Se saattoi olla Suomen nopeusennätys kunnallisbyrokratiassa. 10 Metsitetty turvesuo muuttuu hiilinieluksi s. 34 Yhteismetsän luottomies Turkulainen Mikko Pohjola on Rangunkorven yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja, s. 24 14,40 € 11 | 2024 aarrelehti.fi Kämppäukon pestissä s. s. 46 metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous hyvät neuvot Menikö puukaupassa jokin pieleen. 62 AR-20241216-521843-_6233553.indd 1 AR-20241216-521843-_6233553.indd 1 29.11.2024 12.48.36 29.11.2024 12.48.36. 18 METSÄTYÖVÄLINEET Avuksi isojen puiden kaatoon s. s
Eivätköhän EU:n muut maat yh teisvoimin tyrkkää maahan loput kaksi miljardia. Lisäisyys on hiilikompensaatiossa käytetty termi, jossa hiili nielu tai varasto lisääntyy verrattuna tavanomaisena pidettyyn toimintatapaan. MARIA MIKLAS Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi Väärin istutetut puut ja muita kummallisuuksia PÄÄKIRJOITUS A inakin tässä on Suomelle helppo rasti, ilahduin Luonnon varakeskuksen webinaarissa, jonka aiheena oli metsäluonnon tilan parantaminen ilmastotoimien avulla. Kaikki riippuu tarkastelujaksosta, tavoitetasosta ja toteutustavasta, muun muassa. WEBINAARI OLI muu tenkin tuskaista kuun neltavaa. Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Suomi on artisti, joka maksaa. Tyrmistyin, kun Luken tutkija Antti Wall kertoi, että Suomen panokseksi luetaan vain 13 miljoonaa puuntainta – ne, jotka on istutettu ja istutetaan joutoalueiden määräaikaisen metsitystuen turvin. Chatin puolella älähdettiin siitä, että ennallis tamisasetuksen säännöissä lehtikuusi katsotaan eikotimaiseksi puulajiksi. Kyseenalaiseksi toimeksi joutui esimerkiksi tur vemaiden tuhkalannoitus, jonka ilmastovaikutus on positiivinen mutta ennallistamisasetuksen kan nalta vaikutus kenties osin negatiivinen. Suomessa tavanomaisena pidetty toiminta tapa on metsänhoidon suositusten mukainen metsänhoito. Tavoitteen saavuttamiseksi toteutettujen toimien tulee perustua metsittämiseen, uudelleen metsittämiseen ja kaupunkialueiden viherryttämiseen. Ennenaikainen iloni liittyi EU:n ennallistamis asetuksen kolmen miljardin puun istutustavoitteeseen koko unionin alueella vuoteen 2030 mennessä. Enkö ole vielä kään oppinut, että päästö vähennysasioissa Suomi on artisti, joka maksaa. 1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta. Selvä homma! Muita esityksiä seuratessani las kin, että määräaikaan mennessä Suomi yksin hoitaa tavoitteesta kolmanneksen, koska meillä istutetaan hakkuuaukoille vuosittain 150–170 miljoonaa puuntainta. Tutkijat taulukoivat ennallistamisasetuk sen luontotyypit ja laatumittarit ja joutuivat sitten arvailemaan, että jotkin ilmasto toimet saattavat parantaa metsäluonnon tilaa joissakin paikoissa mutta toisaalta saattavat myös heikentää sitä. Miksi ihmeessä, kun metsälaissa siperianlehtikuusi on yksi uudista miseen käytettävä puulaji, lähes kaikki Suomen siperianlehti kuuset ovat Raivolan alkuperää ja lehtikuusta on esiintynyt Suomessa luontaisesti viime jääkauden jälkeen. 3 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521845-_6233557.indd 3 AR-20241216-521845-_6233557.indd 3 29.11.2024 12.48.39 29.11.2024 12.48.39. Ei auttanut urputus, vieraslaji mikä vieraslaji; tämäkin määritelmä on kor keammassa kädessä. Melkein nauratti oma lap sellisuuteni. Loput taimet eivät ole ”lisäisiä”, koska ne istutetaan joka tapauksessa
65,10€) 6 kk = 90 € (norm. 63,20€) 8 kk = 90 € (norm. Lue kaikki metsästä osoitteessa MT.FI/metsa. Lue lisää ja katso videoita somesta @aarrelehti. 66,40€) 4 kk = 90 € (norm. Verkkopalvelu osoitteessa koneviesti.fi. Maaseudun yrittäjän paras tietolähde. Luotettavaa uutisointia ja ajankohtaista asiaa. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Sähköpostiosoite tarvitaan digilehden käyttöönottoa ja kirjautumisohjeiden lähettämistä varten. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta mpm/pvm tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. 11 kertaa vuodessa. 132,80€) Koneviesti Lehti + Digi (KAV4057) 3 kk = 50 € (norm. Sovelluksella ja verkossa joka päivä. Tilaus alkaa joulun jälkeen seuraavasta mahdollisesta numerosta. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. 142,00€) MT Metsä Lehti + Digi (TAV4041) 4 kk = 50 € (norm. MAASEUDUN TULEVAISUUS KONEVIESTI AARRE MT METSÄ Tilaa netissä! viestimedia.fi/joulu Tilaa soittamalla! 020 413 2277 50 € Lehti lahjaksi nyt vain Määräaikainen tilaus Voit tulostaa lahjansaajalle lahjakortin osoitteessa viestimedia.fi/lahjakortti AR-20241216-521850-_6233554.indd 5 AR-20241216-521850-_6233554.indd 5 29.11.2024 12.48.24 29.11.2024 12.48.24. Tietoa ja hyötyä ammattilaisille. 126,40€) Tilaus sisältää digilukuoikeuden. 90 € Tuplaa pituus hintaan Määräaikainen tilaus Tarjous on voimassa 24.12.2024 asti. Aarre tarjoaa tietoa ja elämyksiä metsäasioista kiinnostuneille. 130,20€) Aarre Lehti + Digi (AAV4067) 5 kk = 50 € (norm. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 €/lasku. Tuntee koneet ja hallitsee tekniikan. Aarteen kohdalla digilukuoikeus koskee vain näköislehteä. Painettu lehti 8 kertaa vuodessa. Painettu lehti 3 kertaa viikossa. MT.FI. Metsäuutiset, analyysit ja hintatiedot parempien päätösten tueksi verkossa joka päivä. Tilaan lahjaksi rastimani lehden: MT Lehti + Digi (MAV4160) 2 kk = 50 € (norm. Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin. 71,00€) 10 kk = 90 € (norm. 14 tuhtia numeroa vuodessa. Viestimedia Oy maksaa postimaksun Tilauksen maksaja Lähiosoite Postinumero Puhelin Postitoimipaikka Sähköposti Lehden saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Sähköposti VIESTIMEDIA OY TUNNUS 5002596 INFO: A1 00003 VASTAUSLÄHETYS Anna joululahjaksi keskustelunaiheita! Tilaajana saat lahjatilauksen etuhintaan
24 KAADON APURIT Kokeilimme erilaisia vänkäreitä, kaadonsuuntaajaa ja kiiloja puun kaatamisen apuna. 18 YHTEISMETSÄN VAALIJA Mikko Pohjola on etämetsänomistaja neljännessä polvessa ja Rangunkorven yhteismetsän perustajaosakas. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Kuukauden luontokuvassa riekkoja ja metsänimisissä Jasper Leppänen. 11 2024 lukuvinkki! 24 18 34 Puun kaataminen moottorisahalla vaatii taitoa ja tarkkuutta. 15 METSIEN KÄYTTÖ KANNATTELEE SUURINTA OSAA SUOMESTA Hakkuiden vähentämiselle ja sitä myötä metsäteollisuuden tuotannon supistumiselle ei nykyisissä oloissa ole sijaa, kirjoittaa Petri Kortejärvi. 32 ”SERTIFIKAATIT OVAT TOIMINTAMME PERUSTA” Stora Enson Tuomas Hallenbergin mielestä täsmennetty ohjeistus on parempi ratkaisu metsien monimuotoisuuden edistämiseksi kuin jäykät säännöt. Metsänomistaja Antti Laakson mailla Soinin Naarasnevalla toimii Helsingin yliopiston kasvihuonekaasujen mitta-asema. 22 TALVILEIMIKOIDEN KAUPOISSA LOPPUKIRI Teollisuuden suuri puun tarve näkyi loka-marraskuun puukaupoissa. 34 NOPEASTI NIELUKSI Entinen turvesuo Soinissa muuttui hiilen päästäjästä hiilinieluksi jo metsitystä seuraavana vuonna. 10 YHTIÖN HOMMISSA Eero Niinikoski aloitti uransa Kymiyhtiön kesätoimittajana ja päätti sen UPM-Kymmenen kulttuurijohtajana. ”Kotipaikka kunnallani Turussa lumesta saa nauttia vain harvoin”, sanoo Rangunkorven yhteismetsästä huolehtiva Mikko Pohjola. HANNE MANELIUS RISTO JUSSILA HANNE MANELIUS KANNEN KUVA HANNE MANELIUS METSÄ 3 VÄÄRIN ISTUTETUT PUUT JA MUITA KUMMALLISUUKSIA 8 METSÄ NYT Tehokkaita pakkauksia aaltopahvista sekä muita metsäalan uutisia. SISÄLTÖ 6 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521848-_6233589.indd 6 AR-20241216-521848-_6233589.indd 6 29.11.2024 12.50.59 29.11.2024 12.50.59. Kaadon apuna voi käyttää vänkäriä, kaatokiiloja tai kaadonsuuntaajaa. Kuvassa Bahcon kaatorauta
LUONTO 58 MYRSKYKORPPI Lumimyrskyn tuivertaessa Heikki Willamo seuraili kuvauskojustaan hirvenraadolla ruokailevaa, siivestään loukkaantunutta korppia. OMA TALOUS 62 MENIKÖ PUTKEEN. lahja tulossa! 46 52 MUSEOVIRASTO / JOURNALISTINEN KUVA-ARKISTO / ERKKI VOUTILAINEN 38 LAHJOJA LÄHELTÄ Paketoi pukinkonttiin Suomessa suunniteltuja ja valmistettuja lahjoja. Savottakämpät saattoivat sijaita kaukana asutuksesta, ja töitä riitti myös talonmiehelle. Jos puukaupassa meni myyjän mielestä jokin pieleen, hänen kannattaa olla yhteydessä puunostajaan. Kuva on Sodankylän Seipäjoelta tammikuussa 1959. HYVINVOINTI 60 PIENTÄ JOULUKALAA Silakka puolustaa paikkaansa juhlapöydän muiden kalaherkkujen joukossa. 7 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521848-_6233589.indd 7 AR-20241216-521848-_6233589.indd 7 29.11.2024 12.51.02 29.11.2024 12.51.02. PUU 52 JOULUKSI HUVILALLE Vanhasta kansakoulusta tuli Katja Asalan ja Hanna Kuusjärven uusperheen kakkoskoti. JUURET 46 KÄMPPÄUKON PESTISSÄ Vanha metsätyöläinen saattoi voimiensa hiipuessa päästä savottakämpän talonmieheksi. Metsäiset ristikot lehti on tarkoitettu vain Aarteen kestotilaajille, eikä sitä ole myynnissä. 44 10 KYSYMYSTÄ JOHTOALUEIDEN HYÖTYKÄYTÖSTÄ Sähkölinjojen alustoja voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Metsähenkiset ristikot on laatinut Sanaris Oy Erkki Vuotilan vetämän tiimin vankalla kokemuksella ja ammatti taidolla. VAKIOT 43 LUKIJAKYSELY 51 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 SUKUPUUTON UHKAAMAT LAJIT LUONTOKESKUSTELUN YTIMEEN Suomalaisessa luonnonsuojelussa ei ole kuin epäsuorasti kyse sukupuuton uhkaamien lajien pelastamisesta, kirjoittaa Risto Isomäki. 40 MERKITTÄVIÄ KOKEMUKSIA Viimeinen kattaus Metsän parhaat aarteet -kirjoituskilpailun sadosta. JY RK I LU U KK O NE N MUKAVAA PÄÄNVAIVAA TALVI-ILTOIHIN Aarteen tammikuun numeron (ilmestyy 27.1.2025) mukana lehden kestotilaajat saavat lukijalahjana ristikko lehden. Joulutunnelmaa luovat luonnon materiaaleista tehdyt asetelmat
Esimerkiksi pakkaussuunnittelija Miia Vettenrannan suunnittelema kotimaisen parsan pakkaus toimii sekä kuljetuksessa että kaupan hyllyssä. PTT:n, Luken ja Työtehoseuran tutkimuksessa tarkasteltiin metsänomistajien sukupolvenvaihdosja omistusjärjestelyjä sekä suhtautumista ilmastotoimenpiteisiin. Molemmat pakkaukset palkittiin pohjoismaisessa ScanStar-suunnittelukilpailussa. Tällainen pakkaustapa parantaa parsan hyllysäilyvyyttä”, Vettenranta kertoo. Yli 70-vuotiaat ja yli 30 vuotta metsää omistaneet ovat vähemmän kiinnostuneita tai muita useammin epätietoisia. Teksti ELINA LAMPELA | Kuva SANNE KATAINEN Ennallistaminen kannattaa Seurantatutkimus osoittaa, että ennallistamalla voidaan palauttaa soiden kasvillisuutta kohti luonnontilaa kymmenessä vuodessa. ”Se tarkoittaa noin 200 miljoonaa pakkausta. Ensikuitu sopii elintarvikepakkauksiin Parsapakkaus ja hitsausrungon pakkaus osoittavat, miten monipuolinen materiaali aaltopahvi on. Ohut sopii marjaropeeseen, paksu suuriin laitepakkauksiin. Uusi pakkaus palvelee koko ketjun alusta loppuun ja ottaa huomioon jopa työasentoja. Tutkituista metsänomistajista 45 prosenttia aikoi jättää tilan perintönä tai testamentilla. Sukupolvien eroja Nuoret ja lyhyen aikaa metsää omistaneet ovat yleensä avoimia kokeilemaan keinoja hiilen varastoinnin ja sitomisen lisäämiseksi. 8 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521851-_6233588.indd 8 AR-20241216-521851-_6233588.indd 8 29.11.2024 12.50.49 29.11.2024 12.50.49. Aiemmin valmistaja tarvitsi yhden laatikon hitsausrungon kuljetukseen alihankkijalta tehtaalle ja toisen laatikon valmiin hitsauslaitteen kuljetukseen tehtaalta asiakkaalle. Parsaniput ovat pakkauksessa pystyasennossa. Lahdessa valmistetaan kuljetuspakkauksia etupäässä kotimaisille elintarvikealan yrityksille. Ohuin aaltopahvi on 1,5 millimetrin vahvuista ja paksuin kahdeksan millimetriä. Tehtaan liikevaihto on noin sata miljoonaa euroa vuodessa, ja tehtaalla valmistuu vuoden aikana 10 000 erilaista räätälöityä tuotetta. Pakkaussuunnittelussa ajatellaan yhä enemmän hiilijalanjälkeä ja tehokkuutta niin materiaalin käytössä kuin kuljetuksissa. Myynti oli suunnitelmana joka kuudennella metsänomistajalla. Kierrätyskuituakin käytetään, ja se tulee Puolasta. Tutkimus perustui Suomalainen metsänomistaja 2020 -hankkeessa kerättyyn kyselyai neistoon. Nykyään kuljetuspakkaus voi olla myös myyntipakkaus. Heistä suurin osa aikoi myydä tilan suvun tai perheen sisällä. S tora Enson tehtaalla Lahdessa on valmistettu aaltopahvisia pakkauksia vuodesta 1963 alkaen. Vastaavaa tutkimusasetelmaa ei ole toteutettu muualla maailmassa”, kertoo Syken erikoistutkija Merja Elo. Valtaosa Lahdessa valmistettavista pakkauksista menee elintarviketeollisuuden käyttöön, minkä vuoksi niihin käytetään ensikuidusta valmistettua kartonkia. Hygieniasyistä sitä ei voida käyttää kaikkiin elintarvikepakkauksiin. Stora Ensolla työskentelee kymmenen pakkaussuunnittelijaa. Noin kolmasosa pakkausmalleista päivitetään vuosittain”, kertoo tehtaan tuotehallinnan päällikkö Timo Anonen. Suomen ympäristökeskuksen, Jyväskylän yliopiston ja Metsähallituksen Luontopalveluiden koordinoimassa tutkimuksessa seurattiin ennallistettujen, metsätaloutta varten ojitettujen soiden kasvillisuuden muutoksia kahden, viiden ja kymmenen vuoden kuluttua ennallistamisesta. Pakkaussuunnittelija Outi Honkavaara suunnitteli hitsauslaitteiden valmistajalle kuljetuspakkauk sen, jota voisi käyttää logistiikkaketjun alusta loppuun. Kartonki, josta aaltopahvi Lahdessa valmistetaan, tulee pääosin Stora Enson Heinolan, Oulun ja Varkauden yksiköistä. ”Ennallistaminen vaikutti soiden kasvillisuuteen tavoitellulla tavalla. Erityisesti alle 60-vuotiaat, jotka ovat omistaneet metsänsä alle 30 vuotta, suhtautuvat toimiin myönteisesti. Pakkauksen yläosa repäistään pois ennen hyllyttämistä. Kun tehdään pakkausta ensikuidusta, saman lujuuden saavuttamiseen tarvitaan vähemmän materiaalia kuin kierrätyskuidusta valmistettaessa.” Tehokkaita pakkauksia Pakkauksen yläosa repäistään pois ennen hyllyttämistä. METSÄ NYT Miia Vettenranta (oik.) ja Outi Honka vaara näyttävät, miten parsa pakkauksen yläosa irrotetaan. ”Laatikon pohjalle laitetaan vettä, jotta parsa pysyy tuoreena. Metsäomistuksen siirtymisessä periminen ja osto vanhemmilta tai sukulaisilta ovat yleisimmät tavat. ”Suunnittelin laatikkoon oven, jotta painavaa runkoa ei tarvitse nostaa laatikkoon yläkautta, vaan sen saa sisälle sivukautta”, Honkavaara kertoo. Timo Anosen mukaan ensikuituisella pakkauksella on pienempi hiilijalanjälki kuin kierrätyskuituisella. Kahdeksan prosenttia aikoi lahjoittaa tilan. Vuototiivis rakenne yhdessä sisäpohjan laminaatin kanssa estää veden valumisen läpi. Erityisesti soille tyypilliset rahkasammalet runsastuivat, kun taas ojituksen seurauksena yleistyneet metsien lajit vähenivät. ”Suomessa kartonkitehtaiden energia on vihreämpää kuin ulkomailla, ja ensikuituinen kartonki tulee meille läheltä
AR-20241216-521847-_6233590.indd 9 AR-20241216-521847-_6233590.indd 9 29.11.2024 12.50.40 29.11.2024 12.50.40. Aikakausmedioiden parissa syntyy ajatuksia, jotka saattavat muuttaa koko elämän. Siksi niitä luetaan. Muuta tarinasi suuntaa
Koivumetsä ja vanha kuusimetsä Mieleen jäänyt haastateltava. Kulttuurineuvos Harrastukset. Kymiyhtiölle töihin, UPM-Kymmenestä eläkkeelle Arvonimi. Eero Niinikoski Ikä. ”Tänne mahtuvat hyvin minun kirjani.” HENKILÖ Kuka. Singaporelainen kirjapainonjohtaja, joka latasi koko haastattelun ajan piippua sanaakaan sanomatta Eläkeläisen kiireet. Kouvolan Kuusankoskella Perhe. Puoliso, kolme lasta, viisi lastenlasta Koulutus. 10 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521852-_6233602.indd 10 AR-20241216-521852-_6233602.indd 10 29.11.2024 12.52.03 29.11.2024 12.52.03. Kesken jääneet dramaturgian opinnot Ura. Eero Niinikosken ja hänen puolisonsa kerrostalokodissa on tilaa 154 neliömetriä. Kirjoittamista, puheiden pitämistä ja kulttuurivaikuttamista KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Kulttuuri muistoja Juttuun liittyvällä videolla Eero Niinikoski kertoo muun muassa Mannerheimin tuolista ja Järnefeltin taulusta. 79 Koti. Läskisoosi klubi ja sikarin tupruttelu Lempimetsä
YHTIÖN HOMMISSA Eero Niinikoski aloitti uransa Kymiyhtiön kesätoimittajana ja päätti sen UPM-Kymmenen kulttuurijohtajana. Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 11 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521852-_6233602.indd 11 AR-20241216-521852-_6233602.indd 11 29.11.2024 12.52.06 29.11.2024 12.52.06. Muistoissa on kansallispuiston synty, taidesäätiön perustaminen sekä Verlan tehdasmuseon saaminen maailmanperintökohteeksi. ”Olen pienestä pitäen tykännyt kulkea metsässä”, Eero Niini koski sanoo
Jatkosodan jälkeen rintamamiehille myytiin markalla tontteja. Yhtiön klubitalossa Koskelassa pidettiin useana vuonna viisi 400 hengen juhlaa eläkeläisille puolisoineen.” Varsinaisia joululahjoja ei ollut, koska työntekijät saivat vuoden mittaan ilmaiseksi paperia. Niinikoski matkusti asiakkaiden luokse ja kirjoitti heistä juttuja. ”En tiedä, missä muualla olisin saanut nähdä työnantajan kustannuksella yhtä paljon maailmaa.” Mannerheimin nojatuoli Opintoja ja armeija-aikaa lukuun ottamatta Niinikoski on asunut koko ikänsä Kuusankoskella. Mitä isompi herra, sitä hulppeampi koti. ”Sisällissodan jälkeen Yhtiö tehosti asuntotuotantoa, sillä tuberkuloosi levisi ahtaissa oloissa. ”Piti olla yksi kesä töissä, mutta vierähtikin 40 vuotta.” Niinikoski sai tiedottajan pestin, jota seurasi tiedotuspäällikön tehtävä. ”En pärjäisi ilman omaa kirjastoa. Palkanmaksun yhteydessä tuli pari kertaa vuodessa ”tilirulla” 50 x 70 cm:n arkkipaperia. Sen tuotoin on digitalisoitu kaksi Agricolan alkuperäispainosta ja Suomen vanhin kirja Missale Aboense vuodelta 1488. Silloin Yhtiö omisti kaupungissa parhaimmillaan 1 800 asuntoa, ja töissä oli 5 400 henkeä. Televisiosta tulee lähinnä roskaa”, Niinikoski sanoo ja nappaa hyllystä näytille Mikael Agricolan teoskokoelman. ”Myöhemmin ne korvattiin A4-arkeilla. Uppotukkeja nostettiin Kymijoesta rakennusaineiksi, ja omakotitalovaltaisia kaupunginosia nousi talkoilla.” Lahjaksi paperia Rakentaminen kiihtyi 1970-luvulla. Neliöitä on hulppeat 154. ”Joulujuhlia järjestettiin vain eläkeläisille, joita heitäkin oli aikamoinen määrä. Nykyinen koti Valtakadulla on kerrostalossa, joka valmistui aikoinaan Kymiyhtiön toimihenkilöille. Toimihenkilöt saivat perinteisesti asunnon työsuhde-etuna. Ohjelmassa oli oman muotokuvan paljastus, paperitehtaaseen tutustumista ja metsästystä. Kirjat ja kirjahyllyt vaativat tilaa. Jaossa oli myös jenkkipaperia eli toispuolisesti kiillotettua vessapaperia tuotenimeltään Kymin Kelpo.” Vuonna 1972, jolloin Yhtiö täytti 100 vuotta, Voikkaan tehtaan paperivarastossa kestittiin 7 400 yhtiöläistä puolisoineen – ja HENKILÖ Kodin seinällä on piirros Tampereen Teiskossa olevasta Niinikosken torpasta, jonka Eeron Kalle-pappa lunasti itselleen vuonna 1920. Olohuoneen avotakkaa koristavat samat klapit vuodesta toiseen, sillä hormi on tukittu. Yhtiön tiedotusosastolla hoidettiin PR-asioita ja lehdistösuhteita sekä toimitettiin henkilöstölehteä. K uusankoskella paikalliset puhuvat vain Yhtiöstä. Takan edessä oleva sohvaryhmä oli menossa heitteille, kun Yhtiön johtokunnan huvilan sisustusta uusittiin. Marsalkka Mannerheim istui jossakin ryhmän nojatuoleista vuonna 1933 kolmipäiväisellä vierailullaan Kuusankoskelle. Iso osa Kuusankosken rakennuskannasta liittyy paperitehtaaseen. Tampereen yliopiston draamastudion opiskelija Eero Niinikoski pääsi Yhtiön tiedotusosastolle kesätoimittajaksi vuonna 1969. Kun metsäjätti erosi Finnpapista eli Suomen paperitehtaiden yhdistyksestä, se alkoi tehdä englanninkielistä asiakaslehteä, jonka taittajaksi pestattiin maineikas graafikko Erik Bruun. 12 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521852-_6233602.indd 12 AR-20241216-521852-_6233602.indd 12 29.11.2024 12.52.08 29.11.2024 12.52.08. Niinikoskella on Kansalliskirjastossa oma nimikkorahasto. Niinikoski osti kaluston itselleen ja pelasti palan historiaa
Ilmapiiri vapautui.” Uran pahin mylläkkä Eero Niinikosken suhde metsään syntyi työssä. Toukokuussa tuli tieto, että valtio haluaa suojella Repoveden metsät. ”Isännöitsijät ja johtavat insinöörit olivat ennen teititelleet työväkeä, mutta joen toiselle puolelle siirryttyä krakat irtosivat kauloista ja alkoi sinuttelu. Mylläkkä repesi juhannuksen jälkeisenä maanantaina. Kesällä Yhtiö määräsi metsurit mailleen. Kesätyöläinen Niinikoski oli paikalla, kun tytäryhtiö Starin johtokunta tuli Englannista Suomeen. Metsäosaston väki oli rentoa ja reilua, ja henkilöstölehteen tehtiin paljon metsäjuttuja. Vuonna 2001 UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Juha Niemelä ilmoitti, että luonnonsuojelukeskustelulle on aika laittaa piste. Talvi järjesti ohjelmaksi vierailun Verlan tehtaaseen ja antoi hallintojohtajalle Olof Hernbergille valmiit vuorosanat, jos vieraat kysyisivät odotetun kysymyksen. Tarjoilijoita oli 350. Esikoisesta Eriikasta tuli sairaanhoitaja, Matista yliopiston lehtori ja Ristosta rumpali, kuten hän oli suunnitellut jo 5-vuotiaana. Lapsenlapsia on viisi. Kyseiset pirskeet ovat edelleen Suomen suurin lounas. Tiedotusja suhdetoimintapäällikkö Veikko Talvi oli tehnyt vuonna 1966 ehdotuksen Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan museoin nista, mutta johto ei reagoinut siihen. Perheeseen syntyi kolme lasta. ”Sanoin, että se passaa, jos saan tehdä työtä Kuusankoskelta käsin. Ne tehtiin pääosin miestyönä. Työn ohella syntyi kirjoja metsäteollisuuden historiasta ja taiteesta. 13 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521852-_6233602.indd 13 AR-20241216-521852-_6233602.indd 13 29.11.2024 12.52.11 29.11.2024 12.52.11. Vuosituhannen vaihteessa Juha Niemelä kysyi Niinikosken kiinnostusta pitää huolta Yhtiölle kertyneistä taideteoksista, arkistoista ja museoista. Silloin Hernberg rohkeni sanoa, että meillä on kaikki suunnitelmat valmiina.” Hallituksen puheenjohtaja Mika Tiivola ja toimitusjohtaja Kurt Swanljung katsahtivat toisiinsa hymyillen ja myönsivät, että näin olemme jo pitkään ajatelleet. ”Puhuttiin aavistushakkuista. Tarjolla oli jopa vodkaa, vaikka silloin oli Alkon lakko. Hän toimi myös johtoryhmän sihteerinä. Kotina oli Yhtiön työsuhdeasunto, 300-neliöinen puuhuvila Villa Ida Kuusankosken Koskenrannassa, kansan ristimässä ”konjakkipuistossa”. Tittelikseni Niemelä keksi kulttuurijohtajan.” Nuoruusvuosien lyhyen liiton jälkeen Niinikoski löysi puolisokseen Terhin, joka teki uraa valtionhallinnon tiedotustehtävissä. Aukkoja syntyi, mutta Yhtiöllä oli hakkuisiin lainmukainen oikeus.” Mylläkkä repesi juhannuksen jälkeisenä maanantaina. ”Jäätyäni eläkkeelle kävelin ulos samasta ovesta, josta olin aikanaan astellut sisään.” Yhtiön entisen pääkonttorin ulkoseinää koristaa lehtikullalla päällystetty aarnikotka. ”Paperivarasto tyhjennettiin rullista, ja tilalle nikkaroitiin kaksi kilometriä pöytiä ja neljä kilometriä penkkejä. ”Brittien nokkamies lopulta ihmetteli isännille, että eikö teille ole tullut mieleen, että tästä saisi museon. ”Pilapiirtäjät ja pakinoitsijat pillastuivat, tutut toimittajat muuttuivat susiksi ja purivat kättä. Eeron nykyinen vaimo Heleena Niinikoski on entinen työkaveri, joka hänkin on menettänyt puolisonsa syövälle. Vaikka mitä sanoin, ei auttanut. Silloin mietin vakavasti alanvaihtoa”, Niinikoski muistelee. ”Kun istuin kirjastohuoneessa työpöytäni ääressä ja katselin puistomaisemaa sekä lasten kasvamista, muistutin itselleni, että tämä kaikki on vain lainassa.” Terhi kuoli syöpään vuonna 2003, ja lapset itsenäistyivät kertaheitolla. Perhepiiriin tulivat myös Heleenan kaksi aikuista poikaa ja heidän kolme lastaan sekä viisi koiraa ja kaksi kissaa. tietysti Kekkonen. ”Repoveden kansallispuiston syntyminen oli täysin Niemelän ansiota, vaikkei sitä ole oikein tunnustettu.” Kahden lesken liitto Vuonna 1986 Niinikoskesta tuli viestintätiimin apulaisjohtaja. Pitkään esitetty lyhytfilmi Verla toimi pitkään Yhtiön lomakylänä. Varusmiehet keittivät juhlakahvin kenttäkeittiöissä.” Iso muutos koitti, kun vanha Kymintehdas lopetti toimintansa ja tehdas siirtyi uusiin tiloihin Kuusanniemeen. Samana iltana perustettiin museotoimikunta. Ensin alueradio uutisoi hakkuista, ja sitten uutinen kuultiin päivän aikana yhdeksän kertaa kaikilta kanavalta. Tulihan niistä leipä.” Tiedottajan uran kamalin vaihe osui vuoteen 1977 ja Repoveden avohakkuisiin. ”Niitä kirjoittaessa tuli selväksi, että Yhtiö huolehti hyvin metsistään. Yhtiö lahjoitti valtiolle 500 hehtaaria Repovedeltä ja esitti Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualueen perustamista omille mailleen
”Se saattoi olla Suomen nopeusennätys kunnallis byrokratiassa. Nuorukaisena hän osti Iitin Lyöttilästä oman kesäpaikan metsän keskeltä. Tämä vakuutti Unescon lopullisesti.” Museon vastuulleen saaneelle Niinikoskelle kertyi muitakin erikoisia titteleitä kuin kulttuurijohtaja: Verlan intendentti ja maailmanperintökeskuksen johtaja. Yhtiön henkilöstölehden vanhoja numeroita selaamalla eläkeläinen on voinut muun muassa laatia nekrologeja entisistä ”tirehtööreistä”. Sittemmin hän sai kulttuurineuvoksen arvonimen, joka on vain kymmenellä muulla suomalaisella. Unescon edustaja nyökytteli tyytyväisenä mutta ilmoitti, että viereinen kyläyhteisö pitää sekin suojella. Niihin oli taltioitu Verlan tehtaan viimeisiä hetkiä kesältä 1964. Sen tekeminen osui luonnollisesti Niinikoskelle, joka on järjestänyt elämänsä aikana noin 130 taidenäyttelyä. ”Nykyään firmalla ei ole enää omaa paperilehteä vaan digijulkaisu”, Niinikoski tuhahtaa. 14 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521852-_6233602.indd 14 AR-20241216-521852-_6233602.indd 14 29.11.2024 12.52.14 29.11.2024 12.52.14. Jouluna hänen kotonaan pitää olla oikea joulukuusi. Sen avulla taide säästyisi, jos firma myytäisiin. UPM:n klubi talossa Koske lassa on Kuusan kosken kartta vuodelta 1958. Oli kesä, mutta syyskuussa kummankin kunnan valtuusto oli tehnyt päätöksen uudesta osayleiskaavasta. Tekemistä riittää edelleen. Kulttuurijohtaja Niinikoskesta tuli säätiön vetäjä ja puheenjohtaja. Niin syntyi lyhytfilmi, jota on näytetty Verlan tehdaskierroksen yhteydessä siitä lähtien, kun museo vuonna 1972 avattiin vieraille. Jouluun kuuluu myös perinneruokia, joulukirkko, jouluvieraita ja käynti Kuusankosken uudella hautausmaalla. Hallituksen puheenjohtaja Vesa Vainio ehdotti myöhemmin kulttuurisäätiön perustamista. Sen loppuvaiheessa Niinikoski meni toimitusjohtajan pakeille ja pyysi rahaa museon kahvilan laajentamiseen. Neljässä viikossa 15 400 vierasta näki, millaisia töitä Yhtiö oli tilannut suomalaisilta taiteilijoilta edustustiloihinsa. Jouluksi aito joulukuusi Vuonna 2001 UPM-Kymmene esitteli taide kokoelmaansa Helsingin Taidehallin Metsän henki -näyttelyssä. Yrjö Liipolan veis tos Metsän henki antoi nimensä UPM Kymmenen taide kokoelman näyttelylle. Tehdas ei yleensä ole, mutta Verla oli.” Hakuprojektissa vierähti kymmenen vuotta. Mitä sellaiseen vaaditaan. Dramaturgian opinnoista oli hyötyä, kun Niinikoski kaiveli Yhtiön arkistoista 16 mm:n kaitafilmejä. Tehdas oli silloisen Jaalan kunnan ja tehdaskylä Valkealan puolella. Parin hehtaarin tontilta saa polttopuut omiksi tarpeiksi. ”Filmiä on esitetty yli 55 000 kertaa, kun mukaan lasketaan eri kieliversiot.” Tehdasmuseo maailmanperinnöksi 90-luvulla syntyi ajatus Verlan hakemisesta Unescon maailmanperintökohteeksi. ”Siellä ovat minun ja Heleenan vanhempien sekä kummankin entisen puolison haudat.” HENKILÖ Unescon edustaja nyökytteli tyytyväisenä. Niinikoski kuvautti pari pätkää lisää, hankki leikkaajan ja etsi musiikin. Juha Niemelä oli kummisetä monessa hyvässä asiassa.” Neuvotteluja käytiin etenkin Museoviraston kanssa, sillä UPM-Kymmene suojeli seitsemän Verlan rakennusta. ”Kokous kesti neljä minuuttia ja miljoona tuli. ”Hitonmoinen määrä ilmaista työtä”, Niinikoski sanoo ja naurahtaa. ”Listalle päästäkseen kohteen pitää olla mahdollisimman alkuperäinen
Hakkuiden vähentämiselle ja sitä myötä Suomessa toimivan metsäteollisuuden tuotannon supistumiselle ei näissä oloissa ole sijaa, pikemminkin päinvastoin. METSÄLÄHTÖISTEN ARVOKETJUJEN osuus koko Suomen taloudellisista tunnusluvuista ei äkkiseltään näytä kovin merkittävältä, jos tarkastellaan vain tunnuslukujen prosenttiosuuksia. Osuudet ovat kuitenkin merkittäviä, kun muistetaan, että yli 90 prosenttia metsäteollisuuden tuotannosta myydään Suomen ulkopuolelle, että metsäsektorin vuotuinen verokertymä on neljä miljardia euroa ja että julkisen, verovaroilla rahoitetun, sektorin osuus esimerkiksi bruttokansantuotteesta on Suomessa 56 prosenttia. Asiassa ei ole mitään poikkeuksellista, eikä ensimmäisen tai toisen polven kaupunkilaisten kannata juuriaan yhtään nolostella. Tapion koostama, Suomen Metsäsäätiön rahoittama raportti kuvaa metsäelinkeinojen taloudellista ja työllistävää merkitystä koko Suomessa vuosina 2012–2022 sekä maakunnittain vuosina 2012–2021. Nämä väestökeskittymät peittävät alleen metsäisten maakuntien tilanteen. Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsän omistaja Petri Kortejärvi (s. Venäjän hyökkäyssodan ja käytännössä uuden rautaesiripun nousemisen vaikutukset eivät siten vielä kunnolla näy tuoreimmankaan raportin tilastoluvuissa. Samalla metsätalouden tärkeys maanpuolustukselle korostuu jo huoltovarmuudenkin näkökulmasta. Metsäbiotalouden osuus kaikkien toimialojen tuotoksesta oli 6,2 prosenttia, suorista työllisistä 2,4 prosenttia ja arvonlisäyksestä 4,6 prosenttia. Toisaalta esimerkiksi Etelä-Savossa jalostavaa metsäteollisuutta on vähemmän. SUOMEN METSÄMAAKUNNAT eivät ole yhdestä puusta veistettyjä. Maaseudulla eletään alkutuotannosta. Ymmärrettävistä syistä se on elinkeino, joka ei ole mihinkään loppumassa. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla. Kaikissa maakunnissa metsätaloudella, puunkorjuulla ja metsänhoidolla on suuri merkitys. Venäjän viime vuosien toiminnan seurauksena metsäbiotalouden absoluuttinen ja suhteellinen merkitys metsäisten maakuntien elinvoimalle kasvaa entisestään. Näissä maakunnissa metsäbiotalouden osuus tuotoksesta on 10–31 prosenttia, suorista työllisistä 4–7 prosenttia ja arvonlisäyksestä 7–20 prosenttia. Tuorein kolmesta selvityksestä julkaistiin viime keväänä, mutta julkiseen keskusteluun sen viesti ei ole jostakin syystä noussut. Tilanne on aivan sama ympäri Eurooppaa ja oikeastaan koko maailmaa. MARIA MIKLAS M etsäbiotalouden arvoketjut maakunnissa -raportti antaa selkeän kuvan metsälähtöisten arvoketjujen merkityksestä maakuntien elinvoimalle. Tämä lienee kaikille päivänselvää. Koko Suomen talouden tunnuslukuja dominoivat pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku, Vaasa, Oulu ja niiden lähialueet. PETRI KORTEJÄRVI Metsien käyttö kannattelee suurinta osaa Suomesta KORTEJÄRVI Maaseudulla metsien merkitys korostuu entisestään. Muitakin keskittymiä on. Metsien tärkeys korostuu entisestään, kun tarkastellaan maaseutumaisia paikkakuntia, jotka elävät maataloudesta ja metsätaloudesta. Erityisesti Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys korostuu siellä sijaitsevien suurten metsäteollisuuden tuotantolaitosten takia. Kaikille Venäjään rajautuville maakunnille samoin kuin Etelä-Savolle, Päijät-Hämeelle, Keski-Suomelle ja Pohjois-Savolle metsästä alkavien arvoketjujen merkitys elinvoiman – ja elinmahdollisuuksien – tuottajana on aivan ratkaiseva. Venäjältä ei enää tule Suomeen energiapuuta, ja turpeen käyttö on ajettu alas. 15 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521857-_6233601.indd 15 AR-20241216-521857-_6233601.indd 15 29.11.2024 12.51.19 29.11.2024 12.51.19. Kotimaisen bioenergian merkitys on entisestään kasvanut, kun kaupunkien ja taajamien lämmitys perustuu metsätalouden ja -teollisuuden sivujakeisiin ja nyttemmin myös kuitupuun energiakäyttöön. Kannattaa huomata, että myös näissä maakunnissa yksityiseltä sektorilta kerätyistä verovaroista riippuvaisen julkisen sektorin osuus taloudesta ja työllisistä on 20–40 prosentin luokkaa
Se on kuin metsä, jota pitää hoitaa. 22,6 Vuonna 2023 lämpöja voimalaitoksissa käytettiin kiinteitä puupolttoaineita eli metsähaketta, metsä teollisuuden sivutuotepuuta ja kierrätyspuuta 22,6 milj. Kuva riekkopariskunnasta on otettu joulukuun alussa pari vuotta sitten. kiintokuutiometriä. Kuvasin niitä hetken ja jätin sitten linnut jatkamaan lepohetkeään. Useimmiten se on varustettu 100–400 mm:n zoomilla tai makroputkella. Riekot huomasivat minut, mutta ne eivät lähteneet pakosalle, ainoastaan tarkkailivat minua. Käyn Kiilopäällä muutaman kerran vuodessa eri vuodenaikoina. Hyvällä tuurilla koivikossa voi nähdä riekkoja syömässä tunturikoivun silmuja tai lepäämässä puun juurella. Aina pitää olla varuillaan ja valmis hoitamaan sitä. Lunta ei tosin ollut maassa vielä kovin paljon. Konkelon laukaiseminen moottorisahatyönä on vaarallista, koska toisiaan vasten painautuneiden puiden synnyttämä jännitys saattaa singota konkelon voimalla yllättävään suuntaan. SIRPA KUUSELA LISÄÄ KUVIA @sirpakuusela_naturephotos 16 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521858-_6233655.indd 16 AR-20241216-521858-_6233655.indd 16 29.11.2024 12.55.16 29.11.2024 12.55.16. Huomattuani riekot hiihdin varovasti lähemmäs ja laskeuduin vatsalleni lumeen ottamaan niistä valokuvia. Tunturinjuuren koivikot ovat talvisin mielenkiintoisia paikkoja ulkoiluun ja luonnon havainnointiin. Kiilopää lähituntureineen on yksi lempipaikoistani, en koskaan kyllästy alueen karuun kauneuteen. Minulla on luonnossa kulkiessani aina kamerani mukana. Mieluisia kuvauskohteita ovat eläimet, ja suosin varsinkin makroja lähikuvia. Nykyään yhden tai kaksi jos sitäkään.” Lieksalainen metsästäjä Asko Kettunen on huolissaan myös suurriistavirka-avun (SRVA) tulevaisuudesta metsästyskoiraharrastukseen liittyvien petoriskien vuoksi (Koiramme 11/2024) ”Naisen asema ei todellakaan ole kallio. (Lähde: Luonnonvarakeskus) ”Vielä 2000-luvun vaihteessa oma seuramme Pielisen Erä järjesti parhaina vuosina 28 linnunhaukku-, hirvenhaukkuja ajokoetta. Työstä ei voi herpaantua, eikä periksi voi antaa.” Kirjailija Kaari Utrio, 83 (hs.fi 25.11.2024) Konkelo Konkeloon kaatunut puu nojaa pystyssä toiseen puuhun. Vaikka oli kaamos, puolenpäivän aikoihin lumi valaisi ympäristöä mukavasti. Metsä sana Sitaatit Kuukauden luontokuva SIRPA KUUSELA AJANKOHTAISET AARTEET Koonneet MARI IKONEN ja ELINA LAMPELA Riekot tunturissa L uonto ja luonnossa liikkuminen on minulle tärkeää
Suosi tuslangat ovat enimmäkseen nor jalaisia tai kotimaisia. 4 Mikä havupuu varistaa neulasensa talveksi. Sibelius-Akatemian kasvatti Jasper Leppänen valmistui musiikin maisteriksi keväällä 2022. 3 Missä ja milloin perustettiin Suomen ensimmäinen talviuintiseura. 2 Kuinka kovaa metsäjänis voi juosta. Harmaus ei kiinnosta.” Milloin punastelet. Tärkeintä on, että lähiym päristö kukoistaa.” Varjossa vai auringossa. 6 Mistä maasta piparkakku talojen perinne on lähtöisin. ”Ah! Joudun luopumaan savusaunasta, jos saan pitää taval lisen saunan. 17 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521858-_6233655.indd 17 AR-20241216-521858-_6233655.indd 17 29.11.2024 12.55.19 29.11.2024 12.55.19. ”Tampe reen Pispalassa luonnon ja kulttuurin keskellä.” Kuinka korkealle kurottelet. Hän on esiintynyt muun muassa Tampereen Työväen Teatterin musikaaleissa sekä Sinfonia Lahden ja Lappeenrannan kaupunginorkesterin solistina. HERKKIÄ SÄKEITÄ Bloggaavan metsätalous insinöörin ja metsänomistajan säkeet yllättävät herkkyydellään. Uudet kirjat Aarre visa Metsä nimiset KARI SUNNARI / TTT Jasper Leppänen OOPPERALAULAJA, 32 Missä ovat Leppäsen juuret. ”Nykyään harvem min. Tammikuussa ensi-iltansa saavassa Giuseppe Verdin Don Carlos -oopperaklassikossa Leppänen laulaa Lerman kreivin roolin. Nel jä vastahakoista, älylaiteriippu vaista nuorta lähtee yllätyksien värittämälle vaellukselle työhön sä leipiintyneen eräoppaan kans sa. Kirjassa on häkellyttä vän upeita pintakuvioita, kaarro kemalleja ja kirjoneuleita. Savukalasta en luovu!” Leppäsen lempiooppera. ”Kaija Saari ahon Innocence, Richard Wagnerin Loheng rin, Aulis Sallisen Kullervo ja Igor Stravinskyn Hulttion tie. ”Joko tai! Pilk kopimeässä tai auringon poltteessa. JOUNI TURUNEN 5 Minkä petoeläimen kuono on kuvassa. Päivi Lukkarila: Skutsi (Nokkahiiri 2024) 1 Mikä on Suomen yleisin puulaji. Viisikymppisen, jo useita teoksia julkaisseen metsämiehen runois sa metsä on paljon muutakin kuin puuntuotantoa, se on vertaus kuva elämälle: mikä tapahtui tuhat vuotta sitten, tapahtuu nyt / kaikki häviää lopulta sumuun Ari Jäntti: Kahden maailman rajalla (Momentum Kirjat 2024) NÄYTTÄVIÄ NEULEITA Suomen suosituimman sukka suunnittelijan Niina Laitisen en simmäinen puserokirja lunastaa odotukset. Selviytyminen vaatii jokaisen tietoja, taitoja ja vastuunottoa. Viralliset tilaisuudet, etiketit ja pokkuroin ti saavat minut epämukavuusalueelle.” Savusauna vai savukala. Niina Laitinen: Muuttolintuja ja tuulenpesiä (Moreeni 2024) TEINIT METSÄSSÄ Hauska, jännittävä ja vetävä – sitä kaikkea on Päivi Lukkarilan Finlandiapalkittu Skutsi. ”Vah vasti juuret maassa. Kaikki eri tavalla upeita.” LISÄTIETOJA Tenori Jasper Leppänen työskentelee oopperalaulajana Suomen kansallisoopperassa, jossa hänen debyyttiroolinsa syksyllä 2023 oli Lepakkooperetin Alfred. Kuusi kiperää kysymystä Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 65
Usein se on ollut etu. Rangunkorven metsiä hoidetaan metsätalous edellä, mutta huomioon otetaan myös luontoarvot ja uudet ansaintamahdollisuudet. ”Metsänhoitoyhdistys Päijänteen hallitukseen minut pyydettiin tarjoamaan ulkopuolisen kehittäjän näkökulmaa.” Mikko Pohjola on etämetsänomistaja neljännessä polvessa ja Rangunkorven yhteis metsän perustajaosakas. Yhteis metsän vaalija Kauppatieteilijän koulutuksensa vuoksi Mikko Pohjola kokee katsovansa metsäsektoria ulkopuolisin silmin. METSÄNOMISTAJA Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 18 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521860-_6233656.indd 18 AR-20241216-521860-_6233656.indd 18 29.11.2024 12.55.41 29.11.2024 12.55.41
Metsän omistaja Mikko Pohjola nauttii KeskiSuomen hankikeleistä. Asuinpaikkakunnalla Turussa lumihanki on harvinaisempaa herkkua. Mikko Pohjola Ikä: 47 Kotikunta: Turku Työ: MMM:n Hiilestä kiinni -tutkimusohjelman ohjelmapäällikkö Perhe: puoliso Katja ja tyttäret Ilona, 16, Aamu, 14, ja Viima, 11 Harrastukset: puskahiihto, ulkoilu, melonta, pyöräily, kävely Metsät: Rangunkorven yhteismetsän (yli 1 000 ha) hoitokunnan puheenjohtaja Luottamustoimet: Mhy Päijänteen hallituksen jäsen 19 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521860-_6233656.indd 19 AR-20241216-521860-_6233656.indd 19 29.11.2024 12.55.45 29.11.2024 12.55.45
Päätimme ottaa metsänhoidon tosissamme.” Markku Pohjola ja hänen kolme poikaansa omistivat metsät ensin yhtymänä, mutta asiaa pohdittuaan he tulivat siihen tulokseen, että yhteismetsä vastaisi paremmin heidän tavoitteitaan. Osakkaita on 14. Käytännön toiminnasta vastaa osakaskunnan nimeämä hoitokunta. 3 Metsän omistajan on hyvä muistaa metsään liittyvät uudet ansaintamahdollisuudet ja seurata alan kehitystä. Isän ja poikien yhteismetsä Vuosituhannen vaihteeseen tultaessa metsätila oli siirtynyt Mikko Pohjolan isotädille ja isälle. METSÄNOMISTAJA ”Rangunkorven yhteismetsän osakkaat ovat aina luottaneet siihen, että puuraaka-aineelle on kysyntää.” 20 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521860-_6233656.indd 20 AR-20241216-521860-_6233656.indd 20 29.11.2024 12.55.47 29.11.2024 12.55.47. Laskelman mukaan 10 vuoden kuluttua ymppäyksestä saatavan ensimmäisen sadon nettotuotto on yli 90 000 euroa. Pohjolan mukaan sopivissa kohteissa viivästäminen on harkinnan arvoinen ansaintakeino. 5 Puhtaiden kuusikoiden perustamista kannattaa alkaa varoa. ”Yhteismetsän perustamista puolsivat veroseikat kuten se, että puun myyntitulojen pääomavero on kaksi prosenttiyksikköä matalampi kuin muissa omistusmuodoissa. Rangunkorven koivikkoon pakurin itiöemät eivät vielä ole kehittyneet, joten Pohjola ei osaa ottaa kantaa siihen, toteutuuko tuotto-odotus. ”Olen talvi-ihminen. EU-lainsäädännön ollessa kesken yritykset eivät tiedä, millaisia ilmastoväittämiä ne voivat esittää. Tällä hetkellä yhteismetsän pinta-ala on reilut tuhat hehtaaria, joista 300 sijaitsee Lapissa. Toistaiseksi meidän kohdalle ei ole osunut todella pahoja hirvituhoja.” Korvausta hiilensidonnasta Puuntuotannon lisäksi yhteismetsä on kokeillut aktiivisesti myös muita ansaintamalleja. ”2000-luvun alussa metsää pidettiin yleisesti auringonlaskun alana. Metsillä on sekä PEFCettä FSC-sertifikaatit. Yhteismetsäosuuksia on myös helppo siirtää osakkaiden välillä tai myydä”, Mikko Pohjola perustelee. ”Hinnat olivat toisenlaiset kuin nykyään.” Alusta lähtien Rangunkorven yhteismetsä oli valmis ottamaan uusia osakkaita, mutta vasta reilut viisi vuotta sitten tätä mahdollisuutta ryhdyttiin aktiivisesti markkinoimaan. Isän vaarin ostama tila oli puhdas metsätila. Jos ostimme tilan tietystä kunnasta, taktiikkana oli luoda saman kunnan alueelle alueellinen keskittymä”, Pohjola kertoo. Ei enää kuusikoita Rangunkorven yhteismetsää hoidetaan talousmetsänä, mutta samalla otetaan huomioon luontoarvot. Tilan pinta-ala oli huvennut sotien jälkeisten maanluovutusten vuoksi 80 hehtaarista 60 hehtaariin. On lomapäivä, ja Pohjola liikkuu metsässä omaksi ilokseen. Hiilensidonnasta Rangunkorpi sopi vuonna 2022 ympäristökonsulttiyritys NGS Finlandin kanssa. ”Kuusen sijaan suosimme rauduskoivua ja sekapuustoisuutta. ”Pyrimme hyödyntämään metsänhoidon menetelmiä järkevällä tavalla. Pakuria, ehkä myös tuulta ja aurinkoa Hiilensidonnan lisäksi Rangunkorvessa on kokeiltu pakurin sopimusviljelyä yhdessä Kääpä Forestin kanssa. Pohjola vierailee Hankasalmella usein, sillä täällä sijaitsee Rangunkorven yhteismetsä, jonka hoitokunnan puheenjohtaja hän on. 4 Kasvattaa voi myös muita puita kuin kolmea pääpuulajia. ”Emil osti veljensä kanssa Hankasalmelta 80 hehtaaria metsää.” Naurahtaen Pohjola kertoo olevansa etämetsänomistaja neljännessä polvessa. Hiljattain yhteismetsä päätti, ettei se toistaiseksi uudista lainkaan kuuselle. ”Seurasimme myyntiin tulevia metsätiloja, jotka sijaitsivat korkeintaan tunnin matkan päässä Hankasalmelta. Mikko Pohjola on miettinyt, että alkuvuosina metsätiloja olisi pitänyt ostaa niin paljon kuin suinkin. Viime aikoina hiilimarkkina on tosin ollut odottavassa tilassa. Mikko Pohjolan isän isoisä Emil Kumpulainen työskenteli Schaumanin sahalla piiriesimiehenä. On mielenkiintoista seurata, käyvätkö hirvieläimet syömässä taimet. 2 Yhteismetsän toimintaa helpottaa, kun alueen metsäalan toimijat tulevat tutuiksi. ”Tällä hetkellä myyntimiehen lupausten toteutuminen näyttää vielä kaukaiselta.” Mikon vinkit 1 Kun pohditaan suvun metsien tulevaisuutta, kannattaa pitää yhtenä vaihtoehtona mielessä yhteismetsän perustaminen. Me kuitenkin luotimme siihen, että puuraaka-aineelle on aina tarvetta. Kotipaikkakunnallani Turussa lumesta saa nauttia vain harvoin.” Keski-Suomessa lunta riittää. Konsulttiyritys maksaa viivästämisestä yhteismetsälle vuosittain korvauksen ja hyödyntää kertynyttä hiilensidontaa omissa, muille yrityksille suunnatuissa päästökompensaatiohankkeissaan. Kynsiveden rantaan rakennettiin sauna 1960-luvulla ja mökki parikymmentä vuotta myöhemmin, mutta tilan mailla ei ole koskaan ollut vakinaista asutusta. Mutta teemme myös aukkoja”, Pohjola kertoo. Päätöksellä pyritään sopeuttamaan metsiä ilmastonmuutokseen, sillä puulajeista kuusi kestää heikoimmin lämpenevän ilmaston mukanaan tuomia riskejä. Ensimmäiset ymppäykset kahden hehtaarin koivikkoon tehtiin vuonna 2020. ”Puskahiihtoa”, kuten hän lajiaan kutsuu. Sopivissa kohteissa hakkuu voidaan toteuttaa peitteisenä, ja työkaluna toimii silloin yleensä yläharvennus. Laajentuminen tarjosi suuruuden etua, ja alueellinen keskittyminen helpotti toimintaa, kun alueen palveluntarjoajat ja puunostajat tulivat tutuiksi. L unta on yli polven, mutta liukulumikengillään Mikko Pohjola etenee metsässä vaivattomasti. Vuonna 2003 isotäti siirsi osuutensa Rangunkorvesta Mikolle ja tämän veljille Sampolle ja Matille. Kääpä Forest on kotisivuillaan tehnyt esimerkkilaskelman viiden hehtaarin pakuriviljelmälle. Metsätilan historia yltää 1920-luvun lopulle, jolloin Oy Wilhelm Schauman Ab myi metsäomaisuuttaan. Rangunkorven yhteismetsä perustettiin vuonna 2010, jolloin yhteismetsälaki jo salli osakkaiden perustaa yhteismetsän itse ilman viranomaisen päätöstä. Yhteismetsän asioista vastaa osakaskunta, joka kokoontuu pari kertaa vuodessa. Sopimuksen mukaan yhteismetsä sitoutui viivästämään kymmenellä vuodella päätehakkuuikäisen, kahdeksan hehtaarin kokoisen metsäalueen uudistamista. Ensimmäinen tavoite, 500 hehtaaria, täyttyi 2016. Laajeneminen toi suuruuden etua Perustamisen jälkeen osakkaat ryhtyivät määrätietoisesti kasvattamaan yhteismetsän pinta-alaa
”Ratkaisevaa on se, miten saamme metsät sopeutumaan ilmastonmuutokseen.” Hän ei näe estettä esimerkiksi sille, että Rangunkorven mailla viljeltäisiin jatkossa vaihtoehtoisia puulajeja kolmen perinteisen rinnalla. 21 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521860-_6233656.indd 21 AR-20241216-521860-_6233656.indd 21 29.11.2024 12.55.50 29.11.2024 12.55.50. ”Vai kävikö tässä niin, että kun itse on yhä enemmän alan sisällä, alkaa ajatella, että eihän tässä nyt niin konservatiivisia ollakaan”, hän naurahtaa. Mikko Pohjolalle metsä tarjoaa hengähdystauon arkeen ja hyvinvointia mielelle. ”Luonnonvarakeskus nosti raportissaan esiin seitsemän vaihtoehtoista puulajia metsänkasvatukseen. Kävi ilmi, että jo metsitystä seuraavana vuonna alue oli hiilinielu.” Miksei muitakin puulajeja Ilmastonmuutos on Mikko Pohjolan näkökulmasta Suomen metsätaloudelle sekä uhka että mahdollisuus. Pohjola kuitenkin uskoo, että tiettyjen ansaintamallien, kuten tuulija aurinkoenergian, merkitys voi kasvaa. ”Yhteismetsän mailla hyödynnetään metsänhoidon menetelmiä järkevästi. Lämpenevä ilmasto tehostaa puuston kasvua ja hiilensidontaa, mutta samaan aikaan erilaisten tautien ja sääilmiöiden aiheuttamien tuhojen riski kasvaa. Esimerkiksi digitaalinen kehitys oli vielä 2010-luvun alussa lapsenkengissä.” Sittemmin Pohjola on huomannut, että metsäalalla on käynnistynyt muutos ja esimerkiksi eri metsänhoitomenetelmien vastakkainasettelu on hälvennyt. ”Tuotteistaminen vaatisi paikallisen yrittäjän.” Mikko Pohjola työskentelee maaja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimusja innovaatioohjelman ohjelmapäällikkönä. Esimerkiksi metsärahastot saavat käsittääkseni isoja tuloja tuulivoiman ansiosta.” Uutta tutkimustietoa Myös keruutuotteet, kuten mahla, pihka ja kuusenkerkät, kiinnostaisivat yhteismetsää, mutta kannattavan liiketoiminnan kehittäminen on pitkä tie. Taloudellisissa odotuksissa vaihtoehtoiset ansaintatavat ovat Rangunkorvessa vielä marginaalissa. Puuntuotannon lisäksi Rangun korven yhteismetsä on kiinnostunut vaihtoehtoisista ansaintamalleista kuten uusiutuvan energian tuotannosta. Ohjelmaan kuuluu 15 monitieteistä ja tieteidenvälistä tutkimushanketta, jotka tukevat maankäytön hiilipäästöjen vähenemistä sekä hiilinielujen ja -varastojen ylläpitoa ja lisäämistä. Keruu tuotteiden liike toiminnan kehittäminen on pitkä tie. ”Yksi kiinnostava tulos, josta myös uutisoitiin laajasti, koski käytöstä poistetun turvetuotantoalueen metsitystä. Jatkuvaa kasvatusta käytetään sopivissa kohteissa, ja silloin työkaluna on yleensä yläharvennus”, Pohjola kertoo. Metsäteollisuuden edustajat eivät raportista innostuneet, mikä minusta tuntui hiukan yllättävältä. Ohjelmassa on tutkittu esimerkiksi turvemaiden metsänhoitomenetelmiä, sillä turvemaiden päästöjen vähentäminen on tärkeää Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi. ”Mikäli tilalla on siihen soveltuvia alueita, uusiutuvan energian tuotanto voi muodostua todella merkittäväksi osaksi taloutta. Luonnossa liikkuminen on perheen yhteinen harrastus. Itselleni sopii ajatus, että männyn, kuusen ja koivun lisäksi kasvatetaan muutakin.” ”Olen usein ihmetellyt metsäalan konservatiivisuutta
Talvileimikoiden kaupoissa loppukiri Teollisuuden suuri puun tarve näkyi loka-marraskuun puukaupoissa: talvileimikoita ostettiin puolet enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Marraskuun alussa tukin ja kuitupuun hinnat nousivat vielä 10–25 sentillä kuutiometriltä lokakuun hintoihin verrattuna. 22 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521864-_6233706.indd 22 AR-20241216-521864-_6233706.indd 22 29.11.2024 13.12.31 29.11.2024 13.12.31. Tammi-lokakuussa 2024 puuta on ostettu 16 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2023. PUUMARKKINAT Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuva KARI SALONEN / VM-ARKISTO | Graafit AINO SAARIKIVI Teollisuuspuun viikoittaiset ostomäärät 1/2023–11/2024 Teollisuuspuun toteutuneet pystykauppahinnat 1–10/2024 500 1 000 1 500 2 000 2 500 45/24 40/24 35/24 30/24 25/24 20/24 15/24 10/24 5/24 50/23 45/23 40/23 35/23 30/23 25/23 20/23 15/23 10/23 5/23 Kaikkien puutavaralajien yhteenlaskettu ostomäärä oli tämän vuoden loka-marraskuussa noin 50 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. 20 40 60 80 100 10/24 9/24 8/24 7/24 6/24 5/24 4/24 3/24 2/24 1/24 LÄHDE Luonnonvarakeskus Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Talvileimikoiden kova kysyntä piti kaikkien puutavaralajien hinnat tänä syksynä hyvällä tasolla. Nopean korjuun kaupoille saattaa ehtiä vieläkin. Graafin piikit näyttävät, että puukauppa on nykyään vilkkainta juuri ennen kesälomia
Harvennuspuuta menee Uusitalon mukaan isoille metsäyhtiöille ja energiapuun ostajille. ”Meille kelpaavat parhaiten päätehakkuiden kuusi-, koivuja mäntytukit. Mäntytukin hinta oli hieman päälle 79 euroa ja koivutukin 64,50 euroa kuutiolta. ”Olemme hankkineet talvileimikoita melko normaaliin tahtiin. KARI SALONEN Kolme miljardia euroa Luonnonvarakeskus ennustaa, että vuonna 2025 yksityismetsänomistajien bruttokantorahatulot ylittävät ensimmäistä kertaa kolmen miljardin euron haamurajan. Hakkuita korjuupalvelu tekee keskimäärin neljän koneketjun voimin. Kysyntä näkyy tarjousten määrissä ja Joulukuun alussa näytti Etelä-Suomessa hyvin epävarmalta, tuleeko kuluvasta talvesta yhtä suotuisa puunkorjuutalvi kuin kahdesta edellisestä. ”Kesäleimikoiden hinta varmistuu perinteiseen tapaan kevään ja alkukesän kuluessa, joten niiden osalta kannattaa seurata markkinoiden kehittymistä”, Uusitalo opastaa. Pohjois-Satakunnassa toimivan Metsänhoitoyhdistys Karhun toiminnanjohtaja Jussi Uusitalo kannustaa metsänomistajia talvella korjattavan puun myyntiin vielä joulukuussa. Energiapuun hinta on Uusitalon mukaan vakiintunut mutta kysyntä hieman vähentynyt, joten nopeaa hinnannousua ei näyttäisi olevan näköpiirissä. Yhdistyksen korjuupalvelu on keskittynyt kasvatushakkuisiin ja on mukana puun välityksessä aina, kun metsänomistaja saa siitä lisäarvoa. Ensi vuoden kesäleimikoiden myynnillä Uusitalo ei pitäisi vielä kiirettä, vaikka kevään kelirikkoleimikoiden ja kesäkorjuukohteiden kauppojakin tehdään jo jonkin verran. M etsäteollisuus on ostanut kuluvan vuoden aikana 16 prosenttia enemmän puuta kuin edellisenä vuonna. Lämpölaitoksilla näyttää olevan paria edellissyksyä suuremmat varastot, ja vuodenaikaan nähden energiapuusektorilla on meneillään varsin seesteinen ajanjakso.” Alku syksyn kuivilla keleillä saatiin korjatuksi hyvä puu varasto. Yksityismetsätalouden laskennallinen liiketulos olisi Luken ennusteen mukaan ensi vuonna noin 210 euroa hehtaarilta. Energiapuun kysynnässä Ojasalo näkee juuri nyt pienen notkahduksen. ”Jos talvesta tulee yhtä pitkä kuin kaksi edellistä talvea ovat olleet, vielä ehtii tarjota joitakin talvileimikoita alkavan talven korjuisiin. Pörssiyhtiö kertoo osavuosikatsauksessaan, että kotimaisen koivutukin saatavuus parani syksyllä, mikä näkyy viime vuoden vastaavaa ajankohtaa suurempina koivun varantoja varastomäärinä. Saha hankkii jo kesäpuuta Äskettäin laajennettua sahaa ja vaneritehdasta Kärkölässä pyörittävä Koskisen Oyj on siirtänyt katseensa pääasiassa jo kevään ja kesän leimikoihin. Myös kuitupuut menevät hyvin eteenpäin. Hintojen nousu sekä tukkiettä kuitupuussa oli 10–25 senttiä kuutiometriltä. Marraskuun lopulla taas näytti siltä, että ensilumien ja -pakkasten jälkeinen lämmin ja märkä kelirikkokausi jatkuisi pitkälle joulukuun puolelle, ehkä kauemminkin. Myös kakkosharvennusleimikoita ostamme mielellämme. Kokonaishankintamme sisältää kaikentyyppisiä kohteita”, Ojasalo sanoo. Alkusyksyn pääosin kuivat korjuusäät suosivat Satakunnassa kuten muuallakin Suomessa. Yhtiö sai Ojasalon mukaan korjattua hyvän puuvaraston syksyn kuivilla keleillä. Teollisuuspuun hakkuut kasvavat 64 miljoonaan kuutiometriin. Vuoden loppua kohden vilkastunut puun kysyntä näkyi marraskuussa hieman kohonneissa hinnoissa. myös metsänomistajien aktiivisuudessa puun myyntiin. Metsänhoitoyhdistys Karhu hoitaa puunmyyntejä pääosin valtakirjakaupoilla. Ei ole kuitenkaan varmaa, päästäänkö niitä hakkaamaan jo tänä talvena”, arvioi Koskisen Oyj:n metsäjohtaja Joonas Ojasalo. Pohjois-Satakunnassa ja sen lähiseudulla on viisi isoa sahaa, joille päätehakkuiden ja järeiden harvennusleimikoiden puut useimmiten päätyvät. Sahatavaran ja vanerin markkinat olivat tasaiset ainakin syyskuun loppuun saakka, joten puunhankinnassa ei ole jarruteltu eikä kiihdytelty.” Koskisen Oyj hankkii puunsa Joensuu–Kuopio–Tampere-linjan eteläpuolelta. Tulevien vuosien varastoon ei talvileimikoita mielellään osteta.” Kovaa kysyntää ”Tukeilla on juuri nyt reippaasti kysyntää. MARI IKONEN 23 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521864-_6233706.indd 23 AR-20241216-521864-_6233706.indd 23 29.11.2024 13.12.33 29.11.2024 13.12.33. Kysyntä ja hintataso ovat pysyneet melko vakaina keväästä lähtien”, Uusitalo kuvailee. Energiapuun ostajia kuitenkin riittää, ja edelleen on hyvä ajankohta hoitaa ensiharvennusrästejä kuntoon. ”Talvileimikot kannattaa panna myyntiin heti, sillä puun käyttäjät ovat kiinnostuneita ostamaan talvipuuta nopeaan korjuuseen. Kuusitukin neljän viikon keskihinta marraskuun puolivälissä oli lähes 82 euroa kuutiolta. Talvella Eteläja Kaakkois-Suomen metsissä pyörii 30 yhtiön listoilla olevaa korjuuketjua. Kuusikuidun hinta oli marraskuussa reilut 33 euroa, koivukuidun 32 euroa ja mäntykuidun noin 31,50 euroa kuutiolta. Havutukkien kantohinnat nousevat Luken ennusteessa 2–3 prosenttia, koivutukin neljä prosenttia ja kuitupuiden 5–6 prosenttia. ”Suurin syy kysynnän pienenemiseen on ollut lämmin syksy
METSÄTYÖVÄLINEET Aarre kokeilu KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Sahausraon mukaan Videolla tutkimme, miten eri vänkärit ja kiilat mahtuvat erikokoisilla ketjuilla sahattuihin uriin. Kaadon apurit 24 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521896-_6234151.indd 24 AR-20241216-521896-_6234151.indd 24 29.11.2024 14.02.09 29.11.2024 14.02.09. Kaadonsuuntaaja Stalpenilla saadaan runkoon kampea pyörittämällä yli kahden tonnin työntövoima
Suuntaaja on varmatoiminen, nopea ja turvallinen. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA S uuren puun kaatajan paras ystävä tai pahin vihollinen on tuuli. Puun kaataminen moottori sahalla on taitajan hommaa. Kaadon suuntaajan haitta puoli on laitteen paino. Stalpen on muuten kätevä apuväline mutta raskas kuljettaa metsässä. Kaatosahauksen puolivälissä sahaus rakoon työnnetty vänkärin lattapala estää puun kallistumisen laipan päälle. Kaadonsuuntaaja Kaadonsuuntaajalla iso puu saadaan kaatu maan hyvin vähäisellä fyysisellä ponniste lulla. Latvalla heijaten Vänkäri (vänkä, kaatorauta, kaatovippa) on perustyö kalu normikokoisten tukkien kaatoon. 25 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521896-_6234151.indd 25 AR-20241216-521896-_6234151.indd 25 29.11.2024 14.02.26 29.11.2024 14.02.26. Hammasratasvälityksen avulla tunkkimaisella suuntaajalla saadaan runkoon maksimissaan 2 600 kg:n työntövoima, joka riittää suurenkin puun kaatoon. Kun isoja puita kaade taan rakennusten, teiden ja linjojen läheltä, kaa donsuuntaaja on mainio apuri, samoin silloin, kun kaadettava puu on erityisen jytäkkä. Haittapuolena on laitteen pai no. Alareunan isot hampaat estävät lipeämisen maata vasten. Vartta tunkkimaisesti veivaten syntyy muutaman tonnin työntö voima. Myös tyyni sää on hyvä vaihtoehto. Hintava ja painava, mutta laadukas. Tuntuva sivutuuli lisää sekin kaatamisen riskejä. Heikko tai kohta lainen myötätuuli helpot taa kaatoa. Raskainta hommassa on suuntaajan kantaminen puun luokse. Kaadon suuntaajalla kaataminen sujuu nopeasti ja turvallisesti. Jo kohtalainenkin vasta tuuli tekee kaadon vaaral liseksi, voimakas vastainen mahdotto maksi. Työnnön pituus on 60 cm. Kaato sahauksen jälkeen puu nostetaan vänkä rillä nurin vääntövoimaa hyödyntäen. Tavallisen kokoiset tukkipuut kaatuvat vänkärin avulla, suuret rungot kaato kiiloja käyttäen. Suuntaajan maata vasten asetettu pää ei saa upota maahan. Suuntaajat ovat myös melko hintavia. Verovinkki Hankintahakkuulla käytetyt metsätyövälineet ja turvavarusteet ovat metsänomistajalle vähennyskelpoisia metsäverotuksessa. Tyvessä on pitoa maata vasten parantava hammastus. Puuta karsittaessa vänkärin koukulla voi myös pyöräyttää tukkia. Varaosien saatavuuden ja kestävän rakenteen ansiosta Stalpenille voi odottaa pitkää käyttö ikää. Myös kova myötätuuli voi yllättää: puu voi lähteä kaa tumaan, vaikka kaatosahaus on kesken, ja kaatosuunta voi silloin muuttua. Rungon kallistuma tai puun voimakkaasti toispuo leinen latvus voivat määrätä kaadon suunnan niin, että suunnasta on vaikea poiketa ilman konevoiman apua. Suuntaajien ideana on runkoa vasten kiristettävä työntövarsi, jolle voidaan sa hata pieni tukilovi. KAADON SUUNTAAJA STALPEN Hinta: 1 219 e Paino: 14,5 kg Ominaisuudet: Ruotsalaisen Stalpenin kuljetuspituus on 110 cm, kokonaispituus äärimmillään yli kaksi metriä. Suositus: Luotettava ja nopea apuväline isojen puiden kaatoon erityisesti rakennusten, teiden ja linjojen vieressä. Järeä rakenne tuo painoa mutta myös käyttövarmuutta
Ensin nostetaan vähän, jolloin latvan kärki liikahtaa hiukan eteen. Hitsa ten kiinnitetyn lattapalan le veys 7,5 cm, sen päässä terävät kohoumat pitoa parantamassa. voimia. Lyhyt varsi vähentää vääntövoimaa, mutta helpottaa kuljetusta. Suositus: Kevyt vänkäri suur ten kuitupuiden ja pienten tuk kien kaatoon. Muista vänkäreistä poikkeaa muotoilultaan Husqvarnan koukulla varustettu kaatorauta. Pitkää vänkäriä ei saa laitettua sahausrakoon yhdellä kädellä. Toinen sahaa, toinen asettaa vänkärin paikoilleen, ja nosto tehdään kaksin, jollei puu kaadu itsestään tai vähäisellä nostolla. HUSQVARNAN YHDISTELMÄ VÄNKÄRI Hinta: 74,90 e Paino: 1 040 g Pituus: 47,5 cm Ominaisuudet: Varreltaan tai vutetusta teräksestä tehty yh den käden pikkuvänkäri. Laitteen yksi nimitys kaatovippa kuvaa tätä latvan vippaamista. Latvan annetaan tehdä paluuliike. Saman voi aiheuttaa kallistuma tai toispuoleinen latvus. Pitkät vänkärit Pitkä, varreltaan 130-senttinen vänkäri on erikoistyökalu tukkipuiden kaatoon, mutta ei kuitenkaan erityisen suurille puille. Husqvarnan koukulla varustettu kaatorauta (vas.), pitkä kaatorauta ja yhdistelmävänkäri. Stihlissä on kiiltomaalaus, Bahcossa mattamaalaus, ja merkkien värit ovat tietysti erilaiset. Näin käytettynä jättivänkäri on selvästi nopeampi kuin suuntaaja tai kaatokiilat. Alapuolel la teräksinen pallukkamainen lyöntipala, jolla voi lyödä kiilaa. Aivan samanlaisia ovat myös Stihlin ja Bahcon profiiliputkiset Kwf-vänkärit. Nostojen oikea-aikaisuutta seurataan latvaan katsoen. Jos puun painopiste on takana, tarvitaan oikeaa tekniikkaa. Nostotekniikka on tätä taipuisan latvan heilahduksen voimistamista kerta kerralta niin, että lopulta puu kaatuu. Melkein identtiset Husqvarnan ja Stihlin pitkät, 130-senttiset vänkärit ovat muuten aivan samanlaisia, vain kumikahvoissa on hieman eroa värityksen lisäksi. Yhdistelmävänkäri on tarkoitettu paitsi vänkäriksi myös lyöntivälineeksi kiilalle. METSÄTYÖVÄLINEET Myötäja sivutuulella puu voi lähteä kaatumaan kesken kaatosahauksen. Tämä säästää tuntuvasti Vänkärin yksi nimitys on kaato vippa. Kumikahva, johon molemmat kädet mahtuvat. Jos saha on jäänyt jumiin, vänkärin pitkällä varrella nostetaan runkoa ja sahausrakoon työnnetään tulpanavain tai kiila. Kun latva huojahtaa taas eteen, liikettä voimistetaan uudella oikea-aikaisella nostolla. Parhaimmillaan pitkä vänkäri on asiansa osaavalla työparilla. Myös Huskun ja Stihlin yhdistelmävänkärit ovat aivan samanlaisia, edes kumikahvoissa ei ole eroa, väreissä vain. Pitkällä vänkärillä saa myös pyöräytettyä minkä tahansa osittain karsitun tukin ympäri, samoin pitkän rungon. Selkä pidetään suorana ja jaloilla nostetaan. Tarkoitettu myös kiilan lyöntivälineeksi, kun kaa dettava puu ei ole kovin iso. Jättivänkä voi olla tarpeen muussakin. 26 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521896-_6234164.indd 26 AR-20241216-521896-_6234164.indd 26 29.11.2024 14.04.17 29.11.2024 14.04.17. Pitopuuta ohentaen tilanne ei parane, kun runko on kallistunut taakse. Tavoitteena on laittaa vänkärin nostoilla latvan ylin osa huojahtamaan kaatosuuntaan. Suora ja tasapainoinen puu kaatuu vänkärillä melko helposti. Ison puun konkelossa sillä saa järeän tyven pyörähtämään. Tärkeää on nostaa juuri sillä hetkellä, kun latva huojahtaa eteen, silloin latva tekee osan kaatotyöstä
Näin syntyy suora ja tasainen pitopuu. Er gonomialtaan hyvä kumikahva, josta mahtuu nostamaan kahdella kädellä. Koukulle pidike varres sa. Vänkärin koukun ja varren avulla saadaan konkelorungon tyveen tuntuva vääntövoima. HUSQVARNAN PITKÄ KAATORAUTA Hinta: 149 e Paino: 3 356 g Pituus: 130 cm Ominaisuudet: Putkivartinen vän käri, jossa on umpiteräksinen latta pala, kiinnitys hitsaten. Pitkä ku mikahva, josta mahtuu hyvin nostamaan kahdella kädellä. Var ren pituus lisää kaatovoimaa. Tyveä pyöritetään vänkärillä, jolloin latvakin pyörii. Konkelot ovat aina riskin paikka, ja niiden laukaisussa vänkäri on tärkeä apuväline. BAHCOKAATORAUTA (TÄYSTERÄS) Hinta: 53,90 e Paino: 2 419 g Pituus: 79 cm Ominaisuudet: Umpiteräk sestä valmistetun rungon pääs sä umpiteräksinen lattapala, kiinnitys hitsaten. Älä ota riskejä I sojen puiden kaataminen vaatii ammattitaitoa erityisesti rakennusten, teiden ja linjojen vieressä. HUSQVARNAN KOUKULLA VARUSTETTU KAATORAUTA Hinta: 87,90 e Paino: 2 093 g Pituus: 77 cm Ominaisuudet: Umpiteräksestä val mistetun rungon päässä umpiteräksi nen lattapala, joka ei ole hitsattu vaan on samaa umpiterästä varren kanssa. Ei ole tarkoitettu erityisen suurille puille. Sillä syntyy helpommin pohjastaan suora kaatokolo. Suositus: Perusvänkäri tukki puiden kaatoon metsässä. Pyöriessä latva siirtyy konkelon aiheuttanutta oksaa myöten ulommaksi rungosta ja rysähtää lopulta alas. Lattapalan leveys 7,5 cm, sen päässä mo lemmin puolin terävät kohou mat pitoa parantamassa. Jos taas on kaatamassa isoa tukkipuuta, josta puuttuu latva, vänkärin avulla kaataminen on todella raskasta. Suositus: Lattapalan alueelta äärim mäisen luja perusvänkäri tukkipuiden kaatoon metsässä. Kaatosahauksen viimeinen vaihe on syytä tehdä kiirehtimättä ja tarkasti. Mai nio isojen runkojen kääntelyyn, konkelon laukaisuun ja rungon nostoon, kun saha on jäänyt jumiin. BAHCOKAATORAUTA (PROFIILIPUTKI) Hinta: 50,90 e Paino: 1 820 g Pituus: 76 cm Ominaisuudet: Profiiliput kesta valmistetun kevyen run gon päässä umpiteräksinen lattapala, kiinnitys hitsaten. Suositus: Pituuteensa nähden kohtuullisen painoinen vänkäri suurten puiden nopeaan kaatami seen, ei kuitenkaan jättipuille. Ammattilaiset käyttävät moottorisahassa laippaa, joka on pidempi kuin rungon paksuus. Ei ole tarkoitettu eri tyisen suurten puiden kaatovälineeksi. Lattapalan leveys 8,5 cm, sen päässä neljä hammasta, joissa kohoumat mo lemmin puolin pitoa parantamassa. Koukulle pidike varressa. Ei ole tarkoitettu erityisen suurille puille. Koukun kär jessä kumisuoja, ei metallipidikettä. Kumikahva, josta mahtuu nostamaan kahdella kädellä. Myös työparille, jolloin nosto teh dään tarvittaessa kahden ihmisen voimin. Lattapalan leveys 7,5 cm, sen päässä terävät kohoumat mo lemmin puolin pitoa paranta massa. Kahvan päässä kumisuoja, tila riit tää myös kahdelle nostajalle. Suuren lat tapalan leveys peräti 10,5 cm, pa lan alareuna terävähkö parantaen pitoa. Pitkällä laipalla koko homma hoituu samalta puolelta runkoa. Ison puun turvallisessa kaadossa on tärkeää, että kaato kolo on tarpeeksi suuri ja pitopuu sopivan paksu sekä tasainen. Kou kulle pidike varressa. Siksi latvaton puu kaatuu kiiloilla ja lekalla mukavammin kuin vänkärillä. 27 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521896-_6234164.indd 27 AR-20241216-521896-_6234164.indd 27 29.11.2024 14.04.38 29.11.2024 14.04.38. Husqvarnan ja myös Stihlin yhdistelmävänkärissä on teräspallukka, jolla voi lyödä kiilaa. Myös kaatosahauksen vienti suorassa eli kaatokolon pohjan suuntaisena sujuu helpommin. Husqvarnan koukulla varustettu kaatorauta (vas.) on lattapalan kärjestä paksumpi kuin Stihlin vänkäri. Bahcon kevyemmän kaato raudan (vas.) putkirunko tekee sen täys teräksistä versiota huomattavasti kevyemmäksi. Jos yhtään arveluttaa kaataa puuta itse, älä riskeeraa vaan käytä ammattilaista. Latvattomaan puuhun ei saa kaadossa heijausliikettä, se kellistyy vain raa’alla voimalla. Koukun liitoksessa siipimutteri, mikä helpottaa koukun poistoa. Suositus: Kevyt perusvänkäri tukkipuiden kaatoon metsäs sä
Lyhyt varsi vähentää vääntövoimaa, mutta helpottaa kuljetusta. METSÄTYÖVÄLINEET Kätevät kaatokiilat Jos puu on suuri ja rungon takapainoisuus on jäänyt huomaamatta, voimat eivät ehkä riitä kaatamiseen pelkän vänkärin avulla. Suositus: Pituuteensa nähden kohtuullisen painoinen vänkäri suurten puiden nopeaan kaatoon, ei kuitenkaan jättipuille. Kahvan päässä kumisuoja, tila riittää myös kahdelle nostajalle. STIHLIN ISO KAATOVÄNKÄRI Hinta: 121 e Paino: 3 388 g Pituus: 130 cm Ominaisuudet: Putkivartinen vänkäri, jossa on umpiteräksinen lattapala, kiinnitys hitsaten. Kiilojen kannat myös kestävät paremmin, kun käytetään lekaa ja hidasta lyöntiä, jolloin osumatark kuus kiilan kantaan pysyy hyvänä. Koukulle pidike varressa. Hitsaten kiinnitetyn lattapalan leveys 7,5 cm, sen päässä terävät kohoumat pitoa parantamassa. Kiilan nostovoima lekal la on valtava. Niillä rungon tasapaino pistettä siirretään kaatosuuntaan. Paras lyöntiväline kiilalle on lyhyt tai pit kävartinen leka. Suositus: Kevyt perusvänkäri tukkipuiden kaatoon metsässä. Varren pituus lisää kaatovoimaa. STIHLIN PIENI KAATOVÄNKÄRI Hinta: 72,10 e Paino: 1 821 g Pituus: 76 cm Ominaisuudet: Profiiliputkesta valmistetun kevyen rungon päässä umpiteräksinen lattapala, kiinnitys hitsaten. Stihlin pieni kaato vänkäri (vas.), iso kaatovänkäri ja yhdistelmävänkäri. Myös työparille, jolloin nosto tehdään tarvittaessa kahden ihmisen voimin. Suuren lattapalan leveys peräti 10,5 cm, palan alareuna terävähkö parantaen pitoa. Kumikahva, josta mahtuu nostamaan kahdella kädellä. Ei ole tarkoitettu erityisen suurille puille. Niillä järeän rungon kaato on kevyem pää ja hallitumpaa. Kirveen hamaralla lyötäessä lyönnin pitää olla paljon lujempi, mikä käy voimille ja voi aiheuttaa revähdyksiä. Koukulle pidike varressa. Lattapalan leveys 7,5 cm, sen päässä terävät kohoumat molemmin puolin pitoa parantamassa. Mainio isojen runkojen kääntelyyn, konkelon laukaisuun ja rungon nostoon, kun saha on jäänyt jumiin. STIHLIN YHDISTELMÄ VÄNKÄRI Hinta: 67,90 e Paino: 1 038 g Pituus: 47,5 cm Ominaisuudet: Varreltaan taivutetusta teräksestä tehty yhden käden pikkuvänkäri. Tilanne helpottuu, kun takapainoisuutta vähennetään lyömällä vänkärin viereen kaato kiila tai kaksi. Pelkillä kiiloilla Itse käytän tavallista suurempien puiden kaadossa mieluummin kiiloja kuin vänkä riä. Kiilat jaksavat nostaa suurenkin rungon toista reunaa. Alapuolella teräksinen pallukkamainen lyöntipala, jolla voi lyödä kiilaa. Suositus: Kevyt vänkäri suurten kuitupuiden ja pienten tukkien kaatoon. Kumikahva, johon molemmat kädet mahtuvat. Lopussa voi auttaa myös vän kärillä, jollei rako ole noussut liian suureksi. 28 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521896-_6234165.indd 28 AR-20241216-521896-_6234165.indd 28 29.11.2024 14.05.45 29.11.2024 14.05.45. Tarkoitettu myös kiilan lyöntivälineeksi, kun kaadettava puu ei ole kovin iso. Voi ma syntyy teräosan painosta ja liikkeestä. Stihlin isolla kaato vänkärillä isojen tukkien siirtely pyörittäen sujuu vähällä voimalla. Lekan teräosan tuntuvan painon takia sillä ei tarvitse lyödä lujaa
Suositus: Labrador korkeaa nostoa vaativaan kaatoon. Suositus: Isoja, mutta kevyitä kuljettaa mukana. Muovinen kulkee huomaamatta taskussa. Yukon teräväkärkinen ja kärjen takaa hyvin hitaasti nouseva, minkä ansiosta sopii hyvin kapean ketjun sahausrakoon. Pinta molemmin puolin tasainen mutta ei liukas. Pisin kiiloista on poikkeavan pitkä ja hitaasti nouseva, mikä keventää lyömistä järeään puuhun. BSP HARDHEAD -KAATOKIILAT • 30 x 8 x 2,6 cm, 576 g, 30,90 e (Spiked-malli) • 21,3 x 8 x 2,6 cm, 457 g, 28,90 e (Spiked-malli) • 21,6 x 8 x 2,7 cm, 465 g, 25,90 e (Solid-malli) Arvio: Lyöntipäänä teräksinen kanta, joka jatkuu kiilan sisään asti. Labrador muovikiilaksi poikkeuksellisen korkea. Tehty kestämään erityisen kovia lyöntejä. Spikedmallissa on järeät pitokynnet. Toisella sivulla isot ja terävät pitokynnet, jotka pureutuvat myös jäiseen puuhun. Eivät kaikkein vahvimpia kestämään kovia lyöntejä. Kiila lyödään sisään kaato sahauksen puolivälissä. Kun pitopuun paksuus on sopiva, sisäänlyöntiä jatke taan, kunnes puu kaatuu. Suositus: Luja kiila kovaan käyttöön, kärki ei ole erityisen terävä. BAHCO 6310 -KAATO KIILA • 24 x 8,1 x 3,0 cm, 386 g, 18,90 e Arvio: Painavahkosta ja tiheästä materiaalista valmistettu muovikiila. Suositus: Pienten puiden kaatoon tai pelkästään estämään rungon painuminen laipan päälle kaadossa tai katkaisussa. Tehty Saksassa. Spiked-malli varsinkin talvikäyttöön. 29 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521896-_6234165.indd 29 AR-20241216-521896-_6234165.indd 29 29.11.2024 14.06.11 29.11.2024 14.06.11. BAHCO LS-COIN -KAATOKIILAT • 26 cm x 7,6 cm x 2,8 cm, 293 g, 16,50 e • 18,6 cm x 6,7 cm x 2,7 cm, 169 g, 14,50 e Arvio: Kevyestä materiaalista valmistettuja muovikiiloja, joissa pitokynnet toisella puolella. OCHSENKOPFIN KAATOKIILAT • 24,2 x 7 x 3,8 cm, 398 g, 23,90 e (Labrador) • 18 x 6,3 x 2,4 cm, 157 g, 15,90 e (Yukon) Arvio: Leveillä sivuilla tiheä uritus parantamassa pitoa. Melko raskaita, tehty Yhdysvalloissa. Punaruskea teräs kanta on tehty kestä mään isoakin lekaa. Tehty Ruotsissa. Yukon kapeille ketjuille, jollaisia on pienissä sahoissa ja akkusahoissa. Tehty Italiassa. Tehty Ruotsissa. Kärjestään teräviä. BAHCOPIKKUKIILAT • 12,4 x 4,3 x 2,2 cm, 190 g, 9,90 e (alumiini) • 12,4 x 4,3 x 2,0 cm, 72 g, 10,90 e (muovi) Arvio: Lyhyitä ja kapeita pikkukiiloja, toisella puolella korkea hammastus pitoa antamassa. Suositus: Erityisen lujaa lyömistä kestäviä kiiloja. Solid-mallissa ei pitokynsiä
Silloin ne pysyvät paikoil laan. Suositus: Äärimmäisen lujia kiiloja myös isolla lekalla lyötäviksi. Lyöntejä jatketaan, kunnes runko kaatuu. Kaksi pisintä tasapintaisia karhennuksella, lyhimmässä pitokynnet. Suureen runkoon pitkä ja hitaasti kantaa kohti nouseva kiila ovat helpompi lyödä sisään kuin lyhyt ja nopeasti nouseva, joka vaatii painokkaampia lyöntejä. Muovikiiloissa on se hyvä puoli, että vaikka moottorisahan ketju hipaisee niitä, se ei tylsy. Jos latvus huo jahtaa lyönneistä ja alkaa tehdä pientä liikettä, lyön kiilaa sisään, kun latva huojahtaa kaatosuuntaan. Taitava sahuri voi myös pisto sahata aukon kiilalle kes kelle pitopuuta. Tavallinen vänkäri ei ole hyvä kiilan lyöntiin, se tuppaa täräyttämään käsille. Silloin ensimmäisen viereen lyödään uusi, korkeampi kiila. Huskun isot alumiinikiilat ovat niin painavia, ettei niitä viitsi kuljettaa kovin kauaksi kulkuneuvosta. Leveällä pinnalla kuvioitua, pitävää uritusta. Syynä voi olla rungon kallistuma tai tois puoleinen latvus. Suositus: Peruskiiloja yleiskäyttöön, lyhin pitokyntinen talvikiilaksi. Suositus: Luja kiila koville lyönneille, suunniteltu myös talvikiilaksi. Kun vetolenkin paksuus on 1,3 mm, vänkärin lattapala luultavasti mahtuu rakoon, mutta ei ehkä mene niin syvälle kuin pitäisi. Rauhallinen ja tarkka lekan osuma kes kelle kantaa laittaa kiilan etenemään suoraan. Laipan jumittumisen tukin katkaisussa voi estää sahausrakoon työnnetyllä pie nellä, taskussa kulkevalla kiilalla. Husqvarna Pro -kiilassa on uritus kaikilla sivuilla. Vänkäri voi silloin pullahtaa nostossa ulos raosta. Silloin kaataminen su Kaatosahauksen puolivälissä napautan sahausrakoon kiilan, isoon puuhun kaksi tai kolme yhtä paksua kiilaa. Ohuet teräketjut Jos teräketjun vetolenkin paksuus on 1,1 mm, normaali kaatovänkäri ei mahdu kunnolla sahausrakoon. 30 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521896-_6234166.indd 30 AR-20241216-521896-_6234166.indd 30 29.11.2024 14.05.50 29.11.2024 14.05.50. Hyvin suurten puiden kaadossa tarvitaan pitkävartinen leka. Erikoisuutena kapea uritus myös kyljissä, jonka ansiosta kaikissa kulmissa särmäpinta, jonka pitäisi estää luisumista taakse varsinkin jäisessä puussa. Jokaista kiilaa lyödään kohtisuoraan run gon ydintä kohti. Paksun rungon latva ei kiiloilla ala heijata, eikä sen tarvitsekaan. Kohtalainen lyöntivoima kiilaan syntyy yhdistelmävänkärillä, jossa on lyöntipala. Siksi pienille puil le tarvitaan lyhyehköjä mutta kannasta riittävän korkeita kiiloja. Kiiloja on siksi hyvä olla useita, esimer kiksi 4–6 kappaletta. Isojen kuiturunkojen ja pik kutukkien kanssa pärjää pääosin niillä. Jos puussa on lahoa, tarvitaan lukuisia kiiloja, jotka ovat lisäksi leveitä. Toisella puolella kookas väkäspinta pitoa parantamassa. Myös halkaisukiiloiksi. Kaato kiiloja on hyvä olla mukana useita. HUSQVARNA PRO -KAATOKIILA • 23,3 x 7,3 x 2,9 cm, 322 g, 29,90 e Arvio: Erityisen iskunkestäväksi tehty muovikiila. Niiden tehtävänä kaadon alkuvaiheessa on estää puun kallistuminen taakse laipan päälle. Sen jälkeen napauttelen kii loja vuorotellen. Tehty Ruotsissa. Poikkeuksellisen korkeita, jonka takia soveltuvat myös halkaisukiiloiksi. Tehty Kiinassa. Bensalla toimivissa isoissa tukki sahoissa teräketjun vetolenkin paksuus on 1,5 mm, ja tähän rakoon kaikki vänkä rit sopivat. Tehty Ruotsissa. HUSQVARNAN KAATOKIILAT (ALUMIINI) • 27,5 x 5,5 x 4,2 cm, 1 112 g, 41,90 e • 21,9 x 4,2 x 3,8 cm, 587 g, 28,90 e Arvio: Alumiinisina kokoonsa nähden raskaita. METSÄTYÖVÄLINEET juu vähällä maksimivoimalla eikä kestä liian kauan. Sen jälkeen vien kaa tosahauksen vähän kerrallaan loppuun pitäen samalla silmällä sitä, että pitopuu on suora ja paksuus sopiva. Se on melko kevyt kuljettaa mukana ku ten kiilatkin. Jollei vänkäri mahdu sahausrakoon, viereen voi sahata ylimääräisen, kolomai HUSQVARNAN KAATOKIILAT • 25,8 x 7,6 x 2,6 cm, 317 g, 20,90 e • 19,9 x 7,3 x 3,2 cm, 267 g, 15,90 e • 13,3 x 7 x 2,5 cm, 125 g, 13,90 e Arvio: Painoltaan keskimääräisiä. Jos kiila on pitkä muttei korkea, pienessä puussa se voi tökätä pitopuuhun ennen kuin puu kaatuu. Tai kaksi uutta, päällekkäin laitettua matalampaa kiilaa, joista yhdessä syntyy korkea kiila. Niksejä kiilakaatoon Matala kiila ei aina riitä kaatamaan puuta. Ennen kuin pitopuu on lopullisessa paksuudessa, jätän sahan pai koilleen ja napautan kiiloja tiu kemmalle. Pisin hitaasti korkeammaksi nouseva, kahdessa lyhyemmässä jyrkkä nousukulma
Jollei sahurilla ole mukanaan vänkäriä eikä kaatokiiloja, sahausraon saa pysymään auki tulppa-avaimella. Ei koteloa, joka olisi näin suurille saksille epäkäytännöllinen. Suositus: Kätevät sakset puiden liikutteluun, kun rungon suoraa nostoa ilmaan pyritään välttämään, mikä keventää työntekoa. Lähes kaikki kiilat mahtuvat ohuiden terä ketjujen sahausrakoon. LISÄTIETOJA Bahco, bahco.com/fi ja uittokalusto.fi BSP Hardhead, uittokalusto.fi Husqvarna, husqvarna.fi Ochsenkoft, uittokalusto.fi Stalpen, uittokalusto.fi Stihl, stihl.fi sen uran, jolla sahausraon korkeutta lisätään. Vetoasento on hyvä. Helposti liikkuvat leuat. Tehty Itävallassa. Selän rasittumista karttavalle. Pitkä kumikahva, josta mahtuu ottamaan kiinni kahdella kädellä. Nostosakset on tarkoitettu ennen muuta runkojen siirtelyyn vetäen. Kumikahva, josta saa otteen kahdella kädellä. Vänkärin saa mahtumaan myös niin, että nostaa runkoa ensin pikkukiilalla. Suositus: Erityisesti kapeille teräketjuille, jollaisia on pienissä sahoissa ja akku sahoissa. Suositus: Kätevät sakset isojen puiden liikutteluun, kun suora nosto ilmaan ei ole rungon painon takia mahdollista. BAHCO-NOSTOSAKSET (ISOT) Hinta: 80,90 e Paino: 1 191 g Pituus: 69 cm Arvio: Pitkävartiset, avaumaltaan 29 cm leveät nostosakset isojen kuitupuiden sekä pienten ja keskikokoisten tukkien vetämiseen, osittaiseen nostoon ja siirtelyyn. Kumikahva yhden käden otteelle. Suositus: Järeät pinotavarasakset riskille tekijälle isojen puiden nosteluun ja siirtelyyn. STIHLIN KAATOJA HALKAISUKIILAT • 26,3 x 7,4 x 3,2 cm, 366 g, 22,30 e • 23,2 x 6,3 x 2,8 cm, 257 g, 19,80 e • 18,5 x 6 x 2,2 cm, 149 g, 13,70 e Arvio: Leveällä puolella molemmin puolin hyvin tiheä ja terävähkö uritus pitoa parantamassa. 31 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521896-_6234166.indd 31 AR-20241216-521896-_6234166.indd 31 29.11.2024 14.06.11 29.11.2024 14.06.11. BAHCO-PINOTAVARA SAKSET Hinta: 53,90 e Paino: 898 g Pituus: 42,5 cm Arvio: Avaumaltaan 29 cm leveät pinotavarasakset isojen kuitupuiden ja pienten tukkien nostoon ja siirtelyyn. Kokoonsa nähden sirot ja kevyet, mutta riittävän kestävät. Helposti liikkuvat leuat. BAHCO-NOSTO SAKSET (PIENET) Hinta: 50,90 e Paino: 691 g Pituus: 59 cm Arvio: Pitkävartiset, avaumaltaan 19,5 cm leveät nostosakset pienehköjen kuituja rankapuiden vetämiseen, osittaiseen nostamiseen ja siirtelyyn. Sen jälkeen vänkäri mahtuu, eikä kolo vaikuta kaatoon. Teräväkärkisiä ja kärjen takaa hyvin hitaasti nousevia, joten sopivat hyvin kapean ketjun sahausrakoon. Kokoonsa nähden melko sirot, mutta vaikuttavat riittävän kestäviltä. Lekan käyttömukavuus kiiloilla kaatamisessa perustuu siihen, että sillä melko vähäiset lyönnit kiilan kantaan riittävät puun kaatumiseen. Helposti liikkuvat leuat. Tämä on lisännyt kiilojen käyttöä, koska monissa sahoissa on vakiona 1,1 mm:n tai 1,3 mm:n uralla varustettu laippa. Riskille, raskaaseen työhön tottuneelle tekijälle
Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuva MARIA MIKLAS Kuka. 53vuotias metsän hoitaja ja MBA Helsingistä Työ. ”Jun nikkalan sahojen osto PohjoisPohjan maalla varmistaa puun saantia myös Oulun kartonkitehtaillemme.” ” Sertifikaatit ovat toimintamme perusta” Stora Enson Tuomas Hallenbergin mielestä täsmennetty ohjeistus ja varmistettu tiedon kulku viranomaisten ja toimijoiden välillä on parempi ratkaisu metsien monimuotoisuuden edistämiseksi kuin pakkosäännöt. METSÄVAIKUTTAJA Tuomas Hallenberg ei pelkää puu pulaa Suomessa eikä Ruotsissa. Stora Enson Forest divisioonan johtaja ja johto ryhmän jäsen 15.10.2024 alkaen, sitä ennen Metsähallituksen kiinteistökehityksen johtaja Parasta metsässä. Tuuli, tuoksut ja äänet, koko metsän tunnelma 32 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521886-_6233798.indd 32 AR-20241216-521886-_6233798.indd 32 29.11.2024 13.15.48 29.11.2024 13.15.48. Tuomas Hallenberg Tausta
Moni metsänomistaja arvostaa FSC-puulle maksettavaa, puun myyntimääristä riippuvaa bonushintaa. Olemme tänä vuonna vahvistaneet puunhankintaamme. Markkinat toimivat hyvin, ja uskon puuta riittävän ostamillemme sahoille, jotka sijaitsevat Oulussa, Kalajoella ja Oulaisissa. Tapaukset ovat erittäin vakavia ja valitettavia, ja ne on meillä käsitelty. Kaupan toteutuminen edellyttää vielä kilpailuviranomaisen hyväksynnän. Vieläkö teille kannattaa tarjota talvileimikoita kuluvan talven korjuuseen. Teillä on hieno, uusi pääkonttori Helsingin Katajanokalla. Kuinka ensi vuonna käynnistyvä uusi kartonkilinjanne Oulussa vaikuttaa puun kysyntään pohjoisessa Suomessa. Meillä on Ruotsissa 1,4 miljoonaa hehtaaria metsää, ja suunnittelemme myyvämme siitä 170 000 hehtaaria. Mitä Stora Enso oppi loppukesän raakkutapauksista. Metsänomistajien kaupankäyntihalukkuus on nyt korkealla tasolla. Tämänhetkisen tasearvon mukaan myytävän metsäalan arvo on noin 760 miljoonaa euroa. Näytämme tekemällä, että olemme sillä tiellä, jolla olemme kertoneet olevamme. Kuinka aiotte palauttaa sijoittajien ja metsänomistajien luottamuksen Stora Enson vastuullisuuteen. Odotamme viranomaisten ohjeiden mahdollisia päivityksiä, ja vastuullisena yhtiönä tietysti noudatamme niitä. Riittääkö ostamillenne Junnikkalan sahoille tukkipuuta. Menossa oleva ohjelma käsittää muun muassa tietojärjestelmät, tiedonkulun, roolijaot ja vastuut eri toimijoiden rajapinnoissa. Tämän lisäksi metsäenergian tarve kasvaa Oulussa 2,5-kertaiseksi. Kun olemassa olevia ohjeita ja sääntöjä ei noudateta, on ilman muuta korjaavien liikkeiden paikka. Kolme päivää sitten olin hirvijahdissa Hämeenlinnassa. Täällä on erittäin miellyttävää työskennellä. Emme kuitenkaan ota kantaa odotettuun myyntihintaan suhteessa tasearvoon. Kun kauppa on tehty, toteutuneen hinnan perusteella pystymme määrittämään luotettavasti muiden metsiemme tasearvon. Olemme tehneet yhtiössä pitkään vastuullisuustyötä ja monia hyviä asioita biodiversiteetin eteen. Aiotteko siirtyä enemmän lähityöhön. Henkilöstömme reagoi hyvin vahvasti Hukkajoen tapaukseen. Kun näin suuri metsäala tulee myyntiin, se antaa luotettavan kuvan yhtiön koko metsäomaisuuden arvosta. Teemme asioita jatkossa parhaan osaamisemme mukaisesti. Uusi kartonkilinjamme Oulussa käynnistyy ensi vuoden toisella kvartaalilla. Olemme järjestäneet koko yrittäjäkunnallemme lisäkoulutusta heti Hukkajoen tapauksen jälkeen. Teemme yhtiönä kaikkemme, jotta Hukkajoen kaltaiset tapahtumat vältetään tulevaisuudessa. Puun käyttö Oulun tehtaalla lisääntyy silloin miljoonalla kuutiometrillä vuodessa, mikä on melkoinen lisäys, koska tällä hetkellä Oulun tehdasalueella käytetään noin 2,5 miljoonaa kuutiometriä puuta. Sertifikaatit ovat aina peruslähtökohta, jonka mukaan toimimme metsissä. Millä tavalla Stora Enson metsien myynti Ruotsissa vahvistaa yhtiön metsäomaisuuden taloudellista arvoa, kuten pörssitiedotteessa kerroitte. Viimeksi lokakuussa avasimme Länsi-Suomeen Kokemäelle uuden konttorin. Pelkäätkö puupulaa. Konsernimme tavoite ei-tuotannollisten töiden suhteen on se, että konttorilla oltaisiin yli puolet työajasta. Haluatteko ostaa enemmän FSC-sertifioitua puuta. 33 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521886-_6233798.indd 33 AR-20241216-521886-_6233798.indd 33 29.11.2024 13.15.49 29.11.2024 13.15.49. Entä korjuuyrittäjienne luottamuksen. Ensi vuonna käynnistämme lisäksi metsänhoidon vesiohjelman, jossa kiinnitetään erityistä huomiota vesiensuojelun teemoihin. Olisivatko pakottavat säännökset suojakaistojen osalta ratkaisu uhanalaisten lajien elinympäristön suojelemiseksi. Tällä hetkellä reilut 900 metsänomistajaa toimittaa meille FSC-sertifioitua puuta. Puukaupan painopiste on tällä hetkellä kelirikkoja kesäleimikoissa. Tällä hetkellä lainsäädäntö ja metsäsertifikaatit asettavat jo tiettyjä rajoitteita. Uskon, että Suomen metsissä riittää puuta teollisuuden tarpeisiin. Henkilöstön koulutus on ohjelmassa vahvasti mukana. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Pidämme kiinni antamastamme sitoumuksesta jättää 50 metrin suojavyöhyke raakkujokien varsille. Täällä näkyy ja tuoksuu puu, ja täällä on paljon valoa. Kestävä hakkuumäärä pitää arvioida paitsi koko valtakunnan tasolla myös alueellisesti, sillä hakkuumahdollisuudet vaihtelevat suuresti alueittain. Alueellisesti voi kuitenkin olla vielä tarvetta talvileimikoille, joten kannattaa olla niiden osalta yhteydessä metsäasiantuntijoihimme. Uskon, että käytännön esimerkit ja onnistumiset palauttavat sidosryhmien luottamuksen. Saamamme palautteen mukaan yrittäjät ovat suhtautuneet ymmärtäväisesti ja positiivisesti tähän haasteeseen. Ohjeistus on aina joustavampi menettely kuin pakottava lainsäädäntö, sillä luonnonolot purojen ja muiden vesistöjen rannoilla vaihtelevat hyvin paljon. Kaupan mukana saamme uusinta sahateknologiaa ja osaavaa henkilöstöä sekä tuotantoon että puunhankintaan. FSC-puu on ilman muuta tervetullutta meille. Painopiste on tällä hetkellä kelirikkoja kesäleimikoissa. Tavoittelemme koko arvoketjuun ja 80 yrittäjää käsittävään verkostoon entistäkin parempaa laadunhallintaa. Yhtiössä on käynnistetty ympäristövastuullisuuteen keskittyvä toimenpideohjelma, joka etenee hyvää vauhtia. Purojen vierustoilla voi olla esimerkiksi suuria korkeuseroja, kuten mäkiä tai kallioita, jolloin vakiolevyinen suojavyöhyke ei välttämättä ole paras ratkaisu. Lopputuoteasiakkaamme arvostavat molempia sertifikaatteja, sekä FSC:tä että PEFCiä. Uusi työskentely-ympäristö houkuttelee jo sinällään konttorille. Tarjoamme koneyrittäjäkumppaneillemme selkeyttä ja selkänojaa. Junnikkalan sahojen osto tukee tietysti puun saantia myös Oulun tehtaille. Meillä on FSC-ryhmäsertifikaatti, johon on helppo liittyä ja johon liittyy vuosittain 150 uutta metsänomistajaa
Nopeasti nieluksi Entinen turvesuo Soinissa muuttui hiilen päästäjästä hiilinieluksi jo metsitystä seuraavana vuonna. Tietoa metsityksen ilmastovaikutuksista tarvitaan, sillä tuhansia hehtaareja turve tuotanto alueita poistuu käytöstä vuosittain. TURVESUON METSITYS Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 34 Aarre 11/2024 METSÄ 34 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521878-_6233799.indd 34 AR-20241216-521878-_6233799.indd 34 29.11.2024 13.16.08 29.11.2024 13.16.08
Tiedot yhdistämällä saamme tarkan kuvan siitä, milloin alue toimii hiilinieluna ja milloin se on päästöjen lähde”, Lohila kertoo. ”Mittalaite tarkastelee tuulen nopeuksia ja kaasujen pitoisuuksia puolen tunnin jaksoissa. Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevalla Naarasnevalla jo vuosi istutuksen jälkeen kasvusto sitoi enemmän hiilidioksidia kuin maaperästä vapautui. ”Tulos oli yllättävä, sillä pikkutaimien hiilensidonta ei vielä ole kovin suurta”, sanoo ilmastotutkija, Helsingin yliopiston professori Annalea Lohila. Touko-heinäkuussa 2022 alueelle tehtiin kunnostusojitus ja se istutettiin männylle. Menetelmässä mitataan tuulen pyörteitä ja hiilidioksidin liikettä ilmakehän ja maanpinnan välillä. Ne sitoutuvat toisiinsa ja muodostavat kumpupilviä, jotka heijastavat tai sirottavat auringonvaloa ja tehostavat yhteyttämistä.” Naarasneva Sijaitsee Soinissa, pintaala noin 250 hehtaaria, maanomistajia yhteensä toistakymmentä Pinta-alasta on metsitetty tai luontaisesti metsittynyt noin kaksi kolmasosaa Noin kymmenen prosenttia alasta on maatalouskäytössä Loppuosa odottaa jatkokäyttöä tai luontaista metsittymistä 35 Aarre 11/2024 METSÄ Aarre 11/2024 AR-20241216-521878-_6233799.indd 35 AR-20241216-521878-_6233799.indd 35 29.11.2024 13.16.10 29.11.2024 13.16.10. Alueelle perustettiin kasvihuonekaasujen vaihtoa mittaava tutkimusasema vuonna 2021. Naarasnevan entinen turvetuotantoalue tarjoaa arvokasta tietoa metsityksen ilmastovaikutuksista. Soinin Naarasnevaa käytettiin turvetuotantoon 1970-luvun alusta vuoteen 2020 saakka. Kattavat mittaukset Naarasnevalla hiilidioksidivuota mitataan sekä jatkuvatoimisesti että pistemäisin kammiomittauksin. T urvetuotannosta poistettu suonpohja voi metsityksen jälkeen muuttua arveltua nopeammin päästölähteestä nieluksi. ”Kun mitta-asema aloitti toimintansa, täysin kasvipeitteetön Naarasneva päästi hiilidioksidia 5 000 tonnia hehtaarilta vuodessa. Jatkuvatoimiset mittarit hyödyntävät niin sanottua pyörrekovarianssitekniikkaa. Hiilidioksidin lisäksi asema mittaa auringon säteilyä, maan ja ilman lämpötilaa ja kosteutta sekä haihtuvista orgaanisista yhdisteistä syntyvien pienhiukkasten määrää. ”Pienhiukkasilla on oma ilmastovaikutuksensa. Tammikuussa 2022 metsitettävä osa suosta lannoitettiin tuhkalla. Seuraavana vuonna tilanne muuttui, ja viimeiset kaksi vuotta alue on ollut pieni nielu, joka sitoo hiilidioksidia ilmakehästä vuosittain hieman alle tonnin per hehtaari”, Lohila kertoo
Kiinnostavaa on seurata, mitä turpeelle prosessissa tapah tuu. ”Tuhkalannoitusta seurannut pintakas villisuuden rehevöityminen selittää sen, et tä Naarasneva muuttui päästölähteestä nie luksi niin nopeasti. Ilokaasun vuosipäästös tä jopa yli puolet voi tapahtua talvella.” Yllätyksenä tutkijoille tuli se, että tammi kuisen tuhkalannoituksen jälkeen Naaras neva oli viiden vuorokauden ajan hiilinielu. ”Hiilidioksidi on kasvihuonekaasuista py syvin. ”Taimikon varttuessa alueelle muodostuu kariketta, joka sitten alkaa maan mikrobi toiminnan myötä hajota. Nyt on käynyt ilmi, että se on erittäin oleellinen. Siksi katseet tulisi kääntää maaperään ja Naa rasnevan tapauksessa jäännösturpeeseen, joka edelleen jatkaa hajoamistaan. Ennallistamalla – eli pohjaveden pintaa nostamalla – turpeen hajoaminen saadaan pysäytettyä, jolloin hiilidioksidin ja typpiok siduulin päästöt pienenevät. Lopulta karikkeen kertymisessä ja hajoamisessa saavutetta neen tasapainotila.” Tutkija muistuttaa, että puuston aikaan saama nielu on lyhytaikainen verrattuna maaperän nieluun. Kesästä 2024 lähtien mittaasemalla on mitattu jatkuvatoimisesti myös metaanin sekä typpioksiduulin eli ilokaasun vuota. Kaasujen kolme aikaikkunaa Soihin on vuosituhansien aikana varastoitunut merkittävä määrä hiiltä ja typpeä. ”Kasvihuonekaasujen teho säteilyn nap paajana, niiden elinikä ilmakehässä sekä tarkastelun aikaikkuna vaikuttavat niiden haitallisuuteen. ”Nielu oli väliaikainen, ja luultavasti karbonaattikin on jo vapautunut takaisin ilmaan kasvien hyödyntäessä ravinteita.” Tavoitteena sekametsä Mittaukset Naarasnevalla jatkuvat ainakin vuoteen 2026. Toisaalta vetty minen voi lisätä metaanipäästöjen määrä. Lohila toivoo, että tutki mukselle järjestyy riittävä rahoitus myös tämän jälkeen. Pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee kesällä metrin molemmin puolin, ja talvella vedenpinta on lähempänä turpeen pintaa. Ojitetuilla suopohjilla pohjaveden pinnan lasku altistaa turpeen hapellisille olosuhteille. Lohilan mukaan ilmiötä selittänee se, että lannoituksessa käytetyn tuhkan alkuaineet reagoivat ilmakehän hiilidioksidin kanssa muodostaen karbonaattia. Jäännösturve on myös erittäin vanhaa ja melko vähäravinteista, mikä voi osaltaan hidastaa sen hajoamista.” Professori Lohilan mukaan on todennä köistä, että nielu tulevina vuosina vahvis tuu, kun taimet kasvavat. Lohilan mukaan vuorokausivaihtelu johtuu kasvuston ja maaperän mikrobiston vuorokausirytmien eroista. Tulevina vuosina kiinnostava kysymys on se, voiko karikesyöte ylittää turpeen hajoamisesta aiheutuvat päästöt ja muuttaa myös maa perän hiilen nieluksi joksikin aikaa.” Yhteyttää ja hengittää Naarasnevan mittalaitteet osoittavat, että kasvukauden aikana alue on päivisin hiili nielu ja öisin hiilen lähde. Tästä seuraa, että sadan vuoden tarkaste lujaksolla metaanin lämmitysvaikutus on noin 28kertainen ja typpioksiduulin noin 300kertainen hiilidioksidiin verrattuna.” Kun aikaikkuna pitenee, hiilidioksidin suhteellinen vaikutus kasvaa. Edellytykset kohtalaisen kokoiselle hiilidioksidipäästölle olisivat olemassa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Kari Laasasenaho ja Helsingin yliopiston professori Annalea Lohila esittelivät Naarasnevan mitta-aseman toimintaa. Entä jäännösturve. Yöl lä mittaamme siis pelkkää hen gitystä.” Talvikaudella, kun yhteyttämistä ei tapahdu, alue pelkäs tään päästää hiilidioksidia. Typpiok siduuli viipyy ilmakehässä yli sata vuotta. Mikrobien ha jotustoiminta kiihtyy, ja turpeeseen sitoutunut hiili karkaa hiilidioksidina ilmakehään. ”Aiemmin luultiin, että talvi on kasvi huonekaasujen kannalta marginaalinen vuodenaika. ”Kasvit sul kevat valon puutteessa yöksi ilmarakonsa ja lakkaavat yhteyt tämästä, mutta maaperän mik robit jatkavat hengitystään, samoin kasvit hengittävät. TURVESUON METSITYS 36 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521878-_6233799.indd 36 AR-20241216-521878-_6233799.indd 36 29.11.2024 13.16.12 29.11.2024 13.16.12. Talvi kaudella alue pelkästään päästää hiili dioksidia. ”Puuston nielu on vain lainassa. Metaani hajoaa ilmakehässä keskimäärin 12 vuoden aikana. Naarasnevalla jäännösturvetta on noin metrin paksuinen kerros. Suhteellisen suuri osa hiilidioksidista jää ilmakehään hyvin pitkäksi aikaa, tuhansik si vuosiksi”, Annalea Lohila kertoo. Sa malla turpeen sisältämä typpi vapautuu muun muassa ilokaasuna eli typpioksiduulina. Se ei hajoa vaan sitoutuu eriikäisiin nieluihin kuten biomassaan ja valtameriin
Samalla pienenevät metsätuhojen ja markkinavaihteluiden riskit.” Metsitys yleisintä jatkokäyttöä Naarasnevan kaltaisia entisiä turvetuotantoalueita on Suomessa tuhansia hehtaareja, sillä energiaturpeen merkitys on viime vuosina laskenut nopeasti. Tutkijatohtori Alexander Buzacott (vas.) ja harjoittelija Olli Liski tekevät kammiomittauksia yhteensä 80 mittauspisteellä. Naarasnevalla Laakson tavoitteena on mäntyvaltainen metsä, jossa kasvaa sekapuustona hieskoivua. 37 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521878-_6233799.indd 37 AR-20241216-521878-_6233799.indd 37 29.11.2024 13.16.14 29.11.2024 13.16.14. Metsityksen ilmastovaikutuksia on kuitenkin tutkittu vähän. ”Naarasneva tarjoaa hyvän aikasarjan siitä, mitä alueella tapahtuu, kun tehdään maankäytön muutos. Tällä hetkellä metsitys on turvetuotantoalueiden yleisin jatkokäyttömuoto, sillä arvioiden mukaan noin 75 prosenttia suonpohjista metsitetään. Yhtä kattavaa tutkimusta metsityksen vaikutuksista entisen turvetuotantoalueen hiilitaseeseen ei tutkijan mukaan olla aiemmin tehty. Silloin myös taloudellinen hyöty jää vähäiseksi”, maanomistaja sanoo. Prosessiymmärryksen kasvattaminen on tärkeää, sillä turvemaiden oikeanlaisella käsittelyllä voidaan saada aikaan merkittäviä hiilinieluja.” Mittauksia jatketaan N aarasnevan mitta-asema on rakennettu osana Helsingin yliopiston johtamaa TURNEE-hanketta, jossa selvitetään muun muassa sitä, minkä verran nieluja voitaisiin kasvattaa metsittämällä tai ennallistamalla käytöstä poistettuja suonpohjia. Eri puulajit käyttävät kasvupaikan edellytykset hyväkseen eri tavoin, jolloin metsän tuottokyky kasvaa. Metsänhoitoyhdistys Soinin toiminnanjohtajana työskentelevä Laakso pitää metsitystä järkevänä jatkokäyttömuotona entisille turvetuotantoalueille. ”Ongelmallisinta on se, jos alueella ei tehdä mitään. Mittauksia jatketaan Euroopan unionin osittain rahoittamassa TUPSU-hankkeessa, jonka rahoituksella mittauksia on myös täydennetty metaanin ja ilokaasun osalta. Ennusteiden mukaan pinta-ala pienenee edelleen noin 3 000–5 000 hehtaarin vuosivauhdilla. ”Sekametsä on kokonaisuuden kannalta järkevin valinta, jota puoltavat myös taloudelliset seikat. Bioenergiayhdistyksen mukaan turvetuotannosta on jo poistunut noin 90 000 hehtaaria. ”Mittauksia olisi hyvä päästä jatkamaan ainakin seuraavan kymmenen vuoden ajan.” Mittausalueen omistava Antti Laakso jakaa Lohilan toiveen ja muistuttaa, että metsän kehityksessä kymmenen vuotta on lyhyt aika. TURNEE-hanke on osa maaja metsätalousministeriön rahoittamaa Nappaa hiilestä kiinni -ohjelmaa. Kasvihuonekaasujen lisäksi tarkastellaan myös pohjaveden pinnankorkeutta. Hankkeessa ovat mukana myös Oulun yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Maankäyttösektorilla, johon käytöstä poistuneet turvetuotantoalueet kuuluvat, on tavoitteen saavuttamisessa keskeinen rooli”, sanoo Annalea Lohila. ”Kansallisen ilmastolain mukaan Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä
80 cm pitkä makkaratikku 23,80 e, 110 cm pitkä makkaratikku 32 e. Teemu Järvi on luontoaiheisiin erikoistunut taiteilija ja muotoilija. Järven eläinhahmoista on tehty yhteistyössä Saintexin kanssa heijastinsarja, jossa seikkailevat kettu, karhu ja jänis. Makuja on kolme. Nordqvistin uudet yrttijuomat on tehty suomalaisista luonnonyrteistä ja -marjoista. Heijastimia myy verkossa Lifesaver-heijastinkauppa. Kahvat tehdään kotimaisesta visakoivusta. Teleskooppivarsi ei pyöri eikä kääntyile ruuan painosta. 5,59 e / kpl. JOULULAHJAT Lahjoja läheltä Paketoi pukinkonttiin Suomessa suunniteltuja ja valmistettuja lahjoja, joista on käyttäjälleen iloa pitkään. Kolarilaisen Wood Jewelin makkaratikut tunnetaan jämäkkyydestään. Nordqvistin teet valmistetaan ja pakataan Nurmijärvellä. Kuvassa ovat karstatusta suomenlampaan villasta neulottu naisten myssy Kyrö Original värissä neilikka, 99 e, sekä värjäämättömästä suomenlampaan villasta neulottu miesten myssy Piltti Farmester, 99 e. Lanka tehdään suomenlampaiden villasta. Jokaisessa myssyssä on sen neuloneen Myssymummon nimikirjoitus. Mallisto on laaja. 15 e / kpl. Koonnut ELINA LAMPELA | Kuvat VALMISTAJAT 38 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521866-_6234372.indd 38 AR-20241216-521866-_6234372.indd 38 29.11.2024 14.59.44 29.11.2024 14.59.44. Havussa on nokkosta, männyn neulasia, karpaloa ja kuusenkerkkää, Wäinössä hillaa, nokkosta, väinönputken lehteä ja juurta, Hertassa maitohorsmaa, kamomillaa ja kanervan kukkia. Jättipitkän makkaratikun varsi on peräti 110 cm pitkä, lyhyempi on 80 cm. Pöytyällä toimiva Myssyfarmi on kansainvälistäkin mainetta niittänyt yritys, jonka myssyt ovat paikallisten eläkeläisrouvien neulomia
Terät ovat hiili terästä. Kirveen mukana tulee teräsuojus, joka on kasviparkittua kotimaista nahkaa. Mallistossa on sekä aikuisten että lasten kokoja. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Alakulppi valmisti 12 vuotta puukkoja Marttiinin puukkotehtaalla. Uute sisältää luonnollisia mikrobikantoja. Ruskovillan Metsä-malliston vaatteet ja asusteet tehdään silkkivillasta (70 % luomumerinovillaa ja 30 % luonnonsilkkiä), johon on lisätty suomalaisen Uute Scientific Oy:n valmistamaa metsäuutetta. Koriste on myynnissä taitoshop.fi-verkkokaupassa, Turun Taito Shopissa, Salon ja Raision taitokeskuksissa, Tampereen Taito Shopissa sekä Mikkelin Kenkäverossa. Kaikki sellon puiset osat otelautaa lukuun ottamatta ovat kotimaisia. Saippua noin 100 g, 15 e. Kirveitä tehdään lyhyellä ja pitkällä varrella. 20 e / 2 kpl:n pakkaus tai 95 e / 12 kpl:n pakkaus. Rovaniemeläinen Kivalo Design on puuseppä ja muotoilija Heikki Alakulpin yritys. Nokkostesarjaan kuuluu myös palasaippua, joka sisältää nokkosseerumia ja nokkosensiemenöljyä. Kaiku-sello, puunvärinen tai tummaksi petsattu, 2 750 e. Sähkösellolla voi harjoitella kuulokkeet korvissa niin, että sellisti ei häiritse ympäristöä eivätkä ympäristön äänet häiritse sellistiä. Alakulppi valmistaa suunnittelemiensa puukkojen kahvat kotimaisesta puusta ja terät hiiliteräksestä. Kuvan kirveessä on kotimaisesta koivusta valmistettu lyhyempi varsi. 179 e. Viilupukki on Taito Varsinais-Suomen lanseeraama uusi versio perinteisestä olkipukista. Lyhyt koivuvartinen kirves, 163 e, pitkä koivuvartinen kirves, 170 e. Pitkävartisen kirveen kokonaispituus on 450 mm ja lyhytvartisen 350 mm. Saatavilla myös settinä, joka sisältää seerumin, saippuan lasipakkauksessa sekä nokkos-tencelkankaisen kasvopyyhkeen, 73 e. Puukon pituus 250 mm, terän pituus 120 mm. Karhu on uusin puukkomalli. Sen kahva on tehty kotimaisesta pihlajasta ja läpivärjätystä koivuvanerista. Myös mikrofoni ja elektroniikka ovat kotimaista tuotantoa. Koivurunkoisia sähköselloja valmistava Kaiku Instruments sai alkunsa, kun seinäjokelaisen Olli Hirsimäen tytär vuonna 2017 pyysi joululahjaksi selloa. Muotoilija Hermanni Vuorisalon suunnittelema koriste on laserleikattu suomalaisesta koivuvanerista. Rosellin kirveet valmistetaan käsin Kuhmoisten Harmoisissa. Ohutviiluvaneri tulee Koskisen Oy:lta. Nokkosen tiedetään olevan antibakteerinen, ja valmistaja suosittelee seerumia erityisesti atooppisen ja tulehtuneen ihon hoitoon. Liperiläisen Kniteco Oy:n kehittämä nokkosseerumi Nokkoste 288U on saanut Allergia-, ihoja astmaliiton myöntämän Allergiatunnuksen. Aikuisten hihaton aluspaita 92 e, aikuisten pitkähihainen aluspaita 122 e, aikuisten tuubihuivi 41 e. Hän kokosi tiimin ja kehitti soittimen. Viilupukit valmistetaan Salon Halikossa. Ruskovillan tuotteet valmistetaan Artjärvellä. LISÄTIETOJA kaiku-instruments.com kivalodesign.com lifesaver.fi myssyfarmi.fi nokkoste.com nordqvist.fi roselli.fi ruskovilla.fi taitoshop.fi woodjewel.fi 39 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521866-_6234372.indd 39 AR-20241216-521866-_6234372.indd 39 29.11.2024 14.59.50 29.11.2024 14.59.50. Seerumi 30 ml, 39 e. Hirsimäki päätti valmistaa soittimen itse. Yritys perustettiin vuonna 2021
MUTTA ON niin paljon kaunista, äkisti katoavaa, jonka merkitystä ei voi rahassa arvostaa. Rinteessä on hiekkaa ja ketun pesäkolo. SUPPISPAIKKA KUUSIKON ainakin tulee mieleen, niiden kanssa keitonteko ei voi mennä pieleen. Puronvarren sademetsä viilennyksen antaa, virran keväinen kohina pihaan asti kantaa. KUN AARTEET kaikki nämä omistan, voin sanoa, olen rikas. Kantarellit löydän, kun kuljen rajalinjaa pitkin. TIEN VIERESSÄ jämäkkänä harmaantunut riihi. KUTEN KESÄN kaunein kukkakimppu kuviolta kymppi, siellä on myös jännittävä pakurikäävän ymppi. Enhän minä niinkään puukauppatuloista piittaa, joku voisi sovitella ylleni suojelijan viittaa. VAAN SORJA rauduskoivikko on mulle kaikkein tärkein, sitä pilata ei kukaan saa minkäänlaisin värkein, on sen metsämansikoiden maku niin aromikas. Hupsuuksissaan tehtyä tuli haapamuistomerkki, sen tarkoitusta ymmärrä ei edes se kuuluisa Erkki. Viirupöllön huhuilu jossain kauempana, pakkasyössä kaikuu sointuna puhtaimpana. TUPSUMÄNNYT KALLIOLLA edelleen uhmaa tuulta, sillä avohakkuuajatus pois pyyhitty on suulta. Sitä mietin ja tein ajatustyön kovan. Kurkkiikohan sen laudan raoista veikeästi hiiri. Oravat siellä ainakin pitää pientä majaa, kun naapuruston hakkuut heiluhännät pois ajaa. TERHAKAT KUUSEN TAIMIKOT, joita on jopa kaksi, viime kesänä pistin niistä vesakot matalaksi. Sieltä nousee komein vuori, hurjan jyrkkä rinne, joka talvi hiihtoretken oomme tehneet sinne. Luonnon arvot kunniaan M itkähän ne olisivat aarteeni metsän oman. Kärrypolku johtaa syvän järven rantaan, siellä voisin upottaa varpaani mä santaan. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Merkittäviä kokemuksia Tässä vielä lukijoiden jouluiloksi viimeinen kattaus Metsän parhaat aarteet -kirjoitus kilpailumme sadosta. Voi sitä onnea, kun saa ihastella oman käden jälkeä! Ei haittaa yhtään, vaikka alkaakin joka paikkaa särkeä. METSÄKAURIIN POLKU peltomännikköhön johtaa, siellä lähde valoa kirkkahasti hohtaa. Luulen, punaturkilla on siellä lysti olo. Ne kerran joku toinen vei, ja silloin melkein itkin. AROVUOKKO 40 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521868-_6233844.indd 40 AR-20241216-521868-_6233844.indd 40 29.11.2024 13.16.58 29.11.2024 13.16.58
Pois palatessa tuli katsottua lakkatilanne tutulla suolla. Myöhemmin arvelin ojituksen olleen Kallelle niin tärkeä, ettei kastuminen haitannut. Sieltä minä ihmettelin Kallelle, eikö hänellä mene vettä kenkiin, kun hänellä näkyy olevan nahkasaappaat. 41 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521868-_6233844.indd 41 AR-20241216-521868-_6233844.indd 41 29.11.2024 13.16.59 29.11.2024 13.16.59. Minusta ojat näyttivät suurilta, olihan siellä mustaa, liukasta turvetta lapioitu ojien molemmin puolin. Olin 7-vuotias, kun teimme kyläreissun mummolaan. Kallesta huokui tavallista suurempi innostus metsäja suoviljelyksiä kohtaan. Rinteelle palatessa kävimme katsomassa verstaan puolella tekeillä olleen tukkireen, joka oli tervausta vaille valmis. Paikka oli radan takana suoviljelyksien vieressä vain puolen kilometrin päässä talosta. SIINÄPÄ MENI huomaamatta muutama tunti. Tuosta päivästä jäivät nuorelle pojalle hyödylliset ja mukavat muistot. MARKKU SUHONEN NURMES Verstaan puolella tukkireki oli tervausta vaille valmis. Minulla se tapaus oli Kalle-ukin opastuksella tehty retki ojitustyömaalle ja verstaalle. Uudessa ojassa virtasi hiljalleen jo vettäkin. Silloin Kalle hyppäsi ojan pohjalle, otti minut kainaloista kiinni, heijasi vauhtia ja nakkasi minut ojan yli ojituksen puolelle. Suon tuoksu oli kaikonnut, ja tilalla oli märän turpeen hapan, ummehtunut haju. Varsinainen ojakin näytti olevan puolitoista kertaa minun mittaiseni. Siihen tuli vastaus hyvin ponnekkaasti: ”Nämähän on tervattu kunnon tervalla.” Niin varmaan olikin, ettei hetkellinen kastuminen vielä kastellut jalkoja. Suoretkellä Kalle-ukin kanssa O len miettinyt, miten pienestä metsään liittyvästä tapahtumasta ihmisen työura voi saada alkunsa. Kalle ehdotteli, että meidän kannattaa käydä vielä tammella päin tarkastamassa, miten lakat on alkaneet kehittyä. Minä sain Kallelta havainnollisia neuvoja siitä, miten vesi rajoittaa kasvua metsässä ja pellolla. Sen tärkeyden tulin huomaamaan myöhemmin moneen kertaan. Heti tulokahvien jälkeen ukkini Kalle alkoi kertoa, että Rinteellä oli sinä kesänä ollut suuri tapahtuma, kun ojia oli kaivettu myös metsään. Vuosi oli 1957. Se oli harvinaista, koska peltojenkin ojitus teetti töitä loputtomiin. Aloin ihmetellä, miten menisimme ojien yli, koska siltoja ei ollut. Tervan käytöstä sain mieleen jääneen neuvon: ”Silloin syntyy vahva ja pitävä liitos, kun reen liitoksiin laittaa vahvaa tervaa ja kiristää sen pultilla kiinni.” Ruokailun jälkeen Kalle tarjosi retkikaverilleen Pohjanmaan pastillia
En viitsisi millään, vaikka aikaa olisi. Lumeen jäävät vain isot, epämääräiset jalanjäljet. Polulleni tuli uusi pysähdyspaikka. Sanat voi ymmärtää kirjaimellisesti tai kuvaannollisesti. Nyt uudet männyt ovat jo molemmissa hyvässä kasvussa. Joskus etenen hyppien keikkuen kevyesti eteenpäin, vaikka vastassa olisi iso ylämäki. Olen onnellinen siitä, että lähimetsissäni on paljon polkuja ja metsäteitä, joissa voin lenkkeillä vuoden ympäri. Olen kierrellyt polkujani kaikkina vuoden aikoina, kaikilla keleillä ja kaikissa lämpöti loissa, kaikkiin kellonaikoihin synkintä yötä ja kovinta ukkosta lukuun ottamatta. Ihan ykskaks, ilman että olisin kuullut mitään erikoista, minuun iski tunne, että en ole yksin. Usein päädyn siirtelemään risuja syrjään ja mietin, venytänkö paljonkin joka miehenoikeuksia. Aurinko oli laskemassa ja kuu sikossa jo hämärää. Eteeni tuli tallattu alue, isot raahausjäljet ja veriroiskeita lumella. Metsäpoluilla kaikkina vuodenaikoina E i tietä tarvitse valita / vaan mihin metsään / polku tallata. Toi sinaan taas kuuntelen Yle Areenan podcasteja, joiden pituus sopii hyvin lenkkeilyyn. Jos tulee suojakeli ja perään pakkasta, on liikuttava varo vasti. Pahaenteiset nauhat puissa ovat ehkä jo panneet uumoilemaan, että jotakin on tulossa. METSÄSSÄ TUNTUU yleensä turvalliselta, mutta pari kertaa olen säikähtänyt. Muistan hyvin, missä harpoin sil loin, kun sain tietää, miten mullistava keksintö on merikontti. Mikään ei toistu koskaan ihan samanlaisena. Maantietäkö tököttäisin sauvojen kanssa ja ärtyisin satasen ajajista kuuden kympin alueella – en! Myös hiihtäminen olisi hankalaa, kun on ojia ja polun poikki kaatu neita runkoja. Joskus mietin, onko tällaisessa lenkkei lyssä mitään järkeä, mutta vaihtoehtoja on vähän. Parissa paikassa on komea män tymetsä tullut tiensä päähän. Tabermannin runossa on vetovoimaa, ajatus oman polun kulkemisesta, vapaudesta valita itse, olla oma herransa – miten perisuomalaista. Talvella reittini supistuvat. Vielä parikymmentä vuotta sitten tapasin lenkeilläni toisia kulkijoita, mutta nykyään todella harvoin. JOSKUS POLUILLANI on tapahtunut jotakin mullistavaa. Toisessa näistä paikoista olin järvenlahtea lähestyessäni aina ihaillut mahtavien männyn runkojen lomasta näkyvää maisemaa. Muitakin jälkiä lumessa näkyy, mutta valitettavasti en tunne niitä. Reitit kiemurtelevat omissa ja naapurien metsissä. Oma mie likin tekee polusta erilaisen. Oli pieni pakkanen, mutta siitä huolimatta ilmassa leijui voimakas haju. Sitten kään nyin ajattelemaan, että puita voi kaataa ilman pakkoakin ei kä naapurin metsässä tarvita minun lupaani. Lenkkini lähtösuunnan valitsen tarpeen mukaan. Vetämätön olo korjautuu var masti. Mutta voiko olla kiehtovampaa näkyä kuin männynneulasten kattama ja käpyjen koris tama polku, joka katoaa mutkitellen metsän siimekseen. Ei ole montakaan vuotta siitä, kun yhden polkuni korkeimmalla kohdalla oli tehty hakkuu. Suorastaan maalauksellinen maisema paljastui, ja vielä auringonlaskun suuntaan. Kiitän joka miehenoikeutta. Jos on mielessä jotain paljon ajattelua ja pohtimis ta vaativaa, on paras lähteä metsäpolulle. Metsälenkin jälkeen tympäytyneisyys on muuttunut reippaudeksi, kylmän hytinä mukavan lämpimäksi. Joskus polku on raskas, koska ajatukset ovat raskaat. Lenkkipolkuni menetti näissä kohdissa maisemaarvojaan, mutta itse polut säästyivät. Joskus lenkille lähteminen on vaikeaa. Samaa ajatusta on myös vuosikymmeniä vanhemmassa Aaro Hellaakosken runossa: Tietä käyden tien on vanki. METSÄ ON taloudellista turvaa ja kasvun ih mettä, puita ja pensaita, kukkia, eläimiä, mar joja ja sieniä, kaikkea kaunista. Hyönteisiäkin. Ihastel lut paksukaarnaisia runkoja ja katsonut latvuksia altapäin huimausta tuntien. Jos tuntuu, että voimat ovat vähissä, lähden siihen suuntaan, että reittini päättyy pitkään alamäkeen. Dramaattisimpaan tuntemukseen havah duin silloin, kun haistoin metsässä veren ha jun. Jos jalka putoaa jääty neeseen kuoppaan ja samalla horjahdan, on vaarana, että polvi tai nilkka menee sijoiltaan. Ainoastaan hankikannon aikaan oli sin valmis valitsemaan ihan omat reitit. Pakottauduin kävelemään, ja kun hetken perästä tulin rantapolulle, rauhoituin ja ihmettelin outoa kokemustani. On kova työ, että saan polun pysymään tallattuna ja näkyvissä. Yksinkertaisempaa on rämpiä tavalla tai toisella. Poikkesin polulta kymmenisen metriä jälkien suuntaan ja näin maassa tuo reet hirvensisälmykset. Toisinaan siinä puuhassa avustavat jänikset, jotka näkyvät mieluusti kulkevan jo poljettuja reittejä. Joskus polun ympärillä on tehty raivaus töitä. Tajusin, että hirvijahti oli päättynyt saaliin kaatamiseen. Ensin työ ja sitten leikki. Joskus kuitenkin kohtaan jonkun, ja silloin jutellaan niin kauan että jompaakumpaa alkaa paleltaa. Jos menet tietä pitkin, valitset reitin, jota muutkin kulkevat. On ohuita runkoja ja risuja polun poikki sikin sokin. Toisinaan polku on pak kautunut niin täyteen lunta, että kulkemisesta tulee kah laamista. Ja jos olen kuunnellut podcasteja, olen saattanut tulla vähän tietä vämmäksi. Toisella polulla avohakkuu paljasti komean kalliojyrkänteen, jota pääsin nyt ensimmäistä kertaa katselemaan. Sauvat antavat kuitenkin mukavasti tukea. Tiellä taivaltaminen on aina helpompaa kuin umpihangessa tarpominen. Kyllä minuakin oman tien kulkeminen vie hättää, mutta enimmäkseen symbolisessa mielessä. KIRJOITUSKILPAILU 42 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521868-_6233844.indd 42 AR-20241216-521868-_6233844.indd 42 29.11.2024 13.17.01 29.11.2024 13.17.01. Pelko iski ja kiihdytin askeleitani. / Vapaa on vain umpihanki. Kun ne oli vat poissa, pitkään nieleskelin, että oliko pakko. Joskus isojen puiden kaataminen avaa uusia näköaloja. Ehkä tässä notkeus ja tasa paino kehittyvät. Iso järvenselkä ja saaret tulivat nä kyviin. Juuri silloin pitää lähteä. Polulla olen itkenyt itsekseni mutta nauranut sentään vain pälpättäessäni puhelimessa. Ei siellä mitään ole, vakuuttelin itselleni. Lähdenkö juoksemaan vai kävelenkö rauhallisesti. Muutama vuosi sitten olin palaamassa kotiin nuoren kuusikon läpi. Monelle tutun runon on kirjoittanut Tommy Tabermann. Tuntui, että joku tui jottaa. Totta tämäkin. RIITUKKA Kerran minuun iski tunne, että en ole yksin. Toissa päivä nä näin selvät elonmerkit: kahdet jalanjäljet, isommat ja pienemmät, ja yhdet vielä pie nemmät, ja lisäksi oli pulkan vetojälki. Se lohduttaa lähtiessä
020 413 2277 (ark. Kiitokset kaikille vastaajille! Vastaa oheiseen lukija kyselyyn 26.1.2025 mennessä ja osallistu arvontaan. Yhden palkinnon arvo on 25 e. Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7. 1. Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. Osallistut samalla Ankara savotta -kirjan arvontaan. Kerro, mikä on lehden paras juttu. Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Varusta kuori kirjepostimerkillä. Aarre-lehden kestotilaaja . Vastasi odotuksiani . Olen . Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. VIIME VOITTAJAT Aarre 9/24:n kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Mi kä muuttuu metsissä. Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä Ankara savotta -kirjaa (Viestilehdet 2019). Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Ankara savotta kirjan voittivat arvon nassa Esko Hakala, Ylivieska, Seppo Koivula, Kauttua, Mauno Nieminen, Viitasaari, ja Kaarina Nisula, Kauhajoki. 43 Aarre 11/2024 VAKIOT AR-20241216-521893-_6233842.indd 43 AR-20241216-521893-_6233842.indd 43 29.11.2024 13.16.42 29.11.2024 13.16.42. Aarre 11 / 2024 Mikä juttu kiinnos ti sinua. Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Se kertoo ajasta ennen metsä työn koneellistumista. Kirjassa pääsevät ääneen savotoilla uurastaneet metsätyömiehet, metsätöiden historiaan perehtyneet tutkijat sekä Aarteen lukijat. Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. 8–21). Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Varusta kuori kirje posti merkillä. Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Tilaajan perheenjäsen . . Muu lukija 2
Alue tulee merkitä maastoon selvästi, jotta sähköyhtiön urakoitsijat eivät epähuomiossa raivaa sitä. Yksitai kaksivuotiaat paakkutaimet istutetaan pottiputkella, noin 4 000 tainta hehtaarille. Katajisto: Kannattaa valita kohde, jonne on hyvät tieyhteydet ja joka on maaperältään riittävän ravinteinen. 3 Miten joulukuusivil jelmä perustetaan ja miten sitä hoidetaan. Sähkölinjojen alustat soveltuvat myös virkistyskäyttöön, ja niille voidaan perustaa ulkoiluja retkeilyreittejä. Leveyttä ja pituuskasvua rajoittavat muotoleikkaukset aloitetaan, kun taimet ovat noin metrin korkuisia. Lisäksi niillä voidaan kasvattaa matalia, alle 3,5-metrisiä kasveja kuten joulukuusia. Joulukuusien kasvatus ei ole raskasta eikä vaadi isoja laitehankintoja. 5 Mitä luonnon tuotteita linjojen alta voi kerätä ja mitä on otettava huomioon. Niille voidaan perustaa riistatai maisemapeltoja tai kosteikkoja, ja ne tarjoavat erinomaisen ympäristön pölyttäjäpalveluille. Ensimmäiset kuuset ovat myyntikuntoisia noin kahdeksan vuoden päästä istutuksesta. Työvälineinä käytetään puutarhasaksia, pitkäteräisiä pensassaksia tai moottorikäyttöisiä pensasleikkureita. Katajisto: Joulukuusen viljely vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä viljelmän kiertoaika on 10–15 vuotta. Joulukuusien viljelystä saa metsälleen paremman hehtaarituoton kuin perinteisellä puunkasvatuksella, ja kiertoaika on lyhempi. Kuuset voi myydä joko tukkuerinä tai suoraan asiakkaalle joko viljelmältä tai myyntipaikalta. 1 Miksi ja miten sähkö linjojen alustoja voisi hyödyntää. Useimmilla kuusenkasvattajilla on muutakin yritystoimintaa, mutta joukossa on myös palkansaajia ja eläkeläisiä. Samalla poistetaan ylimääräiset latvat ja korjataan muotovirheet. Sähkölinjan koosta riippuu, kuinka korkeaksi kuuset voidaan kasvattaa, sillä latvoille ja linjalle on määritelty vähimmäisetäisyys. 10 kysymystä johtoalueiden hyötykäytöstä Sähkölinjojen alustoja voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Projektiasiantuntija Jenni Lemettinen, Metsäkeskus: Sähkölinjojen alta voi kerätä esimerkiksi katajanmarjoja ja -versoja, leikkohavuja, kuusenkerkkiä, koivunlehtiä, metsämarjoja ja sieniä. Mikäli omalla maalla ei ole johtoaluetta, selTIETOISKU Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuva SANNE KATAINEN / VM-ARKISTO laisen voi myös vuokrata. Suosituin puulaji on suomalainen metsäkuusi, joka on sekä helpoin kasvattaa että markkinoiden kysytyin joulupuu. 2 Millaisin ehdoin johto alueita saa käyttää joulukuusen viljelyyn. Joulukuusen tulee olla kapea ja tuuhea. Viljelmä uusitaan joko kerralla kokonaan tai täydentämällä kaadettujen puiden tilalle uusia taimia. Puut leikataan joka vuosi vähintään kerran. Kun asiakaskunta on luotu, toimintaa on helppo jatkaa, kunhan myytäviä puita on tasaisesti joka vuosi. 4 Kenelle viljely sopii ja millaista tuloa siitä voi saada. Viljelmää on uudistettava tai laajennettava parin vuoden välein, jotta saa kuusia tasaisesti markkinoille. Pitkäikäistä kasvipeitteisyyttä lisäämällä voitaisiin lisätä myös hiilensidontaa. Vain marjat ja sienet kuuluvat jokaisenoikeuksien 44 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521888-_6233843.indd 44 AR-20241216-521888-_6233843.indd 44 29.11.2024 13.16.50 29.11.2024 13.16.50. On tärkeää jättää ajourille ja kulkuväylille riittävästi tilaa. Tavallisin joulukuusen korkeus on 2,2 metriä, mutta myös pienemmille ja suuremmille kuusille on kysyntää. Jos sähkölinjan alla kasvaa luontaisesti syntynyt kuusentaimikko, kasvatuksen voi aloittaa harventamalla ja leikkaamalla sitä. Jos haluaa viettää vapaa-aikansa kuusia hoitaen, kasvatus sopii palkkatöidenkin oheen. Jonkin verran viljellään myös serbiankuusta ja mustakuusta sekä pienemmässä määrin douglaskuusta ja pihtoja. Tehokkaampi hyödyntäminen tarjoaisi maanomistajalle taloudellista tuottoa, tukisi luonnon monimuotoisuutta ja edistäisi riistanhoitoa. Vaihtoehtoja on paljon luonnontuotteiden keruusta riistapellon tai joulukuusiviljelmän perustamiseen. Sähkölinjojen alustat soveltuvat viljelyyn ja laidunnukseen. Toisaalta työmäärä on suurempi. Heini Katajisto, Joulupuuseura ry:n sihteeri: Joulukuusten viljely edellyttää sopimusta voimayhtiön kanssa. Myyntiä ja markkinointia kannattaa miettiä jo viljelmää perustettaessa. Metsänhoidon asiantuntija Anu Hilli, Metsäkeskus: Sähkölinjojen alustoja on runsaasti, mutta niiden käyttö on vähäistä. Ulkona täytyy kuitenkin viihtyä ja aikaa on löydyttävä, eikä kuusia voi kasvattaa etänä
Kuusenviljelijät ikääntyvät Tänäkin jouluna Suomen ko teihin pystytetään noin 1,4 miljoo naa joulukuusta, joista arviolta noin 150 000 tuodaan ulkomailta. Kerääjät ja ostajat voivat löytää toisensa myös keraaja.fija aitoluonto.fi-sivustojen kautta. Verkkoyhtiöiltä saa ohjeita turvalliseen toimintaan. Lehtiä ja kerkkiä ei pidä poimia niin paljon, että puut kärsivät. Kerkkiä voi kerätä verovapaasti, kunhan niitä ei esikäsitellä ennen myyntiä. piiriin, muuhun keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Itse viljelemiensä tuotteiden keruusta tehdään ilmoitus kantaverkkoyhtiölle, joka ottaa keruun huomioon suunnitellessaan raivausrytmiä. Esimerkiksi kauppasienien poimijalle on tarjolla sähköinen kerääjäkortti. Esimerkiksi ravintolat saattavat olla kiinnostuneita tuoreista raaka-aineista. Kerkistä ja koivunlehdistä on aiempina vuosina maksettu 5–8 euroa kilolta ja leikkohavuista noin euro per kilo. Metsämarjoja, katajanmarjoja ja metsäsieniä voi kerätä verovapaasti 15 000 euroon saakka. Suomessa on noin 500 joulu kuusenkasvattajaa, mutta pää toimisia heistä on vain kymmen kunta. Luonnontuotteita tulee kerätä kestävästi. Pienillä kohteilla kylvö onnistuu myös käsin, ja pienimuotoisetkin kohteet lisäävät monimuotoisuutta. Suuri osa kasvattajista on yli 60 vuotiaita. Myyntiä voi tapahtua myös vaikkapa Facebookin tai Reko-rinkien kautta. Paakkonen: Ensin kannattaa ottaa yhteys alueen verkkoyhtiöön ja selvittää heidän kanssaan lupaja sopimustarpeet. Marjojen keruukulttuuria olisi hyvä elvyttää, sillä suomalaisia kerääjiä tarvitaan lisää. Kerkkien ja havujen keruu oikeus on maan omistajalla. Tukikelpoisilla tiloilla riistapellon perustamiseen on mahdollista saada tukea. Perustaminen riippuu kohteen laajuudesta ja käytettävissä olevista resursseista. Lisätuloa etsivälle marjojen keruu on edelleen varteenotettava vaihtoehto, sillä esimerkiksi puolukasta jää noin 80 prosenttia keräämättä. Leikkohavut ovat metsätalouden alv-velvollista tuloa. Kerääjäkoulutuksissa käsitellään tarkasti kerättävien tuotteiden erityispiirteitä, ja koulutusmateriaaleja löytyy verkosta. Sähkölinjan alla voi kasvaa myös hirven herkkuja kuten haapaa, pihlajaa, pajua ja koivua, kunhan kasvustoa ei päästetä liian korkeaksi. Näitä voi mahdollisesti yhdistää alueen muuhun hyötykäyttöön. Metsäkeskuksella on saatavilla tuotekortit, jotka sisältävät tietoa kerättävistä tuotteista, keruussa huomioon otettavista seikoista sekä tuottoennusteista. 8 Miten johtoalueita voi hyödyntää riistanhoidossa. Lemettinen: Se riippuu siitä, mitä kerätään ja kuinka paljon. Yleensä maan muokkaaminen vaatii hieman koneapua, traktoria tai mönkijää, jolloin liikkumiseen tulee olla maanomistajan tai -haltijan lupa. 9 Miten riistapelto perustetaan ja saako siihen tukea. Tämä viljelmä on Lohjalta. Ennen keruuta on hyvä varmistaa, että tuotteille on ostaja. 45 Aarre 11/2024 METSÄ AR-20241216-521888-_6233843.indd 45 AR-20241216-521888-_6233843.indd 45 29.11.2024 13.16.52 29.11.2024 13.16.52. 6 Millaista tuloa keruusta voi saada. Riistasuunnittelija Risto Paakkonen, Suomen riistakeskus: Linjojen alta voi löytyä mainio paikka riistanhoitokohteelle, riistapellolle, riistatiheikölle tai kosteikolle. Esimerkiksi riistapellot tarjoavat ravintoa ja suojaa luonnonvaraisille eläimille. Lehtien keruu kannattaa ajoittaa raivaustöiden yhteyteen. Valtion maille keruuoikeuden voi ostaa Metsähallitukselta. Lisäksi alustoja voi hyödyntää riistaeläinten seurannassa sekä hirvieläinten metsästyksessä ja pyynnin kohdentamisessa. Sähkölinjan alla voisi esimerkiksi kasvattaa joulukuusia. Siemeniä voi hankkia esimerkiksi maataloustarvikeliikkeistä. Ruokaviraston sivuilta löytyy hyvä infopaketti hakusanalla ”monimuotoisuuspellot”. 7 Edellyttääkö luonnontuotteiden keruu koulutusta. Jos maanomistaja ei itse kerää, hän voi ansaita vuokratuloa. Lemettinen: Tiettyjen tuotteiden osalta se on erittäin suositeltavaa. Eurooppalaisia joulu kuusten vientimarkkinoita hal litsee Tanska. 10 Voiko riistapelto vähentää hirvien syöntipainetta lähitaimikoissa. Paakkonen: Eläimet tarvitsevat ravintoa, ja riistapellossa vietetty ruokailuaika on pois muualta. Tukikelpoisuuden vaatimukset löytyvät Ruokaviraston verkkosivuilta
NURMEKSEN MUSEO / NURMEKSEN KAUPUNGINMUSEO JUURET KÄMPPÄ UKON PESTISSÄ Vanha metsätyöläinen saattoi voimiensa hiipuessa päästä savottakämpän talonmieheksi. Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat MUSEOVIRASTO, NURMEKSEN MUSEO ja SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO 46 Aarre 11/2024 JUURET AR-20241216-521870-_6233876.indd 46 AR-20241216-521870-_6233876.indd 46 29.11.2024 13.19.09 29.11.2024 13.19.09. Joskus tehtävä annettiin pojalle, jonka voimat ja taidot eivät vielä riittäneet puunkaatoon. Ovelta hänen työtään valvoo kämppäemäntä. Kämppäpoika Aittokosken kämpällä Pohjois-Karjalan Pielisjärveltä 1950luvun alkupuolella
Kämppien talonmiehet olivat usein Tapanin kaltaisia ikääntyneitä metsätyöläisiä, jotka eivät enää kunnolla jaksaneet raskasta puunkaatoa ja hevosajoa lumisessa metsässä. ”Se oli kyllä toisaalta hyvä, että pääsi pois siitä työstä. Eero Kortelainen kertoo kirjassa Muut sortaa, saha yksin puoltaa kokemuksistaan 16-vuotiaana 1940-luvun lopulla. Ikämiehen oli pyrittävä tehtävään, johon voimat vielä riittivät. S avotta oli juuri käynnistymässä Savukoskella. Hän kuvaa järjestelyä senaikaiseksi sosiaalihuolloksi. Varusteiden vahvat hajut Joskus savotan talonmieheksi palkattiin nestorin sijasta noviisi. Hän oli nuoresta pojasta tehnyt metsätöitä ja aloittanut jo aikakaudella, jolloin ensimmäiseksi piti rakentaa suoja itselle ja hevoselle. Mies oli erittäin tunnollinen ja hoiti hommansa”, Mauri Tynkkynen muistelee kirjassa Muut sortaa, saha yksin puoltaa. Eero lähti Pelkosenniemellä tukkipalstalle isänsä ja veljensä kanssa. Savottakämpän talonmiehen pestiin hakeutuminen oli yksi vanhenevan metsätyömiehen strategioista, tutkija Jyrki Pöysä toteaa kirjassa Jätkän synty. MUSEOVIRASTO / HISTORIAN KUVAKOKOELMA 47 Aarre 11/2024 JUURET AR-20241216-521870-_6233876.indd 47 AR-20241216-521870-_6233876.indd 47 29.11.2024 13.19.14 29.11.2024 13.19.14. Olinhan aivan ensikertalainen ja senhän näki Pokasahojen aikaan metsä työ oli niin raskasta, että urakkahommissa eivät ikämiehet enää pärjänneet. ”Siinä aamuun asti liikkumatta makasi. Met keskenämme jutustimme, että taisipa tulla oikia talonmies! Mutta me erehdyimme. ”Ukkoherrat pitivät huolta vanhoista jätkistään ja siksi Aukullekin järjestyi aina talveksi kartanoherran paikka”, Tapio Vilkuna kertoo kirjassaan Savitalon pojat savotalla. Metsätyötä kevyempää työtä oli tarjolla myös tiemiehenä, joka huolehti ajourien kunnossapidosta. Oli helmikuun alku vuonna 1952, kun vanha mies, Tapani nimeltään, saapui kämpälle talonmiehen pestiin. Savotan elinkautisessa Talonmiehiä käytettiin etenkin suurilla savotoilla kämppämajoituksen kukoistuskaudella 1940-luvun lopulta 1960-luvulle. Heitä kutsuttiin kämppäukoiksi tai kämppäisänniksi, kartanomiehiksi tai kipinämikoiksi. Hän kertoi olleensa metsätöissä jo yli 40 vuotta, söi vähän eväitään, turisi ja tupakoi hetken, veti karvalakin korvilleen, kietoutui palttooseensa ja kävi nukkumaan laverille eli peskalle kylmään ovipieleen. Paikalle saapui ukkoherra, joka katseli aikansa nuorukaisen työntekoa ja totesi sitten, että tämän on parempi ryhtyä kipinämikoksi. Yksi kämppien konkareista oli Auku. ”Heitä [talonmiehiä ja tiemiehiä] kutsuttiin myös savotan elinkautisiksi”, Vilkuna kertoo. Pestin saamista helpotti, jos oli hyvissä kirjoissa savotan ukkoherran silmissä
Jos kämpältä puuttui kaivo, vesi oli haettava vesistöstä tai lähteestä. Savotalla saatettiin puhua kartanopojista, Hanna Snellman kertoo kirjassaan Tukkilaisen tulo ja lähtö. Se paljon helpotti, kun monesti oli pitkä matka avannolle, josta vesi piti kantaa”, muistelee Eero, jonka töihin kuului myös perunoiden kuorimista ja lihan paloittelua. Nukkumaan sai käydä aamuyöllä. ”Myös puunhakkaamista riitti halkorantteella, sillä kämppien kamiinat, keittiön hellat ja ulkosaunat lämpenivät 1950–1960-luvuille asti puulla”, Haikola jatkaa. Ohjeeksi nuoret saivat, että pitää tehdä mitä kokki käskee. Kuvassa Nujulan kämpän miehiä Valtimon Rumossa, edessä vas. ”Unta ei minun tarvinnut kauan odottaa ja kun miehet aamutoimiansa tekivät ei se hälinä minua häirinnyt, nukuin aina puolille päivin”, Eero jatkaa kertomustaan. Kipinämikon homma oli taasen kämpän lämmittäminen öisin. Johan loppui hiplaus Kämpän isäntä saattoi joskus antaa kämppäemännälle myös henkistä tukea. Iso osa myös aikuisten talonmiesten tehtävistä liittyi kämpän emännän auttamiseen. savotan kuopus, 12-vuotias Jussi Liuski. ”Heidän [kämppäukkojen] apuaan tarvittiin esimerkiksi kämpälle kokonaisina tuotujen eläinten ruhojen käsittelyyn ja pilkkomiseen”, Maaria Haikola kertoo kirjassaan Kämppäemäntiä ja laivakokkeja. Piti valvoa silloin, kun toiset nukkui.” Tulta oli pidettävä yllä myös kuivaushuoneessa ja samalla valvottava, että miesten varusteet kuivuivat mutta eivät kärventyneet. Talonmiehen ote ei saanut herpaantua; sen koki karvaasti alussa mainittu Tapani. Veden kantoa ämmänlängillä Talonmiestyyppisiin töihin palkattuja poikia kutsuttiin uitolla kokinapulaisiksi. työnjohtajakin, ettei tuosta mitään tule. Nukkumaan sai käydä aamuyöllä. Muutoin ahkera mies sai lopputilin, koska hän laiminlöi kämpän yövalosta huolehtimisen. NURMEKSEN MUSEO / NURMEKSEN SOS.DEM.TYÖVÄENYHDISTYS 48 Aarre 11/2024 JUURET AR-20241216-521870-_6233876.indd 48 AR-20241216-521870-_6233876.indd 48 29.11.2024 13.19.18 29.11.2024 13.19.18. ”Kuivaushuoneessa oli voimakkaat tuoksut, siellä oli hevosvaljaat, märät vaatteet, sukat, kengät ja vanttuut”, Eero muistelee. ”Suurena apuna veden kannossa oli ämmänlänget. JUURET Savotoilla oli hyvinkin nuoria poikia. Eerolle se tarkoitti kello kolmen tai neljän aikaa, koska pian sen jälkeen, viiden maissa, emäntä heräsi aamuaskareilleen. He esimerkiksi kantoivat ruuanlaitto-, juoma-, saunaja likavesiä
”Muut kämppäukon toimeen kuuluvat työt hän hoiti vaikka oli henkilaita mies.” Kortti toi lokoisat olot Paljon elämää ja metsätyötä nähnyt kämppäukko saattoi halutessaan opettaa nuorille jätkille paljon. [– –] Ei Erkki rahaa koonnut, mutta teetti hävinneellä hänelle kuuluvia töitä”, Usko Luostarinen muistelee Muut sortaa, saha yksin puoltaa -kirjassa Inarin työmaata ja vuotta 1954. ”Sitä hän hyödynsi iltapuhteina. Syy väitteeseen ei muille selvinnyt, mutta se huomattiin, että Mikko säikkyi kovia ääniä, polkupyörän räminääkin. ”Se tuli kipinämikko, että eihän nyt hän tarkottannu, että nuin kovasti lyyä.” Selänsija ja leivänsyrjää Persoonallisista talonmiehistä riitti jutun juurta. Erkki osasi korttipelinsä. ”Mää sain kyllä sen jäläkeen [– –] hänestä olla rauhassa”, emännän muistelus jatkuu. Tämä neuvoi, että seuraavalla kerralla ahdistelijaa kannattaa lyödä ”kunnolla jollaki kapustalla tai minkä saat kätteen”. Kumautus tehosi niin perusteellisesti, että hiplaaja pyörtyi. ”Panimme merkille monta kertaa, kuinka joku toinen pilkkoi honkapölkkyjä rantteella ja kantoi pilkkeitä sisälle. ”Siihen aikaan työnjohdollakin oli vara järjestää huonoon käveeseen ajautuneille kulkumiehille kämpän ritsiltä selänsija ja mahdollisuus leivän syrjään.” Mikon tausta jäi salaisuudeksi, mutta mies hoki, että Venäjällä hänet tapettaisiin. Mauno Immonen muistelee Savottaperinnettä-kirjasessaan Mikkoa, jonka johtoporras 1950-luvulla palkkasi kämppäukoksi. Metsätöitä Längelmäen Länkipohjassa tammikuussa 1960. MUSEOVIRASTO / JOURNALISTINEN KUVA-ARKISTO / ERKKI VOUTILAINEN Terhi Reiterän tutkimuksessa eräs kämppäemäntä muistelee, kuinka hän kertoi lähentelijästä tuvan kipinämikolle. Hän ei itse jaksanut”, Immonen kirjoittaa. Mikon heikko kunto oli pantu merkille. Puun kaataminen painavalla moottori sahalla oli raskasta myös voimiensa huipulla oleville metsätyömiehille. Toisin kuin muut jätkät hän myös kuunteli radiosta klassista musiikkia. Kämpällä Mikko valmisti omat ruokansa, hankki ja teurasti joskus lampaan tai vasikan, osti metsästäjien metsosaaliit sekä kasvatti ja säilöi avomaankurkkuja. Oppi tuli kantapään kautta, jos uskaltautui lyömään korttia Piru-Erkiksi kutsutun talonmiehen kanssa. Työporukassa kulki myös uskottavalta tuntunut huhu, että Mikko olisi aiemmin ollut laivakokkina. ”Mikko palkkasi siskoni luutuamaan kämpän lattiat. Erkki makaili porontaljallaan ja houkutteli jotakin toista katsomaan katkolla jotain pikkupanosta.” 49 Aarre 11/2024 JUURET AR-20241216-521870-_6233876.indd 49 AR-20241216-521870-_6233876.indd 49 29.11.2024 13.19.21 29.11.2024 13.19.21
”Kaikilla ei ollut mahdollisuutta saada edes ruokapalkalla työpaikkaa vanhuuden turvaksi. Multamäkeä – varsitien hiekottamista – pidettiin yleisesti viimeisenä mahdollisena työpaikkana. Tässä pumpataan Länki pohjassa vettä järven jäälle, jotta jää vahvistuu kanta maan raskaat tukkikuormat. Kämppäukko Aleksei Palviainen kiskoo vasupäreitä Ilomantsin Tervalahden vene laiturilla vuonna 1959. SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO / PENTTI VÄÄNÄSEN KOKOELMA Kämpän nuoressa polvessa heräsi kilpailuhenki: eikö kukaan tosiaan pärjäisi korttipelissä mokomalle äijälle. Immonen: Savottaperinnettä (omakustanne 2013) Jyrki Pöysä: Jätkän synty (SKS 1997) Terhi Reiterä: ”Kämppäemäntä, olet alituisen tarkastelun ja ’silmälläpidon’ kohteena!” Teoksessa Metsien miehiä ja naisia (Metsähistorian seura ja Lusto 2012) Erkki Snellman (toim.): Muut sortaa, saha yksin puoltaa. JUURET Tiemiehen homma oli kevyempää kuin hakkuutyö. ”Seurauksena oli vain, että Erkki sai olla melkein rauhassa töittensä kanssa, hävinneet kantoivat puita ja nauroivat tyhmyydelleen.” Uhka myös ukkoherralle Elämän ehtoopuolella kaikille ei käynyt yhtä hyvin kuin Aukulle, Mikolle ja Erkille. MUSEOVIRASTO / JOURNALISTINEN KUVA-ARKISTO / ERKKI VOUTILAINEN 50 Aarre 11/2024 JUURET AR-20241216-521870-_6233876.indd 50 AR-20241216-521870-_6233876.indd 50 29.11.2024 13.19.25 29.11.2024 13.19.25. Entinen ukkoherrakin saattoi joutua elättämään itsensä vanhuuden päivillään leivonnaisia savotoilla kaupitellen.” LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Maaria Haikola: Kämppäemäntiä ja laivakokkeja (Tapio 2024) Mauno O. Varsinkaan vaikeina työttömyyskausina keveämpiä töitä ei riittänyt kaikille tarvitseville ja ikämiesten oli tartuttava samoihin tehtäviin kuin nuorten, Hanna Snellman muistuttaa kirjassaan. Savottaperinnettä Lapista (Rovalan kannatusyhdistys 1991) Hanna Snellman: Tukkilaisen tulo ja lähtö (Pohjoinen 1990) Tapio Vilkuna: Savitalon pojat savotalla (Metsälehti Kustannus 1998) Nuoressa polvessa heräsi kilpailuhenki
Ristikon 11/2024 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 2/2025. 51 Aarre 11/2024 VAKIOT AR-20241216-521905-_6233875.indd 51 AR-20241216-521905-_6233875.indd 51 29.11.2024 13.18.01 29.11.2024 13.18.01. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakyselylomakkeen. RISTIKKO 11/2024 Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN muodossa Muista antaa nämä tiedot! Osall istu ja voita ! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. 8–16). Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Onnittelemme Ristikon 9/2024 voittajia: Marja-Leena Fomin, Salo Eija Hauska, Hämeenkyrö Synnöve Mynttinen, Lahti Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteystiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 26.1.2025 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 11, PL 440, 00101 Helsinki. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Ristikon 9/2024 ratkaisu: Avainsana: REALISTI Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. 020 413 2277 (ark
Maisema avautuu Eväjärvelle. Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat JYRKI LUUKKONEN Rakennuksen vanhat ikkunat on säilytetty ja kunnostettu. 52 Aarre 11/2024 PUU AR-20241216-521874-_6233922.indd 52 AR-20241216-521874-_6233922.indd 52 29.11.2024 13.21.37 29.11.2024 13.21.37. Sydämissä siitä on tullut ykköspaikka, jossa joulusta nautitaan pitkään. PUUTALO Jouluksi huvilalle Vanhasta kansakoulusta tuli Katja Asalan ja Hanna Kuusjärven uusperheen kakkoskoti
Puu talo Täällä asuvat Verkostojohtaja Katja Asala, 43, röntgenhoitaja Hanna Kuusjärvi, 41, ja kummankin lapset aikaisemmista liitoista eli Eelis, 17, Luukas, 16, Siiri, 15, ja Sampo, 14, samoin kuin snautseri Urho ja chihuahua Elma Neliöitä talossa on yhteensä 258, joista asuinkäytössä on nyt noin 200 Kahden hehtaarin pihapiirissä on sauna, aitta ja autotalli, ja kesäisin koulun puolella aukeaa satunnaisesti Kansakoulun kahvila 53 Aarre 11/2024 PUU AR-20241216-521874-_6233922.indd 53 AR-20241216-521874-_6233922.indd 53 29.11.2024 13.21.41 29.11.2024 13.21.41. Vähitellen remontti on edennyt yhä pidemmälle entisiin koulutiloihin. Hanna Kuusjärvi (vas.) ja Katja Asala asettuivat ensin opettajan asuntoon, joka näkyy kuvassa oikealla
”Katja osasi onneksi nähdä kaiken kurjan läpi ja hahmottaa, mitä talosta voi saada aikaiseksi”, Hanna kehaisee. Vanha hirsitalo remonttitarpeineen pitää huolen siitä, että puuhaa riittää. Pinnat ja kellertävä värimaailma periytyivät 1990-luvulta. Läpi ajan hampaan Mutta mutta. Kouluna talo palveli vuodet 1914– 1970, ja sen jälkeen se myytiin. Ostajaehdokkaiden innokkuus taisi kirkastua myymässä olleen perikunnan edustajille viimeistään silloin, kun naiset tulivat katsomaan taloa kolmannen kerran. ”Katsoin ikkunoita, ne olivat juuri oikeanlaiset ja alkuperäiset. Perheen aamuvirkku Hanna Kuusjärvi on tänäänkin noussut ensimmäisenä ja ryhtynyt lämmittämään. Mutta jouluksi remppavaatteet jäävät naulaan. 54 Aarre 11/2024 PUU AR-20241216-521874-_6233922.indd 54 AR-20241216-521874-_6233922.indd 54 29.11.2024 13.21.46 29.11.2024 13.21.46. Snautseri Urho pitää vahtia. Tuli on mun elementti, fiilistelen sitä hiljaisuudessa ja rauhassa, kun odotan kahviveden kiehumista”, Hanna kuvailee aamujaan hänen ja Katja Asalan vapaa-ajan kodissa. Hanna tekee luonnon materiaaleista, leikkokukista, koris teista ja kynttilöistä jouluisia asetelmia. Opettajan puoli säilyi asuntona, koulun puoli on ollut myös yritysja varastokäytössä. Osa joulukuusen ja kodin koristeista on lahjoja ystäviltä ja sukulaisilta. Kelloton elämä ei tarkoita lorvailua, kaikkea muuta. Se muunnettiin kansakouluksi ja opettajan asunnoksi. ”Asuimme tuolloin vielä kahdessa osoitteessa ja etsimme yhteiseksi paikaksi vanhaa taloa maaseudulta sadan kilometrin säteellä Tampereelta.” Siinä se nyt oli: yli satavuotias hirsitalo alle 80 kilometrin ajomatkan päässä. Kaupat sinetöitiin, ja sen jälkeen hirsi koulu alkoi muuttua huvilaksi. Katja ja Hanna ostivat talon joulukuussa 2019. T uli humisee keittiön puuliedessä. Keltaisesta enti sestä koulusta tuli vaaleanpunainen ja huvilatyylinen. Jämsän Eväjärven rantamaisemissa tamperelaispariskunnan arki kulkee toisenlaiseen tahtiin kuin kaupunkikodissa. Lämmin glögi maistuu ulkosallakin. Yli satavuotias hirsitalo sijaitsee entisen Längelmäen kunnan alueella. ”Hellan ja pönttöuunien sytyttely on ihanaa. ”Periaatteemme on, että kahvinkeitintä ja seinäkelloa ei ole eikä tule”, Katja naurahtaa. PUUTALO Oli iso piha, järvi maisema ja tilaa kum mankin lapsille. Haaveissa talo maalla ”Mitään ei saa näkyä ilmeestä, jos se on hyvä. Talossa oli hieno graniittinen kivijalka ja huonekorkeus yli kolme metriä”, Katja kertoo. Olisi iso piha, järvimaisema ja tilaa kummankin lapsille, jotka asuvat vuoroin Katjan ja Hannan ja vuoroin toisten vanhempiensa luona. Ajan hammas oli iskenyt taloon näkyvät jälkensä. Sammaloitunut huopakatto vuoti, ja kylpyhuoneen lattia oli romahtanut. Ollaan kuin ei missään tapauksessa oltaisi ostamassa”, Katja ohjeisti autossa Hannaa, kun he marraskuussa 2019 pysäköivät entisen Eväjärven kansakoulun pihaan. Längelmäen historia III -kirja kertoo, että rakentamiseen on käytetty entinen kauppatalo, jonka Eväjärven koulun rakennustoimikunta osti pakkohuutokaupasta
Chihuahua Elma viihtyy jätti langasta neulotussa pesässään. Olemme käyneet läpi kaikki ikkunat, vaihtaneet puuosia ja laseja, kitanneet ja maalanneet puitteet ulkoa vähintään yhdellä öljymaalikerroksella. Lapsiaan he myös ajattelivat ensimmäiseksi, kun kauppakirjat oli allekirjoitettu. Maalasimme seiniä ja lattioita, jotta talo tekisi lapsiin paremman vaikutuksen ja ajatus maaseutulomista olisi helpompi myydä heille.” Miten suuri tämä oikein on, ihmettelivät taloa katsomaan tulleet lapset. Juhla-aika vietetään tietysti huvilalla”, Katja ja Hanna juttelevat. Kattoremonttiin oli palkattava ammattilaiset vaihtamaan huopa peltiin. Jäteasemalle lähti tavarakuormia ikivanhoista öljyja maalipurkeista lähtien. Sittemmin työt jatkuivat luokkiin, joista ensimmäiseksi otettiin hirret esiin aikojen saatossa kertyneiden kerrosten alta. Keittiön puulieden uuni odottaa jo paisto kuumana. ”Oli hyvää tuuria, että löysimme talon juuri ennen koronan alkua.” Tekemällä oppii Remonttitavoite oli alusta lähtien selvä: omin voimin tehdään niin paljon kuin mahdollista, ja jos jotakin ei osata, se opetellaan. Muuten talo lämpenee talvisin kokonaan puulla pönttöuunien ja vesikiertoisen patterijärjestelmän avulla. Ikkunan yläpuolella keinahtelee nauhaan pujotettuja pipareita. ”Mitään ehjää tai kunnostettavissa olevaa alkuperäistä emme ota pois. Aurinkokeräimet Katja asensi katolle itse huojuvasta peräkärrynosturista. Neliöitä on yhteensä 258. 55 Aarre 11/2024 PUU AR-20241216-521874-_6233922.indd 55 AR-20241216-521874-_6233922.indd 55 29.11.2024 13.21.51 29.11.2024 13.21.51. Viherkasvissa kiertää valoköynnös, ja hyllyn päälle on nostettu komea piparikylä. Eelis ja Sampo joulu torttumestareina. Talon toisesta päätyseinästä löytyi luodinreikiä todennäköisesti vuoden 1918 sodan jäljiltä. Ruutuja on satoja, joten urakka on ollut aikamoinen.” Sivuhuomautuksena Katja ja Hanna myöntävät inhoavansa ikkunanpesua. Lastenhuoneeseen tuli talon toinen ilmalämpöpumppu. Osa koulun puolesta on edelleen vain kesäkäytössä, mutta suurimmasta luokasta lapset saivat yhteisen, sataneliöisen huoneen. ”Me olemme jouluihmisiä molemmat, nautimme kodin koristelemisesta kauniiksi. Niistä 100 oli ollut opettajan asuntona, loput kouluna. ”Halusimme vaaleanpunaista siksikin, että haimme talon julkisivuun huvilatyyliä.” Vatupassilla ei onnistu Itse tekemisen lisäksi toinen tärkeä remontti periaate Katjalle ja Hannalle on ollut luottamus perinnemenetelmiin ja -materiaaleihin. Nuorison joulu kalenterisukkiin ilmestyy pieniä yllätyksiä. ”Tehtiin talolle pikainen kasvojenkohotus, aherrettiin kuukausi ihan eläimellisesti. Joka toisen joulun he viettävät kaksin ja joka toisen lasten ja sukulaisten kanssa. Ulkoseinään pari maalasi ensimmäisenä kesänä kolme koealaa vaaleanpunaisen eri sävyillä. Maalinäytteet saivat oleentua seuraavaan kevääseen, minkä jälkeen yksi niistä valittiin keltaisen värin korvaajaksi. ”YouTube on ollut hyvä opettaja. Yllättäen sielläkin käytiin pian koulua, kun koronapandemian aikana koululaiset siirtyivät etäopetukseen. Perhe asettui opettajien puolelle, ja etusijalla oli kylpyhuoneen korjaus. Iloiseksi yllätykseksi vanhoja hirsiä piti vaihtaa vain yhdessä väliseinässä ja kylpyhuoneessa. Kaikki 90-luvun muovi ja kipsilevytys on saanut lähteä.” Kahden huoneen lattiat oli aukaistava, ja samalla eristystä on parannettu. Käyntiin pikafiksauksella Perheen nuoriso taittelee joulutorttuja keittiön työtason äärellä. Siihen apua saatiin sukulaisilta, joilla on kokemusta hirsitöistä
KATJA: ”Rauha, luonto ja vanhan talon henki.” HANNA: ”Rauhan tunnelmointi. ”Haaveissamme on suopakuurattu lankkulattia, joten maali on saatava pois.” Nyt, kun remonttivuosia on takana jo viisi, pariskunta on hidastanut tahtia ja keskittynyt myös nauttimaan aikaansaannoksistaan. Se, että ollaan paljon myös ulkona ja että täällä tehdyillä askareilla on tarkoitus.” Mihin aiot tarttua talossa seuraavaksi. Täällä tekemisellä on aina jokin tarkoitus, ja samalla oppii uutta”, Hanna sanoo. Havuja, oksia, varpuja ja käpyjä kulkeutuu kaupunkikodinkin kaunistukseksi. Nykyään Katja ja Hanna asuvat huvilalla varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn ja talvellakin vähintään viikonloput ja lomat. Koristeellisia kimppuja löytyy lähes kaikilta pöydiltä ja piirongeilta. Eteinen odottaa viimeistelyä, mutta kaikki saa tapahtua ilman aikatauluja. Ajatuksissa on alkanut muhia myös muuttaminen Eväjärvelle kokonaan, kunhan lapset aikuistuvat omilleen. ”Sillä on iso vaikutus mielenterveyteen, kun saa upottaa kädet multaan. Huvilan somistamiseen löytyy materiaalia omalta tontilta. Tulossa on vielä muutoksia huonejärjestykseen, kun isoimmasta luokasta tulee sali ja lapset saavat huoneet talon toisesta päästä. Soitamme joulumusiikkia, ja Hanna askartelee havuista ja varvuista kransseja ja asetelmia”, Katja kertoo. Luonnonmateriaalia löytyy omalta kahden hehtaarin tontilta. ”Täällä aivot lepäävät ja mieli rauhoittuu.” PUUTALO Luonnon materiaalia joulu kransseihin löytyy omalta tontilta. 56 Aarre 11/2024 PUU AR-20241216-521874-_6233922.indd 56 AR-20241216-521874-_6233922.indd 56 29.11.2024 13.21.58 29.11.2024 13.21.58. Tiluksilla asustaa myös hevosia, kanoja, kaneja ja ankkoja vaihtelevin kokoonpanoin. KATJA: ”Pinkopahvien laittamiseen.” HANNA: ”Hirrelle jäävien seinien pintakäsittelyyn.” Vähemmän iloinen yllätys oli luokkahuoneiden lattiamaali, jonka poistaminen on osoittautunut kohtuuttoman isoksi hommaksi. Joulukuusessa koristeet lisääntyvät, kun uusia ja kauniita osuu kohdalle. Ne päätyvät kohta kahvipöytään, joka on somistettu havuin, kukin ja kynttilöin. Taulun mallina on ollut Katja, maalarina Hanna. Hannan tekemä himmeli saa olla paikoillaan kesät talvet. ”Alamme nauttia joulutunnelmasta jo marraskuussa. 3 x kotirauha Mikä joulukodissanne on parasta. Kasvihuone syntyi vanhoista ikkunoista, ja kasvimaa, hedelmäpuut ja marjapensaat tuovat omavaraisuutta ruokapöytään. KATJA: ”Lämmin, kiireetön ja luonnon mukainen joulun tunnelma.” HANNA: ”Kattoon asti ulottuva joulu kuusi, joulusauna ja lämmin tunnelma.” Entä mikä muulloin tuntuu huvila-asumisessa parhaalta. ”Olemme hyväksyneet, että tätä taloa ei korjata kiireen ja vatupassin kanssa.” Luonnonläheistä tunnelmaa Uunista leijailee kypsyvien tähtitorttujen tuoksu
57 Aarre 11/2024 PUU AR-20241216-521874-_6233922.indd 57 AR-20241216-521874-_6233922.indd 57 29.11.2024 13.22.04 29.11.2024 13.22.04. Alkuperäiset ovet löytyivät ullakolta. Ne odottavat nyt kunnostusta ja maalia. Punakeltaisessa pihasaunassa saa makoisat joululöylyt. Joka toisen joulun Katja (vas.) ja Hanna viettävät huvilalla kaksin, joka toisen joulun lasten kanssa. Sukulaisiakin kokoontuu juhlan viettoon. Joulun tienoo on rauhoitettu remonttipuuhilta. Sampo ja Eelis ovat juuri sytyttäneet tulet pönttöuuniin, ja Hanna ja Katja nautiskelevat kiireettömästä hetkestä
Se yrittää repiä jäätynyttä lihaa selkä tuuleen mutta keikahtaa nokilleen. Nyt tuntuu vaikealta ajatella, että yksikään siivekäs uskaltautuisi tähän keliin, vaikka houkuttimena on lammen rannassa makaava hirvenraato. Parvi pysyy poissa, ja kiusattu saa tilaisuutensa. Ehkä se on hierarkiassa toiseksi alimmalla portaalla, jopa siipipuolen äänetön liittolainen. Arvelen sen häätävän vammaisen heti loitommalle, mutta mitä vielä. Se pesee itseään lumessa, lennähtää männyn oksalle ja keloo nokkansa puhtaaksi. Maisema alkaa hitaasti piirtyä näkyviin: pieni heterantainen lampi, rämemäntyjä, taustalla metsän reuna. Tuulen pitäisi tosin hellittää puolenpäivän jälkeen, mutta joulukuinen päivä on lyhyt ja ilta hämärtyy nopeasti. Se on vanha tuttu, jolla on vamma toisessa siivessään. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO A amu valkenee myrskyn ujellukseen. JÄÄN MAKAILEMAAN makuupussin lämpöön ja torkahdan. Se oli varmasti yksi parven jäsenistä, mutta en tiedä, onko se osallistunut vaivaisen rökittämiseen vai pysytellyt syrjässä. 58 Aarre 11/2024 LUONTO AR-20241216-521882-_6233921.indd 58 AR-20241216-521882-_6233921.indd 58 29.11.2024 13.20.12 29.11.2024 13.20.12. Tulin kojuun jo iltapimeällä ennen myrskyn puhkeamista ja olen valvonut miltei koko yön sitä kuunnellen. Sen toisesta siivestä puuttuu sulkia. Kaksikko saa syödä rauhassa varhaiseen iltapäivään. Sitten myrsky alkaa hellittää ja parven muita jäseniä ilmestyy paikalle. Lihan piilottaminen loppuu kuitenkin siihen paikkaan, kätköjään ei kannata paljastaa kenellekään. Se saa syötyä itsensä kylläiseksi ja ehtii piilottaa ruokaa myöhempään käyttöön. Sen tulevaisuus näyttää valoisammalta, kun sen ei enää tarvitse kärkkyä nälkäisenä parven reunalla ja odotella vuoroaan iltamyöhään. Seuraan korpin puuhia tyytyväisenä. Sitten se pudottautuu siivilleen ja katoaa pyryyn. MUUTAMAN TUNNIN kuluttua korppi valpastuu, ja haaskalle laskeutuu toinen. Linnut syövät vierekkäin kuin parhaat ystävät. Se avaa siipiään auttaakseen menoa, ja silloin tunnistan sen. Kaikki on tosin peittyä lähes vaakasuorassa lentävään lumeen, jota pyryttää taivaalta ja jota tuuli pöllyttää ilmaan sakeina pilvinä. Se kävelee taas metsän suojaan, hypähtää siivilleen ja lentää muutaman kymmenen metriä sen sisään. Se kiertää toiselle puolelle, mutta siellä on vastassa kivikova nahka. Saatuaan jotakin irti se kävelee metsän reunaan ja piilottaa saaliinsa lumeen. Lopulta se löytää paikan, hakkaa ja kiskoo, kunnes saa kurkkupussin täyteen lihaa. Se pörhöttää höyhenensä, ravistelee ja istuu hetkisen paikoillaan. Herään kuitenkin pian ja kurkistan ulos. Paikalla on korppi. Lopulta niitä on toistakymmentä ja siipipuoli hyppii sivummalle. Palatessa linnulla on vastatuuli. Siellä se piilottaa ruuan ja palaa raadolle jatkamaan työtään myrskystä piittaamatta. Siitä puuttuu sulkia, joten lentäminen on huomattavasti hankalampaa kuin lajitovereilla. Korppi jatkaa aherrustaan. Se taiteilee myrskyssä, hakkaa jäistä hirvenruhoa ja vuolee siitä palasia vahvalla nokallaan. LÄHILUONNON IHMEITÄ MYRSKY KORPPI Tämänvuotisessa sarjassaan Karjalohjalla asuva luontokuvaaja Heikki Willamo kertoo arkisista ihmeistä, joita hän on kokenut omassa lähiluonnossaan, korkeintaan peninkulman päässä kotioveltaan. En tunnista tulijaa. Ehkäpä yksilöiden keskinäinen käytös riippuu siitä, keitä muita on paikalla. Se ei pysty pitämään puoliaan suuressa joukossa, ja sitä syrjitään, joskus suorastaan kiusataan useamman yksilön voimin. Toisaalta nyt molemmille on tilaa, joten energiaa ei kannata tuhlata keskinäiseen rähinöintiin
Korpilla on vaikeuksia tasapainoilla lumimyräkän riepoteltavana. 59 Aarre 11/2024 LUONTO AR-20241216-521882-_6233921.indd 59 AR-20241216-521882-_6233921.indd 59 29.11.2024 13.20.13 29.11.2024 13.20.13
Silakka puolustaa kuitenkin erinomaisesti paikkaansa juhlapöydän muiden kalaherkkujen joukossa. VILLIRUOKA Pieniä on silakat joulukaloiksi, sanotaan. Ilman käryä paistetut, pestolla maustetut silakkapihvit sopivat joulunaluspäivien tai välipäivien aterialle. Teksti, kuvat ja kuvausjärjestelyt MARI IKONEN Pientä joulukalaa 60 Aarre 11/2024 HYVINVOINTI AR-20241216-521894-_6233940.indd 60 AR-20241216-521894-_6233940.indd 60 29.11.2024 13.22.03 29.11.2024 13.22.03
Vinkki! Tähteeksi jääneet silakkapihvit maistuvat kylminä esimerkiksi ruissämpylän välis sä tillimajoneesin ja salaatin lehtien kanssa. 5 Tuore kala on hel posti pilaantuva elin tarvike, joka tulee kuljettaa kylmäketjussa kaupasta kotiin, valmistaa nopeasti ja säilyttää kylmässä. Tarjoa ne nokkosella tai tillillä mauste tun perunamuusin ja raikkaan salaatin kanssa. Kääntele jouk koon silakkafileet. 3 Silakan maine kär si vuosituhannen vaih teessa, kun syntyi kohua silakan dioksiini ja PCB pitoisuuksista. Smetanakastike saa raikkautta tillistä ja sitruunamehusta. Smetanasilakat maistuvat joulupöydässä ja yöpalana ruisleivän päällä. 61 Aarre 11/2024 HYVINVOINTI AR-20241216-521894-_6233940.indd 61 AR-20241216-521894-_6233940.indd 61 29.11.2024 13.22.06 29.11.2024 13.22.06. Sekoita tölkillinen smeta naa, sinappi, sitruunamehu ja tillisilppu. Mä din, sillin, siian, hauen ja lohen tai kirjolohen seu raksi joulupöytään sopii myös perinteinen silakka. Sekoita korppujauhot, hie noksi raastettu parmesaani, valkopippuri ja suola (ole va rovainen suolan kanssa, sillä parmesaania sisältävä pesto on usein suolaista). 4 Silliä vähäras vaisempi silakka on hyvä pehmeän rasvan ja terveellisten omega3 rasvahappojen lähde. Purista kypsien silakkapihvien päälle hiukan sitruunamehua. Laita smetanasilakat kan nelliseen lasitölkkiin ja anna niiden maustua jääkaapissa seuraavaan päivään. 1 Erilaiset kala herkut ovat monien jouluruokasuosikkeja. Sekoita pesto ja tuorejuusto tahnaksi ja levitä tahna fileille. Kypsytä silakkafileitä etikkaliemessä jääkaapissa pari tuntia, kunnes ne ovat muuttuneet valkoisiksi. Varovaisen kuluttajan kan nattaa suosia alle 18sent tistä silakkaa. Valmista etikkaliemi: Se koita kaikki ainekset kulhos sa niin, että sokeri ja suola liukenevat nesteeseen. 2 Silakka on Itä meren murto veden parvikala, joka syö eläinplanktonia ja pohja eläimiä. Ne säilyvät jää kaapissa noin viikon. Paista 200asteisessa uunis sa noin 20 minuuttia. Nopeat smetanasilakat (6 ANNOSTA) • 300 g pienehkojä silakkafileitä Etikkaliemi: • 3 dl kylmää vettä • 1 dl väkiviinaetikkaa • 0,5 dl sokeria • 2 tl suolaa Smetanakastike: • 120 g smetanaa • 2 rkl makeaa sinappia • 1 rkl sitruunamehua • kourallinen silputtua tilliä Nylje silakkafileistä nahka selkäruodon kohdalta niin, että kustakin fileestä tulee kaksi pitkulaista, nahatonta suikaletta. Laita sitten loput silakkafileistä niiden päälle ja painele kevyesti. Älä unohda silakkaa Helpot pesto silakkapihvit (3–4 ANNOSTA) • 500 g silakkafileitä • 1 dl vihreää pestoa • 50 g maustamatonta tuorejuustoa Päälle: • 1 dl korppujauhoja • 0,5 dl raastettua parmesaania • ripaus valkopippuria ja suolaa • tilkka sitruunamehua Laita puolet silakkafileistä lei vinpaperilla päällystetylle uuni pellille nahkapuoli alaspäin. Ripottele leivi tys silakkapihvien päälle. Nahattomat silakkafileet kypsyvät nopeasti etikkaliemessä. Va luta fileet siivilässä. Suomelle tärkein silakkakanta on Selkä meren silakka. Sittemmin ne ovat selvästi laskeneet
Koivikoissa muutos on silmin havaittava, läpimittaa voi kertyä vuodessa jopa sentti”, Vertainen sanoo. MENIKÖ PUTKEEN. Ensiharvennukselta kertyvä puukauppatulo voi korkeasuhdanteessakin jäädä metsänomistajan mielestä vähäiseksi. ”Ensiharvennuksen jälkeen puuston kehitys tukkipuuksi nopeutuu. Keväällä 2024 julkaistun Metsätutka-kyselyn mukaan metsänomistajien tyytyväisyys puukauppoihinsa on nousussa. Silloin metsänomistajan kokemaa tyytyväisyyttä selittää tunne siitä, että metsän tuleva arvokasvu on turvattu. ”Eräs metsänomistaja oli saanut tarjouksen metsiköstä, joka avoimen metsävaratiedon mukaan oli uudistuskypsää. Jukka Vertainen kuitenkin muistuttaa, että maastokäyntiä ei kannata jättää väliin. Maastossa kävi ilmi, että kyseessä oli parhaassa arvokasvuvaiheessaan oleva 55–60-vuotias männikkö.” Maasto käynti on myös myyjän etu. Tärkeää on myös se, että hakkuissa on jätetty asianmukaisesti säästöja lahopuita ja että suojavyöhykkeet ja monimuotoisuudelle tärkeät seikat on otettu huomioon. Merkittävin metsänomistajien tyytyväisyyttä selittävä tekijä on puusta maksettu hinta. Marraskuussa Pellervon taloustutkimus arvioi puun hinHYVÄT NEUVOT Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvitus AINO SAARIKIVI tojen nousevan edelleen vuonna 2025, kuitupuun hieman enemmän kuin tukin. Vuonna 2024 puukaupassa on eletty korkeasuhdannetta ja metsänomistajien kantorahatulot ovat nousemassa ennätystasolle. Kun hinta on hyvä, korjuujälki samaten ja luottamus säilyy, puukauppa onnistuu. Ajallaan tehty ensiharvennus on kuitenkin sijoitus tulevaisuuteen. Esimerkiksi maapohjan kantavuuden, korjuulla tarvittavan konekaluston, puuvaraston paikan ja mahdollisen ennakkoraivauksen tarpeen pystyy ar vioimaan vain maastossa.” Ostaja, joka lähestyy metsänomistajaa avoimen metsävaratiedon perusteella, saattaa ehdottaa hakkuuta väärään aikaan. ”Omalla toimialueellani kaikkien puutavaralajien kysyntä on ollut vahvaa ja etenkin ensiharvennuskohteiden hinnat ovat nousseet reippaasti. Metsä on harvennettu sopivaan tiheyteen, jäävät puut on valittu oikein, ajourien väli ja leveys ovat tarkoituksenmukaiset eikä korjuu ole jättänyt vaurioita jäävään puustoon tai maaperään. ”Puukauppaa ei tulisi koskaan tehdä pelkän avoimen metsävaratiedon perusteella. S uomessa yksityismetsänomistajat tekevät vuosittain yli satatuhatta puukauppaa. Se oli kasvaneen tyytyväisyyden taustalla myös Metsätutka-kyselyn mukaan. Jos muutama vuosi sitten energiarangasta maksettiin 10 euroa kuutiolta, nyt ollaan 30 eurossa”, Vertainen kertoo. Jos taas jokin meni myyjän mielestä pieleen, hänen kannattaa ottaa yhteyttä puunostajaan. 62 Aarre 11/2024 OMA TALOUS AR-20241216-521904-_6234027.indd 62 AR-20241216-521904-_6234027.indd 62 29.11.2024 13.23.19 29.11.2024 13.23.19. Totuus maastosta Moni metsänomistaja arvostaa vaivattomuutta, ja avoin metsävaratieto voi houkuttaa tekemään kaupat helposti netissä tai ostajan toimistolla. ”Puukauppa on onnistunut silloin, kun se täyttää metsänomistajan odotukset ja tuo hänelle taloudellista hyötyä”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsäasiantuntija Jukka Vertainen. Kohti arvokasvua Harvennushakkuilla metsänomistajan tyytyväisyyttä lisää onnistunut korjuujälki
”Vaikka sähköinen puukauppa yleistyy, edelleen metsänomistajat arvostavat henkilökohtaista palvelua ja sitä, että heidän toiveensa ja tarpeensa otetaan huomioon. Jos hakkuukoneen kuljettajaa ei ole ohjeistettu katkaisemaan ty vestä lumppia, tuloksena saattaa olla tukin sijasta kuitua. ”Yleensä heikkoon kor juujälkeen on syynä se, että leimikolle on menty väärään aikaan. Odotettua vähäisempään tukkisaantoon voivat olla syynä esimerkiksi rungon tyvimutkat. Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osaston professori Kalle Kärhä näkee muutoksen taustalla useita syitä. ”Puukaupoissa on tavallista, että arvio leimikolta kertyvästä puumäärästä poikkeaa lopullisesta. Myyjien tyytyväisyyttä selvitetään kyselyillä jokaisen puukaupan jälkeen. ”Omalla urallani ei ole vielä kertaakaan tullut eteen tilannet ta, jossa olisi jouduttu turvautu maan viralliseen mittaukseen.” V ielä 2000-luvun alussa tyytymättömyys puukauppaan johti harvoin puukauppakumppanin vaihtamiseen. Digitaaliset puumarkkinapaikat antavat metsänomistajalle mahdollisuuden kilpailuttaa itse puukauppojaan ja valita parhaan tarjouksen.” Metsänomistajien heikentynyt kumppaniuskollisuus luo ostajille paineita parantaa palvelujaan. Niin kiire ei koskaan saisi olla, ettei kauppaa ehdi kilpailuttaa.” Tänä vuonna Vertainen on törmännyt tilanteeseen, jossa kauppa yritettiin saada aikai seksi metsää uhkaavan kirjan painajatuhon perusteella. ”Puukauppasopimuksissa kor juuaika on kahdesta kolmeen vuotta. Jos odotukset ovat korkealla, pienikin epäonnistuminen voi aiheuttaa tyytymättömyyttä. 63 Aarre 11/2024 OMA TALOUS AR-20241216-521904-_6234027.indd 63 AR-20241216-521904-_6234027.indd 63 29.11.2024 13.23.20 29.11.2024 13.23.20. ”Käytäntö, jossa metsänomis tajaa houkutellaan puukaup paan vetoamalla esimerkiksi pian laskeviin hintoihin, vai kuttaisi olevan lisääntymään päin. Tavallista on, että sopu löytyy ja puunostaja maksaa metsänomistajalle jon kinlaisen korvauksen.” Jos erimielisyys koskee kat kontaa eikä neuvotteluissa löydy yhteistä näkemystä, asia ratkais taan virallisessa mittauksessa. Myös vuorovaikutuksella ja henkilökemioilla on puukaupassa merkittävä rooli. ”Metsänomistajat odottavat entistä parempaa palvelua, ja puunostajat pitävät asiakastyytyväisyyttä tärkeänä tulostavoitteenaan”, Kärhä sanoo. Näissä ti lanteissa metsänomistaja voittaa taloudellisesti, kun mutkaiset tyvipöllit jätetään metsään.” Virhe on voinut tapahtua jo myös leimikkoa arvioidessa, jos puuston laatua heikentäviä vi koja kuten poikaoksien määrää ei ole otettu huomioon. Avoin metsävaratieto kertoo metsänomistajalle, paljonko leimikosta on kertymässä puuta, ja netistä löytyvät tilastot auttavat hintojen vertailussa. ”Metsänomistajat ovat aiempaa tasavertaisemmassa asemassa puunostajien kanssa. Kannattaa valittaa Oli metsänomistajan tyytymät tömyyden syynä sitten myllätty metsänpohja, kehnoon kuntoon jäänyt metsätie tai arvelutta maan jäänyt katkonta, myyjän kannattaa ottaa yhteyttä puun ostajaan. ”Esimerkiksi korpinotkoissa on usein tyvimutkaa. ”Yleensä tällaisissa tapauksis sa neuvotellaan myyjän, ostajan ja ostajan käyttämän korjuu yrittäjän kesken. Esimerkiksi vuosi sit ten syksyllä satoi kuukauden putkeen ja myös kesäkorjuu kelpoisissa kohteissa maas toon jäi pahoja urapainumia.” Jukka Vertainen muistut taa, että maanomistajalla on oikeus kieltää hakkuun aloit taminen tai vaatia korjuuta keskeytettäväksi, kun korjuu olosuhteet eivät ole sopivat. Tämä on kuitenkin Vertaisen mukaan harvinaista. Jos poikkeama on arvioidusta alaspäin ja tämä tulee metsänomistajalle yllätyksenä, hän pettyy, vaikka ostajan näkökulmasta kaikki sujui normaalisti”, Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Lauri Sikanen antaa esimerkin. Herää kysymys, oliko se mer kittävä kirjanpainajatuho vai normaali määrä puukuole mia.” Kelit kohdalleen Jos metsänomistaja pettyy puukauppaan, syynä on yleen sä joko heikko korjuujälki tai se, että puukauppatulo jäi pie nemmäksi kuin hän odotti. Metsänomistajan tyytymättömyyttä selittää usein odotusten ja toteuman välinen ero, jota kutsutaan Parasuramanin kuiluksi. ”Metsänomistajalle tuli hätä käteen, ja hän otti yhteyttä meihin. Tästä syystä moni metsänomistaja arvostaa pitkäaikaista yhteistyötä tutun metsäasiantuntijan kanssa. Nykyään tyytymätön metsänomistaja on herkempi etsimään uuden kumppanin. Kyllä siinä ajassa kelien pitäisi osua kohdalleen niin, että hakkuun pystyy tekemään.” Jos tukkia ei tulekaan Jos puukaupasta saatu tulo jää arvioitua pienemmäksi, kyse on usein siitä, ettei tukkisaanto vastaa odotettua. Kun kävimme katso massa, kirjanpainajaa löytyi kahdesta puusta hehtaarilla. Yhtiöiden metsäasiantuntijoilla on tässä tärkeä rooli”, professori Kärhä sanoo. Kauppoja saatetaan jou duttaa myös tarjoamalla hinta takuuta tai korotettua bonusta. Mahdollisuus asioida tutun henkilön kanssa lisää usein tyy tyväisyyttä, mutta Jukka Vertai nen muistuttaa, että tuttukin ostaja valvoo ensisijaisesti oman yhtiönsä etua. Tyytymätön vaihtaa kumppania Kiire arveluttaa Kun keskinäinen luottamus on kunnossa, metsänomistaja suhtautuu luottavaisesti siihen, että korjuuaikataulu pitää, kat konta tehdään oikein ja ostaja maksaa ajallaan
044 500 5404, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 044 500 5404 aarrelehti.fi/lahjatilaus Tilaa Aarre lahjaksi ystävälle! Aarteen tilaus on lahja, josta on saajalleen iloa ja hyötyä. Aarre tarjoaa lukuelämyksiä metsänomistajille, tuleville metsänomistajille sekä kaikille metsästä kiinnostuneille. koti M etsä Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 on monelle PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 Lisätietoja: www.luonnonperintosaatio.fi Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 MobilePay-numero: 77220 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – Ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. 64 Aarre 11/2024 VAKIOT AR-20241216-521906-_6233939.indd 64 AR-20241216-521906-_6233939.indd 64 29.11.2024 13.21.46 29.11.2024 13.21.46
2. Seuraava Aarre ilmestyy 27.1.2025 Asiakaspalvelun yhteystiedot viestimedia.fi/asiakaspalvelu asiakaspalvelu@viestimedia.fi 020 413 2277 (ma-pe klo 8–21, hinta mpm/pvm) PL 440, 00101 Helsinki Asiakas palvelu auttaa Asiakaspalvelu on sinua varten. Mänty. Piparkakkutalot ovat peräisin 1800-luvun Saksasta, jossa Grimmin veljesten Hannu ja Kerttu -satu innosti kotileipureita tekemään jouluisin noita-akan mökkejä. 5. Jopa 60 kilometrin tuntinopeudella. Ahman. Suomen ensimmäinen talviuintiseura, Talviuimarienkerho ry, perustettiin vuonna 1924 Helsingin Ouritsaareen. 4. Voit olla meihin yhteydessä Aarteen tilaukseen liittyvissä asioissa: • lehden tilausasioissa • jakeluhäiriöissä • osoitteenmuutoksissa • laskutusasioissa • verkkopalveluihin liittyvissä kysymyksissä kuten kirjautumisessa ja käyttäjätunnuksissa Aarre 11/2024 AR-20241216-521907-_6233938.indd 65 AR-20241216-521907-_6233938.indd 65 29.11.2024 13.21.32 29.11.2024 13.21.32. Sen perustajaa Emil Järvoa pidetään talviuinnin isänä. 6. Lehtikuusi. 3. H ANN E M A N E L I U S L A P IN ME TS ÄM U S E O ENSI NUMEROSSA MARIA MIKLAS Metsävaikuttajan metsänhoitoa Jäätietä pitkin saarihakkuulle Näin teet metsäveroilmoituksen Kuorimakoneet metsänomistajan käytössä Sallan 30-luvun autosavotat loivat vaurautta MTK:n johtokunnassa vaikuttava Riitta Torikka haluaa lisätä monimuotoisuutta metsissään. AARREVISAN VASTAUKSET 1
Paikallinen luonnonsuojelu on tärkeää sekin, mutta se on tärkeää siksi, että se vaikuttaa merkittävällä tavalla suomalaisten onnellisuuteen ja elämänlaatuun. Itämerellä on kaksi kotoperäistä lajia, joista kumpikaan ei ole uhanalainen. Kun Suomessa puhutaan Kunmingin–Montrealin puitesopimuksesta, meidän pitäisi ajatella ensisijaisesti esimerkkivaikutuksia muuhun maailmaan sekä kymmenien miljoonien sukupuuton uhkaamien lajien pelastamista. Erilaisten suojelualueiden lisäksi Suomessa on paljon maita, jotka nekin ovat käytännössä melko tiukasti suojeltuja, vaikka niitä ei virallisesti ole rauhoitettu. Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. Olisi kuitenkin hyvä muistaa se, että suomalaisessa luonnonsuojelussa ei ole kuin epäsuorasti kyse sukupuuton uhkaamien lajien pelastamisesta. RISTO ISOMÄKI Sukupuuton uhkaamat lajit luontokeskustelun ytimeen ISOMÄKI Suomessa lajit ovat vain paikal lisesti uhan alaisia. Lähimetsillä on tutkimuksien mukaan erittäin myönteisiä vaikutuksia ihmisten fyysiselle ja mielen terveydelle. Epäonnistuneessa kokouksessa puhuttiin niin sanotun Kunmingin–Montrealin viitekehyksen toimeenpanosta. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. Osa ympäristöliikkeistä on vastustanut Kunmingin–Montrealin puitesopimuksen toteuttamista tavalla, joka vahvistaisi de facto -suojelualueiden statusta tuomatta lisää maata suojelun piiriin. Esimerkiksi Välimeren tärkein reservaatti Pelagos kuuluu planeettamme intensiivisimmin hyödynnettyihin vesialueisiin. Meriin hiilihappona liukeneva hiilidioksidi uhkaa tappaa sukupuuttoon kaikki maapallolle 55 miljoonan vuoden aikana kehittyneet nykyaikaiset korallit. KYSE ON niin isosta asiasta, että olisi hienoa, jos Suomi näyttäisi muulle maailmalle hyvää eikä huonoa esimerkkiä. SUOMALAISESSA KESKUSTELUSSA on unohdettu, että pohjoisen havumetsävyöhykkeen lajisto on sirkumpolaarista, eli samat lajit esiintyvät valtavan laajalla vyöhykkeellä sekä Pohjois-Amerikassa että Euraasiassa. Maailman valtiot sitoutuivat siinä suojelemaan 30 prosenttia maapallon mannerten ja merien yhteenlasketusta pinta-alasta. Rauhoittamalla myös virallisesti käytännössä jo suojellut maa-alueensa Suomi edistäisi planeettamme luonnon moni muotoisuuden säilyttämistä arvokkaalla tavalla. Meillä kyllä puhutaan luontokadosta ja 2 667 uhanalaisesta lajista, mutta tällä ei enää tarkoiteta sukupuuton uhkaamia lajeja. Meidän kun olisi helppoa tehdä niin ilman, että mikään muuttuu. Suomen tilanne on päinvastainen kuin monissa muissa EU-maissa, joissa suuri osa suojelualueista on olemassa vain paperilla. Elämme parhaillaan ainutlaatuista aikaa Maan historiassa. Monia muita alueita on suojeltu kaavoituksella. Lähimetsät ehkäisevät muun muassa verenpainetautia. Tasan nollan Suomessa elävän sukupuuton uhkaaman lajin suojelu ei mitenkään voi olla yhtä tärkeää kuin se. Lähes kaikki ojittamattomat suomme ovat de facto -suojelualueita. EU:n alueella elää ehkä vain noin yksi 100 000:sta sellaisesta lajista, joita uhkaa maapallolla sukupuutto. Se, ettei näin ole menetelty, on osittain myös suomalaisen ympäristöväen syytä. Uhanalaiset lajit tarkoittavat meillä nykyään lajeja, jotka ovat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai vielä paikallisemmin uhanalaisia. Seuraavien 50–100 vuoden aikana ihminen uhkaa köyhdyttää maapallon eliöstöä tavalla, joka saattaa vaikuttaa 50–100 miljoonan vuoden päähän. 66 Aarre 11/2024 VAKIOT AR-20241216-521908-_6233935.indd 66 AR-20241216-521908-_6233935.indd 66 29.11.2024 13.21.14 29.11.2024 13.21.14. Suurin osa valtamerien pohjalla elävistä vähintään 30 miljoonasta lajista kuolee sukupuuttoon, jos ilmastonmuutos muuttaa syvän meriveden hapettomaksi. MARIA MIKLAS L oka-marraskuussa Suomi sai pyyhkeitä sekavasta esiintymisestä Kolumbian Calissa YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa. Ilmastovyöhykkeiden siirtyminen taas voi hävittää suuren osan mannerten eliölajeista. Euroopan unionin alueella elää noin 400 sukupuuton uhkaamaa kotoperäistä lajia, jotka eivät esiinny missään muualla
toimituskulut 600 €). Se on katumaasturi, jossa turvallisuus, muotoilu ja ajomukavuus yhdistyvät vaikuttavalla tavalla. RAKAS KLASSIKKO Uusi Subaru Forester on paljon enemmän kuin pelkkä päivitys. Kuvan auto erikoisvarustein. Uusi Subaru Forester Adventure-varustetasolla alk. Koe maksimaalista turvallisuutta joka tilanteessa – ajotietä ja kuljettajan vireystilaa seuraavat kamerat, Subarun legendaarinen neliveto. 46 506,55 € (sis. TÄYSIN UUSI SUBARU FORESTER MYYNTI ALKAA TAMMIKUUSSA Taysin_uusi_Forester_Eraily_230x290.indd 1 Taysin_uusi_Forester_Eraily_230x290.indd 1 20.11.2024 13.06 20.11.2024 13.06 AR-20241216-521909-_6233936.indd 67 AR-20241216-521909-_6233936.indd 67 29.11.2024 13.21.13 29.11.2024 13.21.13. Subaru tehdastakuu: 3 vuotta/100.000 km. Kulutus 8,1 l/100 km (Eu-yhd.) CO 2 -päästöt 183 g/km (WLTP). Kaikki kuuluvat hintaan. Subaru lisäpalvelut: Subaru Vakuutus ja Subaru Assistance