24 Isä Iivon PARATIISI Eläkkeellä oleva kirkkoherra Iivo Suvanto saa lisävirtaa kotitilansa metsätöistä, s. 68 Hyvät neuvot. 38 Sukupolvenvaihdoksen sudenkuopat s. . metsä ????. luonto . s. 54 ?12,90 € 3 | 2021 AARRELEHTI.FI Pettu piti väen hengissä s. . puu . . juuret . 10 Vinkit raivaussahatöihin s. 18 METSÄNTUTKIMUS Sata vuotta metsien inventointia s. oma talous Pojat osallistuvat puutalkoisiin ottamalla kuivia klapeja matkaansa. hyvinvointi . . 36 PIHA & PUUTARHA Puiset piharakennukset s
Moottori 50,1 cm 3 , teho 2,8 kW. Terälaippa 13”. MOOTTORISAHA JONSERED CS 2240 369,Kätevä yleissaha polttopuiden tekoon ja muuhun yleiskäyttöön. Varustettu nopeasti kiihtyvällä ja pienipäästöisellä Clean Power -moottorilla. 845,Erittäin tehokas ammattisaha, jonka kaasutinja kahvalämmitys lisäävät työskentelymukavuutta ja toimintavarmuutta. 189,Kypärässä Max Sight -visiiri ja mukavat ja anatomisesti muotoillut kuulonsuojaimet. TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankkija.fi SUOJAKYPÄRÄ PRO RADIOLLA JONSERED 139,NORM. LAATUA METSÄTÖIHIN HANKKIJALTA! -50€ -146€ -100€ -130€ Hankkija_Aarre3_230x290.indd 1 11.3.2021 12.59. Spin Start -kevytkäynnistys ja lämpökahvat lisäävät käyttömukavuutta. Terälaippa 13”. Paino 4,3 kg. LÄMPÖKAHVAT KAUPAN PÄÄLLE! RAIVAUSSAHA JONSERED FC 2245 W 799,NORM. Paino 5,0 kg. Fm-radio ja AUX-tuloliitäntä mp3-soittimelle. Moottori 40,9 cm 3 , teho 1,8 kw. MOOTTORISAHA JONSERED CS 2253WH 699,NORM. Paino 5,2 kg. 929,Suorituskykyinen ammattitason raivaussaha. 659,Tehokas moottorisaha niin ammattikuin yleiskäyttöön. Moottori 45,7 cm 3 , teho 2,2 kw, paino 8,3 kg. Terälaippa 15”. MOOTTORISAHA JONSERED CS 2252 559,NORM. TARJOUKSET VOIMASSA 13.4.2021 ASTI. Moottori 50,1 cm 3 , teho 2,5 kW. TURVAHOUSUT, STRETCH JONSERED 295,Viiltosuojalliset (luokka 1/20 m/s) turvahousut nelisuuntaista stretch-materiaalia, joka antaa lisämukavuutta sekä joustaa käyttäjänsä liikkeiden mukaisesti
Kyselyssä ehdokkaita pyydettiin ottamaan kantaa myös kaavoitukseen. Metsät ja ilmastonmuutos kunnissa -selvityksen (2016) mukaan energiapuun tuottamisesta olisi hyvä tulla osa tavallista metsätalouden toimintaa kunnissa ja energiapuun käyttöä tulisi lisätä. Suurimmat metsäpinta-alat olivat Oululla, Kuopiolla ja Helsingillä. Kyselyyn vastanneista 84 prosenttia katsoi, että kunnan tulisi edistää puurakentamista julkisessa rakentamisessa. Entä kuinka paljon hakkuutuloja kunta tarvitsee kiristyvän taloutensa tueksi. Tästä on jo merkkejä. Sen sijaan vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaat siirtyisivät jatkuvaan kasvatukseen. Metsäteollisuus ry:n helmikuussa teettämässä kyselyssä kaksi kolmesta kuntavaaliehdokkaasta vastasi, että kuntien talousmetsissä tulee jatkossakin mahdollistaa uudistusja harvennushakkuut. Esimerkiksi Turku päätti siirtyä metsissään jatkuvaan kasvatukseen ja jättää yli 130-vuotiaat metsät hakkuiden ulkopuolelle. Sekä metsät että ilmasto kiittävät, kun lähimetsien ensiharvennuspuulle tulee käyttöä oman paikkakunnan hakevoimaloissa. Jopa 60 prosenttia oli sitä mieltä, ettei kunnan tulisi kaavoituksella rajoittaa yksityisten maanomistajien metsätalouskäytäntöjä. 3 Aarre 3/2021 METSÄ Sukupolven vaihdoksen suun nittelu kannattaa aloittaa ajoissa. Se suurin riski Yhtä mieltä ollaan puu rakenta misesta.. Tätä mieltä oltiin varsinkin pienissä kunnissa. Metsäekologi Panu Halme uskoo, että kuntien ja seurakuntien metsiä hakataan tulevaisuudessa vähemmän ja varovaisemmin (SK 10/2021). Herättikö pääkirjoitus ajatuksia. Samalla työllistetään paikallisia yrittäjiä. Kokenut metsäjuristi Tuomo Pesälä on tavannut antaa spvluennoillaan yhden nyrkkisäännön: kaikilla järjestelyillä kannattaa yrittää ehkäistä perillisten riitelyä. 1961) on hausjärveläinen metsän omistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä ja villiruoanlaittoa. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit MARKKU PULKKINEN / VM-ARKISTO AIN O SA AR IKIV I KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Vuonna 2020 tehdyn kyselyn mukaan kuntien omistamien metsien pinta-alasta yli puolet on metsätalouskäytössä, mutta myös virkistysmetsiä on paljon. K äytännössä jokainen Suomen kunta omistaa metsää. Metsäteollisuus ry:n kyselyssä ei käsitelty energiapolitiikkaa. Oulu myi Sanginjoen metsäalueen Koneen Säätiölle, joka lahjoittaa sen valtiolle suojelumetsäksi. Myös verojen välttely-yrityksillä voidaan halvaannuttaa metsänhoito jopa vuosikymmeniksi, jos luopuja pidättää elinikäisen hallintaoikeuden. Yksi niistä on tasapuolisuusharha. Suojelumetsien osuus on keskimäärin vajaat kahdeksan prosenttia. Tällä hetkellä Suomeen tuodaan yhä enemmän haketta ulkomailta. Suurin yksimielisyys vallitsee puurakentamisesta. Sinänsä hyvin harkittu ja toteutettu sukupolvenvaihdos omistajan elinaikana on parempi ratkaisu kuin metsän jääminen kuolinpesän omistukseen. Kesäkuun kuntavaalit ovat myös metsävaalit PÄÄKIRJOITUS K ierrä karikot -jutussa (s. Varsinkin pienille kunnille metsästä saadut hakkuutulot ovat tärkeä osa taloudenpitoa. Kun kuntiin valitaan kesäkuussa uudet valtuustot, valtuutetuista tulee myös metsäpäättäjiä. 68) listataan metsätilan sukupolvenvaihdoksen yleisimmät riskipaikat. Heidän tulee pohtia, mikä on metsien rooli kunnan ilmasto-, energia-, virkistysja monimuotoisuusstrategiassa. Suurinta surua tuottaa se, jos omat lapset riitaantuvat metsän vuoksi. Jälleen vihreät ja vasemmistoliitto olivat eri linjoilla. Tuorein tilasto on vuodelta 2013, jolloin 125 kunnalla oli yli tuhannen hehtaarin metsäomaisuus
Oman metsän tieto ja tuki Metsänhoitoyhdistyksen uudessa verkkopalvelussa Omametsä.fi. Sinun rinnallasi – nyt myös verkossa. METSÄNOMISTAJA, VUOSIEN VIISAUS KÄYTÖSSÄSI Aina olen metsissä kulkenut tutkien, tietoa keräten, hoitaen ja huolella arvioiden
Metsässä touhuaminen pitää yllä fyysistä kuntoa ja henkistä vireyttä. Suomalaiset toivovat piharakennuksiltaan laatua, viihtyisyyttä, lisätilaa ja monikäyttöisyyttä. 6 Aarre 3/2021 METSÄ 25.3.2021 44 18 54 KANNES SA KA NN EN KU VA JO HA NN A KO KK O LA NRO 3 METSÄ 3 KESÄKUUN KUNTA VAALIT OVAT MYÖS METSÄVAALIT 8 METSÄ NYT Lisä kasvua lannoituksella 14 PETTULEIPÄ PELAS TANEE SUOMEN MYÖS TULEVAISUUDESSA On lapsellinen ajatelma, ettei Suomea enää ikinä voi nälänhätä koetella, kirjoittaa Teemu Keskisarja. Nikkaroi penkki kierrätysmateriaalista tai uudesta, höylätystä laudasta. LUOMAN OY JO HA NN A KO KK O LA SU SA NN A UU SIT AL O 32 MUISTOJA JA MARJOJA Aarteita metsästä kirjoituskilpailun teksteissä nautitaan luonnosta ja muistel laan lapsuutta. 36 8 KYSYMYSTÄ MET SIEN INVENTOINNISTA Valtakunnan metsien inventointi aloitettiin Suomessa sata vuotta sitten. 24 RAIVAUSSAHA ON RAHA SAHA Raivaus saha on metsänomis tajan työvälineistä kannattavin hankinta. JUURET 38 PUOLET PETÄJÄISTÄ Vielä satakunta vuotta sitten moni suomalai nen joutui jatkamaan leipäjauhoja petulla. SISÄLTÖ Metsänhoito on joensuulaisen Iivo Suvannon ykkösharrastus. 18 PAPIN PARATIISI Kotitilan metsien hoi taminen on eläkkeellä olevalle kirkkoherra Iivo Suvannolle rakas harrastus. Luoman Oy:n Kihu-pihasaunassa on erillinen sauna ja pukuhuone sekä katettu terassi. 22 KEMI KIRITTÄÄ Metsä teollisuuden jätti investoinneilla pitäisi pystyä parempaan arvonlisään. 46 TARHURIN TAIDOILLA Aili Lahtisen kesä paratiisissa Lohjalla kukkii noin 30 eri pionilajiketta. 30 ”VÄÄNTÖ JATKUU” Euroopan parlamentin jäsen Nils Torvalds uskoo EU:n tulevien metsäpäätösten ole van Suomelle edul lisia. 54 LAADUKASTA LISÄ TILAA Hirsinen piha rakennus laajentaa ajanvietemahdolli suuksia. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Vuoltuja muotoja ja metsä nimisissä Erja Hirvi. PUU 44 JOKA PAIKAN PENKKI Nikkaroi kotiin tai puutarhaan puinen penkki. Hän aikoo hoitaa metsäpalstaansa itse niin pitkään kuin vain jaksaa. 10 YRITTÄJÄ SIELULTAAN Kaslinkin perusta jan Raino Kukkosen sarjayrittäjän ura alkoi mehiläisrehusta.
OMA TALOUS 68 KIERRÄ KARIKOT Älä pyri sukupolven vaihdoksessa yhteis omistukseen, älä oleta, äläkä pakota. SAMULI PAULAHARJU / MUSEOVIRASTO RIS TO JU SS ILA Pionien kukinta jatkuu useita viikkoja. 66 VIRKISTÄVÄT KUUSENKERKÄT Nauti kuusen kerkkien hoitavista vaikutuksista teenä ja käytä kerkkiä myös ruokiin. Se suojaa päätä, näköä ja kuuloa. Kypärää kannattaa käyttää raivatessa. 7 Aarre 3/2021 METSÄ KATSO VIDEOITA! 24 46 38 RIT VA TU O M I LUONTO 58 TIKKAVAELLUS Heikki Willamo seurasi val koselkätikkapariskun nan elämää talvella ja keväällä 2020. VAKIOT 52 RISTIKKO 71 LUKIJAKYSELY 73 ENSI NUMEROSSA 74 METSÄT JA PELLOT OVAT MYÖS TULEVAISUUDEN KAIVOKSIA Risto Isomäen mie lestä pitäisi selvittää, miten hyvin pelto metsäkaivostalous toimisi Suomessa. Pääset katsomaan videoita klikkaamalla etusivun Videotelementtiä tai surffaamalla suoraan osoitteeseen aarrelehti.fi/katso. AARTEEN VIDEOT Oletkohan huomannut, että Aarteen verkkosivuilta osoitteesta aarrelehti.fi löydät kaikki artikkeleihin liittyvät videot vuodesta 2017 alkaen. Taivalkoskella vuonna 1917 otetussa kuvassa paahdetaan pettua. HYVINVOINTI 62 VANHASTA SADOSTA Keitä kuivatuista sienistä keitto, tee kalasta murekepihvejä ja leivo jälkiruuaksi perinteinen marjapii rakka
Jussi Kumpulan mukaan kivennäismailla lannoitetaan kuivahkojen ja tuoreiden kankaiden mäntyvaltaisia puustoja sekä tuoreiden kankaiden kuusivaltaisia puustoja. ”Metsänlannoitus on yksi taloudellisesti kannattavimmista metsätalouden investoinneista”, hän muistuttaa. Tähän pyritään lannoituksella sekä lisäämällä jalostetun siemenen käyttöä ja pidentämällä mahdollisuuksien mukaan kiertoaikoja. Kumpula kannustaa myös yksityismetsänomistajia lannoittamaan metsiään, mikäli sopivia kohteita löytyy. Lannoituksen lisääminen vaikuttaa täysimääräisesti kasvuun ja hiilinieluun vuodesta 2029 alkaen. Meillä on siis monta reittiä, joita meidän täytyy käyttää edunvalvonnassa.» Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi (Metsä Groupin Viesti 1/2021). Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat VM-ARKISTO Lisäkasvua lannoituksella. Kaikki lannoitteet sisältävät booria. Kaikki hyötyvät.» MTK:n johdon erityisavustaja Tiina Perho kehuu Teuvan kuntaa, jossa mhy toimittaa lähimetsien energiapuusta tehtyä haketta kunnan lämpövoimalalle (Mainio 1/2021) »Aiemmin nähtiin, että metsät ovat suomalainen vientituote, ja myös metsien monimuotoisuus oli vahvasti mukana. Lannoituksella voidaan Kumpulan mukaan saavuttaa noin 10–20 prosentin vuotuinen tuotto investoinnille. Lannoituksia tehdään sekä maakoneettä lentolevityksenä. Myös jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuutta lisätään. Puuston lisäkasvu on 300 000 kuutiota vuodessa. »Sekä metsänomistajilla että metsäteollisuudella on omat suorat vaikuttamiskeinonsa Brysselissä. Turvemaiden metsistä lannoitetaan havupuuvaltaisia puolukkaja mustikkatason muuttumia sekä turvekankaita. Lähtöpuuston on luonnollisesti oltava ennen lannoitusta laadullisesti ja metsänhoidollisesti hyvässä kunnossa.” Metsähallitus käyttää turvemailla tuhkalannoitusta, kivennäismailla joko typpilannoitetta tai typpi-fosforilannoitetta. ”Tavoittelemme tällä puuntuotannon lisäämistä ja sitä kautta kasvavaa hiilensidontaa. ”Puuston kasvureaktio on paras kuivahkoilla ja tuoreilla kankailla ja vastaavaa ravinteisuustasoa olevilla turvemailla. »Metsänomistaja ja yhdistys saavat rahaa ja metsänsä parempaan kasvukuntoon. Ja kun kuljetusmatkat ovat lyhyitä, ilmasto kiittää, eikä kunnan rahaa kulu turhiin rahteihin. Lisäksi tavoittelemme parempaa taloudellista tulosta”, kertoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula. Metsähallituksen laskelmien mukaan näin aikaan saatu puuston lisäkasvu on 300 000 kuutiometriä vuodessa ja vaikutus hiilinieluun 0,435 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia vuodessa. Vesienja ympäristönsuojeluun liittyvät näkökohdat täytyy kuitenkin aina ottaa huomioon.” Metsänlannoitus on Metsähallituksen Jussi Kumpulan mukaan paitsi taloudellisesti kannattava investointi myös ilmastoteko. M etsähallitus aikoo tuplata metsänlannoitusmäärät nykyisestä eli nostaa ne 30 000 hehtaariin vuodessa. Nyt meille on tullut asenne, että EU on lohikäärme ja kansallinen etu on heikko neito, jota ritari puolustaa.» Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (MT Metsä 2/2021) KU VA T M AR IA M IKL AS , SA NN E KA TA IN EN JA JA AN A KA NK AA NP ÄÄ Aarre 3/2021 METSÄ 8 KARI LINDHOLM METSÄ NYT Monikäyttömetsät ovat Metsähallituksen metsä talouskäytössä olevia alueita, joilla myös retkeillään, metsästetään, marjastetaan ja harjoitetaan esimerkiksi poronhoitoa ja matkailua. Pääpaino turvemailla Metsähallitus Metsätalous Oy:n lannoitusten pääpaino on turvemailla, mutta lannoituksia lisätään myös kivennäismailla. Metsähallituksen tavoitteena on kasvattaa valtion monikäyttömetsien hiilinieluja sekä valtion maiden puuston hiilivarastoja kymmenyksellä vuoteen 2035 mennessä. ”Metsänlannoitus on myös ilmastoteko, joten se vastaa hyvin ajan haasteisiin
HYVÄ SELÄLLE • Turvallinen • ergonominen • FysioTerapeuTTien suosiTTelema • KevenTää hoiTajan TyöTä Design by TAPIO ANTTILA Soita ja kysy lisää kotimaisesta Armista Puh: 050 366 1832 Kysy myös kiiteltyä maksutonta kotiesittelyä! armi-aktiivituoli.fi Nyt kun ikäihmisten liikkuminen on rajoitettua, on aika hankkia kotiin tuoli, joka edistää käyttäjänsä liikkuvuutta, toimintakykyä ja mahdollistaa heikkovoimaisen kin omatoimisen harjoittelun helposti ja turvallisesti. Nivelrikon takia nousu sattui polviin ja selkään. AUTTAA YLÖS Polviin, lonkkaan eikä selkärankaan kohdistu kuormitusta, kipua tai haitallisia kiertymiä. Vahvistaa lihaksia kuin huomaamatta. Muokattavissa niin isoille kuin pienille. AKTIVOI OMIEN LIHASTEN KÄYTTÖÄ Erinomainen ristiselän tuki yhdessä säädettävän (ylös/alas, eteen/taakse) niskatuen kanssa tarjoaa hyvän koko selän tuen. HYVÄ NIVELILLE Olet itse tuolin ainoa moottori. Kysy rohkeasti! TEHTY SINULLE Kallistuva istuin ja käsinojien mekaniikka helpottavat seisomaan nousemista, ja ohjaa nousemaan oikein. Suosittelen! Lääkäri Petri Karvonen “ Mittojesi mukaan (mm. Voimantuotto ohjautuu lihaksiin jotka vahvistuvat. istuinkorkeus) ja runsaasti verhoiluja värivaihtoehtoja. Vahvistunut lihaskunto parantaa tasapainoa ja vähentää kaatumisriskiä. Soita ja kysy lisää.. Armilla nousu on lähes kivutonta ja jumppaan sillä nyt päivittäin. Kiitos Armin, voin vielä asua itsenäisesti omassa kodissani.” “ Katso lisää Armi-kokemuksia: Tuolin nerokas mekanismi mahdollistaa nousun vaivattomasti kuitenkin omat voimasi hyödyntäen
YRITTÄJÄ SIELULTAAN Nuorukaisena Raino Kukkonen oppi maatilan töihin. HENKILÖ Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN Aarre 3/2021 METSÄ 10. Nyt hän trimmaa kotitaloaan ympäröivää metsää niin, että se on ilo silmälle
KUKA. Sarjayrittäjä Raino Kukkosen mielestä vain kolmasosa Suomen metsistä hoidetaan hyvin. Sarjayrittäjä Asuinpaikka. Kun myin Venäjälle maitojauhetta, maksuksi tarjottiin panssarivaunua 11 METSÄ Aarre 3/2021. Vaimo Maire ja aikuiset pojat JuhaPetteri, Tuomas ja Matti Harrastukset. Metsätyöt, golf, liikunta, shakki ja musiikin kuuntelu Lempimetsä. 70 Ammatti. ”Jos kaikki metsät pidettäisiin kunnossa, Suomessa ei olisi työttömyyttä.” Raino Kukkonen Ikä. Kouvolan Valkeala Perhe. Liikemies Erikoisin kokemus yrittäjänä. Koivikko Lapsuuden haave ammatti
Ilmoitin, että ketään ei lomauteta. Vastoinkäymisiäkin on riittänyt. ”Raivasimme vesurilla, moottorivehkeitä ei ollut. Hän oli kuudesta lapsesta toiseksi vanhin. ”Isä oli hyvä käskemään. Olin myös metsurin apupoikana.” Tilan tuotto ei riittänyt elämiseen, sillä isä oli pitkiä aikoja reumaparantoloissa. Rajalla oli välillä pitkät jonot, mutta Pavel järjesti asiat niin, että maitorekka eteni letkan ohi edellään vilkut päällä ajava Tullin auto.” Kun raakamaidon vientituki loppui, miehet alkoivat viedä Venäjälle kermaa ja myöhemmin myös voita ja maitojauhetta. Alastuloa vaimensi sahanpurukasa. Samalla opin paljon mehiläispopulaation jäsenten erikoistumisesta eri töihin.” Maitoa Venäjälle Kukkonen pussitti aikansa mehiläisrehua autotallissa ja myi sitten yrityksensä Finnmere Oy:n eteenpäin. Liikevaihto kasvoi kohinalla ja seurasi yrityspalkintoja. Kukkonen varttui Valtimolla Pohjois-Karjalassa. ”Taskurahaa sain, kun keräsin myyntiin marjoja ja männynkäpyjä. Suomessa oli raakamaidon ylituotantoa ja Venäjällä maidosta pulaa, joten miehet päättivät viedä maitoa itään. Rainon pojalle Tuomas Kukkoselle siirtynyt yritys valmistaa makeita kastikkeita. Kainuulainen mehiläistuottaja lähestyi häntä ja pyysi kehittämään mehiläisille siitepölynkorviketta. Sitä ennen koti oli Sotkamossa. Viideltä iltapäivällä isä ilmestyi pellon laidalle ja lupasi loppuviikon vapaata, kun pelto on valmis”, Raino Kukkonen muistelee. ”Raivaan aina, kun alkaa näyttää liian tiheältä. Kehitellessään uusia tuotteita meijerille hän oli saanut Pelle Pelottoman maineen. Samojen kriteerien piti täyttyä Kouvolassa. ”Samassa rakennuksessa meijerin kanssa oli vuokralaisena Kymen Puunsorvaajat ry. ”Käyn vain vilkaisemassa, miten homma etenee”, vakuuttaa sarjayrittäjä, joka ottaa eläkkeellä olemisesta lomaa aina, kun kiinnostava bisnesidea alkaa muhia päässä. 12 Aarre 3/2021 METSÄ A utotallin edessä on raivaussaha, oksasaha, pari tankillista polttoainetta, kumisaappaat, kypärä visiireineen ja vesipullo. Isä Aaro sairasti reumaa, joten äiti Lahja hoiti karjan, kotityöt ja lastenhoidon. Niinpä minä käärin hihani. Myin myös joulukortteja talosta taloon ja toimin maamiesseuran talolla tiskijukkana.” Kukkonen valmistui maanviljelysteknikoksi kaupalliselta linjalta. ”Jätin koivuntaimia kolmen neljän metrin välein. Yksityinen meijeri hankki omia maidontuottajia ja lanseerasi maidon, joka nimettiin Kukkosen vaimon mukaan Maireksi. ”Päätin hakea meijerialan oppilaitokseen. Tuli tunne, ettei päivätyö riitä”, Raino Kukkonen kertoo. Tontilla kasvaa pari vanhaa koivua, joista leviää uusia taimia.” Raivaajana hän on itseoppinut. Ensimmäinen työpaikka oli Kuopion Osuusmeijerillä meijeriauton kuljettajan apulaisena. Palo sai alkunsa heidän vioittuneesta lämpöpuhaltimestaan.” Viidesosa meijeristä paloi kivijalkaan saakka. Varastomiehet eivät purkaneet sellaista sekasotkua. Liikekumppaniksi valikoitui eläinlääkäri Pavel Rinas, joka omisti firmasta 10 prosenttia. Kymmenen lehmän lisäksi tilalla oli sikoja, lampaita, kanoja ja työhevonen. Nykyään ajan tankillisen, pidän ruokatauon ja ajan myöhemmin toisen tankillisen.” Kukkonen laittaa kuulokkeet korville, säätää Spotifyn soittamaan klassista musiikkia ja alkaa perata taimikkoa. Raino rakensi ystäviensä kanssa seiväshyppytelineen ja veisti seipään ohuesta männystä. ”Piti myydä metsää. ”Sisälläni kytenyt halu yrittämisestä nousi 80-luvulla pintaan. ”Siitä alkoi ensimmäinen sivubisnekseni. Kun taimet saavat olla harvassa, ne virkistyvät ja alkavat voida paremmin. Ja koska ideoita piisaa, kokeilussa on Aasian markkinoille suunnattuja tuotteita. Niiden tankit täytettiin Kouvolassa ja purettiin Pietarissa. ”Säkeissä ei ollut tekstejä ja kaikki pussit olivat kontissa irrallaan. Se oli hyvä turva.” Yrittäminen alkoi mehiläisrehusta Nuoruuteen Valtimolla kuului urheileminen. Traktori saatiin lainaksi naapurista. Kaseiini on maidon fosforipohjainen proteiini, jota kemiallinen metsäteollisuus käyttää hartsiliimojen valmistamisessa. Se on ilo omalle silmälle.” Tulipalo ja konkurssi Omakotitalonsa ja sitä ympäröivän parin hehtaarin metsän Kukkonen osti kolmetoista vuotta sitten. ”Hankimme käytettyjä rekkoja. Myös metsätyöt tulivat tutuiksi, sillä tilaan kuului 60 hehtaaria metsää. Kymmenisen vuotta sitten mäen laella kasvoi lähinnä pusikkoa, mutta Kukkonen halusi siitä koivumetsän. Kukkonen osaa yhä kengittää hevosen ja käyttää lypsykonetta. Eräänä lauantaina laitoin heinää seipäille. Sen sijaan rupesimme siivoamaan. Kahden viikon päästä tuotantotilat oli pesty ja puhdistettu.” Metsässä ongelma ratkeaa Raino Kukkosen koti Sotkamossa oli metsässä, ja kodista näkyi järvi. Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, loppui kaseiinin tuotantotuki ja samalla kaseiinin tekeminen Suomessa. Koska kaseiinille oli edelleen markkinat, päätin tuoda sitä Venäjältä.” Kun ensimmäinen rekallinen valkoista jauhetta saapui varastoon Tampereelle, sitä oli vastaanottamassa Kukkosen lisäksi Tulli. Hän suosii kolmisiipistä ruohoterää, jolla paju katkeaa helposti, ja poistaa tarkasti horsmat, heinät ja vadelmapensaat. ”Kutsuin henkilökunnan kasaan. Bisnes laajeni. Kesken opintojen siirryin Kainuun Osuusmeijerin maitojauhetehtaan mestariksi.” Vaimo Maire löytyi työpaikalta. Tullin henkilökunta seurasi kiinnostuneena jokaista liikettäni.” Niin sai alkunsa Kaslink Oy. ”Kainuun Osuusmeijeri oli valmistanut kaseiinia. Konkurssin lisäksi Kukkonen on kokenut tulipalon. Raino Kukkosen aikeissa on raivata tankillisen verran ennen käväisyä Kouvolan Herkun tuotantolaitoksilla. ”Aluksi sahasin viisi tuntia putkeen. HENKILÖ. Hän työskenteli pitkään meijerillä toimihenkilönä ja juustomestarina. Nyt ne ovat viisimetrisiä. Kaslink Oy:n konkurssi otti koville, sillä lähellä oli, että Kaslink Foods Oy meni samalla nurin. Sekametsästä koivikoksi Kukkonen vaihtaa lenkkarit saappaisiin ja nostaa raivaussahan käteensä. Työmaalle alkoi olla turhan pitkä matka, sillä Kukkonen oli perustanut Kouvolaan Kaslink Foods Oy:n, meijerin, joka aloitti valmiskastikkeilla ja teki pian sopimusvalmistajana lähes kaikkia maitotuotteita isoille päivittäistavaraketjuille. Kun pitää niin kauan sormea kaasulla, tuntuu että illallakin sormi on samassa asennossa. Bisnes tyssäsi, kun Valio lopetti maitotuotteiden myymisen parivaljakolle. Pitkien kokeilujen jälkeen onnistuin valmistamaan mehiläisille maistuvan jauheseoksen, jossa oli kaikki tarvittavat 11 valkuaisaineen aminohappoa
Työttömyystuessa tehtiin aikoinaan virhe, kun sitä alettiin myöntää vastikkeettomasti. Tilasin metsätyökoneen, joka poisti tontilta lähemmäs 150 mäntyä.” Vähitellen Kukkonen siirsi omistuksen ja vastuun Kaslink Foodsista pojilleen Juha-Petterille,Tuomakselle ja Matille. ”Kyllä minä metsässäkin pohdin työasioita, mutta samalla saattoi mielessä ollut ongelma ratketa.” Puut kodin leivinuuniin ja takkaan tulevat omalta tontilta. Metsissä olisi paljon tekemistä.” Jokin aika sitten häntä kismitti, kun läheisen Valtatie 15:n ympäristö oli yhtä ryteikköä kauniilla kohdalla Rapojärven pientareella. Hän kysyi ely-keskukselta, löytyykö rahaa maiseman raivaukseen vai pitääkö se tehdä omalla kustannuksella. Kukkonen lupasi tuoda sellaisen lainaan, mutta lisäurakka ei sopinut. Heidän johdollaan meijeri laajeni kauratuotteiden valmistajaksi, ja toissa kesänä yritys myytiin Karl Fazer Oy:lle. Kukkonen kävi seuraamassa työn sujumista ja kyseli, voisivatko he karsia isoista männyistä alaoksat. Myös kiireisinä työvuosinaan Rainolla riitti aikaa puuhata metsässä. Valtimolla maatalossa varttunut Kukkonen on asunut aina metsää ympärillään. Metsässä puuhaillessa saattaa mieltä painava ongelma ratketa, Raino Kukkonen on huomannut.. Metsurit saapuivat. 13 Aarre 3/2021 METSÄ ”Täällä järvinäkymä oli aluksi puiden takana piilossa. Niillä hän työstää vajaat neljäkymmentä senttiä pitkää polttopuuta. ”Itse pyyhkäisen alaoksat pois lyhyistäkin taimista. Lintujen tarkkailu on Kukkoselle osa luonnossa olemista. Siten metsästä kasvaa puistomaisempi.” Metsätyöt ovat hyvää vaihtelua golfinpeluulle. Kukkosen klapikoneena toimii moottorisaha ja kirves. Kouvolan-koti löytyi luonnonläheisestä paikasta. ”Pojat ovat sen verran osallistuneet talkoisiin, että ovat ottaneet joskus kuivia klapeja matkaansa.” Eläkeläinen pitää metsätöitä hyvänä vaihteluna golfinpeluulle. ”Maire pyytelee välillä sauvakävelylle, mutta minä kävelen mieluummin metsässä raivaussahan kanssa.” Siisti pitää olla ”Suomessa hoidetaan hyvin vain kolmasosa metsistä”, Raino Kukkonen harmittelee. Tarve on kymmenisen kuutiota vuodessa. ”Jos kaikki metsät pidettäisiin kunnossa, Suomessa ei olisi työttömyyttä. Ei kuulemma onnistunut, ei ollut oksasahaa
Silloin, kun suola oli rahalla maksettavaa tuontitavaraa, luontaistalous tietenkin suolasi lahnoja eikä kangasrouskuja. Vanha kansa oli oikeassa. Koville otti raaputella sitä säkkikaupalla. Jos ja kun niille sattuu jotakin, on lapsellinen ajatelma, ettei Suomea enää ikinä voi nälänhätä koetella. En tarkoita edes ilmastonmuutosta vaan äkkinäisempiä katastrofeja. Puolitoista kiloa riittää vuorokauden ravinnoksi. Sienet eivät auta aliravitsemukseen. Sivuvaikutuksia ei voinut verratakaan 1860-luvun jäkälävelliin, joka puhkoi suolet. Pettu voitti testit ylivoimaisesti. Mikäli jänikset kaluavat talvella pajuja, se ei johdu niiden takapajuisuudesta. Kato piti inhorealistisesti ennustaa ennen kylvöjä tai viimeistään syyshallojen ensimmäisillä etiäisillä. Kaikissa oli ongelmana saatavuus, ravinneköyhyys tai myrkyllisyys. Pettu irtoaa juoheimmin huhtikuussa ja loppukesästä jotenkuten. KORJUUONGELMA kyllä ratkesi taloushistorian saatossa. Se on lähes myrkytöntä. Vuonna 1918 Suomea uhkasi hirmuinen nälänhätä muutoinkin kuin punavankien leireillä. Koe-erän jauhot kelpasivat leivoksiinkin. Ylikansoitettu maailma on totaalisen riippuvainen muutamasta viljakasvista. Etenkin Pohjoisja Itä-Suomessa ihmisyhteisöt oppivat turvaamaan petäjäiseen absoluuttisesta pakosta. Myöhemmin tiedemiehet laskivat, että täysikasvuisen ihmisen yhden päivän energiantarve vaatii jopa viisi kiloa yleisimpiä ruokasieniä. TEEMU KESKISARJA Pettuleipä pelastanee Suomen myös tulevaisuudessa KESKISARJA Maailma on riippuvainen muutamasta viljakasvista.. Paloheimo ja kansanedustaja A. KU VA M AR IA M IK LA S Herättikö kolumni ajatuksia. Vuoden tai parin tuotekehittelyllä maku ja koostumus olisivat epäilemättä kohentuneet. Kursseilla opetettiin tattien voissa paistamista ja kermaisia kantarellikastikkeita. Molemmat olivat suurteollisuusmiehiä ja uuteen tuotantosuuntaan kääntyvien tehtaiden osakkaita. Perinteisempiä löytyy kotiseutumuseoiden vitriineistä. Syömäkelpoista ei ole koko tukki vaan pienehkö kerros kuoren alla. Kainuussa kuluttajat valittivat, että tikkuisuuden takia ”pitää käydä sairaalassa paskalla”. 1971) on historia-alan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa Suomen metsäteollisuuden historiaa, sotaja rikoshistoriaa. Lopputuote oli mainosten mukaan ”erinomaisen maukas ja valkea”. MAANPUOLUSTUKSEN tieteellisen neuvottelukunnan muonitusjaosto tutki 1970-luvulla kotimaisia hätäravinteita siltä varalta, että elintarvikkeiden tuotanto ja maahantuonti syystä tai toisesta tyrehtyvät tulevaisuudessa. Viljanviljelyn marginaali alueen väestö ei millään olisi enentynyt sadoiksi tuhansiksi ja miljooniksi ilman pettua. Sen vaikuttava ainesosa oli selluloosa. Aarre 3/2021 METSÄ 14 K ansanvalistajat ihmettelivät 1900-luvun alussa, mikseivät länsisuomalaiset syö sieniä. Kansa ei kerennyt sotahommista, teloitusmontuista ja vankeudesta maataloustyövoimaksi. Ajat kuitenkin valkenivat yllättävän nopeasti. Vaan siitä, että ne pohjolan puput, jotka pitivät pajua pahanmakuisena, kuolivat ammoin sukupuuttoon. Nälkävuosien hätäravinteina yriteltiin olkia, vehkaa, lumpeenjuurta, jäkäliä ja kymmeniä muita luonnontuotteita. Yleisesti ottaen kokemukset olivat myönteisiä. KORONAN JÄLKEEN on helppo arvata paholaisen käsikirjoituksen seuraava sivu. Nälkäisimmänkään kurkusta ei solahda alas puolimätä mössö, jota lehmät mutustavat. Ongelmana oli korjuu. Puuleipä unohtui kuriositeetiksi. Sienestys ei lyö leiville. Puuleivästä kaavailivat kesällä 1918 kansallista pelastusta senaattori H. Metsäteollisuus riensi hätiin ja innovoi ”puuleivän”. Miksi heitä silti nääntyi nälkään. Mahtaako sellutehtaiden prosesseilla enää onnistua vuoden 1918 resepti. Sen kysyntä romahti viljaja läskilaivojen saapumiseen. Muinaissuomalaiset tiesivät käytännössä saman asian. Eukot sanoivat: Jos mulla joskus voita ja kermaa olis, laittasin ruokaa vaikka vanhasta alushameestani. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre-lehden uusi kolumnisti Teemu Keskisarja (s. Raaka-aine ei sitä paitsi ollut ilmaista. Odotettavissa oli 1860-luvun vertainen väestökatastrofi. G. Vain yksi sovellus toimi taatusti kautta vuosisatojen. Mäntymetsässä ei huvittanut huhkia pelkästä hätävarjelun liioittelusta. Niissä on kaloreita mitättömän vähän. Maailmansota ja Venäjän kaaos estivät viljan ja lannoitteiden maahantuonnin. Kenties tavallisten kansalaisten kannattaa harjoitella tuomiopäivän varalta ja ottaa kirves ja petkele kauniiseen käteen. Oswald Kairamo. Maailmansota loppui ja merireitit aukesivat. Kannattavuutta kyseenalaisti sahatavaran, paperin ja sellun noususuhdanne
Yhdistetty EU-kulutus 4,8–6,7 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. Caddy Family hinta alk. Caddy henkilöautomallisto alk. Volkswagen Caddy Family alk. 30 255,44 €, hinta CO?-päästöllä 145 g/km. Täysin uusi Caddy. 30 256 € Saatavilla myös retkeilyautona Caddy California Tilaa elämälle. CO?-päästöt 126–157 g/km. 24 %. Volkswagenin Suomen maahantuoja on K Auto Oy. Volkswagenin jälleenmyyjät ovat Autotalo Lohja, Bifa, Jyväskylän Autotarvike, Käyttöauto, Pörhön Autoliike, Savilahden Auto, Traktoauto ja K Caara Volkswagen Center. Hinnat sisältävät toimituskulut 600 €. Entistä tilavampi Volkswagen Caddy soveltuu kaikkiin elämäsi käänteisiin. Hinnat sisältävät alv. CO?-päästöt 128–156 g/km. Tämä luotettava ja turvallinen kumppani tarjoaa jopa 7 paikan sisätilat tavaratiloineen, kuljettajalle ajoa avustavat järjestelmät sekä edistyksellistä digitaalisuutta. 25 971,68 €, hinta CO?-päästöllä 127 g/km. Suositusvähittäishinnasto 11.1.2021. Tule hämmästymään ja koeaja kokonaan uudistettu Caddy jälleenmyyjällä tai tutustu osoitteessa volkswagen.fi.. Yhdistetty EU-kulutus 4,8–5,9 l/100 km
Kun Laitinen ensimmäisen kerran tarttui puuk koon ja puunpalaan, hän jäi koukkuun. ”Pyrin aina valitsemaan ekologisimman vaihtoehdon. Varas tossa veistämistä odottaa muutama uusi puulaji. On ollut pakko kehittää verkko kauppaa, jotta saisin tehdä työtä, jota rakas tan.” LISÄTIETOJA luloubee.com, instagram.com/lulou.bee Vuoltuja muotoja LO TT A AV EL IN AJANKOHTAISET AARTEET ”Olen aina tehnyt käsitöitä. ”Se on ihanan itsepäinen puu, joka tuoksuu hyvältä. PUU AARRE 82 100 Hirvikannan koko syksyn 2020 jahdin jälkeen oli arviolta 82 100 hirveä. ”Pandemia on muuttanut työtäni, sillä enää ei voi käydä tapahtumissa. On mahtavaa näh dä oman käden jälki. ”Suomessa on paljon upeaa puuta. Puu on kaunista, ja puukolla veistämällä siihen tulee aito kädenjälki.” Laitinen toivookin, että Luloutuotteita sekä käy tettäisiin että pidettäisiin keittiössä esillä. (Lähde: Luonnonvarakeskus) SITAATIT JO HA N-P UU O Y Aarre 3/2021 METSÄ 16 P uun syyt määräävät tuotteen muoto kielen. Oudot muodot ovat suosikkejani”, kertoo yrittäjä ja itseoppinut puu muotoilija Linda Laitinen. Hän veistää verstaallaan Espoossa uniikkeja keit tiötuotteita kotimaisesta puusta. Puhutaan toisten ohi.» Väitöskirjatutkija Tuulikki Halla Itä-Suomen yliopistosta (Suomen Kuvalehti 10/2021). Kun neulominen ei enää innostanut, tartuin puuhun. Kuningatar piti kesäkotsan päässään ja marikossa rämpiminen repi valtiovieraan sukat.» Kirjailija Antti Heikkinen selostaa Elisabet II:n savottavierailua KeskiSuomessa toukokuussa 1976 (Metsälehti Makasiini 2/2021) »Vuoropuhelua auttaisi, jos ymmärtäisimme, mihin kaikkeen tunne-elementti liittyy. Siitä aloitin veistämisen.” Koivua ja pihlajaa Laitinen työstää myös. Toinen isäni on tehnyt paljon puutöitä, ja olen saanut häneltä hyviä neuvoja”, Linda Laitinen kertoo. En väännä puusta väkisin mi tään. LISÄTIETOJA johan.fi »Passeli palsta löytyi ja mestoille saavuttuaan Elisabet ripusti tarjotun turvakypärän käsilaukuttomaan käteensä. Mieluisin puulaji hänelle on kataja. Idea kauniisiin käyttöesineisiin syntyi, kun Laitinen hoksasi halua vansa itse käyttää puisia kapustoja. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että hän aikoo markkinoida tuot teitaan yhä enemmän kansainvälisille asiakkaille. ”Veistämi nen tuntuu minulle tosi oikealta. Esimerkiksi liimoja tai mineraaliöljyjä en käytä tuotteissani ollenkaan. Kanta pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 10,6 %. Syksyllä 2018 hän perusti oman yrityksen, Luloun. Nyt metsäkeskustelussa maailmat eivät kohtaa. En näe min käänlaista tarvetta käyttää ulkomaisia puulajeja.” Parhaillaan Laitinen suunnittelee uutta mallis toa sekä uutta brändiä yritykselleen. Luonnonmukaisuus näkyy paitsi tuotteiden muo tokielessä myös Laitisen muissa valinnoissa. Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN Paluu 80-luvulle Nyt niitä taas saa, isokyröläisen Johanin puutulppaaneita! Värit musta, valkoinen, harmaa, liila, pinkki ja keltainen, 6 e/kpl. LINDA LAITINEN Kuvan tuotteet on valmistettu koivusta. Parhaillaan tutkin luonnon mukaista värjäämistä.” Puumateriaalia Laitinen saa tutuilta ja sukulaisil ta, ja joskus sopivaa puuta löytyy myös puskaradion kautta. Luloun tuotteita on myynnissä yrityksen omassa verkkokaupassa sekä Lokal-, PUFja Metsä / Skogen -kaupoissa
Toimittaja Kati Kelolan kokoamat ideat, tarinat ja tietoiskut saavat matkakaipuun heräämään. Tässä kirjan tammikuussa 2021 päivätyssä, laajennetussa, painetussa versiossa Isomäki kuvaa muun muassa omaa koronatartuntaansa ja taudin sairastamista kotikaranteenissa. HE LI BL ÅF IEL D Erja Hirvestä julkaistaan tänä vuonna kirja, joka käsittelee laajasti hänen tuotantoaan ja työskentelytapojaan. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. 29.3.2020 otettu kuva muistuttaa, että vuodet eivät ole veljeksiä. TEIJA JÄRVENPÄÄ. KAIKKI PUISTA TIESITKO, ETTÄ Etelä-Suomessa kannettiin 1400–1600-luvuilla niiniveroa. Jos punarinta ei eksy kuistille, lepakko lentää sisään. Voisi sanoa, että samassa talossa lomailevat hiiret, lepakot ja linnut. Jos saa sanoa vain yhden.” Vuorokauden aktiivisin aika. Risto Isomäki: Mitä koronapandemian jälkeen (Into 2021) METSÄNIMISET 17 METSÄ Aarre 3/2021 Erja Hirvi TEKSTIILITAITEILIJA, 52 Tärkein aistisi. Niini kiskottiin metsälehmuksista, ja sanonta "puilla paljailla" on saanut alkunsa siitä, kun kaikista puista oli kuori kiskottu. Hirvi on suunnitellut kuoseja muun muassa Marimekolle ja Samujille. ”En, mutta ikkunasta kerran katsoin maalla ja siellä se käveli pellolla. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. Mikään uusi idea maata pitkin matkustaminen ei siis ole. ”Kevät tulee kovaa vauhtia, puut ovat silmuilla Porissa”, kuului Teijan saateviesti. Jos ei lintuja, niin aina joku hiiri vähintään. TÄMÄNKERTAISEN LUKIJAN kuvan lähetti jo viime keväänä Teija Järven pää Porista. ”Kyllä, todella hyvin. ”Näköaisti. Mäyräkin tuli kerran vastaan. Tekstiilitaiteilijat TEXO ry valitsi hänet Vuoden 2021 tekstiilitaiteilijaksi. Ei tosin tunnu siltä, että olisin yksin, esimerkiksi maalla ollessa. Välissä vaihdellen pinaattia, kesäkurpitsaa, tomaatteja tai munakoisoa. ”Itse tekemäni lasagne, jossa on paljon valkosipulia ja yrttejä tomaattikastikkeessa. ”En, teen vierailuja eri paikkoihin.” Lempikasvisruoka. Ja kai siellä muutama kuoriainenkin jyrsii jossain hirren sisällä.” Vaellatko. Kåre Pihlström & Anneli ViheräAarnio: Suomalaisten puut arjessa ja ajatuksissa (Metsäkustannus 2020) MAATA PITKIN TURISTILENNOT ALKOIVAT yleistyä 50-luvulla ja halpalennot vasta tällä vuosituhannella. Kahden metsäammattilaisen kirja on runsaudensarvi, joka pursuu kiinnostavaa tietoa kotimaisista puulajeista. Iso oli ja sarvet komeat!” LISÄTIETOJA Erja Hirvi on helsinkiläinen muotoilija ja tekstiili suunnittelija. Päällä reilusti juustoa.” Oletko tavoitellut Hiiden hirveä. Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. ”Työskentelyä ajatellen se on iltapäivä.” Viihdytkö yksin. Emme palauta kuvia. Kati Kelola: Vaihtuvia maisemia (Gummerus 2021) KORONAPIKAKIRJA RISTO ISOMÄKI ei tuhlaa aikaansa somettamiseen eikä telkkarin tuijottamiseen, ja niin häneltä ilmestyi jo viime keväänä äänija e-kirja korona pandemiasta. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. Kun kulkuvälineeksi valitsee junan, bussin tai pyörän, on oikeastaan perillä jo matkaa tehdessä
Nyt eläkkeellä oman metsän hoitaminen on hänelle rakas harrastus. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso. METSÄNOMISTAJA Teksti PEKKA VIRTAMO | Kuvat JOHANNA KOKKOLA 18 Aarre 3/2021 METSÄ Maastopalon jäljet Jutunteon yhteydessä kuvatulla videolla joensuulainen metsänomistaja Iivo Suvanto esittelee toukokuussa 2010 syttyneen maastopalon jälkiä puissa. 18 Aarre 3/2021 METSÄ Iivo Suvanto pitää raivaussahoineen huolen siitä, että kuusentaimet saavat kasvutilaa. Papin paratiisi Nuorena kotitilan metsätyöt tuntuivat Iivo Suvannosta pakkopullalta
Iivo Suvanto Ikä: 70 Kotikunta: Joensuu Perhe: kaksi lasta ja kaksi lastenlasta Koulutus: ortodoksi nen pappis seminaari Ammatti: eläkkeellä oleva kirkkoherra Metsä: 14 hehtaaria Outokummussa Harrastukset: metsän hoito, valokuvaus, practical ammunta, elokuvaavustajan työt 19 Aarre 3/2021 METSÄ. 19 Aarre 3/2021 METSÄ METSÄNOMISTA JA Isä Iivo kertoo saavansa kotitilansa metsätöistä voimaa ja hyvää mieltä
Onhan tuomikin kaunis puu kukkiessaan, mutta kukinta kestää vain niin lyhyen aikaa.” Iivo Suvanto aikoo jatkaa omatoimista metsänhoitoa niin pitkään kuin virtaa ja terveyttä riittää. Uudistamisessa on laskettu sen varaan, että taimia syntyy kuviolle luontaisesti. Vapaa-ajan asunto ja pihapiirin toisella laidalla oleva varasto palvelevat Joensuun keskustassa asuvaa Suvantoa metsätöiden tukikohtana. Hän painottaa, että hoidetut talousmetsät ja metsän virkistyskäyttö eivät sulje toisiaan pois. E tenen hitaasti ja rauhallisesti, omaan tahtiini”, raivaussahaansa käyntiin vetävä Iivo Suvanto sanoo valokuvaajalle samalla, kun hän valmistautuu raivaamaan pois puolimetristen kuusentaimien ylle kasvanutta lehtipuu vesakkoa. 2 Ota selvää metsäsi arvosta ja siitä, kuinka metsää tulisi hoitaa. Paitsi omaan tahtiinsa hän tekee töitä metsän tahtiin: metsän kasvun määrittämässä rytmissä ja aikataulussa. Sitäkin odottaa uudistaminen, mutta ei vielä aivan lähivuosina. Mökki tukikohtana metsätöille Iivo Suvannon kotitila Outokummussa on lähes kokonaan metsämaata. Kun metsää hoitaa hyvin, se myös tuottaa. 4 Lumien sulettua kierrä tarkastamassa metsäsi, että pääset ajan tasalle hoitotarpeista. Olen tietoisesti kasvattanut siitä sekametsän, kun harvennusten yhteydessä olen pyytänyt jättämään kuusten sekaan mäntyjä. METSÄNOMISTAJA. Eiväthän nämä metsätyöt silloin innostaneet. Omatoiminen puuhailu metsässä on Suvannolle vain yksi osa metsän omistamista. Siellä kasvaa luontaisesti syntynyttä kuusivaltaista sekametsää, joka alkaa sekin olla uudistamiskypsää. Suvanto sanoo hoitavansa tilaansa talousmetsänä, jolla on rahallista arvoa. ”Mutta ei sitä aivan vielä hakata. ”Lapsuudessani tämä oli maatila, mutta kun se siirtyi omistukseeni, myin pellot pois ja jätin itselleni vain metsän”, Suvanto kertoo. ”Katson YouTubesta Metsolan Metsäkoulun opetusvideoita, luen alan julkaisuja ja seuraan asiantuntijoiden mietteitä. Hän haluaa olla perillä siitä, mitä metsälle pitää tehdä ja miksi. 20 Aarre 3/2021 METSÄ Isä Iivon vinkit 1 Älä tee aukkohakkuita liian varhain, vaan harvenna ja anna puuston kasvaa järeyttä. Sen jälkeen ammattilaiset ovat hoitaneet istutukset”, Suvanto muistelee hymy suupielessään. Raivaus saha on ahkerassa käytössä, ja tuulenkaadot ja muut polttopuuksi tehtävät rungot Iivo Suvanto vetää tienvarteen kahdella vinssillä varustetulla mönkijällään. Hän on paikallisen metsänhoitoyhdistyksen ja Metsäliiton jäsen, joten tietoa metsänhoidosta ja puumarkkinoista tulee monelta taholta. ”Näkyyhän noita kasvavan tuolla”, Suvanto tuumailee tyytyväisenä silmäillessään aukolle. Kuten monet pientilojen pojat joutui Iivokin pienestä pitäen osallistumaan isän mukana kaikkiin maatilan töihin. Havupuiden seassa näkyy myös koivuja. Iivo Suvannon lempipuu on perisuomalainen mänty – se, joka erottuu metsässä punakylkisenä aamuja ilta-auringossa. Notkossa sekametsää Männikkökuvio laskeutuu alemmas notkoon, jossa maaperä muuttuu rehevämmäksi. Lyhyt kiertokävely kertoo, että tilan pinta-ala on tehokkaassa käytössä tuottamassa tuloa metsänomistajalle. ”Olen kyllä jättänyt tuonne reunoille myös riistatiheikköjä”, Suvanto sanoo. Männynsiemenet ovat peräisin noin 60-vuotiaasta männiköstä, jonka reuna-aukko on laikutettu. Hänen isänsä oli Karjalan evakko, joka osti tilan veljensä kanssa talvi sodan jälkeen. Vain vanha pihapiiri, jonka reunalla sijaitsee uudehko vapaa-ajan asunto, kasvaa nurmikkoa ja kedon kukkia. ”Jos metsä on aivan käsittelemätöntä, niin paha sinne on mennä marjaan tai sienestämään.” Männikköä kasvatetaan pylväiksi Tulevaisuuteen on panostettu tekemällä päätehakkuun jälkeiset uudistamistyöt ajallaan. Kun urakka päättyi, vaimo iski kuokan maahan ja sanoi, että nyt riitti. ”Männikkökangas on kaunis. Edellisen ja viimeisen kerran, kun istutimme itse, vaimoni odotti nuorimmaistamme. Metsä on näin maisemallisesti hauskempi, ja se pysyy terveempänä, kun on useampia puulajeja”, Suvanto sanoo. 60-vuotias männikkö on harvennettu kahdesti. Tilalla on myös rehevämpiä, kuusta ja lehtipuuta puskevia kuvioita. ”Teen sieltä sitten polttopuuta jossain vaiheessa.” Hän kertoo, että alun perin aukko oli pienempi ja että vain osa alalla kasvaneesta järeästä kuusikosta hakattiin aukoksi. Hän kertoo kasvattavansa taimikot Kemera-kriteerejä tiheämpinä. Ahkeraa opiskelua Nyt metsänhoito on hänelle tärkeä harrastus. Suorarunkoisista puista saadaan jossakin vaiheessa arvokasta pylväspuuta. Mutta kun kovat tuulet kaatoivat jäljelle jääneitä kuusia, oli järkevämpää kaataa loputkin ja aloittaa metsän kierto alusta. Sitä ajatteli, että kunpa tätä ei tarvitsisi ikinä tehdä”, Suvanto muistelee. Tosin näyttää siltä, että metsäntutkijat ovat usein eri mieltä keskenään, joten pitää yrittää muodostaa oma mielipide.” Suvanto kertoo tehneensä puukauppoja useiden eri metsäyhtiöiden kanssa. ”Mutta taimien istutusta ei tällä tilalla ole tehty omin voimin neljäänkymmeneen vuoteen. Osalla uudistetuista kuvioista kasvaa istutettuja kuusentaimia, osalla taivasta kohden pinnistelevät siemensyntyiset männyntaimet. 3 Jos et tiedä jotakin, kysy neuvoa ammattilaiselta. Jos ei tiedä jotakin, aina voi kysyä niiltä, jotka tietävät. Huomattava osa metsäpinta-alasta on kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa laadukasta männikköä. ”Jo 13-vuotiaana olin mukana propsin kuorinnassa. Silloin istutettiin vielä avojuurisia taimia
Ukkonen hiipii lähemmäksi. Metsällä on oma arvonsa, ja siitä kannattaa huolehtia”, isä Iivo evästää. Naapuritilalta edennyt metsäpalo korvensi muutama vuosi sitten mäntyjen kylkiä niin, että runkojen pinta tummui. Minulta kysyttiin, mitä teen oikeasti. Syntymävuotenani 1950 sen osuus oli peräti reilut 70 prosenttia.” Suvanto nostaa esille vielä yhden näkökulman: ”Metsä on monipuolinen raaka-ainelähde. Kerran odottelimme bussikyytiä muiden avustajien kanssa, ja minulla oli yllä osittain omat papin vaatteeni. Suvannon mielestä metsään kannattaa panostaa, vaikka puukauppatuloa saa harvoin ja varsinkin uudistamisen yhteydessä työtä riittää. Raivattavat taimikot sijaitsevat kätevästi kävelymatkan päässä Iivo Suvannon vapaaajan asunnolta.. Metsän kasvattaminen on pitkäjänteistä työtä. Joensuun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherran virasta eläkkeellä oleva Suvanto innostuu tarinoimaan kokemuksistaan elokuva-avustajana. Hän huomauttaa, että suurimmalta osin hän kasvattaa metsää jo tuleville sukupolville. Jos ei halua, niin sitten teetetään ulkopuolisilla ammattilaisilla”, Suvanto miettii. ”Eipä meillä taida olla metsään mitään erityissuhdetta. Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on edelleen noin 20 prosenttia. Vieläköhän ehtisi raivata lopputankillisen ennen sadetta. Ortodokseilla painottuu enemmän ihmisten keskinäinen yhteys kuin suhde luontoon”, Suvanto miettii. Metsä on myös kansantaloudelle merkittävä, ja siinä voin olla mukana tekemässä oman osani. Mutta moneen muuhunkin mies on ehtinyt. Kyllä siinä muut ihmettelivät, että ihanko olet oikea pappi”, Suvanto muistelee hymy suupielessä. Metsässä touhuaminen pitää yllä fyysistä kuntoa ja on hyväksi myös henkiselle vireydelle. ”Jossakin vaiheessa katsottiin, että metsäteollisuus on auringonlaskun ala, mutta niin vain sieltä noustiin. Hänelle itselleen metsällä on paljon eri merkityksiä. ”Jos nuorempi sukupolvi haluaa jatkossa tehdä näitä hommia, tehköön kernaasti. Mitä voidaan tehdä öljystä, sitä voidaan tehdä puustakin. Vastasin, että papin töitä. Mutta vain harva raaka-aineita tuottava paikka voi olla myös virkistyksen lähde, kuten metsä on meille suomalaisille.” Kun vain virtaa riittää Iivo Suvanto aikoo hoitaa metsäpalstaansa itse niin pitkään kuin vain jaksaa. Muutama puu kuoli, mutta valtaosa jatkaa kasvuaan. 21 Aarre 3/2021 METSÄ Pappina myös Onnen maassa Metsänhoito on Iivo Suvannon ykkösharrastus, jos mittarina pidetään harrastukseen käytettyä aikaa. ”Metsä on hiilinielu ja kuuluu suomalaiseen kansallismaisemaan. Kun metsänomistaja on kirkkoherra, häneltä on luontevaa kysyä, onko metsällä jokin erityisasema ortodoksisessa uskonnossa. ”Markku Pölösen Onnen maa -elokuvassa esitin pappia. Kun metsää hoitaa, se myös tuottaa
22 Aarre 3/2021 METSÄ Yksikkö: miljoonaa euroa 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 20 19 20 18 20 17 20 16 20 15 20 14 20 13 20 12 20 11 20 10 20 09 20 08 20 07 20 06 20 05 20 04 20 03 20 02 20 01 20 00 KEMI KIRITTÄÄ Jalostus kasvattaa puun arvon moninkertaiseksi. Teollisuus puolestaan tavoittelee kasvua ja kannattavaa liiketoimintaa. Ilman niitä kehitys olisi ollut negatiivinen. Onneksi Suomesta löytyy vielä uskallusta ja tahtoa metsäteollisuuden kehittämiseen. Valitettavasti yhä suurempi osa suomalaisen puun jalostushyödystä on valunut ulkomaille. LÄHDE Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus Puutuoteteollisuus Massaja paperiteollisuus Metsäteollisuus, yhteensä. 2000-luvun alusta alkaen metsäteollisuuden tuotannon jalostusarvo on vaihdellut paljon. M etsä Fibren päätös rakentaa uusi jättimäinen biotuotetehdas Kemiin on mainio uutinen Pohjois-Suomen metsänomistajille. Metsänomistajien tavoitteet toteutuvat ainakin osittain jo kasvavan puunkysynnän myötä. Tässä vaiheessa tiedetään, että osa uuden tehtaan sellusta käytetään Kemissä kartongin valmistukseen. Miten Metsä Fibren uusi tehdas vaikuttaa käynnistyttyään tilanteeseen. Näin metsänomistajien ja teollisuuden pyrkimykset voivat olla jopa vastakkaiset. Keskittyminen sahatavaran ja selluloosan kaltaisiin alhaisen jalostusarvon tuotteisiin johPUUMARKKINAT Teksti ANTTI ÄIJÖ | Graafi AINO SAARIKIVI Metsäteollisuuden tuotannon jalostusarvo Tuotannon jalostusarvo lasketaan tuotannosta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. Useimpien metsänomistajien keskeinen tavoite on saada tuottamalleen puulle lisäarvoa ja -hintaa. Ei hyvältä näytä. Osa arvonlisästä on peräisin uusimmista sellutehtaista. Uudet tehtaat pääsääntöisesti parantavat arvonlisää. Kustannuksiin ei sisälly työvoimakustannuksia. Arvonlisä saadaan, kun lopputuotteiden hinnasta vähennetään puun hinta ja muut kustannukset. Kemin uusi biotuotetehdas vahvistaa suuntausta. Hidas muutos Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa on selvitetty, että metsäteollisuuden ja puunkorjuun tuottama arvonlisä Suomen kansantaloudelle oli vuonna 2019 samalla tasolla kuin 20 vuotta aikaisemmin, kun inflaation vaikutus otetaan huomioon. Tavoitteena Kemissä niin kuin Äänekoskellakin on monipuolisen jalostuksen kehittäminen uuden tuotantolaitoksen ympärille. Sellua valmistava tehdas on hyvä perusta muulle tuotannolle. Kartongin tuotannon määrää on tarkoitus kasvattaa nykyisestä. Uutinen on hyvä myös koko kansantalouden kannalta, sillä miljardiinvestoinnilla saadaan vuosien mittaan moninkertaiset hyödyt
Rakennustarvikkeiden siirto vaikeisiinkin kohteisiin. Erittäin hyvin toimivat ohjausjärjestelmät. Miten sitä puuta riittää. Ajankohtaista Metsäkeskuksen metsänkäyttö ilmoituksissa yksityismetsien hakkuuaikomuksia ilmoitettiin viime vuonna noin 490 000 hehtaaria, prosentin verran enemmän kuin vuonna 2019. Hydrostaattinen voimansiirto: Alstor 840 Pro (hytillinen) ja Alstor 841. Lämmin, hiljainen ja tilava turvaohjaamo. Esimerkiksi höyläämöt ovat maastamme huvenneet, koska Virossa kaikki samat tuotteet pystytään tekemään huomattavasti edullisemmin. Hienopaperitehtaan konvertointi kartongin valmistukseen pitää yllä puun kulutusta mutta tuottaa vähemmän hyötyjä kansantaloudelle. Tule tutustumaan Alstor -pienmetsäkoneisiin metsätilallemme Pälkäneen Luopioisiin tai pyydä esittely omalle kotiseudullesi. Monissa mekaanisen jalostuksen tuotteissa työvoimakustannus on ratkaiseva tekijä, ja siinä Suomi ei pärjää lähimmille kilpailijoilleen. Puun mekaanisen jalostuksen korkeaa astetta edustavat esimerkiksi hirsitalot ja huonekalut. Ei tarvitse kuin tutkailla massan ja sahatavaran hintavaihteluita parin viime vuoden aikana, kun tämä tulee havainnollisesti esiin. Metsä Fibren päätös rakentaa Kemiin uusi jättimäinen biotuotetehdas on hyvä uutinen metsänomistajille ja pohjoisen Suomen aluetaloudelle. Tähtäys on kaukana, mutta nopealla aikataululla merkittävää muutosta ei saadakaan aikaan. Pohjois-Ruotsissa lähin selluloosaa tuottava laitos on Billerudkorsnäsin iäkäs ja nykymittapuun mukaan pieni tehdas Karlsborgissa, jonne matkaa tulee Kemistä noin 80 kilometriä. Alstoreita jo 23 vuotta. Ruotsin metsien kasvusta on teollisesti hyödynnetty vielä suurempi osuus kuin Suomessa, mutta maalaisjärjellä ajateltuna ilmastonmuutos nopeuttaa metsien kasvua myös naapurimaassa.. Molempien osalta vienti on viime vuosina kehittynyt heikosti. Metsäteollisuuden tuoma arvonlisä pääsääntöisesti paranee uusien tehtaiden myötä, mutta jätti-investoinneilla pitäisi pystyä parempaan. Puunajot, hakkuut ja metsälannoitus. Korkealaatuisille papereille ei ole kysyntää, ja sen myötä tuotantoa on ajettu alas. Ensiharvennushakkuita ilmoitettiin noin 100 000 ha, myöhempiä harvennuksia noin 260 000 ha ja uudistushakkuita noin 110 000 ha, missä lisäystä oli peräti 12 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Uusi tehdas käyttää sekä havuettä lehtikuitupuuta. Toisaalta urakkaa avittaa kolme asiaa. Kokenut valmistaja; Alstor Ab, Ruotsi. Vuonna 2018 Aalto-yliopisto ja VTT käynnistivät innovaatiohankkeen, jossa tavoitteena on metsäteollisuuden jalostusarvon kaksinkertaistaminen vuoteen 2050 mennessä. Myynti Suomessa: Oy Wicanda Ltd I 0400 251 666 aaro.turunen@wicanda.inet.fi I Hevossalmentie 30, 36760 Luopioinen I www.alstorfinland.fi PIENMETSÄKONE ALSTOR 8X8 Neljä eri mallia. Sellun hintahuipulta tultiin Euroopassa alas yli 30 prosenttia, kunnes uusi tasapaino löytyi ja päästiin vihdoin nousuun. Joka tapauksessa tehtaan käynnistyttyä puuta tarvitaan arviolta 4,5 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin nyt. Kuitupuun kysyntä kasvaa merkittävästi hyvin laajalla alueella. Kaikissa koneissa kahdeksanpyöräveto ja -jarrutus. Jatkuvan kasvatuksen mukaisia poimintaja pienaukkohakkuita ilmoitettiin viime vuonna noin 10 000 hehtaaria eli noin kaksi prosenttia yksityismetsien hakkuupinta-alasta. Kemiin tuotavan ruotsalaisen puun vuosittaiseksi määräksi on tässä vaiheessa arvioitu miljoona kuutiometriä. Todella suosittu metsänomistajien ja urakoitsijoiden keskuudessa. Nousut ja laskut seuraavat toisiaan nopein syklein. Maansiirto kippilavalla. Metsän omistajien ja teollisuuden pyrkimykset voivat olla vastakkaiset. Mekaaninen voimansiirto: Alstor 833 (hytillinen) ja Alstor 821. Halpa työvoima houkuttaa Kun katsotaan vain mekaanista metsäteollisuutta, voidaan nähdä, että Suomen puutuoteteollisuuden jalostusarvo on likimain puolittunut 11 viime vuoden aikana. taa siihen, että markkinoiden heilahtelut tuntuvat yrityksissä ankarammin. Pohjois-Ruotsin metsät ovat hyvin ulottuvilla, ja läheisen sataman kautta puuta ja haketta voidaan kuljettaa myös Baltiasta. Investointi Kemiin panee Metsäliiton puunhankinnan tiukoille. Ikävää mutta totta. 23 Aarre 3/2021 METSÄ alstor.se I alstorfinland.fi alstor.se I alstorfinland.fi Made in Sweden, superior performance. Kemiallisessa metsäteollisuudessa muutos on ollut samansuuntainen mutta vähän hitaampi. Kemiallisessa jalostuksessa markkinoiden hiipuminen on ollut keskeinen syy jalostusasteesta saatavan hyödyn menettämiseen. Kevyt kone jäällä ajoon
JOS OSALLISTUT raivaussahakurssille tai hankit aihepiiriin opastavaa kirjallisuutta, voit vähentää myös niiden hinnan metsäverotuksessa, samoin matkat metsäpalstalle. 24 Aarre 3/2021 METSÄ Raivaus saha on rahasaha Kevät ja alkukesä ovat mainiota aikaa raivata. Sateita on yleensä vähän, eivätkä kuumuus ja hyönteiset vielä vaivaa. Tämä kaikki parantaa raivaajan mielialaa ja myös jaksamista. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso. TYÖVÄLINEET VEROVINKKI RAIVAUSSAHA JA sen lisävarusteet, polttoaineet ja muut varusteet, huollot ja korjaukset sekä työssä käytettävät asut ja turvavarusteet ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia vuosimenoja. 24 Aarre 3/2021 METSÄ Vinkkejä raivaustyöhön Juttuun liittyvällä videol la raivataan ja puhutaan sahaustekniikan mer kityksestä loppu tulokseen
Raivauksen voi teettää ostopalveluna tai tehdä itse. Kipeytyvätkö hartiat tai niska raivatessa. Kun saha soi ja hiki virtaa aina, kun taimikot sitä vaativat, kristallipallossa nähty muuttuu todeksi. Hakkuun ennakkoraivaukseen myös järeämpi malli 490 on hyvä. Runkoputken nostelu lisääntyy, ja jotta sahan saa kääntymään, pitää ottaa useampia lisäaskelia taakse tai kurottaa lantiota enemmän. Istutettujen taimien etäisyys toisistaan on yleensä 1,5–2,5 metriä, paikoin vähemmänkin. Husqvarnaan tottuneet metsänomistajat hankkivat useimmiten mallin 545. Juuri valjaissa metsänomistajan kannattaa valita vain parasta.. Koko päivän jatkuessaan turha rasitus kasvaa jaksamista syöväksi taakaksi. Tehokkaampi malli 555 sopii järeisiin raivauskohteisiin. Tähän pystyy lähes jokainen liikunta kykyinen metsänomistaja. Mitä lähempää se löytyy, sen parempi. Omatoimisen raivauksen hyviin puoliin kuuluu se, että työn alle otetun taimikon voi raivata vaikka pitkin vuotta keväästä syksyyn silloin, kun itselle sopii. Stihlin raivaussahoista malli 460 on ehkäpä suosituin metsänomistajien keskuudessa. Hyvä istutuskohta on taimien istutuksessa tärkeämpää kuin täsmällinen määräväli. Halpissahat tuppaavat olemaan pitkällä aikavälillä kaikkea muuta kuin halpoja. 25 Aarre 3/2021 METSÄ Tulevien vuosikymmenten kolme tai neljä hyvää hakkuutiliä teh dään niin, että taimikkovaiheessa metsä raivataan kahdesti. Yhdistelmämalli on suunniteltu ruohikon trimmeröintiin ja myös taimikon harvennukseen. Edes kursseja ei ole pakko käydä, vaikka ne antavatkin hyvät alkeet. Valjaat uusiksi. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Jos saha toimii 10 vuotta ja kulut vähennetään arvonlisäverotuksessa sekä metsäverotuksessa, hyvänkin sahan hankintahinnaksi jää ehkä vain 50–60 euroa raivausvuotta kohden. Sille, joka työn haluaa oppia, työ osaa sen opettaa. Sen lisäksi tulevat mahdolliset korjausja huoltokulut. Jos valjaat ovat vain harrastetasoa, niitä ei ole tarkoitettu jatkuvaan, pitkäkestoiseen työhön. Kymmenkunta senttiä pitempi raivaussaha on lyhyttä selvästi kankeampi työkalu. Näin kauaksi tähystäminen on sahaa ostaessa viisautta. Siksi taimikoissa on aina ahdasta tai hyvin ahdasta. Metsävai yhdistelmämalli. Taimikonhoitoon on syytä hankkia juuri metsään tarkoitettu raivaussaha, jollei kyse ole hehtaarin tai parin raivauksesta vaikkapa kymmenen vuoden aika jaksolla. Hyvä saha kestää pitkään, mutta merkkikohtaista huoltoa voidaan silti tarvita. Liikkeelle lähtö ei edellytä raivaussahan käsittelyn taitoa eikä mitään erityistä fyysistä kuntoakaan. Työ kehnolla tai rikkinäisellä raivaussahalla aiheuttaa harmitusta, ergonomisia haittoja, vioista johtuvia työajan menetyksiä ja lisääntyneitä kilometrikuluja raivattua hehtaaria kohden. Laadukas saha kestää keskikokoisella metsätilalla 10–15 vuotta tai jopa pitempään. Raivaussaha on metsänomistajan työvälineistä kannattavin hankinta. Vanhat valjaat eivät ehkä enää ole tämän hetken parhaiden valjaiden tasolla. Heinän niitossa pitkä varsi on hyödyksi, mutta taimikossa tilanne muuttuu. M etsän kasvatuksessa kuka tahansa voi olla menestyvä ennustaja, niin ratkaisevaa on taimikon raivauksen rooli metsän tulevan arvokasvun perustana. Ostaisinko halvan. Myös varaosien ja huollon saatavuus on syytä varmistaa. Yksi syy särkyihin voi piillä valjaissa, jotka eivät riittävästi jaa sahan painoa lantion ja koko ylävartalon alueelle. Sen varsi on kymmenisen senttiä pitempi kuin metsäsahan. Tärkeintä on tahto
Tällainen taimikko on täynnä kaivinkoneen tekemiä kuoppia, joita ei kasvillisuuden seasta huomaa. Kesäkuumalla monet käyttävät verkkareita ja hengittävää, pitkähihaista paitaa. Osassa on säärien suojana vanupehmuste. Dolmarin/Makitan valjaiden ehkäpä paras ominaisuus on niiden helppokäyttöisyys. Reikä visiirissä on riski näölle. Säädä lopuksi lonkkasuojaa siirtämällä sahan asento sellaiseksi, että terä asettuu käsin koskematta vartalon keskilinjaan, navan kohdalle. Millainen asu. Säädä sitten kahvaputki sivusuunnassa niin, että kahvat ovat olkapäiden kohdalla ja kyynärpäät lähes vartalossa kiinni. Ne ovat kumiturvasaappaita kevyemmät ja ilmavammat. Huskun ja Stihlin valjaat maksavat noin 150 euroa, Dolmarin/Makitan ammattivaljaat noin puolet siitä. Huskun ja Stihlin valjaissa on jämäkkä selkälevy ja runsaat säädöt. Kuulosuojainten korvia vasten tulevat pehmusteet voivat aikaa myöten kovettua kaikissa kypärissä, jolloin ääni voimistuu. Siirrä ripustuskoukun paikkaa runkoputken rei’issä, kunnes terä ei vapaana painu maahan edes tankki tyhjänä. Husqvarna Technical -raivausja trimmausasu. Visiiriverkkoja myydään varaosina. Kahvojen kulma säädetään kahvaputkea kääntämällä sellaiseksi, että kädet ovat hieman koukussa kahvoilla ja ranteet pysyvät suorina. Nyt myös Stihliltä löytyy samantasoinen valjasmalli Advance X-Treem. Housujen etupuolen viiltosuojat lisäävät painoa mutta toimivat pehmusteina. Kivikkoisessa maastossa ja rinteillä se ei ole suositeltavaa, ei myöskään mätästyskohteilla, jos mätästä ei ole palautettu kääntäen nostopaikkaansa. Vetisessä maastossa metsurin kumiturvasaapas on varma valinta. Uutta kypärää on tarpeen sovittaa. Radiolla varustetut kypärät ovat suosittuja, vaikka radio tuplaa hinnan. Tarjolla on myös pelkästään raivaukseen tarkoitettuja asuja. Jos esimerkiksi toinen olkapää kipeytyy Jätä sahan kannattelu valjaille. Säädä sen jälkeen olkahihnat ja kainalohihna. Silloin päässä olisi tarpeen olla kypärä. Kypärä tarpeen Raivattaessa tasapaino horjuu. Kuulosuojaimet kestävät ehjinä yleensä pitempään kuin visiiri. Kypärän voi korvata kuulosuojaimilla ja raivauslaseilla. Tällainen asu on vilpoinen mutta altis repeilemään. Metsurinasu sopii myös raivaajalle. Valjaiden säätö Valjaiden säätö aloitetaan lantiovyöstä. Raivausasuissa lahkeet polvista alaspäin ovat yleensä lujaa ja vedenpitävää kangasta. Kiristä se tiukalle. Se, mikä istuu yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. 26 Aarre 3/2021 METSÄ Valjaiden kärkikolmikon muodostavat Husqvarna Balance XT, Stihl Advance X-Treem ja Dolmar/Makita-ammattivaljaat. Se vähentää kannattelun tarvetta. Kaikilla niillä on tyytyväiset käyttäjänsä. Kuivassa maastossa nahkaturvakengät ovat mainiot. Aja tankillinen tai pari ja kuulostele, painaako johonkin. Kuvassa Stihlin metsurinkypärä. Tee tarvittaessa lisäsäätöjä. Joihinkin saa erilliset polvija säärisuojat, jotka kivikoissa voivat olla tarpeen. TYÖVÄLINEET Monet Stihlillä sahanneet hankkivat aiemmin Husqvarna Balance XT -valjaat. Metsurinkypärä suojaa myös näköä ja kuuloa. Jokainen raivaaja on joskus kaatunut, useimmat monta kertaa. Nokian Eurologger 3 -kumiturvasaappaissa on erityisen leveä lesti.
Runkoja on syytä vilkaista jo kaukaa, jotta huomaa mahdolliset vauriot latvuksissa. Terä syötetään lantiolla rungon kylkeen. Sahaa ei siis käännetä käsillä, vaan sahaaja itse kääntyy lyhyellä askeleella sahan osoittaessa kaiken aikaa kutakuinkin suoraan eteen. Harmaalla 2-sektorilla leikaten terä uppoaa puuhun hyvin nopeasti. Kun pienehkö runko sahataan vihreällä 1-sektorilla ja runko katkettuaan putoaa terälevyn päälle, terä vastapäivään pyöriessään lennättää tyveä 10–50 senttiä kohti raivaajaa. Terän 3-sektorin osuminen puunrunkoon aiheuttaa yleensä takapotkun. Vihreällä 1-sektorilla terä leikkaa pehmeästi ja tasaisesti. Vain tällä sektorilla päästään tarkkaan sahaukseen. Terän kolme sektoria Terän toiminta on helpointa hahmottaa, kun jakaa terän kolmeen sektoriin (ks. Kun terää juuri silloin nykäisee kevyesti taaksepäin, tyvi kulkee terän mukana taakse kohti raivaajaa. Runkoa ei kannata katkaista aivan juuresta vaan selvästi ympärillä olevaa maaperää ylempää, jotta terälevy ei vahingossa osu maahan tai kiviin. Silloin terä lennähtää poispäin rungosta esimerkiksi kiveen tai jäävään puuhun. Terän ei pidä osua runkoon tämä kohta edellä, koska siitä voi seurata takapotku. Kuvassa Husqvarna Kombikannu.. Terä pyörii aina vastapäivään (nuoli kuvassa). Runko suorastaan imaisee terän, ja sahaajan on vaikeampi hallita terän uppoamisen nopeutta ja syvyyttä. Hallittu kaatosahaus tehdään terän vihreäksi väritetyllä alueella. Punainen 3-sektori on ”kiellettyä aluetta”. Jaloilla ja lantiolla Anna valjaiden hoitaa oma tonttinsa, eli jätä sahan kannattelu valjaille. kuva väritetystä terästä). 27 Aarre 3/2021 METSÄ 1 3 2 parin päivän jälkeen, tarkista säädöt alusta alkaen. Koska latva pysyy lähes paikoillaan, runko kaatuu eteenpäin, yleensä hieman vasemmalle. Raivaussahan terä ulotetaan kaatosahausta tehdessä rungon tyveen niin, että edessä olevalla jalalla joustetaan ja samalla työnnetään lantiota eteen. Ylitäyttösuojalla varustetut polttoainekannut ovat käteviä: joka bensatippa menee tankkiin. Rungolta toiselle liikutaan pienin askelin kompuroinnin välttämiseksi ja siksi, että näin pystyy pitämään päänsä ainakin ajoittain pystyssä ja katseen koholla. Kaadettaessa perusasento on sellainen, että toinen jalka, vasen tai oikea, on hieman edessä. Pysähtyäkin saa. Jos terä vahingossa osuu runkoon 3-sektori edellä, puu voi kyllä kaatua mutta mihin suuntaan tahansa. Raivattaessa käytetään helposti hallittavaa 1-sektoria sekä hieman enemmän työtaitoa vaativaa 2sektoria. Kun pidät hartiat mahdollisimman rentoina, hartiat ja käsivarret kipeytyvät vähemmän. Runko kaatuu siis eteenpäin itsestään, kunhan sen vahvuus tyveltä on viitisen senttiä tai vähemmän. Tämä säästää voimia. Terä liikkuu tällä tavalla juuri sopivasti eteenpäin, vaikka raivaaja ei tee käsillään mitään eli kädet ovat rentoina. Silloin raivaaja pystyy helposti hallitsemaan sitä, kuinka nopeasti ja syvälle hän haluaa terän uppoavan puuhun. Terä pyörii vastapäivään. Vihreä 1-sektori Aloittelijan on varminta kaataa rungot aluksi vihreällä 1-sektorilla. Toinen perusliike on pieni askel tästä asennosta etujalalla oikeaan tai vasempaan taempana olevan tukijalan varassa kääntyen. Kun työ alkaa sujua, raivaaja voi ryhtyä kokeilemaan kaatamista niin, etteivät rungot kaadu aina sinne, mihin raivaaja seuraavaksi kävelee. Tätä paksumpi runko jää katkeamisen jälkeen silmänräpäyksen ajaksi terän päälle pystyyn
Sen jälkeen puu työnnetään kädellä nurin ensimmäisen sahauksen suuntaan. Runkoputkella ei saa vääntää eikä lyödä. Jos sää on tyyni eikä runko ole valmiiksi kallistunut, rungon saa vastasahauksien jälkeen kaatumaan käsin koskematta, kun painaa runkoa kevyesti runkoputkella reilusti sahauksia ylempää. Tällä tavalla ainakin pienehköt rungot saa kaatumaan sahaajan oikealta puolelta taaksepäin eli jo raivatulle alueelle, missä ne eivät haittaa työntekoa. Kaatamisen tekniikasta ei muutenkaan kannata ottaa stressiä. TYÖVÄLINEET Toiset kaasuttavat sahaa mieluum min peukalolla, toiset etusormella. Kunhan kaatuvat Kallistuneet rungot on paras kaataa sinne, mihin ne ovat kaatuakseen. Kaato vastasahauksella Jos runko on niin paksu, ettei terä yllä läpi yhdeltä puolelta, runko kaadetaan vastasahauksella. Kun viilauk seen tottuu, ohjainta ei välttämättä enää tarvita. Tulipahan tehtyä.. Silti 2-sektoriakin on pakko käyttää, jottei sahaajan tarvitse siirtyä puun toiselle puolelle. Tyvi lennähtää siis eteenpäin terän pyörimissuuntaan, tavallisesti hieman vasemmalle. Kiirettä ei metsänomistajan raivatessa kannata pitää. Silloin raivaus ei ehkä olekaan työtä vaan antoisa harrastus ja mielekästä hyöty liikuntaa. Käden tai jalan osuminen terä levyyn on äärimmäisen harvinais ta, mutta sitäkin on tapahtunut. Harmaa 2-sektori Kun tyveltään viisisenttinen tai pienempi runko katkaistaan harmaalla 2-sektorilla ja se putoaa terälevyn päälle, vastapäivään pyörivä terä lennättää tyveä 10–50 senttiä poispäin raivaajasta. Ojat, purot, metsäautotiet, puutuppaat ja monet muut asiat voivat pakottaa raivaajan vääntämään käsin rungon kaatumaan haluamaansa suuntaan. Raivaussahan käyttäminen on moottorisahaa turvallisempaa. 28 Aarre 3/2021 METSÄ Viilanohjain helpottaa sopivan viilauskulman löytämistä. Koska latva pysyy terän leikatessa lähes paikoillaan, runko yleensä kaatuu maahan raivaajan oikealta puolelta. Nykäyksen suunnalla voi yrittää säätää sitä, kaatuuko puu suoraan eteen vai hieman viistoon vasemmalle tai oikealle. Myös tämä sahaus ulotetaan rungon puoleenväliin. Sitten vain sokeripala suupieleen ja kahvi muki kädessä kiertelemään ja ihailemaan tulosta. Nykäisyn seurauksena puu lähtee kaatumaan eteenpäin. Molempiin tottuu. Ensin tehdään kaatosuunnan puoleinen sahaus, joka ulotetaan rungon puoleenväliin. Riittää, että tyvi siirtyy hiukan. On viisautta edetä niin hitaasti, että työstä pystyy myös nauttimaan. Koska latva pysyy lähes paikoillaan, runko lähtee kaatumaan. Silloin, kun runko on tyveltä paksumpi kuin viitisen senttiä eikä terälevy jaksa heittää pyörimisellään tyveä eteen, sahaaja voi heti rungon pudottua terälevyn päälle tönäistä tyveä sahalla kevyesti eteenpäin. Tavoite on saavutettu, kun liiat rungot on saatu nurin. Raivaussahan tankkausväli on niin pitkä, että etenkin kesällä raivaajan voi olla syytä käydä tankkaamassa itseään useammin kuin sahaa. Sitä saha ei kestä. Se, mihin suuntaan ne kaatuvat, on toissijainen asia. Myös vastasahauksessa sahaus 1-sektorilla on helpompi tehdä. Sitkeydellä ryteliköstä harventuu lopulta esiin kasvuisa taimikko. Sen jälkeen tehdään vastasahaus rungon toiselta puolelta 3–5 senttiä ensimmäisen sahauksen alle
”Moottorisaha oli vuosikymmenten mittaan kasvanut käsiini kiinni. Kahdeksan tai edes kymmenen tunnin päivä ei väsyttänyt läheskään niin paljon kuin hakkuutyö. Raivausta moottorisahalla LISÄTIETOJA Dolmar/Makita, makita.fi Husqvarna, husqvarna.fi Nokian Eurologger, uittokalusto.fi Sievi, sievi.com Stihl, stihl.fi M etsurilegenda Jaakko Pessisen uraan mahtui myös raivausta. T A P I O . Motokuskit väliin soittelivat hänelle ja kiittelivät, että Pessisen ennakkoon raivaamaan metsään on mukava mennä, kun rangat on kaadettu maata myöten ja pystyyn jääneet väännetty käsin alas. Minulla ei ollut selkäkipuja koko työurani aikana hakkuuhommissa eikä raivatessakaan. Kun sitä tuli tarjolle, Jaakko hankki laadukkaan raivaussahan. Uransa loppupuolella hän raivasi moottorisahalla noin kymmenen vuoden ajan motohakkuun ennakkoraivauksia. Sitä työtä minulle etupäässä myös tarjottiin, joten pysyin loppuun saakka pääosin hakkuumiehenä.” Hyvistä siemenistä kasvaa tuottava metsä Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. 29 Aarre 3/2021 METSÄ Hyvät nahkaturvakengät tukevat nilkkaa. Hän ei siitä kuitenkaan pitänyt, vaan muutaman päivän jälkeen Jaakko vaihtoi raivaussahan moottorisahaan ja raivasi jatkossa pelkästään sillä. Sievi GT Timber. Ne myös vähentävät jalkojen hikoilua kumiturvasaappaisiin verrattuna. Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Siemenkeskus / puh. ”Mielelläni raivasin ennakkoon. ”Ei se ottanut selkään. Ehkä selkä oli tullut nuorena niin vahvaksi, että se kesti raskaat työt.” Ennakkoraivaus motolle oli Jaakon mukana kevyttä normaaliin hakkuuseen verrattuna. Silloin moton koura pääsee esteettä puun tyvelle asti. Päätin pysytellä siinä, kun työ sujui hyvin silläkin”, Jaakko kertoo. Raivaajia kuitenkin riitti, energiapuun hakkaajia ei juuri lainkaan. F I. Monet ihmettelivät, kuinka Jaakko pystyi raivaamaan moottorisahalla. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio.fi VOIT TILATA SIEMENIÄ SUORAAN TAPION KAUPASTA: WWW.TAPIO.FI Kylvä hyvää! T U T U S T U N E T T I S I V U I H I M M E W W W
Nils Torvalds Tausta. Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 2012, parlamentin ympäristö-, kansanterveys-, elintarviketurvallisuusja budjettivaliokuntien jäsen Mikä on parasta metsässä. Hiljaisuus. ”Asia ei ilahduttaisi metsäteollisuutta, sillä tuki nostaisi puuraaka-aineen hintaa.” ”Vääntö jatkuu” Euroopan parlamentin jäsen Nils Torvalds (r.) uskoo Euroopan unionin tulevien metsäpäätösten olevan Suomelle edullisia. 75-vuotias entinen Yleisradion toimittaja Helsingistä, opiskellut oikeustiedettä Työ. 30 Aarre 3/2021 METSÄ METSÄVAIKUTTAJA Nils Torvalds ei usko, että metsänomistajille aletaan maksaa erillistä korvausta hiilensidonnasta. Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuva MARIA MIKLAS KUKA
Voidaanko EU:n ilmastoja energialainsäädännön mukaan puuta polttaa jatkossa energiaksi. Millaisissa asioissa olet kokenut onnistumisen iloa. Yksi merkittävä puun uusi käyttökohde ovat biopolttoaineet, joita voidaan kohta käyttää myös lentokoneissa. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä teit siellä. Metsiin liittyviä asioita väännetään varmasti tämän parlamenttikauden loppuun asti, eikä ote saa missään vaiheessa lipsua. Miten niille käy. Euroopan unioni tarjoaa myös isot sisämarkkinat ja vakautta toimintaympäristöön. Erityisen tärkeää on käydä keskusteluja myös niiden kanssa, jotka ovat asioista eri mieltä. Vaikka olen kerrostalon takapihan kasvatti Helsingistä, olen liikkunut metsissä aina mielelläni ja paljon. Komission valmistelijoilla on ollut vääriä käsityksiä metsänhoidosta. 31 Aarre 3/2021 METSÄ Mikä EU:n käsittelyssä tänä keväänä oleva asia on isoin uhka Suomen metsäsektorille. Hallitus on hoitanut Suomen metsäasioita Euroopan unioniin päin mielestäni varsin kiitettävästi. Mitä mahdollisuuksia Suomen EUjäsenyys tuo metsänomistajille. Tämä onkin paras paikka vaikuttaa metsäasioihin jo niiden valmisteluvaiheessa. Sinua, Petri Sarvamaata ja paria muuta pidetään Suomen ”metsämeppeinä”. Neljän eri ryhmän koordinaattorit johtavat valiokunnan toimintaa yhdessä puheenjohtajan kanssa. Hiilinielujen vertailujaksoksi valittiin meille suotuisampi ajanjakso, ja sallittujen hakkuiden määrä perustuu metsien vuotuiseen kasvuun. Lannoitusta ja juurikäävän ureatorjuntaa tuskin kielletään. Kun unioni pitkän valmistelun jälkeen säätää jonkin lain, voi olla varma, ettei se muutu heti seuraavana päivänä. Mikä kotimaan metsäteollisuuden tuore investointihanke on ilahduttanut sinua eniten. Suomen metsät kestävät investoinnin hyvin, sillä viime vuosina on lopetettu monta tuotantolinjaa etenkin paperiteollisuudessa. EU-parlamentissa suomalaisedustajien asenteet metsätaloutta kohtaan eivät onneksi ole niin lukossa kuin kansallisessa politiikassa. Pyrin myös lukemaan mahdollisimman paljon metsiin liittyvien tutkimusten tuloksia. Mielestäni erityistä vertailuajanjaksoa ei pitäisi edes määrätä vaan laskea pelkästään se, kuinka paljon hiiltä metsät nykytilanteessa ja tulevaisuudessa sitovat. Miten pystyt vaikuttamaan metsiin liittyviin päätöksiin europarlamentin jäsenenä. Viime kuukausina hallituksella on ollut paljon muutakin tekemistä, joten pitää ymmärtää, että metsäasiat eivät voi olla ministereiden asialistalla joka viikko. Uusi LULUCF-esitys annettaneen parlamentille kesäkuussa, ja sen käsittely alkanee syyskuussa. Biodiversiteettieli monimuotoisuusasiat eri muodoissaan ovat tapetilla jatkuvasti. Mitään hirvittävää uhkaa ei mielestäni juuri nyt ole näköpiirissä. Euroopan komission ensimmäisessä esityksessä metsiä tarkasteltiin liian yksipuolisesti, ja metsien käytölle esitettiin epärealistisia rajoituksia. Ovatko metsien päästöjä ja nieluja kuvaava LULUCF-lainsäädäntö ja siihen liittyvät laskelmat menossa Suomen kannalta oikeaan suuntaan. Vertailujakso on peruutuspeiliin katsomista. LULUCF on ehdottomasti tämän vuoden isoin asian Suomen metsien ja kansantalouden kannalta. Laskentatavasta tulee varmasti jälleen kiistaa, ja uskon, että minä olen meidän parlamenttiryhmästämme taas se, joka saa vastuun perehtyä asiaan. Euroopan unionin asettamista hiilipäästöjen vähentämistavoitteista on paljonkin hyötyä suomalaisille metsänomistajille, sillä puusta tuotetuilla materiaaleilla ja tuotteilla pystytään vähentämään fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Edelleen pitää varmistaa se, että laskennan vertailujakso on Suomen kannalta riittävän joustava. Metsien hiilensidonta pystyttäisiin määrittämään jo melko luotettavasti satelliittikuvista. Kestävään rahoitukseen liittyvä taksonomia-asetus keskusteluttaa tänä vuonna. Erityistä iloa tunsin siitä, että edellinen vääntö LULUCF:stä vuonna 2017 meni aika oikein eivätkä Suomen pahimmat uhkakuvat metsien hiilinielulaskennasta toteutuneet. Onko Suomen hallitus ollut riittävän aktiivinen metsäasioissa. Miten olet päätynyt tällaiseen rooliin. Kemin biotuotetehtaan investointipäätös oli erittäin ilahduttava. Turhauttaako sinua se, että Suomen mepit eivät ole yhtenä rintamana puolustamassa Suomen metsäelinkeinoja. EU-komission tuore esitys kieltäisi metsien lannoituksen ja juurikäävän torjunnan urealla. Mitä Suomelle tärkeitä metsäasioita on lähitulevaisuudessa esillä. Onhan kuitenkin parempi, että puuhun sitoutunut hiili vapautuu valvotuissa oloissa eikä lahoamalla metsässä. Komissio palaa asiaan paremmalla esityksellä. Jo edellisessä LULUCF-esityksessä oli rajoituksia runkopuun polttamiselle, mutta pieniläpimittaisen puun ja hakkuutähteiden polttaminen sallittiin. Metsien hiilinielua kuvaava LULUCF-lainsäädäntö on Suomen kannalta tämän vuoden tärkein asia. Jokaisella suomalaisella on suhde metsään, ja siksi haluan puolustaa metsiä ja metsätalouden toimintaedellytyksiä. Esimerkiksi LULUCF-poikkeusta hakiessamme asian alullepanija oli vihreiden Ville Niinistö. Uskon, että sama linja jatkuu. Meidän europarlamentaarikkojen pitää olla itsekin aktiivisia hallituksen suuntaan eikä vain odottaa, että ministeri astuu ovesta sisään. EU:n metsästrategia tulee parlamentin päätettäväksi lähiaikoina, mutta en usko, että siitä tulee enää takapakkia. Petri Sarvamaan esitys, jossa metsäsektorin taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä katsotaan kokonaisuutena, hyväksyttiin parlamentissa laajalla rintamalla. Olen Renew Europe -ryhmämme koordinaattori ympäristövaliokunnassa, jossa lähes kaikki metsään liittyvät asiat käsitellään. Urea torjuntaa tuskin kielletään.. Joulun jälkeen kävin kiertämässä Espoon Luukissa tutun kymmenen kilometrin lenkin. Olin tuossa väännössä parlamenttiryhmäni pääneuvottelijana. Toivottavasti sekin rakennetaan Suomeen. Esimerkiksi lannoitus ja metsien pitäminen terveinä kasvattavat metsien hiilinieluja eivätkä suinkaan vähennä metsätalouden kestävyyttä. Olen kävellyt rinkka selässä monet Suomen kauneimmat metsäpolut ja näen, että metsä kuuluu olennaisena osana suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Sanoisin, että melkein kaikissa asioissa enemmistö Suomen edustajista on puolustanut maamme metsätaloutta. Seuraavaksi odotamme päätöstä, mihin UPM sijoittaa uuden biopolttoainetehtaansa. Nämä asiat liittyvät kestävän rahoituksen taksonomia-asetukseen. Näissäkin asioissa järki voittaa, kunhan valmistelijoiden tieto lisääntyy. Muodostan kantani pitämällä Suomessa yhteyttä mahdollisimman moniin tahoihin ja asiantuntijoihin
Sitten ne pitää kuivattaa ja keittää väriliemet, joihin valkoiset tai harmaat villatai puuvillalangat upotetaan. Langoista kudoin lähipiirin miehille kynsikkäitä ja itselleni kaulaliinan, myssyt ja lapaset. Keräsin aluksi vähän erilaisia kasveja ihan kokeillakseni, mitä värejä niistä tulisi. Sain monta ihailevaa kiitosta langoistani. Koukussa värjäykseen O mistan pienen metsäpalstan, sain sen omistukseeni vanhempieni kuoltua. Aarre 3/2021 Muistoja ja marjoja Tässä lisää Aarteita metsästä -kirjoituskilpailumme parhaita paloja. Se on tarjonnut paljon iloa. Siellä huolet unohtuvat ja verenpaine laskee. Pari vuotta sitten kävin kasvivärjäyskurssin ja jäin koukkuun lankojen värjäykseen. Kunpa tulisi paljon pihlajanmarjoja. Unohtaa ei sovi myöskään metsän terapeuttista vaikutusta. Raitalangat sain vanhan, kaadetun omenapuun kuoresta. Kaikki värit sopivat yhteen, ovathan ne luonnonvärejä. Nokkosista teen lättyjä ja nokkoskeittoa. Mistäpä muualta olisin materiaalit saanut kuin omasta metsästäni. Mielessä on jo tuleva kesä ja metsäretket. Hyödynsin viimeisetkin langanpätkät ja kudoin tai virkkasin ystäville lahjaksi pannulappuja. Sillä hiljenee äreinkin yskä, ja sitä voi lorauttaa marjamehun joukkoon makua antamaan. NOKKOSISTA TULI harmaata, koivunlehdistä kirkkaankeltaista, kuusenkävyistä ruskeaa, järviruo´osta vihertävää ja suopursusta pronssinruskeaa. Myös sienillä voi värjätä. Ei tule kellään mitään sanomista. Julkaisemme tekstejä myös tulevissa numeroissa. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Kaikki värit sopivat yhteen, ovathan ne luonnon värejä. Kasvit piti kerätä alkukesästä tai ennen kukintaa, koska silloin niissä on parhaimmat värit. On aina yhtä yllättävää, mitä väriä tulee. MIRJA PESONEN LIMINKA METSÄ 32. Alkukesästä, kun luonto herää, kerään kuusenkerkkiä ja keitän niistä makoisan siirapin. Esimerkiksi tateilla saa keltaisia lankoja. Seuraavana vuonna keräsin enemmän pihlajanlehtiä, niistä tuli oliivinvihreää, ja kudoin villatakin, jossa oli keltaiset raidat
Silloin oli vilpoisampaa poi mia. Yksi taimista jätettiin sisälle kukka purkkiin. Suihkussa käynti, ruokailu ja päiväunille. Viimeis tään illansuussa, kun saunan piipusta savu kohoaa, lähden oksasahan tai vesurin kanssa metsään pyörähtämään, raivaamaan pajukoita tai pystykarsi maan männikköä. Illat menivät hilloja peratessa, saunoessa ja makkaraa pais taessa. Paljon saa suomalaisesta metsästä hyö tyä, hupia, mielenrauhaa ja silmille iloa, kun vain menee ja katselee ympärilleen. Näin teh tiin viime vuonna ja varmasti tänäkin vuonna. Poimijoita näkyi metsissä jo auringon noustessa. Viime kesänä luonto oli antelias. Pitkään tässä vielä menee, ennen kuin se on tukkipuun mitoissa. Kaiken kaikkiaan löysin metsän aarteita 240 litraa, vaikka saaliista jäi tällä ker taa karpalot uupumaan. Onneksi minulla oli perkaaja kotona. Elokuulla sitten tuli tietoa, että hillaa tulee hyvin. Ei huono vaihtoehto tuo marjastus, ja tuleehan hyötyliikunta myötäjäisenä. Tuliaisina tuon sauna vihtatarpeet, juhannuksen aikaan koivut ulkooven viereen – se kuuluu kotoa opittuun perinteeseen. Kyllä metsä myös kasvaa, kun sitä hoitaa. METSÄN MONIMUOTOISUUS on meille iso rikkaus, niin materiaalinen kuin hen kinen. Sain suuren saaliin metsämansikoita. Digisukupolvi ei paljon marjastele, me iäkkäämmät osaamme sen taidon. Kyllä sitten uni maittoi. Mustikoitakin metsä tarjosi, mutta kuusimetsästä niitä ei nyt löytynyt vaan asentopuuvaiheessa olevien mäntyjen juurelta ja kosteikkojen reunoilta. Oikeassahan hän siinä on ollut. VIIME HUHTIKUUSSA, kun korona oli kiusana ja aikaa oli, keräsimme vaimoni kanssa muutaman kuusenkävyn ja niitä kuivattamalla saimme ravisteltua niistä noin 30 siementä. Viime vuonna myin, kun tuli yli oman tarpeen. Matkaa kertyi 10 kilo metriä suuntaansa, se taittui mopolla. Muistanpa kotiperältäni talkoopuu perinteenkin joskus 60luvulta. Niin sanottua kouravihtaa en harrasta, joku roti sentään. Metsänhoitoyhdistyksestä on varsinkin tällaiselle citymetsänomis tajalle iso apu. Ne antavat löyly veteen oikean kesän tuoksun. Puu tuo monille leivän pöytään ja lämmön pirttiin. Kun tukit oli sahattu, sahatavara kuivunut ja lato saatu valmiiksi, siellä pidettiin sahdin tahdittamat latotanssit. Kesäkuulla tein ensimmäiset sauna vastat. Joskus kuulen jonkun sanovan, että hän käy metsässä rauhoittumassa. Isoja ja maukkaita piirakkamarjoja oli paljon. Hillankukkia oli keväällä niin paljon, etten ole koskaan nähnyt, siis mies muistiin. Hyviä ovat, olivatpa sitten hies tai rauduskoivusta. Eihän pelkällä marjan myynnillä pärjäi si, mutta kun on tuo starttiraha eli eläke. Pelko puiden loppumisesta, kuin kahan aiheellista tuo lie. Eräs tuttu metsuri tuumasi aikoinaan, ettei puu Suomesta lopu, kun puut kasvavat seitsemän päivää viikossa vuorokauden ympäri ja metsurit kaatavat niitä vain viitenä päivänä viikossa työpäivän ajan. Muutaman hehtaarin kokoisen pe rintötilan metsien ja kesänviettopaikan hoidossa kuluu aika nopsaan. Aivan työstä se kävi, kun saalista kerä sin yhteensä 130 litraa. Jos joku isäntä kylällämme oli aikeissa rakentaa tulevana kesänä ladon, hän pyysi ta loista muutamia tukkipuita. Itse olen rauhallinen jo sinne mennessäni. Ne tuotiin lumien aikana kylätien varteen ja siitä kerättiin sahalle vietäväksi. Kuusi päivää putkeen päiväjärjestys oli seuraava: Aamupuuron ja kahvittelun jälkeen ennen kukonlaulua lähdettiin suolle, puoliltapäivin saaliin kanssa ma japaikkaan. No, ehkä muutama muukin tämän paikan tietää. TÄÄLLÄ POHJOIS-SUOMESSA aletaan kohta lumien sulettua ja luonnon al kaessa kasvukauttaan juttelemaan mahdollisista marjasadoista. He ovat metsänhoidon ammattilaisia, olen saanut hyvää tietoa ojitusten, lannoitusten ja muiden olen naisuuksien osalta muutamankin met sänhoitokurssin antina. Eipä ole juuri tullut aiemmin marjoja myydyksi. Niin, ja puolukoita keräsin lähinnä omiin tarpeisiini 40 litraa. METSÄN POIKA. Pikkujoulukuuseksi se on vielä pieni, korkeutta vain noin viisi senttimet riä, mutta kiva on sen kasvua ollut seu rata. Onko pölyttäjiä, sataako sopivasti, ei kai vaan pakkanen pane marjasatoa. Tällä kertaa kävi toisin. Monena vuonna minulta on haluttu ostaa marjoja, mutta en ole niitä löytänyt myyntiin asti. Heräämisen jälkeen kahvit ja uudelleen suolle. Kätkimme ne mul taan ihan kokeilumielessä. Ja sekin hyöty on, että niillä ropsutellessa sääs kenpistojen kutina loppuu. Hillahuuma iski mi nuun ja kaveriini. 33 Aarre 3/2021 METSÄ Koronavuoden aarteita S uurimman osan elämäntyöstäni olen tehnyt ratapölkkysahalla ja talotehtaalla, joten metsän vihreä kulta on tullut tutuksi. Kävin muutaman kerran salaisessa paikas sani ja sain kerätyksi kuusi litraa näitä harvinaisia herkkuja. Luonto on tuhlaavainen, sillä niistä tuli alle kym menen tainta, mutta tulipa kuitenkin. Reppuuni sopi mustikoita kerralla 20 lit raa, ja ilmojen salliessa tuli käytyä pari reissua päivässä. Joskus sidon vastat oikein vitsaksilla, toisinaan vain kumilenkeillä. Kyllä jäi mukavat muistot sekä 60 litraa puhtaita hilloja
Siellä rauhoitun. Ne eivät ulkonäöltään olleet äidin ja mummun mieleen. Voita oli onneksi paksulti. Sitten tarkeni! EDELLISENÄ PÄIVÄNÄ pappa oli ajanut tyhjät jäljet jäätymään seuraavaa päivää varten helpottamaan reen kulkua. Eivät ne omatkaan eväät juuri hurraahuutoja aikaansaaneet. Hyvä, että ymmärrän sen nyt. Mari-hevosen satunnainen pieruntöräys ja höyryävän hengityksen puuskahdus olivat reen ryskeen lisäksi ne äänet, jotka kuuluivat päivänvalon työntyessä esiin kuusenlatvojen lomasta. Mummun keittämä aamuinen oli vielä lämmintä. Kovaa ruisleipää, rieskaa. Tämä oli minulle vaikeaa, liian usein oli jotain hukassa. Kylän suutari oli tehnyt minulle pieksun tapaiset varsikengät. Ensimmäinen metri oli hankalaa, sen jälkeen kulkeekin helposti. Pappa niitä korjaili, potki havuja anturauriin paremmin jarruttaviksi. Koskaan en kuullut, että jotain ikävää olisi sattunut. Nyt sama metsä on eri vaiheiden jälkeen kahden poikani omistuksessa. Laitoin köyden kulkemaan toisen sidontalenkin kautta samalla kiristäen ja heittäen vapaan köyden papalle. Tervasvalkea paloi koko päivän. ”Kuorma on sidottava huolella, pari pahaa mäkeä ei saa pilata meidän uurastustamme.” Pappa vipusi pitkällä rangalla rekeä liikkeelle kajauttaen samalla hevoselle terävän liikkeellelähtökomennon. Metsä ei merkinnyt minulle mitään. REILUT 40 VUOTTA ehti kulua papan kuolemasta. Ei niitä ole aikaa etsiä. Siitä saisi vielä hyvät hörpyt ennen kotimatkaa. Siellä lepään. Pappa lisäsi siihen välillä valmiiksi katsomiaan kantoja. Hevonen ei lisäkuormaa toivottavasti huomannut. Tukkisaksien käytössä en ollut mikään mestari. Minä taas olin haltioissani miesten kengistä, ja pappakin totesi, että ”pojalla pitää olla miehen kengät”. Parsitusta sukasta solahti sanomalehteen kääritty puolen litran lasipullo kahvia, siitä ryypyt leipäpalojen seuraksi. TAAS OLI SE HETKI, että ylimmäinen tukki oli kuormassa lumisena ja jäisenä. METSÄMIES 71. Ennen lähtöä pappa survoi kenkiini heiniä ja minä sitten villasukkien peittämät jalkani. Karvalakki leuan alta nepparilla kiinni ja nahkakintaat käteen. Jos sattuisi jotain, olisi ainakin lämmin korjailla vaurioita, niin miehissä kuin rensseleissäkin. En käynyt metsässä ollenkaan. ”Älä hukkaa sivukalikoita ja muita vehkeitä lumiin. Loimu lämmitti mukavasti metsämiehiä. Kuului pauke ja rytinä, ja tukkireki nytkähti liikkeelle. Se auttoi myös kuljettamaan kuormassa pari tukkia enemmän. Siellä ei ole kiire. Pappa laittoi köysinipun toisen pään hirtoksiin sidontalenkkiin ja heitti vapaan köyden kuorman yli minulle. Heiniä, jotain viljaa, ja oli kai siellä pääpussissa jokunen sattuma. Tukkia pitää saada tienposkeen, etsiminen ei tilipussia lihota”, pappa neuvoi. Minua askarruttivat hevosen mielestäni heikot eväät. Haluan, että tämä tieto, kunnioitus metsää ja luontoa kohtaan, siirtyy pojille niin, että he osaisivat nauttia ainakin pihkan tuoksusta. Metsä on rikastuttanut elämääni. Olin kahviin tottunut jo pienestä pitäen. Tätä oppia olen hyödyntänyt aikuisena monta kertaa. Olen pyytänyt heiltä, että saan tehdä siellä omia asioitani. Papan kanssa mentiin hevospelillä tukinajoon. 34 Aarre 3/2021 METSÄ KIRJOITUSKILPAILU Elämän rikkauksia T akareki loksui metallitappikiinnityksessä, ristiin kiinnitetyt kettingit kilahtelivat toisiaan vasten. Pappa opetti salat niidenkin käyttöön. Reen perään kiristys, ristisidonta tuli tiukaksi. Kaksi järveä oli ylitettävä tällä noin kolmen kilometrin matkalla, ennen kuin päästiin tukin päähän kiinni. Kahteen isoimpaan alamäkeen katkoin kuusenoksia jarruttamaan tukkireen liian hurjaksi yltyvää vauhtia. 50-luvun hämäläisessä korpimetsässä se tiesi 8–10-vuotiaalle pojalle kylmää kyytiä. Nyt osaan. Samoin tukin kampeaminen ja tasapainottelu lihasvoimin reen pankolle vaati omat konstinsa. Ymmärrän nyt hyvin sen, miten kovaa uurastusta metsätyöt olivat tuon ajan vehkeillä. Asettelin pullon nuotion lämpöön. Hevonen sen ymmärtää ja laittaa kaiken peliin liikkeelle lähdössä
Ylpeinä osaamisestamme voimme luvata, että suomalaiset olosuhteet ovat kohdanneet voittajansa. Luja ja vettymätön routaeriste sekä alapohjien ja käännettyjen kattojen lämmöneriste. Suomen vaihteleva sää on haastanut meitä jo pitkään ja ajanut yhä parempiin suorituksiin. Perinteistä eristettä ohuempi, energiatehokas valinta seiniin ja yläpohjiin. FF-PIR-levystä kehitetty, huoltovapaa passiivinen antennielementti, joka säilyttää mobiiliverkon kuuluvuuden sisälle. Tulppa-märkätilalevy on turvallinen ja nopea ratkaisu seinien ja lattian vedeneristykseen. Rakenteellinen energiatehokkuus on myös tehokkaimpia keinoja laskea rakennusten todellista hiilijalanjälkeä.. Muottiteknologialla valmistetut laadukkaat EPS-lämmöneristeet. Meiltä saat laadukkaat, kosteusteknisesti turvalliset ja homehtumattomat tuotteet kaikkeen eristykseen
3 Mihin tarvitaan säännöllistä, koko maan kattavaa metsien inventointia. Aarre 3/2021 METSÄ 36 8 kysymystä metsien inventoinnista Sata vuotta sitten Suomessa aloitettiin Valta kunnan metsien inventointi (VMI), jotta metsien hoitoa ja puun käyttöä osattaisiin ohjata paremmin. Ensimmäisen VMI:n tiedot kerättiin vuosina 1921–1924. VMI:n kautta kerättyjä tietoja käyttävät esimerkiksi maaja metsätalousministeriö, Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, ympäristöministeriö, puuta käyttävä teollisuus sekä eri tutkimusryhmät. Puuston määrä pysyi hyvin pitkään samalla tasolla, mutta 1970-luvulla se alkoi voimakkaasti lisääntyä. Metsien tilan seuraaminen ja puun käyttömahdollisuuksien arviointi on aivan välttämätöntä, jos metsiä halutaan hyödyntää merkittävässä mittakaavassa. 1950-luvulla aloitetut vajaatuottoisten metsien uudistamiset alkoivat vaikuttaa puuvaroihin vasta parinkymmenen vuoden viiveellä. Silloin puuta oli 1,385 miljardia kuutiometriä nykyisen Suomen alueelle laskettuna. 4 Mitä VMItilastot kertovat puun riittä vyydestä pohjoises sa Suomessa, jossa Metsä Group investoi Kemin biotuotetehtaaseen. Yhtiö suunnittelee tuovansa jatkossa puuta Ruotsista vuosittain noin miljoonaa kuutiota, mutta tehtaan tarvitseman puumäärän pitäisi löytyä ilman tuontiakin Pohjois-Suomesta, jos puumarkkinat toimivat. Viime vuonna puuston määrä Suomen TIETOISKU Teksti ANU SUSI | Kuva SANNE KATAINEN / VM-ARKISTO metsissä kasvoi siis noin 30 miljoonalla kuutiometrillä. Tuo on likimain sama kuin vuosien 2017–19 toteutuneiden hakkuiden ja 2026–35 puuntuotannollisesti kestävien hakkuumahdollisuuksien erotus Pohjois-Suomen alueella. Kuka uskaltaisi investoida metsäteollisuuteen, kun puun loppumisen ennustajia olisivat niin perinteinen kuin sosiaalinen media tulvillaan. Pohjois-Suomessa on suurimmat mahdollisuudet lisätä puun käyttöä, joten Metsä Groupin investoinnin suuntautuminen sinne on hyvin luontevaa. Korhonen. Puuston vuotuinen kasvu on uusimman mitatun tiedon mukaan 108 miljoona kuutiometriä. Vuoden 2020 hakkuumäärä oli ennakkotilaston mukaan 65 miljoonaa kuutiometriä. 2 Miten Suomen puuvarat ovat kehittyneet sadan vuoden aikana. Etelä-Suomessa vanhojen metsien pintaala on kaksinkertaistunut.. Lisäyksen taustalla olivat 1950-luvulla aloitetut metsänparannustoimet, harsintametsätaloudesta luopuminen sekä metsäpalojen ja maatalouden aiheuttamien metsävahinkojen väheneminen. Hakkuumäärät ovat viime vuosina vaihdelleet paljon. Jos VMI:tä ei olisi, kukapa uskoisi, että meillä on nyt 60 prosenttia enemmän puuta kuin sata vuotta sitten. Tuorein laskelma, jossa on käytetty mittaustietoja viideltä viime vuodelta, antaa tulokseksi 2,482 miljardia kuutiometriä. 1 Paljonko Suomen metsissä on nyt puuta, Luonnonvara keskuksen johtava tut kija Kari T. Kun siihen lisätään metsiin jäävä hukkapuu ja luontainen poistuma, näin laskettu kokonaispoistuma oli 79 miljoonaa kuutiometriä. Metsä Group on arvioinut investoinnin lisäävän tehtaan vuotuista puunkäyttöä 4,5 miljoonalla kuutiometrillä
Tilastotieteen an siosta voidaan arvioida, kuinka luotettava esimerkiksi puuston kokonaismääräarvio on. Ensimmäiset inventoinnit olivat puuvarojen, puuston kasvun ja metsänhoidollisen tilan arvioin tia. Puuston määrän lisäys on laajalti tunnettua, mutta har vemmin ehkä tiedetään sitä, että havumetsien ohella myös koivun ja lehtipuun määrä on lisääntynyt. Jos VMIkoealoja alettaisiin käsitellä esimerkiksi keskimääräistä paremmin, sai simme harhaanjohtavaa tilasto tietoa metsistä. Kuinka VMI on muuttunut. Kes kivirhe puuston kokonaismää rälle on noin puoli prosenttia. Pysyvien koealojen osuutta on nostettu. Pohjoisboreaalisella vyöhyk keellä järeitä puita on 13 kap paletta hehtaarilla, sama määrä kuin sata vuotta sitten. Kuusta on viime vuosina istutettu paljon, mutta puukuutioissa mitattuna mäntyä on Suomen metsissä yhä eniten. Nyt 80 prosenttia koealoista on pysyviä, eli ne mitataan uudelleen kun inventointi toistetaan. Keskiboreaalisella vyö hykkeellä lisäys on ollut 6:sta 11:een kappaleeseen hehtaarilla. Koealat ovat niin harvassa, ettei niistä voi tehdä päätelmiä yksittäisen metsän omistajan metsistä, eikä tietoja käytetä esimerkiksi luonnonsuo jelukohteiden kartoittamiseen. inventointi (VMI13). Inventointi on sen jälkeen toistettu noin kymmenen vuoden välein. 37 METSÄ Aarre 3/2021 VMI-mittausten mukaan puuston kasvu on jo vuosikymmeniä ylittänyt selvästi vuotuisen poistuman, vaikka myös hakkuut ovat lisääntyneet. Lehtipuun mää rä koko maassa on kasvanut sadan vuoden takaisesta 300 miljoonasta kuutiometristä 440 miljoonaan kuutioon. Myöskään VMItietojen omia metsiä koskevan tiedon leviämi sestä ei metsänomistajan tarvitse olla huolissaan. EteläSuomessa yli 120vuotiaiden metsien osuus metsämaasta on neljä prosent tia, sata vuotta sitten niitä oli vain kaksi prosenttia. Nyt on käynnissä Valtakunnan metsien 13. Monimuotoisuu desta kertovia muuttujia lisät tiin myös metsien inventointiin, tärkeimpänä niistä kuolleen puun mittaus ja luokittelu. Se oli keskeinen syy siihen, että 2000luvun alussa siirryttiin maakunnittain etene västä inventoinnista järjestel mään, jossa koealoja mitataan koko maassa joka vuosi. 5 Nykyisin VMI:ssä kerätään muutakin kuin puuvaratietoa. Inventointi on tilastollis ta otantaa. 8 Jos metsänomistajan mailla on VMI:n koeala, vaikuttaako se metsän käyttöön. Tämä kuva on Etelä-Suomen yhteismetsästä Eurasta. Metsien inventointi perustuu koealojen maastomittauksiin. Ensimmäinen koko valta kunnan metsien inventointi toteutettiin vuosina 1921–24, muutama vuosi Suomen itsenäistymisen jälkeen, kun nuoressa valtiossa oltiin huolissaan metsävarojen riittävyydestä. 2000luvulla kasvihuone kaasujen inventaario eli hiili varastojen muutosten arviointi on vaikuttanut VMI:n toteu tustapaan. Ha luamme pitää koealojen paikat omistajiltakin salassa siksi, että koealat ovat otospisteitä, joiden pitää olla keskimäärin samalla lailla käsiteltyjä kuin muut kin metsät. VMI:ssä tuotetaan myös paikkatietoa, kuten metsävarakarttoja, yhdistämällä maastomittauksilla kerättyä tietoa satelliittikuviin.. Eteläboreaalisella vyöhyk keellä yli 30senttisiä puita on tällä hetkellä keskimäärin 35 kappaletta metsämaan hehtaa rilla, sata vuotta sitten niitä oli alle 10. 7 Kuinka tarkan arvion inventointi antaa. Mikä VMI. 1990luvulla metsäluonnon monimuotoisuudesta huoleh timinen lisättiin metsänhoidon tavoitteisiin. 6 Onko VMI tuottanut sellaista tietoa, joka yllättää myös tutkijan. Sen ei pitäisi vaikuttaa. Samoin voi yllättää vanhojen metsien määrän lisäys Etelä Suomessa. Tieto siitä, että järeiden puiden määrä on moninkertaistunut sadassa vuodessa, yllättää kyllä metsäntutkijankin. 1980luvulla suomalaisia alkoivat huolettaa metsätuhot, ja tällöin tuhojen seurantaa li sättiin VMI:hin. Mittaukset tehdään metsää vahingoittamatta, joten metsän omistajan ei tarvitse olla huolis saan siitä, onko hänen maillaan mahdollinen VMIkoeala. Jokaisesta mittaus pisteestä kirjataan yli sata erilaista mittausta ja havaintoa, jotka kuvaavat puustoa, metsän käsittelyä, kasvillisuutta, monimuotoisuutta, tuhoja ja metsien hiili varastoa. Hieman yksinkertaistaen tämä tarkoittaa sitä, että 95 prosentin todennäköisyydellä puuston kokonaismäärä Suo messa on tuo alussa mainittu 2,482 miljardia kuutiometriä plusmiinus yksi prosentti. Toisaalta PohjoisSuomessa yli 120vuotiaita metsiä on nyt 17 prosenttia, kun osuus sata vuotta sitten oli 52 prosenttia
5 Paahdettuja pettuliinoja voitiin varastoida jopa vuosia, tai ne voitiin survoa heti jauhoksi esimerkiksi huhmareessa. Jauhoksi survottu pettu muistuttaa sahanpurua. 2 Ohut, valkoinen nilaja jälsikerros irrotettiin puusta ikään kuin nylkien levymäisinä pettuliinoina. Nälkävuosina köyhimpien ruoka saattoi olla lähes pelkkää puuta. Oksia oli mahdollisimman vähän, koska niiden kohdalle kertyi pihkaa, jota haluttiin välttää. Kun nykyään leivotaan erikoisuutena pettuleipää, pettua käytetään vain muutama prosentti ruisjauhojen määrästä. 38 Aarre 3/2021 JUURET. Paahtaminen (tai keittäminen) poisti pihkaa sekä muita haitallisia ja pahanmakuisia aineita. 3 Kaarna eli uloimmat ruskeat ja vihreät kerrokset voitiin kuoria pettuliinasta joko ennen puusta irrottamista tai vasta sen jälkeen. 4 Kuivahtamisen jälkeen pettuliinat paahdettiin uunissa tai nuotion loimussa. 38 Aarre 3/2021 JUURET PUOLET PETÄJÄISTÄ Vielä satakunta vuotta sitten moni suomalainen joutui jatkamaan leipäjauhoja petulla. JUURET Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat MUSEOVIRASTO, SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO, PIELISEN MUSEO ja VM-ARKISTO Puusta pöytään 1 Paras pettumänty oli suora ja nuori mutta vähintään 50-vuotias
Aluksi sitä syötiin puurona tai vellinä ja leipänä vasta myö hemmin. Liika pettu eli männyn jälsi ja nilakerros saattoi tappaa, totesi tut kija Carl Axel Gottlund vuonna 1817: ”Tällaisen ravinnon vaikutukset näyttäytyvät muutaman viikon kuluttua ensin väsymyksenä, heik koutena ja laihtumisena, sitten turpoamisena, joka ilmenee jaloissa, vihdoin sisäisenä kipuna, joka leviää koko ruumiiseen, joka kokonaan turmeltui muuttuen enemmän sienen kuin lihan kaltaiseksi. Tilan väki olisi ehkä selviytynyt, jos hätäleipään olisi liiennyt edes kolmannes ruista. Jokihaaran tilan lohduttoman tilan teen totesi Kangasalan piiri lääkäri von Bonsdorff huhtikuussa 1868. Pettu eli silkko mainitaan jo Kalevalan ja Kantelettaren vanhoissa runoissa, ja vuonna 1508 vouti totesi Turussa rahvaan joutuvan syömään kaarnaa enemmän kuin vuosiin. TOIVO ITKONEN / MUSEOVIRASTO ”Nälän heikentämät ihmiset olivat myös hyvin alt tiita sairauksille, esimerkiksi lavantaudille. 39 Aarre 3/2021 JUURET S ängyssä makasi kaksi sairasta lasta kuin luurankoina. ”Perhe oli elänyt äärimmäisessä köyhyydessä päi vittäisenä ravintonaan olki tai pettuleipä, joka usein oli täytynyt paistaa tuohiropposessa, jotta sen olisi saanut ulos uunista, sillä viljaa oli siinä vain mitättö mässä määrin”, lääkäri raportoi nälänhädästä. Jauhoja koivusta ja haavasta Kun Jokihaaran talonväki söi nälkäänsä pettua, se seurasi edeltävien sukupolvien mallia. Tuoni oli vienyt myös iso äidin, rengin ja tämän kolme lasta. Perheen äiti eli, mutta isä ja kolme muuta lasta olivat äskettäin kuolleet. Parisataa vuotta myöhemmin Johan Fredrik Wallenius listasi hätäleipäaiheisessa väitöskirjassaan sopiviksi puu lajeiksi myös kuusen, katajan, koivun ja jalavan.. ”Puulajeista juuri männyn nilaa on käytetty eniten, mutta myös muihin puihin on jonkin verran turvau duttu”, Kirsi Laine kertoo. Mikael Agricola kirjasi, että vuoden 1551 nälän hädässä leipään laitettiin haavankuoria. Lopuksi seu raa vääjäämättömästi kuolema.” Pettua kerättiin ravinnoksi vielä viime vuosisadallakin. Eräruokaasiantuntija Turkka Aaltonen pitää kirjassaan todennäköisenä, että petun käyttötaito tuli Suomeen ensimmäisten asukkaiden mukana. Kirkko väärti Santeri Valle nilottaa petäjä kostua sarvisella vuotki mella Inarissa vuonna 1913. Usein juuri ne olivat kuoleman varsinainen syy”, kertoo Suomen maatalousmuseo Saran museolehtori Kirsi Laine
”Ihmiset ajattelivat, että kymmeneen vuoteen mahtuu pari tavallista ja pari hyvää vuotta, pari kolme huonoa vuotta ja yksi paha katovuosi.” JUURET Petäjää survotaan (vas. Monin paikoin sato menetettiin Pohjolan ilmastossa niin usein, että ruokakriisejä ja nälkää pidettiin normaaliarkena. SAMULI PAULAHARJU / MUSEOVIRASTO. ”Ruokavalio koostui suurimmaksi osaksi viljasta, pohjoisessa etenkin ohrasta ja etelämpänä rukiista. ”Viljan korvikkeita tarvittiin pitkin 1800-lukua, ja viimeksi pettua on Suomessa käytetty laajalti vuoden 1918 nälänhädässä”, Kirsi Laine kertoo. Pahimmillaan niiden jatkoksi tuli aikainen halla. ”Hallaa kärsineen ensimmäinen tehtäwä poikkeuksetta oli velkaantuminen ja turwautuminen petäjän kuoreen”, viitasaarelainen K.F. ”Tämä koivun parkki oli ylen katkeraa vanhalle, eikä sillä kunnossa pysy lastenkaan vatsat.” Katovuosia tuli usein Myöhäinen kevät ennusti usein nälkää, varsinkin jos kesä jatkui sateisena ja kylmänä. kuva) ja paahdetaan Taivalkosken Matalaisessa vuonna 1917. 40 Aarre 3/2021 JUURET Pohjolan ilmastossa nälkää pidettiin normaali arkena. Itkuisena nainen kertoi Kajanderille virhearviosta: keväällä oli odotettu viljaa omasta pellosta eikä ollut älytty kuoria petäjiä. Erään torpan eteisessä hän huomasi vasullisen vastavuoltua koivun kuorta. Vuoden 1696 kesästä sanottiin, että jo elokuun alussa oli ”paksu jää vihannissa tähkissä” ja parin viikon päästä ”yleisempi kylmä” vei kaiken. Sarlin muisteli vielä 1900-luvun alussa. Maatalouden tuotto ei kuitenkaan ollut kaikilla alueilla riittävä, ja tuontivilja oli parhaiten kaupunkilaisten saatavilla.” Itäja Pohjois-Suomessa pettua käytettiin viljan jatkeena myös tavallisina satovuosina kun taas paremmilla viljelyseuduilla siihen turvauduttiin lähinnä katovuosina. Koivun syömistä todisti 1900-luvun alkuvuosina Kalle Kajander, joka kiersi Kainuussa kirjoittamassa nälästä Päivälehteen. Sisällä 75-vuotias nainen jauhoi keitettyä ja kuivattua parkkia käsikivillä
Tilattomilla ei ollut omaa metsää, mutta parhaassa tapauksessa he saivat kerätä pettua varsin vapaasti eikä puutuhoista juuri valitettu. Valtiovalta ja valistajat yrittivät 1800luvulla pon nekkaasti saada kansan käyttämään petun sijasta jäkälää. Kuvassa kookas, yhdestä puusta koverrettu pettuhuhmar petkeleineen. Pettu leimattiin epäterveelliseksi, ja sen ke ruun pelättiin turmelevan metsät. Tilanne kuitenkin vaihteli paikkakunnittain. MUSEOVIRASTO. PIELISEN MUSEO Männyn jälsija nilakerroksesta tehtiin hätäravinnoksi pettujauhoa, josta leivottiin pettuleipää. Lisäksi väärin käsiteltynä ja pitkään jatkuvassa käy tössä se saattoi olla myrkyllistä. 41 Aarre 3/2021 JUURET Pois pappilan metsästä! Jos huonoa satoa osattiin keväällä ennakoida esi merkiksi syysrukiin epäonnistuneesta talvehtimi sesta, pettua ryhdyttiin keräämään varastoon ennen juhannusta. Hän arvioi myös, että Kuusamossa olisi kesällä 1867 kiskottu pettua sadoista tuhansista männyistä. Savutupainteriööri Pielisen Kotiseutumuseon (nyk. Silloin nilakerros irtoaa männystä par haiten ja on ravintoarvoltaan parasta. Esimerkiksi Lehtimäellä kerrotaan, että pappi nuhteli saarnassa seurakunta laisia, jotka olivat ottaneet pettua pappilan metsästä. Jäkälä osoittautui kuitenkin karvaan makuiseksi. Pielisen museo) perusnäyttelystä. Evon metsäopiston rehtori laski 1860luvulla, että tarvittaisiin sata puuta korvaamaan katovuoden leipä yhdelle ihmiselle
Kerrotaan, että pahimpina nälkävuosina olkikattoja on revitty ruokaan ja kuolleiden eläinten luita kaivettu maasta soppaan. Teoksessa Ihminen ja metsä 2 – kohtaamisia arjen historiassa (Metsäkustannus 2012) Jaana Luttinen: Karheaa ja kuivaa petäjäistä. Osaaminen siirtyi perimätietona. Kauhunvuodet 1866–1868 (Suomen historiallinen seura 1986) JUURET Hätäruokien parhaimmistoa Hätätilassa pettua voitiin vaivalloisesti irrottaa puista vielä syksyllä ja talvella. Aina kalvava nälkä turrutti hellemmät tunteet – kuolema oli ainoa vapauttaja loppumattomalta tuntuvasta kurjuuden tilasta.” LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Turkka Aaltonen: Perinteisiä eräruokia (Karttakeskus 2019) Antti Häkkinen, Vappu Ikonen, Kari Pitkänen ja Hannu Soikkanen: Kun halla nälän tuskan toi. Miten suomalaiset kokivat 1860-luvun nälkävuodet (WSOY 1991) Petri Karonen (toim.): ”Pane leipään puolet petäjäistä” – Nälkä ja pulavuodet Suomen historiassa (Jyväskylän yliopisto 1994) Erkki Laitinen: Nälkämaat ja metsä. ”Mirkka Lappalainen on kirjoittanut, ettei Kokemäenkartanon vouti saanut vuonna 1697 kerättyä voita, koska talonpojat olivat juoneet maidon pettuja olkileipää syödessään.” Parhailla viljelyalueilla hätäleipään käytettiin mieluummin muita korvikkeita kuin pettua. ”Elämä oli synkkä ja toivoton. Vasta kuolema vapautti Pettu, jäkälä ja sadonkorjuutähteet eivät aina riittäneet korvaamaan puuttuvaa viljaa. Silloin sen ravintoarvo oli kuitenkin huonompi kuin kevään mahla-aikana. Kartanonherra Anders Ramsay kokeili hänkin kerran ohikulkijan hätäleipää: ”Se maistui vastenmieliseltä ja kuvotti minua niin, että aloin tuntea pahoinvointia.” Pettu saattoi mennä paremmin alas maidon kanssa. ”Keväällä kerätty pettu oli hätäruokien parhaimmistoa, mutta senkin ravintoarvo oli vain noin neljänneksen rukiin ravintoarvosta”, Laine kertoo. JUKKA VALTANEN / JUKKA VALTASEN KOKOELMA / LUSTO Pettu säilyi parhaiten paahdettuina levyinä, jotka survottiin jauhoiksi ennen hätäleivän leipomista.. 42 Aarre 3/2021 JUURET Jos pettua ei talossa tai pitäjässä tarvittu kovin usein, sen keräämisen ja käsittelemisen taito vähitellen hävisi. Täyspettuleipää Wallenius kuvasi kurjimmaksi ravinnoksi, karkeaksi ja kuivaksi. Mies vetää kaadetusta puusta pettuhihnaa Ruoveden Paavonaholla maaliskuussa 1956. syötiin ja Paltamossa sanotaan lasten syöneen vanhempiansa ja vanhempien lapsiansa.” Väinö Laajala tuskin liioitteli, kun hän 1930-luvulla muisteli, ettei nälkätalvena 1868 jaksettu lopulta enää pelätä edes viikatemiestä. Pettu muutti myös leivän makua ja koostumusta. Olkien ja herneenvarsien etu oli, että niitä voitiin kerätä ja säilöä pitkään syksyllä. On myös vaikea tietää, liioitteliko 1700-luvun kirjoittaja, kun hän kuvaili 1690-luvun nälkäistä epätoivoa: ”Vehkan juuria, heiniä, paistettua nahkaa, raatoja, ruttoon kuolleita eläimiä, koiran, hevosen ja kissanlihaa syötiin, keskosia y.m. ”Etelä-, Lounaisja Länsi-Suomessa suosittiin maanviljelyn sivutuotteita, kuten olkia, akanoita, tähkiä ja herneenvarsia”, Laine sanoo. Teoksessa Ihminen ja metsä 1 – kohtaamisia arjen historiassa (Metsäkustannus 2012) Oiva Turpeinen: Nälkä vai tauti tappoi
ANONYYMI KOKOELMA / METSÄKIRJASTO / LUSTO. Aarre 3/2021 JUURET 43 Syrjäseuduilla nälkä kurni pahimmin kevättalvella. Tässä mies survoo pettua pihamaalla puisessa huhmaressa. Kuva on 1910tai 20-luvulta
Joka paikan penkki Puisille pikkupenkeille on aina tarvetta kotona ja puutarhassa. Yksinkertaiseen malliin saa elävyyttä pintakäsittelyllä. 44 Aarre 3/2021 PUU TARVIKKEET NOIN 260 CM HÖYLÄTTYÄ RIMAA (45 x 45 mm), NOIN 480 CM HÖYLÄTTYÄ LAUTAA (90 x 28 mm), SAHA tai SIRKKELI, MITTA ja KYNÄ, HIOMAPAPERIA, NOIN 10 KPL PITKIÄ PUURUUVEJA (70 x 4,5 mm), NOIN 40 KPL LYHYEM PIÄ PUURUUVEJA (55 x 4,5 mm), PORA ja RUUVEIHIN SOPIVA KÄRKI Ajaton, moderni penkki sopii niin sisälle kuin puutarhaan. OMIN KÄSIN Malli, teksti ja kuvat SUSANNA UUSITALO 44 Aarre 3/2021 PUU
Ruuvaa istui men laudat runkoon tasai sin välein. Laudat tu levat istuinkanneksi sekä tukirakenteeksi. Puulajin voit valita oman mieltymyksesi tai saatavuuden mukaan. Nikkaroi penkki ylijäämäpuusta tai kierrätysmateriaalista tai hanki uutta, höylättyä lautaa. K otona pienen penkin paikka voi olla eteisen istuimena, ruokailuryhmän osana, saunan pukuhuoneessa tai ikkunan alla kukkapöytänä. Kysy myyjältä, jos et ole varma pintakäsittelytuotteen sopivuudesta ajattelemaasi käyttöön. Se mitoitettiin parvekkeelle. Puun pinta kannattaa suojata kulutusta, likaa, kosteutta ja aurinkoa vastaan. Käsittele penkki kosteutta hylkiväksi varsinkin silloin, jos sen paikka on ulkona. 4 Kokoa jalkaosat ruuvaamalla 310 millimetrin mittaiset rimat 472 millimetrin mittaisten rimojen vä liin kahdella pidem mällä ruuvilla jokai sen liitoksen kohdalta. Rimoista tulee penkin jalat. 45 Aarre 3/2021 PUU Sahaa penkin osat itse tai sahauta ne puutavara liikkeessä. 6 Siisti ruuvauskohdat hioma paperilla. 2 Sahaa laudasta 2 kpl 800 milli metrin ja 8 kpl 400 millimetrin mittaista kappaletta. Kiinnitä jokainen lauta neljällä lyhyellä ruuvilla. Erilaisissa puunsuojaaineissa, kuten öljyissä, vahoissa, tervatuotteissa ja maaleissa, on valinnanvaraa ja väreissä vaihtoehtoja. Kiinnitä 800 millimet rin pituiset laudat jal kakehikoiden sisäpuo lelle yläreunaan parilla lyhyemmällä ruuvilla jokaisen liitoksen koh dalta. Jos haluat päästä mahdollisimman helpolla, sahauta penkin osat liikkeessä, jolloin sinulle jää vain kokoaminen ja viimeistely. 3 Hio kaikki sahaus jäljet hiomapape rilla siisteiksi. Viimeistele penkki tar vittaessa hiomalla. Mallipenkki on 800 mm pitkä, 400 mm leveä ja 500 mm korkea. Tee näin 1 Sahaa rimasta 4 kpl 472 millimet rin ja 2 kpl 310 milli metrin mittaista kap paletta. 7 Valitse penkin pintakäsittelyyn sopiva aine käyttö tarkoituksen mukaan. Mallipenkki on koottu ruuvaamalla, mutta yhtä hyvin voit naulata osat yhteen. 5 Ruuvaa istuimen jokainen lauta run koon tasaisin välein aloittaen reunimmai sista laudoista. Tee omiin tarpeisiisi sopivia, erikokoisia penkkejä ja nikkaroi saman tien vaikka useampi istuin. Kokoa penkin jalkarakenne ja runko ruuvaamal la osat yhteen. Käsittele penkin pinta käyttö olosuhteisiin sopivaksi. Pyöristä sahaus jäljet hioma paperilla. Käsittele penkki oh jeiden mukaan halu tun sävyn ja suojan aikaan saamiseksi.. Istuimille on tarvetta myös parvekkeella, terassilla ja puutarhassa
PUUTARHA Teksti SUSANNA UUSITALO | Kuvat RITVA TUOMI. Tarhurin taidoilla Aili Lahtisen vapaa-ajanasunto Lohjalla on taiteellisen puutarhurin vuosien uurastuksella luoma kesäparatiisi. Aada Rajapuro viihtyy Aili-mummonsa satumaisessa puutarhassa. 46 Aarre 3/2021 PUU Tämä alppiruusu on yli 20 vuotta vanha. Suotuisissa olosuhteissa se kukkii upeasti ja pitkään
47 Aarre 3/2021 PUU Ruusuja löytyy puu tarhasta paljon. Pensas ruusu ’Ilo’ on kasvanut vuosien myötä Aili Lahtista korkeammaksi. PUUTARHA Täällä mökkeilee Talvisin Espanjassa viihtyvän Aili Lahtisen kesä paratiisi sijaitsee Lohjan Hiidenvedellä Puutarhan koko on 3 460 neliömetriä, ja sen erikoisuuksia ovat muun muassa noin 30 eri pioni lajiketta 47 Aarre 3/2021 PUU
Pihapiiristä poistettiin yli 200 puuta, joista osa oli kaatuneita.” Sen jälkeen alkoi 3 500 neliömetrin kokoisen tontin muokkaaminen puutarhaksi, jonka suunnittelussa Ailia auttoivat alan oppaat ja kirjat. 48 Aarre 3/2021 PUU Lastenlapset Jade, Jimi ja Aada ovat Aili-mummon rakkaimmat puutarha-apulaiset. ”Ensimmäisenä työnä rakennettiin mökki valmiiksi ja talvilämpimäksi. Sinivaleunikkojen hento sininen taittuu taiteilijan paletissa vaaleanpunaisten ruusujen rinnalle. Sittemmin lisäpuhdiksi kasvien menestykselle on riittänyt yksi multakuorma kesässä. 30 vuoden urakka Aili hankki kesäpaikkansa silloisesta Lohjan maalaiskunnasta Hiidenveden läheisyydestä 29 vuotta sitten. Mökin taustalla sijaitseva lampi syntyi luontaisesti jätevesijärjestelmän kaivamisen aikana. Maasto oli tasaista, joten hän halusi rajata sitä hedelmäpuilla, kukkapenkeillä ja pensailla. Vieraiden vastaanottaminen on tuttua hommaa myös Ailin lastenlapsille Jade ja Jimi Oravaiselle sekä Aada Rajapurolle, jotka touhuavat puutarhassa mummonsa apuna. ”Minulle ovat tärkeitä myös vehreys, lehtien värit ja muodot sekä koko kesän jatkuva kukinta.” Ailin puutarhassa pitää olla myös patsaita ja tilateoksia. Taiteellinen tarhuri arvostaa estetiikkaa, hän harrastaa puutarhanhoidon ohella myös taulujen maalaamista. ”Yksi porteista on kirkko, jossa vanhempi tyttäreni on vihitty. Tällä kertaa lapsilla on tehtävä, josta mummo maksaa myös pientä palkkaa: kerätä käpyjä pois kulkuväyliltä ja nurmialueilta. Hän on kuulunut pitkään Espoon puutarhayhdistykseen, jonka jäsenet tekevät vierailuja toistensa puutarhoihin. Pihan keskustan nurmialueen rikkoo puusta rakennettujen porttien ja pergoloiden rivistö, joka kuljettaa tontin perälle. Se on hyvä tapa saada uusia ideoita ja ammentaa opikseen toisten intohimoisten puutarhaharrastajien tietotaitoa. Portteja ja kaarisilta Hiesusavisen maan perusparannukseen Aili kertoo lähteneensä kymmenellä autokuormalla multaa, hiekkaa ja turvetta. Aili on suunnitellut puurakenteet itse, ja ystävät ovat auttaneet niiden rakentamisessa vuosien saatossa useina talkoopäivinä. Sitten on esimerkiksi Versailles naispatsaineen, kärhöineen ja viiniköynnöksineen”, Aili esittelee ja kertoo rypälelajike ’Zilgan’ menestyvän hyvin ulkona. Jokaisella näin syntyneellä tilalla on oma ominaisvärinsä. L ohjan Hiidenvedellä Aili Lahtinen ottaa kävijät vastaan mökkipihalleen tutulla vieraanvaraisuudella ja kertoilee puutarhastaan innostuneesti, kuten lukemattomat kerrat ennenkin. Keväisin se siedättää pienet taimet kestämään ulko-olosuhteita. Sommittelussa huomion saivat kookkaat kasvit, jotka muodostivat erilaisia huoneita ja seinämiä. Puutarhassa on portteja, patsaita ja tilateoksia. Kasvihuone tuottaa joka kesä maukasta lähiruokaa. PUUTARHA. Mökin rakennusprojekti oli jäänyt edellisiltä omistajilta kesken, eikä puutarhasta ollut tietoakaan. Puinen kaarisilta ja jalolumpeita varten asennetut valot luovat taianomaista tunnelmaa kesäiltojen hämärtyessä
Tämän messuilta ostetun pionin lajike on tuntematon. 49 Aarre 3/2021 PUU Aada puhdistaa tottuneesti pois pienen lammikon roskia. Syksymmällä keittelen mehuja ja hilloja.” Kasvihuoneen, kodan, puutarhavajan ja ”kutumökiksi” nimetyn vierasmökin ympärille on rakentunut oma japanilaishenkinen maailmansa, Hiljaisuuden alue. Siellä on pikkulampi, jota ympäröivät saniaiset ja valkoiset kukat, sekä seikkailupolku, joka vie kellarin katolle ihastelemaan näkymiä pihan poikki etupihalle asti. Mökkeilijän kevätkuukaudet täyttyvät monenmoisista puutarhatöistä. Kasvimaan herkkuja Erilaisia hedelmäpuita puutarhasta löytyy yli 30 ja marjapensaitakin useita, joukossa muun muassa vaaleanpunainen ’Aili’herukka. Pihalla on myös kasvimaa, totta kai. Pioneja Aililla on paljon, ja niiden kauneus hurmaa kävijän. Tässä ’Sarah Bernhardt’. Pionien kukinta jatkuu lajikkeista riippuen useita viikkoja. ”Ainakin vadelmia, raparperia, mansikkaa, sipulia, yrttejä ja kesäkurpitsaa on mukava saada kesäisin omalta pihalta. Kylvöjen. Kevät tulee uniinkin Aili Lahtinen saapuu vapaa-ajan asunnolleen yleensä maaliskuun puolivälissä Espanjasta, jossa hän normaalivuosina viettää talvet muun muassa maalaten
”Keväällä ihanaa työtä on penkkien putsaus, kun ympärillä on krookuksia ja sinililjoja ja koko ajan pilkistää pionien uusia punaisia alkuja. Pihan uusimpia hankintoja on palju takimmaisen portin kulmassa ruusujen ja kärhöjen katveessa. Nuotiopaikka maisemoi viiden ison koivun kantoja. Lastenlasten rakastama palju piiloutuu takimmaisen portin taakse rehevän vihreyden lomaan. Patsas on saanut täydelliset hiukset sammalesta.. Mutta suosikkejani ovat pionit, joita hankin koko ajan lisää. Mökin takana olevassa lummelammessa on värillisiä lumpeita ja ulpukoita ja lammen reunoilla kelta kurjenmiekkoja. ”Esimerkiksi puutarhamessuilla juurakkolaarien nimilaput ovat usein vaihtuneet ja tuleekin ostaneeksi jotakin ihan muuta kuin on ajatellut. Toisaalta kasvit tuntuvat viihtyvän sitä paremmin, mitä enemmän niitä on.” Mikä on puutarhaharrastuksessa antoisinta. Talven aikana voi muhia uusia ajatuksia, joita on sitten mukava päästä toteuttamaan mökille. Kirjanpidosta näkyy myös viime vuosilta jokainen istutettu kasvi alueittain sekä muutokset kasvien määrissä. ”Yhtenä keväänä vikavirtasuoja laukesi ja lähes kaikki sisältä kasvihuoneeseen siirretyt taimet paleltuivat”, Aili muistelee. Puutarhan kevättöihin pääseminen on hänelle henki ja elämä muualla vietetyn talven jälkeen. Nyt alkaa liiankin hyvin viihtyvien kasvien vähentäminen. Kaikkia kasvejaan Aili ei silti pysty tunnistamaan. Kasvivalikoima tunnelmallisessa puutarhassa on valtava. Esimerkiksi kanukoita ja tarha-alpia täytyy jo poistaa. 50 Aarre 3/2021 PUU 3 x puutarha AILI LAHTINEN, muuttuuko puutarhasi vuosittain. Niitä on yli 30 lajiketta ja kappaleita yli 250. ”Vasta viime vuonna otin haltuun viimeisen villin alueen eli lasten leikkipuiston. Ja kun myyjiltä tinkii vaikkapa pioneja, joiden nimilaput ovat vallan kadonneet, on seuraavana kesänä jännittävää odottaa, mitä mullasta kohoaa.” Aili merkitsee uudet kasvi hankinnat karttaan. Nautin myös valokuvauskierroksesta, jonka teen päivittäin.” PUUTARHA lisäksi kasvien ja kalusteiden suojaukset on poistettava ja patsaat siirrettävä takaisin ulos omille paikoilleen. Huonolla hoidolla ovat ja hyvin pärjäävät!” Aili on tehnyt puutarhastaan kartan, johon on merkitty rakennusten ohella kukkapenkit, puut ja pensaat lajikkeineen. ”Ruusuja on paljon, samoin alppiruusuja. ”Ehdottomasti parasta on penkkien suunnittelu eli kukkien ja niiden lehtien värien ja muotojen yhdistely.” Mikä on lempipuuhaasi. ”Lumikellot ja scillat tulevat yleensä uniin jo Espanjassa.” Mitä mullasta kohoaa. Taimien ruukutus ja ulko-olosuhteisiin sopeutuminen saattavat joskus myös epäonnistua, vaikka kokemusta olisi kuinka
51 Aarre 3/2021 PUU Aili Lahtisen vuosi kymmenien mittainen puutarhaharrastus näkyy pihan menesty vissä kasveissa. Mökin päätyseinän vallannut köynnös hortensia maise moi muun muassa sähkökaappeja. 51 Aarre 3/2021 PUU. Sammal kattoinen kota maastoutuu puutarhaan
Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. 8–16).. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Avain sanassa on kahdeksan kirjainta. 52 Aarre 3/2021 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 1/2021 voittajia: Tapio Kaukonen, Hyvinkää Maire Ryynänen, Ahmovaara Kaarina Sohlman, Hämeenlinna Vastaa näin Täytä ristikon palautuslomake osoitteessa aarrelehti.fi/ristikko. Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 28.4.2021 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 3, PL 440, 00101 Helsinki. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Ristikon 1/2021 ratkaisu: Avainsana: OVENRIPA Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruu tujen kirjaimista. Ristikon 3/2021 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 5/2021. 020 413 2277 (ark. OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 3/2021 Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti
Monet piharakennusten valmistajat sanovat käyttävänsä kevythirttä, jonka mitat voivat olla monenlaisia, vaikkapa 32 x 134 mm tai 45 x 145 mm. LÄHDE Seppo Romppainen, Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja. Salvos tehdään niin, että hirret menevät nurkissa toistensa lomaan, jolloin niihin jää hirsirakennukselle tyypilliset pienet nurkkaulokkeet.” Kevythirret voi olla myös muotoiltu toisiinsa sopiviksi ponttirakenteella. Kesäkeittiön pinta-ala on 9,9 m 2 , hinta 5 000 e (täydellinen toimitus, ilman rahtia). Lamellihirsi on liimattu kahdesta tai useammasta sahatavarakappaleesta joko pysty-, vaakatai ristisaumoin. Seinähirsi 40 x 95 mm kuusi, mutta saunan saa myös lämpökäsitellystä puutavarasta. Pyöröhirsi on poikkileikkausmuodoltaan pyöreä, perinteisesti kuorimalla tai nykyisin myös höyläämällä tai sorvaamalla tehty hirsi. Kulmikas hirsi, josta käytetään yleisesti nimitystä höylähirsi, on poikkileikkausmuodoltaan nelikulmainen. Puutavara tulee pääosin Junnikkalan sahalta Kalajoelta. Hinta 2 298 e. ”Piharakennuksissa sanalla kevythirsi halutaan viitata lähinnä hirsirakennuksista tuttuun kasaustekniikkaan. 54 Aarre 3/2021 PUU Karvian Hirsirakentajat Oy:n kesäkeittiö on valmistettu 150 mm:n pyöröhirrestä, joka on lähialueen metsien mäntyä. Määritelmän mukaan nämä eivät kuitenkaan ohuutensa vuoksi ole hirsiä eikä kevyt hirsi ole virallinen termi, sanoo Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja Seppo Romppainen. Hirsi on virallisen määritelmän mukaan teollisesti höyläämällä tai sorvaamalla puusta valmistettu, massiivinen, vähintään 68 mm paksu, lähinnä seinähirtenä käytettävä rakennustarvike. Karvialaisen Finn-Sermest Oy:n tynnyrisaunan halkaisija on 2,2 m ja pituus 2,8 m (sauna 2,0 m, veranta 0,8 m). Mikä ihmeen kevythirsi
PIHARAKENNUKSET Teksti ANNE SOININEN | Kuvat VALMISTAJAT. 55 Aarre 3/2021 PUU R akennustutkimus RTS:n mukaan suomalaisten vapaa-ajanasuntojen pihoille nousee vuosittain jopa 40 000 erilaista piharakennusta. ”Kysyntä jopa yllätti viime keväänä”, sanoo Porin Puupojat Oy:n myyntijohtaja Marko Lammela. Piharakennuksen laatu ja pitkäikäisyys ovat nyt tärkeitä tekijöitä ostopäätöksessä. 12 000 kpl), kesäkeittiöitä ja grillikatoksia (n. Koronapandemia on kiihdyttänyt mökkikauppaa, ja RTS:n mukaan myös piharakentamisessa näkyy koronan vaikutus. Aarre haastatteli seitsemää kotimaista hirsisten piharakennusten valmistajaa, joista monet vahvistavat korona-ajan vilkastuttaneen kysyntää. Aarteen haastattelemat piharakennusten valmistajat käyttävät kotimaista hirttä, kuusta ja mäntyä. 5 500 kpl), huvimajoja (n. Karvian Hirsirakentajat Oy:n toimitusjohtaja Jesse Mustakoski kertoo, että viime keväänä kysyntä väheni mutta loppukesä ja syksy olivat jälleen parempia. Finn-Sermest Oy:n toimitusjohtaja Vesa Mastomäki suosii kuusta, sillä se ei mene kieroon ja on vaaleampaa kuin mänty. 4 000 kpl), autotalleja ja -katoksia (n. Toisaalta jotkut haluavat viettää entistä enemmän aikaa mökillä.” Kotimaista kevythirttä Korona on saanut kuluttajat myös arvostamaan kotimaisia tuotteita ja työtä, sanoo Luoman Oy:n myyntija markkinointijohtaja Samuli Franke. Saunojen (5 500 kpl) lisäksi rakennamme varastoja talousrakennuksia (n. 2 000 kpl) ja huusseja. Myös Lammelan mukaan kotimainen sahatuottoinen kuusi sopii piharakennuksiin parhaiten, sillä sitä on helppo työstää ja pintakäsitellä. Myös yrittäjä Riitta Vainiola Teuvan Mökkija Sorvituote Oy:stä kertoo kysynnän kasvaneen roimasti viimeisen vuoden aikana. Laadukasta lisätilaa Hirsinen piharakennus luo pihapiiriin viihtyisää ilmettä, tuo lisätilaa ja laajentaa ajanvietemahdollisuuksia. ”Koronan takia työttömiksi jääneet ihmiset eivät välttämättä sijoita mihinkään ylimääräiseen. ”Kun ihmiset eivät pääse matkustamaan, halutaan satsata oman pihan ja kesämökin viihtyvyyteen.” Osalla valmistajista kysyntä on pysynyt ennallaan, joillakin on tapahtunut myös notkahduksia. 8 000 kpl), aittoja (n
Saunoista kesäkeittiöihin Ykköspuu Oy:n toimitusjohtajan Arto Pottosen mukaan suomalaisia tuntuu kiinnostavan nyt kaikenlaiset pihalle tai rannalle tulevat apurakennukset: saunat, aitat, varastot ja uusina ryhminä erilaiset kesäja kasvihuoneet ja kesäkeittiöt. Myös Piispanristin Sahalta tilataan ennen kaikkea huusseja ja pihasaunoja, joita Sjöholmin mukaan menisi enemmänkin, ellei pihasaunojen lupaprosessi olisi niin vaativa. Piharakennuksissa käytetään monesti niin sanottua kevythirttä, joka on ohuempaa kuin talviasuttavissa taloissa tai kookkaissa mökeissä käytettävä hirsi. ”Viime aikoina suosittuja ovat olleet myös erilaiset kodat ja laavut, joita varsinkin kunnat tilaavat luontopoluille”, kertoo Mustakoski Karvian Hirsirakentajista. Pääasiassa haastatellut valmistajat käyttävät höyläja lamellihirttä. ”Meiltä saa kahta eri kevythirttä, 34 x 145 mm ja 45 x 145 mm, joista toisessa on yksi pontti ja toisessa kaksi”, sanoo puolestaan Piispanristin Saha Oy:n toimitusjohtaja Karl Sjöholm. Ikkunat sekä pariovi ovat lämpölasia, ja lisätoimituksena eteen saa katetun kuistin (5 x 1,5 m), 580 e.. Porin Puupojat Oy:n pari ovellinen Erkin Verstas 8 on moderni, pulpettikattoinen pihavarasto, jonka pintaala on 8 m 2 ja hinta 2 890 e. Karvian Hirsirakentajat valmistaa piharakennuksensa perinteitä kunnioittavasta pyöröhirrestä. Hirren vahvuus vaihtelee sen mukaan, mihin käyttöön rakennus on suunniteltu ja millaista ulkonäköä asiakas toivoo. Kontiolahtelaisen Ykköspuu Oy:n kesäkeittiön pintaala on 15 m 2 . Asemakaava-alueilla määräykset ovat aina tiukemmat kuin haja-asutusalueilla. Mänty on yleisesti ottaen kestävä puu, jota on hyvin saatavilla”, Mustakoski sanoo. Finn-Sermestiltä tilataan paljon tynnyrisaunoja, jotka eivät vaadi raskaita pohjatöitä. Selvitä ennen piharakennuksen hankkimista, onko tontillasi jäljellä rakennusoikeutta ja tarvitsetko rakennusluvan. Monessa kunnassa pienelle, alle 20 neliön piharakennukselle, kuten grillikatokselle, ei tarvitse hakea rakennuslupaa, vaan toimenpideilmoitus riittää. Franke kertoo, että Luoman Oy:n ulkohuussit, leikkimökit ja varastot on tehty ohuemmasta puutavarasta, kun taas aitoissa, saunoissa ja vierasmajoissa käytetään aina tuplapontattua hirsirakennetta. Myös ranta saattaa rajoittaa rakentamista. 56 Aarre 3/2021 PUU PIHARAKENNUKSET Karvian Hirsirakentajat Oy käyttää materiaalinaan mäntyä. Porin Puupoikien suosituimmat tuotteet ovat kuusikulmainen grillikota sekä moderni, pulpettikattoinen pihavarasto. Entä rakennuslupa. Huvimajoissa ja kesäkeittiöissä kesäkautta ja ulkona syömistä voi jatkaa pitkälle syksyyn. Seinä hirret ovat 40 x 140 mm:n vahvuista kuusta, joka tulee lähialueen sahoilta. Toisaalta vaikkapa kesäkeittiö muurattuine tulisijoineen saattaa vaatia rakennus luvan. ”Valikoimme suoria ja hyvälaatuisia puita. Helpointa on ottaa yhteyttä oman asuinpaikkakunnan rakennusvalvontaan, sillä käytännöt vaihtelevat paikkakunnittain ja rakennustyypeittäin. Luoman Oy:ssä ulkohuussien kysyntä on kasvanut roimasti. Rakennuslupiin mahdollisesti tarvittavat piirustukset saat valmistajilta. 58 x 170 mm:n mäntyhirrestä valmistettu keittiö (kuvassa) maksaa 5 900 e, 94 x 170 mm:n vahvuisesta 6 880 e (täydellinen puu osatoimitus)
Malleista halutaan tehdä omannäköisiä, ja rakennuksiin ollaan myös valmiita sijoittamaan vähän ekstraa, että saadaan juuri sellainen kuin toivotaan.” Huvimajoissa ulkona syömistä voi jatkaa pit källe syksyyn. Myös saunoissa asiakkaat arvostavat Sjöholmin mukaan kokoa ja lasipintaa. Ainakin viihtyisyyttä ja lisätilaa. Seinähirret ovat 58 x 145 mm mäntyä.. Mökkeily on silti nyt myös nuorten keskuudessa suosittua, mikä on lisännyt piharakennusten tarvetta lisämajoitukseksi ja nuorison ajanviettopaikoiksi, kertoo Franke Luoman Oy:stä. ”Tällä hetkellä asiakkaat toivovat moderneja hirsisiä piharakennuksia, joissa on isot ikkunat ja pulpettikatto”, sanoo Teuvan Mökkija Sorvituote Oy:n toimitusjohtaja Pertti Vainiola. Teuvan Mökkija Sorvituote Oy:n modernissa City-talvi-/kesäkeittiössä ikkunat ja liukulasiovi ovat kaksinkertaista lämpölasia. Seinissä tuplapontattu 70 x 145 mm:n höylähirsi. Meiltä löytyy esimerkiksi grillillä ja huuvalla varustettu huvimaja”, kertoo Finn-Sermestin Mastomäki. Huussin pinta-ala on 2,8 m 2 ja hinta 1 249 e. Moneen käyttöön Mitä muuta suomalaiset piharakennuksiltaan toivovat kuin laatua. Piispanristin Saha valmistaa eniten huusseja, jotka ovat kooltaan jopa 4 m 2 . Nyt arvostetaan valoa ja väljää tilaa. Saunan pinta-ala 13,2 m 2 , terassi 7,4 m 2 , hinta 6 499 e. Valoa ja väljyyttä Vaikka perinteisille ristinurkkaisille, harjakattoisille pyöröhirsirakennuksille on edelleen kysyntää, piharakennuksissa näkyy trendi kohti modernimpaa. Kuusipuu on peräisin suomalaisilta sahoilta, pohjoisen metsistä. Huvimaja puolestaan voi toimia niin vapaa-ajanviettopaikkana kuin aittanakin. Luoman Oy:n Kihu-pihasaunassa on erillinen sauna ja pukuhuone sekä edessä katettu terassi. Pinta-ala on 13 m 2 , hinta 7 120 e. Piharakennuksen halutaan myös sopivan muiden olemassa olevien rakennusten tyyliin ja ympäröivään maisemaan. ”Meidän kesäkeittiömme ja huvimajamme olivat ennen kooltaan noin 3 x 3 m tai 3 x 4 m. Yleensä kesähuoneen eteen tehdään vielä iso katettu tai kattamaton kuisti”, Pottonen kertoo. Myös Pottonen uskoo, että pikkuikkunaiset kodat ja muut ”pimeät kopit” ovat menneen talven lumia. Tilaa täytyy tätä nykyä löytyä jopa käymälöistä. ”Muiden piharakennusten osalta mukavuus vaikuttaa selkeästi ostopäätökseen. Mitä monikäyttöisempi, sen parempi”, kuvailee Franke. Esimerkiksi pihavarastoon voi sisällyttää ulkovaraston, puuvajan ja erillisen vierasmajaosan. LISÄTIETOJA finnsermest.fi karvianhirsirakentajat.fi luoman.fi, lillevilla.fi piispanristinsaha.fi porinpuupojat.fi saunat.net ykkospuu.fi Kaarinalaisen Piispanristin Saha Oy:n ulkohuussi Ilona on valmistettu 34 x 145 mm:n kevythirrestä. Valmistajien mukaan piharakennusten hankkija on useimmiten keski-ikäinen tai eläkeläinen, jolla on aikaa nauttia omasta ajasta, pihasta ja kesämökistä. ”Usein huvimajoista halutaan kesäkeittiön tyyppisiä. ”Myös saunarakennuksen ja kesäkeittiön voi yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin saadaan kiva yhtenäinen oleskeluja ajanvietealue”, lisää Ykköspuun Pottonen. Suuret ikkunat avaavat näkymiä kauniiseen pihaan ja luontoon. ”Hyvin haluttu ominaisuus on piharakennuksen monikäyttöisyys. 57 Aarre 3/2021 PUU ”Tynnyrisaunan voi laittaa vähimmillään pihalaattojen päälle, ja paljon niitä asennetaan myös kärryille siirreltävyyden takia”, toteaa Mastomäki. Nykyisin ne ovat isoilla, liukuvilla lasiaukoilla varustettuja, pulpettitai harjakattoisia kesähuoneita, kooltaan noin 4 x 5 m
58 Aarre 3/2021 LUONTO TIKKA VAELLUS Syksyllä 2019 metsässä olevalle pienelle ruokintapaikalleni ilmestyi valkoselkätikkoja. Seurasin kihlaparin elämää koko talven ja kevään pesintää odotellen. MATKAN VARRELTA Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO
Koiras hakkasi itselleen yöpymiskolon kuolleeseen rantakoivuun, naaras vietti yönsä jossain kauempana. Tikat löysivät paikalle muutamassa päivässä. 59 Aarre 3/2021 LUONTO K äynnissä oli tuolloin valkoselkätikkojen mittava vaellus. Minun ruokintapaikalleni saapuneista kolmesta tikasta yksi oli naaras ja kaksi koiraita, joista toinen jatkoi pian vaellustaan. 1950-luvun lähes tuhannen pesivän parin kanta romahti vuosituhannen loppuun mennessä vain muutamaan kymmeneen. Jäljelle jääneet olivat päivittäisiä ruokavieraita, ja ne näyttivät asettuneen paikalle pysyvästi. Perustin uuden rasvaruokinnan noin kilometrin päässä olevaan metsänsirpaleeseen. Samalla lajin uhanalaisuusluokitus on lieventynyt erittäin uhanalaisesta vaarantuneeseen. Tiukkojen suojelutoimien sekä idästä saapuneen täydennyksen avulla kanta lähti hitaaseen nousuun ja lienee nyt noin sadanviidenkymmenen pesivän parin tietämillä. Tikat kävivät rasvoilla päivittäin, ne olivat selvästi mieltyneet pieneen metsikköön. Valkoselkätikka on yksi suomalaisen luonnonsuojelun pienistä voitoista. Hyvän pesimäkesän jälkeen Suomeen saapui itärajan takaa satoja yksilöitä. Se oli kuin tehty valkoselkätikalle, varsinkin kun lähirannoilla oli muitakin sopivia ruokailualueita. Valkoselkätikka ei ole pesinyt kotiseudullani vuosikymmeniin, ja sen paluu olisi pieni valonpilkahdus kurjistuvan metsäluonnon ja monimuotoisuuden vähenemisen keskellä. Rantametsikkö on vaihtelevuudessaan valkoselkätikoille sopiva: suuria koivuja ja haapoja, tiheimmissäkin kohdissa lahopökkelöiden runsautta.. Se antaa toivoa ja osoittaa, että pienikin rauhaan jätetty metsänsirpale on arvokas. VUOSI VAIHTUI lumettomana, ja talvi jatkui samanlaisena. Se käsitti kolmisen hehtaaria rantametsää, osin vanhaa, valoisaa koivikkoa kuolleine puineen, osin aarnion kaltaista sekametsää suurine haapoineen, rannan tervaleppineen, tuulenkaatojen rytöineen, pökkelöineen ja järeine maapuineen
60 Aarre 3/2021 LUONTO Valkoselkätikka on koivun ystävä. Keväällä kuolleeseen koivuun ilmestyi lupauksia herättävä kolo, mutta pesintään se ei valitettavasti johtanut. Pariskunta on yhä metsässään, uusi kevät on tuloillaan, ja toiveet ovat korkealla. Valkoselän ongelmana on sopivien metsien puute. Toiveet siitä, että pariskunta liittyisi metsikössä pesivään tikkakirjoon, kasvoivat kevään lähestymisen myötä. MATKAN VARRELTA Keväällä kuolleeseen koivuun ilmestyi lupauksia herättävä kolo.. Josko valkoselkätikka viimein palaisi kotiseutuni pesimälinnustoon. Varsinkin talvisaikaan se etsii ruokaansa laajoilta alueilta ja käy ruokintapaikoilla, mutta se tarvitsee reviirin ytimeen laadukkaan metsän – juuri tällaisen. Lisäksi se on tietenkin turvapaikka lukemattomille muille järeää ja kuollutta lehtipuuta tarvitseville eliöille. Tuore pariskunta viettää ikään kuin kihlajaisvuoden ja ryhtyy tositoimiin vasta toisena yhteisenä keväänään. Ilmoitin tikoista, ja tieto otettiin ilolla vastaan. Sen suurissa haavoissa pesivät sekä harmaapääettä käpytikka, ja rantaleppiä koluaa pikkutikka. Se koluaa runkoja ravintoa etsiessään mutta liikkuu paljon myös maassa liekopuiden kimpussa. Ne hakivat kovakuoriaisten toukkia hakkaamalla suppilomaisia koloja kuolleisiin koivuihin ja pienten haapojen tyviin sekä silppusivat maapuita muurahaisia etsien. TÄMÄ RANTAMETSIKKÖ ei ole virallisesti rauhoitettu, mutta omistaja on jättänyt sen luonnon muokattavaksi. SEURASIN TIIVIISTI valkoselkätikkojen elämää koko kevään. Se on lehtipuiden ystävä, joka hakee ravintonsa kuolleista puista, lahopökkelöistä ja maapuista. Vaikka metsikkö on pieni, se on tikkojen mieleen. Puut ovat saaneet kuolla vanhuuttaan ja romahtaa niille sijoilleen elonkirjoa ruokkivaksi lahopuuksi. Ne suhtautuivat minuun pelottomasti, kävivät silloin tällöin rasvoilla, mutta kolusivat enimmäkseen omiaan. Tämä on ilmeisesti tavallista valkoselkätikkojen elämässä
Opetusministeriön jakama tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto meni oikeaan osoitteeseen.” – IltaSanomat Kirjakaupoista, marketeista ja osoitteesta intokustannus.fi VOI PAREMMIN, ELÄ PIDEMPÄÄN JA PIENENNÄ SAMALLA HIILIJALANJÄLKEÄSI = Myös ekirjana = Myös äänikirjana. Ku va : N au sk a Tiedon julkistamisen elämäntyö palkinto 2020 Muista myös: ”Isomäki mainostaa Ruoka, ilmasto ja terveys –uutuuskirjaansa pitkän uransa tärkeimmäksi tietokirjaksi. Se saattaa olla myös vuoden tärkein tietokirja.” – Kulttuuritoimitus ”Kirja on Isomäen ”välitilinpäätös”, eli vuosikymmenten tutkimusja tilastotieto yksissä kansissa. Mutta ei huolta, hän on mestari vääntämään tieteellisestä aineistosta kiinnostavaa
Sieni keitosta, kalapihveistä ja marjapiirakasta saa vaikkapa retkieväät. Vanhasta sadosta Pasta ja pavut antavat sieni-kasviskeitolle tuhtia ruokaisuutta. 62 Aarre 3/2021 HYVINVOINTI Alkukevään villiruoat syntyvät pakastimen ja kuiva-ainekaapin aarteista. VILLIRUOKA Teksti ja kuvausjärjestelyt ELINA TEERIJOKI | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ 62 Aarre 3/2021 HYVINVOINTI
Sieniminestrone (4 ANNOSTA) 2 dl kuivattuja suppilovahveroita 1 l vettä 1 porkkana 2 perunaa 1 sipuli 2 valkosipulinkynttä 2 rkl oliiviöljyä 3 dl ruskeita tölkkipapuja 1 tölkki tomaattimurskaa 1 kasvisliemikuutio 0,5 tl rouhittua mustapippuria 1 tl suolaa 1 tl kuivattua timjamia 1 tl kuivattua oreganoa 2 dl pastaa Kalasta mureketta 1 Kalamurekkeeseen voi yhdistää monia eri kala lajeja. Kuori ja pilko valkosipulinkynnet. Siihen sopii esimerkiksi savu kinkku hyvin. Muotoile mureketaiki nasta 10–12 pihviä. haukea tai ahventa) 2 viipaletta vaaleaa paahtoleipää 1 sipuli 1 dl ruokakermaa 1 kananmuna 1 dl hienonnettua tilliä 1 tl suolaa 1 rkl sitruunamehua 0,25 tl rouhittua mustapippuria Paistamiseen: voita Hienonna kalafileet tehosekoittimessa tai monitoimikoneen leik kuuterällä. 63 Aarre 3/2021 HYVINVOINTI Kevättalvella pilkityt hauet ja ahvenet maistuvat pihveinä perunoiden kanssa tai sämpylän välissä. Kuori ja viipaloi sipuli. Lisää kulhoon leipä ja sipulisilppu, ruokaker ma, muna ja mausteet ja sekoita kalamureketaiki na tasaiseksi massaksi. Lisää sienet ja niiden liotus vesi, valutetut pavut, tomaat timurska, liemikuutio, rouhit tu mustapippuri, suola ja yrtit. Lisää mausteita tarvit taessa. Paista pannulla pieni koepala ja tarkista maku. 3 Tahmean kalamureketaikinan käsittely on hel pompaa, jos kastelet kädet kylmällä vedellä. 4 Kalapihveistä saa hyvät kalapurilaiset, jos muo toilee pihvit kyllin litteiksi. Kalamurekepihvit (4 ANNOSTA) 500 g vaaleaa kalafileetä (esim. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua noin 5 minuuttia. Kypsennä kasviksia kat tilassa öljytilkassa miedolla lämmöllä muutama minuutti. Tarjoa keitto vaalean leivän kanssa. Parhaiten siihen sopi vat kotimaiset vaaleat kalat. Lisää sitten pasta ja anna sen kyp syä keiton kiehuessa. Vinkki! Voit vaihdella mi nestronen raakaaineita. Käytä mausteena remoulade kastiketta ja hiukan sinappia. 2 Jos mureketaikinaan meneviin fileisiin on jää nyt ruotoja, ei hätää, sillä ne jauhautuvat monitoimikoneen leikkuuterällä pikkupätkiksi. Kuori ja kuutioi porkkana ja perunat. Tarjoa esimerkiksi pe runasoseen tai keitetty jen perunoiden ja kerma viilikastikkeen kanssa.. paahtoleipäviipaleet, kuori ja silppua sipuli. Murustele Laita kuivatut sienet likoa maan litraan vettä noin 20 minuutiksi. Laita paistinpannulle rasvaa, käytä keskilämpöä ja paista pihvit pannulla kypsiksi ja kauniin kul lanruskeiksi
Vaahdota pehmennyt rasva ja sokeri sähkövatkaimella. Kääntele tasaiseksi taikinaksi. Jatka paistamista vielä 20– 25 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt ja pohja kypsä. Levitä taikina leivinpaperilla päällystetylle uunipellille tai suureen piirakkavuokaan. Lisää huoneenlämpöiset kananmunat yksi kerrallaan koko ajan vatkaten. Levitä päälle pakastettuja tai tuoreita marjoja. Vatkaa haarukalla yhteen kermaviili, muna ja sokerit ja kaada seos tasaisesti marjojen päälle. Paista noin 10 minuuttia 200-asteisessa uunissa. Naapurin tädin marjapiirakka (10–12 ANNOSTA) 175 g voita tai leivontamargariinia 1,5 dl sokeria 2 kananmunaa 2 tl leivinjauhetta 5–6 dl vehnäjauhoja Täyte: 5 dl metsämarjoja Päälle: 1 tölkki kermaviiliä 1 kananmuna 0,5 dl sokeria 1 tl vaniljasokeria Tässä piirakassa on käytetty karpaloita ja mustikoita, mutta voit käyttää mitä tahansa marjoja. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja siivilöi jauhot rasva-sokeri-munaseokseen. VILLIRUOKA Anna rasvan pehmentyä huoneenlämmössä. Aarre 3/2021 HYVINVOINTI 64
Puhelun hinta on 8,35 senttiä/puhelu + 16,69 senttiä/min. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta viestimedia.fi. VIESTIMEDIA OY Tunnus 5002596 Info: K2 00003 VASTAUSLÄHETYS KAV1009 Nimi _____________________________________________________________________________ Lähiosoite ________________________________________________________________________ Postinumero __________________ Postitoimipaikka _______________________________________ Puhelin __________________________________________________________________________ Sähköposti ________________________________________________________________________ Kyllä, haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja tarjouksia . TILAA, OSALLISTU ARVONTAAN JA VOITA SPORTSMAN TRAKTORIMÖNKIJÄ! Kyllä kiitos! Haluan tilata KONEVIESTIN edulliseen tutustumishintaan 7 lehteä vain 49 € (norm. Koneviesti maksaa tilauksen postimaksun. rajattoman lukuoikeuden verkkopalveluun. Osallistun samalla Suurarvontaan, jonka palkintona on Sportsman 570 EPS 6x6 LE T1b 60kmh mönkijä ! Arvo n.16 290,00 € ! 1 / 4 | Koneviesti 2021 NRO 4 | 18.3.2021 | 12,40 Pitkäperäinen parannetulla hydrauliikalla Uudistunut lehti! • Mukana Koneklassikot • Leikkurikauha Shear King PUOLUEETON TEKNINEN AMMATTILEHTI SUURI TRAKTORIVERTAILU Traktoriin tehdasvalmis metsävarustus 7 HUIPPUKONETTA Isuzu D-Max uudistui HYUNDAI HX220 KV-20210318-424371-.indd 1 3.3.2021 15:16:48. Paperisiin laskuihin lisätään 1,90 € paperilaskulisä. Viestimedia Oy / Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh. jakso (Norm. 84,00 €) 49 € vain + Akusta voimaa -kirja (arvo 20,00 €) TILAA NETISSÄ koneviesti.fi/lehti TILAA SOITTAMALLA 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus KAV1009 TILAA Tarjous on voimassa 30.4.2021 asti ja koskee vain kotimaan talouksia, joihin ei ole viimeisen 3kk aikana ollut tilausta. nroa 7 Kestotilauksen 1. Tilaus jatkuu kestotilauksena 7 lehden jaksoissa voimassa olevaan normaalihintaan niin kauan kuin itse haluan. 020 413 2277 (ark 8-21). Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Saan kaupan päälle Akusta voimaa -kirjan! Kestotilaajan etuna saan mm. 84,00 €). tekstiviestillä 4 Puolueeton, tekninen ammattilehti • Ilmestyy 18 kertaa vuodessa, yli 2 000 sivua/vuosi • Tuntee koneet ja hallitsee tekniikan järeistä työkoneista jokamiestä kiinnostaviin laitteisiin • Tietoa, josta on hyötyä: testejä, esittelyjä, koeajoja, huoltoja korjausasiaa TILAUSJA ARVONTAKORTTI . sähköpostilla
Oletko sinä keitellyt kuusenhavuista perinteistä voimajuomaa tai käyttänyt havuja vaikkapa riistaruokien rikastajana. Kuusenkerkkäsiirappi tunnetaan yskänlääkkeenä ja keuhkoputkentulehduksen helpottajana. Yhdistä kuusenkerkkää ja puolukkaa tai karpaloa smoothieen tai jogurtin joukkoon. Jopa vierekkäin kasvavissa kuusissa aromi voi olla aivan erilainen. Maanomistajan luvalla Touko-kesäkuussa on aika ryhtyä kerkkien keruupuuhiin, mutta vain omasta metsästä tai maanomistajan luvalla. PAULA MYÖHÄNEN Kivimetsässäpalstan toimittaja, FM Raija Kivimetsä (s. Niitä kannattaa laittaa salaattiin, muhennoksiin, keittoihin, jälkiruokiin ja erilaisiin laatikkoruokiin. Tuota talven ihmettä kannattaa syödä sellaisenaan tai laittaa vaikka kalasopan joukkoon. Monipuolisesti ruokiin Kuusenkerkät sopivat mainiosti ruuanlaittoon. Maku on yllättävä ja ainutlaatuinen. Jopa oman pihan kuusiaidasta voi kerätä oivallisen sadon ennen kuin sen leikkaa muotoonsa. 1962) on kokenut villiyrttikouluttaja ja tietokirjailija. Kirpakoiden kuusenkerkkien makumaailma sopii hyvin yhteen metsämarjojen kanssa. Kerkistä saa suloista makua myös raakakakkuihin ja smoothieihin. Kerkät sopivat myös ruuanlaittoon. Laita jalat pesuvatiin vartiksi. Jos kevätväsymystä pukkaa, kuusenhavut ja alkukesän heleänvihreät kerkät piristävät. Jotkut maistuvat vahvasti pihkalta, toiset raikkaan sitruunaisilta. Virkistävät kuusenkerkät. Joillekin onnekkaille jo loppiainen tuo kesän talven keskelle, kun joulukuusi alkaa puskea heleänvihreää kerkkää. Testaamalla löytää omaan suuhun sopivan C-vitamiinipommin. Kerkät sisältävät myös kalsiumia, kaliumia, magnesiumia, C-vitamiinia ja A-vitamiinin esiasteita karoteeneja. Vahvan aromikas tee antaa puhtia ja voi lievittää yskää sekä limaista ja tukkoista oloa. Metsässä luontoa arvostava vastuullinen kerääjä napsii kerkkiä vain nätisti sivuoksista. Kuusenkerkkien perinnekäyttö yskänlääkkeenä tunnetaan hyvin, mutta kerkkiä ja havuja voi hyödyntää monipuolisesti myös ruuanlaitossa. Vaikka pienistä kuusista olisi helpompi kerätä, ne kannattaa jättää rauhaan kasvamaan ja ottaa kerkkiä vain isommista kuusista. Vanha kansa on käyttänyt kuusenkerkkiä ja havujuomaa monenlaisiin vaivoihin. Kerkkiä poimiessa kannattaa maistella eri puiden satoa, sillä maku vaihtelee. Kuusenkerkän hoitavista vaikutuksia voi nauttia myös teenä. Talvella kuusenhavuja voi keitellä vastustuskykyä kasvattavaksi havupuujuomaksi merisuolan kanssa tai surauttaa tehosekoittimella viherjauheeksi, jolla voi maustaa keittoja, uuniruokia, jälkiruokia ja leivonnaisia. Vaihtoehtoisesti kerkkäteetä voi käyttää virkistävänä jalkakylpynä. Iho on suurin elimemme, ja jalkakylvyn kautta kuusen tehoaineet imeytyvät koko kehon hyödyksi. Kaada teetä ja lämmintä vettä pesuvatiin niin, että neste ulottuu kehräsluihin asti, ja lisää joukkoon pari ruokalusikallista merisuolaa. Aarre 3/2021 HYVINVOINTI 66 K en kuuseen kurkottaa, saa puhtia arkeensa. Murustettuja kerkkiä tai havuja voi käyttää kuin rosmariinia uunijuuresten tai uunissa kypsennettävien kalojen maustamiseen. Väsymykseen ja vaivoihin Sekä kuusenhavuissa että -kerkissä on vahvoja antioksidantteja, kuten katekiineja ja gallokatekiineja, ja haihtuvia öljyjä, jotka panevat kampoihin elimistön ennenaikaiselle vanhenemiselle. Niitä on näppärä kerätä metsäreissulla vaikka pieniin pakastepusseihin, jotka voi heittää kotiin tultua suoraan pakastimeen tulevia kokkailuja odottelemaan. Kuusenkerkät ovat tuolloin herkän vaaleanvihreitä. KIVIMETSÄSSÄ Teksti RAIJA KIVIMETSÄ | Kuvat RAIJA KIVIMETSÄ ja VM-ARKISTO | Kuvitus AINO SAARIKIVI Kuusen kerkkä siirappi tunnetaan yskän lääkkeenä. Niistä voi surauttaa pestoa
Kun havusuola on kuivaa, purkita se ja käytä maustamiseen. Käytä siivilään jääneet puolukat vaikka sämpylätaikinaan. Tarjoiluvaiheessa koristele vispipuuro kuusenkerkillä. Jäähdytä puuro huoneenlämpöiseksi ja vatkaa se sitten sähkövatkaimella kuohkeaksi puuroksi. Alkukesän kuusenkerkät ovat pehmeitä ja heleän vaaleanvihreitä. Kuivauslämpötila saa olla korkeintaan 37 astetta. Siivilöi marjat ja laita mehu takaisin kattilaan. Kuumenna puolukkamehu ja vispaa joukkoon karkea riisijauho sekä kuusenkerkkäjauhe. Keitä 15 minuuttia. Vinkkejä! Voit käyttää villiin vispipuuroon myös kaupoista saatavaa kuusenkerkkäjauhetta. GLUTEE NITON Kun vispipuuron suurustaa karkeilla riisijauhoilla, siitä saa gluteenitonta.. Muista! Puiden osien kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Lisää sokeri ja vaniljasokeri ja anna hautua vielä hetken. Niitä voi napsia suoraan suuhun. Myös astmaatikkojen kannattaa olla kuusen kanssa tarkkana. Halutessasi voit juhlistaa jälkiruuan kermavaahtonokareella. Keitä miedolla lämmöllä puuroksi samalla sekoittaen. Kerää siis kerkkiä vain omista metsistäsi tai pihapuistasi. Valmista itse kuusenhavusuolaa: Laita tuoreita havuja tai kuusenkerkkiä tehosekoittimeen suolan kera. Hartsille allerginen voi saada oireita kuusesta. Surauta hienoksi ja levitä pellille kuivumaan 50-asteiseen uuniin, josta olet jättänyt uuninluukun raolleen vaikkapa puulastan avulla. Metsähallituksen monikäyttö metsistä kuusenkerkkiä ja monia muita luonnontuotteita voi kerätä hankkimalla henkilökohtaisen, maksullisen luonnontuoteluvan Eräluvat.fi-verkkokaupasta. 67 HYVINVOINTI Aarre 3/2021 Astetta villimpi vispipuuro (3–4 ANNOSTA) 1 l vettä 3,5 dl puolukoita (pakastettuja tai tuoreita) 2 dl karkeita riisijauhoja 2 tl kuivattua, jauhettua kuusenkerkkää 1 dl raakaruokosokeria 1 tl vaniljasokeria Koristeluun: tuoreita kuusenkerkkiä (kermavaahtoa) Kiehauta vesi kattilassa ja lisää puolukat kiehuvaan veteen
”Myös terveyteen liittyvät asiat on syytä ottaa esiin. Se ei ole hyvä ajatus. Tasapuolisuusharha on niin vahva, että se saattaa estää luopujaa näkemästä muita, mahdollisesti parempia ratkai suvaihtoehtoja. Mutta jos peril lisen elämä on muualla, koko naan toisessa kaupungissa, hän ei välttämättä ole vähääkään kiinnostunut metsän omistami sesta”, Leppänen sanoo. Jos perillisiä on vain yksi ja hän on kiinnostunut metsänhoi dosta, tilanne on yksinkertai nen. ”Jos jatkajien kemiat eivät kohtaa, yhteiseksi iloksi ja tu lonlähteeksi ajateltu omaisuus voi muodostaa loputtoman rii dan ja kyräilyn aiheen”, varoit taa Metsä Groupin sukupolven vaihdospalveluiden metsäasian tuntija Markku Juuso. ”Tavoitteena ei ole se, että kaikki perilliset saavat kaikesta omaisuudesta samansuuruisen osan. Aarteen asiantuntijoiden neu voilla kierrät sukupolvenvaih doksen yleisimmät karikot. 3 Älä pakota, varo loukkaamasta Vanhemmalle sukupol velle voi olla hyvin tärkeää, että metsä säilyy suvussa. Esi merkiksi luopujan vakava sai raus voi vaikuttaa siihen, miten tilan luovutus kannattaa suun nitella”, Juuso sanoo. Vaikka ajatus on kau nis, se ei välttämättä ole met sänomistuksen kannalta paras vaihtoehto”, sanoo Metsän hoitoyhdistys KeskiSuomen sukupolven vaihdosasiantuntija Juha Leppänen. Kaikki eivät halua olla metsänomistajia tai esimerkik si osakesijoittajia”, muistuttaa MetsäPremium Oy:n toimitus johtaja Pirjo Havia. HYVÄT NEUVOT Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvitus AINO SAARIKIVI S uomalaiset metsän omistajat ovat keskimäärin vart tunutta väkeä. Oletetaan, että totta kai lapset haluavat tilan. ”Lähes kaikki asiakkaani ovat ensimmäisessä tapaamisessa sitä mieltä, että he haluavat jät tää tilan kaikille lapsilleen yh teisesti. Parhaassa tapauksessa ja ko koontumissuositusten salliessa luopujat ja jälkipolvi istuvat yh tä aikaa saman pöydän ääreen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaisen perillisen tulisi saada osansa metsästä. Kovin usein näin ei kuiten kaan ole, vaan sukupolvenvaih doksen vaihtoehtoja joudutaan puntaroimaan tarkemmin. Jos keskustelusta on tulossa kiperä, on hyvä ajatus pyytää paikalle ulkopuolinen asiantun tija jännitteitä tasaamaan. Yhteisomistus on itse asiassa niin riskialtis vaihtoehto, että sukupolvenvaihdoksen asian tuntijat suosittelevat sitä vain hyvin harvoin. 68 Aarre 3/2021 OMA TALOUS KIERRÄ KARIKOT Kun on aika suunnitella metsätilan sukupolvenvaihdosta, moni haluaa lahjoittaa tilan yhteisesti kaikille lapsilleen. Jos myös perilliset jakavat saman arvon,. Jos tämä keskustelu jää käy mättä, riskinä on, että sukupol venvaihdoksen suunnittelu läh tee heti alussa väärälle uralle. 1 Älä pyri yhteis omistukseen Onnistuneessa sukupol venvaihdoksessa oleellista on se, että kaikki perilliset otetaan tasapuolisesti huomioon. Metsänomistajien keskiikä on noin 60 vuotta, ja kol masosa metsänomistajista on yli 70vuotiaita. 2 Älä oleta vaan kysy Suunnittelun alkajaisiksi on tarpeen virittää avoin keskustelu, jossa kartoitetaan, kenellä perillisistä on halu ja valmiudet vastata metsätilan hoidosta. ”Yleistä on se, ettei lasten kiinnostusta metsänomistajuu teen ole selvitetty ollenkaan. Monella tilalla sukupolvenvaihdos on – tai ai nakin sen pitäisi olla – ajankoh tainen pohdinnan aihe
”Riitaisan yhteisomistuksen jälkeen voi tuntua helpotukselta saada rajat metsään. Jos yhteistä arvopohjaa ei ole, pahimmillaan käy niin, että jatkaja taipuu vanhempiensa tahtoon vaikkei haluaisi. Verottaja hyväksyy kaksi vuotta vanhat tila-arviot. ”Mitä suurempi on luovutettava varallisuus, sitä enemmän oletan sillä olleen luopujalle taloudellista merkitystä. Edunvalvontavaltuutus voidaan laatia niin, että se kattaa myös metsätilan hoitoon liittyvät asiat. ”On ikävä yllätys, jos verottaja käyttääkin omaa ohjettaan varojen arvostamisesta perintöja lahjaverotuksessa, jossa keskisuomalaisen metsähehtaarin hinnaksi on arvioitu 3 900 euroa.” Ajantasainen tila-arvio on tärkeä myös siksi, että se turvaa jälkeläisten tasapuolisen kohtelun. Omistajan kuoleman jälkeen perikunnan on helpompi myydä metsä loukkaamatta kenenkään tunteita. ”Ajatellaan esimerkiksi tilannetta, että kuusi vuotta sitten luopujan tilan arvo on ollut 2 500 euroa hehtaarilta ja luopuja ilmoittaa tämän summan verottajalle lahjaveroa varten”, Leppänen ottaa esimerkin. Kun samaan aikaan taimikonhoidot ja veroilmoitukset pitäisi kuitenkin hoitaa, metsä alkaa tuntua rasitteelta”, Havia sanoo. ”Tällainen taipuminen on hyvin inhimillistä. 5 Älä käytä vanhaa tila-arviota Ennen kuin sukupolvenvaihdosta suunnitellaan pidemmälle, pitää tilan arvon olla tiedossa. Arvo voi olla korkea tai matala, kunhan se on oikea”, Juha Leppänen sanoo. 69 Aarre 3/2021 OMA TALOUS ratkaisuja on helpompi tehdä. Sitä vanhempi tila-arvio tulee teettää uudestaan. Mitä enemmän metsään kohdistuu taloudellisia tavoitteita, sitä tärkeämpää on, ettei tilaa pilkota. 6 Älä unohda itseäsi Monesti luopuja on valmis luopumaan metsästään vastikkeetta ja lahjoittamaan sen jälkeläiselleen kenties ajatellen, ettei omalta lapselta tohdi pyytää kauppahintaa. Näkisin silti, että jos metsä on luopujalle selvästi tärkeämpi kuin jatkajalle, sukupolvenvaihdoksen sijasta tehdään vain edunvalvontavaltuutus”, Pirjo Havia sanoo. ”Tila pitää arvottaa just eikä melkein, muuta vaihtoehtoa ei ole. Jos arvostamisessa käytetään verottajan taulukoita, riidan siemen on jo kylvetty. Näin vältytään metsätilan turhalta pirstomiselta. Jos omistaja tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan itse, päätäntävalta siirtyy luottohenkilölle. 4 Älä pilko tilaa kannattamattomaksi Metsä kannattaa, mikäli mahdollista, jättää vain yhdelle perillisistä ja ottaa muut huomioon muusta varallisuudesta. Tulojen laskeminen eläkkeelle jäämisen yhteydessä saattaa tulla luopujalle jonkinasteisena Verottaja hyväksyy kaksi vuotta vanhat tila-arviot.. Kunnes sitten huomataan, että eihän tässä olekaan mitään myytävää eikä Kemera-tukiakaan saa, kun kuviot ovat liian pieniä. Itseään ei kuitenkaan pidä unohtaa. Jos tällaisesta varallisuudesta ollaan luopumassa täysin vastikkeetta, minulla on tapana kysyä luopujan toimeentulon perään”, Juuso sanoo
Euroiksi muutettuna ero on keskikokoisella tilalla helposti kymmeniä tuhansia euroja. Kovin moneen erään pilkotun lahjan verohyödyt sulavat viimeistään kiinteän omaisuuden luovutuksesta aiheutuviin kustannuksiin eli lainhuutoon, kiinteistörekisteriotteisiin ja kaupanvahvistajan kuluihin. Tulevia esimerkiksi asumiseen liittyviä menoeriäkään ei välttämättä osata ennakoida oikein. ”Tämän määräalan tai erillisen tilan voi sitten vaikka myydä vieraalle rahoittaakseen kaupalla omaa tulevaisuuttaan”, Juuso vinkkaa. Itselleen voi myös jättää tilasta määräosan tai määräalan. 8 Älä metsitä peltoja Maatiloja kohdellaan sukupolvenvaihdoksissa verotuksellisesti edullisemmin kuin metsätiloja. 70 Aarre 3/2021 OMA TALOUS yllätyksenä. Kolmas merkittävä näkökulma on kaupassa syntyvä metsävähennysoikeus. Pelkkä EU-tukien nosto ei oikeuta verohuojennukseen, vaan pellolta pitää syntyä verotettavaa myyntituloa. Usein vain tuhlataan aikaa ja energiaa, kun haetaan ratkaisua, jolla veroseuraamuksilta vältyttäisiin. ”Veroilta ei voi kokonaan välttyä koskaan, ja verojen minimoinnissakin pitää olla järki päässä”, Leppänen toteaa. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen viljelyä on jatkettava vähintään viisi vuotta. ”Viiden vuoden aikana luopuja ehtii tehdä kaikki hoitotyöt ja mahdolliset lannoitukset niin, että viiden vuoden kuluttua jatkajalla on käsissään arvokkaampi tila”, Leppänen sanoo. Lahjavero pitää maksaa kaikista 5 000 euron tai sitä arvokkaammista lahjoista sekä silloin, kun saa kolmen vuoden kuluessa samalta lahjanantajalta useita lahjoja, joiden arvo on yhteensä 5 000 euroa tai enemmän. Vastikkeellisen luovutuksen voi toteuttaa monella tavoin: käyvästä arvosta tehtynä kauppana, alihintaisena tai lahjanluonteisena kauppana. Määräaikainen, esimerkiksi viisi vuotta kestävä hallintaoikeuden pidätys sen sijaan voi puoltaa paikkaansa, jos tilalla on paljon hoitotöitä mutta vähän hakkuumahdollisuuksia. Jos tilalla on viljelyksessä olevia peltoja, niitä ei kannata metsittää ennen sukupolvenvaihdosta. ”Jos kuusikymppinen luopuja pidättää hallintaoikeuden ja elääkin sitten vaikka 95-vuotiaaksi, hänen nyt 30-vuotias jälkeläisensä on 65-vuotias ennen kuin saa hakata metsästään kalikan kalikkaa”, Juha Leppänen varoittaa. ”Kun viljelyä jatketaan, lahjavero on karkeasti ottaen vain noin 10 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa peltoa ei ole tai viljelyä ei jatketa itse”, sanoo omistajanvaihdosasiantuntija Juho Halme Pro Agriasta. Silti tätäkin välillä ehdotetaan”, Leppänen sanoo. Maatilan statuksen saamiseen riittää melko pienikin pelto ala, noin 3–5 hehtaaria. MIKÄLI SUKUPOLVENVAIHDO S toteutetaan vastikkeellisena, voidaan kyseiset kustannukset (esimerkiksi tila-arvion laatiminen) kuitenkin vähentää luovutusvoittoverotuksessa osana hankintamenoon lisättäviä myyntikustannuksia.. ”Ei ole mitään järkeä pilkkoa metsäomaisuutta niin pieniin palasiin, ettei lahjaveroa tarvitse maksaa. 9 Älä pidätä elinikäistä hallintaoikeutta Lahjaveron suuruuteen voi vaikuttaa hallintaoikeuden pidättämisellä, mutta elinikäinen hallintaoikeuden pidätys on merkittävä sudenkuoppa. 7 Älä yritä välttää veroja kokonaan Osa sukupolvenvaihdoksen suunnittelua on verosuunnittelu, mutta se ei saisi olla hankkeen johtotähti. HYVÄT NEUVOT VEROVINKKI SUKUPOLVENVAIHDO KSEEN LIITTYVÄT menot eivät kohdistu metsätalouden tulonhankintaan vaan omistajanvaihdokseen, joten ne eivät ole vähennyskelpoisia vuotuisessa metsätalouden tuloverotuksessa. ”Jos metsässä on hiemankaan hakattavaa, kannattaa harkita vastikkeellista luovutusta”, Markku Juuso neuvoo
?Tilaajan perheenjäsen . Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita retkisaha. 1. VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkko palvelumme kautta aarre lehti.fi. ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. Kirjapalkinnon voitti arvonnassa itselleen Juha Ahokas, Liminka. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. VIIME VOITTAJAT AARRE 1/21:N kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Jät kän hurjat huvit. ?Vastasi odotuksiani . ?Olen . Arvomme kaikkien vastaajien kesken kolme Fiskarsin puutarhaja retkisahaa. 020 413 2277 (ark. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Terän pituus 160 mm. . ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. ?Muu lukija 2. ?Irtonumeron ostaja . Yhden palkinnon arvo on 25 e. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. LISÄTIETOJA fiskars.com VASTAA NÄIN LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN VOI täyttää Aarteen verkkosivuilla osoit teessa aarrelehti.fi/kilpailut TAI VOIT POSTITTAA kyselylomak keen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. 8–21). ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Aarre 3/2021 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 28.4.2021 mennessä ja osallistu arvontaan. Sahassa on sisäänvedettävä terä, ergonominen muotoilu, sormisuoja sekä tukeva kädensija. Voit pos tittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoitettua postia. VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. Varusta kuori kirjeposti merkillä. ?Aarre-lehden kestotilaaja . 3. Varusta kuori kirjepostimerkillä. ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. Aarre 3?/?2021 VAKIOT 71. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Fiskars Xtract SX73 on mainio lisä kirveiden rinnalle tuoreiden puiden ja oksien leikkaamiseen. ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Muista merkitä palautteeseen, onko se tarkoitettu vain toimituk selle vai julkaistavaksi Aarteen Keskustelua palstalla.
72 Aarre 3/2021 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Kiitos jo etukäteen. 09 135 1358 VILJAMI PYLKÄS (ROKKA) "Kenttäkokemusta" DEKO (lupavapaa) Suomi m/31 795 e sis. Ku va : Ha nsu La ita la PIHAAN PUUTARHAAN METSÄÄN PALVELEVA ERIKOISLIIKE SINCE 1965 Saksalankatu 28 15100 LAHTI P. alv AIMO LAHTI suunnittelija william.wadstein@finnenterprise.fi Pelastuskoira on eksyneen ystävä Pelastuskoirat toimivat poliisin ja muiden viranomaisten apuna kadonneiden henkilöiden etsinnöissä koko Suomen alueella. 03 734 7211 www.siemenjakone.fi. 050 3425234 Hengittävä rakenne viipyilevää pehmeää löylyä PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja raivaussahat meiltä verkkokaupastamme OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 www.finnenterprise.fi Puh. Selkeillä ohjeillamme teet saunasi itse! Tutustu ja tilaa esite holvisaunat.. Toivommekin maa-alueiden omistajilta myönteistä suhtautumista maastojen käyttöön koiria koulutettaessa ja testatessa niiden osaamistasoa. Pelastuskoirien koulutus tapahtuu kaikenlaisissa maasto-olosuhteissa. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy Tilaa netistä tai soita 0400 895 174 Lehtipuhallin LBZ 5800 195,00 € Trimmeri GTZ 5800 162,00 € Sähkösaha CSZ 5800 206,00 € Katso koko valikoima verkkokaupasta! AKKUKÄYTTÖISET 58V PIENKONEET KLAPISÄKIT POLTTOPUILLE • Isot ja pienet • Todella kestäviä • Heti varastosta • Kattavin mallisto • Toimitus kotiovelle WWW.SÄKKIKAUPPA.FI KYSY LISÄÄ INFO@JUBILO.FI TAI 020-7306100 P a k u r i m e t s ä n m u s t a k u l t a +18% vuosituotto-odotus K Ä Ä PÄ F O R E S T Maailman suurin pakurin viljelyverkosto Tilaa ilmainen pakurin kasvatuksen infopaketti ja metsällesi räätälöity tuottoarvio kaapaforest.fi info@kaapaforest.fi Holvisauna sulautuu ympäristöön..
050 4120 785 Metsät kasvukuntoon! PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 lehteä 73,80 e • laskutusjakso 11 lehteä 119 e (12 kk) Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. __?/?__?/ 20___ . 6 lehteä 73,80 e . Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – Sähköposti Haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja etuja . digitilauksena 12 kk 94,80 e . Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stim edia Oy Asia kas palv elu Tun nus 50 025 96 Info A2 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi. Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. AARTEEN TILAUSLOMAKE . 73 Aarre 3/2021 VAKIOT Sotilashistorian aarreaitta Hämeenlinnassa. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki aarrelehti.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). tekstiviestillä. Tervetuloa! Vanhankaupunginkatu 19, 13100 Hämeenlinna www.museomilitaria.fi www.tuhka.info p. sähköpostilla . JY RK I LUU K K O NE N J O HAN NES W IEH N V E S A -MA TTI V ÄÄ RÄ ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 29.4.2021 Teemana metsän uudistaminen: kuusta ja mäntyä kasvamaan Avuksi metsään paikallinen palveluyritys Miten sujuu raivaustyö akkuraivurilla. 11 lehteä 119 e (12 kk) . seuraavasta numerosta?. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . . 2021! Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. lahjaksi alkaen. itselleni?. Aarre kokeili: Näin uni maittoi Tentsilekylässä Paluumuuttaja kunnosti vanhan hirsitalon Kokin ja biologin villiyrttivinkit. Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa
KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. Suurin haaste on löytää tai jalostaa metalleja pyydystävistä kasveista niitä lajikkeita, jotka menestyvät myös Suomessa ainakin kesällä. Eräät Euroopan maat kehittävät veden alla toimivia kaivosrobotteja. Jätekasojen rikki tuottaa sadeveden kanssa reagoidessaan rikkihappoa, joka liuottaa raskasmetalleja alapuolisiin vesistöihin. Lupaavin uusi kaivostoiminnan muoto voi kuitenkin olla maaja metsätalous. Bioliuotuksesta huolimatta se on vanhanaikainen avolouhos, jonka malmi sisältää 0,22 prosenttia nikkeliä ja 0,02 prosenttia kobolttia. Borneon saarelle perustetut koeviljelmät ovat tuottaneet keskimäärin 250 kiloa eli 4 000 euron arvosta nikkeliä hehtaaria kohti vuodessa. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Erään kaalin villin sukulaisen kuiva-aineesta noin prosentti on nikkeliä. Sivukiveä syntyy siis 500 kertaa enemmän kuin nikkeliä ja 5 000 kertaa enemmän kuin kobolttia. Nikkelin lisäksi saadaan bioenergiaa, sillä nikkeliä keräävät puut ja muut kasvit poltetaan energiaksi ja metalli kerätään talteen niiden tuhkasta. Talvivaara on vain keskisuuri avolouhos, mutta se sijaitsee hyvin huonossa paikassa, kahden eri vesistön latvoilla. Mutta suuri osa maailman kitukasvuisista pelloista, laitumista ja metsistä on juuri tällaisia maita. Tutkijat ovat käyneet museoiden kasvikokoelmia läpi spektrometrien kanssa ja löytäneet myös niin sanottuja harvinaisia maametalleja innokkaasti imeviä kasveja. Niihin kohdistuu erityistä mielenkiintoa, sillä esimerkiksi dysporisiumin hinta on räjähtänyt 240 000 dollariin ja praseodyymioksidin arvo 49 000 dollariin tonnilta. Eri puolilla maailmaa tehdyt kokeet ovat kuitenkin osoittaneet, että se toimii hyvin. Jos uusi talous rakennetaan avolouhosten varaan, se tekee aika pahaa jälkeä jo ensimmäisen vuosisatansa aikana. MONET HARVINAISET METALLIT esiintyvät maaperässä vielä paljon pienempinä pitoisuuksina. RISTO ISOMÄKI Metsät ja pellot ovat myös tulevaisuuden kaivoksia ISOMÄKI Nikkeli kerätään talteen poltettujen kasvien tuhkasta.. Herättikö kolumni ajatuksia. Kaivosjätteeseen jää Terrafamen oman jätehuoltosuunnitelman mukaan myös 8,1 prosenttia rikkiä. Nämä keinot eivät kuitenkaan auta kaikkein harvinaisimpien metallien kanssa. Avolouhoksia yritetään korvata kaivamalla näkymättömästi aiempaa syvemmälle. Roomalaisten 2 000 vuotta sitten samantyyppisiin malmioihin perustamat kaivokset ovat edelleen iso ympäristöongelma. VOI OLLA, että vihreän talouden raaka-aineet tulevat pian pelloilta ja metsistä ja että avolouhosten aika jää historiaan. Borneon saarella puolestaan kasvaa pieni puu, jonka mahlan nikkelipitoisuus on vettä lukuun ottamatta tyypillisesti huikeat 25 prosenttia. Tällöin vanhat, veden valtaamat kaivokset voitaisiin ottaa taas käyttöön. Kyseessä on kasvava ongelma lukuisien suuryritysten tuotekuvalle. Islanti yrittää yhdistää geotermisen energian tuotannon ja harvinaisten metallien saostamisen maan alta tulevasta kuumasta vedestä. Sähköautojen akut, aurinkopaneelit ja tuuliturbiinit – samoin kuin matkapuhelimet ja tietokoneet – tarvitsevat kuitenkin monia sellaisia metalleja, joita esiintyy maan kuoressa vain hyvin pieninä pitoisuuksina. En tiedä, miten hyvin peltometsäkaivostalous toimii Suomessa, mutta meidän olisi ehkä syytä ottaa asiasta selvää. Koska vahvojen puiden juuret rikkovat kalliota tehokkaasti, metalleja kerääviä kasveja kannattaisi todennäköisesti viljellä suurien, harvassa kasvavien puiden aluskasvillisuutena. Tarkemmin sanottuna valikoitujen puuja kasvilajien viljely runsaasti metalleja sisältävillä mailla. Ranskassa on päästy hiukan toisenlaisilla lajeilla 200 nikkelikiloon ja 3 000 euroon vuodessa. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 3/2021 VAKIOT 74 I lmastonmuutoksen torjuminen ja ilmansaasteiden vähentäminen edellyttää muun muassa asteittaista siirtymistä uusiutuvaan energiaan ja sähköautoihin. Metalleja rakastavat puut ja kasvit viihtyvät vain niin sanotuilla ultramafisilla mailla, jotka sisältävät paljon metalleja. Talvivaaran kaivos on hyvä esimerkki. AJATUS KUULOSTAA pähkähullulta. Puolet kallioperästämme on graniittia, mutta myös meillä on laajoja alueita, joilla maaperässä on pieninä pitoisuuksina erilaisia hyvin arvokkaita metalleja
W W W .K U U S A M O H IR S IT A L O T .F I / S E U R A A M E IT Ä : H IR S IT A L O T / L O M A -A S U N N O T / S A U N A T / P IH A R A K E N N U K S E T YKSILÖLLISESTI SINUN Kaikki mallimme ovat muokattavissa tarpeidesi mukaan. Tutustu mallistoomme ja tilaa uusi talo ja loma-asunto -esitteemme osoitteessa: www.kuusamohirsitalot.fi HIRSIHUVILA NUUNA 87S UUSI. Kysy lisää alueellasi toimivalta Kuusamo-myyjältämme
+tk 600 EFI+EPS LED (10490?) Finman V-aura + 800. 100?/kk. 500 x 610 37 T 500 x 1100 37 T Sylinteri 89 mm, ISO 22GPM pumppu Hydraulipumppu 16GPM Paino 360 kg, 16" renkaat Paino 330kg KAIKILLA Finman TYÖKONEILLA 5 VUODEN RUNKOTAKUU! MOOTTORILLA 2 VUOTTA! LEIKKAUSNOPEUS JOPA 15000 m2/h. EDUN ARVO 2990. 2490 . +tk T G B + F I N M A N V A U R A P A R A S T A L U M I T Ö I H I N ! SAA AJAA TIELLÄ! 2 asentoa pysty tai vaaka 2 asentoa pysty tai vaaka 26" MAXXIS BIG HORN Testivoittajarenkaat. 169?/kk. 99/kk. HALKAISUKONE Rahoituksella alk. Rahoituksella alk. 420 x 340 x 1400 mm Suurin oksan halkaisija 100 mm, Cromiterät, Paino 225 kg Syöttöaukko Mottona oli silloin ja nyt: Hinnat on tingitty, mutta laadusta ei tinkata! SUOMALAINEN TAVARAMERKKI Ohjaustehostimella 550 EPS 7290 . Tilausnro 11017 Tilausnro 11018 KATSO LEIKKURIN ESITTELYVIDEO www.rally.fi OKSASILPPURI Tiesitkö että Finman tavaramerkin perustajalla (perustettu 1992) on kokemusta kymmenientuhansien Amerikkalaisien RALLY ruohonleikkureiden maahantuonnista ja myynnistä Suomen markkinoilla 1980-1990 luvuilla. 2490 . 169?/kk. Vasaraterät: Todella hieno leikkausjälki nurmikolle. 9990?+tk 4x4 EDUN ARVO 2990. 199?/kk. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta 420cc15 hv moottori, Kaikissa MADE IN USA sähköstartti. 99?/kk. Ohjaustehostimella EDITION FULL LED Rahoituksella alk. 179?/kk. 99/kk. 550 EFI 4x4 SH. +tk TASAUSPYÖRÄSTÖ! MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! 11990 . Alumiinivanteet! Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26"Testivoittajarenkaat ym. Niissä oli Amerikkalainen Briggs&Stratton moottori ja silloin 1 vuoden takuu. Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym.. Rahoituksella alk. +tk Rahoituksella alk. Tilausnro 11006 OIS ERIKOISVARUSTELTU MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! 7790 . 9490. Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus, ym. MÖNKIJÄN RUOHONLEIKKURIT! HALKAISUKONE 2290 . Kaikki mallit 2-paikkaisia. 149?/kk. +tk . 4x4 8990 . Finman 120 Finman 150 2890 . +tk LTX EPS LED Alumiinivanteet! Alumiinivanteet! 4x4 Rahoituksella alk. SH.13990. Rahoituksella alk. +tk 6490 Tilausnro 11010 550 EPS SPECIAL Rahoituksella alk. 8290 . MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III M Ö N K I JÄ C E N T E R Avoinna: Ark.10-17, la 10-13 MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA -VARMASTI! SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. 8490. Sopii myös kesantojen ja tienreunojen leikkuuseen. TILAA HETI OMASI! TOIMITUKSET TURVALLISESTI RAHDILLA KOTIIN ASTI! Tilaukset ja tiedustelut puh. KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi 600 LTX EPS LED Ohjaustehostimella MAX PITKÄRUNKOINEN! 1000 BLADE EDUN ARVO 2490. Nyt annamme kaikille Finman leikkureille ja työkoneille joissa on sama Briggs&Stratton moottori, 2 vuoden moottoritakuun ja 5 vuoden Finman runkotakuun! INFO 1990 . +tk SH. Rahoituksella alk. +tk SH.11490?+tk EDUN ARVO 3050. 9-ERI ASENTOA Tilausnro 15110 TGB:n ostajalle! SH