s. Joskus hevosesta tuli sijaiskärsijä, kun miehellä oli hermot kireällä. 16 HARVENNUS Yksi, kaksi vai kolme kertaa. s. 22 Joka kalikka kotiinpäin Sijoitusjohtaja Visa Kiviharju innostui isältä ostamansa metsäpalstan hoitamisesta, s. 52 metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous hyvät neuvot Muista metsävähennys s. 36 14,40 € 2 | 2023 aarrelehti.fi Hiihtovaellus Lapissa s. 40 Kokeilussa ammattilaisten talvisaha s. 62
Paljon laitteita saatavilla etuhinnoin! TARVITSETKO LISÄVARUSTEITA. UFORCE 600 EFI EPS Hinta alkaen 13 990 € • 580 cc:n moottori • Ohjaustehostin vakiona • CV Tech -variaattori • 270 mm maavara mahdollistaa ajon vaikessa maastossa • Vinssi ja vetokuula vakiona • Kookas ja mukava hytti, johon on helppo nousta • Kallistettava kippilava 250 kg lastaus kapasiteetilla • Alumiinivanteet ja jämerät 25” maastorenkaat UFORCE 600 + LÄMPÖHYTTI KAMPANJAHINTAAN 19 590 € Sisältää lämpöhytin asennuksen ja toimituskulut Markkinoiden paras takuu: 3 vuotta ilman tuntitai kilometrirajaa! Tutustu kaikkiin malleihimme ja kampan joi himme osoitteessa cfmoto.fi. Kysy lisää jälleenmyyjältäsi
Istutuksen jälkeen panostetaan taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon, mutta varsinaisia kaupallisia harvennushakkuita ei tehdä lainkaan. MYÖS HARVENNUSHAKKUUT voivat lisätä tuulituhojen ja sitä myötä kirjanpainajien riskiä. Kaikki laaditut simulaatiot yliarvioivat vanhojen metsien kehityksen, sillä niissä ei ole huomioitu tuhoja. MARIA MIKLAS Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi Satavuotias kuusikko ei ole ikimetsä PÄÄKIRJOITUS H ätkähdän, kun varttuneeseen eteläsuomalaiseen kuusikkoon viitataan sanalla ”ikimetsä”. Tutkijat huomauttivat, että harmaata aluetta ovat esimerkiksi kuntien tekemät aluevaraukset, joiden kohdalla metsätuholaissa ei ole määritetty korvausvelvollisuutta. Usein sanojalla on sellainen arvolataus, että nyt on niin hieno metsä, että sitä ei pidä ikinä hakata. Metsälehdessä (1/2023) professori Matti Kärkkäinen panee paremmaksi ja ehdottaa kuusikoihin nollan harvennuksen taktiikkaa. Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Maaseudun Tulevaisuudessa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Annika Kangas varoitti vanhojen metsien hakkaamatta jättämisestä: ”Se auttaa vain siinä tapauksessa, että tuhoja ei tule. Koristeellinen syömäkuvio on tullut tutuksi monille. Pahin peikko olisi luonnollisesti avohakkuu ja uudistaminen. Sitten on edessä uusi pulma: mitä tilalle. 1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta. Koristeellinen syömäkuvio on tullut tutuksi jo lukuisille yksityismetsänomistajille jopa Pohjois-Savon korkeudella. Metsälehden pääkirjoituksessa kollegani Eliisa Kallioniemi toivoi ensi kesästä pitkää, lämmintä ja sopivan sateista eli kasvulle suotuisaa. Yhä pohjoisempana kuusivaltaiset metsät ovat vaarassa joutua siihen pahan kierteeseen, josta olemme nähneet esimerkkejä Keski-Euroopasta ja Etelä-Ruotsista: kirjanpainajien joukkohyökkäys muuttaa satumetsän kummitusmetsäksi. Metsätieteen aikakauskirjan vuoden 2021 hittiartikkeli käsitteli kirjanpainajatuhojen leviämistä suojelualueilta ja tuhojen korvaamista. Metsien tuhoriskit monikymmenkertaistuvat, kun ne tulevat riittävän vanhoiksi.” Juurikääpää, kuivumista, tuulituhoja ja kaarnakuoriaisten viimeistely. Tämän lehden sivulla 39 pohditaan, kannattaisiko kuusivaltainen metsä harventaa yksi, kaksi vai kolme kertaa ennen päätehakkuuta. Valitettavasti haave vanhan metsän ikuisuudesta ei perustu realismiin. Freesi ehdotus henkisesti nuorelta puuntuottajalta! Oletetaan, että metsänomistaja onnistuu saamaan 70-vuotiaan tukkikuusikkonsa terveenä sahalle. KIERTOAJAN PIDENTÄMISTÄ esitetään yhdeksi keinoksi metsiemme hiilinielujen vahvistamiseen. 3 Aarre 2/2023 METSÄ. Omalla toivomuslistallani on melko viileä kesä, jotta kirjanpainajat eivät ehtisi tehdä toista sukupolvea. Raudus koivutaimikkojen hirvituhot eivät mahdu tähän kirjoitukseen, joten niihin palaamme tuonnempana
10 Suomaa-romaani sai alkunsa, kun Maria Turtschaninoff tajusi 40-vuotiaana olevansa sukuhaaransa vanhin. 14 AJANKOHTAISET AARTEET Kanteleita lepästä ja metsä nimisissä Rosa Kettumäki. 16 SUKELLUS KORPEEN Visa Kiviharju osti isältään metsäpalstan kaksi vuotta sitten ja innostui heti metsien hoitamisesta. Tavoitteenamme on tehdä aina sekametsää”, yrittäjä Pasi Toivonen sanoo. 22 AMMATTILAISEN TALVISAHA Husqvarna 550 XPG Mark II pelasi hyvin Aarteen talvi kokeilussa. SISÄLTÖ PENTTI VÄÄNÄNEN / ILOMANTSIN MUSEOSÄÄTIÖ 6 Aarre 2/2023 METSÄ. 40 Talvisavotoilla hevonen tienasi enemmän kuin omat rehunsa. 10 MISTÄ TULEMME Kirjailija Maria Turtschani noff ajattelee, että suhteem me luontoon tulisi rakentaa uudelleen. Puun käyttöön vaikuttavat nyt ristiriitaiset kysyntä tekijät, kirjoittaa PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne. 27 VAIN YKSI ”KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ” ON OIKEASTI EKOLOGINEN Väylien raivaus tarkoittaa tilan anastamista himo kulutuskäyttöön, kirjoittaa Teemu Keskisarja. 36 HYVÄN SÄÄN AIKANA Viime talvi oli puun kor jaajille suotuisampi kuin kuluva talvi. 28 ”YRITYS PÄÄTTÄÄ, MITÄ SEN KANNATTAA TUOTTAA” Metsäteollisuus ry:n toimitus johtaja Paula Lehtomäki odottaa Suomen seuraavalta hallitukselta tomeraa teollisuuspolitiikkaa. Erään arvion mukaan hevonen saattoi tuoda 60 prosenttia ajomiehen tilistä. 30 KÄYTTÖVOIMA KESKIÖSSÄ Yksi tarkan pohdinnan aihe autoa hankittaessa on käyttövoima. 20 MILTÄ NÄYTTÄÄ PUUN KYSYNTÄ. MARKKU PULKKINEN MARIA MIKLAS KANNEN KUVA MARIA MIKLAS METSÄ 3 SATAVUOTIAS KUUSIKKO EI OLE IKIMETSÄ 8 METSÄ NYT Parempia marjasatoja ja metsäalan uutisia. 2 2023 lukuvinkki! 36 ”Ensiharvennuksen tekeminen on tässä kohdassa melko hidasta, sillä puita on niin tiheästi
LUONTO 50 KELTASIRKKUJEN TALVIPARVI Talvella keltasirkkujen lukumäärä moninkertaistuu Heikki Willamon pihassa. 52 HANKIKANTOA HAKEMASSA Kevättalvinen hiihtovaellus voi yllättää kokeneenkin retkeilijän. 52 22 Arto Komulaisen ja Markus Sirkan hiihto vaellus tunturissa alkoi Pöyrisjärven erä maaalueen puolelta ja vei Puljun erämaa alueelle. OMA TALOUS 62 PUUKAUPAN VAUHDITTAJA Metsävähennykseen ovat oikeutettuja yksityiset metsän omistajat, kuolin pesät sekä yhteismetsät. PUU 46 OMASSA RAUHASSA Kalliolan perheen hirsi talo lämpiää oman metsän puilla. MUISTA LEHTI ARKISTO Osoitteesta mt.fi/lehdet/aarre löydät viimeisen kolmen vuoden Aarteet näköis lehtinä. Aarteen kesto tilaajana pääset lukemaan lehtiä, kun kirjaudut sisään. Hankikannon puute toi haasteita. RISTO JUSSILA ARTO KOMULAINEN JUURET 40 SAVOTAN VOIMANPESÄ Suomenhevonen oli ihme veturi, joka kiskoi tonnien painoiset tukkikuormat ja toi omistajalleen elannon. VAKIOT 45 LUKIJAKYSELY 59 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 OLISIKO NYT AIKA AJATELLA ISOSTI. Tunnuksen luomiseen tarvitset taka kannen osoitekentästä löytyvän asiakas numerosi sekä postinumerosi. Aarre kokeilu Husqvarna 550 XPG:ssa on jykevä 13 tuuman laippa. Voisimme perustaa Suo meen kaksi maailman luokan kansallispuistoa, ehdottaa Risto Isomäki. Luo nyt itsellesi käyttäjätunnus osoitteessa viestimedia.fi/aktivointi ja uppoudu Aarteisiin! Lue verkossa! 7 Aarre 2/2023 METSÄ. HYVINVOINTI 60 PAKKASPÄIVÄN PADAT Muhevat riistapadat kypsy vät uunissa
Mätästyksen osuus on noussut, äestyksen ja laikutuksen laskenut. ”Yleisesti voidaan todeta, että sekä puuston kehitykselle että aluskasvillisuudelle on hyväksi se, että harvennukset hoidetaan ajallaan”, Merilä summaa. Puolukka ei ole moksiskaan auringon porotuksesta ja kuivuudesta.” Jos metsänhoidolla haluaisi varmistella hyviä mustikkasatoja, päätehakkuuta kannattaisi lykätä jopa 25 vuodella. ”Mitä enemmän metsässä on erilaisia puulajeja, sitä enemmän metsänpohjalla on erilaisia kasvupaikkoja, joiden kosteuden ja ravinteiden määrä vaihtelee.” Merilä täsmentää, että sekapuustoisuudesta huolimatta aluskasvillisuuden lajilukumäärä voi pudota, jos metsä on liian tiheä. Kasvillisuuden monimuotoisuutta ja marjasatoja voidaan parantaa esimerkiksi sekapuustoisuutta lisäämällä ja huolehtimalla harvennuksista. Kalleinta metsä oli Uudellamaalla, jossa mediaanihinta oli 6 500 euroa/ha. Yritysten toivotaan hyödyntävän opasta työntekijöiden perehdytykseen turvallisten työtapojen ja laadukkaan työjäljen varmistamiseksi. ”Hakkuiden vaikutus vaihtelee lajikohtaisesti. ”Mustikka hyötyy myös metsän harventamisesta. Parempia marjasatoja 8 Aarre 2/2023 METSÄ. Koivun lehtikarike hajoaa nopeasti ja siitä vapautuu typpeä ja muita ravinteita kasvilajien käyttöön. Harvennus lisää marjasatoa Päivi Merilä johti viime vuonna päättynyttä Ecodive-tutkimushanketta, jossa selvitettiin muun muassa sitä, miten eri ympäristötekijät vaikuttavat metsien luonnontuotteiden satoihin. 40–50-vuotiaista metsistä voidaan saada parempi mustikkasato harvennusten jälkeen.” Koska mustikka leviää maavarsien avulla, se kärsii voimakkaasta maanmuokkauksesta. Kausityöntekijöissä on paljon vaihtuvuutta, ja yleensä suomalainen metsänhoito ei ole uusille työntekijöille ennestään tuttua. L uonnonvarakeskuksen tuoreiden tutkimustulosten mukaan näyttää siltä, että Suomen metsien yleiset varvut kuten mustikka, puolukka ja variksenmarja sekä tietyt metsäsammaleet ovat runsastuneet 1990-luvun jälkeen. Heidän on otettava huomioon muun muassa työjäljen laadun seuranta sekä luonnonhoidon ratkaisut. HANNE MANELIUS METSÄ NYT Sekametsissä monimuotoisuutta lisää muun muassa se, että eri puulajien lehtija neulaskarike hajoaa maassa eri tahtiin. Toinen tekijä on se, että neulaskarikkeen määrä on niin suuri, että se peittää aluskasvillisuuden.” Metsien aluskasvillisuus on toipunut 1990-luvun jälkeen. Opas on suunnattu erityisesti Suomessa työskenteleville ulkomaalaisille työntekijöille sekä heitä palkkaaville yrityksille. Mätästys säästää aluskasvillisuutta paremmin kuin muut muokkaustavat”, kertoo johtava tutkija Päivi Merilä Lukesta. ”Suurin syy vaikuttaa olevan se, että kangasmetsien maanmuokkaus on muuttunut. Metsäalalla ulkomaalaiset kausityöntekijät työskentelevät pääsääntöisesti metsänviljelyja raivaussahatöissä. Vuonna 1996 maanmuokkausala oli 128 000 hehtaaria, josta mätästystä oli 20 000 ja muita tapoja 108 000 hehtaaria. Yksi näkökulma oli hakkuiden vaikutuksessa. Tekstit ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN | Kuvat VM-ARKISTO Tilojen hinnat yhä nousussa Viime vuonna tehtiin yli kahden hehtaarin metsätilakauppoja 13 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna eli yhteensä 4 520. Opastusta metsätöihin Tapio on tuottanut yhdessä metsäalan toimijoiden kanssa kaikille avoimen ja maksuttoman oppaan istutusja raivaussahatöihin. Opas on saatavilla suomen, englannin, viron, ukrainan ja venäjän kielillä. ”Osa keskihinnan noususta selittyy Etelä-Suomen korkeammilla hinnoilla, sillä etelän osuus koko maan kauppamäärästä nousi edellisvuoden 35 prosentista 42 prosenttiin”, selittää Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Esa Ärölä. Parhaat mustikkasadot saadaan varttuneista metsistä. Eniten metsätilakauppoja solmittiin Pohjois-Pohjanmaalla, yhteensä 640. Siksi kevyt maanmuokkaus uudistuksen yhteydessä edistää mustikan säilymistä. Varsinais-Suomessa päästiin 6 000 euron keskimääräiseen hehtaarihintaan. Nousua hinnoissa oli peräti 33 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Aluskasvillisuuden määrään ja monimuotoisuuteen vaikuttaa positiivisesti myös sekapuustoisuus. ”Tiheässä metsässä valoa on liian vähän. Halvimmalla metsää sai Lapista, keskimäärin 1 300 eurolla hehtaarilta. Tiheyden vaikutus näkyy erityisesti ravinteikkailla kasvupaikoilla. Puolukkasatoja päätehakkuun lykkääminen ei lisää, mutta harvennushakkuut kannattaa tehdä ajallaan, koska puolukka hyötyy valosta. Metsätilojen keskihinta nousi peräti 14 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Esimerkiksi mustikka kärsii avohakkuista, mutta parhaat puolukka-apajat ovat usein uudistusaloilla ja taimikoissa. Jos metsä on liian tiheä, lajien määrä laskee. Vuonna 2020 muokkausala oli 90 000 hehtaaria, josta mätästystä oli 65 000 ja muita tapoja 25 000 hehtaaria
Luken arvion mukaan metsiemme suurin ylläpidettävissä oleva ainesja energiapuun hakkuukertymä on kymmenvuotiskaudella 2016–2025 keskimäärin 80,5 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa. Tukkija kuitupuuta hakattiin teollisuuden käyttöön ja metsänomistajien kotitarvesahaukseen 64,1 miljoonaa kuutiometriä, kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Suoraan metsästä lämpöja voimalaitosten metsähakkeeksi tai pientalojen polttopuuksi korjatun runkopuun määrä kasvoi kolme prosenttia. Kuusitukin hakkuut kasvoivat edellisvuodesta neljä prosenttia. Polttopuun käyttö pientaloissa todennäköisesti kasvoi viime vuonna energian hintojen noustessa. Lisää kasvua, tuloja ja hiilensidontaa sekä parempi kestävyys metsätuhoja vastaan Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Uutta runkopuuta kasvaa Suomessa nyt 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, joten metsiemme elävän pystypuuston kokonaismäärä suureni viime vuonna noin 14 miljoonalla kuutiometrillä.. Hakkuumäärä pieneni kaksi prosenttia edellisvuodesta. Siemenkeskus, puh. Maakuntakohtaiset tilastot valmistuvat toukokuussa. 0294 32 6000 Metsiemme parhaat puut Tapion siemenviljelyksiltä VOIT TILATA SIEMENIÄ MYÖS TAPION VERKKOKAUPASTA: METSÄKAUPPA.FI ai167542865914_Tapion_Siemenkeskus käs.pdf 1 3.2.2023 14:51:00 JOHANNES WIEHN Tukkipuuta hakattiin viime vuonna 29,6 miljoonaa kuutiometriä, puoli miljoonaa mottia enemmän kuin vuonna 2021. Koko Suomen tasolla tarkasteltuna hakkuumahdollisuudet ovat 1970-luvulta lähtien olleet koko ajan suuremmat kuin toteutuneet hakkuut. Nyt kerrottujen ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 hakattiin koko maan tasolla 93 prosenttia hakkuumahdollisuuksista. Ennätyspaljon kuusitukkia L uken ennakkotietojen mukaan Suomessa hakattiin viime vuonna yhteensä 75 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Tapion siemenkeskus palvelee, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle. Lisäksi energiatuotantoon kerättiin latvusmassaa ja kantoja yhteensä 2,5 miljoonaa kuutiometriä. Lämpöja voimalaitosten metsähakkeeksi hakattiin karsittua rankaa tai kokopuuta 4,1 miljoonaa kuutiometriä. Määrä oli poikkeuksellisen suuri, 16 miljoonaa kuutiometriä
Nokkonen Jännittävintä metsässä. 46 Kotipaikka. Kirjailija Perhe. Suomaa-romaanin kirjoittaminen vaati paljon historiaan ja luontoon liittyvää taustatutkimusta ja vei Maria Turtschaninoffilta yli kolme vuotta. Karjaa Koulutus. Neulominen, ompeleminen, puutarhanhoito, ruuanlaitto Lempikasvi. Olen nähnyt karhun raapimia puita ja karhun tuoreet jätökset. Olen kohdannut metsässä hirviä ja Pohjanmaalla myös metsäpeuroja. Maria Turtschaninoff Ikä. HENKILÖ Kuka. On Tunnustuksia. Eläimet, joita kunnioitan paljon. 10 Aarre 2/2023 METSÄ. Filosofian maisteri Ammatti. Muun muassa Finlandia Junior -palkinto vuonna 2014 ja Svenska Ylen Litteratur pris-palkinto vuosina 2014 ja 2022 Harrastukset
Teksti ANNE SOININEN | Kuvat MARIA MIKLAS 11 Aarre 2/2023 METSÄ. MISTÄ TULEMME Kirjailija Maria Turtschaninoffin mielestä suhteemme luontoon tulisi rakentaa uudelleen. ”Luonto ei ole pelkkä resurssi, vaan me olemme osa luontoa.” Turtschaninoff opiskeli Göteborgin yliopistossa ihmisekologiaa, joka tutkii ihmisen ja luonnon välistä suhdetta
Kasveja tutkitaan ja luokitellaan. Suomaa-romaani sai alkunsa, kun Turtschaninoffin äiti kuoli vuonna 2017. ”Ihmettelin, että miten minä tällaista kirjoitan. Vuosisatojen aikana eri sukupolvien näkemykset ja kokemukset ympäröivästä metsästä ja luonnosta vaihtelevat. Seitsemän edellistä teosta ovat olleet lapsille ja nuorille suunnattua fantasiakirjallisuutta. ”Halusin muistuttaa ihmisiä siitä, mistä tulemme. Kaikki edelliset sukupolvet olivat poissa. Nimensä mukaisesti kirjan keskiössä on suo, Haltianeva. 1600-luvulla kristinusko ja vanha kansanusko elävät rinnakkain. Mitä tarkoittaa se, että minua ennen ovat olleet kaikki nämä sukupolvet?” ”Kirja on kiitokseni äidille ja edellisille sukupolville. En halua joutua pulaan.” Maria Turtschaninoffin harrastukset ovat käytännön läheisiä. Toinen yllätys Turtschaninoffille oli se, että hän tuli kirjoittaneeksi ensimmäisen aikuisten romaaninsa. ”Ajattelin, että suomalaisten luontosuhdetta käsittelevä kirja kiinnostaisi lähinnä Pohjoismaissa, mutta nyt sen käännösoikeudet on myyty 20 maahan.” Marraskuussa romaanista solmittiin maailmanlaajuinen englanninkielinen julkaisusopimus brittiläisen Pushkin Pressin kanssa. Kirkossa käydään, mutta välillä uhrataan salaa metsänväelle, jonka kanssa pitää pysyä hyvissä väleissä. Yhtäkkiä 40-vuotias Maria oli sukuhaaransa vanhin. Tieto viljeltävistä kasveista lisääntyy. Soita kunnioitetaan ja niille uhrataan, mutta niitä myös kuivatetaan.” Suvun vanhin Mies osoittaa nuoria mäntyjä, jotka kasvavat polun vieressä tiheässä, ja sanoo, että tuosta pitää harventaa. ”Kirkon mukaan metsä oli ei-kristittyä ja ainoa hyvä luonto oli kristitty luonto eli viljelty maa. K un Maria Turtschaninoffin romaani Suomaa ilmestyi syksyllä 2022, kirjailija hämmästyi sen saamasta suosiosta. Sen verran urbaani kuitenkin olen, että olen metsässä aina vähän varuillani. Se on myös kiitos metsälle, maalle ja Suomelle.” HENKILÖ ”Rakastan luonnossa liikkumista. Näkemys, että luonto on luotu ihmistä varten, on kantautunut nykypäiviin asti.” 1700-luvulla luontoon aletaan suhtautua rationaalisesti ja tieteellisesti. 1900-luvulla metsistä saadaan vihreää kultaa, jolla maksetaan sota korvaukset. Mitä merkitsee olla sukunsa vanhin. Suomen nimikin tulee suosta. ”Käsillä tekeminen tuo vastapainoa sille, että kirjailijan työ tapahtuu pään sisällä.” 12 Aarre 2/2023 METSÄ. 1800-luvulla luonto löytää tiensä taiteeseen ja rakentaa suomalaisten kansallista identiteettiä. ”Suomen historiassa ja tarinoissa suot ovat myyttisiä paikkoja. ”Kirja ei käsittele omaa sukuani mutta sisältää omia tunteitani. Siitä, minkälainen suomalaisten suhde luontoon on ollut ja mitä se voisi olla.” Suomaassa seurataan Nevabackan tilan elämää 1600-luvulta nykypäivään. Samana vuonna kuoli isänäiti, isä oli kuollut jo aiemmin. Kustantamon listoilla on Booker-palkinnon ja Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaneita kirjailijoita. Jouduin kuitenkin päästämään siitä irti, sillä aivan toisenlainen tarina halusi tulla kerrotuksi.” Soiden Suomi Meitä ei ole tarkoitettu vaeltelemaan pakanallisilla saloilla ja syömään villejä kasveja. Tarina, joka halusi tulla kerrotuksi, on kertomus ihmisestä ja metsästä, ihmisen ja paikan suhteesta. Olin kirjoittanut jo vuoden uutta fantasiakirjaa. Ihminen on laitettu maan päälle viljelemään maata ja tekemään siitä kristityn
Hän löysi Tenholan mökin läheltä paikan, jota hän kutsui ’kauniiksi paikaksi’. Kuitenkin jo lapsesta lähtien hän haaveili tulevansa kirjailijaksi. ”Kun saavuimme keväisin ensimmäistä kertaa mökille, menin ensi töikseni nuuskimaan maata. En halunnut, että mökille tulisi muita ihmisiä. Mökillä kasvoi mänty, jonka juurella Maria alkoi kirjoittaa. Parasta oli rauha ja hiljaisuus – ja se, että siellä mikään ei kilpaillut äidin huomiosta. Näin reitti on helpompi tunnistaa takaisin palatessa. Ajan myötä paikat ovat muuttuneet eivätkä näytä enää samalta. Halusin tuntea kaikilla aisteillani, että nyt olen taas luonnossa.” Mökillä luettiin kassikaupalla kirjastosta lainattuja kirjoja, pelattiin pelejä, kuunneltiin radiota, käytiin marjassa ja sienessä. Silti Maria halusi aina mökille – myös teininä. ”Suhteemme luontoon ei tulisi olla ’me ja luonto’, vaan me olemme luonto. Metsässä kulkiessa pitää muistaa katsoa myös taaksepäin. Äiti oli hyvin käytännönläheinen mutta näki ja koki tietyissä luonnonpaikoissa jotakin erityistä, jopa henkistä. Siellä oli hoikkia vaaleanvihreitä koivuja, mustikanvarpuja ja sammalen peittämiä kivenlohkareita.” Moneen äidin tai isän näyttämään paikkaan myös Maria solmi vahvan suhteen. Vanhemmat olivat eronneet Marian ollessa viisivuotias. 13 Aarre 2/2023 METSÄ. Sen piti olla paikka, jossa saamme olla rauhassa.” Mökillä kasvoi mänty, jonka juurella Maria alkoi kirjoittaa. Se on ollut kirjailijalle kova pala. Sen jälkeen ilmestyneet teokset ovat voittaneet lukuisia palkintoja, ja kirjasarja Punaisen luostarin kronikoita on käännetty yli 30 kielelle. Metsällä on kirjailijalle tunnearvoa, joka on tärkeämpää kuin sen rahallinen arvo. Isän suvun juuret ovat etelärannikolla, äidin Pohjanmaalla. Maria Turtschaninoffin sielunmaisema on Tenholassa Länsi-Uudellamaalla. Siellä hän vietti lapsuuden ja nuoruuden kesät ja viikonloput vuokramökillä äitinsä kanssa. ”Yritän opetella hyväksymään muutoksia. Äidin vuokramökki on purettu, kauniin paikan koivut on kaadettu. ”Olen miettinyt todella paljon sitä, miten hoidan sitä myös seuraavia sukupolvia varten.” Myyntiin metsä ei mene, sen kielsi Turtschaninoffin äitikin. ”Tosissani aloin kirjoittaa sen jälkeen, kun isäni kuoli 52-vuotiaana. Isä opetti tunnistamaan eläinten jälkiä ja jätöksiä sekä sen, miten metsässä ei eksy. Kaunis paikka Tämä paikka merkitsi sinulle paljon, haluan ymmärtää miksi. Turtschaninoffin mielestä luontoa ei pitäisi ajatella yksinomaan resurssina, jota ihminen voi hyödyntää. Hän aina puhui, mitä tekisi sitten kun jäisi eläkkeelle. Tajusin, että jos haluan kirjoittaa, siihen on ryhdyttävä heti.” Turtschaninoffin ensimmäinen kirja De ännu inte valda ilmestyi vuonna 2007. Äidin kuoleman jälkeen Turtschaninoff on pohtinut omaa luontosuhdettaan, sitä, mitä hän on perinyt siihen omilta vanhemmiltaan. Siellä Maria käy miehensä ja poikansa kanssa useita kertoja vuodessa. ”Äidillä oli mökillä noin 15 kiloa painava kannettava puhelin, mutta kielsin häntä antamasta puhelinnumeroa kenellekään. ”Hän loi suhteita luontoon. Ajattelen, että äidin mökki on vielä paikkana olemassa, luonto vain tavallaan perii sen takaisin. Kun rakastamme luontoa, se rakastaa meitä takaisin.” Salakirjoittajasta ammattilaiseksi Hän haistaa mullan ja lahoamisen, veden ja havahtuvan maan, nousevan mahlan ja auringon lämmittämän kaarnan. Alue on laaja mutta enemmän suota ja järveä kuin talousmetsää. Äidiltä jäi perinnöksi Alavetelissä sijaitseva mökki ja sitä ympäröivää metsää. Sirkka-Liisa Sjöblom, Tammi 2022). Harrastuksensa hän piti visusti salassa jopa äidiltä. Sinne me palasimme aina uudelleen. Täytyy muistaa, ettei luontokaan pysy aina samanlaisena.” Kursivoidut katkelmat ovat romaanista Suomaa (Arvejord, suom. Lapsuutensa Maria Turtschaninoff asui pääasiassa äidin luona Helsingin Kruununhaassa. Metsässään hän haluaa edistää luonnon monimuotoisuutta. Lapsuuden mökillä Tenholassa ei ollut juoksevaa vettä eikä sähköä
14 Aarre 2/2023 METSÄ. Kallioisen valmistamia kanteleita saa puun värisinä ja sävytettyinä. Kuvassa on viisikielisiä kanteleita sekä 40 sentin pituisia pikkolokanteleita. 11-kielinen perinteinen kannel on suosituin. Metsän hävittäminen kiellettiin jo vuonna 1886 Suomen ensimmäisessä metsälaissa. Vahvikkeena voi olla koivuvaneria tai vaahteraa. Kallioinen on toisen polven soitinrakentaja. Hänellä on käytössä isänsä tekemä kitara. Itsetutkiskelua on hyvä tehdä, mutta ei koko ajan. Annetussa määräajassa paikalle on saatava uusi taimikko kasvamaan. Matka metsästä soittimeksi on pitkä, sillä sahatun puun pitää antaa kuivua monta vuotta. Sen, kun tukista tulee soiva kannel. Seuraavana vuonna Jyväskylässä JaniAnton Kallioinen ihmettelee Japanista saapuvia kantele tilauksia. Välillä on hyvä vain elää.” Irtioton entisestä elämästään tehnyt ja puolisonsa kanssa pakettiautoon muuttanut tv-toimittaja Aino Huilaja, 40 (Tunne & Mieli 1/2023) Uudistamisvelvoite Metsälaki määrää, että uudistushakkuun jälkeen metsänomistajalla on metsän uudistamisvelvoite. 32 Yksityismetsänomistuksen keskipinta-ala on Suomessa noin 32 hehtaaria. ”Parasta tässä työssä on se, kun saa nähdä koko valmistusketjun. ”Se oli sellainen nollasta sataan -tilanne. Ne ovat edelleen toimivia. Metsä sana Sitaatit V uonna 2015 julkaistussa japanilaisessa piirroselokuvassa tytöt taistelevat panssarivaunuilla ja yksi hahmoista soittaa kanteleella Säkkijärven polkkaa. ”Välillä minulle tulee huoltoon 30-vuotiaita kanteleita, jotka on tehty isän verstaalla. Elokuvan soitin on 11-kielinen kantele, ja niitä japanilaiset tilasivat”, Kallioinen kertoo. ”Olen ostanut leppää paikallisilta sahoilta, mutta viime vuosina olen ostanut leppätukkia lähialueen metsänomistajilta ja sahauttanut sitä itse. Muuten voi olla niin luova kuin haluaa. Mediaanipinta-ala on noin 10 hehtaaria. ”Se on monikäyttöinen, ja ihmiset pitävät sen äänestä.” Rajoituksia kantelemallin suunnitteluun asettaa lähinnä vain kielten pituus. (Lähde: Suomen metsäkeskus) ”Vanhempi siskoni tekee kaikenlaista järkevää, minä ja nuorempi siskoni pikemminkin taidehömpötyksiä, kuten eläinhahmoja vanhoista työkaluista.” Puuhuonekalujen entistämistä harrastava metsätalousinsinööri Anita Kalliokoski, 65, on nyt innostunut hitsaamisesta (Martat 1/2023) ”Ehkä itseään ja kaikkia niitä oppeja voisi miettiä vähän vähemmän. Sama malli, jota japanilaisetkin tilasivat. Parhaimmillaan verstaalla tehtiin 1 500 kannelta vuodessa. Vain pientä säätöä, ja taas mennään.” Kallioinen tekee kanteleita pääosin harmaaja tervalepästä. Nyt isä on eläkkeellä, mutta Kallioinen saattaa edelleen kysyä konkarin mielipidettä jostain työvaiheesta. On aina hienoa nähdä ja kuulla lopputulos.” LISÄTIETOJA tmijakallioinen.fi AJANKOHTAISET AARTEET JANI-ANTON KALLIOINEN Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN Kanteleita lepästä JANI-ANTON KALLIOINEN Jani-Anton Kallioinen soittaa itsekin kannelta, mutta klassinen kitara on hänen vahvin instrumenttinsa. Hänen isänsä oli 80-luvulla perustamassa Soitinrakentajat AmF:n verstasta. Hinnat noin 110–175 e. Sillä tavalla saan juuri sellaista puutavaraa kuin haluan.” Kallioisen mallistossa on paljon pienkanteleita, joita menee aloittelijoille, muskareihin ja terapiakäyttöön
”Viihdyn citykettuna korkeassa tiilitalossa.” Viihdytkö yön hämärässä. Kuusi kiperää kysymystä Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 65. Maria Turtschaninoff: Suomaa (Tammi 2022) 1 Mikä alkoholijuoma saa ominaisen makunsa katajanmarjasta. ”Pimeys väsyttää, odotan kesää ja seikkailuja yöttömässä yössä.” Milloin ketuttaa. Lapsuudenkotini pihalla on ketunleipämetsä. Kerään kourallisen ja pureskelen ne kerralla. Sitten niitut ja pännät lakkaavat häiritsemästä ja lukija hyväksyy sen, että Vesa Haapala on ruvennut Aleksis Kiven päiväkirjan haamukirjoittajaksi. Suvi & Sebastian Segercrantz: Kunnosta & sisusta puutalo (Tammi 2023) KIVEN NAHOISSA Alku herättää torjunnan: onko tämä vain kömpelö pastissi Aleksis Kiven kielestä. ”En ikinä! Elämässä saa toki jekkuilla, ja hyviin suoriin lähetyksiin kuuluvat yllätykset, mutta niiden pitää olla reiluja.” Ketunleipä vai kettukarkki. 2 Mistä tuntomerkistä lumikon ja kärpän erottaa talvella toisistaan. Vesa Haapala: Alexis (Otava 2023) PERINTÖMAILLA Maria Turtschaninoffilla on harvinainen kertojan lahja. Kuvat ennen ja jälkeen ovat kiinnostavia. 4 Kuinka monta kuutiokilometriä vettä on Saimaassa. 400 vuoden aikajänne haastaa lukijan, kun henkilöihin ei ehdi kunnolla kiintyä, mutta sitten tulee taas uusi koukuttava tarina ja juonikuvio johon voi uppoutua. ”Sitkeydellä ja strategialla.” LISÄTIETOJA Toimittaja Rosa Kettumäki on tuttu muun muassa Ylen mediakriittisen Viimeinen sana -ohjelman sekä Verta, hikeä ja luksusta -realitysarjan juontajana. Uudet kirjat Aarre visa Metsä nimiset ANNE HÄMÄLÄINEN / YLE Rosa Kettumäki TOIMITTAJA, 31 Millainen on Kettumäen kotikolo. Kirjassa on myös seikkaperäisiä ohjeita ja vinkkejä. 3 Missä Suomen kansallispuistossa vierailtiin viime vuonna eniten. Työn määrää ja remontoinnin haasteita ei kaunistella. 15 Aarre 2/2023 METSÄ. RÖTTELÖSTÄ KOTI Osaavissa käsissä vanhoista taloista tulee hienoja koteja. Ensiluokkainen kevätherkku.” Miten pääset mäen yli. ”Vetoan siihen, että vastustan ketun käyttämistä kirosanan korvikkeena, ja kieltäydyn vastaamasta.” Kuljetko koskaan ketunhäntä kainalossa. 6 Mikä on Suomen kansallispuu. Rosa Kettumäki on kotoisin Iitistä mutta muutti pääkaupunkiseudulle jo lukioikäisenä. Suomaa-episodiromaanin teksti soljuu eteenpäin kuin kevätpuro. Seger crantzin pariskunnan kirjassa tutustutaan kahdeksaan talo projektiin. Työn alla Kivellä on Seitsemän veljestä ja ympärillä 1860luvun nälkä, taudit ja sudet. MARJA SEPPÄLÄ 5 Minkä petoeläimen tassunjäljet näkyvät kuvassa. ”Ketunleipä
”Aiemmin tästä ei nähnyt läpi.” Sijoitusmaailmassa työskentelevästä Visa Kiviharjusta tuli metsänomistaja vajaat kaksi vuotta sitten. Sukellus korpeen Ryteikköisen kolmen hehtaarin kuusikon ensiharvennus onnistui Visa Kiviharjun mielestä hyvin. Innostus metsien hoitamiseen syttyi heti. METSÄNOMISTAJA Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat MARIA MIKLAS 16 Aarre 2/2023 METSÄ
Visa Kiviharju Ikä: 43 Kotikunta: Vantaa Ammatti: yrittäjä ja sijoitusjohtaja Zenito Oy:ssä Metsät: 21 hehtaaria Lopella Perhe: vaimo ja kaksi teini-ikäistä lasta, perheen lemmikkeinä berninpaimenkoira, cairnterrieri, kääpiöluppakorvakani ja akvaariokaloja Harrastukset: hiihto, avantouinti, kunto sali, jooga, golf, padel ja tennis, toimii myös tennisopettajana Haave: omakotitalon rakentaminen oman metsän puusta 17 Aarre 2/2023 METSÄ. Metsän omistaja Reittikartta kertoo, että ensiharvennettavan alueen ennakkoraivaus oli iso urakka
”Saan metsästä henkistä pääomaa ja nautin kaikista hoitotöistä. Yllättävä näky kertoo tien varressa asuvasta, lehmistä innostuneesta taiteilijasta. Tieto antaa perustan tehdä järke viä päätöksiä. Omien kät ten jälki lisää intoa metsän hoitoon. Suurimman tyydytyksen saan siitä, kun näen kätteni jäljen ja kun metsä on siisti ja kasvaa hyvin.” Isän saappaanjäljillä Nykyisin Vantaalla asuva Visa Kiviharju varttui Nurmi järven Röykässä 30 kilometrin päässä nykyisestä metsäpalstastaan. Metsän hoitotavoista on käyty välillä perheparlamenttia, mutta sopu on löytynyt. Metsäpalstan käyvän arvon Kiviharjut selvittivät netin maksuttomien metsälaskureiden perusteella. Harvennuksen toteutti Stora Enso, ja ensiharvennusjälki on hyvän metsänhoidon suositusten mukaista. ”Metsää pitää välillä hakata, jotta se saa valoa, kasvaa ja sitoo myös hiiltä. ”Minulle sopii yhtä lailla jatkuva kasvatus kuin avohakkuuseen päättyvä jaksottainen kasvatus. Visa ei ollut aikaisemmin halunnut ottaa asiaa puheeksi, koska kyse oli hänen isälleen tärkeästä omaisuudesta. ”Puun ostajilta saa hyviä vinkkejä hoitotöihin, eivätkä ne maksa mitään. Visa Kiviharju on hankkinut raivaus sahan, kaksi moottori sahaa, mönkijän ja metsäperäkärryn. Kiinnostus metsään syttyi hänen isänsä ansiosta. Harvennukset lisäävät myös metsän virkistysarvoa”, Visa Kiviharju painottaa. 3 Tee itse hoito töitä, jos ehdit ja pystyt. Päätökset ovat silti metsänomistajan omia, eikä metsää ole pakko hoitaa valtavirran mukaan”, Kiviharju muistuttaa. Omin käsin tekeminen kiehtoo myös Visa Kiviharjua. 4 Tee tai teetä hoitotyöt ajallaan. Joitakin riistatiheiköitä jätettiin notkoihin.” Päätehakkuun sekä aukon vieressä olevan alueen ylispuiden poiston toteutti Versowood. Olin kuitenkin valmis ostamaan metsän. Hilari Kiviharju rakensi perheen omakotitalon ja metsäpalstalla sijaitsevan mökin pitkälti omin käsin. Kauppahinnaksi myyjä ja ostaja sopivat sellaisen hinnan, josta jatkajan ei tarvinnut maksaa lahjaveroa. Kiviharju kilpailutti itse molemmat puukaupat ja pyysi tarjoukset muutamilta ostajilta. I so peltilehmä kurottelee kaulaansa metsätien varressa Lopen Mustajoella. Kirves ja pokasaha -linja ei ole enää Mustajoen metsäpalstalla jatkunut. Hän on hankkinut myös mönkijän ja metsäperäkärryn, jotta saa poltto puiksi pilkottavat tuulenkaadot helpommin pois metsästä. Se tuo myös mielen rauhaa. Erityisen tunnustuksen hän antaa päätehakkuussa asiantuntijana toimineelle Versowoodin Harri Rautaselle hyvistä ja ymmärrettävistä metsänhoitoneuvoista. Isälle ei kuitenkaan jätetty metsään hallintaoikeutta. Moni puolista puustoa kasvavalle kuviolle tulvii nyt valoa, ja alueella on helppo kävellä. Viime kesänä raivasin kolme hehtaaria umpeen kasvanutta metsikköä, jotta kuviolle päästiin tekemään ensiharvennus. ”Kuljin isäni kanssa metsissä ja pidin jo lapsena metsää miellyttävänä ympäristönä. Alueelta on lähtenyt sahalle todella järeitä kuusia. Hänen tulevaisuuden haaveenaan on rakentaa omakotitalo oman metsän puista suvun maille Tuusulanjärven rantamaisemiin. Näin ei kuitenkaan ole. He kertovat mielellään näkemyksiään ajan kohtaisista hoitotoi mista. Sitä ei olisi ollut mitään järkeä enää harventaa. ”Olisi hienoa hankkia pieni kenttäsaha ja sahata sillä juuri sellaista puutavaraa kuin itse haluaa”, Kiviharju suunnittelee. Metsänhoidosta en tiennyt juuri mitään, ennen kuin minusta tuli itse metsänomistaja”, Visa Kiviharju kertoo. Metsän omistus oli vaihtunut alle puolen vuoden päästä siitä, kun asia tuli ensimmäisen kerran puheeksi. Avohakkuu ja aukon uudistaminen seuraavana keväänä oli ainoa järkevä vaihtoehto. Mielestäni hoitotapa pitää valita paikan ja metsänomistajan tavoitteiden mukaan”, Kiviharju sanoo. Vietin metsässä monta hienoa kesäaamua.” Voisi luulla, että leipätyökseen sijoitusjohtajana toimiva Kiviharju olisi erityisen kiinnostunut metsänsä taloudellisesta tuotosta. Kauppakirjassa on ehto, että ensimmäiset seitsemän vuotta isä ja poika hoitavat metsäpalstaa yhdessä. 18 Aarre 2/2023 METSÄ. METSÄNOMISTAJA Tilan sukupolven vaihdoksen myötä vaihtuivat myös työ kalut. Kaupan rahoitus hoituu siten, että Visa Kiviharju maksaa isälleen kauppahintaa pois puukauppatuloilla ja muilla säännöllisillä lyhennyksillä. Kun Hilari Kiviharju alkoi lähestyä 80. Silloin tällöin saatavat hakkuutulot ovat vain mukava bonus tehdystä työstä. Kannattaa jututtaa ammattilaisia aina kun mahdollista. Visan vinkit 1 Jokainen metsä palsta on yksilöllinen. Yhtiön saha sijaitsee Riihimäellä 20 kilometrin päässä palstalta. ”Vietän täällä kesäisin paljon aikaa”, Visa Kiviharju kertoo. Tuore metsänomistaja käyttää raivausja moottorisahaa. Kun metsistä otettiin puuta, se tuli yleensä omiksi rakennustarpeiksi tai polttopuiksi. Kirveestä moottorisahaan Reilun 20 hehtaarin metsäpalsta siirtyi sukupolvenvaihdoksen kautta Visa Kiviharjun omistukseen elokuussa 2021. Onnistuneita hakkuita Viime vuonna toteutettuun kolmen hehtaarin ensiharvennukseen Kiviharju on erittäin tyytyväinen. Hangessa kävelemistä helpottaa peurojen tallaama tiheä polkuverkosto. ”Tilanne tuli minulle jopa hieman yllätyksenä. 5 Lue ammatti lehtiä, netti artikkeleita tai käy kursseilla. Hilari Kiviharju osti muutaman metsäpalstan 1970ja 1980-luvuilla ja alkoi hoitaa niitä kirveellä, pokasahalla ja vesurilla. Viime kädessä nykyinen omistaja päättää käsittelytavan. Kävelemme harvennetulta kuviolta tien toiselle puolelle. Kumpuilevaan, osittain kiviseenkin maastoon tehtiin puolitoista vuotta sitten noin neljän ja puolen hehtaarin päätehakkuu. ikävuottaan, hän kysyi pojaltaan, haluaisiko tämä ottaa Mustajoen palstan hoitaakseen. Muutaman kilometrin päässä saman tien varressa kasvava hyvin hoidettu metsä puolestaan kertoo metsänhoidosta innostuneen tuoreen metsänomistajan kädenjäljestä. 2 Jututa puun ostajia ja muita kin ammattilaisia. ”En ole laskenut metsän tuottoa, eikä se minua kiinnostakaan. Mieti itse, millaista hoitoa met säsi tarvitsee ja miten haluat sen toteuttaa. ”Vanhojen kuusien alla ei kasvanut muuta kuin sammalta. En tarvinnut miettimisaikaa, sillä perheen metsät ovat aina olleet minulle rakkaita.” Isältä perintönä on tullut myös kiinnostus käsillä tekemiseen
Visa Kiviharju kerää kaikki tarvitsemansa polttopuut kotiin ja mökille omasta metsästä. Kemeratukikohteita minulla ei ole vielä ollut.” Metsäveroilmoituksen Kiviharju täyttää itse. Luonnon kunnioittamisella kunnioitan myös isäni ajatusmaailmaa. ”Avohakkuu ja nopea uudistaminen oli tässä kohdassa ainoa oikea käsittelytapa”, Kiviharju katsoo. Metsästä innostunut finanssimies ei tällä hetkel lä suunnittele uusien metsäpalstojen hankkimista. ”Hyvin hoidettu metsäpalsta tarjoaa myös virkistystä.” Istutus ja kylvö Aukon uudistamistavasta Visa Kiviharju keskusteli isänsä kanssa. Hän kannustaa muitakin metsänomistajia pereh tymään tilinpäätöksen tekemiseen ja veroilmoi tuksen täyttämiseen, sillä verosuunnittelusta on rahallista hyötyä. Pelkkä omistaminen ei tuo minulle iloa.” Metsän hoito tavoista on käyty välillä perhe parlamenttia. Metsää pitää myös hoitaa, jos hiilinieluja halutaan kasvattaa”, Kiviharju sanoo. Sielläkin isä ja poika käyvät yhdessä metsänhoitotöissä. 19 Aarre 2/2023 METSÄ. ”Metsään.fipalvelu on hyvä metsänomistajan työkalu. Ammattikirjallisuuden lukeminen ja asioihin perehtyminen on ainakin minulla li sännyt intoa hoitotöihin.” Mökki erämaa lammella 1980luvulla Hilari Kiviharju rakensi pienen, hirsisen saunamökin met säpalstalla olevan lammen kallioiselle rannalle. ”Pientä kunnostusta täällä on tarkoitus tehdä. Meitä luontoarvoja vaalivia met sänomistajia on paljon, ja siksi nykyinen musta valkoinen metsäkeskustelu tuntuu järjettömältä. Reilun neljän hehtaarin kuviolla oli ennen hakkuuta valtavia kuusia, joiden varjossa ei kasvanut mitään. Jos hankin metsää, minun pi tää ehtiä myös hoitaa sitä. Visa Kiviharju aikoo vaalia mökin henkeä. ”Kuten myös tässä mökin ympäristössä näkyy, metsän monimuotoisuus on minulle tärkeä asia. ”Metsänhoidosta ja metsän talousasioista löytyy paljon tietoa netistä, ammattilehdistä ja metsän omistajille suunnatuista webinaareista ja muista tilaisuuksista. ”Työ, perhe ja urheiluharrastukset vievät niin paljon aikaa, että juuri nyt en ehtisi hoitaa tätä isompaa metsäalaa. Visa Kiviharjun isän Hilari Kiviharjun rakentama sähkötön saunamökki pienen lammen rannalla on lähes erämaisessa rauhassa. Mökistä tuli koko perheelle tärkeä lomapaikka. Sitä käytän säännöllisesti pohtiessani hoito töitä. Ennen istutusta aluetta ei muokattu kai vinkoneella, vaan taimet painettiin pottiputkella metsäkoneen jälkiin ja siemenille raavittiin laikut kuokalla. Myös uusi terassi ja laituri ovat suunnitteilla. Sähköjä tänne ei ole edelleenkään tarkoitus vetää.” Kaunista maisemaa tarjoaa myös Hilari Kivi harjun omistama saari Sulkavalla. Ajattelin avata näkymää lammelle poistamalla muutaman puun. Reilun neljän hehtaarin alueelle tuli 1 800 kuusentainta ja männynsiementen kylvö. Metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi Kiviharju ei ole liittynyt, eikä hänen metsätilallaan ole ajan tasaista metsäsuunnitelmaa
Puun käyttöön vaikuttavat nyt ristiriitaiset kysyntätekijät, kun loppu tuotteiden markkinat hiipuvat mutta tuotanto kapasiteetti kasvaa, kirjoittaa PTT:n tutkimusjohtaja. V uoden 2022 alku näytti puukaupan ja puunkorjuun kannalta varsin jähmeältä UPM:n työtaistelun ja sahojen korkeasuhdanteen taittumisen vähentäessä puun kysyntää. Baltiasta puuta tuotiin 15 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden tammi-marraskuun aikana. Muista maista ei ollut Venäjän-tuonnin korvaajiksi. Havukuitupuun hinnat nousivat hieman vähemmän. Venäjä on kattanut kaikesta tuontipuusta kolme neljäsosaa, joten Venäjän-tuonnin romahtaminen on isku nimenomaan massateollisuudelle, joka sisältää selluntuotannon lisäksi mekaanisen ja puolikemiallisen massateollisuuden. Tukin reaalihinnat pysyttelivät edellisvuoden tasolla, vaikka nimellishinnat nousivat noin kahdeksan prosenttia. Taustalla oli erittäin vilkas puumarkkinavuosi 2021, ja siitä viime vuoden pystykauppamäärä jäi 12 prosenttia. Miltä näyttää puun kysyntä. Ylivoimaisesti suurimman osan siitä on käyttänyt massateollisuus. Kuusi-, mäntyja koivutukin kantohinnat 2022 ja 2023 Kuusi-, mäntyja koivukuidun kantohinnat 2022 ja 2023 Teksti PAULA HORNE | Graafit AINO SAARIKIVI LÄHDE Luke / Metsäteollisuus ry Kuusitukki, uudistushakkuu Mäntytukki, uudistushakkuu Koivutukki, uudistushakkuu Kuusitukki, harvennushakkuu Mäntytukki, harvennushakkuu Koivutukki, harvennushakkuu Kuusikuitu, uudistushakkuu Mäntykuitu, uudistushakkuu Koivukuitu, uudistushakkuu Kuusikuitu, harvennushakkuu Mäntykuitu, harvennushakkuu Koivukuitu, harvennushakkuu 30 40 50 60 70 80 3/23 50/22 45/22 40/22 35/22 30/22 25/22 20/22 15/22 10/22 5/22 15 20 25 30 3/23 50/22 45/22 40/22 35/22 30/22 25/22 20/22 15/22 10/22 5/22 e/m3 e/m3 20 Aarre 2/2023 METSÄ. Baltian-puulle on muitakin kysyjiä, mikä näkyy hintojen kaksinkertaistumisessa viime vuoteen verrattuna. Ruotsista tuodun puun määrä lähes puolitoistakertaistui tammi-marraskuussa, mutta kokonaistuonnista se kattoi kuitenkin vain runsaan kymmenyksen. Tämän vuoden alussa tukin hinnat ovat olleet viime vuoden lopun tasolla, mutta kuitupuun hinnoissa nähdään edelleen selvää nousua. Koivukuitupuun kuukausittainen keskihinta hurahti syyskuussa ohi mäntykuidun hinnasta, ja joulukuussa koivukuidun hinta oli enää reilun euron kuusikuidun hintaa alempana. Kesän jälkeen puukauppa vilkastui selvästi erityisesti harvennuskohteilla, joille riitti kysyntää edellisvuotta enemmän. Tukkien kauppamäärät laskivat enemmän kuin kuitupuun kaupat, mitä selittää nimenomaan Venäjältä tuodun PUUMARKKINAT Muuttunut kysyntätilanne näkyi viime vuonna puun hinnoissa, joskin kaikkiin hintoihin vaikutti myös inflaatio. Tuontipuun osuus Suomen metsäteollisuuden puunkäytöstä on ollut noin 14 prosenttia. Toki pitää muistaa se, että massateollisuus käyttää raakaaineenaan myös sahojen sivutuotteita ja tähdepuuta, esimerkiksi sahahaketta ja purua. Helmikuussa sitten rysähti, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti kerralla Euroopan turvallisuuspolitiikan ja Suomen puunhankinnan. Koivukuitu nousussa Viime vuoden sokkivaikutukset näkyivät Suomen puumarkkinoilla vielä maltillisesti
Suomalaisten metsänomistajien kannattaa nyt satsata metsiensä hyvään kasvukuntoon, sillä lähivuosina puun kysyntä lisääntyy var masti. *Lähde: Liiikenneja viestintävirasto Traficom, uusien autojen ensirekisteröinnit 2022 (Kauppalehti.fi 30.1.2023) autot.dacia.fi KATSO NOPEIMMAN TOIMITUKSEN AUTOT! Oli kyseessä sitten maantie, mökkitie tai metsätie – Duster kulkee. DACIA.FI Dacia Duster -mallisto alkaen: TCe 90 4x2 Essential 20 999 €. Tuontikoivua on vaikea korvata Suomen metsistä, joissa koivu kasvaa pääosin sekapuustona. Reaalihinnoissa on kuitenkin odotettavissa kuitupuun hinnan nousua. Tukin hintaa saattaa nostaa myös kuitupuun tarve. DUSTER KULKEE LUOTA FAKTOIHIN, VALITSE DACIA SÄÄLLÄ KUIN SÄÄLLÄ. Eri puutavaralajien nimellishintojen ennusteisiin vaikuttavat tänä vuonna myös ennusteet inflaation kehityksestä. Turbomoottorilla, 1500 kg:n vetokyvyllä ja 21 cm:n maavaralla varustettu järkimaasturi Duster etenee vaivatta haastavammissakin olosuhteissa ja paikoissa. koivukuitupuun ja hakkeen korvaaminen kotimaisella puulla. Itänaapurin aiheuttaman sokin lisäksi myös lännestä saapuvat säädökset voivat vähentää puun tarjontaa. Automaatti alkaen: TCe 150 4x2 aut Expression, 25 599 €. 25 599 € DACIA DUSTER NELIVETO ALK. Ennusteemme mukaan tukin kysyntä laskee viime vuosista mutta pysyy edelleen korkeana. Sahojen tuotanto vähenee, mikä pienentää myös sahojen sivuvirtojen saantia massateollisuuden raaka-aineeksi. Sahat investoivat Miltä puun kysyntä sitten näyttää tänä vuonna. Puun käyttöön vaikuttavat siten ristiriitaiset kysyntätekijät, kun lopputuotteiden markkinat hiipuvat mutta tuotantokapasiteetti kasvaa. Metsä Groupin Rauman saha aloitti sahauksen viime vuoden loppupuolella. Iso osa kuitupuusta saadaan uudistushakkuilta, joissa juuri tukin hinta on monelle metsänomistajalle tärkein tekijä puunmyyntipäätöksessä. 5,3–6,8 l/100 km. Myös sahatavaran kysyntä alkoi laskea viime vuonna rakentamisen vähentyessä Euroopassa. Heikentyneet talousnäkymät vähentävät paperija kartonkilaatujen kysyntää, ja sen myötä sellunkin kysyntä on hiipumassa. Puulle on käyttöä Vaikka havukuitupuun hinnoissa ei vielä näy reagointi muuttuneeseen tilanteeseen, vähentynyt tarjonta ja lisääntyvä kysyntä muuttavat markkinatasapainoa massateollisuuden käyttämällä kuitupuulla. Dacia-omistajien merkkiuskollisuus Suomessa on erittäin korkea: 72 % pysyi merkissä vaihtaessaan autonsa uuteen.* aarrelehti_dacia_230x142_01-2023.indd 1 aarrelehti_dacia_230x142_01-2023.indd 1 2.2.2023 13.22 2.2.2023 13.22 Aarteen puumarkkina palstalla markkinoita analy soivat vierailevat kirjoittajat, tällä kertaa PTT:n metsäalan tutkimusryhmän tutkimus johtaja Paula Horne. Myös sahatuotannon tuotantopotentiaali kasvaa. Hinnat sisältävät toimituskulut 600 €. Vuoden lopulla koivukuitupuuta myytiin pystykaupoissa 14 prosenttia enemmän kuin keskimäärin edellisen viiden vuoden aikana heinä-joulukuussa. Metsät ja niiden puunkorjuu ovat nousseet keskusteluun ihan uudella painolla. Toisaalta massateollisuuteen tulee tämän vuoden kolmannella kvartaalilla uutta tuotantokapasiteettia, kun Metsä Groupin biotuotetehdas käynnistyy Kemissä. Kuvan auto erikoisvarustein. Duster-malliston CO2-päästöt 139–154 g/km, WLTP-yhd. Kuitupuun kysyntä todennäköisesti kasvaa Venäjän-puun korvautuessa kotimaisella ja sellun viennin lisääntyessä suomalaisen paperinja kartongintuotannon vähentäessä käyttöä. Neliveto alkaen: Blue dCi 4x4 Expression, 25 599 €. Metsien ei odoteta tuottavan vain puuta vaan myös hiilinieluja ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen edellytyksiä. P E L LER VO N TA L O U ST U TK I M U S. Tänä vuonna käynnistyvät Keitele Groupin uusi tuotantolinja Keiteleellä, Versowoodin uudistettu sahalinja Heinolassa, Koskisen Oy:n uusi saha Kärkölässä ja Kuhmo Oy:n uusi pääsahalinja Kuhmossa. Sahateollisuudessa on mahdollista pienentää käyntiasteita; vuoroja vähennetään tuotannon sopeutuessa alhaisempiin sahatavaran hintoihin
Aarre kokeilu KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Hakkuu pakkasella Juttuun liittyvällä videolla Juha Saukko hakkaa Husqvarna 550 XPG Mark II -sahalla uria harvennuskuusikkoon tammikuussa. 22 Aarre 2/2023 METSÄ. Ammattilaisen talvisaha MOOTTORISAHAT Husqvarna 550 XPG katkoo pyyhkäisykarsinnassa vaivatta kaiken eteen tulevan. Tiheä oksaisessa kuusikossa omi naisuus on parhaimmillaan
T alvihakkuu, pakkaset, hanki ja latvoista kaadossa humahta va pulverilumi ovat myrkkyä polttomoottorilla toimiville moottorisahoille. Nämä keinot on yleensä tarkoitettu 5–10 astetta ylittäville pakkasille sahasta riip puen. Pulverilumi ja pak kanen eivät hyydyttäneet käyntiä. Aarteen kokeilussa olleessa Husqvarna 550 XPG Mark II:ssa on automaattisesti lämpiävä kaasutin, joka poistaa edellä ker rotut jäätämisen ongelmat. Talviongelmat konkretisoituvat kaasuttimeen. 23 Aarre 2/2023 METSÄ. Saha ehkä käynnistyy helposti ja toimii hetken hyvin, mutta pian käyntiongelmat palaavat. Sahan käynti voi heikentyä, ei kä saha ota kunnolla kierroksia. Sahan 3,0 kilowatin teho on runsas ensiharvennukselle, ja järeä moottori nostaa myös sahan painoa. Roskat ja lumi eivät näytä ohjautuvan sisäkanavaan, jos ta menee puhtaampaa ilmaa kaasuttimeen. Tyhjäkäynnillä saha voi sammua. Imuilman nopea virtaus kylmentää kaasutinta niin kovasti, että seoksen virtaus häiriintyy. Varma talvisaha Hirmupakkasia kokeilumme aikana ei ollut, mutta pulverilunta riitti ja kokeilun tehnyt Juha Saukko pääsi testaamaan sa haa myös lähes 20 asteen pakkasella. Oman lisänsä voi tuoda pulverilumi, jos se pääsee menemään ilmanoton kautta ilman suodattimeen, jossa se sulaa ja muuttuu kosteudeksi. Ilma virtaa kaasuttimen sisään lämmitti men kautta, jonka toimintaa termostaatti ohjaa. Vastaavan suojauksen voi tehdä myös sulkemalla ilmanoton alaosan ilmastointi teipillä. Termostaatti sijaitsee kaasuttimen päällä. Talviläpän koosta ja sijainnista riippuu, miten hyvin kaasuttimen lämmitys tällä ta valla onnistuu. Imuilman erottelu toimii sahassa hyvin. Tämä näkyi niin, että ilmansuodatin pysyi häm mästyttävän hyvin puhtaana ja kuivana myös kuusikossa, jossa ilmanpuhdistimen likaantuminen on yleensä pahinta. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA muovisuoja, jota sanotaan myös talvisar jaksi. Kun pulverilumi karisee kaa don jälkeen latvasta sahan pääl le, pulverin pääsyä ilmanottoon voi estää kallistamalla sahaa niin, ettei lumi varise suoraan ilmanoton aukkoihin. Kokeilun Huskussa toinen käyntiä parantava hyvä asia on imuilman onnistunut esi erottelu kahden portin avulla. Sen jälkeen sylinteripuo lelta pääsee lämmintä ilmaa kaasutinpuolelle. Ilmanoton aukot Joihinkin sahoihin on saatavana käynnis tinpuolen ilmanottoaukot osittain peittävä Husqvarnassa on jykevä 13 tuuman laippa. Lämpiävällä kaasuttimella ja lämpö kahvoilla varustettu Husqvarna 550 XPG Mark II pelasi hyvin Aarteen talvikokeilussa. Kun jäätämisestä kärsivän lämpimän sahan sammuttaa, moottorin kuumuus yleensä sulattaa kaasuttimen. Talviläppää ei tarvita. Huono puoli talviläpässä on se, että aukosta pääsee myös roskia ja pölyä suodattimelle. Käyntiongelmat talvella johtuvat kaasut timen jäätämisestä. Kosteus pahentaa jäätämistä, jota voi ilmetä myös hyvin sumuisella ja kostealla talvisäällä, vaikka pakkasta ei ole. Suojaus estää lumen pääsyä ilmanottoon lähinnä siinä tilanteessa, kun saha lasketaan pulverilumeen. Näin tehokkaassa sahassa normipituinen eli lyhyehkö laippa lisää turvallisuutta. Lämpiävä kaasutin Monissa sahoissa on niin sa nottu talviläppä eli sylinteri ja kaasutinpuolen välissä oleva muovilevy, joka poistetaan talvella
Saha pelasi moitteitta Keski-Suomessa joulu-tammikuussa vallinneissa olosuhteissa. ”Mutta kieltämättä Huskun suuri teho tuntui hyvältä. Pitkän uran hankintahakkaajana tehnyt Juha kiitteli Huskun toimintavarmuutta. Voima ei lopu missään tilanteessa. ”Lämpökahvat parantavat työn mukavuutta kylmillä säillä ja myös vesikelillä.” Toisaalta ne lisäävät painoa. Se vähentää käsien liike laajuutta karsinnassa. 24 Aarre 2/2023 METSÄ. Käyntihäiriöitä ei ilmennyt. Tankkien pikalukitteisten korkkien kääntyvän osan kokoa Juha piti turhan pienenä. ”Menee nyt harkittavaksi, pitäisikö minullakin olla tällainen kaasuttimeltaan lämpiävä saha vaikeiden olosuhteiden varalle. Riippuu sitten sahaajasta, arvostaako sitä niin paljon, että on valmis kantamaan metsässä myös tehokkaan sahan lisäpainoa.” Onnistunut muotoilu Husqvarna 550 XPG:n sylinteri on hieman takaviistossa. X-Force-laippa on jykevä, kuten tämän kokoisessa sahassa pitää ollakin. Painon painoarvo sahavalinnassa riippuu paitsi sahaajan voimista myös näkökulmasta. MOOTTORISAHAT Myyntihinta (e) 1 099 Sylinteritilavuus (cm 3 ) 50,1 Teho (kW) 3,0 Paino (g)* 6 954 Terälevy pituus (tuumaa) 13 Vetolenkin leveys (mm) 1,3 Polttoainesäiliö (l) 0,53 Teräöljysäiliö (l) 0,32 Husqvarna 550 XPG * Aarteen mittaama paino laipan ja ketjun kanssa, polttoaineja teräöljytankit täynnä, ilman muovista teräsuojaa eli täydessä käyttökunnossa. Husqvarna 550 XPG:n lämpökahvat laitetaan päälle vipua ylöspäin työntämällä. Lämpiävät kahvat Husqvarna 550 XPG:ssä on lämpiävät kahvat. Silloin pyyhkäisymenetelmä toimii ja tuo nopeutta karsintaan Huskun hyvän kiihtyvyyden ja 3 kW:n tehon ansiosta. Kokemus oli sen verran hyvä”, Aarteen kokenut sahatestaaja tuumiskeli. Ilman lämpökahvoja ja samalla myös ilman kaasuttimen lämmitystä sama saha painaa parisataa grammaa vähemmän. Käsineet kädessä ote lumisesta korkista saisi olla tukevampi. Husqvarna 550 XPG painaa työkunnossa tankit täynnä 6 954 grammaa. Taakse viisto sylinteri ja virtaviivainen muoto mahdollistavat sen, että etukahva on melko matala. Sormien palelu on monelle hankintahakkaajalle talvityön kouriintuntuvin haitta, niin myös Juhalle, joka on käyttänyt raivaussahoissakin lämpökahvallisia. Tahattomasta kosketuksesta lämpö ei hevin lähde päältä. Etuja takakahvan korkeusero ei ole suuri, mikä sujuvoittaa sahan kääntelyä sivusuunnassa. Siinä työssä kevytsaha on hyvä. Harvennusmänty onkin yleensä kätevämpää karsia kiehkura kerrallaan vipuamalla. Juha kehuu kokeilun Huskua harvennuskuusien karsinnassa. Saha on kapeahko ja muodoltaan virtaviivainen, tehoon nähden melko matala. Lämpiävä kaasutin oli Juha Saukolle uusi tuttavuus. Monet kokeneet sahaajat käyttävät lähes kaikessa sahatyössä 50-kuutioisia sahoja. Plussaa oli myös se, ettei sahaa tarvinnut kylmänä lämmittää, vaan se oli toimintakuntoinen heti käynnistyksen jälkeen. Jos ilmansuodatin selvästi likaantuu, automatiikka alkaa lisätä polttoaineen syöttöä hivenen suuremmaksi. Sahan kierrosherkkyys pysyi vaihtelevassa säässä hyvänä, ja myös tyhjäkäynti oli tasaista ja varmaa. Kaikki katkeaa vaivatta. Saha oli toiminta kuntoinen myös kylmänä. Auto-Tune-automatiikan takia moottorin säätöjä ei tarvitse itse ruuvailla, eikä säätöruuveja edes ole. Sahan elektroninen moottorinohjaus, Auto-Tune, lukee moottorin kierroslukua ja tekee säätöjä tehon optimoimiseksi. Hyvin kasvaneessa nuoressa männikössä taas on vaikea ulottua yksiltä jalansijoilta pyyhkäisemään kahta oksakiehkuraa. Toisille taas kevyt harvennussaha on tyypillisellä hankintasavotalla eli ensiharvennuksella itsestään selvä valinta. Puhtaana hyvin pysyvä suodatin puolestaan tarkoittaa sitä, että bensankulutus pysyy optimissa
Uraväliä ei voi pidentää yli 20 metrin, koska muuten moto ei toisessa harvennuksessa yllä kaikkiin puihin. Sekin voittaa konehakkuun. Se tarkoittaa tuntuvaa puutonta alaa. Itse metsiään hakkaava metsänomistaja voi silti minimoida urien leveyden maataloustraktorin tarpeisiin sopivaksi sekä harventaa urien välit kasvun ehdoilla, ei motteja ahnehtien. Ei puutu kuin ne pessiset, jotka tähän fyysisesti ja henkisesti pystyisivät. Hän hakkasi urat vuosikausia 40 metrin välein. Jaakon mallilla ensiharvennuksille. Johan metsä kasvaa, hiili sitoutuu ja metsän arvo nousee. RISTO JUSSILA 25 Aarre 2/2023 METSÄ. Hankintahakkaaja voi myös mukailla Jaakon mallia niin, että hakkaa urat 40 metrin välein mutta jättää urien väleihin keskelle kapean kaistan, josta liiat puut vain kaadetaan maahan. E nsiharvennuksessa hakataan ajouraverkosto metsikköön sen loppuiäksi. Ehkä näistä ensiharvennusten 40 metrin uravälin ilmastohakkuista voitaisiin maksaa hankintahakkaajalle tai metsäpalveluyrittäjälle myös sopiva ilmastolisä Kemera-varoista. Siihen aikaan kun harvennushakkuut tehtiin metsurityönä, uraväli oli 30 metriä. Aikanaan toisessa harvennuksessa moto sitten puhkaisee urat konehakkuun vaatimaan 20 metrin sapluunaan. Lisäksi on se mahdollisuus, jota Lappajärven kuningasmetsuri Jaakko Pessinen käytti omina hakkuuaikoinaan. Toisessa harvennuksessa tili paranee sekä metsänomistajalla että koneyrittäjällä. Sen pitäisi korvata ainakin maahan kaadetun puun ja kaatotyön arvo, jos sitä tulee, jolloin maapuu myös lisäisi metsien lahopuuta ja monimuotoisuutta. Etenkin jos ensiharvennuskohde on harva, sitkeä hankintahakkaaja voi hakata urat 40 metrin välein. Tulonmenetys ei ole suuri, puuston hehtaarikohtainen pohjapinta-ala jää korkeaksi, ja kasvu sekä hiilensidonta hyväksi. Siksi maataloustraktorilla ja peräkärryllä puunsa ajava hankintahakkaaja joutuu käyttämään samaa 20 metrin uraväliä. Konehakkuuseen siirtyminen kavensi uravälin 20 metriin
Kerroimme niistä kokeilussa, joka jatkui vielä kokeiluraportin jälkeen kin. Rat kaisu ei tunnu tuottavan tarpeeksi lämmintä ilmaa kaasuttimeen. ”Saha on aloittelijalle liian raju, turhan tehokas ja painava, kokemattomalle vaarallinen.” Rankametsään 550 XPG on raskas ja kömpelö. Uutuus on ammattisahaksi kevyt. Sahan tasainen pohja luistaa hyvin rungolla. Riskille ja kokeneelle sahurille tehokas ja ärhäkkä yleissaha kaikkeen sahatyöhön ympäri vuoden. ”Jos sahaa jaksaa metsässä heiluttaa, niin mikäs siinä.” Painoon myös vähitellen tottuu, jos sahan käyttäjän fysiikka on kunnossa. Vaihdoimme paperisen vakiosuodattimen talvisuodattimeen, joka on huopamaista materiaalia. LISÄTIETOJA Echo, stokker.fi | Husqvarna, husqvarna.fi MOOTTORISAHAT Echon ammattisahan jatkokokeilu A arteen vuoden takaisessa numerossa (AR 2/22) kerroimme talvi kokeilusta, jossa sahana oli silloinen uutuus Echo CS 4310 SX. Syyksi epäilimme talviläppää ja imuilman kiertoa mutkan kautta kaasuttimeen roskien vähentämiseksi imuilmasta. Entä sahan painavuus. Talvisarjaan sisältyi myös ilmanottoaukot peittävä muovisuoja. Huskun ilmanottoaukkojen alaosan peittävä muovisuoja kiinnitetään paikoilleen kahdella ruuvilla. Jatkokokeilu ei siis muuttanut vuosi sitten tekemäämme arviota sahasta. Sylinteritilavuudeltaan 43kuutioinen uusi Echo on ammatti saha, jossa on tehoa 2,3 kW ja painoa työkunnossa tankit täynnä 5 546 g. Kuusikon harvennuksessa sahan hyvät ominaisuudet ponnahtavat parhaiten esiin ja tukkikin katkeaa vikkelästi. Tällaiselle käyttäjälle 550 XPG voi olla yleissaha kaikkeen sahatyöhön etenkin, jos sahaaja kokee iloa siitä, ettei potku missään tilanteessa lopu. Ulkopinnalla on lisäksi ohut teräsverkko. 26 Aarre 2/2023 METSÄ. Echo CS4310 SX on kevyt, vahvasti vääntävä ja kestävältä vaikuttava ammattisaha kaikenlaiseen harvennushakkuuseen. AARRE SUOSITUS: Husqvarna 550 XPG on varma täsmäsaha kuusikon talviseen harvennukseen ammattimaiselle käyttäjälle, jonka sormet palelevat herkästi. Kokonaisuutena 550 XPG on Juhan mielestä ennen muuta kokeneen ammattikäyttäjän työkalu talvisavottaan. Olosuhteiden muututtua runsaan lumen ja pakkasten myötä vai keiksi Echossa alkoi ilmetä käyntiongelmia. Hakkuu pakkasilla pöllyävässä lumessa näyttää kuitenkin aiheuttavan jäätä misestä syntyviä käyntiongelmia, joten talvisahaksi emme tätä sahaa suosittele. Yleisvaikutelma oli aluksi myönteinen etenkin hyvän katkaisuvoiman takia. Käynti parantui, mutta jäätämisen ongelmat eivät täysin poistuneet myöhemminkään
TEIDEN EDELTÄJIÄ, ylimuistoisia polkuja, oli syytä ihailla. Jotta orava, hömötiainen, kettu ja jänis näkevät paremmin pesiä. Lepokivi oli juuri siinä, missä eivät sääsket kupanneet. Polku ei koskaan raivannut esteitä väkivallalla, eihän kallioleikkauksiin ollut vehkeitäkään. Valaistus hyödyttää rikollista eikä uhria. 1971) on historiaalan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa metsä-, sotaja rikoshistoriaa. Kainuussa ja Koillismaalla vielä 1900-luvulla vainajia kannettiin kymmeniä kilometrejä reppuselässä lähimmälle hautausmaalle. Teknillisistä syistä linjaukset välttivät kallionlakia ja lahdenpohjia, jotka olisivat olleet näkymiltään kauneimpia. VÄYLIEN RAIVAUS ja valaiseminen tarkoittaa tilan anastamista himokulutuskäyttöön. Niiden virtaviivaisiin linjastoihin, pinnoitteisiin, väriviivoihin, rautakaiteisiin ja tunneleihin verrattuina 1900-luvun alun valtatietkin olivat luontopolkuja. Kulkijoista ei koitunut kiusaa pyhille lehdoille ja ikimännyille, joissa oli pilkkoja opasteina. Siinä kirjailija suree tiestön leviämistä saloille ja polkujen häviötä. Hongat humisivat pientareella ihan kosketusetäisyydellä. Nykyihminen ei heti käsitä, mikä muka meni pilalle. Kevyen liikenteen väylän loppu tulos on entistäkin karumpi pesäero luontoon. Sähköiset city-jumaluudet näyttävät keskisormea Tapiolle ja Tellervolle. Räikein ero on valaistus. Suolla askeleet osuivat kantavimpiin mättäisiin ja pitkospuihin. Miksi metsäntapainen kumminkin valaistaan. MARIA MIKLA S J uhani Ahon parhaita lastuja on Metsäpolku. Modernin maantien peltosuora esitteli vastaantulijat satojen metrien päästä. Jos äkkinäinen yritti oikaista, hän harhautui rytöön ja palasi polulle, jonka edelläkävijät olivat tallanneet sittenkin oikein. Sora ei nujertanut ruohikkoa, joka hyötyikin kyytihevosten lannoitteesta. Valovillityksen huuhaa-perustelu on turvallisuudentunne. Polkuliikenne ei ollut omiaan rahteihin, mutta ihminen riitti juhdaksi useimpiin taakkoihin. Polku oli Aholle ”elävä olento, joka tietää, minne vie ja mitä näyttää”. Kulutus uskonto naamioituu viheriäisiin reippailurientoihin. POLKU SÄÄSTELI VOIMIA ja jäntereitä hyvin taitavasti. Se ei kavunnut vuorelle ja vaaralle äkkijyrkästi vaan otti ”varkain vastamäestä voiton”, ympärivingersi ja pujahti sopivan loivista solista. TEEMU KESKISARJA Vain yksi ”kevyen liikenteen väylä” on oikeasti ekologinen KESKISARJA Aitan edessä polku sulautui piha nurmeen. Turhan tuntuinen käännös toikin lähteelle tai lammelle janon sammutukseen. Niitä ei ollut kukaan suunnitellut eikä tekemällä tehnyt, mutta jos metsäkylästä oli talsittu kirkolle 500 vuotta juuri tuota reittiä pitkin, se varmaankin oli paras. Aarteen kolumnisti Teemu Keskisarja (s. Uutuudet olivat ”umpisilmäisiä”, luonnottoman tasaisia viivoja karttapisteestä toiseen. Silti Juhani Aho sydämistyi tientekijöille. Asumuksiin polku johti ilman teennäistä risteystä, ja aitan edessä se sulautui pihanurmeen. Maiseman ja sielunmaiseman raiskaukset huipentuvat ”valotaideteoksissa”. 27 Aarre 2/2023 METSÄ. Ennen tuikki vain lyhty kädessä ja satunnaisesti raitilla. ”Silloin eivät ihmiset enää notkein jaloin ja pystyin päin kulje, vaan vaeltavat, selkä koukussa ja aivot uuvuksissa yksitoikkoisista etäisyyksistä, leveää suoraa linjaa, jossa virsta tuntuu pitkältä kuin peninkulma.” MITÄHÄN AHO OLISI sanonut ”kevyen liikenteen väylistä”. Metsän pimeydestä väijymällä ei ole murhattu melkein ketään sitten Kyllikki Saaren vuonna 1953. Yhtäläisin aatoksin katsoisin näköispatsaita, jotka esittävät silmien puhkomista. ”Kevyen liikenteen väylillä”, jotka vierekkäisinä kaistoina esimerkiksi Helsingin Keskuspuistoa halkovat, ei talvella, loppusyksyllä ja alkukeväällä liiku juuri kukaan pyörällä, sähköpotkulaudalla tai jalkaisinkaan. Maantie oli 1800–1900-lukujen vaihteessa vain kapea kärrynpyörien painauma. Sen sijaan polun pielessä nauttivat yksityisyydestä helluparit, paimenet ja metsäneläimet. ”Koittaneeko päivä, jolloin sydänmaan koukertelevat varjoiset polut ovat suoria pölyisiä kärrykujia?” Aho ennusteli. ”Ekologinen” ja ”päästötön” tuote kelpaa aina syyksi peruskallion räjäytykseen ja metsikön kaatamiseen ja parin vuoden rekkaralliin pienelläkin työmaalla. Jos minä joskus rupean itsensä paljastajaksi, olen led-pylväistä kiitollinen
Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuva MARIA MIKLAS Paula Lehtomäki Tausta. Metsäteollisuus ry:n toimitus johtaja 1.9.2022 alkaen Parasta metsässä. Metsä ala on koko Suomen elinkeino.” ” Yritys päättää, mitä sen kannattaa tuottaa” Metsäteollisuus ry:n toimitus johtaja Paula Lehtomäki odottaa Suomen seuraavalta hallitukselta tavoitteellista ja tomeraa teollisuuspolitiikkaa. Kuka. Metsä, ja kesällä lakanpoiminta Kuhmossa 28 Aarre 2/2023 METSÄ. ”Meidät on otettu kouluissa hyvin vastaan. 50vuotias kauppa tieteiden maisteri Helsingistä Työ. METSÄVAIKUTTAJA Paula Lehtomäki odottaa pääsevänsä puhumaan yläkoululaisille metsäalan työmahdollisuuksista
Kokonaisuutena teollisuudenalamme katsoo tulevaisuuteen valoisin mielin. Tärkein asia on se, että kaikki hoitotyöt taimikonhoidosta alkaen tehdään oikeaan aikaan ja hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Helmikuun alussa Brysselissä aloitti pysyvä edustajamme, EU-johtaja Kaisu Karvala. Huomenna lähden taas Brysseliin. Kokonaisvaikutus riippuu myös siitä, miten Suomi aikoo toteuttaa näitä asioita kansallisesti. Suomessa on pitkä traditio siitä, että lainsäädännöllä asetettavista yksityisomaisuuden käytön rajoituksista maksetaan kompensaatio. 29 Aarre 2/2023 METSÄ. Metsäteollisuus ry:llä on pitkä toivomuslista seuraavalle hallitukselle. Metsän kiertoajan pidentämisen osalta olen varovaisella kannalla. Kaksi päivää sitten kävin sauvakävelemässä Talosaaren ulkoilualueella Itä-Helsingissä. Kun tämä tiedetään, pitäisi kannustaa siihen, että metsä hakataan ja uudistetaan optimaalisessa vaiheessa. Tällä kertaa siellä on metsäteollisuuden eurooppalaisen kattojärjestön (Cepi) jäsenten toimitusjohtajien kokous. Globaalin markkinan kehitystrendit tukevat uusiutuvien tuotteiden kysyntää. Yritys päättää tilannekohtaisesti, mitä tuotteita sen on milloinkin kannattavinta tuottaa. Suomalainen metsäluonto ei ole joko tai vaan sekä että. Kun metsä on alusta alkaen hoidettu hyvin, ensiharvennuskin on helpompi toteuttaa laadukkaasti. Yritykset arvioivat investointien osalta itse sitä, riittääkö raaka-aine. Entä toiseksi tärkein tavoite. Konkreettisista hallitusohjelmatavoitteistamme nostaisin tärkeimmäksi kestävän metsätalouden säilyttämisen ja sitä kautta kotimaisen raaka-aineen saatavuuden varmistamisen. Onko tänä talvena ollut kannattavampaa myydä sähköä kuin paperia. On hyvä muistaa sekin, että metsän lisäksi myös puutuotteet sisältävät merkittävästi hiiltä. Teollisen puunjalostuksen pitkä historia on luonut meille vahvan ja laajan osaamispohjan. Sekin pitää ottaa huomioon hiilensidonnan tarkastelukehikossa. Nuorille pitää kertoa ja näyttää, että metsäala on moderni, huipputeknologiaa hyödyntävä toimiala, joka tarjoaa monipuolisia ja kiinnostavia työtehtäviä. Hyvän kasvun turvaaminen on hiilitalouden kannalta olennainen asia. Kuinka paljon aikaa käytät itse EU-asioihin. Sanonpa vain, että paperiakin on tänä talvena tuotettu. Meiltä on lähes koko ajan joku toimihenkilö vaikuttamassa Euroopan komissioon, Euroopan parlamenttiin ja muiden jäsenmaiden edustajiin. Ilmastoja monimuotoisuustavoitteet sekä metsäteollisuuden arvoketju ovat sovitettavissa yhteen. Mikä tavoitteistanne on tärkein. Millä keinoilla metsäalalle saadaan lisää nuoria osaajia. Vierailen myös muissa jäsenmaissa, sillä tiivistämme yhteistyötä eurooppalaisten sisarjärjestöjemme kanssa. Koko metsäyhteisön on tehtävä saumatonta yhteistyötä, jotta kaikki voivat olla eri vaiheissa tyytyväisiä tulokseen. Luonnonvarakeskus on arvioinut kestävän hakkuutason, ja siinä puunkäytön on pysyttävä. Olemme aina käyneet aktiivisesti Brysselissä keskustelemassa päättäjien kanssa. Suurin ongelma on se, että jokaista säännöstä katsotaan yksittäisenä asiana. Monet investoinnit ovat olleet vanhojen tuotantolinjojen korvaamista uusilla, sillä joidenkin tuoteryhmien kysyntä vähenee ja toisten kasvaa. Kannattaako Metsäteollisuus ry metsänomistajille maksettavia hiilensidontakorvauksia. Kannatan lämpimästi metsänhoidon toimenpiteisiin suunnattavia kannustimia. Hiilensidontaa tapahtuu aina puun kasvaessa. Hiilinielukysymyksen kannalta olennaista on se, miten metsän kasvua voidaan vahvistaa oikea-aikaisilla metsänhoitotoimilla. Vieläkö Suomeen mahtuu uusia puun käyttöä lisääviä investointeja. Olen suunnilleen joka toinen viikko liikkeellä Euroopan unioniin liittyvissä asioissa. Kilpailukykyyn kuuluu logistiikkaketjun toimivuus ja ylipäätään kustannuskilpailukyvyn säilyttäminen, jottei ainakaan kotimaisin päätöksin koroteta teollisuuden kustannuksia. Puukuituja käytetään jatkossa uusilla tavoilla, ja niiden ympärille syntyy uusia investointeja. Miten metsänomistajat voisivat vaikuttaa siihen, että ensiharvennusten laatu paranisi. Tähän en pysty ottamaan kantaa, koska tilanteet vaihtelevat yrityksittäin. Ennallistamisasetuksen kustannukset ovat vielä vaikeasti arvioitavissa, mutta olipa hinta mitä tahansa, se on isolta osin yhteiskunnallinen kustannus. Itsekin yritän tänä keväänä päästä muutamiin yläkouluihin puhumaan. Vahvistimme tällä muutoksella merkittävästi läsnäoloamme EU:n ytimessä. Valtion on uskallettava asettaa tavoitteita ja tehdä tomeraa teollisuuspolitiikkaa, jossa katsotaan toimintaympäristöön liittyviä kysymyksiä kokonaisuutena ja pidetään huolta yritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä. Mitkä ovat suomalaisen metsäteollisuuden tärkeimmät kilpailukykytekijät. Siihen kuuluu metsän uudistaminen ikähaitarin loppupäässä. Toteutamme järjestönä yhdessä jäsenyritystemme kanssa mittavaa Mahdollisuuksien metsä -koulukampanjaa. Onko EU:n metsäpoliittinen ”säädöstsunami” todellinen riski Suomessa toimivalle metsäteollisuudelle. Tarjoaisin metsänomistajille mieluummin porkkanaa kuin keppiä metsän kasvun ja maksimaalisen hiilensidonnan varmistamiseksi. Puun ostajat ottavat huomioon metsänomistajan toiveet, sillä kyse on metsänomistajan omaisuudesta. Johdonmukainen ja pitkäjänteinen teollisuuspolitiikka. Joka tapauksessa kotimainen raaka-aine ja sen saatavuus on tämän teollisuudenalan kivijalka, tai paremminkin puunrunko. Kun puu lähtee jalostukseen, puun kasvusta ja hiilensidonnasta maksetaan nytkin korvaus. Myös energiapolitiikka on tärkeä osa kilpailukykyämme, samoin osaavan työvoiman saatavuus. Kenen pitäisi olla tässä maksumiehenä. Kukaan ei ole yrittänyt arvioida erilaisten säännösten kokonaisvaikutuksia, mikä on ongelmallista. Kotimainen raaka-aine, kuten jo totesin. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. En halua vielä tässä vaiheessa ottaa kantaa siihen, ovatko säännökset riski metsäalalle. Mahtuu. Luke arvioi ennallistamistoimien hinnaksi jopa 19 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä. Metsänomistajan kannattaa kertoa puun ostajille suoraan, millaista käsittelyä hän metsäänsä toivoo. Millä tavoin olette vahvistaneet vaikuttamistanne Brysselissä. Edustajamme on otettu kouluilla hyvin vastaan. Jos näin ei tehdä, hiilensidonta vähenee. Keskeinen kilpailukykytekijä tulevaisuudessa on hinnaltaan kilpailukykyinen, päästötön energia. Tarjoaisin metsän omistajille mieluummin porkkanaa kuin keppiä. Ensin pitäisi tietää, mikä on metsän optimaalinen kiertoaika
Teksti ja kuvat TIMO RINTAKOSKI METSÄNOMISTAJAN AUTOT 30 Aarre 2/2023 METSÄ 30 Aarre 2/2023 METSÄ. Kuluttajat ovat varovaisia ja punnitsevat valintojaan. Yksi tarkan pohdinnan aihe on auton käyttövoima. Käyttövoima keskiössä Inflaatio jyllää, komponenteista on pulaa ja energian hinta poukkoilee
Vaikka kaasun hinta on noussut rajusti, kaasuauton polttoainekustannukset ovat edelleen bensiinija dieselautoa edullisemmat. Kotimainen biokaasu on selvästi halvempaa kuin maakaasu. Viime vuoden ensirekisteröinneistä jo liki 40 % oli ladattavia autoja. 11 kW:n kotilatausaseman hinta on noin 500–800 e + asennus. Myös julkinen latausverkosto laajenee. 31 Aarre 2/2023 METSÄ Aarre 2/2023
Ladattavien hybridien osuus on vakiintunut parin viime vuoden aikana 20 prosenttiin. Ei-ladattavien hybridien osuus oli 31,5 prosenttia. Käyttövoimavero sekä dieselin bensiiniä korkeampi pumppuhinta vähentävät dieselin houkuttelevuutta entisestään. Sen toimintamatka yhdellä tankkauksella on reilut 650 km. K errataanpa, miten kaikki meni. Tiukkaan hiotut toimitusketjut yskivät koronasulkujen ja tuotantokatkojen vuoksi. Ennen keväällä 2020 alkanutta koronapandemiaa uusia henkilöautoja sai Suomessa lähes sormia napsauttamalla ja autoja myytiin usein erilaisilla tarjouksilla. Biokaasu on edullista Henkilöautoissa kaasuautoilu ei ole ottanut tuulta siipiensä alle. Uusia kaasuautoja METSÄNOMISTAJAN AUTOT Hyundain vetysähköauto Nexo maksaa Suomessa 79 990 e. Tämä vaikutti puolijohteiden sekä elektroniikan ja kosketusnäyttöjen saatavuuteen, ja nehän ovat kriittisiä hyödykkeitä nykyaikaisten autojen tuotannossa. Käyttökustannukset eivät vain ole monelle tavalliselle autoilijalle enää mielekkäät. Viime vuonna kaasuautojen osuus rekisteröinneistä oli minimaalinen 0,7 prosenttia. Keskon autokaupan toimialajohtaja Matti Virtanen arvioi kuitenkin, että polttomoottoriautoilla on vielä tärkeä rooli niin uusien kuin käytettyjen auton kaupassa. Ainoastaan sähköautoja joutui paikoin odottamaan totuttua kauemmin. 32 Aarre 2/2023 METSÄ. Sinänsä nykyaikainen dieselauto on miellyttävä ja vähäruokainen peli. Diesel puolustaa edelleen paikkaansa veturina, kun tarvitaan voimaa suhteellisen järkevällä kulutuksella. Venäjän hyökkäys Ukrainaan laittoi asiat sekaisin myös autopuolella. Syynä tähän oli niiden kysyntää pienempi tuotantokapasiteetti. Kun vielä vuonna 2017 rekisteröinneistä 90 prosenttia oli dieseltai bensiinimoottorilla varustettuja malleja, viime vuonna jäätiin 30 prosentin paikkeille. Ja kun korkotaso vielä lähti kohoamaan, autoalan uudeksi normaaliksi on tullut epävarmuus. Osalla autonvalmistajista oli alihankintaa Ukrainassa etenkin johtosarjojen, teräsja alumiiniosien sekä metallivalujen osalta. Korkeat käyttökulut vaikuttavat epäilemättä myös käytettyjen dieselautojen haluttavuuteen. Tuotannon korvaaminen muualla otti aikansa, mikä aiheutti jälleen viivästyksiä toimitusketjuun. Polttomoottorien romahdus Parin viime vuoden kuluessa autoilu on sähköistynyt vauhdilla. Rahtien saanti vaikeutui. Kun vuonna 2021 täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli Suomessa 10,3 prosenttia, viime vuonna niiden osuus nousi jo 17,8 prosenttiin kokonaisrekisteröinneistä. Sitten tuli korona ja sekoitti autonvalmistajien pasmat. Perinteisten polttomoottoriautojen rekisteröintimäärät ovat pudonneet dramaattisesti viiden viime vuoden aikana. Komponenttipula vaivasi edelleen. Tuotannollisia vaikeuksia merkittävämmäksi ongelmaksi muodostuivat pilviin nousseet energian ja raaka-aineiden hinnat sekä laukalle lähtenyt inflaatio. Dieselautojen osuus jäi enää 6,6 prosenttiin, eikä tulevaisuus vaikuta sen paremmalta. Suomessa ei tosin ole vielä yhtään julkista vetytankkausasemaa. Samalla alkoivat kuljetusalalla näkyä ensimmäiset merkit yleiseurooppalaisesta ongelmasta eli työvoimapulasta. Syynä tähän lienee se, että tarjonta on suppeata. Sodan vaikutukset Kun koronakriisi alkoi tasaantua ja tuotantoketjuihin saatiin ennustettavuutta, taivaalle ilmestyi uusia synkkiä pilviä. Kun ihmiset linnoittautuivat koteihinsa, kasvoi kodin viihde-elektroniikan kysyntä. Logistiikkaketjut menivät sekaisin, kun kontit olivat aina siellä, missä niille oli vähiten kysyntää
Sanderon ohjaamo on sel keä ja johdon mukainen. Asiointilatauspaikkoja on jo 1 925 ja niissä 7 683 latauspistettä. Jatkossa kaasu autoilu painottuu hyöty ajo neuvoihin. Kuljettaja saa kohtuullisen hyvän ajoasennon, tunnelma on leppoisa. 33 Aarre 2/2023 METSÄ. ”Sähkön hinnannousu viime syksynä aiheutti epävarmuutta asiakkaiden parissa. Mihin nyt uskaltaa investoida. Vaikka tilanne on normalisoitumassa, energiamarkkinat ovat edelleen poikkeuk sellisen epävakaat, Halonen huomauttaa. Ohjaamosta löytyy kaikki tarvittava, ja malliin saa muun muassa navigaattorin. Sa malla KAuto investoi latausinfraan. Nyt vety on vähän muna–kana tilanteessa. Sähköautojen kysyntäkuoppa Sähköautojen kysyntä Suomessa lähti kas vamaan vuoden 2021 lopulla kasvaneen tarjonnan, hankintakannusteiden sekä bensiinin ja dieselin nopeasti kohonneen hinnan vuoksi. Kaasuautojen tankkaus infra on jo suhteellisen kattava, joten sen puolesta kaasuauton uskaltaisi huo letta hankkia. Hän katsoo myös, että vety tulee liikennekäyttöön ensiksi raskaan liikenteen kautta. Vety siintää tulevaisuudessa Vety on noussut jälleen kartalle lukuisten, eri puolelle Suomea sijoittuvien hankkeiden myötä. Vaihteistoksi voi valita joko CVT-automaatin tai 6-nopeuksisen manuaalin. Pohjoisin asema sijaitsee Oulussa. Esimerkiksi Nordic RenGas on kertonut tavoitteekseen rakentaa kymmenen tuotan tolaitosta vuoteen 2030 mennessä. Tosin merkin ensimmäinen hybridi, Jogger, on juuri tulossa Suomeen. Hyötyajoneuvovalmistajilla on jo sarjatuo tantovalmiita malleja, joten tankkausinfran rakentaminen sysää koko alan liikkeelle. Suomessa tarjolla oleva Dacia-mallisto on vielä sataprosenttisesti polttomoottorilla varustettu. KLa tauksen asemia on nyt 200, ja niistä löytyy yhteensä tuhat latauspistettä. Dacian takuu on kolme vuotta tai 100 000 kilometriä. Dacian rekisteröinnit olivat viime vuonna 22,8 prosentin kasvussa. Dacia Sandero Stepway on vuoden 2021 lopulla esitelty viisiovinen viistoperä. Kiivaimman keskustelun aikana sähköautojen ti lausmäärät olivat normaa lia alempana”, kertoo Veho Oy:n liiketoimintajohtaja Kari Halonen. Sähköautot ovat jo nyt asiakaskunnan enemmistöä kiinnostava vaihtoehto. Jatkossa kaasuautoilu painottuu hyötyajo neuvoihin. Latausinfra ei ole enää Suomessa rajoit tava tekijä. Sandero Stepwayn hintahaarukka on 19 399–21 799 euroa. Kaasun kilohinta nousi noin 1,20 eurosta nykyiseen noin 1,80–1,95 euroon kilolta. Tällähän voisi lähteä vaikka metsäpalstalle tai marja reissulle. Merkille pan tavaa on se, että biokaasu on tätä nykyä merkittävästi edullisempaa kuin maa kaasu. Hankkeita on nyt 23, ja osa niistä painottuu liikennepolttoaineen tuotantoon. ei ole enää tarjolla kuin Audilla, Seatilla, Škodalla ja Volkswagenilla, eikä saatavuus ole kummoista. Koe ajettu Yksinkertaista tekniikkaa D acia on onnistunut konseptissaan tuottaa edullisia perusautoja ihmisille, jotka arvostavat suhteellisen yksinkertaista tekniikkaa. Dacia Sandero on Dacian suosituin malli niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Moottorina on 999-kuutioinen, 67 kW:n tehoinen 3-sylinterinen bensaturbo, täysin riittävä tämän kokoluokan autoon. Olisiko polt tomoottoriauto sittenkin vielä parempi valinta. Pika ja suurteholatauspaikkoja on hiukan yli 600 ja niissä reilut 1 500 latauspistettä. Keskon Matti Virtanen muistuttaa, että autoilun suuressa murroksessa yksi merkit tävimpiä ajureita on liikenteen sähköistymi nen. Vehon Kari Halonen ei usko, että ennen vuotta 2025 tapahtuu vetyliikenteen osalta mitään merkittävää. Halonen toteaa kuitenkin, että Vehon strategiana on sähköistyä niin nopeasti kuin mahdollista. Tuki on voimassa maaliskuun loppuun saakka. Energian hinnanvaihtelut lisäävät epävar muutta käyttövoiman valinnassa. Silti kaasulla ajaminen on edullisempaa kuin bensalla tai dieselillä. Tavaratilaa on 328 litran verran ja maavaraa mukavat 201 mm. Syk syllä sähkön ennätyksellinen hinnannousu sekä hankintatukien päättyminen aiheutti vat kysyntäkuopan. Kannattaa ottaa huomioon myös se, että Traficom myöntää 1 000 euroa polttomoottoriauton muuttamisen kaasuautoksi. Kesään 2022 tultaessa sähköautojen ti lauskanta hipoi 40 prosentin luokkaa. Dacia menestyy merkkiuskolli suustutkimuk sissa. Esimerkiksi Seat ei enää ota vastaan uusia kaasuautojen tehdastilauksia
GLC:n voi valita joko dieseltai bensiinihybridinä. GLC:n ajotietokone näyttää tarkan toimintamatkan kilometreinä ja akun varauksen prosentteina. Koe ajettu Hybridin pitkä toimintamatka M ercedes-Benz-mallisto sähköistyy vauhdilla. Muutama vuosi pitänee vielä odottaa, ennen kuin Suomessa vetyliikenne pääsee kunnolla vauhtiin. Myös käytettyjen autojen tuonti lähti laskuun vuoden 2022 lopulla. Autossa on vakiona 11 kW:n AC-vaihtovirtalataus. Käytettyjen kauppa alavireistä Käytettyjen autojen kauppaa on viime aikoina leimannut heilahtelu ylös ja alas. Laskuri arvioi, miten kuljettajan ajotapa ja olosuhteet vaikuttavat akun varauksen riittävyyteen. Alkuvuoden tilauskannasta 90 prosenttia kohdistuu ladattaviin hybrideihin ja täyssähköautoihin. Seuraava sähköinen uutuus on Suomessa maaliskuussa lanseerattava GLC ladattava hybridi. Käytettyjen sähköautojen kysyntä lähti viime vuoden keväällä polttonesteiden hinnannousun seurauksena kasvuun. Nyt kauppa on vakiintunut vuosien 2017–18 tasolle. Sama trendi jatkui vuonna 2021. Kysyntä muistutti jopa ylikuumenemista mutta on sen jälkeen normalisoitunut. Paikoin suosituimmista malleista oli jopa pulaa. Kahden nousuvuoden jälkeen päädyttiin 11 prosentin laskuun. Myytyjen autojen käyttövoimajakauma noudattelee autokannassa olevien autojen jakaumaa. Jarrullinen vetopaino on 2 000 kg. Sähkökäyttöä helpottaa jäljellä olevan toimintamatkan reaaliaikainen simulaattori. Miinuspuolena auton ostajalta vaaditaan paksua lompakkoa: MercedesBenz GLC:n ladattavien hybridien hinnat alkavat 74 934 eurosta. Viime vuonna merkin Suomen-rekisteröinneistä 57 prosenttia oli täyssähköautoja tai ladattavia hybridejä. Vuoteen 2022 käännyttäessä käytettyjen autojen kauppa alkoi hiipua. Vuonna 2020 uusien autojen saatavuusongelmien vuoksi laskuun kääntyneet rekisteröinnit vaikuttivat myönteisesti käytetyn kysyntään ja hintatasoon. Biokaasu olisi ilmastoystävällinen vaihtoehto, mutta kaasuautoilun suosiota vähentää uusien autojen vähäinen tarjonta ja heikko saatavuus. Sen valttina on 120 kilometrin toimintamatka sähköllä, mikä on lataushybridien parhaita. Sähkön voimalla pääsee kerralla jopa 120 kilometriä. Autossa on kiinteä 4MATIC-neliveto. 34 Aarre 2/2023 METSÄ. Lisävarustelistalta voi ruksia 60 kW:n DC-tasavirtapikalatauksen. METSÄNOMISTAJAN AUTOT Mercedes-Benzin ladattavissa hybrideissä on markkinoiden parhaat toiminta matkat. Käytännössä tämä riittää monen autoilijan päivittäisiin ajoihin. Kun ei ole tankkausinfraa, ei ole autotarjontaakaan, ja päinvastoin
Tilaukseen sisältyy myös Koneviesti Digi eli rajaton lukuoikeus kaikkiin verkkosisältöihin, näköislehtiin, arkistoon sekä KV Konevertailu -palveluun. Kyllä kiitos! Tilaan Koneviestin tutustumishintaan 4 kk vain 71,60 € (norm. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja kk 4 4 kk vain määräaikasena (norm. 91,60 €). Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 3,90 €/lasku. Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. TILAAJALLE -artikkeleihin, KV Konevertailuun, näköislehtiin ja arkistoon TILAUSJA ARVONTAKORTTI . Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Tilaajana osallistun arvontaan ja voin voittaa Avant 423 -kuormaajan sorakauhalla ja teleskooppipuomilla! Koneviesti maksaa tilauksen postimaksun. Arvo 32 493,00 € 4 Lisätietoja: koneviesti.fi/arvonta TILAA NYT! Tarjous on voimassa 30.6.2023 asti. VIESTIMEDIA OY Tunnus 5002596 Info: K2 00003 VASTAUSLÄHETYS KAV3022 Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti 4 Puolueeton, tekninen ammattilehti • Ilmestyy 16 kertaa vuodessa • Tuntee koneet ja hallitsee tekniikan järeistä työkoneistajokamiestä kiinnostaviin laitteisiin • Tietoa, josta on hyötyä: testejä, esittelyjä, koeajoja, huoltoja korjausasiaa • Rajaton lukuoikeus koneviesti.fi:n maksullisiin sähköisiin palveluihin esim. 91,60 €) 71 60 € TILAA TEKSTIVIESTILLÄ: NUMEROON 13526 LÄHETÄ VIESTI: TILAUS KAV3022 ETUNIMI SUKUNIMI OSOITE Tekstiviestin lähetys on maksuton TILAA SOITTAMALLA: 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus KAV3022 TILAA NETISTÄ: koneviesti.fi/lehti OSALLISTU ARVONTAAN JA VOITA OMA KUORMAAJA!. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi)
Turvepohjaisen alueen hakkuu onnistuu vain hyvänä talvena. Harvennushakkuille edellistalvi oli kuluvaa talvea suotuisampi. Hyvän sään aikana Pakkastalvet hemmottelevat puun korjaajia. TALVIHAKKUU Teksti ja kuvat MARKKU PULKKINEN 36 Aarre 2/2023 METSÄ. Korven ensiharvennuksessa poistettiin hieskoivut ja puolet kuusista. Kesällä kuviolle ei olisi ollut asiaa
Harvennusten yhteydessä alueella tehtiin myös 0,3 hehtaarin päätehakkuu kirjanpainajatuhon vuoksi. Puukauppasopimuksen laatimisen jälkeen oli onni myötä, kun heti seuraava talvi sopi turvemaan hakkuuseen. Tavoitteena on myös siirtää avohakkuuta tuonnemmaksi, koska metsällä on maisemallista arvoa”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen korjuuesimies Marko Tuominen. Metsän omistaa yksityismetsänomistaja, jonka innosti harvennushakkuisiin tilan äskettäin valmistunut metsäsuunnitelma. ”Alueella on muutama oja, joiden ylittäminen olisi ollut kesällä mahdotonta. ”Kun ensiharvennus on tehty oikeaan aikaan, kuusikoissa kannattaa yleensä tehdä myös toinen harvennus. Puut eri ostajille Nastolan hakkuualueella on kuusta, mäntyä ja koivua. Tämän talven harvennuksella saadaan kuitenkin kasvatettua koko kiertoajan hehtaarituottoa ja lisättyä tukin määrää. Hän muistuttaa, että harvennukset kannattaa tehdä aina ajallaan. ”Kuvion olisi voinut jättää kasvamaan sellaisenaan päähakkuuseen asti. Korpi kantaa talvella Käsiteltävällä alueella on kovapohjaisen kuvion lisäksi korpisuota, jossa tehdään ensiharvennus. Tällä seudulla tehdään usein vielä kolmaskin harvennus.” Kasvatuslannoitusta tälle kohteelle ei todennäköisesti tehdä, sillä suurin osa maasta on ravinteikasta, lehtomaista kangasta, jossa lannoituksella ei saada kovin suurta kasvunlisää. Siitä näkyi, että alueelta saataisiin harvennuspuuta vajaat sata kuutiota hehtaarilta ja kasvamaan jäisi vielä 200 kuutiota hehtaarille. Ne voivat kasvaa vielä parikymmentä vuotta ennen päätehakkuuta. Hakkuun toteuttavalle koneyrittäjälle Tuominen on antanut ohjeeksi jättää 300 laadukasta runkoa hehtaarille. Metsänomistaja myi puut 37 Aarre 2/2023 METSÄ. ”Kun ensiharvennus tehdään ajallaan, kuusikoissa kannattaa yleensä tehdä myös toinen ja joskus kolmaskin harvennus.” L ahden Nastolassa Pajulahden urheiluopiston juuri höylätyllä ladulla suihkii hiihtäjiä. ”Kirjanpainajan iskeminen johtui siitä, että kyseisen kuvion harvennushakkuu oli myöhästynyt ainakin viidellä vuodella. Myöhäisen harvennuksen jälkeen kuuset saivat valosokin ja kirjanpainajan oli helppo iskeä huonossa kasvukunnossa oleviin puihin”, Tuominen päättelee. Hieman yli 50-vuotiaassa kuusikossa on menossa kolmas harvennus. Ladun molemmin puolin kasvaa seitsemän hehtaarin metsäkuvio, joka tarjoaa hiihtäjille kohta entistäkin kauniimpaa katseltavaa. Marko Tuominen tarkastelee tyytyväisenä kolmannen harvennuksen jälkeä. Tämän kuvion hakkuu vaatii vieläpä erityisen hyvän korjuutalven, keskimääräinen talvi ei välttämättä riitä kantamaan koneita”, Tuominen kertoo
Kuljettajien pitää kuitenkin noudattaa sertifikaattien vaatimuksia”, Toivonen muistuttaa. Välillä on silti hyvä kalibroida omaa silmää mittauksilla.” Viime talvi oli huipputalvi Edellistalvea Pasi Toivonen kuvailee mitä parhaimmaksi hakkuutalveksi. Me käsittelemme toisten omaisuutta, ja metsänomistaja päättää aina itse, millaisena hän haluaa metsäänsä kasvattaa. Ennakkoraivaus ennen ensiharven nusta oli tässä kohteessa välttämä tön. ”Metsänomistaja saattaa olla sitä mieltä, että ihan niin paljon puita ei pitäisi jättää pystyyn. metsän hoitoyhdistyksen korjuupalvelulle, ja kaikille puulajeille on etsitty taloudellisesti kannattavin kohde. ”Vähintään yhtä tärkeää kuin hakkuutulot on kuitenkin se, että metsä saadaan hyvään kasvukuntoon. Toiveita kuunnellaan Metsänomistaja ei tällä kertaa käynyt katsomassa meneillään olevaa työmaata. ”Ensiharvennuksen tekeminen on tässä kohdassa melko hidasta, sillä puita on niin tiheästi. ”Harvennuksissa pyrim me aina tekemään seka metsää ja jättämään arvokkaimmat puut kasvamaan tukeiksi”, Pasi Toivonen sanoo. Ostajien löytäminen oli Tuomisen mukaan helppoa. Harvesterin hakkuu pään vaurioiden riskikin pienenee. ”Korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa on niin hyvä. 38 Aarre 2/2023 METSÄ. Metsänhoitoyhdistys antaa meille selkeät ohjeet, mutta olisi mukava tavata metsän omistajakin.” Joskus PEFCja FSC-sertifikaattien edellyttämät säästöpuut herättävät keskustelua. Nyt käsittelyssä olevalla ensiharvennusalueella tehtiin kauttaaltaan ennakkoraivaus. Nuoremmalle kuviolle taas päästään tekemään toinenkin harvennus ajallaan.” Mielekäs työmaa Ponssen Beaver-metsäkone, joka sopii hyvin harvennuksille, puikkelehtii ketterästi kuusia ja koivuja kasvavalla korpisuolla. Metsänomistaja voi tehdä ennakkoraivauksen itsekin, jos vain aika ja kiinnostus riittävät. Raivaussahalla tehty ennakkoraivaus nopeuttaa hakkuukoneen työtä ja vähentää konevaurioiden riskiä. Talvileimikoiden hakkuut aloitettiin jo marraskuun viimeisinä päivinä.” TALVIHAKKUU Harvennukset kannattaa tehdä aina ajallaan. Metsänhoitoyhdistys edellyttää koneyrittäjiltä säännöllistä hakkuujäljen laadun tarkkailua. Siitä puuta tuli parhaimpina päivinä 200 kuutiota.” Neljästä harvesteristaan koneyrittäjä valitsee kullekin kohteelle sopivimman. Tavoitteenamme on tehdä aina sekametsää jättämällä myös rauduskoivuja kuusien joukkoon”, Toivonen sanoo. Metsänomistaja voi nyt huoletta seurata vanhemman kuvion kehittymistä päätehakkuuseen saakka. Yrittäjä Pasi Toivonen toivottaa metsänomistajat kuitenkin tervetulleiksi keskustelemaan hakkuukoneen kuljettajan kanssa. Hakkuukoneen työsaavutus riippuu paljon käsiteltävän alueen puustosta. Avoimiksi raivatut puiden tyvet auttavat kuljettajaa valitsemaan kaa dettavat puut. Kakkosharvennuksissa puuta kertyy 50–100 kuutiota päivässä. ”Kuusitukit menevät Kotka Millsille, mäntytukit Versowoodille, koivutukit sorvipuuksi Riga Wood Finlandille Sastamalaan, kuitupuu Stora Ensolle ja energiarangat ja lahopuu Lahti Energialle”, Marko Tuominen luettelee. ”Olisi jopa toivottavaa, että metsänomistaja kävisi paikan päällä kertomassa, jos hänellä on joitakin omia toiveita hakkuun osalta. Harvesterin ohjaimissa on heinolalaisen PT-Forest Oy:n yrittäjä Pasi Toivonen. Toki silmäkin kertoo kokeneelle kuljettajalle aika tarkasti oikean tiheyden. Leveillä teloilla varustetulla koneella pystyy Toivosen mukaan tekemään turvemaiden hakkuita myös kesällä. ”Toinen kuljettajamme hakkasi vieressä olevan varttuneemman alueen. Ensiharvennuksissa keskimääräinen korjuu on vain 20–40 kuutiometriä päivässä. ”Mittaamme säännöllisesti koealoja ja varmistamme, että pystyyn jää varmasti sovittu määrä puita. Ennakkoraivaus on lähes kaikissa hakkuukohteissa välttämätön
Tämä kasvatusohjelma voi olla metsänomistajan tavoitteiden mukainen, jos toisen harvennuksen vaihtaminen hieman varhaisempaan päätehakkuuseen on metsänomistajan kokonaistalouden kannalta perusteltua. Kahden harvennuksen kasvatusohjelma antaa hyvän tukkipuun tuotoksen, mahdollistaa yläharvennuksen käytön toisessa harvennushakkuussa ja tuottaa runsaammat harvennustulot. ”Lunta on toki paikoin kertynyt turhan paljon. Myös kesän kuivat jaksot ovat mahdollisia, kun huolehditaan juurikäävän torjunnasta. Väljennyshakkuulla haluttiin siirtää päätehakkuuta, sillä suositulla ulkoilualueella on maisemallisia arvoja. Ensiharvennuksessa jätetään kasvamaan 900–1 100 puuta hehtaarille. ”Erityisesti iso osa männikkörämeistä kannattaisi siirtää kesäkorjuuseen leveillä teloilla varustetuilla koneilla. Kohde tulee korjattua ajallaan eikä jää tekemättä riittävän kovaa talvea odotellessa. Suositeltavin ajankohta kuusikoiden harvennuksiin on talvella maan ollessa jäässä. Hän sanoo, että hyvällä ajourien havutuksella pystytään estämään juuristovauriot tehokkaasti. Yhden harvennuksen kasvatusohjelmassa ensimmäinen ja ainoa harvennus tehdään puiden ollessa 16–17-metrisiä. Noin 55 vuoden kiertoaika antaa kohtuullisen hyvän puuntuotoksen, vaikka nettotulot jäävät viitisen prosenttia pienemmiksi kuin kahdella harvennuksella. 39 Aarre 2/2023 METSÄ. Ensimmäinen harvennus on niistä tärkeämpi, vaikka ensiharvennuksen puunmyyntitulot jäävät vaatimattomiksi. Yhden harvennuksen kasvatusohjelma on hyvä vaihtoehto silloin, jos alueella on suuri juurikäävän riski. Maat lumipeitteen alla eivät tahdo enää jäätyä kunnolla, mutta riittävän paksu lumikerroskin auttaa talvikorjuussa.” Myös Marko Tuomisen mielestä viime talvi oli unelmatalvi, ja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen talvihakkuujonot saatiin hyvin purettua. Harvennus toteutetaan alaharvennuksena, ja siinä jätetään 700–800 puuta hehtaarille. Kuluvakin talvi näytti aluksi säiden puolesta kohtuuhyvältä. Kuusi vaurioituu ja saa sienitartuntoja helpommin kuin mänty. Homma onnistuu silloin takuuvarmasti paremmin kuin talvikorjuu normaaleilla koneilla. Sillä lisätään laadukkaan tukkipuun kokonaismäärää koko kiertoajalle laskettuna. Tällöin toisessa harvennuksessa, joka suositellaan toteutettavaksi yläharvennuksena, voidaan hakata riittävästi kahden tukin puita. Kolmannessa harvennuksessa jätetään kasvamaan 300 runkoa hehtaarille. Etelä-Suomen kuusikoissa tehdään nykyään melko usein myös kolmas harvennus. ”Kesällä varustamme koneen leveillä teloilla ja havutamme ajourat huolellisesti.” Yksi, kaksi vai kolme harvennusta. Kun maat olivat jäässä heti joulukuun alussa, pitkän talven aikana kertyi 20 hakkuupäivää enemmän kuin normaaleina talvina. Siinä on myös vähemmän kasvatustiheyteen ja hakkuiden ajoitukseen liittyviä riskejä. Kahden harvennuksen mallissa kuusikko kasvatetaan 60–70-vuotiaaksi ennen päätehakkuuta. Koneyrittäjä Pasi Toivosen mielestä harvennukset onnistuvat hyvin kesälläkin. Kuusivaltaisen metsän ensiharvennus on suositeltavaa toteuttaa Etelä-Suomessa 12– 15 metrin pituudessa. LÄHTEET Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen korjuuesimies Marko Tuominen ja Tapio Oy:n metsänhoidon suositukset Kolmannessa harvennuksessa jätettiin hehtaarille kasvamaan 300 puuta. Koneyrittäjä Pasi Toivonen tekee harvennuksia mielellään kesällä ja talvella. Kesäkorjuusta metsänomistaja saa myös paremman kantohinnan”, Toivonen perustelee. ”Juurikäävän torjunnasta tietysti huolehditaan kesällä ruiskuttamalla kannoille urealiuos.” K uusivaltaisissa metsissä tehdään kiertoajan aikana yleensä kaksi harvennusta
ERKKI VOUTILAINEN / VM-ARKISTO JUURET 40 Aarre 2/2023 JUURET. SAVOTAN VOIMANPESÄ Suomenhevonen oli ihmeveturi, joka kiskoi tonnien painoiset tukkikuormat ja toi omistajalleen elannon. Tämä puunajokuva on otettu Hämeen linnan läheltä helmikuussa 1963. Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat ILOMANTSIN MUSEOSÄÄTIÖ, SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO, MUSEOVIRASTO ja VM-ARKISTO 1960-luvulla tarvittiin vielä hevosia, vaikka traktoritkin olivat jo tulleet metsiin. Kunnon hevosmies piti työkaveristaan hyvää huolta, mutta metsiin mahtui myös eläinrääkkäjiä
Ei ollut harvinaista sekään, että jokin hevonen Hevonen piti maan metsä teollisuutta käynnissä. ERKKI VOUTILAINEN / VM-ARKISTO L eima oli kuin perheenjäsen. Taivasalta talliin Vanhimmilla savotoilla 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa oli tavallista, että hevoset hytisivät yönsä ulkona, puuhun sidottuina tai hatarassa havukatoksessa. Se sai aina pölyttömät heinät, ylivuotista kauraa ja raikasta vettä”, muistelee Sirkka Velling 1950-lukua kirjassa Suomenhevonen. Pientilan isolle perheelle Leima oli suorastaan elinehto. Sittenkin sattui paljon pakkasen aiheuttamia hevostauteja. Joskus hevonen ja mies saattoivat majoittua samoissa tiloissa. Vaikka hän oli kuinka uupunut, niin Leima oli aina vuorossa ensimmäisenä. ”Hevonen mahdollisti omistajalleen taloudellisesti paremman elämän ja elantoa ympäri vuoden”, selittää Helsingin yliopiston kansatieteen professori Hanna Snellman. Yhdessä se ajomiehensä kanssa, usein väsymyksen vaahto kyljistään kihoten, teki raskaimman osuuden korpien keskellä”, Unto Palokas tunnelmoi kirjassa Jätkän elämää. Vasta vuoden 1928 kämppälain jälkeen alkoi savotoille ilmestyä kunnollisia suojia myös hevosille. Ehkä jokin hevonen oppi myös yöpymään tulilla ja kääntämään kylkensä nuotion hohteeseen. Erään arvion mukaan hevonen saattoi tuoda 60 prosenttia ajomiehen tilistä. Mahaansa myöten lumessa se askelsi vetäen hurjankin suuria tukkeja metsästä tien varteen”, tytär kuvailee. Tallista oli luukku auki miesten kämppään ja siitä hepalle kämpässä lämmitettyä juomavettä tarjoiltiin”, Osaran aukeat -kirja kuvaa yhtä rakennusratkaisua sotia edeltäneeltä ajalta. ”Tuo rauhallinen, sitkeä, voimakas ja vähään tyytyvä olento on se, jolle kuuluu kunnia siitä, että vuosisadan ajan puu on kulkenut kannolta uittovesien partaalle. ”Jotta Leima jaksoi suorittaa työnsä, isä hoiti tammaa kuin kukkaa kämmenellä. ”Hevostalli liittyi aina kämppään siten, että oltiin samoilla lämpimillä sen kanssa. Samalla se piti maan metsäteollisuutta käynnissä. ”Ensimmäiset eläinsuojeluyhdistykset huolestuivat jo varhain metsätyöhevosten hyvinvoinnista”, Hanna Snellman kertoo. Syntyi lämmin yhteys Kunnollinen talli toi hyvinvointia myös hevos miehelle. ”Hyvinkin vaikeissa olosuhteissa se olisi lyönyt mennen tullen nykyisetkin metsäkoneet. ”Hevosmiestä ei nukuttanut yöllä, jos hänen väsynyt työkaverinsa joutui yöksi 41 Aarre 2/2023 JUURET. Vellingin isälle Leima oli korvaamaton työkumppani. ”Lämpimänä pysyäkseen hevoset kiersivät koko yön puun ympäri. löydettiin aamulla puun juurelta kuolleena”, kuuli entisistä ajoista savottapappi Martti Tyrkkö, kun hän kiersi 1930-luvun Lappia. Vankka, tuuheahäntäinen, mämmin värinen. Koivurankaa ajetaan hevosella, halotaan ja pinotaan Hämeenlinnan lähellä helmikuussa 1963. Hevosta ei talvella tarvittu peltotöissä, mutta savotoilla se tienasi enemmän kuin omat rehunsa. Niin kerrotaan perimätietona Osaran aukeat -kirjassa
Arkistoteksteissä miehet kuvaavat yhteyt tä, joka syntyi, kun pään painoi lämmintä eläintä vasten.” Väistämättä seinän takaa tallista kantautui hevosten hajuakin. Eniten käytettiin tammoja ja ruunia. Hevonen oli iso investointi ja per heen tulevaisuuden turva. Vähän kuin nykyihminen menettäisi autonsa tai kulje tusyrittäjä tukkirekkansa”, professori Snell man vertaa. Hanna Snellmanin mukaan miehistä tun tui rauhoittavalta, kun seinän takaa kuului eläinten ääniä. ILOMANTSIN MUSEOSÄÄTIÖ 42 Aarre 2/2023 JUURET. PENTTI VÄÄNÄNEN / ILOMANTSIN MUSEOSÄÄTIÖ Hevosajon huippuvuodet Eniten hevosia Suomen metsätyömailla oli 1940–1950-luvuilla, samaan aikaan jopa yli sata tuhatta hevosta. Lastit moninkertaistuivat, Paksulumisina talvina hevonen oli lujilla. ”Joskus hevosesta tuli sijaiskärsijä, kun miehellä oli hermot kireällä”, Hanna Snell man uskoo. ”Eikös tuo hevosen piru siirtynyt vain sen verran eteenpäin, että sen tukkikuorma tuli sen nuotion päälle. Isoon hevosmiesjoukkoon mahtui silti jokunen eläinrääkkääjä. Pak kanen, tuisku ja räntä kuuluivat asiaan”, Snellman kertoo. He saattoivat ostaa halvalla vanhan hevosen, pitää sitä vain yh den talven yli ja ottaa eläimestä kaiken irti muutamassa kuukaudessa. Pohjoiskarjalaisia metsätyömiehiä 1930–40-luvulla, kuvaaja tuntematon. 1950-luvulta lähtien maataloustraktorit alkoivat vähitellen korvata hevoset. Meille tuli kiire sen kuorman kanssa, että saadaan se pois siitä, ennen kuin reet olisivat palaneet.” Jäätie toi jättikuormat Talvipäivä ei ehtinyt valjeta, kun mies ja hevonen, sankaripariksi sanottu, läksi mat kaan. [– –] Myöskin on hikoiltu runsaasti sekä kirottu vahvasti.” Vanhimmissa valokuvissa tukkikuormat ovat vielä pieniä. Jätkämuisteluksissa kerrotaan esimerkiksi ylämäkeen seisahtuneesta he vosesta, jonka vatsan alle sytyteltiin lopulta vauhdittajaksi nuotio. ”Monet kuormittivat hevosiaan liikaa, hoitivat huonosti, pieksivät hyvävetoisiakin hevosia. Rehun ja veden annet tiin ehkä jäätyä tai hevosen nahan hiertyä rikki, kun yöksi ei otettu valjaita pois tai käytettiin vääränkokoisia länkiä. Myrskylyhty ehkä antoi valoa, ja kul kuset kilkattivat muille merkkiä, että täältä tullaan. ”Työtä tehtiin pimeästä pimeään. Kuva on vuodelta 1958. Pikkusavotalla pärjättiin alle kymmenellä hevosella, mutta isolla savotalla hevosia saattoi olla useita satoja. Säätä muisteluksissa ei juuri kommentoida. JUURET seisomaan jossain ulkorakennuksen kujan pohjukassa loimiriepu selässä”, Frans Eemil Puttonen kertoo muistelmissaan. Raskaan työn ja epävarman tulevaisuuden keskellä eläimeltä sai lämpöä ja läheisyyttä. Hevosia tarvittiin kuljettamaan puun lisäksi ihmisiä ja tarvikkeita työmaille, auraamaan ja jäädyttämään tukkiteitä sekä alkuaikojen uitoilla varppaamaan eli siirtämään tukkilauttoja. ”Minulle on hevosen henki aina haissut hyvälle, melkein paremmalle kuin akan henki”, tarinoidaan kirjassa Jätkät sen kun porskuttaa. Kaikkia hevosia ei myöskään ollut helppo käsitellä. Kansatieteilijä Sakari Pälsi totesi 1920lu vun tutkimusmatkalla Lapissa, että joulun jälkeen lumi kääntyi tukkimiehen auttajasta vastustajaksi. Ennätysvuonna 1946 työmailla tarvittiin 130 000 hevosta, kun hankintahakkuiden tekijät ynnätään mukaan. Tosin vasta 120senttisestä kinoksesta tuli hyväksytty työeste. Siihen saakka tarvittiin ”paljon puhdasta voimaa ja sisua panemaan sitä liikkeelle. Lyömäaseita käytettiin tukkikan geista alkaen”, Mauno Immonen kirjoittaa Savottaperinnettäkirjassa. ”Hevosiin liittyy tärkeä psykologinen puo li. Se tuskin haittasi ketään. ”Sen parempaa kaveria ei voi olla olemassakaan kuin hevonen.” Sijaiskärsijän kova osa Valtaosa ajomiehistä piti hevosesta yhtä hyvää huolta kuin alussa mainittu Leiman isäntä. ”Hevosen sairastuminen tai menettämi nen oli suuri onnettomuus. Aina kyse ei ollut julmuudesta, sillä myös laiskuus ja välinpitämättömyys aiheuttivat hevoselle kärsimystä. Ensin poletettiin jälki tyhjällä reellä ja sitten aluksi pienillä kuormilla
”Hevosmiehellä risteili tuhannet ajatukset päässä, mutta päällimmäisenä oli, että saisi pysymään hevosen pystyssä, ettei se sortuisi Haavereita sattui varau tumisesta huolimatta. ”Moni joutui jättämään savotan kesken, kun hevonen ei kestänyt kevääseen asti. Myötätuntoinen ajomies hyppäsi jyrkässä paikassa pois kuorman päältä ja käveli hevosen perässä. Eräs hevonen ei pystynyt liukkaalla kelillä pysäyttämään kuormaa mäen päällä, jotta vaulut olisi laitettu paikoilleen. Viisas kuski ajoi ensin pieniä eriä, jolloin hankeen painui ura eikä hevonen rasittunut liikaa. ILMARI KARVONEN / METSÄMUSEO LUSTO kun suomenhevosesta jalostettiin entistä vahvempi ja kun 1900-luvun alkuvuosikymmenillä ryhdyttiin aukaisemaan ja jäädyttämään tukkieli varsiteitä. Matkat varsitietä pitkin lanssiin eli varastoalueelle yritettiin pitää kohtuullisina, jotta hevonen ehtisi lyhyen talvipäivän aikana ajaa useita kuormia. Hitaasti ylös, lujaa alas Yläja alamäissä punnittiin hevosen ja kuskin osaaminen ja onni. Tällainen talvinen näkymä tiivistää suomenhevosen merkityksen puunajossa ennen metsätöiden koneellistumista. Ahneet tai kokemattomat ajurit eivät aina ymmärtäneet, että hevosen jaksamisella on rajansa. Sakari Pälsi raportoi 1920-luvulla, että jääteillä lipuvat vaivatta suurimmatkin kymmenen ja kahdentoista tuhannen kilon kuormat. Kymmenenkään kilometriä ei silti ollut tavatonta, kertoo J.E. Arnkil teoksessa Metsätyön murrosvuodet. Hevonen odottaa kärsivällisesti kuorman valmistumista. Vahvakaan vetäjä ei tule kuntoon heti ensimmäisenä talvena, vaan se pitää totuttaa työhön vähitellen. Hevonen on kuin urheilija, kuvaa Pentti Pienimäki kirjassa Hevosia hyviä, rahoja kuin jyviä. ”Mahtoiko sekään olla Suomen ennätys?” kysyvät Esko Pakkanen ja Matti Leikola historia teoksessaan. 43 Aarre 2/2023 JUURET. Kisaintoa riitti varsinkin parhaiden hevosten omistajilla. Kyyti alas oli kova. ”Yhden ja kahden tukin kuormat kasvoivat korkeiksi, köysillä sidotuiksi 30–40 tukin kuormiksi”, Snellman kertoo. PENTTI VÄÄNÄNEN / ILOMANTSIN MUSEOSÄÄTIÖ Metsätyömies kuormaa tukkeja rekeen vuonna 1935. Hevosen avuksi saatettiin tarvita ”tieinsinööri”, joka lapioi mäkeen hidasteeksi multaa, tuhkaa, havuja, olkia tai muurahaispesiä. Savotta jäi kesken Ennen kuin hevonen pääsi kuormansa kanssa varsitielle, sen oli kerättävä puut palstalta lumen keskeltä. Alamäessä ajaja toivoi, että hevosen mäkivyöt ja reen jalaksiin kiedotut jarruköydet eli vaulut toimisivat. ”Kun tuli tiukka ylämäki, niin Liinu asettui vetäessään aina vaan matalammaksi, mitä kovemmin joutui vetämään ja näytti niinkuin vatsanalus olisi ollut jalkoja täynnä”, eräs hevosmies kuvailee Osmo Vaaran savottakirjasessa. Isä puhui, että ne ajoi hevosensa längille tai luille.” Joskus hevonen joutui koville turhan päiten, kun ajajat ryhtyivät kilparalliin suurimmasta kuormasta. Myöhemmin ammattijulkaisuissa esiteltiin kuvaa huippukuormasta, jonka painoksi arveltiin juuri 12 tonnia. Niihin höylättiin urat tukkireen jalaksille. Ehkä vähän pukkasikin kuormaa takaa. Haavereita sattui kaikesta varautumisesta huolimatta
Teoksessa hevosia hyviä, rahoja kuin jyviä (Keski-Suomen Hevosjalostusliitto ry 2012) Esko Pakkanen ja Matti Leikola: Hevonen metsässä. Orvokkien alla Illalla kämpän pihaan kurvasivat viimeisinä ajomiehet, hevosilla karva märkänä, miehillä parta huurteessa. Arnkil: Metsätyövoiman määrä ja rakenne vuosina 1940–1990. Teoksessa Suomenhevonen (Suomen Hippos ry 2007) Erkki Laitinen: Metsätyöntekijät. Sillä kertaa kävi onnellisesti. Parin vuoden päästä juuri siihen kohtaan kasvoi keto-orvokkeja. Itseään hän ei joutanut ajattelemaan ollenkaan”, Uuno Ylitalo muistelee kirjassa Metsää, puuta ja kovaa työtä. KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / MUSEOVIRASTO Vilho Pussinen talvisavotalla Ilomantsin Jupetissa vuonna 1924. Osa kuskeista jaksoi heti hangata hevosensa kuivaksi oljella tai rievuilla, osa tyytyi heittämään työparinsa selkään loimen. Teoksessa Metsätyön murrosvuodet (Metsämuisteloprojekti 1992) Timo Holtari, Pekka Laaksonen ja Urpo Vento (toim.): Jätkät sen kun porskuttaa (Weilin +Göös 1970) Mauno O. Immonen: Savottaperinnettä (Kopijyvä Oy 2013) Mikko Kumpulainen: Suomenhevonen sotien jälkeen: jälleenrakennuksen aika. RUDOLF SALOMAA / ILOMANTSIN MUSEOSÄÄTIÖ 44 Aarre 2/2023 JUURET. ”Kun aika tuli, isän päätös oli, että Leima sai päättää elämänsä kotitallissa ja se haudattiin kuoppaan kotipellolle”, Sirkka Velling muistelee. Teoksessa Metsää, puuta ja kovaa työtä (Metsäkustannus 2010) Unto Palokas: Jätkän elämää (Pohjois-Karjalan metsätyömieskodin kannatusyhdistys ry 1995) Frans Eemil Puttonen: Hävinneitä ja muuttuneita savotan muotoja (Savon Sanomain Kirjapaino 1980) Sakari Pälsi: Tukkimetsistä ja uittopuroilta (Otava 1923) Sari Savikko: Suomenhevonen isänmaata rakentamassa ja puolustamassa (Amanita 2017) Hanna Snellman: Tukkilaisen tulo ja lähtö (Pohjoinen 1996) Martti Tyrkkö: Savottapappina Pohjolassa (WSOY 1942) Osmo Vaara: Tukkilaiskauden savotat Korpilahden Vespuolella (1997) Veikko Vuontisjärvi ja Sulo Raiskio (toim.): Osaran aukeat (Outamaan Ukkoherrat ry 2012) Sakari Pälsin vuonna 1923 ottama valokuva Rovaniemen YläSäynäjän metsätyömaalta, jossa teiltä aurattiin lumet usean hevosen voimin. Teoksessa Ihminen ja metsä 2 (Metsäkustannus 2012) Jaakko Luoma: Hevosia työnsä äärellä. JUURET kuorman eteen ja alle, jossa sen kuolema ja loukkaantuminen oli varma. Taustalla yöpymiskämppä eli palstamökki, jonka savottalainen rakensi itse. Kuva lienee 1920-luvulta. Yön tunteina nelijalkainen kumppani saattoi askeltaa ajomiehen uniin, vaikka savotasta olisi kulunut jo kauan tai yhteinen taival olisi katkennut. ”Ennen nukkumaanmenoa hevosmiehet kävivät vielä huoltamassa hevosensa”, Puttonen kertoo muistelmissaan. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA J.E. RUDOLF SALOMAA / ILOMANTSIN MUSEOSÄÄTIÖ Sitkeät suomenhevoset jaksoivat vetää isoja tukkikuormia
Vastasi odotuksiani . Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Varusta kuori kirjepostimerkillä. Kerro, mikä on lehden paras juttu. 1. Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä Ankara savotta -kirjaa (Viestilehdet 2019). Aarre 2 / 2023 Mikä juttu kiinnos ti sinua. . Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Yhden palkinnon arvo on 25 e. 8–21). Tilaajan perheenjäsen . Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. 020 413 2277 (ark. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Olen . VIIME VOITTAJAT Aarre 11/22:n kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Elä män ehtoossa. Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7. Tulta ja tervaa kir jan voittivat arvonnassa itselleen Timo Mäkinen, Uusikaupunki, Iiro Pukkala, Turku, Anna-Maija Räty, Mikkeli ja Hannu Ylitalo, Keuruu. Varusta kuori kirje posti merkillä. Aarre-lehden kestotilaaja . Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Se kertoo ajasta ennen metsä työn koneellistumista. Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. Muu lukija 2. Irtonumeron ostaja . Vastaa oheiseen lukija kyselyyn 26.3.2023 mennessä ja osallistu arvontaan. Kiitokset kaikille vastaajille! 45 Aarre 2/2023 VAKIOT. Kirjassa pääsevät ääneen savotoilla uurastaneet metsätyömiehet, metsätöiden historiaan perehtyneet tutkijat sekä Aarteen lukijat. Osallistut samalla Ankara savotta -kirjan arvontaan
Omassa rauhassa PUUTALO Teksti ja kuvat SUSANNA UUSITALO Ville Kalliola harrastaa metsästystä koirien kanssa. Ympäröivä metsä tarjoaa myös villiruokaa. 46 Aarre 2/2023 PUU. Kolmen hehtaarin tontilla on vieraillut eläimiä karhusta lähtien. Kirvesmies Ville Kalliola rakensi perheelleen hirsitalon, jota lämmitetään oman metsän puilla
Puu talo Täällä asuvat Henna, 27, ja Ville Kalliola, 32, ja heidän yksivuotias tyttärensä Seela Mäntyharjun Kinnin kylässä sijaitseva Kuusamo Hirsitalojen hirsitalo valmistui jouluksi 2019 47 Aarre 2/2023 PUU. Seelan huone on sisustettu vaalean punaisin sävyin. Henna Kalliola oli aina haaveillut hirsi talosta
Polttopuita talkoilla Samaan aikaan talon kanssa Ville rakensi itse suunnittelemansa ulkorakennuksen, 48 Aarre 2/2023 PUU. ”Rakentaminen kesti pitkään, koska tein lähes kaiken itse lukuun ottamatta kaivu-, putki-, sähköja muuraustöitä. Perheen perustaminen johti ajatukseen oman talon rakentamisesta. Sähkösaunan he vaihtoivat puulämmitteiseksi, ja yhdestä makuuhuoneesta tehtiin tv-huone, joka erotettiin lasiovilla tupakeittiöstä. Henna-äidin vanha keinu on Seelalle mieluinen paikka. Puolentoista vuoden urakka Talossa on pinta-alaa 135 neliömetriä. Hirsitalo Mäntyharjun Kinnin kylässä on kirjaimellisesti luonnon keskellä. Päätös oli PUUTALO helppo, kun paikallisesta rakennusfirmasta löytyi työpaikka – ja sittemmin Mäntyharjulta löytyi myös Henna-puoliso. Kaapistot sinne samoin kuin koko taloon toimitti Mikkelin Kotikaluste. Hausjärveltä kotoisin oleva kirvesmies harrastaa metsästystä ja käy koiriensa kanssa hirvenhaukkuja muissa metsästyskoirakokeissa, joten karhunkin kannattaa vastedes olla tarkkana, mistä oikaisee. Seinien materiaalina on 202 x 220 mm:n lamellihirsi. Se oli mielestämme tähän tilaan toimivin ratkaisu”, Henna kertoo. Tupakeittiössä on tutun muurarin muuraama leivinuuni ja sen vieressä puuhella. Talomallin ikkunoita ja oviaukkoja pariskunta muokkasi mieleisikseen. Yksikerroksinen hirsitalo ja piharakennus pystytettiin mäen päälle kolmen hehtaarin tontille. Nuoren perheen kodissa on puulla toimiva vesikiertoinen keskuslämmitys. ”Siellä meidän todettiin olevan selvästi 90-luvun lapsia, koska halusimme lieden nurkkaan, kuten siihen aikaan oli muodissa. Yksikerroksisen Valkama-talomallin hirsirunkoa olivat mukana pystyttämässä sukulaiset ja tuttavat. Yritys toimitti kaikki puuosat, ikkunat ja ulko-ovet.” Mäen päälle raivattiin pihapiirille paikka ja tehtiin perustukset. Lattiavalu kuivui yllättävän hitaasti, mikä tietysti vaikutti työn etenemiseen”, Ville kertoo. L apsesta lähtien isänsä kanssa metsällä kulkenut Ville Kalliola joutui eräänä aamuna perääntymään takaisin kotipihalta eteiseen, kun karhu oli ohikulkumatkalla perheen uuden omakotitalon pihalla. Harrastusmahdollisuudet ovat mainiot myös Mäntyharjulla, jossa Villen vanhemmilla on ollut vuosikymmenten ajan kesämökki. ”Tiesin, että heidän kanssaan homma pelaa. ”Parasta metsästysharrastuksessa on oma rauha”, hän tiivistää elämäntapansa, joka näkyy myös kodin seinille ripustetuissa trofeissa. Rakentamiseen meni kaikkiaan puolitoista vuotta, josta lattiavalun kuivuminen vei yhdeksän kuukautta. Keittiön saarekkeineen Ville ja Henna suunnittelivat itse. Siitä Ville jatkoi yksin kaiken, mikä hänen oli luvallista tehdä. Kolmen hehtaarin tontti Varusmiespalveluksensa jälkeen Ville Kalliola halusi asettua vakituisesti tuttuihin mökkimaisemiin Mäntyharjulle. Kinnin metsästäjiin Ville on kuulunut jo noin 15 vuoden ajan. Pohjassa oli tupakeittiö, neljä makuuhuonetta, wc, kodinhoitohuone sekä saunatilat. Mökkinaapurilta hankittu kolmen hehtaarin metsäinen tontti antoi tilaa monenlaisille unelmille. Sen jälkeen RAHrakennuksen tuttu Pauli tuli avuksi pariksi viikoksi, jotta rakennus saatiin vesikattoon asti. Kalliolat valitsivat talopaketin Kuusamo Hirsitaloilta, koska yritys oli Villelle työn puolesta tuttu
”Tulevana kesänä olisi tarkoi tus aloittaa pihan rakentaminen, ja siinä varmaan vierähtää useampi vuosi. jossa on pannuhuone ja lämmin varasto. Kodin sisätilat on vallannut pieni ja ponteva mittelspitz Fiina. ”Kyllä asun, sillä olen aina haaveillut hirsi talosta. Joitakin viimeistelyjä, kuten kattolistoja, sinne ei tehdä ennen kuin hirret ovat saaneet painua suositellut 5–7 vuotta. Haaveilen myös maakellarista.” Kattolistat laitetaan vasta, kun hirret ovat painuneet. Perunamaa pihalla jo onkin. Ville jatkaa rakentamista työmaillaan, ja Henna hoitaa Seelaa kotona. Vesikiertoinen keskuslämmitys toimii oman metsän puilla, joita tehdään talkoilla. Noin vuosi sitten kaivoon livahti hiiri. Sinne saisi esimerkiksi savus tuspöntön kalansaaliita varten. Pariskunnan yhteinen arvomaailma näkyy metsän ja luonnon antimien kunnioituksessa. Ville kertoo hoitavansa perheelle lihat pakastimeen, Henna puolestaan sienestää ja marjastaa ja keittää puuhellalla mehuja talven tarpeisiin. Pihalle Henna ja Ville suunnittelevat muun muassa kiveystä rinteeseen. Moni on sanonut, että oma kotitalon piha on ikuisuusprojekti. ”Emme var maan mitään. Ville malttoi oikaista hetkeksi ruokailu tilan puiselle perintö sohvalle. Perhe haaveilee myös maakellarista, leikkimökistä Seela-tyttärelle sekä koiratalosta, jotta metsästyskoirille olisi oma paikkansa pihapiirissä. Villen ei auttanut muuta kuin pumpata kaivo tyhjäksi, puhdistaa se ja verkottaa tiiviimmäksi. Suomenajokoira Saken voi päästää aitauksestaan myös pihalle juoksentelemaan. ”Talvella lisään puita kattilaan muutaman päivän välein pakkasista riippuen, kesällä noin kerran viikossa”, isäntä kertoo. 49 Aarre 2/2023 PUU. Ville tarkistaa, onko leivinuunissa muhiva riistapata jo kypsää. Puuhakas lapsiperhearki tuntuu molemmista mukavalta, ja he toivovat perheensä vielä kasvavan. Se myös si jaitsee meille molemmille rakkaal la seudulla.” Jos rakentaisitte nyt, mitä tekisitte toisin. Sen oviaukkoa laajennettiin lasisia pariovia varten. Arjen me-henkeä Suunnitelmissa on katetun terassin rakentaminen. Kotimme on suunnitel tu ja rakennettu itse, ja se tuntui alusta lähtien omalta. Myös uudelleen verhoiltu keinutuoli on perintöaarre. ”Pakkasilla on välillä mukava töihin lähtiessä ottaa kuumaa mehua termos pulloon”, Ville kehuu. Seela opettelee syömään itse äidin avustamana, ja Fiina-koira odottaa makupaloja. Koti valmistui asuinkuntoon jouluksi 2019. Kalliolat muuttivat yhden talomalliin piirretyistä makuuhuoneista tv-huoneeksi. 3 x kotirauha HENNA KALLIOLA, asutko nyt unelmiesi kodissa. Lämminvesivaraajan tilavuus on 4 000 litraa. ”Siellä pysyvät vahingot palo-ovien takana, jos niitä on tullakseen.” Metsän keskellä pihalle voi tulla myös karhua pienempiä kutsumattomia vieraita. Korkeintaan vaihtai simme joidenkin pintojen ja laat tojen värejä.” Mikä on seuraava projektinne. Hän halusi talotekniikan erilleen asuinrakennuksesta jo turvallisuussyistäkin
Keltasirkut ovat keltaisen, oranssin ja ruskeankirjavia lin tuja. Kuvassa kirkas värisempi koiras. PIHAPIIRIN ELÄMÄÄ 50 Aarre 2/2023 LUONTO
Jotkut koiraat ovat tavattoman kirkasvärisiä keltaisine päineen ja oransseine rintoineen, kupeineen ja yläpe rineen. Tämä puolestaan päätyy kuoltuaan raadonsyöjien ja hajottaja eliöiden ravinnoksi ja muuttuu näin kasvualus taksi uudelle elämälle. Ne käsittelevät ateriaansa taidolla, pyö rittävät sitä pitkittäin nokassaan, jolloin kuorikerrokset putoavat pois. Varpushaukka vie sirkun tai tiaisen, närhi ja harakka tyhjentävät löytämänsä pesät munista tai poikasista, ja kaikki kolme voivat joutua vaikkapa kanahaukan saaliik si. Viimeinen on tuskin ehtinyt laskeutua, kun koko parvi jo pelmahtaa takaisin syreenin suojiin. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO K eltasirkku on yksi pihamme perus linnuista. Kaksi sirkkua päätyi haukan ateriaksi, kahdesti saalistaja sai poistua tyhjin vatsoin. Tähän ei liity minkäänlaista kannanottoa puoleen tai toiseen, kuolema on elämän erottamaton seuralainen. Sieltä linnut siirtyvät syreenin oksille tarkkaile maan tilannetta. Siitä tulee läheisempi, sen elämää seuraa tiiviimmin ja siitä kantaa ehkä hiukan huolta. ISO LINTUPARVI näyttää yhtenäiseltä massalta, mutta vuosittain joukossa on helposti tunnistettavia yksilöitä. Sitten sama toistuu: linnut palaavat syö mään yksi toisensa jälkeen pyrähtääkseen kohta taas pois kuin jotain näkymätöntä paeten. Se oli pihatien penkassa vain pieni ruoho tupsas suojanaan. Kun aloitamme ruokinnan ensilumien myötä, tarjoiluun kuuluu maahan siroteltua kauraa, joka houkuttelee paikalle kym menien sirkkujen parven. Haukan vierailun jälkeen tulee aina katsottua, onko tuttu vielä jäljellä vai veikö saalistaja juuri sen. Joitakin vuosia sitten yksi niistä tottui edesmenneeseen Kuurakoiraamme niin, että saattoi hypellä aivan pihassa makailevan koiran kuonon edessä. Talvella keltasirkkujen lukumäärä moninkertaistuu pi hassamme. Aloin heti pelätä pahinta, eikä haudonta ollut kunnolla alkanutkaan, kun pesä eräänä aamuna ammotti tyhjyyt tään. Edestakainen pelmahtelu on järkevää puuhaa. Keltasir kut puolestaan ehtivät tekemään uusintapesyeen piiloon niin närhien ja harakoiden kuin minunkin silmiltä. On aina mukavaa, kun oppii tunnis tamaan yksilön. Lopulta ensimmäinen lehahtaa kauroille saaden nopeasti muut peräänsä. Kuluvana talvena näkemistäni neljästä varpushaukan yrityksestä onnistui puolet. Jyvät syödään kokonaisina, ja ne jauhau tuvat pieniksi ja helposti sulaviksi lihasmahassa lintujen nielemien pienten kivensirujen toimiessa myllynkivinä. Keväällä sen helposti tunnis tettava laulunsäe kuuluu pellon reu nasta, ja viime kesänä löysin lopulta pesän tonttimme rajojen sisältä. Edestakainen meno näyttää energiaa kuluttavalta, mut ta linnut saanevat joka kerralla syötyä jyvän tai otettua yhden mukaansa. KELTA SIRKKUJEN TALVIPARVI Heikki Willamo tarkkailee luonnon vuodenkiertoa omassa pihapiirissään Uudellamaalla. Ruokkiessamme pikkulintuja olemme tietoisia siitä, että katamme samalla ruokapöydän myös pedoille – kaikki kerääntyvät sinne, missä on syötävää. 51 Aarre 2/2023 LUONTO. Useimpina vuosina parvessa on myös yksi tai useampi muita kesympi yksilö, joka jatkaa rauhassa ruokailuaan, vaikka kul jemme ohi muutaman metrin päästä. Edestakainen pelmahtelukin on järkevää puuhaa, sillä ruokaillessaan sirkut ovat alttiina petojen hyökkäyksille. KELTASIRKKUJEN ÄÄNET kuuluvat pihakoivujen latvoista jo talviaamun hä märässä. Ensimmäiset saapuvat heti, ja parven koko kasvaa sitten muutaman viikon ku luessa täyteen mittaansa. Pihassa liikkuvat närhet olivat sen varmaankin löytä neet, ja niiden poikaset saivat munia syödäkseen. Saaliin nappaaminen sekavana joukkona pensaan suo jiin pakenevasta parvesta on vaikeaa varpushaukalle tai pöllölle, joten niille jää vain yllätyshyökkäyksen mah dollisuus
Hankikantoa hakemassa Kevättalvinen hiihtovaellus voi yllättää kokeneenkin. Vauhdikas lasku Katsapulivaaralta kiskaisi Arto Komulaisen hartioita myöten hankeen. Teksti ja kuvat ARTO KOMULAINEN HIIHTOVAELLUS 52 LUONTO Aarre 2/2023
Uraa seuraillen nousimme ylemmäksi koko ajan au keammalle tunturille. Upottava hanki on haastava, mutta viimeisenä päivänä helpottaa. Suomineidon olka pään tuntumassa sijaitsevat erämaaalueet kiehtoivat meitä syrjäisyydellään, ja toiveissamme siinsi suksilla sujuttelua maaliskuun hohtavilla hangilla. Löysimme vankan moottorikelkkauran, jota pää simme etenemään ilman lumessa kahlaamista. Aamuvarhaisen auringossa sää ja keli näyttivät oikein hyviltä. Onneksi löysimme jo muutaman lumisateen takai sen moottorikelkanjäljen, joka kulki samaan suun taan reittimme kanssa. Kantaako vai upottaa. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Suksilla erämaassa Videolla miehet hiihtävät tunturissa ja viettävät iltoja tuvissa. Ilta jo hämärsi työntyessämme vastikään perus korjattuun Kalmakaltion autiotupaan, jossa ei muita vaeltajia yleensä maaliskuussa näe. Naltituvalta oli Avisuorajoen kammille 25 kilometriä, joten matkaan oli lähdettävä jo varhain aamulla. Aukealla tunturipaljakalla tuuli Tämän tästä sukset upposivat lumeen, ja avasimme uraa vuorotellen. Päiviä jatkunut läm min sää oli pehmentänyt parhaat hankikantokelit. Onneksi öisin lämpötila laski hieman pakkasen puolelle, ja ainakin aamupäivisin olisi luvassa jonkinmoista han kikantoa. T unturierämaa, jossa kulki joita on talvella vähän, on minulle ja vanhalle retki kumppanilleni Markus Sirkalle mieluinen vaellus kohde. Puljun erämaaalueella poronhoito on tärkeä elinkeino. 53 Aarre 2/2023 LUONTO Aarre 2/2023. Pian saimme huomata, ettei hangen pinta alempana tunturi koivikossa ollut riittävästi kovet tunut vaan upotti. Yöpakkanen ei ollut kovettanut hankea riittävästi hiihtäjille. Pääkohteellamme Puljun erämaaalueella on retkeili jöiden käytössä vain kaksi tupaa, jotka nekin sijaitse vat alueen itäosassa. Sen päällä oli hyvä hiihtää. Hakeuduimme aukealle suolle, ja siellä hanki välillä kantoi. Aloitimme taipaleemme Pöyrisjärven erämaaalueen puolelta, Kalmakaltion entisen rajavartioaseman parkkipaikalta kohti saman nimistä autiotupaa. Pakkasimme tavarat ahkioihin ja lähdimme liikkeelle. Ilmat eivät kuitenkaan olleet suosiolliset. Kalmakaltio on suomennos saa menkielisestä nimestä Galbma gáldu eli kylmä lähde. Törmän alla vir tasi puro, joten ruokavesi oli vain muutaman suksen mitan päässä. Hanki oli kämpän pihassa kovet tunut, joten uskoimme sen kan tavan hiihtäjää myös urien ulko puolella. Poroja siellä näkee usein. Tämän tästä sukset kuiten kin upposivat lumeen, ja avasimme uraa vuorotellen. Niinpä suuntasimme pohjoiseen kohti Pöyrisjärven itäosaa ja siellä Naltijärven autio tupaa
Ahkio varmisti painollaan, että varmasti työn nyin tarpeeksi syvälle. Puolen rinteen jälkeen uskalsim me lähteä laskemaan vauhdikkaammin loivempaan alaosaan. Olimme ehtineet majapaikkaan hyvissä ajoin, jo ten ennen yöpymistä meille jäi aikaa lähimaastoon tutustumiselle. Aluksi kiipesimme reittimme varrella olleelle Katsapulivaaralle. Lunta suustani sylkien pääsin kohottautumaan ylös. Nousu Katsapulivaaralle Ilta Naltituvalla kului tutuissa toimissa. Aamuvarhaisella käänsimme suksenkärjet kohti itää. Kaivelin lasejani lumen sisältä. Lämmin säätyyppi oli vaihtumassa pakkaseksi, ja se antoi toivoa hiihto vaelluksemme onnistumisesta. Rinteen taittuessa tasaisemmaksi huomasin yl lättäen lumen alkavan vajota ja pinnan kova hanki alkoi upottaa. Se oli lähiseudun tunnetuin paikka ja meidän välietappimme. Paksu hanki voi aiheuttaa myös riskejä ainakin yksin liikkuville. Samalla aloitimme aterian valmistuksen. Sää oli miltei pilvetön, joten aurinkolasit olisivat loppumatkalla tarpeen. Jälkimmäinen oli Peltotun turin jatkeena koillisessa kohdassa, jossa Norjan raja pistää etelään. Äkisti sukseni sukelsivat hangen pintakerroksen alle, ja hetkessä olin hartioita myöten lumen sisäl lä. 54 Aarre 2/2023 LUONTO. hienonsi lumikiteet ja pakkanen kovetti lumen kan tavaksi. Hienot iltapilvet alati muuttuvine sävyineen kruunasivat illan hiihtolenkin. Kuinkahan aurinkolasien oli käynyt. Vauhdilla upoksiin Laskimme Katsapulivaaran loivempaa idän puolen rinnettä aluksi siksakkia luistatellen pitääksemme vauhdin kurissa. HIIHTOVAELLUS Pöyrisjärven erämaa-alue Sijaitsee Enon tekiöllä Käsivarren olkapäässä lähellä Norjan rajaa Perustettu vuonna 1991, jolloin Suomeen säädettiin erämaalaki Yksi Lapin 12 erämaa-alueesta Merkittävää kalastus, metsästysja poron hoitoaluetta Tunturierämaata ja suuria soita, pintaala yhteensä 1 274 km 2 Alueella on useita autiotupia sekä Pöyrisjärven varaustupa Sopii talvella lähinnä kokeneille retkeilijöille LISÄTIETOJA luontoon.fi/poyrisjarvi Upottava hanki tuo omat haasteensa hiihto vaeltajalle. Oli vain toivottava suksenkärkien pysyvän hangen pinnalla. Kroppa tuntui olevan kunnossa. Mistä sen tietää, vaikka hiihtokelit loppuisivat laskeutuessam me alas avotunturista. Laskimme päivätaipaleen pituudeksi 25 kilo metriä, joten liikkeellä olisi oltava ajoissa. Päivä alkoi kääntyä iltaan, ja pikkupakkasessa hiihtokeli entisestään parani. Harvaa tunturikoivua kasvavalta vaaralta oli hyvä tähystellä idän suuntaan kohti Palovaaraa, Jorpa vaaraa ja Muurilakea. Vaihtuvat säät olivat kovettaneet hangen kovaksi korpuksi, paikoin aivan jääksi. Pyyhin lunta kasvoiltani, eikä käsiin jäänyt verta. Vauhtia oli aivan liikaa jarruttami seen, ahkio antoi vielä oman lisävauhtinsa. Vaaran länsireuna oli jyrkkää nousua. Hyvä näin. Suuntasimme kohti tunturi paljakkaa, jossa lumi oli kantavampaa. Kämpän lämmitys ja varusteiden huoltaminen olivat ensim mäiset askareemme. Suuntasimme kohti Norjan rajalla sijaitsevia tuntureita. Ylhäällä tunturissa myös koivut vähenivät. Sieltä ne löytyivät, mutta molemmat sangat olivat katkenneet
Matkamme jatkui, mutta soimasin itseäni ja typerää riskinottoani, kun olin antanut vauhdin karata käsistä. Päädyimme idän suunnalle. Matka alkoi taittua loivaa rinnettä alaspäin. Lemmenjoen suunnassa ylänköjen valkeat lakeudet ja tunturikoivikoiden harmaat vyöhykkeet muuttuivat tummaksi havupuumaisemaksi. Peltotunturin etelälaidalla ennen sen ja Avisuoratunturin välissä olevaa kurua pohdimme, kiertäisimmekö notkon lännen vai idän puolelta. Päästyämme Muurilaelle hienot tunturimaisemat avautuivat pohjoiseen ja etelään. Odottamaamme kivikasaa Norjan ja Suomen rajapisteessä emme saaneet silmiimme. Laelta itään Inarin kunnan puolelle katsoessa alkoivat Suomen suurimman kansallispuiston Lemmenjoen maisemat. Markus Sirkka taivaltaa Korsajärven jäällä kohti Korsatupaa. Pidimme lyhyen lounastauon. Ilta Naltijärven tuvalla Pöyrisjärven erämaa-alueen itäosassa. Kaivoin itseni ja sukseni työläästi ylös lumesta ja etsin sen jälkeen ahkiosta teippiä. Tuuli kävi selän takaa lännestä, mikä hieman auttoi hiihtoamme. Avisuorajoen pieni, tunnelmallinen kammi nököttää mäen rinteessä. Jäätävää tuulta Jatkoimme Jorpavaaran kautta kohti Muurilakea. Käänsimme suksien kärjet kohti etelää ja Peltotunturin laakeaa itälaitaa. 55 Aarre 2/2023 LUONTO. Tunturin laella puhalsi jäätävä tuuli, joten pidempään ruokailutaukoon ei ollut haluja. Pian oli lasien sangat korjattu
Etsimme lähistöltä kuivuneita tunturikoivujen rankoja, jotka osoittautuivat mainioiksi polttopuiksi. Sauna on harvinai suus tämän alueen autiotuvissa. Ei kun ahkiot, hiihtovälineet ja miehet aidan yli ja matkaa jatkamaan vankkaa polannetta pitkin. Olipas helpotus, totesimme, kun pääsimme taas kantavalle lumelle. Aurinko oli sulattanut vähäisenkin kovan pintakerroksen. Avisuorajoki on Ivalojoen latvavesi, josta haimme ruokaja juomavedet tarpeisiimme. Laskeutuessamme kuruun huomasimme heti, ettei lumi kanna lainkaan. 56 Aarre 2/2023 LUONTO. Seuraava siirtyminen olisi vain reilut kymmenen kilometriä Korsatuvalle, joten kiirettä suksille nousemiseen ei ollut. Pieni, tunnelmallinen kahden hengen kammi lämpeni nopeasti. Kulkeeko tuolla aidan vierellä kelkanjälki. Illan hämärtyessä olimme viimein perillä. Kahlaten kammille Jouduimme kahlaamaan upottavassa lumessa. HIIHTOVAELLUS Korsatupa on entinen nimis miehen tupa ja rakennettu 1920 tai 30luvulla. Hiihtopäivä oli ollut niin rasittava, että nukuimme pitkät yöunet. Riekot juoksente livat soiden laita milla ja pyrähte livät edessämme lyhyeen lentoon. Vedenhakua Korsa tuvan saunalle. Näimme oikein, aidan itäpuolella oli kelkkaura. Lumen pintaan muodostunut muutaman sentin jäinen kerros teki uran aukaisun työlääksi. Kelkkauran jälkeen loppumatka Avisuorajoen kammille taittui taas upottavassa lumessa kahlaten. Korsatunturin laella on kolmen kunnan eli Enon tekiön, Kittilän ja Inarin rajamerkki. Polttopuut olivat kuitenkin vähissä. Sitten saimme silmiimme poroaidan, joka laskeutui pohjoisen suunnalta kuruun
Pihapiirissä on Käsivarren alueen erämaatuvissa harvinainen sauna, jonka laitoimme heti lämpiämään. Riekot juoksentelivat soiden laitamilla ja pyrähtivät edessämme lyhyeen lentoon. Tupa on rakennettu joko 1920tai 30-luvulla. Vaikka se on vain 468 metrin korkuinen, se on vaikuttava. Loppumatkasta nousimme Kieritunturille ihailemaan aurinkoisen päivän maisemia. Kolmen kunnan rajalla Aamulla lähdimme tutustumaan Korsatunturiin. Hanki kovettui kunnolla, ja viimeisenä hiihtopäivänä meillä oli lentokeli. 57 Aarre 2/2023 LUONTO. Koska emme nähneet vaelluksellamme muita yösijaa kaipaavia kulkijoita, päätimme jäädä tuvalle kahdeksi yöksi. Metsähallituksen autiotuvat on tarkoitettu omin voimin liikkuville matkaajille tilapäiseen eli yhden tai parin yön yöpymiseen. Korsatuvan tulisija ei ole kamiina vaan avotakka. Navakan tuulen tuomat lumikuurot piiskasivat kasvojamme, joten pitkään emme huipulla viihtyneet. Lähdimme laskettelemaan takaisin suojaisemmille rinteille. Ulkoseinään on kaiverrettu nimikirjaimet ja vuosiluku 1945. Korsatunturin laella sijaitsee myös Kittilän, Enontekiön ja Inarin kun tien rajamerkki. Korsan seutu oli tärkeä välietappi Enontekiön ja Inarin välillä. Tunturin laella on vanha, jo maahan vajonnut kolmiomittaustorni, josta korkein kohta on saanut nimekseen Tornilaki. Matkaa Kalmakaltion parkkipaikalle oli 17 kilometriä. Ehdimme autolle niin hyvissä ajoin, että ajoimme vielä Puljutunturin suunnalle ja hiihdimme eväsreppuvarustuksen kanssa tunturin laelle. Saunan lämpöön Matkalla Korsatuvalle kävimme Kultakurun autiotalolla, jossa taiteilija Klaus Backberg (1933–2015) asui pitkään erakkoelämää viettäen ja taidetta tehden. Korsatupa on toinen Puljun erämaa-alueen kiinteistä majapaikoista. Aikoinaan tupia rakennettiin erämaaosuuksille virkamiesten, postinkantajien ja muidenkin kulkijoiden käyttöön. Puljun erämaa-alue Sijaitsee Enon tekiön ja Kittilän kuntien alueella Käsivarren olkapäässä Perustettu vuonna 1991, jolloin Suomeen säädettiin erämaalaki Yksi Lapin 12 erämaa-alueesta Merkittävää poron hoitoaluetta Tunturi ja suo erämaata, pinta-ala yhteensä 613 km 2 Puljun erämaassa on yksi autiotupa (Korsa tupa) sekä Avisuorajoen kammi Sopii talvella lähinnä kokeneille retkeilijöille LISÄTIETOJA luontoon.fi/pulju Reissu lähenee loppuaan: taivallusta Kieritunturissa kohti Kalmakaltiota. Viimeisenä hiihtopäivänä meillä oli lentokeli. Koska kerran olimme Puljun erämaassa, olihan meidän käytävä katsastamassa sekin tunturi, jonka mukaan erämaa-alue on nimetty. Se on entinen niin sanottu nimismiehen tupa, joka siirtyi Metsähallitukselle vuonna 1969. Retkemme viimeiseksi yöksi tuli napakka pakkanen
MT Metsä -kokonaisuuteen verkossa kuuluvat myös Aarre-lehden verkkosisällöt. Me raportoimme, jotta sinä voit tehdä parempia päätöksiä metsäsi hyväksi. Tuotamme päivittäin uutta tietoa, joka auttaa metsänomistajaa ymmärtämään metsänsä taloudellista arvoa ja metsän hyvinvointia vastuullisuutta unohtamatta. MT Metsän löydät helposti osoitteesta MT.FI/metsa. MT Metsä vastaa erityisesti asiantuntevan ja kokeneen metsänomistajan tai metsänkävijän tarpeisiin. 10,90 €/kk). Metsä on osa yhä useamman suomalaisen arkea, taloutta, vapaa-aikaa tai elantoa. MT Metsä -sisältöjä tekevät asialleen omistautuneet metsäammattilaiset yli sadan vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Tietosuojalausekkeen, tilausehdot sekä asiakaspalvelun yhteystiedot löydät osoitteesta viestimedia.fi Tilaa MT Metsä osoitteesta MT.FI/etutilaus tai oheisella QR-koodilla kestotilauksen 1.jakso (norm. Suomi elää metsästä MT Metsä Digi etuhintaan Aarteen tilaajalle! 9 €/ kk 30 Kaikki metsästä Tarjous on voimassa 30.4.2023 asti ja koskee vain uusia tilauksia
Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. 59 Aarre 2/2023 VAKIOT. Ristikon 2/2023 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 4/2023. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. RISTIKKO 2/2023 Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBANmuodossa Muista antaa nämä tiedot! Osall istu ja voita ! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Ristikon 11/2022 ratkaisu: Avainsana: SINERTYÄ Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. Onnittelemme Ristikon 11/2022 voittajia: Juha Aho, Tornio Kaino Vaarala, Oulu Asko Viljanen, Hollola Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 26.3.2023 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 2, PL 440, 00101 Helsinki. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. 8–16). 020 413 2277 (ark
Poista lihasta terävällä veitsellä kalvot ja paloittele se parin kolmen sentin kuutioiksi. Teksti, kuvat ja kuvausjärjestelyt MARI IKONEN Pakkas päivän padat Borssikeiton makuja mukailevaa hirvipataa kannattaa tehdä iso annos. Loput voi lämmittää tarjolle seuraavana päivänä, jolloin maku vain paranee. 60 Aarre 2/2023 HYVINVOINTI. VILLIRUOKA Kiovalainen hirvipata (10 ANNOSTA) • 1,5 kg hirven ulko-, pyörötai kulmapaistia Lihapalojen paistamiseen: • 50 g voita Pataan: • 3 rkl vehnäjauhoja • 5–6 dl paistinpannun huuhtelulientä • 6 pienehköä sipulia • 3 valkosipulinkynttä • 3 dl etikkapunajuurikuutioita • 2 dl suolatai maustekurkkukuutioita • 3 rkl hunajaa • 1 rkl kuivattua timjamia (tai kourallinen tuoretta) • 1 rkl rouhittua mustapippuria • 3 laakerinlehteä • 4 rkl riistafondia tai 2 lihaliemikuutiota • 2 dl punajuurilientä • loraus soijakastiketta • 120 g:n tölkki smetanaa Anna pakastetun hirvenlihan sulaa hitaasti jääkaapissa. Muhevat riistapadat kypsyvät uunissa parahiksi ruokkimaan nälkäiset ulkoilijat
Rintapaloissa eli täkkä lihoissa ei ole luita, mutta hauleja niissä saattaa olla. Laita lihakerrosten väliin sipulipaloja, etikkapunajuurija suolakurkkukuutioita, hunajaa, timjamia ja mustapippuria sekä laakerinlehdet. Täytä teerten vatsaontelot omenaja sipulipaloilla ja laita loput kasvispalat pataan lintujen ympärille. Lisää tarvittaessa suolaa tai tilkka riistafondia. Ruskista lihapalat pienissä erissä kuumalla paistinpannulla voissa (tai voin ja rypsiöljyn sekoituksessa). Tarjoa perunoiden ja uunijuuresten kanssa. Kuori sipulit ja paloittele ne reiluiksi paloiksi. Kuori omenat, sipulit ja porkkanat ja paloittele ne. Lusikoi lopuksi pinnalle tölkillinen smetanaa. Laita pataan lisämakua antamaan myös kuivatut sienet, roseepippurit ja laakerinlehdet. Tarjoa lisukkeena perunasosetta ja kirpeitä marjoja tai marjahyytelöä. Peittele teeret lopuksi pekoniviipaleilla, jotta linnut säilyvät mehevinä uunissa. Viipaloi teerten täkkälihoista ruokailijoille valmiit lautasannokset. Siksi monet irrottavat ja paistavat metsäkanalintujen täkkä lihat erikseen ja tekevät koi vista, siivistä ja rangasta mauk kaan keitto tai kastikepohjan. Kupliva teeripata (6–8 ANNOSTA) • 2 nyljettyä teertä • 2 tl suolaa • 2 omenaa • 3 sipulia • 3 porkkanaa • kourallinen kuivattuja herkkutatteja tai suppilovahveroita • 2 tl roseepippureita • 2 laakerinlehteä • 5–6 dl kuivaa omenasiideriä • 170 g pekonia Koristeeksi: • kourallinen karpaloita tai tyrnimarjoja Anna pakastettujen teerien sulaa hitaasti jääkaapissa. Kuori ja paloittele valkosipulinkynnet. 61 Aarre 2/2023 HYVINVOINTI 61 HYVINVOINTI. Ripottele niille suolaa. Kaada päälle reilu puoli litraa kuivaa omenasiideriä. Huuhdo nyljetyt linnut juoksevalla vedellä sisältä ja ulkoa, valuta ne ja nypi pois mahdolliset viimeiset untuvat. Laita teeret vierekkäin kookkaan uunipadan pohjalle. Peitä uunipata kannella ja hauduta ruokaa 150-asteisessa uunissa vähintään pari tuntia. Edellissyksyisen linturetken teerisaalis muhii meheväksi suuressa uunipadassa omenaisessa liemessä, jonka voi suurustaa kastikkeeksi. 2 Haasteena on myös linnun eri osien epätasainen kyp syminen. Laita ruskistetut lihat sitä mukaa uunipataan, ripottele niille hieman vehnäjauhoja ja kaada päälle pannun huuhdeliemi. Anna hirvipadan hautua kannen alla 175-asteisessa uunissa kolmisen tuntia. 3 Tähteeksi jääneestä ran gan ja koipien lihasta saa her kullisen keiton tai vaikkapa pytti pannun. Vinkki! Halutessasi voit siivilöidä ja suurustaa padan pohjalla olevan liemen kastikkeeksi. Mausta pata riistafondilla tai murustelluilla lihaliemikuutioilla, etikkapunajuurien liemellä sekä lorauksella tummaa soijakastiketta. Koristele kypsä hirvipata suolakurkkusuikaleilla tai timjamin oksilla. Tarkkana teeressä 1 Teeren koivissa ja siivissä on kalanruotomaisen ohuita jänteitä ja pikkuluita, joten jokai nen suupala kannattaa pureskella varovasti. Sekoita, maista ja lisää tarvittaessa suolaa tai hunajaa. Lihapalat saavat kypsyä hajoavan mureiksi
62 Aarre 2/2023 OMA TALOUS. Vuonna 2021 metsävähennystä vaadittiin 16 000 metsäveroilmoituksella noin 240 miljoonan euron edestä, mikä on hieman yli vuotuisen keskiarvon. HYVÄT NEUVOT Teksti ANU SUSI | Kuvitus AINO SAARIKIVI Yhteismetsille rajoitus Metsävähennykseen ovat oikeutettuja yksityiset metsänomistajat, kuolinpesät sekä yhteismetsät. M etsävähennysoikeutta syntyy metsille, joiden omistus on vuoden 1993 jälkeen vaihtunut vastikkeellisesti eli kaupalla tai lahjanluonteisella kaupalla. Tulee itse vaatia Metsävähennystä vaaditaan metsäveroilmoituksella. Metsävähennys antaa metsänomistajalle mahdollisuuden vähentää verotuksessa osan metsätilan hankintamenosta. Tavoitteena on suitsia metsien kiihtyvää siirtymistä rahastojen omistukseen. Periaate on yksinkertainen: ostetun metsätilan hankintakustannuksista saa 60 prosenttia metsävähennysoikeutta. Vähennyksen tavoitteena on tukea metsätilojen omistajanvaihdoksia ja vauhdittaa puukauppaa. Jos poistuvan alan osuutta hankintamenosta ei pysty muuten arvioimaan, laskelmassa käytetään osuutta pinta-alasta. Metsävähennystä voi hyödyntää vain niinä vuosina, kun metsästä on saanut tuloja. Niinpä kasvavalla määrällä metsänomistajia on metsävähennysoikeutta. Tarvittaessa neuvoa kannattaa kysyä esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksestä. Ohjeita löytyy verottajan verkkosivuilta. Vuonna 2022 tuli voimaan yhteismetsiä koskeva rajoitus. Hankintakustannuksiin luetaan ostohinnan lisäksi metsään liittyvät muut kiinteistön hankintakulut, kuten varainsiirtovero, lainhuudatusja lohkomiskulut, sekä muita kauppaan liittyviä menoja, kuten kaupanvahvistajan palkkion. Yhteismetsä ei voi käyttää metsävähennystä vuonna 2022 tai sen jälkeen hankittujen metsien osalta, jos verovuoden lopussa omistuksesta yli puolet on sijoitusrahastojen tai vaihtoehtorahastojen sijoituksia. PUUKAUPAN VAUHDITTAJA Metsä kiinnostaa sijoituskohteena, ja suvussa metsä siirtyy usein eteenpäin sukupolvenvaihdoskaupalla. Mutkikkaita laskelmia Metsävähennysoikeutta voi saada myös lahjana tai perintönä saadun metsän mukana, jos tilalla oli käyttämätöntä metsävähennyspohjaa. Vuonna 2008 metsävähennyspohjaa korotettiin ja vähennysoikeus muutettiin metsätilakohtaisesta metsänomistajakohtaiseksi. Hankalinta metsävähennyspohjaa ja sen muutoksia on laskea lahjanluonteisissa kaupoissa, määräaloja myytäessä tai silloin, kun metsällä on useampia omistajia. ”Vähennysvaatimusten määrään vaikuttavat metsäteollisuuden suhdanteet ja puukaupan vilkkaus”, toteaa Verohallinnon metsäverotuksen asiantuntija Kari Pilhjerta. Jos sijoittajien prosenttiosuus myöhemmin laskee ja yhteismetsällä on niin sanottua uinuvaa metsävähennysoikeutta, sille palaa oikeus käyttää myös näissä metsissä metsävähennystä. Mutkikkaita laskutoimituksia voi tulla eteen esimerkiksi silloin, kun metsäyhtymän osakas myy osuutensa muille osakkaille ja yhtymällä on metsävähennyspohjaa ja jo käytettyä metsävähennystä. Ilmoitukseen merkitään myös se, paljonko metsävähennyspohjaa on käytetty ja minkä verran sitä on jäljellä. Nämä tiedot on ilmoitettava, vaikka ei olisi ilmoitettavia metsätalouden tuloja tai menoja. Edelliselle omistajalle jätetty hallinta oikeus estää metsä vähennyksen käytön. Metsävähennyspohja voi muuttua muutenkin kuin metsää myytäessä, esimerkiksi silloin, kun metsävähennyksen piirissä olevaa metsää siirtyy suojelualueeksi tai maatalousmaaksi tai jää sähkölinjan tai tuulivoimalan alle. Esimerkiksi 50 000 euroa maksaneesta metsätilasta saa metsävähennyspohjaa 30 000 euroa
Vähennystä voidaan käyttää vasta, kun edellisen omistajan hallintaoikeus päättyy. Metsän sukupolvenvaihdoskaupat ovat tietyin ehdoin vapaita luovutusvoittoverosta. Metsälahjavähennysoikeus vanhenee 15 vuodessa. Vaikuttaa tilakaupan verotukseen Jos aikomuksena on tulevaisuudessa myydä metsätila, kannattaa huomata, että käytetty metsävähennys lisätään tilakaupassa syntyvään luovutusvoittoon tai -tappioon. Jos metsävähennysjärjestelmässä oleva metsä luovutetaan kuolinvuoden jälkeisinä verovuosina, luovutusvoittoon lisätään vain kuolinpesän käyttämää metsävähennystä. LISÄTIETOJA Vero.fi > Syventävät veroohjeet > Hae sanalla metsävähennys 63 Aarre 2/2023 OMA TALOUS. Se siis lisää maksettavaa luovutusvoittoveroa. Luovutusvoittoon lisätään myös vainajan elinaikana käytettyä metsävähennystä. Metsälahjavähennys pienentää metsätalou den veronalaista tuloa, ja se lasketaan yrittäjä vähennyksellä vähennetystä metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. Kun pohditaan sukupolvenvaihdoksen toteutustapaa eli sitä, siirretäänkö metsä eteenpäin kaupalla, lahjanluonteisella kaupalla vai lahjana, metsävähennys lisää kaupan houkuttelevuutta silloin, kun tilalla on hakkuumahdollisuuksia. LISÄTIETOJA Vero.fi > Hae sanalla metsälahjavähennys Metsakeskus.fi/metsalahjavahennyslaskuri Metsävähennyksen käyttö on vapaaehtoista. Vä hennyksen käyttömahdollisuutta voi arvioida Metsäkeskuksen laskurilla. Metsävähennyksen käyttö on sidottu metsän omistukseen. Elinikäinen hallintaoikeus on sudenkuoppa puunmyynnin ja metsän järkevän talouskäytön kannalta. Metsälahja vähennykseen oikeuttava vähimmäispintaala määräytyy metsän sijaintikunnan mukaan. Verottaja lähettää esitäytetyn veroilmoituksen maalis-huhtikuussa. Luovutusvoittoon lisätään käytetystä metsävähennyksestä enintään määrä, joka vastaa 60:tä prosenttia luovutettavan metsän hankintamenosta. Tiedot metsävähennyspohjan muutoksista kirjataan myös omiin veromuistiinpanoihin. Oikeus metsälahjavähennykseen voi syn tyä, jos on saanut lahjana metsäomaisuutta vuonna 2017 tai sen jälkeen. Metsäsijoittajaa Lappalainen neuvoo luovutusvoiton tuloutuksen vuoksi miettimään, onko hänen lainkaan kannattavaa käyttää metsävähennystä. Metsävähennyspohja vähenee sitä mukaa kuin sitä käyttää. Vähennystä vaaditaan esitäytetyn veroilmoi tuksen yhteydessä joko Omaverossa tai vero lomakkeella 2L. Myös metsälahjavähennyksen käyttö on vapaaehtoista ja vähennystä vaaditaan itse. Vähän käytetty vähennys M etsälahjavähennys, joka periaatteel taan muistuttaa metsävähennystä, otettiin käyttöön muutama vuosi sitten helpottamaan suurten ja suurehkojen metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Verottaja kohtelee kuitenkin metsän sukupolvenvaihdoksen tekijöitä hellemmin kuin metsä sijoittajia. Niinpä edelliselle omistajalle jätetty hallintaoikeus estää metsävähennyksen käytön. Käytännössä metsälahjavähennys koskee melko harvoja metsänomistajia. ”Tämä tulee joskus tilan myyntiä suunnittelevalle metsän omistajalle yllätyksenä”, kertoo Karjalan Metsätilat Oy:n toimitusjohtaja Mika Lappa lainen. Samassa yhteydessä ilmoitettavia metsätalouden menoja ovat myös käyttöomaisuuden myynnistä saadut luovutusvoitot sekä metsätalouteen kohdistuvien velkojen korot. Pienin vähennys on 1 500 euroa, eli metsätuloja on oltava vähintään 2 500 euroa. Metsävähennystä voi vaatia 60 prosenttia verovuoden metsätalouden pääomatulosta. VEROVINKKI Perinnönjakotilanteessa metsä vähennysjärjestelmään kuuluvaa metsätilaa ei kannata myydä vainajan kuolinvuoden aikana, sillä sen aikana kuolinpesää verotetaan sekä vainajan että kuolinpesän tuloista. VEROVINKKI Metsälahjavähennystä vaaditaan metsänomistajan henkilökohtaisessa verotuksessa esitäytetyn veroilmoituksen jättämisen yhteydessä lomakkeella 2L tai Omaverossa
044 500 5404, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 044 500 5404 KEVÄT TULOILLAAN! OMAKOTITALOT, LOMAHUVILAT, RANTAMÖKIT, MAATILOJEN PIHAPIIRIT JA METSÄTILAT. 6 kk 69 e . Tilaan kestotilauksena Aarrelehden . Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 e paperilaskulisä. LAHJATILAUKSEN SAAJA / UUDET OSOITETIETONI Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Tilaustunnus AAV0024 PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 69 e • laskutusjakso 12 kk 138 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. __ / __ / 20___ . Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. sähköpostilla . Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakas palveluun. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutus jakson alkaessa. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. Suosittelemme maksutonta e-laskua. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. TÄLLÄ PALVELU KORTILLA VOIT • tilata Aarrelehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi Tilaa Aarre! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. Vihdintie 4, 00350 Helsinki p.09–2418 498. Uusi kestotilaus laskutetaan laskutusjakson alussa. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. www.tuomontupa.fi KYSYNTÄ ALKANUT PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 3 ilmoit usta vain 580 € + alv Tässä on hyvä paikka sinunkin ilmoituksellesi! Tilaa heti 044 500 5404 Aarre maksaa posti maksun Viestimedia Oy Asiakaspalvelu Tunnus 5002596 Info A2 00003 VASTAUS LÄHETYS 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta AARTEEN TILAUSLOMAKE . tekstiviestillä. lahjaksi alkaen . 12 kk 138 e . Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi. Osoitteenmuutos alkaen __ / __ / 20___ ajaksi __ / __ / 20___ – __ / __ / 20___ TILAUKSEN MAKSAJA / VANHAT OSOITETIETONI Asiakasnumero Etu ja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Haluan saada Viestimedialta uutisia ja etuja . itselleni . 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Sopivasta kauppa heti. seuraavasta numerosta . 2023. Luotettavaa välitystä ja arviointia yli 30v
Ilveksen 6. 2. S A L VO S E LIN A L AM PE LA ENSI NUMEROSSA JYRKI LUUKKONEN HEIKKI WILLAMO Neuleretkeilijän vinkit metsään Joutoalueen metsitys vaatii paljon työtä Puusta tehdyt pihasaunat Metsän opetukset -kirjoituskilpailun parhaat Kevätherkkuja nokkosesta Iris Tantulla on usein metsäretkillään mukana riippumatto, johon on mukava istahtaa neulomaan sukkaa. Lumikon häntä on myös lyhyempi kuin kärpän. Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Gini, joka on saanut nimensä latinan katajaa tarkoittavasta sanasta juniperus. 36 km3 5. Kärpän hännän kärkiosa on ympäri vuoden musta, mutta lumikon häntä on aina samanvärinen kuin muu ruumis. Rauduskoivu Seuraava Aarre ilmestyy 27.3.2023 Uusi sarja alkaa! Heikki Willamo esittelee Luonnonperintösäätiön metsiä 65 Aarre 2/2023 VAKIOT 65 VAKIOT. 3. 4. AARREVISAN VASTAUKSET 1
66 Aarre 2/2023 VAKIOT. TOINEN MAAILMANLAAJUISESTI täysin ainutlaatuinen kokonaisuus syntyisi, jos Helsingin ja Maarianhaminan välinen, jo nyt kaavoituksella mökkirakentamiselta suojeltu ulkoluotovyöhyke liitettäisiin Saaristomeren kansallispuistoon. Päijänne on Suomen suurin rotko, mutta maiseman näkeminen olisi ratkaisevasti helpompaa, jos jylhillä rantakallioilla kasvaisi harvassa suuria puita eikä tiheässä pieniä puita. ISOMÄKI Tällainen kansallispuisto olisi maapallolla täysin ainutlaatuinen. Yhdistelmän nimi voisi tällöin olla Inarijärven-Saariselän kansallispuisto. RISTO ISOMÄKI Olisiko nyt aika ajatella isosti. SUURIN OSA SUOMALAISISTA kansallispuistoista on muun maailman silmin katsottuna kovin pieniä. Eräät Lapin luonnonsuojeluyhdistykset ovat jo ehdottaneet koko Inarijärven kattavan kansallispuiston perustamista, mutta niin, että paikallisen väestön kalastusoikeudet säilytettäisiin. Nyt olisi aika ajatella isosti, muun muassa siksi, että matkailu muodostaa tulevaisuudessa yhä suuremman osan Euroopan kansantuotteesta. Toisaalta vaikka suomalaiset ovat vain reilu prosentti EU:n väestöstä, meillä on jo nyt Euroopan metsien tila -tutkimuksen mukaan 51 prosenttia EU:n tiukimman kategorian mukaan suojelluista metsistä. Eräänlaisia minitai jopa mikrokansallispuistoja. Suurimmatkaan niistä eivät näytä kartalla kovin isoilta. Pystyisimme tekemään tämän niin, että paikallisen väestön näkökulmasta juuri mikään ei muutu – paitsi turistien ja matkailun tuottamien tulojen määrä. MARIA MIKLA S E uroopan unionin ja YK:n päätökset 30 prosentin pinta-alojen suojelemisesta ja 20 prosentin ennallistamisesta ovat herättäneet metsänomistajissa epävarmuutta ja monenlaisia pelkoja. Myös Vätsärin, Kessin ja Sarmin rauhoitetut erämaa-alueet kannattaisi yhdistää samaan kokonaisuuteen, ehkä jopa UKK-puisto. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. Arktiset hanhet eivät pelkää mitään läheskään yhtä paljon kuin kotkia. Maailmankartoille ilmestyisi häkellyttävän kiinnostavalta ja jopa uskomattomalta vaikuttava, vihreiden viivojen rajaama kansallispuisto, jossa moni eurooppalainen sekä keskiluokkainen kiinalainen tai intialainen haluaisi tulevaisuudessa vierailla edes kerran elämänsä aikana. KASVATTAISIN ITSE pikkuhiljaa myös Päijänteen kansallispuiston Jyväskylään asti jatkuvaksi harvaksi rauhoitettujen luotojen ja metsäplänttien jonoksi ja maksaisin metsänomistajille rantametsien ennenaikaisesta harventamisesta. Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. Suomen asema on siis melko vahva jo nyt. Kokonaisuuden nimi voisi olla Saaristomeren-Ulkosaariston kansallispuisto. Siis metsästäjiä, jotka saalistavat kotkien avulla. Tilanne kannattaisi kuitenkin hahmottaa myös suurena mahdollisuutena. Tämä voi kuulostaa vitsiltä mutta ei todellakaan ole sitä. Kaikkien Helsingin ja Maarianhaminan välillä sijaitsevien kaupunkien ja kuntien matkailualan yrittäjät voisivat jatkossa järjestää eripituisia retkiä tälle ihmeelliselle alueelle. Mutta me voisimme nyt, EU:n ja YK:n uusia suojeluja ennallistamispäätöksiä myötäillen, perustaa Suomeen kaksi maailmanluokan kansallispuistoa. Lisäksi keskittäisin arktisten hanhien syksyiset, maailmanlaajuisesti ainutlaatuiset kerääntymät valtion ylläpitämille ruokailupelloille ja yöpymisjärville. Jos se ei onnistu kotimaisten metsästäjien voimin, työhön voitaisiin ehkä palkata keskiaasialaisia kotkametsästäjiä, joiden elanto omissa kotimaissaan on nykyään kovin niukka. Tai vähän opportunistisemmin: Inarijärven-Joulupukinmaan kansallispuisto. Tällöin mikään ei käytännössä muuttuisi saariston asukkaiden tai veneilijöiden näkökulmasta. Tällainen kansallispuisto olisi maapallolla täysin ainutlaatuinen: upea, suuren järven muodostama erämaa, jossa on tuhansia asumattomia saaria. Lisäksi meillä on paljon sellaisia alueita, joita ei ole suojeltu virallisesti mutta jotka käytännössä jo ovat eurooppalaisin standardein määritellen erittäinkin tiukan suojelun piirissä. Siihen kuuluvien vesialueiden ja luotojen määrää voitaisiin kasvattaa kaikessa rauhassa samalla tavalla kuin Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueella on tähänkin asti tehty
toimituskulut 600 €). Subaru lisäpalvelut: Subaru Vakuutus ja Subaru Assistance. SIKSI KAIKKI TURVALLISUUSVARUSTEET OVAT VAKIONA TURVALLISESTI KOTIIN ON SUURINTA LUKSUSTA Subaru Outback Adventure-varustetasolla alk. Ajotietä seuraavat kamerat, kuljettajan vireystilaa seuraava kamera, automaattinen hätäjarrutus, adaptiivinen vakionopeudensäädin sekä tietä seuraavat ajovalot ovat Outbackin vakiovarusteita. Subaru tehdastakuu: 3 vuotta/100.000 km. Kulutus 8,6 l/100 km (Eu-yhd.) CO 2 -päästöt 193 g/km (WLTP). Vastaus: ei mitään. Subaru_Outback_Turvallisesti_kotiin_50_AWD_230x290.indd 1 Subaru_Outback_Turvallisesti_kotiin_50_AWD_230x290.indd 1 7.2.2023 12.51 7.2.2023 12.51. 47.435,99 € (sis. Kuvan auto erikoisvarustein. Nämä kaikki turvallisuusominaisuudet ja tietenkin Subarun legendaarinen neliveto sisältyvät aina hintaan. Paljonko maksaa lisää, jos haluat Subaru Outbackin kaikilla mahdollisilla turvavarusteilla
Turvataan metsäsi tulevaisuus: mhy.fi/jasen. Me Metsänhoitoyhdistyksessä olemme puolustaneet suomalaisten metsien kestävää käyttöä sukupolvelta toiselle jo yli sadan vuoden ajan. Meille tärkeintä on sinun etusi ja tavoitteesi metsänomistajana