hyvinvointi . . metsä ????. . s. 26. oma talous Metsän palveleminen voi olla luontoon heitettyjen roskien keräämistä. . 48 Kuolinpesä kannattaa purkaa s. puu . . 34–39 METSÄNOMISTUS Veljesten ja serkun yhteismetsä s. luonto . 64 Sukupolvenvaihdoksen ABC s. 60 ?12,90 € 3 | 2020 AARRELEHTI.FI Rajapyykkien historiaa s. juuret . 78 Hyvät neuvot Työasuja RAIVAUKSEEN Hyvä raivausasu kestää, joustaa, pehmustaa, hylkii vettä ja likaa ja on kesällä kyllin ilmava, s. 18 HIRSIRAKENTAMINEN Valtteina sisä ilma ja akustiikka s
Pidämme oikeuden hinnan muutoksiin. F I Pyydä vaihtoja rahoitustarjous: HONDA ATV -mallisto alkaen 7 990 € * Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. 10 590 € 205 €/kk * TRX420FE T3B sh. Tarkat rahoitusesimerkit ja -ehdot verkkosivuillamme. Aarre-lehti 1/2020 3/2020 1/1 sivu 230x290 mm + 5 mm leikkuuvara RASKAAN TYÖN RAATAJA! TRX500FPE T3B sh. 8 990 € 175 €/kk *. F I facebook.com/hondamonkijat Hondabikes Finland H O N D A M Ö N K I J ÄT. H O N DA M Ö N K I J ÄT
Edelleen suurin osa suomalaisista perhe metsätiloista siirtyy eteenpäin vasta omistajan kuoltua eli perintönä. Kohtele sitä kuninkaallisen kunnioittavasti, ja jos se eksyy sisälle, kanna se hellävaroen ulos sukuaan jatkamaan. Onnistunut sukupolvenvaihdos säilyttää sovun, säästää rahaa ja mahdollistaa sen, että rakkaudella vaalittu metsä päätyy hyviin käsiin. Sukupolvenvaih doksissa ei ole kyse vain omaisuudesta vaan myös tunteista ja suvun ihmissuhteista. Toinen vaihtoehto olisi tehdä ajoissa sukupolvenvaihdos. Mesipistiäiset ovat kaikkialla maailmassa ongelmissa, sillä ne kärsivät sekä kasvinsuojeluaineista että runsaskukkaisten elinympäristöjen vähenemisestä. Suurempi murhe on kuitenkin se, jos sisarukset ja serkukset menettävät osan läheisistään välirikossa, joka olisi voitu välttää. Jo yksi sairaskohtaus voi viedä oikeus toimikelpoisuuden. Se on asiakirja, joka säästää jatkossa monelta mielipahalta. 1961) on hausjärveläinen metsän omistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä ja villiruoanlaittoa. Vanhenemiseen kannattaa varautua. Herättikö pääkirjoitus ajatuksia. Julkisuudessa on seurattu riitaa, jossa muistisairaalle vanhukselle määrätty ulko puolinen edunvalvoja oli hakkauttamassa vanhuksen omistaman metsän. Silloin on henkisesti vaikeata alkaa jo suunnitella metsän siirtämistä eteenpäin. Eläköön kuningatar! Jo yksi sairas kohtaus voi viedä oikeus toimi kel poisuuden.. Nykyisen omistajan on teh tävä aloite. 66). Kun näet kevään ensimmäisen kimalaisen, se on todennäköisesti kuningatar. Mietitään huolella, pysytään väleissä PÄÄKIRJOITUS L uontotoimittaja ja -kuvaaja Heikki Willamo kirjoittaa Pientä elämää -sarjassaan tällä kertaa mesipistiäisistä (s. Se, joka saa metsän haltuunsa perintönä, on itse usein eläkeiässä tai lähellä sitä. Perusteet hakkuuseen olivat metsä taloudellisesti jär kevät, mutta sukulaisten mukaan avohak kuu olisi ollut vastoin omistajan tahtoa ja arvomaailmaa. Mehiläiset ja kimalaiset ovat superhyönteisiä. Hyvin suunniteltu sukupolvenvaihdos on koko suvun etu. Jos päädytään perintöriitaan, juristin pesänjakopalkkio on helposti kymmeniä tuhansia euroja. Valtaosa Euroopan viljelykasveista on riippuvaisia pölyttäjistä, ja myös kotoisten metsämarjojemme sato riippuu paitsi kukinta-ajan säistä myös pörriäisten ahkeroinnista. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit HANNE MANELIUS / VL-ARKISTO HE IKK I W ILL AM O KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Useimmille vanhemmille tärkein tavoite on tasapuoli suus, mutta jälkeläisten riitojen ehkäisyn kannalta met sän yhteisomistus voi olla sudenkuoppa sekin. 3 Aarre 3/2020 METSÄ Mehiläiset ja kima laiset huolehtivat myös metsämarjojen pölytyksestä. Tilanteeseen voi va rautua yksinkertaisella keinolla, edunval vontavaltuutuksella. Taloudellisesti parhaaseen tulokseen päästään, kun omaisuutta ale taan siirtää eteenpäin jo voimien vuosina. Vielä hankalampaa tilan tulevaisuuden puheeksi ottaminen on seuraavalle sukupolvelle. Kokeneet spvasiantuntijat neuvovat, että jos suinkin mahdollista, metsä kannattaa siirtää yhdelle perilliselle ja antaa muil le jotakin muuta omaisuutta tai käteistä rahaa. Yksi sudenkuop pa on se, että metsänomistaja menettää oikeustoimi kelpoisuutensa ennen kuin asiat on puhuttu selviksi ja kirjattu paperille. Kiista ratkesi vasta ikämiehen kuoltua, kun elykeskus osti perilliseltä metsän luonnonsuojelu alueeksi ja liitti sen osaksi Nuuksion kansallispuistoa. Hyvät sisarussuhteet ovat mittaamattoman arvokkaat, mutta niille voidaan määritellä myös rahallinen arvo. T ässä Aarteen numerossa kirjoitetaan metsä tilan omistajanvaihdoksesta
Kuvan auto erikoisvarustein. Kulutus 7,9 l/100 km (Eu-yhd.) CO 2 -päästöt 180 g/km (WLTP). toimituskulut 600 €). Tarjoamme aina parasta mitä meillä on vakiovarusteina kaikissa autoissamme, myös uudessa Subaru XV:ssä. Subaru tehdastakuu: 3 vuotta/100.000 km. Siksi meidän ja asiakkaidemme suhde on muodostunut ainutlaatuiseksi ja siitä olemme hyvin ylpeitä. Subaru_XV_X-TRA_230x290.indd 1 11.3.2020 12.08. Subaru lisäpalvelut: Subaru Vakuutus ja Subaru Assistance. Subaru XV Active-varustetasolla 41.566,17 € (sis. UUSI SUBARU XV SE MIKÄ MUILLA ON LISÄVARUSTEENA, ON MEILLÄ VAKIONA Emme koskaan tingi turvallisuudesta, etenemiskyvystä tai mukavuudesta
32 ”NUORIIN KANNAT TAA PANOSTAA” Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta me olemme aina metsäelinkeinon puolella, sanoo Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Erno Järvinen. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Sorvattuja kulhoja ja metsänimisissä Satu Kettunen. Erityisesti naisille suunniteltuja raivausasuja ei edelleenkään ole tarjolla. isäntäpariksi. JUURET 48 RAJALTA RAJALLE Monet vanhoista rajamerkeistä ovat yhä käytössä. 60 LAPSILLE JA VAN HUKSILLE Hirsirakentamisen valintaan on monissa tapauksissa vaikuttanut sisäilman laatu ja ekologisuus.. 14 HIILEN PÄÄSTELY ON SURKEA HARRASTUS Kiellot tulevat pian osaksi ilmastonmuutoksen torjuntaa, kirjoittaa Juha Aaltoila. SISÄLTÖ Husqvarnan raivausasuissa on elastaanin ansiosta joustavuutta, mikä parantaa istuvuutta myös naisille. 18 SUVUN MAILLA Lauri Elovainio perusti veljensä ja serkkunsa kanssa yhteismetsän, johon kuuluu yhteensä 222 hehtaaria metsää. 26 RAIVAAJAN ASUT Millaisiin töihin Aarteen kokeilemat kuusi raivausasua parhaiten sopivat. 44 ERIKOISKARTONKIA ENSIKUIDUSTA Pankakosken kartonkitehdas käyttää ensikuitua, jonka puhtaus on etu erityisesti elintarvikeja lääketeollisuudessa. 24 HARKITTUA HANKIN TAA Viime vuonna kuitupuun myynti hankintakaupalla tuotti paremmin kuin vuonna 2018. Jääkolunpyykki on kolmen kunnan rajakivi. Luopujan ja jatkajan tarpeet sekä metsien ikärakenne vaikuttavat siihen, miten sukupolvenvaihdos kannattaa toteuttaa. PUU 54 SUKUTILAN JATKAJAT Pariskunta muutti kaupungista maalle ja ryhtyi sukutilan 14. Rajan vetäjät ovat hyödyntäneet kivien lisäksi myös kukkuloita ja soiden saarekkeita. TUOMO KESÄLÄINEN RI ST O JU SS IL A JY RK I LU UK KO NE N 40 MUISTOJA MENNEISTÄ Töissä metsässä -kirjoituskilpailun teksteissä muistellaan tällä kertaa 40–50luvun urakoita. 6 Aarre 3/2020 METSÄ 26.3.2020 34 26 48 KANNES SA KA NN EN KU VA RI ST O JU SS IL A NRO 3 METSÄ 3 MIETITÄÄN HUO LELLA, PYSYTÄÄN VÄLEISSÄ 8 METSÄ NYT Lahopuuta, neuvontaa ja suojelua 10 LINTUJEN ÄÄNITTÄJÄ Martti Hanhela on tehnyt elämäntyönsä luontokuvaajana ja -äänittäjänä. 34 OMISTAJAN VAIHDOKSEN ABC Nämä termit on syytä hallita, kun metsätila siirretään eteenpäin
Risto Isomäen mielestä olisi järkevää ottaa käyt töön hiilen sidontaan kannustava tukijärjes telmä. Tervetuloa verkko sisältöjemme pariin!. Ollinahon tilan päärakennuksessa on asuintilaa 260 neliötä. 66 PÖLYTTÄJIEN AATELIA Pölyttäjä hyönteisten ja kasvien yhteistyö ke hittyi jo liitu kaudella. AARRE VERKOSSA MIKÄ AARRE PLUS. Jutut avautuvat myös Aarre Digi -tilaa jille. HYVINVOINTI 70 MONIPUOLINEN METSÄ MARJA Juolukka on miedon makuinen ja siinä on enemmän Cvitamii nia kuin mustikassa. 74 MAUKASTA RIISTASTA Tarjoile hirvipihvit hapankaalin kanssa ja mausta peura pipar juurella. HANNE MANELIUS AARIKKA Muroleen yhteismetsä on lajissaan ensimmäinen Ruovedellä. VAKIOT 69 LUKIJAKYSELY 72 KESKUSTELUA 76 RISTIKKO 81 ENSI NUMEROSSA 82 MITÄ HALLITUKSEN ILMASTOOHJELMAN PITÄISI SANOA SUO MEN METSISTÄ. Kesto tilaajana pääset lukemaan Aarre Plus -artikkeleita kirjautumalla sisään. AARTEEN VERKKOSIVUILLA on nyt enemmän sisältöä kuin koskaan. Osoitteesta aarrelehti.fi löydät metsäuutisten lisäksi ajattomia ja kiinnostavia Aarre Plus -artikkeleita. Vaahterapuinen tipu tuo pääsiäistunnelmaa kotiin. OMA TALOUS 78 YHTEISET PELI SÄÄNNÖT Sekä kuolin pesissä että metsäyhtymissä päätösten on oltava yksimielisiä. 7 Aarre 3/2020 METSÄ 16 18 54 JY RK I LU UK KO NE N LUONTO 64 RENTOUDU LUON NOSSA Hyvinvointi yrittäjä Jarko Taivas maa kertoo, millaisin harjoituksin metsässä voi rentoutua
Jos turve yhtäkkiä kiellettäisiin, niin pitää kysyä, että mitä tilalle. Myös metsäneuvonnan merkitys nousee esiin: luontoarvoista ja niiden huomioon ottamisesta tulee keskustella metsänomistajan kanssa toimenpiteitä suunniteltaessa sekä huolehtia siitä, että asetetut toiveet toteutuvat. Suojeluvaihtoehdon valitsemisen tulisi MTK:n mielestä olla maanomistajalle vähintään yhtä kannattavaa kuin alueen muunlainen taloudellinen hyödyntäminen.. Puunkorjuussa säilytetään kuollutta puuta. Uusina keinoina hän nostaa esiin markkinavetoiset ekosysteemipalvelut eli esimerkiksi keräilytuotteiden myynnin. Esimerkiksi monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet jätetään käsittelyn ulkopuolelle tai käsitellään erityistoimin, talousmetsien luontaisia rakennepiirteitä vahvistetaan lisäämällä puuston monipuolisuutta, lehtipuiden osuutta ja lahopuun määrää. ”Vaikuttaviksi havaittujen toimintatapojen käytön laajentamiseen ja toiminnan kehittämiseen täytyy panostaa. Olosuhteet pallollamme tulevat varmasti muuttumaan, mutta profeettojen maalaamat pahimmat uhkakuvat eivät toteudu.» Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (Nykypäivä maaliskuu 2020) »Kukaan ei tunnu tällä hetkellä kantavan huolta suomalaisesta metsäteollisuudesta. ”Näitä kaikkia tarvitaan. Lahopuuta, neuvontaa ja suojelua Metsäneuvonnan merkitys nousee esiin. Suurin osa uhanalaisista lajeista elää metsissä. Ohjelman mukaan metsien hoidon ja puunkorjuun toimintatapoja kehitettäessä on otettava huomioon kaikki monimuotoisuuden tasot. Vakaalla toimintaympäristöllä, taloudellisilla kannusteilla sekä neuvonnan kautta jalkautettavalla luotettavalla tiedolla on tässä merkittävä rooli”, toteaa MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola. Kuitupuulle löytyy kyllä parempaakin käyttöä.» Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen (Suomenmaa maaliskuu 2020) »Metsähallitus myy puuta 300 miljoonalla eurolla vuodessa, ja isohko osa siitä kertyy uudistushakkuista. »Sanotaan se suoraan: maailmanloppua ei ole näkyvissä. Totta kai sillä on merkittävä vaikutus, jos avohakkuut kielletään: liikevaihtoon, tulokseen ja tuloutukseen.» Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. MTK linjaa, että nyt toimivia käytäntöjä tulisi vahvistaa erilaisten kannusteiden avulla. Asikaisen mukaan olemassa olevista toimista Metso-ohjelmaa ja Kemeraa tulisi kehittää. Monimuotoisuusohjelmassa on kolme osa-aluetta: viljelyja metsänhoitokäytännöt, luonnonhoito ja ennallistaminen sekä vapaaehtoinen suojelu. Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat VL-ARKISTO suositaan kevyintä tilanteeseen sopivaa menetelmää. Niemelä (MT Metsä 2/2020) KU VA T NIK O NY RH IN EN JA M AR IA M IKL AS Aarre 3/2020 METSÄ 8 MARIA MIKLAS METSÄ NYT Suomi on sitoutunut kansainväliseen tavoitteeseen pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikentyminen. Kokonaisuus ratkaisee”, sanoo MTK:n luonnonsuojelulainsäädännöstä vastaava lakimies Anna-Rosa Asikainen. Taloudellisia kannusteita Valtaosa MTK:n Ympäristöluotain-kyselyyn vuonna 2018 vastanneista metsänomistajajäsenistä kertoi, että olisi valmis ottamaan huomioon luonnon monimuotoisuutta nykyistä paremmin, mikäli siihen olisi enemmän taloudellisia kannusteita. Ilmastonmuutos ei lopeta ihmiskuntaa. ”Alueiden määrä ei ole ratkaisevaa, vaan myös sijaintiin ja luontoarvoihin on kiinnitettävä huomiota”, Asikainen tähdentää. M aaja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) julkaisemassa ohjelmassa linjataan keinoja, joilla maaja metsätaloudessa voidaan ratkaista luonnon monimuotoisuuteen liittyviä haasteita. Metsänomistajalähtöinen vapaaehtoinen suojelu on yksi keino monimuotoisuuden lisäämiseksi. Maanpinnan käsittelyssä MTK haluaa tarjota monimuotoisuusohjelmallaan konkreettisia ratkaisuja sekä yksittäisille tiloille että yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
Laaja lisävarustelu mahdollisuus . 6,70m 8.690 € KIRE 700 ” 7,00m 9.760 € KIRE 750 ” 7,50m 12.450 € JOUTSA 840 ulot. Lisävarusteena isommissa metsävaunuissa veto napamoottoreilla, pienemmissä napamoottori tai rullaveto. 5,50m 6.980 € JOUTSA 670 ” 6,70m 8.950 € JOUTSA 700 ” 7,00m 9.970 € JOUTSA 70 7 tn/1P 3.990 € JOUTSA 90 9 tn/1P 5.220 € JOUTSA 110 11 tn/2P 6.980 € Kuormaimiin saatavana useita eri ohjausventtiili vaihtoehtoja, manuaali, hydraulinentai sähköinen esiohjaus. . 8,40m 17.800 € JOUTSA 900 ” 9,00m 21.850 € Malliston kaikki kuormaimet laippakiinnitteisiä, voidaan asentaa myös peräasennus telineelle. Maansiirto lavalla KIRE SORASTUSVAUNU Kantavuus 14tn Tilavuus 8,5 m³ xCrane ohjaimet Propo kahvat Mini joystickit G20 pro tarjouskoura Hardox koura G22 Kahmarileuat Kaikissa vaunuissa järeä, kestävä telirakenne. Voidaan käyttää esim. Kippaussuunnan muuttaminen onnistuu nopeasti vain niveltappeja vaihtamalla. Linnamäentie 3, 24910 HALIKKO AS PUH 02-7318 251, 0400-226925 Hinnat, myynti ja tarkemmat tekniset tiedot nettisivuiltamme www.seppokuismaoy.fi KIRE YLEISJA MAANSIIRTOPERÄVAUNUT TUOTTEISSA OIKEA HINTA-LAATU SUHDE MARKKINOIDEN LAAJIN MALLIVALIKOIMA JOUTSA / KIRE KUORMAIMET JA METSÄVAUNUT KIRE MONITOIMIVAUNU ® . Useita eri takalaita vaihtoehtoja . JOUTSA Ilmoitetut hinnat alv.0% Yleisja maansiirtovaunuja monipuoliseen käyttöön . maansiirtoon, konekuljetuksiin tai hiekoittimella varustettuna talvihiekoitukseen/suolaukseen. Eteen tai taakse kippaava lava . 2-pyöräjarrut 10.480 € KIRE 670 ulot. JOUTSA 550 ulot. Puomistoja runkotakuu täydet 3 vuotta. Tilavuus 4,4-42 m3 . KIRE perävaunut kaikkeen kuljetukseen . Maansiirtovaunu aisaohjauksella . PAT. Kiinteistöja kaivinkonekärryksi . Valmistamme asiakkaille myös räätälöityjä erikoismalleja 40 vuotta konekauppaa ja valmistusta KIRE 85 8,5 tn/1P 5.390 € KIRE 902 9 tn/2P 5.880 € KIRE 1002 10 tn/2P 6.980 € KIRE 1202 12 tn/2P 8.980 € JOUTSA 140 14 tn/2P sis. Kantavuudet 6-18 tn . Metsävaunu/Kuormain . Jokaiseen käyttötarkoitukseen löytyy sopiva vaihtoehto . ® VARUSTELLUT MAANSIIRTOVAUNUT . HX/HLE-malleissa kulutusteräspohja ja laidat vakiona . Maansiirtovaunu, 15t kantavuus
LINTUJEN ÄÄNITTÄJÄ Martti Hanhela on tehnyt elämäntyönsä sen eteen, että erityisesti lasten luontotietoisuus kasvaisi. Martti Hanhelan kodin pihapiirissä, rannassa ja kotitien varrella on reilusti yli 40 linnunpönttöä. HENKILÖ Teksti ja kuvat HANNAKAISA HOLMI Aarre 3/2020 METSÄ 10
Oulun Ylikiimingissä Työ. Niitä pesii kesäisin runsaasti omassa pihapiirissä. Haarapääsky Rakkain luontomuisto. Luontokuvaaja ja -äänittäjä vuodesta 1975 Perhe. Suopursu Suosikkilintu. Vaimo Teija, kuusi aikuista lasta ja lastenlapsia Harrastukset. 1955 Koti. Luontoretket vaimon kanssa sekä pyöräily Lempipaikka luonnossa. Haarapääsky on Martti Hanhelan suosikkilintu. Kaikkialla siellä, missä luonnon elämä on rikkaimmillaan Paras tuoksu metsässä. Pääskyset ovat koskettaneet minua aina eniten, seuraan niiden muuttoa, pesintää ja poikasten lentoon lähtöä 11 METSÄ Aarre 3/2020. KUKA. Martti Hanhela Syntynyt
Se oli vaikuttava kokemus.” Toisella kertaa poika säikähti jylhästi hu huilevaa sepelkyyhkyä. Hän sanoo saavansa luonnosta edelleen syvällisiä kokemuksia. ”Luulin sitä huuh kajaksi tai muuksi isoksi linnuksi ja lähdin pakoon.” Luonto tempaisi Hanhelan niin kovasti otteeseensa, että hän halusi alkaa opiskella kaikkea siihen liittyvää. Silloin päätin, että teen korkeintaan kahdeksantuntisia päiviä. Elämäntehtävänä sivistäminen Veljekset ovat ajan saatossa julkaisseet tuotantoaan monenlaisessa muodossa: ckasetteina, dioina, äänikirjoina, cdrom ja dvdjulkaisuina sekä verkkoaineistoina. Siipiään rummutta vat myös kukkakärpäset ja muut. Se oli niin valtavan kiinnostavaa, siksi mi nä niitä opin”, Martti Hanhela kertoo. Vuonna 1978 hän perusti veljensä Heino Hanhelan kanssa yrityksen Veljekset Han hela Ky. Sen jälkeen oli paljon helpompaa.” Yritystensä kautta veljekset ovat vuosien saatossa tehneet monia luontoaiheisia jul kaisuja, videoita ja äänitteitä. En sikosketuksensa erämaahan Martti sai jo lapsena, kun hän pääsi siskonsa mukaan paimeneen metsälaitumelle. Siellä sirittävät suorasiipiset. Siitä opet telin ensimmäisellä luokalla tunnistamaan lintuja niin, että opet taja oli ihmeissään. ”Olen monet kerrat hakenut sellaista ku vauspaikkaa, jossa olisi kristallinkirkas vesi. Lintu tuntui hirveän isolta, sillä olin itse niin pieni. Kun taas ympäril läni on keväistä linnunlaulua ja tuulen humi naa, se ilahduttaa ja rauhoittaa mieltäni.” Kuvauskohteet eivät lopu Kun Martti Hanhela aloitti luontokuvauk set ja äänitykset, eläinten äänet tallennet tiin magnetofoninauhalle. Niityllä näkee päivä perhosia ja erilaisia luonnonkukkia. Hanhela kuulostelee liverryksiä ja viserryksiä het ken ja luettelee: ”Tuo oli peipponen, tuolta kuuluu haarapääsky, ja tuo oli mustarastas.” Martin ja hänen vaimonsa Teija Hanhelan kodin pihapiirissä Ylikiimingin Alavuo ton kylässä pesii ainakin 25 lintulajia. Ko titalo sijaitsi Kiiminkijoen takana niin, että sinne pääsi kesällä vain veneellä. Myöhemmin he laajensivat kuvausreviiriään nisäkkäisiin, kaloihin, sammakkoeläimiin ja matelijoihin. Kotipihasta kun seurasi metsä polkua, niin ei eksynyt.” Kerran hän kohtasi metsäpolulla koppe lon. Vuodesta 2014 lähtien veljesten yritys on tuottanut luontoelokuvia 3Dkuvauksena. Se teki häneen suuren vaikutuksen. Siellä tuoksuvat kukat ja heinät, ja siellä on monenlaista elämää. 12 Aarre 3/2020 METSÄ E nsimmäinen lintu kirjani oli minulle hir veän rakas. Nykyään Martti Hanhela on virallisesti eläkkeellä mutta tekee vielä osaaikaisesti töitä yrityksessään. Kodin ym pärillä on havu ja sekametsää. ”Työmäärä alkoi kasvaa niin suureksi, ettei perheelle meinannut jäädä riittävästi aikaa. ja H. Valokuvat hän otti tuolloin kinofilmikameralla. Merkittäviä ostajia aineistolle ovat olleet koulut. Lapsuus luonnon helmassa Hanhelan lapsuudenkoti oli maatila. Kaikeksi ihmeeksi pääsimme omin voimin rantaan”, Hanhela muistelee. Ran taa ei näkynyt, eikä silloin ollut vielä kän nyköitä. En ollut vielä koulus sakaan, kun aloin käydä itsenäisesti tutki musretkillä. Hänen elämäntehtävän sä on ollut jakaa ennen muuta lapsille eväitä luonnon ymmärtämiseen, sen tuntemiseen ja suojeluun. Kymmenen vuotta myöhemmin veljekset perustivat M. Rannassa näkyy sorsia, ja avoimista ik kunoista kuuluu lintujen laulua. Videoku vauksen veljekset aloittivat vuonna 1986. Hän istuu keinutuolissa ja katselee olo huoneen ikkunasta ulos Kiiminkijoelle. Kuvausretkillä on sattunut monenlaisia kommelluksia. ”Se meinasi käydä päälle, koska sillä oli poikasia. Kun luonto pysyy tasa painossa, se on ihmisellekin terveellistä.” Luonto elää pihapiirissä Hanhela ehdottaa, että kävisimme ulkona tutustumassa lähiympäristöön. Hän on kuvannut siellä myös hyönteisiä. Luonnon hyvinvointi on ollut Martti Hanhelan sydäntä lähellä lapsuudesta lähtien. Veneen kuski sanoi meille, että jos pääsemme täältä pois, ette saa kertoa tästä kenellekään. Hanhela Oy:n. ”Kerran olimme tulossa kaukaa ulkosaa ristosta pienellä moottoriveneellä takaisin mantereelle, kun vene jysähti kiveen. ”Meidän pieni rantaniittymme on luon non kannalta käsittämättömän suuri aarre. ”Minulla on metsän eläimiin ja lintuihin vieläkin kunnioittava suhde.” ”Elän luonnon rytmissä. ”Koin metsän ja erämaan jännittävänä ja pelottavanakin. ”Tunnen ja uskon, että lapset ovat saaneet ohjelmistamme uusia kokemuksia ja että ne ovat kehittäneet heidän luontosuhdettaan.” Jos luonto voi huonosti, ihminenkin voi huonosti, Hanhela ajattelee, ja siksi luontoa pitää suojella. Martti Hanhela on koulutukseltaan ko neistaja, mutta hän on tehnyt elämäntyönsä yrittäjänä, luontokuvaajana ja äänittäjänä. Voi nähdä rantasipin ja lokkeja. Suurin osa aineistosta on kuvattu 1980–90luvuilla. Kun puut talvella kantavat raskasta lumitaakkaa ja on pitkään täysin seisova, pilvinen ja hämärä sää, ne ovat minullekin raskaita päiviä. Hän haluaisi, että ihmisille syntyisi oikeanlainen kuva luonnosta. Alussa he äänittivät ja kuvasivat kaikki Suomessa vakituisesti pesivät sekä Suo messa vierailevat linnut. HENKILÖ HENKILÖ. Juoksin äkkiä takaisin kotiin. Muun muassa Yle ja MTV3 ovat esittäneet heidän luontodokumenttejaan. ”Eläimet eivät pysty elämään ja lisäänty mään saasteisessa tai muutoin epäedullises sa elinympäristössä. Kahlaajat käyvät ran nassa syömässä rupikonnan toukkia.” Martti Hanhelan aika kuluu nopeasti kukkaniityllä luontoa tarkkaillessa
Niissä pesii pöntön koosta riippuen lintuja telkistä tiaisiin.. Siinä mielessä koen, että minulla on ollut arvokas ja minulle sopiva ammatti.” Kodin lähellä on kymmeniä linnunpönttöjä. Kun puhutaan ilmaston muutoksesta, hänen mielestään pitäisi ottaa huomioon laaja kokonaisuus, niin ilmasto, maaperä kuin vedetkin. Kuvassa vanha videokamera. Se puhuttelee, koettelee, neuvoo ja opettaa minua. 13 Aarre 3/2020 METSÄ Vanhat kuvauslaitteet Hanhela on säilyttänyt muistona kuvauskeikoista. On vaikea löytää vesistöjä, jotka olisivat puhtaita. ”Sydänmailta lintujen lau lu on lähes lakannut. Lähteet ovat poik keus, ja ne antavat oivallisia kuvausmahdol lisuuksia esimerkiksi koskikorennon touk kien tai erilaisten sukeltajien kuvaukseen veden pohjalta.” Toiveena terve tulevaisuus Martti Hanhela toivoo, että luonnolla olisi terve tulevaisuus. ”Ne kaikki kuuluvat yhteen. Isommat eläimet joutuvat syömään pieneläimiin kertyneen saasteen, ja lopulta ravintoket jun päässä sinnittelee ihminen.” Hänen mielestään luonto on muuttunut sitten hä nen lapsuutensa. Hyvissä ajoin keväällä ennen pesinnän alkua Hanhela puhdistaa ja kunnostaa pihan linnunpöntöt. Kotitien varrella puissa on numeroituna yli 40 linnunpönt töä, ja lisää on pihapiirissä ja rannassa. Kun koristeomenapuu alkaa kukkia, puuhun tulee runsaasti kukkakärpäsiä, kimalaisia ja kovakuoriaisia. Kun olin lapsi ja nuori, lintujen laulu oli luonnossa huumaavaa.” Hanheloiden pihapiirissä linnuilla on kuitenkin hyvät oltavat, niillä on ruokaa, suojaa ja pesäpaikkoja. Kun on kiinnostunut luonnosta, sen hyvinvoinnin eteen haluaa tehdä töitä, Hanhela ajattelee. Alkuaikoina Martti Hanhela kuvasi lintuja kinofilmille. Olen aina ihaillut puhdasta luonnon vettä, jota voi juodakin. Myös hänen lapsensa, jotka ovat pienestä pitäen kulkeneet isänsä mukana metsäretkillä, ovat luontoihmisiä. ”Yksi pojistani, Markus, jatkaa uraani ja tekee töitä luontokuvaajana.” ”Nyt ikääntyessäni luonnosta on tullut minulle aina vain tärkeämpi. Suomessakin vedet pilaantuvat ja pieneliöt vähenevät maaperästä saasteiden takia
Ne äänet, ah ne äänet kertovat voimasta ja myös siitä, että ei olisi äidin pitänyt nostaa poikaa liian aikaisin hiekkalaatikosta muovilelua lykkäämästä. Keski-Euroopan isot joet ovat tärkeitä liikenneväyliä. Lunta saati jäätä siellä ei enää näy. HIILEN PÄÄSTELY ON minun mielestäni äärimmäisen ikävä ammatti ja harrastus, ja kaikkein ikävintä on se, että suomalaiset ovat tässä maailman nokisin kansa. Kuljetuksen siirto joen pitkästä työjuhdasta kumipyörille käy kalliiksi. Metsänomistaja ei saa tienvarteen hankkimastaan kuusitukista edes kaadon ja maastokuljetuksen hintaa. On härskiä puhua, kuinka paljon Kiina saastuttaa, ja siten yrittää virkata vihreää nuttua nokisen minänsä suojaksi. Lennoista karttuu vain pieni osa harrastuksen hiilipäästöistä. Moottorimurheilun kieltäminen on hyvä alku. Uutista ja kuvaa löytyy netistä paljon. Autoteollisuuden huolellisesti marinoima journalisti kirjoittaa koeajoraporttiinsa termin ”urheilullinen”, oli alla sitten twingo, skoda tai maserati. Mielestäni nyt on oikea hetki toimia, kun automurheilun edustajat jo itsekin myöntävät tuhon tiensä ja haaveilevat kirkkain otsin uusista, sähköllä toimivista leluista. Ennätys kepeydessä on Kymi Ringin moottorimurheiluradalla ja Ylellä, joiden mukaan ”joukkoliikenne on avain radan hiilineutraaliuteen”. 1947) pääsi taimien lajitteluun 11-kesäisenä, siitä ura yleni aukkojen viljelijäksi. Finnairin mainoksissa ”on 51 767 syytä lentää”. Yksi esimerkiksi kertoo, kuinka nuoret neidot vapauttavat menehtyneen ystävänsä tuhkat tuuleen korkealla vuorella. Viime vuosina vesi on ajoin laskenut pahasti ja iso kuljetusalus korvattu pienellä, on ajettu vajain kuormin, on seisty satamissa. Miljardeja kuutiometrejä Euroopan kuusikoita on ohittanut ”parasta ennen” -myyntipäivänsä. Kivihiilen, maa-ainesten ja maataloustuotteiden kuljetukset ovat kärsineet. MAAILMAN TEILLÄ ja kaduilla liikkuu päivittäin kymmeniä miljoonia Räikkösiä, Vetteleitä ja Hamiltoneja, kun pizzalähetti, vuorineuvos, autotoimittaja, bensiinikauppias, hitsari ja niin edelleen kiihdyttää valoista liikkeelle. Satoja tuhansia hehtaareita metsiä on tuhoutunut viisi millimetriä pitkän kirjanpainajan leukoihin. Herättikö kolumni ajatuksia. KIELLOT TULEVAT PIAN osaksi ilmastonmuutoksen torjuntaa, kun hätä ja ahdistus kasvavat. Kuusikko hidasti, siis ennen katastrofia, lumen sulamista ja sitoi kivet ja mullat rinteisiin. Karting, F1, F2, F3, ralli, rallicross, rata-ajot rekan nupilla, tractor pulling, vanhojen maastoautojen ajo suossa, moottorikelkat ja -veneet, vesiskootterit, mönkijät – lista on lohduton ja pitkä. KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen kolumnisti Juha ”Koltta” Aaltoila (s. Kansainvälinen väki lentää Vantaalle, mistä kilpailijat, ajokit, katsojat, varikkoneidot, lehdistö, radio ja tv ja kutsuvieraat siirtyvät Kymi Ringille pääosin fossiilisella voimalla kuten kotimaan yleisökin. METSÄT OVAT KÄRSINEET myrskyistä, kuivuudesta ja kuumuudesta. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 3/2020 METSÄ 14 P äättäjät ja toimittajat käyttävät kovin kepeästi käsitettä ”hiilineutraali”. JUHA AALTOILA Hiilen päästely on surkea harrastus AALTOILA Kasvien on jano, kun ylhäältä ei tule vettä.. Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa metsänomistajat ja ammattiväki toivovat sateista, viileää kevättä ja kesää, jotta kuusikoita tappavien kaarnakuoriaisten tuhot alkaisivat laantua. Kirjaviin haalareihinsa sonnustautuneisiin F1-ihmisiin samastuva automies, paino yhdyssanan jälkiosalla, hellii korviansa pakoputkivammaisen pemarin paukkeella tai uuden mersun nauhalta kantautuvalla ”murinalla”. Ensi suven moottoripyörien kilpa-ajoihin odotetaan jopa 100 000 katsojaa. Ei tuo hiilineutraalius tässä silti isoa liioittelua ole, jos menoa vertaa vaikka F1-ajoihin. Metsänhoitajan työ yksityismetsissä vei hänet vuonna 1986 kynän varteen, ja kynä on pysynyt terävänä. Hiilipäästöt yhtä kiinalaista kohden ovat pienet verrattuna yhteen suomalaiseen, ja minusta asia pitää laskea juuri näin; siitä voisi orastaa henkilökohtainen vastuu. Nyt lyhyet, rajut tulvat syöksevät aukeilta rinteiltä maat alas teitä ja ratoja katkomaan. Korkeiden alueiden jäätiköt hupenevat ja monen maan vesipumppu hajoaa, vettä ei riitä jossain sähköntuotantoon, toisaalla ihmisten ja heidän viljelemiensä kasvien on jano, kun ylhäältä ei tule vettä. Äidit ja tyttäret, ympäristöaktivistit, metsänomistajat, tieteen ja taiteen harjoittajat, boikotoikaa kilpailutoimintaan osallistuvia automerkkejä, piittaamattomuuden symboleja. Moottorimurheilun ässät ja varikot lentelevät mantereelta toiselle
13 990 € + toimituskulut cForce 1000 alk. lisätietoja varusteista saat cfmoto-jälleenmyyjiltäsi!. zForce 1000 alk. 11 790 € + toimituskulut tieliikennekäyttöön rekisteröitävät traktorimönkijät rek. 2 henkilölle kuljettaja: t-ajo-oikeudet riittävät erittäin monipuoliset käyttömahdollisuudet cforce: 3 vuoden takuu Zforce: 2 vuoden takuu euroopan OSTETUIN MÖNKIJÄMERKKI cfmoto-mallisto alkaen 5.590 € + tk traktorimönkijät tieliikenteeseen! 3 V TAKUU cforce 450 efi -traktorimönkijä vakiovarusteina mm: vinssi, vetokuula, alumiinivanteet, maastorenkaat ja 12 v virran ulosotto löydä lähin palveleva cfmoto-jälleenmyyjäsi ja koko mallistomme: www.atvfinland.fi kuvien laitteet ovat lisävarusteltuja
Se motivoi.” Rintala aloitti käsityöopettajan opinnot Raumalla vuonna 2014 ja samoihin aikoihin löysi käsillä tekijän itsestään. ”Pikkuhiljaa toiminta kasvaa. Mies työskentelee luokanopettajana, mutta hänen toiveissaan on se, että jonain päivänä hänen yrityksensä KR Wood Design työllistäisi kokopäiväisesti. Parhaillaan verstaalla on työn alla noin 200 kulhoa Rauman kesätapah tumissa myytäväksi. Aloitan vaikeimmista eli tunturipöllöstä ja tunturihaukasta.» Lääkintöneuvos, harrastajaluontokuvaaja Sakari Alhopuro (Suomen Luonto 2/2020). Juuri kaadetusta puusta hän tekee aihion, tavallaan ylipaksun kulhon, joka saa kuivua puolisen vuotta. Nykyään minulle jo tarjotaan puuta.” LISÄTIETOJA konstarintala20@gmail.com | FB ja IG: KR Wood Design Kulhoja ja koruja AA RO N RIN TA LA AJANKOHTAISET AARTEET ”Haluan tehdä kaiken omin käsin laatu edellä. KO NS TA RI NT AL A Tämän kulhon Rintala sorvasi kerros talotyömaalla kaadetusta vaahteras ta. Vaahteraa ja kotimaista käsityötä. Kotimaisista puulajeista vaahtera on noussut suosikiksi, koska se on kovaa ja kaunista. Toivon, että voin työlläni kasvat taa käsityön ja kotimaisen puun arvostus ta”, Konsta Rintala sanoo. Sana on lähtenyt kulkemaan, sillä melkein jokainen uusi asiakas kiinnostuu tuotteistani tuttujensa kautta. Myös puusepänkuivaa puuta voi sorvata, mutta tuoreessa puussa on puolensa. Vanhempiensa metsästä sorvaaja kaataa lähinnä koivuja. LISÄTIETOJA aarikka.fi »Raivaussahatyön yksikkökustannukset ovat kaksinkertaistuneet 30 vuodessa. Halkaisijaltaan 20–30 cm:n kulhot materiaalista ja syvyydestä riippuen 40–100 e. Samaan aikaan puunkorjuun kustannukset ovat puolittuneet.» Metsätehon tutkija Markus Strandström (Metsälehti 27.2.2020) Aarre 3/2020 METSÄ 16 K onsta Rintala sorvaa kulhoja ja kaivertaa lepästä korvakoruja pienessä verstaassaan kotitalonsa pihalla Raumalla. ”Puunhankinnassa oma aktiivisuuteni on tärkeintä, muuten jäisin ilman materiaalia. ”Sen sorvaaminen on nopeaa ja lähes pölytöntä, eivätkä taltat tylsy yhtä nopeasti kuin kuivaa puuta sorvatessa.” Kun aihio on sopivan kuiva, Rintala sorvaa sen loppuun ja käsittelee luonnonmukaisilla aineilla. ”Siitä voi paljastua upeita loimukuvioita.” Rintalan verstaalle päätyvät puut ovat useimmiten raumalaisten kotipihoilla tai kaupungin tontilla kaatuneita tai kaadettuja puita. PUU AARRE 30 Viime vuonna teollisuuspuuta ostettiin yksityis metsistä 30 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018. (Lähde: Luonnonvarakeskus) SITAATIT AA RIK KA Hullaantunut pääsiäistipu Aarikan Romanssitipu, 18 e, on valmiiksi hieman kallellaan ja sopii vaikka rairuohon joukkoon. Sorvaamisen taidon hän on oppinut tekemällä. Koulun tilat ja välineet herättivät halun oppia puun työstöä. ”Alan harrastajilta olen toki saanut vinkkejä, ja viime kesänä kävin Irlannissa ihailemani sorvaajan kurssilla. Taidot on kuitenkin opittava ihan itse.” Uuden kulhon suunnittelu alkaa jo siinä vaiheessa, kun puu on kaadettu ja Rintala näkee, minkä kokoisen palan siitä voi hyödyntää. Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN »Kuusamon linnut on nyt kuvattu ja seuraava tavoite on kuvata Lapin lintuja. Kuvassa hänen takanaan on kulhoaihioita kuivumassa
Kettukarkeissa on kyllä ihanaa nostalgiaa.” Millaisen piirroksen tekisit Kettusesta. Viime vuonna ilmestyi kaksi hänen kuvittamaansa lastenkirjaa, Mörköjuhlat (Tammi) ja Karkumatka (Otava). Kuusten oksilla ravasi puu hakas orava, jolla toivottavasti ei ollut osuutta asiaan." ILKKA KUKKO Satu Kettunen työstää parhaillaan kahta vuonna 2021 ilmestyvää kirjaa.. Hanna Mattila (toim.): Elämän verkko (Gaudeamus 2020) HYYTÄVÄÄ LUETTAVAA ROVANIEMELÄISLÄHTÖISEN METSÄNHOITAJAN erätarinakirja eroaa muista vastaavista siinä, miten usein kirjoittaja hankkiutuu hyi seen järveen saaliinhakuun. Olen enemmän sellainen turhankin avoimilla korteilla pelaaja.” Syötkö mieluummin ketunleipää vai kettu karkkia. Muuttakaam me metsään ja heittäkäämme hii teen tämän maailman pauhu! Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen (SKS 2020) METSÄNIMISET 17 METSÄ Aarre 3/2020 Satu Kettunen KUVITTAJA, 40 Millainen on Kettusen pesäkolo. ”Tekisin tyypin, jolla on kumisaappaat, 80-luvun värikäs tuulipuku ja karvalakki, ja se kantaisi halkoja sylissään. Se näyttäisi sillä lailla vähän yllätetyltä ja hölmistyneeltä, niin kuin toimittaja ja valokuvaaja olisivat juuri ajaneet sen pihaan.” LISÄTIETOJA Helsingissä asuva kuvittaja Satu Kettunen on lähtöisin Joen suusta. ”Syön ketunleipää joka kesä, ja olen tartuttanut sen tavan lapseenikin. Emme palauta kuvia. Hän kuvittaa myös muun muassa sanoma ja aikakaus lehtiartikkeleita. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. Karkkia syön joskus lähinnä kohteliaisuudesta, paheeni ovat toisaalla. ”Se on pieni ja kotoisa 50-luvun kerrostalokolonen, jossa on ullakkoasuntotunnelma.” Ketuttaako. HANNA MATTILAN toimittamassa teoksessa asiantuntijat tarkastele vat monimuotoisuutta muun muas sa metsien, merten, ruuantuotan non ja kaupunkiluonnon näkö kulmista. ”En taida olla. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. "Vanhojen kuusten alta löytyivät mustarastaan munan kuoret. Mies noutaa niin sorsia, hanhia kuin hirvenkin, välillä tuntuu että hen kensä kaupalla. ”Harvemmin. MITEN LISÄTÄ BIO DIVERSITEETTIÄ. Olen peruspositiivinen optimisti, vaikka osaankin sanoa suoraan, jos joku asia harmittaa.” Oletko nokkela, sukkela ja viekas. ”En. Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. Kuva on otettu touko kuussa 2018. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. Nokkela ehkä parhaimpina päivinäni.” Kuljetko koskaan ketunhäntä kainalossa. SA TU KE TT UN EN LUONTOKUVAN LÄHETTI Ilkka Kukko Helsingistä. Ari Mikkilä: Erämaan polte – jahtia yli rajojen (Myllylahti 2020) KLASSIKKOJEN KUNINGAS NYT ON matala kynnys lukea (uudel leen tai ensimmäistä kertaa) Seit semän veljestä, kun kirjassa on mukana johdanto, useita hakemis toja, juoni ja henkilösuhdekarttoja ja vielä sanastokin. Kirja kertoo, mitä päättä jät ja kuluttajat voivat tehdä, jotta Suomi olisi monimuotoisempi
METSÄNOMISTAJA Teksti MEERI YLÄ-TUUHONEN | Kuvat JYRKI LUUKKONEN Aarre 3/2020 METSÄ 18. Suvun mailla Lauri Elovainio perusti yhteismetsän veljensä ja serkkunsa kanssa. Sen myötä kaksi kolmasosaa 1970-luvulla jaetun tilan maista löytyy jälleen saman kiinteistötunnuksen alta
METSÄNOMISTA JA Lauri Elovainio viihtyy Ruoveden Muroleessa. Lauri Elovainio Ikä: 49 Kotikunta: Kirkkonummi Koulutus: tradenomi Ammatti: asiakkuuspäällikkö Perhe: vaimo Laura ja kaksi lasta Metsät: Ruovedellä sijaitsevan, 222 hehtaarin kokoisen Muroleen yhteismetsän osakas (1/4 osuuksista) Harrastukset: metsästys, kalastus, juoksu ja pyöräily 19 METSÄ Aarre 3/2020. Viime vuonna hän vietti mökillään koko viisiviikkoisen kesälomansa
Tammikuussa niitä oli Maanmittauslaitoksen ylläpitämän tilaston mukaan lähes 500. Kävimme läpi haittoja ja hyötyjä sekä prosessin eri vaiheita”, Elovainio kiittelee. METSÄNOMISTAJA. ”Tunnen metsäni aika hyvin, koska kuljen täällä marjaja sienikorin sekä pyssyn kanssa ja välillä ihan muuten vain”, hän kertoo. Lyhytkin kävely rauhoittaa ja auttaa jäsentämään ajatuksia. ”Muroleen yhteismetsässä on eri kasvuvaiheessa olevaa metsää. Apua he saivat paikallisesta metsähoitoyhdistyksestä sekä Metsäkeskuksesta. ”Serkkumme Petri omistaa Muroleen yhteismetsästä puolet, ja minulla ja Harrilla on kummallakin 25 prosentin osuudet.” Lauri päätyi perustamaan yhteismetsän veljensä ja serkkunsa kanssa välttääkseen metsätilan jakautumisen yhä pienempiin osiin tulevien sukupolvenvaihdosten myötä. ”Metsänhoitoyhdistyksestä saimme paljon tietoa ja materiaalia jo päätöksentekovaiheessa. Viime vuoden alusta veljesten metsät ovat olleet osa Muroleen yhteismetsää. Siihen kuuluu yhteensä 222 hehtaaria metsää Muroleen kanavan molemmin puolin. 20 Aarre 3/2020 METSÄ L auri Elovainio harppoo tutuksi käyneessä kuusikossa Korpivarjakan tilalla Ruoveden Muroleen kylällä. ”Palautamme Kosken tilan kokonaisuutta kasaan. Etätyömahdollisuudet ovat nykyään aivan loistavat, Elovainio kehuu. Harrastuksenikin ovat löytyneet metsän kautta. Käytä asiantuntijoita apuna. Ruovedellä hän kuuluu paikalliseen metsästysseuraan. Lauri Elovainion äidistä Tuovi Elovainiosta tuli metsänomistaja vuonna 1974, kun hänen lapsuudenkotinsa Kosken tilan metsät ja maat jaettiin kolmen tyttären kesken. Yhden tilan tyttären metsät jäivät yhteismetsän ulkopuolelle”, Elovainio kertoo. Jotakin ihmeellistä metsässä on.” Yhtymästä yhteismetsään Korpivarjakan tila kuului aikanaan Elovainion äidille, joka on kotoisin Muroleesta. Ison kokonaisuuden hoitaminen on kustannustehokasta, ja sieltä myyty puu kiinnostaa metsäyhtiöitä enemmän, kun määrät ovat isompia.” Vaakakupissa painoi myös se, että Elovainiolla ja hänen veljellään ei ole kiinnostusta hoitaa metsiään itse. Lisäksi yhteismetsä tuottaa Elovainion mukaan tasaisesti. Muroleen yhteismetsä on lajissaan ensimmäinen Ruovedellä. 2 Varmista yhteismetsää perustaessasi, että jokainen osakas saa vastauksen kysymyksiinsä. Elovainion vanhemmat rakensivat 1980-luvun alussa perheen äidin perintömaille saunamökin. ”Ilman lapsuuden kesiä Muroleessa tuskin olisin kiinnostunut metsästä. Kolmantena osakkaana on heidän Muroleessa asuva serkkunsa Petri Mähönen. Hän asuu perheineen Kirkkonummella mutta viettää ympäri vuoden runsaasti aikaa mökillään Muroleessa. Netissä on runsaasti pk-yrityksille tarkoitettuja kirjanpito-ohjelmia, jotka soveltuvat hyvin myös yhteismetsien tarpeisiin. Lisäksi hän vaeltaa vuosittain Lapin tuntureilla vaimonsa Lauran kanssa. Metsästys on yksi Lauri Elovainion rakkaimmista harrastuksista. Lauri Elovainio ei enää omista metsähehtaareita, vaan hänellä on osuus yhteismetsästä. ”Ei ole mitään pötypuhetta, että ihminen voi hyvin metsässä. Siellä tähtäimessä ovat sorsat ja hanhet. Kustannustehokkuus kiinnosti Yhteismetsä on nimensä mukaisesti usean osakkaan yhteisesti omistama ja hallitsema. ”Vaimon kanssa tulemme mökille usein jo torstaina. Siellä on vastaistutettua taimikkoa, päätehakkuuta odottavaa tukkia ja kaikkea siltä väliltä.” Ratkaisu oli Elovainiosta perusteltu myös tulevien perinnönjakojen kannalta. 3 Ota käyttöön edullinen kirjanpito-ohjelma. ”Yhteismetsään liittyminen on aika lopullinen päätös. Hän käy metsällä myös Lohjan seudulla jahtikaverinsa sukulaisten mailla. Työpäivän päätteeksi voin lähteä nauttimaan metsästä.” Elovainio liikkuu metsässä säännöllisesti myös kotonaan Kirkkonummella. Jälkipolvi omistaa meitä pienempiä osuuksia, mutta kokonaisuus säilyy.” Tarkka ohjesääntö Muroleen yhteismetsän perustamista Lauri Elovainio valmisteli veljensä ja serkkunsa kanssa vuoden päivät. ”Kun metsätilat pirstaloituvat, ne jäävät helposti hoitamatta. Laurin vinkit 1 Jos yhteismetsän perustaminen tai siihen liittyminen kiinnostaa, tutustu aiheeseen vaikkapa netissä. Seuraavana aamuna on kiva herätä täällä ja ryhtyä töihin. ”Kun vanhempamme kuolivat, meillä oli veljeni Harrin kanssa viitisen vuotta metsäyhtymä”, Lauri Elovainio muistelee. Osuuden voi myydä tai lahjoittaa, mutta yhteismetsän purkaminen ei ole helppoa.” Suomen ensimmäiset yhteismetsät perustettiin 1880-luvulla. ”Kun meistä aika jättää, yhteismetsä helpottaa omaisuuden siirtoa lapsillemme. Olen hevijuuseri metsien monikäytössä.” Ruovedellä Elovainio metsästää jäniksiä ja metsäkanalintuja
Toistaiseksi kun tositteita on vähän, kirjanpidon tekeminen ei ole iso rasite.” Pienessä Muroleen yhteismetsässä päätöksiä voidaan tehdä joustavasti. ”Minulla ei ole hinkua käyttää kesä lomaani metsätöihin”, sanoo Lauri Elovainio vesakon valtaamassa kuusen taimikossa, joka odottaa raivaajaa.. Hän toimii myös yhteyshenkilönä erilaisiin sidosryhmiin. Muroleen yhteismetsässä tehtävä lankesi Lauri Elovainiolle. Siinä sovitaan muun muassa kokouksista, hoitokunnan kokoonpanosta sekä metsätuotteiden ja osuuden myynnistä. Me jätimme ulkopuolelle muun muassa pellot sekä ranta-alueet ja -tontit”, Lauri Elovainio kertoo. 21 Aarre 3/2020 METSÄ Kun päätös yhteismetsän perustamisesta oli syntynyt, kävi Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan metsäasiantuntija läpi Elovainioiden ja Mähösen metsät. ”Kirjanpidon teen itse. Lauri Elovainio kulkee kuusikon läpi taimikkoon. Seuraavaksi piti varata aika maanmittarilta. Hän laski metsien arvot ja määritteli sen perusteella yhteismetsäosuudet. ”Kun mietimme metsävakuutuksen ottamista, tarjoukset kulkivat osakkaille sähköpostilla. ”Ohjesääntöön on syytä kirjoittaa mahdollisimman tarkkaan kaikki, ettei sitten myöhemmin tarvitse tapella.” Kun ohjesääntö oli valmis, Metsäkeskuksen asiantuntija hyväksyi sen. Harri hoiti paljon metsäyhtymän asioita, joten ajattelin, että nyt on minun vuoroni ottaa enemmän roolia.” Hoitokunnan puheenjohtaja muun muassa kutsuu osakaskunnan kokoukset koolle ja johtaa niitä. Kuusamon Muroleen yhteis metsän mailla liik kuu muun muassa valkohäntäpeuroja. Yhtä hyvin voisimme ostaa palvelun, mutta se maksaisi. Hän osallistui myös Muroleen yhteismetsän perustamiskokoukseen, jossa päätettiin, mitkä alueet yhteismetsään liitetään. Pienissä yhteismetsissä tilintarkastaja ei ole pakollinen. Yhteismetsä toimii vähän kuin yritys, Lauri Elovainio sanoo. ”Kaikkia osakkaiden omistamia maa-alueita ei kannata liittää yhteismetsään. Sen jälkeen Muroleen yhteismetsä piirrettiin kartalle, ja nyt se löytyy yhden kiinteistötunnuksen alta.” ”Vähän kuin yritys” Yhteismetsän hoitokunnalla pitää olla puheenjohtaja. ”Yhteismetsämme tuottaa tasaisesti, koska meillä on eri kasvuvaiheessa olevaa metsää.” Elovainion mökkinaapuri Tapani Smolander (oik.) mar jastaa mielellään Muroleen yhteismetsän mailla. Kommentoimme niitä omassa Whatsapp-ryhmässämme ja päätimme sitten yhdessä, mitä teemme. Se on kirjanpitovelvollinen, ja sen kuuluu jättää oma veroilmoitus. Yhteismetsän toimintaa ohjaa osakaskunnan ohjesääntö. ”Tiukasti tuijottelimme toisiamme pöydän ympärillä, ja minä sitten suostuin. ”Kävimme yhteismetsän maat läpi hänen kanssaan
Vuotuista toimintaa yhteismetsissä ohjaavat toimintasuunnitelma ja talousarvio. alv 24 % Esimerkkejä SUPERTARJOUKSISTAMME Keljon Konehuolto 111x290.indd 1 13.1.2020 16:28:02. alv 24 % myynti 0400 981 914 huolto 040 351 5354 Sysmäläntie 1, 40530 Jyväskylä Polaris Sportsman 570 EFI 4x4 60 km /h 2:lle rek. Osakkaista Petri Mähösellä on metsäkoneita. ”Toki ne ovat osaksi kaunopuheita, sillä hakkuun lopputulos on aika paljon motokuskin käsissä.” Yhteismetsän voi perustaa yhdessä muiden metsänomistajien kanssa tai pelkästään suvun omista metsistä. Jatkossa Muroleen yhteismetsä ostaa palveluita häneltä tai joltakulta muulta metsäammattilaiselta. ”Tasoittelimme äänimääriä vähän, koska olimme Harrin kanssa olleet yhdessä jo yhtymässä eikä Petrin osuus voinut olla yli puolta, sillä osakaskunnassamme päätös vaatii aina vähintään kahden osakkaan puoltamisen.” ”Eettisesti ja kestävästi” Yhteismetsää hoidetaan osakaskunnan kokouksen hyväksymän metsäsuunnitelman pohjalta. Muroleen yhteismetsän osakkaat pitävät tärkeänä, että heidän metsiään hoidetaan eettisesti ja kestävästi ottaen huomioon luonnon monimuotoisuus. tarpeisiin, ota rohkeasti yhteyttä meihin, niin räätälöimme tarpeisiinne parhaiten sopivan paketin. ”Jos joku haluaa lähteä omalla metsäpalstallaan mukaan Muroleen yhteismetsään, olemme kiinnostuneita”, Lauri Elovainio sanoo. Päätöksiä voidaan tehdä joustavasti. traktori 1134 kg vinssillä ja ympärivuotisella telastolla (mukana myös renkaat) * MEILTÄ SUOMEN HALVIN RAHOITUS * MEILTÄ KOTIINTOIMITUS * MEILTÄ MYÖS YRITYS LEASINGSOPIMUKSET info@keljonkonehuolto.fi avoinna ark. traktori karkeilla 6-kankaisilla renkailla ja 1134 kg vinssillä vain 7 990,sis. 22 Aarre 3/2020 METSÄ yhteismetsässä tämmöinen toiminta ei onnistuisi”, Elovainio toteaa. Yhteismetsän maat sijaitsevat Tampere– Virrat-vesireitin varrella olevan Muroleen kanavan molemmin puolin. METSÄNOMISTAJA JOKAINEN METSÄNOMISTAJA TARVITSEE TRAKTORIMÖNKIJÄN Olemme erikoistuneet ko. Kuusamon yhteismetsä on Suomen suurin. Näin toimii myös Muroleen yhteismetsä. Oman metsän voi myös liittää jo olemassa olevaan yhteismetsään. Polaris Sportsman 570 EFI 4x4 ohjaustehostettu 2019 60 km /h 2:lle rek. Sillä on Kuusamossa, Suomussalmella ja Taivalkoskella noin 64 000 hehtaaria metsää ja runsas 4 100 osakastilaa. 9–17, la 10–14 vain 12 490,sis. ”Muroleen yhteismetsän ohjesääntöön on kirjattu, että metsänhoitoyhdistys laatii meille metsänhoitosuunnitelman ja yhteismetsää hoidetaan sen mukaisesti”, Elovainio sanoo. Sukujen yhteismetsistä valtaosa kokoontuu kerran vuodessa. Jos kokouksessa ei löydy yhteisymmärrystä, osakaskunta äänestää. Tavallisesti yhteismetsäosuus määrittää osakkaan äänimäärän osakaskunnan kokouksessa, mutta Muroleen yhteismetsässä äänimäärä jakautui toisin
Pitkäaikaiset asiakassuhteet ja toimitussopimukset tietysti auttavat tässä asiassa. Päätehakkuuseen ei hankintamyyjän kannata mennä, taloudellinen lopputulos voi olla jopa negatiivinen. Kun pystykauppapuuta on hyvin tarjolla, ei hankintaerille aina löydy ostajaa. Hankintalisä palkitsee metsänomistajan vaivoja, mutta ei yhtä hyvin kaikissa leimikoissa. Pystykaupoista esitetään uudistushakkuissa maksettu hinta. Ratkaiseva merkitys hankintalisän euromäärälle on silti kaupan kohteena olevilla puutavaralajeilla. Hankintahinnassa hakkuutapaa ei ole eritelty. Kuitupuun myynti hankintakaupalla tuotti viime vuonna selvästi paremmin kuin vauhtivuonna 2018. Hankintalisä ei riitä kattamaan hankintahakkaajalle koituvia kustannuksia. Kysyy osaamista ja hyviä yhteistyökumppaneita hoitaa puut pinoon oikeanlaatuisina ja oikeaan aikaan. Toinen syy voi olla se, PUUMARKKINAT Teksti ANTTI ÄIJÖ | Graafi AINO SAARIKIVI Graafissa verrataan kuusitukista pystykaupoissa ja hankintakaupoissa maksettua kuutiohintaa. Tukkipuun heikot hankintalisät uudistushakkuussa perustuvat osaksi siihen, että ostajat haluavat kontrolloida mahdollisimman tarkkaan jalostettavaksi tulevien tukkien mittoja ja laatua. 24 Aarre 3/2020 METSÄ HARKITTUA HANKINTAA Puun hintakehityksessä on yllättäviä poikkeamia suhdanteiden muuttuessa. Hankintalisä, eli korvaus puun korjuusta aiheutuvista kustannuksista, sisältyy hankintahintaan. Korjuuolosuhteiden vaikeutuessa löytyy yleensä paremmin tilaa hankintapuulle, mutta kaupoista on aina syytä sopia etukäteen. Kuusitukin kantohinta päätehakkuilla oli lähes koko viime vuoden suurempi kuin kuusitukista maksettu hankintahinta. Viime vuonna kysyntä painottui niin vahvasti kuitupuuhun, että myyjiä haluttiin kannustaa myös hankintakaupoille. 50 55 60 65 70 10/20 5/20 50/19 45/19 40/19 35/19 30/19 25/19 20/19 15/19 10/19 5/19 Kuusitukin hinta pystykaupoissa ja hankintakaupoissa vuoden 2019 alusta LÄHDE Luke / Metsäteollisuus ry Kuusitukin kantohinta uudistushakkuissa Kuusitukin hankintahinta e/m 3. Muilla tukeilla on saanut paremmin hankintalisää, mutta ei sellaista, että se kattaisi hakkuun ja lähikuljetuksen kustannukset. Markkinatilanteen mukaan vaihtelee myös hankintapuulle maksettava korvaus. H ankintakauppa on puukaupan kuningaslaji, jota harrastavat valveutuneimmat metsänomistajat. Kuitupuun osuus hankintakauppojen puusta oli 73 prosenttia. Puun ostajien suhtautuminen hankintapuun tarjoajiin vaihtelee; aina ei kauppa käy eikä kaikista puutavaralajeista. Viime vuosina esimerkiksi kuusitukin kantohinta on päätehakkuilla ylittänyt hankintahinnan
FI Tieliikennekäyttöinen kuljetusalusta henkilöauton perään • Polttotai sähkömoottori • Ketjusaha • Automaattisesti säätyvä halkaisuterän korkeus • Halkaisee läpi mitaltaan jopa 30 cm puut • 5.6 t halkaisuvoima • Kattavat varusteet vakiona Markkinoiden nopeimmat klapikoneet Pilkemaster GO! yhdistää uudella tavalla klapikoneiden helpon liikuteltavuuden sekä tehokkaan ja tasalaatuisen poltto puun teon. Hankintapuun myyjillä on edelleen pikkuinen veroetu puolellaan. Viime vuosi oli iloinen poikkeus. Valmistettu Suomessa Ota yhteyttä alueesi Jukkamyyjään, kysy lisätietoja ja pyydä tarjous. 20 euron hankintalisä ensiharvennuksen kuitupuulle kuulostaa kyllä jo aika mukavalta. Korjuusta hyvä jälki Metsänomistajat päätyvät hankintahakkuuseen useimmin siitä syystä, että kokevat vain sillä tavalla saavansa metsään haluamansa käsittelyn ja työn jäljen. Syynä tähän on se, että sulan maan aikana korjattavan puun varastot ovat ostajilla vähissä. Lue lisää: www.jukkatalo.. Tämä pätee samalla tavalla sekä hankintaettä pystykauppaan. Hankintahakkuita ei tarvitse tehdä itse eikä pelkällä moottorisahalla, yksityisten yrittäjien korjuuja ajokoneet ovat vallanneet nämä palstat. Hankintakauppojen osuus koko puukauppamäärästä on vähän kerrassaan supistunut. Ihan pienet puuerät voivat käydä kaupaksi huonosti. Puun hintakehitys tästä eteenpäin on hyvin epävarma. Jotkut metsänomistajat ovat hankkineet korjuukalustoa itsekin. Mäntyja kuusikuidun hankintahinnat ovat viime aikoina ylittäneet 30 euroa, kun pystykaupassa parhaissakin kohteissa ne ovat vähintään kymmenen euroa alhaisempia. Alkuvuoden hinnoilla jokainen sahattu motti tuotti yrityksille tappiota. 25 Aarre 3/2020 METSÄ Hankintapuun myyjillä on pikkuinen vero etu puolellaan. Hakkuutöiden tekoon ja hakkuiden järjestämiseen halukkaita metsänomistajia on vuosi vuodelta vähemmän. Henkilöauton perässä kulkeutuva Pilkemaster GO! on kattavasti varusteltu jo vakiona. Hirsijukka-rakenne valmistetaan kestävästä painumattomasta hirrestä. Viime vuonna tehdyistä puukaupoista hankintakauppojen osuus oli 13 prosenttia. Hankintatyö on verovapaata 125 kuutiometriin asti tilaa kohden vuodessa. Hirsi sopii hyvin ekologisen ja luonnollisen asumisen arvoihin, sillä se on uusiutuva ja luonnonkiven ohella ainoa sataprosenttinen luonnonmateriaali.. Vanha imago saattaa haitata hankintakauppojen tekoa, sillä moni mieltää työn yksinäisen miehen puurtamiseksi moottorisahan kanssa. Perinteisten talvikohteiden sijaan tammija helmikuussa tehtiin töitä pääasiassa kantavammilla mailla. Selluloosan teko vielä kannattaa, mutta senkin osalta markkinatilanne on muuttunut huonommaksi. Kovin suurista summista tässä ei kuitenkaan puhuta, ja veroedun saaminen edellyttää omaa tai perheen työpanosta. Tänä vuonna talven lähestyessä loppuaan hintatarjoukset lähtivät taas varovaiseen nousuun. Työn jäljellä on suurin merkitys harvennushakkuissa ja jatkuvan kasvatuksen metsänhoidossa. että ostajat pyrkivät pitämään päätehakkuut tiukemmin omassa hallinnassa. Rekkakuorma on passeli erä useimmille ostajille. Kysyntä pienemmistä määristä on vähäisempää ja hinta heikompi. Sahatavaran heikko markkinatilanne ei antaisi mahdollisuuksia hinnan korotuksiin. Korjattu puumäärä oli noin neljä miljoonaa kuutiometriä. Tosiasiassa rukkaslinjalla puuta tehdään myyntiin enää pieniä määriä. Soita ja pyydä tarjous: 040 505 8697 | 020 741 3322 Agromaster Oy Teollisuustie 8, Lemi Pilkemaster PI LK EM AS TE R. Pystykauppaa tehtäessä ei ole suuria mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, kuka korjuutyön tekee. Hankintamyyjä voi valita tekijän, jonka työn jälkeen on oppinut luottamaan. Rukkaset kuivana Kuitupuu ja pikkutukit ovat hankintahakkaajalle kannattavinta myytävää. Hankintakaupoissa maksettu hinta on yleensä seurannut varsin hyvin pystykauppahintojen muutoksia. Paras hankintalisä on ensiharvennuksissa ja niin pitää ollakin, sillä työtä jokaisen kuution tekoon ja ajoon tarvitaan roimasti enemmän. Ekologinen hirsirakenne saatavissa myös Jukkatalolta Hirsitalosta haaveilevalle Jukkatalon Hirsijukka on mainio valinta
TYÖVARUSTEET Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Asuja joka lähtöön Juttuun liittyvällä videolla tutustutaan kokeiltuihin raivaajan asuihin ja niiden ominaisuuksiin. AARRE KOKEILU. Lahkeissa on pitkät taskut erillisille jalkaja polvipehmusteille. Stihl Dynamic BT-N -kuulosuojaimet ja nailoninen verkkovisiiri eivät kuumota kuten kypärä. Kuulosuojaimet voi yhdistää Bluetoothilla älypuhelimeen, jolloin puhelin kuuluu suojaimissa, samoin musiikki suoratoistona. Radiota ei ole. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso Raivaajan asut Pää kylmänä raivatessa Varhaisperkausta tehdessä kypärä ei ole välttämätön, koska vesan kokoisista rungoista ei tule päähän iskuja. Stihl Dynamic BT-PC -kuulosuojaimet ovat hintaa myöten muuten samanlaiset, mutta visiirin materiaalina on läpinäkyvä polykarbonaatti. Pään suojaukseen riittävät kuulosuojaimet ja visiiri. Akulle luvataan jopa 38 tunnin kesto. Hinta 140 e. Tällaista täydellisen pitävää visiiriä tarvitaan trimmeripäällä työskenneltäessä, jotta paksurunkoisten kasvien nesteet eivät lennä silmiin. 26 Aarre 3/2020 METSÄ VEROVINKKI METSÄTYÖASUT OVAT metsän omistajalle verovähennys kelpoisia hankintoja. Stihl Triprotect -raivaushousuissa lahkeiden etuja osin takapuolikin ovat vedenpitävää kangasta. 26 Aarre 3/2020 METSÄ Raivausasujen kangas kestää oksien osumat. Eduksi ovat myös asun ilmavuus, keveys, joustavuus sekä vettä ja likaa hylkivä pinta
Housuissa ja avohaalareissa reikävuoria ei ole lainkaan ja takissakin vain hieman DIMEX-RAIVAUSHOUSUT JA -TYÖTAKKI HOUSUT: 65 e TAKKI: 85 e YHTEENSÄ: 150 e OMINAISUUDET: Housut vuorittomat ja kevyet. Kuusi raivausasua Jokaisessa asukokonaisuudessa on erilainen alaosa eli toisistaan poikkeavat housut tai avohaalarit. Kesällä pelkkä visiiri–kuulosuojain-yhdistelmä on kypärää vilpoisempi. Metsurin housut ovat viiltosuojien takia turhan painavat, kankeat ja kuumat raivaushousuiksi etenkin lämpöisenä vuodenaikana. Päällinen polyesteriä 67 % ja puuvillaa 33 %. Aarre suositus: Kevyt ja edullinen asu myös näkymistä vaativiin paikkoihin. Olkaimilla housut pysyvät halutussa korkeudessa, vaikka vyötärö olisi väljä. Pääosa raivaushousuista on vyötärömallisia. Metsänomistajat raivaavat paljolti lämpöisenä vuodenaikana, mikä voi kallistaa valinnan vyötäröhousuihin. Housut vai avohaalarit. Olkaimet ovat sikäli paremmat, että housujen vyö ja erityisesti vyönsolki voivat painaa vatsaa Dimex-raivausasuun on pelkistetty kaikki, mitä raivausasussa vähintään tarvitaan. Kaksi vetoketjutaskua edessä ja takana. Purulahje eli lahje on kaksinkertainen, ja sisälahkeessa on resori. Stihlin raivausasuissa raivaushousuja täydentävät metsurinpuserot. Osittain se on saattanut johtua vähäisestä kysynnästä. Liukas päällinen polyesteriä 100 %, selässä ja olkapäillä verkkovuori polyesteriä 100 %. Asujen vuorit Kokeilussa olleet raivausasut eroavat toisistaan rakenteellisesti niin, että Dimexin asuissa reikäkankaista vuoria on vähiten. Kovin suosittuja avohaalarit eivät kuitenkaan näytä olevan. Jos haluaa säästää, ensimmäiseksi kannattaa hankkia raivaus housut tai -haalarit. Pitkään oli tapana lähteä raivaamaan milloin missäkin rytkyissä, kesäkuumalla vaikka vanhoissa verkkareissa. Erityisiä ominaisuuksia ei juuri ole, mikä näkyy hinnassa. Kuminauha takana vyötäröllä. Takana helman alla ensiaputasku. Mikäli omistaa metsurinpuseron jo entuudestaan, se käy myös raivuulle. Husqvarnan asuissa myös puserot ovat raivaukseen suunniteltuja, eivät metsurinpuseroita. Runsaasti heijastinnauhaa. Metsurinasuja on löytynyt roppakaupalla mutta raivausasuja niukasti. Kangas etupuolelta polvien yläpuolelta lahkeensuihin paksua ja liukasta. Hihansuissa kuminauhat ja säädettävät nepparit. Tarjolla on vain Dimexin raivausavohaalarit. Oikeassa kyljessä valjaiden lonkkasuojan kohdalla sisällä pehmustetasku ja siinä isokokoinen solumuovipehmuste, jonka voi poistaa. Kuumana päivänä verkkarit voivat edelleen olla hyvä vaihtoehto, mutta koko vuoden säitä ajatellen kunnollinen raivausasu on paras asu taimikonhoitoon ja trimmeröintiin. Selässä leveä suojattu tuuletusaukko, kainaloissa tuuletusaukot vetoketjuilla. Tämä johtunee osittain siitä, että avohaalareissa kangasosat ulottuvat edessä ja takana pitkästi vyötärölinjan yläpuolelle ja siksi avohaalarit ovat kesällä vähän lämpöisemmät kuin vyötäröhousut. Erityisesti naisille suunniteltuja raivausasuja ei valitettavasti ole edelleenkään tarjolla. Avohaalarimallisten raivaushousujen hyvänä puolena ovat niiden kangasolkaimet. Työtakki on malliltaan pitkähkö. Puhelintasku hihan yläosassa ja rintatasku edessä, molemmat vetoketjuilla sekä henkilökorttitasku tarranauhalla. Vyötä tai erillisiä olkaimia ei tarvita. jäädessään valjaiden lantiovyön alle. Dimexissä on takkina valmistajan yleistyötakki, joka on sama molemmissa asuissa. 27 Aarre 3/2020 METSÄ M etsänomistajan näkökulmasta raivausasujen lisääntynyt tarjonta on tervetullutta. Edullinen hinta syntyy osin vuorien ja kankaiden elastisuuden vähäisyydestä. Istuvuus naisille on yleensä paras niissä raivaushousuissa ja -puseroissa, joissa on paljon joustavaa elastaania housujen takaosassa sekä puseron selässä. Lantiovyö voi lisäksi työntää housuja pikkuhiljaa alemmaksi. Silti myös jotkut ammattiraivaajat käyttävät tätä asua. Toisaalta varhain keväällä ja myöhään syksyllä sekä talvella, kun säät ovat vilpoisemmat tai on pakkasta, avohaalarit suojaavat hyvin alaselkää. Yllä ne pysyvät vyöllä tai olkaimilla. Vyölenkit. Stihl Dynamic -mallit BT-N (vas.) ja BT-PC.
Stihlin raivaushousuissa verkkovuoria ei ole yhtä paljon kuin Huskulla. Kangas etupuolelta polvien yläpuolelta lahkeensuihin paksua ja liukasta. Vetoketjulla varustetut puhelintasku hihan yläosassa ja rintatasku edessä, henkilökorttitaskussa on tarranauha. Vuoritus löytyy etupuolelta, ja siihen kuuluu myös pehmustetta. Pehmustavaa vuoria ei ole kummassakaan. Asut tuntuvat ilmavilta yllä. Pimeässä heijastin näkyy paremmin ja kauemmaksi kuin huomio väri. Hihansuissa kuminauhat ja säädettävät nepparit. Työtakki on malliltaan pitkähkö. Dimexin työtakin hartioissa pehmustetta ei ole. musteet. 28 Aarre 3/2020 METSÄ DIMEX-RAIVAUSAVOHAALARIT JA -TYÖTAKKI HAALARIT: 75 e TAKKI: 85 e YHTEENSÄ: 160 e OMINAISUUDET: Avohaalarit ovat vuorittomat ja kevyet. Ne lisäävät hitusen lämpimyyttä. Purulahje eli lahje on kaksinkertainen ja sisälahkeessa on resori. Polvipehmusteet ovat parhaimmillaan kivisessä maastossa ja jyrkillä rinteillä, jonne ne on tarkoitettu. Kokeilussa Stihlin raivaushousuja täydensivät Stihl Dynamic Ventja Advance X-Treem -metsurinpuserot, jotka soveltuvat hyvin myös raivaajalle. Selässä leveä, suojattu tuuletusaukko, kainaloissa vetoketjuilla varustetut tuuletusaukot. Vyötäröön asti asut ovat samanlaiset.. Sääripehmusteet vähentävät ruhjeiden riskiä. Stihlin raivaushousuja ei ole varustettu lonkkasuojalla, eikä metsurinpuserossa ole hartioilla pehmustetta. Aarre suositus: Kevyt ja edullinen avohaalariasu myös näkymistä vaativiin paikkoihin. Runsaasti heijastinnauhaa. Husqvarnan asujen molemmissa takeissa on kaikkialla reikävuorit hihoja lukuun ottamatta. Ne pehmentävät valjaiden painoa hartioilla. Trimmeritöissä sääriin voi lentää kovia esineitä, ja raivatessa sääriin tulee iskuja kaadettujen runkojen seassa kävellessä. Jos viihtyy kesällä sortseissa, jalkasuojia käyttämällä välttyy mustelmilta. Molemmissa Stihlin housuissa on myös muuta pehmustavaa vuoria etupuolella. Liukas päällinen polyesteriä 100 %, selässä ja olkapäillä verkkovuori polyesteriä 100 %. Erityisen tehokkaasti ihoa suojaavat Stihlin pitkät jalkasuojat. Heijastinmalleja lisää Viime aikoina markkinoille on tullut uusia asuja, joissa on runsaasti leveää, heijastavaa nauhaa. Sen voi poistaa. Päällinen polyesteriä 67 % ja puuvillaa 33 %. Tämä koskee niin raivauskuin metsurinasuja. Toisenlaista hyötyä heijastimista voi olla, jos metsään tuupertunutta raivaajaa etsitään valojen kanssa. Husqvarnan molemmissa raivaushousuissa on etupuolella pehmusteena vanua. Joskus sinnekin osuu auto tai mönkkäri. Samantyyppistä suojaa saa myös käyttämällä pitkävartisia kumiturvasaappaita. Pahitteeksi hyvä näkyminen ei ole silloinkaan, kun metsänomistaja on töissä oman syrjäisen metsätien reunalla. Kangasolkaimet, joissa tarranauhakiinnitys, takakorotuksessa kuminauha ja elastinen kangas. Stihl Protect 471 -raivaushousut voi varustaa samoilla pitkillä jalkasuojilla. Dimexin vyötäröhousuissa ja avohaalareissa on vastaava lonkkapehmuste. Oikeassa kyljessä valjaiden lonkkasuojan kohdalla sisällä pehmustetasku ja siinä isokokoinen solumuovipehmuste, jonka voi poistaa. Kaksi vetoketjutaskua edessä ja takana. Lonkkaja olkapehmusteet Husqvarnan housuissa on oikeassa lonkassa laaja solumuovinen pehmuste raivaussahan lonkkasuojan kohdalla. Silti myös jotkut ammattiraivaajat käyttävät tätä asua. Pimeällä ja hämärässä autojen ja työkoneiden valoissa hyvin erottuvia malleja tarvitaan teiden ja katujen varsia trimmeröidessä ja raivatessa sekä pihoilla. Niissä ei ole verkkovuoria, mikä erottaa ne erityisesti Husqvarnan raivauspuseroista. Sen sijaan vähemmän raivannut voi kokea niiden käytön miellyttäväksi. Samalla tavoin muidenkin valmistajien metsurinpuserot sopivat raivaukseen. Takana helman alla ensiaputasku. Tottumuksen myötä tarve pehmusteisiin häviää. Myös Huskun puseroiden hartioissa kummallakin puolella on samanlaiset kangastaskut, joihin voi asettaa mukana tulevat pehTYÖVARUSTEET Dimex-raivausavohaalarit on tehty samoista materiaaleista kuin Dimex-raivaushousut. Jalkojen pehmusteet Stihl FS Triprotect -raivaushousut voi varustaa erikseen hankittavilla paksuilla polvipehmusteilla (15,20 e) ja pitkillä 50 cm jalkasuojilla (33,40 e). Myös Husqvarnan housuissa on runsaasti verkkovuoria sekä etupuolella pehmustavaa vanua. hartioissa. Mitä enemmän on raivannut, sitä vähäisempää niiden käyttö on. Kuinka tarpeellisia lonkkaja olkapehmusteet ovat. Edullinen hinta syntyy osin vuorien ja kankaiden elastisuuden vähäisyydestä. Kuminauha takana vyötäröllä
Lisäksi jalkojen etupuolella alhaalta reisien yläosaan asti ulottuva, pehmustava vanu. Pusero samaa kangasta. Oikeassa kyljessä vuorissa tasku, jossa iso lonkkapehmuste, jonka voi poistaa. Useita eri kangaslaatuja, jotka pääosin polyesteriä mutta myös puuvillaa, nailonia ja elastaania. Aarre suositus: Erityisasu, kun tarvitaan näkyvyyttä myös pimeällä valoissa. Lenkit vyölle ja napit olkaimille. Takareisissä pitkät ilmastointiaukot vetoketjuilla. Oikeassa kyljessä vuorissa tasku, jossa iso lonkkapehmuste, jonka voi poistaa. Kainaloissa pitkät tuuletusvetoketjut, selässä suojatut ilma-aukot. Lenkit vyölle ja napit olkaimille. Näkyy hyvin päivälläkin. Lonkkaja olkapehmusteet vähän raivanneelle. Pusero samaa kangasta. Neljä vetoketjullista taskua. Vanupehmusteiden ansiosta sopivat myös jaloistaan aralle. Koko sisäpinnalla on reikäkankainen vuori lukuun ottamatta hihoja. Lähes koko takaosa joustavaa elastaania. Lahkeissa kuminauha nepparilla. Housuista lähes koko takaosa joustavaa elastaania. Myös hinta on molemmissa sama.. Vanupehmusteiden ansiosta sopivat myös jaloistaan aralle. Lähes koko selkäosa joustavaa elastaania. Edessä kolme vetoketjutaskua, takana yksi. Lonkkaja olkapehmusteet vähän raivanneelle. Neljä vetoketjullista taskua. Hartioilla taskut mukana tulevia suojapehmusteita varten sekä kestävyyttä lisäävä rakenne valjaiden hihnojen kohdalla. 29 Aarre 3/2020 METSÄ HUSQVARNA TECHNICAL -RAIVAUSJA TRIMMAUSASU HOUSUT: 139,90 e TAKKI: 139,90 e YHTEENSÄ: 279,80 e OMINAISUUDET: Housuissa kaikkialla reikäkankainen vuori. Takareisissä pitkät, vetoketjulliset ilmastointiaukot. Erityistä ovat leveät heijastinnauhat, jotka peittävät puseron edestä ja takaa laajalta alueelta. Useita eri kangaslaatuja, jotka pääosin polyesteriä, mutta myös puuvillaa, nailonia ja elastaania. Muotoon ommellut polvet. Husqvarnan High Viz -raivausasu on suunniteltu nimensä mukaisesti työhön, jossa vaaditaan erityistä näkyvyyttä valoisassa ja pimeässä. Hartioilla taskut mukana tulevia suojapehmusteita varten sekä kestävyyttä lisäävät vahvisteet valjaiden hihnojen kohdalla. HUSQVARNA HIGH VIZ -RAIVAUSHOUSUT JA -PUSERO HOUSUT: 139,90 e TAKKI: 139,90 e YHTEENSÄ: 279,80 e OMINAISUUDET: Housuissa kaikkialla reikäkankainen vuori. Aarre suositus: Erityisen joustavat housut trimmeröintiin ja raivaukseen, jousto tuo istuvuutta myös naisille. Lisäksi jalkojen etupuolella alhaalta reisien yläosaan asti ulottuva, pehmustava vanu. Edessä kolme, takana yksi tasku vetoketjuilla. Koko sisäpinnalla reikäkankainen vuori lukuun ottamatta hihoja. Husqvarna Technical -raivausasu on tehty paljolti identtisistä materiaaleista kuin High Viz -asu. Erityisen joustavat housut ja pusero trimmeröintiin ja raivauk seen, myös naisille. Yllä ne tuntuvat hyvin samanlaisilta. Lahkeiden alaosat lujaa, vettä pitävää kangasta. Kainaloissa pitkät tuuletusvetoketjut, selässä suojatut ilma-aukot. Lahkeiden alaosat lujaa, vettä pitävää kangasta ja leveää heijastinnauhaa
Päällinen polyesteriä 70 % ja puuvillaa 30 %, haaroissa kiila elastaania. Pehmustetaskut suljetaan tarrakiinnityksillä.. Dynamic Vent -pusero on polyesteriä ja hartioista laajalta alueelta joustavaa elastaania. Vyötärökiristys. Advance X-Treem -metsurinpuseron päällinen polyesteriä 80 %, polyamidia 15 % ja elastaania 4 %. Näkyvyyttä vaadittaessa Stihl Advance X-Treem metsurinpusero on parempi. Takareisissä pitkät, vetoketjulliset ilmastointiaukot. Kangas liukasta ja kestävää. Vuorit polyesteriä ja polyetyleeniä. Pehmuste polyamidia 74 % ja polyuretaania 26 %. Lisäksi takana kaksi työkalutaskua. Edessä kaksi avotaskua, takana kaksi taskua tarranauhalla ja avotasku. Suojauksen taso vakionakin kokeilun paras, lisävarusteina saatavien polvija jalkasuojien kanssa erityisen hyvä. Lisäksi takin sisällä puhelintasku, jossa tarrakiristys. Metsään Dynamic Vent -puserolla, näkyvyyttä vaadittaessa Advance X-Treem -pusero on parempi. Erityisen paljon päivällä hyvin erottuvaa oranssia huomioväriä. Kangas paksua ja kestävää. Takareisissä pitkät verkon suojaamat ilmastointiaukot. Ne antavat hyvän jouston. Lenkit vyölle ja Stihlin olkaimille. Edessä kaksi vetoketjullista taskua ja takana yksi. Takana vyötäröllä kuminauha. Tuuletusvetoketjut kyljissä. Aarre suositus: Erityisen pehmustavat housut vaikeakulkuiseen maastoon ja jaloistaan aralle metsänomistajalle. Kyynärpäissä vahva keraaminen pinnoite. HOUSUT: 140 e TAKKI: 399 e YHTEENSÄ: 539 e OMINAISUUDET: Housuissa edessä koko mitalta reikäkankainen vuori ja paksuhko pehmuste. Selässä tuuletushalkioita, kainaloissa tuuletusaukot. Polvija jalkapehmusteita varten lahkeissa on taskut, joihin pehmusteet on helppo työntää paikoilleen. Korkea kaulus, tarrakiristys hihoissa. Yksi Stihlin molempien raivaushousujen parhaista ominaisuuksista on mahdollisuus liittää vyötärön kolmeen kumilenkkiin Stihlin erinomaiset olkaimet. 30 Aarre 3/2020 METSÄ STIHL PROTECT 471 -RAIVAUS HOUSUT JA DYNAMIC VENT -METSURINPUSERO STIHL TRIPROTECT -RAIVAUSHOUSUT JA ADVANCE X-TREEM -METSURINPUSERO LISÄTIETOJA Dimex, uittokalusto.fi Husqvarna, husqvarna.com/fi Stihl, stihl.fi TYÖVARUSTEET HOUSUT: 120 e TAKKI: 180 e YHTEENSÄ: 300 e OMINAISUUDET: Housuissa edessä koko mitalta reikäkankainen vuori ja sen alla ohut pehmuste. Takana vyötäröllä kuminauha. Aarre suositus: Pehmustavat housut trimmeröintiin ja näkyvyyttä vaativille paikoille. Paljon leveää heijastinnauhaa. Paikat jalkasuojille. Taskut polvipehmusteille ja jalkasuojille. Lahkeiden etupuoli alhaalta polvien yläpuolelle vedenpitävää kangasta. Päällinen polyesteriä 54 % ja puuvillaa 43 %, haaroissa kiila elastaania 3 %. Puserossa neljä vetoketjullista taskua, niistä puhelintasku olkapäässä. Lenkit vyölle ja Stihlin olkaimille (33,40 e). Irrotettavat hihat. Myös metsänraivaukseen, jolloin Dynamic Vent -pusero on sopiva. Selässä laajasti kuminauhamaisesti venyvää materiaalia. Verkkovuori polyesteriä 100 %. Korkea kaulus, hihansuissa tarrakiristys. Paljon heijastavaa pintaa
RAUTAKAUPO ISTA YMPÄRI MAAN RAKENNUSALAN AMMATTILAINEN – SEURAAVA FF-AKATEMIAN MÄRKÄTILAPÄIVÄ SALOSSA TI 14.4.2020 Ilmoittaudu koulutukseen nyt: www.finnfoam.fi/ff-akatemia. TULPPA TEKEE TYÖSI HELPOKSI Tulppa-märkätilaratkaisun kanssa yhteensopiviksi testatut tiivistystuotteet ja laattalaastit toimittavat Ardex, Casco, Schönox, Fescon, Kiilto ja Weber Tulppa ® on kotimainen, Finnfoam Oy:n valmistama homehtumaton märkätilalevy, joka toimii sekä rakennuslevynä että vedeneristeenä. Materiaalin keveys, helppo työstettävyys ja asennuksen nopeus voi säästää märkätila-asentajalta työaikaa jopa useita päiviä
32 Aarre 3/2020 METSÄ METSÄVAIKUTTAJA Suomen Metsäsäätiö perustettiin vastaamaan suomalaista metsätaloutta kohtaan esitettyyn kritiikkiin. Erno Järvinen Tausta. ”Nuoriinkannattaa panostaa” Suomen Metsäsäätiön tuore toimitusjohtaja Erno Järvinen kannustaa metsänomistajia maksamaan puukauppatilistään metsäsäätiömaksun. Teksti MARKKUPULKKINEN | Kuva MARIAMIKLAS KUKA. Monipuolinen ja rauhoittava hyvin voinnin lähde, joka on aina lähellä. ”Metsistä keskustellaan kiivaasti nytkin, ja meidän tehtävämme on tuoda keskusteluun metsäelinkeinon näkökulma”, Erno Järvinen sanoo. Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja 1.10.2019 alkaen Parasta metsässä. 47-vuotias metsänhoitaja Järvenpäästä Työ
Viimeisin liittyi Tuupalan alakouluun Kuhmossa. Haluamme tuottaa faktaa eli luotettavaa tutkimustietoa, ja siksi rahoitamme monia tutkimushankkeita. Viime vuonna 8 000 lasta pääsi tämän apurahan turvin tutustumaan metsäelinkeinoihin. Perusviestinä on ”Metsä on kaikessa mukana”. Näkyvin kampanjointi alkaa touko-kesäkuussa. Puuinfo Oy on tehnyt Suomen Metsäsäätiön rahoituksella arvokasta työtä puurakentamisen edistämiseksi. On hyvä, että rakentamisen säädökset ja määräykset ovat menneet puurakentamisen kannalta oikeaan suuntaan. Menekinedistämismaksun suosio riippuu paljolti siitä, kuinka puukaupassa mukana oleva metsäammattilainen osaa perustella sen tarpeellisuuden. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Koulut ovat olleet rahoista todella kiitollisia.. Kuinka iso osuus metsänomistajista maksaa vapaaehtoisen menekin edistämismaksun. 33 Aarre 3/2020 METSÄ Perustele, miksi metsänomistajan kannattaa luovuttaa osa puukauppa tuloistaan Suomen Metsäsäätiölle. Päättäjien Metsäakatemia on ollut menestys. Nuorissa on tulevaisuuden tekijöitä, ja metsäalalle tarvitaan osaavaa työvoimaa moniin tehtäviin. Useimmiten hyvin myönteisesti. Asioista voidaan olla eri mieltä ja on arvokastakin, että näkökulmia on useampia, mutta me olemme aina metsäelinkeinon puolella. Kun Suomen Metsäsäätiö perustettiin 25 vuotta sitten, metsistä puhuttiin hyvin kriittiseen sävyyn. Säätiön tulot ovat pysyneet viime vuosikymmenen aikana melko vakaina. Projektin toteuttaa Suomen Metsäyhdistys. Metsäalan pitää puhua oman elinkeinonsa puolesta, sillä kukaan muu ei sitä tee. Koulut ovat olleet rahoista todella kiitollisia. Metsäsäätiön rahoituskohteista löytyy varmasti jokaista metsänomistajaa lähellä olevia asioita, kuten lapset ja nuoret sekä puunkäytön ja puurakentamisen edistäminen. Meidän tehtävämme on tuoda keskusteluun oikeaa tietoa. Haluamme kertoa tavallisille ihmisille perustietoa metsän merkityksestä ja mahdollisuuksista. Monestakin syystä. Kyseessä on erittäin iso projekti, jollaisia meillä on melko harvoin. Kuinka voisitte edistää vastaavalla tavalla EU päättäjien metsätietämystä. EU-päättäjien Metsäakatemiaan osallistuu tänä keväänä 80 EU-päättäjää, ja sitä rahoittaa Metsäsäätiön lisäksi maaja metsätalousministeriö. Miksi nuorten tavoittaminen on tärkeää. Kuljetusapurahojen myöntäminen koululaisten metsävierailuihin on jo pitkään jatkunut onnistunut hanke. Mukana ovat metsänomistajat, puunostajat, koneyrittäjät ja ammattiliitot. Metsäalan merkitys Suomelle pystytään perustelemaan aktiivisella viestinnällä. Osaamisen lisääminen on paras keino, ja siihen rahoittamamme puurakentamisen professuuritkin tähtäävät. Hankkeessa yritetään löytää käytännön työkaluja, jotta turvemaiden ilmasto-, vesistöja monimuotoisuusvaikutukset pystyttäisiin ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon metsien hyötykäytössä. Myös 4H-järjestön ja partiolaisten metsähankkeita olemme rahoittaneet pitkään. Yksi EU-päättäjien Metsäakatemia on jo järjestetty Suomessa, ja tänä keväänä järjestetään toinen Ruotsissa. Maksuista kertyy vuosittain noin 1,8 miljoonaa euroa, josta 1,5 miljoonaa euroa jaetaan ulos. Kuinka puurakentamista voi taisiin parhaiten tukea. Suomen Metsäyhdistys pitää säännöllisesti yhteyttä maantiedon ja biologian opettajiin ja kertoo heille metsäalan mahdollisuuksista. Noin kolmasosa metsänomistajista maksaa maksun, ja siinä on selvästi kasvattamisen varaa. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa on käynnissä tutkimushanke ojitettujen soiden kestävästä käytöstä. Maksun voi vähentää verotuksessa metsätalouden kuluna. Kainuusta kerätyillä menekinedistämismaksuilla rahoitetaan tutkimusta, jossa selvitetään puukoulun terveysvaikutuksia koululaisten ja opettajien hyvinvointiin. Metsäsäätiö tekee viestinnän ja vaikuttamisen kautta pitkäjänteistä perustyötä koko metsäelinkeinon hyväksi. Menekinedistämiseen osallistuva metsänomistaja lahjoittaa 0,2 prosenttia puukaupparahoistaan säätiölle, ja puun ostaja lahjoittaa saman verran. Silloinen kritiikki tuli saksalaisilta painotaloilta, ja se kohdistui suomalaisen metsätalouden kestävyyteen. Opettajalla on erittäin suuri merkitys sen suhteen, kuinka metsäelinkeino esitellään koululaisille. Metsäelinkeinolla on lupa kukoistaa, kuten sloganimme kertoo. Odotamme paljon myös pääsiäisenä Heurekassa käynnistyvältä SuperPUU-näyttelyltä, joka on Heurekan päänäyttely. Niitä on ollut paljon. Vuosituhannen vaihteessa Metsäsäätiö rahoitti vahvasti metsäsertifiointia, mutta sen osuus on nyt melko pieni. EU-päättäjät ovat todellakin avainasemassa, sillä Euroopan unionissa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat paljon Suomen metsäalan toimintamahdollisuuksiin. Mihin tähdätään parhaillaan käynnissä olevalla Metsien Suomi viestintäkampanjalla, jota rahoitatte noin 300 000 eurolla. Jokaisesta puukaupasta kannattaakin laittaa pieni siivu metsäelinkeinon edistämiseen, sillä pienillä teoilla on merkitystä. Olemme järjestäneet myös alueellisia keräyksiä puurakentamisen edistämiseksi. Mikä on ollut viime vuosien onnistunein hankkeenne. Rahoitamme tällä hetkellä puurakentamisen liiketoimintaprofessuuria Vaasan yliopistossa, puurakennetekniikan professuuria Aalto-yliopistossa ja metsäteknologian professuuria Helsingin yliopistossa. Miten vastaatte rahoituksellanne ilmastopuheeseen. On myös tärkeää, että lapsilla ja nuorilla säilyy hyvä metsäsuhde. Eilen kävin koirien kanssa kävelemässä lähi metsässämme Järvenpäässä. Valtakunnallinen yläkoululaisten Metsävisa ja nuorten vaikuttajien metsäfoorumi tuovat nekin metsäasioita esille. Suomen Metsäsäätiö edustaa koko metsäelinkeinoa. Myös kolmen professuurin rahoittaminen edistää luotettavan tutkimustiedon tuottamista. Seuraava kurssi alkaa huhtikuussa. Loppu menee hallintoja materiaalikuluihin. Rahoitamme pitkäjänteisesti myös Päättäjien Metsäakatemiaa, jonka on käynyt lähes 2 000 suomalaista päättäjää. Kampanjaan sisältyy tv-mainoksia, ulkomainoksia ja sosiaalisen median kampanjoita. Miten nykypäivän opettajat suhtautuvat metsätalouteen. Eri rakennusmateriaaleja ei saisi perusteettomasti asettaa eriarvoiseen asemaan. Nyt tilanne on hyvin samanlainen. Rahoitamme myös Yrityskyliä, joissa yläkouluikäiset pääsevät tutustumaan metsäelinkeinoihin. Viimeisimpiä onnistuneita rahoituskohteitamme on Uusi puu -hanke, jonka kautta suomalaisille ja kansainvälisille päättäjille kerrotaan puun uusista käyttömahdollisuuksista
Asiantuntija-apu auttaa hahmottamaan kullekin parhaan ratkaisun siirtää metsäomaisuus eteenpäin. Metsätilat ovat erilaisia, samoin niiden omistajien tilanteet. HANNE MANELIUS SUKUPOLVENVAIHDOS Teksti ANU SUSI | Kuvat VLARKISTO ABC 34 Aarre 3/2020 METSÄ. 34 Aarre 3/2020 METSÄ Omistajan vaihdoksen Metsätilan sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa törmätään monen laisiin tilakauppaa, verotusta ja metsänomistusta koskeviin termeihin. Aarre kokosi selitykset tärkeimpiin
Halkomisessa yhteisesti omistettu kiinteistö tai kiinteistöt jaetaan omistajien omistusosuuksien mukaan osiin, lohkomisessa muodostetaan uusi kiinteistö. Kustannuksiin vaikuttavat jaettavan alueen ala ja muodostettavien uusien kiinteistöjen lukumäärä. Ennakkoperintö lisätään kuolinpesän muihin varoihin, kun määritetään perintövero. Ennakkoratkaisu verottajalta Sukupolvenvaihdosta suunnitteleva maatilan tai metsätilan omistaja voi hakea Verohallinnolta ennakkoratkaisua, joka on sitova päätös siitä, miten Verohallinto toimittaa verotuksen kyseisessä tapauksessa. Elinikäisestä hallintaoikeudesta voi tulla ongelma myös silloin, jos ikääntyvä hallintaoikeuden haltija ei enää ole oikeustoimikelpoinen. Metsän hallintaoikeuden pidättäminen estää kuitenkin metsävähennyksen käyttämisen, sillä sitä voi käyttää vain metsän omistaja. Ennakkoratkaisu on maksullinen. Silloin omistajalla ei ole oikeutta tehdä metsää koskevia päätöksiä. Verottaja hyväksyy erilaisia menetelmiä metsätilan arvottamiseen lahjaja perintöverotuksessa. Jos kyse on jakamattomasta kuolinpesästä, se on purettava ennen jakamista. Jos päädytään hallintaoikeuden pidättämiseen, määräaikainen hallintaoikeus (esimerkiksi 10 vuotta) on yleensä parempi ratkaisu. Käypä arvo Kiinteistön todennäköinen luovutushinta, joka kaupan kohteesta vapailla markkinoilla saataisiin toisistaan riippumattomien tahojen välisessä kaupassa. Ilman tätä luovutus on mitätön, eikä ostaja voi saada lainhuutoa kiinteistöön. Tämä antaa ennakoitavuutta verotukseen, jos esimerkiksi tilan arvon määritys ei ole yksiselitteinen. Hallintaoikeuden haltija ei voi myydä omaisuutta ilman omistajan lupaa, ja metsää saa hakata vain vuotuisen kasvun arvon verran. hankintameno-olettama, jos se tuottaa verovelvolliselle todellista hankintamenoa edullisemman lopputuloksen. Hallintaoikeuden voi pidättää eliniäksi tai se voi olla määräaikainen. Maastotöissä tarkistetaan tilan vanhat rajat ja merkitään maastoon uudet rajat. Todellisen hankintamenon sijasta voidaan vähentää ns. H Halkominen Yhteisesti omistetun kiinteistön jakamista halkomalla voi hakea yksi tai useampi kiinteistön osakas, jonka omistusosuus on lainhuudatettu. Halkomista haetaan Maanmittauslaitokselta. Hallintaoikeus säilyttää lahjan luovuttajalle käyttöoikeuden lahjoitettuun omaisuuteen. Ostaja maksaa varainsiirtoveroa 4 prosenttia kaupan arvosta. Hankintameno-olettama on 20 % myyntihinnasta, kun omaisuus on omistettu alle 10 vuotta. Metsävähennys antaa merkittävää veroetua metsän pääomatulojen verotuksessa. Hän saa omaisuuden tuotot, kuten puukauppatulot, ja vastaa kustannuksista. Hallintaoikeus Lahjan antaja voi pitää itsellään omaisuuteen, kuten rakennukseen tai metsään, hallintaoikeuden. Tästä verosta vähennetään elinaikana annetusta lahjasta maksettu lahjavero. Lähisukulaisten välinen sukupolvenvaihdoskauppa on kuitenkin tietyin edellytyksin vapaa luovutusvoittoverosta. Vahvistuksen tekee virallinen kaupanvahvistaja, joita voi etsiä Maanmittauslaitoksen sivujen hakupalvelusta. Hankintameno-olettama Omaisuuden kuten metsän myynnissä luovutusvoitto lasketaan vähentämällä myyntihinnasta hankintameno ja voiton hankkimisesta aiheutuneet kulut. Hallintaoikeus kiinnostaa spv-tilanteissa, koska se alentaa lahjan saajan maksamaa lahjaveroa. Metsä vaihtaa kuitenkin usein omistajaa muulla tavalla, silloin tilasta voidaan tehdä tila-arvio tai pienehköillä metsätiloilla käyttää keskimääräisiin metsätilojen Aarre 3/2020. Siihen ei vaadita kaikkien omistajien suostumusta. 35 Aarre 3/2020 METSÄ A Alihinta Vähemmän kuin 75 prosenttia metsäkiinteistön käyvästä hinnasta. Lahjaa ei kuitenkaan katsota ennakkoperinnöksi, jos kaikki rintaperilliset saavat samansuuruiset lahjat, ainoa rintaperillinen saa lahjan, tai lahjanantaja on määrännyt esimerkiksi lahjakirjassa, että lahjaa ei oteta huomioon ennakkoperintönä. Verottaja voi tulkita myös rintaperilliselle alihinnalla myydyn omaisuuden ennakkoperinnöksi luettavaksi lahjaksi. Kun omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta, olettama on 40 % myyntihinnasta. K Kaupanvahvistus Kaupanvahvistuksessa kiinteistön luovutus, kuten kauppa tai lahja, vahvistetaan kaikkien luovutuskirjan allekirjoittajien läsnä ollessa. Ennakkoperintö voi silloin nostaa veroprosenttia perintöveron progression kautta. E Ennakkoperintö Rintaperilliselle annettu lahja katsotaan ennakkoperinnöksi, joka otetaan myöhemmin huomioon perinnönjaossa. Verottajalle ensisijainen tapa on kauppahinta. Metsätilan kaupassa ostajalle syntyy vastikkeellisessa kaupassa metsävähennysoikeutta 60 prosenttia kaupan arvosta. Lisäksi myyjä maksaa luovutusvoittoveroa. Kauppa käypään hintaan Metsätilan kaupaksi käypään hintaan tarkoitetaan kauppaa, jossa vastike eli kauppahinta on yli 75 prosenttia käyvästä arvosta. Kiinteistön jakaminen Metsätilan kiinteistö voidaan jakaa halkomalla tai lohkomalla
Kaupan osuudesta kertyy ostajalle metsävähennys oikeutta. Lohkominen Lohkomisella muodostetaan uusi kiinteistö esimerkiksi kau pan, lahjan tai perinnönjaon yhteydessä. Lahjasta maksetaan lahjaveroa, jos samalta lahjanantajalta saatu jen lahjojen arvo on kolmen vuoden aikana 5 000 euroa tai enemmän. Jos maanomistaja haluaa erottaa omistamastaan kiin teistöstä määräalan, hän hakee Maanmittauslaitokselta lohko kauppaarvoihin perustuvaa laskennallista metsämaan ar voa. Lahjan saajan on tehtävä tällaisesta lahjasta lah javeroilmoitus. Lahjassa on mah dollista sulkea pois lahjansaa jan puolison aviooikeus. Lainhuutotodistuksella voi tämän jälkeen todistaa metsän omistuksen, esimerkiksi jos haluaa pantata tai luovuttaa kiinteistön. Lahjakirjassa voi määrätä, ettei lahjan saajan puolisolla ole aviooikeutta lahjoitettuun omaisuuteen. Lahjavero Lahjasta maksetaan lahjaveroa, jos samalta lahjanantajalta saa tujen lahjojen arvo on kolmen vuoden aikana 5 000 euroa tai enemmän. Lahjavero on perintöveroa kor keampi, kun omaisuuden arvo on alle 200 000 euroa. Jos kyse on määräalasta, lah jakirjaan liitetään karttaliite, josta selviävät määräalan rajat. Yleisin tapa määrittää metsän arvo on ammattilaisen tekemä tila arvio. Jos määräalaan on myönnetty lainhuuto, lohkomi nen käynnistyy automaattisesti. Veron voi tarkistaa Vero.fi nettiosoitteesta löytyvällä lahja verolaskurilla. Toisaalta jos tulossa on paljon puukauppoja, sukupolvenvaih dos kauppana on edullinen vaihtoehto sen myötä saatavan metsävähennyksen takia. Lahja kirjaan voi myös merkitä, ettei kyse ole ennakkoperinnöstä. Lahjan antajan ja lahjan saa jan on allekirjoitettava lahjakir ja virallisen kaupanvahvistajan läsnä ollessa, jotta kiinteistön luovutus on lainvoimainen. Lahjakirjassa voi myös pidättää hallintaoikeu den itsellään tai luovuttaa sen esimerkiksi lapsenlapsen van hemmille määräajaksi. Aarre 3/2020 Lahjanluonteinen kauppa Lahjanluonteisesta kaupasta puhutaan silloin, kun metsä tilan kauppahinta on alle 75 prosenttia sen käyvästä arvosta. Sopii metsätilan sukupol venvaihdokseen parhaiten, jos luopuja ei tarvitse tilasta eläkepäiviksi rahaa ja tila on vähäpuustoinen. Sen voi myös tehdä sähköisesti Maanmittauslaitoksen kiin teistönvaihdannan palvelussa. Jos tila on vä häpuustoinen, sen arvo ja lah javeroprosentti on pienempi. Lainhuuto Kun metsä tai yhteismetsä osuus vaihtaa omistajaa, uuden omistajan tulee kuuden kuu kauden kuluessa hakea kiin teistölle Maanmittauslaitok selta lainhuuto, joka vahvistaa kiinteistön omistusoikeuden. L Lahja Omaisuuden lahjoitta minen toiselle henki lölle ilman korvausta. SUKUPOLVENVAIHDOS RISTO JUSSILA METSÄ 36. Lahjakirja Lahjakirjaan merkitään lah joittaja, lahjan saaja ja kuva taan lahjoitettava omaisuus. Jos hinta on esimerkiksi 70 prosenttia käyvästä arvosta, lahjaverotettavaa lahjaa on 30 prosenttia. Lisäksi pankit ja metsäyhtiöt tarjoavat asiakkailleen nu meerisiin metsävaratietoihin perustuvia tilaarvioita. Kiinteistön luovutuksen vah vistus on maksullinen. Lahjavero on 8–17 % veroluo kassa I, johon kuuluvat lähisuku (lapset ja heidän rintaperilli sensä, aviopuoliso, aviopuolison lapsi ja heidän rintaperillisensä, isä, äiti, isovanhemmat), ja 19–33 % veroluokassa II, johon kuuluvat muut lahjan saajat. Tällöin lahjan saaja maksaa lah jan osuudesta lahjaveroa
Luovutusvoittovero Omaisuuden myynnistä syntyneestä luovutusvoitosta maksetaan pääomaverotuloverojen suuruista luovutusvoittoveroa. Pinta-aloja ja metsälahjavähennyspohjan suuruutta voi arvioida Metsäkeskuksen metsä lahjavähennyslaskurilla. Jos myyntihinta on alle ostohinnan, syntyvän luovutustappion voi vähentää pääomaverotuksessa. Metsälahjavähennys Metsälahjavähennyksessä lahjalla tai lahjanluonteisella kaupalla metsää lahjaksi saaneelle henkilölle voi hänen maksamansa lahjaveron perusteella muodostua vähennyspohja, jota voi hyödyntää metsätalouden pääomatulosta tehtävinä metsälahjavähennyksinä. Huomaa, että jos ostaja myy tilan eteenpäin viiden vuoden sisällä, on myyjän kuitenkin maksettava luovutusvoittovero. Pelkän metsätilan kohdalla verovapaan lahjan raja on vähintään 75 prosenttia käyvästä arvosta. Luovutusvoittoverovapaus Jos myy metsäkiinteistön lähisukulaiselle, myyjä voi tietyin ehdoin tehdä kaupan ilman luovutusvoittoveroa. Jos myyntihinta on suurempi kuin hankintahinta, syntyy luovutusvoittoa, josta on maksettava luovutusvoittoveroa. Jos metsä on saatu vastikkeettomasti eli perintönä tai lahjana, mukaan lasketaan edellisen omistajan omistusaika. Edellytyksenä on se, että peltoja viljellään vähintään viisi vuotta sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Suurten metsätilojen sukupolvenvaihdoksia helpottava metsälahjavähennys vaatii merkittäviä pinta-aloja. Se on suurempi kuin pelkän metsätilan. Luovutusvoitto on tietyin ehdoin veroton lähisukulaisten sukupolvenvaihdoksissa. M Maatilan sukupolvenvaihdos Jos metsätilaan sisältyy aktiivisessa viljelyssä olevaa peltoa, sukupolvenvaihdoksessa on mahdollista hyödyntää jatkavan maatilan lahjaverosta saamaa verohuojennusta. Metsä on pitänyt omistaa vähintään 10 vuotta. Hankintahinnaksi voidaan katsoa joko perintöverotusarvo, lahjaveroarvo tai metsän ostohinta, mihin lisätään metsän hankintatai myyntikulut riippuen siitä, miten metsä on saatu. Lähisukulaiseksi katsotaan myyjän lapsi tai lapsenlapsi yksin tai aviopuolisonsa kanssa tai luovuttajan sisar, veli tai sisartai velipuoli. Lohkomisen hintaan vaikuttaa saajakiinteistön pintaala. Näistä voi valita itselleen edullisemman vaihtoehdon. 37 Aarre 3/2020 METSÄ mistoimitusta, jossa vahvistetaan uuden kiinteistön rajat ja oikeudet. Luovutusvoiton perusteena voi käyttää todellisen hankintamenon sijaan myös laskennallista hankintamenoa, joka on 40 % myyntihinnasta, kun metsä on omistettu yli 10 vuotta, ja 20 %, kun metsä on omistettu alle 10 vuotta. Tarkkaa minimipeltoalaa ei ole määritelty, mutta yleensä noin neljän hehtaaria on katsottu riittäväksi. Myös spv-kaupassa ostaja maksaa varainsiirtoveron. Metsäkiinteistön myynnissä luovutusvoittoon lasketaan mukaan myös tehdyt metsävähennykset. Luovutusvoittoon lisätään kuitenkin metsävähennyksiä enintään 60 prosenttia luovutettavan metsän hankintamenosta. Pinta-alan suuruus vaihtelee eri puolilla maata. Ne pienentävät puukaupoista maksettavaa pääomaveroa. Luovutusvoitto ja -tappio Luovutusvoittoa tai -tappiota syntyy, kun myy omaisuutta, kuten metsää, rakennuksen tai metsätalouden koneita. JYRKI LUUKKONEN 37 METSÄ. Veroprosentti on 30 000 euroon saakka 30 % ja ylimenevältä osuudelta 34 %. Jatkavan maatilan kohdalla lahjanluonteisessa kaupassa ei muodostu verotettavaa lahjaa, jos ostaja maksaa yli 50 prosenttia omaisuuden käyvästä arvosta
Metsävähennys Kun metsä vaihtaa omistajaa vastikkeellisesti eli kaupalla tai lahjanluonteisella kaupalla, metsän omistajalle syntyy metsävähennyspohjaa 60 prosenttia kauppahinnasta ja ostoon liittyvistä kustannuksista. Lapset voivat olla avioliitossa tai sen ulkopuolella syntyneitä tai ottolapsia. Esimerkiksi sairaudet voivat rajoittaa oikeustoimikelpoisuutta, jolloin henkilö ei voi muun muassa luovuttaa omaisuutta. Se ei ole erillinen oikeushenkilö. Metsäammattilaisen tekemä tila-arvio, kaukokartoitustietoon perustuvat laskurit tai Verohallinnon arvostamisohjeeseen perustuva tila-arvio ovat verottajan hyväksymiä tapoja määrittää tilan arvo. P Perintövero 20 000 euron rajan ylittävästä perinnöstä maksetaan perintöveroa, jonka suuruus määräytyy perityn omaisuuden arvon ja sukulaisuussuhteen perusteella. Laskurit antavat helposti yliarvion, varsinkin jos tila on taimikkovaltainen. Vero on 7–19 % veroluokassa I, johon kuuluvat lähisuku eli lapset ja heidän rintaperillisensä, aviopuoliso, aviopuolison lapsi ja heidän rintaperillisensä, isä, äiti, isovanhemmat. 38 Aarre 3/2020 METSÄ Metsätilan arvostus Metsäkiinteistön käypä arvo on määritettävä lahjaja perintöveroa varten. Lahjanluonteisessa kaupassa vanhan omistajan käyttämättömästä metsävähennyksestä siirtyy lahjan osuuden verran jatkajalle ja lisäksi kaupan osuudesta syntyy uutta metsävähennyspohjaa. Usein kannattaa käyttää ammattilaisen tekemää tila-arviota, sillä sekä lahjaettä perintöverotuksen kannalta mahdollisimman lähellä todellista oleva arvo on järkevä. Veroa maksetaan 20 000 euron verorajan yli menevästä osasta niin, että veroprosentti nousee portaittain omaisuuden arvon kasvaessa. Jos metsä hankitaan eri omistusosuuksilla, muodostuu uusi metsäyhtymä. R Rintaperillinen Perittävän vainajan jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa, eli lapsi, lapsenlapsi ja niin edelleen. SUKUPOLVENVAIHDOS VESA-MATTI VÄÄRÄ 38 METSÄ. Jos metsä luovutetaan lahjana ja metsän luovuttajalla on vanhaa, käyttämätöntä metsävähennystä, se siirtyy lahjan saajalle. Metsäyhtymä Metsäyhtymä on verotuksellinen yhteenliittymä, joka syntyy, kun vähintään kaksi henkilöä omistaa yhdessä metsää. Tila-arviossa määritetään maapohjan, taimikoiden, puustoisten kuvioiden hakkuuarvo ja mahdollinen odotusarvolisä sekä otetaan huomioon mahdolliset tilan arvoa alentavat seikat. Yleisin tapa määrittää metsän arvo on ammattilaisen tekemä tila-arvio. Tällaisia kuluja ovat varainsiirtovero, lainhuudatuskulut ja muut kauppaan liittyvät kustannukset, kuten kauppakirjan teko, kaupanvahvistajan palkkio, tila-arvion teko, maanmittauskulut ja matkakulut. Muut perilliset kuuluvat veroluokkaan II, jossa veron suuruus on 19–33 %. O Oikeustoimi kelpoisuus Oikeustoimikelpoinen on henkilö, joka on täysi-ikäinen ja joka kykenee tekemään oikeudellisesti merkityksellisiä toimia. Jos samat henkilöt ostavat lisää metsää samoilla omistusosuuksilla, metsä liitetään aikaisempaan metsäyhtymään
Hän auttaa löytämään ratkaisun, joka on sopivin sekä luopujalle, tilan jatkajalle että muille perillisille. Muun muassa yhteismetsän tilinpito ja tilintarkastus on tarkkaan säädeltyä. Yhteismetsäosuuksien luovutuksia verotetaan samoin kuin kiinteän omaisuuden luovutuksia. Onnistunein sukupolvenvaihdos on sellainen, että se ei synnytä riitoja sisarusten kesken. Sukupolvenvaihdoksessa metsätilan voi siirtää sille perilliselle, joka on kiinnostunut metsien hoidosta. Mikäli sukupolvenvaihdos toteutetaan kauppana, luopuja voi osoittaa osan kauppahinnasta muille perillisille. Verrattuna metsätilakauppaan ei-sukulaisten kesken sukupolvenvaihdoksessa käytetään tavallisesti pienempiä kauppahintoja, lahjoituksia ja erilaisia variaatioita näiden väliltä. Jos liittää metsätilan olemassa olevaan yhteismetsään, metsien hoidosta huolehtii jatkossa hoitokunta tai toimitsija. Toisin kuin perinnöstä testamentilla saadusta omaisuudesta voi luopua myös vain osittain. Muille perillisille voidaan ehkä antaa muuta omaisuutta. Liittyjä ei voi tulla katumapäälle, sillä omia metsiä ei käytännössä ole mahdollista myöhemmin irrottaa yhteismetsästä. metsätilan arvostus. Omistusmuotona yhteismetsä soveltuu parhaiten melko suurille eli Etelä-Suomessakin satojen hehtaarien metsäomaisuuksille. T Testamentti Testamentilla metsänomistaja voi elinaikanaan antaa määräyksiä jälkeensä jäävän omaisuuden jaosta, esimerkiksi ohjata metsän tietylle perilliselle ja muille perillisille muuta omaisuutta. 39 Aarre 3/2020 METSÄ Hallittua omaisuuden hallintaa T avallisinta on edelleen se, että metsät siirtyvät tuleville polville perintönä. Y Yhteismetsä Yhteismetsä on metsätaloutta harjoittava metsätilojen liittymä. Jos metsänomistaja on elinaikanaan antanut jo metsää yhdelle perilliselle, testamentin kautta hän voi huolehtia perillisten tasapuolisesta kohtelusta. S Sukupolvenvaihdos Metsätilan sukupolvenvaihdoksella tarkoitetaan tilannetta, jossa tilan omistus vaihtuu perhepiirissä tai lähisukulaisten kesken. Siihen on monta keinoa, vaikka metsät ohjattaisiin heistä yhdelle. luovutusvoittoverovapaus. Sekä perijä että testamentinsaaja voi luopua saamastaan omaisuudesta esimerkiksi seuraavan sukupolven eduksi. Noin 37 prosenttia vuosittain omistajaa vaihtavista metsätiloista siirtyy eteenpäin sukupolvenvaihdoskaupan kautta. Verojen optimointi on vain pieni osa suunnittelusta. Tietyin ehdoin sukupolvenvaihdoksessa voidaan saavuttaa verohuojennuksia. Luopuja itse päättää, kuinka ja milloin omaisuus siirtyy eteenpäin. Perinnöstä tai testamentista luopumisesta täytyy tehdä kirjallinen ilmoitus ennen kuin se otetaan vastaan, jotta luopumisesta seuraavan sukupolven eduksi ei seuraa saajalle lahjaveroa. Sukupolvenvaihdos käynnistyy vasta, kun nykyinen omistaja sitä haluaa. Tätä kutsutaan tehokkaaksi luopumiseksi. Luopujan ja tilan jatkajan tarpeet sekä metsien laatu vaikuttavat siihen, onko parasta toteuttaa vaihdos lahjana, lahjanluonteisena kauppana vai kauppana. Tilaarvio Ks. Mikäli lapsenlapsi ei ole vielä täysi-ikäinen, on mahdollista antaa hallintaoikeus määräajaksi hänen vanhemmilleen tai pitää se itsellä. Kannattaa jo etukäteen selvittää, onko joku perillisistä kiinnostunut metsistä. Myös suvun metsistä on mahdollista muodostaa yhteismetsä. Tällä tavoin voidaan myös säilyttää suvun metsäomaisuus yhtenäisenä. Yhteismetsä maksaa osakkaille ylijäämästä jako-osuutta, joka on osakkaalle verotonta tuloa. Sukupolvenvaihdos metsänomistajan elinaikana antaa usein veroetuja suhteessa perimysjärjestyksen mukaisesti jaettavaan perintöön. Sukupolvenvaihdos huojennus Ks. Jokaisen luopujan tilanne ja metsät ovat erilaiset. RISTO JUSSILA. Sen sijaan yhteismetsäosuudet on helppo luovuttaa edelleen perillisille tai myydä vapailla markkinoilla. Luopuja haluaa kohdella perillisiään tasapuolisesti. Luopujan pitää miettiä myös omia tarpeitaan, kuten sitä, tarvitseeko hän taloudellista turvaa tuleville vuosille. LISÄTIETOJA vero.fi metsakeskus.fi/webinaarit, useita sukupolvenvaihdoksia koskevia webinaareja maanmittauslaitos.fi Sukupolvenvaihdos vaatii usein vuosien kypsyttelyä. Kuitenkin vero-optimointi on vain yksi sukupolvenvaihdoksen tavoitteista. Yhteismetsää perustettaessa tai liitettäessä metsiä valmiiseen yhteismetsään ei tarvitse maksaa luovutusvoittotai varainsiirtoveroa. Sukupolven ylittäminen Jos metsä annetaan suoraan lapsenlapselle, metsä pysyy suvussa, mutta vältytään yhden sukupolven maksamilta lahjatai perintöveroilta. Kun omat ja jatkajan tarpeet ja tilanne on selvillä, kannattaa avuksi hankkia metsätilan sukupolvenvaihdokset hallitseva ammattilainen. Yhteismetsä on houkutteleva metsänomistusmuoto esimerkiksi siksi, että se maksaa puunmyyntituloistaan muita pienempää veroprosenttia (tällä hetkellä 26,5 %). Jos hallintaoikeus ei ole saajalla, metsäomaisuus ei vaikuta myöskään hänen opintoetuuksiinsa. Testamentissa on myös mahdollista ohittaa rintaperillisen puolison avio-oikeus
Siinäkin työssä on oma taitonsa, joka pitää opetella, ja se vaatii myös hyvää kuntoa. Pottiputkia ei silloin vielä ollut. 40 Aarre 3/2020 METSÄ Muistoja menneistä Tässä ikämiesten kiinnostavia muisteluita viimevuotisen Töissä metsässä -kirjoituskilpailumme sadosta. Polttopuutakin siinä syntyi latvoista ja lumituhopuista, joita silloin oli paljon. Kelloseppä teki metsäänsä aikanaan myös pystykarsinnan, ja harvennettukin se on. Isällä oli vaatimus, että kaikista tuoreista puista otettiin aina edes vähän kuorta pois eli aisattiin, pinojen aluspuutkin. Tukkipuuta näkyy kylvös tuottavan. Kannoissa näkyi laho, ja lumpit isolta osalta valmista pönttöpuuta. Yhdistyksen iskuryhmä, työnjohtaja ja muu istutusporukka menivät vähän kauemmaksi aloittamaan istutusta aukon laidasta. Hyvä oppi, vaikka nykyään näkee, että konsti on unohtunut. MAURI LÅNGVIK YLÖJÄRVI. Joku marjaan menevä rouva esitti siitä kaikki mahdolliset avohakkuuta paheksuvat kommentit. Eivät puut isoja olleet, mutta oppi jäi. Halusi nähdä työmaan. Metsänhoitoyhdistyksestä oli miehiä pieni iskuryhmä ja työnjohtaja. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI / VL-ARKISTO Seudun hienointa metsää istuttamassa J oskus 1940-luvun lopulla sain joulupukilta puisen kaarisahan ja kirveen, noin puolet aikuisten työvälineiden koosta. Sahapuut sahattiin sirkkelissä laudoiksi, piiruiksi ja lankuiksi. En ehtinyt kumota kuin muutaman raivattavan, kun tilan omistaja kurvasi tien laitaan aukon reunassa. Työnjohtaja harppoi paikalle samaan aikaan, kun laskenta valmistui. Niistä tehtiin myöhemmin lato. 62 vuotta oli tulos! Saatiin synninpäästö ja pelkkää kehumista työstämme. Työvaiheista halkaisusirkkelin käyttö jäi ammattimiehille, mutta lautapoikana olin. Tien toiselle puolelle eri omistajan metsään oli tehty aukko. Sen työmaan ensimmäiseksi työvälineeksi sai kahden käden vesurin. Kaikissa kuusissa oli merkkiä lahosta. Ohuemmista männyistä tehtiin muutama motti sekahalkoa, jolla oli pitkäliekkisyytensä vuoksi kysyntää saunan lämmitykseen. He näyttivät, miten tehdään, ja me muu joukko sitten heidän kanssaan taimetettiin alue. Osa männyistä kuorittiin petkeleellä tai aisattiin rakennustelineiksi ja ladon rakenteisiin. Oli lumituhometsä, josta puut oli viety pois. Osan kiitoksesta otin surutta itselleni. Kaikkia näitä työvaiheita tuli tehtyä. Sanoin, että nämä ovat kasvussaan hävinneet aikanaan muille puille, ja lonkalta heitin, että ovat varmaan 60-vuotiaita. Siellä oli myös laakea notkelma, johon istutettiin kuusen avojuuritaimia. Se oli hakattu aukoksi poistaen harvalukuinen laho kuusikko. SAMA METSÄ SAI kehuja nyt yli 50-vuotiaana. Uuden kasvun aikaansaaminen on työtä sekin. Paperipuut kuorittiin kuorimaraudalla puolipuhtaiksi. Kun sain suunvuoron, kysäisin, mitä mieltä rouva on tien toisen puolen metsästä. Mitään raivausta ei alueella ollut tehty. Pölkyt tuotiin hevosella pois metsästä omiin kasoihinsa parireellä. Tuoreetkin kohdat laitettiin männylle, koska koko alue oli lahosienen saastuttama. Fiksulle miehelle ei kuitenkaan paljon tarvinnut perustella toimenpidettä. Halot halkaistiin kirveellä. Mies oli kelloseppä, ja vilahti mielessäni että lännen nopein vetäjä, kun silmän eteen ilmestyi nopsaan luuppi. Teimme siihen metsänkylvön. Toinen saman kevään työmaa oli harsintahakkuulla pilattu metsä. Karsinta tehtiin kirveellä ja monet poikkisahaukset metallisella kaarisahalla. Kymmenisen vuotta myöhemmin puut kaatuivat moottorisahalla. On se kyllä komea ilmestys. Niillä opin ottamaan puita pystyssä pitävän sahanpurun pois ja määräämään kaatumisen suunnan veistämällä kaatokolon. Metsän istutukseen tutustuin vuonna 1966 parissakin vieraassa metsässä. ”Sehän on seudun hienoin metsä, noin kauniita ja salskeita puita näkee harvoin”, oli vastaus. METSÄTYÖ EI OLE pelkkää sadonkorjuuta. Oli sahapuuta laudoiksi, koivut haloiksi, ja kuusista tehtiin paperipuuta. Kuokalla laitettiin männyn pottitaimia kuivempiin kohtiin. Mies pillastui aika lailla, kun näki minun kaatavan 3–5-metrisiä puita alle 10-senttisten tieltä. Kuokalla laikkuja parin metrin välein, laikkuun muutama männynsiemen ja kapula merkiksi, että kylvetty on. Kylällä oli eräältä tilalta myrsky kaatanut kankaansyrjää melkoisen alueen
41 Aarre 3/2020 METSÄ Meitä oli kolme miestä ja kaksi hevosta. Suurimman ajotilin sai pappa Vuorinen, joka ajoi Kouvolan mustalla orilla. TÄSTÄ ALKOIVAT MEIDÄN jokatalviset metsäajot. Me ilmoittauduttiin velipojan kanssa ajomiehiksi. Pomo näytti palstan ja sanoi, että alkakaa ajamaan vaan, minä poikkean takaisin tullessa katsomaan, paljonko olette saaneet aikaan. Antin kanssa pelattiin usein tikkiä. Koulun päätyttyä kävin koulun pajalla yhteistyössä sepän kanssa raudoittamassa reet niin, että ne olivat käyttövalmiina tukkimetsään lähtöä varten. Me saatiin näitä kaksi. Vuonna 1950 olin armeijassa ja heti perään 1951 kävin maamieskoulun. Kotikylässäni Seppälässä Sirkan tilalle tuli vuonna 1947 iso metsäkauppa, 120 hehtaarin alalta kaikki tukkipuut myytiin. Vaikka olimme joka viides aamupäivä poissa metsätöistä, saimme kolmanneksi suurimman ajotilin. Minä olin 17 vuotta ja velipoika Armas 15 vuotta. Meitä oli kolme miestä ja kaksi hevosta. Tukinajossa 40ja 50-luvuilla K un sota oli loppunut vuonna 1944, alkoivat rauhanajan valmistelut. Ajotyöhön tuli yhteensä kymmenen hevosmiestä. F I. Pomo tuli illansuussa katsomaan. Maamieskoulussa tein puutyötunnilla tukkireet. Seppälän kylässä oli viisi taloa, jotka tuottivat maitoa meijeriin. Hyvistä siemenistä kasvaa tuottava metsä Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Me olimme saaneet 64 tukkia jokirantaan. Pomo hiukan ihmetteli ja sanoi, että jos isänne tulee huomenaamuna, minä näytän hänelle oman palstan. Meitä oli kolme miestä, Sakari Kurki, Armas Rautanen ja minä, jotka olimme allekirjoittaneet urakkasopimuksen. T A P I O . Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Siemenkeskus / puh. Heillä oli myös kaksi tyttöä, Leila ja Seija. Radiosta kuulunut Lauantai-illan tyttö on Seija Eskolan laulama. Toiseksi tuli Väinö Suomi, hän ajoi mustalla ruunalla. Ajoa kesti noin kaksi kuukautta. Hänellä oli matkaa metsäpalstalle 12 kilometriä. Koivutukit olivat isoja ja painavia, paikalliset ajomiehet eivät halunneet lähteä koko hommaan. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio.fi VOIT TILATA SIEMENIÄ SUORAAN TAPION KAUPASTA: WWW.TAPIO.FI Kylvä hyvää! T U T U S T U N E T T I S I V U I H I M M E W W W . Eskolat olivat hyvin ystävällistä väkeä. Minä tein meijerireissut, velipoika sai niinä aamuina nukkua hiukan pidempään. Vastasin, että ei tänään ollenkaan. Pakkaus sisälsi 150 g kahvia, 200 g sokeria ja viisi laatikkoa tupakkaa, ja niitä jaettiin yksi kuukautta kohden. Seija ilahdutti meitä joskus laulullaan. Ensimmäisenä päivänä kun menimme ajopalstaa valitsemaan ja päiväksi ajamaan, kysyi Arolammi-niminen pomo, tuleeko isänne myöhemmin tänään. Menin katsomaan paikkaa ja sovimme ajosta, koska saimme kortteeripaikan naapurista Antti ja Lempi Eskolan luota. Kokonaistukkimäärää en enää muista, mutta keskitulos oli 70 tukkia päivässä. Työ alkoi tammikuun puolivälin paikkeilla. Saimme kovan tarjouksen vuonna 1954 pitäjän toiselle laidalle meiltä noin 20 kilometrin päähän Kymin metsään ajamaan koivutukkeja. Silloin valtiovalta oli keksinyt, että kun määrättyä työtä tekee riittävän paljon, saa tehopakkauksen palkkioksi
Oli metri lunta, ja kun uutta paikkaa mentiin etsimään, piti olla kirves toisessa kädessä, tukkisakset toisessa ja konttaamalla mennä eteenpäin. Huhtikuu oli jo paljon parempi kuukausi. Tukit sain sahattua naapurin Sirkan sahalla, kakkosnelosta tehtiin ja sain myytyä ne puutavaraliike Lauri Pitkäselle. Arvi ei ollut vielä sotaväkeä käynyt, mutta työ kävi kuin vanhalta tekijältä. Ensin piti luoda lunta kaksi neliömetriä, sitten vasta pääsi puuta kaatamaan. Kaaturit eivät tulleet töihin, he olivat Hirvijoelta Nurmen veljeksiä Aarne ja Arvi. Siellä ostomies Höglund sanoi, että tee vaikka kuinka paljon, he ostavat kaikki. Kyllä se lakko tuli oikeaan aikaan meidänkin kannalta. Vuonna 1959 uskalsin ostaa oman sahan. Siinä on vähän hankala toimia yksin, kun pitää kuljettaa haravamitta, jolla puut mitataan 18 jalan korkeudelta, pitovehkeet ja leimakirves. Minä vastustelin, koska urakka näytti niin hirveän isolta. Kun tästä tukkisavotasta oli selvitty, täytyi ajatella, mitä alkaisi tekemään. Silti oli tukkeja tultava sata kappaletta päivässä. Maaliskuu oli metsässä liikkumisen kannalta vaikein kuukausi. Saatuamme sen valmiiksi menimme päätöskahville. 42 Aarre 3/2020 METSÄ KIRJOITUSKILPAILU Menin kihloihin jouluaattona 1954. Soita ja tule katsomaan miten harvesteri toimii! Kinetic T8 8-pyörävetoinen pienmetsäkone Nyt saatavana Saatavana myös Country metsäperävaunut ja kuormaimet metsä-säämänen valk pohja 95x130.indd 1 31.10.2019 9:13:20. Talvi jatkui niin pitkälle, että viikko vapun jälkeenkin ajettiin tukkeja. Puut kaadettiin justeerilla, karsittiin kirveellä ja pokasahalla katkottiin. Aamupäivällä hanki piti ja iltapäivällä se petti. Talvi 1955 kului Ypäjällä seppäkoulussa. LEO RAUTANEN SAUKKOLA 2250 Max Leveys 1,57 m Paino 2T Lisävarusteet – Lämmin ohjaamo – Telat/ketjut – Kauko-ohjattu vinssi – Kippilava – Tuhkan/ apulannanlevitin 0500 373 420 l Tukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI www.metsa-saamanen.fi Kuusi eri kokoluokkaa Kysy tarjous AM 300 rullaharvesteri tai sykeharvesteri Katso video kotisivuilta. Syksyllä 1955 olimme urheiluseura Pusulan Jousen kokouksessa. Syksyllä lähdin omaan metsään Lasse Laurilan oppien mukaan metsää harventamaan. Siitä alkoi minun elämäntyöni, joka jatkuu edelleen. Kun Sulo ehdotti, että hän ottaisi Antti Juolahden tulemaan toiselta puolelta vastaan, suostuin ehdotukseen. SE OLI SE VUOSI, jolloin Kekkosesta tuli presidentti ja demarit tekivät suurlakon maaliskuun ensimmäisestä päivästä alkaen. Helmikuussa eräs maanantaiaamu oli pakkasta 32 astetta, me menimme töihin niin kuin ennenkin. Hän oli saanut Sulo Hirvikorvelta ison metsänleimaustilauksen. Tämä työ kesti kaksi viikkoa. Johtokuntaan kuuluva Pusulan metsänhoitaja Lasse Laurila alkoi puhua minulle, etkö sinä ehtisi kanssani metsään mittaamaan. Olimme Hirvikorvella kortteerissa viikot, mutta lauantaina me ajettiin hevosilla kotiin. Tällöin Hirvikorven Sulo alkoi kyselemään, ettekö te Armaksen kanssa alkaisi ajomiehiksi. Kauppias Landen alkoi ostaa tötsipuita, siinä sivussa tuli muutamia tukkipuun kokoisiakin kaadettavaksi. 90 vuotta tuli kohdallani täyteen viime kesäkuussa
Kevään metsänomistajan tarjouksestamme pääset hajulle osoitteessa storaensometsa.fi/haju (ovh 350 €/ha) 320 €/ha Männiköt (ovh 400 €/ha) 370 €/ha Kuusikot. Pysy hajulla hyvästä huomisesta Hyvä huomen kasvaa puussa. Oikeaan aikaan tehty metsän harventaminen ja lannoitus ovat parhaita keinoja lisätä puunkasvua. Kasvava puu sitoo kasvihuonekaasuja ja muuttuu elinkaarensa päässä tulevaisuuden supertuotteiksi
Pankaboard Oy:n tehtaalta lähtevän kartonkirullan paino voi olla jopa kuusi tonnia. METSÄTEOLLISUUS Teksti PEKKA VIRTAMO | Kuvat JOHANNA KOKKOLA 44 Aarre 3/2020 METSÄ. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso Erikois kartonkia ensikuidusta Pankaboard Oy:n tehdas Lieksassa hankkii tarvitsemansa kuusikuidun noin 50 kilometrin säteeltä. 44 Aarre 3/2020 METSÄ Puusta kartonkia Katso, miltä näyttää pohjois karjalaisen kuusi pöllin matka karton giksi Panka boardin tehtaalla
Pankakosken tehtaan tarvitsema kuusikuitu hankitaan lähiseuduilta, joten puuraaka-aine saadaan tuotantoprosessiin tuoreena. Valtaosa Pankakoskella valmistettavasta kartongista jalostetaan ensikuidusta. Tuotannon kannalta on etu, että tehtaalla on oma kuorimo ja hiomo eli raaka-aine pystytään jalostamaan itse. Ensikuidun valtti on keveys Pankakosken kartonkitehdas on erikoistunut käyttämään pelkästään ensikuitua, joka soveltuu korkealaatuisten erikoistuotteiden materiaaliksi. Keveys ja puhtaus ovat avainsanat. Yksi Euroopan vanhimmista kartonginvalmistajista, puuhiomo käynnistyi vuonna 1903. Niiden pakkauksissa on tiukat hygieniavaatimukset, ja ensikuitu täyttää ne. Pankaboard Oy Kartonkitehdas sijaitsee Pankakosken kylässä Lieksassa noin 80 kilometrin päässä Joensuusta. Hiomokäyttöön menevän puun laatuvaatimukset ovat muutenkin tiukemmat kuin sellutehtaalle menevän kuitupuun. Noin 8 000 kuution puuvarasto valmistuu tammi-helmikuussa kolmen lumitykin voimin. Sijainti raaka-ainevarojen keskellä on yksi toimintamme perustekijöistä”, Pankaboardin toimitusjohtaja Lauri Junnila painottaa. Tällä kertaa oikea vastaus on Pankakosken kartonkitehdas Lieksassa. Sulan kauden erityistarpeisiin tehtaalla on lumivarasto, josta saadaan tuoretta puuta hiomoon. Kylmäsäilöttyyn puuhun joudutaan turvautumaan myös hankalien kelirikkokausien aikaan. ”Meillä on pitkäaikaiset puun hankintasopimukset. Laadukkaan kuusikuidun lisäksi monen Pankakoskella tuotettavan kartonkilaadun valmistuksessa tarvitaan sellua, joka ostetaan myös kotimaasta. Yksityisessä omistuksessa oleva yritys, jonka tuotannosta viennin osuus on 96 prosenttia. Lieksan tehdas käyttää lähes pelkästään valkaistua koivusellua. T ietokilpailukysymys: mikä sijaitsee syrjässä ja silti aivan keskellä. 45 Aarre 3/2020 METSÄ Tässä sitä on – Pankakosken paksua kartonkia. Puhtaus on etu valmistettaessa kartonkia elintarvikeja lääketeollisuuden tarpeisiin. Pankaboardin palveluksessa on noin 150 henkilöä, ja uudet työntekijät tehtaalle koulutetaan kaksivuotisella oppisopimuksella. Alueen metsänomistajille sellupuuta tiukemmat laatukriteerit tarkoittavat hiukan parempaa puunhintaa. Tuotantoprosessissa tarvittava lämpöenergia tuotetaan omassa lämpövoimalassa, joka käyttää kaiken kuorimojätteen. Merkittävimmät vientialueet ovat EU, Aasia ja Pohjois-Amerikka. Liikevaihto noin 72 miljoonaa euroa vuonna 2018, kahden kartonkikoneen vuosituotanto on noin 100 000 tonnia. LISÄTIETOJA pankaboard.com Toimitusjohtaja Lauri Junnila sanoo, että pienen on oltava joustava ja uudistumiskykyinen.. ”Ensikuitu on puolet kevyempää kuin kierrätyskuitu. Hiomoon tarvitaan tuoretta puuta, joka ei ole ennättänyt kuivaa liikaa. Toimitusketjujohtaja Arto Pekkarinen (vas.) ja tehtaanjohtaja Petri Saastamoinen esittelevät huipputuotettaan. Pankakoskelta on pitkä matka vientisatamiin, mutta tehdas toimii aivan tärkeimmän raaka-aineensa, kuusikuidun, hankinta-alueen sydämessä. Tämä on tärkeä ominaisuus erityisesti pakkauksissa”, tehtaanjohtaja Petri Saastamoinen toteaa. Esimerkiksi lenkous, laho ja oksaisuus ovat ominaisuuksia, joista kartongin tekijä ei pidä. Pankakoskella jaetaan metsäteollisuuden yleinen huolenaihe teiden kunnon rapistumisesta. Keveiden pakkausmateriaalien kysyntä kasvaa kaupan globalisaation myötä. Vuodessa kartonkitehdas tarvitsee kuusta noin 120 000– 150 000 kuutiota, joten tehdas on alueellisesti hyvin merkittävä puunostaja
Pankakosken kartonkia valmistetaan aina tiettyä tuotetta tai käyttötarkoitusta varten, se ei ole bulkkituote. 46 Aarre 3/2020 METSÄ METSÄTEOLLISUUS. Petri Eviö tarkastaa kartongin laadun, tällä kertaa visuaalisesti. 46 Aarre 3/2020 METSÄ Kartonkiteollisuus Suomessa 2019 Kartonkitehtaita 14 Kartongin tuotanto 3,7 miljoonaa tonnia vuodessa Kartongin vienti 3,9 miljoonaa tonnia vuodessa, viennin arvo 2,9 miljardia euroa LÄHDE Suomen Metsäteollisuus ry Valmista kartonkia kiertyy rullalle tasaista vauhtia. Asiak kaille kartonki toimitetaan joko rullina tai arkkeina
”Täällä pystytään vaihtamaan tuotettavaa lajia tarvittaessa vaikka joka toinen tunti. Se on kolme kertaa paksumpaa kuin modernit koneet nykyään tuottavat. Syrjässä sijaitsevalla tehtaalla on oltava vahva markkinointi. vielä useita käsittelyvaiheita ennen kuin se on kuluttajan näkemässä muodossa. Pienillä koneilla pystytään tekemään testisarjoja kustannustehokkaasti. Esimerkiksi valokuvia kehystettäessä paspatuuri eli aukkopahvi on hyvin mahdollisesti Lieksasta lähtöisin. ”Meillä on 500–600 aktiivista asiakasta yli 60 eri maassa. Pankakosken tehtaan kaksi kartonkikonetta ovat maailman mittakaavassa pienehköjä, mutta niillä pystytään tuottamaan jopa noin kaksi millimetriä paksua kartonkia. Iäkkäiden koneiden toimintaa valvotaan ja ohjataan uusimman tekniikan avulla. Kartonki mahdollisesti pinnoitetaan, siihen saatetaan painaa tekstiä ja kuvia, sitä muotoillaan ja leikataan käyttötarkoitukseen sopivaksi. Ketteryyttä on viime vuosina parannettu miljoonainvestoinneilla tuotantolaitteisiin ja automaation kehittämiseen. Tällä hetkellä reilu puolet tuotteistamme on itse kehitetty”, Junnila kertoo. Kun pubissa annetaan oluttuopin alle pahvinen alusta, on hyvin mahdollista, että kartonki on valmistettu Pankakoskella. Puhdas ja hygieeninen tuote kelpaa myös lääketeollisuudelle. Jatkossakin Lieksassa nojataan vahvaan omaan osaamiseen ja lähialueilta saatavaan kuusiraaka-aineeseen. Omat ihmiset tuntevat parhaiten monipuolisen tuotevalikoiman ominaisuudet, ja se on etu markkinoinnissa. Parhaimmillaan Lieksassa pystytään valmistamaan seitsenkerroksista kartonkia. Asiakkaille kartonki toimitetaan joko rullina tai arkkeina. Pankakoski on maailman suurin taulunkehyspahvin valmistaja. Olipa lopullinen käyttötarkoitus mikä tahansa, kartonki on valmistettu Pankakoskella juuri siihen tarkoitukseen sopivaksi. ”Omien erikoistuotteidemme osuus tuotevalikoimassamme on kasvanut koko ajan viiden viime vuoden aikana, ja siihen pyrimme jatkossakin. Pienien sarjojen valmistaminen edellyttää tuotannolta joustavuutta, ja sen Junnila nostaa hyvin ratkaisevaksi tehtaan menestymisen kannalta. Kun muut tuottavat isoja määriä ohutta kartonkia, Lieksassa valmistetaan pieniä sarjoja erilaisia paksuja kartonkilaatuja. 47 Aarre 3/2020 METSÄ Joustavaa tuotantoa Pankaboardin liiketoiminta nojaa paitsi tehtaan läheltä saatavaan laadukkaaseen raaka-aineeseen myös kahteen poikkeuksellisen paksua kartonkia tuottavaan koneeseen. Pienten erikoissarjojen valmistaminen tulee kalliimmaksi kuin bulkkituotanto, mutta vastaavasti erikoistuotteiden hinta on korkeampi. Tehtaalta niiden tarpeisiin lähtenyt kartonki saattaa käydä läpi Kartonki päätyy vaikkapa oluttuopin alle. Tuotannostamme noin 96 prosenttia menee vientiin”, Junnila kertoo. Yhteistyö alan tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa on tiivistä ja suoranainen elinehto pienelle toimijalle. Myös kertakäyttölautaset ja alkoholipullojen laadukkaat pakkausrasiat ovat tyypillisiä Pankaboardin kartongin käyttökohteita. Laadukkaita erikoiskartonkeja Pankakoskella valmistetaan kartonkeja ja pahveja hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Reseptin vaihtuvia osia ovat muun muassa lopputuotteen paksuus sekä kartongin valmistuksessa käytetyn kuusihiokkeen ja sellun määrät. Pankaboard on katsonut viisaimmaksi myydä tuotantonsa oman myyntiorganisaation kautta. Tuotanto on tehostunut jatkuvasti automaation kehityksen myötä.. Kartonki voi olla molemmin puolin päällystettyä, vain toiselta puolen päällystettyä tai päällystämätöntä. Lieksanjoen rannalta lähtee maailmalle myös pullonkorkkien tiivisteeksi kehitettyä kartonkia, jolla korvataan muovi tai folio. Sillä Pankaboard tienaa. Uutta sarjaa tehtäessä koneet ja tuotantoprosessi ohjelmoidaan uudelleen valmistamaan tietynlaista kartonkia tietyn yksittäisen asiakkaan tarpeisiin. Junnilan mukaan tehtaalla on valikoimissa toistakymmentä perustuotetta. Tuotannon joustavuus linkittyy aktiiviseen tuotekehitystyöhön. Pankaboardin asiakkaat ovat usein pieniä, erikoistuneita yrityksiä. Joustavuus on toimintatapamme, ja henkilöstö on siihen hyvin sitoutunut”, Junnila kehuu
JUURET Teksti ja kuvat TUOMO KESÄLÄINEN 48 Aarre 3/2020 JUURET. 48 Aarre 3/2020 JUURET RAJALTA RAJALLE Vanhimmat yhä käytössä olevista raja pyykeistä periytyvät vuosisatojen takaa, ja ne on luokiteltu muinaisjäännöksiksi
Kivessä on eriikäisiä hakkauksia. 49 Aarre 3/2020 JUURET Laajan louhikon keskellä sijaitseva Jääkolun pyykki on kolmen kunnan, Kinnulan, Pihti putaan ja Reisjärven, rajakivi, ja sitä on pidet ty myös Pähkinäsaaren rauhan mahdollisena rajakivenä. Rajatermejä Rajakivi Rajaa osoittava luonnonkivi Rajalinja Rajamerkkien välinen suora linja Rajan avaus Puiden raivaus rajalinjalta Rajankäynti Toimitus, jossa selvitetään kiinteistörajan paikka Rajapyykki Rajaa osoittava rakennettu rajamerkki Viisarikivi Rajalinjalle sijoitettu merkki, joka osoittaa rajalinjan suunnan 49 Aarre 3/2020 JUURET
Vuonna 2006 reitti Kurjenpesän luontotalolta rajakivelle kunnostettiin ja muutettiin esteettömäksi, joten nykyään merkittävällä rajapaikalla vierailu onnistuu myös pyörätuolilla, rollaattorilla tai lastenvaunujen kanssa kulkevalta. Noin metrin korkuisen, kylmämuuratun kivilatomuksen sivut ovat 2,5 metriä, ja latomuksen kulmissa seisoo neljä pystykiveä. Laaskallion pyykki kohoaa männikön takana juhlavana, lähes linnamaisena rakenteena. Alkuperäisiin kuntiin kuuluivat Pöytyä, Lieto, Maaria, Rusko, Masku, Nousiainen ja Mynämäki. Hiidenkiveä ei rajakivenä tunneta, mutta sen tuntumasta löytyy nuorempaa rajamerkkityyppiä edustava kiviladelma. Kivi sopisikin rajamerkiksi, jollaisina on käytetty ikiaikaisia, helposti havaittavia maamerkkejä. Paikan retkeilyrakenteet ja opasteet ovat parantuneet merkittävästi alueelle vuonna 1998 perustetun Kurjenrahkan kansallispuiston myötä. Vanhimmat Kuhankuonon rajakivestä kertovat kirjalliset tiedot ovat vuodelta 1381, jolloin paikka luetteloitiin Maskun ja Nousiaisten pitäjien rajapaikoiksi. Muutaman metrin päässä ladelman lounaispuolella sijaitsee kaksi niin kutsuttua viisarikiveä eli rajalinjalle sijoitettua merkkiä, jotka osoittavat rajalinjan suunnan. L aajalla lounaissuomalaisella kallioalueella kohoaa komea siirtolohkare. Silloin kivellä kohtasivat seitsemän pitäjän eli Lopen, Tammelan, Urjalan, Sääksmäen, Kalvolan, Hattulan ja Vanajan rajat. Vielä 1990-luvun alussa rajakivelle johti vain heppoiset, suoveden pehmittämät pitkos puut. Hämeen Härkätiellä Hyvä esimerkki alkuperäisen merkityksensä menettäneestä rajakivestä on Hämeenlinnassa kuuluisan Härkätien varrella sijaitseva Palsankallion rajakivi, joka on mainittu rajapaikkana jo 1530-luvulla. Jo 1300-luvulla kivellä kohtasivat seitsemän pitäjän rajat. Kolmas viisarikivi löytyy pyykin itäpuolelta. Rajamerkiksi voitiin myös kasata kiviröykkiö tai pystyttää maastosta erottuva kivipaasi. Kivien lisäksi rajan vetäjät hyödynsivät järviä, jokia, lähteitä, saaria, kukkuloita ja soiden saarekkeita. 2000-luvun suurista kuntaliitoksista huolimatta on Kuhankuono yhä seitsemän kunnan rajakivi. Se on yllättävän massiivinen ja tuo mieleen pikemminkin hautamonumentin kuin rajamerkin. Komeuden kruunaa keskellä kohoava, noin kaksimetrinen kivipaasi, johon on kaiverrettu nimikirjaimia ja vuosiluku 1798. Lohkareeseen nojaava kyltti kertoo sen olevan Hiidenkivi, joka on toiminut muinoin paimenten tähystyspaikkana. 1800-luvun puolivälissä kiveen rajautuneita kuntia oli kahdeksan. Kahdeksan pitäjän rajalla Koostaan huolimatta Laaskallion rajapyykki on melko tuntematon. Tien varrella sijaitsevan melko vaatimattoman siirtolohkareen päälle on kaiverretJUURET. Sen sijaan noin kahdeksan kilometrin päässä sijaitseva Kuhankuonon rajakivi lukeutuu Suomen tunnetuimpiin. Maskun ja Ruskon välinen raja sivuaa lohkaretta vain muutamien metrien päästä. Se on kelpo saavutus, sillä monet rajakivet ovat menettäneet alkuperäisen merkityksensä. 50 Aarre 3/2020 JUURET Nousiaisten Laaskallion rajapyykki muodostuu massiivisesta nelikulmaisesta kivilatomuksesta, kulmissa seisovista pystykivistä sekä keskellä kohoavasta suuresta kivipaadesta
Sen keskellä on kuoppa, josta on kaiverrettu lähtemään seitsemän rajoja ku vaavaa linjaa. Tällaisia rajamerkkejä ovat Kuh mon Rajakankaankivi ja Miinoankivi sekä Suomussalmen Sarvikivi. Virallinen kivilatomus on neliskulmainen, ja siinä tulee olla numerolla varustettu merkkikivi. Laaskallion rajamerkin yli kaksi metriä korkeaan pystykiveen on kaiverrettu nimikirjaimia ja vuosiluku 1798. 51 Aarre 3/2020 JUURET tu vajaat 40 senttiä halkaisijaltaan oleva ympyrä. Kurjenrahkan kansallispuistossa sijaitseva Kuhankuonon rajakivi on yksi Suomen tunnetuimmista rajakivistä. Nykyisin rajamerkin tärkein tieto on numero, joka vastaa toimituskartalla ja kiinteistörekisterikartalla olevaa numeroa. Vanhin maininta kivestä on peräisin vuodelta 1381. Nykyaikana yleisimpiä rajamerkkejä ovat metalliset putkija pulttipyykit sekä betonipyykit, mutta voi rajalle pystyttää myös perinteikkään kivilatomuksen. Rajamerkin siirto, uusiminen, rajankulun määrittäminen ja sen muuttaminen ovat maanmittausinsinöörille kuuluvia töitä. Itäistä rajaa osoittavia, vanhoja rajamerk kejä on tehty myös Pähkinäsaaren, Stolbo van, Uudenkaupungin ja Turun rauhan sekä viime sotien jälkeen. Pitäjät, joiden alueella tie kulki, vastasivat myös tien kunnossapidosta. Mahdolliset epäselvyydet selvitetään virallisen rajankäynnin avulla. Kuhankuonon rajakivelle rajoittuvat Nousiaisten, Mynämäen, Pöytyän, Auran, Turun, Ruskon ja Maskun kunnat.. Valtakunnan rajoja Tonttien, kylien ja pitäjien rajojen lisäksi rajakivet voivat merkitä maakuntien ja lää nien, jopa valtakuntien rajoja. Palsankallion rajakiven luona olevan opaskyltin mukaan lohkareen tärkein teh tävä liittyi sitä sivuavan Härkätien kunnos sapitoon ja kauttakulkuoikeuksiin. Ruotsin ja Novgorodin vuonna 1323 solmi ma Pähkinäsaaren rauha tuotti en Numeroituja pyykkejä Monet vanhoista rajamerkeistä ovat yhä käytössä, ja myös uudet rajat merkitään erilaisilla rajamerkeillä. Vanhimmat Suomen ja Venäjän rajalla edelleen käytössä olevista rajamerkeistä ovat peräisin Täyssinän rauhan ajoilta vuo delta 1595
Tenon rannoilta löytyy kaikkiaan kolme Kuninkaankiveä. Jakoa toteutti kaksi maanmittaria, ja maanjaossa he valitsivat rajapisteeksi vierekkäisten lohkareiden päältä eri pisteet. Esimerkiksi Riihimäen komeat Kassoskivet ovat Isoonjakoon liittyvä rajakivi, jossa muistitietojen mukaan suoritettiin isojako 1700-luvun lopulla ja jossa rajapisteeksi sovittiin Kassoskivien korkein kohta. Kuninkaankivet ovat Strömstadin vuoden 1751 rajankäynnin aikaisia rajamerkkejä. Käräjöintiä ja miestappo Rajalinjat ovat aiheuttaneet vuosisatojen mittaan lukuisia riitoja. Rajariidoista nimensä saaneeseen kiveen on kaiverrettu vuosiluku 1786.. Tällöin virallistettiin Tanska-Norjan ja Ruotsi-Suomen rajat. Monin paikoin tiedot niiden sijainneista ovat painuneet unholaan. Kuninkaankiven kylkeen on hakattu kuningas Adolf Fredrikin nimikirjaimet, hallitsijan kruunumonogrammi ja vuosiluku 1766. Utsjoella, Tenojoen Kivikoskessa lepää mahtava lohkare, Kuninkaankivi. Raja pysäytti poronhoitajat Pohjoisessa rajakivet muistuttavat poropaimentolaisuuden ajasta, jonka tuhoksi koituivat 1800-luvun rajasulut. Mikäli ne kyettäisiin vahvistamaan Pähkinäsaaren rauhan rajamerkeiksi, ne olisivat vanhimpia Suomen ja Venäjän välisiä rajakiviä. JUURET Nykyisin vain kiinteistöjen rajalla seisova Riitavaha on entinen Kiskon, Suomusjärven, Muurlan ja Kiikalan välinen rajakivi. Kolmas, Ylä-Tenolla sijaitsevaksi mainittu Kuninkaan kivi löytyy Norjan puolelta, Kaarasjoen ja Tenojoen yhtymäkohdasta. Lopulta valtioiden väliset erimielisyydet johtivat siihen, että Venäjä sulki Norjan ja Suomen välisen rajan. Rajankäynnistä huolimatta saamelaiset saivat vanhan tavan mukaan liikkua alueillaan rajoista välittämättä. Poronhoitajien liikkumisen rajoittaminen oli kuolinisku paimentolaiselle elämäntavalle. Toinen kivistä sijaitsee Vetsikossa, Utsjoen taajaman itäpuolella. Rajariitoja oli jo satoja vuosia sitten. Nimestään huolimatta rajamerkki on hakattu rantakallioon, ei kiveen. Matalan veden aikaan kivi on vesirajassa, mutta tulvien aikaan se jää kauas rannasta. 52 Aarre 3/2020 JUURET simmäiset Suomesta löytyvät valtioiden väliset rajakivet. Rajan oletettuja pyykkejä ovat olleet muun muassa edelleen rajakivinä palvelevat Pyhäjoen Hanhikivi ja Pielaveden Rillankivi. Helpoimmin vanhojen rajapaikkojen jäljille pääsee Museoviraston muinaisjäännösrekisterin kautta. Tämä aiheutti pitkään jatkuneen epätietoisuuden ja vuosikausien käräjäkierteen, kunnes asia viimein ratkaistiin viranomaispäätöksellä. Vanhojen rajojen kartoittaminen ja merkkien etsiminen voi parhaimmillaan olla nykyajan löytöretkeilyä. Vanhoja rajakiviä ja muita rajamerkkejä löytyy kaikkialta Suomesta. Miestappoon asti äityneestä rajariidasta muistuttaa vuoden 1786 kaiverruksella varustettu Riitavaha, entinen Kiskon, Suomusjärven, Muurlan ja Kiikalan välinen rajakivi. Rajariitojen vuoksi rajapaikoista on säilynyt runsaasti tietoja ja tarinoita. Muistitiedon mukaan lohkare on ollut muinoin Tenon kalastajien seitakivi, joka menetti merkityksensä, kun siitä tehtiin rajakivi 1700-luvun rajakäynnissä
Toisaalta rajanhaltijoiden kerrotaan myös auttaneen eksyneitä kulkijoita ja johdattaneen heidät takaisin oikealle tielle. Usein vanhoja rajoja vedettäessä on käytetty rajamerkkeinä ikivanhoja seitoja ja muita uhripaikkoja. Pyhiä ja haltijoiden suojaamia paikkoja ei kukaan uskaltanut kiistää tai siirtää. Hämeen Härkätien varrella sijaitsevan Palsankallion rajakivellä kohtasivat keskiajalla seitsemän pitäjän rajat. Kansanrunouden tutkija Lauri Simon suuri kertoo teoksessaan Myytillisiä tarinoita (SKS 1999) useista tapauksista, joissa rajanhaltija huutaa, kummittelee ja vetää ketjuja väärin vedetyllä rajalla, kunnes rajan linjaus muutetaan oikeaksi. 53 Aarre 3/2020 JUURET Rajojen haltijat S uomalaisen kansanperinteen mukaan rajoihin on liittynyt yliluonnollisina pidettyjä asioita. Tarinoissa olennosta käytetään myös nimiä rajaäijä ja rajahuutaja. Rajakivistä kertovissa tarinoissa puhutaan myös rajapiruista, jotka sekoittavat rajakiven ohi kulkevan matkalaisen suuntavaiston niin pahasti, ettei rajalta löydä pois omin avuin. Myös rajamerkkien asettamiseen on liittynyt erilaisia taikamenoja uhrilahjoista loitsuihin, sillä rajakivillä uskottiin olevan tuonpuoleisesta kumpuavia ominaisuuksia. Ropovaha on Turun kaupungin vanhimpia rajakiviä. Suurista kuntaliitoksista huolimatta Kuhankuono ja monet muut rajakivet ovat säilyttäneet asemansa.. Nykyisin kivestä erottuu A-kirjain ja vuosiluku 1794
54 Aarre 3/2020 PUU Ollinahon tilalla on 60 lypsy lehmää. Sukutilan jatkajat Maisa Juntunen ja Tuomas Laitinen muuttivat Helsingistä Kangasniemelle. Ne saavat kulkea vapaasti pihatossa ympäri vuoden navettaan ja ulos. PUUTALO Teksti TUIJA TIITINEN | Kuvat HANNE MANELIUS. Vaikka maitotilalla riittää työtä, he eivät enää vaihtaisi elämäänsä kaupungin hulinaan
Maisa Juntuselle muutto maalle oli täysin uusi kokemus. 55 Aarre 3/2020 PUU Tila on Tuomas Laitisen sukutila. Tytöt Friida (vas.) ja Tilda viihtyvät maalla hyvin. PUUTALO Täällä asuvat Maisa Juntunen, 40, ja Tuomas Laitinen, 39, tyttäriensä Friidan ja Tildan kanssa Tuomaksen suku on viljellyt Kangasniemen Ollinahon tilaa vuodes ta 1596, ja tilan pää rakennuksen vanhimmat hirret ovat 1840luvulta 55 Aarre 3/2020 PUU
”Päätöksemme muuttaa Helsingistä maalle ja ryhtyä maaseutuyrittäjiksi oli minulle hyppy tuntemattomaan. Vanhempani alkoivat olla siinä iässä, että heidän piti miettiä, kuka jatkaa tilanpitoa. Päätimme, että lähdetään tähän, niin eipähän tarvitse myöhemmin jossitella”, Maisa sanoo. isäntäpari. Sitten vuonna 2010 syntyi pariskunnan esikoinen, Friida. Niinpä he lähtivät opiskelemaan maatilatalouden perustutkintoa Savon aikuisja ammattiopistoon Muuruvedelle. ”Olin lapsena ehkä kerran lypsänyt lehmää ja joskus traktorilla ajellut, mutta siinäpä se osaaminen oli.” Oppimisen iloa Maisa ja Tuomas olivat akateemisesti koulutettuja nuoria aikuisia, jotka elivät Helsingissä samanhenkisten ihmisten kuplassa. Kun sisaruksiani ei tilan jatkaminen innostanut, aloimme miettiä elämänmuutosta tosissaan”, muistelee Tuomas. Maisa on viestinnän maisteri ja töissä elokuvien maahantuojan palveluksessa. Elokuussa 2014 heille syntyi toinen lapsi, Tilda. Robotti tunnistaa jokaisen lehmän sekä sen, onko oikea hetki lypsyyn. ”Lannanluontiinkin tottuu, sillä se on olennainen osa karjatilallisen elämää”, sanoo Maisa, joka hoitaa oman osansa tilan töistä.. Jos ei ole, lehmä ei pääse lypsettäväksi. Monet ystävämme Helsingissä olivat innoissaan asiasta, mutta jotkut kummastelivat, kun päätimme asiasta niin nopeasti”, sanoo Maisa. PUUTALO Tuomas ja Maisa rakensivat vanhan navetan viereen uuden pihattonavetan vuonna 2016. Vapaasti liikkuvat lehmät menevät itse lypsylle. ”Olimme varmaan tosi hankalia opiskelijoita, kun kyselimme koko ajan. Heiltä on saatu apua ja neuvoja aina kun on tarvittu. ”Vauhdikas elämä Helsingissä ei enää tuntunutkaan hyvältä lapsen kanssa. Tupa on talon sydän Vuonna 2012 Maisa ja Tuomas muuttivat etätyöjärjestelyjen turvin Ollinahon tilalle, ja kaksi vuotta myöhemmin heistä tuli virallisesti sukutilan 14. Meidän kaltaisille aloittelijoille se ja tietokone ovat tärkeä apu”, sanoo Maisa. Tilalle hankittiin lypsyrobotti, joka helpottaa arkea. 56 Aarre 3/2020 PUU M aisa Juntunen oli asunut koko ikänsä kaupungeissa – Tampereella, Jyväskylässä ja Helsingissä – eikä hänellä ollut koskaan ollut edes lemmikkieläintä, ennen kuin hän päätti ryhtyä miehensä Tuomas Laitisen kanssa pitämään maitotilaa Koittilan kylällä Kangasniemellä. Vuonna 2016 valmistuneessa pihatossa on 60 lypsävää. Kummallakin oli valtava halu oppia mahdollisimman paljon”, sanoo Tuomas. Ollinahon tila on ollut Tuomaksen suvulla jo 1500-luvun lopulta lähtien, ja myös Tuomas kasvoi tilalla kunnes lähti opiskelemaan muualle. ”Tavallaan mahdollisuus annettiin meille tarjottimella. Rakennuksen vanhimmat hirret ovat 1840-luvulta. Maisa oli sitä mieltä, että jos maalle lähdetään, niin kummankin on opiskeltava alaa. Tuomakselle tila oli tietysti tuttu, mutta ei hänkään hallinnut viljelijän ammattia. Vanhin osa sijaitsee talon keskellä, josta taloa on vuosien saatossa laajennettu kumpaankin suuntaan. Halusimme, että lapsemme kasvavat jossain muualla, ja halusimme itsekin hidastaa tahtia. Tuomas on kuvataiteilija, joka pyöritti omaa sosiaalisen median konsultointitoimistoaan. ”Lypsyrobotti tekee raportit kaikesta. Tuomaksen vanhemmat asuvat nykyään Kangasniemen keskustassa
Maisan ja Tuomaksen makuuhuoneeseen tulee valoa kahdesta suunnasta, eikä maisemaa ole haluttu peittää verhoilla. Yläkertaan on suunnitteilla tytöille omat huoneet. Päärakennus on rakennettu alun perin 1840-luvulla, mutta vuosien kuluessa sitä on jatkettu aina johonkin suuntaan. MAISA: ”Veranta, koska se on niin valoisa. 57 Aarre 3/2020 PUU Peltoa Ollinahon tilalla on 50 hehtaaria ja metsää sata hehtaaria, joten pariskunnan elämänmuutos oli täydellinen. Se remontoitiin pari vuotta sitten, ja nyt siellä on runsaasti tilaa kokkailla. Talon keskus on suuri tupa, jonka ruokapöytä on 1880-luvulta. Myös ulkosauna pitäisi remontoida. Talo lämpiää maalämmöllä. Siellä on hyvä lukea tai tehdä tietokonetöitä.” TUOMAS: ”Keittiö, koska tykkään tehdä ruokaa.” Entä pihapiirissä. Tutut ihmettelivät aluksi, miten kasvissyöjät voivat tuottaa lihaa. Nykyään talossa on 260 neliötä asuintilaa. Tytöillä on pieni, tunnelmallinen lastenhuone, jonka tapetit ovat 20 vuoden takaa. ”Lihansyönti tuskin tulee kokonaan häviämään, joten jäljelle jäävän kulutuksen olisi tärkeä suuntautua määrän sijasta laatuun. Olimme ennen kasvissyöjiä, mutta nykyään syömme myös omien lehmiemme lihaa. ”Tykkään kokeilla monenlaisia ruokia. Dvd-elokuvien kokoelma on vaikuttava. Seiniä kiertävät kirjahyllyt. Siksi tarvitaan ilmaston, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin kannalta mahdollisimman kestävää lihanja maidontuotantoa. Kylätimpuri auttaa remonteissa Tuvan vieressä on Tuomaksen valtakunta, keittiö. Eikö se ole epäeettistä. Maitoa ei osteta kaupasta, vaan juomme omien lehmien maitoa”, sanoo Tuomas. MAISA: ”Minun voimapaikkani on metsälaidun pihan lähellä.” TUOMAS: ”Viihdyn keväisin pellolla, kun on aidankorjausaika.” Parasta maalla asumisessa. Suunnitelmissa on remontoida tytöille omat huoneet yläkertaan. Vaikka navettatyöt on teh3 x kotirauha Suosikkipaikkanne kotona. Tildalla on omat leikit ikkunan ääressä. Vanha puulattia on maalattu vaaleaksi.. Niistä huomaa, että perheessä luetaan paljon. Keskellä keittiötä on suuri saareke. Lehmien vuoksi maatilalla on myös aggregaatti, koska sähkökatkoja on usein. Yhdellä seinustalla on piano, jota tytöt jo nykyään soittavat. ”Onneksi täällä kylällä on hyvä timpuri, joka auttaa remonttihommissa”, sanoo Tuomas. Olisi tärkeää, että ihmiset suosivat luonnonmukaisesti tuotettua tai vähintään kotimaista ruokaa”, sanoo Vihreiden toiminnassa mukava oleva Maisa. Enemmän aikaa lasten kanssa Yksi syy maallemuuttoon oli Maisan ja Tuomaksen halu viettää enemmän aikaa lastensa kanssa. Jatkoremontti odottaa sopivaa hetkeä. MAISA: ”Vapauden tunne ja se, että voi elää omannäköistä elämää.” TUOMAS: ”Parasta on se, kun näkee vuodenkierron ja elää luonnon ehdoilla.” Koko perhe viihtyy suuressa tuvassa, jossa mahtuu syömään, leikkimään ja soittamaan pianoa. Suuressa, vanhassa hirsitalossa näkyvät tilalla asuneiden sukupolvien jäljet
Lisäksi tavoitteena on hyödyntää talousmetsissä jatkuvan kasvatuksen menetelmää. ”Nyt on päivittäin enemmän sellaista työtä, jossa voi ajatella luovasti. Isoon keittiöön tehtiin keskisaareke, jossa on tilaa laittaa ruokaa. Koulun yhteydessä on myös ryhmäperhepäivähoito, jossa Tilda on”, kertoo Maisa. Uudenlaista vapautta Koittilan seudun kyläseura pyörittää kesäisin kyläpubia ja lukuvuoden aikana kyläkahvilaa, ja yhdessä järjestetään erilaisia tapahtumia. Tilan metsästä 20 hehtaaria on metsälaitumia ja loput talousmetsää. Kumpaakaan ei kaduta muutto Helsingistä maalle. Kaikkea ei ehdi eikä kannata tehdä itse. Lantarutiineihin tosin menee aikaa, mutta siihenkin olen tottunut”, sanoo Tuomas. Tilalla on koettu suuret nälkävuodet ja sen jälkeen maatalouden huikea kehitys. ”Jotenkin meidän elämämme suhteutuu, kun miettii, millaista aiemmilla sukupolvilla on ollut. Vanha ruokapöytä venyy tarvittaessa suuremmallekin seurueelle.. ”Arkipäivät menevät yleensä niin, että aamukuudelta käymme navetassa katsomassa, että kaikki on kunnossa. Maisan ja Tuomaksen ajatuksena on monipuolistaa metsänkasvatusta. Tilalla on perinnebiotooppija luonnonmukaisuussopimuksia, joihin saa myös tukea. Lehmät hoidetaan itse, mutta peltotyöt on ulkoistettu urakoitsijalle. Sitten viemme lapset kouluun ja hoitoon. Kylällä on myös yrityksiä ja muita toimijoita. Yritämme tehdä suurimman osan töistä päivällä, jotta iltaisin on yhteistä aikaa. Minusta on hyvä, että eri-ikäiset lapset tekevät koulussa yhdessä asioita. Tuomas on kiinnostunut sukunsa historiasta. Uuden navetan lainat ja investointituki pitävät heidät paikallaan vielä vuosia. Muuttoliikkeen seurauksena oma kyläkoulu voi hyvin ja oppilasennuste on nouseva. Pelloilla kasvaa nurmea lehmien rehuksi. Ensimmäinen asia, jonka Maisa ja Tuomas ripustivat remontoidun keittiön seinälle, olivat valokuvat tilan edellisistä sukupolvista Tuomas pitää kokkailusta, joten keittiö haluttiin remontoida kunnolla. Kylälle on muuttanut muitakin kaupunkilaisia. PUUTALO Perheessä luetaan paljon, tässä Maisa ja Friida lastenhuoneessa muumitaulun alla. Illalla, kun toinen nukuttaa lapsia, toinen menee vielä navetalle”, kertoo Tuomas. ”Maalla on vapaa erilaisissa asioissa kuin kaupungissa. ”Olen luonteeltani sosiaalinen, joten tutustuin nopeasti ihmisiin täällä ja olen mukana kyläyhdistyksessä ja paikallispolitiikassa. Sanotaan, että maatalous on raskas elinkeino, mutta kun peilaa sitä historiaan, niin meillähän on nykyään helppoa. ”Friida viihtyy Koittilan koulussa. Nyt elämä tuntuu hyvältä, ja se on tärkeintä. Koittilan kylällä on aktiivista toimintaa, ja varsinkin Maisa on monessa mukana. Helsingissä elimme omassa kuplassamme, mutta täällä olen tutustunut erilaisiin ihmisiin, mikä on avartavaa. On vedet, sähköt, traktorit ja lypsyrobotit.” Kumpaakaan ei kaduta muutto maalle. 58 Aarre 3/2020 PUU tävä joka päivä ja pidempää lomaa on vaikea järjestää, silti arjessa on aikaa lapsille ja kyläyhteisölle. Oman kylän retriittikurssilla Maisakin on käynyt rauhoittumassa. Se sopii ainakin minulle paremmin”, Maisa miettii. Vaikka lehmät pitää hoitaa joka päivä, niin silti saa itse päättää mitä tekee. Täällä ihmiset otetaan ihmisinä, eikä taustalla ole merkitystä.” Maisa ja Tuomas eivät ole miettineet tulevaisuuttaan eläkeikään asti
W W W .K U U S A M O H IR S IT A L O T .F I H IR S IT A L O T / L O M A -A S U N N O T / S A U N A T / P IH A R A K E N N U K S E T M A LL IS T O M M E L A AJ EN I U U T T A H I R S I T A L O M A L L IA MODERNIA HIRSIRAKENTAMISTA Ota suunnittelun pohjaksi vaikka uudet Lähellä*-talomallimme tai toteuta koti täysin omien suunnitelmiesi mukaan. *Yksi kokkaa, toinen läksyilee, kolmas torkkuu: Lähellä-malleissamme arjen touhut tehdään yhdessä ja lähekkäin. Katso lisää: www.kuusamohirsitalot.fi
”Viennissä tarvittaisiin kuitenkin suuri järjestelmäponnistus”, sanoo Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja Seppo Romppainen. Aarre 3/2020 Lapsille ja vanhuksille Hirsirakentamisen näkymät kehittyvät vuosi vuodelta. HIRSIRAKENTAMINEN Teksti ANSSI ORRENMAA | Kuvat HIRSITALOVALMISTAJAT PUU 60
Nyt, kun tuotekehitys on mahdollistanut hirsirakentamisen myös taajamiin, hirsiomakotitalojen suosio on kasvanut koko ajan tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden ajan. 4 Kuinka hirsi on edennyt julkisessa rakentamisessa. Käyttökokemukset Pudasjärvellä ja myöhemmin muuallakin ovat olleet niin hyviä, että tällä hetkellä hirrestä on rakenteilla noin 50 uutta koulua, päiväkotia ja hoitolaitosta ympäri Suomea. Nykypäivänä ei päältäpäin edes erota, onko kyseessä hirsitalo. Alalla on tehty lujasti tuotekehitystyötä, ja nyt tulokset alkavat näkyä. Hirsipääkaupungiksi julistautunut Pudasjärven kaupunki tekee parhaillaan 43 miljoonan euron Hyvän Olon Keskusta, joka on kaupungin historian suurin investointi. Kontiotuote Oy toimitti hirret. Tällä hetkellä jo joka neljäs uusi omakotitalo Suomessa rakennetaan hirrestä. 2 Onko hirsi hyväksytty kaupungeissa. Sisäilmaan liittyvät tekijät ovat yksi tärkeä tekijä suosion kasvussa. 1 Hirsitaloteollisuuden toimitus johtaja Seppo Romppainen, miten hirsirakentamisella menee. ”Saana” tarkoittaa savolaisittain saunaa. 2000-luvulla lähdettiin kehittämään moderneja hirsitaloja urbaaneille alueille, ja tässä työssä on onnistuttu hyvin. KUVA PROJECTICO / PETRI JAUHIAINEN Pellopuu Oy toimitti hirret Kauppis-Heikin kouluun, joka valmistui Iisalmessa vuonna 2017. Kaikki alkoi oikeastaan Pudasjärven hirsipäiväkodista vuonna 2014 ja pari vuotta myöhemmin rakennetusta suuresta koulukeskuksesta. Hirsirakentamisella menee hyvin, sillä hirsi on löydetty uudelleen. Suomalaisilla on myönteistä kokemusta hirsirakennusten sisäilmasta mökkeilyn ja lomailun yhteydessä. Tämä on yksi asia, jossa tuotekehityksessä on onnistuttu vastaamaan kuluttajien huutoon. 5 Mikä on keskeistä käyttökokemuksissa. Se on tullut viime vuosina julkiseen rakentamiseen ja taajamiin. 3 Miten iso merkitys on sisäilmakysymyksellä. Hirsirakennuksen valintaan on monissa tapauksissa vaikuttanut sisäilman laatu ja ekologisuus. 61 Aarre 3/2020 PUU Kuopiossa avattiin viime vuonna Matkailukeskus Saana, jonka puuosat toimitti Honkarakenne Oy. Hieman yllättäen käyttökokemuksista tärkeimmäksi on kuitenkin
Hirsiseinä on suuri hiilivarasto. 7 Hallituksen tavoite on tehdä rakentamisesta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä. 62 Aarre 3/2020 PUU Hirsi pärjää niissä hyvin. Finnlamellin hirsistä tehty päiväkoti Mäntymäki valmistui Alajärvelle vuonna 2017.. Hankkeessa on neuvoteltu kaikkiaan kahdeksan kaupungin kanssa. Hirret toimitti Kuusamo Hirsitalot Oy. Suurin yksittäinen tekijä ovat vaikeudet Venäjän viennissä. Päiväkotien työntekijät kertovat, että hirsirakennuksessa työympäristöstä on tullut parempi. 9 Löytyykö Suomesta tarpeeksi hirsirakentamisen suunnittelijoita. Hirsirakentaminen on hiilineutraalia jo nyt. Miten pitkällä hirsirakentaminen on tällä tiellä. Oikeastaan näkyy, mutta ei kotimaassa, vaan viennissä. 10 Kun hirsirakentamisen näkymät ovat näin myönteisiä, näkyykö mitään kielteistä trendiä. Tänä vuonna valmistuneen Hoivakoti Armaksen hirret toimitti Honkarakenne Oy. HIRSIRAKENTAMINEN noussut hyvä ääniympäristö ja akustiikka. Arkkitehtipuolella asia kehittyy hyvään suuntaan, sen sijaan insinööripuolella hirsialan koulutusta on vielä valitettavan vähän. Attendo näytti Ruovedellä, että hirsi sopii hyvin myös vanhusten palvelukotiin. Erityisesti Oulun yliopisto on tehnyt jo yli kymmenen vuotta työtä hirsiarkkitehtuurin eteen, mutta myös muissa yliopistoissa ollaan heräämässä. Hirsitaloteollisuudella on parhaillaan meneillään yhteistyössä Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikön kanssa My Town -hanke, jossa kehitetään hiilineutraalin aluerakentamisen konsepti. Valonpilkahduksia ovat Ruotsi, Norja ja jo Saksakin. 8 Joko alueesta on päätetty. Hirsirakentamisen vienti on pudonnut kolmannekseen huippuvuodesta 2007. 11 Miksi hirsirakentamisen vienti ei vedä. Hirren hyvät hiilinieluominaisuudet ja perinteinen vahvuus, helppo kierrätettävyys, ovat kovaa valuuttaa nuorten arkkitehtien keskuudessa. Oppimistulokset ovat parempia hirsikoulussa, mistä on jo tutkittuakin tietoa. Suomessa valmistetun hirsitalon paikalleen asennettu seinähirsikuutio sitoo 518 kilogrammaa hiilidioksidia rakennuksen koko käyttöiän. Hirsi vaimentaa tehokkaasti häiritseviä ääniä. 6 Mikä merkitys on ilmastohaasteisiin vastaamisella. Suurimman vientimaan talousromahdus 2008, ruplan heikko kurssi ja talouspakotteet ovat syöneet mahdollisuuksia. Kun hanke käynnistyi viime syksynä, vähän pelättiin kaupunkien suhtautumista hirsialuerakennushankkeeseen, mutta kaikki kahdeksan ovat olleet innokkaita tulemaan mukaan. Valinta yhteistyökaupungista julkistetaan maaliskuussa. Siitä tulee yhä tärkeämpi tekijä, koska rakennusmääräyksiin on tulossa ylärajat hiilijalanjäljelle vuonna 2025. Tavoitteena on, että tämän pohjalta vuonna 2021 lähtee liikkeelle ensimmäinen hiilineutraali aluerakennushanke. Viime vuonna Kuusamoon valmistuneessa Luontopäiväkoti Otsossa haettiin maanläheistä tunnelmaa. Markkinoille on tullut laskentatyökaluja, joilla eri rakentamistapoja voidaan vertailla
Kiinalaisten pyyntö tuli puun takaa. Esimerkiksi Kanadassa valtio panostaa vuosittain miljoonia dollareita puurakentamisen standardeihin, järjestelmätyöhön ja koulutukseen Aasian kasvavilla markkinoilla. Käymme parhaillaan asiasta keskusteluja eri rahoittajien kanssa. 16 Ovatko keskustelut olleet lupaavia. Työhön on kuitenkin tartuttu, koska suomalaiselle hirsirakentamiselle yhteensopivat järjestelmät olisivat suuri etu hirsiviennille Kiinaan. Se, jolla on voimavarat tehdä vientimarkkinoille puurakentamisen normeja ja järjestelmiä, saa valtavan edun. Juuri nyt olisi oikea aika panostaa myös Suomessa suomalaisen puurakentamisen normien ja järjestelmien vientiin. Pyyntö tuli vuodenvaihteessa kirjaimellisesti puun takaa. Monesti paikalliset määräykset, rakennusnormit ja rakennusjärjestelmät toimivat jopa protektionistisena kaupan esteenä. Vehmaan hirsikoulu valmistui viime vuonna. Tässä tilanteessa rakentamisen määräykset, normit ja rakentamisjärjestelmät menevät uusiksi. Uskon, että tähän saadaan ratkaisu jollakin aikavälillä. Valmista tulee vuonna 2021. Hirsitoimittaja on Honka talot Oy.. Mukaan tarvittaisiin valtiota ja yliopistoja. Toisaalta asialla on myönteinen kääntöpuoli. Honkarakenteen Päiväkoti Pilke Espoossa imee seiniinsä tehokkaasti lapsikäyttäjien ääniä. Emme ole toistaiseksi löytäneet rahoittajaa työn riittävään resursointiin. Järjestelmäviennin merkitystä ei ole Suomessa oikein vielä oivallettu. 12 Mikä ratkaisee viennin jatkossa. Laajemmin ongelma on siinä, että hirsirakentamista ei tunneta ja että se on marginaalinen rakennustapa. Virtain suuren yhtenäis koulun rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä. Hirret toimitti Ollikaisen Hirsirakenne Oy. Nyt, kun hyvin monessa maassa on herätty pienentämään hiilijalanjälkeä rakentamisessa, jaetaan markkinoita uudelleen. Hirsirakentamisessa Suomi on johtava maa laatuja järjestelmäkehityksessä, mutta tämän osaamisen vientiin yritysten voimavarat eivät yksin riitä. Hirrelle ei tällaisia esteitä ole, vaan suomalainen tapa rakentaa hirsitalo on hyväksytty käytäntönä monessa maassa. 13 Onko hiilineutraalisuus valtti myös viennissä. 15 Voisiko normiponnistus olla mahdollista Suomessa. 17 Miten kiinalaisten pyyntöön on vastattu. Ongelma on kuitenkin jo parhaillaan päällä, sillä esimerkiksi Kiina on pyytänyt Hirsitaloteollisuus ry:tä tekemään hirsistandardia Kiinaan yhteistyössä kiinalaisten kanssa. 63 Aarre 3/2020 PUU 14 Kenen pitäisi tehdä normityö
HYVINVOINTIA METSÄSTÄ Teksti KAROLIINA RANDELIN | Kuvat VL-ARKISTO 64 Aarre 3/2020 LUONTO. 64 Aarre 3/2020 LUONTO Rentoudu luonnossa Metsä on hyvinvointiyrittäjä Jarko Taivasmaan mukaan mitä parhain opettaja. Taivasmaa kertoo, millaisin harjoituksin metsässä voi rentoutua
Millaista maisemaa katsookaan, oleellista on antaa huomion liukua vaivattomasti, yrittämättä, yksityiskohdasta toiseen. ”Käy kesäiselle kalliolle makaamaan ja anna kaikki mielen ja kehon taakat maan kannateltaviksi. Siinä etsitään luonnosta paikka, johon haluaisi tulla haudatuksi tai johon haluaisi omat tuhkansa siroteltavan. Parhaimmillaan hiljaisuus syventää yhteyttä sekä retkiseuraan että luontoon. Halutessasi voit harjoituksen aikana ottaa pienet torkut tai antaa mielen seikkailla unen ja valveen rajamailla”, Taivasmaa vinkkaa. Harjoitus haastaa ajattelemaan kuolemaa, joka nyky-yhteiskunnassa on siivottu arkisesta elämänpiiristä sairaaloihin ja palvelutaloihin. Metsään uppoutumisen menetelmässä ei tarvitse uskoa mihinkään, vaan voi keskittyä olennaiseen: rentoutumiseen, läsnäoloon ja oman luontoyhteyden syventämiseen. Sopikaa, että kuljette osan matkasta hiljaisuudessa. ”Yksi asiakkaani sanoi tunnin jälkeen, että hänestä tuntuu siltä kuin olisi käynyt hyvässä hieronnassa”, Taivasmaa kertoo. Kun siirrymme päinvastaiseen mielenmaisemaan, luonnon armoilla ja osana luontoa olemiseen, voi se tuoda mukanaan ihan uudenlaisen luontokokemuksen.” 5 Noudata vaistoasi Jos olet tottunut kulkemaan aina saman reitin samaan suuntaan, saat vaihtelua, kun et suunnittele matkaa ennalta. Taivasmaa tarjoaa valmennuksia ja luentoja aiheista, joiden punaisena lankana ovat läsnäolo, oivallukset ja tietoisuustaidot. Hiljaisuus syntyy usein spontaanistikin, mutta se saa erityistä painoarvoa, kun hiljaisuus on ennalta sovittu. Vastalahjana metsästä voi kerätä roskia. Hengellinen ja mystinen puoli on karsittu pois, koska joissakin tapauksissa se saattaa Taivasmaan mukaan jopa häiritä. Samalla tavalla toimii toinen harjoitus, jossa huomio kiinnitetään pieniin yksityiskohtiin luonnossa. Menetelmän tausta-ajatuksissa on viitteitä myös muinaissuomalaisista perinteistä. THOMAS HAGSTRÖM. Sen avulla voi oppia myös läsnäoloa ja toisten huomioon ottamista. Vaiston varassa kulkiessa suunta tienhaarassa voidaan valita sen mukaan, kumpaan suuntaan huomio vaeltaa tai keho mieluummin menee. Urbaaneissa metsissä metsän palveleminen voi olla esimerkiksi ihmisten luontoon heittämien roskien keräämistä. ”Tämä harjoitus on kuin elokuvan katsomista: kun huomiomme siirtyy kohtauksesta toiseen, mieli rentoutuu, koska emme Jarko Taivasmaa kehitti uppoutumismenetelmän vuonna 2013. Siinä on jälkiä muun muassa kiinalaisesta voimistelusta, erilaisista hengitysharjoituksista, mindfulnessista ja meditaatiosta. Se maadoittaa ihmisen tehokkaasti nykyhetkeen. Menetelmään ja sen harjoituksiin voi tutustua Jarko Taivasmaan Metsässä-kirjan tai Metsä ja meditaatio -korttien avulla. Menetelmä yhdistää uutta ja ikiaikaista tapaa olla yhteydessä luontoon. Tuulen humina puiden lehdissä, ohi lentävän linnun rääkäisy ja veden liplatus purossa kutsuvat pois omasta mielestä. Jos lenkki kestää esimerkiksi kaksi tuntia, olkaa siitä puoli tuntia hiljaa. Pidemmillä vaelluksilla hiljaisuus tuo vuorovaikutukseen erilaisia sävyjä, jos vaeltajat esimerkiksi sopivat käytännön askareista sanattomasti. LISÄTIETOJA taivasmaa.com malta uppoutua arkisiin ajatuksiimme”, Jarko Taivasmaa vertaa. Hän myös kouluttaa metsään uppoutumisen menetelmän ohjaajia. 6 Tutkaile lopullisuutta Kuudes harjoitus tuo metsässä liikkumiseen uudenlaista syvyyttä. 4 Lahjoita metsälle Ota mallia muinaissuomalaisilta. Taivasmaan menetelmässä on yhdistelty eri rentoutumisja hyvinvointimenetelmien parhaita puolia. ”Tämä harjoitus ohjaa huomiotamme metsän yksityiskohtiin, jotka ehkä muuten jäisivät huomaamatta. 3 Lepää kalliolla Tämä harjoitus on tehokas kaikille suorittajatyypeille. Harjoitus myös saattaa tuoda tunteen ajan pysähtymisestä. Siitä lähtien sitä on ohjattu muun muassa retkillä ja retriiteillä Espoon Nuuksiossa. 65 Aarre 3/2020 LUONTO 1 Hiljaa yhdessä Mene metsään yhdessä ystäviesi kanssa. Suunta saattaa myös vaihtua yllättäen sen mukaan, mitä kiinnostavaa edessä näkyy tai mistä kuuluu kauneinta linnunlaulua. Intuitiivisesti kulkien tutustakin metsästä voi tulla mitä suurimman seikkailun näyttämö”, Taivasmaa toteaa. Kuin kävisi hieronnassa H yvinvointiyrittäjä Jarko Taivasmaa on kehittänyt metsään uppoutumisen menetelmän, jonka avulla rentoudutaan metsässä ja syvennetään omaa luontoyhteyttä. Matkan aikana voi pohtia, mitä voisi antaa metsälle vastalahjaksi. Moderni tapa toteuttaa tätä on pyytää metsältä joko ääneen tai mielessään vaikkapa onnistunutta retkeä. 2 Treenaa läsnäoloa Harjoituksessa suljetaan silmät ja pysähdytään kuuntelemaan ympäröiviä ääniä. ”Maanviljelyskulttuuri toi mukanaan asenteen siitä, että luonto on meidän hallittavissa. He uhrasivat metsälle saaliin toivossa ja lupasivat Tapiolle palveluksen palvelusta vastaan. Älä päätä ennalta, mihin katseesi seuraavaksi kiinnittyy, vaan pyri tekemään se mahdollisimman rennosti
PIENTÄ ELÄMÄÄ Aarre 3/2020 LUONTO 66. Metsien marjasato riippuu kimalaisten määrästä ja kukinta-ajan sopivista lentokeleistä. Kimalaiset ovat tärkeitä hyötykasvien pölyttäjiä, kuvassa kartanokimalainen herukan kukalla
Mesipistiäiset ovat aktiivisia jo loppukeväällä. Mehiläisyhdyskunta on täsmällisesti toimiva kokonaisuus. Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO Uudessa sarjassaan Heikki Willamo kirjoittaa metsän tärkeistä hyönteisistä.. Petopistiäisistä kukkakasvien ilmaantumisen jälkeen kehittyneet mesipistiäiset ovat meidän pohjoisilla leveysasteillamme pölyttäjien aatelia. Näistä tutuin lienee tarhamehiläinen, jota ihminen on kasvattanut vuosituhansien ajan saadakseen makeaa hunajaa. Joukossa on yhteen ainoaan hyönteislajiin tai -ryhmään erikoistuneita, mutta useimmille kasveille kelpaa mikä hyönteinen tahansa, kunhan se tekee työnsä. Kasvi pölyttyy ja tuottaa siemeniä uuden sukupolven synnyttämiseksi. aitososiaalinen pistiäinen, jonka yhdyskuntaan kuuluu yksi kuningatar, suuri joukko naaraspuolisia työläisiä sekä uusien kuningattarien parittelukumppaneiksi tarvittavia koiraita. Työläiset keräävät mettä ja tekevät hunajaa toukkien ravinnoksi ja yhdyskunnan talvehtimistarpeeksi. Parhaan pölytystuloksen varmistamiseksi kasvit alkoivat houkutella hyönteisiä kukkien kirkkailla väreillä, erikoisilla muodoilla tai valmistamalla makeaa ja ravitsevaa mettä. Suomessa tavataan reilut kaksisataa mesipistiäislajia, jotka jaetaan kahteen alaluokkaan: mehiläisiin ja kimalaisiin. Kimalaisten kotoinen lajimäärä on 37, loput parisataa ovat erilaisia mehiläisiä. Työläiset keräävät mettä Tarhamehiläinen on ns. Sitä hakiessaan hyönteiset tahriintuvat heteiden siitepölyyn ja vievät sitä seuraavan kukan emin luotille. PÖLYTTÄJIEN AATELIA Kasvien ja pölyttäjähyönteisten jo liitukaudella kehittynyt yhteistyö on elintärkeää maapallon ruokaturvalle. Ne pärjäävät joukon jatkona niin kauan kuin suuri enemmistö pelaa rehellistä peliä. Ne kykenevät viestimään tosilleen hyvistä mesiapajista esittämällä pesän edustalla tanssin, joka kertoo muille millä suunnalla ja kuinka kaukana runsas kukkaesiintymä on. Jotkut hyönteiset ryhtyivät käyttämään niiden siitepölyä ravintonaan ja tulivat siinä sivussa pölyttäneeksi eli hedelmöittäneeksi kasvin. Liikkeellä aamusta iltaan Puita ja heinäkasveja lukuun ottamatta useimmat kasviryhmät ovat ajan oloon kehittyneet hyönteispölytteisiksi. Niinpä ne ovat ahkeria kukilla kävijöitä ja tekevät pölytystyötä aamusta iltaan. Pikkuhiljaa hyönteisten ja kasvien yhteistyö alkoi kehittyä ja on vuosimiljoonien aikana saavuttanut mitä mielikuvituksellisimpia muotoja. Lisäksi monet niistä ovat aktiivisia jo loppukeväällä, jolloin muita pölyttäjiä on liikkeellä suhteellisen vähän. Kasveissa on tietenkin myös huijareita, jotka eivät tarjoa pölytystyöstä minkäänlaista vastiketta. Ne ovat suurehkoja, osa niistä elää yhdyskunnissa, ja kaikki ruokkivat toukkiaan medestä ja siitepölystä valmistamallaan ravinnolla. 67 Aarre 3/2020 LUONTO K ukkakasvit ilmaantuivat maapallolle liitukaudella, noin sata miljoonaa vuotta sitten
Hyvän apajan löydettyään ne kertovat tovereilleen sen sijainnin tietynlaisella tanssilla. Pesästä loppukesällä lähteneet nuoret kuningattaret parittelevat, hakeutuvat talvehtimispaikkaan ja perustavat kevään tullen uuden yhdyskunnan, johon lajista riippuen syntyy muutamasta kymmenestä muutamaan sataan työläistä. Pölyttäjäkato on vakava uhka Pölyttäjähyönteisten väheneminen on yksi vakavimpia ihmiskuntaa uhkaavista vaaroista, sillä valtaosa ravintokasveistamme on hyönteispölytteisiä. Pesä piilotetaan myyränkoloon, kannon alle tai puunonkaloon, usein linnunpönttöön. Muutamaa loismehiläislajia lukuun ottamatta kaikille on yhteistä se, että emo ruokkii jälkikasvunsa kukkien medellä tai siitepölyllä, joiden haussa ne ahertavat koko valoisan ajan. Se koskettaa yhtä lailla ihmistä kuin muutakin luontoa. Kasvintuotanto kärsii eri puolilla maailmaa hyönteisten vähyydestä, joka puolestaan johtuu osittain runsaskukkaisten elinympäristöjen kadosta ja osittain viljelyssä holtittomasti käytetyistä hyönteismyrkyistä. Hedelmäja marjaviljelmien sekä joidenkin muiden viljelykasvien pölytys hoituu paljolti tarhamehiläisten avulla, mutta ihmisen kannalta tärkeiden luonnonmarjojen, kuten mustikan, puolukan ja villivadelman, sadot riippuvat lähinnä kimalaisista. Pehmikkeeksi kuningatar kerää sammalta, heinää, höyheniä ja karvoja. Kimalaisten yhdyskunnat ovat yksivuotisia. Laji elää täällä levinneisyytensä äärirajoilla, joten karannut parvi kykenee talvehtimaan vain poikkeuksellisen suotuisissa oloissa. 68 Aarre 3/2020 LUONTO Hunajaa toukilleen valmistavat tarha mehiläistyöläiset keräävät mettä ja siitepölyä jopa kilometrin etäisyydeltä pesästään. Useimmille kimalaisille kelpaavat kukkien lisäksi kirvojen erittämä makea mesikaste, mutta Kaakkois-Suomessa elävä ukonhattukimalainen on erikoistunut yksinomaan ukonhatun pölyttäjäksi. Eteläisemmiltä leveysasteilta kotoisin oleva tarhamehiläinen elää Suomessa lähes yksinomaan ihmisen hoidossa. Se munii pesään ja hoitaa ensimmäisen työläissukupolven kasvattamisen, minkä jälkeen se keskittyy vain munimiseen. Kimalaiskuningattaret heräävät horroksestaan keväällä, joten ne ovat varhaisten kasvien tärkeitä pölyttäjiä. Pölytystä joudutaan tekemään pienialaisilla viljelyksillä joko käsin tai kaupallisesti kasvatetuilla pölyttäjillä. Siivet ovat ruumiin kokoon nähden niin pienet, että homma näyttää mahdottomalta. Hietaja maamehiläiset kaivavat aurinkoiseen paikkaan pesäkolon, jossa ne kasvattavat toukkansa. Maamme villit mehiläislajit ovat yksineläjiä, mutta pesiä saattaa olla vieri vieressä, jolloin ne muistuttavat yhdyskuntaa. Yksivuotiset kimalaisyhdyskunnat Karvaista kimalaista katsoessa ei uskoisi sen kykenevän lentämään. Se lyö siivillään parisataa kertaa sekunnissa ja lentää hyvinkin pitkiä matkoja edeten viidentoista kilometrin tuntivauhdilla. Ne lentävät vain aurinkoisina päivinä mutta aloittavat työnsä jo aamuvarhaisella. Suurin syy on hunajan tuotanto, mutta yhdyskunnat tekevät arvokasta työtä myös hyötykasvien pölyttäjinä. Se on hyvin harvinainen, ja sitä uhkaa ukonhattulehtojen umpeenkasvu. PIENTÄ ELÄMÄÄ. Ne lämmittävät itsensä pesässä, ja lennossa niiden vinhaan työskentelevät lihakset tuottavat niin paljon lämpöä, että ruumiinlämpö pysyy aktiivisuuden vaatimalla tasolla. Pölyttäjäkato kertoo monimuotoisuuden romahtamisesta. Laskelma oli virheellinen, sillä kimalainen lentää. Joku onkin laskenut, ettei lentämisen pitäisi fysiikan lakien mukaan onnistua. Nähtäväksi jää, miten lämpenevä ilmasto siihen vaikuttaa. Yhdyskunnat kasvavat pitkin kesää, joten kimalaisten määrä lisääntyy kukkivien kasvien lisääntymisen myötä. Toiset lajit rakentavat pesänsä puiden koloihin tai rakosiin, jopa rakennuksiin. Suomessa kasvihuonetomaatit pölyttyvät kontukimalaisilla, joiden tähän tarkoitukseen kasvatettuja yhdyskuntia on kaupan
Aarre 3?/?2020 VAKIOT 69. Varusta kuori kirjepostimerkillä. ?Muu lukija 2. ?Irtonumeron ostaja . NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Voit postittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoi tettua postia. 8–21). 1. ?Olen . Arvomme kaikkien vastaajien kesken kaksi neljän hengen lippupakettia Lahden kaupunginteatterin esitykseen Kultarinta, joka kantaesitetään 30.9. Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita liput teatteriesitykseen. ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n Tilaajapalveluun: puh. VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. . ?Tilaajan perheenjäsen . 3. Aarre 3/2020 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 28.4.2020 mennessä ja osallistu arvontaan. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. ?Vastasi odotuksiani . VIIME VOITTAJAT AARRE 1/20:N kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Uus vanha unelma. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Vogelin tuote paketin voittivat arvonnassa it selleen Hannu Hiihtola, Salo, Terho Salmi, Mänttä ja Seppo Väisänen, Vantaa. Varusta kuori kirjeposti merkillä. LISÄTIETOJA lahdenkaupunginteatteri.fi VASTAA NÄIN POSTITA KYSELYLOMAKE osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. ?Aarre-lehden kestotilaaja . A. Muista merkitä palautteeseen, onko se tarkoitettu vain toimituk selle vai julkaistavaksi Aarteen Keskustelua palstalla. KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. 020 413 2277 (ark. . Yhden paketin arvo on 120 e. LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN voi täyttää myös Aarteen si vuilla osoit teessa aarrelehti.fi/kilpailut VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkko palvelumme kautta aarre lehti.fi. ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Kultarinta on Anni Kytömäen esikoisromaaniin perustuva sukupolvitarina, jossa luonto antaa ihmisille voimavaroja ja kyvyn tulkita metsän kätkemiä salaisuuksia
Karjalassa on tehty survotuista juolukoista ja hapanleipäkuutioista juolukkamöllöä, jota syötiin kerman tai maidon kanssa. Maultaan juolukat ovat miedompia kuin useimmat metsämarjamme, ja siksi ne ovat monien lempimarjoja. YRTTINAINEN Teksti SATU HOVI | Kuvat VL-ARKISTO | Kuvitus AINO SAARIKIVI Juolukan mehu on väritöntä Metsässä juolukka voi tottumattomalla sekoittua mustikkaan. Juolukanlehdet voi kuivata tai pakastaa. Juolukat ovat mustikoita vaaleampia ja myös niiden malto on vaalea ja mehu väritöntä. Juolukan lehdet ovat vaaleampia kuin mustikan ja sinertävämpiä. Euroopassa tällaiset marja-leipäseokset paistetaan uunissa vanukkaaksi ja tarjoillaan kermavaahdon kanssa. Aarre 3/2020 HYVINVOINTI 70 M iellyttävän makuinen juolukka (Vaccinium uliginosum) on oikea terveyspommi. Juolukanmarjat ovat kooltaan suurempia kuin mustikat, eivät pyöreitä, vaan kulmikkaita ja epäsymmetrisiä. Juolukasta voi valmistaa muun muassa smoothieta, mehua, likööriä tai viiniä. Siitä saa jauhettuna mielenkiintoista, itämaiselle vivahtavaa aromia moniin ruokiin, kuten kebabiin, pihviin tai lihapataan sekä salaattiin ja salaatinkastikkeisiin. Niistä voi keittää keittoa, kiisseliä, siirappia, kastikkeita tai hilloa sellaisenaan tai yhdessä muiden, vahvanmakuisten marjojen kanssa. Kuivatusta juolukka jauheesta saa ruokiin itämaista aromia. Lehtiä yrttijuomaan Juolukoita voi hyvin pakastaa, ja ne maistuvat herkullisilta myös sellaisenaan tuoreina. Varpu kasvaa mustikanvarpua korkeammaksi, tosin tuntureilla kasvaa kääpiölajeja. Juolukassa on enemmän C-vitamiinia kuin mustikassa. Marjat sisältävät myös muun muassa karoteenia, sokeria, hedelmähappoja, proteiinia, rasvaa, hiilihydraatteja, kuitua, tanniineja, sitruuna-, omena-, ja bentsoehappoa. Kuivaaminen tuo juolukan makuun enemmän särmää. Muiden metsämarjojen tapaan juolukka on kevyt herkku: tuoreissa marjoissa on energiaa vain 38 kcal/100 g. Monet lisäävät juolukkaa jäätelöön, sorbettiin, mysliin tai hedelmäsalaattiin. Sen sijaan mustikka ei kovin hyvin sovi, sillä sen maku peittää hienon, tuoreen juolukan maun. Juolukkalikööri tai -snapsi onnistuu parhaiten brandyyn valmistettuna. Esimerkiksi puolukka, valkoherukka, ruusunmarja ja variksenmarja sopivat hyvin juolukan kumppaniksi. Mustikan varsi on vihreä ja lehden reunassa on pieni sahalaita. Kypsennettynä juolukka on löysä ja vetinen, ja siksi se kannattaa yhdistää leivonnaisiin omenan kanssa. Käytetään mustikan tapaan Juolukoita voi käyttää mustikoiden tavoin. Marjat sisältävät C-vitamiinia jopa 50 mg/100 g. Omena imee piirakoista liian juolukkamehun. Lehtiä voi käyttää yrttijuomasekoituksiin, kuten teehen, tai kuivata ne viherjauheeseen. Kuivahtaneita, poikkeavan värisiä tai epämuodostuneita marjoja ei siitä syystä kannata kerätä. Juolukassa joskus loisiva sieni (Phytophthora kernoviae) saattaa aiheuttaa syöjälle epämiellyttäviä oireita, kuten humalaista oloa, päänsärkyä ja huimausta. Juolukoiden maine on turhaan huono; ne ansaitsevat paikkansa suomalaisten ruokapöydässä. Monipuolinen metsämarja Miedonmakuinen juolukka on monipuoliseen käyttöön sopiva C-vitamiinipommi. Tänä vuonna Aarteen yrttinainen Satu Hovi keskittyy kir joituksissaan Suomen luonnon upeisiin marjoihin.. Juolukka sopii myös leivontaan, kuten juustokakkuun, tai kastikkeeksi sitruunavanukkaalle. Juolukkanektarin tähteet eli kuorisurvos kannattaa kuivata, sillä kuivatussa juolukassa on hieman sitruunalle vivahtava, sumakkia muistuttava maku. Juolukka on ruskea, puuvartinen varpu, ja sen lehden reuna on suora. Juolukassa on runsaasti muun muassa kversetiini-nimistä flavonoidia ja antosyaaneja. Juolukassa on kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, mangaania, rautaa, fosforia, kuparia ja sinkkiä yleensä enemmän kuin puolukassa
Vinkki! Kuivaa ja jauha siivilöintijäännös marja jauheeksi. Kuullota silppu voissa. Yhdistä marjasurvos ja kermaseos ja kaada seos pakastamisen kestävään kulhoon. Voit myös suurustaa sen kattilassa paksuksi kastikkeeksi. Lisää juolukat, hunaja, valkoviini ja appelsiinimehu sekä jauhettu pomeranssi, kiehauta ja anna hautua hetken ajan. Jäädytä seosta vähintään 12 tuntia ja sekoita sitä 3–4 kertaa muutaman tunnin välein. Viipaloi kypsä paisti ja käytä marinadi kastikkeena. Juolukkajäätelö 3 dl juolukoita 1 rkl sitruunamehua 1 rkl sokeria 4–5 kananmunankeltuaista 0,5 dl sokeria 3 dl kermaa 2 dl täysmaitoa 2 dl maustamatonta jogurttia 1 tl mesiangervonkukkia tai vaniljajauhetta Keitä juolukoita, 1 rkl sitruunamehua ja 1 rkl sokeria kattilassa koko ajan sekoittaen kunnes sokeri on sulanut ja marjat pehmenneet. Juolukkahillo 1 kg juolukoita 500 g hillosokeria (2 rkl sitruunamehua) Laita marjat kattilaan kerroksittain sokerin kanssa ja anna seistä yön yli. Kypsennä paistia uunissa ensin 30 minuuttia 100 asteesLÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Turkka Aaltonen & Nalle Corander: Luonnonvaraiset hyötyja myrkkykasvit (Eräperinne 1997) Turkka Aaltonen ja Martti Arkko: Yrttiopas – Luonnonkasvit ravintona (Suomen matkailuliitto 1986) Satu Hovi: Marjat (Readme.fi 2019) Inger Ingmanson & Pelle Holmberg: Marjakirja. Korkita pullot kumikorkilla. Purkita hillo kuumana hyvin pestyihin purkkeihin. Lisää tomaattipyree ja vesi sekä suola. Kuumenna kerma ja maito kiehuvaksi. Kun mehu on jäähtynyt ja korkin pinta kuopalla, siirrä pullot viileään. Laita ne sokerin ja viinihapon kanssa mehustumaan vuorokaudeksi. Lisää vesi. Kiehauta seos ja keitä hilloa miedolla lämmöllä noin 15 minuuttia. Marjasato on runsain sateisina kesinä. Kuori pois pinnalle syntynyt vaahto. Lisää etikka ja mustapippuri ja keitä seosta, kunnes etikka on lähes haihtunut. Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi. Juolukkamehu 3 kg juolukoita 2 kg sokeria 25 g viinihappoa 2 l vettä Puhdista ja survo marjat. Pidä kattilaa keskilämmöllä vispaamisen ajan. Lämmitä mehu lähelle kiehumispistettä (80 astetta) ja kaada mehu puhtaisiin pulloihin. Voit kypsentää paistin myös leivinuunin jälkilämmössä yön yli vuoka kannella peitettynä. Valuta survos harsokankaan läpi kattilaan. Lisää sitruunamehu. Seoksen tulisi maistua hieman happamalta. Lisää keltuaisvaahto, jogurtti sekä mesiangervonkukat tai vaniljajauhe ja vispaa seosta noin viiden minuutin ajan. Lammasta juolukka marinadissa noin 1–1,5 kg:n lampaanpaisti Marinadi: 2 sipulia 2 valkosipulinkynttä 2 rkl voita 0,5 dl omenatai vadelmaviinietikkaa 1 tl rouhittua mustapippuria 150 g juolukoita 1 rkl hunajaa 1,5 dl kuivaa valkoviiniä 1 dl appelsiinimehua 1 tl jauhettua pomeranssia tai appelsiininkuorta 1 rkl tomaattipyreetä 3 dl vettä suolaa maun mukaan Kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli. Tarkista maku. Laita lampaanpaisti uunivuokaan, valele paisti marinadilla ja kaada loput marinadista vuokaan. Älä sekoita, vaan ravistele kattilaa silloin tällöin. Maista ja lisää tarvittaessa sokeria ja sitruunamehua. Survo marjat ja jäähdytä. Monipuolista tietoa Pohjolan marjoista sekä marjaisia ruokaja juomareseptejä arkeen ja juhlaan (Karisto 2004) Elias Lönnrot ja Thiodolf Saelan: Flora fennica – Suomen kasvio: uusi parannettu laitos (Suomalaisen kirjallisuuden seura 2002) Sinikka Piippo: Luonnonyrtit, villivihannekset ja marjat (WSOY 2005) sa, sitten muutamia tunteja 70 asteessa. Vinkki! Voit korvata juolukat samalla määrällä mustikoita ja 1 rkl:lla punaviinietikkaa.. MAARIT CEDERBERG 71 HYVINVOINTI Aarre 3/2020 Juolukka muistuttaa ulko näöltään mustikkaa
Uhanalaisten osuus kaikista arvioiduista lajeista on kasvanut vuosikymmenestä toiseen. Vaikutimme ratkaisevasti siihen, että Sipilän hallitus teki tarvittavan lakimuutoksen. Villieläinten kokonaisbiomassa on viimeisen vuosisadan aikana mahdollisesti kasvanut, kuten Isomäki laskeskelee, mutta samaan aikaan luontomme on yksipuolistunut ja köyhtynyt. Eikä tyytyväinen voi olla siihen, että kuusta joudutaan viljelemään liian karuille paikoille ja rauduskoivulle uudistaminen estyy jopa kokonaan. Sattuahan kritiikin pitääkin. Terävä kynäsi helpottaa myös viestimme ymmärtämistä riistahallinnossa. Pankkihirvijärjestelmän idea on lähtökohtaisesti hyvä, eikä sillä tavoitellakaan sataprosenttista kaatoprosenttia. Suomessa onkin käynyt juuri päinvastoin. Luken kanta-arviot eivät vieläkään ole ihan kohdillaan, ja osassa maata ei maanomistajien eikä muidenkaan sidosryhmien kantoja oteta riittävästi huomioon. Toinen joukko ovat ns. Ruotsalaiset kollegat ovat meille kateellisia; siellä hirvikanta on tuplasti meitä suurempi. Jotakin on saatu aikaankin M etsänomistajia on syytetty vellihousuiksi ylitiheän hirvikannan vuoksi. Esimerkkilomakkeelle oli merkitty suurempi menovaraus kuin Mervi Metsälä pystyy tekemään. Hirvikannan hallittavuus on kuitenkin parantunut siksi, että enää ei metsästäjä joudu virkavallan kynsiin, vaikka hirvilehmä kaatuisi vahingossa ennen vasaa. Luonnon monimuotoisuus on tärkeää paitsi lajien itseisarvoisen olemassaolon oikeuden kannalta myös siksi, että monimuotoiset ekosysteemit ovat vakaampia ja paremmin puskuroituja vaikkapa ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan. Poliisilla on parempaakin tekemistä kuin selvitellä, missä järjestyksessä hirviä on kaatunut. Metsäluontotyypeistä 76 prosenttia on uhanalaisia. Samaan aikaan useat suurikokoiset nisäkäsja lintulajit ovat todella runsastuneet. MIKKO TIIROLA METSÄVALTUUSKUNNAN PUHEENJOHTAJA, MTK RY. Siksi tammikuun jahtia koirien kanssa tarvitaan ja pohjoisessa myöskin kiimarauhoituksen lyhentämistä. Metsästysaikoihin on saatu lisää väljyyttä. Suurin mahdollinen menovaraus esimerkkilomakkeen luvuilla olisi 0,15 x (20 500 + 160 – 797,50 – 9 300) euroa eli 1 584,30 euroa. Menovaraus voi olla enintään 15 % metsätalouden pääomatuloista. Kantaa pitää saada edelleen alemmas, mutta tuhoilta ei kokonaan vältytä niin pitkään kuin hirviä on metsissä. Hirvikanta ei ole enää yhtä naarasvoittoinen kuin takavuosina, ja se on tarkoittanut tasaisempaa ja hallittavampaa kantaa. Hänen viestinsä on, että monien suurien eläinten kannat ovat vahvistuneet. Alueellisten riistaneuvostojen asettamia hirvikannan tavoitehaarukoita ja tasoja on saatu supistettua. Tärkein elinympäristö uhanalaisille lajeille ovat metsät, joita metsätalous on yksipuolistanut rajusti. Tunnustaudun osavastuulliseksi, koska olen ollut koko 2010-luvun vastuullisena metsänomistajien edusmiehenä. Hirvituhokorvaukset ovat nyt 30 prosenttia 2010-luvun alkupuolta paremmat. Kirjoituksessa menevät hämmentävällä tavalla sekaisin biomassa ja biodiversiteetti. Monet näistä ovat ikonisia lajeja, joiden suojeluun on panostettu. Pahoittelemme virhettä. Jotakin on saatu kuitenkin aikaankin, kun verrataan 1990-lukuun ja 2000-luvun alkuun, jolloin hirvikanta oli nykyiseen verrattuna 1,5-kertainen ja vuosittainen kannanvaihtelu oli suurempaa. Nämä kaikki – esimerkkeinä vaikkapa laulujoutsen, merikotka, ilves ja harmaahylje – ovat rohkaisevia esimerkkejä siitä, että määrätietoisella luonnonsuojelutyöllä saadaan tuloksia. Huoli luonnon köyhtymisestä on tieteellisesti perusteltu, ja lisätoimia tarvitaan kiireesti. Tarkoitus on, että lupia otetaan pankkiin ainakin 20 prosenttia yli tavoitellun kaatomäärän, jotta vältytään siltä takavuosien ongelmalta, että kaatoluvat loppuvat kesken. Vuodenaikaisvaelluksen takia tuhot syntyvät useasti muualla kuin siellä, missä hirvet ovat metsästysaikana. Eihän se tietenkään lohduta niitä, joille sattuu totaalinen hirvituho, että ollaan apukoulun priimus. Totta on se, että pakkokuusettumista ja metsäsektorin tulonmenetyksiä täytyy pitää esillä nykyistä tarmokkaammin, samoin ylisuuren sorkkaeläinkannan kustannusvaikutuksia sekä ilmastoja monimuotoisuusongelmia. Nyt ministeriö teettää Lukella kokonaisarviota hirvikannan kokonaiskuluista ja vaikutuksista. Lainsäätäjän on parannettava maanomistajan kantojen huomioimista hirvilupapolitiikasta päätettäessä. Myös pankkihirvijärjestelmä on tasannut kannanvaihtelua, eikä Aarre-lehden kolumnistin Juha Aaltoilan kritiikki tältä osin ole paikallaan. Kolmas ryhmä ovat ravintoketjujen huipulla olevat pedot, jotka ovat hyötyneet ympäristömyrkkyjen käytön rajoittamisesta. Kiitos kuitenkin Juha Aaltoilalle. Se on tärkeää. Vellihousujen vellihousuna yritän sen ottaa positiivisesti. 72 Aarre 3/2020 VAKIOT KESKUSTELUA Huoli Suomen luonnon köyhtymisestä on aiheellinen R isto Isomäki kirjoitti (Aarre 2/20), että ”jatkuva valitus Suomen luonnon köyhtymisestä on täysin kohtuutonta”. Tuloista (veroilmoituksen kohdat 1, 3 ja 4) vähennetään hankintatyön arvo ja metsävähennys. joka paikan lajit, joihin kohdistunut metsästyspaine ja vaino on vähentynyt. Mutta ihan vellihousuksi en MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten riistaedunvalvontaa tunnista. Näin on esimerkiksi rakenteeltaan vaihtelevassa luonnontilaisessa metsässä verrattuna tasarakenteiseen yhden puulajin talousmetsään. Uusimman arvioinnin mukaan joka yhdeksäs lajeistamme on uhanalainen ja luontotyypeistä lähes joka toinen. PETTERI TOLVANEN OHJELMAPÄÄLLIKKÖ, WWF SUOMI Oikaisu Aarteen 1/20 metsävero-oppaan esimerkki lomakkeella sivulla 40 oli laskettu virheellisesti vapaaehtoisen menovarauksen määrä. Vaikka molemmilla on merkityksensä ekosysteemien toiminnassa, biomassan kasvaminen ei välttämättä tarkoita biodiversiteetin, luonnon monimuotoisuuden, lisääntymistä. Painetta on riistahallinnolle pidetty, mutta tosiasia on se, että hirvikannan hallintaan tarvitaan myös metsästäjiä, ja harmiksemme metsästys tuntuu irtautuvan yhä enemmän metsänomistuksesta
Uusin Kaben Crown mallisto on rakennettu Mercedes Benz alustalle ja retkeilyauto Van Mercedes Sprinter alustalle. Tervetuloa kaupoille asiantunteviin jälleenmyyjäliikkeisiimme. Kabe Van Kabe on ympärivuotiseen käyttöön rakennettujen matkailuautojen suvereeni edelläkävijä Euroopassa. Rinta-Jouppi Oy*) 020 7881340 www.rintajouppi.fi • Rovaniemi Caravankeskus Reatalo*) (016) 315 440 www.reatalo.net • Seinäjoki J. Kaben matkailuvaunujenja autojen*) jälleenmyyjät: • Helsinki/Vantaa Helsinki Caravan Oy *) 0300 472 370 www.helsinkicaravan.fi • Jalasjärvi Jalasjärven Kalustetalo (06) 4560669 • Jyväskylä Jyväs-Caravan*) 0400 407 066 www.jyvascaravan.fi • Kokkola Kokkolan Vaunupalvelu Oy 040 515 8159 www.vaunupalvelu.fi • Kouvola Kouvolan Vaunu Oy *) (05) 311 9077 www.kouvolanvaunu.com • Kuopio J. Kaben laaja Premium-luokan automallisto käsittää 3 mallisarjaa ja kymmeniä erilaisia sisustusja valusteluvaihtoehtoja. Rinta-Jouppi Oy *) 06 4201800 www.rintajouppi.fi • Tampere Caravan Erälaukko Oy *) 020 75 59960 www.eralaukko.fi • Turku Turun Länsi-Vankkurit Oy*) (02) 274 9880 www.lansivankkurit.com • Tuusula K&K Kivinen Oy (09) 273 1707 www.kkkivinen.fi • Vantaa J. Niiden erinomaiset ajo-ominaisuudet takaavat turvallisen ja mukavan liikkuvuuden. Rinta-Jouppi Oy *) 020 7881310www.rintajouppi.fi • Lappeenranta J. Rinta-Jouppi Oy *) (09) 25257500 www.rintajouppi.fi Kabe Crown-MB Arvovalinta Laatu on kestävän kehityksen tärkein arvo. Rinta-Jouppi Oy*) 017 36830 00 www.rintajouppi.fi • Lahti J. Runsaat 60 vuotta se on ohjannut Kaben toimintaa ja ollut menestyksen tekijä. www.kabe.se/fi Aina askeleen edellä… Kabe Van Kabe Van Kabe Crown-MB
Smetanassa haudutettu hapankaalilisuke vie venäläiseen makumaailmaan. Hapankaali, punasipuli ja piparjuuri ovat oivia makulisiä hirventai peuranlihalle. Maukasta riistasta VILLIRUOKA Teksti, kuvausjärjestelyt ja kuvat MARI IKONEN Aarre 3/2020 HYVINVOINTI 74
Pyöristä maku halutessasi kermalla, silppua päälle kevätsipulit ja tarjoa kastike keitettyjen kuoriperunoiden kanssa.. Kuori punasipulit ja leikkaa ne renkaiksi. Lisää kattilaan lihapalat sekä teelusikallinen suolaa. Kuumenna sekoittaen ja hauduta kannen alla vartin verran miedolla lämmöllä. Murenna kulhoon paahtoleivät ja kaada murujen päälle kerma. Anna sen levätä hetki jääkaapissa sillä aikaa, kun teet hapankaalilisukkeen ja silppuat punasipulit. Kuori ja silppua sipulit ja paloittele pekoniviipaleet hienoksi silpuksi. Vähennä lämpöä ja keitä lihaa mausteliemessä reilun tunnin verran kannen alla. Laita hapankaali pieneen kattilaan ja lisää smetana, valkoviini, sinappi, hunaja ja pippuri. Kuullota renkaat paistinpannulla öljyssä niin, että niihin jää purutuntumaa. Piparjuuripeura (4 ANNOSTA) 600–700 g peuranpaistia vettä 1 sipuli 1 porkkana pieni pala juuriselleriä pieni pala piparjuurta 2 laakerinlehteä 4 maustepippuria Kastike: 3 porkkanaa 3 dl keitinlientä 1 rkl etikkaa 1 tl sokeria 1–2 rkl raastettua piparjuurta 3 rkl vehnäjauhoja 1–2 tl suolaa (1 dl kermaa) 3 kevätsipulia varsineen Jos käytät pakastettua riistaa, ota se sulamaan edellisenä päivänä jääkaappiin. Hirvi ja varsinkin valko häntäpeura sopivat myös etnisiin liharuokiin ja kestävät rohkeaakin maustamista. Sekoita ja anna turvota. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja kuori vaahto. Kuori ja paloittele porkkanat ja laita ne kattilaan. Sekoita, kunnes vehnäjauhot ovat kypsiä. Lisää leivänmuruseokseen raaka riistajauheliha, kananmuna, suola, persiljasilppu, pippuri sekä jäähtynyt sipuli-pekonisilppu ja sekoita taikinaksi. Muotoile hirvitaikina neljäksi pihviksi ja paista ne kahdessa erässä molemmin puolin voissa. Kuullota sipulija pekonisilppua paistinpannulla miedolla lämmöllä ja ota se sitten jäähtymään. Näin saa ruokaa koko viikoksi. Poista lihasta kalvot ja leikkaa liha suupaloiksi. Kaada päälle keitinlientä ja keitä porkkanapalat puolikypsiksi. Maistele ja lisää makusi mukaan joko piparjuuriraastetta, suolaa, etikkaa tai sokeria. 3 Jos pakastimessa on kulmapais ti tai iso pala lapaa tai etuselkää, se kannattaa keittää ajan kanssa mu reaksi, paloitella puolet lihasoppaan ja käyttää toinen puoli lihakastikkee seen. Kestää maustamista 1 Metsästäjäperheissä pakastimen riistalihaa saatetaan käyttää huo mattavasti useammin kuin kaupasta ostettua. Tarjoa heti. Kuori sipuli, porkkana ja juurespalat ja lisää ne kattilaan, samoin laakerinlehdet ja pippurit. 75 Aarre 3/2020 HYVINVOINTI Piparjuuriliha on isoäidin perinneruoka, jonka voi hyvin valmistaa myös riistalihasta. Jaa hapankaali kuumennetuille lautasille, laita päälle pihvi ja pihvin päälle paistetut punasipulirenkaat. Laita sulanut paisti kattilaan ja kaada päälle vettä, kunnes liha peittyy. Jos jauheliha on laadukasta, voit halutessasi jättää pihvit keskeltä punertaviksi. Lisää kattilaan etikkaa, sokeria ja raastettua piparjuurta (ensin 1 rkl) sekä vehnäjauhot keitinliemitilkkaan sekoitettuina. 2 Talven kuluessa kannattaa pi tää mielessä myös suomalaiset perinne ruuat, kuten tilli ja pipar juuriliha. Hirvipihvit hapankaalipedillä (4 ANNOSTA) 500 g hirvenjauhelihaa 4 viipaletta paahtoleipää 2 dl kermaa 2 sipulia 150 g pekonia 1 muna 1 tl suolaa kourallinen silputtua persiljaa muutama rouhaisu mustatai viispippuria myllystä Paistamiseen: 2 rkl voita Haudutettu hapankaali: 400 g hapankaalia 100 g smetanaa 0,5 dl kuivaa valkoviiniä 1 rkl vahvaa sinappia 2 rkl hunajaa muutama rouhaisu mustapippuria Pihvien päälle: 6–7 punasipulia 3–4 rkl öljyä Ota pakastettu hirvenjauheliha edellisenä iltana jääkaappiin sulamaan. Nosta kypsä liha jäähtymään ja siivilöi keitinliemi
Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. 76 Onnittelemme Ristikon 1/2020 voittajia: Outi Kauppala, Kouvola Eeva-Liisa Ojanperä, Loimaa Paavo Sillanpää, Heinola Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. 020 413 2277 (ark. Ristikon 3/2020 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 5/2020. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n Tilaajapalveluun: puh. 8–16). Tai täytä ristikon palautuslomake osoitteessa aarrelehti.fi/ristikko. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakyselylomakkeen. OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 3/2020. Ristikon 1/2020 ratkaisu: Avainsana: NEULASTO Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Vastaa näin Lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 28.4.2020 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 3, PL 440, 00101 Helsinki
Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestilehdet.fi.. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) tilaajapalvelu@viestilehdet.fi PL 440, 00101 Helsinki aarrelehti.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Tilaan kestotilauksena Aarrelehden . digitilauksena 12 kk 94,80 e . Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä tilaajapalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. . Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. 2020! AARTEEN TILAUSLOMAKE . Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä tilaajapalveluun puh. seuraavasta numerosta?. __?/?__?/ 20___ . Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etu ja sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – Sähköposti Haluan saada Viestilehdet Oy:ltä uutisia ja etuja . tekstiviestillä. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä tilaajapalveluun. 6 lehteä 70,80 e . lahjaksi alkaen. itselleni?. sähköpostilla . 11 lehteä (12 kk) 109,80 e . Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. 77 Aarre 3/2020 VAKIOT Aarre maksaa postimaksun Viestilehdet Oy Tilaajapalvelu Tunnus 5002596 Info AR1 00003 VASTAUS LÄHETYS PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 lehteä 70,80 e • laskutusjakso 11 lehteä (12 kk) 109,80 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) TILAAJAPALVELU puh. KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen
Jos kuolinpesä ei tänä aikana tee hakkuita ja saa pääomatuloja, vähennys jää käyttämättä. HYVÄT NEUVOT Teksti ANU SUSI | Kuvitus AINO SAARIKIVI Vähiten metsien kuolinpesäomistusta on Pohjanmaalla. 78 Aarre 3/2020 OMA TALOUS YHTEISET PELISÄÄNNÖT Yhteisesti omistettu metsä vaatii sopua, sillä sekä kuolinpesässä että metsäyhtymässä päätösten tulee olla yksimielisiä. Pajula muistuttaa, että metsäverotus on lievästi progressiivista. Kuolinpesäomistusmuodosta on etua myös silloin, jos tilalle kertyy pientä ansiotuloa, kuten pellon vuokratuloa. Moni kuolinpesä lienee purettu perillisten murto-osuuksin omistamaksi yhtymäksi. ”Yhtymässä ansiotulot laskettaisiin osakkaan omien ansiotulojen päälle, mikä nostaa tuloverotuksessa veroprosenttia”, Pajula muistuttaa. Metsäyhtymä on verotuksessa apuna toimiva laskentayksikkö, joka jättää oman metsäveroilmoituksen mutta jonka voitto tai tappio jaetaan osakkaiden kesken. Pura ennen myyntiä Jos kuolinpesän osakas haluaa myydä osuutensa metsätilasta, kannattaa pesä ensin purkaa metsäyhtymäksi, varsinkin jos osakas aikoo myydä metsänsä lähiomaiselle.. Sen sijaan kuolinpesän tappion voi vähentää vain pesän tuloksesta seuraavien kymmenen vuoden aikana. ”Alueilla, joilla on voimakasta maataloutta, on vähän kuolinpesiä”, Pajula sanoo. Samalla, kun kuolinpesät ovat vähentyneet, yhtymien osuus on noussut. Jos metsätaloudesta tulee pääomatuloa yli 30 000 euroa, ylimenevän osan veroprosentti nousee 30:stä 34:ään. ”Kuolinpesien osuus metsänomistajista on viime vuosina laskenut”, kertoo Suomen metsäkeskuksen johtava asiantuntija Antti Pajula. Hän arvioi syyksi sen, että aihe on ollut paljon esillä koulutustilaisuuksissa. Yhtymiä syntyy myös vanhempien lahjoittaessa metsät lapsilleen. Koska yhtymän tulot jaetaan osakkaiden kesken, esimerkiksi kahden hengen yhtymän tuotto voi olla 60 000 euroa ilman, että veroprosentti nousee, jollei osakkailla ole muita pääomatuloja. Metsäyhtymän tappio vähennetään osakkaiden kyseisen vuoden henkilökohtaisessa verotuksessa. Metsän omistaminen kuolinpesän osakkaana ei alenna Kelan etuuksia, kuten opintorahaa, yleistä asumistukea, eläkkeensaajan asumistukea, työmarkkinatukea tai lasten kotihoidon tuen tulosidonnaista hoitolisää, toisin kuin metsän omistaminen yhtymässä tai yksin. Tätä kautta metsänomistajille on välitetty tietoa, että yleensä yhtymä on kuolinpesää edullisempi metsän yhteisomistuksen muoto. Viljelijät pyrkivät ratkaisemaan tilan tulevan omistuksen jo elinaikanaan, ja se heijastuu Pajulan arvion mukaan myös alueen muihin metsänomistajiin. Keskikokoisella metsätilalla puunmyyntituloja ei tule joka vuosi, joten metsän tulos jää usein tappiolliseksi. Kuolinpesää verotetaan metsäverotuksessa erillisenä veroyksikkönä, eikä kuolinpesän voitto tai tappio välity osakkaiden verotukseen. Joskus kannattaa lykätä Joissakin tilanteissa kuolinpesästä omistusmuotona on etua. Useita veroetuja Moni metsäyhtymän eduista liittyy verotukseen. Jos metsää perii esimerkiksi opiskelija, kuolinpesän purkamista kannattaa ehkä lykätä. S uomen metsäkeskuksen tuoreen tilaston mukaan kuolinpesien osuus yksityismetsien metsätalousmaasta on nyt yhdeksän prosenttia ja metsäyhtymien 18 prosenttia
desta. Valtuutus sidotaan Pajulan mukaan usein metsäsuunnitelmaan. Sekä metsien hoito että alkuperäisen kuolinpesän purkaminen on entistä hankalampaa, kun kaikkiin päätöksiin on metsästettävä lukuisten eri omistajien valtuutus. ”Yhtymä on ehkä avoimempi metsänomistusmuoto”, Pajula pohtii. Yhtymäosuus on kiinteää omaisuutta, jonka voi myydä spv-kaupalla. Tappioiden siirtämistä yhtymälle pitää erikseen vaatia.. Yhteishallintosopimus helpottaa toimintaa varsinkin, jos omistajat asuvat eri paikkakunnilla. Antti Pajula muistuttaa, että serkkujen väliset metsätilakaupat eivät ole vapaita luovutusvoittoverosta. Kuolinpesä kannattaa purkaa ennen kuin sen sisälle ehtii muodostua uusia kuolinpesiä. Silloin, kun myydään kuolinpesäosuus, ostajalle ei myöskään synny metsävähennysoikeutta. Sekä yhtymän että kuolinpesän osakkaiden on viisasta sopia keskenään, kuinka metsiä hoidetaan ja hallitaan. Silloin valtuutuksen saanut osakas voi tehdä itsenäisesti metsäsuunnitelman mukaiset työt. Kun perukirja-arvoa nostetaan, maksettavaksi tulee luovutusvoittoveron sijasta perintöveroa, jossa veroprosentti on lähisukulaiselle perinnön arvosta riippuen vain 7–19. Omistusjärjestelyjä kannattaa miettiä uudestaan ennen kuin omistajuus alkaa siirtyä sisarusten perillisille eli serkuksille. 79 Aarre 3/2020 OMA TALOUS Pura ajoissa Metsän yhteisomistuksen toimivuus riippuu omistajien sopuisuudesta. Jos tilan myyntihinta nousee perukirja-arvoa korkeammaksi, arvon voi oikaista ja välttyä näin myyntivoitosta maksettavalta luovutusvoittoverolta. Kuolinpesän voi myös purkaa vain osittain. Sen osakkaat saavat verottajalta vuosittain tiedon yhtymän tuloista ja ennakonpidätyksistä, ja he pysyvät sen kautta perillä yhtymän talouPerukirja-arvon voi oikaista J os peritty metsä aiotaan myydä, kannattaa muistaa, että perukirjassa mainittu metsäkiinteistön arvo on mahdollista oikaista ja välttyä näin maksamasta liikaa veroja. Ehkäpä metsän muita töitä, kuten paperityöt, voi jakaa muille osakkaille. Esimerkiksi matkakulut voi laskuttaa pesältä tai yhtymältä. Metsävähennys antaa tilan ostajalle merkittävän hyödyn metsäverotuksessa. Kuolinpesässä tiedon saa vain se osakas, joka hoitaa veroasioita. Työssään Antti Pajula on kohdannut päätöksenteon ongelmia eniten kuolinpesissä, ja hän katsookin sen kuolinpesien suurimmaksi rasitteeksi. Muutoin osakas voi tehdä yksin päätöksen vain hätätilanteissa, kuten tuhoalueen hakkuissa. Valtuutus helpottaa Sekä kuolinpesissä että metsäyhtymissä päätösten on oltavan yksimielisiä, mikä hankaloittaa metsien hoitoa. Yhteishallintosopimuksen malleja saa Metsäkeskuksesta. Metsänomistus voi silloin jäädä muille etäiseksi. Spv-kauppa on vapaa luovutusvoittoverosta silloin, kun metsä on omistettu vähintään 10 vuotta. Irtainta omaisuutta myytäessä ostajan ei tarvitse maksaa neljän prosentin varainsiirtoveroa, mutta se on pieni etu verrattuna yhtymäosuuden myynnin etuihin. Tätä pitää erikseen vaatia verottajalta. Omistusaikaan luetaan mukaan myös perintönä saadun metsän alkuperäisen omistajan omistusaika. Kemera-tukia voi hakea osakas tai osakkaat, jotka omistavat metsistä vähintään 25 prosenttia. Tavallinen kirjaus on myös se, että päätökset tehdään enemmistöpäätöksellä. Verottaja on pidentänyt määräaikaa, jolloin voi tehdä muutoksia perukirjassa annettuihin tietoihin. Jos taas metsäpalstan myyntiarvo on perukirjassa arvioitua alempi, se vähentää maksettavaa perintöveroa. Jos omistajilla on hyvin erilaiset tavoitteet, voi olla yksinkertaisempaa purkaa yhteisomistus. Jos yksi osakas tekee käytännön metsätöitä selvästi enemmän kuin muut osakkaat, kannattaa yhdessä miettiä, kuinka tämä otetaan huomioon, jottei asia ala vähitellen hiertää välejä. Kuolinpesäosuus määritellään irtaimeksi omaisuudeksi, eikä irtainta omaisuutta koske lähisukulaisten väliselle sukupolvenvaihdoskaupalle myönnettävä luovutusvoittoveron vapaus. Yhteisomistus sujuu usein hyvin niin kauan kuin osakkaina on sisaruksia ja nämä ovat vielä voimissaan. Jos purettavalla kuolinpesällä on käyttämättömiä tappioita, ne voi siirtää syntyvälle metsäyhtymälle, jos omistajat pysyvät samoina. Sopimuksella voidaan yksi osakas valtuuttaa hoitamaan asioita pesän tai yhtymän puolesta. Aiemman vuoden aikarajan sijasta oikaisun voi tehdä kolmen vuoden kuluessa perittävän kuolinvuoden päättymisestä lukien, kun perittävä on kuollut vuonna 2017 tai sen jälkeen. Aikarajan pidentäminen kolmeen vuoteen antaa metsäperinnön saajille enemmän harkinta-aikaa miettiä metsän omistus järjestelyjä. Tavallista on jättää mökki tai kotitalo kuolinpesään. Jos perittävä on kuollut vuonna 2016, oikaisun määräaika on 31.12.2021, ja jos vuonna 2015, määräaika on 31.12.2020. Säästöä voi tulla paljonkin, koska luovutusvoittoveron suuruus on 30–34 prosenttia
80 Aarre 3/2020 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. 0500 574 350 arvo.suutari@arvotarha.fi www.arvotarha.fi arvo suutari toimitusjohtaja KUIVIKETURVETTA www.tuhka.info p. 050 4120 785 Metsät kasvukuntoon! puh. Vihdintie 4, 00350 Helsinki. 040 592 5005 siekkelin.saha@gmail.com Puun taimet hukassa. Vankilan?e 515, 27750 KÖYLIÖ Nimetön 3 1 1.6.2016 15:04:42 P a k u r i m e t s ä n m u s t a k u l t a +18% vuosituotto-odotus AG R O M E T S Ä ARVOSIENTEN KASVATUSPALVELUT Tilaa ilmainen infopaketti ja metsällesi räätälöity tuottoarvio agrometsa.fi info@agrometsa.fi I 045 1680982 Arvoturve Oy Kouvolan Sippolasta! Tilaukset ja toimitussopimukset Arvo Suutari 0500 574 350 Jyrääntie 400, 45100 Kouvola www.arvoturve.fi Arvotarha Oy Jyrääntie 400 • 45100 Kouvola puh. 09–2418 498 www.tuomontupa.fi Tilaa nyt pakuriympit kevääksi! www.propakuri.fi. Edullinen kuljetus! Merkkaustikkuja taimille 10 mm, kork. p. Siekkelin Saha Ky Valkeala P. Käsitelty biologisella puunsuojaaineella kahteen kertaan Katso video osoitteesta www.siekkelinsaha.fi 040 508 7070 MAA-/METSÄTILA MAATILAN PIHAPIIRI Etelä-Suomesta. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy SATAKUNNAN VANKILA Liikennemerkit ja opasteet Lisäkilvet Heijastavat kalvot Pystytystarvikkeet Sulkuja varoitusLÄNSI-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE SATAKUNNAN VANKILA KÖYLIÖN OSASTO www.rikosseuraamus.?, Puh. 029 568 4300 tilaukset: satakunta_tra?ikki.vhl@om.. 0400 895 174 tai 0400 157 701 • nastaketjut ja liikenneketjut • aidot ja alkuperäiset • paljon kokoja helppo asentaa Tilaa netissä tai soita: LUMIKETJUT TRAKTOREILLE JA TYÖKONEILLE trukeille pyöräkuormaajille mönkijöille, autoille jne. 1,20 m, oksaton keppi. Luottamukselliset tarjoukset
Aarre 3/2020 AARTEELLA NYT JO 141 000 LUKIJAA! (KMT 2019) HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 3 ilmoitus ta vain 580 € + alv ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 29.4.2020 RITVA TUOMI Moderni paimen tyttö Minna Hokka Entisajan pai menet kulkivat yksin korvessa karjoineen Raivaussahan huoltoopas Metsän uudistaminen rauduskoivulle Villiruoan keruuta ja kokkausta huip pukokin johdolla Patikointia Päijänteellä Taiteilija, muusikko Minna Hokka saa materiaalin tuohisoittimiin kotitilansa metsistä Koskella. • Kombi-, ajoja hakkuukoneet • Risuraivaimia myös traktoreihin • Vaihtokoneita katso videot ja näytökset nettisivultamme. M US EOV IR AST O M ARIA MIK L AS VAKIOT 81 LIITTYMÄLLÄ RIIPPUMATTOMAN FSC® RYHMÄN JÄSENEKSI VIESTIT VASTUULLISESTA METSÄN HOIDOSTA ILMAN SIDONNAISUUKSIA AVOIN RYHMÄ KAIKILLE METSÄNOMISTAJILLE METSÄNOMISTAJAN SERTIFIOINTIRYHMÄ METSÄ JA SÄHKÖ Kaadamme vaikeatkin pihapuut kokemuksen tuomalla ammattitaidolla Soita Jukka Mäkelä 4 0700 5 4 21 Oulainen +100 km säteellä www.turbostove.fi 040–5354 801 TURBOSTOVE www.usewood.fi, puh 040-1830366 Metsänomistajan pienkoneet
Tämän jälkeen metsänomistaja voisi sitten lähteä suunnittelemaan metsänhoitoyhdistyksen kanssa erilaisia ylimääräisiä hiilitonneja tuottavia muutoksia. Metsien tuhkalannoituksen lisääminen olisi älykästä, ja epäonnistuneella tavalla metsiksi ojitetut suot kannattaisi soistaa uudelleen. Asiasta on puhuttu jo vuosikymmenien ajan, mutta nyt tällaisen tukijärjestelmän toteuttaminen olisi ehkä ensimmäisen kerran poliittisesti mahdollista. Hallituspuolueet käyvät parhaillaan keskenään neuvotteluja siitä, millaisin keinoin tavoite olisi käytännössä mahdollista saavuttaa. Lähtisin itse liikkeelle Sveitsin WWF:n perustamasta Gold Standard -mallista, joka on hyvin käytännöllinen ja kansainvälisesti arvostettu. Tarkkaan ottaen miten tällainen tukipolitiikka pitäisi rakentaa. SUVUN METSÄT OVAT tähän asti tuottaneet tietyn määrän tuloja sukupolvelle toisensa jälkeen. Mitä metsäpolitiikan alalla olisi järkevää tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Metsänhoitoyhdistyksen pitäisi vain ensin laatia kullekin tilalle myös normaalia pitempiaikainen, noin sadan vuoden päähän ulottuva metsätaloussuunnitelma. Entä mitä tapahtuu, kun metsä palaa tai kaatuu myrskyssä tai juurilahot ja kirjanpainajat tappavat kuuset pystyyn. Siis myös kuutioista, jotka metsänomistaja olisi joka tapauksessa kasvattanut. Toisin sanoen se, minkä verran hiiltä tietyn metsätilan puusto sisältäisi silloin, kun sitä hoidettaisiin kyseisen maan vallitsevien käytäntöjen mukaisella tavalla, muodostaa laskujen pohjana olevan vertailukohdan tai nollarajan. Kumpikin toimenpide leikkaisi Suomen kasvihuonepäästöistä joitakin prosentteja. Toisin sanoen olemassa oleva järjestelmämme muodostaisi valmiin pohjan Gold Standard -tyyppiselle hiilimetsänhoidolle. Metsien hiilivarasto voi silti kasvaa, koska se on kymmenien miljoonien kuvioiden keskiarvo. RISTO ISOMÄKI Mitä hallituksen ilmasto-ohjelman pitäisi sanoa Suomen metsistä. Koska Gold Standardin malli perustuu samanlaiseen ajatteluun kuin vakuutusyhtiöiden matematiikka, metsänomistajien ei tarvitse sitoutua rauhoittamaan metsissään kasvavia puita pysyvästi, vaan ne voidaan lopulta kaataa. ISOMÄKI Olemassa oleva järjestelmä muodostaisi valmiin pohjan.. Metsiemme hiilivarastot kasvavat jo nyt suhteellisen nopeasti. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 3/2020 VAKIOT 82 S uomi on sitoutunut pudottamaan ilmastoa lämmittävät päästönsä nollaan vuoteen 2035 mennessä. GOLD STANDARDIN MALLIA on pidetty kalliina, koska se edellyttää metsien ennakoidun kasvun tarkkaa kartoitusta. Hiilensidontakorvauksia maksetaan vain silloin, kun jotakin metsätilaa hoidetaan niin, että sen hiilivarasto kasvaa normaalia suuremmaksi, ja vain ylimääräiset kuutiot oikeuttavat korvaukseen. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. VIELÄ PALJON OLEELLISEMPAA olisi kuitenkin ottaa käyttöön hiilen sidontaan kannustava tukijärjestelmä, jonka tavoitteena olisi pidentää puun keskimääräistä kiertoaikaa. Jotkin liikkeet olisi suhteellisen helppo toteuttaa. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Joutuvatko he maksamaan korvaukset takaisin. Miten hiilituet rakennetaan niin, että ne eivät houkuttele ihmisiä luopumaan kertakorvauksella kestävistä metsätuloista. Herättikö kolumni ajatuksia. Voidaanko kaikista kuutioista maksaa hiilensidontakorvauksia. Gold Standard -järjestelmässä metsän hiilivarastoja verrataan metsätalouden vallitsevien mallien muodostamaan mittatikkuun. Jos valtio maksaisi kustakin ylimääräisestä puukuutiosta 20 euroa, 10 miljoonan hiilidioksiditonnin vuotuinen eliminoiminen tällä tavalla maksaisi 200 miljoonaa euroa vuodessa. Suomessa metsänhoitoyhdistykset ovat kuitenkin jo ennestään tottuneet laatimaan metsätiloille metsänhoitosuunnitelmia ja tarkkoja kuviokarttoja. Sen avulla laskettaisiin keskimäärin se, minkä verran puukuutioita ja hiiltä metsätila seuraavien sadan vuoden aikana varastoisi, jos sitä hoidettaisiin suomalaisen standardimallin mukaan. Jos puut kasvatetaan keskimäärin vanhemmiksi ennen kuin ne kaadetaan, metsien hiilivarasto kasvaa. Jos metsänomistaja saa hiilensidontakorvauksia, mitä tapahtuu, jos hän tai hänen jälkeläisensä haluavat jossakin vaiheessa myydä samat puut. Ne ovat olleet erityisesti maaseudun asukkaille tärkeä vakuutus pahan päivän varalle, keskeinen osa ihmisten taloudellista turvaa
Meille tuo rakkaus tarkoittaa tekoja. MEIDÄN PORUKKA Me rakastamme metsää. UPM Kumppanuus on lupaus sinulle ja elämäsi metsälle. Aitoa kumppanuutta, joka huomioi, että ei ole kahta samanlaista metsää eikä metsänomistajaa. Henkilökohtainen metsäammattilaisesi tietää mitä metsäsi milloinkin tarvitsee kasvaakseen ja tuottaakseen hyvin. Vastuullisesta metsänhoidosta ja puukaupasta onnistuneisiin sukupolvenvaihdoksiin – metsänomistamisen koko elinkaaren ajan. LUPAA HYVÄÄ www.upmmetsa.fi. Lupaus, jonka pidämme
Taimikonhoito kasvattaa tukkipuun osuutta tulevissa hakkuissa: saat vähintään 40 % enemmän hakkuutuloja kuin taimikonhoidon laiminlyömällä saisit. Tutustu taimikonhoidon etuihin ja tilaa heti: mhy.fi/taimikonhoito Arvokkaiden taimien kasvu ja kehitys hidastuu, mikäli taimikonhoito viivästyy. Lahjakortti oikeuttaa 2 hengen1 vrk:n kylpylälomaan. Optimaaliseen aikaan tehty taimikonhoito säästää rahaa ja metsä pysyy kasvukykyisenä. TILAA METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TAIMIKONHOITO 31.5.2020 MENNESSÄ JA OLET MUKANA ARVONNASSA! Arvomme yhteensä 10 kpl lahjakortteja Holiday Club kylpylöihin (arvo 138 €). www.mhy.fi/ taimikonhoito TILAA HETI, OSALLISTUT ARVONTAAN VOITA K Y LPYLÄLOM A !. RAIVATAAN TILAA METSÄSI ARVON KASVULLE Tilaa taimikonhoito metsänhoitoyhdistykseltäsi! Metsänomistajat Meillä metsänomistajat päättävät ja ammattilaiset toteuttavat