s. 16 Hirven puolustaja Eränkävijä, metsänomistaja Johannes Lehtomäki muistuttaa, että hirvistä on myös hyötyä, s. 40 metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous hyvät neuvot Metsävuoden tilinpäätös s. 62 AR-20231218-496549-_5872060.indd 1 AR-20231218-496549-_5872060.indd 1 4.12.2023 8.38.09 4.12.2023 8.38.09. 28 14,40 € 11 | 2023 aarrelehti.fi Joulu savottakämpässä s. 10 Metsätila yllätysperintönä s. Paras liikuntapaikka on taukopaikka, se saa retkeilijän liikkumaan. 24 PUKEUTUMINEN Näin tarkenet talvimetsässä s
metsasaatio.fi AR-20231218-496550-_5872058.indd 2 AR-20231218-496550-_5872058.indd 2 4.12.2023 8.37.53 4.12.2023 8.37.53. Suomen Metsäsäätiö rakentaa metsäelinkeinolle menestyksekästä tulevaisuutta – tutkimus, tieto ja ihmiset mahdollistavat metsäelinkeinolle halun, kyvyn ja oikeuden kukoistaa
Muutoin Luonnonvarakeskuksen Metsätuhot vuonna 2022 -raportissa hirvet mainitaan, yllättävää kyllä, vain ohimennen. Hirvituhojen pelossa vuosittain istutetaan noin kolme tuhatta hehtaaria kuusta liian karuille kasvupaikoille. 3 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496551-_5872083.indd 3 AR-20231218-496551-_5872083.indd 3 4.12.2023 8.40.02 4.12.2023 8.40.02. Lehto mäki harmittelee hirvikeskustelun ”vahvaa tunnelatausta”. Metsänomistaja, joka on käyttänyt 1 500 euroa hehtaarille päätehakkuun jälkeiseen metsän uudistamiseen ja jonka mäntytaimikossa on talvehtinut hirvilauma, on syystäkin tuohtunut. Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Metsänhoitoyhdistys Päijänteessä työskentelevä Lehtomäki on metsätalousinsinööri, metsätilojen kiinteistönvälittäjä, metsänomistaja ja metsästäjä. Sitä ennen toivotan lukijoille rauhallista joulunaikaa. Eränkävijöissä Lehtomäki metsästi karjalankarhukoiriensa ja teini-ikäisen poikansa kanssa hirviä. Aarre jatkaa metsätuhojen käsittelyä taas ensi vuoden numeroissa. Olemmeko valmiita siihen, että mielekkään yhteisöllisen harrastuksen menettäminen vauhdittaisi esimerkiksi itäisen Suomen autioitumista. Sorkka-hankkeen alueelliset tuhoennusteet ovat yhden tekeviä silloin, kun tappioita tarkastellaan yksittäisen metsänomistajan näkökulmasta. Juurikäävän vaivaama kuusikko olisi järkevää uudistaa rauduskoivulle, mutta kuka uskaltaa ottaa riskin. Yksi mittari on valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) havaitut laatua alentavien tuhojen osuudet ja pinta-alat puuntuotannon metsämaalla. Sivulla 24 alkavasta haastattelusta käy ilmi, että hirvistä puhuessaan hän on painotetusti jälkimmäisessä roolissa. PUOLI MILJOONAA hehtaaria selittää kyllin hyvin, miksi hirviä karsastetaan. Kyse ei ole tunteista vaan taloudesta. Vuonna 2022 hirvituhojen osuus oli noin 2,5 prosenttia kaikista metsätuhoista, vähemmän kuin edellisvuonna, mutta pinta-alana silti miltei puoli miljoonaa hehtaaria. Tuho raportissa hirvet mai nitaan vain ohimennen. Lehtomäen haastattelu kannattaa lukea tarkkaan, vaikka jutun näkökulma kismittäisi. Kyse on epäsuorasti myös Suomen turvallisuudesta. Nisäkkäistä tarkempaan käsittelyyn on otettu myyrät, vaikka myyrätuhojen pinta-ala on murto-osa hirvituhoista. 1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta. Kuusta on metsien uudistamisessa suosittu liikaa männyn kustannuksella, tämän myöntää myös Suomen metsäkeskus. Rivien välissä on painavaa asiaa metsästyksen yhteiskunnallisesta roolista ja metsästyskulttuurin murroksesta. MARIA MIKLAS Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi Hirvien syömillä taimikoilla on monta omistajaa PÄÄKIRJOITUS M ultialainen Johannes Lehtomäki oli pari vuotta sitten mukana Ylen Eränkävijät-sarjassa, jonka suosituin esiintyjä on suomenlapinkoira Äijä. On muitakin ongelmia. Hirvivahinkoja Suomen metsissä voi arvioida monin tavoin. Kun Paavo ampui hirven, isän kasvoilta paistoi vanhemman ylpeys, johon oli helppo samastua
Kestotilaajana saat parhaat edut. Voit tilata myös käyttäen tämän lehden palvelukorttia sivulla 65. Tarjolla on tuhansia sivuja kiinnostavaa luettavaa! Osallistut arvontaan Vuonna 2024 Viestimedia Oy:n lehtien kestotilaajat osallistuvat joka kuukausi arvottavan rahapalkinnon ja neljästi vuodessa arvottavien tuotepalkintojen arvontaan. Aarteen tilaajana saat enemmän! 11 runsasta lehteä vuodessa täynnä metsäasiaa Aarre käsittelee metsäaihetta monipuolisesti. Lukuoikeus näköislehteen Voit lukea Aarteen uusinta näköislehteä ilmestymispäivänä heti aamusta osoitteessa aarrelehti.fi/nakoislehti Lukuoikeus lehtiarkistoon Aarteen näköislehtiarkistossa ovat kaikki Aarteet vuoden 2020 alusta alkaen. Lahjalehdet ja etutilaukset Voit lahjoittaa lahjalehtiä ystävällesi tai tehdä itsellesi Viestimedia Oy:n lehtitilauksia erikoishintaan. Edullisin tilaustapa Muistathan, että kestotilaus tulee pidemmän päälle normaalihintaista määräaikaista tilausta edullisemmaksi. Muista verovähennysoikeus Metsänomistaja voi vähentää Aarteen tilausmaksun metsäverotuksessaan. Kirjan arvo on 25 euroa. AR-20231218-496553-_5872082.indd 5 AR-20231218-496553-_5872082.indd 5 4.12.2023 8.40.05 4.12.2023 8.40.05. Voit päivittää omat tietosi osoitteessa viestimedia.fi/ asiakaspalvelu 11 runsasta numeroa vuodessa Arvo 25, 00 upeat Kesto tilaajan edut Kiitos, että tilaat Aarretta. Metsän vuosi -seinäkalenteri Aarteen kestotilaajana saat aina joulukuussa seuraavan vuoden seinäkalenterin. aarrelehti.fi/tilaa Jos et vielä ole Aarteen kestotilaaja, tee tilaus osoitteessa aarrelehti.fi/tilaa. Villiyrtit ja luonnonmarjat -kirja Kestotilaajan lahjakirja postitetaan Aarteen kestotilaajille vuoden 2024 ensimmäisen numeron mukana. Pidä yhteystietosi ajan tasalla! Kerromme eduistasi myös sähköpostilla ja tekstarilla
11 2023 lukuvinkki! 40 16 10 Savottakämppien emännät yrittivät parhaansa mukaan järjestää miehille joulutunnelmaa. Liikuntaneuvos Tuomo Jantusen mielestä liikkumista pitää edistää lapsuudesta lähtien. 10 LATUJEN AVAAJA Liikuntaneuvos Tuomo Jantunen on tehnyt uraa uurtavaa työtä motivoidak seen suomalaiset liikkumaan. 22 MITÄ HYVÄÄ ON TALVEN TULOSSA. HANNE MANELIUS MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / UUNO PELTONIEMI MARIA MIKLAS KANNEN KUVA HANNE MANELIUS METSÄ 3 HIRVIEN SYÖMILLÄ TAIMIKOILLA ON MONTA OMISTAJAA 8 METSÄ NYT Helpotusta harvennuksiin ja muita metsäuutisia. 34 "NUORISSA KASVAA ALAN TULEVAISUUS" Metsäalan tulevaisuutta tue taan parhaiten tutkimustie dolla ja viestinnällä, uskoo SISÄLTÖ 6 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496554-_5873301.indd 6 AR-20231218-496554-_5873301.indd 6 5.12.2023 9.55.12 5.12.2023 9.55.12. 16 METSÄPERINTÖ YLLÄTTI Mervi Vallinkoski haluaa edistää monimuotoisuutta omistukseensa päätyneessä perintömetsässä. Kuva Kuhmon Pellikan kämpän emännästä on 30-luvulta. 27 METSÄN PARHAAT AARTEET Osallistu Aarteen kirjoitus kilpailuun ja kerro omista metsän aarteistasi. Metsänomistaja Mervi Vallinkoski tuntee työnsä kautta myös Jyväskylän kaupungin metsät. 28 SOPIVA ASU ALLE Metsätyöt sujuvat parem min, kun alusasun mate riaali on valittu talvisään ja työtahdin mukaan. 24 HIRVEN PUOLUSTAJA Hirvi on muutakin kuin haittaeläin, muistuttaa Metsän hoitoyhdistys Päi jänteen erityisasiantuntija Johannes Lehtomäki. 21 SEKAMETSIÄ KOHDEN SEKALAISIN KEINOIN Sekametsien lisäämiseksi tarvitaan lisää tutkimus tietoa mutta myös vanhoja metsänhoitokonsteja, kir joittaa Petri Kortejärvi. 14 AJANKOHTAISET AARTEET Puusuksia maailmalle ja metsä nimisissä Milla Vaahtera. Varhain alkanut talvisesonki lisää aines ja energiapuun kysyntää, kirjoittaa Luon nonvarakeskuksen tutkija Jussi Leppänen
Vuoden lopussa on sopiva hetki tarkastella, täyttyivätkö omalle metsätaloudelle asetetut tavoitteet. Savottakämppien joulu oli milloin harras, milloin rieha kas, usein myös normaali työpäivä. Lahja sinulle! 28 38 N O K IA N JA LK IN E RISTO JUSSILA Suomen Metsä säätiön toimitusjohtajan sijainen Matti Mäkelä. Villiyrtit ja luonnonmarjat (arvo 25 e) opastaa metsän aarteiden keruuseen sekä käyttämiseen keittiössä. Hyödyllinen, upeasti kuvitettu kirja saa odottamaan seuraavaa kesää. UPEA KIRJA KERÄILIJÖILLE! Tammikuun numeron mukana Aarteen kestotilaajat saavat painotuoreen kappaleen seuraavasta kirjastamme. tammikuuta 2024. JUURET 40 ONKOS TÄÄLLÄ KILTTEJÄ JÄTKIÄ. 7 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496554-_5872612.indd 7 AR-20231218-496554-_5872612.indd 7 4.12.2023 13.32.27 4.12.2023 13.32.27. VAKIOT 45 LUKIJAKYSELY 61 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 PUULÄMMITYS JA LÄMPÖPUMPPU OVAT YHÄ LYÖMÄTÖN TYÖPARI Lämpöpumput ovat olleet ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suuria menestyksiä, kirjoittaa Risto Isomäki. LUONTO 54 LINKOLAN METSÄNPEITTO Pentti Linkolan nimikkometsän aarniomainen luonne ja lahopuun runsaus tekevät vaikutuksen. 36 MONENLAISIA MUISTOJA Edellisen kirjoituskilpailun viimeisissä teksteissä muistellaan niin metsätöitä kuin marjastusja hiihtoretkiä. HYVINVOINTI 58 TORTTUJA JA PULLIA Joulun kahvipöytään leivotaan suolaisia lehtitaikinatorttuja ja makeita karpalopullia. 38 KESTÄVIÄ AJATUKSIA Poimi Aarteen monipuoliset joululahjavinkit jokaiselle kukkarolle. Näkemiin siihen asti! Vuorilliset kumisaappaat ovat hyödyllinen joululahja. PUU 46 OI KUUSIPUU! Havuista kootut koristekuuset toivottavat joulun tervetulleeksi. OMA TALOUS 62 MITEN MENI OMASTA MIELESTÄ. 48 JOULUKSI VALMISTUNUT Matti ja Pirkko Tiihonen ovat viettäneet jo 45 joulua 110-vuotiaassa hirsitalossaan Myllykoskella. Hyväkuntoinen metsuri pärjää talvellakin yleensä yhdellä vaatekerroksella turva-asun alla. Aarre 1/2024 veroneuvoineen ilmestyy 29
Hyönteisten elinympäristöjen suojelutoimet olivat osa juuri päättynyttä, EU-rahoitteista Beetles LIFE -hanketta. Ennallistamista polttamalla Sadat hyönteislajit ovat viime vuosina saaneet uusia elinalueita, kun Metsähallitus on luonut sopivia olosuhteita metsäpaloalueilla eläville lajeille. Uudistus pohjautuu tuoreeseen tutkimustietoon ja Luonnonvarakeskuksen laatimiin uusimpiin kasvumalleihin. Kasvumallit kuvaavat, kuinka metsä kasvaa Suomen eri alueilla ja erilaisilla kasvupaikoilla. M etsänhoidon suositusten harvennusmallit ovat apuväline harvennusten toteutukseen. Ennallistamispoltoilla jäljitellään luonnollisia metsäpaloja. Metsälajien uhanalaisuuden syitä ovat vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen sekä lahopuun väheneminen. Eteläisessä ja keskisessä Suomessa jäävä puusto voi olla 2 m 2 /ha tavoitetta tiheämpi tai harvempi ja pohjoisessa Suomessa 1,5 m2/ha. Perusmalleissa sovitetaan tasapainoisesti yhteen talous, tuhoriskien hallinta ja hiilensidonta. Edelliset harvennusmallit ovat vuodelta 2006. Tulevina vuosina Metsähallituksen Luontopalveluiden on tarkoitus toteuttaa kymmeniä ennallistamispolttoja erityisesti Itäja Pohjois-Suomessa eli maamme tärkeimmillä palojatkumoalueilla. Koska taustamuuttujien ja valintojen määrä on vanhoihin harvennusmalleihin nähden kasvanut, uusia harvennusmalleja on saatavilla huomattavasti aiempaa enemmän. ”Ne ovat useimpiin tilanteisiin sopivia, helposti toteutettavia ja turvallisia oletusmalleja silloin, kun metsänomistaja ei koe tarvetta tarkentaa harvennuksen tavoitteita”, Vanhatalo sanoo. Harvennusmalli auttaa hahmottamaan, onko metsässä harvennustarvetta ja mikä on suositeltava puuston määrä harvennuksen jälkeen. Lahopuun keskitilavuus niillä oli 13 m3/ha, ja uudistusaloilta löydettiin runsaasti kääpäja lahopuukovakuoriaislajistoa. Uusia harvennusmalleja on parivuotisen hankkeen aikana julkaistu vaiheittain. Valintatilannetta helpottamaan tietyt mallit on määritelty niin sanotuiksi perusmalleiksi. 8 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496557-_5872117.indd 8 AR-20231218-496557-_5872117.indd 8 4.12.2023 8.48.35 4.12.2023 8.48.35. ”Tärkein syy harvennusmallien uudistukseen oli se, että nykymenetelmin kasvatetut viljelymetsät kasvavat ja saavuttavat leimausrajan paljon nopeammin kuin mitä vanhoissa malleissa oletetaan”, sanoo metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo Tapiosta. Teksti ANNE SOININEN ja MARI IKONEN | Kuvat VM-ARKISTO ja ILOMANTSIN MUSEOSÄÄTIÖ Luonnonhoitoa hakkuualoilla Uudistushakkuualat voivat toimia lahopuusta riippuvaisen uhanalaisen lajiston elinympäristöinä. Tapion vuonna 2021 aloittama hanke harvennusmallien uudistamiseksi on nyt loppusuoralla. KARI SALONEN METSÄ NYT Uudet harvennusmallit perustuvat tuoreeseen tutkimustietoon ja Luken uusiin kasvumalleihin. Niissä käytettyjen kasvumallien aineistona ovat metsät, jotka ovat pääosin luontaisesti syntyneitä. Tulen annetaan kulkea hallitusti metsänpohjan läpi valitulla metsäkuviolla. Ennallistamispolttojen hyödyistä on saatu viime vuosina tuoretta näyttöä paloalueiden hyönteiskartoituksista. Luonnonvarakeskus tutki metsäyhtiö UPM:n eteläsuomalaisten metsien hakkuualoja, jotka oli uudistettu vuosina 2012–18. Hakkuissa jätettävillä säästöpuilla pyritään turvaamaan järeän vanhan puuston ja järeän lahopuuston muodostuminen ja jatkuvuus. Uudet harvennusmallit tuovat entistä enemmän vaihtoehtoja harvennukseen. Perusmallit antavat vertailukohdan muihin malleihin. Harventaja pyrkii mallin tavoitteeseen, mutta käytännössä tiheys saa vaihdella tilanteen mukaan vaihteluvälin rajoissa. Keskitien perusmalli Taustamuuttujien syöttämisen jälkeen palvelu antaa harvennusmallin, joka ilmaisee jäävän puuston tavoitetiheydet. Perusmallit tarjoavat turvallisen keskitien. Nykypäivänä monet paloalueiden lajit ovat käyneet harvinaisiksi, jopa uhanalaisiksi. Loput mallit julkaistaan loppuvuodesta, paitsi rauduskoivujen mallit menevät kevääseen 2024.” LISÄTIETOJA metsanhoidonsuositukset.fi/harvennusmallihaku Helpotusta harvennuksiin Perus mallit antavat vertailu kohdan. Uudet harvennusmallit antavat metsänomistajalle enemmän mahdollisuuksia tehdä omien tavoitteidensa mukaisia valintoja. Suomessa on joukko kovakuoriaisia, jotka suorastaan vaativat palanutta puuta. Käytännössä erilaisia vaihtoehtoja voi etsiä harvennusmallikirjastosta metsänhoidon suositusten verkkosivuilla valitsemalla ja vaihtelemalla eri taustamuuttujia, kuten tavoiteltuja tuotto-ominaisuuksia, harvennustapoja tai metsän ja maaperän ominaisuuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin elävän ja kuolleen säästöpuuston määrä, laatu sekä hakkuusta kulunut aika vaikuttavat uudistusalalla esiintyvän kääpäja kovakuoriaislajiston monimuotoisuuteen. ”Vielä tämän vuoden aikana taustamuuttujiin tulee vaihtoehto, jossa käyttäjä voi valita tietyn erityistavoitteen, esimerkiksi kiertoajan pidentämisen
Säätiön syntyhistoria liittyy sodanjälkeisten vuosien ruoka pulaan, kun havaittiin, että korttiannosten energiamäärä ei riitä savotta jätkien raskaassa työssä. Sen jälkeen se laajensi sijoitustoimintaansa muun muassa hankkimalla metsä kiinteistöjä ja rahastoosuuksia. Alkuun säätiö rahoitti esimerkiksi koulutusoppaita. Muonituksen välityspalkkioista ja jätkien maksamista annoksista oli syntynyt pääomaa, joka päätettiin säätiöidä. Metsämiesten Säätiö rahoittaa muun muassa Metsäalan Johtamis akatemiaa, johon on osallistunut noin 700 metsäalan esi henkilöä. Tämä on hyvä muis taa, kun nyt pystymme sen ansiosta tekemään hienoja asioita metsä alan ja siellä toimivien ihmisten hyväksi”, totesi toimitusjoh taja Ilari Pirttilä marraskuussa Audiomedian haastattelussa. Aarre on täynnä metsää. ILOMANTSIN MUSEOSÄÄTIÖ Aarre 11/2023 AR-20231218-496557-_5872117.indd 9 AR-20231218-496557-_5872117.indd 9 4.12.2023 8.48.40 4.12.2023 8.48.40. Pohjoiskarjalaisia metsätyömiehiä 1930–40-luvulla, kuvaaja tuntematon. Sää tiön hallituksen uusi puheenjohtaja on Petri Vanhala. Kun ruuan saanti helpottui sodan jälkeen, muonitustoimistoa ei enää tarvittu. 050-4711 672 TEUVA SAUNA 32 MUMMONMÖKKI SUVANTO 100 HUVILA METSOLA 70 PUUTAVARAN HINNAT LASKENEET! Nyt on oikea aika hankkia sauna tai mökki. Säätiön uusin apurahahaku on avoinna tammikuun 2024 loppuun asti. Tätä se toteuttaa sijoitustuottojensa ja lahjoitusvarojen turvin vuo sittain lähes kahdella miljoonalla eurolla. Metsämiesten Säätiön tehtävänä on metsäalan kehittäminen ja metsäalalla työskentelevien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Ongelmaa ratkaisemaan pe rustettiin Metsätyömaiden Muonitustoimisto, joka välitti savotta kämpille maksullisia ruokatarvikkeita metsätyömiesten valtavaan kalorien tarpeeseen. 06-267 2661 • Myynti, puh. 1990 luvun alussa Metsämiesten Säätiö myi omistamansa Yhtyneitten Paperi tehtaiden osakeerän hyvällä hinnalla. Taustalla savotta jätkien nälkä M etsämiesten Säätiö täytti tänä vuonna 75 vuotta. ”Säätiön toiminta perustuu siihen pääomaan, joka syntyi 40 luvun metsätyömiesten nälästä ja hiestä. Nykyra hassa noin miljoonan euron ylijäämää hallinnoimaan perustettiin Metsämiesten Säätiö, joka aloitti toimintansa marraskuussa 1948. saunat.net Teuvan Mökkija Sorvituote Oy Mäki-Mikkiläntie 6, FI-64700 TEUVA Tehdas, puh. Tiedustele myös talviehtojamme! ai170083296030_Teuvan Mökkija Sorvituote Oy.pdf 1 24.11.2023 15:36:00 15 vuotta ! Metsä on täynnä aarteita. Päätökset stipendeistä tehdään maaliskuussa
Toivottavasti ne saadaan ensi keväänä kauppoihin.” HENKILÖ Kuka. Kannolle liina ja kuksaan mustikkamehua. Puoliso Katri Koti. Tuomo Jantunen Ikä. Muun muassa Suomen Ladun pitkäaikainen toiminnan johtaja (1977–2007) Tunnetaan. 76 Perhe. Toiseksi parasta ulkoilun jälkeen. Tuomo Jantunen toi haastatteluun mukanaan kävely sauvat, joissa on uudenlainen, joustava kahva. Terveysliikunnan edistäjänä ja Tuomon tarinailloista Lempitunturi. ”Liikuntaan tarvitaan uusia houkuttimia, ja nämä ovat hyvät. Kiilopää Paras retkieväs. Kaunokirjallisuuden ja historiateosten lukeminen 10 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496558-_5872118.indd 10 AR-20231218-496558-_5872118.indd 10 4.12.2023 8.48.44 4.12.2023 8.48.44. Helsingin Kulosaaressa Työura. Nuotiolla kypsennetty kala ja liekitetyt letut
Sinne ret keilijä pyrkii, ja se panee hänet liikkumaan.” Teksti HANNES MÄNTYRANTA | Kuvat MARIA MIKLAS 11 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496558-_5872118.indd 11 AR-20231218-496558-_5872118.indd 11 4.12.2023 8.48.47 4.12.2023 8.48.47. ”Olen sanonut, että retkellä paras liikuntapaikka on taukopaikka. LATUJEN AVAAJA Tuomo Jantusen ansioluettelo hengästyttää. Vuonna 2002 Tuomo Jantunen osallistui retki kokkauksen MMkisoihin ja tuli toiseksi. Jantusta voisi luonnehtia samoin sanoin kuin Suomen Latu taannoin itseään: hän on latujen avaaja, kaikenlaisten latujen
Investoitiin kaikki mitä voitiin.” Ulkoilun lisäksi Jantunen harrastaa lukemista. ”Odotin, että he kyselisivät jälkeenpäin mökkiin liittyviä asioita, mutta yhtään yhteyden ottoa ei ole ollut.” Kiilopää kuin toinen koti Tunturikeskus Kiilopää Sodankylän ja Ina rin rajalla on Jantuselle kuin toinen koti. Tuomo Jantunen on järjestä nyt lukemattomia lumi, jää ja hiekkaveis toskilpailuja, myös ulkomailla. Moni kilpai lu pidettiin Enonkoskella. Kiilo päällä otettiin hiihtokuvia, ne toimitettiin Helsinkiin lentokoneella, ja vein ne Hel Tuomo Jantusen aikana Tunturikeskus Kiilo päällä lisättiin jatkuvasti majoituskapasiteettia. Lipputangossa Suomen lippu vaihtui Sveitsin lippuun, savusauna lämmitettiin ja sen käyttö opetettiin vastan tekoa ja selänpesua myöten. Kun Jantunen sai 60vuotislahjaksi puuveneen, hän rakensi sille venetalaksen. ”Keskus on keskellä tuntureita mutta vain kuuden kilometrin päässä nelostiestä ja 15 kilometrin päässä Saariselän matkailukes kuksesta”, hän muistuttaa. Vuosien varrella tontille rakennettiin li sää hirsirakennuksia omin käsin ja yhdessä kirvesmies Pertti Makkosen kanssa. Lopulliset kaupat tehtiin kauniina heinä kuun päivänä, jolle Jantunen suunnitteli tarkan ohjelman. lokakuuta, ja sitä tuli paljon. Ostajaa ei oikein löytynyt, mutta sitten Sveitsistä otti yhteyttä Tuomon kaima Thomas, joka tuli viime kesäkuussa katsomaan mökkiä ja maksoi käsirahan. Eihän kukaan enää kirjoja kotiinsa halua.” HENKILÖ 12 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496558-_5872118.indd 12 AR-20231218-496558-_5872118.indd 12 4.12.2023 8.48.50 4.12.2023 8.48.50. Jantunen tuli syntymä kaupunkinsa Savonlinnan naapuriin Enonkoskelle 1980–90lukujen vaihteessa. Alkuaikoina Tunturikeskus oli aina avoin na, vaikka sesonkihaaste oli suuri – ja päin vastainen kuin muussa Lapinmatkailussa, jonka ainut sesonki tuolloin oli kesä. Syksyllä 1977 ensilumi tuli jo 12. Päärakennus valmistui vuonna 1964, joten sillä perusteella Tuntu rikeskus täyttää ensi vuonna 60 vuotta. Jantunen ei kyllästy korostamaan Kiilo pään merkitystä yleensä ja Suomen Ladulle erityisesti. ”Ensilumen hiihdon lanseerasimme heti taloon tultuani. Kesä mökki on myyty, ja liikunta neuvosta odottavat uudet haasteet. Mutta loppua kohden yhteistyö parani.” Veistoskilpailujen järjestäminen alkoi 1990luvulla. Ensimmäiseksi Tunturikeskukseen raken nettiin tie sekä tuotiin sähkö, vesi ja muut perusrakenteet. Kesämökiksi ostettiin rakennus liikkeen vapaaajankeskus Simanin kylästä Saimaan Enonveden rannalta. Eteläsavolaista huumorin tajua hän kuvaa ”jännäksi”. Tapahtumia järjestettiin paljon. Kaksi kesää siinä meni.” Lippu vaihtui lipputangossa Kuntakummin tehtäviin kuului Enonkos ken aktiivinen kehittäminen. Kiilopään tilinpäätöksessä viivan alle ei jätetty mitään. Alku oli hankalaa. ”Rakensimme 65 mökkiä, joista osa loma osakkeita. Se on ollut sitä 45 vuotta, ja sinne hän suun tasi myös tämän haastattelun jälkeen. Seuraavaksi tehtiin VuolleApialan suunnittelema, lähes 2 000 neliömetrin kokoinen uusi päärakennus. Alun perin Jantusen vei Kiilopäälle hänen työnsä Suomen Latu ry:n toiminnanjohtajana vuo sina 1977–2007. ”Minulla on laaja koti kirjasto, mutta sinnepä se taitaa minun jälkeeni jäädä. ”Itse kaadoin puut, veistin hirret ja ra kensin, mutta suunnittelusta vastasi perhe tuttumme, arkkitehti Risto Vuolle-Apiala. J oulukuussa Tuomo Jantusen elämässä päättyi tärkeä vaihe, 30 vuotta kestänyt kunta kummius Enonkoskella. ”Sinne sopi vaikka kymmenen hengen ryhmä”, muistelee Jantunen. ”Kymmenen tuhannen euron määrärahaa ei meinannut saada valtuustolta millään. Jantunen tuli hyvin toimeen enonkoske laisten kanssa. Jantusen kauden ensimmäinen hanke oli henkilökunnan rivitalo. Enonkoskenmökistä piti luopua, kun ikä alkoi painaa. Se oli ostajien ensimmäinen kerta savusaunassa
Jantusen mielestä lapset pitäisi saada alusta alkaen liikkumaan rutiininomaisesti ilman, että siitä tehdään numeroa. Suomen Urheiluopisto Vierumäellä uudistuu, ja sen kylkeen on perustettu Tahkon esittämällä tavalla liikunnallinen lomanviettokohde. Esimerkiksi nyt Kiilopää on kiinni, vaikka lunta siellä on jo paljon”, Jantunen harmitteli marraskuun alussa. Pihkala sanoi jo 1930-luvulla, että yksi ja sama organisaatio ja varsinkaan samat johtajat eivät voi hoitaa sekä kansanliikuntaa että huippuurheilua. ”Toisin kuin joskus kuulee sanottavan, Pihkalan opit eivät ole ollenkaan vanhentuneet.” Tahko Pihkalan perustamat organisaatiot – esimerkiksi Suomen Latu, Pesäpalloliitto ja Suunnistusliitto – voivat hyvin. ”Yhdeksänä vuonna me lähdimme matkaan Raja-Joosepista, kävimme läpi kaikki Saariselän kämpät ja suunnittelimme seuraavan vuoden toiminnan. Oma tavoite tukemaan Tahko Pihkala puhui jo 1910-luvulla ”liikunnanvastaisesta kehityssuunnasta”. Jantunen palauttaa mieliin Lauri ”Tahko” Pihkalan (1888–1981) opit, joita hän kuunteli esimerkiksi 1970-luvun lopulla ollessaan Pihkalan autonkuljettajana. Se on minun tavoitteeni, ja sen pystyn täyttämään.” 13 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496558-_5872118.indd 13 AR-20231218-496558-_5872118.indd 13 4.12.2023 8.48.52 4.12.2023 8.48.52. ”Tätähän Olympiakomitea yrittää, mutta tuloksia ei ole näkynyt”, Jantunen huomauttaa. No, minä ilmoitin Facebook-sivullani, että otan kavereita mukaan ja tarjoan majoituksen Kiilopäällä.” Tulijoita oli jonoksi asti. Suomen Ladun hiihtokokoukset Sesonki on sittemmin venynyt. Itselle sopiva tavoite toimii.” Jantunen oli perus tamassa ensimmäis tä luonto päiväkotia. Tahko Pihkalan opeilla Liikuntaneuvoksen arvonimen Jantunen sai työstään koko kansan liikuntalajin sauvakävelyn hyväksi. Tuomo Jantuselle ensilumen hiihto Kiilopäällä on jo 45-vuotinen perinne. Luontopäiväkodeissa lapset ovat koko päivän ulkona. ”Minulla se on tunnin lenkki joka päivä. Kouluahan muutenkin esitetään nykyään ratkaisijaksi kaikkiin ongelmiin, vaikka tiedetään, että oppituntien määrä on rajallinen. Yksi hyvä esimerkki ovat Luonnossa kotonaan -päiväkodit, joista ensimmäistä Jantunen oli perustamassa 1990-luvulla Helsingin Vuosaareen. singin Sanomiin. Heistä viiden ensimmäiseksi ilmoittautuneen kanssa Jantunen oli nyt lähdössä hiihtämään. Kuvat levisivät kaikkialle Suomeen.” ”Silloin luotettiin lumen voimaan, ei niinkään enää. ”Joku voi innostua laturetken hiihtämisestä, joku toinen siitä, että pääsee joka päivä ulos. Mukaan ovat tulleet myös huhti-toukokuun hiihdot sekä ruskaretket. ”Huonosti vedettynä se voi olla liian kuormittavaa.” Tuomo Jantusen mukaan liikunnan lisääminen onnistuu, kun ihminen osaa asettaa itselleen oikeanlaisia tavoitteita. Yllätyin, kun näin tänä aamuna, että Britannian yleisradioyhtiö BBC haastatteli luontopäiväkotilaisia.” Koulujen hiihtoloma – Tahko Pihkalan idea sekin – on Jantusesta edelleen tarpeellinen. Sattumuksistaan Lapissa Tuomo Jantunen on kertonut myös Kiilopään kiehisiä -kirjassaan (Väyläkirjat 2021) sekä suosituissa Tuomon tarinailloissa, joita hän on pitänyt eri puolilla maata yli 50. Sauvakävelyä tämä kansa tarvitsisi edelleen, kun jo lapsetkin alkavat uupua liikkumattomuuteen. Nettikausi ja ruudun tuijottaminen lienee vienyt sen aivan uuteen mittakaavaan. Mitä pitäisi tehdä. Yhtä vain ei saada kuntoon. Ateriatkin syödään metsässä, ja päiväunet nukutaan laavuissa tai teltoissa. Salpausselän kisat ovat edelleen Suomen tunnetuin talviurheilukilpailu. Jantunen muistelee lämpimästi Suomen Ladun työvaliokunnan puheenjohtajan Jaakko Paavelan ideoimia suunnittelukokouksia, jotka järjestettiin hiihtoretkinä. ”Tässä iässä tutut tunturinkävijät alkavat harveta. Sauvakävelyn juuret ovat huippu-urheilun harjoittelussa aina 1950-luvulta lähtien. ”Nyt niitä päiväkoteja on jo 60. Jantusen mielestä idea on hyvä, kunhan keppijumppa vedetään läpi oikein. Joka päivä oli iso nuotiohetki, jossa tehtiin päätökset ja minä sihteerinä kirjasin ne ylös.” Jantunen korostaa, että tunturiin ei pidä lähteä yksin. Liikunta onnistuu, kun siitä tehdään rutiini. Esimerkiksi Keravalla opetussuunnitelmaan on sisällytetty päivittäinen 15 minuutin keppijumppa oppilaille ja opettajille. Tuomo Jantusen mukaan liikunta on asia, jota pitää alkaa edistää lapsuudesta lähtien ja jota pitää edistää koko elämän ajan niin ihmisen itsensä kuin yhteiskunnan voimin. Ensi keväänä tarinaillat taas jatkuvat
Suomessa metsät on jaettu rehevyyden mukaan metsä eli kasvupaikkatyyppeihin, jotka voi tunnistaa aluskasvillisuuden indikaattori lajeista, esimerkiksi puolukasta ja mustikasta. ”Firman nimi Pusu eli Puuppolan Suksi syntyi jo ennen yrityksen perustamista. Pyhä Splitboard on lumilauta, joka voidaan jakaa kahtia ja muuntaa kahdeksi suksen kaltaiseksi välineeksi. ”Savusaunan pimeydessä kaikki päivän rasitukset jäävät lauteille. ”Tuotekehitys on yh teisöllistä, saamme siihen paljon apua omalta koelaskijoiden tiimiltämme.” Pyhä Splitboard lumilaudan pituus on 158 cm, leveys 25 cm ja paino 3 120 g. Van hemmiten selvisi sekin, että eivät siksi, että mu siikki olisi ollut niin kamalaa.” Lokakuussa kuolleen laulaja Raita Karpon tytär Maaria Karpo (Karjalan Kunnailla 4/2023) Metsä sana Sitaatit P uusuksia ja lumilautoja valmistava Pusu sai alkunsa autotallissa Puuppolassa. Laudan ydin on suurimmaksi osaksi haapaa, ja lisäksi on käytetty koivua. Puu on ominaisuuksiltaan ylivertainen muoviin nähden ja saa aikaan aivan erityisen tuntuman”, sanoo Valkonen. 14 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496564-_5872640.indd 14 AR-20231218-496564-_5872640.indd 14 4.12.2023 13.44.40 4.12.2023 13.44.40. Koivu ja haapa ovat lähipuusertifioitua puuta, joka saadaan 50–100 kilometrin päästä Laukaasta, yrityksen nykyisestä kotipaikasta. ISPO Award -palkinto myönnettiin Pusun ja selluloosasta tekstiilikuitua valmistavan Spinnovan yhdessä kehittämälle ympäristöystävälliselle komposiittirakenteelle. Tavoitteena yrityksellä on kansainvälistyä. Kastautumisen jälkeen iho kihel möi ja tuntuu taivaalliselta.” Asianajaja Riitta Leppiniemi (Kodin Kuvalehti 23/2023) ”Ihmettelin pie nenä, miksi äidin konserteissa ihmi set itkivät. Otan lempeät löy lyt ja käyn ympäri vuoden meressä. Lumilauta koostuu kierrätysmuovista tehdystä pohjasta, rimapuuytimestä, lasikuitukerroksista ja pintaviilusta, jotka laminoidaan kokoon kuin voileipä. Vuonna 2022 Pusu palkittiin Münchenissä maailman suurimmilla ulkoiluja talviurheilualan messuilla. 1,4 Suomessa pystytetään tänä jouluna noin 1,4 miljoonaa joulukuusta. ”Haapa tuo lautaan notkeutta ja keveyttä ja koivurimat jäykkyyttä. Lautaa saa myös leveämpänä sekä lyhyempä nä, 148 cm:n pituisena. LISÄTIETOJA pusu.ski AJANKOHTAISET AARTEET PUSU Koonneet ANNE SOININEN ja MARI IKONEN Puusuksia maailmalle PUSU Viime kesänä Pusun toimitus johtajaksi siirtynyt Ossi Valkonen osallistuu myös suksien ja lautojen valmistamiseen. Jani ja Ilkka ajattelivat, että jos Suomeen perustaa suksimerkin, sen pitää olla nimetty joko paikkakunnan tai sukunimen mukaan”, kertoo Pusun toimitusjohtaja ja yrityksen perustajakaksikon ystävä Ossi Valkonen. Pusu työllistää viisi työntekijää ja kaksi kausityöntekijää. Harrastus johti vuonna 2016 päätökseen oman yrityksen perustamisesta. Hinta 1 350 e. Sen jälkeen tuote sahataan muotoon, hiotaan ja lakataan. Siellä innokkaat laskettelijat Jani Ahvenainen ja Ilkka Helenius saivat vuonna 2009 kipinän alkaa itse valmistaa suksiaan. (Lähde: Joulupuuseura ry) Metsätyyppi Metsän kasvukyky ja alueella viihtyvät kasvilajit riippu vat maaperän viljavuudesta. Pusun sukset ja lumilaudat valmistetaan koivusta, haavasta tai saarnesta. Luku sisältää myös julkisissa tiloissa olevat joulukuuset. FSC-sertifioitu saarni tulee muualta Euroopasta
Kirjan nimi on ovela, se viittaa valtameriin. Rakastan kirkkaut ta mutta myös hämärän erilaisia tunnelmia.” Kuinka jalo olet. Tomi Kontion eräkirja on kaunis, kiinnostava kuvaus Lapin 12 erämaa-alueen luonnosta ja historiasta mutta ennen kaikkea isän ja pojan yhteisestä vaelluksesta. 2 Mikä on paperinvalmistuksen pää materiaali. Sittemmin onnistui siirto Uudellemaalle.” Kuinka hyödynnät väriloistoasi. Uudet kirjat Aarre visa Metsä nimiset HANNAKAISA PEKKALA Milla Vaahtera SUUNNITTELIJA JA TAITEILIJA, 42 Missä ovat Vaahteran juuret. Atlantilla päästään vauhtiin, ja teoksen yhdeksi päähenkilöksi nousee vaikuttavasti kuvattu Golfvirta. Olen liian villi ja rönsyilevä puistoon.” Tarvitsetko paljon valoa. Oman luovan työn ohella Milla Vaahtera opettaa Aalto-yliopistossa luovaa ajattelua. ”Jalot ovat tavoitteet, mutta oikeasti olen hirmuinen höslä.” Mitä taiteilisit vaahterasta. Risto Isomäki: Viimeinen erämaa (Into 2023) ISÄ JA POIKA TUNTURISSA Rivien välistä huokuvaa tunnetta, ajatuksia herättävää viisautta. HEIKKI WILLAMO 5 Mikä on kuvassa näkyvä, tavallisimmin joentörmään pesänsä tekevä Lutra lutra. Hän harrastaa mökkeilyä, veneilyä ja perhokalastusta. Jouni Laaksonen: Vaeltajan erämaat (Karttakeskus 2023) VIRRAN VIETÄVÄNÄ Aarteen konkarikolumnisti jatkaa toiminnallista Lauri Nurmi -sarjaansa. ”Metsä, koska vain. Tomi Kontio: Erämailla – Tarinoita ja tunnelmia pohjoisen Lapin kiveliöiltä (Avain 2023) 1 Kuinka iso osa Suomen joulu kuusista haetaan omasta metsästä. 15 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496564-_5872640.indd 15 AR-20231218-496564-_5872640.indd 15 4.12.2023 13.44.44 4.12.2023 13.44.44. 4 Kuuluuko moottorikelkkailu maastossa jokamiehenoikeuksiin. Kokeneen retkeilykirjailijan tavaramerkki on kiitettävä yksityiskohtaisuus ja perusteellisuus. ”Voin hyvin, kun uskallan seurata innos tusta vailla odotuksia lopputuloksesta.” Puisto vai metsä. ”Vaahtera kyllä kertoo, mitä se haluaa olla, jos sen äärelle pysähtyy.” LISÄTIETOJA Milla Vaahtera on helsinkiläinen huonekalusuunnittelija ja taiteilija, jonka materiaaleja ovat lasi, metalli, tekstiili ja puu. Kuusi kiperää kysymystä Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 65. ”En aina paljon, mutta pikkuisen kumminkin. ”Rakas tan yhdistää erilaisia värejä niin, että samaan taideteokseen yhdistyy tunnelmia valon värin mukaan. Vanhempani työsken telivät kulta ja hopeaseppinä Juhlsin pajalla. Toisinaan tarvitaan kajakki alle tai sukset jalkaan. Hänen töitään on juuri ollut esillä muun muassa Suomen Lasimuseossa. Erityisesti lasissa värit ovat arvaamat tomia mutta myös voimakkaita.” Millaisessa maaperässä viihdyt parhaiten. 3 Mitä metsästä haettua eristettä on ennen käytetty hirsiseinissä. ”Tämä Vaahtera juurtui jo hyvin pienenä PohjoisNor jaan Kautokeinon kylään. Alussa on hiukan tyhjäkäyntiä, kun kirjailija esittelee kansainvälisen tutkimusretkikunnan jäsenet. 6 Mistä tuhohyönteisestä on tullut iso ongelma EteläSuomen kuusikoissa. LÖYTÖRETKIÄ Yöksi lakanoiden väliin mielivä päiväretkeilija mykistyy kunnioituksesta, kun joku lähtee piinaamaan itseään Vätsärin kivikoihin, Koitelaisenkairan aapasuosta puhumattakaan
Omien metsien lisäksi Mervi Vallinkoski on työnsä kautta päässyt suunnittelemaan Jyväskylän kaupungin metsien hoitoa. Metsä perintö yllätti Jyväskylän kaupungin yleiskaavapäällikkö Mervi Vallinkoski ei alun perin aikonut metsänomistajaksi. METSÄNOMISTAJA Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 16 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496566-_5872155.indd 16 AR-20231218-496566-_5872155.indd 16 4.12.2023 8.52.11 4.12.2023 8.52.11. Siinä, missä Vallinkosken isä hoiti metsää talous edellä, tyttärelle tärkeitä ovat myös luontoarvot
Metsän omistaja Asukkaille kaupunkimetsät ovat tärkeitä. Mervi Vallinkoski Ikä: 52 Koti: Muuramessa Metsät: 40 ha Kannonkoskella Perhe: puoliso ja kaksi tytärtä Koulutus: maisema-arkkitehti Työ: Jyväskylän kaupungin yleiskaavapäällikkö Harrastukset: lintujen tarkkailu ja sukututkimus 17 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496566-_5872155.indd 17 AR-20231218-496566-_5872155.indd 17 4.12.2023 8.52.15 4.12.2023 8.52.15. ”Asukkaiden toiveet otetaan suunnittelussa huomioon aina, kun mahdollista”, Vallinkoski sanoo
Mervi Vallinkoskesta tuli metsänomistaja nelisen vuotta sitten. ”Yksittäisellä puulla voi olla asukkaalle suuri merkitys, ja siksi asukkaiden toiveet pyritään ottamaan huomioon metsienkäytön suunnittelussa. Jyväskylässä Kuokkalan kaupunginosassa sijaitseva Sippulanniemen virkistysalue on talvisin hiihtäjien suosiossa. Tila siirtyi hänen omistukseensa perintönä nelisen vuotta sitten. Metsän uudistuminen perustuu joko olemassa olevaan alikasvostaimikkoon tai varttuneiden puiden alle syntyvään luontaiseen taimiainekseen. Saattaisihan metsänomistus olla maisema-arkkitehdin työn kannalta hyväkin asia, hän pohti. S uksien suihke kantautuu ladulta, ja kohta hiihtäjä ilmestyy mäennyppylän päälle. Asukkaille kaupunkimetsät ovat tärkeitä, ja maisema-arkkitehtinä työskennellessään Vallinkoski sai heiltä lukuisia yhteydenottoja metsien käytöstä. Kannonkosken kirkonkylän tuntumassa sijaitseva metsätila on Vallinkosken isän Esko Hytösen synnyinpaikka. Jyväskylän kaupungin yleiskaavapäällikkönä työskentelevälle Vallinkoskelle Sippulanniemen metsät ovat työn puolesta tulleet tutuiksi. Samanaikaisesti oli kyettävä turvaamaan niin metsän elinvoimaisuus ja monimuotoisuus kuin virkistysarvot ja maisema. Samoihin aikoihin ympäristöhallinnon julkaisema kansallinen esitys Natura-verkostosta roihahti kiistaksi. Olisi mielenkiintoista tarkistaa, miten hyvin aukko on taimettunut, mutta polveen yltävän hangen alta taimia ei helposti löydä. Metsässä raha oli pankissa, tai jopa vielä pankkia paremmassa turvassa. Suojelun ulkopuolisten alueiden metsänkäsittelyssä oli otettava huomioon monta tavoitetta. MTK-Keski-Suomen toiminnanjohtajana työskennellyt Hytönen oli intohimoinen metsämies, joka hoiti tilaa ammattitaidolla tätinsä asiamiehenä. Maanomistajat ja heidän etujärjestönsä vastustivat sekä verkostoa että sen valmistelua. Lähes 70 prosenttia puustosta on kehitysluokaltaan uudistuskypsää ja lähes 80 prosenttia iältään yli 60-vuotiasta. Vuonna 2017 alueen metsille laadittiin hoitosuunnitelma, jonka laatimiseen tuolloin kaupungin maisema-arkkitehtina työskennellyt Vallinkoski pääsi osallistumaan. Pienialaisten hakkuiden tavoitteena on saada metsään aiempaa enemmän eri-ikäisiä ja erikokoisia puita samalla maisema-arvot säilyttäen. Isän sukupolvelle metsä oli taloudellinen turva. 4 On hyvä pitää mielessä, että metsänhoidossa aikajänne ulottuu vuosikymmenien päähän. METSÄNOMISTAJA 18 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496566-_5872155.indd 18 AR-20231218-496566-_5872155.indd 18 4.12.2023 8.52.18 4.12.2023 8.52.18. Koska isäni kuoli ennen tätiään, metsä tuli yllätysperintönä minulle. 3 Maastokäynnit metsäammattilaisen kanssa ovat hyödyllisiä, niissä oppii nopeasti paljon. Suunnitelmaan oltiin tyytyväisiä, eikä soraääniä kuulunut. Sukupolvija näkökulmaeroja 1990-luvun lopulla Vallinkoski opiskeli maisema-arkkitehtuuria Teknillisessä korkeakoulussa, nykyisessä Aalto-yliopistossa. ”Satuin kotona käydessäni ohimennen kommentoimaan kiistaa, ja siitä seurasi tulinen keskustelu. ”Isä hoiti metsää talous edellä. Sippulanniemen pinta-alasta lähes puolet on varattu suojeluun, eikä näillä kohteilla tehdä metsänhoitotöitä tai hakkuita. Metsä yllätysperintönä Vallinkosken oma 40 hehtaarin metsätila sijaitsee Kannonkoskella, noin sadan kilometrin päässä Jyväskylästä. Isä ei ollut Naturan suhteen kovin ymmärtäväinen.” Vallinkoski myöntää olevansa arvoiltaan isäänsä vihreämpi. Luonnonsuojelu tai metsien monimuotoisuus eivät olleet hänelle samalla tavoin tärkeitä arvoja”, Mervi Vallinkoski sanoo. Muutaman aarin kokoisen pienaukon laidalla Vallinkoski pysähtyy. Mervi Vallinkoski odottaa latu-uran laidassa ennen kuin astuu ladun yli polulle. Sippulanniemen vanhoja metsiä on viime vuosina uudistettu varovasti pienaukko-, kaistaleja siemenpuuhakkuin. Oma metsätila sijaitsee Kannonkoskella. Puusto on poikkeuksellisen iäkästä ja kookasta. ”Samalla tavoin itsekin ajattelen, että metsä on omille lapsilleni tulevaisuuden pesämuna.” Puukauppa perintöveroihin Ensimmäisen puukauppansa tuore metsänomistaja solmi kohta perunkirjoituksen jälkeen, koska perintöveroja varten osa metsästä oli pakko hakata. Kaupunkimetsien tavoitteet Sippulanniemen hoitosuunnitelma kattaa noin 135 hehtaarin pinta-alan, josta noin sata hehtaaria on kaupungin omistamia metsiä. Mervin vinkit 1 Kannatan kaikessa tilanteiden ennakoimista. Jos totta puhutaan, en alun perin aikonut ryhtyä metsänomistajaksi.” Ensin Vallinkoski harkitsi tilan myyntiä mutta päätyi lopulta pitämään sen. ”Hoitosuunnitelman laatiminen käynnistettiin, koska alueen puuston hoitotarve nousi esille osana kaupungin metsätoimen normaalia metsäsuunnitelman toteuttamista”, Vallinkoski kertoo. ”Aina, kun se on mahdollista, Jyväskylän kaupungin virkistysmetsissä hakkuut pyritään toteuttamaan jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaisesti”, Vallinkoski kertoo. Perintö verojen takia piti tehdä puu kauppa. 2 Hyvällä suunnittelulla voidaan sovittaa yhteen erilaisia tavoitteita. Voimme esimerkiksi tutustua suunnitelmiin yhteisillä maastokäynneillä.” Kun Sippulanniemen hoitosuunnitelma valmistui, se esiteltiin alueen asukkaille yhteistilaisuudessa. Silti hän ymmärtää isän näkökulman hyvin. ”Metsä oli alun perin isotätini, ja hän testamenttasi sen isälleni. Myös metsänhoidossa se on olennaista. Sulan maan aikaan luonnosta voi nauttia vaikkapa patikoimalla neljän kilometrin mittaisen luontopolun
Myös kaupunkimetsien käytön suunnittelussa on useita tavoitteita. Isän aikanaan ojittamilla turvemailla Vallinkoski pyrkii siirtymään jatkuvaan kasvatukseen. Ne soveltuvat hyvin myös virkistyskäyttöön. Yleisimpien puulajien lisäksi tilalla kasvaa pieni tammitaimikko, ja tilan puretun päärakennuksen pihapiiriin on istutettu lehtikuusta. Sen lisäksi, että kasvattaa metsässä laadukasta puuraaka-ainetta, pitäisi hillitä ilmastonmuutosta, vahvistaa hiilinieluja, huolehtia metsän terveydestä ja elinvoimasta ja turvata metsäluontoa ennallistamalla. Tulevista hoitoja hakkuutarpeista keskustellaan yhdessä. Sinänsä on kyllä todella typerää, että perinnön takia joutuu pistämään puuta pinoon. ”Vaikka metsä on minulle tärkeä, metsätyöt eivät ole intohimoni.” Yksityiseen metsänomistukseen kohdistuu monenlaisia vaatimuksia. ”He molemmat ovat kiinnostuneita biologiasta, linnuista ja kaikenlaisista öttiäisistä, joten myös metsänomistaminen saattaa alkaa kiinnostaa heitä.” Oman metsätilansa hoitotyöt Vallinkoski aikoo jatkossakin teettää ammattilaisella. ”Vaikka en itsekään pyri saamaan metsästä irti jokaista mahdollista senttiä, ei metsänomistamisen pidä miinuksellekaan mennä. Hakkuun jälkeen yhdistys vastasi myös uudistusalan istutuksesta. ”Tilannetta ja tehtyjen toimien vaikuttavuutta seurataan koko ajan tarkasti”, Mervi Vallinkoski sanoo. Kirjanpainajatuhot ovat aiheuttaneet huolta Jyväskylän kaupungin metsissä. ”Olen myös ajatellut jättää joitain kuvioita kokonaan metsänkäsittelyn ulkopuolelle, jotta niille ajan mittaan pääsisi kehittymään suojeluarvoja.” Vallinkoskella on 19ja 15-vuotiaat tyttäret, jotka äiti kertoo ottaneensa heti mukaan metsänomistukseen. ”Tilalla oli yksi uudistuskypsä kuvio, jota oli onneksi pidetty varalla. Tärkeää on myös tietää se, saako metsänomistaja niistä korvauksen”, Vallinkoski sanoo. ”Kaikki sujui vaivattomasti, sillä yhdistyksessä oli tuttu asiantuntija, joka tunsi metsän jo ennalta.” Viime aikoina yksityiseen metsänomistukseen on kohdistunut monenlaisia vaatimuksia. ”Kaikki nämä hiilensidonnan ja ennallistamisen ratkaisut kiinnostavat minua todella paljon. ”Isän aikana uudistusaloja viljeltiin kuuselle, mutta itse haluan harvennusvaiheessa ohjata niitä kohti sekametsää.” Kahden tai useamman puulajin sekametsien ennakoidaan kestävän muuttuvaa ilmastoa yhden puulajin metsiä paremmin. Ymmärrän hyvin, että vaatimukset huolestuttavat varsinkin, jos metsätila on hankittu velkarahalla.” Sekametsiä ja jatkuvaa kasvatusta Jatkossa Mervi Vallinkoski pyrkii lisäämään metsänsä monimuotoisuutta esimerkiksi puulajisuhteita monipuolistamalla. 19 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496566-_5872155.indd 19 AR-20231218-496566-_5872155.indd 19 4.12.2023 8.52.20 4.12.2023 8.52.20. Jatkuvassa kasvatuksessa pohjaveden pinnan korkeutta pyritään säätelemään puuston avulla niin, että se pysyttelee puiden kasvun kannalta riittävän alhaalla ja kunnostusojituksista voidaan ainakin osin luopua. Etenkin silloin, jos perinnön saaja ei ole lähisukulainen, verot voivat olla aikamoiset.” Kauppa oli niin sanottu valtakirjakauppa, jossa paikallinen metsänhoitoyhdistys vastasi puunmyyntisuunnitelmasta, kilpailutuksesta ja korjuun valvonnasta
Kiitos, 10 € * AR-20231218-496584-_5873295.indd 20 AR-20231218-496584-_5873295.indd 20 5.12.2023 9.29.53 5.12.2023 9.29.53. Se on kaunis ele ja pieni kiitos itsenäisyydestämme. *LAHJOITUSSUMMA VETERAANIN KAHVIHETKI (sisältää laadukkaan kahvipaketin ja pitkopullan) Lahjoita MOBILEPAY 88984 LAHJOITA 10 € * Lähetä tekstiviesti VETERAANIT numeroon 16499 KUN ARVOSTAT. Sotaveteraani Mauri Maunula 102 vuotta KAHVIHETKI HEILLE, JOTKA TAISTELIVAT ITSENÄISYYDEN MEILLE Vielä ehdit kiittää heitä Veteraanin Kahvihetki -lahjoituksella
Luonnonvarakeskus on tutkinut Sekava-hankkeessa sekametsien perustamisen ja kasvattamisen menetelmiä. Näin kertyy arvokasta uutta tietoa jo siksikin, että taimimateriaali on kehittynyt harppauksin. SEKAMETSIEN PERUSTAMISESSA tarvittaneen myös vanhoja konsteja. Näille pohjille sopii paremmin männyn kylvö yhdistettynä kuusen istutukseen. Mättäitä tai laikkuja kannattaa kuitenkin edelleen tehdä yhteensä 2 000 kappaletta hehtaarille. PETRI KORTEJÄRVI Sekametsiä kohden sekalaisin keinoin KORTEJÄRVI Taimi materiaali on kehittynyt harppauksin. Kuusta ja mäntyä voinee istuttaa sekaisin. Helpommin sanottu kuin tehty. Ainakin Etelä-Suomessa kuusikon toisen ja varsinkin kolmannen harvennuksen jälkeen jäljelle jäävät puut altistuvat helposti kirjanpainajalle. Koivu tarvitsee latvalleen tilaa, ja tilaa tarvitsee mäntykin järeytyäkseen. Näyttää siltä, että yksittäiset, etäällä toisistaan kasvavat kuuset pysyvät terveinä jopa puolukkatyypin metsässä. METSÄNTUTKIMUS ON Suomessa maailman huippua, mutta sekametsien kasvatuksen osalta paljon on vielä tutkimatta. Ylipäätään jos istutetaan vain yhtä puulajia, istutustiheyttä on syytä laskea totutusta. Metsää voi nuorena kasvattaa monilajisena, ja mikäli kuuset ovat elinvoimaisia, viimeisessä harvennuksessa voi suosia kuusta. Kynnys istutetun taimen poistamiseen saattaa säilyä korkeana, vaikka vieressä olisi hyvälaatuinen luontainen mänty tai koivu. MARIA MIKLAS S ekametsien lisäämistä pidetään perustellusti yhtenä keinona vastata metsänkasvatuksen tulevaisuuden haasteisiin. Yksi keino voisi olla varhaisperkauksen aikaistaminen vielä varhaisemmaksi. Tällöin noin tuhat kappaletta kuusia hehtaarille riittää. Taimikoiden ja edelleen nuorten kasvatusmetsien jääminen liian tiheiksi on konkreettinen uhka, mikäli istutustiheyttä ei lasketa. Metsänomistajan talouden kannalta sekametsien kasvatuksen isoin pihvi lienee se, että sekametsissä kuusi järeytyy ja pysyy terveenä paremmin kuin puhtaassa kuusikossa. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla. Tämä johtuu olosuhteiden muutoksesta, joka on puhtaassa kuusikossa isompi kuin sekametsässä. Yksi näistä on metsä-äes ja siihen yhdistetty kylvölaite. Tätäkin voisi tutkia. Varhaisperkauksesta on esitetty, että siinä pitäisi jatkossa pyrkiä säästämään osa lehtipuista, kun tavoitteena on laadukas rauduskoivusekoitus. Hieman karummilla ja kuivuudelle alttiilla maapohjilla istutuskuusi jää kuitenkin männystä jälkeen. Äestys on jäänyt pois muodista, kun on pyritty sievempään muokkausjälkeen ja vähempään raivaustarpeeseen. Mäntyjen ja koivujen itäminen onnistuu kuitenkin paremmin, kun kivennäismaata paljastetaan riittävästi. Istutetun kuusen ja koivun kasvuun lähtö on ripeämpää kuin aiemmin. Kokonaan uusia kestokoealoja on perustettu 18, ja niillä on yhteensä 284 koealaa. Muuttuvassa ilmastossa puulajeista suurimmassa vaarassa on kuusi samalla, kun se on todennäköisesti myös tulevaisuudessa puurakentamisen halutuin raaka-aine. Metsäalan toimijat ovat jo ryhtyneet markkinoimaan sekaviljelyä, ja alustavat tulokset ovat lupaavia. Aikaistetussa varhaisperkauksessa osa siemensyntyisistä koivuista jää helpommin raivaamatta, mutta istutustaimien ympäristö tulee kuitenkin käsiteltyä kunnolla. Tämä varmistaa luontaisten tai kylvettyjen taimien syntymisen riittävän etäälle istutuskuusista. Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsän omistaja Petri Kortejärvi (s. Sekametsän suosiminen korostaa tarvetta pudottaa runkoluku nykysuositustenkin mukaiseen maksimiin eli kahteen tuhanteen kappaleeseen hehtaarilla. Myös jatkossa kannattaa pyrkiä siihen, että ensiharvennuksessa päästään poistamaan kyllin järeitä runkoja. Kuusen kasvuun lähtö mustikkatyypin metsässä on niin ripeää, että se näyttää pysyvän istutusmännyn vauhdissa. Varsinainen reikäperkaus kannattanee jättää historiaan, jollei nimenomaisena tavoitteena ole kaksijaksoinen koivu-kuusisekametsä. 21 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496563-_5872156.indd 21 AR-20231218-496563-_5872156.indd 21 4.12.2023 8.51.26 4.12.2023 8.51.26. Mäntymaat kannattaa jatkossakin uudistaa pääosin männylle, mutta omatoiminen metsänomistaja voi täydentää niitä kuusella, esimerkiksi 300 kappaletta hehtaarille
Talouden talvi eli taantuma kukistaa inflaation, ja varhain alkanut talvi päästää metsäkoneet talvileimikoille ja lisää ainesja energiapuun kysyntää, kirjoittaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi Leppänen. Mitä hyvää on talven tulossa. Kotimaan kuitupuiden lokakuun 2023 hinnat on lisätty käyriin katkoviivoin. Kotimaisen kuitupuun ja energiarangan hankintaja kantohinnat sekä virolaisen kuitupuun tuontihinnat vuoden 2016 alusta alkaen Mäk, Viro Kuk, Viro Kok, Viro Mäk, hankinta Kuk, hankinta Kok, hankinta Mäk, pysty Kuk, pysty Kok, pysty Energiaranka, hankinta Energiaranka, pysty LÄHDE Luken tilastotietokanta Graafissa esitetään mänty-, kuusija koivukuitupuun (mäk, kuk, kok) hankintahinnat ja pystykauppaeli kantohinnat sekä energiarangan hankintaja pystykauppahinnat neljännesvuosittain vuoden 2016 alusta vuoden 2023 syyskuun loppuun. PUUMARKKINAT Teksti JUSSI LEPPÄNEN | Graafi AINO SAARIKIVI 20 40 60 80 100 10 /2 3 3/ 23 2/ 23 1/ 23 4/ 22 3/ 22 2/ 22 1/ 22 4/ 21 3/ 21 2/ 21 1/ 21 4/ 20 3/ 20 2/ 20 1/ 20 4/ 19 3/ 19 2/ 19 1/ 19 4/ 18 3/ 18 2/ 18 1/ 18 4/ 17 3/ 17 2/ 17 1/ 17 4/ 16 3/ 16 2/ 16 1/ 16 Tuontihinnat Virosta Hankintahinnat Kantohinnat 22 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496570-_5872194.indd 22 AR-20231218-496570-_5872194.indd 22 4.12.2023 8.54.18 4.12.2023 8.54.18. Nousua on myös energiarangan pystykauppahinnassa. Ylimpänä näkyvät Virosta tuotujen kuitupuiden tuontihinnat; kuluvalta vuodelta puuttuvat syyskuun luvut. Tältä vuodelta huomiota kiinnittää erityisesti energiarangan korkea hankintahinta suhteessa kuitupuun hankintahintoihin
Pari vuotta kuivuneet energiapuuvarastot kuluvat ennen aikojaan. Todennäköisyys kuitupuun poltolle kasvaa sitä enemmän, mitä kalliimpaa on energiarangan ja kuitupuun korjuu erillään. Näin on tapahtunut usein ennenkin taantuman alkaessa. Sahateollisuus oli vähentänyt tuotantoaan 13 prosenttia. L U ON N ON V A RA KE S KU S K esälomilta paluun jälkeen moni asia puumarkkinoilla oli toisin. Ennuste pohjautuu kuluvan syksyn ja talven aikana notkahtaviin hintoihin, jotka kääntyvät ensi vuoden keväällä, raakapuun tarpeen kasvaessa, tyypilliseen alkukesän nousuun. Viime vuoden reilun seitsemän prosentin inflaatiosta pudotus on siten ollut melko vähäistä. Tänä vuonna on elokuusta alkaen jääty viime vuosien vertailutasoista jälkeen joka kuukausi neljästai viidesosan verran eli reilut miljoona kuutiometriä. Metsäteollisuuden haaroista puutuoteteollisuus Suomessa on viime vuosina käynyt läpi poikkeuksellisen laajat investoinnit, jotka ovat tehostamassa tuotantoa ja valmiina seuraavaa nousukautta varten. Viron-kuitupuun tuontihinnat olivat heinä-elokuussa pudonneet selvästi alkuvuoden poikkeuksellisen korkeista lukemista. Kotimaasta hankitun energiapuun hinnat olivat vuoden kolmannella neljänneksellä edelleen nousussa. Talvi tuli aikaisin Taantumaa luonnehditaan usein talouden talveksi. Marraskuun lopulla miltei kaikkien puutavaralajien hinnat olivat lähteneet varovaiseen nousuun syksyn pitkän alamäen jälkeen. Kartonkiteollisuus oli jo aiemmin jarruttanut tuotantoaan, mutta nyt myös selluja paperiteollisuudet olivat laskusuunnassa. Varastojen ehtyessä voimalaitoskäyttöön alkaa ohjautua myös vastakorjattua puuta. Metsäteollisuuden kolmannen vuosineljänneksen tuotantolukemat olivat selvästi miinuksella vuoden takaiseen verrattuna. Ensi vuodelle ennustetaan enää reilun parin prosentin keskimääräistä inflaatiovauhtia. Eniten maksettiin tuttuun tapaan kuusitukista, päätehakkuilla hieman yli 70 euroa kuutiolta. Viime vuosina yksityismetsien markkinahakkuut elokuusta maaliskuulle Varovaista nousua ovat olleet noin viiden miljoonan kuutiometrin tasolla siten, että maaliskuun hakkuut ovat vuoden suurimmat. Oikean talven merkitys puumarkkinoilla on erittäin suuri, koska merkittävä osa leimikoista voidaan korjata vain talvella. Marraskuussa talvisesonki alkoi eteläisintä Suomea myöten. Yleinen kustannusnousu on sekin ollut hidastumassa, vaikka ennusteiden mukaan kuluvana vuonna ylletään reilun kuuden prosentin inflaatiovauhtiin. Pystykauppahinnat ovat kääntyneet selvään laskuun, mutta hankintahinnat ovat edelleen korkealla. Päästöoikeuksien korkeat hinnat pitävät fossiilisten polttoaineiden ja turpeen voimalaitoskäytön pienenä poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Kohti uutta nousua Talven alettua puun hintojen lasku näyttäisi pysähtyneen. Suunta on kuitenkin selvä. MARI IKONEN 23 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496570-_5872194.indd 23 AR-20231218-496570-_5872194.indd 23 4.12.2023 8.54.19 4.12.2023 8.54.19. Kun energiarangan hinta nousee lähelle kuitupuiden hintoja tai ohi, osa kuitupuusta alkaa ohjautua polttoon. Samaan aikaan kotimaan kuitupuiden hankintaja kantohintojen suunta näyttäisi hieman erkaantuneen. Keväällä ja kesällä hakkuita on vähemmän. Syyskuu oli vielä selvästi tavanomaista lämpimämpi verrattuna vuosien 1991–2020 keskiarvoon. Nyt puukauppaa käydään selvästi vilkkaammin kuin alkusyksyllä ennakoitiin. Suunta ylöspäin oli varsinkin tukkien pystykauppahinnoissa ensiharvennuksia lukuun ottamatta. Useat puunostajat olivat syksyllä vähentäneet talvileimikoiden ostojaan, mutta talvikorjuun käynnistyminen koko maassa kuukautta tai paria normaalia aiemmin on mahdollistanut lisäostot. Laskussa marraskuun viimeisellä viikolla olivat havukuitupuiden hankintahinnat. Hakkuumäärien pudotus on samaa suuruusluokkaa kuin metsäteollisuuden tuotannon. Itämeren alueelta, pääosin Virosta, Latviasta ja Ruotsista, tuotavan tuontipuun hinnat ovat kuluvana vuonna laskeneet merkittävästi vuoden 2022 lopun huippulukemista. Metsäteollisuuden investoinnit kohdistuvatkin parhaillaan vanerin tuotantoon. Lokakuu oli jo muutamaa astetta kylmempi, ja koko Pohjois-Suomi oli keskimäärin pakkaslukemilla. Hankinta-alueeltaan melko eteläsuomalaisesti painottuneen rankapuun hankintahinta kohosi samoihin lukemiin kuitupuun hankintahintojen kanssa. Aarteen Puumarkkinatpalstalla markkinoita analysoivat vierailevat kirjoittajat, tällä kertaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi Leppänen. Puu kauppaa käydään vilkkaam min kuin syksyllä ennakoi tiin. Kemiallisen metsäteollisuuden tuotannot olivat toimialasta riippuen vähentyneet 18–22 prosentilla. Venäjän sulkeminen pois länsimarkkinoilta Ukrainaan tekemänsä hyökkäyksen vuoksi on aiheuttanut sen, että Suomen vientimarkkinoilla valonpilkahdukset ovat vanerissa ja erityisesti koivuvanerissa. Rangalla menekkiä Aikainen talvi lisää merkittävästi myös energiapuun menekkiä. Hankintakoivukuidusta maksettiin viikolla 47 Metsäteollisuus ry:n viikkohintatilastojen mukaan täsmälleen samaa keskikuutiohintaa kuin hankintakuusikuidusta, 45,24 euroa kuutiometriltä. Mänty oli pari euroa halvempaa, koivutukin pystykauppahinta vajaat 62 euroa motilta. Myös energiarangan kantohinta on jatkanut nousuaan kohti kuitupuun kantohintoja. Kotimaan rakennusala on ajautunut ahdinkoon, ja metsäteollisuuden kannattavuus on heikkoa vientimarkkinoiden hiljennyttyä. Luonnonvarakeskuksen lokakuun puolivälissä julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan tukkija kuitupuiden vuosikeskiarvona ennustetut kantohinnat laskevat ensi vuonna kuluvaan vuoteen nähden, ja tukkien enemmän kuin kuidun. Päästöoikeuksien hinnat Euroopassa ovat olleet jonkin verran laskusuunnassa mutta edelleen korkealla, lähellä 80:tä euroa hiilidioksiditonnilta. Aikaisen talven ansiosta talvileimikoille on tullut vähintään yhden kuukauden lisäkiintiö. Talven tulo aikaisin koko maahan onkin selkeyttänyt puumarkkinatilannetta
Lehtomäki luki 62sivuisen raportin heti sen valmistuttua ja totesi ilahtunee na, että esiin nostetut keinot hirvi tuhojen välttämiseen kuulostivat tutuilta. Taimikon laidassa Romu nostaa päätään ja nuuhkii ilmaa. Parissakymmenessä vuodes sa hirvikanta on siis lähes puolittunut. Mutta ei luontoa voi tällä tavoin osaoptimoida. ”Sen perusteella, miten nopeasti hirvi kanta on pienentynyt, lajia voitaisiin pitää lähes uhanalaisena. Se sanoo, että ei käy, ja tuo paikalle kirjanpainajat.” ”Jos maaperä soveltuu männylle, itse en missään tilanteessa kehottaisi metsän omistajaa olemaan viljelemättä mäntyä.” Mieluisaa ravintoa tarjolle Muuttuvissa ilmastooloissa yksipuolisen kuusenviljelyn tilalle tarvitaan entistä enemmän sekametsiä. Syksyn 2022 jahdin jälkeen Luonnonvarakeskus arvioi kannaksi noin 77 000 yksilöä. ”Ylenpalttinen kuusen viljely on ollut 2000luvun metsäneuvonnan suurin virhe. METSÄTUHOT Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 24 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496562-_5872193.indd 24 AR-20231218-496562-_5872193.indd 24 4.12.2023 8.54.37 4.12.2023 8.54.37. Hirvituhoja ei selitä yksin hirvien määrä vaan hirvien määrä suhteessa ravinto resurssiin. Tuulen alla kaksikko pääsee kymmenen metrin päähän, ennen kuin hirvet huomaavat heidät. Metsäneuvonnan suuri virhe Vuosituhannen vaihteessa Suomessa oli yli 150 000 hirveä. Lunta on lähes puoli metriä, mutta metsäsuksilla kulku käy kevyesti. Tapion, Luonnonvarakeskuksen, Suo men riistakeskuksen ja Suomen metsä keskuksen yhteisessä Sorkkahankkeessa pyrittiin selvittämään, miten hirvieläin kannat ja metsänhoito sovitetaan yhteen ilmaston kannalta kestävällä tavalla. Kuusen viljelyä on tarjottu kuin liukuhih nalta, koska viljelyketju on helppo toteuttaa ja kuusesta on maksettu hyvää kanto hintaa. Esimerkiksi männyn viljelyalat ovat valtakunnan metsien inventointien (VMI) mukaan pienentyneet tasaisesti viime vuo sikymmenten ajan. Kuusettumisen ongelmiin on viime vuosina havahduttu, kun alkuun hyvin kasvaneiden taimien kasvu on latvuston sulkeuduttua hidastunut. ”Juuri näillä ohjeilla olen itsekin opas tanut metsänomistajia.” Jos verrataan kahta eri aluetta, joiden hirvitiheys on sama, todennäköistä on, että toisella alueella tuhoja on enemmän. I lta on jo tummunut, kun Johannes Lehtomäki pysäköi autonsa metsätien varteen ja kiinnittää hihnan karjalan karhukoiransa Romun pan taan. Sitten hän kääntyy ympäri ja palaa autolle. Metsänhoitoyhdistys Päijänteen erityis asiantuntija on metsäalan ammattilainen, metsänomistaja ja metsästäjä, joka toivoo, että hirvi opittaisiin näkemään muunakin kuin haittaeläimenä. Mutta vaikka kanta on alempana kuin aikoihin, tyytymättömyys hirviä kohtaan on vain kasvanut”, Johannes Lehto mäki sanoo. Hirven puolustaja Metsänhoitoyhdistys Päijänteen erityis asiantuntija Johannes Lehtomäki toivoo, että hirvi nähtäisiin laajemmin kuin haittaeläimenä. Lehtomäen mukaan metsäasiantuntijoil la on tilanteessa peiliin katsomisen paikka. Koiran käytöksestä Lehto mäki tietää sen saaneen vainun. Hirvituhojen pelossa moni metsänomistaja on valinnut männyn tilalle kuusen myös silloin, kun maaperä ei sovellu kuuselle. Het kessä eläimet ovat jaloillaan ja pakenevat äänettömästi metsän siimekseen. Lehtomäki hiihtää hirvien perässä jonkin matkaa, kunnes on varma, että on saanut ne liikkumaan haluamaansa suuntaan. Ravinteiden puu te ja kuivuus altistavat väärällä maaperällä kasvavat kuuset myös hyönteistuhoille. ”Hirvi on mahtava, alkuperäinen eläin laji, jolla on oma itseisarvonsa.” Osa metsänomistajista karsastaa hirviä niiden aiheuttamien taimikkotuhojen vuoksi
Taantuuko hirvijahti. 25 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496562-_5872193.indd 25 AR-20231218-496562-_5872193.indd 25 4.12.2023 8.54.40 4.12.2023 8.54.40. K orkein hallinto-oikeus päätti lokakuun lopussa, että Suomen riistakeskuksen viime vuonna myöntämät kannanhoidolliset karhunkaatoluvat olivat lainvastaisia. ”Jos samaan aikaan hirvien pyyntilupamäärät ovat pieniä alhaisen hirvikannan vuoksi, metsästäjien ei kannata enää kasvattaa ja kouluttaa hirvikoiria. Kannanhoitoa pitäisi hänen mielestään tarkastella moni lajisesti ja metsätaloudessa aluetasolla. Hirvenpyynti menettää kiinnostavuutensa.” Pahimmillaan tästä voi Lehtomäen mielestä seurata se, että sitten, kun hirvikanta lähtee jälleen nousuun, valmiutta tarvittavaan pyyntimäärään ei ole. ”Käytännössä päätös merkitsee sitä, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys Suomessa on tullut tiensä päähän”, Johannes Lehtomäki sanoo. Mikäli suurpetojen kannat kasvavat KHO:n linjauksen myötä, myös petovahinkoja sattuu aiempaa enemmän. Hirvi on muutakin kuin haitta metsän omistajalle ja harrastuksen kohde metsäs täjälle, Lehtomäki katsoo. Hän muistuttaa, että osassa maata hirvenmetsästäjät pelkäävät jo nyt koiransa menettämistä susille
Riittää, että tukeiksi kasvatettavat yksilöt säästyvät syönniltä”, Lehtomäki sanoo. Ainoastaan etukasvuiset lehtipuut tulee poistaa, jotta vältytään kasvutappioilta.” Hirvien talvilaidunnusalueelle voi talviaikaisissa harvennuksissa jättää ravinnoksi mäntyjen ja koivujen latvuksia. ”Työkalun avulla alueelliset riistaneuvostot voivat ennakoida hirvitalousalueiden hirvituhoriskiä ja mitoittaa hirvikantatavoitteet hyväksyttävälle tasolle tuhoihin nähden”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juho Matala. Tämä on oma konstini. Karkoteaineen sijasta hän huolehtii taimikoistaan käymällä niissä säännöllisesti talven mittaan. Se on Lehtomäen mukaan ymmärrettävää muttei järkevää. Tuhoriskiä voi pienentää karkoteaineella, ja hirviä voi houkutella toisaalle myös nuolukivien avulla. ”Teen iltalenkin koiran kanssa hiihtämällä taimikon ympäri. Viestintä tapahtuu sosiaalisessa mediassa, jossa viestit usein kärjistyvät. ”Jos metsänomistajilta kysy tään, mikä on tällaisen mänty taimikon suurin uhka, moni vas taa että hirvi. Toki ymmärrän, että etämetsänomistajan olisi hankala käydä viikoittain taimikollaan.” Lehtomäki huomauttaa, että korkean hirvituhoriskin alueita on koko maassa loppujen lopuksi vain rajallinen määrä. ”Jos taimia on 5 000 kappaletta hehtaarilla ja hirvi syö niistä 1 500, suurta vahinkoa ei vielä aiheudu. Kaiken ei tarvitse säästyä Työssään Johannes Lehtomäki on huomannut, että hirvituhoihin liittyy usein vahva tunnelataus. Seuraavan kerran kantatavoitteet päätetään keväällä 2024. Todellisuudessa suurin uhka on hoitamattomuus.” Niillä alueilla, joilla hirvituhoriski ei ole korkea, taimikkotuhoja voidaan vähentää tarjoamalla hirville mieluisaa ravintoa kuten haapaa, pihlajaa ja pajuja. ”Esimerkiksi taimikon varhaishoitoa ei kannata tehdä täysperkauksena vaan käyttää myös reikäperkausta, jos mahdollista. Talouspuntarin toisella puolella painavat metsästävien maanomistajien ja maata omistamattomien metsästäjien lihasaaliin arvo sekä vuosittaiset noin miljoonan euron maanvuokratulot. ”Itse en käytä karkoteainetta, mutta tiedän, että monilla metsänomistajilla on siitä hyviä kokemuksia”, Lehtomäki sanoo. Kun metsänomistaja on nähnyt taimikon eteen vaivaa, hänen on vaikea sietää pientäkään tuhoa. LISÄTIETOJA luonnonvaratieto.luke.fi/numerotieto/ raportit?panel=hirvituhot 26 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496562-_5872193.indd 26 AR-20231218-496562-_5872193.indd 26 4.12.2023 8.54.42 4.12.2023 8.54.42. Taimikon harvennus kannattaa tehdä vasta sitten, kun taimet ovat vähintään viisimetrisiä. Laskentatyökalu on vapaassa käytössä Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla. Silloin, kun metsänomistajat ja metsästäjät asuivat samalla kylällä, hirvistä, hirvijahdista ja mahdollisista hirvituhoista keskusteltiin kasvotusten. Laskentatyökalu ennustaa hirvituhojen pinta-alaa metsikkörakenteen ja hirvikannan perusteella. ”Nykyisellä hirvikannalla kyse on yksittäisistä prosenteista metsäpinta-alasta.” Sorkka-hankkeessa laskettiin, että varsinaisten taimituhojen lisäksi hirvet aiheuttavat vuosittain noin viiden miljoonan euron edestä kasvutappioita, kun kuusta kasvatetaan liian kuivilla paikoilla. Se ei heikennä ajouran havutusta mutta tarjoaa ruokaa hirville.” Hiihtolenkki taimikkoon Korkean hirvituhoriskin alueilla lehtipuu on hyvä raivata mäntytaimikosta kokonaan. M aaja metsätalousministeriön rahoittamassa, tänä vuonna päättyneessä Sorkka-hankkeessa kehitettiin paitsi menetelmiä metsien hirvituhojen hallintaan myös työkalu, jonka avulla hirvituhojen määrää voidaan ennustaa suhteessa alueen hirvikantaan. Mallinnustyössä on käytetty tausta-aineistona tuoreimpia VMI-tuloksia sekä Luken viimeisintä hirvikanta-arviota. ”Usein on niin, että ensi näkemältä vakavalta näyttänyt tuho ei tarkemmassa tarkastelussa ollutkaan niin paha.” Sen sijaan, että pyrkisi torjumaan hirvituhot kokonaan, taimikko kannattaa kasvattaa normaalia tiheämpänä, jolloin siinä on särkymävaraa. ”Olen usein sanonut motokuskille, että sylkäise joka neljäs männynlatva hankeen pystyyn. ”Hirvet menevät helposti tunteisiin molemmin puolin, kun enää ei olla niin sanotusti samalla hiekkalaatikolla.” Laskentatyökalu ennustaa tuhoalaa METSÄTUHOT Sosiaalisessa mediassa viestit usein kärjistyvät. Alueelliset riistaneuvostot asettavat hirven kantatavoitteet aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Nyt sekä metsästäjät että metsän omistajat asuvat kaupungeissa. Eihän metsänviljelyssä ole koskaan tavoitteena kasvattaa kaikkia taimia kiertoajan loppuun asti. Ennusteen lisäksi työkalu näyttää tarkastelualueen edellisen VMI-kierron aikana mitatun todellisen hirvituhojen määrän
Etsitkö mielenrauhaa vai hyötyliikuntaa. Palkinnon arvo on 179 euroa. Sitä voi käyttää myös kaupungissa ja kauppareissuilla. Voit kuvailla myös mielimetsääsi tai lempivuodenaikaasi. Oletko ahkera marjastaja, innokas sienestäjä vai liikutko mieluiten ase tai reppu selässä. Vingan reppu palvelee niin retkillä kuin kauppareissuilla. Vingan laadukas, laivastonsininen kylmäreppu on 50-prosenttisesti valmistettu kierrätyspulloista. Lisäksi siinä on vyölenkki ja lukitusmekanismi. Palkinnon arvo on 49,90 e. A arteen suositut kirjoituskilpailut jatkuvat. Laita viestin aihekenttään tunnus ”Metsän parhaat aarteet”. Lähetä teksti mieluiten sähköisessä muodossa (sähköpostiviestin tekstikentässä tai word-tiedostona, ei pdf-liitteenä). Viihdytkö metsässä parhaiten yksin, perheen tai koiran kanssa vai kaveriporukalla. Yhtenäisen pinnan ansiosta ne ovat vaivattomat syvässä hangessa sekä tiheäkasvuisessa maastossa. KIRJOITUSKILPAILU Teksti MARI IKONEN | Kuvat VALMISTAJAT ja AINO SAARIKIVI Palkinnot Alposet Pro -lumikengät on suunniteltu Suomen maasto-olosuhteisiin. Tässä muutamia virikkeitä: Mikä on suosikkisi metsän tuotteista tai luonnonarvoista. Kirkkaanoranssi kahva on kestävä ja erottuu hyvin luonnossa. Alkuperäinen eräsidemalli on päivitetty helppokäyttöisemmäksi, ja se sopii lähes kaikkiin kenkiin. Kerro yksi tarina tai muistele kokemuksiasi. Jos kirjoitat käsin, kirjoita mahdollisimman selvällä käsialalla. Sitä on helppo kuljettaa mukana ja mukava käyttää myös yhdellä kädellä. 27 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496606-_5872195.indd 27 AR-20231218-496606-_5872195.indd 27 4.12.2023 8.54.19 4.12.2023 8.54.19. Oletko omalla työlläsi ja taidollasi vaikuttanut metsän kasvuun ja puukaupan tulokseen. Saranoitu side estää lumen kerääntymisen kengän päälle ja sallii jalan luonnollisen liikkeen. sivu 36). Kilpailuun lähetettyjä tekstejä voidaan julkaista ilman erillistä korvausta myös Aarteen myöhemmissä numeroissa, verkkosivuilla ja muissa tuotteissa. Palkinnot arvotaan. Liitä mukaan yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero, mahdollinen sähkö postiosoite). LISÄTIETOJA all-shop.fi, fiskars.fi, vinga.com Näin osallistut Kirjoituksen enimmäispituus saa olla noin 7 000 merkkiä. Tai postita kirjoituksesi 12.1.2024 mennessä, osoite on Aarre, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus ”Metsän parhaat aarteet”. Palkinnon arvo on 39,30 e. Fiskarsin X13retki kirveen terässä on kitkaa vähentävä pinnoite. Tässä numerossa julkaisemme vielä edellisen Metsän opetukset -kirjoituskilpailumme laadukasta satoa (ks. Oranssi toimii hyvänä huomiovärinä. Lisäksi luvassa on kirjapalkintoja. Lähetä tekstisi 12.1.2024 mennessä osoitteeseen toimitus@ aarrelehti.fi. Kestävät Alposet Pro -lumikengät sopivat myös ammattikäyttöön. Avainlipputuote. Aihetta voi lähestyä monesta kulmasta, ja tekstisi voi käsitellä nykypäivää tai menneitä, miksei tulevaisuuttakin. Fiskarsin erittäin kevyt X13-retkikirves sopii kaikenlaiseen retkeilyyn. Arvonnan voittajat kerrotaan ja parhaita tekstejä julkaistaan Aarteen numerossa 2/24, joka ilmestyy 26.2.2024. Osallistu kirjoitus kilpailuun, voit voittaa mahtavia palkintoja! Metsän parhaat aarteet Osallistu Aarteen kirjoituskilpailuun, voit voittaa lumikengät tai muita palkintoja. Nyt julistettavan uuden kirjoituskilpailun aiheena on Metsän parhaat aarteet. Kerro yksi tarina tai muistele kokemuksiasi. Mukana tulevan teräsuojan ansiosta retkikirvestä voi käyttää turvallisesti myös telttakiilojen lyömiseen maahan
Kasaus on hakkuun raskain työvaihe. Kasausta säätelemällä ja jaksottamalla voi tasata kehon lämpötilan äkillisiä nousuja ja myös laskuja. TYÖVAATTEET Sopiva asu alle Aarre kokeilu 28 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496597-_5872654.indd 28 AR-20231218-496597-_5872654.indd 28 4.12.2023 13.46.41 4.12.2023 13.46.41
Teknisistä asuista erityisen tehokkaasti hikeä siirtävät kompressioasut. Poikkeuk sena ovat sukat ja alusasut, joil la verottaja katsoo olevan käyttöä myös muuten kuin työssä. Yksilölliset tarkenemiserot ovat melkoisia, ja vaatekerrosten tarve riippuu myös ihmisen fyysisestä kunnosta. Jollei työssä rehki hikeen asti, kompressioasun ominaisuuksista ei juuri ole hyötyä. Etenkin helpossa maastossa tarve työasun alla oleville vaatekerroksille voi olla erilainen. Asian ydin on työn tekemisessä keskeytyksettä. Ne ovat ohutta ja hyvin venyvää kangasta. Hakkuutyössä se tarkoittaa sitä, että kaikki isot lihakset kuormittuvat tämän tästä. Vaatekerros on passeli, kun työtä tehdessä tuntuu hyvältä mutta tauolla alkaa paleltaa. Raivaussahatyö ei ole yhtä raskasta kuin hakkuu. Merinovilla ja tekokuitu Hieman merinovillaa sisältävä, ohuehko alusasu riittää hakkuutyössä yleensä noin 10 asteen pakkaselle asti. Raskasta työtä tehdessä keho muuttuu lämmityslaitteeksi. Liian paksu vaatekerros on silloin turhan lämmin. Se pitää lämpimänä. Tämä koskee hakkuuta, jossa metsä suojaa tuulelta. Kompressioasun pitää olla tiivis kuin mateen nahka. Kun kasauksen jälkeen siirrytään sahaukseen, kehon lämpöhuippu on takana ja hikoilu vähenee. Harva metsänomistaja kuitenkaan lähtee metsään yli 15 asteen pakkasella. Ihannetilanteessa vaatetta on sen verran, että työssä pysyy mukavasti lämpimänä mutta kuumuus ei tee oloa tukalaksi. Hyväkuntoiselle metsänomistajalle riittää useimmiten yksi vaate kerros metsurin turva-asun tai raivaajan suoja-asun alla. Silloin hiki siirtyy tehokkaasti iholta eteenpäin ja iho säilyy kuivemman tuntuisena. Talviraivuulla käytetään yleensä hieman lämpimämpää alusasua kuin moottorisahatöissä. Naama alkaa punoittaa ja hiki virrata. Erityisesti puita kasatessa kroppa puskee lämpöä niin paljon, että myös pakkasella tulee helposti hiki. Työnteon näkökulmasta niin pitää ollakin. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Sankassa kuusikossa tuulen purevuus on pienimmillään. Kymmenkunta pakkasastetta ei vielä ole kovin paljon. Raivuulla voi tarvita lämpimämpää alusasua. Asu voi tuntua kylmältä, koska se koskettaa ihoa joka kohdasta eikä ihon ja kankaan väliin jää eristävää ilmakerrosta. 29 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496597-_5872654.indd 29 AR-20231218-496597-_5872654.indd 29 4.12.2023 13.46.47 4.12.2023 13.46.47. Tekninen alusasu Tekokuituinen tekninen alusasu metsurin turva-asun alla riittää hakkuutyössä aina muutaman asteen pakkasille saakka. Osa pärjää sillä kylmemmässäkin. Työmukavuus talvisessa metsässä parantuu, kun alus asun materiaali valitaan sään ja työtahdin mukaan. Sen ja ihon väliin ei saa jäädä ilmaa. Tauolla iskee vilu Tekokuituisten teknisten alusasujen huono puoli on se, että tankkaustauolla hampaat alkavat kalista. VEROVINKKI Metsätyövarusteet, turvahousut ja muut metsätyöasut, työkäsineet sekä turvajalkineet ovat metsänomistajalle verotukses sa vähennyskelpoisia. M etsätöitä tehdään talvellakin melko vähissä vaatteissa. Mitä sitkeämmin jaksaa tehdä työtä keskeytyksettä, sitä paremmin pysyy lämpimänä. Raivaus ei kuormita yhtä kokonaisvaltaisesti, ja voimankäyttöä on vähemmän. Paksun, pääosin tai kokonaan merinovillaisen alusasun kanssa pärjää jopa 15–20 pakkasasteen kylmyydessä. Raskaassa hakkuutyössä hyväkuntoinen pärjää ohuella aluskerroksella. Joillekin se voi jopa olla ihannesää, joka parantaa työssä jaksamista
Työkäytössä suositaan osittain merinovillaisia alusasuja, joissa on myös tekokuituja. Ne parantavat asun kestävyyttä ja kosteuden siirtokykyä. Täysmerinovilla Asian huono puoli on se, että tankkausja evästauot pitää hoitaa vikkelästi. Kahvia ei voi hörppiä jäisen pinon tai kiven päällä istuen, koska silloin kastuu takapuoli. Raivaussahan terälevyn perusviilaus sujuu nopeammin, ja sen voi tehdä seisovilta jaloilta pienessä liikkeessä pysytellen. Kutakuinkin kaikissa olosuhteissa lauhasta alkusyksystä aina kylmään talveen pärjää, kun hankkii kaksi työkerrastoa: teknisen alusasun sekä osin tai kokonaan merinovillaisen asun, jota voi pitää sekä alusettä väliasuna. Toinen vaihtoehto on käyttää teknistä alusasua ja fleecekankaista väliasua. Sellaiseksi kelpaa mikä tahansa pomppa, kunhan se on mahdollisimman lämmin ja hyvin väljä. Turvahousujen materiaali on kaikkein ohuinta juuri takamuksesta. Palelulta pelastaa taukotakki. Rauhallinen työtahti Jos talvisia metsätöitä tehdään leppoisaan tahtiin, näkökulma alusasuun muuttuu. Silloin osittain merinovillainen ja siksi lämpimämpi alusasu on hyvä valinta. Työn jatkuessa pomppa ripustetaan oksaan roikkumaan. Kun kiiruhtaa hiljaa ja usein taukoja pitäen, tekninen alusasu ei ehkä riitä. Vaikein rasti on kiveen osuneen teräketjun viilaus, siitä ei palelematta selviydy. TYÖVAATTEET 30 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496597-_5872654.indd 30 AR-20231218-496597-_5872654.indd 30 4.12.2023 13.46.49 4.12.2023 13.46.49. Taukonuotio on niin hidas tehdä ja ylläpitää, että ani harva jaksaa värkätä sen kanssa. Vanha konsti saada tauon jälkeen kroppa lämpimäksi on kasata heti alkuun hieman Tauko takiksi kelpaa mikä tahansa pomppa. Väliasuksi käy myös merinovillainen alusasu. puita, jotka on jätetty tarkoituksella maahan ennen eväsrepulle lähtemistä. Moottorisahan teräketju viilataan istuviltaan tai toinen polvi maassa, jolloin paikoillaan olo pahentaa kylmettymistä. Villa lämmittää myös kostuneena. Repussa on syytä kuljettaa solumuovista istuinalustaa. Luonto on pois sitkeältäkin sissiltä, jos takamus pääsee kastumaan. Pinon päälle istahtaessa on paras käyttää istuinalustaa
Muun muassa yläselässä neulos on tiheämpää ja lämmittävämpää. Guide 590W on joustava myös kylmässä. Runsaan jouston takia istuvuus on hyvä erimuotoisille vartaloille. Leveät ja joustavat resorit hihojen ja lahkeiden suissa. Käytön jälkeen käsineet pitää kääntää sormia myöten ympäri ja asettaa pystyasentoon, jotta ne kuivuvat hyvin. Käsine soveltuu myös kosketusnäytön käyttämiseen. Villa-asuja pestään yleensä harvoin, mutta kovassa työkäytössä ei välttämättä pärjää pelkällä asun tuulettamisella. Hinta 18,90 e. Kämmenpuolen hieman karhennettu ja joustava lateksi antaa hyvän otepidon sekä kuivana että märkänä. Pitkittäissaumaton. Tauottomassa hakkuutyössä sulan maan aikana turhankin lämmin, mutta mainio pakkasilla noin kymmeneen asteeseen saakka, urakkatahdilla kylmemmässäkin. Pidennetty selkäosa. Alusasun korkea kaulus ja kauluksen puolipitkä vetoketju lisäävät tuntuvasti lämmönsäädön mahdollisuuksia kaulassa ja rinnan yläosassa. Käsineen sisäpuoli on pehmeää ja lämmittävää, nukattua akryylia. Käytössä useissa maissa poliiseilla ja sotilailla. Aarre suositus: Yllä muhkealta ja mukavan pehmeältä tuntuva merinovilla-asu, joka pitää hyvin lämpöä myös märkänä. Froteen silmukkalenkeistä muodostuu ihoa vasten pehmeä ja hyvin lämpöä eristävä ilmakerros. Myös väliasuksi esimerkiksi kelkkailijalle. Kestävyyttä parantava polyesterikuitu on kudottu ulkopintaan, ihoa vasten on puhdas villa. Vyötärönauha joustava ja leveä, housut pysyvät hyvin jalassa. Woolpower 200 -merinovilla-aluskerrasto Hinta: aluspaita 110 e, alushousut 85 e Materiaali: 60 % merinovillaa (200 g/m2), 25 % polyesteriä, 13 % polyamidia, 2 % elastaania Ominaisuudet: Ruotsin armeijan kanssa kehitettyä, hyvin joustavaa villafroteeta. Neulottu ranneke. Metsätöissä käyttökelpoinen nollakelistä 10 asteen pakkasille, kun töitä tehdään rauhallisesti ja pitkiä taukoja pitäen. Snickers Workwear FlexiWork -merino villa-aluskerrasto Hinta: aluspaita 122 e, alushousut 98 e, koko kerraston ostajalle villasukat Materiaali: 45 % merinovillaa, 29 % polypropeenia, 24 % polyesteriä, 2 % elastaania Ominaisuudet: Molempiin suuntiin tuntuvasti joustava alusasu, joka koostuu toiminnallisesti erilaisista osista. Hihojen ja lahkeiden suissa leveät resorit. 31 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496597-_5872654.indd 31 AR-20231218-496597-_5872654.indd 31 4.12.2023 13.46.56 4.12.2023 13.46.56. Kesällä sopii villapuserona päällys vaatteeksi. Kaksinkertaisesta kankaasta tehty korkea ja lämmin kaulus, jossa puolipitkä vetoketju. Talvikäsine Guide 590W Talvivuorillinen, vedenpitävä Guide 590W -käsine osoittautui Aarteen pitkäaikaisessa kokeilussa mukavaksi ja lämpimäksi työkäsineeksi raivaajalle syksyllä ja myös alku talvella. Aarre suositus: Korkealaatuinen, kestävä alusasu metsätyöhön. Eniten hikoavilla alueilla kainaloissa, taipeissa ja hartian yläosassa neulos on harvempaa tuulettumisen nopeuttamiseksi. Rivakassa hakkuutyössä sopiva 10–20 asteen pakkaselle. Korkea ja lämmin kaulus, jossa puolipitkä vetoketju. Sisäpuolen villa ei kerää hienhajua, pesutarvetta harvoin
Täysmerinovillainen asu saattaa kutistua pesussa ja kovassa hikoilussa. Jos iho on herkkä, sataprosenttinen merinovilla voi olla hyvä materiaali ihoa vasten, eikä se ole pakkasellakaan sähköinen. Lumettomassa taimikossa kuivalla säällä varsinainen raivausasu ja myös metsurinasu ovat käyttökelpoisia. sopii esimerkiksi moottorikelkkailijalle tai rauhalliseen ja pysähtelevään liikuntaan. Vedenpitävän asun alla alusasu kostuu hiestä. 32 Aarre 11/2023 METSÄ 32 METSÄ AR-20231218-496597-_5872654.indd 32 AR-20231218-496597-_5872654.indd 32 4.12.2023 13.46.59 4.12.2023 13.46.59. Lumisessa taimikossa on käytännössä pakko pitää vedenpitävää asua, jos työtä tehdään vähänkin pitempään. Silloinkin valinta riippuu osittain työtahdista. Se on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin kastua nuorista puista ja vesakosta putoilevasta lumesta. Raivaajan asut Niissä osissa maatamme, missä lunta on vain vähän, raivausta voi jatkaa yli vuodenvaihteen. Vedenpitävän raivausasun alle parhaiten sopiva alusasu pitää etsiä kokeillen. LISÄTIETOJA Guide, skydda.fi Snickers Workwear ja Woolpower, tamrex.fi TYÖVAATTEET Puista putoava lumi kastelee ja kylmettää raivaajan, jollei käytä vedenpitävää suojaasua kuten kuvassa
Talvisin hän käytti pelkkää flanellipaitaa kymmenen asteen pakkasille asti. Merkkibrän dien täydentäjinä on yrityksen omia tuotteita. Artikkeleista käyvät ilmi Aarteen kokeilijoiden mielipiteet, arviot ja suositukset. Hämäränä talvipäivänä tauko ei kestä kuin viitisen minuuttia. Sen jälkeen töitä oli taas hetken aikaa mukavampi tehdä.” 70-luvun loppupuolella Jaakko alkoi käyttää alan tuotekehityksen uutuutta, metsurinpuseroa, ja sen alla puuvillapaitoja. Vuonna 1978 Tampereella perustettu perheyritys on profiloitunut laadukkaiden merkkityövaatteiden kaupaksi. Jos olet kiinnostunut työasuista, katso esimerkiksi nämä arkistojutut: numerossa 11/2022 akkuasut (Lisää lämpöä), 9/2021 Käsineet työn mukaan ja 3/2020 Raivaajan asut. Aarre kokeilee Aarre kokeilee ja esittelee metsätöissä käytettäviä työvälineitä ja -varusteita sekä myös työ asuja, -jalkineita ja -asusteita. Verkkareista kosteus hurahti heti läpi, ja niiden alla hän piti talvisin villahousuja. Se lämmitti kostuneenakin. Tamrexin virolaisen tytäryhtiön omistajat ostivat suomalaisen emoyhtiön vuosituhannen vaihteessa. ”Vaihdoin märän flanellipaidan ja villapuseron joskus montakin kertaa päivässä kuiviin varavaatteisiin. Silloin otimme kokeiltavaksi runsaasti eri valmistajien tuotteita, myös kotimaisten Rusko villan ja Svalan. Jos olet kiinnostunut tarjoamaan omia tuotteitasi mukaan Aarteen metsätyövälineja asukokeiluihin, ota yhteyttä toimitukseen: toimitus@aarrelehti.fi LISÄTIETOJA aarrelehti.fi/nakoislehti Flanellipaidassa talvisavottaan M etsurilegenda Jaakko Pessisen työasuna hakkuu savotoilla oli vielä 1970-luvun alkupuolella flanellipaita ja verkkarit. Nyt yrityksellä on Suomessa yhdeksän myymälää sekä verkkokauppa. Raivaussahat on tankattu, ja sen jälkeen haukataan nopeasti eväitä. Etusijalla esittelyissämme ovat eri valmistajien laadukkaat uutuustuotteet. Kun pakkanen kiristyi, flanellipaidan päälle vedettiin villapaita. Tällä kertaa otimme kokeiluun Tamrexin työhön sopivia alusasuja. Talviseen metsätyöhön sopivia alusasuja kokeilimme viimeksi neljä vuotta sitten numerossa 11/2019. Hän sanoi, että minulla selkä höyryää kuin hevosella ja että hän oli aluksi luullut nähneensä savuavan nuotion.” Myös Jaakolle tutut Männikön Hemmi ja Veikko hakkasivat talvisin flanellipaidoissa. Muista Arkisto! 33 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496597-_5872654.indd 33 AR-20231218-496597-_5872654.indd 33 4.12.2023 13.47.03 4.12.2023 13.47.03. Talvipakkasilla rivakasti hakatessa flanelli höyrysi voimakkaasti. ”Kerran työnjohtaja Toivo Karvala tuli käymään palstallani. ”Flanellipaita suojasi aika hyvin käsivarsia, rintaa ja myös olka päätä, kun kannoin pöllejä olalla”, Lappajärven voimanpesä muistelee. Lehden tilaaja voi tutustua aikaisempiin kokeiluihin Aarteen näköislehtiarkistossa, jossa ovat lehden numerot vuoden 2020 alusta lähtien. Päässä oli pipo, kovalla pakkasella karvalakki
41-vuotias metsänhoitaja ja tekniikan kandidaatti Helsingistä Työ. Kuka. ” Nuorissa kasvaa alan tulevaisuus” Suomen Metsäsäätiön väliaikainen toimitusjohtaja Matti Mäkelä uskoo, että tutkimustiedolla ja aktiivisella viestinnällä saadaan parhaiten tuettua metsäalan tulevaisuutta. Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtajan sijainen marraskuusta 2022 joulukuun alkuun 2023, aloittaa ensi vuoden alussa Koneyrittäjät ry:n edunvalvontapäällikkönä Parasta metsässä. METSÄVAIKUTTAJA ”Noin sata koululuokkaa vuosit tain pääsee tutustumaan metsä alaan Suomen Metsäsäätiön myöntämien kuljetusapurahojen turvin”, Matti Mäkelä kertoo. Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuva MARIA MIKLAS Matti Mäkelä Tausta. Metsä on rauhoittumisen paikka 34 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496594-_5872230.indd 34 AR-20231218-496594-_5872230.indd 34 4.12.2023 9.03.54 4.12.2023 9.03.54
Mikä on merkittävin rahoittamanne tutkimushanke. Strategiassa arvoiksemme määriteltiin uudistuminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja avoimuus. Yhden aihealueen apurahoja haetaan samaan aikaan, jolloin pystymme paremmin vertaamaan hankkeita keskenään. Syksyllä Keski-Suomessa järjestettiin kaksipäiväinen EU-päättäjien metsäakatemia, johon osallistui 30 erimaalaista vaikuttajaa Euroopan unionin eri organisaatioista. Esimerkkeinä voisin kuitenkin mainita puurakentamisen liiketoiminnan sekä metsäteknologian ja -logistiikan professuurien rahoituksen. Yhteistyökumppaneidemme kautta löytyy hyviä luonnonhoitotai ennallistamiskohteita, joiden rahoituksessa yritykset voivat olla mukana. Tämä kannustaa hakijoita suunnittelemaan parempia hankkeita. Kerromme kyllä aktiivisesti rahoittamiemme hankkeiden tuloksista, mikä tuo faktapohjaa keskusteluun. Tällaisia ovat esimerkiksi koululaisten metsätietouden lisäämiseen suunnatut apurahat. Rahankeräysluvan myötä meille on mahdollista tehdä myös muita lahjoituksia. Sillä tavoin edistämme yhdessä suomalaista metsäelinkeinoa. Lisäksi rahoitamme yläkoululaisille suunnattua Yrityskylä-konseptia, jonka kautta nuoret tutustuvat eri toimialoihin. Mitä muuta olennaista uudessa strategiassanne on. Akatemian järjestelyistä Suomessa vastaa Suomen Metsäyhdistys. Apurahahankkeiden teemoittamisen lisäksi haluamme kertoa toiminnastamme näkyvämmin ulospäin. Mitä kerätyillä rahoilla tehdään. Näissä hankkeissa luontotai ilmastohyödyt ovat keskiössä, mutta yleishyödyllisenä säätiönä emme voi lähteä rakentamaan liiketoimintaa hiilensidonnan ympärille. EU-päättäjien metsäakatemiaa on järjestetty vuorovuosin ruotsalaisten kanssa. Olemme rahoittaneet myös laajaa Metsänomistaja 2020 -tutkimusta. Vuosittain saamme menekinedistämismaksuina noin 1,5–2 miljoonaa euroa, mikä ei riitä kaikkien hankkeiden toteuttamiseen. Hankkeet voivat olla pieniä tai suuria, yksivuotisia tai pidempiä, mutta yhteistä niille on se, että ne edistävät metsäelinkeinoa. Voisiko teillä säätiöpohjaisena toimijana olla roolia metsien hiilensidonnan kaupallistamisessa. Rahaa voivat lahjoittaa niin yksityishenkilöt kuin yritykset. Esimerkiksi tutkimuspainotteiseen apurahahakuun tuli kesällä 33 hakemusta, joista pystyimme rahoittamaan vain kuutta. Pienten, alle 5 000 euron apurahojen haku on meillä avoinna koko ajan. Myös 4H-järjestölle olemme myöntäneet metsäapurahoja. VTT tutkii metsäteollisuuslaitosten hiilidioksidin talteenoton vaikutusta koko arvoketjuun. Olemme apurahasäätiö ja myönnämme apurahoja vaikuttaville hankkeille. Metsäakatemia onnistui hyvin. Syksyllä meillä oli avoinna isompien apurahojen haku lasten ja nuorten hankkeisiin sekä vaikuttajaviestintään. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Rahoitamme kyllä vastuullisuushankkeita, joilla pyritään lisäämään hiilensidontaa ja monimuotoisuutta. Vaikka tavoitamme tällä tavoin vain pienen osan EU-vaikuttajista, silti näitä on tärkeää järjestää. Kuinka ovat onnistuneet EU-päättäjille järjestetyt metsäakatemiat, meneekö haluttu viesti perille. Metsänomistajien on tiedettävä, mitä me teemme, jotta heidän on helpompi päättää menekinedistämismaksun maksamisesta. Emme näe tätä omaksi rooliksemme. Metsäteho alkaa kehittää työkaluja siihen, että puuntuotantoa ja luonnonhoitoa voitaisiin entistä paremmin kohdistaa sellaisille kohteille, joissa niitä on järkevintä toteuttaa. Taustatahomme hyödyntävät rahoittamiemme tutkimusten tuloksia myös metsäkeskusteluun osallistuessaan. Riittävätkö säätiön keräämät varat kaikkeen, mitä haluatte rahoittaa. Menekinedistämismaksuihin osallistuvat sekä metsänomistajat että puunostajat. Esimerkiksi energiayrityksillä on intressiä panostaa vastuullisuuteen, ja teemme heille helpoksi olla mukana vastuullisuushankkeissa. Norjalainen Norwegian University of Life Science puolestaan tutkii, aiheuttaako EU:n biodiversiteettipolitiikka hakkuuvuotoa Euroopan ulkopuolelle ja mitä ympäristövaikutuksia sillä mahdollisesti on. Myönnämme vuosittain noin sata kuljetusapurahaa kouluille, jotta koululaiset voivat tehdä opintomatkoja metsään ja metsäalan tuotantoja oppilaitoksiin. Tämä on tärkeää metsienkäytön yhteensovittamista. Menekinedistämismaksujen avulla Suomen Metsäsäätiö myöntää apurahoja metsäalan tärkeisiin hankkeisiin, joista hyötyvät kaikki metsäalalla toimivat ja laajasti ottaen koko yhteiskunta. Tietoa metsäalasta ja sen koulutusmahdollisuuksista on tärkeä välittää lapsille ja nuorille, jotta metsäalalle saadaan myös tulevaisuudessa huippuosaajia. Kun metsänomistaja lahjoittaa puukaupan yhteydessä meille menekinedistämismaksuna 0,2 prosenttia puukauppatulostaan, puun ostaja lahjoittaa saman verran. Mikä on roolinne kotimaisessa metsäkeskustelussa. Tänä syksynä rahoitimme hieman uudenlaisia tutkimushankkeita. Tapio Palvelut tekee parhaillaan analyysiä metsäbiotalouden arvoketjujen merkityksestä maakunnille ja koko Suomelle. Miksi metsänomistajan kannattaa maksaa puukaupan yhteydessä vapaaehtoista menekinedistämismaksua. Syyskuussa voimaan tulleessa uudessa strategiassamme olemme jakaneet apurahat neljään painopistealueeseen, joita ovat tutkimus, lasten ja nuorten hankkeet, vaikuttajaviestintä ja vastuullisuushankkeet. Uskon, että saamme yksityisiä lahjoituksia etenkin vastuullisuushankkeisiin, joissa vaikkapa kunnostetaan jokin arvokas metsätai luontokokonaisuus. En halua nostaa yhtä yksittäistä hanketta muiden yläpuolelle. Kävin eilen koiran kanssa kaupunkimetsässä Lauttasaaressa. Yhteistä hankkeille on se, että ne edistävät metsä elinkeinoa. Emme ole mukana metsäkeskustelussa, koska emme tee edunvalvontaa. 35 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496594-_5872230.indd 35 AR-20231218-496594-_5872230.indd 35 4.12.2023 9.03.56 4.12.2023 9.03.56. Mitä muuta varainkeruuta Suomen Metsäsäätiöllä on. Metsäakatemiat ovat hyvä esimerkki rahoittamastamme vaikuttajaviestinnästä. Rahoitamme Metsävisaa, johon osallistuu vuosittain noin 20 000 yläkoululaista ja jossa myös heidän opettajansa oppivat lisää metsäalasta. Miksi ja millaisilla tavoilla viette metsätietoa koululaisille
Siellä yleensä pysähdyttiin ja kei tettiin nuotiolla nokipannukahvit. LIISA SÄÄSKILAHTI SAARIHARJU 36 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496604-_5872229.indd 36 AR-20231218-496604-_5872229.indd 36 4.12.2023 9.03.49 4.12.2023 9.03.49. Sääskien vimmaa koetettiin estää pikiöljyn avulla. Yli suuren Isosuon, Unijoen ja Viita vaaran, jossa oli kuulu Joleikon kuusi. Voimakas tuuli humisee latvuksis sa. Talvisin hiihdettiin. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Metsä on sielunsisareni K onttaan kinoksessa huhti kuisessa metsässä, on Tapion metsänkylvön aika. Tuo muisto säilyy mieles säni – sanoma, jonka metsä minulle kertoi ja kertoo tänäänkin jokaisena päivänä. Vaellukset Isonsuon takana siintävään Pyhi tystunturiin olivat keväthankisten sunnuntaitten hienoja kokemuksia. Sen kyljessä oli suojelulaat ta. Iltaisin ne tulivat kujien suihin, ammahtelivat navettaan päästäkseen. MONEN LAISIA MUISTOJA Tässä vielä viimeinen kokoelma Metsän opetukset -kirjoitus kilpailumme annista. Syntymäkotini oli pienessä talos sa koillismaalaisen salon keskellä. Metsä oli lähellä, sinne oli monen laista asiaa. Se on minun sielunsisareni. Sitten tultiin jo Suolammille. Sen jälkeen alkoi kiipeäminen ensin Kuusipyhityksen yli, sitten rotkon yli Pyhityksen louhikkoista rinnettä metsän käydessä yhä matalam maksi. sivu 27). Laella puhalsi aina viima, mutta maisemat olivat hulppeita kauas taivaanrantaan asti. Tuuli humisee minulle laulunsa, puut puhuvat. Lehmät laidunsivat metsässä. Muista osallistua uuteen kilpailuumme (ks. Kesällä marjastettiin paljain jaloin yhdessä vanhempien sisarusten kanssa, jokaisella omat pienet mukinsa, ”kirkkinsä”. Siellä olen oma itse ni vailla ympäristön paineita, vailla pätemisen tarvetta. On kuin sillä olisi minulle tärkeä sanoma. Vielä vanhanakin saan joka päivä tehdä retkeni metsään
Super Major oli vetojuhtana raskaalle teliperäkärrylle. Kauimmaiset työmaat olivat 10 kilometrin päässä, eikä aina päässyt suorinta reittiä. Minä seisoin etunipun päällä, jotta näin alueen paremmin. VÄINÄMÖINEN Ryyppy miehet mellastivat, puukotkin heiluivat. Vuonna 1954 ostin kaarisahan ja petkeleen, sain yhtiön pomolta lotin hakatakseni kuusipöllejä ja halkoja. Teimme halkoja vähän yli kaksi viikkoa ja sitten menimme isännälle ilmoittamaan, että pinot ovat mitattavissa. Siitä vanhalle jäljelle makasin pöllien päällä. Isäntä vähän ihmetteli, että näinkö pian se kävi. Kerran olin kotometsässä tekemässä halkoja ja naapurin isännät tulivat katsomaan, kuinka hommat sujuvat. Minä kaadoin ja katkoin ja kaverini halkoi, minä pinosin ja loput pinottiin yhdessä. Nyt ovat työt ja harrastukset jääneet vähemmälle, ja hankkimani metsätilat ovat seuraavien sukupolvien hallussa. ALKOI KOVA HINAUS, miten saisin reen irti. KAVERINI KANSSA TEIN muutaman vuoden metsätöitä. Yhtenä kesänä olimme 3–4 kuukautta metsäkämpällä. Kokeilin muutaman päivän päästä, en saanut rinnustinta kiinni ja piti luopua. Kävin lääkärissä, joka totesi, että minulla oli kaksi kylkiluuta irti selkärangasta, ne olivat jotenkin koholla. Vuonna 56 ostin moottorisahan, noin 12 kiloa painavan ”kullokin”, se oli silloin kevyimmästä päästä sahoja. Koneet ostettiin kaverin kanssa puoliksi. Äkkipysäys ja askel tyhjyyteen Metsätöissä 1950–60-luvuilla 1 950-luvulla metsätöitä tehtiin maaseudulla melkein joka talossa ja niin nuorena kuin vain metsään kykeni menemään. Kun ajoin umpia, hevosella oli tyylinä kiihdyttää menoa. Oksiminen kirveellä kävi vielä hyvin, mutta kuoriminen petkeleellä talvipakkasella oli raskasta hommaa heiveröiselle pojanklopille. Vamma parani hyvin, vaikka kipu oli kaksinkertainen. Lääkäri katkaisi ne edestä, kokosi vähän kouriinsa kumpaakin puolta ja sanoi nykäisevänsä ne kerralla pois. Kyllä sillä kaato ja katkominen hyvin kävi. Tuli äkkipysäys, kun takareen keulalauta osui kantoon. Kaadoin koivun ja katkoin sen metrin pölleiksi, latvapuolen katkoin kaarisahalla. Sen jälkeen ajoimme talvet tukkeja metsästä. Oli hakattu harvennushakkuu. Sain pöllin reen keulan alle ja toisen poikittain, siitä tuli vipuvoimaa painaa sen verran, että keula nousi ylös kannosta. Kuormat vietiin suoraan sahoille, ajomatka oli noin 20–30 kilometriä. Ajettiin kahta tuuria, jolloin koneet pysyivät lämpiminä koko ajan. Kun reki oli irti, pääsin kyytiin. Ryömiminen oli paras kulkumuoto. Meni jonkin aikaa, ennen kuin sain jalat pois reen keulan päältä. Jälkeenpäin kuulin, kun joku oli sanonut, että ne pinot olivat kuin laivoja metsässä. Saimme tietää isännästä, joka tarvitsi halkojen tekijää. Ei onnistunut niin, vaan hän nyki teipin pois pieninä palasina. Lääkäri painoi apulaisen kanssa ne paikoilleen ja laittoi molempien päälle 10 senttiä leveän teipin. ”Et sinä poika välttämättä moottorisahaa tarvitse, kun tuokin menee kuin voihin vaan”, totesi yksi isäntä. Näin jälkeenpäin ajatellen se oli tosi vaarallista, onneksi ei sattunut onnettomuuksia. Viikon päästä oli määrä tulla poistamaan teipit. Joskus käyn vielä vanhempaa Stihliä ulkoiluttamassa lähimetsässä. Sahanterä laitettiin oikein peilin kanssa huippukuntoon, petkeleet ja kirveet teroitettiin hyvin. Samalla käskin hevosta, joka totteli. Terälaippa oli pitkä, terän voitelu suoritettiin nappia painamalla. Menin poistattamaan teippejä. Kipu rinnan alueella oli kova eikä henki tahtonut kulkea. Siihen aikaan järjestettiin työkalukursseja, minäkin kävin sellaisen. Kaveri oli jo yli 30-vuotias, minä 15. 1960-luvun alku meni intissä ja opinnoissa. Ensin minulle tuli pitkä askel pöllien päällä, sitten toinen askel tyhjyyteen reen keulan ja pöllien väliin. Iskin rintalastani alaosan niin, että ilmat lähtivät pihalle, ja siitä pyörähdin hevosen jalkoihin. Kuormaa en pystynyt purkamaan, vaan ohjasin suoraan kotiin kuuden kilometrin päähän. Myös jäille kipattiin nippuja, jotka kesällä uitettiin sahalle. Tästä se alkoi. JUHANI MAUNUMÄKI KÄLVIÄ 37 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496604-_5872229.indd 37 AR-20231218-496604-_5872229.indd 37 4.12.2023 9.03.49 4.12.2023 9.03.49. Muutama kymmenen motin pinokin tuli tehtyä. Kävimme kysymässä, ja hän vei meidät katsomaan koivikkoon, josta tulisi tehdä 200 mottia halkoja. Ei tarvinnut ajaa, hevonen osasi mennä. Vaijerivinssillä tehtiin kuormat. Nuoruudessa tuli myös kompassin kanssa metsiä samoiltua, pari kertaa 60-luvun lopulla käytyä Jukolassakin. Muilla ei ollut siellä moottorisahoja, kävin joillekin kaatamassa isompia puita. Koko ajan hevonen seisoi kuin tuomittu, ei mitään liikettä. Yhtälö oli huono: pieni lääkäri, lyhyet kädet ja vastassa yli sadan kilon keijukainen. Oksiminen tehtiin kirveellä. Koivut olivat komeita, taajassa kasvaneita ja melkein oksattomia. Massapuut piti kuoria hyvin, pituus oli tarkka + 2 cm, enempää heittoa ei saanut olla. Seuraavana talvena tuli sitten tukkisavotta, naapurin aikamiespojan kanssa kaadettiin justeerilla eli peuralla isot tukkipuut, jotka sitten oksittiin, kuorittiin ja katkottiin omiin nimiimme. A join 50-luvun lopulla ja 60luvulla joka talvi puutavaraa sen mukaan, miten oli aikaa navettatöistä. Kaksimetristä koivua ja pihkapuuta oli ristikolla suunnilleen ajouran varressa. Noin 20 jätkää siellä oli, porukassa tietysti ryyppymiehiä, jotka yökaudet saunassa mellastivat, puukotkin heiluivat. Olin laittanut pohjakerroksen etuja takaniput, edessä koivut ja pihkapuut takana
Veitsien materiaalina on erittäin kevyt titaani, ja ne pysyvät pitkään terävinä ilman teroittamista. Kirveskaulakoru on kirurginterästä, 49,90 e. Nokian Jalkineiden matalavartinen, teddyvuorinen, hyvin istuva ja helposti jalkaan vedettävä Winter Ultra -saapas pitää jalat lämpiminä. Elsan Ekopajan Forest Bath -tuotesarja on kotimaista käsityötä. JOULULAHJAT Koonnut MARI IKONEN | Kuvat VALMISTAJAT LISÄTIETOJA aarikka.fi | elsanekopaja.fi | fiskars.fi | karkelonsukka.fi | luonkos.fi | nokianjalkineet.fi | tuonicoru.fi | woodjewel.fi 38 Aarre 11/2023 METSÄ AR-20231218-496598-_5873271.indd 38 AR-20231218-496598-_5873271.indd 38 5.12.2023 9.00.18 5.12.2023 9.00.18. Kestäviä ajatuksia Hyvällä lahjalla on saajalleen käyttöä. Miehille ja naisille, väri musta tai punainen, 85 e. Visakoivuinen kuksa, vetoisuus 1,5 dl, on oikein hoidettuna ikuinen, 69 e. Taiten-fileointi veitsi 21 cm, 129,90 e. Siitä alkoi Pässin taival. Lietolaisen Karkelon Sukan Hyvänolonsukat sisältävät merilevää ja sinkkiä ja hoitavat kuivia jalkoja. Kiristämätön Hyvänolosukka on hyvä leveille ja turvonneille jaloille ja käy myös unisukaksi. Lapin-kävijät arvostavat kolarilaisen Wood Jewel Design Kauko Raatiniemi Ky:n matkamuistoja. Kiristettävä varrensuu estää lumen pääsyn saappaisiin, ulkopohja on jämäkkä ja pitävä. Kolmen parin pakkaus 38,50 e. Valmistettu käsityönä luonnonkumiseoksesta. Luonkos-tuotteet valmistetaan käsityönä Naantalissa, ja niillä on allergiatunnus. Verstaalla oli laatikollinen mäntyisiä puupalloja, ja männyn syykuviot näyttivät hänestä kiharaiselta lampaan turkilta. Kaksi heinolalaista naisyrittäjää ideoi sarjan partiolaisten suurleirillä. Päämateriaali on polyesteri. Kevyet, biohajoavat narusaippuat kulkevat mukana uudelleen suljettavissa pusseissa ja pesevät tehokkaasti myös kylmässä vedessä. Materiaalina hän käyttää terästä, puuta ja jalometalleja, mutta myös esimerkiksi värjättyä kuhannahkaa Lohikäärme-sarjan leveiden sormusten katseenvangitsijana. Parhaat ovat ikuisia muistoja. Fiskarsin joulukuussa myyntiin tullut Taiten-ruoanlaittosarja on suunniteltu intohimoisten kotikokkien tarpeisiin. Vuoden Luontoyrityksenä palkitun Luonkosin menestystuote on Suomessa kehitettyä metsämikrobiuutetta sisältävä Primal-voide. Koruseppä Juho Mannisen TuoniCorumallistossa on vaikutteita Pohjolan luonnosta, Kalevalasta sekä kelttien ja viikinkien mytologiasta. Sarjan keittoja paistoastiat on valmistettu kierrätysalumiinista ja ruostumattomasta teräksestä, ja pannuissa on keraaminen pinnoite. Yrityksen myyntihittejä ovat muun muassa puukahvaiset makkaratikut ja eläinhahmoiset avaimenperät. Jokainen Pässi valmistetaan käsityönä Suomessa. Taidekäsityötä on myynnissä useita kokoja, materiaaleja ja värejä, 250–1 950 e. Sen suunnittelija Kaija Aarikka oli lapsena somerolaisessa maalaistalossa pitänyt erityisesti lampaiden hoitamisesta. Aarikan Pässi täytti tänä vuonna 50 vuotta. Palasaippua sisältää kehäkukkaa ja palasampoo nokkosta, kolmas tuote sopii tiskaukseen ja pyykinpesuun, 7,90 e/kpl. Koko perheen voide suojaa ja korjaa vaurioitunutta ihoa ja sopii esimerkiksi atooppiselle iholle ja rohtuneille huulille, 30 ml:n purkki 27 e
90 € Tuplaa pituus hintaan Määräaikainen tilaus Tarjous on voimassa 24.12.2023 asti. MT.FI. 16 tuhtia numeroa vuodessa. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Metsäuutiset, analyysit ja hintatiedot parempien päätösten tueksi verkossa joka päivä. 119,20€) Tilaus sisältää digilukuoikeuden. 11 kertaa vuodessa. Tilaan lahjaksi rastimani lehden: MT Lehti + Digi (MAV3139) 2 kk = 50 € (norm. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. MAASEUDUN TULEVAISUUS KONEVIESTI AARRE MT METSÄ Tilaa netissä! viestimedia.fi/joulu Tilaa soittamalla! 020 413 2277 50 € Lehti lahjaksi nyt vain Määräaikainen tilaus Voit tulostaa lahjansaajalle lahjakortin osoitteessa viestimedia.fi/lahjakortti AR-20231218-496599-_5872228.indd 39 AR-20231218-496599-_5872228.indd 39 4.12.2023 9.03.46 4.12.2023 9.03.46. Aarteen kohdalla digilukuoikeus koskee vain näköislehteä. 127,60€) Koneviesti Lehti + Digi (KAV3077) 3 kk = 50 € (norm. 66,00€) 10 kk = 90 € (norm. Tuntee koneet ja hallitsee tekniikan. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 €/lasku. 63,80€) 4 kk = 90 € (norm. Viestimedia Oy maksaa postimaksun Tilauksen maksaja Lähiosoite Postinumero Puhelin Postitoimipaikka Sähköposti Lehden saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Sähköposti VIESTIMEDIA OY TUNNUS 5002596 INFO: A1 00003 VASTAUSLÄHETYS Anna joululahjaksi luettavaa! Tilaajaetu sinulle: Voit tilata lehden lahjaksi läheisellesi nyt etuhintaan! Luotettavaa uutisointia ja ajankohtaista asiaa. Lue kaikki metsästä osoitteessa MT.FI/metsa. 132,00€) MT Metsä Lehti + Digi (TAV3029) 4 kk = 50 € (norm. 59.60€) 8 kk = 90 € (norm. Verkkopalvelu osoitteessa koneviesti.fi. 68,70€) 6 kk = 90 € (norm. Maaseudun yrittäjän paras tietolähde. Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Sähköpostiosoite tarvitaan digilehden käyttöönottoa ja kirjautumisohjeiden lähettämistä varten. Lue lisää ja katso videoita somesta @aarrelehti. Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Aarre tarjoaa tietoa ja elämyksiä metsäasioista kiinnostuneille. Painettu lehti 10 kertaa vuodessa. Painettu lehti 3 kertaa viikossa. 137,40€) Aarre Lehti + Digi (AAV3065) 5 kk = 50 € (norm. Sovelluksella ja verkossa joka päivä. Tilaus alkaa joulun jälkeen seuraavasta mahdollisesta numerosta. Tietoa ja hyötyä ammattilaisille
Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat MUSEOVIRASTON KUVA-ARKISTO Tukkisavotat käynnistyivät usein jo ennen joulua, aikaisina talvina myös Etelä-Suomessa. Joulu saapui savottakämpälle milloin raskaana työnä, milloin hartaana juhlatunnelmana, milloin humalaisena hulinana. joulukuuta 1964. Tukkia ajetaan hevosella Hartolassa 1. MUSEOVIRASTO / JOURNALISTINEN KUVA-ARKISTO / ERKKI VOUTILAINEN JUURET 40 Aarre 11/2023 JUURET AR-20231218-496576-_5872258.indd 40 AR-20231218-496576-_5872258.indd 40 4.12.2023 9.06.13 4.12.2023 9.06.13. ONKOS TÄÄLLÄ KILTTEJÄ JÄTKIÄ
Kun yö eteni, alkoi tolkkukin himmetä. Lomilta palaajat sitä sitten ihmettelivät. Joululomareissu jäisi heiltä sikseen. 41 Aarre 11/2023 JUURET AR-20231218-496576-_5872258.indd 41 AR-20231218-496576-_5872258.indd 41 4.12.2023 9.06.17 4.12.2023 9.06.17. Tosin kämpältä korpeen kaikui varsin erilaisia lauluja kuin koulussa ja kirkossa oli jouluisin opittu laulamaan. Ihmettelin kun lunta oli peiton päällä”, vahdin kertomus jatkuu. Taisipa olla sekahedelmäsoppa myös hellalla”, muisteli yksi vahdeista vuonna 1969 jätkäperinteen keruukirjoituksessa. Juominkiin saakka juhla ei kehittynyt, jokunen yritti vain laulaa korkeammalta, mihin pystyi!” Piispanen tarinoi savottaperinnekirjassa. Muutaman miehen oli jäätävä pyhiksi vartioimaan kämppää ja savottaa. Selviytyi sentään paleltumatta takaisin, ja muutkin pääsivät juoman testaamisesta osallisiksi. MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / SAKARI PÄLSI K äsky tuntui kolkolta. ”Jouluaamuna heräsin kylmään. ”Tultiin yksimieliseen tulokseen, että parempi leivättä kuin pontikatta”, muistelus paljastaa. Piti nikkaroida uusi pöytä. Emäntä tarjoilee kahvia metsäsaunassa Rovaniemen Ylä-Säynäjän savotalla vuonna 1923. ”Osa äänistä päätellen oli nestettä sisältäviäkin. Kamiina oli sammunut, vesi ämpärissä jäätynyt, kinkku ja herneet kiehuneet pilalle ja kynttilät polttaneet pöytää. ”Joulu oli joulu kämpälläkin”, toteavat Esko Pakkanen ja Matti Leikola kirjassaan Metsää, puuta ja kovaa työtä. Pyhiksi työmaalta kotiin suuntasivat ne, jotka pystyivät, varsinkin johtajat ja kohtuullisen matkan päässä asuvat perheelliset. Ruokapöytä puhtaaksi ”Onko täällä kilttiä jätkiä”, kyseli joulupukki, jonka Mooses Piispanen tapasi Turtolassa vuonna 1932. Väkeä jäi yleensä silti myös kämpällekin, jossa joulusta pyrittiin tekemään edes jotenkin juhlava. Yksi miehistä hiihteli tutun hovihankkijan luo, mutta paluumatkalla hän koemaisteli tuotetta siinä määrin, että välillä nukahti pakkasessa suksilleen. ”Oli vain alettava suunnitella, miten saataisiin mahdollisimman viihtyisä joulu. Päässä pakotti, mutta miehille tuli kiire. Järjestyssäännöt kielsivät alkoholin tuomisen ja nauttimisen kämpillä, mutta myös alussa mainituilla kämppävahdeilla alkoi kurkkua kuivata. Pukille murahdeltiin myöntäviä vastauksia, joten tämä alkoi jakaa miehille lahjoja. Jos lumi ja rekikelit tulivat aikaisin, tukkisavotat käynnistyivät jo ennen joulua, etenkin pohjoisessa. Aattoaamuna laitoimme kinkun kaminan päälle kiehumaan ja herneitä toiseen pataan
MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / UUNO PELTONIEMEN KOKOELMA 42 Aarre 11/2023 JUURET AR-20231218-496576-_5872258.indd 42 AR-20231218-496576-_5872258.indd 42 4.12.2023 9.06.19 4.12.2023 9.06.19. Eräs savotan hevosmiehistä, tuore leski ja useamman lapsen isä, kutsui kerran hänet kotiinsa. ”Talon koko perhe piti minua kunniakkaana jouluvieraana. Hän tulkitsee, ettei kiertävän ja kodittoman lentojätkän tehnyt mieli ”pyhittää rakkauden suurta juhlaa”, koska itsellä ei ollut tärkeitä ihmissuhteita. ”Me vain vaatimattomasti selitimme, että täytyihän jouluksi saada puhdas pöytä. ”Minulla ei muuta asuntoa ollutkaan, ja sama tilanne se kai oli muillakin jääneillä”, Luostarinen muistelee savottaperinnekirjassa Muut sortaa, saha yksin puoltaa. ”Juhlapyhiä ei juuri savotoilla erottanut muista pyhistä”, Heittola tiivistää. ”Rakkautemme ei kuitenkaan ollut pysyvää laatua.” Kuutamo lampuksi Aivan kuin puiden välistä pilkottaisi valoja, Usko Luostarinen huomasi jouluyönä 1954 Inarissa. Heittola itse koki silti ikimuistoisen joulun. Savotan ulkopuolellakin hän sai muilta ihmisiltä lähinnä halveksuntaa. Miehet joulu aterialla Siemingin vartiossa Sallassa noin vuonna 1928. ”Näihin sanoihin kytkeytyi koko joulunvietto lentojätkien keskuudessa”, Pentti Heittola kirjoittaa muisteluksessaan Rovaniemen maalaiskunnasta 1950-luvulta. Salaperäisen valon lähde selvisi hänelle, kun metsästä löytyi nuotio ja sen ääreltä yrmeänä tuttu työmies. Isännän ja poikien kanssa kylvettiin joulusaunassa.” Vieras sai olla pukkina katraan pienimmille, ja ihmeekseen hän sai itsekin paketin, ”elämänsä arvokkaimman”. ”Kai perheen vanhin tyttö, joka oli ikäiseni, oli huomioinut likaiset alusvaatteeni.” Tummasilmäinen tyttö ja Heittola ihastuivat toisiinsa, ja jätkän vierailut ”paidanvaihtopaikassa” jatkuivat monena pyhänseutuna. Joulupaketista löytyi puhtaita alusvaatteita. Se meni täydestä eikä totuus tullut ilmi.” Hevosmiehen vieraaksi ”Jätkällä on Joulu silloin, kun on rahaa”, mies tokaisi ja lähti jouluaamuna palstalleen. Muitakin jätkiä lämmitteli puiden lomassa Joulu paketista löytyi puhtaita alus vaatteita. JUURET Juhlan tunnelma voi olla harras myös vaatimattomis sa puitteissa. Työmaa oli pyhiksi suljettu, mutta parikymmentä miestä vietti kämpällä jouluaan. Hän oli aamuyöstä lähtenyt savottakämpältä suksilla tavoittelemaan riekkoja haulikkonsa tähtäimeen
Jätkät ehkä ajattelivat, että jos yhteis kunta antaa heille vain raskasta metsätyötä, tartutaan sitten siihen. Ilman raikastami seksi poltettiin katajia jossain peltitörpössä”, kokki muistelee perinnekirjassa. Vaikka jouluyönä. Ehkäpä Sarvelan mielessä liikkui valmis teluiden lomassa neuvo kämppäemännän roolista äidillisenä hoivaajana, joka huoleh tii miesten hyvinvoinnista. Äijäparven äidiksi Kortemännikön työmaan pääpirtillä Kitti lässä Helena Sarvela aloitti vuonna 1947 jouluvalmistelut suursiivouksella. ”Luullakseni se oli eräänlainen vastalause vähän kaikelle. Ruokapöydälle emäntä levitti paperila kanan liinaksi, ja tallilyhdyn valo sai kor vata puuttuvat kynttilät. MUSEOVIRASTO / SOTAMUSEO / NIILO HELANDER tulilla odottamassa päivän valkenemista, jotta työt voisivat jatkua. Miesten makuusijat, ritsit, pestiin harjalla ja lipeällä. MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / SAKARI PÄLSI Aattona joku miehistä haki sisälle kuusen. Lopen yksinäiset, omaa asuntoa ja kotia vailla olevat, vähän nälkäiset ja krapulai set, sittenkin muille parempiosaisille jou lunviettäjille kateelliset miehet purkivat katkeruutensa näin vastakkaisella teolla”, Luostarinen järkeilee. Kämppäemäntä lakaisee saunan edustaa Rovaniemen Ylä-Säynäjän metsätyömaalla vuonna 1923. Muutamia lentojätkiä, kulkumiehiä, joilla ei ollut paikkaa, mihin mennä, jäivät savotalle. Luostariselle, johdon edustajalle, ker rottiin vain pitkin hampain, että komea kuutamo oli saanut jonkun asioilleen heränneen miehen usutta maan joukon yötyöhön. 43 Aarre 11/2023 JUURET AR-20231218-496576-_5872258.indd 43 AR-20231218-496576-_5872258.indd 43 4.12.2023 9.06.22 4.12.2023 9.06.22. ”Useimmat miehet lähtivät aaton aattona koteihin sa. ”Paha haju leijui ilmassa kauan. Kokille kiitokseksi Jouluaterialle kortemännikköläiset kävivät saunan jälkeen. Toinen tyttö lähti kotiinsa.” Jouluaattona joku miehistä haki sisälle kuusen. Sinne jäin minäkin, Tampereelle olisi ollut liian pitkä matka. Sarvela askarteli latvaan paperitähden ja asetteli oksille pumpulia. Hako luudalla hän ja toinen kokki huiskivat puhtaaksi sei nät ja katot, varpuluudalla ja vedellä lattiat. ”Nyt ei ruokaa jaettu luukusta, vaan söimme kaikki saman pöydän äärellä”, Helena Sarvela kirjoittaa. Muuta ei koristeeksi löytynyt. Metsämiehen omatekoiset sukset kämpän seinustalla vuonna 1943. ”Ajattele heitä, emäntä, kuin suurta lapsiparveasi, jota Sinun on hoidettava ja kasvatettava”, tutkija Terhi Reiterä siteeraa artikkelissaan Kämppäemännän käsikirjaa
MUSEOVIRASTO / TURUN MUSEOKESKUS 44 Aarre 11/2023 JUURET AR-20231218-496576-_5872258.indd 44 AR-20231218-496576-_5872258.indd 44 4.12.2023 9.06.25 4.12.2023 9.06.25. Novellissa Jouluyö kämpässä kaksi vanhempaa miestä ja nuori poika jäävät kolmisin työmaalle, koska heillä ei ole kotia, perhettä eikä rahaakaan. Teoksessa Metsien miehiä ja naisia, Vuosilusto 9 (Metsähistorian seura ry ja Suomen metsämuseo Lusto 2012) Esko Pakkanen ja Matti Leikola: Metsää, puuta ja kovaa työtä. ”Mutta on mukavaa kun on tuollaiset hyvät ukot kaverina”, hän miettii. Koskaan ennen ei heidän kämpilleen ollut kokki jäänyt Jouluksi. Tarpeeksi hyvä joulu Sodan jälkeen ruoka oli yhä kortilla ja kaikesta pulaa. Silmäkulmissakin kimmelsi jotain.” Väki istuskeli kämpässä yhdessä pitkään, ja miehet tarinoivat muistojaan. ”Nyt pyrkivät itsepäisesti esiin ne tunteet, jotka vuosien mittaan on karkein ottein tukahdutettu, jotka karut olosuhteet ovat alleen haudanneet”, kirjailija kuvaa. Aterian jälkeen miehet makoilevat ja kuuntelevat radiota. Kun jaloviina lopulta kaivetaan esiin, pullo ei tuo räyhähenkeä vaan kirvoittaa kunkin kertomaan elämänsä vaiheista. Työnjohtaja on järjestänyt ruokatavaroita, rusinapussinkin, sekä tupakkaa ja muutaman kynttilän. Joulupäivän iltana kulkuset alkoivat taas kilistä pihalla. Arki palasi. MUSEOVIRASTO / SOTAMUSEO / C.G.ROSENQVIST Nuori kainuulaiskirjailija Veikko Huovinen valokuvapostikortissa. Kolme vaatimatonta ihmiseläjää nauttii lyhyestä onnenhetkestä salon sydämessä. Sauna kuumenee, ja yhtä ja toista hyvää löytyy lautasille. Savottaperinnettä Lapista (Rovalan kannatusyhdistys ry 1991) L ähes hartaasta joulutunnelmasta kertoi kirjailija ja metsänhoitaja Veikko Huovinen (1927–2009) vuonna 1950 ilmestyneessä esikoisteoksessaan. ”Miesten joukossa oli sellaisia, jotka jo monta Joulua olivat viettäneet metsäkämpillä. Helena Sarvela ja hänen sulhasensa kustansivat kaikille lahjaksi juhlakahvit, korvikkeen sijasta oikeaa Gevalia-kahvia ja pari palaa sokeria kullekin. Syömisen jälkeen joukko lauloi kaikki osaamansa joululaulut, niin Enkeli taivaat kuin Porsaat äidin. Lasten ja kuorojen heleät äänet herkistävät mieliä. ”Sataa jouluyön raskaita lumia. Pyry rakentaa pehmeän, lauhan verhon tukkikämpän ja kavalan maailman välille.” Veikko Huovinen: Jouluyö kämpässä. Novelleja (WSOY 1950) JUURET Jouluksi yritettiin saada juhlavampaa ruokaa sekä korsuihin että tukkikämppiin. Taisivat vähän ujostella sitä valkoista paperilakanaakin kämpän pöydällä. ”Oikeastaan nuo kolme vihreän kullan kaivajaa ovat sitä mieltä, että heillä on tarpeeksi hyvä joulu; mikä menisi tästä yli, olisi heille vierasta ja turhaa prameilua”, Huovinen kirjoittaa. Yksi miehistä hakee metsästä kuusen, jonka oksille sidotaan narulla neljä kynttiläntynkää. Kun radiossa soi Ave Maria, joukon nuorimmainen ei löydä äitiä ajatuksiinsa, koska on koko ikänsä elänyt vieraiden nurkissa. Teoksessa Hirri. He kertoivat, että tämä oli erilainen Joulu, ettei heitä ennen ollut kukaan huomannut. ”Pian kämpästä kuului hoilotusta ja kiroilua. Suomen metsien käytön historiaa (Metsäkustannus 2010) Erkki Snellman (toim.): Muut sortaa, saha yksin puoltaa. Miltä lie kaupanvälittäjiltä oli kuitenkin saatu hankittua ainekset perunamuusiin, patapaistiin, riisipuuroon ja hedelmäsoppaan. Ei kiroiltu eikä pelattu korttia kuten tavallisesti. Ylä-Syvärin sotilaat leikkaavat kinkkua jouluaattona 1943. Kahvin kanssa tarjolla oli munkkeja, ilman uunia kun ei voinut leipoa pullaa. Joulun rauha hiipi hiljaa pois.” LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Timo Holtari, Pekka Laaksonen ja Unto Vento (toim.): Jätkät sen kun porskuttaa (Weilin+Göös 1970) Terhi Reiterä: ”Kämppäemäntä, olet alituisen tarkastelun ja ’silmälläpidon’ kohteena!” PohjoisSuomen kämppäemännät ja kämppäelämän sukupuolittuneisuus. Lomalaiset palasivat, kuka haikein mielin, kuka riehakkaana. Emäntä on ennen lähtöään pessyt kämpän, leiponut vehnästä ja levittänyt pöydälle iloiset paperiliinat
020 413 2277 (ark. Yhden palkinnon arvo on 25 e. Tilaajan perheenjäsen . Osallistut samalla Ankara savotta -kirjan arvontaan. Varusta kuori kirjepostimerkillä. Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Varusta kuori kirje posti merkillä. Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä Ankara savotta -kirjaa (Viestilehdet 2019). Se kertoo ajasta ennen metsä työn koneellistumista. Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. VIIME VOITTAJAT Aarre 9/23:n kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Savotan sekatyömies. Muu lukija 2. Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. Kerro, mikä on lehden paras juttu. Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. . VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Aarre 11 / 2023 Mikä juttu kiinnos ti sinua. Kirjassa pääsevät ääneen savotoilla uurastaneet metsätyömiehet, metsätöiden historiaan perehtyneet tutkijat sekä Aarteen lukijat. Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. 45 Aarre 11/2023 VAKIOT AR-20231218-496603-_5872257.indd 45 AR-20231218-496603-_5872257.indd 45 4.12.2023 9.05.19 4.12.2023 9.05.19. 8–21). Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. Kiitokset kaikille vastaajille! Vastaa oheiseen lukija kyselyyn 28.1.2024 mennessä ja osallistu arvontaan. 1. Olen . Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Vastasi odotuksiani . Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. Aarre-lehden kestotilaaja . Metsän ruokaaarteet kirjan voittivat arvonnassa Reijo Kuitti, Töysä, Pekka Oksanen, Kiikala, Martti Pesonen, Joensuu, ja Matti Sorvari, Jämsä
Pienimpään puuhun on lisätty tuijan oksia tuomaan värien vaihtelua. Malli, teksti ja kuvat SUSANNA UUSITALO OMIN KÄSIN 46 Aarre 11/2023 PUU AR-20231218-496586-_5872264.indd 46 AR-20231218-496586-_5872264.indd 46 4.12.2023 9.06.31 4.12.2023 9.06.31. Ämpäreihin tehdyt koristekuuset on helppo siirtää lumitöiden tieltä tarpeen mukaan. Oi kuusipuu! Havuista rakennetut koristekuuset terassilla tai ovenpielessä toivottavat joulun tervetulleeksi
Muista, että voit kerätä havuja vain omilta mailta. Koristekuusia voi tehdä monella tavalla. Mullalla tai hiekalla täytetyt ämpärit pitävät runkopuut pys tyssä. Leikkaa havuista eripituisia oksia, enintään kuitenkin noin 60 cm:n pituisia. Vaihtoehtoisesti voit tehdä puun latvaan toisinpäin sojottavan tupsun pienillä oksanpätkillä kuten mallityön pienimmässä puussa. Sido puun latvaan lyhyitä oksan pätkiä. Tee pitkiä ja kapeita sekä matalia ja tuuheita kuusia. P uiden ja pensaiden havut ovat luonnollinen materiaali askarteluun. 1 2 3 4 5 47 Aarre 11/2023 PUU AR-20231218-496586-_5872264.indd 47 AR-20231218-496586-_5872264.indd 47 4.12.2023 9.06.36 4.12.2023 9.06.36. Tee näin 1 Kokoa tarvikkeet ja sahaa runkopuu. Tämän jutun puut on rakennettu runkopuun ympärille, mutta yhtä hyvin voit tehdä kanaverkosta kartion, jonka täytät havuilla. Paina runkopuu keskelle ruukun pohjaan asti ja lisää loput täytteet tiivistäen niin, että runko pysyy suorassa. 2 Täytä ruukku tai ämpäri osittain mullalla tai hiekalla. Voit käyttää kuusenoksia, mutta myös esimerkiksi ikivihreät tuijanoksat ovat kauniita. Kuusen muotoa on helppo tyylitellä, kun havut kokoaa runkopuun ympärille. Kiinnitä ensin kolme tai neljä alinta oksaa rungon ympärille. Etene kiinnittä mällä havuja ker ros kerrokselta rungon ympäri. 5 Kun runkopuun pää on peitossa, lisää vielä muutama lyhyt havu ja kavenna koristekuusen latva haluamaasi mittaan. Aloita alimmista, pitkistä kuusenoksista. Toisen mailta saa kerätä vain maanomistajan luvalla. Nämä määrittävät puun pituuden. 3 Aloita havujen kiinnitys runkoon kietomalla metallilankaa tiukasti oksan ja rungon ympärille. TARVIKKEET YHTEEN ISOON KORISTE KUUSEEN Suuri sylillinen kuusenoksia ja halutessasi muita ikivihreitä oksia, 150 cm:n pituinen, muutaman sentin paksuinen suora oksaton runkopuu, saha ja oksasakset, ämpäri tai ruukku, multaa tai hiekkaa, sammalta tai risuja sekä ohutta metallilankaa Koristekuuset rakennetaan kuusenoksista, joita voit kerätä omasta metsästä tai luvan kanssa naapurista. Mullan pinnan voi peittää sammaleella tai risukranssilla. Katkaise lopuksi metallilanka ja tarkista puiden muoto. 4 Etene kerros kerrokselta ylöspäin. Voit myös lisätä kiviä tukemaan rungon asentoa. Päällystä mullan tai hiekan pinta esimerkiksi sammalella, tai kiedo koristeeksi kranssi risuista ja puutarhan kuivuneista oksista. Pätki ylimääräiset havut oksasaksilla haluamasi tyylin mukaan. Oksien tuuheudesta ja pituudesta riippuen puusta voi koota joko hoikan ja korkean tai rehevästi eri suuntiin rönsyilevän. Isoon ruukkuun koristekuusen juurelle voit halutessasi istuttaa kanervia. Aloita koriste kuusien kokoami nen metallilangalla alimmista oksista. Ripusta kuuseen vielä tuikkivat led-valot, ja joulu saa tulla! Kuusen muotoa on helppo tyylitellä
KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Järkevää kierrätystä Juttuun liittyvällä videolla Matti Tiihonen esittelee talon sata vuotta sitten riihestä tehtyä laajennusosaa. Jouluksi valmistunut Matti ja Pirkko Tiihonen asuvat kuusihirrestä tehdyssä talossa, jonka viimeistelytöitä tehtiin joulu aattona 110 vuotta sitten. Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 48 Aarre 11/2023 PUU AR-20231218-496580-_5872373.indd 48 AR-20231218-496580-_5872373.indd 48 4.12.2023 10.01.43 4.12.2023 10.01.43. PUUTALO Joulukuusi on omasta metsästä, ja sen oksilla on perinteiset, hillityt koristeet
Pari vuotta sitten Matti ja Pirkko Tii honen vietti vät timantti häitään. Puu talo Täällä asuvat Eläkkeellä oleva rehtori ja Mylly kosken Pallon kunniapuheenjohtaja Matti Tiihonen, 81, ja hänen puolisonsa Pirkko Tiihonen, 78, joka työskenteli kotiäitivuosiensa jälkeen keittäjänä ja tarjoilijana Myllykosken tehtaan virkailijakerholla Kaksikerroksinen hirsitalo Kouvolan Myllykoskella on valmistunut vuonna 1913 ja laajennettu 1920-luvulla Tiihoset ostivat talon vuonna 1975, kun se oli ollut toistakymmentä vuotta autiona 49 Aarre 11/2023 PUU AR-20231218-496580-_5872373.indd 49 AR-20231218-496580-_5872373.indd 49 4.12.2023 10.01.46 4.12.2023 10.01.46
Matti oli sotaväessä, Pirkko oli karannut siskojensa kans sa VPK:n talolle. Yhtä olohuoneen pikkupöydistä koristaa valkoi nen joulutähti ja punainen kynttilä. Pirkko kutoo lahjaksi sukkia pitkin vuot ta, Matin mielestä helpointa on laittaa lahja raha tilille. Sitä ei tosin huomaa, sillä laajen nus sulautuu saumattomasti kokonaisuuteen. Koko suku ei mahdu yhtä aikaa joulupöytään. Pian oltiin naimisissa. Metsäkauriit käyvät välillä tervehtimässä. Tänään se siivosi talon ala kerran, jossa ovat olohuone, makuuhuone, keittiö ja saunatilat. Siihen on merkitty säätila ja omat työt päivä päivältä. Matti ja Pirkko tapasivat tansseissa Lappeenrannas sa 60luvun alussa. Pirkko keittää kahvit ja ihailee välillä keittiön ikkunasta lintu laudan hyörinää. Joulunvietto sujuu perinteikkäästi. Matilla on tallessa talon tehneen Antton Mäkelän maatalouskalenteri rakennusajalta. Pöytään ajautuu kinkkua, laatikoita ja joulukalaa. Matti haki ensin Pirkon siskoa ja sitten Pirkkoa, kun tämä palasi limujonosta. Välillä oli halkotöitä. ”Kaikilla tuntuu olevan kaikkea. Talon julkisivusta katsottuna oikealla puolella on riihestä tehty laajennusosa, joka sulautuu täysin kokonaisuuteen. ”Matti tuo kuusen, mie moitin sitä, ja lapsenlapsi Inka koristelee”, Pirkko kuvai lee hymyillen työnjakoa. ”Rauhallinen paikka. Yläkerta on nykyisin Matin valtakuntaa. Pariskunnalla on neljä lasta, kahdeksan lastenlasta ja neljä lastenlasten lasta. Oma pieni metsäinen tontti on peltojen ympäröimä. Pihapensas on valaistu, pi ha suojasään jäljiltä jäinen. Keittiön ikkunasta näkyy lintujen ruokintapaikalle, jossa vierailee harakka, när hi, hömötiaisia ja käpytikka. Vieressä kulkee tie, jonka venäläiset rakensivat 1700luvulla sotaväen siirtymisiä varten. Rakentajan muistiinpanot Matin ja Pirkon omistama Havukanmäki on ensimmäinen talo, jonka Mäkelän tilan veljessarja rakensi Havukan lakiaa reunus taville mäenkumpareille. Ison työhuoneen kirjoi tuspöydillä saa vallita luova kaaos. Sitten Koko suku ei mahdu yhtä aikaa joulu pöytään. ”Ja onhan riihen liittämisestä vierähtänyt melkein sata vuotta”, sanoo taloa asuva Matti Tiihonen. Nuorin poika perheineen kyläilee yleensä aattona, muut vierailevat muulloin. Hirsien kaataminen alkoi tammikuun alussa 1913 ja veistäminen tammikuun puolivälissä. Oravat ja jänikset pyr kivät sisälle, jos ovi jää auki”, kertoo Pirkko Tiihonen. PUUTALO 50 Aarre 11/2023 PUU AR-20231218-496580-_5872373.indd 50 AR-20231218-496580-_5872373.indd 50 4.12.2023 10.01.52 4.12.2023 10.01.52. Sotatieksi kutsu tun tien varrelta on löytynyt armeijan jään teitä: miekka, satula, rahoja ja tulisijan pohjia. Joulu ilman pukkia Olohuoneen joulukuusi on Matin omalta pihalta hakema. P ihapiiriä Myllykosken Havukassa reunustavat punainen lato, navetta rakennus ja kodikas hirsi talo, jonka lisäosana toi mii entinen riihi. ”Joulupukkia piti ennen etsiä kovasti, mutta kymmeneen vuoteen hän ei ole enää piipahtanut täällä”, Matti sanoo. Joskus hän käy trimmai lemassa joulupuuksi sopivia kuusia vuo den mittaan, mutta tämän joulun puu on täysin luomu. Ennen kukin sai aina jouluksi sen, minkä tarvitsi.” Tiihoset itse saivat viime vuonna lahjaksi robottiimurin
Piirustukseen piti hakea rakennusmestarin nimi alle. Puutavaraa ei laskelmissa mainittu, sillä se tuli talon ympäriltä.” Kunnostusta hiljalleen Amerikasta palannut veli August ryhtyi 1920-luvulla asumaan Anttonin rakentamaa taloa. Paperi tuli takaisin, sillä omatekemä rakennussuunnitelma ei kelvannut. Rahaa ei ollut liiaksi, joten vintiltä löytynyt kapea parisänky sai kelvata. Muita huonekaluja opettajana työskennellyt Matti nikkaroi läheisellä Rautakorven koululla. Ikkunat ja ovet olivat arvotavaraa. ”Talo on yhä ääriltään sama kuin 1920-luvulla”, Matti toteaa ja esittelee laajennukseen johtavaa oviaukkoa. Ripeästi rakentanut Antton Mäkelä kirjasi kaikki kulunsa ylös. Se tarkoittaa kai tilkitsemistä. Perheellä oli koira, joka kavahti yli lentäviä Utin sotilaskoneita ja ukkosta ja järsi peloissaan raput ja ikkunanpielet. Lampaita oli parhaimmillaan parikymmentä. ”Leivinuuni ja muut muuraukset olivat niin huonossa kunnossa, että ne piti purkaa. ”Täytyy ihmetellä rakentamisen nopeutta ja sitä, kuinka fiksuja talonpoikaistimpurit olivat.” 1960-luvulla rakennus jäi tyhjäksi ja rapistui hiljalleen. Nykyrahassa se on noin 3 000 euroa. 51 Aarre 11/2023 PUU AR-20231218-496580-_5872373.indd 51 AR-20231218-496580-_5872373.indd 51 4.12.2023 10.01.56 4.12.2023 10.01.56. ”Päätimme muuttaa tämän asuttavaksi. Yläkerta rakennettiin asuttavaksi: tytöille toinen pääty, pojille toinen. Hiekan ja soran kantamista. Kolmekymppisenä sitä on hullunrohkea”, Matti sanoo. ”Anttonin päiväkirja on mainio kuvaus 1900-luvun alun rakentamisesta. Tehtiin uusi sisäkatto. Heinäkuussa tehtiin katto, syyskuussa valmistuivat asuinrakennuksen muuraukset. Keittiön päädystä se vaihdettiin tosin vasta viime vuonna. Ovet hiekkapuhallettiin, karmit vaihdettiin. Asuinrakennukseen käytettiin yhteensä 677,90 markkaa. Ulkovuori uusittiin melkein kokonaan. Päälle asennettiin parketti. Tiilet Antton oli tehnyt itse. Lampaita ja lapsilaumoja Muutto Havukkaan koitti kolmen vuoden remontoinnin jälkeen vuonna 1978. Monelta päivältä on merkintä ”tihtasin”. Puisia joulutonttuja Matti teetti koulussa myös oppilaillaan. Niissä näkyi kuivatuksessa käytettyjen olkien juovia.” Putkija sähkötöihin Tiihoset saivat ulkopuolista apua, muuraustöitä Matti opetteli itse. Vuonna 1975 Matti ja Pirkko kävivät tutkimassa autiotaloa ja ostivat sen Augustin tyttäreltä Eeva Ukkolalta. Talossa riitti vilinää, kun lapset kavereineen valloittivat yläkerran. Silloin siihen liitettiin käyttämätön riihi, joka toimii nykyään Tiihosten makuuhuoneena. Aika moni varmaan kauhistui, mutta meitä ei hirvittänyt. Kiven ajoa. Tontin raivausta. Alkuperäiset lautalattiat olivat 40 senttiä leveät mutta niin kierot, että oikaisu olisi ollut työlästä. Apuna ei ollut YouTubea, joten maalaisjärki täytyi kaivaa esiin. Lasten syntymäpäiväjuhliin saapui usein koko koulu, jossa tosin oli vain kolmisenkymmentä oppilasta. Aravalainaa haettiin. Melkein kaikki tehtiin uusiksi. Olohuoneen kirjahyllyssä seisoo neljä pariskunnan lasten aikoinaan askartelemaa enkeliä: Teijan, Samin, Pasin ja Marikan tekemät kultaiset jouluenkelit. Syksyisin ne kulkivat joskus vapaina, tukkivat tien ja herkuttelivat naapurin ryytimaalla. Muutamalta kevätpäivältä on merkintä ”joutilaana” tai ”sairaana”. Muuttopäivää ei ole tarkasti sanottu, mutta jouluaatolta 1913 on maininta: Kaikenlaisia pikkuparannuksia tein asuinhuoneessa. Lautojen naulausta. Entinen poikien huone yläkerrassa on nykyisin Matin työhuone, johon mahtuu useampi kirjoituspöytä. Kivijalan rappausta. taas veistoa
52 Aarre 11/2023 PUU AR-20231218-496580-_5872373.indd 52 AR-20231218-496580-_5872373.indd 52 4.12.2023 10.02.03 4.12.2023 10.02.03. ”Vuosi sitten syksyllä kaadoimme kaksi viimeistä puuvanhusta. Maisema muuttuu. Silloin kaadetut puut käytettiin taloon, ja uusia alkoi kasvaa tilalle.” 1980-luvulla Puolen hehtaarin metsäksi kutsuttu kuusikko oli Tiihosten lasten lempipaikkoja. Koska tilaa riittää, tavaraa on kertynyt. Matilla on päävastuu pihanhoidosta, mutta lumityöt tekee naapurin isäntä traktorilla. ”Kaipa me täällä vielä jonkin aikaa ollaan”, Pirkko sanoo. Vähän pelottava, mutta siihen tutustuneelle turvallinen. Mukavampaa on istuskella auringossa ja lukea.” ”Ripeä äijä rakentamaan”, Matti Tiihonen kuvailee kotitalonsa vuonna 1913 rakentanutta Antton Mäkelää. Niissä oli vain muutaman sentin kerros tervettä puuta”, Matti kertoo. Tiihoset ovat viettäneet Havukan kodissaan nyt 45 joulua. ”Entinen oppilaani, joka hänkin on jo eläkkeellä.” Puolen hehtaarin metsä Kodikasta puutaloa Havukassa on asuttu nyt melko tarkasti 110 vuotta. Punaiseen, kaksikerroksiseen navettaan on varastoitu huonekaluja sekä talokaupan mukana tullutta historiallista esineistöä reestä ja hevoskärryistä alkaen. PUUTALO 3 x kotirauha Mikä kodissanne on parasta, PIRKKO TIIHONEN. Ja se, että lapset ja lapsenlapset tykkäävät tulla käymään. Matilla on yhä isän käyttämä tuohinen kalakontti, 1800luvun käsityötä. Varaavassa takassa ja kiukaassa poltettavat puut saadaan omalta tontilta. ”Välillä tulee mietittyä, pitääkö täältä muuttaa pois sitten, kun vielä itse kykenee, vai vasta sitten, kun sanotaan”, Matti toteaa ja lisää, että toisaalta talon tärkeimmät asuintilat ovat kätevästi yhdessä tasossa. Koska tilaa riittää, tavaraa on kertynyt. Öljylämmitys vaihtui viime vuonna ilmavesilämpöpumppuun. ”Sänky. Trombi kaatoi 90-luvun alussa parikymmentä kuusta, joista muutaman talon päälle. Vanhan tilalle kasvaa uutta, luonnon kierto jatkuu. Vesiputket on uusittu jo toistamiseen. Vähitellen lähimetsän puut alkoivat lahota juuresta. ”En ole intohimoinen puutarha ihminen, vaikka kasvimaata tuli ennen hoidettua. Koti on aina avoinna suvulle ja ystäville.” Mikä on lempipaikkasi kotona. Siinä lueskelen, katson telkkaria ja neulon kymmeniä sukka pareja vuodessa.” Mikä on lempipuuhaasi pihapiirissä. Kun Matti ja Pirkko asettuivat taloksi, tonttia vartioi sankka kuusikko. Nyt Matti ja Pirkko ehtivät istuskella rauhassa. ”Lampaat tulivat lapsille niin rakkaiksi, ettei niitä raaskittu syödä koskaan itse”, Pirkko kertoo. Talossa oli aikoinaan kova hulina, kun lapset olivat pieniä ja kavereita ravasi kylässä. Puita kaatuu ja niitä kaadetaan. ”Matti. ”Se sai kai alkunsa luontaisesti talon rakennusvaiheessa
Pirkon suosikkipaikka on sänky. Jouluksi saapuneet joulupostikortit kootaan joka vuosi omaan perinteiseen taskuunsa. Matin ja Pirkon makuuhuoneessa roikkuu kristallikoristeita. Ristikoiden ratkomisen lisäksi hän katsoo sängyssä televisiota ja neuloo vuosittain kymmeniä pareja sukkia. Olohuoneen parketin alla on talon alkuperäinen leveä lautalattia. 53 Aarre 11/2023 PUU AR-20231218-496580-_5872373.indd 53 AR-20231218-496580-_5872373.indd 53 4.12.2023 10.02.09 4.12.2023 10.02.09
On kosteaa, sammalet hohtavat syvän vihreinä. Tuulenkaatojen pystyyn nousseet juurakot kiemuroineen ja multapaakkuineen ovat kuin sammalten puutarhoja, täynnä eri lajeja omilla paikoillaan. Sitten nousen toiselle puolelle kumpuilevaan maisemaan, jossa on valtavia kivenlohkareita kuin jättiläisten sinne tänne viskomina. Keltanastakan koristama koivunoksa lepää metsäsammalten keskellä. Seuraan notkelmaa jonkin matkaa kuolleiden saniaisten ja kortteiden keskeltä nousevia juurakoita ihastellen. Sammalten vihreydessä jäkälät hohtavat harmaina ja lakastuneet saniaispehkot punaruskeina. Sarjan päättää Pentti Linkolan nimikkometsä Urjalassa. Ehkäpä puro löytää vuosien saatossa takasin vanhaan uomaansa. On yleisiä kuten seinä-, kerros-, sulkasekä erilaisia karhun-, kynsija rahkasammalia, mutta myös komeita palmuja ruusukesammalia sekä erilaisia maksasammalia. Kapea notko johdattaa minut ojitetun suon laitaan. Siellä liruu ylempää soistuvasta maasta vetensä saava ojaksi vuosikymmeniä sitten oikaistu puro. Käpytikat takovat pajoillaan, puukiipijä kiertää runkoaan. Penkat ovat jo painuneet huomaamattomiksi, ja siellä täällä kaatuneet puut ovat pakottaneet veden taas mutkille. Astun tieltä ja olen muutamalla askeleella keskellä villiä metsää. Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO O n hämärä marraskuun päivä. Korkealla kuusten latvoissa sirisevät hippiäiset, ja pieni metsätiaisparvi käy tarkistamassa, kuka niiden metsässä kulkee. 54 Aarre 11/2023 LUONTO AR-20231218-496588-_5872312.indd 54 AR-20231218-496588-_5872312.indd 54 4.12.2023 9.08.44 4.12.2023 9.08.44. Pohjantikan huolellisesti kuorimia kuolleita kuusia näkyy siellä täällä, mutta metsän hiljainen ei valitettavasti kohdalleni osu. METSÄ ON TAVATTOMAN kaunis, jokainen pieni yksityiskohta pääsee oikeuksiinsa. Ilahduttavan paljon niitä retkottaa maassa, niin myrskyn hiljattain kaatamina kuin vuosia erilaisten lahottajaeliöiden asuttamina ja osin jo sammalhautoihinsa peittyneinä. LUONNONPERINTÖ LINKOLAN METSÄNPEITTO Tämänvuotisessa sarjassaan Heikki Willamo on esitellyt Luonnonperintösäätiön pysyvästi rauhoittamia metsiä. Kuljen matalaa kallionharjannetta pitkin laaksomaisen painanteen reunaan ja laskeudun sen pohjalle, jossa metsä muuttuu lehtomaisen reheväksi kuusikoksi. On sieniä, kääpiä ja vanamon maavarsien pitkiä helminauhoja. Niiden lajimäärä on valtava. Puita on paljon – nuoria, vanhoja, kuolleita ja kuolevia. Siinä on niin hömötiaisia, töyhtötiaisia kuin kuusitiaisiakin. Sen kuivuneella reunaluisulla varttuu koivikko, josta näyttää kehittyvän pieni pökkelö metsä
Maassa retkottaa eri-ikäisiä maapuita, pystyssä on pökkelöitä ja kuolleita kuusia. Metsänpeitto on lahopuun tarvitsijoiden paratiisi. LUONNONPERINTÖ 56 Aarre 11/2023 LUONTO AR-20231218-496588-_5872312.indd 56 AR-20231218-496588-_5872312.indd 56 4.12.2023 9.08.47 4.12.2023 9.08.47
Ylempänä rungoilla asustavat haavankäävät kertovat puiden olevan ytimestään pehmeiksi lahonneita ja tikoille erinomaisia pesäpuita. Kaikkein suurimmat puut puuttuvat, mutta mittaillessani petäjien tyviä huomaan, etteivät käsivarteni riitä niiden ympäri. Näen sammalia, jäkäliä, sieniä ja kääpiä. Paikassa yhtyvät monet metsäluontomme uhanalaisimmista piirteistä, johon vielä pinnanmuodot tuovat vaihtelua. Lähes parinkymmenen hehtaarin pinta-alansa ansiosta Metsänpeitto täyttää myös kokonsa puolesta kriteerit, jotka riittävät turvaamaan elinja lisääntymismahdollisuudet monelle asukkaalleen. Metsä vaikuttaa kolopesijöiden paratiisilta, ja niiden kannalta se paranee vuosi vuodelta. Alueeseen kuuluu palanen ojitettua suota, jonka laidalle nousee koivikko. Tutkiessani tuulenkaatojen kylkiä ja kurkkiessani niiden alle tajuan jälleen kerran niillä asustavien eliöiden valtavan määrän. Hyönteiset ja muut selkärangattomat piileskelevät puiden sisuksissa. Puusto on noin satavuotiasta, ei siis mitenkään erityisen vanhaa, mutta aarniomaisuus on silmiinpistävää. Itse miellyin Metsänpeittoon heti ensisilmäyksellä. Puut eivät kasvaisi ilman yhteistyötä sienten kanssa. Runkoja on joitakin kymmeniä, muutama oikein komeakin, joiden tyvillä kasvaa erilaisia sammalia aina puolen metrin korkeuteen. Jatkan suon laitaa jyrkänteelle, jonka edessä on pieni haavikko. On kosteaa soistumaa ja puronotkoa, kivisiä rinteitä ja kuusten joukossa niin lehtipuita kuin suuria mäntyjäkin, joten alue sopii täydellisesti Luonnonperintösäätiön perustajan nimikkometsäksi. Muutamin paikoin on kosteita soistumia, joissa rahkasammal valtaa alaa. Se on hienoin kaikista tässä sarjassa esittelemistäni metsistä ja muodostaa oivallisen päätöksen kiertokäynnilleni Luonnonperintösäätiön suojelualueilla. Noiden pienten ja huomaamattomien eliöiden merkitys metsän ekosysteemille on valtava. 57 Aarre 11/2023 LUONTO AR-20231218-496588-_5872312.indd 57 AR-20231218-496588-_5872312.indd 57 4.12.2023 9.08.50 4.12.2023 9.08.50. Metsänpeiton aarniomainen luonne, rehevä lehtomaisuus ja lahopuun runsaus tekivät varmaankin Linkolaan suuren vaikutuksen. Alue oli todellinen löytö, sillä tämän tasoisia metsiä on maamme eteläosissa kaupan todella harvoin. URJALAN LAUKEELASSA sijaitseva Metsänpeitto hankittiin Pentti Linkolan 80-vuotispäivän kunniaksi järjestetyn keräyksen varoilla, ja siitä tehtiin hänen nimikkometsänsä. Ne täyttävät siten Linkolan oman määritelmän mukaan oikean puun mitat. LISÄTIETOJA luonnonperintosaatio.fi Suurimmat puut täyttävät Linkolan oman määritelmän mukaan oikean puun mitat. Metsänpeitto Sijainti: Urjala Pinta-ala: 18 hehtaaria Ostettu: 2013 (laajennettu 2014) Ominaisuuksia: Pinnanmuodoiltaan vaih televaa vanhaa, havupuuvaltaista metsää, jos sa on poikkeuksellisen runsaasti lahopuuta. Mikään ei hajoaisi ilman lahottajia, jotka muuttavat kuolleet uusien sukupolvien ravinnoksi
VILLIRUOKA Suolaiset lehtitaikinatortut ovat makoisaa tarjottavaa glögin kanssa. Kierrepullien täytteessä on karpaloa ja pekaanipähkinää. Teksti, kuvat ja kuvausjärjestelyt ELINA LAMPELA Torttuja ja pullaa 58 Aarre 11/2023 HYVINVOINTI AR-20231218-496600-_5872338.indd 58 AR-20231218-496600-_5872338.indd 58 4.12.2023 9.12.07 4.12.2023 9.12.07. Kun taittelet suolaiset tortut kullekin täytteelle eri tavalla, ne on helppo tunnistaa tarjoilupöydässä
Notkista tuorejuusto kulhossa, lisää hienonnettu tilli ja sitruunamehu. Puristele kapriksista suolalientä vähemmäksi ja lisää kaprikset seokseen. Lisää kaikki loput ainekset ja sekoita hyvin. Anna pohjien jäähtyä. Valuta ja puristele ylimääräinen vesi sienistä pois. Jos käytät suolasieniä, liota niitä vedessä noin kahden tunnin ajan, kunnes ne maistuvat mielestäsi sopivan suolaisilta. Paista täyttämättömiä torttupohjia 225-asteisessa uunissa 15–20 minuuttia. Valuta kapriksista ylimääräinen suolaliemi. Muotoile tortut tähdiksi tai haluamallasi tavalla. Lisää joukkoon sienet ja kaura. Hienonna punasipuli. Hienonna sienet. Lusikoi päälle täytettä ja tarjoile heti. 3 Kotimaisissa luonnonkalasäilykkeissä käytetään usein särkikaloja, kuten lahnaa, säynettä ja pasuria. Kun taikina on pehmentynyt, kauli levyjä niin, että saat kustakin kolme neliötä. Kotimaista järvikalaa 1 Vuonna 2022 suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa yli neljä kiloa ja tuontikalaa yli kahdeksan kiloa asukasta kohden. Tofuskagen (NOIN 25 TORTTUUN) • 250 g maustamatonta tofua • 1 dl majoneesia • 1 dl ranskankermaa • pieni purkki (50 g) pieniä kapriksia • 2 kevätsipulia • 2 rkl sitruunan mehua • 0,5 dl tuoretta tilliä hienonnettuna • 3 rkl kuivattua nokkosrouhetta • 0,5 tl mustapippuri rouhetta • 0,5 tl suolaa Kuivaa tofun pintaa talouspaperilla painelemalla. Vinkki! Saat reseptistä vegaanisen, kun käytät kauratai soijapohjaista ranskankermaa ja vegaanista majoneesia. Painele sakarat kunnolla kiinni, käytä apuna vettä. Tahnoissa maistuvat villi kala, nokkonen tai rous kut. 59 Aarre 11/2023 HYVINVOINTI AR-20231218-496600-_5872338.indd 59 AR-20231218-496600-_5872338.indd 59 4.12.2023 9.12.11 4.12.2023 9.12.11. 2 Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin ahventa, haukea, muikkua, silakkaa, kuhaa ja siikaa. 4 Ruokakauppojen valikoimissa kotimaisten luonnonkalasäilykkeiden määrä on parin viime vuoden aikana kasvanut. Jos käytät ryöpättyinä pakastettuja rouskuja, sulata ja valuta ne hyvin ennen hienontamista. Villikalatahna (NOIN 15 TORTTUUN) • 1 tölkki luonnon kalasäilykettä rypsiöljyssä (Pielisen Kalajaloste tai vastaava) • 150 g maustamatonta tuorejuustoa • 2 rkl tuoretta tilliä hienonnettuna • 2 rkl sitruunamehua • 2 rkl pieniä kapriksia • 0,5–1 tl suolaa Valuta kalasäilykkeestä öljyä hieman vähemmäksi. Sekoita hyvin ja anna maustua jääkaapissa vähintään puoli tuntia. Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta. Kun kaura on kypsää, lusikoi se siivilään ja anna valua ja jäähtyä hyvin. Sakarat aukeavat uunissa hyvin herkästi. Sekoita kulhossa ranskankerma, majoneesi, sitruunamehu, silputtu ruohosipuli ja suola. Lisää kulhoon majoneesi ja ranskankerma. Vinkki! Saat reseptistä vegaanisen, kun käytät kauratai soijapohjaista ranskankermaa ja vegaanista majoneesia. Kahdesta jälkim mäisestä voi tehdä myös vegaanisen version. Sieni-kaurasalaatti (NOIN 25 TORTTUUN) • 1 dl kaurasuurimoita • 5 dl rouskukuutioita • pieni punasipuli • 1 dl ranskankermaa • 2 rkl majoneesia • 1 rkl sitruunamehua • 2 rkl tuoretta ruohosipulia • 1 tl suolaa Keitä 1 dl kaurasuurimoita pakkauksen ohjeen mukaan. Laita suolaa ensin vähän, maista ja lisää tarvittaessa. Silppua kaksi kevätsipulia ja lisää seokseen. Suolaiset tortut (30 TORTTUA) • 1 kg kaupan pakastettua torttutaikinaa levyinä Anna jäisten torttutaikinalevyjen sulaa leivontatasolla noin puoli tuntia. Anna tahnan maustua jääkaapissa vähintään puoli tuntia ennen tarjoilua. Murusta tofu kulhoon käsin tai haarukalla
Taita taikinalevyn toinen puoli täytetyn puolen päälle. Anna pullien kohota sen aikaa. Vaivaa mukaan huoneenlämpöinen rasva ja suola. Peitä kulho leivinliinalla ja anna taikinan kohota lämpimässä paikassa noin tunnin. Hienonna jäiset karpalot sauvasekoittimella. VILLIRUOKA Karpalokierrepullat (NOIN 15 KPL) Taikina: • 2,5 dl kädenlämpöistä vettä • 25 g hiivaa • 0,75 dl sokeria • 0,75 rkl kardemummaa • 7 dl vehnäjauhoja • 100 g huoneenlämpöistä voita tai leivontamargariinia • ripaus suolaa Täyte: • 2 dl pakastettuja karpaloita • 1 rkl perunajauhoja • 2 dl pekaanipähkinöitä • 50 g voita tai leivontamargariinia • 1 dl sokeria Pinnalle: • 1 dl pekaanipähkinöitä • 0,5 rkl sokeria • 0,25 tl suolaa • 0,5 rkl rypsiöljyä Voiteluun: • kananmunaa tai kaurajuomaa Sekoita kulhossa vispilällä kädenlämpöinen vesi, hiiva, sokeri ja kardemumma. Valmistele täytteet. Joukkoon saa jäädä kokonaisia marjoja. Hienonna pekaanipähkinät joko käsin tai veitsellä pieniksi paloiksi. Painele kevyesti. Voitele pullat kananmunalla tai kaurajuomalla. Ota voi tai leivontamargariini huoneenlämpöön pehmenemään. Paista noin 15 minuuttia. Sekoita joukkoon jauhoja vähän kerrallaan. Pyöritä suikaleet kierteelle ja kiepauta solmuiksi. Leikkaa taikinapyörällä noin kahden sentin levyisiä suikaleita. Päällystä pullat pekaanipähkinöillä tai raesokerilla. Kun taikina on noussut, kumoa se leivontatasolle ja kauli noin 50 x 40 cm:n levyksi. 60 Aarre 11/2023 HYVINVOINTI AR-20231218-496600-_5872338.indd 60 AR-20231218-496600-_5872338.indd 60 4.12.2023 9.12.15 4.12.2023 9.12.15. Sekoita pähkinöihin sokeria, suolaa ja rypsiöljyä. Jaa sokeroidut pekaanipähkinät pullien päälle. Sekoita marjarouheeseen 1 rkl perunajauhoja. Paloittele desilitra pekaanipähkinöitä kahteen tai kolmeen osaan. Joulupullissa maistuvat mukavan kirpeä karpalo ja hieman paahtunut pekaanipähkinä. Vaivaa taikinaa noin 10 minuuttia, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoilta. Jatka taikinan vaivaamista käsin ja lisää loput jauhot vähän kerrallaan. Nosta pullat leivinpaperin päälle uunipellille. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Levitä taikinalevyn toiselle puolelle ensin pehmeä rasva, sitten sokeri, karpalorouhe ja pekaanipähkinät
8–16). Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakyselylomakkeen. RISTIKKO 11/2023 Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBANmuodossa Muista antaa nämä tiedot! Osall istu ja voita ! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. 020 413 2277 (ark. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Onnittelemme Ristikon 9/2023 voittajia: Matti Hekkala, Himanka Marja-Leena Elovaara, Hamina Liisa Mäkinen, Lammi Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 28.1.2024 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 11, PL 440, 00101 Helsinki. Ristikon 11/2023 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 2/2024. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Ristikon 9/2023 ratkaisu: Avainsana: OMENAPUU Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. 61 Aarre 11/2023 VAKIOT AR-20231218-496609-_5872337.indd 61 AR-20231218-496609-_5872337.indd 61 4.12.2023 9.11.33 4.12.2023 9.11.33
”Kun puuston määrän vuo den alussa ja lopussa kertoo Luonnon varakeskuksen tilas toista saatavilla keskimääräi sillä puun kauppahinnoilla, saa tulokseksi omaan metsään sitoutuneen pääoman määrän muutoksen”, opastaa Työteho seuran tutkimusjohtaja Henna Hurttala. Teitkö metsäkävelyn omassa metsässä asiantuntijan kanssa. MITEN MENI OMASTA MIELESTÄ. Metsän tarkan tuoton laskemi nen vaatii hieman aikaa, mutta se onnistuu kotikonsteinkin. Myös nykyisessä korkotilanteessa se on pitkällä tähtäimellä riittävä tavoite. Jos ei käy, 62 Aarre 11/2023 OMA TALOUS AR-20231218-496610-_5872344.indd 62 AR-20231218-496610-_5872344.indd 62 4.12.2023 9.12.05 4.12.2023 9.12.05. Vuoden lopussa on sopiva hetki tarkastella, täyttyivätkö oman metsätalouden tavoitteet. HYVÄT NEUVOT Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Samalla on hyvä muistaa se, että puukauppoja ei voi aina tehdä vain huippuhintaan. Tuliko metsää hoidettua niin, että se tarjosi myös taloudellista tuottoa. ”Arvon muutos kertoo metsän arvon kasvamisesta tai pienene misestä kyseisenä vuonna. Tällaisilta ti lanteilta jokainen toivottavasti välttyy. Myös am mattilehtien ja kirjallisuuden lukeminen on sijoitus omaan osaamiseen.” Metsäpalstalla olisi hyvä käy dä vähintään kerran vuodessa, Hurttala sanoo. Osallistuitko vuoden aikana johonkin omaa ammattitai toasi lisäävään koulutukseen, lyhyeen tai pidempään. M etsän hy vän kasvun perustana ovat ajallaan tehdyt hoi totyöt. Jos hakkuut ovat olleet ajankohtaisia ja ne on toteutettu kuluneen vuoden aikana, metsänomistaja voi ta puttaa itseään olalle. Pienten taimien heinääminen ja taimikon varhaisperkaus nopeuttavat tai mien alkukehitystä.” ”Myös varttuneemman met sän harvennukset pitäisi kasvun varmistamiseksi ja tuhojen vält tämiseksi tehdä oikeaan aikaan”, Hurttala muistuttaa ja vinkkaa, että hoitotöiden oikeasta ajan kohdasta saa hyvää osviittaa Metsään.fipalvelun toimenpide suosituksista. ”Vuoden lopulla voisi tehdä myös osaamistilinpäätöksen. Kun myy tasaisesti hintasuhdanteista riippumatta, puistaan saa pit källä aikavälillä keskimääräisen hinnan, mikä sekin on hyvä saavutus. Tuoton voi laskea Metsätaloudessa päästään keski määrin 3–6 prosentin tuottoon sijoitetulle pääomalle. Työt oikeaan aikaan Omaa onnistumista voi tarkas tella rahan lisäksi muillakin mittareilla. ”Kannattaa pysähtyä pohti maan, tulivatko kaikki tarpeel liset metsänhoitotyöt hoidettua ajallaan itse tai teetettyä am mattilaisella. Silloin voi nauttia tehdyn työn hedelmistä ja metsän tuoman taloudellisen turvan konkretisoitumisesta. Metsätalouden kannattavuuden voi tuhota pitkäksi aikaa maksamalla met säpalstasta ylihinnan puuston määrään nähden. Metsän tuotto tehdään puukaupoissa, mutta perus ta lasketaan jo metsätilaa hankittaessa. Jos taimikon tai nuoren metsän hoito viivästyy vaikkapa vain parilla kolmella vuodella, kasvun hidastumises ta kertyy mittava tappio koko kiertoajalle laskettuna. ”Hehtaarikohtainen liiketulos selviää, kun lisää hakkuutuloi hin saadut tuet ja vähentää vuo tuiset kustannukset.” Kannattavuuden ja metsä omaisuuteen sitoutuneen pää oman miettiminen voi Hurttalan mukaan olla metsänomistajan vuoden kohokohta. Tänä vuonna puukauppoja on tehty läpi vuoden hyvään hintaan. Kun arvonlisäyksestä vähentää met sätalouden kulut ja lisää met sästä saadut tulot, saa selville yhden vuoden metsätaseen.” Hurttala huomauttaa, että myös absoluuttinen kannatta vuus on kelpo mittari
Vaikka puun ostohinnat ovat syksyllä laskeneet, liiketulos paranee vuodesta 2022, jolloin laskennallinen keski määräinen liikevoitto oli 163 euroa hehtaarilta. Ennen helmikuuta kannattaa vielä kuunnella jokin metsäverotukseen liittyvä webinaari, niitä on paljon tarjolla. Hakkuumahdollisuudet kannattaa käydä läpi vuosisuunnittelun yhteydessä.” Hoitotoimista etenkin metsänlannoitukselle saa hyvän tuoton. Jatkajalle olisi ystävällistä jättää paitsi hyvin hoidetut metsät myös hakkuumahdollisuuksia, joilla hän voisi maksaa tilan kauppahintaa tai lahjaveroa. ”Lannoitukseen sopivilla kohteilla sijoitetulle pääomalle saa usein 10–15 prosentin koron”, Hurttala muistuttaa. Teollisuuspuiden hakkuiden ennustetaan tänä vuonna vähenevän metsäteollisuuden heikentyneen kysynnän seurauksena seitsemän prosenttia. 63 Aarre 11/2023 OMA TALOUS AR-20231218-496610-_5872344.indd 63 AR-20231218-496610-_5872344.indd 63 4.12.2023 9.12.06 4.12.2023 9.12.06. esimerkiksi kirjanpainajatai myrskytuho saattaa jäädä huomaamatta ja vakuutuskorvaukset hakematta. Muuten he eivät voi tietää, mitä metsänomistajan päässä liikkuu. Asian saa selville kilpailuttamalla lainan jossakin muussakin pankissa. Jos työt ovat vielä kokonaan toteuttamatta, on syytä perehtyä ensi vuoden alussa alkavan Metka-järjestelmän tukikohteisiin ja tukitasoihin. Riskiä kaihtaville löytyy muun muassa sijoitusja määräaikaistilejä. ”Muitakin ensi vuonna eteen tulevia asioita kannattaa miettiä ja tehdä budjettia mahdollisista tuloista ja menoista. Silloin veroilmoituksen tekeminen on nopeaa eikä unohduksia satu. Hyvä vuosi metsänomistajille Luonnonvarakeskuksen suhdanneennusteen mukaan yksityismetsätalouden liike tulokseksi eli voitoksi muodostuu tänä vuonna 170 euroa hehtaarilta. Suunnittele tulevaa Edellä mainittujen mittareiden lisäksi metsätaloudesta löytyy joitakin muitakin rahassa mitattavia asioita. Henna Hurttala kehottaa myös muistelemaan, tuliko metsänhoitotöissä tai vaikkapa metsätien kunnostuksessa hyödynnettyä Kemera-järjestelmän tarjoamat tuet vai jäivätkö ne hakematta. ”Merkitse jo nyt ensi vuoden kalenteriin, milloin aiot tehdä tarkastuskäynnit omille palstoille”, Hurttala kannustaa. Silloin siirtymä jatkajalle saadaan saumattomaksi. Viisasta on panostaa tulevan helmikuun metsäveroilmoituksen täyttämiseen kokoamalla jo kaikki tulot, menot ja metsään liittyvät matkat samaan kansioon. Metsä minun jälkeeni. Jos metsäpalstan ostosta on jäljellä pankkilainaa, kannattaa tarkastella, onko oman pankin marginaali ajan tasalla. Jos metsätilan sukupolvenvaihdos alkaa olla ajankohtainen, kuten se on kaikilla yli 60-vuotiailla metsänomistajilla, voisi pysähtyä miettimään, kuinka haluaisi hoitaa metsästään luopumisen. Viime helmikuussa jätettyyn vuoden 2022 metsäveroilmoitukseen voi olla enää turha palata. Mutta jos mieleen muistuu, että jokin oleellinen vähennysoikeus jäi käyttämättä, verotusta voi korjata kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymisestä. Tukkipuun hakkuut vähenevät 11 pro senttia ja kuitupuun hakkuut neljä prosenttia. Yksityismetsien puuntuotannon reaaliseksi sijoitus tuotoksi muodostuu tänä vuonna lähes 10 prosenttia, kun viime vuonna sijoitustuotto oli kuusi prosenttia. Kun oma ajatus on selvä, asia pitää ottaa puheeksi jälkikasvun kanssa. Pitkän tähtäimen sijoittajalla on paljon muitakin vaihtoehtoja, kuten osakkeet ja osakerahastot – ja miksei myös uuden metsäpalstan ostaminen. Sukupolvenvaihdokseen on järkevää valmistautua miettimällä metsätilan tulevia hakkuita ja hoitotoimia. Hoito toimista etenkin metsän lannoituk selle saa hyvän tuoton. Kun oman metsän tilinpäätös on tehty, kannattaa vielä pysähtyä miettimään, ovatko metsästä tänä vuonna saadut puukaupparahat tuottavissa kohteissa
koti M etsä Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 on monelle Tässä on hyvä paikka sinunkin Mainoksellesi! Tilaa heti 044 500 5404 3 ilmoit usta vain 580 € + alv aarrelehti.fi/lahjatilaus Tilaa Aarre lahjaksi ystävälle! Aarteen tilaus on lahja, josta on saajalleen iloa ja hyötyä. Aarre tarjoaa lukuelämyksiä metsänomistajille, tuleville metsänomistajille sekä kaikille metsästä kiinnostuneille. 64 Aarre 11/2023 VAKIOT AR-20231218-496612-_5872099.indd 64 AR-20231218-496612-_5872099.indd 64 4.12.2023 8.44.46 4.12.2023 8.44.46. 044 500 5404, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 044 500 5404 PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 Olkontie 6, 82500 Kitee p. Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 MobilePay-numero: 77220 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – Ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Tervetuloa meille! Lisätietoja: www.luonnonperintosaatio. 013 411 180 Pienkoneiden ja polkupyörien myynti, ammattitaitoista huoltoa jo yli 40 v
AARTEEN TILAUSLOMAKE Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden itselleni lahjaksi alkaen seuraavasta numerosta __ / __ / 20___ 6 kk 73,80 e 12 kk 147,60 e Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen __ / __ / 20___ ajaksi __ / __ / 20___ – __ / __ / 20___ TILAUKSEN MAKSAJA / VANHAT OSOITETIETONI Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti LAHJATILAUKSEN SAAJA / UUDET OSOITETIETONI Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Tilaustunnus AAV0024 11merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta A ar re m ak sa a po sti m ak su n Aarre 11/2023 AR-20231218-496613-_5872101.indd 65 AR-20231218-496613-_5872101.indd 65 4.12.2023 8.44.20 4.12.2023 8.44.20. AARREVISAN VASTAUKSET 1. Kesto tilaus laskutetaan sovituin laskutusvälein kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaus hintaan. 3. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi ja asiakas viestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakas palveluumme. H ANN E M A N E L I U S K A R I LI ND HO LM ENSI NUMEROSSA HANNE MANELIUS Vinkit metsäveroilmoitukseen Harvennuksille toivotaan pientä metsäkonetta Uusi sarja: Lähiluonnon ihmeitä Puukaupan ehdot sovitaan tapauskohtaisesti Kemijärveläinen savottamies Sauli Kaisamatti, 105 Metsänomistaja ja koneellisen puunkorjuun opettaja Jouni Ylätalo viihtyy metsässä myös vapaa-ajallaan. Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla, kuten moottorikelkalla, ajaminen maastossa ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. 4. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 e/lasku. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta on normaali matkapuhelumaksu (mpm) tai paikallisverkkomaksu (pvm). 2024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtosanoo tilauksen. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja. 5. 6. Selluloosa. Kirjanpainajasta. Saukko. 2. Seuraava Aarre ilmestyy 29.1.2024 PALVELUKORTTI Vie sti m ed ia Oy A sia ka sp alv elu Tu nn us 50 02 59 6 In fo A 1 00 00 3 VA ST AU SLÄ H ET YS TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 73,80 e • laskutusjakso 12 kk 147,60 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. TÄLLÄ PALVELU KORTILLA VOIT • tilata Aarre-lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteenmuutoksesta • irtisanoa tilauksesi Tilaa Aarre! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. Sammalta. Suurin osa on kotimaisilla joulukuusiviljelmillä kasvatettuja puita, noin 20 % haetaan omasta metsästä
Kylmäaineena R32 on riittävän hyvä kompromissi jo nyt. Sekä tulisijat että ilmalämpöpumput vapauttavat lämpönsä keskelle huoneilmaa, kun taas patterien lämmöstä osa johtuu suoraan ulos ikkunoiden ja ulkoseinien kautta. Erityisesti ilmalämpöpumppuja kannattaa täydentää puulämmityksellä ainakin kovimpien pakkasjaksojen aikana. Sähkön kulutushuippujen ja niihin liittyvien hintapiikkien madaltamiseksi olisi hyvä, jos mahdollisimman monet kotitaloudet tuottaisivat kovilla pakkasilla pääosan lämmöstään puulla tai pelleteillä. 66 Aarre 11/2023 VAKIOT AR-20231218-496614-_5872100.indd 66 AR-20231218-496614-_5872100.indd 66 4.12.2023 8.44.19 4.12.2023 8.44.19. MARIA MIKLAS O len pitkään sanonut, että Etelä-Suomessa ilmatai maalämpöpumppu ja vähän pohjoisempana maalämpöpumppu on paras pientalojen ja pienkerrostalojen lämmitysratkaisu. Maailmassa on noin miljardi R32:ta käyttävää ilmalämpöpumppua ja ilmastointilaitetta, joissa on keskimäärin noin kilo kyseistä kylmäainetta. Jos kerran R32:ta on ilmakehässä 30 miljoonaa kertaa vähemmän kuin hiilidioksidia, ei ole kauhean oleellista, miten suuri sen lämmittävä vaikutus on. RISTO ISOMÄKI Puulämmitys ja lämpöpumppu ovat yhä lyömätön työpari ISOMÄKI Puun pienpoltto ei ole suuri ongelma. Puun pienpoltto ei myöskään ole suuri kansanterveydellinen ongelma, jos ihmiset eivät altistu isoille hiukkaspäästöille ympäri vuoden. Toinen kritiikki on kohdistunut ilmalämpöpumppujen yleisimpään kylmäaineeseen HFC 32:een eli R32:een. Silloin, kun pakkanen laskee 35 asteeseen, jopa parhaiden ilmalämpöpumppujen käyttö menee suoraksi sähkölämmitykseksi. Suomessa lämpöpumpuilla tapahtuvaa lämmitystä kannattaa kovilla pakkasilla täydentää jatkossakin puulla. Greenpeace on huomauttanut, että vaikka R32:n ilmastoa lämmittävä vaikutus on sadan vuoden kuluessa vain 675 kertaa suurempi kuin hiilidioksidilla, 20 vuoden tähtäimellä se lämmittää ilmastoa 2 470 kertaa voimakkaammin kuin hiilidioksidi. Niiden nykyisiä kylmäaineita ei pidä vaatia korvattavaksi laitteiden hyötysuhdetta heikentävillä ja enemmän tilaa vievillä ratkaisuilla, jotka vähentäisivät tämän lämmitysmuodon suosiota. Autot eivät jökötä paikoillaan niin kuin ilmalämpöpumput, vaan ne kokevat käyttöaikanaan miljoonia rajuja tärähdyksiä. Lisäksi suurin osa vanhemmista malleista käyttää kylmäaineseosta, josta puolet on R32:ta. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. Sanoisin, että Suomessa säiden vaihtelut ovat globaaliin keskiarvoon verrattuna niin äärimmäisiä, että meillä kannattaa käyttää jonkin verran puuta myös energiaksi. Tämä on totta. Kansainvälinen Greenpeace on vaatinut R32:n kieltämistä ja korvaamista niin sanotuilla luonnollisilla kylmäaineilla. Suomen etelärannikolla uudet ilmalämpöpumput tuottavat kuluttamansa sähkön määrään nähden viisinkertaisen määrän lämpöä, ja vain pieni osa Suomen sähköstä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Lämpöpumput ovat olleet ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suuria menestyksiä. Mutta ilmakehässä on 420 miljoonasosaa hiilidioksidia (ppm, part per million), kun taas R32:n pitoisuus ilmakehässä on 12–15 biljoonasosaa (ppt, part per trillion). Alan ihmiset tuntuvat olevan sitä mieltä, että korkeintaan yksi ilmalämpöpumppu tuhannesta saattaisi nykyään vapauttaa kylmäaineensa ilmakehään elinkaarensa aikana. LÄMPÖPUMPPUJA ASENNETTAESSA tai uusittaessa tähdätään suljettuun kiertoon. Kyse on ollut ennen kaikkea Kigalin protokollaksi kutsutun sopimuksen tulkinnasta. Toisaalta on muistutettu puunpolton hiukkaspäästöistä sekä siitä, että puulle olisi parempaakin käyttöä. Itse arvelen, että suurin osa ilmakehään pääsevästä R32:sta on peräisin autojen ilmastointilaitteissa käytettävistä seoksista. Osa kaukolämmöstä menetetään hävikkinä jo tuotantoja siirtovaiheessa. Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. Kun auto vanhenee, ilmastoinnin kylmäaineet vuotavat ilmeisesti jossakin vaiheessa ulos. Sitä paitsi suurin osa R32:sta ei taida päätyä ilmakehään lämpöpumpuista. PUULÄMMITYSTÄ JA lämpöpumppuja on viime aikoina myös arvosteltu, kahdelta suunnalta. Jotta kaikki ilmakehään vuosittain päätyvä R32 (noin 21 000 tonnia) voisi olla peräisin ilmalämpöpumpuista, enemmän kuin yhden sadasta pitäisi vuosittain laskea kylmäaineensa ilmakehään. ”Yksi tuhannesta” voi tietysti olla vähättelyä, mutta se voi myös olla yliarvio
Putsaa kaikki lumet, loskat eikä jätä mitään jälkiä. OHJAUSTEHOSTIMELLA 4x4 UUTUUS! Rahoituksella alk.149?/kk. ajomatka jopa 95 km latauksella. 169?/kk. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta www.rally.fi Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopistettä. 9790?+tk Vinssi ja perävaunupistoke KAUPANPÄÄLLE! traktorimönkijöitä. Molempiin vinssi ja perävaunupistoke KAUPANPÄÄLLE! . V-AURA V-AURA V-AURA (1190?) Finman NYT NYT NYT -500. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! TRAKTORI UUTUUS! . +tk Rahoituksella alk. TAKUU VUOTTA 3 Isoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! (ennen 1985 syntyneet!) SÄHKÖMOPOJEN MERCEDES! Täysautomaatti, pakki Rahoituksella alk. Kaikki mallit 2-paikkaisia KAUPANPÄÄLLE! PARHAAT LUMITYÖKONEET MÖNKIJÄ CENTERISTÄ! Bronco LUMILEVY 136 590. Palkkirunko vetokoukkuun asti. KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi Ovh. Max.nopeus: 45 km/h Rekisteröity: 2 hengelle Kantavuus: 190 kg Paino: 320 kg Värit: Metalli punainen ja sininen Tehokas 3Kw moottori Takuu 2 v. 98?/kk. 2 hlö. 700 XWOLF KAKSI VERSIOTA! 690 690 690 ??. +tk 6890 550 EFI LED . 3990 TRAKTORI YHTEISTYÖSSÄ BMW KANSSA SUUNNITELTU HUIPPUMOOTTORI KAUPANPÄÄLLE! VETOKUULA JA SELKÄNOJA Ohjaustehostin T3b 60km/h 2hlö Full LED valot Alumiinivanteet 2/4-veto + lukko edessä Värit: Sininen ja musta. +tk LYIJY-GEELIAKUILLA 1 2 Autoissakin käytetyt HUIPPULithium LiFePO 105 Ah AKUT, teho 6,4 Kw, 64 V 9990 . Rally 300 EFI T3B MAAILMAN ISOIMMALTA MOOTTOREIDEN JA MOOTTORIPYÖRIEN VALMISTAJALTA 100 kpl LISÄERÄ! UUTUUS! VÄÄNTÖ 66 N-m/4500rpm EFI BOSCH RUISKU SAA AJAA TIELLÄ! (4990?) Värit: Hopea ja musta. Ammatti ja yksityiskäyttöön! 50% nopeampi kuin perinteiset peltilevyt. . 179?/kk. +tk KATSO: FINMAN V-AURA VIDEOT YOU TUBE 550 MAX LED BLACK EDITION SÄHKÖMOPO SÄHKÖMOPO AR-20231218-496615-_5872057.indd 67 AR-20231218-496615-_5872057.indd 67 4.12.2023 8.37.55 4.12.2023 8.37.55. NYT KÄÄNTYVÄLLÄ KUSKIN ISTUIMELLA! MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R Avoinna: Ark.10-17, La 10-13 Tilaukset ja tiedustelut puh. 149?/kk. Pystyy kasaamaan 3 m korkealle ja 9 asentoa pikasäädöllä. EU ja USA Patentti. ajomatka jopa 150 km latauksella! Pikalataus 2,5 h 16A sulake Lataus 10A sulake (normaali pistorasia) TILAA ESITE! Lisävarusteena nastarenkaat alumiinivanteilla. 7990 . . Rahoituksella alk. Max. +tk 7790 550 EPS LED OHJAUSTEHOSTIMELLA Rahoituksella alk.159?/kk. Irrotus ja takaisinlaitto käy 10 sekunnissa. -500. Kiveen tai kaivonkanteen osuessaan aura pomppaa ylös sekä kulutuskumi ja RHS palkkirunko ottaa iskut vastaan vetokoukkuun asti eikä riko mönkijän rakenteita kuin muut. Max. +tk Rahoituksella alk. +tk 7990 Rahoituksella alk.159?/kk. -500. 6990 ALK. MARKKINOIDEN PARAS FINMAN V-AURA TAKUU 10 VUOTTA! Tarjousta ei voi yhdistää muuhun tarjoukseen! Finman V-AURA UUDEN 4x4 MÖNKIJÄN OSTAJALLE TALVIPAKET TI TALVIPAKET TI TALVIPAKET TI Vinssi ja perävaunupistoke 4x4 UUTUUS! SAA AJAA TIELLÄ! MADE IN TAIWAN Otamme vaihdossa mönkijät, moottoripyörät, autot ym. Alareunassa olevan erikoiskulutuskumin takia aurausnopeus jopa 30 km/h