16 ENSIHARVENNUS Rästikohde kasvukuntoon s. Hyvillä elämäntavoilla voi vaikuttaa merkittävästi terveyteensä. 48 metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous hyvät neuvot Metsäveroilmoitus ostopalveluna s. 10 Stihlin ja Huskun akkusahat kokeilussa s. 28 15,90 € 2 | 2025 aarrelehti.fi Hevonen savottakaverina s. s. 22 Joka viikko metsässä Janne Saarinen innostui ostamaan metsää ja saa sieltä vastapainoa leipätyölleen, s. 62 AR-20250224-529061-_6293119.indd 1 AR-20250224-529061-_6293119.indd 1 11.2.2025 9.39.14 11.2.2025 9.39.14
Kuvan auto erikoisvarustein. toimituskulut 600 €). Uusi Subaru Forester Adventure-varustetasolla alk. Kulutus 8,1 l/100 km (Eu-yhd.) CO 2 -päästöt 183 g/km (WLTP). Koe maksimaalista turvallisuutta joka tilanteessa – ajotietä ja kuljettajan vireystilaa seuraavat kamerat, Subarun legendaarinen neliveto. 46 506,55 € (sis. RAKAS KLASSIKKO Uusi Subaru Forester on paljon enemmän kuin pelkkä päivitys. Kaikki kuuluvat hintaan. TÄYSIN UUSI SUBARU FORESTER Taysin_uusi_Forester_230x290.indd 1 Taysin_uusi_Forester_230x290.indd 1 31.1.2025 15.27 31.1.2025 15.27 AR-20250224-529062-_6293117.indd 2 AR-20250224-529062-_6293117.indd 2 11.2.2025 9.39.00 11.2.2025 9.39.00. Subaru lisäpalvelut: Subaru Vakuutus ja Subaru Assistance. Subaru tehdastakuu: 3 vuotta/100.000 km. Se on katumaasturi, jossa turvallisuus, muotoilu ja ajomukavuus yhdistyvät vaikuttavalla tavalla
1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta. Missä mahtavat olla Ida, Minka ja kumppanit kymmenen vuoden päästä. Koijärven kahleista moni päätyi politiikkaan. Lisäksi hän on kirjoittanut romaanin nimeltä Vapaus, Veljeys, Ahneus (2016). Tilasin sen pienkustantamon kirja kaupasta ja odotan postin tuloa. Metsäfirmojen toimitusjohtajat tapaavat harrastaa metsästystä ja golfia, mutta Van hanen pelaa pokeria ja šakkia. Ennemmin olisin halunnut tietää, mitä ruokaa metsäaktivistit laittavat puolijoukkueteltassaan Aalistunturin pakkasissa. Jussi Vanhanen (s. Havumetsän lapsia on kiitetty visuaalisuudesta ja luonto kohtauksista. 1971) aloittaa tehtävässään heinäkuussa. Elokuvan hurjin kohtaus on vuosi kymmenten takaisesta arkisto filmistä, jossa mielen osoittaja ja poliisi juoksevat hippaa tukki puita kaatavan harvesterin vieressä. Joinakin hetkinä kamera on lahjomaton. Romaani, edes pitkään haaveiltu esikoisromaani, ei tie tenkään ole yksi yhteen kirjoittajansa kans sa, mutta minusta on mielenkiintoista tutustua tätäkin kautta tulevan metsä vaikuttajan ajatusmaailmaan. Nykyään priorisoitaisiin turvallisuutta siitä huolimatta, että monissa tempauksissa maailmantus kan maksumieheksi joutuu velkainen metsäkone tai puunkuljetusyrittäjä. Aineiston rajaus toki vaikuttaa lopputulokseen, mutta joina kin hetkinä kamera on lahjomaton. Tuomitsemisen tilalle hiipii hiven ymmärtämystä nuoruuden ehdottomuudelle ja jokaisen tarpeelle tulla nähdyksi ja kuulluksi. Metsähallituksen pääjohta jan ilmeet, kun nuoriso neuvoo häntä oikeaoppisissa puheen vuoropyynnöissä, kertovat sukupolvien törmäyksestä. MARIA MIKLAS Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi Mikroilmeitä Metsähallituksen neuvotteluhuoneessa PÄÄKIRJOITUS K atselin ohjaaja Virpi Suutarin modernista metsä aktivismista kertovan Havumetsän lapset dokumen tin (2024) nyt, kun se tuli Yle Areenaan. HAVUMETSÄN LAPSET -ELOKUVASSA vierail laan myös Metsä Groupin kokoushuoneessa ja tuotantotiloissa. Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Moniulotteinen dokumentti houkuttelee ennakkoluuloisen katsojan sisälle maailmaansa. Hiljattain julkistettiin yrityksen seuraavan pääjohtajan nimi. 3 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529063-_6293118.indd 3 AR-20250224-529063-_6293118.indd 3 11.2.2025 9.38.59 11.2.2025 9.38.59. Minua vähän ärsyttivät ylipitkät pulikoinnit, joista paistoi kuvaaja Teemu Liakan intohimo vedenalaiskuvaukseen. Kiinnostava palanen kotimaamme aatehistoriaa on tarjolla kaiken kansan katsottavaksi, ja tämänkin elokuvan arvo kas vaa vuosien mittaan korkoa
Omistatko metsää, mutta et tiedä, miten sitä pitäisi hoitaa tuottavasti. AR-20250224-529065-_6293138.indd 5 AR-20250224-529065-_6293138.indd 5 11.2.2025 9.43.03 11.2.2025 9.43.03. Aloita laskemalla metsäsi arvo: lahitapiola.fi/yhteismetsa Palvelun tarjoavat Tapiola Yhteismetsä ja LähiTapiola Kiinteistövarainhoito. Jätä metsänomistajan huolet taaksesi ja anna Suomen suurimman metsävakuuttajan pitää huolta metsästäsi, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Osakkaana sinä saat tuottoa osuutesi perusteella. Se vaivattomampi tapa omistaa metsää. LähiTapiola Yhteismetsä
14 AJANKOHTAISET AARTEET Kuukauden luontokuvassa joutsenia joella ja metsä nimisissä Saara Kotkaniemi. 34 TUNTSAN TALVISAVOTTA Metsähallitus korjasi viime SISÄLTÖ 6 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529066-_6293137.indd 6 AR-20250224-529066-_6293137.indd 6 11.2.2025 9.43.07 11.2.2025 9.43.07. 16 JOKA VIIKKO METSÄSSÄ Hollolalainen Janne Saa rinen viettää lähes kaikki viikonloput metsässä joko metsänhoitotöitä tehden, marjastaen tai metsästäen. 20 ENERGIAPUU MARKKINAT VOIVAT OLLA UUDEN EDESSÄ Metsähaketta tarvitaan vielä, mutta sen käyttö energian tuotannossa vaihtelee aiem paa voimakkaammin. ”Mitä vanhemmaksi elää, sitä tärkeämpää on huolehtia lihaskun nosta. MAAHANTUOJA HANNE MANELIUS HANNE MANELIUS KANNEN KUVA MARIA MIKLAS METSÄ 3 MIKROILMEITÄ METSÄHALLITUKSEN NEUVOTTELUHUONEESSA 8 METSÄ NYT Metsätuhojen varautumis suunnitelma ja muita metsäalan uutisia. 28 RÄSTIKOHDE KASVUKUNTOON Jos metsä on taimikkovai heessa jäänyt vaille hoitoa, sen voi vielä kunnostaa takaisin kasvuuralle. Rästikohteelta Haapa mäellä korjattiin energiapuuta. 2 2025 lukuvinkki! 10 42 Kun perkaus ja taimikonhoito jäävät tekemättä, puusto kehittyy ylitiheäksi. 22 AKKUSAHOJEN SAVOTTA Kokeilimme hankintahak kuulla kahta tämän hetken parasta ensiharvennukselle sopivaa akkusahaa. 9 KESKUSTELUA Marttojen metsävuosi toi metsiä esiin monelta eri kantilta 10 MUSTIKKAMETSÄN RAMBO Maalaislääkäri Tapani Kiminkisen hyvään elämään kuuluu töitä, kävely lenkkejä puolison kanssa sekä marjastamista. 33 MAANKÄYTÖN ILMASTOPOLITIIKASSA ON KORJATTAVAA Luken raportin tulosten ihmettelyn sijaan katse pitäisi kiireesti kääntää EU:n ilmasto politiikkaan, kirjoittaa Petri Kortejärvi. Tapani Kiminkisen mukaan liikunta on yksi hyvän elämän avaimista. Toiminnallisuus säilyy vain toimimalla.” 28 Sähköauto, jossa on mahdol lisuus sähkön ulos ottoon, voi toimia kriisi tilanteessa sähkövarastona
40 ”LAINASUMMAT OVAT KASVANEET” OP-ryhmän maaja metsätalousjohtajan Teppo Pölläsen mukaan lainaa metsätilakauppoihin saa entiseen tapaan. LUONTO 58 HÖMÖTIAISEN HELMIKUU Lumi ja pakkanen ovat tiaisille kuolemanvakava asia. Aarre kokeilu Akkusahat Husqvarna 542i XP ja Stihl MSA 220 C-B kokeiltiin hankintahakkuulla. Luo käyttäjätunnus osoitteessa aarrelehti.fi/luotunnus ja pääset uppoutumaan lehti arkistomme aarre arkkuun. JUURET 48 PARAS TYÖKAVERI Hyvä hevonen oli metsätyön tekijälle elintärkeä kumppani. talvena Sallan Tuntsalla kymmeniä tuhansia kuutiometrejä harvennusmäntyä. 7 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529066-_6293137.indd 7 AR-20250224-529066-_6293137.indd 7 11.2.2025 9.43.11 11.2.2025 9.43.11. VAKIOT 51 LUKIJAKYSELY 64 ENSI NUMEROSSA 65 RISTIKKO 66 LUKEN HIILIMALLINNUS ON TYHJÄN PÄÄLLÄ Suomen ei kannattaisi esitellä tyhjän päällä olevia tietokoneajoja empiirisinä tutkimustuloksina, kirjoittaa Risto Isomäki. Aarteen kestotilaajana pääset lukemaan lehtiä sen jälkeen, kun olet luonut itsellesi käyttäjätunnuksen. 42 KRIISINKESTÄVÄÄ AUTOILUA Auton valinnassa kannattaa pohtia sitä, millainen auto toimisi myös mahdollisessa kriisitilanteessa. Tunnuksen luomiseen tarvitset vain takakannen osoite kentästä löytyvän asiakasnumerosi sekä postinumerosi. HYVINVOINTI 60 KIUSAUSTA JA KAKKUA Sieni-savutofukiusaus on ihanaa arkiruokaa, ja kuivakakku saa lisämakua mustikoista. RISTO JUSSILA KARI LINDHOLM Lisää aarteita! MUISTA ARKISTO Osoitteesta aarrelehti.fi/nakoislehti löydät jo viiden vuoden Aarteet näköis lehtinä. PUU 52 MENNEEN AJAN LUMOA Nelihenkisen perheen satavuotiasta hirsitaloa on kunnostettu hellin ottein. OMA TALOUS 62 VEROILMOITUS VALMIINA Helpoin tapa selviytyä metsäveroilmoituksesta on antaa se maksua vastaan asiantuntijan tehtäväksi. Nousu Saihoselkään täydessä puukuormassa on raskas. 34 22 Metsähallituksen viimetalvisella Tuntsan savotalla harvennettiin 60 000 kuutiometrin verran mäntymetsää
Pelkkä viranomaistyö ei riitä, vaan myös metsänomistajilla on vastuunsa. Luonnokseen voi antaa lausuntoja 7. Suunnitelmassa listataan tahot, jotka ovat vastuussa varautumisen toteutumisesta. Retkikeitintä saa käyttää vain ulkotiloissa varovaisuutta noudattaen keittimen käyttöohjeiden mukaisesti. Metsän omistajien kannattaa seurata met siensä tilaa aktiivisesti. Suunnitelmassa määritellään talousmetsien merkittävimmät tuhonaiheuttajat, varautumistoimet sekä eri tahojen vastuut. Aiemmin hakuaikaa on ollut vuosi töiden aloittamisesta. Muutos koskee Metsäkeskukseen 1.1.2025 lähtien saapuneita hakemuksia. Metsäkeskuksesta kerrotaan, että kaikki vuonna 2024 toimitetut tukihakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä ja tuet maksetaan vuoden 2025 käytettävissä olevasta määrärahasta. Vuonna 2023 päättyneen valtakunnan metsien 13. Suunnitelmassa painotetaan myös vakuutuksen merkitystä: metsänomistaja voi varautua vakuuttamalla metsänsä, ja vakuutus helpottaa taloudellisesti tuhosta toipumista. Metsähallituksen tupia huoltavat oma henkilöstö ja huoltoyrittäjät, jotka tyhjentävät kamiinoiden pesistä tuhkat huolto käynneillään. Entä mitä siinä sanotaan metsänomistajan roolista. Retkikeittimen käyttö ei ole enää sallittua tuvissa. inventoinnin mukaan tuhoja esiintyi yhteensä 8,4 miljoonalla hehtaarilla. Se korvaa vuonna 2014 laaditun varautumissuunnitelman. Suunnitelma peräänkuuluttaa metsänomistajien omaa aktiivisuutta ja perehtyneisyyttä: ”Metsänomistajien kannattaa seurata omien metsiensä tilaa aktiivisesti ja tuntea omat oikeutensa, vastuunsa ja velvoitteensa tuhotilanteessa.” Metsänomistajat voivat varautua tuhoja vastaan lisäämällä osaamistaan tuhoriskeistä ja tuhonaiheuttajista. Suunnitelmassa todetaan, että metsänomistajien pitää noudattaa metsätuholakia ja metsälakia. Mikä on metsänomistajan rooli. Päivityksen syynä on syksyllä 2024 päivätuvassa Pyhä-Luoston kansallispuistossa sattunut retkikeittimen räjähdys. Tukea maksettiin 33,3 miljoonaa euroa, ja sillä hoidettiin liki 120 000 hehtaaria taimikoita ja nuoria metsiä. Tupaturvallisuuteen liittyy myös tuhkan käsittely. Retkeilijän ei pidä tyhjentää tuhkaa tulipesästä, ellei se ole aivan välttämätöntä. Tuhka voi kyteä jopa viikon ja leimahtaa tuleen äkkiarvaamatta. Jos hoitotyön aloittamisesta on kulunut enemmän kuin puoli vuotta, hakemus hylätään. Osalla toimijoista, kuten ministeriöillä, Metsäkeskuksella ja Lukella, on laissa määritellyt vastuut. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi suunnitelmassa luetellaan koulutus ja osaaminen, valmiussuunnitelmat ja riskinarviot, puustotuhojen ja tuhonaiheuttajien seuranta, hirvituhojen hallinta, kemiallisen kasvinsuojelun korvaavat menetelmät sekä metsien puulajivalikoiman monipuolistaminen ja sekapuustoisuus. Tuhotilanteisiin on reagoitava ripeästi, jotta laajoilta seuraustuhoilta vältyttäisiin ja puusto elpyisi mahdollisimman hyvin”, sanoo maaja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sanna Paanukoski. 8 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529069-_6293136.indd 8 AR-20250224-529069-_6293136.indd 8 11.2.2025 9.43.01 11.2.2025 9.43.01. ”Metsänhoidossa tuhoriskit on huomioitava entistä paremmin, jotta puuston kasvuja hiilensidontakyky säilyy. Esimerkiksi metsätuhotilanteissa vahingoittuneiden puiden omistaja on velvollinen huolehtimaan puiden poistamisesta määräaikaan mennessä. Varaudu tuhoihin HANNU HUTTU METSÄ NYT M aaja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus ovat valmistelleet luonnoksen uudeksi kansalliseksi metsätuhovarautumissuunnitelmaksi. Koko maan tasolla yleisimmät tuhot ovat tuulija lumituhoja sekä ravinnehäiriöitä. Jäähtynyt tuhka tyhjennetään metallisankoon ja viedään ulos sille tarkoitettuun paikkaan. Metsänomistajat hakivat taimikon ja nuoren metsän hoidon Metka-tukea viime vuonna niin vilkkaasti, että tukivarat loppuivat kesken. Uusi tupaetiketti Metsähallitus on päivittänyt tupaetikettiä retkikeittimien käytön ja tuhkien käsittelyn ohjeiden osalta. Suunnitelman on tarkoitus olla ohjaava ja viestinnällinen väline metsien puustotuhoihin varautumisessa. Teksti ELINA LAMPELA Kuva VM-ARKISTO Hakuaika lyheni Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea on nyt haettava Metsäkeskukselta viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hoitotyön aloittamisesta ja kahden kuukauden kuluessa töiden päättymisestä. Se vastaa 46 prosenttia puuntuotannon metsämaan pinta-alasta. Varautumissuunnitelmassa painotetaan sitä, että puiden hyvästä kasvukunnosta huolehtiminen on Uudessa metsätuhojen varautumissuunnitelmassa korostetaan sitä, että varautuminen kuuluu kaikille. yksi tärkeimmistä keinoista ehkäistä puustoon kohdistuvia tuhoja. maaliskuuta 2025 saakka. Luonnonvarakeskuksen vuonna 2023 tekemän arvion mukaan taloudellisesti mer kittävimmät tuhonaiheuttajat ovat kuusenjuurikääpä, hirvi eläimet, tuuli ja kirjanpainaja
Tuotimme kaikille avoimeen käyttöön muun muassa verkkosivuiltamme löytyvät oppaat ”Marjasta on moneksi”, ”Luonnonyrtit tutuiksi” ja ”Ruokaa retkelle”. Kaikki lähtee siemenestä Jalostetuilla siemenillä uudistettu metsä tuottaa kiertoaikana jopa rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilt a. Marttojen sieniviikot, säilöntää opastava neuvonta ja metsäisen ruoan re septit innostivat suomalaisia hyödyntämään metsän antimia. Metsäluonnon ter veyttä ja hyvinvointia tukevista vaikutuksista on myös kertynyt runsaasti tutkimusnäyttöä ja haluamme kannustaa kansalaisia pääse mään osaksi näistä hyödyistä. Lanseerasimme lisäksi kaikille avoimen ja maksuttoman verkkoopinnon jokaisenoikeuksista. Toivomme, että olemme metsävuotemme myötä pystyneet osaltamme edistämään moni äänistä metsäkeskustelua ja rohkaise maan myös niitä metsänomistajia ja kansa laisia ottamaan siihen osaa, joiden ääntä ei metsäkeskustelussa yleensä kuulla. Martat täyt tivät viime vuonna 125 vuotta, ja juhlavuoden teemana oli metsä. Metsävuoden näkökulmiksi Martoissa valittiin luonnontuot teet, metsien hyvinvointivaikutukset, jokaisen oikeudet ja metsäluonnon itseisarvo. Marttojen neuvonnassa luonnontuotteiden kerääminen ja käyttö olivat vahvasti esillä, KESKUSTELUA kuten kaikkina muinakin vuosina, pian jo 126 vuoden ajan. 029 432 6000 ja siemenkeskus@tapio.fi tai verkkokaupasta: Metsäkauppa.fi JALOSTETUN SIEMENEN HYÖDYT: Lisää kasvua ja tuottoa Enemmän hiilensidontaa Parempi laatu Tuhonkestävyyttä 230 x 142_Aarre_cmyk_5mmBleed.indd 1 230 x 142_Aarre_cmyk_5mmBleed.indd 1 19/01/2025 14:02 19/01/2025 14:02 Marttojen metsävuosi toi metsiä esiin monelta eri kantilta A arteen 1/25 pääkirjoituksessa pohdittiin Marttojen metsävuoden painopisteitä ja esitettiin toive, että Martat olisivat ottaneet myönteisemmän kannan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen. Marttojen tavoitteena ei ole ollut vastakkainasettelu, vaan kestävien toimintatapojen esiin tuomi nen. MARIANNE HEIKKILÄ PÄÄSIHTEERI, MARTTALIITTO SIRPA PIETIKÄINEN EUROPARLAMENTAARIKKO, HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, MARTTALIITTO HEIDI HOLMROOS JOHTAVA ASIANTUNTIJA, YMPÄRISTÖ JA ILMASTO, MARTTALIITTO AR-20250224-529068-_6293135.indd 9 AR-20250224-529068-_6293135.indd 9 11.2.2025 9.43.02 11.2.2025 9.43.02. Osan sisällöistä julkaisimme myös englan ninkielisinä. Myös metsien virkistyskäyttö ja hyvinvoin tivaikutukset olivat keskiössä, sillä tiedäm me, kuinka tärkeä osa arkea ja jaksamista metsä meille kaikille on. Marttojen metsävuoden aikana käsiteltiin laajasti metsien merkitystä niin luonnon tuotteiden, hyvinvoinnin kuin kestävän met sänhoidon näkökulmasta. Teimme yhdessä WWF:n kanssa jatku vaan kasvatukseen liittyvän kannanoton, kos ka halusimme nostaa keskusteluun metsän hoidon vaihtoehtoja, jotka tukevat metsien monikäyttöä ja auttavat yhteensovittamaan metsänomistajan ympäristövastuullisuuden ja pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita. Metsien hoitoa ja käyttöä voidaan tar kastella monesta näkökulmasta. Metsäluonnon monimuotoisuutta tuimme keräämällä varoja suojeltuun metsäalueeseen, Marttametsään, yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa. Tilaa siemenet metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Siemenkeskuksesta: Puh. Marttojen strategian ytimessä on kotien kestävän arjen tukeminen ja ilmastonmuu toksen hillitseminen, ja metsävuosi rakentui näiden tavoitteiden mukaisesti
”Luonnon mikrobit ovat tärkeitä immuunipuolustuksen kehitykselle”, hän muistuttaa. Luonnossa liikkuminen on Tapani Kiminkiselle keskeinen osa hyvää elämää. Keskustan ehdokkaana huhtikuun aluevaaleissa 10 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529070-_6293170.indd 10 AR-20250224-529070-_6293170.indd 10 11.2.2025 9.44.32 11.2.2025 9.44.32. Liikunta, musiikkitapahtuma Kirmojen järjestäminen, teatteri ja museot Lapsuuden lemmikki. HENKILÖ Tapani Kiminkinen Ikä. Eläkkeellä terveys keskuslääkärin virasta mutta tekee edelleen töitä Perhe. Elämä on elämistä varten Ajankohtaista. Lammas, jolle niitin heinää tienpientareilta Onnen salaisuus. Puoliso Ulla, kolme tytärtä ja neljä lastenlasta Harrastukset. Saarijärvi Työ. Mikään yksittäinen asia ei tee onnelliseksi, kokonaisuus ratkaisee Motto. Kuka. 70 Kotipaikka
Kiminkinen on jatkanut potilastyötä eläkkeelle jäätyäänkin. ”En ole malttanut lopettaa.” Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 11 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529070-_6293170.indd 11 AR-20250224-529070-_6293170.indd 11 11.2.2025 9.44.36 11.2.2025 9.44.36. MUSTIKKA METSÄN RAMBO Maalaislääkäri Tapani Kiminkinen muistuttaa, että hyvä elämä on monen osan summa. Hänellä siihen kuuluu lääkärin töitä, kävelylenkkejä puolison kanssa sekä kesällä marjastamista
Kohta hankea koristaa lumienkeli. Jälkeenpäin hän on pohtinut, että juuri äidin koulumyönteisyys saattoi innostaa hänet opiskelemaan, sillä Pylkönmäeltä harva suuntasi 1970-luvulla yliopistoon. ”Puusta tulee aivan erityisen miellyttävä lämpö.” 12 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529070-_6293170.indd 12 AR-20250224-529070-_6293170.indd 12 11.2.2025 9.44.38 11.2.2025 9.44.38. Kuvittelin, että miehen kuuluu tehdä niin.” Puolisalaa yliopistoon Tapani Kiminkisen äiti Elsa arvosti koulutusta ja olisi itse aikanaan halunnut jatkaa opintoja. Elokuussa hän pääsi Soini-setänsä kyydillä Järvenpäähän ja seuraavana päivänä serkkutytön opastamana paikallisjunalla Helsingin yliopistolle. Pakkaspäivinä olohuoneen takka lämpiää usein. Hän ei pitänyt itseään erityisen lahjakkaana mutta pärjäsi, koska luki ahkerasti. ”Näkemykseni mukaan hyvä elämä syntyy fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja hengellisen hyvinvoinnin tasapainosta, ei yhdestä yksittäisestä tekijästä.” Hyvää elämää voi Kiminkisen mukaan kuvata pöytänä, jonka jalkoina ovat lapsuudenkodista saadut eväät, sosiaaliset suhteet, parisuhde ja yhteisön tuki. ”Mutta jos mietitään hyvän elämän pöytää, sen jalat ovat viime vuosina valitettavasti ohentuneet.” Tapani Kiminkisen lapsuudenkoti oli Pylkönmäen Pajumäellä. Olemme Kiminkisten kotona Saarijärvellä kuulemassa, mistä rakentuu hyvä elämä. ”En tiedä, mistä se tavoite tuli, enkä uskaltanut paljastaa sitä kuin puolisolleni ja vanhemmilleni.” Pääsykoetta edeltänyt kesä oli kiireinen. Pöydän päälle tulevat loput ainekset kuten elintavat ja geeniperimä. Yhteisö oli pieni mutta tiivis. ”Isän esimerkkiä seuraten aloin itsekin ontua. Valokuvaaja on kysynyt, voisiko hän hieman hassutella kameralle, eikä mies tarvitse kahta kehotusta. L umi pöllähtää, kun Tapani Kiminkinen heittäytyy selälleen hankeen. ”Silloin kyläläiset tulivat avuksi. Sittemmin matkat ovat lyhentyneet ja vauhti hidastunut, mutta liikunnan nautinto ei ole kadonnut. Äiti kuitenkin rakasti runoja ja opetti minut lausumaan niitä.” Tapani kävi Pajumäen kansakoulua. ”Omia geenejä ei voi vaihtaa, mutta hyvillä elämäntavoilla voi vaikuttaa merkittävästi terveyteensä ja hyvinvointiinsa.” Naapuriapu jäi mieleen ”Suomalaisten kansantaudit ovat yhä kakkos tyypin diabetes, verenpainetauti ja valtimonkovettumatauti, mutta moni asia on mennyt parempaan suuntaan.” ”Työ ikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus on 50 vuodessa vähentynyt yli 80 prosenttia. HENKILÖ Nuorempana Kiminkinen harrasti maratonjuoksua. ”Äitini kävi kansanopiston, mutta haaveet opiskelusta jäivät, sillä kotona tarvittiin työvoimaa. Aihe on maalaislääkärille tuttu, onhan hän vuosien varrella jakanut ajatuksiaan niin vastaanotollaan, kirjoissaan, televisiossa kuin tapahtumissa ympäri Suomea. Se tapa, miten naapurit auttoivat meitä, on asia, jota olen monesti pysähtynyt miettimään.” Isä parani lopulta ja palasi kotiin. Miesten eliniänennuste pidentynyt 14 vuodella ja naisten kymmenellä vuodella. Miksi hakukohteeksi valikoitui juuri lääketieteellinen tiedekunta, se on hänelle itselleenkin arvoitus. Kylällä oli koulu, posti ja kauppa ja lähes joka talossa muutama lehmä sekä hallanarkoja peltoja. Iltaisin Tapani uppoutui pääsykoekirjoihin. Pajumäellä rakennettiin uutta kotitaloa ja ahkeroitiin heinäpellolla. Taudin jäljiltä hän kuitenkin ontui loppuelämänsä ajan. Tupakointi on vähentynyt merkittävästi”, Kiminkinen luettelee. Kun Tapani, perheen ainokainen, oli vuoden vanha, hänen isänsä Martti sairastui polioon ja joutui hoidettavaksi kulkutautisairaalaan Seinäjoelle
Lisäksi hän tekee tarkastuksia ja todistuksia ajokortin uusijoille. ”Nuori sukupolvi on fiksua, ja sillä on elämässä muitakin arvoja. ”Eikä Suomessa laiskana ole pärjännytkään.” Samaan hengenvetoon hän myöntää tiedostavansa, että suhtautuminen työhön on muuttumassa. ”En ole malttanut jäädä eläkkeelle, kun työ on niin mukavaa.” Siitä, miten terveyspalvelut on Suomessa järjestetty, Kiminkisellä on paljon sanottavaa. Lapsen pitää saada kokea olevansa hyväksytty ja rakastettu sellaisena kuin on. ”Sen kokemuksen voi tarjota kuka tahansa turvallinen aikuinen, kuten omassa lapsuudessani koulun keittäjä tai talonmies.” Kiminkinen muistelee nuoruudestaan vähävaraista perhettä, jolle kodinhoitaja oli arjen pelastus. Hän työskentelee hyvinvointialueelle vastuullaan viiden hoivakodin asukkaat Saarijärvellä, Pylkönmäellä, Kannonkoskella, Kivijärvellä ja Kyyjärvellä. Puhujamatkoille pariskunta lähtee usein yhdessä. 13 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529070-_6293170.indd 13 AR-20250224-529070-_6293170.indd 13 11.2.2025 9.44.41 11.2.2025 9.44.41. Hänestä Suomessa pitäisi siirtyä terveyskeskuksissa omalääkärimalliin. Hän siteeraa Mietaata: töitä tänne on tultu tekemään. ”Ihmisen henkiinjäämislihakset sijaitsevat persauksissa ja reisissä, joten huolehtikaa niistä. Nykyään matkat ovat lyhyempiä ja eteneminen köpöttelyä, mutta nautinto tulee siitä, että pystyn juoksemaan.” Metsässä hänen mielipuuhaansa on poimia mustikoita ja puolukoita. Kesähäitä vietettiin vuonna 1977, ja myöhemmin perheeseen syntyi kolme tytärtä. Kävelemme ja ihastelemme tuulimyllyä.” Toisinaan lenkin jälkeen hankea koristaa kaksi lumienkeliä. Kiminkinen tunnustaa olevansa buumeri, jolle työ on tärkeä osa hyvää elämää. ”Minä puhun terveydestä ja Ulla vetää asahia.” Asahi on Suomessa kehitettyä terveyskuntoilua, joka keskittyy kehon ja mielen hyvinvointiin yksinkertaisten liikkeiden ja hengitystekniikoiden avulla. Toiminnallisuus säilyy vain toimimalla, ja iän myötä tavoitteet saavat muuttua. Jos ette pysty juoksemaan, kävelkää. Itse olen aiemmin juossut maratoneja. Tapani Kiminkisen mukaan hyvä elämä syntyy yhteydestä muihin ihmisiin ja yhteisöön. Kiminkisten parisuhde on tiimityötä, jossa molemmat tukevat toisiaan. Hän on todennut, että hänellä kävi tuuri, kun rakastui ihmiseen, jonka kanssa on saanut kasvaa. Se huolettaa minua hirveästi. ”Lempinimeni on mustikkametsien Rambo.” Hoivakotityössään Kiminkinen on nähnyt, miten riittävä lihaskunto auttaa takaamaan omatoimisuuden ja itsenäi syyden. Uransa aikana hän on nähnyt valtavan rakennemuutoksen, jonka myötä maaseudun väki on vähentynyt, palvelut hajaantuneet ja yhteisöllisyys heikentynyt. Suurimmat ongelmat liittyvät hänen mukaansa hoidon jatkuvuuden ja vastuunjaon puutteisiin. Jouten olosta tulee huono olo. ”Siellä on hyvä liikkua, sillä tuulimyllyn takia tiet on aurattu. Kaikki ei ollut ennen paremmin, ei todellakaan ollut, mutta yhteisöllisyys oli vahvempaa.” Lapsuuden kokemukset ovat Kiminkiselle yksi hyvän elämän pöydänjaloista. Hän jäi kaksi vuotta sitten eläkkeelle terveys keskuslääkärin virastaan muttei ole lopettanut lääkärin töitä. Parisuhde ei Kiminkisen mukaan ole välttämätön hyvän elämän edellytys, vaan myös läheiset ystävyyssuhteet voivat tarjota tukea, iloa ja merkityksellisyyttä. Toivon silti, että työn merkitys säilyy jo omavaraisuudenkin kannalta.” Henkiinjäämisen lihakset Kun ikävuosia kertyy, ne tuntee kehossaan. ”Sellainen apu voisi nykyäänkin auttaa monia perheitä selviytymään.” Luentoja ja asahia Puolisoonsa Ullaan Tapani Kiminkinen tutustui jo Saarijärven lukiossa. ”Samalla, kun hyvinvointialueet laajenevat, palvelut käyvät kasvottomiksi. Iltaisin pariskunnasta on mukavaa katsella yhdessä tv-sarjoja. ”Mitä vanhemmaksi elää, sitä tärkeämpää on huolehtia lihaskunnosta. Yhteisöllä on tässä tärkeä rooli. Tapani Kiminkinen muistuttaa, että liikunta on yksi hyvän elämän avaimista. Kiminkinen puhuu puolisostaan kauniisti ja on useissa haastatteluissa korostanut Ullan merkitystä elämässään. Jos ette pysty kävelemään, kontatkaa vaikka sängyn ympäri.” Kiminkiset treenaavat henkiinjäämislihaksiaan yhteisillä kävelylenkeillä Pajumäellä kotitilan maisemissa. ”Olemme olemassa toisiamme varten.” ”Syyskuussa soitin kädet vapisten tuloksista ja sain kuulla, että joo, olet päässyt.” Turvalliset aikuiset Valmistuttuaan Kiminkinen palasi Saarijärvelle ja aloitti vuonna 1980 työnsä terveyslääkärinä. Siellä täällä kolottaa ja jomottaa. Buumeri viihtyy töissä Kiminkinen täytti marraskuussa 70 vuotta. Joutenolosta hänelle tulee huono olo
Yllättävän iso osa korjuuyrittäjistä toimii hyvin pienellä liikevoitolla.” Luken erikoistutkija Jari Ala-Ilomäki suometsien puunkorjuun kannattavuudesta (MT Metsä 1/2025) ”Jotta saataisiin isompi muutos, on hakkuiden määrää maltillistettava esimerkiksi sille tasolle, mitä hakattiin 1990luvulla. Kuva on otettu kaksi vuotta sitten Canon EOS 70D -kameralla ja 70– 200 mm:n objektiivilla, jossa polttovälinä 200 mm. Joki on keskeltä sula, mutta reunoilla on jäätä. Maaliskuisena talvipäivänä auringonpaiste luo lupauksen keväästä. Sommittelussa hyödynsin kolmanneksen sääntöä, eli joutsenet on sommiteltu noin kuvan kolmanneksen kohdille – ei keskelle vaan vähän sivuun. TEIJA JÄRVENPÄÄ LISÄÄ KUVIA teijajarvenpaa.myportfolio.com 14 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529076-_6293200.indd 14 AR-20250224-529076-_6293200.indd 14 11.2.2025 9.48.53 11.2.2025 9.48.53. Lumivalkoiset joutsenet erottuvat maisemasta sinistä vettä vasten. Metsänkasvatuksessa positiivinen ilmastovaikutus on esimerkiksi jalostetun siemenja taimimateriaalin käytöllä metsän uudistamisessa. Kuvan sinivalkoiseen värimaailmaan tulee kontrastia ja rytmiä puista. (Lähde: Metsähallitus) ”Korjuuyrittäjä on puun ja kuoren välissä. Kävelen Paratiisilehdon luontopolulla kamera mukanani ja tarkkailen ympäristöä. Puun rungot ja oksat kehystävät kuvaa ja sen pääkohdetta eli joutsenia. Suosituin oli Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, johon tehtiin 598 800 käyntiä. Etsin puiden välistä sopivan kolon, johon sommittelen joutsenet. Joutsenet havaitsevat minut ja tarkkailevat tavallisista ohikulkevista retkeilijöistä poikkeavaa edestakaista liikkumistani puiden lomassa. Pitäisi tehdä hyvää jälkeä ja olla vielä tehokas ja kannattava. Pyrin sovittamaan kuvaan myös joutsenten varjot, jotka lankeavat lumeen. Metsä sana Sitaatit Kuukauden luontokuva TEIJA JÄRVENPÄÄ AJANKOHTAISET AARTEET Koonneet MARI IKONEN ja ELINA LAMPELA Joen rannalla K okemäenjoki virtaa vuolaana Harjavallan voimalaitoksen alajuoksulla. Tämä hyödyttäisi tiaisia ja monia muita harvinaistuvia metsälajeja, jotka pitävät sekapuustoisuudesta ja varttuneemmista metsistä.” Hömötiaisia 70-luvulta lähtien kuvannut valokuvaaja Antti Leinonen (Suomen Luonto 1/2025) Hiilikädenjälki Hiilikädenjälki tarkoittaa positiivista ilmastovaikutusta, jonka toimija tuottaa pienentämällä jonkin toisen toimijan hiilijalanjälkeä. Kuvan asetukset ovat 1/1600 s, f/5.6, ISO 100. Näen puiden lomasta joutsenet jään reunalla. 3,6 Vuonna 2024 kansallispuistoihin tehtiin noin 3,6 miljoonaa käyntiä
6 Miksi Kalevalan päivää vietetään juuri helmikuun 28. Saara Kotkaniemen viimei sin elokuvatyö on päärooli saksalaisohjaaja Jonas Rothlaenderin draama elokuvassa Villi leikki, joka kuvattiin Turun saaristossa. Painavahko kirja palvelee paremmin ennen retkeä kuin retkellä. 4 Mikä on Suomen yleisin kalalaji. 15 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529076-_6293200.indd 15 AR-20250224-529076-_6293200.indd 15 11.2.2025 9.48.56 11.2.2025 9.48.56. MAARIT CEDERBERG 5 Minkä puun käpyjä näkyy kuvassa. Uudet kirjat Aarre visa Metsä nimiset SAARA KOTKANIEMEN KOTIALBUMI Saara Kotkaniemi NÄYTTELIJÄ, 38 Millaisilla seuduilla liitelet mieluiten. Var tiainen tarjoaa kirjassaan tietoa ja monipuolisia liikeharjoitteita. Kirjan loppuosassa esitellään 27 retkikohdetta Ete läSuomessa, Pohjanmaalla, Kai nuussa ja Lapissa. ”Helsingin Kulo saari, josta lennähtää hetkessä merenrantaan ja metsään. Katja Meriluoto: Puun avaruudesta (Aviador 2025) LUONNONMETSISSÄ Kirjan alkuosa kertoo, mitä luonnonmetsät ovat, millainen niiden historia on ja miltä tulevai suus näyttää. Välillä yksittäinen säe iskee kuin nyrkki ja saa lukijan haukkomaan henkeään. ”Haastavia ja kiinnostavia roolitöitä. Lempipaikkojani kotipesän läheisyydessä ovat Kivinokka, josta löytyy myös luonnonsuojelualue, sekä Mustikkamaa.” Milloin olet uljaimmillasi. Hän näyt telee poliisi Maria Pudasta Pohjoisen tähti draama sarjassa, jonka toinen kausi nähdään Ylellä tänä keväänä. ”Ylitettyäni itseni tavalla tai toisella, esimerkiksi selvittyäni haastavasta kuvauspäivästä, tai synnytyksen jälkeen saadessani syliini uuden ihmisen.” Terävin aistisi. Kuusi kiperää kysymystä Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 64. Ohueen kirjaseen mahtuu koko maailma ja Maailmanpuu. AIVOTERVEYTTÄ Tasapaino ja kyky liikkua erilai sissa maastoissa kertovat paljon toimintakyvystäsi ja aivojesi kun nosta, muistuttaa neurologiaan erikoistunut fysioterapeutti Matti Vartiainen. 2 Kuinka monta naalinpentua Suomessa syntyi kesällä 2024. 3 Kenen käsialaa on vuonna 1986 ensiesityksensä saanut Pikku Kakkosen Varokaa heikkoa jäätä -animaatio. Olen viettänyt mökillä Kustavissa kaikki lapsuuteni kesät ja viikonloput. Samalla runot vaikuttavat syvästi henkilökohtai silta, metsäteemaan limittyy poh dintaa suvun painosta ja yksilön vastuusta. Matti Vartiainen: Aivot kuntoon (Docendo 2025) PUUT JA MYYTIT Runoilijan ja suomentajan teksti on merkityksistä tiheää. ”Näköaisti. ”Meren äärellä, erityisesti Turun saaristossa. Kaikki menisi pieleen ja lopuksi ryvettynyt päähenkilö kuljetettaisiin mantereelle ilmatyynyaluksella.” LISÄTIETOJA Saara Kotkaniemi on helsinkiläinen näyttelijä. Päivi Mattila & Teemu Saloriutta: Retki ikimetsään (SKS 2025) 1 Mistä vuodesta alkaen Suomen metsävaroja on inventoitu. Olen tarkkanäköinen niin ympäristön kuin ihmistenkin suhteen.” Mitä metsästät. Nautin työstäni eniten silloin, kun saan opetella uusia taitoja ja haastaa itseäni äärirajoille saakka.” Jos Kotkaniemi olisi roolihahmo, mikä olisi teoksen tyylilaji. Siellä sieluni todella lepää.” Paras paikka kotipesälle. ”Se olisi draamakomedia, jossa päähenkilö päättää lähteä mökkisaareen kelirikon aikaan keinolla millä hyvänsä. Liikunnan merkitys korostuu iän myötä, eikä koskaan ole liian myöhäistä aloittaa. päivänä
Useimmat tuulenkaadot Janne Saarinen katkoo poltto puiksi. Metsän hiljaisuus on hyvää vastapainoa palkkatyölle koulussa. Puun metsä kuljetukseen hänen on tarkoitus hankkia mönkijä. Joka viikko metsässä Hollolalainen Janne Saarinen viettää lähes kaikki viikonloput metsässä. METSÄNOMISTAJA Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat MARIA MIKLAS 16 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529078-_6293199.indd 16 AR-20250224-529078-_6293199.indd 16 11.2.2025 9.49.22 11.2.2025 9.49.22
Janne Saarinen viihtyy metsässä sekä metsästäen, marjastaen että metsänhoitotöitä tehden, vuodenajan mukaan. Metsän omistaja Janne Saarinen Ikä: 55 Koulutus: historiaa opiskellut filosofian maisteri Työ: opinto-ohjaaja Lahden lyseon lukiossa Perhe: puoliso kemian ja matematiikan lehtori Pirjo Saarinen, 20ja 25-vuotiaat lapset ja 11vuotias pienimünsterinseisoja Asuinpaikka: Hollolan Herrala Metsät: 20 hehtaaria Rengossa, vaimon kanssa yhdessä 10 hehtaaria Saarijärvellä ja 45 hehtaaria Keiteleen saaressa Harrastukset: metsänhoito, metsästys ja kalastus 17 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529078-_6293199.indd 17 AR-20250224-529078-_6293199.indd 17 11.2.2025 9.49.25 11.2.2025 9.49.25
Rengon metsätilan sukupolvenvaihdos toteutettiin kolme vuotta sitten alihintaisella kaupalla. Perheen kesämökki sijaitsee Konnevedellä melko lähellä metsäpalstaa. Nousemme seuraavalle mäelle. Sopivia kuvioita ei kuitenkaan löytynyt.” Jannen vinkit 1 Tee kaikki metsänhoitotyöt oikeaan aikaan, mieluummin etupainotteisesti kuin liian myöhään. Viime vuonna keräsimme 150 litraa marjoja. Metsätyöt ovat rentouttavia ja hyvää vaihtelua päivätöille. Nytkin yksi mänty on napsahtanut poikki kääntöpaikan reunalta. Lisää sekametsiä Saarinen on alkanut monipuolistaa metsäpalstojensa puulajeja. Pari kovempaa pyryä kuitenkin katkoi jonkin verran havupuiden latvoja. Katkenneen rungon Saarinen pätkii tänään polttopuiksi. Ehdin tässä jo keitellä kahvit”, Saarinen kuvailee lauantairutiiniaan. Rengon 20 hehtaarin metsäpalstalle pääsee nyt näppärästi, sillä palstalle johtava 200 metrin metsätie perusparannettiin viime vuonna. Puut ajettiin täältä aikaisemmin peltojen kautta, ja se rajoitti hakkuuajankohtia. Saarinen mittailee harvennusjälkeä. Tämä saa kasvaa nykyisessä tiheydessä päätehakkuuseen saakka”, hän kertoo ja aikoo teettää harvennetulle alalle lannoituksen mahdollisimman pian. Asumme lähes koko kesän mökillämme, ja siellä tulee käytyä päivittäin koiran kanssa metsässä.” Tutkinto toi varmuutta näkemyksiin Metsässä viihtyvä pariskunta alkoi katsella muitakin myynnissä olevia metsäpalstoja Hämeestä ja Keski-Suomesta. V ähäluminen keskitalvi tarjosi Hämeessä hyvät puitteet metsänhoitotöille ja metsästykselle. Haasta asiantuntijoita puulajivalinnassa. ”Olen tyytyväinen työn jälkeen. Uusi laanipaikka Aktiivisen metsästäjän hirvijahti kesti syksyllä vain muutaman viikonlopun, joten hänellä on taas aikaa kävellä metsissään Hämeessä ja Keski-Suomessa. Tämä toimi 1800-luvulla Hämeenlinnassa sijaitsevan Katisten kartanon metsänvartijana. Ennen syksyllä toteutettua harvennushakkuuta tien perälle rakennettiin myös uusi kääntöja varastopaikka. 2 Valitse oikea puulaji oikeaan kasvupaikkaan. ”Mäntyä istutan mielelläni kuusen lisäksi, jos kasvupaikka antaa siihen mahdollisuuden. Puro on niin pieni, että se ei täyttänyt pykälän vaatimuksia.” Saarisen ammattitutkinton sisälsi myös Suomen metsä keskuksen järjestämän luonnonhoidon tutkinnon, joten hänellä on pohjaa arvioida myös metsien luonto arvoja. 18 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529078-_6293199.indd 18 AR-20250224-529078-_6293199.indd 18 11.2.2025 9.49.27 11.2.2025 9.49.27. ”Huomasin ilmoituksen 45 hehtaarin metsätilasta Keiteleen Pängätsalon saaressa. Harppaamme ensin pienen, solisevan puron yli. Metsäasiantuntijan kanssa sovittiin tarkasti, millaisen lopputuloksen haluan. Metsä vei mukanaan 2000-luvun alusta lähtien Janne Saarinen on ollut isänsä apupoikana metsätöissä näillä samoilla mäillä. ”Olen aina tykännyt liikkua metsissä. ”Varastopaikka oli hyvä investointi. Janne Saarinen ja hänen vaimonsa Pirjo Saarinen olivat jo vuonna 2014 ostaneet kymmenen hehtaarin metsäpalstan Keski-Suomesta, Saarijärveltä. Jos et itse ehdi tehdä, osta palveluita ammattilaisilta. Lukion opinto-ohjaajana Lahdessa työskentelevä Janne Saarinen käväisi vapaapäivänään Hämeenlinnan Rengossa sijaitsevalla metsäpalstallaan katsastamassa lumen katkomia puita. Hyvin harvennettu Lähdemme yhdessä katsomaan viime syksynä tehdyn harvennuksen jäljen. ”Metsänhoitotöistä tuleva henkinen ja fyysinen hyvänolontunne vei minut heti mukanaan. Hänen poikansa peri isältään saman ammatin. Olen metsästänyt pienestä pitäen, ja vaimon kanssa me marjastamme ja sienestämme. Tila oli ollut jo parisen vuotta myynnissä. Tutkintotodistuksen hän kävi pokkaamassa joulun alla Savonlinnassa. Kävin paikan päällä ja tein itse puumääräarvion. ”Pidin koulutuksen aikana vuoden opintovapaan, vaikka tutkinnon olisi voinut suorittaa myös töiden ohessa. Uusien oppien ansiosta uskallan olla myös eri mieltä metsäasiantuntijoiden kanssa.” ”Metsänhoito on perin yksinkertaista hommaa, ei mitään rakettitiedettä. Kannattaa kehittää taitojaan”, Saarinen kannustaa muita metsänomistajia. Viime vuonna metsäpalstan metsästyksestä tuli komea saalis. Maksoimme sen, mitä pyydettiin, ja palsta oli meidän.” ”Saarihakkuissa on omat haasteensa, mutta mielestäni teimme hyvät kaupat. Palsta jaettiin sisarusten kesken kahteen osaan. Heti aamusta nenäämme leijaileva nuotion tuoksu kertoo, että tänään ollaan oikean metsämiehen matkassa. On mukavampi tulla itsekin metsätöihin, kun pääsee työkalujen kanssa palstan reunalle.” Harvennushakkuu ja pienen aukon tekeminen varastopaikalle aiheutti kuitenkin sen, että lumituhoja syntyy herkemmin. Kyseinen palsta kuului aikanaan Jannen äidin suvulle, mutta se oli käynyt välillä muiden omistuksessa. 4 Älä tee metsästä orjatyömaata. Ensimmäinen harvennushakkuu on jo suunniteltuna.” Taitojaan metsänarvioinnissa ja metsänhoitotöissä Janne Saarinen on kehittänyt suorittamalla metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon. Siinä näkee kättensä jäljen”, Saarinen sanoo. Kannustan muitakin metsänomistajia haastamaan kuusen valta-asemaa.” ”Tämän palstan osalta tarkastelin myös jatkuvan kasvatuksen mahdollisuutta. METSÄNOMISTAJA Janne Saarinen sai joulukuussa valmiiksi metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon, joka antoi varmuutta metsänhoitotöihin. ”Lähdin vähän aikaisemmin kotoa, kun oli niin hieno pakkasaamu. Kauniisti kumpuilevassa metsikössä oli viisi hehtaaria toista kertaa harvennettavaa aluetta. Ilman koulutusta en olisi esimerkiksi pystynyt arvioi maan saaripalstan arvoa. Suvun metsänhoitotarina ulottuu Jannen isoisän isoisään. Tutkinto toi varmuutta omiin näkemyksiin. Se kannattaa taloudellisestikin. En pelkää hirvituhoja, vaikka kaatolupamäärät vähenivät tällä alueella. 3 Jätä varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossa kasvamaan muutakin kuin valtapuulajia. ”Tutkimme metsänhoitoyhdistyksen neuvojan kanssa, onko puro metsälain kymppipykälän mukainen erityisen tärkeä elinympäristö
Kaikki polttopuut teen itse. En halua jatkossakaan sitoutua vain yhteen ostajaan.” Mieluisat sahahommat Janne Saarinen arvioi tekevänsä metsätöitä parikymmentä päivää vuodessa. Puukaupat Saariset kilpailuttavat paikallisten metsänhoitoyhdistysten kautta. Veneen käytön voi vähentää metsä verotuksessa kuluna”, Saarinen muistuttaa. ”Isomman palstan hankinnan myötä ostoslistalle saattaa tulla mönkijä. Uusi varasto ja kääntö paikka on hyvä sijoitus, joka voi pa rantaa myyntipuusta saatavaa hintaa. Osan istutusja raivaustöistä teemme itse, osan taas teetämme ulkopuolisilla ammattilaisilla.” Pariskunnan metsätyökoneina ovat toistaiseksi vain sahat. ”Yhdistyksen kilpailutus on paras ja helpoin vaihtoehto. Hän kertoo, että myös perheen jälkikasvu on ollut mukana istutuksissa. ”Raivaussahahommia teen mielelläni itse, samoin pienempiä moottorisahatöitä kuten tuulenkaatojen pilkkomisia. 19 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529078-_6293199.indd 19 AR-20250224-529078-_6293199.indd 19 11.2.2025 9.49.31 11.2.2025 9.49.31. Janne Saarisen vapaapäivä metsä palstalla alkaa nuotiokahvien keittämisellä. ”Tämä saa kasvaa näin päätehakkuuseen asti. Metsäretkeämme seuraavana päivänä Janne Saarinen suuntasi valkohäntäpeuran ajojahtiin Hollolaan. ”Vaihdoin juuri lukioon, jossa on luonnontieteellinen linja. Myös jälki kasvu on ollut istut tamassa. Tarkoitus on myös tienata tästä hommasta.” Kuittisulkeisten ja veroilmoituksen täyttämisen ohessa metsänomistaja ehtii alkuvuonna myös metsästää. Tukkileimikot menevät useimmiten alueen isommille sahoille. Sen lisäksi tulevat tarkastusja suunnittelukäynnit. ”Olemme kyllä jo puhuneet 20ja 25-vuotiaiden lastemme kanssa, että metsäyhtymän perustaminen olisi jossakin vaiheessa mahdollista.” Lasten metsäkiinnostuksen ansiosta Saariset ovat valmiita hankkimaan lisää metsäpalstoja, jos niitä löytyy sopivalta sijainnilta ja sopivalla hinnalla. ”Tämä homma on vienyt vähän mennessään”, Janne Saarinen naurahtaa. Tarkoitus on myös tienata Lahtelaisten lukio-opiskelijoiden kiinnostus metsäalalle on opinto-ohjaajan mukaan melko laimeaa. Ainakin veneen perämoottorin aion uusia, sillä vene on välttämätön saaripalstan hoitamisessa. Saarinen on tyytyväinen metsänhoito yhdistyksen toteuttamaan viiden hehtaa rin harvennushakkuuseen. ”Teemme veroilmoituksen itse. Aion viritellä jonkinlaista yhteistyötä ainakin Hämeen ammattikorkeakoulun Evon toimipisteen sekä Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kanssa.” Metsänhoitotöiden lisäksi Saarisen pariskuntaa kiinnostaa metsänomistamisen taloudellinen puoli. Lan noituksen saan tähän toivottavasti pian.” Metsänhoitotöitä ohjaavat jokaiselle palstalle laaditut metsäsuunnitelmat. Aika harva on oma-aloitteisesti kiinnostunut metsäopinnoista. Uskoisin, että sieltä löytyy enemmän metsästä kiinnostuneita. Sukupolvenvaihdosta ei ole vielä suunnitteilla. On mukava nähdä veroilmoitusta tehdessä metsän taloudellinen tulos
PUUMARKKINAT Teksti TUOMAS NIINISTÖ | Graafi AINO SAARIKIVI | Kuva VM-ARKISTO Kivihiili Öljy Maakaasu Turve Sähkökattilat Lämmön talteenotto Jäte Muu biomassa Teollisuuden puutähde Energiapuu Muut LÄHDE Energiateollisuus ry Vuoden 2010 jälkeen Suomen kaukolämmöntuotannossa on tapahtunut merkittävä muutos fossiili energian ja turpeen käytön vähentyessä. Energiapuulla tarkoitetaan tässä pääasiassa metsähaketta. Tuotettu lämpö (39,3 TWh) vuonna 2010 Tuotettu lämpö (35,5 TWh) vuonna 2024* *Ennakkotieto 30 % 6 % 3 % 7 % 6 % 4 % 16 % 10 % 6 % 12 % 20 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529082-_6293298.indd 20 AR-20250224-529082-_6293298.indd 20 11.2.2025 10.00.13 11.2.2025 10.00.13. Pitäisikö hoitorästikohteiden puunkorjuun kannattavuutta edistää. 21 % 7 % 30 % 19 % 2 % 2 % 7 % 10 % 1 % 1 % Energiapuu markkinat voivat olla uuden edessä Metsähaketta tarvitaan edelleen, mutta sen käyttö energian tuotannossa vaihtelee aiempaa voimakkaammin. Vuoteen 2024 mennessä biomassan käyttö on yli kaksinkertaistunut, hukka lämmön talteenotto lähes viisinkertaistunut ja sähkökattiloiden käyttö yleistynyt. Vuosi 2024 on ennakkotieto Energiateollisuus ry:n tuottamissa tiedoissa. Silti fossiilisten poltto aineiden ja turpeen osuus kaukolämmöntuotannossa oli edelleen 22 prosenttia
Energiapuuta korjataan tavallisesti nuoren metsän hoitokohteilta ja ensiharvennuksilta. Väistyykö metsähake muiden energialähteiden tieltä ja jäähtyvätkö energiapuumarkkinat. Myös energiapuulle on ostajia, muttei yhtä paljon kuin viime vuonna. Tammikuun lopussa ostajien mielenkiinto siirtyi kelirikkoja kesäkorjuukohteisiin. Energiapuun hinnat ovat tasaantuneet. Siksi säätövoimaa ei voida korvata pelkästään tuulija aurinkovoimalla. Tavoitteet puuenergian käytön lisäämisestä ovatkin onnistuneet verrattain hyvin, mutta viitisentoista vuotta sitten asetettuun 12 miljoonan kuutiometrin tavoitteeseen metsähakkeen käyttö ei ole yltänyt. Kaikille puutavaralajeille on kysyntää. Samaan aikaan puuenergiaan kohdistuva kritiikki on voimistunut, kun energiapuun korjuu on kasvattanut vuotuisia hakkuumääriä ja vienyt Suomen hiilinieluja yhä kauemmas tavoitteista. Lähivuosina joudumme vielä turvautumaan nykyisiin energiantuotantomuotoihin. Vaihteleva talvi on vaikeuttanut eteläisen Suomen puunkorjuuta. Yksittäisiä talvileimikoita voi yhä mennä kaupaksi. Vuonna 2023 tilastoitu lämpöja voimalaitosten metsähakkeen käyttö nousi tämänhetkiseen ennätykseensä, 11 miljoonaan kuutiometriin. Vielä vuonna 2010 fossiiliset polttoaineet ja turve kattoivat 77 prosenttia kaukolämmöntuotannon polttoaineista, mutta vuoteen 2024 mennessä niiden osuus on laskenut 22 prosenttiin. Vuosien saatossa tehdyistä tukitoimista huolimatta hoitorästejä Suomen metsissä riittää edelleen. Metsähakkeen käytön lisääminen kytkettiin osaksi kansallista metsästrategiaa, kun energiapuuhakkuista toivottiin apua nuorten talousmetsien hoitorästien purkamiseen. Puukauppavuosi 2025 on alkanut vilkkaana ja loppuvuoden hintataso on pitänyt. Vuotta 2025 elettäessä puuenergian käyttö on edelleen murroksessa. Tästä huolimatta metsähakkeen osuus kaukolämmöntuotannon energianlähteistä kasvoi hieman. Käyttömäärän vaihtelut lisäävät puun välivarastointia ja pidentävät varastointiaikoja. Puuenergiaan kohdistuva kritiikki on voimistunut. Metsähakkeen käyttömäärän muutosta voidaan silti arvioida Energiateollisuus ry:n kaukolämpötilastojen perusteella. Kaukolämpötilastot kertovat myös energiasektorin puhtaan siirtymän etenemisestä ja osoittavat päästöjen vähentyneen merkittävästi. Vaikka talvemme lämpenevät ilmastonmuutoksen myötä, jatkossakin on vielä kireitä, tuulettomia ja pilvisiä pakkaspäiviä. MARKKU VUORIKARI Ajankohtaista Puukauppa kävi kiivaana viime vuoden puolella ja puuta on ostettu varastoon. Sähkön hinta vaikuttaa Fossiilisista polttoaineista ja turpeesta irtautuminen vaatii edelleen työtä. Kokonaisuudessaan edellisvuotta lauhempi talvi vähensi kaukolämmöntuotantoa kolmella prosentilla vuonna 2024. S uomessa asetettiin 2000-luvun alkupuolella poliittiseksi tavoitteeksi lisätä puun energiakäyttöä uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseksi. Ilman energiapuun käytön merkittävää lisäämistä vastaavaa siirtymää uusiutuvaan energiaan olisi tuskin tapahtunut. Jos talvi on lauha ja sähkö puoli-ilmaista, hakkeen käyttö laskee ja puut jäävät varastoon. Siksi nuorten metsien hoitorästikohteiden kilpailukykyä energiapuun hankinnassa olisi tärkeää edistää, jotta rästikohteiden pieniläpimittaista ja korjuukustannuksiltaan kalliimpaa puuta kannattaa hakata. Silti metsähakkeen käyttö vaihtelee aiempaa voimakkaammin, sillä lämpötilan lisäksi sen käyttöön vaikuttaa myös sähkön hinta. Myös hukkalämmön talteenotto on lisääntynyt. Kohti uusiutuvaa energiaa Luonnonvarakeskus julkaisee vuoden 2024 puun energiakäytön tilaston maaliskuussa, joten uusia kulutustietoja saadaan vielä odotella. Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen tutkija. Hoitorästejä on edelleen Metsänomistajalle tilanne näyttäytyy hetkellisesti jäähtyvänä energiapuumarkkinana. ELINA LAMPELA 21 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529082-_6293298.indd 21 AR-20250224-529082-_6293298.indd 21 11.2.2025 10.00.15 11.2.2025 10.00.15. Nämä polttoaineet ovat tärkeä säätövoiman lähde, jota on tarvittu erityisesti kylmillä säillä energian kulutushuippuja varten. Tämä kehitys korostaa entisestään järeämmän runkopuun roolia helposti kuljetettavana polttoaineena. Tulevaisuudessa erilaiset energian varastointiteknologiat helpottavat energiajärjestelmän tasapainottamista, mutta niiden kehittyminen ja yleistyminen vievät aikaa. Se myös säilyy varastoitaessa paremmin kuin hakkuutähteet ja pieniläpimittainen puu. Viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin tietojen perusteella hoitamattomia taimikoita on lähes 600 000 hehtaaria ja ensiharvennusrästien pinta-ala yltää 800 000 hehtaariin. Viime vuosina sähkökattilat ovat yleistyneet ja alkaneet korvata metsähaketta silloin, kun sähkön hinta on riittävän alhaalla. Energiapuualan toimijoilta vaaditaan sopeutumista, kun työtä ja toimeentuloa pitäisi riittää tasaisesti ympäri vuoden. Metsähake on yksi niistä. Tammikuussa julkaistut ennakkotiedot kertovat, että energiapuun eli metsähakkeen kulutus kaukolämmöntuotannossa tippui noin kahdella prosentilla
Puhekielessä Stihl MSA 220 C-B -sahaa kutsutaan nimellä Stihl 220. Akku sahojen savotta AKKUSAHAT 22 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529084-_6293299.indd 22 AR-20250224-529084-_6293299.indd 22 11.2.2025 10.01.38 11.2.2025 10.01.38. Aarre kokeilu KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Husku ja Stihl työmaalla Juttuun liittyvällä videolla sahaamme kokeilun akku sahoilla ensiharvennuksella. Numerot tuntuvat olevan käyttäjille selvempää kieltä kuin monien kirjainten yhdistelmät
Kylmässä lataus voi jäädä vajaaksi. Arvostan itsekin keveyttä, mutta kokonaisuus ratkaisee”, Juha kommentoi. ”Näillähän pärjää” Muutama päivä hakkuuta osoitti, ettei bensasahaa tarvita varalle. ”Painon puolesta bensasahat ovat vielä hieman edellä. Akkusahat olivat Juhan mielestä riittävän hyviä savotan Verovinkki Metsänomistaja voi vähentää metsäverotuksessaan sahat, niiden lisälaitteet, huolto kulut, turvaasut, turva varusteet ja työvälineet, joita hän käyttää myytävän puutavaran valmistuksessa. Silloin kaksi tai kolme akkua riittää. Akut latautuvat lämpimässä normaalisti. Hämmästyin Juhan nopeaa mukautumista akkuvoimaan. Molemmat ovat siis kokeilumme akkusahoja kevyempiä, minkä Juhakin pani merkille. Lataustehot ja hinnat vastaavat Stihlillä ja Huskulla suurin piirtein toisiaan. Painoissakaan ei ole suurta eroa. Varasahaksi sopii parhaiten bensasaha pitempää päivää varten tai mahdollisessa kiveen sahauksessa. Stihlin akun kapasiteetti eli kesto sahauksessa on Huskun perusakkua suurempi. Aluksi Juha epäröi talvista savottaa pelkillä akkusahoilla, mutta koneista kiinnostuneena ihmisenä hän tarttui haasteeseen. Hän arveli sen johtuvan siitä, että oli käyttänyt koko ikänsä etupäässä kevytsahoja. Niiden lisäksi hän on huudattanut yli kymmentä muuta sahamerkkiä ja -mallia lumisilla hankintatyömailla. Esimerkiksi Stihl MS 201 C-M:n teho on 1,8 kW ja Husqvarna 540 XP Mark III:n 1,9 kW. Husqvarnan uusi sahamalli 542i XP on ensimmäinen akkusaha, jossa on keski pakokytkin. 23 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529084-_6293299.indd 23 AR-20250224-529084-_6293299.indd 23 11.2.2025 10.01.43 11.2.2025 10.01.43. Stihlin perusakuista AP 300 S (7,2 Ah) kestää koivikon ensiharvennuksessa lähes kolme varttia ja kuusikossa hieman vähemmän. Molemmat sahat ovat Juhalle tuttuja. Ylimääräistä mielenkiintoa kokeiluun toi se, että hakkuutyön teki Juha Saukko, jolla ei ollut aiempaa kokemusta akkusahoista. Bensasahat Juha tuntee pitkältä ajalta. Perusakku BLi 200 (5 Ah) tyhjenee selvästi nopeammin. Stihlin pikalaturi AL 301 maksaa 140,70 euroa ja tehokkaampi AL 501 191,30 euroa. Akkujen kesto yllätti Etukäteen Juhaa epäilytti akkujen kesto talvella. Tehoa kokeilun akkusahoissa on suurin piirtein saman verran kuin ammattikäyttäjien suosimissa, bensalla toimivissa kevytsahoissa. Husqvarnalla samaan päästään isommalla BLi 300 -akulla (9 Ah). läpiviemiseen. Kokeilimme hankinta hakkuulla kahta tämän hetken parasta ensi harvennukselle sopivaa akku sahaa. Lataus pikalatureilla kestää vajaasta puolesta tunnista tuntiin akun koosta ja laturista riippuen. Omia metsiään harventava ei yleensä tee pitkiä päiviä. Se nostaa sahan uudelle laatutasolle. Etsimme vastausta talviselta hankintahakkuulta Keski-Suomesta. Husqvarna 542i XP ja Stihl MSA 220 CB pelasivat savo talla hyvin, mutta puuttei takin havaittiin. Akkusahoista Husku 542i XP painaa öljytankki täynnä BLi 200 -perusakun kanssa 5 321 grammaa ja Stihl MSA 220 C-B AP 300 S -akun kanssa 5 694 grammaa. Kesto päinvastoin yllätti Juhan. Bensasahoista Husku 540 XP Mark III painaa tankit täynnä 5 279 grammaa ja Stihl MS 201 4 986 grammaa. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA O mia metsiään hakkaavalle metsänomistajalle moottori sahojen kiinnostavin kysymys on se, milloin akkusahat kelpaavat hankintasavottaan yhtä hyvin kuin bensa koneet. Pienillä pakkasilla ei kuitenkaan näyttänyt olevan havaittavaa vaikutusta akkuihin. Husqvarnan pikalaturi QC 330 maksaa 149 euroa ja tehokkaampi QC 500 199 euroa. Stihl MS 201 ja sen edeltäjä 200 ovat olleet Juhan suosikkeja
Huskussa teräketju kiristyy yhdellä mutterilla lujan tuntuiseen purukoppaan. ”Ketjun herkkä irtoaminen pakottaa varovaisempaan karsintaan. Puun kaataminen on kriittisempi työvaihe. Silloin ketju pysyy laipalla, mutta työ ei ole yhtä luontevaa kuin isommalla ketjulla”, Juha kuvailee. Jos Stihliä painaa puuhun liikaa, seurauksena voi olla äkillinen virran katkeaminen. Kovimpia ovat kuusen kuivat oksat. ”Stihlin katkaisuvoima yllätti. Se on varustettu 14 tuuman laipalla, jossa on 1,1 mm:n ketju-ura. ”Stihlin maksimaalisen leikkuunopeuden hallinta on kaatotyössä vähän vaikeampaa kuin kiekkoja pukilla sahatessa. Kaadettujen harvennusrunkojen katkonnassa ei tarvita yhtään enempää leikkuukykyä kuin Stihlistä löytyy”, Juha Saukko arvioi. Ketjun irtoamiset tapahtuvat yleensä karsiessa. Stihl MSA 220 C-B on profiililtaan ja teräketjultaan ennen kaikkea yleissaha, mutta se kelpaa myös metsään. Tämä johtuu pienen vetolenkin syvyyssuuntaisesta mataluudesta. Löysänä ketju irtoaa herkästi. Rouheassa hakkuutyössä teräketju hyppää Juhan mukaan helposti päältä. Hyvä leikkuuteho Kapean teräketjun hyvä puoli on se, että se parantaa leikkuukykyä. Siinä sahataan yleensä pää alaspäin ja huonommassa asennossa kuin runkoa katkottaessa. AKKUSAHAT Husqvarna 542i XP Stihl MSA 220 C-B Hinta ilman akkua (e) 889 529 Perusakku (Ah)* 5,0 7,2 Akun jännite (v) 36 36 Akun hinta (e) 275 364 Hinta akun kanssa (e) 1 168 892 Paino akun kanssa (g) 5 321 5 694 Laipan pituus (tuumaa) 13 14 Vetolenkin leveys (mm) 1,3 1,1 Ketjunopeus (m/s) 24 23 Husqvarna 542i XP ja Stihl MSA 220 C-B Husqvarna on Stihliä matalampi, pitkulaisempi ja muodoiltaan pyöristetympi. Pyyhkäisykarsintaan, jossa oksia työnnetään tai vedetään kerralla poikki pitemmältä matkalta, 1,1 mm:n ketju-ura ei ole parhaimmillaan. Jos syöttää liikaa, virta voi katketa varoittamatta.” Juhan mielestä Stihlin teräketju 1,1 mm 3/8" Picco Super on melko hintava, eikä ketjuja löydy aina myymälöistä. Myös ketjun terävyys auttaa. Korkin upotus ja sijainti vaikuttavat onnistuneilta kuten myös kokeilun Husqvarnassa. ”Ketju tuntui myös hieman aralta sille, että se voi päältä hypätessä vääntyä ja vaurioitua.” Näiden syiden takia Juha pitää 1,1 mm:n ketjua Stihlin huonoimpana puolena. Oksa ja oksakiehkura kerrallaan karsinta sujuu paremmin. Molemmissa sahoissa öljynsyöttö ketjulle oli riittävää ja toimi kokeilussa moitteitta. Vaivaa voi vähentää pitämällä teräketjun kireällä ja välttämällä vääntämistä. Ominaisuudet sopivat hyvin karsintaan. 24 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529084-_6293299.indd 24 AR-20250224-529084-_6293299.indd 24 11.2.2025 10.01.49 11.2.2025 10.01.49. Muita huomioita Stihlin öljytankin korkin bajonettilukko toimi kokeilussa hyvin. Akku-Stihl katkaisi kokeilussamme vaivatta paitsi kuitupöllit myös pienemmät tukkirungot. Husqvarna 542i XP Husqvarna 542i XP:n hankintahakkaajalle mieluisana asiana Juha piti sitä, että sahan Rouheassa hakkuu työssä teräketju hyppää helposti päältä. Teräketjun kiristys onnistuu Stihlissä ilman työkaluja, mitä Juha piti toimivana ominaisuutena. Hän haluaisi sahaan kestävämmän, halvemman ja helpommin saatavissa olevan ketjun. Karsiessa, kun sahaa kääntelee reilusti, käsi tahtoo nousta turvaliipaisimelta sen verran, että virta katkeaa. * Perusakku Husqvarna BLi 200, Stihl AP 300 S Stihl MSA 220 C-B Kokeilun Stihl MSA 220 C-B on useita vuosia markkinoilla ollut sahamalli. Sen jälkeen pitää painaa kahvan sivunappia, mikä aiheuttaa työhön katkoja. Kaatosahauksessa se on syytä ottaa huomioon. Stihlin takakahvan muotoilua Juha piti turhan kulmikkaana
Vaikka bensaa ei kulu, öljyä pitää kuitenkin tankata. Hyvää on sekin, että sahaan käy moni laippa. Se sopii hyvin ammattimaiseen karsintaan. Se on hyvä ominaisuus yleissahassa. ”Osuessaan kovaan oksaan teräketju saattaa lähteä joskus päältä Huskustakin. Stihlin teräketjun kiristäminen tehdään ilman työkaluja. Kun teräketjun kuormitus kasvaa liiaksi, kytkin vähentää sitä. Otteet voivat olla ronskimpia, kun vaaraa äkillisestä sähkökatkosta ei ole. Huskun ketju ei myöskään tunnu olevan yhtä herkkä vääntymään ja vaurioitumaan. Akkua vaihdet taessa akun koteloon kertynyt sahanpuru ja muu kiinteä aines on parasta kipata pois. 25 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529084-_6293299.indd 25 AR-20250224-529084-_6293299.indd 25 11.2.2025 10.01.55 11.2.2025 10.01.55. 13 tuuman laipassa on 1,3 mm:n ketju-ura. Sen kuulee äänestä, jolloin leikkuuta voi keventää. Sitä on laajalti saatavissa, eikä hinta ole korkea. Stihlin läpinäkyvä säiliö helpottaa öljyn riittävyyden kontrollia. Pyöriessään Ketjun pyöriminen edellyttää sitä, että takakahvan kyljessä ja päällä olevat turvaliipaisimet ovat alas painettuina. Myös Huskussa ketju voi joskus hypätä karsiessa laipalta, mutta sitä tapahtui paljon vähemmän kuin ketju-uraltaan 1,1 mm:n Stihlissä. Hyvänä asiana Juha piti sitä, että Husqvarnassa on normaali perusketju 0,325 tuuman jaolla. Mutta samaa kyllä tapahtuu myös bensalla toimivissa kevytsahoissa”, Juha huomauttaa. Virta ei siis katkea varoittamatta kuten muissa akkusahoissa. Kytkimen merkitys Kokeilun Husku on ensimmäinen akkusaha, jossa on keskipakokytkin
Isompi eli pitempi akku asettuu sijoilleen niin, että se ulottuu sahaajan puolelta ulommaksi kuin vastapuolelta. Matala etukahva, riittävän pitkä otepituus sekä takakahvan muotoilu ovat puita karsiessa eduksi. Toisaalta hintaa pitää verrata suuren bensa määrän ostoon kerralla, koska akkujen lataus ei maksa juuri mitään. Teknisiltä ominaisuuksiltaan Husku on nykyaikaisempi ja parempi kytkimen, vahvemman teräketjun ja onnistuneen muotoilunsa ansiosta. Stihlin akuista Juha pitää kapasiteetiltaan 7,2 Ah:n AP 300 S akkua sopivana akkusahaan. Kaadossa ketjun maksimaalisen syöttöeli katkaisunopeuden hallinta on eduksi, jotta kaadon huonompi työasento ei kestä kauan. Husqvarnan kytkin helpottaa tätä. ”Kevytsahaan seitsemän ampeeritunnin akku tuntuu sopivalta. Juhan mielestä muotoilu on onnistunut. 26 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529084-_6293299.indd 26 AR-20250224-529084-_6293299.indd 26 11.2.2025 10.01.59 11.2.2025 10.01.59. Sahaa ei tarvitse kiskoa käyntiin, ääni on hiljainen, käyntija säätämisongelmia ei ole, tulppaa ja polttoaineen suodatinta ei tarvitse vaihtaa, ilmansuodatinta ei tarvitse kopistella tai pestä eikä sahauksessa ole hiilidioksidipäästöjä. Suodatinmainen ritilä vähentää puupölyn pääsyä ilmanottoon. kytkinrumpu lisää massallaan myös hivenen ketjun leikkuuvoimaa leikkuun alussa. Husku on kytkimensä ansiosta kaadossa vähän turvallisempi saha kuin kokeilun kytkimetön Stihl, kun kaadetaan harvennusleimikon suurimpia puita. Virran katkeaminen kaadon kriittisillä hetkillä voi aiheuttaa hankaluuksia. Kokeilun molemmat akkusahat ovat Juhan mielestä riittävän hyviä hankintahakkuulle. Ilmanoton ritilän päällä on toinen hienojakoinen ritilä. Sujuvuuden lisäksi kyse on turvallisuudesta. Husqvarnassa on Save-toiminto, jolla ketju pyörii hitaammin. Se irrotetaan vetämällä. Samoin se helpottaa pitopuun paksuuden ja tasaisuuden hallintaa, koska virta ei katkea yllättäen kaatosahauksessa. ”Akkusahat ovat myös varmempia, ja niiden huoltotarve on paljon pienempi kuin bensasahoilla”, Juha lisää. ”Käsi pysyy hyvin turvaliipaisimen päällä, eikä virta hevin katkea.” Ketju-uraltaan 1,3 mm:n ketju on hyvä ammattimaisessa hakkuussa, vaikka ketjun leikkuukyky on hiukan pienempi kuin ketju-uraltaan 1,1 mm:n Stihlissä. Osa käyttäjistä pitää tästä akun keston lisääjästä, osa sahaa mieluummin aina täysillä. ”Asian pitäisi olla päinvastoin. Huskussa akku on rungossa poikittain. Se ei lopu heti mutta ei ole vielä kovin painava, kuten Huskun isompi akku.” Sahauksen sujuvuuden lisäksi kyse on kaatamisen turvallisuudesta. Kumpi oli parempi. Eiköhän Stihl seuraavassa mallissa taas paranna.” Molemmissa sahoissa oli yhtä hyvää kaikki se, mitä akkuvoima tuo tullessaan. ”Vertailu ei sikäli ole tasapuolista, että kokeilun Stihl on ollut markkinoilla vuosia mutta Husku on uusi malli. Silloin sahan saisi karsiessa vielä lähemmäksi kylkeä. AKKUSAHAT Tämäkin koivu katkesi Huskun akkusahalla vaivatta. Akkusahan saharunko, akut ja laturi maksavat selvästi bensasahaa enemmän. Hyvä karsinnassa Muodoltaan Husqvarna on pitkähkö ja kapea. Ketju myös kuluttaa akkua vähän enemmän. Kytkin helpottaa maksimaalisen leikkuutehon alueella pysymistä. Husqvarnaan on saatavilla 5 Ah:n ja 9 Ah:n akut. Se on senteissä pieni asia, mutta pistää silmään”, Juha toteaa
Sahan 39,1 cm3:n tilavuus antaa tehoa mukavat 1,9 kW eli hieman enemmän kuin Stihl 201 (35,2 cm3 ja 1,8 kW). Husqvarna 540 XP Mark III jatkokokeilussa Ero bensasahoihin. Se antaa viimeisen silauksen onnistuneelle sahamallille. Huskun öljytankin aukko sijaitsee vinolla pinnalla. Asia on korjattavissa, kunhan valmistaja löytää sahaan ensiharven nukselle optimaalisen vetorattaan, laipan ja ketjun. Tankatessa sahan asettaa maahan mieluusti niin, että aukko on vaakatasossa. Tottumuksen myötä tämä haitta voi hävitä. Se on valmistajan ensimmäinen ammatti tason moottorisaha harvennuksille. Se ei pysynyt karsin nassa kunnolla päällä. Puutteeksi jäi viimetalvinen terävastustus vetorat taineen. Akkusaha leikkaa puuta vähän eri tavalla, ja siihen pitää tottua.” Juha Saukon arvion mukaan karsin ta sujuu bensasahoilla edelleen hieman akkusahoja paremmin, vaikka ero on kutistunut vähäiseksi. Husqvarna 540 XP Mark III osoittautui Aarteen pitkässä talvi kokeilussa luotettavaksi työvälineeksi. ”Akkusahoilla kyllä pärjää ensihar vennuksella ihan hyvin. Riippuu sa haajasta, millaisia ominaisuuksia hän arvostaa.” LISÄTIETOJA Husqvarna, husqvarna.fi Stihl, stihl.fi A arteen viime vuoden helmikuun numerossa (AR 2/24) kerroim me talvikokeilusta, jossa saha na oli Husqvarna 540 XP Mark III. Entä kuinka akkusahat pärjäävät, jos niitä vertaa tämän hetken parhaisiin ensiharvennukselle sopiviin bensa sahoihin, joita ovat Stihl MS 201 ja Husqvarna 540 XP Mark III. Kokeilun tehnyt Juha Saukko vaihtoi vetorattaan (se edellyttää kytkimen irrottamista) ja lai paksi 14tuumaisen, ketjuuraltaan 1,3 mm:n laipan. Huskun saha pelasi kovalla pakka sella ja hankalissa lumiolosuhteissa hyvin. Taustalta löy tyvät edellä mainittujen bensasahojen korkeat kierrokset sekä osaltaan myös männän ja kampiakselin hyrrävoimat. Sen jälkeen ketju pysyi päällä paljon paremmin. ”Karsiessa akkusahat voivat aluksi tökkiä oksiin bensasahoja enemmän. Sahan ergo nomia on hyvä. Kokeilun perusteella Husqvarna on onnistunut tekemään tasaväkisen kilpailijan Stihl 201:lle. Saha painaa alkuperäisellä terä varustuksella tankit täynnä 5 279 g. Juha jäi kuitenkin kaipaa maan perustason laippaa 1,3 mm:n uralla, jolloin laipan ja teräketjun hin nat olisivat mahdollisimman matalat. Saha oli alun perin varustettu 14tuumaisella, ketjuuraltaan 1,1 mm:n laipalla. Se käynnistyi luotettavasti, eikä kaasuttimen jäätämistä tai käyntion gelmia ilmennyt. Karsimistyö sujuu bensasahoilla hitu sen räväkämmin. Ilmansuodatin pysyi erityisen hyvin puhtaana. Bensa ja öljytankki ovat vähän isompia kuin Stihl 201:ssä. 27 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529084-_6293299.indd 27 AR-20250224-529084-_6293299.indd 27 11.2.2025 10.02.03 11.2.2025 10.02.03
Keuruun Haapamäellä 25 vuotta sitten istutetut kuusen taimet ovat paikoin korvaantuneet hieskoivulla. ENSIHARVENNUS Rästikohde kasvukuntoon Jos metsä on taimikkovaiheessa jäänyt vaille hoitoa, nuoren metsän kunnostus on paras tapa saatella se takaisin kasvu-uralle. Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 28 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529096-_6293310.indd 28 AR-20250224-529096-_6293310.indd 28 11.2.2025 10.03.33 11.2.2025 10.03.33
29 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529096-_6293310.indd 29 AR-20250224-529096-_6293310.indd 29 11.2.2025 10.03.36 11.2.2025 10.03.36. Taimikonhoito voi jäädä tekemättä eri syistä. Moni metsänomistaja suunnittelee tekevänsä työn itse, mutta toteutus jää puolitiehen
Hoitamattomuus on paikoin johtanut myös puulajisuhteiden muutokseen. Pystykaupoissa latvusmassan hinta kaksinkertaistui verrattuna edelliseen vuoteen ja karsitun rangan hinta oli 37 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Leimikko on Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsäneuvojan Arttu Suihkosen mukaan tyypillinen energiapuukohde. Aukkopaikat tilkitään lehtipuita jättämällä. Osa ajattelee säästävänsä kustannuksissa tekemällä työt itse, mutta syystä tai toisesta asia jää suunnitelman asteelle.” Energiapuu käy kaupaksi Vaikka taimikonhoidon laiminlyönti on aiheuttanut kasvutappioita ja puun korjuu tällaiselta kohteelta on hankalaa ja hidasta, metsänomistajan onneksi energiapuulle on ollut viime vuosina runsaasti kysyntää. ”Energiapuun korjuu ei enää ole metsänomistajalle kustannuserä vaan tulonlähde. Metsäneuvoja arvioi, että ryntäystä selitti siirtyminen Kemerasta Metkaan. Metsäammattilaiset ovat puhuneet vuosia metsän varhaishoidon merkityksestä, joten miksi taimikot ja nuoret metsät edelleen jäävät hoitamatta. Jos tämä kohde olisi hoidettu ajallaan, täältä korjattaisiin nyt kuitupuuta ja myös tukkia”, Suihkonen sanoo. Kemera-tukea myönnettiin nuoren metsän hoitoon enimmillään 450 euroa hehtaarilta, jos nuoren metsän hoidon yhteydessä kerättiin pienpuuta. ENSIHARVENNUS K oivun latva piirtää ilmaan täyden kahdeksikon, kun Mika Virkki tarttuu rungon tyveen hakkuukoneen kouralla. Varhaisperkaus ja taimikonhoito maksavat satoja euroja hehtaarilta, mutta niistä ei kerry metsänomistajalle tuloa. ”Yleensä tällaiset kohteet on istutettu noin 25 vuotta sitten eikä metsässä ole sen jälkeen välttämättä tehty yhtään mitään.” Kuusentaimet jäivät jalkoihin Kun perkaus ja taimikonhoidot jäävät tekemättä, puusto kehittyy ylitiheäksi eikä järeydy. Istutetut kuuset ovat jääneet nopeakasvuisempien lehtipuiden jalkoihin, ja etenkin turvemaalla kuuset ovat korvautuneet vähäarvoisemmilla hieskoivuilla. Keskimäärin energiapuusta maksettiin hieman yli 18 euroa kuutiolta. Laiminlyödyn kohteen harvennuksessa suositaan viljeltyä puulajia. Tukitaso laski Metkassa Syksyllä 2023 Suihkosen työpöydälle tuli useita kymmeniä energiapuukohteita parin kuukauden aikana. Haapamäen kohteen taustoja Suihkonen ei tunne, mutta hän osaa listata yleisimpiä syitä hoitorästeille. Seuraa pari sujuvaa liikettä, ja koivu on maassa kauniissa pinoissa: karsitut tyviosat omassaan ja karsimaton latva omassaan. Myös energiapuun hinnat jatkoivat nousuaan. Keuruun Haapamäellä sijaitsevalta metsätilalta korjataan energiapuuta. Luonnonvarakeskuksen mukaan vuoden 2024 kolmannella vuosineljänneksellä energiapuukauppaa tehtiin yhteensä 1,2 miljoonalla kuutiometrillä, mikä on lähes 50 prosenttia enemmän kuin viiden edellisen vuoden keskiarvo kvartaalilla. Samalla metsä saadaan kuntoon”, Suihkonen sanoo. Näin on käynyt myös Haapamäellä, jossa miehen olkavarren vahvuista runkoa kasvaa kylki kyljessä läpikäymättömänä seinänä. ”Yleensä syyt ovat taloudellisia. ”Hoitamattomuudesta aiheutuvat taloudelliset tappiot ovat merkittävät. 30 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529096-_6293310.indd 30 AR-20250224-529096-_6293310.indd 30 11.2.2025 10.03.39 11.2.2025 10.03.39
Useampaa kuin yhtä puulajia kasvattamalla metsänomistaja voi varmistaa sitä, että hänen metsissään kasvaa tulevaisuudessakin teollisuuden tarvitsemaa puuta. Tiukassa metsässä tällaista on helpompi pyöritellä”, Virkki kertoo. Harvennus pyritään tekemään istutetun puulajin mukaan, mutta paikka paikoin lehtipuita on pakko jättää enemmän, jottei metsä jäisi aukkoiseksi. Kun Mika Virkki saa työnsä valmiiksi, runkoluku on pudonnut 1 200–1 400 runkoon hehtaarilla. ”Kontrasti on aika iso. Puuntuotantoon sekametsän kasvatuksella ei ole suurta vaikutusta. Ja vaikka kohde pituutensa ja läpimittansa puolesta kelpaisi molempiin, takkiin tulee silti 150 euroa hehtaarilta”, Suihkonen sanoo. Ensin järkyttävä seinä, sitten metsä”, Suihkonen sanoo. Tukimäärän lisäksi myös tuen kriteerit muuttuivat. ”Jos tämä olisi hoidettu ajallaan, nyt korjattaisiin kuitupuuta ja tukkia.” Ylitiheä nuori metsä kysyy metsäkoneen kuljettajalta malttia ja ammattitaitoa. Kuutioita tulee päivässä se mikä tulee, tavoitemääriä ei pidä ajatella yhtään”, Virkki sanoo. Tyypillisesti yhdistelmäkorjuutyömailla kertymä on 70–120 kuutiometriä hehtaarilta, mutta täällä ylletään noin 120–150 kuutioon. 31 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529096-_6293310.indd 31 AR-20250224-529096-_6293310.indd 31 11.2.2025 10.03.42 11.2.2025 10.03.42. Metsän tulevaisuuden kannalta tämä ei ole huono asia. Työmaa, jossa puuston tiheys, koko, puulaji ja maapohja vaihtelevat, vaatii hakkuukoneen kuljettajalta rautaista ammattitaitoa. Tällaista työmaata on vaikea ohjeistaa säntillisesti, on tehtävä oman silmän mukaan.” Virkin Ponsse Beaver on varustettu Moipun syöttävällä giljotiinikouralla. Sekapuustoinen metsä tarjoaa elinympäristöjä erilaisille eläinlajeille, mikä lisää metsäekosysteemin monimuotoisuutta. Metsän varhaishoitoa ei kannata lyödä laimin, Arttu Suihkonen sanoo. Metkassa korotettua tukea voi saada 300 euroa hehtaarilta niiltä kuvioilta, joilta pienpuuta on kerätty tasaisesti koko kuvion alueelta. Metkassa tukikriteerinä on keskipituus, jonka tulee hoitotyön jälkeen olla havupuuvaltaisissa metsissä enintään 12 metriä ja lehtipuuvaltaisissa metsissä enintään 15 metriä. Sekametsät myös yleensä kestävät sienija hyönteistuhoja yhden puulajin metsiä paremmin. Haapamäen leimikon harvensi Mika Virkki. ”Koura painaa vain 630 kiloa, kun normikoura painaa 1 200 kiloa. Väliin tosin mahtui puolitoista viikkoa 30 asteen pakkasia, joiden aikana hakkuukone seisoi, mutta urakka ei muutenkaan etene vauhdikkaasti. Hehtaarin korjaamiseen kuluu kolmesta neljään päivää. Korjuu on hidasta hommaa Kahdentoista hehtaarin laajuinen ensiharvennustyömaa on pitänyt Virkin työllistettynä kaksi kuukautta. Hehtaarin korjaamiseen kuluu kolmesta neljään päivää. ”Puiden koko vaihtelee täällä kymmenlitraisesta satalitraiseen. ”Ei tällaisessa kohteessa voi mennä hehtaarit edellä. Kemerassa tukea saattoi saada, jos kasvatuskelpoisen puuston keskiläpimitta oli enintään 16 senttiä. Hän pitää muutosta kuitenkin pidemmän päälle hyvänä, sillä se kannustaa metsänomistajia metsien oikea-aikaiseen hoitoon. ”Jos kohteen keskipituus ylittää Metkan kriteerit mutta keskiläpimitta alittaa Kemeran kriteerit, puhutaan 450 euron menetyksestä. Seinästä sekametsäksi Haapamäen metsäpalstalla puustoa oli tiheimmissä kohdissa 8 000–12 000 runkoa hehtaarilla
Aldenin mukaan tilanne johtui osin siitä, että vuoden 2024 tukivaroista oli maksettu sekä vanhalla Kemera-tuella että uudella Metka-tuella tehtyjä töitä, osin taas siitä, että hakemuksia oli jätetty runsaasti. Energiapuun korjuun jälkeen puuston tiheys on tasolla, joka tekee mahdolliseksi laadukkaan ainespuun kasvatuksen. ”Karsittu ranka on suosittua, mutta sitä korjattaessa runkojen tulisi olla vähintään 50-litraisia. Tukihakemusten käsittelyajat olivat Metsäkeskuksessa viime syksynä noin kolme kuukautta, mutta niiden odotetaan lyhenevän tänä vuonna. Tukihakemuksia oli käsittelyssä noin 12 miljoonan euron edestä, ja joulukuussa varoja oli jäljellä 3,5 miljoonaa euroa. Metka-tukea nuoren metsän hoitoon haetaan töiden toteuttamisen jälkeen. Kohteelta korjattiin energiapuuta sekä karsittuna rankana että kokopuuna. Viivettä maksatukseen voi aiheuttaa kohteen päätyminen maastotarkastukseen, sillä tuki maksetaan vasta hyväksytyn tarkastuksen jälkeen. Kokopuulla minimiläpimittaa ei ole. Hakemuksia voi laittaa vireille normaaliin tapaan”, Alden kertoo. Maastotarkastuksiin kohteet valikoituvat satunnaisesti, riskin perusteella tai Metsäkeskuksen asiantuntijoiden harkinnan mukaan. Vuodesta 2025 alkaen Metsäkeskus informoi maastotarkastukseen valittujen kohteiden omistajia kirjeellä. Vuonna 2024 puuntuotannon tukea oli käytössä yhteensä 38,4 miljoonaa euroa, josta suurin osa, 30 miljoonaa euroa, oli käytetty taimikon ja nuorten metsien hoitoon. Hakemusta ennen töiden aloittamista ei tarvita. Karsittu ranka tehdään neljän sentin latvaläpimittaan. Karsitut havupuurangat ajetaan terminaaliin ja käytetään syksyllä. Kun latvakin otetaan talteen, kertymä kasvaa ja metsänomistaja hyötyy”, Arttu Suihkonen sanoo. Kokopuu haketetaan talvella. Karsitut koivurangat kuljetetaan voimalaitokselle heti hakkuun päätyttyä. ”Vuoden 2024 tukivarat riittivät lokakuun alussa saapuneiden hakemusten maksatukseen. Tukimaksatuksia siirtyi tälle vuodelle Mittaukseen käytetään ajokoneen kuormain vaakaa, joka punnitsee jokaisen nipun. Rankaa ja kokopuuta Haapamäen kohteelta energiapuu korjataan talteen sekä karsittuna rankana että kokopuuna. Valtaosa eli noin 95 prosenttia hakemuksista jätetään sähköisesti, mikä nopeuttaa käsittelyä. Sen jälkeen kilot muunnetaan kuutiometreiksi puulajikohtaisen tuoretiheyskertoimen avulla. ENSIHARVENNUS 32 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529096-_6293310.indd 32 AR-20250224-529096-_6293310.indd 32 11.2.2025 10.03.45 11.2.2025 10.03.45. Lokakuun loppupuolella sekä marras-joulukuussa tulleet hakemukset siirtyivät maksettaviksi vuoden 2025 varoista. N uoren metsän kunnostukseen osoitetut tukivarat vuoden 2024 osalta olivat loppumassa kesken, kertoi Suomen metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Sari Alden joulukuussa. Seuraavan kerran hakkuukone tulee metsään, kun puusto on 45–60-vuotiasta, ja vuorossa on toinen harvennus. Energiaksi puu käytetään Alva-yhtiöiden voimalaitoksella Jyväskylässä
1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla. Kuivat ja kuumat jaksot yleistyvät, ja toisaalta sateiden on ennustettu kokonaisuutena lisääntyvän. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta kehitys on ollut suotui saa, vaikka kasvaneiden maaperäpäästöjen seurauk sena ilmastotavoitteiden saavuttaminen on mahdotonta. Suomalaisen tuotannon vähentäminen ei laske puun maailmanlaajuista kysyntää. Maa ja metsäta lousministeriö on rahoittanut Hiilestä kiinni tutkimusoh jelmaa noin 16 miljoonalla eurolla. Menetelmää on jo täyttä päätä suosi teltukin. Hakkuutasoa merkittä västi laskemalla ilmastopoliittiset tavoitteet voitaisiin ehkä sittenkin saavuttaa, mutta sen seurauksena ilmastonmuu tos ei hidastuisi, vaan hyvin todennäköisesti kävisi päinvas toin. On siis keskitytty tutkimaan sitä, miten nykyisiin LULUCFtavoitteisiin voitaisiin päästä. Se on kuitenkin varmaa, että laajamittainen siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen turvemailla pienentää merkittäväs ti Suomen puuston hiilinielua. Taatusti toimivia keinoja on lopulta hyvin vähän, kun suometsien ennallistaminenkin lisää päästöjä toisin kuin aiemmin luultiin. MARIA MIKLAS L uonnonvarakeskuksen tammikuussa julkaisema raportti maankäyttösektorin päästöistä ja erityi sesti metsien muuttumisesta päästölähteeksi on herättänyt kiivastakin keskustelua. Se on selvää, että suometsää ei kannata raivata pelloksi yhtään lisää ja että ojien perkaamista tar peettoman syviksi kannattaa välttää. Tämä on mielestäni epäasiallista. Näin käy muuallakin kuin Suomessa. Luke ja muut tutkimuslaitokset ovat jo pitkään selvittä neet keinoja, joilla maaperäpäästöjä voidaan hillitä. MAANKÄYTTÖSEKTORIN ILMASTOTUTKIMUSTA on tä hän mennessä tehty vain vallitsevaa ilmastopolitiikkaa vasten. Miten pohjaveden pinnan säätäminen miljoonilla hehtaareilla voisi käytännössä onnistua. Lainsäätäjille niin kotimaassa kuin EU:ssa se lienee isompi yllätys. Luken tutkijoiden osaaminen ja jopa motiivit on kyseen alaistettu. Siinä riittää kritisoitavaa. LUKEN LASKELMAT maankäyttösektorin päästöistä ja hiilen sidonnasta päivittyvät jatkossa. Maankäyttösektorin ilmas totoimien toimivuudesta ei liene mitään takeita, kun lämpösummat kasvavat ja sadanta äärevöityy. 33 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529075-_6293311.indd 33 AR-20250224-529075-_6293311.indd 33 11.2.2025 10.02.41 11.2.2025 10.02.41. Pidän hyvin toden näköisenä, että maaperäpäästöt kasvavat, vaikka mitä teh täisiin tai jätettäisiin tekemättä. Sitä puolestaan ei ole ilmeisesti tutkittu lainkaan, millaista EU:n ja Suomen maankäyttöä ohjaavan politiikan tulisi olla maailmanlaajuinen kysyntä ja hakkuuvuoto huomioiden, jotta ilmastonmuutos sen seurauksena oikeasti hidastuisi. Ojien per kausta tulisi optimoida siten, että pohja vesi asettuu noin 25 senttimetrin korkeuteen. Lämpösummien kasvaessa maaperän hajotus toiminta nopeutuu. Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsän omistaja Petri Kortejärvi (s. Mikäs siinä, antaahan tämä toi voa. Nyt tiedetään parem min. Hakkuut siirtyisivät heikom man resurssi ja ilmastotehokkuuden maihin. PETRI KORTEJÄRVI Maankäytön ilmasto politiikassa on korjattavaa KORTEJÄRVI Maaperäpäästöt kasvavat vaikka mitä tehtäisiin. Tai ehkä se ei ole mahdotonta. Suomessa metsäntutkimus on edelleen hyvin korkeatasoista, ja maan käyttösektorin ilmastotase on varmasti pyritty selvittämään mahdollisimman tarkasti. Suomalainen metsäteollisuus on löytänyt kasvavan maailmanlaajuisen kysynnän uudes taan, ja kaukoläm mön tuotannossa fossiiliset polttoaineet ja turve on korvattu puulla. Maankäyttö sektorin, EUkielellä LULUCF:n, potentiaali ilmaston muutoksen torjunnassa arvioitiin pahasti pieleen, kun säätelyä vuonna 2013 alettiin suunnitella. Suomessa metsien kasvu oli noususuunnassa, ja kasvun uskot tiin jatkuvan. Ihmetystä he rättää muun muassa se, että Luken mukaan Suo messa metsämaat ovat kokonaisuutena iso päästö lähde, kun Ruotsissa ne ovat puustoakin isompi hiilinielu. Toivottavasti ei kuitenkaan kattee tonta toivoa. Maaperäpäästöjen kasvu ei tullut tutkimusta seuraaville ihan yllätyksenä. Suo metsien ja peltojen pohjaveden pinnan hallintaa pidetään ehkä tehokkaimpana keinona päästöjen vähentämisessä ja jatkuvaa kasvatusta konkreettisena keinona tässä. LUKEN RAPORTIN tulosten ihmettelyn sijaan katse pitäisi kiireesti kääntää EU:n ja Suomen ilmastopolitiikkaan. Paperiteollisuu den kriisin takia hakkuutaso oli tuolloin matala
PUUNKORJUU 34 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529107-_6293400.indd 34 AR-20250224-529107-_6293400.indd 34 11.2.2025 10.06.24 11.2.2025 10.06.24. Tuntsan savotta oli valtionmaiden suurin savottakeskittymä vuosikymmeniin. Metsäkoneet käynnistettiin Vahtikonelon vaaran leimikossa, kun pakkanen laski 30 asteen tuntumaan
Aarre vieraili Tuntsan savotalla vuosi sitten maaliskuussa. Tuntsan talvisavotta Metsähallitus korjasi viime talvena Sallan Tuntsalla itärajan pinnasta kymmeniä tuhansia kuutiometrejä harvennus mäntyä. Teksti ja kuvat KARI LINDHOLM 35 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529107-_6293400.indd 35 AR-20250224-529107-_6293400.indd 35 11.2.2025 10.06.28 11.2.2025 10.06.28
Koparat vain ryöpyt tävät lunta, kun porot pinkovat auton edessä parisen kilometriä. Viimein rajavyöhykkeen sisäpuolelta löytyy metsäkoneen matalaksi tallaama auraus valli, josta niiden on helppo loikata metsään. Vahtikonelon talvitien päästä on lyhyt matka Venäjän rajalle. Määränpäämme on Tunt san Vahtikonelo ja siellä Metsähallituksen ennätyssuuri talvisavotta. Talvisavotan takia Tuntsan rajavyöhykkeelle haettiin ja myönnettiin kymmeniä vyöhyke lupia. Vyöhykeluvat haetaan sähköisesti, ja niiden saanti sujui Kantian mukaan kitkatta. Kantian maasturi pompottelee rajavyö hykkeen 12metriseen männikköön puske tussa urassa, jota reunustavat pihkantuok suiset pöllipinot. ”Puusto on lyhyttä mutta melko vantte raa. Hakkuissa harvennettiin 60 000 kuutiometrin verran mäntymetsää. 36 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529107-_6293400.indd 36 AR-20250224-529107-_6293400.indd 36 11.2.2025 10.06.33 11.2.2025 10.06.33. ”Poroja täällä riittää, ja porotalous otetaan huo mioon sekä hakkuissa että puunajossa”, kertoo maastoautoa ohjaava Jari Kantia, Metsähallitus Metsä talous Oy:n ItäLapin metsätiimin aluepäällikkö. Metsähallituksen logistiikkapäällikkö Markus Kärkkäinen (vas.), tiimiesimies Jari Kantia (oik.) ja puutavaraauton kuljettaja Ari Leivo vaihtavat kuulumisia Tuntsan Saihoselässä. Metsähallituksen viimetalvinen savot ta painottui rajavyöhykkeelle. ”Alueella liikkuessaan rajapartiot ovat vie railleet meidän hakkuutyömaillakin.” Viikonlopuksi kotiin Vahtikonelon leimikossa hakkuuurakoitsi jana toimi savukoskelainen A&L Harju Oy, Raja vyöhykkeelle haettiin kymmeniä vyöhyke lupia. K uoppaista talvitietä köröttelevä maasturi patistaa edessään ma koilevat porot liikkeelle. Kuidun lisäksi tukkia PohjoisSallan Tuntsalla riehui kesällä 1960 metsäpalo, minkä jälkeen alueelle kylvettiin mäntyä. Kyllä täältä saadaan kuidun lisäksi jonkin ver ran tukkiakin.” Rajavyöhykkeellä tapah tuva metsätalous vaatii kir jallisen luvan rajavartios tolta. Töissä oli kuusi metsäkone ketjua, ja savotan kokonaissaanto oli tuhat rekkakuormallista. PUUNKORJUU Koska kaluston koko on kasvanut, talvitiestön pitää olla entistä leveämpää ja kantavampaa
Talviteiden avulla puunkorjuu ja -kuljetus on mahdollista talvella alueilta, joille ei pääse tietä pitkin. Kireän pakkasen jälkeen hakkuu koneen hydrau liikkaletkut ovat kovalla koetuksella. 37 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529107-_6293400.indd 37 AR-20250224-529107-_6293400.indd 37 11.2.2025 10.06.37 11.2.2025 10.06.37. Metsähallituksen vuotuisesta 1,9 miljoonan kuutiometrin hakkuumäärästä Lapissa lähes puolet on peräisin talvitiekohteilta. Lapissa melkein puolet puunkorjuusta tehdään talviteitä pitkin. Eteläisessä Suomessa talviteiden käyttö on harvinaista. Taustalla näkyy Tuntsan erämaa. Aikaisena pakkastalvena myös puiden kaukokuljetukset voidaan aloittaa hyvissä ajoin, sillä tiet jäätyvät nopeasti puutavara-autolla ajettavaan kuntoon. Talvitiekausi kestää tyypillisesti marraskuulta huhtikuulle. Talvitien pohja perustetaan kangasmetsään tai suolle tiivistämällä lunta, tasaamalla tiepohjat kaivinkoneella tai puskutraktorilla tai levittämällä piennarojista maata tie uralle. Talviteissä on Metsähallituksen mukaan sekin hyvä puoli, että niistä jää luontoon vain niukasti jälkiä, jotka nekin häviävät pikkuhiljaa lähes näkymättömiin. Tilapäisten talviteiden rakentaminen on kustannustehokasta verrattuna pysyvään metsäautotiehen, jonka teko vaatisi esimerkiksi murskeen ajamista ja tien kunnostusta. Nousu Saihoselkään (380 metriä) on raskas täydessä puukuormas sa. Tämä auttaa maata jäätymään riittävän syvälle, jotta maa kantaa metsäkoneet ja puutavara-autot. Talvitiet ovat tärkeitä pohjoisen puunkorjuulle V altion metsien talviaikainen puunkorjuu on riippuvaista väliaikaiseksi rakennetuista talviteistä. Talviteitä rakennettiin valtion maille lähes 700 kilometriä, valtaosa niistä Lappiin. Viime talvi oli talviteiden kannalta erinomainen aikaisin tulleiden pakkasten vuoksi
Miehet majoittuvat Naruskajärven ran nalla mökissä, jossa on mu kavuuksina sähkö ja juokse va vesi. ”Runkojen keskitilavuus näyttäisi olevan vähän yli sadan litran”, kertoo moton tieto konetta selaava Matti Salla. Tiestön kunto rajoitti ajo nopeuksia, jo ten tukkirekan kuljettaja ehti ajaa työvuo ronsa aikana vain yhden keikan Tuntsalle. Lähes kaikki hakkuut Tuntsalla olivat harvennuksia. Osa Tuntsan talvisavotan koneenkuljettajista yöpyi savotan lähelle hinatuissa asuntoparakeissa. 38 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529107-_6293400.indd 38 AR-20250224-529107-_6293400.indd 38 11.2.2025 10.06.42 11.2.2025 10.06.42. ”Viime talvena sitten päätimme, että nä mä rästiin jääneet leimikot harvennetaan yhdellä kertaa. ”Jos pakkasta on enemmän kuin 35 astet ta, silloin harkitaan, kannattaako koneita edes käynnistää. Puhelin ja radio kuu luvat huonosti, mutta siihenkin tottuu”, Harju kertoo. ”Talvitieleimikoita on korjuussa kym menkunta, ja kauimmaisten leimikoiden välimatka on kymmeniä kilometrejä”, Jari Kantia kertoo. Ongelmia koneiden käyt töön pakkasilla aiheuttaa päästöjä vähentävän urean jäätyminen, vaikka poltto aineella toimiva Webasto lämmittää myös urea järjestelmän. Kun koneet saadaan käyn tiin, silloin ne pysyvät käynnissä perjantai hin saakka.” Pakkasen takia metsäkoneiden hydrauliik kaletkuihin syntyy helposti vaurioita, jotka oireilevat öljyvuotoina pakkas ten jälkeen. Jos kone toimii ongelmitta, hakkuu koneen kouran läpi kulkee työvuoron aika na 150 kuutiota. Päätehakkuita ei juuri tehdä heikon metsikkösiementilanteen vuoksi. Työmatkaa kertyy 80 kilometriä päivässä. Hakkuukoneen kuljettaja Matti Salla kertoi, että Vahtikonelon leimikoissa runkojen keskikoko oli reilut sata litraa. ajan seisoneet koneet jyräytetään käyntiin maanantaiaamuna, mikäli sää sallii. Hakkuukoneen ohjaimissa istuu Matti Salla, ja ajokonetta kuljettaa Risto Harju. ”Olemme olleet täällä töissä jo puoli toista kuukautta. Logistiikkapäällikkö Markus Kärkkäinen vastasi puiden kuljetuksesta rautatieaseman lanssiin. Metsäpalon mailla Vahtikonelossa harvennettava kylvömän nikkö on varttunut Tuntsan metsäpalon jälkeen. Viikonlopun Koneet jyräytetään käyntiin maanantai aamuna. ”Kun letkuissa oleva hyd rauliikkaöljy jähmettyy, ko neen puomin liikkeet aiheut tavat letkuihin murtumia”, Harju selvittää. Metsähallitus lykkäsi Tuntsan leimikoi den korjuuta useaan otteeseen alueen syr jäisen sijainnin takia. PUUNKORJUU Ajokoneen kuljettaja Risto Harju on tottunut syrjäisiin savotoihin. Myös asuntovaunumajoi tus on tullut parivaljakolle vuosien varrella tutuksi. ”Itse olen majoittunut parakeissa vuosi kymmenet, mutta nykynuoret eivät meinaa niihin enää tottua”, Harju nau rahtaa. ”Metsikkösiemenille ei riitä kerääjiä näil lä alueilla. Hyviä siemensatoja saa odottaa jonka oli määrä hakata Tuntsan savotalta 8 000–9 000 kiintokuutiometriä. Viikonlopuksi kotiin Risto Harju ja Matti Salla käyvät viikon loppuisin kotonaan Sallassa. Päätöksen teki mahdolli seksi se, että urakoitsijat sitoutuivat työ lääseen savottaan.” Savotan vaativuutta kuvastaa esimerkiksi se, että puunkuljetusmatka Kemijärven raideterminaaliin oli parinsadan kilo metrin luokkaa. Yösija on mökissä Naruskajärven rannalla, ja kotona käydään vain viikonvaihteessa
Puun hinta avittaa Monet epäilevät talvitiehakkuiden kannattavuutta varsinkin silloin, kun korjuuta tehdään Pohjois-Sallan korkeudella. Neuvostoliiton puolelta metsää paloi arviolta 100 000 hehtaaria. Markus Kärkkäinen vakuuttaa, että korjuuja kuljetuskustannuksien jälkeenkin metsätalous on kannattavaa: ”Valtionmaiden leimikoiden suuri koko pienentää yksikkökustannuksia puukuutiota kohden.” Talvitiestön lumi on aurattava mahdollisimman pian lumisateen jälkeen, jotta jäätyneen tienpohjan kantavuus ei heikkene. Pakkasten ansiosta Tuntsan savotan 60 kilometrin mittaisen talvitiestön perustaminen pääsi vauhtiin lokakuun lopulla. vuosikausia, ja luontaisen taimikon syntymiseen saattaa vierähtää jopa parikymmentä vuotta”, Kantia selvittää. ”Suursavotan organisointi ei ole helppoa. ”Aikaisen aloituksen myötä ensimmäiset leimikot harvennettiin marraskuussa Puitsitunturin vuoman alueelta Tuntsan pohjoisosista. Vuonna 1967 päättyneessä savotassa nokipuuta korjattiin 300 000 kuutiometriä. Sammutustöissä hikoili 500 sallalaista ja heidän lisäkseen sata varusmiestä. Palon jälkeen alueella käynnistyi sittemmin Miljoona savotaksi kutsuttu, enimmillään peräti tuhat miestä työllistänyt Kemi Oy:n metsätyömaa. Sammuttajat joutuivat tarpomaan Tuntsalle kairan poikki Naruskajärven uittotammelta, jonne tie tuohon aikaan päättyi. Tämän jälkeen pakkasia riitti viikosta toiseen. Tuntsan palo muistetaan T untsalla kesäkuussa 1960 syttynyt jättimäinen metsäpalo ylitti valtakunnanrajan. 39 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529107-_6293400.indd 39 AR-20250224-529107-_6293400.indd 39 11.2.2025 10.06.46 11.2.2025 10.06.46. Kaukokuljetuskaluston koko ja kuormien painot ovat kasvaneet, ja siksi myös talvitiestön pitää olla aiempaa leveämpää ja kantavampaa. Nuotion äärellä myös Matti Salla, Jari Kantia ja Risto Harju. Runsaslumisena talvena aurauskustannukset paisuvat. ”Itä-Lapin kantavilla kivennäismailla talvitien tekeminen on huomattavasti edullisempaa ja nopeampaa kuin muualla Lapissa, sillä soiden ja vesistöjen ylityksiä ei juuri ole”, kertoo Metsähallituksen puunkorjuun operaatioasiantuntija Markus Kärkkäinen. ”Ohjenuoraksi sammuttajille kerrottiin, että jossakin vaiheessa sieltä rupeaa savua näkymään. Lisäksi hakattiin tulelta säästynyttä pystypuustoa 700 000 kuution verran. ”Talvitiekorjuun kannattavuutta on kohentanut puun korkea hintataso ja etenkin kuitupuun hyvä menekki”, Jari Kantia sanoo. Talviteille päästiin aikaisin Pysyvä lumi satoi Tuntsalle jo lokakuun 2023 puolivälissä. Palon kerrotaan syttyneen salamaniskusta, ja helteisenä kesänä sen sammuttaminen tiettömän taipaleen takana kesti kuukauden. Tuntsan leimikoiden seuraava hakkuukierros on vuorossa aikaisintaan 10–15 vuoden kuluttua. Kävelymatka paloalueelle oli kymmeniä kilometrejä, eikä ruokahuoltoa juuri ollut”, Metsähallituksen Jari Kantia kertoo. Suomen puolen tunturiylängöiltä paloi 10 000 hehtaaria metsää ja saman verran kituja joutomaata. Onneksi meillä on sitou tuneita urakoitsijoita”, sanoo Markus Kärkkäinen (vas.). Siellä maa viettää Vienanmerta kohti, ja männyn kasvu on ollut yllättävän hyvää.” Kantian mukaan talvitiestön tekemisen hinta on tuplaantunut 2000-luvun alusta
60-vuotias Aaltoyliopiston eMBA Lopelta Työ. OP Ryhmän maaja metsätalousasiakkuuksista vas taava johtaja vuodesta 2018, erilaisissa OP:n pankkija vakuutustehtävissä vuodesta 1989 Parasta metsässä. Teppo Pöllänen Tausta. Metsän moni naiset arvot sisältäen talouden, virkistyksen ja mielenrauhan 40 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529105-_6293403.indd 40 AR-20250224-529105-_6293403.indd 40 11.2.2025 10.06.59 11.2.2025 10.06.59. Teksti MARKKU PULKKINEN Kuva MARIA MIKLAS Kuka. METSÄVAIKUTTAJA Teppo Pöllänen näkee metsän edelleen hyvänä sijoituksena. ”Metsä on erinomainen suoja inflaatiota vastaan.” ” Lainasummat ovat kasvaneet” OP-ryhmän maaja metsä talousjohtajan Teppo Pölläsen mukaan rahaa metsätilakauppoihin saa entiseen tapaan, kunhan asiakkaan lainanhoitokyky on kunnossa
Metsänomistajien tavoitteet ja arvot ovat hyvin erilaisia. Tark kaan korkoon en pysty ottamaan kantaa. Korkomarkkinat näyttävät luoton ottajan kannalta rauhallisilta. Metsän tuotto on peitonnut lähes joka vuosi inflaa tion. Tärkeämpää on suunnitella metsästä tuleva kassavirta tasaiseksi ja ke hittää metsäkiinteistön arvoa. Toimintaympäristössämme on muuttunut kaksi rahoituspäätöksiin vaikuttavaa asiaa. Pankkimme ekonomistit arvioivat, että Euroopan kes kuspankki laskee ohjauskor koaan 0,25 prosenttiyksiköllä maaliskuussa, huhtikuussa ja kesäkuussa. Olemme arvioineet muuta man vuoden aikana merkit tävän määrän metsätiloja OP Metsäarviolla, ja se on osoittautunut luotettavaksi. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Ohjauskorko olisi silloin kesäkuussa tasan kaksi prosenttia. Metsäarvion tekemi sessä on aina mukana ammattilainen, joka tarkistaa, että metsävaratieto on ajan tasalla. Metsätalouteen ei voi tällä hetkellä saada vihreitä lainoja. Maailmanta loudessa on toki paljon epä varmuutta alkaen Yhdysval tojen tullipolitiikasta, joten tilanne voi muuttuakin. Onko maakunnallisissa osuuspankeissa riittävästi metsäosaamista ja kuka niissä päättää metsäluotoista. Kuinka pitkä on metsäluoton laina-aika. Miten arvioit korkojen kehittyvän tänä vuonna. Suuremmalla omavas tuuosuudella voi alentaa metsävakuutuksen hintaa merkittävästi. Asiakkaan lainanmaksu kykyä eli säännöllisiä tuloja ja lainojen koko naismäärää katsotaan entistä tarkemmin. Viime vuodet ovat jälleen kerran näyttäneet, että metsä on kohtuullisen hyvä inflaatiosuoja. OP Metsäarviossa otetaan mahdollisuuk sien mukaan huomioon myös luontoarvot ja mahdolliset metsämaan vuokraamisesta saatavat tulot. Metsä arviolla seu rataan tarvittaessa myös olemassa olevien lainojen ja vakuuksien suhdetta. Mikä on pankin vaatima kovenantti ja miksi sitä käytetään. Vihreää rahoitusta voidaan myöntää myös talo yhtiöille ja yrityksille. Jokainen pankkiryhmä määrittelee vakuus arvopolitiikkansa, mutta metsän vakuusarvo on ymmärtääkseni kaikilla pankeilla sama, noin 60 prosenttia metsätilan käyvästä ar vosta. Euroopan unionin taksonomia asetus luo hyvän pohjan vas tuulliselle rahoitukselle ja ohjaa jatkossa yhä enemmän luottojen myöntämistä. Mikä on metsän vakuusarvo, jos sitä käytetään metsälainan panttina. Jos metsästä ei ole välittömästi odotettavissa puunmyyn tituloja tai muita tuloja, joissakin lainoissa voi olla alussa lyhennysvapaata aikaa. Toisille tuotto on tärkein, toisille taas esimerkiksi luonto arvot. Pitääkö lainan vakuutena olevalla metsäpalstalla olla kaikenkattava vakuutus. Talouden toimintaympäristö on epävakaam pi kuin aikaisemmin, joten pankkien tulee kin tarkastella myöntämänsä rahoituksen riskejä entistä tarkemmin. Mikä on mielestäsi sopiva tuottotavoite metsäsijoitukselle. OPryhmän toimintamallissa metsä tilan vakuusarvo selvitetään OP Metsä arviolla. Metsäarviota tarvitaan etenkin vakuus arvon määrittämiseen. Viime aikoina on ollut hieman haastavaa saada finanssialasta kiinnostuneita nuoria suuntautumaan maa ja metsätalousrahoi tukseen. Voiko metsälainoja saada niin sanottuun OP:n vihreiden lainojen koriin. Sen tavoitteena on varmistaa, että asiakkaan talletukset ovat turvassa ja että pankeilla on kyky toimia ja rahoittaa tervettä ja vastuullista toimintaa. Yli kymmenen vuoden rahoituksia emme käytännössä enää myönnä. Onko käyttämänne OP Metsäarvio luotettava tapa arvioida metsätilan arvo. Vakuuksia tärkeämpää on kuitenkin asiakkaan maksukyky, sillä emme rahoita vakuuksia vaan toimintaa. Mikä on metsäluoton korko. OPryhmän vihreä rahoi tus perustuu green bond periaatteisiin, ja rahoitusta voi tällä hetkellä saada määrät tyihin maatalouden hankkeisiin. Tarvitsemme uusia ammattilaisia, sillä kokeneita tekijöitä on jäämässä eläk keelle kaikkialla Suomessa. Onko metsätilan ostamiseen vaikeampi saada lainaa nyt kuin 10 vuotta sitten. Siinä mielessä on tapahtunut muutosta, että metsä tilojen arvot ovat nousseet ja laina summat kasvaneet. Arvion taustalla on Metsäkes kuksen metsävaratieto. Koulutamme jatkuvasti uusia osaajia tälle sektorille. Katselin muun muassa sitä, kuinka naapu rimetsänomistajan nuori koivikko oli sel vinnyt talven lumimyrskyistä. Lai naajan päätteeksi kerralla pois maksettavia niin sanottuja bulletlainoja emme metsän ostamiseen enää myönnä. Kohtuullisen pienellä vakuutusmaksulla pystyy turvaa maan omaisuuttaan. Tiukentunut sääntely on kuitenkin kan natettavaa. Pelkällä hyvällä maksukyvyllä lainaa ei voi kuitenkaan saada, vaan mukana pitää olla aina pankille annet tava kiinteä vakuus. 41 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529105-_6293403.indd 41 AR-20250224-529105-_6293403.indd 41 11.2.2025 10.07.01 11.2.2025 10.07.01. Jokunen viikko sitten kävin metsäkävelyllä mökkimme ympäristössä Pirkanmaalla. Metsänomistajan omat arvot, tavoitteet ja mahdollisuudet vai kuttavat lainaajan pituuteen. Toiseksi pankkien toimintaa Euroopassa määräävä sääntely on kiristynyt, mikä aset taa yhä enemmän vaatimuksia pankkien toiminnalle. Korkoja pidän tällä hetkellä matalina. Periaatteellisella tasolla lainan saanti ei ole sen vaikeampaa kuin aikaisemmin. Sillä yleensä sovitaan siitä, että lainan ottaja sitoutuu ly hentämään hakkuutuloilla luottoa sovitussa määrin eikä käytä hakkuutu loja muuhun tarkoitukseen. Yli kymmenen vuoden rahoituksia emme enää myönnä. Metsätilakaupan rahoitukseen otetun luo ton korko ei nykyisessä korkoympäristössä eroa suuresti asuntolainan tai maatalouden investointeihin otetun luoton korkotasosta. Kovenantti on lainan erityisehto, jonka mo lemmat osapuolet hyväksyvät. Useim mat metsänomistajat eivät aseta tarkkoja tuottovaateita. Kattavan metsävakuutuksen ottaminen on kuitenkin suositeltavaa. Oman metsäkiinteistön arvon kehitty mistä voi seurata helposti verkkosivuillam me olevalla OP Metsäarviolla. Vaadimme vakuutena olevalle metsäpalstalle palovakuutuksen, emme muita vakuutuk sia. Kaikki metsäluottopäätökset tehdään pai kallisissa osuuspankeissa, ei Helsingissä, ja siksi osaajia tarvitaan jokaiseen maa kuntaan. Rahoituksen korkotaso on aina useamman tekijän summa, johon vaikuttavat muun muassa investoinnin kokoluokka, asiakkaan maksukyky ja asiakkaan pankkisuhde
METSÄNOMISTAJAN AUTOT KRIISIN KESTÄVÄÄ AUTOILUA Maaseudulla auto on liikkumisen elinehto, kaupungissakin monelle. Teksti TEPPO KUITTINEN | Kuvat VM-ARKISTO ja MAAHANTUOJAT 42 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529114-_6293405.indd 42 AR-20250224-529114-_6293405.indd 42 11.2.2025 10.07.53 11.2.2025 10.07.53. Auton valinnassa kan nattaa pohtia huoltovarmuutta eli sitä, millainen auto toimisi myös mahdollisessa kriisitilanteessa
Jos taas sähkönjakelua joudutaan rajoittamaan mutta polttoainetta on saatavilla, hybridillä pääsee liikkumaan polttomoottorin avustuksella. Energiakriisissä sähkö ja polttoaineet voivat olla kalliita tai niitä on saatavana vain rajoitetusti. Varautumista kannattaa miettiä myös autoilun kannalta. KUVA JYRKI LUUKKONEN S uomalaisia kotitalouksia on viime vuosina neuvottu varautumaan erilaisiin kriiseihin. Osa autoilijan huolto varmuusajattelua on sekin, että autolla pääsee etenemään teillä, joilla ei ole talvikunnossapitoa. Tällainen sähköauto toimii kotona sähkövarastona silloin, kun sähkönjakelussa on katkoksia. Sähkö auto voi toimia myös sähkö varastona. Sähköauto virtalähteenä. Hyundain ja Kian V2L-toiminto mahdollistaa virran ulosoton enimmillään 3,6 kilowatin teholla, joka vastaa tavallista kotipistorasiaa 16 ampeerin sulakkeen takana. Hyundain verkkosivujen mukaan kodin jääkaappi-pakastin voi toimia auton akulla muutaman päivän tai viikonkin, vaikka samalla ladataan älylaitteita. Olipa kyseessä energiakriisi tai jotakin pahempaa, käyttövoiman saaminen autoon voi osoittautua vaikeaksi. Suomen markkinoilla olevista täyssähköautoista ainakin Hyundain Ioniq5ja Kian EV6-malleilla on kyseinen ominaisuus. Jos saatavilla on sähköä, voi ladata auton akkua. Myös täyssähköautolla on omat etunsa erityisesti silloin, jos kyseessä on automalli, jossa on mahdollisuus sähkön ulosottoon. Sähkön ulosoton virallinen nimi on V2L-järjestelmä (Vehicle-to-Load). 43 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529114-_6293405.indd 43 AR-20250224-529114-_6293405.indd 43 11.2.2025 10.07.56 11.2.2025 10.07.56. Ja kun sähköt palautuvat, voi taas ladata auton akkuja. Tällöin autossa on sähköpistoke, johon voi kytkeä vaikka tietokoneen latautumaan. Äärimmäisissä kriisitilanteissa ely-keskuksilla on valmiuslain myötä mahdollisuus rajoittaa polttoaineen jakelua ja raskaan liikenteen kuljetuksia niin, että yhteiskunnan kannalta tärkeimmät kuljetukset, kuten elintarvikekuljetukset, saadaan turvattua. Autoilijan huoltovarmuuden kannalta hybridiauto voisi olla hyvä vaihtoehto
Polttoainetta kotona. Jos kotona on aurinkopaneelit tai tuuli voimala, niiden avulla saa ladattua myös sähköautoa, jos aurinko paistaa tai sää on tuulinen. Diesel vai bensa. Professori Tammen mukaan nykyaikais ten autojen korjaaminen vaatii lähes aina erikoisosaamista ja erikoistyökaluja riip pumatta siitä, mikä on niiden käyttövoima. Molempiin autoihin voi asentaa polttoaine käyttöisen lämmittimen, jotta moottorin saa käyntiin pakkasilla ilman sähköä. Kriisitilanteessa auton korjaaminen ja korjaamoajan saaminen voi vaikeutua. Se tarkoittaisi keskimäärin reilut kaksi kilo wattituntia vuorokaudessa, tosin erot kesän ja talven välillä ovat isoja. Jos elykeskus rajoittaa kuljetuksia, varaosista voi tulla pulaa. Ilman polttoainekäyttöistä lämmitintä auton käynnistymistä voidaan paukku pakkasilla edistää apukäynnistimillä, jotka antavat autolle ylimääräistä virtaa kylmä käynnistystä varten. Tammen mukaan kotioloissa voi käytännössä tehdä aika vähän. METSÄNOMISTAJAN AUTOT Sähköt poikki pitkään. Asuinrakennukseen kuuluvassa erillisessä varastotilassa poltto aineita saa varastoida enintään 50 litraa. Autotallissa saa auton tankissa olevan polttoaineen lisäksi säilyttää bensiiniä, mui ta syttyviä nesteitä tai aerosoleja yhteensä enintään 60 litraa ja kevyttä polttoöljyä tai dieseliä enimmillään 200 litraa. ”Ensimmäisen sukupolven biodieselit härskiintyivät kuin margariini pitkään säilytettäessä.” Kovilla pakkasilla kylmä dieselauto käyn nistyy heikommin kuin bensakäyttöinen. Dieselin etuna on ainakin se, että sitä saa säilyttää suurempia määriä kotona. Bokseri eli vastaiskumoot tori on värinättömämpi kuin v ja rivimalliset polttomoottorit. Motivan asiantuntija Teemu Kettunen arvioi, että etelään suunnatun aurinkosäh köjärjestelmän melko tyypillinen sähkön tuotto voisi olla vuositasolla noin 850 kWh. Niiden korjaami nen ei juuri eroa toisistaan.” Sähköautossa on vähemmän liikkuvia ja kuluvia osia kuin polttomoottoriautossa, mutta sähköauto voi vikaantua muilla tavoin. Entä mitä varaosia omistajan kannattaisi ostaa kotivaraksi. 44 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529114-_6293405.indd 44 AR-20250224-529114-_6293405.indd 44 11.2.2025 10.08.01 11.2.2025 10.08.01. Maahantuojan mukaan sitä voidaan käyttää jopa muiden sähköajoneuvojen lataamiseen. Hyundain mukaan sähkö verkon ulkopuolella sijait seva porotila Norjan Troms sassa on saanut sähköt Ioniq 5:n akkujärjestelmästä. Millaisen auton korjaaminen on helpoin ta kotioloissa ilman erikoistyökaluja. Polttomoottoriautojen etuna on se, että polttoainetta voi säilyttää kotona. ”Bensiinin ainesosista alkoholin laatu hei kentyy, mutta vanhallakin bensalla voi ajaa. ”Sähköautoissa on valtavasti elektroniik kaa, mutta niin on myös nykyaikaisissa polttomoottoriautoissa. Entä miten ladata sähköautoa, jos sähkö verkko on poissa käytöstä pidemmän aikaa. Suuren akun ansiosta Kia EV6 voi toimia myös siirrettävänä virta lähteenä. Tammen mukaan myös nykyaikaiset toisen sukupolven biodieselit säilyvät käyt tökelpoisina pitkän aikaa. Laki määrää kuitenkin tarkat rajat sille, kuinka paljon polttoainetta voi hamstrata. Kumpi polttoaine on kriisitilanteessa pa rempi, diesel vai bensa. Autoon saattaa syttyä vikavalo, mutta sen ei pitäisi estää matkantekoa”, Tammi arvioi. Bensalla kulkevassa Subaru Outbackissa on 2,5litrainen ja nelisylinterinen bokserimootto ri. Autotekniikan opetuksesta Aaltoyliopis tossa vastaava mekatronisten koneiden suunnittelun professori Kari Tammi sanoo, että myös bensiini säilyy pitkiä aikoja käyt tökelpoisena, vaikka sen laatu heikkenee. Asuinhuoneistossa, parvekkeella, terasseilla ja vastaavissa tiloissa polttoainetta saa varas toida enintään 25 litraa. Diesel myös säilyy bensiiniä pidempään hyvälaatuisena. Mitä voi korjata
Käytännössä kyse on bensamoottoreista, sillä dieselmoottorit on aina varustettu turbolla. Haussa perustekniikkaa. Kun tekniikka on yksinkertaista, autot vikaantuvat vähemmän.” Esimerkiksi Subarun nelivetoisen Outbackin voimanlähteenä on bensiinikäyttöinen, nelisylinterinen bokserimoottori ilman turboa. Tällaisissa malleissa ei ole hybriditeknologiaa, turboa eikä automaattivaihteita, joten vikaantuvia toimintoja on vähemmän. Maavaraa on kohtuulliset 180 millimetriä ja korin ylitykset lyhyitä, mikä auttaa maastossa liikkumista. Kari Tammen mukaan kannattaa tutustua esimerkiksi japanilaisiin autoihin. Täyssähköautoissa on polttomoottoriautojen tapaan 12 voltin akku, jonka pettäessä auto ei toimi. Siinä se melkein on.” Jarrupalat ja polttimot voisivat siis olla osa autoilijan kotivaraa. Toyota Land Cruiserin 2,8-litrainen turbodiesel on matalaviritteinen, minkä pitäisi tuoda luotettavuutta. Markkinoilla on olemassa vielä joitakin autoja, joissa käytetään perustekniikkaa. ”Japanilaisilla merkeillä on usein saatavana malleja, joissa yhä käytetään perustekniikkaa. 45 Aarre 2/2025 METSÄ 45 METSÄ AR-20250224-529114-_6293405.indd 45 AR-20250224-529114-_6293405.indd 45 11.2.2025 10.08.05 11.2.2025 10.08.05. Myös vara-akku voisi olla hyvä, sillä nykyakut eivät kestä pitkään. Land Cruiserin maasto-ominaisuudet ovat mainiot. ”Jarrupalat ja -levyt pystyy vaihtamaan, samoin jousia ja iskunvaimentimia sekä polttimoita. Autossa on jakopään ketju, jota ei Toyota Aygo X:n kolmisylinterinen ja yksilitrainen bensiinimoottori ilman turboa kehittää parhaimmillaan 72 hevosvoiman huipputehon. Suzukin mukaan Ignis on Suomen katumaasturimarkkinoiden pienin ja edullisin automalli
Samaten maastokäyttöön soveltuvat moottoripyörät ja moottorikelkat voivat päätyä Puolustusvoimien kriisiajan listoille. U uden maastoauton omistajan on hyvä tietää, että sotatilanteessa auto voi päätyä Puolustusvoimien käyttöön. Puolustusvoimat pitää listaa, jossa on kymmeniä tuhansia sellaisia ajoneuvoja, jotka kriisitilanteessa voidaan ottaa armeijan käyttöön. ”Näiden muiden ajoneuvojen, koneiden sekä raskaan kaluston osalta meille kelpaa vanhempikin hyväkuntoinen kalusto.” Škoda Kodiaqin saa hybridinä mutta edelleen myös kaksilitraisella turbodieselmoottorilla varustettuna. Katse 90-luvulle. Voimaa riittää turbon puuttumisesta huolimatta, sillä auton oma massa on vain 945 kiloa. Toyotan Land Cruiser kulkee matalavirit teisellä 2,8 litran turbodieselillä ja kahdek sanvaihteisella automaatilla. Myös kaksivetoinen kelpaa joihinkin tarkoituksiin.” Armeijan listoille päätyvissä autoissa on käyttövoimana vielä pääsääntöisesti diesel tai bensa. Autossa on lisäksi käsivaihteisto. ”Jos etsii autoa, jossa on todella vähän elektroniikkaa ja vähän mekaanisia viko ja, kannattaa etsiä tiettyjä hyväkuntoisia 1990luvun automalleja kuten Toyotan Hiacepakettiautoa tai Hiluxlavaautoa”, Tammi vinkkaa. METSÄNOMISTAJAN AUTOT Uusi maasturi voi päätyä armeijan käyttöön LISÄTIETOJA Hyundai: Hyundai Motor Finland Oy / hyundai.fi Kia: Astara Auto Finland Oy / kia.fi Subaru: Subaru Nordic Ab / subaru.fi Suzuki: Nordic Automotive Trading Oy / suzuki.fi Toyota: Toyota Auto Finland Oy / toyota.fi Škoda: Helkama-Auto / skoda.fi tarvitse vaihtaa kuten jakopään hihnaa. Mitä enem män elektroniikkaa, sitä enemmän mahdolli suuksia vioille. Niin Outback, Ignis kuin Aygo X sisältävät kuitenkin paljon elektroniikkaa tuomassa ajo turvallisuutta ja mukavuutta. Suzukin edullinen nelivetoinen katumaas turi Ignis kulkee vapaasti hengittävällä 1,2 litran moottorilla. Ajoneuvon tulisi olla maastokelpoinen ja mielellään nelivetoinen, mutta vetotapa ei ole ehdoton edellytys. KUVA KARI SALONEN 46 Aarre 2/2025 METSÄ AR-20250224-529114-_6293405.indd 46 AR-20250224-529114-_6293405.indd 46 11.2.2025 10.08.09 11.2.2025 10.08.09. Moottorina on yksilitrainen bensamoottori il man turboahdinta ja autossa on käsivaihteet, joten se on hyvin pelkistetty ajopeli. Kari Tammen mukaan nykyautoissa on jo lakisääteisesti kohtalaisen paljon elektroniik kaa. Yksin kertainen tekniikka tarkoittaa vähemmän vikoja. Esimerkiksi rengaspaineen varoitus järjestelmä on pakollinen. Kriisiaikana armeijalla on tarvetta myös traktoreille, työkoneille, mönkijöille ja moottoriveneille. Iso turbodiesel. Out backissa tosin on automaattivaihteisto. Se on varsin kriisinkestävä automalli hyvien maastoomi naisuuksien takia. ”Henkilöautoissa ikärajauksena voi pitää noin viiden vuoden ikäisiä ja sitä uudempia ajoneuvoja. Esimerkiksi suosittuun Škoda Kodiaq katumaasturiin saa kaksilitraisen turbodiese lin varustettuna automaatti vaihteistolla. Myös Toyotan pienimmän mallin Aygo X:n saa edelleen yksinkertaisella tekniikalla toteutettuna. Land Cruiserilla saa myös vetää 3 500 kilon jarrullista perävaunua. Onneksi lakisää teisen elektroniikan vioittuminen aiheuttaa usein vain kyseisen toiminnon keskeytymi sen ja vikavalon syttymisen. Kapteeni Jani Nevalainen Pääesikunnasta kertoo, että listaa rajataan vuosimallin, merkin ja mallin mukaan. KUVA ESKO TUOMISTO / ŠKODA Hyväkuntoiset vanhat pakettija lava-autot ovat haluttuja löytöjä. Iso dieselmoottori on turbosta huolimatta hyvin toiminta varma. Turbon kanssa ongelmia tulee todennäköisemmin pie nemmissä dieselmoottoreissa, joissa turbo rasittuu enemmän. ”Uusista henkilöautoista lähes 30 prosenttia on sähkökäyttöisiä, mikä aiheuttaa lähitulevaisuudessa tarvetta tarkastella myös niiden sopivuutta Puolustusvoimien käyttöön”, Nevalainen toteaa
Tämän takaavat tikapuurunko, kiinteät akselit, galvanoitu metallinen kori sekä BMW:n valmistama kuusisylinterinen moottori, se on juuri niin kestävä työjuhta kuin miltä näyttää. 010 625 8510 KAIKKI oMINAISUUdET 4x4 -MAllISSAMME oN MIETITTy TARpEISIIN. 89 500 € Hinta alkaen N2G kevyt maastokuorma-autona. INEOS Grenadier Station Wagon sekä Quartermaster ovat saatavana henkilöautona sekä 5-paikkaisena kevyt maastokuorma-autona. (Sis. EI MITÄÄN TURHAA. H E D I N A U T O M O T I V E . Suunniteltu alusta alkaen tarpeeseen. Tutustu tarkemmin ja varaa koeajo jo tänään. Quartermaster Base N2G alk. KAIKKI MITÄ TARVITSET. F I / I N E O S INEOS Showroom, Hedin Automotive Helsinki Mekaanikonkatu 2, 00880 Helsinki Puh. alv 25,5 %) AR-20250224-529125-_6293404.indd 47 AR-20250224-529125-_6293404.indd 47 11.2.2025 10.06.48 11.2.2025 10.06.48
Mutta se oli pikkumurhe sen rinnalla, että taloon oli saatu hevonen, josta löytyi paitsi älyä, myös roimasti voimaa”, Jaakko Luoma ja Antin poika Raimo Järvinen kertovat kirjassa Hevosia hyviä, rahoja kuin jyviä. Ja että se osaa ajatella. ”Ei auttanut kuin käydä toimeen ja laajentaa tallin ovea. Piti miehestäkin huolta.” 48 Aarre 2/2025 JUURET AR-20250224-529090-_6293504.indd 48 AR-20250224-529090-_6293504.indd 48 11.2.2025 10.16.04 11.2.2025 10.16.04. Oli koko perheen yhteinen huolenaihe, että se varmasti oli iskussa, kun ajot alkoivat.” Piti miehestä huolta Puutavaraa kiskoi Suomen metsissä 1940-luvun lopulla Virkun lisäksi yli sata tuhatta hevosta. Savotan johto ei useinkaan tiennyt työmiestensä tarkkaa määrää, mutta hevosten luku oli kyllä muistissa, huomasi kansatieteilijä Sakari Pälsi Lapissa 1920-luvulla. PARAS TYÖKAVERI Hyvästä hevosesta sai savotta-aikana maksaa markan poikineen, mutta sijoitus toi metsätyön tekijälle elintärkeän kumppanin. O hhoh. ”Se osas nykästä pinolla pikkuisen käskystä eteenpäin, ja jos mä jäin jälkeen, se jäi oottamaan. ”Ja meidän Virkku oli kuin kultakimpale. Aamupimeässä ja talvi toisensa jälkeen Virkku ja Antti lähtivät kotimökiltä tukinajoon valtion hakkuutyömaille. Hän pohti ilmiölle selitystä: ” [– –] hevonen metsissä edustaa miestä monta vertaa kalliimpaa voimayksikköä.” Ajohevosen omisti yleensä pienviljelijä tai isomman talon isäntä. Oli siinä ihmettelemistä! Hevonen ei mahtunutkaan tallin ovesta sisään, kun Antti Järvinen loppuvuodesta 1946 toi ostamansa Virkkuruunan Jyväskylän markkinoilta kotiin Korpilahdelle. Kaupungissa Antin vaimokin oli ihastellut komeaa ja kookasta hevosta. Samalla se tienasi leipää ihmiselle ja varmisti raaka-ainetta metsäteollisuudelle. Kuten Pilkku, joka oli ”kuin ihmisen aatos”, Eero Salonen muisteli Jaakko Luomalle. Metsässä hevonen tienasi heinänsä ja appeensa talvellakin sen sijaan, että se olisi seissyt tyhjänpanttina tallissa. Siihen saakka Virkku oli kuljettanut tavaraa kauppoihin. Mutta kuitenkin koko homma riippui täysin hevosesta”, Pekka Ollikainen muistelee kirjassa Jätkät sen kun porskuttaa. Nyt Virkku sitten kuului heille, ja Sivulan pikkutilalla sitä odotti uusi työ. Se kuljetti raskaat kuormat maastossa kuin maastossa ja säässä kuin säässä, niin jäädytetyillä varsiteillä kuin lumisissa louhikoissa. Sieltä tuli perheen leipä, hevosella ja tukkireellä, Raimo Järvinen muistelee kirjassa. Hevosmiehiltä Vaara kuuli, että hevonen osaa tunnustella jaloillaan kivenkolot. JUURET Teksti TUIJA MANNERI | Kuvitus AINO SAARIKIVI ”Hevonen oli tärkein kapistus jätkän elämän yhtenä osana, vaikka oikea mottijätkä ei sitä omistanutkaan kuin ani harvoin. Osmo Vaara kuvailee historiakirjasessaan hevosta ”ihmeveturiksi”
”Jos on isot silmät ja rauhallinen katse, se on hyvä metässä.” Omat oikkunsa saattoi silti olla parhaallakin puurtajalla. Hänessä se herättää ihmetystä ja kunnioitusta. Urakan lukemat tiedetään tarkasti, koska työ oli osa valtakunnallista ajomestaruuskisaa, jonka parivaljakko voitti. 49 Aarre 2/2025 JUURET AR-20250224-529090-_6293504.indd 49 AR-20250224-529090-_6293504.indd 49 11.2.2025 10.16.05 11.2.2025 10.16.05. Bella oli pappani paras työkaveri.” Sai viisaan kuskin ”Hevosella ja hevosella on eroa”, Reino Honkanen totesi haastattelussa Jaakko Luomalle. Esimerkiksi ajomestari Siro äkäili vieraille ja saattoi joskus menettää työhalunsa moneksi päiväksi. Reen päällä istuessani ajattelin, jotta ei kyllä minulle enää juoksu maittaisi.” Hörisi hyvät huomenet Punarautias Bella oli vahva, nopea ja lauhkealuontoinen. Keväät, kesät ja syksyt Bella ahkeroi maatilan pelloilla, ja talvet se veti tukkilasteja. ”Sen lisäksi tunnen, että hevonen toi urakassa miehelle tarvittavaa lämpöä, lohtua ja voimaa. ”Lumisessa metsässä Siro joutui vetämään kuormaa keskimäärin vain 300 metriä.” ”Töitä tehtiin aamu seitsemästä kellon ympäri. ”Tällaisia kuormia ajelin savotoissa normaalistikin”, Sivonen sanoi kisan jälkeen ja kehui hyvin aurattuja ja jäädytettyjä teitä. Juoksi kohti kämppää Hankea oli kertynyt reilusti toista metriä ja joka päivä pyrytti, kun Eino Sivonen maaliskuussa 1943 kuljetti Siro-ruunallaan tukkeja Ilomantsissa. Honkanen laski käyneensä metsätöissä 44 hevosella. Kallio kirjoittaa miettineensä, mistä mies ja hevonen saivat voimia valtavaan työsarkaansa. Päivittäin kaksikko selvitti neljä kuormaa, kukin kooltaan keskimäärin 124 juoksukuutiometriä. Lisäksi se kuljetti perhettä kirkonkylälle. Ajomatkaa oli neljä ja puoli kilometriä. Jatkosodanaikaisen Päämajan järjestämä kilpailu kesti 15 päivää, joiden aikana Siro kuljetti tukkipuuta 6 450 juoksukuutiometriä eli lähes 300 nykyistä kiintokuutiometriä, Lauri Rainio kertoo teoksessa Metsätyön murrosvuodet. Mutta löytyi tammalta tahtoakin, ja meni tovi ennen kuin se 1950-luvulla hyväksyi uuden isäntänsä. Hörinä kuului talon portaille asti.” Kun Bella sairasti, isäntä valvoi sen vierellä läpi yön. ”Aamuisin Bella hörisi pappalleni, joka nousi tallija navettatöihin kukonlaulun aikaan. ”Sen jälkeen pari oli kuitenkin erottamaton Bellan loppuhetkiin asti”, Katri Kallio muistelee pappaansa ja tämän hevosta kirjassa Suomenhevosen maa. Talvella hän kävi ensin itse kävellen tai suksilla tutkailemassa palstan ja sen polut hevoselle sopiviksi. Kun sitten illalla palattiin kämpälle, niin usein Siro pisti aivan itse juoksuksi
Virkkua totutellessaan Antti ajeli samalla palstansa läpi ja jätti ajourat kovettumaan. Niin sanottu hevosmiessääntö edellytti, että ensin huolletaan aina hevonen, sitten vasta kuski. He saattoivat myös mennä väliin, jos näkivät huonoa kohtelua, Tapio Vilkuna kertoo muisteluksissaan. Poispäin kävellessä katse hakeutui vielä kerran ruunaan. Urien päälle oli myös helppo kaataa puut. Josko hevonen sittenkin vain juksasi, olihan se ennenkin kujeillut. Kuskiltakin tarvittiin järkeä. Pomokin saatto jo ihmetellä, kun Antilla ei tule mitään tien varteen”, Raimo Järvinen kertaa kirjassa, mutta hänen isänsä tiesi mitä teki. Parhaimmillaan ajomies ja hevonen olivat kuin yhtä, tulkitsee Unto Palokas kirjassa Jätkän elämää. Useimmat ajomiehet kuitenkin pitivät hevosiaan hyvin. ”Niinpä se on ku varsapahanen”, Martti Vaattovaara muisteli savottaperinnekirjassa Muut sortaa, saha yksin puoltaa. Myöhemmin kenties kävi kuten Jaakko Luoma arvelee: ”Osa tästä miehen ja hevosen välisestä siteestä siirtyi miehen ja auton suhteeseen.” Ensin huolletaan hevonen, sitten vasta kuski. ”Se räpsäytti silmiään ja katsoi minua kuin sanoakseen, että lähde sinä, minä jään tänne iäksi. Pakkanen paukkui, mutta hän ei tuntenut kylmää. Teoksessa Metsätyön murrosvuodet (Metsämuisteloprojekti 1992) Sari Savikko (toim.): Suomenhevonen, arjen sankari (Amanita 2014) Erkki Snellman (toim.): Muut sortaa, saha yksin puoltaa (Rovalan kannatusyhdistys 1991) Osmo Vaara: Tukkilaiskauden savotat Korpilahden Vespuolella (Omakustanne 1997) Tapio Vilkuna: Savitalon pojat savotalla (Metsälehti kustannus 1998) Tänne jään E räänä talviaamuna kokenut ruuna tuntui ihmeen pirteältä. Oli semmoisiakin, jotka olivat ostaneet hevosen rikastuakseen ja hevosella oli vain välineen arvo.” Hevosen hyvään kohteluun kannustivat sekä kiintymys että eläimen työpanoksen merkitys. ”Kun kevät tuli, niin Antin tilipussi olikin se paksuin.” Osoitti omistajan taidot ”Älä hyvä ihminen minua lyö, vaikka en aina voisikaan tehdä niinkuin sinä tahdot”, Suomen eläin suojeluyhdistys antoi hevoselle sanat suuhun 1910-luvulla valistusmateriaalissa. Teoksessa Hevosia hyviä, rahoja kuin jyviä (Suomen Hevosjalostusliitto ry 2012) Unto Palokas: Jätkän elämää (Pohjois-Karjalan metsätyömieskodin kannatusyhdistys ry 1995) Sakari Pälsi: Tukkimetsistä ja uittopuroilta (Otava 1923) Lauri Rainio: Metsätyökilpailut. Päivän kolmanteen ja viimeiseen kuormaan 1960-luvun Kolarissa Vaattovaara lastasi vain puolenkymmentä tukkia. LÄHDE Tuija Kirkinen: Hevoshaudat ja -kalmistot osana maaseudun kulttuurimaisemaa ja biologista kulttuuriperintöä. Kuollut hevonen saatettiin joskus haudata tilan lähistön pelloille, laitumille, puutarhaan tai tallin viereen mutta useimmiten kauemmas metsiin, mäenrinteisiin, niityille tai saariin. Teoksessa Ihminen ja metsä 2 (Metsäkustannus 2012) Riitta-Marja Leinonen: Palvelijasta terapeutiksi (Oulun yliopisto 2013) Jaakko Luoma: Hevosia työnsä äärellä – Keski-Suomi oli tukkihevosten maakunta. Mitään ei löytynyt. Teoksessa Suomenhevosen maa (Suomen Hevosurheilulehti 2022) 50 Aarre 2/2025 JUURET AR-20250224-529090-_6293504.indd 50 AR-20250224-529090-_6293504.indd 50 11.2.2025 10.16.06 11.2.2025 10.16.06. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Timo Holtari, Pekka Laaksonen ja Urpo Vento (toim.): Jätkät sen kun porskuttaa (Weilin+Göös 1970) Katri Kallio: Case: Bella – pappani paras työkaveri. ”Ei, ei se ollut temppu. Sen jälkeen niitä pitkin kulkivat sujuvasti sekä hevonen että kaatomiehet. Mutta yhtäkkiä hevonen korskahti, heitti päätään ja vajosi hankeen polvilleen. JUURET Haudan paikka Ikääntynyt työhevonen ei yleensä päätynyt ruoaksi, sillä hevosenlihan syömistä vieroksuttiin vielä 1900-puolivälissä. Vaattovaara kiirehti kaivamaan lunta hevosen vatsan alta ja varmistamaan, ettei eläin ollut loukannut itseään oksaan. Teoksessa Suomenhevosen maa (Suomen Hevosurheilulehti 2022) Erkki Laitinen: Metsätyöntekijät. Joskus se saatettiin myös jättää hautaamatta kuolinpaikalleen. Hyvin hoidettu hevonen myös osoitti, että mies osaa huolehtia talostaan ja perheestään, antropologi Riitta-Marja Leinonen toteaa väitöskirjassaan. Turpa värähti ja silmät ummistuivat.” Vaattovaaran oli tarvottava yksin korpeen. Karvakaan ei liikkunut ruunassa enää.” Vasta matkan päässä mies huomasi poskipäilleen jäätyneet kyyneleet. Jos sen sijaan alkoi ajaa täyttä kuormaa heti palstansa alkupäästä, sai tarpoa hangessa pitkään. ”Tienviereen ei tullu juuri mitään, kun toiset oli jo ajanu isot kasat. ”Sellaistakin sattui, sillä kovassa työssä alunperin huonohermoisten miesten hermot saattoivat kiristyä äärimmilleen. Hevosen työkyvyttömyys olisi merkinnyt ihmisille helposti nälkää ja puutetta. Työmaan ensimmäisinä päivinä Antti Järvinen ei koskaan lastannut Virkulle täyttä kuormaa vaan antoi hevosen totutella puolityhjällä reellä. Myös aikakauden arvomaailma ohjasi pitämään eläimestä huolta. Suuri kuoppa vaati paljon lapiointia ja pehmeää maata, joten käytännön syistä ja vastoin määräyksiä eläin voitiin upottaa suohon. Nyt mentäisiin tavallista keveämmin
Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. Kiitokset kaikille vastaajille! Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. Tilaajan perheenjäsen . Löydät kirjasta myös ohjeita ja vinkkejä männyn, koivun ja pajun hyödyntämiseen käsitöissä ja keittiössä. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Vastaa oheiseen lukija kyselyyn 23.3.2025 mennessä. Varusta kuori kirjepostimerkillä. Kerro, mikä on lehden paras juttu. VIIME VOITTAJAT Aarre 11/24:n kiinnostavin jut tu äänestyksen voitti artikkeli Kämppäukon pestissä. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Olen . 51 Aarre 2/2025 VAKIOT AR-20250224-529119-_6293503.indd 51 AR-20250224-529119-_6293503.indd 51 11.2.2025 10.15.50 11.2.2025 10.15.50. Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7. Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. 8–21). Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. Ankara savotta kirjan voittivat arvon nassa Terttu Ala-Heikkilä, Mänttä, Henna Kauppi, Hasula, Tuomas Leminen, Ikaalinen ja Ulla Peltomäki, Kyröskoski. Muu lukija 2. Aarre-lehden kestotilaaja . VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Varusta kuori kirje posti merkillä. Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä Tulta ja tervaa -kirjaa (Viestimedia 2022). Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Kirjassa tutustutaan perinteisiin suomalaisiin käsityötaitoihin ja niiden ylläpitäjiin. 020 413 2277 (ark. Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Aarre 2 / 2025 Mikä juttu kiinnos ti sinua. Yhden palkinnon arvo on 25 euroa. 1. Vastasi odotuksiani . Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. . Osallistut samalla Tulta ja tervaa -kirjan arvontaan
Menneen ajan lumoa PUUTALO Rauhallinen pientaloalue ympäröi satavuotiasta hirsitaloa, jota on kun nostettu hellin käsin. Lämmitys, lumityöt ja muu vanhan talon yllä pito ei rasita Johnia ja Maria vaan pitää heidät aktiivisina. Kahden tutkijan ja heidän teinipoikiensa koti henkii menneen ajan tunnelmaa. Teksti RIITTA VAURAS | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ 52 Aarre 2/2025 PUU AR-20250224-529092-_6293526.indd 52 AR-20250224-529092-_6293526.indd 52 11.2.2025 10.19.02 11.2.2025 10.19.02
Täällä asuvat Tutkija John Björkman, 46, bioja lääkealan asiantuntija Mari Björkman, 44, ja heidän poikansa Oskar, 16, ja Otto, 12 Turun Vasara mäkeen 1920-luvulla rakennetussa talossa on asuinneliöitä runsaat sata, tosin pinta-alaa ei ole mitattu 53 Aarre 2/2025 PUU AR-20250224-529092-_6293526.indd 53 AR-20250224-529092-_6293526.indd 53 11.2.2025 10.19.06 11.2.2025 10.19.06. Vinttikamareissa on vuosikymmenten saatossa ollut lukuisia vuokralaisia. Puu talo Björkmanit ovat talon viides omistajaperhe
He muuttivat siihen taaperoikäinen Oskar kainalossaan vuoden 2010 keväällä heti, kun keittiö ja toinen vessa oli kunnostettu. S uuret salavat ja saarnet hallitsevat sinisen, mansardikattoisen talon omenatarhaa ja pihaa Turun Vasaramäessä. Kodin lämpö tulvahtaa vastaan vasta sitten, kun isäntä avaa kolmannen oven ja sulkee sen heti takanamme. Naapurustossa on nykyään myös sodanjälkeisiä ja moderneja pientaloja. Satavuotiasta hirsi taloa sivuavat kadut ovat kuin hiljaisia kylä teitä, vaikka Turun keskusta on lähellä. Etätyössä voi lämmittää taloa Talon ulko-ovi avautuu kylmälle lasikuistille. Suljetut ovet estävät lämpöä karkaamasta. Turun kaupungin Eteläisen Takamaan laidunmaille sallittiin rakentaminen 1920-luvun alussa. ”Hän saattoi olla myös viinatrokari, mutta vain pikkutekijä”, naurahtaa talon nykyinen isäntä John Björkman. Vehmas Vasaramäki on suosittu asuinalue. Virikkeitä museorakennuksista Björkmanin pariskunta on vanhojen talojen ystäviä. Keltamullan sävyinen talli on muistona kuormaajuri Virtasesta, talon ensimmäisestä omistajasta. Sinistä hirsitaloa pariskunta tuli katsomaan keskellä talvipakkasia. Marin mielessä kangastelivat lämpimät lapsuusmuistot puutalokodista Kotkassa. Salissa on Turun kaakelitehtaan Koivukaakeliuuni, jonka malli on vuodelta 1903. Hänen väitöstyönsä käsitteli lounaissuomalaisten kansanuskomusten pyhiä paikkoja. Ajuri Virtanen rakensi hirsitalon, naapurin raharikas kivitalon. Seuraava ovi vie viileään eteiseen, josta Mari kipaisee yläkertaan. John Björkman väitteli marraskuussa Åbo Akademissa pohjoismaisen folkloristiikan tohtoriksi. Perheen pojat Oskar ja Otto ovat vielä koulussa, ja yläkerrassa on työrauha. Arvokas lämpö ei saa karata. Ymmärsin, että sellaisessa asuminen on oma elämäntapansa.” Vanhojen puurakennusten lumo valloitti Johnin lopullisesti, kun hän työskenteli Stundarsin ulkoilmamuseossa Mustasaaren Sulvan kylässä. Pian he päättivät vaihtaa vesikiertoisen sähkölämmityksen maalämpöön. Mari tauottaa tietokonetyös kentelyä mie lellään talkka rin hommilla. Turkuun palattuaan John ja Mari alkoivat etsiä omaa talovanhusta. Hän muistelee, kuinka hän nuorena veti Kemiön Sagalundin museossa ohjelmaa lapsiperheille. PUUTALO 54 Aarre 2/2025 PUU AR-20250224-529092-_6293526.indd 54 AR-20250224-529092-_6293526.indd 54 11.2.2025 10.19.12 11.2.2025 10.19.12. ”Oli helppoa kuoria esiin talon vanhempi kerros ja palauttaa se ennalleen”, Mari lisää. ”Täällä ei ollut tehty liian perusteellisia remontteja, ja juuri se vetosi meihin”, John kertoo. ”Kovimmilla pakkasilla maalämpö ei riitä pitämään yllä mukavaa sisälämpötilaa, mutta lisäksi poltamme puuta”, John kertoo ja toteaa, että vankat vanhat lämpöpatterit ovat kelpo tavaraa edelleen, samoin talon sähkövedot. ”Monilla museovieraista oli erityinen innostus vanhoihin taloihin. Hän työskentelee Helsingin yliopistossa tutkimuksen kaupallistamisen parissa, ja alkamassa on etäkokous. Björkmanit ovat talon viidennet omistajat. ”Meitä yhdistää myös rakkaus luontoon, kansanmusiikkiin ja kansanrunouteen”, luettelee Mari Björkman, syöpätutkimuksesta tohtoriksi väitellyt biologi
”Se oiotaan sitten, kun liisteröimme seiniin uutta paperitapettia.” Joku edellisistä asukkaista oli lisännyt salin seiniin puukuitulevyä, ja sen alla on Keittiön seiniin pariskunta valitsi ruotsalaista perinnetapettia. Kun lämmin ilma nousee ylös ja kohtaa kylmän kattopellin, kosteus tiivistyy vedeksi. Kivijalassa oli lisäksi jokunen halkeama, sillä talo hieman liikkuu 12-metrisen savipatjan päällä. ”Talo on ollut tässä sata vuotta eikä ole tämän vinommaksi mennyt”, John hymähtää ja lisää, ettei ollut helppoa löytää tekijöitä, jotka hallitsevat entisajan kalkkilaastirappauksen. Emme panikoi katon kanssa.” Alun perin vaaleanvihreä talo maalattiin siniseksi todennäköisesti 1950-luvulla. Katon kuntoa ja alusrakenteita ei voi tarkistaa sisältä, sillä koko vinttitila on otettu asuinkäyttöön. Talon alkuperäinen omistaja, kuormaautoilija Virtanen on kirjoittanut talonkirjaan ammatikseen ”autoilia”. 55 Aarre 2/2025 PUU AR-20250224-529092-_6293526.indd 55 AR-20250224-529092-_6293526.indd 55 11.2.2025 10.19.17 11.2.2025 10.19.17. ”Ja Aurassa on Tecdoma-niminen yritys, joka tekee mallista juuri halutunlaisen listan, eikä ole kallista.” Kaupan tavaraa kalliimmaksi eivät tulleet myöskään keittiökaapit, jotka teetettiin puusepällä. Syöpätutkija Mari Björkman opiskelee kanteleensoittoa Turun konservatoriossa. Runsaskukkainen latvusto tarjoaa kevään ensimmäiset ateriat mehiläisille, joiden surina kuuluu kauas. Sastamalasta löytyi aarre, purkutalosta pelastettu Turun kaakelitehtaan valmistama Koivu-uuni. Isännän mukaan ne kaipaavat taas kunnostusta. Museomies arvostaa suurten rautakauppojen hyvää perinnelistavalikoimaa. Useampi peltiseppä on ollut tarkistamassa kattoa, mutta vuotokohtia ei ole löytynyt. Tämä työ annettiin ammattilaisille, samoin korkean kivijalan kunnostus. ”Vanhasta talosta sanotaan, että keittiön ikkunasta näet aina tielle”, John toteaa ja ihailee tienristeyksen kaunismuotoista vanhaa raitaa. ”Tässä oli muovimaton ja lastulevyjen alla vain villat.” Vanha helmiponttikatto oli säilynyt, samoin salin pinkopahvikatto. Kovilla pakkasilla etätyö on pelastus, kun samalla saa lämmittää tulisijoja”, John kertoo. Eroon muovimaaleista Talon ikkunoilla on ikää sata vuotta. Kun teen viideltä tulet kaakeliuuniin, sali on lämpimin puolenyön aikaan. Talon alkuperäinen uuni oli hävitetty, joten paikalle piti etsiä uusi. ”Se voi olla myös kondenssivettä. Keittiön harmaan lattian laudat isäntä irrotti salin satavuotiaan puulattian päältä. Isäntä kiittelee sekä uunin pelastajia että sen pystyttäjää, muurari Jaakko Moilasta. Puusepällä teetetyt Ostohetkellä talon keittiö oli John Björkmanin mukaan ”kuin villistä lännestä”. 1970-luvun tyyliset muovikalusteet ja muovi pinnat poistettiin, ja tilalle tehtiin talon henkeen sopiva sisustus. Talon kunnostuksessa sitä skrapattiin pois mahdollisimman paljon ja korvattiin pellavaöljymaalilla. ”Leivinuunissa kypsytän perinneruuat, tykkään niiden värkkäämisestä.” Salia komistaa kaakeliuuni. ”Työssä käyvän ihmisen rytmiin on hiukan vaikea sovittaa talon lämmittämistä puulla. Talon kattokin on alkuperäinen, mutta se saattaa jo olla elinkaarensa päässä, miettii John ja kertoo, että katosta tulee ehkä kerran vuodessa vettä sisälle. Vanhat ikkunat ovat kestäviä, samoin paksut, vanhat saumapeltikatot. Keittiön jykevä vuolukivihella pitää lämpönsä tuntikausia. Jossakin vaiheessa maaliksi oli valittu alkydimaali. Siinä hilseili lateksimaali
Talon kellarissa on myös vessa ja saunaosasto sekä vanhempien makuuhuone. Perusteelliset remonttipiirustukset löytyivät Turun kaupunginarkistosta. museoammattilaisen iloksi tallessa talon historia eli kaikki tapettikerrokset. Polttoaineena oli kivihiili, turkulaisittain koksi. Asukkaat ottivat veden portinpielen kaivosta ja asioivat tallin takana ulkohuussissa 1950-luvulle asti. Vuolukivinen puuhella on ahkerassa käytössä. ”Vai oliko niitä ollenkaan. Makuuhuone kellarissa Keittiön tiskipöydän vieressä on verholla peitetty oviaukko, jonka takaa laskeutuvat portaat viileään kellariin. Monet talon huone kaluista ovat John Björkmanin isoäidin vanhempien perua. Vasta tuolloin Vasaramäkeen saatiin kunnallistekniikka. Sauna on vastikään remontoitu, mutta remontissa säilytettiin vessan ja pukuhuoneen vanha paneelisisustus. 56 Aarre 2/2025 PUU 56 PUU AR-20250224-529092-_6293526.indd 56 AR-20250224-529092-_6293526.indd 56 11.2.2025 10.19.22 11.2.2025 10.19.22. Hän teetti 50-luvulla perusteellisen remontin ja asensi viemärija vesijohtoputket. Korkean kivijalan isot ikkunat antavat kylpijöille runsaasti valoa. Rakentaminen saattoi olla melko villiä 1920-luvulla laitakaupungilla”, miettii Björkman. Huussista vesivessaan Talon alkuperäisiä rakennuspiirustuksia ei ole säästynyt. Sen uuniosassa John Björkman kypsyttää kovasti arvostamansa perinneruuat. ”Mutta eihän tämä mikään hyvin eristetty talo ole”, Björkman myöntää. ”Rainio laittoi talon kuntoon, mutta piirustuksia ei kylläkään ollut noudatettu,” John Björkman virnistää. Oskar ja Otto olivat varttuneet niin, että vanhemmat päättivät luovuttaa yläkerran heille. Vessat ovat alkuperäisillä paikoillaan eli yläkerrassa ja kellarissa. Mari Björkman sujahtaa verhon taa, palaa mukanaan lasipurkki ja keittää teetä kauniinvihreästä, voimakkaan tuoksuisesta mintusta. 1930-luvun lopulla talon osti hopeaseppä Rainio. Vesijohtojen myötä talossa voitiin myös siirtyä keskuslämmitykseen. Hanketta viivästyttivät sotavuodet. PUUTALO Museomies Björkman osaa arvostaa talon vanhoja, patinoituneita paneelipintoja. Löytyneet remonttipiirustukset olivat hänen perheelleen arvokkaat siinä vaiheessa, kun kellarikerros haluttiin ottaa asuinkäyttöön. Ne kulkevat talon keskellä yhdessä kuilussa. Saunassa on varaava puukiuas, joka sekin antaa talvella lämpöä. ”Sitä remonttimiehen oli vaikea ymmärtää”, John kertoo. Björkmanit viljelevät yrttejä ja pitävät mehiläisiä Turun Hirvensalon saarella
Muuten täällä on mukava nukkua vähän viileämmässä.” Kesäaikaan pihassa voi viipyillä pitkälle iltaan asti ja taas aamulla astua kellarin ovesta suoraan puutarhan linnunlauluun. Isoveli Oskar hallitsee yläkerran toista huonetta. ”Opin, että kotona aina jokin nurkka vaatii kunnostusta. Ne ovat peräisin Johnin isovanhempien kesäpaikasta Jyväskylässä. Myöhemmin hänen vanhempansa ostivat 1950-luvun huonokuntoisen, funkkistyyppisen talon. Lattia piikattiin auki, ja siihen asennettiin lattialämmitys. 3 x kotirauha Mikä talossanne on parasta, MARI JA JOHN BJÖRKMAN. 57 Aarre 2/2025 PUU AR-20250224-529092-_6293526.indd 57 AR-20250224-529092-_6293526.indd 57 11.2.2025 10.19.28 11.2.2025 10.19.28. Kotiin palanneilla koululaisilla on mukavaa, kun vanhemmilla on etätyöpäivä. Tontin kunnostus askarruttaa pariskuntaa. Viides polvi samoilla tuoleilla Varhaislapsuutensa John Björkman vietti modernissa rivitalossa. Tai no, ehkä maalaamme keittiön kaapit jossakin vaiheessa ja tapetoimme salin perinteisillä paperitapeteilla.” Kodin huonekalut sopivat vanhan talon tyyliin. Kattopaneelien kanssa tuli tehtyä moka, isäntä huokaa. ”Jätin paneelien alle sentin varan sähkövetoja varten, ja nyt siellä melskaavat öisin hiiret, joiden on helppo tunkeutua vanhaan taloon. ”Mikään täällä ei huuda tekemään jotakin. ”Moni asia, mutta etenkin piharakennus alkaa olla uusimisen tarpeessa.” Mitkä ovat mielipaikkanne. Se on pahasti vinossa.” Vanhojen hopeasalavien kunto mietityttää, mutta naapuri arvostaa isoja puita. ”Mietimme, mitä vanhalle tallille pitäisi tehdä. ”Vanhan talon tunnelma, joka tulee alkuperäisistä ikkunoista, ovista, paneeleista ja listoista.” Mikä kaipaa kunnostusta. MARI: ”Sisällä kaakeli uunin edusta ja kesäi sin riippu matto omena tarhassa.” JOHN: ”Puutarha touko kesäkuussa omenapuiden ja pionien kukintaaikaan.” Huone kalut sopivat vanhan talon tyyliin. Ruuanlaitosta pitävän isännän taikinatiinu on ahkerassa käytössä. Kellarista purettiin tuhannen litran lämminvesivaraaja huoneesta, jossa vanhemmat nyt nukkuvat. Makuuhuone uskallettiin rakentaa, sillä kosteudesta ei ollut näkynyt kymmenen vuoden asumisen aikana minkäänlaisia merkkejä. ”Keittiössä istuu samoilla tuoleilla jo viides saman suvun sukupolvi, koska huone kalut ovat olleet isoäitini vanhempien”, John kertoo. Se myytiin samoihin aikoihin kun Björkmanin nuori perhe muutti tähän taloon. Otolla on lukurauhaa omassa huoneessaan. Koko kouluikäni kasvoin keskellä remonttityömaata ja sain siitä rennon tavan suhtautua vanhoihin rakennuksiin.” ”Tässä talossa kaikki on hyvin näin”, sanoo Mari Björkman, jonka mieli askartelee yleensä aivan muissa kuin remonttitai sisustusasioissa
Toisaalta päivä pitenee pitkin askelin ja aikaa ravinnon etsintään on aina eilistä enemmän. Pahimmassa tapauksessa ne saavat kerättyä jonkinlaisen talvivaran mutta kaikki menee hakkuissa poikki ja pinoon. Kevään tullen ne löytävät vaivatta pehmeäksi lahonneen pökkelön, johon kaivaa kolon pesäkseen. Jokaisella kolmella lajilla on omat suosikkipaikkansa, joten kätkölle osuu useimmiten tekijä itse tai sen puoliso. OLEN KULKENUT tässä metsässä vuosia, seurannut tiaisten elämää ja valokuvannut niitä. Lähelläni hääräilevän tiaisparven jäsenet olisivat varmasti toista mieltä. Lumiset puut seisovat jäykkinä ja hiljaisina, aamun aurinko heittää sinne tänne pehmeän valoläikän. Metsässä kukoistaa monimuotoinen ja runsas hyönteiselämä, josta tiaiset ammentavat talvivarastojensa tekoon. Pahimmasta on selvitty, eikä pakkanenkaan voi jatkua loputtomiin. Paikalla asustaneet pariskunnat muodostivat tiaiskillan ytimen, ja ne saivat joka syksy seuraa muualta vaeltaneista nuorista linnuista. Mutta kuten sanonta kuuluu, kauneus on katsojan silmissä. Tuo pieni, urhea lintu on sopeutunut erinomaisesti lumeen ja lyhyiden päivien hyytäviin pakkasiin, mutta mahdottomaan sekään ei pysty. Maisemaa koristelevat lumi ja pakkanen ovat niille kuolemanvakava asia. Jostakin kuuluu myös puukiipijän ääniä, joten sekin on tapansa mukaan liittynyt joukkoon. Tiaiset ovat tehneet syksyn mittaan tuhansia pieniä ruokakätköjä. Nyt kannat romahtavat sellaisella nopeudella, että laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Viimeisen juttunsa myötä Heikki Willamo haluaa lähettää lämpimät kiitokset kaikille lukijoilleen. Töyhtötiainen on kokenut lähes saman kohtalon. Ne ovat hätävara, jonka turvin runsaan kymmenen gramman painoiset linnut pystyvät selviytymään metsässä. Ollaan helmikuun alussa, ja varastot alkavat ehtyä. Se on rauhoitettu saareke vanhoine kuusikkoineen, pähkinää kasvavine lehtolaikkuineen ja kallionrinteineen. Linnut keikkuvat oksilla, roikkuvat välillä selkä alaspäin ja pyrähtävät sitten seuraavaan puuhun. Kolmekymmentä vuotta sitten talviparvessa oli paljon enemmän lintuja, hömötiaisia usein tusinan verran. Tämä on Aarteen viimeinen Lähiluonnon elämää. Enää tulijoita ei juuri ole. Takavuosina hömötiainen oli maamme neljänneksi runsain lintu. On satumaisen kaunista. LÄHILUONNON ELÄMÄÄ HÖMÖTIAISEN HELMIKUU Karjalohjalla asuva luontokuvaaja Heikki Willamo kertoo arkisista ihmeistä, joita hän on kokenut omassa lähiluonnossaan, korkeintaan peninkulman päässä kotioveltaan. 58 Aarre 2/2025 LUONTO AR-20250224-529100-_6293577.indd 58 AR-20250224-529100-_6293577.indd 58 11.2.2025 10.21.04 11.2.2025 10.21.04. PARVESSA, TAI tiaiskillassa joksi sitä kutsutaan, on kaksi töyhtöja kaksi hömötiaista sekä yksi kuusitiainen. Tämä pieni tiaiskilta asuu hyvässä metsässä. Toinen parven hömötiaisista lennähtää eteeni koivun jäkäläiselle rungolle, nappaa jotain nokkaansa, hyppää oksalle ja pörhöttää höyhenensä. Ne tutkivat naavatuppoja ja koluavat kaarnanrakosia kätköjään etsien. Niillä on erinomaisen tarkka muisti. On vanhoja mäntyjä ja haapoja, pökkelöitä ja muuta lahopuuta. Helmikuun alussa varastot alkavat ehtyä. Lisäksi ne tekevät varastoja paikkoihin, joista ne etsivät muutoinkin ruokaa. Jokainen pitkä yö, jonka ne viettävät kylmähorrokseen vaipuneina, voi olla viimeinen, jokaisena lyhyenä päivänä on löydettävä riittävästi ruokaa seuraavan yön tarpeisiin. Ne eivät kerta kaikkiaan selviydy talvesta talousmetsien hyönteisköyhässä todellisuudessa. Systeemi on hyvä – parven monet valppaat silmäparit tuovat turvaa, mutta keskinäistä kilpailua ei juuri ole. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO A nkara pakkasjakso on puristanut metsää kylmillä kourillaan jo viikon verran
Se tarvitsee elääkseen moni muotoisen metsän. 59 Aarre 2/2025 LUONTO AR-20250224-529100-_6293577.indd 59 AR-20250224-529100-_6293577.indd 59 11.2.2025 10.21.05 11.2.2025 10.21.05. Hömötiaisesta on tullut metsälajien ahdingon symboli
VILLIRUOKA Perunoista, metsäsienistä ja savu tofusta saat täyttävän kiusauksen. Kiusausta ja kakkua Kiusaus on mitä mainiointa arkiruokaa, josta parhaimmillaan riittää syötävää vielä seuraavaksi päiväksi. Pakastemustikat piristävät kuivakakkua. Teksti, kuvat ja kuvausjärjestelyt ELINA LAMPELA 60 Aarre 2/2025 HYVINVOINTI AR-20250224-529112-_6293629.indd 60 AR-20250224-529112-_6293629.indd 60 11.2.2025 10.22.29 11.2.2025 10.22.29
Mustikkasitruunakakku • 200 g leivonta margariinia • 2 dl sokeria • 1 sitruunan raastettu kuori • 4 dl vehnäjauhoja • 2 tl leivinjauhetta • 1 tl vaniljasokeria • 2 dl paksua soijajukurttia (esim. 2 Miedot sienilajit, kuten haperot, vahverot ja orakkaat, kannattaa kuumentaa pannulla ennen pakastamista. Ota taikinasta 2 dl toiseen kulhoon ja sekoita siihen desilitra pakastemustikoita. Voitele kuivakakkuvuoka tai pitkä leipävuoka. Pakastettuja sieniä 1 Pakastaminen sopii melkein kaikille sienilajeille. Sekoita nopeasti tasaiseksi. 5 Huuhtele rouskut keittämisen jälkeen kylmällä vedellä, valuta, anna jäähtyä ja pakkaa sopiviksi kerta-annoksiksi pakastus rasioihin tai -pusseihin. Jalotofu Kylmäsavu) • 0,5 tl suolaa • muutama rouhaisu mustapippuria myllystä • 5 dl kaurakermaa • muutama nokare voita tai margariinia pinnalle Ota sienet huoneenlämpöön sulamaan tai sulata ne mik rossa. Tasoita pinta ja vedä halutessasi lusikalla taikinaa niin että taikinat hieman sekoittuvat. Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet. 3 Lisää puhdistetut ja paloitellut sienet kuivalle pannulle tai kattilaan. Ripot tele pinnalle suolaa ja musta pippuria. Levitä päälle sipulit ja sienet. Lusikoi vaaleaa taikinaa ja mus tikkataikinaa vuorotellen vuokaan. Murustele savutofu niiden päälle. Mustikka-sitruuna kakku on pinnasta mureaa ja sisältä pehmeää. Vinkki! Voit korvata peru nat ja sipulin pakaste altaan valmiilla perunasipuli sekoituksella (1 kg). Kaada kaurakerma tasaisesti vuokaan ja lisää muutama voi tai margariininokare pinnalle. Vatkaa sähkövat kaimella vaahdoksi. Anna kakun jäähtyä hieman ennen kuin kumoat sen. Paista kakkua 175astei sessa uunissa tasalämmöllä noin 50–55 minuuttia. Kuumenna sieniä keskilämmöllä, kunnes enin neste on haihtunut. suppilovahveroita • 1 kg perunoita • 1 iso sipuli • 4 valkosipulinkynttä • 300 g savutofua (esim. Alpro Greek Style) • 1 dl pakastemustikoita Mittaa kulhoon huoneen lämpöinen margariini ja sokeri. Mustikan ja sitruunan maut sopivat hyvin yhteen. Levitä päälle loput perunaviipaleet. Varmista kypsyys tikulla. Laita puolet perunoista uunivuokaan. Sieni-savutofukiusaus (4 ANNOSTA) • 4 dl pakastettuja metsäsieniä, esim. Sienet on järkevää pakastaa kertaannoksina rasioissa tai pakastuspusseissa. Kypsennä ruokaa 225astei sen uunin keskitasolla noin tunnin verran. 61 Aarre 2/2025 HYVINVOINTI AR-20250224-529112-_6293629.indd 61 AR-20250224-529112-_6293629.indd 61 11.2.2025 10.22.32 11.2.2025 10.22.32. Puristele sulamisvesi mahdollisimman hyvin pois. Muut sienet joko ryöpätään tai kuumennetaan pannulla ennen pakastamista. Kuori perunat ja leikkaa ne ohuiksi siivuiksi veitsellä tai mandoliinilla. Lisää sitruunan kuoriraaste, vehnäjauho, leivinjauhe, vaniljasokeri ja soijajukurtti margariini sokerivaahtoon. Tatteja voi pakastaa viipaleina raakana. 4 Rouskut voi pakastaa ryöpättyinä. Haaparouskuja suositellaan keitettäväksi väljässä vedessä viisi minuuttia ja kangasja karvarouskuja 10 minuuttia. Anna sienten jäähtyä ja pakasta ne liemineen rasioissa tai pusseissa. Pese ja kuivaa sitruuna ja raasta kuori. Kuori ja leikkaa sipuli puolirenkaiksi
Tositteiden lisäksi avuksi on aikaisempi veroilmoitus. Monelle Verohallinnon sähköinen Omavero-palvelu on vähän peikkona. VERO ILMOITUS VALMIINA Helpoin tapa selviytyä metsäveroilmoituksesta on antaa se maksua vastaan asiantuntijan tehtäväksi. Laukkasen mukaan veroasiakkaiksi on viime vuosina tullut myös metsää ostaneita tai perineitä nuorehkoja metsänomistajia, joista kaikki eivät ole kiinnostuneita perehtymään metsäverotukseen. Asiakkaissa on nuoria ja vanhoja, niin yksin metsää omistavia kuin yhtymien ja kuolinpesien osakkaita. ”Pääasiassa he ovat pienehkön metsätilan omistajia”, arvioi Jenni Laukkanen, yksi perheyrityksen kolmesta yrittäjästä. Kuitit mukaan Metsäveroilmoitus perustuu metsätalouden tulojen ja menojen tositteisiin. Vanhalla asiakkaalla ne voivat löytyä veropalvelusta valmiina. Virheitä ei haluaisi tehdä, ja puutteet vero-osaamisessa voivat myös heikentää metsätalouden tulosta. Jos on käyttänyt metsävähennystä tai tehnyt varauksia tai poistoja investoinneista, aiemmilta veroilmoituksilta löytyvät niitä koskevat seurantatiedot. Pääkaupunkiseudun metsänomistajat omistavat metsää ympäri maata. Omavero peikkona Paikallisia metsänomistajia jo 26 vuotta palvelleella Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV:llä teettää metsäveroilmoituksensa moni yrityksen pitkäaikainen asiakas. Jos puukaupan maksupäivä osuu vuodenvaihteeseen, Piia Perälä toivoo asiakkaan ottavan mukaan myös tiliotteen. Helpoin ratkaisu on antaa ilmoitus kokonaan asiantuntijan tehtäväksi. Monenlaisia asiakkaita Veropalveluja käyttävät myös kokeneet metsänomistajat. ”Kaikilla ei ole edes verkkopankkitunnuksia palveluun tunnistautumiseen”, lisää metsäasiantuntija Tuuli Lajunen. Palveluja tarjoavat metsänhoitoyhdistykset, pääkaupunkiseudun metsänomistajia palveleva Metsänomistajien Palvelutoimisto sekä osa tilitoimistoista ja metsäpalveluyrityksistä. ”Uusille metsänomistajille laskemme myös metsävähennyspohjat ja voimme tehdä arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumiset”, kertoo Lajunen. Kymmenkunta vuotta toiminut palvelu on avaimet käteen -tyyppinen vaihtoehto UPM Metsän verkkopalvelussa itse tehtävälle sähköiselle veroilmoitukselle. Joskus harvoin raha on lähtenyt maksa62 Aarre 2/2025 OMA TALOUS AR-20250224-529122-_6293575.indd 62 AR-20250224-529122-_6293575.indd 62 11.2.2025 10.21.02 11.2.2025 10.21.02. Uudesta metsänomistajasta tai harvoin puukauppaa tekevästä voi silti tuntua ylivoimaiselta paneutua verokiemuroihin tai pysytellä perillä niiden muutoksista. Oman auton tai mönkkärin käytöstä on veromuistiinpanoista löydyttävä ajopäiväkirja metsätalouden ajoista. Kannattaa pitää mielessä, että aivan veroilmoituksen viimeisten palautuspäivien alla veropalHYVÄT NEUVOT Teksti ANU SUSI | Kuvitus AINO SAARIKIVI veluissa on kiirettä eikä uusia asiakkaita välttämättä pystytä ottamaan. Suurista puunostajista UPM Metsällä on veroilmoituksen täyttöpalvelu. ”Asiakaskunta on yhtä monimuotoinen kuin metsänomistajakuntakin. Ulkomailla asuvat saattavat ehkä korostua”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen erityisasiantuntija Piia Perälä, joka työskentelee veroasiantuntijana myös Metsänomistajien Palvelutoimistolle. V erohallinnon Vero.fi-verkkosivustolta löytyy metsäverotuksesta melkoinen määrä ohjeita. Myös UPM Metsäveropalvelua käyttää käyttökokemuspäällikkö Jaakko Lehtisen mukaan moninainen joukko pienten ja isojen metsätilojen omistajia. Jälkimmäisellä ryhmällä tapahtumia on yleensä vuosittain paljon, ja palvelu säästää heiltä vaivaa
UPM Metsäveropalvelusta vastaa tilitoimisto. Joku asiakas toimittaa veromuistiinpanot asiantuntijoille pahvilaatikkoon kerättynä, joku toinen taas säntillisesti järjestettynä. Kaikki toimijat eivät tee maatalouden veroilmoituksia, mutta heiltä saa apua esimerkiksi vielä tällä kertaa maatalouden lomakkeella annettavien pellonvuokratulojen ilmoittamiseen. Jos metsänomistaja on arvonlisäverovelvollinen, palveluntarjoajat täyttävät myös alv-ilmoituksen. Toisinaan metsätalouden tuet ovat unohtua veroilmoituksesta, koska asiakkaan muistissa ovat ajat, jolloin tuet olivat verovapaita. Ammattiapu kannattaa Metsänomistajien Palvelutoimisto tekee metsänomistajien puolesta myös veroilmoitusten korjauksia ja täydennyksiä. Kuolinpesä, jolla ei ole Y-tunnusta, ei pysty hoitamaan veroasioitaan lainkaan Verohallinnon Omavero-palvelussa. Jenni Laukkasen mukaan asiakkaat tuovat joskus kuitteja, jotka eivät liity metsätalouteen, esimerkiksi bensakuitteja, vaikka metsätalouden ajot vähennetään kilometrikorvauksena. Silloin puukaupan voi ilmoittaa normaalista käytännöstä poiketen myös vanhan vuoden veroilmoituksella, kuten se on puun ostajan vuosi-ilmoituksessa. Paljonko maksaa. Oman metsänhoitoyhdistyksen palveluhinta kannattaa tarkistaa yhdistyksestä. Tarvittaessa veroneuvontaa saa puhelimitse. Tämä voi helpottaa veroilmoituksen tekemistä kuolinpesillä ja metsäyhtymillä, joilla valtuuksien järjestely voi olla työlästä. Verovinkki Veroneuvonnan hinta ja matkat kotoa veroasian tuntijan luo ovat metsä verotuksessa vähennys kelpoisia menoja. Metsänomistajien Palvelutoimistossa noin puolet asiakkaista saapuu toimistolle ja puolet lähettää kuitit postissa tai sähköisesti. Asiakkaita on ympäri maata, ja he toimittavat tilitoimistolle tositteet joko postitse tai sähköpostilla. Tämän jälkeen hinta nousee pienellä summalla per tosite. Metsänomistajien Palvelutoimiston veropalvelu maksaa metsänhoitoyhdistyksen jäsenelle 120 euroa (+ alv) ensimmäiseltä tunnilta ja 60 euroa seuraavalta alkavalta puolelta tunnilta. Mikäli valtuutuksen antajalla ei ole verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta, valtuuttaminen on monimutkaisempaa. M onilla veropalvelun tarjoajilla, myös kaikilla tämän jutun toimijoilla, on Verohallinnon järjestelmiin suora rajapinta, jonka kautta ne voivat lähettää veroilmoituksia verottajalle. ”Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kanssa tehdyt puukaupat aiheuttavat välillä haasteita silloin, kun metsänomistaja täyttää itse veroilmoituksen”, Piia Perälä kertoo. Suomi.fi-valtuutta ei välttämättä tarvita jalta vanhan vuoden puolella mutta tullut metsänomistajan tilille vasta seuraavan vuoden puolella. Myös Punkaharjun Metsäpalvelu hinnoittelee tunneittain (90 e/tunti sisältäen alvit). ”Arvonlisävero metsänomistajan on maksettava itse tilitoimiston ilmoittamien tietojen mukaan”, muistuttaa UPM:n Jaakko Lehtinen. Jos kuitteja on paljon, metsänomistajan oma vaivannäkö säästää rahaa tuntihinnoitellussa palvelussa. UPM Metsän veropalvelun arvonlisäveroton pohjahinta on 135 euroa, mihin sisältyy tietty määrä tositteita. Veroneuvonta puhelimitse maksaa erikseen. Jos osakkaalle tai ulkopuoliselle veropalvelulle halutaan antaa Suomi.fi-valtuus veroasioiden hoitoon, kaikkien osakkaiden on annettava valtuutus asianhoitajalle. Ne ovat hankintakauppoja, mutta metsänomistaja on voinut erehtyä ilmoittamaan ne pystykauppoina. Punkaharjun Metsäpalvelun asiakkaat suosivat käyntiä toimistolla. Useimmille täyttämiseen riittää tunti. Metsänomistajan ei silloin tarvitse hakea Suomi.fi-valtuutta ilmoituksen antamiseen. Veropalveluilla on usein kiinteä aloitushinta, josta hintaa nostaa tositteiden suuri määrä. Etäpalvelu yleistyi Perälän mukaan koronapandemian aikana. Ammattilaisen apu ehkäisee virheet, ja kun kaikki vähennykset muistetaan hyödyntää, asiakkaan metsäverotus kevenee. Piia Perälän mukaan valtaosalle riittää täyttämiseen tunti. Jos metsänomistaja tekee hankintahakkuita ja polttopuukauppaa, metsäveroilmoituksen täyttämiseen voi mennä yli kaksi tuntia. 63 Aarre 2/2025 OMA TALOUS AR-20250224-529122-_6293575.indd 63 AR-20250224-529122-_6293575.indd 63 11.2.2025 10.21.04 11.2.2025 10.21.04. Jos ei kuulu metsänhoitoyhdistykseen, hinta on hieman kalliimpi
Elias Lönnrot allekirjoitti ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen version, niin sanotun Vanhan Kalevalan esipuheen 28. 6. Naalin pesiä oli viime kesänä Suomessa kolme, ja niistä laskettiin yhteensä yhdeksän pentua. Ahventa esiintyy koko Suomessa pohjoisinta Käsivarren Lappia lukuun ottamatta. 044 500 5404, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 044 500 5404 M AR IA MIK LA S E LIN A L AM PE LA ENSI NUMEROSSA JOHANNES WIEHN Luksusmajoitusta luonnon keskellä Rautakauppias ostaa hakkuu tuloilla uusia metsäpalstoja Kokeilussa raivaus sahojen valjaat Metsätien perusparannus Vadelmatorttu vie ajatukset kesään Juho Revon perustama Laawu rakentaa teltan ja mökin yhdistäviä pienrakennuksia Kuusankoskella. 4. 5. Seuraava Aarre ilmestyy 24.3.2025 AARREVISAN VASTAUKSET 1. Äärimmäisen uhanalainen naali palasi Suomen luontoon vuonna 2022 oltuaan 25 vuotta poissa. helmikuuta 1835. Suomalaisen lastenkirjailija, kuvittaja ja animaattori Camilla Mickwitzin. Lepän. PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Metsävaroja on inventoitu vuodesta 1921 alkaen. 3. 64 Aarre 2/2025 VAKIOT AR-20250224-529124-_6293603.indd 64 AR-20250224-529124-_6293603.indd 64 11.2.2025 10.21.49 11.2.2025 10.21.49. 2. Valtakunnan metsien inventointi (VMI) on tilastolliseen otantaan pohjautuva inventointi, josta vastaa Luonnonvarakeskus. Ahven on Suomen yleisin kala
8–16). Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Ristikon 2/2025 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 4/2025. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. RISTIKKO 2/2025 Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN muodossa Muista antaa nämä tiedot! Osall istu ja voita ! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. 020 413 2277 (ark. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. Ristikon 11/2024 ratkaisu: Avainsana: TALVIKKI Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Onnittelemme Ristikon 11/2024 voittajia: Aarre Kuisma, Sälinkää Riitta Päivärinta, Kyrö Miikka Virtaharju, Vaasa Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteystiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 23.3.2025 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 2, PL 440, 00101 Helsinki. 65 Aarre 2/2025 VAKIOT AR-20250224-529104-_6293600.indd 65 AR-20250224-529104-_6293600.indd 65 11.2.2025 10.21.29 11.2.2025 10.21.29
ENTÄ SE neljäs aineisto. Se oli pelkkä tietokoneella tehty mallinnus. MARIA MIKLAS L uonnonvarakeskus julkaisi 15. Nousevia ja laskevia kaasuvirtoja mittaavilla laitteilla (eddy covariance flux tower) on tehty jonkin verran paikallisia mittauksia. Tämä tekee niistä läpinäkymättömiä: muiden tutkijoiden ei ole mahdollista arvioida niiden pätevyyttä. Satelliittimittauk sien perusteella metsämme poistai sivat edelleen ilma kehästä enemmän hiilidioksidia kuin fossiiliset polt toaineet, pellot ja ojitetut suot sitä Suomen alueella vapauttavat. Tällaiset mittaukset ovat kuitenkin niin harvalukuisia, ettei niiden perusteella ole mahdollista esittää luotettavia kokonaisarvioita. 66 Aarre 2/2025 VAKIOT AR-20250224-529126-_6293601.indd 66 AR-20250224-529126-_6293601.indd 66 11.2.2025 10.21.32 11.2.2025 10.21.32. Siksi meillä on edelleen hyvin vähän asiaan liittyviä em piirisiä tutkimustuloksia. Metsien lisäkasvu on usein kompensoinut päästön, mutta yhtälö kääntyy mo nesti toisin päin silloin, kun suometsiä aletaan hakata. Nasan satelliittien säädöissä voi tot ta kai olla isojakin virheitä, mutta tätä ei voi arvioida tyhjän päällä olevien tietokoneajojen avulla. Tietokoneohjelma on sitten järjestänyt nämä oletukset uudelleen vakuutta van näköisiksi numerosarjoiksi. Kolmanneksi meillä on jonkin verran metsiksi ojitetuilla soilla tehtyjä mittauksia. Niiden mukaan soiden ojittaminen metsiksi nopeuttaa turpeen hajoamista. RISTO ISOMÄKI Luken hiilimallinnus on tyhjän päällä ISOMÄKI Yhteydet todelliseen maailmaan ovat puhdasta arvailua. Suomen ei todellakaan kannattaisi esitellä tyhjän päällä olevia tietokoneajoja EU:lle empiirisinä tutkimustulok sina. Menettely voi toimia silloin, kun sen pohjaksi on riittä västi empiirisiä tutki mustuloksia ja kun voidaan olla varmoja siitä, että ohjel malle on syötetty tarpeeksi tietoa kaikista laskujen lopputulokseen vaikuttavista tekijöistä. Niiden mukaan metsämaan hiilivarastot ovat kasvaneet luultua nopeammin. Toiseksi meillä on muutamia satoja tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemen kolmeen kertaan eli vuosina 1986, 2006 ja 2024 mittaamia koealoja. Suomalaiset tiedotusvälineet julkistivat uutisen isosti, ja väitettä on tästä eteenpäin toisteltu vähän joka puolella ikään kuin virallisena totuu tena asiasta. tammikuuta tiedotteen, jonka mukaan Suomen metsien maaperä on muuttunut hiilipäästöjen lähteeksi. Luken mallinnuksen yksityiskohtia ei ilmeisesti ole koskaan julkaistu vertais arvioiduissa lehdissä. Saatamme pahimmassa tapauksessa joutua tämän seurauksena maksamaan EU:lle joka vuosi esimerkiksi pari miljardia euroa metsiemme hiilivaraston pienenemisestä, vaikka oikeasti Suomen metsien hiilivarastot kasvaisivat. Yhdysval tain avaruusvirasto Nasan satelliit tien mukaan Suomi on kokonaisuu dessaan hiilinielu. Yksinkertaisin selitys on se, että osa puunjuurien kautta maaperään menevästä hiilestä jää maahan humuksena, hiilihappona sekä hiilihapon ja maa perän mineraalien reagoidessa syntyvinä karbonaatteina ja bikarbonaatteina. Mallinnuksessa oletettiin, että metsien maaperän hiili varasto on suometsien ulkopuolella ollut lähes vakio mutta että se on nyt pienen tynyt karikkeen tuotannon mukana. Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. Olen itse ajatellut, että Nasan mittaukset saattaisivat osua lähelle totuutta, koska silloin kaikki palaset loksahtai sivat kauniisti paikoilleen. Luken tiedote ei kuitenkaan perustunut uuteen em piiriseen tutkimukseen. Meillä on siis tällä hetkellä liikaa hiilidioksidin lähteitä ja liian vähän nieluja. Käytännössä puhumme neljästä eri aineistosta. Maapallon pellot ja laidunmaat menettävät mittauksien mukaan joka vuosi keskimäärin 1–1,5 prosenttia eloperäisestä aineksestaan, ja tämän hiilen täytyy mennä jonnekin. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. Mutta silloin, kun nämä ehdot eivät täyty, saatujen ”tutki mustulosten” mahdolliset yhteydet todellisen maail man kanssa ovat puhdasta arvailua. Kun näiden mittauksien analyysi on saatu loppuun, niistä tulee ensimmäinen kun nollinen, empiriaan perustuva tutkimus siitä, miten metsä taloutemme nykyiset käytännöt ovat vaikuttaneet metsien maaperän hiilivarastoihin. METSIEN MAANALAISTEN hiilivaras tojen ja niissä tapahtuvien muutoksien mittaaminen on vaikeaa. Kaikki nämä nielut on Luonnonvarakeskuksen mallissa oletettu tasan nollan suuruisiksi
Leveys 2,2 m. Renkaat 400/60-15.5 13 kuormainja 10 vaunumallia. Country 500 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5 m, nostaa 3.5 m. K437 Leveys 1.9 m, paino 3,5 t nosturin ulottuvuus 5.5 m. UUDET MALLIT K325 Leveys 1.6 m, paino 2.6 t nosturin ulottuvuus 5 m. Renkaat 550/45-22.5. 618 kg. Country 850 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 8.5 m, nostaa 3.5 m. Rahtivapaasti 150 km Pieksämäeltä! Country 550Kuormainpaketti Ulottuvuus 5,5 m, nostaa 3,5 m. 1195 kg. Renkaat 300/65-12. Renkaat 400/60-15.5. Vaunu 130 D. Vaunu 70 S. 1120 kg. Renkaat 500/50-18, 550/45-22.5. Vaunu 90 S. Sopii vaunuille 110 D, 130 D, 150 D. 550 kg. Vaunu 110 D, 4 pankkoparilla, 2 runkopalkilla. Vaunu 30 S leveys 1.6 m. KATSO K437 HAKKUUVIDEO NETTIKONEESTA AR-20250224-529127-_6293599.indd 67 AR-20250224-529127-_6293599.indd 67 11.2.2025 10.21.29 11.2.2025 10.21.29. Kannattaa kysyä tarjous. Leveys 2.28 m. Leveys 2 m. Countryllä takuu 3 vuotta Country 720 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7.2 m, nostaa 3.5 m 1356 kg. Renkaat 500/50-17. Tukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI +358 500 373 420 www.metsa-saamanen.fi Country 700 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7 m, nostaa 3,5 m. AH 30 S Pienpuurulla harvesteri Paino 225 kg Max katkaisu 300 mm Country 700 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7 m, nostaa 3.5 m 1120 kg
Latausaika n. Versiot: VOIMAKAS valinta vaikka ensiharvennukselle! UC025GT101 Täysversio yhdellä 40V 5,0 Ah akulla ja latauslaitteella. Akkukäyttöinen ketjusaha UC025G Suuren ketjunopeuden (25,5 m/s) ansiosta karsinnat sekä paksutkin leikot onnistuvat vaivattomasti. 50 min. Käyttökytkin on varustettu erillisellä varmistimella, joten sahan voi laskea välillä käsistään ja jatkaa työtä ilman, että sahan virta menee pois päältä. AR-20250224-529128-_6293602.indd 68 AR-20250224-529128-_6293602.indd 68 11.2.2025 10.21.32 11.2.2025 10.21.32. Paino käyttökuntoisena n. 5,4 kg. Automaattinen virrankatkaisu tapahtuu vasta viiden minuutin kuluttua. Laippa 350 mm (14”). Sahaustuntuma on kuten moottorisahassa. Ketjunopeus muuttuu kuormituksen mukaan eikä moottori pysähdy yhtä helposti kuin tavallisissa akkuketjusahoissa. UC025GZ Runkoversio ilman akkua ja latauslaitetta