30 MOOTTORISAHAT Pikkusahat parivertailussa s. metsä ????. s. . hyvinvointi . . . oma talous Hiihtäminen Grönlannin mannerjäätikön yli oli kerran elämässä -reissu. 52 Metsäraha poikimaan s. 10 Käytetystä järkevä metsäauto s. 46 Metsät tukena MATKAILUSSA Asikkalan Lehmonkärjen yrittäjä Ari Yrjölä hoitaa mökkiensä lähimetsiä kuin puistoa, s. 16 METSÄNHOITO Näin varaudut muuttuvaan ilmastoon s. juuret . 22 ?12,90 € AARRELEHTI.FI 2 | 2021 Kämpän Hempan savotat s. 70 Hyvät neuvot. . luonto . puu
Tutustu mallistoomme ja tilaa uusi talo ja loma-asunto -esitteemme osoitteessa: www.kuusamohirsitalot.fi HIRSIHUVILA NUUNA 87S UUSI. Kysy lisää alueellasi toimivalta Kuusamo-myyjältämme. W W W .K U U S A M O H IR S IT A L O T .F I / S E U R A A M E IT Ä : H IR S IT A L O T / L O M A -A S U N N O T / S A U N A T / P IH A R A K E N N U K S E T YKSILÖLLISESTI SINUN Kaikki mallimme ovat muokattavissa tarpeidesi mukaan
Uudistamisessa tehtiin virheitä, ja varsinkin korkeilla vaaroilla se sujui tuskaisan hitaasti. 1961) on hausjärveläinen metsän omistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä ja villiruoanlaittoa. Valtion mailta hakattiin 1940–60-luvuilla miljoonia motteja puuta sotakorvauksien maksamiseen ja jälleenrakentamisen turvaksi. Hiilinielutavoitteelle ei uhrata luonnon monimuotoisuutta. Lisää hiilinieluja Osa Osaran aukeista kasvaa jo tukkia.. Monin paikoin Osaran aukeiden talousmetsät ovat varttuneet tukkikokoon. Kylvötai istutustaimikko tarvitsee paljon hoivaa, ennen kuin se voittaa kilpailun elintilasta. Osarasta, vaikka Pohjois-Suomen suuret uudistamishakkuut aloitettiin jo monta vuotta ennen Osaran pääjohtajakautta Metsähallituksessa. Toinen kertoo ajasta, kun niitä hakattiin miesvoimin paljaiksi (Kämpän Hempan savotat, s. 52), ja toinen siitä, kuinka niiltä nykyään korjataan konevoimin puuta (s. Tältä näyttävät Pudas järven entisten Osaran aukeiden metsät nykyään. Juuri tämän puun käytöstä on pitkälti kyse, kun Metsä Fibren Kemin biotuotetehdas käynnistyy syksyllä 2023. Tässäkin lehdessä on kaksi juttua Osaran aukeista. 8). Valtaosa siitä hankitaan Suomesta ja miljoona kuutiota Ruotsin puolelta, jossa on ”ylimääräistä tarjontaa sopivasti hollilla”, kuten Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä totesi lehdistötilaisuudessa. Peltoheittojen metsittäminen ei ole helppo urakka, joten tukieurot tulevat tarpeeseen. Nimensä ne saivat N. Raatajien kasvattama puu luo nyt uutta vaurautta PÄÄKIRJOITUS S uomessa on arviolta 120 000 hehtaaria yli puolen hehtaarin joutoalueita, jotka voisi kasvattaa metsäksi. Herättikö pääkirjoitus ajatuksia. Kerrataanpa, mitä Osaran aukeilla tarkoitetaan. Ajan tapaan hanke toteutettiin laajoilla avohakkuilla. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit PEKKA FALI / VM-ARKISTO RA M I M AR JA M ÄK I / VM -A RK IST O KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. A. Kaikkia alueita ei ole tarkoitus metsittää. Mittakaavaa kuvaa se, että nykyään keskimääräinen hakkuuaukko eteläisen Suomen yksityismetsissä on alun toista hehtaaria. S anapari Osaran aukeat toistuu Aarteessa niin usein, että joku saattaa olla siihen jo kyllästynyt. Toisaalta on metsänomistajien etu, jos puusta on kilpailua ja ostajia enemmän kuin yksi metsäjätti. Puun laadussa ei tosin aina ole kehumista, oksaa ja mutkaa riittää. Kiinnostava kysymys on se, löytyykö pohjoisesta Suomesta investointihalukkuutta myös tukin lisäkäyttöön. Jälki oli karmaisevaa. Heti, kun Metsä Fibren investointi oli julkistettu, kuultiin ensimmäiset soraäänet ”Lapin ikimetsien” hakkuista. 3 Aarre 2/2021 METSÄ Käytöstä poistetut pelto lohkot sopivat metsitettäväksi. Toivoa sopii, että metsänomistajilla riittää tähän aikaa ja sitkeyttä. Niityt, hakamaat ja muut arvokkaat perinnebiotoopit halutaan säilyttää avoimina. 36). Kämpän Hempan raatajasukupolvi saattaa olla tyytyväinen siitä, että vuosikymmenten hikisellä työllä kasvatettu puu luo Suomeen uutta vaurautta. Aukoista suurin, kymmenen vuoden kuluessa hakattu Susivaara, oli kooltaan yli 20 000 hehtaaria ja ulottui Pudasjärveltä Posiolle. Silti esimerkiksi Susivaarassa kasvaa nyt satoja tuhansia kuutioita enemmän puuta kuin ennen harsittujen metsien hakkaamista aukoiksi. Kemin tehdasalueella riittäisi tilaa myös sahalle. Uusi tehdas käyttää vuosittain 4,5 miljoonaa kuutiota enemmän kuitupuuta kuin Kemin nykyinen sellutehdas. Tähän tavoitteeseen on suunnattu uusi metsitystuki, jonka haku alkaa maaliskuussa (s
Meiltä saat laadukkaat, kosteusteknisesti turvalliset ja homehtumattomat tuotteet kaikkeen eristykseen. Muottiteknologialla valmistetut laadukkaat EPS-lämmöneristeet. Luja ja vettymätön routaeriste sekä alapohjien ja käännettyjen kattojen lämmöneriste. Suomen vaihteleva sää on haastanut meitä jo pitkään ja ajanut yhä parempiin suorituksiin. Ylpeinä osaamisestamme voimme luvata, että suomalaiset olosuhteet ovat kohdanneet voittajansa. Rakenteellinen energiatehokkuus on myös tehokkaimpia keinoja laskea rakennusten todellista hiilijalanjälkeä.. Perinteistä eristettä ohuempi, energiatehokas valinta seiniin ja yläpohjiin. FF-PIR-levystä kehitetty, huoltovapaa passiivinen antennielementti, joka säilyttää mobiiliverkon kuuluvuuden sisälle. Tulppa-märkätilalevy on turvallinen ja nopea ratkaisu seinien ja lattian vedeneristykseen
Päätehakkuut teetetään kuvio kerrallaan, ja harvennukset hoidetaan ajallaan. 14 AJANKOHTAISET AARTEET Ruuviton pöytä ja metsä nimisissä Valtteri Lehtinen. 33 TARKKANA VARAUK SISSA Aarteen lukija varoittaa OmaVeron mahdollisesta suden kuopasta. VM-ARKISTO M AR IA M IK LA S HA NN E M AN EL IU S 34 ”AINA TULEE YLLÄTYKSIÄ” PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen pitää metsä teollisuutta Suomen tukijalkana. 22 KEVYISIIN METSÄ TÖIHIN Kokeilimme, miten Echo 3510 ja Husqvarna 435 II pärjäsivät rankapuun teossa ja ensiharven nuksella. Metsänomistajalle luontevimmat ajo neuvot ovat sellaisia, joilla pääsee helposti metsäpalstalle ja joskus vähän syrjem mällekin. Käytettyä käyttöautoa ostaessa kannattaa ensin selvittää auton historia. Grönlannissa seikkaillut Jenni Nurminen nauttii nyt lähiretkeilystä. 16 METSÄ TUKEE MATKAILUA Ari ja Marjo Yrjölä pyörittä vät maaseutuyritystä, jonka ohjelmapalvelut perustuvat luontoon ja metsään. 28 SUO, KUOKKA JA ILMASTOAHDISTUS Suomen metsäteol lisuutta höykytetään ilmastoteemassa kuin teräksistä olki ukkoa, kirjoittaa Teemu Keski sarja. 30 9 KYSYMYSTÄ ILMASTO KESTÄVYYDESTÄ Ilmaston lämpenemi nen nopeuttaa puiden kasvua mutta lisää metsien tuhoriskejä. 20 TOIVEET TOTEEN Vuosi käynnistyi metsä sektorilla hyvässä vireessä. JUURET 52 KÄMPÄN HEMPAN SAVOTAT Pudas järveläinen Heimo Hanhisuanto aloitti metsätyöuransa 13vuotiaana.. 42 AARTEITA METSÄSTÄ Kirjoituskilpailun sato oli hieman tavallista pienempi, mutta laatu oli korkea. 46 VAIHTOEHTONA KÄYTETTY Mitä pitää ottaa huomioon, kun etsii metsäkäyttöön maasturia tai avo lavaa vaihtoauto markkinoilta. 36 TALVISAVOTTA VAATII PAKKASIA Lapin valtion maiden leimi koista lähes puolet hakataan talvella. 6 Aarre 2/2021 METSÄ 25.2.2021 10 16 46 KANNES SA KA NN EN KU VA M AR IA M IK LA S NRO 2 METSÄ 3 RAATAJIEN KASVAT TAMA PUU LUO NYT UUTTA VAURAUTTA 8 METSÄ NYT Uutta metsää joutoalueille 10 KERRAN ELÄMÄSSÄ Jenni Nurmisen seikkailuhenki syttyi jo lapsuudessa ja vei hänet retkikuntaan, joka hiihti Grönlannin mannerjäätikön yli. SISÄLTÖ Asikkalan Lehmonkärjessä maaseutu yritystä vetävä Ari Yrjölä hoitaa tilan met siä jaksollisen kasvatuksen periaattein
Kämpän Hemppa kahvitauolla piisin äärellä 1970-luvulla. 68 KASVIEN TUHAT TAITURI Siankärsämö on kansanlääkinnän superkasvi ja herkullinen villiyrtti. RISTO JUSSILA LUO KÄYTTÄJÄ TUNNUS! VERKKO KÄYTTÖÖN! AARTEEN KESTOTILAAJANA sinulla on lukuoikeus kaikkiin sisältöihin verkko sivuillamme. Echo on hinnaltaan kilpailukykyinen, Huskun ergonomia on hyvä. Osoitteesta aarrelehti.fi löydät hyödyllisiä Aarre Plus artikkelei ta sekä näköislehden, jotka avautuvat vain kestotilaajille sekä Aarre Digi tilaajille. OMA TALOUS 70 METSÄRAHA POIKI MAAN Puukauppatulon voi sijoittaa joko riskiä kaihtaen tai riskiä ottaen. LUONTO 62 TÄYSIKUU Helmikuun illassa Heikki Willamo ihailee kuutamoa ja kirkasta tähtitaivasta. Ohjeet löydät tämän lehden sivulta 75.. VAKIOT 61 LUKIJAKYSELY 65 RISTIKKO 73 ENSI NUMEROSSA 74 METSÄTEOLLISUUDEN SUURI HIILIKUITU VISIO MUUTTUU TODEKSI Puupohjaiset hiilikuidut saattavat käynnistää teknologisen vallankumouksen, kirjoittaa Risto Isomäki. HYVINVOINTI 66 VILLIÄ VÄLIPALAA Tee kuivatuista sienistä ja sipulista galette ja tyrnimarjoista pirtelö. 7 Aarre 2/2021 METSÄ AARRE KOKEILU 22 36 52 KA RI LIN D HO LM PUU 56 KOTIPESÄ LIISAN TALOSSA 1950-luvun pakettitalo on kasvanut joka suuntaan tamperelaisperheen tarpeiden mukaan. Jos et vielä ole luonut käyttäjätunnuksia verkkoon, tee se nyt. HEIMO HANHISUANNON ALBUMI Puuterilumi hidastaa hakkuukoneen työtä
Hae tukea verkossa Metsäkeskuksessa toivotaan, että metsitystukea haettaisiin ensisijaisesti sähköisessä hakupalvelussa, sillä sähköisten hakemusten käsittely on nopeampaa kuin paperisten. Metsitettyä aluetta tulee hoitaa ja säilyttää metsämaana vähintään kymmenen vuotta. Metsitystuki muodostuu kiinteästä kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta. Jos omilta mailta löytyy metsitykseen sopiva kohde, miten metsänomistaja pääsee alkuun. Kuten silloin, kun joudutaan tekemään vesitalouden järjestelyjä, liitteeksi pyydetään suunnitelmaa, esimerkiksi ojakarttaa. ”Joitakin tietoja on hyvä selvittää etukäteen, kuten viimeisin vuosi, kun kohteella on viljelty, sekä peruslohkon tunnus. Joutoalueen metsitys vaatii enemmän työtä kuin normaali metsän uudistaminen”, sanoo kehittämis asiantuntija Kaisa Ritala Suomen metsä keskuksesta. LISÄTIETOJA metsakeskus.fi/tuki-joutoalueiden-metsitykseen Maaliskuusta alkaen metsänomistajien on mahdollista hakea Suomen metsäkeskuksesta tukea joutoalueiden metsittämiseen. Varaa täyttämiseen aikaa, sillä lomake on melko pitkä.” Joissakin tapauksissa hakemukseen tarvitaan liitteitä. Metsiemme ensisijainen tehtävä ei ole hirvenlihan tuotanto.» UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri (Metsälehti 11.2.2021) KU VA T PE TT ER I KIV IM ÄK I, KA RI LIN D HO LM JA JO HA NN ES TE RV O Aarre 2/2021 METSÄ 8 VESA-MATTI VÄÄRÄ METSÄ NYT Hoitopalkkion saaminen edellyttää muun muassa syntyneen taimikon heinäntorjunnasta ja varhaishoidosta huolehtimista. Metsitystuen saaminen edellyttää muun muassa sitä, että metsitettävä ala on yhtenäinen, vähintään puolen hehtaarin suuruinen ja keskimäärin vähintään 20 metriä leveä. Uutta metsää joutoalueille Metsitys toteutetaan istuttamalla tai kylvämällä. Hakemukset tarkastetaan pääasiassa paikkatietoaineistojen avulla. Metsitys toteutetaan istuttamalla tai kylvämällä. U uden metsitystukilain nojalla voidaan myöntää metsitystukea esimerkiksi maatalouskäytön ulkopuolelle jääneille peltolohkoille ja käytöstä poistuneille turvetuotantoalueille. Lisäksi maksetaan hoitopalkkiota kahdessa erässä yhteensä 900 euroa hehtaarilta. ”Suosittelen olemaan yhteydessä johonkuhun metsäalan toimijaan ja varaamaan reilusti aikaa hankkeen suunnitteluun. Jossakin vaiheessa elvyttämisrahat loppuvat ja tarvitaan investointeja, joilla ne maksetaan.» MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kiittelee Metsä Fibren investointipäätöstä Kemiin (Maaseudun Tulevaisuus 12.2.2021) »Jos laittaa viestin puunostajalle, sieltä kyllä palataan viimeistään seuraavalla viikolla asiaan, eikä motoakaan tarvitse kauan odotella. Ei asioita voi jättää kuukausiksi odotustilaan.» Soinilainen metsänomistaja Taina Kolunsarka, jonka Metsosuojeluhakemuksen käsittely vei puolitoista vuotta (MT Metsä 1/2021) »Esimerkiksi hirvien lentolaskentoja tarvittaisiin koko maassa, jotta kaatolupien tarve voitaisiin todeta luotettavasti. Hakemusta ei voi tallentaa hakupalveluun, vaan se pitää täyttää yhdellä istunnolla. Tuki on entisillä turvetuotantoalueilla 1 000–1 500 euroa hehtaarilta ja muilla joutoalueilla 1 500–2 000 euroa hehtaarilta. Maastotarkastuksilla käydään harkinnanvaraisesti. Toivon, että hallitus pyrkii entistäkin aktiivisemmin edistämään kaikkia tuotannollisia investointeja. Kun tukipäätös on saatu, metsitystoimet pitää tehdä päätöstä seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun mennessä. Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat VM-ARKISTO. Hakupalvelu avautuu maaliskuun lopussa Metsäkeskuksen verkkosivuilla. Ennen kuin lomaketta ryhtyy täyttämään, Kaisa Ritala kehottaa tutustumaan huolella lomakkeeseen joko sähköisenä tai paperisena. Alan tulee olla luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen sopiva. »Näitä päätöksiä Suomi tarvitsee
Hyvistä siemenistä kasvaa tuottava metsä Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. 9 METSÄ Aarre 2/2021 Kuitupuun tarve kasvaa pohjoisessa M etsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa Kemiin biotuotetehtaan, joka korvaa Kemin nykyisen sellutehtaan. ”Ruotsi on sopivasti lähellä Kemiä, siellä on tarjontaa ja mahdollisuus lisätä ostoja”, Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä perustelee. Rakennusvaiheen työllisyysvaikutukset ovat lähes 10 000 henkilötyövuotta. F I. T A P I O . Tehdasprojektin kotimaisuusasteen arvioidaan nousevan noin 70 prosenttiin. Suomen vuotuista vientiä Kemin uusi tehdas lisää noin puolella miljardilla eurolla. Tehdas tuottaa uusiutuvaa sähköä 2,0 TWh vuodessa, mikä vastaa noin 2,5 prosenttia Suomen kokonaissähköntuotannosta. Uusi biotuotetehdas turvaa Kemin nykyisen sellutehtaan 250 työpaikkaa tuleviksi vuosikymmeniksi. Sellusta 70 prosenttia menee vientiin. Tehdas valmistaa vuodessa noin 1,5 miljoonaa tonnia havuja lehtipuusellua sekä lukuisia biotuotteita. Mallia Äänekoskelta Metsä Fibre uudistaa Kemin tehtaan biotuotetehdaskonseptinsa mukaisesti. Puuraaka-aine hankitaan pääosin Suomesta. Vuonna 2017 käynnistetty Äänekosken biotuotetehdas on ensimmäinen konseptin mukainen kokonaan uusi tehdas. Projektin positiiviset vaikutukset Kemin seudulle ja koko maahan ovat Metsä Groupin pääjohtajan Ilkka Hämälän mukaan merkittävät. Konseptissa uusiutuva puuraaka-aine ja tuotannon sivuvirrat hyödynnetään sataprosenttisesti erilaisina biotuotteina. Osa biotuotetehtaan tuottamasta sellusta jalostetaan lainerikartongiksi tehdasalueella Metsä Boardin kartonkitehtaalla. Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Siemenkeskus / puh. ”Tässä yhteiskunnan haastavassa tilanteessa Suomi tarvitsee vastuullisia investointeja kotimaahan ja uskoa tulevaisuuteen”, Hämälä summaa. Ruotsista ostetaan vuosittain noin miljoona kuutiometriä puuta. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio.fi VOIT TILATA SIEMENIÄ SUORAAN TAPION KAUPASTA: WWW.TAPIO.FI Kylvä hyvää! T U T U S T U N E T T I S I V U I H I M M E W W W . Tehdas luo koko Suomessa noin 1 500 uutta työpaikkaa, joista suurin osa sijoittuu puunhankintaan. ”Tuotannossa ei tarvita lainkaan fossiilisia polttoaineita, vaan tehdas myy uusiutuvaa energiaa asiakkailleen sähkönä, puupoltto aineena ja lämpönä”, kertoo Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen. Uusi tehdas käyttää kuitupuuta vuosittain noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä eli 4,5 miljoonaa kuutiota enemmän kuin Kemin nykyinen sellutehdas. 1,6 miljardin euron hanke on Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi kotimaahan. Tehtaan on määrä valmistua vuonna 2023
Samalla Jenni ylitti omaan terveyteensä liittyvät haasteet. KERRAN ELÄMÄSSÄ Innostuminen talvivaelluksista vei Jenni Nurmisen retkikuntaan, joka hiihti Grönlannin mannerjäätikön yli. HENKILÖ Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat HANNE MANELIUS | Grönlanti-kuvat MARJO LINDBERG Aarre 2/2021 METSÄ 10. Vaelluksen ensimmäisinä päivinä jäätikön reunaalueilla ei pystynyt hiihtämään, ja siksi monoihin oli kiinnitettävä jääraudat
Kuntoutuksen ohjaaja, eräja luontoopas Työ. Hiihtää Islannin jäätiköllä ja Etelämantereella Muuta. Siikaneva Ruovedellä, Pukalan virkistysmetsä Ori vedellä ja Kintulammin retkeilyalue Tampereella Unelma. Juupajoen Lyly Perhe. Iäkäs bullmastiffi Nuppu Koulutus. Tuulentyttöjen reissublogi löytyy osoitteesta elamankipina.com/ tuulentytot Aarre 2/2021 11 METSÄ. Ulkoilu, liikunta, haulikkoammunta Lempikohteet lähiretkillä. Jenni Nurminen Ikä. 42 Kotipaikka. 11 METSÄ KUKA. Ohjaaja Nauha ry:n työllisyyshankkeessa Tampereella Harrastukset. Töiden jälkeen Jenni lepuuttaa mieltään kävelemällä vaarinsa metsässä ja istuskelemalla lempipaikassaan pienen puron rannalla
Tuulentytöt oli koossa, vaikkei kolmikko sitä vielä tiennytkään. Sellaisia hetkiä Jenni Nurminen koki neljä vuotta sitten Grönlannin mannerjäätiköllä. Sillä välin, kun isä lastasi kuormaa, Jenni rakensi metsässä majoja ja luontosuhdettaan. Siksi kolmikko piti alueella aseen kanssa karhuvahtia vuorokauden ympäri. Aikaa tarvittiin myös matkakassan kartuttamiseen, sillä reissu maksoi noin 10 000 euroa per nuppi.” Vaeltajan perustaidot Jenni oli oppinut eräja luonto-opaskoulutuksessa, jossa retket pitenivät pikkuhiljaa. Ensimmäiset 300 kilometriä mentiin ylämäkeen raskasta ahkiota vetäen. Jaanan ja Marjon kanssa meillä oli alusta lähtien selvää, että jokainen voi luottaa muiden tekevän oman osansa yhteisen päämäärän eteen.” Kova kuuri keholle Valokuvassa paistaa aurinko. Oikeasta jääkarhusta Jenni näki Grönlannissa vain jäljet. Loppumatkasta jäätikön reunamilla oli nähty jääkarhu juuri ennen Tuulentyttöjen saapumista. ”Tärkeitä olivat myös lapsuuden kala-, marjastusja melontaretket äidinisäni eli Kalle-vaarin kanssa.” Parasta Jennistä oli talvi: hiihtäminen, luistelu ja lumileikit. Retkeily jäi kotimetsässä käveleskelyyn. Jenni sairastaa sekä tyypin 1 diabetesta että haavaista paksusuolentulehdusta. Syntyjään talvi-ihminen Ehkä seikkailuhenki sai alkukipinän Jennin isästä, joka ajoi työkseen tukkirekkaa ja otti usein pikku-Jennin mukaansa. Ennen matkaa kaikki harjoittelivat kiväärillä ampumista. Tuulentytöt-porukka on ensimmäinen jäätikön ylittänyt suomalainen naisretkikunta. HENKILÖ. Luonto olisi virkistävä vastapaino sosiaalialan työlle.” Meni muutama vuosi, ja 29-vuotias Jenni aloitti itsekin opasopinnot Karkussa. Insuliinin annostelu vaati harjoittelua. 12 Aarre 2/2021 METSÄ K uin olisi suurella, valkoisella lautasella. Opistossa Jenni tapasi Jaanan sekä Marjon, joka koulutti heitä. Kääntyypä mihin suuntaan tahansa, kaikkialla näkyy valkoinen lumija jääkenttä. Mutta tämä karhu on posliinifiguuri Jennin keittiössä, tavoiteltu huutokauppalöytö. Emme tähdänneet kovaan vauhdinpitoon vaan nautimme hetkestä. Hänen terveytensä oli yksi haaste, joka koko seurueen oli etukäteen hyväksyttävä. ”Kokemus oli mieletön, varsinkin kun tiesi, että se on todennäköisesti niitä juttuja, jotka tekee kerran elämässä”, Jenni muistelee kotonaan Juupajoen Lylyssä. ”Innostuin ajatuksesta. Teini-iässä niiden tilalle tuli muita kiinnostuksen kohteita, ja opintojen jälkeen kuntoutuksen ohjaajan työpaikka löytyi Helsingistä. Seuraavana kesänä Marjo sanoi: entä jos lähdettäisiin yhdessä Grönlantiin. Sitten Jenni osallistui arktisen retkeilyn kurssille, jolla yövyttiin talvisessa avotunturissa ensin yksi yö, sen jälkeen viikko, ja vuonna 2013 hiihdettiin kolme viikkoa Huippuvuorilla. Yhdessä Jaana Vanhatalon ja Marjo Lindbergin kanssa Jenni vietti jäätiköllä 38 päivää ja hiihti 550 kilometriä. ”Sitten eräs kaveri kertoi eräja luontoopaskoulutuksensa retkistä ja aloin ajatella, että olisi hieno oppia luonnossa liikkumiseen tarvittavia taitoja. Jenni makoilee ahkion päällä ja syö suklaata. Kovassa rasituksessa ja äärioloissa suolistoongel mat voivat aiheuttaa nestehukkaa ja diabeetikon verensokeri laskea vaarallisen matalaksi. Kaikki sujui lopulta yllättävän hyvin. ”Valmistauduimme ja varustauduimme retkeen kolme vuotta. Korvissa kohisee katkeamaton tuuli. Kevyiden pulkkien päälle oli mittojen mukaan ommeltu varustelaukut, joiden päällä oli tauoilla hyvä levähtää. Kiväärin kanssa vahdissa Jääkarhun katse on tuima. Ennakkoon olin verrannut sitä mielessäni ”Tulistelu kuuluu retkeilyyn.Lämmön lisäksi tuli tarjoaa ruuanlaittomahdollisuuden, ja ääritilanteessa se pelastaa hengen.” Grönlannissa jokainen kuljetti retkikunnan varusteita kahdessa ahkiossa. Jalkojen alla on pari kilometriä jäätä. ”Tärkeää oli varjella lääkkeet ja hoitovälineet jäätymiseltä ja säilyttää ne taskuissa kehon lähellä. ”Tässä kuvassa tiivistyy tunteeni Grönlannin reissusta. Jäätiköllä tuntui koko ajan hyvältä olla, vaikka eteen tuli vaikeitakin tilanteita”, Jenni kertoo
Myös yksi Grönlanninmatkan huippukohdista odotti Jenniä vasta Suomessa. Ehkä se liittyy siihen, että olen syntynyt sydäntalvella.” Uusia talviseikkailuja Jenni ei suun nittele, eikä se johdu yksin koronaviruk sesta. Paljon pieniä hetkiä ja asioita, jotka tekevät onnelliseksi.” Vaarin metsä on Jennin lempipaikka. Jäätikölläkin jaksoin ja osasin, joten selviän myös nyt.” Onni odotti kotona Jään ja lumen alla kohisee vaimeasti. Jenni istahtaa puron rannalle ja nojaa lumiseen kuuseen. ”Oli vain mentävä eteen päin suksenveto kerrallaan, vaikka jalat insuliinin puut teen vuoksi tuntuisivat puu pökkelöiltä. Aina 50 minuutin hiihdon jälkeen oli kymmenen minuutin tauko. ”Lopulta olin käynyt kaiken moneen kertaan mielessäni läpi. Niin täydellisesti jäätikkö meitä yhdisti.” Nyt on lähiretkeilyn aika. Silloin ajatukset rauhoittuivat ja aloin herkistyä ympäristöl le: miltä lumen pinta tänään näyttää, miten tuuli kääntyy, miten pilvet kulkevat.” Välillä maailma katosi viuhuvaan tuis kuun. Silti jokainen meistä laihtui kymmenisen kiloa, ihan liikaa. Toisaalta olisin valmis lähtemään mihin tahansa Marjon ja Jaanan kanssa. Vaarin metsä kodin lähellä on hänen lempipaikkansa. Rakastan lunta ja talvea ja pakkasta. ”Sitten sulateltiin ja kuivateltiin. ”Töiden jälkeen kävelen usein tänne koirani kanssa. ”Kehon energiakulutus on niissä oloissa valtava. Ryhmä sai säätietoja Jaanan mieheltä in Reachsatelliittilaitteella, joten pahimman myrskyn uhatessa retkikunta osasi leiriytyä ajoissa, jotta tuuli ei riuhtoisi telttaa rikki pystytysvaiheessa. Myös itsensä kanssa piti tulla toimeen. Olisi mahtavaa hiihtää Etelämantereella, mutta 70 000 euron reissulainan ottaminen ei olisi järke vää. Vuorokaudessa kului helposti ai nakin 5 000 kaloria, ja siksi oli syötävä niin paljon kuin pystyi. Toi pumiseen kotona meni kuukausia.” Löytyi sisu ja voima Nimi voi olla enne. ”Tiedän, että ihmisestä on enempään kuin hän itse luulee. Myräkässä näki ainoas taan pienen Suomen lipun, joka lepatti edellä hiihtävän ahkion perässä. Teltta oli jäätiköllä ainoa suoja. ”Haaveita tietysti on. Sen Tuulentytöt huoma sivat jäätiköllä heti. Verensokerin nopeaksi nostamiseksi ja helpoksi energianlähteeksi Jenni oli pakan nut mukaan seitsemän kiloa karkkia. Siellä solisee puro, jota aamun 25 asteen pakka nen ei pysäytä. ”Muistan paluuhetken, kun otin koti oven kahvasta kiinni. Koti, läheisiä ja työ. Joinakin päivinä pystyi hiihtelemään paitahihasil laan, toisina vesisade tihkui sisälle telttaan ja kasteli varusteet. Samalla syötiin ja juotiin, jotta toimintakyky pysyi yllä. Polte vaativiin reissuihin vähenee, kun niitä on muutaman tehnyt. Oli ajateltava, että jokainen myräkkä loppuu joskus.” Sama asenne seurasi Jenniä kotiin. Louhikon jälkeen vastaan tuli sula järvi, joten viimeiset kilometrit oli lopulta matkattava helikopterilla.. Se on nistui, koska bensiinikeitin lämmitti paitsi ruoan myös teltan.” Yksityisyyttä ei ollut, eikä kavereille kan nattanut kiukutella. ”Sääolojen perusteella nimemme olisi pitänyt olla Vastatuulen tytöt”, Jenni naurahtaa. Tiu kassa paikassa hän ei halua antaa periksi. Ulkoilukavereinaan Jennillä on usein kaksi koiraa: oma bullmastiffi Nuppu ja pikku veljen Diiva, valkoinen länsiylämaanterrieri. Keitin kahvit, istuin koiran kanssa alas ja ajattelin, että minullahan on kaikkea. Hiihtäessä ei juteltu, ja suurin osa päivästä kului omien ajatusten kanssa. Jäätikön ylittämisen jälkeen hiihtoreittiä rannikolle ei toukokuun lopussa enää löytynyt. 13 Aarre 2/2021 METSÄ aerobiseen liikuntaan, mutta todellisuus vastasi enemmän kuntosaliharjoittelua.” Säännöllisistä tauoista ei tingitty. Seuraavana päivänä ne jäätyivät pakkasessa. Lo pussa jäljellä oli vain yksi lakupussi. Lisäksi rakas bullmastiffi Nuppu on vanha eikä Jenni halua jättää sitä pitkiksi ajoiksi. Sää yllätti silti monta kertaa. Tänä vuonna metsä näyttää ja tuntuu erityisen ihanalta
”Olen ajatellut nimetä kaikki tuotteeni läheisten ihmisten etunimien alkukirjaimilla.” Parhaillaan Hirvaskoski suunnittelee ruuvitonta pöytää toiselle yritykselle. Puu kiinnosti häntä materiaalina, ja hiljalleen alkoi kypsyä ajatus omasta tuotemerkistä. Hirvaskoskelle on tärkeää, että kaikki materiaalit ovat kotimaisia ja lähellä tuotettuja. LISÄTIETOJA aarikka.fi. (Lähde: Metsähallitus) SITAATIT »Metsäluonnosta peräisin olevat molekyylit tuhoa vat viruksia tehokkaasti ja turvallisesti.» Jyväskylän yliopiston professori Varpu Marjomäki kertoo hankkeesta, jossa on löydetty luonnosta tehoaineita myös koronavirusta vastaan (Kemia-lehti 1/2021) »Ei tarvitse pyöriä samoja puru ratoja ja polkuja kuin muut, vaan pääsen omaan rauhaan. PUU AARRE 15 t Metsähallituksen tavoitteena on ennallistaa suojelualueiden ojitettuja soita 15 000 hehtaaria vuoden 2023 loppuun mennessä. Hän esitteli start up -osastolla ensimmäisen oman tuotteensa V-pöydän sekä prototyypin S-naulakkohyllystä. Lasiset pöytälevyt tehdään Riihimäellä. Hiljai suudessa metsän keskellä aistii luonnon.» Lähimetsissään lumikenkävaelluksia harrastava espoolainen Virpi Palmén (Me Naiset 6/2021) Aarre 2/2021 METSÄ 14 R eilu kymmenen vuotta sitten, kun Maarit Hirvaskosken lapset olivat pieniä, hän ryhtyi piirtelemään huonekaluja. Viime syksynä Hirvaskoski perusti oman verkkokaupan, jossa on nyt myynnissä kolme tuotetta: Vja K-pöytä sekä S-naulakkohylly. ”Olen haaveillut pitkään, että saisin suunnitella huonekaluja myös muille.” LISÄTIETOJA maaritmaria.fi Ruuviton pöytä VIIV I HIR VA SK O SK I AJANKOHTAISET AARTEET Maarit Hirvaskoski on toiselta ammatiltaan lastentarhanopettaja. Hän itse tarkistaa osat, tekee loppuhionnan ja pakkaa. ”Ympäristöystävällisyys, lyhyet kuljetusmatkat ja kotimaisen työllisyyden tukeminen”, hän perustelee. ”Olin nähnyt nopeasti kokoon kasattavia, pahvisia huonekaluja messuilla ja rupesin miettimään, voisiko samantyyppistä tehdä vanerista.” V-pöydän ja sitä seuranneen K-pöydän koivuvaneriset osat leikataan Klaukkalassa. Vanerin Hirvas koski ostaa Koskisen Oy:ltä. ”Mietin, että jos opiskelisin puusepäksi, saisin ymmärryksen materiaalista ja työkaluista ja osaisin paremmin hahmottaa myös tuotantokuluja ja loppu tuotteen hintaa”, Hirvaskoski kertoo. Tuotteet on nimetty puusepän lasten mukaan: Viivi, Kalle ja Severi. Jo seuraavana keväänä Hirvaskoski osallistui Habitaremessuille. Hän opiskeli Espoossa artesaanipuusepäksi ja perusti syksyllä 2018 yrityksen, Maarit Marian. Pakkausmateriaalit tulevat Lahdesta. Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN AA RIK KA Kevättä päähän Aarikan Alisa-hiuspanta, 29 e, on valmistettu käsityönä Suomessa. V-pöydän juju on siinä, että se kootaan ilman työkaluja ja ruuveja. Hinta: 290 e. Asiakkaalle pöytä lähetetään litteässä paketissa. Pannan puuhelmet ovat vaahteraa, neljä eri väriä. Mitat: leveys 50 cm, syvyys 50 cm, korkeus 51 cm. PINJA KUTVONEN V-pöytää on saatavilla koivun värisenä sekä mustalla laminaattipinnoitteella ja valkoisella melamiinipinnoitteella
Pienet teot arjessa ovat lopulta isoja. ”Vihervarpunen on pakkas aamuna pörhöllään. Eränkävijät taatusti löytävät samaistumispintaa näistä jutuista! Matti Kettunen & Timo Kettunen: Lohisuvannon soutajat (Karisto 2021) HEHKEYTTÄ LUONNON AINEIN SUOMESSA ON arvostettu hyviä työ ihmisiä, mutta oma roolinsa on myös koreudella. ”En, ja ihmettelen sitä itsekin. Kalavesillä ja linnustusmailla sattuu ja tapah tuu. Kesän tullen voisi kokeilla vaikka metsävadelmista tehtyä naamiota. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. Isomäki johtaa tutkimustiedosta ratkaisuehdotuksia, joista monet kuulostavat mahdollisilta. Emme palauta kuvia. Risto Isomäki: Ruoka, ilmasto ja terveys (Into 2021) TUNNELMAPALOJA ERÄRETKILTÄ 40 VUOTTA eräilystä kirjoittanut Matti Kettunen tarinoi uusimmas sa kirjassaan yhdessä poikansa Timo Kettusen kanssa. Haaveilen, suunnittelen ja unelmoin hirveästi. ”Havisen, mutta en yksin. JU SS I TO IV O NE N / TO IV O FIL M & FO TO Valtteri Lehtinen on juuri aloittanut alkukeväästä julkais tavan Kestävä keho yhteys podcastin nauhoitukset yhdessä Paula Salomaan kanssa. ”Ei ainakaan mahtipontisen musikaalin, vaikka sitä ehkä salaa toivoisinkin. Aurinko nousee, mutta kovin paljon se ei vielä helmikuussa lämmitä.” KAARLO ASIKAINEN. Nyt kun ajattelen asiaa, voisin ehkä nauttiakin siitä!” Millaisen näytelmän päähenkilö Lehtinen olisi. Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. Välillä täytyy ottaa asiaksi katsoa lähelle ja tuntea rauhoittava maa.” Havisetko tuulessa. Lehtinen olisi viihdyttävän ja lopuksi koskettavankin draamakomedian päähenkilö, joka kasvaa, ystävystyy, rakastuu ja sitten kasvaa lisää.” LISÄTIETOJA Tamperelaislähtöinen Valtteri Lehtinen on Helsingissä asuva näyttelijä ja juontaja, joka tunnetaan muun muassa sarjoista Uusi päivä ja Syke. Hänet nähdään tänä vuonna ensiiltaan tulevassa Sykeelokuvassa. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. Marjut Hjelt: Yliluonnollisen kaunis. Ruoka, ilmasto ja terveys on kirja, jonka havaintoihin kannattaisi jokaisen viimeistään nyt pandemian jyllätessä pysähtyä. Olen omituisen samanlainen kaikkina vuodenaikoina. ”Korkealla ilmassa. ”Merenrantamökkimme pihasta liian harvoin, vaikka vaari-Lehtinen ansaitsisikin apua. Kiitos muistutuksesta, aion ehdottomasti tarttua toimeen ensi kerralla. Hjelt jakaa kirjas saan Suomen kansan kauneusnikse jä, joista osa on satoja vuosia vanho ja. Ympärilläni on monta jykevää puuta, me havisemme yhdessä erilaisia tuulia ihmetellen.” Oletko sileävai karheapintainen. RATKAISEVA RUOKA SILLÄ, MITÄ syömme, on vaikutusta paljon muuhunkin kuin omaan hy vinvointiimme. Minua eivät hetkauta kylmyys ja pimeä tai lämpö ja valo – tykkään niistä kaikista ja sopeudun.” Haravoitko. Taikoja, yrttejä ja vanhaa viisautta (SKS Kirjat 2021) METSÄNIMISET 15 METSÄ Aarre 2/2021 Valtteri Lehtinen NÄYTTELIJÄ, 24 Lähellä maata vai korkealla ilmassa. HELMIKUUN LUONTOKUVAN lähetti Kaarlo Asikainen Iisalmesta. ”Ehdottomasti sileäpintainen, sellainen miellyttävä.” Muututko vuodenaikojen mukana
Metsä tukee matkailua Asikkalassa sijaitsevan Lehmon kärjen valtteja ovat Päijänne, luonnonrauha ja metsät, joita Ari Yrjölä vaalii matkailun ehdoilla. METSÄNOMISTAJA Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat MARIA MIKLAS Aarre 2/2021 METSÄ 16. Tilan metsiä hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti jaksollisen kasvatuksen periaattein. Jokaiselle vuodelle osuu pääteja harvennushakkuita ja muita hoitotoimia
Hän vetää myös osan vierasryhmien luontoaktiviteeteista. METSÄNOMISTA JA Ari Yrjölä liikkuu metsissään säännöllisesti ja tarkkailee samalla metsänhoitotarpeita. Ari Yrjölä Ikä: 55 Kotikunta: Asikkala Ammatti: maatalous-, metsätalousja matkailuyrittäjä Metsät: reilun kokoinen sukutila Asikkalassa Päijänteen rannalla Perhe: vaimo ja yrittäjäkumppani Marjo Yrjölä sekä 20-vuotias tytär ja 16-vuotias poika Harrastukset: maastopyöräily, kuntosali ja matkailu 17 METSÄ Aarre 2/2021
Tulevana keväänä järjestämme villiyrttikurssin”, Yrjölä luettelee. Lehmonkärjen metsien lisäksi lähistöltä löytyy muitakin kauniita luontomatkailukohteita, kuten Päijänteen kansallispuisto ja Ilves-vaellusreitti. Lähes kaikki ohjelmapalvelumme pohjautuvat luontoon. ”Tuulenkaadot on tehtävä itse, koska alueella on paljon teitä, jotka pitää myrskyn jälkeen raivata. Pelkästään omiin metsiin kaikki kelkkareitit eivät sovi, vaikka Yrjölän maatilan yhteydessä onkin melkoiset pinta-alat metsää. ”Viime vuonna metsätaloudella oli yrityksellemme suuri taloudellinen merkitys, kun korona pysäytti matkailun”, Yrjölä kertoo. Huomenna järjestämme jo ensimmäiset kelkkasafarit”, Yrjölä kertoo. ”Yhteistyö muiden metsänomistajien kanssa toimii hyvin. S ankka tammikuinen lumipyry maalaa Päijänteen ja sitä reunustavat metsät yhteen Asikkalan Lehmonkärjessä. Kevättalvella tykkään tehdä taimikonhoitoa. Olemme sopineet naapureiden kanssa myös joidenkin laavujen ja nuotiopaikkojen käytöstä.” Monikäyttöinen metsä Ari ja hänen puolisonsa Marjo Yrjölä pyörittävät kolmeen tukijalkaan perustuvaa maaseutuyritystä. Metsäteiden kasvillisuuskin pysyy paremmin kurissa, kun niitä käytetään myös talvella. Yksityiset kotimaanmatkailijat paikkasivat jonkin verran yritysmyynnin hiipumista. Marjo Yrjölän kotitilan metsistä saadaan täydennystä ruokapöytään ja osa vuokramökkien polttopuista. Päätehakkuut teetetään kuvio kerrallaan, ja harvennukset hoidetaan ajallaan. Puukaupat Yrjölä kilpailuttaa itse. Joitakin kuusikoita on jouduttu kaatamaan hieman ennen aikojaan kirjanpainajatuhojen vuoksi”, Yrjölä kertoo ja on hieman huolissaan ilmaston lämpenemisen myötä syntyvästä tuholaispaineesta. Tien varrella on myös hyvin hoidettua, parikymmenvuotiasta mäntytaimikkoa. Yrittäjäpariskunnan avioliittokin on lähituote, sillä nuoruusvuosien kierrosten jälkeen elämänkumppani löytyi lähes naapuritilalta. 2 Ota puulaji valinnassa huomioon ilmastonmuutos. ”Myymme puuta säännöllisesti hintasuhdanteita seuraillen. Vetovoimamme perustuu puhtaaseen veteen ja hyvin hoidettuun metsään.” Lomakeskuksen lähimetsät ovat malliesimerkki metsän monikäytöstä. Metsien ruoka-aittaa täydentävät oman tilan ylämaankarjan luomuliha ja läheisen marjatilan marjat. ”Viime vuonna päätehakkuuta tehtiin muutamalla hehtaarilla. ”Matkailua ei olisi ilman metsää. 18 Aarre 2/2021 METSÄ Arin vinkit 1 Hoida metsiäsi. Rannattomasta valkeudesta pilkahtaa esiin moottorikelkan valo. Ostan hoitotöitä myös suoraan alueen urakoitsijoilta.” METSÄNOMISTAJA Metsän taloudellinen rooli on noussut koronan aikana entistä suuremmaksi, Yrjölä kertoo.. Hoitotöistä ei tingitä Ari Yrjölä hoitaa metsiään jaksollisen kasvatuksen periaattein ja perustaa päätöksensä metsäsuunnitelmaan. Lehmonkärjen aterioista nauttii vuosittain peräti 25 000 matkailijaa, paitsi viime vuonna, jolloin yritysmyynti romahti ja matkailutoiminnan liikevaihto jäi kolmanneksen normaalia pienemmäksi. Joka paikkaan ei kannata enää istuttaa kuusta. 3 Isoilla kuvioilla kannattaa käyttää useita puulajeja muun muassa tuholaisriskin minimoimiseksi. 4 Säilytä kauniit, silmää miellyttävät luontokohteet. ”Metsänhoitoyhdistykseltä ostan muun muassa muokkaukset, istutukset, lannoitukset, energiapuun korjuun ja osan taimikonhoidosta. Lehmonkärki Resort -matkailuyritys usean miljoonan euron liikevaihdollaan on kokonaisuuksista suurin. Kattavan lähiruokatarjonnan ansiosta Etelä-Suomen maaja kotitalousnaiset palkitsivat Lehmonkärjen viime vuoden lopulla Vuoden maistuva maaseutuyritys -palkinnolla. Parin vähälumisen talven jälkeen lumet riittävät taas kelkkailuun. Silloin niitä on mukava katsella, ja hoidettu metsä imee hyvin hiiltä. Yrjölä korjaa metsässään tuulenkaatoja ja tekee jonkin verran raivaussahatöitä. Hetken päästä matkailuyrittäjä ja metsänomistaja Ari Yrjölä kurvaa kelkallaan matkailukeskuksen pihaan. Se on hyvää rentoutumista muista töistä.” Mökkien lähellä puistometsänhoitoa Vakiintuneena puukauppakumppanina Yrjölällä on jo pitkään ollut Versowood, jonka Vierumäen saha sijaitsee 30 kilometrin päässä tiluksilta. Myös monet vihannekset ja juurekset tulevat Asikkalasta. Metsistä kerätään villiyrttien lisäksi muun muassa marjoja, sieniä, jäkälää, kuusenkerkkiä ja kallioimarteen juuria. Jos et ehdi itse hoitaa, puhelinsoitto asiantuntijalle riittää. Lähiruuasta palkittu Lehmonkärjen ravintolan lähiruokaan painottuvassa tarjonnassa hyödynnetään metsän antia. ”Kävin avaamassa neljäkymmentä kilometriä kelkkareittejä. Hyvin hoidetussa metsässä kaikki kehitysvaiheet ovat kauniita. Reiteiltä piti siivota metsäteiden päälle kaatuneet rangat. Teimme matkailuopiskelijoiden kanssa myös metsävisailupolun, jonka rasteilla kerrotaan metsäluonnosta. Kuusitukin hinta alkaa olla nyt sillä tasolla, että myynti on taas harkinnassa. Puut myydään pystykauppana. Pääosan hoitotoimista toteuttaa metsänhoitoyhdistys. Aamupuuro keitetään omien peltojen luomukaurahiutaleista. Talvisin metsissä liikutaan lumikengillä ja kesäisin patikoiden tai maastopyörillä.” ”Viime kesänä rakensimme metsään frisbeegolfradan. Maatila lihakarjoineen ja metsät ovat yrityksen muita tukijalkoja. ”Pyrimme viemään ihmisiä paikkoihin, joissa on kaunista luontoa. Lähimetsien riistaa tarjotaan säännöllisesti, ja Vellamo-juhlamenyyssä on jopa oravaa. Tänä vuonna teetämme joka tapauksessa kymmenen hehtaarin harvennuksen, josta osa on ensiharvennusta ja osa toista.” Lomakylään johtavalle kolmen kilometrin mökkitielle käännyttäessä silmiin osuu erittäin järeää ja vanhaa kuusikkoa
Ruokapöydässä on usein paikallista riistaa.. Viime vuonna monet yksityiset kotimaanmatkailijat löysivät Lehmonkärjen etsiessään rauhallista ja koronaturvallista lomakohdetta läheltä pääkaupunkia. Halusimme sillä tavoin myös välttää henkilökunnan lomautukset.” Remontteja on tehty nyt parissa vanhemmassa mökissä ja saunamaailmassa. Mökkikylässä on sähkölämmitys ja aurinkopaneeleja. Pakkosuojelua tänne ei haluta eikä tarvita.” Monitoimiyrittäjä on halukas ostamaan myös lisää metsää, jos sitä tulee sopivalta sijainnilta tarjolle. Nyt alueella on 19 huvilaa ja 150 vuode paikkaa. Ari ja Marjo Yrjölän maatilalla kasvatetaan ulkona viihtyvää ylämaankarjaa. Isoimmassa Vellamo-huvilassa mahtuu pitämään jopa 250 henkilön juhlat sitten, kun niitä pystyy taas pitämään. Päijänteen päälle rakennetut peililasiseinäiset Haasi-talot ovat Lehmonkärjen tuorein investointi. Päijänteen ranta säilytetään tietenkin puustoisena. Mökkikylän lähialueella metsänhoitoa toteutetaan puistometsänhoidon periaattein. 19 Aarre 2/2021 METSÄ Maatilalla kuluu haketta reilut 300 kuutiota vuodessa, ja energiapuu löytyy pääosin omista metsistä. Kauniit luontokohteet Yrjölä jättää hakkaamatta. Myös tulevaksi kesäksi mökkejä on varattu jo innokkaasti. Moni jättää kauniita ja itselle tärkeitä alueita vapaaehtoisesti käsittelemättä. Kymmenen henkilöä työllistävän yrityksen laajeneminen jatkui myös viime vuonna. Suunnittelimme huoneistot itse ja käytimme niihin suomalaista puuta.” Suurin osa Lehmonkärjen liikevaihdosta tulee normaalisti yritysmyynnistä. Oli aikaa keskittyä remontointiin ja uuden rakentamiseen. Meillä ei katsella revontulia vaan koko ajan vaihtuvaa järvimaisemaa. Vuokramökkejä rakennettiin yksi kerrallaan. Luomulihaa käytetään matkailukeskuksen ravintolassa ja myydään suoraan kuluttajille. ”Tällä seudulla, jossa metsät ovat olleet vuosisatoja samojen sukujen hallussa, metsiä hoidetaan jo perinteistä johtuen vastuullisesti. Yrjölän isä kuoli vuonna 1986, ja agrologiksi opiskellut Ari Yrjölä alkoi kehittää matkailua vahvasti 1990-luvun alussa. Huoneistoihin kuuluu erillinen sauna ja palju. 1990-luvulla rakennettiin myös vastaanottoja ravintolarakennus. Luontomatkailu vetää Päijänteeseen pistävässä Lehmonkärjessä on pitkät matkailuperinteet. Vuokramökeissä poltetaan vuoden mittaan satoja kuutioita pilkkeitä, jotka ostetaan tilan ulkopuolelta. Uudisrakennuksina hiekkaiseen poukamaan rakennettiin kolme lasiseinäistä Haasi-huoneistoa luksusta kaipaaville. Ari Yrjölän vanhemmat aloittivat mökkien vuokrauksen jo 1960-luvulla. Varsinaista suojelualuetta metsissä ei ole. ”Sain idean ulkomaanmatkoilta ja Lapin lasiigluista. Puiden kaatoa mietitään tarkasti ja mieluiten jätetään kokonaan kaatamatta. ”Häät ja muut isommat juhlat vyöryvät koronatilanteen vuoksi koko ajan eteenpäin”, Ari Yrjölä harmittelee. Metsästysmajalla järjestetään illanviettoja yritysryhmille. Mökkien lähellä metsiä hoidetaan kuin puistoa. ”Kun korona hiljensi kysynnän, päätimme laittaa paikkoja kuntoon
Pariin vuoteen ei talvileimikoista ole maksettu yhtä hyvin kuin nyt. Tammikuun puolella kauppoja tehtiin tuplasti edellisvuoteen verrattuna. Hakkuissa ensimmäisenä vuorossa ovat vanhat rästit, mutta uusiakin leimikoita saattaa mahtua yhtiöiden hakPUUMARKKINAT Kuusitukki, uudistushakkuu Mäntytukki, uudistushakkuu Kuusitukki, harvennushakkuu Mäntytukki, harvennushakkuu LÄHDE Luke / Metsäteollisuus ry Kuusikuitu, uudistushakkuu Mäntykuitu, uudistushakkuu Kuusikuitu, harvennushakkuu Mäntykuitu, harvennushakkuu Graafit esittävät kuitupuun ja tukin keskikantohintojen kehitystä vuoden 2020 alusta. Hintojen lasku on pysynyt loivana vain sen ansiosta, että kapasiteettia on vuosi vuodelta ajettu alas. On totuttava siihen, että paperi ei enää ole maamme metsäteollisuuden ykköstuote. PTT ennusti massan hintaan kuuden prosentin sekä sahatavaran ja vanerin hintaan kahden prosentin nousua. Metsäsektorin hyvää virettä auttavat oivalliset korjuukelit. Alkuvuodesta 2021 kysyntä on painottunut tukkivaltaisiin kohteisiin, mikä näkyy hintatasossa. M etsäsektorin viralliset ennustajat, Luonnonvarakeskus ja Pellervon taloustutkimus, osasivat jo viime syksynä arvioida, että useimpien metsäteollisuustuotteiden markkinat piristyvät tänä vuonna. Kuusija mäntytukin kantohinnat lähtivät nousuun viime vuoden lopulla. Vuosi sitten metsäala kävi liki lamaa. Nyt ostajat haluavat kaikenlaista tavaraa. Luonteva syy siihen on parantunut hintataso. Talvikohteisiin päästään pitkästä aikaa eteläisimmässäkin Suomessa. Kukaan ei kuitenkaan pysty sanomaan, miten pitkään vahva markkinatilanne kestää. 20 Aarre 2/2021 METSÄ TOIVEET TOTEEN Tänä talvena melkein kaikki on toisin. Kuusitukin keskihinnassa muutos tammikuun hinnassa on vuodessa reilut kahdeksan prosenttia, mäntytukilla hieman vähemmän. Kauppa käy Puunjalostuksen uudesta noususta kertoivat omalla tavallaan jo viime vuoden lopun ja tämän vuoden alkuviikkojen puukauppamäärät. Kuusija mäntykuidun kantohinnat vuoden 2020 alusta alkaen Kuusija mäntytukin kantohinnat vuoden 2020 alusta alkaen 15 17 19 21 23 25 5/21 50/20 40/20 30/20 20/20 10/20 40 50 60 70 80 5/21 50/20 40/20 30/20 20/20 10/20 Teksti ANTTI ÄIJÖ | Graafi AINO SAARIKIVI. Paperimarkkinoille ei paljon hyvää luvattu, eikä kysynnän uskota paljon nykyisestä paranevan, vaikka koronan ote jossakin vaiheessa vihdoin kirpoaa. Kuitupuun hintakehitys on maltillisempaa. Nyt uskaltaa arvioida, että ainakin sahatavaralla hintakehitys on huomattavasti parempi. Tarjontakin on vahvistunut
Lämmin, hiljainen ja tilava turvaohjaamo. Selviä korotuksia hintaan on kuitenkin haussa. Siitä eteenpäin voi tilannetta vain arvailla. 21 Aarre 2/2021 METSÄ Ajankohtaista Helmikuun pakkaset ovat pitäneet puunkorjuun ennätysvauhdissa. Suomen metsissä on elävää runkopuuta lähes 2 500 milj. Hyvää virettä auttavat oivalliset korjuukelit. Sahat veturina Puukaupan reippaan meiningin keskeinen tekijä on odotuksia parempaan vauhtiin yltynyt sahatavaran vientikysyntä. Mekaaninen voimansiirto: Alstor 833 (hytillinen) ja Alstor 821. Tule tutustumaan Alstor -pienmetsäkoneisiin metsätilallemme Pälkäneen Luopioisiin tai pyydä esittely omalle kotiseudullesi.. Koko ajan on tietysti muistettava, että sahatavaran hinnassa liikkeet sekä alas että ylös ovat nopeita ja vaikeasti ennakoitavia. Koivuvoittoisen leimikon hakkuun ajoitus kannattaa harkita tarkkaan, sillä kysyntä voi muuttua äkisti. Kotimaassa se on haitannut tuotantoa vain vähän. Rakennustarvikkeiden siirto vaikeisiinkin kohteisiin. Aina näin ei ole ollut. Kokenut valmistaja; Alstor Ab, Ruotsi. Puunajot, hakkuut ja metsälannoitus. Alstoreita jo 23 vuotta. Koivua kertyy lähes jokaisen puukaupan sivutuotteena, mutta taloudellinen merkitys jää useimmissa tapauksissa vähiin. Kuitupuun hintakehitys alkuvuonna on ollut hieman tukkilaatuja maltillisempaa. Pikkuinen virus voi pysäyttää kaupat ja tavaraliikenteen, kuten viime keväänä nähtiin. Koivukuitupuun hinta on heilahdellut vähemmän kuin havukuidusta maksetut hinnat, vaikka markkinatilanne on vaihdellut paljonkin. Suomalaistehtaiden tärkeimmän tuotteen, valkaistun, pitkäkuituisen havusellun, hintakehitys ei ole ihan samanlainen. Koivuvanerin valmistuksen supistuessa koivutukin markkinat ovat liki lamaantuneet. Viimeksi teollisuuspuun hakkuumäärä jäi alle 60 milj. Suzano on ennen muuta lyhytkuituisen selluloosan tuottaja. Joissakin ostajamaissa ongelmat ovat olleet suurempia. Kaikissa koneissa kahdeksanpyöräveto ja -jarrutus. Havukuidun kantohintaan on tullut vuodessa viitisen prosenttia lisää. Sellun hinta alkoi vahvistua loppusyksystä, ja uusia hintojen korotuksia on saatu läpi vuodenvaihteen tienoilla. Kovan onnen koivu Olen kirjoittanut vuosien mittaan kovin vähän koivupuun markkinoista, ja siihen on syynsä. Suomessa on useita koivua jalostavia lyhytkuituisen sellun valmistajia, mutta ne turvautuvat suurelta osin tuontiraaka-aineeseen. Toistaiseksi voidaan olla melko varmoja, että hyvä kysyntä kestää kesään asti. Hinnat ovat vahvistuneet kautta linjan, ja vain rahtiongelmat rasittavat tavaran kauppaa. Korkealaatuiselle koivulle olisi kysyntää erikoistuotteissa, mutta silloin ostettavat rungot poimitaan yksitellen. kuutiometriä vuodessa. kuuohjelmiin, jos pakkassäät jatkuvat vielä muutaman viikon. kuutiometrin vuonna 2015. Tällä kertaa tukkien parempaa markkinavauhtia voidaan perustella jalosteiden toteutuneella hinnalla. motilla. Todella suosittu metsänomistajien ja urakoitsijoiden keskuudessa. Hydrostaattinen voimansiirto: Alstor 840 Pro (hytillinen) ja Alstor 841. Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan metsistämme hakattiin vuonna 2020 metsäteollisuuden käyttöön 56,4 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Viime vuonna metsien runkopuun kokonaistilavuus kasvoi 29 milj. Koivu on puumarkkinoiden orpopoika, jonka kaupallisia mahdollisuuksia on vahvasti laiminlyöty. Kuitupuun heikon menekin aikana puulla on onneksi vaihtoehtoista käyttöä ennen muuta energiaksi, myös pientalojen polttopuuksi. Myynti Suomessa: Oy Wicanda Ltd I 0400 251 666 aaro.turunen@wicanda.inet.fi I Hevossalmentie 30, 36760 Luopioinen I www.alstorfinland.fi PIENMETSÄKONE ALSTOR 8X8 Neljä eri mallia. Kevyt kone jäällä ajoon. alstor.se I alstorfinland.fi alstor.se I alstorfinland.fi Made in Sweden, superior performance. Koivun hinnat ovat jääneet selvästi jälkeen havupuun hinnoista. kuutiometriä, ja puuston kasvu on nyt 108 milj. Viennissä koivuvanerin arvo on huomattavasti havuvaneria parempi, mutta tuotannon ongelmana on laadukkaan raaka-aineen niukkuus. Maansiirto kippilavalla. Parin vuoden takaisista huippunoteerauksista ollaan silti edelleen aika tavalla jäljessä. Erittäin hyvin toimivat ohjausjärjestelmät. Esimerkiksi maailman suurin sellunmyyjä Suzano odottaa alkuvuoden aikana saavansa sekä Euroopassa että Kiinassa läpi noin kymmenen prosentin korotukset. Dollarin heikentynyt kurssi söi osan hyödystä, mutta odotukset tulevasta ovat isot. Koronapandemia saattaa valitettavasti vaikuttaa markkinoiden liikkeisiin milloin tahansa. Korjaamaan on päästy myös viime talven rästileimikot
KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso Kevyisiin metsätöihin Talvella harrasteja puoliammattisahat on viisainta tuoda työpäivän jälkeen pois metsästä, sulattaa ja kuivattaa. Seuraavana aamuna hörskähtää silloin varmemmin. Aarre 2/2021 METSÄ 22 MOOTTORISAHAT AARRE KOKEILU. Pikkusahat Juttuun liittyvällä videolla Teuvo Kirselä hakkaa sahoilla hankinta hakkuuta lumisissa olo suhteissa
Kovin nopeasti vippaskonsteihin ei kannata ryhtyä. Pieni tehoisellakin sahalla pärjää. Jatkuvasti hakkaavat puolestaan tarvitsevat varasahan, koska myös ammattimalleihin tulee vikoja ainakin kuluviin osiin. Maahantuoja vinkkasi, että sahasta saa nopeammin tehoa irti, kun poistaa pakoputkesta kipinäsuojan. Tärkeää on sahan luotettavuus. Jossakin määrin sama koskee kaikkia sahamerkkejä. Kesällä se tarkoittaisi lisääntynyttä metsäpalon riskiä. Tämä ei ole Echoissa uutta, mutta tässä sahamallissa nihkeyttä oli tavallista enemmän. Parhaiten tehon saa irti, kun oppii sahaamaan Echolla niin, että kierrokset pysyvät aina mahdollisimman korkealla. Asiaan liittyy myös se, että tämän tapaisissa sahoissa teräketju täytyy pitää koko ajan terävänä. Jollei hankintasavotta ole kovin suuri tai hankintatyö vuosittaista, huokeammat sahat voivat houkutella. Hyvä saha kannattaa korjauttaa, mutta huollon ajaksi tarvitaan varakone. Aluksi tukkoinen Echo CS 3510 ES kävi ensimmäisen tankillisen nihkeästi. Käytimme Echoa aluksi polttopuiden keruussa ja sahasimme sillä rankapuuta. Noin 15–20 tankillisen jälkeen saha otti kierroksia jo hyvin, vaikkemme tehneet sille muuta kuin sahanneet. Silloin leikkuuteho on maksimaalinen. Näiden ammattimallien hinta saattaa kuitenkin närästää taloudestaan tarkkaa. Aarteen parivertailussa olleet Echo CS 3510 ES (295 e) ja Husqvarna 435 II (399 e) Kokeilun Echo ja Husqvarna ovat par haimmillaan tämän kokoisen puun karsin nassa ja katkonnassa. Sillä pitää sahata korvakuulolta niin, että kierrostaso säilyy ja ketju jaksaa vetää. Istutusmännikön ensiharven nuksessa alaoksat ovat yleen sä osittain lahoja ja ylemmät läpimitaltaan pieniä. Varsinkin hankintahakkuulla savotalle on syytä varata muutama uusi viila. Alakierroksilla vääntö hyytyy. Sahaa kierroksilla Echon sylinteritilavuus on 34,4 cm 3 , ja tehoa on 1,5 kW. Ketju on parasta viilata jokaisella tankkauksella ainakin kevyesti. Sahassa on suuttimet, mutta niihinkään ei yleensä kannata kajota alkuvaiheessa, jos saha käy edes kohtalaisesti. Jos säätää itse suuttimia liian aikaisin, se voi tarkoittaa lopulta ylimääräistä käyntiä huollossa, jossa suuttimet säädetään takaisin kohdilleen. Toisaalta teho kyllä riittää, mutta sahaa ei kannata painaa puuhun. Osa ratkaisee asian niin, että kun mieluisa sahamerkki ja -malli löytyvät, uusi samanlainen saha hankitaan entisen käyttöiän päätyttyä. Valmistaja ei sitä kuitenkaan suosittele. Niillä viilaus käy nopeasti, ja leikkuukyvyn ero tehokkaampiin sahoihin pysyy kohtuullisella tasolla.. H ankintahakkuita omissa metsissä tekevä katselee moottorisahoja sillä silmällä, miten ne sopisivat juuri omaan käyttöön. Tältä pohjalta monen metsänomistajan suosikkeja talviselle harvennukselle ovat Stihl 201 C-M (799 e) ja Stihl 241 C-M (675 e) sekä Husqvarna 543 XP (649 e). Tukkoisuus tuntui vähenevän parin kolmen tankillisen jälkeen. Se on melko vähän ensiharvennushakkuisiin. Tämä voi vaatia pientä totuttelua. Se ei ottanut kierroksia kunnolla, ja sahaus oli turuuttamista. Jos on tottunut 50-kuutioisiin, kokeilussa ollut Echo ei ole oikea valinta. Echojen moottorista saa täydet tehot irti vasta moottorin hiouduttua. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA ovat juuri tällaisia vaihtoehtoja kalliimmille ammattimalleille. 23 Aarre 2/2021 METSÄ Aarteen parivertailussa kokei limme, miten kaksi pienehköä ja melko edullista perussahaa, Echo 3510 ja Husqvarna 435 II, selvisivät rankapuun teossa ja ensi harvennuksella
Näin voi käydä myös ison kuusen pitkiä ja kaarevia oksia karsiessa: taipuneina ne vääntävät ketjua kuin itsestään. Näin kävi kokeilun Echolle useamman kerran, ja siitä jäi vetorattaaseen jälkiä. Esimerkiksi hankintahakkaajien suosima Stihl 201 painaa tankit täynnä 4 986 grammaa ja sahassa on tehoa 1,8 kW. Myös varasahaksi. Myös vahva sahaaja voi antaa arvoa sahan keveydelle. Keveyttä arvostavalle myös ensiharvennukselle pieneen savottaan, kun ei ole kiire. Se vähentää lumen kulkeutumista kaasuttimeen. Tämä ominaisuus tarkoittaa ensiharvennuksella sitä, että pieniä puita karsiessa ja katkoessa mahdollisimman korkealla kierrosalueella pysyttely ei ole yhtä palkitsevaa kuin Echolla. Selvästi isompi sylinteritilavuus ei kuitenkaan näy kuin 0,1 kilowattia suurempana tehona. Tämä kuvaa Huskun sahamallin luonnetta. Saha painaa tankit täynnä vain 4 712 grammaa, vaikka siinä on pitkä, 14 tuuman laippa, joskin laippa on kapea. Kevyeen sahaan tottuneelle ero on iso, ja sen huomaa käsissä selvästi. Aarre suositus: Echo 3510 ES on kevyt saha, joka sopii parhaiten rankapuiden hakkuuseen ja polttopuiden tekoon. Siinäkin ketjun pitää olla terävä, mutta pienet erot ketjun terävyydessä eivät näy yhtä herkästi kuin Echossa. Laaja ja kattava merkkihuoltoverkosto on Husqvarnan vahvuus. Toisaalta jos vertaa Huskua muihin vastaavan tehoisiin perussahoihin, sen paino on keskimääräinen. Sahaa ei ole syytä pudotella, jottei letku vaurioidu. Kokeilun jatko näyttää, päteekö se myös tähän sahaan. Pitkä ja kapeahko laippa taipuu, jos sitä sahatessa vääntää. MOOTTORISAHAT Echo CS 3510 ES Husqvarna 435 II Myyntihinta (e) 295,00 399,00 Sylinteritilavuus (cm 3 ) 34,4 40,9 Teho (kW) 1,5 1,6 Paino (g)* 4 712 5 481 Terälevyn pituus (tuumaa) 14 13 Vetolenkin leveys (mm) 1,3 1,3 Polttoainesäiliö (l) 0,28 0,37 Teräöljysäiliö (l) 0,23 0,25 Parivertailun moottorisahat *Aarteen mittaama paino laipan ja ketjun kanssa, polttoaineja teräöljytankit täynnä, ilman muovista teräsuojaa, eli täydessä käyttökunnossa. Echon keveys on saatu aikaa karsimalla rakenteita. Kun sahan kääntää ympäri, öljytankilta laipalle menevä öljyletku näkyy. Echoa suurempi kuutiotilavuus tulee ilmi, kun katkaistaan isompia pöllejä. 24 Aarre 2/2021 METSÄ Echon takuu on harvinaisen pitkä: ammattikäytössä kaksi vuotta ja kuluttajakäytössä peräti viisi vuotta. Sen sylinteritilavuus on 40,9 cm 3 ja teho 1,6 kW. Vähän sahanneelle Husku on aavistuksen helpompi työkalu kuin Echo. Uudistuneet Echot ovat olleet myös kestäviä. Alakierroksilla Husku vääntää vähän sitkeämmin kuin Echo. Saha on Huskun ammattimalleihin nähden matalaviritteinen. Myös laipan kapeus suhteessa pituuteen voi olla ongelma. Laippa on 13-tuumainen, tuuman lyhyempi kuin Echossa. Kun ketju pidettiin kireällä ja laipalla vääntämistä vältettiin, ketju ei enää lähtenyt päältä. Echo 3510 on hinnaltaan kilpailukykyinen. Naiset suosivat yleensä kevyitä sahoja, mutta Kevyt saha Echon ehkäpä paras ominaisuus on sen keveys suhteessa tehoon. Jos ketju on silloin vähänkin löysällä, se hyppää helposti pois päältä. Mallin 435 II muotoilu ja ergonomia on hyvä, kuten Huskulla yleensäkin.. Painaa enemmän Tankit täynnä Husqvarna painaa 769 grammaa enemmän kuin Echo. Pykälää isompi Husku Husqvarna 435 II on isompi saha kuin kokeilun Echo. Vuosikymmenten mittaan olen huomannut, kuinka paljon sahan painon merkitys vaihtelee eri sahankäyttäjillä. Saha kiihtyy keskimääräisesti, eikä kierrosmäärä kohoa kovin korkeaksi. Etuna edullinen hinta ja pitkä takuu. Husku selviää vähän Echoa paremmin, kun kierrostaso alenee. Kun maassa on paljon pöllyävää lunta, saha on paras laittaa kasauksen ajaksi havuille
Husqvarna selviytyi tämän kokoisista vaivatta. Ensiharvennuksessa kaadetaan myös isompia runkoja ajourilta tai jos puussa on vikaa. Vähentää voi myös saha töissä välttämättömät turvavarusteet ja työasut. VEROVINKKI MOOTTORISAHAT SAMOIN kuin niiden lisävarusteet, polttoaineet ja teräöljyt sekä huoltoja korjauskulut ovat metsän omistajalle vähennyskelpoisia menoja metsä verotuksessa. ALV-VELVOLLINEN METSÄNOMISTAJA merkitsee metsäverolomakkeelle ostostensa alvittomat hinnat ja ilmoittaa arvonlisäverojen osuuden erikseen alvilmoituksella. 25 METSÄ Aarre 2/2021
Kokeilun tehnyt Juha Saukko jatkoi hankintahakkuuta samalla Makitalla kevättalven 2020 ja edelleen myös kuluvan talven aina helmikuun alkuun 2021 saakka. Aarre suositus: Husqvarna 435 II sopii mainiosti rankapuiden hakkuuseen ja polttopuiden tekoon. Huskun kaasaria lämmittävä ilma-aukko on vain muovissa oleva pyöreä aihio, joka pitää leikata puukon kärjellä auki. Kohtalainen myös ensiharvennuksella. Mökkija pihasahana sekä polttorangan hakkuussa saha on hyvä. Keveys on osin saatu aikaan rakenteita minimoiden.. Husqvarnan vivut ja rakenteet ovat merkille tyypilliseen tapaan jämäkkää tekoa. Öljypumpun letku näkyy Echon alla, ja rakenne on avonainen. Tämä osoittaa, ettei 435 II ole tarkoitettu varsinaiseksi talvisahaksi. Huskussa suurempi paino tarkoittaa sitä, että saha todennäköisesti kestää hieman kovempaa käsittelyä kuin kokeilun Echo. Se on myös tunneasia. Saha toimi kokeilussa hyvin, eikä vikoja ilmennyt. Siinä on vakiona 14 tuuman laippa, jonka Juha vaihtoi täksi talveksi 12-tuumaiseen. Lisäksi saha piti käyttää kertaalleen huollossa bensan vuotamisen takia. Rakenteessa on vuosikymmeniä kiinnitetty huomiota hyvään muotoiluun. Avaaminen on kuitenkin helppoa. Silloin Makitalla oli hakattu puuta noin sata kiintomottia. Kuluvana talvena uudesta laipasta rikkoutui kärkipyörä, ja Juha palasi 14-tuumaiseen. Toimintavarmuus on riittävä muulloin kuin kovalla pakkasella. Kuluvana talvena Makitassa ilmeni käyntiongelmia parinkymmenen asteen pakkasella pulverilumen voimakkaasti pöllytessä. Ilmaläppä on sylinterin irrotettavassa muovikopassa, josta sitä ei heti hoksaa etsiä. Husqvarnan takuu ammattikäytössä on vuosi, kuluttajakäytössä kaksi vuotta. 26 Aarre 2/2021 METSÄ Makita kestokokeilussa kevyttä sahaa suosivat myös monet isot ja vahvat miehet. Juha LISÄTIETOJA Echo, stokker.fi Husqvarna, husqvarna.fi Makita, makita.fi Stihl, stihl.fi käyttää biohajoavaa teräöljyä mutta ei pidä sitä rikkoutumisen syynä. Sen sylinteritilavuus on 35,2 cm 3 , teho 1,7 kW ja kampanjahinta 349 e. Tulppaa ei ole, joten ilmojen lämmetessä aukko pitää peittää paksulla ilmastointiteipillä tai vastaavalla. Sahausominaisuudet eivät Juhan mielestä muuttuneet. MOOTTORISAHAT A arteen viimevuotisessa parivertailussa (AR 1/2020) toisena sahana oli Makita EA 3600F. Vaikka saha suoriutui kaksi talvea kestäneestä kestokokeilusta yllättävän hyvin, olosuhteiden käydessä koviksi sen rajat tulivat vastaan. Echon ilmansuodatin on isokokoinen. Yllätys Husqvarnassa oli se, että siinä ei ole siirrettävällä tulpalla avattavaa ja suljettavaa ilma-aukkoa kuten Echossa. Saha oli helmikuun alussa edelleen toimintakuntoinen. Aarre suositus: Makita EA 3600F -sahan teho ja kierrosherkkyys riittävät melko hyvin ensiharvennusta tekevälle hankintahakkaajalle. Myös hankintahakkaajan varasahaksi. Sekä Echon talviläppä että Huskussa aukko läpälle sijaitsevat sylinterinkopan kannessa. Aukko on kuitenkin avattuna hyvä ja toimiva, ja saha pelaa hyvin myös talvella. Syyksi paljastui primer-pumpun letkun irtoaminen, minkä korjaaminen onnistui nopeasti yleishuoltoliikkeessä Jyväskylässä
Tulppaa rei kään ei ole, joten lämpimillä säillä reikä pitää teipata umpeen. Lisäksi kenkien pitää olla väljät, jotta niissä on myös il maa. Se ei juuri taivu ja pitää siksi ketjun selässään, vaikka se olisi vähän löysällä. Yksi niistä oli tapa suojata jalat kyl myydeltä sanomalehdellä. Kovimpia pak kasia ja kolmia villasukkia varten hä nellä oli ajoittain varalla 49 numeron kengät, jotta väljyyttä oli riittävästi. ”Sanomalehti imee tehokkaasti kosteutta. Myös Huskussa ilmaaukko on sylinterin muovikopassa. P itkä ura opetti metsuri legenda Jaakko Pessiselle keinot, joilla hän selviytyi metsätyön vaikeista olosuhteista. Jos sukat kostuivat, minulla oli repussa Ilkka ja varasuk kia. Monien villasukkien takia hän käytti talvella suuria saappaita, yleensä numeroa 47. Juuri sukkien kostuminen on se tekijä, joka yhdessä pakkasen kans sa saa jalat palelemaan. Kattava suojaus paran taa iskunkestävyyttä, eikä lumi hevin jäädy alustaan kiinni. Echon pitkä ja kapea laippa on altis taipu maan, jos se sahatessa vääntyy. Husqvarnan alapuolella lähes kaikki on rakenteiden alla pii lossa. ”Minulla oli kumiturvasaappaissa talvella aina vähintään kahdet villa sukat. Löysä ketju len tää silloin pois päältä. Kuivissa sukissa jalat kestävät kylmää paljon paremmin. Jaakko kuivatti kumiturvasaap paat pannuhuoneessa. Pakkas aamuina ennen töihin lähtöä hän leikkasi saksilla kuiviin kenkiin Ilk kalehdestä kengän muotoiset, puo lesta sentistä senttiin paksut tukot pohjallisiksi. Revin lehdestä käsin uudet poh jalliset ja vaihdoin sukat kuiviin.” Metsätyö on talvella raakaa työtä, se ei siitä Jaakon mukaan muuksi muutu. 27 METSÄ. ”Mutta en kärsinyt koskaan jalko jen palelusta. Ne tekevät kävelyn hieman kankeaksi oksien seassa. Sillä tavalla sukat pysyvät kuivina koko päivän”, Jaakko kertoo. Huskun laippa on pituu teensa nähden leveä. Jos palsta on tien vieressä, farmari mallin auto tarjoaa istuimen ja lepohetken viilaajalle. Jo 47numeroiset ovat Jaakon mukaan jaloissa ”mölöskyt”. Jos oli oikein kova pakkanen, käytin kolmia. Se toimii lämpöeristeenä.” Lahkeen Jaakko piti talvella kengän päällä, jotta lumi ei pääse sisään. Reikä pitää itse puhkaista. ”Mutta repulta on vähän mu kavampi taas lähteä, kun jalat ovat kuivat ja lämpimät.” Sanomalehteä kenkiin Echo puree hyvin, kun sen viilaa joka tankkauksella
Monimuotoisuus ilman muuta pyyhkiytyi pois taloushistorian saatossa. Isontuminen kävi päinsä vain sisäisesti. Maaseutua riivasi nousukausinakin talvityöttömyys. HISTORIALLA VIISASTELU tuskin helpottaa somekansan ilmastoahdistusta. 1971) on historia-alan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa Suomen metsäteollisuuden historiaa, sotaja rikoshistoriaa. Metsä on vanhastaan yhteiskuntarauhamme perusta. Työprikaatien motivoimiseen ei tarvita virkailijoita. Ennen kuin ilmastonmuutoksesta mitään tiedettiin, Suomi tuli valinneeksi kestävän kehityksen. Myös 1920– 1960lukujen työttömyystyöt olisi periaatteessa pitänyt lykätä koneaikaan asti. Suomalainen pystyi vaikuttamaan ilmastoon vain kahdella tavalla: rukoilemalla ja ojia kaivamalla. Joissakin maastotyypeissä metsänparannus ei tuottanut motin mottia. Metsäteollisuuden läpimurron takia puutavara ja paperi olivat kaikki kaikessa. Todellisempi synti on jäänyt vähälle huomiolle. Ne eivät tuota tulosta tehokkuusajattelun kannalta, mutta entä sitten. Raaka-ainetta oli runsaasti muttei äärettömästi. Se on terapiana vihreämpää kuin asfaltilla istuskelu mielenosoituksissa. Metsän loppuminen tai viennin typistyminen uhkasi aivan täysjärkisissä laskelmissa. Talousmetsän taika toimi kertaalleen kynityillä palstoilla. Aarre 2/2021 METSÄ 28 O jankaivu on perisuomalaisimpia hommia. Suomi valtasi talouskäyttöön miljoonia hehtaareita vetistä joutomaata. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre-lehden uusi kolumnisti Teemu Keskisarja (s. Hiilinielut hävisivät ja edelleen häviävät sellaisissa maissa, joissa niitä ei voi pitkäjänteisesti omistaa. SUOPROJEKTI MYLLERTYI 1900-luvulla. Maaperä palkitsi. Metsänparannuksesta tuli avainsana ja metsäojurista osa-aikainen ammatti kymmenille tuhansille. Valistuskampanjat upposivat hyvin rahvaaseen. Koneistumisen ihmeillä suot kuivuivat melkein silmissä 1900-luvun jälkipuoliskolla. Eritoten heinälle kylvetyt suopellot ruokkivat entisiä nälkäseutuja. Soita kannatti kuokkia ennemmin kuin kivikkoisia kankaita. Talousviisaat syyttivät 1860-luvun halloista ja nälkävuosista suota. Suomalaisella metsätaloudella ei ollut eikä ole intressiä metsien huonontamiseen ja pienentämiseen. Hallanpesien kuivatuksesta tuli kansallinen kohtalonkysymys. Voisiko upottavista väittelyistä rämpiä kuiville toimin, jotka eivät suotta sodi muotiideologioita vastaan. Puoli-ilmaista lihasvoimaa pullisteli joka pitäjässä. Lapiota ja kuokkaa tulee jälleen suosia työllisyyspolitiikan välineinä. Luonnonmukainen metsäpuuhailu ei maksa mahdottomia verrattuna sisätilojen lukemattomiin suojatyöpaikkoihin. Paljaaksi avohakattu Suomi lienee mahdollinen vain painajaisessa, jossa pienomistajat likvidoidaan ja kaikki metsät liitetään yhden kvartaali-intoisen mahtitekijän plantaasiksi. Suomen metsäteollisuutta höykytetään ilmastoteemassa kuin teräksistä olkiukkoa. Mutta isojaon jälkeen 1800-luvulla, kun tilojen lohkominen ja torppien perustaminen vauhdittui, uudesta pellosta tuli elintason, ihmisarvon ja miehuuden mitta. TEEMU KESKISARJA Suo, kuokka ja ilmastoahdistus KESKISARJA Suomi tuli valinneeksi kestävän kehityksen.. Työmaat olivat oloiltaan viheliäisiä ja aikaansaannoksiltaan melko tehottomia. Jo ennen sotia venähti ojia useampi maapallon ympärysmitta. KU VA M AR IA M IK LA S Herättikö kolumni ajatuksia. Se ei ehkä lyönyt leiville muinoin sarkajaossa, koko kylän ykseydessä. Ilmastoahdistuneet 2020-luvun nuoret ansaitsevat vapauden esimerkiksi metsäojien umpeen luomiseen ja istutuksiin kaupunkien liepeillä valtionmailla. Yhteiskunta arvioi, että pakkotyöllistettyjen nurina on pienempi paha kuin täystyöttömien massojen radikalisoituminen. Helppous piti oikeastaan paikkansa. ”Eihän siihen suohon ole tarvinnut kuin ojat kaivaa”, pappilassa vähäteltiin Koskelan Jussin suoritusta. Metsäojitus sopi ”lapiolinjalle” kuin työttömien pakkotyöksi. Ei tarvitse olla Pentti Linkola nähdäkseen, mitä linnustolle tapahtui, kun kosteikko muuttui metsiköksi. Kokonaisuutta kelpasi kyllä kiitellä Kalevalan säkein: ”Läksi puut ylenemähän, vesat nuoret nousemahan.” SUOURAKKA OLI TURHA sikäli, että puusto ei muutenkaan loppunut eikä edes vähentynyt 150 vuoden hakkuilla. Itä-Karjalan uhkeat erämaat jäivät Neuvostoliitolle. ”Parantaminen” tai istuttaminen ei ollut kiinnostanut kaskeajia, tervanpolttajia ja petunkuorijoita, mutta rahanarvoisen metsän haltijoilla oli kahiseva kannustin. Meijereiden tonkkia ei millään täyttänyt luonnonniittyjen karja
A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumeroja toimipaikka Matkapuhelinnumero Sähköpostiosoite Allekirjoitus (alle 18-vuotiaalta huoltajan allekirjoitus) Lehden uusi tilaaja ja maksaja Suosittelija ja kiitoslahjan saaja AAV1026 Kyllä! Ystäväni haluaa vastaanottaa Viestimedia Oy:lta uutisia ja etuja . 3 NOPEAA TAPAA TILATA Muistathan kertoa ystävällesi, että Aarteen tilausmaksu on metsä verotuksessa vähennyskel poinen! Mainitse hänelle myös Aarteen hyvistä kesto tilaajan eduista! Psst.. Asiakastietoja koskeva tieto suojalauseke löytyy verkosta viestimedia.fi. Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja se laskutetaan tilauksen alettua. Lahjojen toimitus vain kotimaahan. 19, 00 € ARVO 100% luomu merinovillaa, joustintrikoo Ruskovilla tuote – aito suomalainen klassikko! Suosittele Aarretta ystävällesi! Antamiasi tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyökumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojen käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun. Saan itselleni lahjaksi Ruskovillan ranteenlämmittimet (arvo 19,00 €) Saan kiitoslahjani noin kuukauden kuluttua siitä, kun ystäväni on maksanut tilauksen. YSTÄVÄTILAUSKORTTI Kyllä kiitos! Ystäväni tilaa Aarteen edullisesti kestotilauksena 11 lehteä hintaan 119 € Tarjous on voimassa 30.4.2021 asti ja koskee kotimaan tilauksia. Suosittele ystäväl lesi Aarretta. Tilaus jatkuu 11 lehden laskutusjaksoissa voimassa olevaan tilaushintaan niin kauan kuin tilaaja haluaa. . Kun hän tilaa itselleen Aarteen sinun suosituksestasi, saat meiltä kiitokseksi laadukkaat ja lämpi mät Ruskovillan ranteenlämmittimet! Ystäväsi saa laadukasta metsäaiheista luettavaa, josta on hyötyä niin uudelle metsän omistajalle kuin konkarillekin. Saat itsellesi kiitokseksi Ruskovillan ranteen lämmittimet!. Puhelun hinta on 8,35 senttiä/puhelu + 16,69 senttiä/min. tekstiviestillä Vie sti m ed ia Oy Til aa ja pa lve lu Tu nn us 50 02 59 6 In fo A2 00 00 3 VA ST AU S LÄ HE TY S Asiakasnumero (11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta) Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumeroja toimipaikka Onko ystävissäsi muitakin metsä henkisiä kuin sinä. Täytä, leikkaa irti ja postita. Viestimedia Oy / Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh 020 413 2277 (ark 8–21). sähköpostilla . klo 8–21) Mainitse tilauksen yhteydessä tilaus tunnus AAV1026. TILAA HELPOSTI TÄLLÄ KORTILLA! 1 Postita ystävätilauskortti Aarre maksaa tilauksen posti maksun 2 Tilaa netissä osoitteessa aarrelehti.fi/ystava tilaus 3 Soita numeroon 020 413 2277 (ark
Saksa: Metsänhoidon avulla metsiä pyritään sopeuttamaan muuttuvaan ilmastoon ja parantamaan metsien hiilensidontaa. Saksa: Lähtökohtana on metsän ripeä ja onnistunut uudistaminen, jolla edistetään puuston tehokasta hiilensidontaa. 1 Miten ilmaston muuttumisen arvioidaan vaikuttavan Suomen metsien kasvuolosuhteisiin. Saksa: Laajojen yhden puulajin metsiköiden, erityisesti kuusikoiden, muodostamista kannattaa välttää. 5 Millaisia vinkkejä antaisit sekametsän perustamiseen. 4 Mitä vaikutuksia ilmastonmuutoksella on metsien uudistamiseen. Sekaviljelyllä pyritään minimoimaan kohteen houkuttelevuutta hirvieläimille sekä vähentämään tulevien hirvituhojen vaikutuksia metsikön jatkokehitykseen. Talvien lämpeneminen ja roudattomuus erityisesti Etelä-Suomessa lisäävät talviaikaisia taimituhoja sekä varttuneiden metsien tuulituhoriskiä. Ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus: Muuttuva ilmasto vaikuttaa metsien kasvuun, orgaanisen aineksen hajoamisnopeuteen sekä tuhoriskeihin. Soimakallio: Kysymykseen on vaikea vastata, koska se riippuu niin monesta asiasta, kuten metsiin ja puutuotteisiin sitoutuvan hiilen määrästä, puusta valmistettavista tuotteista ja niiden avulla vältettävistä fossiilisista päästöistä. Kuitenkin Etelä-Suomessa kuusen kasvuedellytykset heikkenevät kasvukauden kuivuusjaksojen yleistyessä. Saksa: Jalojen lehtipuiden kasvatus onnistuu varmim. 9 kysymystä ilmasto kestävyydestä Ilmaston lämpeneminen nopeuttaa puiden kasvua mutta lisää metsien tuhoriskejä. Ilman hiilidioksidipitoisuus ja lämpösumman nousu saattavat kiihdyttää puuston kasvua, mutta toisaalta lisääntyvät tuhot ja muut tekijät saattavat myös heikentää kasvua. Näiden tekijöiden välillä on keskinäisiä, aikasidonnaisia vaihtosuhteita ja paljon epävarmuutta. 3 Mitä keinoja metsänomistajalla on sopeuttaa metsiään muuttuvaan ilmastoon. Kuusen istutukseen tulee valita kasvupaikat, joilla kuivuusriski jää pieneksi huolimatta kasvukauden yleistyvistä kuivuusjaksoista. Tärkeää on myös ajoittaa taimikonhoitotoimet oikein, samoin varttuneiden metsien harvennukset. Etelä-Suomessa muiden puulajien kuin kuusen laajempi käyttö sekä kasvupaikan ehdoilla sekametsien hyödyntäminen alentaa ilmastonmuutoksen tuomia riskejä. TIETOISKU Teksti ANU SUSI | Kuva MARIA MIKLAS / VM-ARKISTO | Graafi AINO SAARIKIVI Aarre 2/2021 METSÄ 30 2 Mitä haasteita ilmastonmuutos tuo metsien hoidolle. Tarkan puulajivalinnan avulla voidaan toteuttaa täsmämetsänhoitoa, jossa käytetään hyväksi paikkatietoa aiemman puuston kasvusta ja tuhoista sekä kasvupaikan maaperästä ja kosteusolosuhteista Hyönteis-, sienija tuulituhoriskien hallinnan helpottamiseksi voidaan perustaa elinvoimaisia sekametsiä sekä eri puulajien pienkuvioista koostuvia sekapuustoisia metsiä. Asiaan liittyy paljon epävarmuuksia. Saksa: Uudistamisen yhteydessä tärkeimpiä keinoja ovat puulajivalinnan tarkentaminen, puulajivalikoiman monipuolistaminen, jalostetun viljelymateriaalin käyttäminen, maanmuokkauksen ja viljelytyön hyvä laatu ja sekametsien perustaminen. 6 Kannattaako kokeilla jaloja lehtipuita. Männylle ja kuuselle sopivilla tuoreen kankaan kohteilla sekametsikkö voidaan perustaa niin, että istutetaan kuusta ja kylvetään mäntyä. Omien metsien kykyä vastata muutoksiin voi vahvistaa ilmastokestävyyttä tukevilla valinnoilla. Johtava tutkija Timo Saksa, Luonnonvarakeskus: Ilmaston lämmetessä puiden kasvuolosuhteet paranevat etenkin Pohjois-Suomessa
9 Millä metsänhoidon keinoilla voidaan kasvattaa metsien hiilensidontaa. 8 Missä ovat metsien ja turvemaiden merkittävimmät hiilivarastot ja millaiset metsät sitovat hyvin hiiltä. Metsän kasvatusvaiheessa taimikonhoidon ja harvennushakkuiden oikea-aikaisuudella pidetään huolta puuston elinvoimaisuudesta ja hallitaan tuhoriskejä. Ensimmäisinä vuosina jalojen lehtipuiden taimet kannattaa suojata taimisuojilla hirvieläimiltä, myyriltä ja jäniksiltä. 7 Miten voidaan vähentää tuhoriskejä. Yleensä jalojen lehtipuiden viljely tehdään sekataimikkona. LISÄTIETOJA jukuri.luke.fi/handle/10024/546573, Luonnonvarakeskuksen raportti Ilmastonmuutos ja metsänhoito helda.helsinki.fi/ handle/10138/319348, Ilmatieteenlaitoksen raportti Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa metsänhoidon näkökulmasta Jalojen lehti puiden taimet kannattaa suojata taimi suojilla.. Saksa: Kasvupaikalle sopivan puulajin ja alkuperän valinta sekä oikea-aikaiset ja tehokkuudeltaan sopivat metsänhoitotoimet ylläpitävät metsien elinvoimaisuutta ja pienentävät tuhoriskejä. Saksa: Tärkeimpinä keinoina ovat nopea ja onnistunut metsänuudistaminen sekä taimikoiden ja varttuneiden metsien oikea-aikaisesta ja voimakkuudeltaan sopivista hoitotoimenpiteistä ja harvennuksista huolehtiminen. Soimakallio: Parantamalla puuston kasvua, vähentämällä hakkuupoistumaa ja pienentämällä maaperän ja kuolleen puun päästöjä. Viljelymateriaalin alkuperän tulisi olla kotimaista tai lähialueilta, jotta taimet selviävät ensimmäiset parikymmentä vuotta lähes nykyistä ilmastoa vastaavissa olosuhteissa. Jalot lehtipuut kuten tammi saattavat menestyä suotuisalla paikalla ja mikroilmastossa. Tyypillisesti vanhat metsät ovat tällaisia. Muutoinkin istutuspaikan tulee olla mikroilmastoltaan suotuisa. Metsän hiilensidonnalla tarkoitetaan tässä hiilen nettotasetta eli sitoutuvan ja vapautuvan hiilen välistä erotusta. Metsän hiilensidonta on voimakkaimmillaan silloin, kun puusto on nuori ja elinvoimainen ja hyödyntää hyvin kasvutilansa. Myös soveltuvien kohteiden lannoituksella voidaan lisätä hiilen sidontaa lyhyellä aikavälillä. Esimerkiksi hakkuita ja uudistamista suunniteltaessa voidaan hyödyntää karttoja, joissa kuvataan kyseisen alueen tuulija lumituhoriskejä. Soihin ja turvemaihin on Suomessa sitoutunut noin kuusi miljardia tonnia hiiltä. Myös kasvatusvaiheessa tavoitteena on säilyttää sekapuustoisuus puuston terveyden ja monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Pidempää ajanjaksoa tarkasteltaessa tehokkain hiilinielu on sellainen metsä, johon kumuloituu eniten hiiltä. Keinoja voivat olla esimerkiksi metsien lannoitus, jalostetun viljelymateriaalin käyttäminen, hakkuiden rajoittaminen, kiertoaikojen pidentäminen sekä vedenpinnan säätely turvemailla. Soimakallio: Suomessa puustoon on sitoutuneena suurin piirtein yhtä paljon hiiltä kuin kangasmetsien maaperään, kumpaankin noin miljardi tonnia. 31 METSÄ Aarre 2/2021 min Etelä-Suomessa viljavilla, usein multavilla kasvupaikoilla, joilla ei ole ongelmia vedestä. Ilmaston lämpeneminen tuo myös mahdollisuuksia. Näin turvataan metsien hyvä kasvu ja kyky sitoa hiiltä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on osa niitä kaikkia. Jos eri kriteereitä ajattelee niin, että janan toisessa päässä on lain vähimmäistaso ja toisessa maksimipainotus, kaikkia ei voi saada yhtä aikaa maksimitasolle”, Vanhatalo sanoo. LISÄTIETOJA metsanhoidonsuositukset.fi PUIDEN KASVU Mänty Kuusi Koivu 2021–2040 2041–2070 2021–2040 2041–2070 2021–2040 2041–2070 TUHORISKI Kirjanpainaja (kuusi) Juurikääpä (kuusi ja mänty) Tuulituhot 2021–2040 2041–2070 2021–2040 2041–2070 2021–2040 2041–2070 Lumituhot Keväiden ja kesien kuivuus Laajat metsäpalot 2021–2040 2041–2070 2021–2040 2041–2070 2021–2040 2041–2070 Kasvaa voimakkaasti Kasvaa jonkin verran Ei merkittävää muutosta Pienenee jonkin verran LÄHDE Ilmatieteen laitos Ilmaston muutoksen vaikutuksia metsiin Ilmatieteen laitoksen raportin graafi havainnollistaa lämpenemisen vaikutuksia puiden kasvuun ja eri tuhoriskeihin Etelä-, Keskija Pohjois-Suomessa.. Ne antavat metsänomistajalle keinoja monenlaisten tavoitteiden toteuttamiseen. Metsitystuen avulla pyritään lisäämään maamme metsäalaa ja hiilen sitoutumista metsiin. Metsänomistaja saattaa joutua tekemään eri tavoitteidensa välillä kompromisseja. Aihe huolettaa myös metsänomistajia, joita on kehitystyön yhteydessä haastateltu alueellisissa tilaisuuksissa. Tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsiin on koottu eri alan tutkijoiden ja metsäammattilaisten yhteistyönä. Suositukset antavat parhaat toimintamallit vuoden 2021 alussa voimaan tulleen uuden metsitystuen kohteiden metsänhoitoon. Valmistuessaan ohjeet ovat uusi työkalu metsänhoidon suositusten työkalu pakissa. Metsänhoidon suositusten pitäisi kyetä kuvaamaan metsänomistajalle, mitä jollakin käsittelyvalinnalla saavutetaan ja mitä menetetään. ”Sen sijaan se, pyrkiikö kasvattamaan metsiensä hiilensidontaa tai varastoimaan metsiin hiiltä, kunkin on päätettävä itse.” Toisaalta kaikkien metsänhoitotoimien vaikutuksista hiilensidontaan, esimerkiksi maaperän hiilivarastoihin, ei vielä ole yksiselitteistä tietoa. Tänä keväänä valmistuvat vielä metsänhoidon suositukset joutoalueiden metsitykseen. Metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo Tapiosta arvioi työn valmistuvan vuoden 2022 aikana. Metsien sopeuttaminen muuttuvaan ilmastoon on asia, joka Vanhatalon mukaan koskettaa väkisinkin kaikkia metsänomistajia. ”Olemme tiivistäneet metsänomistajan päätöksenteon neljään pääkriteeriin, jotka ovat talous, luonto, virkistys ja ilmastonmuutoksen hillintä. Erityisesti Etelä-Suomen metsänomistajat olivat huolissaan lauhtuvien talvien aiheuttamista ongelmista puunkorjuulle, eri puulajien sopeutumisesta ilmastonmuutokseen sekä tuhoriskien kasvusta. Esimerkiksi ilmastokestävä metsänhoito voi joskus vaatia tinkimistä muista tavoitteista, vaikkapa monimuotoisuudesta tai metsänhoidon taloudellisesta kannattavuudesta. Nykyiset metsänhoidon suositukset tarjoavat paljon laajemman vaihtoehtojen kokonaisuuden kuin takavuosien metsänhoitosuositukset, Vanhatalo painottaa. Jos esimerkiksi korpikohteella päätetään painottaa talout ta ja päädytään voimakkaaseen puuston ja maaperän käsittelyyn, menetetään samalla ilmastoja virkistyshyötyjä ainakin jollakin ajanjaksolla. Suositusten tarkoituksena on kertoa metsänomistajalle, miten hän voi parhaiten kehittää metsiään haluamaansa suuntaan. Aarre 2/2021 METSÄ 32 TIETOISKU Ohjeita ilmastokestävään metsänhoitoon K äytännön ohjeita ilmastokestävään metsänhoitoon valmistellaan parhaillaan Tapion johtamassa metsänhoidon suositusten kehityshankkeessa
”Sähköisellä lomakkeella luvut ilmoitetaan sen mukaan, lisäävätkö ne vai vähentävät ne verotettavaa tuloa. ”Olin asiasta yhteydessä verottajan neuvontaan. Sähköisessä lomakkeessa nämä ovat samassa paikassa, eikä saatua lukua tarvitse siirtää tuloslaskelmasivulle.”. 33 Aarre 2/2021 METSÄ Soita ja pyydä tarjous: 040 505 8697 | 020 741 3322 Agromaster Oy Teollisuustie 8, Lemi Pilkemaster PI LK EM AS TE R. FI Tieliikennekäyttöinen kuljetusalusta henkilöauton perään • Polttotai sähkömoottori • Ketjusaha • Automaattisesti säätyvä halkaisuterän korkeus • Halkaisee läpi mitaltaan jopa 30 cm puut • 5.6 t halkaisuvoima • Kattavat varusteet vakiona Markkinoiden nopeimmat klapikoneet Pilkemaster GO! yhdistää uudella tavalla klapikoneiden helpon liikuteltavuuden sekä tehokkaan ja tasalaatuisen poltto puun teon. sivun taulukko IV varauksista on vain seurantaan, jotta muistaa tulouttaa menneiden vuosien varaukset ajallaan.” ”Hoksasin tämän, kun OmaVeron laskema puhdas tulos ei ollut sama kuin 2C-paperilomakkeelle tekemässäni luonnoksessa. OmaVerossa vastaavaa kohtaa ei ole. Tulot.” Paperilomakkeeseen tottunutta voi hämmentää se, että seurantatiedoille ei ole sähköisessä lomakkeessa omaa erillistä sivua. Jos tekee esimerkiksi menovarauksen vuoden 2020 tuloista, se vähentää viime vuoden verotettavaa tuloa ja on siksi sähköisen lomakkeen kohdassa 3. OmaVerossa päättyneestä vuodesta tehtävä varaus on hoksattava panna tulouttamattomien varausten seurantataulukkoon, vaikka varausta ei ole vielä tehty eli pantu menopuolelle. Siellä myönnettiin, että OmaVEROILMOITUS Koonnut MARI IKONEN Vero ei ole tässä kohtaa sillä tavoin looginen kuin paperilomake 2C.” ”Pelkään, että joiltain pelkästään OmaVeroa käyttäviltä jää menotai tuhovaraus tekemättä.” ”Lomakkeilla eri logiikka” Paperisella ja sähköisellä lomakkeella on toisistaan eroava logiikka, mutta kun sen hahmottaa, ilmoitettaville asioille löytyy oikea paikka, vastaa Aarteen verotoimittaja Anu Susi. Henkilöauton perässä kulkeutuva Pilkemaster GO! on kattavasti varusteltu jo vakiona. Menot ja varaukset. Valmistettu Suomessa TARKKANA VARAUKSISSA Aarteen lukija halusi varoittaa OmaVeron mahdollisesta sudenkuopasta. Vasta seurantataulukkoon vuodelle 2020 merkitty tulouttamaton varaus ottaa varauksen huomioon vuoden 2020 puhtaassa tuloksessa.” ”2C-paperilomakkeen 1. ”Paperilomake 2C kysyy selvästi 1. Jos katsoo paperilomaketta, ne asiat, joissa on plusmerkki edessä, ovat Tulot-sivulla, ja ne, joissa on miinusmerkki ovat Menot-sivulla.” ”Menoja tuhovarauksen idea na on se, että sillä voi siirtää tuloa verotettavaksi jonakin myöhempänä vuonna, kun tiedossa on isoja menoja vähennyksiin merkittäväksi. ”Seurantatiedot – varausten ja metsävähennyksen tiedot sekä hankinta työn arvo – annetaan nyt yhdessä kohdassa Menot ja varaukset -sivulla. Paperilomakkeella esimerkiksi hankintatyön arvon laskenta eritellään seurantatietotaulukossa sivulla 2 ja saatu luku ilmoitetaan vielä sivulla 1. Sähköisessä ilmoituksessa tämä on sivulla 2. Sinä vuonna, kun tehty menovaraus tuloutetaan verotukseen, se on tuloa eli plusmerkkistä, ja siksi se merkitään kohtaan varausten tuloutus. sivu on tässä looginen, koska siinä lasketaan vuoden 2020 puhdas tulos kohtaan 11 tai 12, ja 2. Sitten menin OmaVeroa monta kertaa edestakaisin löytääkseni kohdan varausten teolle, mutta sellaista kohtaa OmaVerossa ei ole”, Mikkonen kirjoittaa. sivun kohdissa 5.2 ja 5.3 päättyneestä vuodesta tehtävät varaukset. M etsäveroilmoituksen täyttämisessä OmaVerossa on sudenkuoppa menoja tuhovarauksen tekemisen kohdalla”, kirjoittaa Aarteen lukija Seppo Mikkonen Porvoosta
Teksti MARKKUPULKKINEN | Kuva MARIAMIKLAS KUKA. 34 Aarre 2/2021 METSÄ METSÄVAIKUTTAJA Markus Lahtinen luottaa Suomen nykyisen hallituksen kykyyn turvata metsäteollisuuden toimintaedellytykset. Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja 1.12.2020 alkaen Parasta metsässä. Markus Lahtinen Tausta. ”Ainatulee yllätyksiä” Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Markus Lahtinen pitää metsäteollisuutta Suomen tukijalkana, mutta hän kannustaa alaa rohkeampaan tuotekehitykseen. Metsä on paras palautumisja virkistymispaikka. 51-vuotias kauppatieteiden tohtori Helsingistä Työ
Hyvin harvoin kansakunta pystyy kehittämään itselleen jonkin täysin uuden taloudellisen hyvinvoinnin lähteen. Olen tässä tilanteessa ehdottomasti massiivisen elvytyksen ja velanoton kannattaja. Viime vuoden helmikuussa arvelin itsekin, että korona vaikuttaa lähinnä niin, että se vaikeuttaa teollisuuden komponenttien saantia. Miten suomalaisen metsäsektorin kannattaisi hyödyntää EU:n koronaelvytysrahoja. Kuinka arvioit metsäteollisuuden liikevaihdon ja kannattavuuden kehittyvän tänä vuonna. Jos ei ole, verotusta pitäisi yksinkertaistaa. Suomen talous onkin kärsinyt varsin vähän verrattuna muihin Euroopan maihin. Hintakilpailukykyongelmaa meillä ei ole, ja etenkin kartongin tuotanto on hyvin kilpailukykyistä. Jatkuuko metsäenergian kysyntä kiivaana. Jos rokotteet toimivat ja ihmiskunta on ensi syksynä merkittävältä osin rokotettu, maailmantalouteen tulee jonkinmoinen kasvusykäys. Uudessa työssäsi tuotat talousennusteita. Vaarallinen sivujuonne elvytyksessä on se, että pörssiosakkeiden arvot ovat erkaantuneet talouden todellisuudesta. Normaalivuonna, jolloin ei ilmaannu yllättäviä kriisejä, seuraavan vuoden talouskehityksen pystyy ennakoimaan melko hyvin. Ennustaminen on aina vaikeaa. Jatkossa sen pitää pystyä luomaan uusia korkean arvonlisän tuotteita. Taloudessa on aina yllätyksellisiä elementtejä, joita on hyvin vaikea ennustaa. Viime vuoden lievää hintojen laskua seuraa tänä vuonna lievä nousu. Onko ennustaminen vaikeampaa kuin ennen. Hallitsemattomalla romahduksella olisi jälleen negatiivisia vaikutuksia talouteen. Olet toiminut kolmen valtiovarainministerin erityisavustajana. Kyllä ja ei. Kerran vuosikymmenessä näyttää tulevan isompi yllätys, jolloin kaikki ennusteet menevät pieleen. Viime viikonloppuna kävin hiihtämässä Helsingin Paloheinässä. Energiapuun hinta on noussut monin paikoin kuitupuun tasolle. 35 Aarre 2/2021 METSÄ Oliko metsälahjavähennys susi jo syntyessään. Millainen ongelma kuljetuskapasiteetin niukkuus on metsäteollisuuden viennille. Lisäksi maailmassa on tällä hetkellä hurjan paljon rahaa. Kemin investointi lisää hakkuita, mutta silti hallitus on kyennyt päätöksen tekemään. Isompaa debattia hallituksessa on pitkän linjan kysymyksistä, esimerkiksi hakkuumääristä. Hiilidioksiditonnin hinta on noussut päästökaupassa yli 30 euron, kun se oli pitkään alle 10 euroa. Onko nykyisellä hallituksella yhtenäinen linja metsäsektorin toimintaedellytysten edistämisessä. Puun hintojen muutokset ovat pienempiä kuin määrien muutokset. Hallitusohjelmassa on linjattu yhteinen kanta, mutta linjauksista on toki eri tulkintoja, joita sitten sovitellaan toisiinsa. Sellun vienti kasvanee parilla prosentilla. Onko metsäteollisuus suomalaisen yhteiskunnan tukijalka, kuten korona-aikana on toisteltu. Merikonttien niukkuus on ongelma ja riskitekijä ennen kaikkea Aasian-viennin osalta. Kuinka PTT ennustaa puun kysynnän ja hintojen kehittyvän tänä vuonna. Yhden palikan viilaamisen sijaan kannattaisi katsoa metsäverotus kokonaisuutena läpi ja tehdä kriittistä arviota siitä, onko kokonaisuus kunnossa. Eri verokeinoilla on hyvät tavoitteet, mutta muodostavatko ne yhdessä enää sellaista kokonaisuutta, joka ajaisi tarkoitustaan. Toisin kävi. Tämä ennuste kuitenkin sillä varauksella, että korona saadaan rokotuksilla kuriin. Olen tehnyt talousennusteita vuodesta 2008, kun finanssikriisi laukesi. Paljon on kiinni korona rokotteista.. Eurooppaan pystymme kuljettamaan metsätuotteita muillakin tavoin. Ennustamme sekä tukkiettä kuitupuun kantohintojen nousevan kahdella prosentilla. PTT:ssä me arvioimme paperin viennin vähenevän tänä vuonna 10 prosenttia ja kartongin, sahatavaran ja vanerin viennin kasvavan 8–9 prosenttia. Mistä johtuu, että pörssikurssit nousevat, vaikka ilmassa on paljon epävarmuuksia. Viime ja tämän vuoden elvytys on onnistuttu kohdentamaan melko hyvin ja taloustilannetta on saatu kontrolloitua. Suomen hallitus on linjannut, että elvytysrahoja käytetään tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koulutukseen. En ota kantaa yksittäisiin vähennyksiin, mutta ylipäätään olen sitä mieltä, että metsäverotuksessa on aivan liikaa liikkuvia osia. Tilanne pitäisi saada tasapainotettua ilman isoa romahdusta. Mitä huolia valtion nopea velkaantuminen sinussa herättää. Yhtä tärkeää kuin elvytyksen aloittaminen on sen ajaminen hallitusti ja kohtuullisen nopeasti alas. Tämäkin viittaa siihen, että energiapuun kysyntä ja hinnat pysyvät hyvinä. Korkotason alhaisuus ja keskuspankkien vahva elvytys ovat keskeiset tekijät kurssien nousuun. Kyllä se sitä on, jopa kasvavassa määrin. Puukaupat ovat tänä vuonna 5–10 prosentin ja kantorahatulot noin 10 prosentin kasvussa. Suomalainen metsäteollisuus on pystynyt säilyttämään muuttuneessa markkinassa merkittävän kansainvälisen roolin. Aika paljon on kiinni siitä, missä vaiheessa koronakriisi saadaan hallintaan. Tässä ei ole mitään yllättävää, sillä kansantalous uudistuu useimmiten olemassa olevien alojen ja teollisuuden kautta. Kiinan talous on kasvanut voimakkaan elvytyksen ansiosta hyvin, joten on tärkeää, että saamme vietyä sinne tuotteitamme. Linjausten toteuttaminen näkyy konkreettisimmin siinä, että Kemin sellutehdasinvestointiin liittyvää infrastruktuuria tuetaan 200 miljoonalla eurolla. Arvioisinkin metsäteollisuuden liikevaihdon kehittyvän tänä vuonna varsin positiivisesti. Julkisessa taloudessa on tällä ja ensi vuosikymmenellä isoja haasteita, eikä valtiontalouteen saa jäädä pysyviä alijäämiä. Metsäteollisuuden pitää ottaa oma osansa elvytysrahoista ja hakea läpimurtoa korkeamman arvonlisän tuotteilla. Tuskin metsänomistajatkaan ymmärtävät riittävän hyvin näin monimutkaista kokonaisuutta. Elvytys ei voi kuitenkaan olla ikuista. Sanomalehtipaperista luopuminen on Suomen metsäteollisuudelle negatiivinen asia, kartongin kysynnän kasvu positiivinen. Tällaisia ennusteita metsänomistajankin kannattaa seurata ja suunnitella siltä pohjalta omaa toimintaansa. Hyvä asia on sekin, että energiapuun hinnannousu kannustaa metsänomistajia ensiharvennuksiin. Energiayhtiöt haluavat tuottaa energiaa uusiutuvilla raaka-aineilla ja rakentaa siten myös puhtaampaa brändiä. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Keskuspankkien elvytys on joka tapauksessa perusteltua, ja sillä halutaan varmistaa, että talous jatkaisi vakaasti eteenpäin. Kyllä jatkuu, sillä turpeen käytön väheneminen on ollut todella nopeaa
Uhkana on täälläkin lyhenevä talvi: kunnon pakkasia joudutaan odottamaan pitkään. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso TALVISAVOTTA VAATII PAKKASIA Lapin valtionmaiden leimikoista lähes puolet hakataan talvella. PUUNKORJUU Teksti ja kuvat KARI LINDHOLM Aarre 2/2021 METSÄ 36. Hankien keskellä Juttuun liittyvällä videolla näytetään, miten kovilla puunkorjuuja kuljetus kalusto on PohjoisSuomen olosuhteissa
Kun pehmeää lunta on runsaasti, puiden ajaminen metsästä hidastuu. 37 METSÄ Aarre 2/2021. Ponsse Elephant -metsätraktoria kuljettaa muoniolainen Joni Koivisto
Kukaan ei valita, sillä kylmyyttä on kaivattu. ”Pehmeiden maiden tiet ovat jo valmiit, mutta kivennäismailla ne ovat vasta tekeillä. 38 Aarre 2/2021 METSÄ Puun kaukokuljetukset käynnistetään mahdollisimman nopeasti talviteiltä pikitien varteen ja asiakkaille. ”Nyt maa pysyy sulana läpi talven, routaa ei ole nähty aikoihin”, Joensuu huokaa. Minun alueellani talviteitä on noin 200 kilometriä”, Markku Joensuu selostaa. Maakunnassa riittää vetisiä jänkiä ja soita, joiden taakse hakkuisiin ei ole mitään asiaa kesällä. ”Talviteille ei ole vaihtoehtoja.” Hakkuutavoitteet ovat Metsähallituksessa haastavat, mutta korjuuesimies ei hätäile. Länsi-Lapissa näissä hankalakulkuisissa kohteissa toteutetaan kuluvana talvena noin sata erillistä talvisavottaa. Hän toteaa, ettei sellaista tilannetta ole näköpiirissä, että kesäajokelpoinen metsätieverkosto ulottuisi jokaiseen hyväpuustoiseen metsäkumpuun tai edes lähelle. Viikkokausia piinanneen leudon sään jälkeen saapunut pakkasjakso on kuin taivaan mannaa puunkorjaajille. Talviteitä tarvitaan Raskasta puunkuljetuskalustoa kantavat talvitiet ovat keskitalvella Lapin valtionmaiden puunkorjuussa äärimmäisen tärkeitä. ”Määrä vastaa noin 4 500:aa rekkakuormaa. Routa piilottelee Joensuu laskee, että vähintään 45 prosenttia Länsi-Lapin vuotuisesta 500 000 kiintokuutiometrin hakkuutavoitteesta pitää saada korjattua talviteiden varsilta. Ilman näitä väliaikaisia kulkuväyliä hakkuutavoitteet eivät täyty. Talvitiekohteiden kausi on lyhentynyt 2000-luvulla merkittävästi. M uoniossa pohjoisviiman koventama 29 asteen pakkanen puraisee tulilla ruokailevan savottaporukan nenänpäät punaisiksi. Vielä reilut parikymmentä vuotta sitten alkutalven pakkaset jäädyttivät vetiset suot ja turvemaat ajon kestäviksi jääkansiksi ennen lumen tuloa. Mies pysyttelee tavoilleen uskollisesti tyynenä ja ryystää kuksasta tulikuumaa nokipannukahvia. Ajokoneen telat möyhivät puuterissa”, selvittää makkaraa käristävä Metsähallituksen korjuuesimies Markku Joensuu Kittilästä. ”Hakkuu vielä onnistuu, mutta puunajo metsästä välilanssiin rupeaa teettämään, kun lunta on yli metri. Paineet pysyvät pipon alla piilossa. Alkutalven säät ovat pilvisiä, ja viikkojen mittaiset paukkupakkaset puuttuvat. Täältä lähtee yli 40 kuormaa joka arkipäivä.” Tavoitteen saavuttamisessa riittää vipinää, sillä korjuukelpoisen talven pituus Länsi-Lapissa on enää neljä kuukautta eikä aina sitäkään. PUUNKORJUU Kuljetusyrittäjä Heikki Timonen Pellosta kiristää kuitupuukuormaa aloilleen kettingeillä. Kuorman kireys tarkistetaan uudelleen ennen yleiselle tielle siirtymistä.. Korjuu kelpoinen talvi kestää LänsiLapissa enää neljä kuukautta. Metsähallitus Metsätalous Oy:n LänsiLapin tiimin puunkorjuusta vastaavan korjuuesimiehen toimialueena on Kittilä, Kolari, Muonio, Pello ja Ylitornio. Roudattomuus johtuu matalapaineista, käytännössä siitä, että pakkaselta eristävä lumi sataa maahan liian aikaisin ja sitä tarjoillaan haitaksi asti
Talviteitä valtionmailla tehdään vuosittain 500– 600 kilometriä. Valtion talvi hakkuut Lapissa Metsähallitus Metsätalous Oy:n vuotuinen puun korjuumäärä Lapissa on 1,8–2,0 miljoonaa kiinto kuutiometriä. ”Viime vuonna homma meni hukkaan lauhojen jaksojen takia. Talvitieurilla kasvavien heinäkasvien pol jettaminen aloitetaan jo lokakuussa mönki jöillä, jotta lunta sitovat kasvit eivät estäisi pohjien jäätymistä. Mototappi Oy:n ajokonetta kuljettava Joni Koivisto sanoo, että syvän lumen savotassa polttoaineenkulutus kasvaa ainakin kolmanneksella.. Silloin vaihdetaan paikkaa.” Työnä Osaran männikköä Evästauko päättyy, kun nuotio vetelee viimei siään. ”Pokan suunnalla lunta on 1,2 metriä. Sodankyläläisen Mototappi Oy:n Ponsse Scorpion ryhtyy kaatamaan lumisia mäntyjä. Kyllä puuta on saatava liikkeelle olosuhteista huolimatta.” Runsaslumisina talvina pelkona on se, et tä savotta joudutaan jättämään kesken. Jos urilla on kiviä tai kantoja, ne pyyhkäistään syrjään pillarilla tai kuopaistaan pois kaivinkoneella. Tämä taas aiheuttaisi aikataulujen kanssa kilpaa juoksevalle Joen suulle ylimääräistä sydämentykytystä. Joensuun mittatikku näyttää lumen vah vuudeksi vähintään 1,0 metriä savotan joka kolkassa. Mikäli uusi lumi pääsee hautomaan talvi tien pohjaa, tie sulaa. ”Korkeiden maiden paksulumisilta leimi koilta on tultava pois siinä vaiheessa, kun urakoitsija ilmoittaa, että hakkuu ei onnis tu. Jouduimme aloitta maan alusta.” Kun talvi koventaa otettaan pakkasten ja lumisateiden myötä, tamppaamista jatke taan moottorikelkoilla. Talvikorjuun vuotuinen tavoite on 800 000– 900 000 kuutiometriä eli 15 000–16 000 rekka kuormallista. ”Meillä on tukin toimitussopimuksia vii delle eri sahalle, ja kuitupuusta on omat so pimukset. Määrästä noin 45 prosent tia on talvileimikoissa, joita on 200–400 vuosittain. Kenttälounaalla Joni Koivisto (vas.), Heikki Simonaho, Pauliina Kulha ja Markku Joensuu. Tammikuussa ei enää tampata, vaan tie urat aurataan puhtaaksi lumesta. Mikä on sitten sellainen lumimäärä, jossa puunajo ei enää onnistu. Lumen auraaminen on todella tärkeää. Pe rinteisesti lumisin kuukausi on maaliskuu, joten lunta ehtii tulla vielä toinen mokoma.” Pohjat poljetaan syksyllä Pysyvän lumen aikaisesta satamisesta ai heutuu Metsähallitukselle paljon työtä. 39 Aarre 2/2021 METSÄ Eväät nautitaan tervastulilla, mikäli siihen on mahdollisuus. Entiselle Osaran aukealle kasvanut metsä on runsaspuustoinen, mutta puiden laadus sa ei ole kehumista. Valistunut arvio on, että jos lunta sataisi vielä muutamia kymmeniä senttimetrejä nykyisten lumien lisäksi, vai keuksia olisi luvassa. Toistaiseksi lunta ei ole ollut niin paljoa, että työt pitäisi ko konaan keskeyttää. Oksia riittää, tukkia ei
”Tuon saunavedet kotoa kanistereissa. Jänkä juoksuttaa vettä Muonion talvisavotta sijaitsee kovien kivennäismaiden keskellä, mutta perille pääsyä vaikeuttaa sulana pysyttelevä ojankorpi, joka ei aluksi suostunut jäätymään lainkaan. ”Kun yhteen kuormaan mahtuu keskimäärin 60 mottia, se tarkoittaa noin 2 500 kuormaa”, Timonen laskee. Uudenkarhea Scania R650 kiskoo välilanssista kuormattua puulastia kohti pikitietä. Näillä kuskataan talven aikana 150 000 kiintokuutiometriä puuta. Työn alla oleva kuvio on vain neljän hehtaarin kokoinen. Työviikot hän majoittuu asuntovaunuparakissa työmaan laidalla. ”Auto voi suistua tieltä kaltevuuden takia, eikä kuorman kaatuminenkaan ole mahdotonta, jos renkaat putoavat reikään.” Timonen on pestannut ajourakkaansa kolme aliurakoitsijaa, puutavara-autoja on yhteensä kuusi. Sitä vastoin puuta metsästä välivarastoon juontava Ponsse Elephant -metsätraktori on metrisen lumen kanssa vaikeuksissa. ”Päätukki toimitetaan SCA:lle Ruotsiin, pikkutukki Keitele Groupille Kemijärvelle, kuusitukki Veljekset Vaaran sahalle Tervolaan, hioke ja havukuitu Stora Ensolle Kemiin.” Jänkien takana olevien talvileimikoiden korjuukausi päättyy maaliskuun lopussa, minkä jälkeen savotoita jatketaan kovien maiden leimikoissa kelirikkoon saakka. 40 Aarre 2/2021 METSÄ ”Tähän 75-vuotiaaseen männikkökuvioon tehdään päätehakkuu. Enää koko tuhannen hehtaarin palstaa ei panna matalaksi yhdellä kertaa. Scorpionin ohjaamossa 12-tuntista työvuoroaan aloittelee kuljettaja Heikki Simon aho Rovaniemen Portimosta, joka sijaitsee noin 250 kilometrin päässä tältä savotalta. Liukkaassa paannejäässä ammottava vetinen aukko hirvittää pellolaista kuljetusyrittäjää Heikki Timosta, joka urakoi Muonion talvisavotalla kolmella 76 tonnin puutavara-autolla. Scorpion etenee paksussa puuterilumessa yllättävän kevyesti. Vesi pitää säilyttää lämpimässä, muuten se jäätyisi hetkessä.” Simonaho on sitä mieltä, ettei tämäkään lumimäärä juuri hidasta puunkaatoa. ”Hetteet ja sula jänkä syytävät vettä, tien pintaan muodostuu koko ajan uutta paannejäätä”, Markku Joensuu harmittelee. Kohde uudistetaan jalostetulla taimiaineksella”, kertoo Metsähallituksen suunnittelija Pauliina Kulha Kittilästä. Purkupaikkana on 60 kilometrin päässä sijaitseva Kolarin rautatieasema. Talvitieltä kuuluu hyrskytystä. PUUNKORJUU Metsähallituksen suunnittelijan Pauliina Kulhan toimipaikka on Kittilässä, mutta toimintaalueena on koko Länsi-Lappi. Korjuuesimies Joensuu kertoo, että Muonion savotalta kertyy kahden viikon aikana yhteensä 3 500 kiintokuutiometriä havukuitua. Tukin määrä jää vähäiseksi. Parakissa on myös sauna, ja saunapuut löytyvät metsästä. ”Tukkisaanto jäisi vähäiseksi, joten tämän kuvion kasvattamista ei kannata enää jatkaa.” Metsähallituksen hakkuutyyli on muuttunut Osaran ajoista. Koneeseen asennetut L-lapputelat saavat lumesta paremman otteen normaaliteloihin verrattuna. ”Koneessa ei ole nyt edes lumiketjuja, sillä se lähtee pian vaihtoon”, kertoo muoniolainen kuljettaja Joni Koivisto. Ajantasaiset leimikkotiedot löytyvät korjuuesimiehen maastotietokoneelta.. Pohjois-Suomen suursavotoiden aikana 1950–60-luvuilla hakatut jättimäiset aukot uudistettiin usein liian eteläistä alkuperää olevilla siemenillä ja taimilla. Nykypuuston huono laatu johtuu pääosin tästä
Puuterilumessa eteneminen on hidasta. Talvitielanssit ajetaan tyhjiksi viimeistään huhtikuun alkupäivinä. Leveät telat pitävät hakkuukoneen lumen pinnalla, vaikka lunta on reilu metri. 41 METSÄ Aarre 2/2021
Lapsenlapset ovat tulossa retkelle. MIETTEET KATKEAVAT kun huomaan, että nuotio vaatii kohentelua ja puiden lisäystä. Kaikki aarteet ympärilläni H uojuvat puunrungot, tuulen suhina puiden latvoissa ja oksistoissa. Metsän moninaisuus on valtavaa. Lapset juoksevat metsän keskeltä kohti. Joko makkaraa pian saadaan, he kyselevät. MINUN AARTEENI. Tässä parhaita paloja, ja jatkoa seuraa. Aarre-lehden vuosikerran itselle tai ystävälle voitti Kullervo Korkee, Valkeakoski. Mielipaha on valtava, mutta työ on tehtävä. Yksinäinen korppi huutaa korvia viiltävästi, mutta ei sen ääni kauan erotu, kun äänet vaihtuvat iloisiin pappa-huutoihin. Kotimaisen Mysodan Woodyhiilihapotuslaitteen voittivat Kati Auvinen, Kuopio, Tapani Himola, Kemi, ja Elina Paunuvuori, Kangasala. Nousen hieman jaloittelemaan ja kävelen kohti suurta kuusta, joka on suojannut paikkaa iät ja ajat. Ei muuta kuin tikut käteen ja paistamaan makkaraa. Antaa vielä olla. Heilautan kättäni, täällä ollaan. Osa lähistön puista alkaa olla jo ylivanhoja, ja niitä pitäisi kiireesti kaataa. Oma talo rakennettiin 90-luvun alussa, ja rakennuspuut hakattiin tästä metsästä. Ympärillä metsän tuoma rauha ja levollisuus. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Palkinnot arvottiin Kotimaisen Svalan alusasukokonaisuuden voitti Kari Kärkkäinen, Lieksa. 42 Aarre 2/2021 METSÄ Aarteita metsästä Aarteen tämänkertaisen kirjoituskilpailun sato oli hieman tavallista pienempi mutta laatu totutun korkea. Hiillos alkaa olla valmis. Laavun rakensin muutamia vuosia sitten paikalle, josta silmä kantaa mukavasti lähistöllä olevaan metsään ja auringonsäteet tavoittelevat istahtajan kasvoja. Lämmitykseen tarvittavat polttopuut on korjattu talteen joka talvi. Istun laavun penkillä ja sytyttelen nuotiota makkaranpaistoa varten. Niitä on voitu nauttia pakkaspäivinä ja saatu ilmaiset vitamiinit. Suuret koneet tekevät rumaa jälkeä ajourillaan. Lisäksi julkaistujen tekstien kirjoittajille on luvassa kirjapalkintoja. Pienestä pojasta alkaen olen täällä kulkenut ja erilaisia metsän parannustöitä tehnyt suurella sydämellä ja rakkaudella. Ajatukset siirtyvät parhaillaan käynnissä olevaan metsän harvennushakkuuseen. Katseeni kiertelee ympärillä olevaa metsä maisemaa, ja tunnen suunnatonta ylpeyttä omasta aarteestani. Laavu retki on kohokohdassaan, ovathan kaikki aarteeni tässä lähellä. Mutta mieli on sellainen, että jos ne kaataa, katoaa jotain ainutlaatuista. Täältä on vuosien saatossa poimittu talteen mustikat, puolukat, lakat ja sienetkin, metsän antimet ovat olleet todella runsaat ja arvokkaat
Palkkaa olen ennen eläkeikää nauttinut lähes 50 vuotta metsäalan toimihenkilönä, ja elämäni lähes kaikki harrastukset ovat liittyneet luontoon. Oli siinä äidille kerrottavaa. Työ eteni. Paikka oli syrjäkylä Itä-Suomessa. Sinä päivänä sain ehkä ensi kerran kokea positiivista palautetta, jota jokainen ihminen tarvitsee työelämässä. Itsekin toksailin muutamia pieniä puita nurin, mutta pian kyllästyin. Jostakin syystä halusin miellyttää karttalaukkumiestä, ja aloin tekemään linjakeppiä. Sain käsityksen, että he olivat menossa metsään, ja hain itsekin kassaran. Kotitalooni ei vuonna 1958 päässyt autolla kuin reilun kilometrin päähän. KARI KÄRKKÄINEN LIEKSA. Voi sitä tunnetta, kun minun keppini kelpasi rajalinjaan. Sen hallintaoikeuden sain, kun olin isän mukana peltoa raivaamassa. Siltä paikalta oli polku kotiin, joten minut saattoi turvallisesti lähettää yksin takaisin. Hän otti huomioon lapsen ja teki vaikutuksen puhumalla kuin aikuiselle. Se aarre, jonka maanmittari minulle antoi, oli osallistumisen mahdollisuus. Voin vakuuttaa, että nyrkissäni olleet kolikot eivät kotimatkalla päässeet putoamaan. Isän ja miehen siinä jutellessa kärritietä pitkin asteli kaksi miestä, joista toisella oli karttalaukku. TEHTÄVÄN NIMI OLI rajankäynti, ilmeisesti rajalinjan aukaisu pyykkien välillä. 50-luvulla ei kuusivuotiaalla lapsella ollut juuri sen suurempaa maailmankuvaa kuin minkä pihamaalta näki. Miehet kättelivät. Silti osallistumisen halu oli voimakas. Läksin jo polkua pitkin, kun karttalaukkumies huusi, että älähän vielä mene, pitäähän se työmiehelle palkka maksaa. Miehet aukaisivat linjaa, ja karttalaukkumies veisti linjakeppejä. Muistan vieläkin, miltä pyykiltä alettiin. Tärkeintä oli pitää huoli siitä, ettei se katoa, olin vastuussa siitä. Muistan, että hänellä oli pokasaha olalla. Se oli ensimmäinen palkkani. Isäni sanoi, että jää sinä kotiin, meillä menee pitkään. Olinkin jo kyllästynyt, koska kuusenoksat pistelivät paljaita käsiäni. Seuraava oli sopiva, tosin vaati hieman viimeistelyä. En väitä, että tämä yksittäinen muisto olisi vaikuttanut ammatinvalintaani, mutta tuon yli 60 vuotta sitten tapahtuneen jälkeen olen saanut nauttia hyvin monipuolista antia metsästä. Isäni oli hakenut vesurin, ja miehet istuivat portaille juttelemaan. Kaikki neljä läksivät liikkeelle tietä myöten, ja minä säntäsin mukaan kassaran kanssa. OLEN USEIN AJATELLUT, kuinka hienoa olisi ollut aikuisena tavata tämä lapsirakas maanmittari. Karttalaukkumies katsoi minua ja sanoi sitten, että kyllähän myö yksi lisämies tarvitaan, otetaan vaan poika mukaan. Kun hän otti minulta linjakepin ja iski sen maahan, tunsin osallistuvani miesten töihin. 43 Aarre 2/2021 METSÄ Kolme kolikkoa nyrkissä T ämä on kuusivuotiaana poikana tallentunut muistikuva, joka on palannut elämäni eri vaiheissa mieleen. Isäni sanoi, että nyt saat lähteä kotiin, tulee eteen louhi ja suo. Palasin miehen luo, ja hän kaiveli lompakostaan kolme kolikkoa. Hän antoi ne minulle ja sanoi, että ei sitä töitä ilman palkkaa tarvi tehdä. Mieleeni jäi myös miehen ystävällinen hymy. Isäni taisi vielä jotakin sanoa vastaan, mutta eteenpäin lähdettiin. Se oli näin jälkeenpäin ajatellen harvinaista tuonaikuisten miesten maailmassa. Sekin jäi mieleen, kun tavallisesti niin ei tehty. Ensimmäinen oli liika pieni, ja sain ystävällistä palautetta yrittämisestä. Sen muistan, että ne olivat erikokoi sia. Sitä aarretta vaalin vieläkin. Syyskesäisenä aamuna pihaan tuli mies
44 Aarre 2/2021 METSÄ aiemminkin, tosin harvakseltaan, mutta tuona vuonna he alkoivat aktiivisesti ympärillämme huseeraamaan. On niin murheellisen lyhyeksi typistetty kiertoaikamme nykyisin. Pinta-alaverotuksen päättymisen aikoihin kirves viuhui reippaasti. Jykevästi me jurotamme juurillamme, jyrkän mäen rinteessä, tien molemmin puolin. Muutamaa meistä kiusaa tervasroso, mutta eihän se onneksi ole kuin vähän latvaa lahottanut. Eikä vain kulkijaa vaan asujaa. Lisäksi alkutalvesta iski niin riepotteleva myrsky, että yksi meistä luovutti, ei vain enää jaksanut sinnitellä puhurin pyörteissä. Huhu kertoo, että tuolloin mekin olimme osa korjuukarttoja. ETTE USKOKAAN, miten monenlaista kulkijaa olemme ehtineet varttumisemme aikana kohdata. Tosin tarpeemmehan ovat tässä iässä jo vähäisiä. Kaikkein kummallisin tapaus sattui jokunen vuosi sitten, kun luoksemme saapuivat nainen ja mies. Naisella oli vihko ja kynä kädessään. Hänellä oli naisen sijasta seuranaan meille vieras mies, jonka kuitenkin heti tunnistimme ystäväksemme. Tuumivat, että eiköhän olisi jo aika tehdä uudelle puusukupolvelle tilaa. Mies kulki huojutellen pitkää kepakkoa, jonka päässä oli hahlo. Meistä tulisi heille hyvä ja kaunis koti. Sikäli onkin ihme, että saamme vielä vuosilustoja kasvatella. Voisimme kuvitella, että ne, nainen ja mieskin, viihtyisivät. Meistä olisi vallan mahtavaa päästä jatkamaan elämää lähes kokonaisena, jatkuvasti esillä ja ihasteltavana, hypisteltävänäkin. Juurillamme ovat höpisseet hirsimännyistä ja kämppäpuista. Se olisi luultavasti pitkäikäinen, ja monenlaista kulkijaa saisi senkin varrella nähdä. Ei meidän arvomme ole rahassa mitattavissa, eikä tule heti toisia meidän kaltaisiamme. On enemmän tilaa ojennella jäseniään ja kurkotella kaulaa. Välillä kuulimme lisähuomautuksia kuten ”lenkoutta”. Toki me mittailuun juurenniskan yläpuolelta olemme tottuneet, mutta näin korkealta ei ollut koskaan aiemmin ahdisteltu. Meidän kaikkien parinsadan puun juurella käytiin, ja ihmettelimme, mitä oikein tapahtuu. Niin ne olosuhteet muuttuvat, se on ollut helppo vuodenkiertoja seuratessa huomata. Mies huuteli lukemia, ja nainen teki merkintöjä vihkoonsa. Ikää meillä on reippaasti yli sata vuotta. Moista onnettomuutta ei ole vuosikymmeniin sattunut, mutta eipä ole sellaisia myrskyjäkään tavattu. Kerran oli lähtö lähellä meillä kaikilla, vaikka onhan vierestä useasti viety. Arvostelivat meitä, mokomat, vaikka eivät heidänkään runkonsa aivan suoria olleet. OLEMME VIELÄ yllättävän hyvävointisia. Ensisilmäyksestä jo näki, että se oli meikäläisten kanssa ollut ennenkin tekemisissä. Haaskuuta se olisikin, jos lankkutavaraa meistä tehtäisiin. Riittää valoa ja ravinteitakin, tällä kuivahkolla kankaalla. Jostakin syystä meidät kuitenkin jätettiin uudistusalojen ulkopuolelle. Poikkeuksellisen järeää, ainakin jos vertaa muihin meikäläisiin ympärillämme. Tunsimme vahvasti, että sen käsiin voisi luottavaisesti uskoutua. Voisimme kuvitella viihtyvämme, vaikka vaakasuuntaisesti maailmaa sen jälkeen katselisimmekin. Kunhan ei pahasti äityisi meihin muihin leviämään. Me, männyt, sydänpuiset aateliset, päätimme pyytää puheenvuoroa, sillä vihdoin aihe on arvoisemme. Parin päivän kuluttua mies palasi luoksemme. TAINA KOLUNSARKA SOINI Hirsimännikön puheenvuoro KIRJOITUSKILPAILU S yksyn lehdet toivat terveisensä, ja kuulimme teidän kaipaavan tarinoita metsän aarteista. Ohikulkijatkin sitä varmasti kummeksuvat. EMME VIELÄKÄÄN varmasti tiedä, mikä meitä odottaa ja milloin. Vaikka jälkeenpäin olemme aina huomanneet, että meidän onkin parempi olla. Vieras liikkui ripein askelin joukossamme ja mittaili meitä katseellaan, piirteli kaaria käsillään ja selvästi innostui kohtaamisestamme, ei olisi millään malttanut meitä jättääkään. Olemme lyöneet vihreät päämme yhteen ja järkeilleet, että kohtalomme taitaa olla jokin muu kuin perinteinen kourien kautta pinoon ja tovin odotuksen jälkeen kovaa kyytiä kumipyörien päällä tehtaan portille. Vanhoja olemme joka tapauksessa, ikäloppuja. Sillä se meitä mittaili kahdeksan metrin korkeudelta. Ovathan rivimme vuosien saatossa harventuneet, ja kipeää se on joka kerralla tehnyt. Olimme me nähneet heidät. Taantuneita kasvussa, erityisesti arvokasvussa. Läpimittaa meillä on rapiat kolmekymmentä senttiä, pituutta kahdenkymmenen metrin paremmalle puolen. Kukaan ei tunnu tietävän tarkalleen elinvuosiamme, sillä arviot vaihtelevat tekijänsä mukaan. Emmeköhän me sopeutuisi uuteen elämäämme
Silloin laskin, että yhdelle klapille tulee laskutavasta riippuen helposti kymmenenkin kosketuskertaa, ennen kuin metsässä seiso nut koivun pätkä leimahtaa liekkeihin saunan pesässä. Astiat lusikoita myöten olivat puusta tehtyjä. Savottakulttuuri toi sitten suuren muutoksen tähän maaseudun asutukseen. Papan viimeiseen klapipinoon ei ole kukaan meillä kajonnut. Monimuotoiset erämaat tulivat tutuksi jo tuossa iässä. Keskikesällä hevoset nou dettiin heinänkorjuuseen ja sen jälkeen vietiin taas takaisin laumaan, johon saattoi kuulua jopa kymmeniä hevosia. Karja löysättiin heti aamulypsyn jälkeen irtaalleen sinne metsän siimekseen, missä se oli tottunut etsimään ravintonsa. Iltaan mennessä lehmät saa puivat sitten kellokkaan johdolla takaisin iltalypsyyn. Ansoilla käynti olikin jokaaamuinen tehtävä, ja siihen riitti intoa. Aina oltiin valmiita lähtemään, sillä saalis kiinnosti. Isäkin on jo eläkkeellä ja kasvattaa omia klapipinojaan. Näin nä mä laajat metsäalueet tuli kuljettua moneen kertaan. Viimeisinä vuosinaan pappa sanoi jälkikas vulleen: ”Pojat, metsiä älkää sitten myykö.” Kun papasta aika jätti, perintö ei ollut kum moinen. Kun ensimmäistä pyöröpinoa kasattiin näy tösluontoisesti pihan perällä, naapurin isäntä hekotteli vanhaa viisautta siitä, miten itse teh ty polttopuu lämmittää moneen kertaan. Miten veistettiin hirsisauna siitä kuusi aidan ryökäleestä. Naapuripitäjästä tilatut heittomotit oli kuivattu kiireessä, ja home sen kun pöllähti pirttiin kantaessa. Muistan hyvin, kun ihmet telimme, miksi tukkipuiden kokoisia mäntyjä oli kaadettu ja jätetty sinne pitkin pituuttaan. Meille pojille löytyi tästä metsäseikkailusta aina jotain jännittävää. 45 Aarre 2/2021 METSÄ Luonnonlaitumia ja eräretkiä Metsiä älkää myykö K lapeista se alkaa ja siihen se päättyy. Kaikkia näitä tarvittiin. Samoin metsästys oli mie leinen harrastus. Isästä ja sedistä tuntui, ettei metsä omistuksissa päästy oikein sopuun, ja metsät myytiin pois. Lampaat ja toukotöiden jälkeen myös he voset laitettiin peräti koko kesäksi näille sa moille laitumille. JEMINA KUISMA KÄRSÄMÄKI K un palaan kotvan ajassa taaksepäin, oli metsä maaseudulle kuin elämän lähde. Männiköstä saatiin kaikkiin rakennuksiin rakennuspuut sekä huoneiden lämmitykseen kuivat honkakelot. Klapeista kai se meilläkin lähti, tai haloista. Tuli ostettua vanha, tuulinen hirsitalo miehen mentävällä leivinuunilla, puuhellalla ja kah della takalla. Ensimmäisenä talvena oli liikaa lunta, mutta rämmittiin silti harventamassa. Usein sattui, että naapurikunnan eläimiäkin oli joukkoon sekaantunut puolin tai toisin. PALJON VOISI PUISTA ja hirsistä kertoa tari noita. Näitä puita olivat oravanmetsästäjät joutu neet kaatamaan, kun saalis ei aina tullut kaan alas hyvästä osumasta huolimatta. Varsinkin hevosten hakumatkoilla, kun paluumatkalla saatiin jopa ratsastaa. Tuli myyntiin hehtaarin pikku palsta hyvien tieyhteyksien päässä. Aluksi klapien pilkkominen kirveellä oli työ lästä ja vähän vaarallistakin. Oppaana oli vain luon non maamerkkejä kuten jokien ja purojen varsia, isoja kangasmetsiä, rämeitä, soiden reunoja, suoniittyjä, niittypolkuja, tervahau toja, metsä lampia, karjan ja hirvenpolkuja, varsiteitä, porrasteitä, marjakankaita, soi dinpaikkoja ja tietysti aurinko. Pitihän lähes aina olla kaikessa mukana. Kirveenvarresta välittyvä tärähdys on ravisuttanut päätetyös kentelyssä jumiutuneita epäkkäitä hyvän tovin. Opin tuntemaan, miltä tuntuu, kun tukkisakset pyöräyttävät vähän rannetta ja nahkakinttaat kastuu, pihkan ja moottorisahan tuoksut höys tettynä nuotiosavuilla. Kaupan maustehyllystä marjoja saa hakemalla hakea löytämättä sittenkään. Nahkakinttaita on ku lunut jo sen kymmenen paria. TOIVO LAATIKAINEN TYRNÄVÄ. Harvoin siellä harhaan joutui. Eivät mökit kylmene aivan heti hänenkään jälkeensä. Miten pässit kuorivat puolet latotarpeista välipalakseen, ja miten klapituiko melkein kaatui päälleni. Karjan laiduntaminen luonnonmetsissä oli ennen aivan yleistä. Paljon olisi tarinoita kerrottavana haapapui silta lauteilta niistäkin uudemmista pikkupals toista. Yhdeltä löysin karhun jätökset ja monta pensasta katajanmarjaa, joka on Aarrelehden melkein jokaisen liharuokareseptin perus mauste. Lampaiden etsimisestä tuli kehuja, mikäli jo ensireissulla sattui lauman metsästä löytämään. Joskus sieniaikaan lehmät saattoivat myöhästellä ja jäädä jopa metsään yökuntiin. Päätettiin ostaa. Myös metsänriistaa käy tettiin lähes jokapäiväiseen ruokapöytään. Syksyisin pyydystettiin riistalintuja eri laisilla ansoilla ja liskuilla. Oltiin opastamassa hevosia ja lampaita sinne metsän kätköihin ja sieltä aikanaan niitä taas etsimässä. Pala kerrallaan ostan metsää takaisin, vaik ka metsässä samoillessa en tunne eroa oman ja toisten omistaman metsän välillä. Ei silloin ollut kompassia eikä navigaattoreita. Ensimmäinen lampaiden haku oli villankeritsemisen aikaan perttulin tienoilla ja syysmyöhään sitten uudestaan. Piti saada jotain, jolla lämmittää. Tämä lähde oli aamusta iltaan niin ihmisten kuin eläintenkin jokapäiväisessä käytössä. Metsä on kaikkien, ja siellä on kaikki. MINULLE PIKKUPOJALLE tuo luonnonlaidun aika painui tarkasti mieleen. Jopa maaseudun asuttaminenkin riippui metsän antimista. Sen anne taan palaa ihan omaan tahtiinsa metsätien haarassa. Kesäinen syöksyvirtaus osoitti, että pitkäksi venähtänyt kuusiaitakin oli syytä pistää pinoon. Kaadettiin ensin pihalta pahimmat näkö suojat pois. Eräänä sadepäi vänä huomasin yhtäkkiä sen taidon kuitenkin osaavani
METSÄNOMISTAJAN AUTOT Teksti TIMO RINTAKOSKI | Kuvat TIMO RINTAKOSKI, TAPIO VESTERINEN ja VM-ARKISTO Aarre 2/2021 METSÄ 46. Ne sopivat myös monelle metsänomistajalle, kunhan onnistuu löytämään vaihtoautomarkkinoilta kelvollisen ja kohtuuhintaisen yksilön. VAIHTOEHTONA KÄYTETTY Käytetyt maasturit ja avolavat ovat kysyttyä tavaraa
Käytetyillä maasto autoilla riittää kysyntää. Tässä Mitsubishi Pajero, jonka valmistus päättyi vuonna 2019. Niissä viehättävät monipuoliset ominaisuudet ja tilat sekä suoritus kyky niin maastossa kuin vaunun vedossa. 47 METSÄ Aarre 2/2021
”Tarjonnan vähyyteen vaikuttaa se, että maastureita ja avolavoja myydään uutena niin vähän, ettei niitä yksinkertaisesti tule tarjolle samaan tahtiin kuin muita autoja”, Ulvinen kertoo. 48 Aarre 2/2021 METSÄ METSÄNOMISTAJAN AUTOT A utokauppa elää odottavissa tunnelmissa. ”Kun hankitaan maasturi tai avolava, sille on usein selkeä käyttökohde. Land Roverin eri malleja on kymmenen viime vuoden aikana myyty uutena vuosittain noin 200–300. Uusi tekniikka mietityttää Netin keskustelupalstoilla nousevat vahvasti esiin kuluttajien epäluulot uutta tekniikkaa kohtaan. Entä mihin käyttövoimaan uskaltaa sitoutua, kun politiikka poukkoilee ja maailma muuttuu. Etenkin pienemmissä yrityksissä mietitään hyvin tarkkaan jokaista investointia”, kertoo Seinäjoella toimivan Auto-Kaari Oy:n myyntipäällikkö Anssi Luoma-aho. Metsänomistajat, maanviljelijät, matkailuvaunua vetävät ja hevosharrastajat tarvitsevat suorituskykyistä, dieselmoottorilla varustettua autoa. Kysyntää on varsinkin hyvin pidetyille avolavoille ja maastoautoille, joissa on jäljellä oletettavasti kohtalaisen remonttivapaita ajokilometrejä. ”Ne menevät hyvin kaupaksi käytettyinä. Asiakkailla riittää päänvaivaa. Metsänomistajalle luontevimmat ajoneuvot ovat sellaisia, joilla pääsee helposti metsä palstalle ja joskus vähän syrjemmällekin. Maasturin tai avolavan hankkiva eroaa muista autonostajista. Helpoin ratkaisu epävarmassa tilanteessa on lykätä auton hankintaa. Miten koronavirus vaikuttaa minun ja läheisteni tulevaisuuteen ja talouteen. Mutta samalla monella on selvä tarve päivittää autokalustoaan uudempaan tai käyttötarkoituksen muuttuessa hiukan erityyppiseen kulkuneuvoon. Sähköiset voimalinjat, monimutkaiset pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmät sekä elektroniikan ja tietotekniikan lisääntyminen ovat seikkoja, jotka mietityttävät auton ostajaa. Katumaasturin ratin taakse on ikääntyneenkin helppo nousta, ja autosta on hyvä näkyvyys ulos. Myös niin sanottujen katumaastureiden kysyntä kasvaa vuosi vuodelta. Myös uusien autojen monimutkainen elektroniikka mietityttää reilua käyttöautoa etsivää. Merkittäviä käyttäjäryhmiä ovat muun muassa autoja hevosharrastajat. Automalli koetaan turvallisempana ja helpompana kuin perinteiset henkilöautot. Korkeintaan 10 vuotta vanhoja nelivetoisia Land Rovereita on vaihtoautomarkkinoilla tarjolla noin 150 kappaletta.. Metsänomistajan käytetyt Jo reilut 30 vuotta autokauppaa Tervajoella harjoittanut Arton Auto Oy:n toimitusjohtaja Arto Ulvinen toteaa, että käytetyt maasturit ja avolavapakettiautot ovat hyvin kysyttyjä. Ne ovat kysyttyjä vaihtoautoja. Etenkin avolavoista on jopa pulaa. Työuransa viimeiset 15 vuotta eri merkkiliikkeissä vaihtoautomyynnissä työskennellyt Jarmo Leivo vahvistaa, että maastureita ja avolavoja liikkuu vaihtoautoina sangen vähän. ”Kyllä nyt on havaittavissa tiettyä varovaisuutta sekä uuden että käytetyn auton hankinnassa. Sen sijaan katumaasturi hankitaan usein aivan yleiskäyttöön etuvetoisena ja bensamoottorilla varustettuna”, Ulvinen kertoo. Kätevinkään remonttimies ei enää korjaa kaikkea nykyautoista, eikä edes kaikista korMitsubishi Pajero soveltuu hyvin veturiksi, sillä auton jarrullinen vetomassa on 3 300 kiloa. Yleensä ostajana on yritys, tai sitten auto tulee johonkin harrastuskäyttöön.” Anssi Luoma-aho jatkaa kollegoidensa linjoilla
Koneviestin vertailutesteissä Navara on saanut kiitosta taloudellisesta voimalinjasta sekä perävaunun veto-ominaisuuksista. Esimerkiksi avolavoja myydään vuosittain noin 1 200–1 500. Maastureita saa jo muutamalla tuhannella eurolla, mutta silloin ikää alkaa olla yli 20 vuotta ja kilometrejä mittarissa yli 300 000. Muut tämän kilometriluokan autot ovat iältään 3–6 vuotta Amarokeja vanhempia. Vaihdokkeina niiden mittarissa tuppaa olemaan tavallista suuremmat kilometrit. 49 Aarre 2/2021 METSÄ Nissan Navaraa on 15 viime vuoden aikana myyty Suomessa noin 150 kappaletta vuosittain. Selitys löytyy auton iästä. Kun selailee eri myyntipalstojen tarjontaa, maastureita ja avolavoja on molempia kaupan reilut 500 kappaletta. Jos esimerkiksi diesel-Jeep kelpaa, niiden hinnat ovat aavistuksen Pajeroa alemmat. Avolava-autoille leimallista on se, että niillä ajetaan pitkään ja paljon. Laaja hintahaitari Uusien maastureiden ja avolavojen vuosittaiset myyntimäärät Suomessa ovat suhteellisen alhaiset. Niiden hinnat lähtevät noin 18 000 eurosta kun taas muiden noin 10 000–12 000 eurosta. Jimnyä ennätettiin myydä Suomeen noin 130 kappaletta, ennen kuin tehdas lopetti Euroopantuotannon. Yleisimmistä automerkeistä Toyotat ovat hinnaston yläpäässä sekä maastureissa että avolavoissa. Kun vähemmän ajettujen (alle 200 000 kilometriä) Mitsubishi Pajerojen hinnat lähtevät noin 20 000 eurosta ylöspäin, alkavat vastaavilla kilometreillä olevien Toyota Land Cruisereiden hinnat noin 30 000 eurosta. Tässä näkyy vuosien piikkipaikka uusien autojen myynnissä: kanta on kasvanut kilpailijoita suuremmaksi. Käytettyä Jimnyä on vaikea löytää. jaamoista välttämättä löydy tarvittavia erikoistyökaluja ja testauslaitteita. Etenkin silloin, jos liikkumisen tarve ei ole kilometreissä mitattuna kovin suuri, hiukan vanhempikin auto palvelee työkäytössä mainiosti. Tänä vuonna auto tekee paluun kaksipaikkaisena pakettiautona.. Uuden sukupolven Suzuki Jimny esiteltiin vuonna 2018. Haitari auton iän, ajokilometrien ja hintapyynnön suhteen on hyvin laaja. Siksi osa päätyy käytetyn hankinnassa hieman vanhempaan ja hyväksi havaitsemaansa vaihtoehtoon. Suzuki Grand Vitaran dieselmoottorilla varustettuja malleja on tarjolla niukasti, ja niiden hinnat alkavat alle 200 000 kilometriä ajetuissa noin kymppitonnista. Tekniikka kehittyy jatkuvasti, ja sen myötä vaihtoautohalliin tulee väistämättä entistä teknisempiä autoja”, Ulvinen muistuttaa. Toki vaihtoautoina tarjolla on runsaasti katumaastureita, mutta niiden hyöty metsäteillä on lähinnä avustavassa nelivedossa ja perushenkilöautoa suuremmassa maavarassa. Land Rovereiden hintataso on koko lailla Mitsubishin luokkaa, mutta tarjontaa on hieman paremmin. ”Kyllä tätä on havaittavissa, että osa ostajista kaipaa perinteisellä ja yksinkertaisemmalla tekniikalla varustettua kulkuvälinettä. Ikä ei kerro kaikkea Myös käytetyissä avolavoissa Toyota-valikoima on suurin. Ne ovat säännönmukaisesti myös eniten ajettuja. Lisäksi mahdollisten korjausten hinnat mietityttävät. Mutta sellaisten tarjonta vähenee vuosi vuodelta. Molemmissa malleissa puhutaan tällöin yli kymmenen vuotta vanhoista autoista. Amarokin myynti Suomessa alkoi vuonna 2011, joten vanhimmat autot ovat kohta kymmenvuotiaita. Hintavimpia yli 200 000 kilometrin autoja ovat Volkswagen Amarokit. Alle 300 000 kilometriä ajettu avolava on vielä täysi peli, mikäli autoa on huollettu säännöllisesti ja korista on pidetty huolta
Käytettyä Amarokia on saatavana joko henkilö, paketti tai kevytkuorma autoksi rekisteröityinä noin sata. 50 Aarre 2/2021 METSÄ METSÄNOMISTAJAN AUTOT Kun avolavoissa mennään alle 200 000 kilometriä ajettuihin, pompsahtaa Toyotan hintataso yli 20 000 euron ja Volkswagenin tasolle. Toki auto on voinut olla myös kausiajossa, jolloin se ilman käyttötarvetta poistetaan tilapäisesti liikenteestä.” Kun taustojen selvittelyn jälkeen päästään katsomaan itse autoa, Leivo kehottaa tarkastamaan perusasiat. Kun haetaan alle 10-vuotiasta ja kohtuullisilla kilometreillä ajettua avolavaa, Amarokin ja Hiluxin hinnat alkavat noin 24 000 eurosta. Kun autossa on tuore katsastusleima, sillä voi turvallisin mielin lähteä ajelemaan.” Arto Ulvinen muistuttaa, että etenkin avolavat on hankittu ensisijaisesti työkaluiksi ja niissä näkyvät kovan käytön jäljet. Auto voi olla kolariauto ja siksi ollut poistettuna. Isuzu D-Maxin ja Nissan Navaran hintaso lähtee noin 20 000 eurosta ja Ford Rangerin ja Mitsubishi L200:n noin 18 000 eurosta ylöspäin. Volkswagen Amarokin valmistus päättyi viime vuonna. Lisäksi autossa on yleensä myös jäljitettävissä oleva huoltohistoria. Samalla kannattaa kuulostella mahdolliset iskunvaimentimien ja alustan osien kolinat sekä vetoakseleiden naksumiset. Tuontiauto kannattaa Leivon mukaan hankkia tutulta ja luotettavalta kauppiaalta. Tällöin auto on tarkoitettu varustelunsa puolesta pohjoisiin olosuhteisiin. Hilux uudistui viime syksynä, joten vaihto autohalleihin alkaa hiljalleen tulla edellisen sukupolven vaihdokkeja. Selvitä auton taustat Mitä käytettyä käyttöautoa ostaessa sitten pitää ottaa huomioon. Jos on, niin miksi on. Koeajolenkin tulisi käsittää niin taajamaajoa kuin maantietä eri nopeuksilla, samoin sorateitä. Suomessa on jo vuosikausia avo lavojen myyntitilaston kärkipaikkaa pitänyt Toyota Hilux, mikä näkyy myös käytettyjen tarjonnassa. Itse en kolarikorjattua ostaisi. Jos leimaa on alle 3–4 kuukautta jäljellä, pyydä myyjää vielä katsastamaan auto itse. Koeajolla kannattaa kuulostella kolinat ja naksumiset. Renkaiden olisi hyvä olla sellaiset, että niillä pärjää seuraavan ajokauden. Ikä ja kilometrit eivät avolavoissakaan kerro kaikkea. Vastaavilla kilometreillä Fordin, Isuzun, Mitsubishin ja Nissanin hintataso liikkuu 14 000–16 000 eurossa. Ensi vuonna Amarok tehnee paluun Fordin yhteistyömallin muodossa.. Lisäksi hän tarkistaisi auton historian hiukan tavallista tarkemmin. Kannattaa huomata, että hinta saattaa vaihdella paljon auton kunnon ja varusteiden mukaan. ”Trafin kautta saa selvitettyä, onko auto ollut poistettuna liikennekäytöstä. Tekniikka ja rakenteet ovat niissä kuitenkin vahvaa tekoa, joten huollettu, vaikkakin vähän kuluneen näköinen, avolava-auto on usein vielä täysi peli. ”Tarkista maalipinta ja katso, onko tuulilasi hyvä. ”Lisäksi on tärkeätä tarkistaa, että auto on katsastettu. Yli 15 vuotta käytettyjä autoja ostanut ja myynyt Jarmo Leivo ostaisi ensisijaisesti ns. Lisäksi auton sisustasta näkee, kuinka autoa on pidetty, onko siellä ollut koiria tai onko siellä tupakoitu.” Tarkkana koeajolla Kaikkein tärkeimpänä asiana Jarmo Leivo pitää kunnollista koeajoa monipuolisilla teillä. Suomi-auton. Tällöin saa hyvän tuntuman autoon ja voi tarkkailla, veteleekö se vai eteneekö suoraan
D-Max-avolavaa on tuotu Suomeen vuodesta 2007 lähtien. Lisäksi OmaVerosta näkee Verohallinnon päätökset, kirjeet ja selvityspyynnöt. Ruotsin kruunun epäedullinen kurssi euroon nähden selittää osaltaan sitä, miksi tuonti on vähentynyt. Pakettiautojen ensirekisteröinnit supistuivat 12,7 prosenttia. Tammikuun alussa autoala ennakoi, että kuluvana vuonna uusia autoja ensirekisteröidään noin 106 000, mikä jäisi selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa alemmas. Sähköä ilmassa Vuonna 2020 uusien autojen markkinan suurimpia muutoksia oli ladat tavien autojen kysynnän nopea kasvu. Uusien henkilöautojen kauppa supistui noin 15 prosentilla vuoteen 2019 verrattuna. 51 Aarre 2/2021 METSÄ Käytetty kiinnostaa K oronatilanne leikkasi viime vuonna autojen kysyntää ja liikennemääriä. Sen sijaan käytettyjen autojen kauppa kasvoi vuoteen 2019 verrattuna reilulla prosentilla. OmaVeron kautta voi maksaa autoveron, tarkastella maksujen ja palautusten käyttöä sekä hakea maksujärjestelyä. Täysin uusi versio esiteltiin viime vuonna, ja asiakastoimitukset Suomeen alkavat maaliskuussa. Koronan lisäksi syynä on hintatason harmonisoituminen etenkin Ruotsin kanssa. OmaVerossa voi tehdä muun muassa ajoneuvon käyttöönottoilmoituksen, autoveroilmoituksen ja ilmoituksen verottomasta käytöstä sekä autoveron oikaisuvaatimuksen. Ladattavien hybridien osuus kasvoi enemmän kuin täyssähköautojen. Myös vuosi 2021 on alkanut autokauppiaiden kannalta mollivoittoisesti. Autotuotannossaan se on keskittynyt pelkästään hyötyajoneuvoihin. Sen sijaan pakettiautojen kauppa on lähtenyt varovaiseen kasvuun. Myös erilaisten itselataavien täysja kevythybridien osuus kasvoi selvästi. Määrä on laskemaan päin. Jatkossa myös autoverotukseen liittyvät hakemukset voi tehdä OmaVerossa. Käytettyjen henkilöautojen kaupan kokonaisvolyymi oli vuonna 2020 noin 645 000 autoa, josta kuluttajien välisten kauppojen osuus oli noin 47 prosenttia. Veroasiointi OmaVeroon Henkilöasiakkaan autoveroasiat siirtyivät tämän vuoden alussa OmaVeroon. Viime vuonna Suomeen tuotiin 43 904 käytettyä autoa muista EU-maista, pääosin Ruotsista ja Saksasta. LISÄTIETOJA akl.fi, autotuojat.fi Isuzu on maailman suurin dieselmoottorivalmistaja. Näitä ovat muun muassa autoveron palautus viennin tai erikoiskäytön perusteella ja auto veron palautus vamman perusteella.. Uusien henkilöautojen kauppa käynnistyi reilun 13 prosentin alamäkeen ja käytettyjen vajaan 10 prosentin alamäkeen. Viime vuonna ensirekisteröidyistä henkilö autoista jo 18,1 prosenttia oli ulkoisesti ladattavia. Sieltä voi tilata myös verovelkatodistuksen
Eläk keelle hän jäi vuonna 1994. JUURET 52 Aarre 2/2021 JUURET. 52 Aarre 2/2021 JUURET Kämpän Hempan SAVOTAT Metsuri Heimo Hanhi suanto on pysynyt riskissä kunnossa osin kilpahiihto uransakin ansiosta
Kyseessä oli se kaikkein suurin: Susivaaran 20 000 hehtaarin avohakkuu, joka työllisti parhaimmillaan 500 savottamiestä sekä koko joukon kämppäemäntiä, metsänhiihtäjiä ja kymppejä. Santaholman saha ja Rauma-Repola ottivat sahapuut eli tukit”, kahvia särpivä Hanhisuanto muistelee. Vielä ikämiehenäkin suoraryhtinen Hanhi suanto tähdentää, että pihan takana ei ollut mikä tahansa Osaran aukko, niitähän riittää Pohjois-Suomessa sadoittain. Maaliskuussa 1948 Kouvaan saapui Hetekylästä savotan työnjohtaja Arvi Kälkäjä miehineen, ja lisää työmiehiä pestattiin Kouvan kylältä. Toppila Oy otti 600 hehtaaria pöllieli kuitupuita. 53 Aarre 2/2021 JUURET Pudasjärveläinen Heimo Hanhisuanto lähti savotoille 13-vuotiaana. Teksti ja kuvat KARI LINDHOLM | Vanhat kuvat HEIMO HANHISUANNON ja VEIKKO VUONTISJÄRVEN ALBUMEISTA Kansa risti Pohjois-Suomen puolen pitäjän kokoiset kentät Osaran aukeiksi Nils Arthur Osaran (1903–1990) mukaan, vaikka suurhakkuut olivat olleet käynnissä jo seitsemänä talvena ennen Osaran kautta Metsähallituksen pääjohtajana. Siinä vaiheessa, kun seudulla käynnisteltiin ensimmäisiä savotoita, Heimo Hanhisuanto oli jo palannut sotavuosien pitkäksi venyneeltä evakkoreissultaan Ruotsista. M ulla oli helppo aloittaa savottahommat, koska Osaran hakkuualue alkoi kotitalon takapihalta Kouvan Kortepalosta”, kertoo omakotitalossaan kahvia keittelevä Heimo Hanhisuanto, 86, Pudasjärveltä. Mutta niin se mettä kasvoi viimein takaisin.” Kämpän Hemppa eli Heimo Hanhisuanto särpii kahvia piisin äärellä 1970-luvulla. Alkukesästä nuori Heimo lähti vaaraan katsomaan, mitä talvella kaadetusta puista oli saatu aikaiseksi. Sanoin sille, että jos isä antaa luvan, tulen aamulla. Pudasjärven Seeterinpalosta talvella 1947–48 käynnistyneet valtionmaiden hakkuut laajenivat Susivaaran savottakeskittymän alueella lopulta hurjiin mittoihin, kun pienemmät hakkuuaukot saavuttivat toisensa 1950-luvulla. Tutuksi tulivat kirveet, justeerit ja ensimmäiset moottorisahat, joilla Hemppa kumosi puita Suomen suurimmalla Osaran aukealla. Myöhemmin keväällä Takaraution miehet Hetekylästä kävivät sirkkelöimässä tukeista kappaletavaraa. Sammalten keruussa ”Yhtiön herrat kahteli Kortepalosta tukkija pöllileimikkoja jo kesällä 1947. Omalle pöllipalstalle Kun sammalet oli kerätty, Hempan seuraavana työnä oli turpeiden kuokkiminen ja niiden kuivattaminen tiheäoksaisten kuusten juurilla kämpän lattian ja laipion lämpöeristeiksi. ”Kauhealta ne näyttivät, kuunmaisemiksi nimitettiin. Kun Toppilan kämppä valmistui, alkoi savotta, johon 14 vuotta täyttänyt Heimokin osallistui.. Savotan ensimmäinen työ oli puiden raivaus Toppilan kämpän paikalta Kortepalon vaaralta. Suomen kielioppi ja sanasto olivat saaneet siipeensä evakkoaikana, ja tästä Heimoa eli Hemppaa piikiteltiin. ”Arvi puheli mulle, että rupea sinä Kämpän poika kerräämään vaarasta sammaleita kirvesmiehille. Kälkäjän Arvi oli tehnyt laavun asentopaikaksi, ja kirvesmiesporukka nosteli ensimmäisiä kämpän hirsiä perustuksille. Lupa heltisi heinäntekkoon asti.” Heimo Hanhisuannon korkonimi oli Kämpän Hemppa, sillä syntymäkodin paikalla Kortejärven rannalla sijaitsi aiemmin savupirtti eli kämppä
Pääsin mustalle listalle ja tarkkailun alle minäkin.” Tanssit vetivät puoleensa myös puukon kanniskelijoita, ja kerran puukkoa sai maistaa Hemppakin, kun hänellä ei ollut tarjota miehelle ryyppyä. Etelästä lappoi tukkijätkiä ja raha liikkui. ”Siitä maksettiin markka päivässä. Kokopuhtaaksi parkkaamista lanssilla. Pian raivuri oli käytössä monella muullakin. Oli kovia työmiehiä, korttihaita ja ammattimaisia pontikankeittäjiä, jotka kauppasivat kolmeen kertaan kirkastettua. Töissä oli toistasataa hevosta ja neljättäsataa metsätyömiestä. Jos niillä korttipeli meni huonosti tai eivät ryyppyä saaneet kerjättyä, siitä tuli yhteenotto välittömästi.” Ensimmäiset moottorisahat tulivat savotoille, ja Kämpän Hemppa hankki omansa vuonna 1956. ”Niitä piti kämpillä peljätä, kun niillä oli puukot tyynyn alla. Hevossavotoiden varsitiet aukaistiin tuiskujen jälkeen hevosvetoisilla lumiauroilla. Kun tieto työmahdollisuuksista levisi läpi Suomen, savotta veti puoleensa monenlaista porukkaa. Leimikko loppui helmikuun alussa 1950. Puukko tyynyn alla Sodan raaistamia ja järkyttämiä rintamamiehiä saapui pohjoisen savotoille paljon, niin myös Susivaaraan. Ei niitä kestänyt härnätä vähääkään, kun heti oli puukko tai kirves esillä. Se oli erittäin kannattava ostos, sillä raivaustaksat oli määritelty vesurimiehen taksoilla. Tienesti oli hyvä.” Kulkumiehiä etelästä Heimo Hanhisuanto tarkkaili Susivaaran suursavotan elämänmenoa vuosikausia. Kerran tutun väärtin pontikkapullo oli joutunut säilytettäväksi selvin päin olleen Heimon povi taskuun. ”Sahasin sen talven tukkia Kouvan Kallen kanssa. 54 Aarre 2/2021 JUURET ”Meillä oli oma pöllipalsta. Isäukko kaatoi aamutuimaan paksutyvisiä kuusia, ja minä valmistin ne sitten pölleiksi.” Talvella 1949–50 Heimo Hanhisuanto pestautui urakkasavottaan, jossa työskenteli viisi hevosporukkaa. ”Saksiporukoita lanssilla oli peräti kymmenkunta.” Luokanvaarasta otettiin kuivia kuusia meripuomeiksi. Heimo pääsi maalaamaan puomipuihin sini-punaiset vanteet, jotta uitossa tiedettiin, mikä on niiden määränpää. Nehän näki, että Hempalla oli pullo povessa, eikä muuta kuin maijaan. Osa metrin mittaisista pölleistä on jätetty puolipuhtaiksi. Tämän jälkeen reen jalasten jäljet jäädytettiin reessä kuljetetulla vesipasalla, josta laskettiin vettä raiteille.. Korpikuusen kyyneleet maistuivat myös Sarapirtillä, jossa pidettiin tansseja neljänä iltana viikossa. Mahtuipa joukkoon jokunen murhamieskin. Siihen aikaan laki oli ankara. ”Poliisit tulivat ovesta sisään nimismiehestä lähtien. Osa tulijoista oli hermoheikkoja, jopa mielipuolia. Silloin oli kauheat pakkaset ja jäätiköt.” Metsäliitto avasi helmikuussa 1950 läheiseen Luokanvaaraan 24 000 rungon tukkileimikon. ”Sitä iloa ei kestänyt kuin puoli vuotta, niin johan tuli toisenlaiset taksat.” JUURET Raivaussaha oli kannat tava ostos. ”Ensimmäinen saha oli niskantaittajaStihl, jossa oli kääntyvä terälaippa kaatoa ja karsintaa varten. Sen jälkeen tuli Raketti ja sitten edellisiä paljon kevyempi rivinelonen Huski, jolla oli jo hyvä karsia.” Aikanaan Hemppa hankki myös Kouvan kylän ensimmäisen raivaussahan, Husqvarnan. Pisto tuli selän takaa ja osui ahteriin
Kuvassa pillari laikuttaa kulotusalaa perässä vedettävällä kolmipiikkisellä laikkurilla. Metsähallituksen kanta työstä kieltäytymisiin oli ankara, ja kenttä päällikkönä toiminut metsänhoitaja Rissanen pani kieltäytyjät kolmen kuukauden karenssiin. ”Parempi tuuri mulla oli kuin monella muulla. Jos oli paljon haapaa ja pihlajaa, prosenttimäärät olivat kovia.” Ei ollut mitenkään tavatonta, että muutaman päivän ruiskuttamisen jälkeen jotkut metsurit altistuivat myrkylle. Vesakkomyrkky oksetti Pahamaineisten vesakkomyrkkyjen kanssa Hanhisuanto teki tuttavuutta kuutena kesänä, jolloin hän toimi Metsähallituksen myrkytysporukan päällysmiehenä Pudasjärvellä. Moottorisahoista alkanutta savotoiden koneistumista ei pysäyttänyt mikään. ”Mutta paikan päällä oli hyvä jäsentohtori, joka pani sivut paikoilleen.” Maataloustraktorin rekeä lastataan siimakuormaajalla vaaramaisemissa Susivaaran savottakeskittymässä. 1960-luvulla maataloustraktorit alkoivat syrjäyttää suomenhevosia, eikä tarvittu enää kuin pari suvea uittoineen, kun häipyivät savotoilta niin hevoset kuin hevosmiehetkin. Terveyskertomuksessa luki pyöreä nolla, vaikka haavojakin oli tullut kirveskarsinnassa.” Hemppa myöntää, että selkä toki nitkahti useampaan kertaan painavien runkojen nostoissa. Jäsentohtori korjasi Heimo Hanhisuannon 46-vuotinen metsä työrupeama päättyi eläkkeelle siirtymiseen Metsähallituksen metsurin tehtävistä. ”Se ilmoitti ensin työmaatoimistoon täällä ja sitten vielä ammattiliittoon, etteivät miehet saa nostetuksi päivärahaa.” Hemppa kertoo, että vesakkomyrkkyjä käytettiin Metsähallituksessa vielä edelliskesänä, ennen kuin hän jäi eläkkeelle vuonna 1994. 55 Aarre 2/2021 JUURET Metsuri Kalle Kouva Pudasjärven Kortepalosta oli Heimo Hanhisuannon oppiisä metsätöissä. ”Eräänkin kaverin panin pitkälle jäähylle, kun se meni valkeaksi kuin kalkkilaivan kapteeni ja rupesi oksentelemaan.” Oireilun takia Pintamon, Puhoksen, Sara kylän metsurit ja osa Pudasjärven metsureista rupesi kieltäytymään myrkytys työstä. Pillarit tulivat avuksi uudistusalojen käsittelyssä 1950-luvun puolivälissä. ”Sekoitin myrkyt työmaille tilanteen mukaan. Pillarin kuljettaminen oli vaarallista, koska turvaohjaamoja ei tuohon aikaan ollut.
Talo on kasvanut perheen mukana ylös, alas ja sivuille. Kotipesä Liisantalossa Pikkuinen 1950-luvun pakettitalo hurmasi Tuija ja Kai Rahkon. 56 Aarre 2/2021 PUU Tuijat viihtyvät talon pohjoispuolella niin hyvin, että sisääntuloon on kasvanut vihreä tunneli. PUUTALO Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat JYRKI LUUKKONEN
57 Aarre 2/2021 PUU PUUTALO Pihatammi tuli taimena Tuijan kummisedän luota Vähikkälästä. Se on Puutalo Oy:n (vuodesta 1956 lähtien Myyntiyhdistys Puutalo) suunnittelema ja valmistama pakettitalo, tyyppinimeltään Liisantalo 57 Aarre 2/2021 PUU. Täällä asuvat Palomies Kai Rahko, 49, verhoja tekstiilisuunnittelija Tuija Rahko, 49, heidän 19-vuotias kuopuksensa Alpo sekä perheen kissat Misu, Papu ja Maikku Perheen koti Tampereen Kalkussa on valmistunut vuonna 1958. Puun linnunpöntössä pesii usein sinitiaisia
”Tuijat ovat meidän portsarimme ja samalla näköeste kadulle”, naurahtavat tamperelaiset Kai ja Tuija Rahko. PUUTALO. Vanhaan kellariin jäi sauna, remontoituna sekin. Ikänsä, kokonsa ja sijaintinsa vuoksi talo mahtui pariskunnan budjettiin. Talo sijaitsee juuri siellä, missä he halusivat, eli Tampereen kaupungin rajojen sisäpuolella, 13 kilometrin päässä keskustasta. Vanharouva ei tahdo jaksaa yläkerran viiksekkäitä. Siihen meni 20 vuotta.” Puiden keralla on talokin kasvanut. Kai on tehnyt jalkalampun ajopuusta, vanhasta virvelistä ja joutsenten sulista, jotka hän löysi kalareissulla. Yksikerroksinen kolmen huoneen ja keittiön koti vaikutti kuitenkin ahtaalta kasvavalle perheelle. Sen edustalla loikoilee kaksi rotukissaa, sopuisasti samalla pedillä. Hän työskentelee palomiehenä HelsinkiVantaan lentokentällä. Vastaus löytyi kellarista Liisantalon ostaminen oli Rahkoille tunteen ja järjen liitto. Puru tukki järjestelmän, mikä sekoitti polttimen sulakkeen. ”Pyrimme säilyttämään talossa 1950-luvun hengen. Pannuhuoneen tilalle Kai rakensi kodinhoitohuoneen, entiseen autotalli-askarteluhuoneeseen tuli vessa, takkahuone ja vanhempien makuuhuone. 58 Aarre 2/2021 PUU Keittiön ja olohuoneen väliseinä ei ollut kantava, joten se oli helppo poistaa. Alun perin se on yksi 1950-luvun pienistä pakettitaloista, tyyppinimeltään Liisantalo, mutta Tuija ja Kai ovat keksineet monta laajennuskeinoa. Reilun tuhannen neliön tontti avautuu valoisana ja lämpimänä etelään, kuten viherpeukalo-Kai toivoi. ”Haaveilimme, että niistä kasvaisi sisääntuloon vihertunneli. ”Kattien takia lämpöä olisi hyvä olla noin 25 astetta, vaikka kyllä takka hankittiin jo ennen kissoja”, Tuija esittelee. Ulkooven molemmin puolin kasvaa suuri tuija, ja niiden takaa pilkottaa vain vähän siniharmaata taloa. Takka on sijoitettu eteiseen keittiön vastaiselle seinälle, jotta sen sai liitettyä vanhaan savupiippuun. Talon emännän kaimakasvit olivat ensimmäisiä taimia, joita he istuttivat pihaansa. ”Kahdeksan vuoden tappelun jälkeen väsyin siihen, että työvuoron jälkeen kotona odotti lämmitysongelma”, Kai kertoo. Se tarkoittaa kompromisseja eli esimerkiksi sitä, että takkaa ei saa olohuoneeseen.” Muuten lämmitys on uusittu – itse asiassa kahdesti. Tuolloin puolitoistavuotiaalle esikoiselle oli jo pikkusisarus toiveissa. Se toimi hyvin, mutta pelletit osoittautuivat huonolaatuisiksi. Kesällä se tuottaa päärynöitä, omenoita, viinirypäleitä ja paljon muuta. Ruskea Misu on siamilainen ja musta Papu itämainen lyhytkarva. ”Asuinkerroksessa oli vain 69 neliötä, mutta kellariin saimme tilaa toisen mokoman.” Seinässä erikoiset eristeet ”Sulkekaa ovi, etteivät Misu ja Papu pääse mukaan.” Tuija johdattaa meidät alakertaan, jossa valtaa pitää norjalainen metsäkissa Maikku. Aluksi öljypoltin vaihtui pellettikattilaan. Pelleteistä maalämpöön Talviaamuna tuli humisee eteisaulan metallitakassa. E nsimmäisenä vastaan ryöppyää ikivihreää. ”Ratkaisevaa oli laajennusmahdollisuus kellariin”, Kai ja Tuija muistelevat. Kellarin kauniit mäntyportaat paljastuivat vasta muutaman muovimattokerroksen alta. Puutarha on kaunis talvilevossakin. Nyt keittiön ikkunan alta lähtee maalämpöputki 125 metrin syvyyteen ja katolla on 12 aurinkopaneelia
”Norjalainen metsäkissamme Maikku on pian 16-vuotias söpö peto”, Tuija esittelee. Viimeksi kotipajassa syntyi pikku raheja.. Entinen autotalli on nykyään takkahuonekirjasto. ”Huonekalumme ja tavaramme ovat peräisin vähän sieltä ja täältä, mutta niihin liittyy yleensä jokin tarina. ”Hiiret ja myyrät eivät pihaan pesiydy.” ”Remontin alku oli alkuperäisen 50-luvun puutalon etsimistä muovimattoja lastulevyhässäkän alta. Ensimmäisen hiomisen ja lakkaamisen jälkeen puu on saanut kulua ja harmaantua kuten vanhojen lattioiden Kain mielestä kuuluukin. Ikkunan takana pitenevä päivä alkaa enteillä kevättä ja pihakautta. Pikkuvikaiset mäntyovet ovat hylkytavaraa yrityksestä, joka valmistaa kaapistoja vain vientiin. ”Liitokset eivät selvästikään vuoda, koska seinät eivät hohka kylmää.” Kellarin betonitiiliseinät Kai puhdisti, rappasi ja maalasi. Keittiön sekalaisten kaappien tilalle Kai rakensi kokopuiset rungot. Kirsikkapuuta kissoille Kellarin portaiden lisäksi mäntyä on löytynyt yläkerran lattioista. Sinne hän on verhoilijaisänsä kanssa kunnostanut antiikkisohvan, joka löytyi huutokaupasta Pohjanmaalta. Lattiat piikattiin auki ja niihin asennettiin lattialämmitys. Misu ja Papu saivat olohuoneeseen kiipeilytelineen pihan kuolleesta kirsikkapuusta, ja kattolampun varjostin on punottu oman pihan viiniköynnöksistä. Varsinkin Kaitsu tekee, sillä hän on ensimmäiseltä koulutukseltaan puuseppä ja työskenteli nuorena rakennuksilla”, Tuija kertoo. Yläkerran vessan lattian alta löytyi muistoja rakentajista: tulitikkurasioita, pilleripurkkeja, Aamulehti tontin vuokraamisvuodelta 1955 ja Aku Ankka rakennusvuodelta 1957. Parveke vie puutarhaan Yksi Tuijan haaveista edellytti keittiön ja olohuoneen väliseinän poistamista. Kai on nikkaroinut muun muassa 450 litran akvaarion ja kirjahyllyn, jotka jakavat entisen autotallin kahtia makuuja takkahuoneiksi. Akvaarion ja hyllyjen taakse mahtui myös makuuhuone, joka on kesällä mukavan viileä. Alakertaan tuli myös takka. Valmiiden, arviolta vajaan metrin levyisten puuelementtien sisäpuolelta ei löytynytkään 1950-luvulle tyypillistä purueristettä, vaan kolme kerrosta huokoista puukuitulevyä ilmarakoineen. Se oli ainoa keino tehdä tilaa isolle ruokapöydälle, jonka toinen pää sijaitsee olohuoneessa ja toinen keittiössä. ”Yleensä minä näen jotain mukavaa, joka osoittautuu kalliiksi, ja sitten tehdään itse. Suurin yllätys Kain mielestä oli ulkoseinien rakenne. Elementtien väliin oli ujutettu aaltokuvioinen rima, joka liittää ne toisiinsa. 59 Aarre 2/2021 PUU Itämaiset kaunottaret Misu ja Papu loikoilevat mielellään metallitakan lämmössä. Niinpä vedettävän talonpoikaisen puusohvan puoliskot ovat muuttuneet parisängyn päädyiksi. Ne osallistuvat nyt seinällä tauluina talon elämään. Tuija olisi lattian jo maalannut, mutta muuten pariskunnan remonttija sisustusmielipiteet käyvät yksiin. Lisäksi katon alapuolelle näkyviin jätetyt vesiputket oli siirrettävä kattopaneelin sisäpuolelle. Tuntui, että taloon oli rakennettu kotelon kotelon kotelo”, Kai kertoo. Viimeksi kotipajassa syntyi pikkuraheja, joissa on katajajalat. Muuten yli 190-senttinen Kai kolhisi niihin jatkuvasti päätään. Päällisten lehmännahka jäi tähteeksi olohuoneen sohvakaluston verhoilusta. Tänään keittiössä tuoksuvat muffinit, joissa on oman pihan pensasmustikoita. Yritämme myös keksiä vanhalle uutta käyttöä”, Tuija kertoo
”Kuistilla toisin tuli tehtyä rakennusmoka. ”Saatiin siirrettyä poikien älämölö vähän etäämmälle”, Kai naurahtaa. Teemme ristikoita ja käsitöitä kissat sylissä”, pari ennustaa. Sittemmin pelihuone muuttui Tuijan nykyiseksi ompeluhuoneeksi. Unelmissa on myös viher huone talon päätyyn.” PUUTALO. Minä taas leivon ja säilön kasvatuksen tulokset. Kovin kaukana ei ehkä ole sekään päivä, kun kuopus jättää kotipesän ja Alpon nykyhuoneesta saattaa tulla kirjasto. Laitoin vain yhden patterin, mutta isojen ikkunoiden takia sen teho ei tahdo pakkasilla riittää”, Kai lisää. Vintille tulee vierashuone ”Tuleva ompeluhuoneeni”, Tuija esittelee yläkerran toisen makuuhuoneen, joka oli pitkään Alpo-kuopuksen huone. ”Se oli loistava ratkaisu, koska nyt pääsemme ulos suoraan olohuoneesta. ”Puutarha oli aluksi autiomaata, jota Kai on ideoinut ja muokannut. Se kevensi kattoa. Sieltä lähtevät portaat vintille, jonka matalan katon alle vanhemmat remontoivat pelihuoneen teini-ikäiselle Alpolle ja hänen kavereilleen. 3 x kotirauha TUIJA ja KAI, mikä talos sanne on parasta. ”Olen kangashullu. Käytössä on alkuperäinen 1950-luvun naulakko. Perheen Julia-esikoisen muutto omilleen käynnisti huoneiden kierrätyksen. Yhdessä valmistamme rypäleistä viiniä ja omenoista siideriä.” Kaksi uutta kesäolohuonetta perhe sai lisäämällä talon puutarhan puoleiselle sivulle katetun parvekkeen, jolta portaat vievät alas terassille. 60 Aarre 2/2021 PUU Tuijan ja Kain Alpo-kuopus kotiutui vuodenvaihteessa armeijasta. Taustalla raksuttaa seinäkello, ja elämä kulkee eteenpäin. Sitruunapuu viettää talvet takkahuoneessa viherlampun alla ja kesät aurinkoisella terassilla. Hän on ensimmäiseltä koulutukseltaan mallipukineiden valmistaja ja työskentelee kangaskaupassa verhoja tekstiilisuunnittelijana. Vinttihuoneen rakentamista edelsi kattoremontti, jossa vanhat, murenevat tiilet vaihtuivat konesaumatuksi peltikatoksi. Tuija: ”Jos en ole ompelemassa, niin luen tai neulon olohuoneessa.” Kai: ”Takkahuoneen luku nurkkaus.” Puuttuuko talosta jotain. ”Seuraavaksi vinttihuoneesta tulee vierashuone”, hän suunnittelee. Tuija: ”Parveke lasitus olisi mieluisa.” Kai: ”Sähköt on jossakin vaiheessa uusittava. ”Silloin talossa on varmaan aika hiljaista ja rauhallista. Sillä tavoin saa uutta ilmettä kotiin nopeasti.” Kun ompeluhuone kohta laskeutuu vintistä, Tuija saa vihdoin ison työpöydän. Alpo sai juuri isosiskon entisen huoneen, ja Alpon vanhasta huoneesta tulee äidin uusi ompeluhuone. Kotona on hyvä olla.” Mikä on talvella lempi paikkasi. Ennen puutarhaan pääsi vain alakerrasta tai kiertämällä talon ympäri.” Talon kadunpuoleiselle sivulle lisätilaa tuli, kun kylmä kuisti kunnostettiin lämpimäksi eteiseksi, jonne ulkovaatteet jätetään. Hedelmien kypsyminen kestää kauan. Verhoja vaihdan harvakseltaan mutta tyynyjä ja pöytäliinoja sitäkin useammin. ”Kodikkuus ja viihtyisyys
LISÄTIETOJA fiskars.com VASTAA NÄIN LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN VOI täyttää Aarteen verkkosivuilla osoit teessa aarrelehti.fi/kilpailut TAI VOIT POSTITTAA kyselylomak keen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. Muista merkitä palautteeseen, onko se tarkoitettu vain toimituk selle vai julkaistavaksi Aarteen Keskustelua palstalla. ?Tilaajan perheenjäsen . Aarre 2?/?2021 Aarre 2/2021 VAKIOT 61. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkko palvelumme kautta aarre lehti.fi. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kolme Fiskarsin puutarhaja retkisahaa. . Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Sahassa on sisäänvedettävä terä, ergonominen muotoilu, sormisuoja sekä tukeva kädensija. VIIME VOITTAJAT AARRE 11/20:N kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Palstat arvokasvuun. 1. ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. Voit pos tittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoitettua postia. 020 413 2277 (ark. Terän pituus 160 mm. Varusta kuori kirjepostimerkillä. ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. ?Vastasi odotuksiani . 8–21). NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. V astaa oheiseen lukija kyselyyn 24.3.2021 mennessä ja osallistu arvontaan. 3. ?Irtonumeron ostaja . Varusta kuori kirjeposti merkillä. Fiskars Xtract SX73 on mainio lisä kirveiden rinnalle tuoreiden puiden ja oksien leikkaamiseen. Yhden palkinnon arvo on 25 e. . ?Muu lukija 2. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. ?Olen . Kirja paketin voitti arvonnassa itsel leen Ari Korhonen, Vesanto. ?Aarre-lehden kestotilaaja . KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita retkisaha
Aurinko on kadonnut metsänrajan taakse, mutta vastapäisessä taivaan rannassa näkyy jo kuun kajo. Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO. 62 Aarre 2/2021 LUONTO MATKAN VARRELTA TÄYSIKUU Helmikuinen ilta hämärtyy hitaasti
Kuun valo ei yllä sinne kuin pieninä laikkuina. Käännyn lampea kiertävälle polulleni. On kylmä, pakkanen nipistelee kasvoja. Pakkaan kameroiden seuraksi ylimääräistä vaatetta, heitän repun selkään, kiinnitän sukset ja luisuttelen jäälle. Rantametsän uumenissa lepää syvä, mielikuvitusta kutkuttava pimeys. Hiihdän lammen toiseen päähän, paarustan puronvarren uppolumessa seuraavalle ja pysähdyn lumisten leppien katveeseen. Kuu valaisee upeasti. Otavan tuttu tähtikuvio loistaa kuun valaiseman ranta metsän yllä.. Niitä on ollut viisi, olisiko vanha naaras viimeja toissakeväisine vasoineen. JOUKKO VALKOHÄNTÄKAURIITA on tullut jäälle samasta notkelmasta kuin minä, ja hiihdän niiden jälkiä lammen toiseen päähän. Valoa on melkein kuin päivällä, mutta pohjoisella taivaalla kipunoivat tähdet kirkkaimpana Otavan tuttu seitsikko. Vain lumen narskunta askeleideni alla. Jätän sukset rantaan ja kahlaan kauriiden perässä kuusikon sisään. Hiihtäminen on hankalaa paksussa uppolumessa mäkien keskellä, lumikengistäkään ei ole juuri hyötyä, joten kuljeskelen vakioreittejäni ilman apuvälineitä. Se paistaa rantametsän yläpuolella, kimmeltää lumella ja heittää sille puiden pitkiä varjoja. Ne ovat kaivelleet kuusikossa mustikanvarpuja, jatkaneet sitten syvemmälle metsään. Kipakka pakkasyö, lumen kuorruttamat puut, korkealle kivunneen kuun maaginen valo, tähtitaivas ja täydellinen hiljaisuus. POLKU JOHDATTAA MINUT kuusikon läpi kumpuilevaan männikköön, sitten uuden lammen vieritse metsän komeimmalle kalliolle. Kävelen hitaasti ja nautin satumaisesta tunnelmasta. 63 Aarre 2/2021 LUONTO K uu nousee esiin pyöreänä ja verenkarvaisena, kipuaa hitaasti korkeammalle menettäen samalla syvää väriään. Kohta erotan taas kauriiden jäljet. Kestää hetken ennen kuin silmät tottuvat hämärään. Keitän vielä kahvit, juon kupillisen ja lorotan loput termospulloon
64 Aarre 2/2021 LUONTO Nousen kalliolle ja annan hengityksen tasaantua. ÄKKIÄ JOSTAKIN KUULUU ketun karhea haukahdus, sitten toinen. Hiljaisuus täyttyy aavemaisista, miltei tuskaisilta kuulostavista äänistä. Ajatukset karkaavat kauas käsitettävän toiselle puolelle. Silti kaikki näkemäni kuuluu omaan linnunrataamme, jonka ulkopuolella on loputtomasti uusia linnunratoja miljardeine aurinkoineen. Haukku lakkaa yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin, syvä hiljaisuus palaa metsään. Jyrkänteen alla pieni pyöreä lampi, sen takana kallionselänteiden pirstomaa kuusimetsää ja kaukana suuremman järven valkoisena hohtava selkä. Kiima-aika on aluillaan, jossain yön varjoissa uros kutsuu naarasta. Osa auringoista on jo sammunut, mutta valo on vielä matkalla ja näen ne yhä. Ne ovat kaukaisia aurinkoja, näkemäni valo on lähtenyt matkalleen valovuosia sitten. On täysi talvi, pakkanen paukahtaa kelossa, mutta ketuilla on kevättä rinnassa. Vielä uros ei saanut kumppaniaan lämpenemään. Viimeisen lammen yli hiihtäessäni ketun jäljet kulkevat latuni poikki. Kirkas täysikuu himmentää tähdet ympäriltään, mutta toisella taivaanpuoliskolla niiden tuiketta riittää. Juon viimeiset kahvit, sullon untuvatakin ja istumaalustan reppuun ja lähden paluumatkalle. Ne ovat käsittämättömän kaukana. Kuvittelen mielessäni, miten ne kohtaavat toisensa, juoksevat peräkanaa lampien jäillä, pyörivät piiriä ja katoavat lopulta metsän mustiin varjoihin. Ajatukset karkaavat kauas käsitettävän toiselle puolelle. Näkymät ovat satumaiset. Kallion laen ikivanhat männyt seisovat hiljaisuudessa lumen ja kuuran peittäminä. Kun käännyn ympäri, edessäni on lumen kuorruttamien mäntyvanhusten rintama yllään kipunoiva tähtimeri. Vain yhdet jäljet. MATKAN VARRELTA
Ristikon 2/2021 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 4/2021. 65 Aarre 2/2021 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 11/2020 voittajia: Outi Haapakoski, Rusutjärvi Leila Kaipainen, Otava Bengt Löfman, Turku Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Vastaa näin Täytä ristikon palautuslomake osoitteessa aarrelehti.fi/ristikko. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. 8–16). Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 24.3.2021 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 2, PL 440, 00101 Helsinki. Ristikon 11/2020 ratkaisu: Avainsana: SAUVONTA Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruu tujen kirjaimista. OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 2/2021. 020 413 2277 (ark. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Avain sanassa on kahdeksan kirjainta. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen
Villiä välipalaa Sipulit haudutetaan pannulla makean meheviksi. Tee kuivatuista sienistä ja sipulista maukas galette ja piristä pirtelö tyrnillä. VILLIRUOKA Teksti, kuvausjärjestelyt ja kuvat ELINA LAMPELA Aarre 2/2021 HYVINVOINTI 66
Nypi voi tai margariini joukkoon. Liota, murenna tai jauha 1 Kuivatuissa sienissä makuja ravintoaineet säilyvät hyvin. 4 Kuivattuja sieniä voi myös jauhaa morttelissa ja käyttää ruuissa mausteen tavoin. Paista piirakkaa 225-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Ne kannattaa säilyttää ilmatiiviissä lasitai metallipurkissa tai paperipusseissa kuivassa ja pimeässä kaapissa. Tyrnismoothie (2 ANNOSTA) 2 dl tyrnimarjoja 2 appelsiinia 1 banaani 1 rkl tuoretta inkivääriä silputtuna 1 dl vettä Kuori appelsiinit ja banaani ja paloittele ne. Levitä täyte taikinalevylle ja taita reunat täytteen päälle. Kokeile murustella niitä suoraan keittoon, kastikkeeseen tai taikinan sekaan. Kuori sipulit ja leikkaa ne ohuiksi suikaleiksi. Sopiva liotusaika on 15–30 minuuttia. tatteja, suppilovahveroita, mustatorvisieniä tai kantarelleja) 1 rkl siirappia 1 rkl balsamietikkaa 0,5 tl suolaa 0,5 tl mustapippuria 0,5 tl tuoretta rosmariinia Laita ensin kuivatut sienet veteen likoamaan. Oikeissa olosuhteissa kuivatut sienet säilyvät vuosikausia. Kauli tai taputtele taikinasta pyöreä, halkaisijaltaan noin 30 sentin kokoinen levy leivinpaperin päälle uunipellille. Anna sipuli-sienitäytteen hautua miedolla lämmöllä vielä noin vartin verran. Siirrä taikina jääkaappiin vetäytymään täytteen valmistuksen ajaksi. Sipuli-sienigalette 3 dl vehnäjauhoja 0,5 tl leivinjauhetta 0,5 tl suolaa 125 g voita tai margariinia 1 dl maustamatonta soijajogurttia Täyte: 300 g punasipulia 200 g keltasipulia 4 valkosipulinkynttä 1 rkl öljyä 20 g kuivattuja sieniä (esim. Lisää siirappi, etikka, suola ja rouhittu mustapippuri. Ennen ruuaksi valmistamista kuivatut sienet voi liottaa: 1 dl sieniä ja noin 3 dl vettä. Silppua lopuksi mukaan hieman tuoretta rosmariinia. Valuta vedessä pehmenneet sienet ja lisää ne pannulle. Mittaa kaikki ainekset tehosekoittimen kulhoon ja aja tasaiseksi juomaksi.. 67 Aarre 2/2021 HYVINVOINTI Tyrnismoothiesta saa mukavasti C-vitamiinia. Lisää pannulle öljyä ja kuullota sipuleita miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Lisää jogurtti ja sekoita taikina käsin tasaiseksi. 3 Ohutmaltoisia kuivattuja sieniä voi käyttää liottamattakin. 2 Kuivattuja sieniä voi käyttää samaan tapaan kuin tuoreitakin. Valmista sitten taikina: Mittaa kulhoon vehnäjauhot, leivinjauhe ja suola
KIVIMETSÄSSÄ Teksti RAIJA KIVIMETSÄ | Kuvat RAIJA KIVIMETSÄ ja VM-ARKISTO | Kuvitus AINO SAARIKIVI Kukkivan kasvin lehdet muuttuvat puiseviksi.. Kasvin tiedetään myös alentavan verenpainetta ja tasapainottavan verensokeria. Veret seisauttava kasvi Siankärsämö on todellinen tuhattaituri. Sienet ovat usein huonosti su lavia. Siankärsämö saa ruuan sulamaan paremmin ja taltuttaa monenlaisia vatsankipristelyjä. Kun tauko paikalla hörpitään kuksasta teetä, kylmet tyneet sormet ja varpaat saavat lempeästi lämmittävän piristysruiskeen. Kokeile siankärsämön makupareiksi rakuunaa, timjamia ja basilikaa. Siinä on myös seleeniä ja kaliumia. Siankärsämön voima tunnetaan myös Kalevalassa: kun Väinämöinen löi kirveellä polveensa, apu löytyi siankärsämöstä. Käytän kasvia teenä, mausteena ja roh tonakin. Moni saa vatsanpuruja ja turvotusta sienten sisältämästä trehaloosista, sieni sokerista, joka aiheuttaa samantyyppisiä oireita kuin laktoosi joillekin. Kasvin tuoksu on vahva ja aromaattinen. Siankärsämö edistää ruuansulatusta ja maksan toimintaa sekä helpottaa umme tusta ja vähentää ilmavaivoja. Se pistää vipinää ääreisverenkiertoon. Kun kasvi alkaa kukkia, herkutteluvaihe on ohi. Asterikasveihin kuuluva siankärsämö (Achillea millefolium) on mielestäni yksi Suomen luonnon arvokkaimmista kasveis ta. Sieniruuan paras kaveri Mausteena siankärsämö on ennen kaikkea riistan, juus toruokien, lampaanlihan ja järvikalan kumppani. Kasvin metsäisen vahva maku sopii mainiosti myös sieniruokiin. Siankärsämö tunnetaan vahvana rohto kasvina, mutta ennen kuin se kukkii, sillä voi herkutella villivihanneksena. Pihoilla, niityillä, sorakentillä, vanhoilla nurmikoilla, ojanvarsilla, pelloilla ja met sissä kasvava siankärsämö kukkii pienin valkoisin tai vaaleanpunaisin mykerökukin. Kesällä luonnossa liikkuessasi hiero sian kärsämön kukkia ihollesi. Helpoimmin siankärsämön hyvinvointia edistävistä vaikutuksista hyötyy, kun kasvia sujauttaa smoothieen tai hauduttelee siitä teetä. Jos metsätöissä tai mökkipuuhissa saa nirhau man tai pikkuhaavan käteen sä tai jalkaansa, siankärsämö kannattaa ottaa avuksi. Aarre 2/2021 HYVINVOINTI 68 N äin talviaikaan on hyvä pakata talvireippailuun ja hiihtoretkelle mukaan termospullollinen sian kärsämöteetä. Vanha kansa on tuntenut siankärsämön vastustuskykyä lisäävänä yrttinä, jota on käytetty myös ihonhoitoon. Kasvin nuoret, heleänvihreät versot ja lehdet so pivat mainiosti pestoon, keittoihin ja kaa liruokien kaveriksi. Jalkakylpy virkistää väsyneet jalat ja tekee todella hyvää mökkisaunan lep peissä löylyissä. Joitakin se tympii tai suorastaan puistattaa. Näin paarmat ja hyttyset pysyvät loitolla. Juon teetä etenkin talvisaikaan ja silloin, kun suolistossa pörpöttää ja vatsaa kivistää. Se on oivallinen ensiapu käsien desinfiointiin, vatsavaivoihin tai flunssan ensioireisiin. Siankärsämö tunnetaan myös veret sei sauttavana kasvina. Kasvien tuhattaituri Tunnetko jo siankärsämön, suloisen tuhat taiturin ja kansanlääkinnän superkasvin. Vanha kansa on kutsunut siankärsämöä timpurin yrtiksi, akantupakiksi, tuhattaitu riksi ja kuperkeikkaheinäksi. Koti tai mökki oloissa siankärsämön kukista voi tehdä verenkiertoa elvyttävän, ihoa peh mentävän ja suonikohjuja hoitavan jalka kylvyn. Sillä on lääkitty vatsanväänteiden lisäksi vilustumistauteja, suonikohjuja, peräpuka mia, virtsatievaivoja ja tulehduksia. Kun graavaat lohta tai siikaa, voit korvata tillin siankärsämöllä. 1962) on kokenut villiyrttikouluttaja ja tietokirjailija. Kasvia voi nautiskella sekä tuoreena että kypsennettynä. PAULA MYÖHÄNEN Kivimetsässäpalstan toimittaja, FM Raija Kivimetsä (s. Kukkivan kasvin lehdet muuttuvat puiseviksi ja kuituisiksi. Kasvin verta tyrehdyttä viin ominaisuuksiin uskoivat niin antiikin Kreikan sotilaat, sotaisat viikingit, Amerikan alkuperäisasukkaat kuin entisajan puuse pät. Versoja herkutteluun Siankärsämö sisältää lukuisia hivenaineita, muun muassa magnesiumia ja mangaania, eteerisiä öljyjä, glukosideja ja flavonoideja sekä luonnon salisylaatteja. Se tyrehdyttää verenvuotoa te hokkaasti. Käsilaukussa pidän siankärsämö uutepulloa. Kukkivaa kasvia ei pidä kuitenkaan hyljeksiä vaan hyödyntää kukkia teetä tai ihonhoitoa varten. Närästyskin helpottuu kasvin karvasaineiden avulla
Lehdet sopivat maustekäyttöön ja kukat etenkin teeksi ja jalkakylpyihin. Lisää siankärsämösilppu ja timjami. Voit käyttää myös kuivattuja sieniä (noin 1,5 dl). Ruuanlaittoon kannattaa käyttää alkukesän nuoria siankärsämönlehtiä. Käytä mukilliseen teetä 2 rkl tuoretta tai 2 tl kuivattua kukkaa/ lehteä sekä 3 dl kiehuvaa vettä. Sienipastasta saa helposti joko gluteenittoman, vegaanisen tai molempia. GLUTEE NITON Muista! Siankärsämöstä on syytä sanoa muutama varoituksen sana. Kastikkeen muhiessa keitä pasta ja tarjoa sienikastike pastan kera. Säilytä kuivatut yrtit ilma tiiviissä lasipurkissa ruokakaapissa. Jos käytät kuivattua siankärsämöä, sitä tarvitaan 3 tl. Kuori ja silppua sipuli. Myös lasten ja raskaana olevien naisten on syytä olla varovaisia siankärsämön käytössä. Lisää pannulle öljyä ja sipulisilppu ja kuullota miedolla lämmöllä, kunnes sipulit ovat pehmeitä. Säilö siankärsämön lehtiä ja kukkia kuivaamalla niitä alle 35 asteen lämpötilassa rutikuiviksi. Anna kastikkeen muhia pannulla muutaman minuutin, kunnes se on paksuuntunut. Liota ne ennen käyttöä. 69 HYVINVOINTI Aarre 2/2021 Raijan kantarellisiankärsämöpasta (2–3 ANNOSTA) 0,5 litraa tuoreita tai pakastettuja kantarelleja 1 keskikokoinen sipuli tilkka laadukasta ruokaöljyä 0,75–1 dl nuorta, silputtua siankärsämönlehteä 1 tl tuoretta, silputtua timjamia 2 dl kaurakermaa tai luomukermaa 1–2 tl luomusitruunan mehua vajaa 1 dl raastettua manchegotai parmesaanijuustoa TAI 0,5 dl oluthiivahiutaleita (suolaa maun mukaan) Lisäksi: 150–250 g pastaa Puhdista kantarellit ja paloittele ne. Jos käytät kaurakermaa ja korvaat juustoraasteen olut hiivahiutaleilla, saat ruuasta vegaanisen. Hauduta 10-15 minuuttia ja nauti!. Lisää tilkka luomusitruunan mehua ja sekoita. Saat ruoasta gluteenittoman, jos käytät gluteenitonta pastaa. Laita paloitellut sienet paistinpannulle ja kuumenna, jotta sienistä kiehuvat pois ylimääräiset nesteet. Siankärsämöteen voi valmistaa tuoreista tai kuivatuista kukista ja lehdistä. Vinkkejä! Voit käyttää kastikkeeseen myös muita tuoreita tai pakastettuja metsäsieniä, esimerkiksi suppilovahveroita. Lisää lopuksi joukkoon raastettu juusto ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa ripaus suolaa. Pujoja kamomilla-allergiset voivat saada oireita siankärsämöstä. Sekoita hetki ja lisää kaurakerma tai luomukerma
”Jos sijoitushorisontti on hy vin lyhyt ja kyseessä on esimer kiksi asunnon käsiraha, kukaan ei osaa ennustaa kyllin turvallis ta sijoituskohdetta”, Tuppurai nen huomauttaa. ”Sijoittajien joukossa metsän omistajat ovat varovaisimpia, ja juuri siksi heidän kannat taisi sijoittaa muuhunkin kuin metsään. Mieti tavoitteesi Ennen sijoituspäätöksen tekoa kannattaa pohtia hetki omia tavoitteitaan. Onko tavoite konkreettinen, kuten esimer kiksi auton tai lomaasunnon hankinta. K eskiverto suo malainen met sänomistaja on kiinnostunut sijoittamisesta mutta kaihtaa sijoittamiseen liittyvää riskiä. Kysyimme, miten 10 000 euron puukauppatulo sijoitetaan joko riskiä kaihtaen tai riskiä ottaen. Itse ajattelen,. Kannattaa pohtia myös sitä, miten sietää epävarmuutta, ja sitä, miten paljon haluaa käyttää aikaa sijoitustensa pa rissa. 70 Aarre 2/2021 OMA TALOUS METSÄRAHA POIKIMAAN Puukaupan jälkeen koittaa metsänomistajan tilipäivä. HYVÄT NEUVOT Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvitus AINO SAARIKIVI ”Kun varallisuus on hajau tettu, yhden omaisuuserän huono kehitys ei vie sijoitusta pakkaselle, sillä jokin toinen erä voi samaan aikaan kehittyä paremmin”, muistuttaa Pörssi säätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri. ”Korkorahastoja pidetään ma talahkon riskin sijoituskohteina, mutta tällä hetkellä matalan riskin korkosijoituksista ei saa lainkaan tuottoa. Neuvontapalveluihin kannattaa tutustua, etenkin kun ne pää sääntöisesti ovat maksuttomia. Mutta miten varat kannattaisi sijoittaa. ”Etukäteissuunnittelu auttaa hahmottamaan omaa sijoittaja profiiliaan ja ajankäyttöään sekä toimimaan järkevästi erilaisissa markkinatilanteissa”, Sari Lou nasmeri sanoo. Kartoituksen perusteella saa esimerkiksi ehdotuksia sopivis ta rahastoista”, Suvi Tuppurai nen kertoo. Onko tavoitteena hoi taa sijoituksia aktiivisesti vai sopiiko omalle kohdalle parem min osta ja pidä tyyli. Viekö ajatus pakkaselle painuvista sijoituksista sinulta yöunet. Nykyinen markkinatilanne ei kuitenkaan Lounasmeren mu kaan puolla korkosijoituksia. Turvallisinta sijoitta mista on hajauttaa varallisuus eri omaisuusluokkiin”, sanoo osake ja rahastovälittäjä Nord netin maajohtaja Suvi Tuppurainen. Arvopapereista rahat sen sijaan saa käyttöön parissa päivässä. Jos metsä muo dostaa suurimman omaisuus erän, puukauppatulojen sijoitta mista esimerkiksi arvopaperei hin kannattaa kuitenkin harkita. Arvopapereihin kannattaa sijoittaa vain niin sanottua kär sivällistä rahaa, jonka käyttöön ei ole tarvetta useampaan vuo teen. Jos talouteen tarvitaan nopeasti lisätuloja, metsäkiin teistöstä niitä voi olla vaikea irrottaa. Hajauta huolella Varovainen sijoittaja on perintei sesti sijoittanut varoistaan noin puolet korkosijoituksiin ja kor keintaan puolet osakesijoituk siin. Onko rahoille muuta tarvetta tulevaisuudessa ja millä aikataululla. ”Osakemarkkinoille ovat tyy pillisiä nopeat ja voimakkaat reaktiot niin ylös kuin alaspäin. Moni päättää olla tietoisesti passiivinen eikä reagoi lyhyen aikavälin heilun taan mitenkään.” Tutustu palveluihin Omaa sijoitusprofiilia ja itselle parhaiten sopivia sijoitusvaih toehtoja voi myös kartoittaa yhdessä pankin rahoitusasian tuntijan kanssa. Osa elää aktiivisesti mukana käänteissä ostaen ja myyden. Hajauttaminen tuo turvaa myös yllättävien tilanteiden varalta. ”Monilla pankeilla on tarjolla sekä digitaalisia palveluita että verkkotapaamisia, joissa kysy myksiin vastaamalla voidaan löytää sopivia sijoituskohteita. On hyvä miettiä etukäteen, mi ten näihin suhtautuu. Kun sijoitusaika on pitkä, markkinoiden laskiessa on ai kaa odottaa uutta nousua
Vastaperus tetuille ja kasvuvaiheessa ole ville yrityksille on perustettu pörssiin First North markki napaikka. First North tarjoaa mahdollisuuden sijoittaa yhtiöön jo toiminnan varhai sessa vaiheessa, jolloin sekä sijoitusten riskit että tuotto mahdollisuudet voivat olla päämarkkinoita suuremmat. Toinen vaihto ehto on jakaa summa viiteen osaan ja sijoittaa suoriin pörssi osakkeisiin 2 000 euroa per yhtiö. Omaa perusluonnettaan ja vaistojaan kannattaa noudattaa. ”Viime vuonna sekä suosi tuimpien että tuottoisimpien ETFrahastojen listoja hallitsivat teknologiayhtiöihin ja kestävään energiaan sijoittavat rahastot. Mutta siinä, missä varovainen sijoittaja pitäytyy suuris sa ja vakaissa yhtiöis sä, riski sijoittaja voi valikoida salk kuunsa myös esimerkiksi kasvu yritysten osakkeita. Riskinotto halu vaihtelee eri elämän tilanteissa.. Yleensä sijoittajalla on vatsan pohjassaan tunne siitä, mikä määrä riskiä on hänelle itselleen sopiva. Riskiä voi ottaa myös poistu malla laajasta indeksistä ja sijoit tamalla varat esimerkiksi muu tamaan toimialarahastoon tai pörssilistattuun ETFrahastoon, jotka seuraavat tiettyä toimialaa. Jos oma taloudellinen ti lanne on vakaa, riskiäkin voi ottaa enemmän. Suorat osakesijoituksetkaan eivät ole varovaisen sijoittajan kohdalla poissuljettu vaihtoehto, kunhan valinta kohdistuu niin sa nottuihin arvoyhtiöihin. Voi myös käydä niin, että alkujaan varovainen sijoit taja huomaa kokemuksen myötä riskinotto kykynsä kasvaneen. Tuppurainen muistuttaa, että riskiä voi entisestään pienentää sijoittamalla eri rahastoihin. ”10 000 euron kertasum man hajauttaisin useampaan kohteeseen.” Muista kasvuyhtiöt Hajauttaminen on tärkeää myös sellaiselle sijoittajal le, joka on valmis ottamaan enemmän riskiä. Tammikuun lopussa 2021 First North markkinapaikalle oli listattu 31 kasvuyhtiötä. Luota tuntumaasi Omaa riskinottohaluaan kannat taa kuulostella säännöllisesti, sillä se usein vaihtelee elämäntilanteen mukaan. Rahasto voi sijoittaa esimerkiksi Helsingin pörssin suurimpiin yh tiöihin”, Lounasmeri kertoo. Tänä vuonna silmällä pidettäviä teemoja ovat esimerkiksi tekoäly, Kiina ja Aasia sekä uusiutuva energia”, Suvi Tuppurainen sa noo. ”Nämä yhtiöt ovat suuria, va kaita ja omalla alallaan johtavia pörssiyhtiöitä. ”Indeksirahastossa sijoitukset tehdään automaattisesti ennal ta kerrotun kaavan mukaisesti. Ne eivät ole vel kaantuneita ja jakavat omistajil leen tasaisesti hyvää osinkoa”, Lounasmeri sanoo. ”Tuottoa tavoitteleva sijoittaja voisi esimerkiksi sijoittaa indek sirahaston kautta 5 000 euroa suuriin yhtiöihin ja valita itse First North markkinapaikalta viisi yhtiötä, joihin sijoittaa lo put 5 000 euroa, tuhat euroa per yhtiö”, Sari Lou nasmeri ehdottaa. Helppo tapa saavuttaa laaja hajautus on sijoittaa passiivi siin indeksirahastoihin tai matalan kulurakenteen osakerahastoihin. Kannattaa ottaa huomioon myös ajallinen hajau tus eikä sijoittaa kaikkea kerralla. 71 Aarre 2/2021 OMA TALOUS että kun korkopuolella pitäisi ottaa isommin riskiä tuottoa saa dakseen, sijoitan mieluummin osakemarkkinoille.” Osakemarkkinoilla varovainen sijoittaja huolehtii hyvästä hajau tuksesta. ”Riski on sopivalla tasolla sil loin, kun edelleen nukkuu yönsä hyvin eivätkä sijoitukset stressaa tai harmita”, Sari Lounasmeri sanoo
Kysy lähim mästä kirjak aupas tasi!. 0400 679 468 ILMOITA AARTEEN PALVELU HAKEMISTOSSA! TILAA HETI 040 720 7981 3 ilmoitus ta vain 580 € + alv Suosikki kirjasta jo 4. Tervetuloa! Avoinna ti-su klo 11-17. painos! KUNINGASMETSURI LUE LISÄÄ aarrelehti.fi/ kuningasmetsuri 25, 00 Tai osta kirja tarjou s hintaa n Helsin gin Maala isten talosta (Simon katu 6). 050 4120 785 Metsät kasvukuntoon! Arvoturve Oy Kouvolan Sippolasta! Tilaukset ja toimitussopimukset Arvo Suutari 0500 574 350 Jyrääntie 400, 45100 Kouvola www.arvoturve.fi Arvotarha Oy Jyrääntie 400 • 45100 Kouvola puh. Vanhankaupunginkatu 19, 13100 Hämeenlinna www.museomilitaria.fi Tilaa netissä tai soita 0400 895174/ 0400 157701 PIENNARMURSKAIMET ERI KOKOJA! Hinnat alkaen 2 962€ (sis. alv) Työleveydet: 180,200,220 ELÄIMEN HAHMOSSA Konservaattori ja kuvanveistäjä Jussi Mäntynen Kevät 2021 suomen metsästysmuseo riihimäki www.metsastysmuseo.fi Nimetön 3 1 1.6.2016 15:04:42 www.tuhka.info p. alv) KESANTOMURSKAIMET Hinnat alkaen 2 683 € (sis. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy Sotilashistorian aarteita Hämeenlinnassa. 0500 574 350 arvo.suutari@arvotarha.fi www.arvotarha.fi arvo suutari toimitusjohtaja KUIVIKETURVETTA KLAPISÄKIT POLTTOPUILLE • Isot ja pienet • Todella kestäviä • Heti varastosta • Kattavin mallisto • Toimitus kotiovelle WWW.SÄKKIKAUPPA.FI KYSY LISÄÄ INFO@JUBILO.FI TAI 020-7306100 RAITE PUUKAATOON Toimitus ei sisällä tunkkia * VOIMAKAS * EDULLINEN FARMITUNKIN, 48”, AVULLA TYÖNTÖTANKO Tilaaminen: www.raite.fi tai puh. 72 Aarre 2/2021 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p
itselleni?. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki aarrelehti.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Aarre 2/2021 PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 lehteä 73,80 e • laskutusjakso 11 lehteä 119 e (12 kk) Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. digitilauksena 12 kk 94,80 e . Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. . 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. 73 VAKIOT RI TV A T UO M I K A R VI AN HIR S IRA KE N TA JA T ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 25.3.2021 JOHANNA KOKKOLA Oman metsän hoidosta eläkevuosien rakas harrastus Näin käytät raivaussahaa ergonomisesti Puutarhakausi alkaa, kukkaloisto kutsuu Tärpit fiksuun sukupolvenvaihdokseen Piharakennuksia hirrestä Pakastimen villiruoka-aarteet käyttöön Joensuulainen Iivo Suvanto raivaa kuusentaimikosta lehtipuuvesakkoa rauhallisesti omaan tahtiinsa. 6 lehteä 73,80 e . Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi.. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun. seuraavasta numerosta?. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stim edia Oy Asia kas palv elu Tun nus 50 025 96 Info A2 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteenmuutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. AARTEEN TILAUSLOMAKE . Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . 2021! Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. lahjaksi alkaen. Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – Sähköposti Haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja etuja . Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. sähköpostilla . 11 lehteä 119 e (12 kk) . __?/?__?/ 20___ . tekstiviestillä
VIIME VUONNA Stora Enso solmi asiaan liittyvän yhteistyösopimuksen Saksan merkittävimpiin hiilikuitujen valmistajiin kuuluvan Cordenka Gmbh:n kanssa. Puun kuiva-aineesta vain 25–30 prosenttia on ligniiniä. Jatkossa yhtiö voi kuitenkin nousta erityisesti ilmastonmuutoksesta huolestuneiden nuorten sankariksi. Tavallisissa autoissa niitä on vain noin prosentti. Öljypohjaisten hiilikuitujen valmistus on sekä hyvin kallista että erittäin hiili-intensiivistä. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. Se on kuin liima, joka sitoo puun kuidut yhteen. Tonni öljypohjaista hiilikuitua päästää ilmakehään noin 20 tonnia hiilidioksidia. Kun auton paino vähenee sadasosalla, polttoaineen kulutus laskee noin 0,8 prosenttia. Kun niistä ja epoksista tehdään komposiittia eli yhdistelmämateriaalia, saadaan ominaisuuksiltaan erittäin kiinnostavaa ainetta. Kotkassa sijaitseva Stora Enson Sunilan tehdas on maailman johtava ligniinin ja erityisesti huippukuivan ligniinin valmistaja. Samalla tuotannon hiilipäästöt laskisivat puoleen. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Se kestää jopa kymmenen kertaa terästä suurempia kuormia – mutta on viisi kertaa terästä kevyempää. Sen visio on vielä pari astetta kunnianhimoisempi ja ympäristöystävällisempi kuin aiemmat ehdotukset. Ligniini on selluloosan jälkeen puun tärkein ainesosa. Stora Enso on viime vuosina noussut maailman todennäköisesti johtavaksi puupohjaisten hiilikuitujen kehittäjäksi. RISTO ISOMÄKI Metsäteollisuuden suuri hiilikuituvisio muuttuu todeksi ISOMÄKI Hanke voi käynnistää teknologisen vallan kumouksen.. Aikoinaan Stora Enso ja ympäristöjärjestöt olivat usein toistensa kanssa vastakkain erilaisissa metsäsodissa. Näistä syistä ainoastaan huippukalliit urheiluautot tehdään melkein kokonaan hiilikuiduista. Hiilikuiduilla tarkoitetaan pitkiä ja ohuita, jatkuvia kuituja, joiden hiilipitoisuus on 96–99 prosenttia. Kuulostaa työläältä irrottaa sellu ja ligniini toisistaan, puhdistaa ne huolellisesti ja sitten sekoittaa ne uudelleen. Tämä edellyttää painon pudottamista. Öljyn osittainen korvaaminen ligniinillä tekisi laskelmien mukaan hiilikuiduista niin halpoja, että myös tavalliset autot voitaisiin valmistaa hiilikuiduista. Herättikö kolumni ajatuksia. Menetelmä saattaa kuitenkin olla avain korkeatasoisiin puupohjaisiin hiilikuituihin. Myös lentokoneiden päästöt saattavat pienentyä ja tuulivoiman hinta laskea. Omilla verkkosivuillaan metsäjätti toteaa: ”Entä jos tuleva autosi kasvaisi tulevaisuudessa takaisin kahdessa sekunnissa pohjoismaisessa metsässä?” En tiedä, olenko koskaan ollut yhtä innostunut mistään suomalaisen metsäteollisuuden hankkeesta. Stora Enson Uimaharjun tehtaalla Joensuussa on puolestaan kehitetty hiilikuidun esiasteen valmistamista liuko sellusta tehdyn viskoosin ja Sunilasta tulevan ligniinin seoksesta. Stora Enso sanoo, että puupohjaisilla hiilikuiduilla olisi käyttöä myös rakennusteollisuuden puolella. Tuulivoimateollisuus käyttää nykyään noin viidenneksen kaikista maailman hiilikuiduista. Vanhanaikaisten autojen polttoaineen kulutus voi puolittua ja sähköautojen kantosäde kaksinkertaistua. Hiilikuidut olisivat realistisin keino pienentää autojen painoa pitkän päälle jopa yli puolella. Hiilikuidut valmistetaan kuitenkin nykyään öljystä. Hyvin kuiva ligniini on tasalaatuisempaa, ja se on helpompi saada reagoimaan hiilikuitujen kanssa epoksin tavoin. Se saattaa jo pian auttaa maailmaa pienentämään ilmastoa lämmittäviä päästöjään monella alalla. Sekä autojen korit että suurin osa kaikista muistakin osista olisi mahdollista tehdä hiilikuiduista. AUTOTEOLLISUUDEN PITÄISI lähivuosikymmeninä laskea autojen polttoaineen kulutusta noin 80 prosentilla. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 2/2021 VAKIOT 74 I hmiskunnan kannalta tärkein hanke, jonka suomalainen metsäteollisuus on koskaan käynnistänyt, on kovaa vauhtia muuttumassa todeksi. ERI PUOLILLA MAAILMAA alettiin muutama vuosi sitten kohista epoksin ainakin osittaisesta korvaamisesta ligniinillä hiilikuitujen valmistuksessa. Sitä paitsi jos sekä sellu että ligniini voidaan käyttää hiilikuitujen tuotantoon, niitä saadaan enemmän. Jos hanke on menestyksekäs, se saattaa käynnistää maailmassa melkoisen teknologisen vallankumouksen
Lisää sähköpostiosoitteesi ja salasanasi. 2 Klikkaa kohtaa Luo tunnukset ja Aktivoi käyttäjätunnuksesi. Saat sähkö postiisi aktivointiviestin, jossa olevaa linkkiä klikkaamalla saat tunnukset käyttöösi. Paina Kirjaudu. Klikkaa jatka. Asiakasnumeron löydät tilaaja laskulta, lehden takaa osoitetietojen yhteydestä tai soittamalla tilaajapalveluun. 020 413 2277 (arkisin kello 8–21). Luo käyttäjätunnukset Aarteen verkkopalveluun! Kaikissa ongelmatilanteissa voit olla yhteydessä asiakaspalveluun, puh. Hyväksy käyttö ehdot ja aktivoi tunnuksesi. 5 Mene uudestaan osoitteeseen aarrelehti.fi ja klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa Kirjaudu. Tunnusten luontiin tarvitset vain asiakasnumeron ja postinumeron 1 Mene osoitteeseen aarrelehti.fi ja klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa Kirjaudu. Hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). 4 Kirjoita avautuvaan lomakkeeseen sähkö postiosoitteesi ja haluamasi salasana. 3 Kirjoita asiakasnumerosi ilman etunollia sekä postinumerosi. Kirjautuminen kannattaa Lue ajattomia ja hyödyllisiä Aarre Plus -artikkeleita Löydä arkiston aarteita vuodesta 2016 alkaen Lue näköislehteä joko verkkoselaimella tai älylaitteella Aarre-sovelluksessa Tee muutoksia yhteystietoihisi sekä tilauksiisi liittyviin asioihin Omat tiedot -osiossa 1 2 3
Aikakauslehteen uppoudutaan. Silloinkin, kun ympärillä sattuu ja tapahtuu. Lue lisää: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella. Sinä olet siellä. Lehden ja lukijan suhteesta hyötyy myös mainostaja