52 TURVAVARUSTEET Kypärä suojaa hengen, näön ja kuulon s. juuret . 34 ?12,90 € 2 | 2020 AARRELEHTI.FI Sulon savottamuistot s. . 18 Suometsä parempaan kasvuun s. hyvinvointi . puu . 10. . 56 Miten lasketaan metsän arvo s. . . 76 Hyvät neuvot Vietti vetää VAELTAMAAN Joensuulainen Jukka Nykänen lähtee Suomen luontoon kaikkina vuodenaikoina, s. oma talous Aloin käydä salilla, jotta pysyn metsässä pystyssä ja saan sahan käyntiin. luonto . s. 28 ENNAKKORAIVAUS Varmista siistimpi hakkuujälki s. metsä ????
Rinta-Jouppi Oy *) 06 4201800 www.rintajouppi.fi • Tampere Caravan Erälaukko Oy *) 020 75 59960 www.eralaukko.fi • Turku Turun Länsi-Vankkurit Oy*) (02) 274 9880 www.lansivankkurit.com • Tuusula K&K Kivinen Oy (09) 273 1707 www.kkkivinen.fi • Vantaa J. Kaben uusin 2020-automalli on Mercedes Sprinter-alustalle rakennettu 6,9 metriä pitkä ketterä Premium-luokan retkeilyauto. Rinta-Jouppi Oy *) 017 36830 00 www.rintajouppi.fi • Lahti J. www.kabe.se/fi Kaben matkailuvaunujenja autojen*) jälleenmyyjät: • Helsinki/Vantaa Helsinki Caravan Oy *) 0300 472 370 www.helsinkicaravan.fi • Jalasjärvi Jalasjärven Kalustetalo (06) 4560669 • Jyväskylä Jyväs-Caravan *) 0400 407 066 www.jyvascaravan.fi • Kokkola Kokkolan Vaunupalvelu Oy 040 515 8159 www.vaunupalvelu.fi • Kouvola Kouvolan Vaunu Oy *) (05) 311 9077 www.kouvolanvaunu.com • Kuopio J. Rinta-Jouppi Oy *) 020 7881310 www.rintajouppi.fi • Lappeenranta J. Siinä on koko autoa kattava nestekiertoinen lattialämmitys, erillisvuoteet sekä mainiot tilat viihtyisään oleskeluun ja täydellisyyttä hipova varustus. Erinomaiset ajo-ominaisuudet takaavat turvallisen ja mukavan liikkuvuuden. Tervetuloa kaupoille asiantuntevien jälleenmyyjiemme luo.. Rinta-Jouppi Oy *) 020 7881340 www.rintajouppi.fi • Rovaniemi Caravankeskus Reatalo *) (016) 315 440 www.reatalo.net • Seinäjoki J. Rinta-Jouppi Oy *) (09) 25257500 www.rintajouppi.fi Tähtiluokan tyyliä ja asumismukavuutta vireään vapaa-aikaan Kabe on ympärivuotiseen käyttöön rakennettujen matkailuajoneuvojen suvereeni edelläkävijä Euroopassa
Herkillä kohteilla voisi suosia peitteistä metsänkasvatusta. Herättikö pääkirjoitus ajatuksia. Heillekin tukieurot ovat hyvä porkkana, sillä taimikosta on pitkä matka puunmyyntituloihin. Esimerkiksi ojien kunnostus lisää puuston hiilivaraston kasvua mutta aiheuttaa toisaalta maaperän hiilipäästöjä ja heikentää vesistöjen laatua. Kuormitusta vähentäisi jo se, että vältettäisiin tarpeettoman syvien ojien kaivamista. Loppuraportin politiikkasuositukset koskevat muun muassa vesiensuojelun tehostamista. Tukea myönnetään esimerkiksi taimikon varhaishoitoon sekä varttuneen taimikon perkaukseen ja harvennukseen. Uusien tutkimusten mukaan metsätaloudesta syntyvä vesistöjen kuormitus on aiemmin arvioitua suurempaa. Metsäpolitiikkafoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Katja Matveinen toteaakin, että tarvitaan toimintamalli, joka sovittaa yhteen suometsien käsittelyn eri tavoitteet. Metsänomistajan kannalta suometsän kunnostusojitus on usein kannattava investointi. Kemeralle jatkoaika Ojista ei pidä kaivaa tarpeettoman syviä.. Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa suometsien osuus kuitupuun hakkuusuunnitteesta on peräti 30–40 prosenttia. Nykyään kunnostusojitusten suunnittelussa otetaan huomioon vesiensuojelurakenteet, jotka estävät ravinnevalumat lähivesistöihin. 3 Aarre 2/2020 METSÄ Hyvä metsän hoito tukee myös hiilen sidontaa. Tällä tavoin yritetään ehkäistä se, että taimikkovaiheen hoitorästit vaarantaisivat Suomen metsien tulevan kasvun ja ainespuun tuotannon. Viidesosa puusta hakataan suometsistä PÄÄKIRJOITUS K estävän metsätalouden rahoituslaki on saamassa jatkoaikaa vuoden 2021 loppuun. 52). Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit MARKKU PULKKINEN JO HA NN A KO KK O LA KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Erilaisilla metsänja luonnonhoidon toimenpiteillä on suometsissä erisuuntaisia vaikutuksia puuntuotantoon, monimuotoisuuteen, hiilensidontaan ja vesistöpäästöihin. Puiden kasvu kiihtyy, kun vesitalous on kunnossa. Tulisiko turvemailla siirtyä jatkuvaan kasvatukseen. Suometsän kunnostusojitus on yleensä useiden maanomistajien yhteishanke (s. Suometsien käsittelyssä on siis kyse merkittävistä asioista myös kansantaloudellisesti. Ennallistaminen vähentää turpeen hiilipäästöjä mutta lisää metaanin vapautumista. Peitteisestä metsänkasvatuksesta ja turvemaiden kasvihuonekaasutasapainosta tarvitaan raportin mukaan lisää tutkimusta. Maaja metsätalousministeriö pyrkii siihen, että uusia rahoituspäätöksiä pystyttäisiin tekemään keskeytyksettä syksyllä, kun esitys jatkovuodesta annetaan eduskunnalle. S uomi on suomaa: täällä on miljoonia hehtaareja soita. 1961) on hausjärveläinen metsän omistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä, metsästystä ja villiruoanlaittoa. Maaja metsätalousministeriön rahoittama Metsäpolitiikkafoorumi keskittyi viime vuonna suometsiin liittyvien tutkimustulosten analysointiin. Reilut viisi miljoonaa hehtaaria niistä on ojitettu metsätalouden tarpeisiin. Valveutuneet puuntuottajat tähtäävät joka tapauksessa siihen, että metsä pysyy hyvässä kasvukunnossa. Turvemaiden osuus kaikista hakkuumahdollisuuksista on tällä hetkellä noin viidennes. Kemera-tuella kannustetaan yksityisiä metsänomistajia aktiiviseen metsänhoitoon. Artikkelissamme sivulla 52 Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Leena Finér muistuttaa, että ojitettujen soiden ennallistaminen voi laittaa liikkeelle jopa sadan vuoden fosforikuorman. Pitäisikö osa ojitetuista suometsistä ennallistaa. Seuraava iso metsänhoitokiista Suomessa saatetaan käydä suometsien käsittelystä
toimituskulut 600 €). Kuten aina, on Foresterissa jatkuva neliveto ja EyeSight-kuljettajan avustinjärjestelmä vakiona. Kuvan auto erikoisvarustein. Subaru tehdastakuu: 3 vuotta/100.000 km. Otamme askeleen tulevaisuuteen tinkimättä tutuista ajoja veto-ominaisuuksista. Subaru Forester Base-varustetasolla alk. Subaru lisäpalvelut: Subaru Vakuutus ja Subaru Assistance. Nyt luotettavaa boxermoottoriamme avustaa kompakti sähkömoottori, joka tarjoaa enemmän voimaa ja vähemmän kulutusta ilman erillistä lataamista. Subaru_Forester_e-Boxer_230x290_Aarre.indd 1 12.2.2020 12.11. 44.993,13 € (sis. Siksi olemme luoneet täysin ainutlaatuisen sähköavusteisen nelivedon. SUBARU FORESTER Subaru on aina rakentanut autoja niille, jotka uskaltavat ajatella toisin. TÄYSIN UUSI SUBARU FORESTER Kulutus 8,1 l/100 km (Eu-yhd.) CO 2 -päästöt 185 g/km (WLTP)
JUURET 56 SAVOTOIDEN SULO Rovaniemeläinen Sulo Onnela muistelee nuoruutensa suuria metsätyömaita. 22 VIRUS VEI VIREEN Pienikin epävarmuus tekijä saattaa aiheut taa suuren häiriön markkinoilla. 24 TURVALLISESTI TYÖ MAALLA Leimikolla on monta vaaranpaikkaa, minkä vuoksi turval lisuus on syytä ottaa vakavasti. Sähkö autojen tarjonta on kasvanut, ja kovin nousutahti on täys sähköautoilla. 50 NAISTEN VOIMIN Kirjoitus kilpailu teksteissä naiset muistelevat metsässä tekemiään töitä.. 52 SUOMETSÄ PAREM PAAN KASVUUN Kunnostusojitus mak saa itsensä takaisin kolmessa vuodessa. 14 METSÄN OSAAJAN KÄSI ALA NÄKYY KAUAN JA KAUNIISTI Isot rahat on voitettavissa metsän hoidon laadulla ja te hokkuudella, kirjoittaa Juha Aaltoila. 42 PÄÄSEEKÖ SÄHKÖLLÄ METSÄÄN. Työnjohtaja Matti Kumpula ja koneenkuljettaja Jere Pasanen tietävät, että työmaalla on monenlaisia vaaroja. 40 ”KANSALLISPUISTOJEN RAHOITUS ON NYT RIITTÄVÄÄ” Metsä hallituksen pääjohtaja SISÄLTÖ Jukka Nykänen tekee vuoden mittaan useita viikonlopun mittaisia retkiä ja yhden pitkän kesävaelluksen. 18 SEURAAVALLE POL VELLE Tamperelainen metsänomistaja Aino Hagner on helpottu nut, kun sukutilalle löytyi jatkaja lähi piiristä. 28 PÄÄASIAT HALLIN TAAN Kypärä suojaa näköä ja kuuloa sekä antaa turvaa iskuilta. 6 Aarre 2/2020 METSÄ 24 27.2.2020 28 10 KANNES SA KA NN EN KU VA JO HA NN A KO KK O LA NRO 2 METSÄ 3 VIIDESOSA PUUSTA HAKATAAN SUO METSISTÄ 8 METSÄ NYT Poltto ainetta purusta 10 TUTKIMUSMATKAILIJA Ympäristöasiantuntija Jukka Nykänen vael taa niin umpihangessa kuin itikkaparvessa. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Metsän eläimiä koivusta ja metsänimisissä Sonja Pajunoja. Kypärän käytöstä ei metsätöissä kannata tinkiä. ”Mitä enemmän haasteita, sitä paremmat muistot retkestä jää”, hän sanoo. Niemelä pai nottaa vastuullisuutta niin metsien hoidossa kuin johtamisessa. HANNE MANELIUS JO HA NN A KO KK O LA RI ST O JU SS IL A Juha S. 34 LISÄÄ NÄKYVYYTTÄ Ennakkoraivatussa leimikossa hakkuu koneen kuljettajan on mukava työskennellä. Metsänomistaja on tervetullut käymään leimikolla, kunhan vierailu tapahtuu turvallisesti
Sähköautoilijan on hankittava RFIDlätkä tai sovellus älypuhelimeensa. AARRE JULKAISEE LUKIJOIDEN LUONTOKUVIA LÄHETÄ PAINOKELPOINEN KUVA (sähköisenä vähintään 1 Mt) sekä pieni kuvan ottami seen liittyvä tarina sähköpostitse (luonto kuva@aarre lehti.fi) tai postitse (Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus ”Luontokuva”, em me palauta kuvia). VAKIOT 73 LUKIJAKYSELY 79 RISTIKKO 81 ENSI NUMEROSSA 82 VILLIT NISÄKKÄÄT JA ISOT LINNUT KUKOISTAVAT SUOMEN LUONNOSSA Jatkuva valitus Suomen luon non köyhtymisestä on täysin kohtuutonta, kirjoittaa Risto Iso mäki. HYVINVOINTI 70 SIENIÄ PURKISTA Kokkaa kuivatuista sienistä helppoja arki ruokia. Metsän arvon voi määrittää kolmella eri tavalla. OTITKO HIENON KUVAN?. Lentojätkät poseeraavat Rovaniemen markkinoilla otetussa kuvassa. 7 Aarre 2/2020 METSÄ 42 60 56 M IKK O LE HT IM ÄK I PUU 60 PERINTEIKÄS POHJALAINEN Ilmajokelaisen lapsiperheen hirsitalo kunnioittaa pohjalaisia rakennusperinteitä. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. LUONTO 66 ILMOJEN VALTIAAT Sudenkorennot ovat selvinneet massa sukupuuttoaalloista, ja yhä niitä tunnetaan noin kuusituhatta lajia. OMA TALOUS 76 MIKÄ ON METSÄN ARVO. SULO ONNELAN KOTIALBUMI TIM O RIN TA KO SKI Pohjalaisperheen lapset tykkäävät kieppua renkaissa. 74 HAKKUUAUKKOJEN HERKKUMARJA Metsä vadelma on moni puolinen raaka aine keittiössä
Jos asiat etenevät suunnitellusti, jalostamon rakentaminen alkaisi vuoden 2022 alussa, ja laitos valmistuisi vuodenvaihteessa 2023–24. Porissa menetelmä pääsisi ensimmäistä kertaa käyttöön teollisessa mitassa. ”Lähdimme mukaan, kun teknologia oli vasta syntymässä ja markkinoista ei ollut tietoakaan. Ligniini sen sijaan päätyisi muun muassa asfaltin valmistukseen. Laitos tuottaisi sitä vuodessa 63 000 kuutiota. »Raaka-aineesta hankitaan varmaan 95 prosenttia 20 kilometrin säteeltä, joten kysymys on todella lähipuusta. Tehtaan vuodessa tuottaman ligniini, 78 000 tonnia, riittää sideaineeksi 6 000 kilometrille asfaltoitavaa tietä. Jalostamon pääraaka-aine tulisi Porin lähialueen sahoilta. Jalostamon päätuote olisi bioetanoli, joka menisi bensiiniin sekoitettuna liikennekäyttöön. Havupuiden sahanpurun lisäksi Porin biojalostamolla voidaan käsitellä metsästä tuotua kariketta, puuainesjätettä ja lehtipuiden purua. ”Siellä on valmis teollinen infrastruktuuri, höyryä, sähköä ja vettä. Maantieyhteydet ovat hyvät ja satama lähellä.” Parhaillaan työn alla on ympäristövaikutusten arviointi, jonka on määrä valmistua loppuvuonna. Ligniinin todennäköisiä asiakkaita ovat kansainväliset suuryritykset”, BioEnergon hallituksen puheenjohtaja Timo Saini kuvailee. Ja juuri näin on käynyt. Nyt ovat olemassa sekä markkinat että teknologia, joten on aika toimia.” Sainin mukaan Kaanaan teollisuusalue Porissa on jalostamolle varsin sopiva paikka. Sahojen toiminnasta yli jäävää puhdasta havupuiden sahanpurua kuluisi vuodessa noin 200 000 kuivatonnia. Timo Saini on tyytyväinen siihen, että vihreän energian markkinat ovat 11 vuodessa loikanneet eteenpäin. Teksti ELINA LAMPELA | Kuva VL-ARKISTO Polttoainetta purusta. Biojalostamon kokonaisinvestoinnin arvo on noin 150–170 miljoonaa euroa. ”Bioetanoli ja biokaasu myydään polttoaineketjuille ja sieltä edelleen asiakkaille. Kysymyksessä on iso investointi, joten rahoitus jatkossakin tietysti säätelee hankkeen etenemisen”, Saini kertoo. Ligniinipohjainen asfaltti on testeissä huomattu ominaisuuksiltaan bitumipohjaista paremmaksi. Päätös on aina helpompi, jos samanaikaisesti on sekä tuloja tuova leimikko että hoitokohteita.» Suomen metsäkeskuksen metsänomistajien palvelupäällikkö Veikko Iittainen (Metsälehti Makasiini 1/2020) KU VA T KA LL E KE SK IN EN , RA M I M AR JA M ÄK I,JA JA RK KO SIR KIÄ Aarre 2/2020 METSÄ 8 SARI TAMMIKARI METSÄ NYT B ioEnergo Oy suunnittelee Poriin biojalostamoa, joka valmistaisi sahanpurusta bioetanolia, ligniiniä ja biokaasua. Siinä ei paljon dieseliä pala eikä turhaa hiilijalanjälkeä synny.» Vuoden sahayrittäjä Marko Tamminiemi Mänttä-Vilppulasta (Maaseudun Tulevaisuus 10.2.2020) »Yksittäisen oikean hakkuumäärän sijaan meidän tulisi korostaa kestävän, pitkäjänteisen metsien hoidon ja käytön merkitystä. [--] Me pidämme huolta metsien kasvukyvystä, elinvoimaisuudesta ja monimuotoisuudesta.» Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi (Demokraatti 2/20) »Aika harvoin on tilanne, että on pelkästään kustannuksia vaativia hoitotöitä. Sillä voidaan korvata fossiiliperäistä bitumia. ”Rahoitus on lyhyellä tähtäimellä kunnossa. Kaasuautojen polttoaineena käytettävää biokaasua syntyisi sivutuotteena 15 000 tonnia. Pääraakaaine tulisi lähialueen sahoilta. Prosessi tuottaa selluloosan nestemäisessä muodossa ja ligniinin kiinteänä. Raaka-aineen jalostamiseen on tarkoitus käyttää ruotsalaisen kumppanin Sekab E-Technology Ab:n kehittämää hydrolyysiprosessia. Laitos valmistunee 2023–24 BioEnergo perustettiin vuonna 2009. Poriin biojalostamoa suunnittelevan suomalaisyhtiön BioEnergo Oy:n Timo Saini uskoo, että aika on nyt kypsä vihreälle energialle. Se on käytössä hiljaisempaa ja joustavampaa. Mutta tiesimme, että vihreä energia on tulevaisuuden juttu
PAT. 6,70m 8.690 € KIRE 700 ” 7,00m 9.760 € KIRE 750 ” 7,50m 12.450 € JOUTSA 840 ulot. Kantavuudet 6-18 tn . Kippaussuunnan muuttaminen onnistuu nopeasti vain niveltappeja vaihtamalla. Metsävaunu/Kuormain . 5,50m 6.980 € JOUTSA 670 ” 6,70m 8.950 € JOUTSA 700 ” 7,00m 9.970 € JOUTSA 70 7 tn/1P 3.990 € JOUTSA 90 9 tn/1P 5.220 € JOUTSA 110 11 tn/2P 6.980 € Kuormaimiin saatavana useita eri ohjausventtiili vaihtoehtoja, manuaali, hydraulinentai sähköinen esiohjaus. KIRE perävaunut kaikkeen kuljetukseen . 2-pyöräjarrut 10.480 € KIRE 670 ulot. JOUTSA Ilmoitetut hinnat alv.0% Yleisja maansiirtovaunuja monipuoliseen käyttöön . Tilavuus 4,4-42 m3 . 8,40m 17.800 € JOUTSA 900 ” 9,00m 21.850 € Malliston kaikki kuormaimet laippakiinnitteisiä, voidaan asentaa myös peräasennus telineelle. Kiinteistöja kaivinkonekärryksi . Maansiirto lavalla KIRE SORASTUSVAUNU Kantavuus 14tn Tilavuus 8,5 m³ xCrane ohjaimet Propo kahvat Mini joystickit G20 pro tarjouskoura Hardox koura G22 Kahmarileuat Kaikissa vaunuissa järeä, kestävä telirakenne. . Maansiirtovaunu aisaohjauksella . ® VARUSTELLUT MAANSIIRTOVAUNUT . Linnamäentie 3, 24910 HALIKKO AS PUH 02-7318 251, 0400-226925 Hinnat, myynti ja tarkemmat tekniset tiedot nettisivuiltamme www.seppokuismaoy.fi KIRE YLEISJA MAANSIIRTOPERÄVAUNUT TUOTTEISSA OIKEA HINTA-LAATU SUHDE MARKKINOIDEN LAAJIN MALLIVALIKOIMA JOUTSA / KIRE KUORMAIMET JA METSÄVAUNUT KIRE MONITOIMIVAUNU ® . Valmistamme asiakkaille myös räätälöityjä erikoismalleja 40 vuotta konekauppaa ja valmistusta KIRE 85 8,5 tn/1P 5.390 € KIRE 902 9 tn/2P 5.880 € KIRE 1002 10 tn/2P 6.980 € KIRE 1202 12 tn/2P 8.980 € JOUTSA 140 14 tn/2P sis. maansiirtoon, konekuljetuksiin tai hiekoittimella varustettuna talvihiekoitukseen/suolaukseen. Maansiirtovaunu, 15t kantavuus . Jokaiseen käyttötarkoitukseen löytyy sopiva vaihtoehto . HX/HLE-malleissa kulutusteräspohja ja laidat vakiona . Useita eri takalaita vaihtoehtoja . Puomistoja runkotakuu täydet 3 vuotta. Eteen tai taakse kippaava lava . Lisävarusteena isommissa metsävaunuissa veto napamoottoreilla, pienemmissä napamoottori tai rullaveto. Laaja lisävarustelu mahdollisuus . Voidaan käyttää esim. JOUTSA 550 ulot
Se kiehtoo Jukka Nykästä, Suomen luonnossa viihtyvää tutkimusmatkailijaa. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso TUTKIMUS MATKAILIJA. Mitä kartta kertoo. HENKILÖ Teksti PEKKA VIRTAMO | Kuvat JOHANNA KOKKOLA Aarre 2/2020 METSÄ 10 Retkellä maistuu makkara Videolla Jukka Nykänen paistaa makkaraa ja paljastaa suosikkitaukopaikkansa Koitajoella. Kevättalven paksut hanget saattavat yllättää myös kokeneen lumikenkäilijän kuten Jukka Nykäsen. Minne joen väylä vie mutkan jälkeen. Mitä tunturin takana näkyy
Joensuu Perhe. Jukka Nykänen Ikä. Koita joki Pohjois-Karjalassa rajan lähellä on erämainen ja rauhallinen Retkiruoka. Ihannetilanteessa loimutettu lohi, todel lisuudessa usein pussi keitto Aarre 2/2020 11 METSÄ. 44 Asuinpaikka. Puoliso Anna-Kaisa Koulutus. Filosofian maisteri (maantiede) Työ. Ympäristöasian tuntija Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa Harrastukset. 11 METSÄ KUKA. Liikunta, kartat ja luonnonmaantieteen harrastaminen, vaeltaminen, valokuvaus Laavu vai teltta. Jukka Nykänen on into himoinen vaeltaja. Väljä ja vaivaton laavu Suosikkikohde. Kesällä pisin vaellusretki saattaa kestää pari viikkoa
Talvella pääsee käyttämään suksia, ja oma viehätyksensä on myös pimeydellä ja kylmyydellä. Jukka Nykänen pitää omaa kotiseutuaan monipuolisuudessaan ylivoimaisena retkeilymaakuntana. Mutta pedoillakin on paikkansa suomalaisessa luonnossa. ”Ennen kuin pihapiiriin uskaltautunut susi määrätään lopetettavaksi, olisi selvitettävä syy poikkeavaan käyttäytymiseen eikä heti leimattava eläintä häirikkösudeksi. Hän on muun muassa suurpetoneuvottelukunnan, riistaneuvoston ja saimaannorpan suojelutyöryhmän jäsen. Jos piha-alueella on jotain syötäväksi kelpaavaa ja se on houkutellut pedon sinne, syy on muualla kuin eläimessä.” Erämaiden arvo Työssään Nykänen on huomannut, että kaavoittaminen on monelta osin yhtä herkkä aihealue kuin suurpetoasiat. ”Kun tulet iltahämärissä autiotuvalle, se tuntuu kuin keitaalta. Se oli epämiellyttävä yllätys päivän hiihtämisestä väsyneille vaeltajille. Lopuksi palkintona on se täydellinen hiljaisuus.” Nykänen on ammattitaitoinen kartantekijä, jonka elämään on mahtunut lähes vuosikymmenen jakso pääkaupunkiseudulla paikkatietofirman palveluksessa. Nauloihin ripustettiin aikoinaan eväskontti suojaan muurahaisilta samalla, kun levättiin ja vaihdettiin kuulumisia.” Vuoden mittaan Nykänen tekee useita viikonlopun mittaisia retkiä ja lisäksi yhden pidemmän vaelluksen kesällä ja toisen talvella. Kunnossapitohaasteita on myös kunnilla, jotka pitävät yllä osaa vaellusreiteistä. Hän nostaa esille muutaman näkökulman, joita hän kehottaa pohtimaan. Luontoon, ympäristöön ja kulttuuriin liittyvät teemat ovat hänen keskeistä aluettaan. Puuhastelet tunnin ja saat tuvan lämpimäksi, mikä sen parempaa. ”Tutkimusmatkailijan vietti vetää minua vaeltamaan. Hänen kanssaan etsimme vaikkapa karsikkopetäjiä tai puita, joissa on konttinauloja. 12 Aarre 2/2020 METSÄ V uosien varrella Jukka Nykänen on kiertänyt luontopolkuja Itä-Suomessa, hiihtänyt Lapin hangilla ja melonut Helsingin edustan saaristossa. Kun tutkimusmatkailija lähtee pidemmälle vaellukselle uuteen maastoon, hän käyttää mieluiten itse tekemiään retkikarttoja, jotka hän laatii Maanmittauslaitoksen tausta-aineistoa hyödyntäen. Se talvinen hämärän tunti Talvi ei katkaise Jukka Nykäsen vaellusharrastusta. Olen kiitollinen siitä, että Suomessa on niin hyvä autiotupaverkosto ja myös porokämppiä. ”Toimisiko jonkinlainen digiajan kämppäkirja. Ennen kulkemattomien polkujen ohella nautin itseni haastamisesta. Retkellä kävellään niin että jaloissa tuntuu, ja talvella nukutaan joskus hangessa. ”Pohjois-Karjalan harjut, suot, vaarat, joet, järvet ja erilaiset polut muodostavat sellaisen mosaiikin, että siinä riittää vuosiksi retkeiltävää. ”Silloin tutustuin melomalla Helsingin merialueeseen, ja Nuuksiossa tuli tahkottua monta kertaa. ”Kun selässä on kyllin painava rinkka, niin lopulta tulee otettua käyttöön retkeilijän sijaintidoping”, hän naurahtaa. Talvisten retkien paras hetki osuu Nykäsen mielestä myöhäisiltapäivään. Mutta kun on ikänsä ollut retkeilijä ja täällä Pohjois-Karjalassa on paljon monipuolisemmat maisemat, niin takaisin tulin.” Rakkaudesta alaan Nykänen laatii yhä karttoja, joita löytyy muun muassa kyläkirjoista, oppaista ja opasteista sekä Pohjois-Karjalaa esittelevistä julkaisuista. Niihin on suunniteltu, mistä kuljetaan ja suurin piirtein missä kulloinkin yövytään. Toive Metsähallitukselle Kesävaellukset suuntautuvat Suomen, Ruotsin tai Norjan Lappiin. Netissä olisi paikka, jonne retkeilijä voisi tehdä ilmoituksen havaitsemistaan ongelmista, kuten polttopuiden loppumisesta tai tuvan rikkoutuneesta ikkunasta.” Autiotupia ei ole vain pohjoisessa, vaan niitä löytyy myös Pohjois-Karjalasta, esimerkiksi Koitajoen alueelta Ilomantsista. Pedot kuumentavat tunteita Jukka Nykäsen päätyönä Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa on maakuntakaavoitus. Säästäminen tuntuu Nykäsestä nurinkuriselta, kun luontomatkailun suosio kasvaa koko ajan ja samalla myös matkailijoiden palveluihin kuluttama rahamäärä. Kyse on myös retkeilijöiden turvallisuudesta. Onko aina aihetta pelkoon. Tuikkuun tuli, sitten hakkaat puita. Mutta millainen on tulevaisuus, kun Metsähallitus on karsinut palveluja?” Nykänen toivoo, että Metsähallituksen verkkosivuilta löytyisi selkeä tieto, jos autiotupaa ei enää huolleta niin, että siellä olisi aina polttopuita. Tarkoitus on keskustella eikä riidellä.” Nykänen sanoo ymmärtävänsä tuskan, jonka oman koiran päätyminen pedon suuhun aiheuttaa. ”Talvella yritämme suunnitella reitin niin, että tarjolla olisi jotain palveluja, kuten autiotupia. Hän muistuttaa myös, että EU:n petopolitiikka ohjaa vahvasti myös kansallista toimintaa. Varsinkin maakunnan itäosista löytyy pitkiäkin reittejä. Kevättalvella 2019 hän sai tästä kokemusta Tulppiossa, kun yhden autiotuvan polttopuut olivat loppuneet. Esimerkiksi Timo on erämaisten paikkojen spesialisti. ”On edistystä, että suurpetoneuvottelukunnassa istuvat saman pöydän ääressä koiraihmiset, metsästäjät ja luonnonsuojelijat. Etelä-Suomesta tulevat retkeilijät säästävät paljon bensaa, kun ei tarvitse mennä Lappiin asti, ja luonto kiittää.” Metsähallituksen säästöt näkyvät myös Pohjois-Karjalassa esimerkiksi nuotiopaikkojen sulkemisina. Entä onko hyvä, jos lähtökohta on aina kielteinen. Vaikka Nykänen kertoo olevansa ”sielultaan paperikarttamies”, hän pitää retkigps:n ostamista yhtenä parhaimmista hankinnoistaan. Mitä enemmän haasteita, sitä paremmat muistot retkestä jää, vaikka joskus tuntuu, onko tässä mitään järkeä.” Nykäsellä on kolme vakiokaveria, joiden kanssa hän tekee vaellusretkiä vuorotellen. Sillä, onko edessä umpihankitaival tai ajoittuuko patikkaretki pahimpaan itikka-aikaan, ei ole suurta väliä. Yhdestä sanasta maakuntakaavaluonnoksessa saattaa nousta suuri häly, ja merkinnän tarkoitus HENKILÖ ”Parasta on itsensä haastaminen, kun kävellään niin että jaloissa tuntuu tai nukutaan hangessa”, Jukka Nykänen kuvailee vaeltamisen viehätystä.. ”Maakunnan ohjelmatyö siihen liittyvine teemoineen”, hän muotoilee. ”Täydennämme toisiamme sopivasti. Monesti retken aikana ylitetään valtakunnanrajoja useamman kerran. Saimaannorpan suojelu on näistä helpoin aihe, toisessa ääripäässä on suhtautuminen suurpetoihin. Uudet maisemat ja erilaiset luontotyypit ovat aina kiehtoneet häntä
Mutta pitää olla muutakin työtä ja toimeentuloa.” Siitä Nykänen on hyvillään, että kehittyvä luontomatkailu on luonut luontoa arvostavan ilmapiirin. ”Kaavaluonnoksessa todettiin, että jokamiehenoikeuden perusteella on jätettävä vapaita rantoja yleiseen virkistyskäyttöön. Nykänen mainitsee esimerkin. Näin päädyimme tekemään, vaikka jokamiehenoikeus mainittiin myös voimassa olevassa maakuntakaavassa.” Myös yhtenäisten, laajojen metsäalueiden merkitseminen maakuntakaavaan kuumensi tunteita kaavan valmisteluvaiheessa. Palaute oli niin voimakasta, että sana ´jokamiehenoikeus´ jätettiin pois ja todettiin vain yleisellä tasolla, että alueita on jätettävä virkistyskäyttöön. Lopulta asia todettiin liian monitulkintaiseksi ja merkinnästä luovuttiin. Sellaisessa tutkimusmatkailija viihtyy. ”Pitää taistella olemassaolosta, ja sitähän maakuntaliitossa koko ajan tehdään.” Pääkaupunkiseudun nopeampaa saavutettavuutta Nykänen pitää hyvin tärkeänä. Hän uskoo, että luontoarvojen rooli tulee vain korostumaan tulevissa kaavoitusratkaisuissa. Kamppailua elinvoimaisuudesta Nykänen työskentelee virastossa, jossa tehdään työtä sen eteen, että väestön vähenemisestä kärsivä maakunta pärjäisi myös tulevaisuudessa. ymmärretään aivan toisella tavalla kuin tarkoitus oli. 13 Aarre 2/2020 METSÄ Pohjois-Karjalan harjumaisemat sopivat erinomaisesti myös talviretkeilykohteiksi. Yksi sana kaava luonnoksessa herätti voimakasta vastustusta. Nykänen huomauttaa, että Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa on vielä aika paljon erämaisia, rakentamattomia alueita. Tutkimusmatkailija ottaa selvää.. Yksi avainkysymys on elinkeinojen monipuolisuus. ”Täällä on hyvät vaelluspolut ja edellytykset luontomatkailun kasvulle, ja se on hyvä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa työskentelevä Nykänen uskoo, että luontomatkailu tarjoaa tulevaisuudessa lisää työtä ja leipää itäiseen Suomeen. Hänen mielestään se on rikkaus ja niin tavallisten kansalaisten kuin päättäjienkin olisi hyvä ymmärtää näiden alueiden arvo. Metsämaakunta ei elä pelkästään metsätaloutta harjoittamalla. Mitä vastarannan metsä kätkee sisäänsä
Työtä painettiin paita hiessä leimauksilla. Mutta mittarit vain ovat silti punaisella monessa asiassa. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 2/2020 METSÄ 14 K eksin mielestäni hyvän otsikon, mutta samassa töksähtää otsassa. Päämetsänhoitaja komensi heistä minulle perehdyttäjän. Vaiko mahdollisuus voittaa arvalla 200 euron arvosta heinän poljentaa. Jos pelloilla ja navetoissa killitettäisiin viljan ja maidon hintaa samalla hartaudella, jolla metsänhoitoyhdistykset seuraavat, selittävät ja spekuloivat puun hintaa, meillä olisi nälkä. Isot rahat on voitettavissa metsänhoidon laadulla ja tehokkuudella, kustannussäästöillä ja tukkisadon kasvulla. Rikottiinko toimivaa uudistamisvimmassa, hylättiinkö koetellut käytännöt, koko metsäalan ansainnan kivijalan valavien työntekijöiden arvostus ja heistä huolehtiminen. Ja jos ei lakko katko ansiota, niin läpimärkä maa ja tie tai paksu lumi. Tyyliin kuului kehua kellokasisännille kovia tukin hintoja, ei koskaan hyviä, mutta parhaita ”kuulemma” maksettuja. JUHA AALTOILA Metsän osaajan käsiala näkyy kauan ja kauniisti AALTOILA Hyväosaisen lakko tuo työttömyyttä yrittäjän konekuskille.. Kuljettajista on pulaa, eli töitä riittää. Toisin voi olla aloittelevan nuoren konemiehen. Riittävä pusikkokylpy pesee pihkat miehestä, joka lähtee metsästä muualle. Hyväosaisen lakko tuo työttömyyttä yrittäjän konekuskille. Hän oli kääntänyt epämääräiseen tukin keräilyyn tottuneen väen uudistushakkuisiin, kulotuksiin, viljelyyn. Niin luottamuskuin ammattiväkikin tuntee vastuunsa. Käsiala tuli yllättäen vastaan Uudenmaan-Hämeen piirimetsälautakunnassa, ensimmäisessä metsänhoitajan työpaikassani vuonna 1974. Metsänomistaja-asiakkaat elävät uskomusten ja korulauseiden varassa vailla mahdollisuutta vertailla palvelujentarjoajien hintoja ja laatua. Kuulin parilla maastoreissulla, millainen käsiala eli leimausten ja hakkuiden jälki missäkin pitäjässä oli. No eipähän tullut sitten vaivaa taimikonhoidostakaan. Hoitajia tulee Filippiineiltä saakka koulutettaviksi, mutta mistä maasta metsuri tulee ja kuka hänet paimentaa tekemään huippulaatua. Uskoani metsänhoitoon vahvisti alueemme länsikolkan pienen metsänhoitoyhdistyksen ainoa toimihenkilö. Herättikö kolumni ajatuksia. UUDET POLVET selkiytyneissä organisaatioissa ovat korjanneet tilannetta. Arvoasteikon pohjalla olivat harsijat. Metsäjätiltä saatu kuulakynäkö todistaa kilpailukyvyn asiakkaalle. 1947) pääsi taimien lajitteluun 11-kesäisenä, siitä ura yleni aukkojen viljelijäksi. Kollegani olivat yhtä lukuun ottamatta tulleet taloon sodasta. Sykerrys jatkui lyijykynällä vihon kuivina kestäneillä sivuilla. Mustepullo karkasi pulpetin kotelosta ja kuohui yli. Käsiala, niin, 1950-luvun kansakoulun kaunokirjoitus harmitti minua kovin. Kiitos tekijöille työn laadun seurannasta! Kuka seuraisi työn hintoja. Satunnaisten avohakkuidenkin puut merkattiin monin paikoin kirveellä, kuitupuu yhdellä, tukkipuu kahdella pilkalla. Mies oli sisäistänyt metsätyön merkityksen, innosti isäntiä ja vei metsurin sinne, missä omistaja ei ehtinyt tai jaksanut töitä tehdä. KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen kolumnisti Juha ”Koltta” Aaltoila (s. Isoja tappioita tulee, kuutiometreinä, euroina. Hänen töiksensä lankeaa ”taimikon jätän tiuhaksi – kone ei mahdu töihin” -linjan metsiä. ”Kato ny tuallaasta jäläkee, onkoos tuas erees sataa kuutioo hehtaaril.” OLI IKÄVÄÄ NÄHDÄ, kuinka poimintahakkuilla välteltiin metsänviljelyä, kevään kiivasta taimirallia ja istuttajien palkkausta. Huippuluokan harvennuksen jälkeä ylpeänä esittelevä metsänomistaja kertoo, ettei juuri katso harvennusleimikon kaupassa puun hintaa, vaan kaupan ehto on se, että hakkuukonetta ajaa Matti Virtanen, tuttu harvennusten taituri. Ansioluetteloni Irinoid-kausi päättyi umpisiniseen vihonsivuun. Saimme opettajalta uudet kynänvarret ja kiiltävät terät, joissa luki Irinoid. UPM on vuosittain maksanut noin 60 miljoonan euron tulospalkkiot, isot myös lakkoherkille paperimiehille. Taiturille ja keltanokalle ovat yhteistä pitkät työkatkot. KÄVIKÖ METSÄALAN työnantajille samoin kuin kunnille liukkaiden sijoittajien dynaamisesti ohjaamassa vanhusten varastoinnissa. Olen toistanut metsänhoidon ja hakkuiden rästejä ja heikohkoa laatua usein. Virtasen maine leviää, hänellä riittää yllin kyllin töitä taimikkonsa huolella hoitaneiden puuntuottajien mailla. Harjujen siemennyksestä vastasivat tarkoin valitut valiomännyt. Metsänhoitajan työ yksityismetsissä vei hänet vuonna 1986 kynän varteen, ja kynä on pysynyt terävänä. Ironian huippua edustaa tilastonikkarin vastaus kysyjälle, ettei tietoja voi julkistaa tekijöittäin, koska kilpailulait estävät moisen
Ensimmäisenä myyntiin tulivat mäntypuiset Metsäläiset-rakennuspalikat. PUU AARRE 15 638 Metsähallituksen suosituille paimenviikoille saapui yli 15 000 hakemusta. Kyllästyin siihen irrallisuuteen, joten päätin perustaa oman yrityksen ja alkaa valmistaa puutuotteita”, Haimivaara kertoo. Setin osia voi ostaa myös erikseen. ”Suomen luonto ja eläimet näkyvät suurimmassa osassa tuotteitani. ”Koska en löytänyt oman alani töitä, tein useamman vuoden pätkätöitä. Kilolle kalaa riittää puolisen desiä pellettejä. ”Parasta on suunnitella tuotteita tarpeeseen, joten olen aina iloinen, kun asiakkaat lähestyvät minua tuoteideoilla”, Hanna Haimivaara sanoo.. ”Isompien tilojen ansiosta voin kasvattaa valmistuseriä. Yhtiömuoto on juuri muuttunut, ja verstas siirtyy suurempiin tiloihin. LISÄTIETOJA suomensavustuspelletti.fi »Metsistä tulee valtavasti tuottei ta, joiden ei arvai si olevan puusta peräisin. Kokemus kannusti oman yrityksen perustamiseen. Neljä vuotta myöhemmin hän kuitenkin perusti puualan yrityksen, Siluettiverstaan. Lelusetin materiaaliksi valitsin paksun koivuvanerin, sillä se kestää kovatkin leikit.” Haimivaara käyttää tuotteissaan ainoastaan kotimaista mäntyä ja koivua. Muutamaa vuotta aiemmin hän oli tehnyt vanhempiensa navetan seinälle suuren puisen koristeen, josta hän sai paljon kyselyitä ja työtarjouksia. Lelut maalataan vesipohjaisilla, myrkyttömillä maaleilla. Sopivat tilat omalle verstaalle löytyivät Kiuruvedeltä lapsuudenkodin pihapiiristä. Tällaisia ovat vaikkapa kylpy amme tai kipsin korvaa va lastoitus materiaali.» Suomen Metsäyhdistyksen kansainvälisen viestinnän päällikkö Kai Lintunen (MT Metsä 1/2020) »Haluaisin raken taa kotimaisille marjoille uuden arvoketjun, jossa niistä käytetään hyödyksi kaikki, eikä jätettä jää lainkaan.» Marjauutteiden antimikrobisia ominaisuuksia tutkiva kasvibiotekniikan tohtori Riitta PuupponenPimiä (Kemia 1/2020) Aarre 2/2020 METSÄ 16 H anna Haimivaara valmistui Kuopion Muotoiluakatemiasta jalometallimuotoilijaksi vuonna 2010. Pian hän alkoi myydä myös itse suunnittelemiaan tuotteita. Parhaillaan kehittelen ja testaan myös uusia tuotteita, joten tuoteperhe kasvaa kevään aikana.” LISÄTIETOJA siluettiverstas.fi Metsäneläimiä koivusta AJANKOHTAISET AARTEET HA NN A HA IM IV AA RA Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN Metsäneläimet-sarjassa on neljä eläinhahmoa, kaksi vuorta ja kaksi kuusta. Palikoihin Haimivaara maalaa muun muassa eläinhahmoja ja pilviä. Pian hän kehitteli Metsäneläimet-lelusarjan pienimmille leikkijöille. (Lähde: Metsähallitus) SITAATIT SU O M EN SA VU ST US PE LL ET TI Herkullista savukalaa Harmaalepästä valmistetut pelletit sopivat sekä avotuliettä sähkösavustimeen. Paimenia haettiin ensi kesäksi yhteensä 15 eri kohteeseen. Mänty on kevyt ja luja materiaali, jota on helppo työstää.” Alkanut vuosi tuo Siluettiverstaalle paljon uutta. Siluettiverstaan ensimmäisen vuoden aikana Haimivaara teki julkisivukoristeita, kylttejä ja tienviittoja tilaustöinä. ”Koivuvaneri on kestävää, ja siinä on erittäin kaunis sileä pinta. Koko setti 49 e
Kun firma siirtyy jälkipolvelle, saa itse ottaa löysemmin. Se asettui pihahaapaan, kunnes lensi rantakuuseen ja sai seurakseen harakoita. Pajusta haluaisin punoa korin polkupyörään.” Minkä biisin vetäisit pajupillillä. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. Pitkinä iltoina kummitusjutut olivat tapa viihdyttää kuulijoita ja tarjota hykerryttävää jännitystä, joskus myös huumoria. ”Juureni ovat vahvasti Vesilahdessa. Heiskanen, Mikkonen, Päiviö, Voutilainen: Korvenraivaajista kone yrittäjiksi (Koneyrittäjät ry 2020) MISSÄ TALVI ON. Kati Lampela (toim.): Pieni kummituskirja (SKS 2020) 17 METSÄ Aarre 2/2020 Sonja Pajunoja NÄYTTELIJÄ-LAULAJA, 27 Mihin olet juurtunut. TALVI EI saavu Mörököllimetsään: Kuulampi on sula, karhut eivät nuku ja metsäjänikset hikoilevat talviturkissaan. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. ”Rakastan kädentöitä, se kulkee suvussa. Sen ensiilta on elokuussa. Emme palauta kuvia. Isäni on kirvesmies, äitini kutoo mattoja ja neuloo villasukkia. Olen yleensä se toinen osapuoli. Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. ”Vastoin käymiset virkistävät! Ongelmaan törmätessä yritän yleensä muistaa, että kaikki lähtee asenteesta.” LISÄTIETOJA Sonja Pajunoja on helsinkiläinen näyttelijä ja laulaja. Katja Lahti ja Annukka Palmén: Pikkis ja talvensiemenet (Lasten keskus 2020) AIKANSA VIIHDETTÄ VANHAN KANSAN kummitustarinat ovat side menneisyyteen. Tarina Pikkiksen seikkailusta on mitä mainioin apu ilmastokeskusteluihin lasten kanssa. Ainakin kertomuksissa moni sanoo kummituksille suorat sanat. Sitten se palasi haavan oksalle. Vaikka en olekaan asunut siellä pysyvästi yli kymmeneen vuoteen, kaikki lapsuuteni ja nuoruuteni muistot vievät sinne.” Oletko notkea ja sitkeä. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. Hänet nähdään Helsingin Kaupunginteatterin Pieni merenneito musikaalin Arielina sekä Humisevan harjun Isabellana. Töitä on paiskittu sydäninfarktin partaalla, säitä ja suhdanteita vastaan kamppaillen. Kaikkiaan lapinpöllön näytelmä kesti 20 minuuttia”, kertoo Pekka Lampela, joka otti kuvan mökillään Koivussa Tervolassa. Maalis kuussa hän aloittaa uuden Päiväni murmelina musikaali komedian harjoitukset. ”Harvemmin tulee syötettyä. Pikkis kaipaa lunta ja löytää metsästä talvensiemeniä. Ansaitusti uuden painoksen saaneen perinnekirjan on kuvittanut Aarteen ad Aino Saarikivi. KONEMIESTEN TARINOITA KIRJA ON yli 10 vuoden työ, johon on koottu metsäkone-, maarakennusja turvemiesten haastatteluita. Olen niin sinisilmäinen, että uskon kaiken.” Mitä teet, jos joudut ojasta allikkoon. ”Notkeammaksi yritän joogan avulla. Miksi ne eivät ole itäneet. Sitkeä olen, ja todella periksi antamaton.” Mitä punoisit pajusta. PEKKA LAMPELA METSÄNIMISET Sonja Pajunoja on valmistunut musiikkiteatterin ammattilaiseksi Tampereen ammattikorkeakoulusta ja muusikoksi Helsingin Pop & Jazz konservatoriosta.. ”Pitäisipä alkaa kuljettaa pajupilliä taskussa! Voisin luritella onnittelulaulut toisten syntymäpäivien kunniaksi.” Kenelle viimeksi syötit pajunköyttä. HE NR IK SC HÜ TT ”ISTUIMME PÄIVÄKAHVILLA tuvassa, kun iso lintu lehahti ikkunan ohi
METSÄNOMISTAJA Teksti MEERI YLÄ-TUUHONEN | Kuvat JYRKI LUUKKONEN Aino Hagner Ikä: 72 Ammatti: eläkkeellä oleva erityisopettaja Kotikunta: Tampere Perhe: aviopuoliso Börje Hagner ja kaksi aikuista tytärtä perheineen Metsä: maatalousyhtymä, johon kuuluu noin 35 hehtaaria metsää Jämsänkoskella Harrastukset: kirjojen kirjoittaminen, sienestys, vesijumppa ja vapaaehtoistyö vanhusten parissa 18 Aarre 2/2020 METSÄ. 18 Aarre 2/2020 METSÄ METSÄNOMISTA JA Seuraavalle polvelle Tamperelainen Aino Hagner on helpottunut ja onnellinen, kun vanhalle sukutilalle on viimein löytymässä jatkaja
Pihapiirissä vierailee usein myös kettu, ja lintulauta kuhisee sinija talitiaisia. Hoitotoimet sukutilalla ovat perustuneet pitkälti metsäsuunnitelmaan, mutta ihan orjallisesti sitä ei Hagnerin mukaan noudatettu. ”Irtisanouduin metsätöistä pari vuotta sitten, kun alaselkäni rupesi raivatessa reistailemaan. Hän omistaa siskonsa ja veljensä kanssa vanhan sukutilan Kankarisjärven rannalla Jämsänkoskella. ”Olin yllättynyt, kun siskoni poika otti tilan jatkamisen itse puheeksi. Oli avartaa nähdä, minkälaista tuhoa kirjanpainaja tekee. Hagnerin veljellä ei ole lapsia, mutta siskolla on poika ja tyttö. ”Olemme hirveän helpottuneita ja onnellisia siitä, että hän suostuu jatkajaksi. ”Sain aina kuulla, että kaupunkilaismetsänomistajat eivät huolehdi metsistään. ”Äitini sai tilan perinnöksi vuonna 1954, kun isoisäni kuoli. Tulin siellä rauhalliseksi ja iloiseksi.” Metsänhoitoon Aino Hagner paneutui toden teolla jäätyään eläkkeelle vuonna 2007. ”Olemme tehneet sen, mihin olemme itse pystyneet, ja lykänneet niitä hoitotoimia, jotka eivät ole olleet kiireellisiä, koska metsä ei ole meidän elanto vaan harrastus.” Metsätietouttaan Hagner kasvatti toimimalla kuusi vuotta Tampereen seudun metsänomistajien johtokunnassa ja käymällä ahkerasti eri toimijoiden metsäretkillä. Pelkäsimme, että pitkä etäisyys muodostuisi esteeksi. Hän on varttunut maatilalla, harrastaa suunnistusta ja on tehnyt myös raivaustöitä sukunsa metsissä. ”Metsää pitää ensin rakastaa, jotta sitä osaa hoitaa”, Aino Hagner sanoo. Eläimiä ja luontoa Hagner on tottunut tarkkailemaan myös sukunsa metsissä. ”Lapsena siellä piti aina mennä vesurin kanssa pusikkoon, jossa hyttyset söivät. ”Sovimme, että veli huolehtii rakennuksista, sisko hoitaa kirjanpidon, ja minä vastaan metsistä. Metsäsuunnitelman mukaan Metsätyöt olivat Hagnerille myös oiva ponnin kunnon kohottamiseen. ”Aloitin tarmokkaasti kuntosalilla käymisen, jotta saan raivaussahan käyntiin ja pysyn pystyssä metsässä.” Vuosien varrella hän on tehnyt metsissään istutuksia ja taimikonhoitoa sekä tietysti myynyt puuta. 19 Aarre 2/2020 METSÄ V iisi metsäkaurista käyskentelee Aino Hagnerin omakotitalon pihalla Tampereen Ruotulassa. Pelkäsin, että siitä tulee taas samanlainen työleiri.” Eläkkeellä metsätöihin Kun Hagnerin äiti kuoli vuonna 2004, tila metsineen siirtyi Aino Hagnerille ja tämän sisaruksille. Hän kertoo esimerkiksi raivanneensa taimikoita turhan tiheästi, kunnes naapurissa asuva metsäammattilainen totesi, että seuraavat viisi vuotta taimien voi antaa varttua rauhassa. ”Teimme tutustumiskäyntejä metsiin ja kävimme yrityksissä. Se oli erittäin hyvä kurssi!” Jo ennen kurssia Hagner oli ostanut raivaussahan ja liittynyt Tampereen seudun metsänomistajiin, joka on yksi Etämetsänomistajien Liiton jäsenyhdistyksistä. ”Hyvä ratkaisuhan se oli. Menin heti työväenopiston ja Metsäkeskuksen Metsään-peruskurssille. Siskoni sanoi, että kuule, ei sinun tarvitse tehdä kaikkea. Ennen vuotta 1954 Hagner ei ollut käynytkään sukunsa tiluksilla. ”Tähtäsin siihen, että kun jään eläkkeelle, voin omistautua metsänhoidolle. Hagnerin siskonpoika työskentelee maanmittausinsinöörinä Kajaanissa. Se syö metsän täysin raiskioksi.” Jatkaja löytyi läheltä Sukupolvenvaihdos on muhinut Aino Hagnerin mielessä kymmenkunta vuotta. Hän ei tullut toimeen äitipuolensa kanssa, mutta isoisäni kuoltua tilanne muuttui täysin ja heidän välinsä normalisoituivat.” Äitinsä vielä eläessä Aino Hagner vastusti kovasti ajatusta sukutilan jatkamisesta. ”Äidilläni ei ollut sinne mitään asiaa. Taloudelliset ratkaisut täytyy nyt miettiä järkevästi, jotta ne olisivat meille kaikille hyväksi”, Hagner sanoo. Tunnollisena päätin, että minäpä välitän, ja tein metsässä paljon turhaakin työtä”, Hagner sanoo. Metsä on aina ollut minulle henkireikä. Kun suutuin jostain, menin metsään juoksemaan. Hänen sanoillaan oli minulle iso merkitys.” Hagnerin omista tyttäristä ei ole sukutilan jatkajiksi, sillä toisella on hevostila ja toinen asuu maatilalla Etelä-Suomessa. Sen jälkeen siitä tuli meille rakas kesäpaikka.” Tilalla on noin 35 hehtaaria metsää, vähän peltoa sekä vanhat rakennukset. Se on hyvä työnjako, ja siten olemme pysyneet väleissä kaikki nämä vuodet.” Kun Hagner alkoi hoitaa sukunsa metsiä, hän huomasi kiintyvänsä tilaan uudella tavalla. Kaksi vuotta myöhemmin sisarukset muuttivat kuolinpesän maatalousyhtymäksi ja vuokrasivat tilan pellot paikalliselle maanviljelijälle. Onneksi monia asioita voi tehdä etänäkin.” Aarre 2/2020. ”Linnuille vien maapähkinärouhetta ja kuorittuja auringonkukansiemeniä, jotta ne eivät tiputtele kuoria maahan hiirille ja rotille. Niitä en välitä ruokkia”, Hagner sanoo
Käytännön toimet sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseksi ovat jo alkaneet. Hagnerit ovat asuneet Tampereen Ruotulassa pian 40 vuotta. ”Sisareni antaa varmaan ennakkoperintöä. Jatkaja oli sitä mieltä, että tarvitsemme mukaan ulkopuolisen asiantuntijan, koska hän itse on kaupassa asianosainen. Niissä metsä ja sen tarjoama toimeentulo ovat vahvasti läsnä. Nyt henkinen suhde paikkaan vielä säilyy.” Jämsänkoskelle Hagner palaa myös kirjoissaan. Minä olen varmaan se, joka myy”, Hagner pohtii. 20 Aarre 2/2020 METSÄ Sukupolvenvaihdoksen ajankohtaan vaikuttaa myös se, että tilan metsät ovat nyt siinä kunnossa, että ne on hyvä siirtää seuraavalle polvelle, Hagner sanoo. 4 Osallistu metsätoimijoiden järjestämille retkille. Se oli minusta viisaasti sanottu.” Aino Hagner arvioi, että sukupolvenvaihdos voisi toteutua jo lähimmän vuoden sisällä. Saat tietoa, vertaistukea ja uusia ideoita. ”Meillä on avoin perheyhteisö ja keskusteleva kulttuuri. ”Olemme antaneet tila-arvion ja uuden metsäsuunnitelman tehtäväksi paikalliselle metsänhoitoyhdistykselle. Olemme sisarusteni kanssa aina olleet yksimielisiä, eikä mistään ole tarvinnut riidellä.” Aino Hagner iloitsee siitä, että hän voi sukupolvenvaihdoksen jälkeenkin vierailla sukunsa mailla. Tila-arvio on jo työn alla.. Suhde sukutilaan säilyy Metsänomistajien keski-ikä on Suomessa yli 60 vuotta, ja sukupolvenvaihdoksissa luopujat ovat usein iäkkäitä. 3 Hakeudu työväenopiston tai Metsäkeskuksen koulutuksiin, sillä yksikin hyvä neuvo voi pelastaa metsäsi tulevaisuuden. Sen tapahtumat päättyvät talvisotaan.” METSÄNOMISTAJA Ainon vinkit 1 Teetä metsäsuunnitelma. Tavoitteena on, että ne olisivat valmiit kesään mennessä. Jos tila menisi vieraalle, se olisi totaalisesti pois. ”Olemme jättäneet sinne myös korjuukypsää puustoa, jotta jatkaja saisi metsästä jotain tuottoa sijoitukselleen.” Valmista vuoden sisällä Tavallisimmat vaihtoehdot metsätilan sukupolvenvaihdoksessa ovat kauppa, lahja tai lahjanluonteinen kauppa. Vanhan rintamamiestalon pihalta avautuvat metsäiset maisemat. Se ryhdittää ajatuksiasi ja tekemistäsi kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Niillä saat arvokasta tietoa. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia pitkittävät kiintymys tilaan ja sukulaisten keskinäiset henkilökohtaiset suhteet, Hagner uskoo. 2 Liity oman alueesi metsänomistajien yhdistykseen. Veljestäni en tiedä, vaikka antaisi osittain lahjanakin. Hagner sisaruksineen saattaa turvautua niistä kaikkiin. Hän on kirjoittanut sukunsa vaiheista neljä kirjaa. ”Viidettä kirjaa olen aloittanut. ”Minulla ja veljelläni on käyttöoikeus äitini kotitaloon niin kauan kuin elämme. ”Välillä on turhauttavaa, kun omat voimat eivät enää riitä metsätöihin”, Aino Hagner sanoo
11 790 € + toimituskulut tieliikennekäyttöön rekisteröitävät traktorimönkijät rek. lumitöihin cforce: 3 vuoden takuu Zforce: 2 vuoden takuu euroopan OSTETUIN MÖNKIJÄMERKKI cfmoto-mallisto alkaen 5.590 € + tk traktorimönkijät tieliikenteeseen! 3 V TAKUU cforce 450 efi -traktorimönkijä vakiovarusteina mm: vinssi, vetokuula, alumiinivanteet, maastorenkaat ja 12 v virran ulosotto löydä lähin palveleva cfmoto-jälleenmyyjäsi ja koko mallistomme: www.atvfinland.fi kuvien laitteet ovat lisävarusteltuja. 2 henkilölle kuljettaja: t-ajo-oikeudet riittävät monipuoliset käyttömahdollisuudet esim. 13 990 € + toimituskulut cForce 1000 alk. zForce 1000 alk. lisätietoja varusteista saat cfmoto-jälleenmyyjiltäsi!
Odotettu käänne saattaa siirtyä hamaan tulevaisuuteen. Sahatavaran markkinoilla tämä nähtiin ikävästi jo aiemmin. Viis siitä, että tullikiista Yhdysvaltain kanssa näytti laantuneen. Paperiliiton ja Teollisuusliiton lakot metsäteollisuudessa osuivat kuitenkin sellaiseen ajankohtaan, että ne eivät vielä markkinoita mullista. Häiriöt maan taloudessa heilauttavat kysyntää rajusti. Kansainvälistä taloutta heiluttaa juuri nyt voimakkaimmin Kiinasta liikkeelle lähtenyt virus. Melko pieneltäkin näyttävä tekijä saattaa aiheuttaa suuren häiriön. Vain kuukausi kului ja taloudessa temppuillaan taas vaakalaudalla. Brittien irtautuminen Euroopan unionista vaikuttaa ilman muuta kaupankäyntiin; ainakin epävarmuus lisääntyy pitkäksi aikaa neuvottelujen ollessa kesken. Suomen metsäteollisuuden viennistä maa on viime vuosina ostanut vajaat 10 prosenttia, mutta joidenkin tuotteiden osalta osuus on ollut jopa neljännes. PUUMARKKINAT Teksti ANTTI ÄIJÖ | Graafi AINO SAARIKIVI 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 5/20 50/19 40/19 30/19 20/19 10/19 Puukauppamäärät koko maassa viikosta 2/19 viikkoon 5/20 määrä/ m 3 Metsäteollisuus on ostanut puuta vuoden 2020 ensimmäisinä viikkoina vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Ihan kuin metsäteollisuuden suhdannekäänne olisi ulottuvilla. M erkit olivat vuoden vaihtuessa varovaisen positiiviset. Kiinan lisäksi ison luokan markkinatekijöitä tänä vuonna ovat Euroopassa brexit ja Yhdysvalloissa presidentinvaalit. Sahatavaran hinnoissa pohja näytti tulleen vastaan, ja selluloosalle tavoiteltiin jo pieniä korotuksia. 22 Aarre 2/2020 METSÄ VIRUS VEI VIREEN Epävarmuustekijöitä on markkinoilla aina. LÄHDE Luke / Metsäteollisuus ry. Kiinan osuus metsäteollisuustuotteiden kulutuksesta on kasvanut rajusti viime vuosina. Brexit ja vaalikuume Muutokset kysynnän ja tarjonnan tasapainossa vaikuttavat tehokkaasti hintoihin. Uuden vuosi kymmenen alkua on monin paikoin leimannut lauha sää, joka on vaikeuttanut puunkorjuuta. Lamauttaessaan lähtömaan taloutta se tuntuu vahvasti koko maailman kauppavirroissa. Yhdysvaltain presidentinvaaleilla on ollut taipumus vilkastuttaa taloutta ainakin tilapäisesti. Viime vuonna tilanne tasaantui niin, että koko vuoden puukauppamäärät jäivät noin 30 prosenttia edellisvuotta pienemmiksi. Tehtaiden hiljeneminen toki leikkaa tänä vuonna osan kotimaisen puun käytöstä ja hidastaa puun hintakehitystä. Vuosi 2018 oli puukaupan näkökulmasta poikkeuksellinen, kun teolli suuden puuvarastot täyttyivät ja hintataso nousi
Hyviä vuosia tulee ja menee. Selluloosasta lähes yhtä suuret osuudet menevät Eurooppaan ja Kiinaan. Kuusisahatavaran markkinoiden avain on Kiinassa, mäntysahatavaralla keskeisessä asemassa on Pohjois-Afrikka. Ensi merkeistä on vielä matkaa näkyviin hintojen korotuksiin. Vielä vähemmän voi vaikuttaa suhdanteisiin, jotka heiluttelevat hintoja ja kysyntää. Hinta ei kuitenkaan ole se suurin tekijä, jos kauppa ei ollenkaan käy. Parhaiten käyvät kaupaksi mäntyvaltaiset harvennukset. Puukaupassa on paljon asioita, joihin metsänomistaja ei voi itse vaikuttaa. Kovin hajallaan siis ovat eväät nousuun, eikä missään kehitys näytä erityisen lupaavalta. Kotimaan puumarkkinoille positiivinen vire siirtyy kuukausien viiveellä. Korjuun ajankohta on harvoin ihan tarkkaan etukäteen valittavissa. Suhdanteet sahaavat Metsäteollisuustuotteiden markkinoiden suunta seurailee yleistä talouskehitystä, jokainen tuote vähän eri tahdissa. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio.fi VOIT TILATA SIEMENIÄ SUORAAN TAPION KAUPASTA: WWW.TAPIO.FI Kylvä hyvää! T U T U S T U N E T T I S I V U I H I M M E W W W . Keski-Euroopan metsätuhot ovat jo useamman kerran sekoittaneet sahatavaramarkkinat, eikä niiden merkitystä saa aliarvioida nytkään. Sitä on siis syytä seurata tarkkaan lähitulevaisuudessa. F I. Hyvistä siemenistä kasvaa tuottava metsä Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Tämä puukauppavuosi ei alkanut erityisen lupaavasti. Vaikutus metsiin viiveellä Suhdannekäännettä odottaa lisäkseni varmaan suuri joukko metsänomistajia. Mahdollisesti yhä laajenevan tautiepidemian johdosta ne hupenevat entisestään. Talouskasvun eväät olivat jo alun alkaen niukat tälle vuodelle. Puukaupan osuminen parhaaseen hintaan on tuuripeliä. Tukkipuun hinnat ovat olleet reippaassa alamäessä vuoden 2018 lopusta lähtien. Pääosa Suomessa tuotetusta kartongista, papereista ja vanerista kulutetaan Euroopan unionin alueella. Öljyn hinnan roima lasku on näkyvä merkki siitä, että odotukset eivät juuri nyt ole isot. Puun kysyntä on kotimaassa muuttunut epävarmaksi ja hinnat painuneet suunnilleen kolme vuotta sitten vallinneelle tasolle. Suhdannekäänne alkaa kansainvälisiltä markkinoilta silloin kun alkaa. Markkinoilla havaitut varovaiset merkit voivat mennä ohi lähes huomaamatta, ellei kehitys saa riittävää vahvistusta. Vain muutos on pysyvää. Vahvistavia tekijöitä on lähimarkkinoilla edelleen vähän. Kuitupuun hinta on pitänyt pikkuisen paremmin. Uskon kuitenkin, että kauppa kesäleimikoista sujuu jo huomattavasti iloisemmin. Metsäalalla selluloosan hintaa on perinteisesti pidetty suunnannäyttäjänä. Sahateollisuudessa kantapään kautta opitun kaavan mukaan huippusuhdannetta kestää seitsemän kuukautta ja sitä seuraa seitsemän heikompaa vuotta. Käänne parempaan antaisi uskoa tulevaan ja kannustaisi suunnittelemaan asioita eteenpäin. Ihan näin yksinkertaisesti markkinat eivät tietenkään toimi. 23 Aarre 2/2020 METSÄ Näinä aikoina ei mitään talousennustetta voi tehdä ilman ilmastokytkentää. Mistä positiivinen kierre voisi lähteä liikkeelle tässä tilanteessa. T A P I O . Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Siemenkeskus / puh. Hinnat olivat alkutalvesta lievässä laskussa, ja kauppoja tehtiin edellisvuotta vähemmän. Paljon ikävämpää on pysyä paikallaan tai pinnistellä vaikeuksia vastaan. Tällaiseen tilanteeseen ei onneksi vielä ole tultu, mutta kysyntä on valikoivaa
Hakkuutyömaalla turvallisuus alkaa oikeista varusteista. ”Koneenkuljettajan puhelinnumeron löytää varoituskyltistä. Myös lumettomaan aikaan tämä on oikea suunta. Ei koskaan käsittelemättömän metsän puolelta, koneen edestä.” Jere Pasanen karsii ja katkoo rungon valmiiksi, laskee sitten kouran maahan ja sammuttaa koneen. Tummaan ulkoilutakkiin tai metsästyspukuun pukeutunutta kulkijaa kuljettaja ei sen sijaan välttämättä huomaa, ennen kuin tämä on jo koneen vieressä. Yllä tulee olla huomioliivi ja jalassa saappaat. Noin kilometriä myöhemmin tie päättyy silmukkaan. Jos omia turvavarusteita ei ole, niitä voi pyytää ostajalta. ”Jos tämä olisi läpiajotie, kyltit sijaitsisivat molemmin puolin työmaata”, urakasta vastaavan Keski-Suomen Metsäkymppi Oy:n työnjohtaja Matti Kumpula kertoo samalla, kun ohjaa autoaan pitkin lumista metsäautotietä. ”Viikoittain niin sattuu.” Aarre 2/2020 METSÄ 24. Siinä opastetaan, miten hakkuutyömaalla tulee toimia. Ketjuluoti kuin kivääristä Monitoimikoneen turvaetäisyys on todella pitkä, 90 metriä. PUUNKORJUU Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS Kumpula huomauttaa, että maanomistajalle varoituskyltin ohjeet ovat turvallisuuden kertauskurssi. Huomioliiviin pukeutuneen kulkijan hakkuukoneen kuljettaja erottaa tiheästäkin näreiköstä monen kymmenen metrin päästä. Samat tiedot on lähetetty hänelle tekstiviestillä hakkuun alkaessa. Sitten hän kaivaa taskustaan puhelimen. Jos kuljettaja ei vastaa, kyltissä on myös työmaan yhteyshenkilön numero”, Kumpula sanoo. Viereisessä männikössä koneenkuljettaja Jere Pasanen poimii tasaiseen tahtiin harvennuspuita Ponssen kouraan. Toinen haluaa varmistaa, että koneenkuljettaja varmasti katkoo rungot sopimuksen mukaan. Kypärä suojaa putoavilta oksilta ja kypärän silmäsuoja silmävammoilta, jotka risukoissa ovat yksi yleisimmistä tapaturmista. Soita kuljettajalle ensin Kumpula kiinnittää kypäränsä leukahihnan ja kääntää silmäsuojat silmilleen. Kumpulan mukaan tämä joskus ihmetyttää metsänomistajia. Liikennemerkki törröttää tien varren lumipenkassa Toulatin kylällä Viitasaarella. Kaatuvan puun kuva varoittaa lähestyvästä hakkuutyömaasta jo hyvissä ajoin ennen kuin motosta näkyy vilaustakaan. Pää on hyvä suojata turvakypärällä. Jollekin puukauppa on ensimmäinen, ja moton näkeminen kiinnostaa jo siksi. ”Yleensä puunostaja antaa myyjälle huomioliivin puukaupan yhteydessä. Varsinkin talvihämärässä huomioliivin tärkeys on helppo ymmärtää, mutta varuste on yhtä tarpeellinen kesällä. Usein koneenkuljettajallakin on ylimääräinen setti autossaan”, Kumpula kertoo. Turvallisesti työmaalla Leimikolla on monta vaaranpaikkaa. Teräketjun katketessa syntyvä ketjuluoti voi osuessaan viedä hengen. Huomioliivi ja kypärä Toinen hakkuutyömaasta kertova varoituskyltti seisoo kääntöpaikalla. Vieressä Jere Pasanen nyökkää. Koneen sammuttaminen viestii metsänomistajalle, että kuljettaja on huomannut hänet ja nyt on turvallista tulla juttusille. Metsässä on lunta reilusti yli polven, joten motoa tuntuu helpoimmalta lähestyä takaapäin ajouraa pitkin. K un hakkuut omassa metsässä alkavat, moni metsänomistaja käy mielellään leimikolla seuraamassa työn etenemistä. ”Sulan maan aikaan käy helposti niin, että puu kaatuessaan osuu toiseen puuhun ja kaataa senkin”, Kumpula kertoo. Oli syy mikä hyvänsä, metsänomistaja on tervetullut käymään leimikolla – kunhan vierailu tapahtuu turvallisesti. ”Motoa lähestytään aina takaa tai takaviistosta, uraa pitkin. Koneenkuljettaja on hakkuutyömaalla keskittynyt työhönsä, joten oikein pukeutuneenakaan leimikolle ei pidä mennä ennen kuin on ilmoittanut kuljettajalle aikomuksistaan
Leimikolle saavut taessa kannattaa soittaa työmaataulun numeroon, jotta vaara tilanteilta vältyt täisiin. 25 METSÄ Aarre 2/2020. Jokamiehen oikeuden nojalla metsissä liikkuvien ei toivota menevän korjuutyömaalle
26 Aarre 2/2020 METSÄ. Vielä puhelu motokuskille, ja leimikolle on turvallista mennä. 26 Aarre 2/2020 METSÄ Matti Kumpula on varustautunut leimikkokäynnille: kypärä suojaa päätä, suojalasit silmiä, ja takissa on huomioväri. Oikea lähes tymissuunta on takaa tai takaviistosta, mutta vasta sen jälkeen, kun kuljetta jalle on ilmoitettu asiasta. PUUNKORJUU Käynnissä olevan moni toimikoneen turvaetäisyys on 90 metriä
Jokunen vuosi sitten erästä isäntää työmaa kiinnosti niin kovasti, että hän viihtyi leimikolla aamusta iltaan, päivästä toiseen. Keski-Suomen Metsäkymppi Oy:n työnjohtaja Matti Kumpula muistuttaa, etteivät hakkuutyömaan riskit pääty siihen hetkeen, jolloin moto poistuu leimikoilta. Kumpula tietää tapauksen, jossa teräketju katkesi ja ketjuluoti paukahti läpi läheisen kerrostalon kolmannen kerroksen ikkunasta. Takavuosina vaaratilanteita sattui, nykyään ei juuri enää. ”Toivomme, että metsänomistajavanhemmat kertovat selkeästi lapsilleen, millaisia vaaranpaikkoja hakkuutyömaalla on, ja huolehtivat siitä, että lapsilla on huomiota herättävä asu. Puun ostajat ovat viime vuosina ahkerasti muistuttaneet metsänomistajia hakkuutyömaan turvaohjeista. Leimikolle passiin jäänyt maanomistaja ei helpota kuljettajan keskittymistä. Varastopaikka oli kapean tien varressa. Kun nämä asiat on otettu huomioon, lapset ovat tervetulleita tutustumaan hakkuutyömaalle yhdessä vanhempiensa kanssa.” Hakkuutyöhön liittyy myös toinen, harvinaisempi mutta sitäkin vaarallisempi riski. Onni onnettomuudessa oli se, että henkilövahingoilta vältyttiin, koska auton kuljettaja oli poistunut ajoneuvostaan. Metsätraktorin kuljettaja lähti peruuttamaan siirtyäkseen toiselle pinolle. Pahaksi onneksi hän pysäköi autonsa aivan metsätraktorin taakse. 27 Aarre 2/2020 METSÄ Jere Pasanen kertoo, että valtaosa puun myyjistä malttaa antaa motokuskille työrauhan. Tällainen ketjuluoti on hengenvaarallinen. ”Vielä kun metsänomistajat muistaisivat pysäköidä autonsa riittävän kauas työmaasta ja tien laitaan, jottei ajokonetta tuova lavettikuski saa harmaita hiuksia.” Leimikolta poistutaan samaa reittiä kuin sinne tultiin. ”Kannattaa antaa kuljettajan tehdä kuorma rauhassa” M etsätraktorin kuljettaja purki kuormaansa laanipaikalle, kun hänen taakseen pysähtyi henkilöauto. Turvallisuusajattelua tarvitaan myös silloin, kun puuta kuormataan. Ei hän siihen eteen koko viikoksi jää.” Myös jalan tai pyörällä liikkuvan on turvallisinta odottaa. ”Aina on vaara, että runko putoaa kourasta kesken kuormauksen.”. Kourassa oleva ketjusieppari nappaa ketjun, jos se katkeaa vain yhdestä kohdasta, mutta jos katkeamiskohtia on kaksi, siepparikaan ei auta. ”Eikä näihin uudempiin koneisiin toista henkilöä mahdukaan.” Leimikolla vierailun jälkeen on kohteliasta poistua ja antaa metsäkoneen kuljettajan jatkaa rauhassa työtään. Lapsia pitää varoittaa M etsäasiantuntija Juha Taskinen on työskennellyt Stora Ensolla 32 vuoden ajan. Henkilöauton kuljettaja nousi kyydistä ilmeisesti tarkoituksenaan kysyä metsätraktorin kuljettajalta, milloin pääsee ohi. Työ ei kuitenkaan lopu tähän, sillä jokaiselle uudelle sukupolvelle tulee kertoa hakkuutyömaan riskeistä. Kumpula muistuttaa, että kuljettajalla ei ole lupa päästää ulkopuolisia koneeseen. Yksi osa-alue kuitenkin on, jossa olisi varaa petrata. ”Annamme puukaupan yhteydessä metsänomistajalle huomioliivin sekä muistutamme, miten työmaalla toimitaan. Metsätraktori ehti nousta henkilöauton päälle tuulilasia myöten, ennen kuin sen kuljettaja havahtui tilanteeseen. Koneenkuljettaja seuraa tilannetta peruutuskamerasta ja käynnistää koneen vasta, kun vieraat ovat vaaraetäisyyden ulkopuolella. Pasasen mukaan suurin osa maanomistajista ymmärtää tämän hyvin, mutta poikkeuksiakin on. Kuormatilassa oli puita, joten hän ei nähnyt takana olevaa henkilöautoa. Motokuski tekee tunnissa yhtä paljon päätöksiä kuin hävittäjäkoneen lentäjä. Taskisen mukaan metsänomistajat tiedostavat nykyään aiempaa paremmin hakkuutyömaan turvallisuusnäkökohdat. ”Jos kohtaa metsäautotiellä tukkirekan, kannattaa antaa kuljettajan tehdä kuorma rauhassa. Ei kukaan enää kyseenalaista näitä ohjeita.” Ennakoiva turvallisuustyö on parantanut hakkuutyömaiden turvallisuutta. ”Lopulta piti soittaa ostomiehelle, että juttele sinä isännän kanssa, kun ei se meitä usko.” Vierailun jälkeen leimikolta poistutaan samaa reittiä kuin sinne tultiin. Anna kuljettajalle työrauha Toisinaan metsänomistajat haluavat seurata ohjaamosta työn etenemistä. Tai jos se ei ole mahdollista, ainakin kiertää kuormaustilanne riittävän kaukaa. Kumpulan oma kokemus on, että viesti on mennyt perille ja työmaiden turvallisuus kohentunut. Silloin katkennut kappale saattaa singota koneesta poispäin kiväärin luotiin verrattavalla nopeudella. Toisinaan sahan teräketju katkeaa kesken työn. Tässä työssä vanhemmat voivat olla apuna
TURVAVARUSTEET VEROVINKKI KYPÄRÄT, TURVAJALKINEET ja muut metsätöissä käytettävät turvavarus teet ovat metsänomistajalle vero vähennyskelpoisia hankintoja. AARRE TYÖ VÄLINEVINKIT Uusia kypärämalleja Juttuun liittyvällä videolla katsotaan, millaisia ominaisuuksia uusista kypäristä löytyy. Toisaalta räntä ja lumi ovat haitaksi. Pääasiat hallintaan Pienellä pakkasella on paras hakata, koska kylmässä jaksaa paremmin. Teuvo Kirselä harventaa pellonreunoja. ALV-VELVOLLINEN METSÄNOMISTAJA merkit see 2Clomakkeelle ostostensa alvit tomat hinnat ja ilmoittaa arvon lisäverojen osuuden erikseen alvilmoituksella. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso Aarre 2/2020 METSÄ 28
Hämärästi Teuvo muisti lengon puun sahauksen. Teuvon mukaan sahaus kiviin tahtoo silloin lisääntyä. Käsinee seen tuli verta. Mitä oli tapahtunut. Nenää poltti kipu, mutta tunnustelu käsil lä kertoi nenän olevan paikoillaan. Kaadettava runko ei saisi osua nii hin. Visiirin ongelmat Vuosia Aarteen metsätyövälineiden kokei luja tehnyt Teuvo kertoo käyttävänsä aina kypärää, eikä sen kanssa ole ollut ongelmia. Seuraavassa hetkessä hän huomasi makaavansa selällään maassa raivaussaha valjaissa päristen. Niska jää talvella liian paljaaksi, jollei kypärässä ole niskasuojaa. Toisaalta etenkin kuusikoita hämärinä ja sateisina päivinä raivattaessa näkyvyys on huono. Puu oli lyönyt häntä kasvoihin. Jos raivattavaa alaa on vähän, ei ehkä kannata kiirehtiä metsään aivan pimeim pään vuodenaikaan. Haaveri johtuu usein siitä, että kaadettu tuk ki repäisee toiseen puuhun osues saan irti oksan, joka putoaa alas vasta sitten, kun karsinta on eden nyt osuman saaneen pystypuun alle. Haavereihin voi kuitenkin varautua suojaimin. Myös lahot puut ovat vaarallisia. Jos näin käy, sahaaja ajautuu karsiessaan osuman saaneen lahon puun alle, josta voi pudota latva.. Tapaus osoitti, että metsätöissä tapatur ma voi yllättää täydellisesti myös kokeneen ammattilaisen. Näkyvyyden vievät vesipisarat visiirin verkossa. Kypärä suojaa näköä ja kuuloa sekä antaa turvaa iskuilta. Husqvarna Functional. Latvasta putoava iso oksa voi sekin aiheuttaa onnettomuuden. Pahimmillaan hakkuu voi käydä lähes mahdottomaksi, ja ainakin tapaturmariski kohoaa. Jos hankintahakkaaja haluaa välttyä näil tä ongelmilta, ainut varma keino on mennä metsään vain sellaisina poutapäivinä, jol loin tuuli on puhdistanut puut lumesta. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Näkyvyyttä voi heikentää myös kuivalla pakkassäällä latvoista tippuva pulverilumi takertuessaan hengityshöyryn lämmittä mään visiiriin. Erityisesti isommista männyistä voi irrota painavia oksia tällä tavalla. Tämä on omatoimiselle metsänomistajalle mannaa. Kypärän visiiri oli ollut alhaalla, mutta ilmeisesti sen verkko oli taipunut puun lyönnistä. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: räntä sateella lumi tarttuu visiirin verkkoon hai taten näkemistä. Ehkä visiiri pelasti pahemmalta. Ongelmia voi aiheuttaa visiiri, jonka läpi on ajoittain hankala nähdä. Kovaa kipua, pienehköä avohaavaa ja ve renvuotoa pahempaa turmasta ei onneksi seurannut. Metsurin kypärä sisältää monta eri pään suojainta, joiden kaikkien tulisi olla kunnossa. Lumisen visiirin ongelma poistuu, kun nostaa visiirin ylös, mutta silloin silmät ja kasvot jäävät vaille suojaa. Raivatessa sama vaiva Viime vuosien vähälumisina talvina tai mikonhoito on monin seuduin onnistunut jopa tammikuussa. Ne putoavat lähes aina painava tyvi edellä. Kypärän iskunkestävyyttä tarvitaan eniten silloin, jos hakkuutyötä teke vä jää kaatuvan puun alle. V iime syksynä metsänomistaja ja metsuri Teuvo Kirselä Kan nonkoskelta oli katkaisemassa raivaussahalla lenkoa ranka puuta. Tähänkin on gelmaan paras ratkaisu metsänomistajalle on pyrkiä raivaamaan tiheiköt kuivina ja va loisampina päivinä, jos sellaisia on tarjolla. Huhtitoukokuussa Miten oksaturma syntyy. 29 Aarre 2/2020 METSÄ Kypärän käytöstä ei voi tinkiä. Kesällä suoja lisää pään hikoilua
Hintaeroa on 310 euroa, joka on juuri sen verran kuin bluetoothilla varustetut radiokuulosuojaimet keskimäärin maksavat. Osassa kypäriä puristus vähenee, kun nostaa suojaimen varressaan niin ylös kuin mahdollista. Säilytyksessä kuulosuojainten varsiosat painetaan korvilla oloa vastaavaan asen toon, jotta jousimekanismi säilyy tiukkana. Silloin pitää hankkia uusi kypärä. Myös soittaminen onnistuu. Verkkoja voi ostaa varaosina, samoin kypärän niskasuojia, joilla on taipu mus repeillä. Sahatessa voi näin kuunnella radiota tai musiikin suoratoistoa sekä ottaa vastaan puhelun. Jos kypärä ritisee tai siihen tulee hiusmurtumia, muovi on hau rastunut ja menettänyt lujuutensa. Kaikissa kypärissä tämä ei kui tenkaan auta. Kuulon suojaus heikkenee, mutta sitä ei Teuvon mukaan tahdo huomata, koska sahan voi mistuneeseen ääneen tottuu. Kuulon ja pään suojauksen hintahaitari on melkoisen laaja riippuen siitä, millaisilla mausteilla sen hankkii. Kuppiosat ovat irrotettavissa, ja niitä saa varaosina. Kuulosuojaimet kovettuvat Kypärän visiirin verkon repeäminen on tavallista. Jos puhelimen päivystäminen on tärkeää, laite on näppärä. 30 Aarre 2/2020 METSÄ Metsänomistaja Tuula Salolle kaikkien suojainten käyttö aina on itsestään selvää. Tuleva puhelu katkaisee muut yhteydet. Kypärässä olevaa radiota Tuula pitää sinänsä hyvänä ominaisuutena. olosuhteet raivaukselle ovat parhaat. Sama Technical-kypärä ilman mediayhteyksiä maksaa 139 euroa. Saha pitää kuitenkin ensin sammuttaa, koska mikrofoni on kuulosuojaimissa. Kypärää kannattaa sovittaa ennen ostamista. Päinvas taisella säilytyksellä liika puristusvoima voi aikaa myöten hieman heiketä. Radiota tai omia ajatuksia Aarteen metsätyövälineiden kokeiluja teh nyt metsänomistaja Tuula Salo Kortesjär veltä käyttää metsätöissä ja myös kotipihan pienissä sahapuuhissa aina kaikkia suojai mia. Vika on sala kavala. Paketin hinta on 449 euroa. TURVAVARUSTEET Sahatöitäkin voi jo tehdä niin, että on samalla kuulolla mediassa ja tavoitettavissa. Kuulokkeissa oleva akku ladataan puhelimen laturilla. Puhelin kuulosuojaimissa Husqvarna Technical -suojakypärän voi varustaa X-COM R -paketilla, joissa on sisäisellä antennilla varustettu FM-radio sekä bluetooth-liitäntä, jolla laite yhdistetään älypuhelimeen. Hän on kui tenkin huomannut, ettei itse halua olla met sässä median hälyssä. Huskun Functional-kypärä maksaa 79,90 euroa, peruskypärä Classic 49,90 euroa ja Functional FM-radiolla 199 euroa. Siksi kypärä pitää ostaessa sovittaa. Metsässä olemi nen tuntuu silloin aidommalta. Kertalataus antaa 4–5 päivän toiminta-ajan. Näppäinten käyttö vaatii pientä sormiharjoittelua.. Peri aatteessa parempi näkyvyys pienentää myös tapaturmariskiä. Tuulan kahdesta kypärästä toisen kuulo suojaimet painavat korvia sen verran lujasti, että pitkän päivän myötä se voi alkaa haitata. Kuulosuojainten pehmusteet tuppaavat vuosien myötä kovettumaan. Kypärien sisäosissa ja muodossa voi olla eroja. Käyttö ei ole vaikeaa mutta vaatii opettelua. Auringonvalo haurastuttaa muovia, ja siksi kypärän kunto on syytä aika ajoin tarkistaa. Jos pehmuste on kovettuneen tuntuinen, se pitää vaihtaa. Puhelimeen vastataan kuulosuojaimen nappia painaen. Tekniikka tekee kypärän vähän peruskypärää painavammaksi. Istuvuus käyttäjän pään yksilölliseen muotoon vaihtelee säätömahdollisuuksista huolimat ta. Lippaa väänne tään reunoilta kaarelle. Taukoa pitäessään Tuula viihtyy paremmin hiljaisuudessa ja kesällä lintujen laulussa
Tuolloin kenkien puutteeksi osoittautui pohjan liukkaus talvella. Lesti on mitoiltaan leveä. LISÄTIETOJA Husqvarna, husqvarna.com/fi McCulloch, mcculloch.com Svala, svala.com Nahkaturvakengissä jalat eivät hikoa yhtä paljon kuin kumiturvasaappaissa. Nilkan pehmike muotoutuu muutamien käyttökertojen jälkeen oman nilkan mukaiseksi, jolloin istuvuus ja tuki parantuvat. Kuivasta puusta puru irtoaa vihaisesti ja tulee silmään herkemmin kuin tuoreesta.” Jos silmään menee isompi roska, sitä ei kannata kaivaa sormella. Sormesta likaa voi mennä silmään myös lisää. Svalan Merinomyssy (kuvassa) ja Dry Easy -myssy on tehty kypärän alle. Jos kuusen oksa pääsee osumaan silmään, se vuotaa vettä ja voi aristaa monta päivää”, Lappajärven kuningasmetsuri kertoo. Tällä tavoin Jaakko on poistanut roskan silmästä lukemat tomia kertoja. Tai jos sa haa kuivia puita sahapukilla. Pään kääntäminen sivulle jättää kasvot avoimiksi ja ket justa saattaa lentää roska silmään. Jaakko ottaa isomman roskan sil mästä niin, että avaa ala ja yläluo men kaksin käsin varoen levälleen. Sahatessa on tärkeää pitää kasvot terälaippaa kohti. LISÄTIETOJA sievi.com Aarre 2/2020 P itkä ura on opettanut metsuri legenda Jaakko Pessisen pitämään huolta silmien suo jauksesta. Suomessa tehdyn Sievi Timberin pohja kestää öljyä ja kolmesataa astetta kuumuutta.. Timberin pohja taipuu päkiästä, joten sen käyttöön tottuu helposti. Parantuneen pidon ansiosta Timber harppaa nahkaturvakenkien kärkikastiin. ”Sitten painan katseen maahan, pidän käsin luomet auki ja hypin il maan korkealle. Pohjassa on naulaan astumisen suoja. Visiirin on oltava alhaalla. Jäykkäpohjaiset vaativat yleensä hieman enemmän totuttelua. Painoltaan Timber lukeutuu järeämmän pään nahkaturvakenkiin. Varpaita suojaava kuppi on alumiinia. Sievin Jalkineen omassa verkkokaupassa Timber-pari maksaa 345 euroa, mutta halvempiakin ostopaikkoja löytyy. Ne lämmittävät sekä siirtävät hikeä. Nauhakoukkuja on 16 kpl, joista pääosa on helposti kiristyviä rullakoukkuja. Pientä hoitoa nahka kuitenkin vaatii. Jos pieni roska jää silmään, se kulkeutuu yleensä yön aikana sil mäkulmaan, josta sen saa pyyhkäis tyä pois. Hypin niin, että pää tärähtelee voimakkaasti ja silmä on koko ajan maahan päin.” Kymmenen tai kaksikymmentä täräystä on yleensä riittänyt pu dottamaan roskan silmästä käsin koskematta. ”Minulla on tapana mennä pus kemalla alas asti ulottuvien kuusen oksien läpi tyvelle. Parannetussa mallissa pohja pitää hyvin lumisella poljetulla tienpinnalla ja myös metsässä hakkuutyössä, kuten Juha Saukko Aarteen kokeilussa alkutalvella huomasi. Hyppimällä roska silmästä METSÄ 32 TURVAVARUSTEET Nyt pohja pitää Sievi AL GT Timber -nahkaturvakengät ovat uudistettu versio saman kengän aiemmasta mallista, jonka Aarre testasi vajaat kaksi vuotta sitten. Jalkineiden viiltosuojaluokka on 2 eli 24 m/s. ”Erityisesti pitää varoa kuivia ja kovia kantoja sekä kuivia oksia. Hän koskee vain luomiin, ei silmään. Se työntää roskan vain syvemmälle. Kengässä on runsaasti nahkapintaa, jonka alla on Gore-Tex-kalvo
54,Yhdistelmäkannussa on tehokas ylitäyttösuoja. Tarjous voimassa 31.3.2020 saakka. LAATUA METSÄTÖIHIN HANKKIJALTA! Hankkija_Aarre_230x290.indd 1 12.2.2020 9.31. 189,Kypärässä Max Sight -visiiri ja mukavat ja anatomisesti muotoillut kuulonsuojaimet. Jonseredkombikannu sisältää säiliön sekä polttoaineelle että teräketjuöljylle. Fm-radio ja AUX-tuloliitäntä mp3-soittimelle. -MERKITTY TUOTE SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankkija.fi SUOJAKYPÄRÄ PRO RADIOLLA JONSERED 129,NORM. 50,1 cm 3 2,5 kW 5,0 kg 13”. Kun kombikannu on täysi, virtaus päättyy automaattisesti, eikä polttoainetta läiky yli. MOOTTORISAHA JONSERED CS 2258 599,NORM. Tarjous voimassa 31.3.2020 saakka. Spin Start, lämpökahvat ja peukalokaasu lisäävät käyttömukavuutta. Kampikammio magnesiumia. Clean Power -moottori takaa merkittävästi alhaisemmat päästöt ja polttoaineenkulutuksen sekä paremman väännön pienilläkin kierrosluvuilla. MOOTTORISAHA JONSERED CS 2240 299,NORM. TESTIMENESTYJÄ! RAIVAUSSAHA JONSERED FC 2245 W 929,Suorituskykyinen ammattitason raivaussaha, jonka lyhyt runkoputki ja kulmavaihde on optimoitu metsänraivaukseen. Tarjous voimassa 31.3.2020 saakka. Automaattisesti säätyvässä Ulticor-mallissa on tehokas ja pienipäästöinen Clean Power -moottori, turboilmansuodatus sekä korkealuokkainen tärinänvaimennus. MOOTTORISAHA JONSERED CS 2252 599,NORM. 659,Erinomaisen teho-painosuhteen ja sulavalinjaisen rungon ansiosta saha sopii vaativaan karsintaan ja suurten puiden kaatoon. KOMBIKANNU 5L + 2,5L JONSERED 39 90 NORM. Automaattisesti säätyvässä Ulticor-mallissa on tehokas ja pienipäästöinen Clean Power -moottori, turboilmansuodatus sekä korkealuokkainen tärinänvaimennus. Tarjous voimassa 30.6.2020 saakka. 369,Kevyt, tehokas ja helppokäyttöinen yleissaha. 45,7 cm 3 2,2 kW 8,3 kg. Polttoainepumppu ja yhdistetty rikastin-sammutuspainike helpottavat käynnistämistä. Varustettu nopeasti kiihtyvällä ja pienipäästöisellä Clean Power -moottorilla. 59,8 cm 3 3,1 kW 5,6 kg 15”. Lisäksi kombikannussa on kätevä säilytystila työkaluja ja pieniä varaosia varten. 770,Täydellinen saha ammattikäyttöön. Mukana Vector 4-55-valjaat. 40,9 cm 3 1,8 kW 4,3 kg 13”. Tarjous voimassa 31.3.2020 saakka
Ennakkoraivatussa leimikossa työ on mielekästä ja sujuvaa. ENNAKKORAIVAUS Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 34 Aarre 2/2020 METSÄ. ”Ennakkoraivuun tarpeellisuudesta on puhuttu niin pitkään kuin muistan.” LISÄÄ NÄKYVYYTTÄ Mitä paremmat työskentelyolosuhteet hakkuukoneen kuljettajalla on, sitä siistimpään hakkuujälkeen hän yltää. 34 Aarre 2/2020 METSÄ Tomi Uimonen on työskennellyt metsäkoneenkuljettajana 25 vuotta
Se vie aikaa. 35 Aarre 2/2020 METSÄ. 35 Aarre 2/2020 METSÄ Ennakkoraivaus sujuvoittaa hakkuita ja parantaa työn laatua. Jos harvennettavan puun edessä on alikasvosta, motokuskin pitää ensin avata väylä korjattavalle puulle
Monitoimikoneen valot halkovat hämärää samalla, kun koneen ohjaimissa istuva Tomi Uimonen poimii rungon toisensa perään koneen kouraan. Uimonen nyökkää kohti leimikon reunaa. Eilen, kun puut olivat lumesta valkeanaan, näkyvyyttä oli vieläkin vähemmän. Täyskokoisen hakkuukoneen koura painaa 1 300 kiloa. Viiden aikaan pimeys on jo laskeutunut Laukaan Kuhankoskella sijaitsevan harvennusleimikon ylle. 36 Aarre 2/2020 METSÄ T alvinen päivä on lyhyt. Työn voi tehdä joko metsänomistaja itse tai palkattu metsuri. Siitä kiitos kuuluu metsänomistajalle, joka on pitänyt huolta siitä, että leimikolla on tehty ennakkoraivaus ajallaan. Ja tänään olosuhteet metsässä ovat pimeyttä lukuun ottamatta jopa hyvät. Tiheään kuusialikasvokseen koura katoaa jo 10 metrin etäisyydellä.. ENNAKKORAIVAUS Pienikokoinenkin alikasvos voi merkittävästi haitata näkyvyyttä, jos se on täydessä lehdessä tai lumen peittämä. ”Olen tehnyt näitä hommia 25 vuotta”, Uimonen kertoo samalla, kun vie kouran lähellä kasvavan kuusen tyvelle, ”ja yhtä kauan on puhuttu ennakkoraivauksen tarpeellisuudesta.” Ennakkoraivaus tarkoittaa koneellista hakkuuta haittaavan alikasvoksen poistoa. Äkkiä ei uskoisi, että alikasvoksesta on sille vastusta, mutta kyllä siitä on. Ennakkoraivatussa metsässä näkyvyys on priima myös silloin, kun koura on kaukana koneesta. Korjuujälki paranee Ennakkoraivauksen teon puolesta puhuu moni seikka. Harvennuksilla tilaa on usein niukasti, joten jo metrin heilahdus vikasuuntaan voi kumauttaa kouran leimikolle jäävän puun kylkeen. ”Katso nyt noita kuusenraseja, ethän sinä tommoisten läpi näe.” Sanojensa vakuudeksi Uimonen siirtää kouran kuusikon sisään ja toden totta, koko koura häviää näkyvistä, vaikka etäisyyttä koneeseen on alle kymmenen metriä. Korjuuvaurioita on vähemmän ja todennäköisyys sille, että motokuski olisi tehnyt virhevalinnan ja jättänyt kasvamaan huonolaatuisen, esimerkiksi tyveltään lengon puun, on pienempi. Metsänomistajan kannalta tärkeintä on se, että ennakkoraivatussa harvennusmetsässä työn jälki on parempi kuin raivaamattomassa. Etenkin sitkeät kuuset saattavat pyrkiä ohjailemaan vapaasti riippuvaa kouraa. Jos joku olisi viettänyt päivän leimikolla Uimosen työskentelyä kellottamassa, hän olisi todennut, ettei pimeys juuri hidastanut miehen työtahtia. Viereisessä, hakkuiden ulkopuolelle jäävässä metsässä alikasvosta on runsaasti. Ohuet vitsakset tunkevat myös herkästi sahaketjun ja laipan väliin aiheuttaen ketjuvaurioita
Silloin voi sanoa, että puolen päivän työt menivät pilalle.” Ennakkoraivaus vaikuttaa suoraan myös koneen kuljettajan työn kuormittavuuteen. Kuusi ei osaa valehdella Ennakkoraivaus yhdistetään usein kasvatushakkuisiin, mutta usein se on tarpeellinen myös päätehakkuukohteilla. Kivi-Mannila nyökkää kohti päätehakkuuikäistä kuusikkoa, jossa alikasvoksena kasvaa siellä täällä noin parimetrisiä, kasvussaan alle jääneitä sateenvarjokuusia. Palkitsevaa on sekin, että oman työn Ennakko raivaus sopii myös aloittelevalle metsän omistajalle. ”Ennakkoraivausta voi tehdä koko sulan maan kauden. 37 Aarre 2/2020 METSÄ Työ sujuu joutuisasti Uimonen laskee, että ennakkoraivattua, harvennusikäistä metsää hän ehtii päivässä hakata reilun hehtaarin verran. Koska työvälineenä käytetään raivaussahaa, onnettomuusriski on pieni. Esimerkiksi riistan kannalta on tärkeää, että metsään jää myös raivaamattomia alueita. ”Tällä tavoin toimien monimuotoisuuden huomioon ottaminen ei ole ristiriidassa tehokkaan metsätalouden harjoittamisen kanssa.” Uimonen muistuttaa, että leimikon olosuhteet vaikuttavat suoraan myös koneen kuljettajan työhyvinvointiin. Jos sen latva on tylppä, se ei kasva.” Jos metsänomistaja tähtää eri-ikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen, tulisi tämä ottaa huomioon jo aiemmassa metsänkäsittelyssä ja pyrkiä myös ennakkoraivauksessa säästämään kasvatuskelpoista alikasvosta. Niin ikään lahonneet tai kuolemassa olevat rungot kannattaa jättää koskematta, sillä ne ovat monen uhan alaisen eliölajin koti. ”Samalla, kun hakkaan yhtä ajouraa, katson jo valmiiksi seuraavan uran paikan. Työ on mukavaa myös keskikesällä, sillä latvukset antavat suojaa auringolta. Hermanni Kivi-Mannila muistuttaa, että ennakkoraivauksessa voidaan ottaa huomioon myös monimuotoisuus.. Tällaisia raivaamattomia, pinta-alaltaan parin aarin riistatiheiköitä voi hehtaarille jättää 4–5. Riistatiheikössä myös puunkasvatukseen kelpaamaton alikasvoskuusi on arvokas, sillä sen maahan asti ulottuvat oksat tarjoavat riistaeläimille niiden kaipaamia suojapaikkoja. Jätä riistatiheiköitä M etsäasiantuntija Hermanni Kivi-Mannila korostaa, että ennakkoraivaus ei koskaan ole itsetarkoitus eikä metsästä ole tarkoitus tehdä puistoa. Tällöin risut ehtivät painua ja hakkuiden jälkeinen vesominen raivauskannoista on vähäistä. Ennakkoraivaus on helppoa työtä, joka Kivi-Mannilan mukaan onnistuu kokemattomammaltakin metsänomistajalta. Ammattitaitoinen kuljettaja pyrkii aina parhaaseen lopputulokseen mutta olosuhteista riippuu, tekeekö hän työtään rentoutuneesti vai hammasta purren. Säästöpuuryhmien paikat, soistuneet painanteet, kivikot ja muut metsätalouden kannalta työläät kohdat kannattaa suosiolla säästää, jolloin ne palvelevat riistatiheikköinä. ”Uudistusalan raivauksissa riittävä näkyvyys ei yleensä ole ongelma, vaan raivauksella tähdätään parempaan metsänuudistamisen onnistumiseen”, kertoo Metsä Groupin metsäasiantuntija Hermanni Kivi-Mannila. Alikasvos raivataan vain tarpeellisilta osin. ”Jos työtä ei voi jatkaa, koneet on kesken päivän siirrettävä uudelle leimikolle. Ennakkoraivatulla leimikolla ei tarvitse työskennellä hammasta purren. ”Jos harvennettavan puun edessä on kolme alikasvospuuta, minun pitää ensin avata väylä ja korjata ne kaikki edestä pois. Sitten, jos siellä onkin edessä vaikka siirtolohkare, jota alikasvoksen takia ei näkynyt, pitää reitti suunnitella uudelleen.” Ikävimpiä koneyrittäjän kannalta ovat tilanteet, jossa raivaustarve paljastuu vasta, kun koneet on jo viety maastoon. Siihen kuluu aikaa.” Hakkuutyön lisäksi hidastuu leimikon ajoreittien suunnittelu. ”Eiväthän nuo kuuset hakkuita haittaa, mutta jos ne jätetään raivaamatta, ne haittaavat sekä istutusta että myöhempää varhaishoitoa.” Kuusien säästämistä ei Kivi-Mannilan mukaan voi perustella silläkään, että ne toimisivat alkuna uudelle puusukupolvelle. Ennakkoraivaus on helppoa Sopiva ajankohta ennakkoraivaukselle on 1–3 vuotta ennen hakkuita. Niukin naukin tuuman mittaiset latvakasvaimet paljastavat, että ne ovat kasvunsa kasvaneet ja vain harva niistä virkoaisi, kun olosuhteet hakkuun myötä muuttuvat. Raivaamattomassa metsässä samankokoiseen alaan kuluu kaksi päivää. ”Vanhan sanonnan mukaan kuusi ei osaa valehdella
Kivi-Mannilan mukaan määritelmä elää jonkin verran vuodenkierron mukaan. Pari käytännön vinkkiä hän tarjoaa. Vauhti paranee kokemuksen karttuessa.” Toinen vinkki koskee varusteita. ja netissä lisää! 25.–27.6. Oikein säädetyt valjaat kiittävät tekijää työmaan toisena ja kolmantena päivänä, ja ne voi ostaa myös erikseen.” Sijoitus metsän tulevaisuuteen Vaikka ennakkoraivauksesta on hyötyä sekä metsänomistajalle että koneyrittäjälle, osaa metsänomistajista sen tarpeellisuus arveluttaa. Kyytiin Helsingistä tai reittiä Loimaan suunnalta. 38 Aarre 2/2020 METSÄ jäljen näkee nopeasti – sen kuin kurkistaa selkänsä taakse.” Minkä kokoinen alikasvos sitten haittaa hakkuita. Ilm. 13.–15.7. Valjaat ovat kehittyneet huimasti, ja niiden säätömahdollisuuksiin kannattaa perehtyä ennen työn aloitusta. KAKSI UPEAA LUONTOMATKAA LUKIJOILLE, TILAA ESITTEET MATKA-VIITALA OY / LOIMAA P. Hermanni Kivi-Mannila huomauttaa, että pitkällä tähtäimellä metsänomistajan ei kannata ensiharvennuksessa tavoitella mahdollisimman suurta kantorahatuloa vaan suhtautua siihen ikään kuin viimeisenä metsänhoitotoimena. Työ ei palvele tarkoitustaan, jos se tehdään hammasta purren. Jos ensiharvennukselta kertyy puuta 50 mottia hehtaarilta ja puusta maksetaan 12 euroa kuutiolta, metsänomistajan tulo on 600 euroa hehtaarilta. Taimiostomahdollisuuksia. Min 30 hlöä. ”Metsänomistaja, joka teettää ennakkoraivauksen, sijoittaa rahaa siihen, että antaa hakkuukoneen kuljettajalle mahdollisuuden tehdä juuri oikeat valinnat metsän tulevan kehityksen eteen.” ENNAKKORAIVAUS Metsäkoneenkuljettaja Jiri Pirinen tarkastaa sahaketjun kunnon. Min 30 hlöä. Etenkin ensiharvennuksissa raivauskustannuksen vaikutus hakkuun nettotulokseen on suuri. 044 0405 140 www.matkaviitala.fi info@matkaviitala.fi TARKAT MATKAKUVAUKSET NETISSÄ, KATSO TAI TILAA ESITTEET! ILMOITTAUTUMISET: paikat täyttyy ilm.järjestyksessä/ toimi siis pian !. Syynä on työn hinta. Myös ruokailuja, kahvit. ”Vanhojen sahojen valjaat ovat nykyisiin nähden surkeita, niiden kanssa tuntuu pahimmillaan kuin paalinarut kulkisivat olkien yli painon jakautuessa pelkästään hartioille. Alikasvos tunkee helposti laipan ja ketjun väliin, mistä seuraa ketjuvaurioita. ”Alkumetreillä pitää olla itselleen armollinen. ”Pienikin risu voi olla läpinäkymätön, jos se on täydessä lehdessä tai lumen peittämä. Ennakkoraivauksen kustannukset lohkaisevat summasta puolet. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että alle ainespuun kokoinen raivataan.” Kivi-Mannila on itsekin metsänomistaja, ja hänelle raivaussahatyöt ovat mieluisimpia metsätöitä. Helle Väärs (koristeheiniä), Sadeväljä, Roogoja kärhöt, Kivilillemäe kivikkoja kuunliljat. Reitiltä Loimaa-Hki pääsee bussiin, kysy! Hinta 384 €/hlö B2/H2 alkaen Helsingistä. 10.5 menn. POHJOIS-VIRON KAUNEIMPIA PUUTARHOJA Kyytiin Helsingistä, Iltalähtö, yö laivassa, toinen yö Rakveressä, oppaan kanssa tutustumme Pohjois-Viron kauneimpiin puutarhoihin mm. Hinta 410 €/hlö H2 alkaen Helsingistä. IHANIA LOMAMATKOJA... Ilm 15.4 menn. METSÄ – JA LUONTOMATKA VIRO/ RAKVERE Runsas teemaan liittyvä ohjelma ja kohteita (sopii miehille ja naisille) opas, kahvit, ruokailuja, tapaamisia Viron metsäihmisten kanssa, ovija pellavatehdas, bussi-, laiva, 2 yötä Rakvere Aqva Spa kylpylä
(sis. 15v/T-kortti Sh. 19 990 € + tk. VALITSE VOIMANLÄHTEEKSI BENSA, SÄHKÖ TAI DIESEL. PUHTAASTI HILJAINEN. 19 990 € + tk. UUTUUS! RANGER DIESEL T1b • Automaatinen 100% neliveto ja sähköisesti kytkettävä 1x4-versatrac-veto • Uusi tehokas ja vahvavääntöinen moottori • 140 Ah laturi • EPS-ohjaustehostin • EBS-moottorijarru • ADC-alamäkijarru • 435 kg kippilava (933x1378x317mm ) • 33 cm maavara / 27” renkaat • 17 % enemmän tavaratilaa • Tilavampi jalkatila • Mukavan ergonomiset istuimet • Digimittaristo • Vahvistetut voimansiirron komponentit • T1b-traktori 60 km/h. Saa ajaa tiellä alk. RANGER EV T2a • ei saastetta, alhaiset käyttökulut, soveltuu myös sisätiloihin • 30 hv sähkömoottori (220 V lataus, käyttövirta 48V/AC) • jopa 80 km yhdellä latauksella (Max Range –käyttöalue) • järjestelmässä kolme käyttöaluetta (High, Low ja Max Range) • automaattinen 100 % neliveto • TURF 1x4 veto • IRS –erillisjousitus • kippilavan kantavuus 227 kg • saatavana myös Pro Fit Cabin -lämpöhytillä • T2a-traktori 40 km/h. 15v/T-kortti • *Tarjous sisältää Polaris Ranger 570 Sage Green EPS Pro Fit -lämpöhytillä, lämmityslaitteella sekä tuulilasin pyyhkijällä/pesulaitteella. Tarjousta ei voi yhdistää muuhun tarjoukseen. Saa ajaa tiellä alk. 22 283 €) + TK.* 18 490 € • Saa ajaa tiellä alk. 15v/T-kortti Sh. YMPÄRIVUOTISEEN KÄYTTÖÖN. VÄKIVAHVA RASKAAN TYÖN PUURTAJA. akut) WWW.POLARIS.FI ETUSI 3793 € RANGER 570 EFI EPS PRO FIT -LÄMPÖHYTILLÄ (SH
Niemelä painottaa vastuullisuutta niin metsien hoidossa kuin henkilöstöjohtamisessa. Juha S. ”Kansallispuistojen rahoitusonnyt riittävää” Metsähallituksen uusi pääjohtaja Juha S. Niemelä Tausta. Rauhallisuus sekä metsän tarjoama henkinen, fyysinen ja taloudellinen hyvinvointi. Niemelä sanoo. 40 Aarre 2/2020 METSÄ METSÄVAIKUTTAJA ”Suunnitteluja logistiikkajärjestelmämme ovat nousseet arvoonsa kuluvan talven hakkuukeleissä”, Juha S. Teksti MARKKUPULKKINEN | Kuva MARIAMIKLAS KUKA. Metsähallituksen pääjohtaja 1.1.2020 alkaen, sitä ennen MMM:n luonnonvaraosaston osastopäällikkö Parasta metsässä. 57-vuotias maatalousja metsätieteiden tohtori Jyväskylästä Työ
Metsähallituksen metsäomistus painottuu Itäja Pohjois-Suomeen, ja siksi olemme olleet muihin verrattuna hieman paremmassa tilanteessa. Korjuun haasteet eivät ainakaan toistaiseksi näyttäisi vaikuttavan kuluvan vuoden puunmyyntituloihimme. Metsähallituksen asiat ovat minulle entuudestaan hyvin tuttuja. Oma virkamiestaustasi on maaja metsätalousministeriöstä. Uusi hallitus ei ole vielä asettanut meille tarkkaa tuloutustavoitetta tälle vuodelle, mutta veikkaisin, että se liikkuu 110 miljoonan euron tietämissä. Pyrin tarjoamaan hyvää johtamista hyvälle henkilökunnallemme, joka on sen ansainnut. Uskoisin, että työkokemukseni Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ylijohtajana antaa hyvät valmiudet toimia organisaatiossa, joka on kahden ministeriön ohjauksessa ja johon muutenkin kohdistuu eri suunnilta erilaisia odotuksia. Metsähallitus sai valtiolta lisää rahaa kansallispuistojen ja retkeilyalueiden ylläpitoon. Puukauppatilanne ei ole nyt niin hyvä kuin kahtena edellisenä vuonna, joten haastetta tuloutustavoitteen saavuttamisessa varmasti on. Minkä kestävän teon aiot itse tehdä. Meillä on hyvä vastuullisuusohjelma, ja lupaan viedä sitä omalta osaltani eteenpäin. Lähiviikkoina saamme tietää, näkyykö tavoite Metsähallituksen omistajapoliittisissa linjauksissa. Tuloutus viime vuoden osaltakaan ei ole vielä selvillä, mutta se tulee olemaan 130–140 miljoonaa euroa. Olemme tehneet Luonnonvarakeskuksen kanssa yhteistyötä laskennassa ja olemme asiassa jo aika syvällä, mutta ihan vielä meillä ei ole julkistettavia tuloksia. Meillä on 40 toimipaikkaa, ja alueilla hommat hoituvat erinomaisen hyvin, tapahtuipa Vantaalla mitä tahansa. Maaja metsätalousministeriön vastuulla olevien retkeilyalueiden hoitamiseen tuli miljoonan euron lisärahoitus, mutta tarvetta olisi ainakin tuplamäärälle, sillä kysyntää retkeilyalueillekin on. Meiltä on ostettu puuta enemmän kuin osasimme odottaa. Strategiatyö on lähtenyt liikkeelle alkuvuodesta, ja näiden asioiden myötä menemme eteenpäin. Metsästrategian osalta on kuitenkin vielä paljon töitä, jotta siinä otettaisiin huomioon Suomen näkemykset. Sitä myötä hiilivarasto kasvaa koko ajan. Meillä on kokenutta väkeä ja äärimmäisen hienoa osaamista. Hoidetaan asioita kuten niitä pitää hoitaa, hyvässä yhteishengessä. Lupaan olla vastuullinen ja hyvä johtaja Metsähallitukselle. Oma lukunsa ovat Metsähallituksen hoitoon annetut kulttuuriperintökohteet, joihin kuuluvat muun muassa majakat. Onko Metsähallitus laskenut hoitamiensa metsien kokonaishiilitaseen. Jos rahoitus jatkuu tällaisena, pystytään korjausvelkaa hoitamaan varsin hyvin. Kaksi viikkoa sitten kävin metsästämässä peuroja Tammisaaressa. Etelä-Suomen lauhoista säistä ja Pohjois-Suomen pakkasista on ollut haittaa puunkorjuulle yleisesti, ja mekin olemme joutuneet korjaamaan joitain kesäja kelirikkoleimikoita. Hallitusohjelmassa kerrotaan, että Metsähallituksen metsille asetetaan hiilinielutavoite. 41 Aarre 2/2020 METSÄ Metsähallituksen johtajaksi haki viime syksynä monta ansioitunutta ehdokasta. Suomalaisilla on nyt erittäin hyvä mahdollisuus vaikuttaa metsästrategiaan, koska Petri Sarvamaa valittiin EU-parlamentin pääneuvottelijaksi metsästrategian valmisteluun. Vuonna 2018 tuloutuksemme valtiolle oli 140 miljoonaa euroa. Miksi sinä olit paras. Kuinka se kehittyy tällä vuosikymmenellä. Se, että ehdin toimia maaja metsätalousministeriössä 4,5 vuotta ja sitä ennen ely-keskuksessa, antaa hyvät lähtökohdat ymmärtää ministeriöiden toimintaa. Onko valtion Metsähallitukselle tälle vuodelle asettama tuloutustavoite realistinen. Metsähallitus laati viime vuonna ensimmäisenä julkisena toimijana eettiset toimintatapaohjeet, jotka antavat hyvät edellytykset toimintakulttuurin kehittämiselle. 160-vuotisjuhlavuotenne viestintäteema somessa on #160kestäväätekoa. Ympäristöministeri Krista Mikkonen on esittänyt, että Metsähallituksen pitäisi sertifioida metsänsä myös FSC-sertifikaattiin. Työilmapiiri on jokaiselle johtajalle tärkeä asia. Asia on äärimmäisen tärkeä, ja meidän pitää olla hereillä. Metsähallituksen metsissä on iso osa Suomen hiilinieluista, ja meidän pitää olla hyvin vastuullisia. Kuinka vakavana haasteena näet Euroopan unionin ympäristöpainotukset Metsähallitus Metsätalous Oy:lle. Millaiset suhteet sinulla on toiseen ohjaavaan ministeriöön eli ympäristöministeriöön. Ympäristöministeriön vastuulla olevien kansallispuistojen ylläpitoon on nyt hyvin resursseja. Tälle vuodelle saimme 7,5 miljoonan euron tasokorotuksen ja lisäksi tulevaisuusinvestointeihin reilut 19 miljoonaa euroa. Sertifiointijärjestelmä on ensisijaisesti markkinalähtöinen asia, mutta koska olemme yhteiskunnan omistama, meidän pitää kuunnella herkällä korvalla myös omistajan näkemyksiä. Miten kommentoit tätä ajatusta. Toisaalta tuulivoimahankkeemme ovat tuottaneet viime vuosina varsin hyvin. Onko määräraha nyt riittävä. Onko kuluvan talven säistä ollut harmia Metsähallituksen hakkuille. Kuinka tärkeä painopistealue pääjohtajalla on Metsähallituksen työilmapiirin parantaminen. Metsähallituksessa ovat perusasiat kunnossa, vaikka julkinen keskustelu viime syksynä olikin kovaa. Niiden kunnossapidosta puuttuu vielä selvästi rahaa. Hoidetaan asioita hyvässä yhteishengessä.. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä teit siellä. Metsähallituksen metsät kasvavat 16,9 miljoonaa kuutiota vuodessa, ja hakkuut ovat noin kuusi miljoonaa kuutiota. Tässä tilanteessa hyvät suunnitteluja logistiikkajärjestelmämme ovat nousseet arvoonsa. Teimme viime vuonna maaja metsätalousministeriössä kovasti töitä Euroopan komission suuntaan, jotta metsästrategia saatiin Green Deal -sopimuksen alle omaksi kokonaisuudekseen eikä sitä alistettu biodiversiteettistrategialle. Uskon, että puunmyyntija energiatuloilla sekä vahvalla kustannustietoisuudella pääsemme tavoitteeseemme. Metsähallitus tekee tätä työtä Eustafor-järjestön kautta, joka on valtionmetsiä hallinnoivien organisaatioiden yhteistyöelin Euroopassa. Lisäksi olen maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikkönä ollut tekemisissä kaikkien Metsähallituksen vastuualueiden kanssa, sillä ministeriö vastaa Metsähallituksen kokonaisuuden ohjaamisesta. Metsän hiilitaseessa pitää ottaa huomioon myös maaperä, eikä se ole tutkimustiedon osalta vielä niin hyvin hanskassa kuin puuston hiilitase. En ole missään vaiheessa kokenut, että minulla olisi huonot suhteet ympäristöministeriöön. Nyt pitää pyrkiä saamaan metsästrategian sisältö oikean suuntaiseksi, eikä vielä kannata miettiä tulevia haasteita
Akku paketin muotoilu alustaan mahdollistaa sen, että tavaraja ohjaamotilaa on kaikissa versioissa sama litramäärä. Jarrutusenergian talteenotolle on kaksi vaihtoehtoa. Peugeot 2008:n sähköversiot saapuvat Suomeen toukokuussa. Pääseekö sähköllä metsään. 100 kW:n tehoinen sähkömoottori antaa 260 Nm:n vääntömomentin. Peugeotin B-SUV-kokoluokan uusi 2008 on saatavana sekä polttomoottoriettä täyssähköversiona. Akkujen lataus voidaan ajastaa joko kosketusnäytön tai älypuhelimen kautta. 50 kWh:n akkupaketin WLTP:n mukainen toimintasäde on noin 310 kilometriä. VINKIT AUTOVALINTAAN Aarre 2/2020 METSÄ 42
Asetettujen päästörajojen ylityksistä seuraavat niin kovat taloudelliset sanktiot, ettei valmistajilla ole muuta vaihtoehtoa kuin tuoda markkinoille yhä enemmän sähköisiä ratkaisuja. EU-markkinoille saatetun autokannan päästöjen keskitavoite on 95 g/km. L iikenteen päästöjen leikkaamiselle on kunnianhimoiset tavoitteet. Ladattavia hybridejä rekisteröitiin 5 955 kappaletta; niiden markkinaosuus on 5,3 prosenttia. Liikenteen sähköistyminen ei tarkoita sitä, että polttomoottoriautoille ei enää olisi sijaa. Lataushybridien ja hybridien kasvuluvut ovat noin 20–25 prosentin luokkaa. Vakiovarusteena on taloudellisuusavustin, joka edistää taloudellista ajotapaa näyttämällä ennakoivaa tietoa ja tekemällä automaattisesti jarrutusenergian talteenottoa. Käytännössä tämä tarkoittaa kasvavaa hybridi-, lataushybridija täyssähköautojen tarjontaa. Vain muutamassa mallissa on metsänomistajia kiinnostava peräkärryn vetomahdolllisuus. Kovin nousutahti on täyssähköautoilla. Teksti TIMO RINTAKOSKI | Kuvat TIMO RINTAKOSKI ja VALMISTAJAT AUDI E-TRON AUDIN ENSIMMÄINEN täyssähköauto, tilava e-Tron SUV toimii kahdella sähkömoottorilla. Selkeästi myydyin merkki oli automaailman ”outolintu” Tesla. JYRKI LUUKKONEN / VL-ARKISTO Tiukemmat päästövaatimukset ohjaavat autonvalmistajia. Vaikka laskennassa on joitakin joustomekanismeja, ei tavoitteeseen päästä pelkästään polttomoottoritekniikkaa kehittämällä tai vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Viime vuonna ensirekisteröitäväksi tuotiin 1 897 täyssähköistä henkilöautoa, joilla saavutettiin 1,7 prosentin markkinaosuus. Tarjonta kasvaa Sähköautojen tarjonta ja saatavuus ja osin tätä kautta kysyntä ovat olleet aiemmin vaatimatonta. Myös polttokennoautot ovat tuloillaan, mutta pattitilanne tankkausinfran ja automallien kehityksen ja markkinoille tuonnin kesken pitää jarruja päällä. Hyötyajoneuvoissa ei sähköön siirrytä vielä pitkään aikaan muuten kuin korkeintaan kaupunkiliikenteessä ja lähijakelussa. Noin puolet Suomeen myydyistä sähköautoista oli Tesloja,. Sähköisissä ratkaisuissa pääpaino on ollut ei-ladattavissa hybrideissä, joita meni rekisteriin 15 572 kappaletta ja saavutettiin 13,8 prosentin osuus kokonaismarkkinoista. 43 Aarre 2/2020 METSÄ Täyssähköautojen tarjonnassa on sekä pieniä kaupunkiautoja että tilavia katumaastureita. Esimerkiksi uusi vähäpäästöinen diesel on oiva ratkaisu moniin liikkumistarpeisiin. Sähköautojen tarjonta Suomessa on kasvanut, mutta onko täys sähköautosta metsän omistajan autoksi. Niiden myynti kasvoi viime vuonna 144 prosenttia, ja myynnin arvioidaan tuplautuvan kuluvan vuoden aikana. Siellä dieseltekniikan kehittäminen sekä kaasu ovat kokonaisuuden kannalta olennaisimmat ratkaisut. Uuden sukupolven sähköinen nelivetojärjestelmä takaa ihanteellisen vääntömomentin jaon kahden akselin välillä
Muita suosittuja malleja olivat Nissan Leaf, Audi e-Tron sekä Hyundain Kona ja Ioniq. Helsingin kaupunki myöntää vähäpäästöisille ja täyssähköisille autoille 50 prosentin alennuksen kadunvarsipysäköinnistä alueilla 1 ja 2. Tällä hetkellä sähköautoja on valikoimissaan 16 eri automerkillä. Kevyil lä materiaaleilla on saatu alennetuksi painoa ja tätä kautta lisätty toimin tamatkaa. Takaistuimet kaa tamalla tila kasvaa 1 114 litraiseksi. Sähköautoilijoiden ensisijaisena toiveena on pikalatausverkoston rakentaminen siten, että pitkiä matkoja olisi vaivatonta tehdä sähköautolla. DS3 CROSSBACK DS 3 CROSSBACK E-TENSE on ensim mäinen 100 prosentin sähköisellä käyttövoimalla varustettu Bseg mentin premiumSUV. VINKIT AUTOVALINTAAN ja myydyin malli oli Model 3. Tilaa on kohtuullisesti, sillä tavaratila vetää 332 litraa. Esimerkiksi Toyotan mallisto pohjautuu lähes yksinomaan hybrideihin. Auton hankintaan tai vähintään kolme vuotta kestävään pitkäaikaisvuokraukseen on tarjolla 2 000 euron hankintatuki. Tuki myönnetään enintään 50 000 euron hintaisen auton hankintaan. Mitsubishin valintana ovat ladattavat hybridit, samoin Land Roverin. Julkisten latauspisteiden maksujärjestelmiä pidettiin työläinä ja hankalina, sillä kullakin lataustoimijalla on erilliset, kirjautumista edellyttävät sovelluksensa, eikä latausta voi maksaa tavanomaisella maksukortilla. Joillakin on tarjolla useita eri malleja, joten valikoima kattaa yli 20 mallia eri versioineen. Kona Electricin regenera tiivinen jarrutusjärjestelmä mahdollistaa akun lataamisen käyttämällä vauhdin hidas tamiseen sähkömoottoria jarrujen sijasta. DS3 on raken nettu CMPalustalle, mikä mahdollis taa yhteneväiset sisä ja takatilat se kä lisävaruste ja ajoavustinjärjes telmät käyttövoimasta riippumat ta. Käytännössä tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että autoilijan on syytä rekisteröityä usean palvelutarjoajan asiakkaaksi ja hankittava useampi sovellus tai RFID-lätkä, jotta hän pystyy liikkumaan mahdollisimman Taloudellisia täkyjä Täyssähköautoilijan on mahdollista saada erilaisia taloudellisia etuja. Myöhemmin tänä vuonna saataville tulevat Volvon, Fordin ja Mazdan ensimmäiset täyssähköiset mallit. 44 Aarre 2/2020 METSÄ BMW I3 VUODESTA 2013 lähtien valmistettu nelipaikkainen i3 on BMW:n ensim mäinen sarjatuotantoon päätynyt säh köauto. Applikaatio toimii maksuttomissa pisteissä latauksen käynnistäjänä. Lataaminen mietityttää Autoalan Keskusliiton tutkimuksen mukaan ladattavia autoja hankkivat ensisijaisesti työsuhdeautoilijat ja yritykset sekä yksityistaloudet, jotka asuvat omakotitalossa ja joilla on myös toinen auto. Š. Suurimpina haasteina koettiin kotilatausmahdollisuudet sekä julkisen latausverkon laajuus etenkin pääteiden varrella. Ohjaamon sisustus osissa on käytetty kierrä tysmateriaaleja. Sähköautoilijan on hankittava joko RFID-lätkä tai applikaatio älypuhelimeensa ja linkitettävä se luottokorttiin. Tärkeimpiä hankintaperusteita ovat yritysautoilijoilla kannustimet, yksityisautoilijoilla taas autojen vähäpäästöisyys ja kotilatausmahdollisuus. Autossa on alumiininen runko ja sen päällä hiilikuituinen kori. Tämä on osoitus kuluttajien kiinnostuksesta silloin, jos hinta ja tarve kohtaavat. Kahdessa kuukaudessa autoja myytiin noin 600 kappaletta. HYUNDAI KONA VUONNA 2018 esitelty kompakti SUV Hyundai Kona on saatavilla 39 ja 64 kWh:n akustolla. Lisäksi kiinteän kotilatauspisteen asennustyöhön voi saada kotitalousvähennystä. Odotettu uutuus on Volkswagenin ID.3, joka on saksalaisvalmistajan ensimmäinen varta vasten sähköautoksi suunniteltu malli. Akut saadaan ladattua täy teen viidessä tunnissa 11 kW:n kotilaturilla. Tilastoihin Seatit pääsevät tämän vuoden puolella, kun asiakastoimitukset pääsevät vauhtiin. Loppuvuodesta 2019 alkanut Seat Mii electricin myynti käynnistyi vauhdilla
Yleisin latauspistoketyyppi on muun muassa Renault ZOEssa käytettävä Type 2. EQC on siitä harvinainen sähköauto, että sillä voi vetää 1 800 kilon perävaunumassaa. Tavaratila on 451 litran vetoinen, ja tilaa ohjaamossa on väljästi neljälle. Samalla se on Mercedes-Benzin ensimmäinen sähköautoksi rakennettu auto. MERCEDESBENZ EQC DAIMLER LUOKITTELEE EQC:n maailman ensimmäiseksi premium-luokan tila-autoksi. Vakiovarustukseen kuuluu pikalataustoiminto. Tavaratilan vetoisuus on 656 litraa. Pikalatausmahdollisuutena toimii CCS. Auton valtteja ovat suuri akkukapasiteetti ja yli 450 km:n toimintamatka sekä viisipaikkaisen väljät tilat ja hiukan tavallista henkilöautoa suurempi maavara. Type 2 on standardi Suomessa ja Euroopassa, joten näiden latausverkko on kattavin.. Suunnittelun lähtökohtana on ollut GLC-katumaasturi. KIA E-NIRO NYKYÄÄN SUOSITTUUN pienehköjen katumaastureiden luokkaan kuuluvassa Kia e-Nirossa on seitsemän vuoden tai 150 000 kilometrin takuu. Auto on teknisesti yhteneväinen Hyundai Konan kanssa, mutta muotoilu ja tilankäyttö ovat omaa tuotantoa. 45 Aarre 2/2020 METSÄ JAGUAR I-PACE TÄYSSÄHKÖINEN JAGUAR I-PACE valittiin vuoden 2019 autoksi Euroopassa
NISSAN LEAF MAAILMAN ENITEN myytyä sähköautoa, toiseen mallisukupolveen yltänyttä Nissan Leafia on myyty yli 400 000 kappaletta. Latauslaite asennetaan joko seinään tai erilliseen telineeseen pysäköintipaikalle. Mitä siis tulee ottaa huomioon kotilatausta mietittäessä. Type 2 on standardi Suomessa ja Euroopassa. 46 Aarre 2/2020 METSÄ MINI COOPER SE PERSOONALLINEN MINI COOPER käyttää osin BMW i3:sta tuttua tekniikkaa. Tällöin asennuksessa tulee ottaa huomioon mahdollinen maakaapelin tarve. Kun sen on kerran tehnyt, asiointi on sen jälkeen helppoa. Nyrkkisääntönä latauksen hinnalle kotona on sähkön hinta siirtoineen kerrottuna ladatulla kWh-määrällä. Nissan satsaa jatkossa kuljettajaa avustaviin älykkäisiin järjestelmiin, jotka tekevät autoilusta turvallisempaa ja vähemmän stressaavaa. Lisäksi tarjolla on hitaan latauksen pistoketulppa Schuko. Sähköautoa ladattaessa ei saa käyttää jatkojohtoja.. Leafia on nyt tarjolla sekä 40 että 60 kWh:n akulla. Vakiovarusteena löytyvät muun muassa led-ajovalot ja lisävarusteena LED Matrix -ajovalot ensimmäistä kertaa tässä kokoluokassa. Pienen ja näppärän kaupunkiauton akut ovat pienehköt, mutta sen ansiosta tiloista ei ole tarvinnut tinkiä, sillä auto on kuitenkin alun perin suunniteltu polttomoottorimalliksi. Dieselautolla tämä tarkoittaisi noin 32 euron polttoaine kustannusta. Autosta löytyy nippu uusia varusteita sekä avustavia järjestelmiä. Tällä saa toimintamatkaa noin 400 kilometriä. OPEL CORSA-E KOMPAKTI CORSA on saatavissa niin sähköisenä kuin polttomoottoriversiona. Auto latautuu vain niin nopeasti kuin kiinteistön pääsulake antaa myöden. Järkevin ratkaisu on asennuttaa kiinteällä Type 2 -kaapelilla varustettu kotilatauslaite. Lisäksi on otettava huomioon se, että sähköautoa ladattaessa ei saa käyttää minkäänlaisia jatkojohtoja. Julkisia latauspisteitä on tällä hetkellä noin 1 100, ja niiden määrä kasvaa jatkuvasti. Auton mukana tuleva Schuko-kaapeli eli normaali verkkovirtalaturi on tarkoitettu tilapäiseen lataukseen, eikä sitä suositella jatkuvaan lataukseen. Esimerkiksi Lapissa latauspisteitä on reilu 80, joista pohjoisin sijaitsee Nuorgamin Lomakeskuksessa. Asennuksesta sekä kaapeloinnista ja kaivutöistä riippuen käyttövalmiin latauspisteen hinnat lähtevät noin 1 000 eurosta. Laitteiden hinnat lähtevät reilusta 500 eurosta ylöspäin. VINKIT AUTOVALINTAAN laajalti ilman pilkuntarkkaa ennakkosuunnittelua. Japanilaisissa ja amerikkalaisissa autoissa yleisin on Type 1. Esimerkiksi jos 39,2 kWh:n akuilla varustetun Hyundai Konan lähes tyhjäksi ajetun akun lataa täyteen, se maksaa 0,15 euron keskihintaisella sähköllä noin 5,5 euroa. Seinään tai muuhun kiinteän tukeen asennettavien kotilatauspisteiden hinnat alkavat vajaasta tuhannesta eurosta (plus asennus). Hintaan vaikuttavat sähköasennuksien laajuus sekä mahdollisen kaapelinkaivuun tarve. Miten lataan kotona. Yleisimmät latauspistoketyypit ovat keskinopealla Type 2 ja pikalatauksella CCS. Tarvittaessa laite voidaan asentaa adapterilla lohkolämmitystolppaan. Tällöin latausteho on noin 13–16 A. Yksi sähköauton hankinnan esteistä on tutkimusten mukaan ollut latausmahdollisuudet ja etenkin kotilataus. Pikalataukseen on lisäksi tarjolla CHAdeMO ja Teslan Supercharger. Jos ei pysty hyödyntämään esimerkiksi kauppakeskusten ilmaisia latauspisteitä, kotona lataaminen on edullisinta
Auton voi valita kahdella eri varuste tasolla sekä viidellä eri lisävarustepaketilla. Äänetön auto on varustettu jalankulkijoiden äänivaroituksella. Energian talteenottoa varten on kaksi regeneraatiotilaa. Edullisimmillaan auton on saanut reilulla 15 000 eurolla. SEAT MII ELECTRIC PIENI SEAT Mii on edullinen pieni kaupunkiauto, ja hinta näkyy kysynnässä. 47 Aarre 2/2020 METSÄ PEUGEOT E-208 PEUGEOTIN CMP-POHJARAKENNE mahdollistaa niin sähköisen kuin bensiinivoimalinjan samaan alustaan. Sähköinen ”humina” toimii 0–30 km/ h:n nopeuksissa. Tarjolla on Type 2 -latauksen lisäksi CCS-pikalataus. Sisätilat ovat tekniikasta riippumatta aina yhteneväiset. Myös pieniä voi personoida oman tarpeen mukaan. RENAULT ZOE UUDEN ILMEEN saanut ZOE on varustettu aiempaa 11 kWh:n tehokkaammalla akulla, jolloin toimintamatka on kasvanut jopa 395 kilometriin. K-Auto tarjoaa hankintamuodoksi myös yksityisleasingin. Auton esilämmitys voidaan käynnistää älypuhelinsovelluksella. Ohjaamon verhoilut ovat 100-prosenttisesti kierrätysmateriaaleja. Sähköauton merkki ja tiedustelut Hinta alkaen (e) Auton pituus (mm) Paino (kg) Perä vaunumassa (kg) Sähkömoottorin teho (kW) Vääntömomentti (Nm) Akun kapasiteetti (kWh) Kulutus, WLTP (kWh/100 km) Toimintamatka (km) Audi e-tron audi.fi 88 207,18 4 901 2 565 750/1 800 265 561 86 23,1 436 BMW i3 bmw.fi 39 492,38 4 006 1 423 125 250 42,2 15,2 310 DS3 Crossback dsautomobiles.fi 41 391 4 118 1 525 100 260 50 17,7 320 Hyundai Kona hyundai.fi 36 390 4 180 1 535 100/150 395 39,2/64 15/15,4 417/619 Jaguar I-Pace jaguar.fi 84 040,71 4 682 2 208 294 694 90 35,4 470 Kia e-Niro kia.com/fi 39 990 4 375 1 737 100/150 395 39,2/64 15,9 455 Mercedes-Benz EQC mercedes-benz.fi 81 372,53 4 762 2 495 1 800 300 760 85 25,3–22,2 375–415 Mini Cooper SE mini.fi 38 507,18 3 845 1 365 135 270 32,64 14,8–16,8 216–234 Nissan Leaf nissan.fi 38 200 4 490 1 543 110/160 320/340 40/62 20,6/18 270/385 Opel Corsa-e opel.fi 33 711,34 4 060 1 455 100 260 50 14,4 330 Peugeot e-208 peugeot.fi 33 704 4 055 1 530 100 260 50 16,3 336 Renault Zoe renault.fi 29 390 4 084 1 577 80/100 245/ 52 17,3–17,9 395 Seat Mii electric seat.fi 19 388,66 3 557 1 235 61 212 36,8 14,9–14,4 260 Škoda CITIGOe iV skoda.fi 19 388,66 3 597 1 235 61 212 36,8 14,5–14,8 253–257 Tesla Model 3 tesla.com/fi 48 690 4 690 1 840 910 190–361 500–639 55/75 14,3–16 409–600 VW e-Golf volkswagen.fi 35 089,89 4 270 1 540 100 290 35,8 15,4 229 Kuusitoista täyssähköautoa
Entä uskaltaako metsänomistaja lähteä ajelemaan 400 kilometrin toimintasäteen sähköautolla 180 kilometrin päässä sijaitsevalle metsätilalleen, jos reitin varteen ei osu julkisia latauspisteitä. Kulutukseen ja toimintamatkaan vaikuttavat ensisijaisesti ajonopeus, lämpötila, olosuhteet sekä ajotapa. Kun pakkanen kiristyy, myös se vaikuttaa toimintamatkaan. Mitä kovempaa ajat, sitä suuremmaksi kasvaa ilmanvastus ja massan liikuttamiseen tarvittava energiamäärä. Kattava vakiovarustus käsittää muun muassa radioja navigointijärjestelmän, led-ajovalot, mukautuvan ACC-vakionopeudensäätimen, lämmitettävän tuulilasin ja lämpöpumpun, joka parantaa hyötysuhdetta säästäen virtaa ajamiseen ja pidentäen toimintamatkaa. Ainakin kesäkelillä voi lähteä, mikäli ei turhia kiirehdi eikä aja kovin nykivällä ajotyylillä. Teslaan saa myös vetokoukun; suurin vetomassa on 910 kg. Sähköversio on tiloiltaan ja käytettävyydeltään vastaava kuin perinteinen polttomoottori-Golf. TESLA MODEL 3 AINOASTAAN SÄHKÖAUTOJA valmistava Tesla tekee lähes kaiken eri tavalla kuin muut autonvalmistajat ja -kauppiaat auton suunnittelusta ja toteutuksesta aina myyntiprosessiin saakka. Kovalla pakkasella sähkönkulutus voi kasvaa jopa yli 50 prosenttia ihannesäähän verrattuna. Latauskaapeli kiinnitetään autoon, ja sitten lataus alkaa joko automaattisesti tai tunnistautumalla palveluntarjoajan RFID-lätkällä tai mobiilisovelluksella. Sovelluksella voidaan myös hallita latausta ja ohjelmoida ilmastointilaite toimimaan haluttuna aikana. Sähköä voi säästää riittävällä esilämmityksellä. Model 3 on historian ennakkotilatuin auto, mikä kuvastaa merkin ympärillä olevaa hypetystä ja haluttavuutta. 48 Aarre 2/2020 METSÄ ŠKODA CITIGOE IV CITIGOE ON Škodan ensimmäinen täyssähköinen tuotantomalli. VINKIT AUTOVALINTAAN Sähkönkulutukseen vaikuttaa moni seikka S ähköautoa harkitsevan suurimmiksi huoliksi nousevat auton toimintamatka ja latausmahdollisuudet. Samoin kulutusta lisää vaikkapa lumipöperössä ajaminen. VOLKSWAGEN E-GOLF KAIKILLE TUTUN Golfin saa myös sähköisenä. Move&Fun-sovelluksesta löytyy uusi toiminto e-Manager, joka näyttää auton jäljellä olevan toimintamatkan, energiankulun autossa ja jarrutuksilla talteen otetun energian. Lisäksi jos periltä löytyy suko-pistoke, matka varmasti onnistuu. e-Golfissa on myös sähköinen lämmitysyksikkö, joka lämmittää auton sisätiloja. Sähköautoilijan kannattaa kirjautua useamman palveluntarjoajan asiakkaaksi, jolloin latauspisteitä on käytettävissä enemmän.. Mutta talvikelillä en tuota matkaa lähtisi koettamaan ilman julkisia latauspisteitä, mikäli tarkoitus on päästä metsästä takaisinkin. Näppärän kokonsa ansiosta auto on parhaimmillaan kaupunkiympäristössä. Kokeiluissa on havaittu, että sähkönkulutus nousee moottoritienopeuksilla 5–6 kWh/100 km verrattuna kantaja paikallisteiden 70–80 km/h:n nopeuksiin. Hinta on puristettu ilman tukia hieman alle 20 000 euron. Lisäksi lämmitykselle voi laskea 1–2 kWh:n lisäkulutuksen sadalla kilometrillä
M E T S I E S I K E S TÄ V Ä Ä K A S V U A K I E R T O TA L O U D E S TA W W W . E C O L A N . Valikoimasta löydät varman ja ympäristölle turvallisen lannoitteen metsänkasvatukseen kangasja turvemaiden metsissä. F I Laadukkaat kotimaiset Ecolan Silva ® -tuhkalannoitteemme on suunniteltu vastaamaan tehokkaasti metsäsi kaikkiin ravinnetarpeisiin sen kasvun eri vaiheissa. SILVA M E T S Ä L A N N O I T T E E T PARAS SIJOITUS METSÄLLESI
Jossakin käännöksessä kävi huonosti ja aisa katkesi. Repussa oli kirves, puukko, nauloja, vasara, haavansitomistarvikkeita, tulitikut ja muuta sellaista. Oli taas kevättalvi ja halonteon aika. KAARINA LASSILA OULU. Niin opin ajamaan hevostakin. Aisa tuli tavallaan ehyeksi, mutta ei se kestänyt vetää täyttä puukuormaa. Kylvötyöt, heinätyöt, viljankorjuu ja puinti, vuodenajan mukaan. Isä luotti minun ajotaitooni, ja niin kävin joskus hakemassa puukuorman yksinkin. Pihassa puut sahattiin ja pilkottiin polttopuiksi. Ensin puut kaadettiin metsää harventamalla, huonoimmat puut pois. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI / VL-ARKISTO Aisan lastoittaja O len syntynyt maaseudulla ja viettänyt siellä lapsuuden ja nuoruuden. Ne kasattiin metsään puupinoiksi ja ajettiin rankoina kotipihaan. Olin nähnyt isän tekevän kaikenlaista korjausta. Tästä on jo aikaa noin 70 vuotta, olin silloin 14–15-vuotias. ”Olethan sinä nerokas tyttö ja ottanut isän neuvot opiksesi”, isä sanoi. Yksi kevättalven töistä oli polttopuiden hankinta. Tehtiin puuvaja täyteen, niiden piti riittää seuraavaan kevääseen. Niinpä otin kirveen ja veistin puulastan, jonka naulasin aisan kylkeen. Monenlaista tekemistä metsä on antanut jo lapsesta lähtien. Metsä ja luonto ovat olleet minulle aina hyvin tärkeitä. Kotona oli monta työtä, joihin tarvittiin lastenkin apua. 50 Aarre 2/2020 METSÄ Naisten voimin Tällä kertaa pääsevät ääneen naiset, jotka muistelevat metsässä tekemiään töitä. Kaikessa oltiin mukana mihin vain pystyttiin. Lastasin rekeen puoli kuormaa ja ajelimme Tapion kanssa iloisena kotiin. Meidän hevosen nimi oli Tapio. Enhän voi jättää rekeä ja rikkoutunutta aisaa sinne metsään. Olin isän apuna kaikissa töissä. Kun sitten kotona kerroin isälle, mitä metsässä tapahtui, isä kehui minun toimineen aivan oikein. On retkeilty, poimittu marjat, haettu joulukuusi. Matka kodin ja metsän välillä olin noin 34 kilometriä. Siinä kun mietin, muistin, että isä piti aina repun mukana reessä. Säikähdin, että mitäs nyt. Tie kierteli puiden välistä niin, että kaadetut puukasat jäivät ajotien varteen. Tämä työ kesti muutaman viikon
Hän luuli, että auto oli seissyt siinä yli yön. Nykyään käytän paljon vahvoja kotimaisia oksasaksia. 51 Aarre 2/2020 METSÄ Metsästä iloa eläkevuosiin Sisukkaasti yhdessä Y hdeksänkymmentäluvun alussa työskentelimme kolme vuotiaan tyttärenpoikani kanssa nuoressa kuusikossa, jossa oli lumitalvena paljon latvasta katkenneita puita. Metsä tuottaa iloa. Poika piti työstä valtavasti. Miltei jokainen kevättalvinen viikonloppu piti metsätöitä tehtämän, pieni kirveskin oli hankittava. Käly toi paikalle hevosensa, pilkkoi rungot tukeiksi ja veti tienvarteen. Yksi puolesta rungosta katkennut kuusi jäi osaamat tomilta kaatajilta konkeloksi, moottorisahakin jumiin. Niiden ympärille piti jättää puita pystyyn. HELMI VENDELIN SUOMUSJÄRVI Naapurit pitävät huolta.. Naapurit pitävät huolta. Toukokuu oli säiltään kuuma. Talvella jätin auton metsäautotien päähän. Rippikoululaisena olin kuusentaimia istuttamassa. Sisukkaasti poika paarusti karsimaan kuusenlatvuksia, ja varsinkin runkojen kuivat alaoksat saivat kyytiä. Omissa metsissä on ollut taimikonhoi toa ja esiraivausta. Samana vuonna 2005 aloitin raivaamisen. Taito kasvoi kummallakin työn ede tessä, eikä vahinkoja sattunut koskaan. Oli kylmää ja olimme paljain käsin. Lunta oli paljon, ja latvojen kerääminen oli työlästä hommaa sekä mummulle että kolmivuotiaan Vilkun lyhyille jaloille. Siitä metsänhoitoni alkoi. Kävin Pirkanmaalla naisille suunnatun raivaussahakurssin, jossa opin käyttämään ja huoltamaan sahaa. Miehet kaivoivat kuopan, ja me tytöt kannoimme päre korissa märässä sammalessa taimet. Evolle se poika päätyikin. TUULIKKI SALMINEN TUULOS Käpyjä ja taimia K ansakouluaikanani tässä lähistöllä oli tukki työmaa. Siinä olikin melkoinen urakka minulle ja eläkeikäiselle kälylleni. Niin ei ollut keväällä 2018, kun istutin yhden oman metsäni kuvion myös kuuselle. Työn palkkana olen löytänyt luonnonvaraisia jaloja lehtipuita, marja ja sieni paikkoja. Yksi vahinko sattui, se, josta sai koko suku elämänaikaisen sanonnan. Jos auto olisi seissyt kauemmin paikallaan, olisi tultu katsomaan eläkemuorin istutushommia. Elykeskus löysi alueelta yhden hyljätyn ja toisen aktiivisen kanahaukan pesän. Naapuri oli nähnyt sen peräkkäisinä päivinä hiihtäessään. Saan moni puolista hyötyliikuntaa, kun kurkottelen kat komaan kuivia männynoksia ja kumartelen poistamaan vesakkoa. Isä vei ne oman kylän kauppaan. Juomaa kului, työ tuli tehtyä. Luulin, että tarvitsisimme koivu halkoja tulevaisuudessa, ja säästin kuusten joukkoon liikaa lehtipuita. AUNE MÄKELÄ TUULOS O lin osaaikaeläkkeellä, kun jäin yllättäen les keksi. Oikeastaan arvasin, miten tulee käymään: ensimmäinen myrsky kaatoi suuret kuuset hyljätyn pesän alueelta. Oli hyvä käpyvuosi männyllä. Lapsuusko dissani oli viitisen hehtaaria metsää, jossa ei ollut vuosikymmeniin tehty mitään. Ta panimyrskyn tuhotkin olivat korjaamatta. Siinä sitten riuhdoimme puuta yhdessä kumoon saadaksemme edes sahan irti. Iltahä märissä aloin poistua, ja ykskaks naapuri oli edessäni. Jälkeenpäin olen kuullut, että naapurit tarkkailivat touhujani. Koko alue istutettiin kuuselle. Mehua kului ja makkaraa nuotiolla paistettiin. Naapuri näki, kun raahauduin kuviolle, ja antoi luvan ajaa heinäpeltonsa läpi lähemmäksi. En muista, mikä oli hinta. Urak kaa helpotti se, että alue oli lähellä tietä. Kerran olin ollut istutuksessa mukana, joten pottiputki oli tuttu. Nyt metsä on komea ja minä 82 vuotta vanha ja kä velen kyynärkepeillä. Vilkku posket punaisina huokasi sydämensä pohjasta: ”Yrite tään kaikin voimin!” Saatiinhan me se puu nurin, ja edelleen kuulee sukulaisten sa novan vaikean asian edessä, että ”yritetään kaikin voimin!”. Isom mat pojat olivat välillä poissa koulusta tie naamassa käpyrahaa. Minä ja sisarukseni menimme vain koulupäivän jälkeen keräämään käpyjä. Tukit ehtivät samaan kuormaan kuin muutkin tukit. Illalla ne perattiin ja punnittiin ja merkittiin muistiin kilot. Olin liian säästeliäs, kuten aloittaja usein. Tein puukaupat ja esiraivasin metsän kälyni kanssa. Meillä on noin 40 hehtaaria metsää, josta mieheni oli huolehtinut
Kunnostusojitus on kannattava investointi, joka maksaa itsensä takaisin kolmessa vuodessa. KUNNOSTUSOJITUS SUOMETSÄ PAREMPAAN KASVUUN Aarre 2/2020 METSÄ 52 VEROVINKKI METSÄOJITUKSEN KUSTANNUKSET ovat metsäverotuksessa vähen nyskelpoinen kulu metsän omistajalle. OJITUSKUSTANNUKSET VOI vähen tää kokonaisuudessaan 15 prosentin vuosi poistoin. Teksti ja kuvat MARKKU PULKKINEN. Suollakin on mahdollista päästä hyviin kasvutuloksiin, kunhan vesitalous on kunnossa
Usean maanomistajan hanke ”Uskon, että puiden kasvu kiihtyy ojituksen ansiosta ja ojittamiseen sijoitettu raha tulee jossain vaiheessa takaisin. Erityisesti Hakoissuon tyyppisillä alueilla, joilla pohjamaa on hienoa hietaa tai hiesua, tyhjentäminen voi olla tarpeen jopa 3–5 vuoden välein. Seppälä on jättänyt omistamastaan alueesta viisi hehtaaria luonnontilaan ja kokonaan ojittamatta. ”Julkinen keskustelu on hyväksi, mutta räikeää vastakkainasettelua olisi syytä välttää. Suunnitelman keskeisenä osana olivat vesiensuojelurakenteet, jotka estävät ravinnevalumat läheisiin vesistöihin. Alueella on tarkoitus siirtyä jatkuvaan kasvatukseen. Taitava kaivurikuski kaivaa päivässä kilometrin ojaa. Mataloituneet suo-ojat saavat uuden muodon koneyrittäjä Markku Hartikaisen käsittelyssä. Edellisestä kunnostusojituksesta on vajaat 30 vuotta. Lietealtaista sai hyvää maa-ainesta pelloille.” Metsällä on ollut Pelto-Seppälän maatilalle aina suuri merkitys. Hieman yli 30 hehtaarin kokoinen Hakoissuo jakautuu kuudelle maanomistajalle. Jatkuva kasvatus sopii hyvin soille, koska suometsien tuotto ei ole koskaan yhtä hyvä kuin kovan maan metsissä”, Ari Seppälä sanoo. ”Laskeutusaltaita pitää muistaa myös hoitaa. Lumipeite lisää maan kantavuutta. ”Valumareitille tehtiin kolme laskeutusallasta ja yksi pohjapato. Ojitus toteutettiin samalla kerralla kaikkien metsänomistajien alueilla, mikä on onnistuneen kunnostusojituksen edellytys. Kaikki maanomistajat lähtivät ojitushankkeeseen mielellään mukaan. Siksi kaksi vanhaa laskeutusallasta tyhjennettiin ennen ojitusta ja rakennettiin yksi uusi. Näillä rakenteilla kiintoaineksesta saadaan talteen vähintään 80–90 prosenttia”, Laaksonen sanoo. ”90 hehtaarin metsäala on ollut maatilan tuki ja turva. ”Haluan estää ravinteiden valumisen lähivesistöihin. Konflikteja voidaan pyrkiä välttämään Aarre 2/2020. Syöpymisherkät laskuojat jätettiin perkauksen ulkopuolelle. Metsänomistaja Ari Seppälä on tyytyväinen puiden kasvuun Lopen Hakoissuolla. Erityisesti vapaa-ajan asukkaiden kiinnostus metsäojituksia kohtaan on lisääntynyt, ja ojitushankkeet herättävät toisinaan voimakkaitakin tunteita. Kun taas syksyllä katselin ojissa seisovaa vettä, otin yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen, ja homma eteni nopeasti.” Lihantuotantoon keskittyneellä Pelto-Seppälän maatilalla tehtiin äskettäin sukupolvenvaihdos, ja Seppälällä on nyt enemmän aikaa metsien hoitoon. Tyhjennys pitäisi toteuttaa imuruoppauksena, sillä kaivurityhjennys aiheuttaa kiintoainespäästöjä.” Ojituksen suunnittelussa on yhä tärkeämpää ottaa huomioon myös ympäröivän yhteiskunnan toiveita. Siksi metsiä on aina hoidettu aktiivisesti.” Hyvä suunnittelu tärkeää Hakoissuon kunnostusojitussuunnitelman laati metsänparannusasiantuntija Lauri Laaksonen Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeestä. ”Tämä Hakoissuo ojitettiin ensimmäisen kerran 50 vuotta sitten ja toisen kerran vajaat 30 vuotta sitten. ”Kunnostusojitus on ollut mielessäni useamman vuoden. T elakaivuri tasapainottelee metsäojan päällä tammikuisessa pakkaskelissä Lopen Pilpalassa. Metsän kasvu on ollut hyvää, ja yksi harvennushakkuu on jo toteutettu”, Seppälä kertoo. Suurin osa metsistä siirtyi tilaa jatkaville tyttärelle ja pojalle, mutta osa metsistä jäi vielä Ari Seppälän omistukseen. Metsänomistaja Ari Seppälä seuraa tyytyväisenä työn etenemistä. 53 METSÄ Kunnostusojitus onnistuu parhaiten talven pakkasilla. Mäntyjen alle on kasvanut luontaisesti kuusi, ja tästä tulee todennäköisesti jatkuvan kasvatuksen alue. Lisäksi perkausojiin kaivettiin lietekuopat 50–100 metrin välein
Lähes kaikki maakunnan ojitetut suot ovat jatkoinvestointikelpoisia, mutta hyvä kasvu ja korkea Koneyrittäjä Markku Hartikainen on kaivanut ojia ja metsäteitä sekä muokannut istutusaloja parikymmentä vuotta. ”Olen kasvanut metsään kiinni. Kunnostusojituksen on arvioitu lisäävän puuston kasvua vuosittain 0,2–1,8 kuutiota hehtaarilla 20 vuoden ajan. 54 Aarre 2/2020 METSÄ 90 sentin levyiset telat pitävät kaivinkoneen hyvin maan pinnalla. 60 prosentin tuen ehtona on se, että hankkeen koko on yli viisi hehtaaria. Ojitusmäärät ovat Laaksosen mukaan pysyneet Kanta-Hämeen alueella suhteellisen vakaina, 50–60 kilometrissä vuodessa. Ojitushankkeisiin on järkevää ottaa mukaan alueen kaikki metsänomistajat, jolloin toteutus on edullisempaa ja tulos parempi. avoimella tiedottamisella ja toteuttamalla hankkeet parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan”, Laaksonen katsoo. ”Vanhat ojitusalueet vaativat kunnostusta yleensä 20–30 vuoden välein, sillä metsäojat mataloituvat kiinteän aineksen kertyessä niihin. ”Maakunnan metsäpinta-alasta vain 10– 15 prosenttia on ojitettuja turvemaita, joten määrien kasvulle on rajansa. Ojitus maksaa Etelä-Suomessa keskimäärin 400–500 euroa hehtaarilta ilman arvonlisäveroa, ja kustannuksiin saa 60 prosentin Kemera-tuen. ”Kun otetaan huomioon valtion tuki ja verovähennysoikeus, jää metsänomistajan osuudeksi ojituksesta vain noin sata euroa hehtaarille. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että kunnostusojituksen kustannukset saa katettua 2–3 vuoden lisäkasvulla ja että ojituskululle saa vähintään kahden prosentin reaalituoton”, Laaksonen laskee. Silloin veden kulku hidastuu ja pohjavesipinta nousee. Alle viiden hehtaarin hankkeilla tuki on 30 prosenttia. Kemerasta tukea Laaksonen kertoo, että kiinnostusta kunnostusojituksiin on ja niitä kannattaa myös toteuttaa, ehkäpä vielä nykyistä ahkerammin. Ojien kunnostus kannattaa tehdä silloin, kun alueen puusto vaatii harvennusta ja taimikot hoitoa”, Laaksonen opastaa. ”Kunnostusojitus kannattaa toteuttaa lähes aina usean metsänomistajan alueella, sillä vesi ei tunne tilan rajoja”, Lauri Laaksonen muistuttaa. Ei täältä osaa olla pois, sillä viihdyn metsässä todella hyvin.” KUNNOSTUSOJITUS 54 METSÄ
Hakoissuolla homma sujui vauhdilla, koska alkutalven pakkaset olivat jäädyttäneet suon pinnan suotuisaksi kaivuutöille. Hän ei kuitenkaan näe tarvetta kunnostusojitusten täyskieltoon. Puustopääomaa voidaan lisätä lannoittamalla.” Finér katsoo, että kuormituksen alueelliset erot tulisi ottaa paremmin huomioon metsätalouden harjoittamisessa ja vesiensuojelussa ja että kunnostusojituksia olisi syytä välttää erityisesti Pohjanmaan alueella ja Kainuussa. hehtaarikohtainen puusto vähentävät ojien perkauksen tarvetta.” Kemera-tuen jatkuminen ojitushankkeisiin ei ole varmaa tänä vuonna päättyvän tukikauden jälkeen. ”Mikäli puuntuotantoa halutaan harjoittaa turvemailla, on maaperän vesitalous hoidettava kuntoon, ja siihen tarvitaan kunnostusojituksia. Uutena tietona kävi ilmi myös se, että ojitettujen soiden ravinnevalumat jatkuvat vuosikymmeniä ojituksen jälkeen. Keskimääräinen päiväsaavutus on 700 metriä. Hakoissuon urakassakin oli pidettävä pakkasen vuoksi pari luppopäivää. Nyt näyttäisi siltä, että se on pysyvä”, sanoo tutkimusprofessori Leena Finér Luonnonvarakeskuksesta. Kunnostusojitusten aiheuttamia ravinnepäästöjä voidaan vähentää erilaisilla vesiensuojeluratkaisuilla, kuten pintavalutuskentillä, laskeutusaltailla, lietekuopilla ja putkipadoilla. Parhaana päivänä uutta ojaa syntyy jopa kilometri. Leena Finérin mukaan tästä alasta noin miljoona hehtaaria voisi jättää vaille kunnostusojitusta. Haihdutuksellaan puusto pitää veden riittävän matalalla. Tutkimus valmistui viime vuonna. Kemera-tuen mahdollinen pieneneminen tai loppuminen ei kuitenkaan lopettaisi kunnostusojituksia”, Laaksonen arvioi. 55 Aarre 2/2020 METSÄ Soilta valuvat ravinteet talteen L uonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistutkimus osoitti, että metsistä valuu vesistöihin kaksi kertaa enemmän typpeä ja fosforia kuin aikaisemmin oli arveltu. Jos pakkasta on yli 15 astetta, pitää Hartikainen rokulipäivän, jottei kone joudu liian koville. ”Aiemmin luultiin, että ojituksen ravinnepäästövaikutus on noin kymmenen vuotta. Keikkaa riittää Kaivinkoneyrittäjä Markku Hartikaisella riittää talvisin kunnostusojituksia Kanta-Hämeen alueella. 90 sentin levyisillä teloilla pysyy hyvin maan pinnalla”, Hartikainen sanoo. Vaikka soiden ojittaminen herättää joskus vahvoja tunteita, mökkiläiset tai luonnonsuojelijat eivät ole koskaan häirinneet Hartikaisen töitä. ”Pinta on juuri sopivasti jäässä, ja sen alla on pehmeää maata. Lähivesistöjä suojellaan kolmella laskeutusaltaalla ja yhdellä pohjapadolla.. ”Metsässä saa tehdä töitä omassa rauhassa”, metsäisessä Tammelassa kaivuritalliaan pitävä Hartikainen sanoo. Osa ojitetuista soista kannattaakin jättää ennallistumaan itsekseen.” Tällä hetkellä metsiä on ojitettu noin 5,5 miljoonaa hehtaaria. ”Mikäli tukia on tarpeen suunnata uudella tavalla, tuki voisi olla ehkä korkeampi vesiensuojelurakenteisiin ja pienempi ojametrille. ”Liikkeelle voi lähteä jopa sadan vuoden fosforikuorma. Jossakin määrin turvemaiden puuntuottokykyä voidaan pitää yllä myös huolehtimalla siitä, että soilla on yli sadan kuution puustopääoma hehtaarilla. Metsien ravinnekuormitus on suurinta Pohjanmaalla ja Kainuussa, missä on paljon ojitettuja soita. ”Suometsien fosforilannoituksen lopettaminen ja siirtyminen hidasliukoisiin lannoitteisiin on osaltaan vähentänyt fosforikuormitusta.” Finér ei ole erityisen innostunut ojitettujen soiden ennallistamisesta, koska se aiheuttaa hetkellisesti suuren ravinnekuorman. Kevään tullen hän siirtyy mätästämään istutusaloille. Reilu lumipeitekin lisää kantavuutta. Uuden tiedon valossa erilaiset ravinteiden ja humuksen kaappaamiskonstit ojituksen yhteydessä ja sen jälkeen ovat entistäkin tärkeämpiä. Finérin mukaan kuormituksen vähentämiseksi tarvitaan sekä tehokkaita vesiensuojelutoimia että muutoksia metsänkäsittelymenetelmiin. Laaksonen toivoo tuen jatkuvan. Hän tekee ojituksia Otso Metsäpalveluille ja metsänhoitoyhdistykselle. Vesi juoksee taas yli 30 hehtaarin Hakoissuolla. Kesällä Hartikainen rakentaa myös jonkin verran metsäteitä
SAVOTOIDEN SULO Villatikkuri, sarkatakki ja karvalakki pitivät savottamiehet lämpiminä 1900luvun alusta 1970-luvulle. JUURET 56 Aarre 2/2020 JUURET. Tämä noin sata vuotta vanha kuva on otettu savottakämpän edustalla Rovaniemen Pookairassa. Kuvassa on yksi alueen 1900-luvun alkupuolella rakennetuista kämppäkartanoista. 56 Aarre 2/2020 JUURET Metsätöillä on pitkät perinteet Rovaniemen ja Sodankylän rajamailla sijaitsevassa Pookairassa
Sulo Onnela siirsi yli sata vuotiaan niitty kämpän Raudanjoki varresta omalle metsä palstalleen Käyrämöön. Tuoreen kahvin tuoksu täyttää 110-vuotiaan hirsikämpän, jonka mies siirsi metsäpalstalleen Siika-aavan laitaan. Teksti KARI LINDHOLM Kuvat KARI LINDHOLM ja SULO ONNELAN KOTIALBUMI K ämpän ovi on raollaan. ”Tällä pannulla olen keittänyt savotoilla kahdet kahvit päivässä”, Sulo kertoo. Ja jos yksikin jätkä oli saanut kulkutaudin, kohta siinä olivat kaikki, vaikka naaman kohdalla oli rykimälauta.” Lavereilla oli miestä kohden 70 senttimetriä tilaa. Kun Sulo Onnela ja Vilho Ahola ilmoittautuivat Ala-Kitisen savotalle, työnjohtaja tuli karhukopista ulos sanomaan miehille käsipäivää. Keloklapeista kasattu valkea kuumottaa kuparipannun mustunutta kylkeä. ”Agitaattoreiden takia savotoille lähetettiin työnjohtajia, jotka pitivät porukan kurissa. ”Ihmettelimme, että täällähän se vasta kohtelu on.” Käristystä aamiaiseksi Viinan käyttö oli savotoilla kiellettyä, mutta trokarit rahtasivat viinaa ukkoherran ja kymppien kielloista välittämättä. Luonnonkivistä muuratun takan vierellä iskee tarinaa savotoiden konkari Sulo Onnela, 80, Rovaniemen Käyrämöstä. Tinattomasta kuparipannusta kahvia juoneita on kuollutkin.” Pulpahteleva pannu ilmoittaa veden kiehuvan. Myöhemmin tehtiin laudoista kerrossänkyjä. ”Sätkänsavua oli kämpissä niin sakeasti, ettei illalla meinannut peräseinää erottaa. 57 Aarre 2/2020 JUURET Sätkänsavuiset savotta kämpät, raskaat moottori sahat, murhamiehet ja kuumat uittokesät kuuluivat Sulo Onnelan nuoruuden työvuosiin. Sehän saattaa palaa piloille, kun pannussa sulatetaan lunta. ”Tinauskin on säilynyt. Nurkat kuurassa Rovaniemen, Sodankylän ja Kemijärven rajamailla sijaitsevat Naarmankairan ja Poojärven talvisavotoiden kämpät ja ensimmäiset raskaat moottorisahat tulivat Onnelalle tutuksi 1950-60-luvuilla. Seurauksena olivat jätkien ja työnjohdon huonot välit. ”Eivät taitaisi 16-vuotiaat pojat enää ruveta nukkumaan halko pään alla lautalaverilla, jossa ei ole edes patjaa.” Työmaiden vankileirimäisen ankeat olosuhteet toivat tilauksen ammattiyhdistysliikkeen lakkoagitaattoreille, jotka kiertelivät savotoita talvella 1954–55. Ensimmäisestä tilistä Onnela hankki itselleen viltin lämmikkeeksi. Moni ei jätkien kanssa edes puhunut, ärisivät vain.” Onnela muistelee, että monilla aputyönjohtajilla oli kovan kurin ja tiukan ilmapiirin takia vatsahaava. ”Ei ihme, kun joutuivat nauramaankin yhtä aikaa puolihullujen pomojen kanssa.” Oli savotoilla asiallisiakin työnjohtajia. Savottamies kaivaa repustaan 60-luvulta peräisin olevan sinappituusin, joka toimittaa kahvipakan virkaa, ja hosaisee kuparikannen alle pari kourallista höystöjä. Onnela ryhtyy muistelemaan nuoruusvuosiaan Lapin suurilla savotoilla. Monet kämpät olivat hataria, vetoisia ja kylmiä; kovilla pakkasilla nurkat olivat kuurassa. ViinaKeväällä oli vuorossa pöllin parkkausta ja uittohommia.
”Jos humalaiset olivat enemmistönä, selvät lähtivät nukkumaan talliin, saunaan tai valjashuoneeseen. ”Se oli niin painava ettei sillä pystynyt kuin kaatamaan puita, ne karsittiin kirveellä.” Onnela on säästänyt ensimmäisen sahansa, se on toimintakunnossa vieläkin. Samana talvena Onnela kortteerasi Suikelon työmaan kämpällä Vuojärvellä, jossa käytiin puukkohippaa. Valtimo siinä meni poikki ja veri lensi. Jotta rungot voitaisiin tunnistaa, ne merkattiin mittauksen jälkeen lanssissa merkkikirveellä. Joskus tarjolla saattoi olla hernekeittoa, toisinaan jopa kalaakin. Saksalainen järkäle painoi 23 kiloa. Yksityisten ja yhtiöiden puut uitettiin sekaisin Kemijokeen, ja ne eroteltiin vasta Kemijokisuulla. ”Jouduin hevosen kanssa hakkuriksi Vasakairaan ensimmäisen kerran talvella 1955–56.” Keväällä vuorossa oli pöllinparkkausta ja tulvan laskettua uittohommia Raudanjoella. Metsään lähdettiin kahdeksalta ja takaisin tultiin iltapäivällä neljältä, jolloin tarjolla oli keittoa. Miehen ensimmäinen saha oli Iso-Stihl eli Sarvi-Stihl. Itsellä piti olla leipä ja voi.” ”Kesät työskenneltiin uitossa, eikä rokulia tarvinnut pitää. Ei siinä koulutodistuksia kyselty”, Onnela kertoo. Miehistä keskimmäinen on Olli Kallatsa. Kuva on otettu Poojärven jäällä 1910-luvulla. Maa keinui jalkojen alla Metsätöihin Onnela joutui jo 15-vuotiaana, kun isäpuoli ilmoitti supistetun kansakoulun käyneelle poikaselle, ettei talossa täyttä jätkää elätetä. ”Sodan käyneet miehet olivat usein kärttyisiä. ”Kahvi saatiin aamukuudelta, käristys seitsemältä. Kämpillä ruoka vaihteli naudankäristyksen ja kuoripottujen ja naudanlihakeiton välillä. ”Heikoimmat miehet eivät pystyneet maksamaan ruokaporukan osuutta. Moottorisahan avulla ahkera hakkuri teki koviakin tilejä, mutta pelkkä moottorisaha ei vielä taannut tienestejä. ”16-tuntiset uittopäivät olivat aivan mahdottoman tuntuisia nuorelle pojalle, siinä rupesi maa keinumaan jalkojen alla iltaa kohti.” Raudanjoessa uitetut puut olivat peräisin joen latvametsistä ja Sodankylän Auvojärven suursavotalta. Työnjohto jakeli juokaleille lopputilejä, mutta jos jätkät olivat velassa ruokaporukkaan, huono niitä oli ulos tilittää.” Ruokaporukan osuudet maksettiin savotalle eli tilitettiin kahden viikon välein. Vieressäni istui kulkumies, joka löi toista miestä puukolla pöydän yli. 58 Aarre 2/2020 JUURET JUURET kauppiaiden käynnin jälkeen kämpillä juotiin ja tapeltiin loppuviikko. Sulo Onnelan ensimmäinen moottorisaha Stihl eli ”isotiili” painaa 23 kiloa, eikä sillä voinut kuin kaataa ja katkoa. Itse onnistuin hankkimaan ensin moottoripyörän, sitten jo autonkin.” Hulinaa kutukopilla Melkoinen ihmetyksen aihe savotoilla oli neuvostoliittolaisten Maan kiertoradalle laukaisema Sputnik-satelliitti syksyllä 1957. ”Viimeinen uittokesä oli Raudanjoella 1964, sen jälkeen puut siirtyivät kumipyörille.” Koko metsätyöuransa Sulo Onnela sahasi moottorisahoilla. Puiden omistajasta kertova merkki lyötiin syvälle katkaisupintaan. Töitä oli kaikille, jotka vain halusivat sitä tehdä. Tekokuuta ihmeteltiin porukalla kolme kuukautta, ennen kuin se syöksyi taivaalta. Toinen vietiin sairaalaan, poliisit hakivat toisen.” Tukkireki kulki hevosen perässä suurinakin kuormina. Saha on edelleen käyntikunnossa.
”Siinä ruuan laatukin heikkeni, kun yöt pörrättiin kutukopissa.” Kutukopiksi sanottiin keittiön vieressä olevaa huonetta, jossa savotan kokit nukkuivat. ”Ukot saatiin ulos, mutta seuraavana päivänä oli mustia silmiä yhdellä jos toisellakin. Pimeähän se oli ja pelotti tietenki.” Onnela innostuu tarinoimaan Parvalammen vanhalle kämpälle yöksi kävelleen kulkumiehen tarinan: Kämpän ulkopuolelle oli tullut hevonen ja hinkannut kaulaa nurkkapieleen. Silloin oli Rukkista lähetty viemhän yönselkhän. Eipä aikaakaan, kun kämppään astui pitkäpartainen ukko resukamppeissa. Parvalammen kummituskämppä M etsästystä ja kalastusta harrastava Sulo Onnela muistelee nuoruutensa kalareissua Poojärven savotan maisemiin kesällä 1953. Myös Pekka Iivarinen (vas.) ja Veikko Onnela Käyrämöstä kulkivat suurilla savotoilla ja uitossa. Ja kun tulimme metsästä takaisin kämpälle, ei siellä ollut ruokaakaan. Viimeinen tapaus sattui Sodankylän puolella, kun kokki puukotti miehen hengiltä. ”Menthin saman kylän pojan Niskas-Aapon kanssa yöksi siihen porokämpäle. Kuva on otettu Rovaniemen markkinoilla. Rukkinen oli ruvennut tulistelemaan ovi raollaan, kun pörähti kämppä täyteen harakoita. ”Rumilus istui piisinpankolle. Yleensä riidat koskivat savotan kokkia. Keittiö oli kylmä, kokit olivat lähteneet.” Sulo Onnelan metsätyömiesura päättyi työtapaturmaa seuranneiden vaikeiden selkävaivojen takia vuonna 1971, kun takana oli 16 raskasta työvuotta savotoilla ja uitossa. ”Mennee ulos, no ei siellä hevosta ole”, tulikuumaa kahviaan leukun terällä hämmentävä Onnela kertoilee. Kun kaksipäisessä kämpässä majoittui viitisenkymmentä miestä ja kolme kokkia, homma saattoi mennä toisinaan hulinaksi. Kulkumies, Rukkinen nimeltään, oli katsonut ikkunasta ja nähnyt, että hevosen pää siinä heiluu. Molemmat kuvat on otettu heti sotien jälkeen.. Lammen rannalla oli ollut vanhoja, jo 1800-luvulla tehtyjä kämppiä, mutta niistä ei näkynyt kuin perustukset. Mies oli kyörännyt harakat pihalle ja yritti taas ruveta taloksi. Se oli kummituskämppä.” Sota-Jussi (vas.) ja Heikkis-Reino olivat Lapin suurten savotoiden lentojätkiä. 59 Aarre 2/2020 JUURET Onnela laskee, että niillä kämpillä, joissa hän kortteerasi, puukotettiin kaikkiaan kuusi miestä. Parvaojan latvoilla seisoi sotien jälkeen tehty Parvalammen porokämppä. Yhtenä yönä porukan mitta tuli täyteen, ja kutukoppia ruvettiin tyhjentämään miesvoimin
Hyvä tuli, kun teki itte ja huolella. 60 Aarre 2/2020 PUU Isojen hirsien keskelle haettiin perinteisen pohjalaistalon tunnelmaa uusin maustein. PUUTALO Teksti ANSSI ORRENMAA | Kuvat MIKKO LEHTIMÄKI. Sitä saatiin mitä tilattiin! Perinteikäs pohjalainen Ilmajokelaisen lapsiperheen hirsitalo kunnioittaa pohjalaisia rakennus perinteitä ja luo samalla uusia
Täällä asuvat Juhani Koivuniemi ja Jenni Tapaninaho, 10-vuotias Aatu, 7-vuotiaat kaksostytöt Martta ja Vilma sekä koirat Pulina ja Heta Talo Koivuahon suunnittelu alkoi vuonna 2013, ja valmista tuli kuusi vuotta myöhemmin Aarre 2/2020 PUU 61. Samalla paikalla seisoi aikaisemmin Juhanin isän paljon pienempi syntymäkoti. PUUTALO Viisihenkisellä perheellä on hyvin tilaa uudessa kodissaan
Iso kuisti, avara tupa ja suuri uuni”, Jenni kuvailee. Päärakennus hahmottui melko nopeasti. Salo omaksui pariskunnan lähtökohdat ja sai heiltä vapaat kädet. Kun sopivaa ei löytynyt, virisi ajatus uuden talon pystyttämisestä Juhanin isän kotitalon paikalle. Perätuvaksi kutsuttu vanha talo purettiin ja myytiin vapaa-ajan asunnoksi. Vastaus tuli parissa tunnissa”, kertoo Juhani. Talo Koivuaho nousi samalle kalliolle, jolle myös 1900-luvun alussa tehty talo oli aikoinaan pystytetty. Keskeinen ratkaisu on talon vinosti halkaiseva tuvan, keittiön ja eteisen yhdistelmä. Talosta poistettiin myös toinen sisäänkäynti. Kaksostytöt synPUUTALO Martalla (vas.), Aatulla ja Vilmalla on paljon tilaa leikeilleen. ”Tältä tontilta on lähtenyt aika iso porukka maailmalle. Sieltähän pohjalaistalot alun perin tulivatkin”, sanoo Jenni. Myös tietä piti parantaa, jotta tukkirekka pystyi ajamaan hirret perille. Näin paperille piirtyi talo Koivuaho, vanhan pohjalaistalon tyylikäs muunnelma. Nykyään ihmetyttää, miten he kaikki pystyivät elämään niissä tiloissa”, miettii Juhani. ”Lähetimme heille sähköpostia lauantai-iltana. Uunin päällä lepäävä leipälapio on yksi niistä esineistä, jotka muistuttavat elämästä entisessä talossa.. Mutta talon paikka oli yhä mainio kallioisella pikku mäellä peltojen keskellä. Suunnittelu kesti melkein vuoden. Anna-Maija Salo lähti kehittämään sitä asukkaiden toiveiden mukaan. ”Sininen väri keksittiin Ruotsin rannikolta. Halusimme perinteisen näköisen talon. Lopuksi myös talon tekninen tila päätettiin sijoittaa saunarakennukseen”, kertoo Juhani. Uusi pohjalaistalo vanhan tilalle Rakennuspaikalla Ilmajoen Koskenkorvalla seisoi 1900-luvun alussa rakennettu pikkuinen pohjalaistalo. Kuistista kaavailtiin aluksi keltaista, mutta sitten päädyttiin vähän harvinaisempaan vaaleansiniseen. ”Sauna oli aluksi pieni, mutta se suureni koko ajan. ”Tuntui, että meitä ei otettu oikein vakavasti. Puolitoistafooninkinen talo sai perinteisen, punavalkoisen värityksen. Sen sijaan pihasaunasta piirrettiin ainakin kuusi versiota. Malliston takaa löytyi vaasalainen arkkitehti Anna-Maija Salo. Ensimmäiset kontaktit eivät olleet kovin rohkaisevia. Salo oli huomannut, että perinteinen pohjalaistalo on joustava suorakulmio, jonka sisällä voi oikeastaan tehdä melkein mitä vain. Ei meillä tosin ollut talosta oikein mitään ideaakaan.” Sitten pariskunta huomasi, että kortesjärveläinen hirsitalojen tekijä Maanhonka oli julkaissut uusien pohjalaistalojen malliston. Suunnittelun aikana pönttöuuni jätettiin pois, mutta tupaa hallitseva uuni pysyi. ”Meillä oli aluksi lähinnä tunnelmakuvia. Ikkunat tasavälein, peltikatto päälle ja pihasauna. Kalliota vain louhittiin lisää uuden talon tieltä. Tämän jälkeen rakennusaika venyikin vuosiksi, kun matkan varrelle sattui monia vaiheita perhe-elämässä. Talon nimi on yhdistelmä pariskunnan suku nimistä. Hän oli kehitellyt uusien pohjalaistalojen ajatusta 1980-luvulta lähtien ja pannut nyt toimeksi. Juhanin isän kahdeksanhenkinen sisarusparvi oli syntynyt ja kasvanut siinä. Tunnelmakuvista toteutukseen Suunnittelun pohjaksi valittiin Maanhongan Rannanjärvi-malli. 62 Aarre 2/2020 PUU I lmajokelaiset Juhani Koivu niemi ja Jenni Tapaninaho etsivät pitkään vanhaa pohjalaistaloa korjattavaksi
Juhani on ehtinyt tehdä monenlaista työtä, mutta ammattikoulutuksen hän on saanut peltisepäksi. ”Perheja sukukeskeistä. Koko perhe viihtyy tuvassa. Juhani sai tyytyä auttamaan kivien murskaamisessa. Syy oli selvä: silloin tulee tehtyä viimeisen päälle. ”Perinteinen tunnelma, rauhallinen tontti ja lähellä oleva luonto.” Millaista elämää vietätte talossanne. Niinpä kattotyöt hoituivat helposti, kuin vanhasta muistista. Leivin uuni jä tettiin pois muurarin ehdotuksesta.. Tämä kaikki vei voimia. ”Mutta itseäni saan syyttää, koska halusin tehdä mahdollisimman paljon itse.” Moni kyseli, miksi niin paljon piti tehdä omin voimin. Pidämme rennosta asumisesta, jossa saa näkyä elämisen jälkiä ja olla vähän huvikumpuakin mukana.” Mistä vielä haaveilette. Mestari kyseli vain, että oletteko varmoja, että tarvitsette leivinuunin. Välillä paikalle tarvi taan erotuomariakin. ”Vellikellosta talon katolla. Talo lämpiää maalämmöllä. Sen sijaan lattian tekemisessä oli opettelemista. Eipä tarvinnut keksiä mitään harrastusta”, sanoo Juhani. Vanhanaikaisen lankkulattian alle piilotettiin lattialämmitys. Tulisijasta tuli tuvan katseenvangitsija ja samalla kodin toiminnallinen keski piste. ”Niinpä leivinuuni päätettiin jättää pois. Jenni myöntää, että joskus miestä piti rauhoitellakin, kun tämä oli heti aamuvuoronsa jälkeen lähdössä rakennustöihin. Renkaista on tullut lasten mielipaikka. Isäkin oli pläkkiseppä. ”Sitä paitsi aina oli kiva lähteä hommiin. Muurarin aloittaessa ei vielä tiedetty tarkalleen, minkälainen uunista tulee. Vaimo ja appiukko tulivat jossain vaiheessa apuun maalaustöissä. Sellaista ei ole toistaiseksi löytynyt, joten Juhani haaveilee sen valamisesta itse.” tyivät, työpaikat vaihtuivat, ja rakennustöissä auttanut Jennin isä menehtyi yllättäen. Uunista tuvan keskipiste Myös muurarin hommat tulivat saunan puolella tutuksi, kun Juhani opetteli muuraamaan savuhormin ja tiiliseinän. ”Muistelin vanhan muurarin neuvoa: ei pidä pistää kahta kiveä vastakkain eikä saa muurata sinne, minne ei ole käsketty. Kuvassa toinen eläinrakkaan perheen koirista, basset hound Pulina. Se olikin aivan viisas muutos, koska uunista olisi tullut muuten paljon suurempi”, myöntää Jenni. Juhani meni työmaalle aina kun ehti. Jatkuvasti piti nostaa jokin nariseva lankku ylös. Juhani myöntää, että työtä oli paljon enemmän kuin hän oli kuvitellut. Mutta hidastahan se oli, kun en ole ammattilainen.” Tuvan uunin pystytys ei sentään hoitunut omin voimin, vaan tekijäksi pyydettiin ilmajokelainen muurarimestari Janne Rantala. ”En muista ensimmäisestä vuodesta oikeastaan mitään, kun kaksoset olivat pieniä ja nukkuivat vartin pätkissä”, kertoo Jenni. 63 Aarre 2/2020 PUU 3 x kotirauha Mikä on parasta kodissanne, JENNI TAPANINAHO
Asukkaita kehotettiin tun nustelemaan aluksi, miltä hirsiseinä tuntuu, ja antaa samalla hirsien laskeutua lopulliselle paikalleen. Kaksostytöt Martta ja Vilma nukku vat tosin yhä mieluiten samassa huoneessa, jolloin toinen jää vapaaksi leikeille. PUUTALO Talo Koivuahon ydin on eteisen, keittiön ja tuvan onnistunut yhdistelmä, joka kulkee vinottain poikki alakerran. Ja muutoksia on luvassa vielä sisällekin. Eikä uuni ole jäänyt vain koristeeksi. Pihatyöt ovat kesken. Eläimellistä menoa Rakentaminen tuli paljon kalliimmaksi kuin alun perin arvioitiin. Talossa on ehtinyt olla myös kissa ja ka noja. Uutta ja vanhaa Hirret hallitsevat talo Koivu ahoa sisältä ja ulkoa, sillä kaikki väliseinätkin on tehty paksusta hirrestä. Kaikki muu on hankittu kierrätystavarana peiliovista ja vessanpöntöistä lähtien. ”En arvannut, että talon tekemisessä olisi näin iso homma”, myöntää Juhani.. Jääkaappi, pakastin ja tiskikone ovat tyy likkäästi piilossa kaapiston ovien takana. Vanhempien makuuhuoneen lisäksi kai killa kolmella lapsella on oma huone alaker rassa. Talon sisustuksessa uutta ovat lähinnä keittiön kaapit ja kodinhoitohuoneen ka lustus. Paikalla alun perin seisoneesta talosta ovat muistoina esimerkiksi hellan päällä oleva leipälapio, hellan tukirakenteena toimiva kärrynakseli, vessapaperitelineen virkaa tekevä hevosenkenkä, kahvimylly ja kukkaastiana toimiva kappa. ”Eläimiä tulee vielä lisää”, lupailee Jenni, joka pitää elämästä ympärillään. Koirien kaverina viihtyi jopa perheen lemmikkikani. ”Hyvä, jos saadaan kaikki valmiiksi, ennen kuin Aatu pääsee ripille”, huokaa Jenni. Talon ympärille tulee yksinkertainen nurmi ja pieni hyötypuutarha. Euroja kului noin 300 000, mutta perhe on tyytyväinen lop putulokseen. Saunan tiiliseinän Juhani päätti muu rata itse. Myös portaiden suunta muuttui rakenta misen myötä. ”En muuttaisi kuin sähkökaapin paikan kuistilla. Juhani muistaa, että lam paatkin ovat kuuluneet talon maisemaan hänen lapsuudessaan. Katossa roikkuvat renkaat vaikuttavat olevan lasten erityisessä suosiossa. Van hat, huonokuntoiset piharakennukset on tarkoitus purkaa pois, vaikka Aatu pitäisi ne mielellään vielä jännittävänä leikkipaik kana. Seassa vilistävät talon koirat, nuori saksanpai menkoira Heta ja vanhempi basset hound Pulina. ”Mikroaaltouunia ja tele visiota ei ole vielä saatu pii lotettua, mutta katsotaan, jos sekin vielä onnistuisi”, Juhani naurahtaa. ”Onneksi hirsiseiniä ei voi siirrellä jälki käteen”, huokaa Juhani. Pinkopahvia hän on kuitenkin varautunut asettelemaan hirsien päälle, koska Jenni on alkanut harkita osittaista tapetointia. Toteutus on venynyt niin pitkälle ajalle, että uusia ajatuksia on päässyt kehittymään. 150 neliömetrin alakerrassa on tarpeeksi tilaa perheen käyttöön, minkä vuoksi ullak ko pysyy ainakin tässä vaiheessa varastona. Aikaa se vei, mutta loppu tulos kelpaa hyvin. Se pitää vielä naamioida jotenkin”, miettii Jenni. 64 Aarre 2/2020 PUU Leivinuunin sijaan tehtiin tavallinen puulämmitteinen uuni, hella ja takka. Peiliovet ovat kierrätys tavaraa. Se toimii hyvin ja on samalla koko tuvan näyttävä keskipiste
Kaikki väliseinätkin ovat hirsirakenteisia.. Per heellä on ollut myös kissa, pupu ja kanoja, ja lisää eläimiä tulee, lupaa Jenni. Kaikki mahdolli nen on hankittu käytettynä ja kierrätettynä. 65 Aarre 2/2020 PUU Saksanpaimenkoira Heta vauhdissa. Isot hirsipinnat hallitsevat talo Koivuahoa. Sellainen saatiin, koska kaksoset ovat ha lunneet toistaiseksi jakaa yhteisen makuuhuoneen. Lähinnä kodin koneet ovat uusia. Martta piirtää leikkihuo neessa
Kuvassa tummasyyskorento. PIENTÄ ELÄMÄÄ Aarre 2/2020 LUONTO 66. Paritellessaan sudenkorennot pitävät kiinni toisistaan muodostaen joskus miltei sydämenmuotoisen renkaan
Jälkimmäiset ovat nimensä mukaisesti hentoja ja suhteellisen pieniä. Sudenkorennot jaetaan kahteen alalahkoon: aitosudenkorentoihin ja hentosudenkorentoihin. Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO Uudessa sarjassaan Heikki Willamo kirjoittaa metsän tärkeistä hyönteisistä.. Tämä on nivelikäs pään alle taittuva rakenne, jonka toukka oikaisee salamannopeasti ja tarttuu saaliiseen pihtimäisillä leuoillaan. Koiras käy kiinni naaraaseen ja ottaa paritteluasennon. 67 Aarre 2/2020 LUONTO S udenkorennot ovat yksi vanhimpia hyönteislahkoja. Maalla, vedessä ja ilmassa Sudenkorentojen elinkaari on kaksijakoinen. Ne valtaavat itselleen reviirin, jota ne puolustavat muita koiraita vastaan. Sitten se imee saaliin pehmeät kudokset ravinnokseen. Ote ILMOJEN VALTIAAT Komeat sudenkorennot ovat ikivanhoja petoja, jotka pyydystävät hyttysiä, kärpäsiä ja paarmoja. Koiraan perälisäke sopii oman lajin naaraan niskaan kuin avain lukkoon. Aitosudenkorennot ovat suuria, tukevarakenteisia ja istuvat siivet kauniisti levitettyinä. Muinaiset korennot olivat valtavan kokoisia, siipien kärkiväliltään jopa 70-senttisiä, ja kuuluivat ensimmäisiin lentäviin hyönteisiin. Kasvaessaan toukan on luotava liian pieneksi käynyt nahkansa useampaan kertaan. Ne ovat komeita hyönteisiä, ja juuri niitä me arkikielessä tarkoitamme, kun puhumme sudenkorennoista. Kotimaisilla lajeilla sen kesto on muutamasta kuukaudesta jopa neljään vuoteen. Menestystarina jatkuu yhä, sillä tunnetut lähes kuusituhatta lajia ovat levinneet laajalti maapallon eri kolkkiin. Lepoasennossa ne pitävät siipiään toisiaan vasten taitettuina tai pystyssä neulamaisen takaruumiinsa yllä. Tämä puolestaan ottaa omalla takaruumiillaan koiraan spermapaketin ja siirtää sen lisääntymiselimelleen. Suomessa näistä on tavattu 64. Varhaisimmat fossiililöydöt ovat yli 300 miljoonan vuoden ikäisiä. Naaraiden saapues sa koiraat pyrkivät parittelemaan mahdollisimman monen kanssa. Paritellessaan korennot muodostavat renkaan, jossa koiras ottaa takaruumiinsa perälisäkkeillä kiinni naaraan niskasta. Toukkavaihe vaihtelee suuresti lajista riippuen. Ne elävät toukkina makeassa vedessä, nousevat maalle kuoriutumaan ja valtaavat aikuisina ilmatilan. Kuoriuduttuaan monet sudenkorennot katoavat rannoilta mutta palaavat niille lisääntymään saavutettuaan sukukypsyyden. Ensin saapuvat koiraat. Ne ovat selviytyneet neljästä massasukupuuttoaallosta, muun muassa siitä, joka päätti dinosaurusten valtakauden. Virtavesien äärellä elävillä neidonja immenkorennoilla on kosiomenoja, mutta useimmilla lajeilla lisääntymiskäyttäytyminen on varsin mutkatonta. Toukat elävät matalassa vedessä saalistellen hyönteisiä, sammakontoukkia ja pikkukaloja erikoisen pyyntinaamarinsa avulla. Ne tekevät äkkikäännöksiä ja osaavat lentää taaksepäin
Toukkien lailla aikuiset ovat petoja. Vieraan lajin kanssa homma ei toimi, joten paritteluyritys katkeaa heti alkuunsa Parittelu voi kestää jopa tunteja, minkä jälkeen naaras munii veteen. Joillakin lajeilla koiras pitää naaraasta kiinni vielä muninnankin ajan. Aitosudenkorennoilla silmät ovat kiinni toisissaan, hentosudenkorennoilla taas tappien päissä. Saaliin havaittuaan korento syöksähtää sen kimppuun ja kaappaa siitä otteen piikikkäillä jaloillaan. Niiden suuret pallosilmät koostuvat lukemattomista osasilmistä ja näkökenttä on täydet 360 astetta. PIENTÄ ELÄMÄÄ. Se tarvitsee muutaman tunnin kuivuakseen ja pumpatakseen siipisuoniinsa ilmaa, jotta ne suoristuisivat. Näin ainakin ver rattuna esimerkiksi päiväperho siin, joiden kerääjiä ja harrastajia on ollut paljon. Osan Suomelle uusista havain noista voinee laittaa ilmaston lämpenemisen piikkiin, mutta osa on aidosti lisääntyneen tietä myksen ja havainnoinnin tulosta. Nämä ensimmäiset tunnit se on alttiina monille vihollisille, mutta siivilleen päässyttä korentoa ei moni enää tavoita. Tiede kiittää! on pitävä, ja korennot voivat paritella jopa lentäessään. Tämä on loistava esimerkki li sääntyneen harrastamisen tuo mista eduista. Kirjan ilmestymisen jälkeen la jistoomme on lisätty kymmenen uutta lajia, ja monista varhaisem mista havainnoista on tehty mie lenkiintoisia määrityksiä. Se voi pudotella munat lennosta, työntää takaruumiinsa veteen tai jopa sukeltaa kiinnittämään munat uppopuihin, kiviin tai vesikasveihin. Ne partioivat reviirillään edestakaisin, pysähtyvät ilmaan tähystämään ja kimmahtavat saaliin perään, liitävät välillä siipiään räpyttämättä. Todellista ilmataituruutta Sudenkorennoilta puuttuu kotelovaihe, joten toukka on kehittynyt aikuiseksi viimeiseen nahanluontiin mennessä. Sudenkorentojen jälkeen innostus on levinnyt mo niin muihinkin hyönteisryhmiin. Ne ylittävät helposti Suomenlahden, joten meillä havaituista lajeista osa onkin harvinaisia käypäläisiä. Sitten se laskeutuu aurinkoiseen paikkaan ja jauhaa ateriansa vahvoilla leuoillaan. Samalla aikuinen saa kirkkaat, usein metallinhohtoiset värinsä. Hentosudenkorennot ovat hitaampia ja kömpelömpiä lentäjiä ja piileksivät paljon korkean rantakasvillisuuden joukossa, mutta aitosudenkorennot ovat todellisia ilmojen akrobaatteja. Pienemmät saaliit syödään lennossa. Kirjan myötä maahamme on kasvanut suuri ja innokas suden korentoharrastajien joukko, joka tuo maastohavainnoin ja valoku vaamalla arvokasta lisätietoa täs tä kiehtovasta hyönteislahkosta. Joskus koiraiden välille syntyy pieniä kiistoja reviirien rajamailla. Ne pyydystävät lentäviä hyttysiä, kärpäsiä, paarmoja, perhosia ja myös itseään pienempiä sudenkorentoja. Suurten ukonkorentojen ilmataituruutta on hieno seurata. Ilmaston lämpeneminen edistää lajiston levittäytymistä pohjoiseen, joten näistäkin tulokkaista monet liittyvät vuosien saatossa vakituiseen lajistoomme. Kuvassa jokin keijukorento. Tilanne muut tui vuonna 2002, jolloin Sami Karjalainen julkaisi erinomai sen teoksensa Suomen suden korennot. 68 Aarre 2/2020 LUONTO Hentosudenkorentojen silmät ovat kaukana toisistaan lyhyiden varsien päissä. Vastakuoriutunut korento on pehmeä, ja sen siivet ovat pienenä myttynä. Niiden siipiparit liikkuvat toisistaan riippumatta, ja ne pystyvät pöristelemään paikoillaan, tekemään äkkikäännöksiä, kiihdyttämään valtavaan nopeuteen ja jopa lentämään taaksepäin. Myös tarkempaa levinneisyystie toa on kertynyt paljon. Lisätietoja harrastajilta Vaikka sudenkorennot ovat näyttäviä ja kaikille tuttuja hyön teisiä, tietämys niistä oli pitkään varsin ohutta. Erinomaisen lentotaitonsa siivittäminä sudenkorennot tekevät pitkiä vaelluksia
Ympäristö ja kierrätys otetaan Finnfoamilla huomioon myös tuotannossa. Tosiasia kuitenkin on, että jos tekee kerralla kunnolla, sääs tyy jokavuotiselta korjaustyöltä, alustaa kansanedustajaehdokas ja Rambollin rakennetekniikan yksikön päällikkö Diana Ponkkala. • LUE LISÄÄ: WWW.FINNFOAM.FI Rakennusten päästöistä jopa 70 prosenttia syntyy käytön aikana. Tämä tavoite vaatii toteutuakseen juuri oikeanlaisen eristeen. Jokaisen on helppoa kuvitella, mitä tapahtuu eristeelle, joka päästää kosteutta sisäänsä: eristeen lämmöneristyskyky heikkenee ja jäätyessään eriste rikkoutuu. – Kosteusteknisen turvallisuuden takia esimerkiksi Etelä-Euroopassa seinien ja kattojen lämmöneristeistä 60–80 prosenttia on homehtumatto mia muovipohjaisia lämmöneristeitä. Onkin ensisijaisen tärkeää valita eriste, joka on luotettava kaikissa olosuhteissa. – Yli 30 vuoteen Finnfoameristeiden tuotannosta ei ole tullut muovijätettä, vaan kaikki levyjen työstöjäte ja sekundalevyt on kierrätetty tuotantomme kierrätyslinjoilla takaisin raaka-aineeksi. dia ponne aineena jalokaasujen sijaan, Finnfoamin toimitusjohtaja Henri Nieminen kertoo. Innovatiivi nen perheyritys Finnfoam Oy on aina ollut edelläkävijä ympäristöasioissa – niin omilla tuotteillaan kuin toiminnassaankin. Näin saattaa tapahtua, kun harhaudutaan ajattelemaan, että ollaan niin sanotusti rakentamassa vain jotain pienempää. – Pahimmillaan routiminen voi aiheuttaa sen, että käsissä on lopulta jatkuva korjauskohde. Routaeristyksen suunnittelussa ja toteutuksessa ei kannata säästää, kun haluaa pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kestävän ratkaisun. Ratkaisun tarjoavat Finnfoamin homehtumattomat ja vikasietoiset lämmöneristeet, jotka mahdollistavat rakennuksille pienemmän käytönaikaisen hiilijalanjäljen. 2000-luvun alussa olimme ensimmäinen valmistaja maailmassa, joka siirtyi käyttämään koko tuotannossaan hiilidioksi”Yli 30 vuoteen Finnfoameristeiden tuotannosta ei ole tullut muovijätettä.” ERISTYKSEN SUOMALAINEN EDELLÄKÄVIJÄ MAINOS. Kunnolla toteutetun routaeristyksen ensisijainen tavoite onkin taata rakenteiden kestävyys kaikissa olosuhteissa. Paloturvalliset FF-PIReristeet soveltuvat käytettäväksi jopa P1-paloluokan rakennuksiin sille myönnetyn VTT:n sertifikaatin mukaisesti. Vikasietoisten ja homehtumattomien lämmöneristeidemme kanssa ei ole riskiä kosteuden tiivistymisestä höyrynsulun väärälle puolelle, Nieminen summaa. Finnfoamin anturaja pilarimuotit nopeuttavat rakentamista. Lämpenevät kesät ja rakennusten lisääntyvä jäähdytystarve aiheuttavat lisäksi sen, että vesihöyryn virtaussuunnat vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Lämmöneristyksen merkitys korostuu ilmaston lämmetessä Viime vuosina monissa alan toimijoiden puheenvuoroissa on vähätelty tehokkaan lämmöneristämisen merkitystä vetoamalla tulevaisuuden muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Huolellinen routaeristys saa rakenteet kestämään Rakennusten routasuojaus on yksi rakentamisen tärkeimpiä perusasioita mutta samalla lämmöneristeelle rankimpia käyttökohteita, jossa Finnfoameli XPS-eristeet ovat parhaimmillaan. Finnfoamin näkemyksen mukaan lämmön eristyksen merkitys vain korostuu, kun halutaan saavuttaa alhainen hiilijalanjälki tinkimättä asumis mukavuudesta ja hyvästä sisäilmasta. – Kylmien rakenteiden sekä muiden piharakenteiden osalta voi helposti käydä niin, että routasuojaus jää vähemmälle huomiolle tai unohtuu kokonaan. Homehtumattomat lämmöneristeet luovat perustan ympäristöystävälliselle ja kosteusteknisesti turvalliselle rakentamiselle. Kesällä hyvä lämmön eristystaso laskee jäähdytystarvetta merkittävästi ja vastaavasti talvella leikkaa sähkön kulutuspiikit. ILMOITUS Finnfoamiin luotetaan myös Tampereen raitiotien routasuojauksessa, joka eristetään kauttaaltaan. Siksi lämmityksen ja jäähdytyksen tarpeen minimointi rakenteellisen energiatehokkuuden keinoin, YM:n energiatehokkuusasetuksen pykälän 33 mukaisesti hyvin lämmöneristetyllä vaipalla on tärkeää. Huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella saavutetaan paras lopputulos, joka on kestävä ja kokonaistaloudellinen, Ponkkala tiivistää
Sieniä purkista VILLIRUOKA Aarre 2/2020 HYVINVOINTI 70 Teksti ja kuvausjärjestelyt ELINA TEERIJOKI | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ. Mustatorvisienikeitto toimii sekä arkisena pääruokana leivän kanssa että juhlaaterian alkukeittona. Viime syksyn sienisaalis odottaa purkeissa kuiva-ainekaapin hyllyllä. Tee kuivatuista sienistä helppoja arkiruokia ja jälkiruoaksi karpalovispipuuroa
Lisää loput ainekset ja tarkista maku. Mausta suolalla ja pippurilla. Jos käytät murennettuja sieniä, ota huomioon, että sieni jauhe imee itseensä nestettä. Valuta sienet ja painele osa nesteestä pois. Mustatorvisienikeitto [3–4 ANNOSTA] noin 2 dl (20 g) kuivattuja mustatorvisieniä 1 pieni sipuli 2 rkl voita 4 rkl vehnäjauhoja 1 l kasvislientä (tai 1 l vettä + 2 liemikuutiota) 1 dl kermaa 100 g sulatejuustoa ripaus suolaa muutama rouhaisu mustapippuria pieni kourallinen silputtua persiljaa Murskaa kuivat sienet tai jätä osa kokonaisiksi, jos haluat keittoon sattumia. Lisää kattilaan riisi ja sekoittele vielä pari minuuttia. Kuori ja silppua sipuli. Sieni jauhe sopii esimerkiksi tomaat tikastikkeeseen, keittoihin tai vaikkapa sämpylätaikinaan. 5 Kuivatuilla, jauhetuilla sie nillä voit tehdä sienten ma kua tutuksi myös niille, joita sienten rakenne ei miellytä. Sekoita risottoa kypsennyksen aikana. Anna mahdollisuus myös muutaman vuoden takai sille kuivasienille, jos ne on säi lötty tiiviisti lasitölkissä. Liota tai jauha 1 Kun käytät kuivattuja sie niä, voit liottaa ne ja käsi tellä tuoreiden tavoin, tai voit murentaa tai jauhaa ne ruoan sekaan. Lisää valkoviini ja anna kiehua, kunnes neste on lähes imeytynyt riisiin. Lisää seuraava annos, kun edellinen on imeytynyt. Risoton kypsyminen kestää noin 20 minuuttia. Kuori ja hienonna sipulit. Sekoita kypsän risoton joukkoon voi ja raastettu parmesaani. 71 Aarre 2/2020 HYVINVOINTI Hyvistä raaka-aineista valmistettu tattirisotto on jopa vielä herkullisempaa seuraavana päivänä. Keitä muutaman minuutin ajan, kunnes keitto sakenee. Pidä lämpö vähän alle keskitason. likoamaan pieneen määrään vettä noin 10 minuutiksi. Kiehauta liemi, johon voit käyttää kasvisfondia tai -liemikuutiota sekä sienten liotusvettä. 4 Jauhettuja sieniä voi käyt tää mausteena antamassa ruokiin umamiaromia. Vinkki! Leivo keiton kanssa tarjottavaksi sämpylöitä, joissa voit hyödyntää vispipuurosta yli jäävät karpalonkuoret.. Sulata voi kattilassa. Kuullota muutama minuutti. Lisää kasvisliemi muutamassa erässä hyvin sekoittaen. Ripottele päälle jauhot ja sekoita. Kuumenna öljy kattilassa ja lisää sipulisilppu ja sienet. Lisää kattilaan kuumaa lientä noin 1 dl kerrallaan ja anna nesteen imeytyä riisiin. 2 Jos liotat kuivatut sienet, voit lisätä liotusnesteeseen mausteita jo valmiiksi. Purista ylimääräinen vesi pois. Lisää sipulisilppu ja sienimurska ja kuullota muutaman minuutin ajan. 3 Kuivatut sienet säilyvät pitkään, sillä sienissä ei ole rasvaa. Pane sienet Tattirisotto [4 ANNOSTA] 1–2 dl kuivattuja herkkutatteja 8 dl lientä (kasvisliemi + sienten liotusliemi) 1 sipuli 1 valkosipulinkynsi 2 rkl oliiviöljyä 3 dl risottoriisiä 1 dl valkoviiniä 1 rkl voita 1 dl parmesaaniraastetta 1 tl suolaa 0,25 tl mustapippuria Liota kuivattuja tatteja vedessä 20 minuuttia ennen käyttöä
Laske lämpöä ja anna karpaloiden kiehua rikki. Lämmitä rasva paistinpannussa. Anna puuron kypsyä matalalla lämmöllä välillä sekoittaen noin 10 minuuttia. Vatkaa vispilällä mannasuurimot kiehuvan nesteen joukkoon. Tarjoa karpalovispipuuron kanssa vaahdotettua vaniljakastiketta, niin saat kauniin jälkiruoka-annoksen. Anna taikinan levätä parikymmentä minuuttia ja lisää tarvittaessa hiukan nestettä. Suppilovahveroilla maustetut lihapullat sopivat vaikka lapsen ensimmäiseksi sieniruoaksi. ja sekoita tasaiseksi massaksi. Tarjoa vispipuuro sellaisenaan tai maidon tai vaahdotetun vaniljakastikkeen kanssa. Laita kaikki ainekset kulhoon Karpalovispipuuro [4 ANNOSTA] 1 l vettä 200 g (4 dl) karpaloita 2 dl sokeria 1 tl jauhettua vaniljaa 2 dl mannasuurimoita Kuumenna vesi kattilassa kiehuvaksi ja lisää karpalot. Pyörittele taikinasta käsissäsi tiiviitä palleroita ja laita ne pannulle paistumaan keskilämmöllä. Siivilöi liemi ja painele karpaloista mukaan kaikki mehu. Aarre 2/2020 VILLIRUOKA Suppilovahverolihapullat [4 ANNOSTA] 1,5 dl kuivattuja suppilovahveroita 400 g sika-nautajauhelihaa 0,5 dl korppujauhoja 1,5 dl ruokakermaa 2 tl suolaa 1 tl rouhittua mustapippuria 1 rkl silputtua persiljaa öljyä tai voita paistamiseen Murskaa suppilovahverot mahdollisimman pieniksi palasiksi. Vinkki! Tarjoa lihapullien kanssa karpaloilla maustettua ruskeaa kastiketta. Tarkista nesteen määrä ja lisää tarvittaessa vettä, jotta nestettä on litra. Kaada karpaloliemi takaisin kattilaan ja kuumenna. Kääntele pullia varovasti paistumisen aikana. Ota halutessasi kuoret talteen ja käytä ne leivonnassa. HYVINVOINTI 72. Jäähdytä puuro ja vatkaa se sitten sähkövatkaimella tai yleiskoneessa kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää sokeri ja vanilja ja sekoita, kunnes sokeri on liuennut
KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita Fjällrävenin matkareppu. LISÄTIETOJA fjallraven.fi VASTAA NÄIN POSTITA KYSELYLOMAKE osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. 020 413 2277 (ark. Siinä on erilliset osiot tavaroille, vaatteille ja tietokoneelle sekä paljon taskuja. 3. Arabian Uuni kokki astiapaketin voittivat ar vonnassa itselleen Pertti Toppinen, Iisalmi ja Johan Uusimäki, Kauniainen. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. 8–21). Aarre 2?/?2020 VAKIOT 73. VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN voi täyttää myös Aarteen nettisi vuilla osoit teessa www.aarrelehti.fi. . ?Muu lukija 2. ?Irtonumeron ostaja . Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. 1. VIIME VOITTAJAT AARRE 11/19:N kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Suku tilan joulu. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Palkinnon arvo on 249 e. Voit postittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoi tettua postia. Aarre 2/2020 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 25.3.2020 mennessä ja osallistu arvontaan. VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verk ko palvelumme kautta www.aarre lehti.fi. Arvomme kaikkien vastaajien kesken Fjällrävenin Travel Pack -matkarepun. ?Tilaajan perheenjäsen . Repun tilavuus on 35 litraa. ?Vastasi odotuksiani . . ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Muista merkitä palaut teeseen, onko se tarkoitettu vain toimitukselle vai julkaistavaksi Aarteen Keskustelua palstalla. ?Olen . Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n Tilaajapalveluun: puh. Varusta kuori kirjepostimerkillä. ?Aarre-lehden kestotilaaja . ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Se on valmistettu kestävästä ja vettä hylkivästä G-1000-kankaasta, joka on kierrätettyä polyesteria ja luomupuuvillaa. Varusta kuori kirjeposti merkillä
Marjat ovat kypsiä, kun ne ovat tummanpunaisia ja irtoavat kannasta helposti. Vadelmasiirappia on pitkään käytetty maun parantajana lääkkeissä. Metsävadelmat sisältävät enemmän antioksidantteja kuin puutarhavadelmat. YRTTINAINEN Teksti SATU HOVI | Kuvat VL-ARKISTO | Kuvitus AINO SAARIKIVI Kerää vadelmat poutasäällä.. Marjat kerätään varovasti, koska kypsinä ne varisevat helposti. Marjan siemenissä on muun muassa rasvaöljyä, kasvisteroleja sekä linoleeni-, linolija öljyhappoa. Ne ovat hyviä tuoreina, kypsennettyinä ja säilöttyinä. Ota mukaan mieluummin monta astiaa kuin yksi suuri, sillä metsävadelma on pehmeä marja ja pohjimmaiset puristuvat päällimmäisten marjojen painon alla. M etsävadelman (Rubus idaeus) marjoja on käytetty jo esihistoriallisella ajalla. Marjat voi kuivata, hillota, mehustaa tai pakastaa. Hakkuuaukkojen herkkumarja Vaapukoista eli vatuista saa ihanaa mehua ja hilloa joko yksin tai muiden marjojen kanssa. Pakastetut marjat ja lehdet säilyvät noin vuoden ajan, huolella kuivatut jopa kymmenen vuotta. Marjat sisältävät runsaasti kuitua ja C-vitamiinia. Aarre 2/2020 HYVINVOINTI 74 Tänä vuonna Aarteen yrttinainen Satu Hovi keskittyy kir joituksissaan Suomen luonnon upeisiin marjoihin. Suolaista ja makeaa Vadelmat maistuvat makeanhappamilta. Ne sopivat sekä makeisiin että suolaisiin ruokiin ja leivonnaisiin. Kun menet vadelmapensaisiin, suojaa käsivartesi pitkähihaisella vaatteella. Kuivahtaneet, rullalle käärityt vadelmanlehdet käyvät poltettuna hyttyskarkotteeksi. Väri ja vitamiinit säilyvät parhaiten, kun sokeria käytetään runsaasti. Vadelman marjan maku sopii erityisen hyvin yhteen esimerkiksi maksan, sianlihan, lintujen, kerman, chilin, appelsiininkuorien, appelsiinin, lipstikan, väinönputken, basilikan, seljankukan, päärynän, persikan, sinihomejuuston, valkosuklaan, saksanpähkinän, sipulin, sitruunan, timjamin, rosmariinin, punaisen viinimarjan ja mintun kanssa. Lehdet kannattaa hiostaa ennen kuivaamista, jotta niiden aromi voimistuu. Euran muinaispukuun pukeutuneella emännällä oli haudassaan ruukku, joka sisälsi ohraa, humalaa ja vadelmia. Niistä voi valmistaa esimerkiksi mehua, hilloa, siirappia, makeisia, simaa, viiniä, likööriä, viinietikkaa, kotikaljaa ja olutta. Myös sitruunamehu auttaa säilymisessä. Sateella ne liiskaantuvat ja alkavat pilaantua nopeasti. Kuivattuja vattuja voi napostella sellaisenaan tai käyttää jälkiruoissa, puuroissa tai leipien ja kakkujen mausteena. Niissä on myös runsaasti kivennäisja hivenaineita, kuten magnesiumia ja etenkin mangaania. Niissä on myös muun muassa B1-, B2ja B3-vitamiinia, orgaanisia happoja, flavonoideja, pektiiniä, karvasaineita, sokeria, proteiinia, rasvaa, biotiinia, fosforia, karotenoideja, kaliumia, kalsiumia, natriumia, kuparia, molybdeeniä ja sinkkiä. Vadelmasta voi valmistaa myös muita, yhtä makoisilta maistuvia juomia kuin tämä muinainen vadelmaolut. Säilö kesän maut talteen Vadelmanlehdet kerätään ensimmäisen vuoden versoista elokuulle asti ja toisen vuoden versoista ennen kukintaa. Lehdet sisältävät muun muassa polypeptidejä, parkkiaineita, haihtuvaa öljyä, flavonoideja ja runsaasti C-vitamiinia. Muutoin ne maistuvat monien mielestä ruoholle. Metsävadelmat murskaantuvat herkästi pakastamisen yhteydessä, ja niiden maku muuttuu happamaksi. Lehdet ja kukat voi kuivata tai pakastaa. Yhdessä samaan aikaan kypsyvän mustikan kanssa vatuista saa kuningatarhilloa tai -tuoresosetta
Ripottele kuivahiiva nesteen päälle. Lisää haaleaa vettä niin, että neste on lopulta noin 40-asteista. Lisää maito, ranskankerma, kerma, suola, leseet ja mesiangervonkukat. Sulje kansi löysästi ja jätä astia lämpimään paikkaan 1–2 vuorokaudeksi. Sekoita tasaiseksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Voit myös repiä lehdet rikki tai pyöritellä niitä kämmenten välissä, kunnes soluneste kostuttaa lehdet tasaisesti. Vadelmainen uunijuusto 3 munaa 2 rkl ruokosokeria tai hunajaa 5 dl maitoa 1 dl ranskankermaa 1 dl kermaa 1 tl suolaa 2 rkl kauraleseitä 1 tl mesiangervonkukkia tai vaniljajauhetta 1 l tuoreita tai 5 dl pakastettuja metsävadelmia Pinnalle: 1 rkl kanelia Voitele uunivuoka. Vadelmakastike lihalle 1 punasipuli 2 valkosipulinkynttä 1–2 rkl voita 3 dl vadelmia 4 rkl fariinitai ruokosokeria 2 rkl tomaattipyreetä 2 rkl worcesterkastiketta 5–10 tippaa tabascoa 0,5 dl tuoretta tai 2 tl kuivattua timjamia suolaa ja pippuria maun mukaan Kuori ja silppua punasipuli. Anna lehtien nahistua pari tuntia huoneenlämmössä. Makeuta tee halutessasi hunajalla. Vinkki! Kastike maistuu myös vaniljajäätelön kanssa kylmänä tai kuumana. Luonnonruokaa keväästä syksyyn (Marttaliitto ry 1996) Sinikka Piippo: Suomen luonnon lääkekasvit I–IV (Tammi 2008) Yves Rocher: 100 kasvia – 1000 käyttöä (Gummerus 1976). Hiostaminen on riittävää, kun purkkien sisäpintaan muodostuu vesipisaroita, lehdet ovat muuttuneet tummemmiksi ja niiden aromi on voimistunut. Vadelmanlehtitee 1 dl hiostettuja, kuivattuja vadelmanlehtiä 0,5 dl kuivattua nokkosta 0,5 dl kuivattua mäkimeiramia 1,5–2 l kiehuvaa vettä (hunajaa maun mukaan) Laita lehdet ja yrtit teepannun pohjalle ja kaada kiehuva vesi niiden päälle. Jos käytät pakastettuja metsävadelmia, lisää ne vasta vuokaan laitetun uunijuustomassan pinnalle. Murskaa vadelmat nuijalla tai haarukalla. Vadelmasima 4 dl tuoreita tai 2 dl pakastettuja metsävadelmia 1 dl hunajaa 1 dl ruokosokeria 1,5 dl tuoretta tai 0,5 dl kuivattua minttua 5 l vettä 1 tl kuivahiivaa Kaada marjat, hunaja, sokeri ja yrtit kannellisen ämpärin pohjalle. Kiehauta 1,5 litraa vettä, kaada sekaan ja anna tekeytyä 15–30 minuuttia. Sateisena kesänä lehdet hiostuvat nopeammin kuin kuivana kesänä. Jäähdytä ja tarjoa paistetun lihan kastikkeena. Näin hiostat lehdet Levitä vadelmanlehdet ilmavasti esimerkiksi paperin tai ritilän päälle. Anna maun tekeytyä vähintään kaksi päivää ennen tarjoilua. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Terveyttä edistävä ruokavalio (WSOY 2004) Satu Hovi: Marjat (Readme 2019) Pirjo Kytövuori ja Arja HopsuNeuvonen: Kanankaalista karpaloon. Kun hiostetut lehdet ovat kuivuneet, säilö ne puhtaaseen lasitölkkiin tai paperipussiin ja pidä piilossa suoralta auringonvalolta. JOHANNA KOKKOLA 75 HYVINVOINTI Aarre 2/2020 Metsävadelma viihtyy hakkuuaukeilla ja ojan vierustoilla. Sulje kansi sitten tiiviisti ja vie astia kylmään. Sato on runsain melko nuorissa pensaissa. Anna teen hautua pannumyssyn alla noin 30 minuuttia ennen nauttimista. Lisää varovasti joukkoon tuoreet vadelmat. Pidä purkkia päivänvalossa, ei kuitenkaan suorassa auringonpaisteessa. Levitä lehdet kuivumaan huoneenlämpöön. Murskaa lehdet kaulimella rullaamalla tai käsin puristamalla tai hiertämällä. Kaada juustomassa uunivuokaan ja ripottele päälle kanelia. Laita murskatut lehdet lasipurkkiin ja sulje purkki löysästi. Keitä sipulisilppua, vadelmia, sokeria, tomaattipyreetä, timjamia, worcesterkastiketta ja tabascoa kattilassa 2–3 minuuttia. Paista 175-asteisessa uunissa noin tunnin ajan, kunnes juusto hyytyy ja pinta saa kauniin värin. Voit säilyttää juoman viileässä ämpärissä tai pullotettuna. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Vicki Edgson & Ian Marber: Ruokatohtori. Kuullota sipulija valkosipulisilppu voissa. Kuori ja murskaa valkosipulinkynnet
Puumääräksi on saatettu arvioida vain 60 prosenttia oikeasta määrästä tai joskus jopa 80 prosenttia yli todellisen määrän. ”Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kauppahintarekisteristä puuttuvat palstojen puumäärätiedot ja muut arvoon vaikuttavat tekijät. Arvioinnissa metsäpalstalle määritellään käypä arvo, mikä tarkoittaa todennäköistä kauppa hintaa vapailla markkinoilla normaalin myyntiajan puitteissa. Metsän arvon määrittämisen pitää aina pohjautua maastokäyntiin, sillä esimerkiksi Metsään.fi-palvelun tiedot eivät ole välttämättä ajan tasalla. Sähköisten pika-arviointien puumäärissä on maastokäynneillä havaittu huomattavia virheitä. Luotettava arvonmääritys vaatii ammattilaisen käyntiä metsässä. Arvioinnissa kannattaa keskittyä puustoisiin kuvioihin, koska ne ovat metsän arvokkain osa. Siinä palstalle määritetään arvo. Lisäksi hintatiedot ovat yleensä vanhentuneita, koska puuston hinta muuttuu suhdanteiden mukana nopeasti”, Vaario muistuttaa. Arvion saa puolessa minuutissa, mutta jos aineistotiedot eivät pidä paikkaansa, mitä hyötyä on nopeudesta. Erityisesti tukkipuun osuudella on suuri vaikutus metsän arvoon. Vertailukelpoisia kauppoja tilastoissa on hyvin vähän. M etsätilan rahallinen arvo pitää olla tiedossa, kun tilaa ollaan ostamassa tai myymässä. Mahdollisimman tarkalle arvolle on käyttöä myös sukupolvenvaihdoksissa, perinnönjaossa, maan lunastuksissa ja metsän vakuusarvon määrittämisessä. Huomattavasti tarkempi tapa arvioida metsätilan käypää arvoa on tuottoarvomenetelmä. HYVÄT NEUVOT Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI ”Maastokäynnillä päivitetään puustotiedot ja tarkennetaan metsäsuunnitelmaja ilmakuvatiedot. ”Ne eivät oikeasti ole edes kiinteistöarvioita. Näistä menetelmistä kauppa-arvomenetelmä on yksinkertaisin, mutta samalla epäluotettavin. Siinä palstaa verrataan muihin samalla maantieteellisellä alueella myytyihin palstoihin ja niistä saatuihin hintoihin. 76 Aarre 2/2020 OMA TALOUS MIKÄ ON METSÄN ARVO. Taimikoiden arvo on helppo määrittää puiden pituuden mukaan, eikä niihin kannata hukata liikaa aikaa.” Vaario varoittaa metsävaratietoihin pohjautuvien digitaalisten kiinteistöarvioiden epäluotettavuudesta. Metsäpalstalla on laskentatavasta riippuen monta erilaista arvoa. Tukkiosuus ratkaisee ”Ei kukaan osta käytettyä autoakaan näkemättä”, vertaa laillistettu kiinteistövälittäjä Markku Vaario Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy:stä. On epäselvää, kuka tällaisissa tapauksissa vastaa taloudellisista vahingoista.” Kolme menetelmää Metsän arvon voi määrittää kolmella eri tavalla: kauppa-, tuottoja summa-arvomenetelmillä
VEROVINKKI USEIN METSÄSUUNNITELMAN yhteydessä tehdään myös tila-arvio. Odotusarvokerroin lasketaan vain kasvatettavalle puustolle. Jos tuotto lasketaan kymmenen vuoden jaksolta viiden prosentin diskonttauskorolla, muodostuu tilan tuottoarvoksi 30 436 euroa. Metsäpohjan kivisyys ja soistuneisuus on nekin otettava huomioon. Diskonttaaminen tarkoittaa tulevien tuottojen muuttamista nykyarvoon. Kuviokohtaisina vähennyksinä on huomioitava vielä mahdolliset tulevat ojitukset ja lannoitukset sekä poikkeuksellisen hankalat korjuuolot. Ero on huomattava”, Perälä havainnollistaa. Jos laskentaan lisätään vielä toinen kymmenen vuoden jakso, on tuottoarvo noin 45 000 euroa. Summa-arvomenetelmä soveltuu periaatteessa kaikille kohteille eikä vaadi onnistuakseen vertailukauppoja samalta alueelta”, Markku Vaario sanoo. ”Uudistettavissa olevilla alueilla käytetään arviointihetken päätehakkuuhintoja ja kasvatusmetsien osalta 2–5 edellisen vuoden harvennushakkuuhintoja. METSÄTILAKAUPPAA VARTEN tehtyä tilaarviota ei vähennetä metsäverotuksen vuosimenona vaan myyntivoiton verosta. Puuston nykyarvo lasketaan summa-arvomenetelmässä kuutiomäärän mukaan ja kerrotaan kehitysluokittaisella kuutiohinnalla. ”Puustohintoina kannattaa käyttää paikkakunnan hintoja, jos ne eroavat Luonnonvarakeskuksen hinta-alueen hinnoista”, Vaario selvittää. ”Menetelmä on käyttökelpoinen silloin, kun alueella on joitain erityisarvoja, kuten soraa tai turvetta. Jos kauppaa ei synny, myyntiä varten teetetty tila-arvio jää metsän omistajan itse maksettavaksi.. ”Otetaan esimerkiksi 28 hehtaarin metsätila Riihimäeltä. Metsän laskennallinen hehtaarituotto on verohallinnon mukaan 158 euroa vuodessa. 77 Aarre 2/2020 OMA TALOUS odotettavissa olevien tuottojen ja niille lasketun koron perusteella. Lisäksi otetaan huomioon puuston odotusarvo. Kantaja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistysten alueella toimiva kiinteistönvälittäjä, LKV Piia Perälä kertoo tuottoarvomenetelmän heikkoudeksi tulojen ja menojen arvioinnin 10–20 vuoden päähän. Tätä menetelmää pidetään luotettavimpana arvioin timenetelmänä. Metsäsuunnitelma on metsäverotuksessa vähennyskelpoinen vuosimeno. Etenkin pienillä metsätiloilla tuottoarvomenetelmä on hankala ja epätarkka.” Korkotason määrittäminen metsästä saataville tuloille vaikuttaa erittäin paljon tuottoarvolaskennan lopputulokseen. Markkinakorkojen liikkeitä on kuitenkin vaikea ennustaa 20 vuoden päähän. Summa-arvo tarkin Summa-arvomenetelmä kuvaa tuottoarvoa paremmin metsätilan kokonaisarvoa, koska se ottaa puuston määrän lisäksi huomioon puuston odotusarvon, taimikoiden ja maapohjan arvon sekä mahdolliset muut metsän arvot. Siksi harvennuskohteilla vähennetään poistettavan puuston arvo.” Kokonaisarvoa laskettaessa on otettava huomioon myös metsäpalstan sijainti, puun kysyntätilanne, metsän hoidon taso, heti hakattavan puuston määrä, maaston muodot sekä tiestön kunto ja käyttöoikeudet. Mutta jos samat jaksot lasketaan kolmen prosentin diskonttokorolla, muodostuu arvoiksi 40 000 ja 72 000 euroa. Laskelmassa otetaan huomioon sekä metsästä saatavat tulot että metsänhoidon menot. Palstan arvoa alentavina tekijöinä pitää ottaa huomioon säästöpuiden ja metsälaissa säilytettäväksi määrättyjen kohteiden arvo. Maapohjan, taimikoiden ja muiden rahanarvoisten kohteiden arvot määritellään erikseen. ”Summa-arvomenetelmässä kaikki omaisuusosat arvioidaan erikseen ja kokonaisarvoa korjataan vuotuisilla hoitokuluilla. Diskonttokoron pitäisi vastata riskittömälle sijoitukselle saatavaa reaalikorkoa, jossa on otettu huomioon myös inflaation vaikutus. Laskennan lopuksi kaikista yhteen summatuista arvoista tehdään kokonaisarvovähennys, joka on yleensä 15–45 prosenttia kokonaissummasta
Viimeksi mainittu on yksi selitys siihen, että Etelä-Suomessa metsätilojen hinnat ovat usein huomattavasti summa-arvomenetelmällä saatuja hintoja korkeampia. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä tilaajapalveluun. Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Piia Perälä tietää, että varsinkin isommat metsäsijoittajat käyttävät ostettavan metsän arvon määrittämisessä tarkan summa-arvomenetelmän lisäksi myös tuottoarvomenetelmää. . Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestilehdet.fi. AARTEEN TILAUSLOMAKE . Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – Sähköposti Haluan saada Viestilehdet Oy:ltä uutisia ja etuja . Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . Plussat ja miinukset KAUPPA-ARVOMENETELMÄ Yksinkertainen Vähäisen vertailutiedon vuoksi epäluotettava Ei ota huomioon tilan puuston määrää TUOTTO-ARVOMENETELMÄ Ottaa huomioon metsätulojen lisäksi myös hoitomenot Sopii hyvin erityiskohteiden, esimerkiksi sora-, kallioja turvealueiden, arvon määrittämiseen Tulojen ja menojen arviointi 20 vuoden päähän vaikeaa Diskonttokoron arviointi hankalaa Pienillä metsätiloilla epätarkka SUMMA-ARVOMENETELMÄ Antaa tarkan tuloksen, koska jokainen kuvio arvioidaan erikseen Ottaa huomioon alueelliset markkinahinnat Melko työläs Vaatii kokeneen arvioijan PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 lehteä 70,80 e • laskutusjakso 11 lehteä (12 kk) 109,80 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. Perälä ja Vaario vakuuttavat, että tuottoja summa-arvomenetelmät ovat kaikille metsäammattilaisille tuttuja ja arviointi käy kokeneelta asiantuntijalta nopeasti ja luotettavasti. tekstiviestillä. Joku ostaja voi olla valmis maksamaan lisähintaa siitäkin, samoin siitä, että palstan sijainti on hänelle sopiva aikaisemman metsänomistuksen tai asuinpaikan suhteen. lahjaksi alkaen. sähköpostilla . Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . Arvio ei siten ole vain mekaanisen laskennan lopputulos. Myös virkistysarvoa ”Summa-arvomenetelmällä saadaan laskentatulos, mutta arvion laatijan on lisäksi analysoitava tulos ja verrattava sitä muuhun käytettävissä olevaan tietoon esimerkiksi metsäkiinteistöjen kauppahinnoista ja markkinatilanteesta. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) tilaajapalvelu@viestilehdet.fi PL 440, 00101 Helsinki aarrelehti.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). 6 lehteä 70,80 e . Vaarion mukaan metsäarvion tekeminen maksaa 200 euron perusmaksun lisäksi noin 20 euroa hehtaarilta. __?/?__?/ 20___ . seuraavasta numerosta?. Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stile hde t Oy Tila aja palv elu Tun nus 50 025 96 Info AR 1 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteenmuutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Metsän arvon määrityksissä ei oteta huomioon virkistyskäytön, esimerkiksi metsästyksen, arvoa. Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. itselleni?. 78 Aarre 2/2020 OMA TALOUS HYVÄT NEUVOT Myös metsästys oikeus voi nostaa tilan myyntihintaa. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) TILAAJAPALVELU puh. 11 lehteä (12 kk) 109,80 e . Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. digitilauksena 12 kk 94,80 e . Hintakaan ei ole este luotettavan arvion teettämiselle. 2020! Tilaustunnus AAV0024. Metsänarvioijan osaaminen ja kokemus tulevat esille nimenomaan analyysin tekemisessä”, Markku Vaario painottaa. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä tilaajapalveluun puh. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä tilaajapalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä
Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n Tilaajapalveluun: puh. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Avain sanassa on kahdeksan kirjainta. Ristikon 2/2020 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 4/2020. 020 413 2277 (ark. 79 Aarre 2/2020 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 11/2019 voittajia: Raija Collander, Pori Mervi Heikkilä, Ypäjä Matti Övermark, Nurmo Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. 8–16). OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 2/2020. Vastaa näin Lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 25.3.2020 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 2, PL 440, 00101 Helsinki. Ristikon 11/2019 ratkaisu: Avainsana: LUMISADE Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruu tujen kirjaimista. Tai täytä ristikon palautuslomake osoitteessa aarrelehti.fi/ristikko. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen
Vaikutu Museo Militariassa! Vanhankaupunginkatu 19, 13100 Hämeenlinna www.museomilitaria.fi SATAKUNNAN VANKILA Liikennemerkit ja opasteet Lisäkilvet Heijastavat kalvot Pystytystarvikkeet Sulkuja varoitusLÄNSI-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE SATAKUNNAN VANKILA KÖYLIÖN OSASTO www.rikosseuraamus.?, Puh. 80 Aarre 2/2020 VAKIOT Arvoturve Oy Kouvolan Sippolasta! Tilaukset ja toimitussopimukset Arvo Suutari 0500 574 350 Jyrääntie 400, 45100 Kouvola www.arvoturve.fi Arvotarha Oy Jyrääntie 400 • 45100 Kouvola puh. PROSESSORIT alk. 029 568 4300 tilaukset: satakunta_tra?ikki.vhl@om.. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy Elämyksiä ympäri vuoden. Vankilan?e 515, 27750 KÖYLIÖ P a k u r i m e t s ä n m u s t a k u l t a 12 % v u o s i t u o t t o o d o t u s K Ä Ä P Ä A R V O S I E N T E N K A S VA T U S P A LV E L U T Laske oma tuottosi osoitteessa agrometsa.fi www.usewood.fi, puh 040-1830366 Metsänomistajanpienkoneet. 0500 574 350 arvo.suutari@arvotarha.fi www.arvotarha.fi arvo suutari toimitusjohtaja KUIVIKETURVETTA Ruots. Avoinna ti su klo 11-17. Edullinen kuljetus! AARTEELLA NYT JO 110 000 LUKIJAA! (KMT 2018) HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. 050 3425234 Maasaunan löylyt lumoavat pehmeydellään METSÄ JA SÄHKÖ Kaadamme vaikeatkin pihapuut kokemuksen tuomalla ammattitaidolla Soita Asko Mäkelä 050-306 2480 Oulainen +100 km säteellä puh. 045 866 5044. 24.500 e www.heinila.fi. P. • Kombi-, ajoja hakkuukoneet • Risuraivaimia myöstraktoreihin • Vaihtokoneita katso videotja näytöksetnettisivultamme. Tutustu ja tilaa esite holvisaunat.. 0400 895 174 tai 0400 157 701 • nastaketjut ja liikenneketjut • aidot ja alkuperäiset • paljon kokoja helppo asentaa Tilaa netissä tai soita: LUMIKETJUT TRAKTOREILLE JA TYÖKONEILLE trukeille pyöräkuormaajille mönkijöille, autoille jne
Luottamukselliset tarjoukset. Vihdintie 4, 00350 Helsinki. T UO M O KE SÄL ÄI NE N M ARI I KO N EN Suosikki kirjasta 3. Kysy lähim mästä kirjak aupas tasi! VAKIOT 81. p. Aarre 2/2020 www.tuhka.info p. 09–2418 498 www.tuomontupa.fi Nimetön 3 1 1.6.2016 15:04:42 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 26.3.2020 HANNAKAISA HOLMI Lintujen äänittäjä haluaa lisätä lasten luontotietoutta Vanhimmat rajapyykit ovat muinaisjäännöksiä Raivaajan asut Erikoiskartonkia ensikuidusta Maukasta riistalihasta Sukupolvenvaihdoksen ABC Hirsi sopii myös julkiseen rakentamiseen Martti Hanhelan kotitien varren puissa Ylikiimingin Alavuoton kylässä on yli 40 numeroitua linnunpönttöä. 050 4120 785 Metsät kasvukuntoon! MAA-/METSÄTILA MAATILAN PIHAPIIRI Etelä-Suomesta. painos! KUNINGASMETSURI LUE LISÄÄ aarrelehti.fi/ kuningasmetsuri 25, 00 Osta kirja tarjou s hintaa n Helsin gin Maala isten talosta (Simon katu 6)
Olen itse nauttinut suunnattomasti Suomen luonnon nopeasta ja erittäin näkyvästä rikastumisesta, joka on myös iso voimavara matkailuelinkeinolle. Laulujoutsenia oli pahimmillaan hengissä jokunen pariskunta Lapin perukoilla, nyt meillä on ainakin 12 000 pesivää paria. Tämän takia olisin jopa aika innokas maksamaan omista verorahoistani selvästi nykyistä enemmän korvauksia viljelijöille, joiden pelloilla eläimet käyvät vahingonteossa. 1900-luvun alkupuolella karhu, susi, ahma ja ilves olivat sukupuuton partaalla ja näätä ja saukko erittäin harvalukuisia. Kaikkein surullisinta on se, että villieläinten määrä maapallolla pienenee edelleen nopeasti. Kotieläimemme muodostavat 60 prosenttia jäljellä olevista nisäkkäistä. Kurkia on niin paljon, että Suomen tarkkaan laskettu kannan arvio vastasi välillä suurin piirtein koko paljon epämääräisemmin ynnättyä maailman kantaa. Villieläimien osuudeksi jää siis melko vaatimattomat neljä prosenttia. Olen kuitenkin kiusallisen tietoinen siitä, että villieläimien aiheuttamat hyödyt ja haitat eivät jakaudu tasaisesti. Herättikö kolumni ajatuksia. Vesikko on korvautunut lähes samanlaisella lajilla eli pohjoisamerikkalaisella minkillä, ja naali olisi vielä helppo saada takaisin. Ymmärrän myös sen, miksi kalastajat eivät pidä hylkeistä. RISTO ISOMÄKI Villit nisäkkäät ja isot linnut kukoistavat Suomen luonnossa ISOMÄKI Suomi on kulkenut tässä asiassa vastavirtaan.. Villisika oli hävinnyt jo aiemmin. Mutta haluan nyt sanoa ennen kaikkea sen, että kaiken yllä mainitun huomioon ottaen jatkuva valitus Suomen luonnon jatkuvasta ja syöksykierteenomaisesta köyhtymisestä ja tuhoutumisesta on jotenkin täysin kohtuutonta – tai jopa käsittämätöntä. Niiden seurana on 80 000 valkohäntäpeuraa. OLEMME TÄHÄN MENNESSÄ menettäneet vain kaksi nisäkäslajia eli vesikon ja naalin. Tiedän, että kaikki eivät pidä kaikista villieläimistä ja että monien mielestä niiden kantoja pitäisi rajoittaa voimakkaammin. Suomessa on nykyään biomassana laskien kymmeniä kertoja enemmän villejä nisäkkäitä kuin sata vuotta sitten. Nykyään Suomessa on ennen metsästyskautta noin 130 000 hirveä, muutamia kymmeniä tuhansia metsäkauriita ja pari tuhatta metsäpeuraa. Euroopanmajavia on 5 000 ja Suomeen uudislajina tulleita kanadanmajavia vajaat 20 000. Sadan viime vuoden aikana se on laskenut kolmasosaan, mahdollisesti vain neljäsosaan. Vielä 1930-luvullakin hirviä oli maassamme vain jokunen tuhat. Villille luonnolle jää yhä vähemmän elintilaa. Meitä ihmisiä on nykyään jo melko paljon, yhteensä 7,8 miljardia. Myös valkoposkija merihanhet sekä merimetsot ja merikotkat ovat tulleet takaisin. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. Nämä ovat ainakin minusta erittäin masentavia lukuja. JOTKUT MAAT OVAT onneksi kulkeneet asiassa vastavirtaan. Metsäkauris kuoli Suomesta sukupuuttoon 1500tai 1600-luvulla, majava ja metsäpeura 1800-luvulla. Näätiä on kymmeniä tuhansia ja saukkojakin lähes yhtä paljon. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Suomi on yksi niistä. Itämeressä on ehkä 80 000 harmaahyljettä ja 20 000 itämerennorppaa ja Saimaalla lisäksi jokunen sata saimaannorppaa. MYÖS LÄHES KAIKKI suuret lintulajimme ovat tehneet komean paluun. Itämerellä oli pienimmillään ehkä 1 500 harmaahyljettä ja joitakin tuhansia norppia. Poronhoitajien pitäisi vain jättää muutama ahma tai susi henkiin myös Ylä-Lappiin, tai vaihtoehtoisesti naaleja pitäisi ryhtyä ruokkimaan haaskoilla niin kuin merikotkia. Itärajan tuntumassa oli todennäköisesti muutama yksilö jäljellä, mutta ei niitä monta ollut. Se tuntuisi oikeudenmukaiselta nykyisessä tilanteessa. Villien maanisäkkäiden yhteenlasketusta biomassasta hävisi pelkästään vuosina 1970–2012 arviolta 60 prosenttia. Hirvi oli reilut sata vuotta sitten vähällä kuolla sukupuuttoon Suomesta. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 2/2020 VAKIOT 82 U sein mainitun laskelman mukaan ihmisten oma biomassa muodostaa nykyään 36 prosenttia kaikkien maan päällä elävien nisäkkäiden yhteenlasketusta painosta. Hirvieläimet aiheuttavat vahinkoa pelloilla ja syövät männyntaimia. Villisikoja on muutamia tuhansia, karhuja ja aikuisia ilveksiä kumpiakin noin 2 000, ahmoja vajaat 300 ja susia ehkä 160–190
• Tampere Caravan Erälaukko Oy *) 020 75 59960 www.eralaukko. Tervetuloa kaupoille. • Kokkola Kokkolan Vaunupalvelu Oy 040 515 8159 www.vaunupalvelu. • Turku Turun Länsi-Vankkurit Oy*) (02) 274 9880 www.lansivankkurit.com • Tuusula K&K Kivinen Oy (09) 273 1707 www.kkkivinen. Rinta-Jouppi Oy *) 020 7881340 www.rintajouppi. Rinta-Jouppi Oy Kaben matkailuvaunujenja autojen*) jälleenmyyjät: Kaben matkailuvaunujenja autojen*) jälleenmyyjät: Kaben matkailuvaunujenja autojen*) jälleenmyyjät: Kaben matkailuvaunujenja autojen*) jälleenmyyjät: Kaben matkailuvaunujenja autojen*) jälleenmyyjät:. Metsän omistajille ja metsäammattilaisille Kaben uudet 2020-malliston matkailuautot tarjoavat lämpimät ja kodikkaat olosuhteet sekä matkalle että perillä ololle. • Kouvola Kouvolan Vaunu Oy *) (05) 311 9077 www.kouvolanvaunu.com • Kuopio J. Rinta-Jouppi Oy *) 06 4201800 www.rintajouppi. Rinta-Jouppi Oy *) 020 7881310 www.rintajouppi. • Lahti J. • Jalasjärvi Jalasjärven Kalustetalo (06) 4560669 • Jyväskylä Jyväs-Caravan *) 0400 407 066 www.jyvascaravan. • Rovaniemi Caravankeskus Reatalo *) (016) 315 440 www.reatalo.net • Seinäjoki J. Talvinen metsä houkuttaa ja koukuttaa Lähimetsät ovat nurkan takana, mutta kaukaisemmat satojen kilometrien päässä. Pohjolan olosuhteisiin huolellisesti rakennettu ja täydellisesti varustettu Kabe on koti matkalla ja metsässä. • Vantaa J. www.kabe.se/ Kaben matkailuvaunujenja autojen*) jälleenmyyjät: • Helsinki/Vantaa Helsinki Caravan Oy *) 0300 472 370 www.helsinkicaravan. Rinta-Jouppi Oy *) (09) 25257500 www.rintajouppi. • Lappeenranta J. Kuitenkin metsä kutsuu ja kutsua on kuultava. • Lappeenranta J. Rinta-Jouppi Oy *) 017 36830 00 www.rintajouppi
Ajoneuvoja, jotka ovat osa sinun seikkailuasi. Olemme inspiroineet seikkailuja jo vuodesta 1965. Uuteen 2020-sarjaamme kuuluu palkittuja malleja, joissa on mukavat nykyaikaiset sisätilat, ylellisiä ominaisuuksia ja laaja valikoima erilaisia pohjaratkaisuja. #INSPIRING ADVENTURES TWIN SUPREME ALPINA. Adria-jälleenmyyjät Jyväskylä Jyväs-CaravanOy 0400214400 www.jyvascaravan.fi Kokkola.* KokkolanVaunupalvelu 0405158159 www.vaunupalvelu.fi Kuopio J.Rinta-JouppiOy 0173683000 www.rintajouppi.fi Lahti J.Rinta-JouppiOy 0207881310 www.rintajouppi.fi Lappeenranta J.Rinta-JouppiOy 0207881352 www.rintajouppi.fi Raisio J.Rinta-JouppiOy 0207881460 www.rintajouppi.fi Rovaniemi Caravankeskus Reatalo 045 128 1128 www.reatalo.net Seinäjoki J.Rinta-JouppiOy (06)4201800 www.rintajouppi.fi Tampere CaravanErälaukkoOy 0207559960 www.eralaukko.fi Turku Turun Länsi-Vankkurit Oy (02) 274 9880 www.lansivankkurit.com Vantaa HelsinkiCaravan 0300472370 www.helsinkicaravan.fi Vantaa J.Rinta-JouppiOy (09)25257500 www.rintajouppi.fi *vain Adria -vaunut TWIN PLUS TWIN SUPREME ADORA CORAL PLUS Adria – aina parhaat maisemat Suunnittelemme suurella sydämellä matkailuautoja ja asuntovaunuja, joissa yhdistyvät asumisen mukavuus ja käytännöllisyys