24 Harvennukset omin voimin Lahtelainen Thomas Lilja viihtyy hoitotöissä sekä omissa että muiden metsissä, s. s. 10 Uusi Husku Aarteen talvikokeilussa s. Nopeutta löytyy, kasivaljakon keskivauhti on 30 kilometriä tunnissa. 32 14,40 € 2 | 2024 aarrelehti.fi Setelit kouraan savotalla s. s. 18 METSÄAUTOT Joko löytyy sopiva täyssähköinen. 40 hyvät neuvot Viime tingan verovinkit s. 62 metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous AR-20240226-507709-_5930115.indd 1 AR-20240226-507709-_5930115.indd 1 8.2.2024 8.45.03 8.2.2024 8.45.03
Helmikuussa Euroopan komissio julkaisi vaikutustenarvioinnin keinoista, joilla EU:sta tehdään ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. SUOMESSA METSÄTEOLLISUUS RY riensi muistuttamaan, että kotimaisen metsä teollisuuden tehtailla fossiilisten poltto aineiden osuus on jo nyt painettu kym menen prosentin tuntumaan. Optimismi ei ole realismin vastakohta vaan edellytys sille, että jaksamme etsiä keinoja tehdä asioita paremmin ja työskennellä tulevien sukupolvien hyväksi. Metsien terveyttä ja kasvua parantava aktiivinen metsätalous on ilmasto politiikan tärkeä element ti”, hän toteaa ja ehdottaa, että Euroopan joka kolkassa tulisi Suomen tapaan soveltaa metsien uudistamisvelvoitetta. Metsäteollisuuden tutkimus ja kehitystyö ja jokainen metsänomistajien istuttama uusi taimi perustuvat yhteiseen voimavaraan, optimismiin. Ilmastonmuutos ei tarkoita sitä, että jokainen talvi olisi leuto. 1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta. Metsänomistajille ei ole yhdentekevää, millä keinoin EU pyrkii ilmastotavoitteisiinsa. Lunta ja pakkasta on riittänyt, jos kohta myös lauhempia jaksoja ja liukkaita kelejä. MARIA MIKLAS Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi Kevät koittaa, valo voittaa, kasvun ihme odottaa PÄÄKIRJOITUS V anhanajan kunnon talvi alkaa olla kääntymässä kevät tä kohden. Komissio kaipaa yksityisen sektorin investointeja puhtaaseen teknologiaan. Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Kesän europarlamenttivaalit ovat vaikuttamisen paikka. Takkaa, toppatakkia ja lumilapiota tarvitaan jatkossakin. Niin tarvitaan myös ilmastotoimia. Suoma laiset ovat päässeet laduille ja pilkille ja metsäkoneet leimikoille. Komissio haluaa parantaa Euroopan kykyä selviytyä tulevista kriiseistä ja vahvistaa EU:n riippumattomuutta fossiilisten poltto aineiden tuonnista. Lehtomäki vaatii, että metsiä koskevien ilmasto tavoitteiden osalta EU:ssa on otettava huomioon metsänieluihin liittyvät suuret epävarmuudet: ”Tuhoille alttiit metsät ja ailahtelevat nielulas kennat ovat huono selkänoja ilmasto tavoitteille. Pirtti on pysynyt lämpimänä, kun on heit tänyt puita uuniin. 3 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507711-_5930116.indd 3 AR-20240226-507711-_5930116.indd 3 8.2.2024 8.44.53 8.2.2024 8.44.53. ”Kestävä, metsäpohjainen biotalous tulee integroida kiinteäksi osaksi EU:n ilmastopolitiikkaa, teollisuuspolitiik kaa ja kiertotaloutta”, vaatii Metsä teollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki. Kasvi huonekaasujen nettopäästöjä olisi vähennettävä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä, kun vertailutasona on vuosi 1990. Taimesta kasvaa puu, jolle on käyttöä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää päästö vähennyksien lisäksi hiilenpoistoa muun muassa bio geenisen hiilidioksidin talteenotolla. Taimesta kasvaa puu, jolle on käyttöä
Turvataan metsäsi tulevaisuus: mhy.fi/jasen AR-20240226-507713-_5930113.indd 5 AR-20240226-507713-_5930113.indd 5 8.2.2024 8.44.50 8.2.2024 8.44.50. Me Metsänhoitoyhdistyksessä olemme puolustaneet suomalaisten metsien kestävää käyttöä sukupolvelta toiselle jo yli sadan vuoden ajan. Meille tärkeintä on sinun etusi ja tavoitteesi metsänomistajana
10 VAUHDISSA JALAKSILLA 16 koiraa omistava VesaPekka Lehtomäki hurahti valjakkourheiluun jo pikkupoikana. 30 ”LISÄÄ JALOSTUSARVOA PUULLE” Metsä Spring Oy:n toimitusjohtaja Niklas von Weymarn uskoo erityisesti puupohjaisiin tekstiileihin. Jyhkeä tunturijono Pallastuntureilta Ounastuntureille on Suomen suosituinta tunturiseutua. ARTO KOMULAINEN JUKKA VALTANEN / SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO / JUKKA VALTASEN KOKOELMA MAAHANTUOJA KANNEN KUVA MARIA MIKLAS Auton vetokoukku ja vetokyky ovat nousseet myös sähköautoilijoiden parissa tärkeiksi ominaisuuksiksi. 32 SÄHKÖISTÄ VETOA Sähköautojen mallistosta löytyy jo vetokykyisiä nelivetoja, joissa on riittävä toimintamatka. METSÄ 3 KEVÄT KOITTAA, VALO VOITTAA, KASVUN IHME ODOTTAA 8 METSÄ NYT Kohti monimuotoisuutta ja muita uutisia. Metsätyyppijärjestelmästä kannattaisi luopua ja siirtyä pituusbonitointiin, kirjoittaa Petri Kortejärvi. 2 2024 lukuvinkki! 40 32 50 Metsätyömies Kalle Koivisto saa palkkarahansa metsäteknikko Kalle Törmältä Kurun hoitoalueen Kalattoman kämpällä helmikuussa 1956. 36 METSÄN PARHAAT AARTEET Aarteen uusi kirjoituskilpailu tuotti jälleen monipuolisen sadon. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Kuukauden luontokuvassa varpushaukka ja metsänimisissä Taisto Oksanen. 24 NÄPPÄRÄ PIKKUJÄTTI Husqvarna 540 XP Mark III on varmatoiminen, kevyt ja tehokas moottorisaha ensiharvennuksille. 15 PITÄISIKÖ METSÄLAKI AVATA. 22 KUNNON KELEILLÄ Puun kysynnän ja hintojen hyvä vire on jatkunut alkuvuonna 2024. 18 HARVENNUKSET OMIN VOIMIN Thomas Liljalle parasta metsätöissä on se, kun saa huonosti kasvavan metsän hyvään kasvukuntoon. SISÄLTÖ 6 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507714-_5930210.indd 6 AR-20240226-507714-_5930210.indd 6 8.2.2024 9.34.53 8.2.2024 9.34.53
Vesa-Pekka Lehtomäki viettää valjakkokoiriensa kanssa 3–6 tuntia päivässä. ”Kun koiran tuntee pienestä pitäen, siihen oppii luottamaan.” VEROJA JA SAHOJA Sivulla 62 on vinkkejä niille, joilla metsäveroilmoitus odottaa vielä palaut tamistaan. 7 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507714-_5930118.indd 7 AR-20240226-507714-_5930118.indd 7 8.2.2024 8.45.27 8.2.2024 8.45.27. OMA TALOUS 62 VIIME TINGAN VEROVINKIT Metsäveroilmoituksen jättämisen viimeiset päivät ovat käsillä. HYVINVOINTI 60 HERKKUA HAUESTA Jauha haukifileet massaksi ja valmista siitä maittavia kalapihvejä tai -pullia. LUONTO 50 TUNTURIN HUIPULLA Kaunis hiihtovaellusreitti Pallastuntureilta Hetan suuntaan vaatii retkeilijältä kuntoa ja kokemusta. Käy tutustumassa! Aarre kokeilu Husqvarna 540 XP Mark III -kevytsaha pelasi hyvin talvisavotalla. VAKIOT 49 LUKIJAKYSELY 57 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 POLTTAMINEN VOI EDELLEEN OLLA PUUN ARVOKKAIN KÄYTTÖTAPA Puun energiakäytön kategorinen vastustaminen Suomen olosuhteissa on huono ajatus, kirjoittaa Risto Isomäki. 58 VAIKUTTAVA VOIMALINTU Entisaikaan salaperäistä palokärkeä pidettiin ennuslintuna, eikä sen taika ole kadonnut vieläkään. Aarteen varsinainen vero opas oli lehden edellisessä, tammikuun lopussa ilmestyneessä numerossa, joka löytyy näköislehtiarkistostamme osoitteesta aarrelehti.fi/nakoislehti. Kestotilaajille avoimesta näköislehtiarkistosta löytyy myös Husqvarna 550 XPG Mark II:n alku peräinen kokeilu (AR 2/23). MUISTA ARKISTO! 10 24 RISTO JUSSILA JOHANNES WIEHN JUURET 40 SETELIT KOURAAN Savottaja uittotyömailla tilit maksettiin käteisellä, mikä houkutteli epärehellisiä ryöstöihin ja huijauksiin. PUU 44 ELVIS ELÄÄ SEINILLÄ Viinikaisten värikkään puutalon kaikki seinät ovat täynnä tauluja
Kaksi skenaarioista tarkastelee sitä, kuinka metsäluonto kehittyy, jos Suomenja ruotsinkieliset tuottajajärjestöt MTK ja SLC julkaisivat helmikuun alussa tiekartan luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Valtakunnan tasolla myönnettyjen pyyntilupien käyttöaste oli 78,5 prosenttia. Suurimmalla osalla hirvitalousalueista hirvikanta on tällä hetkellä tavoitetasolla. Vieraslajien torjunnalla estetään myös taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Kahden voimakkaimman skenaarion tehostetut luonnonhoitotoimet vähentävät hehtaarikohtaisia nettotuloja puuntuotannon metsissä 5–8 prosenttia nykytasoon verrattuna. Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisee arvion jahdin jälkeisestä kannasta maaliskuussa. Asetetut tiheystavoitteet ovat tähdänneet koko maassa 70 000–86 000 yksilön talvi kantaan. Yksikään skenaario ei ole tiekartta itsessään, painottaa Asikainen. ”Tiekartta koskee niin keskusliittoa, metsänhoitoyhdistyksiä kuin yksittäisiä metsänomistajia. Talousmetsien luonnonhoitotoimien lisäksi tarkasteltiin suojelualueiden lisäämisen vaikutuksia. Kahdessa muussa monimuotoisuusskenaariossa niin luonnonhoitokuin suojelutoimet ovat edellisiä voimakkaampia. Ne ovat pistia, japaninkelasköynnös, kuningaskäärme ja afrikankynsisammakko. Y li 400-sivuinen julkaisu on katsaus maatalousja metsäluonnon nykytilaan sekä tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, joilla luonnon monimuotoisuutta voidaan vahvistaa. Yhtenä tavoitteenamme on se, että suojeltu pinta-ala kasvaa metsänomistajien vapaaehtoisuuden perusteella esimerkiksi niin, että metsiä tarjotaan Metsotai Helmi-suojeluun”, Anna-Rosa Asikainen kertoo. Toimenpiteitä toteutetaan vaiheittain tulevina vuosina. Lemmikkija akvaariolajeja ei saa missään tapauksessa vapauttaa ympäristöön. EU:n vieraslajiluetteloon on nyt lisätty 22 lajia, joiden joukossa on neljä Suomessa tavattavaa lemmikkiä sekä puutarhaja akvaariokasvilajia. Lehtipuuston määrää voidaan lisätä tuntuvasti, kuolleen puun tilavuutta voidaan kasvattaa lähelle 10 kuutiometrin hehtaaritasoa, ja säästöpuiden määrä voidaan kaksinkertaistaa nykytasosta. Päättyneellä jahtikaudella kaadettiin runsaat 32 000 hirveä, 13 prosenttia edelliskautta vähemmän. Tilaa siemenet metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Siemenkeskuksesta: Puh. Luontoon karanneet yksilöt on välittömästi poistettava. Lisäsuojelu tehokkainta Tutkimuksessa määriteltiin neljä eri skenaariota, kuinka eri luonnonhoitotoimet ja lisäsuojelu vaikuttavat metsiin ja millaisia talousvaikutuksia toimilla on yksittäiselle metsänomistajalle, vaikkapa hakkuukertymään. ”Kyselymme perusteella yli 80 prosenttia metsänomistajista kokee monimuotoisuuden turvaamisen tärkeäksi. 029 432 6000 ja siemenkeskus@tapio.fi tai verkkokaupasta: Metsäkauppa.fi JALOSTETUN SIEMENEN HYÖDYT: Lisää kasvua ja tuottoa Parempi laatu Tuhonkestävyyttä 8 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507717-_5931085.indd 8 AR-20240226-507717-_5931085.indd 8 8.2.2024 13.44.30 8.2.2024 13.44.30. Teksti ANNE SOININEN ja MARI IKONEN | Kuvat VM-ARKISTO Pienempi saalis Hirvenmetsästys päättyi tammikuun puolivälissä. Torju vieraslajit Haitallisten vieraslajien torjunta edistää luonnon monimuotoisuutta ja estää luontokatoa. LISÄTIETOJA mtk.fi/documents/d/mtk/mtk_slc_tiekartta_a5_tiivistelma Säästöpuiden määrän voi kaksinkertaistaa. Pinta-alaan suhteutettuna hirviä kaadettiin yksi hirvi tuhatta hehtaaria kohden. metsää hoidetaan vuoteen 2022 saakka käytetyillä PEFC-kriteereillä tai toisaalta nykyisillä, vuonna 2023 käyttöön otetuilla PEFC-kriteereillä. Ehdotettuja toimenpiteitä ovat muun muassa luontokohteiden turvaaminen, suojavyöhykkeet, säästöpuut, sekapuustoisuus (erityisesti lehtipuusekoitus), lahopuun säästäminen ja tuottaminen, luonnonhoidolliset kulotukset ja riistatiheiköt. Tutkimuksessa tarkasteltiin metsäluonnon tämänhetkistä ekologista tilaa ja sitä, millaisilla toimenpiteillä ja ohjauskeinoilla metsien rakennepiirteitä voidaan parantaa. Myös puutarhaharrastajien on oltava valppaina ja ehkäistävä haitallisiksi katsottujen vieraslajien leviäminen Suomen luontoon. Kaadetuista aikuisista hirvistä uroksia oli 58 ja naaraita 42 prosenttia. Tietysti metsänomistajat päättävät jatkossakin itse omien metsiensä käytöstä ja hoidosta voimassa olevan lainsäädännön ja ohjauskeinojen mukaisesti”, sanoo MTK:n luonnonsuojeluasioista vastaava juristi Anna-Rosa Asikainen. Saaliissa vasojen osuus oli 48 prosenttia. Metsien lisäsuojelu taas on tehokkain mutta myös kallein keino lisätä metsien monimuotoisuutta edistäviä rakenne piirteitä. JAANA KANKAANPÄÄ METSÄ NYT Lahoamaan jätetyt puut ovat yksi parhaita keinoja edistää metsän monimuotoisuutta. Muita ehdotuksessa käsiteltyjä lajeja ei ole Suomessa tavattu. EU:n ja kansallista vieraslajiluetteloita päivitetään tarpeen mukaan lajien haitallisuuden perusteella. Metsätalouden osalta tiekartta perustuu Luken ja PTT:n tutkimustyöhön. Kohti moni muotoisuutta Kaikki lähtee siemenestä Jalostetuilla siemenillä uudistettu metsä tuottaa kiertoaikana jopa rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta. Samaten maaliskuussa alueelliset riistaneuvostot asettavat hirvikannan hoitotavoitteet seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Luonnonhoitotoimilla voidaan merkittävästi vaikuttaa monimuotoisuudelle tärkeisiin metsien rakennepiirteisiin seuraavien 30 vuoden kuluessa
Keskihintaa nostaa osaltaan se, että tilakauppojen puuston keskitilavuus on ollut vajaat kaksi prosenttia korkeampi kuin edellisvuonna. Niissä metsärahastot ovat olleet edellisvuosina aktiivisia ostajia. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä metsätilojen hinnoissa ilmeni jo pientä laskua. ”Metsän nimellinen keskihinta ei ole ollut näin korkea koskaan aiemmin Maanmittauslaitoksessa 1980-luvulta alkaneen kiinteistöjen kauppahintatietojen keruun aikana”, kertoo Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Esa Ärölä. Kaikki lähtee siemenestä Jalostetuilla siemenillä uudistettu metsä tuottaa kiertoaikana jopa rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta. Myös Uudellamaalla päästiin 6 000 euron keskimääräiseen hehtaarihintaan. Halvimmalla metsää sai Lapista, keskimäärin 1 400 eurolla hehtaarilta. Keskihinta nousi eniten Kymenlaaksossa. Voimakkaimmin metsähehtaarin mediaanihinta laski Kainuussa, noin 11 prosenttia. Viime vuoden kauppojen mediaanihinta oli noin 3 930 euroa hehtaarilta. Metsätilakaupat vähenivät eniten Pohjois-Karjalassa (35,5 %), Kainuussa (26,5 %) ja Lapissa (22,1 %). 029 432 6000 ja siemenkeskus@tapio.fi tai verkkokaupasta: Metsäkauppa.fi JALOSTETUN SIEMENEN HYÖDYT: Lisää kasvua ja tuottoa Parempi laatu Tuhonkestävyyttä AR-20240226-507717-_5931085.indd 9 AR-20240226-507717-_5931085.indd 9 8.2.2024 13.44.33 8.2.2024 13.44.33. Se on 10,4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Tilaa siemenet metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Siemenkeskuksesta: Puh. Metsätilakauppojen määrä laski viime vuonna V iime vuonna koko Suomessa tehtiin noin 4 050 ei-sukulaisten välistä, pelkästään metsää sisältävää yli kahden hehtaarin tilakauppaa. Siellä kauppojen määrissä tapahtui 6,5 prosentin lasku vuonna 2023 verrattuna vuoteen 2022. Eniten metsätilakauppoja solmittiin viime vuosien tapaan Pohjois-Pohjanmaalla, yhteensä 600. Koko maan keskihinnan noususta osa selittyy Suomen eteläosan korkeammilla hehtaarihinnoilla, sillä etelän osuus kauppamäärästä nousi edellisvuoden 36 prosentista 39 prosenttiin. Koko vuoden osalta metsän hinta nousi 8 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Kalleinta metsä oli Varsinais-Suomessa, jossa mediaanihinta oli 6 200 euroa hehtaarilta. KARI SALONEN Metsätilakaupat lisääntyivät eniten Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Pirkanmaalla
Kuka. 10 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507718-_5930165.indd 10 AR-20240226-507718-_5930165.indd 10 8.2.2024 9.02.51 8.2.2024 9.02.51. ”Kiitos mukaville kyläläisille siitä, että saan käyttää paikallisia treenimaastoja. Metsuri ja opistoupseeri Työ. Se, jossa sielu lepää Ajankohtaista. Eläkkeellä Koti. Maalaistalo Kouvolan Korvenkylässä Perhe. Maailman mestaruus 2015 ja 2017 sekä Euroopanmestaruus 2018 Lempipuu. Koiravaljakkourheilu Saavutukset. Kunto suunnistus, metsänhoito ja kulttuuririennot Elämäntapa. Metsä talousyrittäjän opintojen al kaminen Samiedussa KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Valjakon takana Juttuun liittyvällä videolla Vesa-Pekka Lehtomäki harjoittaa koiriaan ja kertoo harrastuksestaan. Monesti reittejä on aurattu, ja tienparannuksissa on käytetty koirien tassuille sopivaa materiaalia.” HENKILÖ Vesa-Pekka Lehtomäki Ikä. Vaimo ja kolme aikuista lasta Harrastukset. 57 Koulutus. Polttopuu Tärkein metsä
Koirien kanssa toimimisesta muodostui hänelle elämäntapa. Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 11 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507718-_5930165.indd 11 AR-20240226-507718-_5930165.indd 11 8.2.2024 9.02.54 8.2.2024 9.02.54. VAUHDISSA JALAKSILLA Vesa-Pekka Lehtomäki hurahti valjakkourheiluun jo pikkupoikana. ”Olen aina pitänyt tiimityöskentelystä koirien kanssa”, Vesa-Pekka Lehtomäki sanoo
Ensimmäinen oma koira Zina oli siperianhusky. Joulukuu on juuri vaihtumassa tammikuuksi ja kisakausi käynnistymässä. ”Laji vei minut heti mennessään”, Lehtomäki kertoo. 11-vuotiaana Lehtomäki kilpaili nuorten luokassa Zinan ja lainakoiran kanssa. Haukunta kantautuu kauas lumiseen kuusikkoon. Talvella reellä ajettaessa kisamatka on noin kaksi kilometriä yhtä valjakkokoiraa Vastaantulija voi hämmästyä vauhdikkaasti etenevää valjakkoa. Lehtomäki iskee lumiankkurin maahan, ja vauhti tyssää siihen. Sen paino ja hyvät jarrut tekevät harjoittelusta turvallisen. Koirien vapaana juoksuttaminen juoksutustarhassa on tärkeä osa niiden treenausta. Reki on köydellä kiinni pakettiauton peräkoukussa, sillä koirilla on kova halu ampaista liikkeelle. K uusi valjakkokoiraa odottaa reen edessä lähtökäskyä. ”Olemme kohdanneet lenkkeilijöitä, hiihtäjiä, autoja, metsäkoneita sekä metsästäjiä koirineen. Tässä vaiheessa talvea harjoitusmatka on valjakolle lyhyt. Vesa-Pekka Lehtomäki astuu reen jalaksille ja irrottaa köyden. ”Ja kun isä totesi, että tuohan vaikuttaa ihan urhei lulta, koiria hankittiin lisää.” Lehtomäen päälaji on valjakkoajo kahdeksan koiran luokassa. Ravija ratsastushevosia liikkuu samoilla reiteillä, mutta sovimme etukäteen treeniajat.” Zinasta se alkoi Kouvolan Korvenkylässä, vanhan maalaistalon pihapiirissä, on koiratarha 16 koiralle, puolen hehtaarin juoksutustarha ja juoksukaruselli, jota käytetään kesäisin koirien peruskuntoharjoitteluun. HENKILÖ 12 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507718-_5930165.indd 12 AR-20240226-507718-_5930165.indd 12 8.2.2024 9.02.58 8.2.2024 9.02.58. Lehtomäen valjakkokoirat ovat risteytyskoiria, jotka tunnetaan nimellä skandinaviankoira tai eurohound. Syksyllä ja alkutalvella koirien vetotreenit tehdään reen sijasta mönkijällä. Vastaantulija saattaa joskus hämmästyä vauhdikkaasti etenevää valjakkoa. Talvikisoista hänellä on MM-kulta Saksasta vuodelta 2015, EM-kulta Italiasta vuodelta 2018 sekä MM-hopea Ranskasta 2019. Jalostus nopeiksi ja kestäviksi rekikoiriksi aloitettiin 1980luvun lopulla. Koirat tietävät, että treeni oli tässä. Valjakko syöksähtää kahdeksan kilometrin mittaiselle mutkittelevalle metsätiereitille. ”Taustalta löytyy saksanseisojaa, pointteria ja alaskanhuskya.” Vesa-Pekan rakkaus koiriin ja valjakkourheiluun leimahti jo pikkupoikana, kun hän pääsi katsomaan valjakkokilpailua Luumäelle. Kun reitti on kierretty, koirat yrittävät jatkaa pysähdyskäskystä huolimatta. Se haettiin isältä salaa Kotkasta. ”Tämä oli vasta ensimmäinen kerta reen kanssa tällä talvikaudella”, Lehtomäki kertoo ja nostaa koiran kerrallaan pakettiauton pehmustettuihin häkkeihin. Lehtomäki hoitaa samalla omaa kuntoaan polkemalla fillarilla karusellia ympäri. Myös valjakon kokoa on helppo kasvattaa. Se oli yksi kriteeri, kun perheelle etsittiin kotia 30 vuotta sitten. Metsäinen treenireitti alkaa läheltä kotipihaa
kohden. Parilla viimeisellä kilometrillä Lehtomäki joutui ottamaan muutaman kävely askeleen. ”Maantiejuoksu ei ole minun lajini, mutta halusin juhlistaa eläkkeelle lähtöä vähän erikoisemmalla tavalla. Kärrykisan maailmanmestaruutta Lehtomäki juhli Puolassa vuonna 2017. ”Koirien kanssa vierähtää helposti 3–6 tuntia päivässä. Jukolan viestiin hän on osallistunut viisitoista kertaa. ”Satoakin alkaa pikkuhiljaa tulemaan.” Sen etsimisessä on puuhaa Vesa-Pekan puolison Katariina Lehtomäen kahdelle lagotto romagnololle eli italialaiselle tryffeli koiralle. Aikaa hellepäivän urakoinnissa vierähti kuusi tuntia. Kahdeksan koiran kanssa se tekee 16 kilometriä. Kevättalvella hänen on määrä aloittaa metsätalousyrittäjän opinnot ammattiopisto Sami edussa. Se jäi ensimmäiseksi ja viimeiseksi maratonikseni.” Kuntoaan Lehtomäki hoitaa hiihtämällä ja suunnistamalla. ”Hyvä treeni on sellainen, jossa tuntee koirien ilon. Siinä sivussa sitten pyykinja astianpesut, polttopuiden kantaminen ja talon lämmitys. Työuran jälkeen aikaa on riittänyt enemmän koirien kanssa toimimiseen, samoin kotitöihin. Kasivaljakon keskivauhti on noin 30 kilometriä tunnissa, mielellään vähän yli.” Sulanmaan kisoissa kärryllä ajettaessa kilpailumatka on puolet lyhyempi. Lehtomäki hoitaa isänsä kanssa metsätilaa Haminan Pyhällössä. Olen kyllä koko ajan vähän jäljessä.” Omaan metsään mennessä tilukset tulee katsastettua metsäautotien päähän asti, vaikka työstettävä palsta olisi heti ensimmäisenä. Pyhällön maalaistalon ympärillä kasvaa tammea ja pähkinäpensasta. Matkaa kertyi melko tarkalleen maratonin verran. Maratonilla eläkkeelle Kun Lehtomäki jäi kuusi vuotta sitten eläkkeelle RUK:n Pioneerikomppanian vääpelin virasta, viimeisenä työpäivänä hän juoksi Haminasta kotiin Korvenkylään. Niiden juuristoon on ympätty tryffelirihmastoa. Oman talon lisäksi on Pyhällössä isän talo sekä isovanhemmilta peritty, matkailukäyttöön kunnostettu maalaistalo. ”Teen metsähommia niin paljon kuin ehdin. ”On hienoa katsella, kuinka itse istutettu metsä kasvaa. Lehtomäki harjoittelee koiriensa kanssa useita kertoja viikossa. Valjakon ajaja eli musheri keventää potkuttelemalla reen menoa sekä tarvittaessa auttaa valjakkoa juoksemalla jyrkissä ylämäissä. Valjakko etenee samalla rytmillä vauhdikkaasti eteenpäin, ja koirien ja musherin yhteys on saumatonta”, Lehto mäki kuvailee. Kilpailuun valitaan parhaassa kunnossa olevat koirat. Valjakkoajossa hyvä kunto on eduksi. Joulu kuussa ne ovat jopa yli 20 kilometriä. Töihin kuuluu taimikonhoitoa, istutuksia ja varsinkin polttopuuntekoa, sillä lämmitettävänä on kolme taloa. Maalipensseli ja vasara heiluvat kesäisin.” Vaimolla tryffelikoiria Se aika, mikä koirilta liikenee, kuluu omassa metsässä. Parin viikon kisareissuja Iltapäivän sinisenä hetkenä on aika valjastaa seuraavat koirat ja lähteä pimenevään iltaan kuutamoajelulle. ”Nopeutta löytyy. Syksyn kolmen kilometrin aloituslenkeistä matkat pitenevät. 13 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507718-_5930165.indd 13 AR-20240226-507718-_5930165.indd 13 8.2.2024 9.03.01 8.2.2024 9.03.01. Siinä näkyy oma kädenjälki”, sanoo Lehtomäki, joka ennen sotilasuraansa opiskeli metsuriksi
”Kun koiran tuntee pienestä pitäen, siihen oppii luottamaan. ”Talvisilla sähkönhinnoilla on säästettävä jostakin muusta kuin koirien hyvinvoinnista.” HENKILÖ Laumanjohtajaa koirista on vaikea määritellä. Joukkue koostuu ruotsalaisista, itävaltalaisista, saksalaisista ja suomalaisista valjakkoharrastajista. Maaliskuun puolivälissä Lehtomäki osallistuu Ruotsissa pidettävään Vindelälvsdraget-viestikilpailuun Team Nutrolin joukkueessa. Kansainvälistä elämää Harrastus on tuonut Lehtomäelle kansainvälisen ystäväpiirin saman lajin harrastajista. Tarhan reunalle on asennettu kamera, ja kuvayhteys kännykkään helpottaa huolta ja ikävää. Sitä nuoremmat koirat ovat vasta kasvamassa kisakuntoon ja vanhemmat ovat jo eläkkeellä. Matkalla pidetään paljon juomaja jaloittelutaukoja. Ne majoittuvat pakettiautossa omissa häkeissään. Kisareissun aikana luottonaapurit ja Lehtomäen vanhin poika huolehtivat kotiin jääneistä koirista. 14 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507718-_5930165.indd 14 AR-20240226-507718-_5930165.indd 14 8.2.2024 9.03.04 8.2.2024 9.03.04. Maksaa mitä maksaa Lehtomäki ei ole pitkään aikaan laskenut, kuinka paljon hänen rakas harrastuksensa maksaa. Ensi syksynä sulanmaan EM-kilpailu kilpaillaan Suomessa. Kyseessä on kuitenkin elämäntapa. Mahdollisuuksien mukaan myös lainaan toista valjakkoa junioriajajille.” Valjakkourheilun talvilajeja ovat valjakkoajo ja valjakkohiihto, jotka jakautuvat valjakon koon mukaan kilpailuluokkiin. Sähköä kuluu. Aamuisin sekä ennen ja jälkeen treenin ne juotetaan maistuvilla juomilla. Kuusitoista valjakkokoiraa kuluttavat päivittäin yhteensä noin kahdeksan kiloa kuivamuonaa ja hivenen ravintoöljyä. Sulanmaan lajeja ovat kärryajo sekä koirapyöräily ja koirajuoksu. ”Siinä voisi kauhistua. Kilpaurheilijan tukena on laaja kaupallisen yhteistyön verkosto. Kilpailureissuissa Keski-Eurooppaan vierähtää helposti pari viikkoa, vaikka itse kisa kestää vain muutaman päivän. ”Euroopasta löytyy 200 kilometrin säteellä aina joku tuttu, joka auttaa, jos vaikka auton kanssa tulee ongelmia.” Tänä vuonna hänellä ei ole tiedossa valjakkourheilun kansainvälisiä arvokisamatkoja. Kokeneet koirat opettavat nuorempiaan.” Harrastus on tuonut kansain välisen ystävä piirin. Lehtomäkeä somessa seuraaville ei jää epäselväksi, mikä koiranruoka ja ravintoöljy on käytössä. Koirilla on eristetyt kopit, joissa kaikissa on lämmitys. Myös valjaat, kaulapannat, reki, vetoliinat ja ankkurit tulevat edullisesti kumppanifirmoilta. ”Useasti kilpailen kakkosvaljakolla toisessa luokassa. Koirat ovat tottuneita matkustajia. Minä käytän koiriin. Myös kaikki kolme lastani harrastivat tätä lajia kotona asuessaan.” Varsinaisen aterian koirat syövät kerran päivässä. Joku käyttää rahat baariin ja toinen golfiin. Näin kaikki koirat pääsevät juoksemaan. ”Omasta mielestäni se olen minä”, Vesa-Pekka Lehtomäki naurahtaa. Kuluvan talven kilpailukalenterissa Lehto mäellä olivat tammikuussa Jämin Valjakkoviesti sekä helmikuussa SM-kilpailut Jämillä ja Taipalsaaressa. Paras kilpailuikä valjakkokoirilla on puolestatoista vuodesta yhdeksään vuoteen
Mustikkatyypin 50-vuotias, oikea-aikaisesti harvennettu kuusikko Saarijärvellä kasvaa metsävaratiedon kasvumallin mukaan kahdeksan mottia vuodessa. Puumarkkinoilla aktiivisia ovat säännöllisesti puuta myyvät, eikä heidän taseissaan järeitä leimikoita ole välttämättä jonoksi asti. Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsän omistaja Petri Kortejärvi (s. Muitakin syitä lain avaamiselle voi olla. MARIA MIKLAS K un metsälakia kymmenen vuotta sitten uudistettiin, haluttiin lisätä metsänomistajien vapaut ta ja vastuuta metsiensä hoidosta. Tähän päästään helpommin, jos metsätyyppijärjestelmästä luovutaan ja siirrytään pituusbonitointiin. PITUUSBONITOINNISSA METSIKÖN kasvu pystytään ennustamaan puiden valtapituuden ja iän perusteella. PETRI KORTEJÄRVI Pitäisikö metsälaki avata. Vihdoinkin, moni ajatteli. Suomessa luotetaan lakeihin ja säädöksiin, mutta ennen lakiin turvautumista kannattaisi käyttää muita keinoja kuten tiedolla ohjaamista. Metsien kasvun taittumisen selkein yksittäinen selittäjä on metsiemme ikääntyminen. Meneekö hakkuuseen kovakasvuinen kuusikko, ja kitukasvuinen jää pystyyn. Mikäli metsälaki päätetään avata, remonttia kannattaa tehdä harvennuksessa jätettävän pohjapinta-alan minimin osalta. Metsävaratiedon tunnuksissa ikä on epävarma tieto, mutta metsien laserkeilaus toistetaan nykyisin kuuden vuoden välein, ja kaksi valtapituuden mittauspistettä tekevät mahdolliseksi tulevan kasvun ennustamisen. Mikäli päätehakkuiden lakirajojen palauttamista perustellaan ilmastonmuutoksen torjunnalla, yhtä perusteltua olisi määritellä talous metsien puustolle maksimiläpimitta, jonka täyttyessä metsänomistajat velvoitettaisiin tuomaan puunsa markkinoille. Yksittäisen metsikön kasvua kasvumallit ennustavat kuitenkin heikosti. Toisaalta kasvu voi olla jopa 18 mottia silloin, kun kasvupaikan rehevyys on lähellä käenkaali-mustikkatyyppiä (OMT). Metsien kasvun lievä taittuminen herättää huolta, ja kiertoajan jatkaminen nähdään yhtenä keinona pysyä ilmastotavoitteissa. Metsälakiin palautettava minimiläpimitta ohjaisi nimenomaan kasvuisan kuvion hakkuuseen. Vaikkapa mustikkaja puolukkatyypin kasvupaikat ja niiden lyhenteet MT ja VT ovat tuttuja kaikille metsätalouden parissa toimiville. Kuitenkin yksittäisellä kuviolla kasvu voi jäädä neljään mottiin, jos kasvupaikka on MT:n karumpaa laitaa. Sitä pitää nostaa. Saarijärven kuusikon esimerkissä viiden vuoden odottamisella saa hehtaarilta lisää vain tuhat euroa, jos vuotuinen kasvu on neljä mottia. Läpimittarajoja tehokkaampi keino lisätä metsien kasvua olisi ehkäistä sitä, että metsiköitä hakataan parhaan kasvunsa vaiheessa, ja toisaalta ohjata kasvussaan jo hiipuneet metsät uudistushakkuuseen. Suunnilleen samaan aikaan lainsäätäjä oli sopimassa EU:ssa sitoumuksia hiilinielujen osalta. KORTEJÄRVI Kannattaisi käyttää tiedolla ohjaamista. Suomen metsävarojen osalta kokonaiskuva näyttää siltä, että minimiläpimitat voitaisiin tuoda takaisin. Ehkä metsälakia kannattaa päivittää hyvän sään aikana. Puusto on järeämpää kuin koskaan mittaushistoriassa. Teollisuuden puunsaantia se ei kuitenkaan ratkaise. Metsikkötasolla ennuste on tarkempi kuin kasvumallien antama. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla. Järeää tukkipuuta tulee markkinoille huonosti, eikä ole syytä olettaa, että lakirajan palauttaminen asiaa muuttaisi. METSIEN MITTAUSHISTORIAA Suomessa on yli sadan vuoden ajalta, ja metsäntutkimuksen peruskäsitteisiin kuuluu metsätyyppijärjestelmä. Nyt keskustellaan, annettiinko metsänomistajille liikaakin vapautta. Jos taas kasvu onkin 18 mottia, lisätuloa on tiedossa kuusi tuhatta euroa. Uuden, kasvupaikalle sopivan taimikon kehittymisen maksimiaikaa on syytä lyhentää reippaasti, jos ollaan aidosti huolissaan Suomen metsien tulevasta kasvusta. Metsänomistajan talouden kannalta ero on merkittävä. Metsävaratiedon kasvu mallit ennustavat puuston kehitystä seuraavien vuosien aikana, ja ne ovat käytössä esimerkiksi Suomen metsä keskuksen Metsään.fi-palvelussa. 15 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507723-_5930164.indd 15 AR-20240226-507723-_5930164.indd 15 8.2.2024 9.01.57 8.2.2024 9.01.57. Väläytellään metsälain avaamista ja uudistushakkuiden minimiläpimittojen palauttamista. Metsätyyppijärjestelmä on osana kasvumalleja, jotka ovat lukuisten kasvatuskokeiden tulosta
Ammattitaustani on biologian ja maantieteen opettaja. Olen pitkän linjan luontokuvaaja, aloitin jo 1970luvulla kuvaamalla mustavalkofilmille. 16 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507724-_5930257.indd 16 AR-20240226-507724-_5930257.indd 16 8.2.2024 10.24.01 8.2.2024 10.24.01. Taajamien lähellä myös viherpeipot, varpuset, tiklit ja viher ja pikkuvarpuset käyvät ruokinnalla, toki myös närhet, varikset ja harakat, pohjoisessa kuukkelit. Näin kävi Jyväskylän Laajavuoressa viime maaliskuussa, kun kuvauk set keskeytti paikalle pölähtänyt varpushaukka. Digitaaliset kamerajärjestelmät ovat mullistaneet luontokuvausta. Ykköskohteeni ovat linnut, mutta kuvaan myös maisemia, hyön teisiä, kasveja, sieniä ja mikroskooppisia ötököitä. Mutta kun pitää omat metsät kas vussa, hoitaa niitä hyvin ja jättää tärkeät luonto kohteet suojeluun, siinä yhdistyvät luontoarvot, hiilen sidonta ja ta loudellinen tulos.” Suonenjokelainen metsänomistaja Antti Lukkarinen (Maatilan Pellervo 1/2024) ”Metsää ei voi suojella kuin rakennusta. Metsä elää vuorovaiku tuksessa ympä röivän luonnon kanssa. (Lähde: Suomen riistakeskus) Juurikääpä Juurikääpä eli maannousema on varsinkin kuusikoita vaivaava sienitauti, joka lahottaa puut tyvestä alkaen. Digitoitu kuvaarkistoni lienee noin puolen miljoonan kuvan kokoinen, ja vuo sittain arkistoin yli 30 000 kuvaa. Ilman monimuotoista vuorovaikutusta sitä uhkaa näi vettyminen.” Kirjailija Jenni Räinä (Suomen Luonto 1/2024) Metsä sana Sitaatit Kuukauden luontokuva HANNU ESKONEN AJANKOHTAISET AARTEET Koonneet ANNE SOININEN ja MARI IKONEN Varpushaukka yllätti N ormaalisti pikkulintujen talvi ruokinta paikalla odotellaan tiaisia, tikkoja, keltasirkkuja, punatulkkuja ja puukiipijöitä. Joskus harvoin pienet pöllöt ja haukat tulevat paikalle saaliin toivossa. Sittemmin kamerat ja optiikat ovat vaihtuneet moneen kertaan. Tutkinnon suorittaa vuosittain 7 000–8 000 henkilöä. Kuvausta hankaloittivat vähäinen valo ja heikko lumisade, mutta sain hyviä otoksia. Nyt eläkkeellä keskityn kuvaamiseen ja kirjoittamiseen. Varovasti etsiske lin ympäristöstä häiriön aiheuttajaa ja huomasin männyn oksalla varpushaukan. Tyvilaho laskee puutavaran arvoa, kun arvokas tyvitukki kelpaa enää kuitutai energiapuuksi. Harvinaisempi juurikääpätyyppi aiheuttaa männyn tyvitervastautia. Hetken ehdin sitä kuvata, ennen kuin se jatkoi metsän siimekseen. Olin valkoisessa maastopuvussa puoliksi kuu sen sisällä piilossa väijymässä yhteistyökykyistä pikkutikkaa, kun koko runsas lintuvalikoima pakeni paikalta vauhdikkaasti. HANNU ESKONEN LISÄTIETOJA instagram.com/hannueskonen 28 Viime vuonna 28 prosenttia metsästäjätutkinnon suorittajista oli naisia. ”On rajallista, mitä yksi ammatti ryhmä voi tehdä
Sopu sijaa antaa.” Millainen olisi Oksasesta kertova näytelmä. Pätevän opaskirjan kruunaavat hyvät valokuvat. Perinnebiotoop pien kuten ketojen, niittyjen ja hakamaiden kasvit ovat kadon neet karjan myötä; Mallan luon nonpuiston kukkia taas uhkaa poro talous. Välillä lukija pohtii, olisiko toisinaan armeliain ta vain päästää loukkaantunut eläin kärsimyksistään. ”Henkinen kasvu on aina sallittua ja toivottavaa. Samalla se on kiintoisa kuvaus siitä, kuinka suo malainen valokuvataide muuttui ja kehittyi 1900luvulla. Parhaillaan hänet voi nähdä Kansallisteatterin 150-vuotisjuhlanäytelmässä Ensimmäinen tasavalta. Vesa Kontiainen: Elämäni eläimet. Jouko Rikkinen: Uhanalaiset kasvit Suomen luonnossa (Otava 2023) VALOKUVIA SUOMESTA Kirja kertoo kattavasti itse oppineen maisema ja kotiseutu valokuvaajan Matti Poutvaaran (1909–1989) urasta. APUNA ELÄIMILLE Eläinten hyvinvointilaki vel voittaa, että vahingoittunutta luonnonvaraista eläintä tulee pyr kiä auttamaan. Kuusi kiperää kysymystä Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 65. Se on lepoja latauspaikka, jonne usein kaipaa kaupungista.” 17 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507724-_5930257.indd 17 AR-20240226-507724-_5930257.indd 17 8.2.2024 10.24.04 8.2.2024 10.24.04. Jos jotain vaurioita on tullut, pienellä ensi avulla kasvu on saatu jatkumaan.” Mitä näkyy oksalta ylimmältä. Turhia rönsyjä voi ja pitää välillä karsia.” Missä tilanteessa Oksanen katkeaa. Jampan villieläinhoitola (Minerva 2023) HARVINAISET Kangasmetsien kasvit ovat pääosin yleisiä ja elinvoimaisia, ongelmissa ovat lähinnä paahde rinteiden lajit. 6 Mihin tarkoitukseen omasta metsästä saa ottaa puuta verottomasti. Antti Vallius: Pilvien kuvaaja – Matti Poutvaaran elämä ja taide (Docendo 2023) 1 Kuinka monta kansallispuistoa Suomessa on. ”Se sisältäisi alkuja keskikohdan sekä yllättävän loppuratkaisun. ”Toivoa ja uskoa sekä valoa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja rauhan saamiseksi maailmaan.” Sahaatko usein omaa oksaasi. 4 Kuinka monta prosenttia Suomen pinta-alasta on suota. Sitä Jarmo Lautamäki on tehnyt satoja kertoja villi eläinhoitolassaan. ”Omaa oksaa ei kannata sahata, jos ei muidenkaan. Taisto Oksanen harrastaa muun muassa kulttuuria, kieliä ja mustikoiden poimimista. 3 Missä sijaitsee Suomen valtakunnallinen metsämuseo Lusto. ”Toistaiseksi Oksaset eivät ole katkenneet pahasti. Näiden lisäksi siinä on oltava järisyttäviä käänteitä ja kiperää elämänpohdiskelua unohtamatta huumoria ja lämpöä.” LISÄTIETOJA Kirkkonummelta kotoisin oleva Taisto Oksanen on näytellyt useissa teattereissa ja tehnyt elokuvaja televisiorooleja. RAMI MARJAMÄKI 5 Mikä on kuvan mustasilmäinen metsän asukas. Uudet kirjat Aarre visa Metsä nimiset TAISTO OKSANEN Taisto Oksanen NÄYTTELIJÄ, 60 Millainen on oma kotioksasi. 2 Mikä on metson pääasiallista ravintoa talvella. ”Metsä merkitsee minulle turvaa. ”Koti oksani sijaitsee aavan meren äärellä, jossa nautin kauniista auringonlaskuista.” Saako Oksanen kasvaa vai pitääkö sitä karsia
Harvennukset omin voimin Lahtelainen Thomas Lilja viihtyy metsässä sekä työssään että vapaa-aikanaan. Pienellä silmäilyllä ja harkinnalla laatupuiden ja tukkien määrä kasvaa. Harvennussavotalla Thomas Lilja ei pidä turhaa kiirettä. Metsiensä harvennukset hän tekee pääosin itse. METSÄNOMISTAJA Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat MARIA MIKLAS 18 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507726-_5930270.indd 18 AR-20240226-507726-_5930270.indd 18 8.2.2024 10.35.45 8.2.2024 10.35.45
Metsän omistaja Metsätalousyrittäjyyden hienoimpana puolena Thomas Lilja pitää omaa päätösvaltaa. ”Onnistuminen metsän kasvun parantamisessa tuntuu aina yhtä hienolta.” Thomas Lilja Ikä: 42 Kotikunta: Lahti Koulutus: metsätalousinsinööri (AMK) Perhe: 12-vuotias poika ja naisystävä Työ: Metsänhoitoyhdistys PäijätHämeen metsäasiantuntija vuodesta 2007, tekee lisäksi harrastusmielessä raivauksia ja nuorten metsien hoitoa muille metsänomistajille Metsät: 40 hehtaaria omaa metsää Orimattilassa ja 40 hehtaaria metsäyhtymänä veljen kanssa Myrskylässä Harrastukset: salibandy, penkki urheilu ja edulliset punaviinit 19 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507726-_5930270.indd 19 AR-20240226-507726-_5930270.indd 19 8.2.2024 10.35.50 8.2.2024 10.35.50
3 Jos kuvio on huono, uudista se heti. Näin ei käynyt, ja menetin kasvussa 20 vuotta. ”Huonosti kasvavan metsän saaminen hyvään kasvukuntoon on minulle riittävä palkinto.” Koko ajan metsässä Isovanhemmilla oli Myrskylässä maaja metsätila, jossa Thomas vietti lapsena paljon aikaa. Lehtipuun määrää voi säädellä nuoren metsän hoitovaiheessa. ”Keinotekoisesti lehtipuiden tai männyn osuutta ei pidä lisätä, koska siitä ei ole hyötyä.” ”Huonosti kasvavat maastonkohdat, kuten jyrkät rinteet, kosteat lämpäreet ja kalliot, pyrin jättämään käsittelemättä.” Omien metsiensä hoidossa Lilja ei käytä apuna julkista metsävaratietoa eikä muitakaan digitaalisia Thomaksen vinkit 1 Tee varhaisperkaus ja taimikonhoito ajallaan. Viikonloppuisin siellä ehtii viettää pidempiä rupeamia. Huonon kasvun korjaaminen onnistuu vain harvoin. Parhaat onnistumisen elämykset saan, kun raivaan huonosti kasvavan kuvion hyvään kasvuun.” ”Tylsintä hommaa ovat päätehakkuut, vaikka siihen kaikki hoitotyö tähtääkin. Varhaisperkauksessa niitä ei kannata vielä tarkoituksella jättää havupuita varjostamaan. Sitten jään odottelemaan päätehakkuuta.” Oletko joskus epäonnistunut metsänhoitoa koskevissa ratkaisuissasi. ”Pidän metsän kasvatuksesta, en niinkään omistamisesta. Kymmenvuotiaaseen taimikkoon pääsee tekemään nuoren metsän hoidon.” ”Rehevillä mailla ensiharvennus tehdään noin 20 vuoden iässä. Kymmenen vuoden päästä ensiharvennuksesta teen useimmiten väljennysharvennuksen, senkin monesti itse moottorisahalla. Pari vuotta Lilja oli tehdastyössä viilunleikkaajana, kunnes hän sai töitä silloisesta Salpausselän metsänhoitoyhdistyksestä. Minulle matkanteko on kuitenkin mielekkäämpää kuin määränpää.” Thomas Liljan metsänhoitoperiaatteet ovat yksinkertaiset: metsien hyvä ja säännöllinen hoito alusta alkaen. Jos haluaa parhaan mahdollisen tukkituoton, hoitotöistä ei saa myöhästyä. Touko kuussa häntä odottaa neljän hehtaarin istutus urakka. ”Varhaisperkauksessa ja nuoren metsän hoidossa jää aina myös pieniä lehtipuita kasvamaan. Älä kuitenkaan pakota ketään jatkajaksi vaan myy metsätila ennemmin pois. M yrskylässä kevättalvi näyttää parhaita puoliaan. Aurinko on madaltanut hankia, metsässä on helppo kulkea. METSÄNOMISTAJA Kevättalvi on Thomas Liljan mielestä parasta metsätyöaikaa. Ne ovat välttämättömiä kannattavuuden ja metsänhoidon kannalta. Lehtipuiden määrää ei tarvitse hänen mukaansa erityisesti lisätä, vaan se tapahtuu luonnostaan. Nykyään metsätyötunnit pysyvät järjellisissä määrissä, ja Thomas viettää paljon aikaa 12-vuotiaan poikansa kanssa. Koko ajan oli hirveä palo metsään.” Koulutus toi hänelle pätevyyden metsäasiantuntijan tehtäviin, mutta valmistumisen aikaan alan työpaikkoja oli tarjolla niukasti. ”Toisen kerran uskoin lujasti, että saisin erään ostopalstan korjattua vielä kuntoon huomattavasti myöhästyneellä harvennuksella. Aamuisin ja iltaisin hän saattaa työkalenterin salliessa pistäytyä raivaustai moottorisahan kanssa muutaman tunnin ajan metsässä. ”Varmaan puolet vapaa-ajastani olen metsässä, kesällä enemmän ja talvella hieman vähemmän.” Kaava hyvään kasvuun Omien metsien hankkiminen oli innokkaan metsämiehen tavoitteena alusta alkaen, vaikka aika kului hyvin muidenkin metsiä hoitaessa. Asiakkaita palvellaan aina, kun he sitä haluavat. Se on hänelle harrastus, jossa tärkeintä ei ole tuleva puukauppatili. ”Poistimme täältä isäni kanssa suojuspuut vuonna 1998. Sahaa käyttää 25 vuotta metsätöitä tehnyt ja työkseen muita metsänomistajia neuvova metsäammattilainen. Lehtipuita jätän ryhminä jonkin verran kuusten joukkoon. Sen jälkeen metsä on täyttänyt Thomas Liljan elämän ympäri vuoden. ”Viiden vuoden kuluttua istutuksesta on tehtävä varhaisperkaus. Ensiharvennuksen tein tähän 2010-luvun alkupuolella.” Metsänhoitotöitä Lilja tekee mielellään. 4 Muista levittää hirvikarkote tuhoherkkiin mäntyja koivutaimikoihin. Nuoren metsän hoidossa suosin koivuja ja muitakin lehtipuita mahdollisuuksien mukaan.” ”Koivikoita haluaisin istuttaa enemmän, mutta peurat käyvät riipimässä koivuja jo ensimmäisenä syksynä. Ensimmäisen palstansa Lilja osti veljensä kanssa Myrskylästä vuonna 2011. 5 Jos tilalle löytyy innokas jatkaja perhepiiristä, siirrä metsä hänelle ajoissa. Niille alueille on pakko levittää hirvikarkote keväisin ja uudelleen elokuussa.” Periaatteena pitää aina olla oikea puu oikeaan paikkaan. Liian huonoa ei kannata korjata vaan lähteä kokonaan uuteen alkuun.” Oikea puu oikeaan paikkaan Lehtipuita Lilja on kasvattanut metsissään tavoitteellisesti alusta alkaen. ”Useastikin. Kerran jätin levittämättä hyvin kasvaneeseen visakoivikkoon hirvikarkotteen, ja hirvet tuhosivat siitä puolet”, Lilja muistelee. Sen jälkeen kuvio on raivattu kahdesti. ”Otan laatupuiden kasvua haittaavat susipuut pois ja jätän noin 600 runkoa hehtaarille. ”Opinnot hieman venyivät, kun halusin tehdä samalla metsurin töitä. Tänään hän ei sahaa omassa metsässään vaan isovanhempiensa kuolinpesän omistamalla palstalla. Palkkatyö Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäasiantuntijana määrittää Liljan aikataulut. Sen teen aina itse moottorisahalla. 20 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507726-_5930270.indd 20 AR-20240226-507726-_5930270.indd 20 8.2.2024 10.35.53 8.2.2024 10.35.53. Moottorisaha surahtelee peltoa reunustavassa kuusikossa. Työn alla on hehtaarin kokoisen kuvion toinen harvennus, jonka jälki on kuin oppikirjasta. Pidin maataloustöistä, mutta metsätyöt olivat vielä mieluisampia.” Lukion jälkeen kaupunkilaispoika suuntasi metsätalousinsinöörin opintoihin Lammin Evolle. ”Nuorukaisina olimme siellä lomat ja viikonloput töissä ja saimme siitä taskurahaa. Näille töille saa parhaan tuoton. 2 Istuta oikea puulaji oikeaan paikkaan. Muutama pieni tukkikin tästä jo tulisi, mutta puuta kertyy sen verran vähän, että kaikki rangat menevät energiapuuksi”, Thomas Lilja kertoo. ”Näin jälkeenpäin voin todeta, että avioliittokin taisi kaatua siihen, kun omaa ja muiden metsiä tuli hoidettua paremmin kuin parisuhdetta”, Lilja hymähtää
21 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507726-_5930270.indd 21 AR-20240226-507726-_5930270.indd 21 8.2.2024 10.35.56 8.2.2024 10.35.56. ”Jos tähän vielä lisätään yhteisomistajuus, tilanne on erittäin huono. välineitä. ”Mikäli omasta perheestäsi löytyy kiinnostunut jatkaja, luovuta metsätila hänelle hyvissä ajoin”, Lilja neuvoo muita metsänomistajia. Harvennuksissa Thomas Lilja jättää metsään myös lehtipuuryhmiä kuten kuvan lepät. Sitä paitsi jos omistaja joutuu hoivakotiin, metsän tuotto viedään lähes kokonaan yhteiskunnalle.” Kaikkia ei saa kan nustettua metsän hoitoon. Tästä oli kertaalleen sovittukin. ”Hyvällä hoidolla metsän kasvu rehevillä mailla on huomattavasti parempaa ja tuotto suurempi kuin yleisesti ajatellaan. ”Jos poikani innostuu tulevina vuosina metsänhoidosta, tilanne voi muuttua”, Lilja sanoo. Vuosikausien pyyteettömän metsänhoitotyön jälkeen Thomas ja hänen veljensä olisivat olleet innokkaita jatkamaan isovanhempiensa reilun sadan hehtaarin maaja metsätilaa. Välillä hän kuitenkin konsultoi ulkopuolista asiantuntijaa saadakseen uusia ajatuksia. ”Silloin otan vielä muutaman rungon pois. Mikäli lähipiiristä ei löydy metsälle halukasta jatkajaa, tila kannattaa myydä pois.” Liljalla on omaa, katkeraakin kokemusta siitä, mitä tapahtuu, kun asiat jäävät hoitamatta ajallaan. Tälle kuviolle Thomas Lilja aikoo palata seuraavan kerran kymmenen vuoden päästä. ”On hienoa saada asiakas innostumaan metsiensä hoidosta ja näkemään niiden kasvupotentiaalin.” ”Asiakkaiden teettämistä päätehakkuista osaan myös iloita enemmän kuin omistani. Viime vuosihan oli aivan mahtava puukauppavuosi, ja moni asiakkaamme teki todella hyviä puukauppoja.” Kaikkia metsänomistajia ei saa yrityksistä huolimatta kannustettua aktiiviseen metsänhoitoon. Hänen mielestään pahinta, mitä metsänomistaja voi tehdä, on laittaa omat jälkeläiset omistamaan metsää vastoin tahtoaan. Puuta tulee markkinoille vähemmän, jolloin aktiivisten metsänomistajien tili on parempi.” Liljan mielestä Etelä-Suomesta on edelleen mahdollista ostaa metsäpalstoja järkevällä hinnalla ja kasvattaa ostamiensa palstojen arvoa. Sitten jään odottamaan päätehakkuuta ja isoa tukkiprosenttia.” Metsätöihin Lilja ottaa yleensä aina samat eväät: neljä juustolla päällystettyä ruisleipää, jogurttia ja kesällä jopa kuusi litraa vettä tai mehua. Asia ei kuitenkaan edennyt, ja kauppa jäi tekemättä. Heidän passiivisuudestaan Lilja löytää hyvänkin puolen: ”Jos joku haluaa hoitaa metsäänsä huonosti ja jättää hoitotyöt rästiin, se on niiden metsänomistajien etu, jotka hoitavat metsiään hyvin. Olen todennut sen laskemalla ja varmistunut asiasta viimeistään motolistoja katsomalla.” On hyvä luopua ajoissa Häntä itseään uusien palstojen ostaminen kiinnostaa vuosi vuodelta vähemmän. Tilan omistajaksi päätyi kuolinpesä, jonka jäsenet eivät ole olleet siitä kovinkaan kiinnostuneita. Työn iloa asiakkailta Ehkä vielä omiakin onnistumisia merkittävämpinä hetkinä Thomas Lilja pitää onnistumisia yhdessä metsänhoitoyhdistysten asiakkaiden kanssa. Ne saattavat toimia hyvinä säästöpuina vielä päätehakkuussakin. ”Älä säästele metsää loppuelämäsi turvaksi, sillä nuorella polvella metsä on paremmassa hoidossa
Kunnon keleillä Varhain tulleet pakkaset pohjustivat hyvän puunkorjuutalven. Graafissa pääpuulajien kuitupuun hankintahinnat ja harvennushakkuilta kertyneen kuidun pystykauppahinnat helmikuusta 2023 tammikuun lopulle 2024. Hankintahakkaajaa nykyinen hintataso houkuttaa. PUUMARKKINAT 10 20 30 40 50 3/ 24 1/ 24 51 /2 3 49 /2 3 47 /2 3 45 /2 3 43 /2 3 41 /2 3 39 /2 3 37 /2 3 35 /2 3 33 /2 3 31 /2 3 29 /2 3 27 /2 3 25 /2 3 23 /2 3 21 /2 3 19 /2 3 17 /2 3 15 /2 3 13 /2 3 11 /2 3 9/ 23 7/ 23 5/ 23 LÄHDE Metsäteollisuus ry Kuitupuulajien kantohinnat, harvennushakkuut Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Mäntykuitupuu Kuitupuulajien hankintahinnat Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Kuitupuun hankintahinnat ja harvennushakkuiden kantohinnat Energiapuun (rankapuu) hinta vuosineljänneksittäin, hankintakauppa Hinta e/m³ 10 20 30 40 50 4/ 23 3/ 23 2/ 23 1/ 23 4/ 22 3/ 22 2/ 22 1/ 22 4/ 21 3/ 21 2/ 21 1/ 21 Teksti MARKKU PULKKINEN | Graafit AINO SAARIKIVI | Kuvat VM-ARKISTO Halutuimman energiapuulajin, rangan, hinta lähti reippaaseen nousuun Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kuitupuun kysynnälle ei näy loppua, ja hinnat ovat maltillisessa nousussa. Myös puun kysynnän ja hintojen hyvä vire on jatkunut alkuvuonna 2024. LÄHDE Luonnonvarakeskus, Energiapuun kauppa 22 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507730-_5930299.indd 22 AR-20240226-507730-_5930299.indd 22 8.2.2024 10.38.35 8.2.2024 10.38.35
Ajouria pitää ensin tiivistää ja jäädyttää. Siksi tukkipuun kysyntä on Savosen mukaan ollut hieman maltillisempaa kuin kuidun. Puunkorjuulle pakkasista on ollut enemmän hyötyä kuin haittaa. Ovatko kelit olleet nyt sopivia myös saarihakkuille. ”Tarjousten tarkalla vertailulla, asiantuntijan käyttämisellä ja omalla harkinnalla pystyy tekemään hyvän tilin.” ”Nyt on ehdottomasti puukauppojen kilpailuttamisen paikka. Talvileimikoiden korjuut päästiin aloittamaan koko maassa jo joulukuun alussa. Kannattaa kurkata takametsään, sillä pieniläpimittaisen puun hinta on kohdallaan.” Kainuun suuret sahurit, Kuhmo Oy ja Pölkky Oy:n Kajaanin yksikkö, ovat tehneet isoja investointeja, ja uusia linjoja ajetaan parhaillaan ylös. Kauppa on ollut vilkastumaan päin. Metsänomistaja voi tällä perusteella myös pyytää siirtämään hakkuuta toiseen ajankohtaan.” Puun kysyntää ja alkuvuoden hintatasoa Savonen luonnehtii hyväksi. Yhdistyksemme omat talvileimikot olemme saaneet hakattua hyvin, varastoon niitä ei jää”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Kainuun johtaja Harri Savonen. 23 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507730-_5930299.indd 23 AR-20240226-507730-_5930299.indd 23 8.2.2024 10.38.36 8.2.2024 10.38.36. ”Etenkin harvennuksia tuntuu riittävän. MARKKU VUORIKARI K ovat pakkasjaksot ja niiden väliset lauhemmat säät ovat leimanneet kuluvaa talvea. ”Kaasu pohjassa mennään, koko koneja työntekijäkapasiteetti on käytössä”, Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola kuvasi korjuutilannetta helmikuun alussa. ”Saarihakkuut meillä tehdään harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta kesällä, sillä jäätilanne on aina epävarma. Ostajia kiinnostavat erityisesti koivuvaltaiset kuituleimikot, mutta muitakin kuitupuita kysytään, ja yhtä lailla tukkiakin.” Hintataso on säilynyt Kokkolan mukaan vakaana, joten puukauppojen teko on nyt metsänomistajan kannalta sikäli turvallista. Tarjouksissa isot erot Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan alueella Etelä-Savossa talvikorjuut ovat sujuneet yhtä hyvin kuin muuallakin maassa. Puukauppatarjousten kanssa pitää kuitenkin olla tarkkana. Metsäkoneyrittäjät näkevät kuluvan vuoden alkaneen muutenkin varsin myönteisenä, Ajankohtaista Viikoilla 1–5/2024 Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat yhteensä 3,5 m3 puuta. Korkeat hanget ja kannot Kainuussa oli tammikuussa ankaria pakkasjaksoja, ja koneet seisoivat kovimpien pakkasten aikaan. Esimerkiksi Pohjois-Sallassa itärajan tuntumassa oli helmikuussa meneillään Metsähallituksen suurin talvisavotta vuosikymmeniin. mikä johtuu puun hyvästä kysynnästä. Kiireitä riittää Viime syksy oli märkä, ja marraskuussa sataneen lumen alle jäi paikoin kosteita kohtia. ”Tarjousten hintaerot ovat tällä hetkellä valtavat”, Kokkola toteaa. ”Pieniläpimittaisella kuituja energiapuulla on nyt todella hyvä kysyntä. Puun kysyntään ja hintoihin alkuvuonna Kokkola on ollut tyytyväinen. Tänä talvena emme ole tehneet yhtään jäätietä”, toiminnanjohtaja Suvi Kokkola kertoo. Ensimmäiseen tarjoukseen ei kannata tarttua.” Koneet seisoivat kovimpien pakkasten aikaan. Täysin huoletta korjuukoneita ei Jaakkolan mukaan voi siksi liikutella eteläisen Suomen metsissä. Nyt on metsänomistajalla oikea aika tarttua metsiensä hoitorästeihin. Etelä-Suomesta on siirretty jonkin verran korjuukalustoa avuksi Lappiin ja Pohjois-Pohjanmaalle. Markkinoille on Kainuussa tullut uusia ostajia, ja ostajaehdokkaita on joka kunnassa yli kymmenen. Viikol la 5 puukauppamäärä oli 650 000 m3, hieman enemmän kuin edellisviikolla. Tästä näyttäisi tulevan pitkä korjuutalvi. ”Kysyntä puulle on tasaisen hyvää. Joissakin paikoin tukin hieman hiipunut kysyntä on vähentänyt päätehakkuita.” Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan käynnistyminen on lisännyt pohjoisen Suomen metsäkoneyrittäjien kiireitä. Vuoden takai sesta määrästä jäätiin kuitenkin 170 000 m3. Yhdelläkään alueella Suomessa harvennuspuun hinta ei ollut laskussa tammikuussa 2024. Harvesterin hakkuupäätä ei saa paksussa lumessa uppoamaan sammalkerrokseen saakka, ja kannot jäävät väkisin hieman korkeiksi. ”Yli 25–30 asteen pakkasissa koneita ei kannata lähteä metsään rikkomaan”, Jaakkola toteaa. Tämä on metsänomistajien hyvä tiedostaa. ”Nyt helmikuussa paksu hanki aiheuttaa hieman haastetta korjuulle. Mäntytukista maksettiin vajaat 70 e/m3, kuusitukista yli 72 e/m3 ja koivu tukista vajaat 60 euroa kuutiolta. ”Kokonaisuutena korjuu on sujunut kuitenkin erinomaisesti. Yhdessä vaiheessa talvi oli jopa liiankin hyvä, sillä kireät pakkaset keskeyttivät tammikuussa puunkorjuun noin viikoksi lähes koko maassa. MARI IKONEN Kuituja energiapuuleimikot tekevät kauppansa
Näppär ä pikkujätti Uusi Husqvarna 540 XP Mark III -kevytsaha on kierrosherkkä ja kiekaisee mukavasti kaasua painettaessa. Teho riittää hyvin ensiharvennukselle. MOOTTORISAHAT KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Uutuus talvi savotassa Juttuun liittyvällä videolla tutkaillaan, miten uusi Husqvarna 540 XP Mark III pärjää talvisella harvennushakkuulla. Aarre kokeilu 24 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507764-_5930298.indd 24 AR-20240226-507764-_5930298.indd 24 8.2.2024 10.40.22 8.2.2024 10.40.22
Sahojen runko-osat painavat suunnilleen yhtä paljon. Yhdessä kaikki tämä vaikuttaa niin, että saha kallistuu ranteiden vähäisellä liikkeellä ja terän hallinta on tarkkaa. 25 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507764-_5930298.indd 25 AR-20240226-507764-_5930298.indd 25 8.2.2024 10.40.29 8.2.2024 10.40.29. Muodoltaan saha on paitsi matala myös kapea mutta toisaalta pitkähkö. Tulppaan pääsee käsiksi, kun irrottaa ilmanpuhdistimen ja kaasutintilan alaosassa olevan, ruuvilla lukitun suojaluukun. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA kiksi silloin, kun lämpötila tai ilman kosteus muuttuvat tai kun ilmansuodatin likaantuu, käynti ja kierrosherkkyys pysyvät vakioina. Vähentää voi myös sahatyössä välttämättömät turvavarusteet ja työasut. Pakokaasut purkautuvat ulos sivulta sahan alaosasta, terälaipan puolelta. Luonteva vertailukohde sille on Stihl MS 201 C-M, joka painaa 12 tuuman laipalla, tankit täynnä, 4 986 grammaa. Painopistekin sijaitsee siksi tavallista lähempänä kahvoja. Verovinkki Moottorisahat samoin kuin niiden lisävarusteet, polttoaineet ja teräöljyt sekä huoltoja korjauskulut matkoineen ovat metsänomistajalle vähennyskelpoisia menoja metsäverotuksessa. Koska sylinteri on kaasutintilan alapuolella, jäähdytysilmakin ohjautuu sylinterin ripojen läpi kuljettuaan ja lämmettyään kaasuttimen alle. Pohjastaan saha on tasainen, tarvittaessa pohja luistaa hyvin karsittua runkoa pitkin. EsimerUudella Huskulla hakattiin talven puoli väliin asti ensiharvennus kohteessa, josta kaikki puu tehtiin energiapuuksi. Otepituus on melko pitkä, mikä antaa vipuvoimaa. Sen takia myös otepituus on melko pitkä, mikä antaa vipuvoimaa. Se mahtuu hyvin oksien sekaan. Monet kulmat ovat pyöristettyjä. Se kompensoi automaattisesti säätöjä. Huskun pitempi laippa ja tilavammat tankit nostavat sen työpainoa. Ahtaassa tilassa tulpan avaaminen vaatii pientä taiteilua. Kevyt työväline Sahassa mukana olleen 14 tuuman laipan kanssa ja tankit täynnä uusi Husku painaa 5 279 grammaa. Odotettu Husqvarna 540 XP Mark III on valmistajan ensimmäinen ammattitason saha ensiharvennuksille. Tästä on hyötyä erityisesti pieniläpimittaisen kuusen ja männyn karsinnassa. Tarkkaa karsintaa Matalassa sahassa etuja takakahvan korkeusero on saatu vähäiseksi. Kyseinen terälaite on tarkoitettu etupäässä puun hoitoon. Sylinteri osoittaa taaksepäin, ja sytytystulppa sijaitsee kaasutintilan alapuolella. Niissä yhden oksan sahaus tapahtuu nopeasti, mutta terän liikuttelua on silti paljon oksien suuren kokonaismäärän takia. Kaasuttimessa ei ilmennyt pakkasilla jäätämistä, ja kierrosherkkyys pysyi säiden vaihdellessa hyvänä. H usqvarna 540 XP Mark III on vaakatasoon sijoitetun sylinterin ansiosta rakenteeltaan matala. Kevyt ja tehokas uutuus pelasi hyvin talvisavotalla Aarteen kokeilussa. Kaasuttimen imuilman ja sylinterin jäähdytysilman kanavointi käynnistinpuolelta näyttää toimivan hyvin. Normaalissa käytössä tulppaa ei onneksi tarvitse pahemmin availla. Käsien otteen toinen erityinen asia on se, että takakahva on pitkähkö, vaikka kyseessä on kevyt saha. Huskussa polttoainesäiliön tilavuus on 0,37 litraa ja öljysäiliön 0,23 litraa. Profiililtaan ja muotoilultaan uutuussaha on nykyaikaisen virtaviivainen. Saha on muotoi lultaan matala ja kapea, mutta suhteessa näihin mittoihin pitkähkö. Stihl 201:ssä vastaavat tilavuudet ovat 0,31 litraa ja 0,22 litraa. Alvvelvollinen metsänomistaja merkitsee metsäveroilmoitukseen ostosten alvittomat hinnat ja ilmoittaa arvonlisäverojen osuuden alvilmoituksella. Kapeus parantaa ergonomiaa. Moottoria ohjaava ja säätävä Autotune 3 -järjestelmä on uusittu versio aiemmasta. Aarteen kokeiluun saimme ketju-uraltaan 1,1 mm:n laipan, jolla ensimmäiset Suomeen tuodut uutuussahat oli varustettu
Huskussa tehoa on siis hitusen enemmän. Huskun uutuuden polttoaineenkulutus tuntui kohtuulliselta. Juhan arvio oli samankaltainen. MOOTTORISAHAT * Aarteen mittaama paino laipan ja ketjun kanssa, polttoaineja teräöljytankit täynnä, ilman muovista teräsuojaa eli täydessä käyttökunnossa. Se vastaa paremmin ammattisahalle asetettavia vaatimuksia. 14-tuumaista laippaa Juha ei vierastanut, sen pituus vähentää kumartelun tarvetta. Mukavasti tehoa Uuden Huskun sylinteritilavuus on 39,1 cm3 ja teho 1,9 kW. Katkaisussa teho on riittävä sen kokoisille tukkirungoille, joita löytyy esimerkiksi myöhästyneiltä ensiharvennuksilta. LISÄTIETOJA Husqvarna, husqvarna.fi Ominaisuudet Myyntihinta (e) 899 Sylinteritilavuus (cm3) 39,1 Teho (kW) 1,9 Paino (g)* 5 279 Terälevyn pituus (tuumaa) 14 Vetolenkin leveys (mm) 1,1 Polttoainesäiliö (l) 0,37 Teräöljysäiliö (l) 0,23 Husqvarna 540 XP Mark III 26 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507764-_5930298.indd 26 AR-20240226-507764-_5930298.indd 26 8.2.2024 10.40.35 8.2.2024 10.40.35. Stihlin vastaavan ammattisahan eli MS 201 C-M:n luvut ovat 35,2 cm3 ja 1,8 kW. Stihl 201:ssä korkit voivat joskus aueta itsestään, kun niihin tulee sopivia osumia. Tottumattomalla sahankäyttäjällä pidemmän laipan hallinta vaatii ainakin aluksi varovaisuutta. Stihlin tapaan myös Huskussa osat on ahdettu tiiviisti pieneen tilaan, mutta tankin koosta ei ole tingitty. Pyryä ja pakkasta Hankintahakkaajalle erityisen tärkeää on sahan toimintavarmuus talvella. Kokeilin sahaa myös itse, ja se tuntui vastaavalta kuin sahamarkkinaa tässä kokoluokassa hallinnut Stihl MS 201. Vähänkin enemmän hankintaa hakkaavan on rymyttävä palstoillaan myös lumilla ja pakkasilla, jolloin työsahat viimeistään näyttävät todellisen karvansa. Koska Stihl 201:llä ei ole aiemmin ollut tasaväkistä kilpailijaa, tankin pienuuteen ja rakenteellisiin ratkaisuihin ei ole aiemmin osannut niin kiinnittää huomiota. Isompi ketju pysyi karsiessa paremmin päällä. Kaadossa ja karsinnassa uutuuden teho tuntui Juhan mielestä täysin riittävältä ensiharvennusja energiapuuhakkuuseen. Uutuussahaan tulee vähitellen saataville useita erikokoisia laippoja. Sahaan on lisävarusteena saatavana Husqvarna Fleet Services -sensori, jolla voi seurata laitteen käyttöä pilvipalvelussa ja jäljittää sen viimeisen tunnetun sijainnin. Kierrosherkkyys ja teho riittävät pieniläpimittaisessa puussa oksien karsintaan myös pyyhkäisemällä. Vertailu Stihl 201:een nosti esiin myös sen, että Stihlissä tankki on turhan pieni ammattimallin sahaan. Kokeilun aikana pöllyävää lunta ja pakkaspäiviä riitti riesaksi asti Juhan metsissä Petäjäveden Kintaudella. Myös vetoratas piti vaihtaa, mikä edellytti kytkimen irrotusta. Hanskat kädessä niitä on hankalampi avata kuin paljain käsin. Mieleen tulee, onko Stihlin tankki pieni sen takia, ettei sahaan ole rakenteellisesti saatu mahtumaan isompaa. Uusi Husqvarna on Aarteen kesto kokeilun alkuvaiheen perusteella kova kil pailija Stihl 201:lle. Juha kuitenkin kaipasi Huskun korkkien ympärille enemmän väljyyttä. Hän piti muotoilua ergonomisesti onnistuneena. Avauksessa männän liike estetään tulpan kautta sylinteriin työnnetyllä narulla. Tankkien korkkien hyvästä kiinni pysymisestä Juha antoi kehuja. Nyt Husku näyttää, ettei tankkausvälin tarvitse olla yhtä lyhyt. Tältä osin Husqvarnan uutuus joutui kovaan testiin. Rakenteellisesti Husku tuntuu siksi tältä osin onnistuneemmilta. Hankintasavottaa hakannut Juha Saukko vaihtoi laipan myöhemmin saamaamme 14-tuumaiseen, ketju-uraltaan 1,3 mm:n terälaitteeseen. Eroja Stihliin Juha kiinnitti huomiota Husqvarnan kapeuteen
Huoltoluukku tulpan avaamiseen löytyy ahtaan kaasutintilan alareunasta. Sylinteri osoittaa kohti takakahvaa. Siihen pääsee käsiksi kaasutintilan kautta. Tulppa näkyy sylinterin yläreunassa. Tyhjää tilaa ei ole juuri missään. Kun poistettava runko on kiinni vieressä kasvavien oksissa, irrotus voi olla helpointa tyveä siirtämällä. Laipan sijainti on näin saatu keskemmälle sahan runkoa. Vetoratas sijaitsee kytkimen sisäpuolella. 27 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507764-_5930298.indd 27 AR-20240226-507764-_5930298.indd 27 8.2.2024 10.40.42 8.2.2024 10.40.42
Etenkin kuusikossa uutuuden sylinteritilaan kertyy helposti hienojakoista likaa kuten myös Stihl 201:ssä. Aivan huippuhyvä se ei kuitenkaan silloin ollut. Mukaan osui myös kosteita säitä, mutta ne eivät vaikuttaneet käyntiin tai siihen, miten saha otti kierroksia. Kertymistä on syytä tarkkailla. MOOTTORISAHAT Uutuus-Huskussa ei ole talvisarjaa. Myös työpäivän alkaessa, kun saha käynnistetään ensi kerran, käynnistyvyys oli hyvä. Sen selvittämiseksi Aarteen kokeilu jatkuu Juha Saukon talvisilla savotoilla. Tällä hetkellä sekä Husqvarna 540 XP ja Stihl MS 201 maksavat 899 euroa. Hankintahakkaajaa ilahduttaa se, että nyt Husku on tehnyt tasaväkiseltä vaikuttavan kilpailijan Stihl MS 201 -kevytsahalle. Enimmillään pakkasta oli työpäivinä viitisentoista astetta, mutta kaasuttimen jäätämistä tai käyntiongelmia ei ilmennyt. Kilpailu on tervetullutta, ja se voi ainakin ajoittain näkyä myös sahojen hinnoissa. Husqvarna 540 XP selviytyi kuitenkin ongelmitta Aarteen kestokokeilun ensi vaiheesta, joka päättyi tammikuun 2024 lopussa. Kaasuttimen jäätämistä tai käyntiongelmia ei ilmennyt. Lähes aina sahaa piti nykiä joitakin kertoja, ennen kuin se hörähti. AARRE SUOSITUS: Tähänastisen kokeilumme perusteella Husqvarna 540 XP Mark III on varmatoiminen täsmäsaha ensiharvennuksille ja energiapuun hakkuuseen ammattimaiselle käyttäjälle myös talvella. Karsintaominaisuudet ovat tasokkaat, ja sahan tehon ja painon suhde on markkinoiden kärkeä. Ilmanoton alareunan teippauksia Juha ei kokeilusahassa tehnyt. Tuloksista kerromme vuoden kuluttua Aarteen numerossa 2/2025. Kestokokeilu jatkuu Husqvarnan ammattimallien tarjonta on perinteisesti keskittynyt keskikokoisiin ja isoihin sahoihin. Saha pelasi pulverilumen pöllytessä hyvin, joten ilmanoton ritilöiden alareunaa ei tarvitse eikä silloin pidäkään teipata. Tulos oli hyvä siinäkin mielessä, ettei uutuussahassa ole pulverilunta torjuvaa talvisarjaa eikä kaasuttimen talviläppää. Kilpailuasetelmassa paljon riippuu myös siitä, kuinka kestäväksi Husqvarna 540 XP osoittautuu. 28 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507764-_5930298.indd 28 AR-20240226-507764-_5930298.indd 28 8.2.2024 10.40.47 8.2.2024 10.40.47. Autotune suoriutui säädöstä, vaikka Juha pudotteli käyvää sahaa kasauksen ajaksi hankeen
Se tarkoittaa bensankulutuksen pysymistä optimissa, kun automatiikan ei tarvitse lisätä polttoaineen syöttöä. Seitsemän kilon painoinen iso Husku on riskin sahurin työkalu. Kokemattomalle sahurille 550 XPG on tehokkuutensa takia jopa vaarallinen, ja myös turhan painava. 29 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507764-_5930298.indd 29 AR-20240226-507764-_5930298.indd 29 8.2.2024 10.40.52 8.2.2024 10.40.52. Saha maksaa 1 049 euroa. Toisaalta se on tehokas ja ärhäkkä yleis saha kaikkeen sahatyöhön ympäri vuoden. Painoa 14 tuuman laipan kans sa tankit täynnä kertyy 6 954 grammaa. Ajallaan tehdyn raivauksen ansiosta liikkumisen esteitä on vähän. Kolmen kilowatin teholla paksutkin rungot suhahtavat poikki hetkessä. Erityisesti talvikäyttöön suunnitellun järeän ammattisahan sylinte ritilavuus on 50,1 cm3 ja teho 3,0 kW. Jatkokokeilu ei muuttanut arviotamme sahasta: Husku pelasi moitteitta vaikeissa talviolosuhteissa. Tätä sopii tietysti odottaakin lämpiävällä kaasuttimella varustetulta sahalta. Hyväkuntoiselle ja vahvalle ammattikäyttäjälle, joka arvostaa lämpö kahvan tuomaa mukavuutta, se on varma täsmäsaha kuusikon talviseen harvennukseen. Ärhäkkää ja tehokasta Husqvarna 550 XPG Mark II -sahaa saa työntää vauhdilla päin jäisiä oksia, eivätkä kierrokset juuri tipahda. Käyntihäiriöitä ei ilmennyt, kierrosherkkyys pysyi vaihtelevissa olosuhteissa hyvänä, eikä tyhjäkäynti oikutellut. Tämän näköisellä hakkuupalstalla kevytsaha on elementissään. Huomiotamme kiinnitti se, että sahan ilmansuodatin pysyi yllät tävän puhtaana myös kuusikossa. Husqvarna 550 XPG Mark II:n jatkokokeilu A arteen viime vuoden helmikuun numerossa (AR 2/23) kerroimme talvikokeilusta, jossa sahana oli lämpiävällä kaasuttimella ja lämpökahvoilla varustettu Husqvarna 550 XPG Mark II
”Meidät tunnetaan hyvin myös ulkomailla”, Niklas von Weymarn iloitsee. METSÄVAIKUTTAJA Metsä Spring Oy on saanut viiden vuoden toiminta-aikanaan jo lähes 800 ideaa puun jalostusarvon lisäämiseksi. Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuva MARIA MIKLAS Niklas von Weymarn Tausta. 51-vuotias tekniikan tohtori Helsingistä Työ. Toimitusjohtaja Niklas von Weymarn uskoo erityisesti puupohjaisiin tekstiileihin. ” Lisää jalostus arvoa puulle” 90-vuotiaan Metsäliitto Osuuskunnan omistama Metsä Spring Oy etsii puulle uutta käyttöä. Kuka. Rauha, tuoksut ja värit 30 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507758-_5930310.indd 30 AR-20240226-507758-_5930310.indd 30 8.2.2024 10.40.00 8.2.2024 10.40.00. Metsä Spring Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2018, sitä ennen Metsä Fibren tutkimusjohtaja Parasta metsässä
Näissä yrityksissä on tyypillisesti 5–10 henkilöä töissä. Missä mennään Kuura-tekstiilikuidun kaupallisen tehtaan rakentamissuunnitelmissa. Visiomme määrittää tavoitteeksemme kukoistavan, metsäpohjaisen ekosysteemin, jossa pohjoismaisen, kestävästi kasvatetun puun arvo on maksimoitu. Viime lauantaina hiihdimme kavereiden kanssa Oittaalta Pirttimäkeen ja takaisin. Tämä johti muutoshankkeeseen Äänekosken koetehtaalla, joka valmistui toukokuussa 2023. Esimerkiksi Valmet on mukana uudenlaisia pakkausmateriaaleja kehittävässä Muoto-hankkeessa. Uuden biotuotetehtaan valmistuttua asiat ovat edenneet hyvin, mutta työ on toisaalta vielä kesken. Mielestäni olemme saaneet biotuotetehtaan ympärille vieläkin laajemman teollisen ekosysteemin kuin tavoittelimme. Metsä Groupilla on alueella myös kaksi koetehdasta: tekstiilikuitutehdas Kuura ja muotoon puristettavia pakkausmateriaaleja valmistava Muoto. Rahallisesti juuri nyt aika pieni. Halusimme nostaa tällä muutoksella omilta tehtailta saamamme paperisellun jalostusarvoa. Vuonna 2018 perustettu Metsä Spring Oy on Metsä Groupin innovaatioyritys. Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuva MARIA MIKLAS Missä määrin painotatte kotimaista puumateriaalia Metsä Springin päätöksenteossa. Kuinka paljon olette jo sijoittaneet rahaa startup-yrityksiin ja kehitysprojekteihin. Tuotannon taustalla on oltava Pohjois maissa kasvavat puulajit. Tällä hetkellä on myös seurattava erittäin tarkasti EU-lainsäädännön kehitystä. Kaikilla muovia korvaavilla ratkaisuilla on paljon potentiaalia. Esimerkiksi tekstiilikuidun globaalit markkinat ovat vuosittain jo yli sata miljoonaa tonnia. Millaisissa uusissa puupohjaisissa tuotteissa on suurin potentiaali kasvaa globaalisti merkittäviksi tuotteiksi. Mikä on Metsä Springin rooli Metsä Group -konsernissa. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Useimmissa hankkeissa on mukana myös muita sijoittajia. Olemme tehneet ja teemme asiakasprojekteja monen yrityksen kanssa ja keräämme sitä kautta ymmärrystä markkinoiden kiinnostuksesta. Tällaisia ovat etenkin pakkaukset ja tekstiilikuitu. Viimeksi innostuin siitä, kuinka tekoälyä hyödyntämällä voidaan tunnistaa metsien hyönteistuhoja huomattavasti aikaisemmin kuin nykyisin pystytään. Autamme yrityksiä ylittämään niin sanotun rahoituksen kuolemanlaakson. Tehtaan suunnitteluun, rakentamispäätöksestä puhumattakaan, on vielä matkaa. Uusi lainsäädäntö avaa varmasti mielenkiintoisia markkinoita Muoto-tuotteille. Myös jotkut konsernin tuotekehityksessä mukana olevista kumppaneistamme ovat ulkomailta. Startup-sijoituksemme kohdistuvat sellaisiin nuoriin yrityksiin, joilla on jo tuote tai tuotteita mutta asiakasyhteistyö on vasta alkuvaiheessa. Luvussa on mukana Äänekoskella sijaitsevien Kuuraja Muoto-koetehtaiden henkilökunta. Onko puupohjainen 3D-kuitutuotteenne Muoto lyönyt itsensä läpi pakkauksissa. Siitä lähtien meillä on harjoiteltu ja kehitetty uutta teknologiaa ja rinnalla etsitty oikeaa tehdaskonseptia uudelle tuotantoteknologialle. Saamme sijoittaa vain sellaisiin hankkeisiin, jotka liittyvät Metsä Groupin liiketoimintaekosysteemiin ja kehittävät sitä. Metsä Groupilla on asiasta erillinen kehityshanke suomalaisen CollectiveCrunch-yrityksen kanssa. Keskeistä asemaamme konsernissa kuvaa se, että Metsä Springin hallituksen puheenjohtajana toimii Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä, joka on myös minun suora esihenkilöni. Pakkausasetus ja pakkausjäteasetus vaikuttavat vahvasti siihen, millaisia pakkauksia Euroopan unionin alueella saa jatkossa käyttää. Meillä työskentelee jo hieman yli 50 henkilöä, osa heistä osa-aikaisesti. Sijoitussummamme yhtä yritystä kohden voi olla noin puolesta miljoonasta viiteen miljoonaan euroon. Yhtä lailla Spring kuvaa lähdettä, joka pulppuaa koko ajan uutta vettä. Espoossa oli loistavat ladut. 31 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507758-_5930310.indd 31 AR-20240226-507758-_5930310.indd 31 8.2.2024 10.40.02 8.2.2024 10.40.02. Sijoitamme lupaaviin startup-yrityksiin globaalisti ja toteutamme omia kehityshankkeitamme. Johdamme myös konsernitason tutkimusja kehitystyötä. Lisäksi Metsä Group rakentaa alueelle parhaillaan Kerto-tehdasta. Fyysisen tuotteen valmistamiseen liittyvistä liiketoimintaideoista sopivimpia ovat yritykset, jotka ovat etenemässä pilottivaiheeseen ja etsivät rahoitusta koelaitosinvestointia varten. Kuinka suuri osa sijoitustoiminnastanne on suuntautunut ulkomaille. Onko Äänekosken biotuotetehtaan ympärille syntynyt sellainen teollinen ekosysteemi kuin tavoittelitte. Esimerkiksi Fiskarsin sakset on jo harjoitusmielessä pakattu Muoto-materiaalista tehtyyn pakkaukseen. Kuinka suuri yritys olette. Kuura-tekstiilikuidun tuotantoteknologiaa päädyttiin muuttamaan hieman loppukesällä 2022. Olemme sijoittaneet uusien puupohjaisten tuotteiden kehittämiseen reilun viiden vuoden aikana yli 50 miljoonaa euroa. Liikevaihdosta ei voida vielä puhua, koska olemme uusien liiketoimintojen kehitysvaiheessa, eikä niistä muodostu vielä kovinkaan paljon tulovirtoja. Metsä Spring Oy on kokonaan Metsäliitto Osuuskunnan omistama tytäryhtiö. Mielestäni Spring kuvaa eniten kevättä, jolloin siemenestä alkavat kasvaa varsi ja sirkka lehdet. Työ Äänekoskella ei lähtenyt nollasta, sillä paikkakunnalla oli jo ennen biotuotetehdasta monipuolista toimintaa. Muoto-pakkaukset sopivat moneen käyttöön, niitä voi käyttää kuluttajatuotteiden sisäpakkauksina tai ruokapakkauksina. Olemme rahoittaneet kuutta startup-yritystä, joista kaksi on ulkomaisia, molemmat Ruotsista. Siksi kehityksen ja tuotannon taustalla on oltava Suomessa ja Pohjoismaissa kasvavat puulajit. Onko Metsä Springin ”spring” mielestäsi jousi, loikka, kevät vai lähde. Vastaavaa kokonaisuutta ei löydy mistään muualta maailmasta. Mistä innovaatiosta itse innostuit viimeksi. Kehitämme uutta liiketoimintaa Metsä Groupin puumateriaaleihin perustuviin arvoketjuihin. Puusta valmistetaan Äänekoskella muun muassa viilua, kartonkia, karboksimetyyliselluloosaa, biokaasua, pellettiä, rikkihappoa, kalsiumkarbonaattia, kaukolämpöä, höyryä, sähköä ja kohta myös biometanolia
Kuvassa vedetään noin 2 300 kilon kuormaa. Kansainvälinen naistoimittajien raati valitsi EV9:n parhaaksi uudeksi katumaasturiksi. Suomen sähköautomarkkinoiden kyvykkäin veturi on Kia EV9 2,5 tonnin vetomassallaan. Niitäkin jo löytyy. Metsänomistajia kiinnostavat vetokykyiset nelivedot, joissa on riittävä toimintamatka. Sähköistä vetoa Tarjonnan laajentuessa sähköautojen ominaisuudet, käytettävyys ja varustelu kohentuvat. METSÄNOMISTAJAN AUTOT Teksti TIMO RINTAKOSKI | Kuvat MAAHANTUOJAT ja TIMO RINTAKOSKI 32 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507752-_5930311.indd 32 AR-20240226-507752-_5930311.indd 32 8.2.2024 10.40.32 8.2.2024 10.40.32
Näitä kysytään paljon.” Myös sähköautojen hinnat ovat nykyisessä markkinatilanteessa merkittävä seikka. Autoedun kaavamaisia arvoja on muutettu korkotason nousun vuoksi siten, että ikäryhmän A (vuosina 2022–24 käyttöön otetut autot) autoedun perusarvoprosentit nousevat 0,1:llä. LISÄTIETOJA Verohallinto Verovinkki Metsänomistaja voi vähentää kodin ja metsätilan välisten ajojen sekä metsätalouteen liittyvien muiden ajojen kilometrikorvaukset. Näin kova kasvu tarkoittaa sitä, että niin sanottu pioneerivaihe on ohi. Kiaa maahantuovan Astara Finlandin viestintäpäällikkö Mikko Autio korostaa, että automyyjillä on iso rooli sähköautojen ominaisuuksien ja käytön omaksumisessa. Vuosina 2024–27 bensiinin ja sitä korvaavien tuotteiden valmistevero alenee keskimäärin 3,9 senttiä litralta ja dieselöljyn ja sitä korvaavien polttoaineiden valmistevero keskimäärin 3,8 senttiä litralta. Verovuonna 2024 vähennys on 0,28 e/km. Viime vuonna 33 prosenttia ensirekisteröinneistä oli täyssähköautoja, kun vuonna 2022 niiden osuus oli vajaa 18 prosenttia. ”Miten pystyn lataamaan, kun asun kerrostalossa. 33 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507752-_5930311.indd 33 AR-20240226-507752-_5930311.indd 33 8.2.2024 10.40.35 8.2.2024 10.40.35. Vähäpäästöisten autojen vähennettävä euromäärä pysyy samana. ”Olemme antaneet päämiehelle palautetta, että vetokoukulla ja vetokyvyllä on merkitystä suomalaiselle asiakkaalle”, kertoo Vehon henkilöautojen viestintäpäällikkö Pekka Koski. ”Tällöin niiden pienemmät käyttöja huoltokulut pitää osata nostaa esille.” ”Ja kyllä suomalaiset taitavat olla peräkärrykansaa, kun mahdollisuus asentaa vetokoukku ja auton vetokyky ovat nousseet myös sähköautoilijoiden parissa tärkeiksi”, Iiskonmäki jatkaa. Vapaassa autoedussa perusarvoon lisätään käyttövoimakustannukset (mm. Kärjessä on Tesla, mutta myös kiinalaiset valmistajat rynnivät voimalla Eurooppaan ja Suomen markkinoille. ”Sekä tietysti veto-ominaisuudet, etenkin kun meillä on tarjolla EV9-malliin kahden ja puolen tonnin vetomassa.” Mercedes-Benziä maahantuovan Veho Oy:n asiakkaille on tärkeätä, että sähköautoon voi asentaa vetokoukun. polttoaine). Samalla asiakkaiden odotukset auton toimintamatkasta, latauksesta ja vetokyvystä ovat entistä moninaisemmat. Voyah rantautui Suomeen viime lokakuussa, jolloin lanseerattiin liki viiden metrin pituinen Free. Liikennepolttoaineiden valmisteveron alennuksella kompensoidaan uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen tason noususta aiheutuva pumppuhintojen nousu. Yhä useampi sähköautoiluun aiemmin epäillen suhtautunut on vaihtanut tai harkitsee vaihtavansa polttomoottoriautonsa sähköiseen. Yksi uusista toimijoista on Voyah, joka on yksi kiinalaisen autoteollisuuskonsernin Dongfengin merkeistä. Mercedes-Benzin myydyin sähköauto Suomessa viime vuonna oli EQE SUV (654 myytyä autoa). Tästä kustannusten osuudesta vähennetään vuonna 2024 täyssähköautojen osalta 9 senttiä kilo metriltä (8 s/km vuonna 2023). Sen sijaan vapaa matkakulukorvaus nousee 57 senttiin/km viime vuoden 53 sentistä. Autoilun veromuutokset vuonna 2024 Vuonna 2023 matkakuluvähennys oman auton käytöstä oli 0,30 e/km. Täyssähköautoja rekisteröitiin ensimmäistä kertaa enemmän kuin ladattavia hybridejä. Kiinalaiset tulevat Sähköautoilun myötä perinteisten autonvalmistajien rinnalle on tullut uusia pelureita. Luku pitää sisällään niin ensirekisteröinnit kuin käytettynä maahan tuodut ladattavat hybridit ja täyssähköautot. Tämä tarkoittaa, että 0-päästöisten täyssähköautojen vapaan autoedun käyttökustannusten euromäärä alenee. Kuinka laaja on julkinen latausverkko. Peräkärrykansaa K-Auton Volkswagen-henkilöautojen liiketoimintajohtaja Tommi Iiskonmäki kertoo, että juuri toimintamatka ja lataus mietityttävät eniten. Tänä vuonna vähennys laskee 28 senttiin/km. Kiintoisa ominaisuus on etuvoimalinjan pois kytkentäyksikkö, jonka avulla vähennetään mekaanista kitkaa ja voidaan saavuttaa kuuden prosentin toimintamatkahyöty. Nyt Suomen maanteillä liikkuu noin 220 000 sähkö autoa, joista noin 135 000 on ladattavia hybridejä ja reilut 83 000 täyssähköautoja. S uomen sähköautokanta kasvoi viime vuoden aikana noin 70 000 autolla. ”Esimerkiksi navigointi ja reititys sopivien latauspisteiden kautta sekä akun esilämmitys ennen latausta ovat asioita, joita aloitteleva sähköautoilija ei välttämättä osaa ottaa huomioon.” Kia-myymälöissä puhuttavat myös toimintamatka ja latausmahdollisuudet. Ajopäiväkirjaan merkitään matkan ajankohta, pituus, ajoreitti ja matkan tarkoitus, jonka tulee liittyä metsänhoitoon. Käyttöetuautossa vähennys laskee 21 senttiin/km
Tasan kahden tonnin kerhossa ovat Voyah Free sekä ensi kesänä Suomeen saapuva Porsche Macan. Hyundai Ioniq 5 on ryhmän ainoa takavetoinen. Toinen 1 600 kilon malli on Volvon edullisimmaksi sähköautoksi tarkoitettu EX30. Lähelle pääsevät Suomen suosituin sähköauto Tesla Model X -mallillaan, Polestar 3 sekä Volvo XC90. 34 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507752-_5930311.indd 34 AR-20240226-507752-_5930311.indd 34 8.2.2024 10.40.39 8.2.2024 10.40.39. Ajotilanteen mukaan korin korkeutta voidaan säätää 76 millimetriä. Teknisten innovaatioiden sekä tilaratkaisujen ansiosta Ioniq 5 sai vuonna 2022 kolme arvostettua palkintoa: World Car of the Year, World Electric Vehicle ja World Car Design of the Year. Vetomassaan 1 800 kg pääsevät Audi Q8, Kia EV6, Mercedes-Benzin EQE SUV ja EQS SUV sekä Volvo XC40, nekin nelivetoisia. Hintaa on tällöin 36 900 euroa. Latausverkko kasvaa liki samaa vauhtia sähköautokannan kanssa. Lisäksi niitä yhdistää suuri ajoakku sekä pitkä toimintamatka. Malliston päivityksen myötä ilmanvastuskerroin on pudonnut keulan ja alustan aerodynaamisilla ratkaisuilla. Yli 1 500 kilon veto massan tarjoavia malleja on vähän. Otimme esittelyyn mukaan vielä kaksi mallia, joiden vetomassa on 1 600 kg. METSÄNOMISTAJAN AUTOT Se voitaneen luokitella joko katumaasturiksi (SUV) tai crossoveriksi (CUV). Mutta kun halutaan malliston suurin vetomassa 1 600 kg, autossa on neliveto, tehoa 315 kW, vääntöä 543 Nm ja 69 kWh:n akkupaketti, hinta nousee 48 600 euroon, jolloin auton alkuperäinen idea kaikkoaa. Veholle sisään tulevista tilauksista jo 35 prosenttia on täyssähköautoja. Laadukkaan oloinen, hyvin varusteltu auto on kyvykäs veturi, sillä sen suurin sallittu vetomassa on sähköautolle hyvä 2 000 kiloa. Yleisimmin sähköautoilla voi hinata noin 1 000–1 200 kilon massoja. ”Lanseeraamme B-segmentin kompaktin henkilöauton, Voyah Dream -tila-auton, Voyah Passion Sedanin sekä täyssähköisen Dongfeng MHero -maasturin, joka on jotain täysin uutta Suomessa. Perusmalli on takavetoinen, moottorissa on tehoa 200 kW ja vääntöä 343 Nm, akku 51 kWh ja vetomassa 1 000 kg. Suomessa on tällä hetkellä noin 9 300 type2 -perus latauspistettä ja 2 800 CCS-suurteho latauspistettä. Suomen markkinoiden suurimman vetomassan tarjoaa tällä hetkellä nelivetoinen Kia EV9, jonka perään pystyy kiinnittämään 2 500 kilon painoisen yhdistelmän. Yli 1 500 kilon vetomassan tarjoavia malleja on toistaiseksi vain vähän. Kaikki kolme ovat nelivetoisia. Mercedes-Benzin sähköautokanta on Suomen kolmanneksi suurin (reilut 4 800 autoa). Voyahia maahantuovan Nordcars Finland Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Mäkinen kertoo, että mallisto on kasvamassa kolmella uutuudella. Teslan vetomassa on 2 300 kg, Polestarin ja Volvon 2 200 kg. Kannattaa muistaa myös se, että valmistajien ilmoittamat toimintamatkat eivät välttämättä pidä kutiaan perävaunua hinattaessa etenkään silloin, kun vetomassa on lähellä maksimia. Mersun EQS SUV -malliin on saatavana erillinen, maastoajoon tarkoitettu off road -ajoasetus. Volvossa korostuu se, että mikäli sähköautolta haluaa suurempaa vetokykyä, siitä pitää maksaa merkittävästi enemmän kuin perusmallista. Myös ne ovat nelivetoisia. Hyundai Ioniq 5 pystyy hyödyntämään 400 voltin suurteholatureiden ohella supernopeita 800 voltin latureita. Audi Q8 e-Tronissa on vakiona mukautuva ilmajousitus. Lisäksi kuluvan vuoden tärkeänä tehtävänä on jälleenmyyntiketjun rakentaminen.” Vetokykyä kaivataan Sähköautojen vetokyky ei ole samaa tasoa kuin polttomoottoriautojen, eikä kaikkiin sähköautoihin voi asentaa vetokoukkua. Mallin nelivetoversiossa on tasan sama vetomassa kuin kaksivetoisessa. Valtaosa niistä on nelivetoisia
Uusi EX30 on Volvon pienin katumaasturi, joka vie Volvon täysin uuteen kokoluokkaan. Alkuvuoden 2024 alavireistä autokauppaa yritetään nyt piristää hinnanalennuksilla. Myös kiinalaisvalmistajien ryntäys Suomen markkinoille pitää muut toimijat hereillä. Porschen ensimmäinen täyssähköinen katumaasturi saapuu Suomeen kesällä, ja sen myynti on jo käynnistynyt. Voyah Free tuskin jää ainoaksi isoksi kiinalaiseksi katumaasturiksi, niin kovaa on kiinalaisten autonvalmistajien sähköautojen vyöry markkinoille. Osin kyse on markkinaosuuskilpailusta, jonka aloitti Tesla. Voyahin valtteja ovat kattava perusvarustelu sekä nettokapasiteetiltaan suuri 100 kWh:n ajoakku. Hintatiedot ovat helmikuun alkupuolelta. Aiemmin yhtä pieniä Volvoja ovat olleet 480 ja C30. DClatausteho on jopa 270 kW. 35 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507752-_5930311.indd 35 AR-20240226-507752-_5930311.indd 35 8.2.2024 10.40.43 8.2.2024 10.40.43. Autot valmistetaan Kiinassa, mutta ensi vuonna niiden tuotanto alkaa Volvon tehtaalla Belgian Gentissä. Uudessa Macanissa Porsche käyttää ensimmäistä kertaa Premium Platform Electric (PPE):n 800 voltin arkkitehtuuria. Merkki Malli Vetokyky (kg) Akun kapasiteetti (kWh) Kulutus (kWh/100 km) Toiminta matka (km) Lataus (kW) Pikalatausaika (min/10–80 %) Hinta (e) Audi Q8 e-Tron 750 / 1 800 89 20,3–23,8 410–488 11/150 28 78 990 Kia EV6 GT AWD 750 / 1 800 77,4 22,7 406 10,5/240 18 76 368 Kia EV9 750 / 2 500 99,8 22,3 512 10,5/210 24 81 780 Hyundai Ioniq 5 750 / 1 600 77,4 17 507 10,5/100/350 30/18 53 990 Mercedes-Benz EQE 350 4MATIC SUV 750 / 1 800 89 19,1 539 22/170 93 300 Mercedes-Benz EQS 450 4MATIC SUV 750 / 1 800 107,8 20,6 600 11/22/200 132 950 Polestar 3 Long Range Dual motor 750 / 2 200 111 610 11/250 30 92 700 Porsche Macan 750 / 2 000 95 613 11/270 21 84 990 Tesla Model X 750 / 2 300 95 21,4 576 22/250 30 104 990 Voyah Free 750 / 2 000 100 20 500 11/100 79 900 Volvo EX30 Twin Motor Performance 750 / 1 600 69 17,5 450 11/175 26 48 600 Volvo XC40 Recharge Twin 750 / 1 800 82 17,7 534 11/175 28 59 190 Volvo EX90 750 / 2 200 111 20,9 585 11/250 30 97 150 Esittelyyn valittujen täyssähköautojen ominaisuudet Taulukkoon on listattu autojen jarruton/jarrullinen vetomassa, ajoakun nettokapasiteetti, WLTP-mittaussyklin keskikulutus, toimintamatka (Audilla vaihteluväli johtuu varustetasosta), asiointija kotilatauksen (AC) teho ja pika-/suurteholatauksen (DC) maksimiteho sekä aika, jossa akun varaus nousee 10:stä 80 %:n tasolle pikalatauksessa. Volvo mielletään suurten autojen valmistajaksi
Vingan kylmärepun voitti Arto Uusitalo, Helsinki. Pyykkikorissa oli kädensija molemmissa päissä, joten voimme hyvin kantaa sitä yhdessä. Onnittelut arvonnan voittajille ja lämmin kiitos kaikille kirjoituksen lähettäneille! Muisto sieniretkestä K erron lapsuudestani 85 vuoden takaa sieniretkestä, jonka tein neljä vuotta vanhemman siskoni kanssa. Kotona sienet puhdistettiin ja laitettiin pyykkikoriin. Täten olimme saaneet ensimmäisen aarteemme metsästä. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Palkinnot arvottiin Kirjoituskilpailun pää palkinnon, Alposet Pro -lumikengät, voitti Minna Huusko, Oulu. Tämän jälkeen lähdimme tuttuun taloon kahden kilometrin päähän sieniä myymään. Korimme täyttyi hetkessä. Pussiin mahtui aika paljon sieniä, jotka sitten yhdessä kannoimme kotiin. Metsän parhaat aarteet Aarteen kirjoituskilpailun monipuolinen saalis tuotti jälleen lukuelämyksiä. Kerran löysimme metsälammen rannalta koivikosta hyvän karvalaukkupaikan. Tässä parhaita paloja, ja lisää on luvassa loppuvuoden Aarteissa. Emäntä otti mieluusti sienet ja antoi meille niistä rahaa. REIJO KOIVU KARJALOHJA 36 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507734-_5931867.indd 36 AR-20240226-507734-_5931867.indd 36 9.2.2024 7.45.14 9.2.2024 7.45.14. Olin silloin kuusi vuotta vanha, mutta jaksoin kyllä kantaa pussia ja koria. Kävimme hänen kanssaan usein sienimetsässä. Siskoni keksi, että hän riisuu alushameensa ja tekee siitä pussin. Fiskarsin retkikirveen voitti Henna Ikävalko, Mikkeli. Ajattelimme, ettei meidän kannata hakea lisää koreja kotoa, koska sinne oli neljän kilometrin matka
Poimin jokaisen kypsän hillan. Tutulla kävelyreitillä murheet jäävät taakse ja ongelmiin löytyy rat kaisu. Lisäksi myyntihakkuista on perinteisesti jätetty metsänomistajan puiksi lehtipuukuidut. Pieni, noin neljäsosahehtaarin kokoinen suo. Tyytyväisenä kävelen takaisin autoa kohti. Lähden kävelemään tuttua reittiä. Ylitän vanhan talvitien pohjan, ja siellä tavoitteeni jo häämöttää. Eivät ole muut ajaneet tästä tänä kesänä, mietin. Kun joka vuosi tekee polttopuita, niitä on varastossa ainakin viiden vuoden tarve sekä oman talon lämmitykseen että lähisuvun tarpeisiin. Suvun ja naapuruston metsästäjät pitävät huolta siitä, että ruokapöytään saa myös riistaa, vaikkei itse metsästäkään. Kun myrskyt ovat lisääntyneet, useana vuotena on tullut paljon uutta polttopuuta myrskytuhoistakin. 37 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507734-_5930402.indd 37 AR-20240226-507734-_5930402.indd 37 8.2.2024 10.43.51 8.2.2024 10.43.51. Kun haluaa hiljaista ja rauhallista palaveria itsensä kanssa, metsä on paras ympäristö. Kääntöympyrässä parkkeeraan auton keula kotiinpäin tuttuun paikkaan. Panen merkille, että taimikon päältä on viime talvena poistettu siemenpuut. Kotimetsä on monelle niin itsestään selvä aarre, että pitää oikein erikseen alkaa pohtia, mitä kaikkea tuo aarrearkku sisältää. Hirvija peurakannat ovat säilyneet suurina, vaikka metsästysmääriä on lisätty. Lähimetsään rakennettu laavu on ollut erinomainen retkikohde kävellen, pyöräillen tai talvella hiihtäen. Peltoja metsätyöt voi aloittaa heti ilman työpaikalle kulkemista. Ikkunoista avautuu hieno maisema, ja lähellä on paljon liikuntamahdollisuuksia. Puoli vuosisataa sitten vuoren laelta näkyi tusinan verran korkeita rakennuksia kuten kirkkoja, vesitorneja ja viljavarastoja. Ei ollut kukaan muu sattunut tänne. Ensin kuivaa kangasta. Vanhan hirsitalon lämmitysjärjestelmää ei ole tarvinnut muuttaa, kun omasta metsästä hakkaa riittävästi polttopuita: Oikeaan vuodenaikaan kaadetut polttopuurangat ja niistä tehdyt klapit viedään kuivina entiseen navettaan tehtyyn varastoon. Tulen jänkälle, joka hohtaa keltaisena ja punaisena hillaa, Lapin kultaa. Tämä paikka marjoineen on minulle yksi metsän aarrepaikka, ei kuitenkaan ainoa. Punaiset marjat jätän vielä kypsymään. Ne tuovat ruokapöytään monipuolisuutta, eikä tarvitse popsia lisäravinnepillereitä. Jatkan eteenpäin. Jännitys kohoaa. Joka kesä olen täällä käynyt enkä koskaan ole havainnut muiden hillankerääjien käyneen. Sääsket inisevät ympärillä, mutta keltainen kulta vie kaiken huomioni, joten sääskistä viis! Tunnin poimimisen jälkeen olen jo alueen ulkokehällä. Luon yleissilmäyksen alueeseen ja totean, että vielä saan käydä täällä uudelleen, kunhan loput marjat kypsyvät. Auton kyljissä rapisee, kun piennartien varren pajut ja koivunoksat raapivat. Mäntyä kasvava rämepilkka, jonka keskellä on avonainen osa. Keräysämpäri alkaa olla täynnä kypsää hillaa. Olen antanut tälle paikalle nimen Oma Jänkkä, koska en ole havainnut muiden täällä käyneen ainakaan marjastusmielessä. Sää on lämmin, idästä käy heikko tuulenvire. Otan ämpärin mukaan ja vesipullon taskuun, varalta myös hyttysmyrkyn. Lasten ollessa pieniä heille löytyivät leikkipaikat omalta pihalta. Muistan, miten sattumalta löysin tämän paikan parikymmentä vuotta sitten. Ajan autolla muutaman kilometrin. Kesäkuun lopun tiedustelureissun jäljiltä tiesin, että satoa oli tulossa, koska raakileita oli paljon. KULLERVO Olisiko joku tänne löytänyt. Olen kuitenkin aika luottavainen, että ei ole, koska piennartietä ei ollut kukaan ajanut ennen minua. Onnistuneet metsänhoitotoimet ovat kasvattaneet puut niin pitkiksi, ettei niitä enää näy. Puolen kilometrin päässä oman metsän keskellä olevalta vuorelta voi katsella maisemia joka suuntaan kymmenien kilometrien etäisyydelle. Lapin kultaa Kotimetsä täynnä aarteita K otitalo metsän reunassa on aarre itsessään. Neljäsosahehtaarin alalta keräsin yhteensä 25 kiloa hillaa. On ollut kesiä, ettei Omalla Jänkällä ollut marjan marjaa. Viime kesänä sain käydä useamman kerran. MARKKU KAURILA PÖYTYÄ O n heinäkuun puoliväli. Lapsille olen sen koordinaatit kyllä antanut. Olisiko joku tänne löytänyt. Aloitan keräyksen suon keskipisteestä ja pyörin myötäpäivään. KOTIMETSÄMME SIJAITSEVAT kilo metrien päässä valtaväylistä. Reitti on kuitenkin tuttu vuosien varrelta, joten uskallan jatkaa. Kaikki luonnontuotteet ovat puhtaita, ja niitä myös löytyy runsaasti ilman suurta etsimistä. KÄVELEN KESKELLE jänkkää kuten aina ennenkin olen tehnyt. Ensin hiekkatietä, sitten käännyn vasemmalle piennartielle
LATTIAKOOLINGIT NAPUTELTIIN ja sidottiin rautalangoilla paikoilleen, suoruus tarkastettiin pitkällä vatupassilla, välit täytettiin eristevillalla, ja sitten alkoi naulaus. Kesän koittaessa siirsin lattialaudat peräkärryllä Hauholle höyläämöön ja sieltä sitten kuivaamisen jälkeen uudelle rakennuksellemme lämpimään odottamaan pääsyä lopulliseen sijoituspaikkaansa, lattiaan. Gyl maar niin tekee gumminkis.” Muutama pahempi oksanreikä porattiin, ja niihin naputeltiin puutappi tukkeeksi. Aikamoista hommaa oli viedä vinssilenkki 70 sentin paksuisessa lumikinoksessa tukin ympärille ja valvoa siinä vieressä kävellen, että puu siirtyy ongelmitta laanille. Mukana talkoissa oli appeni naapuri Matti, jolla näytti olevan viiden miehen voimat. Aikaa puiden kaadosta valmiiseen lattiaan oli kulunut noin vuosi. Se vain kasvoi vielä metsässä parinsadan kilometrin päässä tulevasta talostamme, ja hanke tuntui siinä hetkessä aika kaukaiselta. Maaliskuun aurinkoisessa pakkasaamussa läheisen kylän keskustaan kantautui määrätietoinen sirkkelin ääni, ja tuoreen puun tuoksu täytti tienoon. Päädyimme puulattiaan, eikä vähiten siksi, että vaimoni isä oli luvannut meille siihen tarvittavan puutavaran. Tukista lattiaksi O n vuosi 1985, istun talomme olohuoneessa ja nuorempi tyttäristämme leikkii lattialla. Olin naulauksessa apuna Ristolle, kirvesmiehelle, joka otti asiakseen talomme rakentamisen. Lauta kerrallaan syntyi uutta lattiaa, ja kyllä silmä lepäsi hienossa materiaalissa. KIRJOITUSKILPAILU 38 Aarre 2/2024 METSÄ AR-20240226-507734-_5930402.indd 38 AR-20240226-507734-_5930402.indd 38 8.2.2024 10.43.52 8.2.2024 10.43.52. Kun lumet vihdoin sulivat, hyppäsin Hämeenlinnassa junaan kohti Keski-Suomea mennäkseni repsikaksi paikalliselle kuormaautoilijalle, joka oli luvannut ajaa laudat noin 220 kilometrin matkan Laukaasta Hämeenlinnaan. Aika monta työvaihetta tuleva lautalattia oli jo siinä vaiheessa kokenut. Kun edustaja oli lähtenyt, mietimme vaimoni kanssa tulevan kotimme sisustusta ja muiden ohella myös lattiamateriaalia. Kun lattia oli valmis, se vielä hiottiin ja lakattiin muutamaan kertaan. An ny gumminkis niit naulojas, jot ei gogonans repusta lopu.” Ja taas naurettiin ja naputeltiin. Jostain syystä hän nostaa maton kulmaa ja alkaa pienellä sormellaan hioa lattiaa yhdestä kohtaa. ”Kas gummallista, ko lopputulos paggaa hymyilyttään. Laanilta puut siirrettiin anoppilan navetan päätyyn, jossa seuraavana keväänä paikallinen sahuri muutti tukin olomuodon lattialaudoiksi sekä muuksikin tarvittavaksi puu tavaraksi. Muuttopäivä sattui joulukuun alkuun. TIMO LUOKOMAA LAUKAA Kyllä silmä lepäsi hienossa materiaalissa. ”Gas gyl maar naulat hyvin sujahtaa, gun gyllin vasaralla gumauttaa. Kuin työtämme keventääksemme keksimme siinä vasaroiden paukkeessa, että juttelemme toisillemme kaikki asiat omatekoisella, siinä hetkessä keksityllä varsinaissuomalaisella murteella ja nuotilla. Sen verran tunteja Ristolle oli työ maallamme syksyn aikana kertynyt. Kun tyttäremme avasi oven, hän totesi, että ”täällä on meidän Risto”. Seuraan hetken touhua, nousen sitten ylös ja käyn katsomaan, mikä siellä lastamme niin kiinnostaa. Seuraavana talvena puut kaadettiin, ja olin mukana vinssaamassa niitä metsästä tien varteen. Näissä mietteissä lasken maton kulman pyöreän puutapin peitteeksi ja astelen kiiltävää metsän aarretta pitkin saunaa lämmittämään. ”Siltä minustakin on tuntunut”, tokaisi Riston vaimo. Niin kätevästi puun käsittely häneltä sujui. Lattia kiilteli uutuuttaan, ja sanomaton tyytyväisyys paistoi kasvoiltamme saatuamme viimeisenkin pakaasin uuteen kotiin. ISTUN VIELÄ HETKEN lattialla matonkulma hyppysissäni, muistelen puulattian työvaiheita ja katson tuota hiottua puutappia. Välillä tukkia piti ohjata rautakangella. Lakan alla, hiottu, lähes huomaamaton ja matolla peitetty. Risto tuli myöhemmin vaimonsa kanssa vierailulle kättensä jälkiä katsomaan. Perillä puutavara taaplattiin silloisen työnantajani Verkkonet Oy:n tehtaan pihalle Kantolaan odottamaan seuraavaa vaihetta eli lattialautojen kuivaamista ja höyläämistä. Hikistä hommaa, mutta hyvin se onnistui. AJATUKSENI SIIRTYY muutaman vuoden taakse hetkeen, kun Jukka-talon edustaja nousi seisomaan pienessä kerrostalokeittiössämme, kätteli meitä ja onnitteli hyvästä talopakettivalinnasta. Ehkä joskus vuosien päästä tyttäreni ymmärtää, miten monien vaiheiden takana omien haaveiden täyttyminen voi olla ja kuinka hyvältä sitten tuntuukaan, kun asiat ovat kohdallaan. Lastaus auton lavalle sujui ongelmitta, samoin hitaanpuoleinen ajomatka KeskiSuomesta Hämeeseen. Lautalattiassa näkyy pyöreä puutapin kohta
Uutta metsää joka päivä Tarjous on voimassa 30.4.2024 asti ja koskee vain uusia tilauksia. jakso (norm. MT Metsän löydät helposti osoitteesta MT.FI/metsa ja Maaseudun Tulevaisuuden mobiilisovelluksesta. MT Metsä tarjoaa päivittäisen lukupaketin sinun ja metsäsi tueksi, rikastettuna Aarre-lehden syvällisillä verkkojutuilla ja Koneviestin ajankohtaisilla metsäteemoilla viikoittain. 11,20 €/kk) 9 €/kk 30 AR-20240226-507716-_5930523.indd 39 AR-20240226-507716-_5930523.indd 39 8.2.2024 11.16.10 8.2.2024 11.16.10. Tietosuojalausekkeen, tilausehdot sekä asiakaspalvelun yhteystiedot löydät osoitteesta viestimedia.fi Tilaa MT Metsä osoitteesta MT.FI/etutilaus tai oheisella QR-koodilla MT Metsä Digi etuhintaan Aarteen tilaajalle! Kestotilauksen 1. MT Metsä on metsäomaisuutesi asiantuntija verkossa! Tutustu metsänomistajan ja luonnossa liikkujan tärkeimpiin uutisiin, analyyseihin ja artikkeleihin, jotka auttavat sinua arvioimaan metsäsi taloudellista arvoa ja edistämään sen hyvinvointia
40 Aarre 2/2024 JUURET AR-20240226-507736-_5930448.indd 40 AR-20240226-507736-_5930448.indd 40 8.2.2024 10.51.00 8.2.2024 10.51.00. Näytöt luotettavuudesta ja laskupäästä annettiin käytännön töissä. Rätinginteko kesti joskus hyvinkin myöhään illalla. Tavallisimmin tienestit setvittiin savottakämpillä tai työnjohtoa ja jätkiä majoittavissa kortteeritaloissa. Rahanjako tapahtui joskus ulkona kannonnokassa, varsinkin kevään uitoilla ja lämpimällä säällä. ”Parhaassa tapauksessa pomo palasi keväällä firman konttoriin mukanaan puutavaraluettelot ja jäljelle jäänyt raha – tavoite oli saavutettu alle arvioidun kustannustason”, metsänhoitaja Osmo Airo kuvaa kirjassa Metsätyön murrosvuodet. Työsuorituksen mukaan jätkälle laskettiin setelitukko kouraan, ja jätkä kuittasi saamisensa”, kertoo Suomen Metsämuseo Luston amanuenssi Marko Rikala. ”Tilinmaksaja ja työnjohtaja aloittivat rätinginteon, kuten savottalainen sanoi. Rehti kestää kiusauksen Moni metsätyöntekijä päätyi tilinpitäjäksi ja palkanmaksajaksi ilman talouskoulutusta. JUURET Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat MUSEOVIRASTON KUVA-ARKISTO, SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO ja PIELISEN MUSEO N iilon reppu oli täynnä rahaa, ”issoi setelii”. Oli 1950-luku ja setelit kookkaampia kuin nykyään, mutta kertyi niistä puolisentoista miljoonaa markkaa. Osa kertyi ennakkoina eli förskotteina, osa lopputilityksessä, kun oma palsta tai koko hakkuu tai uitto päättyi. Epärehellisiä se houkutteli ryöstöihin ja huijauksiin. Niilon piti kuljettaa potti metsätyömaan palkanmaksuun Lieksaan, sillä hän oli savotan kasööri eli kassanhoitaja. Piiriesimies saattoi tuoda lisävaluuttaa tullessaan työmaata tarkastamaan, tai joku kävi Niilon lailla hakemassa sitä toimistolta tai postista. Kaukaiselle Lapin savotalle syksyllä lähtevällä työnjohtajalla saattoi olla mukanaan koko talven palkat. Sen verran hoitoalueen kassasta sai kerralla kuriirille antaa. Kohtuullisten kulkuyhteyksien varrella koko maksuvalmiutta ei tarvittu kerralla. ”Noutamaan saatettiin lähettää paitsi kasööri myös joku luotettava savottalainen”, Marko Rikala kertoo. ”Tilit tehtiin käteisellä pitkään, vielä 1960-luvullakin. Palkkaa maksettiin erissä työn kuluessa. Maksuihin piti jatkuvasti löytyä työmaalta melkoinen määrä käteistä. Tilinsaajat odottivat pirtissä, pitivät juttua yllä ja polttivat kessua”, Frans Eemil Puttonen kirjoittaa muistelmateoksessaan. [– –] Tämä tapahtui talon kamarissa, mikä oli työnjohtajan käytössä. SETELIT KOURAAN Savottaja uittotyömailla liikkui suuria rahasummia, sillä tilit maksettiin käteisellä. Rätinginteon aika Rahat kuljetettiin työmaille milloin repuissa, milloin salkuissa tai metallisissa kassalippaissa
”Kuinka suuri osa tällaisista väärinkäytöksistä tuli ilmi, on vaikea arvioida.” Naama ja nimi muistiin Tarkkaa pelisilmää työnjohto tarvitsi, kun joku pyysi palkkaennakkoa eli kottia. Siihen luotettiin silloin – eikä turhaan.” Amanuenssi Marko Rikala toteaa, että kaikkine tilityksineen ja palkanmaksuineen kasöörillä oli vaativa pesti. Rahaliikenteen hoitamisessa ja muissa paperitöissä saattoi kiireaikoina vierähtää pitkälle yöhön. ”Annettiin hyvin harkiten, kun siitä oli itse vastuussa. Tuttuihin uskalsi luottaa, mutta vieras työnhakija saattoi setelit saatuaan osoittautua huijariksi. ”Sillä oli selvittävä. Illalla hän kuulee muilta jätkiltä, että mies on kyllä heti aamulla lähtenyt ”ajaa luikuttamaan”, mutta kohti toista savottaa. SAKARI PÄLSI / MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA Savottakämpällä Kittilässä palkka maksetaan tilipäivänä rahana käteen kassalippaasta. Kasööri antaa setelit, ja toinen mies jakaa kahvia, sokeria ja tupakkaa sisältäneitä Tehopakkauksia asetettuun tavoitteeseen päässeille metsätyömiehille. Kirjuri kirjaa tilitapahtumat muistikirjaansa. Kiusausta piti myös pystyä vastustamaan. Ei sitä silloinkaan tyrkytetty”, Jaakko Ruuskanen palaa kirjasessaan vuoteen 1946. Mutta ei siinä muuta kurssitusta tai ohjeistusta työhön annettu”, kertoo nuoren miehen muistelus kirjassa Osaran aukeat. ”Vakanssia en kuitenkaan ollut koskaan aiemmin edes hoitanut, vain sivusta työtä seurannut, ja joskus vähän avustanut. Jos joku onnistui jymäyttämään, niin maksa pois itse”, hän muistelee pomoaikaansa. Mahdollisuus väärinkäytöksiin oli suuri, ”vaikka metsätyömailla rehellisyys olikin yhteisesti sovittu asia”, metsänhoitaja Airo kirjoittaa. Ala vetää!” Kottia kotiin ja korttipottiin Förskottejaan jätkät tarvitsivat ruuan, tupakan ja varusteiden ostamiseen työmaan kaupasta. MAUNO MANNELIN / PIELISEN MUSEO Kun Lapissa eräs kasööri joutui juopottelun takia huilaamaan, hänen tuuraajakseen määrättiin 19-vuotias nuorukainen, sen ajan lain mukaan vielä alaikäinen. Tämä lupaa heti näyttää palstan ja taluttaa miehen maantien laitaan: ”Siinä on sulle palstaa, ei ole kovin levee, mutta pituutta riittää. Palkkaluetteloihin saatettiin esimerkiksi kirjata ihmisiä, joita ei ollut olemassa, niin sanottuja ”mustia miehiä” tai ”leipäukkoja”. Huiputtajien naamat ja nimet laitettiin mieleen. Sadan vuoden takaista rahaliikennettä: turkiksiin pukeutunut kasööri lippaineen Rovaniemen Ylä-Säynäjän metsätyömaalla vuonna 1923. Oman lompsan lihottaminen firman kassasta olisi ollut helppoa vanhoina aikoina, jolloin kirjanpito ja valvonta oli suurpiirteistä jollei olematonta. Osa vei 41 Aarre 2/2024 JUURET AR-20240226-507736-_5930448.indd 41 AR-20240226-507736-_5930448.indd 41 8.2.2024 10.51.03 8.2.2024 10.51.03. ”Ennakkoa sai antaa harkintansa mukaan. Perinnekeruun muistelus esittelee hevosmiehen, jota kasööri ennakkomaksun jälkeen haeskelee turhaan. Kirjassa Työniloa Länsi-Suomen metsissä ja merillä Lippo Koppana kertoo kulkumiehestä, joka tulee kysymään pestiä aiemmin petkuttamaltaan työnjohtajalta. [– –] Mutta työhän se on joka opettaa
”Kauppias ko tervehti sitä ko se tuli kauppaan, että mitäs rahamies Kinnunen. ”Se ei koskaan ottanu kottia. [– –] Saathiin kiinni ja kyllä niiltä rahat lähti pois”, kierinkiläinen Eero Alamartin muistelee kirjassa Metsä puhuu, miehet tarinoi. ”Eikä siihen poliisia tarvittu muuhun ko hakehmaan miehet putkaan.” Taskussa turva taipaleelle Rosvoriski oli rahakuljetuksissa todellinen joskin harvinainen. Mutta sehän tiethin ketä miehet on. Lähethin miehissä hevosella perhään. Jos yllättäen yksi jos toinen alkoi pyytää kottia, työnjohto arvasi, että paikalle oli ilmaantunut kiertävä viinakauppias. Hän lisäsi vauhtia, mutta seuraaja jäi kyydistä vasta, kun Erkki oikaisi metsään ja suksijat alkoivat upota hankeen. TEOLLISUUSVALOKUVAAMO MANNELIN / SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO / METSÄTEOLLISUUS RY:N KOKOELMA 42 Aarre 2/2024 JUURET AR-20240226-507736-_5930448.indd 42 AR-20240226-507736-_5930448.indd 42 8.2.2024 10.51.06 8.2.2024 10.51.06. Yritin saaha sen kiinni, olis ollu mukavampaa yhessä hiihtää, mutta se vain pakeni eessä.” Mies oli vaaraton, tulossa töihin toiselta kämpältä. Se vastasi: Ei sitä nyt tartte sanoa rahamieheksi, vaikka onki vähän enempi ko toisilla.” Rahat reppuun ja ladulle Onko ase mukana, kyseli kassan väki, kun Niilo-kasööri lähti rahareppunsa kanssa Lieksan työmaata kohti. ”Mä että ei oo enkä mä tarvihe, mulla on puukko repun taskussa, se riittää”, Niilon muistelus etenee kirjassa Metsän hiljaiset. Esimerkiksi vuonna 1931 Gutzeitin työnjohtaja yritettiin Ensossa ryöstää, toteavat Esko Pakkanen JUURET Unto Savilahti kuittaa kirjaan saaneensa palkkansa metsä teknikko Kalle Törmältä Pirkanmaalla Kurun hoitoalueen Kalattoman kämpällä helmikuussa 1956. JUKKA VALTANEN / SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO / JUKKA VALTASEN KOKOELMA Palkanmaksua ja töiden ohjeistamista savottakämpällä Ranualla vuonna 1937. Osaran aukeat -kirjassa hän kertoo, miten aamulla kuuli jonkun ällistelevän: ”Kuka hullu se yöllä hiihti minun eellä. Se vain ko sille teki tilin, niin se otti ne rahat ja sano, että voitko sinä panna nämä kassakaappiin”, kasööri Onni Riipi tarinoi kirjassa Osaran aukeat. Lapissa Erkki Piristä sen sijaan hirvitti, kun hän hiihti raharepun kanssa ja huomasi jonkun lykkivän perässään. Kun eräällä pohjoisen kämpällä Ottu Ryytty lähti tuore tili lompsassa tekemään hevoselleen apetta, vastatullut mieskaksikko seurasi häntä, kalautti halolla ja vei rahat. Tarkan markan miehiä löytyi heitäkin, esimerkiksi Rahamies-Kinnunen. Kaikkiin ei silti voinut luottaa. ”Menimä sinne ja näimä, että sielä se makkaa apekassin tykönä. tai lähetti rahaa perheelle, mutta moni menetti ne saman tien korttipelissä. Kämpälle päästyään Erkki kävi uuvuksissa nukkumaan rahareppu päänsä alla. Ottua alkoivat pian kaverit kaivata. Bussimatka meni humalaisten savottalaisten seassa Niilolta ongelmitta, samoin sen jatkona kilometrien hiihto pimeässä kämpälle
Yhtiö patisti rahan haltijoitaan pitämään ampuma asetta taskussa. Sen jälkeen yhtiö patisti kiertokirjeellä kaikkia rahanhaltijoitaan pitämään ampuma-asetta taskussa nopeasti saatavilla ja kulkemaan luotettujen miesten seurassa. Teoksessa Metsätyön murrosvuodet (Metsämuisteloprojekti 1992) Timo Holtari, Pekka Laaksonen ja Urpo Vento (toim.): Jätkät sen kun porskuttaa (Weilin+Göös 1970) ja Jätkän pätkät (Postipankki 1970) Turkka Jämsén (toim.): Työniloa Länsi-Suomen metsissä ja merillä (Myllylahti 2004) Esko Pakkanen ja Matti Leikola: Metsää, puuta ja kovaa työtä (Metsäkustannus 2010) Frans Eemil Puttonen: Hävinneitä ja muuttuneita savotan muotoja (1980) Ensio Lehtinen: Muistoja metsäpolun varrelta. ”Kättä pidempää tarvittiin turvaksi. Humalainen hakkuumies alkoi puukon voimalla perätä palkkaa myös liian lyhyiksi katkomistaan tukeista. Kassanhoitaja sanoi, ettei hän osaamattomuuttaan ollut ohi ampunut. metsätyönjohtaja Eino Kettunen, metsätyömiehet Ville Rahikainen ja Armas Kinnunen ja piiri metsäteknikko Reino Heikkinen. ”Jos toisen kerran ammun, niin lihaan leikkaa.” Humalikko tyyntyi, eikä kahnauksesta sittemmin puhuttu. Kuva on otettu Punaisella kämpällä, joka sijaitsi Vepsänjoen varrella 24 kilometriä Kuhmon keskustasta Valtimolle päin. Vas. Vuoden 1969 jätkäperinnekeräyksessä eräs kasööri muisteli tilitystä, jossa tietyn mittaisista tukeista maksettiin kappalehintaa. Ruoveden seudun vihreä kulta -kirjassa metsätalousinsinööri Ensio Lehtinen muistaa lentojätkän, joka palkanmaksun aikaan piiloutui aikaisin aamulla suuren kiven taakse vaanimaan rahoja. ”Ilmoitin, että ei meiltä mitään väkisin oteta ja ojensin taskusta ottamani pienen pistoolin päin tuli jaa ja ilmoitin, että ammun jos tulee lähemmäksi”, kassanhoitaja kuvailee. Teoksessa Ruoveden seudun vihreä kulta (Ruoveden seudun kotiseutuyhdistys ja Maaja metsäperinneryhmä 2006) Jaakko Ruuskanen: Metsäja uittoperinnettä Itä-Suomessa (1995) Katja Tervo: Metsän hiljaiset (SKS 2008) Veikko Vuontisjärvi (toim.): Metsä puhuu, miehet tarinoi (2006) Veikko Vuontisjärvi ja Sulo Raiskio (toim.): Osaran aukeat (Outamaan Ukkoherrat ry 2012) Uittomiesten tilit maksetaan käteisenä uittotukikohdan konttorissa vuonna 1953. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Osmo Airo: Metsurin palkka pankkiin. ”Jumalauta, tuolla olisi eteisessä kirveskin ja pöydässä tuollainen määrä rahaa!” tuumi eräs mies, kun näki maksajan paksun setelinipun. Ase saattoi olla esimerkiksi ’rooninki’ eli Browning-pistooli”, Marko Rikala kertoo. Rahat tai henki! R aha herätti kiihkeitä tunteita, varsinkin jos palkasta tuli erimielisyyttä. Hän joutui lopulta ampumaan, ohi hakkurin korvasta. Väijyksistä jätkä ampui paikalle saapunutta metsäpomoa, Lehtinen jatkaa kertomustaan. ja Matti Leikola kirjassaan Metsää, puuta ja kovaa työtä. Toisaalla jätkä ei tyytynyt puhumaan kirveestä vaan tarttui siihen, mutta kohde ehti väistää iskun. Myöhemmin sama mies vielä uhosi kasöörille, että tämä ampuisi päin. ”Mutta osuikin vain hihaan ja näin pomo Soini pääsi jatkamaan moottoripyörällä matkaansa kohti metsäkämppää ja jätkät saivat heille kuuluvat rahansa.” Ne oli kovalla työllä ansaittu. TUOVI NOUSIAINEN / SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO / EDVARD PÄÄSKYLÄN KOKOELMA 43 Aarre 2/2024 JUURET AR-20240226-507736-_5930448.indd 43 AR-20240226-507736-_5930448.indd 43 8.2.2024 10.51.09 8.2.2024 10.51.09
Seinät ovat täynnä taidetta. 44 Aarre 2/2024 PUU AR-20240226-507762-_5930524.indd 44 AR-20240226-507762-_5930524.indd 44 8.2.2024 11.17.30 8.2.2024 11.17.30. PUUTALO Elvis elää seinillä Perhe Viinikaisen värikäs koti piilottelee rauhallisessa taskussa Kuusankosken Pokinpellolla. Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN Olohuoneen lintutapetilla muiden taulujen joukossa on yksi Ville Viinikaisen monista Elvis-töistä
Jaana, 43, ja Ville Viinikainen, 49, ostivat talonsa vuonna 2009 ja tekivät siihen perusteellisen remontin. Puu talo Täällä asuvat Jaana ja Ville Viinikainen sekä heidän lapsensa Sointu, 17, ja Veikko, 15 Kouvolan Kuusankoskella sijaitsevan omakotitalon rakensi vuosina 1952–53 Kymin paperitehtaan työntekijä Neliöitä on kahdessa asuin kerroksessa yhteensä noin 120 ja lisäksi kellarissa sauna, kylpyhuone, autotalli ja varastoja 45 Aarre 2/2024 PUU AR-20240226-507762-_5930524.indd 45 AR-20240226-507762-_5930524.indd 45 8.2.2024 11.17.33 8.2.2024 11.17.33
Puulattia vaihdettiin ja ulko seinät maalattiin. Ensimmäisen kerran pariskunta vakoili nykyistä kotiaan tulemalla paikalle polkuja pitkin metsän läpi. Taksit eivät välttämättä osaa tulla paikalle, eikä poliisi”, Ville sanoo. Sohvapöy tänä on oranssilla pitsiliinalla peitetty ark ku. Työpöydän viereen on mahdutettu levysoitin ja vinyylikokoelma. ”Esineitä voisi olla vähemmänkin”, arve lee Villen puoliso, kehitysyhtiö Kinnon as sistenttina työskentelevä Jaana Viinikainen. Viinikaisten talon rakensi hartiapankilla Kymin paperitehtaan työntekijä 50-luvun alussa. Ainakin seiniä koristavat lukuisat taulut. Sellai sen etsimistä vauhdittivat esi koisen syntymä ja kuopuksen odotus. ”Olen tykännyt kierrellä autiotaloja. Iso osa niistä on itse tehtyjä, sillä talossa asuu perheineen kuvataiteilija ja kuvatai teen opettaja Ville Viinikainen. Molemmilla oli kaipuu omakotitaloon, jonka vieressä olisi metsää. Ensi kesänä Ville aikoo huoltomaalata talon. PUUTALO 46 Aarre 2/2024 PUU AR-20240226-507762-_5930524.indd 46 AR-20240226-507762-_5930524.indd 46 8.2.2024 11.17.38 8.2.2024 11.17.38. Seinäpinnat korjattiin, sähköt ja salaojitus uusittiin. Vastassa oli roikkuvia johtoja ja lai minlyötyjä seinäpintoja. K eltaisessa puu talossa on punai set nurkkalaudat. ”Laitam me tavaroita esille sattumanvaraisesti.” Musta nahkasohva on olohuoneessa siksi, ettei sitä raaski poiskaan heittää. Ensihavainnot antavat vihjeitä siitä, että myös talon sisältä voi odottaa yllätyksiä. Silti talossa oli sitä jotakin. ”Moni paikkakuntalainen ei ole ikinä käy nyt täällä. Rauhaisassa taskussa Koti sijaitsee sokkeloisessa Pokinpellon kaupunginosassa, joka on kuin piiloon om meltu tasku Kouvolan Kuusankoskella. ”Me emme sisusta”, Ville sanoo. Ensimmäinen yh teinen koti oli kerrostalossa Kouvolassa. Olohuoneen polkuharmonin päällä on metallipatsaita, öljylamppu ja kuningatar Nefertitin kipsipää. Värit pysyvät nykyisinä. Teh taaseen kuuluneisiin asuinrakennuksiin oli si mahtunut asumaan myös meidän ystävä perhe”, Ville sanoo. Myyntiilmoituksessa ollut hinta tosin tuntui kalliilta neliöihin nähden. Molemmilla oli kaipuu omakoti taloon. Talvisaikaan pihatien viereisessä kirjakioskissa ei toimi kirjojen kierrätystä. Sisälle he astuivat virallisessa asuntonäy tössä. ”Keittiö on yhä remontoimatta. Seinällä on ikoninurkkaus ja lattialla Olavi Viljakaisen lystikäs puuveistos. Pihapuus sa sojottaa eläköityneitä mallinukkeja, ja lumiukolle on veistetty puutarhatontun kasvonpiirteet. Kävi ilmi, että ilmoituksessa oli mainittu vain keskimmäisen kerroksen pintaala. Vakoiluretki polkuja pitkin Ville ja Jaana tapasivat vuon na 2003. Pihatien vieressä seisoo maitola vaa muistuttava KirjaKipsa, josta voi hakea kirjoja ilmaiseksi ja tuoda omansa kierrätettäväksi. Talokaupat tehtiin vuonna 2009. Tvtasona palvelee Kymin paperitehtaan palokunnan letkulaatikko. Viinikaisten kiikarissa olivat myös raunioituneen villatehtaan viereiset talot, vaikka ne eivät olleet myynnissä. Aluksi ei ollut rahaa, ja sitten kun oli, tuli kaikenlaista muuta pro jektia eteen”, Jaana kertoo. Yläkertaan kiemurtelee punaiseksi maalattu portaikko. Myyntiilmoituksia selailtiin sanomaleh distä
Kanat otettiin lapsille kotieläimiksi, sillä koirat ja kissat eivät käyneet allergioiden takia eikä salamanterien sukuisissa aksolotleissa ollut hoivattavaa: Sulo ja Pena vain Vaaterekki tuo lisäväriä van hempien makuu huoneeseen. Valmistumis vuosi oli 1953. Tekstiilitaulujen ympärille hän on rakentanut kehyksiä tuohesta. Portaikon puolipaneelin yläpuolelle tapetoidun kukkaloiston seasta kurkistaa kulttuurihistoriallisia päitä. Ne asustelivat Viinikaisilla yli viisi vuotta kesät talvet. Katon aurinkopaneelit ovat tähän aikaan vuodesta lumen alla. Viinikaisten talo alkoi nousta olympiavuonna 52; vuosiluku löytyi myös yhdestä seinälaudasta. Kämmenten mallina olivat Viini kaisen omat kourat. Asuinalueen nimi Pokinpelto tulee siitä, että maat kuuluivat Pokin suvulle, jonka päätalo oli Ruotsulassa viiden kilometrin päässä. Nykyisin talo lämpenee pörssisähköllä sekä olohuoneeseen ja makuuhuoneeseen asennetuilla pönttöuuneilla. Olohuoneessa on myös perheen lasten töitä: Sointu Viinikaisen Elvis-taulu ja Veikko Viinikaisen etsaus. Tauluja on koko talossa ripustettu kaikkiin vapaisiin kohtiin. Vielä 50-luvulla Pokin isäntä haki pellolta hevosella heinää. Lasten makuuhuoneet ovat yläkerrassa, jonne johtaa punainen portaikko. ”Kiehuvaan veteen upottamalla tuohesta saa käppyrän. Portaikon päätyä vartioi liimapuuhun veistetty Marilyn Monroe koko komeudessaan ja oikeassa pituudessaan. Viinikaiset kokeilivat uunia, mutta se savutti. Kanala makuuhuoneen alla Kellarissa on autotalli, saunatilat ja kana la. Ne on maalattu kasvojen muodon mukaisesti leikatuille liimapuulevyille. Portaikosta kurkistaa Villen liimapuulevyille maalaamia muu sikko ja taiteilija muotokuvia. ”Muurari pyysi laittamaan Jukan umpeen, sillä uunin rakenteissa on puupohjaista materiaalia. Vastapäätä tien toisella puolella on samanlainen talo peilikuvana. 47 Aarre 2/2024 PUU AR-20240226-507762-_5930524.indd 47 AR-20240226-507762-_5930524.indd 47 8.2.2024 11.17.43 8.2.2024 11.17.43. Vessassakin niitä on melkoinen kokoelma. Hän on katsellut Maanmittauslaitoksen tallentamista ilmakuvista, kuinka Pokinpeltoa rakennettiin 50-luvulla. Makuuhuoneen yhtä seinää hallitsee kirjahylly ja toista Jaanan vaaterekin värikkäät asut. Kanoja siellä ei enää ole. Liimapuuteoksia löytyy myös olohuoneen seiniltä. Talon kellarissa on kookas Jukka-uuni, suomalainen keksintö, joka kierrätti klapien lämmittämää ilmaa kanavissa kuin keskusilmastointi. Useimmin toistuva artisti kodin tauluissa on Elvis Presley, joka on sekä Villen että Jaanan suuri suosikki. Talon rakensi hartiapankilla perheelleen Kymin paperitehtaan paperimies. Artisteja ja ikoneja Talon alakerrassa ovat olohuone, keittiö ja vanhempien makuuhuone. Itse me olimme tottuneet alakerran kanalan hajuun”, Ville kertoo. Sointu Viinikainen soittaa viulua, bassoa ja kosketti mia huoneessaan talon yläkerrassa. Materiaaleiksi on valikoitunut niin piikkilankaa kuin riippakoivun oksia. ”Yksi tuttuni riensi ihastelemaan kanoja, mutta perille päästyään hän oli vähällä oksentaa. Paul Stanley, David Bowie, James Dean, Freddie Mercury ja moni muu. Sitten niittaan tuohenpalaset kiinni ja käsittelen ne jänisliimalla.” Lintutapetille kiinnitetyissä tauluissa on muitakin itse tehtyjä kehyksiä. Jos se syttyisi, tuli leviäisi roihun lailla kanavia pitkin”, Ville kertoo. Kaksi kaverusta oli rakennustöissä samaan aikaan. Viime aikoina Ville on innostunut ikonien maalaamisesta sekä kirjomistöistä
Julmuus tosin hirvitti, kanat kun ovat kiusaamisen mestareita. Niistä tuli lasten kavereita, joita syliteltiin ja joille uskottiin murheet. Ville Viinikainen on kasvanut hitaasti mutta vakaasti kohti ortodoksista elämän makuisuutta. Kanalan menoa oli hauska seurata. Luonnon lähellä siis ollaan. Sitten iittiläisiä maalaiskanoja. kyyhöttivät akvaariossaan. ”Elän opettajanliksalla ja suosin oravan nahkakauppaa. Ensi kesänä tapahtumaa ei tule, sillä Villellä on muita suunnitelmia. Perheellä on vielä päättämättä, minkälainen keittiö tulisi remontissa vanhan tilalle ja säästetäänkö osa vanhaa keittiötä vai ei. Parhaimmillaan kanoja oli parikymmentä. Hän hengittää taidetta mutta yrittää pysytellä poissa taidemaailmasta. Ville: ”Sijainti ja oma rauha. Se ei oppinut edes kiekumaan eikä noukkimaan jyviä”, Ville muistelee. Kanojen julmuus hirvitti. Ei tunnu siltä, että asuisi kaupungissa.” Jaana: ”Suojassa oleva piha, jossa saa touhuta.” Mikä on lempi paikkasi. Kukon kiekumiseen herättiin kuudelta, joskus jo kolmelta. Isoveljet pahoinpitelivät Keksiä niin, että sen heltta repesi. Ville: ”Ensi kesänä ulkoseinien maalaus.” Jaana: ”Keittiötä pitää vielä suunnitella.” 48 Aarre 2/2024 PUU AR-20240226-507762-_5930524.indd 48 AR-20240226-507762-_5930524.indd 48 8.2.2024 11.17.47 8.2.2024 11.17.47. Maalaukset hän antoi äänitysstudion omistajalle ja sai vastavuoroisesti ilmaista levytysaikaa. ”Viimeinen kukko, Keksi nimeltään, oli omaa tuotantoa. Kanala sijaitsi aika tarkalleen Villen ja Jaanan sängyn alapuolella. Kukkopoikana se ei kelvannut isälleen, se ei saanut nukkua orrella eikä syödä pihalla. Omista töistä on vaikea pyytää hintaa”, sanoo Viinikainen, joka myös kirjoittaa, säveltää, soittaa, laulaa ja keikkailee. Muutama vuosi sitten Ville Viinikainen maalasi hirvi-ihmisiä: ihmisvartaloita, joilla on hirvenpää. Keksi oppi vähitellen kiekaisemaan ja pitämään jöötä. Pokinpellolla vierailee välillä kettuja, mäyriä, susia ja hirviä. Ville: ”Sänky tai sohva, lueskelupaikat.” Jaana: ”Keittiön pöydän äärellä ystävien ja lasten kanssa.” Seuraava remontti. ”Vanhana sitä taas kiusattiin. PUUTALO 3 x kotirauha Mikä on kodissanne parasta. Viinikaiset ystävineen ovat olleet monena vuonna järjestämässä poikkitaiteellista Jättömaafestivaalia. Siitä kertoo olohuoneen ikoninurkkaus. ”Rakennan telineet, rapsuttelen vanhan maalin pois ja maalaan ulkoseinät uudelleen.” Lintutapetti oli ainoa, jonka Viinikaiset hyväksyivät kotiinsa Prisman tapettimallistosta. Mutta kun isäkukko vietiin pölkylle, sai poika tilaisuuden. Silloin, kun hän ei luo, hän lueskelee sängyllä. Mutta kiusaamisten välissä se eli.” Elämäntapana taide Naapurin portaiden alla asustelee kesäisin rantakäärme, ja talvisin hän ruokkii metsäkauriita. Ensin Hy-Line Brown -rotuisia, joilta oli jalostettu hoivavietti pois
Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Varusta kuori kirjepostimerkillä. Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. Vastasi odotuksiani . Se kertoo ajasta ennen metsä työn koneellistumista. 8–21). Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. 49 Aarre 2/2024 VAKIOT AR-20240226-507735-_5930525.indd 49 AR-20240226-507735-_5930525.indd 49 8.2.2024 11.16.22 8.2.2024 11.16.22. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä Ankara savotta -kirjaa (Viestilehdet 2019). Yhden palkinnon arvo on 25 e. VIIME VOITTAJAT Aarre 11/23:n kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli On kos täällä kilttejä jätkiä. Kerro, mikä on lehden paras juttu. Osallistut samalla Ankara savotta -kirjan arvontaan. Tilaajan perheenjäsen . Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. Ankara savotta kirjan voittivat arvon nassa Mikko Junttila, Liminka, Ilpo Laitinen, Enonkoski, Martti Marjuri, Laitikkala, ja Seija Väisänen, Nakertaja. Muu lukija 2. 020 413 2277 (ark. Kirjassa pääsevät ääneen savotoilla uurastaneet metsätyömiehet, metsätöiden historiaan perehtyneet tutkijat sekä Aarteen lukijat. 1. Aarre 2 / 2024 Mikä juttu kiinnos ti sinua. Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. Varusta kuori kirje posti merkillä. Kiitokset kaikille vastaajille! Vastaa oheiseen lukija kyselyyn 24.3.2024 mennessä ja osallistu arvontaan. Olen . Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Aarre-lehden kestotilaaja . Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. . Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki
KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Hidasta kulkua Juttuun liittyvällä videolla edetään Pallas tuntureilta pohjoiseen päin ja hiihdetään purevassa viimassa Hannu kurun saunalle. Taivaskeron satulassa. Teksti ja kuvat ARTO KOMULAINEN | Karttapiirros AINO SAARIKIVI HIIHTOVAELLUS 50 Aarre 2/2024 LUONTO AR-20240226-507744-_5930574.indd 50 AR-20240226-507744-_5930574.indd 50 8.2.2024 11.24.29 8.2.2024 11.24.29. Lähtöpaikalta Pallastunturin luontokeskukselta olimme hiihtäneet ylöspäin neljän kilometrin matkan. Tunturin huipulla Vaellusreitti Pallastuntureilta Enontekiön Hettaan on tuttu monille kesäretkeilijöille. Aarre kokeili vuosi sitten, millaista on taivaltaa samaa reittiä ahkiota vetäen
51 Aarre 2/2024 LUONTO AR-20240226-507744-_5930574.indd 51 AR-20240226-507744-_5930574.indd 51 8.2.2024 11.24.32 8.2.2024 11.24.32. Vaelsitpa alempana kulkevaa, turvallisempaa talvireittiä tai vaativaa kesäreittiä, kunnioita luonnon voimia ja tarkista sääennusteet aika ajoin. Suomen vanhin ja suosituin vaellusreitti, Hetta–Pallas, on kuljettavissa myös talviaikaan. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Pyhäkero Tappuri Hannukuru Nammalakuru Pallastunturin luontokeskus Ounastunturit Pallastunturit Kansallis maisemissa Pallasja Ounastunturit sijaitsevat Metsä-Lapin ja Tunturi-Lapin yhtymäkohdassa Pallas-Yllästunturin kansallis puistossa Länsi-Lapissa. Hiihtolatu kulkee kesäreittiä alavammassa maastossa. LISÄTIETOJA luontoon.fi/hetta-pallas Autiotupa Autioja varaustupa Varaustupa Kota Latukahvila Kesäreitti Pyhäkero Tappuri Hannukuru Pahakuru Sioskuru Nammalakuru Rihmakuru Varoitus Jos et ole kokenut talvivaeltaja, älä lähde avotunturiin vaeltamaan ilman kokenutta opastajaa. Hiihtoreitin pituus on reittivalinnan mukaan 53–60 kilometriä. Huomaa, että osa reittiladusta on avoinna vain maalishuhtikuussa. Muista, että sääolot voivat vaikeutua nopeasti ja yllättäen
Kipusimme ylöspäin neljän kilometrin matkan. Tammikuun keskipäivän aurinko loi horisontista kelmeitä säteitään, kun pakkasimme ahkiot ja nousimme suksille. Pian lähdön jälkeen rinne muuttui jyrkemmäksi. Olimme seurailleet kesäretkeilyreittiä, jonka reittitolpat olivat tammikuussa paksun kuuran muovaamia tykkymöykkyjä. Yli kahden tunnin hiihtämisen ja kahden lyhyen tauon jälkeen olimme Taivaskeron satulassa. Täällä on yksi Suomen kauneimmista tunturimaisemista, joka avautuu Taivaskeron pohjoisrinteeltä luoteen suuntaan. Orotuskero, Rihmakurunvaarat ja Lehmäkero muodostavat kauniin maiseman taustanaan Pallaksen pohjoiset kerot. J yhkeä tunturijono Pallastuntureilta pohjoiseen päin Ounastuntureille on Suomen suosituinta tunturiseutua. Luontokeskuksen tasalla maasto on avointa, ja tuuli ja pakkanen olivat kovettaneet hangen pinnan. Täällä on maamme vanhin vaellusreitti, Hetta–Pallas, jonka voi patikoida kumpaan suuntaan tahansa. Kesäisin ja ruska-aikaan reitille suuntaavat kymmenet tuhannet retkeilijät, joista useimmat päättävät aloittaa vaelluksensa Hetan kylästä. Rinteen loppuosa ennen kurua on liian jyrkkää laskettavaksi suoraan etenkään ahkion kanssa. Pystyimme hakemaan sopivinta reittiä noustessamme ylös Vatikurun jyrkkää laitaa. Hiihtovaeltajalle liika vauhti alamäessä voi olla vaarallista. Mykistäviä maisemia Olimme matkalla Nammalakurun varaustuvalle reilun kymmenen kilometrin päähän. Ankarin kiipeäminen oli takana, ja saimme lasketella alas Rihmakurun kodalle. Keskitalvella sama, tunturinhuipulta toiselle johtava reitti on huomattavasti vaativampi, ja silloin vaeltajia on paljon vähemmän kuin kesällä. Lapissa päivät ovat lyhyet ja olosuhteet vuodenkierron ankarimmat. Keskitalven hiihtovaellus eroaa kesävaelluksesta suuresti. Olin sopinut hiihtovaelluksesta jo edellistalvena ystäväni Elina Kähkölän kanssa. Aloittelevan talvivaeltajan on syytä lähteä matkaan kokeneen seurassa. 52 Aarre 2/2024 LUONTO AR-20240226-507744-_5930574.indd 52 AR-20240226-507744-_5930574.indd 52 8.2.2024 11.24.37 8.2.2024 11.24.37. Alueen korkein tunturi Taivaskero (809 m) tunnetaan siitä, että siellä sytytettiin vuonna 1952 Helsingin olympialaisten olympiatuli. Pallaksen alueen tunturit ovat pyöreähuippuisia keroja, ja niitä on yhteensä kolmetoista. Tamppaamalla ylöspäin Aurinko oli painunut jo hyvän aikaa sitten horisontin taakse, ja maisemaa väritti hiljalleen hiipuva valo. Kipusimme ylöspäin neljän kilometrin matkan, jossa korkeuseroa lähtöpaikalta kertyi 350 metriä. Lähtöpaikkana tammikuussa 2023 meillä oli Pallastunturin luonto keskus. HIIHTOVAELLUS Kesävaellus reitin merkkitolpat olivat vuorautuneet paksuun tykkykuuraan. Reittitolppien jono kiemurteli maiseman halki kohti pohjoista. Luontokeskus, joka purettiin viime kesänä uudisrakennuksen tieltä, sijaitsee 440 metriä merenpinnan yläpuolella perinteikkään hotelli Pallaksen vieressä
Rihmakurussa pidetyn tauon jälkeen mat kaamme valaisi komea iltarusko. AR-20240226-507744-_5930574.indd 53 AR-20240226-507744-_5930574.indd 53 8.2.2024 11.24.44 8.2.2024 11.24.44. Saimme lasketella loppu matkan Rihma kuruun. Taivaskeron jälkeen saimme ihailla upeaa tunturi maisemaa pohjoi sen suuntaan. Rihma kurun kota oli kietoutunut keskitalven lumivaippaan. Ahkion kanssa nopeus nousee helposti vaarallisen korkeaksi. Hiihtokaverinani reitin eteläpäässä Pallak sen alueella oli Elina Kähkölä, ensikertalai nen talvivaeltaja. Vauhtia hillittiin laske malla rinnettä vinosti alaspäin
Purevan viiman armoilla Pallaksen kerojen ja Ounastunturien rajalta Hannukurusta jatkoin pohjoiseen kaverinani Atro Saukko. Ounastunturit kohoavat Pallaksen kerojen tapaan jyrkkäpiirteisinä muutoin varsin tasaisella seudulla. Autiotupa on talvivaeltajalle luksusta telttamajoitukseen verrattuna. Tulesta huolimatta tauon aikana tuli hieman kylmä, niin kuin usein talvivaelluksilla. Nurkissa vinkuva tuuli ei tupaa juuri jäähdytä. Iltaruskon punerrus antoi maisemaan oman voimakkaan värinsä. Lisää retkei lijöitä oli tulossa tupaan. Elinalle riitti näin ensi alkuun kahden yön mittainen talvivaellus. Rihmakurun pienten poikkikurujen ja kumpareiden halkoma pohjoisrinne on paikoin hankalaa nousta, ja puiden keskellä lumi oli pehmeää. Jouduimme välillä nousemaan haarakäyntiä tai jopa sivuttain suksilla tamppaamalla. Nopeasti pääsimme kurun suojaan. Hyvin nukutun yön jälkeen nousimme suksille ja lähdimme taivaltamaan vanhaa hiihtoja kelkkauraa pohjoiseen kohti Rouvikurua. Nammalakurun varausja autiotupa sijaitsee avotunturissa, Jäkäläkeron pohjoisen puoleisella alarinteellä. Pakkasista huolimatta sää ennusteet lupailivat hyvää hiihtovaelluskeliä. Sytytimme kynttilät, ja yhdessä kamiinan lasiluukun läpi loimottavan tulen kanssa tunnelmavalaistus oli valmis. Läntisellä taivaalla loistivat kirkkaat helmiäispilvet. Ahkion kanssa siinä touhussa tulee nopeasti lämmin, joten etenimme hitaasti. Yön jäljiltä pilvet olivat väistymässä ja pakkanen tunturissa kiristymässä. Autiotupa on ilmaiseksi avoinna kaikille omin voimin kulkeville. 54 Aarre 2/2024 LUONTO AR-20240226-507744-_5930574.indd 54 AR-20240226-507744-_5930574.indd 54 8.2.2024 11.24.49 8.2.2024 11.24.49. Hänen kanssaan olin vaeltanut aiempina talvina useita kertoja. Saimme olla varaustuvassa omissa oloissamme, sillä muut vaeltajat majoittuivat autiotupaan. Rouvi kurun pohjoispäässä tuuli puhalsi takaa vasemmalta. Aurinko värjäsi tunturien huippuja, ja maisema näyttäytyi taas hienoissa väreissä. Tappurin autiotuvassa on varustuksena kamiina ja kahden levyn kaasuhella samoin kuin monissa muissakin autiotuvissa. Tunnelmavalaistuksessa Ilta oli jo pitkällä, mutta vieläkään ei ollut täysin pimeää. Tunturikoivun tykkylumi suojasi Elinaa pahimmalta viimalta. Hiihtokeli oli mitä mainioin. Saattelin hänet kansallispuiston laidalle ja jatkoin matkaa pohjoiseen. Tauolla lämmin keitto ja juoma pitävät kylmää loitolla. Varustehuollon jälkeen seurasi vaelluspäivän paras hetki eli ruokailu. Olimme Hannukurun autiotuvalla iltapäivän valoisaan aikaan. Kohta navakka viima puhalsi kirpeästi poskipäihin. Takin huppu suojasi kasvot purevalta viimalta, ja saatoimme jatkaa matkaa ilman isompaa suojautumista. Saimme nopeasti kamiinan kuumaksi ja kämpän lämpenemään. Jatkoimme etenemistä Jäkälätunturin länsireunaa, kunnes viimein laskimme otsalamppujen valossa Nammalakurun autioja varaustuvalle. HIIHTOVAELLUS Kodalla pidimme tauon kamiinan loisteessa. Suksille noustuamme alkoi lyhyt, mutta sitäkin tiukempi ylämäki. Hyvä taukotakki on välttämätön. Metsähallituksen tuvat ovat hyvin rakennettuja, tunnelmallisia hirsirakennuksia. Olimme varanneet etukäteen maksulliset petipaikat, joten majoituimme varaustuvan puolelle. Pihalla on halkovaja ja huussi. Takaisin Hannukuruun Olimme lounastauon jälkeen ruokalevolla, kun kuistilta alkoi kuulua kolinaa. Samalla alkoi tuntua tuulenvirettä lännestä
Nyt alla olivat ensimmäistä kertaa tunturisukset, perässä ahkio ja mukana kokenut talvivaeltaja turvaa tuomassa. Pallaksen tunturialueen maisemat olivat henkeäsalpaavat myös talvella”, Elina sanoo. 55 Aarre 2/2024 LUONTO AR-20240226-507744-_5930574.indd 55 AR-20240226-507744-_5930574.indd 55 8.2.2024 11.24.54 8.2.2024 11.24.54. ”Pallas on tullut minulle vuosien varrella hyvin tärkeäksi paikaksi, ja oli luontevaa lähteä juuri sinne”, hän kertoo kohteemme valinnasta. Elina Kähkölän tyylittelyä Keräskeron rinteellä. Aiemmin Elina oli tehnyt talvella vain päiväretkiä murtomaasuksilla. Ensimmäinen talvivaellus Y stävälleni Elina Kähkölälle retkemme oli ensimmäinen yöpymisiä sisältänyt talvivaellus. Hiihtovaelluksella tunturissa pääsee nousujen vastapainoksi laskemaan mäkeä mitä mainioimmissa paikoissa. Hänen mielestään ahkion kanssa oli helppo edetä varsinkin tasaisilla osuuksilla. Länsitaivaalla iltaruskon loistoa korostivat kirkkaat helmiäispilvet. ”Olipa mukavaa hiihtää ilman isoja kantamuksia selässä!” Koska Elina halusi haastaa itseään, meille oli selvää, että lähdemme kesäreittiä mukaillen ylös tunturiin emmekä hiihtäneet virallista talvilatua, joka kiertelee alempana. Hänen mielestään vaelluksemme parhaita paloja olivat puuttomat tunturimaisemat, talvipäivän upeat sävyt taivaalla, otsalampun valossa hiihtäminen illan pimetessä sekä rento oleilumme Nammalakurun tuvalla. ”Vaativampi reitti oli kaiken vaivan arvoinen
Noustuamme Rouvi kurusta aukeaan tunturiin tunsimme navakan tuulen viriävän. Kurun toiseen päähän päästyämme tuulesta ei ollut tietoakaan. Aukealla se muuttui navakaksi viimaksi irrottaen karkeaa lunta piiskaamaan kas voja. Paleltumien ehkäisemiseksi kasvot oli suojattava huolellisesti. Itse kävin vielä huhti kuussa Hetta–Pallas reitin pohjoisosassa Pyhäkeron suunnalla hiihtelemässä. Saunan löylyt kruunaavat Hiihtopäivän päätteeksi oli mukavaa päästä Hannukurun saunan löylyihin. Valoa riitti kevätpäivinä pit kään, ja huhtikuun teräshanget kantoivat suksien alla myös metsäisillä ja tunturi koivujen peittämillä rinteillä. Nyt se puhalsi ilkeästi vas ten kasvoja. Huhtikuun alun lämmin sää oli sulattanut tunturien yläosiin suuria pälviä. Taisimme olla Orotuskeron suojissa. Kolmen naisen ryhmä saapui Ketomel lasta hiihtäen ja ahkioita vetäen. Tupia on alueella usei ta, ja tämä Hannukurun sauna on vaelta jalle tosi mieluinen.” Plussaa ovat myös alueen valmiit vaellusrei tit sekä se, että valokuvaa jalle riittää paljon hyviä kuvauskohteita. Me Atron kanssa päätim me saunan houkuttelemina palailla Hannukuruun. Tuttu Rouvikuru pelasti meidät taas pa himmalta tuiskulta. Hiihtäjän oli pysy teltävä notkoissa ja kuruissa, joissa lunta oli paljon. HIIHTOVAELLUS 56 Aarre 2/2024 LUONTO AR-20240226-507744-_5930574.indd 56 AR-20240226-507744-_5930574.indd 56 8.2.2024 11.25.01 8.2.2024 11.25.01. Pitkän matkaa oli ollut nousua, ja lumi oli upottanut metsäisissä rinteissä tunturisuksilla liikku neita taivaltajia. Lähdimme aamuvarhaisella pohjoiseen kohti Tappurin autiotupaa. Tuuli irrotti karkeaa lunta piis kaamaan kasvoja. Mitä ylemmäksi tunturissa pääsimme, sitä kovempaa tuuli puhalsi vasten kasvojamme. Heti Tappurin kämpän pi halla huomasimme tuulen voimistuneen entisestään. Kun lähestyimme uudestaan Hannu kurua, aurinko oli jo painunut mailleen. Hannukurussa kaverikseni liittyi Atro Saukko. Lauteilla Atro listasi suositun vaellusrei tin hyviä puolia hiihtovaellukselle: ”Helposti saavutettavat, hienot ja jylhät tunturimaisemat. Reitti oli kuulemma ollut raskas. Hiihtäjät olivat jäämässä Tappuriin yöksi, ja kuulimme osan heidän porukastaan menneen edeltä pohjoiseen seuraavalle autiotuvalle Sios kuruun
8–16). Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. RISTIKKO 2/2024 Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN muodossa Muista antaa nämä tiedot! Osall istu ja voita ! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Ristikon 2/2024 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 4/2024. Onnittelemme Ristikon 11/2023 voittajia: Riitta Koponen, Juankoski Kaisa Salko, Halikko Leila Vaismaa, Isokyrö Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteystiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 24.3.2024 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 2, PL 440, 00101 Helsinki. 57 Aarre 2/2024 VAKIOT AR-20240226-507743-_5930573.indd 57 AR-20240226-507743-_5930573.indd 57 8.2.2024 11.22.27 8.2.2024 11.22.27. 020 413 2277 (ark. Ristikon 11/2023 ratkaisu: Avainsana: ELINTASO Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä
Kaikkein merkittävintä oli kuitenkin palokärjen sukulaisuus karhun ja sitä kautta myös ihmisen kanssa. Se ei paennut kierroksesta, jonka läheinen sukulainen oli tehnyt. 58 Aarre 2/2024 LUONTO AR-20240226-507748-_5930581.indd 58 AR-20240226-507748-_5930581.indd 58 8.2.2024 11.24.13 8.2.2024 11.24.13. Pesämetsä kierrettiin ja tarkistettiin jäljistä, ettei otso ole poistunut alueelta. Karhunkierroksen tekijät vetivät perässään kolmea palokärjen päätä kiinnitettynä kolmesta erivärisestä villalangasta kierretyn narun päähän. Palokärjen kielen tai päälaen punaisen höyhenen avulla pyssyn sai suojattua pilaamista ehkäisemään, kun taas palokärjen ampuminen teki aseesta kelvottoman. LÄHILUONNON IHMEITÄ VAIKUTTAVA VOIMALINTU Tämän vuoden sarjassaan Karjalohjalla asuva Heikki Willamo kertoo arkisista ihmeistä, joita hän on kokenut omassa lähiluonnossaan, korkeintaan peninkulman päässä kotioveltaan. Aikansa työskenneltyään palokärki katoaa metsään, josta kuuluu pian kelon latvaan lyöty kumiseva rumpusarja, kohta toinen ja vielä kolmaskin. Kaadetun karhun kunniaksi järjestetyissä peijaispidoissa karhun voimaosia, päätä ja kämmeniä, valmistavaa kokkia kehotettiin ”käymään kären tulille, nokkalinnun nuotiolle”. Se elävöittää laajaa kotipiiriään kauas kantavilla äänillään luoden metsään tunnelmaa, joka on kiinnittänyt ihmisten huomiota jo kauan sitten. KALEVALASSA JA Suomen kansan vanhoissa runoissa palokärjen raikuvia ääniä luonnehditaan ”Tapion torven soitoksi” tai ”Metsän piikojen pillin ääneksi”. Talousmetsistä ei löydy paksua honkaa tai haapaa, joten palokärki etsii pesäpuunsa usein pihoista. Metsäautotiet kuljettavat kaikkialle, eikä kotiseudullani ole enää takamaita. Siitä on tullut osa arkeamme, mutta sen taika ei ole kadonnut. Se lyö muutaman napakan iskun, irrottaa säleen puun kovasta pinnasta ja poimii jotain nokkaansa, jäykistyy sitten hetkiseksi kuuntelemaan. Sitten loittoneva huuto kertoo linnun lentävän kauemmas. Tällainen asema esivanhempiemme maailmassa teki palokärjestä aivan erityisen linnun, ja karhun tavoin sitä kutsuttiin metsänhaltijaksi. Se on komea koiras, jonka päälaki hohtaa syvän punaisena. Luminen metsä hiljenee. Hiilenmustassa tikassa on taikaa. Palokärkeä katsellessa on helppo ymmärtää sen herättämä kunnioitus esivanhempiemme keskuudessa. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO P alokärki touhuaa maapuun kimpussa aivan piiloni edessä. Sen ilmaantuminen hakkaamaan pihapiirin rakennusten seiniä oli varma kuoleman merkki. Lapsuudestani muistan sen takametsien lintuna. Lapsuudestani muistan sen suurena ja salaperäisenä takametsien lintuna, mutta ajat muuttuvat. Talven ote on tiukka, eikä suuren tikan soidin ole päässyt vielä kunnolla käyntiin. Kärki on vanha nimitys, jolla tarkoitettiin tikkaa ja erityisesti palokärkeä. Sen ajateltiin hallinneen erityisiä taikavoimia, jotka liittyivät metsästykseen ja sairauksien parantamiseen. Esivanhempamme pitivät sitä ennuslintuna, joka tiesi milloin hyvää, milloin pahaa. Kuivattu kieli paransi hammaskivut ja muna silmäsairaudet. Sen mustassa höyhenpuvussa näkyy näin läheltä katsottuna aavistus lämmintä väriä. Tämä tuuditti karhun turvallisuudentunteeseen. Tällaiset luontoon ja eläimiin kohdistuneet uskomukset olivat yleisiä, mutta palokärki oli enemmän kuin pelkkä ennustaja. VARIKSEN KOKOINEN palokärki on vaikuttava näky. Kun talvipesän paikka oli suurin piirtein määritelty, tehtiin karhunkierros. Palokärjen ja karhun sukulaisuutta käytettiin hyväksi Metsän isännän kaadossa
Palokärki on komea lintu, jolla on muinoin uskottu olevan hallussaan väkeviä taikavoimia. 59 Aarre 2/2024 LUONTO AR-20240226-507748-_5930581.indd 59 AR-20240226-507748-_5930581.indd 59 8.2.2024 11.24.14 8.2.2024 11.24.14
VILLIRUOKA Kalastajalle kertyy pakastimeen haukifileitä. Tarjoa haukipihvien kanssa keitettyjä perunoita, vihersalaattia ja tillillä maustettua kermaviilikastiketta. Teksti, kuvat ja kuvausjärjestelyt MARI IKONEN Herkkua hauesta 60 Aarre 2/2024 HYVINVOINTI AR-20240226-507760-_5930582.indd 60 AR-20240226-507760-_5930582.indd 60 8.2.2024 11.24.22 8.2.2024 11.24.22. Ne kannattaa jauhaa kerralla, paistaa murekepihveiksi ja keittää kalapulliksi
Käännä ne paistamisen puolivälissä. 61 Aarre 2/2024 HYVINVOINTI AR-20240226-507760-_5930582.indd 61 AR-20240226-507760-_5930582.indd 61 8.2.2024 11.24.24 8.2.2024 11.24.24. Muotoile kalapullat kylmällä vedellä kostutetuin käsin ja laita ne kypsymään hiljaa hymyilevään liemeen muutama kerrallaan. Haukipullat ja nokkosmuusi (4 ANNOSTA) • 500 g nahatonta haukifileetä • 2 dl kermaa • 1 muna • 1 tl suolaa • 0,25 tl jauhettua valkopippuria • 1 rkl sitruunamehua • kourallinen hienoksi silputtua tilliä Keittämiseen: • 1 l tillinvarsilla maustettua kalalientä Nokkosmuusi: • 1 kg jauhoisia perunoita • 3 dl kuumaa maitoa • 75 g voita • 1 tl suolaa • 2 dl ryöpättyä (ja pakastettua) nokkosta Jauha haukifileet ruodottomiksi. Voit muotoilla ne keitin liemeen myös kahdella lusikalla, jos massa on hyvin pehmeää. Sekoita kylmään kalamassaan kylmä kerma, kylmä kananmuna sekä mausteet. Sekoita monitoimikoneessa tai sähkövatkaimella kalamassa, purjoja tillisilppu, korppujauhokermaseos, munat ja mausteet. Jauha haukifileet ruodottomiksi. Haukimurekepihvit (4 ANNOSTA) • 500 g nahatonta haukifileetä • 10 cm:n pala purjon valkoista osaa • reilu kourallinen tilliä • vajaa 1 dl korppujauhoja • 2 dl kermaa • 2 munaa • 1 tl suolaa • 1 tl rouhittua sitruunatai limettipippuria • 0,5 tl valkopippuria • 2 rkl sitruunamehua Paistamiseen: • 50 g voita Kastike: • 200 g kermaviiliä • 1 hienoksi kuutioitu maustekurkku • reilu kourallinen silputtua tilliä • 1 tl sokeria • 1 tl mietoa sinappia Joka makuun 1 Hauki on kala, josta monet pitävät eniten jauhettuna, jolloin syöjän ei tarvitse varoa ruotoja. Kuohkeimmat haukipullat syn tyvät jääkaappikylmistä ainek sista. Pullat kypsyvät noin viidessä minuutissa. Ota tillinvarret pois, kun liemi on lähellä kiehumista. Leikkaa ja huuhdo purjon valkoinen pää ja silppua se hienoksi silpuksi. Nosta ne pois reikäkauhalla ja laita uudet kypsymään. Mausta tölkillinen kermaviiliä maustekurkkukuutioilla, tillisilpulla, sokerilla ja sinapilla ja tarjoa kastike kalapihvien kanssa. Vinkki! Kuumenna 3 dl hauki pullien keitinlientä ja 1–2 dl kermaa ja suurusta neste maissitärkkelyksellä (2 rkl) kastikkeeksi, jonka voi maustaa sitruunalla. Tarkista suola ja tarjoa haukipullien kanssa. Hienonna tilli. (Huomaa, että sitruunaja limettipippuri sisältävät suolaa.) Paista lettupannulla voissa keskilämmöllä noin sentin paksuisia haukimurekepihvejä. Valmista miedosti suolattu kalaliemi joko kalanperkeistä, fondista tai kalaliemikuutioista. 3 Hauen mietoa makua tukevat perinteiset tilli ja sitruuna, mutta hauesta voi valmistaa myös eksoottisemmin maustettuja ruokia. 4 Haukimureke pihvit maistuvat koko perheelle myös sämpylän välissä kalapurilaisina majoneesikastikkeen kanssa. 2 Nahattomat, pakastimen jäljiltä vielä kohmeiset haukifileet kannattaa jauhaa kahteen kertaan lihamyllyllä tai ajaa hienoksi monitoimikoneella. Kuori ja keitä perunat, valmista perunamuhennos ja mausta se nokkossilpulla. Anna korppujauhojen turvota kermassa
VIIME TINGAN VEROVINKIT Odottaako vuoden 2023 metsä veroilmoituksesi vielä täyttämistään. Myöhästymismaksun saattaa saada myös silloin, jos korjaa ilmoitusta eräpäivän jälkeen ja muutos lisää verotettavan tulon määrää. Metsäveroilmoituksen saa luvallisesti jättää tekemättä silloin, jos verovuoden aikana ei ole ollut mitään metsätalou teen liittyviä tuloja eikä ilmoi tettavana ole myöskään ollut metsävähennyksen tai varausten seurantatietoja. Paperilomake kannattaa tässä vaiheessa viedä itse verotoi mistoon, sillä pari arkipäivää ei nykyään tahdo riittää postin kululle. Tarkasta ja korjaa Pelkkää metsätaloutta harjoit tavat metsänomistajat saavat esitäytetyn veroilmoituksen Uhkana on veronkorotus. Myöhästyjää rokotetaan Määräpäiviä noudattamalla sääs tää rahaa, sillä verottaja määrää myöhässä annetusta veroilmoi tuksesta myöhästymismaksun. Metsälahjavähen nys, metsätalouteen liittyvien lainojen korot sekä metsätalouden luo vutusvoitot ilmoitetaan sitten, kun saa esitäytetyn veroilmoi tuksen henkilökohtaisista tu loistaan. Metsätalouden korko menot ilmoitetaan kohdassa Tulon hankkimisvelan korko. Nämä neuvot ovat juuri sinulle. Metsätalouteen liittyviä lai noja ovat metsätilan tai metsä talouden koneiden ostoon ote tut lainat. Jos tekee veroilmoituksensa paperilomakkeilla, metsälahja vähennys ilmoitetaan lomak keella 2L, metsätalouden lai nojen korot lomakkeella 50B ja luovutusvoitot lomakkeella 9. Poikkeava aikataulu Edellä kerrotusta aika taulusta poikkeavat sellaiset metsä talouteen liittyvät tulot ja menot, jotka ilmoitetaan muuten kuin metsäveroil moituksella. (ks. Vielä ehtii myös etsiä kätköis tään vihoviimeiset menotosit teet vuodelta 2023. Jos alvvelvollinen metsän omistaja korjaa lukuja jo lähettä määnsä metsäveroilmoitukseen, hänen on ehkä samalla tarkis tettava myös arvonlisäveroilmoi HYVÄT NEUVOT Teksti ANU SUSI | Kuvitus AINO SAARIKIVI tustaan. 62 Aarre 2/2024 OMA TALOUS AR-20240226-507770-_5930721.indd 62 AR-20240226-507770-_5930721.indd 62 8.2.2024 12.11.04 8.2.2024 12.11.04. Maa tai metsätilalta myydystä maaaineksesta, kuten tilalla sijaitsevasta sorakuopasta myy dystä sorasta, saatua tuloa ei ilmoiteta metsätalouden veroil moituksella vaan pääomatulona esitäytetyllä veroilmoituksella. Oma veroa käyttävillä on palautusaikaa helmikuun vii meisille tunneille saakka. Maatalous ja metsäyhtymät ilmoittavat kuitenkin myyntitu lot maaaineksista maatalouden veroilmoituksella. AR 1/24, sivu 40). helmikuuta mennessä. M etsäveroilmoi tuksen jättämi sen viimeiset päivät ovat käsil lä niillä metsän omistajilla, metsäyhtymillä ja kuolinpesillä, joiden ilmoituksen on oltava verottajalla 29. Jos veroilmoituksen jättää kokonaan tekemättä tai sen antaa puutteellisena, saattaa seurauksena olla veronkorotus. Huomaa, että lainojen toimitusmaksut vähennetään metsätalouden tulonhankkimis menoina ja ilmoitetaan metsäve roilmoituksessa. Myöhästy mismaksu on 50 euroa hen kilöasiakkailta ja kuolinpesiltä ja 100 euroa yhtymiltä. Vaikka ei olisi myynyt vero vuonna puuta, metsätalouteen liittyvät kulut kannattaisi aina ilmoittaa verottajalle, sillä met sätalouden tappio vähennetään muussa verotuksessa. Tiedot voi antaa Oma verossa. Maatalouden ja elinkeinotoi minnan harjoittajilla viimeiseen jättöpäivään on periaatteessa vielä runsaasti aikaa, 2. Myös alvilmoituksen ja alvien maksun määräpäivä on 29.2. Mutta pa kollista ilmoittaminen ei ole. huhti kuuta saakka
Jos metsätalouden velka on otettu viime verovuotta aikaisemmin ja korkotiedot ilmoitettu jo kertaalleen, korko on yleensä jo valmiina esitäytetyllä veroilmoituksella. Matkan pituuden on oltava vähintään 15 kilometriä. Omaverossa hakemuslomake löytyy väli lehdeltä Toiminnot – Hakemukset – Lisäaika vero ilmoituksen antamiseen. Joissakin erikoistapauksissa, esimerkiksi sairastumisen vuoksi, veroilmoituksen palauttamiseen on mahdollista hakea lisäaikaa. Kiinteistöveron maksu päivä on yleensä eloja lokakuussa tai syysja marraskuussa. tai 21.5.2024 mennessä. Mahdolliset korjaukset on tehtävä 7.5. Oma määräpäivä löytyy esitäytetystä veroilmoituksesta ja Omaverosta. mennessä. Pelkkää metsätaloutta harjoittavilla metsänomistajilla esitäytetyssä veroilmoituksessa näkyvät yleensä jo helmikuussa jätetyssä metsäveroilmoituksessa annetut tiedot. Lisääntyneitä elantokustannuksia korvaavaa päivärahaa voi vaatia kotimaassa yli kuusi tuntia kestäneeltä matkalta 17 euroa ja yli kymmenen tuntia kestäneeltä matkalta 32 euroa vuorokaudelta. Kiinteistöverosta tulee päätös Omaveroon 16.3. Korjaukset on tehtävä joko 7.5., 14.5. Matkalaskun kautta metsäyhtymän tai kuolinpesän osakas saa korvauksen matkakustannuksista suoraan itselleen. Maataloutta tai elinkeinotoimintaa harjoittavilla esitäytetty veroilmoitus henkilökohtaisista tuloista näkyy Omaverossa jo 23.2.2024, ja postitse verottaja lähettää sen maaliskuun alussa. ja postitse maaliskuun aikana. Näiden metsätalouteen liittyvien kiinteistöjen kiinteistövero on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa metsätalouteen liittyvältä osalta. Jos edellä kuvatut ehdot täyttyvät, myös osakkaalle voidaan maksaa päivärahaa. Hakemus lisäajasta pitää toimittaa Verohallintoon ennen oman veroilmoituksen määräpäivää. Tällaisia matkoja ovat muun muassa matkat metsäalan koulutustapahtumiin. Myöhästymisen syyksi eivät kelpaa työkiireet tai tietotekniset ongelmat. Eräpäivän voi tarkistaa Omaverosta tai verotus päätöksestä. henkilökohtaisista tuloistaan maalis-huhtikuussa 2024. Muuten osakkaiden matkakustannukset vähennetään yhtymän tai kuolinpesän metsäverotuksessa. Verottaja saattaa pyytää metsänomistajalta selvitystä rakennuksen metsätalouskäytöstä. Jos korjaa veroilmoitusta, määräpäivä on 2.4.2024. Milloin voi vaatia päivärahaa. Esitäytetyn veroilmoituksen tiedot kannattaa tarkastaa huolellisesti ja korjata tarvittaessa. Matkalaskut ovat vähennyskelpoisia menoja yhtymän tai kuolinpesän metsäverotuksessa. Tuliko voittamaton este. 63 Aarre 2/2024 OMA TALOUS AR-20240226-507770-_5930721.indd 63 AR-20240226-507770-_5930721.indd 63 8.2.2024 12.11.05 8.2.2024 12.11.05. Matkoista tehdään omiin veromuistiinpanoihin selvitys, johon merkitään päiväraha ja sen saamisen edellytykset kuten matkan syy, pituus ja kesto. M etsänomistaja voi vaatia metsätalouden matkoista vähennettäväksi niin sanottuja lisääntyneitä elantokustannuksia silloin, kun matka kohdistuu muualle kuin omalle metsätilalle ja matkasta aiheutuu kustannuksia esimerkiksi ateriasta. Kuolinpesä tai verotusyhtymä voi maksaa osakkailleen matkalaskun perusteella verovapaita korvauksia, mutta vain sellaisista matkoista, jotka osakas tekee muualle kuin kuolinpesän tai verotusyhtymän metsään. Paperilomakkeen Hakemus vero ilmoituksen antamisajan pidentämiseksi voi tulostaa Vero.fi-sivuilta tai noutaa verotoimistosta. Metsätalouden kiinteistöt Metsätalouden käytössä voi olla esimerkiksi metsätilalla sijaitseva sosiaalitila, yöpymistila tai varasto
TYÖNTÖTANKO PUUNKAATOON VIILAUSTELINE JA –TUKI YHDISTELMÄVIILA TEROITIN puh. PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. 044 500 5404, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 044 500 5404 Tässä on hyvä paikka sinunkin ilmoituksellesi! Tilaa heti 044 500 5404 aarrelehti.fi/lahjatilaus Tilaa Aarre lahjaksi ystävälle! 64 Aarre 2/2024 VAKIOT AR-20240226-507772-_5930747.indd 64 AR-20240226-507772-_5930747.indd 64 8.2.2024 12.26.37 8.2.2024 12.26.37. Aarteen tilaus on lahja, josta on saajalleen iloa ja hyötyä. Aarre tarjoaa lukuelämyksiä metsänomistajille, tuleville metsänomistajille sekä kaikille metsästä kiinnostuneille. 045 – 128 4230 Made in Finland www.raite.
3. Seuraava Aarre ilmestyy 25.3.2024 PALVELUKORTTI Vie sti m ed ia Oy A sia ka sp alv elu Tu nn us 50 02 59 6 In fo A 1 00 00 3 VA ST AU SLÄ H ET YS TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 73,80 e • laskutusjakso 12 kk 147,60 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. TÄLLÄ PALVELU KORTILLA VOIT • tilata Aarre-lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteenmuutoksesta • irtisanoa tilauksesi Tilaa Aarre! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta on normaali matkapuhelumaksu (mpm) tai paikallisverkkomaksu (pvm). S A ARA LA VI V E S A-M AT TI V ÄÄ R Ä ENSI NUMEROSSA VESA-MATTI VÄÄRÄ Polttopuuteema: Kokeilussa vaakahalkojat Polttopuuteema: Kunnon klapitili harvennuskoivikosta Hirvituhojen hintalappu metsänomistajalle Valtion metsätorpparien aika Nokkosfalafelit ja muut kevätherkut Kolarilainen taiteilija Essi Korva veistää puunrungoista ja juurakoista esiin ihmisja eläinhahmoja. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi ja asiakas viestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakas palveluumme. Männyn neulaset ja taimien silmut. Noin 30 prosenttia maapinta-alasta eli 9,3 miljoonaa hehtaaria. 41. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. AARTEEN TILAUSLOMAKE Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden itselleni lahjaksi alkaen seuraavasta numerosta __ / __ / 20___ 6 kk 73,80 e 12 kk 147,60 e Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen __ / __ / 20___ ajaksi __ / __ / 20___ – __ / __ / 20___ TILAUKSEN MAKSAJA / VANHAT OSOITETIETONI Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti LAHJATILAUKSEN SAAJA / UUDET OSOITETIETONI Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Tilaustunnus AAV0024 11merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta A ar re m ak sa a po sti m ak su n Aarre 2/2024 AR-20240226-507773-_5930748.indd 65 AR-20240226-507773-_5930748.indd 65 8.2.2024 12.26.17 8.2.2024 12.26.17. AARREVISAN VASTAUKSET 1. 5. 6. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja. 4. Polttopuuksi omaan käyttöön. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 e/lasku. 2024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtosanoo tilauksen. Viirupöllö. 2. Savonlinnan Punkaharjulla. Kesto tilaus laskutetaan sovituin laskutusvälein kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaus hintaan
Alueilla, joilla asuu noin kaksi kolmasosaa suomalaisista, oli melkein koko ajan paksu pilvipeite. Huoltovarmuutemme toki paranisi, jos Kemijoen patoaltaat muutettaisiin sähköä varastoiviksi pumppuvoimaloiksi. Polttaminen on Suomen kansantalouden kannalta edelleen arvokkainta mahdollista käyttöä puulle kovilla pakkasilla, mikään muu ei tule edes lähelle. Tulisijat vapauttavat lämpönsä keskelle asuntoja, ja ihminen kokee niiden tuottaman lämpötilan yhtä miellyttävänä kuin pattereista tulevan kaksi astetta korkeamman lämmön. Puulämmittäjät säästivät jouluja tammikuussa melkoisen määrän rahaa kaikille suomalaisille, eivät vain itselleen. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. Mitä olisi tapahtunut, jos Siperiasta tullut hyytävän kylmä, rutikuiva ilmamassa olisi levinnyt vielä vähän laajemmalle niin, että lämpötilat olisivat myös Suomen suurien asutuskeskittymien alueella pudonneet 35 pakkasasteeseen. Aina ei tietenkään ole mahdollista nähdä päältä, onko jokin puu sisältä niin laho, että se ei kelpaa kuin poltettavaksi. Sähkön kysyntäja hintapiikkien madaltamiseksi olisi tärkeää, että mahdollisimman monet kotitaloudet jaksaisivat myös tulevaisuudessa ylläpitää omia polttopuuvarastojaan ja lämmittää kovien pakkasjaksojen aikana puulla tai pelleteillä. Mitä tapahtuu sitten, kun Grönlannin jäävuorien tuotannon kasvu tai Islannin seuraava iso tulivuorenpurkaus tuo 45 asteen paukkupakkaset myös Etelä-Suomeen. Niin kuin tapahtui esimerkiksi vuonna 1986. Niillä olisi suuri merkitys lukuisien uhanalaisten lajien suojelun kannalta. MARIA MIKLAS Y mpäristöjärjestöjen Ei polteta tulevaisuutta -niminen kampanja on arvostellut voimakkaasti puun energiakäyttöä. Nyt sellaiset olivat ainakin etelärannikon maaseudulla yllättävän harvinaisia jopa silloin, kun pörssisähkön hinta käväisi 2,4 eurossa kilowattitunnilta. On kuitenkin syytä muistaa, että tulisijat ovat ainoa Suomessa käytössä oleva lämmitysmuoto, joka toimii myös ilman sähköä. Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. Tästä huolimatta sähkön hinta nousi niin korkealle, että siitä tuli akuutti ongelma sadoille tuhansille ihmisille. Aiempaa harvemmat ihmiset jaksavat enää tehdä isoja määriä polttopuuta talven varalle. Tammikuun pakkasjakso ei ollut poikkeuksellisen kova. Siinä vaiheessa, kun puu on kaadettu, vahinko on jo tapahtunut. Silloin, kun sähkö maksaa 2,4 euroa kilowattitunnilta, puun sisältämän energian laskennallinen arvo on noin 5 000 euroa kuutiolta. Vain noin 0,2 prosenttia maailman ihmisistä asuu olosuhteissa, joissa aurinkoenergian vuotuinen saatavuus on yhtä epätasaista kuin meillä. Paheksuntaa on herättänyt erityisesti vanhojen ja järeiden runkojen päätyminen poltettavien puiden kasoihin. PUUN ENERGIA KÄYTÖN kate gorinen vastustaminen Suomen olosuhteissa on kuitenkin huono ajatus. Vanhojen puiden kaatamista koskevat ohjeistukset saattaisivat kaivata pieniä tarkennuksia. RISTO ISOMÄKI Polttaminen voi edelleen olla puun arvokkain käyttötapa ISOMÄKI Puulämmittäjät säästivät rahaa kaikille suomalaisille. Kaukolämpö, ilmalämpöpumput, maalämpö ja suora sähkölämmitys ovat vähentäneet puun pienpolttoa. Jopa satoja vuosia vanhat, lahot metsäpuut olisi todellakin tärkeää jättää pystyyn eikä pilkkoa energiaksi. OLEELLISINTA ON se, että jollei suuri osa Suomen maaseudun taloista olisi tuottanut isoa osaa lämmitysenergiastaan puulla tammikuun kovimpien pakkasjaksojen aikana, sähkön hinta olisi noussut vielä paljon korkeammalle ja sähkönjakelu olisi saattanut romahtaa. Aikaisemmin maaseudun jokaisen talon savupiipusta nousi kovilla pakkasilla valkoinen savuvana. Lämmittävien pilvien ansiosta lämpötila laski vain joinakin öinä hetkellisesti vähän 20 pakkasasteen alapuolelle. 66 Aarre 2/2024 VAKIOT AR-20240226-507774-_5930750.indd 66 AR-20240226-507774-_5930750.indd 66 8.2.2024 12.26.17 8.2.2024 12.26.17. Useimmat maapallon maat pystyisivät tuottamaan kaiken energiansa auringon avulla kaikkina vuodenaikoina, mutta Suomessa se ei ole mahdollista. Tai jos Venäjä alkaa jossakin vaiheessa sabotoida sähköverkkomme toimintaa kovien pakkasten aikana. Jos puu on kovin vanha, lähes varmasti se on jo sen verran laho, ettei siitä kannata haaveilla tukkipuun hintaa
Subaru_Crosstreck_Taysin uusi_230x290.indd 1 Subaru_Crosstreck_Taysin uusi_230x290.indd 1 6.2.2024 9.24 6.2.2024 9.24 AR-20240226-507775-_5930751.indd 67 AR-20240226-507775-_5930751.indd 67 8.2.2024 12.26.33 8.2.2024 12.26.33. 42 371,27 € (sis. Subarun legendaarinen neliveto, ajotietä seuraavat kamerat, kuljettajan vireystilaa seuraava kamera, automaattinen hätäjarrutus sekä adaptiivinen vakionopeudensäädin ovat uuden Crosstrekin vakiovarusteita. Kaikki turvallisuus järjestelmät sisältyvät aina hintaan. Perheesi turvallisuus on meille enemmän kuin vaihtoehto – Se merkitsee meille kaikkea. toimituskulut 600 €). Subaru Crosstrek Adventure-varustetasolla alk. Kulutus 7,7 l/100 km (Eu-yhd.) CO 2 -päästöt 174 g/km (WLTP). TÄYSIN UUSI SUBARU CROSSTREK TURVALLISESTI KOTIIN ON SUURINTA LUKSUSTA Subarun turvallisuudesta ei tarvitse erikseen maksaa. Kuvan auto erikoisvarustein. Subaru tehdastakuu: 3 vuotta/100.000 km. Subaru lisäpalvelut: Subaru Vakuutus ja Subaru Assistance
Huippuluokan moottori, jatkuva neliveto, mahdollisuus kolmeen tasauspyörästön lukkoon ja kiinteät akselit takaavat maasto-ominaisuudet vailla vertaa. AIKA VAIHTAA MAISEMAA INEOS Grenadier on aito työjuhta, parhaimmillaan maastossa ja se tarjoaa huikeita off-road-ominaisuuksia. INEOS Showroom, Bavaria Helsinki Mekaanikonkatu 2, 00880 Helsinki Puh. Saatavana henkilöautona sekä kevyt maastokuorma-autona. AR-20240226-507776-_5930749.indd 68 AR-20240226-507776-_5930749.indd 68 8.2.2024 12.26.21 8.2.2024 12.26.21. 87.600 € + tk 600 € CO 2 -päästöt 294 g/km, EU-yhdistetty kulutus 11,2 l/100 km. 010 625 8510 HEDINAUTOMOTIVE.FI/INEOS INEOS Grenadier Hinta alk