s. oma talous Ulkosauna on mukava, vaikka sinne pitää kantaa puut ja vedet. 62 Hyvät neuvot. 23 ?13,40 € 11 | 2022 AARRELEHTI.FI Jätkien eläkekämpät s. 10 METSÄTYÖT Akkulämpö avuksi pakkasilla s. hyvinvointi . 18 Metsäperinteen VAALIJA Metsurivuosiensa jälkeen Jouko Vilkman ryhtyi pitämään yllä vanhaa metsätyöperinnettä, s. 44 Kahden metsäammattilaisen metsäyhtymä s. . juuret . . puu . . luonto . metsä ????. 38 Sukupolvenvaihdos kaupalla s. 26 KIRJOITUSKILPAILU Metsän opetukset s.
TUTUSTU MUIHIN KAMPANJOIHIMME JA ETSI LÄHIN JÄLLEENMYYJÄSI OSOITTEESTA cfmoto.fi CFORCE 520 EFI EPS T3B CFORCE 520 EFI EPS T3B Voidaan rekisteröidä kahdelle henkilölle • 495 cc moottori EPS-ohjaustehostin • EFI-polttoaineensyöttö • Pitkässä mallissa selkänoja • CV Tech -variaattori • Alumiinivanteet, maastorenkaat, vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona. CFORCE 520 lyhyt + lumilevy CFORCE 520 lyhyt + lumilevy 7690 € 7690 € CFORCE 520 pitkä + lumilevy CFORCE 520 pitkä + lumilevy 7990 € 7990 € Hintoihin lisätään toimituskulut Hintoihin lisätään toimituskulut Lumilevyn ulkonäkö voi poiketa kuvan mallista.. TALVEN LUMITÖIHIN CFMOTOLUMILEVYPAKETTI LUMILEVYPAKETTI Sisältää CFORCE 520 EFI EPS-mönkijän ja Iron Balticin keskikiinnitteisen lumilevyn
Voimassa olevassa strategiassa painotetaan, että metsät ovat taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävässä käytössä. Tuli sija pitää perheen lämpimänä myös poikkeustilanteissa ja helpottaa ruuan valmistusta. PETTERI KIVIMÄKI NU NN AU UN I KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Molempia on valmisteltu vuosikausia kestäneellä asiantuntijaja sidosryhmäyhteistyöllä. 1961) on hausjärveläinen metsän omistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä, metsästystä ja villiruoanlaittoa. Hyvään pihasuunnitelmaan kuuluu puuliiteri, ja tulisijan lähelle kannattaisi sijoittaa kunnon puulaatikko ulkoa kan nettujen klapien loppukuivatukseen. Ihminen ja talous ovat vahvasti mukana myös uudessa strategiassa, jota käsitellään tässä kuussa metsäneuvostossa. Paikalla olijoiden mikroilmeet paljastivat, ettei ajatus ollut heille aivan vieras. PÄÄKIRJOITUS. Mistä siis on kyse. Viimeksi mainittu ilahduttaa siksikin, että vieras ja vaikea biodiversiteetti on ilmaistu suomen kielellä. Elonkirjon vaaliminen on meidän kaikkien tavoite, johon on helppo yhtyä. Tänä talvena muistetaan taas sekin, että takka ei ole sisustuselementti vaan osa talon lämmitysjärjestelmää ja kotitalouden huoltovarmuutta. Leivinuunin omistajan ei tarvitse kääntää sähkölieden uuniosaa päälle koko talvena. Ministeriön asiantuntijat pitivät tiiviitä ajankohtaiskatsauksia, joista yhdessä aiheena oli uusi kansallinen metsästrategia. Kansallisen metsästrategian 2035 tavoitteena on, että Suomi on kilpailu kykyinen toimintaympäristö uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle. Lyhyesti: metsä nähdään puilta. 42. Uudessa strategiassa painotetaan myös osaamista ja tiedolla johtamista. Määritelmässä ovat siten mukana kestävyyden kaikki neljä ulottuvuutta, ei yksinomaan ekologinen kestävyys. 3 Aarre 11/2022 METSÄ Kaikki tulisijat sopivat myös ruuanvalmis tukseen, s. Kysyin, eikö tunnu turhauttavalta valmistella suurella työllä kansallista metsästrategiaa, kun EU:sta pukkaa jatkuvasti metsien käyttöön liittyviä aloitteita ja rajoitteita, jotka voivat pahimmillaan sekoittaa koko pakan. Ei pelkkää sanahelinää sekään, jos vaihtoehtona on mielikuvien varassa veikkaaminen. Ääneen lausuttu vastaus oli painokas: päinvastoin, juuri tässä tilanteessa on erityisen tärkeää vahvistaa Suomen oma metsästrategia. Se jatkaa voimassa olevaa, vuoteen 2025 ulottuvaa kansallista metsästrategiaa. Kansallinen metsästrategia linjaa Suomen metsäpolitiikkaa eli kuvaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2035 asti. Lämpö edellä Talousmetsien elonkirjo on kansallinen kärkihanke Lyhyesti: metsä nähdään puilta. Samalla muistutetaan, että metsäala kattaa metsätalouden ja puuta jalostavan teollisuuden lisäksi metsien muihin aineellisiin ja aineettomiin tuotteisiin perustuvan tuotannon, jalostuksen ja palvelut sekä julkishyödykkeet. Päivitetyssä strategiassa otetaan aiempaa selvemmin huomioon ilmastokestävyys ja metsäluonnon monimuotoisuus; siinä tavoitellaan ”kasvavaa hyvinvointia metsästä ja metsille”. Kotimaiset tulisija valmistajat ovat panostaneet tuote kehityksessään puhtaaseen palami seen ja korkeaan hyötysuhteeseen. M aaja metsätalousministeriö järjesti marraskuussa toimittajille taustatilaisuuden huoltovarmuudesta, metsäpolitiikasta ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Loppu on sitten käyttäjän käsissä. K eskustelua pientalojen tuli sijoista on pitkään hallinnut vaatimus vähäpäästöisyy destä, ja hyvä niin. Kansallinen metsästrategia 2035 nostaa esiin kolme kärkihanketta, jotka ovat metsien kasvu, metsäalan uudistuminen sekä talousmetsien elonkirjo
Voit tilata myös käyttäen tämän lehden palvelu korttia sivulla 65. Aarre 1/2023 ilmestyy tammi kuun lopussa. Kesto tilaaja, ole hyvä! A arteen ja MT Metsän lintu pelikorteista on pitkä aikaista iloa koko perheelle. Lapset voi vat opiskella niistä lintujen tunto merkkejä ja aikuiset lajien vieraskielisiä nimiä. Kestotilaus kannattaa! TEE KESTO TILAUS VIIMEISTÄÄN 13.1.2023, SAAT KORTIT LAHJAKSI AARTEEN 1/2023 MUKANA! Saat tammi kuussa kivat lintuaiheiset pelikortit!. Saat lintupelikortit tilaaja lahjaksi, kun kesto tilauksesi alkaa viimeistään Aarteen numerosta 1/2023, jonka mu kana korttipakka postitetaan. Kuu kiurusta kesään, pääskysestä ei päivääkään! J os et vielä ole Aarteen kestotilaaja, tee tilaus osoit teessa aarrelehti.fi/tilaa. Tuttu korttipeli saa uuden käänteen, jos vaikka varis linnut ovat valttia
6 Aarre 11/2022 METSÄ 14.12.2022 18 10 38 KANNES SA KA NN EN KU VA JY RK I LU UK KO NE N NRO 11 METSÄ 3 TALOUSMETSIEN ELONKIRJO ON KANSALLINEN KÄRKI HANKE 8 METSÄ NYT Puuta akkuihin 10 PERINTEET KUNNIAAN Hartsuherra Jouko Vilkman on esitellyt metsätyökulttuuria perinnetapahtumissa. JUURET 38 ELÄMÄN EHTOOSSA Metsätyömieskodissa vanha lentojätkä sai viettää viimeiset vuotensa toisten jätkien seurassa. 18 YHTEISTUUMIN YHTYMÄSSÄ Sallalaiset Markus Viitala ja Jouni Väisänen omistavat yhdessä noin 50 metsä tilaa. 44 LÄHELLÄ LUONTOA Karstulalainen lapsiperhe elää unelmaansa rintamamiestalossa järven rannalla.. Vuodesta 2001 Vilkman on perheineen toteuttanut erilaisia perinnetapahtumia. 34 ”JATKUVAA PARANTA MISTA” PEFC Suomen toiminnanjohtaja Tatu Liimatainen pitää standardin uudistusta onnistuneena. Rovaniemen maalaiskuntaan vuonna 1949 perustettu Palosalmi oli Suomen ensimmäinen metsätyömieskoti, eräänlainen jätkien vanhainkoti. PUU 42 PAISTA JA HAUDUTA Leivinuuni, takka ja puuhella sopivat monenlaiseen ruuanlaittoon. ROVALAN SETLEMENTTI JY RK I LU UK KO NE N KA RI LI ND HO LM tavat vaaratilanteista metsässä. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Koivupuinen tilanjakaja ja metsänimisissä Laura Lepistö. Hän teki hakkuita toistakymmentä vuotta ja kiinnostui samalla metsätyöperinteestä. 15 JATKOHOITOA SUO MEN JA EUROOPAN ENNALLISTAMIS AHDISTUKSEEN Metsä köyhien EU-maiden on herättävä, kirjoittaa Teemu Keskisarja. 26 LISÄÄ LÄMPÖÄ Kokeilimme akulla lämpiäviä sukkia, käsineitä ja liivejä. 23 METSÄN OPETUKSET Osallistu Aarteen uuteen kirjoituskilpailuun. Metsänomistajien aseman parantamisessa tepsivin keino on jokaisen puukaupan kilpailutus, kirjoittaa MTK:n Kalle Karttunen. 24 MITEN SAA PARHAAN KOKONAISARVON. 32 TÄPÄRIÄ TILANTEITA Aarteen lukijat kirjoitSISÄLTÖ Jouko Vilkman valmistui metsuriksi vuonna 1978. Sallan miesten metsäyhtymälle on odotettavissa tuottoa puun myynnin lisäksi myös tuulivoimasta. 36 KOTIMAISTA PUKIN KONTTIIN Tänä jouluna paketoidaan Suomessa suunniteltuja ja valmistettuja lahjoja
VAKIOT 57 LUKIJAKYSELY 61 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 HIILINIELUJEN LASKENTA KAIPAA SELKEYTTÄ JA LÄPINÄKYVYYTTÄ Kohujen synnyttäminen puolivalmiilla tutki mustuloksilla ei ole rakentavaa, kirjoittaa Risto Isomäki. SUSANNA UUSITALO RIST O JUS SILA Suurella pihalla kaksosilla on tilaa leikkiä. HYVINVOINTI 58 METSURIN EVÄÄT Pakkaa keitto lounas mukaan ruoka termokseen. Kokeiltujen asusteiden akut kestivät keski teholla 3–5 tuntia. 7 Aarre 11/2022 METSÄ LUE VERKOSSA ! 26 44 50 AARRE KOKEILU HA NN E M AN EL IU S 50 MÖKKI LINNUILLE Nikkaroi filmivanerista helposti puhdistettava lintulauta. MUISTA LEHTIARKISTO OSOITTEESTA mt.fi/lehdet/aarre löydät viimeisen kolmen vuoden Aarteet näköislehtinä. LUONTO 52 PÖLLÖJEMME KÄÄPIÖ Heikki Willamo seurasi varpuspöllön ruuan hankintaa. Tunnuksen luomiseen tarvitset taka kannen osoitekentästä löytyvän asiakas numerosi sekä postinumerosi. 54 LUKSUSTA JA LUONNON RAUHAA Talvilomailijoille on kotimaassa tarjolla elämyksiä, aktiviteet teja ja hiljentymistä. Aarteen kesto tilaajana pääset lukemaan lehtiä, kun kirjaudut sisään. Avonainen lintujen ruokinta paikka on puh distettava säännöllisesti. OMA TALOUS 62 KAUPPA VOI KANNATTAA Metsätilan sukupolvenvaihdok sessa kauppa on usein lahjoitusta kannatta vampi vaihtoehto. Luo nyt itsellesi käyttäjätunnus osoitteessa viestimedia.fi/ aktivointi ja uppoudu Aarteisiin!
Nykyinen komissio näyttää ottaneen käyttöön kokeilukulttuurin, josta on päästävä eroon.» MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin (Maaseudun Tulevaisuus 23.11.2022) »Metsästä on tullut hyvin poliittinen asia EU:ssa. Tehtaan vuotuinen puuntarve on noin kaksi miljoonaa kuutiometriä. L itiumioniakkujen anodina käytetään tavallisesti maaperästä louhittavaa gra fiittia. Ke väällä tutkitaan, miten asfaltti selvisi talvesta. Tällaisia akkuja voidaan käyttää esimerkiksi sähköautoissa, työka luissa ja energianvarastointijärjes telmissä. ”Monelle akkuvalmistajalle on iso etu, jos Kiinariippuvuutta pystytään vähentämään”, Kyckling toteaa. Sunilan koelaitoksessa selluprosessissa erotettu ligniini jalostetaan ensin erikoiskuivaksi jauheek si. Kiina on maailman johtava grafiitintuottaja, ja grafiitin louhinta aiheuttaa ympäristöhaittoja. ”Tutkimustemme mukaan Lignodeakulla on grafiittiakkua parempi suorituskyky ja kylmänsie tokyky”, talousjohtaja Pasi Kyckling kertoo. Parhaillaan Stora Enso tekee kannattavuus selvitystä Lignoden tuotantolaitoksesta Kotkan Sunilaan. Sitä voidaan hyödyntää myös maanteiden päällys teissä. Stora Enson Sunilan tehtaan havusellun tuotantokapasiteetti on 375 000 tonnia vuodessa ja ligniinin 50 000 tonnia vuodessa. Lineo on raakaaine Lignodelle. Pian ligniinistä valmistettava hiili voisi korvata grafiitin akkujen anodi materiaalina. Ligniini on puiden ja muiden kasvien sidosaine, jota käytetään muun muassa liimoissa ja maaleissa. Yhtiö myy tuottamaansa ligniiniä maailmanlaajuisesti tuotenimellä Lineo. Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat VM-ARKISTO Puuta akkuihin. Stora Enson Kotkan Sunilan tehtaalla on ke sästä 2021 lähtien valmistettu puupohjaista Lig nodehiilimateriaalia. Tänä syksynä ligniiniasfaltilla päällystettiin Sunilan tehtaan pihaaluetta. Sillä voidaan korvata myös akuissa käytettävä grafiitti. Se valmistetaan ligniinistä, jota on tuotettu Sunilassa vuodesta 2015 saakka. Metsäsektorilla on tällä hetkellä kovin vähän edunvalvojia Brysselissä ja vähän poliittista vaikutusvaltaa.» Euroopan metsäinstituutin (EFI) Brysselin-edustaja Harald Mauser (Audiomedia 25.11.2022) »Meidän pitäisi keskittyä rajoittamisen sijasta etsimään keinoja, joilla saamme metsämme kasvamaan yhä enemmän. Laitos valmistaisi hiilimateriaalia suu remmassa mittakaavassa kuin nykyinen koelaitos. Liimaa, maalia ja asfalttia Maailman sellutehtailla tuotettavasta ligniinistä arviolta 98 prosenttia poltetaan energiaksi. Rullat laitetaan litiumionisoluihin, jotka lopulta kasataan akkuun. Akkuja käytetään esimerkiksi sähköautoissa. Tois taiseksi sitä jalostetaan muuhun käyttöön hyvin vähän. Lisäksi sitä myydään liimojen ja maalien raakaaineeksi. Siitä tehdään levyä, joka rullataan. »Uudistusten ja lakihankkeiden taustalla pitää olla laadukas etukäteen tehty vaikutusten arviointi. Se on vastuullisuutta parhaimmillaan. Se mahdollistaisi taloudellisen hyvän synnyttämisen puun jalostuksella.» Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola (Koneviesti 17/2022) KU VA T JA RN O M EL A JA CA RO LIN A HU SU Aarre 11/2022 METSÄ 8 TERO PAJUKALLIO METSÄ NYT Stora Enson Sunilan tehtaalla valmistetaan havusellun lisäksi Lineo-ligniiniä, Lignode-hiili materiaalia sekä mänty öljyä ja tärpättiä. Sen olomuodot ovat kuiva jauhe ja kostea jauhe. Tämän vuo den loppuun mennessä nämä laadut korvataan kuivalla, rakeisella materiaalilla, jonka käsittely on jauheita helpompaa. Sunilassa ligniini erotetaan mustalipeästä havupuusellun valmistuksen yhteydessä Ligno Boostmenetelmällä. Puupohjaisen akkumateriaalin valtteja ovatkin tuotantotapa sekä riippumattomuus Kiinasta. Stora Enso on testannut yhteistyökump paneidensa kanssa bitumin korvaamista asfaltin valmistuksessa. Sen jälkeen ligniini lämpökä sitellään hiilimateriaaliksi, josta valmistetaan anodimateriaalia. Kun näkemykset ovat jakautuneita, se on myös valtapeliä
Katso voimassa olevat hinnat verkkosivuilta. 109,00 € Sis. alv. akku ja laturi. akku ja laturi. 1269,00 € MDG7500S-3, 3-vaiheinen diesel generaattori Äänieristetty diesel-aggregaatti, joka on hiljainen ja jossa on tehokas 10 hevosvoiman Mellga-moottori. Sis. 5 vaihdetta eteen ja 2 taakse. Moottoriöljy Arvo 11,00 € Merinovilla Setti Käytännöllinen kahden parin setti ihanaa merinovillasekoitetta, hieman paksumpi sukka ja ohuempi liner-sukka. Sähköstartti, työskentelyleveys 62 cm, ajovalot ja lämmitettävät kahvat. 0,90 € 10 paria: 8,50 € Kerrasto merinovillaa miesten/naisten Merinovillainen kerrasto. 89,00 € Haalari vihreä Tuulenja vedenpitävä, vuorattu polyesterivanulla. Hinnat on ilmoitettu mainoksen julkaisupäivänä voimassa olevan Ruotsin kruunun vaihtokurssin mukaan. Pukeudu oikein! Lämpövaatteissa et palele THAW Lämmitettävä istuintyyny, USB THAW ladattava ja lämmitettävä istuintyyny. Merinovilla säätelee lämpöä ja kuljettaa kosteutta pois pitäen sinut lämpimänä ja kuivana. Sisältää akun ja laturin. Rahtikulut lisätään hintaan. 879,00 € 620 E lll Lumilinko Tehokas lumilinko. Katso koko laaja valikoimamme täältä: hylte.fi Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! info@hylte.fi www.hylte.fi. hintaan). 89,00 € Ladattavat Lämpöpohjalliset Mukavat lämpöpohjalliset sinulle, joka palelet helposti tai haluat lisälämpöä kenkiin. 1089,00 € Fleecetakki Canada Huppu, pehmeä fleecevuori klassikkotakki! 29,00 € Tiger King Diesellämmitin TKH-130 Infrapunalämmitin ilman haitallisia höyryjä tai kaasuja, suunniteltu pitkäikäiseksi ja erittäin luotettavaksi. Myrkytön ja täydellinen lapasen sisään tai taskuun. Heittoetäisyys jopa 15 m. Iceland Lämpöliivi/ Lämpötakki Iceland lämpöliivissä/-takissa on lämpöpaneelit hartioilla ja alaselässä. akku ja laturi.Musta tai ruskea. 1529,00 € Sis. Pitää lämpöä jopa 10 tuntia, keskilämpötila 53 astetta. Älä anna kylmän pysäyttää sinua! 65,50 € Snowline 620 E II Lumilinko Oiva valinta keskisuurten alueiden lumitöihin. 149,00 € Iceland Lämpöliivi 149,00 € Iceland Lämpötakki 189,00 € Lämpökäsineet Arctic Lämpökäsineet ovat täydelliset kun kaipaat lisälämpöä. Vihreä tai harmaa. 89,00 € Lämpökintaat Sibiria Akkukäyttöiset lämpökintaat, kolme lämpöasetusta. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. 2259,00 € Lämpöliivi Svalbard Mukava lämpöliivi pitää sinut lämpimänä monta tuntia. 75,00 € Classic Winter Black Saappaat Erittäin lämpimät, vedenpitävät talvisaappaat. 149,00 € Arctic Original Lämpöliivi 6000 mAh naisille ja miehille Akkukäyttöinen lämpöliivi stretchilla. Sis. Moottoriöljy Arvo 11,00 € Kaikki hinnat sis. Uutuus! Toimitus sisältää akun ja laturin. Toimii akulla (mukana) tai virtapankilla (ei sis. Sis. 10,50 € 2200W Dual-Fuel Invertterigeneraattori The Mighty Atom Nyt Champion on yhdistänyt kevyen painon, muotoilun ja korkean laadun yhdessä generaattorissa. 149,00 € Kädenlämmitin Kätevä kertakäyttöinen kädenlämmitin
HENKILÖ Teksti MEERI YLÄ-TUUHONEN | Kuvat JYRKI LUUKKONEN Aarre 11/2022 METSÄ 10. PERINTEET KUNNIAAN Hartsuherra Jouko Vilkman on esitellyt entisaikojen metsä työ kulttuuria perinnetapahtumissa Pälkäneen Rautajärvellä
Metsäperinnepäivät oli alkuvuosina työhevospainotteinen tapahtuma. Jouko Vilkman Ikä. Vaimo ja kaksi aikuista tytärtä Harrastukset. KUKA. Karjalan poikia Tulossa. Eläkeläinen Koulutus. Ajokone Valmet 872 vm. VeliMatti Järvenpää ja Sawotta boys esiintyvät jälleen ensi kesän perinnetapahtumissa Lisätietoja. Metsä työt, polttopuiden tekeminen, pelimanni musiikki ja metsä perinteen vaaliminen Mieluisin metsätyökone. 66 Työ. ”Myöhemmin se keskittyi enemmän koneisiin”, kertoo Vanhan Savotan isäntä Jouko Vilkman. Metsuri Kotikunta. vanhasavotta.yrittaa.fi 11 METSÄ Aarre 11/2022. 1977 Suosikkikappale naru bassolla. Pälkäne Perhe
Päätöstä vauhditti valkosormisuus. Isä oli kengitysseppä, joka kengitti kaikki lähialueen työhevoset ja teki myös rekiä. Laipanmaa on EteläSuomen suurin yhtenäinen metsäalue, noin 15 000 hehtaa ria. Jätkät kaatoivat siellä mäntyjä, ja kävyt jäivät hangelle. Tunteja ei auta aina laskea.” Säkki olalla metsään Metsätöihin Jouko Vilkman sai tuntumaa jo lapsena. Siitä ne sai nopeasti säkkiin.” Myöhemmin hän oli metsätöissä isänsä kanssa ja vänkärinä muillakin. ”Tällaisia puita täytyisi olla nähtävänä tulevillekin sukupolville”, Vilk man sanoo ja kertoo savottaalueen olevan vanhaa kaskimaata. ”Meidän viimeinen hevosemme oli Valo. Hän ryhtyi erikoismaalariksi ja teki kym menen vuotta maalauksia autojen kylkiin. ”Hevosajurina en ole itse ollut, mutta olen ollut siinä sen verran mukana, että tie dän sen homman”, kertoo Vilkman, jonka isä teki metsätyöt hevosella vielä 1960lu vun alussa. Tapahtumat ovat Vilkmanin tapa kun nioittaa menneiden aikojen metsä ja maa taloustyöväkeä. Niiden juurella Vanhan Savotan isäntä Jouko Vilkman on järjes tänyt kahdetkymmenet metsä perinnepäivät. Ensimmäiset metsärahansa hän tienasi alakouluikäisenä keräämällä veljen sä kanssa männynkäpyjä. ”Kevättalvella lähdimme koulun jälkeen säkit olkapäillä metsään. Ne ovat keränneet Rautajärvelle satamäärin yleisöä. Hän myy perinne vaatteita ja -jalkineita ja viihdyttää yleisöä pelimannimusiikilla. Ennen eläköitymistään Vilkman valmisti vaimonsa Sari Kekin kanssa lämpöpuusta HENKILÖ Perinnetapahtumissa Vilkman tunnetaan hartsuherrana. Valmistuttuaan metsuriksi vuonna 1978 Vilkman teki toistakymmentä vuotta hakkuita ja kiinnostui samalla metsä perinteestä. Siinä ei ollut samanlaista kutsumusta kuin entisajan metsätöissä. Taksat ovat menneet sen verran kurjaan malliin.” Metsurin työt Vilkman jätti 90luvun alussa. ”Metsässä on hyvä olla. Se sijaitsee Kangasalla ja Pälkäneellä. ”Kovan työn tekijöitä tarvitaan edelleen, jos meinataan, että hommat metsässä pyöri vät. Talvet hän ajoi hevosella kuitupuuta Laipan maalla. 12 Aarre 11/2022 METSÄ J äreät kuuset kurottavat kohti taivasta Pälkäneen Rautajärvellä. Vaikka metsätyöt ovat samat vuodesta toiseen, aina ne kiehtovat”, Jouko Vilkman sanoo.. ”Oma työni metsässä oli minulle vain työtä. Minua alkoi mietityttää, onko tämä se ainoa oikea linja.” Vuodesta 2001 Vilkman on perheineen toteuttanut erilaisia perinnetapahtumia, kuten metsäperinnepäiviä, metsä ja maa talouskonenäyttelyitä sekä puintipäiviä. Muistan, kun Hankkijan Bedford toi talvella 1962 meidän pihaan harmaan Fergusonin.” Paluu juurille Metsäopintojen jälkeen Vilkmanin oli tar koitus ryhtyä koneyrittäjäksi. Onneksi sille tielle ei tullut lähdettyä, hän sanoo nyt. ”Vielä 70 ja 80luvuilla konemiehet vähän hankkivatkin, mutta ihmettelen, että jotkut vielä lähtevät siihen hommaan
Hartsuherra muonitti Jouko Vilkman on sonnustautunut villapaitaan, liiviin, pussihousuihin ja huopahattuun. ”Savotoilla vaatteita ei päästy pesemään. ”Rakensimme sen emännän kanssa kaksistaan. On ajettu puita laaniin sekä työhevosilla että vanhoilla metsäkoneilla. ”Yksi pariskunta on kotuksessa vihittykin. Sen jälkeen niitä vahvistettiin aina, kun tuli uutta lunta, kunnes polannetiestä tuli kantava.” Osa koneista on traktorikäyttöisiä, toiset on tarkoitettu hevosen perään, Vilkman kertoo ja esittelee hevosvetoista vesisäiliötä eli vesipasaa. ”Kiertävä savottakauppias myi tukkikämpillä ruokatavaraa, vaatteita, tupakkaa, sahanteriä ja hevosvaljaiden osia.” Hevosaikakausi oli hartsuherrojen kulta-aikaa, Vilkman sanoo ja kertoo tukkikämppien vaatehuollosta. ”Palasimme puuhun.” Samoihin aikoihin he alkoivat puuhata metsäperinnepäiviä. Kun flanellipaidan hihat pihkoittuivat, paita pistettiin pöllin päähän ja siitä tehtiin lyhythihainen lyömällä hihat kirveellä poikki.” On ajettu hevosella ja kaadettu puita justeerilla.. He nukkuivat traktorissa, kun me painoimme hommia.” Laavun rakennusaineena Vilkman ja hänen vaimonsa käyttivät Kimolan kanavan vanhoja uittopuomeja. Hartsu on venäjää ja tarkoittaa muonaa tai ruokaa. Alueelle nousi myös muun muassa savottakahvila sekä kotus eli harjalta auki oleva kaksipuolinen laavu tarjoamaan säänsuojaa yleisölle. Tytöt olivat silloin pieniä. ”Valjastin oman metsätyöhistoriani tapahtuman käyttöön”, Vilkman sanoo. ”Pasalla ajettiin yöllä vettä ajourille. ”Polannejyrällä ajettiin polanteet ensin umpihankeen. Viimeiset 30 vuotta hän on hoitanut omia ja vaimonsa Sari Kekin metsiä. He perustivat kotinsa läheisyyteen savotta-alueen, jonne he keräsivät vanhoja metsätyökoneita. opasteita muun muassa kansallispuistoihin. Yleisö on päässyt seuraamaan, kuinka vanhat mestarit kaatavat puun justeerilla, kuorivat paperipuita kuorimaraudalla ja käyttävät pärehöylää. Siinä taisi mennä kuukausi tai vähän toista. 13 Aarre 11/2022 METSÄ ”Päivät hakattiin ja yöt ajettiin”, muistelee Jouko Vilkman työvuosiaan metsurina. Isot korvayököt roikkuivat parruissa koko vihkitoimituksen ajan.” Oma työhistoria käyttöön Savotta-alueelta löytyy monenmoisia metsätyökoneita, kuten rekiurahöyliä, laikutuskoneita, rekiä sekä metsäaura, massankuorimakone ja polannejyrä. Hartsuherra eli savottakauppias oli savotoiden muonittaja, eräänlainen huoltomies. Liivissä roikkuu pieni puupalikka, jossa häntä tituleerataan hartsuherraksi. Urat jäätyivät ihan kirkkaiksi, jolloin hevosella pystyi viemään suuriakin kuormia.” Erilaiset työnäytökset ovat olleet metsäperinnepäivien suola
Osa talkoolaisista on poistunut keskuudestamme, eivätkä nuoret lähde talkoisiin.” Perinnepäivien järjestäminen on myös taloudellinen kysymys erityisesti nyt, kun polttoainekulut ovat nousseet. ”Sen saa ihan kontrabasson vireeseen. Järvenpään ja Sawotta boysin ohjelmistoon kuuluu muun muassa Karjalan poikia, Isä Matin polkka, Extrapallo ja Jambalaya. Sointiin vaikuttaa muun muassa ilmankosteus.” Vilkmanin narubasso koostuu satavuotiaasta puisesta kalossilaatikosta ja uittohaasta eli keksistä. ”Suomi elää edelleen metsästä. ”En osaa sanoa, käynnistyvätkö metsäperinnepäivät siinä mittakaavassa enää koskaan. Kulut on katettu lipputuloilla. Nuoteista en ymmärrä muuta kuin sen, että niitä ei saa repiä.” Finn-mex on Veli-Matti Järvenpään luoma musiikkityyli, joka yhdistää suomalaisuutta texmex-musiikkiin. ”Tukkikämpillä narubassoja tehtiin laatikoista, matkalaukuista ja kanistereista. Taitavimmat savottamiehet rakensivat jopa harmonikkoja.” Viime vuosina Vilkman on esiintynyt narubassoineen perinnetapahtumissa yhdessä mestaripelimanni Veli-Matti Järvenpään ja kitaristi Vesa Sahlgrenin kanssa. ”Soitamme pelimannimusiikkia ja finn-mexiä. ”Rahoitusta niiden järjestämiseen ei ole saatavana. Tyttäret jatkavat Toistaiseksi viimeiset metsäperinnepäivät Jouko Vilkman järjesti maaliskuun 2020 alussa juuri ennen kuin koronapandemia hiljensi Suomen. ”Ensimmäisillä metsäperinnepäivillä meillä oli työnäytös, jossa Reino ja Christine Penttilä ompelivat perinnevaatteita, ja siitä alkaen meillä on ollut niitä myynnissä.” Narubasso soi Hartsuherran mukana saattoi kulkea myös pappi sanaa julistamassa tai kokonainen viihdytyskiertue. Kämppäkaupassaan Jouko Vilkman myy perinnejalkineita, flanellipaitoja, sarkahousuja ja -takkeja sekä entisajan mekkoja. HENKILÖ Jouko Vilkmanin naru bassossa kielten virkaa ajaa kaksi moottori sahan käynnistysnarua. Kun vaatteet oikein pihkoittuivat metsätöissä, ne kestivät hyvin sadetta. Lisäksi kaikki lähialueen metsäkoneet on päivillä jo näytetty.” Edelleen Vilkman järjestää pienimuotoisia tapahtumia vaimonsa kotitilalla Hauvalan torpalla Sysmän Nikkaroisissa. ”Syyskuun työnäytöksessä vanhat mestarit tekivät ja raudoittivat kärrynpyörän.” Joukon ja Sarin tyttäret Inka-Milla ja Jenna-Janika Kekki jatkavat vanhojen perinteiden vaalimista muun muassa Valmet Martoissa ja Perinnelikoissa. Kielinä on kaksi erivahvuista moottorisahan käynnistysnarua. Viihdettä ei unohdettu metsäperinnepäivilläkään. Jouko Vilkman soittaa siinä narubassoa. Siellä musisoi usein yhtye nimeltä Enso Kusetti. Niitä ostetaan myös juhliin, Vilkman kertoo.. 14 Aarre 11/2022 METSÄ Pihkasta oli myös hyötyä. ”Soitan pääasiassa ohuemmalla.” Vanhan Savotan Kämppä kaupassa myydään pussi housuja ja muita perinne vaatteita. Vanhan kunnioittaminen auttaa arvostamaan työtä, jota metsissämme tehdään tänäkin päivänä”, Jouko Vilkman sanoo
Alankomaiden nimellä lienee jotain tekemistä alavuuden kanssa. Liekö tammea kulunut viskitynnyreihinkin; hyvä käyttötarkoitus, ei siinä mitään. Mokomaa ”oikeutta” ei kaipaa kukaan suomalainen, metsänomistajat kaikkein vähiten. Snellmanin patsaalla syödä hatullisen kuusenkäpyjä, joita kaiketi päähäni ropisee. Jos matkustelevaista luonnonsuojelijakaveriani on uskominen, Belgiassa on tätä nykyä yksi, siis yksi kansallispuisto. En halaja Suomelle oikeutta tuhota, vähentää tai yksipuolistaa metsiään. Liekö yleiseurooppalainen maaperä niin ravinneköyhä, että siihen ei millään taimikko juurtuisi, ei vaikka poistaisivat asfaltin ja varaisivat puustolle tilaa teollisuusalueilla ja viljapelloilla. Pikemmin laaksoihin ja kukkuloihin, jotka lordien lammaslaumat kalusivat puuttomiksi jo vuosisatoja sitten. Protestointi ennallistamisasetusta vastaan on Suomessa kuulemma ”pölhöpopulismia”. Aarre 11/2022 METSÄ 15 J uice Leskinen lauloi: ”En oo käyny Irlannissa mutta sielt’ on käyty meillä.” En ole minäkään käynyt, pyydän anteeksi asiantuntemattomuuttani. TEEMU KESKISARJA Jatkohoitoa Suomen ja Euroopan ennallistamisahdistukseen KESKISARJA Metsäköyhien EU-maiden on herättävä.. Ettäkö grynderit ja julkisrahoitteiset himorakentajat 27 jäsenmaassa tai Suomessakaan jättäisivät puistot rauhaan jonkin asetuksen taikaiskusta! Jos noin käy, lupaan J. En yhtään vähättele lajikatoa, en liioittele puupellon ihanuutta linnuille enkä väitä metsätaloutta monimuotoistajaksi. Luukkaan evankeliumissa Jeesus kysyy: ”Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?” Nyt tapahtuu päinvastainen erhe. Ekosysteemit ovat elämän ja kuoleman kysymys. Vaadin eritoten Helsingin viimeisiin luonnonvihreisiin laikkuihin metsänraiskausten totaalikieltoa. Niin, no. Kieltämättä meillä on paljon virtaviivaista talousmetsää entisessä suossa. Siksi metsäköyhien EU-maiden on herättävä ja metsärikkaimman Suomen niitä herä teltävä. Populisteja ovat nimenomaan Irlannin, Hollannin ja Belgian poliitikot, jos he hurskastelevat äänestäjilleen, että henkeen ja vereen ilmastoa ja eliöitä puolustamme, vaikkemme omakustanteisesti. Sanomani on tismalleen päinvastainen. MINUN KALTAISTANI pientä kulkijaa hämmästyttää, kummastuttaa ja kauhistuttaa, että metsättömissä maissa ei muka ole metsittämisen tarvetta. Nöyrin mielin ja avoimin korvin vain kyselen lisätietoa asetuksen niin sanotusti eurooppalaisesta ulottuvuudesta. En vain suin surminkaan usko, että EU:n byrokratia ja yhteiset ei-kenenkään-miljardit mitään suojelua lannoittavat. Suomen valtava ennallistamistarve johtuu soiden ojituksesta 1900-luvun jälkipuolella. Ja vasta sitten käykää Suomessa opastamassa monen puulajin biodiversiteettiä ja järvenrantojen suojavyöhykkeitä. Vai olisiko niin, että sikäläiset firmat, kunnat ja valtiot eivät raaski suojella lähiluontoa omaan piikkinsä, jos ja kun moraalipörssi ulkoistaa kaukoluonnon suojelun Pohjolan pölkkypäille. Voisiko joku parempi euroluonnon asiantuntija selittää tämän minulle, arktisen metsähistorian desantille. Suomalainen metsäläinen näkee rikan omassa silmässään mutta ei malkaa eurooppalaisen veljensä silmässä. ENTÄPÄ EU:N CITYLUONNON ennallistaminen ja kymmenen prosentin latvuspeittävyyden tavoite kaupungeissa. En julista, että Suomen luonnonsuojelu on pahasta, kun eivät ne muutkaan. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti Teemu Keskisarja (s. Irlannin lempinimi on ”vihreä saari”. MITEN TÄMÄN SANOISIN selkokielellä, ilvehtimättä. Vihreys ei luullakseni perustu metsiin. Voiko Flanderin ja Vallonian kansallismaisema oikeasti olla hiilineutraalimpi kuin lappilainen hakkuuaukea. Miten sattuikin suo yhteiseksi prioriteetiksi. V. Ehdottelen irlantilaisille EU-vetoista ympäristötekoa. Miksi tavoiteltava takauma eli Euroopan luonnon palautuspiste on juuri 1950-luku eikä verrattomasti luontorikkaampi menneisyys. 1971) on historia-alan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa Suomen metsäteollisuuden historiaa, sotaja rikoshistoriaa. Laitelkaapa ensi alkuun 30 prosenttia pinta-alastanne metsänvihreäksi. Purkavatkohan alankomaalaiset patonsa, jotta meri ja joet palaavat luonnonmukaisiksi kosteikoiksi. En vastusta miljoonan hehtaarin ojien umpeen kasvamista Suomessa eli ennallistumista omia aikojaan. Minun puolestani metsä, juuret ja latvat peittäkööt sata prosenttia Suomen ja Euroopan betonisesta kuumaisemasta
Silti yrittäjyys on ollut koko ajan ykkösvaihtoehto.” Vuosi sitten Penttilä perusti Akoria-brändin. ”Opin siellä paljon muun muassa mekaniikkasuunnittelusta ja puun työstöstä. PUU AARRE 1,4 Suomessa pystytetään vuosittain noin 1,4 miljoonaa joulukuusta. Säde-tilanjakaja valmistetaan kotimaisesta koivusta. Värivaihtoehtoina koivu, musta ja valkoinen. Syksyn ajan hän on työstänyt kahta uutta tuotetta, valaisinta ja sohvapöytää. ”Halusin sermistä korkean, jotta se on kuin seinä. Valo pääsee siitä läpi.” Säteen jalkana on iso puulevy. Se on logistisesti järkevää. Jos et jatkuvasti ole hoitamassa, tekemässä, raivaamassa, kaivamassa, luonto vie voiton vuodessa tai kahdessa.» Maanviljelijä, kitaristi Simo Eemil Ralli (Kantri marraskuu 2022) »Kun luonnon draama on ympärilläni, jonkin minussa täytyy hiljentyä, että voin ottaa sen vastaan. Korkeus 2 040 mm, leveys 980 tai 1 516 mm, syvyys 500 mm. Viidennes joulukuusista haetaan omista metsistä. Kun suunnittelen tuotetta, ajatuksen pitää olla ihmisessä ja käyttökokemuksessa.” Penttilä valmistui muotoilijaksi vuonna 2017 ja työllistyi tuotesuunnittelijaksi kalusteteollisuuteen. Pyörölista tekee ilmeestä kevyen, vaikka sermi oikeasti onkin iso. Luonnossa kaikki on minua vanhempaa, nuorempana minun pitää kunnioittaa sitä.» Kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisänen (Eeva marraskuu 2022) Aarre 11/2022 METSÄ 16 M uotoilija Matias Penttilä innostuu siitä, että voi työllään vaikuttaa jokapäiväiseen elämään. (Lähde: Joulupuuseura) SITAATIT AA RIK KA Joulukodin koristeeksi Vaahterapuinen Joulupuu, 25 e, pöydälle tai ikkunalle on valmistettu käsin Suomessa, korkeus 16 cm, neljä värivaihtoehtoa. Isoja koneita tai tiloja vaativat työvaiheet hän tilaa alihankkijoilta. Lopulta hän valitsi materiaaliksi koivun, koska se on mäntyä kovempaa ja kestää aikaa ja auringonvaloa hyvin. Listat asennetaan ilman työkaluja. LISÄTIETOJA aarikka.fi »Me luonnossa asuvat tiedämme, että luonto voittaa aina. ”Toimitan sermin asiakkaalle osissa, ja asiakas itse kokoaa sen ohjeiden mukaan. Kuvassa leveämpi malli. ”Lähituotanto on ympäristönäkökulmasta järkevää. Valmiissa tuotteessa ei näy ruuveja, sillä kiinnityskohdat ovat piilossa. Kotimaisessa puussa on myös tunnearvoa.” Penttilä valmistaa työtiloissaan Tampereella kaiken, minkä omin välinein pystyy. ”Siinä yhdistyvät tekninen keksiminen ja taiteellisuus.” MATIAS PENTTILÄ Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN. Hinta 1 390–2 190 e. Ajattelen, että tulevaisuudessa Akorialla voisi olla muitakin suunnittelijoita kuin minä ja että brändi tunnettaisiin myös ulkomailla.” LISÄTIETOJA akoria.fi Ryhtiä tilaan M AT IA S PE NT TIL Ä AJANKOHTAISET AARTEET Kun Matias Penttilä armeijassa ollessaan kuuli teollisesta muotoilusta, hän innostui. Ensimmäinen tuote, Säde-tilanjakaja, tuli myyntiin keväällä. Kotimaisen, PEFC-sertifioidun puun käyttö oli hänelle tietoinen valinta. Myös se on iso etu, että osat voi tarvittaessa vaihtaa uusiin ja hyllyt asentaa eri puolille sermiä käyttötarpeen mukaan.” Ensimmäisen prototyypin Penttilä teki männystä. ”Tasapainottelen klassisen ja ennakkoluulottoman muotokielen välillä. ”Vielä näin alkutaipaleella tuotekehitys on hidasta ja resurssit vähäiset
Varustevalinnoissa riittää pohdittavaa ainakin pidemmillä vaelluksilla, kun säät ja hiihtokelit vaihtelevat. Kuhmossa asuvan Jouni Laaksosen käytännönläheiset vinkit perustuvat vuosikymmenten kokemukseen. Olen pari kertaa saanut kokea kunnon savusaunan. Keskisarja kirjoittaa vetävästi kuten aina, mutta ankeaa luettavaa tämä silti on. Tuulisina aikoina mieltä rauhoittaa oma ihana perhe ja läheiset ystävät.” Milloin olet kukkeimmillasi. Toisaalta siedän saunaa vain pienissä määrin, joten valitsen savukalan. Isäni on paljasjalkainen stadilainen, mutta minulta stadin slangi ei lähde ihan samalla tavalla, koska kasvoin Espoossa.” Miten selviät kovassa tuulessa. Hattujen sodan (1741–43) viimeiset taistelut käytiin Helsingin seudulla, Tuomarinkylän pelloilla ja Pikku Huopalahdessa. joulukuuta Tampereen Nokia Arenalla. Joulupöydän ykkösherkku! Oma isi valmistaa parhaimman.” Milloin luistelija lentää kuin leppäkeihäs. MAIJA SAVOLAINEN. Hänet nähdään nimiroolissa Lumikuningatar-jääbaletissa, jonka maailmanensi-ilta on 30. ”Äitini suku on Pohjanmaalta ja isäni suku Viipurista, joten aikamoinen miksaus. Lumikuningattaren roolia harjoitellessani olen saanut nipistellä itseäni, että tämäkö on työtäni.” Punasteletko. Maria Katajavuori: Valas lasimaljassa (Atena 2022) METSÄNIMISET 17 METSÄ Aarre 11/2022 Laura Lepistö TAITOLUISTELIJA, 34 Missä ovat juuresi. ”Tällä hetkellä tuntuu pitkästä aikaa siltä, että jäällä luistimet jalassa. ”Rakastan saunaa. ”Kyllä pystyssä pysytään, kun on parhaimmat tukipilarit ympärillä. Teemu Keskisarja: Hattujen sota (Siltala 2022) TALVILUONTOON HYVÄLLE HIIHTÄJÄLLE talviretkeily voi olla sulan maan patikointia mieluisampaa, mutta riskejä on enemmän kuin kesällä. Kiitokset kaikille tätä palstaa vuosien varrella avustaneille! Ensi vuoden Aarteissa luontokuvapalstan tilalle tulee metsäja luontoaiheinen visailu. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA TUNTEMATON SOTA PILKKUKUUMETTA, PUNATAUTIA, täitä, nälkää ja surkeasti johdettuja sotilasoperaatioita. Positiivisessa mielessä luistelija lentää monessa liikkeessä upeasti.” LISÄTIETOJA Laura Lepistö on Suomen kaikkien aikojen menestynein yksinluistelija. ”Rakastan esiintymistä. Inuittien perinteistä kulttuuria kuuluu arvostaa, mutta pizza maistuu paremmalta kuin raaka maitovalas. Jouni Laaksonen: Talviretkeilijän opas (SKS Kirjat 2022) IHMINEN ANSASSA BIOLOGI JA aktivisti kirjoittaa kirpeitä ympäristöesseitä niin Suomen liito-oravakiistoista kuin tundrantutkijoiden kongresseista, eikä hän päästä itseäänkään helpolla. SINISEN HETKEN hiljaisuuden ikuisti marraskuun lopulla Maija Savolainen Nurmeksen Petäiskylässä. Henkiin jäänyt jalkaväki patikoi takaisin pirtteihinsä. ”Jos hypyn pyöriminen jää vajaaksi ja terä tulee väärässä asennossa jäähän, siinä lentää jään pintaan ja kovaa. Kirjan lähdeluettelo on vaikuttava ja viitteistys perinpohjaista. ”Ihan varmasti joskus puna nousee poskille. En malta odottaa vuoden vaihdetta ja kokemusta, jonka saamme jakaa Lumi kuningattaren katsojien kanssa”, Laura Lepistö sanoo. Iän myötä kyllä vähemmän noloilta tuntuvissa tilanteissa ja enemmän vaikkapa lenkin tai jäätreenin seurauksena.” Savusauna vai savukala
Teksti ja kuvat KARI LINDHOLM Aarre 11/2022 METSÄ 18. Yhteis tuumin yhtymässä METSÄNOMISTAJA Kun oman riskinsietokyvyn rajapyykit tulivat vastaan, sallalaiset metsäsijoittajat ryhtyivät hankkimaan metsää yhdessä. Siitä syntyi 2 500 hehtaarin metsäomaisuus
METSÄNOMISTA JA METSÄNOMISTA JA Markus Viitala (vas.) ja Jouni Väisänen omistavat yhdessä noin 50 metsätilaa Lapissa ja Koillismaalla. Markus Viitala Ikä: 50 Kotikunta: Salla Ammatti: metsätalous yrittäjä Harrastukset: murtomaa hiihto ja suunnistaminen Metsätöissä: noin sata päivää vuosittain Jouni Väisänen Ikä: 64 Kotikunta: Salla Ammatti: metsätalous yrittäjä Harrastukset: kalastus ja marjastus Metsätöissä: kahden vuo den tauko polvivaivan takia 19 METSÄ Aarre 11/2022
Nyt niitä ei hevin myönnetä, koska pankille ne ovat riski”, Viitala kertoo. ”Ylihintaisia kohteita olisi vaikea saada kannattavaksi myöhemmin”, miehet toteavat. Moni on sitä ihmetellyt, eikä hankkeen syntyhistoria ole aivan tavanomainen. Ostotahti on ripeä Kahdessatoista vuodessa yhteistä metsäomaisuutta on kertynyt tilakauppojen myötä noin 2 500 hehtaarin verran. Metsistä myydään puuta ”Yhtymän perustaa verottaja, tarkkaan ottaen kysymys on verotusyhtymästä”, Markus Viitala täsmentää. Lainoja on kuitattu nopealla aikataululla ostettujen tiluksien päätehakkuutuloilla, eikä puukaupoista saatuja rahoja ole siirretty osakkaiden henkilökohtaiseen käyttöön. ”Toimintamme alkuvaiheessa pankit suhtautuivat myötämielisesti bullet-lainaan, jonka korkoja maksettiin kaksi tai kolme vuotta ja koko pääoma maksettiin takaisin laina-ajan päätteeksi. Turvallisen välimatkan päästä runkojen apteerausta seuraavat pinta-alaltaan Suomen suurimpiin lukeutuvan metsäyhtymän osakkaat, sallalaiset Markus Viitala, 50, ja Jouni Väisänen, 64. Keskimäärin 50 hehtaarin kokoisia tiloja on ostettu kolmesta viiteen kappaletta vuodessa. Miehet eivät ole sukulaisia eivätkä edes vanhoja koulukavereita. Alueella toimii muutama muukin meidän kaltaisemme metsänostaja”, Väisänen kertoo. Alkuun he hankkivat myyntiin tulleita Itä-Lapin metsätiloja itselleen. Nyt yhteisiä tiloja on viitisenkymmentä. ”Kertaakaan ei ole tarvinnut metsän ostoista tai metsänkäsittelystä riidellä. Kannattavien tilojen löytämisessä he ovat käyttäneet omaa rautaista ammattitaitoaan, sillä ennalta tehtyihin tila-arvioihin ei ole luottamista. Hintojen nousu on viime aikoina aiheuttanut sen, että ostoista on jouduttu usein luopumaan. 4 Tuijota puukaupoissa ostajan katkontaa. Molemmille on ollut selvää, ettei metsiä hankita säästöön vaan niistä myydään puuta. ”Aiemmin ne tulivat myyntiin kiinteällä hinnalla, mutta nykyään lähes kaikki myydään tarjouksien perusteella.” Tämä on johtanut siihen, että metsään sijoittavat rahastot ehtivät mukaan tarjouskilpailuun, jolloin tilojen kauppahinnat karkaavat Viitalan ja Väisäsen ulottumattomiin. Ennen työelämästä pois jäämistään hän työskenteli kalatutkijana Utsjoella. Miehet ovat taustaltaan metsätalousinsinöörejä ja metsäsijoittajia. L umisesta metsästä kuuluu surinaa ja suhahtelua, kun monitoimikone kaataa ja katkoo männikköä tukeiksi kaamoksen keskellä Sallan Pahkakummussa. Miehet eivät ole sukulaisia tai vanhoja kavereita. Jos pääoma on kiinni metsätiloissa, uusien tilojen hankkiminen ei ole mahdollista”, metsäsijoittajat selvittävät. Kahden ventovieraan verotusyhtymä on lajissaan harvinainen. Ostotahti on ollut harvinaisen ripeä. 20 Aarre 11/2022 METSÄ Markuksen ja Jounin vinkit 1 Uudista metsä päätehakkuun jälkeen nopeasti. Ensimmäisen yhdessä hankitun metsätilan myötä Viitala ja Väisänen päättivät jatkaa yhteisiä metsänostoja. Jouni Väisänen työskenteli Metsäntutkimuslaitoksen ja sittemmin Luonnonvarakeskuksen palveluksessa Sallassa. ”Olemme lähteneet katsomaan myyntiin tullutta metsätilaa jopa keskellä kirkasta kesäyötä. Hän on tehnyt aiemman työuransa Metsäliiton ja sen jälkeen Pölkyn puunostajana. ”Sanoin viime vuonna itseni irti päivätyöstä ja ryhdyin päätoimiseksi metsätalousyrittäjäksi”, Viitala kertoo. Väisänen (vas.) ja Viitala ovat rahoittaneet uusien metsätilojen ostot puukauppatuloilla. Kun vuosikausia jatkunut tilojen ostaminen sitoi pääomat, miehillä heräsi ajatus yhteistyöstä. Yhteisen toiminnan riskit olivat tiedossa. Metsää on ostettu Inarista, Kemijärveltä, Kuusamosta, Posiolta, Rovaniemeltä, Sallasta, Savukoskelta ja Sodankylästä. Toiminnan alkuvaiheessa miehet jättivät hyviä tiloja ostamattakin, kun rohkeutta ei ollut riittävästi. Miesten metsäyhtymä sai alkunsa vuonna 2010. METSÄNOMISTAJA. ”Sijoitetulle pääomalle saadaan seuraavilla hakkuukierroksilla hyvä tuotto.” Tukkiprosentti ratkaisee Viitala ja Väisänen kertovat, että metsätilojen myyntitapa on muuttunut viime vuosina. Tilojen ostot on rahoitettu osakkaiden yhteisillä pankkilainoilla, joita on nostettu enimmillään useita satoja tuhansia euroja. 5 Jos olet ostamassa metsää, selvitä kohteen puuston tukki prosentti. Miehet ovat hankkineet yhtymälle vain sellaisia metsätiloja, joissa on saman tien hakkuumahdollisuuksia ja odotettavissa hyvä tukkiprosentti. Kaupanteon kanssa ei voi aikailla, sillä kilpailu on kovaa. Omaa pääomaa yhtymässä Viitalalla ja Väisäsellä on alle 150 000 euroa. Tilojen kasvaneet kauppasummat johtuvat Lapissa käytettävästä puuston kokonaisarvon korjauksesta, mutta vastaavasti odotusarvon lisiä ei Lapissa käytetä. 2 Älä aikaile metsänhoidon toimenpiteissä. 3 Kiertele tilukset vuosittain
Yhtymältä on tiedusteltu korkeiden maiden tuulivoimatontteja, joiden vuotuinen vuokratuotto on jopa kymmeniä tuhansia euroja voimalaa koh den, mikäli hankkeet toteutuvat. Tukkiprosentti ratkaisee kaupan arvon. Kasvun myötä puuston määrä nousee jo seuraa vien 15–20 vuoden aikana samalle tasolle, jossa se oli ostohetkellä. Puukauppojen kilpailutuksessa huomio kiinnitetään ostajan katkontaan. Yhtymälle on hankittu sellaisia metsätiloja, joissa on saman tien hakkuumahdollisuuksia ja hyvä tukkiprosentti.. ”Varovasti laskien yhtymän puuston arvo on nyt noin kaksi miljoonaa euroa, ja se nousee ainakin kolmeen miljoonaan metsien varttuessa. Ikärakenne vaihtelee taimikosta ensi harvennusikäiseen. Reippaiden hakkuiden vuoksi yhtymän metsät ovat nuoria. Arvokasvun myötä puuston määrä voi jopa kaksinkertaistua, mutta tätä joudutaan odottamaan melko pitkään. Kaukana ei olla tilanteesta, jossa maanomistaja joutuu mak samaan ensiharvennuksesta”, yhtymän sihteerinä toimiva Markus Viitala sanoo. ”Yhtymän puuston arvo kasvaa nykyisestä kahdesta miljoonasta eurosta noin kolmeen miljoonaan metsän kasvun myötä”, Viitala ja Väisänen arvioivat. Istuttaminen on todettu pohjoisen olosuhteissa liian hitaaksi ja kalliiksi menetelmäksi, joten sitä on käytetty niukasti. Tukkiprosentti on ratkaiseva, ja myynti leimikot tehdään usein jo kuukauden sisällä kaupan vahvistamisesta. Tuloja arvokasvusta Viitala laskee, että yhtymä on myynyt puuta 12 vii me vuoden aikana noin 100 000 kiintokuutiometriä, ja puustoa on kasvussa 75 000 kuutiota. Kylvötöissä on työllistetty osakkaiden omaa jälkikasvua. Vuotuinen hakkuumäärä on ollut 1 000–15 000 kuutiometriä. Kannattavuussyistä yhtymän taimikonhoidot tehdään pääosin omana työnä. Puuston määrä mitataan ennen tarjouksen tekemistä, jotta tiedetään, mitä ollaan ostamassa. Taimikkoa yhtymällä on noin 800 hehtaaria, ja tästä noin sata hehtaaria olisi pikapuolin harven nettava oikeaan tiheyteen. ”Puukaupat pitää kilpailuttaa, ja siinä kaikki huo mio on kiinnitettävä tukin katkontaan, ei puutava ralajien yksikköhintoihin.” Jatkossa tuottoa on odotettavissa puun myynnin lisäksi myös kovassa nosteessa olevasta tuulivoi masta. 21 Aarre 11/2022 METSÄ Ennen kaupantekoa tilat arvotetaan senhetkisel lä puun hinnalla. ”Kuitupuun määrällä ei ole merkitystä, sillä siitä ostajat maksavat roposia lähinnä säälistä. Päätehakkuiden jälkeinen uudistaminen on tehty kylvämällä itse kerättyjen käpyjen siemenet äes tysjälkeen käsityönä jo päätehakkuuta seuraavana kesänä. Metsätilo jen arvo on nousussa, mutta tilojen hintakehitystä ei pysty arvioimaan pitkällä tähtäimellä”, Viitala sanoo
”Metsäsuunnitelmien tekeminen näin suurelle tilakokonaisuudelle on kallis operaatio. 22 Aarre 11/2022 METSÄ Metsää on ennestäänkin Markus Viitala ja Jouni Väisänen ovat omistaneet metsää jo pitkään ennen yhteistyön aloittamista. Myös metsäomaisuuden myyntiä on harkittu, jos ei täysin vakavissaan, niin ainakin osittain. Väisänen osti ensimmäisen metsätilansa vuonna 1991, ja sen jälkeen miehen omistukseen on siirtynyt noin 90 tilaa. METSÄNOMISTAJA ”Yhtymä on hyvä omistusmuoto, kunhan sen osakkaat ajattelevat asioista samalla tavalla.” Osakkaat huomauttavat, ettei kuitupuun määrällä ole juuri merkitystä metsätilan arvon määrityksessä, kuidusta maksetaan niin vähän. Tilakauppojen myötä omistukseen on tullut koko joukko yhteismetsäosuuksia”, Väisänen kertoo. ”Minulla on omaa metsää ja lisäksi muitakin metsäyhtymiä. Meillä suunnitelmat kulkevat korvien välissä.” Yhteismetsän hyviä puolia olisivat puukauppatulojen kevyempi verotus ja vuosittain jaettavan ylijäämän verottomuus osakkaille. Yhtymän lisäksi toinen kiinnostava hallinnointimuoto suurelle metsäomaisuudelle voisi olla yhteismetsä. ”Yhtymä mahdollistaa metsien pysymisen talouskäytössä”, miehet huomauttavat. Voihan tulla sellainen aika, etteivät rahastot ole enää metsistä kiinnostuneita.” Yhtymä pitää metsät talouskäytössä. Toisaalta yhteismetsän huonoja puolia ovat raskaanpuoleinen hallinto, kaksinkertainen kirjanpito ja pakollinen metsäsuunnitelma. Myös Viitalalla on omia metsiä sekä osuuksia yhteismetsiin. Hekin ovat jo pohtineet metsäomaisuutensa siirtoa omille lapsilleen. ”Metsätilojen kokonaismäärä näissä yhtymissä, joissa olen osakkaana, on yli 60”, Viitala selvittää. Yhtymää on helpompi hallinnoida kuin jakamatonta kuolinpesää, jossa kaikki päätökset metsien käytöstä vaativat yksimielisyyttä. ”Silloin syntyy riitaa, jos jokin näistä ei toimi.” Tulevaisuuden suunnitelmat Viitala ja Väisänen suosittelevat metsäyhtymän perustamista myös seniori-ikäisille, jotka suunnittelevat metsiensä siirtämistä jälkikasvulleen. Miehet jalostavat koivua klapeiksi, jolloin sen arvo moninkertaistuu kuitupuun hintaan verrattuna.. Lisäksi hänellä on yhtymä veljensä kanssa sekä yhtymä sisarustensa kanssa. ”Nyt olisivat myyjän markkinat. Miehet ovat todenneet, että omistusmuotona yhtymä on toimiva, kunhan osakkaat ajattelevat asioista samalla tavalla, ovat samanhenkisiä ja kun toiminnan päämäärä on yhteinen
Lähetä teksti mieluiten sähköisessä muodossa. Miten metsä on vaikuttanut elämänkatsomukseesi, entä mistä aiemmista näkemyksistäsi olet joutunut ehkä luopumaan. Tai postita kirjoituksesi 10.2.2023 mennessä, osoite on Aarre, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus ”Metsän opetukset”. Millaista tietoa tai osaamista haluat välittää nuoremmalle polvelle. Muista liittää kirjoituksen mukaan yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero, mahdollinen sähköpostiosoite). Tulevan tammikuun numerossa me julkaisemme vielä edellisen kirjoituskilpailumme runsasta ja laadukasta satoa. KIRJOITUSKILPAILU Teksti MARI IKONEN | Kuvat SVALA ja ELINA LAMPELA Palkinnot Kaikkien kirjoittajien kesken arvomme seuraavat palkinnot: Pääpalkintona arvomme kotimaisen Svalan monikäyttöisen Thermal Flex Mesh -kerraston, joka sisältää pitkähihaisen paidan, pitkälahkeiset housut sekä sukat. OSALLISTU AARTEEN KIRJOITUS KILPAILUUN!. Lisäksi luvassa on kirjapalkintoja! LISÄTIETOJA svala.com Näin osallistut Kirjoituksen enimmäispituus saa olla noin 7 000 merkkiä. Onko jokin oppi isketty perille niin sanotusti kantapään kautta. Lähetä tekstisi 10.2.2023 mennessä osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi. Kotimaisen Svalan Thermal Flex Mesh -verkko kerrasto sisältää pitkähihaisen paidan ja pitkälahkeiset housut sekä sukat. Arvonnan voittajat kerrotaan ja parhaita tekstejä julkaistaan Aarteen numerossa 3/23, joka ilmestyy 27.3.2023. Kilpailuun lähetettyjä tekstejä voidaan julkaista ilman erillistä korvausta myös Aarteen myöhemmissä numeroissa, verkkosivuilla ja muissa tuotteissa. Unisex-malli, koot XXS– 4XL, väri vihreä. Jos kirjoitat käsin, kirjoita mahdollisimman selvällä käsialalla. A arteen suositut kirjoituskilpailut jatkuvat. Nyt julistettavan uuden kirjoituskilpailun aiheena on Metsän opetukset. Kerro yksi tarina tai muistele kokemuksiasi eri vuosikymmeninä. Viestimedian tuotepakkaus pitää sisällään kodin hyötytarvikkeita. 23 Aarre 11/2022 METSÄ Metsän opetukset Osallistu Aarteen kirjoituskilpailuun, voit voittaa mukavia palkintoja. Muina palkintoina arvomme Viestimedia Oy:n ”metsänomistajan selviytymispaketin”, jossa on varavirtalähde, sateensuoja, heijastinvaljaat sekä Aarteen lintuaiheiset pelikortit. Mitä olet oppinut metsästä, metsätöistä tai metsään liittyvistä harrastuksista kotona, koulussa, kirjoista, sukupolvien perinnetietona tai omien kokemustesi avulla. Aihetta voi lähestyä monesta kulmasta, ja tekstisi voi käsitellä nykypäivää tai menneitä aikoja, miksei tulevaisuuttakin. Laita viestin aihekenttään tunnus ”Metsän opetukset”. Arvomme viisi palkintoa
Päätehakkuiden hintahuippu oli elokuussa, kun puukauppa vilkastui kesälomien jälkeen. LÄHDE Luke / Metsäteollisuus ry. PUUMARKKINAT 15 20 25 30 45/22 40/22 35/22 30/22 25/22 20/22 15/22 10/22 5/22 Kuusija mäntykuidun kantohinnat vuonna 2022 Kuusija mäntytukin kantohinnat vuonna 2022 50 60 70 80 45/22 40/22 35/22 30/22 25/22 20/22 15/22 10/22 5/22 Teksti KALLE KARTTUNEN | Graafit AINO SAARIKIVI Kuusikuitu, uudistushakkuu Mäntykuitu, uudistushakkuu Kuusikuitu, harvennushakkuu Mäntykuitu, harvennushakkuu Kuusitukki, uudistushakkuu Mäntytukki, uudistushakkuu Kuusitukki, harvennushakkuu Mäntytukki, harvennushakkuu Havukuitupuun hinnat ovat vahvistuneet kuluvan vuoden aikana. Harvennuskuidun hintataso on kohonnut vuoden mittaan tasaisemmin. Uudistusja harvennushakkuiden hintaerot johtuvat pääosin korjuukustannuksista. Metsänomistajien aseman parantamisessa tepsivin keino on jokaisen puukaupan kilpailutus, jolloin metsänomistajat saavat puilleen markkinalähtöisen arvon, kirjoittaa MTK:n Kalle Karttunen. Havutukkien hintataso on noussut kuluvan vuoden aikana ja pysynyt kevään jälkeen kohtalaisen tasaisena erityisesti harvennushakkuiden osalta. 24 Aarre 11/2022 METSÄ Miten saa parhaan kokonaisarvon. Päätehakkuissa hinnat notkahtivat loppukesällä mutta palautuivat loppuvuonna nousu-uralle
Puun hinnoitteluun vaikuttavat monet markkinamekanismit. Kun esimerkiksi sota Ukrainassa aikanaan päättyy, siellä tarvitaan voimakasta jälleenrakentamista. Tukkipuun hinta nousi kesällä huippulukemiin ja jäi korkealle tasolle, vaikka sahatavaramarkkinat loppuvuodesta heikentyivät rakentamisen hiipumisen vuoksi. Tärkein keino, joka metsänomistajan kannattaa pitää mielessään, on puukaupan kilpailuttaminen. Lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan on luonut Eurooppaan vakavan energiakriisin. Puumarkkinoilla ei voi saada ilmaista lounasta, jollei sitä vaadita jokaisen puukaupan yhteydessä. Sitä metsänomistajat ovat kiitettävästi käyttäneetkin. Tämä alkoi käytännössä näkyä syyskaudella ja jatkuu edelleen. Puukauppapalvelut ovat tärkeä osa metsänhoitoyhdistysten palvelurakennetta. Nuorten metsien kuntoon laittaminen ja ensiharvennusrästien purkaminen tulevat hyvään saumaan, sillä tällaisia kohteita on paljon. Metsänomistajille voidaan näyttää, kuinka metsäteollisuuden lopputuotteiden hinnat ovat kehittyneet verrattuna puun hintoihin. Kun metsänomistaja antaa valtakirjan metsänhoitoyhdistykselle, yhdistys tekee puukaupan julkisen kilpailutuksen ja vertailee tarjoukset katkontatietojen, hintojen sekä muiden sopimusehtojen perusteella. Samoista puista kilpailivat metsäyhtiöiden lisäksi aiempaa runsaammin energiayhtiöt ja ulkomaiset puun ostajat. Lakon loputtua teollisuuden lopputuotteilla on ollut hyvä kysyntä ja hintataso, ja tuotantomäärät ovat nousseet reippaasti. Kuitupuun hinnat eivät reagoineet markkinamuutoksiin vielä keväällä. Suomalaisten tehtaiden kilpailukyky on parantunut muihin eurooppalaisiin verrattuna, ja se näkyy myös pääosin Suomessa toimivien yhtiöiden huipputuloksissa. Harvennuspuun hintataso ja hankintahinnat ovat kannustaneet metsänomistajia omatoimisuuteen tai hyödyntämään saatavilla olevia korjuupalveluita. Metsänomistajat näkevät tässä markkinatilanteessa mahdollisuuden laittaa harvennuksilla metsiään kasvukuntoon. Metsänomistajille tarjottu tieto on avainasemassa. Puun tarjonta on kasvanut sitä mukaa kuin hintataso on noussut. Näin voidaan kohentaa myös puuston tulevaa kasvukykyä ja hiilinieluja. Markkinavaikuttaminen on parempien ehtojen edellyttämistä puukauppojen yhteydessä. Vuonna 2022 Aarteen Puumarkkinatpalstalla markkinoiden erityispiirteitä analysoivat vierailevat kirjoittajat, tällä kertaa MTK Metsänomistajien tutkimuspäällikkö, MMT Kalle Karttunen. Syynä poikkeukselliseen markkinatilanteeseen ovat Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset. Se tarkoittaa sekä omaan metsään liittyvää metsävaratietoa että puumarkkinatietoa. Lopputuotteiden markkinat ja puumarkkinat elävät hieman eri elämää, vaikka ne ovat toisistaan riippuvaisia. Kysyntä ja tarjonta Puun hinnat määräytyvät vapaasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Puun hinta määrittää pitkälti metsänomistajalle puukaupassa ohjautuvan kokonaisarvon ja sitä kautta metsätalouden kannattavuuden. Täsmätietoa tarjolla Metsänomistajat ovat alkaneet oppia, miten poikkeukselliset tilanteet vaikuttavat puumarkkinoihin ja miten markkinoihin kannattaa omilla toimilla vaikuttaa. Nämä tekijät yhdessä ovat vieneet raakapuun hinnat nousuun. Siitä seurasi metsäyhtiöiden kritiikkiä puumarkkinoiden toimimattomuudesta. Tämä olisi organisoitavissa hyödyntämällä korjuupalveluja toimituskauppaverkostoja. Edellisten vuosien ja kuluvan vuoden kriiseissä puun rooli on korostunut, ja kriisin jälkeenkin puuperäisillä tuotteilla voidaan nähdä positiivinen tulevaisuus. Metsänomistajat eivät olleet tyytyväisiä, jolloin puun tarjonta markkinoilla väheni. Täsmätieto antaa metsänhoitoyhdistysten jäsenpalveluiden piirissä oleville metsänomistajille todellista hyötyä. Puumarkkinoilla ei saada ilmaista lounasta, jollei sitä vaadita. Puun tarjonta lähti nousuun vasta, kun yhtiöiden raakapuuvarastot hupenivat ja niiden oli aloitettava puun ostot kotimaisilla puumarkkinoilla. MTK taas on viestittänyt, että puuta on saatavana myös kotimaasta ja että sitä saa ostamalla. Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat puukauppapalvelua, jossa metsänomistajan edut otetaan huomioon. Metsänomistajien on syytä olla tarkkana kaikissa markkinatilanteissa. Tämän vuoksi kuitupuuta on ohjautunut myös suoraan energiakäyttöön. Kysyntä määrää, mihin puuta kannattaa toimittaa, kotimaahan vai ulkomaille. UPM:n lakon vuoksi kuitupuun ja hakkeen tuonnin loppumisella ei ollut vielä keväällä suurta merkitystä. Metsäyhtiöt palkkasivat lisää ostohenkilöitä ja laajensivat puunhankinta-alueitaan. 25 Aarre 11/2022 METSÄ P uun kantohinnat ovat nousseet vuoden alusta tukkipuulla keskimäärin yli 10 prosenttia ja kuitupuulla 20–30 prosenttia. JA RK K O SIRK IÄ / V M A RK IST O. Kuitupuun hinta lähti syksyllä merkittävään nousuun, joka on jatkunut. Saman pitäisi päteä myös hintojen kautta, eli lopputuotteiden hintojen nousujen ja laskujen pitäisi johtaa lopulta raakapuun hintoihin. Monissa muissa maissa puun hintakehitys ylöspäin on ollut huomattavasti voimakkaampaa. Tietoa haetaan erilaisista julkisista ja maksullisista palveluista ja tarjotaan metsänomistajille helposti omaksuttavassa muodossa. Puun kysyntä on johdettua kysyntää, eli lopputuotteiden markkinakysyntä vaikuttaa raakapuun kysyntään. Vaikka puun hinnat ovat lähteneet nousuun, ne ovat edelleen hyvin alhaisia verrattuna lopputuotteisiin ja metsäyhtiöiden takomiin tuloksiin. Omistaja päättää Venäjän-puun tuonnin loputtua metsäyhtiöt ovat ostaneet pieniä huutokauppaeriä Baltian maista jopa kolminkertaiseen hintaan verrattuna kotimaisen kuitupuun hintaan. Kilpailu puusta käynnisti puun hinnan nousun, ja lopulta se alkoi lisätä tarjontaa. Lopullisen päätöksen mahdollisesta puukaupasta samoin kuin puun ostajasta tekee aina metsänomistaja itse. Kaiken puun ja sahatavaran tuonti Venäjältä päättyi heinäkuun loppuun mennessä. Tietoa puun hinnoista jaetaan metsänomistajien jäsenpalveluissa siten, että se tukee heidän päätöksentekoaan. Kilpailutus kannattaa Tutkimuslaitokset ennustavat puun hinnan nousevan edelleen tai vähintään pysyvän korkealla tasolla. Näillä keinoin metsänomistaja saa puukaupalleen parhaan kokonaisarvon. Toisaalta myös raakapuun vienti on noussut varteenotettavaksi vaihtoehdoksi
Lisää lämpöä 26 Aarre 11/2022 METSÄ. TYÖASUT AARRE KOKEILU KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Lisää lämmintä Juttuun liittyvällä videolla käydään läpi kokeiltuja lämpöasusteita. 26 Aarre 11/2022 METSÄ Kun pakkasviima puhaltaa ja pihahommia tehdään verkkaiseen tahtiin, puhelimella säädettävä lämpöliivi lämmittää mukavasti ja tarpeen mukaan
Rivakasti töitä tehdessä noilla pärjää kymmenen tai jopa viidentoista asteen pakkasella. Perinteisesti vilua torjutaan taukotakilla. Sen sijaan akkuasujen käyttö ei ole kallista. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Perinteisesti vilua torjutaan taukotakilla. Lämpöä säädetään napista painaen.. Periaatteessa verottaja hyväksyy metsätyössä käytettävät työasut vähennettäväksi metsäverotuksessa, jolloin kustannukset Lenzin järeämmät sormikkaat ovat lämpimät ja kestävät. METSÄ 27 Nevercold-lämpösormikkaiden akut sijaitsevat ranteiden taskuissa. Kokeilimme, kuinka hyvin metsässä ja pihatöissä pärjää, kun käyttää akulla lämpiäviä sukkia, käsineitä tai lämpöliiviä. Mutta halpaa lystiä akkulämmössä köllöttely ei ole. Vaikka sähkö on kallistunut, akkujen latauksen kustannus on edelleen vain joidenkin senttien luokkaa latauskertaa kohden. Hinta on silti sen verran kova, että kaikissa töissä niitä ei raaski käyttää. Toisaalta esimerkiksi teknisiä alusasuja ei ole välttämättä hyväksytty vähennyksiin, koska niitä voi käyttää myös vapaa-aikana. A kulla lämpiävät liivit, käsineet ja sukat ovat jo niin hyviä, että niiden kanssa tuskin pahintakaan vilukissaa paleltaa. Metsätöissä kylmä tulee sahaa tankatessa ja viilatessa ja eväitä syödessä. Työasuksi riittää metsurin turva-asu ja yksi hikeä siirtävä alusasu sen alle. putoavat olennaisesti. Samoin talvimalliset tai ainakin paksut nahkakäsineet sekä kypärä ja tarvittaessa myös kypärämyssy. Pitäisikö turvautua lämpiäviin asusteisiin. Perusasuun kuuluvat turvakengät, sukat ja villasukat. Lämpöä syntyy riittävästi omasta kehosta, kun lihakset kuormittuvat. Aarre 11/2022 Talvella paleltaa helposti varsinkin sormia ja varpaita. Metsätyön perusasu Hyväkuntoinen sahuri ei tarvitse metsätöissä lisälämpöä. Kun varustaa itsensä Aarteen kokeilun laadukkaamman pään sukilla, käsineillä ja liivillä akkuineen, hintalappu nousee lähes tuhanteen euroon. Kustannukset syntyvät hankintahinnasta, parhaissa erityisesti akuista
Lenz heat app -sovelluksella säätö puhelimella. Saatavana autolaturi. Akkujen kesto 2–8 tuntia tehosta riippuen. Raivaussahan käyttäjälle lämpökäsineet sopi vat paremmin. Pehmeä ja paksu vuori, joka lämmittää myös ilman sähkölämpöä. Sormenpäät aktivoivat kosketusnäytön. Vedenpitävä kalvo hyvä työkäytössä. LENZ HEAT GLOVE 6.0 -MIESTEN LÄMPÖSORMIKAS HINTA: 159 e ARVIO: Pitkävartiset, järeät, eivät kovin taipuisat. Lämpöelementit sormenpäissä alaja yläpinnalla. Sisällä on joustavat rannelenkit, joiden varaan käsineet voi pudottaa roikkumaan. Akut ranteissa. Yhdistelmä on kankea hakkuuja raivaustyössä. Kaksien käsineiden väliin muodostuva ilmakerros lisää lämpimyyttä mutta vähentää tunnokkuutta ja taipuisuutta. Raivaussahan kanssa jäykät, samoin hiihdossa ja laskettelussa. Parhaimmillaan rukkasten kanssa erityisen kylmällä säällä. Käytännössä tulee silti siir reltyä ainakin pienempiä runkoja ja kaadettuja räippiä, jolloin lämpökäsineiden käyttöikä voi jäädä turhan lyhyeksi suhteessa niiden hintaan. Lämpökahvat nostavat sahojen painoa ja hintaa. Raivaukseen hyvät, kun ei pahemmin kosketa runkoihin. Notkeat, istuvuus erinomainen. Akkusuositus Lenz 1 200 (149 e/pari) tai Lenz 1800 (169 e/pari). Kämmenpuoli pehmeää pintanahkaa. Mainiot kelkkailussa ja mönkijän kanssa. Moottorisahatyöhön kohtalaiset, jos nostetaan koukulla ja saksilla. Ei moottorisahatyöhön. TYÖASUT Lämpiävät käsineet Kokeilussamme olleet akkukäsineet lämmittävät niin hyvin, ettei sormia hevin palele. Akkujen kesto 1 200-akulla maksimiteholla 1,5–2 tuntia, minimillä 6–7 tuntia, 1 800-akulla maksimilla 3–3,5 tuntia, minimillä 9–10 tuntia. Kämmenpuoli ja peukalo hyvin pehmeää ja taipuisaa nahkaa. Raivatessakin runkoja siirrellään käsin, mutta kun tämän minimoi, käsineet kestä vät paremmin. Hyvin taipuisat. Ranteissa tarranauhakiristys. Pehmeä vuori lämmittää kohtalaisesti ilman sähkölämpöä. Kolmeportainen tehonsäätö, tehotasoa ilmaisee painonapin muuttuva väri. Akut ranteissa. Lämpöelementit sormenpäissä yläja alapinnalla. Akkusuositus sama kuin Lenz Heat Glove -lämpösormikkaissa, akkujen kesto vähän pitempi koska lämpöelementtejä vähemmän. LENZ HEAT GLOVE 6.0 URBANLINE UNISEX -LÄMPÖSORMIKAS HINTA: 129 e ARVIO: Pitkävartiset, ohuet ja kevyet. Eivät parhaimmillaan hyvää otetta vaativassa käytössä. Paremmin kuin metsätyössä lämpökäsineet kestävät pihatöissä, mönkkärillä ja kelkalla ajaessa, hiihdossa, laskettelussa, metsästyksessä, pilkillä ja muussa ulkoilussa. Kämmenpuolen mikrokuitukangas aavistuksen liukasta. Vedenpitävä kalvo lisää käyttömukavuutta. AARRE SUOSITUS: Järeät ja hyvin lämmittävät sormikkaat ulkotöihin ja -harrasteisiin, jos ei tarvita herkkää otetta. Sormikkaat sopivat myös köysikiipeilyyn luonnossa. Mukana 1 800 mAh:n akkupari sekä verkkolaturi. Lenz heat app -sovelluksella mobiilisäätö. Sormenpäät aktivoivat kosketusnäytön. Kuivuvat nopeasti. Tunnokkuus on erinomainen, melkein kuin käsinettä ei olisikaan. Lämpöelementit sormien ympärillä. Akut ranteissa. Kannattaa muistaa, että moottori ja raivaus sahoja on saatavana myös lämpökahvoilla varus tettuna. Kulumista aiheuttavat erityisesti oksantyn kien terävät reunat. Mainiot hiihtoon, lasketteluun, metsästykseen. Kädenselkämys ohut, ei eristeitä. Akut myydään erikseen. AARRE SUOSITUS: Ohuet, hyvin lämpiävät aluskäsineet väljien sormikkaiden tai rukkasten alle. Kolmeportainen tehonsäätö mekaanisesti. Käsineiden leveissä suissa on pitävät lumilukot. Lisäksi iso lämpöelementti käden selkämyksessä. Lämpiävät aluskäsineet paksujen rukkasten alla pitävät sormet lämpiminä kovallakin pakkasella.. Myös kelkkailuun ja mönkkärillä ajoon. 28 Aarre 11/2022 METSÄ NEVERCOLD ONTARIO -LÄMPÖ KÄSINEET HINTA: 149 e ARVIO: Ohuet aluskäsineet talvikäsineiden alle. Lämpö käsineitä ei kuitenkaan ole tehty kestämään hakkuu työn aiheuttamaa kulumista. Akut myydään erikseen. Kulumista voi vähentää nostelemalla runkoja nostokoukulla tai koukulla ja pinotavarasaksilla. Kolmeportainen tehonsäätö mekaanisesti. AARRE SUOSITUS: Istuvat, tunnokkaat ja hyvin lämmittävät sormikkaat sorminäppäryyttä ja otepitoa vaativiin töihin ja harrasteisiin
Kokeilun molemmat lämpiävät sukat voi lämpöelementeistä huolimatta pestä vedellä (käsinpesu 30 asteessa). Vahvistuksia kuluvissa kohdissa. Akut ja laturi myydään erikseen. Jokainen asu säädetään erikseen. Lämpiävät sukat eivät kulu metsätyössä sen enempää kuin muussakaan käytössä. Voidaan käyttää myös ladattavia paristoja. Lämpöelementit varpaiden päällä. Akut varren käänteen alla. Akkusuositus sama kuin Lenzin lämpösormikkaissa. Akut pysyvät käännetyn varren alla hyvin paikoillaan. Lämpöelementit varpaissa alaja yläpuolella. Lenzin ratkaisu tuntui lämpöisemmältä. Lenzin mobiilisovelluksessa lämmönsäädön tasoja on enemmän kuin mekaanisessa säädössä. Ei tehonsäätöä, yksi nappi josta päälle ja pois. 29 Aarre 11/2022 METSÄ LENZ HEAT SOCK 5.1 HINTA: 79,50 e ARVIO: Pitkävartiset ja joustavat sukat merinovillaa, silkkiä ja teknisiä kuituja. Istuvuus hyvä joustavan materiaalin ansiosta. Toimivat kolmella AA-sormiparistolla per sukka. Lenzeissä lämpöelementit ovat varpaiden yläja alapuolella, Retki Lämpösukissa vain varpaiden yläpuolella. Tehonsäädön puuttuminen tuo miinusta, mutta toisaalta paristomekanismi on hyvin helppo käyttää. Kotelot mahtuvat saappaisiin tai jäävät kenkien yläpuolelle. RETKI LÄMMITETTÄVÄT SUKAT HINTA: 24,95 e ARVIO: Pitkävartiset ja joustavat sukat puuvillaa, polyesteriä ja elastaania. AARRE SUOSITUS: Joustavat ja melkoisen hyvin lämmittävät sukat ulkotöihin ja -harrasteisiin. Myydään ilman paristoja. Niissä pulmana voi olla se, että pohjallinen nostaa jalkaterää korkeammalle, jolloin ahtaus varvastilassa voi heikentää jalkineiden lämpimyyttä ja mukavuutta. Myös hakkuutyöhön ja raivaukseen. Markkinoilla on myös akuilla lämpiäviä pohjallisia. Tehonsäätö puhelimella lisää huomattavasti käyttömukavuutta lumessa ja kylmässä. Kolmeportainen tehonsäätö mekaanisesti. Lämpiävät sukat Kokeilussa olivat kahdet lämpiävät sukat. Mahtuvat saappaan varren sisään tai jäävät yläpuolelle. Paristojen kesto noin 4 tuntia. Runsaan puuvillan (70 %) takia sukat eivät ole erityisen kestävät, mikä näkyy myös hinnassa. Siksi akkuasusteista juuri sukat ovat se tuote, jotka parhaiten soveltuvat metsätyöhön. Myös hakkuutyöhön ja raivaukseen. Painonappi on upotettu, eikä jalan kosketus siihen katkaise virtaa.. Taskut muovisille paristokoteloille varren yläreunoissa. Akkujen kesto 1 800-akuilla maksimiteholla 5,5–6,5 tuntia, minimillä 16–20 tuntia. Lämpö leviää varpaista koko jalkaterään. Metsätöissä paleleville varpaille Lenzin lämpösukat ovat miellyttävät. AARRE SUOSITUS: Joustavat, kestävät ja hyvin lämmittävät sukat ulkotöihin ja -harrasteisiin. Retki-sukkien edullinen hinta alentaa kynnystä kokeilla, millaista olisi tehdä töitä sähköllä lämpiävät sukat jaloissa. Paristolaatikko sijoitetaan sukan taskuun. Lenz heat app -sovelluksella mobiilisäätö
Naisille oma malli. Jollei liivien päällä ole ulompaa vaatekerrosta, lämpö karkaa harakoille. Korkea kaulus, käsinpesu, vetoketjutaskut. Lämpöliivit puetaan teknisen alus asun päälle. Alinna tekninen alusasu, sitten Lenz-lämpöliivi ja päällä metsurinpusero. Aspen-lämpöliivi on lämmin ilman sähkölämpöäkin ja pitää hyvin tuulta myös korkean kauluksen kohdalta. Akkusuositus sama kuin Lenzin sukissa ja sormikkaissa. 30 Aarre 11/2022 METSÄ TYÖASUT Lämpiävät liivit Akuilla lämpiävät liivit ovat suosittuja. Liiviin voi hankkia erikseen kaksi lämpöelementtiä lisää omilla akuilla. Akulle tarratasku alaliepeessä. Raskaassa työssä hiostaa helposti, vaikka lämpö ei päällä. Suojaa hyvin tuulelta. AARRE SUOSITUS: Hyvin lämmittävä, erityisen joustava liivi ulkoharrasteisiin ja -liikuntaan. Naisille on tarjolla omia malleja. Akut myydään erikseen. Liivissä on kaksi isoa lämpö elementtiä, joissa on akku tasku ja tarrakiinnitys. Autolaturi erikseen ostettavissa. Elementit voi sijoittaa myös yläselkään. Kolmeportainen tehonsäätö, tehotasoa ilmaisee painonapin muuttuva väri. Matala kaulus. Lenzin liivi on joustava, ja sen tulisi olla juuri oikean kokoinen. Saatavana myös erityisesti naisille mitoitettu malli. LENZ HEAT VEST 2.0 UNISEX -LÄMPÖLIIVI HINTA: 199 e ARVIO: Pitkähkö, kevyt, venyvää huokoista kangasta ja muotoutuu siksi hyvin vartalon muotoon. AARRE SUOSITUS: Hyvin tuulta pitävä takkimainen lämpöliivi, joka sopii erityisesti kylmään viimaan väliasuksi. Pesun ajaksi tarrakiinnitteiset lämpöelementit poistetaan. Metsätyössä ilman lämpöä hyvä joustavana ja huokoisena lisävaatekerroksena, lämmön kanssa sopii tauoille ja työn jälkeen estämään hikoilun jälkeistä kylmettymistä. Kolmeportainen tehonsäätö mekaanisesti. Kahdella akulla 4–10 tuntia. Materiaali polyamidia ja spandexia, siirtää hikeä. Akun kesto maksimiteholla 2 tuntia, minimillä 5 tuntia. Kun tauoilla tai autolle palatessa laittaa läm mön päälle, vilu ei yllätä. Mikrofleecea tuulieristekalvon kanssa, sisällä verkkovuori. Silloin kun pakkasta on niin paljon, että metsätyössä tarvitaan välikerrosta, lämpöliivit ovat yksi vaihtoehto. Sopii kuitenkin verkkaiseen työhön, jos kumartelua ei ole kovin paljon. Lämpöelementit voi sijoittaa alatai yläselkään. Metsätyössä lämpöliivit tuppaavat olemaan liian kuumia vähäiselläkin teholla. Kun lämpöliivin laittaa päälle 5–10 minuuttia ennen taukoa, lämmin olo kestää yli tauon.. Mukana yksi 2 600 MAh/7,4 V akku ja laturi. NEVERCOLD ASPEN -LÄMPÖLIIVI HINTA: 159 e ARVIO: Pitkähkö, tukeva, venymätöntä kangasta. Lenz heat app -sovelluksella mobiilisäätö. Kaksi lämpöelementtiä selässä ja kaksi rinnassa. Akkujen kesto tehosta ja akuista riippuen noin 1,5–9 tuntia. Lämpöliivin pitää olla tyköistuva, jotta se maksimoi lämpimyyden. Jäykkä ja kankea, takkimaisen paksu rakenne ei ole parhaimmillaan ruumiillisessa työssä. Toisaalta verkkaiseen työhön, jolloin lisälämpö koko ajan tarpeen. Lämpöliivien käyttöaluetta ovat myös sellaiset piha ja ulkohommat, joissa ei hevin tule hiki. Liivit kun paitsi lämmittävät sähköisesti myös muodostavat metsurin perusasuun kolmannen vaatekerroksen, joka usein tuntuu ylimääräiseltä. Hiostaa helposti raskaassa työssä. Niiden päälle puetaan metsurinpusero. Erityisen sopiva viimaan kuten kelkkailuun. Kaksi laajaa irrotettavaa lämpöelementtiä, joiden lämmittävin sijoituspaikka alaselässä ja kyljissä. Silloin lämpö lämmittää vartaloa parhaiten
Siinä lämpö säädetään päälle esimerkiksi minuutiksi, pois minuutiksi, taas päälle jne. Ei työkäyttöön. Mukavuutta lisää mahdollisuus intervallisäätöön. Sopii myös lämpöasuksi ja hätävaraksi kotiin, kun sisällä on hyvin viileää. Ulkoilussa ja pihatöissä se yleensä riittää. Akkujen kesto Kokeiltujen asusteiden akut kestivät keskiteholla noin 3–5 tuntia. Käsinpesu tai varovainen konepesu 30 astetta. Sovellus toimi hyvin. Lämpöelementti selässä (30 x 11 cm) ja niskassa ja kaulan ympärillä. Puhelimen Lenz heat app -sovelluksella Lenzin monien lämpöasusteiden tehoa voi säätää kätevästi bluetooth-yhteydellä. Asut toimivat myös manuaalisella säädöllä. Silloin pehmeä ja mukava. Jos ulkona ollaan pitkä päivä, tarvitaan ehkä vara-akkupari. Aikamäärät ovat valittavissa. Varsinkin sukkien säädön muuttaminen lahkeen alta olisi manuaalisesti työlästä. Erikoista on niskassa ja kaulan ympärillä sijaitseva lämpöelementti. 31 Aarre 11/2022 METSÄ RETKI-LÄMPÖLIIVI HINTA: 49,95 e ARVIO: Pitkähkö, pehmeä, pintakangas ja vuori nailonia, eriste polyesteriä. Jos akkujen lataus, varavirtalähteet tai bluetooth tuntuvat hankalilta, lämpöä saa myös vanhaan malliin perinteisistä paristoista, eikä sellaisten käyttö ole vaikeaa. Samaan sovellukseen voidaan ladata erikseen esimerkiksi käsineiden, liivien ja sukkien säädöt. Akun kesto kokeilun akkuja vastaavalla akulla maksimiteholla noin 1,5 tuntia, minimillä 4–5 tuntia. Sukissa akut kestivät pisimpään. Viimeistään silloin tarvitaan vara-akkuja.. Isot vetoketjutaskut, toisessa taskussa pikkutasku, jossa USB-liitin erikseen hankittavalle virtalähteelle. Lämpiävä kaulaelementti tuo nopeasti lämpimyyden tunteen. Retki-lämpösukissa virtalähteenä on kolme sormiparistoa sukanvarren taskun muovilaatikossa. Se sopii ulkoiluun, jossa ei hikoilla. Lämpöasusteiden akkujen varauskyky heikentyy iän myötä. Kolmeportainen tehonsäätö, tehotasoa ilmaisee painonapin muuttuva väri. LISÄTIETOJA Lenz, lenzfinland.fi Nevercold, nevercold.fi Retki, retki.fi Retki-lämpöliivi sopii verkkaisiin pihapuuhiin. Korkea kaulus. AARRE SUOSITUS: Suunniteltu vapaa-ajalle ulkoiluun, jossa ei pahemmin hikoilla
Morsiameni sisko oli silloin opiskelemassa Helsingin Diakonissalaitoksella ja sattumalta juuri kotonaan käymässä Somerolla. He kävivät aluksi molemmat yhdessä minua päivittäin katsomassa, myöhemmin sisko yksinään. Mutta maitoauto oli toivonkipinä. Kaatotyössä tarvittiin työpari kaadettaessa justeerilla suuria tukkipuita. Se oli tulossa aivan kohta maitolaiturille, siihen oli ehdittävä. Työn teettäjä oli puutavaran ostaja, Rosenlew-yhtiö. Tunsin, ettei se ollut pieni roska. Hän veisti puunrungon sivuun laikun, jonka metsuri merkkasi katkoessa tukin päähän metrimittoina tukkiliitua käyttäen. Onneksi matka ei ollut pitkä, olimme tässä kotini lähituntumassa naapurin metsässä. Tässä kahden miehen kertomukset. Lääkäri sanoi, että linja-auto ajaa siitä ohi, kuski jättää minut oikealle pysäkille ja kyllä siitä jo opastavat perille. Hän totesi silmän olevan pahasti vaurioitunut ja sanoi antavansa minulle lähetteen Helsingin Silmäklinikalle Huopalahteen. Siirryimme puiden karsintaan, kumpikin hakkasi oksia poikki kirveellä. Meidän häitä vietettiin 19.6.1954 morsiamen kotona kauniissa säässä. Maataloustyötä olin tehnyt pikkupojasta alkaen, myös metsätyötä omien kykyjeni ja taitojeni turvin, itse opetellen. Oli tammikuun kova pakkasaamu, kun aloimme työt kaatamalla isoja, runsasoksaisia pellonlaitapuita. Oli juuri tehty valinta elämäntoverista. Kuorittavissa puissa tarvittiin vielä petkele sekä täyspuhtaaksi kuorittaessa kuorimaveitsi. Nyt ei auttanut muu kuin lähteä kiireesti kotiin. Muistan tulevan appeni sanoneen lohdutukseksi jossain tilanteessa, että kyllä sitä yhdelläkin silmällä pärjää, kun siihen tottuu. Näytin sitä kaverille. Minun parinani oli silloin naapurin poika, ihan lähikaveri. Silmäklinikalta hoitaja soitti morsiameni kotiin tapahtuneesta ja tilanteesta. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Kaveria ei jätetty yksin E lämäni kulkua on ohjannut kohdalleni osunut tapaturma vuoden 1954 alussa, kun olin 23-vuotias. Hän näki silmässä haavan, josta valui vettä poskea myöten alas. Katkomerkit runkoihin laittoi ostajan mittamies. Epäilin, osaanko mennä sinne. Oltiin jo lähestymässä kevättä, kun pääsin kotioloihin toipumaan. Maitoauton kyydissä pääsin Forssaan. Todettiin, että nyt on päästävä kiireesti lääkäriin. Kauppalan lääkäri Juholalla oli vastaanotto. Siellä olivat kuitenkin ammatti-ihmiset asialla tehden jokapäiväistä työtään ja yrittäen parhaansa mukaan huolehtia myös potilaitten jaksamisesta. Hän antoi tarvittavan ensiavun ja laittoi sideharson pääni ympärille. Näinhän siinä on käynytkin. Se oli suuri muutos normaaliin, tapahtumarikkaaseen elämääni, eikä ollut tietoa tulevasta, mitä oli edessä. Autossa oli paljon matkustajia. Sisarukset lähtivät yhdessä tulemaan Helsinkiin siskon asunnolle. MATKA OLI ERITTÄIN VAIKEA siinä olotilassa. Peseydyin pikaisesti ja vaihdoin vaatteet. Olimme suksilla matkassa. Hän kysyi, mistä olen kiinnostunut, mihin en paljon osannut toivomuksia esittää, kyseessä kun olivat vieraan paikkakunnan lehdet. ERKKI OJANSUU FORSSA Täpäriä tilanteita. Käynnit olivat minulle isona valopilkkuna ja suurena tukena tuntemattomassa tilanteessa, jossa kaveria ei jätetty yksin. Pakkasen takia puu oli kovaa, ja oksan juuresta silmääni roiskahti puunsiru. Meillä ei ollut kotona puhelinta, lähin puhelin oli naapurissa puolentoista kilometrin päässä. Jännitystä lisäsi outo kaupunkiympäristö. Pitkän ajan kuluttua minut siirrettiin yksinäiseen huoneeseen molemmat silmät siteellä peitettynä noin viikon ajaksi. Itseäni kiinnosti lähinnä oma tulevaisuus sekä vasta alkanut elämäntoiveiden tavoittelu tositarkoituksella. Siihen aikaan metsätyöt tehtiin justeerilla, pokasahalla ja kirveellä. Tulevaisuutta pohdittiin aina välissä. 32 Aarre 11/2022 METSÄ Metsässä voi joutua myös vaaratilanteisiin. Jouduin heti leikkauspöydälle, jossa silmä leikattiin ja haava ommeltiin tikeillä kiinni. Muistan jonkun hoitajista käyneen lukemassa minulle päivän lehtiä viihdykkeeksi. Perille pääsin
SUON YLITETTYÄNI oli jo iltapäivä. Matkan aikana tein huomioita riistaeläinkannasta. Olimme matkanneet lähes tunnin ja saavuimme tiheään, havupuuvaltaiseen metsään, kun Vikke päästi taas kovan metelin. Tämä oli varsin erikoinen metsäretki. Päätin ruokailla ja levätä hieman. Väsyneinä asetuimme yöpuulle. Susi on rauhoitettu eläin, mutta jos se käy koirani kimppuun, ammun sen kylmän viileästi. Lähdin samoilemaan Ala-Vieksijärveltä lähtevän metsäautotien päästä kompassia käyttäen kohti itää, kiirettä pitämättä ja huolia tuntematta. Päivän valjettua päätin palata mitä pikimmin takaisin kotiin. Koira kirmasi uteliaana paikasta toiseen pitäen kuitenkin huolen, että isäntä oli aina näkyvillä. Ajattelin että nämä elukat tulevat jopa iholle, jollei niille anneta vähän kyytiä. Siitä päättelin, että ympärillä oli susia, jotka olivat päättäneet viedä minulta nälkäänsä koiran. Vielä oli yksi vaara ylitettävänä, sitten alkaisi metsäautotie, jossa autoni odotti. Nuotio lämmitti mukavasti ja koira nukkui selkäni takana. Susista ei näkynyt taas jälkeäkään. Uskoin susien luovuttaneen ja siirtyneen muille metsästysmaille. Pakkasin tavarat reppuun ja sammutin nuotion. Oli kuulas perjantaiaamu. Kanalintuja oli paikoin jopa runsaasti, samoin peuroja ja hirviä. Ilma oli syksyisen kuulas. Koira vapisi pelosta, vaikka se ärisi ja haukkui niskakarvat pystyssä. Tiesin, että sudet eivät olleet luovuttaneet, niillä oli vakaa aikomus viedä minulta koira. Ruokin välipalalla ensin koirani, joka oli uskollisesti seurannut isäntäänsä, sitten vasta oli minun vuoroni ravita itseni. Ajattelin, että eihän se käy laatuun että sudet tulevat liian lähelle, ne kyllä tietävät viisaina jaloina eläiminä, mitä aseesta lähtevä ääni merkitsee. Saavuimme rämeelle, jossa oli hetteitä ja matalaa kasvustoa. Riistakanta on lisääntynyt, mutta en olisi uskonut, että itärajalla liikkuu jopa susilaumoja. Tein huomion, että täällä oleilee myös muutama villisika, näin niiden kaivantoja ja ulosteita. Näin jatkoimme matkaa. Eteeni tuli suo, jota lähdin ylittämään. Kiehiset vuoltuani sytytin tulen, joka syttyi tervaksista nopeasti. Laitoin turkisliivit päälleni ja repun tyynyksi. Aseeksi valitsin venäläisen yksipiippuisen Baikal-haulikon, jonka olin hankkinut nuorukaisena vuonna 1963. Oli aika aloittaa ruuanvalmistus perinteisellä jätkien keitoksella, jota olen valmistanut vuosikymmeniä. En aikonut ampua yhtään laukausta ellen törmännyt vammautuneeseen eläimeen tai muuhun vastaavaan. En antaisi koiraani näille pedoille. Kun olimme koiran kanssa ruokailleet keitin myöhemmin illalla vielä vahvan kahvin. 33 Aarre 11/2022 METSÄ Eräretki susien keskelle O lin suunnitellut eräretkeä Kuhmon itäiseen erämaahan, jossa olin joskus työskennellyt metsurina vuosikymmeniä sitten. Kuusikuukautinen urospentu oli nimeltään Vikke. Pidin kiirettä, ettei minun tarvitsisi enää yöpyä maastossa. Syyskuun lopulle ajoittuneella reissullani oli tarkoitus opettaa nuorta, metsäveristä karjalankarhukoiraa toimimaan kunnon riistakoiran tavoin. Keskellä oli runsaasti kypsiä karpaloita, joita aloin poimimaan mukanani olleeseen pussiin ja välillä suuhuni. Vedin sen viereeni yrittäen rauhoitella sitä. Sahasin kelosta ison kasan polttopuita, joilla arvelin pääseväni reilusti aamuun. Avasin repun, josta söimme molemmat nopeasti kylmän lounaan. Huomasin susien oveluuden: kun ylitimme aukeaa paikkaa kuten suota, niitä ei näkynyt missään, mutta tullessamme metsään ne olivat heti kintereillä. OLI TULLUT JO PIMEÄ. Koira haukkui raivokkaasti tehden välillä pieniä hyökkäyksiä. Maisemat olivat Kainuun tyypillisiä, vaihtelevia vaaramaisemia, suota ja lampia oli riittävästi, myös kelopuita löytyi nuotiotarpeeksi siellä täällä. Kerran susi pääsi yllättäen liian lähelle, mutta Vikke pelasti tilanteen, se huomasi suden tiheikössä noin 15 metriä takanamme ja ilmoitti asiasta raivokkaalla haukullaan. Irrotin kelosta pistosahalla muutamia pölkkyjä, jotka pilkoin retkikirveellä. Kyllä erämaassa nuotiolla kaukana kaikesta ihminen lataantuu elämänvirralla, joka auttaa jaksamaan jatkossa. Ammuin taas pelotuslaukauksen. Kahvin jälkeen aloin tutkia karttaa ja mittailin kuljettua matkaa, jota oli kertynyt noin 11 kilometriä. Se ei kuitenkaan uskaltanut poistua kuin muutaman metrin päähän ja pysyi tiiviisti luonani. Otin 16-kaliiperisen haulikkoni, latasin sen ja ammuin ilmaan. Valmistauduin huolella matkaan, pakkasin reppuuni viikon elintarvikkeet, vaihtovaatteet sekä yöpymisvarusteet. Vikke liikkui nyt jo hieman etäämmällä ja haisteli ympäristöä. Tiesin suden käyneen jo lähellä koiraa, koska se painui minuun kiinni. Eivät nämä ovelat eläimet näyttäydy, jos ne pelkäävät tulla ammutuksi. Minun ollessani nuori mies maassamme ei ollut juuri ollenkaan susia. Lisäsin nuotioon puita, koska eläimet pelkäävät tulta. Oli vielä pimeä, en erottanut näitä petoja, joita uskoin olevan ehkä 4–5 eläimen lauma. Noudin hetteestä jankkikauhaan vettä, jonka asetin kiehumaan. Päivä oli hämärtynyt, nyt oli kiihdytettävä vauhtia ettei tulisi täysi pimeys. Matkanteko oli hidasta louhikkoisessa maastossa. REIJO RAUHALA LAPPAJÄRVI Ammuin taas pelotus laukauksen.. Lepäsin runsaan tunnin, koira makasi vieressäni. Hämärän tullessa löysin oivallisen paikan yöpyä, kuiva jäkäläkangas, lähellä muutamia keloja. Koira haukkui moneen suuntaan. EN NÄHNYT SUSIA, mutta tiesin niiden olevan lähettyvillä. Ainekset keitokseen olivat taloustilanteen mukaan joko vettä, leipää ja sianlihaa tai vettä, leipää ja runsaasti voita. Keittoväline on pitkävartinen, noin litran vetoinen kauha, jota sanottiin jankkikauhaksi. En alkanut rakentamaan laavua, koska sateen merkkejä ei ollut näkyvissä. Ne keitettiin puukolla sekoittaen puuromaiseksi voimaravinnoksi, jota kutsuttiin esimerkiksi nimillä yökynttilän sydän tai jankki, pohjoisessa myös papinkullikeitto. Huomasin koirani käytöksestä, ovatko sudet lähellä vai kaukana. Olivat meneillään aamuyön tunnit. Olin asiasta eri mieltä, aioin suojella koiraani pedoilta. Olin jo varma, että sudet olivat luopuneet saaliistaan, koska koira ei reagoinut mitenkään hälyttävästi. Vuoteeksi hakkasin läjän kuusenoksia, ettei maasta nouseva kosteus häiritse untani. Tulisijan tein kahden kiven väliin. Se oli hyvä ase, kestävä ja kevyt kantaa. Nuori pentu oli väsynyt, kaikki oli sille uutta näin suuressa mittakaavassa. Iltapäivä oli jo pitkällä. Päivä oli ehtinyt puoleen, aloin kahvin keittoon. Kortteeri vaikutti melko hyvältä. Jatkoin matkaa ylös vaaran rinnettä, ylhäältä olivat huikeat näkymät ruskamaisemaan, jossa luonto valmistautui talven tuloon. Heräsin säikähtäen. Kartasta suunnittelin reissun pituudeksi kokonaisuudessaan noin 50 kilometriä, joka tuntui sopivan noin viikon urakaksi vanhalle ukolle. Mikä kumma tuolla metsässä on, olisiko karhu. Jatkoimme matkaa. Koira oli rauhoittunut, ja ajattelin, että jospa sudet ovat viimein ymmärtäneet, että saalis luisui pois heidän hampaistaan
Metsä on paras paikka rauhoittua, rentoutua ja virkistäytyä. Suomen Metsäsertifiointi ry:n toiminnanjohtaja 1.6.2022 alkaen, työskennellyt aikaisemmin yhdeksän vuotta useissa EU-tehtävissä Brysselissä Parasta metsässä. 34 Aarre 11/2022 METSÄ METSÄVAIKUTTAJA PEFC-standardin uudistus on pitänyt Tatu Liimataisen kiireisenä toiminnanjohtajapestin ensimmäiset kuukaudet. 37-vuotias maatalousja metsätieteiden maisteri ja metsänhoitaja Helsingistä Työ. Teksti MARKKUPULKKINEN Kuva MARIAMIKLAS KUKA. PEFC Suomen toiminnanjohtaja Tatu Liimatainen pitää uudistusta silti onnistuneena. Tatu Liimatainen Tausta. ”Jatkuvaa parantamista” PEFC-standardin uudistamisesta syttyi viime vuonna iso riita
Äänestyspäätöksiä ei jouduttu tekemään. Prosessimme on hyvin avoin, ja kaikki tahot ovat tervetulleita mukaan PEFC-standardin asettamisprosessiin aina viiden vuoden välein. Jatkossa maastoon jätetään enem män ja moni puolisempaa puustoa.. Koska kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Tietojemme mukaan lopullisen päätöksen kansainväliseltä PEFC-järjestöltä pitäisi tulla jouluun mennessä, minkä jälkeen voisimme alkaa viedä uutta standardia käytäntöön yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Miksi PEFC-sertifioinnin tuorein uudistus on ollut niin hidas, työläs ja riitaisa prosessi. Kuinka suuri osa Suomen metsistä on PEFC-sertifioinnin piirissä. Loppumetreillä neljä tahoa halusi valitettavasti jättää allekirjoittamatta standardityöryhmän valmisteleman esityksen. Sekapuumetsiä pitää suosia ja riistatiheikköjä jättää kaikissa metsänkäsittelyvaiheissa. Uskon itse avoimuuteen ja yhteistyöhön kaikkien tahojen kanssa. Vuonna 2021 sertifioitu pinta-ala oli 18,85 miljoonaa hehtaaria, joten PEFC-sertifioinnin kattavuus on hieman kasvanut. Tässä tapauksessa ryhmäsertifiointi maksaa pinta-alasta riippumatta 60 euroa viideltä vuodelta. Mitkä ovat tärkeimmät asiat uusissa PEFC-kriteereissä. PEFC on kuitenkin vapaaehtoinen, kestävää kehitystä edistävä sertifiointijärjestelmä. Pieni kielteinen yllätys on ollut kritiikki, joka PEFC-standardiin kohdistuu. Esimerkiksi sosiaalisen kestävyyden näkökulma jatkuu erittäin vahvana. Kyllä ovat, PEFC-sertifikaatti tulee metsänhoitoyhdistyksen kautta automaattisesti ja maksutta. Mikä on ollut isoin yllätys työssäsi. Milloin kansainvälinen arviointi Suomen uudesta PEFCjärjestelmästä valmistuu. Yksi syy oli se, että vuonna 2019 aloitetussa uudistamisprosessissa oli mukana ennätykselliset yli 60 organisaatiota. Toinen syy oli varmasti se, että metsäkeskustelu käy nyt aika kuumana ja tämä tunnelma heijastui myös meidän prosessiimme. Maailmaan ja Suomeen mahtuu erilaisia sertifiointijärjestelmiä, ja kilpailu tekee tässäkin asiassa hyvää. Koska PEFC-sertifiointikausi on viiden vuoden mittainen, aloitamme keskustelut standardin kehittämisestä jälleen muutaman vuoden päästä. Hakattavalle alueelle pitää jatkossa jättää vähintään kymmenen elävää ja kymmenen kuollutta puuta. Kansainväliseltä järjestöltä saattaa tulla vielä jokin pieni juttu muokattavaksi puolen vuoden määräajassa, mutta mikäli näin tapahtuu, se ei juuri vaikuta standardin toimeenpanoon. Standardityöryhmä katsoi, että tällä kertaa pitää painottaa erityisesti ekologisia näkökulmia. Suomessakin toiminta on todella laajaa, sillä yli 90 prosenttia Suomen metsistä on sertifioitu. Toimeenpano voinee alkaa jo tämän vuoden puolella. Suojakaistojen minimileveys oli aikaisemmin viisi metriä ja jatkossa 10 metriä. Sertifiointitahojen kesken ei ole säännöllisiä kahdenvälisiä palavereita, mutta tapaamme alan tilaisuuksissa ja tapahtumissa. PEFC-sertifioinnin piirissä on tällä hetkellä 18,99 miljoonaa hehtaaria, mikä on 93,5 prosenttia Suomen talousmetsistä. Kaikissa vaiheissa halusimme pyrkiä kompromisseihin siten, että kaikki mukana olevat voisivat hyväksyä päätökset. 35 Aarre 11/2022 METSÄ Olet ollut puoli vuotta PEFC Suomen toiminnanjohtaja. On hyvä muistaa, että PEFC-sertifiointi edistää kokonaiskestävyyttä. Olemme osa kansainvälistä organisaatiota, jolla on toimintaa yli 50 maassa. Kävin viikko sitten ulkoilemassa Lahdessa Möysän maastoissa vieraillessani vanhempieni luona. Sertifiointien välisessä kiistelyssä on pientä poteroitumista, mikä ei ole nykypäivää. Myöskään mahdollisista auditoinneista ei tarvitse maksaa mitään. Säästöpuiden määrä ja vesistöjen varsien suojavyöhykkeiden leveydet tuplataan. Millainen keskusteluyhteys teillä on FSC-sertifikaattia edustavien kanssa. Tämä tietysti pitkitti keskusteluja. Mitä vastaisit tahoille, jotka sanovat, että PEFC ei ole ”oikea” metsäsertifikaatti, ja jotka hyväksyvät vain sen toisen, jonka lyhenteessä on kolme kirjainta. Olemme kaikki hyvällä asialla, vaikka mikään järjestelmä ei ole täydellinen. Oli hienoa, että saimme näin suuren joukon liikkeelle. Välillä ihmetyttää se, että meistä maalataan negatiivista kuvaa vaikka olemme hyvällä asialla. Meillä on myös 16 jäsenorganisaatiota, jotka maksavat jäsenmaksua. Kritiikin syitä minun on välillä ollut vaikea tunnistaa. Rahoitus tulee pääasiassa sertifikaatin myynnistä ja merkin käyttöoikeusmaksuista. Jättöpuiden järeysvaatimuksia kasvatettiin siten, että läpimitta rinnankorkeudelta pitää olla jatkossa 15 senttiä, kun se tähän asti on ollut 10 senttiä. Jos maksu peritään puun käyttömäärän mukaan, se muodostuu 220 euron perusmaksusta ja 106 euron lisämaksusta jokaista käytettyä 100 000 kuutiometriä kohden. Se, joka ei ole metsänhoitoyhdistyksen jäsen, voi liittyä PEFC-sertifikaattiin ilmoittamalla asiasta Kestävän Metsätalouden Yhdistykselle. Mistä saatte rahoituksen toimintaanne. Yli 20 vuotta toiminut PEFC on ihan oikea sertifiointijärjestelmä, ja me täytämme kaikki sertifiointijärjestelmän kriteerit. Jos joku ei jostain syystä halua olla mukana alueellisessa ryhmäsertifioinnissa, siitä pääsee pois ilmoittamalla asiasta omaan metsänhoitoyhdistykseen. Meillä on normaali hyvä keskusteluyhteys. Tämäkin kertoo kiinnostuksesta sertifiointia kohtaan. Siitä huolimatta meille on tulossa tälläkin kertaa oikein hyvä, kestävää metsätaloutta tukeva standardi. Suuri osallistujien määrä toi lisää keskustelua prosessiin. Lisäksi on erilaista hankerahoitusta silloin tällöin. Ovatko metsänhoitoyhdistysten jäsenten metsät automaattisesti PEFC-sertifioinnin piirissä. Itse vannon yhteistyön nimeen ja pyydän kaikkia osallistumaan toimintaamme, jos sellaista intoa on. Maksu PEFC-sertifikaatin käytöstä muodostuu puun käyttömäärän tai yrityksen liikevaihdon mukaan. Olen kova metsän viihdekäyttäjä ja odotan innolla alkavaa hiihtokautta. PEFC-toiminnan laajuus on ollut myönteinen yllätys
Takuu 25 vuotta, hinta 89,90 e. Kahva on käsitelty pellavaöljyllä. Kauhavan Puukkopajan puukkojen kahvat ovat kotimaista visakoivua. Alus paita, 119,50 e, tuubihuivi, 39,50 e.. Suurin osa Lumenen kosme tiikkatuotteista valmistetaan Espoon Kauklahdessa. Alle kouluikäisille tarkoite tulla kaulimella, 10 e, voi leipoa oikeasti. Hinta lahjarasiassa 63,50 e. Ruskovillan vaatteet ja asusteet valmistetaan Artjärvellä luomu villasta, silkistä ja puuvillasta. 26,90 e. 36 Aarre 11/2022 METSÄ Kotimaista pukinkonttiin Tänä jouluna paketoidaan Suomessa suunniteltuja ja valmistettuja lahjoja, joissa on ajatusta mukana. Yleispuukko soveltuu esimerkiksi vuolemiseen ja eräretkeilyyn. Never Too Lake yritys valmistaa koruja ko timaisesta, sertifioi dusta koivuvanerista Lappeenrannassa. Marjapaketissa on musta herukkaa (250 g), tyrniä (150 g), karpaloa ( 150 g) ja mustikkaa (200 g), hinta 70 e. Finberryn marjajauheet valmistetaan suoma laisista marjoista Peders öressä. Korusuunnittelija Sanni Poutanen pal kittiin tänä vuonna EteläKarjalan Vuo den nuori yrittäjä palkinnolla. Metsä malliston tuotteisiin on li sätty Suomessa kehitettyä metsä uutetta, joka sisältää luonnollisia mikrobikantoja. Rizzootsalamppu antaa valoa pi meässä liikkuvalle. Nordic Hydra Lähde tuotteet sisäl tävät koivunmahlaa. Fiskarsin oranssi kahvaiset kirveet val mistetaan Billnäsin tehtaalla Raaseporis sa. Terän pi tuus joko 95 mm tai 105 mm. Paino 47 g, hinta 17,25 e. Sunny days korva korut, 35 e. Vuonna 1923 perustettu Juho Jussila on Suomen suurin puulelujen ja pelien valmistaja. Neljä valotehoa ja vilkkuvalo, takana punainen valo, jonka saa vilkkumaan, 49,90 e. Mukana on raapaisu rauta. Kupilkan Tulustikku on suunniteltu erä ja selviytymistaitoihin erikoistuneen Karu Survival yrityksen kanssa. Tehokos teuttavassa lahjapakkauksessa on seerumi (30 ml) ja kosteus voide (50 ml). Viileäkuiva tut marjat jauhetaan siemenineen jauheeksi tai rouheeksi. JOULULAHJAT Koonneet MARI IKONEN ja ELINA LAMPELA Kuvat VALMISTAJAT ja RISTO JUSSILA LISÄTIETOJA airam.fi finberry.fi fiskars.com juhojussila.fi kauhavanpuukkopaja.fi kupilka.fi lumene.fi nevertoolake.fi Airam on suomalainen perheyritys, jonka valaisintehdas on Lahdessa. Lkoon kirves X21 (paino 1 600 g) sopii suurtenkin pölk kyjen halkaisuun
Aarre tarjoaa tietoa ja elämyksiä metsäasioista kiinnostuneille. Aarteen kohdalla digilukuoikeus koskee vain näköislehteä. Lahjatilauskortti Kyllä kiitos! Tilaan lahjaksi rastimani lehden: MT (MAV2096) 3 kk = 76,50 € (norm. Lue lisää ja katso videoita somesta @aarrelehti. Maaseudun yrittäjän paras tietolähde. Viestimedia Oy maksaa postimaksun Tilauksen maksaja Lähiosoite Postinumero Puhelin Postitoimipaikka Sähköposti Lehden saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Sähköposti VIESTIMEDIA OY TUNNUS 5002596 INFO: M2 00003 VASTAUSLÄHETYS Anna joululahjaksi luettavaa! Luotettavaa uutisointia ja ajankohtaista asiaa. 16 tuhtia numeroa v. Painettu lehti 3 kertaa viikossa. Sähköpostiosoite tarvitaan digilehden käyttöönottoa ja kirjautumisohjeiden lähettämistä varten. Tarjoushinnat ovat voimassa vain uusiin kotimaan tilauksiin. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta Viestimedia.fi. Halutessasi voit kieltää yhteystietojen käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: Viestimedia Oy/Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh. Tietoa ja hyötyä ammattilaisille. Paperisiin laskuihin lisätään 3,90 € paperilaskulisä. Tilaa netissä! viestimedia.fi/joulu Voit tulostaa lahjansaajalle lahjakortin osoitteessa viestimedia.fi/lahjakortti Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Puhelun hinta on 8,35 senttiä/puhelu + 16,69 senttiä/min 17 50 €/kk Koneviesti Lehti + Digi Määräaikainen tilaus 10 50 €/kk Aarre Määräaikainen tilaus. 95,70¤) 6 kk = 153,00 € (norm. Tuntee koneet ja hallitsee tekniikan. 191,40¤) Koneviesti (KAV2073) 4 kk = 70,00 € (norm. Tilaus alkaa joulun jälkeen seuraavasta mahdollisesta numerosta. Verkossa joka päivä: MT.FI. 93,60¤) 6 kk = 105,00 € (norm. 11 kertaa vuodessa. 140,40¤) Aarre (AAV2062) 5 kk = 52,50 € (norm. 25 50 €/kk MT Lehti + Digi Määräaikainen tilaus Tilaa heti! Tarjous on voimassa 24.12.2022 asti. 66,00¤) 12 kk = 126,00 € (norm. 8–21). 2023 Verkkopalvelu osoitteessa koneviesti.fi. 020 413 2277 (ark. 158,40¤) Tilaus on määräaikainen ja sisältää digilukuoikeuden. Viestimedia Oy voi käyttää ja luovuttaa annettuja yhteystietoja markkinointiin voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä noudattaen
Siellä tosin piti oppia syömään porkkanoita, vähentämään ryyppyjä ja vaihtamaan paitaa. Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat METSÄMUSEO LUSTO, NURMEKSEN MUSEO ja LAPIN MAAKUNTAMUSEO Palosalmella vanhat tukkilaiset saivat asua kotoisasti hirsirakennuksessa. KALERVO SETÄLÄ / METSÄHALLITUKSEN KOKOELMA / SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO Palosalmen metsätyömies kodin uusi pääpirtti valmistui vuonna 1960. 38 Aarre 11/2022 JUURET ELÄMÄN EHTOOSSA Metsätyömieskodissa vanha lentojätkä sai viettää viimeiset vuotensa muiden jätkien seurassa. Kuistilla seisoo Hirvaan metsätyökoulun I kurssin (1963–64) opiskelijoita. Kuva on vuodelta 1955. MIKKO SAUKKO / SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO JUURET. Kuistilta vievät portaat yläkertaan
YLÄ-KARJALAN KUVA-ARKISTO / NURMEKSEN MUSEO Kolmessa maakunnassa Metsätyömieskoteja oli Suomessa kolmessa metsätyövaltaisessa maakunnassa: Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Alkuaikojen metsätyömieskodeissa sen sijaan elettiin kuin maatilalla, jonka töihin jokainen osallistui kykyjensä ja halujensa mukaan. Rahoitus kertyi monesta purosta: asukkaiden hoitomaksuista, valtion, kuntien, järjestöjen ja yritysten avustuksista sekä talkootyöstä. Koteja perustivat ja ylläpitivät hyväntekeväisyyspohjalta setlementtija kannatusyhdistykset. Oli sopeuduttava kodin järjestyssääntöihin ja alkoholikieltoon. Jätkien ja metsureiden vähentyessä koteihin ryhdyttiin ottamaan myös muita asukkaita. Tämä oli järjestänyt Hermannille siistit vaatteet ja kieltänyt häntä käyttämästä likaisia resuja, joihin Hermanni mieluiten pukeutui. Se oli ikäjätkä Hermannin hiljainen mielenosoitus Palosalmen metsätyömieskodin nuorelle papille. Vihkiäisissä Rovalan johtaja Arvo Ohinen korosti, että jätkät eivät kaipaa liikaa holhoamista eikä Palosalmi ole laitos. Viimeisenä metsätyömieskotitoiminta lak kasi Rovaniemellä vuonna 2015. Kaikki eivät silti halunneet vanhana edes niihin.” Omavaraisuus karsi kuluja ”Onhan tämä kuin hotellissa. ”Kun Hermanni lähti lomalle Palosalmelta, hän kävi noutamassa vanhat vaatteensa ristiltä päälleen”, Lapin läänin entinen maaherra Hannele Pokka kertoo kirjassaan Kemijoki minun jokeni. Puolangalle ja Kuhmoon kodit perustettiin 1974. Siellä asui vanhana myös legendaarinen Nätti-Jussi. Eivät he halunneet eläkkeellä asua vanhainkodissa naisväen kanssa.” Vanhainkotikammoa saattoi jätkissä herättää myös entisajan vaivaistalojen huono maine – ja laitosmainen elämä ylipäätään. 39 Aarre 11/2022 JUURET V anha karvalakki ja päällystakki riippuivat usein puisella ristillä maantien varressa. ”Sen tulee olla vanhoille metsämiehille todellinen koti, jonne he pitkän työpäivänsä jälkeen voivat saapua vanhuuden lepoa vietMaaherra Uki Voutilainen ja eläkkeellä oleva metsätyömies Rodi Haukka Uuron metsätyömieskodin vuosijuhlassa vuonna 1988. Kiertävässä kausityössä oma perhe jäi usein perustamatta ja yhteys kotiväkeen ja synnyinseutuun katkesi. Palosalmi oli Suomen ensimmäinen metsätyömieskoti, eräänlainen jätkien vanhainkoti. Palosalmen perusti kristillinen setlementtijärjestö Rovala vuonna 1949 Songan kylään Rovaniemen maalaiskuntaan. tämään. Rovaniemelle koti avautui vuonna 1949, Lieksaan 1966 ja sen sivupiste Nurmekseen 1971. ”Joskus tällainen työkyvytön metsämies saattoi olla eräänlaista heittotavaraa, sillä epäselvyydet synnyinja asuinkunnasta aiheuttivat sen, ettei missään haluttu tunnustaa vanhaa jätkää oman kylän pojaksi”, kirjailija Kalevi Kalemaa toteaa teoksessaan Metsien miehet. Palosalmen asukkaat raivasivat ja viljelivät peltoja, kasvattivat perunaa ja juureksia,. ”Tarvittiin paikka, jossa ymmärrettäisiin miesten erityisluonnetta”, kertoo Ossi Takkinen. Samoin sen tulee olla paikka, jossa miehet saavat vapaasti olla, tulla ja mennä.” Vapaudella oli silti rajansa. Hän johti Rovalaa vuosina 1996–2018 ja ehti tutustua Palosalmen tervaskantoihin. Moni oli päätynyt lentojätkänä etelästä Lapin suurille savotoille ja uitoille. Vähitellen kodeista tuli tavallisia palvelutaloja ja osa kuntien sosiaalija terveyspalveluja. Tärkeä mesenaatti oli Metsämiesten Säätiö, mutta metsäyhtiöiden – jätkien entisten työn antajien – osuus rahoituksesta on arvioi tu vähäiseksi. ”He olivat juurevia ukkoja, usein poikamiehiä, jotka olivat tottuneet elämään omissa oloissaan. ”Miehet olivat tottuneet asumaan metsässä, karuissa oloissa kämpillä ja kortteereissa, vapaasti ja villisti”, selittää amanuenssi Marko Rikala Metsämuseo Lustosta. ”Osalle vanhoista jätkistä metsätyömieskoti oli siedettävä ja mukavakin vaihtoehto. Ruoka on pöydässä monta kertaa päivässä, pyykki pestään ja huone siivotaan.” Tällaisia kommentteja Ossi Takkinen kuuli Palosalmella 1990-luvulla, jolloin asukkaiden arki sujui jo kuin missä tahansa nykyaikaisessa palvelutalossa. Metsäkämppään tottuneet Asukkaita Palosalmella oli aluksi 11, mutta reilun kymmenen vuoden kuluttua jo 30. Rovalassa ajatus vanhenevien jätkien kodista heräsi 1930-luvulla. Parhaimmillaan koteja oli viisi
Työpakkoa ei kuitenkaan ollut. Halkotalkoot Palosalmen metsätyömieskodilla vuonna 1963. ”Isännät vahti, mutta halkoliiter ol järven puolla ja minä mänin muka halakoja hake maan ja siitä kuppeelta livahin aina rantaan ja venneelle.” Vieraat tavat, oudot ruoat Kokemus oli erään asukkaan mielestä kar mea. Järjes tyssäännöt muistuttivat, että alusvaatteet piti vaihtaa joka viikko. Ruunaan metsätyömieskodissa syö minen tuntui juhlalliselta, mutta ne pork kanat! Vanhoilla päivillä piti vielä opetella syömään juureksia ja muita rehuja, jänisten tai menninkäisten ruokaa. Kodit sijaitsivat usein sivummalla kunta keskuksista, mitä Kalemaa pitää kirjassaan merkkinä jätkien väheksymisestä. Met tän rauhassa minä oon aina eläny ja ollu, mutta jottain tuntuu olevan vailla.” Sytykkeenä jätkäpatsas Metsätyömieskoteja sivu pisteet mukaan luettuina oli parhaimmillaan viisi: Rova niemellä, Lieksassa, Nurmek sessa, Puolangalla ja Kuhmos sa. Kunniatehtävä saunamajurina saattoi silti kiinnostaa, tai lähiluonto ja metsätyömies kodin muonitus. Liiasta työstä jätkiä varoiteltiin, ja Muikkuakin esteltiin sydänvian takia. ”En minä mittään hulinata tarvihte. Kasvisten lisäksi yöpukujen ja lakanoiden käyttö saattoi olla asukkaille vierasta. Tyytymättömät olivat poikkeuksia. ”Turha näitä metsätyömieskoteja on mis tään syyttää, parempaakaan vaihtoehtoa niiden tilalle ei ole tarjolla”, Kalemaa silti Alusvaatteet piti vaihtaa joka viikko. YLÄ-KARJALAN KUVA-ARKISTO / NURMEKSEN MUSEO JUURET. LAPIN MAAKUNTAMUSEO Nurmes-Valtimon Rotaryklubi lahjoitti vuonna 1988 Uuron metsätyömieskodille 115 kirjaa joulunpyhien ajankuluksi. Moni oli pientilalta kotoisin ja tottunut koko elämänsä ahertamaan. Ruoka ja hiljaisuus tulivat tiettyyn aikaan, ja uhka pelaaminen, sängyssä tupakoiminen ja juo pottelu oli kielletty. Säännöistä huolimatta Palokas löysi Ruu naan kodista enimmäkseen tyytyväisiä jät kiä. Itse tehtiin myös tiilet uuteen navettaan. 40 Aarre 11/2022 JUURET tekivät heinää, hoitivat omia lehmiä, lam paita ja hevosia, hakkasivat talveksi halkoja ja kunnostivat rakennuksia. Palosalmen asukkaat myös kasvattivat perunaa ja juureksia, tekivät heinää, hoitivat karjaa ja kunnostivat rakennuksia. ”Juuri ruokatottumuksista ja asumista voista tuntuu suurimmat muutokset löyty neen”, Unto Palokas kirjoittaa jätkien kokemuksista Pohjois Karjalan metsätyökotitoimin nan historiikissa. Omavaraisuus ja omatoimisuus pienensi hoitomaksuja, joihin meni osa jätkän pie nestä eläkkeestä. ”Miehet toisensa jälkeen tunnustavat elä vänsä nykyisissä oloissa elämänsä parasta aikaa, asumisolosuhteiden, ravitsemuksen ja turvallisuuden suhteen.” Kirjailija Kalemaalle Paavo Muikku myönsi, että hänellä aika ei aina tahtonut kulua, vaikka oli televisio ja radio. Kun selkä oli raskaissa metsätöissä mennyt rikki, ei kovillakaan käsivoimilla enää ihmeitä tehty”, Takkinen kertoo. ”Samalla miehet saivat mielekästä te kemistä ja tunsivat itsensä tarpeellisiksi. Kirjoja luovuttamassa klubin presidentti Jorma Rönty, Kari Lappalainen ja Nestor Norppa. ”Kesät olin marjassa, syyspuolla ja tala vella onkimassa”, kahdeksankymppinen Paavo Muikku muistelee metsätyömies kodin elämää Kalemaan kirjassa. Metsä työläiset tekivät elämäntyönsä syrjässä ja joutuivat syrjään vielä vanhoinakin, ikään kuin yhä jatkamaan savotalla oloa. Asukaspaikkoja niissä oli yhteensä alun toistasataa, mut ta toiminnan alkuvuosikymmeninä tulijoita olisi ollut enemmänkin. Kodeissa järjestettiin myös monenlaista virkistystä retkineen ja juhlineen
Ripityksestä syttyi yksi kipinöistä, jotka johtivat Ruunaan metsätyömieskodin perustamiseen. Vielä hautausmailla kotien jätkät lepäävät usein vieretyksin kuten aikoinaan kämppälavereilla. LAPIN MAAKUNTAMUSEO. Metsätyömieskotiin päästiin, sinne ei jouduttu, korostaa Palokas historiikissään. Hautaan on männeet, mutta sanan vaihtoa ei oo koskaan tullu. Kun Lieksassa oli vuonna 1959 paljastettu komea jätkäpatsas, Kaverinen tapasi Uki Voutilaisen, Kelan silloisen piiriasiamiehen, ja ”perkeleitten kanssa” antoi tulevan kansanedustajan ja maaherran kuulla kunniansa. Kuva lienee otettu 1970-luvulla. Meille jäi siitä kunniavelkaa”, Ossi Takkinen miettii. ”Minnoon asunnu monen kanssa. ”Menin kerran tyhmyyttäni kysymään jätkiltä, oliko metsätyössä pakkasrajaa. Se kertoo, miten kovissa oloissa jätkät rakensivat hyvinvointiyhteiskuntamme perustaa. Epäsopua syntyi myös selvin päin. He sanoivat, että raja tuli 1950-luvulla, kun moottorisaha jäätyi. Kukaties jätkät kaikesta uhkapelistä, kiroilusta ja ryyppäämisestä huolimatta saivat tuonpuoleisessa pomokseen yläkerran ukkoherran eivätkä sitä alakerran kasööriä. 41 Aarre 11/2022 JUURET toteaa. Verityön tekijä oli vastikään otettu asukkaaksi, koska muut eivät olleet uskaltaneet paljastaa häntä tunnetuksi tappelijaksi ja korttihuijariksi. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Esa Ihalainen: Metsätyömieskodit. ”Suuri osa jätkistä asui ja eli aivan siivosti, mutta jotkut olivat työvuosinaan tottuneet luppoaikoina juomaan”, amanuenssi Rikala kertoo. Teoksessa Läskinjakajasta metsäsektorin mesenaatiksi (Metsämiesten Säätiö 1998) Unto Palokas: Jätkän elämää – 30 vuotta metsätyömieskotitoimintaa Pohjois-Karjalassa (Pohjois-Karjalan metsätyömieskodin kannatusyhdistys ry 1995) Sami Pirilä: Rovala 1923–2003 (Rovalan Setlementti ry 2005) Hannele Pokka: Kemijoki minun jokeni (WSOY 1994) Legendaarisen Nätti-Jussin valokuva Palosalmen metsätyömieskodin seinällä. Ruunaassa viina johti tappoon vuonna 1974, ja kymmenen vuotta myöhemmin Palosalmella sai surmansa kaksi asukasta. Tää pari viikkoa sitten tul ja heti rupes riitelemmään.” Sopeutumattomia jouduttiin lähettämään pois, joko määräaikaisesti tai pysyvästi. KARI SALONEN / VM-ARKISTO Presidentti Urho Kekkonen (oik.) keskustelee eläkkeellä olevien tukkilaisten kanssa Palosalmen metsätyömieskodissa. Jätkän helvetissä kun odottaisi vain sääskiä ja oksaisia puita, mutta taivaassa saisi kyllikseen silavaa ja sekahedelmäsoppaa. Jäljelle jäi kunniavelka Jokaiselle metsätyömieskodin asukkaalle tuli lopulta lähtö, kun kutsu kävi elämän ja kuoleman suureen sortteeriin. Esimerkiksi Paavo Muikku sai kerran huonekaverin, joka hermostui avatusta tuuletusluukusta niin että ”meinas syyvä”. Ja parhaan palstan. ”Epäilemättä ikijätkät itsekin haluavat asua metsien keskellä mieluummin kuin asutustaajamissa, mutta yksi syy on se, että he ovat tottuneet vetäytymään syrjään.” Yksi iäkäs savottalainen, Nikolai Kaverinen, osasi kuitenkin oikealla hetkellä astua esiin ja aukaista suunsa. Teoksessa Metsätyön murrosvuodet (Metsämuistelo-projekti 1992) Kalevi Kalemaa: Metsien miehet (Gummerus 1975) Esko Pakkanen: Metsätyömieskodit. Voutilainen kun oli ”herrojen kanssa pahtaita pystyttelemässä eikä hommoomassa kattoo piän piälle niille onnettomille, jotka viereksivät kuka missäkin”. Viina vei veritekoihin Pahimmat metsätyömieskotien ongelmat aiheutti alkoholi, vaikka sitä ei olisi saanut lainkaan tuoda taloihin
Palamatonta alustaa kiittelee mielessään joka kerta, kun tulta kohentaessa kekäle lennähtää ulos. Paista ja hauduta Leivinuunissa kypsentää yhdellä lämmityksellä vaikka viikon ruuat. Teksti MARI IKONEN | Kuvat VALMISTAJAT R uuanlaiton ja leivonnan kannalta monipuolisin tulisija on kunnollinen leivinuuni. Uunin päällä voi kuivata sieniä tai yrttejä.. Takkaleivinuuni voi toimia myös tilanjakajana, jos takan luukku on olohuoneen puolella ja uunin luukku keittiön puolella. Takassa voi paistaa muutakin kuin makkaraa, ja puuhellan päällä kiehautetaan kahvit ja keitetään mehut ja hillot. Varaavat takat sopivat muuhunkin ruuanlaittoon, varsinkin jos apuna on paistoteline tai grillitaso sekä kannellinen valurautapata pitkään haudutettaviin ruokiin. Paistoajat ja -lämmöt vaativat enemmän opiskelua kuin leivinuunissa, jossa apuna on lämpömittari. Valmistajien sisustuskuvista sitä ei aina löydy. Pataruuat muhivat maukkaiksi 150–200 asteessa, ja laiskan himokokkaajan vuodenkierron kruunaa joulukinkun työntäminen 125-asteiseen uuniin paistumaan hitaasti yön yli. Leivinuunissa on myös huonoja puolia. 42 Aarre 11/2022 PUU Juuan Nunnanlahdessa toimiva perheyritys Nunna Uuni vietti elokuussa 40vuotisjuhliaan. Takka ja puuliesi Takkaruokien klassikko on saunan jälkeen tikun nokassa paistettu grillimakkara. Hirven sisäpaistin voi kypsentää keskeltä punertavaksi ja nyhtöpeuran hajoavan kypsäksi. Se on kookas ja painava ja lämmittää taloa niin tehokkaasti, että sen käyttö painottuu syksyyn, talveen ja kevääseen. Kun lämpö laskee 250–200 asteeseen, paistovuorossa ovat kääretorttupohjat, marjapiirakat, pikkupullat, pannukakut, uuniperunat, murekkeet, gratiinit ja laatikot. Kuvan Anna2mallissa uunin etupinta on verhoiltu tummalla keraamisella laatalla. Kotitalouden ruuanvalmistushuoltovarmuuden täydentää puuliesi tai kamiina, jonka paistotasolla voi vähällä puumäärällä kiehauttaa pannukahvit tai keittää perunat. Ruisleivät ja uunipuurot ovat olennainen osa suomalaista ruokaperinnettä, mutta yhtä hyvin leivinuunissa paistuvat pizzat, melanzanet tai uunifetapastat. Monet arvostavat puuhellaa myös säilömisaikaan, varsinkin jos puutarhassa on paljon viinimarjapensaita. Jos sen lämmittää kahdella pesällisellä parahultaisen pituisia polttopuita yli 300-asteiseksi, aamupäivällä siinä voi paistaa rieskat tai karjalanpiirakat kauniin ruskeapilkullisiksi. Haaleassa uunissa tai sen päällä voi kuivata sieniä ja yrttejä. Energia tehokas Annavuolukivileivinuuni (korkeus 1 536, leveys 912 ja syvyys 930 mm, paino 2 617 kg ) lämpe nee pienellä puumäärällä ja polttaa puut puhtaasti. Jokaisen tulisijan eteen kannattaa asentaa reilun kokoinen suojatila laatoista tai pellistä. Erityisen hyvin leivinuuni sopii villiruokaa suosivaan kotitalouteen. Astetta kevyempi – myös perustusten kannalta – tulisija on takkaleivinuuni, jossa uuniosa tulee ikään TULISIJAT LISÄTIETOJA nunnauuni.com, tiileri.fi, tulikivi.fi (Tulikivi ja Kermansavi), warmauunit.com kuin kaupan päälle
Samalla päättyi aiempi piirinuohousjärjestelmä. Hajuton, mauton ja näkymätön häkä imeytyy vereen happea tehokkaammin. Suomessa siirryttiin vuoden 2019 alussa sopimusperusteiseen nuohoukseen. Rungosta 80 % on kierrätysmateriaalia. Nykyään, kun rakennuksen omistajan pitää itse tilata nuohous, asia saattaa yksinkertaisesti unohtua. Kotimaisessa Tiileri Amanda takkaleivinuunissa (k 1 900–2 050 mm, l 1 070 ja s 775 mm) on lukuisia tyyli ja pinnoitusvaihtoehtoja, kuvassa Trendi Royal White. Tulisijan peltiä ei saa laittaa kiinni liian aikaisin. Energiatehokkaas sa Rosamo V4 takkaleivinuunissa (k 1 800 mm, l 1 000 mm ja s 800–850 mm, paino 1 680 kg) on vaakalaattapinta ja lukuisia vä rivaihtoehtoja, kuvassa kiiltävänvalkoinen. Vähäpäästöi sen ja energiatehokkaan takkaleivin uunin paino on 1 950 kg ja muut mitat k 1 650 mm, l 930 mm ja s 690 mm. Jos huoneilman häkäpitoisuus on suuri, ihminen voi kuolla nukkuessaan. 550 kg) on siro puuliesi, joka lämmittää huonetilan nopeasti ja varaa lämpöä pitkään. Amandan paino on reilut 2 000 kg liitoksesta riippuen. Saatavana myös paistouunilla varustettu malli. 43 Aarre 11/2022 PUU Juukalaisen Tulikivi Oyj:n TLU 2000/50 kuuluu valmistajan klassiseen mallistoon. Kermansavimalliston keraamiset takat val mistetaan Heinävedellä. Muista nuohous! P elastuslain mukaan rakennuksen omistajan on huolehdittava siitä, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan määrävälein, vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuksissa vähintään vuosittain. Vuolukiviverhoilussa on kolme sävyvaihtoehtoa. Paras turva häkämyrkytystä vastaan on säännöllinen nuohous ja paloturvallisuuden tarkastaminen sekä toimiva häkävaroitin kaikissa tulisijalla varustetuissa kiinteistöissä.. Takka ja leivinuuniluukun voi sijoittaa vastakkaisille puolille, takkaluukun voi valita myös leveämpänä. Pienetkin pitoisuudet häkää voivat aiheuttaa sekavaa oloa, pahoinvointia tai päänsärkyä. Tulipesän luukku on lasia, keittolevyjä on kaksi. Kerrostalosta pientaloon muuttanut ei ehkä tule edes ajatelleeksi, että uuden kodin tulisijat, hormit ja savupiiput pitää tarkastaa ennen käyttöä ja nuohota vuosittain. Uusikaupunkilaisen Warma Uunien Sofia Basic (k 870–900 mm, l 670 mm + pinnoitus, s 520 mm + pinnoitus, paino n
Teksti TUIJA TIITINEN | Kuvat HANNE MANELIUS PUUTALO. 44 Aarre 11/2022 PUU Joulun aikaan keittiön suuri ruokapöytä koristellaan tunnelmallisesti kynttilöin ja kukin. Lähellä luontoa Karstulalainen lapsiperhe elää unelmaansa rintamamies talossa järven rannalla. Suurella tontilla on kaikkea kesä mökistä savusaunaan
Perhe viettää paljon aikaa ulkona kaikkina vuodenaikoina. PUUTALO Täällä asuvat Vilhelmiina Leppäaho ja Marko Sironen sekä pariskunnan kaksos tyttäret Serafiina ja Charlotta Koti on vuonna 1957 valmistunut rintama miestalo suurella ton tilla lähellä Karstulan keskustaa 45 PUU Aarre 11/2022. Suurella, viettävällä tontilla voi vaikka laskea mäkeä
Joulun ruuanlaittoon ovat muodostuneet omat perinteensä. Nautin kauniista asioista ja niiden tallentamisesta kuviin.” Itse savustetut jouluherkut Oman perheen jouluperinteisiin kuuluvat aattoaamun joulupuuro ja saunominen rantasaunassa. Vilhelmiinan äiti paistaa laatikot yhteiselle jouluaterialle. Haudoille viedään kynttilät joko aatonaattona tai aattona. Joulukortit teen itse. ”Suunnittelen joulupöydän kattausta, samoin kukka-asetelmia. Myös joulun ajan sisustuksen kahden tyttären äiti miettii pitkän kaavan mukaan. Hän alkaa miettiä joulunviettoa jo aikaisin syksyllä. 46 Aarre 11/2022 PUU V ilhelmiina Leppäaho kertoo olevansa koko sydämeltään jouluihminen. Myyntiin tuli vuonna 1957 valmistunut rintamamiestalo. Esimerkiksi näkkileivistä saa persoonalliset joulu koristeet keittiön kaappeihin.. Marko valmistaa kalaruuat. Tilaakin siinä on oikeasti 120 neliötä”, Vilhelmiina kertoo. Se on kuin pieni mökki, johon mahtuu savustettavaa moneen kerrokseen. Saunassa perhe käy upeassa vanhassa rantasaunassa. Lisäksi Marko on rakentamassa tontille savusaunaa. Aluksi Marko ja Vilhelmiina ajattelivat, että se olisi heidän perheelleen hieman liian pieni, koska sitä myytiin 80 neliömetrin kokoisena. Hänellä on rannassa savustuspönttö. Rantasauna ja savusauna Talossa on neljä huonetta ja keittiö. ”Rakenteiltaan talo oli todella hyvässä kunnossa. Sitten valokuvaan joulukoristelut ja sisustuksen ja laitan niistä kuvia someen. Sitten lähdetään Vilhelmiinan äidin luokse, jonne tulee myös siskon perhe. Alakerran vessassa on suihku. Koti järven rannalla Vilhelmiina, 40, Marko, 41, ja yhdeksänvuotiaat kaksostytöt Serafiina ja Charlotta asuvat rintamamiestalossa järven rannalla. Kun he menivät katsomaan taloa, he huomasivat, että se onkin suurempi. Talo oli ollut vain parilla omistajalla valmistumisensa jälkeen, eikä siihen ollut tehty paljon muutoksia. Siinä savustuvat joulukinkut itselle ja anopille. Vuoteen 2014 asti perhe asui rivitalossa. Mummolassa syödään jouluateria ja odotetaan joulupukkia. Talo oli hyvässä kunnossa, ja sen sijainti lähellä Karstulan keskustaa järven rannalla on täydellinen. Karstulan keskustaan on matkaa vain vähän yli kilometri, mutta luonto on lähellä ja omaa rantaviivaa pitkästi. Heti kesän jälkeen alan suunnitella joulun laittamista. Joulun aikaan vieraillaan myös Marko Sirosen äidin luona. Muuten olemme tehneet etupäässä pintaremonttia. Vilhelmiinalla on hauskoja sisustus ideoita. ”Joskus kalastan itse joulusiiat, mutta yleensä ostan lohet kasvattajalta”, Marko kertoo. Keittiö ja alakerran wc olivat aika alkuperäisessä kuosissa, joten ne on uusittu”, Marko kertoo. Pieni suihkutila on riittänyt perheelle hyvin. PUUTALO Leivinuuni lämmittää koko alakerran ja siinä on kätevää hau dutella ruokia. ”Olen jouluhullu, olen sen varmaan kotoani perinyt. Vuorilaudoitus pitäisi vaihtaa. Sitten pienten kaksosten vanhemmat alkoivat kaivata omakotitaloa ja isoa pihaa. ”Olemme läheisiä sukulaistemme kanssa, ja koska kaikki asuvat täällä Karstulassa, joulua on mukava viettää yhdessä”, sanoo Vilhelmiina. Rakennus oli hyvässä kunnossa, vain putket piti uusia. ”Onneksi tultiin, sillä talo tontteineen on ollut meille aarre. Rintamamiestalo oli perheelle löytö. Aloitan valoista.” Jouluvaloja alkaa ilmestyä pitkin syksyä ensin pihalle ja sitten sisälle
Äidin ”leikkimökki” on yläpihalla sijait seva kasvihuone. Vanhoja puita kaade taan ja käytetään polttopuuna sitä mukaa kuin ne menevät huonoon kuntoon. Itse talon lämmittämiseen menee puuta yllättä vän vähän, mutta puusauna vie sitäkin enemmän. ”Tykkään sisustaa sitä, ja Talon sydän on tupa keittiö. Keittiön yhtä nurkkaa hallitsee suuri leivinuuni, joka oli talossa valmiina. Koko yläkertaan tehtiin uusi puulattia ja vino katon alle rakennettiin toinen vessa. Esimerkiksi parkettien ja muovimattojen alta paljastunut vanha puulattia haluttiin esiin. Sekä alakerrassa että yläker rassa on vanhat pönttöuunit, joita lämmitetään ahkerasti. Savusaunan hirret on saatu Vil helmiinan äidin talon pihapiiristä, ja ne ovat peräisin 1860luvulla rakennetusta riihestä. Ovien sävyksi valittiin vanhaan taloon sopiva sini harmaa. Sillä puumäärällä, joka menee saunan lämmittämiseen, lämmittää taloa kaksi päivää”, Marko kertoo. Taloa on sisustettu ja remontoitu vanhaa kunnioittaen. Vanhaa, kaunista sisarpaneelia on onneksi jätetty keittiön kattoon sekä por taikkoon. Keittiön kaapit olivat vanhat eivätkä kovin käytännölliset, joten ne uusittiin. Huone jaettiin omiin soppeihin suurella pöydällä, joka sijoitettiin keskelle. Hän saa kauniita esineitä myös äidiltään, joka asuu 1930luvulla rakennetus sa talossa, jossa Vilhelmiinakin on viettänyt lapsuutensa. Yläkerran toisessa huoneessa eli keit tiössä oli puuhella, joka purettiin pois. Tärkeintä on tunnelma. ”Polttopuuta menee vuodes sa noin 15 mottia. On vanha rantasauna ja kohta vieressä uusi savusauna. Talon sydän on tupakeittiö, johon Vilhel miina ensimmäisenä ihastui. 47 Aarre 11/2022 PUU ”Emme tarvinneet sisäsaunaa, eikä se olisi oikein mahtunutkaan muualle kuin kellariin. ”Hyvä, että tuli laitettua se puulattia he ti, muuten se olisi arjen keskellä varmaan jäänyt tekemättä”, Vilhelmiina arvelee. Vilhelmiina arvostaa talon alku peräistä henkeä, ja häntä harmit taa, että osa vanhoista ikkunoista on jossain vaiheessa korvattu uusilla. On metsää, jossa riittää raivaustyötä. Tytöt halusivat oman joulukuusen huoneeseensa yläkertaan.. Yläkerrassa oli aikanaan ollut asunto, kuten rintamamiestaloissa usein oli tapa na. Uuni lämmittää alakertaa talvella, ja silloin tällöin siinä myös haudutellaan ruokia. Suurelle tontille mahtuu paljon. Yläkerrassa on vanhempien makuuhuone ja tyttöjen yhteinen huone. Marko on rakentanut rantaan myös laavun, ja tytöillä on leikkimökki. Ves soihin asennettiin lattialäm mitys. Talo pyritään lämmittämään puilla. Huonekaluja ja muuta sisustustavaraa Vilhelmiina löytää kirpputoreilta ja antiik kikaupoista. Sähkölämmityskin on, mutta sitä ei juuri käytetä. Ulkosaunassa on mukava saunoa, vaikka sinne pitää kantaa puut ja vedet”, Marko sanoo. ”Parina ensimmäisenä vuotena ostimme polttopuut, mutta viime vuosina olemme teh neet ne itse.” Mummolatyyli viehättää Vilhelmiina tykkää mummolatyylistä eli vanhoista tavaroista, räsymatoista ja iloisista väreistä. On pitkä ranta, jonka kunnostaminen uimarannaksi on vienyt aikaa. Talo lämpiää puulla Alakerrassa on myös olohuone sekä vieras huone, joka toimii myös tyttöjen piirus tushuoneena. Vilhelmiina alkaa suunnitella joulusisustusta jo syksyllä. Metsäinen tontti on suuri, 8 000 neliö metrin kokoinen. Serafiinalla ja Charlotalla on yhteinen huone yläkerrassa
Mökki on rakennettu vuonna 1937, ja siinä on tupa ja pieni kammari. Sähköpattereita ei juuri tarvitse laittaa päälle, sillä varastoon on talveksi hankittu 15 mottia polttopuuta. ”Tykkään metsästää ja kalastaa, ja täällä on runsaasti metsiä ja järviä.” Pariskunta tykkää vanhoista autoista. ”Opiskelin Jyväskylässä, mutta huomasin, että kaipaan enemmän rauhaa. 3 x kotirauha Mikä kodissanne on parasta. ”Aika iso työ remontissa on ollut, kun esimerkiksi pehmennyt lattia piti vaihtaa. Sekin on aivan lähellä rantaa, kuten ennen vanhaan oli tapana rakentaa. Marko on rakentanut rantaan muun muassa laavun, jonne tehdään retkiä. tietenkin kasvatan siellä kaikenlaista, kuten tomaatteja, kurkkua, chiliä, ruusupapuja ja jopa vesimelonia.” Tontilla on myös pieni mummonmökki, jonka Vilhelmiina ja Marko ovat remontoineet kesämökiksi. On uusi koulu, tulossa uusi terveysasema ja suunnitteilla uusi palolaitos. PUUTALO. SERAFIINA: Piha, koska siellä voi syödä mustikoita ja mansikoita. Mutta minusta on mukavaa, kun on aina joku projekti menossa”, Marko sanoo. ”Kesällä pesuvesi otetaan järvestä, mutta talvella se pitää kantaa sisältä”, Marko kertoo. CHARLOTTA: Kukkien haistelu ja eläinten seuraaminen. 48 Aarre 11/2022 PUU Kirpputorilta löydetty vaaka on keittiössä kunnia paikalla. Mikä on lempipaikkasi kotona. Kesällä Vilhelmiina ajelee punaisella vuoden 1965 Ford Galaxie -avoautolla. SERAFIINA: Oma rauha. Mikä on lempipuuhasi pihapiirissä. Ja jos jotain ei saa kaupasta, netistä voi tilata. Palvelut ovat lähellä, samoin tyttöjen koulu ja harrastukset. Suurella, 8 000 neliömetrin tontilla on pitkä rantaviiva. Perhe viihtyy Karstulassa, joka on rauhallinen mutta vireä ja sopivan kokoinen asuinpaikka. Lisäksi hänellä on sisustusliike Saarijärvellä, jonne on puolen tunnin matka kotoa. MARKO: Kokonaisuus. Saunan lämmittäminen on oma ohjelmanumeronsa, varsinkin talvella. VILHELMIINA: Tykkään haravoinnista, jota suurella pihalla riittää keväisin ja syksyisin. Marko muutti lapsena Pylkönmäeltä Karstulaan, jossa hän opiskeli oppisopimuksella metallialalle. Pihalla viihdytään vuoden ympäri. Täällä on lastenkin hyvä kasvaa. Itse harrastan lenkkeilyä, hiihtämistä ja kuntosalilla käymistä”, Vilhelmiina kertoo. SERAFIINA: Kesällä lempipuuhaa on tehdä kärrynpyöriä ja talvella lumi enkeleitä. Perhe elää monen suomalaisen unelmaa omassa talossa järven rannalla keskustassa. MARKO: Kaikenlainen töpöttely ja nikkarointi. Talvella pilkitään ja hiihdetään Mustalammen jäällä ja pulahdetaan joskus saunasta avantoon. Rannassa uidaan, veneillään ja kalastetaan. CHARLOTTA: Kaikki, koska on niin paljon tilaa. Alakerran vierashuonetta lämmittää vanha pönttöuuni. VILHELMIINA: Toinen on keittiö ja toinen on piha, jossa vietämme paljon aikaa. VILHELMIINA: Alkuperäisyys ja tunnelma. Hyvät palvelut lähellä Perhe viettää ympäri vuoden paljon aikaa pihalla. Markolla on pari jeeppiä ja vuoden 1966 Pontiac. MARKO: Koko tontti, sillä puuhaa riittää vähän joka kulmalla. CHARLOTTA: Metsä. Hän tekee toimistotyötä pääasiassa etätyönä. Mökissä on kuitenkin joskus asunut viisihenkinen perhe
Siel läkin on joulukuusi. Seinää piristävät vanhat lautaset. Tyttöjen huoneessa oleva vanha keltai nen pönttöuuni läm mittää ja on sisustuk sen väripilkku. 49 Aarre 11/2022 PUU Vierashuone toimii myös tyttöjen piirus tushuoneena. Yläkerrassa on myös vanhempien makuu huone. Yläkertaan tehtiin suurin remontti, kun siellä ollut asunto muutet tiin makuuhuoneiksi ja koko yläkerran lattia vaihdettiin puulattiaksi. Olohuoneessa joulutunnelmaa tuovat jouluvalot, kukat ja kynttilät.
Mökki linnuille Nikkaroi filmivanerista lintulauta, joka on helppo puhdistaa myös kesken ruokintakauden. Maamme vaihtelevissa sääolosuhteissa autat lintuja ruokkimalla niitä säännöllisesti koko talven. Avonainen lintu lauta ei ole yhtä hygieeninen kuin umpinainen ruokinta-automaatti, joten puhdista ruokintapaikka talven aikana aina tarpeen mukaan. Malli, teksti ja kuvat SUSANNA UUSITALO OMIN KÄSIN Aarre 11/2022 PUU 50
Materiaali kestää talven säitä. 4 Kiinnitä kulmatolpat pohjakappaleen alapuolelta ruuvaamalla. Kiinnitä kulmatolpat pohjan nurkkiin ja yläreunalistat päätykolmioiden väliin. Sahaa myös kaksi yläreunalistaa pitkille sivuille kokoon 300 mm x 40 mm sekä kaksi kattopalaa kokoon 440 mm x 185 mm. Räys täs on päädyissä 60 mm pitkä ja pitkillä sivuilla 30 mm. Nurkka tolpat ovat harjanvarsia, jotka käsitel lään puunsuojaaineella. Mökin mallinen lin tulauta on helppo puhdistaa aina tarpeen mukaan. Niiden avulla katon naulaaminen runkoon onnistuu helpommin. Tee näin 1 Sahaa filmivanerista 300 mm x 250 mm:n kokoinen pohjapala, kaksi 270 mm x 60 mm:n ja kaksi 300 mm x 60 mm:n kokoista reunapalaa sekä kaksi päätykolmiota, joiden pohja on 270 mm leveä, korkeus keskeltä 105 mm ja sivuilta 40 mm. Kokoa lintulaudan pohja ja kiinnitä kulmatolpat päätykolmioihin. Katso, että kulmatolpan viisto pää on linjassa päätykolmion kanssa. P ienten visertäjien seuraami nen omassa pihapiirissä on mukavaa. Sahaa harjanvarresta neljä 270 mm:n pituista osaa ja viistoa niiden toiset päät päätykolmioiden kattokulman mukaan. TARVIKKEET 9 MM:N PAKSUISTA FILMIVANERIA, HARJANVARSI, SAHA, PUUKKO tai HÖYLÄ, VASARA ja NOIN 50 KPL PIENIÄ TERÄS NAULOJA 1.4 X 25 MM, RUUVINVÄÄNNIN ja 4 KPL 50 MM PITUISIA PUURUUVEJA, LYIJYKYNÄ, PUUNSUOJA-AINETTA ja PENSSELI sekä halutessasi PUULIIMAA 1 2 3 4 5. 2 Käsittele harjanvarsi ulkokäyttöön sopivalla puunsuoja-aineella ja anna kuivua. Kokoamiseen käytetään pieniä nauloja ja ruuveja. Naulaa katto paikalleen. Kiinnitä sitten yläreunalistat pitkille sivuille päätykolmioiden väliin naulaamalla ne kulmatolppiin kiinni. Viimeistele lintulauta maalaamalla filmivanerin sahatut päät puunsuoja-aineella. Naulaa kattopalat päätykolmioihin ja vahvista halutessasi harjan tiiviyttä liimalla. 51 Aarre 11/2022 PUU Sahaa lintulaudan osat filmivanerista. Naulaa seuraavaksi kulmatolpat päätykolmioihin. 5 Höylää molempien kattopalojen pitkää sivua harjan alapuolelta sen verran vinoksi, että kattopalat asettuvat tiiviisti vastakkain. Piirrä kattopalojen lyhyemmiltä sivuilta mitattuna 60 mm:n päähän lyijykynällä merkit. Lintu lauta tehdään filmivanerista, joka kestää ulkoolosuhteita hyvin talvesta toiseen usean vuoden ajan. Sahaa kulmatolpat harjanvarresta. 3 Kokoa ensin pohjalaatikko naulaamalla reunapalat pohjaan ja toisiinsa. Jätä kulmatolppaa naulatessasi tila yläreunalistalle eli 9 mm
Yleensä varpuspöllö on liikkeellä aamuja iltahämärässä, mutta talven tultua sen voi nähdä saalistamassa myös keskellä päivää. PIHAPIIRIN ELÄMÄÄ Aarre 11/2022 LUONTO 52
Menen sisään lämmittelemään näppejäni. On toiveita valkoisesta joulusta, sillä puissa on lunta ja pitkän yön kosteus on tiivistynyt ohueksi kuuraksi paljaisiin kohtiin. Jos pöllö jäi paikalle, sillä on uusi mahdollisuus päivän lämpimään ateriaan. Silloin pöllö makaa kasan päällä ja sulattaa ruumiinlämmöllään päällimmäisen syömäkelpoiseen muotoon. Lintujen on tankattava energiavarastot täyteen ennen nukkumaan menoa. Pöllö menettää nopeasti mielenkiintonsa minuun, katselee hetken ympärilleen ja hypähtää sitten ympäri kääntäen rintamasuunnan takaisin lintulaudan ja potentiaalisen aamiaisen suuntaan. VARPUSPÖLLÖ KYYHÖTTÄÄ nyt liikkumattomana oksallaan, ja kohta ruokintapaikan linnut ovat unohtaneet sen läsnäolon. TALVEN TULO ON vaikeuttanut sen elämää. Myös silmäpareja on paljon, ja joku niistä huomaa todennäköisesti paikalle syöksyvän pöllön. Lintulaudalla hyörii joukko viherpeippoja, punatulkkuja sekä talija sinitiaisia. Se on myös varsin peloton, ja saan katsella sitä läheltä. Äkkiä linnut puhkeavat kiihkeään varoitteluun, jonka syyksi paljastuu nuoren haavan oksalle istahtanut varpuspöllö. Se on ilmeisesti tehnyt epäonnistuneen iskun pikkulintujen joukkoon ja istuu nyt miettimässä seuraavaa siirtoa. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO A amu on kirpeä. Palatessani tarkistamaan tilannetta pöllöä ei näy missään. Se on pörhistänyt itsensä pyöreäksi, sen pitkittäisviiruinen vatsa hohtaa valkoisena, mutta huomion vievät rikinkeltaiset silmät, jotka tuijottavat vaaleiden kulmien alta suoraan omiini. Kuivan kuusen latvassa ahkeroi käpytikka pajallaan. Näin sen kurkistelevan paristakin eri kottaraispöntöstä, ja arvelen sen keränneen niihin myyriä tai hiiriä ja varmasti jonkun pikkulinnunkin. Kuluu tovi, varmaankin vartin verran, sitten pöllö ilmestyy kololle muutama keltainen höyhen nokassaan. Niissä sillä on pahanpäivän varaa, jonka turvin selviytyä, kun saalistusonni ei ole myötä. Ne tulevat lumikäytävissään mutta nousevat esiin ryhtyessään etsimään lumelle karisseita siemeniä tai rasvanmuruja. Se koukkaa ylös mäntyyn ja suuntaa tuota pikaa yhdelle pöntöistä, joita olin nähnyt sen käyttävän aiemmin syksyllä. Tämäkin yksilö, ainakin oletan sen samaksi, vieraili pihassa useampaan kertaan jo marraskuussa. Varpuspöllöllä on kuitenkin keinonsa: se tekee varastoja. Yö on pitkä ja kirkas taivas lupailee pakkasta. 53 Aarre 11/2022 LUONTO PÖLLÖJEMME KÄÄPIÖ Tämänvuotisessa sarjassaan Heikki Willamo tarkkailee luonnon vuodenkiertoa omassa pihapiirissään Uudellamaalla. Pimeällä ruokintapaikalla käy metsähiiriä ja -myyriä. Saaliit eivät ilmeisesti olleet pahemmin jäätyneitä, ja talitai sinitiainen oli päätynyt päivän ateriaksi. Joko se on pöntössä torkkumassa tai jossakin kauempana, sillä ruokintapaikalla käy tavanomainen, häiriintymätön iltahyörinä. Se syöksyy kohti syreenipensaan tyvellä olevia keltasirkkuja, mutta pieni parvi ehtii kadota pensaan suojiin, ennen kuin se tavoittaa yhtäkään niistä. Katse on pistävä, noilta silmiltä ei jää mikään huomaamatta. Pöllö keloo höyhenet nokastaan mutta jää aukolle nauttimaan talviauringon vähäisestä lämmöstä. Vain vaaksan mittainen pöllö on petolinnuksi hämmentävän pieni. Ruokintapaikalla niitä on paljon, mutta määrä ei ole saalistajalle pelkästään eduksi. Helppoa sekään ei ole, sillä pakkasilla varastoidut eläimet jäätyvät yhdeksi möykyksi. Seuraa hätäinen varoitus, joka saa linnut singahtamaan salamana pensaiden suojaan. Pöllö syöksyy kohti kelta sirkkuja.. Pöllö näkee mahdollisuutensa ja tekee uuden yrityksen. Hiiret ja myyrät piileksivät lumen alla, niiden löytäminen käy yhä työläämmäksi, ja pöllön on turvauduttava pikkulintujen pyyntiin. Se laskeutuu kololle, kurkistaa sisään ja katoaa sitten pöntön uumeniin
Tämä kuva on Pyhä Luoston kansallipuistosta. JOUNI PORSANGER TALVIMATKAILU Lumikengillä tunturiin Ylläksen hiihtoja matkailukeskukseen odotetaan tänä talvena kansainvälisten matkailijoiden ryntäystä. Tarjontaa löytyy joka makuun. Ylläksessä matkailijoihin vetoaa seitsemän tunturin tunturimaisema, johon pääsee tutustumaan keskukselta vuokrattavilla sähköpyörillä tai lumikengillä. Muodostelmat sijaitsevat suojellussa metsässä, ja ne voi nähdä maisematien varrelta. ”Majoitusvaraukset ovat ennätysluvuissa”, kertoo Ylläksen toimitusjohtaja Kati Vehmas. Ne ovat meidän piilotettu helmemme.” Aarre 11/2022 LUONTO 54. LUKSUSTA JA LUONNON RAUHAA Suomalaiset kaipaavat talvilomaltaan sekä elämyksiä että hiljentymistä. Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat VM-ARKISTO Monet Lapin matkailu keskuksista sijaitsevat kansallis puistojen tuntu massa. ”Jääkausirännit ovat ainutlaatuinen muodostelma, jollaista muualta ei löydy. Brittien lisäksi Ylläkselle odotetaan lomailijoita ainakin Ranskasta, Sveitsistä ja Saksasta sekä uuden Pariisi–Kittilä-lentoyhteyden myötä myös Espanjasta. Vehmaksen mukaan myös suomalaisista yhä useampi lähtee tunturiin oppaan kanssa. ”Opaspalveluiden ostaminen on nouseva trendi, kenties ulkomaisilta vierailta opittu.” Ylläksen vähemmän tunnettu luonnonnähtävyys ovat ikihonkametsässä sijaitsevat jääkausirännit, jääkauden sulamisvesien muodostamat kymmenmetriset kurut
Rinteitä on käytössä 13. Tunnelmaa luovat vaihtuvat värivalot. SANNE KATAINEN Laskettelukeskukset tarjoavat palveluja myös nuorisolle, joka haluaa kokeilla taitojaan hyppy reissä ja liukupinnoilla. Rennosti altaissa Moni haluaa rentoutua talvella kylpylässä. Vuokramökkejä välittävän Lomarenkaan mukaan myös ulkomaiset mökkilomailijat ovat palaamassa. Luistelun päätteeksi voi nauttia kaakaota ja munkkia rantakioskistamme”, kertoo Sunborn Group Oy:n myyntija markkinointijohtaja Joni Hakkarainen. Ulkoilumahdollisuuksia tarjoavat lukuisat erimittaiset luontopolut sekä 25 kilometrin mittainen valaistu latu. Meillä ei ole yökerhoa, vaan ammennamme fiilikset luonnosta, samoista maisemista, joita karelianistit ihastelivat 1800-luvulla. Sappeella on panostettu etenkin nuoria laskijoita kiehtovaan parkkilaskemiseen, jossa hyödynnetään hyppyreitä ja liukupintoja. Temppuilua rinteessä Energiakriisi, nopea inflaatio ja aiempaa korkeampi polttoaineen hinta tuskin saavat suomalaisia luopumaan talvimatkailusta, mutta ne saattavat lisätä lähipalveluiden kysyntää. Vasta-alkajien snow parkin lisäksi keskuksesta löytyy myös aktiivilaskijoiden toiveet täyttävä parkki. ”Laskettelu on meillä ykkösjuttu, ja erityisesti lapsiperheet ovat meille tärkeä kohderyhmä”, sanoo Sappeen Matkailukeskuksen liiketoimintajohtaja Kosti Puurunen. Rinteiden lisäksi Sappeella voi ulkoilla vaikkapa lumikengillä tai sähköavusteisella läskipyörällä. Illan päätteeksi vieraita viihdyttää orkesteri tai tiskijukka. Rinteen cross-henkinen alkuosa on rakennettu metsään. ”Valtaosa mökkeilijöistä hakee lomaltaan yhdessäoloa perheen kanssa. Vuokramökiltä haetaan viihtyisyyttä ja väljyyttä, eikä ripaus luksusta ole pahitteeksi. Kolin hemmotteluja maisemakylpylä Koli Relax Spassa kiireettömästä tunnelmasta nautitaan altaissa, joista avautuu näköala kansallispuiston maisemiin. ”Koli on rauhan tyyssija. Lisäksi matkailijoiden käytössä ovat Etelä-Suomen laajimman yhtenäisen metsäalueen Laipanmaan vaelluspolut. Maisemareittejä pitkin voi pyöräillä Räsävaaran näköalatornille, josta avautuu näköala Pielisen rannoille ja UkkoKolin kallioille. ”Viiden kilometrin mittainen lanattu jääratamme kulkee uskomattoman kauniissa ympäristössä. Retkiluistelua meren jäällä Luonto on keskiössä myös Naantalin kylpylässä, jossa meren läheisyydestä voi nauttia esimerkiksi jäällä kävellen tai retkiluistellen. Allasosaston ja kuntosalitilojen lisäksi vierailijoiden käytössä ovat kattavat hyvinvointipalvelut. Sappeen erikoisuus on alppiseikkailurinne, jossa laskija pääsee kokeilemaan erilaisia alppilajeja syöksystä freestyleen. Mökin valinnassa painavat etäisyys kotoa ja hinta. Ulkoilumahdollisuuksista tärkein on hoidetut hiihtoladut, joille toki pääsee muuallakin kuin hiihtokeskusten läheisyydessä”, kertoo Lomarenkaan markkinointipäällikkö Pekka Huttunen. Meillä voi rauhoittua vaikka porealtaassa kuohuviiniä tai lehtikuohua nauttien”, kertoo Pohjois-Karjalan Osuuskaupan matkailuja myyntijohtaja Tiina Kanninen. Ennuste näyttää toteutuvan Pälkäneellä sijaitsevassa Sappeen Matkailukeskuksessa, jossa talvikaudesta odotetaan vilkasta. SATU RENKO Mökkiin lähelle Mökkilomailun suosio jatkuu vahvana. Retkiluistelu on talvi harrastus, josta voi naut tia sekä järvien että meren jäällä, kunhan turvallisuus otetaan huomioon. Vuoroin meren äärellä ja metsän siimeksessä kulkevaa kävelypolkua pitkin voi tehdä retken Naantalin vanhaankaupunkiin. Yleensä vuokramökki halutaan löytää korkeintaan parin tunnin ajomatkan päästä kotoa. Mieleisensä voi valita yli sadan hoidon valikoimasta. Latuverkostoa on yhteensä 14 kilometriä. ”Tulevalle talvikaudelle olemme saaneet todella suosittuja esiintyjiä.” 55 LUONTO Aarre 11/2022
Kolin kansallismaisemaa kelpaa ihailla niin ladulta kuin ikkunoista. Labbnäsin lomakodin rantasauna on avantouimareiden käytössä talvi kaudella kerran viikossa. Hanke on saanut Euroopan aluekehitysrahaston tukea.. Saarella vierailee vuosittain noin 25 000 kävijää. Kemiönsaaren ulkosaaristossa, reilun 10 kilometrin päässä Kasnäsin venesatamasta sijaitseva Örön linnakesaari on vierailemisen arvoinen myös talvella. Koirille on luvassa raketiton uusivuosi. Lähes kaikki mökit jouluksi ja uudeksivuodeksi varattiin jo syksyllä. Rauhaa myös koirille Luonnonrauhaa arvostava löytää haluamansa ulkosaaristosta. Suobiomassojen käyttömahdollisuudet hyvinvointituotteissa ja -palveluissa sekä elintarvikkeissa -hanke on Ranuan kunnan ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) yhteishanke. Kirkkaassa talvi-illassa tähtitaivas ja linnunrata ovat unohtumaton elämys. Hiihtotai laavuretki kannattaa ajoittaa pimeään aikaan. Kuutamohiihdolle Hiihtoretkelle kutsuvat Kemiön saaren ladut, jotka sään salliessa ajetaan Taalintehtaan Suurelle masuunijärvelle. Tutustu Suosta on moneksi artikkelisarjaan Maailmalla on markkinoita Ranualla raaka-ainetta Kiinnostaako yrittäjyys. Nykyään entisen mielisairaalan tiloissa toimii Turun yliopiston tutkimuslaitos. Talvikaudella Öröhön liikennöinti tapahtuu Kasnäsistä maksuttomalla yhteysaluksella, chartertai taksiveneellä. Huimapäisimmät virkistävät oloansa avantouinnilla. ”1800-luvulla rakennettuun päärakennukseen on vapaa pääsy. Saaristomeren kansallispuistoon kuuluva saari tarjoaa historiaa ja monipuolista luontoa. ”Kokeneemmat retkeilijät voivat hiihtää tai retkiluistella myös järvija merijäillä jäätilanteen salliessa. Hyvinä lähtöpaikkoina toimivat yleiset uimarannat, joissa on myös parkkitilaa”, kertoo Kemiönsaaren kunnan matkailuja destinaatiokehittäjä Stella Törnroth. Törnroth kuitenkin painottaa, etteivät retkiluistelu ja talvimelonta ole aloittelijalle sopivia harrastuksia, ja esimerkiksi välineet ja varusteet tulee olla omasta takaa. 56 Aarre 11/2022 LUONTO TALVIMATKAILU Sairaalasaarella Saaristomerellä sijaitsevalla Seilin saarella on pitkä historia sairaalasaarena. Vaikka sesonki painottuu kesään, myös talvimatkailijat ovat löytäneet Seilin. LARI LIEVONEN. Sata vuotta suljettuna ollut saari siirtyi Metsähallitukselle vuonna 2014 ja avattiin yleisölle vuotta myöhemmin. Jäättöminä talvina saariston luontoon voi tutustua myös meloen. Örön erikoisuus on raketiton uusivuosi, jota viettämään ovat terve tulleita myös lemmikit. Ladulle pääsee Taalintehtaan urheilukentältä lähtevää latua pitkin. Artikkelia varten on haastateltu myös Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys SUOMA ry:n toiminnanjohtajaa Hannu Komua. Entiselleen jätetyn potilashuoneen lisäksi yläkerrassa on näyttely, joka esittelee Seilin sairaala-aikaa”, kertoo Rederi Ab Vitharunin toiminnanjohtaja Gustav Ramberg
?Muu lukija 2. KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE!. ?Irtonumeron ostaja . Aarre 11?/?2022 VAKIOT 57 VIIME VOITTAJAT AARRE 9/22:N kiinnostavin juttu -äänestyksen voitti artikkeli Pisara pihkaa, rahtunen rahaa. 3. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 8–21). ?Vastasi odotuksiani . VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita Tulta ja tervaa -kirja. VASTAA NÄIN LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute TAI VOIT POSTITTAA kyselylomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. ?Tilaajan perheenjäsen . ?Aarre-lehden kestotilaaja . Kirja palkinnon voittivat arvonnassa itselleen Marja Haro, Salo, Niilo Jurvelin, Utajärvi, Kirsti Kamppi, Kinkomaa ja AnnaLiisa Tenhunen, Heinä kylä. Kirjassa tutustutaan perinteisiin suomalaisiin käsityötaitoihin ja niiden ylläpitäjiin. . Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Löydät kirjasta myös ohjeita ja vinkkejä männyn, koivun ja pajun hyödyntämiseen käsitöissä ja keittiössä. 1. ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä Tulta ja tervaa -kirjaa (Viestimedia 2022). MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. . Varusta kuori kirjeposti merkillä. VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. Aarre 11/2022 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 29.1.2023 mennessä ja osallistu arvontaan. ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. Yhden palkinnon arvo on 25 euroa. ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. ?Olen . Varusta kuori kirjepostimerkillä. 020 413 2277 (ark. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Voit postittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoitettua postia
Evässämpylöihin tuo lisämakua nokkonen. Puolen litran termos riittää yhteen soppa-annokseen ja vältytään hävikiltä. Ruokaisa keitto lämmittää ja antaa energiaa talven metsätöissä. VILLIRUOKA Aarre 11/2022 HYVINVOINTI 58 LUKIJAN TOIVEJUTT U Metsurin eväät. Teksti, kuvat ja kuvausjärjestelyt MARI IKONEN Ruokatermoksia on erivetoisia
Kuumenna kiehuvaksi ja lisää Täyttävän peuramakkarakeiton voi maustaa miedoksi tai aavistuksen kuumottavaksi. 59 Aarre 11/2022 HYVINVOINTI Lämmittävä linssikeitto (5–6 ANNOSTA) 4 dl vihreitä linssejä 2 litraa vettä 3 lihatai kasvisliemikuutiota 1 suuri sipuli 250 g riistajauhelihaa (hirveä tai peuraa) 2 rkl ruokaöljyä 0,5 tl suolaa 1 tl rouhittua mustapippuria 1–2 rkl punaista currytahnaa 500 g kasvissuikaleita (2 pakastepussillista) 1 dl ryöpättyä nokkossilppua (suolaa) Huuhdo linssit siivilässä kylmällä vedellä. Kuullota sipulisilppua miedolla lämmöllä öljyssä keittokattilan pohjalla. 2 Herne-, linssi-, liha ja makkarasoppa sekä tomaattipohjaiset keitot ovat hyviä eväskeittoja. Laita huuhdotut linssit kattilaan ja päälle kaksi litraa vettä. Parempi ratkai su on ruokatermos, johon voi pakata kunnon keitto lounaan. Maitoliemiset kannattaa unohtaa. Lisää keittoon sipuli-jauhelihaseos, 1 rkl punaista currytahnaa, kasvissuikaleet ja nokkonen. Kuumenna ja anna kiehua hiljalleen kannen alla 10–15 minuuttia. Kypsennä sipulisilppu ja riistajauheliha paistinpannulla öljytilkassa ja mausta suolalla ja mustapippurilla. Punainen peuramakkarasoppa (5–6 ANNOSTA) 1 iso sipuli 1 valkosipulinkynsi tilkka rypsiöljyä 2 tölkkiä tomaattimurskaa 1 l vettä 1 lihaliemikuutio 200 g peuramakkaraa 200 g rakettispagettia 200 g pakasteherneitä 200 g pakastemaissia 1–2 tl ndujatahnaa 1 tl kuivattua basilikaa 1 tl sokeria 1 tl rouhittua mustapippuria (1 tl suolaa) Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynsi. Lisää keittoon makkarapalat, pätkäspagetti, pakasteherneet ja -maissit, teelusikallinen ndujatahnaa, basilikaa, sokeria ja pippuria. Anna kiehua hiljaa viitisen minuuttia ja maista. Anna kiehua vielä noin 10 minuuttia. liemikuutiot. Keiton ei ole tarkoitus olla tulista, mutta chili antaa pienen, mukavasti lämmittävän jälkipotkun. Kuori ja silppua sipuli. Paloittele peuramakkara. Aamulla soppa vain kiehautetaan ja kaadetaan kiehuvalla vedellä esikuu mennettuun termokseen. Anna linssien kypsyä kannen alla noin 20 minuuttia. Soppaa matkaan 1 Pelkkä kahvi ja voi leivät alkavat tympiä, jos metsätyöt kestävät viikkoja. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja/ tai currytahnaa. Lisää kattilaan tomaattimurska, vesi ja lihaliemikuutio. Lisää halutessasi vielä hieman ndujatahnaa sekä suolaa, jos on tarvis. Ohjeessa tahnan voi korvata 0,5–1 tl:lla chilijauhetta sekä toisella liemikuutiolla. 3 Pakastekasviksista syntyy illalla nopeas ti eväskeitto pariksi päi väksi. Vinkki! Ndujatahna on chilillä maustettua tuhtia salamilevitettä. Vinkki! Jos haluat keitosta kasvisversion, jätä jauheliha pois tai korvaa se kasviproteiinilla.. Kallis mutta riittoisa tölkki säilyy avattuna useita kuukausia jääkaapissa
VILLIRUOKA Kolmen viljan nokkossämpylät (12–15 SÄMPYLÄÄ) 4 dl vehnäjauhoja 1 pussillinen (11 g) kuivahiivaa 5 dl lämmintä vettä 1 dl ryöpättyä nokkosta (tuoretta tai pakastettua) 1 tl suolaa 0,5 dl siirappia 3 dl ruisjauhoja 3 dl kaurahiutaleita 0,5 dl rypsiöljyä (hieman lisää vehnäjauhoja) Sekoita kulhossa kuivahiiva vehnäjauhoihin ja kaada päälle 42-asteinen vesi. Sekoita ja anna juuren kohota kuplivaksi. Sämpylöitä kannattaa leipoa kerralla tuplaannos ja pakastaa niitä 3–4 kappaleen pusseissa metsäevääksi. Ei haittaa, vaikka reunat liimautuisivat vähän yhteen. Jos taikina tuntuu liian löysältä, lisää vielä 1–2 dl vehnäjauhoja. Ripottele leivinpöydälle hiukan vehnäjauhoja, leivo taikina pyöreiksi tai pitkulaisiksi sämpylöiksi ja laita ne leivinpaperilla päällystetylle uunipellille. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi lämpimässä paikassa leivinliinan alla. Anna sämpylöiden kohota liinan alla pulleiksi. Alusta lopuksi mukaan tilkka ruokaöljyä, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista. Aarre 11/2022 HYVINVOINTI 60. Paista 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia, kunnes sämpylöiden pinta on ruskea ja pohja kumisee kynnellä kopauttaessa. Lisää ryöpätty nokkonen, suola, siirappi, ruisjauhot ja kaurahiutaleet ja alusta taikinaksi
Ristikon 9/2022 ratkaisu: Avainsana: KESKITIE Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruu tujen kirjaimista. 61 Aarre 11/2022 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 9/2022 voittajia: Aarre Iivonen, Kangasala Mirja Kallonen, Elimäki Sauli Rämö, Forssa Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. 8–16). Avain sanassa on kahdeksan kirjainta. Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/ palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 29.1.2023 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 11, PL 440, 00101 Helsinki. Ristikon 11/2022 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 2/2023. OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 11/2022. 020 413 2277 (ark. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa
Jos metsän lisäksi sukupol venvaihdoksessa siirtyy muita kin omaisuuseriä, kuten peltoa tai asuinrakennus, näiden tilanne on tutkittava erikseen tarkasti. Käypä arvo puolestaan on se arvo, jonka tilasta todennäköi sesti saisi avoimilla markkinoilla. Yllättäviä tilanteita voi tulla eteen myös HYVÄT NEUVOT Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvitus AINO SAARIKIVI sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Usein eten kin silloin, kun eläke on pieni, puukauppatulot ovat merkit tävässä roolissa, kun pitää ra hoittaa yllättäviä kulueriä, esi merkiksi remontteja. ”Lahjasta ei koskaan synny luopujalle veroseuraamuksia. ”On tärkeää, että sukupolven vaihdoksessa otetaan huomioon myös luopujan etu. Lahjan saaja sen sijaan maksaa lahjaveroa sitä enemmän, mitä arvokkaammasta lahjasta on kyse. Jos kauppasumma alit taa kyseisen arvon, verotettava lahja syntyy ja lahjavero lankeaa ostajan maksettavaksi. Useita veroetuja Tilaa ei ole pakko myydä käy västä arvosta, vaan kauppahin nan voivat ostaja ja myyjä va paasti sopia keskenään. Onnistunut kauppa vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua. ”Oleellista on huomata, että käypä arvo ei ole jotakin, minkä myyjä ja ostaja voivat keske nään sopia. Tilan teesta riippuu, kumpi kauppata pa on kannattavampi. Myös metsän kehitys luokkajakaumalla ja tulevilla hakkuutuloilla on suuri merki tys kauppahintaa mietittäessä”, Juuso sanoo. Miten rahoitus järjestyy, jos metsän tuomaa taloudellista turvaa ei enää ole?” Kun sukupolvenvaihdos to teutetaan kaupalla, kauppahinta jää myyjälle pesämunaksi ja tur vaksi pahan päivän varalle. K un metsä tilan suku polvenvaihdos on ajankohtainen, moni luopuja suunnittelee lahjoittavansa tilan lapsilleen. Kaup pa on monimutkainen ja vaatii suunnittelua, mutta verotuksel lisesti se on usein lahjaa tehok kaampi. Pyydä ennakkopäätös Metsätilan kauppahinnan määrityksessä keskeinen luku on 75 prosenttia tilan käyvästä arvosta. Omalta lapselta ei haluta pyytää maksua. Kun kauppa tehdään lähisukulais ten kesken eli jos tila myydään esimerkiksi veljelle, sisarelle, lapselle, lapsenlapselle, velipuo lelle tai sisarpuolelle, myyjän ei tarvitse maksaa luovutusvoitto veroa, mikäli hän on omistanut tilan yli 10 vuotta. Jos käypä arvo on arvioitu liian alas, verottaja voi korjata sitä, jolloin kaup pa muuttuukin liian alhaisen kauppahinnan myötä lahjan luonteiseksi kaupaksi”, Juuso muistuttaa.. 62 Aarre 11/2022 OMA TALOUS KAUPPA VOI KANNATTAA Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa kauppa on usein lahjoitusta kannattavampi vaihtoehto. Koska kyseessä on vastik keeton saanto, lahjan saaja ei myöskään saa vähentää vero tuksessaan mitään sukupolven vaihdokseen liittyviä kuluja.” Tietyissä tilanteissa ja omai suuserissä kauppa on myyjälle luovutusvoittoverovapaa. Vaikka ajatus on kaunis, Metsä Groupin spvasiantun tija Markku Juuso kehottaa harkitsemaan asiaa toisenkin kerran. Mikäli kauppasumma ylittää kyseisen arvon, kaupassa ei synny ostajalle verotettavaa lahjaa. ”Luopujan kannattaa arvioi da oma tuleva rahantarpeensa ja mitoittaa kauppahinta sen mukaan. Juusolla on tapa kiteyttää lahjalla toteutetun ja kaupalla toteutetun metsätilan sukupol venvaihdoksen erot seuraavasti: Lahja on nopea ja helppo, mutta veroja joutunee maksamaan enemmän kuin kaupassa. Heidän on kuitenkin syytä ymmärtää tästä mahdollisesti aiheutuvat veroseuraamukset. Monessa tapauksessa kauppa on sekä luopujalle että jatkajalle lahjoitusta mielek käämpi vaihtoehto. Suunnitelma ei useinkaan perustu huolelliseen vaihtoeh tojen arviointiin ja laskelmiin, vaan kyse on periaatteesta
Epävarmoissa tilanteissa Juuso suosittelee pyytämään verottajalta ennakkopäätöksen asiasta. 2 Luovutusvoittoverovapaa kauppa edellyttää sitä, että maaja metsätaloutta on harjoitettu omaan lukuun. Velka rinnastuu pankkilainaan siinäkin mielessä, että velan antaja voi myöntää velalliselle lyhennysvapaata. Käsiraha sitouttaa Se, että tila luovutetaan sukupolvenvaihdoksessa kaupan kautta, ei edellytä koko summan tai edes käsirahan maksamista kaupantekohetkellä. Maksamalla ostaja sitoutuu siihen, että raha todellakin liikkuu ostajan ja myyjän välillä.” Velkaa lyhennetään useimmiten metsästä saatavilla puukauppatuloilla, jotka metsävähennyksen ansiosta ovat ostajalle edullisemmin verotettuja kuin ne olisivat myyjälle. Metsävähennyspohja on 60 prosenttia metsän hankintamenosta eli kauppahinnasta ja muista kauppaan liittyvistä kuluista. ”Velkakirjan on rinnastuttava pankkilainaan. Silloin ollaan kaltevalla pinnalla.” Velkakirjaan kirjataan ylös, miten ja millä aikataululla velkaa lyhennetään. Lahjan tai perinnön perusteella metsävähennyspohjaa ei muodostu. Metsävähennyksen käyttämisessä ei ole ajallista takarajaa, joten siitä on ostajalle hyötyä myös tulevaisuuden hakkuissa. Juuso kuitenkin suosittelee, että osa kauppasummasta maksetaan kaupanteon yhteydessä. Lyhennysvapaa tarkoittaa taukoa lainan takaisinmaksussa, mikä käytännössä merkitsee laina-ajan pitenemistä. Ei niin, että laaditaan kertalyhennyslaina, joka erääntyy maksettavaksi vaikkapa vasta 20 vuoden kuluttua. Verottajan noudattamat arvostamisen perusteet on kirjattu Verohallinnon ohjeeseen Varojen arvostaminen perintöja lahjaverotuksessa. Vuositasolla metsävähennystä voi käyttää enintään 60 prosenttia puunmyyntituloista. Tositteet lyhennyksistä Juuso neuvoo säilyttämään huolellisesti. Metsävähennyksen ansiosta ostaja voi myydä puuta verovapaasti vähennyksen suuruisella summalla. ”Käsiraha tuo ostajan osalta kauppaan ryhtiä ja jämäkkyyttä. Pienin mahdollinen yhden verovuoden metsävähennys on 1 500 euroa. Lahjaveroa ei tarvitse maksaa, mikäli lahjoituksen arvo ei kolmen vuoden aikana ylitä 4 999 euroa. Aikataulu velkakirjaan Lähisukulaisten välisissä kaupoissa kauppahinta voi olla osin tai kokonaan korotonta lainaa ja velan maksuaika useita vuosia. Muista metsävähennys Ostajalle kauppa on kannattava sukupolvenvaihdoksen tapa siksi, että sen myötä hänelle syntyy oikeus metsävähennykseen. 63 Aarre 11/2022 OMA TALOUS 3 x verotärppi 1 Kiinteistöllä sijaitseva asuinrakennus katsotaan luovutusvoittoverovapaaksi vain silloin, jos myyjä on omana omistusaikanaan asunut rakennuksessa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Vuokraviljely ei täytä verovapauden ehtoja. Lainanantaja voi myös antaa lyhennyserää vastaavan summan lahjaksi. Ostaja puolestaan ei ilmoita lyhennyksiä metsätalouden menoina, koska ne vähennetään metsävähennyksen kautta. Lyhennys aikataulu kirjataan velka kirjaan.. Koska kauppa on useissa tapauksissa myyjälle kokonaan luovutusvoittoverovapaa, myyjän ei tarvitse ilmoittaa käsirahaa eikä myöhemmin tehtyjä velan lyhennyksiä omassa verotuksessaan. Tällöin lahjasta tehdään lahjaveroilmoitus verottajalle ja lahjan saaja maksaa lahjaveron. Esimerkiksi 100 000 euron puukauppatulosta metsävähennyspohja on 60 000 euroa, jolloin pääomaveroa on maksettava vain 40 000 eurosta. 3 Mahdolliset tontit tai tuulivoimakohteet nostavat tilan käypää arvoa, joten ne on otettava huomioon käyvän arvon määrittämisessä ja sitä kautta metsätilan hinnoittelussa. Velkakirjan ja -järjestelyn on kuitenkin oltava realistinen
06 4761 104 laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. Lisää metsäaiheita! Aarteen verkkosisällöt ovat osa MT Metsän verkkopalvelua. Löydät Aarteen näköislehdet viimeisen kolmen vuoden ajalta osoitteessa mt.fi/lehdet/aarre Jotta voit lukea näköislehteä, tarvitset käyttäjätunnukset. 06 4761 104 TÄSSÄ ON HYVÄ PAIKKA SINUNKIN ILMOITUKSELLESI! TILAA HETI 040 720 7981 Jos sinulla on käyttäjätunnuksiin tai kirjautumi seen liittyviä kysymyksiä, saat niihin apua asiakas palvelustamme viestimedia.fi/asiakaspalvelu. Osoitteesta MT.FI/metsa löydät Aarteen juttujen lisäksi MT Metsän uutisia, artikkeleita ja analyyseja. Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh. Jos haluat lukea Aarteen ja MT Metsän verkkosisältöjä, tilaa MT Metsä Digi etuhintaan 9,30 e/kk (norm. Maaja metsätalouskirjanpidot . 06 4761 104 laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 Lisätietoja: www.luonnonperintosaatio.fi Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 MobilePay-numero: 77220 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – Ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. Luo käyttäjätunnus verkkoon osoitteessa viestimedia.fi/aktivointi. Maaja metsätalouskirjanpidot . Maaja metsätalouskirjanpidot . 64 Aarre 11/2022 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. koti M etsä Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 on monelle info@laihiantilipalvelu.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille Maaja metsätalouskirjanpidot laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh. 10,90 e/kk) osoitteesta MT.FI/etutilaus Aarteen kestotilaukseen sisältyy Aarteen näköislehden lukuoikeus. Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh. Niiden luomiseen tarvitset vain asiakasnumerosi ja postinumerosi
2023! Tilaustunnus AAV0024 Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja V E S A -MA TTI V ÄÄ RÄ V E S A -MA TTI V ÄÄ RÄ ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 30.1.2023 JYRKI LUUKKONEN Aarteen metsävero numero: Näin täytät metsäveroilmoituksen Naiset opiskelevat Pohjanmaalla metsätalous yrittäjiksi Vaarniemen kartanon uusi kukoistus Kuningasmetsurin kuulumiset Madepilkin saalista Kaukoidän maustein Muistoja metsäajosta hevosella Metsätalousyrittäjä Tiina Morri Virroilta hoitaa metsiensä harvennushakkuut omalla korjuuketjullaan.. . 12 kk 138,00 e . __?/?__?/ 20___ . Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 3,90 e / lasku. AARTEEN TILAUSLOMAKE . Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . lahjaksi alkaen. 6 kk 69,00 e . Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. 65 Aarre 11/2022 VAKIOT PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 69 e • laskutusjakso 12 kk 138 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stim edia Oy Asia kas palv elu Tun nus 50 025 96 Info A2 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. Suosittelemme maksutonta e-laskua. seuraavasta numerosta?. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun. itselleni?. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh
Eikö myös tämä pitäisi ottaa huomioon osana metsien kasvaessaan muodostamaa hiilinielua. Koska metsiin jäi myös 5,6 miljoonaa kuutiota itsestään kuollutta runkopuuta ja 9,7 miljoonaa kuutiota runkopuuta hakkuiden hukkapuuna, kokonaispoistuma oli 93 miljoonaa ja hiilinieluna huomioon otettu runkopuumäärä enää 10 miljoonaa kuutiota. Eikö meidän pitäisi lopultakin selvittää, ovatko myös nämä metsiin hakkuiden jäljiltä jäävät kannot suuri ja vielä pitkään kasvava hiilivarasto. Toukokuun pikaennakkotiedon mukaan Suomen maankäyttösektori olisi vuonna 2021 ollut ensimmäisen kerran hiilipäästöjen lähde eikä enää hiilinielu. Sellaisia voisivat olla esimerkiksi hakkuutähteiden hautaaminen maahan tai ”luonnollisen poistuman” ja muiden hakkuutähteiden varastoiminen isojen katosten alle niin, että niiden hiili pysyy poissa ilmasta vähintään sata vuotta. Lopulliset tulokset saadaan vasta keväällä 2023. Luonnollisen poistuman eli metsiin jäävän runkopuun sekä metsiin jäävän oksa-, latva-, kantoja juuribiomassan oletetaan laskuissa ilmeisesti ikään kuin haihtuvan ilmaan, saman tien. Aarre 11/2022 VAKIOT 66 O len ollut lähes neljänkymmenen vuoden ajan mukana erilaisissa metsien ja maaperän hiilinieluja kasvattavissa hankkeissa muun muassa Afrikassa sekä Eteläja Kaakkois-Aasiassa. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. Meidän kannattaisi myös testata erilaisia hiilivarastojen kasvattamiskeinoja. Olisi tärkeää, että laskujen perusteet ja niiden tieteellinen pohja avattaisiin kansalaisille nykyistä yksityiskohtaisemmin ja selkeämmin. Kantojen, juurien, neulasten ja oksien osuus on noin 40 prosenttia. SUOMEN TALOUSMETSISSÄ on tyypillisesti edelleen näkyvissä useiden perättäisten hakkuiden jäljiltä jääneitä kantoja. Meidän täytyy kuitenkin varautua siihen, että ilmiö saattaa olla pysyvä ja voimistuva. Runkopuu muodostaa vain 60 prosenttia puiden massasta. Voisi myös olla hyvä ajatus julkaista kutakin vuotta koskevat tutkimustulokset vain kerran, sitten kun analyysi on oikeasti valmis. Asia alkaa vaikuttaa Suomen maankäyttöön niin paljon, että läpinäkyvyys olisi nyt tärkeää kansalaisten luottamuksen säilyttämiseksi. Mutta jos menet metsään katsomaan, miten asiat ovat, kaikki näyttää kovin toisenlaiselta. Metsät olivat edelleen hiilinielu, mutta pikaennakon mukaan ne eivät enää kyenneet poistamaan ilmakehästä edes kaikkea pelloilta vapautuvaa hiilidioksidia. Metsien ikärakenteen muutos pienentää nieluja, ja meidän täytyy myös varautua ilmaston lämpenemisen myötä kasvaviin tuholaisja myrskytuhoihin. RISTO ISOMÄKI Hiilinielujen laskenta kaipaa selkeyttä ja läpinäkyvyyttä ISOMÄKI Metsien ikärakenteen muutos pienentää nieluja.. Se on kuitenkin tyypillisesti puolitoista kertaa suurempi kuin itse puuston hiilimäärä, vaikka kannot ja juuret laskettaisiin mukaan. Tänä vuonna Luke julkaisi toukokuussa vuotta 2021 koskevan pikaennakon ja joulukuussa tarkennetut ennakkotiedot. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Metsien kasvun arvioitiin kuitenkin hidastuneen ja olevan vain 103 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa eikä enää 108 miljoonaa niin kuin edellisessä metsävarojen inventoinnissa. Turhien edestakaisten kohujen synnyttäminen puolivalmiilla tutkimustuloksilla ei ole rakentavaa eikä hyödyllistä. Kyse on ehkä vain väliaikaisesta notkahduksesta, sillä metsien kasvu voi vaihdella jopa kymmeniä prosentteja vuodessa. TIETO METSIEMME kasvun hidastumisesta on huomion arvoinen. SOSIAALISEN MEDIAN vaikutuksesta yhteiskuntamme pörrää nykyään paniikin vallassa milloin mistäkin syystä. Tästä huolimatta minun on yhä vaikeampi saada selvää Suomen valtion omia hiilinielujamme koskevista laskelmista tai ymmärtää, miten ne on tehty. Ja eikö viimeinkin pitäisi tutkia kunnolla sitä, mitkä metsätalouden muodot ovat kasvattaneet ja mitkä pienentäneet pintamaan ylimmän metrin hiili varastoa. Vain tietokoneen kovalevyllä olemassa olevassa mallissa voi toki käydä näin. Jos haluamme kasvattaa runkopuun tuotannon merkittävästi nykyistä suuremmaksi, meidän pitää lisätä lehtipuiden osuutta, koska ne kasvavat havupuita nopeammin. Hakkuut eivät vuonna 2021 kasvaneet mitenkään dramaattisesti, vaan ne olivat edelleen noin 78 miljoonaa kuutiota runkopuuta
Lukittava tasauspyörästö edessä Astinlautojen suojaputket Vinssi 2500 lbs Vetokuula LED-ajovalot USB-latauspistoke Älykäs traktorimönkijä, jossa tehokas 44 hv/570 cm 3 DOHC 4-tahti moottori LET’S G ET NAKED! Nyt Segway Snarler Naked -mönkijämallit riisuttuun hintaan. Hinta sis. 7 990 €) Naked-vakiovarusteet mm. alv 24 %. 7 790 €) Snarler Naked L: 6 990 € (ovh. Segway Snarler AT6 Naked Kampanjahinnat: Snarler Naked S: 6 790 € (ovh. Segway App Älykkäät ja turvallisuuttasi lisäävät ominaisuudet käytössäsi. Hintaan lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Kuvien laitteet erikoisvarustein. SÄÄSTÄ 1 000 € RAJOITETTU ERÄ! USB-latauspistoke. segwaypowersports.fi segwaypowersports_fi *Kampanja voimassa 31.12.2022 asti