metsä ????. 22 Peurajahti kaipaa lumipeitettä s. 44 Luonnon LUMOISSA Eräopas ja luontoyrittäjä Minna Jakosuo löysi vahvuutensa kuukauden yksinvaelluksella, s. hyvinvointi . juuret . . s. . 32 Pää kylmänä tuulivoimassa s. luonto . oma talous Metsien merkitys vain kasvaa, ja ne kyllä palkitsevat hoitajansa. 10 ENERGIAPUU Rankasavotta kuiduksi vai energiaksi. 62 Hyvät neuvot. . s. . puu . 18 ?12,90 € 11 | 2021 AARRELEHTI.FI VuontisVeikon metsät s. 24 POLTTOPUU Yhden miehen kannattava klapitehdas s
Loput kuolleet rungot jouduttiin jättämään metsään, ja pöytä oli katettu kirjanpainajille. Mietin, mitä tapahtuisi, jos vastaava myrsky iskisi sellaiseen eteläsuomalaiseen havumetsään, jossa ”ihmistoiminta ei saa häiritä alueiden luonnollisia ekologisia prosesseja”, kuten Luontopaneeli mietinnössään määrittelee tiukan suojelun. Taivalkosken Kylmäluoman Natura-alueella, jossa puunkorjuu on kiellettyä, arviolta puoli miljoonaa kuutiota Paula-myrskyn kaatamaa puuta on jäämässä maahan. Vanhan kuusikon uhkia EteläSuomessa ovat juurikääpä, kuivuus, myrskytuhot sekä kirjanpainajat. Tuulivoimalan rakentamisen vuoksi kenenkään maata ei voi pakkolunastaa. Viimeistään toukokuun 2014 Zofia-myrskyn jälkeen peli oli menetetty. Marraskuussa 2004 Alzbeta-myrsky kaatoi kansallispuistossa 2,5 miljoonaa kuutiota puuta. Puutalon seinissä satavuotias kuusikko palvelee vielä toiset sata vuotta hiilivarastona ja tilalle istutettu metsä ihmiskunnan tulevaisuutta turvaavana hiilinieluna. Sitten Slovakiaan säädettiin luonnonsuojelulaki, jonka niin sanottu koskemattomuussääntö kielsi tuhopuun korjuun. Sen sijaan puiston voimalinjat ovat eri juttu. Herättikö pääkirjoitus ajatuksia. Sahauskapasiteetti Suomessa on investointien myötä kasvussa. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit JYRKI LUUKKONEN AIN O SA AR IKIV I KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Mietin elokuun 1961 Maire-myrskyä, joka kaatoi pelkästään Lammin Evolla sata tuhatta puuta. Valtaosa siitä saatiin metsästä pois. Niiden korjuu oli valtava urakka. Sähkölinjojen alle jäävät maat voidaan pakkolunastaa nimellistä kertakorvausta vastaan. Tämä on epäkohta, joka jakaa maanomistajat tuulivoimahankkeissa voittajiin ja häviäjiin. Vuohet ja lampaat Satavuotias terve kuusi ansaitsee päästä taloon Puutalon seinissä kuusi palvelee toiset sata vuotta. Jos hanke kiinnostaa, sopimusneuvottelujen kautta on mahdollista vaatia ihan kohtuullista vuokraa tuulimyllyjen alle jäävästä metsämaasta. Puiston metsänhoitajat vetosivat kiihkeästi, että älkää te vain Suomessa päästäkö kaarnakuoriaiskantaa kestämättömän suureksi, näette miten siinä käy. En nyt ota kantaa Luontopaneelin mietintöön kokonaisuudessaan, mutta kuusimetsien osalta tällainen tavoite aiheuttaisi vakavia riskejä metsien terveydelle ja Suomen kansantaloudelle. Vuorenrinteiden pystyyn kuivaneet kuusikot olivat lohduton näky. Ajattelin silloin, että tällaista ei voisi tapahtua Suomessa, jossa metsiemme terveyttä suojaa metsätuholaki. 1961) on hausjärveläinen metsänomistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä ja villiruoanlaittoa. Tätä taustaa vasten oli hätkähdyttävää lukea Suomen Luontopaneelin joulukuun alussa julkaistusta metsiensuojelumietinnöstä, että ”10 prosentin tiukan suojelun tavoite saavutetaan Etelä-Suomessa asettamalla suojeluun [--] kaikki yli 100-vuotiaat kuusivaltaiset metsät” [--]. 62. Jos sadan vuoden ikäinen eteläsuomalainen kuusikko sattuu olemaan vielä terve, sen parasta käyttöä on kaataa puut ja toimittaa rungot lähimmälle sahalle. 3 Aarre 11/2021 METSÄ Tuulipuisto tarvitsee tiheän tieja voimalinjaverkoston, s. PÄÄKIRJOITUS. A arteen lukijamatkalla syyskuussa 2019 tutustuimme Slovakiassa Tanapin kansallispuiston ekokatastrofiin. J os metsänomistajan maille suunnitellaan tuulipuistoa, hän saa vapaasti päättää, lähteekö edes neuvottelemaan asiasta
Saat kiinnostavan ja hyödyllisen Tulta ja tervaa -kirjan tilaaja lahjaksi, kun kestotilauksesi alkaa viimeistään Aarteen numerosta 1/2022, jonka mukana kirja postitetaan. Voit tilata myös käyttäen tämän lehden palvelu korttia sivulla 65. KIRJAN ARVO 25, 00 Kestotilaus kannattaa! Saat tammikuussa Tulta ja tervaa -kirjan! ” Otsa rypyssä tätä työtä ei kannata tehdä, sen verran raskasta se on.” TEE KESTO TILAUS VIIMEISTÄÄN 10.1.2022, SAAT KIRJAN LAHJAKSI AARTEEN 1/2022 MUKANA!. Tilaaja, ole hyvä! ” Tulisena hehkuva rauta on vaikea materiaali, sillä se jäähtyy hetkessä.” P erinteet ja tekijät kunniaan! Tulta ja tervaa -kirja nostaa esiin perinteisiä suomalaisia käsityötaitoja ja luonnon materiaalien monipuolista käyttöä. J os et vielä ole Aarteen kestotilaaja, tee tilaus osoit teessa aarrelehti.fi/tilaa. Kirjasta löydät myös ohjeita ja vinkkejä männyn, koivun ja pajun hyödyntämiseen niin käsitöissä kuin keittiössä. Kirjassa tutustutaan sekä perinnetaitoihin että niiden ylläpitäjiin. Työstään kertovat muun muassa vuolija, takoja, taidekäsityöläinen, tuohitaiteilija, pettuleipuri ja tervanpolttaja
”Metsässä näyttää yllättävän hienolta, kun kaikki ruskan värikylläisyys on riisuttu pois.” Matti Vilénin ampumasta valko häntäpeurasta otetaan talteen pait si liha ja sarvet myös nahat, joista valmistetaan puruluita koirille. 6 Aarre 11/2021 METSÄ 9.12.2021 54 10 44 KANNES SA KA NN EN KU VA HA NN E M AN EL IU S NRO 11 METSÄ 3 SATAVUOTIAS TERVE KUUSI ANSAITSEE PÄÄSTÄ TALOON 8 METSÄ NYT Kauppa luontoarvoille 15 HULLU METSÄVUOSI 2021 JA VIELÄ HULLUMPI TULEVAISUUS Aikalaishulluudella ei ole mitään rajaa, kir joittaa Teemu Keski sarja. 10 LUONNON LUMOISSA Minna Jakosuo hal tioituu jo lähimetsässä mutta oppi tuntemaan itsensä vasta pitkällä yksinvaelluksella.. JOHANNES WIEHN HA NN E M AN EL IU S JO UN I PO RS AN G ER 30 ERÄILIJÄN AARTEET Metsäihmiselle on helppo löytää laaduk kaita lahjoja. SISÄLTÖ Minna Jakosuo kaipaa joka päivä luontoon, myös loppuvuoden harmauteen, jota hänen mielestään vähätellään turhaan. Maastohiihto on koronatalven terveys turvallisinta liikuntaa. LUONTO 44 PEURA KIIKARISSA Lapinjärvellä asuva maanviljelijä Matti Vilén metsästää valko häntäpeuroja omilla maillaan. 22 MELKEIN ENNÄTYKSIÄ Puukauppa on käynyt kuluvana vuonna vilkkaasti ja hyvillä hinnoilla. 27 APUNA METSÄSSÄ Osallistu Aarteen uuteen kirjoitus kilpailuun! 28 ”OHJAAMME NUORIA YRITTÄJYYTEEN” Suomen 4Hliiton toimitus johtaja Tomi Alakos ki kannustaa nuoria metsään. 24 6 KYSYMYSTÄ ENERGIA PUUSTA Energiapuulle on nyt kysyntää, ja suurin osa puusta ostetaan pystykaupalla. PUU 36 SATUMAINEN JOULU Eija Kivelä viettää poikansa Epun kanssa joulua vanhassa puutalossa, jonka sisustuksessa värit saavat räiskyä. 18 KOIVUJEN KOTIPESÄ Ylitorniolainen Simo Rousu tekee keskital vella tuhat heittokuu tiota koivuklapeja. 42 MODERNI JOULUKUUSI Nikkaroi puukiekoista kuusi joulupöydän koris teeksi. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Koristeita koivusta ja metsänimi sissä Verneri Lilja. JUURET 32 VUONTIS-VEIKON METSÄTAIVAL Veikko Vuontisjärvi pääsi savotoiden makuun isänsä seurassa Kola rissa 50luvulla
Pääset katsomaan videoita klikkaamalla etusivun Videotelementtiä tai surffaamalla suoraan osoitteeseen aarrelehti.fi/katso Hyötylahja lämmittää saajan mieltä aatto iltana ja pitkään sen jälkeenkin.. OMA TALOUS 62 KUUMAA VOIMAA Tuulivoimapuisto ja nousee erityisen paljon Pohjanmaan rannikolle. KATSO VIDEOITA! AARTEEN VIDEOT Oletkohan huomannut, että Aarteen verkkosivuilta osoitteesta aarrelehti.fi löydät kaikki artikkeleihin liittyvät videot vuodesta 2017 alkaen. SUSANNA UUSITALO RISTO JUSSILA Vanha omenapuu on saanut ylleen jouluasun. HYVINVOINTI 54 KAIPUU LUMILLE Kotimaan talvi matkailukausi on käynnistynyt epävar moissa tunnelmissa. VAKIOT 49 RISTIKKO 53 LUKIJAKYSELY 65 ENSI NUMEROSSA 66 GLASGOW'N HYMY SINETÖI HIILINIELUJEN MERKITYKSEN Päätökset tarkoittavat sitä, etteivät ilmastoa lämmittävät päästöt ala vieläkään laskea, kirjoittaa Risto Iso mäki. Aarre 11/2021 METSÄ 7 30 36 42 LAATU LAHJOJA! HA NN E M AN EL IU S 50 TALVEN RAJALLA Ensi lumi antaa lupauksen ja tuo hetkellisen valon, kirjoittaa Heikki Willamo. 56 JOULUA JOKAISELLE Maukkaat kasvislisuk keet ja tyrnijälkiruo ka hurmaavat koko suvun. 60 MONIPUOLINEN VOIKUKKA Puu tarhureiden inhoama voikukka on erittäin ravinteikas kasvi. Koristekuuseen tarvitaan 50–100 puukiekkoa
Ympäristöministeriö kehittää parhaillaan ekologisen kompensaation mahdollisuuksia osana luonnonsuojelulainsäädännön uudistusta. M onimuotoisuustavoitteisiin päästään, kun meillä on tarjota metsänomistajille ja yrityksille riittävästi työkaluja, kannusteita ja rahoitusta”, totesi MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola Metsähallituksen uhanalaisuusseminaarissa Helsingissä marraskuun viimeisellä viikolla. Laiska ja ymmärtämätön saisi aikaan vain vähän vahinkoa.» MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola kommentoi EU:n komission toimintaa metsäpolitiikassa (Maaseudun Tulevaisuus 24.11.2021) KU VA T TE RH I PIIS PA -H EL IST EN , PE TT ER I KIV IM ÄK I JA KA RI SA LO NE N Aarre 11/2021 METSÄ 8 HANNE MANELIUS METSÄ NYT Muun muassa metsätalous, ilmastonmuutos ja maatalousympäristöjen muutokset heikentävät luonnon monimuotoisuutta. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että metsäalueen käyttäjät maksavat niin sanottua maisemahyvitystä metsänomistajalle, joka on sopimuksella sitoutunut hoitamaan metsiään ottaen huomioon luontoarvot. Perustana tulee olla tieto luonnosta, ja kompensaationa toteutetun hyvityksen pitää olla ekologisesti vähintään yhtä arvokas kuin aiheutettu heikennys.» Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja professori Markku Ollikainen (Helsingin Sanomat 24.11.2021) »Ymmärtämättömyys yhdistettynä aktiivisuuteen ja innokkuuteen on kuitenkin turmiollinen yhdistelmä. Tekstit ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN | Kuvat VM-ARKISTO. Mäki-Hakolan mukaan palvelulla luodaan markkinalähtöisesti keinoja luonnon tilan parantamiseksi. MTK on nyt rakentamassa työkalua. Ministeriön mukaan kompensaatio on viimeinen keino, kun haittoja luonnolle ei voida muulla tavoin estää tai lieventää. En missään tapauksessa halua Suomeen Saksan kaltaisia suurtuhoja.» Maaja metsätalousministeri Jari Leppä haluaa Suomen varautuvan ennakolta laajoihin myrskytuhoihin Etelä-Suomessa, jossa jatkouhkana ovat kirjanpainajat (Metsälehti 18.11.2021) »Ratkaisevaa on, että kompensaatio tuo aidosti jotain lisää. Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK toivoo vapaaehtoisuuteen ja markkinoihin perustuvia malleja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Kauppa luontoarvoille Maisemaarvokauppa palvelee myös matkailua. »Myrskypuita on syytä korjata myös Naturaalueella, koska metsien terveydestä huolehtiminen on ensi sijaisen tärkeää. Luonnonvarakeskus, Metsäkeskus ja Ruka-Kuusamon matkailuyhdistys aloittivat Kuusamossa syksyllä 2020 kokeilun maisema-arvokaupasta. Kokeilussa mukana olevat metsänomistajat voivat valita, haluavatko he säilyttää alueen koskemattomana sopimuskauden ajan vai käsitellä metsää tavalla, joka säilyttää metsän peitteisenä. Metsänomistajille maksettava korvaus määräytyy tämän mukaisesti. Mäki-Hakola uskoo, että Luontoarvot.fi voi tulevaisuudessa tarjota alustan myös ekologiselle kompensaatiolle. Luontoarvot.fi laajentaa metsänomistajan mahdollisuuksia metsiensä elinkeinolähtöiseksi hyödyntämiseksi.” Kantava ajatus on se, että metsänomistaja voisi saada tuloja muustakin kuin puukaupasta. Maisema-arvokauppa tai virkistysarvokauppa ei ole sanottavasti kehittynyt Suomessa. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden nähdään paranevan, kun matkailuyrittäjien lisäksi myös yksityiset metsänomistajat hyötyvät matkailusta. Siellä lähtökohtana on monimuotoisuuden ohella matkailu. Ensi vuoden alkupuolella avattava Luontoarvot.fi on palvelu, jonka avulla MTK haluaa synnyttää Suomeen niin sanotut luontoarvomarkkinat. ”Metsänomistajilla on metsiinsä liittyen erilaisia käyttötavoitteita. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Vauhtia maisema-arvokauppaan Tulevassa palvelussa voisi MTK:n mukaan edistää yksityisten luonnonsuojelualueiden perustamista tai maisema-arvokaupan kehittymistä
9 METSÄ Aarre 11/2021 Tulimyrsky levisi kolmeen suuntaan K alajoen viimekesäisen metsäpalon kiperimmät hetket koettiin kolmantena päivänä, helteisenä keskiviikkona 28. 24 621 €) + TK. Kalajoen Rautiossa paloi heinäelokuun vaihteessa 227 hehtaaria metsää. Seudulla on roihahtanut kiinnostus sopimuspalokuntatoimintaan. Osa paloalueesta on nyt päätetty suojella Metson kautta. Teitä oli onneksi tiheässä. Väsyneet sammuttajat jouduttiin kutsumaan uudestaan töihin, lomalaiset ilmoittautuivat itse. Yksi lennossa kehitetty idea sammutustöissä oli tukkia paloalueelta neljä metsäojaa turvemaan vedenpinnan nostamiseksi. Räty kertoo, että Raution paloasemalla ovat naulakkopaikat loppuneet. ”Tulimyrsky levisi kolmeen suuntaan”, kertoo Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Pekka Räty. SATOI TAI PAISTOI.. Palanut metsä tarjoaa suotuisan elinympäristön monille uhan alaisille lajeille. Yhtä ihmistä epäillään yleisvaaran tuottamuksesta. 15 V/T-KORTTI RANGER 2022 CABIN PACK ETUSI 4631 € UUTUUS! (SH. 19 990 € ALK. YMPÄRIVUOTISTA KÄYTTÖÄ. Erityiskiitoksen Räty antaa palokuntanaisille, jotka organisoivat satojen henkilöiden ympärivuorokautisen ruokahuollon. AKI PAAVOLA WWW.POLARIS.FI 2022 RANGER SP 570 EFI EPS ALKUPERÄISELLÄ PIKAKIINNITTEISELLÄ PRO FIT -LÄMPÖHYTILLÄ RANGER JOKAISELLE MÖKILLE JA TILALLE Saatavana bensa-, dieselja EV-sähkömallit ja 2-, 3ja 6-paikkaiset mallit KAIKISSA RANGER-MALLEISSA: automaattinen 100% neliveto sähkötoiminen turf 1x4 -tasauspyörästö kaasuavusteinen kippilava ROPS-turvakehikko jouhevasti toimiva nopeudenrajoitin Lue lisää: www.polaris.fi SAA AJAA TIELLÄ 60 KM/H, ALK. heinäkuuta, kun tuuli yltyi, maastopalo muuttui latvapaloksi ja paloalue moninkertaistui vain tunnissa. Pekka Räty on huolissaan siitä, että Ilmatieteen laitoksen metsäpaloindeksi ei kerro riskin suuruutta kyllin tarkasti, kun pitkät kuivuusjaksot yleistyvät. ”Nykyään se voi olla jossain pitkään tapissa eli luvussa 6.” Kalajoen palon epäillään saaneen alkunsa huolimattomuudesta. Marraskuussa seurakunta päätti suojella 106 hehtaarin alueen osana Metso-ohjelmaa. Valtaosan palaneesta metsästä omistaa Kalajoen seurakunta. Maasto oli välillä kivikkoa, välillä suota. Palo syttyi Mutkalammin tuulipuiston työmaalla Susinevan suoalueella. Loppujen lopuksi sammutustöihin osallistui 1 100 henkeä Suomen kaikista pelastuslaitoksista, Puolustusvoimien kalustoa ja varusmiehiä aina Kainuun prikaatista, yksityisten kaivinja metsäkoneita, traktoreita ja lietelantasäiliöitä sekä kaksi Mörköä Etelä-Savosta. Tehokkaaksi osoittautuneen operaation suunnitteluun saatiin apua Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan ojitusasiantuntijalta
10 Aarre 11/2021 METSÄ LUONNON LUMOISSA Minna Jakosuo on entinen antiikkikauppias, josta tuli tunnettu eräopas. HENKILÖ Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat HANNE MANELIUS ja MINNA JAKOSUON KOTIALBUMI 10 Aarre 11/2021 METSÄ. Hän haltioituu jo lähimetsässä mutta oppi tuntemaan itsensä vasta pitkällä yksinvaelluksella
Itse kuivattu uunifetapasta Unelma. 11 Aarre 11/2021 METSÄ Arkisia luontohetkiä Minna Jakosuolle järjestyy lenkeillä Mosku-koiran kanssa. Puoliso ja kolme lasta (yksi aikuinen ja kaksi teini-ikäistä) Harrastukset. Minna Jakosuo Ikä. 46 Ammatti. Pohjois-Lapissa Paisja Muotkatuntureiden sekä Kaldoaivin alueet Retkiruokasuosikki. Vaeltaminen ja retkeily Vaelluskohteiden ykkönen. Eräopas ja yrittäjä Koti. Kirja Rakkaus kirjeitä luonnolle (Readme.fi 2021) yhdessä luontodokumentaristi Petteri Saarion ja valokuvaaja Meeri Kouta niemen kanssa 11 Aarre 11/2021 METSÄ. Vaatimaton, puuhakas elämä, johon kuuluisi mökki, kasvimaa ja reppuun mahtuva omaisuus Ajankohtaista. Jämsässä Perhe. Kuntoiluksi Minna ottaa usein vielä selkäänsä rinkan, jossa on painona nuorten nyrkkeilysäkki. KUKA
Hän on kiitollinen maalaislapsuuden vapaudesta liikkua luonnossa. ”En ollut koskaan osannut kuvitellakaan, että luonnossa voisi olla työkseen koko ajan.” Ala oli miesvaltainen, ja työuransa alussa Minna muistaa joutuneensa välillä todistelemaan, että hän osaa muutakin kuin keittää lohisoppaa. Sitten hän huomasi eräopaskoulutuksen. Kolme viime vuotta hän ja Vesa ovat pyörittäneet Erätaival-yrityksessään kansallispuistossa Heretyn kämppäkahvilaa ja hoitaneet majoitusvarauksia ja välinevuokrausta Metsähallituksen yhteistyökumppanina. Kalliokiipeilijää Minnasta ei saatu eräopaskoulutuksessa tehtyä, mutta vaeltamiseen Keväästä syksyyn Minnan ja hänen miehensä työpaikka on Isojärven kansallispuistossa Kuhmoisissa. ”Opin jo lapsena, että voin tehdä kaikkea. Hänen on aina ollut helppo uppoutua yksityiskohtiin ja haltioitua luonnosta. Ajatus naisten ja miesten töistä sai – ja saa yhä – hänet ärtymään. Nykyään metsälauha elää tatuoituna muistona Minna sääressä. Isän kanssa kuljin kalalla, metsästämässä ja hiehojen aitoja korjaamassa.” Lapsuudesta juontaa myös sitkeys. Hän kaipaa joka päivä luontoon, myös loppuvuoden harmauteen, jota hänen mielestään vähätellään turhaan. Veljeni kanssa kuljimme sikojen aitauksen läpi rantakoivulle, jonka rungolla pystyi istumaan kuin hevosen selässä. Kaksikko on juuri viettänyt yön Isojärven kansallispuistossa. Sienestimme ihan hulluna ja aloimme tehdä lisää lapsia.” Muutakin kuin sopankeittäjä Viime yö Isojärvellä oli Minnalle oikeastaan yö työpaikalla. ”Minulla on monta taikametsää. Vähintään kerran viikossa he jäävät töiden jälkeen metsään yöksi. ”Piti saada hetki rauhaa Helsingin-matkan jälkeen”, Minna naurahtaa. ”Oli hirveän mukavaa kohdata ihminen, jonka kanssa oli helppo lähteä luontokohteisiin ja retkille. Työ luonnon parissa tuli elämään yllättäen kymmenkunta vuotta sitten. HENKILÖ. Lisäksi pariskunta järjestää erävaelluksia ja -koulutuksia. Pellon ja ojan takana kalliolla kasvoi metsälauhaa, ja sinne Minna rakensi isoveljensä kanssa majan ja leikki intiaania. Kaksi luonnossa kulkijaa löysi toisensa baarista. Yhtä hyvin hän saattaa pysähtyä ihmettelemään hämähäkinverkkoa huussipolulla tai jäkälän kuvioita kiven päällä. 12 Aarre 11/2021 METSÄ K aksi kynttilää lepattaa vanhan tukkikämpän valona. Niissä sammalmatto hohtaa vihreänä vanhojen, jylhien kuusien alla.” Löytyi toinen samanlainen Ensimmäinen Minnan taikametsistä sijaitsee kotitilalla Heinävedellä. Laverilla huskysekoitus Mosku painautuu emäntänsä Minna Jakosuon kylkeen ja katselee toiveikkaana, kun tämä vuolee siivuja juurileivästä. ”Metsässä näyttää yllättävän hienolta, kun kaikki ruskan värikylläisyys on riisuttu pois.” Aamun lenkillä Minna ihaili ohutta lumiharsoa, jonka yö heitti. Hän teki ravintola-alan töitä, kirjoitti ylioppilaaksi aikuislukiosta ja tapasi miehensä Vesa Jakosuon. Matkalla nostimme eväsleivät käsissä korkealle pään yläpuolelle, jotta siat eivät olisi napanneet niitä.” Nuoruus toi toisenlaiset seikkailut. Lukio jäi kesken ja asuin-, työja opiskelupaikat vaihtuivat, kunnes Minnasta tuli 21-vuotiaana äiti. ”Retkille lähdin jo pienenä. Minna oli pitänyt antiikkikauppaa mutta halusi vaihtaa alaa
13 Aarre 11/2021 METSÄ Hidas aamu kahvin kera on Minnalle vael luspäivän paras hetki. ”Heräävää luontoa on ihana tarkkailla.” ja melomiseen hän rakastui. Se on Minnalle kuin koti, jossa on hyvä olla. päivästä toiseen tuntureita ylös ja alas. Se on hirveän tehokas tapa tyhjentää pää.” Reissusta palasi metsittynyt mutta onnellinen ja aiempaa itsevarmempi nainen. Tunnin päästä olin hahmotellut itselleni reittiä.” Reissusta tuli 40-vuotislahja. Kukaan tai mikään ei keskeyttänyt pohdintoja, ja luonto kuunteli salaisimmatkin pelot ja toiveet. Vaeltaessa Minna oppi arvostamaan kehoaan, joka jaksoi kantaa painavaa rinkkaa Reissusta palasi metsittynyt mutta onnellinen nainen. Elämyksiä ilman suorittamista Nyt yksinvaelluksia on takana useita, osa kesällä ja osa talvella. ”Luonnossa kaikki negatiivinen unohtuu. ”Virheiden sijasta aloin nähdä itsessäni vahvuuksia – voimaa, sitkeyttä ja ketteryyttä. Minna yöpyy joko autio tuvassa, teltassa tai lumi kuopassa pressun alla.. Vesa vastasi kotiasioista, ja sillä välin Minna sai vaeltaa koko elokuun yksinään Suomi-neidon päälaella Paistunturilla ja Kaldoaivissa. ”Luonto ja oma luontosuhde tulee lähelle, kun missään ei näy mitään ihmisen rakentamaa. Entisiin elämänuomiin ei ollut paluuta. Ihmisellä on kaikenlaisia odotuksia ja päämääriä, mutta metsässä ne katoavat mielestä, kun keskityn pieniin yksityiskohtiin. Keho lakkasi tuntumasta vääränlaiselta. Pohdin myös, miten siirtäisin sellaisen pois ja ottaisin tilalle asioita, joista tulee hyvä mieli ja olo.” Parhaaksi voimanlähteeksi kirkastui luonto. Erämaa selätti ikäkriisin ”Ei hemmetti, minäkin haluan tehdä jotain tuommoista.” Suurin piirtein näin Minna sanoi miehelleen, kun he kävivät katsomassa elokuvan Villi vaellus, jossa nainen lähtee pitkälle vaellukselle etsimään itseään. Joskus myös häntä itseään hävettää, varsinkin se, mitä vuosia sitten tuli opetettua vaellusvarusteista. Uudet seuraajat alkoivat lukea hänen reissublogiaan ja muita sosiaalisen median kanaviaan. Oman kajakin rahoittamiseksi myyntiin lähtivät ruokapöydän designtuolit. Talvella pimeä tulee vael tajalle varhain. Oli pysähdyttävä miettimään, kuka olen ja mitä haluan.” Virheistä tuli vahvuuksia Tunturissa ympäriltä katosi kaikki tuttu, ja vähitellen Minna koki sulautuvansa osaksi luontoa. Opin ajattelemaan, että olen oikeastaan ihan hyvä tyyppi.” Vaelluksen jälkeen Minna huomasi myös olevansa entistä tunnetumpi tyyppi. ”Lähtemisessä ei oikeastaan ollut järkeä, sillä en ollut koskaan vaeltanut yksin enkä juuri viettänyt aikaa yksin luonnossa. Sellaisissa paikoissa on helppo ymmärtää, miksi villin luonnon säilyminen on tärkeää.” Maastosta Minna joutuu surullisen usein poimimaan muiden kulkijoiden jättämiä roskia. ”Mietin, mikä elämässä imee enemmän energiaa kuin antaa sitä. Myös vaellusasiakkaat Minna johdattaa lempipaikoilleen, pois merkityiltä reiteiltä ja muista kulkijoista. Projekti tuntui tärkeältä, koska minulla oli ankara neljänkympin kriisi. Toisaalta minulla oli taidot hanskassa ja varmuus pärjäämisestä. ”Vesa sanoi, että totta kai voit lähteä. Sellaiseksi sen olivat leimanneet teinivuosien koulukiusaajat
”Välillä tulee aika toivoton olo, kun jatkuvasti pitäisi olla talouskasvua ja kaikkea aina vain enemmän. Nyt Vesa on puhunut, että lähtisimme ihan kahdestaan ja hän näyttäisi minulle omat suosikkikohteensa. ”Pitkillä reissuilla olemme Vesan kanssa käyneet vain erikseen tai yhdessä muiden kanssa. Pelkkä syyllistäminen kuitenkin nostaa usein ihmisten niskavillat pystyyn, sillä he kokevat sen elämänsä ja valintojensa arvosteluna.” ”Parempi on yrittää näyttää, miten upea luonto on ja että asioita voi tehdä vaihtoehtoisilla tavoilla. Kumpikin on syvästi huolissaan luontokadosta. Silloin tärkeintä on kyky tehdä ratkaisuja.” Luonnosta riippuvaiset Parantumaton luontoriippuvainen. 14 Aarre 11/2021 METSÄ Kun talvi vie maastosta syksyn värit, jäljelle jää vielä sammalten vihreä hohde. Muutama vuosi sitten Minna vietti Kaldoaivin erämaassa yksin kolme talvista viikkoa. Olen itsekin saanut vatsataudin huonosta vedestä, jäänyt jumiin rankka sateen takia, itkenyt uupumustani ja joutunut tuiskuun, jossa näkökenttä katoaa hetkessä. Hän saattaa myös lähteä aivan uudenlaiselle vaellukselle. Esimerkiksi ostamisen sijasta voisi opetella jonkin uuden taidon.” Ajatus saa liitää vapaana Itse Minna haluaisi opetella soittamaan huuliharppua. ”Varustehifistelyä ei vaeltamisessa tarvita. Avarassa maisemassa ajatukset eivät takerru kiinni mihinkään vaan liitävät vapaina tunturituulen matkaan.” HENKILÖ Luontoon Minna kaipaa jokainen päivä. Ei myöskään kannattaisi rakentaa sankaritarinoita vaeltamisesta vaan korostaa uusia elämyksiä ilman suorittamista.” Kallis varustus tai hurjat kilometrimäärät eivät erämaassa auta, jos oma asenne on pielessä. ”Luonnossa on kuljettava luonnon ehdoilla. Kallis varustus ei auta, jos asenne on pielessä.. Metsässä mieli kevenee turhasta kuormasta. Minulle olisi uusi kokemus kulkea vain perässä ilman vastuuta reitistä tai vaelluksen suunnittelusta.” Jotakin uutta Minna saattaisi oppia myös puolisostaan. ”Minulle rakkainta ovat puuttomat tunturialueet, joissa ei näe ihmisen kädenjälkeä. Minna uskoo, että ihmisestä kertoo paljon se, mitkä ovat hänelle tärkeitä paikkoja luonnossa. Sellaiseksi Minnaa kuvailee Rakkauskirjeitä luonnolle -kirjan takakansi. Uudessa teoksessa hän käy kirjeenvaihtoa toisen luonnosta riippuvaisen, ystävänsä luontodokumentaristi Petteri Saarion kanssa. Se riittää, että tuntee omat varusteensa hyvin
Väinö Tanner kirjoitti J. Sitä seikkaa eivät ennus taneet erinäisten tehtaiden lakkauttajat. Missä olet nähnyt järjen vallitsevan viimeisen neljän vuosikymmenen aikana?” Niin. Emme arvosta aiemmissa sukupol vissa niitä, jotka pässeinä naruissa menivät mää kien teuraalle. VALITETTAVASTI HISTORIA ei kelpaa rauhoittavaksi mieli alalääkkeeksi. Parahin Aarteen lukija, oletko Sinä nähnyt järjen vallitsevan 2020luvun Suomessa ja maailmassa. ”Miten Suomi voi ylpeillä metsillään, kun niitä tuhotaan koko ajan. Kumma kysyntäpiikki osui syksyllä 2021 jopa paperi kirjoihin, joita luulimme pimeimmän auringonlaskun ar tikkeliksi. Paperilla on kuin onkin vielä rahanarvoinen paikka Poh joisEuroopan kulttuurikartassa. Eihän niin voi käydä, että Suomen vehreä metsätalous yhdenmukaistuu miltei metsättömiin maihin! Varmaan komissiot älyävät, että Suomessa puilla pyyhkii paremmin kuin Belgiassa ja Slovakiassa! Hulluus asettuu joihinkin rajoihin! Järki voittaa tai saavuttaa ainakin tasapelin. Menneisyydestä puskeutuu paha psyke deelinen trippi, kun avarramme näkökulmaa metsäläisten askareista suurpolitiikkaan päin. Puhetta piisaa EU:n metsästra tegiasta ynnä muusta. Tulilinjalla ovat puun poltto ja ylipäätään Suomen metsätalouden rötökset. ”Kirjapula” johtuu keskittymisestä ja kapasiteetin pois toista mutta myös myynnin todellisesta piristymisestä. Ennemmin tai myöhemmin Suomen vihreä kulta jalostuu aneiksi, joilla ylikan sallinen moraalipörssi keinottelee sielujen suosiota. PISTÄN TÄHÄN PIENEN poiminnan uutisvirrasta. Metsän omistaminen Suomessa on muista syistä muuttunut mielenkiintoiseksi. Aarre 11/2021 METSÄ 15 KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti Teemu Keskisarja (s. Aiheesta saa aikaiseksi keskustelun ja väittelyn missä ta hansa kaupunkilaisseurueessakin. TEEMU KESKISARJA Hullu metsävuosi 2021 ja vielä hullumpi tulevaisuus KESKISARJA Aikalais hulluudella ei ole mitään rajaa.. Jonkin verran isäntien ja emäntien kanssa juteltuani arvelen, että enemmistö ei usko pahimpien vaihtoehtojen toteutumiseen. 2030luvulla, kun klusteri on kanttuvei, kukaan tai mikään ei piittaa sen ruikutuksesta. Asiassa taitaa olla kansantaloudellinen valopuolensa, niin kuin kalan ja öljyn kallistu misessa norjalaisten kuluttajien kannalta. Vuoden 2021 prognooseista muistuu mieleeni kahden erittäin viisaan konkaripoliitikon ajatustenvaihto loppu kesällä 1939. Helsingin Sanomat (paperilehti 15.11.2021) kertoo mielenosoituk sesta Brysselissä EUparlamentin edustalla. Historioitsijana toivon vähintään sitä, että Suomen metsätalous ajoissa taistelee olemassa olostaan eikä ano armoa sisäisiltä ja ulkoisilta vihollisilta. Yksi englantilainen on osallistunut Suomessa ”metsä kartoitukseen” ja huomannut, että hakkaamatonta on jo vaikea löytää. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit N auroin ääneen, kun luin kesällä terassin ra kentajien valituksia puutavaran hurjista hin noista. Paasikivelle, että sota tuskin syttyy, sillä ”niin järjettömäksi maailma ei voi tulla”. Paasikivi kumosi tämän perustelun: ”Miten voit sanoa tällaista Sinä, joka olet ollut mukana tämän vuosi sadan alusta alkaen. 1971) on historia-alan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa Suomen metsäteollisuuden historiaa, sotaja rikoshistoriaa. Teidän presidenttinnekin kertoi Glasgow’ssa, miten hyvin Suomessa metsiä hoidetaan, mutta todellisuudessa kyse on tuhosta.” Ihmisen tieto on rajallinen, mutta aikalais hulluudella ei ole mitään rajaa. K. Luulet ko, että järjettömämpää ei kerta kaikkiaan voi tulla. Vastarinta ei ehkä auta. SUOMEN METSÄTEOLLISUUDELLA on huippu vuosi meneillään ja tuloillaankin. MIKÄLI SUOMEN metsäfirmoilla, teollisuustyöväellä, metsän omistajilla ja fiksuilla luonnonystävillä on jotakin metsättömiä metsänhoitomalleja vastaan, hanttiin kan nattaa panna nyt, kun veri kiertää ja ranteessa on ruista. Kansainväliset aktivistit tietävät niistä vaikka mitä. Silti sillä on väliä itsekunnioituk sen tähden. Herättikö kolumni ajatuksia. Mielenmaisema on sekä ihanainen että pa haenteinen. Minultakin jäi pari uusintapainosta eiooksi. Liian myöhäistä on sitten pyytää sopeutumispaketteja joutomaiden risukasoihin ja taantuneiden taajamien entisiin työpaikkoihin. Kirjapainot eivät sesongin paahteessa pystyneet täyttämään kaikkia kustantajien tilauksia. Pikemmin niitä, jotka saappaat jalassa kaatuivat hävitynkin asiansa puolesta
Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN. ”On kiva, että pienelle yrittäjälle tarjo taan mahdollisuus näkyä”, Metsärinne iloitsee. Äitini on taitava käsistään. LISÄTIETOJA thefinlandshop.fi »Tahkolla teroitan taltat. ”Olin silloin äitiyslomalla ja halusin kehittää osaamistani samalla, kun olin kotona lasten kanssa. Hinnat alkaen 9,90 e. Usein kehuja ropisee henkilökohtai sesta asiakaspalvelusta ja tuotteen ulkonäöstä. ”Ideoita on päässä enemmän kuin on aikaa tehdä”, hän naurahtaa. Olisi siksi ollut hassua valita materiaaliksi jotain muuta kuin kotimaista koivua.” Tärkein työkalu on laserleikkuri, joka leikkaa vanerista tismalleen suunnitelmien mukaisia osia. Palaute on yrittäjälle tosi arvokasta.” LISÄTIETOJA pienipuupaja.fi Koristeita koivusta KIR SI KO IV IST O AJANKOHTAISET AARTEET ”Olen usein ajatellut, että en ole käsityöihminen. Taltan pitää olla niin terävä, että sillä voi ajaa partaa.» Vanhaan autotalliin puutyöverstaan rakentanut näyttelijä Pertti Koivula (Kodin Kuvalehti 22/2021) »Piirrettiin tätä ruutupaperille varmaan puoli vuotta. Hanna Metsärinne oli nähnyt puisia kakkukoristeita ja mietti, miten niitä voisi tehdä itse. Metsärinne on asettunut perheineen Riihimäelle. ”Ihmettelen, miksen itse ole antanut palautetta yrittäjille, joten olen alkanut tietoisesti kunnostautua tässä. HANNA METSÄRINNE / PIENI PHOTOPAJA Joulukoristeen voi tilata valmiilla teksteillä tai omalla tekstillä. Koristeen halkaisija on 8,5 cm. PUU AARRE -43 Joulun tienoon alin lämpötila Suomessa, –43 astetta, on mitattu Sodankylässä vuonna 1947. (Lähde: Ilmatieteen laitos) SITAATIT PLY W O O D PR IN T Millin paksuista vaneria Plywood Printin sisustustaulut ovat kotimaista koivuvaneria. Sata versiota, että miten huoneet sijoitetaan, miten talo kannattaa laittaa tontille.» Hartiapankkirakentaja Eevi Keskisaari (Kodin Pellervo 11/2021) »Haukumme aina kaikki muut. Taiteilija Erik Bruunin Männynkäpy, 30 x 40 cm, hinta 35 e. Kakkukoristeisiin hän ei tee pintakäsittelyä, mutta korvakoruihin tulee myrkytön puunsuoja. Osan tuotteista Metsärinne viimeistelee käsin hio malla. Vuoden aikana yrittäjä on saanut paljon palautetta asiakkailtaan. Haaveilin työstä, jota voisin tehdä kotona.” Metsärinne perusti Pienen Puupajan vuosi sitten, ja nyt kakkukoriste on saanut verkkokauppaan seu rakseen liudan muita tuotteita. Myös juhlapyhät inspiroivat.” Useimmat tuotteista ovat personoitavia: kakkuko risteet, kranssit ja esimerkiksi joulukoristeet voi tilata toivomillaan nimillä tai toivotuksilla. Häneltä olen perinyt käsityötaidot ja innon tekemiseen”, Hanna Metsärinne kertoo. Kaupunki on hiljattain uusinut brändinsä ja tilasi tuoreelta yrittäjältä siihen sopivia avaimenperiä ja korvakoruja. Jotenkin se on kuitenkin vetänyt puoleensa. Yrittäjä suunnittelee tuotteet pääosin itse. Metsärinne valmistaa tuotteet Koskisen Oy:n ohut viiluvanerista. Se tekee paremman mielen.» Iiro Viinasen kanssa ystävystynyt Esko Seppänen kuvailee kaksikon puhelinkeskusteluita (ET 22/2021) Aarre 11/2021 METSÄ 16 A jatus omasta yrityksestä lähti liikkeelle kakkukoristeista. ”Aika usein saan ideoita asiakkailtani, kun he keksivät toi voa jotain erityistä. ”Suosin omissa ostoksissani kotimai suutta ja ekologisuutta
”Töissä asiasta pitävät huolen alan ammattilaiset, kiitos heille.” Villiinnytkö herkästi. Kirjoittajat tarjoavat myös ratkaisuja siihen, miten puiden lajit voidaan turvata. marraskuuta. Neliosaisen elämäkertasarjan viimeisestä osasta tuleekin enemmän Mäntän teollisuuspaikkakunnan historiaa. Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. Kaarlo Asikainen Iisalmesta kuvasi joulun tunnuslinnun punatulkun lumisella oksalla 23. Lilja nähdään myös Ruudun rikossarjassa Koskinen. Molemmin puolin myös Karjalassa.” Onko sinulla laaja suku. ”Ehdottomasti metsä, mutta verenperintönä on myös vähän vihreää peukalossa.” Saatko riittävästi valoa. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. YHTIÖN MÄNTTÄ GUSTAF SERLACHIUS (1935–2009) oli yritysjohtajana hillitty hahmo vereviin sukulaisiinsa verrattuna. Vastapainoksi täytyy löytyä paljon aikaa rauhoittua yksin.” Millainen tonttu olet. Emme palauta kuvia. Vuorineuvos Gustaf Serlachius ja Mäntän kadonnut aika (Siltala 2021) YLEISURHEILUN STAND UP -TÄHTIÄ KEIHÄÄNHEITTÄJÄT OVAT suomalaisten lempilapsia ei vain lajimenestyksen takia vaan siksi, että lajin pariin on hakeutunut niin temperamenttisia ja sanavalmiita hahmoja. ”Vielä ei ole joulu, mutta jouluista on! Toivottavasti maisema säilyy jouluun asti tällaisena.” KAARLO ASIKAINEN Televisiotöiden lisäksi Verneri Lilja tekee myös teatteria. ”Toisinaan kyllä, varsinkin seurassa. Ruskolilja eli keisarinkruunu on suosikkisukulaiseni.” Metsä vai puutarha. Tästä kirjasta riittää ammennettavaa! Petri Keto-Tokoi & Juha Siitonen: Puiden asukkaat (Gaudeamus 2021) METSÄNIMISET 17 METSÄ Aarre 11/2021 Verneri Lilja NÄYTTELIJÄ, 29 Missä ovat Liljan juuret. ”On meitä reilu sata. Tapani Salo – Pasi Rein: Sinivalkoinen keihäskaari (Docendo 2021) TÄRKEÄT SEURALAISET KIRJA AUTTAA ymmärtämään, miten valtavan elämänkirjon puut mahdollistavat. Hän oli kolme vuotta kiin nitettynä Tampereen Työ väen Teatteriin ja nyt hän työskentelee freelancerina. Teemu Keskisarjalla on lahja kirjoittaa tekstiä, joka imee mukaansa ensiriveistä lähtien. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. Laajan teoksen tekstejä ja kuvia voi opiskella vaikka pieninä paloina. ”Helposti palelevaa sorttia. VA LT TE RI AU VIN EN. ”Uudellamaalla ja Satakunnassa. Kirja on kokoelma voittoja, ennätyksiä, vammoja, katkeria pettymyksiä ja nasevia haastattelulausuntoja. Teemu Keskisarja: Kustu. Selvitäkseni talven yli tarvitsen merinovillaa ja mummon kutomia sukkia.” LISÄTIEDOT Tampereella asuva Verneri Lilja näyttelee toista pääosaa, puutarhatonttu Vimmaa, Ylen joulukalenterissa Korvatunturin Pulmapiste
18 Aarre 11/2021 METSÄ Metsätalousyrittäjä Simo Rousu valmistaa keskitalvella tuhat heittokuutiota koivu pilkettä. Klapien raaka-aine kasvaa perheen omissa metsissä Ylitorniolla. METSÄNOMISTAJA Teksti ja kuvat KARI LINDHOLM 18 Aarre 11/2021 METSÄ Klapeja aumaan Katso, miten Simo Rousu surauttaa koivurangat klapeiksi, jotka lipuvat katettuun aumaan odottamaan kevättä. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso Koivujen kotipesä
Sopivan kokoiset koivurangat päätyvät omaan käyttöön, ja niistä hän jalostaa klapeja myyntiin. 19 Aarre 11/2021 METSÄ Simo Rousu Ikä: 63 Ammatti: viimeksi kuluneet 10 vuotta metsätalousyrittäjä Kotikunta: Ylitornio Perhe: puoliso Arja, lapset Eelis, Sanna, Ilkka sekä Stefan Metsät: Rousun perhe omistaa huomattavan määrän metsätiloja Länsi-Lapissa Harrastukset: metsästys, kalastus, vapaaehtoinen maanpuolustus. 19 Aarre 11/2021 METSÄ METSÄNOMISTA JA Simo Rousu tekee säännöllisesti pystykauppoja
On täydellinen harhaluulo, että oman metsän puu olisi klapiyrittäjälle jotenkin ilmaista. ”Koivuvaltaiset kesäleimikot ovat vähissä. Myyntikuivan pilkkeen kosteus on 20–25 prosenttia.” Yhdestä kiintokuutiosta rankaa saadaan 2,2 heitto kuutiota klapeja, ja yksi heittokuutio kuivia klapeja painaa 240 kiloa. Massa kannattaa ottaa huomioon silloin, kun klapikuorma aiotaan noutaa kevytperä vaunulla. Kymmenen kuormaa rankoja ”Teen talven aikana klapeiksi kymmenkunta rekka kuormaa koivurankoja, jotka on kaadettu tilan omis ta metsistä”, Rousu kertoo. Tähän saakka tuote on tehnyt kauppansa ja varastot myyty loppuun ennen kevättä. ”Kuivatuksen aikana koivun painosta katoaa puo let, mutta myös tilavuus pienenee jonkin verran. Metsätilan isäntä tekee pystykaup poja säännöllisesti. 3 Hyödynnä Kemeratuet. Talvi leimikoihin päästään keskitalvella, mutta se on liian myöhään polttopuurankojen kannalta.” Pehmeäpohjaisten leimikoiden korjuussa Rousu suosii usein taktiikkaa, jossa energiapuukokoiset, läpi mitaltaan alle 8senttiset lehtipuut kaadetaan ajourille. 2 Suunnittele tulevat leimikot ajoissa, myydessäsi ole hintatietoinen. Kuljetinhihna vie klapit korkean jalustan päälle valtavaan verkkosei näiseen katokseen, johon ne kasaantuvat odotta maan kuivattavaa kevätahavaa. Klapien myynnistä saa mukavaa sivutuloa, mutta päätoimeksi siitä ei ole. 5 Huolehdi riistametsänhoidosta.. Jos koivut olisivat ostossa, niiden saanti oi keaan aikaan olisi epävarmaa. Kui vuminen käynnistyy kevättalvella ja päättyy kesällä. ”Polttopuurankojen ja koivukuidun lajittelu on sujunut mukavasti. ”Parhaissa metsissä on koivua jopa sata kuutio metriä hehtaarilla”, Simo Rousu sanoo. Polttopuun tuotannossa liikkumavarat on puris tettu tiukkoihin raameihin. Tämä näkyy siinä, että klapiröykkiön pinta aumassa laskee samalla, kun kuivuminen edistyy.” Rousu aloittaa klapien myynnin kesällä. ”Koivun suhteellinen kosteus kasvukauden ulko puolella on 37–40 prosenttia. 4 Pidä yllä suhteita metsäalan toimijoihin. Neljästäsadasta kiintokuutiosta koi vua tulee lähes tuhat heittokuutiota klapeja. Koronarajoitukset tekivät hallaa mo nelle elinkeinolle. Niistä ei kuitenkaan ollut haittaa rajan yli tehtävälle polt topuukaupalle paitsi epidemian alku metreillä keväällä 2020, jolloin kauppa tyrehtyi hetkeksi. Osa menee Ruotsin puolelle Rousun koivulanssin vierellä kulkee Kilpisjärvelle ja Norjaan johtava valtatie 21, ja sen takana on naapuri maa Ruotsi. ”Norjalaisilla matkailuyrittäjillä oli koronarajoitus ten takia hankaluuksia päästä valtakunnanrajan tälle puolelle hakemaan polttopuuta.” Raaka-aine ei ole ilmaista Rousu huomauttaa, ettei omassa metsässä kasvatettu koivu ole yhtään sen halvempaa klapien raakaainetta kuin vieraalta ostettu. Kym menen kilowatin sähkömootto rilla toimivan, pitkälle automa tisoidun klapitehtaan sauvaoh jainta käyttelee ylitorniolainen metsä talousyrittäjä Simo Rousu. Myynti alkaa kesällä On ensiarvoisen tärkeää, että asiakas saa käyttöönsä kuivat klapit eikä joudu itse niitä kuivattamaan. ”Sille pitää laskea kantohinta, jonka maanomistaja saisi, jos myisi koivut metsäyhtiölle.” Omasta raakaaineesta on kuitenkin etua. Pe räti 35 prosenttia Rousun vuotuisesta klapituotannos ta poltetaan ruotsalaisissa tulisijoissa. Aikaisemmin Rousun klapikonetta pyöritti maa taloustraktori. ”Kun siirryin sähkökäyttöiseen klapikoneeseen, koneen teho, ison puun käsittelykapasiteetti ja työ turvallisuus parantuivat merkittävästi. Rousun tekemä pilke kelpaa myös Norjaan, johon sitä rahdataan kalakuljetusten paluu kuormissa. Lanssi on strategisesti oikein sijoitettu. METSÄNOMISTAJA Koivutukille ei Lapissa ole markkinoita. ”Polttopuuaumat näkyvät valtatielle oikein hyvin, ja näkyvyys on ollut paras markkinointikeino.” Valtaosan pilkkeestä ostavat suomalaiset, mutta myös ruotsalaiset ovat tärkeitä polttopuunostajia. Käyttökus tannukset puolittuivat, enkä joudu enää hengittä mään traktorin pakokaasuja.” Nyt urakassa on apuna Maaselän Koneen valmis tama Hakki Pilke 38 Pro, joka katkoo ja halkaisee rangat 33senttisiksi klapeiksi. Simon vinkit 1 Pidä huolta metsien raivauksesta sekä ojituksista ja piennarteistä. Tarkoituksena on välttää ajourapainaumat. Kun koi vut kasvavat omassa metsässä, silloin voi suunnitella etukäteen, milloin, mistä ja minkä kokoista puuta otetaan. Toiminnan kannatta vuus perustuu siihen, että Rousu tekee klapit alusta loppuun itse. 20 Aarre 11/2021 METSÄ K oivurangat kolahtelevat rautai silla rullilla, ja klapikone sylkee sahanpurua pakkassäähän. ”Jos tuottaisin nykyistä enemmän pilkettä, joutui sin palkkaamaan avuksi yhden työntekijän, jolloin tulos nollautuisi.” Isäntä kertoo myyvänsä kuivaa koivupilkettä 55–60 euron heittokuutiotaksalla, joka sisältää ar vonlisäveron. Simo Rousun sil mäteränä ovat koneelliseen pilkontaan sopivat koivurangat, jotka katkotaan eri mittaan ja ajetaan lanssissa eri pinoon kuin yh tiön ostamat koivukuitupuut. Omaan käyttöön tulevien puiden korjuukulut tasoitellaan yhtiön kanssa tai sovitaan hakkuuyrittäjän kanssa.” Kannattavaa itse tehtynä Rousun perhe elää metsästä
Koivuvaltaisia kohteita on saatu myös tilakaupoissa. Vaaran alle hän jätti maisemapuiksi vanhoja järeitä ja pankko-oksaisia mäntyjä, joista olisi saanut vain havukuitua. ”Parhaista metsistä saadaan koivua jopa sata kiintoa hehtaarilta.” Rousun perheen metsissä kasvaa myös hyvälaatuista koivutukkia. Vastaharvennetussa vaaranlaitaleimikossa Rousu suojeli metsälain vaatimusten mukaisesti puronvarren ympäristöineen. ”Tässä leimikon laidalla virtaa Kueroja. Vain silloin, kun koivut kasvavat omassa metsässä, niiden saatavuus on varmaa.. Kuusentaimet lähtevät kasvuun koivujen suojissa.” Rousu toteaa, että ajoissa harvennettu metsä kasvaa nopeasti. Lapissa sille ei ole markkinoita. FSC:ssä oleminen tuo hänen mukaansa puukaupoissa 1,2 euron lisähinnan kiintokuutiometrille. Yhdenkin työntekijän palkkaaminen romahduttaisi kannattavuuden. Umpeutuneet ojat on syytä avata, mikäli pohjaveden pinta nousee liiaksi.” Ylitorniolla riittää myös vanhoja peltoja, joissa koivikot ovat saaneet varttua kaikessa rauhassa jo vuosikymmeniä pientilojen lopetettua toimintansa. Talven aikana Rousu hakkaa klapeiksi kymmenen rekka kuormallista koivurankoja, joista syntyy lähes tuhat heitto kuutiota valmista tuotetta. Turvemaiden sekametsissä metsää uudistetaan usein suojuspuuhakkuulla. ”Suojuspuuasennossa puuston kasvu on jatkuvaa, eikä uudistamiskustannuksia synny. Rousu on tilannut tukkivannesahan, jolla on tarkoitus jatkossa sahata tukkikoivut tuppilankuiksi. ”Toki metsän vesitalouden pitää olla siinä kunnossa, että kasvu onnistuu. Simo Rousu huolehtii koivun riittävyydestä metsänhoitotaktiikalla, jossa koivikoita harvennetaan yläharvennuksella. Noin kolmen metrin korkeudelta katkaistut paksut koivut olisivat sopineet klapien raaka-aineeksi, mutta Rousu on hyvillään siitä, että luonnon monimuotoisuus otetaan hakkuissa huomioon. Samalla metsään jätetään myös koivuisia tekopökkelöitä. Tämän voi todeta vuosirenkaista, jotka levenevät pian harvennuksen jälkeen. Aarre 11/2021 21 METSÄ ”Tämä on ollut selvästi järkevämpää kuin niiden myynti energiapuuksi.” Suojuspuiksi koivua Länsi-Lapin vaaramaat ovat reheviä kasvumaita, ja alueen sekametsissä riittää koivua klapiurakointiin. Siihen jätettiin FSC:n mukainen 14 metrin suojavyöhyke, johon ei kosketa lainkaan. Rousu esittelee metsäpalstan, jossa on meneillään sekametsän suojuspuuasentoon harvennus. Tekopökkelöt ja maisemapuut Simo Rousun perheen metsät ovat FSC-laatujärjestelmän piirissä. Rousu toteaa, ettei vanhojen mäntyjen suojelu liittynyt sertifiointiin vaan tehtiin maiseman ja metsäluonnon ehdoilla. Tämän lisäksi leimikko ei kaipaa muita säästöpuuryhmiä”, Rousu näyttää. ”Onhan niitä mukava katsella.” Simo Rousu on automatisoinut klapilinjastonsa, jotta työ sujuu ilman apuvoimia. Isäntä kertoo antaneensa tilan hakkuita tekevälle metsäyhtiölle valtuudet tehdä tekopökkelöitä kaikkiin leimikoihin erikseen lupaa kysymättä
Puuta jalostavat yritykset ovat pystyneet hyödyntämään suh danteita paremmin kuin puun myyjät. Vuonna 2022 tulot nousevat yli huippuvuoden 2018 lukemien. Jälkikäteen voi nähdä, et tä metsänomistajilla on ollut patoutunutta myyntitarvetta. PTT:n ennusteen mukaan yksityismetsien bruttokantorahatulot nousevat tänä vuonna reilun neljänneksen viime vuoteen verrattuna. Hakkuiden ja kauppojen lisääntyminen sekä puun hinnan nousu kasvattavat yksityismetsien nimellisiä bruttokantorahatuloja tänä vuonna lähes 2,3 miljardiin euroon. On lupa odot taa, että ensi vuonna jatketaan lähes samaa tahtia. P uukauppa on käynyt kuluvana vuonna vilkkaasti ja hyvillä hinnoilla. PUUMARKKINAT Teksti ANTTI ÄIJÖ | Graafi AINO SAARIKIVI LÄHDE Luonnonvarakeskus ja Pellervon taloustutkimus Nimelliset hinnat Yksityismetsien kantorahatulot ovat kivunneet ylöspäin lähes koko 2010-luvun. Se purkautui kevään ja alku kesän mittaan kertarysäyksellä. Yksityismet sien kantorahatulo ylittänee 2,2 miljardin euron rajan, mikä on liki ennätystasoa. Maltillista laskua Yrityksillä olisi hyvin ollut va raa maksaa raakaaineesta vielä toteutunutta enemmän, mutta raakapuun runsaan tarjonnan vuoksi näin ei käynyt. 22 Aarre 11/2021 METSÄ 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 miljardia euroa MELKEIN ENNÄTYKSIÄ Vuosi 2021 voi olla yksi Suomen metsäisen historian parhaista talouden mittareilla mitattuna. Puuta korjataan tänä vuonna lähes yhtä paljon kuin ennätysvuonna 2018. Viime kevään sahatava ramarkkinoiden kysyntäpiikki oli täysin poikkeuksellinen, ja se tulee näkymään yhtiöiden tu losnumeroissa ensi keväänä. Myyntiin tuli nopealla tahdilla huomattavan suuria leimikoita, joihin ostajat tarttuivat hana kasti kiinni. Vuoden alkupuolen tilastot viittaavat siihen, että kotimaan hakkuista kertyy jalostettavaksi noin 66 miljoonaa kuutiometriä ja tuontipuusta rapiat 12 miljoo naa mottia puuta. Tämä vuosi saattaa olla monelle suomalaiselle puun jalostusteollisuuden yritykselle historian paras. Yksityismetsien bruttokantorahatulot. Yksityis metsien puuta on ostettu tämän vuoden alkupuolella noin 36 prosenttia enemmän kuin vas taavaan aikaan viime vuonna. Syksyllä ei yhtiöiden han kintaosastoilla sitten ollutkaan tarvetta hintakilpailuun. Taustalla on metsäteolli suustuotteiden vahva kysyntä, joka edelleen jatkuu. Puukauppaa tehneille met sänomistajille vuosi 2021 tulee olemaan tuottoisa
Jossain vaiheessa esimerkiksi hiilensidontaja luontopalveluiden tuottaminen voivat olla metsänomistajille varteenotettava toimintatapa myös taloudellisesti. Metsänomistajat toimivat parhaiten hoitamalla omaisuuttaan mahdollisimman pitkäjänteisesti ja sortumatta hetken muotivillityksiin. Poliittiset päättäjät tuskin ovat kovin hyvin perillä siitä, mitä on hyvä metsänhoito erilaisissa olosuhteissa. Tämäkin vahvistaa näkemystä, että huippusuhdanne on jäänyt taakse. Tämä on tullut esiin muun muassa luotaessa EU:n metsästrategiaa. Metsien käyttöä halutaan säännellä sekä ilmastonmuutoksen ehkäisyn että luonnon monimuotoisuuden suojelun nimissä. Marraskuu on perinteisesti vuoden aktiivisin puukauppakuukausi, mutta tänä vuonna kauppa hiljentyi loppusyksyä kohden. Näköpiirissä ei vielä ole merkittäviä muutoksia kumpaankaan suuntaan. Markkinavaihteluun on totuttu, mutta poliittiset suhdanteet ovat arvaamattomia. Joku ehkä päättää aikaistaa leimikon tekoa varmuuden vuoksi, toinen pysyy odottavalla kannalla. Samantyyppistä vaihtelua ovat noudattaneet teollisuuden perustuotteiden, sahatavaran ja selluloosan markkinat. Ulkoisia uhkakuvia Sahatavaramarkkinoilla on syksyllä näkynyt tuttu ilmiö. On helppo ennustaa, että metsiä ja puuta tarvitaan Suomessa tulevaisuudessakin. Ostajat peruvat korkeaan hintaan tehtyjä kauppoja ja vaihtavat tavarantoimittajia edullisempien ostosten toivossa. Hinnat ovat kyllä tulleet huipulta alaspäin, mutta maltillisesti. Katseiden kääntyessä ensi vuoteen metsänomistajien etujärjestöt muistuttavat jäseniään puukaupan kilpailutuksen tärkeydestä. Tässä meillä on rutkasti parantamisen varaa. Markkinatilanne ratkaisee muun muassa sen, miten reippaalla vauhdilla Metsä Groupin uusi Rauman saha otetaan käyttöön ensi vuoden loppupuolella. Nyt lopettaessani lehtiuraani yksi huippu on taas ohitettu. Tällä kertaa voimakkain nousu kohdistui kuitenkin metsäteollisuustuotteiden ja niistä erityisesti sahatavaran hintaan. Puumarkkinoilla jyrkkää nousua on usein seurannut vielä jyrkempi lasku. Molemmat hintahurjastelut tulivat kaikille asiantuntijoille yllätyksenä. Eri puutavaralajien kysyntä vaihtelee voimakkaasti alueittain. Metsien merkitys kasvaa Kun aloitin Aarteen avustajana syksyllä 2008, tuoreessa muistissa oli edellisen vuoden poikkeuksellinen hintahuippu. Toistaiseksi käytännön metsätalouden harjoittamiseen ei ole kajottu joitakin poikkeustapauksia lukuun ottamatta, mutta pieni pelko on saattanut hiipiä metsänomistajien puseroon. Kiitokseni Aarre-lehden tekijöille ja lukijoille näistä vuosista! Metsiä ja puuta tarvitaan Suomessa tulevaisuudessakin.. Haluan siksi kannustaa lukijoita pitämään huolta metsistä. Sekä metsän että sen tuotteiden käyttökohteet voivat kuitenkin muuttua. Yhtä tärkeää on metsien kasvukunnosta huolehtiminen taimikonhoidolla ja oikea-aikaisilla ensiharvennuksilla. Puun hinnan nousuun on juuri nyt vaikea uskoa, kun sahoilta alkaa kuulua valitusta korkeasta raaka-ainekustannuksesta. Tapahtumat kertovat osaltaan siitä, miten vaikeaa tulevien hintojen ennustaminen on ja miten suuria voivat olla kysynnän ja tarjonnan epätasapainon vaikutukset. Kilpailutus on erityisen tärkeää silloin, kun myynnissä on erikoisempaa puuta kuten koivutukkia tai pylväitä. Metsien merkitys vain kasvaa, ja ne kyllä palkitsevat hoitajansa. Tästä syystä on tärkeää, että metsäsektori kokoaa voimansa koko EU:n puitteissa ja torjuu haitalliset säädökset. Niistä tihkuneet ennakkotiedot ovat omiaan luomaan markkinaepävarmuutta suomalaisten metsänomistajien keskuudessa. Tällä kertaa lasku ei ainakaan heti näytä totutun jyrkältä. Toisaalta Suomeen on tulossa lisää erityisesti männyn sahauskapasiteettia, joka voisi lisätä puun kysyntää. Tämä vuosi on osaltaan näyttänyt, miten metsäsektorin ulkopuolelta tulevat kotoiset ja kansainväliset paineet ovat voimistumassa. 23 Aarre 11/2021 METSÄ Ajankohtaista Ennätysvilkkaan puukauppavuoden loppua varjostavat Euroopan unionin metsien käyttöön liittyvät suunnitellut rajoitukset
Energiaranka otetaan talteen pienempään latvaläpimittaan ja hakkuukertymä on suurempi kuin pelkkää kuitua hakattaessa. Hankintakaupoista karsittua rankaa oli kolme viidesosaa ja latvusmassaa yksi viidesosa. Jos ainespuukertymä on pieni, puunkorjuun kustannusten takia on järkevää hoitaa kaikki samaan kasaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kohteet, joissa ensiharvennus tai nuoren metsän hoidon toimenpiteet ovat viivästyneet. Kauppa käy Energiapuuta ostettiin kuluvan vuoden toisella neljänneksellä yli 1,6 miljoonaa kuutiometriä. Sen lisäarvo on usein ratkaiseva puukaupassa. Johanna Routa, tutkimuspäällikkö, Luonnonvarakeskus: Energiapuun kysyntä on paikallista. Esimerkiksi metsäteollisuusyhtiöt ovat suuria lähienergian tuottajia ja niillä paikkakunnilla erillinen energiapuumarkkina voi olla suppeampi kuin muualla. Määrä on suurin sitten tilastoinnin alun vuonna 2015. Hoitamaton, paljon lehtipuuta sisältävä nuoren metsä hoitokohde voi olla kannattavinta korjata joko kokonaan energiapuuksi tai yhdistelmäkorjuuna ainesja energiapuuksi. Lisäksi lopputulos on siisti, kun alueelta poistetaan myös alle kuitupuun kokoiset rungot. Näissä kohteissa energiapuukertymä on usein suuri, jolloin myös korjuun kokonaisarvo on suurempi energiapuuna. Se, kannattaako ranka myydä energiavai ainespuuksi, riippuu kohteesta. Mikäli kuitupuun kertymä on pieni, kaikki puut kannattaa hakata ja myydä energiapuuna. Kalle Immonen, puupolttoainepäällikkö, Neova Oy: Se riippuu puumarkkinatilanteesta, puuerän sijainnista ja itse korjuukohteesta. Pystykaupoissa latvusmassan osuus oli 52 % ja karsitun rangan osuus 44 prosenttia. Tage Fredriksson, toimialapäällikkö, Bioenergia ry: Ostajan päätettäväksi jää, mihin käyttöön puu menee. Pieniläpimittainen ensiharvennus, jossa kuitupuun kertymä jää alhaiseksi, on usein kannattavampaa myydä energiapuuksi. Hoidettu ensiharvennusmetsä kannattaa korjata ainespuuksi. Ainespuuta ei tulisi ohjata polttoon. Valintaa ohjaa myös puumarkkinoiden alueellinen vaihtelu. Tuomo Nurminen, metsäpalvelupäällikkö, Biowatti Oy: Riippuu kohteesta. Aarre 11/2021 METSÄ 24 6 kysymystä energia puusta Energiapuulle on kysyntää. LÄHDE Luonnonvarakeskus. Energiapuusta 87 prosenttia ostettiin pystykaupalla. Kyösti Turkia, bioenergian ja biotalouden asiantuntija, Suomen metsäkeskus: Metsänomistajan näkökulmasta energiapuun korjuu on järkevä vaihtoehto, jos taimikonhoito on jäänyt tekemättä ja puusto kasvaa ylitiheänä. Kuitupuukokoisesta puusta maksetaan pääsääntöisesti TIETOISKU Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuva VM-ARKISTO kuitupuun hinta, jos leimikko kiinnostaa kuitupuun ostajia. Yksittäiselle metsänomistajalle tilanteesta antaa parhaan kuvan kilpailutus. Karsitusta rangasta maksettiin pystykaupoissa keskimäärin 4,9 euroa kuutiometriltä ja hankintakaupoissa 26,9 euroa kuutiometriltä. Vain ainespuuksi kelpaamaton puu tulisi polttaa ja kuitupuu käyttää jalostukseen. Tärkeää on ottaa huomioon se, otetaanko talteen kaikki energiaksi kelpaava pienpuu. Koivun korkeampi lämpöarvo ei ole merkityksetön, ja koivun korkea osuus lisää kiinnostusta ostaa leimikko energiapuuksi. 1 Kannattaako metsänomistajan nyt myydä rankaa kuiduksi vai energiaksi
Lahopuuta tulee jättää, riista huomioida riistatiheiköillä, vesistöjen ja arvokkaiden luontokohteiden ympärille jätetään suojavyöhykkeet, ja lahopuun puuttuessa metsään tehdään myös tekopökkelöitä. Osakarsinnan hyötynä on, että uralle jäävät oksat suojaavat juuristoa ja vähentävät biomassan korjuusta aiheutuvia ravinnetappioita. Omatoiminen pienpuun korjuu kannattaa kohdentaa Kemera-kelpoiseen nuoren metsän harvennukseen ja hyödyntää 430 euron tuki pienpuun talteenottoon. Olennaistahan on se, minkä arvon omalle työlleen laskee. Fredriksson: Energiapuuta korjataan omatoimisesti enemmän kuin muita puutavaralajeja. Metsänomistaja voi vähentää energiapuun korjuukulut metsäverotuksessa, jos hän tilaa korjuutyön suoraan työn toteuttavalta yritykseltä tai palvelun tarjoajalta ja myy energiapuut hankintakauppana tien varressa. Erästä tulisi kertyä vähintään 50 kuutiota, mikä vastaa noin yhtä rekkalastillista. Oma työ kannattaa, jos haluaa tehdä fyysistä työtä. KAI TIRKKONEN. Nurminen: Ensimmäisiä harvennuksia tehtäessä kannattaa varmistaa, että puuainesta jätetään myös lahopuuksi. 25 METSÄ Aarre 11/2021 Metsäenergian kysyntään vaikuttaa myös turvetuotan non nopea alasajo. 2 Mitkä energiapuujakeet tekevät parhaiten kauppansa. Käyttöpaikkojen läheisyys vaikuttaa metsäenergian kysyntään ja siitä maksettavaan hintaan ja vaihtelee eri maakunnissa. Parhaimmillaan hankintapuu voi olla hyvä lisätulonlähde maanomistajalle. Hankinta erästä tulisi kertyä vähintään 50 kuutiota. Hakkuukohteille jätetään säästöpuuryhmiä ja harvennushakkuissa myös käsittelemättömiä riistatiheiköitä. Turkia: Energiapuuta korjaavien tulee tuntea periaatteet lahopuun säästämiseksi ja tuottamiseksi ja luonnon kannalta arvokkaiden mutta taloudellisesti vähäarvoisten puiden ja luontokohteiden turvaamiseksi hakkuissa. Nuoren metsän harvennuksen yhteydessä pyritään sekametsärakenteen säilyttämiseen, säästetään riistatiheiköt sekä lahopuut ja tehdään tarvittaessa tekopökkelöitä. Nurminen: Jos on aikaa ja kalustoa, hakkuun voi suorittaa myös itse. Vaihettumisvyöhykkeet käsitellään varovasti. Turkia: Kaikenlaiselle energiaksi soveltuvalle puulle on nyt hyvä kysyntä pystyja hankintakauppoina. Tarjouksia kannattaa kysyä. Vesiensuojelu ja arvokkaat elinympäristöt otetaan huomioon kuten muissakin hakkuissa. Rankapuun ja kokopuun yhdistävässä hakkuutavassa kuitua ei erotella mutta järeämmät kuiturungot tehdään rankapuuksi. Ne parantavat luonnon monimuotoisuutta ja metsän terveyttä. Eri korjuumenetelmiä voidaan myös soveltaa leimikkokohtaisesti kannattavuuden parantamiseksi. Routa: Se riippuu oman työn tuottavuudesta ja siitä, liittyykö työhön jotain muutakin syytä, kuten kuntoilua. Vesistöjen, pienvesien ja muiden arvokkaiden luontokohteiden ympärille jätetään riittävä reunapuusto. Samalla saa hyötyliikuntaa, ja korjuun laatukin on omissa käsissä. Immonen: Oma työ kannattaa silloin, kun metsänomistajalla on asiaan riittävä osaaminen, jotta korjuujälki ja työturvallisuus ovat tarvittavalla tasolla. Hankintatyö voi olla keino työllistää itseään ja omaa kalustoaan, mutta myös harrastuneisuus voi puoltaa hankintatyötä. Hakkuutapa sopii kohteille, joissa puulajeja on monia eikä kuitupuuta kerry paljoa, alle 20 kiintomottia hehtaarilla. Metsiä ei kannata käsitellä puistomaisiksi vaan jättää riistatiheiköitä ja sekapuustoa. Siitä saadaan korkealaatuista haketta, joka kestää parhaiten myös varastointia. Fredriksson: Tilastojen perusteella pienpuu ja hakkuutähde. 3 Kannattaako oma työ kuten rankojen korjuu itse. Immonen: Kelot ja maapuut jätetään korjaamatta. Routa: Halutuinta on karsittu ranka. Immonen: Nuoren metsän hoitokohteista tuleva energiaranka ja kokopuu sekä kuusivaltaisten uudistushakkuukohteiden hakkuutähde ja latvusmassa. Kantojen nostamista vältetään ja osa hakkuutähteestä jätetään keräämättä. Fredriksson: Keinot ovat samat kuin muissakin harvennuksissa. Erityisesti energiapuunkorjuussa luontaiset lahopuut tulisi jättää metsään. Myös markkinakanavat vaikuttavat. Kuitupuu on kuitenkin arvokkaampaa kuin energiapuu ja kannattaa hakata erikseen aina, kun kuitupuuta kertyy riittävästi. Verotuksellisesti hankintatyön arvo on verovapaata 125 kuutiometrin puumäärään asti. Turkia: Omatoiminen energiapuun korjuu on hyvä toimintamalli, kun on omaa kalustoa ja osaamista. 4 Miten monimuotoisuus otetaan huomioon energiapuun korjuussa
Tuontipuu on vakiinnuttanut asemansa markkinoilla, ja teollisuuden hyvän suhdanteen takia sivutuotteita on enemmän tarjolla. 26 Aarre 11/2021 METSÄ KETO-UUTUUDET! Keto-150 Karate Keto Forst W takaterällä 360°-Rotaattori Viisi mottia vuodessa P olttopuu on säilyttänyt asemansa kilpailukykyisenä energialähteenä, ja polttopuumarkkinoilla kysyntä on tasaista. Kantojen korjuu on edelleen perusteltua esimerkiksi juurikäävän vaivaamilla leimikoilla. Kantoja korjataan pääasiassa kohteista, joissa tapahtuu maankäyttömuodon muutos, esimerkiksi rakennetaan uusia teitä tai alue raivataan pelloksi. Eniten huolestuttaa pienpuun asema, jollei nykyiselle Kemeralle saada jatkoa tilanteessa, missä turpeen käyttöä ajetaan alas. Päästöoikeuden nopea hinnannousu ja turpeesta luopuminen lisäävät maakunnissa energiapuun kysyntää, mikä vaikuttaa myös hintaan. 6 Mitkä seikat vaikuttavat energiapuun hintakehitykseen. Nurminen: Metsäkohteen kannonnostoa puhtaasti energiakäyttöön tehdään vähän. ”Polttopuumarkkinoilla toimii ammattimaisia, laajan toimitusalueen ja tuotevalikoiman tarjoavia polttopuuyrityksiä sekä runsaasti sivutoimisia, paikallisia polttopuuyrittäjiä.” Omakotitaloissa polttopuun keskikulutus oli 5,2 kuutiometriä vuodessa ja loma-asunnoissa 2,4 kuutiometriä vuodessa, kun Luonnonvarakeskus selvitti viimeksi polttopuun kulutusta lämmityskaudella 2016–17. Nurminen: Lämpöja voimalaitoskäytössä energiapuun käyttö on lisääntymässä uusien laitosten rakentamisen sekä turpeen ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen myötä. 5 Korjataanko kantoja enää lainkaan energiaksi. Kantojen rooli hiilivarastona on tulevaisuudessa tärkeämpi kuin niiden merkitys energialähteenä. Fredriksson: Kysyntä ja tarjonta. Luonnonvarakeskus ennustaa neljän prosentin kasvua metsähakkeen käytölle vuonna 2022. Turkia: Kantoja käytetään energiaksi vuosi vuodelta vähemmän, ja metsäenergian kestävyyskriteerit suosittavat välttämään kantojen korjuuta. Tässä olisi tilaisuus saada enemmän kotimaista pienpuuta käyttöön ja samalla vähentää metsänhoitorästejä. Routa: Kantojen käyttö on vähentynyt dramaattisesti vuoden 2013 yli miljoonasta kuutiometristä 0,3 miljoonaan kuutiometriin. Turkia: Energiapuun kysynnälle odotetaan tasaista kasvua lähivuosille. ”Polttopuun käyttö on suosittua varsinkin lisälämmön lähteenä ja kulutushuippujen tasaajana talvikaudella”, Kyösti Turkia sanoo. Immonen: Puumarkkinatilanne, puuenergiajakeiden kysyntä, puunkorjuuja kuljetuskustannus sekä etäisyys laitoksista. TIETOISKU
27 Aarre 11/2021 METSÄ Apuna metsässä Osallistu Aarteen kirjoituskilpailuun, voit voittaa mukavia palkintoja. Palkinnon arvo on 140,70 euroa. KIRJOITUSKILPAILU Teksti MARI IKONEN | Kuvat VALMISTAJAT A arteen suositut kirjoituskilpailut jatkuvat. Muista liittää mukaan yhteys tietosi (nimi, osoite, puhelinnumero, mahdollinen sähköpostiosoite). Kenties heilutat mieluummin vesuria tai raivausveistä. Kilpailuun lähetettyjä tekstejä voidaan julkaista ilman erillistä korvausta myös Aarteen myöhemmissä numeroissa, verkkosivuilla ja muissa tuotteissa. Aihetta voi lähestyä monesta kulmasta, ja tekstisi voi käsitellä nykypäivää tai menneitä aikoja. Jos kirjoitat käsin, kirjoita mahdollisimman selvällä käsialalla. Viisto leikkuupinta ja kupera muoto tekevät terästä erityisen tehokkaan ja kestävän. Optimoidun, iskut vaimentavan pintarakenteen ansiosta kahvasta saa tukevan otteen. Unisex-malli, koot XXS–4XL, väri vihreä. Käytätkö traktoria tai mönkijää. Aiheen käsittely on vapaata. Fiskarsin X21-halkaisukirves sopii erityisesti suurten ja keskikokoisten puiden halkaisuun. Kirjoituksen enimmäispituus saa olla noin 7 000 merkkiä. Lähetä tekstisi 11.1.2022 mennessä osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi. Onko sinulla joku mieluisa apulainen metsätöissä, tai oletko itse ollut apuna metsässä. Kerro yksi tarina tai muistele kokemuksiasi eri vuosikymmeninä. Kotimaisen Svalan monikäyttöinen Thermal Flex Mesh -verkkokerrasto sisältää pitkähihaisen paidan ja pitkälahkeiset housut, unisex-malli. Nyt julistettavan uuden kirjoituskilpailun aiheena on Apuna metsässä. Joku ehkä haluaa muistella hevosen kanssa tehtyä metsätyötä tai vanhan ajan metsätyökaluja. Erinomainen myös pienempien pölkkyjen halkomiseen. Palkinnot Kaikkien kirjoittajien kesken arvomme seuraavat palkinnot: Kotimaisen Svalan monikäyttöinen Thermal Flex Mesh -kerrasto sisältää pitkähihaisen paidan, pitkälahkeiset housut sekä sukat. Toki voit kertoa myös marjastukseen, sienestykseen, villiyrttien keräilyyn, metsästykseen, retkeilyyn ja muihin metsäharrastuksiin liittyvistä parhaista apuvälineistäsi ja jakaa vinkkisi Aarteen lukijoille. Fiskarsin X21halkaisu kirves sopii erityisesti suurten ja keskikokoisten puiden halkaisuun. Laita viestin aihekenttään tunnus ”Apuna metsässä”. Työkalut tai parhaat niksit. Onko sinulla moottorisaha, joka istuu mukavasti käteen, vai viihdytkö parhaiten raivaussahan kahvoissa. Uusi 3D-kädensija parantaa turvallisuutta ja heilautusnopeutta. Lisäksi luvassa on kirjapalkintoja! LISÄTIETOJA fiskars.com, svala.com OSALLISTU AARTEEN KIRJOITUS KILPAILUUN! Svala Thermal Flex Active -sukat pitävät jalat kuivina ja lämpiminä.. Entä millaisia apuvälineitä sinulla on nykyisissä töissäsi. Tai postita kirjoituksesi 11.1.2022 mennessä, osoite on Aarre, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus ”Apuna metsässä”. Palkinnon arvo on 70,90 e. Arvonnan voittajat kerrotaan ja parhaita tekstejä julkaistaan Aarteen numerossa 2/22, joka ilmestyy 23.2.2022
Metsän tuoksu ja rauha. ”Metsissä on nuorille paljon yrittämisen mahdollisuuksia.” Teksti MARKKUPULKKINEN Kuva MARIAMIKLAS KUKA. ”Aiomme istuttaa Suomeen 10 000 hehtaaria uutta metsää.” ”Ohjaammenuoria yrittäjyyteen” Suomen 4H-liiton toimitusjohtaja Tomi Alakoski kannustaa nuoria metsään. 28 Aarre 11/2021 METSÄ METSÄVAIKUTTAJA Tomi Alakoski on ylpeä Taimitekokampanjan onnistumisesta ja sen saamasta vastuullisuuspalkinnosta. Tomi Alakoski Tausta. 49-vuotias kasvatustieteiden maisteri Helsingistä Työ. Suomen 4H-liiton toimitusjohtaja vuodesta 2017 lähtien Parasta metsässä
Hieman vanhemmat 4H-yrittäjät myyvät asiakkailleen käsin tehtyjä tuotteita ja konkreettisia palveluita. Mikä on It’s about taimi -koulukiertue. Siinäkin riittää vähäksi aikaa metsittämistä ja nuorille työtä. Yksi esimerkki yritysyhteistyöstä on yli 40 vuotta jatkunut Reilu Teko -kampanja, jolla keräämme maatiloilta muovisia lannoitesäkkejä. Jäsenmäärä on kehittynyt viimeisen vuoden aikana erityisen myönteisesti, ja jäseniä on nyt lähes 50 000. Mistä saatte rahoitusta. Paikallisyhdistykset tekevät kuntien kanssa ostopalvelusopimuksia, joilla yhdistys tuottaa nuorille harrastustoimintaa. Kaikissa toiminnoissamme on vahva pedagoginen ote, jolloin opitaan tavoitteellisesti erilaisia tietoja ja taitoja. Suomen Metsäsäätiön tuella järjestettyihin Metsäpäiviin osallistuu vuosittain noin 30 000 koululaista. Ovatko opettajat ottaneet Metsäpäivät hyvin vastaan. Koulutamme nuoria esimerkiksi taimien istuttamiseen, ja sitä kautta osa heistä työllistyy istutuksiin. Etäoppitunti toimi niin hyvin, että jatkamme sillä mallilla. Järjestönne palkittiin marraskuussa myös Vuoden 2021 luonnontuotetoimijana. Käsillä tekeminen ja itsensä toteuttaminen puhuttelevat tänä päivänä hyvin. Koulutamme nuoria esimerkiksi taimien istuttamiseen.. Toimintamme keskittyy pitkälti ruoan, metsän, luonnon ja kädentaitojen ympärille. Miltä tunnustus tuntui. Yhden taimen istuttaminen maksaa yritykselle kaksi ja puoli euroa. Se näkyy myös jäsenmäärässämme. Kunnat ovat keskeinen rahoittaja yli 200 paikallisyhdistyksellemme. 30–40 prosenttia toiminnastamme liittyy metsään. Opettajat ovat ottaneet metsäoppitunnin hyvin vastaan. Yritysten tuella järjestämme yläkoululaisille Työelämän ajokorttija yrittäjyyskursseja. Mitkä ovat parhaat keinot tutustuttaa nuoret metsään ja metsätalouteen. Kävimme lokakuussa appiukon kanssa harventamassa hehtaarin taimikon Punkalaitumella. Meillä on esimerkiksi metsäsalapoliisikerhoja, joihin osallistui tänäkin vuonna tuhansia lapsia. Montako 4H-yritystä on perustettu tänä vuonna ja millaista yritystoimintaa niissä harjoitetaan. 4H-yrityksen voi perustaa 13-vuotiaana, ja sitä voi jatkaa 28-vuotiaaksi. Monet keräävät ja myyvät luonnontuotteita. Yrittäjäksi lähteminen edellyttää aina 4H-yrityskurssia. Koska kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Toteutamme myös julkisrahoitteisia hankkeita. It’s about taimi -oppitunti oli alun perin tarkoitus järjestää kouluilla, mutta koronan vuoksi se muutettiin etätoteutukseksi. 29 Aarre 11/2021 METSÄ Kauppakamari palkitsi 4H-liiton Taimiteko-kampanjan Vuoden vastuullisuustekona. Tällä pystymme rahoittamaan noin kolmanneksen toiminnastamme. Tämän vuoden tilastoja ei vielä ole, mutta viime vuonna perustettiin 1 600 4H-yritystä, joiden liikevaihto oli kaksi miljoonaa euroa. Millaisesta toiminnasta tämä palkinto tuli. Nyt koulutuksella pystytään saavuttamaan huomattavasti suurempi joukko koululaisia. Tämän syksyn oppitunnit varattiin loppuun päivässä. Olemme työllistäneet 400 nuorta taimien istutuksessa. 4H-liitto osti tänä vuonna Neovalta eli entiseltä Vapolta 300 hehtaaria vanhaa turvesuota. Tarjoatte yläkouluille valmiiksi suunniteltuja Metsäpäiviä. 4H-yritysten määrä on ollut koko ajan kasvussa. 4H-toiminnan kantava ajatus on tekemällä oppiminen. Saamme avustuksia myös säätiöiltä ja kumppaniyrityksiltä. Yritystensä kautta nuoret ovat esimerkiksi pitäneet kahviloita ja tarjonneet pihatyöpalveluita ja metsän varhaisperkausta. Se on ajankohtaisempi kuin koskaan. Taimiteon tavoitteena on istuttaa Suomeen 10 000 hehtaaria uutta metsää. Onko se yhä ajankohtainen aate. Lisäksi olemme toteuttaneet villiyrttihankkeita, joissa on esimerkiksi luotu yrttien poimintarinkejä pääkaupunkiseudun ravintoloille. Yksi keppihevosyrittäjä tekee jopa kansainvälistä kauppaa. Tähän mennessä olemme metsittäneet 200 hehtaaria. Kun yritystoiminta kasvaa suuremmaksi, ohjaamme nuoria Uusyrityskeskusten palveluiden äärelle. Me olemmekin hiilipäästöjen kompensoinnin edelläkävijöitä Suomessa. Metsäasioihin tutustutaan luokissa. Metsäpäivillä on pitkät perinteet ja ne ovat olleet erittäin suosittuja myös opettajien keskuudessa. Päärahoittajamme on maaja metsätalousministeriö, jolta saamme vuosittain noin neljän miljoonan euron valtionavun. Lähtökohtana tässäkin on tekemällä oppiminen ja kokeminen. It’s about taimi on lyhyempi ja helpommin toteutettava versio Metsäpäivästä. Olen todella iloinen siitä, että työmme ilmaston hyväksi huomattiin. Kilpailuun tuli yli 160 ehdotusta, ja meidät palkittiin ympäristövastuun lisäksi sosiaalisesta vastuusta. Palkinto tuli lähinnä tästä toiminnasta. Saimme liki 50 paikallisyhdistystä mukaan perustamaan marja-asemia ja innostamaan lapsia ja nuoria marjojen poimintaan. Opetuksen etäoppitunneilla hoitavat pääasiassa metsäylioppilaat. Koululaisten Metsäpäivän kautta tavoitamme kaikkein suurimman joukon nuoria. Luonnonvarakeskus on laskenut meille yhden taimen sitoman hiilimäärän 55 vuoden kasvukierrolla, joten pystymme luotettavasti todentamaan hiilensidonnan. Metsäpäivät järjestetään yhteistyössä alueen muiden metsäalan toimijoiden kanssa. Vuosiansio voi olla korkeintaan 7 000 euroa. Konkreettinen tekeminen on lapsille ja nuorille todella tärkeää. Metsäpäivissä mennään konkreettisesti metsään ja esitellään metsäisiä ammatteja ja harrastuksia sekä istutetaan vuosittain tuhansia taimia. Lasten 4H-kerhoissa opetellaan uusia taitoja tekemisen kautta, pää ja sydän mukana, kuten arvoissamme sanotaan. Monet yritykset ovat lähteneet innolla mukaan kompensoimaan hiilijalanjälkeään Taimiteko-kampanjan kautta. Kurssilla yrittäjät saavat oman mentorin eli yritysohjaajan, joka voi olla esimerkiksi kokenut yrittäjä tai vaikka pankin toimihenkilö. Myös jäsenmaksut ovat tärkeä osa tuottojamme. Kun korona iski rajusti yhteiskuntaan, ja luonnontuotealan toimijoilla oli vaikeuksia saada ulkomaalaisia poimijoita metsään, kehitimme maaja metsätalousministeriön hankerahoituksella Satosankarit-toimintamallin
Numeroitu juhlatermos nostalgiseen kahvihetkeen. Airam Golden terästermos 0,75 l on Airamin 100-vuotispäivän kunniaksi väriltään kultainen tutun punaisen sijasta. Magneetit kahdessa paikassa, ripustuskoukku. Fiskars Functional Form -kalasakset antavat tukevan otteen oikeaja vasenkätiselle. Hinta 47 e.. Metsäisiin paketteihin liittyy käyttöesineen ajatus. Kuusamon Uistin Alumiini Räsänen 50 mm, 4 g on talvella mainio kirjolohipilkki. Leijailee hitaasti. Kolme sormi paristoa. Vahattu nahkatuppi. Kaikki tämän aukeaman lahjaehdotukset ovat vinkkilistan tekijän joko kuluvana vuonna tai aiemmin kokeilemia ja hyviksi havaitsemia tuotteita. Hinta 79,90 e. Hinta 24,90 e. Eräilijän aarteet Metsätöiden tekijälle tai muuten metsässä viihtyvälle on helppo löytää laadukasta käärittävää lahjapaperiin. Helposti pestävä tiiviste. Airam-yleistyövalossa on iso ledvalo, toinen pieni päädyssä. 30 Aarre 11/2021 METSÄ Marttiini Naava -vuosipuukko 2022 on visakoivua ja koivua sekä ruostumatonta terästä. Omaan talouteen ostettuna metsänomistaja voi vähentää metsätyövälineiden hinnan ja alvit metsäverotuksessa. Hinta 10,50 e. Isoon ja pieneen käteen. Thermos Stainless King -ruokatermos 0,7 l on terästä mutta erityisen kevyt (393 g). Iisakki Järvenpää -sienipuukko on visakoivua ja ruostumatonta terästä. Mieluisan hyötylahjan kautta saajan kokema ilo luonnossa vietetystä ajasta ehkä entisestään lisääntyy. Sopii muun muassa auton korjaukseen. Samaa etua saa harvasta lahjaostoksesta. Paketti lämmittää saajan mieltä aattoiltana ja pitkään joulun jälkeenkin. JOULULAHJAT Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Hyötylahja lämmittää saajan mieltä pitkään. Lahjalaatikossa. Kahvan päässä sieniharja, nahkatuppi. M etsätöihin tai luontoharrasteisiin liittyvä lahja on varma valinta metsänaiselle ja -miehelle. Hinta 14,95 e. Hyvä leikkuuvoima, suomustus alareunalla, terien lukitus. Pituus 22 cm. Hinta 24,95 e. Kyljessä otteen pitoa parantava ura. Terä lyhyt, terän hamarapuoli paksu. Hinta 59 e. Pitää hyvin lämpöä. Muotoiltu kahva istuu hyvin käteen. Yleispuukko. Monet tämän aukeaman tuotteista ovat sellaisia, joita ihminen oikeasti tarvitsee. Kesällä koskikalastukseen ja verkkaiseen soutuuisteluun
Nilkoissa pehmeä paksunnos. Pehmeät ja joustavat. Lesti leveydeltään keskitasoa, taipuu päkiästä. Sisäkerros siirtää kosteutta, ulkokerros lämmittää. Laadukkaita yksityiskohtia. Hyvin suojaava ranne. Kämmen kestävää tekonahkaa, selkämys eri materiaaleja. Hinta 74,95 e. Hinta 39,90 e. Oregon Fiordland -nahkaturvakengät ovat kevyehköt ja lähes kauttaaltaan nupukkinahkaa. LISÄTIETOJA Airam, airam.fi | Fiskars, fiskars.fi | Fjällräven, fjällräven.fi | Guide, skydda.com | Husqvarna, husqvarna. Pehmeät ja joustavat, ote tiivis, tarkka sormi tuntuma. Guide 5112 -työkäsineet istuvat käteen erinomaisesti. Hinta saha, BLi300akku (9,4 Ah) ja QC500laturi yhteensä 1 337 e. Husqvarna Functional -talvikäsineet ovat lämpimät ja vedenpitävät. 31 Aarre 11/2021 METSÄ Husqvarna 540i XP -akkusaha kiihtyy vauhdikkaasti, paino piste on matala. Stihl Dynamic BT-N -kuulosuojaimet ja nailoninen verkkovisiiri eivät kuumota kesällä raivatessa tai trimmeröidessä. Svala Merino Extreme paita ja -housut joustavat leveyssuunnassa reilusti. Hinta saha, akku, laturi, öljypullo ja kantokotelo yhteensä 153 e. Puutarhaan ja rakennustöihin, leikkuuteho riittää hyvin oksien ja lautojen katkaisuun. Stihl GTA26 on yhden käden akkusaha. Laippa 14 tuumaa. Hinta 31,70 e. Tuulenja vedenpitävä. Tekoturkis pitkää karvaa. com/fi | Iisakki Järvenpää, iisakkijarvenpaa.fi | Kuusamon Uistin, kuusamonuistin.fi | Marttiini, normark.fi | Oregon, stokker.fi | Stihl, stihl.fi | Svala, finnsvala.fi | Thermos, mastermarkbrands.fi. Bluetoothilla kuuluvat puhelin ja musiikki suoratoistona. Hinta 145 e. Fjällräven Nordic Heater on erityisen lämmin karvalakki, päässä pehmeä ja ilmava. Mainiot raivaukseen, myös pihatöihin ja mönkijän ajohanskoiksi. Vastaa noin 40-kuutioista bensasahaa. Yhteensä 184 e. Hinta 250 e. Sivuläpät saa kiristettyä leukaa vasten
JUURET. 32 Aarre 11/2021 JUURET Veikko Vuontisjärvi on sitä mieltä, että Lapin nykyiset, hyväkasvuiset talousmetsät eivät olisi syntyneet ilman 1950–60lukujen suursavotoita
Pakkanen jysäyttää lähtölaukauksen pirtin hirsinurkkaan. ”Isäukko otti pöllejä ristikon pohjalta. Jätkä on kuin tukki: kaiken heittää kohtalonsa huomaan...” Pientilallinen ja savottamies Pauli Vuontisjärvi hyräilee Kauko Käyhkön eli Justeerin iskelmää samalla, kun valjastaa hevosta tukkireen eteen Kolarissa. ”Ei siinä sen suurempia perehdytyksiä ollut. Kasöörinä jouduin tarttumaan myös savotan ukko. Kenttäsirkkelit lauloivat, jälleenrakennuslautakunnat pitivät kokouksia, mutta rakennusmateriaalista oli ankara puute. Kansakunta huojentui, kun viimeinen sotakorvausjuna ylitti rajan Vainikkalassa elokuussa 1952. Kemi Oy:llä oli työvoimaa vielä enemmän ja Metsähallituksella omansa. Nuorukainen sai matkaansa rahanipun ja kassakaapin avaimet. ”Katseet käännettiin metsään” Veikko Vuontisjärvi on nähnyt Lapin suuret savotat, jotka aloitettiin pian sotien jälkeen. Puulle oli valtava kysyntä myös Lapin jälleenrakentamisessa, johon ryhdyttiin kesällä 1945. Talvella 1953 käynnistyivät Lapissa valtionmetsien suurhakkuut, joiden rinnalla sotakorvaushakkuutkin kalpenivat. Kisojen seuraaminen saa jäädä, kun isä-Pauli huutelee. Jälleenrakentamista edelsi katkeamaton puutavaran ajo valtion metsistä. On kevättalvi ja kairassa yli metrin vahvuiset kinokset. Kuorman täyttyessä niitä piti nostella rekeen melkein kahden metrin korkeudelle, sillä lunta oli paljon. Pelkästään Veitsiluoto Oy työllisti savotoilla 4 700 miestä. Savotointi käynnistettiin aluksi sotakorvauksien maksamiseksi Neuvostoliitolle. ”Lappi oli tuhkana ja koko Suomen talous maahan lyötynä. Eipä minusta ollut siinä apua”, muistelee Sodankylässä asuva Veikko Vuontisjärvi, 84. Eletään 1950-luvun alkua. Pekka Tiilikainen selostaa hiihtokilpailuja tuvassa rohisevassa putkiradiossa, jota nuori Veikko Vuontisjärvi kuuntelee tarkalla korvalla. Sodasta palanneille miehille tarvittiin työtä, siksi katseet käännettiin metsään.” Vuontisjärven metsäura alkoi Metsähallituksessa olympiavuonna 1952. Siitä urkeni pitkä ja pihkantuoksuinen ura. 33 Aarre 11/2021 JUURET VUONTISVEIKON METSÄTAIVAL Veikko Vuontisjärvi pääsi savotoiden makuun isänsä seurassa Kolarissa 50-luvun alussa. Teksti KARI LINDHOLM | Kuvat KARI LINDHOLM ja VEIKKO VUONTISJÄRVEN ALBUMI P uomi pysyy paikallansa, orpo tukki painuu uomaan. ”Hevosmiehet ja savottamiehet olivat yhtä mieltä siitä, että tuolloin raha rupesi liikkumaan.” Sahtiämpäri talteen Armeijan jälkeen Veikko Vuontisjärvi pääsi Metsähallituksen savotalle kasööriksi. Poika kiskaisee sarkatakin ylleen ja painaa karvalakin päähän, vilkuttaa pihalla ikkunasta katsovalle äidilleen ja loikkaa pöllirekan kyytiin. Mutta eivät metsätyöt siihen loppuneet
Tästä alkoi metsureiden nopea syrjäyttäminen puunkaatotöistä. Moottorisahalla oli kuitenkin merkittävä verohelpotus, jonka takia niitä kannatti hankkia. ”Teimme Lokomon kanssa sopimuksen, jonka nojalla sodankyläläisen Kone-Annalan pojat testasivat konetta. 34 Aarre 11/2021 JUURET herran hommiin, kun hän oli lähtenyt uittoporukan matkaan.” Eräänä pyhänseutuna savotasta vastannut nuorukainen lähti käymään kotona. Aluksi koneet olivat raakileita, joita piti kypsytellä. Ponsse tuli hieman myöhemmin. Ne tekivät traktorista hyvinkin käyttökelpoi sen metsäkoneen. Kun Veikko maanantai-iltana palasi, kämpän pöytää koristi sahtipytty, jonka ympärillä mylvi humalainen jätkätokka. Lokomo vastasi kustannuksista.” Kun hän palasi, kämpän pöytää koristi sahtipytty. ”Kokit kertoivat, että jätkät ovat ryypänneet ja mölynneet koko viikonlopun eikä kukaan käynyt töissä. Ensimmäisiä harvestereita olivat Lako ja Lokomo. Ensimmäiset kouraharvesterit Lapin savotoille tuotiin Mauri-myrskyn tuulenkaatojen korjuuseen talvella 1982–83, kun valtava määrä puita makasi ristronkkelissa. ”Ne saattoivat seisoa kannon päässä. Tukkeja tehtiin pukkurilla, pöllejä pokasahalla”, Vuontisjärvi selvittää. Kortinpeluuseen ne rahat olisivat hukkuneet. Sillä kertaa halko jäi virattomaksi. Pöllinlukijana toiminut työnjohtaja kertoi sittemmin Vuontisjärvelle, että hän jo varustautui halon kanssa karhukopin oven taakse siltä varalta, että tulee tappelu. Totesin pojille, että eiköhän lopeteta tämä nyt tähän, ja huomenna ruvetaan töihin. Maataloustraktoreihin saatiin hydraulikuor maajat vuonna 1967. ”Ei muuta kuin varusteet kainaloon ja kintaat käteen.” 1950-luvun puolivälissä savotat rupesivat moottorisahojen myötä koneellistumaan, mutta ensimmäiset sahat eivät olleet kovin varmakäyntisiä. ”Pauhasi minulle, että sinähän poika kyllä annat kottia, hän on jo istunut linnassa yhdestä miestaposta.” Periaatteena työmailla oli, että humaltuneiden on turha pyytää palkkaansa etukäteen. ”Perustelin jätkälle, miksi on hänellekin parempi, ettei kottia tipu. Pian sahat kehittyivät paremmiksi ja yleistyivät. Minun arvostukseni nousi ainakin sen jätkän silmissä.” JUURET Raksu karsi korkealta Työvoimasta oli savotoilla huutava pula, ja lentojätkiä piti lunastaa töihin jopa suoraan taksista. Kukaan ei pannut hanttiin.” Samalla savotalla eräs humalainen lentojätkä tuli vaatimaan Vuontisjärveltä kovaäänisesti kottia. Kun Lokan tekoaltaan puustoa hakattiin, Romakkaniemen veljekset rakensivat työmaalleen kämpän, jossa he majailivat hevosensa kanssa. Pöllikuorman päällä istuu Veikko Vuontisjärven isä Pauli Vuontisjärvi, joka kulki talvi savotoilla 1950luvun puoli väliin asti. Otin sahtiämpärin kainalooni. Kuva on vuodelta 1938, jolloin Pauli oli 35vuotias.
”Tekohinta nousi niin kovaksi, että sillä summalla kuusten olisi pitänyt olla tehtaalla kantohintoineen. Kesällä 1963 Veikko Vuontisjärvi oli metsänhoidonneuvojana kulottamassa Sodankylän Kuusivaaran aluetta. Raksu karsi oksat pystypuusta viiden metrin korkeudelle. Ei se ollut helppoa.” Veitsiluodon vakituisia metsureita yritettiin pitää talon kirjoissa mahdollisimman pitkään, ja osa heistä pääsi töihin yhtiön paperitehtaille Kemijärvelle, Kemiin ja Ouluun. Lopulta Vuontisjärvi eteni Veitsiluoto Oy:n aluejohtajaksi Rovaniemelle. Sitten hän otti vastaan metsänhoidonneuvojan tehtävät Ylitorniolla, minkä jälkeen tie vei hänet Sallan yhteismetsän toiminnanjohtajaksi. Ei kuitenkaan ollut järkeä teettää metsureilla pikkukuusikoita paksussa lumessa, kun käytössä oli koneitakin. 35 Aarre 11/2021 JUURET Kouraharvesterien aikaa enteilevä merkittävä koneuutuus oli Rovaniemen Konepajan ”Raksu”, joka asennettiin metsätraktorin puomiin jo 1970-luvulla. Sen giljotiini myös katkaisi rungot. Kuvan suksimies on Veikko Vuontisjärvi.. Hän lähti Metsähallituksen savotalta Kittilästä syksyllä 1958 Tuomarniemen metsäopistoon. Sen jälkeen edessä olivat Veitsiluoto Oy:n piirityönjohtajan tehtävät Sodankylässä. ”En osaa kymmensormijärjestelmää, ja haastatteluja on nauhoilla sadoittain. Lapin vajaatuottoisten metsien voimakas uudistaminen alkoi 1960-luvulla, ja se huipentui Lapin lain vauhdittamana 1980-luvulla. 1990-luvun laman jälkeisissä saneerauksissa jouduin irtisanomaan myös metsätoimihenkilöitä. Latva putosi maahan, minkä jälkeen runko katkaistiin tyvestä. Irtisanomiset kova paikka Aiemmin Veitsiluodon toimintakulttuuriin oli kuulunut, että metsurit lähtevät talosta eläkkeelle, ja tästä periaatteesta oli vaikea luopua. Toimialue ulottui Torniosta Utsjoelle. Raksulla korjattiin Sodankylässä Vajukosken voimala-altaan puusto.” Tie vei aluejohtajaksi Vuontisjärvi hankki itselleen metsäalan koulutuksen. Niiden puhtaaksi naputtelussa oli melkoinen savotta.” Savotointi helpottui ja tehostui maataloustraktoreiden ja siimakoneiden myötä 1960-luvun alussa. ”Siinä saatiin viisimetrinen tukki, ja latva tuli oksineen. ”Mielenkiintoisinta aluejohtajan työssä oli puun oston organisointi Ruotsista. Aluejohtajan virasta vuonna 1997 eläkkeelle jäänyt Veikko Vuontisjärvi, tutuille Vuontis-Veikko, on toimittanut neljä tietoteosta pohjoisen suurista savotoista: Kyllä Lappi taamoo (2000), Metsä puhuu, miehet tarinoi (2006), Osaran aukeat (2012) sekä Metsä ja me (2017). Se helpottui sen jälkeen, kun olimme liittyneet Euroopan unioniin.” Vaikeimpia työhön liittyviä velvollisuuksia olivat Veitsiluodon metsureiden irtisanomiset, joihin päädyttiin metsätöiden koneellistumisen takia. Sodankylän Kuusivaaran leimikko oli ensimmäinen yksityismetsien pystyleimikko, jonka Veikko Vuontisjärvi osti ja hakkautti vuonna 1960
Teksti TUIJA TIITINEN | Kuvat HANNE MANELIUS PUUTALO. 36 Aarre 11/2021 PUU Eija Kivelä rakastaa värejä ja yhdistelee niitä persoonallisella tavalla. Niinpä joulukoristeidenkaan ei tarvitse olla perinteisesti joulunpunaisia ja -vihreitä. Satumainen joulu Eija Kivelä viettää poikansa Epun kanssa joulua vanhassa talossaan, jota hän sisustaa intohimoisen värikkäästi
Riip puvaan tulisijaan on kätevää tehdä tulet kaikkina vuoden aikoina. Eija viihtyy poikansa Epun kanssa pihalla myös talvella. PUUTALO Täällä asuvat Äänekosken Suolahdessa olevassa, vuonna 1925 rakennetussa talossa asuu Eija Kivelä poikansa Eppu Pakarisen kanssa Eija muutti taloon vuonna 2010, ja Eppu syntyi vuonna 2013 37 PUU Aarre 11/2021
Persoonallinen tunnelma jatkuu talon sisällä. Siellä saunatonttu Nestori heittää ensimmäiset löylyt. Joulua vietetään rennosti yhdessä kynttilöiden ja tunnelmavalojen keskellä. Sitten syödään perinteinen joulupäivällinen laatikoineen ja kinkkuineen. Täällä on ollut aikanaan suksitehdas. ”Kun joulupukki on käynyt, avataan lahjat, ja sitten alkaa rento oleilu. Flamingot viihtyvät kesällä puutarhassa, mutta talveksi ne muutta vat sisälle ja jouluna ne vahtivat kuusta.. Ympärillä on kauniita vanhoja taloja, syreenipensaita ja vanhoja omenapuita. Sisustuksessa tärkeää hänelle ovat valot, värit ja tunnelma. Talo on lautarakenteinen, ja sen pinta-ala on noin 90 neliömetriä. ”Tämä Iinankatu on ihan uskomattoman rauhallinen. Köllimme ja nautiskelemme. 38 Aarre 11/2021 PUU V anhan luotsimiehen talon pihalla Suolahden historiallisessa keskustassa on satumainen joulutunnelma. Saunomme Epun kanssa kaikessa rauhassa”, Eija kertoo. Minun taloani vastapäätä on talo, jossa vanhempani asuivat ennen kuin synnyin”, Eija kertoo. Eijan talossa on asunut luotsimies, jonka perikunnalta Eija miehensä kanssa osti talon vuonna 2010. Ilman Eijan isoveljen valmistamaa joulusinappia joulu ei tule lainkaan. On kynttilälyhtyjä ja valoja. Tässä vaiheessa Eppu alkaa jo malttamattomana odottaa pukkia. Saunareissu on oma ohjelmanumeronsa, sillä olen laittanut pihankin jouluiseksi. On aikaa kuunnella musiikkia, lukea ja katsella televisiota.” Joulupäivänä Eija menee äitinsä luokse syömään ja Eppu lähtee isänsä luokse. ”Jouluni on värikäs ja runsas. Talvella pönttö uunia lämmite tään säännöllisesti. Lähempää katsottuna omenat ovat joulupalloja – yksi Eija Kivelän, 46, joulukoristeluideoista. Eijan lempiväri on pinkki. Pihasaunan jälkeen pukki ”Jouluaatto alkaa joulupuurolla. Iltapäivän hämärässä Eija ja Eppu käyvät Eijan isän haudalla sytyttämässä kynttilän. Talo on rakennettu vuonna 1925, ja Eija tietää sen historiasta sen verran, että talossa asui yhtä aikaa luotsimiehen perheen kolme sukupolvea. Eijan lempieläin fla mingo sai tonttulakin päähänsä. Yläkerrassa on lisäuloke, jota ei kadulle näy. Vaaleanpunainen on yksi Eijan lempiväreistä, minkä todisteena olohuoneen nurkassa lämpöä hohkaa pinkki pönttö uuni. Eija on jouluihminen, ja joulun sisustaminen alkaa jo hyvissä ajoin lokakuussa. Käyn paljon kirpputoreilla ja teen hyviä sisustuslöytöjä edullisesti.” Omassa rauhassa keskustassa Talo sijaitsee rauhallisella paikalla Suolahden vanhassa keskustassa. Tunnelma on kuin menneiltä ajoilta. Vain kahden kadun päässä on Suolahden ydinkeskusta. Kadulle päin talo näyttää rintamamiestalolta, mutta sisäpihalta paljastuu sen persoonallinen malli. Joulukuusessa on koristeina neilikoita, ja kuusta vahtivat Eijan lempieläimet, vaaleanpunaiset flamingot, jotka ovat muuttaneet talveksi pihalta sisälle. Sitten lämmitän vanhan pihasaunan. Sisustuksessa on käy tetty paljon vaalean punaisen eri sävyjä. Vanhaan omenapuuhun on kiedottu jouluvalot, ja puu on täynnä punaisia omenoita. Katto on perinteisen näköinen, konesaumattu peltikatto. Eija asuu vaaleanpunaisessa, Huvikumpua muistuttavassa talossa kahdeksanvuotiaan poikansa Epun kanssa. PUUTALO Ruokailu huoneen jykevä ruokapöytä ja korkeaselkäiset tuolit on tuotu Ranskasta. Pönttöuuni on olohuo neen sydän, ja sen Eija maalasi voimakkaan pinkiksi
”En ole minimalisti. Keittiön sydän on vanha puuhella, jota lämmitetään ahkerasti. Suunnittelen mielessäni jatkuvasti uutta keittiöremonttia.” Eteisessä perunaluukku Keittiössä on kodikas keskisaareke. Keittiön alla on maakellari, jonne pääsee lattiassa olevasta luukusta, mutta sitä Eija ei ole käyttänyt. ”Itse en olisi ikkunoita vaihtanut, mutta eipä sille enää mitään voi.” Myös talon ulkovuoraus uusittiin. Lisäksi olen käynyt huutokaupoissa. Yläkerrassa ovat hänen ja Epun huoneet sekä pieni wc. Alakerrassa on keittiö, ruokailuhuone, olohuone, kylpyhuone ja vierashuone, jota Eija kutsuu myös musiikkihuoneeksi. Ostohetkellä talo oli vaaleanruskea, mutta Eija halusi siitä vaaleanpunaisen. Nyt hän asuu unelmatalossaan, jota kutsutaan Huvikummuksi. Myös sähköt oli uusittava. Vaikka ostaisin jotain halpiskrääsää, sekin on kierrättämistä, koska joku toinen on sen jo ensin ostanut. Joskus siinä porisee myös teepannu.. Eija on aina haaveillut vaaleanpunaisesta talosta. ”Talossa oli muovimatot, kuten yhteen aikaan oli muotia. Ruokailuhuoneen jykevä pöytä on tuotu Ranskasta. Se on talon pimein huone, koska ikkunat ovat pohjoiseen. Keittiö on valoa rakastavalle Eijalle ongelma. Siinä voi kokkailla, mutta sen ääressä voi myös istua jakkaralla, kahvitella tai syödä, jos ei aina viitsi mennä ruokailuhuoneeseen. Museovirasto hyväksyi värin vaikka suosittelikin ensin valkoista, joka oli talon alkuperäinen väri. Lisäksi hän suunnitteli sisustuksen. Rakastan runsautta ja yhdistelen tavaroita ja värejä ennakkoluulottomasti. Putkiremontin teki ystäväperheen poika opiskelunsa lopputyönä. Myös tuttavat ja kyläläiset ovat tuoneet tavaroita”, Eija kertoo. Osa on perinnetapetteja, kuten keittiössä Pihlgren ja Ritolan kaunis Lumme-tapetti. ”Eteisessä oli hauska yksityiskohta entisiltä ajoilta: luukku, jonne heitettiin perunat, jotka sitten valuivat keittiön alle kellariin.” Talossa on suora sähkölämmitys ja ilmalämpöpumppu. Yläkertaan pääsi vain ulkokautta, ja eteinen myllättiin täysin, jotta se saatiin lämpimäksi ja sisältä pääsi portaisiin. Pönttöuuneja ja keittiön hellaa lämmitetään ahkerasti. 39 Aarre 11/2021 PUU ”Kun ostimme talon, se oli aika kauheassa kunnossa, joten melkein kaikki meni uusiksi. Puolustelen ostamista itselleni sillä, että se on kierrättämistä. Niiden alta löytyi upea lautalattia. Rohkeaa ja runsasta Eijan runsas ja värikäs sisustustyyli näkyy kaikkialla talossa. ”En tiedä, mikä minuun meni, kun keittiötä remontoitiin. Keittiöön jätettiin vanha puuhella, jota Eija lämmittää ahkerasti varsinkin talvella. Joku voisi varmaan sanoa, että rohkeastikin.” Periaatteena on, että kaikki mahdollinen kierrätetään. Oikeastaan kaikki muu sisustuksessa onkin kierrätystavaraa paitsi tapetit, olohuoneen sohva ja sänkyjen patjat. Alakerran ikkunat oli vaihdettu tiiviimpiin jo ennen kuin Eija ja hänen miehensä ostivat talon, mutta yläkerrassa on säilytetty vanhat ikkunat. Vierashuoneessa eli musiikkihuoneessa on englantilaiset perinnetapetit ja kirpputoreilta hankittuja huonekaluja. Remontti kesti pitkään.” Muovin alla puulattia Vesijohdot olivat peräisin 1980-luvulta, ja ne piti uusia. ”Käyn kirpputoreilla, ja aina sieltä jotain jää käteen. Tapetit ovat värikkäitä ja suurikuvioisia. Inhoan harmaata, mutta jotenkin vain väritys valikoitui harmaaksi. Huoneiden katot paneloitiin vanhaan tyyliin sopiviksi.” Työnjako oli sellainen, että Eijan mies remontoi ja Eija maalasi sekä auttoi tapetoinnissa
Halusimme talon, jossa on useita tulisijoja.” EPPU: ”Olohuone, koska siellä on paljon tilaa. ”Paluu Suolahteen oli paluu kotiin. Nuorena hän lähti Kemijärvelle asti opiskelemaan matkailualaa. Arki täyttyy Epun kanssa puuhailusta, äidin omaishoitajuudesta sekä digimarkkinoinnin opiskelusta. Tunnen paljon ihmisiä, ja kaikki on sopivan lähellä.” Tällä hetkellä Eija on työtön, mutta hän toivoo löytävänsä sisustusalan töitä. 3 x kotirauha Mikä kodissanne on parasta. Siinä hän loikoilee pönttöuunin lämmössä ja miettii uusia sisustusideoita. Keittiöön rakennettiin remontin yhteydessä keskisaareke, joka toimii arkena ja aamuisin myös ruokapöytänä. Siihen kuvaan omia sisustusjuttuja kotoa ja esimerkiksi ystävieni ravintoloista.” Vanha talo vaatii jatkuvaa hoitamista ja kunnossapitoa. Viihdyn täällä. ”Olen perhekeskeinen ihminen, joten minusta on mukavaa, että myös veljeni asuvat Suolahdessa.” Vaaleanpunaisessa kuplassa Vapaa-aikanaan Eija kirjoittaa ja kuvittaa art journal -päiväkirjoja ja on erityisen innostunut bujoilusta. Sieltä tie vei hänet eri vaiheiden kautta Seinäjoelle kulttuurituottajan opintoihin ja lopulta miehen perässä Laukaaseen. Korkeat baarijakkarat Eija löysi kirpputorilta ja maalasi ne vaaleansinisiksi.. Bujo eli bullet journal on itse koottava kalenterin, tehtävälistojen ja päiväkirjan yhdistelmä. ”Yritämme Epun kanssa tässä asua ja pitää taloa kunnossa. Kukkia on paljon, ja ne saavat rehottaa.” EPPU: ”Kesällä tykkään olla pihalla riipputuolissa.” PUUTALO Eppu tykkää tehdä läksyjä ruokailuhuoneen pöydän ääressä. ”Kauan sitten olin laittanut kansioon kuvan vaaleanpunaisesta talosta. Hän on muun muassa koonnut vuosikausia sisustuskansiota, josta löytyi toteutettavia ideoita omaan taloon. Lisäksi minulla on sisustusaiheinen Instagram-tili nimeltä tassatalossa. Talo on oma vaaleanpunainen kuplani, jonka sohvannurkkaan voi piiloutua pahalta maailmalta.” Vanha talo vaatii jatkuvaa kunnossapitoa. ”Näissä kädentaitopuuhissa myös mieli lepää, ja siinä saa samalla järjestystä omaan elämään. EIJA: ”Olohuoneen sohva, jossa on kiva köllötellä ja ihailla sisustusta.” EPPU: ”Oma huone, siellä on kiva olla ja leikkiä kavereiden kanssa.” Mikä on lempipuuhasi pihapiirissä. Vihdoin minulla sitten oli se vaaleanpunainen talo.” Paluu kotiseudulle Eija on kotoisin Suolahdesta, jonne hän palasi monen mutkan kautta. Aikansa kuluksi Eija auttelee paria ravintoloitsijaystäväänsä sisustamisessa. EIJA: ”Puutarhanhoito. Olkkarissa on kiva katsoa televisiota.” Mikä on lempipaikkasi. EIJA: ”Vanhan talon henki ja lämpö. Pienellä paikkakunnalla sen alan töitä ei juuri löydy. 40 Aarre 11/2021 PUU Eija on aina ollut innokas sisustaja. Hän on ehtinyt opiskella myös visualistiksi. Olohuoneen voimakkaan sininen sohva on Eijan lempipaikka
Pihan vanhan omenapuun Eija on koristellut jouluiseksi. Tunnelmalliset kausivalot saavat jäädä paikalleen myös joulun jälkeen tuomaan valoa pimeään. Joulukoristeet on ostettu kirpputoreilta, ja niistä Eija kokoaa persoonallisia asetelmia. Jouluvalot valaisevat punaisia palloja, jotka kauempaa näyttävät aivan omenilta. Eija jäsentää ajatuksiaan tekemällä bullet journalia eli kuvallista päiväkirjaa, jossa joulu näyttää tältä. Aarre 11/2021 PUU 41
OMIN KÄSIN 42 Aarre 11/2021 PUU TARVIKKEET PALA 4 MM:N paksuista havu vaneria, 20 x 20 mm:n rimaa, noin 200 mm:n paksuinen koivupölli sekä 20–80 mm:n paksuisia oksia ja ranko ja eri puulajeista, saha tai sirkkeli, 3 kpl 30 mm:n pituista ja 1 kpl 50 mm:n pituinen puuruuvi, ruu vinväännin sekä kuuma liimapistooli. 42 Aarre 11/2021 PUU Kiekkokuusi tuo kotiin tai mökille jouluista tunnelmaa. Puno täydennykseksi kuusenhavuista köynnös joulupöytään ja tähti ikkunaan
Kiinnitä rima pohjalevyn keskelle ruuveilla. Jos kiekoiksi sahattavat oksat ovat tuoreita, kuivata kiekkoja jonkin aikaa sahaamisen jälkeen ennen kuusen kokoamista. Ruuvaa kiekkokuusi alustaan. 43 Aarre 11/2021 PUU Sahaa kiekkokuusen osat käsisahalla tai sirkkelillä. Hyödynnä työssä kierrätysja luonnonmateriaaleja. Kuusen kokoaminen onnistuu käsityökaluilla, mutta suuren määrän kiekkoja sahaat nopeimmin sirkkelillä. Malli, teksti ja kuvat SUSANNA UUSITALO P ihavaraston perältä löytyi pieni koivupölli, vaneria ja pätkä rimaa, pihalta eripaksuisia oksia. Liimaa puukiekot pohjalevyyn yhteen tai useampaan kerrokseen. 3 Ruuvaa rima vanerin keskelle kuusen rungoksi parilla kolmella ruuvilla. Tee näin 1 Sahaa vaneripalasta 300 mm leveä ja 330 mm korkea kolmio, rimasta 350 mm:n pituinen pätkä, koivupöllistä 20 mm:n paksuinen kiekko sekä eripaksuisista oksista 50–100 kpl noin puolen sentin paksuisia kiekkoja. 5 Kiinnitä kuusen runko alustan keskelle kiekon alapuolelta ruuvaamalla. Pohjalevy saa joko näkyä tai peittyä useamman kiekkokerroksen alle. Moderni joulukuusi Nikkaroi puukiekoista kuusi koristamaan joulupöytää tai piirongin päällystä. Niistä syntyi ikikuusi, jonka moderni ilme sopii monenlaiseen ympäristöön. Halutessasi voit myös maalata kuusen. 4 Liimaa erikokoiset puukiekot pohjalevyyn kuumaliimapistoolin avulla luovasti sommitellen. Mitoita ruuvit käyttämiesi puumateriaalien mukaan kuitenkin niin, ettei ruuvi läpäise pohjalevyä. Mallikuusta ei ole käsitelty mitenkään, mutta halutessasi voit maalata tai lakata kuusen. Kuusen pohjaksi voit sahata mitä tahansa puulevyä, ja myös jalusta voi olla samaa materiaalia. 2 Jos haluat asettaa kuusen pöydälle niin, että sen molemmat puolet näkyvät, sahaa kiekkoja tuplamäärä ja liimaa niitä vanerin molemmin puolin. 1 2 3 4. Jos liimaat kiekkoja pohjan molemmille puolille, peitä myös toiselle puolelle kiinnittämäsi runko kiekoilla
Aarre 11/2021 PEURA KIIKARISSA Lapinjärven Pukarolla asuva maanviljelijä Matti Vilén metsästää valkohäntäpeuroja omilla maillaan. Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN METSÄSTYS Aarre 11/2021 LUONTO 44
45 Aarre 11/2021 LUONTO. Valkohäntäpeuraa metsästetään vahtimalla tai ajavan koiran avulla. Peuran metsästyskausi on syyskuun alusta helmikuun puoli väliin. Sen ensimmäiset yksilöt tuotiin Suomeen 1930luvul la. Peurapukin paino on jopa 130 kg, naaraan 40–80 kg. Ruokintapaikat helpottavat metsästystä, samoin kuunvalo ja maan kevytkin lumi peite. EteläSuomessa laji on yleistynyt haitaksi asti. Alapuolelta valkea häntä näkyy peuran juostessa. Nisäkäsnimistö toimikunta suo sittelee nimeä valkohäntä kauris, mutta metsästyslaissa puhutaan valkohäntäpeurasta. 45 Aarre 11/2021 LUONTO ”Yritän aina kylkiosumaa keuhkoon”, Matti Vilén sanoo. Kannan suurimmat tiheydet (40–70 yksilöä / 1 000 ha) ovat Satakunnassa, Hämeessä ja VarsinaisSuomessa. Valkohäntäpeura Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus) on Amerikasta kotoisin oleva hirvi eläinlaji. Keuhkolaukaus tappaa eläimen nopeasti. Eläimen säkäkorkeus 90–110 cm ja vartalon pituus 150–180 cm
METSÄSTYS Maanviljelijä Matti Vilénin kyttäyskoppi on omatekoinen ja valmistettu enimmäkseen kierrätysmateriaaleista.. Kuu on melkein täysi muttei jaksa antaa valoa pilviverhon takaa. ”Osuma-alue ei ole hirveän iso. Kuusikko on hakattu pois kirjanpainajien hyökättyä kaarnan alle. Lämpötila pysyy nollassa ja pelto mustana. Pari iltaa sitten oli pilvetöntä, ja silloin Vilén onnistui ampumaan vasan. On marraskuun loppu. Peurat lähtevät liikkeelle hämärän tullessa. Tarkoituksena on saada vahtimalla eli kyttäämällä saaliiksi ruokintapaikalle saapuva valkohäntäpeura. Keuhkolaukauksessa myös lihahukka on pieni, sillä kyljissä ei ole juuri syötävää.” Kopin edestä aukeaa riistapelto, jossa maanviljelijä Vilén kasvattaa perusviljaa ja härkäpapuja. ”Jos laskisi pakkaselle ja pelto menisi kuuraan, näkyvyys paranisi.” Hiljaa hyvä tulee Vilén istuu pyörällisessä toimistotuolissa ja odottaa. ”Ne saapuvat ruokintapaikalle kaikista suunnista paitsi kyttäyskopin takaa.” Peurakanta kasvussa Lapinjärven Pukarolla peurakanta räjähti viisi vuotta sitten. Olennaista on pysytellä hiljaa. Aikaisemmin vuosittain oli pari kaatolupaa, nyt lupia on seitsemään pukkiin, kahdeksaan naaraaseen ja 15 vasaan. ”Kerran kaveri pyyhki talouspaperilla ikkunasta kosteutta pois ja kuului vinkaisu. Piippu on katkaistu, perä vaihdettu ja äänenvaimennin lisätty. Sellaista tarvitaan illan hämärtyessä. Mustan maan aikana suurin ongelma on pimeys. Tällä metsästyskaudella pukarolaiset ovat ampuneet neljä peuraa. Kiikaritähtäin on valovoimainen Schmidt & Bender. Hirvet ja peurat käyvät aterioimassa valmiissa kattauksessa. ”Ei silti mitään verrattuna LounaisSuomeen. Äkkinäisiä liikkeitä ja tömistelyjä on vältettävä, sillä peuroilla on tarkka kuulo. Hän nousee portaat kyttäyskoppiin, jossa kaasulämmitin hohkaa oranssisena. Mäkimaisemasta erottuu yksittäisiä mustia männyn siluetteja. Kuusentaimet alkavat liikahdella. Vilén on käynyt sytyttämässä sen etukäteen. Pukaron metsästysseuran peurajaoston puheenjohtaja Matti Vilén pysäköi auton, avaa sivuoven ja nostaa tavaratilasta asepussin. Kun peura on sivuttain, yritän osua etulapojen taakse rintakehään. Iltapäivä pimenee, on yhä vaikeampi nähdä mitään. ”Ovesta maksoin muutaman kympin”, Vilén sanoo ja asettelee aseen ampuma-aukkoon. Ennen metsästyskautta Vilén harjoittelee seuran ampumaradalla ja laittaa aseen kohdistuksen kuntoon. Vilén on rakentanut kopin parin metsästyskaverinsa kanssa kierrätysmateriaalista. Ääntä ja äkkinäisiä liikkeitä pitää välttää. Niihin aletaan keskittyä yleensä vasta sitten, kun hirvet ovat nurin. Jos olisi lumipeite ja kuutamo, peuran lähestymisen näkisi parinsadan metrin päästä. Alustana on naapurin vanha tukkikärry, seinät ovat käytettyä höylähirttä. Kumpareen jälkeen avautuu peltoaukea. Joskus saattaa mennä koko ilta ja yö eikä mitään tapahdu. 46 Aarre 11/2021 LUONTO Ruokintapaikat helpottavat vahtimismetsästystä ja siten peurakannan kurissapitoa. Silmä tekee tepposia. Peuroja oli jo näkyvissä, ja ne käänsivät heti korviaan.” Vilén käyttää 7,62-kaliiperista asetta, jossa on pystykorvan runko. P akettiauton lamput lyövät valokiiloja ylös rinnettä mutkittelevalla metsätielle. Siellä kanta on tolkuton”, Vilén sanoo
Lupia on kyllä pukille ja lehmällekin. Taivas pysyy pilvessä ja maa mustana. Kun olosuhteet alkavat olla suotuisat, metsästysseura jakaa kyttäysvuoroja peuraporukan jäsenille. Keltasirkkujen terävät äänet kuuluvat heti, kun laskeudumme autosta. Jos taas ammun villisian, sikoja ei näy paikalla kuukauteen.” Tunnit kuluvat ja ilta pimenee. Poistuessaan Vilén tarkistaa ruokintapaikan. 47 Aarre 11/2021 LUONTO Valkohäntä peura löytyi parin kymmenen metrin päästä osumapaikasta. Ajojahteja järjestetään toisinaan. Käytössä on viisi kyttäyskoppia, joista osa on siirrettäviä. Lintuparvi on leiriytynyt ruokintapaikalle kauran-, ohranja vehnänjyvien ääreen. Kiikaritähtäimellä näkee paremmin kuin paljaalla silmällä, mutta edes sen läpi ei erota enää oikein mitään. ”Varhaisin peura on käynyt murkinoimassa puoli viiden maissa.” Ajamme kuvaajan kanssa Lapinjärvelle. ”Joskus ammun samana iltana kaksi peuraa. Ruokintakautena kuluu kuusi kuution traktorikärryllistä oman pellon viljaa, sellaiset 3 000–4 000 kiloa. Vilén ei pidä peuraa kaikkein älykkäimpänä saaliseläimenä. Vilénin suunnitelmana on ampua ensisijaisesti vasa. ”Riistanhoitopiiristä tuli paimenkirje, jossa pyydettiin tehostamaan Saaliin vetämi nen ahkiolla on rankkaa puuhaa upottavassa hangessa. ”Tomppeli vieraslaji”, hän tokaisee. Taskulampun valossa pellon mutaliejussa näkyy tuore sorkanjälki. Riistakameroiden mukaan ruokintapaikalla on ollut liikettä joka ilta. Näkyvyyden parantamisen lisäksi lumi houkuttelee valkohäntäpeurat ruokintapaikalle, sillä ne eivät osaa kaivaa ravintoa kinoksen alta. Peura on sosiaalinen eläin, viihtyy isossakin laumassa. On pakko luovuttaa. Täytyy olla hyvä kuutamo ja mieluiten lunta. Matti Vilén on käynyt täyttämässä 200 litran muovitynnyrin viikoittain. LUONTO 47. Lintujen on pakko tankata, jotta ne selviävät yönsä parinkymmenen asteen pakkasessa. Tammikuun puolivälissä Vilén soittaa ja arvelee, että nyt voisi olla otollinen aika. Ruuhkaa riistakameroissa Joulukuu vierähtää. Sää vaikuttaa metsästyssuunnitelmiin. ”Viiden ruuhkaa”, hän kuvailee. Nousemme Vilénin pihalla hänen pakettiautoonsa ja suuntaamme metsätielle, jota ympäröi nyt paksu hanki. Vuodenvaihteen jälkeen pakkanen kiristyy ja lunta pyryttää niin, että pääkaupunkiseudulla puhutaan lumikaaoksesta
Myös nahka otetaan talteen, siitä tehdään puruluita koirille.. Nahka avataan sorkkien juuresta niin pitkälle, että kinnerjänteet tulevat esille. Huomaatteko.” Kun katsoo tarkkaan, näkee, kuinka hahmo lähestyy hiljaa lumessa. Ihan lähellä, tuskin 40 metrin päässä, peura astelee kohti ruokinta-astiaa. Laukaus kajahtaa. Lasti on raskas, ahkio siirtyy askel kerrallaan. Se matkaa heti metsästysseuran majalle nyljettäväksi. Wiehnin aika umpeutuu. Hän alkaa hinata peuraa tietä kohti. Pakkassäillä peurat makaavat kiepillä kinoksissa. Ne haetaan tehtaalle, joka valmistaa puruluita koirille. Pieni tumma läntti vielä. Kello on 16.55. jahtia. Olen voitossa kiinni. Ei kestä kuin hetki, kun oikealla sivulla näkyy liikettä. Lämmitin hohkaa. Tarvittaessa saamme lisää lupia.” Kuukausi olisi vielä tehokasta aikaa, sillä peuranmetsästys loppuu helmikuun puolivälissä. Pitää katsella, mitä muita tulee. Vilén nappaa pihalta mukaansa muovisen ahkion ja lähtee etenemään metsätietä. Näkyviin tulee teutaroinnin jälkiä ja lopulta tumma mytty. ”16.58”, sanoo Vilén. Naaras, arviolta 50 kiloa, ehkä enemmänkin. Peuroista otetaan talteen paitsi liha ja sarvet myös nahat, jotka suolataan ja laitetaan pinoon. Hän arvaa ajaksi kello 16.47. Metsästyskaveri Esa Liljeqvist tulee auttamaan Viléniä nylkemisessä. 48 Aarre 11/2021 LUONTO Istumme hiljaa tuoleillamme ja katselemme ikkunoista pimeyteen. Voi olla, ettei toista peuraa saavu”, Vilén sanoo. Vähän ajan kuluttua horisontissa näkyy toinen otus, joka kulkee ensimmäisen jalanjäljissä. METSÄSTYS Saalis kuljetetaan metsästysseuran lahtivajalle nyljettäväksi. Kaikki kaatoluvat toivotaan käytettävän. Siinä se sitten on. Tunnelma sähköistyy. ”Nyt”, sanoo Vilén. ”Pellolla, pensaiden vasemmalla puolella. Minä en ajattele niin. Pitää odottaa, että sopiva peura on kyljittäin ja ettei sen takana ole toista peuraa. Muut peurat kääntyvät kinoksissa hitaasti kuin laivat aallokossa ja alkavat palata metsän suojaan. Se kiertää vauhkona puoliympyrän ennen kuin tuupertuu lumeen. Hahmot pimeässä Olemme kopilla kello 16.05. Laitamme takit niskaan. Nokitan, 16.48. Vilén kiskoo sen takajalat ahkioon ja vyöryttää sitten koko eläimen kyytiin. Vilénin arvion mukaan ne ovat parinsadan metrin säteellä kopista. Taskulampun valokiila kiertää peltoa. Vilén käy peruuttamassa pakettiautonsa lähemmäksi, ja punnerramme yhteisvoimin peuran sisälle. Valokuvaaja käynnistää veikkauksen siitä, mihin aikaan näemme ensimmäisen peuran. Kello lähestyy puolta viittä. Kun iso lauma on samaan aikaan ruokailemassa, ampuminen ei ole helppoa. Vilénin tarpoessa hangessa saappaat uppoavat vartta myöten lumeen. Talvipakkasilla peura saattaa syödä ruoka-astiasta vartista puoleen tuntiin. Hahmo lähestyy hiljaa lumessa. Niistä ruho saadaan roikkumaan metallirekkiin. ”Joidenkin periaate on, että ensimmäistä näkyviin tulevaa peuraa ei saa ampua. Tähtää hetken. Siellä, loisteputkien valossa, selviää, että saalis onkin sarvensa tiputtanut pukki. Laukaus yössä Vilén asettuu asemiin. Peura, se lähin, alkaa poukkoilla villisti hangessa
Ristikon 11/2021 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 2/2022. 8–16). Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 25.1.2022 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 11, PL 440, 00101 Helsinki. 020 413 2277 (ark. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. 49 Aarre 11/2021 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 9/2021 voittajia: Kirsti Aarniokoski, Kankaanpää Aarre Kuisma, Sälinkää Riitta Vigren, Mänttä Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. Avain sanassa on kahdeksan kirjainta. OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 11/2021. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Ristikon 9/2021 ratkaisu: Avainsana: TERVAKKO Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruu tujen kirjaimista. Vastaa näin Täytä ristikon palautuslomake osoitteessa aarrelehti.fi/ristikko
50 Aarre 11/2021 LUONTO TALVEN RAJALLA Ensilumen sataessa sisäisen kalenterini vuosi on täyttynyt ja uusi odottaa tulemistaan. On tilinteon hetki. Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO MATKAN VARRELTA
Sammaleiden syvä vihreä hohti harmaudessa. Joulukuun alkupuolella sataessaan se katkaisee loppusyksyn hämärän ajanjakson juuri oikean mittaiseksi.. Vuosi on täyttynyt, uusi odottaa alkamistaan – on tiliteon hetki. Ensilumen taika ei kuitenkaan väisty. PIDÄN MARRASKUISESTA hiljaisuudesta ja pysähtyneisyydestä. Runkojen ja kivien pienet jäkälät, lahopuiden käävät ja kaikki muu, mikä kesän yltäkylläisyydessä jäi huomaamatta, nousi pääosaan. Se herättää toivon kunnon lumitalvesta, puhdistaa pöydän raivaten tilaa uusille ajatuksille. Maan pinnankin se peittää juuri ja juuri, mutta kostealla jäällä se on sulanut harmaudeksi, johon vain muutama sulamaton läikkä maalaa valkoisia kiemuroitaan. Nyt lumi on muuttanut kaiken, puhdistanut maiseman ja antanut lupauksen jostain uudesta. K ävelen metsän läpi lammen rantaan. 51 Aarre 11/2021 LUONTO Kevyt usva kietoo metsä lammen kau niisiin harmaan sävyihin. Useimmiten se ei aloita mitään konkreettisesti uutta vaan sulaa pois, jolloin hämäryys taas valtaa maiseman. Ensilumen sataminen on sisäisen kalenterini vuodenvaihde. Aamu on vasta valkenemassa, mutta yöllä satanut lumi tuo maisemaan valoa. Se antaa edelleen lupauksen, tuo hetkellisen valon ja piirtää ajatuksissani terävän rajan syksyn ja talven välille. Ilmaston lämpeneminen on sekoittanut vuodenaikojen vaihtelun, lumettomien talvien osuus kasvaa, ja ”marraskuut” venyvät kuukausien mittaisiksi. Sielu lepää ja mieli askartelee niin menneessä kuin tulevassa. Mihinkään ei ole kiire, mitään ei mene sivu suun, vaikka istuisi lyhyen päivän niillä sijoillaan. Ilmassa leijuu hento usva, se pelkistää maiseman hienojen harmaasävyjen leikiksi. Talven tulo viipyy yhä pitempään, sitä saa odottaa joskus pitkälle helmikuuhun, ja tämä on vasta ensimakua tulevaisuudesta. Oksilla on ohut kerros lunta. Kostea metsä on tavattoman kaunis, se on kuin luotu rauhoittumiseen. Vielä eilen metsää hallitsi hämärä
Linnut tutkivat oksien kärjet, pyrähtävät seuraavalle etsien talvehtivia hyönteisiä. Näine mietteineni jatkan matkaani läpi hiljaisten kalliometsien ja kuusikkoisten notkelmien. Yksi pyrstötiaisista käy katsomassa minua lähempää. Viimeiselle lammelle tullessani kuulen korkeita, säriseviä ääniä. 52 Aarre 11/2021 LUONTO Pyrstötiainen on kuin pehmoinen höyhenpallo, johon on tökätty pitkä tikku pyrstöksi. On aivan tyyntä ja hiljaista. Jatkan matkaa pitkin tuttua reittiäni. Sen valkoinen pää ja vatsa kilpailevat puhtaudessaan ensilumen kirkastaman maiseman kanssa. JUURI TÄSSÄ ON loppusyksyn hiljaisten päivien viehätys. Se viivähtää hetkisen oksalla, pyrähtää sitten poistuvan parven perään. Havumetsän seassa erottuu valkoinen pitsi, jonka lumi on virkannut lehtipuiden latvustoihin. Kallioharjanteella on kulkenut metso jättäen suurten varpaidensa jäljet lumeen. Linnut katoavat metsän sisään, vaimenevat äänet antavat taas tilaa hiljaisuudelle. Kun yksi vaihtaa puuta, koko parvi seuraa perässä. Tuollainen kohtaaminen koskettaa aivan toisella tavalla kuin keskellä kesäpäivien runsautta. Pyrstötiaisia! Pieni parvi kieppuu rantakoivujen oksistossa. Se on tärkeä, ajatukset viipyvät siinä pitkään. Metsässä voi kulkea tunteja ilman, että mitään tapahtuu. Parvi on tiivis, linnut pitävät koko ajan äänillä yhteyttä toisiinsa. Sitten vastaan tulee pieni pilkahdus elämää, joka sykkii kiihkeänä lyhyessä päivässä. Koittaa vuodenkierron lyhin päivä, sitten valo alkaa hitaasti lisääntyä. MATKAN VARRELTA Vastaan tulee pieni pilkahdus elämää.. Alkaa hämärtää, mutta lumi antaa vielä hetkeksi valoa. Puolen päivän kierrokselle osuu useita lampia, muutama hieno kalliosola ja korkea mäki, josta avautuu näkymä suojelualueen takana olevalle järvelle. Sillä on pitkä yö edessään, mutta runsaan viikon kuluttua aurinko saavuttaa matalimman kaarensa
VIIME VOITTAJAT AARRE 9/21:N kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Wallinin pirtissä. VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. Wood Jewelin eränkävijän setin voittivat arvon nassa itselleen Ulla-Maija Helin, Vanttauskoski, Leena Kettunen, Sonkajärvi ja Raili Koskinen, Juva. Tarjottimen halkaisija on 35 cm. ?Olen . ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. ?Vastasi odotuksiani . ?Tilaajan perheenjäsen . KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. Tarjotinta koristaa kaunis koivunlehtikuvio. 020 413 2277 (ark. ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kaksi Muurlan tarjotinta. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Varusta kuori kirjepostimerkillä. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Voit pos tittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoitettua postia. Muurlan tarjottimet tehdään Suomessa kotimaisesta koivuviilusta. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. 3. Aarre 11/2021 1. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. ELINA LAMPELA. Yhden palkinnon arvo on 28,90 e. V astaa oheiseen lukija kyselyyn 25.1.2022 mennessä ja osallistu arvontaan. ?Muu lukija 2. LISÄTIETOJA muurla.com Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita Muurlan koivutarjotin. Muista merkitä palautteeseen, onko se tarkoitettu vain toimituk selle vai julkaistavaksi Aarteen Keskustelua palstalla. Aarre 11?/?2021 VAKIOT 53 VASTAA NÄIN LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN VOI täyttää Aarteen verkkosivuilla osoit teessa aarrelehti.fi/kilpailut TAI VOIT POSTITTAA kyselylomak keen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. . 8–21). ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. Varusta kuori kirjeposti merkillä. ?Irtonumeron ostaja . . VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkko palvelumme kautta aarre lehti.fi. ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. ?Aarre-lehden kestotilaaja
Samaten koiravaljakkoretkelle saattaa päästä tänä talvena edullisesti, jos elämyspakettien varsinainen kohderyhmä jää tulematta. Maskit, käsidesit ja turvavälit ovat edelleen vastuullisen matkailun arkea, ja jos joku seurueesta sairastuu, matka varaus on syytä perua koko porukalta. 54 Aarre 11/2021 HYVINVOINTI Kaipuu lumille Kotimaan talvimatkailukausi on käynnistynyt epävarmoissa tunnelmissa. Visit Levin välittämissä joulun ajan majoitusvarauksissa oltiin parikymmentä prosenttia edellä viime vuotta. Tulijoita olisi myös muualta LänsiEuroopasta. Lomahuoneistot, joissa voi viettää aikaa omalla porukalla, ovat edelleen suosittuja. Levillä, Ylläksellä ja Saariselällä tarjolla oleva eksotiikka ei nyt tule kohtuuttoman kalliiksi. Nopeasti pahentunut koronatilanne uusine tautivariantteineen on tuonut epävarmuutta sekä kuluttajien suunnitelmiin että kotimaan talvimatkailusesongin näkymiin. Lomalle lähdetään tautitilanteen ehdoilla. Koronatalven terveys turvallisinta liikuntaa on maastohiihto – ei tosin välttämättä yksin erä maassa niin kuin tässä. Esimerkiksi Aurinkomatkat vie asiakkaitaan viimevuotiseen tapaan Lapin ja Kuusamon hiihtokeskuksiin; lähin kohde eteläsuomalaisille on Pohjois-Savon Tahko. Hiihtoladulla ollaan paremmassa turvassa kuin baarin tungoksessa. Ensimmäiset tilauskoneet toivat jo marraskuussa brittituristeja pohjoisen Lapin kentille. Pohjoisen hiihtokeskukset tarjoavat monipuolisen kat tauksen eri ulkoliikunta vaihtoehtoja lumikenkä retkistä läskipyöräilyyn. Yhden yön voisi viettää iglussa.. Ravintoloissa ja kylpylöissä pitää varautua rajoituksiin asiakasmäärässä, mahdollisesti myös esittämään koronapassi. Kaksi kolmasosaa jouluvaraajista oli kotimaisia asiakkaita. Lapin taivaan alla Kotimaan matkoihin ja lähiristeilyihin panostavat myös matkanjärjestäjät. V ielä marraskuun lopulla esimerkiksi Kemin ja Oulun hotellit olivat täynnä, samoin hiihtokeskusten varauskirjat. Sen sijaan aasialaiset turistit puuttuvat edelleen kokonaan. Halutessaan lomaan voi liittää kerran elämässä -kokemuksen, jos viettää yhden yön lasikattoisessa revontuli-iglussa tai lumilinnassa. TALVIMATKAILU Teksti MARI IKONEN | Kuvat VM-ARKISTO Kiinalaisten ja japanilaisten matkailijoiden puutetta paikkaa vain osittain se, että monet suomalaiset kokevat edelleen turvallisimmaksi viettää jouluja talvilomansa Suomessa
JedX Medcare Köysikuja 1, 01640 Vantaa FINLAND +358 20 741 5180 www.jedxmedcare.com Turvallisuus on valinta Hengitä helpommin kotimaisten ja korkealaatuisten tuotteidemme avulla. Teemme jatkuvaa laaduntarkkailua sekä raaka-aineiden että valmiiden tuotteiden osalta, jotta asiakkaamme saa aina käyttöönsä parhaan mahdollisen tuotteen.. Kotimaan matkailuyrityksillä on edessään uusi mahdollisuus tavoittaa myös ne suomalaiset, jotka yleensä suuntaavat ulkomaille. JedX Medcare valmistaa Suomessa FFP2, FFP3, N95 ja N99 tason hengityssuojaimia. Tuotekehityksen ja laaduntarkkailun osalta olemme yhteistyössä VTT:n kanssa. 55 Aarre 11/2021 HYVINVOINTI Eteläisestä Afrikasta levinnyt omikronvirusvariantti lisää matkailunäkymien epävarmuutta. Tuotteemme valmistetaan laadukkaissa kyseiseen käyttötarkoitukseen rakennetuissa tuotantotiloissamme ja moderneilla tuotantolinjoilla, joka takaa tuotteidemme ensiluokkaisen laadun
Teksti, kuvat ja kuvausjärjestelyt ELINA LAMPELA Joulua jokaiselle Ihanat alkupalaleivät saat, kun levität saaristolaisleivälle tuorejuustoa, asettelet päälle nokkosporkkalaa, merilevä kaviaaria, punasipulia ja tilliä. Maukkaat kasvislisukkeet ja herkullinen tyrnijälkiruoka hurmaavat koko suvun joulupöydässä. VILLIRUOKA Aarre 11/2021 HYVINVOINTI 56
Se muistuttaa maultaan ja käyttötavoiltaan kylmäsavulohta. Kaada liemi purkkiin muiden ainesten päälle. Mittaa kattilaan vesi ja suola. Kuori ja viipaloi porkkana ja sipuli. Lisää porkkanasuikaleet marinadiin, sulje purkin kansi ja heiluttele niin että marinadi leviää. 4 Porkkala on noussut nopeasti joulupöydän suosikiksi. Joulun alkupalapöytään ui sillin sijaan tofu. 3 Käytä majoneesina kanan munatonta majoneesia. Anna porkkanoiden jäähtyä ja suikaloi ne pitkittäin juustohöylällä tai mandoliinilla. Sekoita marinadin ainekset lasipurkissa tai kannellisessa rasiassa. Mittaa liemen ainekset kattilaan ja kiehauta niin, että sokeri sulaa. Lado tofusiivut, porkkanat, sipulit ja inkiväärit 6 dl:n vetoiseen lasipurkkiin kerroksittain. Anna porkkalan marinoitua jääkaapissa suljetussa rasiassa 1–2 vrk. Esim. 2 Käytä silloin maitotuotteiden sijaan kauratai soijapohjaisia tuotteita. 57 Aarre 11/2021 HYVINVOINTI Lasimestarin tofu 300 g savutofua 1 pieni porkkana 1 pieni punasipuli 3 cm:n pala inkivääriä Liemi: 1 dl väkiviinaetikkaa 1 dl sokeria 2 dl vettä 2 tl suolaa 10 maustepippuria 8 katajanmarjaa 3 laakerinlehteä Leikkaa tofu noin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Lasimestarin tofu säilyy jääkaapissa reilun viikon. Anna jäähtyä pari minuuttia. Tarjoile porkkala kylmäsavulohen tapaan esimerkiksi saaristolaisleivän päällä. Keitä porkkanoita noin 20 minuuttia suolatussa vedessä. Porkkanat saavat jäädä napakoiksi, joten älä keitä niitä liian kauan. Nokkosporkkala 4 isoa porkkanaa 2 l vettä 2 rkl suolaa Marinadi: 2 tl kuivattua nokkosta 2 tl nestemäistä savuaromia 1 tl suolaa 1 tl omenaviinietikkaa 2 rkl rypsiöljyä Kuori porkkanat. Anna maustua vähintään yön yli. kotimaista Poppamiessavu aromikastiketta saa ruokakaupoista. Kasvipohjaista juhlapöytään 1 Nämä ruokaohjeet voi valmistaa täysin kasvipohjaisina eli vegaanisina. 5 Marinoitua munakoisoa voi tarjota samaan tapaan kuin silliä.. Kuori inkivääri ja leikkaa se ohuiksi lastuiksi. Savu ei kuulu lasimestarin silliin, mutta kasvisversiossa savutofu antaa mukavan aromin. Vinkki! Nestemäinen savuaromi on pienessä pullossa myytävää kastiketta
Sekoita loput ainekset kulhossa, lisää sipulisilppu ja sienet. Kokeile myös saaristolaisleivän päällä! Aarre 11/2021 HYVINVOINTI 58 VILLIRUOKA. Tee leikkuupintoihin ristikkomaiset viillot. Sekoita kastikkeen ainekset kulhossa. Hiero pintoihin oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria. Sinappimunakoiso 2 munakoisoa loraus oliiviöljyä suolaa mustapippuria Kastike: 4 rkl majoneesia 2 rkl ruokakermaa 1 rkl dijoninsinappia 1 tl omenaviinietikkaa 1 tl sokeria tai siirappia 0,5 tl mustapippuria 1 rkl kuivattua villiyrttiä, kuten nokkosta tai vuohenputkea Halkaise munakoisot pituussuunnassa kahtia. Peitä astia ja anna sinappimunakoison maustua jääkaapissa vähintään kahden tunnin ajan. Anna sienisalaatin maustua noin 15 minuuttia. Hienonna sienet. Sienisalaatti 4 dl suolasieniä pieni punasipuli 1 dl ranskankermaa 2 rkl majoneesia 2 tl sitruunamehua 1 rkl tuoretta ruohosipulia 0,5 tl mustapippuria Liota suolasieniä vedessä noin kahden tunnin ajan, kunnes ne maistuvat mielestäsi sopivan suolaisilta. Valuta ja puristele ylimääräinen vesi sienistä pois. Sienisalaatti on joulupöydän klassikko, sinappimunakoiso uudempi tulokas. Paahda munakoisoja uunissa 200 asteessa noin 30 minuuttia, kunnes ne ovat täysin pehmeitä. Leikkaa punasipuli pieniksi kuutioiksi. Tarkista suola. Riivi munakoisojen sisus suikaleiksi ja lisää ne kastikkeeseen. Sekoita niin, että kastike peittää kaikki munakoisoviipaleet. Marinoidut munakoisosiivut maistuvat muiden jouluruokien kanssa
Voit tehdä hillon ja vaahdon etukäteen, jolloin annokset tarvitsee joulu aterian jälkeen vain koota. Valmista ensin tyrnihillo. Kun mehu alkaa kiehua, lisää hillosokeri. Annostele laseihin keksipohjan päälle vuoroin tyrnihilloa, vuoroin tuorejuustovaahtoa. Rouhi keksit karkeasti ja jaa keksirouhe kuuteen annoslasiin. Vaahdota kerma. Keittele alhaisella lämmöllä 10 minuuttia, kaada hillo purkkiin ja anna jäähtyä. 59 HYVINVOINTI Aarre 11/2021. Jos tyrnihilloa ei löydy, esimerkiksi lakkahillo sopii erinomaisesti. Notkista tuorejuusto ja lisää se kerman joukkoon. Tyrnijuustokakku (6 ANNOSTA) Tyrnihillo: 2 dl tyrnimehua 1 dl hillosokeria Pohja: 12 Digestive-keksiä Vaahto: 2 dl kuohukermaa 150 g maustamatonta tuorejuustoa 1 dl maitorahkaa puolikkaan sitruunan raastettu kuori 2 rkl tomusokeria 1 tl vaniljasokeria Tyrnijuustokakku tarjoillaan laseissa. Mittaa kattilaan tyrnimehu. Koristele tyrnimarjoilla. Sekoita vaahto varovasti tasaiseksi. Lisää myös rahka, sitruunan kuoriraaste ja sokerit. Vinkki! Voit käyttää jälkiruokaan myös kaupan hilloja
Kasvista voi käyttää kaikki osat. Voikukan lehdet sisältävät runsaasti beetakaroteenia, K-vitamiinia, C-, Aja B-vitamiinia, rautaa ja kaliumia. Salaattia ja säilöttyjä nuppuja Voikukkaa nimitellään rikkakasviksi. Voikukasta koko kasvi kelpaa ravinnoksi. Satokausi alkaa varhain keväällä ja jatkuu pitkälle syksyyn. Lehdistä maultaan lempeimpiä ovat ehytlaitaiset. Nuoret, ehytlaitaiset voikukanlehdet ovat ihanaa salaattiainesta tai leivänpäällistä, parempaa kuin rucola. Kukat kaunistavat myös salaatit ja voileipäkakut. Lajien runsautta Vanha kansa on kutsunut voikukkaa muun muassa voinunnuksi, kultatukaksi, leijonanhampaaksi, maitiaiseksi, pörhöpääksi ja munkinpääksi. PAULA MYÖHÄNEN Kivimetsässäpalstan toimittaja, FM Raija Kivimetsä (s. Katkaise kasvi ja töpötä maitiaisnestettä suoraan kukkavarresta syylän päälle päivittäin viikon tai kahden ajan. Käytän kasvia päivittäin, talvellakin vähintään teenä, uutteena ja viher jauheen osana. Voikukannuput ovat herkkua voissa kuullotettuna tai pikkelöitynä kapristen tapaan. Sitä tapaa Buckinghamin palatsin pihamaalla, Kreetan oliivilehdoissa ja Ranskan Rivieralla. Tuo monipuolinen rikkausruoho on hyvinvointini tukipilari. Se tukee suolistoni hyvinvointia, helpottaa ruuansulatusvaivoja, puhdistaa maksaa ja pitää aivojakin paremmassa kunnossa. Simaa ja siirappia Iloisen keltaisista mykerökukista voi tehdä vaikka simaa, siirappia, hilloa, viiniä tai leivonnaisia. Myös diabeetikoille voikukka on varteenotettava kasvi, sillä se alentaa verensokeria. Minulle maku ratkaisee, joten valitsen lautaselleni mieluiten ehytlaitaisia, pienehköjä voikukanlehtiä. Kasvi sisältää myös karvas aineita. Kun alkaa hyödyntää voikukkaa, voi nauttia pöhötyksen ja ylimääräisen nesteen poistumisesta. Voikukan lehdissä on huomattavasti enemmän vitamiineja ja vähemmän nitraatteja kuin viljellyissä salaateissa. Voikukkaa voi hyvällä syyllä kutsua kehon kuuraajaksi. Ravinteikas kehon ystävä Voikukka on erittäin ravinteikas kasvi. Kukkien maku on lempeän makea ja hunajainen. Teksti RAIJA KIVIMETSÄ | Kuvat RAIJA KIVIMETSÄ ja VM-ARKISTO | Kuvitus A INO SAARIKIVI KIVIMETSÄSSÄ Voikukkaa voi kutsua kehon kuuraajaksi.. Kasvissa on myös muun muassa kalsiumia, magnesiumia, koliinia, folaattia ja mangaania. Loppusyksyllä ja alkutalvesta innokkaimmat villiyrttiharrastajat kaivavat esiin voikukanjuuria ja kuivattavat niitä ruuaksi ja juomaksi. Voikukanvarren maitiaisneste maistuu kitkerältä, mutta sillä voi koettaa hoitaa syyliä. Kun ottaa voikukan elämään, voi hyvästellä närästyksen, sappivaivat, turvotuksen ja ihon epäpuhtaudet. Voikukka sopii juuri minun elimistöni tarpeisiin. Pakastan ja kuivatan lehtiä talven varalle. Se kasvaa niityillä, pihoilla, pellonpientareilla, joutomailla, tienvarsilla ja rannoilla. Puutarhureiden inhoama voikukka on sikurikasveihin kuuluva monivuotinen vanakasvi. Meillä Suomessa tavataan ainakin 500 voikukkalajia. Voikukka on vahvasti diureettinen, mutta se ei sotke kehon kaliumvarastoja kuten monet muut nestettä poistavat kasvit. Kasvupaikan suhteen voikukka ei turhia nirsoile. Voikukanlehtisilpulla aateloitu munakas on useimpien aamujeni sulostuttaja ympäri vuoden. Niiden maku on lempeämpi kuin sahalaitaisten. Voikukannuppuja kannattaa säilöä myös mausteliemeen joulupöydän ilostuttajaksi ja ähkyn helpottajaksi. Voikukka on yleinen kaikkialla. Kasvi poistaa turvotusta, lisää virtsan ja sapen eritystä ja puhdistaa munuaisia ja maksaa. Moni jojoilee painonsa kanssa ja yrittää laihduttaa. Se on alun perin levinnyt ympäri maailmaa Keski-Aasian vuoristosta. Sen kasvuvoima on niin valtaisa, että se puskee jopa asvaltin läpi. Monipuolinen voikukka Suomessa tavataan ainakin 500 voikukkalajia. Voikukan sanotaan tuovan helpotusta myös kihtiin ja reumaan. Kun kasvin arvon ruokana ja rohtona ymmärtää, sitä ei todellakaan enää sano rikkaruohoksi vaan rikkausruohoksi. Voikukka itsessään sisältää runsaasti kaliumia, joten tasapaino säilyy. 1962) on kokenut villiyrttikouluttaja ja tietokirjailija. Lajien runsaus johtuu siitä, että voikukka lisääntyy ilman hedelmöitystä, apomiktisesti. Kasvi lisää ruokahalua, edistää ruuansulatusta ja helpottaa vatsan ja suoliston vaivoja. Aarre 11/2021 HYVINVOINTI 60 O ma lempikasvini on jo vuosikymmeniä ollut voikukka (Taraxacum officinale)
Vinkki! Voit käyttää munakkaaseen myös muita tuoreita tai pakastettuja villivihanneksia. Kuivata satokautena voikukanlehtiä talven varalle, jotta helpotusteetä löytyy aina tarpeen tullen. Pienet, ehytlaitaiset voikukanlehdet ovat usein maultaan miedompia kuin kookkaat ja sahalaitaiset. Levitä voikukka-sipuliseos tasaisesti munaseokseen. Siirrä voikukka-sipuliseos pannun toiseen reunaan ja kaada munaseos vapaalle alueelle. Lisää munaseokseen murennettu feta ja mausteet. Nauti raskaan ja rasvaisen jouluaterian jälkeen mukillinen voikukkateetä. Kuullota voikukkaja sipulisilppua paistinpannulla rasvassa miedolla lämmöllä. 61 HYVINVOINTI Aarre 11/2021 Voikukkamunakas (2 ANNOSTA) reilu kourallinen tuoreita tai pakastettuja voikukanlehtiä 1–2 kevätsipulin vartta noin 50 g fetajuustoa 4 munaa noin 4 rkl vettä 1 tl juustokuminaa ripaus limettipippuria hieman ruususuolaa Paistamiseen: hiukan voita tai oliiviöljyä Silppua tuoreet tai pakastetut voikukanlehdet ja kevätsipulin varret. Murenna fetajuusto haarukalla. GLUTEE NITON Voikukkamunakkaan voi koristella syötävillä kukilla, tässä on käytetty ruohosipulin kukkia. Vatkaa munat sekaisin haarukalla ja lisää ruokalusikallinen kylmää vettä munaa kohden. Voikukkatee tuo helpotusta ähkyyn ja tukalaan oloon, ja se hellii myös rasvaisesta ruuasta ja juhlajuomista rasittunutta maksaa. Anna kypsyä miedolla lämmöllä, kunnes munakas on hyytynyt. Kumoa munakas lautaselle kaksinkerroin ja koristele esimerkiksi syötävillä kukilla. Kasvi laskee niin voimakkaasti veren painetta, että voikukkaa ei suositella säännölliseen käyttöön, jos verenpaine on valmiiksi kovin alhainen. Jos voikukanlehtiä ei ole omasta takaa, voikukkateetä myydään myös marketeissa ja terveys kaupoissa.. Muista! Korkeasta veren paineesta kärsiville voikukka on tehokas auttaja
Vuokrat nousseet Tuulivoima alkoi ottaa kunnolla ilmaa siipiensä alle kymmeni sen vuotta sitten. Jär jestämme tiedotustilaisuuden yksin tai yhdessä tuulivoima yhtiön kanssa. Jos kiinnostusta on ja sopimusneu vottelut etenevät, yhtiö käyn nistää tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen. Sopimusneuvottelut vasta käynnistyvät tuulivoimayhtiön ensimmäisestä tarjouksesta”, Salo tähdentää. Salon kokemuksen mukaan noin viidennes kaikista tuuli voimahankkeista johtaa lopulta myllyjen rakentamiseen. Vaikka korvaus tuntuisi hyvältä, vuokrasopimusta ei HYVÄT NEUVOT Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI VEROVINKKI TUULIVOIMA-ALUEEN VUOKRATULOA vero tetaan usein ankarammin kuin puunmyyntituloa, josta maksetaan pää omavero. Toivon, että maanomistajat ottaisivat yhteyttä joko metsän hoitoyhdistykseen, MTK:hon tai Maanomistajien Arviointi keskukseen”, Salo sanoo. kannata allekirjoittaa saman tien. Yhdistyksen toimialueella, PohjoisPohjanmaalla, on täl läkin hetkellä vireillä 10–15 eri vaiheissa olevaa tuulivoima hanketta. ”Jotta lopputuloksesta saa daan hyvä, maanomistajien järjestäytyminen heti alku vaiheessa on erittäin tärkeää. Metsänhoitoyhdistys Siika lakeuden toiminnanjohtajan Kari Salon työajasta jo neljän nes kuluu tuulivoimaasioissa. Maan omistajat kyselevät, kuinka pitäisi menetellä. Siellä kokoam me maanomistajien puolesta neuvottelevan työryhmän eli nyrkin.” Jos osa maanomistajista on jo hyväksynyt tuulivoimayhtiön ensimmäisen tarjouksen, nyrkin on vaikea neuvotella vuokra korkeammaksi, Salo huomaut taa. Silloin tarjotut vuokrat olivat Kari Salon mu kaan ”naurettavalla tasolla”. Joka viides etenee Maanomistajien työryhmän ve täjänä on PohjoisPohjanmaalla toiminut useimmiten Salo tai jonkin toisen metsänhoitoyh distyksen toiminnanjohtaja. ”Me pyrimme kokoamaan kaikki hankkeen alueella olevat maanomistajat yhteen. ”Ensimmäisistä suunnitelmis ta kuluu usein kymmenen vuot ta valmiisiin voimaloihin. Neuvot teluilmapiiri on Salon mukaan yleensä avoin ja hyvä. Nyt hinnat alkavat olla metsänomis tajien kannalta kohdallaan.. Kari Salo kertoo, että voima yhtiöiden ja järjestäytyneiden maanomistajien neuvottelut ovat johtaneet useimmiten myönteiseen lopputulokseen. T uulivoima puistoja suun nitellaan eri tyisen paljon Pohjanmaan rannikolle, mutta hankkei ta on vireillä lähes joka puolella Suomea. Tuulipuiston rakentamispro sessi alkaa siitä, kun energiayh tiö selvittää, onko maanomis tajilla kiinnostusta vuokrata maata tuulivoimaloille. Myös MTK:n ja Maanomista jien Arviointikeskuksen asian tuntijat ovat mukana sopimus neuvotteluissa. 62 Aarre 11/2021 OMA TALOUS KUUMAA VOIMAA Tuulivoimahankkeita nousee kuin sieniä sateella. Vuokratulosta maksetaan ansio tulovero, joka on samansuuruinen kuin palkasta tai eläkkeestä maksettava vero. 75–90 prosenttia maanomista jista on ollut valmis allekirjoit tamaan sopimuksen. Tuulimyllyruljanssi alkoi Sa lon mukaan kaksi vuotta sitten. Hän muistuttaa, että tuulivoi maloiden rakentaminen on pit kä prosessi. ”Tuulivoimayhtiöt lähestyvät maanomistajia kirjeillä, joissa on valmiita vuokrasopimus pohjia. Tuulivoimalan vuokraa verote taan maatalouden tulonlähteenä, vaikka metsänomistaja ei harjoittaisi maatalout ta. Kum mallakaan osapuolella ei siten pitäisi olla mitään kiirettä.” Joukkovoima tärkeää Tuulivoimahankkeen tultua julki alkaa metsänhoitoyhdis tyksessä puhelin piristä. Metsänomistajien tulee olla tarkkana vuokra sopimuksia solmittaessa
Hän pitää tuulivoimaa metsänomistajan kannalta pääsääntöisesti hyvänä asiana, kunhan tuulivoimayhtiö toimii reilusti ja tasapuolisesti kaikkia maanomistajia kohtaan. Tuulivoimaloiden rakentamisen vuoksi kenenkään maa-alueita ei voida pakkolunastaa, vaan maanomistaja itse päättää, haluaako hän mailleen tuulimyllyjä. Sen lisäksi maanomistajalle maksetaan tietty osuus tuulivoimalan tuottaman energian määrästä tai arvosta. ”Jotkut tuulivoimayhtiöt tarjoavat 60–70 vuoden mittaisia sopimuksia ja niihinkin vielä jatkovuosioptioita. ”Vuosivuokraksi tarjotaan useimmiten vuokraa, joka ylittää 2–4-kertaisesti metsätalouden tuoton. Pohjois-Pohjanmaalla metsän laskennallinen vuosituotto on 50–70 euroa hehtaarilta, joten tuulivoimalan vuosivuokraksi muodostuu 100–300 euroa hehtaarilta. Siksi sopiva sopimuskauden pituus olisi mielestäni 45 vuotta. Vuokratulon lisäksi metsänomistaja voi saada tuulivoimalasta muutakin hyötyä. Vuokran suuruus määräytyy kuitenkin aina tapauskohtaisesti ja neuvotteluprosessin tuloksena. Maanomistajan on pystyttävä tarkistamaan, että vuokra maksetaan sovitusti. Hän kannustaa vaatimaan selkeitä sopimuksia, joissa vuokranmaksun peruste on ymmärrettävä. Ainakin toistaiseksi Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus on sisällyttänyt neuvotteluavun yhdistyksen jäsenmaksuun. ”Voimajohdoille ja muille sähkölinjoille varattujen alueiden korvauksiin ei voi olla tyytyväinen”, Leena Kristeri myöntää. Sen sijaan johtoalue voidaan pakkolunastaa ja korvaus alueen käytöstä maksetaan kertakorvauksena. Vuokra voidaan sitoa myös voimalan tehoon. Vuokralle määritellään sopimuksissa indeksikorotusperuste, joka voi olla esimerkiksi kuluttajahintaindeksi. Tällä vuokratasolla yhdestä tuulivoimalasta maksetaan maanomistajille vuokraa yhteensä yli 20 000 euroa vuodessa. ”Sähkölinjoista voi ja kannattaa pyytää korkeampaa korvausta”, Kristeri kannustaa. Tämä maan – ja ilman – arvonmenetys korvataan lähialueiden maanomistajille. Lisälaskuja metsänomistajille ei lähetetä. Vuokratulla alueella saa yleensä jatkaa myös metsätalouden harjoittamista normaaliin tapaan”, Salo kertoo. Kaavoitusja luvitusprosessi voi viedä ensimmäiset kymmenen vuotta. Myös voimalan purkaminen ottaa sopimuskauden lopussa oman aikansa”, Kristeri muistuttaa. Voimalan roottorit estävät tuulta kulkemasta voimalan takana oleville alueille, eikä kyseisille alueille voida rakentaa muita voimaloita. Näin pitkiin sopimuksiin ei mielestäni kannata sitoutua.” Tuulivoimalan sopimuskausi on niin pitkä, että siksikin sopimuksiin pitää perehtyä kunnolla ennen niiden allekirjoittamista, Leena Kristeri neuvoo. ”Energiayhtiö rakentaa alueelle hyvät tiet, joita voi hyödyntää myös metsätaloudessa”, Salo muistuttaa. Vuokrasumma jakautuu yleensä siten, että tuulimyllyn tontin omistaja saa 30–50 prosenttia vuokratulosta ja loppu jaetaan lähikiinteistöjen kesken. Kristeri näkee hyvänä vaihtoehtona voimalan tehoon sidotun kiinteän vuokran.. Korvaus ei kata sähkölinjan metsätaloudelle aiheuttamaa haittaa. ”Tuulivoimaloiden tekniseksi käyttöiäksi on arvioitu 35 vuotta. Neuvotteluja tarvitaan Nykyiseen vuokratasoon Kari Salo on kohtalaisen tyytyväinen. Ongelmana johtolinjat T uulivoimakorvaukset ovat menneet maanomistajien kannalta oikeaan suuntaan, mutta kivenä maanomistajien etujärjestön kengässä hiertävät sähkölinjakorvaukset. Vuokraan määritellään useimmiten kiinteä osuus. Pitkät sopimuskaudet Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n lakimies Leena Kristeri kehottaa kiinnittämään huomiota sopimuskauden pituuteen. 63 Aarre 11/2021 OMA TALOUS Vuosivuokra onsatojaeuroja hehtaarilta
www.luonnonperintosaatio.. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy Netistä tai soittamalla 0400 451 900 Traktoreihin, kuormaajiin, metsäkoneisiin, mönkijöihin, kuljetusautoihin jne! Paljon kokoja -helppo asentaa Nastaketjut Neliskanttinastalliset liikenneketjut Jääketjut Jääketjut Viisteentie 10, 69750 Sillanpää VETELI 5 9 3 6 8 5 4 . koti M etsä Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 on monelle laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille Maaja metsätalouskirjanpidot laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. 06 4761 104 laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. 64 Aarre 11/2021 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. 06 4761 104 laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh. Maaja metsätalouskirjanpidot . Tervetuloa! Vanhankaupunginkatu 19, Hämeenlinna www.museomilitaria.fi TÄSSÄ ON HYVÄ PAIKKA SINUNKIN ILMOITUKSELLESI! TILAA HETI 040 720 7981 Luo käyttäjä tunnukset Aarteen verkkopalveluun! Kirjautuminen kannattaa Lue ajattomia ja hyödyllisiä Aarre Plus -artikkeleita Löydä arkiston aarteita vuodesta 2016 alkaen Lue näköislehteä joko verkko selaimella tai älylaitteella Aarresovelluksessa Tee muutoksia yhteystietoihisi sekä tilauksiisi liittyviin asioihin Mene osoitteeseen aarrelehti.fi ja klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa Kirjaudu.. Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh. Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh. Maaja metsätalouskirjanpidot . P :t u l e t s u d e i T info@luonnonperintosaatio.. Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. Maaja metsätalouskirjanpidot . 06 4761 104 Sotilashistorian aarreaitta Hämeenlinnassa
Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi. itselleni?. 12 kk 127,20 e . Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki aarrelehti.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakas palveluun. Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stim edia Oy Asia kas palv elu Tun nus 50 025 96 Info A2 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 e paperilaskulisä. __?/?__?/ 20___ . seuraavasta numerosta?. H AN NE MA NE L I U S H AN N A KAI SA HO LM I ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY VIIKOLLA 4 JYRKI LUUKKONEN Puut metsästä reellä ja yhdellä hevosvoimalla Yksitellen valitut mäntyrungot hirsitaloon Näin täytät metsävero ilmoituksen Lapsiperheen moderni puutalo Kiimingissä Heikki Willamon uusi sarja: Pihapiirin elämää Sydäntalven tuhdit lihapadat ja keitot Hankasalmelainen työhevosharrastaja Matti Makkonen hakee hankintapuut metsästään Lahja-tamman kanssa.. AARTEEN TILAUSLOMAKE . Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. Suosittelemme maksutonta e-laskua. 6 kk 69,00 e . tekstiviestillä. lahjaksi alkaen. . 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja etuja . 65 Aarre 11/2021 VAKIOT PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 69,00 e • laskutusjakso 12 kk 127,20 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. sähköpostilla . 2022! Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden
TÄLLAISET TODELLA hurjat uudet ilmastoennätykset ovat aina ennen syntyneet niin sanotun El Niñon aikana eli sil loin, kun Tyynenmeren kuuma allas laajenee Indonesiasta ja Australiasta Amerikkojen rannikolle asti ja Tyynimeri vapauttaa suunnattoman määrän lämpöä ilmakehään. Kun viilentävä rikkisateenvarjo vedettiin äkkiä pois, isom pi osa lämmittävästä tehosta tuli näkyviin ikään kuin ker tarysäyksellä. Nyt ne syntyivät La Niñan aikana, kun Tyynenmeren pinta on normaalia kylmempi ja imee lämpöä ilmasta. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 11/2021 VAKIOT 66 M aailman hallitukset sopivat Glasgow’n ilmasto kokouksessa jälleen kerran siitä, että ilmastoa lämmittäviä päästöjä aletaan vähentää. Nimi viittaa Goethen klassiseen kertomukseen sielunsa paholaiselle myyvästä tiedemiehestä. Mannerten ylle vapautuvien ilmansaasteiden viilentävä vaikutus ei ole yhtä suuri kuin merien ylle kylvetyn rikin, mutta niitä on pian pakko vähentää voimakkaasti, sillä ne aiheuttavat joka vuosi jo yhdeksän miljoonaa ennenaikaista kuolemantapausta. Myös muut ihmisen tuottamat ilmansaasteet ovat epäilemättä viilentäneet planeettaa ja heikentäneet kasvi huonekaasujen havaittavissa olevaa lämmitysvaikutusta. Jos viime vuosien hurjimmat ilmastouutiset ovat johtuneet muutoksista laivojen poltto aineessa, meidän on helppo ostaa maa ilmalle hiukan lisää aikaa pelkästään antamalla valtamerilaivojen siirtyä ta kaisin runsasrikkiseen polttoaineeseen. Nyt on kiistatonta, että meidän täytyy päästöjen vähentämisen lisäksi poistaa ilmasta merkittävä määrä siihen jo laskettua hiilidioksidia. Ilmaston nopea reagoiminen rikki päästöjen leikkauksiin on kuitenkin sa malla myös lopullinen todiste siitä, että ilmakehässä on jo nyt aivan liikaa kasvihuonekaasuja. RISTO ISOMÄKI Glasgow’n hymy sinetöi hiilinielujen merkityksen ISOMÄKI Kiihtyminen johtuu laivojen rikkipäästöjen vähentämisestä.. Lämpenemisen häkellyttävä kiihtyminen johtuu James Hansenin ja Rooman klubin mukaan valtamerillä liikku vien laivojen rikkipäästöjen vähentämisestä. Tiedotusvälineiden mukaan kokouksen tunnelma oli hy vä ja päätösistunnossa kaikki hymyilivät. MAAILMAN ARVOSTETUIN ilmastotutkija James Hansen julkaisi elokuussa tär keän artikkelin nimeltä Faustian pay ment comes due (”Faustin kauppasum ma lankeaa maksettavaksi”). Sillä käytännössä Glasgow’n päätökset tarkoittavat sitä, etteivät ihmiskunnan ilmastoa lämmittä vät päästöt vieläkään ala laskea – puhu mattakaan siitä, että ne putoaisivat tasol le, jolla ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei enää kasva. Suuremmiksi kasvatettaville puille ja pelkäs tään hiilen varastoimiseksi tuotettavalle puulle ja muulle biomassalle tulee jatkossa olemaan vielä paljon uskottua suurempi sosiaalinen ti laus. TÄMÄ ON HYVÄ UUTINEN. Hansen totesi, että ilmaston lämpenemisvauhti on mit tauksien mukaan yllättäen kaksinkertaistunut. Ne tulivat voimaan kahdessa osassa, vuoden 2015 ja vuoden 2020 alussa. Luonnontieteellinen todellisuus oli korvattu poliittisella todellisuudella. kerta, kun asiasta päätettiin koko maailman tasolla. Ilman hiilen varastointia ihmiskunta on mahdottomien valintojen edessä. Kyseessä saattoi kuitenkin olla jo niin sanottu Glasgow’n hymy. Viime kesänä Kanadassa mitattiin 49,6 asteen lämpötila ja Grönlannin korkeimmalla huipulla satoi vettä. Skotlannin alamaailman käyttämä termi tarkoittaa väkinäistä irvistys tä, joka syntyy siitä, kun ihmisen suupielet leikataan auki veitsellä rangaistukseksi tai kostoksi. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Jos mukaan lasketaan myös ilmastosopi muksen osapuolikokouksia edeltäneet Wienin, New Yor kin ja Rion konferenssit, kyseessä oli yhteensä 29. Vuodesta 2015 alkaen vauhti on ollut 0,87 wattia neliötä kohti. Pääosin pohjoisella pallonpuoliskolla raivonneet metsäpalot olivat elokuun puoliväliin mennessä vapauttaneet ilmakehään Euroopan unionin vuosipäästöjä suuremman määrän hiili dioksidia. Tällaisista epämukavista mittaustuloksista ei puhuttu Glasgow’ssa. Maapallo lämpeni vuosina 1971–2015 keskimäärin 0,47 watin teholla kutakin planeettamme neliömetriä kohti. Herättikö kolumni ajatuksia. Laivojen merien ylle kylvämät rikkipisarat ja nii den synnyttämät pilvet olivat aiemmin kumonneet ison osan kasvihuonekaasujen lämmittävästä vaikutuksesta
Valtra Collection JoululahJat koko perheelle. www.shop.valtra.com ja Valtra-myymälöistä kautta maan
Yhteisen hankkeen avulla metsäkeskusteluun halutaan tuoda metsäalan oma, monipuolinen metsien käytön näkökulma. Luonnonhoidon käytännön teot nostettiin esiin kertomaan siitä tärkeästä työstä, jota talousmetsissä tehdään osana jokapäiväistä metsänhoitoa. ” Tämä vuosi ilmastokeskusteluineen on osoittanut, että oikean tiedon tarve on todella suuri. MTK:n metsäjohtajan Marko Mäki-Hakolan mukaan Metsien Suomen kaltainen viestintähanke auttaa parhaimmillaan meitä oivaltamaan, miten metsä on kaikessa mukana ja mitä se meille merkitsee. Koko metsäalan yhteistä ääntä tarvitaan Metsien Suomi -hankkeen taustalla on suuri joukko metsäalan organisaatioita. Lisää osoitteessa metsasaatio.fi.. Joulukuun 2021 kampanja on jo vuorossaan neljäs ja Metsien Suomi näkyy ja kuuluu jatkossakin. Metsäsäätiötekoja: Metsien Suomi sai suomalaiset suhtautumaan myönteisemmin metsien käyttöön MAINOS Viestintähankkeen myötä tekopökkelö, säästöpuu ja riistatiheikkö tulivat viime kesänä suomalaisille tutuiksi televisiosta, radiokanavilta, katukuvasta, verkosta ja sosiaalisesta mediasta. Ollaan ylpeitä metsien mahdollisuuksista”, Mäki-Hakola sanoo. ” Metsäelinkeinon hyväksyttävyys tarvitsee tuekseen säännöllistä viestintää metsien kestävästä käytöstä”, toteaa hankkeen päärahoittajan, Suomen Metsäsäätiön, toimitusjohtaja Erno Järvinen. Teksti: Anna Kauppi, Kuva: Metsien Suomi, Matti Immonen Muista metsäsäätiömaksu! Metsänomistajan kannattaa lahjoittaa puukauppojen loppusummasta pari promillea Suomen Metsäsäätiön hankkeisiin. Luonnonhoito on tärkeä osa talousmetsissä tehtävää työtä