40 ?12,90 € 11 | 2020 AARRELEHTI.FI Kilpailuta hoitotyöt s. s. juuret . 28 Metsätila avioerossa s. 32 Omalla työllä ARVOKASVUA Oululainen Kari Koivukangas harventaa metsiään kovaan kasvuun Pudasjärvellä , s. . . 8 Puukko joka harrastukseen s. oma talous Ilman luonnon yhteyttä tuskin olisin selvinnyt leskeksi jäämisestä. metsä ????. . . 16 SEKAMETSÄT Yhtä aikaa kuusta ja mäntyä s. 68 Hyvät neuvot. puu . 24 PUUNKORJUU Kamppailua vaihtuvissa talvisäissä s. hyvinvointi . luonto
LÖYTÖRETKI LAHJOJEN MAAILMAAN LEIKKITRAKTORIT SEKÄ PEHMEÄT PAKETIT VERKKOKAUPASTA SHOP.VALTRA.COM JA VALTRA MYYMÄLÖISTÄ KAUTTA MAAN.
Samaa toivovat ne metsänomistajat, joilla on kaupan talvileimikko. Tänä talvena mennään terveys edellä. 60. Uusimpien malliennusteiden mukaan Suomen vuotuisen keskilämpötilan oletetaan nousevan 2–6 astetta ja vuotuisen sadannan lisääntyvän 6–18 prosenttia vuoteen 2100 mennessä. Metsien monimuotoisuuden vahvistaminen on tärkeä osa ilmastokestävyyttä. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit JOHANNES WIEHN / VL-ARKISTO SA NN E KA TA IN EN / VL -A RK IST O KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Ilmastokestävä metsänhoito vähentää metsien haavoittuvuutta ja kasvattaa niiden vastustuskykyä tuhoille. Uhkaavimmat tuhot Suomen metsätaloudelle ovat juurikääpä, kirjanpainaja sekä lisääntyvä myrskytuhoherkkyys. Talven kaipuu Tuhoriskiä voidaan hallita sekametsillä.. Metsänhoidon uusissa suosituksissa tavoitteena on välttää laajat yhden puulajin metsiköt. Etelä-Suomessa kelirikko hankaloittaa jälleen kuluvan talven puunkorjuuta. Etelä-Suomessa kuusen kasvu voi kärsiä kuivuudesta. Herättikö pääkirjoitus ajatuksia. Sen sijaan laajamittaista vierasperäisten puulajien käyttöä ei suositella. Ilmastokestävässä metsänhoidossa pyritään vähentämään ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja samalla hyödyntämään ilmastonmuutoksen aikaansaama puuston lisäkasvu, joka näkyy selvimmin Pohjois-Suomessa. Ilmastokestävä metsän hoito on kaikkien etu PÄÄKIRJOITUS J oulukuun alussa eteläisen Suomen metsäkoneja kuljetusyrittäjät odottavat kunnon pakkasjaksoa, joka mahdollistaisi puunkorjuun myös muilla kuin kantavilla mailla. Tuhoriskiä voidaan hallita oikea-aikaisilla metsänhoitotoimenpiteillä sekä sekametsärakenteen tavoittelulla. Mitä runsaampia, elinvoimaisempia ja monimuotoisempia metsät ovat, sitä paremmin ne pystyvät sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon. Toisaalta tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillitseminen sitomalla hiiltä puustoon ja maaperään sekä tuottamalla uusiutuvaa raaka-ainetta. M etsänhoidon suositukset ovat kokoelma vaihtoehtoja, joilla metsiä voidaan hoitaa ja käyttää kestävästi ja metsänomistajan omia tavoitteita painottaen. 1961) on hausjärveläinen metsänomistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä ja villiruoanlaittoa. Kotimaanmatkailua rajoittaa kuitenkin pandemiatilanne. Aika ajoin päivitettävät suositukset perustuvat tieteeseen ja käytännön kokemuksiin sekä laajaan valmistelutyöhön, ja niitä koordinoi Tapio Oy. Suositukset ehdottavat puulajivaihtoehtona kotimaisia jaloja lehtipuita siellä, missä ne voivat menestyä. Luvassa on leutoja, märkiä, roudattomia talvia ja kesän kuivuusja hellejaksoja. 3 Aarre 11/2020 METSÄ Lumiloma kiehtoo korona tilanteen salliessa, s. Näyttää siltä, että tulossa on jälleen yksi leuto ja lumeton korjuutalvi, jossa leimikolle pääsyä pitää vahdata päivä päivän jälkeen ja valmistautua töiden keskeyttämiseen, jos maasto pehmenee liikaa. Lumen ja jään kaipuu vaivaa myös lomailijoita, ja haaveet vievät Lappiin, Kuusamoon, Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan. Tapion Metsänhoidon suositusten uusin versio painottaa erityisesti metsänhoidon ilmastokestävyyttä, jota käsitellään sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen että ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. Pitkäikäisiin puutuotteisiin sitoutui hiiltä vastaavasti 3,4 miljoonaa tonnia. Vuonna 2019 Suomen metsien puusto ja maaperä sitoivat yhteensä 26,5 miljoonaa tonnia ekvivalenttista hiilidioksidia. Vinkkejä sekametsän kasvattamiseen saat sivulta 24
Saat Aarteen metsäristikot tilaajalahjaksi, kun kesto tilauksesi alkaa Aarteesta 1/2021, jonka mukana kirja postitetaan. 5 Aarre 11/2020 ILMOITUS Kestotilaus kannattaa! Saat tammikuussa Aarteen metsäristikot -kirjan! A arteen kestotilaajana saat tammikuussa kirjan verran ristikoita täytettäväksi! Aarteen metsäristikot -kirja postitetaan Aarteen kestotilaajille 28.1.2021 ilmestyvän Aarteen numeron 1/2021 mukana. Ristikoiden parissa vierähtää talvi-ilta jos toinenkin, ja sitten onkin jo kevät! J os et vielä ole Aarteen kestotilaaja, tee tilaus 12.1. Voit tilata myös käyttäen tämän lehden palvelukorttia sivulla 70. KIRJAN ARVO 20, 00 TEE KESTO TILAUS NYT, SAAT KIRJAN LAHJAKSI AARTEEN 1/2021 MUKANA! Tilaaja, ole hyvä! Aarteen suositut metsäaiheiset ristikot yksissä kansissa!. mennessä osoitteessa aarrelehti.fi/ tilaa. Suomen tunnetuimman ristikontekijän Erkki Vuokilan ristikot sopivat vastaalkajallekin, mutta ne tarjoavat haasteita myös tottuneelle ratkojalle. Postita kortti viimeistään 12.1
”Eihän tämä vielä mikään elinkeino ole, harrastus enemmänkin, mutta sijoitus tulevaisuuteen.” Tarmo Kallioaholla on sekaviljeltyjä taimikoita noin 50 hehtaaria. PUU 48 AJOISSA LAITETTU JOULU Joulu hiipii jo syyskuussa Mervi Kontion ja Marko. 6 Aarre 11/2020 METSÄ 10.12.2020 60 16 24 KANNES SA KA NN EN KU VA KA RI LI ND HO LM NRO 11 METSÄ 3 ILMASTOKESTÄVÄ METSÄNHOITO ON KAIKKIEN ETU 8 PINTAA SYVEMMÄL LÄ Marko Röhr vie uusimmassa eloku vassaan katsojan keskelle pohjoisen luonnon vaikutta vimpia hetkiä. 21 HYVÄ TARINA KORVAA HIKISEN HISTORIAN Tietokoneella mal lintamalla tuotetaan monenlaisia tarinoita metsistä, pohtii Juha Aaltoila. JUURET 44 KASÖÖRIN SAVOTAT Sodankyläläinen Esko Martin sai leipänsä metsästä kuudella vuosikymmenellä. Hän istuttaa metsiinsä kuusia 1 800 kappaletta hehtaarille ja kylvää lisäksi 200 grammaa männyn siementä. HANNE MANELIUS KA RI LI ND HO LM SA NN E KA TA IN EN omistajan laatu puukkoa. 37 RIISTASAALIIN ARVOS TA VOISIVAT HYÖTYÄ ENEMMÄN MYÖS MAANOMISTAJAT Hirvi eläimistä on mah dollista saada tuloa merkittävästi nykyistä enemmän, kirjoittaa Tommi Häyrynen. 38 ”UUDISTAMME TYÖMARKKINOITA” Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen näkee, että uusi sopimisen malli tarjoaa paremmat mahdollisuudet pal kansaajapuolelle. 13 METSÄ NYT Lisää metsää ja parempaa hoitoa 14 AJANKOHTAISET AARTEET Visaa ja lasia, metsänimisissä Markku Pääskynen. 24 EI KUUSTA ILMAN MÄNTYÄ Tarmo Kallio aho on vakuuttunut kuusen ja männyn saman aikaisen viljelyn eduista. Kotimainen kysyntä voi auttaa matkailualaa selviytymään pandemian yli. 16 PALSTAT ARVO KASVUUN Oululainen Kari Koivukangas hak kaa metsissään satoja motteja myyntipuuta vuosittain. 22 UUTTA KOHTI Vuosi päättyy metsäalalla optimistisissa tunnel missa. 31 AARTEITA METSÄSTÄ Osallistu Aarteen kir joituskilpailuun ja voita hienoja palkintoja! 32 TYÖHÖN JA VAPAA AIKAAN Kokeilimme kolmeatoista metsän SISÄLTÖ Metsänomistaja Kari Koivukangas laskee viettävänsä vuosittain 80–100 päivää oman metsän töissä. 28 11 KYSYMYSTÄ HOI TOTÖIDEN KILPAI LUTUKSESTA Mitä hoitotöiden kilpailu tuksessa pitää ottaa huomioon, entä miten voi varmistua hyvästä työjäljestä. 40 VAIHTUVISSA TALVI SÄISSÄ Hanget, pakka nen ja säiden vaihtelu voivat tuoda yllätyksiä metsätöihin
54 TALIPALLOTELINE TALVI LINNUILLE Nikkaroi kierrätys materiaalista ruokailu paikka linnuille. Palkitun puukko sepän hiiliteräs puukon nahka tuppi on komeasti heloitettu. HYVINVOINTI 60 LUMILOMALLE POH JOISEEN. OMA TALOUS 68 METSÄTILA AVIO EROSSA Avioeron osituksessa kannattaa välttää met sätilan pirstomista. Floristin kodin sisus tuksessa on jouluna runsaasti kukkia. 7 Aarre 11/2020 METSÄ 8 48 AARRE KOKEILU JU HA LA AK SO NE N Kemppaisen kotiin Äänekoskella. 64 MARJOJA JOULUUN Metsämarjat tuovat raikkautta joulu pöytään. 32. VAKIOT 59 LUKIJAKYSELY 71 RISTIKKO 73 ENSI NUMEROSSA 73 KESKUSTELUA 74 METSISSÄ LIIKKUMISEN UNOHDETTU TERVEYS HYÖTY Pohjoista metsää parempaa tasapainoa ylläpitävää kuntorataa ei ole, muistuttaa Risto Isomäki. Osoitteesta aarrelehti.fi löydät hyödyllisiä Aarre Plus artikkelei ta sekä näköislehden, jotka avautuvat vain kestotilaajille sekä Aarre Digi tilaajille. HANNE MANELIUS RISTO JUSSIL A Elokuvan taustalla on ajatus tuntureista nukkuvina jättiläisinä. LUO KÄYTTÄJÄ TUNNUS! VERKKO KÄYTTÖÖN! AARTEEN KESTOTILAAJANA sinulla on lukuoikeus kaikkiin sisältöihin verkko sivuillamme. Pääset luomaan tunnuk set osoitteessa aarrelehti.fi klik kaamalla oikean yläkulman kohtaa Kirjaudu. Lomailu kotimaassa pitää matkailualan pystys sä, kunhan otetaan huomioon korona rajoitukset. 66 VALOISAN KESÄYÖN HERKKU Variksen marjat kannattaa syödä kokonaisina. LUONTO 56 SEITIN KUTOJAT Hämä häkit ovat levin neet kaikkialle pitkälti niiden kutoman seitin ansiosta
8 Aarre 11/2020 METSÄ PINTAA SYVEMMÄLLÄ Kun Marko Röhr näki teininä Jacques Cousteaun luontoelokuvia, hän päätti, että tuota minäkin haluan tehdä. Elokuvani eivät ota kantaa, vaan jokainen saa itse päätellä, kannattaako luontoa suojella.” HENKILÖ Teksti ANNE SOININEN | Kuvat MARIA MIKLAS ja JUHA LAAKSONEN 8 Aarre 11/2020 METSÄ JU HA LA AK SO NE N. Uusin elokuva kertoo tuntureista. ”Kerron elokuvissani, mitä luonto on parhaimmillaan, mitä se on ollut ja mitä se voisi olla. Unelma on käynyt toteen
Marko Röhr Ikä. Joka laji tyypissä omansa, mutta luontoelokuvista Microcosmos Unelma. Vapaa sukeltaminen, tennis, kuntourheilu, antiikin ja taiteen keräily Ajankohtaista. Elokuvantekijä Harrastukset. Tunturin tarina elokuvateattereis sa 25.12. 59 Kotipaikka. 9 Aarre 11/2020 METSÄ KUKA. Vaimo Satu ja neljä lasta kahdesta avioliitosta, yksi lapsen lapsi Ammatti. alkaen Lempielokuva. Saada elo kuvillani ihmiset tunte maan luonnon kosketus ja sitä kautta oivalta maan luonnon ja moni muotoisuuden tärkeys 9 Aarre 11/2020 METSÄ. Marko Röhr iloitsee siitä, että hänen tuotantotiiminsä on päässyt osaksi luontokuvaajien, valokuvaajien ja tutkijoiden yhteisöä, jolta saa kullanarvoista tietoa ja apua. Raasepori Perhe
Itselläni ei ollut musiikillisia lahjoja, mutta osaan nauttia musiikista, ja elokuviini musiikki on vaikuttanut todella paljon.” Musiikin lisäksi perheessä harrastettiin myös taidenäyttelyitä, teatteria – ja elokuvia. Kaikki kesät, lomat ja viikonloput perhe vietti joko kesäasunnollaan Tuusulassa tai varsinaisessa kesäpaikassaan Puulavedellä Etelä-Savossa erämaan keskellä. Mytologinen tarina kertoo, kuinka tunturimme ovat miljardeja vuosia sitten syntyneet eteläisellä pallonpuoliskolla ja vaeltaneet hitaasti mannerlaattojen mukana pohjoiseen. Tunturin tarina on elokuvatuottaja ja -ohjaaja Marko Röhrin uusin elokuva, jossa katsoja pääsee keskelle pohjoisen luonnon vaikuttavimpia hetkiä. ”Tietysti ihailin Jacques Cousteauta, joka teki hienoja luontoelokuvia. ”Samana vuonna eli 1987 minulle tarjottiin National-Filmin toimitusjohtajan paikkaa. Tuottelias elokuvantekijä on 35-vuotisen uransa aikana tuottanut myös tukun muita suosikkielokuvia, kuten Rukajärven tien, Lakeuden kutsun ja Talvisodan. Ja tuottajaksi hän nimenomaan halusi. Kotona soi jatkuvasti klassinen musiikki – silloinkin, kun lapset menivät nukkumaan. Hän asui vanhempiensa ja sisarustensa kanssa Ruskeasuon kaupunginosassa, joka 1960-luvun Helsingissä oli kuin oma pieni maalaiskaupunkinsa ratsastustalleineen ja Keskuspuistoineen. Sukeltaminen. Hämmästyttävällä tavalla ne ovat kietoutuneet niin tiiviiksi kolmiyhteydeksi, ettei yhtä niistä voi oikeastaan edes käsitellä sivuamatta toista. ”Niissä paljastan itseni: näin minä ajattelen, tällainen minä olen. Sitten sammakkomies tuli rantaan, heitti meille kampeloita ja sanoi, että viekää äidille. Elokuvat ja taide. Kipinä syttyi kuitenkin perheen lomaillessa Suvisaaristossa, jossa Röhr näki ensimmäistä kertaa harppuunalla kalastavan sukeltajan. Ja äänittänyt, leikannut, kuvannut, käsikirjoittanut, joskus näytellytkin. Tunturin tarina päättää elokuvatrilogian, jonka edeltäjiä ovat olleet huippusuositut Metsän tarina ja Järven tarina. Jo teininä päätin, että elokuvahommiin minäkin lähden. ”Saatoimme joskus jopa toivoa, että äiti soittaisi nukkumaan mennessä Tšaikovskia. Luonto on inspiroinut Röhriä lukuisiin elokuviin. Sammakkomiehen räpylänjäljissä ”Puula on puhdas ja kristallinkirkas suurjärvi, jonka rannoilla ei ole koskaan ollut kaupunkeja tai teollisuuslaitoksia. En kuulemma kehity yhtään mihinkään”, nauraa Röhr. Kävipä Röhr elokuvakerhossakin. Gradu valmistui, mutta maisterin tutkinto jäi yhdestä tilastotieteen kurssista kiinni. Toista sellaista järveä ei Suomessa ole.” Haastattelua edeltävänä viikonloppuna Röhr on harrastanut vapaasukeltamista mökillään Puulavedellä. Vaikka Marko Röhr on syntyjään helsinkiläinen, suhde luontoon on aina ollut tiivis. Pääsin heti oikeisiin töihin.” Ensimmäinen Röhrin tuottama elokuva, Pohjanmaa, valmistui vuonna 1988, ja seuraavana vuonna elokuvateattereihin tuli toinen Antti Tuurin romaaniin perustuva filmi, Pekka Parikan Talvisota, jota Röhr pitää yhtenä tärkeimmistä elokuvistaan. Nämä kolme asiaa ovat olleet erottamaton osa Marko Röhrin elämää lapsesta lähtien. Halusin erityisesti ruveta tekemään vedenalaisia elokuvia, jotta pääsisin koko elämäni ajan sukeltamaan.” Kun sitten tuli aika opiskella, Röhr päätyi Helsingin kauppakorkeakouluun, sillä suomalaiset elokuva-alan oppilaitokset eivät tarjonneet tuottajakoulutusta. Hänellä on paljon laajempi mandaatti kuin ohjaajalla, joka saa tottua siihen, että hänen tekemisensä ovat aina riippuvaisia tuotannosta.” Elokuvan monitaituri Tosin on Röhr myös ohjannut elokuvia. Samoihin aikoihin Röhr perusti myös perheen. Kaikki nuo elokuvat ovat Röhrille rakkaita mutta luontoelokuvat henkilökohtaisimpia. Röhrin isä oli sähköalan yrittäjä ja äiti toimistotöissä Yleisradiossa, josta hän sai vapaan kausikortin Radion sinfoniaorkesterin konsertteihin. Elokuvien teko alkoi tosissaan. Olin 26-vuotias ja sen verran seikkailija, että sanoin totta kai. ”Kun minulta kysytään ammattiani, sanon olevani elokuvantekijä, sillä teen ihan kaikkea.” Gradua tehdessään Röhr pääsi tuotantopäälliköksi Mika Kaurismäen elokuvaan Helsinki Napoli All Night Long. Kausikortit perheellä oli myös oopperaan ja balettiin. ”Tuusulassa vietetty aika ja lomat Puulalla vaikuttivat merkittävästi siihen, että luonnossa samoilu kuului jo lapsuuteeni”, Röhr kertoo. Se oli kova juttu!” HENKILÖ ”Puhtaat järvet ja luonnonmukaiset metsät ovat kansallisomaisuuttamme. Käytän niissä myös paljon musiikkia, koska niin voin välittää suoraan sen tunteen, jonka saan tietystä kohtauksesta, luonnon paikasta tai vuodenajasta.” Samat jutut 50 vuotta Luonto. Siellä Röhrin rakas harrastus myös alkoi 9-vuotiaana. ”Hyvä ystäväni sanoo, että olen puhunut näitä samoja juttuja pikkupojasta asti niin kauan kuin olemme tunteneet eli 50 vuotta. Kulttuurikodin kasvatti Helsingissä ollessaan perhe nautti monipuolisesti kulttuurista. Siksi meillä pitäisi olla myös riittävästi kansallisja luonnonpuistoja”, Marko Röhr ajattelee.. 10 Aarre 11/2020 METSÄ P akkasauringon valossa höyryävä Jäämeri, valkoisina aaveina pohjoisen yössä hohtavat tykkylumiset puut, jään kahleista ryskyen vapautuvat keväiset tunturijoet. ”Leikin siskoni kanssa rannalla ja ihmettelin, että mikä tuolla meressä menee. Hän voi tehdä, millaisia elokuvia itse haluaa. ”Tuottaja keksii ideoita, kehittää ja tutkii
Yhtäkkiä Röhr oli 38-vuo tias leski ja yksinhuoltaja. Lapset olivat 11ja 8-vuotiaita. Parasta on silti vapaasukellus, jossa varusteina on pelkästään märkäpuku, snorkkeli, maski ja räpylät. Marko Röhrillä on ammattisukeltajan paperit, ja työnsä puolesta hän on laitesukeltanut merissä, järvissä, altaissa, studiossa, hylyissä, luolissa ja jään alla. Lähdin Vienanmerelle ja Pohjois-Kanadaan jatkamaan maitovalaiden kuvaamista. ”Nautin siitä, kun voin kulkea äänettömästi snorkkelin kanssa ihan tavallisessa suomalaisessa järvimaisemassa ja tuoda sieltä perheelle ruoan.” Useampi vuosi vierähti, ennen kuin Ahti soi antimia ja harppuunakalastus tuotti tulosta. Vuonna 2000 Marko Röhr oli alkanut tehdä dokumenttia maitovalaista kanadalaisen tuotantoyhtiön kanssa, kun hänen vaimonsa kuoli. ”Kaikuluotainta käyttäen ja äänen välityksellä ne lähettävät toisilleen ikään kuin valokuvia sinusta. 11 Aarre 11/2020 METSÄ Elokuva tähtää maa ilmanmarkkinoille, ja sitä on kuvattu koko tunturialueella, ei pelkästään Suomessa. ”Onneksi Espanjassa asuva siskoni otti lapset luokseen muutamaksi kuukaudeksi. Usein tulee uitua muutama kilometrikin, ja jos kahden tunnin sukellusreissulta tuo neljä ahventa, niin jokainen voi laskea, että kalastuksen osuus on aika pieni!” Merten pelastavat enkelit Luonto voi auttaa, kun elämässä tapahtuu kriisi. Pian sen jälkeen Röhr sai oman maskin ja snorkkelin, ja heti ensimmäisestä sukelluksesta hän oli myyty. Tiesin heidän olevan hyvässä huomassa. ”Sitten hoksasin, että pitää opetella, miten kukin kala käyttäytyy eri vuodenaikoina. Ajan myötä ne tulivat aivan lähelle minua ja katsoivat vähän sillä lailla, että mikäs sinua vaivaa. Ja välillä harppuuna. Kokemukseni Elokuvan taustakerto mus perustuu kirjailija Antti Tuurin ajatuk seen tuntureista nukkuvina jättiläisinä. Ilman sukeltamista ja luonnon yhteyttä tuskin olisin selvinnyt.” Maitovalaat, joita Röhr kutsuu meren valkoisiksi enkeleiksi, tekivät häneen lähtemättömän vaikutuksen olemuksellaan ja älykkyydellään. Tunturin tarina päät tää MRP Matila Röhr Productionsin luonto elokuvatrilogian ja oli yhtiön vaativin projekti. KRISTIINA JOHANSSON MARKO RÖHR JUHA LAAKSONEN
Jo muinaiset suomensukuiset kansat sei soivat Vienan ja Jäämeren rannoilla ja lauloivat niille kurkkulaulua. Kuvassa jääleinikki. M AR KO JU NT TIL A M RP M AT ILA RÖ HR PR O D UC TIO NS KR IST IIN A JO HA NS SO N. Kerran tuli kauhea myrsky, kaikki tykky lumet putosivat ja lämpötila nousi yhdessä yössä 22 astetta. Työ vaatii sitkeyttä. Luonto elokuvan kuvaaminen on sitkeää odottamista. Siksi elokuvassa on mukana Jää meri, siksi mukana ovat valaat. Kyllä ne niin poik keuksellisesti minuun suhtautuivat.” Röhriä kiehtoo maitovalaiden ja ihmisen suhde. Valaiden kuvia on löytynyt 5 000 vuotta vanhoista kalliokaiverruksista, joista käy ilmi, että valaat ovat olleet paljon muu takin kuin ravinto tai saaliseläimiä. Ilman niitä tätä tarinaa ei voi kertoa.” Elokuvaa alettiin suunnitella viisi vuot ta sitten. Tykkykuvaukset loppuivat siihen, ja niitä jatkettiin vuoden päästä. ”Maitovalas pystyy seisomaan pyrstöllään pinnan päällä ja laulamaan kuin satakieli. Siitä reilut kaksi vuotta on ollut täysipäiväistä kuvaamista, jolloin kuvaaja Teemu Liakka on ollut joko kuvauksissa, kuvausvalmiudessa tai piilokojussa odotta massa karhuja, teeriä tai kettuja. Ihmisten ja valaiden välillä oli yhteys.” Luontoa ei voi pakottaa Valailla on osansa myös Tunturin tarinas sa. Luontoa ei voi pakottaa käsikirjoitukseen.” HENKILÖ Kuvaaja Teemu Liakka vietti reilut kaksi vuotta kuvauksissa, kuvausvalmiudessa tai piilokojussa. ”Minulla on läheinen suhde valaisiin ja tiedän, että niillä on myyttinen merkitys. ”Voimme suunnitella etukäteen kohtauk sia, mutta emme voi päättää, että tammi kuun toisella viikolla kuvataan tykkylumet. Tässä kärpän poseeraus kivenkolossa. Elokuva ei nimittäin kerro pelkästään Suomen Lapista vaan koko poh joisesta aluees ta. mukaan ne ymmärtävät myös ihmismieltä etäältä tarkkailemalla. 12 Aarre 11/2020 METSÄ Tunturin tarinassa on uskomattoman hienoja eläinkohtauksia. ”Luontoelokuvassa kuvaajalla on valtavan suuri merkitys”, sanoo Röhr. Tunturit ovat aikoinaan nous seet merestä, ja sinne ne myös pohjoisessa vajoavat
Ensimmäiset toimet toteutettiin jo alkuvuodesta. Tapio Oy koordinoi työtä”, Reetta Sorsa kertoo. Aarre 11/2020 METSÄ 13 »Kun metsät ovat olleet su kujen omistamia tai ne on omistettu yhteismetsinä, sijoitushorisontti on ollut ylisukupolvinen. Hoitopalkkio olisi yhteensä 900 euroa hehtaarille. ”Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma valmistellaan tällä hallituskaudella ensimmäistä kertaa. ”Myös metsänhoidon suositusten keskeinen sisältö uudistetaan vastaamaan ilmastokestävän metsätalouden vaatimuksia. Lisää metsää ja parempaa hoitoa Metsitystukea myönnettäisiin yksityisille maan omistajille. Hallituskauden aikana käynnistettävillä uusilla maankäyttösektorin toimilla halutaan vähentää päästöjä sekä vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja. Silloin ei vielä ymmärretty, että institutionaalisilla metsän omistajilla on toi senlainen ansaintalogiikka kuin perinteisillä maatila metsänomistajilla.» Metsäneuvos Liisa Saarenmaa (Metsälehti 19.11.2020) KU VA T JA AN A KA NK AA NP ÄÄ ,, M AR KK U VU O RIK AR I JA JO HA NN ES TE RV O JOHANNES TERVO METSÄ NYT Valtioneuvoston asetusluonnoksen mukaan metsityskorvaus olisi alueen aiemmasta maankäyttömuodosta ja maalajista riippuen 1 000–2 000 euroa hehtaarille. Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat VL-ARKISTO. Metsähallitukselle annettiinkin viime keväänä uudet omistajapoliittiset linjaukset”, Sorsa toteaa. Lain on määrä tulla voimaan vuoden 2021 alusta. Suometsien hoidon kehittämiseksi on meneillään useampia hankkeita. Niillä tavoitellaan vuoteen 2035 mennessä kolmen megatonnin hiilidioksidiekvivalentin nettovaikutusta vuodessa. ”Myös valtion metsät ovat tavoitteiden saavuttamisessa keskeisessä roolissa. On tärkeää, että otetaan huomioon myös maankäyttösektorin merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä”, kertoo johtava asiantuntija Reetta Sorsa maaja metsätalousministeriöstä. Toukokuussa tuhkalannoituksen Kemera-tukea laajennettiin niin, että tuen myöntämisen edellytyksistä poistui vaatimus puuston ravinne-epätasapainon osoittamisesta turvemailla. Ministeriössä on valmisteltu myös joutomaiden metsitystukea, jota lakiesityksen mukaan myönnettäisiin yksityisille maanomistajille. P ääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma linjaa useita maaja metsätaloutta koskevia ilmastotoimia. Yhdessä niistä kehitetään suometsien hoidon suunnitteluun uutta toimintamallia, joka sovittaa yhteen ilmastoja vesistövaikutusten vähentämisen sekä monimuotoisuuden lisäämisen. Mitä ilmastotoimia metsäsektorille on suunnitteilla. Joutokäytössä olevia alueita metsittämällä halutaan lisätä metsäpinta-alaa luonnon monimuotoisuutta heikentämättä. Toisessa hankkeessa keskitytään kouluttamaan metsäalan ammattilaisia suometsien hoitoon. Ne liitetään osaksi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa, jota valmistellaan maaja metsätalousministeriössä ensi vuoden aikana. Metsät ja maaperä ovat tällä hetkellä ainoita käytössä olevia keinoja sitoa ja varastoida hiiltä. Aiemmin koko sektoria koskevaa, kokoavaa ilmastosuunnitelmaa ei ole ollut. Lisäksi peitteellisen metsänkasvatuksen osuus nostetaan uudistusluonteisissa hakkuissa 15 prosentista 25 prosenttiin. Suometsien hoitoa kehitetään Lisätoimia on kohdennettu myös yksityismetsiin. Metsähallituksen monikäyttömetsissä kasvatetaan hiilinielua vähintään 10 prosentilla ennen vuotta 2035. Tukien haku Suomen metsäkeskuksesta avautuisi ensi maaliskuussa. Monet rahastoyhtiöt taas sanovat suoraan, että niillä se on 5–7 vuotta.» MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola (Maaseudun Tulevaisuus 25.11.2020) »On tärkeää, että seuraava sukupolvi oppii metsä asioista mahdollisimman paljon, ettei sitten mene sormi suuhun, kun yhtäkkiä onkin perintömetsätilan paperit ja raivaussahat edessä.» Metsänomistaja Annukka Kimmo kehottaa perheitä hoitamaan metsää ja tekemään puukauppoja yhdessä (Mhy Kymenlaakson jäsenlehti 4.11.2020) »Metsälain rukkaamisen yhteydessä ehkä ajateltiin, ettei kukaan viisas metsän omistaja lähde keskenkas vuisia metsiä uudistamaan
Aarre 11/2020 METSÄ 14 PUU AARRE 2,7 Jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus on 2,7 prosenttia kaikista tänä vuonna ilmoitetuista hakkuista. ”Kun tapasimme Annin ensimmäisen kerran, meillä oli mukana visakoivua ja Annilla hurjasti ideoita. LISÄTIETOJA sectodesign.fi »Suomi on jäkälien maa, sillä tämä boreaalinen havumetsävyöhyke on niille ihanteellinen kasvupaikka.» Luonnontieteellisen keskusmuseon professori Soili Stenroos (Suomen Luonto 9/2020) »Paras paikka on rinteellä, josta avautuvat näkymät pohjoiseen, sillä revontulet ovat voimakkaimmat horisontin lähellä. Lasiosaa tehdään sekä kirkkaana että vaaleanvihreänä. Myynti ja markkinointi työllistävät alkuvaiheen yritystä tällä hetkellä eniten. ”Veimme visaa puusepälle ja kun näimme puun kuviot, idea yrityksen perustamisesta vahvistui.” Wilawood Oy:n ensimmäiset tuotteet, Mahla-maljakko sekä Silmuja Maisema-tarjoilualunen, lanseerattiin vuosi sitten joulumarkkinoilla Jyväskylässä. Biologina uransa tehnyt Hanna työskentelee nyt kokoaikaisesti yrityksen parissa. ”Isä halusi valita sellaisen puu lajin, jolla voisi olla vuosikymmenten kuluttua jotain uudenlaista arvoa ja merkitystä”, Hanna LampinenVilkkilä kertoo. ”Alku vuonna on tarkoitus panostaa verkkokaupan markkinointiin.” LISÄTIETOJA wilawood.fi Visaa ja lasia TU O M O VIL KK ILÄ AJANKOHTAISET AARTEET ”Kestävyys on meidän toiminnan kulmakivi. Muotoilija Anni Paunilan suunnittelemien tuotteiden rinnalle tuli pian myös pariskunnan itse suunnittelemia tuotteita, kuten koruja ja leikkuulautoja. Kuvassa Owalo-pöytävalaisin. Hanna hioo, käsittelee ja kokoaa korut sekä pintakäsittelee leikkuulaudat. Haluamme kertoa, missä tuotteen puu on kasvatettu”, Hanna Lampinen-Vilkkilä toteaa. Lasiosa puhalletaan Mafka & Alakoski -lasistudiolla Riihimäellä. Metsätalousyrittäjänä työskentelevän veljen huolella hoitama koivikko on nyt harvennusvaiheessa, ja isän peräänkuuluttama merkityskin löytyi pari vuotta sitten. Vierellä puoliso Tuomo Vilkkilä. Hän keksi, että yhdistäisimme suupuhallettua lasia ja visakoivua.” Mahla-maljakon visakoivuisen jalan sorvaa puuseppä Saarijärvellä. Jalan saa joko kasviöljyvahalla käsiteltynä tai tummaksi lakkapetsillä käsiteltynä. Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN. Tuomo on yrityksen osakas ja työskentelee päätoimisesti muualla. Leikkuulaudat ja tarjoiluastiat pariskunta teettää paikallisilla puusepillä omien suunnitelmiensa mukaan. TUOMO VILKKILÄ Jokainen Mahla-maljakko on uniikki kappale. Hinta 299–309 e. (Lähde: Suomen metsäkeskus) SITAATIT SE CT O D ES IG N Valoa talveen Vahvasti vientiin panostavan kotimaisen Secto Designin tyylikkäät puuvalaisimet ovat jo käsite. Pitää olla hyvä näkyvyys, kaupungin valot eivät saa näkyä, ja sään on oltava selkeä.» Lapland Welcomen johtava opas Anthony Picken (Seura 47/2020) H anna Lampinen-Vilkkilän vanhemmat saivat 90-luvulla idean istuttaa visakoivua sukutilan maille Saarijärvellä. Korujen puuosat raakasorvaa alihankkija. Maljakon korkeus on noin 28 cm, lasiosa 21 cm ja jalka 9 cm. Hanna alkoi tuolloin hoitovapaalla ollessaan pohtia puolisonsa Tuomo Vilkkilän kanssa, mitä pieniläpimittaisesta visasta voisi tehdä
Hänen kymmenes romaaninsa Aurinko ei liiku (Tammi) ilmestyi syyskuussa. Minusta hyönteiset saavat tehdä rauhassa sitä, mitä ne nyt tekevätkään.” Minkälainen romaanihenkilö Pääskynen olisi. Antti Heikkinen: Einari (WSOY 2020) LATUJEN SANKARI SIIRI RANTANEN (s. Kirjassa ihmetellään erikoisia ilmiöitä Suomen luonnossa. Sisua vaadittiin paitsi ladulla myös naishiihtäjien etujen ajamisessa. Kuvitus jättää toivomisen varaa, mutta mielenkiintoiset tarinat kantavat. ”Kodikas ja täynnä rakkautta.” Oletko seurallinen. Jos laulaisin, haluaisin olla särisemättä.” Maistuvatko hyönteiset. QR-koodien kautta voi katsoa videoita luontokohteista. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. 1924) on koko kansan Äitee. ”En laula lainkaan. Välillä lukija nauraa ääneen, mutta loppusivuilla alkaa surettaa aina menossa olleen miehen elämätön perhe-elämä. Muutenhan kyse ei olisi romaanista.” LISÄTIEDOT Markku Pääskynen on Helsingissä asuva kirjailija. VE IKK O SO M ER PU RO KUUKAUDEN LUONTOKUVAN lähetti innokas luontokuvaaja Kaarlo Asikainen Iisalmesta. Jari Porttila ja Osmo Kärkkäinen: Äitee – Siiri Rantasen tarina (Docendo 2020) JÄNNÄT ILMIÖT MITEN SYNTYVÄT neulaspallot, miltä Itämeren pinnan alla näyttää, miten metsäkanalinnut tanssivat soitimella. Emme palauta kuvia. ”Ei kiitos. "Nyt tuli talvi. Kielimuuri ei estänyt Siiriä ystävystymästä neuvostoliittolaisten kilpasiskojensa kanssa. Pepe Forsberg, Niko Nappu & Paula Forsberg: Uskomaton luonto (Minerva 2020) METSÄNIMISET Markku Pääskynen KIRJAILIJA, 47 Millainen on kotipesäsi. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. Mehukasta dialogia on niin paljon, että rakenne muistuttaa romaania. EINARIN ELÄMÄ NUORI Antti Heikkinen on kokenut kirjantekijä, ja tämä näkyy Ponssen perustajan Einari Vidgrenin (1943– 2010) pitkään työn alla olleessa elämäkerrassa. Närhellä on ihmettelemistä." KAARLO ASIKAINEN Markku Pääskynen on aiemmin työskennel lyt myös kustannus toimittajana.. Hän on kotoisin Hartolasta. ”Toivottavasti ei aivan yksi yhteen todellisen ihmisen kanssa. Marraskuun lopun myrsky toi tullessaan lumisateen, ja sää kylmeni. ”En, en liitele vaan mielelläni kuljeskelen esimerkiksi vuorten rinteillä, metsissä ja rannoilla.” Laulatko visertäen vai säristen. Elämäkerta painottuu Äiteen urheilusaavutuksiin mutta tarjoaa kurkistuksia koko aika kauteen. ”Olen, koska seurallisuus on erinomainen ihmisenä olemisen tapa eikä tarkoita laumasieluisuutta.” Liiteletkö korkealla. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. 15 METSÄ Aarre 11/2020 Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva
Palstat arvokasvuun METSÄNOMISTAJA Aarre 11/2020 METSÄ 16 Harvennussavotalla tienaa mukavasti, kun työt tekee itse. Kari Koivukangas hakkaa metsissään satoja motteja myyntipuuta vuosittain. Teksti ja kuvat KARI LINDHOLM
Oman työn ansiosta metsän tuotto on paras.. METSÄNOMISTA JA Kari Koivukangas Ikä: 34 vuotta Kotikunta: Oulu Ammatti: Rakennus insinööri ja puuseppä Metsät: Pudasjärvellä 120 hehtaaria kuudessa lähek käin sijaitsevassa palstassa Perhesuhteet: Sinkku Harrastukset: Metsätyöt, metsästys, kuntoilu 17 METSÄ Aarre 11/2020 Oululainen Kari Koivukangas omistaa metsää Pudasjärvellä. Harvennukset hän tekee perinteiseen tyyliin moottorisahalla
4 Mitä enemmän teet itse, sitä paremmin tienaat. Turvallisuudesta mies ei tingi. Isoja eriä myyntiin Koivukankaan metsässä metsäkone on harvinainen näky. Metsistä valtaosa on nuorta ja varttunutta kasvatusmetsikköä, joten harvennettavaa riittää. Koivukangas on Metsäliitto Osuuskunnan sopimusasiakas, joten puu käy aina kaupaksi. Oulussa asuva rakennusinsinööri omistaa Pudasjärvellä 120 hehtaaria maata, josta metsämaata on 100 hehtaaria ja kituja joutomaata 20 hehtaaria. Ilman kunnon varusteita olisi käynyt huonosti. Kuitupuun perushinta on ollut Pohjois-Pohjanmaalla 27–28 euroa kuutiolta, mutta määräja kuljetuskelpoisuuslisien vaikutuksesta mottihinta kohoaa tästä parhaimmillaan vielä 5,5 euroa. Kun isäntä raivaa ja harventaa uudet ostoksensa kasvukuntoon, niistä kertyy rutosti puuta, etenkin energiarankaa. Tukin hinta on ollut 53–54 euroa kuutiolta. Turvallisuudesta tinkimättä Metsätöihin Kari Koivukangas ryhtyi 13 vuotta sitten, ja sen jälkeen osaamista on karttunut jo pelkästään työhön tarttumalla. Ahtaimmista paikoista Koivukangas juontaa puut moottorikelkalla ja parireellä. Metsän lannoittaminen ja uudistaminen vaativat oman osansa. 5 Pidä lihaskunnostasi huolta. Hän kehottaa kaikkia metsässä työskenteleviä pitämään huolta työturvallisuudestaan. ”Ei sitä passaa ruveta liikaa ajattelemaan, että kuinka lähellä jalkaa sahan terä pyörii. Sopivan harvennustiheyden oppii ajan myötä, ja sen voi tarkistaa mittaamalla. Siinä rupeaa jännittämään, ja sitten sattuu helposti vahinko”, mies puhelee. Mies kaataa, karsii ja katkoo puunsa itse. Tuotoilla investoidaan Koivukankaan ostamat metsäpalstat ovat olleet pääsääntöisesti sellaisia, missä hoitotyöt on lyöty laimin. ”Hankintana tehdystä kuitupuusta maksetaan 15–20 euroa kuutiolta enemmän kuin pystykaupoissa, tukista maksetaan 10–15 euroa enemmän. T ervalle tuoksuva nuotio antaa valoa joulukuun kaamokseen Pudasjärvellä. Turvakengät, -housut ja -kypärä ovat metsätöissä välttämättömät. Ja näitähän kertyy satoja kuutioita, kun lähtötilanne on ylitiheä.” Osa metsän tuotosta palaa takaisin metsään. 18 Aarre 11/2020 METSÄ Karin vinkit 1 Metsässä tehty työ ei mene koskaan hukkaan. Lähes sata hehtaaria niistä Koivukangas on ostanut neljän viime vuoden aikana. METSÄNOMISTAJA. Sen jälkeen naapurin isäntä kuljettaa puut tienlaitaan vanhalla ajokoneellaan. ”Parhaan hinnan saan silloin, kun toimitan samaa lajia yli 200 mottia pikitien varteen.” Paras palkkio tehdystä työstä karttuu kuitenkin pitkällä tähtäimellä metsän arvokasvun myötä, kun harvennettu metsä varttuu tukkipuiksi. ”Sopimuksen nojalla Metsäliitto ostaa kaiken puun, mitä saan tehdyksi.” Parisuhde jäi puiden alle Ahkera metsänomistaja laskee viettävänsä vuosittain 80–100 päivää oman metsän töissä, istutuksessa, taimikonhoidossa ja harvennussavotalla. Eväät syödään rivakasti, sillä pohjoisen päivä on lyhyt. Karsimattomasta rangasta maksetaan 25 euroa kuutiolta, latvusmassasta 10 euroa. ”Eikä se hankintahakkuu vaikeaakaan ole, jos ei peukalo ole juurtunut keskelle kämmentä.” Mies tarkkailee tikun nokassa mustuvia makkaroita samalla kun viilailee moottorisahan puruhampaita parempaan iskuun iltapäivän urakointia varten. Kun sahaan 400–500 kuutiota vuodessa, siinä tienaa jo sievoisen summan”, Koivukangas laskee. Keitinpuussa roikkuva nokipannu suhahtaa sen merkiksi, että sisään sullottu jäinen lumi on muuttunut kiehuvaksi vedeksi. Neljässä ”Itse tehty metsätyö kannattaa, vaikka monet metsäalan toimijat katsovat omatoimista metsänomistajaa kieroon”, Kari Koivukangas sanoo. 3 Tee metsään liittyvät sopimukset kirjallisena. ”Hakepuun hankintahinta on yllättävän hyvä. Tulen lämmöstä nautiskelee harvennuspalstallaan tänään jo neljä tankillista sahannut metsänomistaja Kari Koivukangas, 34. 6 Käytä sahatessa turvavarusteita. Tiettömillä palstoilla rahaa tarvitaan kulkemista helpottavaan penkkatiestöön ja kosteilla kohteilla vesitaloutta kohentavaan kunnostusojitukseen. ”Kyllä itse tehty metsätyö kannattaa, vaikka monet metsäalan toimijat katsovat omatoimisuutta kieroon”, Koivukangas myhäilee. 2 Jos hoitotyö myöhästyy, häviät selvää rahaa. Muutaman kerran terä on haukannut turvahousun puntista ja turvasaappaasta, mutta sen pahempaa ei ole sattunut
Työn alla olevan palstan ympärille hakattiin edellisvuonna viiden hehtaarin aukko. Apuna ovat tukkisakset. Taivas tipauttelee pakkaslunta, kun Koivukangas nostelee rankoja reestä. Tuo 27 hehtaarin palsta avasi silmät metsän mahdollisuuksiin. Hän on sitä mieltä, että metsänomistaja tarvitsee puolison, joka ei pelkää sahan kahvoihin tarttumista. Kelkka hörähtää käyntiin ja katoaa metsään, mutta palaa kohta takaisin rankakuormaa kiskoen. ”Se tässä metsäinnostuksessa kävi, että parisuhde kaatui, kun olen aina metsässä. Metsänomistaja kolistelee ”hökheet” kahvipannusta lumelle, survoo pannun muovipussiin ja sujauttaa sen reppuun. Hän esittelee tulipaikan ympärillä olevaa harvennustyömaata, jossa on meneillään toinen harvennus. Silloin harrastus olisi yhteinen. Itseään helpottaakseen ja enemmän vapaa-aikaa saadakseen Koivukangas pestasi paikallisen metsurin kaveriksi hakkuuhommiin. Ero avasi silmät sille, että onhan sitä muutakin elämää kuin pelkkä metsätyö”, kuumaa kahvia ryystävä mies pohtii. 19 Aarre 11/2020 METSÄ vuodessa mies laskee hakanneensa yhdessä isänsä kanssa noin 2 500 kiintoa pelkällä kintasmotolla. Nykyään sinkkuna elävän Koivukan kaan toiveissa olisi löytää metsä töissä viihtyvä elämänkumppani. Kiirettä pitää. ”Siinä kasvoi mutkaista puuta, mutta onneksi sain lyhyet tukkimitat, joten tukkia kertyi mukavasti.” Mies harppoo moottorikelkkansa luokse ja kiskaisee käynnistysnarusta. Neljän viime vuoden aikana mies on ostanut lähistöltä sopivia palstoja ja saattaa ostaa lisääkin. ”Eihän tämä vielä mikään elinkeino ole, harrastus enemmänkin, mutta sijoitus tulevaisuuteen. Tarkoitus on kuljettaa pinot metsästä tienvarteen piakkoin, etteivät ne ehtisi hautautua lumeen. Ensiharvennuksia ja harvennuksia on tiedossa aluksi ”Moottorikelkka on pätevä ja nopea kuormajuhta lumike leillä”, toteaa runkoja välilanssiin juontava Koivukangas. Siinä vaiheessa metsätilan isäntä valmistautuu jo 60-vuotisjuhliinsa. Lopulliseen kasvuasentoon harveneva 70-vuotias metsä saa varttua työn jälkeen vielä reilut parikymmentä vuotta ennen päätehakkuuta. Metsästä tienvarteen Evästauko päättyy. ”Hankinta hakkuu ei ole vaikea laji, jos työ haluja löy tyy”, Koivukan gas huomauttaa.. Tarkoituksena on saada rahaa säästöön eläkepäiviksi.” Koivukangas sai ensimmäisen metsäpalstansa vuonna 2015 sukupolvenvaihdoksessa. Työtä riittää lähivuosiksi Työt eivät Koivukankaan metsistä lähivuosina lopu
Sitten aletaankin olla jo ensimmäisten työkohteiden päätehakkuuvaiheessa.” Tervastuli on hiipunut hiillokseksi. Isäntä huomauttaa, että metsää kannattaa kasvattaa eri ikäluokissa, jolloin siitä saa tasaisesti tuloja. Jos isä ehtii kaveriksi, pari vuotta saattaisi riittää.” Metsätilan isäntä on sitä mieltä, että mitä pahemman rytelikön hän on tullut ostaneeksi, sitä hauskempaa se on sahata kasvukuntoon. ”Hyvät turvavarusteet varjelevat sahuria suuremmilta loukkaantumisilta. ”Kymmenen vuoden päästä odotettavissa on jälleen noin tuhannen motin harvennuskertymä, ja sitä seuraavien kymmenen vuoden kuluessa saman verran. Ylitiheät metsät vaativat myös ennakkoraivauksen. 20 Aarre 11/2020 METSÄ 36 hehtaarin ja 1 700 motin verran. Oulussa asuva Koivukangas aikoo käydä palstallaan myös iltaisin. Niissä ei kannata säästellä. Vaikka ilta hämärtyy, Stihl sylkee purua lumelle vielä tunnin tai pari. Nostot tehdään jalkojen avulla selkä suorana.” ”Kun selkä on hiestä märkä, tervastulet ja pannukahvit pitävät sahurin lämpimänä ruokatauolla.”. METSÄNOMISTAJA ”Viilanohjain on hyvä apuväline, mutta sen on syytä olla kädessä oikein päin”, Koivukangas sanoo. ”Kun ikää ei ole vielä kovin paljon, voin ostella kasvatuskohteita ja odottaa puuston varttumista myyntikuntoon.” Kevättä kohden lumi lisääntyy Pohjois-Pohjanmaalla, mutta niin lisääntyy valokin. Varmaa on, että hommassa paita kastuu kerran jos toisenkin. Metsätöissä ei tule koskaan kylmä. Rytelikkö on hauska sahata kasvukuntoon. Meneillään olevan harvennuksen ja edellisvuoden avohakkuun tuotoilla isäntä kertoo rahoittavansa viimeisimmän hankkeensa eli noin 40 000 euron metsä tilakaupan. Oman käden jälki näkyy nopeasti, ja iltaisin on mukava käydä katsomassa, mitä on saanut aikaan. Kyllä näihin töihin menee kolmisen vuotta. Koivukangas taittaa kypärän silmikon alas ja tempaisee moottorisahan käyntiin. Harvennuksen jälkeen hehtaarille jää 80–90 kuutiota, jotka paisuvat tukiksi vuosien varrella. ”Lisäksi taimikkoa pitäisi raivata 15 hehtaaria. ”28 hehtaarin palstassa ei juuri ole tukkipuustoa.” Koivukankaan parhaat ensiharvennuskohteet ovat tuottaneet 60 kuutiota hehtaarille. Aiemmin hän asui Kuopiossa, ja silloin auton mittariin kertyi viikonlopun sahausreissulla lähes 800 kilometriä
Parhaita periyttäjiä risteytettiin keskenään, jälkeläisiä testattiin, ja nyt meillä on käytössä 20–25 prosentin kasvuja laatuhyödyn antavaa koivun, männyn ja kuusen siementä. Kasvun ja puun laadun mittauksessa parhaat periyttäjät pääsivät jatkoon, huonot hylättiin. Joku viisas tohti hieman varoitella, mistä kiitos. Aarre 11/2020 METSÄ 21 KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen kolumnisti Juha ”Koltta” Aaltoila (s. Hyvään tarinaan kuuluu hiilenhallinnan hehkutus lyhyillä mutta suppeilla tutkimuksilla hankituilla tiedoilla. Herättikö kolumni ajatuksia. Sen saa laajaan jakeluun radioon, televisioon, lehtiin, facebookiin, lyhyttä pikatiedettä kaikille. Sillä saa deletoitua tyveä lahottavat sienet, nollattua maanmuokkauksen ja taimikonhoidon laskut, jäädytettyä maat hakkuuja ajotyön kantaviksi joka talvi Iitistä Inariin. Kas siinäpä hyvä tarina. HYVIN MENEVÄT YKSIIN Pohjanlahden kahta puolta metsäntutkijoiden, alan ammattiväen ja metsänomistajien työn tulokset. Meillä niitä sanottiin pluspuiksi. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit H yvä tarina ottaa mukaansa, sitä kelpaa uutisoida, jakaa somessa, laskea tykkääjät ja lukea kommentit kuten awwww, ihkua tai niihä tuo taetaap olla. Sillä saa synnytettyä vuosittain kuuselle oivan siemensadon, vaikka niitä olisi vain kahdeksan vuoden välein. Pluspuiden jälkeläisiä testattiin maastossa. Isovanhempamme ja vanhempamme pitivät venäläiset kurissa, mutta tylyt rauhanehdot pakottivat sotakorvauksiin, joita revittiin metsistä niin että monia jo hirvitti. Soita ojitettiin innolla, jotta puuta riittäisi kansan parhaaksi. Metsänhoitajan työ yksityismetsissä vei hänet vuonna 1986 kynän varteen, ja kynä on pysynyt terävänä. Metsistä on hakattu tuon 70 vuoden aikana miljardeja ja miljardeja kuutiometrejä puuta, ja niiden jalostuksesta siinneillä rahoilla olemme nyt tilanteessa, jossa voimme mallinnella ja levitellä hyviä tarinoita tehokkaille klikkaajille. Ja niin kouluttaa aikaansa seuraava metsäjätti väkensä tukin noukintaan soilta. Tarinantuotannon ja -jakelun työkalut kehittyvät vinhasti. Viisaat tutkijat alkoivat etsiä metsistä huippupuita, kasvuisia, pitkiä, järeitä, suoria, hieno-oksaisia. No, säästyiväthän kovan sotasavottamme ansiosta Barbro ja Bertil pakollisilta venäjän kielen opinnoilta, hyvä niin. Metsänomistaja saa kaiken ilman ikäviä metsänhoidon kuluja. Minulle on täysin uutta, että talvileimikoistakin on jollakulla pulaa. Kustannuksettoman metsänhoidon ideaali tuli soille melkein kuin raekuuro. 1947) pääsi taimien lajitteluun 11-kesäisenä, siitä ura yleni aukkojen viljelijäksi. HIKISELLE HISTORIALLE pieni pätkä. Eikä työ tähän lopu, ainakaan Ruotsissa, missä kuusen pistokkailla saadaan jo 33 prosentin kasvunlisä. Se, että jokaisesta tukista tulee haketta ja purua yli 40 prosenttia selluntekoon ja siitä edelleen vaikka vessapaperiksi, ei kuulu sivistyneeseen hyvään tarinaan. Suomessa ja Ruotsissa alkoi 1940-luvun lopulla vauhdikas metsäteollisuuden kehitys. Tietokoneella mallintaminen tuottaa kuivin jaloin ja paidoin uutta tietoa metsistä. Helsingin oppineen ekosysteemipalvelut kuten runsaat mustikkasadot kypsyvät kastikoiden ja angervojen sijasta thaikansan karttuisiin keruukoneisiin. Meillä valtio rahoittaa metsänjalostusta perin nihkeästi työn huimiin mahdollisuuksiin ja tarpeisiin nähden, esimerkkeinä puiden tuhonkestävyys ja kasvu eli kyky sitoa hiiltä. Olen päässyt tämän palstani päähän, lukijoille kiitos sitkeydestä! JUHA AALTOILA Hyvä tarina korvaa hikisen historian AALTOILA Tiedot on hankittu lyhyillä mutta suppeilla tutkimuksilla.. Puun riittävyys oli Pohjanlahden molemmin puolin huolenaihe. Puuta on nyt metsissä kaksi kertaa enemmän kuin 70 vuotta sitten ja vuotuinen kasvu on sekin kaksinkertaistunut samassa ajassa. Hienoa on metsänomistajalle tarinassa sekin, että hänen tukkinsa menee sahan kautta huonekalutehtaalle, talon tai museon seinään. METSÄNOMISTAJAT SAIVAT OSANSA hyvistä tarinoista: uuden metsälain, kustannuksettoman metsänhoidon ja vapauden valita ja päättää, vaikka yleensä on kyse siitä, ettei valita eikä päätetä. Tietokoneella saa siirrettyä jatkuvan kasvatuksen harveikkoihin etänä Jyväskylästä uhanalaisia lajeja punaiselta listalta. Nyt uudistuskypsistä puustoista keräillään tukkeja. Hyvästä tarinasta tulee hyvä mieli, sitä kelpaa makustella. Tyvilahoa kestävää kuusiainestakin on jo löydetty. Iso asia, häkellyttävän lyhyet kevyet tutkimukset. Tietokone on metsätaloudessa verraton hyvän tarinan tuotantoväline
Tukkien keskihinta on tänä vuonna Luonnonvarakeskuksen mukaan 1–2 euroa alhaisempi kuin vuonna 2019, kuitupuun keskihinta pysyy lähes entisellään. V uoteen 2020 mahtuu puumarkkinoilla enemmän poikkeustilanteita kuin moneen edeltäneeseen ajanjaksoon. Puun kysyntä on ollut reipasta jo jonkin aikaa, kun erityisesti sahatavaran markkinat ovat piristyneet. Viimeksi metsänomistajat ovat kokeneet vastaavaa yli kymmenen vuotta sitten. Ei mitään dramaattista muutosta, kun tietää että pohjalta on jo päästy jonkin verran ylöspäin. Roima pudotus jatkui toista vuotta peräkkäin. Puukauppojen määrissä ja hakkuissa jäädään silti tänä vuonna reilut kymmenen prosenttia edellisvuotta alhaisemmalle tasolle. Pudotus kantorahoissa Metsänomistajille nyt päättyvä vuosi merkitsi ensin niukkaa kaupankäyntiä ja alenevia hintoja, mutta syksyn tultua tilanne kääntyi positiivisemmaksi. Pienemmät kauppamäärät ja alentuneet hinnat johtavat siihen, että yksityismetsien kantorahatulot laskevat Pellervon taloustutkimuksen mukaan lähes viidenneksen, suunnilleen vuoden 2015 tasolle. Tämän vuoden alkua leimasivat työtaistelut ja hankalat korjuukelit sekä keväällä alkanut koronapandemia. 22 Aarre 11/2020 METSÄ 500 1 000 1 500 2 000 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 1 000 m 3 UUTTA KOHTI Vaiheikas vuosi päättyy metsäalalla optimistisissa merkeissä. Vuoden päättyessä näyttää kuitenkin siltä, että vaikeuksista on selvitty verrattain hyvin. Loppuvuotta kohti tultaessa puukauppa on piristynyt.. Sahojen tulosvuosi tulee olemaan monialaisia jalostajia heikompi, sillä niiden liikevaihto supistuu prosentuaalisesti enemmän. Hyvän suhdanteen vallitessa jouluPUUMARKKINAT Teksti ANTTI ÄIJÖ | Graafi AINO SAARIKIVI LÄHDE Luonnonvarakeskus / Metsäteollisuus ry 2020 2019 Puukauppamäärät 2019 ja 2020 Puukauppojen määrissä jäädään tänä vuonna reilut kymmenen prosenttia edellisvuotta alhaisemmalle tasolle. Ne kaikki näkyvät viime vuotta matalampina puukauppamäärinä. Suuret yhtiöt ovat raportoineet heikentyneitä tuloksia mutta pysyneet plussan puolella. Alkuvuoden työtaistelut, hankalat korjuukelit ja kevättalvella iskenyt pandemia lamauttivat toimintaa metsäalan yrityksissä. Pudotus voisi olla suurempikin, sillä viime talvena oltiin jopa neljännes jäljessä. Optimismia ilmassa Vuoden päättyminen ei metsissä ole iso taitekohta muuten kuin tilastoinnin kannalta
Kun kuitupuuta tarvitaan paljon, sen ohessa korjattua tukkia riittää yhteistyökumppaneillekin. Alustavien tietojen mukaan nämä eivät kuulu vientikieltolistalle. Muutenkin puukauppavuosi on päättymässä loppukiriin. Kinetic T8 8-pyörävetoinen pienmetsäkone Nyt saatavana Saatavana myös Country metsäperävaunut ja kuormaimet. Sahat ovat nyt erityisen kiinnostavia ja kiinnostuneita tukin ostajia, koska niiden pystyvarastot ovat pienet. Leveys 1,57 m Paino 2T Lisävarusteet – Lämmin ohjaamo – Telat/ketjut – Kauko-ohjattu vinssi – Kippilava – Tuhkan/ apulannanlevitin 0500 373 420 l Tukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI www.metsa-saamanen.fi Seitsemän eri kokoluokkaa. Heikkoa markkinatilannetta kuvastaa toteutunut hintakehitys. Kutistuneet tukkipinot Tukit määrittävät metsänomistajien tuloja, mutta kuitupuu määrittää kotimaan puukaupan vauhtia. Puun tuonti Venäjältä on ollut selvässä kasvussa tänä vuonna. Tehtaat eivät ole käyneet täydellä kapasiteetilla, koska vientikauppa on jäänyt alle edellisvuosien tason. Puumarkkinoiden tilanne vaihtelee alueittain. Jalostamattoman tukkipuun tuontimäärät olivat viime vuonna alle 0,4 miljoonaa kuutiometriä. Vetoa Venäjältä Venäjän valtion päämiehen ilmoitus jalostamattoman puun viennin lopettamisesta vuoden 2022 alusta aiheutti heti arvailuja, mitä tapahtuu kotimaan puumarkkinoilla. Merkkejä tästä on ollut viime kuukausina näkyvissä. Tänä vuonna kuitupuun tarpeen pienentyessä myös isojen yritysten tukkipinot ovat kutistuneet ja niiden mahdollisuus myydä raaka-ainetta sahoille on ollut heikompi. 23 Aarre 11/2020 METSÄ Ajankohtaista Talvikorjuukohteiden kauppa ei ole vielä päässyt kunnolla käynnistymään, koska säät ovat jatkuneet lämpiminä ja sateisina. Kotimaassakin selluloosaa on tarvittu vähemmän paperitehtaiden sulkemisen takia. Valoisampien näkymien takia myös havutukkien hinta lähti tuntuvaan nousuun. Tuonnin kokonaismäärät ovat olleet selvässä kasvussa mutta pysyneet yhä reilusti alle huippuvuosien määrien. Metsäsektorilla lähestytään uutta vuotta varovaisen myönteisissä merkeissä. Kuitupuun kysynnän hiipuminen saattaa nykytilanteessa olla yksi tukkien hintaa korottava tekijä. Tuonnin tyrehtymisen vaikutukset Suomessa jäänevät kuitenkin melko vähäisiksi, sillä arvokkaaksi määriteltyä puuta on maahamme tuotu niukasti. Puukauppojen lisäämisessä tärkein keino on tunnetusti hintojen tarkistaminen. Suurten ostajien piirissä kauppojen tahtia on viime kuukausina määrittänyt sellun kysynnän vaihtelu. Erityisesti tukkipuuta on kysytty marrasja joulukuussa innokkaasti, kun sahatavaran markkinoiden vire kääntyi syksyllä selvästi positiiviseksi. Tästä on aiheutunut joillakin sahoilla jopa tuotantoseisokkeja. ajan seisokitkin jäävät tehtailla lyhyiksi. Kuitupuun tarve suurissa jalostuslaitoksissa ohjaa voimakkaimmin isojen metsäyhtiöiden puun ostoa. Julistettu vientikielto koskeekin voimakkaimmin Venäjän puun vientiä Kiinaan. Näiltä osin määrät ovat paljon suurempia kuin Suomen tuonnissa. Vuosi 2021 saattaa tuoda käänteen metsänomistajien kantorahatuloissa. Pyrkiessään toimimaan täydellä kapasiteetilla sahojen on pitänyt lisätä omia ostojaan. Kysy tarjous, et pety! AM 300 rullaharvesteri tai sykeharvesteri Katso video kotisivuilta. Sen sijaan kuusitukkivaltaiset kelirikkoleimikot revitään käsistä. Ennusteet näyttävät nyt siltä, että puukaupoista saatavat tulot kasvavat ensi vuonna, kun sekä myyntimäärät että hinnat ovat paranemassa. Vuosi 2021 saattaa tuoda käänteen kantoraha tuloissa. Ensi vuonna odotetaan sekä hinnan että myyntimäärien kehittyvän paremmin. Toisaalta koko vuoden puukauppamäärä on jäämässä viime vuotta pienemmäksi. Venäjän lisäksi Suomeen on viime vuosina tuotu puuta eniten Baltian maista. Sahatavaramarkkinat eivät vielä olisi edellyttäneet niin selvää nousua tukkien hinnassa kuin on nähty. Kaupantekoon tapaa kuitenkin tulla pieni tauko. Erityisen kysyttyjä ovat olleet kohteet, joiden korjuuseen pääsee milloin vain. Tärkeimpiä tuontiartikkeleita ovat olleet koivukuitupuu ja puuhake
SEKAMETSÄT. Aarre 11/2020 METSÄ 24 Tarmo Kallioahon taimikossa kuuset ja männyt kasvavat tasatahtiin ja samalla uudistusalalla
25 METSÄ Aarre 11/2020 Ei kuusta ilman mäntyä Tarmo Kallioaho ei ole enää 20 vuoteen perustanut yhden puulajin metsiä. Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS
Vaikka mäntyä on perinteisesti kylvetty äestettyyn tai laikutettuun maahan, Kallioahon kokemuksen mukaan myös SEKAMETSÄT Kallioahon mukaan seka viljellyt taimikot eivät houkuta hirviä yhtä paljon kuin puhtaat männiköt. Sen aikaiset metsät olivat luontaisesti syntyneitä sekametsiä, joissa kasvoi kaikkia puulajeja. Metsä Groupin mallissa sekaviljely tulee metsänomistajalle jonkin verran edullisemmaksi kuin jos alue istutettaisiin puhtaasti kuuselle. Samankaltaista täsmämetsänhoitoa, jossa metsänuudistamisessa käytetään hyväksi mallinnusta ja paikkatietoa, on tutkittu Luonnonvarakeskuksessa. ”Taimia ei voi laittaa vakkaan sekaisin, joten istuttaessa pitäisi joko jättää joka toinen mätäs istuttamatta tai sitten pitäisi olla kaksi vakkaa.” Uudistamiseen Kallioaho käyttää yleensä 1-vuotiaita kuusen taimia. Pyrin tekemään työn 110-prosenttisesti.” Täsmämetsänhoitoa Metsänviljelyn nyrkkisäännön mukaan oikea puulaji tulee laittaa oikeaan paikkaan. Sekaviljelyssä tätä ohjetta on jopa helpompi noudattaa kuin yhden puulajin viljelyssä, sillä uudistamisen yhteydessä myös kuvion sisäinen ravinteisuuden vaihtelu pystytään ottamaan huomioon. Mutta mitä tilalle. Poikkeuksellisen pahasti heinittyvillä kohteilla hän on joskus turvautunut 2-vuotiaisiin taimiin. Hieman karummat kohdat sekä istutan että kylvän”, Kallioaho kertoo. Tilan maat olivat ravinteisuudeltaan pääosin puolukkaja mustikkatyypin välimaastossa. Omiin metsiinsä Kallioaho istuttaa kuusia 1 800 kappaletta hehtaarille ja kylvää lisäksi 200 grammaa männyn siementä. Kuusi istuttaen, mänty kylväen ”Sen ahaa-elämyksen jälkeen minulla on aina ollut siemenpullo mukana istutuksilla”, Kallioaho kertoo. 26 Aarre 11/2020 METSÄ M etsänomistaja Tarmo Kallioaho oli vaikean päätöksen edessä. Jo alussa kokeiltu ratkaisu, kuusen istutus yhdistettynä männyn kylvöön, on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi. Kuusimäntysekametsän varhais perkauksessa lehtipuuvesakko kan nattaa poistaa, myöhemmin koivua on suotava jättää sekapuuksi.. Kallioaho on kokeillut myös istuttaa molemmat puulajit mutta piti menetelmää työläänä. ”Metsänhoidon perusoppi on se, että paljon kanssa pärjää. Kallioahoa ylimääräinen kustannus ei pelota. Vaikka metsäasiantuntijat puhuivat intohimoisesti männyn kasvatuksen puolesta, Kallioahoa koko touhu epäilytti. Nykyään Kallioaholla on sekaviljeltyjä taimikoita noin 50 hehtaaria. Hän täytti vakan kuusen taimilla, kiinnitti vyötärölleen pullollisen männyn siemeniä ja suuntasi maastoon. Kallioaho palasi ajatuksissaan nuoruusvuosiinsa. Olen vanhan kansan mies enkä laske uudistamisen kustannuksia. Kuusen viljelyyn ne todennäköisesti olisivat liian karuja. ”Normaalille metsämaalle 1-vuotias taimi riittää hyvin.” Kallioaho on laskenut, että kylvöstä koituu hänelle ylimääräinen 150 euron hehtaarikulu. Sekä istutusettä kylvömäärät ovat hänellä suuremmat kuin esimerkiksi Metsä Groupilla, jonka suositus sekaviljelykohteille on 1 000–1 200 kuusen tainta ja 150 grammaa männyn siementä hehtaarilla. Omat sekametsänsä Kallioaho on perustanut kääntömätästetyille tai äestetyille kohteille. Metsänomistajaa turhautti jo valmiiksi nähdä kaikki se vaiva, jos taimet kuitenkin päätyisivät hirvien suihin. Sarvipäille yhden puulajin mäntytaimikko olisi kuin valmiiksi katettu ruokapöytä. Hiljattain tehty päätehakkuualue piti uudistaa, mutta mille puulajille. Hänen metsätilansa sijaitsivat Ähtärissä, Virroilla ja Keuruulla, ja tilojen mailla liikkui runsaasti hirviä. Maataloudessa vastaavan kaltainen, kasvupaikan vaihtelun pienipiirteiset erot huomioon ottava täsmäviljelytekniikka (englanniksi precision farming) on jo käytössä. Elettiin 1990-lukua, ja männynviljelybuumi oli voimissaan. Miksei sekametsää voisi perustaa viljelemällä, Kallioaho mietti. ”Jos kuviolla sattuu olemaan rehevä kohta, istutan siihen pelkästään kuusta, en kylvä mäntyä ollenkaan
”Teen ensiharvennukset itse moottori sahalla, joten ei minua haittaa, vaikkei siitä kerry kauhean isoa tiliä.” Ensiharvennuksen jälkeen seuraavat väl jennyshakkuut, joissa puulajia voi painottaa tarpeen mukaan jommankumman puulajin suuntaan. Tulevissa harvennuksissa puulajisuhteita voidaan säädellä ilman, että puulajivalinnasta aiheutuisi puuntuotoksen alenemista. Tulokset osoittavat, että nykyisillä uudistamismenetelmillä mäntyjen ja kuusten kehitys on nuoruusvaiheessa samanlaista, joten hoidetuissa metsissä mäntykuusisekapuustoa voidaan kasvattaa yksijaksoisena. Varhaisperkauksessa Kallioaho poistaa lehtipuuvesakon kokonaan, jottei se hou kuttelisi hirviä taimikkoon ja kasvaisi yli kasvatettavista taimista. ”Ihmeellisesti ne siementaimet sieltä kirivät.” Pelko eritahtisesta kasvusta on ollut yksi syy sille, etteivät metsäammattilaiset ole aiemmin uskaltaneet suositella yksijaksoi sen sekametsän viljelyä. Hoidetun taimikon menetelmä kääntömätäs sopii hyvin siemenen kasvu alustaksi. Alkuvaiheessa tärkeää on pitää lehtipuuvesakko kurissa, myöhem mässä vaiheessa koivua voi ja kannattaa jättää metsään. Luonnonvarakeskus on tutkinut seka viljelymetsien kasvua eri puolilla Suomea, erilaisilla maapohjilla, ja mittaustulosten mukaan kuusi ja mänty kasvavat yhtä no peasti, jos taimikonhoito tehdään ajallaan ja ohjeiden mukaisesti. Sekaviljelyllä voidaan myös nykyistä paremmin huomioida pienipiirteiset, yhden kuvion sisäiset erot esimerkiksi ravinteisuudessa. Kallioaho on huoman nut, ettei sekataimikko houkuta hirviä yhtä paljon kuin puhdas männyn taimikko. Toistaiseksi mikään ei viittaa siihen, että sekaviljelystä olisi metsän kehitykselle haittaa. Sekapuusto on myös osoittautunut kestä väksi erilaisia tuhoja vastaan. Mää rä on jonkin verran suurempi kuin Tapion suosittelemat tavoitetiheydet, jotka ovat kuuselle 1 800–2 000 tainta hehtaarille ja männylle 2 000–2 200 tainta hehtaarille. Sekametsä on vastustuskykyinen Kallioaho kertoo yllätty neensä siitä, miten tasatah tiin kuusen istutustaimet ja männyn siementaimet ovat kasvaneet. Suositeltua tiheämmän kasvatusasennon vuoksi ensiharvennus tulee eteen normaa lia aiemmin, mutta tämäkin on tietoinen valinta. ”Esimerkiksi luontaisesti syntyneitä lehtipuita kannattaa jättää sekapuustoksi myös mänty-kuusisekametsiin.” Luonnonvarakeskuksen vastikään alkaneessa Sekavahankkeessa kehitetään kasvatusmallit sekametsille. ”Tätä menetelmää en vaihda.” K uusen ja männyn samanaikaisella viljelyllä voidaan vähentää hirvituhoriskiä kuivahkoilla kankailla, jotka soveltuvat huonosti pelkän kuusen viljelyyn, arvioi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Saija Huuskonen. Kasvaessaan puut kilpailevat sekä ravin teista että valosta. ”Taimikon alkukehitykseen kannattaa panostaa, sillä ensimmäiset 20 vuotta mää räävät sen, millainen metsästä tulee”, Kal lioaho sanoo. Liki 30 vuoden kokemuksen jälkeen Kal lioaho on vakuuttunut kuusen ja männyn samanaikaisen viljelyn eduista. Sekaviljely lisää metsän monimuotoisuutta. Ja totta on, että vuonna 2013 pe rustetussa taimikossa sekä kuusen että männyn latvat tavoittelevat taivasta sa malta korkeudelta. Sekaviljelyssä uudistuminen onnistuu, vaikka hirvet söisivät osan männyntaimista, ja kasvu on parempi kuin puhtaassa kuusikossa. Taimikonhoidossa hän harventaa niin, että kasvatettavaa puus toa jää 2 000–2 500 tainta hehtaarille. Sekaviljely on harkinnan arvoinen vaih toehto niille metsänomis tajille, joiden metsät ovat liian karuja pelkän kuusen viljelyyn mutta tiheä hirvi kanta estää puhtaan män nyn viljelyn. Päätehakkuu on edessä, kun puusto on 70–80vuotiasta. Taimikonhoidon yhteydessä Kallioaho pyrkii jättämään laadukkaita koivuja niin, että niitä olisi puustosta 10 prosenttia. Näyttää kuitenkin siltä, että männyn siementaimet ja kuusen istutustaimet kasvavat tasapäisinä myös muualla kuin Kallioahon metsissä. 27 Aarre 11/2020 METSÄ Männyn siemen taimet ja kuusen istutustaimet kasvavat tasapäisinä. Huuskonen muistuttaa, että monimuotoisuuteen vaikutetaan myös taimikonhoidossa, jolloin tehdään loppukiertoajan kannalta merkittäviä päätöksiä. ”Sekaviljelty taimikko säilyy todennäköisemmin tiheänä, vaikka hirvet söisivät osan männyn taimista.” Luonnonvarakeskus on tutkinut kuusen ja männyn sekaviljelyä Eteläja Keski-Suomessa erilaisilla metsätyypeillä. Kallioaho uskoo, että erimuotoisten latvusten ansiosta kuuset ja männyt eivät samassa latvuskerroksessa varttuessaan joudu kilpailemaan keskenään yhtä kovasti kuin ne joutuisivat yhden puu lajin metsässä. Mäntyä ja kuusta yhtä aikaa viljelemällä metsänomistaja saa uudistusalan koko kasvupotentiaalin käyttöönsä.. Metsän vas tustuskyky on tulevaisuudessa entistä tär keämpää, sillä ilmastonmuutoksen myötä erilaisten metsätuhojen pelätään yleistyvän. ”Hirviä on edelleen muutamalla kohteel la, mutta tuhot eivät ole olleet totaalisia.” Normaali taimikonhoito Taimikonhoito ei sekametsässä eroa yhden puulajin metsästä. Päinvastoin: Huuskosen mukaan sekaviljelyn odotetaan pienentävän monia metsänkasvatukseen liittyviä riskejä, sillä yhden puulajin metsät ovat sekametsiä alttiimpia tuhoille
Jos jokin asia askarruttaa, kysy reippaasti tarkennuksia. 2 Mitä hoitotöiden kilpailutuksessa pitää ottaa huomioon. Palvelun julkisella puolella on kohta ”Metsään. Mistä löytäisin omalle palstalleni yhtä hyvän tekijän ja miten kilpailutan metsänhoitotyöt. Valmiita tarjouspyyntölomakkeita ei ole, joten tarjouspyyntö on vapaamuotoinen. Jos tilaaja ei kerro tarkasti, mitä haluaa, voi olla, että työn lopputulos on laatustandardien mutta ei metsänomistajan tahdon mukainen. Hoitotyötilauksen voi tehdä ilman kilpailuttamistakin, mutta silloin pitää pyytää kustannusarvio työstä. Samalla näkee oman metsäpalstansa ajankohtaiset hoitotyöt. Jos omia toiveita ei ole esitetty tarjouspyynnössä tai sopimuksessa, tehdään hoitotyöt lähtökohtaisesti Tapion laatimien metsänhoidon suositusten mukaisesti. Tarkista myös, että tarjouksessa on yhteyshenkilön ja varsinaisen työn tekijän yhteystiedot. Toiminnanjohtaja Kari Kannisto, Metsänhoitoyhdistys Lounais-Häme: 1 Mistä metsänomistaja löytää paikalliset metsän hoitotöiden tekijät. Kannattaa selvittää, millainen kokemus työn tarjoajalla on kyseisestä hoitotyöstä. 4 Mihin saaduissa tarjouksissa pitää kiinnittää huomiota. Ainakin pitää miettiä etukäteen, mitkä ovat omat toiveet metsän käsitteHintaa ei kannata käyttää ainoana kriteerinä. Voit liittää tarjouspyyntöön kuvia alueesta, jolloin tarjoaja voi paremmin arvioida vaadittavan työmäärän.. Varmistu siitä, että tarjouksessa käytetty terminologia on yksiselitteistä. TIETOISKU Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat VL-ARKISTO Voit pyytää tekijöitä halutessasi paikan päälle metsään jo tarjouspyyntövaiheessa. Selander: Katso, mitä tarjottu hinta sisältää ja missä aikataulussa työ luvataan tehdä. Tarjouspyynnöt hoitotöistä voi lähettää Metsään.fi-palvelusta suoraan valituille yrittäjille. Metsänhoitotöitä tarjoavia yrittäjiä löytyy toki myös muuten netistä ja kysymällä asiaa esimerkiksi paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä. Aarre 11/2020 METSÄ 28 11 kysymystä hoitotöiden kilpailutuksesta Naapurin taimikko on raivattu kauniiksi. Kirjautumalla palveluun voi hakea oman kunnan palveluntarjoajat. Metsänhoidon asiantuntija Annikka Selander, Suomen metsäkeskus: Metsäpalveluyrittäjiä löytyy esimerkiksi Metsään.fi-palvelusta. Varmista kysymällä, että tarjottu työntekijä varmasti osaa kyseisen hoitotyön. fi-toimijat kartalla”, josta voi myös etsiä paikallisia toimijoita ilman kirjautumista. Hintaa ei kannata käyttää ainoana kriteerinä tekijää valitessaan. Tilaukseen merkitään samat asiat kuin tarjouspyyntöönkin. Siihen kannattaa kirjata ainakin seuraavat asiat: tilatunnus, kartta käsiteltävistä kuvioista, pinta-ala, tilattavat hoitotyöt sekä omat toiveet toteuttamistavasta ja aikataulusta. Ei esimerkiksi ole ”taimikon perkausta”, vaan on taimikon varhaisperkaus, kun taimet ovat noin metrin mittaisia, ja taimikon harvennus, kun puut ovat 3–5 metrin mittaisia. 3 Kuinka tarjous pyyntö laaditaan. lyssä
Ammattitaitoisista tekijöistä on kaikilla alueilla pikemminkin pulaa kuin ylitarjontaa. Kun aikaisemmat hoitotyöt on tehty ajallaan, sujuu työ nopeasti. Selander: Edellisten vuosien toteutuneet keskihinnat löytyvät Luonnonvarakeskuksen ylläpitämästä metsänhoitotöiden yksikköhintatilastosta, joka on netissä. Useimmiten työt tilataan suoraan metsänhoitoyhdistykseltä metsäneuvojan suosituksesta. Yrittäjien nettisivuillaan ilmoittamat hinnat ovat yleensä alkaen-hintoja. 29 METSÄ Aarre 11/2020 Taimikonhoitotyöt kannattaa teettää ajallaan. Jos tarjottu hinta eroaa suuresti keskihinnoista, kannattaa kysyä perustelut hinnoittelulle. Toteutuva hinta voi siten olla aivan toinen. Hinnat ovat suuntaa antavia siksi, että jokainen työkohde on vaativuudeltaan ja työmenekiltään erilainen. Selander: Työstä tehdään aina kirjallinen sopimus, tai ainakin käydään sovituista asioista sähköpostinvaihto, jossa kaikki oleelliset asiat tulevat sovituiksi ja kirjatuiksi. 7 Mikä on markkinahinta erilaisille hoitotöille. Itse voi ja kannattaaPEKKA FALI. 8 Voiko hoitotöiden kilpailutuksen ulkoistaa. Kannisto: Työkohteet ovat hyvin erilaisia, joten hinnat vaihtelevat todella paljon. Hyvin hoidetulla kohteella hehtaarin saattaa harventaa kuudessa tunnissa, kun hoitamattomassa taimikossa hehtaariin voi kulua neljä päivää. Vuonna 2019 varhaisperkauksen keskihinta oli 394 euroa hehtaarilta (alv %) ja taimikon harvennuksen 470 euroa hehtaarilta. 5 Pitääkö sovituista töistä tehdä aina kirjallinen sopimus ja mitä sopimukseen kirjataan. Selander: Tämän voi varmistaa PEFC-yrittäjärekisteristä hakemalla yrittäjää nimellä tai Y-tunnuksella. Kannisto: Melko harvat metsänomistajat kilpailuttavat hoitotöitään metsänhoitoyhdistyksen kautta. 6 Kuinka tilaaja voi varmistua, että yrittäjä on hoitanut lakisääteiset velvoitteensa. Vuoden viivästyminen nostaa hehtaarihintaa jopa 20 prosenttia. Varmista, että työntekijä osaa varmasti tehdä työn metsänhoidon suositusten mukaisesti. Osa yrityksistä käyttää ulkomaalaisia työntekijöitä ja painaa sillä hintatasoa. Laikutusmuokkaus maksoi keskimäärin 341 euroa ja istutustyö 687 euroa hehtaarilta. Taimikon harvennus voikin maksaa 300 eurosta 1 000 euroon hehtaa rilta. Yrittäjärekisteri löytyy osoitteesta www.pefc.fi. Metsänhoitoyhdistykset ovat jo valmiiksi kilpailuttaneet alueelliset tekijät ja varmistaneet, että heidän laatutasonsa täyttää hyvän metsänhoidon kriteerit. Viivästyminen hoitotöissä tuo jokaiselle vuodelle 15–20 prosentin korotuksen hehtaarihintaan. Työn toteuttaja vaatii sopimukseen yleensä valtakirjat metsätilan mahdollisilta muilta omistajilta, kun tilaajana on esimerkiksi kuolinpesä tai yhtymä. Taimikon harvennuksen hinta muodostuu poistettavien puiden lukumäärästä ja niiden järeydestä. Metsänomistajan on vaikea saada kustannuksia peittoon, jos hän teettää kilpailutuksen asiantuntijalla
10 Anna suora sukaista ja selkeää palautetta. 3 Esitä neuvotte lussa kysymyksiä ja pyydä palveluntuottajaa kertomaan selkeästi eri työt ja olemassa olevat vaihtoehdot. 7 Tee aina kirjallinen sopimus, yksi kummallekin osapuolelle. Metsänomistajalle on ilmoitettava aina, milloin työ al kaa ja kuka sitä tekee. Reklamaatio kannattaa tehdä kirjallisesti. 8 Kysy oma valvontaa ja pyydä raportti siitä. Jos laatu eroaa sovitusta, pitää sopimuskumppanille esittää selkeä reklamaatio. Selander: Lähtökohta on, että työn tekijä suorittaa koko ajan omavalvontaa ja tarkastaa, että alueelle jää suositusten mukainen määrä puita tai maanmuokkauksissa hyvälaatuisia istutuspaikkoja tulee tavoiteltu määrä. Riidat hoitotöi den laadun osalta ovat onneksi hyvin harvinaisia. Työn tekijä täyttää omavalvontaraportin ja antaa sen urakan valmistuttua tilaajalle. RISTO JUSSILA. 2 Pyydä selkeitä vaihtoehtoja ja vertaa niitä keskenään. Kannisto: Tilanne taimikossa voi olla myös sellainen, että lehtipuut ovat kasvaneet istutettuja kuusia korkeammiksi, jolloin metsänomis tajan pitää kertoa, missä suhteessa jätetään kuusia ja lehtipuita. Säteeltään neljämetrisen ym pyrän sisään pitää jäädä esimerkiksi muokkauksissa 8–10 istutuspaikkaa. Taimikon harvennuksissa pitää sa manlaisen ympyrän sisään jäädä kes kimäärin kymmenen puuta. 10 Miten hoitotöiden jälki tarkastetaan. 6 Varmista, että sinulla ja palveluntarjoajalla on sama käsitys lähtötilanteesta ja työalueesta. 5 Pyydä tarjous, kun olet päättänyt, mitä metsässäsi tehdään ja milloin. 4 Pyydä kus tannusarvio ja kysy aikataulusta. 11 Voiko hoitotöiden laadun valvonnan ulkoistaa. Päätä mitä haluat, mitä töitä teet itse ja mitkä työt tilaat toimijoilta. 9 Pitääkö tekijän kanssa käydä metsässä ennen kuin työ aloitetaan. Silloin on aineistoa, jos laadusta joudutaan reklamoimaan. Se kannattaa tehdä kirjallisesti tai sähköpostitse, jotta reklamaatiosta jää todiste. Yleisin syy laadusta huomauttamiseen on se, että alueelle on jäänyt harven nuksen jälkeen liian paljon puuta kasvamaan. Kannattaa ottaa valoku via alueesta ennen työn aloittamista ja työn valmistuttua. Kannisto: Metsänomistaja voi tarkastaa työn jälkeä silmämääräi syyden lisäksi neljän metrin onkiva valla. Valvonnan tulokset pitää kirjata lomakkeeseen ja oma valvontaraportti anne taan työn valmistuttua tilaajalle. Tilaajan vastuulla on työkoh teen selkeä rajaaminen esimerkiksi kuitunauhoilla. LISÄTIETOJA Metsänhoidon suositukset: www.metsänhoidonsuositukset.fi Näin tilaat metsänhoitotöitä -esite löytyy Metsäkeskuksen verkkosivuilta Metsänhoitotöiden yksikkökustannukset: statdb.luke.fi > Metsätilastot > Rakenne ja tuotanto > Metsänhoitoja metsänparannustyöt > Metsänhoitoja metsänparannustyöt 2015 Näin onnistut hoitotöiden teettämisessä 1 Määrittele metsän hoidon tavoitteesi. Tarkista, vaikuttaako toiveesi töiden hintaan. 9 Vertaa loppu tulosta tarkistuslistaan. Halutessaan tilaaja voi vielä pyytää tarkastajan paikalle. Jos metsäam mattilainen tulee paikalle, kannattaa samalla katsoa, mitkä ovat seuraa vien vuosien hoitotoimet. Selander: Suosittelen ehdottomasti käyntiä paikan päällä tarjouspyyn tövaiheessa tai viimeistään silloin, kun työ aloitetaan. Silloin voi kävellä alueen rajat ja säästettävät kohteet läpi. Aarre 11/2020 METSÄ 30 TIETOISKU kin kilpailuttaa potentiaaliset hoito töiden tekijät. Kannisto: Puolueettoman metsäam mattilaisen voi tarvittaessa tilata tar kastamaan työn jäljen. Vastaako metsä toimenpiteen jälkeen tilausta. Metsänomis tajan pitää tietysti itse kin katsoa, että jälki on sovittua. Laadukkaan hoitotyön kriteerit ja laadun valvonnan tar kastuslistat löytyvät muun muassa Tapion metsänhoidon suosituksista
Poimitko suppilovahveroita vielä joulukuussakin. Kotimaisen Mysodan Woody hiilihapotuslaitteen. Oletko kokenut hienoja hetkiä erätulilla, lämmitätkö taloasi oman metsän polttopuilla. Kilpailuun lähetettyjä tekstejä voidaan julkaista ilman erillistä korvausta myös Aarteen myöhemmissä numeroissa, verkkosivuilla ja muissa tuotteissa. Lisäksi luvassa on kirjapalkintoja. Aiheen käsittely on vapaata. Muista liittää mukaan yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin numero, mahdollinen sähkö postiosoite). Arvonnan voittajat kerrotaan ja parhaita tekstejä julkaistaan Aarteen numerossa 2/21, joka ilmestyy 25.2.2021. A arteen suositut kirjoituskilpailut jatkuvat. Kirjoituksen enimmäispituus saa olla noin 7 000 merkkiä. Metsä merkitsee eri ihmisille erilaisia asioita. Mysodan Woodyhiilihapotuslaite, arvo 69,90 e. Tyylikkääs ti muotoiltu tuote on valmistettu UPM Formi EcoACe biokomposii tista, ei vaadi sähköä ja sisältää uudelleentäytettävän hiilihappo sylinterin sekä juomapullon. Onko lempilajisi suunnistus, patikointi vai maastohiihto – vai nautitko eniten omaan tahtiin tehdyistä metsätöistä. Toiveenamme on saada kirjoituksia sekä konkreettisista metsän aarteista että metsän henkisestä ja fyysisestä annista. Yh den palkinnon arvo on 69,90 e, arvomme kolme palkintoa. Nyt julistettavan uuden kirjoituskilpailun aiheena on Aarteita metsästä. Metsä sopii myös liikuntaan. Suomalaiset saavat metsästä mielenrauhaa ja virkistystä, ja moni meistä palaa metsäretkeltä voimautuneena. LISÄTIETOJA aarrelehti.fi | mysoda.fi | svala.com OSALLISTU AARTEEN KIRJOITUS KILPAILUUN!. Palkinnon arvo on 154,70 e, arvomme yhden palkinnon. 31 Aarre 11/2020 METSÄ Aarteita metsästä Osallistu Aarteen kirjoituskilpailuun, voit voittaa hienoja palkintoja. Svalan hengittävä verkkokerrasto ja merinovillaiset sukat, arvo 154,70 e. Metsänomistajan moni puolisin aikakauslehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Oletko himomarjastaja tai innostunut kuusenkerkkien keruusta. Jos kirjoitat käsin, kirjoita mahdollisimman selvällä käsialalla. Laita viestin aihekenttään tunnus ”Aarteita metsästä”. KIRJOITUSKILPAILU Teksti MARI IKONEN | Kuvat VALMISTAJAT Luvassa mukavia palkintoja! Palkinnot Kaikkien kirjoittajien kesken arvomme seuraavat palkinnot: Kotimaisen Svalan kaikkiin metsä hommiin sopivan asu kokonaisuuden, johon sisältyvät verkko kerrasto ja merinovillaiset sukat. Lähetä tekstisi 12.1.2021 mennessä osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi. Tai postita kirjoituksesi 12.1.2021 mennessä, osoite on Aarre, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus ”Aarteita metsästä”. Entä osaatko laittaa puunmyyntitulot viisaasti poikimaan. Kerro yksi tarina tai muistele kokemuksiasi eri vuosi kymmeninä. Aarre-lehden vuosikerran itsellesi tai ystävällesi, arvo 109,80 e
32 Aarre 11/2020 METSÄ Perinteinen puukahvainen tuppipuukko on vuosisatoja ollut suosittu puukkomalli Suomessa. Työhön ja vapaaaikaan METSÄNOMISTAJAN PUUKOT AARRE KOKEILU 32 Aarre 11/2020 METSÄ. Nyt monessa puukossa on kumitai muovikahva ja tuloa tekevät myös keskieurooppalaiset veitsimalliset puukot ja taittoveitset. Ahti Metsä
Se ei ruostu kosteaksi jäätyään, kuten hiiliteräksiselle puukolle käy. Hahloltaan kapeilla teroittimilla voi teroittaa vain filettejä ja veitsiä. AHTI METSÄ HINTA: 43,90 e KOKO: 210 mm, 85 g Reino ja Janne Kamppilan perinteinen vuolupuukko, jossa on nahkatuppi. Pidä huolta puukostasi Ani harvat puukot kestävät vasaralla lyönnin kahvan päähän tai terän hamaraan. Pieni tuppipuukko käy hyvin retkipuukoksi, samoin taskuun taittuva kääntöveitsi. Toinen hahlo teroittaa, toinen viimeistelee. Sopii hyvin myös tarkkuutta vaativaan käyttöön, puutöissä viimeistelyyn.. Retkikäytössä puukko palvelee yleistyökaluna. Hiiliteräksestä kosteus pitää kuivata käytön jälkeen ja säilytyspaikan täytyy olla kuiva. Molemmissa terä hiotaan erikseen kummaltakin puolelta. Tuppipuukko vyöllä roikkuessaan on heti käyttövalmis. Ote on jämäkkä vuollessa. Pahoin tylsyneen terän hionta kestää pari minuuttia. Hahloteroittimet ovat helppoja käyttää. Jos katoamisen huomaa vasta kotona, harmi on iso. Retkikäytössä puukko palvelee yleistyökaluna. Varsinaisella käyttöalueellaan vuolupuukko on rakentajan tai nikkaroijan kädessä, ja useimmat niistä soveltuvat myös yleispuukoksi. Pyöreänpullea kahva on lähes normaalikahvan kokoinen. Teroitus on nopeaa. Metsästyksen harrastajat tarvitsevat puukkoa riistan pistämiseen, avaamiseen, nylkemiseen ja muuhun käsittelyyn. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Puukko teräväksi Juttuun liittyvällä videolla teroitetaan jutussa kokeiltuja puukkoja ja veitsiä. V uolupuukon suosituin käyttö löytynee nykyisin nuotiopaikalta, kun vuollaan syttyjä, viilletään makkarapaketti auki ja teroitetaan tikku. Tylsä terä myös luiskahtaa helpommin, joten terävyyttä ei kannata pelätä. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso Terävä on kätevä Vain terävänä puukko tai veitsi on hyvä apuri. Yleispuukko kaikenlaisiin puukkoaskareisiin miehille ja naisille. 33 Aarre 11/2020 METSÄ Teroitinosa lähtee Fiskarsin tupesta vetämällä irti. Terä lyhyt ja kapea. Puukko on metsänomistajan tarpeellinen työkalu metsässä, retkillä, vesillä ja kotona. AHTI TIKKA HINTA: 27,90 e KOKO: 170 mm, 68 g Kätevä pikkupuukko, jossa nahkainen tuppi. Jos tarvitaan vain pientä teroitusta, pari vetoa hahlojen läpi riittää. Vanha tuttu puukko voi olla kuin erätai retkikaveri. Kahvan päässä tuntuva kohouma, joka estää kättä luistamasta taaksepäin. Terän ohjain ja sen tiivistävä tuki pitävät terän hahlossa oikeassa asennossa. Silloin, kun juhla on erityinen, kaiverrettu korupuukko lisää juhlan tuntua. Kalastuksessa käyttöalue on samantapainen. Kokeilimme kolmeatoista laatupuukkoa. Puukkoja teroitettaessa teroituskoneen hahlon pitää olla riittävän leveä. Luonnossa taittuva, pyöreäpäinen eväsveitsi on puukkoa turvallisempi. Kosteushaittoja voi estää voitelemalla terän vaikkapa ruokaöljyllä. Filettiä tarvitaan keittiössä ruokaa tehdessä. Taskutilaa se kuitenkin syö, ja raskas kääntö veitsi voi myös painaa niin, että se tuntuu häiritsevältä. Hiiliterästä, kahva pellavaöljyseoksella käsiteltyä visakoivua. Vääntäminen voi katkaista terän. Terä teroittuu, kun se vedetään tai työnnetään ristikkäisten volframipalojen läpi. Täysruotiset, läpi kahvan leveänä teräksenä jatkuvat puukot ovat tässä suhteessa kestävimpiä. Sienestäjä tarvitsee puukkoa sienen jalan katkaisuun ja kahvapään sutia roskien rapsutteluun. Kääntöveitsi suljetussa taskussa ei tipu. Tähän vaivaan auttaa suljettava vyökotelo. Helppohoitoisin on ruostumattomasta teräksestä tehty terä. Pienen kokonsa ja keveytensä takia mainio retkipuukko, jolla voi toimitella retkellä monenlaista nuotion teosta ateriointiin. Puukon voi teroittaa hiomakivellä, timanttiviilalla, mekaanisella puukon teroittimella, sähkötoimisella tahkolla ja filetin myös teroituspuikolla. Hyvän lopputuloksen saa hahlollisella sähköteroittimella, jossa on timanttilaikat. Löysästä tupesta puukko voi kuitenkin tipahtaa. Hiiliteräspuukon etuna on se, että teroittaminen on helppoa ja hoituu reissussa pienelläkin hiomakivellä. Mikä tahansa puukko voi olla saajalleen myös mieluisa lahja. Istuu isoonkin käteen
Terässä ilmava muovi tuppi. Istuu erinomai sesti käteen. Kahvan pääs sä iskukanta, johon voi napauttaa va saralla. Menee erityisen pieneen ti laan. Nahkatu pessa laajaalainen messin kinen heloitus, jossa myös ketjua. Yleiskäyttöön.. 34 Aarre 11/2020 METSÄ FISKARSYLEISPUUKKO HINTA: 12,90 e KOKO: 210 mm, 89 g Ergonomisesti mainio, taaksepäin laajeneva järeä muovikahva, jossa kumipinta. Ruos tumatonta kromiterästä. Kahvassa pienet visakoivusuikaleet ja ruuvi kiinnityksellä teräksinen vyöklipsi, jonka voi poistaa. Kahva on kookas ja an taa jämäkän otteen suurikouraiselle kin. Lukitus muovituppeen jät tää kahvan avoimeksi. Kahvan päässä tukiko houma, etuhelana kookas sormi suoja. Ruostumatonta terästä. Hinnan ja laadun suhde erinomainen. Kumi kahvasta saa pitävän otteen myös märkänä. Tu pessa kaksi pientä ristikkäistä volfra milevyä. Jykevä kumikahva, jossa ote pitää myös märkänä. Hamarapuo lessa hammastus suomustuk seen. Isohkoille petokaloille. Koristepuukko ainut laatuiseksi lahjaksi. Kahvan päässä lusikka si sälmysten poistamiseen. Ruostumatonta kromiteräs tä, ei tylsy kovin helposti. Erikoispuukko nahka tupella riistan avaamiseen ja nylkemiseen. Pikkurui nen hiiliteräspuukko, jossa on taottu terä ja kahva purpleheartpuuta. LEEVI KASKI HINTA: 300 e KOKO: 125 mm, 55 g Nuoren, palkitun puukko sepän taidonnäyte. MARTTIINI KALAKÄTEVÄ HINTA: 18,90 e KOKO: 270 mm, 116 g Kaarevalla ja päästä tylpällä te rällä kalan saa avattua puhko matta sisälmyksiä. MARTTIINI MFK VISA -TAITTOVEITSI HINTA: 44,90 e KOKO: 190 mm/110 mm, 126 g Kokoon taitettuna lyhyt mut ta leveäteräinen veitsi. Sama linja näkyy yksinker taisena koristekuviona nahkatupessa. Hiiliteräspuukko metsästykseen, ka lastukseen ja yleispuukoksi. Heloitus antaa paljon tilaa kaiverruk sille saajan nimestä lähtien. METSÄNOMISTAJAN PUUKOT ERÄPUUKKO MATTI KOSKI HINTA: 100 e KOKO: 210 mm, 140 g Visakahvan muotoilu muistuttaa kir veen kaarevaa pontta. Käden otteeltaan kokeilijoiden suosikki. Helojen vähäisyys luo pelkistetyn ulkoasun. MARTTIINI CONDOR -NYLKYKOUKKU HINTA: 49,90 e KOKO: 210 mm, 94 g Terän ylöspäin levenevä muoto ja kaarevuus sekä hamarapuolen nyl kykoukku helpottavat riistan käsit telyä. Ne teroittavat terää, jos työntää tai vetää puukon niiden läpi. Au keaa yhdellä kädellä. Lähes kokonaan ruostumatonta kro miterästä
35 Aarre 11/2020 METSÄ Puukko on roikkunut vyöllä satoja vuosia pystysuorassa, jotta se ei putoa tupesta. Roselli Heimo -puukko roikkuu vyöllä viistossa. 35 Aarre 11/2020 METSÄ. Tupen yläosan tiivis ja paksu jousi lukitsee puukon niin, ettei se voi pudota
UHC-ylihiiliterästä, joka kestää vääntöä ja lyömistä eikä tylsy ja ruostu herkästi. ROSELLI HEIMO 4" HINTA: 195 e KOKO: 240 mm, 180 g Ulkoasu keskieurooppalainen. LISÄTIETOJA Ahti, kivikangas.fi Matti Koski, kauhavanpuukkopaja,fi Fiskars, fiskars.fi Marttiini, marttiini.fi Roselli, roselli.fi Simo Passi, uniikkipuukot.com Victorinox, mastermarkbrands.com Leevi Kaski, 045 262 4116 Puukkojen paino mainittu ilman tuppea.. Leveä terä ruostumatonta, mattasävyistä terästä. Tällä on helppo fileerata. Terä aukeaa yhdellä kädellä peukaloreiästä kääntäen. Vyökotelo. 36 Aarre 11/2020 METSÄ METSÄNOMISTAJAN PUUKOT VICTORINOX HUNTER PRO HINTA: 166 e KOKO: 232 mm/136 mm, 157 g Sveitsiläisen, maailman suurimman taskuveitsien valmistajan Victorinoxin laadukas taittoveitsi. Kahvan päässä on kaksi nippua harjaksia, jotka ovat jäykempiä kuin sienipuukoissa yleensä ja irrottavat hyvin myös sienen lakkiin tiukkaan kuivuneet roskat. Viistosti vyölle asettuva nahkatuppi. Myös yleisveitseksi matkaveneeseen, asuntoautoon ja citypiknikille. Erinomainen retkeilijälle, joka kantaa tavaransa mukanaan. Napakka ja pitkä terä taipuu melko helposti pitkältä matkalta, mikä helpottaa kalan kylkiruotojen poistoa. Sen sisässä jousena toimiva hela, joka lukitsee puukon putoamattomasti tuppeen. Eräja yleiskäyttöön sekä lahjaksi. Painava terä jatkuu läpi kahvan yhtenä levynä. Voimakas ja vakaa fileeratessa, silti tarkka. Pirteä väritys, nahkatuppi. VICTORINOXEVÄSVEITSI HINTA: 24 e KOKO: 230 mm, 44 g Avattuna pitkä, terältään pyöreäpäistä ruokailuveistä muistuttava terävä kääntöveitsi. Ohut terä ruostumatonta terästä. SIENIPUUKKO SIMO PASSI HINTA: 20 e KOKO: 205 mm, 35 g Hyvin käteen istuva sienipuukko, jonka lyhyt terä on ruostumatonta terästä. Niitatut tiikkisuikaleet kahvassa, joka on pitkä ja paksu, kohouma sormisuojana. Äärimmäisen terävä. Ote jämäkkä ja pito hyvä myös märkänä. VICTORINOXFILETTI HINTA: 35 e KOKO: 340 mm, 87 g Ammattikokkien suosima filetti, jossa on tukeva kahva. Hämmästyttävän kevyt. Metsästykseen ja yleiskäyttöön. Erottuu maasta, jos putoaa. Ergonominen, hienosti käteen istuva kahva on pähkinäpuuta. Raskas, lujarakenteinen
Metsästysseurojen näkökulmasta tulo ohjautuu lähinnä metsästysinfran ja riistanhoidon kustannusten pienentämiseen. Pohdintaa aiheuttaa erityisesti se, mitkä kustannukset kohdistuvat juuri taloudellisen arvon tulouttamiseen. Metsästykseen liittyvien kustannuksien tilikartta on varsin kirjava niin metsästysseuran, maanomistajan kuin palveluntuottajan näkökulmasta. Metsästys seurat huolehtivat sorkkaeläinkannan verotuksesta, mikä on sinänsä tärkeää työtä. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit KU VA AN U RA UL O Aarre 11/2020 METSÄ 37 Vieraana-tekstin kirjoittaja, KTM Tommi Häyrynen (s. TOMMI HÄYRYNEN Riistasaaliin arvosta voisivat hyötyä enemmän myös maanomistajat VIERAANA Riistasaaliin elämysarvo voi olla suurempi kuin lihan arvo.. Herättikö kolumni ajatuksia. Jos saatava tulo jopa ylittää riistan aiheuttamat kustannukset, voidaan jo puhua metsän monikäytöstä saatavasta tuotosta. Maanomistajille riista aiheuttaa vaihtelevasti haittoja, hyödynnetään riistaa taloudellisesti tai ei. Tällöin hyödynnetään sekä sorkkariistan liha-arvoa että metsästyksen elämysarvoa varmistaen samalla, että harrastusmetsästystä ei vaaranneta. Kun lihasaaliin arvoon lisätään metsästyksen elämysarvo, lasketaan hirvieläinsaaliin kokonaisarvoksi Suomessa viime vuonna yli 206 miljoonaa euroa. S uomen metsien sorkkaeläimet nousevat otsikoihin pääsääntöisesti niiden haittavaikutuksien eli liikenneja taimikkovahinkojen näkökulmasta. Maanomistajille puolestaan metsäomaisuus on pääomaa, jonka tuottoja tulisi arvioida myös järkevän monikäytön näkökulmasta. Tuhannelta hehtaarilta tämä tarkoittaa lähes 900 kilon lihamäärää. Maanomistajien näkökulmasta tämä tarkoittaa kompensaatiota hirvieläinten aiheuttamiin vahinkoihin. YKSI LÄHESTYMISTAPA taloudellisen tulon reiluun jakamiseen voi olla kustannusperusteinen malli, jossa tarkastellaan kustannuksia eri osapuolien näkökulmasta panos-tuotosajattelun mukaisesti. Pelkkään metsästystapahtumaan liittyvien kustannusten tunnistaminen ei ole riittävä tulonjaon peruste, vaan asiaa on lähestyttävä kokonaisvaltaisemmin. SORKKAELÄINKANNAN TIHEYDET vaihtelevat. Sorkkaeläinsaaliimme taloudellinen kokonaisarvo ylittää metsästyskaudessa 200 miljoonaa euroa. Metsästyshän on pääsääntöisesti harrastusja virkistystoimintaa. Hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka, ja se on rahoitettu maaja metsätalousministeriön riistatalouden edistämisen erityisavustuksella. 1971) työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä. Vuoden 2019 metsästyskauden kokonaislihamäärästä hirvet tuottivat noin seitsemän miljoonaa kiloa, valkohäntäpeurat lähes kaksi miljoonaa kiloa ja metsäkauriit noin 230 000 kiloa. Jos riistakanta on riittävä, osa siitä voidaan muuttaa tuloksi edellä mainittujen osapuolien kesken joko lihan myynnin tai elämyksen myynnin kautta. Tulon ositus ei ole yksinkertainen asia. Koko Suomen sorkkaeläinsaaliin laskennalliseksi liha-arvoksi muodostui noin 81,5 miljoonaa euroa. Suurin lihatuotto saatiin Varsinais-Suomesta, jossa kaadettiin lähes 27 000 sorkkaeläintä. Parhaillaan käynnissä oleva Kestävän riistatalouden arvon tulouttaminen Suomessa -hanke keskittyy riistasta saatavan taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseen niin, että eri toimijoiden näkökulmat riistan taloudellisen arvon tulouttamisessa otetaan huomioon. Metsästyspalvelujen järjestäminen puolestaan lisää maaseudun elinvoimaisuutta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna tuottaa uutta verotettavaa tuloa. HIRVIELÄIMISTÄ ON MAHDOLLISTA saada tuloa metsästysseuroille, maanomistajille sekä palveluntuottajille merkittävästi nykyistä enemmän. Myös riistan taloudellinen arvo vaihtelee alueittain merkittävästi. On alueita, joilta metsästetään yli 70 eläintä tuhannelta hehtaarilta. Kolikolla on myös toinen puoli, sillä sorkkaeläimet pitävät sisällään merkittävän taloudellisen arvopotentiaalin. Suomessa kaadettiin metsästyskaudella 2019 yli 131 000 sorkkaeläintä. Näistä jälkimmäistä voidaan pitää jopa edellistä suurempana. Riistan taloudellinen arvo koostuu lihan arvosta ja metsästyksen elämysarvosta. Toisaalta erityisesti Itäja Pohjois-Suomessa jäädään paikoin alle yhteen eläimeen per tuhat hehtaaria. Se, miten ja milloin sorkkaeläinten arvoa on mahdollista tulouttaa maanomistajien, metsästysseurojen ja palveluntuottajien eduksi, riippuu riistakannan koosta
52-vuotias valtiotieteiden maisteri Helsingistä Työ. ”Uudistamme työmarkkinoita” ”Sovitut asiat eivät edenneet”, Metsäteollisuus ry:n toimitus johtaja Timo Jaatinen perustelee irtautumista työnantajajärjestöjen neuvottelurintamasta. Metsästä on moneksi, se tarjoaa mielenrauhaa ja hyvinvointia ja on osa suomalaista identiteettiä. Teksti MARKKUPULKKINEN | Kuva MARIAMIKLAS Timo Jaatinen Tausta. 38 Aarre 11/2020 METSÄ KUKA. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja vuodesta 2010 Parasta metsässä. METSÄVAIKUTTAJA Timo Jaatinen toivoo Suomen hallitukselta ja europarlamentaarikoilta aktiivista oman maan etujen valvomista EU:ssa
Hallituksen pitää pidättäytyä teollisuuden arvoketjuun kohdistuvien verojen ja maksujen nostamiselta. Millainen toivomuslista sinulla on Suomen hallituksen talouspolitiikalle. Työehtojen uudistamisesta olemme puhuneet vuodesta 2005 lähtien. Pahinta on välinpitämättömyys ja metsien hoitamatta jättäminen. Säille emme voi mitään. Ne hoituvat hyvin, sillä meillä on edelleen neuvonta-, palveluja lainsäädäntöresurssia. Mikä on ollut metsäteollisuuden pahin vitsaus tänä vuonna: alkuvuoden lakot, korona vai kehnot korjuukelit. Metsävarat ovat kehittyneet hyvin, mikä on myös ilmaston etu. Ei pidä jumiutua hakkuutapakysymykseen. Jos me emme sitä tee, ei sitä tee kukaan muukaan. Kotimaassa hallitus on tehnyt energiapolitiikkaan liittyviä päätöksiä budjettiriihessä, ja niiden päätösten muuttuminen konkreettiseksi lainsäädännöksi kaikkine yksityiskohtineen vaatii paljon työtä. Työn verotustakaan ei voi kiristää. 39 Aarre 11/2020 METSÄ Metsäteollisuus ry:llä on suomalaisen elinkeinoelämän änkyrän maine. Suomen vahvuus on laaja metsänomistajajoukko, joka on hoitanut metsiään pitkäjänteisesti. Turhin tämän vuoden asia olivat alkuvuoden lakot, koska sama tulos olisi saavutettu ilman lakkojakin. Pahin on tietenkin korona, koska se on lyönyt maailmantalouden alas. Luonnon monimuotoisuutta edistetään talousmetsien luonnonhoidon yhteydessä. Suomalaisilla mepeillä on erityinen vastuu siitä, että Euroopan metsäasioihin paneudutaan aidosti ottaen huomioon metsätalous ja puupohjaisten tuotteiden merkitys. On erittäin tärkeää, että metsiä hoidetaan hyvin. On siellä ollut ainakin hyvää yritystä ja asioihin paneutumista. Yrityskohtaisesti se ainakin tarjoaa mahdollisuuksia kehittää työehtoja oman tuotannon näkökulmasta, mikä oli vanhassa mallissa vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta. Metsäteollisuus ry:n eroaminen Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK) liittyi työmarkkinoiden uudistamishaluumme, mutta oli mukana muitakin syitä. Kävimme syyslomalla perheen kanssa retkeilemässä Repoveden kansallispuistossa. Metsäpolitiikan tarkastelun EU:ssa soisi olevan monipuolisempaa. Suomi tarvitsee investointeja, ja onneksi niitä on metsäteollisuudessakin käynnissä. Unohtuu helposti näkökulma siitä, kuinka biopohjaisilla tuotteilla voidaan korvata fossiilisia tuotteita. Suomessa on hyvä metsäntutkimusja metsänhoito-osaaminen. Kolmanneksi pitää turvata kustannuskilpailukyky. Päästötodistusta ei voi vielä antaa, koska varsinaista työtä on tehty vasta vuoden päivät ja korona on hidastanut valmistelua EU:n Green dealiin liittyvien lainsäädäntöhankkeiden osalta. Metsien pitäisi päätyä sellaisiin käsiin, jotka pitävät niistä hyvää huolta. Valtiolta tarvitaan nyt veromalttia. Toisaalta on paljon liiketoimintoja, joissa on hyvä näkymä, kunhan elpyminen koronasta alkaa. Meillä on ollut hyvä keskusteluyhteys suomalaisiin europarlamentaarikoihin. Keskustelu osoittaa, että metsillä on suuri merkitys suomalaisille. Kuinka huolestuneena katsot EU:n komission pyrkimyksiä vaikuttaa jäsenmaiden metsä politiikkaan. Toivon, että hakkuutapakeskustelu perustuisi enemmän tutkittuun tietoon ja vähemmän tunteisiin. Ovatko suomalaiset mepit mielestäsi tehneet kaikkensa puolustaakseen kotimaisen metsäelinkeinon etuja EU:ssa. Petri Sarvamaa kollegoineen valmisteli erinomaisen raportin metsästrategiasta Euroopan parlamentille. Uhkana on, että kiristyneiden ilmastotavoitteiden vuoksi avautuisi sellaistakin sääntelyä, joka on vastikään tehty, esimerkiksi uusiutuvan energian direktiivi ja LULUCF. EK ajautui kolme kertaa keskitettyihin tulopoliittisiin sopimuksiin, vaikka oli sovittu, että siirrymme liittokohtaisiin neuvotteluihin. Pidätkö sitä oikeutettuna. Jos juuri voimaan astuneita säädöksiä avataan, alkaa uusi vääntö, eikä silloin voi tietää, miten se päättyy. Muutamme nykyisen työmarkkinayksikön työelämäyksiköksi, ja sille on rekrytoitu uusi vetäjä. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Metsäkeskustelua katsotaan EU-tasolla lähinnä ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmista. Parantaako valtakunnallisista työehtosopimuksista luopuminen suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä kilpailijamaihin nähden. Toiseksi pitää varmistaa, että elvytysrahaa kohdennetaan uutta taloudellista aktiviteettia tukeviin investointeihin. Millaisia terveisiä haluat lähettää suomalaisille metsänomistajille. Polttoaineveroa korotettiin jo tuntuvasti. Uusi malli tarjoaa mahdollisuuksia myös palkansaajapuolelle, sillä eivät hekään ole saaneet nykyjärjestelmässä omia tavoitteitaan läpi valtakunnan mittakaavassa. Se jää nähtäväksi. Olisi myös tärkeää, etteivät metsäomistukset pirstoutuisi liian pieniksi. Suomi tarvitsee investointeja.. Uudessa järjestelmässä yritykset voivat lisätä paikallisuutta, vähentää sopimusten monimutkaisuutta ja parantaa näin tuottavuutta. Väittely metsänhakkuista on jälleen kiihtynyt. On myös panostettava siihen, että EU:n koronaelvytysrahoja voidaan käyttää uusiutuvia raaka-aineita hyödyntäviin teollisuusinvestointeihin. Samat työehdot eivät sovi perinteisiin tuotannonaloihin ja kasvubisneksiin. Kuinka hoidatte vielä vuoden voimassa olevien työehtosopimusten asiat. Kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen jaksolla ollaan kaikissa metsäteollisuuden päätuoteryhmissä miinuksella. Työlainsäädännön edunvalvonta jää edelleen hoidettavaksemme. Mitkä ovat tärkeimmät edunvalvonta tavoitteenne ensi vuodelle. Millaisin silmin seuraatte keskustelua Snellmaninkadulla. Jatkakaa siis hyvää ja pitkäjänteistä metsien hoitoa. Teiltä lähti marraskuussa työmarkkinaosaajia jäsenyritysten palkkalistoille. Oleellista on saada fossiiliset päästöt alas, kasvattaa hyvän metsänhoidon kautta metsien hiilivarastoa ja korvata fossiilisperäisiä tuotteita puupohjaisilla. Metsiä voidaan käyttää monin tavoin, ja erilaisiin metsiin sopivat erilaiset käsittelymuodot. On luonnollista, että ne henkilöt, jotka ovat vastanneet neuvottelutoiminnasta, siirtyvät paikkoihin, joissa neuvotteluja käydään. En tunnista kuvausta. Kun on metsäteollisuutta ja se investoi ja kannattaa, on puulle Suomessa kysyntää. Metsänomistajat ja metsäteollisuus ovat samassa veneessä. EU-asiat korostuvat, koska EU:n lainsäädäntöhankkeita on avautumassa niin paljon. Ensinnäkin EU:ssa pitää olla aktiivinen ja valvoa Suomen etuja. Korona on jyrkentänyt erityisesti painoja kirjoituspaperien kysynnän laskua. Metsäteollisuuden työehtosopimukset, etenkin paperiteollisuudessa, ovat olleet hyvin monimutkaisia, rakenteeltaan joustamattomia ja kalliita. Olemme työmarkkinoiden uudistajia, emme änkyröitä
VAIHTUVISSA TALVISÄISSÄ Lumi ja routa suojaavat maaperää ja puiden juuria metsänhakkuun yhteydessä. PUUNKORJUU Teksti MAIJA KYRÖ | Kuvat JOHANNES WIEHN Aarre 11/2020 METSÄ 40. Hanget, jää, pakkanen ja säiden vaihtelu voivat kuitenkin tuoda yllätyksiä metsätöihin
Matti Avelin on rutinoitunut liikkumaan ajokoneella myös tällaisissa olosuhteissa. ”Normaalisti teemme töitä kahdessa vuorossa. Tilanne metsässä voi muuttua nopeasti. Kovilla pakkasilla ajetaan kolmessa vuorossa. Sopivissa talvioloissa koneet jättävät vähemmän jälkiä, routa suojaa puiden juuria, ja ympäröivä luonto on lepotilassa. Hän arvioi, että työ hidastuu muutamalla minuutilla jokaista kaadettavaa puuta kohden, jolloin hakkuun kokonaistyöaika pidentyy merkittävästi. Wirman Ky, 41 METSÄ Aarre 11/2020. ”Maassa lumi kätkee liukkaat kivet mutta myös suojaa puiden juuria”, Jarno Metso toteaa. ”Kun moton koura tarttuu kaadettavaan puuhun, näköyhteys siihen häviää varisevan lumen takia. Ajokone seisoo vain muutaman aamuyön tunnin, minkä jälkeen konetta otetaan varovaisemmin käyttöön”, sanoo puita hakkuualueelta ajava Matti Avelin. Avelin ajaa Koneurakointi Antti Hännisen ajokonetta. Liki 80-vuotisessa kuusikossa suojakeli on varistanut lumet alas puista. Hydrauliikka kovilla Kireät pakkaset vaikuttavat koneelliseen metsätyöhön niin, että koneet saattavat rikkoutua helpommin. Puihin kerääntynyt lumi hidastaa motokuskin työtä ja peittää varistessaan näkyvyyttä. Hankalinta on paksu, pehmeä puuterilumi ja toisaalta puihin kasautunut lumi”, sanoo orimattilalainen Jarno Metso, joka jutunteon aikaan työskenteli 12 vuoden kokemuksella moni toimikoneen kuljettajana. Taloudellisesti merkittävää on myös lisääntynyt polttoaineen kulutus. Näin paksu lumipeite on harvinaista eteläisessä Suomessa. Lisäksi lumi hankaloittaa itse kaatoa. ”Sama määrä polttoainetta, joka hyvissä olosuhteissa riittää viideksi päiväksi, loppuu vaikeassa lumitilanteessa kolmessa päivässä. Metsätöiden talviset olosuhteet ovat Etelä-Suomessa hyvin vaihtelevat. Lumisateen jälkeinen suoja ja uusi pakastuminen kovettavat puuterilumen kantavaksi ja työskentelylle otolliseksi. Polttoainetta kuluu Viikkoa aikaisemmin tilanne olisi ollut toinen vastasataneen lumen takia. Moto kulkee metsänreunaa pitkin, kaataa ja katkoo puun toisensa jälkeen ja jättää taakseen kuusi-, koivuja mäntytukkeja sekä kuiturunkoja. Korjuukustannukset ja ympäristörasitus kasvavat”, Metso toteaa. Vaikeimmillaan lumi, jää, kylmyys ja pimeys hidastavat töitä, aiheuttavat vaaratilanteita ja lisäävät korjuukustannuksia. J oissakin korjuukohteissa talvikorjuu on ainoa mahdollisuus saada puut metsästä. ”Lumesta sinänsä on harvoin haittaa. Pöllyävä lumi vaikuttaa työturvallisuuteen ja myös työn tarkkuuteen”, Metso kuvailee. Hänninen on yksi Metsänhoitoyhdistys Uusimaan korjuupalvelun sopimusyrittäjistä, samoin kuin motolla urakoiva Koneurakointi T. Hydrauliikka on kovilla. Tuolloin oksat roikkuivat lumen painosta ja peittivät alleen puiden muodot ja viat
Vastuu tien aukipitämisestä on sopimusluontoinen. ”Kyllähän se pienen jännityksen tuo sää tiedotuksen tieto isosta lumimyräkästä, kun työmatka voi tyssätä metsäautotien pää hän”, miehet pohtivat. Laskeutumalla välillä koneesta maahan Avelin pyrkii varmistamaan, että kaikki puut tulevat mukaan. Silti etenkin runsaslumisena tal vena puita voi jäädä metsään. Joskus metsän omistaja ajaa omalla traktorillaan jälkiä ja tekee siten tienpohjan ja varastopaikan lä hialueen kantavammaksi”, miehet sanovat. Reitit pitää suunnitella tarkkaan, varmistaa kiertorei tit ja tasoittaa kulkupohjat. Hankaluuksista huolimatta talvisydän on Metson ja Avelinin mielestä pääsääntöisesti hyvää puunkorjuuaikaa. Myös kuura ja huurre ovat vettä kiinteässä olomuodossa. Lyhyenkin tieosuuden auraus ja auki pitäminen ovat edellytyksenä sille, että tekijät pääsevät töihinsä ja kuljetta maan koneita leimikkoon ja sieltä pois. Lumipeitteiset talvet harvenevat I lmastonmuutos johtaa tutkijoiden arvioiden mukaan lumi peiteajan lyhenemiseen ja lumipeitteen ohenemiseen Suomessa. Roudan ja lumipeitteisyyden vähentyessä talvikorjuuleimikoiden korjuuolosuhteet hankaloituvat. Yhden lisä haasteen tuo pääsy leimikolle. Lyhyet aikaikkunat ”Moton kulkureitit ovat yleensä käyttökel poisia myös ajokoneelle. Toisaalta paksu lumi kerros hidastaa ja jopa estää maan jäätymistä. Sammaleiset kivet ovat talvella ajokoneelle liukkaita ja hidastavat työtä. Lumihiutaleet ovat isoja, monista lumikiteistä koostuneita hahtuvia, joita sataa vain melko lämpimistä pilvistä eli silloin, kun lämpötila on yli viiden pakkasasteen. ”Olosuhteet vaikuttavat monin tavoin sateen aikana kertyvän lumipeitteen paksuuteen ja tiiviyteen”, tutkija toteaa. ”Korjuuaika on yleensä lyhyt, joten maata kovettavan pak kasen odottaminen ei käytännössä ole realis tista. Moto on voinut työskennellessään pohjustaa kulkuuraa oksilla ja latvuksilla. Tarvittaessa alue ajetaan useaan kertaan, jotta kaikki puut saataisiin korjattua. ”Tämän vuosisadan lopulla ei Eteläja Länsi-Suomessa tule talvisin enää pysyvää lumipeitettä välttämättä lainkaan”, toteaa tutkijatohtori Ella-Maria Duplissy Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksesta. Etelä-Suomessa melko harvinainen tykkylumi puissa on huurteen ja yleensä myös jäätyneen räntäsateen muodostama paksu kerros. PUUNKORJUU. Yhden lisähaasteen talvisiin metsätöihin tuo pääsy leimikolle. Ajokoneella reitti pitää kuitenkin suunnitella erikseen, jotta ajo va rastopaikalle olisi mahdollisimman lyhyt ja sujuisi maastoa ja ajouran reunapuita sääs täen”, Avelin sanoo. jonka kuljettajana Jarno Metso aiemmin työskenteli. Jos kosteutta ei ole riittävästi, samassa lämpötilassa muodostuukin 6-kulmaisia kiinteitä kiteitä. Työmatka voi katketa Paksu lumikerros tai runsas lumisade hak kuun ja korjuun välissä aiheuttaa korjuu tappioita. Tämä kuitenkin hidastaa työtä. Pakkaset ennen lumen tuloa voivat jäädyttää maan kantavaksi varsinkin syyssateiden imeydyt tyä hyvin maahan. Kuura syntyy, kun vesihöyry härmistyy suoraan jääkiteiksi. Avelin katselee maastoa tarkoin silmin. Sateet lisääntyvät, mutta ne tulevat vetenä. Lumi on kiinteässä muodossa olevaa vettä, ja lämpötila ja kosteus vaikuttavat sen muodostumiseen. Huurre puolestaan syntyy, kun nestemäiset vesipisarat, esimerkiksi alijäähtyneet sumupisarat, koskettavat kylmää pintaa ja jäätyvät kiinni. Vaikka moto olisi koonnut katkot tuja runkoja kasoihin ja aluspuiden päälle, ajokone ei välttämättä löydä kaikkia puita. Silmiä hivele vän valkoisen lumivaipan läpi kuljettaessa voi olla tarpeen laittaa ajoko neelle ketjut tai havuttaa ajo uraa etenkin mäkisessä maas tossa. Duplissy kertoo, että tyypillisten kuusikulmaisten, kukkasen muotoisten ja vahvasti haaroittuvien lumikiteiden syntymiseen tarvitaan -15 celsiusasteen lämpötila ja runsaasti kosteutta. 42 Aarre 11/2020 METSÄ Talviolosuhteet vaihtelevat vuosittain. Jos taas lämpötila lähentelee veden sulamispistettä eli nollaa, kiteiden muoto muuttuu neulasmaisemmaksi. Ajoreitin suojaus on erityisen tärkeää märällä ja upottavalla maapohjalla ja kuusi koissa, joissa juuret ovat pinnassa
18 numeroa vuodessa. Maaseudun yrittäjän paras tietolähde. Verkkopalvelu osoitteessa koneviesti.fi. Lue ja katso videoita verkossa aarrelehti.fi. Lahjatilauskortti Kyllä kiitos! Tilaan lahjaksi rastimani lehden: MT (MAV0149) Koneviesti (KAV0127) Aarre (AAV0133) 6 kk = 131,40 € 12 nroa = 99,90 € 9 nroa = 74,90 € 3 kk = 65,70 € 6 nroa = 49,90 € 6 nroa = 49,90 € Tilaus on määräaikainen ja sisältää myös digilukuoikeuden. 88,50 €) 49 90 € 6 nroa + digi (norm. Aarre tarjoaa tietoa ja elämyksiä metsäasioista kiinnostuneille. 65 70 € 3 kk + digi (norm. Painettu lehti 3 kertaa viikossa. 88,20 €) 6 nroa + digi 49 90 € (norm. Tarjoushinnat voimassa vain uusiin kotimaan tilauksiin. Halutessasi voit kieltää yhteystietojen käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n asiakaspalveluun: Viestilehdet Oy/Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh. 84,60 €) Kaikki tarjoukset ovat määräaikaisia. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta viestilehdet.fi Sähköpostiosoite tarvitaan digilehden käyttöönottoa ja kirjautumisohjeiden lähettämistä varten. Tilaus alkaa joulun jälkeen seuraavasta mahdollisesta numerosta. 8–21). asti. 11 kertaa vuodessa. Antamiasi tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suora markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Anna joululahjaksi luettavaa! Tilaa netissä! viestilehdet.fi/joulu Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Tilaa heti! Tarjous on voimassa 24.12. Tuntee koneet ja hallitsee tekniikan. 020 413 2277 (ark. Lehden saaja Lähiosoite Lähiosoite Postinumero Lehden maksaja Postinumero Puhelin Postitoimipaikka Postitoimipaikka Sähköposti Sähköposti Viestilehdet Oy maksaa postimaksun VIESTILEHDET OY Tunnus 5002596 Info: M2 00003 VASTAUSLÄHETYS Luotettavaa uutisointia ja ajankohtaista asiaa. Tietoa ja hyötyä ammattilaisille. Verkossa joka päivä. AR_Joulu2020_230x290+3.indd 1 29.10.2020 16:11:54 .
Sodankyläläinen Esko Martin lähti savottatöihin jo 1950-luvun alkupuolella. JUURET Aarre 11/2020 JUURET 44. Mies eteni Kemi Oy:n kasööriksi ja kiersi Lapin suuria savottoja
Osara, jonka mukaan hakkuualat ristittiin Osaran aukeiksi. Nuori Esko Martin pääsi savottakauppaan myymälänhoitajaksi. Rahakkaat allashakkuut Aikakirjoihin jäävä savotta oli myös Kemijoki Oy:n vesivoimaloiden vesivarastojen, Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden allashakkuut, jotka alkoivat syksyllä 1955 Sodankylän pohjoislaidalla Sompiossa ja Pomokairassa. ”Hevosille rehuja, miehille kintaita ja jopa neulojakin, joilla saivat ommella irronneet napit paikoilleen. Metsähallitus myi valtion maiden suurleimikkoja pystyyn, ja yhtiöt hakkasivat niitä kovalla tohinalla. 45 Aarre 11/2020 JUURET KASÖÖRIN SAVOTAT Sodankyläläinen Esko Martin sai leipänsä metsästä kuudella vuosikymmenellä. Hänellä oli samanikäinen poika kuin minä. Joskus tuli mieleen, että joku saattaisi rahasalkun haluta, mutta uhkaavia tilanteita ei juuri tullut vastaan.” Kun palsta oli hakattu valmiiksi, kasööri luki kunkin hevosporukan tilin hevosmiehen kouraan. Maassa on metri lunta, ja pakkanen ärjyy kilpaa savotan ukkoherran kanssa. ”Siellä oli minun setänikin Zetorin kanssa ajamassa välilansseja. Siellä oli käynnissä hevossavotta talvella 1956–57. Hakkuuaukkojen koko saattoi helposti olla satoja hehtaareita. Serkkupojan kanssa lastasimme ja purimme puukuormia reestä käsipelillä”, 83 vuotta täyttänyt Esko Martin kertoo. Kesällä 1957 nuorukainen pääsi Kemiyhtiön kasöörieli kassanhoitajakurssille, minkä jälkeen hänet pestattiin firmaan kuukausipalkalle. Kaikenlaista käyttötavaraa oli tarjolla”, Martin selostaa. Tahtia löi Metsähallituksen pääjohtajaksi vuonna 1952 valittu N. Hänen työnään on puolipuhtaaksi parkatun pinotavaran ajo Kemi Oy:n savotalta kymmenen kilometrin päähän Riipijoen jäälle odottamaan kevättä ja uittoa. ”Savotoilla reissatessa mukanani oli salkullinen käteistä rahaa. Tammukoita vilisevän ojan partaalla seisoi parakki, jossa toimi Reino Pumpasen kauppa. Koivun talteenotto käynnistyi Kasööri luki kunkin hevos porukan tilin hevosmiehen kouraan.. Ylennus kasööriksi Vuonna 1937 syntynyt Esko varttui nuorukaiseksi Lapin suursavotoiden ollessa kiivaimmillaan. Teksti ja kuvat KARI LINDHOLM Vanhat kuvat VEIKKO VUONTISJÄRVEN ALBUMI P ikkuruinen Nuffield puksuttaa ja savuttaa raskaan tukkikuorman veturina Sodan kylän Kantoselässä talvella 1953. Yksityismetsäsektori seurasi Osaran esimerkkiä pienemmillä pinta-aloilla. A. Hevosmies maksoi osuudet edelleen hakkureille. Pian sen jälkeen käynnistettiin kasvunsa päättäneiden ja pilalle harsittujen jätemetsien puhtaaksihakkuut rintamamiesten työllistämiseksi. Sotakorvaushakkuut oli saatu päätökseen vuonna 1952. Kuorman päällä istuu 15-vuotias poikanen, sodankyläläinen Esko Martin. Sodankylän Kaarretunturista laskee Jeesiöjokeen kirkasvetinen Kaarreoja. Aluksi altaiden alta korjattiin pelkästään havupuuta
Viljelyiden tuloksena syntyi tiheitä taimikoita, joita ei välitetty hoitaa. ”Viskilompoloon” eli Saariselälle vievällä soratiellä oli melkoinen liikenneruuhka, sillä lähin viinakauppa sijaitsi huomattavasti kauempana Kemijärvellä. Kirjoitusten myötä luottamus raskaan sarjan metsänkäsittelyyn ei ainakaan lisääntynyt. Ei mennyt montakaan vuotta altaiden täyttämisestä vuonna 1970, kun Martin sai jo käyttöönsä tilityksiä varten ensimmäisen tietokoneen, joka toimi reikäkorttiperiaatteella. Maataloustraktorit tulivat ensin välilanssin ajoihin 1954–55, sit ten alettiin jo harjoitella puun ajoa siimakuormaajien avulla.. 46 Aarre 11/2020 JUURET 1965, kun Kemijärven sellutehdas valmistui. Kuvassa oikealla metsä teknikko Veikko Kontio, joka neuvoi jätkiä tukkipuun apteerauksessa ja siksi tituleerasi itseään aploteeraajaksi. Sodankylän yksityismailla oli ryhdytty viljelemään metsää tosissaan vasta 1970luvun loppupuolella. Samoihin aikoihin valtakunnan lehdistö kirjoitteli suurhakkuiden ”hävitysaloista”. Kuva savotalta Sallasta. Valtion tukea myönnettiin nelimetristen taimikoiden raivaukseen, mutta sen mittainen taimikko oli jo niin työlästä, ettei raivaamiseen ollut suurta halukkuutta. Aiemmin metsät oli vain hakattu siemenpuuasentoon. Metsää uudistamaan Kemi-yhtiöltä Esko Martin siirtyi vuonna 1980 Sodankylän metsänhoitoyhdistyksen palvelukseen metsäneuvojaksi. Pillarin jäljiltä metsä oli rujon näköistä, eikä isännillä ollut useinkaan luottoa siihen, että uusi metsä lähtisi kasvuun raiskiolta. Hydraulikuormaajat tulivat maatalous traktoreihin vuosina 1966–67. ”Olin mukana eräässä tutkimuksessa, jossa selvitettiin koivupinojen säilyvyyttä eri metsäalueilla. Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojana Esko Martin työskenteli vuoteen 2003, jolloin hän jäi eläkkeelle. Samalla hakattiin myös altaiden ympärille suunniteltuja leimikoita ylispuuja väljennyshakkuina. Ongelmana oli lahoaminen”, Esko Martin kertoo. Näistä pimeistä ryteiköistä poromiehet totesivat ehkä vain puoliksi leikillään, etteivät he uskalla niihin mennäkään pilvisellä säällä, koska niihin voisi eksyä. Eksyttävät ryteiköt Yksikin isäntä tunnusti Martinille alkaneensa uskoa, ettei metsänviljely millään onnistu. Kerrotaan, että sököpöydissä liikkuivat isot rahat. Allashakkuut olivat rahakkaita leveranssiyrittäjillekin, joita oli paikalla kirjava joukko. Isännällä oli aurausalue, joka olisi pitänyt kylvää. Sota ajan värikäs kaukopartiojohtaja joutui sodan jälkeen piilottelemaan Valpolta. Tuolloin koivut saattoivat joutua odottamaan sellukattilaan pääsyä pitkäänkin. ”Kyllä ne suuret savotat työllistivät tuhansia miehiä”, Martin muistaa. Hän kertoi ottaneensa siemenastiat kainaloonsa, kävelleensä aurausalueen reunalle tuulen päälle ja nakanneensa siemenet myötätuuleen. Mies sai seurata metsätöiden kehittymistä kuudella vuosikymmenellä. Yllättäen koivulle tulikin tarvetta Kemijärven sellutehtaan perustamisen myötä 1960-luvun puolivälissä. Karu jäkäläkangas uudistuikin luontaisesti, mutta kokonaan toinen asia oli kuusikoiden uudistaminen. Koivu oli pitkään ollut hylkypuu, josta oli pyritty eroon kaikin tavoin. JUURET Hevosumpi Savukosken Ritavaaran sa votalla 1953–54. Koska veden alle oli jäämässä valtionmaiden lisäksi suuria yksityismaa-alueita, puut kiinnostivat myös Kemi Oy:ta. Pillarivetoisille metsäauroille oli töitä Lapin lain aikana, kun isäntien pilalle harsimia kuusikkoja uudistettiin valtion tukemana
Kuvassa puutavaran mittaustöissä ovat Esko Martin (vas.), Arvi Välimaa ja Lauri Rantala. Vielä 1970-luvulla lähes kaikki puut kaadettiin moottorisahalla, mutta syyskuussa 1982 valtavasti metsää kumonnut Mauri-myrsky käynnisti hakkuutöiden koneellistumisen kertarysäyksellä talvella 1982–83. Esko Martin siirtyi metsän hoitoyhdistyksen alue vastaavaksi vuonna 1979 ja jäi siitä eläkkeelle vuonna 2004.. Esko Martin kertoo, että koneellistuminen oli yllättävän nopeaa. Moottorisahamiehet kaatoivat puita muillekin korvausta vastaan. ”Uudet sahat piti ajaa sisään ennen käyttöä, siksi ne jätettiin kämpän pihalle käymään yöksi. Suosituimpia sahoja olivat Sarvi-Sthil ja Pikku-Jobu sekä McCulloch, Dolmar ja Homelite. Moottorisahat yleistyivät siihen tahtiin, ettei käsisahaa juuri käytetty 1960-luvulla. 47 Aarre 11/2020 JUURET Koneellistuminen oli nopeaa M etsätyöt rupesivat koneellistumaan Sodankylässä toden teolla 1950-luvun puolivälissä. Tuulenkaatojen korjuu käynnisti nopean kehityskulun nykyaikaisen kouraharvesterin kehittämiseksi. Sodankylässä Mauri kaatoi puoli miljoonaa runkoa. Aamulla sahoja sitten etsittiin, kun ne olivat täristelleet itsensä mikä minnekin.” Sata vuotta savotoilla työskennelleet suomenhevoset joutuivat lahtiautoon ja sukupuuton partaalle, kun traktorit syrjäyttivät ne reen vetureina 1960-luvun alussa. ”Ensi alkuun niillä ei pystynyt kuin pelkästään kaatamaan puita. Karsinta tapahtui kirveellä.” Pian jokainen hakkuri yritti hankkia itselleen moottorisahan, vaikka se saattoi maksaa metsätyömiehen kolmen kuukauden palkan. Ensimmäiset hakkurit vaihtoivat justeerit, pokasahat ja pukkurit moottoroituihin malleihin jo tuolloin. Löytömaan savottakämppä 1950-luvulla
Pariskunta viihtyy pikku kaupungissa, jossa luonto on lähellä ja elämä rauhallista. PUUTALO Teksti TUIJA TIITINEN | Kuvat HANNE MANELIUS. 48 Aarre 11/2020 PUU Kodin tunnelmallinen joulusisustus valmistellaan hyvissä ajoin, jotta siitä saadaan nauttia pitkään. Ajoissa laitettu joulu Mervi Kontio ja Marko Kemppainen löysivät unelmatalonsa Ääne koskelta
Heillä on aiem mista liitoistaan yhteensä kuusi lasta, joista vanhimmat ovat jo aikuisia. He muuttivat 1930luvulla rakennettuun taloonsa vuonna 2018.. 49 PUU Aarre 11/2020 PUUTALO Marko ja Mervi muuttivat Rovaniemeltä Äänekoskelle, josta he löysivät toiveidensa mukaisen pienen puutalon. Täällä asuvat Mervi Kontio ja Marko Kemppainen
Pariskunnan lapset aiemmista avioliitoista asuvat kukin tahoillaan, mutta jouluna heidät saadaan usein saman katon alle. ”Joulu on minulle viides vuodenaika. Koti on 1930-luvulla rakennettu sen ajan tyyppitalo. Tuli tuo myös tunnelmaa talvisin.. ”Poltan kynttilöitä, saatan olla koko päivän yöpaidassa, ja vietän läheisten kanssa rauhallista aikaa.” Jouluruokien suhteen perhe ei turhia hienostele. Sääntönä on, että tehdään sellaisia ruokia, joita kaikki syövät.” Unelmatalo löytyi Äänekoskelta Mervi ja Marko muuttivat Äänekoskelle Rovaniemeltä vuonna 2018. PUUTALO Keittiössä vietetään paljon aikaa erityisesti joulun alla ja juhlapyhinä. Rauhoittuminen joulunaikaan omassa kodissa on heille erityisen tärkeää, sillä kummallakin on epäsäännölliset työajat eikä ole itsestään selvää, että jouluaattoa voidaan viettää yhdessä. Hän hankkii lahjat ajoissa, leipoo, koristelee kotia ja käy kuuntelemassa joululauluja heti kun mahdollista. Eniten nautin kuitenkin jouluaatosta, kun kaikki työt on tehty ja saa vain olla.” Mervi pitää siitä, että myös hänen nykyinen miehensä Marko Kemppainen, 43, arvostaa sisustamista ja viihtyisää kotia kuten myös joulun tunnelmaa. Kun valmistelut on tehty ja kinkku paistettu puuhellan uunissa, joulunajan vapaapäivinä Mervi keskittyy fiilistelyyn. En stressaannu jouluvalmisteluista. ”Markolle pitää laittaa karjalanpaistia. Se on pieni mutta hyvin suunniteltu 90 neliön kokonaisuus. ”Halusimme muuttaa lähemmäs Äänekoskella asuvia poikiani ja Mervin Kannonkoskella asunutta äitiä. Kun kävimme Äänekoskella ja ajoimme talon ohi, aloin itkeä.” Marko muutti mielensä, ja talosta päätettiin viime hetkellä jättää tarjous. Tarjouksia oli toinenkin, mutta jännittävien käänteiden jälkeen Mervi ja Marko huomasivat olevansa uuden kodin omistajia. Nopeasti hän törmäsi mukavan näköiseen taloon, mutta se oli myytävänä, ei vuokrattavana. Mervi alkoi Rovaniemeltä käsin selailla asuntoja netistä. Joululaatikoiden lisäksi teen tarjolle myös valkosipuliperunat. 50 Aarre 11/2020 PUU F loristi Mervi Kontio, 45, on jouluihminen, joka aloittaa valmistautumisen jo syyskuussa. Sitten elämä vei heidät omiin suuntiinsa 25 vuodeksi, kunnes kuusi vuotta sitten he kohtasivat Rovaniemellä ja rakastuivat. Sähköllä lämmittäminen on kallista, joten olohuoneen sydäntä, kaunista pönttöuunia lämmitetään ahkerasti. Marko on asunut aiemmin Äänekoskella, mutta Merville se oli uusi paikkakunta. Minua se ei ole koskaan ahdistanut”, sanoo Mervi. Fiilistelyä kaikessa rauhassa Mervi ja Marko tapasivat ensimmäisen kerran rippileirillä lähes 30 vuotta sitten, kun Mervi oli Markon isonen. Päätimme, että vuokrataan asunto ja katsotaan ensin miten viihdytään”, kertoo Marko. ”Olen aina ollut kaupan alalla töissä, ja siellä jouluun aletaan valmistautua ajoissa. Kyseessä oli molemmilla paluumuutto Keski-Suomeen, sillä Marko on kotoisin Kivijärveltä ja Mervi Kannonkoskelta. ”Minulle tuli heti tunne, että tämä se on, meidän uusi kotimme. Marko ei kuitenkaan heti lämmennyt ajatukselle
Kun lapset tulevat käymään, he kilpailevat, ketkä saavat nukkua aitassa. Vilkkaat vehnäterrierit Uuno Ruusunen ja Onni Kullervo ovat mielel lään rapsuteltavana. Siinä voi samalla kokkailla ja liesi antaa myös lämpöä, vaikka ei olekaan varaava tulisija. Ei haittaa, vaikka jokin on vähän vinksin vonksin”, sanoo Mervi. Tykkään yhä työstäni, mutta kun tulen kotiin, haluan olla siellä. Yläkerrassa on kaksi makuuhuonetta, joista toinen on Mervin ja Markon huone ja toinen niin sanottu poikien huone, jossa lapset yöpyvät. Mervi sai idean, että sen voisi muuttaa aitaksi, joka toimisi varakesämökkinä ja lasten yöpymispaikkana. Mervin floristi tausta näkyy kodin sisustuk sessa. Tuntuu kuin menisi kesämökille”, Marko naurahtaa. Siellä syödään ateriat aamiaisesta lähtien ja vietetään kaikki mahdollinen vapaa-aika. Myös talon edellinen asukas oli innokas sisustaja, ja talosta on tehty sisustusaiheinen kirjakin. Se on tumma ja tunnelmallinen ja puusepän suunnittelema. Joskus hän on poissa jopa kuusi viikkoa. Myös keittiön puuhellassa on usein tulet. Pesuhuoneen vieressä on tilava ja käytännöllinen kodinhoitohuone. Talossa on 90 asuinneliötä. Lisäksi ympäri taloa asennetaan paljon jouluvaloja. Talossa on sähkölämmitys, mutta sähkölaskua saa pienemmäksi lämmittämällä olohuoneen varaavaa pönttöuunia. ”Menemme välillä itsekin nukkumaan sinne. Mervi sisusti aitan kauniiksi. Mervi on paitsi joulumyös sisustusihminen, ja sen huomaa kauniista yksityiskohdista ja harmonisesta värimaailmasta. Lisäksi pariskunta saunoo paljon. Talo on 1930-luvulla rakennettu tuon ajan tyyppitalo Äänekosken keskustan lähellä. Hyvä esimerkki on pihan grillikatos. Suuri ja runsaasti koristeltu joulukuusi laitetaan olohuo neeseen jo hyvissä ajoin ennen joulua. Talo oli hyvässä kunnossa ja edellisten asukkaiden jäljiltä täysin remontoitu, joten Mervi ja Marko ovat tehneet vain pintaremonttia. Pariskunnalla on remontoidessa sellainen työnjako, että Mervi ideoi ja Marko toteuttaa eli nikkaroi ja rakentaa. Viihdymme kotona, joten kodin pitää olla kodikas. Taloa on sisustettu omannäköiseksi, ja osa edellisten asukkaiden sisustusideoista on karsittu pois. 51 Aarre 11/2020 PUU Puuliesi ja pönttöuuni Pariskunta haaveili pienestä talosta lähellä palveluja, ja juuri sellaisen he saivat. Marko viihtyy työreis sujen jälkeen kotona. Vanhan talon henki Katettu terassi takapihalla on varsinkin kesällä aktiivisessa käytössä. Kukkia ja viherkasveja on joka huo neessa.. ”Tykkään vanhoista taloista, ja tässä talossa vanhan talon henki on läsnä. Reissutyön vastapaino Marko on logistiikka-alalla, autonkuljettaja. Sauna on Markon lempipaikka. ”Onhan tämä vähän pieni siinä mielessä, että meillä on paljon yöpyjiä, mutta aina on mahduttu”, sanoo Mervi. Pesuhuoneessa on edellisten asukkaiden jäljiltä poreamme, mutta sitä Mervi ja Marko eivät käytä. Kun hän palaa, hän haluaa olla kotona. Terassilla käydään vilvoittelemassa saunasta myös talvella. ”Reissutyö ei ole koskaan ollut minulle rasite. Alakerrassa on keittiö ja olohuone ja kellarissa sauna osasto. Tykkään nikkaroida kotona, koko ajan pitää olla jotain Saunan jälkeen vilvoitellaan terassilla. Marko ryhtyi tuumasta toimeen, rakensi katokseen seinät ja eristi ne talviasuttaviksi
Tykkäämme olla kotona ja kulkea luonnossa koirien kanssa”, sanoo Mervi. Luontoa ja retkipaikkoja on lähiseudulla riittänyt. Suunnitelmissa on esimerkiksi laittaa pihaa ja aitaa ja ehkä rakentaa varasto tontille. Nyt heillä on etsinnässä uusi mökki läheltä Äänekoskea. ”Minulla meni vuorokausi ja olin jo ihan sopeutunut. Mervin myötä Markostakin on tullut koiraihminen, sillä perheessä on kaksi vilkasta vehnäterrieriä, Uuno Ruusunen ja Onni Kullervo. Mervi valmistaa jouluruuat itse ja periaatteena on, että sitä tehdään, mistä kaikki pitävät. Ja kun haluaa isompaan kaupunkiin, Jyväskylään on vain puolen tunnin matka”, sanoo Mervi. Metsästystä harrastavalla Markolla on pulpettivene vesilinnustusta varten. Työvuorot ovat epäsäännöllisiä, usein iltaisin ja viikonloppuisin. Talomme on kompakti pesä, jossa ei ole turhia neliöitä.” MARKO: ”Sijainti, koska kaupat ja muut palvelut ovat lähellä.” Lempipaikkasi kotona. Mervi on koulutukseltaan floristi, ja Rova niemellä hän piti pitkään kukkakauppaa. Omannäköistä elämää Pariskunta pitää myös mökkeilystä, ja heillä oli pohjoisessa kesämökki, josta luovuttiin pitkän matkan vuoksi. Katetulla terassilla oleskellaan ympäri vuoden. Olemme onnellisia juuri tässä ja nyt”, Mervi sanoo. 3 x kotirauha Mikä kodissanne on parasta. Tykkään saunoa kauan.” Tyypillinen puuhasi pihapiirissä. Äänekoski oli Markolle tuttu nuoruuden kaupunki, jossa hänellä on vanhoja ystäviä ja lapset, ja hän on aina viihtynyt pikkukaupungissa. ”Osaamme nauttia yhdessäolosta ja viihdymme talossamme hyvin. Mervikin sopeutui nopeasti uudelle paikkakunnalle. Tällä hetkellä hän työskentelee kaupan alalla myyjänä. 52 Aarre 11/2020 PUU puuhaa. Työkaluja nimittäin riittää.” PUUTALO Keittiön puuhellaa lämmitetään ahkerasti varsinkin talvella, ja jouluna siinä paistetaan kinkku ja laatikot. Kesällä siellä syödään, talvella se on sisustettu tunnelmalliseksi vilvoittelupaikaksi, jonne piipahdetaan saunasta. Puhelias Mervi on löytänyt tiensä esimerkiksi kansalaisopistoon, jossa hän on pitänyt kukkasidontakursseja Yksi etelään palaamisen tarkoitus oli se, että Mervi pääsisi auttamaan ikääntyvää äitiään, mutta ikävä kyllä tämä kuoli jo puoli vuotta muuton jälkeen. On ihanaa, kun voi mennä ruokakauppaan crocsit jalassa ilman meikkiä. Pariskunnalla on koko ajan jokin projekti suunnitteilla tai menossa. Olemme sellaisia fiilistelijöitä. MERVI: ”Haahuilu kahvimuki kädessä ja kylpytakki päällä puutarhassa jutellen sadalle vaaleanpunaiselle pionille.” MARKO: ”Autotallin järjestely, koska se ei valmistu koskaan. Enkä ole koskaan viihtynyt suurissa kaupungeissa”, sanoo Marko. MERVI: Terassi, koska siellä on aina kaunista katseltavaa vuodenajasta riippumatta ja se on niin iso, että sen saa kalustettua kunnolla.” MARKO: ”Sauna. ”Koska olemme niin paljon eri aikoihin töissä, nautimme täysillä yhteisestä vapaa-ajasta. MERVI: ”Talon ja pihan pienuus. Täällä on hitaampi rytmi kuin isossa kaupungissa. Äänekoskella on aikaa ja tilaa elää omannäköistä elämää. Joulutortut maistuvat koko porukalle.
Sauna on ahkerassa käytössä, sillä Mervi ja Marko tykkäävät rentoutua lauteilla.. Lapset kilpailevat, kuka saa nukkua vierasaitassa. Kun Markolla ja Mervillä on yhteistä aikaa, he viihtyvät parhaiten kotona. Kun Mervi ja Marko ostivat talon, pihassa oli grillikatos, jolle ei ollut käyttöä. 53 Aarre 11/2020 PUU Aitta on lämpöeristetty, joten siinä voi yöpyä ympäri vuoden. Niinpä Marko remontoi sen talviasuttavaksi vierasaitaksi ja pariskunnan kesämökiksi. Talon edelliset asukkaat tekivät tumman ja persoonallisen saunan, jossa on moderni kiuas
Lintujen ruokintateline valmistuu kierrätystarvikkeista käsityökaluilla. Pieni talipalloteline on houkutellut ainakin sinitiaisia ruokailemaan, vaikka ne eivät kameralle halunneetkaan poseerata. OMIN KÄSIN Aarre 11/2020 PUU 54
Kokoa katto ja pohja ruuvaamalla. Kiinnitä koukku kattoon. Kaunis teline syntyisi myös jo harmaantuneesta laudasta ja vaikka pajunoksasta. Kierrätyslauta sopii tähän käyttötarkoitukseen mainiosti. 3 Kokoa kattoja pohjakappaleet ruuvaamalla käytössäsi olevan laudan paksuuteen sopivilla puuruuveilla. 5 Ruuvaa katto ja pohja taustalautaan ja kiinnitä lopuksi myös orsi taustalaudan takaa ruuvaamalla. Malli, teksti ja kuvat SUSANNA UUSITALO TARVIKKEET LAUTA, SIVELTIMEN VARSI, saha tai sirkkeli, hiomapaperia, ruuveja, ruuvinväännin ja pieni ripustuskoukku. Nikkaroi lintulaudan rinnalle puinen talipalloteline. Talipalloteline talvilinnuille Nikkaroi kierrätyslaudasta teline, jonka harjakaton alla linnunruoka pysyy kuivana. Kokoa teline taustalaudan takaa ruuvaamalla ja kiinnitä paikalleen.. 2 Hio kappaleiden sahausjäljet siisteiksi hiomapaperilla. L intujen ruokinta talvisin tuo iloa, samoin kuin ruokailun seuraaminen. 6 Kiinnitä teline paikalleen ja aseta talipallo tarjolle. Tee näin 1 Sahaa kolmen sentin paksuisesta laudasta yksi 35 sentin mittainen kappale taustalaudaksi, yksi 12 sentin ja yksi 15 sentin mittainen kappale katoksi sekä yksi 9 sentin ja yksi 12 sentin mittainen lauta pohjaa varten. 4 Kiinnitä talipallon ripustuskoukku katon sisäpintaan. 55 Aarre 11/2020 PUU Sahaa telineen osat ja hio sahausjäljet. Mallityö on tehty laudasta, joka jäi yli saunaremontista, ja orsi on vanha siveltimen varsi. Sahaa siveltimen varresta 15 sentin pituinen pätkä. Mallityössä on käytetty sirkkeliä ja akkuporakonetta, mutta telineen valmistus onnistuu helposti myös perinteisillä käsityökaluilla sahalla, vasaralla ja nauloilla
PIENTÄ ELÄMÄÄ 56 Aarre 11/2020 LUONTO. 56 Aarre 11/2020 LUONTO Ristikkien säännöllinen ratasverkko on todellinen taidonnäyte, jonka tah meat, kehää kiertävät pyynti langat hämähäkki uusii joka yö. Kuvassa aitoristikki
Kas teinen loppukesän aamu tekee kudelmat näkyviksi ja paljastaa niiden runsauden ja erilaiset rakenteet. Siinä on säteittäiset tukilangat, joiden varassa kiertää spiraalimainen kehälanka. Hämähäkki näkee eteen, ylös ja sivuille. Ohjata ei voi, mutta matka taittuu. Maailmasta tunnetaan rei lusti noin 45 000 lajia, mutta tunte mattomia lienee yhä valtava määrä. SEITIN KUTOJAT Suomessa esiintyy lähes tuhat hämähäkkilajia. Ne saat tavat nousta ylempiin ilmakerroksiin, joiden tuulet kiidättävät niitä valtavalla nopeudella kauas synnyin sijoilta. 57 Aarre 11/2020 LUONTO H ämähäkit kuuluvat niveljalkaisten pääjaksoon ja hämähäkkieläinten luokkaan. Monikäyttöinen seitti kelpaa myös matkantekoon. Näin se voi asustaa veden alla pitkiä aikoja, tehdä saalistusretkiä ja pala ta taas kuplaansa, jossa se myös talvehtii. Seitti lennättää ja saalistaa Hämähäkit tunnetaan parhaiten kyvystään kehrä tä seittiä, ja siinä piilee myös näiden siivettömien pikku otusten laajan levinneisyyden salaisuus. Niitä elää puissa ja pensaissa, ne ovat vallanneet kaikki ihmisen muok kaamat ympäristöt, asustavat kellareissa, vinteillä sekä sisällä asunnoissa. Suomessa ne ovat levittäytyneet karuimmilta tunturi ylängöiltä multaviin rantalehtoihin, kuivilta hietikoilta ja kivikoista soille ja reheville rannoille. Seitti lienee alunperin tarkoitettu rakennusaineeksi munia suojaavaan koteloon. Hämähäkit valmistavat seittiä takaruumiinsa kehruunystyillä. Pienet ja keveät hämähäkinpoikaset voivat liidellä seittilangan varassa yli merten ja maiden. Evoluution myötä monet lajit ovat alkaneet kutoa seitistä myös erilaisia pesiä sekä pyydyksiä ravinnon hankintaan. Vesihämähäkki kutoo kupolimai sen verkkonsa vesikasvien varaan ja tekee siitä erään laisen sukelluskellon kuljettamalla sen alle ilmaa takaruumiinsa karvapeitteessä. Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO. Hämähäkkien menestyksen salaisuus on niiden kehräämä monikäyttöinen seitti. Kaikki hämähäkit ovat nimittäin petoja, jotka syövät pieniä selkärangattomia, niin hyönteisiä kuin toisia hämähäkkejäkin. Meiltä löytyy myös laji, joka elää suuren osan elä mästään veden alla. Näkökyky ei tosin ole kehuttava, tarkasti hämä häkit näkevät vain parinkymmenen sentin päähän. Hämähäkkejä esiintyy kaikissa maapallon kolkissa. Hämähäkit erottaa hyönteisistä parhaiten jalkojen ja silmien määrän perusteella: hyönteisillä jalkoja on kuusi ja silmiä kaksi, kun taas hämähäkeillä on kah deksan jalkaa ja silmiä useimmiten saman verran. Myrkky lamauttaa Ristihämähäkkien säännönmukainen ratasverkko lie nee useimmille tuttu. Osa lajeista yllättää saaliinsa lyhyellä juoksupyräh dyksellä tai hyppäämällä, osa väijymällä, mutta mel koinen joukko rakentaa erilaisia pyyntiverkkoja. Silmät sijoittuvat eturuumiiseen siten, että eläin näkee samanaikaisesti niin eteen, ylös kuin sivuille kin
Näyttäviä lajeja Suomen olosuhteissa hämähäkit eivät kasva samanlaisiin mittoihin kuin vaikkapa tropiikissa, mutta kookkaimmat lajimme ovat todella komeita. Varsinaista fobiaa esiintyy kuitenkin vain länsimaissa, ja sen synty lienee yhteyksissä hämähäkeistä kerrottuihin tarinoihin. Saaliin osuessa lankaan se katkeaa alapäästään ja ponnauttaa siihen takertuneen saaliin verkkoon. Fobia voi ilmetä niin voimakkaana, että jopa hämähäkin kuvien katsominen on mahdotonta. Heimoon kuuluu lähes kolme sataa kotimaista lajia. Se asettuu mieluiten valkoisiin tai keltaisiin kukkiin ja kykenee vaihtamaan väriä ympäristönsä mukaan. Saaliin saatuaan hämähäkit puraisevat siihen lamauttavaa myrkkyä ja kietovat sen seittipakettiin. Maailmassa on joitakin ihmiselle vaarallisia myrkkyhämähäkkejä, joten niiden väistäminen on ollut terveellistä. Heimoon kuuluu kaunis kukkaravukki, joka vaanii kukille ruokailemaan tulevia kärpäsiä ja perhosia. Tämä on innoittanut taiteilijoita monenlaisiin tulkintoihin, joista tunnetuin lienee Sibeliuksen Laulu ristilukista. Sitten ne ruiskuttavat siihen ruuansulatusainetta ja imevät pehmeät osat ravinnokseen. Vesija rantahämähäkki ovat nykynimiltään vesikki ja raitarantuli. Valkoisessa kukassa se on valkoinen, mutta siirryttyään keltaiseen se muuttuu vuorokaudessa itsekin keltaiseksi.. Kammosta voi vapautua pikkuhiljaa siedätyksellä, lukemalla hämähäkeistä, tutustumalla niihin ja huomaamalla, miten kiehtovia otuksia ne ovat moninaisine elintapoineen. Myös ristihämähäkit ovat suuria, ja niiden takaruumis on usein värikäs ja koristeellisesti kuvioitu. Ravukit ovat saaneet nimensä taskuravun kaltaisesta olemuksestaan. Erilaiset kauhutarinat ja myöhemmin -elokuvat ovat voimistaneet mieli kuvia. Kovan kitiinikuoren ne irrottavat verkosta ja pudottavat maahan. Hämähäkkien nimet ovat lyhentyneet kautta linjan, kun sana hämähäkki on jätetty niistä pois. Ristihämähäkit ovat ristikkejä, juoksuhämähäkit juoksukkeja, riippuhämähäkit riipukkeja, hyppyhämähäkit hypykkejä, rapuhämähäkit ravukkeja ja niin edelleen. Rantahämähäkkinaaras voi olla ojennettuine jalkoineen jopa seitsemän sentin mittainen. PIENTÄ ELÄMÄÄ Monilajisen riippuhämähäkkien heimon kutomissa mattoverkoissa on vaakasuoran verkkopinnan yläpuolella sekava vyyhti pystysuoria lankoja. Todellista vaaraahan ei kotimaisista lajeista ihmisille ole. 58 Aarre 11/2020 LUONTO Riipukit odottavat saalistaan matto maisen verkkonsa alla riippuen. Vaarallisten kulkutautien kuviteltiin syntyneen niiden puremasta ja leviävän niiden välityksellä. Kysymyksessä on ristihämähäkki eli nykynimeltään aitoristikki. Verkkojen pyyntilangat menettävät tahmeutensa suhteellisen pian, joten useimmat lajit joutuvat uusimaan verkkonsa joka päivä. Ansaverkot muistuttavat rakenteeltaan mattoverkkoja, mutta niistä johtaa maahan tahmeita ansalankoja. Kukkaravukki vaihtaa väriä Viime vuosien aikana monet eläimet ovat saaneet uuden nimen. Nimistökomitea on pohtinut eri ryhmien nimiä, ajanmukaistanut niitä, korjannut harhaanjohtavia ja laittanut sukulaissuhteet kohdalleen. Fobian kohde Monet ihmiset inhoavat tai pelkäävät hämähäkkejä; jotkut potevat suoranaista hämähäkki kammoa eli arakno fobiaa. Kun lentävä hyönteinen osuu pystylankaan, se putoaa matolle, josta verkon alapuolella odottava saalistaja sen nopeasti noutaa. Laulun nimi on tosin virheellinen, lukit eivät ole hämähäkkejä eivätkä kudo verkkoa. Heimon nimikkolajilla valkoiset täplät muodostavat selkeän ristikuvion
. LISÄTIETOJA bazarkustannus.fi, docendo.fi, wsoy.fi VASTAA NÄIN POSTITA KYSELYLOMAKE osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Muista merkitä palautteeseen, onko se tarkoitettu vain toimituk selle vai julkaistavaksi Aarteen Keskustelua palstalla. Mia Takula kertoo Suomen susireviireistä kirjassaan Susien mailla. Luonnon kotiapteekki perehdytään kasvilääkintään. ?Tilaajan perheenjäsen . Arvomme vastaajien kesken kirjapaketin. LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN voi täyttää myös Aarteen si vuilla osoit teessa aarrelehti.fi/kilpailut VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkko palvelumme kautta aarre lehti.fi. ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. 8–21). Varusta kuori kirjepostimerkillä. ?Vastasi odotuksiani . ?Olen . ?Aarre-lehden kestotilaaja . ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Aarre 11?/?2020 VAKIOT 59. VIIME VOITTAJAT AARRE 9/20:N kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Sompion kiveliöillä. Aarre 11/2020 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 27.1.2021 mennessä ja osallistu arvontaan. Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita upea kirjapaketti. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n Tilaajapalveluun: puh. KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. ?Muu lukija 2. . Kirjapalkin non voitti arvonnassa itselleen Leena Pätsi, Lohiranta. 1. Christian Rönnbackan ja Lars Candolinin Riskiretki on miesten hulvaton matkakertomus historiaan. Virpi RaipalaCormierin kirjassa Frantsila. ?Irtonumeron ostaja . Voit postittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoi tettua postia. 020 413 2277 (ark. VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. Varusta kuori kirjeposti merkillä. ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Palkinnon arvo on 80,80 e. ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. 3
60 Aarre 11/2020 HYVINVOINTI Lumilomalle pohjoiseen. Lomailu kotimaassa pitää matkailualan hengissä. TALVIMATKAILU Teksti JUKKA BEHM | Kuvat VL-ARKISTO. Tänä talvena lomailija saattaa suosia lähimatkoja, mutta tarjolla on myös matkapaketteja kotimaan kohteisiin. Koronaturvallisinta matkailua on pysytellä oman perheen seurassa ja välttää väentungosta
Aurinkomatkat lanseerasi syyskuussa kotimaan matkapaketit Leville, Ylläkselle, Saariselälle ja Rukalle. Levillä uusi tuote on etätyöläisen matkapaketti, johon kuuluu toimistotila ja hyvinvointipalveluja.” Kivisaaren mukaan ulkomaalaisia turisteja olisi kyllä tulossa Suomeen ja Lappiin, mutta ongelmana on konkreettisten päätösten puute matkustuslinjauksista. Aurinkomatkoilla on jo suunnitelmissa lisätä uusia kohteita valikoimiin ja laajentaa kotimaan matkapakettituotanto ympärivuotiseksi. Ulkomaalaisille räätälöidyt elämyspaketit omine oppaineen vaativat työtunteja. Olisi tärkeä avata tulevien vuosien matkailua”, sanoo Kivisaari, joka ei sulata väitteitä matkapalveluiden Lapin-lisästä. ”Lapissa on huhtikuusta lähtien tuunattu ohjelmapalveluista kevytversioita suomalaisille. Neljän tunnin huskyajeluiden ohelle on tullut huskytarhoihin tutustumista. ”Etelän hotellihuoneen ja pohjoisen lasi-iglun hintaa ei voi suoraan verrata. ”Kotimaan pakettimatkat eivät ole uusi ilmiö. ”Hotelleilla on haastavin tilanne.”. ”Isot matkatoimistot varaavat jopa 18 kuukautta etukäteen kiintiönsä, mutta nyt varaukset ovat jäissä. Mukana on palvelua ja luksusta, ja sellainen maksaa.” Kivisaaren mukaan tänä talvena lomahuoneistot ovat suosituin majoitusmuoto. Mutta jos kysyntää matkapaketeille löytyy, niitä tarjotaan varmasti jatkossa enemmän.” Tapahtumat kiinnostavat Lappiin kotiutuneen matkailuja palveluliiketoiminnan konkarin Yrjötapio Kivisaaren mukaan kotimaan talvimatkailun piristyminen vaatii paria asiaa. Lomahuoneistot ovat suosiossa. Finnair on jo muuttanut Kittilän lentovuoroja lyhyiden Levin-lomien helpottamiseksi. ”Tapahtumat, pienetkin, saavat suomalaiset liikenteeseen. Bussifirmat ovat tehneet niitä iät ja ajat”, sanoo Suomen matkailualan liiton toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti. Marraskuussa kysyntä ylitti odotukset, ja matkatoimisto lisäsi valikoimiinsa matkapaketit myös Rovaniemelle, Luostolle, Pyhälle, Pallakselle ja Kuusamoon. Ei siis sen kalliimpaa kuin lomailu Euroopassa. Kolmen päivän matkat torstaista sunnuntaihin alkavat alle kolmestasadasta eurosta, ja viikon matkoja saa alle neljänsadan euron. Niiden kehittelyssä täytyy pitää toki mielessä terveysturvallisuus”, Kivisaari sanoo. Suomalaisia houkutellaan viettämään kotimaan kohteissa pitkiä viikonloppuja sesongin ulkopuolella. Helpoksi ja luotettavaksi mielletty pakettilomailu sekä Lapin luonto osoittautuivat vetovoimaiseksi yhdistelmäksi. 61 Aarre 11/2020 HYVINVOINTI Lapin vetokoirien kohtalo on huolettanut monia. Matkat järjestellään mieluiten itse, ja kohteeseen ajellaan omin päin autolla tai junalla. ”Suomalaiset ovat perinteisesti tee itse -kansaa. Huskylle voi ryhtyä kummiksi ja osallistua siten ruokintakuluihin. ”Markkinointieuroja on laitettava nyt ulkomaiden sijasta Suomeen, ja matkailua pitää helpottaa räätälöimällä kiinnostavia paketteja”, sanoo Visit Levin toimitusjohtaja Kivisaari. L apin suurin lomakohde! Varaa Ylläksen loma.” Marraskuussa Aurinkomatkojen nettisivun pääkuvassa ei ole rantoja ja palmuja vaan lumihuuruinen tunturimaisema
Maskia käytetään julkisilla paikoilla ja kuljetuksissa.. ”Koronarokotteiden nopea saatavuus ja toimivuus voi auttaa vasta talven 2021–2022 kysynnän palautumisessa.” Uusia kohteita kokeiluun Visit Finlandin luksusmatkailuun erikoistunut asiantuntija Liisa Renfors arvelee, että keskimäärin suomalaiset eivät tunne hyvin kotimaataan. Se ei voi ajoittua vain muutamille lomaviikoille eli jouluun, hiihtolomaviikoille ja pääsiäiseen. ”Lapin eksotiikka kiinnostaa suomalaisia siinä missä ulkomaalaisiakin. Parhaimmassa tapauksessa kotimainen kysyntä auttaa odotettua enemmän. Vaikka olisi vain vähäisiä oireita, sairaana ei matkusteta. Uutena ilmiönä on havaittavissa matkailu omassa kaupungissa tai lähikaupungeissa. Hän on monen muun matkailuasiantuntijan kanssa samaa mieltä siitä, että talven sesonkia täytyy yrittää nyt pidentää. Elämyksiä kaivataan aivan varmasti. ”Tämän takia toivon lumetonta talvea Etelä-Suomeen”, Sievers sanoo. Käsihygienia muistetaan, ja yskiminen ja aivastelu otetaan hallintaan. ”Nyt näyttää jo siltä, että lomaviikoilla kysyntää on ainakin osassa kohteissa. Tärkeää myös olisi, että suomalaiset käyttäisivät oheispalveluita ja vuokraisivat välineitä, vaikkapa lumilautoja ihan vain kokeilun vuoksi.” Pahimmassa uhkakuvassa Lapin matkailua koettelee suuri määrä konkursseja ja massatyöttömyys. Ulkomaalaisten asiakkaiden varaukset ovat romahtaneet. Toisaalta alkukantaiset majoitusratkaisut, jopa yöpyminen laavulla tähtitaivaan alla, kiinnostavat. Osalle yrityksistä kotimainen kysyntä auttaa selviytymisessä. Valtaosa on kehittänyt palvelujensa terveysturvallisuutta. Pelkkä löhöily tai toimettomuus ei kiinnosta loputtomiin. Matkailua lähiseudulla Heli Mäki-Fränti arvioi, että majoittumisessa kaivataan nyt toisaalta luksusta, ylellisyyksiä, joita kotona ei ole saatavilla. Lähes 70 prosenttia vastaajista arvioi, että talven 2020–21 asiakasmäärä pienenee yli 50 prosenttia edelliseen talveen verrattuna. Siksi ohjelmapalveluyrityksistä peräti 76 prosenttia arvioi, ettei voi jatkaa toimintaa yli 10 kuukautta. Tungosta vältellään, turvaetäisyys pidetään erityisesti taukopaikoilla ja käyntikohteissa. Siihen vastasi 180 yritystä. ”Viime aikoina on mietitty tietenkin kovasti kotimaan matkailijoita houkuttelevia sisältöjä. ”Toimialan pelastumisessa tärkeintä ovat toimet rahoituksen järjestämisessä sekä yritysten talouden tarkka hoitaminen”, arvioi Lapin liiton matkailuasiantuntija, projektipäällikkö Kristian Sievers. Kyselystä selvisi, että yritykset ovat tehneet sopeuttamistoimia kuten kulujen karsimista sekä panostuksia kotimaan tuotekehitykseen ja markkinointiin. ”Luontokohteet, hyvinvointi ja jaksaminen on ollut pitkään nouseva matkailutrendi Suomessa”, Mäki-Fränti sanoo. 62 Aarre 11/2020 HYVINVOINTI Lumikenkäretki tykkylumen peittämien puiden keskellä on elämys kotimaisellekin matkailijalle. TALVIMATKAILU Turvallista lomaa! Matkailijan tärkeimmän turvan tuo oma toiminta. Etenkin mökkimajoittajille ja hotelleille suomalaiset matkailijat ovat merkittävä ryhmä. Sekin voi riittää, että pääsee itsekseen laduille hiihtämään.” Kotimaista kysyntää tarvitaan Lapin matkailuelinkeinon liitto ja Lapin kauppakamari toteuttivat kyselyn pohjoisen matkailuyrityksille. Opastetut kierrokset niin bussilla kuin kävellen ovat perinteisesti suomalaisten mieleen. Niitä halutaan tutkia uusin silmin.” Mäki-Fräntin mukaan suomalaiset ovat perusluonteeltaan aktiivimatkailijoita. ”On kohde sitten rannikolla, Järvi-Suomessa tai pohjoisessa, niin paikallista kulttuuria ja historiaa esittelevät matkailupalvelut kiinnostavat”, Mäki-Fränti sanoo
Matkailualalla korona on otettu huomioon lisäämällä muun muassa siivousta ja desinfiointia.” Lunta löytyy myös Kainuusta, Savosta ja Pohjois-Karjalasta enemmän kuin etelärannikolta. Valitse normaali tai laaja välinesetti toiveesi ja tarpeesi mukaan. Joulutarjouksem me voimassa 24.12.2020 asti Oluen valmistusvälinesetti on oiva lahjaidea. Myymälät: Lahti, Helsinki Tripla, verkkokauppa www.kotiviini. Suomen pohjoisin kolkka Utsjoki on tutumpi kesäkuin talvikohteena. Siellä on esimerkiksi perheomisteinen Lomakylä Valle ja tasokas Paishill Private Lodge.” Renfors veikkaa, että tänä talvena suomalaiset löytävät entistä paremmin Kainuun ja Pohjois-Karjalan kohteet. Saariselältä pohjoiseen on monia hyviä kohteita, kuten Inarissa luontoelämyksiä tarjoava Hotelli Korpikartano ja vaativaan makuun soveltuva Nangu Wilderness Hotel. Meiltä löydät varmasti pukinkonttiin omat suosikkisi. Avomerta, kallioita ja korkeille paikoille rakennettuja näköalahuviloita. Kalastus ja golf onnistuvat myöhälle syksyyn.” Mikäli tautitilanne sallii, joulu on perinteisesti maaseutumatkailun aikaa. melkko@melkko. Hän nostaa esille myös saariston, erityisesti Ahvenanmaan. 29,90 (36,90€ ) 49,90 (66,80€ ) Joululahja joka vain antaa antamistaan. ”Otetaan vaikka Havsvidden, jossa on kylpylä ja henkeäsalpaavan upeat maisemat. Saat ne myös valmiina setteinä. ”Silloin varmasti kaupunkien ulkopuolella majoitukset ovat aika buukattuja, elleivät koronarajoitukset kiristy. 63 Aarre 11/2020 HYVINVOINTI ”Talvella Lapin hiihtokeskusten ulkopuolella on paljon koettavaa. ”Tahkolla, Paljakassa ja Kolilla on aina lunta”, Renfors muistuttaa. 59,90 (69,00€ ) 109,00 (129,00 €) Valmistusvälineet viinille ja siiderille tuovat iloa vuodesta toiseen
Pohjan piparimuru antaa jouluisen makuvivahteen. Yksi tapa raikastaa pöydän antimia ovat suomalaiset metsämarjat. Puolukka ja sitruuna sopivat kirpeän ystävälle. Marjoja jouluun Joulunpyhinä tulee helposti syötyä raskaasti. VILLIRUOKA Teksti, kuvat ja kuvausjärjestelyt MARI IKONEN Aarre 11/2020 HYVINVOINTI 64
Koristele annokset kohmeisilla puolukoilla ja tarjota heti, ennen kuin piparipohja vettyy. 4 Erityisen värikkäästi joulu pöytää juhlistavat tyrni, lak ka ja karpalo. Paloittele joulupiparit karkeaksi muruksi (noin 1x1 cm:n paloiksi). Kääntele joukkoon sulatettu suklaa. 20 PALAA) 200 g tummaa suklaata (kaakaoprosentti 80 %) 100 g saksanpähkinöitä 200 g voita tai margariinia 2 dl sokeria 2 tl vaniljasokeria 4 munaa 2 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta 2 dl pakastemustikoita Paloittele suklaa kuumuutta kestävään kulhoon ja sulata vesihauteessa kattilan päällä. Aarre 11/2020 Suklaaleivokset ovat brownien tapaan tuhdin täyttäviä. Vinkki! Tarjoa leivokset joulunpyhien päiväkahvilla torttujen sijasta. Mustikka-suklaaleivokset (N. Varo, ettei suklaan joukkoon pääse vesihöyryä. Pieni pala riittää hyvän kahvin kanssa. Vaahdota rasva, sokeri ja vaniljasokeri. Perinteiset joulutortut voi täyttää jollakin kiinteällä metsä marjasoseella luumuhillon si jasta. Jos seurueessa on vain aikuisia, voit maustaa vaahtoa myös sitruunaliköörillä. Jääkarpalot kuu man kinuskikastikkeen kanssa on syystä klassikkojälkiruoka. HYVINVOINTI 65. Puolukka-sitruunayllätys (5–6 ANNOSTA) 2 dl vispitai kuohukermaa 250 g maitorahkaa 1 tl raastettua sitruunankuorta puolikkaan sitruunan mehu (2–3 rkl limoncelloa) 0,5 dl sokeria 1 tl vaniljasokeria Pohjalle: 10–12 piparkakkua Päälle: 1 dl pakastepuolukoita Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita joukkoon rahka, sitruunankuoriraaste ja sitruunamehu ja sokerit. 3 Jos juhlapöydässä on tarjol la riistaa, sen raikkaana ma kuparina maistuu vaikkapa puo lukka tai pihlajanmarjahyytelö. Paloittele saksanpähkinät sormin 3–4 osaan. 2 Marjat sopivat myös glö giin, jäädykkeisiin, kiisse leihin, juusto ja täytekakkuihin, marmeladi ja toffeekarkkeihin, leipien mausteeksi ja juusto pöytään. Lisää huoneenlämpöiset kananmunat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Makujen juhlaa 1 Joulun perinnemaku on luu mu, mutta se ei kaikkia miel lytä. Laita murut annoskulhojen pohjalle ja lusikoi päälle sitruunavaahto. Paista 175-asteisessa uunissa noin puoli tuntia. Runsaan jouluaterian jälkiruoaksi ne ovat liian tuhtia tavaraa. Vuoraa noin 20 x 30 cm:n uunivuoka leivinpaperilla ja kaada taikina vuokaan. Anna jäähtyä. Siivilöi joukkoon jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe, pähkinäpalat ja hieman sulaneet mustikat
Hyvää riistan kanssa Variksenmarja sopii liharuokiin, patoihin ja kastikkeisiin sekä kalanmaksan, mädin ja riekonmarjojen kanssa. Pitoisuudeltaan rikkaimpia ovat Siperiassa kasvavat marjat. Varvuilla on perinteisesti puhdistettu perattu kala. Pohjoisen valoisat kesäyöt lisäävät marjojen antosyaanipitoisuuksia. Ne maistuvat mehukkailta ja viinimäisiltä. Marjat säilyvät hyvin vedessä karpalon tavoin. Tänä vuonna Aarteen yrttinainen Satu Hovi keskittyy kir joituksissaan Suomen luonnon upeisiin marjoihin. Varpuja voi keittää teeksi tuoreena tai kuivattuina. Marjoja voi kokeilla erilaisiin teesekoituksiin. Aarre 11/2020 HYVINVOINTI 66 V ariksenmarjat (Empetrum nigrum) eli kaarnikat on monissa tutkimuksissa todettu erittäin terveellisiksi marjoiksi. Variksenmarjan arvokkaimmat flavonoidit ovat antosyaanit ja proantosyanidiinit, jotka ovat väriaineita. Yhdisteitä on erityisesti marjan kuorissa. Variksenmarja sisältää runsaasti C-vitamiinia. C-vitamiinipitoisuus vaihtelee kasvupaikan mukaan. Marjojen maku paranee jäätymisen jälkeen. nigrum) ja mehukkaampia. Vaikka pohjoisen marja on etelänvariksenmarjaa satoisampi, kumpaakaan ei kannata väheksyä. Variksenmarjan antioksidanttisuus on hyvin korkea. Kuivattu variksenmarja sopii mysliin paahdettujen kaurahiutaleiden ja pähkinöiden kanssa. Marjat sammuttavat tehokkaasti janoa. Paljon C-vitamiinia Variksenmarja on hyvä ravintokuidun ja flavonoidien lähde. Mitä tummempi marja, sitä enemmän se sisältää antosyaaneja. Se on myös hyvä ja luonnollinen väriaine. Marjat sisältävät myös muun muassa fenoleita ja flavonoleja, joita on pohjanvariksenmarjassa enemmän. Ne ovat myös hyvin maukkaita. Marjat pysyvät kauniina ja kiinteinä vielä pakastamisenkin jälkeen. Marjoissa on erittäin paljon antosyanidiineja. Erityisen hyvin variksenmarja sopii yhteen mustikan kanssa ja puolukan kanssa riistaruokien seuraksi. Etenkin kuivattuna marja sopii lihan tai kalan maustamiseen. Myös pihlajanmarja antaa hilloon ja mehuun kivan säväyksen. Variksenmarjan makuparina voi kokeilla esimerkiksi pomeranssinkuorta tai minttua. hermaphroditum) marjat ovat suurempia kuin etelänvariksenmarjan (ssp. Marjassa on hieman B-vitamiinia, karotenoideja, kaliumia, kalsiumia, mangaania, fosforia, rautaa, sinkkiä, kuparia, natriumia, omenaja bentsoehappoa sekä ursolihappoa. YRTTINAINEN Teksti SATU HOVI | Kuvat VL-ARKISTO | Kuvitus AINO SAARIKIVI Kuivatut marjat sopivat mysliin. Variksenmarja sisältää sitruuna-, omenaja bentsoehappoja, jotka pitävät mehun tai mehusta tehdyt hillot ja soseet raikkaina ja säilyvinä.. Variksenmarja sopii kotiviinin valmistamiseen joko sellaisenaan tai yhdessä muiden marjojen kuten viinimarjojen, karpalon, puolukan, omenan tai karhunvadelman kanssa. Mehukas ja aromikas Marjojen maku on mieto ja hieman hapan. Ne sopivat hyvin esimerkiksi mehuihin, viineihin, likööriin, hilloon, marmeladiin, siirappiin, smoothieen, soseeseen, nektariin, leipään, puuroon, talkkunan ja piimän kanssa, leivonnaisiin kuten raakakakkuun, jälkiruokiin ja marjaruokiin. Valoisan kesäyön herkku Pohjolan valoisat kesäyöt lisäävät tummanpuhuvan variksenmarjan antosyaanipitoisuuksia. Kokeile valmistaa marjoista siirappia. Kokeile sitä pohjoisten kansojen tapaan lihakeitossa. Niiden avulla voi myös säilöä muita marjoja, esimerkiksi lakkoja, astiassa paksun variksenmarjakerroksen alla. Pohjanvariksenmarjan (ssp. Siksi variksenmarja on ollut pohjoisessa paljon arvostetumpi kuin etelässä. Monien mielestä variksenmarja on parhaimmillaan raakamehuna joko sellaisenaan tai sitruunahapolla maustettuna. Ne ovat erittäin terveellisiä, joten kuoria ei kannata siivilöidä pois. Marjat voi kuivata tai pakastaa
Lisää seokseen jauhot ja leivinjau he. Variksenmarjaa on helppo poimia, eikä se värjää käsiä. Suomalaisen kirjallisuuden seura 1866 (2002) Sinikka Piippo: Luonnonyrtit. Variksenmarja on hyvä ruokien ja juomien värjäämiseen. Variksenmarjapiirakka 150 g voita 2 dl sokeria 2 munaa 3 dl vehnäjauhoja 1,5 tl leivinjauhetta Täyte: 7 dl variksenmarjoja 200 g maitorahkaa 1 kananmuna 1 dl maitoa tai kaurakermaa 1,5 dl sokeria Vaahdota voi ja sokeri ja se koita joukkoon munat. Levitä taikina tasaisesti piirakkavuokaan. Vuoraa pieni metallivuoka leivinpaperilla. Käytä marinadia esimerkik si lihavartaiden grillaamiseen tai pihvien marinoimiseen. Tarkista lopuksi maku ja lisää tarvittaessa suo laa tai muita mausteita. Sekoita maitorahkaan kananmuna, maito ja sokeri. Sekoita kaik ki aineet kattilassa ja kie hauta seos koko ajan sekoit taen. Tarjoa kas tike kuumana esimerkiksi jäätelön kanssa. Pohjanvariksenmarja eli kaarnikka viihtyy tunturimaastossa, kankailla ja paljakoilla. Leikkaa levy paloik si ja säilytä toffeet viileässä. Laita marjat, sokeri, mausteet ja vesi paistinpannuun ja kypsennä 5–10 minuuttia. Paista piirakkaa 200as teisessa uunissa noin 30–35 minuuttia, kunnes pinta saa hieman kullankeltaista väriä. villivihannekset ja marjat (WSOY 2005) Heli Plattonen: Luonnonkasvit käyttöön (Atena 2006) Tunturien arvomarja Etelä-Suomessa kasvava etelänvariksenmarja viihtyy karuilla rämeillä ja kalliomäillä. Sillä on pitkä poiminta-aika, ja se säilyy erittäin hyvin. Vinkki! Marjatoffeet sopi vat hyvin joulunajan makei siksi. Variksenmarjatoffee 2 dl variksenmarjoja 2 dl kuohukermaa 4 dl sokeria 2 rkl vaaleaa siirappia Soseuta variksenmarjat. Variksenmarjakastike 4 dl variksenmarjoja 2 dl fariinisokeria 3 rkl sitruunamehua 1 rkl tuoretta tai 1 tl kuivattua minttua 0,75 dl vettä Jauha marjat. Pakastimessa marjat pysyvät kauniina ja kokonaisina myös sulattamisen jälkeen. Soseuta marjat sau va tai tehosekoittimella. Sen marjat ovat makeita, meheviä ja aromaattisia. Variksenmarjamarinadi 2–3 valkosipulinkynttä 2,5 dl variksenmarjoja 2,5 dl karpaloita 0,5 dl fariinisokeria tai hunajaa 1 rkl tuoretta tai 1 tl kuivattua timjamia 1 tl pomeranssinkuorta 0,5 dl oliiviöljyä 1–2 tl laadukasta merisuolaa (punaviiniä tai karpalomehua) Kuori ja murskaa valkosipu linkynnet. Lisää muut ainekset. Kannattaa kuitenkin varoa, sillä sen väri tarttuu herkästi keittiön pintoihin.. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Turkka Aaltonen & Nalle Corander: Luonnonvaraiset hyötyja myrkkykasvit (Eräperinne 1997) Marjut Hjelt: Taikoja suomalaisesta metsästä (SKS 2000) Satu Hovi: Marjat (Readme 2019) Elias Lönnrot; Thiodolf Saelan: Flora fennica: Suomen kasvio, uusi parannettu laitos. Jos marinadi on mielestäsi liian paksua, voit lisätä hieman nestettä, esimerkiksi punaviiniä tai kar palomehua. Lisää rahka täyte variksenmarjojen pääl le. MAARIT CEDERBERG 67 HYVINVOINTI Aarre 11/2020 Variksenmarjat kypsyvät heinäkuun loppupuolella, ja niitä voi kerätä vielä seuraavana keväänä. Levitä taikinapohjan pääl le variksenmarjat. Keitä seosta, kunnes lämpömittari näyttää sen lämpötilaksi 127–128 astetta. Kaada seos vuokaan ja anna jäähtyä
Tasinkona saatu metsä voi sisältää oikeuden metsävähennykseen ja poistoihin. Omistajanvaihdos saattaa kuitenkin tulla eteen myös avioeron myötä. Lahjakirjassa tai testamentissa voi olla määräys, jonka mukaan lahjan tai perinnön saajan aviopuolisolla ei ole aviooikeutta saatuun tai perittyyn metsään, Pajula sanoo. Se on hinta, joka omaisuudesta olisi mahdollista saada sitä myytäessä.. Aarre 11/2020 OMA TALOUS 68 METSÄTILA AVIOEROSSA Avioeron osituksessa kannattaa välttää metsätilan pirstomista. Avioeron yhteydessä tämä tarkoittaa sitä, että se metsä ei ole osituksen kohteena.” Jos aviopuolisot omistavat useita metsätiloja, voi määräys koskea niistä vain osaa. Tila-arvio tarpeen Osituksessa kaikelle avio-oikeuden alaiselle omaisuudelle pitää määritellä käypä arvo. Puolisoilla saattaa kuitenkin olla myös sellaista omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta. Silloin osa metsäomaisuudesta on osituksen piirissä ja osa taas ei. ”Silloin osituksessa lasketaan yhteen heidän koko omaisuutensa, kuten asunto, kiinteistöt, pörssiosakkeet, rahasto-osuudet, metsät, pellot, rahavarat ja autot”, Pajula listaa. HYVÄT NEUVOT Teksti MEERI YLÄ-TUUHONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI M etsätilat vaihtavat omistajaa yleensä perintönä, lahjana tai kauppana. ”Se on nykyään hyvin yleinen tapa. He ovat voineet saada esimerkiksi metsää lahjana tai perintönä omilta vanhemmiltaan tai isovanhemmiltaan. Tavanomaisin on tilanne, jossa puolisoilla ei ole keskinäistä avioehtoa, sanoo johtava asiantuntija Antti Pajula Suomen metsäkeskuksesta. Sillä halutaan ikään kuin varmistua siitä, että metsä pysyy suvussa
Jos pariskunnalla ei ole avioehtoa eikä avio-oikeutta ole rajattu muuten pois, kaikki metsätilat otetaan huomioon osituksessa, sekä yhteiset että vain toisen puolison nimissä olevat. Metsäomaisuuden käypä arvo saadaan selville tila-arvion avulla. ”Kun vanhemmat aikovat lahjoittaa metsää lapsilleen, silloin suosittelen ehdottomasti, että he sulkevat pois lahjansaajan aviopuolison avio-oikeuden metsätilaan.” Ikosen mukaan avio-oikeus kannattaa aina sulkea pois myös silloin, jos lahjan tai perinnön saaja omistaa metsätilasta murto-osan. ”Jos avioerotilanteessa metsänomistajan osituksen piiriin kuuluva omaisuus on suurempi kuin puolison omaisuus, hän voi joutua luovuttamaan tälle metsätilansa.” Näin saattaisi käydä, jos metsänomistaja ei pysty suorittamaan tasinkoa rahalla eikä hänellä ole luovuttaa puolisolleen muuta omaisuutta metsätilan sijaan. ”Jos esimerkiksi vaimo jää asumaan avioparin yhteiseen asuntoon, voi hän siirtää omissa nimissään olevan metsätilan tasinkona miehelleen.” Avioeroon kannattaa varautua jo suku polven vaihdoksessa J älkeläisen avioeroon kannattaa varautua jo metsätilan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, vaikka tulevasta puolisosta ei olisi vielä tietoakaan, sanoo UPM Metsän lakipalveluasiantuntija Minna Ikonen. Tavallisesti tasinkoa maksaa se, joka jää asumaan yhteiseen asuntoon”, Pajula sanoo. Metsätila on yksi vaihtoehto tasingon suorittamiseksi, Pajula muistuttaa. Tällöin enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta saava suorittaa puolisolleen tasinkoa. TOINEN SAA siitä osituksessa 100 000 euron arvoisen osuuden, ja toisen osuuden arvoksi lasketaan 200 000 euroa. ”Kun metsätila vaihtaa omistajaa aviopuolisolta toiselle osituksessa, kyseessä on vastikkeeton saanto, jolloin käyttämätön metsävähennyspohja siirtyy uudelle omistajalle.” Samalla uudelle omistajalle siirtyvät myös keskeneräiset poisto-oikeudet esimerkiksi ojituskustannuksista tai metsätien rakentamisesta. Kun puolisoiden omaisuus on laskettu yhteen, vähennetään summasta mahdolliset velat. Asia hoituu, kun hän kirjaa ne seuraavaan veroilmoitukseensa.” Metsät aktiiviselle Antti Pajula tekee paljon sukupolvenvaihdosja omistajan. ”Tällöin vältytään siltä, että metsätilan omistaisivat kaksi sisarusta ja kolmannen sisaruksen entinen puoliso. Jos välit ovat riitaisat, omistajanvaihdos voisi hankaloittaa metsätilan hoitoa.” Tällöin osituksen jälkeen on tärkeää hakea metsätilalle lainhuuto ja ottaa huomioon kaksi verotuksellista seikkaa, Pajula sanoo. Jos se jää toiselle puolisoista, se sanelee omaisuuden jakoa. Niitä tekevät muun muassa metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt ja metsäpalveluyrittäjät. 69 Aarre 11/2020 OMA TALOUS TASINGON LASKEMINEN KUN VELAT on vähennetty omaisuuden arvosta, puolisoiden yhteinen nettoomaisuus on 300 000 euroa. ”Poistojen ja metsävähennyksen siirtäminen on uuden metsänomistajan vastuulla. ”Kun avio-oikeus on suljettu pois lahjakirjassa tai testamentissa, ei pitkään omassa suvussa kulkenut metsätila pääse livahtamaan toiseen sukuun.” Ikonen pitää avio-oikeuden rajaamista järkevänä myös yhteisomistuksen kannalta. TÄLLÖIN SUUREMMAN osuuden saanut maksaa puolisolleen tasinkoa 50 000 euroa. ”Jos brutto-omaisuus on 400 000 euroa, ja velkaa on 100 000 euroa, on netto-omaisuus tällöin 300 000 euroa. Tasingon maksaja saa itse päättää, missä muodossa hän tasingon suorittaa. ”Suurin omaisuusmassa on yleensä asunnossa. Metsätila käy tasinkona Tasingon voi maksaa rahana tai luovuttamalla puolisolle jotakin muuta omaisuutta. Osituksessa pyritään silloin siihen, että molemmille jää 150 000 euroa.” Aina omaisuus ei kuitenkaan mene osituksessa tasan. Useimmiten velkaa on asunnosta tai talosta
11 lehteä (12 kk) 109,80 e . seuraavasta numerosta?. Avio-ehto voidaan laatia myös niin, että se koskee vain toisen puolison omaisuutta tai vain jotakin tiettyä omaisuutta, kuten metsää. ”Isoilla tiloilla avioehdolla halutaan ehkäistä metsäomaisuuden pirstoutuminen avioerossa ja siten turvata metsätilan elinkelpoisuus myös mahdollisen avioeron jälkeen.” Avioehtoja on erilaisia. Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stile hde t Oy Tila aja palv elu Tun nus 50 025 96 Info A2 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. . tekstiviestillä. Minusta kannattaisi miettiä erossa sitäkin, että metsätila jäisi sille, joka on kiinnostunut met sänhoidosta ja tie tää, mitä metsässä tehdään.” Aina se ei kuiten kaan ole mahdollis ta tai taloudellisesti järkevää, ja metsää voi erossa päätyä molemmille osapuolille. sähköpostilla . Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . ”Erohan ei muuta lasten ja vanhempien välistä sukulai suussuhdetta, ja tietyt vero porkkanat ovat edelleen käy tettävissä, vaikka vanhemmat eroaisivat.” Avioehto turvaa ison metsätilan elinkelpoisuuden M etsää omistavien aviopuolisoiden keskinäinen avioehto on yleisin isoilla maaja metsätiloilla, sanoo johtava asiantuntija Antti Pajula Suomen metsäkeskuksesta. Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Antti Pajula huomauttaa, että jokainen avioliitto päättyy aikanaan, joko kuoleman tai avioeron kautta. Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) TILAAJAPALVELU puh. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä tilaajapalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Pajula muistuttaa, että ha lutessaan metsätilasta pääsee nykyään vaivatta eroon vapailla markkinoilla, jos metsätalouden harjoittaminen ei kiinnosta. ”Puolisot voivat laatia myös sellaisen avio-ehdon, joka realisoituu vain avioerossa. ”Jos metsäpalsta ja kesämökki ovat samalla kiinteistöllä, silloin voi olla järkevää lohkoa met säpalsta toiselle ja kesämökki toiselle osapuolel le. 2021! Tilaustunnus AAV0024. Tavallisesti se laaditaan siten, että avio-oikeus suljetaan pois kaikesta omaisuudesta. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. digitilauksena 12 kk 94,80 e . 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) tilaajapalvelu@viestilehdet.fi PL 440, 00101 Helsinki aarrelehti.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). itselleni?. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä tilaajapalveluun. Hän suosit telee miettimään erotilanteessa myös metsätilan tulevaisuutta. ”Tällöin osituksen piiriin kuuluu vain yhteinen omaisuus, jos sitä on”, Pajula sanoo. lahjaksi alkaen. Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . Useimmiten avioehto koskee kummankin puolison omaisuutta. Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Jos avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan, leskellä on normaali avio-oikeus.” PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 lehteä 73,80 e • laskutusjakso 11 lehteä 119 e (12 kk) Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. 6 lehteä 70,80 e . Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä tilaajapalveluun puh. vaihdosneuvontaa. Nehän ovat eri omaisuuseriä.” Metsä voi eron jälkeen jäädä jok sikin aikaa myös puolisoiden yhtei seen omistukseen, jos metsätilalle on ajateltuna yhteiselle lapselle tai lapsille suunnattu sukupolvenvaihdos. 70 Aarre 11/2020 OMA TALOUS HYVÄT NEUVOT Metsätila on nykyään helppo myydä. ”Usein toinen puolisoista on ollut aktiivisempi metsäasiois sa. AARTEEN TILAUSLOMAKE . Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – Sähköposti Haluan saada Viestilehdet Oy:ltä uutisia ja etuja . __?/?__?/ 20___ . Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestilehdet.fi. Hänestä hyvä periaate avio erotilanteissa on se, että metsä tiloja ei pirstottaisi, koska se heikentää aina metsätalouden kannattavuutta
Tai täytä ristikon palautuslomake osoitteessa aarrelehti.fi/ristikko. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n Tilaajapalveluun: puh. OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 11/2020. 8–16). Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. 71 Aarre 11/2020 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 9/2020 voittajia: Janne Hytönen, Tervo Ulla Pilkka, Littoinen Veli Sopanen, Varkaus Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Ristikon 9/2020 ratkaisu: Avainsana: SAARISTI Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruu tujen kirjaimista. Avain sanassa on kahdeksan kirjainta. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. 020 413 2277 (ark. Vastaa näin Lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 27.1.2021 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 11, PL 440, 00101 Helsinki. Ristikon 11/2020 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 2/2020
Arvoturve Oy Kouvolan Sippolasta! Tilaukset ja toimitussopimukset Arvo Suutari 0500 574 350 Jyrääntie 400, 45100 Kouvola www.arvoturve.fi Arvotarha Oy Jyrääntie 400 • 45100 Kouvola puh. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy Ruots. 0400 679 468 RAITE Yhdistelmäviila puh. 0500 574 350 arvo.suutari@arvotarha.fi www.arvotarha.fi arvo suutari toimitusjohtaja KUIVIKETURVETTA JÄÄKETJUT • traktoreihin ja työkoneisiin • rekkoihin ja mönkijöihin • nastaketjut • neliskanttinastalliset liikenneketjut • paljon kokoja -helppo asentaa • opastamme valinnassa! Tilaa netissä tai soita 0400 895174/ 0400 157701 Tiedustelut: P. P. 24.500 e www.heinila.fi. 0400 679 468 | www.raite.fi OSUIKO RAIVAUSSAHA KIVEEN. Ei väliä, sillä Raite Yhdistelmäviilalla teroitat terän helposti ja nopeasti, koska viilaat sekä hampaanettä selkäpinnan samanaikaisesti. 72 Aarre 11/2020 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. www.raite.fi | puh. 040 -586 3950 info@luonnonperintosaatio.fi www.luonnonperintosaatio.fi Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. 045 866 5044. PROSESSORIT alk. koti M etsä PO L20 15 -4 15 6 on monelle Nimetön 3 1 1.6.2016 15:04:42 AARTEELLA NYT JO 152 000 LUKIJAA! (KMT 2020) HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 KUNINGASMETSURI Jaakko Pessisen elämä Joululahjaksi suosikkikirja! LISÄTIEDOT JA OSTOPAIKAT aarrelehti.fi/ kuningasmetsuri ” Paras kirja ikinä!” ” Herkistää raavaammankin miehen.” Palau tetta lukijoi lta: Lue lisää!
Syntyy aloitteita, joissa todellisuus ja asiantuntemus sekä vastuu ovat täysin hukassa. Saadaan tilaa nuorille ja terveille metsille. H AN NE MA NE L I U S V E S A -MA TTI V ÄÄ RÄ Aarre 11/2020 73 VAKIOT KESKUSTELUA Talousmetsien hoito ei voi perustua tunteisiin T unteet kuljettavat vihreitä kunnanvaltuutettuja. Uudet investointisuunnitelmat antavat toteutuessaan siihen hyvät mahdollisuudet. Luonnonlait turvaavat jatkuvuuden. Nuori ja kasvukykyinen metsä ei helposti altistu luonnontuhoille ja taudeille. METSÄLLE PARAS LÄÄKE on puun käytön lisääminen. Kuinkahan moni tietää, mitä se ihan oikeasti tarkoittaa. Kuntien metsien sen enempää kuin muidenkaan talousmetsien hoitoa ja käsittelyä ei voi toteuttaa pienen ryhmän tunteisiin perustuvilla ohjeilla. Metsänhoidossa ja -käsittelyssä aukkohakkuulla varmistetaan metsän uudistuminen ja nopeutetaan sitä. Ratkaisut tehdään metsälakeihin perustuen ja ottaen huomioon kunkin kohteen metsänhoidollinen tilanne. Nuoren, elinvoimaisen metsän kasvulla on myös ilmastonmuutosta hidastava vaikutus. Kokonaan metsien jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen on jo ajatuksena mahdoton. TAPIO PYYNÖNEN METSÄNOMISTAJA, YKSITYIS METSÄTALOUDEN AMMATTILAINEN NURMIJÄRVI. JATKUVA KASVATUS on nykypäivänä historiaa. Sen säilyttäminen ei ole ihmisen päätettävissä. Monimuotoisuutta katoaa ja syntyy uudestaan. ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 28.1.2021 JOHANNA KOKKOLA Näin täytät metsä vero ilmoituksen Vinkit pien aukkoihin: minne ja miten. Monimuotoisuutta ei voi tehdä, se elää. Luonnon monimuotoisuus on sana, joka tuntuu olevan kaikkien huulilla. Kaunis, terve metsäluonto tarjoaa kulkijalle juuri sitä, mitä hän on tullut hakemaan. Tärkeä talvi korjuukausi lyhenee myös Lapissa Savottajätkän tilipussilla oli monta ottajaa Sinkkunaisen hirsimökki Haukinugetit ja muuta arkiruokaa Liperiläisen metsänomistajan Pekka Tirkkosen alkuvuosi kuluu rankasavotassa, ja maaliskuussa alkaa klapikone laulaa. Luonnossa nopea ja vahva voittaa aina. Toteutuessaan nuo aloitteet veisivät auttamattomasti törmäyskurssille. Luontaisessa uudistumisessa kohteelle vähemmän sopiva puulaji saattaa valloittaa kasvupaikan. Ihminen ei voi muuttaa luonnonlakeja, mutta ihmisellä on kehittynyt taito auttaa ja ohjata metsäluontoa selviytymään. Se on asia, joka on luonnon käsissä. Aukot metsäluonnossa perustuvat täysin luonnonlakeihin. Aukot metsäluonnossa ovat verrattain lyhyt mutta kehittyvä välivaihe metsän kierrossa. Jatkuvuus vaatii jatkuvaa uudistumista. Hyvin harvoin tulee vastaan kohde, johon voi soveltaa kyseistä menettelyä. Piristystä, silmäniloa ja elämänuskoa sekä ennen kaikkea hyvän mielen
Sienestyksen, marjastuksen, metsästyksen, metsänhoidon tai muiden syiden takia tapahtuvalla metsissä liikkumisella näyttäisi kuitenkin olevan myös yksi hyvin toisenlainen mutta terveytemme kannalta erittäin tärkeä myönteinen vaikutus. Lisäksi tasapainon heikkeneminen ja kaatumisen pelko saavat ihmiset liikkumaan liian vähän, mikä johtaa usein sepelvaltimotautiin tai kakkostyypin diabetekseen. RISTO ISOMÄKI Metsissä liikkumisen unohdettu terveyshyöty ISOMÄKI Olisiko tässä uusi valtti maaseutu matkailulle?. Englantilaiset lääkärit ovat todenneet, että 40-vuotiailla on yhä useammin yhtä huono tai huonompi tasapaino kuin 70tai 80-vuotiailla. Olisiko tässä uusi valtti maaseutumatkailulle. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 11/2020 VAKIOT 74 K aikki liikunta on terveellistä, mutta jo lyhyt kävely metsässä laskee tutkimuksien mukaan verenpainetta erityisen tehokkaasti. Niin kauan kuin ihminen liikkuu suomalaisissa metsissä, hän saa koko ajan lähes täydellistä tasapainoharjoitusta. Niin sanotut millenniaalit ovat fyysisesti heikompia kuin edellisten sukupolvien edustajat. Esimerkiksi Englannissa 10-vuotiailla lapsilla oli vuonna 2014 keskimäärin 20 prosenttia vähemmän lihasvoimaa kuin vuonna 1994 ja suurin muutos on todennäköisesti tapahtunut jo aikaisemmin. Salilla käyminenkin ylläpitää lihaskuntoa ja on paljon parempi kuin ei mitään. Korkea verenpaine on syy tai merkittävä osasyy vuosittaiseen noin yhdeksään miljoonaan ainakin jossakin määrin ennenaikaiseen kuolemantapaukseen. Liian huono lihaskunto johtaa käytännössä aina tasapainon ennenaikaiseen heikkenemiseen myöhemmällä iällä. Jos nykyisten nuorten ja nuorten aikuisten tasapainon heikkeneminen eri puolilla maapalloa jatkuu nykyisellä vauhdilla, sadat miljoonat ihmiset invalidisoituvat tällä vuosisadalla pahasti ennen aikojaan kaatumisien takia. Suuri joukko tuoreita tutkimuksia viittaa siihen, että ihmisten tasapainoaisti on heikkenemässä. Metsissä kuljeskelu näyttäisi vähentävän myös erilaisia mielenterveyden häiriöitä. Kivet muljahtelevat sinne tänne, märät lehdet ja jäkälät luistavat kallion päällä. Kävelysauvojen kanssa tai ilman. Herättikö kolumni ajatuksia. Mutta mistä muutos johtuu. Yhden suhteellisen tuoreen tutkimuksen mukaan 44–65-vuotiaiden ihmisten kuolemaan johtavat kaatumiset lisääntyivät Yhdysvalloissa 44 prosentilla pelkästään vuosina 1999–2007. Sammalten alla on kiviä ja vanhoja oksia. Sitä paitsi virallinen tilasto vähättelee ongelman merkitystä. Loppusyksyllä tulee vielä lunta ja jäätä. Asian merkitys on korostunut koronapandemian aikana. Lisäksi pystyssä käveleminen on motorisesti niin suunnattoman monimutkainen toiminto, että tasapainoa pitää ilmeisesti treenata myös erikseen. Kun vanha ihminen kaatuu pahasti, lopulliseksi kuolinsyyksi kirjataan usein keuhkokuume tai jokin muu sairaus, vaikka paha kierre alkaisi alun perin juuri kaatumisesta. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. Se ei kuitenkaan harjoita tasapainoa tehokkaasti. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. NÄKYMÄ ON PAINAJAISMAINEN. Suomessa talvien liukkaus voi vielä kärjistää ongelmaa. Tasapainoaisti kuntoon – kuukauden tehotreeni suomalaisessa metsässä, maailman parhaalla luonnollisella harjoitusradalla. Ehkä ajatuksen voisi tuotteistaa myös kansainvälisille markkinoille. Myöskään kaupungin asvaltoiduilla kaduilla tai tasaisilla metsäteillä juokseminen tai kävely ei ole erityisen hyvää tasapainoharjoitusta. MAAPALLOLTA EI LÖYDY pohjoista metsää parempaa tasapainoa ylläpitävää kuntorataa silloin, kun kulkee polkujen ulkopuolella. Nykyinen tilanne on pientä verrattuna siihen, mitä vähän ajan päästä voi olla tulossa. KAATUMISET AIHEUTTAVAT enemmän kuolemantapauksia kuin mikään muu onnettomuuksien tyyppi liikenneonnettomuuksia lukuun ottamatta. Olisi tärkeää varmistaa, että myös nuoret kaupunkilaiset oppisivat tekemään kuntosalikeikkojensa ohella jotakin tällaista, riittävän usein. Maassa on risuja tai hakkuutähteitä, ja se voi olla kivien peitossa. Yhä suurempi osa ihmisistä asuu kaupungeissa. Sammalmättäät, turve ja varvikko joustavat joka askeleella vähän eri tavalla. Yhä suurempi osa millenniaaleista harjoittelee vain kuntosaleilla
Näin olet koko ajan kodille ominaisessa turvasatamassa. Kodikasta elämää ovelta ovelle Katso lähin jälleenmyyjäsi: www.kabe.se/fi TM Royal Aina askeleen edellä… Kabella lähdet kotoa ja saavut kotiin. Vietät turvallista, yksilöllistä ja vapaata elämää. Se antaa parhaan suojan alati muuttuvassa maailmassa. Van. Tervetuloa tutustumaan Kaben uuteen Premium-mallistoon asiantuntevien jälleenmyyjiemme opastuksella. Juuri tässä on matkailuasumisen ylivertainen idea. Kaikkina vuodenaikoina sinulla on mukanasi kodin mukavuudet, viihtyisä asumistaso ja mieleisesi seura, kun vietät vapaa-aikaa Kabella
alkaen 119 eur Kalastustakki ja -housut viileään tai kylmään keliin niin jäälle kuin veneeseenkin. Nastoitettu ja vedenpitävä. TESTIVOITTAJA 2018 HYVÄ OSTOS 2018 Ainutlaatuinen, erittäin kevyt, RGripnastoilla ja irroitettavalla huopavuorella varustettu EVA-lämpösaapas. 100 % mukavuutta lämmin ja kevyt. kampanjahinta 249 eur RAPALA UR STEEL -JÄÄKAIRAT TEE REIKÄ HELPOSTI! RAPALA NORDIC -TALVIASU LIIKU LÄMPIMÄSTI RAPALA R-GRIP -NASTALÄMPÖSAAPPAAT ASKELLA LIUKASTELEMATTA! Katso lisää: www.normark.fi. Tarkaan harkitut testatut yksityis-kohdat antavat sinun keskittyä oleelliseen eli kalastukseen. hintaan 59 eur Valitse kotimainen suorarunkoinen kaira tai pieneen tilaan pakkautuva taittomalli. Molemmissa vaihdettavat teräpalat, laakeroidut kahvat ja putkirunkoinen veivi – näiden ansiosta tarvitset vähemmän voimaa kairaamiseen