s. 36 Kestävää kasvua suo metsiin s. 22 14,40 € 10 | 2024 aarrelehti.fi Taioilla pyyntionnea s. 62 AR-20241118-521707-_6202891.indd 1 AR-20241118-521707-_6202891.indd 1 5.11.2024 11.21.56 5.11.2024 11.21.56. Ilta-auringon säteet muodostivat varjon ja numerot näkyivät selvästi. 10 MÖNKIJÄT Turvallista hyötyajoa s. 30 Keihäsmiehen savotta Kun metsuri Kimmo Kinnunen tarttuu raivaussahaan, siinä ei taukoja harrasteta, s. 52 metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous hyvät neuvot Tarkkana alveissa s
Metsänomistajia turhauttaa pään yli puhuminen, viimeksi silloin, kun ympäristöministeri sopi kolmen suuren metsäyhtiön kanssa raakkujokien suojavyöhykkeistä. MARIA MIKLAS Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi Siellä keskustellaan ja päätetään meidän metsistä PÄÄKIRJOITUS V iime vuosikymmenen puolivälissä Aikakauslehtien päätoimittajayhdistys teki opintomatkan Lontooseen. Metsän omistajia turhauttaa pään yli puhuminen. Tapaamisen voittajia olivat metsäfirmat, jotka saivat imagoaan kohentavaa aineistoa yritysvastuuraportteihinsa. Tapaus tuli mieleeni, kun luin vaikutusvaltaisen amerikkalaisen talouslehden Forbesin lokakuun lopulla ilmestynyttä verkkoartikkelia Suomessa toimivien metsäteollisuusyritysten lukuisista hienoista tavoista toteuttaa ympäristövastuuta. Sitä ennen metsänomistajien edunvalvojien pitäisi ehtiä vahtia omaisuudensuojaa ja muistuttaa oikeudenmukaisesta taakanjaosta. Parhaillaan Suomen ympäristökeskus määrittelee ennallistamisasetuksen luontotyyppien suotuisia viitealoja ja indikaattorien tyydyttäviä tasoja. KAIKKI SUOMALAISETKAAN eivät miellä sitä, että Suomessa on 600 000 yksityismetsän omistajaa. Komission käsittelyyn ne viedään ensi kesänä. Yksi kiinnostava vierailukohde oli The Guardian, jolla oli paljon aikakauslehtimuotoisia liitteitä eri kohderyhmille. Vielä vähemmän yksityismetsänomistajista piitataan EU:ssa. Isäntämme näytti hämmästyneeltä. Metsien psyko loginen omistajuus on arvokas asia, mutta se ei saisi ohittaa juridista omistajuutta. Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. ”Meidän metsät” tarkoittaa milloin valtion tai kaupungin metsiä, milloin kaikkia metsiä, joissa saa liikkua jokamiehenoikeudella. Ruotsin uudella komissaarilla on paljon vartioitavana. Väitteen linkki johti yhtiön englanninkieliseen vuosikertomukseen, jossa ihan korrektisti kerrottiin Metsäliiton omistajajäsenistä ja heidän metsistään. 3 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521709-_6202899.indd 3 AR-20241118-521709-_6202899.indd 3 5.11.2024 11.23.16 5.11.2024 11.23.16. Kerroin vuorollani nimeni ja ilmoitin lehteni lukijoiksi metsänomistajat. Toimittaja ei joko huomannut tai ymmärtänyt olennaista eroa ja veti jutussaan mutkat suoriksi. Kun myös Metsälehden Eliisa kertoi edustavansa metsänomistajille suunnattua lehteä, britti puuskahti: ”Miten monta metsänomistajaa Suomessa muka on?” Tajusin, että aihepiiri kuulosti hänestä yhtä eksoottiselta kuin suomalaisesta kuninkaallisten kuulumisiin erikoistuneen The Tatler -lehden. Suomelle onkin tärkeää, että Euroopan metsäiset maat vetävät yhtä köyttä metsiin liittyvissä esityksissä. Eräässä toisessa kohteessa lyhimmän tikun vetänyt isäntä istutti meidät pöydän ympärille ja pyysi meitä esittäytymään. Kulmakarvani kohosivat, kun artikkeli väitti Metsä Groupin ”hallinnoivan” (manage) 5,5:tä miljoonaa hehtaaria suomalaisia metsiä. 1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta
Tarjous voimassa 30.11.2024. MT LEHTI + DIGI 25 90 €/kk Määräaikaisena (Norm. 33,20 €/kk) T A R J O U S MT.FI/lehti AR-20241118-521711-_6202897.indd 5 AR-20241118-521711-_6202897.indd 5 5.11.2024 11.23.14 5.11.2024 11.23.14. LUKEMISTO | SÄHKÖ JA LÄMMITYS Vain yksi lämmitysmuoto on suojassa sabotaaseilta
36 KADONNEEN PYYKIN METSÄSTÄJÄT SISÄLTÖ 6 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521712-_6202917.indd 6 AR-20241118-521712-_6202917.indd 6 5.11.2024 11.24.18 5.11.2024 11.24.18. Suometsien hoidossa on huomioitava sekä ravinne talous että vesitalous. Lokakuisella metsäkierroksella olivat mukana myös pojantytär Ilmatar ja Jäpä-koira. 16 METSÄMÖKIN MUMMI Merja Tihula asustelee huhtikuusta lokakuuhun metsämökissään Sippolassa ja nauttii metsätöistä ja omasta rauhasta. PETRI JAUHIAINEN JOHANNES WIEHN RISTO JUSSILA KANNEN KUVA HANNE MANELIUS METSÄ 3 SIELLÄ KESKUSTELLAAN JA PÄÄTETÄÄN MEIDÄN METSISTÄ 8 METSÄ NYT Luonnon terveysvaiku tuksille laskettiin hinta ja muita metsäalan uutisia. 14 AJANKOHTAISET AARTEET Kuukauden luonto kuvassa hirvisonni ja metsänimi sissä Ella Mettänen. Pystyyn kuolleen kuusen kaarnan alta löytyi kaarnakuoriaisten jälkiä ja jähmettynyt emokirjanpainaja. 28 ”EKOLOGISUUS PITÄÄ OTTAA HUOMIOON KAIKESSA” Vihreiden Silja Keränen haluaa metsänomistajille oikeudenmukaisen kor vauksen suojelusta. 22 TURVALLISTA HYÖTYAJOA Ajallaan huolletut mönkijät ovat pitkäikäisiä kulku neuvoja. 10 KEIHÄSMIEHEN SAVOTTA Kimmo Kinnunen tun netaan ennen kaikkea keihäs miehenä, mutta yhtä vahvasti hän on koko ajan ollut metsämies. Ari Hänninen hankki mönkijänsä neljä vuotta sitten sillä ajatuksella, että se olisi käytössä kymmenen vuotta tai pidempäänkin. 20 KUITUPUULLA KOVAA KYSYNTÄÄ Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan käynnis tyminen on varmistanut kuitupuulle hyvän hinnan. 10 2024 lukuvinkki! 16 44 22 Merja Tihula tuntee metsänsä Kouvolan Sippolassa lähes jokaista tainta myöten. 30 MITÄ TEHDÄ SUOMETSÄLLE. 35 METSÄVAKUUTUS TURVAA MYÖS TILAN VAKUUSARVOA Usein olisi perusteltua hankkia vakuutussuojaa ko ko metsätilaan kohdistuvan vahingon varalta, kirjoittaa Petri Kortejärvi
Joulukorttinauhan voi askarrella puuhelmistä ja oman pihan ikivihreistä. LUONTO 58 NÄÄTÄSYKSY Yksi Heikki Willamon suurista haaveista eläinten valokuvaajana toteutui, kun hän pääsi lähelle metsän kaunista kultakurkkua. Metsän kalenteri 2025 saapuu kestotilaajille joulu kuun numeron mukana. PUU 56 KORTIT ESILLE Valmista puuhelmistä, pyykki pojista ja ikivihreistä nätti nauha, johon joulu kortit voi ripustaa. JUURET 52 LEPY METSÄ, ANNA SAALIS Entisaikoina metsän haltijoita piti lepytellä, koska ajateltiin, että riista eläimet kuuluvat niille. 44 TUHOTIETOJA AVARUUDESTA Metsäkeskus alkaa tarjota ensi kesänä palvelua, jossa metsänomistaja saa varoi tuksen metsänsä pystyyn kuolleista puista. 42 LAPSUUDEN METSÄPOLUILLA Aarteen lukijat muistelevat lapsuuden metsäretkiä. 48 12 KYSYMYSTÄ TUULIVOIMAHANKKEISTA Mitä kaikkea metsänomis tajan on hyvä ottaa huo mioon, kun neuvotellaan tuulivoimahankkeesta. 7 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521712-_6202917.indd 7 AR-20241118-521712-_6202917.indd 7 5.11.2024 11.24.20 5.11.2024 11.24.20. OMA TALOUS 62 TARKKANA ALVEISSA Arvonlisäverovelvollisen metsänomistajan kannattaa kiinnittää huomiota yleisen alvkannan noston vaiku tuksiin metsäverotuksessa. Uusi kalenteri esittelee Aarteen pitkä aikaisen avus tajan Heikki Willamon komeita ja koskettavia luontokuvia. HYVINVOINTI 60 AIKUISEEN MAKUUN Loppusyksyn juhlaaterialla nautitaan hirviburgundia ja karpaloita kinuski kastikkeen kanssa. Tuulivoimahankkeet jakavat asukkaiden mielipiteitä. VAKIOT 51 LUKIJAKYSELY 55 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 EU:N PITÄISI MUISTAA FORT MCMURRAYN OPETUKSET Emme voi enää laskea paljoakaan metsien hiili nielujen varaan, varoittaa Risto Isomäki. METSÄN KALENTERI 2025 SAAPUU PIAN Aarteen seinäkalenteri on toimituksen tekemä, jo perinteeksi muodostunut tilaajalahja lehden kestotilaajille. SU SA N N A UU SI TA LO JARNO MELA Maanmittaustoimitus Vehmersalmella muistutti Indiana Jonesin elokuva seikkailua. Lahja sinulle! 48 56 Uutta tuulivoimakapasiteettia rakennetaan Suomessa jopa satojen voimaloiden vuosivauhdilla
Äänestys päättyy 27. Sillä voidaan korvata sekä kovia että joustavia pakkausvaahtoja. Tarkasteltavaksi valittiin masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus sekä astman lääkehoito. Tutkimusten pohjalta voi kuitenkin todeta, että jo asuinalueen vehreydestä on hyötyä mutta hyödyt terveydelle voivat lisääntyä, jos luonnossa vietetään aikaa”, kertoo THL:n johtava tutkija Jaana Halonen. Äänestysohjeet on lähetetty jäsenille vaalikirjeessä, jos yhdistys ei ole päätynyt sopuvaaliin. Tutkimuksia luonnon yhteydestä sydänja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen on melko vähän, mutta kohtalaista näyttöä on siitä, että runsas lähiluonto asuinalueella suojaa tyypin 2 diabetekselta. ”On aiheellista pohtia sitäkin, millaisia kustannuksia syntyy siitä, kun kaupunkiympäristöstä poistettuja viheralueita rakennetaan takaisin.” Enemmän luontoa, enemmän terveyttä Luonnon terveys vaikutukset tulisi huo mioida kaa voituksessa. Neljän vuoden välein pidettävillä valtuustovaaleilla valitaan edustajat metsänhoitoyhdistysten hallintoon. LISÄTIETOJA mhy.fi/vaalit Vaahto voitti Lokakuun lopun Metsäpäivillä Helsingissä palkittiin sellupohjainen Woamy-pakkausvaahto, joka voitti Uusi puu -hankkeen vuoden 2024 yleisöäänestykseen. Sen tavoitteena olisi juurruttaa luonnon terveyshyödyt ihmisten arkeen ja osaksi sosiaalija terveydenhuoltoa. Teksti ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN | Kuva VM-ARKISTO Käytä ääntäsi Parhaillaan ovat käynnissä metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit. Esimerkiksi mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat OECD:n raportin mukaan Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa. Vaihteluväli liittyy siihen, miten menetettyjen elinvuosien arvo määritellään. Metsänhoitoyhdistysten valtuustot päättävät yhdistyksen toiminnan suuntaviivoista kuten palveluvalikoimasta ja taloudenpidosta. Molemmat tavat neuvotaan vaalikirjeessä. Uusi puu nostaa esiin suomalaisten yritysten kehittämiä puupohjaisia innovaatioita. Tyrväisen mukaan luonnon terveysvaikutukset tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon kaavoituksessa, asuinalueiden suunnittelussa sekä koulujen ja päiväkotien rakentamisessa. ”Luonnon vaikutuksista terveyteen on jo niin paljon tutkimusnäyttöä, että olemme voineet edetä hintalapun mallinnukseen”, toteaa Luken tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen. ”Kansallisen luontoterveysohjelman keskiössä olisi sairastumisten ennaltaehkäisy”, tutkimusprofessori Tyrväinen täsmentää. Valmistaja on tehnyt yhteistyötä muun muassa Aalto-yliopiston kanssa. Tutkijat ehdottavat Suomeen kansallista luontoterveysohjelmaa. Luken ja THL:n toteuttamassa ja Sitran rahoittamassa selvityksessä tutkijaryhmä kävi läpi Pohjoismaissa 20 viime vuoden aikana julkaistut tutkimukset luontoympäristöjen terveysvaikutuksista. Woamyn kehittämä biovaahto on pehmeä, pölytön, muoviton ja myrkytön. Luonnon terveysvaikutuksille on nyt laskettu hinta. Astman osalta havaittiin, että jos suomalaiset lisäisivät viikoittaisia luontokäyntejä, astman vuotuiset lääkekustannukset laskisivat. marraskuuta. Pääsy luontoon pienentää riskiä sairastua masennukseen, lievittää stressiä ja parantaa mielialaa. Voittaja valittiin yhdeksästä ehdokkaasta someäänestyksellä, jossa Woamy keräsi 22 prosenttia äänistä. Ehdokkaat on esitelty jäsenille postitetuissa vaalilehdissä sekä mhy-vaalien verkkosivuilla. Tuote sopii varsinkin premium-tuotteiden kuten designvalaisimien tai hajuvesien pakkaamiseen. CAROLINA HUSU METSÄ NYT Suomalaiset saavat luontohyödyt tavallisimmin asuinja työympäristön lähiluonnosta mutta myös luontoretkillä ja mökeillä. Tutkijat ehdottavat kansallista luontoterveysohjelmaa, joka ehkäisisi kansantauteja. T uoreen selvityksen mukaan Suomi voisi hillitä kansantaudeista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia, jos luonto otettaisiin vahvemmin osaksi terveydenhoitoa ja kaupunkiympäristöjen suunnittelua. Selvityksessä arvioitiin sitä, miten kaupunkien viheralueiden väheneminen kymmenellä prosentilla vaikuttaisi yhteiskunnan kokonaiskustannuksiin. Äänestää voi joko postitse tai sähköisesti. Vehreä asuinalue edistää terveyttä Eniten kiistatonta tutkimusnäyttöä on luonnon hyödyistä aikuisten mielenterveydelle. Suomessa toimii fuusioiden jäljiltä 52 metsänhoitoyhdistystä, jotka muodostavat Metsänomistajat-ketjun yhdessä MTK:n kanssa. Äänioikeus on metsänomistuskohtainen, joten yhteisomistuksilla on vain yksi ääni. Laskelman mukaan masennuksen vuosittaiset kokonaiskustannukset nousisivat 71–150 miljoonaa euroa ja tyypin 2 diabeteksen 67–139 miljoonaa euroa lähtötasosta. 8 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521715-_6202916.indd 8 AR-20241118-521715-_6202916.indd 8 5.11.2024 11.24.11 5.11.2024 11.24.11. Tyypillisin liikuntaympäristö suomalaisille on metsä. ”Tässä selvityksessä ei voitu erotella sitä, miten ihmiset altistuvat luonnolle. ”Eri alojen ja instituutioiden yhteistyö on avainasemassa vihreän siirtymän tavoitteiden saavuttamisessa”, sanoo Woamyn toimitusjohtaja Susanna Partanen
Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Sähköpostiosoite tarvitaan digilehden käyttöönottoa ja kirjautumisohjeiden lähettämistä varten. Aarteen kohdalla digilukuoikeus koskee vain näköislehteä. Luotettavaa uutisointia ja ajankohtaista asiaa. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta mpm/pvm tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Tilaus alkaa joulun jälkeen seuraavasta mahdollisesta numerosta. 130,20€) Aarre Lehti + Digi (AAV4067) 5 kk = 50 € (norm. Lue lisää ja katso videoita somesta @aarrelehti. Viestimedia Oy maksaa postimaksun Tilauksen maksaja Lähiosoite Postinumero Puhelin Postitoimipaikka Sähköposti Lehden saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Sähköposti VIESTIMEDIA OY TUNNUS 5002596 INFO: A1 00003 VASTAUSLÄHETYS Anna joululahjaksi keskustelunaiheita! Tilaajana saat lahjatilauksen etuhintaan. Tilaan lahjaksi rastimani lehden: MT Lehti + Digi (MAV4160) 2 kk = 50 € (norm. Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Maaseudun yrittäjän paras tietolähde. Painettu lehti 3 kertaa viikossa. 11 kertaa vuodessa. Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin. 63,20€) 8 kk = 90 € (norm. MAASEUDUN TULEVAISUUS KONEVIESTI AARRE MT METSÄ Tilaa netissä! viestimedia.fi/joulu Tilaa soittamalla! 020 413 2277 50 € Lehti lahjaksi nyt vain Määräaikainen tilaus Voit tulostaa lahjansaajalle lahjakortin osoitteessa viestimedia.fi/lahjakortti AR-20241118-521714-_6202915.indd 9 AR-20241118-521714-_6202915.indd 9 5.11.2024 11.24.01 5.11.2024 11.24.01. Metsäuutiset, analyysit ja hintatiedot parempien päätösten tueksi verkossa joka päivä. 71,00€) 10 kk = 90 € (norm. Tietoa ja hyötyä ammattilaisille. 142,00€) MT Metsä Lehti + Digi (TAV4041) 4 kk = 50 € (norm. Lue kaikki metsästä osoitteessa MT.FI/metsa. Tuntee koneet ja hallitsee tekniikan. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 €/lasku. 14 tuhtia numeroa vuodessa. Verkkopalvelu osoitteessa koneviesti.fi. 65,10€) 6 kk = 90 € (norm. 126,40€) Tilaus sisältää digilukuoikeuden. 66,40€) 4 kk = 90 € (norm. 90 € Tuplaa pituus hintaan Määräaikainen tilaus Tarjous on voimassa 24.12.2024 asti. 132,80€) Koneviesti Lehti + Digi (KAV4057) 3 kk = 50 € (norm. Aarre tarjoaa tietoa ja elämyksiä metsäasioista kiinnostuneille. Painettu lehti 8 kertaa vuodessa. Sovelluksella ja verkossa joka päivä. MT.FI
Kimmo Kinnunen Ikä. HENKILÖ Kuka. Luonnossa oleminen, lintujen bongaus, urheiluhistoria Parasta metsässä. Jyväskylä Perhe. Vapaus ja metsän tuoksu Mitä emme sinusta tienneet. Metsuri ja keihäsvalmentaja Harrastukset. 56 Kotipaikka. Olen ainoa suomalaisurheilija, jolla on jonkin lajin ikäkausiennätys ja joka on voittanut lajin olympiakultaa tai maailmanmestaruuden 10 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521716-_6202938.indd 10 AR-20241118-521716-_6202938.indd 10 5.11.2024 11.25.40 5.11.2024 11.25.40. Seuraavat Kimmo Kinnusen heittämät keihäänheiton ikäkausiennätykset ovat edelleen voimassa: pojat 9 vuotta, tulos 44,90 metriä, pojat 10 vuotta, tulos 49,84 metriä, pojat 11 vuotta, tulos 57,64 metriä. Puoliso Sari, lapset Jami, Juuli, Jirko ja Jasmi Työ
KEIHÄSMIEHEN SAVOTTA Keihäänheiton maailmanmestari Kimmo Kinnunen asetti tämän vuoden raivaustavoitteekseen 600 tuntia. Metsurin työn vapautta ja metsän tuoksua ei voita mikään, Kimmo Kinnunen ajattelee. Se täyttyy helposti. Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 11 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521716-_6202938.indd 11 AR-20241118-521716-_6202938.indd 11 5.11.2024 11.25.44 5.11.2024 11.25.44
”Yhdeksän vuotta maaliin. Kinnunen kertoo olevansa Mummo 1, koska hän kaatuilee enemmän. Metsäkouluun Viitasaarelle Keihäänheittäjä Kimmo Kinnunen teki 1990-luvulla merkittävän kansainvälisen kilpauran. Valmennettavien nykyinen määrä on kuulemma sopiva. Kimmo Kinnusen tämän päivän urakka on pulkassa. Hän vetää harjoituksia Pihtiputaan lukiossa ja toimii Äänekosken lukion urheiluakatemian yleisvalmentajana ja keihäänheiton asiantuntijana. 12 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521716-_6202938.indd 12 AR-20241118-521716-_6202938.indd 12 5.11.2024 11.25.46 5.11.2024 11.25.46. ”Välillä tulee kyselyjä, mutta tässä vaiheessa en ota lisää.” HENKILÖ Kimmo Kinnunen aikoo jatkaa metsurina eläke ikään asti. Vuodesta 2020 lähtien hän on tehnyt säännöllisesti raivaustöitä Coach Kimmo -yrityksensä kautta. Teen heille raivauksia ja hiukan myös istutuksia.” Usein työmailla mukana on Jukka Peltola, Kinnusen metsäkoulukaveri Viitasaaren ajoilta. Varttia myöhemmin raivaaja sammuttaa sahan, nostaa kypärän päästään ja pyyhkii hikeä otsaltaan. Seuraavana vuonna Kinnunen oli Barcelonan olympialaisissa neljäs, ja Stuttgartin MM-kisoissa vuonna 1993 hän heitti hopeaa. Edelleen hänet muistetaan keihäsmiehenä, mutta yhtä vahvasti Kimmo Kinnunen on koko ajan ollut metsämies. ”Sanoin 16-vuotiaana äidille, etten lähde lukioon vaan Viitasaarelle metsäkouluun”, Kinnunen muistelee. Myös isä–poika-valmennussuhde näyttää periytyvän, sillä yksi Kimmo Kinnusen oman aktiiviuran valmentajista oli hänen isänsä, keihäslegenda Jorma Kinnunen. Seurasi muutama metsätön vuosi, kunnes vuonna 2013 Kinnunen alkoi ”sahailla pikkuhiljaa” aina syksyisin. ”Minulla on sopimus Metsä Groupin kanssa. K eskipäivän aurinko paahtaa metsäautotietä ja sen vieressä avautuvaa männyntaimikkoa. Teini-ikäinen lahjakkuus arvioi, että metsäopintojen myötä hänelle jäisi enemmän aikaa urheiluun. Päätös ei syntynyt palavasta kiinnostuksesta metsäalaa kohtaan vaan käytännön syistä. ”Urheilu oli minulle tärkeää, enkä ole koskaan ollut lukijatyyppi.” Kaatuilevat Mummot Viitasaaren metsäkoulun jälkeen Kinnunen jatkoi opintojaan Saarijärvellä, valmistui vuonna 1991 metsäteknikoksi ja työskenteli sen jälkeen 18 vuoden ajan Metsä Groupin palveluksessa. Nykyään he tekevät raivauksia yhdessä. Kinnusen uran huippuhetki koitti Tokion MM-kisojen loppukilpailussa vuonna 1991, jolloin hän kiskaisi avausheitollaan ennätyksensä 90,82 metriä ja vei maailmanmestaruuden. Jo vuonna 1984 hän oli heittänyt 16-vuotiaiden maailmanennätyksen, 82,36 metriä. Elohopea nousee vielä näin syyskuussakin hellelukemiin. Sopivasti valmennettavia Raivaussahatöiden lisäksi Kinnusta työllistävät valmennukset. Kauempaa taimikosta kantautuva raivaussahan ääni paljastaa jonkun olevan töissä, ja mäenharjanteen jälkeen raivaaja jo erottuu. Lempinimet juontavat työmailla sattuneisiin kaatumisiin. Ei mitään hätää.” Jukka Peltolaan (oik.) Kimmo Kinnunen tutustui Viitasaaren metsäkoulussa 40 vuotta sitten. Jami Kinnunen on keihäänheittäjä kolmannessa polvessa. Kaksikon sanailu muistuttaa huulenheittoa, jota Kinnunen ja hänen kilpakumppaninsa Seppo Räty harrastivat takavuosina. Samana vuonna hänet valittiin Vuoden urheilijaksi. Työsuhde päättyi vuonna 2009, kun Kinnunen siirtyi Suomen Urheiluliittoon keihäänheiton lajivalmentajaksi. Metsäkoulu kesti kaksi vuotta, kun lukio olisi vienyt kolme. Hänellä on myös omia valmennettavia: oma poika Jami Kinnunen, Kajaanin Kipinän Suvi Kemppainen sekä Suolahden Urhon 16-vuotias Aleksi Kinnunen, joka ei ole valmentajalleen sukua. Sen jälkeen sahaus jatkuu keskeytyksettä. ”Minä olen Mummo 1 ja Jukka on Mummo 2”, Kinnunen paljastaa. Tervehdykseen noussut käsi kertoo, että tulijat on havaittu
Ol laan Peltolan kanssa sahattu niin hyvin.” Päivässä tunteja kertyy neljästä viiteen, ja kaksikko tekee ne sellaisella intensiteetillä, et tä eväät syödään usein vasta päivän päätteeksi. ”Polvet rasittuvat nykyään pienestäkin. Myös Intia houkutteli Kinnusta vuonna 2021. Hyvät ihmi set, hoitakaa metsiänne!” Omaa metsää Kinnusella ei ole. Sarin ja Juulin tavarat olivat jo paikoillaan, Kimmon vielä hakivat sijojaan. Me sahataan täysillä taikka ei ollenkaan.” Työmaat sijaitsevat pääosin Äänekosken eteläpuolella, eivätkä ne ole loppumassa. Harjanteen jälkeen maasto rehevöi tyy, ja kohta sammalen ja heinän seasta kurkistaa ensimmäinen kantarelli, sitten toinen. ”Tarjous oli minulla sähköpostissa, kun selvisi, että harjoitukset olisi pitänyt vetää tilassa, jonka keskilämpötila on 45 astetta. Ja jääpähän sitten ensiharven nukseen valikoimaa.” Teeriä ja ampiaisia Kimmo Kinnusen mukaan metsurin työssä parasta on vapaus. Sahat lensivät tantereeseen ja miehet ottivat spurtin. Eikä se muutenkaan olisi ollut kovin hyvä sopimus.” Saha soi täysillä Raivauksia Kinnunen kertoo tekevänsä tou kokuusta lumien tuloon asti. ”Tätä hommaa kyllä riittää. Viimeksi saatiin sarjatuli perseeseen, seitsemän pistosta per ukko.” Sahat lensivät tantereeseen ja miehet ot tivat spurtin kohti autoa. Pari päivää aiemmin Kinnunen näki Äänekosken Pankkisillan yllä merikotkan. Kun tarkemmin katsoo, metsän pohja on sienistä keltaisena. ”Pitäisi löytää raivaussahan bensakaniste reille joku paikka. Uusi koti Jyväskylässä Kuluvana syksynä Kinnusta on pitänyt kiireisenä metsä töiden ja valmennusten ohella muutto Äänekoskelta Jyväskylään. 13 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521716-_6202938.indd 13 AR-20241118-521716-_6202938.indd 13 5.11.2024 11.25.48 5.11.2024 11.25.48. Kantarelleja ja mustatorvisieniä on löytynyt tänä syksynä ennätyksellisen paljon. Kinnusten toiseksi vanhimmalla tyttä rellä Juulilla on toispuoleinen cpvamma, ja siksi hän asuu yhä kotona osan viikkoa. Kimmo Kinnunen vaihtaa jalkaansa sienestyskenkien virkaa toimittavat crocsit ja suuntaa autonnokan kohti yhtä 60:stä salaisesta sienipaikastaan. Kaikki luontoelämykset eivät ole olleet yhtä miellyttäviä. ”Eilen me kerättiin Peltolan kanssa täältä kolmessa vartissa viisi ämpärillistä kantarelleja. Haastattelun aikaan Kinnuset olivat asuneet viisi päivää rivitaloasunnossaan Lo hikoskella. Neuvottelut kariutuivat osin kustannuksiin, osin siksi, että Kinnusen olisi pitänyt mat kustaa pitkäksi aikaa Kiinaan. ”Välillä Metsä Groupilta ehdottavat, että hakisin jotakin heillä avoinna olevaa paik kaa, mutta olen sanonut ei.” Luonnossa kokee elämyksiä, joita tieto koneen ääressä ei tulisi eteen. Autoillessaan Kinnunen kertoo bongaile vansa taimikoita sillä silmällä, että tuonne kin pitäisi mennä raivaamaan. ”Raivatessa jätän taimikon aavistuksen tiukaksi, mutta sille on aina peruste, esimer kiksi täällä hirvituhoriski. Hän täytti keväällä 56 vuotta, ja vuodet alkavat tuntua kehossa. Työmaissa on puuhapalstaa riittävästi, ja työmaat hän pyrkii hoitamaan kuin ne olisivat omia. Viime vuonna raivaustunteja kertyi 500, ja koska kaiken tekemisen on oltava nousujohteista, tälle kaudelle asetettiin tavoitteeksi 600. Tänään tavoitteena on kerä tä puolessa tunnissa kaksi ämpärillistä.” Nuori männikkö ei vaikuta kantarel leille otolliselta maastolta, mutta Kinnu nen kävelee vanhaa ajouranpohjaa pitkin syvemmälle metsään. ”Me ollaan tänä vuonna osuttu Peltolan kanssa 26 ampiaispesään. Ei herrajumala. Ennätykseni on 258 litraa.” Koska ennätykset on tehty rikottaviksi, tähtäimessä on vielä isompi saalis. Nyt ne ovat autotallissa, mutta haju kulkeutuu sieltä asuntoon.” Kinnunen oikoo irvistäen jalkojaan. Työt saa tehdä mil loin haluaa ja missä tahdissa haluaa. Esimerkiksi tänä aamuna, kun Kinnunen ja Peltola saapuivat palstalle, metsänlaidasta lähti 30 teertä. Tavallaan on sääli, ettei kummallakaan ollut ajanottokelloa. ”Se täyttyy helposti, ei mitään hätää. Muuttoa oli puoliso Sarin kanssa suunniteltu pitkään, mutta ajankohtaiseksi se tuli Jamin, Jirkon ja Jasmin muutettua kotoa. ”Täällä ei seistä kuin Tielaitoksen työ maalla rukkaset ojossa. ”Tänä syksynä olen kerännyt 240 litraa sieniä. Onneksi uudessa kodissa on kolme ker rosta, niin tulee treeniä.” Satoja litroja kantarelleja Mutta nyt riittää jutustelu, on sienten keruun vuoro. Vuosina 2018–19 Kimmo Kinnunen toimi Kiinan keihäsmaajoukkueen päävalmentaja na, ja loppuvuodesta 2023 häntä pyydettiin naisten keihäänheiton olympiavoittajan Liu Shiyingin henkilökohtaiseksi valmentajaksi
Halutuimpia ovat niin sanotut kelirikkoleimikot, joista puut voi korjata milloin vain, myös kevään ja syksyn kelirikkoaikaan. Otin muutaman kuvan, sitten siirryin varovasti metrin pari vasemmalle saadakseni sen sarvikruunun paremmin esiin. Yritin kuvata ohi hölkyttelevää hirveä puiden lomitse. Kun sonni oli päätellyt, etten ollut sille uhka, se käveli hitaasti pois. Syyskuun aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, kun vihdoin astuin uusimaalaiseen metsään seuraamaan sinne tänne kulkevia, sorkkaeläinten tekemiä polkuja. Ilokseni nuori hirvisonni pysähtyi edessäni noin 15–20 metrin päähän. Päiväni oli onnistunut paremmin kuin odotin. Sonni katsoi ja kuunteli minua. Minuutti tuntui tunnilta. Laskin kameran alas ihaillakseni hirveä muutenkin kuin linssin läpi. 14 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521722-_6202966.indd 14 AR-20241118-521722-_6202966.indd 14 5.11.2024 11.27.42 5.11.2024 11.27.42. Toiveenani oli nähdä jokin hirvieläin. PAUL STEVENS LISÄÄ KUVIA finnpaul.myportfolio.com/my-photography instagram.com/finnpaulphoto/ facebook.com/finnpaulphoto Metsä sana Touko-elokuussa 2024 suomalaiset tekivät yöpymisen sisältäneitä kotimaan vapaa-ajanmatkoja noin 10,8 miljoonaa. Ajaessani hitaasti hiekkatiellä väistin vastaantulevaa autoa ja ajoin tienreunan yli. (Lähde: Tilastokeskus) Kelirikkoleimikko Sen, milloin metsikön puut voi hakata ja kuljettaa pinoon ja pinosta tehtaalle, määrää maaperän kantavuus ja myös puulaji. 10,8 ”Pieni Karhun kierros oli todel linen voiton ja minäpystyvyyden kokemus. Tunsin komeaa eläintä kohtaan valtavaa kunnioitusta. Tajusin, että tällaiseenkin kehoni pystyy.” Rammat retkeilijät -yhdistystä perustava Tiina Nopanen, jonka vasen jalka amputoitiin reidestä, kun hän oli teiniikäinen (Suomen Luonto 8/2024) ”Jos esimerkiksi kaupunki ra kentaa uuden asuin alueen, luonto arvojen katoamisen voisi kompen soida ostamalla maanomistajalta pienvirtavesien monimuotoisuus arvoa.” Sijoittaja, Laukaan Capeen puron kunnostuksesta vastannut Gösta Serlachius (Kauppalehti Optio 9/2024) Sitaatit Kuukauden luontokuva PAUL STEVENS AJANKOHTAISET AARTEET Koonneet MARI IKONEN ja ELINA LAMPELA Hirvisonnin katse P äivä ei alkanut niin kuin olin suunnitellut. Se käänsi päänsä ja katsoi suoraan minua. Odotin hinaus autoa puolitoista tuntia ennen kuin pääsin jatkamaan matkaani. Se on 10 % enemmän kuin kesällä 2023. Sydämeni hakkasi, käteni tärisivät, otin lisää kuvia. Nostin kamerani, johon oli kiinnitetty 180–600 mm:n zoomi. Ehdin jo ajatella saaliini koostuvan pelkistä papanoista, mutta sitten kuulin sorkkien jyminää. Katselimme toisiamme
Olen Helsingistä kotoisin, siksi metsä on aina ollut metsä.” Millainen on paras kasvualusta. ”Parasta metsässä ollessa on laittaa ruokaa nuotion ääressä, siinä rauhassa ja hil jaisuudessa, ilman kiirettä.” 15 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521722-_6202966.indd 15 AR-20241118-521722-_6202966.indd 15 5.11.2024 11.27.45 5.11.2024 11.27.45. Turvalliset olosuhteet, joista voi ponnistaa vaikka mihin, käydä kokeilemassa vaikka mitä.” Minne tähyilet. ”Muista malla myrskyn silmässäkin, että kaikki on ohi menevää. Jopa teini-ikäisille sälytettiin suurta vastuuta ja valtava määrä työtä alkeellisissa oloissa. ”Se, että olen sattuman ja muiden ih misten avulla saanut tilaisuuden niin moneen, tullut nähdyksi ja kokenut pystyvyyttä mones sa asiassa, mihin olen tohtinut ryhtyä.” Mikä näistä on suosikkisi: peikko, menninkäinen vai hobitti. MARKKU VUORIKARI 5 Minkä puun käpyjä on kuvassa. ”Sellainen, jossa on hyvä pohja. Ja että myrsky voi olla ohi nopeam min kuin aavistankaan.” Mikä on monimuotoisuutesi salaisuus. Jännitysjuoneen on kiedottu mukaan Suomessa kehitettyä sähköpurjeteknologiaa. Sahayrittäjänä hän sinnitteli yli 40 vuoden tappiottoman taipaleen ja piti perheensä kasassa. Suurten ikäluokkien edustaja Ilkka Kylävainio (1946–) eteni jo nuorena vastuutehtäviin. Mutta Peikko on puolisoni lempinimi, siksi sanon sen.” LISÄTIETOJA Tampereella asuva Ella Mettänen nähdään Frodon roolissa Tampereen Teatterin ja Tamperetalon yhteisessä Taru Sormusten herrasta -suurtuotannossa, josta on näytöksiä vielä jouluja tammikuussa. 4 Mitä marjaa poimitaan vielä pakkasten jälkeen. Vesa Kärkkäinen: Keiteleen patruuna (Siltala 2024) 1 Mitä tarkoittaa sana marras. SÄHKÖPURJEELLA Välillä miltei unohtaa, että Risto Isomäen kaunokirjalliset juuret ovat scifissä. Uudet kirjat Aarre visa Metsä nimiset ANTTI TIENSUU Ella Mettänen NÄYTTELIJÄ, 34 Metsä, mehtä, messä vai mettä. 2 Minkä yhtyeen kappale on nimeltään Marraskuu. ”Metsä, nimestäni huolimatta. Vaarana oli myös ahdistelu; yhdenkin tytön piti lyödä sisälle pyrkivää hellapuulla sormille. ”Tavallaan haluaisin sanoa hobitti, koska he osaavat kes kittyä olennaiseen. Maaria Haikola: Kämppäemäntiä ja laivakokkeja (Tapio 2024) KEITELEEN MIES Kotimaisen puunjalostus teollisuuden merkkimiehistä on kirjoitettu monta mielenkiintoista elämäkertaa. Kuusi kiperää kysymystä Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 65. 6 Kuinka monta pöllölajia Suomessa pesii. Pimeää jäätä on itsenäinen jatko-osa 1997 ilmestyneelle avaruusromaanille Pimeän pilven ritarit. ”Aikaan, jossa muiden hyväksi toimiminen ja itselle merkitykselliset asiat ovat elämässä tasapainossa, jopa kulkevat käsi kädessä.” Miten selviät myrskyistä. Tampereen seudun kansallis puistot ja retkipaikat ovat Ella Mettäselle mieluisia. Toisaalta hyvää ruuanlaittajaa myös arvostettiin savotoilla ja uitoilla. 3 Mikä on puiden oksilla ja kivi pinnoilla kasvava sormipaisukarve. Risto Isomäki: Pimeää jäätä (Into 2024) TYTÖT LUJILLA Kirjaa lukiessa eniten ällistyttää entisajan kämppäemäntien nuoruus
KATSO VIDEO QR-KOODILLA METSÄNOMISTAJA 16 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521724-_6202967.indd 16 AR-20241118-521724-_6202967.indd 16 5.11.2024 11.28.16 5.11.2024 11.28.16. Metsän omistaja Merja Tihula Ikä: 73 Kotikunta: Kouvola Perhe: kaksi aikuista poikaa ja 4-vuotias Jäpä-koira Koulutus: filosofian maisteri Työura: matemaattisten aineiden lehtori yläasteella Metsät: 25 hehtaaria Sippolassa Harrastukset: metsänhoito, metsätaitokilpailut, Eläkeliiton keskustelukerhon vetäminen, Kaunisnurmen Martat ja Etämetsän omistajien Kouvolan yhdistys Vuonna 1986 kuvatulla kotivideol la rakennetaan metsäpalstalle vievää tietä kaivinkoneella sekä traktorilla ja perälanalla. Merja Tihula urakoi käsityönä tien viimeistelyä
KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Taimikkoa Juttuun liittyvällä videolla Merja Tihula kertoo, millaisin eri tavoin hän auttaa hakkuuaukolle noussutta taimikkoa pysymään terveenä. Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 17 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521724-_6202967.indd 17 AR-20241118-521724-_6202967.indd 17 5.11.2024 11.28.21 5.11.2024 11.28.21. Metsä mökin mummi Huhtikuusta lokakuuhun Merja Tihula asustelee metsämökissään Sippolassa ja nauttii metsätöistä ja omasta rauhasta. Mukana myös mummin Jäpä-koira. Ilmatar Tihula retkeili katsomaan mumminsa Merja Tihulan lehtikuusimetsää, josta löytyi kiipeilykivi
Toiseksi verotus. 4 Hoida metsiäsi rakkaudella! METSÄNOMISTAJA Oman metsän metsän hoito ja taimikon tutkiskelu on Merja Tihulalle elämäntapa. Sorakuoppa, jossa isä pulikoi lapsena veljensä kanssa. Veljeni puolestaan sai metsää Vehkalahdelta.” Nelisenkymmentä vuotta sitten paikalla kasvoi pääasiassa nuorta kasvatusmetsää. Siitä olisi kuulemma ollut vain menoa. Kirjanpainajia riitti.” Mutta yksi paikka on, mistä ei harvennettu: mökin ympäristö. Eipä ollut kiva juttu sekään, miten kävi harvennuksesta omaan käyttöön jääneille huonoille koivunrungoille. Talitinttejä Merja on houkutellut pönttöihin napostelemaan mäntypistiäisen toukkia. Kerran omenasäkit olivat hävinneet ja löytyivät tyhjinä vähän matkan päästä. Puita kaadettiin omakotitaloa ja samaan aikaan rakennettua metsämökkiä varten. 2 Tarkkaile metsiäsi, jotta havaitset ajoissa havupuiden sienitaudit ja kirjanpainajatuhot. ”Raivaan raivaussahalla ja hoidan taimikoita. Puun, joka on niin kenossa, että kaatuu pian. Syksyllä siirrän ne rakovajaan ja sieltä keväällä liiteriin.” Ihan yksin ei tarvitse olla, mukana on rescuekoira Jäpä. Ensin mökkitieltä kuului moottorin ääniä, ja sitten huomattiin, että pino oli hävinnyt. ”Puolukkaa oli ihan hirveästi. Aina välillä Ilmatar löytää hämmästeltävää. Suksisauvalla voi kolautella pois kuolleet oksat”, Merja opastaa. Kiitokseksi viereen oli läjäytetty karhunkakka. Loppukesän ja syksyn mökkipuuhiin kuuluvat sienestys ja marjastus. ”Ja kun isäni kuoli, minä sain tämän vuonna 1983. Raimo kuoli vuonna 2006. ”Ensimmäisellä kerralla olin tyhmä, kun en vaatinut niiden korjaamista.” Toki myös tuhoeläimet ja puiden taudit kismittävät. Ensinnäkin EU, joka keksii monenmoisia säädöksiä ja höperöitä määritelmiä siitä, mikä on hiilinielu ja mikä ei. ”Saanpa sitten läheltä polttopuuta, kun olen oikein vanha.” Metsänomistajan harmit Muutama asia metsänomistajaa harmittaa. Ilarille näytetään pensaan kokoiseksi jäänyt kolmekymppinen metsälehmus sekä palsta, joka oli pitkään raaskio harvennuksen jäljiltä. Pari vuotta myöhemmin Puolustusvoimissa työskennellyt puoliso Raimo Tihula sai komennuksen Kouvolaan. Hänen miehensä ei halunnut hakkauttaa metsää myyntiin. ”Mutta nyt näky jo miellyttää silmää.” Perintömetsä takaisin Metsät ovat Kouvolan Sippolassa, tarkalleen ottaen Haapalassa Palosenmäellä. Lähin naapuri asuu neljän kilometrin päässä. Merja on kantanut mökille omenoita jänisten ruoaksi. Kirjanpainajien lisäksi Merja on havainnut juurikäävän aiheuttamaa kuusen tyvilahoa ja männyn tyvitervas tautia. Pumpulinpehmeät havut ovat varisseet maahan, niiden seasta erottuu oravanmarjoja ja mäyrän jätökset. ”Minähän lähdin seuraamaan sitä vanaa. Välikatossa asuu lepakoita, ja puuvajan alla on majaillut näätä. Täähän on superiso”, tiedustelee Ilmatar Tihula edessä viipottavalta isoäidiltään. Käyn sitten verotoimistossa papereideni kanssa. Muutama vuosi sen jälkeen Merja solmi pienen puukaupan. Lehtikuuset istutettiin rakennuspuuksi käytettyjen mäntyjen tilalle. 3 Mökin ym päriltä kannattaa jättää metsä harven tamatta. Tuli muutto kummankin kotiseudulle ja lähemmäksi omia metsiä. Puhaltelen roskat pois. Samalla jälkipolvi saa tietoa siitä, mitä metsässä on tehty ja mitä on tekemättä. Isä Ilari Tihula pääsee vastaamaan moneen kysymykseen. ”Pyysin ottamaan kaikki kuuset pois, olivat niin kärsineen oloisia. Susiparikin on nähty. Pääsin seitsemän kilometrin päähän Turpaan joelle, ja sitten M ummi! Miksi me kävellään koko metsä. ”Näitä on hauska hoitaa. Vesi lämpiää keittonurkkauksen hellalla niin murukahviin kuin pesuvedeksi. Merjalla on kaupunkikoti Kouvolassa reilun puolen tunnin ajomatkan päässä, mutta huhtikuusta lokakuuhun hän on mökillään. Ei ole kyllä kovin reilua, jos 50 000 euron puukaupoista jää myyjälle käteen alle 20 tonnia.” Kolmas harmitus on ollut harvennushakkuiden jättämät kaameat jäljet. Ilmattarelle esitellään puu, johon karhu kiipesi. ”Näytti kuin siitä olisi viety kaikki puut”, Merja sanoo. ”Pappani ja mammani eivät tienneet, millaiseen paperiin he laittoivat nimen alle.” Metsä ei siis siirtynyt perintönä kuten olisi pitänyt. ”Ilarille tiedoksi”, isoäiti huikkaa ja osoittaa vasemmalle. Ilmatar nousee kivelle ja pohtii, uskaltaisiko hypätä alas. Hän jakoi omistuksensa kolmelle pojalleen, sata hehtaaria kullekin. Merja Tihulan isoäiti sai isältään neljäsosan eli nykyiset 25 hehtaaria. Se on kuin terapiaa.” Karsimista suksisauvalla Lehtikuusimetsää verhoaa keltainen harsomatto. ”Tuo kohta jäi viimeksi harventamatta.” Lokakuu on kääntymässä marraskuuksi, kun Merja Tihula tekee metsäkierrosta poikansa ja pojantyttärensä kanssa. Nyt niiden paikalla on taimikko, joka pitäisi kohta harventaa.” Vuonna 2018 Merja tilasi metsänhoitoyhdistyksen kautta harvennushakkuun usealle kuviolle. ”Ja seuraavaksi myin isoja puita yli parisataa kappaletta. Merjan vinkit 1 Feromoni ansa kirjan painajille toimi ainakin minun metsässäni. Säästyy vanhuusvuosille polttopuita lähelle. Tihulan isä osti metsän takaisin. Kerään marjat sormin, mustikat yksi kerrallaan. Vaikka Merja on tehnyt työuransa matemaattisten aineiden opettajana, metsään liittyvät veroasiat ovat täyttä hepreaa. Ja nyt on ilveksiä, joiden myötä jänikset ovat hävinneet. Karhu on vieraillut Merjan metsissä muulloinkin, milloin repimässä kantoja, milloin nautiskelemassa hirviateriasta. Merja perheineen asui vielä silloin Turussa. Keväällä teen ensimmäiseksi polttopuut. Kyllä, jos isä ottaa vastaan. Metsä tuli sukuun viime vuosisadan alussa, kun Merjan merikapteenina työskennellyt isoäidin isoisä hankki itselleen maita. Puolet vuodesta mökillä Mökki nousi metsän uumeniin metsätöiden tukikohdaksi, kalliolle kauas tiestä. Sammalmaton, joka on kuin pomppulinna. Varkaan kuormasta oli tielle rapissut tuohivana. ”Välillä tuntuu, etten ymmärrä hölkäsen pöläystä. Yksi sukulaisista keplotteli sen kokonaan itselleen. 18 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521724-_6202967.indd 18 AR-20241118-521724-_6202967.indd 18 5.11.2024 11.28.24 5.11.2024 11.28.24
”Ne ovat kuin Merjan lapsia”, Ilari toteaa. Siellä täällä puiden rungoissa näkyy valkoisia raitoja. ”Saa nähdä, toimiiko. Ainakin toistaiseksi Ilmatar tulee mielellään puuhastelemaan mummin mökille. Neljä päivää siinä meni. Tyttö saa innostua itse jos on innostuakseen. ”Jälkipolvi näkee, missä menee tilan raja, kun minusta aika jättää.” Mummi näyttää Ilmattarelle, kuinka hän on tukenut vinoon kasvanutta männyntainta pystyyn keppien avulla. Myöhemmin saapui istutettavaksi sama määrä männyntaimia. Hömö ja töyhtötiaiset saavat nakutella niihin pesäkoloja. ”Maalasin ne ulkomaalilla”, Merja huikkaa. Hellettä riitti ja paarmat pörräsivät. Hirvet tottuvat kyllä kaikkeen eivätkä sitten enää pelkää.” Taimet eivät ole lähteneet kasvamaan toivotusti. Merja kyykistyy vinoon kasvavan taimen viereen ja asettelee sen tueksi oksia. Merja Tihula myi puut Metsäliitolle syksyllä 2022. Jäi vähän huono maku”, Ilari sanoo. Olen laittanut tänne myös vanhoja cd-levyjä. Myöhemmin selvisi, että naapuriltani oli viety vielä isompi pino.” Taimet kuin omia lapsia Merja johdattaa jälkikasvunsa Hirvikorpeen, joka on nimensä mukainen. Ilari Tihula ajoi tyttärensä Ilmattaren kanssa viikonloppuna Kouvolasta katsomaan mummia ja mummin metsiä. Lisätaimia ehkä tarvitaan. Laikuttaja saapui kesäkuussa, ja vasta heinäkuussa päästiin istuttamaan 2 000 kuusentainta. Josko se siitä suoristuisi. Metsään liittyvät veroasiat ovat täyttä hepreaa. Aukkoa reunustaviin puihin hän on ripustanut pesemätöntä lampaanvillaa, jotta hirvet pysyisivät loitolla. Raimo-isä työskenteli Puolustusvoimissa ylipanostajana, ja hän räjäytti kantoja ja kiviä. Ne Merja laittoi maahan yksin. ”En ole pitkään aikaan voinut tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan.” Retkikunta etenee vanhalla metsätiellä. Merja on kiinnittänyt kuusen runkoihin lahoavia koivupökkelöitä. ”Siinä menivät kaikki kesät. Aarre 10/2024 AR-20241118-521724-_6202967.indd 19 AR-20241118-521724-_6202967.indd 19 5.11.2024 11.28.27 5.11.2024 11.28.27. Mönkijällä sitä pääsisi, autossa saisi olla melkoinen maavara. Pojat raahasivat niitä, keräsivät risuja ja lapioivat hiekkaa tienpohjaa varten. Täällä poiki hirvi monena keväänä, ennen kuin paikalle hakattiin aukko. Toisaalta niitä nousee myös luontaisesti. Maa oli niin kuivaa ja kovaa, ettei pottiputki meinannut upota. Niinpä hän on päättänyt, ettei pakota Ilmatarta metsätöihin. jäljet loppuivat. Ilari on kyllä aikuisenakin auttanut äitiä metsähommissa, mutta alaselän SI-nivel oikuttelee, jos hän tekee kehon toista puolta kuormittavaa työtä. Maalia rajapuissa Ilari veljineen oli apuna, kun vanhemmat rakensivat mökkiä ja hoitivat metsää. Melkein kuin kulkisi armeijan alueen rajalla. Talkoissa olivat Merja itse, Merjan miesystävä ja veli, veljen vaimo sekä Ilari. Hän on kiertänyt tutkimassa aukon jokaisen taimen ja kuskannut niille ravinteeksi tuhkaa. ”Oli kyllä ihan kamala keli”, Ilari muistelee ja pyörittelee päätään. Hakkuun toteutus venyi loppukevääseen 2023. Merja tuntee metsänsä
Luken tilaston mukaan harvennushakkuilta korjatun kuitupuun pystykauppahinta oli tämän vuoden syyskuussa 31–32 euroa ja ensiharvennukselta korjatun kuitupuun mottihinta 25–26 euroa. Kauppamäärissä näkyvät selvät piikit toukokuussa, joka on nykyään vuoden vilkkainta puukauppa-aikaa. Kuitupuun puukauppamäärät koko maassa 1/23 –9/24 Kuitupuun hinnat hankintaja pystykaupoissa 1/23–9/24 Teksti MARKKU PULKKINEN | Graafit AINO SAARIKIVI | Kuva VM-ARKISTO 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 9/24 8/24 7/24 6/24 5/24 4/24 3/24 2/24 1/24 12/23 11/23 10/23 9/23 8/23 7/23 6/23 5/23 4/23 3/23 2/23 1/23 10 20 30 40 50 60 9/24 8/24 7/24 6/24 5/24 4/24 3/24 2/24 1/24 12/23 11/23 10/23 9/23 8/23 7/23 6/23 5/23 4/23 3/23 2/23 1/23 Hankintahinnat Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Pystykauppahinnat Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 20 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521728-_6203005.indd 20 AR-20241118-521728-_6203005.indd 20 5.11.2024 11.30.52 5.11.2024 11.30.52. Kuitupuulla kovaa kysyntää Harvennushakkuille on nyt tungosta. Hankinta hakkuilta kertyneen kuitupuun hinta tien varressa oli samaan aikaan 51–53 euroa kuutiolta, joten hankintalisä on ollut 20–25 euroa kuutiolta. Vain noin viisi prosenttia kuitupuusta korjataan hankintapuuna, ja noin puolet myydystä kuitupuusta on mäntyä. LÄHDE Luonnonvarakeskus, Teollisuuspuun kauppa -tilasto Kuitupuun kysyntä nousi tämän vuoden syyskuussa huomattavasti, kun vertailukohtana on viime vuoden syyskuu. Viimeistään Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan käynnistyminen on varmistanut kuitupuulle hyvän hinnan. PUUMARKKINAT Kaikkien kuitupuulajien ostohinnat nousivat syyskuusta 2023 syyskuuhun 2024 lähes 30 prosenttia
Aiemmin se osti puut Metsä Groupilta. Kilpailutilannetta Riissanen kuvailee kovaksi. Kilpailun kovenemisesta kertoo sekin, että eteläafrikkalaisen Sappi-konsernin Lohjan Kirkniemen paperitehdas käynnistää ensi vuonna oman puunhankintansa. Ensi vuonna kuitu puun hintakehitys tasaantuu, mutta keski hinta nousee edelleen noin viisi prosenttia, PTT ennustaa. Kemin tehdas on Metsä Groupin eniten kuitupuuta käyttävä laitos. Metsänomistajat tarjoavat harvennusleimikoita korjuuseen viime vuotta aktiivisemmin”, PTT ennustaa, että vuonna 2025 kuitupuun hinnannousu on kuluvaa vuotta maltillisempaa. H arvennushakkuilta ja ensiharvennuksilta korjatun kuitupuukokoisen puun määrä kasvoi kuluvana syksynä kolmanneksella viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. ”Ensiharvennus samoin kuin muutkin harvennukset kannattaa aina tehdä ajallaan, ja nyt on hyvä hetki hoitaa hakkuurästit kuntoon”, Holappa kannustaa. Lapissa, Kainuussa ja Etelä-Pohjanmaalla hinnat ovat olleet jonkin verran maan keskiarvoa alemmat. Seuraavaksi eniten kuitupuuta käyttävät suuruusjärjestyksessä Äänekoski, Rauma, Joutseno, Kaskinen ja Simpele. Metsänhoitoyhdistyksen omassa korjuupalvelussa pyörii talvisin 3–4 koneketjua. Sähkökattiloiden yleistyminen kuitenkin vähentää tulevaisuudessa energiayhtiöiden puunkäyttöä.” Sappi mukaan ostajiin Viime vuonna kuitupuun ostajat alkoivat kamppailla energiarangan ostajia vastaan pudottamalla kuiduksi kelpaavan puun minimilatvaläpimitan viiteen senttiin aiemmasta kuudesta. Kuitupuuta matkaa nelostietä pitkin tasaisesti sekä etelän että pohjoisen suuntaan. ”Kuitupuun, samaten tukkipuun, kysyntä on kovaa ja näyttää sellaisena myös jatkuvan. Jo vuonna 2021 Metsä Group otti kilpailuvaltikseen harvennushakkuiden järeysrunkohinnoittelun. kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Holappa. Jani Riissasen mukaan hankintapuun osuus ostoista on 5–25 prosenttia alueesta riippuen. Lisääntynyt kysyntä on näkynyt myös hinnoissa, jotka ovat olleet tasaisen hyviä lähes koko maassa. ”Harvennukset ajallaan” Metsänhoitoyhdistys Haapavesi-Kärsämäki toimii Kemin, Oulun ja Äänekosken sellutehtaiden välimaastossa. Hankintakauppojen suosio on tänä vuonna ollut selvässä laskussa. MARI IKONEN 21 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521728-_6203005.indd 21 AR-20241118-521728-_6203005.indd 21 5.11.2024 11.30.54 5.11.2024 11.30.54. ”Osittain kilpailuun vaikuttaa energiapuun hyvä kysyntä. Metsänomistaja voi itse päättää, millaisia puita hän haluaa harvennuksessa poistettavaksi, ja tiliä kertyy puiden tilavuuden mukaan”, Riissanen kertoo. Kuitu puun latva läpi mittaa on laskettu. ”Marraskuussa ehtii vielä tarjota harvennusleimikoita talvikorjuuseen, mutta kiirettä kannattaa jo pitää”, Holappa sanoo. Kuluvan vuoden syys-lokakuussa indeksi kääntyi laskuun. ”Alle kymmenesosa kuitupuusta tarjotaan hankintapuuna. Kemi nielee puuta Isoista puunostajista ahnaimmin harvennushakkuille pyrkii Metsä Group. Hankintalisä on pysynyt 20– 25 eurossa kuutiolta korjuukustannusten noususta huolimatta. JOHANNES TERVO Puun hinnat yhä nousussa Pellervon taloustutkimus ennusti marraskuun alussa, että kuitupuun vuotuinen keskihinta nousee tänä vuonna viidenneksel lä viime vuoteen ver rattuna. Eurooppalaisen havusellun hinta nousi vuodessa 1 180:stä 1 620 Yhdysvaltain dollariin, joka on korkein taso Pix-indeksin 28-vuotisessa historiassa. Puun hyvä hinta on aktivoinut alueen metsänomistajat ottamaan yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. ”Noin viidennes harvennushakkuista hinnoitellaan kokorunkohintana puiden järeyden mukaan. Hän kertoo, että kaikkiin harvennusleimikoihin on saatu tänä vuonna 3–5 tarjousta ja harvennusten hakkuujälki on ollut lähes poikkeuksetta laadukasta. Routaa odotellessa Holapan mukaan energiapuu ei kilpaile Pohjois-Pohjanmaalla kovin rajusti kuitupuun kanssa, koska lähialueella ei ole isoja metsähakkeen käyttäjiä. Kemin uusi sellutehdas on saatu lopulta lähes täyteen vauhtiin, ja sinne tarvitaan havukuitua vuodessa 4,5 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin aikaisemmin. Metsänomistaja päättäköön itse, onko se riittävä korvaus.” Pohjois-Pohjanmaan metsät olivat lokakuun lopussa melko märkiä ja korjuussa odoteltiin maan jäätymistä. ”Tänä vuonna olemme ostaneet kuitupuuta viime vuotta enemmän. Osa puusta tuodaan Ruotsista. Omatoimihakkaajan tuntipalkka ei ole noussut kuitupuun hinnan nousun myötä. Metsä Group on ilmoittanut ostavansa mielellään myös hankintakuitua. Ostoihimme vaikuttaa Kemin biotuotetehtaan käynnistyminen mutta myös tuotannon rajoitukset muilla sellutehtailla”, vahvistaa Metsä Groupin puukauppaja metsäpalvelujohtaja Jani Riissanen. Tänä vuonna Suo men metsäteollisuuden viennin arvo kasvaa en nusteen mukaan kolme prosenttia ja ensi vuon na vajaat kymmenen prosenttia.Vuonna 2025 viennin arvoa kasvattaa erityisesti kartonki Stora Enson Oulun kuluttaja pakkauskartonkilinjan käynnistymisen myötä. Kuitupuun hintaa on tukenut havusellun vuosi sitten lokakuussa alkanut hinnannousu
MÖNKIJÄT Aarre kokeilu Turvallista hyötyajoa 22 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521748-_6203006.indd 22 AR-20241118-521748-_6203006.indd 22 5.11.2024 11.32.37 5.11.2024 11.32.37. Polaris Sportsman 570 ja Kranman-metsävaunu. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Jyrkässä rinteessä Artikkeliin liittyvällä videolla kokeillaan, miten Polariksen perus mönkkärille ja toisaalta teloilla ja vetävällä kärryllä varustetulle mönkkärille puukuorman kanssa käy jyrkässä rinteessä. Jyrkkä rinne Vihdissä ei aiheuta turvallisuusongelmia, kun mönkijässä on telat ja peräkärry on vetävä
Aarre koe ajoi neljä vuotta vanhan CanAm Outlanderin, joka on kestänyt niin lumen auraukset kuin poltto puiden ajot metsästä. ”Hankin tämän sillä ajatuksella, että pidän tätä pitkään. Ajallaan huolletut mönk kärit ovat pitkäikäisiä kulkuneuvoja. Moottorin kuutiotilavuus on 650 cm3. Aarre kävi Kuusamossa koeajamassa neljä vuotta sitten uutena hankitun Can-Am Outlander Max Pro+ 570 -traktorimönkijän. Lisäksi mönkkärillä on kuljetettu peräkärryn kanssa puutavaraa metsästä kotiin poltto puuksi sekä ajeltu metsissä muun muassa marjastus reissuilla. Se pysyy paikoillaan kiinnitettynä liinoilla vanteista kärryn nurkkiin, seisontajarru päällä. Uuden mönkkärin ostajia sama asia kiinnostaa siitä näkökulmasta, kuinka paljon käyttövuosia ajopelillä on edessä. Asia askarruttaa etenkin niitä metsänomistajia, jotka miettivät käytetyn mönkijän hankkimista. Ne tuovat mukavuutta talvikäyttöön. Saa nähdä miten käy.” Toimivuuden varmistamiseksi Hänninen on huollattanut mönkijänsä vuosittain. Ari Hännisen vuosimallin 2020 Outlander on vielä 2-sylinterinen. Se voisi tarkoittaa kymmentä vuotta tai vielä pitempää aikaa. Edessä oleva suurempi huolto 200 tunnin kohdalla on kalliimpi. M iten traktorimönkijät kestävät sellaista työajoa, jossa ajoneuvoon on kiinnitettynä kärry, puskulevy tai muu lisälaite. Eniten ajoa Hänniselle on kertynyt lumen aurauksesta puskulevyllä. ”Öljyt ja suodattimen osaan vaihtaa itsekin, mutta olen halunnut, että kone käydään läpi kunnolla.” Pulmana voi olla mönkkärin kuljetus huoltoliikkeeseen. Uudessa mallissa on vain yksi sylinteri. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Pitkän tähtäyksen hankinta Neljän vuoden käytön jälkeen Hännisen Outlander on tekniikaltaan uutta vastaavassa kunnossa ja myös näyttää lähes uudelta. Laitetta valmistettiin kahtena teholuokkana, joista molempien kuuKäytetty koeajossa Merkki ja malli: Can-Am Outlander Max Pro+ 570 Vuosimalli: 2020 Sylinteritilavuus: 650 cm3 Moottori: Rotax V2, 48 hv Voimansiirto: 2WDtai 4WD-tilaan kytkettävä voimansiirto, jossa on automaattisesti lukittuva etutasauspyörästö Enimmäisnopeus: 60 km/h Renkaat: 26 tuumaa, alumiinivanteet Polttoainesäiliö: 20,5 l Maavara: 30,5 cm Paino: 375 kg 23 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521748-_6203006.indd 23 AR-20241118-521748-_6203006.indd 23 5.11.2024 11.32.44 5.11.2024 11.32.44. Pienempi huolto maksaa pari-kolmesataa. Jos perheessä on nuorisoa, ajotuntien määrä saattaa nousta huomattavasti suuremmaksi. Hännisen Outlander mahtuu kippaavaan peräkärryyn kuomun alle, kun irrottaa takaboksin ja peilit. Riittävästi tehoa Can-Am Outlander Max Pro+ 570 on mallimerkiltään hämäävä. Vuosittain ajoa tulee 30–40 tuntia, mikä vastaa tavallista aikuistalouden käyttöä. Outlanderin kahvojen lämmitys käynnistyy keltaisista painikkeista. Käyttötunteja koneeseen on kertynyt neljässä vuodessa noin 140. Laite on ollut omistajallaan Ari Hännisellä koko tuon ajan
Kuormittavassa ajossa huomaa, että alakierroksilla 570:n vääntö on vahvaa. Hyvä käynnistyvyys on talvella tärkeää. Tuotekehitystä Mönkkärien nopeaa tuotekehitystä kuvastaa se, että Outlander-traktorimönkijän uusi malli Pro Max XU HD7 on kauttaaltaan uudistettu versio Kuusamossa koeajamastani vuosimallista 2020. ”Kyllä se sieltä nousi oman vinssin voimalla. Lisävarusteena on takalaatikko, johon mahtuvat moottorisaha ja kombikannu. Kärry on Hännisen mukaan melko herkkä kaatumaan metsässä. Pehmeät paikat ovat mönkijälle petollisia.” tiotilavuus on sama, 650 cm3. Koeajoni jälkeen Ari Hänninen hankki isomman, telillä varustetun tukkikärryn. Uuden mallin kuivapaino on 416 kg. Mallissa 570 tehoa on kuitenkin vähemmän kuin mallissa 650, koska viritysaste on matalampi. Omassa koeajossani Outlanderin perässä oli Brand Polariksen pieni ja vanha 1-akselinen peräkärry, jossa on irrotettavat päädyt. ”Mönkkärissäni on alkuperäinen akku, ja hyvin se on hörähtänyt pakkasellakin käyntiin. Se oli hänestä muuten hyvä peli, mutta 420 cm3:n sylinteritilavuus ei kunnolla riittänyt esimerkiksi tuulenkaatojen ajoon metsästä. Päästöt on saatu pienemmiksi, samoin kulutus, ja myös vaihdelaatikko on uusittu. ”Varsinkin puukuorman kanssa ajo on nyt sujuvampaa ja miellyttävämpää, kun tehoa on riittävästi.” Ketjuilla pitoa Pääosa Outlanderin tunneista on tullut lumen aurauksesta omakotitalon isolla pihaMönkijän riittävä teho helpottaa puunajoa. Tällä ajotyylillä uskon matalaviritteisen moottorin kestävän pitkään.” Hännisen aiempi mönkkäri oli Honda 420. LISÄTIETOJA Jokiniemi-Motors Oy, jokiniemimotors.fi Latvo Hydraulics, latvo.fi Outlander, can-am.brp.com/off-road/fi/fi/ Polaris ja Kolpin, polaris.fi MÖNKIJÄT Peräkärryn kaatuessa aisan pyörivä vetopää ehkäisee sen, että myös mönkijä kaatuu samalla. ”Peräkärryn kaatumista kummoisempia haavereita minulle ei ole sattunut. Samalla muun muassa vinssin vetokyky on kasvanut 1 361 kilosta 1 588 kiloon. Uutta Outlanderia myydään noin 13 000 euron hintaan. Puitakin sillä voi auttavasti vetää. Iso kuutiotilavuus parantaa suorituskykyä perusajossa, vaikka korkeilla kierroksilla sylinteritilavuuden kaikki mahdollisuudet eivät realisoidu. Koska kärryn aisan pyörivä vetopää kääntyy kaatuvan kärryn mukana, mönkkäri ei kaadu. Vuosimalli 2025:ssa ulospäin näkyvintä on uusi runko. En pahemmin revittele huippukierroksilla. ”Viimeistään silloin, kun on märkää lunta jääpohjalla, mönkijän kumipyörän pito loppuu. ”Moottori sopii hyvin omaan käyttööni, joka on melko rauhallista perusajoa. alueella. 24 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521748-_6203006.indd 24 AR-20241118-521748-_6203006.indd 24 5.11.2024 11.32.50 5.11.2024 11.32.50. Siksi käytän talvella renkaissa ketjuja, niillä pitoa riittää.” Hännisen mielestä ketjut ovat edullinen hankinta suhteessa niistä saatuun hyötyyn, eikä ketjujen paikoilleen laittaminen ole vaikeaa. Pitempien runkojen kuljetus sujuu sillä kätevämmin. Lumitöissä mönkkäri ei joudu yhtä koville kuin puunajossa. Pahasti olen jäänyt kiinni vain kerran, kun upotin mönkkärin hillareissulla suohon.” Karulla suolla vinssin vaijeri ei ulottunut lähimpään mäntyyn kuin lisäköyden avulla. Mönkijän edessä alhaalla oleva vinssi on tarkoitettu mönkijän irrottamiseen jumista. Teli vähentää myös kärryn kaatumisherkkyyttä. Onneksi sellainen oli mukana. Jumissa suolla Outlanderin lämpiävät kahvat antavat lisämukavuutta talvikäytössä. Tosin kovimmilla pakkasilla lunta ei tarvitse aurata, silloin sää on yleensä selkeä.” Finavialla lentokenttien kunnossapidon työnjohtajana työuransa tehnyt Hänninen tuntee lumenaurauksen maailman. Uusittu, 1-sylinterinen Rotax 650-moottori on aiempaa hiljaisempi
Noin puolet nuorten traktorimönkijäonnettomuuksista on tieltä suistumisia, joissa ei ole mukana muita osapuolia. 25 Aarre 10/2024 METSÄ 25 METSÄ AR-20241118-521748-_6203006.indd 25 AR-20241118-521748-_6203006.indd 25 5.11.2024 11.32.56 5.11.2024 11.32.56. Verovinkki Jos metsänomistaja käyt tää mönkijää omien polttorankojen kuljetukseen, ajon kustannuksia ei voi vähentää metsäverotuksessa. Kokemusten mukaan kestävimpiä ovat olleet paljon myydyt merkit kuten Polaris ja Can-Am sekä toisaalta japanilaiset merkit mukaan lukien Honda. Toiseksi yleisin onnettomuustyyppi nuorilla ovat risteysonnettomuudet. Uudemmista mönkkärimerkeistä kokemuksia kestävyydestä ei ole kertynyt yhtä pitkältä ajalta. Taustalla on usein nuoren kuljettajan kokemattomuus. Asiaan vaikuttaa se, että nuorison kulkuvälineenä traktorimönkkäri on yleistynyt samaan aikaan, kun mopojen ja mopoautojen suosio on hiipunut. Vain poikkeustapauksissa verotta ja hyväksyy mönkijän metsä talouden kalustoon. Mukavuutta tuo lämmityslaite. Mönkijä voi olla pitkä ikäinen työväline, kun huollot ja korjaukset tehdään asianmukaisesti. Näin sanotaan 51 vuotta konekauppaa tehneestä Jokiniemi-Motors-liikkeestä. Polaris Ranger 570 -traktorimönkijä. Nuorten mopoja mopoautoonnettomuuksien määrä on laskenut, mönkijäturmien määrä taas on kasvanut. Mönkkäri vaihtokoneena A jallaan tehdyt vuosihuollot sekä niistä todistava, huoltoliikkeessä täytetty huoltokirja varmistavat mönkijän arvon säilymisen. Mopot vaihtuneet mönkkäreihin T raktorimönkijöiden määrä liikenteessä on Traficomin mukaan kaksinkertaistunut neljän viime vuoden aikana. Tämä näkyy myös onnettomuustilastoissa. Seinäjoella toimiva liike myy Can-Am-, Yamahaja Kawasakimerkkisiä mönkijöitä. Esimerkiksi 500 tuntia ajetulla, huolletulla mönkijällä on edessä vielä runsaasti käyttötunteja. Mönkijän vuosimalli ei kerro kovin paljon edessä olevista käyttövuosista. Jos hän te kee poltto puita myyntiin tai käyttää trak torimönkijää peräkärryineen hankinta hakkuissa, kulut vähennetään pääsään töisesti käyttötuntien perusteella. Edelleen käytössä olevista mönkkäreistä löytyy yli tuhat tuntia ajettuja koneita. Jos ajoa kertyy vuosittain 40–50 tuntia, 500 tunnin kertyminen kestää kymmenkunta vuotta. Käyttötunnit ja huollot merkitsevät enemmän. Hytti ja turvavyöt parantavat mönkijän turvallisuutta
Kolpin Rhino Grips -kiinnikesarjan kiinnityspihdit ovat säädettävät ja lukittavat. Moottorisahateline on tässä liitetty mönkijän takaosaan laitaan. Telineen materiaali on alumiinia ja muovia. Uudenlaisia mahdollisuuksia lumen auraukseen saa Latvo Hydraulics -auroilla. Pihtisarjan voi kiinnittää lavan laitaan. MÖNKIJÄT Lisävarusteita mönkijään Mönkijän kuljetusmahdollisuudet monipuolistuvat lisävarusteilla. Metsästäjille sopiva lisävaruste Kolpin Strong hold -ase kotelo sisältää erillisen pehmeän, vetoketjullisen asekotelon. 26 Aarre 10/2024 METSÄ 26 METSÄ AR-20241118-521748-_6203006.indd 26 AR-20241118-521748-_6203006.indd 26 5.11.2024 11.33.05 5.11.2024 11.33.05. Polaris Sportsman X2 570 -mönkijässä on avoin, kippaava tavaralaatikko, jossa on aukeava perälaita. Latvo valmistaa myös puskulevyihin lisättävää hydrauliikkaa, joilla auraa voi kääntää mönkkärin penkillä istuen hydraulisesti ja myös painattaa vasten maata. Esimerkiksi Polarikselta löytyy useita mönkijään helposti ja nopeasti kiinnitettäviä lisälaitteita, joilla metsään voi kuljettaa muun muassa raivaustai moottorisahan, kirveen, asepussin tai avolavalla muuta tavaraa. Polariksen puskulevy on varustettu Latvon hydrauliikalla, mikä monipuolistaa puskulevyn käyttöä. Latvo valmistaa omaa lumiauraa, jonka siivet saa käännettyä myös eteenpäin keräävään asentoon
Viisainta on puhaltaa peli poikki, harkita eri mahdollisuuksia ja mahdollisesti pyytää apua. Mönkkäri sammutetaan ja lähdetään kävelemään. Tavallisimmin ajoneuvona on ollut traktorimönkijä. Vältä riskimaastoa Jos ajaa vauhdilla jyrkkään ylämäkeen, renkaan osuminen esteeseen voi keikauttaa mönkkärin kyljelleen tai takakautta ympäri. Puiden ajoon soveltuu parhaiten 2-akselinen telikärry. Suurimmalla osalla heistä veren alkoholipitoisuus on ollut 1,2 promillea tai enemmän. Liian suuria kuormia on syytä välttää senkin takia, että ne koettelevat mönkkärin takajousitusta. Lisäksi mönkijän tehon pitää olla riittävä. Ajoreittien suunnitteluun on syytä käyttää aikaa. Kuolemaan johtaneissa mönkijäonnettomuuksissa moni kuljettaja on ollut alkoholin vaikutuksen alainen. Omalla vinssillä vetäen yhdistelmä nousi silti mäen päälle. Hyvä vääntö alakierroksilla ja siitä syntyvä sitkeä vetokyky parantavat mönkkärin hallintaa ja turvallisuutta. Suunnittele ajoreitti Oikea tilannenopeus on tärkeää niin maanteillä, metsäautoteillä kuin muillakin väylillä, esimerkiksi ojien reunoilla ja rinteillä. Taustalla voi olla myös piittaamattomuutta liikennesäännöistä. Jos eteen tulee tenkkapoo, ei kannata tehdä hätäisiä päätöksiä. Yleensä turvallisinta on edetä sen jälkeen vinssin avulla kohtisuoraan ylämäkeen. Kuoleman riskiä lisää tuntuvasti se, jos kuljettaja ei käytä kypärää. Kärryn ohjaaminen peruuttaen voi johtaa siihen, että menetetään mönkkärin kohtisuora asento rinteeseen nähden. Riski lisääntyy, jos suureen tilannenopeuteen yhdistyy renkaiden alhainen ilmanpaine. Tässä kokeilussa mönkkäri ajettiin tarkoituksella mäkeen jumiin. Aja rinteissä suoraan Peräkärryllä metsässä ajaessa mönkkärin aisassa on syytä olla pyörivä vetopää. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa menehtymisen aiheuttaa useimmiten kalloon tai rintakehään kohdistuva vamma. Parhaiten vaarallisilta tilanteilta välttyy, kun mönkkärillä ja peräkärryllä ajellaan vain melko tasaisissa maastoissa riskipaikkoja karttaen. Polaris Sortsman 570. Ajettavuutta voi parantaa sahaamalla kantoja lyhyiksi. Hallinnan menettämisen syynä on usein liian suuri tilannenopeus. 27 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521748-_6203006.indd 27 AR-20241118-521748-_6203006.indd 27 5.11.2024 11.33.09 5.11.2024 11.33.09. Vaikeista paikoista puut on paras joko vetää vinssin pitkällä vaijerilla tai jättää lahopuuksi luontoon. Liian suuri tilanne nopeus tuottaa riskejä. Älä ajele juovuksissa Tilastojen mukaan yleisimmin mönkijäonnettomuudessa menehtyy 46–65-vuotias mies, joka oli mönkijän kuljettaja. Näin ehkäiset onnettomuuksia N iin maanteillä kuin metsissä tapahtuu joka vuosi mönkijäonnettomuuksia, joista osa johtaa kuljettajan kuolemaan. Kaltevassa maastossa ajetaan suoraan alatai ylämäkeen. Mikäli kuljettaja ainoastaan loukkaantuu, vammat sijaitsevat yleisimmin olkapäissä tai yläraajoissa tai sitten kaulan, selkärangan tai lonkan alueella. Kun lähdetään maastoon, sopivan reitin valinta on kaiken perusta. Ongelmia voi tulla siitäkin, jos jää rinteessä jumiin. Peruuttaminen rinteessä taaksepäin on riskialtista. Myös viallinen jousitus voi lisätä heittelehtimistä. Tarvittaessa kuorma puretaan. Tukkikärryssä kuorma sijoitetaan tasapainoisesti. Metsäautotiellä kuopat, töyssyt tai esimerkiksi väärä kallistus mutkassa voivat aiheuttaa tieltä suistumisen, kun tilannenopeus on liian suuri. Kun rinteen ylemmän puolen rengas nousee kannon, kiven tai kohouman päälle, mönkkäri on altis kaatumaan. Onnettomuudessa mönkijä tyypillisesti kaatuu. Liikenneturvan mukaan tieltä suistumisessa kuljettaja tyypillisesti ensin menettää mönkijän hallinnan, sitten ajopeli lähtee heittelehtimään ja suistuu lopulta tieltä. Etenkin metsänomistajalle on tärkeää ymmärtää mönkkärin kaatumisen aiheuttamat riskit. Reitti suunnitellaan maaston muotoja ja kaltevuuksia tutkien. Samanlaisia vaikeuksia voivat aiheuttaa myös maantieajoon sopimattomat renkaat. Omaa painoa siirtämällä eli vartaloa kallistamalla yläja alamäen puolelle, samoin eteen ja taakse, kuljettaja voi hiukan siirtää mönkijän painopistettä ja siten avittaa mönkijän pystyssä pysymistä. Sivukaltevuuteen ajaminen on vaarallista. Jollei takajousitus ole tarpeeksi jäykkä, ajettavuus heikkenee
”Useampien yhdistysten kannattaisi palkata kokoaikainen luonnonhoidon asiantuntija”, Silja Keränen katsoo. 41vuotias ympäristön suojelutekniikan diplomiinsinööri Kajaanista Työ. Vuodesta 2019 hankepäällik kö Kajaanin ammattikorkeakoulun vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen liittyvissä kehityshankkeissa Luottamustehtävät. Teksti MARKKU PULKKINEN Kuva HANNU HUTTU Kuka. Vihreiden varapuheenjohtaja 2023–, Maaseu tu ja erävihreiden puheenjohtaja 2015–19 ja 2023, Kajaanin kaupun ginvaltuuston ja hallituksen jäsen Parasta metsässä. ” Ekologisuus pitää ottaa huomioon kaikessa” Vihreiden varapuheen johtaja Silja Keränen haluaa metsänomistajille oikeudenmukaisen korvauksen suojelusta. Se, että sitä on Suomessa paljon 28 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521760-_6203017.indd 28 AR-20241118-521760-_6203017.indd 28 5.11.2024 11.33.10 5.11.2024 11.33.10. METSÄVAIKUTTAJA Mhy-valtuustossa vaikuttava etämetsän omistaja arvostaa metsän hoitoyhdistysten työtä. Valtion maiden suojelun painopistettä tulisi hänen mielestään siirtää EteläSuomeen. Silja Keränen Tausta
Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Valtion pitäisi osallistua suojakaistojen kustannuksiin. Haluan vaikuttaa siihen, että metsänomistajien erilaiset tarpeet ja arvot otetaan huomioon yhdistyksen toiminnassa. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikkien jokien ja purojen reunametsiin pitäisi tehdä suojakaistat. Luonnonhoitopalveluiden kysyntä on tätä myötä selvästi kasvanut. Riittävä suojakaista pitää taata silloin, kun löytyy identifioitu kohde raakun tai muun uhanalaisen lajiston elinympäristöksi. Meillä oli Kuhmossa tilaelementtituotantoa, joka harmillisesti loppui. Toinen esimerkki tältä vuodelta on kuukkeleiden elinympäristön avohakkuu Etelä-Karjalassa. Osa kuluista voisi sisältyä sertifikaatteihin, jotta ekologisen kestävyyden turvaamisesta saataisiin hintaa myös markkinoilta. Pohjois-Suomessa on tehty jo paljon investointeja puunjalostukseen, joten puun käyttöä ei ole mahdollista lisätä. Etelä-Suomessa hakkuut ovat jo paikoin ylittäneet taloudellisen kestävyyden rajan, ekologisesta kestävyydestä puhumattakaan. Paljon kuulee myös sitä, etteivät metsäasiantuntijat kovin aktiivisesti tarjoa vaihtoehtoisia tapoja metsän käsittelyyn tai ehdota arvokkaiden luontokohteiden hakemista suojeluun. Millaisia ovat kotimaakuntasi Kainuun vahvuudet metsämaakuntana. Miksi haluat vaikuttaa metsänhoitoyhdistyksessä. Tässä tilanteessa Suomeen ei millään mahdu lisää kuitupuuta käyttävää teollisuutta. FSC-sertifikaatti nostaisi puun arvoa. Suomalaisella metsäteollisuudella on paljon hyviä toimintatapoja, mutta on selvää, että parannettavaa löytyy. Toivottavasti puurakentamista tukeva tuotanto saadaan mahdollisimman pian taas vauhtiin, kun Kuhmossa edelleen toimii CLT-levyjä valmistava Crosslam. Meillä on hyvät lähtökohdat käsitellä metsää hyvin monimuotoisuusarvojen kannalta, meillä on siihen tietoa ja osaamista. Jonkin verran olen itse istuttanut kuusentaimia ja heinännyt niitä. Olin viime viikonloppuna partioleirillä Kajaanissa. Tällä hetkellä Suomessa ei nähdä riittävän selvästi tarvetta parantaa metsätalouden ekologista kestävyyttä. Mikä metsiin liittyvä asia sinua on viime kuukausina kismittänyt eniten. Oletko tyytyväinen Suomessa toimivan metsäteollisuuden vastuullisuuteen. Mahtuuko Suomeen vielä yksi uusi sellutehdas. Kyllä kuuluu, sillä Vihreiden luottamustehtävissä toimii myös monia metsänomistajia. Pitää määrätä suojakaistoja olennaisimpiin kohteisiin. Olet kaivannut lisää luonnon suojelua Suomen metsiin. Miten tämä pitäisi toteuttaa. Isosti kismittää se, että metsien ekologisen kestävyyden tilaa ei tunnuta ymmärtävän riittävän hyvin. Suojelun minimitaso pitää varmistaa uudella lainsäädännöllä, ja metsien käytölle tulee asettaa riittävästi rajoituksia muun muassa suojakaistojen osalta. Lisäksi meillä toimii Maaseutuja erävihreät ry, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää maa-, metsäja porotaloutta sekä eränkäyntiä. Tällä hetkellä se ei ole. Ensinnäkin on tärkeää, että valtion metsissä suojellaan luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeiset kohteet. Valtion tulee kantaa ainakin osittain taloudellista vastuuta lisäsuojelusta. Nyt asioihin on vain tartuttava ja käytäntöjä korjattava. Toivon, että metsänhoitoyhdistysten palveluvalikoimaan tulisi FSC-sertifikaatti. Metsäsektori pysyy kansantalouden tukijalkana vain, jos ekologisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Jos esimerkiksi susi uhkaa toistuvasti ihmisiä tai kotieläimiä, häiriöyksilön tappamiseen pitäisi saada helpommin lupa. Miten hoidat omia metsiäsi. Valtion pitäisi osallistua suoja kaistojen kustan nuksiin. Pitäisikö suurpetojen kannan hoidollinen metsästys sallia. Lähes kaikki hoitotyöt olen ulkoistanut metsänhoitoyhdistyksille. Myös sertifikaattien kautta saadaan parannettua ekologista kestävyyttä, kunhan niiden kriteerit ovat riittävän tiukat. Ei kyllä mahdu. Kun teemme puolueelle ohjelmia, valmistelussa on mukana eri taustoista tulevia ihmisiä, ja meillä on monipuolinen joukko valmistelemassa myös puolueen metsälinjauksia. Olen Ylä-Savossa toimivan Metsänhoitoyhdistys Savotan valtuuston jäsen ja parhaillaankin ehdolla valtuustovaaleissa. Toivon, että puurakentaminen etenisi ripeästi. Välinpitämättömyydet eivät ole vallitseva käytäntö, mutta ne eivät ole myöskään yksittäistapauksia. Mhy Savotta on esimerkiksi palkannut kokoaikaisen luonnonhoidon asiantuntijan, mikä on erittäin hyvä panostus. Jos metsänomistaja osaa itse kysyä vaihtoehtoja, tietoa yleensä saa. Metsäsuunnitelmani on tehty FSC-sertifikaatin mukaisesti, mutta en ole hakenut virallista FSC-sertifiointia, koska metsänhoitoyhdistykset eivät sitä tarjoa. Meillä on paljon metsiä, ja vahvuudet löytyvät etenkin metsien luontomatkailuja virkistyskäytöstä. On ollut ilo huomata, että keskustelu valtuuston kokouksissa on monipuolista ja avointa. Kainuuseen kaavaillaan sellu tehdasta. Kainuun Hukkajoen raakkujen elinympäristön tuhoaminen oli yksi konkreettinen esimerkki tästä. Valtionmaiden suojelun painopistettä pitäisi siirtää EteläSuomeen, jossa suojellun metsän osuus on pienempi kuin Pohjois-Suomessa. Nyt sitä tarjoavat lähinnä metsäteollisuusyritykset. 29 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521760-_6203017.indd 29 AR-20241118-521760-_6203017.indd 29 5.11.2024 11.33.12 5.11.2024 11.33.12. Ehdottavatko metsä ammattilaiset metsän omistajille vaihtoehtoisia metsän käsittelymuotoja. Miten raakkujokia pitäisi suojella. Koetan tasapainoilla puuntuotannon kanssa niin, että ekologiset arvot otetaan huomioon mahdollisimman hyvin. Pienten lasten perheessä ja etämetsänomistajana omat metsänhoitotyöt jäävät väkisinkin taka-alalle. Kuuluuko metsänomistajien ääni riit tävästi Vihreiden päätöksenteossa. Myös etämetsänomistajien näkökulma on hyvä pitää mielessä päätöksenteossa. Metsät ovat tulleet minulle perheen kautta, ja ne sijaitsevat Ylä-Savossa ja Pohjois-Pirkanmaalla. Luonnon monimuotoisuus metsissä on huonolla tolalla. Pyrin suosimaan jatkuvaa kasvatusta aina, kun se on mahdollista. Raakkutiedon olisi hyvä olla avointa, mutta siinä piilee vaara, että esiintymiä käytäisiin tuhoamassa. Ei pidä sallia niin kauan kuin suurpetokanta ei ole kestävällä tasolla. Yksittäisten poikkeuslupien myöntämistä pitäisi kuitenkin helpottaa. Valtion pitää panostaa myös riittävästi Metso-suojeluohjelmaan, jotta metsänomistajien on mahdollista suojella merkittäviä luontoarvoja sisältäviä kohteita. Hiilinielujen taso on laskenut, ja veden laatuun liittyviä asioita pitäisi ottaa huomioon paremmin. Kun koko metsäketju saadaan ekologisesti kestävälle pohjalle, se on myös taloudellisesti hyvä asia
Mitä tehdä suometsälle. Suometsien metsätalouskäyttö kysyy ammattitaitoa. METSÄNHOITO Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat JYRKI LUUKKONEN 30 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521730-_6203019.indd 30 AR-20241118-521730-_6203019.indd 30 5.11.2024 11.33.48 5.11.2024 11.33.48. Metsäkeskuksen järjestämässä maastokoulutuksessa tutustuttiin tapoihin, joilla voidaan ehkäistä ympäristöriskejä ja edistää kestävämpää metsätaloutta
Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat viime vuosina yleistyneet suometsissä. Pienaukkohakkuussa metsään tehdään enintään 0,3 hehtaarin kokoisia aukkoja, jotka uudistuvat luontaisesti. 31 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521730-_6203019.indd 31 AR-20241118-521730-_6203019.indd 31 5.11.2024 11.33.50 5.11.2024 11.33.50
Metsäkeskuksen kesäkuussa 2024 järjestämän maasto koulutuksen aikana tutustuttiin tuhkalannoituksen lisäksi suometsien kasvatuksen eri mahdollisuuksiin. ”Aiemmin tuhkalannoitukset haluttiin kohdentaa runsastyppisille maille, mutta tuorein tieto osoittaa, että myös karummat varputurvekankaat hyötyvät tuhkasta. ”Lannoituksesta on kulunut niin lyhyt aika, ettei kasvun elpymistä voi vielä havaita, mutta lähivuosina puiden neulasmassa lisääntyy ja vuosikasvut pitenevät. Maaliskuussa 2023 metsä lannoitettiin tuhkalla. Kunnostusojituksen seurauksena vesistöön voi päätyä typpeä, fosforia ja kiintoainesta. Tuhkalannoitus voidaan kohteesta riippuen toteuttaa joko maa tai lentolevityksenä. Tuhka myös sisältää puiden kasvulle tärkeitä ravinteita kuten kaliumia ja fosforia. Kasvuhuippu on käsillä noin kymmenen vuoden kuluttua. Lannoitusreaktiota tosin joudutaan odottamaan niillä pidempään”, Hökkä kertoo. METSÄNHOITO P uusto kasvoi hitaasti, eivätkä vuosien mittaan tehdyt metsänhoitotoimet olleet tuottaneet toivottua lisäkasvua. ”Nykyinen käsitys on, että kunnostusojituksia tarvitaan mutta niiden määrät ovat ”Tuhka korjaa tehokkaasti suometsän ravinnetalouden häiriöitä”, sanoo Luonnon varakeskuksen erikoistutkija Hannu Hökkä (oik). Esimerkiksi tuhkalannoitus on usein perusteltu toimenpide sekä rämeillä että korvissa. Emäksinen tuhka nostaa maaperän pH-arvoa, jolloin mikrobien toiminta vilkastuu ja turpeeseen sitoutunut typpi alkaa muuntua puille käyttökelpoiseen muotoon. Vielä 20 vuotta sitten kunnostusojitus tehtiin rutiininomaisesti, mutta nykyään se tehdään ainoastaan tarpeeseen. Kunnostusojituksia Ravinnetalouden lisäksi suometsien vesitalous vaatii myös usein huomiota. Vaikka aiemmin luultiin, että kuormitus olisi melko lyhytaikaista, tuore tutkimus on paljastanut, että se voi jatkua vuosikymmeniä. Metsätalouden harjoittaminen turvemaalla edellyttää usein investointeja puuston kasvun parantamiseksi. Suometsät eivät ole yhtenäinen ryhmä vaan monipuolinen joukko kasvupaikkatyyppejä, joiden ravinteisuus, puuntuottokyky ja turvekerroksen paksuus vaihtelevat. Yhteensä ne muodostavat neljäsosan kaikista maamme metsistä. Sen jälkeen lannoitusvaikutus laantuu mutta on silti todettavissa yli 30 vuoden kuluttua”, hän sanoo. Tuhkalannoituksen aikaan saama kasvunlisäys on kasvupaikan mukaan kahdesta kolmeen kuutiometriä vuodessa. Keski-Suomessa Saarijärven ja Uuraisten rajamailla sijaitseva palsta oli alun perin ollut räme, mutta se oli muuttunut 1950-luvulla alkaneiden ojitusten myötä turvekankaaksi. Analysoitua ja rakeistamatonta puuja turvetuhkaa tuotiin Metsä Groupin Äänekosken tehtailta kuorma-autolla metsätien varteen, lastattiin siitä kuormatraktorin kyytiin ja levitettiin metsään noin viisi tonnia hehtaarille. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Hannu Hökkä pysähtyy keskelle polviin asti ulottuvaa vaivaiskoivikkoa ja kääntää katseensa ylös kohti mäntyjen latvuksia. Tuhkalannoituksia Suometsiä eli turvemailla kasvavia metsiä on Suomessa yli viisi miljoonaa hehtaaria. SALLA LAUKKANEN 32 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521730-_6203019.indd 32 AR-20241118-521730-_6203019.indd 32 5.11.2024 11.33.54 5.11.2024 11.33.54. Hökän puhetta kuuntelee parinkymmenen metsäammattilaisen joukko
Muut vesiensuojelurakenteet, kuten laskeutusaltaat ja lietekuopat, ovat usein tehottomia. Pinta-alaltaan kohteen on oltava vähintään kaksi hehtaaria, ja sen on täytettävä muut lain reunaehdot. Silloin, kun lannoituksessa käytetään sekatuhkaa, sen pitää sisältää riittävästi kaliumia. huomattavasti aiempaa vähäisempiä”, Hökkä sanoo. Metaanipäästöjä ei synny, sillä maaperän hapellisessa kerroksessa elävät mikrobit käyttävät vapautuvan metaanin ravinnokseen ennen kuin se ehtii ilmakehään. Pohjaveden pinnan korkeus määrittää, vapautuuko maaperästä hiilidioksidia vai metaania. Tukea voi saada myös karummille kohteille, kunhan puustoa on vähintään 70 kuutiota hehtaarilla, joskin taimikossa määrästä voidaan poiketa. Ympäristökuormitusta voidaan vähentää merkittävästi ilman, että puuntuotannosta tarvitsee juuri tinkiä”, Hökkä sanoo. Todellisuudessa kohteet, joissa korkea pohjaveden taso haittaa puuston kasvua, ovat harvassa. ”Uudistuksen jälkeen hakemuksia on tullut Metsä keskukseen moninkertaisesti tavanomaiseen verrattuna”, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsän hoidon asiantuntija Tatu Viitasaari. ”Jos suometsä kasvaa heikosti, monesti luullaan, että syy on kuivatuksessa. Metsänomistajien keskuudessa tuhkalannoitustuki on herättänyt runsaasti kiinnostusta. Poimintahakkuuseen päästään tutustumaan maastokoulutuksen seuraavalla kohteella, joka näkyy vuoden 1954 ilmakuvassa vähäpuustoisena, ojittamattomana Uusi tuhka lannoitustuki kiinnostaa U usi metsätalouden kannustejärjestelmä Metka paransi tuhkalannoituksen tukitasoja ja toi entistä karumpia kohteita tuen piiriin. Poimintahakkuita Uudistushakkuisiin ja kunnostusojituksiin liittyvien vesistöja ilmastopäästöjen vuoksi suometsien käsittelyssä suositaan yhä useammin jatkuvaa kasvatusta. Tällöin juurilla on riittävästi hapellista tilaa ja suurin osa turpeesta säilyy veden alla, suojassa hajoamiselta. Heikkolaatuisen, niukasti kaliumia sisältävän tuhkan kasvua lisäävä vaikutus saattaa jäädä vaisuksi. ”Kun laskeutusaltaita tutkittiin, kävi ilmi, että nykyisistä vain noin puolet pidättää kiintoainetta eikä yksikään estä liukoisten ravinteiden ja humuksen kulkeutumista.” Pohjaveden pinta Suometsien vääränlainen käsittely voi vapauttaa turpeesta kasvihuonekaasuja, jotka kuormittavat ilmastoa. Yhden tasaikäisen puusukupolven sijaan metsässä on monen kokoisia ja ikäisiä puita, joista osa poistetaan poimintatai pienaukkohakkuulla. Kuivuudesta kärsiviä suometsiä voi sen sijaan esiintyä koko maassa Pohjois-Suomea myöten.” Kunnostusojitettavien alueiden valumavedet tulisi ohjata luonnontilaiselle suolle tai vesiensuojelukosteikolle, jotka pidättävät ravinteita tehokkaasti. ”Mitä paremmin suometsien erityispiirteet tunnetaan, sitä tehokkaammin ne voidaan ottaa huomioon metsänkäsittelyssä. Kunnostus ojitus tulisi tehdä maltillisesti. Typpeä turvemaassa on yllin kyllin omasta takaa. Etenkin pintajuuriset kuuset kuivuusstressi altistaa kirjanpainajatuhoille. 33 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521730-_6203019.indd 33 AR-20241118-521730-_6203019.indd 33 5.11.2024 11.33.57 5.11.2024 11.33.57. Mikäli hellejaksot ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät, kuivumisongelma voi pahentua entisestään. Puutuhka parasta Puhdas puutuhka on erinomainen turvemaiden lannoite. Suometsien käsittelyssä tavoitteena on säilyttää mahdollisimman stabiili tilanne, jossa pohjaveden pinta pysyy 30–40 senttimetrin syvyydessä. Vuonna 2012 tehty tuhkalannoitus on parantanut männyn taimien kasvua. Yli metrin syvyyteen kaivetut ojat eivät paranna puiden kasvuolosuhteita vaan altistavat ne kuivuudelle. Hakkuiden välttäminen ei sekään ole ratkaisu, sillä uudistuskypsän metsän puusto haihduttaa vettä niin tehokkaasti, että pohjaveden pinta laskee tasolle, jossa hiilidioksidia alkaa vapautua. Se sisältää runsaasti fosforia, kaliumia ja booria. Suometsien tuhkalannoituksissa tuen määrä on Metkassa 270 euroa hehtaarilta, kun entisessä Kemerassa tukea myönnettiin 30 prosenttia lannoituksen kokonaiskustannuksista. Uudistushakkuun jälkeen puuston haihdutus lakkaa ja pohjaveden pinta nousee, mikä johtaa metaanin vapautumiseen vettyneestä turpeesta. Jos suometsään tehdään kunnostusojitus, pohjaveden pinta laskee ja kuivuvasta turpeesta pääsee hiilidioksidia. Kun kunnostusojitus on välttämätön, se tulisi tehdä maltillisesti
Erikoistutkija Hannu Hökän mukaan sen palautuminen lähtötilaan on epätodennäköistä. Vaikea ennallistaa Jos metsätaloutta ei ole mielekästä jatkaa, suometsä voidaan ennallistaa. Alkuperäiseen tilanteeseen on haastavaa päästä. Metsätaloutta yritettiin harjoittaa vuoteen 2012, jolloin alueelle tehtiin kunnostusojitus ja tuhkalannoitus. Metsäkeskuksen koulutuspäivän aikana vierailtiin myös tällaisella kohteella. Poimintahakkuilla kiertoaikaa voidaan kuitenkin pidentää”, Hökkä arvioi. Hyvä männyntaimikko tänne sen sijaan saadaan.” Toistaiseksi soistumisesta ei ole merkkejä. Ennallistettava kohde on alun perin ollut nevaräme. Alueelle jätettiin kehittymään kuuset ja männyt, jotka puunjalostuksen näkökulmasta olivat arvokkaampia. 34 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521730-_6203019.indd 34 AR-20241118-521730-_6203019.indd 34 5.11.2024 11.34.00 5.11.2024 11.34.00. On tärkeää, että hakkuu tehdään kun pakkasta on vähän, tai mieluiten suojasäällä. METSÄNHOITO suoalueena. Maaliskuussa 2024 kohteella tehtiin jatkuvan kasvatuksen mukainen harvennus, jonka jäljiltä metsässä on monen ikäisiä puita ja useita latvuskerroksia. Sotien jälkeen puutavaran tarve oli suuri ja metsäalalla kiinnostuttiin soiden puuntuotannon lisäämisestä. Suometsän ennallistaminen on osaamista vaativa tehtävä, joka kannattaa suunnitella ja toteuttaa ammattilaisen kanssa, Hökkä muistuttaa. Kun turve hajoaa, siihen varastoitunut hiili vapautuu ilmakehään. Ojien tukkiminen nostaisi veden pintaa mutta saattaisi nostaa veden myös ympäröivään, kasvatettavaan metsään”, Hökkä pohtii. Kohteella tehtiin 12 vuotta sitten jaksollisen kasvatuksen mukainen harvennus, minkä jälkeen valtapuuston alle kehittyi merkittävä kuusialikasvos. ”Tällä hetkellä kohde on jossain varputurvekankaan ja puolukkaturvekankaan välimaastossa. Vuoden 1960 ilmakuvassa erottuvat ensimmäiset, lapiolla kaivetut ojat sekä maantien varressa metristen hieskoivuhalkojen pinot. Suometsien hoidossa suurin osa turpeesta pyritään pitämään pohjaveden pinnan alla turvassa hajoamiselta. ”Voi olla, ettei poimintahakkuita voida jatkaa loputtomiin, sillä parin hakkuukerran jälkeen alueelle kehittyy puhdas kuusikko, joka ei ole tälle kasvupaikalle paras puulaji. Ennallistamisessa alueelle pyritään palauttamaan suon luonnollinen vesitalous ja ekosysteemi. ”Todennäköisesti vieressä oleva varttunut metsä pitää haihdutuksellaan alueen riittävän kuivana. Näin ehkäistään kasvatettavan puuston karsiutumista ja latvojen katkeamista”, kertoo hakkuusta vastannut Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston lehtori Tomi Rahkonen. Oletuksena oli, että tämän seurauksena pohjavesi nousisi ja soistuminen lähtisi käyntiin. Esimerkiksi veden virtausreittien määritys edellyttää usein vaaitusta. Kasvatettavan puuston vaurioitumista ehkäisee se, kun jatkuvan kasvatuksen mukainen harvennus tehdään suojasäällä. Seuraava poimintahakkuu on ajankohtainen 15–20 vuoden kuluttua. ”Keskikokoisella hakkuukoneella runkojen kaataminen hallitusti kasvatettavien puiden väliin onnistuu, mutta se vaatii kokeneen kuskin. Toistaiseksi soistumisesta ei ole merkkejä, vaan alueelle on kehittynyt elinvoimainen mäntytaimikko. Ennallistamispäätös tehtiin vuonna 2020, minkä jälkeen alueelta poistettiin haihduttava puusto. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston lehtori Tomi Rahkonen esitteli jatkuvan kasvatuksen mukaista harvennusta
Esimerkiksi Ruotsissa vuon na 2005 iskenyt Gudrunmyrsky vähensi merkittävästi ruotsalaisten vakuutusyhtiöiden kiinnostusta metsävakuutusten tarjoamiseen. Harkintaa, kokemusta ja ammattitaitoa tarvitaan, jotta pienialaisten – ja sellaiseksi jäävien – tuhojen vuoksi ei ha kata hyvässä arvokasvussa olevia kuvioita ennenaikaisesti. Harva metsänomistaja tietää, että nostamalla omavastuuta esi merkiksi 500 eurosta muutamaan tuhanteen euroon voi säästää jopa 50 prosenttia vakuutusmaksuista. SUOMALAISEN METSÄVAKUUTTAMISEN erikoisuutena ovat alhaiset omavastuut. Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsän omistaja Petri Kortejärvi (s. Mikäli metsätila pantataan lainan vakuudeksi, pankki saattaa jo nyt vaatia, että tila on suojattu kattavalla metsä vakuutuksella. Toisaalta varsinkin EteläSuo messa ovat yleistymässä myös kokonaisella kuviolla vakaas ti etenevät tuhot. Metsävakuutusten hyvästä tarjonnasta huolimatta vain puolet Suomen yksityismetsistä on vakuutettu myrskyjen ja metsäpalojen varalta. Tuulituhojen seurauksena myös kaarnakuoriaiset runsastuvat. Oma tuntumani on, että VäliSuomessa kaarnakuoriais ten aiheuttamia pieniä tuhoja saatetaan joissakin tapauk sissa pelästyä liikaakin. Suomalaiset metsävakuutukset ovat poikkeuksellisen kattavia, vastaavia ei ole tarjolla muissa maissa. Metsävakuutusten saatavuus on metsänomistajille tärkeää jatkossakin. Ennen aikainen hakkuu voi sekin ai heuttaa taloudellisia tappioita. Suurin taloudellisten tappioiden aiheuttaja metsän omistajille on vuodesta toiseen juurikääpä, kuusella kuusen juurikääpä ja männyllä tyvitervastauti. Myrskyt ovat todennäköisesti jatkossakin mer kittävin niistä metsätuhoriskeistä, joita vastaan on tarjolla vakuutus turvaa. KIRJANPAINAJA TUHOJA VOI tehokkaimmin estää hakkaa malla puut pinoon ennen kuoriaisen iskeytymistä. Tutkitusti juurikääpä on paljolti myös kirjan painajatuhojen taustalla. Hakkuu päätökset ovat kuitenkin tasapainoilua metsään ja metsätalouteen liittyvien tavoitteiden kanssa. Vakuutusturvaa on saatavilla jopa vain muutamien kymmenien runkojen kaatumisen varalta. Juurikäävän aiheuttamien laatutappioiden määräksi arvioidaan reilut 50 miljoonaa euroa vuodessa. Omavastuun voi jättää hyvinkin korkeaksi silloin, kun turvaa haetaan metsätilan vakuusarvon ja haki jan maksukyvyn varmistamiseksi tilanteeseen, jossa jotakin epätodennäköistä mutta mahdollista tapahtuu. MONILTA METSÄTUHORISKEILTÄ voi suojautua metsäva kuutuksella. MARIA MIKLAS M etsiemme kirjanpainajatuhoista puhutaan nykyään niin paljon, että jopa yleismediat tekevät niistä juttuja. Tuulisuus ei Ilmatieteen laitoksen mukaan ole lisäänty nyt, mutta myrskytuhojen määrä on vajaan 20 vuoden ku luessa kasvanut osin jo siksikin, että puuston määrä Suo messa on kasvanut. Huoli on aiheellinen, vaikka ainakin tilastoiduista metsätuhoista kirjanpainajan aiheuttamat tuhot ovat vie lä vähemmistönä. Alhaisilla omavastuilla on tosin hintansa. 35 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521721-_6203018.indd 35 AR-20241118-521721-_6203018.indd 35 5.11.2024 11.32.58 5.11.2024 11.32.58. Tuulen tuhovoimaa lisää, jos sateisuus ja etenkin lumen kertyminen puihin lisääntyvät. Tämän seurauksena metsiin kertyy jatkuvasti kirjanpainajalle sopivaa lisääntymisalustaa ja kaarnakuoriaisten kanta pysyy korkeana. Tuho voi johtua yksin kertaisesti siitä, että peruskallio on pinnassa ja vesi loppuu paikal lisesti kesken. PETRI KORTEJÄRVI Metsävakuutus turvaa myös tilan vakuusarvoa KORTEJÄRVI Alhaisilla omavastuilla on hintansa. Tästä on jo merkkejä, ja lumikuorma on aiheuttanut tuhoja ilman tuuliakin. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla. Usein olisi kuitenkin perusteltua hankkia vakuutussuojaa koko metsätilaan kohdistuvan ja tilan arvoa merkittävästi alentavan vahingon varalta. Juurikääpä heikentää kuusia, ja tuulenkaatoja kertyy tasaisesti ilman myrskyjäkin. Kun kohdalle osuu seuraava kuiva ja kuuma kesä, puus tokuolemia kertyy. Usein kirjanpainaja is keytyy metsän keskelle pienille alueille, eikä se välttämättä tarkoita sitä, että koko kuvio olisi vaarassa. Jokainen metsänomistaja miettii itse, minkälaisen riskin hän pystyy kantamaan
Toimitusinsinööri Pekka Ojalainen (kesk.) etsii kadonnutta rajapyykkiä hakkuutähdekasan alta. MAANMITTAUSTOIMITUS Kadonneen pyykin metsästäjät Pienen metsätilan kauppa Vehmersalmella johti määräalan lohkomiseen. Maanomistaja Ari Tuomainen (oik.) avustaa. Teksti TEPPO KUITTINEN | Kuvat PETRI JAUHIAINEN 36 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521738-_6203119.indd 36 AR-20241118-521738-_6203119.indd 36 5.11.2024 11.36.30 5.11.2024 11.36.30. Maanmittaustoimitus muistutti Indiana Jonesin elokuvaseikkailua
37 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521738-_6203119.indd 37 AR-20241118-521738-_6203119.indd 37 5.11.2024 11.36.34 5.11.2024 11.36.34. Teuvo Happonen (kesk.) ja Jari Kopponen seuraavat. Ojalainen yrittää paikantaa ikivanhaa kalliomerkintää nykyaikaisella tarkkuus-gps-laitteistollaan
Toimitusta ei kuitenkaan saatu päätökseen yhdessä päivässä, joten ostajalle jäi vielä mahdollisuus osallistua, kun rajankäyntiä jatkettiin seuraavassa kuussa. MAANMITTAUSTOIMITUS Lohkomistoimitus starttaa sovittuun aikaan tienristeyksessä. Ojalainen kertoo, että hänen maanmittaustoimituksissaan suurin heitto rajapyykin ja kartan antaman sijainnin välillä on ollut 20 metriä. Jos pellon ja metsän raja on ollut vuosikymmenet samassa kohdassa, uusi rajapyykki tulee alueen luontaisen nautinnan mukaisesti pellon ja metsän rajalle. Tosin jos siirtäminen on tapahtunut kauan sitten, siirtämisen merkit ovat voineet hävitä”, Ojalainen sanoo. Ovatko esimerkiksi kivet sammaloituneet. Lohkottavan määräalan myynyt Pirkko Kilpikivi (oik.) seuraa tilaisuuden aloitusta. Kyseessä oli reilun viiden hehtaarin määräalan lohkominen omaksi metsätilakseen. Välillä tarkin tieto löytyy naapurikiinteistön kartasta.” Vehmersalmen maanmittaustoimituksessa haasteena oli se, että kartoissa useampi rajapyykki oli niin sanottu ”nelosen pyykki”. ”Aikoinaan käytettiin 20 metrin mittaa. ”Aina mennään niin, että jos rajapyykki löydetään maastosta, sen sijainnin mukaan määritellään tarkka raja kartalle.” Entä jos rajapyykkiä on siirretty. Jopa 20 metrin heittoja Silloin, kun rajapyykki on eri kohdassa kuin virallinen kiinteistörekisterikartta kertoo, virallisen kartan tiedot muutetaan. Ero vanhan kartan kertoman ja todellisen sijainnin välillä voi olla selvästi enemmänkin kuin neljä metriä. ”Jos ero kartan kertoman sijainnin ja rajapyykin välillä on valtava, siirtämistä on syytä on epäillä, vaikkei merkkejä siirrosta olisi näkyvillä. T onttien rajat ja rajapyykit ovat suomalaisille maanomistajille pyhiä. ”Rajapyykkiä tutkitaan, onko siinä siirtämisen merkkejä. ”Kartoista etsitään kunkin rajapyykin tarkinta mahdollista sijaintitietoa. 38 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521738-_6203119.indd 38 AR-20241118-521738-_6203119.indd 38 5.11.2024 11.36.37 5.11.2024 11.36.37. Yksi pyykki oli 13 metrin päässä kartan mukaisesta sijainnista”, Ojalainen kertoo. ”Kävin jo ennen toimitusta maastossa etsimässä rajapyykkejä ja löysin muutaman. ”Minulla on täällä useampi metsäpalsta, jotka ostimme mieheni kanssa 2000-luvun alussa”, leskeksi jäänyt Kilpikivi kertoo. Jo tilaisuuden alussa Maanmittaus laitoksen toimitus insinööri Pekka Ojalainen arvioi, että yksi päivä ei välttämättä riittäisi toimituksen suorittamiseen. Harvoin olen törmännyt siirrettyihin pyykkeihin.” Maanomistajilla on mahdollisuus valittaa maanmittaustoimituksen tuloksista, jolloin asiaa käydään läpi oikeudessa. Määräalan ostaja, joka maksaa maanmittaustoimituksen viulut, oli matkoilla eikä päässyt paikalle. Eläkeikäisen Kilpikiven liikkumisessa on sen verran hankaluuksia, että hän päätti olla lähtemättä maastoon. Tuomainen on yksi paikallisista maanomistajista, jotka oli kutsuttu syyskuisena tiistaiaamuna maanmittaustoimitukseen Kuopion Vehmersalmelle. Maanmittauslaitoksen arkistoista kaivetaan esille sekä kyseisen että ympäröivien tilojen kaikki olemassa olevat maastokartat. Kun maanmittaustoimituksen läsnäolijat oli todettu ja toimituksen sisältö käyty läpi, Kilpikivi pyysi saada tulokset kirjallisina, palasi autolleen ja hurautti kotiinsa Hämeenlinnaan. Vehmersalmen tilalta vanhimmat kartat olivat ajalta ennen sotia. Maanmittauksessa oli tapahtunut virhe tukkimiehen kirjanpidossa ja yksi 20-metrinen jäänyt merkkaamatta.” Arkisto ja nautinta ratkaisevat Jos rajapyykkiä ei löydetä, pyykin sijaintia joudutaan arvioimaan arkistotietojen sekä alueen nautinnan mukaan. Työ alkaa arkistoissa Ojalainen oli aloittanut määräalan lohkomisprosessin samoin kuin aina eli huolellisella arkistotyöllä. Niitä etsitään ja vahditaan. Toimitus alkoi tienristeyksessä, johon hän saapui sauvojen kanssa kävellen. Niin moni rajapyykki oli hukassa. ”Elämäni varrella olen huomannut, että rajapyykkejä myös siirretään tai hävitetään”, Ari Tuomainen toteaa. Nelosen pyykkien sijaintia ei ole missään vaiheessa mitattu nykyaikaisella gps-teknologialla. Paikalla on Tuomaisen lisäksi myös muita rajanaapureita sekä määräalan myyjä, hämeen linnalainen Pirkko Kilpikivi. Määräalan ostaja maksaa maan mittaus toimituksen viulut. Maanmittauslaitoksen kartoissa pyykkien sijainnit olivat siis keskimäärin neljän metrin tarkkuudella
Uusi rajapyykki upotetaan peltotien uumeniin, jottei se puhkaise traktorin rengasta. Taulutietokone on korvannut harpin ja paperikartan. Tarvittaessa pyykki löytyy gepsin ja metallinetsimen avulla. Rauniopyykin kaatunut keskikivi nostetaan yhteisvoimin takaisin pystyyn. Tarkkuus-gps määrittää sijainnin parin sentin tarkkuudella. 39 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521738-_6203119.indd 39 AR-20241118-521738-_6203119.indd 39 5.11.2024 11.36.41 5.11.2024 11.36.41
Revontulet riesana Ojalainen laittaa keskikiven juureen tangon, jonka päässä on ammattilaisten käyttämä gps-vastaanotin. Rauniopyykki on sivuiltaan metrin mittaisen neliön mallinen kivikasa, jonka keskellä on keskikivi pystyssä osoittamassa rajan tarkkaa sijaintia. Kollegani Lapista kertoi ihmetelleensä, kun laite ei meinannut millään löytää tarkkaa sijaintia. Keskikivi on kallellaan. Tangon kyljessä oleva taulutietokone yhdistää avaruudesta ja maanpinnalta tulevat sijaintiedot ja laskee differentiaalilaskennalla huipputarkan sijainnin. Rajapyykki on nyt mitattu kahden sentin tarkkuudella. Ei ihme, että signaalien kanssa oli ongelmia.” Hakkuutähteet haasteena Pellon toisella reunalla pitäisi olla toinen rajapyykki, jota Ojalainen ei ole vielä löytänyt. ”Olisiko tuossa kakkonen, odotapas, kun poistan vähän sammaletta. Onhan siinä! Kun sammalta poistetaan, kiven pinnasta löytyvät numerot. Pellon omistaneelle Ari Tuomaiselle sopi pyykin uusi sijainti. Ojalainen iskee uuden, oranssin, metallisen rajapyykin syvälle tien uumeniin niin, ettei se riko traktorin renkaita. Laitteisto osoittaa metrin verran sivummalle. Tässähän lukee kaksikymmentäkaksi”, Kopponen innostuu. Ojalainen ottaa kymmenen sekunnin mittaisen mittaustuloksen viidesti, ja kone laskee tuloksista keskiarvosijainnin. Lopuksi Ojalainen lyö erikoistyökalullaan rajapyykin sisällä olevat kiinnitysviikset syvälle maahan, jottei routa nosta pyykkiä ylös peltotien sisältä. Jos alueen muita rajapyykkejä löytyy riittävästi, voidaan myös laskea puuttuvan rajapyykin tilalle tulevan uuden pyykin sijainti kaarileikkauksella vanhoista mitoista. Olisiko se siinä. Ari Tuomainen on tyytyväinen, kun rajapyykin sijainti heitti vain metrillä. Kallellaan oleva keskikivi, tai ainakin se näyttää siltä. Kun kaksi muuta rajapyykkiä oli löydetty ja niille mitattu tarkka sijainti, kahden rajamitan mukaan voitiin laskea uuden rajapyykin sijainti. 40 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521738-_6203119.indd 40 AR-20241118-521738-_6203119.indd 40 5.11.2024 11.36.43 5.11.2024 11.36.43. Näin tapahtui Vehmersalmella, kun yksi rajapyykki oli jäänyt pellolle johtavan tien alle. Haasteena on naapurikiinteistön äskeinen hakkuu, jonka jäljiltä pyykki lienee ison risu kasan alla. ”Ei ole. ”Siinähän se pyykki on! En sitä huomannut aluskasvullisuuden ja sammaleen seasta, kun kävin täällä yksin etukäteen etsimässä”, toimitusinsinööri ilahtuu. ”Onko siinä numeroita. ”Tarkkaan on moton gps ottanut sijainnin, ihan on rajan mukaisesti hakattu”, Tuomainen kiittelee. Risut saavat kyytiä, ja mitä sieltä löytyykään. Oli jo pimeä, ja hän vilkaisi taivaalle, joka oli täynnä revontulia. On se kakkonen, ja tuossahan on toinen. Pitäisi olla 21”, Ojalainen sanoo toiveikkaana. Se saattaa olla niin sanotun rauniopyykin eli kartoissa nelikulmalla merkityn pyykin keskikivi. Naapurin hakkuu oli tehty juuri oikeasta kohtaa. Tarvittaessa pyykki löytyy tien sisältä metallinilmaisimen avulla. Viiden eri mittauksen sijaintitiedot eroavat toisistaan muutamia millejä, suurin heitto on reilut kaksi senttiä. Tuomaisen ei tarvitse käydä neuvotteluja siitä, että metsää olisi hakattu hänen mailtaan. ”Ei, tämä on vain irtokivi, ei tässä mitään rajapyykkiä ole.” Ojalainen laskee sijaintia uudelleen hyödyntämällä jo löydettyjen pyykkien tarkkaa sijaintia. Siinähän se on! Tien alle jääneen rajapyykin lisäksi Tuomaisen pellonreunoilta on hukassa kaksi muutakin pyykkiä. Koska määräalan ostaja ei ollut paikalla, asia oli sitä myöten selvä. Maanomistajat Tuomainen ja Kopponen auttavat insinööri Ojalaista raivaamaan risukasaa kohdasta, jossa vanha rajapyykki mittauslaitteiston mukaan sijaitsee. Risujen alla on vain sammalta. Miehet kaivavat sammalta, ja lapio kolahtaa kiveen. Pellon toiselta reunalta miehet huomaavat pystyssä olevan kiven. Lisäksi se vastaanottaa sijaintitietoa eri puolilla Suomea sijaitsevilta gps-tukiasemilta. Löytyvätkö ne, vai joudutaanko käymään rajankäyntiä niistäkin. Tämän takia toimitukseen oli kutsuttu myös naapurikiinteistöjen omistajat. Ojalainen saapuu pyykin luo ja toteaa saman. Toimitukseen kutsutuista rajanaapureista Tuomainen ja naapurimetsiä omistava Jari Kopponen ovat toimitusinsinöörin apuna. Mutta aurinko on nyt aktiivinen, ja se saattaa vaikuttaa. MAANMITTAUSTOIMITUS Teräsharjasta on apua, kun etsitään maanmittareiden aikoinaan tekemiä merkintöjä sammaloituneesta kalliosta. Onko venäläisten gps-häirintä haitannut rajojen mittauksia. Silloin, kun vanhaa pyykkiä ei löydy ja joudutaan sopimaan uuden sijainnista, puhutaan rajankäynnistä. Se vastaanottaa sijaintietoja avaruudesta yhdysvaltalaisilta gps-satelliiteilta ja eurooppalaisilta Galileo-satelliiteilta. Todennäköisesti metsäkoneet ovat kaataneet sen
Omien metsiensä rajapyykkejä etsiessään Kopponen on käyttänyt Karttaselain-sovellusta. Onnistumisen riemua Miesten keskuudessa alkaa vallita epäusko, ja nälkäkin jo kurnii. Nyt ollaan suuren haasteen edessä. Mikään kivistä ei näytä rajapyykkikiveltä. Etsintöjä on seuraamassa Teuvo Happonen, joka kertoo paikallisten etsineen rajapyykkiä monet kerrat. Jos pyykkiä ei löydy, hän merkkaa maastossa punaisella aurauskepillä sen kohdan, jonka kännykkä ilmoittaa pyykin sijainniksi. Onhan siinä. Kun merkkiä katsoo kauempaa ja vähän sivusta, näkee selvästi, että kyseessä on ihmisen tekemä merkki, joka poikkeaa luonnon tekemästä kuvioinnista kallion pinnalla. Tuo kaari ainakin on aivan selvästi ihmisen tekemä”, Ojalainen toteaa. Mutta hei, onko tuossa selkeä, symmetrinen kaari. Kaari paljastuu ympyräksi. Mutta täyttä varmuutta ei ole. Löytyykö kalliomerkintä. Toimitusinsinöörin työ vaatii paitsi vankkaa ammattitaitoa ja tietotekniikan apua myös psykologista silmää. Auringon säteet muodostivat varjon numeroinnin kohdalle ja numerot näkyivät selvästi, vaikka päivällä niitä ei erottanut.” Kuulostaa kohtaukselta Indiana Jones -elokuvasta. Vielä kerran Ojalainen mittailee etäisyyksiä muihin, jo löydettyihin rajapyykkeihin, ja laitteisto osoittaa metrin verran sivummalle. Sammalta poistetaan varovasti pieni ala kerrallaan. Rajankäynnit ovat herkkiä asioita. Olisiko tämä rajapyykki. Mieleen tulee elokuvasankari Indiana Jones harjaamassa hiekkaa pois etsiessään hieroglyfejä, jotka johdattavat satumaisen aarteen äärelle. Nekin vastaavat hyvin tarkasti toisiaan. Näkyykö missään ihmisen tekemiä merkkejä. ”Ei tuo voi olla luonnon aiheuttamaa. ”Sitä on etsitty kissojen ja koirien kanssa, mutta ei sitä kerta kaikkiaan ole löytynyt.” Happosella on sellaista perimätietoa, että pyykki olisi merkattu kallioon. Kun Tuomaisen pellon rajapyykit on käyty läpi, siirrytään Kopposen kuusimetsään komean kallion juurelle. Huomio kiinnittyy kallioon. Eroosio on hieman häivyttänyt kaaren yläosaa. Sammalta poistetaan, mitään ei näy. On siinä! Harjataan lisää. Ja onko siinä vielä alaosassa kulmamerkintä. Miehiä hymyilyttää. Näkyykö numeroita tai symboleita. Vain erilaisia juovia, joita eroosio on tehnyt kallion pintaan. Toimitusinsinööri Pekka Ojalaisella on teräsharja, jolla hän poistaa multaa ja likaa kallion pinnasta. Pitäisikö luovuttaa. ”Sitten satuin vilkaisemaan kiveä iltaauringossa. Edellisistä etsinnöistä on yli kymmenen vuotta, ja sammal on kasvanut takaisin kallioon niihin kohtiin, joita edelliskerralla puhdistettiin pyykkimerkkiä etsittäessä. Jari Kopponen vertaa pyykin sijaintia kännykkänsä kertomaan sijaintiin. Siellä on punainen aurauskeppi kohdassa, josta pitäisi löytyä rajapyykki. Rajapyykki on löytynyt. Sammalta poistetaan varovasti pieni ala kerrallaan. 41 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521738-_6203119.indd 41 AR-20241118-521738-_6203119.indd 41 5.11.2024 11.36.46 5.11.2024 11.36.46. Entä tämä. ”Toden totta, löydettiin se.” Pekka Ojalainen muistelee vastaavaa kokemusta löytämisen riemusta, kun hän aikoinaan äitinsä mökkirannassa ei ensin millään löytänyt numerointia rajakiveksi arvelemastaan kivestä. Kallion pinta on rapautunut, mutta puhdistuksen jälkeen ympyrän kaari näkyy selkeästi, samoin kolmio ympyrän sisällä. Ensin kuitenkin tutkitaan kiviä
Metsä antoi elannon, marjoja, saunavih dat, pihkaa haavoihin, oksia koristelui hin, juhannuskoivut ja mahdollisuuden tutustua eläinten elämään. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Polku uuteen kotiin O len kotoisin napapiirin pohjois puolelta Lapista, pienestä syrjäisestä kylästä. Huomasin asian mustista papanoista. Eräänä päivänä aloitimme muutto matkamme uuteen kotiin, ja tietysti polkua pitkin. Tarpomiseni kuitenkin katkesi yllät täen. ANNELI LAHTINEN TAMPERE 42 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521762-_6203163.indd 42 AR-20241118-521762-_6203163.indd 42 5.11.2024 11.37.59 5.11.2024 11.37.59. Kun vilkaisin taakseni, näin äitini seuraavan askeleitani lypsyjakkaraa ja laskiämpäriä kantaen. Muuttopolkua pitkin olivat juosta jol kotelleet myös porot. Ponnistelin rungon ylitse. Sain auttaa muutossa. Uusi koti sijaitsi pienen metsikön toisella puolella, ja sinne johti polku. Kun saavuimme puiden takana pil kistävälle uudelle talolle, isä ilmestyi portaille kasvoillaan leveä hymy. Julkaisemme lukijoiden aarretarinoita vielä Aarteen joulukuun numerossa. En jaksanut kantamuksi neni ylittää puunrunkoa, ja äitini kiirehti apuun. Eteeni tuli este, puu oli kaatunut polun poikki. Jo lapsuudessani metsän paras aarre minulle olivat tutut polut. Toisessa kädessä mollamaija ja toises sa potta lähdin veljeni ja äitini kanssa metsäpolkua pitkin kohti uutta taloam me. OLLESSANI NELJÄ vuotta vanha elä määmme tuli iso muutos. Sitten minulle ojennettiin sekä potta että nuk ke, ja matka jatkui. Tiesin tarkasti, mihin ne johtivat. Asustelin varhaisimmat elinvuoteni Pikkupirtti nimeä kantaneessa mökissä. Isäni ja mo net apumiehet olivat rakentaneet meille kodin. Yksi rak kaimmista poluista oli oikopolku pihal tamme isolle tielle, jota pitkin kulkivat maitoauto, myymäläauto ja kouluautot. Kotiani ympäröi sankka metsä, metsän turvalli nen syli. Lapsuuden metsäpoluilla Tässä jälleen näytteitä Metsän parhaat aarteet -kirjoituskilpailumme komeasta saaliista. Pääsin isän vahvoille käsivarsille. Metsään ei menty, siellä oltiin. Uusi koti ja pihakoivu tervehtivät minua rakastavas ti, ja yhteinen tarinamme alkoi
Siitä tuli meidän talon nimi. Mäntymetsä on pysynyt paikallaan, maailman menossa se ei ole antanut periksi. Pienen tytön miettiväisin ilmein pohdin maailman menoa. Maailman menossa kaipaa pysyvyyttä K asvoin lapsuuteni maalla. Metsä kohosi ylväänä ja tyynenä rinnallani seisten, minua tukien. Mustikansininen suu paljasti minun osuneen marja-apajille. Keittiön ikkunasta avautui kangasmainen mäntymetsä. 43 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521762-_6203163.indd 43 AR-20241118-521762-_6203163.indd 43 5.11.2024 11.38.00 5.11.2024 11.38.00. 90-luvun alkupuolella männikkö kasvoi komeana. Nyt tuosta ajasta on kulunut jo yli 30 vuotta. Meillä oli punainen talo, ja löytyi vierestä se perunamaakin. Kahta rivakammin nousin silloin, kun tunsin muurahaisten nipistävän kämmenselästäni. Se oli vilkkaasti liikennöity polku, sillä se vilisi muurahaisia! Tulipa mäntymetsän sammalmaton päällä useampaan otteeseen istahdettua. Tulee vielä päivä, jolloin istahdan mättähälle miettimään maailman menoa. Huomaan ikkunasta katsoessani, kuinka puiden kasvu on luonut taas uudennäköisen kehyksen tutulle kotimaisemalle. Metsäalalla työskentelevä isäni tuumasi usein sitä ihaillessaan, että menee vielä vuosia, ennen kuin metsälle tarvitsee tehdä mitään. Neljävuotiaan puhina kuului ja näkyi varmasti kauas, mutta mäntymetsän vakaat seinämät antoivat minun ymmärtää, että puhina jäisi minun ja metsän väliseksi. Mäntymetsä ympäröi punaista taloamme. Toivon mukaan liikkeelle lähtö luonnistuu rauhallisemmin kuin neljävuotiaana. Pysyvyyttä jos mitä tässä kaipaakin. Eleeni ja liikkeeni olivat päättäväiset kuin Siiri Angerkoskella Justiinan roolissa: hameen helmat polvitaipeiden kohdalta hulmuten suuntasin suorinta tietä kotia kohti. Pakkohan siitä oli kahmaista koko kouralla marjoja suuhun, olivat ne kypsiä tai eivät. Opin jo pienenä tyttönä kulkemaan siellä. MINNA HUUSKO OULU Neljä vuotiaan puhina kuului ja näkyi varmasti kauas. Metsää on hoidettu harventamalla myrskytuhoja ja karsimalla oksia rungoista. Isäni oli kuullut radiosta Mäntyharju-nimisen laulun. Tuolloin sen kasvua saatiin vain ihailla. NOUSIN MÄTTÄHÄLTÄ ylös vasta sitten, kun maailman asiat oli saatu raiteilleen. Usein tilanteen vakavuutta tuki vieressä viipottava mustikanvarpu. Metsän läpi meni polku suoraan mummolaan
Teksti TEPPO KUITTINEN | Kuvat PETRI JAUHIAINEN 44 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521737-_6203164.indd 44 AR-20241118-521737-_6203164.indd 44 5.11.2024 11.38.37 5.11.2024 11.38.37. METSÄTUHOT Tuhotietoja avaruudesta Ensi kesänä on starttaamassa Metsäkeskuksen palvelu, jossa metsänomistaja saa varoituksen metsänsä pystyyn kuolleista puista
Satelliittikuvissa kuolleet puut näyttävät harmailta, mutta metsässä on myös muita harmaita kohtia. Tarkkuus riittää yksittäisen kuolleen puun paikantamiseen. Rikospaikkatutkintaa Leppävirran Timolassa metsänomistaja Markus Pulkkisen kuusikossa Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Lauri Haataja esittelee kännykästään satelliittikuvaa, johon tietokoneohjelma on merkinnyt kuolleet puut. Tietokone koulunpenkillä Itä-Suomen yliopiston seurantatutkimuksen mukaan tuhojen riittävän varhaisella havaitsemisella voidaan hillitä kirjanpainajakuoriaisen aiheuttamia puustotuhoja. Metsäkeskuksen Lauri Haataja irrottaa puukolla kaarnaa. Tiedot tuhoista perustuvat satelliittikuviin, joista tietokoneohjelma on havainnut kuolleet puut. Harmaa väri erottuu vihreästä massasta avaruuteen asti. Pilottivaiheessa tuhoja havainnoidaan noin 3 000 neliökilometrin pinta-alalta. Tietokoneohjelma on koulutettu löytämään juuri tietyn sävyiset harmaat kuvapikselit, jotka paljastavat kuolleen tai heikossa kunnossa olevan puun. Metsäkeskus ostaa kahdelta yritykseltä alihankintana palvelun, jossa tietokoneohjelma etsii tarkoista satelliittikuvista yksit täisiä kuolleita puita. Tarkimpien käytössä olevien satelliittikuvien pikseli vastaa metsässä 0,5 x 0,5 metrin alaa. Kuollut kuusi on helppo havaita yläilmoista. Kuluneen kesän aikana Metsäkeskus keräsi drooneilla ja maastossa tietoa, jota käytettiin opetusja vertailuaineistona parantamaan tietokoneen tulosten tarkkuutta. Tuhohavainnointipalvelu on parhaillaan pilottivaiheessa Kaakkoisja Keski-Suomessa sekä Eteläja Pohjois-Savossa. Siinä vaiheessa, kun kaarna irtoilee puusta, tukit eivät enää kelpaa sahalle. 45 Aarre 10/2024 METSÄ Aarre 10/2024 AR-20241118-521737-_6203164.indd 45 AR-20241118-521737-_6203164.indd 45 5.11.2024 11.38.41 5.11.2024 11.38.41. Tuhot jäävät lievemmiksi, mikäli hyönteisten alkava joukkoesiintymä pystytään tukahduttamaan jo varhain. omistaja pystyi havaitsemaan alkavan hyönteis tuhon ja reagoimaan siihen. Satelliittihavainnoinnin avulla mahdollisia metsätuhoja voidaan havaita jo varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ne ehtivät levitä laajemmiksi. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan myös taloudelliset menetykset ovat sitä pienempiä, mitä nopeammin metsänTietokoneohjelma löytää yksittäiset harmaat tuhopuut tarkoista satelliittikuvista ja piirtää viivan puiden ympärille. S uomen metsäkeskuksen tavoitteena on ensi kesästä alkaen lähettää metsänomistajille sähköposti tai tekstiviesti, jossa kerrotaan, että vastaanottajan metsässä on huolestuttavan paljon kuolleita puita. Tämä kuva on otettu droonilla. Kirjanpainajatuhossa arvokkaat tukkirungot voivat muuttua 4–8 viikossa energiapuuksi. Kuolleesta puusta on irronnut jo aiemmin runsaasti kaarnaa
”Ajattelin, että kuinka paljon niitä tuhoja oikein on. ”Pienemmät ovat todennäköisesti kuusen tähtikirjaajan reikiä, isommat kirjanpaina jien tekemiä.” Kesällä kirjanpainajan iskeymän voisi tunnistaa tummasta purusta, mutta nyt syyssateet ovat huuhtoneet mahdolliset pu rut pois kaarnalta ja puun juurelta. Kuusivaltai sissa metsissä kasvatettavien puiden elävän latvuksen osuuden tulisi säilyä vähin tään 60 prosenttina puiden pituudesta. Haataja kertoo, että Leppävirralla on sen verran laajalti tuhoja, että on mahdotonta sanoa, kenen metsistä hyönteiset ovat milloinkin tulleet. Haataja nostaa sen puukon terälle tarkasteltavaksi. ”Sanoisin, että tämän metsän osalta riittää seu ranta, tuleeko tulevina ke sinä lisää tuhoja”, Metsä keskuksen Haataja arvioi. Isäukko aikoinaan räjäytti kalliota niin, että suo saatiin kuivatettua kuusimetsäksi.” Pulkkisen onneksi metsästä löytyy vain yksittäisiä kuolleita puita, ei laajempia tuhoalueita. Metsänomistaja Pulkkisen luvalla Haataja irrottaa puukolla kaarnaa. Markus Pulkkinen on linjaauto ja taksi alan yrittäjä, jolta onnistuvat myös hankin tahakkuut. Tarkkailua tulevina kesinä Tuomio on selvä: Markus Pulkkisen metsäs sä on sekä kirjanpainajan että kuusentähti kirjaajan tuhoja. ”Jos ensi kesänä kuolleiden puiden vierei siin puihin ilmestyy merkkejä hyönteistu hoista, silloin olisi syytä poistaa vahingoit tuneet puut”, Haataja sanoo. Kuusen tähti kirjaaja tekee hieman tähtimäistä kuviota. Toiset niistä ovat halkaisijaltaan noin millimetrin, toiset parin kolmen millin kokoisia. ”Kyllä siinä kävi jo mielessä, onko edessä pikainen päätehakkuu.” Päätehakkuu olisi taloudellisesti melkoinen isku, sillä harvennuksen jäljiltä metsä on parhaassa arvokasvuvaiheessa, jossa kuuset paksuuntuvat kunnon tukkipuiksi. ja vedenpinta ojissa laski 30 senttimetrillä. ”Aina, kun tulee kuolleen puun luo, ky seessä on kuin rikospaikkatutkinta. Pulkkinen pohtii, minkälainen vastuu hä nellä olisi siitä, jos myös naapurin metsässä on hyönteistuhoja. Kuolleet puut ovat ajouran ja pienten luontaisten auk kojen reunoilla, jossa ne ovat saaneet muita puita suuremman valosokin har vennuksen jälkeen. Kutistunut latvus ja jäljelle jääneiden kuusien saama valosokki ovat heikentäneet puustoa ja altistaneet sen hyönteistuhoille. Markus Pulkkinen pohtii myös veden pinnan laskun merkitystä. Kirjanpainaja jättää jälkeensä yhden ison, suoran onkalon, niin sanotun emo käytävän, josta haarautuu molemmille sivuille toukka käytäviä. ”Selvästi liian myöhään tuli tehtyä har vennus”, Pulkkinen myöntää. Pulkkisen metsässä teh tiin viisi vuotta sitten har vennus – turhan myöhään, minkä huomaa jäljelle jää neiden kuusien kutistuneis ta latvuksista. Kaarnan alla näkyy sekä kuusentähti kirjaajan että kirjanpainajan jälkiä. Normaalisti kirjanpainaja ja kuusentäh tikirjaaja eivät pysty tuhoamaan tervettä puuta, vaan puu voi pihkaa erittämällä puo lustautua suuriakin hyön teisparvia vastaan. Olin kyllä huomannut, että met sässä on muutama kuivunut puu”, metsänsä vieressä asuva Pulkkinen sanoo. Nämä nyt pystyyn kuolleet puut eivät enää kiinnosta kirjanpainajia tai kuusen tähtikirjaajia, vaan ne toimivat jatkossa muiden hyönteisten kotina. Koteja luontaisille vihollisille Metsänomistaja ehti jo pelätä pahinta, kun Haataja soitti hänelle ja kertoi satelliitti kuvien avulla löytyneistä tuhoista. ”Tämä metsä on perustettu entiselle suol le. Täytyy etsiä todisteita siitä, mikä puun on surman nut”, Haataja toteaa. Lauri Haataja näyttää metsänomistaja Markus Pulkkiselle kaarnasta löytyviä merkkejä tuhohyönteisistä. Harvennus hakkuiden aikaan korjattiin tukkeutunut tierumpu, jolloin metsän kuivatus tehostui Kuolleet kuuset ovat saaneet muita suuremman valosokin. Siinä on pieniä reikiä. Käytävät estävät nestevirtauksen puun nila kerroksessa, mikä kuivattaa puun. Pystyyn kuolleesta kuusesta tutkimme ensin kaarnaa. Kierrämme metsässä perehtymässä tuho jen syihin. Se irtoaa helposti, mikä jo itsessään on merkki hyönteistuhosta. Kokemusta hänellä on muun muassa myrskyn jälkeisistä hakkuista. ”Kuollut puu kannattaa jättää metsään jo senkin takia, että siinä voi asua esimerkiksi muurahaiskuoriaisia, jotka ovat kirjan painajan luontaisia vihollisia”, Lauri Haataja muistuttaa. Hän muistuttaa, että päätös jatkotoimista on aina metsänomista jalla lukuun ottamatta metsätuholain mu kaisia velvoitteita. Yhdestä isosta onkalosta löytyy jähmet tynyt emokirjanpainaja. Vesitalouden muutokset vaikuttavat metsän hyvinvointiin ja sen myötä puiden kykyyn torjua tuhohyönteisiä. METSÄTUHOT 46 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521737-_6203164.indd 46 AR-20241118-521737-_6203164.indd 46 5.11.2024 11.38.44 5.11.2024 11.38.44. Myös kuusentähti kirjaaja tekee emo ja toukkakäytäviä
Kuusentähtikirjaaja jättää hieman tähtimäisen kuvion. Metsään.fipalvelusta met sänomistajat voivat hakea myös metsäammattilaisia avuksi tuhoti lanteen arviointiin ja jatkotoimien suunnitteluun. Viesteissä kehotetaan, että met sänomistaja kävisi itse tai pyytäisi metsäammattilaista käymään arvioi massa tilanteen metsässä. Tarkat satelliittikuvat maksavat, samoin satelliittikuvien analysointi. ”Voimme yhdistää myös mui ta tietoja tietokannastamme ja katsoa esimerkiksi, onko tuhou tuneiden puiden vieressä tehty hil jattain päätehakkuu. Hyönteistuhoille kuusikon voi al tistaa myös liian karu kasvupaikka. Kirjanpainajat kuriin Havainnot kuolleista puista tulevat myös karttatasoksi Metsäkeskuk sen Metsään.fipalveluun. Sa malla olemme saaneet hyödyllistä palautetta siitä, kuinka metsän omistajille tulisi kertoa tuhoista.” Ensi kesänä starttaavan palvelun viesteissä ei anneta tarkkoja toimin taohjeita tuhojen pysäyttämiseen, vaan ne toimivat lähinnä herättelynä. Haatajan mukaan ajatuksena on laatia portaittainen luokittelu, jotta ilmoituksen saava metsänomistaja voi arvioida, kuinka vakavasta tu hosta on kyse. Satelliittikuvien avulla Metsäkeskus voi yhdistää havaitut metsätuhot metsän perustietoihin. ”Nyt pilottivaiheessa olemme soittaneet metsänomistajille, kertoneet havainnoista ja käyneet yhdessä tutustumassa niihin. Analysoitavien alueiden valinnassa voimme hyödyntää esimerkiksi aiempien vuosien met sänkäyttöilmoituksia hyönteistuho hakkuista.” 47 Aarre 10/2024 METSÄ Aarre 10/2024 AR-20241118-521737-_6203164.indd 47 AR-20241118-521737-_6203164.indd 47 5.11.2024 11.38.48 5.11.2024 11.38.48. Metsäkeskuksen palvelun haasteena on rahoitus. Yksittäiset kuolleet kuuset eivät välttämättä tarkoita sitä, että koko kuusikko pitäisi hakata. Tällöin kirjan painajatuho on todennäköisempi”, Haataja sanoo. Kirjanpainajat ovat vakava uhka varttuneelle kuu simetsälle. Palvelus ta metsänomistajat näkevät omissa metsissään olevat kuolleet puut ja mahdolliset metsätuhojen alut. ”Ilmoituskynnys on tarkoitus pitää matalana, mutta turhia huo lenaiheita halutaan välttää”, pro jektipäällikkö Lauri Haataja toteaa. ”Jos vaikkapa koivikossa on yksi kuollut kuusi, ilmoitusta ei lähetetä.” Kirjanpainaja ei tee tuhoja koi vuille, joten ilmoitus aiheuttaisi vain turhaa huolta koivikon omis tajalle. ”Voisimme vuosittain valita tiet tyjä alueita, joista etsitään tuhoutu neet puut. Kirjanpainaja tekee suoran emokäytävän, josta haarautuu toukkakäytäviä. Jos kyseessä on varttunut kuu sikko, ilmoitus kannattaa ehdotto masti lähettää. Viesti herättelee tarkastuskäyntiin M etsäkeskuksessa pohdi taan parhaillaan, milloin metsänomistajalle tulee lähettää ilmoitus kuolleista puista ja milloin ei. Uudesta palvelusta uskotaan ole van hyötyä erityisesti etämetsän omistajille, joilla ei ole aikaa ja mahdollisuutta tarkkailla säännöl lisesti metsiään. Metsäkeskuksen tavoitteena on rajata erityisesti kirjanpainajan aiheuttamia tuhoja. Haataja merkitsee tuhopuut sinisellä kuitunauhalla, jotta mahdollisten lisätuhojen seuranta on helpompaa ensi kesänä
48 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521754-_6203177.indd 48 AR-20241118-521754-_6203177.indd 48 5.11.2024 11.39.13 5.11.2024 11.39.13. JARNO MELA 12 kysymystä tuuli voima hankkeista Uutta tuulivoimakapasiteettia rakennetaan Suomessa jopa satojen voimaloiden vuosivauhdilla. Vuokramalli tarjoaa joustavuutta tilanteisiin, joissa hanke myydään eteenpäin. Tuulivoimahankkeet jakavat asukkaiden mielipiteitä. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on arvioinut, että vuonna 2027 kapasiteettia olisi 11 000 MW. Hankekehittäjät suosivat vuokrasopimuksia sen sijaan, että ne ostaisivat maata, sillä tuulivoimahankkeiden kehityskaari voi kestää useita vuosia. Ollila: Vuoden 2023 lopussa tuulivoimaloiden kapasiteetti oli lähes 7 000 megawattia. Maanosto-optiot ovat harvinaisia, eivätkä ne yleensä ole suositeltavia epäselvien sopimusehtojen vuoksi. Lähivuosina tuulivoimaloita rakennetaan vielä paljolti maalle. Jos metsänomistajan maalle rakennetaan useita voimaloita, vuokratulot kasvavat vastaavasti, jolloin kokonaistuotto voi moninkertaistua. Esimerkiksi Tanskassa tuulivoimaloita oli vuoden 2023 lopulla 138 kappaletta tuhatta neliökilometriä kohden. Tänä vuonna uutta kapasiteettia rakentuu noin 1 000 MW ja vuonna 2025 noin 1 500 MW. Kainulainen: Vuokratulot voivat olla merkittäviä. Lähtökohtaisesti täällä on tilaa uuden kapasiteetin rakentamiseen. 6 Millaisia ovat hankkeiden sopimusmallit, ja millaisista asioista niissä sovitaan. Yksittäisen tuulivoimalan kohdalla puhutaan vuosittain kymmenistä tuhansista euroista. Ollila: Energiateollisuuden vision mukaan vuonna 2040 Suomessa voisi olla 7 500 tuulivoimalaa, mikä tarkoittaa 20:tä tuulivoimalaa tuhatta neliökilometriä kohden. Tämän vuosikymmenen loppuun mennessä tuulivoima TIETOISKU Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat VM-ARKISTO saattaa nousta Suomen merkittävimmäksi sähköntuottajaksi ja ohittaa ydinvoiman. 3 Minkä verran uusia tuulivoimaloita Suomeen mahtuu ja rakennetaanko ne maalle vai merelle. 4 Millä tavoin metsän omistaja hyötyy siitä, jos hänen maalleen rakennetaan tuulivoimala. 2 Mikä on niiden yhteinen energian tuotantokapasiteetti. Arvioin, että ensi vuoden lopussa tuulivoimaloiden määrä voi ylittää kahden tuhannen voimalan rajan. 5 Miten merkittävästä taloudellisesta hyödystä on kyse. Millaisia seikkoja metsänomistajan on hyvä ottaa huomioon sopimusneuvottelujen yhteydessä. Edunvalvontajohtaja Matias Ollila, Suomen uusiutuvat ry: Vuoden 2023 lopussa Suomessa oli 1 601 tuulivoimalaa, ja vuosien 2024–2025 aikana valmistuu muutama sata lisää. Monet vastustavat tuulivoimalan tuloa takapihalleen. Energia-asiantuntija Anssi Kainulainen, MTK: Tuulivoiman hankekehittäjä maksaa metsänomistajalle vuokratuloa maankäytöstä. Kainulainen: TuulivoimaPuhutaan kymmenien tuhansien eurojen vuosi vuokrista. Tuulivoimasta saatava vuokratulo on tavallisesti huomattavasti suurempi kuin alueen metsätaloudesta saatava tuotto. Merituulivoima alkaa suuremmissa määrin toteutua vasta 2030-luvulla. 1 Minkä verran Suomessa on tällä hetkellä tuuli voimaloita. Tämä johtuu siitä, että hankkeiden suunnitteluun kuluu useita vuosia, jopa kymmenen vuotta
Sopimus tuulivoimahank keesta vaikuttaa metsänomista jan päätösvaltaan ensisijaisesti hallintaoikeuden siirtymisen kautta. 8 Miten metsän omistaja voi varmis tua siitä, että hanke etenee sujuvasti. Kainulainen: Tuulivoimalahank keen vaikutus tilan arvoon riip puu useista tekijöistä. Niiden selvit täminen etukäteen on tärkeää, jotta vältytään mahdollisilta takaisinperinnöiltä tai muilta ennakoimattomilta ongelmilta. Yleensä tämä vastuu jää vuokralaiselle. Sopimus ehdoissa voi olla jonkin verran vaihtelua, mutta esimerkiksi indeksiehdot ovat vakiintuneet ja käytännössä aina mukana. Kun hanke on luvitettu, tilan arvo yleensä kas vaa. Tuulivoimaloiden rakennus paikat muuttuvat rakennus maaksi, ja niille määrä tään kiinteistövero. Sopimukset kattavat myös hankekehitysajan menettelyt eli sen ajan, joka kuluu ennen kuin tuulipuisto saadaan tuotantoon. Luvitettu tuulivoimalahanke voi myös rajoittaa tilan käyttö mahdollisuuksia. On tärkeä sopia, kuka kiinteistöveron maksaa. JOHANNES TERVO hankkeiden sopimusmallit ovat laajoja ja yksityiskohtaisia, jopa 15–20 sivun kokonaisuuksia. On olennaista varmis taa, että näillä tahoilla on riittä vä kyky ja resurssit viedä hanke läpi tuottavasti. Pelkkä sopimuksen laatiminen ei välttämättä nosta tilan arvoa varsinkaan, jos hanke ei kos kaan toteudu. 49 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521754-_6203177.indd 49 AR-20241118-521754-_6203177.indd 49 5.11.2024 11.39.16 5.11.2024 11.39.16. Tietyt maa ja metsä talouden valtion tuet on sidottu hallintaoikeuteen. Kun tuotanto on alkanut, tilan arvo voidaan määrittää diskonttaamalla vuokratoimin nasta tulevaisuudessa saatavat tulot nykyhetkeen. Esimerkiksi pysyvän asutuksen rakentami nen hankealueen läheisyyteen voi olla mahdotonta. Tästä syystä on järkevää, että maanomistajat keskustelevat keskenään ja muodostavat neuvottelukun nan, joka vie asioita eteenpäin heidän yhteiseksi hyödykseen. On hyvä varmistaa, että asiantuntijalla on aiempaa koke musta tällaisista sopimuksista. Lisäksi sovitaan ennallistamis vakuuksista eli siitä, millaiseen kuntoon alue palautetaan hank keen päätyttyä sekä ennallista miseen liittyvistä menettelyistä ja rahoituksesta. Hankealueesta suurin osa pysyy metsämaana. Kainulainen: Ensin on tärkeää selvittää, kenen kanssa sopimus tehdään ja keitä toimijoita on taustalla. Mallipohja löytyy järjestön jäsensivuilta. Hanke ei voi edetä ilman, että hallintaoikeus ra kennettavaan osaan tilasta on järjestetty. Tällaiset vaikutukset on hyvä ottaa huo mioon sopimusneuvotteluissa. Kokemukset ovat osoittaneet, että tausta toimijoilla ei aina ole riittävää Apuna mallisopimus Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry tarjoaa jäsenilleen esimerkki pohjan tuulivoimavuokrasopimuksiin. Tuulivoimahankkeet vaativat maan vuokraamista usealta eri maanomistajalta, jotta voidaan luoda yhtenäinen ja toimiva kokonaisuus. Koska sopimukset ovat moni mutkaisia ja pitkäaikaisia, on suositeltavaa käyttää apuna asiantuntijaa kuten tuulivoima hankkeisiin erikoistunutta juristia. 7 Miten tuulivoimala hanke vaikuttaa tilan arvoon ja metsän omistajan oikeuksiin ja päätösvaltaan oman maansa suhteen. Niissä määritellään vuokrasopi muksen ehdot sekä korvaukset tuotantoajalle. Sopimuksessa sovitaan myös siitä, että metsänomistajan normaalia oikeutta hyödyntää maata, kuten metsätalouden harjoittamista, metsästystä ja maaainesten ottamista, ei hei kennetä. Voimaloi den rakennuspaikat muuttuvat rakennusmaaksi, ja niille mää rätään kiinteistövero. Keskeistä on se, missä vaiheessa hanke alkaa vaikuttaa tilan arvoon. Korvaukset perustuvat yleensä tuotannon määrään, mutta niihin sisältyy myös minimikorvaus, joka määräytyy yleensä tuotantoka pasiteetin mukaan
On tärkeää, että sopi mus ei jää vain paperille, vaan sen on oltava rakenteeltaan sellainen, että se tukee hankkeen kehitystä ja to teutusta. Olemme myös mukana Suomen metsäkeskuksen Metsätalous ja tuulivoima -hankkeessa, jossa etsitään keinoja hyödyntää voimalinjojen alle jääviä maa-alueita.” kapasiteettia hankkeen toteut tamiseen. JOUNI PORSANGER Ongelmana johtoalueet T uulipuistoa varten maata ei voida lunastaa maanomistajalta lunastusmenettelyllä, mutta voimajohtoaluetta varten voidaan. Kainulainen: Julkisuudessa on keskusteltu laajasti siitä, voisiko maanomistaja joutua maksumieheksi ennallistami sessa, mikäli vuokralainen tekee konkurssin. Jos yksi saa merkittävän vuokratulon ja toinen joutuu tyytymään lunastuslain riittämättömään korvaukseen, varmaa on, että naapuruussuhteet ovat koetuksella.” Matias Ollilan mukaan Suomen uusiutuvat ry:lle on tärkeää, että tuulivoimahankkeissa toimitaan hyvässä yhteistyössä metsänomistajien kanssa. Ennallistamisen osalta voidaan ensin selvittää, onko alue hyö dynnettävissä jatkossakin tuu livoiman tuotantoon. Tämä vaatii selkeitä eh toja ja menettely jä, jotta osapuolet tietävät vastuun sa ja oikeutensa. Tuulivoimalat ovat täysin kierrätettävissä, ja niiden osille on olemassa jälkimarkkinat. 9 Mikä on kilpailu tuksen merkitys tuulipuisto hankkeissa. ”Lunastuslain korvausperusteiden uudistus on vireillä, emmekä vastusta ehdotettua korotusta. Sopimus ehtoineen siirtyy tilan seuraavalle omistajalle. Kun maanomistajat neuvottelevat johdonmukaisesti ja keskite tysti, heidän neuvotteluvoiman sa kasvaa. 10 Miten tulisi ottaa huomioon tuulivoima hankkeiden yli suku polvisuus. ”Ongelma on merkittävä, ja se on noteerattu myös hallitusohjelmassa”, MTK:n Anssi Kainulainen toteaa. Ollila: Tuulivoimalan tekninen käyttöikä on noin 35 vuotta. 50 Aarre 10/2024 METSÄ AR-20241118-521754-_6203177.indd 50 AR-20241118-521754-_6203177.indd 50 5.11.2024 11.39.18 5.11.2024 11.39.18. Sopimuksiin on syytä suhtautua vakavasti, sillä ne siirtyvät ehtoineen tilan seu raavalle omistajalle. Mikäli ei ole, alue metsitetään. ”Lunastuslain sallima yleinen korvaus on mitätön, ja haitan kärsijöitä on paljon. Purkamisesta vastaa tuulivoi malan omistaja, ja vuokrasopi muksessa määritellään selkeät vastuut ja velvoitteet purkami sen osalta. Kainulainen: Suurin riski liittyy siihen, ettei ota asioista selvää etukäteen. Nykyisenä maan tapana on se, että sopimuksissa on purku vakuus vahvistamassa luotta musta siihen, että omistaja kan taa vastuunsa voimalan käytön päättyessä. Sähkön siirtolinjoihin liittyviä kysymyksiä ei ratkaista parhaillaan loppusuoralla olevassa lunastuslain uudistuksessa. 12 Miten tuuli voimalan purkaminen ja maaalueen ennallis taminen otetaan huomioon vuokra sopimuksissa. Tieto on valtaa myös tuulivoimahankkeissa. Suomessa tuulivoimaloita on purettu joitakin kymmeniä. Sopimuksen rakentamisessa on otettava huomioon, että se on käytännössä toimiva ja mahdollistaa hankkeen etene misen. Kainulainen: Kilpailutuksella on merkittävä ja kasvava rooli, ja parhaat tuulivoimalahank keet ovat kilpailutettuja. Kainulainen: Tuulivoimala hankkeissa kyse on 30–40 vuoden sopimuksista, ja tavallista on, että hanke ei päättyessään ole enää samojen maanomistajien ja vuokralais ten käsissä, jotka sopimuksen allekirjoittivat. Suositeltavaa on sopia va kuuksista, jotka ovat vuokralai sen mahdollisessa konkurssi tilanteessakin vuokranantajan käytettävissä. Tilannetta ei olla vielä oikeudessa koeponnistettu, eikä sitä kannata pyrkiä koepon nistamaan. Keskitetty lähestymistapa mahdollistaa paremman aseman hankkeiden kilpailutuksessa, jolloin maanomistajat voivat saada parempia sopimusehtoja ja valita luotettavimmat hanke kehittäjät. Sähkön siirtolinjaa varten luovutetusta alueesta tai pysyvästä käyttöoikeudesta maksettu kertakorvaus verotetaan luovutusvoittona, joka on osittain verovapaa. TIETOISKU Verovinkki Tuulivoimayhtiön maanomistajalle maksama vuokratulo, voimalan tuoton perusteella maksettu korvaus sekä ympäristön maanomistajille maksetut vaikutus aluekorvaukset katsotaan maatalouden tuloksi, ja ne ilmoitetaan 2Tlomakkeella. Johtoalueiden maanomistajat ovat tuulivoimahankkeissa selvästi heikommassa asemassa kuin ne, joiden maalle voimala pystytetään. 11 Millaisia riskejä tuulivoima hankkeisiin liittyy metsänomistajan näkö kulmasta
Varusta kuori kirje posti merkillä. Aarre-lehden kestotilaaja . Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Vastaa oheiseen lukija kyselyyn 15.12.2024 mennessä. Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Tilaajan perheenjäsen . Kirjassa tutustutaan perinteisiin suomalaisiin käsityötaitoihin ja niiden ylläpitäjiin. Olen . Vastasi odotuksiani . Osallistut samalla Tulta ja tervaa -kirjan arvontaan. Varusta kuori kirjepostimerkillä. . Yhden palkinnon arvo on 25 euroa. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. 020 413 2277 (ark. Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. Aarre 10 / 2024 Mikä juttu kiinnos ti sinua. Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä Tulta ja tervaa -kirjaa (Viestimedia 2022). 1. VIIME VOITTAJAT Aarre 8/24:n kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Romanssit rikkoivat kämppälakia. Kerro, mikä on lehden paras juttu. Löydät kirjasta myös ohjeita ja vinkkejä männyn, koivun ja pajun hyödyntämiseen käsitöissä ja keittiössä. Kiitokset kaikille vastaajille! 51 Aarre 10/2024 VAKIOT AR-20241118-521756-_6203359.indd 51 AR-20241118-521756-_6203359.indd 51 5.11.2024 12.14.49 5.11.2024 12.14.49. Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. 8–21). Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tulta ja tervaa kirjan voittivat arvonnassa Martti Ahonen, Virrat, Pekka Kallio-Könnö, Hyyppä, Nina Koivuniemi, Vähä kyrö, ja Jukka Mentula, Vantaa. Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7. Muu lukija 2
Hän tallensi mieskaksikon toimet päivä kirjaansa: ”Ne asettivat sen kuusenhavu jen päälle, lankesivat kumpikin omalla puolella polvilleen ja hatuttomin päin lukivat rukouksiaan ja kiitosuhriaan metsän emännälle”, kuvailee kirjaus Heikki Lehikoisen teoksessa metsäs tyksen kulttuurihistoriasta. ”Pyyntikulttuurin ja vielä agraarikauden ihmisistä tuntui luonnolliselta, että on olemassa tahoja, joilta saalisonnea piti pyytää”, selittää Perttu Matero, Suo men metsästysmuseon intendentti. Metsän lepyttämiseen liittyi ajatus, että metsän eläi met ovat metsänhaltijoiden omaisuutta, heidän kar jaansa. Haltijoita oli lepyteltävä sekä ennen jahtia että sen jälkeen kuten edellä mainitut ketun pyydystäjät tekivät. Nyrckesniminen jumala puolestaan antoi ”oraut” eli oravat, ja Hittavan lahjoitti jänikset, ”Jenexet Pensast”. Karhunpyytäjät puolestaan puhuttelivat Hongotarta ja saukonmetsästäjät Juoletarta. Riista an tautui omasta tahdostaan pyydystettäväksi, kunhan 52 Aarre 10/2024 JUURET AR-20241118-521734-_6203229.indd 52 AR-20241118-521734-_6203229.indd 52 5.11.2024 11.40.27 5.11.2024 11.40.27. Kenties Gottlundin tapaamat ketunmetsästäjät kohdistivat osan rukouksistaan Käreittärelle, kettujen emuulle. Siksi metsästäjien tuli noudattaa tiettyjä sääntöjä ja antaa esikoisantimia”, Ilmar Talve kirjoittaa kan sankulttuurista. Pydhyzet ja metzeleiset tarkoittivat riistaeläimiä. Agricolan mukaan hämäläisten Tapio soi ”Metzest Pydhyzet” ja karjalaisten Hiisi ”Metzeleist voiton”, Risto Pulkkinen kertoo teoksessa Suomalainen kansanus ko. ”Metsänhaltijat hallitsivat metsää ja sen eläimiä. Karhun kallo oksaan Haltijoiden suopeus ei yksin riittänyt. Eläinten uskottiin ajattelevan, tuntevan ja tahtovan ihmisen lailla, Risto Pulkkinen kirjoittaa. JUURET Teksti TUIJA MANNERI | Kuvitus AINO SAARIKIVI Kuuleeko kantaäiti. LEPY METSÄ, ANNA SAALIS Riistaeläimet kuuluvat metsänhaltijoille ja kateellinen naapuri voi pilata pyyntionnen, ajateltiin entisaikoina. Siksi tarvittiin taikoja, lahjoja ja juhlavia menoja. ”Monella eläinlajilla oli oma haltija tai haltijatar, emuu, ikään kuin eläinsuvun kantaäiti, jolta saalista anottiin”, Matero kertoo. Ne kuuluivat esimerkiksi Tapiolle tai Hiidelle, jotka Mikael Agricola 1550luvulla listasi suomalais ten epäjumalien luetteloon. E rämiehet saivat Puumalassa saa liikseen ketun. Myös saalis eläimen oli itse suostuttava henkensä viemiseen. Oli vuosi 1815, ja kaatoa todistamaan osui Carl Axel Gottlund. Samoja voimia oli muistettava myös kiitoksin, kun saalista saatiin. Metsän emäntä Mielikki oli yksi metsänhaltijoista, joita eräilijät kunnioittivat, kenties pelkäsivätkin
Tiheäoksaisen kuusen oksille muotoiltiin sammaleista pöytä, jonka päälle lintu ase teltiin. Aina ei kuitenkaan tarvittu juhlavaa pöytää. Riistan li ha merkitsi ravintoa ja riistaeläinten turkikset rahaa. ”Välillä riitti, kun kolmen polun risteyksessä tiputti ensimmäisen saaliseläimen verta haltijalle. Muura haiskeotkin kävivät lahjontapaikoiksi”, Lehikoinen kirjoittaa. Se on ensim mäinen metsän kanssa syönti, ja sitte saapi lintuja.” Hämeessä lintuonnea tavoiteltiin ampumalla korpi harakka eli närhi. Myös eläinten luita oli käsiteltävä huolella, jotta saaliin sielu saattoi syntyä uudelleen. ”Ansalla pyydystettyjä eläimiä ei saa syödä veitsel lä, ei ainakaan metsämiehen veitsellä”, Leea Virtanen kirjoittaa kansanperinteestä. Siten mesikämmen pääsi parhaiten taivaskotiinsa – palatakseen taas maan päälle. Kirjassaan Heikki Lehikoinen kertoo PohjoisKarja lasta muistiin merkityn taian, jossa linnustajan pitää etsiä Tapion pöytä ja keittää retken ensimmäinen lin tusaalis höyhenineen päivineen. Eräalueille muodostui myös tiet tyjä kohteita, joissa taiat ja riitit mieluiten tehtiin. ”Sitte viedään Tapion pöydälle se ateria ja maistel laan ja syödään ensiksi itse, jäännös jätetään siihen ja annetaan olla siinä kolme vuorokautta. ”Tyypillinen paikka oli niin sanottu Tapion pöytä puu, matala ja tasalatvainen kuusi tai mänty. Tai annettiin vaikkapa rahaa, tupakkaa tai ruokaa.” Lahjoilla haluttiin pitää haltija hyvällä mielellä ja korvata sille sen menettämät eläimet. ”Palvontapaikkoja sovellettiin sen mukaan, missä kukin pyyntiä harjoitti”, museointendentti Matero arvelee. Sen juurella sanottiin loitsut ja sinne jätettiin uhrilahja, esimerkiksi vuoltiin pehmeää metallia. Tapion pöydän ääreen Yliluonnollisia voimia saattoi kohdata ja lähestyä kaikissa metsissä. Tulen ja öylätin voimalla Tavalliselle kansalle metsästys oli arkinen välttämät tömyys 1800luvun alkupuoliskolle saakka. Sen jälkeen kaadetaan se Tapion pöydän juureen. ihminen piti osansa yhteisestä sopimuksesta eli kunnioitti eläimen arvoa ja käsitteli saaliin oikein. Esimerkiksi karhun kallo piti ripustaa syntymyyt tipuunsa männyn oksaan ja muut luut haudata hongan juurelle. 53 Aarre 10/2024 JUURET AR-20241118-521734-_6203229.indd 53 AR-20241118-521734-_6203229.indd 53 5.11.2024 11.40.28 5.11.2024 11.40.28. Turkiksia pystyi sekä myymään että vaihtamaan tar vikkeisiin, ja niillä pystyi pitkään myös maksamaan veroja, Jaana Luttinen toteaa kirjassa Ihminen ja metsä
Koiran sai pois pilauksesta, jos hämmensi hiilikoukulla tulista uunia ja sitten kiersi sen kanssa koiran. Käärmeen päätä tai ruumisarkun lautoja pureskelemalla metsästäjä vahvisti itseään pilauksia vastaan. Jotakin yhteistä hän löytää myös Carl Axel Gottlundin Puumalassa parisataa vuotta sitten tapaamiin ketunmetsästäjiin, jotka paljain päin polvistuivat saaliinsa viereen. ”Onnea ja menestystä ajateltiin olevan olemassa vain tietty, rajallinen määrä. Jokaisen oli pyrittävä varmistamaan siitä oma osansa”, Perttu Matero selittää. Samaaneista saunatonttuihin (Gaudeamus 2015) Ilmar Talve: Suomen kansankulttuuri (SKS 1990) Leea Virtanen: Suomalainen kansanperinne (SKS 1988) Pois pilauksesta Metsästysonnea heikentävän pilauksen estoihin ja poistoihin oli niihinkin omat taikansa. ”Jos ei aamupuolella päivää saa lista kuulunut, sitten keitettiin tuurinkahvit. Se synnytti kateutta, joka johti pilauk siin eli maagiseen vahingoittamiseen. Tuli auttoi myös aseiden palautus taioissa, ja erityisen voimallisen apuvälineen sai ehtoollis leivästä. Omasta lapsuudestaan hän muistaa puheet tuurinkahvista. Kademielinen saattoi loitsia pilauksen itseään taitavamman metsästäjän jä nislankoihin, aseeseen tai koiraan. JUURET 54 Aarre 10/2024 JUURET AR-20241118-521734-_6203229.indd 54 AR-20241118-521734-_6203229.indd 54 5.11.2024 11.40.31 5.11.2024 11.40.31. Teoksessa Ihminen ja metsä 1 (Metsäkustannus 2012) Marjo MeriluotoJaakkola (toim.) Karhun vuosi (Vapriikki 2010) Risto Pulkkinen: Suomalainen kansanusko. Metsästysmuseon intendentti Perttu Matero arvelee, että kaikuja taikauskon ilmentymistä saat taa olla jäljellä, vaikka harva ottaa niitä tosissaan. Metsästyksen kulttuurihistoria Suomessa (Teos 2007) Jaana Luttinen: Metsäneläinten arvottaminen ja turkisten myynti. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Heikki Lehikoinen: Tuo hiisi hirviäsi. Vieläköhän metsää lepytellään nykyaikana myös muilla tavoin. Metsästysretken onnistumiseen ei voinut luottaa il man oikeita toimenpiteitä. ”Aseella, joka on pilattu, ei osu, ja vaikka osuisi, ei voi tappaa eläintä tai ruuti ei ota tulta”, Leea Virtasen kirja selittää. Pedot söivät karjaa, joka laidunsi metsissä. Ehkä siinä kangasteli vaimeana vanha ajattelutapa, että onni paranee, kun nautitaan ateria metsän kanssa.” Maanomistajille kiitokseksi järjes tettävät hirvipeijaiset voi Materon mielestä ajatella laajemminkin kii tokseksi siitä, että saalista on saatu. Koska onnea oli rajallisesti, jonkun toisen hyvä onni oli itseltä pois. Toinen konsti oli ryömiä aidan alitse pyssyn ja koiran kanssa. Kiitosta ja kunniaa Hirven kaatajan lakkiin laitetaan usein kuusen havu. Elannon turvaamisesta oli kyse myös silloin, kun tärkein tavoite oli päästä joistakin eläimistä eroon. Pohjoises sa menetettiin poroja. ”Luulen, että edelleen moni saattaa metsässä nostaa saaliille hattuaan.” Koska onnea oli rajallisesti, toisen hyvä onni oli itseltä pois. ”Metsämieheltä pilataan metsästys, kun uuniluu dalla vedellään ristiin ja pannaan seinään se uuni luuta ja ammutaan, niin ei osaa metsämies ampua”, Risto Pulkkinen kertaa neuvon Kittilästä
55 Aarre 10/2024 VAKIOT AR-20241118-521757-_6203228.indd 55 AR-20241118-521757-_6203228.indd 55 5.11.2024 11.40.06 5.11.2024 11.40.06. 8–16). Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Ristikon 10/2024 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 1/2025. RISTIKKO 10/2024 Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN muodossa Muista antaa nämä tiedot! Osall istu ja voita ! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Onnittelemme Ristikon 8/2024 voittajia: Liisa Hallikainen, Nilsiä Osmo Heikki Järvinen, Espoo Mikko Rantanen, Pohjoisjärvi Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteystiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 15.12.2024 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 10, PL 440, 00101 Helsinki. 020 413 2277 (ark. Ristikon 8/2024 ratkaisu: Avainsana: ITÄTUULI Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta
Malli, teksti ja kuvat SUSANNA UUSITALO OMIN KÄSIN 56 Aarre 10/2024 PUU AR-20241118-521743-_6203256.indd 56 AR-20241118-521743-_6203256.indd 56 5.11.2024 11.42.16 5.11.2024 11.42.16. Kortit esille Valmista näppärä joulu korttinauha, jossa iloa tuovat tervehdykset ovat esillä helmien lomassa. Ripusta joulutervehdykset helmi nauhaan, joka toimii jo itsessään joulu koristeena. Somista nauha itse tehdyillä vanerikuusilla tai pihalta poimituilla ikivihreillä. Somista joulukortti nauha vanerisilla joulukuusilla tai pie nillä kimpuilla puutarhan ikivihreitä
Kotona kortit kannattaa laittaa esille, jotta niitä voi ihailla koko juhlasesongin ajan. Muista, että jos keräät havuja muualta kuin omalta pihalta tai omasta metsästä, tarvitset maanomistajan luvan. Kokoa joulukorttinauha pujotta malla naruun vuorotellen puu helmiä, pyykkipoikia ja erikokoi sia vanerikuusia. 2 Piirrä kaavojen avulla kuuset vanerille ja sahaa kuuset. Ikivihreät havut, kanervat ja esimerkiksi koristeomenat tuovat korttinauhaan joulun henkeä. Hio sahausjäljet käsin hiomapaperilla. Kauniit kortit virittävät joulun odotukseen. Kortteja on aina kiva lähettää ja saada. TARVIKKEET 3 mm:n paksuista koivu vaneria, kynä, mitta, paperia, sakset, käsi tai pistosaha, hioma paperia, pora ja 3 mm:n paksuinen poranterä, juutti tai puuvillanarua, pienehköjä puuhelmiä, puisia pyykkipoikia sekä havuja tms. Askartele joulukorteille kaunis ripustusnauha puuhelmistä ja pyykkipojista. 4 Kokoa noin 70 cm:n pituinen ripustusnauha ohueen naruun, joka on vaivaton pujottaa helmien ja pyykkipoikien rei´istä. Poraa kuusien latvaosiin reiät ripustusnarulle. Solmi nauhan päihin hevosenhäntäsolmut. 3 Poraa kuusien latvaosaan reiät ripustus narulle. 5 Jos et halua sahata vanerikuusia, kerää ja sommittele 3–5 pientä kasvikimppua ja kiinnitä ne koristeeksi helminauhaan vanerikuusien sijasta. ikivihreitä kasveja omalta pihalta tai metsästä 1 2 3 4 57 Aarre 10/2024 PUU AR-20241118-521743-_6203256.indd 57 AR-20241118-521743-_6203256.indd 57 5.11.2024 11.42.20 5.11.2024 11.42.20. Sahaa vanerikuuset ja hio sahausjäljet. Tee näin 1 Piirrä paperille kolme erikokoista kuusta, esimerkiksi 8, 10 ja 15 cm:n pituiset, ja leikkaa piirrokset kaavoiksi. Vaaleat ja ruskeat puuhelmet sopivat joka kotiin, mutta toki voit myös maalata helminauhan pyykkipoikineen joulusisustukseesi sopivaksi. Kokoa joulukorttinauha samoin kuin vanerikuu silla koristettu nauha, mutta kiinnitä kasvikimput vanerikuusten tilalle. Pujottele eri kokoisia helmiä suunnilleen yhtä paljon jokaisen pyykkipojan ja kuusen väliin. Tai sido narulla pieniä kimppuja puutarhan kestä vistä ikivihreistä. J oulukorttiperinne ei ole kadonnut minnekään, vaikka osa joulutoivotuksista välitetään nykyään tekstitai someviesteinä. Koristele nauha itse sahaamillasi vanerikuusilla tai läheltä kerätyillä kasveilla
Oli odotuksen jännitystä ja pitkästymistä, kaikkea mitä tähän hommaan kuuluu. Se kapsahti puuhun, hyppäsi seuraavaan ja tuli sitä pitkin alas. Näätä oli liikkeellä paljolti öisin, mutta se ilmestyi paikalle usein jo illansuussa. Muistiin on vuosien varrelta kertynyt monia hienoja kohtaamisia, mutta kuvia niistä ei koskaan syntynyt. Viimeisen kerran näin näädän marraskuun lopulla. Se tutki liekopuiden aluset sekä juurakoiden kolot ja sopukat. 58 Aarre 10/2024 LUONTO AR-20241118-521746-_6203257.indd 58 AR-20241118-521746-_6203257.indd 58 5.11.2024 11.42.08 5.11.2024 11.42.08. Oli helppo nähdä, miten hyvin se on sopeutunut vanhan metsän kaikkia resursseja hyödyntäväksi asukkaaksi. Lopuksi se nousi pystyyn, häämötti hetken vaaleassa talvikarvassa keltainen kurkkulaikku hohtaen. Sen ketteryyttä oli ilo katsella. Vuosikymmentä myöhemmin ensimmäinen kultakurkku asettui helmipöllölle ripustamaani pönttöön, mutta se oli arka ja vei pienet poikasensa varapesään heti paikalta poistuttuani. Näätä on aina kiehtonut mieltäni, mutta aloitellessani luontoharrastusta 60-luvulla näätä oli niin harvinainen, etten osannut edes haaveilla sen näkemisestä saati valokuvaamisesta. Näätä tuli katsomaan minua lähes käden ulottuville, mutta kamerani oli puussa liitureiden pesäkololle suunnattuna. Varhaisin kohtaaminen sattui liito-oravia odotellessani. Se liikkui notkein loikin, pysähteli välillä ja nousi hetkeksi takajaloilleen. Vietin hienoa syksyä päivystäen kojussa vuoropäivinä ystäväni kanssa. Kojussa istuessa oli aikaa miettiä näädän elämää ja sen paluuta kotiseutuni vakioasukkaaksi. Se loikki öisen sateen kastelemassa varvikossa, kapsahti mäntyyn ja kurkkasi kohta rungon takaa. Sen ketteryyttä oli ilo katsella. Siinä se sitten tutkiskeli minua hiljaa urahdellen, ja saatoinpa minäkin urahtaa mielessäni muutaman ruman sanan. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO N äin näädän jo kauempaa. Näätäsyksy oli ohi. Tilanne oli ohi ennen kuin ehti kunnolla alkaa. LÄHILUONNON IHMEITÄ NÄÄTÄ SYKSY Tämänvuotisessa sarjassaan Karjalohjalla asuva luontokuvaaja Heikki Willamo kertoo arkisista ihmeistä, joita hän on kokenut omassa lähiluonnossaan, korkaintaan peninkulman päässä kotioveltaan. Sitten pimeys nielaisi sen. Se pyörähti kokonaan esiin, hyppäsi viereiseen puuhun ja sitä tietä lintujen rasvamakkaralle. NYT TILANNE oli toinen. Se merkitsi paikan virtsaamalla liekopuun päälle, ponkaisi vauhtiin ja katosi metsään muutamalla loikalla. VAIN KERRAN aikaisemmin olin saanut näädästä muutaman kuvan. Siinä se söi hetken ja kävi puun tyvellä noukkimassa pudonneet muruset. Monipuolisen ravintonsa ansiosta se pärjäilee onnekseen myös talousmetsissä. Katselin saamiani kuvia tyytyväisenä kameran näytöltä, kunnes näätä yön kynnyksellä tuli uudestaan. Lopulta se tajusi liikkumattoman hahmoni ihmiseksi ja pakeni. Silloin olin kyttäämässä autiotalon vintillä asustavia oravia, kun näätä ilmestyi talon seinustalla kasvavaan suureen kuuseen. Se katseli suoraan kohti, vaikka se ei voinut nähdä minua piilokojun seinien läpi. Sitten sen käynnit harvenivat ja ajoittuivat pelkästään pitkiin, pimeisiin öihin. Pääsin lähelle metsän kaunista kultakurkkua, syntyi kuvia ja uusia kokemuksia. Viimeinen suurista haaveistani eläinten valokuvaajana oli tullut todeksi. Se kiipesi oksalle, jota oravat käyttivät rakennukseen mennessään, pysähtyi siihen muutaman kuvan ottamisen ajaksi, pinkaisi sitten katon yli talon takana olevaan metsikköön. Nyt se oli oikeassa elementissään, liikkui hämärässä metsässä kuin aave, vilahteli puiden välissä notkeana ja ketteränä
59 Aarre 10/2024 LUONTO AR-20241118-521746-_6203257.indd 59 AR-20241118-521746-_6203257.indd 59 5.11.2024 11.42.10 5.11.2024 11.42.10. Näätä on notkea kiipeilijä, jonka ulottuvilla on kaikki maan pinnalta puiden latvuksiin
VILLIRUOKA Loppusyksyn juhla-aterialla nautitaan riistasta ja metsäsienistä haudutettua burgundinpataa ja jälkiruokana kirpeänmakea marja-annos. Täyteläinen, hirven lihasta haudutettu burgundinpata vain paranee lämmitettäessä. Teksti, kuvat ja kuvausjärjestelyt MARI IKONEN Aikuiseen makuun 60 Aarre 10/2024 HYVINVOINTI AR-20241118-521758-_6203255.indd 60 AR-20241118-521758-_6203255.indd 60 5.11.2024 11.42.04 5.11.2024 11.42.04
Vinkki! Voit kypsentää lihapadan jo edellisenä päivä nä ja kuumentaa sen liedellä tarjolle. 2 Pienet paisti palat kannattaa käyttää pata ruokiin. Fariinisokeri tekee kinuskista kauniin tummaa. Kaada pekoni sienisilppu pataan ja päälle 5 dl paistinpannun huuhtelulientä. Sekoita lo puksi joukkoon voinokare, joka antaa kastikkeelle kiiltoa. Anna metsäsienten sulaa puolikohmeiseksi kuutioksi ja paloittele kuutiota viipaleiksi. Tarjoa burgundinpata keitettyjen perunoiden ja napakoiksi höyrytettyjen vih reiden vihannesten kanssa. Lisää tarvittaessa suolaa tai tilkka juoksevaa hunajaa maun pyöristämiseksi. Laita kerma ja fariinisokeri paksupohjaiseen kattilaan. Voit käyttää myös tavallista sokeria. Vinkki! Jos seurueessa on lapsia, joiden makuun karpa lot ovat liian kirpeitä, heille voi tarjota kuumaa kinuski kastiketta jäätelön päällä ja koristella annokset muuta malla marjalla. Valuta sienistä neste pois. Kaada päälle punaviiniä niin, että lihat ja kasvikset juuri peittyvät. Pöydäs sä jokainen ruokailija kaataa kinuskia marjojensa päälle ja voi näin säädellä annoksensa äkkimakeutta. Ruskista lihat joka sivultaan pienissä erissä kuumalla pais tinpannulla voin ja rypsiöljyn sekoituksessa ja laita ne kook kaaseen, kannelliseen uunipa taan. Älä keitä kastiketta liian paksuksi, sillä kuuma kinuski kiinteytyy nopeasti kylmien marjojen päällä. Kaada kuuma kastike no kalliseen kastikekulhoon ja tarjoa jälkiruoka heti. Hirviburgundi (8 ANNOSTA) • 1,5 kg hirven sisäpaistia • 3 rkl voita • 3 rkl rypsiöljyä • 4 rkl vehnäjauhoja • 2 tl suolaa • 1 tl rouhittua mustapippuria • 2–3 dl pakastettuja, kohmeisia metsäsieniä (esim. Laita padan päälle kansi ja kypsennä ruokaa 175asteisessa uunissa 1,5–2 tuntia. Laita pannulle mukaan sienet ja kääntele niitä pekoninrasvassa. Jääkarpalot ja kuuma kinuskikastike (6 ANNOSTA) • 7–8 dl pakastettuja karpaloita (tai puolukoita) Kastike: • 2 dl kuohukermaa • 2 dl fariinisokeria • 1 tl voita tai margariinia Jaa jäiset karpalot kuuteen jälkiruokakulhoon. Halutes sasi voit käyttää pakastettuja puolukoita. Sekoita ruskistettujen liha palojen joukkoon vehnäjauhot, suola ja mustapippurirouhe. Sekoita puuhaarukalla, anna kiehahtaa ja keitä muutama minuutti miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen, kunnes kastike hieman sakenee. 61 Aarre 10/2024 HYVINVOINTI AR-20241118-521758-_6203255.indd 61 AR-20241118-521758-_6203255.indd 61 5.11.2024 11.42.07 5.11.2024 11.42.07. Käyttöä paistipaloille 1 Metsästysseuran lihanjaossa ei aina saa niin isoa sisätai paahtopaistia, että se kannattaisi kypsentää kokonaisena uunipaistina. suppilovahveroita tai kantarelleja) • 1 paketti (170 g) amerikanpekonia • 5 dl vettä • 3 suurta porkkanaa • 2 isoa sipulia • 3 valkosipulinkynttä • 2 laakerinlehteä • muutama timjaminoksa tai 1 tl kuivattua timjamia • 2 rkl riistafondia • 1 dl ketsuppia • (1 dl hillosipuleita) • 4–5 dl punaviiniä • (2–3 tl juoksevaa hunajaa) Päälle: • timjaminoksia tai persiljasilppua Sulata pakastettu riistaliha jää kaapissa ja ota se huoneenläm pöön tuntia ennen paistamista. Kuori porkkanat ja paloittele ne reilun sentin vahvuisiksi vii paleiksi. Kuori ja silppua sipulit ja valkosipulinkynnet. 3 Lihapadan voi mainiosti valmistaa myös valkohäntäpeuran paisti paloista. 4 Ranskassa burgundinpataan käytetään naudanpaistia sekä herkkusieniä, jotka Suomessa kannattaa korvata syksyn runsaalla metsä sienisadolla. Laita kasvikset pataan. Poista paistista kalvot ja pa loittele liha terävällä veitsellä parin kolmen sentin kuutioiksi. Suikaloi pekonit ja ruskista ne paistinpannulla. Hirven sisäpaisti on lähes ulkofileen veroista lihaa, joka kypsyy nopeammin kuin ulko-, kulmatai pyöröpaisti. Sekoita joukkoon myös laakerinlehdet ja timjami, riistafondi ja ketsuppi sekä ha lutessasi hillosipuleita. Koristele timjamilla tai persiljalla
Pystykaupassa, jossa metsäyhtiö hoitaa puun korjuun, alv-kanta määräytyy työn valmistumisajan mukaan. Y leinen arvonlisäverokanta nousi 1.9.2024 alkaen 24 prosentista 25,5 prosenttiin. HYVÄT NEUVOT Teksti ANU SUSI | Kuvitus AINO SAARIKIVI Jos kuiteista löytyy vääriä verokantoja, Honkanen neuvoo metsänomistajaa pyytämään laskuttajalta korjattua laskua, jotta arvonlisäverotus ja alv-ilmoituksen luvut tulevat oikein. Toimitusaika ratkaisee Se, kumpaa verokantaa käytetään, määräytyy sekä tavaraostoissa että puun myynnissä sen mukaan, milloin tuote on toimitettu asiakkaalle. ”Tämä ei ole iso lisätyö”, kannustaa Verohallinnon ylitarkastaja Samu Honkanen. Puukaupan kiemurat Kun metsänomistaja myy puuta, puun ostajat hoitavat yleensä laskutuksen. Tarkista tositteet Jos metsätalouden palvelujen tai tarvikkeiden ostoja tai metsänomistajan omia puukauppoja on osunut syyskuun alkuun, alv-velvollisen metsänomistajan kannattaa tarkistaa ostoja myyntilaskujen tositteista, että niiden arvonlisäveroprosentti on 25,5. Tällöin on mahdollista, että korjuutyö on valmistunut ennen 1.9. Jos metsänomistaja on alv-velvollinen, puunostaja lisää puun hinnan päälle arvonlisäveron osuuden ja määrittää samalla alv-kannan. 62 Aarre 10/2024 OMA TALOUS AR-20241118-521768-_6203254.indd 62 AR-20241118-521768-_6203254.indd 62 5.11.2024 11.41.44 5.11.2024 11.41.44. Hallitus teki päätöksen alv-kannan nostosta nopeasti kesken verovuotta ilman siirtymäaikaa. Yritysten oli päivitettävä uusi arvonlisäveroprosentti järjestelmiinsä vuorokauden vaihtuessa syyskuun ensimmäisenä päivänä. ja korjuupalvelun laskun arvonlisävero on 24 prosenttia, mutta puu on toimitettu tämän jälkeen metsäyhtiölle ja puun myyntitulon alv on 25,5 prosenttia. Palvelujen osalta verokanta määräytyy työn päättymisajan perusteella. ”Ratkaisevaa on se, milloin puu on toimitettu ostajalle”, Honkanen tähdentää. TARKKANA ALVEISSA Arvonlisäverovelvollisen metsänomistajan kannattaa kiinnittää huomiota yleisen alv-kannan noston vaikutuksiin metsäverotuksessa. Esimerkiksi tilauspäivällä tai osamaksulla ostetun tavaran maksuajankohdalla ei ole merkitystä. Esimerkiksi puukauppasopimuksen tekohetki tai hakkuun mittaustodistuksen tekoajankohta ei vaikuta verokantaan. Tämä koskee myös metsänomistajan puun myynneistä saamia ennakkomaksuja. Hankintahakkuussa puunkorjuun hoitaa joko metsänomistaja itse tai korjuu-urakoitsija, joka laskuttaa metsänomistajalta korjuun hinnan. Jos tuotteesta on maksettu ennakkomaksu ennen sen luovuttamista, ennakkomaksun verokanta on 24 prosenttia, mikäli myyjä on vastaanottanut maksun ennen 1.9. Ilmoittaminen ei muutu Suurella osalla niistä metsänomistajista, jotka ovat arvonAlv-ilmoituksessa ei ole eri kohtia eri vero kantojen myynnille. jälkeen, vaikka sopimus olisi tehty tätä aiemmin. Mahdolliset virheet laskuilla on helpompi korjata melko tuoreeltaan eikä vasta ensi vuonna, kun metsänomistaja täyttää tämän vuoden metsäveroilmoitusta ja alv-ilmoitusta. Muutos meni yleisesti hyvin, mutta yksittäisissä tapauksissa kuiteista on löytynyt määräpäivän jälkeen vanha veroprosentti. ”Verovelvollinen vastaa itse veroilmoituksessa antamistaan luvuista”, hän muistuttaa. Esimerkiksi taimikonhoitotyön arvonlisäveroprosentti on 25,5, kun työ valmistuu 1.9
Jos metsänomistaja ei ole alv-velvollinen, hän laskee metsäveroilmoituksen vähennyksiin tarvikkeiden ja palvelujen hinnat alveineen. Arvonlisävero ei siten vaikuta puukaupan loppusummaan, vaan se on niin sanottu läpimenovero, jonka metsänomistajan on muistettava tilittää seuraavan vuoden helmikuussa verottajalle. Suurin osa metsänomistajista on arvonlisäverovelvollisia, sillä kerran alettuaan alv-velvollisuus jatkuu, jollei itse poistu alv-rekisteristä. 63 Aarre 10/2024 OMA TALOUS AR-20241118-521768-_6203254.indd 63 AR-20241118-521768-_6203254.indd 63 5.11.2024 11.41.45 5.11.2024 11.41.45. Tähän kohtaan tulevat täyttökentän otsikosta huolimatta myös niiden myyntien alvit, joiden verokanta on 24 prosenttia. Alaraja on vaihdellut vuosien mittaan, ja se vaihtuu taas ensi vuonna. Alvvelvolliseksi voi myös ilmoittautua itse. Ensi vuonnakin on hyvä pitää mielessä se, että metsänomistajalle alv-velvollisuus on yleensä kannattavaa. Puunmyyntitulojen arvonlisäverot lasketaan yhteen verokannasta riippumatta ja merkitään kohtaan ”Vero kotimaan myynneistä verokannoittain: 25,5 %:n vero”. Tämä tarkoittaa sitä, että metsänomistaja voi tehdä puukauppaa vuodessa 20 000 euroon saakka ilman, että hän on arvonlisäverovelvollinen. Silloin arvonlisäveron osuus pienentää metsätalouden verotettavan tulon määrää. Kun metsänomistajan verokausi on vuosi eikä hän harjoita muuta arvonlisäverollista toimintaa, hänen ei tarvitse jättää arvonlisäveroilmoitusta, jos verovuodelta ei ole ilmoitettavia arvonlisäveroja. Arvonlisävero on ilmoitettava ja maksettava omatoimisesti. Pelkkää metsätaloutta harjoittava, kerran vuodessa alv-ilmoituksen jättävä metsänomistaja antaa arvonlisäveroilmoituksellaan kaksi lukua: puun myynneistä maksettavan arvonlisäveron sekä metsätaloutta varten ostettuihin tavaroihin ja palveluihin sisältyneet arvonlisäverot. Samu Honkasen mukaan alv-ilmoituksen lomakkeeseen ei tule eri kohtia 24 ja 25,5 prosentin verokannoille. Tästä verottajalle maksettavasta alvista metsänomistaja voi vähentää metsätaloutta varten hankkimiinsa tarvikkeisiin, laitteisiin ja palveluihin sisältyneet arvonlisäverot. Metsänomistajan kannattaa olla alv-velvollinen K un metsänomistaja on arvonlisäverovelvollinen, hän maksaa puunmyyntituloistaan verottajalle arvonlisäveron. Silloin he ilmoittavat arvonlisäveronsa kerran vuodessa. Lopullinen maksettava arvonlisävero on myyntien alv, josta on vähennetty ostojen sisältämät alvit. Arvonlisäveroilmoituksissa on vain yksi kohta yleisen verokannan alaiselle myynnille. Metsäveroilmoituksen Vähennykset-kohtaan metsänomistaja laskee ostot ilman arvonlisäveroa. Alv-velvollisuus syntyy, kun metsätalouden vuotuinen tulo ylittää verottajan määrittämän alarajan. Hän saa tuotteisiin sisältyneet alvit pääsääntöisesti kokonaan takaisin. Arvonlisäveroilmoituksen täyttämisestä ei tule muutoksen vuoksi mutkikkaampaa. Ensi vuoden alussa arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nousee 20 000 euroon nykyisestä 15 000 eurosta. Tämä etu jää alvin takaisinmaksua pienemmäksi. Ostojen sisältämät arvonlisäverot lasketaan yhteen samalla tapaa, ja luku merkitään alvilmoitukseen kohtaan ”Vähennettävä vero”. Puun ostaja lisää sovittuun puukauppahintaan alvien osuuden, jonka metsänomistaja maksaa edelleen verottajalle. Vuoden 2024 arvonlisäveroista alv-ilmoitus annetaan helmikuun 2025 loppuun mennessä. LISÄTIETOJA vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/ verot-ja-maksut/arvonlisaverotus/ arvonlisaveroprosentit/Yleinenarvonlisaverokanta-nouseesyyskuussa vero.fi > Metsä > Metsänomistajan arvonlisäveroilmoitus Keitä koskee. Mikäli metsänomistajalla on muuta arvonlisäveronalaista liiketoimintaa, hän saattaa jättää arvonlisäveroilmoituksen tätä useammin, joko neljännesvuosittain tai kuukausittain. lisäverovelvollisia, ei ole muuta arvonlisäverollista toimintaa kuin metsätalous tai maatalous
Aarre tarjoaa lukuelämyksiä metsänomistajille, tuleville metsänomistajille sekä kaikille metsästä kiinnostuneille. 64 Aarre 10/2024 VAKIOT AR-20241118-521770-_6203252.indd 64 AR-20241118-521770-_6203252.indd 64 5.11.2024 11.41.45 5.11.2024 11.41.45. 044 500 5404, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 044 500 5404 aarrelehti.fi/lahjatilaus Tilaa Aarre lahjaksi ystävälle! Aarteen tilaus on lahja, josta on saajalleen iloa ja hyötyä. koti M etsä Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 on monelle PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Lisätietoja: www.luonnonperintosaatio.fi Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 MobilePay-numero: 77220 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – Ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun
Marras on hyvin vanha indoeurooppalainen lainasana, joka tarkoittaa kuollutta tai kuolemaisillaan olevaa. 6. AARREVISAN VASTAUKSET 1. Suomessa pesii kymmenen pöllölajia: helmipöllö, hiiripöllö, huuhkaja, lapinpöllö, lehtopöllö, sarvipöllö, suopöllö, tunturipöllö, varpuspöllö ja viirupöllö. 4. Seuraava Aarre ilmestyy 16.12.2024 Asiakaspalvelun yhteystiedot viestimedia.fi/asiakaspalvelu asiakaspalvelu@viestimedia.fi 020 413 2277 (ma-pe klo 8–21, hinta mpm/pvm) PL 440, 00101 Helsinki Asiakas palvelu auttaa Asiakaspalvelu on sinua varten. Männyn. Miljoonasateen. 3. Voit olla meihin yhteydessä Aarteen tilaukseen liittyvissä asioissa: • lehden tilausasioissa • jakeluhäiriöissä • osoitteenmuutoksissa • laskutusasioissa • verkkopalveluihin liittyvissä kysymyksissä kuten kirjautumisessa ja käyttäjätunnuksissa Aarre 10/2024 AR-20241118-521771-_6203341.indd 65 AR-20241118-521771-_6203341.indd 65 5.11.2024 12.09.21 5.11.2024 12.09.21. Karpaloita. JYR K I L UU KK ON EN M AR I I K ON EN ENSI NUMEROSSA HANNE MANELIUS Yhteismetsää hoidetaan metsä talous edellä Joulunviettoa entisessä kansa koulussa Työkaluja avuksi puunkaatoon Joulukuusten kasvatusta voimalinjan alla Silakka on pieni ja hyvä joulukala Turkulainen Mikko Pohjola on keskisuomalaisen Rangunkorven yhteismetsän perustajaosakkaita. 2. Jäkälälaji. 5
Fort McMurray oli kuitenkin vasta alkua. KESÄ 2016 oli niin kuuma, että kun metsäpalo syttyi, Fort McMurrayn noin sata tuhatta asukasta jouduttiin evakuoimaan. 66 Aarre 10/2024 VAKIOT AR-20241118-521772-_6203253.indd 66 AR-20241118-521772-_6203253.indd 66 5.11.2024 11.41.38 5.11.2024 11.41.38. Kirjoitin aiheesta kaksi kirjaa sekä kolmannen yhdessä Intian tuolloisen kulttuurija kotieläinministeri Maneka Gandhin kanssa. Öljyhiekasta valmistettu öljy on ilmaston kannalta vahingollisin tunnettu polttoaine. Eri puolilta Kanadaa kootut palontorjuntajoukot kalustoineen onnistuivat pelastamaan suurimman osan kaupungista, mutta tulen saaliiksi uhrattujen kaupunginosien talot paloivat tuhkaksi kolmessa minuutissa. Suomi ja EU eivät vielä tuolloin innostuneet hiilinieluista, ja eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen valtavirta vastusti ajatusta jyrkästi. Sen jälkeen ne tappavat ison osan Eteläja Keski-Suomen järeistä havupuista. Vuonna 2016 syttynyt Fort McMurrayn metsäpalo oli vielä vaikuttavampi. OMA SUUNNANMUUTOKSENI liittyy osittain kaarna kuoriaisiin. Sitten näkemyksemme vaihtuivat. Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos kuumat ja kuivat idänpuoleiset tuulet tuottavat ennätyslämpimiä, sateettomia kesiä. Tällaisissa oloissa metsä palaa kuin soihtu. Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä metsäpalot polttivat 12 miljoonaa hehtaaria metsää, enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Viime vuosina lämpeneminen on Suomessa näkynyt päinvastoin ilman keskimääräistä korkeampina kosteusprosentteina. Ongelma voi tällöin rantautua myös meille, emmekä ole vähimmässäkään määrin varautuneet siihen. En usko, että me voimme enää laskea paljoakaan metsien hiilinielujen varaan. Tulevaisuudessa suurin ongelmamme voi kuitenkin olla tuli. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. On jokseenkin ironista, että Suomi ja Euroopan unioni innostuivat metsien hiilinieluista samoihin aikoihin, jolloin Fort McMurrayn palo poltti koko idean tuhkaksi. Osa kaupungista paloi poroksi, mukaan lukien öljy-yhtiöiden hienot edustustilat ja huvilat. MARIA MIKLA S Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. Metsäpalojen sammuttamiseen erikoistuneiden pohjoisamerikkalaisten palopäälliköiden nyrkkisäännön mukaan metsäpalot muuttuvat hallitsemattomiksi, kun celsiusasteet ylittävät ilman kosteusprosentin, siis esimerkiksi silloin, kun lämpötila ylittää 30 astetta ja suhteellinen ilmankosteus on 30 prosenttia. RISTO ISOMÄKI EU:n pitäisi muistaa Fort McMurrayn opetukset ISOMÄKI Tänä vuonna on palanut 12 miljoonaa hehtaaria metsää. Meidän pitää ennemminkin varastoida puuta soihin ja järviin sekä ennen kaikkea kehittää puupohjaisia materiaaleja korvaamaan fossiilisia polttoaineita, metalleja ja sementtiä. En usko, että meidän on enää mahdollista pysäyttää lämpenemistä ennen kuin kaarnakuoriaiset alkavat lämpiminä kesinä lisääntyä kolme kertaa. Metsäpalot eivät toistaiseksi ole aiheuttaneet Suomessa vakavaa ongelmaa, koska ilmastomme ei ole yhtä mantereinen kuin esimerkiksi Albertan. Palomiehet kertoivat jälkeenpäin tulen muodostamista tornadoista ja tuulista, jotka olivat kyllin voimakkaita nostamaan ihmisen ilmaan. Kahdeksan viime vuoden aikana raivokkaiden metsäpalojen määrä on jatkanut kasvuaan muun muassa Pohjois-Amerikassa, Etelä-Euroopassa, Venäjällä ja Australiassa. Minä olen alkanut sanoa, että juna meni jo, kun taas Suomi, EU ja ympäristöjärjestöt ovat Pariisin ilmasto kokouksen jälkeen eli vuodesta 2016 nostaneet metsien hiili nielut ilmastotyön keskiöön. R eilun kolmen vuosikymmenen ajan edistin aktiivisesti metsien hiilinieluihin perustuvaa ilmaston muutoksen torjuntaa. Fort McMurray on Albertan valtavan öljyhiekka-alueen pääkaupunki. Toisin sanoen saman määrän lämpöä kuin 250 000 isoa lämpöpatteria kullakin metrin levyisellä kaistalla. Noin puolet Yhdysvaltojen tuontiöljystä on valmistettu Kanadan öljyhiekasta, ja 90 prosenttia siitä tulee Fort McMurraysta. Vuonna 2001 Kanadassa syttynyt Chisholmin metsäpalo tuotti 250 000 kilowatin verran lämpöenergiaa jokaista palorintaman metriä kohti
Vain ääni puuttuu AR-20241118-521774-_6202874.indd 68 AR-20241118-521774-_6202874.indd 68 5.11.2024 11.16.57 5.11.2024 11.16.57. Anna äänesi sille, joka saa sen kuuluviin. Tutustu alueesi ehdokkaisiin osoitteessa mhy.fi/vaalit ja äänestä 6.–27.11. Tänä syksynä metsänhoitoyhdistysten vaaleissa valitaan vaikuttajia näköalapaikoille, suomalaisen metsäkeskustelun ytimeen