s. luonto . 50 Turvasatamia metsärahalle s. 70 Hyvät neuvot. 58 ?13,40 € 2 | 2022 AARRELEHTI.FI Uljaat puulaivaperinteet s. . . 10 PUUNKORJUU Harvennus kahdella eri tavalla s. oma talous Vielä ei ole ensimmäinen tuhat hehtaaria täynnä, joten ostan edelleen. metsä ????. 32–39 TALVIRETKEILY Hiihtovaellus Itä-Lapissa s. juuret . hyvinvointi . puu . 18 Uutuussaha hakkuukokeilussa s. . . 24 Metsätorpan TARKKAILIJA Saija Kuusela edistää metsien monimuotoisuutta ja kirjoittaa luontoteemaisia dekkareita, s
Suunniteltu suomalaisiin vesiin. Juomavesi järvestä ilman kemikaaleja. WatMan automaattisilla suodatinlaitteilla saat raikasta vettä huolettomasti. LVI: 3614430 TIEDÄTKÖ MILLAISTA VETTÄ JUOT. Vesianalyysit LAAJA LVI: 3614407 PERUS LVI: 3614200 pumppulohja.fi watman.fi ASIAKASPALVELU 020 741 7229. WATMAN PM -PORAKAIVOPUMPPUPAKETIT AUTOMAATTISET SUODATTIMET KAIVOVESI TULEE TUTKIA SÄÄNNÖLLISESTI WATMAN TRIO-UV JÄRVIVEDESTÄ JUOMAVETTÄ Mökkiläisten suosikkisuodatin helpottaa mökkielämää
Polttopuukaup piaat joutuvat myymään eioota, ja jopa klapikone kauppa käy kovilla kierroksilla. Kyse ei ole vain oman onnensa nojaan unohdettujen metsä plänttien omistajista. On sulaa hulluutta, jos Suomen kaltai sessa maassa rakennetaan omakotitalo ilman yhtäkään tulisijaa. Myös suurmetsänomistaja ja sahayrittäjä Matti Huhtamaa kertoo Aarteen haastattelussa, ettei hän seuraa lainkaan metsiensä tuottoa (s. Metsätila on ostettu tai siitä on maksettu perintötai lahjaveroa. Tänä talvena, kun pörssisähkön ja fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat ki vunneet pilviin, kuivat klapit ovat arvos saan. Yhtä vieraalta tuntuisi laskea vaikkapa perheenjäsentensä tai harrastustensa taloudellista kannattavuutta. V iime vuonna Suomen pien taloissa käytettiin 6,5 miljoonaa kuutiometriä polttopuuta. Tähän päämäärään tähtäävät myös hyvän metsän hoidon suositukset, ja nykyään se tukee maailmanlaajuisia ilmastotavoitteita. Se on reilusti enemmän kuin esimerkiksi se mottimäärä, joka menee metsähakkeek si. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit MARIA MIKLAS / VM-ARKISTO KA I TIR KK O NE N KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Rahaakin tarvitaan, se on selvä. Joka kolmas metsänomistaja ei ylipäätään mieti metsätaloutensa kannattavuutta. 18). Harvennushakkuita tarvitaan metsänhoidollisista syistä, mutta metsänomistajan paras keino sinnitellä inflaa tion kanssa on kasvattaa ja myydä hyvälaatuista havutukkia. Metsään liittyvät muut arvot ovat Huhtamaalle tuottoa tärkeämpiä, vaikka hänellä on vankkoja näkemyksiä metsänhoidosta ja hakkuutavoista. Tätä taustaa vasten aina vähän hymähdän, kun törmään somen metsäkeskusteluissa heittoon, että taas on ”ahne metsänomistaja” hakannut metsäänsä tai että metsänomistajat myyvät puuta ”rahankiilto silmissään”. Edellä mainitun kyselytutkimuksen tulokset käyvät arkijärkeen. Klapeja pesään Jotakin, mitä ei halua euroissa mitata PÄÄKIRJOITUS Rahaakin tarvitaan, se on selvä.. Tästäkään syystä Suomen metsiä ei kaadeta pääosin ”kiinalaisten vessapaperiksi”, vaikka niin usein väitetään. Kun metsä on osa juuria, elämäntyötä ja elämänarvoja, sitä ei hinnoitella euroissa. Puunmyyntituloilla metsän omistaja maksaa pankkilainaa ja veroja, rahoittaa metsän uudistamiskulut ja metsänhoidon muita kuluja, rahoittaa pääelinkeinoaan kuten maanviljelyä, hankkii isompia kulutushyödykkeitä, tankkaa autoaan sekä ostaa kaupasta maitoa, leipää ja särvintä niin kuin kaikki muutkin. Y li kolmasosa metsänomistajista ei ole halukas myymään metsätilaansa perheen ulkopuolisille mistään hinnasta. Herättikö pääkirjoitus ajatuksia. Puumarkkinat-palstalla (s. Siis mistään hinnasta. Tai myydä oman isoäitinsä, kuten tuomitseva sanonta kuuluu. Etätöitä tekevät ehtivät lämmittää puulla omakotitalojaan ja talvi asuttavia mökkejään. 22) tutkija Jussi Leppänen vahvistaa kokeneiden metsänomistajien perstuntuman, että varsinkaan kuitupuusta maksettu hinta ei ole pysynyt elinkustannusindeksin perässä. sivu 8). Metsänomistajat tarvitsevat metsästään tuloa, mutta vain harvalle suvun metsä omaisuus on pelkkä sijoituskohde. 3 Aarre 2/2022 METSÄ Pientalojen tuli sijat ovat tärkeä osa Suomen huolto varmuutta. 1961) on hausjärveläinen metsän omistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä ja villiruoanlaittoa. Silti tuntuu, että monille metsän omistajille tärkeä omasta metsästä saatava polttopuu tuppaa unohtumaan keskusteltaessa metsien käytöstä. Tiedot perustuvat laajaan metsänomistajakyselyyn vuodelta 2019 (ks
429 € 550 XP®G MARK II 3,0 kW | 50,1 cm³ | 5,5 kg (ilman terävarustusta) Norm. Lue lisää osoitteesta husqvarna.com/fi-fi HUSQVARNA 445 e Mark II 2,1 kW | 45,7 cm³ | 5,1 kg (ilman terävarustusta) Norm. Husqvarnan laadukkaat moottorisahat tarjoavat optimaalisen yhdistelmän käsiteltävyyttä, kestävyyttä ja leikkuutehoa. 519 € KAMPANJA. 579 € HUSQVARNA 435 Mark II 1,6 kW | 40,9 cm³ | 4,2 kg (ilman terävarustusta) Norm. Sahat on räätälöity periaatteessa kaikkiin mahdollisiin käyttötarkoituksiin, jotta sinä pystyisit vastaamaan kaikkiin sinulle heitettyihin haasteisiin vaikeusasteesta huolimatta. 979 € 899 € KAMPANJA 359 € KAMPANJA Kampanjahinnat voimassa 31.3.2022 saakka. Tee sahauskokemuksesta parempi Moottorisaha kaikkiin tarpeisiin Teitpä metsätöitä työksesi tai vain omaksi huviksesi, haluamme Husqvarnalla varmistaa, että tarjoamme sinulle aina parhaat mahdolliset välineet työskentelyyn
36 JATKUVAN KASVATUK SEN KOEALA Luonnonvarakeskuksen tutkijan Yrjö Nuutisen metsässä Kiihtelysvaarassa tutkitaan jatkuvaa kasvatusta. 22 MITEN SUHTAUTUA INFLAATIOON. 18 SAHAMIEHEN METSÄT Luvian Sahan omistajan Matti Huhtamaan metsäpalstat ovat 50 kilometrin säteellä kotitalosta Eurajoella. 6 Aarre 2/2022 METSÄ 23.2.2022 18 10 36 KANNES SA KA NN EN KU VA JO HA NN ES W IE HN NRO 2 METSÄ 3 JOTAKIN, MITÄ EI HA LUA EUROISSA MITATA 8 METSÄ NYT Kannattaako vai ei. Viime aikoina inflaatio on kiihtynyt merkittävästi, kirjoittaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi Leppänen. Jatkuva kasvatus on tutkija Yrjö Nuutisen mielestä kaksipiippuinen, ellei jopa kolmepiippuinen asia. ”Julkisessa keskustelussa jatkuvaa kasvatusta usein yksinkertaistetaan.” Teollisuusneuvos Matti Huhta maa kulkee Hippukoiransa kanssa päivittäin metsissään. 10 METSÄTORPAN TARKKAILIJA Metsien monimuotoisuutta työkseen edistävä biologi Saija Kuusela on myös dekkari kirjailija. SISÄLTÖ ”Näyttää siltä, että ilmastonmuu toksen hillintä aletaan ottaa vihdoin tosissaan. JOHANNA KOKKOLA JO HA NN ES W IE HN M AR IA M IK LA S 32 TALVIHARVENNUS SÄÄSTÄÄ JUURIA JA MAATA Koivikon ensiharvennus Pornaisissa tehtiin kahdeksanpyöräisellä harvesterilla. 30 ”METSÄPANEELILLA VOISI OLLA LISÄ ARVOA” Maaja metsä talous ministeriön kanslia päällikkö Jaana Husu-Kallio on sitä mieltä, että poikki tieteellistä tutkimusta tarvitaan. JUURET 50 PUUTA PURJEIDEN ALLE Yhteen puulaivaan tarvittiin satoja mäntytukkeja, kuusenjuurakoita ja kovaa työtä. 15 MIELENVIKAISET RAIDE HANKKEET SUISTAVAT SUOMEN RAITEILTAAN Ripeyttä sota-ajan äärioloissa on vaikea tajuta, kun katsoo Länsimetroa, kirjoittaa Teemu Keski sarja. PUU 56 KENGÄT SEINÄLLE Kenkäteline on pienen eteisen pelastus.. 24 HAASTAJA AMMATTI LUOKKAAN Kokeilimme Echon uutta moottorisahaa hankintahakkuulla ääri oloissa. 44 TAKAPAKSI TÄYNNÄ METSÄTIELLE Nelivetoinen farmariauto kulkee hyvin ja kuljettaa paljon. Se hyvä valuu metsien monimuotoisuuden laariin”, sanoo Jaalassa asuva biologi Saija Kuusela. 40 APUNA METSÄSSÄ Aarteen kirjoituskilpailu keräsi monipuolisen saaliin metsämuistoja. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Koivupuinen työpiste ja metsänimisissä Lauriina Tyrni
OMA TALOUS 70 TURVASATAMIA METSÄRAHALLE Miten rahat voi sijoittaa niin, että omaisuus säilyttää arvonsa. MAAHANTUOJA Vongoivan joen kurussa kevätaurinko helli hiihtäjää. HYVINVOINTI 66 LAHNAA LAUTASELLE Uunilahnan täytteenä on kananmunaa ja riisiä. RISTO JUSSILA 24. AARRE JULKAISEE LUKIJOIDEN LUONTOKUVIA LÄHETÄ PAINOKELPOINEN KUVA (sähköisenä vähintään 1 Mt) sekä pieni kuvan ottami seen liittyvä tarina sähköpostitse (luonto kuva@aarre lehti.fi) tai postitse (Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus ”Luontokuva”, em me palauta kuvia). OTITKO HIENON KUVAN. Hybridijärjestelmät tekevät tuloaan myös nelivetofarmareihin. 64 VARPUSHAUKAN VIERAILU Varpus haukat ovat vakituisia vieraita Heikki Willa mon pihalla. 7 Aarre 2/2022 METSÄ 58 44 AR TO KO M UL AIN EN LUONTO 58 VIIMEINKIN VONGOIVA Tarun hohtoisen tunturin valloitus ei sujunut kommelluksitta. AARRE KOKEILU Echo CS-4310 SX ei ole parhaimmillaan vaikeissa talvisäissä. VAKIOT 55 RISTIKKO 69 LUKIJAKYSELY 73 ENSI NUMEROSSA 74 AMAZONASIN SADE METSIEN VIIMEINEN MAHDOLLISUUS Ama zonasin pelastaminen edellyttäisi laajoja metsitysohjelmia, kir joittaa Risto Isomäki. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion
Tutkijat arvelevat, että puutteelliset käsitykset kannattavuudesta voivat johtaa huolimattomaan päätöksentekoon, kuten metsätilan ostoon ylihinnalla tai myyntiin alihinnalla. Alle puolet tutkimukseen osallistuneista metsänomistajista pystyi suhteellisen luotettavasti arvioimaan, mihin puukauppatulot on käytetty. Neuvonnassa pitäisi tarjota apua tuottojen ja riskien arviointiin, jotta metsänomistajalla olisi paremmat mahdollisuudet tehdä taloudellisesti järkeviä päätöksiä. Osa ei myisi metsätilaansa mistään hinnasta eikä toisaalta edes arvioi metsätaloutensa kannattavuutta. Nyt tilattujen klapien toimitus on helmi-maaliskuun vaihteessa.» Jyväskyläläinen polttopuuyrittäjä Jani Aho polttopuun markkinatilanteesta (Maaseudun Tulevaisuus 7.2.2022) »Harmittaa tunnustaa, mutta olen aloittanut ns. Vain seitsemän prosenttia luopuisi tilastaan itse arvioimallaan käyvällä arvolla. aavistushakkuut omilla tiloillani. Varsinkaan yli 75-vuotiaat metsänomistajat sekä henkilöt, jotka ovat omistaneet metsätilansa pitkään, eivät ole halukkaita siitä luopumaan. Hatara ote kannattavuuteen Kolmannes kyselyyn vastanneista metsänomistajista ilmoitti, ettei arvioi oman metsätaloutensa kannattavuutta lainkaan. Tutkimus perustui Suomalainen metsänomistaja 2020 -hankkeessa metsänomistajilta vuonna 2019 kerättyyn valtakunnalliseen postikyselyaineistoon sekä kannattavuutta käsitelleeseen kyselyyn. Miten metsänomistajien metsätalouden kannattavuuden arviointikykyä voitaisiin edistää. [--] Olisin halunnut jättää puut lahoamaan metsään, mutta en halua kyseisiä metsiä tuleviksi HCV-alueiksi.» Metsänomistaja ja metsäsijoittaja Jyrki Ketola (Metsälehti Makasiini 1/2022) KU VA T SA NN E KA TA IN EN , JA AN A KA NK AA NP ÄÄ JA PE TT ER I KIV IM ÄK I Aarre 2/2022 METSÄ 8 UUTUUDET! KETO FORST Xtreme V2 KETO 150 Karate Multi PETTERI KIVIMÄKI METSÄ NYT Noin neljännes metsänomistajista piti mahdollisena, että sijoittaisi metsäomaisuuden myynnistä saamansa rahat pörssiosakkeisiin. Tekstit ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN | Kuvat VM-ARKISTO Kannattaako vai ei. Riskinä on huolimaton päätöksenteko.. Metsänomistajilla on metsätalouden kannattavuuden arvioinnissa tärkeää olla vähintään karkea käsitys saatujen tulojen ja maksettujen menojen käytöstä. Korjaan pois nyt myös lumituhoja myrskypuita. Tällainen käytäntö voisi selkeyttää metsänomistajien käsityksiä puunmyyntitulojen käytöstä ja vähentää mahdollisuutta sekoittaa keskenään tuloverotus ja arvonlisäverotus, tutkimuksessa todetaan. Saman verran harkitsisi sijoitusasuntoja tai rahastosijoittamista. Monelle metsänomistajalle taloudelliset arvot ovat toissijaisia. Tutkimuksessa korostetaan metsäneuvonnan merkitystä. Tutkimuksen johtopäätöksissä ehdotetaan myös muutoksia verotukseen. Se selkeyttäisi metsätalouden rahaliikenteen seurantaa. Y li kolmasosa metsänomistajista ei ole valmis myymään metsätilaansa mistään hinnasta perheen ulkopuolisille, selviää Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Työtehoseuran tutkimuksesta. Puun myyntitulon verotuksessa voitaisiin luopua puunostajien tekemästä puukauppamaksun ennakonpidätyksestä ja velvoittaa puunostajia ainoastaan toimittamaan tieto maksetusta puukauppasummasta Verohallinnolle. Metsänomistajalle itselleen yksinkertaisin tapa olisi käyttää arjen käyttötilistä erillistä pankkitiliä metsätilan rahaliikenteen hoitoon. »Jos metsäsektori ei kykene itse asettamaan toiminnalleen kunnianhimoisia tavoitteita ja kirkastamaan omaa tekemistään, on päivänselvää, että vastuu aloitteellisuudesta siirtyy toisaalle.» Sahateollisuus ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen (MT Metsä 1/2022) »Puuta menee enemmän kuin pystyy toimittamaan. Reilu neljännes vastaajista ei osannut lainkaan arvioida metsätilan hintaa suhteessa sen arvoon. Kymmenessä vuodessa niiden osuus, jotka eivät arvioi metsätaloutensa kannattavuutta, on kaksinkertaistunut
Kuivatuilla turvemailla hiilen nettopäästö hajoavasta turpeesta voi jatkua koko kierron ajan”, sanoo Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää. Alaskassa, Kanadassa ja Venäjällä paloja on vuosittain keskimäärin 0,5–0,6 prosentilla metsäpinta-alasta. Suomesta raportin laatimiseen osallistui Luonnonvarakeskus (Luke). Hoitamattomien tai vain vähän hyödynnettyjen boreaalisten metsien hiilivarasto säilyy mutta ei kasva, koska metsäpalot aiheuttavat niissä merkittäviä hiilihäviöitä. ”Kanadan ja Venäjän laajamittaiset metsäpalot johtavat metsien hiilen suoraan hävikkiin ilmakehään, heikentävät kasvupaikan tuottavuutta pitkäksi aikaa ja viivästyttävät luonnollista uudistumista, mikä kaikki vähentää metsien hiilensidontaa”, Mäkipää toteaa. 9 Aarre 2/2022 METSÄ UUTUUDET! KETO FORST Xtreme V2 KETO 150 Karate Multi Metsäpalot aiheuttavat hiilihäviöitä B oreaalisten metsien hiilivarasto on kasvanut nopeammin Pohjoismaissa kuin Kanadan ja Venäjän metsissä, kertoo kansainvälisen tutkijaryhmän raportti. Pohjoismaiden hoidetut metsät ovat keskimäärin nuorempia kuin Venäjän, Kanadan ja Alaskan laajat, hyödyntämättömät metsäalueet. Tutkimus osoittaa, että intensiivisen metsätalouden maissa metsien hiilivarastot kasvoivat. Boreaaliset metsät muodostavat jopa 30 prosenttia maailman metsistä ja kattavat noin kymmenen prosenttia maailman maa-alasta. RAISA KYLLIKKI KARJALAINEN. ”Maaperän hiilivarasto pienenee avohakkuiden jälkeen sekä suoettä kivennäismaalla olevissa metsissä, mutta kivennäismailla varasto voi palautua ja lisääntyä puuston kehityksen myöhemmissä vaiheissa. Ruotsissa paloja on noin 0,01 prosentilla metsäpinta-alasta ja Norjassa ja Suomessa vielä vähemmän. Vuosina 1990–2017 puiden hiilivarasto Pohjoismaissa kasvoi keskimäärin 35 prosenttia. Laajat metsäpalot ovat yleisiä Venäjällä, Kanadassa ja Alaskassa, ja ne johtavat metsien hiiltä suoraan ilmakehään. Toinen syy eroon ovat metsäpalot, jotka aiheuttavat suuria hiilihäviöitä. Vähemmän intensiivisen metsätalouden maissa muutokset olivat vain muutamia prosentteja suuntaan tai toiseen. Tutkimus vertaili metsien hiilivarannon kehitystä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sekä Kanadassa, Alaskassa ja Venäjällä
HENKILÖ Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 10 Aarre 2/2022 METSÄ. METSÄTORPAN TARKKAILIJA Metsien monimuotoisuutta työkseen edistävä biologi Saija Kuusela on myös dekkarikirjailija, jonka romaaneissa luonto on vahvasti läsnä. 10 Aarre 2/2022 METSÄ Saija Kuuselan torpan maihin kuuluu myös rantaniitty Iso-Ruhmaan lahdenpohjukassa olevan rantasaunan ympärillä
Miesystävä, koira, kaksi kissaa ja lauma läheisiä ystäviä Harrastukset. Monimuotoi suudelle tärkeä haapa, jonka lehdet ovat syk syisin kuin kultarahoja Tärkein metsä. Touko kuussa ilmestyy toinen dekkari Vyöry 11 METSÄ Aarre 2/2022. Saija Kuusela Ikä. Lapinporokoira Sorro on Saija Kuuselan kaveri metsä lenkeillä. Pilates, avantouinti lähi avannossa, ratsastus Lempipuu. 42 Työ. KUKA. Vitta ojan vuoren metsä, joka alkaa omasta rinteestäni Ajankohtaista. Projektipäällikkö Suomen ympäristö keskuksessa Koti. Kohta satavuotias torppa Kouvolan Jaalassa Perhe
En ole osannut ikävöidä mitään. Torpan sisävessa oli kesäkäytössä, joten Kuusela laitatti sen uusiksi. Ruokakuntaan kuuluvat myös kissat Piipi ja Utu. ”Lapsuudenystäväni asuu kyllä Jaalassa, ja tunsin täältä muutamia hevosnaisia”, sanoo kahdeksanvuotiaasta ratsastanut Kuusela. Se tarkoitti sitä, ettei Kuuselan tarvinnut palata enää toimistolle. Mutta aika pian huomasin, että täältä harmitti palata kaupunkiin. ”Lähimetsissä asustelee ilokseni metsoja ja muita metsäkanalintuja. Minua kutitti maisemanvaihto metsäiseen ympäristöön.” Opintovapaata seurasi korona-aika. Siitä tulikin vakituinen asunto. Kuuselalle Itä-Suomi on omaa henkistä maastoa, mutta Kouvolaan kuuluva Jaala ei ollut hänelle tuttu paikka entuudestaan. Torpassa on huone ja tupa, jossa puuhellan yläpuolella vartaassa roikkuu edellisen omistajan paistamia reikäleipiä. Huudatin öisin pöllön huhuilua mankalta ja seurasin, tuleeko paikalle pöllöjä.” Nyt hän seurailee torppansa ikkunasta, mitä lintuja talviruokintapaikalla vierailee. Pääkaupungissa on mukava käydä, mutta vielä mukavampi on palata kotiin.” Metsäluonnon tarkkailua Luonnosta nuoresta pitäen kiinnostunut Kuusela varttui Kuopiossa, opiskeli Turun yliopistossa biologiksi ja väitteli Helsingissä filosofian tohtoriksi. Närhi on vakiokävijöitä. Tuvan pöydän ääressä istuu Suomen ympäristökeskuksen projektipäällikkö Saija Kuusela, joka osti vuonna 1926 rakennetun torpan kesämökikseen neljä vuotta sitten. ”Tein etukäteen listaa siitä, mitä tulen kaipaamaan Helsingistä. ”Koe, joka onnistui yli odotusten. Viirupöllö piipahti äskettäin pihapiirissä”, sanoo Kuusela ja paijaa metsälenkkiseuralaistaan, lapinporokoira Sorroa. Äsken vaihtoon meni tuvan vetoinen ovi. Alapohjan ja yläpohjan eristetyöt hoituivat talkoilla ystävien kanssa. Tuntui, että vuodenkierto ja luonnon tapahtumat jäivät näkemättä.” Kun lähiössä varttunut ja kaupungeissa asunut Kuusela jäi opintovapaalle opiskelemaan luovaa kirjoittamista, hän irtisanoi vuokrasopimuksen Helsingissä ja muutti kokonaan mökille. ”On palanut rahaa jonkin verran, vaikkei se ulospäin juuri näy”, Kuusela sanoo ja naurahtaa. Väitöstyö käsitteli maankäytön vaikutuksia Suomen metsopopulaatioihin. Monimuotoisuuden asialla Kuuselan työnkuvaan Suomen ympäristökeskuksen projektipäällikkönä kuuluvat HENKILÖ Torpan pöydän ääressä Saija Kuusela hoitaa niin projektipäällikön etätyöt kuin dekkarin kirjoittamisen.. ”Avustin lintujen rengastamisessa, tein maastotöitä ja linjalaskentoja. Lintujen parissa on tullut työkokemusta myös Kanadasta, jossa hän oli neljä kuukautta Bird Studies Canadan työharjoittelijana Sackvillessä New Brunswickin provinssissa. Hömötiainen ja töyhtötiainen aterioivat parhaillaan. ”En ajatellut, että muuttaisin tänne. 12 Aarre 2/2022 METSÄ J aalassa metsän keskellä on pikkuinen torppa
Euroopan biologisen monimuotoisuuden halutaan elpyvän vuo teen 2030 mennessä. ”Tuore järjestely, me vasta harjoittelemme yhteiseloa.”. Talousmetsien luonnonhoi don keinoja on kehitetty, mutta mittakaava on riittämätön.” Välillä Kuuselaa turhauttaa. Metsosuojeluohjelma oli aikoinaan jonkin lainen voitto. ”Voidaksemme hyvin meidän pitää myön tää, että olemme yhtä luonnon kanssa ja vahvassa yhteydessä siihen”, sanoo Kuuse la, joka kertoo voivansa Jaalan perukoilla paljon paremmin kuin kaupungissa. Biodiversiteet tistrategia on kunnianhimoinen, ja siinä on selkeitä tavoitteita. Miksi tarina sijoittuu Norjaan. Ihmisen ja luonnon vahva yhteys kiteytyy päähenkilössä, jonka maa ginen näkemisen lahja aktivoituu hänen palatessa kaupungista pohjoiseen, nuoruu tensa maisemiin. ”Oma osaamiseni on metsäpuolella, jossa edistysaskeleet ovat olleet vaatimattomia. ”Olen hankkinut satulatuolin pelasta maan selkäkivuilta”, hän sanoo ja vilaut taa pöydän alle piilotettua ostostaan. Kustantamo Tammesta oltiin yhteydessä melkein heti, kun Kuusela oli lähettänyt sinne käsikir joituksensa. 13 Aarre 2/2022 METSÄ etenkin metsien monimuotoisuus, ilmas tonmuutos ja niiden kytkeytyminen toi siinsa. Se hyvä valuu metsien monimuotoisuuden laariin.” Luonnon taikaa dekkarissa Viime vuonna Kuuselalta ilmestyi Nor jaan sijoittuva esikoisdekkari Katse. ”Metsäyhtiöt ovat kuin valtio valtiossa. ”Tiedostamaton ajatukseni nuorena oli, että luonnontieteitä lukemalla päädyn kunnollisiin töihin. ”Näyttää siltä, että ilmastonmuutoksen hillintä aletaan ottaa vihdoin tosissaan. Ehkäpä pehmeä, poh diskelevampi ura kirjoittajana olisi ollut oikeampi valinta.” Ensimmäinen hahmotelma kirjasta syntyi pöytälaatikkoon vuonna 2015, mutta perusteellinen työstäminen pääsi vauhtiin opintovapaalla. ”Oli tarve etäännyttää tekstiä. Ilmastoasioissa metsäteollisuuden rooli on toistaiseksi täysin sääntelemätön.” Kuusela on silti toiveikas. ”Tuntuu kuin joku loukkaisi omaa yksi tyisyyttä, melkein kuin hyökkäisi kohti”, Kuusela sanoo harmistuneena. Päähenki lössä on paljon itseäni, ja kirjassa on hen kilökohtaista materiaalia. Sen viimeistely tapahtui omassa torpassa keit tiön pöydän äärellä. Hakkuu kuin hyökkäys Hänen Jaalassa asumisensa aikana metsää on ehditty hakata torpan lähettyviltä, koti tien varrelta. Sitä ky syy moni lukija. Tuntui oikealta ratkaisulta sijoittaa se eksoottiseen vuono jen ja vuorien maahan, joka on kuitenkin riittävän samanlainen kuin Suomi.” Katsekirjassa luontoa kuvataan jopa ru nollisin lausein. Välillä Kuusela pakkaa koiran ja kissat vanhaan farmariautoonsa ja ajaa miesystävänsä luo Multialle. Samojen asioiden kanssa puuhastellaan vuosia, sillä poliittista tahtoa muutoksiin ei löydy. Hän on vastaavana johtajana hankkeessa, jossa tuotetaan tietoa EU:n biodiversiteet tistrategian suojelutavoitteista
HENKILÖ. Asiat etenevät aivan liian hitaasti. Valtio tosin sisällyttää hiilitaseeseensa yksityismetsät, ja siitä syntyy kaksoislaskennan ongelma.” Kuuselan mielestä Suomessa maanomis taja on kuningas. Eläimiltä häviää elinympäristö, kasveilta kasvupaikat. Olen kiinnostunut os tamaan lisää metsää. Päästökauppa tekee hiilitonnista arvokkaan. Torpan kahden ja puolen hehtaarin tontti on lohkaistu Poterin tilasta. Usein siellä tulee oivallus.” Metsässä keho saa liikuntaa ja mieli lepoa. Hiilensidonta pys tytään laskemaan aika tarkasti. ”Nyt keinutaan sillä kynnyksellä, että se alkaa olla oikeasti totta. En mieti vain maisemaa vaan metsoa ja lintulaudalle lennähtävää hömötiaista. Vaikka puun kuituja kovasti tutkitaan, metsät kei tetään edelleen selluksi. On marja metsää, karua mäntymet sää ja rehevää kuusikkoa. Hän saa hakkauttaa met sänsä, jos niin haluaa. Pian ilmestyy dekkarisarjan toinen osa Vyöry. Omasta rinteestä alkaa mukavia met säympäristöjä. Toteutunut hakkuukertymä ylittää laskel man täällä vuosi toisensa perään.” Kuusela on huomannut muuttuneensa ajattelussaan aiempaa radikaalimmaksi. ”Metsässä käyskentely on hyvä tapa nol lata pää ja keriä umpisolmuun menneet ajatukset. Kuusela on raivannut aikaa kirjoittamiselle tekemällä 60prosenttista työviikkoa. ”Sitähän nykyään jopa suositellaan turvemaille.” ”Täällä asuessa näkee konkreettisesti, mitä avohakkuut tekevät. Tämä on tällaista biologin marmatusta. 14 Aarre 2/2022 METSÄ Saija Kuusela iloitsee jatkuvan kasvatuksen yleistymisestä. Kaari Utrion ohje on, että jos mikään ei suju, mene metsään. Olemme keskustelleet myös jatkuvasta kasvatuksesta ja siitä, onko suunnitelmissa hakkuita.” Saija Kuusela harmittelee, ettei metsän omistajille viestitä siitä, että pystymetsän pitäminen hiilinieluna voi kannattaa talou dellisesti. ”Luonnonvarakeskus laskee suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän. ”Ja niin hän tekee, varsinkin kun metsänhoito yhdistys painostaa.” Sorron kanssa Kuusela käy päivittäin pari kertaa kävelyllä lähimetsissä. Keho saa liikuntaa, mieli lepoa ja kirjallinen työskentely oivalluksia. Suku omistaa yhä paljon metsää Jaalassa. Van han metsän eliöyhteisö ei palaa hakkuun jälkeen sellaiseksi kuin se on ollut.” Hakkuut Jaalassa kuvastavat hänen mie lestään hyvin koko Kymenlaakson tilan netta. Hänen pitää silti osata käydä työssään dip lomaattisia keskusteluja metsäteollisuuden edustajien kanssa. ”Metsäsektorilla on paljon näköalatto muutta, mutta alan firmoissa on onneksi myös kaukokatseisia työntekijöitä. No Jenni Haukiolla on sen tään yksi koivusta tehty itsenäisyyspäivä mekko.” Metsä tuo oivalluksia Kuuselan silmää viehättää vanha metsä, jonka pystypuissa on järeyttä ja jonka mät täillä on lahoavia runkoja. ”Pyytelen heiltä väliaika tietoa myyntiaikeista
ELÄMÄ EI OLE ikinä ilmaista. Vankiparkojen kaatamien puiden tilalle palasi korpi. Syytäminen, haaskaaminen, jyrääminen ja kasaaminen eivät tosiasiassa helpota ihmisten liikkumista, eikä niin liene tarkoituskaan. Kustannusarvio: 393 miljoonaa euroa. Joku terveydenhuollon asiantuntija hiljan sanoi, että hyväksyttävä hinta potilaan yhdestä laatupainotteisesta elinvuodesta on 50 000 euroa. Ei tarvitse pelätä aseellista vihollista, eipä juuri luonnonsuojelijoidenkaan rynnäköitä. Junat veivät rintamalle muonaa, rehua ja ammuksia ja toivat pois haavoittuneita ja lomalaisia. Olen huono matematiikassa. Sittemmin suomalaiset repivät kiskot ja pölkyt irti ja luovuttivat ne sotakorvauksina Neuvostoliitolle. TEEMU KESKISARJA Mielenvikaiset raidehankkeet suistavat Suomen raiteiltaan KESKISARJA Vankiparkojen kaatamien puiden tilalle palasi korpi.. Kuolemanrata ei pitkällä aikavälillä häirinnyt pohjolan luontoa lainkaan. Ja niiden pystyttämiseen kuluvat kaikkea muuta kuin ekologiset ja hiilineutraalit raaka-aineet. Kuolemanradalla 1942–44 menehtyneistä tuhannesta pakkotyöläisestä huomioitakoon se, että heillä olisi ollut kurja elinajanodote myös kotiseuduillaan Saksassa, Puolassa ja Ukrainassa. Mikä kestää ja maksaa. Mistä tämän päivän raideprojektit sikiävät. En tiedä. Verrattuna natsien 80 vuoden takaiseen rupeamaan ovat säät, etäisyydet ja maasto aivan helppoja. Eli metro maksaa saman verran kuin 40 000 laatupainotteista elinvuotta. Ripeyttä sota-ajan äärioloissa on vaikea tajuta, kun katsoo Länsimetroa, joka on vuonna 2009 alkuunpantu ja nyt 21 kilometrin mittainen. Syksyllä 1944 vetäytyvät saksalaiset joutuivat räjäyttelemään upouusia rakennelmiaan. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti Teemu Keskisarja (s. Kuolemat eivät johtuneet Hyryn salmi–Kuusamo-yhteyden tarpeesta vaan natsien ja koko sodan pahuudesta. Ravinto, vaatteet ja asumukset olivat kamalat. Se peittää nyt 178 kilometrin linjauksen niin, ettei kiintopisteitä hevin löydä ilman sotahistorian asiantuntijaopasta. Ulkomaalaisen orjatyövoiman kirveet ja sahat tuskin olivat yhtä ammattitaitoisesti teroitettuja kuin jätkillä rauhanajan savotoissa. Tosin maailmansodan kokonaisuus muutti sen järjettömäksi. Sotilaille tehtiin myös urheilukenttiä, elokuvateattereita ja kylpylä. Numerot eivät ole vain numeroita. Metron rakentajilla piisaa työrauhaa. Lukijat korjatkaa mahdollinen sekaannus nollissa. ”Raide-Jokerin” ja Tampereen raitiovaunujen kustannukset ovat mielenvikaiset. 2020-luvun Suomi hukkuu ylimääräiseen ei-kenenkään-velkarahaan. Johonkin se on tungettava. Teknologiassa edut ovat äärettömät. Korkeuseroja, vesistöjä ja soita oli vastassa loputtomasti. Hinnasta eräs arvaus on kaksi miljardia euroa. Saksa rakennutti kapearaiteisen, 178 kilometriä pitkän kenttäradan Hyrynsalmelta Kuusamoon. Mutta valmista tuli alle kahdessa vuodessa. MELKEIN ASUMATTOMAAN selkoseen ilmaantui asemia, veturipajoja ja makasiineja. Infra on valmiina vieressä. Ratapölkkyjä, pylväitä ynnä muita varten piti kaataa ja pätkiä yli miljoona puunrunkoa. Muttei kuitenkaan maakuntien epämuodikkaiden rautateiden ylläpitoon. Kaikkiaan yli 200 000 miehen vahvuisten Pohjois-Suomen saksalaisjoukkojen huollon kannalta kuolemanratahanke oli täysjärkinen. Arviolta tuhat radanrakentajaa sai surmansa. Länsimetron hinta 2 000 000 000 euroa jaettuna laatupainotteisen elinvuoden hinnalla à 50 000 euroa = 40 000. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit 15 METSÄ Aarre 2/2022 V esa Rannikon toimittama kirja Kuolemanrata kertoo vuosien 1942–1944 hämmästyttävästä väylähankkeesta. SISÄLTYVÄTKÖ JULKISEN LIIKENTEEN investointien ”ympäristövaikutuksiin” asemien kolossimaiset kauppakeskukset ja pilvenpiirtäjät. Herättikö kolumni ajatuksia. Veronmaksajien käy vielä kateeksi kapearaiteista kenttärataa. Kaksi siltaa juntattiin paineilmavasaralla, melkein kaikki muu tapahtui lihasvoimalla. 1971) on historia-alan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa Suomen metsäteollisuuden historiaa, sotaja rikoshistoriaa. Vantaan ”pikaraitiotien” mitaksi kaavaillaan alle 20 kilometriä. Vangeille oli piikkilankaa ja hirttomäntyjä. Tulevat historioitsijat tutkikoot, oliko kulutususkontomme liikenteellisissä opinkappaleissa järkeä vai ei. Toivon, että laskin väärin. Kahdella miljardilla eurolla ei voi ostaa henkiä kuin kaupan hyllyltä, mutta saisi summalla kaikenmoista lastensairaalan teho-osastolle
Hinta 3 500 e. Siksi minulla on aina ollut se käsitys, että tätä voi tehdä työkseen.” Haave puusepän töistä ja kalusteiden suunnittelusta syttyi teini-iässä. Nyt puuseppä tekee sekä oman mallistonsa tuotteita että tilaustöitä asiakkaan tarpeiden mukaan. VILLE AUVINEN Sopu-kalusteen työtaso on mitoiltaan 100 x 65 senttiä. Muoto kuvaa vedenpinnan renkaita. Kalusteen korkeuden asiakas saa määritellä itse. Se on uusiutuvaa, sitä on helppo työstää ja se on käytössä kestävää.” Viimeiset pari vuotta Auvinen on panostanut myös taiteellisiin projekteihin. Suunnittelija Johanna Hill. Rimoitettu etuosa henkii 50-lukua.” Kalusteen runko on koivuvaneria, rimat ja jalusta massiivikoivua. (Lähde: Luke / VMI13) SITAATIT CO RU U Tyyni järven pinta Serene-korvakorut (21,90 e) ovat kotimaista koivuviilua. ”Kotimainen koivu oli luonteva valinta tähän. Siksi kalusteen pöytälevyt ovat siirrettäviä ja töitä voi tehdä joko seisten tai istuen. LISÄTIETOJA coruu.fi »Ihmisen ja koiran välisessä tuhan sien vuosien rinnakkaiselossa on aivan luonte vaa, että nykyään matkustelem mekin yhdessä. Tällä hetkellä eri materiaalit ja tekstuurit inspiroivat.” LISÄTIETOJA studiovilleauvinen.com Säädettävä Sopu AJANKOHTAISET AARTEET Auvinen työskentelee jaetussa työtilassa Helsingin Lauttasaaressa. ”Puu tuntuu ja näyttää hyvältä. Koivussa on tiiviit syyt, joten siitä saa tehtyä kauniit pyörörimat.” Ville Auvinen perusti omaa nimeään kantavan muotoilutoimiston ja brändin vuonna 2016. ”Vaikka Sopu on tilaa vievä kaluste, se on silti ilmavan oloinen. Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN TE EM U HE LJO. ”Siinä on ajatuksena se, että kaikki töihin liittyvät tavarat saa työpäivän jälkeen kaappiin piiloon”, Auvinen kertoo. Hän arvostaa puun lukuisia hyviä ominaisuuksia. Syntyi Sopu-kaluste. ”Setäni on puuseppä ja vaarini kultaseppämestari. Yläasteella hyvän käsityönopettajan kannustuksella Auvinen innostui tekemään omia projekteja ja piirtämään sohvia ja tuoleja. Olen tehnyt muun muassa valaisimia.” Helmikuun alussa Tukholmassa avautui Serving Sculpture -näyttely, jossa Auvisen uusia valaisimia on esillä. Niissä yhdistyy puu, lasi ja kupari. ”Haluan laajentaa osaamistani. Hän halusi, että työskentelykorkeutta säädetään manuaalisesti. ”Olen keskittynyt siihen, miten esineisiin voisi tuoda kokemuksellisuutta. Näissä surkeissa oloissa UPM teki lähes ennätysvoiton: 1,5 miljardia euroa.» Taloustoimittaja Pekka Lähteenmäki (Talouselämä 4/2022) Aarre 2/2022 METSÄ 16 N oin vuosi sitten muotoilija ja puuseppä Ville Auvinen sai asiakkaalta toiveen säädettävästä työpisteestä kotiin. Lumi ja hirvi ovat yleisimpiä tuhonaiheuttajia. Etenkin kotimaan matkoilla.» Toimittaja-juontaja Kimmo Ohtonen (Mondo 3/2022) »Suomessa kaik ki on kallista ja jäykkää. PUU AARRE 5 milj. Isommat työt hän tekee verstaalla Vallilassa. Metsikön laatua alentavia tuhoja esiintyi vuonna 2020 noin viidellä miljoonalla hehtaarilla
Hän tekee hallinnon ja viestinnän tehtäviä sekä operatiivisia töitä puunkorjuussa ja kaukokuljetuksessa. ”Hieno usva illalla puhtaan valkoisen hangen yllä. ”Tämän Tyrnin juuret ovat syvällä Kanta-Hämeen maaperässä vanhan Hauhon kunnan alueella. Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. MIEHEN VARJOSSA 40-VUOTIAS OPETTAJA nai viiden lapsen leski-isän, opettelee ajamaan polkupyörällä ja alkaa patikoida erämaassa kansanperinnettä tallentamassa. Hanki kestää hyvin pupujen tassutella.” MAIJA SAVOLAINEN ”Metsä on työtäni mutta vietän luonnossa myös vapaa-aikaa. Metsäjänis on aktiivinen pääasiassa öisin, minkä vuoksi Kujansuun valloittavat kuvat vemmelsäärten elämästä tuntuvat erityisen arvokkailta. Marjut Paulaharju: Jenny Paulaharju. ”Happamuus on itse asiassa aika hyvä yhdistelmä makean kanssa.” Merenranta vai joenranta. Pekka T. Eija Kujansuu: Metsäjänis (Docendo 2021) METSÄNIMISET 17 METSÄ Aarre 2/2022 Lauriina Tyrni OPERAATIOASIANTUNTIJA, 28 Missä ovat Tyrnin juuret. Tavoitteenani on käydä Suomen kaikissa kansallispuistoissa”, Lauriina Tyrni kertoo.. ”Yritän olla mahdollisimman paljon piikittelemättä muita mutta tarpeen tullen osaan senkin.” Miten selätät happamuuden. M IRK A HA KK O LA HELMIKUUN LUONTOKUVAN lähetti Maija Savolainen Nurmeksesta. ”Ehdottomasti shottina!” LISÄTIETOJA Lauriina Tyrni työskentelee Mhy KantaHämeessä operaatioasiantuntijana. ”Pahojen myrskyjen jälkeen poutasää tuntuu entistäkin paremmalta.” Tuoreena pensaasta, shottina vai hillona. Lopussa kerrataan, missä olisi opittavaa. Vaikkakin luontaisempi elinympäristö tyrnille olisi lähempänä merenrantaa.” Oletko piikikäs. Kujansuu tarjoilee myös kiinnostavia tarinoita viiden vuoden seurannasta sekä tärkeää tietoa metsäjäniksistä. Rajala & Anna-Leena Simula (toim.): Suomalaiset maailman metsissä oppimassa ja opettamassa (Metsähistorian Seura 2021) JÄNÖN ELÄMÄÄ EIJA KUJANSUU seurasi viisi vuotta metsäjänisten elämää Inarin Lapissa. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. ”Tällaiselle sisämaassa kasvaneelle tyrniyksilölle joenranta on tutumpi valinta.” Miten kestät rankkaa säätä. Maankiertäjän perintö (SKS Kirjat 2022) HIKINEN URAKKA 150 VUOTTA SITTEN Suomi oli metsänhoidon kehitysmaa. Jenny Paulaharju (1878–1964) jättäytyi tahallaan Samuli-puolisonsa varjoon. Tuhti teos kertoo myös epäonnistumisista, kun kohdemaan historiaa ja kulttuuria ei tunnettu. Emme palauta kuvia. Ihmisenä hän saattoi olla suorastaan pelottava, varsinkin äitipuolena. 60 vuotta sitten se alkoi viedä metsänhoito-osaamistaan kehittyviin maihin
”Kävelen täällä kädet housuntaskuissa ja kyselen kuulumisia.” METSÄNOMISTAJA Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat MARIA MIKLAS 18 Aarre 2/2022 METSÄ. Sahatavarabuumi siivitti viime vuonna myös Luvian Sahan tuotantoa. 18 Aarre 2/2022 METSÄ Saha miehen metsät Luvian Sahan omistajuus on kannustanut Matti Huhtamaata hankkimaan myös omia metsiä. Matti Huhtamaa käy edelleen mielellään sahalla katsomassa
Kun maastoauto käynnistyy, suomen pystykorva Hippu on aina valmis lähtöön, mentiinpä metsään raivaussahan tai hirvikiväärin kanssa. METSÄNOMISTA JA Metsäkaverukset Matti ja Hippu. Matti Huhtamaa Ikä: 82 Kotikunta: Eurajoki Työura: Luvian Sahan omistaja, metsäpäällikkö ja toimitus johtaja; nyt eläkkeellä oleva teollisuus neuvos, joka omistaa edelleen Luvian Saha Oy:n yhdessä lastensa kanssa Perhe: puoliso Ulla Huhtamaa, kolme lasta ja viisi lastenlasta, Hippu-koira Metsät: vajaat tuhat hehtaaria metsää Satakunnassa Harrastukset: metsästys sekä verkko kalastus merellä 19 METSÄ Aarre 2/2022
Hän on toiminut jahtipäällikkönä, metsästysseuran puheenjohtajana ja riistanhoitopiirin hallituksen jäsenenä. Ensimmäinen työpaikka metsäpirtin pojalle löytyi sahalta Eurajoella. Hakkuut pitää tehdä hoitotarpeiden mukaan. 5 Liity metsän hoitoyhdis tykseen, se ajaa metsänomistajan etuja. Tärkeää on, ettei niitä tulisikaan.” Eurajoen metsästysseura on Huhtamaalle tärkeä yhteisö. ”Täällä ei ole ollut mitään isoja ristiriitoja metsästäjien ja maanomistajien välillä. Ihan turhaan sellaista miettivät”, Matti Huhtamaa toteaa pilke silmäkulmassa. ”Vähitellen alkaa tappamisen halu laimentua. ”Poliisin koulutus ja kokemus lisäsi varmasti harkintaa, kun työskentelin esimiehenä. 82-vuotiaan sahayrittäjän jalka nousee ketterästi. Vuonna 1973 Huhtamaa siirtyi nuoruusvuosiensa työpaikkaan, Eurajoen Sydänmaan sahalle sahanhoitajaksi. Silloin tulos paras.” Luonnon monimuotoisuusarvot Huhtamaa ymmärtää hyvin. Siitä lähti kiinnostus sahateollisuuteen”, Huhtamaa muistelee. 2 Suosi avo hakkuita. Viimeisimmän metsätilakauppansa Huhtamaa teki viime vuonna. Puuta hän myy välillä muuallekin kuin Luvian Sahalle. T eollisuusneuvos Matti Huhtamaa kulkee suomenpystykorva Hipun kanssa päivittäin metsissään Eurajoen ympäristössä. Hänen metsätyökaverinaan klapien teossa ja raivaussahahommissa häärii isoveli Tuomo Huhtamaa, 86. Tästä syntyi Luvian Saha Oy. ”Joskus olen jättänyt tilakaupan tekemättä hinnan vuoksi. Jatkuvaa kasvatusta hän ei näe kiinnostavana vaihtoehtona. Metsänhoidossa Huhtamaa käyttää kumppaninaan pääasiassa metsänhoitoyhdistystä. Kymmenvuotiaana Matti alkoi käydä luodikon kanssa lintumetsällä. Seuran suurin ponnistus oli vajaat 30 vuotta sitten hirsistä rakennettu komea Onsanpirtti, joka on suosittu juhlapaikka Eurajoen kirkonkylän kupeessa. Sillä ei ole minulle merkitystä.” Raivaussahan lisäksi maastoautossa kulkee usein mukana hirvikivääri ja tietysti Hippu. En seuraa lainkaan metsien tuottoa. ”Eilen kävimme naapurin miehen kanssa korjaamassa tuulenkaatoja polttopuiksi. Avohakkuu ja sen jälkeen nopea uudistaminen tuovat metsänomistajalle parhaan tuloksen.” ”Puuvarantoa pitää kasvattaa kärsivällisesti. Hän kertoo saavansa keskusteluista ammattilaisten kanssa vahvistusta omille päätöksilleen. Herroilla on varsin vakuuttava kokemus metsäasioista. Metsäpalstat ovat usein kallioisia, ja tuuli aiheuttaa männiköihin laatuvaurioita. 4 Keskustele säännöllisesti metsäammattilais ten kanssa, mutta tee päätökset itse. Huhtamaa toimi sen metsäpäällikkönä ja toimitusjohtajana. Metsänomistus ja metsästys sopivat Huhtamaan mukaan hyvin samalle alueelle. Hän muistuttaa, että metsän tuotto ei ole tuulen tuivertamalla länsirannikolla yhtä hyvä kuin sisämaassa. Poliisin ja ulosottomiehen virkatehtävissä vierähti viisitoista vuotta, kunnes sirkkelin ujellus kutsui taas metsien miestä. Sieltä ura urkeni yrittäjäksi Huhtamaan ostettua Haulan Sahan vuonna 1976 yhdessä Jukka Lehtosen kanssa. Kiinnostus metsästykseen on vähentynyt senkin vuoksi, että nykyään kuljetaan autoilla ja katsellaan kännykästä, missä koira haukkuu. ”Mönkijän hankkisin vielä mielelläni avuksi metsätöihin, mutta lasten mielestä en pärjää sen kanssa. Nuotiolla peukalot näpräävät puhelinta, vaikka ollaan hirvijahdissa”, Huhtamaa hymähtää. Olin oppinut käsittelemään ihmisiä”, Huhtamaa pohtii. Kaikki palstat sijaitsevat 50 kilometrin säteellä miehen kotitalosta Eurajoella. 20 Aarre 2/2022 METSÄ Matin vinkit 1 Teetä hakkuut metsänhoito tarpeiden, ei suh danteiden mukaan. Olen kuitenkin huomannut, että yksikään metsätilakauppa ei ole jälkeenpäin harmittanut mutta tekemätön kauppa on. ”Poimintahakkuut eivät kannata taloudellisesti. Metsä on edelleen hyvä ja vakaa sijoituskohde myös inflaatiota vastaan.” Huhtamaa ei tiedä tarkalleen, paljonko hän nyt omistaa metsää, mutta ”jossakin viidensadan ja tuhannen hehtaarin välissä se on”. Metsää jäi tien alle Sahurina Huhtamaa on nähnyt, että metsästä saa parhaan tuoton, kun sitä hoitaa aktiivisesti. Armeijan jälkeen Huhtamaa suuntasi poliisiksi. ”Risusavotta on päättymätön työmaa”, hän huokaa mutta selvästikin nauttii risuja klapisavotoistaan. Poliisista sahuriksi Matti Huhtamaan kiinnostus metsiin syttyi jo lapsena. Hän on myynyt parin hehtaarin palan suojelualueeksi ja jättänyt kauniita, kallioisia alueita hakkaamatta. ”Tienasin ensimmäiset rahani sodan jälkeen mukulana Kausen sahalla. Niissä syntyy myös helposti juuristovaurioita. Hieman haikeutta Huhtamaa tuntee siitä, että hänen 1970-luvulla ostamiaan ja hakkaamattomia metsäpalstojaan jäi äskettäin levennetyn Turku– Pori-valtatien alle. ”Vielä ei ole ensimmäinen tuhat hehtaaria täynnä, joten ostan edelleen palstoja”, hän veistelee. ”Pidän metsätöitä hyvänä kuntoiluna. Innostus metsätöihin kasvoi samaa tahtia kuin oma metsäpinta-ala. Huhtamaa on elämänsä aikana kaatanut yli 200 hirveä. METSÄNOMISTAJA Sahayrittäjä Matti Huhta maa viihtyy edelleen metsätöissä ja pitää niitä hyvänä kuntoiluna.. Viisihenkinen perhe asui Eurajoen perukoilla metsätorpassa, ”jonne ei naapurin valoja näkynyt”. Pikavoittoja metsästä ei saa. 3 Hyödynnä hoito töiden suunnittelussa säh köisiä työkaluja kuten Metsään.fi palvelua. Hipun kanssa metsällä Matti Huhtamaa liikkuu metsissään mielellään raivaussahan kanssa. Ja vielä jäi metsään riittävästi ruokaa toukillekin”, Huhtamaa kuvailee. Sahurista metsänomistajaksi Luvian Sahan metsäpäällikkönä Matti Huhtamaa kiinnostui metsien omistamisesta ja alkoi hankkia palstoja Eurajoen ympäristöstä. Sahaympyröistä löytyi myös vaimo, Kausen sahan omistajaperheeseen kuulunut Ulla Kause
”Talkootöiden ja runsaiden tukkilahjoitusten ansiosta seuran kassaan jäi 10 000 euroa pirtin ja rantasaunan valmistuttua”, Huhtamaa kertoo ja esittelee ylpeänä hienolla harjulla sijaitsevaa hirsilinnaa. Tukin hintakin on sahurille aina liian kova”, Huhtamaa naurahtaa. Valuuttalainojakin meillä oli. Hoito työt on tehty ajallaan.. ”Tukin hinta aina liian kova” Matti Huhtamaa uskoo perheyrityksen pärjäävän hyvin myös tulevaisuudessa, vaikka Metsä Group rakentaa 30 kilometrin päähän Raumalle isoa mäntysahaa. Sadan miljoonan euron liikevaihtoa tekevän Luvian Sahan tuotannosta 90 prosenttia menee tällä hetkellä vientiin. ”Kilpailu on ollut aina kovaa, eikä se uudesta kilpailijasta miksikään muutu. Silloin tuli vietettyä unettomia öitä”, Huhtamaa myöntää. Varoja pirtin rakentamiseen kerättiin lahjoitus tukeilla. Työntekijöiden asema huoletti. Toinen kriisi osui 1990-luvun alun lamaan ja markan devalvointiin. Luvian Sahan vahvuutena hän pitää asiakaslähtöisyyttä ja kykyä muuttaa tarvittaessa tuotantoa nopeastikin asiakkaiden tarpeiden mukaan. Luvian Saha mittasi tukit, ja ne vaihdettiin tasalaatuisiin männyn välitukkeihin, joista hirsikehikkoa oli helppo työstää. Tyhjälle tontille rakennettiin kokonaan uusi, isompi saha, johon onnistuttiin ostamaan Ruotsissa konkurssiin menneen sahan modernit koneet. Yksi kriisi oli Matti Huhtamaan yhtiökumppanin Jukka Lehtosen yllättävä kuolema vuonna 1996. Tulipalo ja lama vastuksina Ison sahan toimintaan kuuluvat myös kriisit. 21 Aarre 2/2022 METSÄ Varainkeruu Onsanpirtin rakentamiseen käynnistyi tukkilahjoituksilla. Huhtamaa katselee tyytyväisenä Eurajoella sijaitsevaa 56 hehtaarin männikkö palstaansa. Huhtamaa on kaatanut elämänsä aikana yli 200 hirveä. ”Vanha totuus on, että yhtä hyvää vuotta seuraa kymmenen huonoa. Hyvinä aikoina yrittäjän pitää muistaa investoida ja kehittää tuotantoa.” Yhdessä yössä lopputuotteiden hinta putosi 30 prosenttia. Tällä hetkellä Luvian Sahan omistavat Matti Huhtamaa ja hänen kolme lastaan Harri, Heidi ja Henri Huhtamaa. Onsanpirtin vieressä on metsäkirkko. Sen jälkeen sahan omistusta järjesteltiin uudelleen, ja omistajaksi tuli Huhtamaan perhe. Nuotio kahvit ja makkarat ovat tulleet tutuiksi. Luvian Saha jalostaa pääosin kuusta ja vain vähän mäntyä. Sahateollisuuden hirtehinen bisnesmotto ”konkurssi on hyvä kaveri mutta kunnon tulipaloa ei mikään voita” toteutui osittain myös Luvian Sahan kohdalla. Joulun alla se täyttyy sadoista ihmisistä, jotka tulevat kuuntelemaan joulurauhan julistusta metsäneläimille. Luvian Sahan pahin kriisi oli sahan perusteellinen palo vuonna 1979. Eurajoen metsästysseuran 30 vuotta sitten rakentama Onsan pirtti on Matti Huhtamaan silmä terä. ”Olimme ostaneet paljon puuta varastoon, koska tuotteilla oli hyvä kysyntä. Yhdessä yössä lopputuotteiden hinta putosi 30 prosenttia
Viimeksi kuluttajahintojen muutoksella mitattu inflaatio on ollut Suomessa keskimääräistä korkeammalla eli 3?4 prosentin tasolla vuosina 2007–2008 ja 2011?2012, ennen ja jälkeen finanssikriisin. Kuusitukin vuosi Suomen metsistä hakattiin vuonna 2021 metsäteollisuuden käyttöön 65 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Hakkuumäärien kasvu tuli pää asiassa yksityismetsistä, Luke kertoo. Toisin kuin sahatavaran vientihinnoissa metsätalouden puolella vuosi 2007 oli havutukkien nimellishinnaltaan yhtä korkealla kuin vuosi 2021. Sen sijaan pitkällä aikavälillä havutukkien kantohinnat ovat olleet suhteellisen vakaita siten, että mäntytukki on hieman menettänyt ja kuusitukki parantanut asemiaan. määrin kirjojen, sanomaja aikakauslehtien sekä asumisen kustannusten kautta. Suhteessa sahatavaran hintaan havutukkien kantohinnat eivät nousseet vuonna 2021 samalla tavoin kuin esimerkiksi vuonna 2007 tai 2018. 1990-luvulta alkaen kaikkien kuitupuiden kantohinnat ovat laskeneet merkittävästi suhteessa havutukkien kantohintoihin, ja ne ovat nykyään melko lähellä toisiaan. Kulutuskorin hinta Olemme jo pidempään tottuneet lähes muuttumattomiin hintoihin tai vähintään ”kulutuskorimme” kokonaishinnan hitaaseen muutokseen. Miten metsänomistajien sitten pitäisi suhtautua kiihtyneeseen inflaatioon puun historiallisen hintakehityksen valossa. Puumarkkinoiden välittömämpi yhteys inflaatioon muodostuu sitä kautta, että metsänomistajat maksavat puunmyyntituloilla kulutusmenojaan. Taaksepäin katsottuna metsänomistajat ovat selviytyneet inflaatiosta silloin, kun he ovat pystyneet hankkimaan pääosan puunmyyntituloistaan myymällä havutukkeja. Entä korot ja verot. Nykyään koivutukin kantohinta on selvästi sekä mäntytukkia että kuusitukkia alhaisempi. Sahatavaran hintahuippu Viime vuosi oli puusta valmistetuilla tuotteilla erittäin poikkeuksellinen. Koivua väheksyttiin vielä 1960-luvulla, ja koivutukkien hintoja alettiin tilastoida vasta hakkuuvuodesta 1973–74 alkaen arvostuksen noustua. Todennäköisenä syynä tähän olivat useilla sahoilla käynnissä olevat poikkeuksellisen mittavat investointihankkeet. Pitkän aikavälin vientihintojen kehityksen perusteella sahatavaran hintataso ei ole ollut nimellisesti koskaan näin korkea. Tukkipuuta hakattiin 30,3 miljoonaa kuutiometriä, mistä 16,3 m 3 oli kuu situkkia. Suomen Pankki varoitteli aikoinaan suomalaisia inflaatiopeikon avulla. Vaikka tiettyjen keskeisten elinkustannusten kuten polttoaineiden hinnat ovat välillä nousseet, ne ovat lopulta laskeneet aikaisemmalle tasolleen. Kuitupuu kärsinyt Kuten havutukkien kantohintoja kuvaavat aikasarjat kertovat, lyhyellä aikavälillä puun hinnat eivät ole vakaita, koska niihin vaikuttavat suhdanteet ja puun kysyntä. Esimerkiksi tee itse -rakentaminen ja -korjaaminen ovat kasvaneet selvästi aikaisemmasta. Muissa puutavaralajeissa muutokset ovat olleet suurempia. Reaalinenkin hintataso vetää vertoja 1970-luvulle, kun rahan arvon korjaus tehdään kuluttajahintojen muutosta seuraavalla elinkustannusindeksillä. Sahatavarassa keskeiset tuotteet ovat mäntyja kuusisahatavara ja höyläsahatavara. markkinakorkotaso sekä metsätalouden kokonaisverotus.. Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi Leppänen kirjoittaa Metsäsektorin suhdannekatsaukseen ja -tiedotteeseen puumarkkinoista. nekin inflaatioon liittyvät . Metsänomistajille inflaatiota merkityksellisemmät taloudellisen ympäristön tekijät saattavat olla . 23 Aarre 2/2022 METSÄ LUON NO N VA RA KE SK US V iime aikoina inflaatio eli rahan ostovoiman heikkeneminen on kiihtynyt merkittävästi. Myös mäntytukkia hakattiin ennätyspaljon, 12,9 miljoonaa m 3 . Myös puusta valmistetut tuotteet ovat osa inflaatiota mittaavien kuluttajahintaja elinkustannusindeksien taustalla olevaa keskimääräistä kulutuskoria, tosin hyvin vähäisessä Vuonna 2022 Aarteen Puu markkinatpalstalla markkinoita analysoivat vierailevat kirjoittajat. Koronapandemia on muuttanut kansalaisten kulutusta, kun erityisesti matkailua ja useiden palvelujen käyttöä on voimakkaasti rajoitettu. Kuitupuilla kantohintojen keskinäinen liikkuvuus on muuttunut siten, että mäntykuitu on vaihtanut kaverinsa 1980-luvun alun jälkeen kuusikuidusta koivukuitupuuhun. Euroon liittymisen jälkeen inflaatiopeikon tehtävä siirtyi Euroopan keskuspankin inflaatiohirviölle, mutta onneksi tämä hahmo on jäänyt suomalaisille vieraammaksi. Myös sahatavaran raaka-aineen eli mäntyja kuusitukkien kantohinnat ovat olleet vuonna 2021 ja myös alkuvuonna 2022 tavanomaista korkeammalla tasolla. Sahojen hintakilpailu puusta pysyi viime vuonna maltillisena. Silti 1970ja 1980-lukujen nopean, viiden tai jopa 15 prosentin inflaation aikaa muistellaan aika ajoin etenkin polttoaineiden ja muun energian hinnannousujen yhteydessä. Koska koivutukin ja kuitupuiden kantohintatasot ovat laskeneet suhteessa havutukkeihin, niiden osalta metsänomistajien on ollut mahdollista saada elinkustannuksien nousua vastaavat puunmyyntitulot vain kasvattamalla hakkuumääriä. Sen jälkeen koivutukki liikkui mäntytukin kanssa samassa hintaluokassa. Puunmyyntitulot eivät ole olleet kiihdyttämässä yleistä inflaatiota. Eurostatin mukaan tammikuun 2022 inflaatioksi mitattiin Suomessa 3,4 prosenttia ja Euroopassa euroalueella yli viisi prosenttia, kun vertailukohtana on vuoden 2021 tammikuun hintataso. Sahojen välinen hintakilpailu puun ostamiseksi pysyi viime vuonna maltillisena. Tätä kehitystä on yksinkertaisinta katsoa sahatavaran kautta
24 Aarre 2/2022 METSÄ Haastaja ammatti luokkaan Pakkaset ja pulverilumi laittavat myös ammattisahojen käyntivarmuuden koetukselle. Kuusikossa ilmansuodattimeen kertyy myös hienojakoista kaarnapölyä. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso 24 Aarre 2/2022 METSÄ. MOOTTORISAHAT AARRE KOKEILU Echo talvisavotalla Juttuun liittyvällä videolla Juha Saukko hakkaa Echo CS-4310 SX -moottorisahalla ensiharvennusta tammikuussa
25 Aarre 2/2022 METSÄ Uusi Echo CS-4310 SX pyrkii kärkeen noin 43-kuutioisten ammattisahojen luokassa, johon ei ole tullut uutuuksia kymmeneen vuoteen. Lämmin ilma tulee sylin teristä mutkan kautta kier täen, mikä pakkasella näyttää viilentävän imuilmaa. Kokeilimme sahaa hankintahakkuulla äärioloissa. Tehon ja painon suhde on erinomainen. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA uutuudelle CS-4310 SX. Sahan pohja on hyvin suo jattu ja tasainen. Painoeroa on vain 421 grammaa. Se luistaa tarvittaessa rungon päällä, ja maahan laskettaessa lumi ei pahemmin takerru. Uutuus on silti ammattisahaksi kevyt. J apanilainen Echo on kasvattanut tarjontaansa moottorija raivaussahojen eri kokoja laatuluokissa ammattisahat mukaan lukien. Aarteen kokeilussa on ollut useita Echoja, ja ne ovat osoittautuneet kestäviksi. Lukujen valossa Echo 501, joka maksaa suurin piirtein saman verran kuin uusi Echo 4310, on houkutteleva vaihtoehto samalta merkiltä. Kuten odotimmekin, kierroksia se ei ottanut alkuvaiheessa erityisen paljon. Huskun ja Stihlin vastaavat luvut ovat yksi ja kaksi vuotta. Tämä tapahtui syksyllä sään ollessa lämpöasteiden puolella. Tästä kertovat myös takuuajat, jotka ovat ammattikäytössä kaksi ja kuluttajakäytössä viisi vuotta. Sen sylinteritilavuus on 42,9 cm 3 , teho 2,3 kW ja paino tankit täynnä 5 546 grammaa. Uutuus tulee kovaan seuraan Echon moottorisahoista erityisesti 50-kuutioinen CS-501 SX on toiminut Aarteen pitkäaikaisessa seurannassa hyvin. Kaikkien Echojen moottorit valmistetaan Japanissa; kokoonpanoa on muuallakin. Tässä ollaan ensiharvennuksella, mutta sahalla pärjää myös tukkipuiden kanssa. Uusi Echo on vahva ja vääntävä saha. Juuri moottori on Echojen valtti. Saha käynnistyi hyvin ja toimi moitteitta. Pääkilpailijoista Husqvarna 543 XP painaa hieman enemmän, 5 695 grammaa, vaikka tilavuus (43,1 cm 3 ) ja teho (2,2 kW) ovat kuta kuinkin samat. Saha painaa tankit täynnä 5 967 grammaa, ja tehoa löytyy 2,67 kW. Jäimme odottelemaan moottorin hioutumista.. Valmistaja Yamabiko pyrkii haastamaan tosissaan sahojen päämerkit Husqvarnan ja Stihlin. Tositoimiin hankintasavotassa Tein uudelle Echolle ensin itse sisäänajoa kaatamalla sillä polttorankaa ja sahaamalla halkoja. Tämä pienoista kulttimainetta saavuttanut sahamalli on hyvä vertailukohta Echon Talviläppä on poistettu. Stihlin vastaava ammattisaha MS 241 on teholtaan (2,3 kW) ja sylinteritilavuudeltaan (42,6 cm 3 ) lähes identtinen uuden Echon kanssa, eikä painossakaan ole isoa eroa
Talvisarjan asennuksen jälkeen sahan käyntiongelmat poistuivat. Käyntiongelmat palasivat mutta talvisarjan myötä aiempaa lievem pinä. Öljytankin korkin vierestä muovi suoja tuntuu turhan matalalta. Periaat teessa se vähentää suodattimen jäätymistä ja lämmittää imuilmaa, mutta merkitys on vähäinen. Se Echon käyttövivut ja tankkien korkit ovat hyvää tasoa, eikä niissä huomattu käyttömukavuutta heikentäviä yksityiskohtia. Aarteen pitkäaikainen sahakokeilija Juha Saukko aloitti Echolla hankintahakkuun loppuvuodesta. Saha ei sammu nut tyhjäkäynnillä ja totteli kaasua selvästi herkemmin. Pulverilumessa kovalla pakkasella sahas sa ilmeni käyntiongelmia. Olosuhteet muuttuivat jälleen äärim mäisen vaikeiksi. Teräsverkon ohut teräslanka varaa hitu sen lämpöä talviläpän ollessa auki. Syyksi epäilimme sitä, että sahassa oli tuolloin vakiosuodatin, joka on laskoksilla olevaa suodatinpaperia. Saimme maahantuojalta pyynnöstä talvi käyttöön tarkoitetun ilmansuodattimen. Echon talviläppä on erilainen kuin useimmissa muissa sahoissa. 26 Aarre 2/2022 METSÄ MOOTTORISAHAT on huopamaista materiaalia, ja lisäksi ulko pinnalla on ohut, suojaava teräsverkko. Myyntihinta (e) 690 Sylinteritilavuus (cm 3 ) 42,9 Teho (kW) 2,3 Paino (g)* 5 546 Terälevyn pituus (tuumaa) 13 Vetolenkin leveys (mm) 1,3 Polttoainesäiliö (l) 0,4 Teräöljysäiliö (l) 0,27 Echo CS 4310 SX * Aarteen mittaama paino laipan ja ketjun kanssa, polttoaineja teräöljytankit täynnä, ilman muovista teräsuojaa eli täydessä käyttökunnossa.. Juha tottui melko nopeasti kahvojen oteväliin, joka on lyhyt. Kyse ei ole jäätymisestä vaan siitä, että tuntuvalla pakkasella ilmanottoon pääsevä pöllyävä lumi heikentää seoksen virtausta Sahassa on runsaasti katkaisu voimaa. Lunta ja pakkasta Varhaisen lumentulon ja pakkasten myötä olosuhteet muuttuivat heti kokeilun alussa hyvin vaikeiksi. Etukahva on paljon takakahvaa korkeammalla. Käynnissä olevaa sahaa ei kannata missään vaiheessa laskea lumeen. On äärimmäisen tärkeää, että säiden lämmettyä lämpökanava suljetaan läpällä. Maksimikierrosten tason Juha olisi toivo nut olevan hieman suurempi. Työmaa oli ensiharvennus ta kuusikossa. Tuolloin oli kuitenkin lauha sääjakso. Juhan yleisvaikutelma sahasta oli ensi moteilla myönteinen. Vakioketju Oregon Speed Cut tuntui 13tuumaisessa laipassa mai niolta. Se on parempi pitää kädessä tai pudottaa havuille. Työ sujui silti hyvin, koska kuutiotilavuus antaa Echolle sitkeän väännön. Taas pulveripölläkkää Sitten iskivät lumisateet ja pakkanen kiris tyi. Talvisarjaan sisältyi myös käynnistinpuo len ilmanottoaukot alaosasta peittävä muo visuoja. Saha ei ottanut kunnolla kierroksia ja kaasuttimessa ilmeni jäätämistä. Hän kiinnitti heti huomiota siihen, että sahassa oli runsaasti katkaisuvoimaa
Vähentää voi myös sahatöissä välttämättö mät turvavarusteet ja työasut. 27 METSÄ Aarre 2/2022 Alkylaattibensa ja biopohjainen teräketjuöljy, joita Juha käyttää, vähentävät merkittävästi hakkuutyön sahaajalle aiheuttamia päästöhaittoja.. ALV-VELVOLLINEN METSÄNOMISTAJA merkitsee metsäverolomakkeelle ostostensa al vittomat hinnat ja ilmoittaa arvon lisäverojen osuuden erikseen alvilmoituksella. VEROVINKKI MOOTTORISAHAT SAMOIN kuin niiden lisävarusteet, polttoaineet ja terä öljyt sekä huolto ja korjauskulut mat koineen ovat metsänomistajalle vähen nyskelpoisia menoja metsäverotuksessa
Echon isompi malli CS-501 SX on talvella varmempi. Vastaavan kokoisista ammattisahoista Husqvarna 543 XP maksaa 649 euroa ja Stihl 241 C-M 675 euroa. Äärioloissa ilmenneet ongelmat osoittivat, ettei uusi Echo CS-4310 SX ole parhaimmillaan vaikeissa talvisäissä. Pakkasilla pöllyävässä lumessa voi ilmetä käyntiongelmia. Kun pakkanen lauhtui ja lumipölly väheni, Echo toimi jälleen hyvin. Ilma kiertää mutkan kautta roskien vähentämiseksi imuilmasta, mutta pakkasella ratkaisu näyttää myös jäähdyttävän ilmaa. Uusi Echo 4310 maksaa 690 euroa. Irtoamiset loppuivat, kun Juha laittoi liitokseen kynsilakkaa. Kokeilussa ongelmia tuli pulverilumisissa olosuhteissa jo runsaan kymmenen asteen pakkasella. Echo ei toimi talvella kunnolla, ellei siihen vaihdeta kuvassa olevaa, talvikäyttöön tarkoitettua ilmansuodatinta. Suoja on öljytankin vierestä alhaalta turhan avonainen. Talvisarjaan sisältyvä ilmanottoaukkojen suoja paikoilleen asennettuna. Kierrokset ja primer-pumppu Echoille on ollut tyypillistä, ettei maksimaalinen kierrosmäärä ole ollut sahojen huippua. Aarre suositus: Echo CS-4310 SX on kevyt, vahvasti vääntävä ja kestävältä vaikuttava ammattisaha kaikenlaiseen harvennushakkuuseen. LISÄTIETOJA Echo, stokker.fi Husqvarna, husqvarna.fi Stihl, stihl.fi Echon kokeilu jatkuu vielä vuoden. Talviläppään ja lämpiävän ilman kiertoon sylinteristä kaasuttimeen liittyvät rakenteelliset ratkaisut eivät talvella vaikuta yhtä hyviltä kuin muina vuodenaikoina. Lämmintä ei tunnu tulevan tarpeeksi. Kokeilu jatkuu vielä vuoden, ja palaamme sitten asiaan. Halkeama takapotkusuojan alareunassa. Lämpimissä maissa se voi olla perusteltua, mutta ei Suomen talvessa. Muun muassa kaadossa puusta alas putoava lumipölly imeytyy helposti ilmanottoon. Kaadon jälkeen saha on syytä pitää hetki käynnistinpuoli alaspäin haitan minimoimiseksi. Juha kaipasi kokeilussa olleeseen Echoon vähän enemmän kierroksia, mutta niitä sahaan ei löydetty, vaikka maahantuoja lähetti avaimen suutinten säätöön. Vaurio ei tullut hakkuutyössä. Sahan takapotkusuojaan tuli halkeama, joka saattoi syntyä kuljetuksessa traktorissa kengän osumasta. Tosin olosuhteetkin olivat kokeilussa vaikeat. Kesäkäyttöön tarkoitettu ilmansuodatin on haitarille laskostettua suodatinpaperia.. 28 Aarre 2/2022 METSÄ MOOTTORISAHAT kaasuttimesta sylinteriin. Polttoaineletku irtosi primer-pumpusta useasti kuin itsestään, pakkasta oli joka kerta parikymmentä astetta. Pieni yllätys oli se, että uusi Echo on hieman pääkilpailijoitaan kalliimpi. Suoja toimi senkin jälkeen, mutta rikkinäinen suoja on vaihdettava
Käyn tiongelmia ei ilmennyt. Hinnat ovat sen mukaiset. Lunta kertyi viime vuonna KeskiSuomessa paljon, eivätkä olosuhteet olleet otolliset talvi hakkuuseen. Molemmat sahat suoriutuivat hakkuusta kohtalaisesti. Pieni yllätys oli se, että Echo 3510 osoittautui riittäväksi kuitupuun tekoon, vaikka sahan sylinteriti lavuus on vain 34,4 cm 3 ja teho 1,5 kW. 29 METSÄ. Hän jätti vain kolmasosan aukoista, aukkojen yläosan, avoimeksi. Tämä tilanne oli Echolle myrkkyä: lumipölly putoaa käynnissä olevan sahan päälle. Ensin kaatajan nis kaan humahtavat isommat lu mipaakut. Echon ketju hyppäsi helposti pois laipalta, jos kiristys oli löysä. Jaakolla oli tapana teipata sahan ilmanottoaukot alaosista umpeen, kun lumipölly pakkas jaksoilla vaivasi. Sen sylinteritilavuus on 40,9 cm 3 ja teho 1,6 kW. Aluksi nihkeästi kiertänyt saha otti lopulta hyvin kierroksia. Husqvarna 435 II lukeutuu harrastesahoihin, mutta se toimi hankintahakkuulla riittävän hy vin. Niiden jälkeen, puun jo kaaduttua, leijuu ilmassa vielä pitkään hienojakoista, jau homaista lunta. Ammattikäytössä molemmat sopivat varasahoiksi. Sen jälkeen pöllyävästä lumesta ei ollut haittaa.” Tämä poistaa käyntiongelmat kuitenkin vain niistä sahoista, joiden kaasutin pysyy pakkasilla riittävän lämpimänä talviläpän aukaisun avulla. Savotointi talvella jäi aiottua vähäisemmäksi, mutta kokeilua tehtiin myös ranka metsässä. Molemmat ovat vapaaajan sahoja pihaan, polttopuiden te koon ja mökille. Pakoputkelle sukkahousuihin piti puhkaista reikä, samoin kaa suliipaisimelle. Saha kiihtyy verkkaan, mutta vääntöä löytyy tarpeeksi myös ensiharvennuk selle. Siksi tämän Echon ketju täytyy pitää aina kireällä. Vetoratas vaurioitui tästä hieman. ”Jollei se riittänyt, vedin moottorin suojaksi naisten suk kahousut niin, että koko saha jäi niiden sisään”, Lappajärven mies kertoo. ”Ilma pääsee sukkahousujen läpi, mutta lumipölly ei. AR 2/21) parivertai lussa kokeilimme kahta pientä ja edullista sahaa hankin tahakkuulla sekä polttopuiden teossa. 29 Aarre 2/2022 METSÄ Sukkahousut suojaksi Pikkusahojen jatkokokeilu P akkaset ja pulverilumi sekä niiden aiheuttamat moottorisahan käynti ongelmat tulivat tutuksi myös metsurilegenda Jaakko Pessiselle tämän pitkän uran aikana. Ne olivat Echo CS 3510 ES ja Husqvarna 435 II. Myös pieni hankinta savotta onnistuu, kun ei ole kiire. Sahojen yllättävän hyvä suo riutuminen ensiharvennuksella johtui luultavasti siitä, ettei niillä sahattu kovin paljon. Sahalle haitallista lumipöl lyä syntyy Jaakon mukaan pakkasjaksolla etenkin puiden kaadossa. Juuri tällai sessa käytössä ne ovat parhaim millaan. ”Se on sitä pahinta lajia me nemään sahan sisään.” Haittaa voi vähentää myös niin, että kääntää käynnistinpuo len ilmaaukkoineen alaspäin pahimman pölläkän ajaksi. A arteen viimevuotisessa (ks
62-vuotias eläinlääketieteen tohtori Helsingistä Työ. Maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö vuodesta 2012 Parasta metsässä. Jaana Husu-Kallio Tausta. Teksti MARKKUPULKKINEN | Kuva MARIAMIKLAS KUKA. Monipuolisuus. ”Metsistä on moneksi.” ”Metsäpaneelilla voisiollalisäarvoa” Maaja metsätalousministeriön kanslia päällikkö Jaana Husu-Kallio pitää ehdotetun Metsäpaneelin perustamista harkinnan arvoisena. 30 Aarre 2/2022 METSÄ METSÄVAIKUTTAJA Jaana Husu-Kallio muistuttaa, että kestävyyden kriteereissä pitää ottaa ympäristön lisäksi huomioon talous sekä sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet
Molemmat ovat tärkeitä. Juhani Damskin ja Husu-Kallion välit ovat oikein hyvät ja yhteistyö sujuu. Prosentuaalista arviota omasta ajankäytöstäni en osaa enkä haluakaan antaa. Miten sujuu kansliapäälliköiden välinen yhteistyö ja onko sitä. Meneillään olevalla Ranskan puheenjohtajakaudella tapahtuu todella paljon. Paneelit sopivat hyvin tällaisten strategioiden valmisteluun. En tykkää yksioikoisuudesta tai ehdottomuudesta tässäkään. Itselläni on väitelleenä tohtorina lukkarinrakkaus tutkimukseen. Koska vaikuttamisen ja yhteydenpidon tarve Euroopan unionin sisällä on kasvanut, lisäämme resurssejamme Brysselin päässä palkkaamalla sinne yhden uuden virkamiehen. On tapahtunut kaksi suurta muutosta: metsäpolitiikkaan on tullut vahva EU-ulottuvuus ja metsäkeskustelu on moniarvoistunut. Olen Luonnonvarakeskuksen äiti, ajoin tutkimuslaitosten yhdistämistä synergiahyötyjen ja toiminnan tehostamisen näkökulmasta. Metsäasiat ovat aina olleet yksi maaja metsätalousministeriön toiminnan kivijaloista. Tässä ollaan mielestäni hyvällä tiellä. Toivon, että vielä virkaurani aikana saan kulkea ”puumekossa” maailmalla puhumassa Suomen uusiutuvista luonnonvaroista. Myös muovin korvaaminen puupohjaisilla pakkausmateriaaleilla on erittäin iso juttu. Pidämme säännöllisesti virkamiesjohtoryhmien kokouksia, joissa käydään läpi myös niitä asioita, joista ei ole poliittista yhteisymmärrystä. Pitäisikö valtion vanhat metsät suojella. Keskustelu alkoi ilmastoasioista, ja nyt se on siirtynyt enemmän monimuotoisuuden puolelle. Olisiko Suomessa tarvetta myös Metsäpaneelille, niin kuin on ehdotettu. Uudet innovaatiot tuovat nostetta metsäalalle. Metsänomistajia on moneksi ja heillä on monenlaista osaamistaustaa. Kansallisen metsästrategian päivittäminen vuoteen 2035 alkaa tänä vuonna. Isoin ja myönteisin asia on tietysti se, että fossiilitaloudesta halutaan maailmanlaajuisesti eroon ja fossiilisia raaka-aineita halutaan korvata uusiutuvilla luonnonvaroilla. Mikä on ollut tänä aikana suurin muutos metsäkeskustelussa. Ovatko Luonnonvarakeskuksen resurssit metsän tutkimuksen osalta mielestäsi kunnossa. Mitä myönteisiä asioita näet kotimaisen metsäsektorin tulevaisuudessa. Metsänomistajan pitää aidosti kokea, että hoitotoimista on metsälle hyötyä. Viestintää näistäkin asioista pitää tehostaa: on kerrottava niistä hyödyistä, joita Kemeran tukemilla töillä saadaan aikaan. Organisaatiota on minun aikanani uudistettu luomalla kaksi osastoa, joista toinen vastaa ruoasta ja toinen uusiutuvista luonnonvaroista, joihin metsäkin kuuluu. Miten kommentoit Luontopaneelin joulukuussa julkaisemaa mietintöä nimeltä Metsäluonnon turvaava suojelun kohdentaminen Suomessa. Minulla on vahva luottamus siihen, että metsäntutkimukseen on pystytty luomaan paketti, joka vastaa tutkimustiedon tarpeisiin. MMM:n ja ympäristöministeriön välejä ei pidetä hyvinä. EU-tasollakin pohditaan parhaillaan määritelmiä, mikä on vanha metsä tai luonnontilainen metsä. Mielestäni ovat. Pelkän tukirahan takia hoitotöitä ei kannata tehdä. Komissiossa tapahtuu paljon, ja Suomen pitää nyt olla hereillä. Maaja metsätalousministeriölle ja myös itselleni on ollut aina tärkeää painottaa, että metsistä on moneksi. Voin lämmöllä sanoa, että meillä ei ole mitään työhön liittyvää asiaa, mistä emme voisi avoimesti keskustella. Aikaisemmin metsäkeskustelu oli paljolti metsäalan itsensä pyörittämää. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä teit siellä. Tieteen näkökulmasta katsottuna Metsäpaneelilla voisi olla lisäarvoa. Mitkä ovat tänä vuonna tärkeimmät metsäkysymykset EU-tasolla. Perämiehen tehtävä on pitää laiva kurssissa ja saada se kulkemaan mahdollisimman hyvin käytettävissä olevilla resursseilla. Keskeisimpiä metsään liittyviä asioita ovat biodiversiteettistrategian valmistelu ja metsäkadon vähentäminen. Ne ovat hiilinielu ja hiilivarasto ja tuovat ihmisille myös paljon taloudellista ja henkistä hyvinvointia. Nämä kaikki paneelit, Ilmastopaneeli mukaan lukien, ovat tiedepaneeleita, ja niillä on oma tärkeä, riippumaton roolinsa kansallisessa keskustelussa. En lähde kommentoimaan mietinnön sisältöä. Nyt mukaan on tullut voimakkaammin metsiä koskeva kansalaiskeskustelu somemaailmoineen. Komissio on mielestäni ottanut itselleen liikaa valtaa metsäasioissa. Haluaisin, että komission DG Agri -pääosaston alla oleva metsäkomitea, joka vastaa muun muassa EU:n metsästrategiasta, vahvistaisi omaa asemaansa. Eilen illalla kävin koirani kanssa lumisella metsälenkillä Itä-Helsingin Östersundomissa. Roolini on olla laivan perämiehenä. Paneelit ovat osoittaneet tarpeellisuutensa tieteen, politiikan sekä viranomaisja kansalaiskeskustelun kannalta. Näkemyksiämme kannattaa tuoda esille EU:n lisäksi myös globaalilla tasolla. Uskon, että Metsähallituksen sisällä on järkeä katsoa se, mitä metsiä suojellaan ja mitkä ovat talouskäytössä. MMM:n hallinnoimista Kemerarahoista jäi viime vuonna miljoonia euroja käyttämättä. Metsänhoitotukien sisältöä tarkastellaan luonnollisesti koko ajan siltä kannalta, ovatko kohteet sellaisia, joita kannattaa edelleen rahoittaa. Euroopan unioni on vahvistanut rooliaan metsäasioissa. Suomen pitää nyt olla hereillä.. Sen jälkeen poliittiset päättäjät arvioisivat, kuinka vahvasti tutkimusten tulokset ja tutkijoiden näkemykset otetaan päätöksenteossa huomioon. Sen asiantuntemusta tarvittaisiin muun muassa biodiversiteettistrategian valmistelussa. Ministeri on kapteeni, ja miehistö pyörittää käytännön toimintaa. Kumpi on Suomen metsien kannalta olennaisempaa, ilmastonmuutoksen hillintä vai luontokadon ehkäiseminen. EU-tason lisäksi meidän kannattaa vaikuttaa metsäasioihin YK:n metsäfoorumissa, jonka seuraava kokous pidetään toukokuussa. Se ei ole yksioikoinen asia. Suomen metsäosaamista arvostetaan maailmalla enemmän kuin osaamme arvatakaan. Pyrin johtamaan tasapuolisesti ministeriön kaikkia vastuusektoreita ja luotan vastuuvirkamiesten osaamiseen. Tieteelle ja tutkimukselle on hyvä antaa vahva sija metsäkeskustelussa. Kuinka suuren osan työajastasi ehdit käyttää metsäasioihin. 31 Aarre 2/2022 METSÄ Olet ollut nyt 10 vuotta MMM:n kansliapäällikkö. Poikkitieteellistä tutkimusta tarvitaan. Kuinka metsänomistajat saataisiin aktivoitumaan metsiensä hoidossa. Sen kautta tuotaisiin asioita esille nimenomaan tutkimuksen näkökulmasta
Harvesterin kuljettaja Tommi Helin on konkari metsäkoneen ohjaimissa. Samalla uudenkarhealla Ponsse Ergo -harvesterilla on tehty jo reilun hehtaarin päätehakkuu viereisellä kuviolla. HARVENNUSHAKKUU Teksti ja kuvat MARKKU PULKKINEN M etsäkoneurakointi Panu Valdén Ky:n monitoimikone puikkelehtii ensiharvennettavassa koivikossa Pornaisissa. Kaikki on sujunut hyvin, ja tällaisella säällä homma etenee”, mäntsäläläinen Helin summasi viime vuoden maaliskuussa toteutettua hakkuuta. Kun harvennus hakkuu tehdään jäätyneen maan aikana, juuristovaurioiden riski pienenee. Tämä on melko normaali työmaa. Lunta on puolisen metriä, mutta se ei haittaa koneen etenemistä eikä kuljettajan työskentelyä. Kuormatraktori ajaa koivua ja kuusta tien varteen. Aarre 2/2022 32 METSÄ. Hän kertoo talven menneen hakkuiden osalta pääosin hyvin. ”Olen ajanut metsäkoneita kymmenkunta vuotta. Koneiden jälki on siistiä niin koivikossa kuin päätehakkuukuviollakin, sillä kuvioiden välissä oleva kosteampi maastonkohta on reilusti jäässä. TALVIHARVENNUS SÄÄSTÄÄ JUURIA JA MAATA Onnistunut harvennushakkuu vaatii taitavan kuljettajan. 32 METSÄ Kuljettaja Tommi Helin tekee harvennukset ja päätehakkuut kahdek san pyöräisellä Ponsse Ergo harvesterilla. Metsäkoneyrityksen omistaja Panu Valdén ajaa kuvauspäivänä itse puita laanille
Lumi tuli vuodenvaihteessa kuitenkin sulaan maahan, ja siksi esimerkiksi suot eivät ehtineet koko talven aikana jäätyä kunnolla.” Leveämmillä teloilla Talvien lauhtuminen Etelä-Suomessa ajaa yrittäjän uudenlaisiin konehankintoihin. Hakkuu pää vaihdetaan hieman pienempään. ”Tämä uusi harvesteri on kahdeksanpyöräinen, kun vaihtoon mennyt oli kuusipyöräinen. 33 METSÄ Ensiharvennus vaatii kuljettajalta hyvää ammattitaitoa, sillä jäljelle jääviä puita ei saa kolhia. Ajotapa ratkaisee kuitenkin enemmän kuin koneen koko tai paino, ja meillä on hyvät kuljettajat.” Ajouran pehmeämpiin kohtiin Valdén on nostellut hakkuutähdettä, jotta telat eivät painuisi maahan. Pyrimme kaikin keinoin vähentämään metsäpohjan tallautumista ja varmistamaan hakkuut myös hieman huonompina talvina”, Panu Valdén kertoo. Normaalikokoisilla monitoimi koneilla selviytyy hyvin myös harvennuksista. Ajokoneissa on enemmän painoa, ja niissä käytämmekin usein normaalia leveämpiä, paremmin kantavia teloja. ”Savipohjaisten metsien hakkuut ovat sujuneet hyvin, ja pellot ovat kantaneet puiden kuljetuksen. Tämä on normaali tapa suojata maastoa. Aarre 2/2022 33 METSÄ. ”Normaalikokoisilla teloilla varustetulla harvesterilla pystyy hakkaamaan puut hyvänä talvena myös suometsistä
Mikäli et ole tyytyväinen korjuujälkeen, anna puun ostajalle palaute kirjallisesti ja pyydä palautteeseen vastaus. Luntakaan ei ole vielä liikaa”, kertoo Itä-Uudellamaalla puuta ostava metsäasiantuntija Panu Kajander. Pääkorjuu-urat sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan aina leimikon kantavimmille kohdille.” Kajander muistuttaa, että kaikkia talvileimikoita ei pystytä välttämättä korjaamaan heti seuraavana talvena. Myös maahan tallaantuva lumi suojaa puiden juuria. ”Energiapuun korjuu jää yrityksessämme jatkossa vähemmälle. Kahden viime vuoden aikana työt ovat painottuneet harvennuksiin, sillä niitä on jäänyt huonoina talvina rästiin. Voit toivoa puun ostajalta samaa yritystä ja kuljettajia myös myöhemmin tehtäville hakkuille. Myös metsäyhtiössä iloitaan kunnon pakkastalvista. Toiveiden mukaan Yhtiö pyrkii ottamaan huomioon metsänomistajan toiveet harvennettavan alueen käsittelystä heti sopimuksenteosta lähtien. 2 Tee tai teetä leimikon ennakkoraivaus ennen harvennushakkuuta. Kun myös pellot ovat jäässä, puiden kuljettaminen ja varastopaikkojen teko onnistuu hyvin. Ne vältetään ajourien huolellisella suunnittelulla. ”Metsänomistajan kannattaa sopimusta tehtäessä kertoa mahdolliset toiveensa alueen käsittelystä esimerkiksi jätettävien puiden tiheyden, puulajien ja säästöpuuryhmien osalta. ”Ennakkoraivauksen olisi voinut tehdä ehkä hieman tarkemmin, mutta työ sujuu näinkin melko hyvin.” Valdénin kaikki kahdeksan koneketjua olivat koko viime talven työn touhussa Uudenmaan metsissä. 4 Jos mahdollista, käy tarkastamassa hakkuun aikana työjälkeä ja varmista, että sovitut asiat ovat koneiden kuljettajien tiedossa. ”Edelleen on harvennuksia jonossa, mutta niitä päästään tekemään toivottavasti maaliskuun loppupuolelle saakka.” Energiapuulla on nyt kovaa kysyntää, mutta koneyrittäjä ei ole tyytyväinen energiarankasavotoista saatavaan hintaan. Voit esittää toiveesi esimerkiksi hakkuun ajankohdasta, säästöpuuryhmistä sekä ajourien ja varastojen paikoista. 5 Tarkasta hakkuun jälkeen mahdolliset puustovauriot, ajourat ja jätetyn puuston tiheys. Puukauppasopimuksiinsa Stora Enso kirjaa kahden vuoden korjuuajan. Aarre 2/2022 Korjuu-urat pitää suunnitella huolella varsinkin, jos leimikossa on myös pehmeää maata. ”Kulunut talvi on ollut superhyvä korjuukelien kannalta, ja yrittäjien koneketjut ovat pyörineet täydellä teholla. 6 Jos olet tyytyväinen koneyrityksen kuljettajien tekemään työhön, laita nimet muistiin. Yrityksen kahdeksan koneketjua ovat saaneet ajaa tauotta. ”Metsänomistajien ei kannata pelätä juuristovaurioita. METSÄ 34 34 METSÄ. 3 Esitä toiveesi harvennushakkuun toteuttajalle ennakkoon ja mieluusti kirjallisena. Myös kuluvana talvena säät ovat suosineet hakkuita. Jos oma silmä ei osaa arvioida korjuujälkeä, pyydä mukaan metsäammattilainen. Myös energiapuun korjuussa pitäisi tehdä ennakkoraivaus, jotta korjuutyö olisi koneyrittäjän kannalta mielekästä.” Kahden vuoden korjuuaika Suurin osa Valdénin koneista tekee hakkuita Stora Ensolle. Sovittaessa tehdään myös Vinkit metsänomistajalle 1 Hoida taimikkoa alusta alkaen hyvin. LÄHDE Suomen metsäkeskus HARVENNUSHAKKUU Pornaislainen koneyrittäjä Panu Valdén on tyytyväinen edellisen ja kuluvan talven korjuukeleihin. Harvennuksia jonossa Meneillään olevaa työmaata Valdén kehuu koneyrittäjän kannalta hyväksi. Korjuuaikatauluun vaikuttaa myös se, onko koneyrittäjälle tarjolla samalla suunnalla muita leimikoita
Silloin on helpointa esittää tarkat toiveet korjuuyrittäjälle. Ajouralle koottavat hakkuutähteet vähentävät maan tallaantumista kuormatraktorin alla. ”Eniten palautetta tulee ajourista. Hakkuun toteutuksen suunnittelee koneyrittäjä. ”Ohjeistamme koneyrittäjää ottamaan hakkuusuunnitelmaa tehdessään aina yhteyttä maanomistajaan, jotta tämä voi olla maastossa mukana, kun suunnitelmaa tehdään. Jonkun metsänomistajan mielestä ajourat on saatettu tehdä väärään paikkaan. Yrittäjä käy etukäteen paikan päällä, rajaa alueen ja merkitsee ajourat. Jätetyn puuston tiheydestä palautetta ei yleensä tule, vaan siihen ollaan oltu tyytyväisiä.” Panu Kajander kertoo, että yhtiön kokeneet sopimusyrittäjät Itä-Uudenmaan alueella toimivat omilla alueillaan. Hän kertoo, että metsänomistajat ovat olleet pääosin tyytyväisiä harvennusten jälkeen. Keskustelu kannattaa Tarkan suunnitelman hakkuun käytännön toteutuksesta tekee ostajalle urakoiva koneyrittäjä. Aarre 2/2022 35 METSÄ. Leveämmillä teloilla pystytään vähentämään tehokkaasti maastovaurioita. 35 METSÄ luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä tekopökkelöitä”, Kajander sanoo. Metsän omistaja saa metsäänsä yleensä tutun kuljettajan, jos hän on aiemmin ollut tyytyväinen työn jälkeen. Panu Kajander vahvistaa, että harvennukset onnistuvat kaikentyyppisillä metsäkoneilla, kun niitä käyttää kokenut kuljettaja. Metsänomistajan kannattaa olla tässä vaiheessa aktiivinen. Mitä enemmän keskustellaan, sitä paremmin lopputulos vastaa maanomistajan odotuksia”, Kajander kannustaa. ”Jos mitään erityisiä toiveita ei ole, harvennamme alueen normaaleiden hyvien metsänhoitosuositusten mukaisesti.” Kajander kertoo käyvänsä ostotilanteessa itse aina paikan päällä. ”Katson varastopaikat, puutavara-autojen kulkureitit ja kääntöpaikat sekä ennakkoraivaustarpeen.” Korjuukoneen koosta tai mallista metsänomistaja ei voi esittää toivettaan, sillä harvennukset tehdään yrittäjillä käytössä olevalla kalustolla. Tämä erimielisyys on helppo välttää, kun ajolinjat suunnitellaan yhdessä
E rikoistutkija Yrjö Nuutinen Luonnonvarakeskuksesta antaa monitoimikoneen kuljettajalle tarkkoja ohjeita Joensuun Kiihtelysvaarassa sijaitsevassa metsässään. Kuviolle hakataan maaliskuun hangilla koealuetta jatkuvasta metsänkasvatuksesta. Työ sujuu hyvin, sillä lunta on paljon ja pakkanen on jäätänyt maapohjan kantavaksi. HARVENNUSHAKKUU Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat ja video JOHANNA KOKKOLA Aarre 2/2022 METSÄ 36. ”Hakkuu onnistuu tällä kelillä mainiosti. JATKUVAN KASVATUKSEN KOEALA Hyvin suunnitellulla harvennuksella eri-ikäistä puustoa kasvavan kuvion voi muuttaa melko helposti jatkuvaan kasvatukseen sopivaksi. Hakkuun toteuttava Metsä-Karelia Oy on tehnyt aikaisemminkin Luonnonvarakeskuksen tutkimuksiin liittyviä jatkuvan kasvatuksen hakkuita, ja kuljettaja Tero Kuivalainen osaa ohjata konetta taitavasti kolhimatta pystyyn jääviä puita. Ajourille on kasattu koko matkaltaan reilusti hakkuutähdettä, joten painaumia ei synny”, Yrjö Nuutinen kertoo. Oma metsä tutkimuskäytössä Kaikki yli 140 senttimetriä pitkät puut on numeroitu ja sijoitettu digitaalisesti kartalle jo syksyllä, jotta niiden kasvua ja kuntoa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Yrjö Nuutinen on itse metsänomistaja. Tämä jatkuvan kasvatuksen hakkuu tehtiin viime maaliskuussa hänen omistamallaan metsätilalla Joensuun Kiihtelysvaarassa. Kiihtelysvaaran koealaa käsiteltiin erityisesti harvennushakkuille tarkoitetulla Ponsse Beaver -hakkuukoneella
”Tälle palstalle tehtiin kuusi koealaa, joiden leveys on 20 metriä ja pituus 50 metriä. Monikäyttö metsässä Tutkija Yrjö Nuutinen esit telee videolla perintömet säänsä ja sen tarinaa. Jokaisen koealan keskelle hakataan vähän yli neljä metriä leveä ajoura, jotta koealaa voidaan hoitaa normaalien metsänhoitokäytäntöjen mukaisesti. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso 37 METSÄ Aarre 2/2022. Koealueella on tehty edellinen harvennus 20 vuotta sitten, ja puut ovat nyt nopean kasvun vaiheessa. Tätä pienemmät puutkin on laskettu, mutta niitä ei ole numeroitu. Alue on pääosin rehevää kuusikkokorpea, mutta siellä on myös joitakin kuivempia kumpareita”, Nuutinen kuvailee. Mikkolan tila on Yrjö Nuutisen pe rintömetsää, johon liittyy paljon tunne arvoa ja tarinoita. Vajaa puolet kuutioista pois Nuutinen esittelee tarkemmin yhtä koealaa. Toinen tutkimusmetsikkö hakattiin Joensuun kaupungin omistamaan metsään. pystytään seuraamaan harvennuksen jälkeen. Yrjö Nuutinen on kiinnostunut tutkimaan jatkuvaa kasvatusta ja antoi siksi omalta 30 hehtaarin metsäpalstaltaan 1,5 hehtaarin metsikön tutkimuskäyttöön. Kumpareella oli ennen hakkuuta järeää, päätehakkuuikäistä kuusikkoa. Lumen alta löytyy muun muassa taka vuosien pontikka tehdas. Lehtipuitakin alueelta löytyy
Silloin saadaan paljon hyvää tukkipuuta”, Nuutinen arvioi. ”Tänne syntyi selviä aukkokohtia. 5 Koska kyse on harvennuksesta, puusta maksettava kuutiohinta on pienempi kuin uudistushakkuissa. 4 Jatkuvan kasva tuksen hakkuissa korostuu kuljettajan ammattitaito. LISÄTIETOJA metsanhoidonsuositukset. ”Puuta oli lähes 300 kuutiota hehtaarilla. HARVENNUSHAKKUU Vinkit poimintahakkuuseen 1 Poiminta hakkuussa kaa detaan vain osa metsikön puista etukäteen tehdyn suunnitelman mukaisesti. Aarre 2/2022 Yrjö Nuutinen tutkii tällä hetkellä jatkuvan kasvatuksen lisäksi myös väyläharvennusta. ”Koealoja hoidetaan tästä eteenpäin Tapion metsänhoitosuositusten mukaisesti. fi/fi/toimenpiteet/metsanuudistuminen-ja-kasvatusjatkuvassa-kasvatuksessa/ toteutus Kaikki koealueiden puut on numeroitu, jotta niiden kasvua pystytään seuraamaan tulevina vuosikymmeninä. Kaikkia isoja puita ei saa hakkuussa poistaa, jotta ne siementävät ja tuottavat seuraavan sukupolven taimiainesta aukkoihin.” ”Se, miten aukkokohdat lopulta taimettuvat, jää tulevina vuosina nähtäväksi. Ajourat pyritään sijoittamaan lähelle suurimpia puita. 2 Hakkuun toteu tus ja ajourien paikat on suunniteltava huolellisesti. Nuutinen arvioi, että maan rikkomista ei näin rehevällä turvemaalla tarvita vaan luontainen uudistuminen onnistuu muutenkin. Ensin voi kasvattaa koivut hakkuukypsiksi ja jättää koivujen alle kuuset odottamaan vuoroaan.” Kun metsäkuviosta tehdään jatkuvaan kasvatukseen sopiva, ajourilta kertyy yleensä noin viidennes hakatusta puusta. Esimerkiksi raivaussahan kanssa tänne ei tulla, vaan metsän annetaan kehittyä täysin luontaisesti.” Voi aloittaa nuoresta metsästä Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen onnistuu parhaiten silloin, kun kuviolla on ennestään monipuolinen ja eri-ikäinen puusto. 3 Hakkuun suun nittelussa on otettava huomioon myös jo metsikön seuraava hakkuu. ”Nuorissa metsissä jatkuvan kasvatuksen voi aloittaa tekemällä ensimmäisen harvennuksen väyläharvennuksena. Jäljelle jääneen puuston tilavuus on reilut 150 kuutiota”, Nuutinen kertoo. Alempien latvuskerrosten puiden ja jäävän puuston juuriston varominen hidastaa hakkuutyötä. Hakkuussa otettiin pois isoimpia mutta myös välikerroksen puita. METSÄ 38. Kävelemme seuraavalle koealalle, jossa oli puustoa ennen hakkuuta noin 170 kuutiota hehtaarilla. Seurannassa myös kannattavuus Luonnonvarakeskus ja sitä edeltänyt Metsäntutkimuslaitos on tehnyt jatkuvan kasvatuksen kokeita 1980-luvulta lähtien. Kun tähän kohtaan tullaan 20 vuoden päästä uudelleen, pitäisi tässä olla reilusti yli 200 kuutiota puuta hehtaarilla. ”Sovellan omassa metsänhoidossani kultaista keskitietä ja vaihtelen kasvatusmenetelmiä kasvupaikkojen mukaan”, Nuutinen sanoo. ”Jatkuvan kasvatuksen voi aloittaa myös sekapuuta kasvavasta taimikosta. Ajourat pyritään sijoittamaan suurimpien puiden lähelle. Nyt tämä näyttää jo selvästi eri-ikäisrakenteiselta metsältä.” Aukkokohtia ei muokata koneella eikä käsin. Alueelle jätettiin tarkoituksella mahdollisimman paljon lehtipuuta. Väyläharvennuksessa hakataan ajoura, josta käsin tehdään noin kahden metrin levyisiä väyliä eli käytäviä ajouran sivuille niin pitkälle kuin harvesterin puomi riittää”, Nuutinen selittää. ”Tästä otettiin pois 60 kuutiota
Koealoilla seurataan myös menetelmän taloudellista tulosta. Julkisessa keskuste lussa jatkuvaa kasva tusta usein yksinker taistetaan. Nuutinen uskoo, että sopivilla kohteilla jatkuvalla kasvatuk sella voi saada yhtä hyvän taloudellisen tuoton kuin jaksolli sella kasvatuksella. ”Jatkuva kasvatus onkin kaksipiippui nen, etten sanoisi kolmepiippuinen asia. Riskinä jatkuvassa kasvatuksessa re hevillä mailla on se, että ala vähitellen kuusettuu, kun alueelta poimitaan pui ta pois. Tutkimusalueelle tehtiin kuusi kappaletta kymmenen aarin koealoja. Nyt perustetuilla koealoilla seurataan myös menetelmän ta loudellista tulosta. ”Jatkuvassa kasvatuksessa halkaisi jaltaan noin 30 metrin levyisten pien aukkojen tekeminen mahdollistaisi paremmin koivujen kasvun, sillä koivu vaatii valoa kasvaakseen.” Kasvupaikan mukaan Juurikäävän valtaamille alueille jat kuva kasvatus ei sovi, koska lahotta jasieni säilyy maassa. Itse sovellan metsänhoidossani kultaista keskitietä ja vaihtelen kasvatusmenetelmiä ku vioiden ja kasvupaikkojen mukaan”, tutkija Yrjö Nuutinen sanoo. Kaikkien keskellä kulkee ajoura. 39 METSÄ Aarre 2/2022. Toisaalta metsänhoitotoimien kustannukset jäävät jatkuvassa kasva tuksessa pois”, Yrjö Nuutinen tiivistää. Koeala on kooltaan puolitoista hehtaaria. ”Yhteenvetona tutkimuksista voi sanoa, että puun tuotos on ollut jatku vassa kasvatuksessa noin viidenneksen pienempi kuin jaksollisessa kasvatuk sessa. Toivoisin, että keskustelussa tuotaisiin esille tasapuolisesti niin hy vät kuin huonot puolet.” ”Metsänhoidossa pitäisi aina toteut taa erilaisia kasvatusmenetelmiä eri laisissa kasvupaikoissa. Kumpareelle jätettiin käsittelemätöntä metsää, jota vierailijat voivat jatkossa verrata poimintahakkuussa käsiteltyyn. Jatkuvan kasvatuksen kuvioilla pitäisikin pyrkiä lisäämään lehtipuuta. Sama koskee männyn tyvitervastautia
REIMA JÄRVENSIVU LAVIA. Ojan reunalta katsottiin minulle sellainen kymmenen sentin paksuinen koivu. Lisäksi julkaistujen tekstien kirjoittajille on luvassa kirjapalkintoja. Kilometrin hiihtämisen jälkeen saavuttiin metsään. Tällä tavoin Kauko-isäni 70-luvun lopulla sai aikaan muiston, joka palaa mieleeni aina kun saan jostain käteeni tylsän kirveen. Ja olihan se kirves oikeasti tylsä. Varmaan vartin päästä puu kaatui. Äijä otti sahansa mukaan huoltoon ja veti sitä pulkassaan. Näin 40 vuotta myöhemmin sitä aattelee, mitenkä metsäretki oli helppo konsti väsyttää minut mutta samalla toinen sai tehtyä omaa työtään. Minä sain laittaa reppuni ja pikkukirveen pulkan kyytiin, sillä aloin oleen väsynyt pikkumetsuri ja piti vielä se kilometri jaksaa hiihtää kotiin. Kyllä ruoka maistui hyvältä, ja parin tunnin päästä pikkumetsuri näki yöuniaan. 40 Aarre 2/2022 METSÄ Palkinnot arvottiin Kotimaisen Svalan alusasu kokonaisuuden voitti Kyösti Huhtala, Lempäälä. Äijä tuumas, että näin pakkasella puu on kovempaa, kyllä se siitä kaatuu. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Pikkumetsurin tylsä kirves O lin kahdeksan vanha ja koulusta hiihtoloma. Siitä kiukkua purren äijän tykö kitiseen, jotta tää kirves on tylsä eikä sillä saa puuta poikki. Apuna metsässä Aarteen kirjoituskilpailu keräsi taas monipuolisen saaliin metsämuistoja. Siitä taasen innokkaasti äijän tykö ja reippaasti ilmoittamaan, että puu kaadettu! No, kyllä puu pitää vielä oksia ja latva katkaista, mut syödään eväät ensin, tokaisi äijä. Fiskarsin X21-halkaisu kirveen voitti Kevät AaltoHeinonen, Hanko. Taas innokkaasti ilmoittaan asiasta, ja yhdessä äijän kanssa kannettiin koivu pinoon. Innokkaasti alkoi puun kaataminen. Tässä parhaita kirjoituksia, ja lisää on luvassa tulevissa numeroissa. LÄMMINTÄ KAAKAOTA ja leivänsiivun syötyään lähti pikkutappi taas innokkaasti puun kimppuun, sillä kauaa ei saanut huilata ettei vilustuisi. Äijäkin oli saanut siinä tehtyä vähän omia hommiaan, ja lähdettiin takaisin kotiin. Äiti oli saapunut töistään kotiin ja laittanut ruokaa. Eväsreput laitettiin havukasalle, jonka alta löytyi moottorisaha ja minulle pieni kirves. Yhdessä lähdettiin hiihtämään savotalle eväsreput selässä. Tunnin varmaan olin puuta nakertanut, ja tunteet lämpenivät pipon alla. Taisi siinä se tunti taasen mennä, kun koivun sai valmiiksi. Äijä meni lähistölle omalle kaadolleen samalla tarkkaillen puuhiani. Äijän piti paimentaa minua vaikka tekikin metsätöitä
Ketjuja, kytkimen jousia ja laippoja on mennyt, samoin vetoratas on uusittu. Olit vuosikaudet mukanani hakkuutyömailla varasahana. Useampia sahoja minulla on vuosikymmenten varrella ollut, mutta sinusta on tullut erityisen läheinen. Kaikki nämä yhdessä koettiin, näistä päivistä jäi ikuinen muistijälki aivokoppaani. Tuulimyllyjen punaiset valot näkyvät pohjoisen suunnalla. Entinen saha oli samaa merkkiä ja mallia kuin sinäkin. Otan sinut mukaani ja vaihdan sinut seuraajaasi, joka saa nyt astua remmiin. Satoja päiviä, poutaa, sadetta, pakkasta ja joskus hellettäkin koimme työmaillamme. Savotta jatkuu nyt ilman sinua, mutta hyviä muistoja jäi paljon, ne seuraavat mukanani näillä metsätyömailla. PUUMÄÄRÄ, jonka sinä kaadoit, oksit ja katkoit kanssani pinoihin ja kasoihin, on aika suuri. Itse sekoitin sinulle polttoaineen, tarkasti mittasin öljyn määrän, tämä on tärkeä asia sahan kestävyyden kannalta. PAAVO LAAJALAHTI KUONA En ole vielä laittanut pääpuita viimeiseen pinooni.. Aina, kun hakkuut olivat hieman etäämmällä, otin sinut mukaan, ei vara venettä kaada. Monilla metsätiloilla kävimme yhdessä laittamassa kuvioita kasvukuntoon, teimme kuitua, tukkeja ja energiapuuta. Nykyinen sahani on samaa merkkiä ja mallia kuin sinäkin. Parhaina vuosina sahasimme puuta tien varteen yli 500 kuution. Saattaisi Saksanmaalla oleva tehdaskin ottaa sinut pääkonttorinsa aulaan näytille todisteeksi lujasta laadusta. Istun vasta kaatamani järeähkön koivun rungolla ja katselen joen jäällä näkyviä saukon ja ketun jälkiä. En senkään jälkeen nakkaa sinua romukoppaan, vaan laitan sinut hallin hyllylle näytille. Silti hyvin harvoin jouduin apuusi turvautumaan, edeltäjäsi oli lähes sinun veroisesi. Elettiin vuoden 2013 joulukuuta, kun sinusta tuli minun ykkössahani. Metsässä sait viettää yösi ja viikonloput muovin alla, koskaan en jättänyt sinua taivasalle sateiden armoille. Olet ollut varmatoiminen, yhtään kertaa et ole jättänyt minua pulaan, aina olet nöyrästi käynnistynyt ja toiminut. Vierelläni rungolla on vuosikausia varmatoimisesti palvellut moottorisahani. Myöskin huollot ja puhdistukset tein säännöllisesti, et tukehtunut puruihin koskaan. Niinä päivinä sait levätä ja kuivatella itsesi, tämän jälkeen olit taas hyvässä iskussa lopputalven savotoille. Varovasti sinut totutin työhön, hakkuutyömaana oli rangan tekoa. Vaikka et koollasi päässyt pullistelemaan, sitkeydellä korvasit nämä puutteet, niin kuin minäkin. Alkutalven kylmyys alkaa hiipiä iholle, nousen koivunrungolta ja lopetan muistelutauon. Myös kaasariin on uusittu kalvot ja kiihdytyspumppu, mutta polttoainesuodatin on alkuperäinen. Sait maltillisen sisäänajon, mikä osaltaan vaikutti siihen, että palvelit niin pitkään moitteetta. Pyykin on herännyt ruokailemaan, kaatamistani koivujen oksista ja latvoista löytyy sille silmuja yllin kyllin. Aukaisen ilmanpuhdistajan kopan. OLI VUODEN 2008 kevättalvi, jolloin otin sinut ensi kerran metsään mukaan. Järvikuona, Piiloperä, Simuna, Rasiasaari, Matopää, Tikkanen ja Hevoshaka, siinä tiloja, jotka tulivat sinullekin tutuiksi. 41 Aarre 2/2022 METSÄ Moottorisahani viimeinen savotta M arraskuun aamuhämärä kietoo metsämaiseman syleilyynsä. Olit valmiina tuuraustöihin kuusen juurella tankit täynnä, muovilla peitettynä. Tankatessa varoin, ettei roskaa pääse tankkeihin, vanhalla hammasharjalla puhdistin tankkien ympärykset moskasta ennen tankkausta. Koska ilma on tyyni, myllyjen lavat jököttävät paikoillaan. Kokeilen käynnistinnarusta, puristukset ovat poissa, sydämesi on pettänyt. Joulun tai uudenvuoden aikoihin toin sinut pois metsästä ja tein perusteellisen puhdistuksen ja huollon. Tulevaisuus näyttää, onko se sinun veroisesi kestävyyden suhteen. Mutta koitti sitten päivä, jolloin edellinen saha tuli tiensä päähän ja otin sinut tilalle. Mutta nyt saha on tullut tiensä päähän, kertalaakista se rämähti entiseksi työkaveriksi. Minä jatkan vielä pieniä savotoita kuntoni mukaan, en ole vielä laittanut pääpuita viimeiseen pinooni. VAIKKA VIIMEINEN savottasi on nyt päättynyt, en sinua hylkää. Katselen orastavaa itätaivasta, josta aamun kajo alkaa kohota. Jos olohuoneen kirjahyllyssä olisi tilaa, pääsisit sinne. Sen jälkeen avaan sylinterin ja tarkistan, mikä oli lopullinen syy käyntisi loppumiseen. Kunhan kevätaurinko rupeaa lämmittämään rakennusten seinänvieriä, teen sinulle huolellisen puhdistuksen. Täytyy tarkistaa veroilmoitusten hankintatyön sarakkeista motit tarkalleen, niin saan saavutuksesi historiankirjoihin. Kokeilen vielä kämmenellä, kuinka lämpö säteilee moottorista, viimeisen kerran. Teräketjun pidin aina terävänä, tämä tärkeä asia helpotti työtäsi merkittävästi. Suurempia remontteja ei ole tarvinnut tehdä, ainoastaan kuluvia osia on pitänyt uusia. Hämäriä kaamoksen päiviä, valoisia keskikesän varhaisaamuja, itikoiden ininää ja käen kukuntaa. Järven yllä matalalla länsitaivaalla näkyvä kuu luo tunnelmaa työmaalleni. Varovasti arvioiden motteja on kertynyt noin 2 500
Näin saatiin kehikko, johon metrin pituiset halot ladottiin. Pinon kansipuuhun oli sahattu kiilavat kolot, joihin korvastimien yläpäät työnnettin. Kopistelin pinon päältä lumipaakun pois ja aloin latoa halkoja kelkkaan. Talven tullen hän oli ottanut halonajopalstan kotisaareni itärannalta, jonne oli kotoani noin kolme kilometriä. Jatkaessani työtäni isä varoitteli minua väsyttämästä itseäni liikaa. Lauantaisin olin usein isän kanssa halon ajossa. Seuraavana lauantaina otimme vesikelkan mukaan aamulla lähtiessämme savotalle. Palstalle kuljettiin metsien läpi kulkevaa hevostietä pitkin. Saatuani ensimmäisen motin siirrettyä siirryin seuraavalle. Arvelin, että olin käynyt noin kaksikymmentä kertaa kelkan kanssa metsässä. Kun olin tehnyt mielestäni sopivan kuorman, lähdin työntämään kelkkaa laanille. Pinon koko riippui siitä, kuinka paljon alueelta oli leimattu haloksi hakattavia puita. ISÄNI OLI KOKO ikänsä ajanut talvisin hevossavotoita. Vesikelkka oli pieni reki, johon laitettiin saavi, kun haettiin kaivolta tai avannosta vettä. Kotona äidin keittämä lihakeitto maistui hyvältä. Tunsin innostusta ja jonkinlaista jännitystä, kun työnsin vesikelkan ensimmäisen motin viereen. Kotimatkalla istuessani isän takana heinäsäkin päällä tunsin jäsenissäni raukeaa väsymystä, mutta samalla tunsin jonkinlaista ylpeyttä tekemästäni työstä. Sanoin kerran isälle, että minähän voisin siirtää nuo lähimmät motit vesikelkalla varastolaaniin sillä aikaa, kun sinä haet hevosella kuormia kauempaa metsästä. Rantalaanissa ne sitten pinottiin pari metriä korkeisiin pitkiin pinoihin odottamaan seuraavana kesänä tapahtuvaa lastausta proomuihin. Halot oli hakattu metsässä pinoihin. Yhden motin pino oli metrin pituinen ja metrin korkuinen pystypuiden eli korvastimien väliin ladottu pino. Illansuussa lopeteltuamme työt totesin siirtäneeni viisi ja puoli mottia halkoja metsästä laanipinoon. Illalla kävimme saunassa, ja kun kömmin saunan jälkeen omaan sänkyyn, ei unta tarvinnut kauaa odotella. Pakkaslumi narisi reen jalaksien alla Jalo-hevosen vetäessä meitä savotalta kotiin. Purin kuorman laanin pinoon ja lähdin saman tien metsään hakemaan uutta kuormaa. Päivällä isä teki tulet tervaskantoon ja söimme äidin laittamia eväitä nuotion lämmössä. Lähimmät halkomotit metsässä olivat lähellä varastolaania. Korvastimien yläpäät oli veistetty kiilaviksi niin sanotun lohenpyrstön muotoon. HANNU LAHTI KUHMOINEN KIRJOITUSKILPAILU. Metsässä oli tuolloin noin puoli metriä lunta, mutta hanki oli kovettunut kovaksi ja kesti hyvin minun kävellä. Kesällä hakatut halot ajettiin seuraavana talvena hevosella rantaan. Näin jatkoin työtäni. Oli myös puolen motin, puolentoista motin ja kahden motin pinoja. Minä kävin naapurisaaressa ollutta kansakoulua viikot, olin tuolloin kaksitoistavuotias. MATKA SUJUI HYVIN, kun maasto oli loivaa alamaata eikä matka ollut kovin pitkä. Sivusta kuulin, kuinka isä kehaisi äidille työsuoritustani. Parirekien päälle oli laitettu tukevat, toisiinsa välikapuloilla yhdistetyt aisat, joiden päissä oli vielä pystytapit. Halot ladottiin poikittain ronkkelin aisojen päälle metsässä. 42 Aarre 2/2022 METSÄ Halonajossa vesikelkalla V iisikymmentäluvulla Päijänteellä laivat kulkivat vielä höyryn voimalla, ja niinpä halkoja tarvittiin suuria määriä joka kesä. Ajo tapahtui ronkkelilla. Halkosavotat olivat yleisiä Päijänteen rantametsissä ja saarissa
Ehkä meiltä tarkkailtiin pusikoiden suojasta. Isä oli tyytyväinen, kun lepikkoa kaatui ja metsikköön syntyi motti toisensa perään. Veli huijasi minua ja oli ahne, sillä hän oli luvannut maksaa minulle oman osuuteni. Tanner tömisi, kun oriit nousivat takajaloilleen tappelemaan laitumen herruudesta. FI Tieliikennekäyttöinen kuljetusalusta henkilöauton perään • Polttotai sähkömoottori • Ketjusaha • Automaattisesti säätyvä halkaisuterän korkeus • Halkaisee läpi mitaltaan jopa 30 cm puut • 5.6 t halkaisuvoima • Kattavat varusteet vakiona Markkinoiden nopeimmat klapikoneet Pilkemaster GO! yhdistää uudella tavalla klapikoneiden helpon liikuteltavuuden sekä tehokkaan ja tasalaatuisen poltto puun teon. 43 Aarre 2/2022 METSÄ Soita ja pyydä tarjous: 040 505 8697 | 020 741 3322 Agromaster Oy Teollisuustie 8, Lemi Pilkemaster PI LK EM AS TE R. Veli oli sisarussarjamme vanhin ja ainoa poika, minua neljä vuotta vanhempi. Kesän kuluessa näimme usein suomalaisen rajapartion saksanpaimenkoirineen kulkemassa aidan viertä, mutta vastapuolen rajavartioita emme nähneet koskaan. Mottien määrä käytiin laskemassa, sillä palkka määräytyi sen mukaan. Valmistettu Suomessa Mahorkan hajua mottimetsässä O llessani yksitoistavuotias isä määräsi minut veljeni avuksi metsätöihin. Aina keskipäivän aikaan pidimme ruokatauon, söimme eväitä ja lepäsimme. Poljimme seitsemän kilometrin matkan vauhdilla, sillä veli halusi näyttää olevansa minua nopeampi ja vahvempi. ”Veljesi saa pitää rahat”, päätti äitikin. Poljin itseni läkähdyksiin, kun yritin pysyä vauhdissa mukana. ”Entä minun osuus, minulle kuuluu puolet”, sanoin isälle itkun kuristaessa kurkkua. Orilaitumella laidunsi parikymmentä kaksi-kolmivuotiasta suomenhevosta. Henkilöauton perässä kulkeutuva Pilkemaster GO! on kattavasti varusteltu jo vakiona. Itkin veljeni käytöstä äidille, mutta hän yhtyi isän kantaan. Toisella puolella työmaatamme oli valtakunnanraja piikkilanka-aitoineen ja merkkipylväineen. Vettä joimme lähteestä tuohilipillä. Hän antoi evääksi voileipiä ja puoli litraa maitoa lasipullossa kummallekin. Paha mieli kesti pitkään. Veli ei suostunut antamaan minulle markkaakaan, vaikka ilman minua hän olisi jäänyt kokonaan ilman palkkaa. Kummallakaan meistä ei ollut kelloa, joten arvioimme ajan auringon ja oman jaksamisen mukaan. ”Olette tehneet aika tiiviitä pinoja”, sanoi laskija. Päätös antaa kaikki metsätöistä saadut rahat veljelle oli epäoikeudenmukainen. Emme ensikertalaisina olleet osanneet pinota runkoja löysemmin, jolloin olisimme saaneet syntymään paljon enemmän motteja. LOPPUPUOLELLA KESÄÄ saimme urakan valmiiksi ja oli palkanmaksun aika. Se oli määräys eikä mikään ehdotus. Suomen puolella oli sinivalkoinen pylväs, Neuvostoliiton puolella se oli punavihreä. Pienestä tytöstä oriiden tappelu oli pelottavaa. Teimme ahkerasti töitä koko kesän. ANNA PIRHONEN LAPPEENRANTA. Ne nyrkkeilivät etukavioillaan, purivat toisiaan, potkivat takajaloillaan, korskuivat ja hirnuivat. KULJIMME RIPEÄSTI veljen kanssa orilaitumen poikki, ja helpotus oli suuri, kun pääsin ryömimään aidan ali hakkuupaikallemme. Ötököitä sai olla koko ajan huiskimassa tai nyppimässä pois. Seuraavana aamuna äiti herätti meidät aikaisin. Veli kiipesi aidan yli, mutta minä ryömin aidan alitse. ”Anna, mene mukaan ja katso, että tulosta alkaa syntyä”, sanoi isä. Isä oli tehnyt maanomistajan kanssa sopimuksen, jonka mukaan veljen piti kaataa rajavyöhykkeellä oleva lepikko, pätkiä puut metrin mittaisiksi rungoiksi ja pinota ne moteiksi. Veli lähti joka aamu polkupyörällä hakkuutyömaalle metsään, mutta hän loikoili laiskana päivät pitkät eikä yhtään mottia ollut vielä valmiina. Olin ollut kesän alussa katsomassa, kun varsat päästettiin laitumelle. Paikka oli kostea notkelma, joka oli täynnä hyttysiä, paarmoja ja punkkeja. Toinen tauko oli iltapäivällä. Jätimme polkupyörät nojaamaan orilaitumen aitaa vasten. ”Veljesi saa päättää”, sanoi isä. Joskus tuulen mukana naapurin puolelta kantautui mahorkan hajua. ”Toivottavasti hevoset eivät huomaa meitä”, hätäilin veljelle, sillä pelkäsin hevosia ja matkaa hakkuupaikalle oli vielä kilometrin verran. Tuosta kesästä on kulunut jo viisikymmentä vuotta, mutta lapsena koettu vääryys ei unohdu. Minulla ei ollut kokemusta sahan ja vesurin käytöstä, mutta opin pian kaatamaan, karsimaan ja pätkimään puita. Rahat moteista maksettiin isälle, joka latoi setelit veljeni kouraan
”Sitten kun auto tulee vaihtoikään, ostaja päätyy usein uudestaan nelivetoiseen, vaikka alkuperäinen tarve olisi muuttunut. Kun tähän yhdistyy tarve saada perille tavallista enemmän tavaraa, osuva valinta on nelivetoinen farmariauto. Se voi tarkoittaa suurta vuosittaisten ajokilometrien määrää, tarvetta päästä kelillä kuin kelillä pikkuteiden päähän, turvallisuuden kaipuuta tai puhtaasti mukavuudenhalua. Lisäksi joissakin malleissa on korotettu alusta, jolloin maavaraa alkaa olla jopa enemmän kuin katumaastureissa. Takapaksi täynnä metsätielle Autoilija, joka kaipaa vakaata etenemiskykyä myös liukkailla ja loskaisilla keleillä, päätyy nelivetoon. Pitkävartinen raivaus saha ja monet muut metsä työ varusteet vaativat tilavan peräkontin. Hän vertaa nelivetoa automaattivaihteistoon. Kookas tavaratila on farmariauton ehdoton valtti. Farmariauto tarjoaa paremmat tilat tavaroiden kuljetukselle, ja kun farkun valitsee nelivetoisena, autolla pärjää myös huonoilla teillä. Neliveto on tarpeen esimerkiksi tällaisena talvena, kun välillä on iljanteita ja välillä tulee taivaan täydeltä lunta. Silti myös perinteisillä koriversioilla on kysyntää. Kuvassa Subaru Outback. K un autolla halutaan kuljettaa vaikkapa raivaussahaa, polttoainekanistereita ja taimilaatikoita, osuva valinta on farmari. Katumaasturi tarjoaa korkean maavaran ja usein myös nelivetoisuuden. METSÄNOMISTAJAN AUTOT Teksti TIMO RINTAKOSKI Kuvat TIMO RINTAKOSKI ja MAAHANTUOJAT Tarpeesta tottumukseen Yleensä ensimmäinen nelivetoinen hankitaan tiettyyn tarpeeseen. Kapuaminen kuljettajan paikalle on helpompaa kuin matalasta autosta nouseminen, ja näkyvyys on hyvä. Uusien autojen myynnistä yhä suuremman kakun ovat valtaamassa katumaasturit. Se, joka kerran on hankkinut automaattivaihteistolla varustetun auton, ei halua palata manuaalivaihteiseen. Etenemiskyky ja vakaus ovat syitä, miksi halutaan pysyä nelivetoisessa”, sanoo Škodaa maahantuovan Helkama-Auto Oy:n viestintäpäällikkö Kari Aalo. Riihimäellä muun muassa Subarua myyvän ja huoltavan Auto-Sorsa Oy:n toimitusjohtaja Markku Sorsa kertoo, että Aarre 2/2022 METSÄ 44
Käytännössä lähes kaikki 3-sarjan XDrive-nelivetotekniikalla myytävät mallit ovat vähintään kevythybriditekniikalla varustettuja. Allroadin hinta alkaa 65 995 eurosta, V6-moottori nostaa hintaa 78 852 euroon. BMW 3-sarja Touring BMW:n 3-sarja oli viime vuonna merkin myydyin malli Suomessa. ”Subaru Outbackin hankkivalla on usein tarve päästä mökille myös talvella. Allroadissa vakiona mm. Moottorina joko 2.0-litrainen bensiini tai diesel 150 kW:n tehoisena. Avantin hinta alkaa 54 138 eurosta, lisävarusteena saa 13 mm korkeamman alustan. Muutos koskee autoja, joiden mitattu CO 2 -päästö on 1–100 g/km. Avantin hinta 45 988 e, Allroadin (kuvassa) 54 492 euroa. Kasvu on tapahtunut etenkin ladattavien hybridien osalta. Tavaratila 565 litraa, 2.0 l:n bensiinimoottori. Audi A6 Avant / Allroad Quattro A6 on liki 20 cm pidempi kuin A4 ja tarjoaa 2 000 kilon jarrullisen perävaunumassan. 45 Aarre 2/2022 METSÄ Audi A4 Avant / Allroad Quattro Audin A4:stä on tarjolla kaksi versiota, Avant ja Allroad, jossa on 34 mm:llä korotettu maavara verrattuna Avantiin. Ilmiö näkyy myös vaihtoautoissa: kun jonkin muun merkin parista siirrytään Subaruun, vaihtoautokin on usein nelivetoinen. Muutoksia autoverotukseen Vuoden 2022 alussa astui voimaan vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon 85 euron alennus vuosille 2022–25. ilmajousitus, jolla ajokorkeutta voidaan nostaa jopa 45 mm. Lisäksi Vero hallinnon luontoisetupäätöksen myötä vapaan autoedun käyttökustannusten osuudesta vähennetään lataushybridien ja kaasuautojen osalta jatkossa 60 euroa, mikä keventää entisestään kyseisten työsuhdeautojen veroja.. Käytännössä se tarkoittaa ladattavia hybridejä sekä kaasuautoja. Moottoreina 2.0 TDI ja 3.0 V6 TDI. Veneilijät tarvitsevat hyvin etenevää veturia. ”Paljon ajavat asiakkaat, jotka arvostavat hyvää etenemiskykyä kelissä kuin kelissä, valitsevat usein nelivedon. Jos vaikkapa mökkitie on haastava, hyviä vaihtoehtoja ovat Volkswagenin Alltrack-mallit, joissa on hivenen korkeampi maavara sekä parempi alustansuojaus”, kertoo Audia, Volkswagenia ja Cupraa maahantuovan K-Auto Oy:n viestintäpäällikkö Riitta Karjalainen. nelivetofarmarien asiakaskunta on hyvin vaihtelevaa. Tarjolla myös ladattava hybridi, jolle luvataan noin 65 kilometrin toimintamatka, hinta 66 991 e. Moottorivaihtoehtoina 2.0-litrainen bensa ja diesel sekä 3.0-litrainen diesel. Hinnat alkavat 46 313 eurosta. Myös metsästystä harrastavat hankkivat nelivetoja.” Sorsa komppaa Helkaman Aaloa siinä, että kun nelikon kerran hankkii, siitä ei tahdota luopua. Perävaunumassa 1 700 tai 1 800 kg
Lisäksi näistä ovat tarjolla eri moottorivaihtoehdot, hybridit sekä joillakin vielä korotetuilla koreilla varustetut mallit. Audin Quattro-nelivetojärjestelmä on jo käsite, ja yli puolet Audi A4:n myynnistä on tätä nykyä nelivetoisia. Tarjolla on 2.0-litrainen, 228 kW:n tehoinen TSI-bensiiniturbo yhdellä varustetasolla. Osa tarjolla olevista malleista on saatavana joko bensiinitai dieselmoottorilla varustettuna. Nelivetoisten osuus vaihtelee merkistä riippuen noin 15–20 prosentin paikkeilla. XF kilpailee Audi A6:n, BMW 5-sarjan ja Volvo V90:n kanssa. Jaguar XF Jaguar mielletään premiumautojen valmistajaksi, mutta niinpä vain Jaguarilta löytyy myös farmariauto. Vakiovarustus käsittää mm. BMW 5-sarja Touring BMW:n 5-sarja on suuri auto, kokonaispituus 4 963 mm. Tämän kattauksen malleista Suomen myydyimpien autojen listalla ovat muun muassa Škoda Octavia, Volkswagen Golf, Volvo V60 ja BMW:n 3/5-sarja. Cupra Leon Sportstourer Cupra Leon on Seatin urheilullisen sisarmerkin kompakti farmari. Kaikkiaan nelivetofarmareiden tarjonta Suomessa käsittää 10 automerkin yhteensä 17 eri mallia. Hinnat alkavat 55 858 eurosta. Subarulla ei ole edes tarjolla kuin nelivetoinen versio. Näitä ovat Volkswagen Golf, Passat ja Arteon Shooting Brake sekä Škoda Octavia ja Superb. Pelkällä polttomoottoritekniikalla varustettuja malleja ovat myös Cupra Leon Sportstourer, Opel Insignia ja Subaru Outback. Vetomassaa 2 000 kg. Cupralla voi hinata 1 700 kg:n jarrullista massaa. Vaikka Jaguarin myyntivolyymit ovat pieniä, tarjolla on sekä bensaettä dieselmoottorit ja kaksi eri mallisarjaa kolmella eri varustetasolla. Cupra Leon Sportstourerin myynnistä nelivetoisia on 33 prosenttia. Vakiovarustelu käsittää mm. BMW:n kokonaismyynnistä jo noin 80 prosenttia on nelivetomalleja. Bensa, diesel tai hybridi Nelivetoiset farmariautot voidaan jakaa moottoritekniikan osalta kahteen ryhmään. Moottorivalikoimassa 2.0ja 3.0-litraiset bensiinija dieselmoottorit, tarjolla myös ladattavaa ja kevythybridiä. Hinta 49 987 e. Edelleen suurin osa farmariautoista myydään kaksivetoisina. takapään ilmajousituksen. mukautuvan alustansäädön, jonka avulla voi säätää ajo-ominaisuuksia omien mieltymysten mukaan. Niistä ainoastaan Subaru Outback on aasialainen, loput yhdeksän tulevat eurooppalaisten merkkien tuotantolinjoilta. Hinnat alkavat 65 926 eurosta.. Poikkeuksen tekevät Audi, BMW ja Subaru. 46 Aarre 2/2022 METSÄ METSÄNOMISTAJAN AUTOT Kattavaa tarjontaa Nelivetoisia farmariautoja löytyy kohtalaisen kattavasti erikokoisia ja -hintaisia malleja kymmenen eri automerkin valikoimista. Touring-mallien mukava yksityiskohta on erikseen avattava takaluukun lasi. Tavaratila 563 litraa, perävaunun vetomassa 2 000 kg
Nelivetoinen GSI-bensaturbo maksaa sitten jo 53 390 euroa. Takana on aina ilmajousitus, mitä perävaunun vetäjä osaa arvostaa. Myös All-Terrain-versio. Liki viiden metrin pituinen auto tarjoaa reippaan kuljetuskapasiteetin. Škoda Octavia Škoda Octavia on yksi Suomen suosituimmista autoista, ja toissa vuonna se valittiin Vuoden 2021 autoksi Suomessa. Opel Insignia Insignia on Opelin viimeinen uusi General Motors -malli ennen liittymistä Stellantis-konserniin. Tarjolla on myös All-Terrain-versio (kuvassa), jossa on 40 mm korkeampi maavara ja kaksi uutta offroad-ajo-ohjelmaa. Hinnat alkavat 57 796 eurosta. Insignia on iso, D-segmentin auto karvan alle viisi metriä. Moottorivaihtoehtoja kolme dieseliä ja kaksi bensiiniä. Suuri harppaus tapahtui myös digitaalisuudessa. Perään voi kytkeä hiukan erikoisesti dieselin yhteyteen 1 550 kg:n vetomassan ja bensiinin yhteyteen 2 000 kg:n painoisen perävaunun. Moottorivalikoima käsittää kevythybriditekniikalla varustetun 1.5 litran bensiinin ja 2.0 l:n dieselin. Tuomaristo kehui etenkin tiloja, käytettävyyttä ja monipuolisuutta. sukupolveen. 47 Aarre 2/2022 METSÄ MercedesBenz C-sarja Viime kesän lopulla esitelty C-sarjan Mercedes-Benz on kasvanut hiukan mitoiltaan, mikä tuo lisätilaa etenkin takamatkustajille. Mercedes-Benz E-sarja E-sarja on Mercedes-Benzin kaikkien aikojen myydyin mallisarja ja on edennyt jo 10. All-Terrainin lisähinta on noin 300 euroa. Nelivedon yhteyteen saa 2.0-litraisen bensan tai dieselin, mutta ei kaasua tai lataushybridiä. Tavaratila 560 litraa. Octavian hinnat alkavat 36 749 eurosta.. Tavaratila 645 litraa, perävaunun vetomassa 2 100 kg. Tarjolla myös korkeamman maavaran ja lisäsuojausten Scout-versio (kuvassa). Tarjolla on myös lataushybridi sekä bensaettä dieselmoottorin yhteyteen. Insigniasta on tarjolla dieselinä kolme varustetasoa, hinnat alkavat 42 990 eurosta. Hinnat alkavat 52 345 eurosta. Kaikissa versiossa vakiona 9G-automaattivaihteisto. Auto on vajaat 4,7 metriä pitkä, mutta tavaratilaa on loihdittu 640 litraa
Myös Mercedes-Benzillä on tarjolla All-Terrain-versio C-sarjan farmarista. Outbackin hinnat alkavat 44 773 eurosta. Hinnat alkavat 46 816 eurosta. Škodasta on saatavilla Scout-versio, jossa on 20 mm vakiota suurempi maavara sekä alustasuojaus vakiona. Matalaa ja korkeampaa Yksi tämän autoryhmän erikoisuus ovat korotetun maavaran mallit sekä erilaiset varusteluversiot. Jo 1930-luvulta tuttu mallinimi heräsi uudelleen henkiin vuonna 2001, ja nyt mennään kolmannessa mallisukupolvessa. Esimerkiksi Volvo V60 Cross Country -mallin maavara on 59 mm suurempi kuin vastaavan perusmallin. Autossa on vakiona liki maasturimaisen korkea 213 mm:n maavara. Samoin kuin Octaviassa myös Superbissa on nelivedoissa kaksi moottorivaihtoehtoa ilman sähköistymistä. Pituutta autolla on 4 872 mm, ja tämän myötä sisätilat ovat väljät. Kun farmariauto normaalisti tarjoaa noin 130–140 mm:n maavaran, lähes jokaiselta valmistajalta löytyy vaihtoehto korkeampaa maavaraa tarvitseville. Konepellin alla möyryää 2.5-litrainen, vapaasti hengittävä bensiinikäyttöinen boxermoottori. Tavaratila 590 litraa, perään voi kytkeä 2 200 kg:n perävaunumassan. Hintaa Arteonilla on 80 199 euroa.. Volkswagenin Golfin ja Passatin Alltrack-varusteversioissa saadaan 20–30 millimetriä lisää maavaraa sekä ekstrasuojauksia. Subaru Outback Subaru Outback on aina nelivetoinen. MERKIT JA MAAHANTUOJAT Audi K-Auto Oy audi.fi BMW Oy BMW Suomi AB bmw.fi Cupra K-Auto Oy cupraofficial.fi Jaguar Inchcape Motors Finland Oy jaguar.fi Mercedes-Benz Veho Oy Ab mercedes-benz.fi Opel Länsiauto Drive Oy opel.fi Škoda Helkama-Auto Oy skoda.fi Subaru Subaru Nordic Ab Suomen sivuliike subaru.fi Volkswagen K-Auto Oy volkswagen.fi Volvo Volvo Car Finland Oy Ab volvocars.fi Škoda Superb Škoda Superb rakentuu Volkswagen Groupin MQB-pohjalevylle, jonka ympärille on rakennettu lukuisa joukko VAG-konsernin automalleja. Audi A4 ja A6 Allroad Quattroissa on kevythybriditekniikka. Farmariversio Shooting Brake tuotiin markkinoille vuonna 2020, ja samalla porrasperä putosi mallistosta pois. Jaguar XF:n kevythybriditekniikka tulee poikkeuksellisesti ainoastaan dieselin yhteyteen. Täyssähköautoa ei tähän autoryhmään ole vielä tarjolla. BMW 3ja 5-sarjalaisista löytyvät kevythybridit ja ladattavat hybridit. Molempiin on tarjolla neljä varustetasoa, yhtenä korotetun maavaran Scout. Tarjolla on ainoastaan 2.0-litrainen ja 235 kW:n tehoinen TSI-bensiinimoottori yhdellä varustetasolla. Neliveto farmaria ei saa täys sähkö autona. Myös Mercedes-Benzin Cja E-sarjan farmareita on tarjolla sekä tavallisena että ladattavana hybridinä. Volkswagen Arteon Shooting Brake Volkswagen Arteon on vuodesta 2017 lähtien tuotannossa ollut ylemmän keskiluokan auto. Volvon V60ja V90-mallit ovat tarjolla kevythybridinä sekä bensiiniettä dieselmoottorilla samoin kuin long range -lataushybridinä bensiinimoottorin yhteyteen. Euro NCAP nimesi Outbackin turvallisimmaksi autoksi, jonka he ovat vuonna 2021 testanneet. 48 Aarre 2/2022 METSÄ METSÄNOMISTAJAN AUTOT Erilaiset hybridijärjestelmät tekevät tuloaan myös nelivetofarmareihin. Tarjolla on yksi pohjatekniikka neljällä eri varustetasolla. Tavaratila 660 litraa, perään voi kytkeä 2 200 kg:n perävaunun. Siinä on 40 milliä suurempi maavara perusmalliin verrattuna sekä kaksi offroad-ajo-ohjelmaa
Siinä on bensiinitai dieselmoottorin lisäksi ajoakusto ja sähkömoottori. Volkswagen Passat Volkswagen Passat on mitoitukseltaan lähellä saman konsernin Audi A4:ää. Tava ratila yli 600 litraa, perään voi kytkeä joko 1 700 tai 2 000 kg:n vaunun. All trackversio tarjoaa 15 mm enemmän maavaraa kuin perusversio. Kevythybridistä käytetään myös nimitystä MHEV (Mild Hybrid Electric Vehicle) tai 48 voltin hybridi. Nelivetoisissa tar jolla 2.0litrainen bensiinimoottori kahdessa teholuo kassa ja 147 kW:n tehoinen diesel. Ajomatka sähköllä vaihtelee mallista ja akkujen koosta riippuen 30 kilometristä jopa yli 100 kilometriin saakka. Tavaratilaa mukavat 650 litraa, perään voi kytkeä 2 200 kg:n perävaunun. Volvo V60 hinnat alkavat 50 591 eurosta. Passatista löytyy Variant ja korotetun maavaran Alltrack 2.0 litran bensiini ja dieselmoottoreilla varustettuna. Myös ladattavassa hybridissä kerätään talteen hidastuvuudesta syntyvää liike-energiaa. Ajoakkujärjestelmää voidaan ladata verkkovirralla samalla tavalla kuin täyssähköautoa suko-kotitalouspistorasiasta pikalataukseen saakka. Volvo V60 Vuonna 2018 uudistunut Volvo V60 on saatavilla ladattavana hybridinä, jolloin sähköinen toimintamatka on 88 kilomet riä. Tarjolla myös ladattava hybridi. Kevythybridissä sähkömoottori ei yksinään kykene liikuttamaan autoa. Hybridiä ei toistaiseksi on ne livetofarmarina. 49 Aarre 2/2022 METSÄ Mitä eroa hybrideillä. Tarjolla myös perinteiset bensiini ja dieselmoottorit ke vythybriditekniikalla varustet tuna. H ybridiautoja on tarjolla kahta eri vaihtoehtoa, niin sanottu kevythybridi ja ladattava hybridi. Ladattava hybridi tunnetaan myös nimellä plug-in-hybridi tai lempinimellä ”plugari”. V60:stä on tarjolla myös Cross Country, jossa noin 60 mm perusmalleja korkeampi maavara. Passatin hinnat alkavat 51 889 eurosta. Tavaratilaa on yllättävän vähän, 551 litraa. Liki viiden metrin mittaisessa autossa on panostettu matkustamon tiloihin ja mukavuuteen. Volkswagen Golf Golf on vuosikausia ollut Volkswagenin myydyin malli Suo messa. Kevythybridissä on pieni sähkömoottori, joka avustaa polttomoottoria keventäen sen kuormaa rasituksen ollessa suurimmillaan, kuten liikkeelle lähdettäessä ja kiihdytyksissä. Kun Audin myynnistä nelivetoja on yli 50 prosenttia, Passatilla nelivetoisten osuus jää alle 10 prosenttiin. Myöskään akkua ei ladata ulkoisesta virtalähteestä. Tavaratila kaikissa versiossa 519 l, perävaunu massa versiosta riippuen 1 800/2 000 kg. Perään voi kytkeä mal lista riippuen 2 000–2 400 kg:n vaunun. V90 Cross Country antaa 47 mm enem män maavaraa kuin perusmalli. Moottorivaihtoehtoja on kaksi, ja niistä löytyy eri tehoversioita sekä dieselinä että bensiininä ja aina vähintään kevyt hybridi. Volvo V90 hinnat alkavat 55 282 eurosta.. Golfin hinnat alka vat 40 988 eurosta. Volvo V90 Volvo V90 uudistui viime vuonna. Akku latautuu niin, että liike-energia muuttuu joko mekaanisessa tai moottorijarrutuksessa sähköenergiaksi. Neliveto farmareita löytyy neljä eri versiota sekä bensa että dieselmoottorilla varustettuna
Kuvassa kaljaasi Frid. SUOMEN MERIMUSEO / SUOMEN MERIMUSEON KUVAKOKOELMA JUURET. Lisäksi tarvittiin kasa kuusenjuurakoita ja kovaa työtä kirveellä ja justeerilla. Ruuma on lähes koko rungon pituinen. 50 Aarre 2/2022 JUURET PUUTA PURJEIDEN ALLE Yhteen puulaivaan hupeni satoja mäntytukkeja. Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat MUSEOVIRASTON KUVA-ARKISTO Kaljaasi on rahtilaiva, jossa on kaksi tai kolme kahvelitakiloitua mastoa
Lankkupuut kylkiin ja kanteen sen sijaan kaadettiin talvella, kun puut olivat jäässä ja sahaaminen helpointa, muistelevat laivanrakentajat Sulo Jukasen kirjassa Honkalaivat ja halkolastit. ”Lähipiiristä löytyi aina joku, joka osasi työt. MUSEOVIRASTO / HISTORIAN KUVAKOKOELMA / KARJALAN LIITON KOKOELMA T ehtävä oli laivamestarille selvä. Järeää, vanhaa mäntyä tarvittiin sitä enemmän, mitä isompia aluksia rakennettiin. Tässä laivanrakennusta Suursaaren Suurkylässä 1930-luvun lopulla. Kuudesta kahdeksaan hyvää kirvesmiestä pystyy talven aikana rakentamaan 25-metrisen laivan rungon”, kertoo laivanrakennuksen asiantuntija, erikoistutkija Hannu Matikka Museovirastosta. Niinpä 1700-luvulla talonpoikien pienehköjen alusten lisäksi suuret kauppaja sotalaivat ryhdyttiin tekemään kotimaisesta havupuusta, enimmäkseen männystä. Se kertoo Karjalankannaksen Koiviston pitäjän merenkulkuperinteestä. Koivistolla säilyi toiseen maailmansotaan saakka Suomen rannikkoseutujen ikivanha tapa, jossa puulaivoja rakennettiin perhe-, suku-, naapurusja kyläkuntien voimin. 51 Aarre 2/2022 JUURET Kaakkois-Suomen rannikkopitäjien laivanrakennusperinne jatkui sotavuosiin asti. ”Jos laivan rungon pituus on reilut 20 metriä, 1800-luvun loppupuolella siihen tarvittiin 350–400 tukkia”, Matikka kertoo. Mies pystyi kaatamaan päivässä yhden puun ja veistämään siitä kaksi noin kymmenmetristä lankkua, totesi Fredrik Henrik Chapman, joka suunnitteli Suomenlinnan saaristolaivaston alukset. Suomessa tammea kasvoi vain vähän, ja sen ostaminen ulkomailta oli kallista ja hankalaa. Hukkaprosentti saattoi olla 80”, Hannu Matikka vahvistaa. Aiemmin lankut veistettiin kirveellä, jolloin tukkeja meni enemmän. ”Puutavara laivaan löydettiin sekin kylä yhteisön voimin. Talvella hän lähtee miehineen metsään. ”Puun hukka oli kirvesveistossa hillitön. Jos ei omasta metsästä, niin sitten ostettiin.” Mänty korvasi tammen Parhaana laivapuuna pidettiin kovaa ja tiivistä tammea, joka kesti rajuakin aallokkoa. Joidenkin Pohjanmaan laivanrakennuskaupunkien lähimetsistä sopiva puu olikin 1750-luvulla hakattu jo loppuun, ja puuta piti hankkia veistämöille pitkien matkojen takaa.. 1700-luvulla parikymmenmetriseen laivaan saatettiin kaataa jopa tuhat tukkia, Jaana Luttinen kertoo kirjassa Ihminen ja metsä. Oli hankittava tarpeet uuteen kaljaasiin, kaksimastoiseen purjealukseen. Sulan maan aikaan syksyllä miehet olivat jo keränneet luonnonvääriä mäntyjä laivan kaaripuiksi ja etsineet köliin kaksi suurta, suoraa mäntyä
”Lankun pituuden oli oltava yli kymmenen metriä, jotta laivaan tulisi mahdollisimman vähän liitoksia. Esimerkiksi pohjoispohjalaiseen ”jähtiin”, 1700-luvun isoon talonpoikais alukseen, saattoi mennä 300–350 kuusenjuurakkoa, Luttinen kirjoittaa. Mastopuista tuli kova pula Mäntyä vähäarvoisempi mutta kevyempi kuusi kelpasi liitosten lisäksi mastoihin ja muihin pyöreisiin osiin kuten puomeihin ja maston poikkipuihin. 52 Aarre 2/2022 JUURET Huijari siveli runkoon voita Laivanrakentajan suosikki oli vanha mänty, hitaasti lujaksi ja tiheäksi kasvanut. Koivistolaisten muisteluksissa hyviä ”juurikkaita” haettiin soilta, joissa juuret oli helppo kuokkia esiin. SUOMEN MERIMUSEO / SUOMEN MERIMUSEON KUVAKOKOELMA. Mastot mieluiten uitettiin veistämölle, mutta usein täytyi turvautua talviseen rekikyytiin. Ensin kaivettiin näkyviin pääjuuri. Se oli kallista, sillä raskaan puun vetämiseen tarvittiin monta hevosja kuskiparia ja sittenkin matka eteni päivässä ehkä vain reilut kymmenkunta kilometriä. ”Normaalisti se ol puol tuntii aina kahtaa miehee ko pelattii sit se oli puu nuri”, laivakirvesmies Aukusti Pulli tarinoi Jukasen kirjassa. Kolot ja oksankohdat saattoivat läpäistä ostajan tarkastuksen, jos ne oli ensin sivelty pakkasessa voilla. Evon metsäopiston rehtori Blomqvistin mukaan talvella 1867 Ruovedeltä vietiin vähintään parisataa keskimäärin 300-vuotiasta mastopuuta rannikon kaupunkeihin. Pätkäpuusta ei rakenneta kestävää alusta”, Matikka selventää. Se tarttui oksiin ja siitä kiskomalla puu saatiin kaatumaan oikeaan suuntaan sitten kun kaikki sivujuuret oli katkaistu. ”Pohjanmaan veistämöille mastoja etsittiin lopulta Karjalasta saakka. Niistä saatiin rungon kaaria tai polvekkeita, joilla liitokset vahvistettiin. JUURET Fregatti Arvion vesillelasku Uudessakaupungissa vuonna 1871. Mastopuita veistämöt joutuivat hankkimaan vielä kauempaa kuin muuta puutavaraa. Lankkutukkien lisäksi tarvittiin paljon männyn ja varsinkin kuusen juurakoita. Puunrungon tuli olla mahdollisimman suora, oksaton ja pitkä. Joskus puunmyyjällä heräsi kiusaus petkuttaa. Sitten puuhun heitettiin naru, jonka päässä oli puukapula. Siellä kasvoi myös lehtikuusta, joka oli erityisen haluttua”, Hannu Matikka kertoo. Alus oli honkarakenteinen ja tasasaumainen. ArvokLankkutukkien lisäksi tarvittiin juurakoita. Isoihin aluksiin haluttu – ja samalla kallis – mastopuu oli kuitenkin vanha, suora mänty, jollaisia kasvoi kivisillä ja kallioisilla takamaiden alarinteillä
Miehet sitoutuivat työskentelemään vähintään puoli vuotta. Suomenlinnaan Chapman haetutti laivanrakentajat Pohjanmaalta. Haltijaa piti lepytellä Purjeet nähtiin illalla, mutta aamun valjetessa laiva, miehistö ja lasti olivat kadonneet. MUSEOVIRASTO / HISTORIAN KUVA KOKOELMA / ARTUR FALTININ KOKOELMA. Chapman teki ensimmäisenä aluksista kaarija linjapiirustukset, joiden avulla laivoja pystyi rakentamaan. Paikallisilla oli turman syystä varma käsitys: laiva oli syntyjään Rakentaminen opittiin työssä. ”Oksimisen tulee tapahtua niin varovaisesti ja huolellisesti kuin mahdollista, ettei isompia juovia ilmesty puun kuoreen tai runkoon. ”Laivan tekemiseen kului yleensä puolesta vuodesta vuoteen”, Hannu Matikka kertoo. Chapman työskenteli Suomessa 1760-luvun alkupuoliskolla ja suunnitteli Viaporin eli Suomenlinnan uuden rannikkolaivaston fregatit, tykkijollat ja -sluupit. Tällaiset edut kirjattiin sopimukseen rahapalkan ja matkapäivärahan lisäksi, kun laivakirvesmiehet sotavuonna 1789 lähtivät Salon seudulta Helsinkiin kruunun eli valtion töihin. Sahauksessa tukki asetettiin telineille, ja kaksi miestä veti justeeria, toinen tukkien yläpuolelta ja toinen alapuolelta. Niistä ei kuultu enää koskaan. Supermies Chapman Ruotsalainen laivanrakentaja ja sittemmin aateloitu amiraali Fredrik Henrik af Chapman oli suurmies myös suomalaisessa laivanrakennuksessa. Rakentaminen opittiin työssä, sillä oppilaitoksia ei ollut ja ensimmäinen suomenkielinen käytännön opas julkaistiin vasta vuonna 1901. ”Rakentajan tärkeimmät työkalut olivat telso eli poikkiteräinen kirves ja piilukirves kovertamiseen. Valmiit mastot ja pyöröpuut asetettiin paikoilleen vasta vesillelaskun jälkeen. Alamies löi rakoon kiilaa. Työmenetelmät pysyivät pitkälti samanlaisina 1600-luvun lopulta 1800-luvun lopulle. Sopivista mastopuista tuli ajan mittaan kova pula. Ne purjehtivat saaristossa venäläisiä vastaan ketterämmin kuin mihin merivoimien suuret linjalaivat pystyivät. Chapmanin ehdotuksesta sotalaivojenkin rakennuspuuksi hyväksyttiin tammen sijasta mänty. Kun puutavara oli hankittu, rakentaminen alkoi kölistä eli pohjapalkista. Tuhoon seilasi koivistolainen kaljaasi neitsytmatkallaan syyskuun lopussa vuonna 1891. Silmä toimi vatupassina Joka mies sai vapaan ylöspidon, vapaan kyydin edestakaisin sekä kaksi kannua paloviinaa ja naulan tupakkaa kuukaudessa. Ylämies valvoi, että sahaus kulki pitkin merkkiviivaa, joka tehtiin esimerkiksi noetulla nyörillä. ”Ihmisel ei huoli olla muuta vatupassii ko silmä. Sil se laiva lähtöö syntymää”, kerrotaan koivistolaisen laivamestari Anton Wahlqvistin tuumanneen. Oksimisen tulee sen vuoksi tapahtua puun runkoa myöten, oksien kasvusuuntaan eikä vastakkaiseen suuntaan”, vanha Puutavaramiehen käsikirja neuvoo mastonhankkijoita. Lisäksi 1800-luvulla tuli lankkusaha eli justeeri”, Matikka kertoo. Kun rakentajat palasivat kotiseuduilleen, Chapmanin opit levisivät heidän mukanaan. Köliin liitettiin ensin keulaja perärangat, sitten kylkikaaret. Niiden päälle tuli laudoitus. Artur Faltin kuvasi nämä mastopuut Saarijärvellä kesäkuussa 1908. Ennen Chapmania laivanrakentajat toimivat muistin ja silmän varassa. 53 Aarre 2/2022 JUURET kaat mastot eivät saaneet matkalla kolhiintua, ja jo korjuu vaiheessa oli oltava tarkkana
Koiviston pitäjästä ja sen asukkaiden merenkulusta ja laivanrakennuksesta (Koivikko-säätiö 1975) Hannu Konttinen: Laivanrakennus (Suomen Meriarkeologinen seura www.mas.fi) Jaana Luttinen: Mastopuita, hiilimiiluja ja koivuntuhkaa. Niin tai näin, myös hyvätapaiseen alukseen ilmestyi vikoja vain muutaman kesän purjehdusten jälkeen. Momman veljesten veistämölle palkattiin 1660-luvulla hollantilainen laivanrakennusmestari Simon Egyptie. Suuriin peruskorjauksiin omistaja ryhtyi silti harvoin. ”Egyptie koulutti talonpoikia varvin lisäksi metsässä laivapuun valitsemiseen ja kaatamiseen. ”Se oli erittäin merkittävää puulaivanrakennuksen kehitykselle maassamme.” Tasasaumassa eli ”hollantilaisessa maneerissa” ensin tehdään tukikaaret, joihin kylkilaudoitus kiinnitetään. Tai laudoitusta ei ollut tiivistetty kunnolla ja urakoitsija oli tinkinyt nauloista ja pulteista. Teoksessa Ihminen ja metsä – kohtaamisia arjen historiassa 1 (Metsäkustannus 2012) Bertel Lybeck: Puutavaramiehen käsikirja. Pietarsaareen tasasauman opettaja saapui kaukaa. MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Sulo Jukanen: Honkalaivat ja halkolastit. Kirvesmiestaitoa valtakunnan itämaasta löytyi. Purjelaivoihin liitetty romantiikka on jälkipolvien luomaa.” Metsässä mestarin opissa V esillä on aina kuljettu paikasta toiseen, käyty kauppaa ja taisteltu. Puulaivoja rakennettiin perhe ja kyläkuntien voimin. Puutavaran ei ehkä ollut annettu kuivua tarpeeksi pitkään eli parin kolmen vuoden ajan. ”Noin 1800-luvun puolivälistä lähtien puulaivan keski-iäksi laskettiin reilut 10–12 vuotta”, Matikka kertoo. 1500-luvun historioitsija Olaus Magnuksen mukaan suomalainen kansa osasi ”rakentaa aluksia, jotka ovat yhtä vahvoja ja kestäviä, niin ehkäpä vielä parempia kuin ne jotka olen nähnyt venetsialaisten rakentavan loistavine kykyineen tällä alalla.” Seuraavalla vuosisadalla Pohjanmaasta kasvoi laivaveistämöiden kultamaa. ”Vuosina 1660–1808 Pohjanmaalla rakennettiin lähes tuhat laivaa, mikä oli yli 300 laivaa enemmän kuin mitä Ruotsin puolella tehtiin yhteensä”, Matikka kertoo. Limisauma rakentuu toisin päin: kaaret sovitetaan valmiiseen laudoitukseen. 54 Aarre 2/2022 JUURET huonotapainen. Kun lisäksi kylkilaudoitus opittiin tekemään tasasaumaan limisauman sijasta, aluksista saatiin isompia ja kestävämpiä. ”1400-luvulla laivaksi kutsuttiin sitä, mikä meille nyt olisi vene”, erikoistutkija Hannu Matikka sanoo. Todennäköisesti he katselivat puita ja totesivat, että tuosta saa hyvän kölipuun, tuosta mastopuun, ja tuosta hyvää kylkilankkua.” JUURET Kaksi tekeillä olevaa kaljaasia Koi viston pitäjässä vuonna 1914, kuvaaja U.T. Opas puutavaranhankkijoille, -kauppiaille ja asiamiehille sekä laivanisännille ja merenkulkijoille (Otava 1925) Pekka Toivanen: Laivanrakennus Pohjanmaalla 1600-luvulla (sydaby.eget.net/swe/1600_ build.htm). Huonoa onnea selitettiin vihaisella laivanhaltijalla, jota rakentajan piti aina muistaa lepytellä rahalla. Se nähtiin vesillelaskussa, kun laiva painui aluspuiden päälle ja saatiin vesille vasta päivien päästä. Sirelius. Ruotsin kuningas halusi vahvistaa sotalaivastoa, joten hän perusti myös Suomen puolelle laivakartanoita eli eräänlaisia laivastotukikohtia sekä pienempiä laivavarveja eli -veistämöitä. Mäntypuu lahosi Suomenlahden vähäsuolaisessa vedessä nopeasti, ja alukset alkoivat köyristyä, Jukasen kirja selittää. Koivisto II. ”Laivat olivat omistajilleen vain työkaluja ja miehistön jäsenille karuja työpaikkoja. Rakentamiseen kannusti kotimaisille laivoille myönnetty alennus tullija vientimaksuista. Haltijaa todempi selitys huonolle onnelle löytynee hutiloinnista. Sysäyksen suurempiin aluksiin teki Kustaa Vaasa 1520-luvulla. Työvoima ja puu olivat niin halpaa, että usein järkevintä oli rakentaa uusi laiva. ”Joku pani masti kanna alle 50 kopeekka ja rikkaamat pano ruplan”, Koivistolla kertoiltiin
Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakyselylomakkeen. Vastaa näin Täytä ristikon palautuslomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 29.3.2022 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 2, PL 440, 00101 Helsinki. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Ristikon 2/2022 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 4/2022. OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 2/2022. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Ristikon 11/2021 ratkaisu: Avainsana: HORTOILU Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. 020 413 2277 (ark. 8–16). Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. 55 Aarre 2/2022 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 11/2021 voittajia: Terttu Ala-Heikkilä, Mänttä Merja Heinonen, Espoo Vappu Taunola, Mikkeli Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti
Kengät seinälle Pienen eteisen pelastus on kenkä teline, johon voi nostaa tennarit ja sandaalit pois lattialta pyörimästä. 56 Aarre 2/2022 PUU Siroon kenkätelineeseen voi koota eniten käytössä olevat jalkineet kätevästi eteisen seinälle. Malli, teksti ja kuvat SUSANNA UUSITALO OMIN KÄSIN 56 Aarre 2/2022 PUU
Kun kiinnität telineen, ota huomioon seinän materiaali. Poraa takalautaan pari reikää telineen kiinnitystä varten ja ruuvaa teline seinälle. Ruuvaa seuraavaksi myös taka ja etu laudat paikalleen päätyjen kautta. V arsinkin pienen asunnon ja kesämökin eteisessä on usein niukasti säilytystilaa jalkineille. TARVIKKEET 120 X 15 MM:N HÖYLÄLAUTAA, SAHA TAI SIRKKELI, PORA ja 4 MM:N PUUPORANTERÄ sekä RUUVEIHIN SOPIVA KÄRKI, 12 KPL 4 X 40 MM:N PUU RUUVEJA, KÄSIHIOMAPAPERIA, MITTA, KYNÄ ja VIIVAIN, SUOJAPAPERIA maalausta varten, MAALIA ja SIVELLIN 1 2 3 4. Viistoa lyhyemmät päätylaudat niin, että takaosa on 300 mm ja etuosa 170 mm korkea. 2 Hio sahausjäljet käsin hiomapaperilla. Maalaa osat haluttuun sävyyn maalipurkin ohjeen mukaisesti ja anna maalin kuivua. Voit muunnella telineen kokoa käytössä olevan tilan mukaan ja valmistaa saman tien useamman kenkätelineen. Jos seinä on betonia, tarvitset myös proppuja ja iskupora koneen sekä niihin sopivat terät ja ruuvit. Mallityön telineeseen mahtuu neljä kenkäparia. Teline kootaan viidestä mittaan sahatusta ja maalatusta kappaleesta. 4 Ruuvaa seuraavaksi taustalauta päätyjen yläreunaan ja etulauta noin 40 mm pohjan yläpuolelle jälleen kahdella ruuvilla jokaisesta kiinnityskohdasta. Aloita kenkä telineen kokoami nen kiinnittämällä pohja päätyihin. Kulkureiteillä lojuvat kengät aiheuttavat myös tapaturmariskin, koska niihin voi helposti kompastua. Sahaa kappaleet itse tai sahauta ne puutavaraliikkeessä mittojen mukaan. Ahtaus harmittaa joka kerran ohi mennessä. Tee näin 1 Jos teet mallityön mukaisen neljän kenkäparin telineen, tarvitset 3 kpl 800 mm pitkiä lautoja ja 2 kpl 300 mm pitkiä lautoja. Nikkaroi seinälle siivoustakin helpottava kenkäteline, jossa voit säilyttää kunkin sesongin käyttökengät. Kenkäteline helpottaa myös eteisen siivousta. 57 Aarre 2/2022 PUU Sahaa tai sahauta osat kenkä telineeseen tai saman tien vaikka useam paan. 5 Poraa taustalautaan reiät kiinnitystä varten ja ruuvaa kenkäteline seinälle. 3 Kokoa kenkäteline kiinnittämällä ensimmäisenä pohjakappale molempiin päätykappaleisiin kahdella ruuvilla päätyjen kautta ruuvaamalla. Maalaa osat ennen telineen kokoamista
Teksti, kuvat ja video ARTO KOMULAINEN HIIHTOVAELLUS Aarre 2/2022 LUONTO 58. Hohtavia hankia Juttuun liittyvällä videolla hiihdetään Urho Kekkosen kansallispuiston itäosassa, jossa ei ole retkeilijöille latuja eikä merkittyjä reittejä. Tunturin valloitus ei sujunut kommelluksitta. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso VIIMEINKIN VONGOIVA Tarunhohtoinen Vongoiva oli ollut suunnitelmissani jo useana talvena
Matka taittui joutuisasti aina Keskipakkojen tuntumaan, jossa suomaisemat vaihtuvat Jaurujoen varteen laskevaksi rinteeksi. UK-puistossa on kattava tupien verkosto; tupia on melkein koko alueella kymmenen kilometrin välein. Vuomapää, Siulapää, Reutunturi, Anteripää ja eteläisimpänä Vongoiva ja sen räystäs muodostavat upean tunturiseudun. Kelkalla siirtyminen tasaisten suomaisemien halki ja Jaurujoen vartta pitkin kävisi joutuisasti aina Siulan ruoktulle asti. Porontaljoilla ja ilmapatjoilla nukuttujen yöunien jälkeen kytkimme kelkan perään kevyehkön reen ja sen jatkeeksi ison ahkion. Ei auttanut muu kuin palata takaisin suon laitaan, 59 LUONTO Aarre 2/2022. Hain ja sain tupien huoltouralle luvan moottorikelkalle. A iemmilla retkilläni Kemihaaran suoalueilla olin tähyillyt kohti Vongoivaa, Saariselän alueen itäistä ja eteläistä tunturia. Vongoiva on usean kymmenen kilometrin päässä lähimmistä teistä, joten hiihtomatkaa kertyisi reilusti. Moottorivetoisen retkemme ensimmäinen yö oli Kemihaaran parkkipaikalla, jonne iltamyöhäisellä pystytimme kaasulla lämpiävän ison pilkkiteltan. Sieltä nousisimme suksille, hiihtelisimme Vongoivalla ja yöpyisimme Vongoivan kammilla. Tiedusteluretki kelkalla Päätimme tehdä poikani Samulin ja ystävämme Sami Koskimaan kanssa nopean tiedusteluretken Vongoivan maisemissa. Tiesin Saariselän itäisen tunturialueen olevan kaunista tunturiylänköä, jossa liikkujia on talvella niukalti. Vongoivan alueeseen liittyi hienoja retkikertomuksia, ja jo tunturin nimi itsessään oli houkutteleva. Tässä vaiheessa arvasin, kuinka oli käynyt. Näin suunnitelma kolmen päivän retkelle oli valmis. Ensimmäinen yritys tehtiin kolmen hengen porukalla maaliskuussa. Tuiskun tasoittamassa hangessa menimme vanhaan halpaan: eksyimme vaaran itäpuolelle poroja rajamiesten käyttämälle uralle. ”Miten täällä tulee rajavyöhyke vastaan”, huikkasi kuskina toiminut Samuli. Sinne oli viimeinkin päästävä. Hiihtäjät Siulapään itärinteellä, taustalla Vongoiva
Retken ensimmäisenä päivänä aioin hiihtää yli kolmekymmentä kilometriä Kemihaaran suoalueen Tahvontuvalle. Ruoan ja lepotauon jälkeen suksi luisti hyvin, eikä ahkiokaan tuntunut jarruttavan. ”Voi samperin samperi, mitäs nyt”, kirosin huonoa tuuriamme. Uuteen yritykseen Huhtikuun alkupuolella päätin lähteä yksin uuteen yritykseen. Harmillinen suksirikko Pääsimme melkein Siulan ruoktulle asti ilman kommelluksia. Hienoissa maisemissa, kovassa puhurissa hiihtelimme Siulapään itärinteillä ja pidimme taukoa Lihakurun tyynessä kohdassa, ennen kuin käännyimme paluumatkalle. Sielläkään lumi ei kantanut Sukset alkoivat humpsahdella hangesta läpi. Puolenpäivän jälkeen olin jo Härkävaaran tuvalla lounasta keittämässä. Seuraavana aamuna pääsimme hiihtämään. Taival oli vähää vaille puolessa. Toisena vaihtoehtona palaisimme Tahvontuvalle yöksi, korjaisimme suksen iltapuhteina ja jatkaisimme seuraavana päivänä. Sukseni alkoivat humpsahdella hangesta läpi. Ilta vierähti leppoisasti suksea kuntoon nikkaroidessa. Kelkalla oli otettava alhaalla mutkan takaa hyvät vauhdit, jotta pääsisimme lastin kanssa ylös. Koska siellä ei ollut muita majoittujia, päätimme telttayön sijasta jäädä yöksi tupaan. 60 Aarre 2/2022 LUONTO HIIHTOVAELLUS kääntyä oikealle uralle ja jatkaa vanhaa poroaidan viertä alas. Vongoivan kammi jäi meiltä saavuttamatta, samoin itse Vongoiva. Ensimmäisessä lähtisin Samin kanssa hiihtämään ja Samuli jäisi kelkkoineen kämpälle. Se näytti kartalla mielenkiintoiselta. Suoalueita seuraillen tulin Jaurujoen eteläpuolen kuusivyöhykkeen reunaan. Mutkassa ahkio kaatui ja kyydissä olleen puusukseni kärki katkesi. Pakkasin ahkion ja sukset autoon ja hurautin Kemihaaraan. Sami oli valinnut jalkaansa touring-siteillä varustetut pujottelusukset. Vaihtoehtoja oli kaksi. Näin oli jälkimmäinen vaihtoehto selvä, siispä viitisen kilometriä takaisin Tahvolle. Aurinko helli, ja kovan hangen päällä oli vain ripaus uutta lunta. Ennen kämppää ura nousee jyrkän töyrään päälle. Päivällinen ja sauna pelastivat huono-onnisen päivämme. Maaliskuun puolivälissä hanki kantoi metsäsuksea mainiosti, ja matka taittui rivakasti. Kauimmaisena pilkistää Suomen ja Venäjän rajalla oleva Talkkunapää.. Kun kuru alkoi taittua pohjoista kohti, lasku loiveni, kuusimetsä tiheni ja kurun pohjan mättäiköt kumpuilivat ikävästi ahkion kanssa matkaavan harmiksi. Siellä päätin mennä edessä alkavaa kurua pitkin. Aluksi laskettelin kurun jyrkempää yläosaa, jossa hanki kantoi kolmimetristä suksea hyvin. Pilven varjostama Vongoiva. ”Kun tänne asti on tultu, hiihtämään minäkin haluan”, totesi Samuli. Rämpimistä hangessa Oli noustava kurun reunaa ylös tasaisemmalle hangelle
Siellä oli hyvä pitää lounastauko. Ei tuulta, mainio hiihtokeli ja edessä vaikuttava Vongoiva. Vongoivan kammi on uusittu muutama vuosi sitten ja on mainiossa kunnossa. Voiko vaeltaja muuta toivoa. Vongoiva 640 metriä korkea tunturi Sodankylässä Urho Kekkosen kansallispuiston erämaa-alueella Sijainti kaukana teistä, ei merkittyjä vaellusreittejä Vongoivan vuokrakammin voi varata Luontoon.fi -palvelun kautta LISÄTIETOJA luontoon.fi. Nousin puronvartta ylös avotunturiin. 61 Aarre 2/2022 LUONTO Talvivaeltajan varusteet tunturiin Ahkio tai rinkka varustemäärästä riippuen Vaatetus myös huonoihin olosuhteisiin Metsäsukset tai tunturisukset lumen mukaan Sopivat hiihto jalkineet Kartta, kompassi ja gps Puhelin hätä tilanteita varten Ensiapuvälineet Teltta (ja taito pystyttää se myös kovassa tuulessa) Lämmin makuu pussi Tarpeeksi eväitä myös siltä varalta, että paluumatka viivästyy Kova viima hellitti saapuessamme Lihakuruun
Ei tuulta, mainio hiihtokeli, ja edessä vaikuttavan näköinen Vongoiva. Kevät auringon paisteessa oli ilo hiihdellä.. Huhtikuussa hiihtelin Vongoivanjoen kurua varauskammille. metsän keskellä. Raaputtelin puukon terällä vanhoja voiteita suksenpohjasta pois. Pesä sillä näkyi olevan tuvan kurkihirren päällä kuistin yläpuolella. Paliskuntien poroaitojen vieressä poromie het ajavat moottorikelkoilla tarkastamassa aitaa. Vongoivan tummanpuhuva jyrkänne katse lee Itäkairan erämaahan. Yön vietin Peuraselän tuvalla nauttien erämaan rauhasta ennen hiihtämistä tien päähän. Käänsin sukset Jaurun vartta ylös, ja aidan vieressä oli kuin olikin silta joen ylitykseen. Olin jo alhaalla Jaurujoen varressa, mutta edessä oli odotettu haaste. Viimein kuusikko harveni ja muuttui mäntymetsäksi, ja samalla hanki koveni. Sitten alkoi hieno lasku alaspäin. Koskikara peilaili itseään ja naputti välillä nokallaan lasinruutuun. Loivaksi tasaantu neen kurun reunalla, pienten tunturikoivu jen lomassa seisoi pieni ja siisti turvekammi, joka on rakennettu muutama vuosi sitten. Kun aita ylittää joen, olisiko siellä silta. Lie kö lintu käynyt reviiritaistoa itsensä kanssa. Yöpakkaset eivät olleet pystyneet hankea vahvistamaan. Tunturin huipulle en välittänyt nousta, vaan pysyttelin alempana tunturin kupeella. Kummitus kämppäkö tämä on. Keino tepsi, ja matka jatkui. Turhaan en ollut kiivennyt ylös rinteitä. Jätin ahkion Tahvolle ja nostin päivä repun selkääni. Maisema oli lumisateiden ja tuulien jäljil tä neitseellinen. Hiihtelin tunturin länsilaitaa kohti Von goivan räystästä. Muistin yhden mahdollisen ylityspaikan. Vaeltajan paratiisi Sää oli kirkastumassa, ja kevätauringon paisteessa nousin puronvartta ylös avotun turiin. Parin kilometrin myötäinen oli nautiskelua parhaimmillaan. Nousin Vongoivajoen keskimmäistä haa raa Vongoivan kammille. Sen, minkä nouset, saat myös laskea! Paluumatkalla Jaurujoen ylitys teetti päänvaivaa vielä Peuraselän kohdalla. Nousin ylös. Välillä sain hiihtää pätkän kantavaa lunta, välillä kahlasin puolisääreen ulottuvassa raskaassa lumessa. Ilmaantui uusi murhe. Voiko vael taja enempää toivoa. HIIHTOVAELLUS Aamulla heräsin, kun joku koputte li tuvan ikkunaan. Kevyt, kostea lu misade alkoi tarttua muovisuksen pohjaan. Osa vaeltajansieluani jäi Vongoivalle, jo ten sinne on joskus vielä palattava. On nistuin keplottelemaan itseni jäälautalta toiselle ja ylittämään joen kastumatta. Kahlaamallako tästä yli. Joki oli sula, vain siellä täällä oli ohutta jäätä. ”Pitikin lähteä tänne kurulle”, harmitte lin mielessäni. 62 Aarre 2/2022 LUONTO Sami kokkasi meille päivällisen Tahvontuvalla sau nan lämpiämistä odoteltaessa. Ketään ei näkynyt. Viimein Vongoivalla Ilta oli pakastumassa ja hangen pinta alkoi rahista. Se on saanut nimensä jyrkäs tä eteläreunastaan, josta on hienot näkymät. Edessä oli jyrkkä nousu Vongoivan männikön halki aina Vongoivan räystäälle asti. Nopeasti hiihdin viimeiset kilo metrit Tahvontuvalle
”Viikko kännykkäverkon ulottumattomissa on ollut todella rauhoittava. He olivat vaikuttuneita koko Vongoivan alueesta. Asklöfit kertoivat arvostavansa talvista hiihtovaellusta kiireisen arjen vastapainona. Lukittuun varaustupaan nukkumapaikka varataan etukäteen. Upeaa, aavaa tunturimaastoa silmänkantamattomiin”, pariskunta kuvaili ja ylisti alueen hiljaisuutta ja rauhaa. Paluumatkallani Jaurujoen ylitys Peuraselän kohdalla teetti päänvaivaa. ”Mikään mainoskuva Saariselältä ei kerro koko totuutta. 63 Aarre 2/2022 LUONTO Tahvontuvassa on varaustuvan ja autiotuvan puoli. Onnistuin pääsemään kuivin jaloin jäälautalta toiselle.. ”Maisema vetää hiljaiseksi” V ongoivan kammilla tapasin kirkkonummelaiset Johanna ja Tom Ask löfin, jotka saapuivat sinne Anterinmukan autiotuvalta. Ennen nousua Siulapäälle he pitivät ruokatauon kammin edustalla. Muita vaeltajia olemme nähneet vain yhdellä ainoalla tuvalla.” Johanna ja Tom Asklöf hiihtivät Vongoivan kammille Anterinmukan autiotuvalta. Autiotupa on avoin kaikille omin voimin liikkuville retkeilijöille. Kansallispuiston itäinen tunturimaisema vetää kauneudellaan hiljaiseksi
PIHAPIIRIN ELÄMÄÄ Aarre 2/2022 LUONTO 64. Ennen syömään ryhtymistään varpushaukka naaras hieman kynii saalistaan
VARPUSHAUKKA VILAHTAA pihapiirissä joskus myös kesäl lä, mutta paljon talvea harvemmin. Nyt lento oli kevyempää, vaikka hara kan pitkät pyrstösulat repsottivat menoa haitaten. Silloin kysymyksessä on aina lähistöllä asuvan pariskun nan koiras, joka petolintujen tapaan vastaa perheen ruo kahuollosta. Haukka jatkoi ruokailuaan hyvän tovin. Kesämetsä on täynnä lintuja, eikä pihassa ole mitään erityisen houkuttelevaa. Se ylitti penkan lunta viistäen ja päätyi niityn laitaan, pienen kuusen viereen. Haukka jatkoi ruokailuaan hyvän tovin.. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO P uhelin soi helmikuisena päivänä. Ensimmäisen pesän löysin sieltä jo kesällä 1995, jolloin tänne muutimme. Hau kat ovat napanneet silloin tällöin keltasirkun tai tiaisen, mutta useimmiten ne ovat aiheuttaneet vain nopeasti ohimenevän paniikin ruokavieraiden joukossa. 65 Aarre 2/2022 LUONTO VARPUSHAUKAN VIERAILU Tämänvuotisessa sarjassaan Heikki Willamo tarkkailee luonnon vuodenkiertoa omassa pihapiirissään Uudellamaalla. Se oli selvästi nälkäinen, ties kuinka kauan edellisestä ateriasta oli vie rähtänyt. Yllätys onnistuu harvoin, yleensä joku havaitsee hyökkääjän ajoissa, varoittaa ja muut ehtivät singahtaa ruokintapaikkaa ympäröivien pensaiden ja nuorten kuusten tiheään suojaan. Lähes jokai selle pihamaalle kertyy joukoittain pikkulintuja, etenkin tavattomasti runsastuneita tali ja sinitiaisia. Parina viime vuonna en ole löytänyt pesää, mutta sitä ennen haukat pesivät korpinotkossa vajaan kilometrin päässä kotioveltani. Ne hyödyntä vät pikkulintujen kertymää meillä ja naapurissa, mutta kovassa niiden talvinen leipä silti on. Syyt löytyvät sekä ilmas ton lämpenemisen myötä leudontuneista ja lyhentyneistä talvista että yleistyneestä talviruokinnasta. Tuttu oli ajanut ohitsemme ja nähnyt pellolla varpushaukan tappelevan harakan kanssa. Tuosta jou kosta riittää ruokaa myös joukolle talvihaukkoja. Mikäli tarkkanäköinen närhi ei sitä löytäisi, haukal la olisi huomispäivän ateria valmiina odottamassa. Nappasin kameran ja kiirehdin alas tielle. Jostakin haukkojen on kuitenkin saatava ruokaa, sillä yöt ovat pitkiä ja kylmiä eikä parinsadan gramman pai noinen lintu voi kauaa paastota. Ne asuivat vuosikausia tuota kosteaa painannetta. Ympärillä olevat saalistus maat ovat ilmeisesti hyvät ja houkuttelevat paikalle aina uusia haukkoja kadonneiden tilalle. Se kiskoi höyhentupon toisensa perään päästäen ne tuulen vietäviksi, repi irti muutaman suuremmankin sulan. Sitten se ryhtyi syömään, ojenteli kaulaansa niellessään lämpimiä lihapaloja. Hetkisen kuluttua se nousi siivilleen ja retuutti ras kaan taakkansa tien yli meidän puolellemme. Talvehtiminen sinänsä on viime vuosi kymmenten aikana lisääntynyt. Se ei välittänyt läsnäolostani, tuijotti vain hetken suuntaani, ennen kuin alkoi kyniä saalista. Haukka oli roteva naaras, väritykseltään lämpimän ruskea, silmissä aikuisen pistävänkeltainen katse. Ruokavieraita haukatkin tietysti ovat. OLISI MUKAVA AJATELLA, että talvisin pihassa käyvät haukat ovat juuri noita lähistöllä pesijöitä. VARPUSHAUKAT OVAT olleet jo useam pana talvena vakituisia vieraita pihas samme. Kamppailu oli jo ohi, haukka seisoi hengettömän saa liinsa päällä ja katseli ympärilleen. Yleensä linnut ovat olleet naarai ta, mutta tänä talvena myös pienikokoi sempi koiras on näyttäytynyt pikkulintujahdissa. Haukka katosi pellon taakse koivikkoon, jonne se ehkä kätki saa liinsa. Yksilöt ovat tietenkin vaihtuneet, sillä varpushaukan kokoinen lintu ei elä kovin monta vuotta. Pesäkorpi on kuitenkin pysynyt asuttuna. En kuitenkaan tiedä, jäävätkö talvehtijat reviireilleen vai vaelte levatko ne ympäriinsä palatakseen kotiin vasta kevään korvalla. Lopulta se otti saaliin jäänteistä kunnon otteen ja nousi siivilleen
Kananmunariisitäyte tuo lisää ruokaisuutta.. 66 Aarre 2/2022 HYVINVOINTI Perinteinen uunilahna on näyttävä kevättalven pääruoka. Teksti ELINA TEERIJOKI | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ Lahnaa lautaselle VILLIRUOKA Suuressa lahnassa on ateria useam malle syöjälle
Lisää riisi ja hämmennä se kuultavaksi sipulisilpun sekaan. Hetken kuluttua lisää riisiin pari desilitraa kasvis lientä ja hämmennä. Suosi särkikaloja 1 Särkikaloihin kuulu va lahna on suureksi kasvava, litteä kala. Tarjoa uunilahna herne sienirisoton tai peruna muusin kanssa. 3 Särkikalat rehevöit tävät vesistöjä, min kä vuoksi niiden hyö dyntäminen ruuaksi on järkevää. Lahnaa ei usein näe kalatiskissä, mutta halutessaan sitä voi tila ta kala kauppiaalta. 2 Parhaana lahna sesonkina pidetään kevättä, mutta sitä saa daan esimerkiksi verkoil la myös muina vuoden aikoina. Murskaa kuivatut sienet ja lisää seokseen. Hiero kalan pintaan ja sisälle suolaa, pippuria ja sitruuna mehua. Kun noin puolet liemestä on käytetty, lisää mukaan herneet. Ripottele päälle korppujauhoja. Herne-suppilovahverorisotto sopii sekä kevyeksi ateriaksi sellaisenaan että pää ruuan lisukkeeksi. Sulata voi toisen kattilan pohjalla. Silppua sipuli, li sää silppu sulaan voihin ja paista keskilämmöllä samal la sekoitellen, kunnes sipuli muuttuu läpikuultavaksi. 4 Täytetty uunilahna on perinteinen, juh lava mutta jo melkein unohtunut sunnuntai ruoka. Pane uunipelti ritilän alle, jottei kalasta irtoava rasva sotke uunia. Tarkista maku. Silppua si puli ja keitetty kananmuna ja yhdistä ne riisin kanssa täytteeksi. Koristele risotto herneen versoilla.. 67 Aarre 2/2022 HYVINVOINTI Täytetty uunilahna (4–6 ANNOSTA) 1 kookas lahna (noin 1,5 kg) suolaa sitruunamehua mustapippuria Täyte: 1 dl puuroriisiä 1 salottisipuli 1 kovaksi keitetty kananmuna pieni nippu tuoretta tilliä suolaa Kuorrutus: 25 g pehmeää voita 1 rkl sinappia pari kourallista korppujauhoja Perkaa ja suomusta lahna, huuhtele se vedellä ja pyyhi talous paperilla. Herne-sienirisotto (4 ANNOSTA) 1,2 l vettä 1 kasvisliemikuutio 2 rkl voita 1–2 salottisipulia 3 dl risottoriisiä kourallinen kuivattuja suppilovahveroita 1–2 dl pakasteherneitä parmesaania tai vastaavaa kovaa juustoa suolaa mustapippuria Koristeeksi: herneenversoja Kiehauta vesi ja liuota sii hen kasvisliemikuutio. Paista 175 asteessa noin tunnin ajan. Levitä uuniritilän päälle leivinpaperi ja aseta lahna sille. Kun liemi on imeytynyt, lisää taas toiset pari desilitraa sa malla sekoittaen. Täytä lahnan vatsa rii simunatäytteellä ja kiinni tä aukko parilla hammasti kulla paistamisen ajaksi. Sen luontainen elinalue yltää pohjoisessa ainakin Ou lujoen vesistöön saakka. Sekoita sinappi pehme ään voihin ja levitä seos lahnan pinnalle. Kun kaikki kasvisliemi on imeytynyt riisiin ja riisit ovat purtavan pehmeitä, mausta risotto raastetulla parmesaanilla, suolalla ja mustapippurilla. Keitä riisi puolikypsäksi runsaassa, suolalla maus tetussa vedessä. Mausta täyte til lisilpulla ja suolalla
Viipaloi banaani ja peitä karpalokerros banaani viipaleilla. Aarre 2/2022 HYVINVOINTI 68 VILLIRUOKA jauhetta ja ripottele ko risteeksi loput karpalot. Vatkaa kerma ja annostele se kulhojen pinnalle. Siivilöi kermavaahdon pintaan hiukan kaakao Helppotekoinen, annoksiksi koottu banoffee saa mukavaa kirpeyttä karpaloista. Ta vallisen kondensoidun maidon voi karamelli soida itse keittämällä avaamatonta tölkkiä noin kolme tuntia run saassa vedessä. Lisää päälle kerros ka ramellisoitua maitotii vistettä ja ripottele sen pinnalle osa karpaloista. Murustele jokaisen maljan pohjalle keksi. Vinkki! Karamellisoi tu kondensoitu maito on tölkissä myytävää valmista kinuskia. Voit käyttää reseptiin myös muita kaupan kinuski kastikkeita.. Karpaloinen banoffee (4 ANNOSTA) 4 digestivekeksiä 1 tölkki karamellisoitua maitotiivistettä 1 suuri, kypsä banaani 2 dl karpaloita 1 dl kermavaahtoa tai vaahtoutuvaa vaniljakastiketta 1 tl kaakaojauhetta Kokoa jälkiruoka annos maljoihin
VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. 8–21). ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. LISÄTIETOJA aarrelehti.fi/kuningasmetsuri VASTAA NÄIN LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN VOI täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute TAI VOIT POSTITTAA kyselylomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. Kirja kertoo metsuri Jaakko Pessisen tarinan. ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. ?Irtonumeron ostaja . Aarre 2?/?2022 VAKIOT 69. Varusta kuori kirjeposti merkillä. 020 413 2277 (ark. ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Arvomme vastaajien kesken kolme Kuningasmetsuri-kirjaa (Viestilehdet 2019). 1. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. ?Muu lukija 2. Aarre 2/2022 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 29.3.2022 mennessä ja osallistu arvontaan. . Varusta kuori kirjepostimerkillä. Miten mies päätyi metsäuralle, miten työt muuttuivat vuosien aikana. Yhden palkinnon arvo on 25 e. Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita Kuningasmetsuri. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. . ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. ?Vastasi odotuksiani . ?Aarre-lehden kestotilaaja . Voit postittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoitettua postia. ?Tilaajan perheenjäsen . Muurlan tarjottimen voittivat arvonnassa itselleen Anna-Maija Lehtiö, Luvia ja Seija Peltomäki, Etelämaa. VIIME VOITTAJAT AARRE 11/21:N kiinnostavin juttu -äänestyksen voitti artikkeli Luonnon lumoissa. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. Lappa järveläinen metsuri teki yli 50-vuotisen uran metsässä ilman yhtään sairauspoissaoloa tai sahaushaaveria. 3. ?Olen
Yhden peukalosäännön mu kaan osakkeiden prosenttiosuus varallisuudesta saadaan vähen tämällä sadasta oma ikä. Se, kuinka pitkäksi aikaa varoja aiotaan sijoittaa, määrit telee pitkälti sen, minkälaisiin HYVÄT NEUVOT Teksti ANU SUSI | Kuvitus AINO SAARIKIVI kohteisiin ne kannattaa laittaa. Mutta jos samaan aikaan korot markkinoilla nousevat vaikkapa viiteen pro senttiin, sijoitetun pääoman markkinaarvo jää alle sijoituk sen arvon”, Kalajainen selittää. Peukalosäännöt sijoittajalle Suuntaviivoja omaan sijoitus profiiliinsa voi hakea parin peukalosäännön avulla, neuvoo Suomen Osakesäästäjät ry:n toi mitusjohtaja Victor Snellman. Hän neuvoo miettimään aluksi, ketä varten sijoittaa. Metsän omistajalle on tu lossa rahaa isosta puukaupasta tai vaikkapa metsätilan suku polvenvaihdoskaupasta. Osakkeissa on suuria tuotto mahdollisuuksia, mutta koska kurssit heilahtelevat, osakkeet sopivat parhaiten niin sanotulle kärsivälliselle rahalle. Varovaisen sijoittajan vaihto ehdot ovat Kalajaisen mukaan kaventuneet. Syynä ovat inflaatio ja matalat korot. Viidestä vuodesta pidemmälle voi ajatel la osakesijoituksia”, Kalajainen antaa nyrkkisäännön. 70 Aarre 2/2022 OMA TALOUS TURVASATAMIA METSÄRAHALLE Metsäraha kannattaa sijoittaa niin, että luvassa on vakaata tuloa eläkepäiviin. ”Jos rahoille on käyttöä alle vuoden sisällä, ne on syytä pitää pankkitilillä. Onko itsellä tiedossa suurempia hankintoja ja jos on, niin kuinka pian. Aloitetaan siitä, miten sijoit tajan ikä vaikuttaa sijoitussal kun sisältöön. Vältä nyt velkakirjoja Yleensä vakaiksi sijoituksiksi miellettyihin korkosijoituksiin, kuten valtion velkakirjoihin, sisältyy nyt riskejä. Yksi vaihtoehto on reaa liomaisuus, kuten asuntosijoit taminen joko suoraan sijoitus asuntoihin tai asuntorahastoon, johon voi sijoittaa myös pie nemmän summan. Miten rahat voisi sijoittaa niin, että omaisuus säilyttää arvonsa sekä omaa tulevaisuutta että perilli siä ajatellen. Silloin 80 prosenttia 20vuotiaan varal lisuudesta tulisi olla osakkeissa, kun taas 60vuotiaalla sijoit tajalla osakesalkun osuus saisi olla enintään 40 prosenttia. ”Siksi sijoitusuransa alkuvai heessa olevalla nuorella sijoit tajalla pääosa varallisuudesta kannattaisi olla osakkeissa, osakerahastoissa tai indeksi rahastoissa, joissa on suuri tuot toodotus”, Snellman sanoo. Kahden prosentin tuottoa anta vasta korkopaperista ei enää saa satasta, kun korkotaso on viisi. V iime kuukausina in flaatio on kiihtynyt ja pörsseissä ollut levotonta. ”Jokaisen sijoittajan tilanne on yksilöllinen”, muistuttaa OP:n varallisuudenhoitoasiak kaista vastaava johtaja Kai Kalajainen. ”Jos sijoitat tänään sadan eu ron hintaiseen korkopaperiin, jonka tuotto on kaksi prosenttia vuodessa, saat sijoitukselle tä män kahden prosentin nimel listuoton. Ikääntyvän sijoittajan kannat taa Snellmanin mukaan siirtyä vähitellen sellaisiin omaisuus luokkiin, jotka antavat vakaata. Vuodesta kolmeen vuoteen voi olla myös riskisem piä sijoituksia, esimerkiksi pit kän koron sijoituksia. Korkoa korol le ilmiön kautta aluksi vaati maton pääoma kasvaa suureksi riittävän pitkällä aikavälillä. Sijoitusvakuutus puolestaan on sijoitusmuotoinen vakuutus, jonka voi osoittaa tietylle edun saajalle ja ajoittaa erääntymään esimerkiksi silloin, kun edun saaja tulee täysiikäiseksi. Vai haluavatko isovan hemmat vaikkapa avustaa lap senlapsia sitten, kun näiden on aika hankkia ensiasunto
Tilejä tarjoavat pankit ja muut varainhoitajat. ”Kaikkea ei kannata laittaa kerralla esimerkiksi osakkeisiin vaan ostaa joka kuukausi samalla summalla vuoden tai puolentoista ajan”, Snellman neuvoo. Esimerkiksi maantieteellisesti eri alueille sijoittavien rahastojen kautta voi hajauttaa riskiä. Kun taas ostot jakaa tasaisesti pidemmälle jaksolle, ajoitus on todennäköisesti keskimäärin hyvä. Mutta jos sijoitettavat summat ovat huomattavia ja oma osaaminen arveluttaa, pankin varainhoitajalle voi antaa jopa täyden valtakirjan hoitaa omia sijoitusasioita. Muita turvallisiksi miellettyjä pääoman säilyttäjiä ja osinkojen maksajia ovat Snellmanin mukaan pankit, vakuutusyhtiöt ja lääkeyhtiöt. Hyviin sijoituspäätöksiin tarvitaan tietoa markkinoista. Osakesäästötilin tapaan verotehokkaita ovat rahastot ja sijoitusvakuutukset, joista veroa maksetaan vasta säästöjä kotiutettaessa.. Jos yhden suuren kertaostoksen jälkeen osakemarkkinat laskevat 10 prosenttia, osakevarallisuudesta voi saman tien haihtua 10 prosenttia. Näin sijoitusten tuotot turvaavat eläkevuosien talouden ja antavat mahdollisuuden mukavaan elämään. Merkintäpalkkion ja lunastuspalkkion kannattaa olla mielellään nolla ja hallinnointipalkkion alhainen”, Victor Snellman sanoo. ”Kannattaa pitää mielessä sellaiset yhtiöt, jotka maksavat tasaista tai jopa kasvavaa osinkoa”, sanoo Snellman. Itsenäisen sijoittamisen ja täyden salkunhoitopalvelun ostamisen välillä on vaihtoehtoja, Snellman muistuttaa. Mutta toisinaan salkunhoitajan asiantuntemuksesta ja tietyn alueen tuntemuksesta on perusteltua maksaa. Tilin sisällä voi myydä ja ostaa pörssiosakkeita ilman välittömiä veroseuraamuksia, ja myös osingot voi laittaa suoraan uusiin sijoituksiin maksamatta välissä veroa. Osan osakeja rahastosijoittamisesta voi hoitaa itse. Ei kaikkea kerralla Säännöllisiä tuloja tarjoaa myös asuntosijoittaminen, kunhan onnistuu löytämään luotettavia, pitkäaikaisia vuokralaisia. Arvo-osuustili ja osakesäästötili Arvo-osuustili on pankkitiliä muistuttava tili, jolla säilytetään sähköisiä arvopapereita, kuten rahasto-osuuksia, osakkeita ja joukkovelkakirjalainoja. Osakesäästötilit tulivat markkinoille vuonna 2020. Vanhempana omaisuus keskitetään vakaisiin omaisuusluokkiin, jotka säilyttävät pääoman arvon ja antavat omistajalle säännöllisiä tuloja esimerkiksi osinkojen tai vuokratulon kautta. Merkittäviä varainhoitopalvelujen tarjoajia ovat esimerkiksi pankit ja pankkiiriliikkeet. ”Rahastoissa on tärkeä katsoa myös kuluja. Snellman katsoo, että sellaisten tuttujen Suomi-osakkeiden ostamisesta, joita itsekin voi ostaa suoraan markkinoilta, ei kannata maksaa liikaa. Osakesäästötilejä saa samalla henkilöllä olla vain yksi. 71 Aarre 2/2022 OMA TALOUS Kannattaa muistaa myös ajallinen hajautus. Sijoittajalla voi olla useampia arvo-osuustilejä. Riskin pienentäminen hajauttamalla rahat eri omaisuusluokkiin ja osakkeisiin on sijoittajalle tuttu sääntö. kassavirtaa. Sijoittamisen pääperiaatteen Victor Snellman tiivistää siten, että nuorena kartutetaan pääomaa isomman riskin sisältävillä mutta hyvän kasvupotentiaalin omaavilla sijoituksilla. Verot maksetaan vasta, kun säästöjä kotiutetaan. Tärkeää on muistaa myös se, että jos pankkitilille on tulossa kerralla kymppitonneja, sijoitukset kannattaa hajauttaa myös ajallisesti. Esimerkiksi metsänomistajalle tutut UPM ja Stora Enso ovat hyvin hoidettuja yhtiöitä, joiden osakkeiden uskotaan säilyttävän arvonsa. Asiantuntijoilta saa myös neuvoja verosuunnitteluun ja sen suunnitteluun, miten omaisuutta siirretään verotehokkaasti jälkipolville. Selvitä rahastojen kulut Ammattilaisten hoitamat rahastot ovat yleinen ja helppo tapa aloittaa sijoittaminen
06 4761 104 laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy Sotilashistorian aarreaitta Hämeenlinnassa. Hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %).. Maaja metsätalouskirjanpidot . Tervetuloa! Vanhankaupunginkatu 19, 13100 Hämeenlinna www.museomilitaria.fi www.turbostove.fi 040–5354 801 TURBOSTOVE Vihdintie 4, 00350 HKI p. Maaja metsätalouskirjanpidot . 4 Kirjoita avautuvaan lomakkeeseen sähkö postiosoitteesi ja haluamasi salasana. 3 Kirjoita asiakasnumerosi ilman etunollia sekä posti numerosi. Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh. Klikkaa jatka. Lisää sähköpostiosoitteesi ja salasanasi. 5 Mene uudestaan osoitteeseen aarrelehti.fi ja klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa Kirjaudu. Kirjautuminen kannattaa Lue ajattomia ja hyödyllisiä Aarre Plus -artikkeleita Löydä arkiston aarteita vuodesta 2016 alkaen Lue näköislehteä joko verkko selaimella tai älylaitteella Aarresovelluksessa Tee muutoksia yhteystietoihisi sekä tilauksiisi liittyviin asioihin Omat tiedot -osiossa Kaikissa ongelmatilanteissa voit olla yhteydessä asiakaspalveluun, puh. laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille Maaja metsätalouskirjanpidot laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. Hyväksy käyttö ehdot ja aktivoi tunnuksesi. 06 4761 104 ILMOITA AARTEEN PALVELU HAKEMISTOSSA! TILAA HETI 040 720 7981 Luo käyttäjä tunnukset Aarteen verkkopalveluun! Tunnusten luontiin tarvitset vain asiakasnumeron ja postinumeron 1 Mene osoitteeseen aarrelehti.fi ja klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa Kirjaudu. Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh. 020 413 2277 (arkisin kello 8–21). Saat sähkö postiisi aktivointiviestin, jossa olevaa linkkiä klikkaamalla saat tunnukset käyttöösi. Asiakasnumeron löydät tilaus laskulta, lehden takaa osoitetietojen yhteydestä tai soitta malla asiakaspalveluun. 72 Aarre 2/2022 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Maaja metsätalouskirjanpidot . Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh. 09 241 8498 www.tuomontupa.. KOVA KYSYNTÄ! OKT, MAATILAN PIHAPIIRI T JA METSÄ-M AATILAT Sopivasta kauppa heti. 06 4761 104 laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. Paina Kirjaudu. 2 Klikkaa kohtaa Luo tunnukset ja Aktivoi käyttäjätunnuksesi
Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. JY RK I LUU K K O NE N V E S A -MA TTI V ÄÄ RÄ ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY VIIKOLLA 13 MARIA MIKLAS Metsänomistusta mökkikunnassa Kokeilussa akkutrimmerit Uusi puu sukupolvi hyvään kasvuun maan muokkauksella Hirsitalot kiinnostavat Mustikkahyve, kalaseljanka ja sienipesto Metsän suku polvenvaihdos koko suvun eduksi Turussa asuva Katri Karkinen omistaa metsää Asikkalan Kalkkisissa. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakas palveluun. Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja etuja . Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 e paperilaskulisä. 73 Aarre 2/2022 VAKIOT PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 69,00 e • laskutusjakso 12 kk 127,20 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. seuraavasta numerosta?. __?/?__?/ 20___ . Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. AARTEEN TILAUSLOMAKE . Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stim edia Oy Asia kas palv elu Tun nus 50 025 96 Info A2 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. tekstiviestillä. sähköpostilla . . itselleni?. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi. 12 kk 127,20 e . 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Puukaupat hän kilpailuttaa yleensä itse.. 6 kk 69,00 e . Suosittelemme maksutonta e-laskua. Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . 2022! Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. lahjaksi alkaen
Se ei tutkijoiden mukaan enää ime hiiltä ilmakehästä vaan vapauttaa jo hiilidioksidia ilmaan, koska puusto on alkanut kuolla pystyyn. On pelättävissä, että Tyynenmeren seuraavan voimakkaan El Niño -vaiheen aikana Amazonasin tilanne riistäytyy käsistä. Koko valtavan Etelä-Amazonasin kuiva kausi on nykyään kaksi tai kolme astetta kuumempi, 20 tai 30 prosenttia kuivempi ja kolme tai neljä viikkoa pitempi kuin 1990-luvulla. Lisäksi alueella on noin 15 miljoonaa hehtaaria eräänlaisia palmusoita. Uusimpien tutkimuksien mukaan Amazonasin puustossa ja metsien maaperässä on myös reilut 100 miljardia tonnia hiiltä. Iso osa karjanlaitumiksi hakatuista maista pitäisi palauttaa metsiksi. Koska valtaosaa näistä lajeista ei esiinny missään muualla, ne menetetään, jos metsä tuhoutuu. Metsäyhtiöt eivät mitenkään voi tuottaa Suomessa kaikkia nykyaikaisen biotalouden uusia tuotteita koko maailmaa varten. RISTO ISOMÄKI Amazonasin sademetsien viimeinen mahdollisuus ISOMÄKI Pelastaminen edellyttäisi laajoja metsitys ohjelmia.. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Niillä kasvaa paikallisia öljypalmulajeja, jotka tuottavat turvetta hiukan samalla tavalla kuin rahkasammal meillä. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. Ulkoministeriö ja suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat tehneet pitkään yhteistyötä muun muassa Amazonasin suojelun kannalta ehkä merkittävimmän kansalaisjärjestön eli Brasilian keräilyelinkeinojen liiton (CNS) kanssa. Näin on tapahtunut monta kertaa ennenkin luonnollisten ilmastonvaihtelujen takia. Niiden väliin olisi toki hyvä istuttaa myös suurempia sademetsäpuita. Suomalaiset tutkijat käynnistivät näiden erikoisten soiden kartoitukset, mutta tutkimuksen rahoitusta ei jatkettu alkua pidemmälle. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 2/2022 VAKIOT 74 A mazonasin sademetsissä elää eri arvioiden mukaan 10–30 prosenttia kaikista maapallon mantereiden eliölajeista. Esimerkiksi moriche-palmut kasvavat usein jopa kuuden metrin paksuisen, itse tuottamansa turvekerroksen päällä. Alueen sademäärät ovat tämän seurauksena laskeneet täsmälleen tutkijoiden ennustamalla tavalla. Kaakkois-Amazonas on kuivunut erityisen pahasti. Tutkijoiden mukaan 70 prosenttia Amazonasista uhkaa nyt muuttua sademetsästä kuiviksi savanneiksi. Mutta ne voisivat kasvattaa ison osan tarvittavista raaka-aineista metsittämällä Amazonasin sademetsiä ympäröiviä karjanlaitumia ja auttaa samalla pelastamaan maailman arvokkaimman luonnonsuojelukohteen. Neste, NEOT Group ja St1 voisivat ostaa alueelta biodieselin raakaaineita. Myös talousmetsät ja biodieselin raakaainetta tuottavat öljypalmuviljelmät auttaisivat sateiden elvyttämisessä. Kukaan ei tiedä tarkkaan, paljonko hiiltä Amazonasin palmusuot pitävät sisällään. Sillä, millaisia uudet puut olisivat, ei nykyisessä tilanteessa ole suurta väliä. TUTKIJAT OVAT vuosikymmenien ajan varoitelleet siitä, jos liian iso osa Amazonasista raivataan karjanlaitumiksi ja soijapelloiksi, koko alueen sademäärät vähenevät. Metsä siis kierrättää veden sateena alas nopeutetulla vauhdilla yhä uudelleen ja uudelleen. Kaiken kaikkiaan puhumme yhteensä ehkä ihmiskunnan 15–20 vuoden päästöjä vastaavista hiilivarastoista. Lisäksi puiden haihduttama vesihöyry tiivistyy uusiksi sadepilviksi lähes saman tien puiden tuottamien bioaerosolien ansiosta. Se edellyttäisi metsäkadon pysäyttämistä sekä laajoja metsitysohjelmia. MAAPALLON LÄMPENEMISVAUHTI on mittauksien mukaan lähes kaksinkertaistunut vuoden 2015 jälkeen siksi, että laivojen merien ylle kylvämä viilentävä rikkisateenvarjo on vedetty pois. Amazonasin sademetsistä on nyt hakattu 17–19 prosenttia, ja vastaava määrä on menettänyt ison osan puustostaan. Amazonasin pelastaminen olisi todennäköisesti vielä mahdollista, ainakin jonkin aikaa. SUOMALAISILLA YRITYKSILLÄ voisi olla tässä työssä iso rooli. Tällaiset kontaktit ovat nyt kultaakin kalliimpia. Herättikö kolumni ajatuksia. Metsä näet näyttää tuottavan itse oman sateensa: se ikään kuin imee valtameren päältä sisämaahan kosteaa ilmaa. Amazonasin pelastamiseen olisi älykästä käyttää myös isompi siivu Suomen kehitysyhteistyövaroista. Vuonna 2021 nähtiin joukko rajuja lämpöennätyksiä, vaikka Tyynimeri oli viileässä La Niña -vaiheessa
ja tarkemmat tekniset ?edot ne?sivuiltamme www.seppokuismaoy.. EO kahvat KIRE ulo?uvuudet 6.7-7.5 m kantavuudet 8.5-12 tn JOUTSA ulo?uvuudet 5.5-9.0 m kantavuudet 7-14 tn Radio-ohjaus Puomistoja runkotakuu täydet 3 vuo?a. MS-vaunuissa monipuolinen varustelu mahdollisuus eri käy?ötarkoituksiin Monitoimi-maansiirtovaunu hiekoi?mella ja nyt myös asfal?reunojen täy?ölai?eella Salaojien sorastusvaunu, sopii myös hakkeen levitykseen. Myös radio-ohjauksella. Vinssi radio-ohjauksella I-power lisäpumppu 14-22 L Tee ennakko?laus nyt, toimitukset keväällä 2022 PUHALLINVAUNU NIVELAISA MS-VAUNU Maansiirtovaunu aisaohjauksella Kiinteistöja kaivinkonekärryksi Sähk. KARHU-MARA mallisen salaojakoneen valmistus alkamassa. Tee ennakko ?laus ensi keväälle Hydr. Kaikissa malleissa Hardox lava vakiona. Malliston kaikki kuormaimet laippakiinni?eisiä, voidaan asentaa myös peräasennus telineelle. Kuormaimiin saatavana useita eri ohjausven?ili vaihtoehtoja, manuaali, hydraulinentai sähköinen esiohjaus. Kylvöpohjan tasoitukseen KIRE esimuokkaaja, muokkaavat terät kulutusteräksestä. SORAVAUNU JA MONITOIMIVAUNU G20 pro koura G22 hardox koura Kahmarileuat G15-G22-G23 hardox kouriin JOUTSA / KIRE KUORMAIMET JA METSÄVAUNUT – LAAJA MALLISTO G24 E risukoura 50 vuotta konekauppaa ja valmistusta Yleisperävaunut 10-18 tonnia + ?lavuudet 10-42 kuu?ota Vankkarakenteiset 10-18 ton maansiirtovaunut. Linnamäen?e 3, 24910 HALIKKO AS PUH 02-7318 251, 0400-226925 Hinnat, myyn. KIRE YLEISJA MAANSIIRTOPERÄVAUNUT ESIMUOKKAAJAT PAT. vakio pankot tai järjestelypankot Black Bruin vetomoo?ori Puhallinvaunu Varastossa komponen?eja, toimitus/kokoonpano lyhyellä toimitusajalla TUOTTEISSA OIKEA HINTA-LAATU SUHDE MARKKINOIDEN LAAJIN MALLIVALIKOIMA JOUTSA JOUTSA ® KIRE ®. Lisävarusteena isommissa metsävaunuissa veto napamoo?oreilla, pienemmissä napamoo?ori tai rullaveto. Sähköinen EO minivivuilla, sääde?ävät kulje?ajakohtaiset liikenopeudet 14T vaunussa vaihtoehtoises
LUOTETTAVA SEURAAVATKIN 40 VUOTTA Teppo Nieminen Hallituksen puheenjohtaja Finnfoam Oy Henri Nieminen Toimitusjohtaja Finnfoam Oy Finnfoam on suojannut rakennuksia ja asukkaita haastavilta olosuhteilta jo 40 vuoden ajan. Turvalliset ja kestävät eristeemme ovat jatkuvan kehitystyön tulosta. Samalla linjalla aiomme jatkaa edelleen: kehitämme yhä parempia ja ympäristöystävällisempiä eristeitä ja ratkaisuja, jotta ihmiset voivat nauttia asumisestaan myös vuonna 2062. LinkedIn_40v_Aarre_230x260.indd 1 LinkedIn_40v_Aarre_230x260.indd 1 3.2.2022 11.59.55 3.2.2022 11.59.55