48 metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous hyvät neuvot Jaa ajoissa metsätieto s. 44. 18 Mönki jöiden metsä kärryt s. s. 15 vuotta ! Joskus toivon, että saisinpa viettää kolme viikkoa vuodesta metsässä. 70 METSÄNKASVATUS Kotimaisilla puulajeilla s. 26 Omalla polullaan Huippu-urheilija Kristiina Mäkelä lähtee metsään tuulettamaan ajatuksiaan, s. 10 14,40 € 10 | 2023 aarrelehti.fi Kylmän tilan raivaajat s
699€) vuoden takuu ilman tuntitai km-rajaa! GREY ED 9890€ CFORCE 850XC KAMPANJAHINTAAN 31.12.2023 SAAKKA. KAMPANJA CFORCE 850XC GREY EDITION VAKIONA KAIKKI TÄMÄ: • Suorituskykyinen 800 cc:n moottori • Taloudellinen 4-tahti/4-venttiili • Progressiivinen EPS-ohjaustehostin • EFI-polttoainejärjestelmä • Automaattinen CVTech-variaattori • Kirkkaat LED-ajovalot • Puskurit korroosionkestävää terästä • 285 mm maavara • E-tyyppihyväksytty 3000 LBS vinssi • Vetokoukku ja perävaunun pistoke • Iskunkestävät käsisuojat • Jämerät 26” maastorenkaat • Mattamustat alumiinivanteet • Hydrauliset levyjarrut • Kaksois A-tukivarret/keinuvarret • Öljy-/kaasuiskunvaimentimet • Erillisjousitus edessä ja takana • USBja sähköpistoke + tavaralokero • Ergonomiset istuimet • Matkustajan selkänoja ja käsikahvat cfmoto.fi Ostaessasi mönkijän lisäksi myös Black Wolf 150 cm -lumi levypaketin, saat 300€ hintaedun! Paketin hinta 399€ (norm
1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta. TÄRKEÄMPI KUIN TERMI itse on sen sisältö. Heh, voin kokemuksesta kertoa, että tulilla istujat eivät korvaa lotkauta opastukselle. Ilma Lindgren on sankarimme. Jälkimmäistä puolsi varovasti myös Kotimaisten kielten keskuksen edustaja. Metsänomistajat eivät suinkaan vastusta jokamiehenoikeuksia, kunhan niitä käytetään vastuullisesti. Ärsyyn nyin. Totta kai vakiintuneenkin termin voi vaihtaa – yhteisellä päätöksellä. Webinaarissa kävi ilmi, että suomalaisilla on paikoin huteria käsityksiä jokamiehen oikeuksien laajuudesta. Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Sotkun siivoamisen vaiva ja mielipaha lankeavat maanomistajalle. Asiasta keskusteltiin marraskuussa Ulkoilufoorumin järjestämässä webi naarissa. Päinvastoin: puolukoitaan puolustanut Ilma Lindgren on sankarimme. MARIA MIKLAS Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi Luonnon käyttäjällä on oikeuksia ja vastuuta PÄÄKIRJOITUS V iime kesänä Metsähallitus julisti, että jokamiehen oikeudet ovat vastedes ”jokaisenoikeudet”. Kolmanneksi oudoksuin päätösviestinnän ylimielistä sävyä, se tuli ikään kuin kruunun määräyksenä kansalle. Valitettavasti näin ei aina ole. Toiseksi pidin sanaa epäselvänä. Esillä olivat muun muassa ”luontooikeudet” ja ”luonnonkäyttö oikeus”. ”Opasta väärin toimiva paremmille tavoille”, neuvoi partiolaisten edusmies. Ei ole, se vaatii maanomistajan luvan, ja sitä rajoitetaan metsäpalovaroituksilla. Webinaarissa muistutettiin viisaasti, että myös luonnolla on oikeuksia, ei vain luonnon käyttäjillä. Jokamiesmysteerinäytelmä on kulttuuriperintöä keskiajalta. Ikävintä on löytää metsätien päästä laiton kaatopaikka, johon joku taulapää on dumpannut ensin sohvan ja jääkaapin ja muut seuranneet pe rässä omine jätteineen. Tarkoituksena on korostaa, että kyseiset oikeudet kuuluvat kaikille. Metelöinti, roskaaminen ja ilkivalta ovat yleistyneet. Ensinnäkin olin sitä mieltä, että vakiintunutta termiä, joka esiintyy lakiteksteissä, ei voi noin vain muuttaa. Silloin se kannattaisi vaihtaa paremmaksi. Myös me maanomistajat olemme jokamiehiä aina, kun ret keilemme tai keräämme luonnontuotteita muiden metsissä. Jokamie hen oikeudet toimii myös erikseen kirjoitettuna ja ääneen sa nottuna, sen sijaan ”jokaisen oikeudet” voi tarkoittaa mitä vain. 3 Aarre 10/2023 METSÄ. Useampi kuin joka kymmenes esimerkiksi luulee, että tulen teko on jokamiehenoikeus. Neljänneksi ajattelin, että nyt unohdetaan jokamieskäsitteen pitkä historia. Tosin emme me sienestävät ja marjastavat mummelit ole ennenkään ajatelleet, etteivät jokamiehenoikeudet koskisi meitä
Stora Enson kanssa et ole metsäasioiden kanssa yksin. Katso lisää verkosta storaensometsa.fi tai soita (ark. Hyödynnä nyt kiinteä 5 % korkotuotto puukauppatulolle. Autamme sinua kaikissa metsäsi hoitotoimenpiteissä ja puukaupoissa. 7.30–16.00) p. Klikkaa verkossa eMetsä ja et ole metsäasioiden kanssa yksin. 02046 1478 Elämässä mukana – Stora Enso Nyt Tähtitilillä puukaupparahalle 5,00 % korko. Tähtitilillä puukaupparaha jatkaa kasvuaan Ostamme puuta syksyn ja talven korjuuseen
Arton lapset, tulevaisuuden metsänomistajat, leikkivät piilosta kotimetsässään. SISÄLTÖ 6 Aarre 10/2023 METSÄ. 36 SAATTAEN VAIHDETTU Hiekkasen perheessä metsätilan sukupolvenvaihdos hoitui sujuvasti ja suunnitelmallisesti. Loppusyksyn juhlaaterialla nautitaan sienitäytteisiä peurakääryleitä ja juuresmuusia. VILLE YLI-HEMMINKI MARIA MIKLAS HANNE MANELIUS KANNEN KUVA MARIA MIKLAS 15 vuotta ! METSÄ 3 LUONNON KÄYTTÄJÄLLÄ ON OIKEUKSIA JA VASTUUTA 8 METSÄ NYT Antibakteerista sisustusta ja metsäalan uutisia. 10 OMALLA POLULLAAN Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelän tulevaisuuden haaveena on oma metsäpalsta. 15 YHTEISOMISTUS VIE METSÄN TALOUDELLISTA POTENTIAALIA Perheyhteismetsässä isokin metsäomaisuus menettää arvonsa lainan vakuutena, kirjoittaa Petri Kortejärvi. 24 NÄKYYKÖ KÄÄNNETTÄ PAREMPAAN. 41 BLONDIT METSÄSSÄ Marraskuussa 2008 aloittanut Aarre juhlii 15-vuotispäiväänsä työn merkeissä. 34 METKA MATKAAN Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä Metka korvaa ensi vuonna Kemeratuet. 26 KÄRRYLLÄ KULKEE Metsäkärry laajentaa mönkijän käyttömahdollisuuksia pihassa, mökillä ja metsässä. Rakentamisen väheneminen on sahateollisuusyrityksille myrkkyä, kirjoittaa PTT:n metsäekonomisti Matti Valonen. 10 2023 lukuvinkki! 36 66 18 Arto Hiekkanen osti keväällä metsätilan isältään. Metsänomistaja Tuomo Vilkkilä tarttuu kameraan erityisesti auringonnousujen ja -laskujen aikaan. 18 LUONNON KUVAAJA Luontokuvaaja ja metsänomistaja Tuomo Vilkkilää ajaa eteenpäin halu kehittyä ja uudistua. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Päivitetyt perinteet ja metsä nimisissä runoilija Tomi Kontio
LUONTO 62 KOMEA KALLIOMETSÄ Salon Kruunuvuori on helmi kaupungin kupeessa. VAKIOT 40 LUKIJAKYSELY 68 RISTIKKO 73 ENSI NUMEROSSA 74 MAAILMA TARVITSEE NYKYAIKAISTA BIOTALOUTTA Metalli, betoni ja öljy pohjaiset valmisteet tulee korvata puulla ja muulla biomassalla, kirjoittaa Risto Isomäki. Tammikuun Aarteen mukana on luvassa toinen lahja kestotilaajille, upeasti kuvitettu kirja Villiyrtit ja luonnonmarjat (Viestimedia 2024), joka opastaa luonnonkasvien ja -marjojen tunnistamiseen, keräämiseen, käyttöön ja säilöntään. 44 KOTIMAISILLA PUULAJEILLA Vieraiden puulajien kas vatus Suomen metsissä aiheuttaisi riskin metsä ekologialle. KALENTERI JA KIRJA Aarteen joulukuun numeron mukana kestotilaajat saavat lahjana ensi vuoden seinäkalenterin, jonka teemana on tällä kertaa metsän ja metsätöiden vuodenkierto. PUU 54 TEHOA MASSASTA Mitä painavampi tulisija, sitä enemmän ja kauemmin se luovuttaa lämpöä. Ilmari Juutinen ojankaivussa rintamamiestilallaan Nurmeksen Ylikylässä vuonna 1957. IKH TOPI TOIVANEN / NURMEKSEN MUSEO 42 ”METSÄKOULUTUS JA LUONTO KIINNOSTAVAT” Helsingin yliopiston maa talousmetsätieteellisen tiedekunnan dekaani Ritva Toivonen iloitsee metsä alan yliopistokoulutuksen suosiosta. HYVINVOINTI 66 JUHLAVAA RIISTALIHAA Mausta hirvicarpaccio pihlajan marjaomena hyytelöllä ja mehevöitä peurakääryleet sienillä. Peräkärry on mönkijän omistajan oiva apuväline moneen käyttöön. 56 VÄRIKÄS MUTTERITALO Turkulaispariskunnan kuusikulmainen talo on kokonaistaideteos ja ylistys kuusipuulle. JUURET 48 KORVENRAIVAAJAT Sotien jälkeen Suomessa raivattiin käsi ja hevosvoi min tuhansia asutustiloja. lahjoja sinulle! 48 26 Korvenraivaajien työkaluja olivat kuokka, kirves, kanki ja lapio. 47 METSÄN PARHAAT AARTEET Osallistu Aarteen kirjoitus kilpailuun ja muistele kokemuksiasi metsän aarteista. OMA TALOUS 70 JAA AJOISSA METSÄTIETO Metsätilan omistajanvaih dos kannattaa aloittaa jatka jan perehdyttämisellä. 7 Aarre 10/2023 METSÄ
KäUuden suomalaistutkimuksen mukaan pintakäsittely ja kosteus vaikuttavat puun antibakteerisiin ominaisuuksiin. ”Ajantasainen tieto Suomen luonnon tilasta ja kehityssuunnasta on välttämätöntä, jotta voimme arvioida vaikutuksiamme luonnon monimuotoisuuteen”, muistuttaa pääjohtaja Leif Schulman Suomen ympäristökeskuksesta. Suurimmat hiilimäärät olivat varastoituneina runkopuuhun ja kivennäismaahan. Puun antibakteerisuus on todistettu tutkimuksissa, joissa bakteereja on lisätty nestepisaroina eri materiaaleille. Itiöitä muodostavan Bacillus aerius/licheniformis -bakteerin pesäkemäärä pysyi tasaisena useimmilla materiaaleilla, mutta stafylokokki-infektiota aiheuttavan Staphylococcus epidermidiksen elinkyky heikkeni lähes kaikissa tutkituissa materiaaleissa. Palvelussa on sen avausvaiheessa noin 15 indikaattoria, jotka liittyvät muun muassa metsiin, soihin, sisävesiin, maatalousympäristöihin ja tuntureihin. Tutkimus osoittaa, että puun antibakteeriset ominaisuudet vaihtelevat tartunnan laadun ja olosuhteiden mukaan. Palvelussa luonnon seurantatieto on tiivistetty helppotajuisiksi indikaattoreiksi, jotka kertovat elinympäristöjen tilasta ja niille tyypillisten lajiyhteisöjen kehityksestä. ”Tulokset ovat osin erilaisia kuin ennen. MARJA SEPPÄLÄ METSÄ NYT Käsiteltyä puuta kannattaa käyttää sisustuksessa pintamateriaalina, sillä se ehkäisee käsien kautta leviäviä bakteereja. Käsittelemättömät ja siten huokoiset puupinnat keräsivät bakteereja itseensä, kun taas käsitellyillä puupinnoilla oli paljon vähemmän bakteereja kuin oletimme”, kertoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Tuula Jyske. ”Kosteissa olosuhteissa huokoinen puurakenne pystyy kuivattamaan bakteereja. ”Pohjoisen karuissa oloissa puiden ravinnekilpailu on ankarampaa kuin kilpailu valosta. ”Lakattu puu myös edelleen näyttää puulta, minkä vuoksi sen hyvinvointia tukevat vaikutukset ovat tallella. Puussa on myös kemiallisia yhdisteitä, erilaisia uuteaineita, jotka toimivat antibakteerisena mekanismina. 8 Aarre 10/2023 METSÄ. Indikaattorit kertovat, miten hyvin onnistumme luontokadon torjunnassa. Alhaisimmillaan bakteerin elinkelpoisuus oli käsittelemättömän tammen pinnalla. Puun huokoinen rakenne imee nestettä ja kuivattaa bakteereja. Siksi kasvillisuus investoi juuriin enemmän kuin Etelä-Suomessa”, kertoo johtava tutkija Päivi Merilä Lukesta. Tilannekuvaa luonnosta Uusi Luonnontila-verkkopalvelu kertoo yleistajuisesti Suomen luonnon monimuotoisuuden tilasta ja kehityksestä. LISÄTIETOJA luonnontila.fi sittelemättömistä pinnoista taas havupuupinnassa kasvoi enemmän bakteereja kuin lehtipuupinnassa.” Lisäksi tutkimuksessa sumutettiin samoille näytekappaleille kahta iholla yleisesti esiintyvää bakteeria nestepisaroina ja seurattiin niiden elinkelpoisuutta. Valtaosa havaintoaloista sijaitsi noin 55–200-vuotiaissa talousmetsissä. Tutkimusaineistona oli 18 erilaista sisätiloissa käytettyä pintamateriaalia, kuten käsiteltyjä ja käsittelemättömiä suomalaisia ja ulkomaisia puulajeja, kaakelia sekä vinyylikorkkia. Kuivissa oloissa bakteerit pystyvät sen sijaan käsien kautta tarttumaan paremmin huokoisille pinnoille kuin ei-huokoisille pinnoille.” Jysken mukaan käsiteltyä puuta kannattaa käyttää edelleen pintamateriaalina sisustuksessa, koska bakteerien leviäminen kuivien käsien kautta on oletettua vähäisempää. Teksti ANNE SOININEN ja MARI IKONEN | Kuva VM-ARKISTO Metsämaa on hiilivarasto Kangasmetsien hiiltä varastoituu lähes yhtä paljon kivennäismaahan kuin runkopuuhun, havaittiin Luken tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin kangasmetsien hiilivaraston määrää ja jakautumista maanpinnan yläja alapuolella. Hienojuuristoon ja aluskasvillisuuteen varastoitunut hiilimäärä oli pohjoisessa etelää suurempi. Kangasmetsäekosysteemin suurimmat hiilivarastot löytyivät Etelä-Suomen kuusikoista (260 tonnia/ha) ja pienimmät Pohjois-Lapin männiköistä (81 tn/ha). Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston uudessa tutkimuksessa katse on käännetty kosteista myös kuiviin olosuhteisiin ja bakteerien leviämiseen käsien kautta. Käsittelemättömiä puupintoja taas voi hyödyntää sellaisissa kohdissa, joihin ei niin paljon kosketa tai joita ei tarvitse puhdistaa usein.” Antibakteerista sisustusta Puuta kannattaa käyttää pinta materiaalina. P uulla on tunnetusti pintamateriaalina antibakteerisia eli bakteerien kasvua estäviä ominaisuuksia. Käsitelty puu ehkäisee bakteereja ”Puulajeista vähiten bakteerikasvua oli lakatulla tammella, tammilaminaatilla ja lakatulla koivulla eli tiiviillä ja sileillä käsitellyillä puupinnoilla
Vaunu 70 S leveys 2 m renkaat 400/60-15.5. Country 700/850 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7.0/8,5 m, nostaa 3,5 m 1120/1195 kg. renkaat 500/50-17 Kahdella runkopalkilla 14 nosturimallia ja 10 vaunumallia. Paino 225 kg läpimitta 3-30 cm KATSO K437 HAKKUUVIDEO NETTIKONEESTA Kauttani myös ARBOS traktorit Nyt rahtivapaasti 150 km Metsä-Säämänen.indd 1 Metsä-Säämänen.indd 1 31.10.2023 8:42:50 31.10.2023 8:42:50. Vaunu 30 S leveys 1.6 m renkaat 300/65-12. UUDET MALLIT K325 Leveys 1.6 m, paino 2700 kg nosturin ulottuvuus 5 m. Country 550 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5,5 m nostaa 3,5 m 618 kg. Vaunu 90 S leveys 2,2 m. Country 500 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5 m nostaa 3.5 m 550 kg. Tukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI +358 500 373 420 www.metsa-saamanen.fi Country 700 Pro Kuormainpaketti U lottuvuus 7 m nostaa 3,5 m 1120 kg. Vaunu 11 D leveys 2,4 m. K437 Leveys 1.9 m, paino 3500 kg nosturin ulottuvuus 5.5 m. KYSY – TEEN TARJOUKSEN. AM 300 S Pienpuuharvesteri Tehoa energiapuuja harvennushakkuisiin
On kuulunut metsästysseuraan, Viikin Akateemisiin Metsästäjiin, muttei ole koskaan käynyt metsällä Oma puu. Kuusentaimi, joka lahjoitettiin Tokion olympiaurheilijoille lentokentällä ja joka kasvaa nyt ystävän maatilalla Kauhavalla Juuri nyt. 31 Koti. Treenaamassa Etelä-Afrikassa jouluun saakka 10 Aarre 10/2023 METSÄ. HENKILÖ Kuka. EM-hopea 2022, olympiafinalisti 2016 ja 2021, kymmenkertainen Suomen mestari, Suomen ennätys 14,64 m Erikoista. Huippu-urheilija, laji kolmiloikka, seura Orimattilan Jymy Koulutus. Kristiina Mäkelä Ikä. Ulkoilu rentouttaa mieltä, ja aamuisin se kertoo kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelälle, miltä kehossa tänään tuntuu. Itä-Helsingissä Työ. Maalaaminen, askartelu, pianonsoitto Saavutukset. Maatalousja metsä tieteiden kandidaatti, pääaine kotieläintiede Harrastukset
Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat MARIA MIKLAS 11 Aarre 10/2023 METSÄ. OMALLA POLULLAAN Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä tuulettaa metsässä ajatuksiaan ja ihailee pieniä luontoihmeitä. Musisointituokiot on helppo sovittaa päi vän treeniväleihin. Sekin valmistaa häntä ensi kesään, olympiavuoteen. Pianonsoitto on yksi urheilijan kotiharrastuk sista
Minä tahansa muu na päivänä sienet lähtisivät kotiin huippu urheilijan lautaselle. Tarvotaan umpimetsässä, mutta löytämises tä tulee tosi hyvä fiilis.” Kolmiloikkaajasta on kuoriutunut esiin keräilijä vasta viime vuosina, mutta sie menet kylvettiin lapsuuden mummoloissa Varsinais Suomen Marttilassa ja Päijät Hämeen Orimattilassa. ”Marjastus tai sienestys ovat jänniä, sa maan aikaan raskaita ja keventäviä puuhia. Mutta ihana ohjaaja, Rokalan Eija, sai pidettyä minut mukana. Urheilu opettaa valtavasti itsetuntemusta, ja kaik kein kasvattavimpia ovat ne hetket, jolloin ei mene loistokkaasti.” HENKILÖ Tuoreista suppilovahveroista tulisi kiva kastike. Oli juoksukilpailu, mutta hän halusi kävellä. Pallo vaihtui yleisurheiluun 13vuotiaana, kun kotiseurasta ei enää löytynyt omanikäisten joukkuetta. Sienet jäävät Kristiina Mäkelältä poimimatta, sillä nyt ollaan ottamassa valokuvia Aarteen jut tuun. Tulevaisuudessa Kristiina Mäkelä haluaisi oppia käyttämään sieniä vielä monipuolisemmin. Hänen seikkailunsa alkoivat lapsuuden lomilla isovanhempien metsistä. Mutta niin on vaikeitakin. Saatan olla tosi surullinen tai tosi vihainen, mutta käsittelen murheet itse, en pura ulospäin. ”Seuraavana vuonna kokeiltiin panosta mista kolmiloikkaan, ja siitähän tuli täysi menestyskesä.” Hienoja hetkiä on sen jälkeen riittänyt. En kehdannut luovuttaa.” Mäkelä tähtäsi korkeushyppääjäksi, mutta kesällä 2008 kolmiloikka tunki kuin väkisin läpi. Ajattelen, että saan antaa vaikeillekin tunteilleni tilaa. 12 Aarre 10/2023 METSÄ. ”Molemmat isovanhempani olivat maan viljelijöitä. Viime vuonna tein vir heen, kun sinnittelin kotona alkukaudesta pitkälle kevääseen.” Siihen kun lisätään etureiden lihas kalvon revähdys, kesän 2023 EMkisat jäivät väliin. S uppiksia!” Innostunut havainto kaikuu Ramsin niemen luonnonsuojelu alueella Helsingin Meri Rastilassa. Kristiina Mäkelän monista valokuvista tuttu valoisa hymy himmeni hiukan, mutta pettymystään hän ei julki sesti ruotinut. ”Hymyni takana olen tulinen sielu, jolla on isot tunteet. Taapero ei kuunnellut. Hammas lääkäriäiti ja lääkäriisä ohjasivat kuusi vuotiaan Kristiinan koriskouluun. Siitä alkoi Kristiina Mäkelän yleis urheilutaival. Tulinen tunne saa tulla Onnea, onnea! Viestejä varmasti kilahtelee Kristiina Mäkelän puhelimeen samaan aikaan, kun tämä lehti ilmestyy. ”Muutos oli kauhea. Nuorten Suomenmestaruuskisojen korkeushypyssä hän sai hopeaa, mutta kol miloikassa kultaa ”melkein vahingossa”. Pakastimeen ei mahdu, sillä kesällä keräsin sen täyteen mustikoita ja vadelmia. Retki metsään on aina pieni seikkailu, Kristiina ajattelee. Olin tottunut pelai lemaan hallissa kavereiden kanssa, ja sitten päädyinkin syksyiseen metsään juoksemaan intervalleja naama sinisenä vähän ylikovassa seurassa. ”Poimin sen, mitä saan tuoreeltaan syötyä. Heidän luonaan juoksentelin kesät pelloilla ja metsissä.” Kultaa kuin vahingossa Urheilukentällä vanhemmat maanittelivat tyttöä turhaan. Syntymä päivätoivotukset – 31 vuotta – löytävät hänet EteläAfrikasta treenaamasta. ”Olen tosi kylmänarka, ja aineenvaih duntani toimii etelässä paremmin kuin Suomen talvessa. Väliin tosin tuli ensin koripallo. Mustik ka on intohimoni”, Mäkelä naurahtaa. ”Minä itte”, kaksivuotias julisti pontevasti maalissa
”Olisipa minulla henkilökohtainen metsäopas, joka kertoisi kasvien ja eläinten nimet. Tulossa on olympiavuosi ja tavoite korkealla. Tai sitä, että joku purkaa pahaa oloaan ja haukkuu paskaksi urheilijaksi, vaikka tulos jäi vain muutaman sentin lajin parhaista. Hän haluaisi pihan, johon mahtuu marjapensaita ja omenapuita. Urheilukentällä, hallissa ja punttisalilla hän lisää pitkin syksyä treenejään valmentajan ohjeiden mukaan. ”Maailma osaa olla välillä todella julma, mutta selkänahka paksuuntuu. Se rytmittyy harjoittelun, levon ja ruokailujen tahdissa. Niissä käytiin läpi kudokset ja molekyylitason aineenvaihdunta, ja kertynyt tietämys vaikuttaa valintoihini ruokakaupassa”, Mäkelä kertoo. Treeniohjelmaani ei juuri kuulu lenkkeilyä, joten menen metsään ihastelumoodissa, päätäni tuulettamaan. ”Kolmiloikka on hullu laji. Opimme arvostamaan luontoa ja toimimaan siellä oikein.” Mitä tuleva tuokaan Isovanhempien mailta käynnistyi sekin polku, joka sai Kristiina Mäkelän valitsemaan yliopisto-opintojensa pääaineeksi kotieläintieteen. Nykyään Mäkelällä on myös psyykkinen valmentaja. ”Teimme hankeen nuotion, paistoimme makkarat ja joimme kaakaota. Enää en kuitenkaan työnnä kauemmas ajatuksia elämästä kilpauran jälkeen.” Mäkelän mielessä tulevaisuuteen kuuluvat paitsi opiskelu myös merkityksellinen työ ja oma koti. Kilpaurheilijan arjen pitää sujua säntillisesti. ”En tiedä, kauanko urheiluurani jatkuu. ”Toisessa naapurissa olisi ollut hevosia, mutta meitä kiellettiin häiritsemästä niitä. ”Kaikki piuhat ovat nyt omissa käsissäni.” Oma metsä palstakin tuntuisi hienolta. Harjoittelukerrat vähenevät ensi kesää ja kilpailukautta kohden, koska teho kasvaa ja siksi pitää levätä enemmän. ”Olen äiti-ihminen. Lopetanko ensi vuoden jälkeen vai vasta seuraavan. Tulossa on tärkeä vuosi ja tavoitepolku selvä: Pariisin olympialaiset ja Rooman EM-kisat. Juostaan täyttä vauhtia ja hypätään kaksi kertaa kovalle pinnalle ennen pehmeää hiekkaa. ”Tokion olympialaisten ja jatkuvan sirkkojen sirityksen jälkeen en enää ihmetellyt sitä, että Suomeen saatetaan tulla kuuntelemaan hiljaisuutta. Vuosikymmen sitten koko kesän kisat jäivät väliin, kun 185-senttiseksi kasvaneen nuoren naisen alaselästä löytyi rasitusmurtuma. Kropan täytyy antaa vain olla.” Tänään Kristiina Mäkelää odottaa kuitenkin vielä loikkaharjoittelu Myllypuron pesäpallo kentällä. Miten esimerkiksi käsitellä sitä, että juorulehti päivystää kotipihassa selvittääkseen seurustelukumppanin. Haluan, että sillä hetkellä tiedän antaneeni kaikkeni. Pääasia ei ollut joulupuu vaan äidin, isän ja kolmen siskoksen yhteinen retki. ”Kilpailukaudella vapaaaikaa on aina eniten, mutta silloin pitää myös levätä eniten. Metsä on minusta aina myös pieni seikkailu, jos sen niin osaa ajatella.” Parhaat seikkailuista vievät lapsuuteen, perheen joulukuusenhakureissuihin isovanhempien metsässä. Ihmettelen ötökän jälkiä tai pakkaslunta puunoksilla.” Kisamatkat maailmalla ovat entisestään korostaneet suomalaisen metsän ja luonnon ainutlaatuisuutta. Enää siihenkään ei ehkä ole hirveän pitkä matka.” Edessä tärkeä vuosi Valokuvat on otettu, ja on aika palata metsästä kotiin. Loppuvuoden Kristiina Mäkelä harjoittelee EteläAfrikan valossa ja lämmössä. Ekassa kontaktissa kehon paino tuntuu yli 15kertaiselta.” Jos selkämurtuma jotakin opetti, niin kärsivällisyyden ja levon merkityksen. Eläinrakas pikkutyttö rapsutteli mummolan sikoja ja naapuritilan tyttären kanssa hoiti heidän lehmiään. Jotakin on selvästi jäänyt mieleen maatalousja metsätieteiden kandidaatin opinnoista, vaikka pääaine olikin kotieläintiede. Niinpä koulutimme ratsuiksi kaverini perheen hiehoja.” Nykyään Mäkelä käy lomalla hoitamassa ystävänsä kotitilan lampaita ja lehmiä. ”Olisiko haukka”, Mäkelä tähyää taivaalta selitystä pikkulintujen metelille. Huippu-urheilijan henkiset haasteet liittyvät koko elämään. 13 Aarre 10/2023 METSÄ. Pettymys ei ollut ensimmäinen. ”Yllättävä hyöty minulla oli kotieläintieteen opinnoistani. Sinne hän veisi perheensä retkelle. Eteenpäin jaksaa, jos hankalat asiat pystyy kääntämään positiivisiksi.” Metsää ihastelemassa Valokuvaussessio metsässä pääsee hyvään vauhtiin, kun lähipuista alkaa kuulua kovaa säksätystä. Oma metsäpalstakin tuntuisi hienolta. Myös haave opintojen jatkamisesta vahvistuu. Haluaisin vähintään kaksi lasta, jos luoja suo
Pidätämme oikeudet hinnanmuutoksiin. Ikoninen Defender on vuosien varrella todistanut kykynsä kerta toisensa jälkeen. Annetut arvot on laskettu valmistajan ilmoittamista testituloksista. PYSÄYTTÄMÄTÖN IKONI Defender 130 D250 MHEV SE kevyt maastokuorma-auto alkaen 94 700,00 + 600,00 toimituskulut (arvioitu autovero €). Defenderin kohdalla se tarkoittaa suuria tekoja, kykyä edetä vaihtelevissa olosuhteissa ja rohkeutta kohdata kaikki haasteet. Vaikka ulkokuori muuttuu, ydin säilyy samana. Ylellinen Defender 110 on nyt myös saatavana pakettiautona, tarjoten muuntautumiskykyä ja erinomaisen ajettavuuden. CO?-päästöt 235 g/km, EU-kulutus yhdistetty 8,8-9,3 l/100km. Lue lisää: www.landrover.fi DEFENDER 130 NYT KEVYT MAASTOKUORMA-AUTONA LUE LISÄÄ. Kuvan auto erikoisvarustein
YHTEISMETSÄÄ EI KANNATA perustaa metsä sijoittamisen työkaluksi sillä ajatuksella, että yhteismetsä ottaa myöhemmin lainaa ja kas vaa ostamalla metsätiloja. Osakas on hankalassa tilanteessa, jos hän haluaa myydä osuutensa suvun yhteismetsään. On hyvä muistaa sekin, ettei yhteismetsän osakastiloja ja niillä olevia yhteismetsäosuuksia voi arvostaa eikä pantata yhteismetsän lainojen vakuudeksi. PETRI KORTEJÄRVI Yhteisomistus vie metsän taloudellista potentiaalia KORTEJÄRVI Vakuudet loppuvat nopeasti kesken. Vakuuksien merkitys ei ole vähenemässä, vaikka rahoituspäätöksiä tehtäessä lainan hoitokyky on keskeinen tekijä. Kummasta kaan ei ole varmuutta, eikä vakuusarvoa voida vahvistaa. Suomessa on jo kattavasti alueellisia, isoja yhteismetsiä, jotka ovat halukkaita ottamaan uusia osakkaita. Yhteismet sämuotoisella metsänomista misella on useita etuja, joista mer kittävin on selkeä, enemmistöpäätök siin perustuva toimintakyky. Jos omistuksessa on useita metsäti loja, niitä kannattaa siirtää erikseen perillisille niin, että yhteisomistamiselta vältytään. Metsätila on kiinteää omaisuutta, mutta jos tilalla on useita omistajia, rahoittajan näkökul masta se ei ole kovin houkutteleva pantin koh de. Harvassa taitavat olla ne yhtymäosakkaat, jotka parin vuosikymmenen jälkeen toteavat, että näin on ollut hyvä ja mitään en muuttaisi. Suoran metsänomistuksen etuna on se, että omistusaikana metsästä on saatavissa muuta man kerran isompia hakkuutuloja. Tai sitten tehdään spvehtoi nen kauppa yhden perillisen kanssa ja kauppasummaa siirretään muille osallisille riittä vän tasapuoli suuden varmistamiseksi. 15 Aarre 10/2023 METSÄ. Mi käli yhteismetsä omistusmuotona kiinnostaa, on parempi jättää päätös sen perustamisesta seuraavalle polvelle. Yksi osakas haluaa kasvattaa yhteismetsää ostamalla metsätiloja, toinen arvostaa enem män osakkaille jaettavaa tasaista ylijäämää, kolmas ehkä haluaa suojella ison osan yhteismetsän maista. Perheyhteismetsän vähemmistöosakkuutta ja aiemmin jaettua vuotuista ylijäämää ei voi yksinään pitää kovin vah vana osoituksena osakkaan lainanhoitokyvystä. Rahoittaja joutuu arvioimaan, löytyykö markkinoilta os tajaa esimerkiksi 20 prosentin osuudelle perheyhteismet sästä sekä sitä, mihin hintaan kauppa syntyisi. Vastaavaa mahdollisuut ta ei ole perheyhteismetsän osakkaalla. Omaisuudelle muodostuu arvoa, kun sitä omistaa ja hal litsee itse. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla. Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsän omistaja Petri Kortejärvi (s. Kannattaa miettiä tarkasti, onko järkevää kahlita seuraa via sukupolvia yhteismetsämuotoiseen omistamiseen. Yhteismetsällä tai sen osakkailla ei ole velvollisuutta ostaa osuuksia, ja ulkopuo listen kiinnostus tulla vähemmistöosakkaaksi perheen yhteismetsään on todennäköisesti vähäinen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että perheyhteismetsässä jopa satojen hehtaareiden metsäomaisuus menettää arvonsa lainan vakuutena ja että yksittäisen osakkaan on vaikea realisoida osuuttaan. Isompi en yhteismetsien osuuksille on markkinoilla tarvittaessa ostajia. Tällä mallilla vakuudet loppuvat nopeasti kesken, jollei metsässä ole jo perustamishetkellä tavallista enemmän hakkuumahdollisuuksia. Tarvittaes sa metsätilan tai osan siitä voi myös myydä suhteellisen nopeasti. Riitoja ei yhteismetsämuotoinenkaan omistus pysty estämään. Osuuksien kauppahinta ei muodostu markkinoilla ai nakaan yhtä tehokkaasti kuin tuottoarvoltaan vastaavalla metsätilalla senkään takia, että yhteismetsäosuuksien kau passa ostajalle ei muodostu metsävähennyspohjaa. Perheyhteismetsän osakkaiden tavoitteet ja toiveet muuttuvat, kun aikaa kuluu. MARIA MIKLAS M etsätilasta luopuva tai tilan perinnöksi jättävä haluaa kohdella seuraavaa sukupol vea tasapuolisesti. Lakimuutoksen jälkeen perhe ja sukuyhteis metsiä on perustet tu satoja. YHTEISMETSÄLAIN uudis tus vuonna 2003 mahdollisti yhteismetsän perustamisen metsänomistajien tai omis tajan omalla päätöksellä. Rahoittajan näkökulmasta isojen ja pitkään toimi neiden yhteismetsien osuudet on myös helpompi arvostaa vaikkapa osakkaan hakeman asuntolainan vakuutena. Tämä on ymmärrettävä tavoite, mutta silti kannattaisi välttää metsän yhteisomistuksen muodostumista. Metsätilan taloudellinen potentiaali jää yhteis omistamisessa vajaaksi
Kun uudistusala on taimettunut, suurin osa siemenpuista poistetaan. 74 000 Metsäteollisuus työllistää Suomessa lähes 74 000 henkilöä: 42 000 ihmistä suoraan ja 32 000 välillisesti muilla toimialoilla. Suomalaisesta koivusta tehdyssä Koppa Tool Box -korissa voi säilyttää ja pitää järjestyksessä niin toimisto-, keittiötai vaikkapa kylpyhuonetarvikkeet. Esimerkiksi Koppa-säilytyslaatikkojen lähtökohtana ovat vanhan ajan puuvakat ja vasut, jotka on päivitetty tähän aikaan.” AJANKOHTAISET AARTEET JEPPE TUOMAINEN Koonneet ANNE SOININEN ja MARI IKONEN Päivitetyt perinteet JEPPE TUOMAINEN Verso Designin toimitusjohtajana toimii Tuuli Burman (vas.) ja luovana johtajana Tuttu Sillanpää. Tuotteissamme skandinaaviset perinteet ja perinnetekniikat kohtaavat tämän päivän muotoilun. On hienoa nähdä, että suomalainen muotoilu kiinnostaa ulkomailla”, sanoo Burman. Puhumme samaa kieltä ja ymmärrämme puolikkaasta sanasta, mikä toisen ajatus milloinkin on. Nyt pystymme työllistämään jo kymmenen muutakin.” Muun muassa puisia rannekelloja valmistavan Aarnin perustajajäsen Niklas Tuokko (Yrittäjä 5/2023) Siemenpuuhakkuu Uudistuskypsän metsän hakkuu, jossa hakkuualueelle jätetään 50– 150 puuta hehtaarille siementämään paikalle luontaisesti uusi taimikko. LISÄTIETOJA versodesign.fi 16 Aarre 10/2023 METSÄ. Koppa-sarjan koreilla on kuitenkin ollut niin hyvä menekki, että niitä tehdään nykyisin yhteistyössä lahtelaisen LK-Taivutteen kanssa. Kymmenen viime vuotta päämateriaalina on ollut puu, erityisesti koivu. Metsä sana Sitaatit V erso Design sai alkunsa vuonna 1997, kun äitini ja siskoni kehittivät koivulistoja ja pellavaa yhdistävän maton ja osallistuivat sillä innovaatiokilpailuun”, kertoo Verso Designin toimitusjohtaja, suunnittelija Tuuli Burman. Kopan koko on 21 x 37 x 24 cm. Seuraavaksi tavoitteena oli itsensä työllistäminen ja siirtyminen muista töistä pois. Tuotteissa on alusta lähtien käytetty luonnonmateriaaleja, pellavan lisäksi esimerkiksi villahuopaa. (Lähde: Metsäteollisuus ry) ”Kerimäen kirkko herrana kirkon rakentamisen aikaan toiminut Fredrik Neovius ajatteli, että kirkkoon on mahduttava kerralla puolet pitäjän asukkaista.” Kerimäen 175-vuotiaan puukirkon opas Suvi Toropainen selittää, miksi paikkakunnalla on kristikunnan suurin puinen kirkko (Karjala 2/2023) ”Alkuun ajattelimme, että jos tästä nyt saisi omat rahansa pois. Yhdessä suunnittelu on siskoksille luontevaa. Vuosien varrella yrityksen mallisto on laajentunut erityisesti kodin säilytysratkaisuihin ja kalusteisiin. Verso-matto nappasi kisassa toisen palkinnon, ja palkintorahoilla äiti ja tytär lähtivät tuotteistamaan mattoa. Koivuvanerista valmistetun Koppa Tool Boxin lokerikko on irrotettava. ”Suuri osa tuotteistamme menee vientiin. Haluamme luoda kauniita esineitä, jotka tuovat iloa arkeen.” Perheyrityksessä työskentelee myös Tuulin puoliso, hienopuuseppä Thomas Burman, joka valmistaa suuren osan tuotteista yrityksen omalla verstaalla Sipoossa. Hinta 114,90 e. ”Toinen heittää idean ja toinen jatkaa siitä. Kopan on suunnitellut Tuuli Burman yhdessä sisarensa Tuttu Sillanpään kanssa. ”Materiaali saa puhua puolestaan. Suunnittelun kulmakiviä ovat ajattomuus, kauneus, kestävyys ja toimivuus. Koppa-sarjaan kuuluvat myös tarjotin ja korkeampireunainen kori. Taimettumista helpotetaan maanmuokkauksella
NAISTEN KAUTTA Kolmen suomalaisen suvun historia lähtee liikkeelle 1800-luvulta kolmesta naisesta. SAKARI MARTIKAINEN 5 Minkä metsäneläimen jäljet näkyvät kuvassa. Ja uinahtelee, kun muut valvovat.” Milloin muriset. Niina Kivilä & Kati Saonegin: Hillasuolla kaikki on toisin (Into 2023) 1 Missä sijaitsee Suomen suurin suo. Sitä ennen Heikkilä keräsi 25 vuotta kiehtovia tarinoita ja kuvia Alaskasta Murmanskiin ja Huippuvuorilta hantien maille. 17 Aarre 10/2023 METSÄ. ”Koska olen karhuksi aika pieni, on kotini taivaan pohjoisnavalla. ”Kielikorva.” Syötkö paljon kasviravintoa. ”Tunturin rinteillä, laakson helmassa ja rotkon rauhassa. 4 Minkä puun kuori on hyvää sytykettä. Ja ennen kaikkea: rauhassa.” LISÄTIETOJA Tomi Kontiolta on tänä syksynä ilmestynyt runokokoelma Tunturin luokse, rakkaan (Teos) sekä kirja Erämailla – tarinoita ja tunnelmia pohjoisen Lapin kiveliöiltä (Avain). Suolla vapaudutaan arkirooleista ja pohditaan syntyjä syviä: ystävyyttä, juuria, mielenterveyttä, lapsettomuutta – kuolemaakin. ”Vatsa murisee, mutta pikemminkin olen lempeä nallekarhu, joka kehrää kuin kissa.” Herkin aistisi. Mutta pesä on ItäHelsin gin metsäisessä lähiössä.” Maistuuko talviuni. Voi jäädä suustaan kiinni.” Missä vaeltelet mieluiten. 3 Kuka on suomalaisen kansan perinteen mukaan metsän kuningas. Perttu Immonen: Suomalainen historia (Atena 2023) MENNYT MAAILMA Heikkilän upean runollista tietokirjaa sävyttävät haikeus ja kyynisyys, mutta loppusanat ovat toiveikkaat. ”Puut ovat metsän sanoja, ja metsä soi kuin runo”, hän sanoo. 6 Missä päin Suomea ovat alueet, jotka on suojeltu erämaalailla. Kuusi kiperää kysymystä Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 73. 2 Miksi kutsutaan pystyyn kuivanutta puuta. Tomi Kontio harrastaa vaeltamista ja luonnossa liikkumista. Arktisen alueen yhteistyö sammahti ensin koronaan ja lopullisesti Venäjän hyökkäyssotaan. Uudet kirjat Aarre visa Metsä nimiset AAMOS KONTIO Tomi Kontio RUNOILIJA JA KIRJAILIJA, 57 Missä on Kontion kotipesä. Äitilinjaa perustelee se, että isistä on osin epäselvyyttä. ”Kannattaa väistää, ehdottomasti. ”Tämä Kontio val voo, kun muut nukkuvat. Osa näiden kantaäitien jälkeläisistä selviytyy nälkävuosista ja sodista, joten sukujen tarinat jatkuvat 2000-luvulle. ”Kierrän ravinto ympyrää ja kun osun kasvisten kohdalle, syön niitä paljon.” Miten pitää toimia, jos kohtaa Kontion metsässä. Markku Heikkilä: Arktisen maailman jäljillä (Into 2023) SYVÄLLISYYKSIÄ SUOLLA Kirjan kirjoittajien jokavuotinen reissu Lapin hillasoille on paljon enemmän kuin marjaretki
METSÄNOMISTAJA Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS ja TUOMO VILKKILÄ 18 Aarre 10/2023 METSÄ. Halu kehittää ja kehittyä ajavat häntä eteenpäin myös metsätaloudessa. Tuomo Vilkkilän valokuvausharrastus alkoi 2000-luvun alussa ja painottui myöhemmin luontokuvaukseen. Luonnon kuvaaja Tuomo Vilkkilä on saarijärveläisen kaukolämpöja vesihuoltoyhtiön toimitus johtaja ja innokas luontokuvaaja
19 Aarre 10/2023 METSÄ. Metsän omistaja Tuomo Vilkkilä Ikä: 40 Kotikunta: Saarijärvi Perhe: uusperhe, jossa vaimo ja neljä lasta Koulutus: agrologi (YAMK) Metsät: 43 hehtaaria Saarijärvellä Harrastukset: luontokuvaus, salibandy, kalastus ja metsästys Teokset: tulossa runovalokuvakirja yhdessä Minna Savelan kanssa vuonna 2024 VILKKILÄN KUVIA vtphotoart.com Instagram: @tuomovilkkilaphotography FB: facebook.com/tuomovilkkilaphotoart Vilkkilän suosikkikuvauspaikkoja ovat Pyhä-Häkin kansallispuisto, Kulhan luonnonsuojelualue ja Summassaaren Haikankärki
Lisäksi hän viljelee puolisonsa Hanna LampinenVilkkilän kanssa pakuria noin puolen hehtaarin alalla puolison omistamalla metsätilalla. Mustavalkokuvassa pikkulintu päivystää oksallaan sakeassa räntäsateessa. ”Sumu oli juuri nousemassa, kun ohitin suon, jolla kasvoi vääntynyt puunkarahka.” Suon, sumun ja karahkan muodostama kokonaisuus puhutteli miestä niin paljon, että hänen oli pysäytettävä auto tienvarteen. Ruostesiiven karvainen toukka taittaa taivaltaan keväthangella. Yksityiskohta paljastaa pienet sydämet lupiininsilmussa. Jos Vilkkilää valokuvaajana ajavat eteenpäin halu kehittää ja kehittyä, sama tarve uudistumiseen näkyy myös hänen metsätaloudessaan. Vilkkilä on saarijärveläinen metsänomistaja ja luontokuvaaja, jonka Mannilan männikkö -niminen valokuva voitti viime vuonna Keski-Suomen liiton, Keskisuomalaiset ja Yle Jyväskylän järjestämän Keski-Suomen paras luontokohde -valokuvakilpailun. Tunnelmallinen teos oli sekä tuomariston että yleisön mielestä kilpailun paras. Tilaan kuuluu 12,5 hehtaaria peltoa, jotka ovat nurmiviljelyssä, sekä 43 hehtaaria metsää. Valokuvaus harrastus alkoi Tuomon ollessa pari kymppinen. Appivanhempien visakoivuja Vilkkilä on yhdessä puolisonsa kanssa jalostanut erilaisiksi designtuotteiksi. Niihin ei kuitenkaan koskaan tartuttu. ”Ensi alkuun se oli dokumentaarista valokuvausta, mutta vähän myöhemmin kiinnostuin myös vanhoista rakennuksista ja maisemista.” Kipinä luontokuvaukseen syttyi vuonna 2013, jolloin Vapon (nykyään Neova Oy) turvetuotannon tuotantovastaavana työskennellyt Vilkkilä ajoi aamuvarhaisella kohti työmaataan. Ennen Venäjän hyökkäyssotaa Vilkkilän työsähköpostiin saattoi tulla tarjouksia virolaisilta hakeyrittäjiltä. ”Se oli ensimmäinen onnistunut maisemakuvani. Haikankärjessä tuuli joutuu nöyrtymään kilpikaarnamäntyjen rintaman edessä. Tuomo Vilkkilä nostaa kameran silmilleen ja kohdistaa linssin Summasen laineisiin, joiden musteensineä vasten ruskan värjäämät lehdet näyttävät hehkuvan omaa sisäistä valoaan. Perinteisessä maisemakuvassa kuminapelto odottaa lähestyvän ukkosrintaman edessä. ”Perustimme Wilawood Oy:n vuonna 2018 käytännön tarpeesta, sillä pieniläpimittaiselle visakoivulle löytyi heikosti ostajia.” Wilawoodin tuotteet otettiin ensimmäisillä joulumarkkinoilla hyvin vastaan. 4 Kuvan taitavalla rajaamisella voit korostaa viestiäsi. 20 Aarre 10/2023 METSÄ. ”Jo alusta lähtien haasteena oli löytää sellaisia puuseppiä, jotka pystyisivät tekemään alihankintana tuotteitamme, joiden raaka-aineet poikkeavat normaalista rautakaupan sahatavarasta.” Paikallista lämpöenergiaa Yhdeksän viime vuotta Vilkkilä on työskennellyt Saarijärven kaupungin lämmöntuotannosta vastaavan Saarijärven Kaukolämpö Oy:n toimitusjohtajana. Joskus toivon, että saisinpa viettää kolme viikkoa vuodesta metsässä, niin ehtisin hoitaa ajan tasalle raivuut ja muut hoitotyöt”, Vilkkilä naurahtaa. Tällä hetkellä Wilawood on laitettu mietintämyssyyn, ja Vilkkilä puolisoineen harkitsee, miten jatkaa yritystoimintaa. Tuolloin hän hankki Canon Ixus -digipokkarin, jolla hän ryhtyi ikuistamaan syntymäpäiviä, kalareissuja ja muita tapahtumia. Kokeile kuvata varhain aamulla tai myöhään illalla, jolloin valo on pehmeää. 5 Käytä jalustaa, jolloin voit kuvata myös hämärässä esimerkiksi revontulia. ”Työssäkäyvän perheenisän aika on kortilla, joten peruskirkkaana päivänä en lähde kuvaamaan.” Tervaleppää ja lehtikuusta Tuomo Vilkkilän kotitila sijaitsee Saarijärven Mahlun kylällä ja siirtyi hänen omistukseensa sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2016. Teetin siitä canvastaulun.” Kun sää on kohdallaan Instagram-tilillään Tuomo Vilkkilä tuo luontoa esiin monin eri tavoin. METSÄNOMISTAJA Tuomo Vilkkilän metsätila sijaitsee Saarijärven Mahlun kylällä. Sen jälkeen iski korona, ja pari vuotta myöhemmin syttyi sota. L ounaistuuli lietsoo itsensä lähelle myrskylukemia puhaltaessaan Summasjärven selän yli. Yhtiö käyttää raaka-aineenaan metsähaketta ja turvetta, jotka se hankkii paikallisilta yrittäjiltä. Auringonnousut ja -laskut sekä sumu saavat hänen tarttumaan kameraan. ”Ymppäsimme ensimmäiset rungot kolme kesää sitten, ja ensimmäiset merkit pakurikasvaimista alkavat nyt näkyä.” Designtuotteita visakoivusta Visakoivua kasvattavat myös Tuomo Vilkkilän appivanhemmat omalla metsätilallaan. Kuvassa sorsapari lipuu peilityynellä Saarijärvellä alkukesän aamu-usvassa. 2 Kiinnitä huomiota säähän, valon suuntaan ja valo-olosuhteisiin. Opi tuntemaan kohteesi. ”Metsiä pyrin hoitamaan mahdollisimman paljon itse. ”Hakkeet tulevat meille 30 kilometrin säteeltä ja turve korkeintaan 60 kilometrin säteeltä.” Pyrkimys tuottaa lähienergiaa on tietoinen valinta. ”Haluamme tukea paikallista yrittäjyyttä.” Puuraaka-aineen Saarijärven Kaukolämpö ostaa karsittuna rankana. ”Tyylini taipuu taidevalokuvauksen suuntaan, mutta olen aina ollut kiinnostunut kuvaustekniikoista, ja moni aihe kiehtoo minua.” Kuvausreissuille Vilkkilä pyrkii suuntaamaan silloin, kun sää ja olosuhteet luovat puitteet onnistuneelle kuvalle. 3 Ota useita kuvia eri kulmista ja eri valotuksilla. Perinteisten pääpuulajien lisäksi kotitilan mailla kasvaa esimerkiksi lehtikuusta, visakoivua ja tervaleppää. Omana työnään hän tekee istutukset, taimikoiden heinäykset sekä raivaukset, mutta tätä isommat työt on hänen mielestään käytännöllisempää teettää ulkopuolisella. Tuomon luonto kuvaus vinkit 1 Ota aikaa kuvaamiseen, sillä luontokuvaus vaatii kärsivällisyyttä. Se siirtyi sukupolvenvaihdoksessa hänen omistukseensa vuonna 2016. Kaikki alkoi digipokkarista Vilkkilän valokuvausharrastus alkoi 2000-luvun alussa miehen ollessa parikymppinen
TUOMO VILKKILÄ ”Kotirannalla” kertoo sumuisesta toukokuisesta aamusta. TUOMO VILKKILÄ 21 Aarre 10/2023 METSÄ. Sumuinen järvi luo mystistä tunnelmaa. Sorsapari lipui rantaan pesäntekopuuhiin. TUOMO VILKKILÄ Harmaasävyinen ”Ajan painon alla taipunut” kertoo vanhasta kelopuusta. TUOMO VILKKILÄ Kuvassa ”Kultainen hetki” aamunhetki piirtyy ruskan värjäämiin puihin Saarijärven Haikankärjessä syksyllä 2021. Lehdet olivat juuri puhjenneet. Tuomo Vilkkilän kuvassa ”Aamun loisto” nousevan auringon valo kajastaa sumun läpi ja luo upean tunnelman koivumetsään
Sen se kuitenkin vaatii, että kuvaamaan on lähdettävä vastakin.” Haastattelua edeltäneellä viikolla Vilkkilä souti Lannevedelle saadakseen tallennettua revontulet, mutta kun hän pääsi selälle, sää pilvistyi. Vilkkilän haaveissa on päästä Posion Riisitunturille kuvaamaan tykkylumipuita. Alkanut talvi saa toimitusjohtajan mietteliääksi. Saarijärven Kaukolämpö Oy:n puuraaka-aineen saanti on toistaiseksi turvattu. Tällöin myös prosessihäiriöiden riski kasvaa etenkin talven pakkasilla.” Puuraaka-aineesta on pulaa Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan energiapuulla käytiin tämän vuoden toisella neljänneksellä kauppaa yhteensä 1,6 miljoonan kuutiometrin edestä. ”Jo nyt osalla laitoksista on pulaa puuraaka-aineesta.” Metsäreissuillaan ottamansa kuvat Tuomo Vilkkilä viimeistelee kotona tietokoneen ääressä. ”Vaikka tässä iässä ei muuten enää tahdo valvoa myöhään, revontulien vuoksi olen valmis sen tekemään.” METSÄNOMISTAJA Energiapuun saatavuus voi tulevana talvena olla haaste, Vilkkilä arvioi. Puun ongelma on se, että kuormakohtainen laatu heittelee. Lämpölaitokset ovat kalliita investointeja. Osa Itä-Suomen lämpölaitoksista joutuu hankkimaan energiapuuta Keski-Suomesta saakka”, Vilkkilä kertoo. Myös energiapuusta maksettava hinta jatkoi nousuaan. ”Joskus kuvaa käsitellessä tulee tunne, että tästä tasosta en enää pysty parantamaan. ”Viime talvi oli onneksi leuto, mutta entä jos parinkymmenen asteen pakkaset jatkuvat kolme viikkoa. ”Mekin olemme tutkineet laajasti eri vaihtoehtoja, kuten geotermistä maalämpöä ja erilaisia lämpöpumppuratkaisuja. Yhtiön sopimus Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen kanssa jatkuu vielä nyt alkaneen lämmityskauden ja mahdollisen optiovuoden. Kuvien viimeistely tapahtuu kotona tietokoneen ääressä. Suurempi ongelma on hinta. ”Pieni laitos on ronkeli raaka-aineen suhteen. Vuoden takaisesta määrä kasvoi 57 prosenttia. ”Sodan seurauksena Saarijärven Kaukolämpö Oy:n käyttämän metsähakkeen hinta on kallistunut kolmanneksen.” Alkanut talvi mietityttää Vilkkilä ei näe tilanteelle nopeaa ratkaisua vaan arvelee energiapuun saatavuushaasteiden jatkuvan tulevaisuudessakin. Se tietäisi ongelmia monelle lämpö laitokselle.” ”Ja koska puun saatavuudessa on jo nyt haasteita, silloin oltaisiin öljyn ja kivihiilen varassa.” Vilkkilän näkemys on, että turpeen alasajo toteutettiin turhan nopealla aikataululla tilanteessa, jossa korvaavia vaihtoehtoja ei vielä ollut tarjolla. ”Puuraaka-aineesta on pulaa. Järkevää olisi ollut ajaa olemassa olevat turvesuot ja lämpölaitokset loppuun.” Revontulien vuoksi Kello lähenee neljää iltapäivällä, ja perheenisän on jouduttava hakemaan kuopus päiväkodista. Ja sitten kuitenkin pystyy. Energiapuuta tarvitaan, sillä Ukrainan sodan myötä puun tuonti Venäjältä on tyrehtynyt ja samaan aikaan turpeen energiakäyttö vähentynyt. Vilkkilä selaa ottamansa kuvat nopeasti läpi kameran näytöllä ennen kuin pakkaa kameran laukkuunsa. Ne ovat kuitenkin olleet taloudellisesti tehottomia, emmekä halua lämmön hintaan isoja korotuksia. ”Kaamoksen aikaan ne näyttävät hienoilta.” 22 METSÄ
Alk. 259,00 € Uutuus! 145-230 Teräketjun hiomakone LED-valaistuksella Sähköinen ketjuhiomakone. Kolme väriä. 1449,00 € Hylsysarja S87+7, 94-osainen 129,00 € Kaikki hinnat sis. Katso voimassa olevat hinnat verkkosivuilta. 94,00 € Puunhalkaisukone 370/4 Kompakti ja vakaa halkaisukone. 189,00 € Ostaessasi 2-pakkauksen: 179,50 €/kpl Riistantorjunta-aine Trico 10 litraa Trico on luonnontuote, joka sisältää lampaanrasvaa, vettä, emulgointiainetta ja valkoista väriä (nähdäksesi, mitä kasveja tuotteella on käsitelty). 139,00 € Workglove Western Pehmeä ja mukava käsine hirvennahasta. Täydellinen metsurille ja koiranohjaajalle. 61,50 € Sähköinen Reppuruisku Sähköinen reppuruisku 10 litran kalvopumpulla ja 18V litiumioniakulla. • Varustettu kahden käden käytöllä maksimaalisen turvallisuuden takaamiseksi. Rahtikulut lisätään hintaan. 37,50 € Vintage Housut Miehet ja naiset Klassiset, hyvännäköiset housut vahattua puuvillaa. • Halkaisumäntä automaattisella palautustoiminnolla. Ridge GT 119,00 € Ridge Mid GT 129,00 € Bonga Kumisaappaat Neopreeni Vihreä Neopreenisaappaat sopivat täydellisesti metsästykseen ja kalastukseen. Fleeceliivi/Fleecetakki Bolmen Miehet ja naiset Sisäpuoli pehmeäksi harjattua fleecekangasta. Hinnat on ilmoitettu mainoksen julkaisupäivänä voimassa olevan Ruotsin kruunun vaihtokurssin mukaan. 35,50 € Boksund Housut Miehet Joustavat miesten metsästys-/ vapaa-ajan housut. • Halkaisee jopa 370 mm pitkiä ja 250 mm leveitä puukappaleita. 179,00 € EU22i Aggregaatti Varavirtalähde sinulle, joka tarvitset helposti käsiteltävän ja hiljaisen, mutta tehokkaan invertteri-generaattorin puhtaammalla energialla. Liivi 51,50 € Takki 53,00 € Vaatteet vapaa-aikaan, metsästykseen ja työhön Paita Setter/Griffon/ Hamilton/Munster Klassinen flanellipaita nepparikiinnityksellä. 56,00 € NoFoamUltra 200 ml Erittäin tehokas vaahdonestoaine. alv. Neljä väriä/kuviota. 11,50 € SprayMark 1 L Spray merkintämaali vähentää riskiä käsitellä alue moneen kertaan tai jättää jokin alue käsittelemättä esim. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. 29,00 € Haglöfs Ridge GT/Ridge Mid GT Miesten ja Naisten Vesitiivis ja kevyt vaelluskenkä pehmeää ja mukavaa nahkaa. Mukana päätyhela, kiila ja juoksupyörä. 44,00 € Sonnys Vaijerikoukku juoksupyörällä + päätyhelalla Vaijerikoukku metsätöihin. Tämä koukku suojaa vaijeria, joka muuten tuhoutuisi ollessaan terävästi taitettuna. Katso koko laaja valikoimamme täältä: hylte.fi Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! info@hylte.fi www.hylte.fi. lannoitteen ruiskutuksessa. Sisältää kaksi hiomalaikkaa. Vuoraamaton 23,00 € Thinsulate 26,50 € Suuri valikoima Moottorisahoja ja Raivaussahoja markkinoiden parhaaseen hintaan! Katso koko valikoima nettikaupastamme. Yukon Blaze/Black Anorakki Erittäin kulutuksen kestävä takki, näkyvällä oranssilla huomiovärillä. 299,00 € Bambu Kerrasto Miehet, naiset ja lapset Täydellinen hiihtoon, vaellukselle tai muihin aktiviteetteihin kun haluat pysyä lämpimänä
Valopilkut ovat jatkossakin vähissä sahatavaramarkkinoilla, kirjoittaa PTT:n metsäekonomisti Matti Valonen. Viennin reipas kasvu on kompensoinut kotimaan kulutuksen laskua. Huippuvuosiin verrattuna omakotirakentaminen on vähentynyt, eikä puurunkoisten kerrostalojen rakentaminen ole yrityksistä huolimatta lyönyt suuressa mittakaavassa läpi. 3 6 9 12 15 2023* 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 Sahatavaran tuotanto Suomessa 2000-luvulla LÄHTEET 2000–2022 Metsäteollisuus ry ja vuoden 2023 ennuste PTT * Ennuste 24 Aarre 10/2023 METSÄ. Vielä 2000-luvun alussa Suomen sahatavaran tuotannosta kulutettiin kotimaassa huomattavasti nykyistä enemmän. PUUMARKKINAT Teksti MATTI VALONEN | Graafi AINO SAARIKIVI Suomen sahatavaran tuotantomäärä oli suurimmillaan 2000-luvun taitteessa, jolloin tuotannon määrä oli 12–14 miljoonan kuutiometrin paikkeilla. Sittemmin ei ole ylitetty edes kahtatoista miljoonaa kuutiometriä, joka on muodostunut viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana haamurajaksi. Näkyykö käännettä parempaan
Epävarmaa muuallakin Egypti on suomalaisen sahatavaran tärkein yksittäinen vientimaa, jonne viime vuonna suuntautui 14 prosenttia viennistä. Sahatavaran viennin reipasta lisääntymistä Viroon selittää merkittävissä määrin viime vuonna päättynyt sahatavaran tuonti Venäjältä. Vallitsevan markkinatilanteen kannalta positiivista on se, että Yhdysvalloissa rakentaminen on pitänyt pintansa. Egyptin taloustilanne on heikko. Kysynnän voimakas heikkeneminen pakottaa sahat tänä syksynä ja talvena lomautuksiin, jotka ovat kestoltaan todennäköisesti joitakin viikkoja. Koivutukin pystykauppahinta päätehakkuilla oli noin 60–62 euroa. Miten Aasiassa. Euroopan heikko taloustilanne heijastuu kaikkiin keskeisiin Euroopan vientimaihin. Myös muiden maiden vienti Japaniin on vähentynyt. Toteutuessaan ennuste tarkoittaisi sitä, että Suomessa tuotettaisiin sahatavaraa tänä vuonna reilut kymmenen miljoonaa kuutiometriä. Sen perässä romahtaa myös sahatavaran kotimaan kulutus. Viro ollut valopilkku Ensi vuoden osalta kotimaan rakentamisen näkymät eivät myöskään ole kummoiset, joten kotimaan kulutus säilynee alamaissa. Suomen tärkeimpiä vientimaita Euroopassa ovat Iso-Britannia, Saksa, Ranska ja Viro. MARI IKONEN tänä vuonna. Rakentaminen vähenee voimakkaimmin kotimaassa ja Euroopassa. Aasiassa Suomen tärkeimmät vientikohteet ovat Japani ja Kiina, jotka kattoivat viime vuonna neljänneksen Suomen sahatavaran viennistä. Yhtenä maan akuuteista ongelmista on erittäin voimakas inflaatio. Kotimaassa rakentaminen suorastaan romahtaa Kuusitukki yhä arvokkainta PTT ennusti lokakuun puumarkkinaennusteessaan, että havutukin reaalihinta pysyy tänä vuonna ennallaan viime vuoteen verrattuna. Rakentamisen alakulo tarkoittaa yhä pienenevää kysyntää puutuotteille. Valopilkkuna on ollut turismin palautuminen koronan aikaisesta alhosta, mutta Lähi-idän tulenarka tilanne voi heijastua myös turismiin. Rakentamisen suhdanneherkkyys näytti sahatavaran koronasuhdanteessa parhaat puolensa, ja nyt on huonojen puolien vuoro. Kaikkiaan Eurooppa, Kiina, Japani ja Egypti kattoivat viime vuonna vajaat neljä viidennestä Suomen sahatavaran viennistä. Kuten edellä todettiin, sahatavaran kysyntänäkymät ovat heikot ja epävarmat kaikissa niistä, eikä ensi vuodelle ole näköpiirissä käännettä parempaan. Egyptissä kasvava väestö pitää yllä painetta asuntorakentamiselle, mutta taloustilanne rajoittaa investointeja. Euroopan heikko taloustilanne heijastuu jatkossa myös Viroon, sillä se vie valtaosan jatkojalostamistaan puutuotteista muualle Eurooppaan. Näin ollen vienti Suomesta Viroon kääntyy ennen pitkää laskuun. Kolmannella vuosineljänneksellä asuntokaupat ja rakennusaloitukset vähenivät reilun neljänneksen pinta-alalla mitattuna, kun verrataan viime vuoden vastaavaan aikaan. Virossa Suomesta tuotu sahatavara menee pääasiassa jatkojalostukseen, jossa siitä valmistetaan muun muassa puutaloja, rakennuspuusepäntuotteita ja huonekaluja. Esimerkiksi Koskisen Oyj:n liikevaihto laski tämän vuoden toisella neljänneksellä reilulla neljänneksellä edellisvuodesta ja liikevoitto peräti alle puoleen vuoden takaisesta. Yhdysvallat on erittäin tärkeässä roolissa maailmanmarkkinoilla. Kun kysyntä siellä laskee, kilpailu lisääntyy muilla markkina-alueilla – varsinkin Euroopassa, josta on viime vuosina viety merkittävästi sahatavaraa Yhdysvaltoihin. Kotimaassa rakentaminen suorastaan romahtaa tänä vuonna. Aarteen Puumarkkinat-palstalla markkinoita analysoivat vierailevat kirjoittajat, tällä kertaa Pellervon taloustutkimuksen metsä ekonomisti Matti Valonen. Liikevoitto puolittuu Suomessa sahateollisuusyritysten taloutta rasittavat viime vuoteen verrattuna laskenut sahatavaran markkinahinta ja noussut tukin hinta. Isossa-Britanniassa asuntoaloitusten määrä on säilynyt kohtalaisena, vaikka ne ovatkin laskeneet korona-ajan huippulukemista. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa vienti Kiinaan kasvoi neljä prosenttia. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa vienti Isoon-Britanniaan ja Ranskaan laski hienoisesti, mutta vienti Saksaan putosi peräti 15 prosenttia. Saksassa ja Ranskassa asuntoaloitukset ovat vähentyneet kuluvana vuonna voimakkaasti. Rakentamisen väheneminen Euroopassa on suomalaisten sahateollisuusyritysten kannalta myrkkyä, sillä viime vuonna niiden viennistä suuntautui Eurooppaan 44 prosenttia. Ensi vuodelle PTT ennustaa tukin nimellishinnan hienoista laskua pystykaupoissa, koska sahatavaran hinta pysyy heikkona. Tukin hinnannousu olisi noin kuusi prosenttia eli PTT:n ennustaman inflaation tasolla. KI M MO BR A N D T 25 Aarre 10/2023 METSÄ. Kiinassa kiinteistösektori on kuitenkin ollut vaikeuksissa jo pitkään. Myös Luonnonvarakeskus ennusti lokakuussa metsäsektorin suhdannekatsauksessaan, että sahatavaran kysyntä kasvaa vasta ensi vuoden lopulla rakentamisen elpyessä. Kuusitukista maksettiin lokakuussa päätehakkuilla hiukan yli ja mäntytukista hiukan alle 70 euroa. Vienti Viroon sen sijaan nousi 14 prosenttia tammi-kesäkuussa. S uomen sahatavaran tuotanto vähenee tänä vuonna yhdeksän prosenttia. Maa joutui viime vuoden lopulla turvautumaan kansainvälisen valuuttajärjestön apupakettiin. Liikevoiton romahdusta selittää osin viime vuoden toisen neljänneksen vahva tulos. Se olisi pienin tuotantomäärä kymmeneen vuoteen mutta kuitenkin selvästi suurempi kuin vuoden 2008 finanssikriisiä seuranneiden vuosien noin yhdeksän miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Näin ennustimme PTT:n metsäalan ennusteessa muutama viikko sitten. Kohonneet kustannukset ja heikko kysyntä rokottavat sahateollisuusyritysten taloutta. Euroopan tapaan myös Japanissa rakentaminen on vähentynyt voimakkaasti, minkä takia Suomen vienti Japaniin väheni kolmanneksella tammi-kesäkuussa. Pienenä plussana on sellunkeittoon ja energiaksi menevien sivutuotteiden hyvä hintataso. Kiinan kiinteistösektoria vaivaa heikko kysyntä, ja maan suurten rakennusyritysten velkaongelmat pitävät epävarmuutta yllä. Tämä kuvaa suhdannetilanteen heilahdusta
MÖNKIJÄT KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Puunajoon Millaisia mahdollisuuksia metsäkärryt tarjoavat puiden kuljetukseen. Kärryllä kulkee 26 Aarre 10/2023 METSÄ. Kovapohjainen, melko tasainen ja lumeton kangasmaa tarjoaa hankintahakkaajalle hyvät olosuhteet puiden ajoon mönkijällä, kuormaimella ja vetävällä peräkärryllä
Etenkin aisaohjauksella varustettu kärry mahtuu kulkemaan pienistä väleistä. Pehmeiden paikkojen ylityksessä vetävät takapyörät kovalla maalla työntävät mönkijää parem min kuin mönkijä itse pystyy etenemään pehmeikössä. Jollei metsässä ole kan tavia väyliä, niitä voi teh dä sinne. Vetävän peräkärryn kanssa maastokel poisuus parantuu olennaisesti. Tarjolla on laaja valikoima perävaunuja, joilla kulkevat poltto puut liiteriin ja hankintasavotan kuitupuu tienvarteen. Jos maastossa on märkiä kohtia ja epätasaisuutta, ajomahdol lisuuksia voi jonkin verran parantaa kerää mällä hakkuutähteet ajourille. Kun väylät ovat kunnossa, kärryn kan tavuus riittävä ja kuormakoko kohtuul linen, edellytykset sujuvalle puunajolle Kärryjen akselit kestävät, kun kuorma koot pysyvät sopivina. Siksi esimer kiksi vauhdin otto mäkeen iso kuorma päällä aiheuttaa epätasaisessa maastossa riskejä. Silloin, jos tekee hankintahakkuita tai polttopuita myyntiin, kulut vähennetään pääsääntöisesti käyttö tuntien perusteella. Kun ajetaan, kuoppa tai pinnasta nouseva este tuottaa kärryn akseleihin myös iskuvoi man, joka on sitä kovempi, mitä suurempi on nopeus ja kuopan tai esteen aiheut tama täräys. Ajokelpoiset väylät Polttopuiden keruussa on tärkeää, että metsästä löytyy riittävästi väyliä, joilla voi ajaa kuorma päällä rypemättä. Paikallaan seisovassa kärryssä puukuorma syn nyttää painovoiman verran rasitusta rakenteisiin. 27 Aarre 10/2023 METSÄ. Kuorman koko Realistinen kuorman koko on 0,5–1 kiin tomottia puuta kerralla riippuen kärryn kantavuudesta. Kun ylikuor malla ajoon yhdistyvät tuntuva nopeus ja kuoppa tiessä, telirakenne saattaa pettää. Metsäkärry laajentaa mukavasti mönkijän käyttö mahdollisuuksia pihassa, mökillä ja met sässä. Mönkijä kuitenkin sopii metsäkuljetuk seen vain helpohkossa maastossa. Pelkän mönkijän kumirenkaan pito met sässä ylämäessä on heikko, jos kärryssä on kuormaa. Kärryjen akselit kestävät, kun kuorma koot pysyvät sopivina. Metsässä maltil liset kuormat vähentävät myös jumiin jäämisiä ja kuorman purkamisia. Myös rinteissä mönkijä on vaikeuksissa. Kovapohjaisella metsäautotiellä mön kijällä saa liikkeelle suurenkin kuorman, vaikka kärry ei ole vetävä. Vain poikkeustapauksissa verottaja hyväksyy mönkijän metsätalouden kalustoon. Sellainen syntyy kaivinkoneella pintamaata tasoitellen esimerkiksi samas sa yhteydessä, kun kone käy tilalla mätästä mässä hakkuuaukon. Ajoa met sässä rajoittavat mön kijän pienet renkaat ja vähäinen maavara. Silloin kuorma voi olla vähän suurempikin, jos kantavuus sen sallii. Uraleveyden voi silloin jättää hakkuussa kapeaksi. Ajourilta kannot on sahattava lyhyiksi. Yksi ainut hyvä ura voi riittää. Vanhat ko vapohjaiset kulkuurat esimerkiksi maatalous käytön ajalta ovat hyviä runkoväyliä. Esimerkiksi kivikkoinen maasto on mönkkärille myrkkyä. Väylä pysyy auki, kun siinä ajetaan ja itävä vesakko raivataan tarvittaessa. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Metsäkärryjen mallikuvat VALMISTAJAT ja MAAHANTUOJAT VEROVINKKI Jos metsänomistaja käyttää mönkijää ja kärryä vain omien poltto rankojen kuljetukseen, tähän liittyviä kuluja ei voi vähentää metsäverotuksessa. Vetävällä kärryllä yksi kiintokuutiometri tuoretta puuta kulkee tasaisella metsäpoh jalla todella helposti. Parhaimmillaan mönkijä on kuivilla ja melko tasaisilla kankailla. M etsänomistajalle metsä kärry on järkihankinta mönkkärin täydentäjäk si. Tällöin sen pääasiallisen käytön tulee olla metsätaloudes sa, konetyypin on oltava sopiva metsä talous käyttöön, ja käytössä on oltava metsätöiden kannalta tarpeelliset lisävarusteet kuten perä vaunu. Pitoa voi parantaa ketjuilla ja toi saalta kumiteloilla
Ohuiden rankojen vinssaus nippuina onnistuu parhaiten juontopulkalla. Hakkuukoneen tekemien lumppien kuljetukseen umpikärry on hyvä. Siellä sitä voi hyödyntää paitsi runkojen, klapien ja halkojen ajossa myös maansiirrossa, puutarhajätteen kuljetuksessa ja muissa mökkipuuhissa. Epätasaisessa maastossa juontopulkka helpottaa isojen runkojen vinssausta. Puomi nostaa vaijerin vetopisteen korkealle. MÖNKIJÄT Ketju parantaa huomattavasti mönkijän renkaan pitoa kuorma päällä ja vähentää myös renkaan kulumista. mönkkärillä ovat olemassa. Pitkä vaijeri vähentää metsäajoa. Pelkällä mönkijän hyvällä vetokyvyllä ei kovin pitkälle pötkitä. Kauko-ohjaus vinssissä helpottaa työtä. Metsäkärryjen vinsseissä on vaijeria yleensä 15–20 metriä, joissakin jopa yli 30 metriä. Silloin vinssattavat rungot eivät töki mättäisiin ja kiviin yhtä paljon kuin jos vinssin vetopiste on alhaalla. DZ Hardware ATV peräkärry Motonet Hinta: 589 e Paino: 100 kg Kantavuus: 400 kg Pituus: 150 cm Leveys: 95 cm Korkeus: 45 cm Renkaiden koko: 22x11-8 Teli: Ei Muuta: Kevyt peräkärry pienimuotoiseen kuljetukseen ja siirtelyyn. Kippaava lava, kärryn päädyt avattavissa, kiertyvä aisapää 50 mm. Vinssillä ulottuu Polttopuun kerääjä voi osittain korvata uraverkoston vinssillä, jossa on puomi ja vaijeri. Tukkikärryssä lumpit ja muut lyhyet pätkät voi ehkä sijoittaa vain isompien puiden päälle, jossa ne eivät välttämättä pysy kovin hyvin. Kippaava lava, avattavat päätylaidat, aisapäässä kiinteä kuulakytkin. Umpikärry on hyvä yleiskärry esimerkiksi mökkikäyttöön. Jos rungon pituus on 20 metriä ja vaijeria on saman verran, kaadetun puun kanto saa olla lähes 40 metrin päässä mönkkäristä ja runko on vielä vinssattavissa. Niiden hintahaarukka asettuu noin 200–400 euroon. Umpikärryillä voi kuljettaa myös metsästettyjä hirvieläimiä. Umpikärry on hyvä yleiskärry mökki käyttöön. 28 Aarre 10/2023 METSÄ Aarre 10/2023. Alamäkeen rungot luistavat helpommin. Umpilavallinen kärry Myös umpilavallinen kärry kelpaa pitkien rankojen metsäkuljetukseen, kun takapääty irrotetaan. Pyörivä kuulakytkin saatavana lisävarusteena. Erityisesti se on tarpeen ylämäkeen vinssattaessa. Vinssaaja voi silloin kävellä juonnettavan rungon perässä kulkua ohjaten ja auttaen. Umpilavakärry on yleensä parhaimmillaan, kun puut ovat kyllin lyhyitä. Metsäkärryt järjestykses sä edullisimmas ta kalleimpaan Farmi.fi Peräkärry kipillä 300 kg Hinta: 599 e Paino: 90 kg Kantavuus: 300 kg Pituus: 150 cm Leveys: 95 cm Korkeus: 45 cm Renkaiden koko: 22x11-8 Teli: Ei Muuta: Kevyt peräkärry pienimuotoiseen kuljetukseen ja siirtelyyn. Ulottuvuus vielä parantuu, kun rungot vedetään kokonaisina
Kiertyvä aisanpää 50 mm, jatkettava aisa, pikalukoin irrotettavat pankot, paikka vinssille. Lisävarusteena saatavana säädettävä nostopuomi 200 kg:n nostokyvyllä, käsikäyttöinen vinssi 9,5 m:n vaijerilla, lavasarja, kärryn sivutukijalat, aisan tukijalka. Lisävarusteena käsikäyttöinen puomi 250 kg:n kantavuudella (hinta 255 e), puomin pituus säädettävä 130–210 cm, puomi ei sisällä vinssiä eikä vaijeria, kiertyvä aisanpää 50 mm, pikalukoin irrotettavat pankot. Farmi.fi Mönkijän yhdistelmäkärry 1 000 kg Hinta: 1 495 e Paino: 223 kg Kantavuus: 1 000 kg Pituus: 358 cm Leveys: 134 cm Korkeus: 125 cm Renkaiden koko: 22x12-8 Teli: On Muuta: 2 in 1 -mallinen tukkija kippikärry, kippilavan pituus 260 cm irrotettavissa, lavasta etuja takapääty irrotettavia, paikka vinssille. Lisävarusteena saatavana myös lavasarja. Lisävarusteena käsikäyttöinen puomi 250 kg:n kantavuudella (hinta 255 e), puomin pituus säädettävä 130–210 cm, puomi ei sisällä vinssiä eikä vaijeria. Puomin tukijalka estää tyhjää ja siksi kevyttä kärryä kaatumasta. Runko on vinssattu kokonaisena lähelle kärryä. IKH Mönkijän tukkikärry ATV20 Hinta: 995 e Paino: 170 kg Kantavuus: 1 000 kg Pituus: 260–380 cm (säädettävä) Leveys: 130 cm Korkeus: 120 cm Renkaiden koko: 22x11-10 Teli: On Muuta: Kevyt metsäkärry, jossa kohtalainen kantavuus, pyörivä vetopää. 29 Aarre 10/2023 METSÄ. Farmi.fi Tukkikärry keinutelillä 1 000 kg Hinta: 999 e Paino: 170 kg Kantavuus: 1 000 kg Pituus: 260 cm Leveys: 126 cm Korkeus: 125 cm Renkaiden koko: 22x11-10 Teli: On Muuta: Kevyt metsäkärry, jossa kohtalainen kantavuus
Vielä suuremman hintaloikan aiheuttaa kärryn vetokyky. Lisävarusteena saatavana säädettävä nostopuomi 200 kg:n nostokyvyllä, käsikäyttöinen vinssi 9,5 m vaijerilla, kärryn sivutukijalat, aisan tukijalka. Ultratectukkikärry Hinta: 1 725 e Paino: 168 kg Kantavuus: 1 500 kg Pituus: 450 cm Leveys: 127 cm Korkeus: 130 cm Renkaiden koko: 22x11-8 Teli: On Muuta: Kevyt, putkirunkoinen kotimainen metsäkärry, keveydestä huolimatta hyvä kantavuus. Myyntipuiden ajaminen ja muu mönkijän ja kärryn metsätalous käyttö tuovat myös jonkin verran vero vähennysoikeutta. Kuormaimen jatkopuomi liukuu hitaasti ulos mutta parantaa ulottuvuutta. Hydraulinen kuormain ja vetokyky maksavat. Motiivina itse tekemiseen voivat olla myös kapeat ajourat eli jäävän puuston isompi pohjapinta-ala sekä hyvä korjuujälki. 30 Aarre 10/2023 METSÄ Aarre 10/2023. IKH Mönkijän combikärry ATV21 Hinta: 1 495 e Paino: 310 kg Kantavuus: 1 000 kg Pituus: 260–380 cm (säädettävä) Leveys: 130 cm Korkeus: 120 cm Renkaiden koko: 22x11-10 Teli: On Muuta: Maa-aineksen ja puutavaran kuljetuksen yleiskärry. Pyörivät karikat, aisan nokkapyörä, pyörivä vetopää, säädettävä kuormatilan pituus (säätö 80 cm), suositeltu puun pituus 3–3,5 m. Vetävällä kärrylläkin ajourakka on paras suunnitella motin kuormia ajaen. Hankintahakkaajan kärryt Mönkijän vetävä metsäkärry ja kuormain tekevät hankintapuun korjuun mahdolliseksi monenlaisilla kohteilla. Runsaasti runkoon sopivia modulaarisia lisävarusteita. Ne mahdollistavat itsenäisen puunkorjuun, jota yllättävän moni arvostaa hinnasta huolimatta. Monet kokevat saavansa metsätöistä ja puiden ajosta työn iloa ja hyötyliikuntaa. Jos ensiharvennuksen pinta-ala on kaksi hehtaaria ja kertymä 70 kiintokuutiota, se tarkoittaisi noin 70 mönkkärikuormaa. Metsänomistajat kuitenkin ajavat jonkin verran hankintapuuta mönkkäreillä ja kuormaimilla varustetuilla metsäkärryillä. Siksi puiden ajattaminen tien varteen urakoitsijalla voi lyödä paremmin leiville. Hankintapuun ja tuulenkaatojen metsäkuljetuksella pienennetään mönkijän ja metsäkärryn ostoja ylläpitokuluja muttei pyritäkään kattamaan niitä täysin. Kumiteloilla maastokelpoisuus vielä parantuu. Mitä pienempi leimikko ja mitä vähäisempi hakkuukertymä, sitä paremmin homma sopii mönkkärillä ajettavaksi. Aisan tukijalka. Jatkoosalla taakka vedetään lähemmäksi ennen nostoa. Hankintatyölle tuntipalkkaa laskettaessa se on paljon. LISÄTIETOJA DZ Hardware, motonet.fi Farmi.fi-kärryt, farmi.fi GlansPower, kone-glans.fi IKH, ikh.fi Iron Baltic, latvo.fi Kranman, kranman.fi SR-Tuote, sr-tuote.fi Ultratec, ultratec.fi MÖNKIJÄT Iron Baltic 1200 -tukkikärry Hinta: 1 860 e Paino: 170 kg Kantavuus: 1 200 kg Pituus: 288–368 cm (säädettävä) Leveys: 130 cm Korkeus: 120 cm Renkaiden koko: 22x11-8 Teli: On Muuta: Kevyt virolainen tukkikärry, jossa hyvä kantavuus. Kärryissä hydraulinen kuormain nostaa hintaa olennaisesti. Kippaava lava, lavan pituus 1 995 mm, päädyt irrotettavissa, pyörivä vetopää. ”Hyvä harrastus saa maksaa”, luonnehti yksikin metsänomistaja sitä, että hän ajaa hankintapuuta mönkkärillä
31 Aarre 10/2023 METSÄ. Juontopuomi, jossa kauko-ohjattava vinssi Bronco 1500 lb. Kuormaimen käytön oppii nopeasti, mutta sujuva ja nykimätön taakan käsittely vaatii tottumusta. Takalaita pohjasta aukeava, etulaita irrotettavissa, pyörivä vetopää. Ultratecyleislavakärry Hinta: 2 035 e Paino: 190 kg Kantavuus: 1 500 kg Pituus: 230 cm Leveys: 127 cm Korkeus: 90 cm Renkaiden koko: 22x11-8 Teli: Ei Muuta: Maa-aineksen ja puutavaran kuljetuksen kotimainen yleiskärry. Lisävarusteena saatavana vaijerinostin. Runko levyrakenteinen, lavan pituus 200 cm, irrotettavat päädyt, saranointi keskeltä, joten kuorman voi kipata myös käsin kaasujousen avustaessa. Aisan tukijalka. kuljetukseen. 200 kg Kantavuus: 1 200 kg Pituus: 289 cm Leveys: 130 cm Korkeus: 32 cm Renkaiden koko: 22x11-8 Teli: On Muuta: Kotimainen yhdistelmäkärry puutavaran sekä maa-aineksen kuljetukseen. Nostokyky kärryn vierestä 150 kg, tukijalka kärryn kyljessä, kippi, musta-punainen vakioväri. Ilman puomia ja vinssiä 1 860 e, tukkisakset 75 e. Irrotettava lava ja päädyt, myös sermi ja tolpat, joita neljä paria, irrotettavia. SR-Tuote lavatelikärry Jussi puomin ja vinssin kanssa Hinta: 2 480 e Paino: n. IKH Mönkijän kippikärry ATV14 Hinta: 2 490 e Paino: 270 kg Kantavuus: 1 400 kg Pituus: 345 cm Leveys: 125 cm Korkeus: 110 cm Renkaiden koko: 22x11-10 Teli: On Muuta: Kippaava kärry maa-aineksen, klapien ym. Lisävarusteena saatavana akkulaatikko lisäakulle, joka lisää kipin käyttöaikaa. Lavan pituus 200 cm. Sähköhydraulinen kolmivaiheinen teleskooppikippi, joka toimii mönkijän omalla 12 V:n akulla, langallinen ohjausyksikkö vetoaisan laatikossa. Kaasujousi pitää kippilavan pystyssä
Ultratectukkikärry nostimen kanssa Hinta: 3 229 e, sisältyy puomi ja sähkövinssi Paino: 197 kg Kantavuus: 1 500 kg Pituus: 450 cm Leveys: 127 cm Korkeus: 180 cm Renkaiden koko: 22x11-8 Teli: On Muuta: Kevyt, putkirunkoinen kotimainen metsäkärry, keveydestä huolimatta hyvä kantavuus. Telipyörästö ja tukkipankot siirrettävissä. 32 Aarre 10/2023 METSÄ. Lisävarusteena saatavana lava. Kauko-ohjattava sähkövinssi 15 m:n vaijerilla, taittuvat karikat, aisan tukijalka. Valmistettu Virossa. Hydrauliaggregaatti 6,5 hv OHV-moottorilla. Iron Baltic 1200 tukkikärrypaketti Hinta: 3 575 € Paino: 265 kg Kantavuus: 1 200 kg Pituus: 288–368 cm (säädettävä) Leveys: 130 cm Korkeus: 170 cm (nostopuomi vaakasuorassa) Renkaiden koko: 22x11-8 Teli: On Muuta: Nostin 300 kg:n nostokyvyllä, puomin pituus 130–180 cm, säädettävät tukijalat molemmin puolin kärryä. Vinssi, tukkisakset, tarvikelaatikko moottorisahalle ja kombikannulle, akkulaatikko, työkalupidikkeet, pyörivät karikat, aisan nokkapyörä, pyörivä vetopää (osa varusteista ei kuvassa). Mönkijän pienet renkaat kelpaavat sulan maan tai vähän lumen aikaan. MÖNKIJÄT GlansPower Metsä kärry hydrauliikalla Hinta: 7 990 e, sisältyy kuormain Paino: 850 kg Kantavuus: 3 000 kg Pituus: 400 cm Leveys: 160 cm Korkeus: Renkaiden koko: 21x8-10 Teli: On Muuta: Erittäin vahvalla rungolla varustettu metsäkärry, jossa on suuri kantavuus. Kuormaimen ulottuvuus 3,73 m, nostokyky 300 kg 1,5 m:n etäisyydeltä, kouran avautuma 70 cm. Matalalle sijoitetun kääntöpalan ansiosta tukeva kuormatessa ja metsäajossa. Tukkisaksilla varustettu vaijerinostin, jonka nostokyky 200 kg. Paksummassa lumessa tarvitaan kumiteloja. Runsaasti runkoon sopivia modulaarisia lisävarusteita
Pienimuotoiseen polttopuun ajoon riittää pieni kärry. Varaosaja konemyynnin lisäksi yritys remontoi metsäkärryjä Espoossa ja Seinäjoella. Kuormainvaimentajat, 2-vipuinen sähköventtiilipöytä on/off, hydraulinen kauko-ohjattava vinssi 25 m:n vaijerilla. Pikkukärryjen kantavuuden kanssa saa olla tarkkana. Valmistettu Ruotsissa. Hydrauliaggregaatti Honda GX390 -sähköja narustartilla 13 hv. Kranman T1750E 4WD Hinta: 22 300 e, sisältyy kuormain Paino: 675 kg Kantavuus: 1 750 kg Pituus: 382–442 cm (säädettävä runko) Leveys: 145 cm Korkeus: 165 cm Renkaiden koko: 300/65-12, 8-kankaiset Teli: On Muuta: Kuormain K30-60 jossa 4,4 m:n ulottuvuus, venttiilipöytä 2+4 vipuinen, hydraulinen kauko-ohjattava vinssi 25 m:n vaijerilla. Sähköinen runko-ohjaus suoraan mönkijän ohjaustangosta. Taustalla oli energian hinnan nopea kallistuminen, mikä lisäsi polttopuun keruuta ja polttorankojen ajoa mönkijän peräkärryillä. Hydrauliaggregaatti Honda GX270 -sähkö startilla 9 hv. Sähkö-hydrauliset rumpujarrut, joissa säädettävä jarruventtiili, vetävät takapyörät (Robson). Kranman T1715 4WD Hinta: 17 800 e, sisältyy kuormain Paino: 625 kg Kantavuus: 1 700 kg Pituus: 382–442 cm (säädettävä runko) Leveys: 135 cm Korkeus: 165 cm Renkaiden koko: 22x11-8, 6-kankaiset Teli: On Muuta: Kuormain K30-50 jossa 3,5 m:n ulottuvuus, venttiilipöytä 7-vipuinen, hydraulinen kauko-ohjattava vinssi 25 m:n vaijerilla. Valmistettu Ruotsissa. jatkopala 40 cm) Leveys: 145 cm Korkeus: 175 cm Renkaiden koko: 300/65-12, 8-kankaiset Teli: Hydraulisesti säädettävä 560 mm Muuta: Kuormain M36 Pro, jossa 4,6 m:n ulottuvuus. Kokonaismyynti on pienentynyt, mutta merkkikohtaiset erot voivat olla suuria. Vetävät takapyörät (Robson), runko-ohjaus. LED-työvalot 2 kpl. ”Vanhan korjaus voi houkutella uuden ostoa enemmän. Neljä siirrettävää pankkoa. Hydrauliaggregaatti Honda GX200 -narustartilla 5,5 hv. ”Asiakkaiden tavallinen kommentti oli, että akselisto rikkoutui ajettaessa mönkkärillä suurta polttopuukuormaa.” Kranman T2000ex 4WD Hinta: 35 800 e, sisältyy kuormain Paino: 925 kg Kantavuus: 2 000 kg Pituus: 395 cm (lisävar. Metsäkärry remonttiin T eräksen kalliina pysynyt hinta, kohonnut korkotaso ja heikentyneet talousnäkymät heijastuvat metsäkärryjen kauppaan. Teliakseliston uusiminen on tyypillinen korjauskohde. LED-työvalot 3 kpl. Valmistettu Ruotsissa. Vetävät takapyörät (Robson). Sähköinen runko-ohjaus suoraan mönkijän ohjaustangosta. Valmistamme rasvanipoilla varustettuja, täysin kelluvia keinutelejä mittatilaustyönä.” Markkola kertoo, että runsas vuosi sitten mönkijöiden akseleiden kysyntä kasvoi lyhyessä ajassa voimakkaasti. 33 Aarre 10/2023 METSÄ 33 METSÄ. ”Samalla, kun mönkijän metsäkärryjen kokonaismyynti on vähentynyt, metsäkärryjen varaosien kuten akseleiden ja telirakenteiden myynti on kasvanut voimakkaasti”, kertoo Kari Markkola WegaSales Oy:stä
Luonnonhoidon momentilta rahoitettavat ympäristötuki, luonnonhoitohankkeet ja kulotus ovat saamassa 11 miljoonaa euroa. Se on selvästi alle Kemeran (kestävän metsätalouden rahoitus) tämänvuotisen tukirahoituksen. Metsäteiden osalta tukiehdot lähenevät ely-keskusten myöntämiä yksityistieavusVEROVINKKI Metsätalouden tuet ovat metsäverotuksessa pääomatuloa. Metkassa puuntuotannon momentilta rahoitettavien taimikon ja nuoren metsän hoidon, terveyslannoituksen, suometsänhoidon ja metsäteiden rahoitus on pudotettu 38,4 miljoonaan euroon. Päätös puuntuotantoon suunnatun rahoituksen supistamisesta merkitsee Riissasen mukaan sitä, että taimikon ja nuoren metsän hoidon tukitasot laskevat siitä, mitä esitettiin vuosi sitten lausuntokierroksella olleessa asetusesityksessä. Ojien kunnostus voi olla tarpeen, jotta puusto saadaan kasvamaan. ”Ilmastoasiat ja monimuotoisuus ovat aikaisempaa enemmän esillä, ja kaikkiin näihin on jouduttu tukijärjestelmän ehdoissa ottamaan kantaa.” Suometsien tuki uusiksi Kaikkiin Metkan työlajien tukiehtoihin tulee muutoksia Kemera-tukiin verrattuna. Tukea ei enää saa kunnostusojitukseen vaan töiden suunnitteluun. Yksi tekijä laskuun lienee Kemera-tukien viime vuosien vajaakäyttö. Eniten pohdittavaa metsänomistajille ja töitä toteuttaville metsäalan toimijoille tulee suometsänhoidon tuesta. Koko tukijärjestelmää uudistettaessa ympäristökysymykset nousivat metsänhoidollisten tavoitteiden rinnalle. METSÄNHOITO Teksti ANU SUSI | Kuvat VM-ARKISTO Tarkkoja tukitasoja Riissanen ei voinut vielä kertoa, sillä tukiehtoja koskeva asetus oli tulossa valtioneuvoston käsiteltäväksi vasta marraskuun puolivälissä. Riissanen toteaa ilmaston muuttumisen voivan tuoda uusia haasteita suometsien hoitoon. Tukiehtoja on yksinkertaistettu useissa työlajeissa. Metka matkaan Kemera-tuet ensi vuonna korvaavassa Metka-järjestelmässä painotetaan ympäristönäkökulmia, mikä näkyy myös ohjelman rahoituksessa. ”Kun ilmasto muuttuu, tuleeko soille niin kuivia kausia, että onkin pulaa vedestä. Toisaalta liian syvät ojat voivat johtaa kuivuusriskiin puustolle ja vauhdittaa turpeen hajoamista.” Tukiehdot yksinkertaistuvat Metsänomistajalle tukien haku helpottuu erityisesti taimikon ja nuoren metsän hoidon tuessa, jota haetaan jatkossa vasta sitten kun työ on tehty. Vesienhoitosuunnitelma on siksi tuen saannin ehto. Suunnittelun tuki on Riissasen mukaan tarkoitettu maanomistajan päätöksenteon avuksi. Metkassa taimikon ja nuoren metsän hoidon tuet ovat jälkirahoitteisina tukina niin sanottua de minimis -tukea, jonka yhteismäärä yhdellä maanomistajalla tai yrityksellä ei saa ylittää 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana. Saatu tuki ei rajoita suometsissä tehtäviä metsänhoitotöitä, mutta suunnittelun tuen kautta pyritään ohjaamaan huomiota vesien suojeluun ja soiden hiilensidontakyvyn ylläpitoon. U udelle metsätalouden kannustejärjestelmälle eli Metkalle on esitetty ensi vuodelle 49,4 miljoonan euron rahoitusta. Esimerkiksi terveyslannoituksissa tukikelpoisuus on helpompi määrittää, kun kasvupaikkavaatimuksesta siirrytään puustomäärävaatimukseen. 34 Aarre 10/2023 METSÄ. ”Hallituksen päätös lisätä rahoitusta metsäluonnonhoidon edistämismomentille on selkeä signaali siitä, että luonnon monimuotoisuutta halutaan turvata aikaisempaa paremmin”, arvioi maaja metsätalousministeriön metsäneuvos Niina Riissanen. Tukiehtojen mylläys heijastaa viime vuosien kiivasta keskustelua turvemaiden ojitusten ravinneja kiintoainespäästöistä sekä puuntuotannon vaikutuksista turvemaiden hiilivarastoihin. Töiden kustannukset metsänomistaja voi vähentää verotuksessa. Myös Metsäkeskuksen tukihallinto helpottuu, kun siirrytään prosenttiperusteisista tuista tukiin, joissa rahaa myönnetään euroa per hehtaari tai euroa per metri
Jo metsänhoidon valtakunnallisten tavoitteiden takia Niina Riissanen toivoo runsaasti hakemuksia kaikkiin Metkan tukilajeihin. Terveyslannoitus, suometsän hoitosuunnitelman laadinta, suometsän vesiensuojelutoimenpiteet ja piennartiet, metsätieverkoston ylläpito, kulotus ja tuki metsäluonnon hoitoon vaativat Metsäkeskuksen hyväksymän tukihakemuksen ja toteutussuunnitelman. Jätettyjen hakemusten käsittely ja tukien maksaminen alkavat eri työlajeilla eri tahdissa sitä mukaa kuin Suomen metsäkeskuksen tietojärjestelmä on valmis käsittelemään hakemuksia. Haku aukeaa keväällä Metka-tukien haku alkaa 1.3.2024. Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea haetaan Metkassa vasta sen jälkeen, kun työ on valmistunut. Ympäristötuessa uutta on runsaslahopuustoisille kohteille myönnettävä enimmillään 20 prosentin suuruinen kannustinkorvaus. Kulotuksen tukipäätökset pyritään tekemään ennen kulotuskauden alkua, mikä saattaa tehdä tiukkaa, koska jo kesäkuu on kulotuskuukausi. Metka-tukien haku aukeaa maaliskuun alussa. ”Julkisen metsänhoitotuen, sekä Kemeran että Metkan, käyttö on sidoksissa metsänomistajien saamaan asiakaspalveluun eli myös siihen, millaista satsausta tukien markkinointiin metsäalan toimijat pitävät kannattavana”, arvioi hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta. Vuonna 2021 käyttämättä jäi 58,8 miljoonan euron määrärahasta 16,5 miljoonaa. Taimikoiden ja nuoren metsän hoidossa on paljon rästejä, ja moni metsätie on huonokuntoinen. Taimikon ja nuoren metsän hoidossa tukihakemus jätetään Metsäkeskukselle sen jälkeen, kun työ on valmistunut. ”Aiemmin kaikki luonnonhoitohankkeet ovat olleet Metsäkeskuksen valmistelemia, ja Metsäkeskus on hankehaulla valinnut niille toteuttajan”, muistuttaa Riissanen. Tukea myönnetään myös yhden maanomistajan tiehankkeelle. ”Luonnonhoito ja kulotus tarjoavat metsätoimijoille uudenlaista työsarkaa, jota ei ehkä aikaisemmin ole ollut”, uskoo Riissanen. Muissa työlajeissa töiden markkinointi ja suunnittelu voidaan aloittaa, vaikka toteutus voidaan käynnistää vasta tukipäätöksen jälkeen. Luonnonhoitohankkeissa metsänomistajat saavat mahdollisuuden teettää töitä itse. Odotuksia järjestelmälle Metka-hakemusten pitkä, asteittainen käsittely haastaa ensi vuonna hoitotöiden toteuttajia kuten metsänhoitoyhdistyksiä. Kemeralla loppunousu K emera-tukien haku päättyi syyskuun lopussa. Suometsänhoidon tukien käsittely alkanee vasta kesällä. ”Energiapuun korjuumäärissä voi tulla muutoksia, ja uskoisin, että myös suometsien hoidossa tapahtuu muutoksia”, MäkiHakola toteaa. ”Olennaista on kuitenkin se, että taimikon ja nuoren metsän hoito päästään aloittamaan heti lain tultua voimaan”, katsoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Mäki-Hakola arvelee, että viestintää tarvitaan vielä lisää. Tukien haussa työt jakautuvat niihin, joissa metsänomistaja voi aloittaa työt heti, ja niihin, jotka voi aloittaa vasta sitten, kun niillä on Metsäkeskuksen hyväksymä toteutussuunnitelma. tuksia. Vuonna 2022 jäi 57,1 miljoonan euron määrärahasta käyttämättä 20,2 miljoonaa euroa. Uutena mukaan tulleen kulotuksen hankkeiden käsittely alkaa vasta kesäkuussa, ja kulottajien pitää odottaa tukipäätöstä ennen työn toteutusta. Työt voi aloittaa heti Metka-järjestelmän astuttua voimaan vuoden 2024 alussa. Tukijärjestelmän muutos vaatii uuden opettelua palveluja tarjoavilta toimijoilta. Nämä työt voi aloittaa vasta hyväksynnän jälkeen. Metsätalouden tuet pyrkivät ohjaamaan metsänhoitoa haluttuun suuntaan. Marko Mäki-Hakola toivoo, että päättäjillä on valmiutta nostaa Metkan rahoitusta, jos hakemuksia tulee paljon ja töitä tehdään aktiivisesti. Tänä viimeisenä Kemera-vuonna tukia haettiin sekä metsänhoidon töihin että luonnonhoitohankkeisiin selvästi aikaisempia vuosia enemmän. KAI TIRKKONEN JAANA KANKAANPÄÄ 35 Aarre 10/2023 METSÄ. Kuluvalle vuodelle varatusta 47,5 miljoonan euron puuntuotannon määrärahasta käytetään Suomen metsäkeskuksen arvion mukaan 38–43 miljoonaa euroa. Terveyslannoitushakemusten käsittely alkaa maaliskuussa, ympäristötuen ja tiehankkeiden huhtikuun aikana ja luonnonhoitoja kulotushankkeiden kesäkuussa
Harvennuspuulle on hyvä kysyntä 70 kilometrin päässä Metsä Fibren Äänekosken sellutehtaalta. Ostaja ei joudu maksamaan lahjaveroa, kun metsäkiinteistön myyntihinta on yli 75 prosenttia sen käyvästä arvosta. Arto ja Juha Hiekkanen tekevät kaikki omien metsien harvennukset yhteistyössä. Kummassakin tapauksessa ostajan on jatkettava maatai metsätaloutta vähintään 5 vuotta. SUKUPOLVENVAIHDOS Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat MARIA MIKLAS 36 Aarre 10/2023 METSÄ. Jos maaja metsätilaan sisältyy yli kolme hehtaaria viljelyksessä olevaa peltoa, lahjaverovapaaksi hinnaksi riittää yli 50 prosenttia tilan käyvästä arvosta. Saattaen vaihdettu Suurehkon metsätilan sukupolvenvaihdos toteutui Hiekkasen perheessä sujuvasti ja ajallaan. Apuna suunnittelussa oli metsäyhtiön asiantuntija. VEROVINKKI Metsäkiinteistökauppa on myyjälle luovutusvoittoverovapaa, kun hän on harjoittanut maatai metsätaloutta ja omistanut kiinteistön yli 10 vuotta ja myy sen lähisukulaiselleen (lapsi, lapsenlapsi, veli, sisar, velitai sisarpuoli)
Meillä on kolme lasta, ja siksi aloitimme keskustelut sukupolvenvaihdoksesta jo vuosia aikaisemmin.” Arto Hiekkanen (oik.) osti perheen maaja metsätilan keväällä isältään Juha Hiekkaselta. Jo sitä ennen olin ollut mukana istutuksilla. Juhan taival metsänomistajana ja maanviljelijänä alkoi 19-vuotiaana vuonna 1979. ”Minulle tuli vanhuuseläkeikä täyteen ja ajattelin, että nyt on sopiva hetki luopua metsistä. ”Olin ensimmäisen kerran raivaussahan kanssa metsässä 15-vuotiaana. Hän ehti touhuta omissa metsissään 44 vuotta. Toinen on helpottunut metsänomistamisen vastuiden kevenemisestä, toinen taas on innoissaan oman metsäyrittäjyyden alkamisesta. Arton lapset, viisivuotias Toivo ja 2,5-vuotias Tilda, odottelevat omaa vetovuoroaan metsänomistajina. Juha Hiekkanen, 64, ja hänen poikansa Arto Hiekkanen, 37, ovat tuttu metsätyöpari jo vuosikymmenten ajalta. Tuoreessa sukupolvenvaihdoksessa hän jätti itselleen kahdeksan hehtaarin polttopuupalstan, joten metsänomistajuus jatkuu vielä pienessä mittakaavassa. 37 Aarre 10/2023 METSÄ Aarre 10/2023. K ahvipöydästä KeskiSuomen Toivakasta löytyy kaksi tyytyväistä metsämiestä. Viime vuosina olen enimmäkseen ajanut kuormatraktoria”, Arto kertoo
Kyseessä oli siten lahjanluonteinen kauppa, josta ostaja joutui maksamaan jonkin verran lahjaveroa. Saan kuitenkin edelleen työskennellä metsissä, tosin ilman palkkaa”, hän naurahtaa. Hän oli ostanut jo vuonna 2017 kolmekymmentä hehtaaria metsää Toivakasta ja saanut isosedältään myöhemmin viisi hehtaaria lisää Pieksämäeltä. Verohallinnon ennakkopäätöksen tulo kesti parisen kuukautta. Ensimmäiseksi metsäarvio Asiantuntijana Hiekkasten sukupolvenvaihdoksessa toimi Metsä Groupin Marko Jurvanen. Juha ja Arto Hiekkanen päätyivät kauppahintaan, joka oli alempi kuin lahjaverovapaan kaupan alaraja. Ennakkopäätös verottajalta Kun myyjä ja ostaja olivat sopineet kauppahinnan ja asiasta oli keskusteltu muiden perheenjäsenten kanssa, Jurvanen haki luonnoskauppakirjan perusteella verottajalta ennakkopäätökset lahjaverosta ja luovutusvoittoverosta. ”On kaikkien kannalta tärkeää, että metsäomaisuuden käypä arvo on tiedossa mahdollisimman tarkasti. 38 Aarre 10/2023 METSÄ. Yksi omistaja on selkeämpi Keskusteluissa kävi ilmi, että sisaruksista Arto oli eniten kiinnostunut tilan jatkamisesta. Mielestäni sukupolvenvaihdos onnistui meillä hyvin ja perheen sisäiset välit säilyivät hyvinä.” Juha Hiekkanen kertoo, ettei hänellä ollut suurta henkistä kynnystä luopua metsistään. Joku tekee aina enemmän tilan töitä kuin toiset, ja voi tulla kiistaa siitä, miten tämä korvataan.” ”Koska Arto sai tilakaupasta taloudellista hyötyä, hyvitän tämän muille lapsille luovuttamalle heille muuta omaisuutta. ”Pohdin myös kaikkien lasten yhteisomistusta, mutta mielestäni on selkeämpää, että tilalla on vain yksi omistaja. Yllätyksiä ei tullut, joten myyjä ja ostaja olivat valmiit allekirSUKUPOLVENVAIHDOS Arto Hiekkanen viihtyy hyvin Ponssen 23 vuotta vanhan kuorma traktorin ohjaimissa. Toivo ja Tilda seuraa vat mielellään metsä töitä harvesterin ja ajokoneen hytissä isän ja papan kanssa. Tilalla on pitkä ja toimiva yhteistyösuhde Metsä Groupin kanssa, ja siksi Juha Hiekkanen kääntyi yhtiön puoleen. Kun maaja metsätilakaupan hinta on yli 50 prosenttia tilan käyvästä arvosta, ostajan ei tarvitse maksaa lahjaveroa. Kun perheen sisällä oli käyty perusteelliset keskustelut sukupolvenvaihdoksesta, omistajanvaihdoksen toteuttaminen alkoi tila-arvion laatimisella. Netistä ilmaiseksi saatavat metsäarviot eivät ole riittävän luotettavia”, Marko Jurvanen sanoo. Metsien lisäksi Jurvanen arvioi myös tilaan kuuluvan 12 hehtaarin peltoalan, rakennusten ja koneiden arvon. Kun arviokirja oli laadittu, hän teki kolme laskelmaa erilaisilla kauppa hinnoilla. ”Pieni haikeus totta kai jää, kun on kasvattanut tilan metsäpinta-alaa ja tuntee metsät kuin omat taskunsa. ”Usean omistajan mallissa on vaarana, että omistajat ovat metsänhoitotavoista eri mieltä. ”Sukupolvenvaihdosten lahjavero on hyvin maltillinen, joten lahjaveroa ei kannata pelätä”, Marko Jurvanen painottaa. Lähisukulaiselle myydessään myyjän ei tarvitse maksaa luovutusvoittoveroa, jos hän on harjoittanut maatai metsätaloutta omistamallaan tilalla yli kymmenen vuotta. Yksi ostaja oli helpompi ratkaisu siksikin, että kaupassa siirtyivät myös metsätalouden kalusto ja maatilan rakennukset”, Juha sanoo. Jos taas kyseessä on puhdas metsätila, lahjaverovapaan hinnan on oltava yli 75 prosenttia käyvästä arvosta. Kun metsätilaan kuuluu vähintään kolme hehtaaria viljelyssä olevaa peltoa, kaupasta voi saada merkittävän verohuojennuksen
Kauppakirjassa voidaan sopia myös muunlaisesta maksuaikataulusta. ”Parhaillaan meillä on menossa kymmenen hehtaarin ensiharvennus. Marko Jurvanen näkee hyvänä sen, että sukupolvenvaihdoksissa on pitkälti luovuttu myyjälle pidätettävästä hallintaoikeudesta. ”Jos kyseessä on hyvin nuorta metsää, josta ei ole odotettavissa hakkuutuloja kymmeniin vuosiin, lahjoituksen voi tehdä suoraan lapsenlapselle ja pidättää määräaikaisen hallintaoikeuden lapsenlapsen vanhemmalle.” Koneet kovassa käytössä Arto Hiekkasen metsäomistuksen suuruus on nyt useampi sata hehtaaria. ”Jatkan yhä palkkatöissä. Jatkajan on maksettava kauppahinnasta varainsiirtovero. Sähköalan ammattilaiseksi kouluttautunut Arto Hiekkanen on edelleen töissä kyseisellä höyläämöllä. ”Metsän sukupolvenvaihdos kannattaa ottaa avoimesti puheeksi koko perheen kesken. Kaikki kuviot ovat hyvässä kasvukunnossa. Jotta edellä kerrotut verottajan päätökset pysyvät voimassa, hänen on harjoitettava tilalla maaja metsätaloutta vähintään viisi vuotta. 39 Aarre 10/2023 METSÄ. Hiekkasen perheen metsähistoriaan kuuluu myös höyläämön omistus. Metsätyöt pysyvät mielekkäämpinä, kun niitä ei tee päätoimisesti. Juha Hiekkanen perusti vuonna 1999 Toivakan Puutuote -nimisen höyläämön käsittelemään lähistöllä sijaitsevalta Anaika Woodin sahalta tulevaa puuta. Ostajan on myös muistettava tehdä määräajassa kiinteistön lainhuudatus Maanmittauslaitokselle. Jos metsäkiinteistön myyjä on vaikkapa 90-vuotias, verottaja ei välttämättä hyväksy kymmenen vuoden maksuaikataulua”, Marko Jurvanen varoittaa. ”Suurin osa sukupolvenvaihdoskaupoista tehdään niin, että sopimukseen kirjataan esimerkiksi kymmenen vuoden maksuaika ja sovitaan, että ostaja lyhentää velkaansa myyjälle puukauppatileistään. joittamaan kauppasopimuksen. Viime toukokuun toisena päivänä Arto Hiekkasesta tuli metsien omistaja. Päätehakkuut myydään pystykaupalla metsäyhtiölle. Omat koneet ovat olleet kovassa käytössä. Arto Hiekkasella on Toivakan keskustan kupeessa 110 hehtaarin yhtenäinen palsta. Metsätiet pidetään hyvässä kunnossa, ja uusiakin rakennetaan tarpeen vaatiessa. Hän myi höyläämön Anaika Woodille vuonna 2017. ”On vain yksi tilanne, jossa hallintaoikeuden pidättämistä voi ehkä pitää järkevänä”, Jurvanen sanoo. Perillisen on puntaroitava tilannetta samalla tavoin kuin jos hän olisi ostamassa metsätilaa perheen ulkopuoliselta”, sanoo Marko Jurvanen (oik.). Hiekkaset sopivat 12 vuoden maksuajasta edellä kerrotulla tavalla. Päätehakkuukypsiä kuvioita olisi, mutta en ole vielä harkinnut niiden kaatamista. Maksu puukaupparahoilla Sukupolvenvaihdoskaupassa on useita maksutapoja. Koska tilan metsäpinta-ala kasvoi 2000-luvun alussa voimakkaasti, Juha Hiekkanen osti vuonna 2015 käytetyn harvesterin ja kuormatraktorin. Niitä ei kannata korjata omilla koneilla”, Arto Hiekkanen kertoo. Niiden käyttöä perusteltiin aikanaan verohyödyillä. Muuta ei ole tälle talvelle suunnitteilla. Sen jälkeen kiinteistöjä voi halutessaan myydä. Kauppasumma voidaan maksaa heti, jolloin ostajan on usein käytävä pankinjohtajan juttusilla. Isä on hyvänä apuna ajamassa koneita, joten metsät saadaan varmasti hoidettua entiseen tapaan.” Hiekkaset sopivat 12 vuoden maksu ajasta. Verohallinto hyväksyy pitkän maksuajan vain, jos se on uskottava
Varusta kuori kirje posti merkillä. 020 413 2277 (ark. Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. . Aarre-lehden kestotilaaja . Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. Varusta kuori kirjepostimerkillä. Vastasi odotuksiani . Mikä juttu kiinnos ti sinua. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kolme Kuningasmetsuri-kirjaa (Viestilehdet 2019). Pitkän linjan metsuri pääsi Guinnessin Ennätysten kirjaan autonkaadon maailmanennätyksellä, pärjäsi voimamiesten mittelöissä ja toimi halvaantuneen äitinsä omaishoitajana. Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. VIIME VOITTAJAT Aarre 8/23:n kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Kanootilla Kemijokea. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Osallistut Kuningasmetsurimenestyskirjan arvontaan. Tulta ja tervaa kirjan voittivat arvon nassa Anja Lyytinen, Joutsa, Annikki Silvennoinen, Jyväs kylä, Leena Uusitalo, Oulu, ja Renny Villikka, Paijärvi. Kiitokset kaikille vastaajille! 40 Aarre 10/2023 VAKIOT. Muu lukija 2. Kerro, mikä on mielestäsi tämän Aarteen kiinnostavin juttu. Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. Tilaajan perheenjäsen . Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Olen . Yhden palkinnon arvo on 30 euroa. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Risto Jussilan kirjoittama elämäkerta kuvaa Jaakko Pessisen uraa ammattimetsurina 70-vuotiaaksi asti. 8–21). Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Aarre 10 / 2023 Vastaa oheiseen lukija kyselyyn 17.12.2023 mennessä. 1. Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4
Tavaratelineiden kantavuudet edessä 42 kg ja takana 82 kg. LUOTETTAVA TOIMINNALLISUUS Prospector Pro 2.0 telasarja tarjoaa laitteellesi korkeaa suorituskykyä ja luotettavuutta. Metsävaikuttaja-sarjan avasi vuorineuvos Tauno Matomäki, ja juuristaan kertoi kirjailija Sinikka Nopola. Tuija Mannerin työparina tämän 15-vuotisjuhlanumeron kansijutussa Kristiina Mäkelästä oli valokuvaaja Maria Miklas, jolle metsäkeikat Aarteen kanssa ovat tulleet hyvin tutuiksi. Alustan tekniikkaa suojaa metallinen pohjalevy. Haastattelun teki toimittaja Tuija Manneri, ja kuvat metsänneidosta otti valokuvaaja Kari Sarkkinen. Siinä on automaattinen 100 % neliveto, joka reagoi nopeasti ilman erillisiä kytkemisiä, mikäli sutimista tapahtuu. Avausnumeroonsa Aarre teetti laajan kyselytutkimuksen suomalaisten metsäsuhteesta. Ensimmäisessä numerossa myös julistettiin Aarteen lukijoille kirjoituskilpailu. YMPÄRIVUOTISEEN KÄYTTÖÖN. Siinä on avoimempi rakenne sekä lisääntynyt tila telojen ja telarungon ympärillä. 13 390 € + tk. Se auttaa välttämään mahdollisten maastosta tulevien ulkopuolisten esineiden aiheuttamia vaurioita (oksat, risut) ajettaessa hankalassa maastossa. Uudessa Sportsman 570 EFI -mallissa on nykyaikainen, vähäpäästöinen ja bensapihi ProStarTM -nelitahtimoottori DOHC-neliventtiilitekniikalla. Ensimmäisen Aarteen henkilöjuttuun ja kansikuvaan valittiin Minna Kauppi, joka oli edelliskesänä saanut suunnistuksen MM-kisoissa kaksi kultamitalia ja yhden hopean. On asiaa etämetsänomistuksesta, on metsäsanastoa aloittelijoille. Uusi rakenne tarjoaa myös paremman maastokäyttäytymisen ja helpottaa akseleiden liikerataa joten ajaminen on entistä helpompaa oli lumiolosuhteet mitkä tahansa. Ensimmäisen numero sisältö näyttää muutenkin ajankohtaiselta tai jopa ajattomalta. Metsäherkkuja kokkailtiin suppilovahveroista ja riistasta, karpalon terveysvaikutuksista kerrottiin uutta tietoa. Maailma oli syöksynyt finanssikriisiin, mutta metsä ei suhdannevaihteluista hätkähdä. Pyydä pakettitarjous Polaris-jälleenmyyjältä. 15 vuotta ! W W W . REKISTERÖITY KAHDELLE! CAMO PROSPECTOR PRO® 2.0 -TELASARJA POLARIS SPORTSMAN -MALLEIHIN. Heitä ovat myös Heikki Willamo, Maria Latokartano ja kolumnistimme Risto Isomäki. Se mahdollistaa myös paremmat pito-ominaisuudet noustessa mäkiä ylös tai ajettaessa liukkailla pinnoilla (lumi, jää). Se on perinne, joka on tuottanut vuosien mittaan laadukasta satoa – ja joka jatkuu edelleen. Metsien monimuotoisuus nousi erittäin tärkeäksi arvoksi jo tuolloin, ja valtaosa vastanneista piti metsää tärkeänä työn ja toimeentulon lähteenä sekä kansallisvarallisuutena. Talousjutussa pohdittiin Venäjän asettamien puutullien vaikutuksia. P O L A R I S . AJOMUKAVUUS Laajemman kantopinta-alan ansiosta telasarja jakaa laitteesi painon entistä laajemmalle pinta-alalle. Huoli on entistä aiheellisempi. A arteen ensimmäinen numero ilmestyi 18. F I SPORTSMAN 570 EPS HUNTER SE T3B Maailman myydyin mönkijämalli ja moninkertainen testivoittaja. Blondit metsässä Aarre 10/2023. Vakiovarusteena Hunter-mallissa: Polaris 2500lbs HD -sähkövinssi, kahva-/ peukalonlämmitin, etuja takapuskuri, tavaratelineiden lisälaidat sekä 14” aluvanteet / 26” CST-renkaat Sh. Nauti ominaisuuksista jotka parantavat ajokokemustasi. Anu Susi oli tuolloin lehden toimitussihteeri, nykyään kirjoittaja. Monenlaisia metsäsuhteita ”Valitettavasti näyttää siltä, että kohta Suomessa on vain kaksi JUHLANUMERO Teksti MARI IKONEN korjuusesonkia: kesä ja kelirikko”, kirjoitin Aarteen ensimmäisen numeron pääkirjoituksessa. marraskuuta 2008. Mannerin Tuija on yksi niistä ammattilaisista, jotka ovat tehneet Aarretta lehden ensimmäisestä numerosta lähtien. Polaris-Aarre111x290-Hunter-Prospector.indd 1 Polaris-Aarre111x290-Hunter-Prospector.indd 1 23.10.2023 14.47 23.10.2023 14.47 Kristiina Mäkelä oli heti juonessa mukana, kun halusimme kuvata modernin version ensimmäisen Aarteen kannesta. Puu-sarjassa käsiteltiin kotipihlajaa. Tämän ansiosta ajettavuus on entistä vakaampaa
Vuodesta 2018 Helsingin yliopiston maatalousmetsä tieteellisen tiedekunnan dekaani, nykyinen virkakausi päättyy 31.12.2025 Parasta metsässä. Metsä itsessään ja sen tuoksut 42 Aarre 10/2023 METSÄ. ” Metsäkoulutus ja luonto kiinnostavat” Helsingin yliopiston maa talousmetsätieteellisen tiedekunnan dekaani Ritva Toivonen on ilahtunut metsä alan yliopisto koulutuksen suosiosta. Teksti MARKKU PULKKINEN Kuva MARIA MIKLAS Kuka. Ritva Toivonen Tausta. 61vuotias maa talous ja metsätieteiden tohtori Eurasta Työ. METSÄVAIKUTTAJA Ritva Toivonen muistuttaa, että metsä tuottaa parhaiten silloin, kun sitä hoidetaan pitkä jänteisesti
Tärkeimpänä syynä opiskelupaikan valintaan on käsitykseni mukaan kiinnostus metsään ja luontoon sekä työmarkkinoiden vetovoima. Esimerkiksi Aasiassa yliopistojen resurssit ovat kasvaneet voimakkaasti. Metsät ovat boreaalisella vyöhykkeellä edelleen erittäin merkittävä materiaalisen hyvinvoinnin ja työllisyyden lähde sen lisäksi, että ne tarjoavat virkistystä sekä henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Metsien hyvin vointiin on kiinnitettävä huomiota. Yhtenä kehityskohteena Helsingin yliopistossa näkisin yksityismetsätalouden ja yksityismetsänomistuksen tutkimuksen. Helsingin yliopistossa on jonkin verran laajemmin opetustarjontaa talouden, markkinoinnin ja politiikan aloilta, samoin teknologian sekä metsien ja ilmakehän vuorovaikutuksen teemoista. Metsäalan opetusta Helsingin yliopistossa pitäisi laajentaa, koska metsä on saanut paljon uusia merkityksiä. Ilmaston muuttuminen ei hävitä Suomesta metsiä, mutta niiden hyvinvointiin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Oletko huolissasi siitä, että Helsingin yliopisto putosi sadan parhaan yliopiston listalta. Edellämme olivat vain Oregonin, Vancouverin ja Uppsalan yliopistot. Tietysti jatkossakin on tärkeää, että pyrimme jokaisella alalla kansainväliselle huipulle ja teemme kansainvälistä yhteistyötä eri yliopistojen kanssa. Yliopistojen hieman erilaiset profiilit tarjoavat opiskelijalle myös enemmän valinnanmahdollisuuksia. Kyllä metsätieteet kiinnostavat. Mitä jokaisen metsänomistajan kannattaisi ymmärtää metsäekonomiasta. Viime keväänä hakijoita oli 17 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Näen sen hyvin myönteisenä. Uusissa tuotteissa ja puun muuttuvissa käyttökohteissa on paljon mahdollisuuksia. Teemme paljon metsänhoidon kenttätutkimuksia yliopiston omistamalla Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella. Hyytiälän kursseilla luodaan ymmärrys teorian ja käytännön yhteydestä. Meillä tehdään laaja-alaista, eri tieteenalat yhdistävää, korkeatasoista metsäntutkimusta. Kun tietää metsänsä rahallisen arvon, on helpompi hahmottaa esimerkiksi metsän vakuuttamisen tärkeys. Olet metsäbiotalouden tiede paneelin jäsen. Viimeisimmässä metsäopetuksen arvioinnissa Helsingin yliopiston metsäopetus oli neljännellä sijalla. Päinvastoin: hyvällä yhteistyöllä saamme kahden yliopiston toiminnasta synergiaetuja. Rakennuksen myötä tutkimus ja opetus Hyytiälässä laajenevat metsistä puun käyttöön sekä rakentamisen ja asumisen kestävyyteen. Olemme hahmotelleet kysymyksiä, joita lähdemme syventämään. Opiskelijoiden uusia kiinnostuksenkohteita ovat kestävän kehityksen edistäminen ja metsäalan uudet mahdollisuudet ja innovaatiot. Ovatko alan opiskelijat kiinnostuneita erilaisista asioista kuin silloin, kun itse opiskelit. Millaista metsäntutkimusta Helsingin yliopistossa tehdään. Oman metsän arvosta kannattaa olla tietoinen esimerkiksi omaisuustai vakuusarvonäkökulmista. Mitä lisäarvoa tuotte metsäalan kehitykseen ja päätöksentekoon. Kävin eilen Hyytiälän tutkimusasemalla metsäretkellä. Meillä oli tänä vuonna metsätieteiden kandidaattiohjelmaan 68 aloituspaikkaa ja niihin 470 hakijaa. Meillä on viime aikoina olleet kohtuulliset resurssit, mutta aina olisi tarvetta kehittää opetusta. Uskon, että ensi vuoden alussa yhteisen työskentelymme tuloksista päästään kertomaan ulospäin. Oleellista on ymmärtää se, että metsä tuottaa taloudellisesti parhaiten silloin, kun sitä hoitaa hyvin ja pitkäjänteisesti. Millaisena näet suomalaisen metsäsektorin tulevaisuuden. Suurin uhka on muuttuva ilmasto, jos siihen ei osata varautua. Sijoituksen putoaminen kertoo siitä, että kansainvälinen kilpailu on kiristynyt. Metsäelinkeinon merkitys Suomelle on viime vuosina kasvanut, kun mukaan ovat tulleet ilmasto-, biokiertotalousja kestävyyselementit. Nämä luovat metsille uutta arvostusta ja metsien käyttöön uusia mahdollisuuksia. Tämä edellyttää metsänhoidolta pitkäjänteisyyttä ja sellaisia valintoja, joilla riskejä voidaan hallita. Hyötynä ilmaston lämpenemisestä on kasvukauden piteneminen ja kasvun paraneminen. Voimakkaita myrskyjä ja sateita seuraavat usein hyönteistuhot, joista on kokemuksia Keski-Euroopassa. Jokaisen on tarpeellista seurata markkinoita, jotta hahmottaa kysynnän ja tarjonnan tilannetta ja alan kehitystrendejä. Vuonna 1907 perustetulla asemalla on meille suuri merkitys myös koulutuksessa. En ole erityisen huolissani tästä, sillä opetuksen ja tutkimuksen laatu on säilynyt meillä edelleen hyvänä. Ymmärrämme toisiamme paremmin, kun kuuntelemme toistemme näkemyksiä. 43 Aarre 10/2023 METSÄ. Mistä tämä kertoo. Kuivuusjaksot lisääntyvät ja lumija routajaksot vähenevät. En näe haittoja siinä, että metsäopetusta annetaan sekä Helsingin että Itä-Suomen yliopistoissa. Nuoret ovat selvästi kiinnostuneita biotaloudesta ja kestävyydestä. Molemmissa yliopistoissa opetetaan kattavasti metsänhoitoon liittyviä perustaitoja. Korkeatasoisen tutkimuksen ansiosta myös yliopiston opetus säilyy laadukkaana ja uudistuu. Metsien muut kuin puuhun perustuvat mahdollisuudet ja merkitykset ovat laajasti konkretisoituneet, kun ilmastonmuutoksesta, maisemasta ja luonnon merkityksestä on alettu puhua enemmän. Kiinnostaako metsäalan opiskelu nuoria. Näidenkin mahdollisuuksien hyödyntämiseen tarvitaan tutkimusta. Toisaalta kuivuuden lisääntyminen voi rajoittaa etenkin kuusen kasvua. Paneelin ideana on hakea päätöksentekoa tukevaa lisäarvoa tuottamalla synteesejä ja yhdistämällä eri tieteenalojen tuottamaa tietoa. Miten Helsingin yliopiston metsän hoitajakoulutus eroaa ItäSuomen yliopiston koulutuksesta. Viime vuosien aikana hakijamäärä on kasvanut. Tämä on järkevää riippumatta siitä, millaisia tavoitteita omalle metsänhoidolleen asettaa. Hyytiälän uudessa päärakennuksessa tutkitaan myös puurakentamisen terveysvaikutuksia. Mikä on mielestäsi suurin uhka Suomen metsille. Metsän tuoton laskeminen yksittäisen metsäkiinteistön kohdalla on hankalaa, sillä asiaan vaikuttavat jokaisen metsälön yksilölliset piirteet. Onko Suomessa riittävät resurssit metsäalan yliopistokoulutukseen. Paneelissa eri alojen tutkijat muodostavat kokonaiskuvan siitä, missä olisi suomalaisen metsäbiotalouden parhaita lisäarvon tuottamisen mahdollisuuksia
Lehtipuista rauduskoivulla olisi menekkiä, mutta monet metsänomistajat epäröivät koivun kasvattamista hirvituhoriskin vuoksi. 44 Aarre 10/2023 METSÄ. MARKKU VUORIKARI METSÄNKASVATUS Teksti HANNES MÄNTYRANTA | Kuvat VM-ARKISTO Termejä Kotimainen laji elää ja lisääntyy kotimaassa luontaisesti. Ei, sillä vieraat puulajit olisivat riski ekologialle ja myös Suomen metsämaineelle. Kotimaisilla puulajeilla Kun kerran ilmasto muuttuu, eikö metsissämme kannattaisi kokeilla uusien puulajien kasvatusta. Tulokaslaji on levinnyt maahan luontaista tietä ja omin voimin ilman ihmisen avustusta. Vieraslaji on ihmisen joko tarkoituksella tai tahattomasti maahan tuoma laji. Kotoperäinen laji elää ja lisääntyy luontaisesti ainoastaan kotimaassa, eikä sitä esiinny missään muualla
Niitä ovat olleet kontortamänty, douglaskuusi, sa halininpihta, lännenpihta ja euroopanlehti kuusi. Esimerkiksi KeskiSuomen metsissä on ha vaittu yhä enemmän tammen ja vaahteran taimia. Tämä lisää muun muas sa metsäpaloriskiä. Ne hyötyvät puusta, ja puu hyötyy niistä. Kontor tamänty on Beukerin mukaan käytännössä hylätty. Metsäteollisuus on tottunut käyttämään niitä. Esimerkiksi pyökkiä tuskin saa laajasti menestymään Suomessa, koska pyökki on merenläheinen laji ja sopeutunut erilaisiin Pihapuut tuskin pystyvät sekoittamaan metsä eko systeemiä. Kolme syytä välttää ”Vieraiden puulajien suurimpana riskinä pidetään sitä, että ne lähtevät leviämään itsekseen ja valtaavat elintilaa kotimaisilta Hybridihaapa on metsä haavan ja amerikan haavan risteytys, jota on Suomessa viljelty tulitikuiksi ja paperiksi. Pihapuut leviävät metsiin Vieraita puulajeja toki silti tulee Suomeen kaiken aikaa esimerkiksi pihapuiksi, ja myös kotimaiset puut leviävät uusille alueille. Egbert Beukerin mu kaan edes muutaman tuhannen kaupunkipuun istuttaminen ei aiheuta vaaraa metsille. ”Kolmas syy välttämiseen on se, että olemme toistaiseksi pärjänneet hyvin ko timaisilla puulajeilla. Vieraat puulajit aiheuttaisivat riskin metsä ekologialle esimerkiksi siksi, että yksi kään puulaji ei elä yksin vaan tarvitsee omat seuralaislajinsa, kokonaisen pienoiseko systeemin. Suomessa on metsätaloudessa kokeiltu useiden vieraiden puulajien viljelyä. 45 Aarre 10/2023 METSÄ. LARI LIEVONEN lajeilta”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikois tutkija Egbert Beuker. Vieraiden puulajien välttämistä pidetään metsäalalla nykyään itsestään selvänä. Douglaskuusi voisi olla mahdolli nen. Vieraan puulajin seuralaislajit voivat viihtyä suomalaisessa metsässä ilman riskejä, mutta sitä ei voi koskaan varmuudella tietää.” Hyvä esimerkki huo nosta sopeutumisesta on lähes kaikkialle maa ilmaan levitetty euka lyptus. ”Hyönteiset, lahottajat, mykorritsasienet. Pihapuita on kuitenkin niin vähän, että ne tuskin pystyvät sekoittamaan metsäekosysteemiä. JARKKO SIRKIÄ M etsäalan moni muotoisuus ohjelmat korostavat, että Suo men metsä taloudessa käytetään vain koti maisia puulajeja. Toinen riski liittyy seuralaislajeihin. Jokainen puu kantaa mukanaan suurta joukkoa seuralaislajeja niin eläessään kuin kuoltuaankin. Suomen pisin puu on Punkaharjulla kasvava, vuonna 1880 istutettu euroopan lehtikuusi. ”Pitäisi puhua muutaman tuhan nen hehtaarin istutus aloista, jotta riskit alkaisivat kasvaa.” Mitä sitten voisivat olla ne vieraat puu lajit, joita Suomessa voisi harkita. Teollisuuden mahdollisuudet käyttää vieraita puulajeja koetaan epävarmoiksi”, Beuker sanoo. Sitä on kokeilu luonteisesti kasvatettu Suo messa yli sadan vuoden ajan. Douglaskuusi kestää kuivuutta paremmin kuin kotimainen metsäkuusi. ”Ne ovat todennäköisesti peräisin pihoista ja puutarhoista”, sanoo Luonnonvarakes kuksen erikoistutkija Mikko Tikkinen. Eurooppalainen mikrobikanta ei oikein kykene hajottamaan eu kalyptuksen kariketta, minkä seurauksena sitä kertyy maahan. Niistä osa voi olla yhteisiä muiden puulajien kanssa. Jos asiasta puhutaan, se tehdään käänteisesti eli korostamalla kotimaisten puulajien käyttä mistä metsänviljelyssä
Toisinaan keskusteluissa on heitetty, että palautetaan vieraiden puulajien tutkiminen, mutta ei vakavissaan.” Eikä tutkimusta nykyään juuri edes ole. Suomi menettäisi yhden metsäviestintänsä kulmakivistä. valo-olosuhteisiin, eikä ilmastonmuutos vaikuta kumpaankaan näistä. Hybridihaapa on metsähaavan ja amerikanhaavan risteytys, jota on viljelty pääosin istuttamalla sen juurista leikattuja pistokkaita, joista kasvaa juurivesoja. Viljelyala kasvoi jälleen vuosina 1997–2003 suurimmillaan noin tuhanteen hehtaariin, kun Metsäliiton paperitehdas Lohjan Kirkniemessä alkoi tehdä haavasta paperia. ”Paju kyllä kasvaa nopeasti, mutta sen energiasisältö on niin pieni, ettei se kata korjuuketjun kustannuksia”, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes. Tällainen haapa on emopuunsa kanssa lähes identtinen klooni. Pitkään Suomen PEFCin pääsihteerinä toiminut Auvo Kaivola muistelee, että metsäsertifiointia suunniteltaessa asiasta keskusteltiin lyhyesti. Pajua voi käyttää myös esimerkiksi saastuneen maan puhdistamiseen sekä ravinteiden kierrätykseen eläintiloilla. Sitä on tuotu useilta seuduilta Suomeen jo 1700-luvulta lähtien. ”Lehtikuuselle on perustettu meillä siemenviljelmiäkin”, Tikkinen kertoo. ”Päätös oli helppo tehdä, kun meillä ei vieraita puulajeja käytetty eikä kukaan edes suunnitellut sellaista.” Kun PEFC-metsäsertifioinnin kriteerejä uusittiin viime vuosikymmenen vaihteessa, vieraiden puulajien kielto otettiin taas esille. Metsäliitto luopui haapahankkeesta, ja viljely käytännössä loppui. ”Mitään oppositiota ei varsinaisesti ole. Otsamo vakuuttaa, että riski on merkittävä. Tikkinen uskoo, että etelärannikon saarni-, jalavaja tammimetsiköt saattavat tulevaisuudessa yleistyä muuallekin Suomeen. Lisäksi Luken Puuva-hankkeessa, joka tutkii kotimaisten puulajien käyttöä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, on vähäinen douglaskuusen biologiaa tutkiva osa. Toisaalta yleistymistä saattavat haitata näiden puiden nimikkotaudit eli saarnensurma ja hollanninjalavatauti. METSÄNKASVATUS Mihin katosivat energia paju ja hybridihaapa. Viljelyn ongelmana on heikko kannattavuus. ”Jos vertaa mihin tahansa toiseen metsätalousmaahan, vaikka Ruotsiin, jossa on paljon kontortamäntyä, meillä tilanne on aivan toinen.” Otsamo toteaa, että vaikka vieraiden puulajien sallimisesta aiheutuville ekologisille haitoille ei ole tiukkaa perustelua, kyseessä on kiistatta myös ekologinen riski. Hybridihaavan viljely alkoi Suomessa vuonna 1960 tulitikkuteollisuuden tarpeisiin mutta loppui tikkutuotannon myötä 1970-luvun lopussa. Antti Otsamon mukaan ilmastonmuutokseen pystytään sopeutumaan kotimaisin puulajein. Vieraslajien viljely kiellettiin alusta lähtien sekä PEFCettä FSC-järjestelmissä, vaikka ainakin PEFCissä asiasta on kyllä keskusteltu. Merkittävin esiintymä oli Karjalankannaksella rajan taakse jäänyt Raivolan lehtikuusimetsä. Metsäsertifiointi kieltää Merkittävin este vieraiden puulajien käytölle on metsäsertifiointi. Vuonna 2015 viljelyala oli 110 ja vuonna 2021 enää 70 hehtaaria. Haapa ei kuitenkaan pärjännyt Etelä-Amerikasta tuodulle eukalyptukselle. Viime vuosina haavan arvo metsäpuuna on noussut monimuotoisuussyistä. Viljelmän kokonaisikä on 19–25 vuotta, ja sato korjataan 3–5 vuoden välein. Nyt jo useat tahot suosittelevat männyn ja kuusen samanaikaista istuttamista ja metsän luontaisen lehtipuuosuuden lisäämistä”, Otsamo muistuttaa. Energiapajun viljelystä on kiinnostuttu uudelleen esimerkiksi biohiilen raaka-aineeksi. Luonnonvarakeskuksella on joitakin yli satavuotiaita tutkimuskohteita, joita ei ole lakkautettu. ”Suhtautuminen oli kielteinen, mainesyistä.” Kaivolan mukaan vieraslajeja vierastava linjaus tuli tavallaan tuontitavarana ulkomailla käydystä keskustelusta. ”Pajun maanpäällisillä osilla on jo nyt käyttöä biohiilen raaka-aineena, mihin uskon vahvasti”, Remes sanoo. Metsäsertifiointiin vieraiden puulajien kielto on kuitenkin tullut ennen kaikkea alan maineriskin takia. PEFCin päätöksiä tekemässä ollut Metsähallituksen kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo sanoo, että nykyään asiasta ei edes keskustella. Niitä on suunniteltu 106 hehtaarille vuosina 2020–23. Energiapajun viljelyä kannattaisi ehkä tukea, koska varsinkin sen juuristo saattaa kasvaa suureksi hiilivarastoksi. Itsekseen leviäviin tulokaslajeihin Egbert Beuker ei ainakaan lyhyellä aikavälillä usko, koska leviämisen estää meri sekä lännessä että etelässä. ”Tärkeä keino ovat sekametsät ja niiden puulajisuhteiden junailu. Mutta jälleen ne hylättiin, ja jälleen maine syistä. ”Eikä sitä kannata ottaa, koska selviämme myös kotimaisilla puulajeilla.” LISÄTIETOJA Puulajivalikoiman monipuolistaminen metsänviljelyssä (Luonnonvarakeskus 2022) E nergiapajua viljeltiin enimmilläänkin vähän. Kiinnostus energiapajua kohtaan on kuitenkin kasvussa uusiutuvan energian sekä ilmastokysymysten vuoksi. Metsäkeskuksen metsänkäyttöilmoitusten mukaan Suomessa jopa viljellään haavikoita. Pajuviljelmän perustaminen vaatii investointeja ja työtä, kuten muun kasvillisuuden torjuntaa ja lannoituksia. Aiemmin siperianlehtikuusena tunnettu arkangelinlehtikuusi on rajatapaus. PEKKA FALI 46 Aarre 10/2023 METSÄ. ”Mainehaitta on todellinen” Tutkija Mikko Tikkisen mielestä juuri ilmastonmuutoksen ja siitä aiheutuvien muiden ilmiöiden takia eri puulajien vaikutuksia metsäekosysteemiin pitäisi tutkia
Vingan reppu palvelee niin retkillä kuin kauppareissuilla. LISÄTIETOJA all-shop.fi, fiskars.fi, vinga.com Näin osallistut Kirjoituksen enimmäispituus saa olla noin 7 000 merkkiä. Viihdytkö metsässä parhaiten yksin, perheen tai koiran kanssa vai kaveriporukalla. Palkinnon arvo on 39,30 e. Arvonnan voittajat kerrotaan ja parhaita tekstejä julkaistaan Aarteen numerossa 2/24, joka ilmestyy 26.2.2024. Tässä muutamia virikkeitä: Mikä on suosikkisi metsän tuotteista tai luonnonarvoista. Kerro yksi tarina tai muistele kokemuksiasi. Lähetä tekstisi 12.1.2024 mennessä osoitteeseen toimitus@ aarrelehti.fi. Kilpailuun lähetettyjä tekstejä voidaan julkaista ilman erillistä korvausta myös Aarteen myöhemmissä numeroissa, verkkosivuilla ja muissa tuotteissa. Jos kirjoitat käsin, kirjoita mahdollisimman selvällä käsialalla. Aihetta voi lähestyä monesta kulmasta, ja tekstisi voi käsitellä nykypäivää tai menneitä, miksei tulevaisuuttakin. Saranoitu side estää lumen kerääntymisen kengän päälle ja sallii jalan luonnollisen liikkeen. Alkuperäinen eräsidemalli on päivitetty helppokäyttöisemmäksi, ja se sopii lähes kaikkiin kenkiin. Fiskarsin erittäin kevyt X13-retkikirves sopii kaikenlaiseen retkeilyyn. Kirkkaanoranssi kahva on kestävä ja erottuu hyvin luonnossa. A arteen suositut kirjoituskilpailut jatkuvat. Lähetä teksti mieluiten sähköisessä muodossa (sähköpostiviestin tekstikentässä tai word-tiedostona, ei pdf-liitteenä). Oletko ahkera marjastaja, innokas sienestäjä vai liikutko mieluiten ase tai reppu selässä. Sitä on helppo kuljettaa mukana ja mukava käyttää myös yhdellä kädellä. 47 Aarre 10/2023 METSÄ. Etsitkö mielenrauhaa vai hyötyliikuntaa. Tai postita kirjoituksesi 12.1.2024 mennessä, osoite on Aarre, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus ”Metsän parhaat aarteet”. Sitä voi käyttää myös kaupungissa ja kauppareissuilla. Yhtenäisen pinnan ansiosta ne ovat vaivattomat syvässä hangessa sekä tiheäkasvuisessa maastossa. Oletko omalla työlläsi ja taidollasi vaikuttanut metsän kasvuun ja puukaupan tulokseen. Oranssi toimii hyvänä huomiovärinä. Avainlipputuote. Voit kuvailla myös mielimetsääsi tai lempivuodenaikaasi. Kestävät Alposet Pro -lumikengät sopivat myös ammattikäyttöön. Nyt julistettavan uuden kirjoituskilpailun aiheena on Metsän parhaat aarteet. Lisäksi luvassa on kirjapalkintoja. Palkinnot arvotaan. Kerro yksi tarina tai muistele kokemuksiasi. Joulukuun numerossa julkaisemme vielä edellisen Metsän opetukset -kirjoituskilpailumme laadukasta satoa. Laita viestin aihekenttään tunnus ”Metsän parhaat aarteet”. KIRJOITUSKILPAILU Teksti MARI IKONEN | Kuvat VALMISTAJAT ja AINO SAARIKIVI Palkinnot Alposet Pro -lumikengät on suunniteltu Suomen maasto-olosuhteisiin. Osallistu kirjoitus kilpailuun, voit voittaa mahtavia palkintoja! Metsän parhaat aarteet Osallistu Aarteen kirjoituskilpailuun, voit voittaa lumikengät tai muita palkintoja. Palkinnon arvo on 49,90 e. Lisäksi siinä on vyölenkki ja lukitusmekanismi. Palkinnon arvo on 179 euroa. Fiskarsin X13retki kirveen terässä on kitkaa vähentävä pinnoite. Mukana tulevan teräsuojan ansiosta retkikirvestä voi käyttää turvallisesti myös telttakiilojen lyömiseen maahan. Vingan laadukas, laivastonsininen kylmäreppu on 50-prosenttisesti valmistettu kierrätyspulloista. Liitä mukaan yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero, mahdollinen sähkö postiosoite)
Monille se tarkoitti tilan raivaamista asumattomaan metsään käsija hevosvoimin. KORVEN RAIVAAJAT Viime sotien jälkeen sadoille tuhansille suomalaisille oli löydyttävä oma maapala. JUURET Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat MUSEOVIRASTON KUVA-ARKISTO ja NURMEKSEN MUSEO 48 Aarre 10/2023 JUURET
Puolet maista tuli valtiolta. ”Sodanjälkeistä asuttamista on kutsuttu korvenraivauksen loppukiriksi, suomalaisten viimeiseksi ryntäykseksi metsään”, kertoo historiantutkija Erkki Laitinen. VILHO UOMALA / MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / SUURTALKOOT RY:N KOKOELMA 49 Aarre 10/2023 JUURET Aarre 10/2023. ”Yksityisten metsiä ostettiin tai pakkolunastettiin ensin tilakeinottelijoilta, rappiotiloilta ja harrasteviljelijöiltä ja sen jälkeen suurtilallisilta.” Aluksi maata sai hakea ja lunastaa siirtoväki, joka joutui lähtemään Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta Karjalasta, Lapista, Kainuusta ja Porkkalasta. Evakkojen asuttaminen piti aloittaa jo välirauhan aikana. Pellonraivausta Mäntsälässä vuonna 1949. Toiseksi eniten lunastettiin metsäyhtiöiltä, kunnilta ja seurakunnilta. PEKKA KYYTINEN / MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / PEKKA KYYTISEN KOKOELMA M atkanpää. Hän laskee, että noin sata tuhatta metsähehtaaria raivattiin pelloiksi ja että asuttamiseen kaikkinensa käytettiin kaksi miljoonaa hehtaaria metsämaata. Maan nälkä ja usko tulevaisuuteen saivat ponnistelemaan. ”Tää on niin kuin matkan pää, ollaan kierrelty ja nyt päästiin tähän”, mietti perhe, jonka jatkosodan rauhanehdot pakottivat lähtemään Karjalankannaksen Kirvusta. Tiloista 16 000 raivattiin metsäja suomaille varsinkin maan itäja pohjoisosiin. Se olkoon tilan nimi, päättivät Armiset. Toukotöitä tehdään talkoilla mäntsäläläisellä pika-asutustilalla toukokuun puolivälissä 1941. Uusi koti löytyi pitkän taipaleen jälkeen Orimattilasta. Matkanpää oli yksi niistä 101 000 tilasta, jotka Suomessa rauhan tultua perustettiin
Nuoremmat pojat vei miinaräjähdys kotitilalla, jonne perhe välillä palasi. Kuljettaminen toi omat haasteensa, sillä maantie kylmälle tilalle saattoi valmistua vasta vuosien kuluttua. Perheet saattoivat aluksi asua huterissa tilapäismajoitteissa, sitten alkeellisesti saunassa tai navetassa. [– –] Rakennusten paikalla kasvoi suuri metsä, joka oli ensin kaadettava että pääsi suunnittelemaan rakennusta niin ihmisille kuin eläimille”, muistellaan kirjassa Kunnailta salomaille. Tilaa ei tarvinnut maksaa heti. Lopulta leski lähestyi siirtoväenasiain ministeriä: ”Pitäisi saada kotipaikka johon muuttaisi. poika ja 2 tyttöä, joten me kyllä pienen paikan työt tehtäis itse. ”Sillo ei ollu muantietä ku mehtiä myöten. Pojat siirtävät kiveä Kurussa kesällä 1952. Ne eivät aina olleet asukkaille mieleen. En ano lahjana enkä armopaloina vaan entisen tilalle.” Kukaan ei saanut maata noin vain. PEKKA KYYTINEN / MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / PEKKA KYYTISEN KOKOELMA 50 Aarre 10/2023 JUURET. Usein vasta sen jälkeen valmistui koti tyyppitalopiirustusten ja viranomaisten tarkkojen ohjeiden ja lupaehtojen mukaan. Siitä tehtiin valtion kanssa hallintasopimus, ja ajan mittaan maan sai lunastaa omaksi. Vähitellen omaksi Ajan ankaruutta kuvaa erään evakkolesken kirje Kunnailta salomaille -kirjassa. Kinttupolkujen takana Metsäja suomaille raivattuja tiloja sanottiin kylmiksi tiloiksi vastakohtana lämpimille tiloille, joihin kuului valmiita peltoja ja ehkä rakennuksiakin. JUURET Asutustiloilla työ voimaksi tarvittiin kaikki perheenjäsenet voimiensa mukaan. Kaikille asutustiloille oli tarjolla lainoja, ja metsään raivatuille tiloille maksettiin uudisraivauspalkkiota. Tiloja oli viittä eri tyyppiä ja kokoa, ja ehtoihin saattoi kuulua, että on oltava perhettä tai osattava maanviljelystä. Tai Asuin paikkoja luvattiin myös sotaleskille ja sotaorvoille. [– –] Minulla on vielä 12 v. ”Vähän pelotti joutua keskelle korpea ja aivan pitäjän laitamille. Sota-aikana oli kuollut ensin kirjoittajan mies, sitten yksi pojista kaatui talvisodassa ja toinen jatkosodassa. Siirtoväkeä auttoivat korvaukset rajan taakse jääneestä omaisuudesta. Tuolta vain jostain tultii aina semmosta polokua myöten. Puutavara olisi pitänyt saada rakennuspaikalta, mutta usein sitä jouduttiin hakemaan kauempaa. Asuinpaikkoja luvattiin myös rintamasotilaille sekä sota invalideille, -leskille ja -orvoille. Kaikista rakennustarvikkeista, etenkin nauloista, oli huutava pula. Kylmällä tilalla kaikki alkoi nollasta
Kaikki eivät räjähteitä saaneet, heillä oli vain omat voimat. Nimismies anto luvan”, muistellaan kirjassa Ihminen Viisi tapaa asuttaa 29 700 viljelystilaa • päätoimiseen maa talouteen • peltoa 6–12 hehtaa ria, huonommilla mailla enemmän, lisänä metsää myös myytäväksi 15 000 asunto viljelystilaa • osa leivästä maa taloudesta, loppu sivutöistä esimer kiksi metsätyömailla • peltoa kahdesta kuuteen hehtaaria, metsää kotitarpeiksi 22 000 asuntotilaa • enintään kahden hehtaarin kotitarve tiloja, työpaikat muualla 33 900 asunto tonttia • korkeintaan 2 500 neliömetrin kokoi sia omakotitontteja kau punkien, taaja mien ja kylien lai doilla 685 kalastustilaa • asuntoviljelystiloja ammatti kalastajille Ilmari Lappalainen pellonraivaus töissä Nilsiän Kontti mäellä kesäkuussa 1953. ”Nimenomaan kanto sopisi tunnuskuvaksi kylmien tilojen raivaamiselle”, Erkki Laitinen toteaa. ”Tiloittain vaihteli paljon, minkä verran koneapua saatiin – jos saatiin ollenkaan”, historiantutkija Erkki Laitinen kertoo. TOPI TOIVANEN / NURMEKSEN MUSEO 51 Aarre 10/2023 JUURET. Ville teki sopimuksen kylmästä viljelystilasta. ”Ja jumalaton määrä dynamiittia, kantopommeja. [– –] Se ei nyt ihan niin käyny ku vanhalta oppineelta. Kannot oli irrottelemisen jälkeen puhdistettava mullasta ja savesta. ”Maat eivät aina olleet hedelmällisiä, ja ne saattoi vat olla kivikkoisia tai vetisiä”, lisää Helsingin yliopis ton talous ja sosiaalihistorian tutkija Petri Talvitie. Joillakin kylmillä tiloilla osa puista oli kaadettu, kun uudisasukkaat saapuivat. Maan nälkä oli kova ja sai kaikki ponnistelemaan. [– –] Eihän niitä muu ten olis saanu hävitettyä, mihinkä hittoo niitä ois pannu.” Uupumukseen saakka Siirtoväen ja rintamamiesten lisäksi tilan saattoi saa da, jos maanhankintalakien vuoksi menetti vuokra tilansa tai työpaikkansa maataloudessa. Osan niistä saattoi tai ehti pilk koa polttopuiksi, lopuista oli hankkiuduttava eroon muuten. Minä pistin miesten housut jalakaan ja mentiin mehtään. Jäljelle oli jäänyt valta va kasa kantoja juurakkoineen. Niin vahvasti kannot jäivät elämään ihmisten muisti kuvissa. PEKKA KYYTINEN / MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / PEKKA KYYTISEN KOKOELMA Rintamamies Ilmari Juutisen perhe asutustilansa uuden navetan edessä Nurmeksen Ylikylässä vuonna 1957. Kuokka, kanki ja pommi Työhön tarvittiin isän lisäksi perheen äiti ja lapsetkin. kyllä kait siitä hevosella pysty ajamaan, mutta se tie tuli joskus vuonna viiskymmentäkolome”, eräs haas tateltava muisteli tutkijalle uutta koulumatkaansa. Hä nelle luvattiin, että osa maista raivattaisiin valmiiksi koneilla, mutta koneet kävivätkin vain pienellä alueella. ”Kevväällä hakattii rakennuspuut. ja metsä. Yksi heistä, nimimerkki Ville Mäkelä, muisteli asuttamista Maa seudun Sivistysliiton kirjoituskilpailussa. Ja hevosen, jos sellaisen omisti. ”Se oli melkein pahempi ku tehä pystystä se pelto. Juurakkojen kimppuun oli käytävä ilman koneita työkaluina kuokka, kirves, saha ja kanki. [– –] Sitte vai hevosel ja vaekka millä tavalla lykki niitä hajalle. Mutta kyllä se rupes käymään, kun halu oli hyvä”, erään nai sen muistelus kertoo. Ja se ol hirmusta työtä”, Pihtiputaalle asettunut kuvaili kantohelvettiä. ”Isä oli hyvin innokas niitä polttamaan, se aina puolel yöl asti poltteli kantoja
Kun näin tapahtui, asutustilallinen ei ollut kovin turvaton.” Parempaa kohti Korvenraivaajia kaihersivat sodan arvet, niin henkiset kuin ruumiilliset. ”Intoa ja jaksamista antoi se, että ihmiset kokivat rakentavansa uutta, parempaa tulevaisuutta.” Työvoimaa savotoille Ajatus maan järjestämisestä rintamamiehille ja kaatuneiden perheille virisi jo jatkosodan aikana ehkä taisteluhengen nostattamiseksi. Kuokilla hän ja vaimo saivat yhdessä raivattua jopa neljä aaria päivässä. ”Pahoilla mielin, loppuun väsyneenä iltaisin, joskus kyyneliäkin niellen hakeutui usein laihan ruokapöydän ääreen tätäkö tämä onkin ajatuksin.” Vähän helpommalla Ville pääsi pienipuisella suolla. Nyrövirran isäntä ja emäntä ruokatauolla Rengon Kaloisten kylässä vuonna 1952. ”Henkisesti iso asia on varmasti ollut tietoisuus siitä, että oli selvinnyt hengissä”, Erkki Laitinen miettii. Sodan kauhut olivat jääneet taakse, ja nyt, pala kerrallaan, korpi väistyisi ja oma maa laajenisi. Mies ja hevonen oli savotalla korvaamaton työpari ennen maataloustraktorien valtakautta. Jaksettava oli, sillä tiloille oli tehty raivaussuunnitelma, jonka etenemistä valvottiin. Se ja koko asutustoiminta oli samalla jatkumoa sosiaalija yhteiskuntapolitiikan pitkälle linjalle, Petri Talvitie sanoo. Sitkeässä puurtamisessa kohisi voima ja elämä, kuten Pirkko SallinenGimpl kuvaa kirjassa Rintamalta raiviolle. Että jos on palsta, voi olla omavarainen ja elättää itsensä ja perheensä.” Asuttamisen lisäksi uusien tilojen tärkeä tavoite oli kotimaisen elintarviketuotannon turvaaminen. ”Jo 1800-luvulla tilattoman väen ongelmien ratkaisuksi ajateltiin, että ihmisen paras sosiaaliturva on maa. Välillä katkeruus hiipi Villenkin mieleen. Painajaiset yöllä unissa koskivat myös äitien ja lasten elämää. Ruokapulasta oli sodan aikana saatu karvas opetus. Se ei ollut sattumaa. Raivaamisesta sai myös rahapalkkioita. Eräs muistelija mietti Karjalan miehiä Kainuun korvissa ja soilla. ”Siellä he, sodan rasittamat miehet raatoivat muistojen ja sairauksien kanssa. PEKKA KYYTINEN / MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / PEKKA KYYTISEN KOKOELMA 52 Aarre 10/2023 JUURET. Pientilalliset tarvittiin myös metsätöihin. Asutusta JUURET Pellonraivaus oli ankaraa työtä, vaikka apuna olisi ollut hevonenkin. Kun invalidimies itki unissaan, kuinka siellä voi kukaan nukkua.” Toisaalta ponnistelussa sai näyttää kykynsä ja maahan sai puskea vaikeat kokemukset. ”Esimerkiksi Pohjois-Karjalaan perustettiin suhteessa kaksi kertaa enemmän asuntoviljelystiloja kuin muualle Suomeen. ”Omaa tarvetta vastaava tuotanto tuli saada nopeasti käyntiin, parille lehmälle rehut ja laidun, perunat ja vihannekset eikä pahaa olisi tehnyt vaikka leipäviljaakin olisi pystytty nopeasti tuottamaan edes oma tarve
Kylät alkoivat autioitua. Teoksessa Rintamalta raiviolle (Atena 1995) Heikki Roiko-Jokela: Asutustoiminnalla sodasta arkeen. ”Etelässä metsää ei riittänyt samaan tapaan kuin harvaan asutuilla alueilla, mutta tilannetta paikattiin perustamalla siirtoväen yhteismetsiä”, Laitinen kertoo. Salakauppojakin tehtiin silloin, kun rahantarve oli kova. Mutta kun traktori korvasi hevoset, pelto oli käytettävä muuhun”, Erkki Laitinen taustoittaa myöhempiä voivuoria. Kaipuu metsään ei kadonnut. Tilipussin avulla pienviljelijä elätti suuren perheensä ja rahoitti maatilan hankinnat. Teoksessa Suomen maatalouden historia, osa 3 (SKS 2004) Pekka Virtanen & Asta Kietäväinen: Kunnalta salomaille – metsät asutustilallisten elämässä (Metsäkustannus 2008) Raivaajat vihasivat kantoja, mutta oli niistä joskus hyötyä kin. Nykyään suomalaisilla on puoli miljoonaa kesämökkiä. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Asta Kietäväinen: Metsään raivatut elämänpolut (Lapin yliopisto 2009) Kirsi Kohvakka: Luvattu ja lunastettu maa (Jyväskylän yliopisto 1989) Erkki Laitinen: Korvenraivauksen loppukiri – siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen. Siihen saakka vain puolet metsätulosta sai käyttää vapaasti. Kun eteläsuomalaiselle viljelystilalle metsää sai keskimäärin 16 hehtaaria, Keski-Suomessa hehtaareita irtosi 45 ja Lapissa 115. Teoksessa Rintamalta raiviolle (Atena 1995) Pirkko Sallinen-Gimpl: Asutustoiminta ja siirtoväen perinne. Talvisen metsätyön avulla pien viljelijä elätti suuren perheensä. Pellot paketoitiin, ja nuoret lähtivät töihin kaupunkiin tai Ruotsin tehtaisiin. Toisaalta metsänomistus pirstoutui ja maatalouden ylituotannosta tuli ongelma. Metsän pinta-ala vaihteli tilan sijainnin mukaan. 1960-luvun loppupuolella pieni tila ei enää elättänytkään. Ihmisille saatiin luotua kodin ja elämän edellytykset, ja yhteiskuntarauha säilyi. Puun myyntiin piti saada lupa, kunnes koko tila oli maksettu. ”Suomessa oli 1950-luvun lopussa valtavasti hevosia. Toinen puoli täytyi tallettaa pankkiin, ja sen käyttämiseen piti saada lupa asutustoimikunnalta. Metsänkin omistajiksi Viljelyskelpoisen maan lisäksi osalle asutustiloista lohkottiin metsää joko kotitarpeiksi tai niin paljon, että puuta riittäisi myös myyntiin. Niin sanotuilla asuntoviljelystiloilla metsää oli keskimäärin vähän alle 15 hehtaaria ja viljelystiloilla keskimäärin 36 hehtaaria. PEKKA KYYTINEN / MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / PEKKA KYYTISEN KOKOELMA 53 Aarre 10/2023 JUURET. Teoksessa ihminen ja metsä 2 (Metsäkustannus 2012) Erkki Laitinen: Vuoden 1945 maanhankintalain synty, sisältö ja toteutus. Viranomaiset valvoivat metsän käyttöä. Yhden hevosen ruokkimiseen tarvittiin hehtaari peltoa. Kahvipannu kannon pääl lä Nilsiän Konttimäellä Ilmari Lappalaisen pellonraivaus työmaalla kesäkuussa 1953. Hyöty oli molemminpuolista. Traktorit ja moottorisahat karsivat nekin tilaisuuksia metsätöihin. Edelleen metsäkansaa Jälkeenpäin sodanjälkeistä asutuspolitiikkaa on sekä kehuttu että kritisoitu. Tilalliselle hakkuut antoivat työtä talvellakin toisin kuin peltoviljely. ohjattiin sinne, missä oli paljon valtion ja yhtiöiden metsiä, joihin tarvittiin työvoimaa”, Erkki Laitinen korostaa
”Koronan alusta lähtien etätyöt ovat lisääntyneet ja sitä myötä tulisijojen käyttäminen vapaa-ajan asunnoilla. ”Tulisijaa hankittaessa tai uusittaessa kannattaa ottaa asiantuntijat mukaan suunnittelusta toteutukseen asti. Seinämiin kertynyt noki on myös paloturvallisuusriski. ”Energiakriisin myötä tuli uusia tulisijojen käyttäjiä. Se on sähköstä riippumaton laite, jolla voidaan lämmittää rakennusta ja kypsentää ruokaa. Kotien huoltovarmuudessa varaavalla tulisijalla on suuri merkitys. Jos tulisijan käyttö on runsasta, nuohous tulee tehdä useammin, Murtokare muistuttaa. Luonnonvarakeskuksen mukaan halkoja klapimyynti kasvoi vuodesta 2021 vuoteen 2022 noin 26 prosenttia. Markkinoilla on myös niin sanottuja kevyttulisijoja, joiden etuna on nopea lämmöntuotto mutta joiden varauskyky ei yllä massiivisten tulisijojen tasolle. Ne ovat massiivisia, kiviaineksesta valmistettuja uuneja TULISIJAT ja takkoja, joiden rakenteisiin varastoituva lämpö siirtyy huonetiloihin pienellä teholla pitkän ajan kuluessa. Se on myös hyvä tukilämmitysmuoto ja varalämmönlähde sähkökatkojen aikana. Mitä enemmän kivimassaa eli varaavaa ainesta tulisijassa on, sitä kauemmin se varastoi lämpöä ja luovuttaa sitä pois”, sanoo Murtokare. Myös käyttäjä voi vaikuttaa tulisijan energiatehokkuuteen. Lämmityksen kannalta paras tulos saavutetaan varaavilla tulisijoilla. Muista huolto Tulisijan hyötysuhteeseen vaikuttavat muutkin tekijät kuten rakennuksen ominaisuudet ja tulisijan sijoittelu rakennuksessa. He tietävät, mikä tuote sopii parhaiten kuhunkin käyttötarkoitukseen ja rakennuskohteeseen.” Myös tulisijan käyttäjän toiminta vaikuttaa hyötysuhteeseen ja poltosta aiheutuviin päästöihin. Säännöllinen nuohous ylläpitää tulisijan lämmitystehoa ja hyvää hyötysuhdetta. Myös vanhoja, pitkään käyttämättä olleita tulisijoja otettiin takaisin lämmityskäyttöön”, kertoo Tulisijaja savupiippuyhdistyksen toiminnanjohtaja Hannu Murtokare. Varaavan tulisijan hyötysuhde voi olla jopa yli 90 prosenttia. Oman tulisijan käyttöohjeisiin on syytä tutustua. Sopivan kokoisella tulisijalla voidaan Motivan mukaan tuottaa jopa kolmasosa talon lämmitystarpeesta. Nuohouksen laiminlyönti kerryttää nokea tulisijan ja savuhormin seinämiin, mikä jarruttaa lämmön siirtymistä kiviainekseen. Lisäsäästöä syntyy, jos polttopuun saa omasta metsästä ja tulisijan lämpöä hyödynnetään myös ruuanvalmistuksessa. Nuohousväliä on tällöin syytä tihentää.” Varaavan tulisijan hyötysuhde voi olla yli 90 prosenttia. ”Olennaista varaavien tulisijojen hyötysuhteessa on massa. Tulisijassa tulee polttaa kuivaa, puhdasta puuta valmistajan ilmoittamilla panosmäärillä. Teksti ANNE SOININEN | Kuvat VALMISTAJAT K un energiakriisi nosti sähkön hintaa, puulla lämmittämisestä tuli suositumpaa. LISÄTIETOJA nunnauuni.fi, tiileri.fi, tulikivi.fi, tulikivi.fi/kermansavi, warmauunit.com 54 Aarre 10/2023 PUU. Tehoa massasta Mitä painavampi tulisija, sitä enemmän ja kauemmin se luovuttaa lämpöä. Vakituisesti asutuissa rakennuksissa tulisijat ja savuhormit on nuohottava pelastuslain mukaan vähintään kerran vuodessa, vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein
NunnaUunin varaavan Blanka PL -takan saa vuolukivisenä sekä keraamisella pinnalla kolmessa eri värissä. 8 Säilytä puuta sisällä vain parin lämmityskerran verran. Hyötysuhde 85 %. Hyötysuhde 91 %. Sen leveys on 912 mm, syvyys 674 mm ja korkeus 1 824 mm. Saatavana useita eri pinnoitustyylejä. Paino n. Tulikiven Karelia-malliston Raita-vuolukivitakkaa on saatavana kahta eri leveyttä, kolmessa korkeudessa ja kaksipuoleisena. 2 Ennen sytyttämistä tyhjennä tulipesä ja tuhka laatikko tuhkasta. Älä polta roskia tai käsiteltyä tai maalattua puuta. Alaliittymäversio painaa 1 850 kg, päälliliittymämalli 1 880 kg. Kuvassa olevan uunin leveys on 810 mm + pinnoitus, syvyys 570 mm ja korkeus 2 100–2 300 mm. Paino 2 260 kg. 3 Käytä sytykkeenä puu peräisiä sytykkeitä kuten lastuja ja tuohta. Tiilerin Sofia Tunneli on suunniteltu tilanjakajaksi huoneen keskelle. 6 Säilytä polttopuut hyvin tuulettuvassa, sateelta suojaa vassa puuvajassa, joka on erillään asuintalosta. Kuvan takan leveys 1 100 mm, syvyys 550 mm ja korkeus 2 100 mm. Tulisijan leveys on 1 000 mm, syvyys 800 mm ja korkeus 2 100 mm. Vuolukivipintojen lisäksi löytyy mustia ja valkoisia väripintoja. Tulikiven Kermansavi-malliston Kaila-takkaa on saatavana kahta korkeutta, ja vaakalaattapintaa löytyy lukuisissa väreissä. 4 Täytä tulipesä väljästi ja korkeintaan puolilleen. Hyötysuhde 87 %. 5 Lämmitä tasaisesti ja rauhallisesti, ei liian rajusti eikä toisaalta kituvalla tulella. Tulisijan leveys on 1 070 mm, syvyys 775 mm ja korkeus 1 900 mm. Paino 1 820 kg. Hyötysuhde 90–92 %. 7 Tuo puut sisälle 1–2 päivää ennen polttamista. Laadukasta lämpöä 1 Käytä vain puhdasta, kuivaa polttopuuta. Warma-Uunien varaavasta Aurorakaakeli uunista on saatavana sekä suoranseinän malli että nurkkaan sopiva. 1 500–1 600 kg. Paino noin 2 180 kg valitun hormi liitoksen mukaan. Vinkit antoi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n ilman suojeluasiantuntija Outi Väkevä 55 Aarre 10/2023 PUU. Älä tuki uloskäyntejä polttopuilla. Hyöty suhde 88 %
PUUTALO Värikäs mutteritalo Kuusikulmion muotoinen talo on energia taloudellinen, ja luonnonvaloa tulee sisälle kuudesta suunnasta. Muualla hehkuu paljas hirsi. Teksti RIITTA VAURAS | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ Portaikko on mutteritalon ainoa tila, jossa seinät on maalattu. 56 Aarre 10/2023 PUU. Turkulainen taiteilijapariskunta rakennutti kodikseen värikylläisen ”mutteritalon”
Kahden vuoden rankka aherrus on takanapäin. Puu talo Leveällä lehtikuusikuistilla voi nyt vaikka tanssahdella. Täällä asuvat Kuvataiteen tohtori Jan-Erik Andersson, 69, ja graafinen suunnittelija Marjo Malin, 51 Kuusesta valmis tetussa, kuusikulmion muotoisessa uudistalossa Turun Hirvensalossa on tilaa kahdessa kerroksessa yhteensä 74 neliömetriä 57 Aarre 10/2023 PUU
Tilaa ottaa myös portaikko, jonka alle parivuotias lapsenlapsi kömpii mielellään piiloon. ”Mutta ennen muuta tässä on kysymys mielekkäästä asumisesta”, Andersson sanoo. Se, että heidän uudessa kodissaan on vain puolet edellisen kodin neliöistä, ei haittaa kum paakaan. Takassa voi valmistaa ruokaakin”, pariskunta kiittelee. Kuusi-o nousi puutarhan ainoalle kalliolle. Nyt siellä näkyy olevan polttopuita. ”Ja Marjo arvostaa sitäkin, että tämä talo on paljon helpompi siivota.” Talo täyttä kuusta Kuusi-o on koristeltu runsailla kuusiornamenteilla. Viime keväänä Andersson ja Malin muuttivat vanhojen omenapuitten katveesta maantien laitaan Kuusi-o-nimiseen uudisrakennukseen. Siinä pariskunta ehti asua toistakymmentä vuotta. Myös Mutteritaloksi kutsutun Kuusi-opikkutalon katolla kukkivat keltaiset maksaruohot, ja savupiipun päällä on Anderssonin kuusiaiheinen pienoisveistos. ”Taide on minulle terapiaa, suojan rakentamista maailman pahuutta vastaan.” Pienempään kotiin Kuusi-on ovelta avautuu näkymä Lehtitaloon, pariskunnan vanhaan kotiin, jossa heidän Adrian-poikansa sai varttua aikuiseksi. Talossa ei ole tuulikaappia eikä eteistä, vaan ulkoa tullaan suoraan tupaan. Hirsien välissä on 26 senttiä norjalaista Huntonpuu kuitueristettä. Ulkoja sisäseinät ovat kuusta, seitsemänsenttistä ydinhirttä Noormarkun sahalta. Myös talon seinäeriste on kuusta. V astapäätä Turun linnaa ja Aurajokisuuta kohoaa Hirvensalon Retivuori. ”Olen asunut suurimman osan elämästäni kerrostalokaksiossa”, Andersson sanoo. Sen viereen porattiin sata metriä syvä maalämpöja -viilennyskaivo, jonka laitteet ja varastohyllyt vievät alakerrasta runsaat neljä neliötä. ”Heta-takka lämmittää, kun pörssisähkön hinta hyppää ylös. PUUTALO Anderssonin ympäristötaidetta on kaduilla ja puistoissa lukuisissa Suomen kaupungeissa ja näyttäviä teoskokonaisuuksia kouluissa, kirkoissa ja konserttisaleissa. ”Tänne Adrian sanoo tulevansa kuin mökille tai mummolaan, kun tarjoilut ovat niin hyvät”, Marjo Malin naurahtaa. Molemmat rakennukset on suunnitellut sama työpari, Jan-Erik Andersson ja arkkitehti Erkki Pitkäranta. ”Talomme on ylistys kuusipuulle”, Andersson huudahtaa. Yläkerrassa on makuuhuone, toinen vessa sekä lasioviset työtilat molemmille. Talojen välissä on keltainen, sipulinmuotoinen sauna. Työpöydän lisäksi myös niihin mahtuu vuode. Hattuhyllyn käsin veistetyt kannattimet on pelastettu yli satavuotiaasta purkutalosta. 58 Aarre 10/2023 PUU. Naapurissa asuvat taiteilija Jan-Erik Andersson ja graafinen suunnittelija Marjo Malin, joiden kuusikulmion muotoinen talo on railakkaan vihreä. Sen juurella on kansalliskuvanveistäjä Wäinö Aaltosen vaatimaton, punainen lapsuudenkoti. Tontin kaikki kolme rakennusta ovat kokonaistaideteoksia. Paljon kotosalla työskentelevä pari halusi talon, jossa kumpikin voi vetäytyä omiin oloihinsa. Alakerrassa on tupa, yhdistetty wc ja peseytymistila sekä yhdistetty varasto ja tekninen tila. Tyrnin taimet ympäröivät kaarena keltaista, sipulinmuotoista saunaa. Sisäpinnat on käsitelty UV-suojalla siten, ettei puu tummu vuosien saatossa. Sisäkatossa samaa eristettä on 40 ja välikatossa 10 senttiä. Leikkisyys ja ilo leimaavat Jan-Erik Anderssonin taidetta Hollannista tilattu viherkatto pidättää ja suodattaa sadevettä. Uuden talon pinta-ala on 74 neliötä. Vuonna 2009 samalle tontille valmistui keltainen, lehden muotoinen Lehtitalo
Samaan aikaan hänellä sattui olemaan useampi näyttely. Taloa kiertävä taidokas terassi on siperianlehtikuusta. ”Sen pinta on kiinnostavampi kuin ykköslaadussa.” Pariskunta painottaa, että rakennukset ovat aina yhteistyötä. Suunnittelua varten Jan-Erik Andersson sai Koneen Säätiön apurahan. ”Suunnittelu oli millintarkkaa työtä. Esimerkkeinä tästä ovat Lehtitalon lisäksi kuminan muotoinen navetta Teuvalla ja kukan muotoinen puutarhaoppilaitos Janakkalassa. Tuota paneelia suositteli meidän rakennusmiehemme”, Marjo Malin kertoo. Mutterinmuotoisen talon jokainen huonekin on kuusikulmainen, joten millintarkkaa sahaustyötä on riittänyt. Luonto ei tee neliöitä, mutta kuusikulmioita löytyy monesta muustakin paikasta kuin mehiläiskennosta.” Suunnittelijakaksikko on aina halunnut ottaa mallia luonnosta. Askeettinen työhuone muuntuu tarvittaessa vierashuoneeksi. Terassin hätkähdyttävä kaide on kuin jättiläismäisen linnunpesän reunaa, Jan-Erik Anderssonin taidetta sekin. Silloin tällöin niitä on noussut myös Suomeen, mutta Turussa Anderssonin ja Malinin talo on ensimmäinen laatuaan. Jos ei mitään tehdä, merenpinta nousee”, Andersson sanoo. ”Jokainen, joka teki töitä tämän talon eteen, osallistui myös sen suunnitteluun. Marjo kertoo olleensa mukana perustusten valussa ja alakerran laatoituksessa. Hän toteaa kuitenkin, että he saivat kaiken haluamansa ja sellaistakin, mikä ei ollut aivan välttämätöntä. ”Rakennusvalvonta vaati erillisselvitystä siitä, mihin kosteus seinässä tiivistyy. Se oli iso työ.” 59 Aarre 10/2023 PUU. Laskelmat tehtiin, eikä ongelmaa ollut”, Andersson kertoo. Isännän vinttikamari saa avaruutta lasiovista, jotka avautuvat parvekkeelle. Talon pienuus teki siitä haastavaa.” Idea kuusikulmion muotoiseen taloon tuli Turun Kupittaan raviradan totokioskista. Marjo Malinin ja Jan-Erik Anderssonin tavoitteena oli rakentaa edullinen, runsaat 200 000 euroa maksava kahden hengen pikkutalo. He tiesivät kyllä, että uniikkitalolle ei voi laatia kovin tarkkaa budjettia. ”Osallistuin myös talon ulkomaalaukseen. ”Portaat muistuttavat ohikulkijoita ilmastonmuutoksesta. Enää sitä ei Venäjältä saataisi. Paneelit ovat täynnä oksanreikiä. ”Me halusimme kuitenkin suuret ikkunat, ja siksi tarvitsimme taloon maalämmön.” Uimaportaiden muistutus Ikkunasyvennykset ja sisäkatot ovat aallonharjapaneelia, kuusta sekin. ”Ylitystä tietysti tuli”, Jan-Erik huokaa. ”Hunton on täyttä kuusipuuta eikä mitään muuta”, Jan-Erik Andersson painottaa. Terassille johtavat metalliset uimaportaat ovat osa puutarhan suunnitelleen ympäristötaiteilija Trudi Entwistlen teosta. Graafinen suunnittelija Marjo Malin ei tavarasta piittaa. Seinärakenne tekisi mahdolliseksi myös matalaenergiatalon. ”Ostimme viimeiset lankut”, kertoo JanErik ja osoittaa porrasaskelmia, joista kaksi on tehty kahdesta pätkästä: ”Materiaali riitti juuri ja juuri.” Meri on talosta muutaman sadan metrin päässä pusikkoisen rantakaistaleen takana. Luonto ei tee neliöitä Uuden talon ideointi alkoi monta vuotta sitten. ”Esimerkiksi joka huoneeseen tulee viilennystä.” Omalle työlle ei hintaa laskettu. ”Päädyimme Erkki Pitkärannan kanssa tähän muotoon, koska se on energiataloudellisesti paras. Talon jokainen yksityiskohta on harkittu, myös räystäiden aluset. Suojellun rakennuksen vuodelta 1948 on suunnitellut arkkitehti Erik Bryggman. Isäntä ahkeroi talohankkeen kanssa kaksi vuotta. Jan-Erik nauraa olleensa taivassalolaisen Larjaman puutavaraliikkeen ihanneasiakas, koska halusi sellaista tavaraa, jota ei yleensä huolita. Seinärakenteen malli on saatu Sveitsin Alpeilta, ja sinne Virroilla toimiva Eurohonka toimittaa tämäntyyppisiä taloja
”Jos tämä sama 13 neliötä olisi neliö tai suorakaide, tunnelma olisi tyystin toinen. Yläkerran wc on Kristiina Mäenpään minimalistinen kokonaistaideteos. Yläkertaan vievät portaat on sävytetty siten, että kokonaisuudesta muodostuu tulenlieska. Näin ikkunasta saa kiinnostavamman.” Anderssonin oma työhuone on kapea. Pöydän yläpuolella on sen valoisana vastaparina pyöreä, kuusiaiheinen teos. PUUTALO Filosofin pöytä ja 10 tuolia Kuusi-on mittakaavan määrittivät Jan-Erik Anderssonin monet näyttelyt kiertänyt komea Filosofin pöytä sekä monitoriveistoshylly. Väliovet ovat lasia, jotta luonnonvalo kulkeutuu huoneesta toiseen.” Pikkuikkunoita on sijoiteltu eri suuntiin ja eri korkeudelle, mikä tuo taloon leikillisyyttä. Kuusikulmainen makuuhuone on yllättävän avara ja ilmava. Alakerrassa voi katsella Christer Nuutisen suurta sarjakuvaa. Sitä emme voi enää tehdä”, Jan-Erik huokaisee. Portaikon alla on avara piilo vaikkapa lämmityspuille. ”Pyysin tekoälyohjelmalta ympyränmuotoista homeornamentiikkaa”, Marjo kertoo ja vitsailee, että pitäähän talossa hometta olla. Arkkitehti Oliver Walterin kehälamppu valaisee kumpaakin taideteosta. Hän otti siitä tuvan teemaksi tulen, mikä näkyy niin väreissä kuin koristeaiheissa. Ilmanvaihtoventtiilien kannetkin ovat taidetta. ”Tämän hornantuutin tai helvetinkuilun maalasimme tummalla violetilla”, Jan-Erik kertoo ja sivelee portaikon seinää. Ikkuna on rajattu paksuin listoin kuten talon muutkin ikkunat. ”Kompromisseista ei ole kysymys, vaan yhteisestä näkemyksestä.” Ikkunalistat kuin kehyksiä Jan-Erik Andersson kiittää Kuusi-on muotoa onnistuneeksi. 60 Aarre 10/2023 PUU. Keskustelua kesti niin kauan, että molempien ajatukset saatiin sovitettua yhteen. Idean hän sai Filosofin pöydän mustanpuhuvista, ajatuksia herättävistä kuvioista. Jan-Erikin kansissa puolestaan on kissankellokuvioita. Kuusikulmainen talo on kokonaistaideteos, ja kolmio on yksi Jan-Erik Anderssonin taiteen perusmuodoista. ”Suunnittelu lähti siitä, että kannoin ne nurmikolle ja tein niiden ympärille tikuista yksi yhteen talon pohjan.” Marjo Malin nosti modernin tuvan värimaailmaan palamisen teeman. Hometta vain koristeena Jan-Erik harmittelee, ettei pieneen kotiin juuri mahdu taidetta, vaikka kaikki sopivat tilat on hyödynnetty. ”Keksin, että jos pistää ikkunaan yhden kulman lisää, sen hinta ei siitä paljon nouse. Hirsitalon seinät laskeutuvat vähitellen, joten portaikon jokainen askelma on pitänyt kiinnittää erikseen seinään. Niiden oli mahduttava alakerran tupaan. Jan-Erikin teos Filosofin pöytä inspiroi Marjoa. ”Saamme yläkertaan valoa kuudesta suunnasta. Nyt olemme täällä kuin hotellissa.” Maisemaikkunasta avautuu näkymä Retivuoren jyrkänteelle. Hän kertoo, että talo oli hänen ja ”Marjo Minimalistin” välisen vuoropuhelun tulos. Camilla Mobergin tulenvärinen valoteos on suunniteltu Kuusi-on tupaan. Muotoilija Philippe Starckin kymmenen tuolia kertovat, että taiteilijatalossa vietetään aika ajoin vilkasta elämää. Pitkällä seinällä on vuode, jonka päiväpeite on hänen isoäitinsä virkkaama. Teos symboloi kynttilää, joka oli ennen tapana sytyttää ikkunalle tervehdykseksi tulijoille. ”Siinäkin on hieno tuo ornamentiikka.” Lasiset pariovet avautuvat auringonlaskun suuntaan siniselle parvekkeelle, jonka kaide on täynnä kuusiornamentiikkaa. ”Lehtitalosta jäin kaipaamaan sitä, että saatoin kutsua kotiin 50 ihmistä. Parvekkeelta voi tähyillä Turun linnaa ja ihailla silokallion pintaa. Ulko-oven kuusikulmaisesta ikkunasta pariskunta näkee saunan ja sen takana entisen kotinsa, lehden muotoisen Lehtitalon
Esimerkiksi 1920–30-lukujen uusklassisten talojen ulkoseinissä oli syvennyksiä patsaita varten. Maisemaikkunasta tulvii valoa makuu huoneeseen, joka sekin on kuusi kulmainen. Talon wckalusteet ovat kierrätys tavaraa. ”Suunnittelun tai teellinen lähtö kohta on luonut ta loon ainutlaatuisen tila kokemuksen.” Mitkä ovat mieli paik kojanne. Aikaisemmin taloissa on ollut paljon koristeluja ja taidetta, ja sitä Jan-Erik haluaisi takaisin. Lehtitalosta tuli kansainvälinen taiteilijaja tutkijaresidenssi, jota pyörittää sitä varten perustettu yhdistys. Taiteilijaparin talossa hehkuvat puhtaat värit. Sinisen talon raunioilta Jan-Erik poimi kotiinsa räystäiden koristeelliset kannattimet. Hän arvostaa hirsirakennuksia ja menneitten sukupolvien hienoa, huolellista puusepäntyötä. Muinoin tässä paikalla oli meren luoto. Sam mal on osin harjattu silokalliosta, jotta senkin kauneutta voi ihailla siniseltä par vekkeelta. Turussa Jan-Erik Andersson tunnetaan vanhojen puutalojen intohimoisena puolustajana. ”Minua kiinnostaa se, miten taide voi luoda arkkitehtonisia tiloja ja olla osa talon arkkitehtuuria.” Tästä ajatuksestaan Anderssonia on kutsuttu luennoimaan Yhdysvaltain Yaleen ja moniin muihin huippuyliopistoihin. ”Sain siitä idean tehdä veistoshyllyt talomme jokaiseen ulkokulmaan.” Koneen Säätiön tuella pariskunta kutsui nimekkäitä suomalaisia kuvanveistäjiä tekemään teoksiaan talon ulkoseinään. Reilut kymmenen vuotta sitten hän osallistui mielenosoituksiin, joiden tavoitteena oli saada säästetyksi 1900-luvun alun upea ja terve hirsihuvila. ”He saivat vapaat kädet, ja pari heistä hylkäsi heti minun hyllyni”, Andersson hohottaa. Taide osana arkkitehtuuria Marjo Malinin ja Jan-Erik Anderssonin naapurit vaihtuvat tästedes usein. ”Aurinko paneelit talon viereen.” ”Ne ovat taulun kehys. Kuusi-o on tohtorin jatkotutkimuksen aihe. Aikanaan Lehtitalo oli JanErik Anderssonin väitöstyön aihe Taideteollisen korkeakoulun Kuvataideakatemiaan. Kun se jyrättiin kerrostalon tieltä, taiteilija taltioi tuhon videoteokseensa Sinisen talon tuho (2011), joka löytyy YouTubesta. Yläkerras sa lattia on kipsi valua, mikä selittää tassuttelijan jäljet. ”Talos sa on useita erilaisia paikkoja, joissa on toisistaan poikkea va tunnelma. 61 Aarre 10/2023 PUU. Ulko seinissä on kuvan veistäjien teoksia. On elämys siirtyä tilas ta toiseen.” Mitä vielä haluaisitte. Makuuhuoneen ikkunasta voi ihailla myös räystäänalusien viimeistelyä. Kattopalkkien koristeelliset vihreät päät tuovat mieleen yli satavuotiaat jugendhuvilat. Emme sulaudu luontoon vaan katselemme sitä kuin upeaa taideteosta”, Andersson selittää. 3 x koti rauha Mikä on kodis sanne parasta. Ne kannattelevat nyt taiteilijapariskunnan uuden kodin hattuhyllyä
Kiertelen mäkeä, ihastelen kelojen runsautta, niiden silkinhienoja kylkiä, vanhojen mäntyjen loputtomasti vaihtelevia muotoja ja jäkäläpeitteisiä kallioharjanteita. Hauta on ryöstetty kauan sitten, kammio avattu kiviä siirtelemällä, joten nyt se lepää komealla paikallaan parhaan muotonsa menettäneenä. Sen vierestä aukeaa kuitenkin hieno näkymä pohjoisen suuntaan, jossa Kruunuvuori saa jatkokseen kaksi muuta suojelualuetta. LUONNONPERINTÖ KOMEA KALLIOMETSÄ Tämänvuotisessa sarjassaan Heikki Willamo esittelee Luonnonperintösäätiön pysyvästi rauhoittamia metsiä. Niiden yhteispinta-alaksi tulee reilut kaksikymmentäviisi hehtaaria. Kruunuvuorella on paljon keloja, joiden kiemuraiset oksat kertovat puun pitkästä ja hidaskasvuisesta elämästä. Siinä maa tasaantuu kosteaksi, pehmeän kortepilven koristamaksi korveksi lounaispuolellaan komeana kohoava Aromäki. Palokärki huutaa, närhet rääkyvät ja pieni tiaisparvi sipisee puiden oksilla. Nousen mäen korkeimmalle kohdalle, jossa lepää hiidenkiuas eli pronssikautinen hautaröykkiö. Luonnonperintösäätiön kymmenistä suojelualueista vain muutama käsittää näin komeaa kalliometsää. Hieman alempana on komea, eteenpäin kallistuva jyrkänne, luolia ja suuria onkaloita kivenlohkareiden väleissä. Kruunuvuori tekee muodoillaan, korkeudellaan ja puustollaan oikeutta kalliomäistään tunnetulle Salon seudulle. Vanhoissa männyissä, keloissa ja parissa muhkuraisessa haavassa näkyy palokärjen koloja. Yhden suuaukko on laajentunut, ja sitä lähestyessäni viereisestä kuusesta lehahtaa lehtopöllö. Pystypahdat ovat jäkälien peitossa, ja ylhäällä mäntyjen tyville levittäytyy paikoin mustikkaja puolukkavarvikko, paikoin harmaa jäkälämatto. Valoisaa lakialuetta ympäröi tiheämpi puusto, jossa kuusten seassa kasvaa koivuja, haapoja sekä jokunen pihlaja ja vanha raita. Niitä on Salon seudulla kutsuttu kruunuksi, ja tästä suojelualuekin on saanut nimensä. ON SYKSYINEN PÄIVÄ. Alhaalla pellon reunassa varttuu komea haavikko, jyrkempien rinteiden tyvillä on vaikeakulkuista kivikkoa, jonka muotoja monenlajiset sammalet pehmentävät. Se liitää äänettömin siivin alas laaksoon, saa närhet varoittamaan, mutta hetkisen kuluttua tilanne rauhoittuu. Salon Kruunuvuori on helmi kaupungin kupeessa. Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO P olku kulkee sekametsän peittämää rinnettä kahden kallion väliin. 62 Aarre 10/2023 LUONTO. Hyvää pesäpaikkaa kannattaa vartioida vuoden ympäri. Suuri kolo on pöllölle tarpeeksi tilava, mikä selittää sen paikalla olon näin syksyaikaan
63 Aarre 10/2023 LUONTO. Yhdessä kohdassa rinne putoaa ulos kallistuvana jyrkänteenä, jonka alla on komea louhikko ja vieressä luola
Kolopesijöiden kerrostalossa on palokärjen, käpytikan ja oravan hakkausja pesintäjälkiä. LUONNONPERINTÖ 64 Aarre 10/2023 LUONTO
Mäntyjen ikiä on vaikea arvioida, mutta vanhimmat, tyviltään kilpikaarnaiset ovat taatusti vähintään parisataavuotiaita. Niistä yhdessä on hieno kerrostalo. Vain kilometri Kruunuvuoresta koilliseen sijaitsee Syrjämetsä, jonka Luonnonperintösäätiö osti vuonna 2021 yhdessä Salon luonnonmetsäsäätiön kanssa. Silmät poimivat kiinnostavia yksityiskohtia ja hienoja pienois maisemia. Lahottajille on tarjolla runsaasti kuollutta puuta niin pystyssä kuin maassa makaamassa. Suojelualue yhdistyy kahteen muuhun suojeltuun alueeseen. KRUUNUVUOREN MONIMUOTOISUUS on ennen kaikkea jäkäliä, sammalia ja miksei sieniäkin. Kallionkoloissa kasvaa imarteita ja muita sanikkaisia, kuusten oksilla ja koivujen rungoilla roikkuu naavoja ja luppoja. Neljän hehtaarin alue on kallioiden välistä runsaspuustoista sekametsää, jonka laidalla on komea haavikko. Rinteet ovat suureksi osaksi hyvin vaikeakulkuisia. Kruunuvuori Sijainti: Salo Pinta-ala: 9 hehtaaria Ostettu: 2020 Ominaisuuksia: Komea kalliomäki vanhoine mäntyineen ja rinteiden sekametsineen. Itäreunan tuntumassa kulkeva, ennen viimeistä pellonreunan taloa alkava polku vie kuitenkin myös huonojalkaisemman kulkijan paikkaan, josta on helppo nousta viimeiset kymmenet metrit mäen korkeimmalle huipulle. Niiden yläpuolella on käpytikan hakkaama kolo, sitten taas palokärjen ja ylimpänä toinen käpytikan kolo. Illalla liituria odotellessani yläpuolelleni suureen haapaan istahti viirupöllöpariskunta. Linnut ääntelivät hetken hiljaa toisilleen ja katosivat sitten hämärtyvään iltaan. Mäellä ja rinteissä silmiini osuu pitkälti kolmattakymmentä erikokoista koloa, joten niiden asukkailla on mistä valita. Seassa on jokunen lehtipuu ja runsaasti maaliekoja. Kuvassa kuusilahokka sammaloituneella kuusimaapuulla. Kaikkein vanhimpia lienevät suurimmat kelot, jotka ovat voineet seisoa hitaan kuolemansa jälkeen sijoillaan vielä vuosikymmenten ajan. Niissä eliöille on tarttumapintaa niin lohkareiden päällä, kyljillä kuin onkaloiden ikikosteissa syövereissä. Mikroilmaston vaihtelut ovat suuria alkaen paahteisilta kallioilta ja päätyen tiheiden ja varjoisien rinnemetsien kautta jyrkänteiden valumavesien kostuttamiin kivikkoihin. Alimpina rungon kahta puolta ovat palokärjen kolot, joista toisessa on suuaukolla näkyvistä risuista päätellen pesinyt orava. Silmät poimivat tämän tästä kiinnostavia yksityiskohtia ja hienoja ”pienoismaisemia”. Mänty on tietenkin valtalajina, ja niitä on kaiken ikäisiä, pienimmästä taimesta leveälatvaisiin vanhuksiin. 65 Aarre 10/2023 LUONTO. Sieltä löysin keväällä runsaasti liito-oravan papanoita ja koloja. LISÄTIETOJA luonnonperintosaatio.fi KRUUNUVUOREN KRUUNUNA on hautaröykkiön lisäksi hieno, luonnontilaiselta vaikuttava kalliometsä. Jyrkänteitä, luolia ja pronssikautinen hauta röykkiö
Paistoliemestä suurustettu kas tike ja juuresmuusi kruunaavat loppusyksyn juhlaaterian. VILLIRUOKA Pihlajanmarjaomenahyytelö maustaa hirvenfileestä tehdyn carpaccion, ja sienitäyte mehevöittää uunissa haudutetut peurakääryleet. 66 Aarre 10/2023 HYVINVOINTI. 3 Pihlajanmarjahillo ja hyytelö sopivat riistaruokien, puurojen, jogurtin ja juustojen lisukkeeksi. Marjoja voi säilöä myös kuivaamalla ja pakastamalla. 4 Pihlajanmarjo ja voi poimia jokamiehenoikeuksien turvin, kunhan ei mene kenenkään pihapiiriin tai viljelyksille. Teksti, kuvausjärjestelyt ja kuvat VILLE YLI-HEMMINKI Juhlavaa riistalihaa Vitamiini pommi 1 Pihlajanmarjat sisäl tävät paljon kuitua ja C-vitamiinia samoin kuin E-vitamiinia, karoteeneja, flavonoideja, kalsiumia ja magnesiumia. 2 Satoa voi kerätä pitkälle syksyyn. Marjojen usein karvas maku miedontuu ensimmäisten yöpakkasten jälkeen. Mureiksi haudutettujen peura kääryleiden täytteenä on peko nia, sieniä, sipulia ja omenaa
Sienillä täytetyt peurakääryleet (8 ANNOSTA) • 1 200 g peuran sisäpaistia • suolaa ja mustapippuria myllystä Täyte: • 300 g pekonia • 500 g tuoreita, puhdistettuja kantarelleja tai suppilo vahveroita • 2 isoa sipulia • 4 kotimaista omenaa • 1 rkl Dijonsinappia • 20 g voita paistamiseen Liemi ja kastike: • 5 dl vettä • 0,5 dl riistafondia • 1 rkl viinietikkaa • 1 laakerinlehti • muutama maustepippuri ja katajanmarja • 2 dl kermaa • 1 rkl vehnäjauhoja Koristeeksi: • kourallinen tuoretta persiljaa Poista peuran sisäpaistista kalvot ja leikkaa paisti noin puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi. Levitä täyte peuraviipaleille, kääri viipaleet rullalle ja kiinnitä rullat puisilla cocktailtikuilla. Jäähdytä hyytelö ja säilö se pieniin lasitölkkeihin. Lohko omenat. 67 Aarre 10/2023 HYVINVOINTI. Hirvicarpaccio (6 ALKURUOKA-ANNOSTA) • 400 g tuoretta hirven sisäfileetä • 1 dl piparjuurimajoneesia • kourallinen pieniä kantarelleja • 10 g voita sienten paistamiseen • 2 rkl pihlajanmarja omenahyytelöä • suolaa ja mustapippuria myllystä • kourallinen herneenversoja • 1 dl raastettua parmesaanijuustoa Piparjuurimajoneesi: • 2 dl rypsiöljyä • 1 kananmuna • 1 rkl tuoretta, raastettua piparjuurta • 1 rkl valkoviinietikkaa • 2 tl Dijonsinappia • 1 tl suolaa • 1 tl Worcester maustekastiketta • 1 tl sokeria • ripaus jauhettua valkopippuria Poista hirven sisäfileepalasta kalvot ja pakasta filee suorana pötkönä vähintään muutamaksi tunniksi. Pihlajanmarjaomenahyytelö • 1 l pihlajanmarjoja • 4–5 kotimaista omenaa • 3,5 dl vettä • 4,5 dl hillosokeria Huuhdo pihlajanmarjat kylmällä vedellä. Laita kattilaan vettä ja keitä pihlajanmarjoja ja omenalohkoja 20 minuuttia kannen alla. Levitä sitten viipaleiden päälle piparjuurimajoneesia ohuena nauhana. Valmista täyte: Paista pekoniviipaleet rapeiksi pannulla ja pilko ne pieniksi paloiksi. Tarkista suola. Kaada vesi pois ja lisää voi. Poista pataan jääneestä paistiliemestä mausteet, lisää kermaa ja suurusta liemi vehnäjauhoilla kastikkeeksi. Annostele fileeviipaleille pieninä nokareina pihlajanmarja-omenahyytelöä (ks. Mikäli poimit marjat ennen syksyn yöpakkasia, voit pakastaa ne muutamaksi tunniksi ennen hyytelön valmistamista. Majoneesin on tarkoitus jäädä melko juoksevaksi. Tarjoa juhla-aterian kylmänä alkuruokana. Ripottele lopuksi päälle parmesaaniraastetta. Voit painella marjoja kevyesti rikki, mutta vältä voimakasta survomista, jottei mehu sameudu. Valuta marja-omenasoseesta irtoava mehu siivilän läpi toiseen kasariin. Paista kokonaiset pikkukantarellit voissa, jätä ne napakoiksi. Nostele mureiksi hautuneet peurakääryleet padasta ja poista niistä cocktailtikut. viereinen ohje). Tarjoile riistaruokien ja juustojen lisuk keena. Asettele herneenversot lautasen reunoille. Leikkaa jäisestä sisäfileestä läpikuultavan ohuita viipaleita fileerausveitsellä ja asettele ne isolle lautaselle ympyrän muotoon hieman limittäin. Hauduta ruokaa kannellisessa padassa 1,5 tuntia 150-asteisessa uunissa. Anna sienten jäähtyä. Rouhi päälle pippuria ja suolaa. Anna kiehua miedolla lämmöllä vielä 15 minuuttia. Valmista piparjuurimajoneesi: Mittaa kaikki ainekset kapeaan, korkeaan astiaan ja sekoita tasaiseksi sauvasekoittimella. Soseuta muusi sauvasekoittimella sileäksi. Kiehauta mehu ja sekoita joukkoon hillosokeri. Valmista lihaliemi: Kuumenna valurautapadassa vesi, riistafondi, tilkka viinietikkaa, laakerinlehti, maustepippurit ja katajanmarjat. Ruskista täytetyt kääryleet pannulla voissa useassa erässä ja asettele ne sitten kiehuvan kuumaan mausteliemeen. Lado peura kääryleet takaisin pataan. Sekoita joukkoon pekonipalat ja sinappi. Lado paistetut, jäähtyneet kantarellit lautasen keskelle keoksi. Koristele persiljalla. Juuresmuusi (8 LISUKEANNOSTA) • 300 g perunaa • 300 g porkkanaa • 200 g mukulaselleriä • 200 g palsternakkaa • vettä sen verran, että juurespalat miltei peittyvät • 2 tl suolaa • 50 g voita Kuori ja paloittele perunat ja juurekset ja keitä palat kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Kuori sipulit ja omenat. Tarjoa juuresmuusin kanssa. Nuiji viipaleet kevyesti ja rouhi päälle suolaa ja pippuria. Paloittele sienet, sipulit ja omenat ja paista palat pekoninrasvassa ja voissa. Näyttävä alku ruoka valmistetaan raa´asta, jäisestä hirven sisäfileestä
8–16). Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. Onnittelemme Ristikon 8/2023 voittajia: Hilkka Pitkänen, Kiistala Paavo Sillanpää, Heinola Leena Väyrynen, Rääkkylä Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 17.12.2023 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 10, PL 440, 00101 Helsinki. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Ristikon 10/2023 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 1/2024. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. 68 Aarre 10/2023 VAKIOT. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Osall istu ja voita ! RISTIKKO 10/2023 Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. 020 413 2277 (ark. Ristikon 8/2023 ratkaisu: Avainsana: PINAATTI Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBANmuodossa Muista antaa nämä tiedot! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista
Sovelluksella ja verkossa joka päivä. Tuntee koneet ja hallitsee tekniikan. Lue kaikki metsästä osoitteessa MT.FI/metsa. MT.FI. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 €/lasku. 137,40€) Aarre Lehti + Digi (AAV3065) 5 kk = 50 € (norm. Aarre tarjoaa tietoa ja elämyksiä metsäasioista kiinnostuneille. Metsäuutiset, analyysit ja hintatiedot parempien päätösten tueksi verkossa joka päivä. Tilaan lahjaksi rastimani lehden: MT Lehti + Digi (MAV3139) 2 kk = 50 € (norm. Aarteen kohdalla digilukuoikeus koskee vain näköislehteä. 90 € Tuplaa pituus hintaan Määräaikainen tilaus Tarjous on voimassa 24.12.2023 asti. Viestimedia Oy maksaa postimaksun Tilauksen maksaja Lähiosoite Postinumero Puhelin Postitoimipaikka Sähköposti Lehden saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Sähköposti VIESTIMEDIA OY TUNNUS 5002596 INFO: A1 00003 VASTAUSLÄHETYS Anna joululahjaksi luettavaa! Tilaajaetu sinulle: Voit tilata lehden lahjaksi läheisellesi nyt etuhintaan! Luotettavaa uutisointia ja ajankohtaista asiaa. Maaseudun yrittäjän paras tietolähde. 127,60€) Koneviesti Lehti + Digi (KAV3077) 3 kk = 50 € (norm. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. 59.60€) 8 kk = 90 € (norm. Painettu lehti 10 kertaa vuodessa. 119,20€) Tilaus sisältää digilukuoikeuden. 68,70€) 6 kk = 90 € (norm. 16 tuhtia numeroa vuodessa. Tietoa ja hyötyä ammattilaisille. Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin. 63,80€) 4 kk = 90 € (norm. Painettu lehti 3 kertaa viikossa. Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Verkkopalvelu osoitteessa koneviesti.fi. Tilaus alkaa joulun jälkeen seuraavasta mahdollisesta numerosta. Lue lisää ja katso videoita somesta @aarrelehti. MAASEUDUN TULEVAISUUS KONEVIESTI AARRE MT METSÄ Tilaa netissä! viestimedia.fi/joulu Tilaa soittamalla! 020 413 2277 50 € Lehti lahjaksi nyt vain Määräaikainen tilaus Voit tulostaa lahjansaajalle lahjakortin osoitteessa viestimedia.fi/lahjakortti. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Sähköpostiosoite tarvitaan digilehden käyttöönottoa ja kirjautumisohjeiden lähettämistä varten. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). 11 kertaa vuodessa. 132,00€) MT Metsä Lehti + Digi (TAV3029) 4 kk = 50 € (norm. 66,00€) 10 kk = 90 € (norm
Vuo den 2025 alussa metsävähennys noussee 75 prosenttiin. V aikka sukupolven vaihdosten osuus tilojen omistajan vaihdoksista on kasvanut, useim miten perheen metsäomaisuus siirtyy seuraavalle polvelle edel leen perintönä. Kun kaup pahinta ylittää kolme neljäsosaa tilan arvosta, ostajalle ei tule maksettavaksi lahjaveroa. Nykypäivänä lähes aina edul lisin vaihtoehto on hoitaa omis tajanvaihdos nykyisen omistajan elinaikana. Vastuu metsien hoitotöistä siirtyy eteenpäin, mikä voi olla luopujalle iso helpotus. JAA AJOISSA METSÄTIETO Metsäosaamisen siirtäminen pikkuhiljaa seuraavalle polvelle helpottaa metsätilan sukupolvenvaihdosta. Se pie nentää tulevista metsätuloista maksettavaa pääomaveroa. Mieluiten yhdelle Kun metsä on omistettu yli kymmenen vuotta, kauppa lähi suvun kesken on niin sanottu sukupolvenvaihdoskauppa, jossa luopujan ei tarvitse maksaa luo vutusvoittoveroa. Lahja sopii tilanteisiin, joissa luopuja ei tarvitse metsistä itse varoja elämiseensä tai joissa metsissä ei ole paljon hakkuu ikäistä puustoa. Kauppa on hyvä vaihtoehto silloin, kun metsissä on hak kuumahdollisuuksia. Metsätilan arvonmääritys, perintöverotus ja metsätulojen verotus ovat kuitenkin niistä ajoista muut tuneet. Kauppahinnalle voi sopia vaikkapa kymmenen vuoden maksuajan. ”Yleensä otaksutaan, että van hempi väki ei ole vielä halukas luopumaan metsästään. Esa Lappalainen varoittaa tekemästä liian monimutkaisia, vaiheittaisia omistusjärjestelyjä. Niihin voi myöhemmin liittyä epäily veronkierron yrityksestä. Jos on itse saanut metsänsä perinnön kautta 30–40 vuotta sitten, saattaa muistella, että se kävi aika helposti. Yksi haaste sukupolvenvaih doksissa on se, että niihin liit tyvät omistusjärjestelyt voidaan HYVÄT NEUVOT Teksti ANU SUSI | Kuvitus AINO SAARIKIVI kokea niin vaikeiksi, ettei hank keeseen tule ryhdyttyä. Se, tehdäänkö se lahjan vai kaupan kautta, riip puu muun muassa luopujan ja saajan taloudellisesta tilantees ta, siitä, onko perillisiä useita vai yksi, ja siitä, löytyykö met sistä hakkuumahdollisuuksia. Kaupassa ja lah janluonteisessa kaupassa luopu ja saa säästöjä eläkevuosiin. Ilman riittäviä pohjatietoja metsän omistaminen voi tuntua hankalalta tai jopa pelottavalta. Näin ostaja pystyy hoitamaan ainakin osan sum masta hakkuutuloista. Tähän on mo nenlaisia syitä. Kaupassa ostaja saa metsävä hennysoikeutta 60 prosenttia tilan hankintamenosta. Silloin voi hyödyntää sukupolvenvaihdoksiin luotuja verohelpotuksia ja sovittaa vaih doksen ajankohta sekä luopujan että saajan elämäntilanteeseen sopivaksi. ”Jos eläke ei ole kovin iso ja kauppahinnan saa sukupolven vaihdoskaupassa verottomana, se parantaa luopujan elämänlaa tua”, toteaa Lappalainen. Vältä turhia mutkia Metsät voi siirtää eteenpäin usealla tavalla. Kun asiaa on viime aikoina katsottu tarkemmin, on noussut esiin sellainen ongelma, että vastaan ottavan sukupolven tiedot perheen metsistä ovat usein hei kot”, kertoo metsätilarakenteen asiantuntija Esa Lappalainen Suomen metsäkeskuksesta. Jos nykyinen omistaja on hankkinut metsä palstoja eri aikoina, kymmenen vuoden omistusajan kanssa kan nattaa olla tarkkana. Metsä omaisuus ei vaikuta myöskään hoitomaksuihin sitten, kun 70 Aarre 10/2023 OMA TALOUS
Sitten voi tehdä itsenäisiä päätöksiä eikä ole kenenkään talutusnuorassa.” Kuolinpesän kiusaukset ”Se, että omistajanvaihdos tehdään aktiivisesti ja hallitusti luopujan elinaikana, johtaa parhaiten siihen, että metsätila pysyy suvun omistuksessa myös tulevaisuu dessa”, sanoo Lappalainen. Perintöverotusta voi oikaista kolmen vuoden kuluessa perin nön jättäjän kuolinvuoden päät tymisestä. Laskuriin syötetään tilan todennäköinen myyntihinta tai toteutuneen kaupan hinta. Lukuja voi käyttää apuna myös silloin, kun antaa tietoja verottajaa varten. Laskelman voi Esa Lappalaisen mukaan tehdä esimerkiksi siltä pohjalta, minkä verran varoja metsätilasta luopuva vanhaemäntä tai -isäntä arvelee tarvitsevansa tulevia vuosiaan varten. Eniten metsiä ovat myyneet kuolinpesät. Laskurilla voi esimerkiksi tutkia sitä, miten kertyy metsävähennystä ja metsä lahjavähennystä, jos sukupolvenvaihdos toteutetaan kauppana, lahjana tai lahjanluonteisena kauppana. Mikäli muille perillisille ei ole jakaa muuta omaisuutta, sukupolvenvaihdos kaupan kautta tarjoaa rahavaroja, joita luopuja voi käyttää antamaan muille lapsille tasapuolisesti oma perintö osuutensa. Sukupolvenvaihdosneuvontaa tar joavat esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset ja osa yksityisistä metsäpalveluyrityksistä. Met säosaaminen ei siirry seuraavalle omistajapolvelle yhtä luontevasti kuin silloin, jos tuleva omistaja on kulkenut vanhempansa mu kana lapsesta lähtien metsätöissä. LISÄTIETOJA metsalahjavahennyslaskuri.metsakeskus.fi luovutusvoittoverolaskuri.metsakeskus.fi 71 Aarre 10/2023 OMA TALOUS. Luovutusvoittoveroa makse taan hankintahinnan ja myynti hinnan välisestä erotuksesta, ja perintömetsän kohdalla perin töveropäätökseen merkitty met sän arvo katsotaan hankinta hinnaksi. Jos metsätilan saa perintönä vasta lähes kuusi kymppisenä eikä ole ehkä koskaan käynyt kään kyseisessä metsässä, on melkoinen urakka hankkia perustiedot metsän hoidosta ja metsä taloudesta. Metsälahjavähennyslaskuri auttaa vertailemaan lahjan tai kaupan kautta toteutettavien sukupolvenvaihdosten veroseuraamuksia ja verovähennysmahdollisuuksia. ”Koulutuksissa muodostuu oma käsitys metsänhoidosta. Tieto auttaa päätöksissä Yhä harvempi metsänomistaja asuu tilalla lähellä metsiään. Jotta metsätila ei pirstoutui si pikkupalstoiksi, metsät on viisasta keskittää yhdelle peril liselle. Ei ole paras lähtötilanne, jos uu sikin omistaja on jo eläkeiässä. Hän kannustaa perehdyttämään pe rillisiä metsäasioihin ajoissa. Houkutusta lisää se, että kun metsän arvo määritetään peru kirjaan mahdollisimman lähelle todellista arvoa, tilan myynnistä ei tule maksettavaksi luovutus voiton veroa. M etsätilan omistajanvaihdoksen suunnittelussa kannattaa avuksi ottaa asiantuntija, joka tuntee säädökset, veroasiat ja yksityismetsätalouden erityispiirteet. Perintömetsästä lankeaa pe rillisille maksettavaksi perintö vero, jolloin heillä voi olla suuri kiusaus myydä tila eteenpäin. ”Etämetsänomistajilla tällaista luonnollista tiedon siirtymistä ei ehkä tapahdu”, Esa Lappalainen tuumii. Jos suunnittelee tilan myymistä perheen ulkopuolelle, Metsäkeskuksen luovutusvoittoverolaskurilla voi laskea, paljonko kaupasta jää puhdasta tuloa luovutusvoittoveron jälkeen. Jos tilan myy tämän kolmen vuoden sisällä, perin töarvon voi oikaista vastaamaan toteutunutta myyntiarvoa. Tulevan metsänomis tajan kannat taa perehtyä sukumetsän ominai suuksiin ja puustoon jo etukäteen ja opiskella metsä asioita. Laskuharjoituksia suunnittelun avuksi luopujalle tulee aika siirtyä palvelu asumisen tai muiden hoitopalvelujen piiriin. Omaan tilanteeseen parhaiten sopivaa vaihtoehtoa voi haarukoida itsekin Metsäkeskuksen nettilaskureilla, joilla voi laskea eri toteutustapojen verovaikutuksia. Hän neuvoo käytännön kiemuroissa ja osaa varoittaa sellaisista ratkaisuista, jotka voisivat aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa. Lappalaisen neuvo sellai sille metsän omistajille, jotka toivovat metsänsä py syvän suvussa, on sitouttaa tulevaa omis tajaa met sään niin, että tämä kokee sen omakseen, ja hoitamaan tilan sukupolvenvaihdos hyvissä ajoin. LISÄTIETOJA metsakeskus.fi/metsan-kaytto-jaomistus/metsatilan-omistajanvaihdos Tulevan metsän omistajan kannattaa perehtyä suku metsän omi naisuuksiin jo etukäteen
72 Aarre 10/2023 VAKIOT. Aarre tarjoaa lukuelämyksiä metsänomistajille, tuleville metsänomistajille sekä kaikille metsästä kiinnostuneille. Tervetuloa meille! aarrelehti.fi/lahjatilaus Tilaa Aarre lahjaksi ystävälle! Aarteen tilaus on lahja, josta on saajalleen iloa ja hyötyä. 044 500 5404, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 044 500 5404 PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 Olkontie 6, 82500 Kitee p. PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. 013 411 180 Pienkoneiden ja polkupyörien myynti, ammattitaitoista huoltoa jo yli 40 v
Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi. TÄLLÄ PALVELU KORTILLA VOIT • tilata Aarrelehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi Tilaa Aarre! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. 4. 2023 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Kolarissa. Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun. Jäniksen. Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 e paperilaskulisä. Lapissa. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Keloksi. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Koivun. 2. LAHJATILAUKSEN SAAJA / UUDET OSOITETIETONI Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Tilaustunnus AAV0024 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta Aarre 10/2023. S U S A NN A U U SIT AL O JOH A NN ES W IE H N ENSI NUMEROSSA HANNE MANELIUS Metsäperintö yllätti maisemaarkkitehdin Tee jouluksi havuista koristekuusia Asuja talven metsätöihin Savotan joulu Metsävuoden tilinpäätös Joulunviettoa vanhassa hirsitalossa Isä testamenttasi muuramelaiselle Mervi Vallinkoskelle Kannonkoskella sijaitsevan 40 hehtaarin metsätilan. Tapio. Suosittelemme maksutonta e-laskua. 3. AARREVISAN VASTAUKSET 1. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. 5. 6. Teuravuoman suon pinta-ala on 7 000 hehtaaria. Seuraava Aarre ilmestyy 18.12.2023 PALVELUKORTTI A a rr e m a k s a a p o st i m a k s u n Vie sti m ed ia Oy A sia ka sp alv elu Tu nn us 50 02 59 6 In fo A 2 00 00 3 VA ST AU S LÄ H ET YS TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 69 e • laskutusjakso 12 kk 138 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. AARTEEN TILAUSLOMAKE Tilaan kestotilauksena Aarrelehden itselleni lahjaksi alkaen seuraavasta numerosta __ / __ / 20___ 6 kk 69 e 12 kk 138 e Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen __ / __ / 20___ ajaksi __ / __ / 20___ – __ / __ / 20___ TILAUKSEN MAKSAJA / VANHAT OSOITETIETONI Asiakasnumero Etu ja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Haluan saada Viestimedialta uutisia ja etuja sähköpostilla tekstiviestillä
Kukaan ei ole ehdottanut näihin osaongelmiin muunlaista realistista ratkaisua. Ajoneuvoistamme yhä suurempi osa kulkee pian sähköllä. Uusien tuoteperheiden nostaminen suuriksi, maailmanlaajuisiksi menestystarinoiksi Suomen kaltaisesta pienestä maasta käsin ilman valtion vahvaa tukea on kuitenkin hyvin vaikeaa. Biotaloudesta on tullut kirosana useimmille eurooppalaisille ympäristöjärjestöille. Ne ovat pelänneet, että öljyperäisten tuotteiden, metallien ja betonin korvaaminen puupohjaisilla valmisteilla johtaisi pohjoisten metsien yhä voimaperäisempään käyttöön. EDELLÄ LUETELLUT päästölähteet muodostavat yhdessä noin kolmanneksen hiilipäästöistämme, ja ne ovat ongelman vaikeimmin ratkaistava osa, pahin päänsärkymme ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tuotannon mittakaava on kuitenkin toistaiseksi jäänyt kovin pieneksi. Metallien hankkiminen ja jalostus vastaavat noin kymmenestä prosentista hiilipäästöistämme. Ensinnäkin EU:n säännöt kieltävät teollistamispolitiikan. Yli 70 prosenttia kaikista maailmassa ostetuista vaatteista tehdään nykyään öljystä, ja öljypohjaiset vaatteet aiheuttavat neljä tai viisi prosenttia kaikista ihmisen kasvihuonepäästöistä. Ympäristöliike on ratkaissut ongelman työntämällä päänsä pensaaseen. Euroopan valtiot eivät saa enää auttaa kotimaisia yhtiöitä uusien teollisuuden alojen kehittämisessä. Kaivostoiminnan päästöt saattavat sitä paitsi jatkossa moninkertaistua sade metsäalueille rakennettavien teiden ja merenalaisten kaivosten pohjalietteistä vapauttaman hiilidioksidin myötä. Se ei ole mikään ihme, sillä muita metalleja, betonia ja öljypohjaisia valmisteita korvaavia raaka-ainepohjia ei ole olemassa. Meidän on mahdollista lämmittää ja jäähdyttää rakennuksemme sähköä käyttävillä lämpöpumpuilla. Voi olla, että myös lentoliikenne sähköistyy. Se voi jopa olla mahdotonta. Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. Joihinkin ilmastoa lämmittävien päästöjen lähteisiin on kuitenkin paljon vaikeampi puuttua. Maailma tarvitsee nykyaikaista biotaloutta, koska ilman sitä emme pysty pysäyttämään ilmastonmuutosta. Intia ja Kiina ovat jo alkaneet rakentaa ympäristöystävällisiä natriumakkuja valmistavia tehtaita. Se on nykyaikainen biotalous eli uudenlaisten metalleja, betonia sekä öljypohjaisia muoveja, kemikaaleja, bitumia ja vaatekuituja korvaavien materiaalien valmistaminen puusta ja muusta biomassasta. Suomi ja Ruotsi ovat olleet koko muuta maailmaa edellä sellaisten kehittämisessä. 74 Aarre 10/2023 VAKIOT. RISTO ISOMÄKI Maailma tarvitsee nykyaikaista biotaloutta ISOMÄKI Näkö piirissä ei ole kuin yksi ratkaisu. Toinen suuri ongelma on ollut ympäristöjärjestöjen fundamentalistinen biotaloudenvastaisuus. Viime aikoina on jopa alkanut näyttää siltä, että suomalaiset ja ruotsalaiset metsäyhtiöt ovat vetäytymässä uutta biotaloutta koskevista visioistaan ja käpertymässä vanhojen ydinliiketoimintojensa ympärille. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. Kun eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen edustajilta kysyy, millä muulla tavalla kyseiset päästöt olisi mahdollista eliminoida, he eivät osaa vastata. TÄMÄN SISÄÄNPÄIN kääntymisen taustalla on ollut kaksi tekijää. Betoniteollisuus tuottaa kahdeksan prosenttia hiilipäästöistämme, öljypohjaiset muovit, kemikaalit ja bitumi kaikkiaan lähes saman verran. Pelko on voinut olla aiheellinen, mutta ympäristöjärjestöjen vastarinta ei ole ollut omiaan innostamaan metsäyhtiöitä investoimaan biotalouteen. Näihin ilmastonmuutoksen osaongelmiin ei ole näköpiirissä kuin yksi ratkaisu. Samalla meidän pitää miettiä, miten se voidaan tehdä ilman kohtuutonta vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle. Ihmiskunta pystyy tulevaisuudessa tuottamaan kaiken tarvitsemansa sähkön uusiutuvilla energiamuodoilla. MARIA MIKLAS S uurin osa ilmasto-ongelmastamme on suhteellisen helppo hoitaa kuntoon. Teknisesti olisi täysin mahdollista ja jopa helppoa korvata kaikki edellä luetellut asiat uudenlaisilla puuhun ja muuhun biomassaan perustuvilla materiaaleilla. Meidän on pakko kasvattaa puuntuotantoa maapallolla
Säätiö kunnioittaa historiaansa nimellään ja tasa-arvoisella toiminnallaan. Korttiannokset eivät riittäneet savotoilla raskasta metsätyötä tekeville jätkille. METSÄMIESTEN SÄÄTIÖ työtä metsäalan hyväksi jo 75 vuotta Metsämiesten Säätiön syntyhistoria liittyy 1930–1940 lukujen vaihteen sota-aikaan. www.mmsaatio.fi Säätiön kasvu metsäalan mesenaatiksi Onnistuneen sijoituspolitiikan ansiosta Metsämiesten Säätiöstä on kasvanut metsäalan merkittävä vaikuttaja, yhteiseen hyvään tähtäävä mesenaatti. Viisaat metsätyönantajien ja metsätyöntekijöiden edustajat päättivät 18.11.1948 perustaa yleishyödyllisen metsäalaa palvelevan säätiön, Metsämiesten Säätiön. Sinäkin voit olla tukemassa metsäalan kehitystä sanansaattajana, lahjoituksella tai oman rahaston perustajana. Toimitusmaksuista oli kertynyt nykyrahassa noin miljoonan euron ylijäämä. Lahjoitukset käytetään täysimääräisesti lahjoittajan toivomaan kohteeseen. Olojen parannuttua säännöstelystä luovuttiin ja välitystoiminta kävi tarpeettomaksi. Säätiö on jakanut toimintansa aikana tukea metsäalalle jo yli 50 miljoonaa euroa. Lahjoituksilla lisää vaikuttavuutta toimintaan Säätiö hakee lahjoituksia kasvattaakseen apurahojen määrää ja vaikuttavuutta. Ratkaisuksi perustettiin Metsätyömaiden Muonitustoimisto, jonka tehtäväksi tuli ruokatarpeiden ostolupien hankkiminen savotoille. Kannatettavia apurahahankkeita jää joka vuosi runsaasti rahoittamatta. Omaisuuden tuottoa ja lahjoitusvaroja jaetaan tänä päivänä apurahoina ja stipendeinä vuosittain vajaa kaksi miljoonaa euroa – paljon enemmän kuin Säätiötä perustettaessa oli sen koko alkupääoman määrä. Lahjoituksen voit tehdä Metsämiesten Säätiön tilille: FI44 5541 2820 0321 01 tai MobilePay: 68729 Ra ha nk er äy slu pa RA /2 02 1/ 66 4. Sen palauttaminen kymmenille tuhansille jätkille ei ollut mahdollista