oma talous Hirsitalon seinissä oman metsän isoista puista jää pysyvä muisto. . 70 Hyvät neuvot Vastuulla suvun METSÄPERINTÖ Katri Karkinen pitää huolta isoisän jättämistä metsistä mökkikunnassaan Asikkalassa, s. puu . s. metsä ????. 28 MAANMUOKKAUS Taimikolle ihanteelliset kasvuolot s. . 18. . hyvinvointi . juuret . . 50 Sukupolvenvaihdos suvun eduksi s. 44 ?13,40 € 3 | 2022 AARRELEHTI.FI Poikki, halki ja pinoon s. luonto . 38 TIETOISKU Muista hyödyntää Kemera-tuet s. 10 Kokeilussa akkutrimmerit s
kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä eli yritti parhaansa mukaan pitää väen leivässä, talot lämpiminä ja autot ja junat liikkeessä. 10. Yhden miehen firman tilauskalenteri on täynnä. Saman pitäjän etelälaidalta, Ahvolasta, lähti kolme kertaa evakkoon äitini, viimeisen kerran 16-vuotiaana 22.9.1944, kun Kannaksen sadosta oli korjattu nuorten tyttöjen ja ikämiesten voimin se, mitä pystyttiin. Eduskunta sääti lain 15.10.1943. PÄÄKIRJOITUS. 3 Aarre 3/2022 METSÄ Käsin veistetty hirsitalo on pitkäaikainen hiilivarasto, s. Hesan vaija sai elää vanhaksi. S yksyllä 1943 Suomessa oli pulaa kaikesta, muun muassa tervasta. Toimittaja Tuija Manneri kertoo erinomaisessa artikkelissaan jatkosodan mottitalkoista (s. Hirsirakentaja Jussi Päiväniemi kertoo, että hirsimateriaali kiinnostaa varsinkin nuoria perheitä. Avaimet käteen -ratkaisut ovat olleet kasvussa. kansanhuoltoministerinä sekä 2. Ne olivat muuttuneet suuriksi. 1961) on hausjärveläinen metsänomistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä ja villiruoanlaittoa. Valtioneuvosto laski, että voiteluaineiden raaka-aineeksi käytettävää tervaa tarvittaisiin ainakin 10 000 tonnia vuodessa, minkä vuoksi ”maahamme joudutaan käytännöllisesti katsoen alusta alkaen luomaan uusi tervateollisuus”. Opettaja Seppo Mäkitalo Aurasta hakkasi satoja talkoomotteja. Hirsitalo kiinnostaa Silloin kun tarvitaan kaikkien panosta Pienet asiat muuttuivat suuriksi. Kun lukee tuonaikaisia valtioneuvoston pöytäkirjoja, ällistyy siitä, miten pienistä asioista hallituksessa keskusteltiin – korttiannoksista, siemenperunoista, häkäpöntöistä. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit MUSEOVIRASTO JY RK I LU UK KO NE N KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Herättikö pääkirjoitus ajatuksia. Tammikuussa Rakennustutkimus RTS ennusti tälle vuodelle 9 000:ta omakotitaloaloitusta, mikä on tuhat enemmän kuin vuonna 2020. Sota-ajan talkoisiin osallistuivat lähes kaikki suomalaiset. maatalousministerinä, 2. Kotimaan markkinoilla näkymät olivat ainakin vielä alkuvuodesta hyvin myönteiset. U krainan kriisi vaikuttaa monen muun asian lisäksi kotimaisen hirsitaloteollisuuden tilanteeseen. Lakiesityksen valmisteluissa oli mukana isoisäni, maamieskoulun käynyt Toivo Ikonen (1891–1976), joka toimi jatkosodan aikana 2. Kun Teemu lähetti uusimman kolumnitekstinsä (s. 15) ja vaihdoimme ajatuksia Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, hän totesi samalla, että Karjalan kunnaat ovat meiltä nyt iäksi tavoittamattomissa. Esimerkiksi Honkarakenne Oyj päätti maaliskuun alussa keskeyttää myynnin Venäjälle. Juttua lukiessaan kannattaa miettiä, millaisiin ponnisteluihin itse kykenisi tilanteessa, jossa kansakunta tarvitsee yhteishenkeä ja jokaisen työpanosta. ”Moottoriajoneuvoliikenne tapahtuukin maassamme jo nykyisin yleisesti puutai puuhiilikaasuttimin varustetuilla ajoneuvoilla”, hallitus pohjusti lakiesitystään kotimaisten moottoripolttoaineiden ja voiteluaineiden sekä niiden raaka-aineiden valmistuksen ja käytön edistämisestä. Tuhannen toimen mies oli ajatuksissaan palannut lapsuuteensa Jääsken Rouhialassa, menetetyssä Karjalassa. Yksi viimeisistä häneen liittyvistä muistoistani on teini-ikäisen nolostelu, kun saatoin vaijan takaisin kotiinsa ja hän kysyi junassa yhtenään, että ”männääk myö Rouhiallaa”. Viime vuonna suunnittelimme Teemu Keskisarjan kanssa, että kun korona hellittää, järjestämme Aarteen lukijamatkan Viipuriin ja Kannaksen sotahistoriallisille paikoille. Myös mökkija saunarakentamiseen ennustettiin kuluvalle vuodelle kasvua. Joka neljäs uusi omakotitalo rakennetaan hirrestä. 50)
Vanha sanonta kuuluu, että hyvin eristetty talo on paras eläkesäästö, tiivistää Erävuoma. Sama pätee myös vanhoihin rakennuksiin, joissa energian käyttö on vielä huomattavasti suurempaa ja päästöt sen mukaiset. Sen käyttäminen on jäänyt pienen piirin sisäiseksi, koska esimerkiksi pientalopuolella rakenteellisesti energiatehokasta mallia ei ole ollut tarjolla. Kun määräykset eivät ohjaa, ja kuluttajat eivät voi osata vaatia parempaa, niin rakennusten energiatehokkuuden parannus on jäänyt tekniikan kehityksen varaan. FINNFOAMIN TEHOKKAILLA JA HOMEHTUMATTOMILLA LÄMMÖNERISTEILLÄ NOLLAENERGIATALON TOTEUTTAMINEN ON TURVALLISTA. Asia on erittäin merkittävä, koska vaatimustaso määrittelee tavat toimia. Rakennusten käytönaikainen energiankulutus on suurin hiilijalanjäljen aiheuttaja: jopa 75 prosenttia rakennuksen elinkaaren aikaisista päästöistä. Ei ole jälkiviisautta sanoa, että vaihtuviin tilanteisiin voi varautua. • Paremman lämmöneristämisen lisäkustannus on suurelta osaltaan mahdollista saada takaisin jo lämmitysjärjestelmän kustannuksissa.. Ympäristöystävällisyys ja taloudellisuus kulkevat käsi kädessä. • Tehokkailla eristeillä rakennepaksuudet pysyvät maltillisina. Hyvällä lämmöneristyksellä voidaan laskea esimerkiksi pientalon energiankulutusta 10 000 – 20 000 kWh vuodessa, jolloin energian hinnan nousulla on pienet vaikutukset loppulaskuun. VIHREIN KILOWATTITUNTI Energiatehokkuusasetuksen §33 (rakenteellinen energiatehokkuus) on ollut vaihtoehtoisena reittinä osoittaa energiatehokkuusvaatimusten mukaisuus. MAINOS sen kulttuuri kuitenkin elää voimakkaana. Kehittyvää teknologiaa toki tarvitaan, mutta ekologisuuden ja alhaisen energiankulutuksen perusta on aina erittäin hyvin eristetty rakennus kokonaisuudessaan. Uudiskohteessa lisäkustannuksen takaisinmaksuaika on vain muutamia vuosia. HELPPO JA TEHOKAS RATKAISU Asiaan on helppo ratkaisu: energiatehokkuus eli hyvä lämmöneristys, johon kuuluvat myös energiatehokkaat ikkunat ja ovet. Suomessa minimivaatimuksilla rakentamiEnergian hinnan nopea nousu on yllättänyt monet. SÄÄSTÄ JA VARAUDU ERISTÄMÄLLÄ – ILMASTO KIITTÄÄ Suomen uudisrakentamisen U-arvojen vaatimustasot ovat edelleen vaatimattomat. . Korjaamisessa karkeaksi säännöksi on muodostumassa ”lisäeristä aina niin paljon kuin vain mahdollista”, koska hyödyt ympäristölle ja kukkarolle ovat pitkässä juoksussa erittäin myönteisiä. Kaikki muut asiat, kuten teknologia ja energiamuodot, tulevat vasta seuraavilla askelmilla, Erävuoma pohtii. Tämä takaa sen, että kovimmillakaan talvipakkasilla lämmityksen tarve ei juurikaan nouse. Meidän tulisikin katsoa tulevaisuuden rakentamista Kioton pyramidin opeilla, jossa ensimmäinen askel on lämmönhukan vähentäminen. . . Kesähelteillä sama rakenne eristää kuumaa vastaan, sanoo markkinointija kehitysjohtaja Asso Erävuoma Finnfoam Oy:stä. . Ympäristön vinkkelistä vihrein kilowattitunti on käyttämättä jätetty watti. Avainsana on energiatehokkuus. • Vanhojen eristeiden vaihtaminen tehokkaampiin FF-PIR-eristeisiin tuo merkittäviä parannuksia. Eristämällä oikein voi varautua muutoksiin, säästää rahaa ja vähentää ilmastohaittoja
38 UUSI TAIMIKKO HYVÄÄN KASVUUN Maanmuokkauksella kylvösiemenille ja istutustaimille luodaan ihanteelliset kas vuolot. ”Haluan silti toteuttaa joillakin kohteilla myös valtavirrasta poikkeavia käsittelytapoja.” Maanmuokkausmenetelmä valitaan kasvupaikan mukaan. 28 AKKUVOIMIN HEINÄT KURIIN Kokeilimme kolmea erityyppistä akkutrimmeriä pi hassa ja puutarhassa kesästä syksyyn. Jussi Päiväniemi on veistänyt yli 20 vuotta. JYRKI LUUKKONEN M AR IA M IK LA S JY RK I LU UK KO NE N 36 LISÄÄ METSÄÄ Aarteen tilaajalle on tarjolla entistä runsaampaa ja ajankohtaisempaa metsäasiaa verkossa. 48 MUISTOJA METSÄTYÖSTÄ Kirjoitus kilpailun teksteissä muistellaan metsä töitä isän kanssa. JUURET 50 POIKKI, HALKI JA PINOON Jatkosodan mottitalkoilla pidettiin kodit lämpiminä ja taistelutahto korkealla. 44 11 KYSYMYSTÄ KEMERASTA JA METKASTA Kemerahank keet kannattaa laittaa vireille ennen kesää 2023. Tulevaisuuden ennustettavuus on mutkistunut Venä jän hyökkäyssodan vuoksi, kirjoittaa PTT:n tutkimusjohta ja Paula Horne. 26 ”OLEMME SAMALLA PUOLELLA” Euro parlamentaarikko Ville Niinistö on sitä mieltä, että kaik ki Suomen mepit haluavat hyvää Suomen metsille. 18 METSÄNHOITOA MÖKKIKUNNASSA Katri Karkinen hoitaa Asikkalan Kalkkisis sa sukunsa metsä perintöä. 15 PUNAINEN NÄLKÄ JA TOUKOKUUN KIHLAUS Paholaisen kä sikirjoituksen kolmas sivu on helppo arvata, kirjoittaa Teemu Keski sarja. SISÄLTÖ Metsänomistaja Katri Karkinen näkee metsät taloudellisen hyvinvoinnin lähteenä. Tarpeen vaatiessa muokkaustapa voi vaihdella saman uudistusalan sisälläkin. Oman hirsiveistämön hän perusti vuonna 2010. Äestys sopii kangas maille, joita vesi ei vaivaa. 6 Aarre 3/2022 METSÄ 30.3.2022 10 18 38 KANNES SA KA NN EN KU VA M AR IA M IK LA S NRO 3 METSÄ 3 SILLOIN KUN TARVITAAN KAIKKIEN PANOSTA 8 METSÄ NYT Huolehditaan vesistä 10 HIRSIKERTA KERRALLAAN Itseoppinut rakentaja Jussi Päivä niemi veistää hirrestä piharakennuksia ja omakotitaloja. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Verhoja puusta ja metsänimisissä Henri Tuomilehto. 24 MITEN SOTA VAIKUTTAA. PUU 58 TUPA KUIN KIRKKOSALI Christel Vaener berg ihastui Kääpälän
PÄIVÄNÄ Aarteen verkko jutut siirtyvät osaksi uutta MT Metsä -verkkopalvelua. VAKIOT 56 RISTIKKO 47 LUKIJAKYSELY 72 KIRJAUTUMISOHJEET 73 ENSI NUMEROSSA 74 HIILINIELUPOLITIIKKA PITÄÄ ARVIOIDA UUDELLEEN Moni muotoisuuden suojelu ja metsien hiilinielujen kasvattaminen eivät kuljekaan käsi kädes sä, kirjoittaa Risto Isomäki. HYVINVOINTI 66 ARKISEN JUUREVAA Uutta satokautta odoteltaessa tehdään kalaseljankaa, sieni pestoa ja talkkuna hyvettä. 7 Aarre 3/2022 METSÄ 28 58 50 AARRE KOKEILU JO HA NN ES W IEH N kylän vanhimpaan taloon ja etenkin sen tupaan. Lue lisää sivuilta 36 ja 72.. ERIKOISET U AARTEEN TILAAJALL E LISÄÄ METSÄÄ VERKOSSA HUHTIKUUN 6. LUONTO 64 KEVÄÄN AIRUET Kottarainen tuo kevään Heikki Willamon pihaan. OMA TALOUS 70 SUKUMETSÄ JATKAJALLE Sukupolven vaihdoksen suunnitte luun kannattaa varata riittävästi aikaa. Osoitteesta MT.FI/metsa löydät jatkossa Aarteen artikkeleiden, videoiden ja kolumnien lisäksi myös Maaseudun Tulevaisuuden metsä sisällöt. MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / SUURTALKOOT RY:N KOKOELMA RISTO JUSS ILA Christel keräilee Marita Lybeckin pallokuvioisia keramiikkaastioita. Boschin ruoho trimmerissä on pistoolikahva. Viipurilaisia motti talkoissa vuonna 1942, kuva Yrjö Kalimo
Esimerkiksi puronvarteen voidaan rajata suojavyöhyke, jossa metsää ei käsitellä lainkaan tai sitä käsitellään tavallista varovaisemmin”, Pasanen toteaa. ”Monimuotoiset metsät kestävät paremmin muuttuvan ilmaston vaikutuksia kuten kasvavaa riskiä kirjanpainajatuhoista.” Tapio Oy julkaisee tänä vuonna uudet suositukset vesielinympäristöjen turvaamiseksi. Metsän omistajan on saatava jatkossakin itse päättää, suojeleeko vai hyödyn tääkö metsiään.» MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola (Metsänomistajat Etelä-Suomi 1/2022) »Isot metsäyhtiöt tekevät leijonanosan tulokses taan kuitupuulla ja teke vät kaikkensa, ettei sen hinta tilastoissa nouse. Tapio pyrkii tarjoamaan tähän uusia keinoja päivittämällä metsänhoidon suositukset. »Ylisukupolvisen suomalai sen perhemetsätalouden malli on tuttu ja puolustan sitä. Suurin yksittäinen metsätalouden vesistökuormittaja on kiintoaine, joka kulkeutuu kunnostusojituksissa valumavesien mukana. Nyt isoin asia on pakkausten kehittäminen ja muovin korvaaminen. Terve ja tuottava metsä Suositukset vesielinympäristöjen turvaamiseksi julkaistaan tämän vuoden lopussa. Se on uniikki tapa yhdistää talouskasvu ja kestävä kehitys. Näiden rinnalla tekstiili kasvaa koko ajan yhä merkittävämmäksi alaksi.» VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin (Kemia-Kemi 1/2022) KU VA T JA AN A KA NK AA NP ÄÄ , PE TT ER I KIV IM ÄK I JA JA RN O M EL A Aarre 3/2022 METSÄ 8 HEIKKI WILLAMO METSÄ NYT Metsänhoidon suosituksissa pyritään kuvaamaan metsänomistajien erilaisiin tavoitteisiin sopivia ratkaisuja sen sijaan, että suositeltaisiin vain yhtä toteutustapaa. ”Käymme parhaillaan läpi uutta tutkimustietoa eli katsomme, mitä vesistöihin ja pienvesiin liittyvää tutkimusnäyttöä on olemassa. Suometsien hoitosuositusten päivitys on sekin parhaillaan työn alla Tapiossa. ”Vesistöjen ja pienvesien sekä niistä riippuvaisten elinympäristöjen laatua voidaan parantaa monilla luonnonhoidon keinoilla. Monimuotoisuus turvaa metsien terveyttä. Nyt puhumme vesien ja vesielinympäristöjen turvaamisesta. Sen jälkeen käsittelyyn otetaan luontokohteiden elinvoimaisuus. Suometsien ja vesielinympäristöjen suositukset käsitellään samaan aikaan, jotta ne ovat linjassa keskenään. Ensimmäisenä työpöydällä ovat talousmetsien luonnonhoito ja tarkemmin vesielinympäristöjen turvaaminen. Useiden selvitysten mukaan metsätalouden ravinnekuormitus on edelleen suuri. Tuona aikana käydään läpi kaikki suosituksissa kuvatut luonnonhoidon menetelmät. Luonnon monimuotoisuus turvaa pitkällä tähtäimellä myös metsien terveyden ja tuottavuuden, Ilola korostaa. Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat VM-ARKISTO Huolehditaan vesistä. Talousmetsien luonnonhoidon keinojen vaikuttavuudesta ja metsätalouden vaikutuksista vesistöihin on viime vuosina saatu uutta tietoa. Ojitusteema liittyy myös suometsien hoitoon. Näkökulma on laajentunut”, kertoo hankkeen projektipäällikkö, luonnonhoidon asiantuntija Hannes Pasanen Tapiosta. Samaan aikaan päivitetään suometsien hoidon suosituksia. ”Ekologisen kestävyyden edistäminen on tärkeä osa kokonaiskestävää metsänhoitoa ja monelle metsänomistajalle jopa tärkein asia oman metsän hoidossa”, kertoo metsänhoidon suositusten johtoryhmän puheenjohtaja Anne Ilola Tapiosta. Ne pystyvät toimimaan mark kinoilla niin, ettei kartellia kaan tarvita.» MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola (MT Metsä 2/2022) »Päivätyöni on miettiä, mitä puusta tehdään sit ten, kun paperia ei enää tehdä. ”Olemme aiemmin puhuneet vesiensuojelusta. K uinka metsänomistaja voisi omassa metsänhoidossaan turvata paremmin luonnon monimuotoisuutta ja vesien puhtautta. Metsänhoidon suositusten päivitystyö jatkuu vuoden 2024 loppuun saakka. Sitä kautta alamme miettiä sitä, millaisia suosituksia voimme tehdä”, Pasanen sanoo
10 Aarre 3/2022 METSÄ HIRSIKERTA KERRALLAAN Itseoppinut rakentaja Jussi Päiväniemi veistää hirrestä piharakennuksia ja suuriakin omakotitaloja. Materiaalina hän käyttää järeää kotimaista mäntyä, kuusta tai haapaa. Työn alla oleva nuoren perheen omakotitalo valmistuu 23 senttiä vahvoista pelkkahirsistä. HENKILÖ Teksti MEERI YLÄ-TUUHONEN | Kuvat JYRKI LUUKKONEN 10 Aarre 3/2022 METSÄ
Piiluamiseen Jussi Päivä niemi käyttää kulma hiomakonetta. Avopuoliso ja 10-vuotias poika Työ. Suopursu Rakkain hirsirakennus. Lapin erämaan tunturimaisemat Paras tuoksu metsässä. Jussi Päiväniemi Ikä. Metsästys, kalastus, pyöräily ja lavatanssit Lempipaikka luonnossa. Ikaalisten Röyhiössä Perhe. Haaveissa oleva oma hirsitalo 11 Aarre 3/2022 METSÄ. Harva tahtoo enää kirveellä piilutun rakennuksen. 11 Aarre 3/2022 METSÄ KUKA. Valmistaa käsin veistettyjä hirsirakennuksia omassa yrityksessään nimeltä Hirsiveistämö Jussin tupa ja saha Harrastukset. 34 Koti
”Hirrenveisto on meidän suvussa verissä. Aikaisemmin hän oli kuljetushommissa, ajoi trukkia, kaivinkonetta ja sora-autoa. Oppinsa hän on ammentanut isältään ja sedältään. Välillä olen lyönyt vesurilla sormeen ja sahannut käteen, mutta aina olen jatkanut.” 30 sentin latvaläpimitta Työn alla olevalla hirsikehikolla on pituutta 20 metriä ja leveyttä kymmenen ja puoli. Kehikon ylin hirsikerros tunnetaan nimellä tasakerta. Mänty on kuitenkin yleisempi, vaikka kuusi olisi Päiväniemen mukaan lämpöarvoltaan mäntyä vähän parempi. ”Siinä menee oma aikansa, että löydän vähintään satavuotiaita puita, jotka kelpaavat hirsirakentamiseen.” Puissa pitää olla järeyttä, tukin latvaläpimitan yli 30 senttiä. Lohenpyrstö nurkka on lyhyt, kiilautuva nurkka tyyppi, joka säästää puuta. 12 Aarre 3/2022 METSÄ K eskeneräinen hirsikehikko täyttää lähes kokonaan Ikaalisten Röyhiössä sijaitsevan hallin. Pari vuotta myöhemmin veistelin jo kovasti tappeja, kun isä teki saunaa.” Oman hirsiveistämön ja sahan Jussi Päiväniemi perusti vuonna 2010 sen jälkeen, kun hän oli ollut pari kuukautta työttömänä. ”Ainakaan vielä kysyntä ei näytä hiipumisen merkkejä. Suvussa on muitakin hirsirakentajia.. Kahdeksanvuotiaana piirsin kehikkokuvia. Asiakas löysi puut Metsänhoitoyhdistys Lounametsän kautta. ”Puu on minun juttuni”, Jussi sanoo. Jo Päiväniemen isän ukki veisti aikanaan paljon hirsirakennuksia. Viimeksi kuluneet neljä vuotta hän on veistänyt pääasiassa niitä. ”Mänty on puuna rauhallisempi, se ei vääntyile niin kuin kuusi. Hallin perällä Jussi Päiväniemi veistää neljättä hirsikertaa isoon omakotitaloon. Puu on minun juttuni. ”Hirsirakentamista on alettu taas arvostaa. ”Sellaisesta tulee kymmenen metriä hirttä, ei aina sitäkään.” Haapaa on mukava veistää Myös kuusi soveltuu hirsirakentamiseen. Hirsikertoja taloon tulee 13 tai 14. ”Hommasin kenttäsirkkelin, ja siitä se yrittäjän ura lähti. Puun vääntyilyä HENKILÖ Taimikoiden siemenpuista saa hyvää hirsi materiaalia. Tämän vuoden työkalenterini täyttyi jo viime syksynä.” Vaikka Jussi Päiväniemi on vasta reilu kolmekymppinen, veistämiskokemusta hänellä on yli 20 vuotta. ”Tämän rakennuksen korkeus tasakerrassa on kolme ja puoli metriä, harjapiikkiin on matkaa 5,4 metriä. ”Yleensä hankin puut yksityisiltä metsänomistajilta 40 kilometrin säteeltä, mutta kolme vuotta sitten oli niin hankala talvi, etten saanut ostettua puuta lähialueelta.” Päiväniemi ostaa mielellään taimikoiden siemenpuiksi jätettyjä mäntyjä. Talo saadaan kasattua kokonaan täällä hallissa.” Omakotitaloa tehdään Askaisten Louhisaaren kartanon mailta kaadetuista 150-vuotiaista männyistä. Erityisesti omakotitalojen kysyntä on kasvanut”, Päiväniemi kertoo
Perinteisen piilukirveen sijasta Päivänie mi tarttuu kulmahiomakoneeseen. Pidän sitä liian työ Veistäjän ikivanha työkalu piilukirves on edelleen tärkeä apuväline nurkan viimeistelyssä.. ”Haapa on yksi parhaista veistopuista. Puut pitää kaataa talvella, koska silloin ne ovat lepotilassa. Hirsitalossa niistä jää pysyvä muisto.” Piilutus antaa sääsuojaa Tasasivuiseksi sahattu hirsiaihio eli pelk kahirsi halkoo ilmaa. Päiväniemi siirtää sitä siltanosturilla kohti hirsikehikon päätyä. ”Pyöröhirrellekin on kysyntää, mutta sitä käytän hyvin vähän. Hirret saavat kui vua puolesta vuodesta vuoteen. Puun omat kyllästeaineet vähentävät talvikaadetun puun homehtumista ja sinistymistä. Kuivuessaan haapa kuiten kin kovettuu. ”Sen perusteella sitten koverran mootto risahalla hirren pohjan. Piiluttuaan hirren molemmilta puolita hän sammuttaa kulmahiomakoneen. Loppuhan on vain sitä, että sa haan viivaa pitkin. Siinä ei ole enää mitään jännää.” Puuhun jää lyijykynästä hento jälki, kun Päiväniemi merkitsee nurkkakohdat ja kopioi alapuun muodon päälle tulevaan hirteen. ”Valitsen yksitellen, mihin kohtaan ke hikkoa laitan minkäkin hirren. ”Se on yksi hyvä vaihtoehto niille met sänomistajille, jotka miettivät, mitä tehdä oikein isoille puille. Samalla se myös harmaantuu.” Osa Päiväniemen asiakkaista teettää hir sitalon oman metsänsä puista. ”Ennen vanhaan oli sanonta, että äm mästä ämmään, eli tukkimetsään mentiin marraskuussa ja hakkuut lopetettiin maalis kuussa. Eron huomaa vain, jos katsoo hirttä ihan läheltä. En voi tehdä yhtä nurkkaa kerrallaan, vaan minun täytyy osata hahmottaa kokonaisuus.” Kun hirsi roikkuu kettinkien varassa sopivan alapuun yllä, Päiväniemi tarttuu piirtoharppiin. Ensin hän loveaa nurkan. Lehtipuu ei pihko, ja pehmeätä haapaa on mukava veistää. Ostamansa tukit Päiväniemi sahaa ke väällä pelkkahirsiksi yhdessä avovaimonsa Mona Hokkasen kanssa. ”Piirtäminen on hirsiveistämisen vaativin työvaihe. Piilutus rikkoo puun solukon ja antaa sää suojaa. 13 Aarre 3/2022 METSÄ yritän rauhoittaa sillä, että sahaan uran hir ren päälle piiloon jäävään paikkaan.” Haapaa Päiväniemi käyttää veistäessään aittoja ja pihasaunoja. Mutta nykyään marraskuussa sataa vielä monesti vettä.” Leudoiksi käyneiden syksyjen takia met sänomistajan kannattaa tarttua moottori sahaan vasta tammikuussa, jos hän haluaa myydä tukkinsa hirsiveistäjälle, Päiväniemi vinkkaa. Ihan tiiviiksi sitä ei voi tehdä, jotta villaeristeet mahtuvat vä liin”, veistäjä sanoo. Kun alapinnan kouru on valmis, Päiväniemi piiluaa hirren. ”Nykyajan työkaluilla veistotyötä voi no peuttaa, mutta eivät vasara, kirves ja taltta ole minnekään hävinneet.” Toistasataa runkoa Hirsitalon rakentaminen pystymetsästä vie vuosikausia. Kone ajaa sa man asian.” Lastut lentelevät, kun Päiväniemi liikut taa kuppilaikkaa rauhallisesti hirren pinnal la. ”Kirveellä tehty piilutus nostaa hintaa, eikä moni sitä enää kysy
Alusta loppuun asti käsityönä valmistetut massiivihirsitalot kiinnostavat Päiväniemen mukaan erityisesti 30–45-vuotiaita sekä allergiaperheitä, joiden kodeissa ei saa olla kemikaaleja. ”Hirsien tarve vähenee, jos väliseinät tehdään jostain muusta materiaalista, mutta minusta lopputulos on paljon parempi, jos väliseinätkin ovat hirttä.” Aikanaan taloon muuttaa nuori perhe. Otan viimeiset lastut piilukirveellä.” Päiväniemi muotoilee nurkkaa tovin ja sovittaa sitten hirttä uudelleen. ”Pyrin pystyttämään itse kaikki veistämäni talot, jotta niiden nurkat pysyisivät mahdollisimman tiiviinä.” Toistaiseksi Jussi Päiväniemi on tyytynyt rakentamaan hirsitaloja toisille, mutta hänen lähivuosien haaveenaan on rakentaa oma talo. Kun kehikko on aikanaan valmis, Päiväniemi numeroi jokaisen hirren. ”Talosta on tarkoitus tulla vanhan ja uuden rakennuksen yhdistelmä. Hirsitaloissa on lukuisia nurkkatyyppejä. Pelkkahirttä siihen menee arviolta 1 200–1 300 metriä. Jouluna löytyi potentiaalinen metsäpalsta. Lastut menevät pellettitehtaalle, ja sahanpuru päätyy kuivikkeeksi karjatilalle. Sitten hän purkaa kehikon ja laittaa saumoihin pellavanauhaa. Hirsimateriaalikin siihen on jo tiedossa. Jussi Päiväniemi käyttää pääasiassa lohenpyrstönurkkaa. ”Kokopuinen talo on ekologinen ja terveellinen ratkaisu.” Nurkkaan lohenpyrstö Ennen kuin Jussi Päiväniemi alkaa sovittaa hirttä paikoilleen, hän poraa alapuuhun tapitusreiän järeällä poranterällä. Kouru jyrsimellä Jussi Päivä niemi kovertaa hirren alapinnan kuperaksi.. Pelkkahirsiä Päivä niemellä on aina varastossa, jotta pienten hirsirakennusten toimitusaikataulu ei veny turhan pitkäksi. Hän lastaa hirret pyöräkuormaajalla kuormaauton lavalle ja ajaa ne tontille. ”Nyt se istuu jo vähän tiiviimmin, mutta jostain se vielä kantaa”, mies sanoo ja tarttuu puukkosahaan viimeistelläkseen nurkan. 14 Aarre 3/2022 METSÄ läänä, koska pyöreää puuta on hankala käsitellä ja kuljettaa.” Päiväniemi laskee, että parhaillaan työn alla olevan ison omakotitalon rakentamiseen tarvitaan toistasataa tukkirunkoa. ”Lohenpyrstönurkassa koko puu tulee hyödynnettyä. Asiakkaan ensimmäisestä yhteydenotosta talon pystytykseen kuluu tässä tapauksessa kolmisen vuotta. Pitkissä nurkkatyypeissä hirret voivat ulottua yli 30 sentin päähän talon seinästä.” Haaveissa oma hirsitalo Muutenkin Päiväniemi käyttää puun tarkkaan. Siellä hän pystyttää talon uudelleen kuormausnosturin avulla. Siinä hirren päät työntyvät seinästä esiin hädin tuskin kaksi senttiä. Enää ei puutu kuin aikaa.” HENKILÖ Päiväniemi haluaa pystyttää veistämänsä talot itse. ”Siellä on pieni patti tiellä. ”Tapitan jokaisen hirren lähes 40 senttiä pitkällä puutapilla, joka lukitsee nurkat.” Sen jälkeen hän nostaa juuri piiluamansa hirren nosturilla ilmaan, sovittaa sitä paikoilleen ja huomaa, ettei hirsi asetu vielä oikein
Ruokapula ja ennennäkemätön maailmanmarkkinahintojen nousu on todennäköistä. Kolmen lehmän, kymmenen peltohehtaarin ja metsäpalstan omistaja vastasi kulakkia, varsinkin jos piti palkollisia. Vaikka se tuli kello kaulassa. Pienempiin apokalypseihin kyllä. Nyt on kohtalonhetki keskustella maataloudessa ”toukokuun kihlauksesta”. Mitä Suomi voi tehdä keväällä 2022 pahimpaan varautuessaan. SUOMEN NÄLÄNHÄDÄSTÄ puhuminen ei ole hysteeristä panikointia. Olen viime aikoina siteerannut liikaa hienoja valtiomiehiä ja kulttuuri-ihmisiä. Leniniltä: ”Ryhtykää herran nimessä kaikkein tarmokkaimpiin ja vallankumouksellisimpiin toimenpiteisiin viljan, viljan ja viljan toimittamiseksi!!!” Näin Lenin sähkötti vuonna 1918 Ukrainan rintaman ongelmien takia. Paperitehtaiden kyljessä oli väkevää vesivoimaa valmiiksi valjastettuna. Katsokaamme kansanterveyden ja turvallisuuden uhkakuvia, jotka jo toteutuivat. Metsäteollisuus oli strategisempaa. Tappaminen oli laskelmoitua. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 3/2022 METSÄ 15 J okainen sivistynyt ihminen tietää holokaustin, harva toisen samanmoisen h-alkuisen kauhusanan. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti Teemu Keskisarja (s. Mitäpä muuta kuin kansanmurha. Myös sellaisiin, jotka kestävät monta vuotta. Otan vaihteeksi mietelauseen ja käytännön neuvon V. Lisää kannattaa lukea Anne Applebaumin kirjasta Punainen nälkä (suomennos Antero Helasvuo, Siltala 2018). TEEMU KESKISARJA Punainen nälkä ja toukokuun kihlaus KESKISARJA Paholaisen käsikirjoituksen kolmas sivu on helppo arvata.. Neuvostoliittoa eivät tietenkään houkuttaneet Suomen mitättömät vilja-aitat. Stalin oli 1930-luvulla tyytymätön omiin kombinaatteihinsa. Pysyttelen alkutuotannon parissa. Heille oli tarjolla niskalaukauksia. Dneprin äyräiden mustamulta on maailman muhevinta maatalousmaata. Kaupan keskusliikkeet ja maataloustuottajat ovat keskenään sotajalalla. Vuonna 2022 sota tuli yllätyksenä suomalaisille ja muillekin. Historianharrastajat joskus jossittelevat talvisodan pitkittymisellä. Niin vain Stalin aikaansai Ukrainassa suunnattoman nälänhädän. Tarkoitan kansallista takuuhintaa ”kannattamattomien” peltojen, kanaloiden, sikaloiden ja navettojen tuotteista. I. Vuoksen voimaloista oli luvassa lisäpotkua Leningradin sotateollisuuteen. Edellinen jymy-yllätys oli tauti. Paholaisen käsikirjoituksen kolmas sivu on helppo arvata: nälkä. Mitä olisi tapahtunut, jos puna-armeija olisi miehittänyt Suomen vuonna 1940. Valtiovalta välittäköön kaupoille ja tiloille toukokuun kihlauksen. Stalin likvidoi itsenäiset talonpojat ja näiden mukana Ukrainan kansallisuusaatteen. Elintarpeet olivat A ja O siinä sodassa, kuten aiemmissa ja myöhemmissäkin. Suomen yhteiskunta ja paljolti sotilasaineskin perustui satoihin tuhansiin pientiloihin. Ja tuovat tullessaan ruokarajoituksen: syö sitä mitä on tai kuole aliravitsemukseen. Missä skenaariossa vehnän, soijan, riisin, broilerin, kirjolohen ja hedelmien maahantuonti muka noin vain jatkuu merten takaa. Neuvostoliiton uuden rajaseudun puhdistus varman päälle. Ydintalveen maatalous ei käsittääkseni voi varautua. Se suo vuodessa kaksi viljasatoa ja kasvaa kylvämättäkin miehenmittaista heinää. Siis tilanteessa, jossa kansainväliset toimitussopimukset ovat korkeintaan Mäntän tehtaan hyvän vessapaperin arvoisia. EN JAKSA TÄSSÄ maaja metsätalouskolumnissa jankuttaa sotahistorian opetuksia. Vanhasta testamentista lähtien vitsaukset ovat saapuneet sarjoissa. Suomalaiskulakit tuskin suosiolla suostuisivat ”sovjetisointiin”, käyttääksemme Paasi kiven sanaa. HOLODOMOR ON MYÖS Suomen maataloushistoriaa – täpärästi toteutumatonta. Holodomor ei johtunut kommunismin hulluudesta. Kollektivisointi koitui kuolemaksi viljelyskasveille, karjalle ja maanviljelijöille, joita Stalin kutsui kulakeiksi. Jokainen siemen omaan maahan. Niissä orjatyövoima lihasvoimalla sahasi ja hakkasi puutavaraa länsimarkkinoille dumpattavaksi. Maatalouden alasajautuminen tuhoaa huoltovarmuuden. Teloitusmonttuun suojeluskuntalaiset ja älymystö professoreista kansakoulunopettajattariin. Holodomor oli 1930-luvun kansanmurha, jossa kuoli 5–7 miljoonaa ukrainalaista. 1971) on historia-alan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa Suomen metsäteollisuuden historiaa, sotaja rikoshistoriaa. Suomen riittoisa selluloosa kelpasi ruudin valmistukseen. Herättikö kolumni ajatuksia. Pian yllätymme tästäkin onnettomuudesta. Talvisodan selviytymistaisteluun liittyi vuonna 1940 ”tammikuun kihlaus” eli työnantajapuolen ja ammattiliittojen sovinto
Levyt ripustetaan kattokoukuista tai paneeliverhokiskosta. Yhden puusepän kanssa Sipiläinen on jo aloittanut yhteistyön. Siinä voi säilyttää vaikkapa silmälasit tai ompelutarvikkeita. PUU AARRE 138 Valtion mailla on 138 tuulivoimalaa. Niitä on myynnissä Maesemapuotiverkkokaupassa sekä Kuhmon liiketilassa, jossa ovat esillä myös Maesema-verhot. Lisäksi olemme miettineet paikallisten toimijoiden kanssa sitä, miten voisimme hyödyntää valmistuksesta yli jäävää puumateriaalia, joka muuten päätyy hakkeeksi ja polttoon. (Lähde: metsa.fi) SITAATIT KO LO D ES IG N Tyylikäs lahjarasia Kolo Designin ruuviton rasia (16,90 e) on kotimaista koivuvaneria. Mietin puukuvioita kappaverhoina ja tilanjakajina, kauniita sisustuselementtejä, jotka eivät täysin peittäisi vaan joiden läpi valo siilautuisi kauniisti”, Sipiläinen kertoo. Aivot ikään kuin heräävät talven kohmeudesta ja harmaudesta kevääseen.» THL:n tutkimusprofessori Timo Partanen (Kodin Pellervo 3/2022) »Puu on hieno materiaali, ja sen työstäminen on minulle kuin terapiaa.» Pahkatöitä ja puuveistoksia tekevä eläkkeelle jäänyt metsäasiantuntija Erkki Keihäs (Mainio 1/2022) Aarre 3/2022 METSÄ 16 T oissa kesänä Inkariina Sipiläinen mietti kaverinsa kanssa, miksi enää ei ole sellaisia puisia oviverhoja kuin ennen vanhaan. Sipiläinen halusi niistä luontoaiheisia, jotta tulisi tunne, että luonto jatkuu sisällä. Vaneri on Sipiläiselle läpeensä tuttu materiaali, sillä hän on työskennellyt niin UPM Plywoodilla kuin puutuotealan toimialapäällikkönä ely-keskuksessa. Sipiläinen tilaa koivuvanerin Koskisen Oy:lta ja valmistaa tuotteet itse laserleikkurilla työtiloissaan Kuhmossa. Hinnat alk. ”Hotelli Kalevalaan suunnittelemme parhaillaan muutamaa huonetta. Kuhmossa on paljon puualan yrityksiä, mikä on tuoreelle yrittäjälle iso etu. Minulle on itsestään selvää, että käytän tuotteissani vain kotimaista puuta.” Maeseman koivuvaneriset tilanjakajat ja verhot tulivat myyntiin tammikuussa. LISÄTIETOJA kolodesign.fi »Kun valoisa aika maaliskuun lopussa nopeasti pitenee, ihminen voi tuntea riemua, koska aivoissa voimistuu kes keisen välittäjä aineen sero toniinin tuotanto. ”Ideat lähtivät lentoon. MAESEMA Kaarna-tilanjakajaa saa kahdessa eri koossa: 28 cm / 58 cm x 58 cm joko puunvärisenä tai mustana. On tosi voimaannuttavaa, että voi oppia uusia asioita, kun on motivoinut ja uskoo itseensä.” Porissa syntynyt Sipiläinen on asunut Kuhmossa nyt viisi vuotta. Toiveen pohjalta muotoilijat Jonna Närhi ja Zsuzsanna Horvath suunnittelivat tuotteet. Jo jonkin aikaa ideaa omalle yritykselle pohtinut Sipiläinen innostui. ”Piirtämisen opetteluun on mennyt lukemattomia tunteja. Metsähallituksen tavoitteena on kolminkertaistaa tuulivoimatuotannon määrä vuoteen 2030 mennessä. Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN. Haluan hyödyntää puuta pitkäikäisiin tuotteisiin.” LISÄTIETOJA maesema.fi | maesemapuoti.fi Verhoja puusta M AE SE M A AJANKOHTAISET AARTEET Inkariina Sipiläinen valmistaa verhojen lisäksi myös pienempiä vanerituotteita. Levyt kiinnitetään toisiinsa metallisin koukuin, jotka sisältyvät toimitukseen. ”Olen koulutukseltani metsänhoitaja. 110 e. Haluttu kuvio piirretään ensin vektorigrafiikaksi, jonka pohjalta kone leikkaa vaneria
KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. Pitkäniemen ja Axel Solitan derin työt, taistot ja totuudet (Siltala 2022) VILLIT HERKUT YRTTITERAPEUTTI Henriette Kress esittelee uusimmassa kirjassaan monille tuttuja villiyrttejä ja marjo ja sekä vähemmän tunnettuja syö täviä kasveja, kuten takiaisen ja hii renvirnan. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. ”Katto haikara tuomassa onnea ja vauvoja Kiuruvedelle”, kuului saateviesti. Eläväs ti kirjoitettu kaksoiselämäkerta tar joaa ajankohtaisen silmäyksen suo malaisen alkutuotannon ja samalla maamme poliittiseen historiaan. ”Tuomilehto nukkuu erinomaisesti, hyvän unen salaisuutena ravitseva mutta sopivasti iltaa kohden rauhoittuva elinympäristö.” LISÄTIETOJA Unilääkäri ja dosentti Henri Tuomilehto tutkii unen vaikutuksia terveyteen ja erityisesti sitä, miten ihminen voi itse parantaa nukkumistaan. Enim mäkseen helpoilta vaikuttavat ruo kaohjeet ovat kirjan innostavin anti. F. Hänen teoksensa Nukkumalla menestykseen (Tammi) ilmestyi vuonna 2019. ”Ehdottomasti lämpiminä kesinä olen parhaimmillani.” Huumaatko tuoksullasi. Toisaalta liika va lo on ihmiselle haitaksi. TO M I RE HE LL LUKIJAN LUONTOKUVAN otti viime vuoden huhtikuun lopulla Tarja Sinjaga Kiuruvedeltä. Luonto ja monet eliöt ovat puolestaan riippu vaisia pimeästä. Johan Eklöf: Maailma ilman pimeää (Atena 2022) FRANS JA AXEL HÄMEESSÄ SYNTYY vuonna 1878 kaksi poikaa. ”Todellakin! Omaan raikkaan persoonallisen tuoksun.” Viihdytkö lehdossa. HYVÄ JA PAHA VALO PIMEÄN PELKO on osa ihmisen peri mää, ja osittain siksi valaisemme ympäristöämme. Henriette Kress: Villejä vihanneksia (Yrtit ja yrttiterapia Henriette Kress 2022) METSÄNIMISET 17 METSÄ Aarre 3/2022 Henri Tuomilehto UNILÄÄKÄRI, 53 Mistä Tuomilehtoja löytää. ”Todellakin, määrätietoisen periksiantamattomaksi voisi myös kuvailla.” Milloin olet kukkeimmillasi. Sakari Siltala: Kirnu & kartelli. ”Ehdottomasti, moninainen, mielenkiintoinen ja ravitseva elinympäristö on paikka missä viihdyn.” Miten Tuomilehto nukkuu. M. Myös satunnaisia havaintoja ympäri maapalloa tehty.” Oletko sitkeä ja taipuisa. Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. Toisesta tulee Valion johtaja ja toisesta osuustoimintaa vastus tava metsäteollisuuspomo. Miten luonto pär jää valolla saastutetussa maail massa, ja miten ihminen voisi tot tua pimeään. Ruotsalainen biologi tarjoaa vastauksia tietokirjassaan. TARJA SINJAGA Unilääkäri Henri Tuomi lehto on työsken nellyt myös ammatti urheilijoiden apuna muun muassa NHL:ssä.. Kirja on napakka tieto paketti, ja kuvat ovat selkeät. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. ”Pohjanmaalta ovat levinneet erityisesti Etelä-Suomeen. Emme palauta kuvia
Siellä hän hoitaa sukunsa metsäperintöä tavoitteenaan monipuolinen metsänkäsittely. 18 Aarre 3/2022 METSÄ METSÄNOMISTA JA Metsän hoitoa mökki kunnassa Katri Karkisen mielipaikka löytyy mökkimaisemista Asikkalan Kalkkisista. METSÄNOMISTAJA Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat MARIA MIKLAS Katri Karkinen Ikä: 60 Kotikunta: Turku Koulutus: yhteiskuntatieteiden tohtori, maatalousja metsätieteiden maisteri Työ: tuntiopettaja Turun työväenopistossa Metsät: 58 hehtaaria metsää Asikkalan Kalkkisissa Perhe: puoliso ja aikuiset lapset 18 Aarre 3/2022 METSÄ
19 Aarre 3/2022 METSÄ Katri Karkinen näkee metsän etupäässä taloudellisen toimeentulon lähteenä. Myös avohakkuut sopivat moneen kohteeseen.” 19 Aarre 3/2022 METSÄ. ”Monimuotoisuuden lisääminen ei sulje pois taloudellista ajattelua
Käki kukkuu, ja Kalkkisten sillan alta lipuu huviveneitä tasaista tahtia. ”Minulle, kuten valtaosalle metsänomistajista, metsillä on ennen kaikkea taloudellinen merki tys. Myös metsänomistajien pitää maksaa asun tolainojaan.” ”Haluan silti toteuttaa joillakin kohteilla myös valtavirrasta poikkeavia käsittelymuotoja, ja sii hen on ollut joskus vaikea saada tukea metsäam mattilaisilta.” Vaikuttaja valtuustossa Itsenäistä ajattelua painottava Katri Karkinen istuu toista kauttaan Metsänhoitoyhdistys Päi jätHämeen valtuustossa. Nyt saattaakin tulla pitkä tarina polusta, joka johti agronomin ja yhteiskuntatieteiden tohtorin metsän omistajaksi. ”Ei tule tehtyä liian äkkinäisiä päätöksiä”, hän nauraa.. Roolissaan hän haluaisi korostaa valtuuston merkitystä metsänhoitoyh distyksen strategisessa suunnit telussa. 5 Pidä metsä ja yksityistiet kunnossa. ”Thaimaalaisten käyttäminen marjanpoimin nassa muistuttaa edelleen enemmän ihmiskaup paa kuin reilua yhteistyötä.” Karkisen metsissä on yhdeksän Metso-aluetta. Asikkalassa nuoruutensa viettänyt Katri Karkinen jopa hiukan tykkää hämäläisestä jurnuttamisesta. Metsänomistajien erilaiset tavoitteet metsiensä suhteen pitää hänen mielestään ottaa paremmin huomioon myös met säneuvonnassa ja puunkorjuupal veluissa. Kun ajetaan kylän keskustasta metsäautotietä nelisen kilomet riä kaakkoon, ollaan Lammas ojan monimuotoisissa metsissä Kymenvirran rannalla. Neuvostoliiton romahta misen jälkeen ääni kellossa muuttui ja Venäjän valtio alkoi vuokrata hakkuuoikeuksia.” ”Nykyisin valtaosaa noista metsistä hallitsevat oligarkkien suuryritykset. Samaan aikaan tehdyistä hakkuista ja hoitotoimista hyötyvät kaikki. 6 Luovuta metsä eteenpäin sellaiselle perilliselle – naiselle tai miehelle – joka on oikeasti kiinnostunut metsästä. ”Me suomalaiset olemme täällä taigan laidalla”, Katri Karkinen sanoo ja osoittaa karttaa, jossa nä kyy Skandinavia ja koko laaja Venäjä. A sikkalan Kalkkisten vireä kylä näyttää parhaita puoliaan alku kesän auringossa. 2 Kuuntele asian tuntijoita mutta ajattele ja päätä aina itse. Valtuustolle tästä ker rottiin aika vähän. Uhkana on virtaviivainen ryöstömetsätalous”, Karkinen harmittelee. ”Viime vuoden kuumin aihe oli Maa ja metsätaloustuottajain Keskusliiton roolin korostuminen metsänhoito yhdistyksessä”, Karkinen sanoo. 4 Tee yhteis työtä muiden metsän omistajien kanssa. Puron vieressä kulkevan tien toisella puolella on hakkuuaukko. ”Meillä valtuutetuilla on vielä matkaa siihen, miten opettelemme toimimaan niin, että päätök sillämme on todellista merkitystä metsänhoito yhdistyksen toiminnassa.” Viime valtuustokaudella Karkinen oli tukemas sa luomukeruualueen perustamista PäijätHä meeseen. Metsänomistaja päättää Siirrytään ulkomaanmuistoista takaisin Asikkalaan, varjoisan Lammasojan varteen. ”MTK halusi ottaa metsänhoitoyhdistykset tiukkaan ohjaukseensa. 3 Pidä metsän hoitosuun nitelma ajan tasalla. Nuorena idealistina halusin ratkaista maailman nälkäon gelman. ”Meitä voitaisiin jopa rohkaista monipuolisuuteen.” Hän ei vastusta metsien tehokasta käyttöä vaan näkee metsät nimenomaan taloudellisen hyvin voinnin lähteenä. Sambiasta Karjalan tasavaltaan ”Aloitin työurani vastavalmistuneena agronomina kehitysyhteistyössä Sambiassa. 20 Aarre 3/2022 METSÄ METSÄNOMISTAJA Katrin vinkit 1 Vaikka ajattelisit metsää taloudellisesta näkökulmasta, tue monimuotoisuutta aina kun mahdollista. ”Projektimme aikana sikäläisten usko maa ja met sätalouteen oli korkealla. Annetaan aktiivisen metsänomistajan kertoa. ”Metsäkonsernit ja metsänhoitoyhdistykset halua vat ohjailla metsänomistajia, mutta meillä metsän omistajilla on valta vaikuttaa siihen, mitä metsis sämme tapahtuu”, Karkinen muistuttaa. ”Seuraava työmaani oli Venäjällä. Niitä on Katri Karkisen metsissä kaikkiaan yhdek sän. Solisevan puron laitamilla on Metsosuojelualue. Toivon, että erilaisuuden hy väksyttävyys ei MTK:n ketjuohjauksessa vähene vaan päinvastoin lisääntyy.” Karkisen mielestä metsänomistajien edunval vonnassa mukana olevilla luottamushenkilöillä on syytä myös itse ryhdistäytyä päättäjinä. Työskentelin silloisen Joensuun yli opiston projektissa, jossa kehitettiin maataloutta ja karjataloutta Karjalan tasavallan metsätyökylissä.” Karkinen kertoo oppineensa Venä jällä jotakin myös metsätaloudesta – mutta ei pelkäs tään hyvää. Työskentelin Afrikassa pari vuotta ja nautin siitä ajasta todella paljon”, Katri Karkinen aloittaa. Metsämarjasektorille hän peräänkuu luttaa vastuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Molemmat kohteet kuvastavat Karkisen metsä talousperiaatteita
”Luonnonarvokauppa, muun muassa Metso-suojelualueet, on todella hieno juttu. Lammasoja on nyt 58 hehtaarin metsätila. Metsien monimuotoisuutta hän tukee muun muassa puulajivalinnoilla. Samalla se oli edelliseltä sukupolvelta ennakkoluuloton ratkaisu. Täällä päin ei ollut aivan tyypillistä, että metsätila luovutettiin naispuoliselle jatkajalle. Rannassa Karkinen on teettänyt hakkuita ja jättänyt metsää siemenpuuasentoon. Samoin edelleen kuulee joidenkin kauppamiesten ja neuvojien sanovan, että ’voi voi kun isäntä ei ole kotona’. Entiset omistajat pidättivät siihen elinikäisen hallintaoikeuden. Myös Lammasojan tilalla oli useiden sisarusten osuuksia, kunnes Karkisen äiti ja täti lunastivat ne itselleen. 21 METSÄ. ”Hämmästelen, miksi niin monissa metsänomistajaperheissäkin ajatellaan, että vain mies osaa hoitaa metsäasioita. Näin saadaan säästettyä arvokkaita luontokohteita ja kumpikin osapuoli on tyytyväinen”, Katri Karkinen sanoo. Kaipaan työelämään enemmän kommunikaatiota ja avointa keskustelua. Kymenvirran rantapalstoilla kasvaa paljon koivua ja jonkin verran lehtikuusta ja tervaleppää. Katri Karkisen palkkatyössä olleet vanhemmat ja täti rakensivat Lammasojalle vapaa-ajan asunnon ja neljä vuokramökkiä. Puukaupat Katri Karkinen kilpailuttaa yleensä itse. Tästäköhän johtuu, että minun on ollut aika vaikeaa löytää työpaikkoja.” Puulajeilla monimuotoisuutta Nykyisin Turussa asuva Katri Karkinen viettää suurimman osan kesästä Asikkalassa. Ajattelu sukupuolten välisestä työnjaosta tuntuu olevan maanomistukseen liittyvissä asenteissa kuin kiveen hakattua.” Karkinen kertoo, että hän on yrittänyt ravistella perinteisiä ajattelumalleja myös työelämässä. Kun isoisä kuoli, maat jaettiin seitsemän lapsen kesken. Olen metsäomaisuudestani hyvin kiitollinen ja haluan hoitaa sitä hyvin.” Maaja metsätalousasioihin Katri Karkinen perää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Vuonna 1997 metsäyhtymä lahjoitettiin Katri Karkiselle. Vuokramökit myytiin myöhemmin pois ja metsätilasta muodostettiin yhtymä. Mökillä ja metsäpalstoilla riittää tekemistä, eikä aika käy pitkäksi. Kaikilla jälkeläisillä ei kuitenkaan riittänyt kiinnostusta maaja metsätalouteen. Tilan metsäsuunnitelma on teetetty metsänhoitoyhdistyksellä, joka myös rajaa leimikot. 21 Aarre 3/2022 METSÄ Tasa-arvoa yrittäjyyteen Katri Karkisen tie metsänomistajaksi on tavallinen sukutarina. ”Olen valmistunut agronomiksi, joten sikäli oli luontevaa, että metsät tulivat minulle. Myös nuori sukupolvi on kiinnostunut metsänhoidosta”, Karkinen iloitsee. Haavat hän pyrkii säilyttämään. ”Asioita pitää uskaltaa kyseenalaistaa. Hänen isoisänsä Ilmari Koskinen hallitsi Uudenkartanon talon maita ja oli perustamassa Kalkkisiin osuusmeijeriä ja osuuspankkia. ”Metsänistutukset teemme perheeni kanssa omin voimin. Vapaa-ajan asunto sopii hyvin oman metsäpalstan yhteyteen
Kaunis Lammas ojan puro solisee Katri Karkisen metsäpalstan läpi.. Vanha kämppäkaverini Kenneth oli koko valtiollisen metsä viraston johtaja.” Karkisen mielestä tarina osoittaa, miten suomalais ta metsäosaamista arvostetaan ympäri maailman. ”Osa puukauppatuloista käytetään metsänhoitoon. Puuta hän myy noin joka toinen vuosi. ”Metsänhoitoyhdistyksessä pitäisi olla enemmän resursseja neuvontaan ja metsäsuunnitelmien te koon. Puuta Karkinen myy noin joka toinen vuosi. Nyt se jää puukaupan jalkoihin. ”Monipuoliset puulajit ovat riskienhallintaa muut tuvassa ilmastossa”, Karkinen painottaa. Metsänhoitoyhdistys on laatinut tilan metsäsuunni telman ja rajaa leimikot. Aukolle istutetaan tänä keväänä kuusta, koivua ja terva leppää. Vuosikymmenten jälkeen olin ystäväni kanssa mat kalla Zimbabwessa ja mieleeni tuli selvittää, mitä opiskelutoverini Kenneth Kujinga mahtaa tehdä.” ”Puhelinluettelosta sain selville, että hän työsken telee Zimbabwen metsävirastossa. ”Tieosakkaiden int ressit ovat erilaiset. Pelkään, että tietotekniikka tulee lopulta todella kal liiksi Suomen metsien hoidossa.” Hakkuutulot takaisin metsään Kesäkalkkislainen pitää huolta myös tusinan omista jan yksityistiestä. 22 Aarre 3/2022 METSÄ METSÄNOMISTAJA Kanahaukka kaartelee harjun päällä huojuvan männikön yllä. Kaksi osakkaista käyttää tietä puiden kuljettamiseen, muut ovat mökkiläisiä. ”1980luvulla asuin Helsingissä opiskelijaasun nossa zimbabwelaisen metsäalan opiskelijan kanssa. Nyt uskotaan digitaaliseen tietoon, jota jokai sen metsänomistajan pitäisi osata tykönään tulkita. Mielelläni leventäisin ja parantaisin tietä, mutta päätöstä on vaikea saada tiekunnassa aikaan.” Tänäkään vuonna Karkinen ei aio olla metsäasioi den osalta jouten. Pysähdymme hetkeksi viime vuonna hakatun hehtaarin kokoisen aukon äärelle. Katri Karkinen toivoo, että metsän hoitoyhdistykset varaisi vat enemmän resursseja metsän omistajien neuvontaan. Aulasta meidät ohjattiin korkean talon ylimpään kerrokseen. Tarkoituksena on teettää taimikonhoitoa. Olen val mis myös ostamaan lisää maata, jos sopivia kohteita lähistöltä tulee tarjolle.” Mieleen jääneitä metsämuistoja kysyttäessä Katri Karkinen naurahtaa ja nostaa esille opiskeluaikoihin liittyvän kokemuksensa. Puukaupat Katri Karkinen kilpailuttaa ja hoitaa yleensä itse
Nämä kaikki turvallisuusominaisuudet ja tietenkin Subarun legendaarinen neliveto sisältyvät aina hintaan. Kuvan auto erikoisvarustein. Ajotietä seuraavat kamerat, kuljettajan vireystilaa seuraava kamera, automaattinen hätäjarrutus, adaptiivinen vakionopeudensäädin sekä tietä seuraavat ajovalot ovat Outbackin vakiovarusteita. Subaru lisäpalvelut: Subaru Vakuutus ja Subaru Assistance. 45.373,54 € (sis. Paljonko maksaa lisää, jos haluat Subaru Outbackin kaikilla mahdollisilla turvavarusteilla. SIKSI KAIKKI TURVALLISUUSVARUSTEET OVAT VAKIONA TURVALLISESTI PERILLE ON SUURINTA LUKSUSTA Subaru_Outback_Turvallisesti_perille_230x290_Aarre.indd 1 Subaru_Outback_Turvallisesti_perille_230x290_Aarre.indd 1 17.3.2022 8.50 17.3.2022 8.50. Kulutus 8,6 l/100 km (Eu-yhd.) CO 2 -päästöt 193 g/km (WLTP). Subaru tehdastakuu: 3 vuotta/100.000 km. Vastaus: ei mitään. toimituskulut 600 €). Subaru Outback Adventure-varustetasolla alk
Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat humanitaarinen tragedia, jolla on myös laajoja taloudellisia vaikutuksia, kirjoittaa PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne. Vaikutuskanavia ovat sota itsessään, talouspakotteet, yritysten vapaaehtoiset toimet sekä yritysten ja yksilöiden käyttäytyminen epävarmoina aikoina. Metsäteollisuuden kilpailuasemaan globaaleilla markkinoilla vaikuttavat monet tekijät, kuten valuuttakurssien vaihtelu ja tuotantopanosten hinta. 24 Aarre 3/2022 METSÄ Miten sota vaikuttaa. Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat isku meidän kaikkien turvallisuudelle sekä suuri humanitaarinen tragedia. Sodan alkamisen jälkeen euro on heikentynyt USA:n ja Kanadan dollareihin sekä Ruotsin kruuPUUMARKKINAT Teksti PAULA HORNE | Graafit AINO SAARIKIVI 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 2020 2019 2018 2017 2016 1000 m 3 Massateollisuuden puunkäyttö vuosina 2016–2020 Massateollisuuden tuontipuu vuosina 2016–2020 LÄHDE Luonnonvarakeskus Kotimainen puu Tuontipuu Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Lehtikuitupuu Tuontihake ja -puru 2020 2019 2018 2017 2016 Puuta tuodaan Suomeen pääasiassa massateollisuuden tarpeisiin. Epävakaus lisääntyy Asetetut pakotteet vaikuttavat suoraan metsäteollisuuden markkinoihin erityisesti pääomaja rahoitusmarkkinoilla. Kotimaan markkinoilla kuitupuun kysynnän odotetaan vahvistuvan tuonnin vähentyessä.. Tässä tarkastellaan erityisesti kysyntää eli metsäteollisuuden puunkäyttöä, johon vaikuttaa pitkälti metsäteollisuuden tuotantoja markkinatilanne. Syksyllä PTT ennusti vuoden 2022 yksityismetsien puukauppamäärän pysyvän lähes viime vuoden tasolla ja puun hintojen hieman nousevan. Puumarkkinoihin vaikuttavat puun kysyntä ja tarjonta. Sodan taloudelliset vaikutukset leviävät muihin Euroopan maihin, myös Suomeen ja Suomen puumarkkinoille. Tietenkin myös puun markkinahinta on tärkeä osa-alue sekä kysynnässä että tarjonnassa. Suomeen on tuotu puuta eniten Venäjältä, mutta tänä vuonna Venäjän-tuonti lakkaa kokonaan. S uomen puumarkkinat ovat viime vuosina olleet vilkkaat, ja metsäteollisuuden investoinnit lupailivat hyvää kysyntää myös tulevina vuosina. Sodan vaikutukset Ukrainassa ovat nyt ja jatkossa mittavat, vaikka aineellisia ja taloudellisia vaikutuksia lieventävät jonkin verran Euroopan tukitoimet. Pakotteet, jotka ovat yhteisiä kaikille eurooppalaisille yrityksille, vaikeuttavat kauppaa Venäjän kanssa siltä osin kuin sitä ylipäätään tehdään. Tulevaisuuden ennustettavuus on kuitenkin mutkistunut Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Valtaosa tuonnista on koivukuitupuuta ja haketta
Lisääntynyt kysyntä nostaa kuitupuun hintaa kaikilla puulajeilla. Eukalyptuksen tuonnilla voidaan korvata koivua enenevissä määrin tulevina vuosina. Metsissä riittää ensiharvennuskohteita, ja myös ainespuuhakkuista kertyy oksia ja latvuksia. Toisaalta myös ruuan hinta todennäköisesti kohoaa, mikä saattaa aiheuttaa yhteiskunnallista epävakautta. Osoitteita voivat olla Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä, Suomenkin sahateollisuudelle tärkeät vientialueet. Tuontipuun käyttö keskittyy Suomessa kemialliseen metsäteollisuuteen, jonka puunkäytöstä tuonti kattoi noin neljänneksen vuonna 2020. Hakkeen tuonnin vähentymiseen on varmasti jossakin määrin varauduttu, koska jo ennen sotaa Venäjältä oli väläytelty mahdollisuutta hakeviennin supistamisesta. Logistiikkaan voi tulla ongelmia myös konttipulan takia. nuun nähden, mikä helpottaa Suomen kilpailuasemaa kohdemaissa. Jos tuotanto pysyttelee kapasiteetin tasolla, puuta tarvitaan ennätysmäärä. Sahojen tilannetta parantaa osaltaan hakkeen ja purun nouseva hinta. Samalla voit tehdä pieniä lisäyksiä graafien kuvatekstiin, jos se tuntuu sellaista kaipaavan. PE LL ERV ON TA LO U S T UT KIM US. Yhtäältä on tarve korvata tuontipuuta, ja toisaalta ensi vuonna alkaa Metsä Groupin uuden Kemijärven tehtaan selluntuotanto. Kotimaisilla puumarkkinoilla kuitupuun kysyntä vahvistuu tuonnin vähentyessä. Eurooppa on ollut hyvin varovainen asettamaan pakotteita energian ja öljyn tuonnille Venäjältä, mutta kuluttajat ja yritykset ovat vetäneet omia johtopäätöksiään ja kieltäytyneet Venäjän öljystä. Venäjän sahateollisuus etsii halvalla ruplallaan vaihtoehtoisia markkinoita, kun vienti Eurooppaan tyrehtyy. klo 13 mennessä, kiitos. Ruotsi on tärkeä kilpakumppani Suomelle sahateollisuuden vientimarkkinoilla, ja Suomi saa hieman etumatkaa Euroopan markkinoilla, jos kruunun vahvistuminen euroon nähden jatkuu. Metsäteollisuuden puunkäytön suurin kysymys on tuonti Venäjältä. Vaikka kilpailutilanne voi olla osin vaikea, metsäteollisuuden tuotteiden globaali kysyntä on ollut vahvaa. Metsäteollisuusyritysten omat päätökset kaupan lopettamisesta Venäjän kanssa, Venäjän tekemä puuraaka-aineen vientikielto Eurooppaan sekä metsäsertifiointijärjestelmien kielto konfliktialueen puun käytöstä lopettavat tuontipuun käytön kokonaan tänä vuonna. Ruplan arvo romahti, eikä Suomen Pankki ole enää noteerannut ruplaa maaliskuun alun jälkeen. Myös mahdolliset korjaukset tai päivitykset aukeaman leipätekstiin ehtivät mukaan, jos Elina saa ne sinulta Paula ma 21.3. Katse kotimaiseen Koko teollisuudelle kustannuksia aiheutuu tuotantopanosten hintojen noususta. Kemiallisen metsäteollisuuden tuotannon valttina on myös tulevaisuudessa mahdollisuus korvata öljyä ja puuvillakuitua. Myös energiateollisuudessa on tulevaisuudessa kysyntää uusiutuvan energian raaka-aineille. Kuitupuun hinnan todennäköinen nousu lisää sekin teollisuuden kustannuksia. Kuitupuuhun kohdistuu lisäkysyntää. Nousevat energiapuun hinnat ja Venäjän-hakkeen loppuminen saattavat joillakin alueilla viedä osan kuitupuustakin lämpökattiloihin. Puun kysyntä kasvaa Puun lisääntynyt kysyntä voi nostaa puukaupat ja puunkorjuun jopa vuosikausiksi lähelle kestävien hakkuumahdollisuuksien ylärajaa, ennen kuin markkinat sopeutuvat tilanteeseen. Kohonnut öljyn hinta vaikuttaa kuljetuksien ja hakkuiden kustannuksiin. Metsänomistajan näkökulmasta kuitupuun nouseva hinta vauhdittaa siten myös uudistusleimikoiden myyntiä. Sota Ukrainassa voi kuitenkin vaikuttaa myös metsänomistajien puunmyyntipäätöksiin yleisen epävarmuuden lisääntyessä. Energiapuujakeiden hinnat ovat olleet nousussa pari viime vuotta. Vaikka kuitupuu korjataan suurelta osin harvennushakkuista, puulajista riippuen 40–65 prosenttia kuitupuun kokonaiskertymästä kertyy tukkivaltaisista uudistushakkuista. Ennen Ukrainan sotaa sahateollisuuden näkymät olivat valoisat. Kuitupuuhun kohdistuu lisäkysyntää kahdelta taholta. Valtaosa tuonnista oli koivukuitua ja haketta. Vaikutukset kansantalouteen Elina Lampela tekee lootatekstin PTT:n kansantalouden ennusteesta, jonka materiaalit saamme Kimmo Mäkilältä ma 21.3. Brent-raakaöljyn hinta on noussut reilusti sodan alkamisen jälkeen, kun taas Venäjän tuottaman Urals-öljyn hinta on pysynyt lähes paikallaan. Metsäteollisuuden puunhankinnassa katseet kääntyvät kotimaiseen puuhun. Alhainen korkotaso ja nouseva inflaatio vahvistaisivat lainanottoa ja rakentamista Suomessa ja Euroopassa, mutta sodan aiheuttama epävarmuus vaikuttaa kotitalouksien investointihalukkuuteen osassa Euroopan maita. Näiden alueiden taloudellista tilannetta kohentaa ja rakentamista kasvattaa öljyn hinnan nousu. Lisäksi joidenkin osien toimituksiin saattaa tulla viiveitä, kun pakotteet vaikeuttavat kuljetuksia. Viime vuonna Venäjältä tuotiin Suomeen noin yhdeksän miljoonaa kuutiometriä puuta ja haketta, mikä kattoi noin kolme neljännestä tuonnista. 25 Aarre 3/2022 METSÄ Vuonna 2022 Aarteen Puumarkkinatpalstalla markkinoita analysoivat vierailevat kirjoittajat, tällä kertaa Pellervon taloustutkimuksen metsäalan tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Paula Horne. Suomen pitkät kuljetusmatkat markkinoille asettavat sen epäedulliseen asemaan joihinkin kilpailijamaihin nähden. Kuitupuun kasvanut kysyntä vaikuttaa osin myös tukkimarkkinoihin. Erityisesti koivukuitupuun korvaaminen on vaikeaa Suomen metsistä, joissa koivu kasvaa pääosin sekapuustona. Trendi jatkuu Euroopan maiden kiiruhtaessa kohti vihreää siirtymää
Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 2019, sitä ennen kansanedustaja 2007–19, ympäristö ministeri 2011–14 ja Vihreiden puheenjohtaja 2001–17 Parasta metsässä. 45-vuotias valtiotieteen maisteri Turusta Työ. ”Olemme samalla puolella” Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.) on sitä mieltä, että kaikki Suomen mepit haluavat hyvää Suomen metsille, vaikkakin eri lähtökohdista. Metsä on suurin hyvinvoinnin ja elämän lähde. 26 Aarre 3/2022 METSÄ METSÄVAIKUTTAJA ”Metsänhoidon monipuolistaminen on paras keino puolustautua metsätuhoja vastaan”, Ville Niinistö katsoo. Teksti MARKKUPULKKINEN Kuva MARIAMIKLAS KUKA. Ville Niinistö Tausta
Sanoit joulukuussa, että ”Euroopassa maanviljely ja ruoantuotanto on merkittävä ilmastopäästöjen aiheuttaja”. Olemme menettäneet paljon maatalouden hiilensidontakykyä viime vuosikymmeninä. Sähkön saanti Venäjältä ei ole meille enää huoltovarmuusasia, ja tämä on hyvä tieto. 30 prosentin tavoitteessa on kysymys niin sanotusta pehmeästä suojelusta. Ilmastokriisin ratkaisemisen rinnalle tässä tilanteessa tulevat perinteiset huoltovarmuuskysymykset, jotka on ehdottomasti otettava huomioon ilmastokriisiä ratkaistaessa. EU-komissio ajaa biodiversiteetti strategiaa, jonka tavoitteena on suojella 30 prosenttia unionin maaja merialueista. Sivuvirtojen hyödyntämistä kannattaa kehittää sen sijaan, että rakennettaisiin lisää hakevoimaloita. Nyt nopean kasvuvaiheen hyödyt on imetty, sillä kymmenen viime vuoden aikana hakkuut Suomessa ovat lisääntyneet voimakkaasti ja hiilinielut ovat pienentyneet. Kun maaperä on kunnossa, tarvitaan vähemmän keinolannoitteita ja pystytään varmistamaan se, että maaperä säilyy tuottavana tulevaisuudessakin. Tämä asia on fakta. Nyt pitää siirtyä sellaisiin metsänhoitomenetelmiin, jotka takaavat jatkuvasti hyvät hiilinielut ja hiilivaraston säilymisen. Suojelun pitää perustua vapaa ehtoisuuteen.. Mitä johtopäätöksiä tuosta voi vetää. Me kaikki haluamme hyvää Suomen metsille, vaikka arvolähtökohtamme ovat erilaiset. Miten Suomen pitäisi varmistaa energiahuoltonsa talvella 2022–23. Pystymme lyhyellä aikavälillä sopeutumaan tuonnin loppumiseen. Edelleen pitää panostaa kasviproteiinituotannon lisäämiseen, jotta sitäkin kautta saadaan tuotantoa monipuolistettua. 27 Aarre 3/2022 METSÄ Viime vuoden lopulla jätit raporttiluonnoksen europarlamentin kannaksi LULUCF-asetuksesta. Ehdotus lähtee siitä, että tiukan eli lakisääteisen suojelun piirissä olisi vähintään kymmenen prosenttia pinta-alasta kaikissa EU-maissa. Kun nämä sovitetaan yhteen, metsissämme on valtava potentiaali ilmastokriisin ratkaisuun. Suomen hiilivarastot ovat oletettavasti kasvaneet myös sen takia, että Pohjois-Suomessa on pitkäikäistä puustoa ja iso osa näistä metsistä on ollut hakkuiden ulkopuolella. Onko tuo edelleen ajankohtainen ongelma. Tämä voi olla talousmetsää, joka on erilaisten luonnonhoitotoimien ja biodiversiteettiä vahvistavien toimenpiteiden piirissä. Isot metsäyhtiöt ovat keskeyttäneet raakapuun ja hakkeen tuonnin Venäjältä. Tasaikäinen metsä on nopean kasvun vaiheessaan hyvä hiilensitoja muutaman vuosikymmenen ajan, mutta sitten se taas hakataan. Yhdytkö huoleen. Toiset painottavat teollisuuden näkemyksiä ja muutoksiin liittyviä uhkia. Olen nostanut tätä asiaa esille itsekin. Jatkuvalla kasvatuksella päästään tähän suuntaan. On tärkeää, että hallitus edistää edelleen biokaasun tuotantoa, lämmitysjärjestelmien vaihtamista sekä lämpöpumppuja pelletti-investointeja. Pitäisikö turve palauttaa Suomen varaenergialähteeksi. Liikenteessä, lämmityksessä ja asumisessa on enemmän tehtävää. Suomen, Ruotsin ja Norjan metsien hiilivarasto on kasvanut 30 vuodessa enemmän kuin Kanadan ja Alaskan, vaikka täällä metsiä hakataan enemmän. Metsien profiileissa Pohjois-Amerikassa ja Pohjoismaissa on merkittäviä eroja. Suomi hyötyi ajanjaksolla 1990–2010 siitä, että 1950-luvuilla istutettujen metsien voimakas kasvu ja hiilensidonta jatkuivat. Pidän täysin mahdollisena, että Suomessa pystytään saavuttamaan tällainen suojelutaso. Pitäisikö Suomen meppien toimia tiiviimmässä yhteistyössä. Metsäja biotalousinvestoinnit kannattaa jatkossa perustaa vain sellaisten jakeiden varaan, joita meillä itsellä riittää kestävästi tuotettuina. Valkuaisomavaraisuudella turvataan myös karjatalous, joka on tärkeä osa kiertotaloutta muun muassa biokaasun tuotannon osalta. Hiiltä sitova uudistava viljely on samalla osa kiertotalousajattelua. Miten se vaikuttavaa Suomen hakkuisiin. Vaikka Suomeen joskus näyttäytyy, että me mepit olemme metsäasioissa kovasti eri mieltä, se johtuu vain siitä, että meillä on erilaiset profiilit. Näissä oloissa ja lyhyellä aikavälillä on parempi käyttää turvetta kuin venäläistä tuontienergiaa. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä teit siellä. Hiilinielujen kasvattaminen edellyttää panostusta maaperän laatuun. Olemme hakevoimalavolyymissä sillä tasolla, että kotimainen hake ei enää riitä isompaan tarpeeseen. Nyt, kun Ukrainassa on käyty kaksi viikkoa sotaa, muuttaisitko raportistasi jotain. Olin muutama viikko sitten hiihtämässä Rukan metsissä. Oma ruoan ja energian tuotanto on huoltovarmuuden kannalta tärkeä asia niin kotimaassamme kuin koko Euroopassa. Hakkuumääriin ei juuri ole tarvetta puuttua. Hakkeellakin on merkittävä rooli, mutta laadukkaampi puu pitää ohjata kannattavampaan käyttöön tukkitai kuitupuuna. Puhumme paljon keskenämme ja löydämme lopulta aika paljon yhteisiä asioita. On kuitenkin hyvä muistaa, että turpeen taloudellinen kannattavuus on päästökaupan vuoksi heikko. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että avohakkuut aiheuttavat tilanteen, jossa avohakattu alue ei ole hiilensitoja vuosikymmeniin. Turpeella ei ole tulevaisuutta, ja turpeen hallittua alasajoa pitää jatkaa. Raporttini ydin on vahvistaa maaja metsätalouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä niin, että näiden elinkeinojen sosiaalinen hyväksyttävyys on laajaa. Jos jotain muuttaisin, korostaisin vielä painokkaammin globaalin ja kansallisen ruokaturvan merkitystä. Komission ehdotus on Suomessa ymmärretty väärin. Se on ratkaistava, jotta voimme varmistaa, että maatalous on osa ilmastokriisin hoitoa. Biotyyppien säilymisen kannalta olisi kuitenkin tärkeää lisätä tiukasti suojeltuja alueita Etelä-Suomessa. Toiset painottavat sitä, että teollisuus ja metsätalous eivät pärjää ilman ympäristökestävyyttä. Tämä on win–win-ratkaisu, joka parantaa samalla maatalouden tuottavuutta ja viljelijöiden toimeentuloa. Tämä on jo Suomessa saavutettu. Mitä se mielestäsi tarkoittaa Suomelle. Kaiken suojelun pitää perustua vapaaehtoisuuteen siten, että metsänomistajat tarjoavat metsiään Metsotai muihin suojeluohjelmiin. Kun Olkiluoto 3 -reaktori on nyt valmis ja tuulivoimaa rakennetaan seuraavien kolmen vuoden aikana lisää, saavutamme sähkössä laskennallisen omavaraisuuden. Erityisesti turvealueiden raivaaminen pelloiksi on aiheuttanut merkittäviä hiilidioksidipäästöjä. Sähkön tuontia Venäjältä ei sen jälkeen tarvita. Venäjän puuntuonnin osuus on ollut melko pieni. Hyöty intensiivisestä kasvuvaiheesta menetetään avohakkuissa. Tärkeämpää on löytää kuhunkin metsälohkoon sopivat hoitomenetelmät, jotka ottavat huomioon biodiversiteettiarvot ja hiilensidonnan varmistaen samalla puuntuotannon. Asiantuntijat ovat huolissaan globaalista ruokaja energiakriisistä
TYÖVÄLINEET AARRE KOKEILU KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Akkutrimmerit heinätöissä Videolla niitämme ruohoa ja siistimme pihaa kokeilun ruoho trimmereillä. Hoitotauolla voi edistää pölyttävien hyönteisten hyvinvointia. Akkuvoimin heinät kuriin 28 Aarre 3/2022 METSÄ. Kasvien kukinta toi pihaan valtavasti muun muassa mehiläisiä ja perhosia. 28 Aarre 3/2022 METSÄ Trimmerien kokeilun takia tämä piha sai kasvaa kolme viikkoa ilman ruohonleikkuuta
Pitkällä varrella niittoliike on pitkä ja työ joutuisaa. Varreltaan lyhyet trimmerit asettuvat käyttäjän käsissä melko pystyyn asen toon. Laitteiden vääntö ja pyöri misnopeus ovat kasvaneet akkujen kehit tyessä. Ääripäiden välistä löytyy varreltaan keskipituisia trimmereitä, jotka asettu vat myös käytön tarkkuudessa ja niiton joutuisuudessa laitojen keskelle.. Ulottuvuus on epätasaisel la hyvä. Valitsimme Aarteen kokeiluun kolme ruo hotrimmeriä, jotka edustavat rakenteeltaan erityyppisiä laitteita. Tehokkaat akkutrimmerit kelpaavat kuu sentaimikon heinäykseen rehevillä mailla, mutta tekniikka pitää hallita. Kun laitteet pyöri vät akkusähköllä, bensan katkuja ei tarvitse haistella. Bosch on lyhytvartisena parhaimmillaan kasvillisuuden tarkassa rajauksessa muun muassa kukkapenkkien ympäriltä. Turhan työn välttä miseksi trimmeröintiin ei kannata ryhtyä kuin niissä paikoissa, joissa kuusentaimet eivät muuten näytä selviytyvän. Husqvarnan trimmereissä siiman syöttö toimii pohjan sinistä painiketta painaen. Oikaisun mahdollisuutta ei ole. Taimi pidetään koko ajan heinääjän ja trimmerin sektorisuojan takareunan välissä. Se mahdollistaa siiman tarkan hal linnan, vaikka ulottuvuus on vähäinen. Käyttäjä kykenee eteenpäin ku rottamalla tarvittaessa näkemään siima pään lähes suoraan ylhäältä alaspäin. Rakenteellisesti sähkömoottori on yksin kertaisempi ja vähemmän vikaherkkä kuin bensamoottori. Pystyvai vaakatyyppi. Käytetty tyypittely on johdettu trimme reiden varren pituudesta. Metsänomistajan näkökulma Kun metsänomistaja hankkii työvälineitä pihaan ja puutarhaan, hän tuumailee lait teiden ominaisuuksia myös metsäkäytön kannalta. Melua kuuluu vähemmän omiin ja taajamissa naapureiden korviin. Näin siima ei voi mitenkään osua taimeen. Varreltaan pisimmät trimmerit ovat vastaavasti parhaimmillaan ruohon niitossa isoilta alueilta. Taimi heinätään ympäri kiertäen. Se lisää toimintavarmuutta, mikä yleensä tarkoittaa myös vähäisempää huoltoa. Kun niitettävää alaa on paljon, työteho ajaa tarkkuuden edelle. Mitä enemmän heinää, sitä suurempi hyöty trimmeristä on. Pystytrimmerit sopivat siksi etenkin kukkapenkkien, puiden tyvien, raken nelmien reunusten ja muiden tarkkuutta vaativien kohteiden siistimiseen. Siten työteho ja käyttömukavuus ovat parantuneet ja käyttöalue laajentunut. Pitkän varren päässä olevaa siimapäätä katsotaan ta kaviistosta, mutta ruohon niitossa se ei haittaa. Mo ni arvostaa tämän ominaisuuden korkealle. Myötätuulta on tuonut myös akkujen kehittyminen. Tutkimme asiaa kokeilemalla kolmea erityyppistä akkutrimmeriä pihassa ja puutarhassa kesästä syksyyn. 29 Aarre 3/2022 METSÄ Bosch (vas.) syöttää itsestään hieman lisää siimaa joka käynnistyksen jälkeen. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA A kulla toimivien koneiden ja laitteiden suosion taustalla on pyrkimys pois päästöjä aiheuttavista bensiinimoot toreista. Käytännössä se määrittää trimmerin parhaan käyttö tavan ja alueen. Iso plussa on myös bensamoottoreita hiljaisempi ääni. Millainen akkutrimmeri sopisi minun tarpeisiini. Hei nääjän pitää siis kiertää kävellen koko taimi eli täysi ympyrä. Tekniikka vaatii paljon jalkatyötä, mutta konevoimalla tiheäkin ruohikko kaatuu helposti liipaisinta painaen. Akkusähköllä toimivia työvälineitä ei tar vitse kiskoa käyntiin kuten bensakoneita
Varreltaan kovien kasvien katkaisu ei onnistu trimmerillä, jonka pyörimisnopeus, vääntö ja jännite eivät riitä tähän työhön. Toinen asia leikkuun tehokkuudessa on leikkausympyrän läpimitta. Tavalliset käyttövirheet Trimmeröidessä aloittelija saattaa painaa siimapään keskiosaa maahan, jolloin pyörimisnopeus ja vääntö heikentyvät. Pihassa ja puutarhassa tällaista sitkaampaa kasvillisuutta löytyy lähinnä siistittävän alueen reunoilta ja ojista, joista kasvillisuus niitetään ehkä vain kerran pari kaudessa. Tehokkaamman laidan trimmereissä jännite on nykyisin 36 volttia. Muun muassa horsmikossa siiman leikkuukyky heikentyy tuntuvasti syksyä kohti tyvien kovetessa. Sen jälkeen laitteeseen pitää asentaa uusi siima. Sitä ei voi korvata tehokkaalla ruohotrimmerillä muovi siiman nopean kulumisen takia. Taimikon perkaukseen ja myöhemmin harvennukseen tarkoitetut bensakäyttöiset metsäraivurit ovat lyhytvartisia ja parhaimmillaan metsässä. Milloin kolmioterä. Toisaalta jos riittää, siima kuluu niin nopeasti loppuun, ettei työ ole järkevää. Pyörimisnopeus ja vääntö tulevat esiin pitempää ja korreltaan sitkeämpää heinää trimmeröidessä. Trimmerin muovisiiman kestävyys riippuu hieman myös vuodenajasta. Leikkuutehoa määrittävät myös trimmerin siimaviiksien pyörimisnopeus ja siimapään vääntö. 30 Aarre 3/2022 METSÄ Pyörimisnopeus ja vääntö Trimmerin pitkä varsi antaa mahdollisuuden laaja-alaiseen ja ulottuvaan niittoliikkeeseen. Monet metsänomistajat eivät koskaan vaihda niihin muunlaista leikkuupäätä. Isompien alojen niitto on sillä hitaampaa ja myös raskaampaa kuin pitkävartisilla trimmereillä.. Bensaja akkukäyttöiset yhdistelmäja ruohoraivurit sekä bensakäyttöiset ruohotrimmerit ovat kaikki akkutrimmereitä järeämpiä työkaluja. Niissä on metsäraivuria pitempi varsi. Useimpiin voi asentaa metallisen kolmioterän. Leikkaava ”terä” trimmerissä on muovisiimaa. Siima ei leikkaa kunnolla. Se kuluu ruohikkoa leikatessa kärjistään hitaasti olemattomiin. Siimapään keskelle ladatusta rullasta siimaa saadaan lisää siihen asti, kunnes se loppuu. Kovavartisten kasvien katkaisu ei onnistu trimmerillä. Pehmeävartisille kasveille Trimmerit ovat erinomaisia työkaluja, kun niitä käytetään vain pehmeävartisten kasvien katkaisuun. Näin käy vaikkapa isompia lehtipuiden vesoja tai vadelman kovettuneita varsia niittäessä. Mitä suurempi leikkausympyrän muodostama leikkuuala on, sitä leveämmän kaistan trimmeri leikkaa yhdellä pyyhkäisyllä. TYÖVÄLINEET Bosch suoriutuu myös tämän kokoisten kasvien niitosta. Keväällä kiihkeän kasvun vaiheessa isompienkin kasvien varret ovat pehmeitä, jolloin siima kestää paremmin. Ne puolestaan riippuvat ainakin osittain akun jännitteestä. Esimerkiksi karhunputkien, kovavartisten ruohokasvien, vanhan vatukon ja pienten lehtipuuvesojen niittoon kolmioterä on paras vaihtoehto
Turvaja käyttöliipaisimen ergonomia kohtalainen. Siimapään voi kääntää pystyasentoon, jolloin siima leikkaa suoraan alaspäin. Sangan avulla välttyy tahattomilta osumilta muun muassa sokkeliin ja koristekasveihin. Ojien niitossa ja epätasaisella ulottuvuus on vähäinen, eikä laite sovellu hyvin näihin paikkoihin. 31 Aarre 3/2022 METSÄ Bosch Advanced GrassCut 30 Hinta: 348 e (akun kanssa, ilman laturia) Akku: 4 Ah, 36 V Paino: 4 324 g, josta akku 1 259 g Leikkuuleveys: 30 cm Ominaisuudet: Pystymallinen ruohotrimmeri, jossa pistoolimallinen takakahva. Paketin peruslaturi AL 36V-20 (34,90 e) on hidas. Myytävänä valmiita siimakeloja (hinta noin 8–10 e), jotka vaihdetaan pakettina pyörittämättä siimaa itse kelalle. Ei ojiin eikä hyvin epätasaisiin paikkoihin. Syöttää automaattisesti hieman lisää siimaa joka käynnistyksellä. Järeä sektorisuoja. Siimapään edessä ohjainsanka, joka näyttää leikkuurajan. Etukahva siirrettävä. Käytetään muun muassa pihakiviväylien reunojen täsmälliseen rajaukseen. Ominaisuus on oikein kätevä, mutta yleensä sille ei ole kovin paljon käyttöä. Se mahdollistaa heinien poiston tarkasti osumatta siimalla esimerkiksi kukkiin tai sokkeliin. Sopiva helppoutta kaipaavalle, koska siimansyöttö on automaattista ja siimakelan voi vaihtaa pakettina. Pistoolikahvainen trimmeri on parhaimmillaan, kun laitetta pidetään hyvin pystyssä ja siimapäätä katsotaan ylhäältä alaspäin. Aarre suositus: Parhaimmillaan, kun poistetaan ruohot tarkasti esimerkiksi sokkelin reunoista. Boschin siima ei aivan ulotu ohjainsankaan asti. Bosch on varreltaan lyhyt, ja siimapää painaa melko paljon suhteessa muuhun trimmeriin. Hyvä, kun tarkkaa viimeistelyä tasaisella on paljon. Boschin siimapään voi kääntää pystyyn, minkä jälkeen sillä voi rajata muun muassa laatoituksia.. Työasento tässä työssä on hyvä. Siiman voi vaihtaa myös itse pyörittäen, jolloin kustannus pienempi. Tämä voi lisätä siiman kulutusta. Käyttöliipaisimessa kaksi asentoa. Tarkassa rajauksessa se ei haittaa
Kukkapenkkien reunakivet ja sokkeli syövät nopeasti muovisiimaa. Turhaa työtä pyritään välttämään. Toisen kesän jälkimmäinen tarkistusreissu ajoitetaan syksyyn. Tätä jatketaan, kunnes taimet ovat yltäneet metrin mittaan eli turvaan kasvillisuudelta. Rakennusten sokkelit, harkot, pihakivet ja muut kovat rakenteet syövät muovisiiman, jos se osuu niihin. Husqvarna 315 iC:ssä paino jakautuu niin, että etukahvaa pitävälle kädelle tulee vähän painoa. Siiman pituus on silti paras pitää kaiken aikaa maksimissaan.. Akun jännite on kaikissa 36 volttia. Aarteen kokeilun trimmerit Aarre kokeili kolmea akkutrimmeriä kesästä syksyyn. Pienemmässä Husqvarnassa oli 5 Ah:n, isommassa 9,4 Ah:n akku. Tämä syö siimaa ja paljastaa mullan näkyviin eikä ole yleensä suositeltavaa. Siimapään muovisen keskiosan painaminen maahan kuluttaa keskiosaa. Ne pitäisi nyt löytää. TYÖVÄLINEET Milloin heinäystöihin. Paina mieleen, mitkä kohdat näyttävät tulevilta ongelmapaikoilta. Tai jättää aavistus ruohoa rakenteiden viereen. 32 Aarre 3/2022 METSÄ Painaja pyrkii ilmeisesti siihen, että heinä katkeaisi mahdollisimman lyhyeen varteen. Jos latva kasvaa hyvin pituutta, heinäämistä ei tarvita. Mikromuovia syntyy nopeasti. Mitkä taimikon kohdat ovat viidakoituneet pahimmin. Se tekee niittoliikkeen kevyeksi. Jos ruoho halutaan poikki maata myöten, trimmeriä kallistetaan eteenpäin, jolloin siima osuu vain etuosasta maahan. Tarkimmin syynätään taimien latvakasvaimia. H einävaaran uhatessa kuusentaimien kasvu on hyvä katsastaa jo istutuskesän jälkeisenä syksynä. Kuulosuojaimia ei yleensä tarvita. Kaikki kolme riittävät leikkuukykynsä puolesta hyvin pihan ja puutarhan hoitoon. Varjoa kestävä kuusentaimi on sitkeä nousemaan. Boschissa oli kapasiteetiltaan 4 ampeeritunnin (Ah) akku. Seuraavina vuosina heinäys tehdään pahoissa paikoissa tarpeen vaatiessa kerran tai kahdesti kesässä. Ruohojen poisto näistä vaikeista kohdista aivan rakenteita myöten on siksi parempi tehdä esimerkiksi pitkävartisilla ruohosaksilla. Avointa tilaa raivataan niin paljon, etteivät ympärillä olevat kasvit yllä kaatumaan taimien päälle. Tämä on kuitenkin väärä käyttötapa. Siksi kasvot on syytä suojata maskilla tai ainakin silmät suojalaseilla. Kasvusto voi syksyllä painaa taimea kieroon, jolloin talvella päälle kertyvä lumi saattaa jyrätä taimen littanaksi. Laitteeseen saa myös 2 Ah:n akun, mutta suosittelemme isompaa. Eroja on akun kapasiteetissa. Oikea tapa on kannatella siimapäätä niin, että muovinen keskiosa pysyy niukasti maanpinnan yläpuolella. Akun kesto riippuu siitä, paahdetaanko koko ajan hana pohjassa vai pitääkö kierrellä, jolloin laitetta myös pysäytellään. Mitä isompi kapasiteetti, sen pitempään akku kestää. Kengät ja lahkeet ovat trimmeröinnin jälkeen vihreät. Ota myös huomioon, että kaikenväriset kengät ovat trimmeröinnin jälkeen vihreät, kenties myös lahkeet. Siimapäästä voi singahdella kasvien osia, nesteitä, roskia ja pieniä kiviä. Toisena kesänä taimikkoon on syytä hankkiutua jo keskikesällä, kun kasvillisuus viheriöi rehevänä. Bensakonetta ei leikkuutehon takia tarvitse enää hankkia
Valittavissa kolme eri leikkuutehoa nappia painaen. Takakäden varsiote miellyttävä ja turvasekä käyttöliipaisin ergonomialtaan hyvät, kuten myös työasento. Kokonaisuutena jokapaikanhöylä pihaan, puutarhaan ja mökille. Sen avulla laite säädetään tasapainoiseksi käyttäjälle. Siiman lyhennyttyä painetaan siimapään alla olevaa sinistä Tap’n Go -painiketta joko maahan tai kädellä, jolloin kela vapauttaa hieman lisää siimaa. Vastaa noin 25 cm 3 :n bensakonetta. Erinomainen ulottuvuus ojissa ja epätasaisella pinnalla. Etukahvaa voi kokeilun kaikissa trimmereissä siirtää. Hiiliharjaton moottori, joka on hieman hiiliharjallista energiatehokkaampi ja lujempi. Kestävä 9,4 Ah:n akku on tähän laitteeseen paikallaan. Hinta: 538 e (akun kanssa, ilman laturia) Akku: 5 Ah, 36 V Paino: 4 375 g, josta akku 1 315 g Leikkuuleveys: 33 cm Ominaisuudet: Vaakamallinen yleistrimmeri, jossa takakäden ote varresta. Hyvä kierrosnopeus ja vääntö antavat voimaa myös tiheän ja sitkeän heinikon kaatoon. Husqvarna 325 iLK on pitkävartisena ulottuva työväline. Kukkapenkkien tarkassa siistimisessä kömpelö, mutta sujuu kohtalaisesti. Painavuuden takia ei ole sopivin heikkovoimaiselle. Lisäksi akun virtataso näkyy vaakapalkkina. Laturiksi joko QC330 (129,90 e) tai nopea QC500 (179,90 e). Sitä kannattaa käyttää aina kun mahdollista.. Pitkä runko ja suuri leikkuuleveys ovat parhaimmillaan laajan ruohikon niitossa. Mainio kaltevissa ojissa ja epätasaisella, jolloin ulottuvuudesta on hyötyä. Pienemmässä Huskussa on akkua säästävä toiminto, joka pienentää myös tehoa. Takakäden varsiote miellyttävä ja turvasekä käyttöliipaisin ergonomialtaan hyvät, samoin työasento. Myös ojien ja epätasaisten kohtien trimmeröinti onnistuu hyvin. Valittavissa normaali tai akun kestoa pidentävä savE-toiminto, jolloin teho pienempi. Laitteen tehoa voi säätää takakahvan edessä olevilla painikkeilla. Peruslaturi QC250 (84,90 e) on sopiva pakettiin, joskin se on melko hidas. Tehotaso näkyy näytössä kaarevana palkkina. 33 Aarre 3/2022 METSÄ Husqvarna 315 iC Husqvarna 325 iLK Hinta: 858 e (akun kanssa, ilman laturia) Akku: 9,4 Ah, 36 V Paino: 5 813 g, josta akku 1 989 g Leikkuuleveys: 42 cm Ominaisuudet: Vaakamallinen yleistrimmeri, joka koostuu runko-osasta ja siihen helposti työntämällä liitettävistä lisälaitteista kuten trimmeriosasta tai esimerkiksi pensasleikkuriosasta. Vaakamallisena silti parhaimmillaan ruohikon laaja-alaisemmassa niitossa. Kaikkien ruohokasvien niittoon. Mitoiltaan yleistrimmeri, jolla pystyy muun muassa kukkapenkkien reunojen siistimisessä melko tarkkaan työhön myös epätasaisella pinnalla. Takakäden ote varresta, etukahva siirrettävä. Siiman lyhennyttyä painetaan siimapään alla olevaa sinistä Tap’n Go -painiketta joko maahan tai kädellä, jolloin kela vapauttaa hieman lisää siimaa. Toiminto valitaan nappia painamalla. Ergonomia on siksi hyvä. Akku ja kahvat sijoittuvat Husqvarnan trimmereissä niin, että akku toimii siimapään vastapainona. Etukahva siirrettävä. Aarre suositus: Ergonomialtaan hyvä trimmeri, joka on parhaimmillaan silloin, kun niitetään runsasta heinää laajoilta alueilta pihasta ja puutarhasta. Soveltuu melko hyvin myös tarkkuutta vaativaan siistimiseen. Aarre suositus: Ergonomialtaan erinomainen trimmeri, joka on parhaimmillaan heinän niitossa laajahkolla alueella sekä toisaalta ojissa ja epätasaisissa kohdissa
Fiskarsin pitkävartiset ruohoja pensassakset ovat siitä kätevät, että niillä ruohon voi saksia poikki seisoviltaan. Jalkineet ja housut on syytä valita trim meröintiin sopiviksi. LISÄTIETOJA Bosch, bosch.fi Fiskars, fiskars.com/fi-fi Husqvarna, husqvarna.fi Härmän Taonta Oy, harmantaonta.fi TYÖVÄLINEET Taistoon lihasvoimin P itkien korsien kaatamiseen viikate on helppo ja tehokas työkalu. Tekniikan oppii, kun osaa ajatella sitä. Myös lyhyt ruoho kellistyy, mutta terää pitää silloin liipata tiheämmin teräväksi ja niitto edellyttää taitoa viiltää ruoho poikki kiertävällä liikkeellä, ei suoraan päin hutkimalla. Jos pitkävartinen viikate oudoksuttaa, lyhytvartinen yhden käden viikate on yllättävän tehokas ja kätevä sekä kevyt. Toisille nopea lataus on tärkeää, toisille ei. Fiskarsin pitkävartiset Servo-Systemruoho sakset sopivat vähän pienimuotoisempaan siistimiseen. Akun kapasiteetin kasvaessa paino ja hinta nousevat. Boschin 4 Ah:n akku kestää hieman Huskun pienempää akkua vähemmän. Akkulatureissa hinta riippuu pitkälti latausnopeudesta. 34 Aarre 3/2022 METSÄ Huskun 5 Ah:n akku voi kestää helpossa kohteessa lähes tunnin, Huskun 9,4 Ah:n akku tunnin ja kolme varttia. Näissä paikoissa heinien katkaisu juurelta edellyttää kumartumista maahan. Se helpottaa huomattavasti varastointia ja myös kuljetusta, jollei käytössä ole peräkärryä. Koristeja marjapensaat ja jotkut kukkaistutukset kasvavat ylhäältä leveiksi mutta pysyvät alhaalta kapeina. Yhden käden puutarhasakset ja vanha kunnon sirppi ovat silloin pätevää arsenaalia tarkkaan siistimiseen. Käyttö aluetta ovat seinustat, aitojen vierustat, kukkapenkkien ja kivetysten reunat jne. Kaikissa akku kestää ne työrupeamat, joita pihassa ja puutarhassa yleensä kerralla tehdään. Niiden juuria ei voi siistiä seisovilta jaloilta, koska juurelle ei näe. Husqvarnan isompi akku trimmeri menee kahteen osaan. Yhtäjaksoisella huudatuksella kestot voivat jäädä alle puoleen näistä ajoista. Husqvarna 325 iLK trimmerin voi va rustaa myös reppu akulla, josta virta ei puutarhassa lopu. Puhdistus on helpoin ta heti tuoreeltaan.. Erityyppisiä viikatteita ja niiden teriä valmistaa muun muassa perinteikäs Härmän Taonta. Trimmeriosan lisäksi Husqvarna 325 iLK lait teeseen voi liittää vaikka kuvan pensasleikkuriosan tai muita lisälaitteita. Kokeilussa olleisiin trimmereihin valitsemamme akut vastasivat kapasiteetiltaan hyvin kunkin laitteen muita ominaisuuksia, suosittelemme niitä
Työstään kertovat muun muassa vuolija, takoja, taidekäsityöläinen, tuohitaiteilija, pettuleipuri ja tervanpolttaja. ” Leivänjatketta haettiin metsästämällä, kalastamalla ja tervaa polttamalla.” T aidot ja tekijät kunniaan! Tulta ja tervaa -kirja nostaa esiin perinteisiä suomalaisia selviytymistaitoja ja luonnon materiaalien monipuolista käyttöä. Suosikkikirja myynnissä! Osta Tulta ja tervaa itsellesi tai lahjaksi! ” Moni entisajan eränkävijä kuoli kylmään, kun ei taula käävän kastuttua saanut nuotiotaan syttymään.” TULTA JA TERVAA -KIRJA ON MYYNNISSÄ OSOITTEESSA BOOKY.FI SEKÄ HELSINGIN MAALAISTEN TALOSSA (SIMON KATU 6) HINTAAN 25 e (vain korttimaksu). Kirjasta löydät myös ohjeita ja vinkkejä männyn, koivun ja pajun hyödyntämiseen niin käsitöissä kuin ravintona. Kirjassa tutustutaan sekä perinnetaitoihin että niiden ylläpitäjiin
päivänä Aarteen nykyiset verkkosisällöt, myös lehtemme suositut ja ajattomat arkistojutut, siirtyvät osaksi MT Metsä -verkkopalvelua. Lisää metsää Aarteen tilaajalle on tarjolla entistä runsaampaa ja ajankohtaisempaa metsäasiaa verkossa. MT Metsä seuraa aktiivisesti puun hintojen ja metsätilakaupan kehitystä sekä metsäteollisuuden suhdanteita. Ympäristö-, monimuotoisuusja ilmastokysymykset koskevat yhä enemmän myös metsiä ja metsänomistajia, ja näistä aiheista on luvassa runsaasti juttuja. Viimeistään nyt kannattaa luoda verkon käyttäjätunnukset! T utkimustemme mukaan suurin osa Aarteen tilaajista lukee Aarretta mieluiten perinteisessä, painetussa aikakauslehtimuodossa. Käyttäjätunnusten luominen on helppoa, ja asia kannattaa hoitaa kuntoon vaikka saman tien. Jos lopetat Aarteen tilaamisen tai määräaikainen tilauksesi päättyy ennen vuodenvaihdetta 2022–23, samalla sinulta loppuu myös MT Metsä Digin lukuoikeus. jälkeen MT Metsään osoitteessa MT.FI/metsa, löydät sieltä myös Aarteen verkkojutut ja videot. Nyt tunnusten luominen kuitenkin kannattaa. Uudistuva MT Metsä Digi kattaa Maaseudun Tulevaisuuden ja Aarteen metsäaiheiset verkkosisällöt. VERKKOUUDISTUS Teksti MARI IKONEN | Kuvat VM-ARKISTO Uudistuva MT Metsä Huhtikuun 6. Samat tunnukset Aarre 3/2022 METSÄ 36. Kun kirjaudut 6.4. MT Metsän tavoitteena on olla Suomen johtava metsäalan media. Mikäli sinulla on jo ennestään käyttäjätunnukset Aarteen verkkopalveluun, sinun ei tarvitse tehdä mitään. Lisäksi palvelussa on luettavana Koneviesti-lehden metsään liittyviä laitekokeiluja ja koneuutisia samoin kuin Maaseudun Tulevaisuuden kaikki erä-, luontoja metsästysaiheiset jutut. MT Metsä kertoo metsien mahdollisuuksista ja tutkimuksesta sekä auttaa lukijaa hahmottamaan metsäalan tulevaisuuden trendejä. Kerran kuussa kotiin kannettu, huolellisesti toimitettu ja näyttävästi kuvitettu aikakauslehti tarjoaa tilaisuuden kiireettömään, nautiskelevaan lukemiseen. Aarteen tilaajana pääset 6.4. Jos olet Aarteen tilaaja, joka on tilannut lehden 29.3.2022 mennessä, sinulle on kaupan päälle luvassa paljon uutta ja ajankohtaista metsäasiaa verkossa. Ehkä tästä syystä vain osa tilaajistamme on katsonut tarpeelliseksi luoda käyttäjätunnukset verkkosivuillemme. Mikäli haluat painetun MT Metsän, se tulee tilata ja maksaa erikseen. Sitä on tekemässä yli kymmenhenkinen toimitus. MT Metsä Digi tarjoaa joka viikko kymmeniä juttuja, jotka pitävät lukijan ajan tasalla paitsi metsätaloudesta myös kotimaan ja EU:n metsäpolitiikasta. Esimerkiksi miltei kaikki Aarteen jutut ovat palvelussa maksumuurin takana. Arvosisältöä vain tilaajille Valtaosa MT Metsä Digin sisällöistä on suunnattu vain maksaville tilaajille. MT Metsä ilmestyy myös painettuna, tabloidikokoisena lehtenä 10 kertaa vuodessa. jälkeen kirjautumaan sisään veloituksetta ja lukemaan MT Metsä Digi -palvelun sisältöjä koko loppuvuoden. Ohjeet Viestimedia Oy:n asiakkaiden verkkotunnusten luomiseen löydät tämän lehden sivulta 72. MT Metsä Digi -verkkopalvelu on miltei sadan euron arvoinen lisäetu, jonka lehden nykyinen tilaaja saa loppuvuodeksi veloituksetta, kunhan hän ei peruuta painetun Aarteen tilausta kesken vuoden
Palkitsemme MT Metsä Digi -tilaaja edulla Aarteen pitkäaikaisia tilaajia, ja uusille tilaajille on muita etuja. Siellä voit tilata Aarteen, ostaa Aarteen uuden tai aiemmin ilmestyneen irtonumeron sekä hallinnoida tilaustietojasi. 3 Minulla on kännykässä kuvake, josta pääsen Aarteen näköis lehteen, toimiiko se jatkossa. Aarteen verkkojuttujen otsikot on merkitty uudistuvan MT Metsä -palvelun etusivulla harmaalla Aarre-etuliitteellä. Siellä ovat myös Aarteen toimituksen, asiakaspalvelun ja mediamyynnin yhteystiedot. Niiden jutuista verkkokävijät ohjataan jatkossa MT Metsään. Kukin näköislehden numero ilmestyy samana päivänä kuin painettu Aarre. Näköislehden palveluntarjoajamme vaihtuu 6.4., ja uutta näköislehteä voi lukea kaikilla päätelaitteilla selaimen kautta ilman erillistä sovellusta. Sen jälkeen saat itse päättää, haluatko jatkaa MT Metsä Digin tilaajana. Aluksi tarjolla ovat kahden viime vuoden Aarteet, mutta jatkossa näköislehtiarkistoa kasvatetaan. toimivat myös jatkossa, ja pääset niiden kanssa MT Metsään. LISÄTIETOJA aarrelehti.fi | MT.FI/metsa | MT.FI/ruoka Näköis lehtiarkisto onentistä laajempi. huhtikuuta lehden tilaajan asiointikanavaksi. Muista myös aarrelehti.fi Tuttu verkko-osoitteemme aarrelehti.fi muuttuu 6. Osoitteesta on ohjaus Aarteen näköislehteen sekä MT Metsään, josta löydät jatkossa Aarteen verkkojutut ja juttujamme täydentävät videot. KATSO OHJEET SIVULLA 72 JA LUO KÄYTTÄJÄ TUNNUKSET! 37 METSÄ Aarre 3/2022. Aarteen somekanavat Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa säilyvät ennallaan. 2 Aion tilata Aarteen vasta nyt. Jos vaikkapa postinkulussa on häiriöitä, pääset aina lukemaan uuden Aarteen heti tuoreeltaan näköislehtenä verkossa. Huomaa, että myös uusiin Aarretilauksiin sisältyy maksuton näköislehti ja näköislehtiarkisto. 3 kysymystä 1 Mitä tapahtuu, kun MT Metsä Digi -tilaajaetu päättyy vuoden lopussa. Aarteen villiruokareseptit löydät jatkossa ilman kirjautumista MT.FI/ruoka -palvelun Reseptiarkistosta, ja sieltä löytyvät myös Maaseudun Tulevaisuuden ruokatoimituksen laatimat tuhannet ruokaohjeet. Enkö minä saa MT Metsä Digiä ilmaiseksi. Reseptiarkisto on runsaudensarvi, kun kaipaat vaikkapa tietyn raaka-aineen käyttövinkkejä tai ideoita juhlapöytään. Myös näköislehden lukeminen vaatii verkkotunnusten luomisen ja palveluun kirjautumisen. Näköislehti ja näköislehtiarkisto sisältyvät Aarteen tilaukseen. Aarteen tilaajalle palvelu on luvassa edulliseen erikoishintaan. Näköislehti uudistuu Samaan aikaan huhtikuussa uudistuu myös Aarteen näköislehti entistä käyttäjäystävällisempään muotoon. Kun jutun avaa luettavaksi, otsikon yläpuolella näkyy Aarteen tuttu, vaaleanvihreä logo
38 Aarre 3/2022 METSÄ VEROVINKKI KAIKKI METSÄN uudistamiseen liittyvät kulut, kuten urakoitsijalle maksetut korvaukset sekä metsäneuvontaan liittyvät kustannukset, ovat metsänomistajalle vähennys kelpoisia metsä verotuksessa. METSÄN UUDISTAMINEN Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat JYRKI LUUKKONEN 38 Aarre 3/2022 METSÄ. UUSI TAIMIKKO HYVÄÄN KASVUUN Maanmuokkauksella kylvösiemenille ja istutustaimille luodaan ihanteelliset kasvuolot
Muokkausmenetelmä valitaan kasvupaikan mukaan. Äestys sopii kangasmaille, joita vesi ei vaivaa. 39 Aarre 3/2022 METSÄ Maanmuokkaus parantaa metsäpuiden taimien kasvuolosuhteita. 39 Aarre 3/2022 METSÄ
”Nyrkkisääntö on, että karut ja kiviset maat, joiden vesitalous on kunnossa, äes tetään tai laikutetaan. Keskikarkeilla mailla karkeaa hietaa tai hienoa hiekkaa ja karkeilla mailla kar keaa hiekkaa tai soraa. Maanmuokkauksessa metsämaan pin takerrosta rikotaan, jotta taimikon kas vuolosuhteet saataisiin otollisiksi. Hienoilla mailla vallitseva lajite on savea, hiesua tai hienoa hietaa. Hakkuuaukkoa äestävällä ja kylvävällä Henry Hännisellä on metsätöistä yli 26 vuoden kokemus. Hänninen ei hätkähdä. Kuuluu kolahdus ja ohjaamo tärähtää, kun äkeen piikki osuu kiveen. Rehevämmät maat mätästetään”, sanoo Päijänteen metsän hoitoyhdistyksen metsäneuvoja Mikko Karppinen. Muokkaus maaperän mukaan Uudistushakkuun jälkeen uusi puusuku polvi kannattaa saattaa kasvuun mahdolli simman nopeasti. Aarre 3/2022. ”Kiveä niin paljon, ettei maata missään”, Hänninen kuvailee tämänkertaista työmaa taan. Sie mentä menee koko ajan sama määrä eli 260 grammaa hehtaarille”, kertoo metsäkonetta ohjaava Henry Hänninen. 40 Aarre 3/2022 METSÄ Ä äni kuuluu ennen kuin mitään näkyy. METSÄN UUDISTAMINEN Äestystä käytetään yleensä männyn kylvöön ja luontaiseen uudistamiseen. ”Koko uudistusala ajetaan läpi niin, että jälkiä tulee tasaisesti joka paikkaan. Se, mikä muokkaustekniikka milloinkin valitaan, riippuu maaperän ravinteisuudesta ja rae koosta sekä alueen vesitaloudesta. Pian vihreä deereläinen ilmestyy mäen laelle ja lähtee laskeutu maan alas rinnettä. Hän on tehnyt metsätöitä, muok kauksia ja puunkaatoa, yli 26 vuotta. Koneen perässä äes kään tää hiekkaista maata vaoksi samalla, kun äkeeseen kiin nitetty kylvölaite pudottaa männynsiemen tä maahan tasaisena nauhana. Siinä ajassa kolinoihin ehtii tottua. Tarpeen vaatiessa muokkaustapa voi vaihdella saman uudistusalan sisälläkin. Toistuvat iskut syövät äkeen piikit, mutta onneksi tilalle voi hitsata irtokärjet. Raekoon perustella kivennäismaat jae taan kolmeen ryhmään: hienoihin, keski karkeisiin ja karkeisiin
Liian syvissä, pintavesiä lammikoiksi keräävissä laikuissa voi syntyä metaania.” Uudistaminen ilman muok kausta onnistuu vain harvoin. Turvemaiden uudistamisessa tärkeintä on pyrkiä pitämään pohjaveden taso vakiona. Nämä tekijät vaikuttavat muokkaustavan valintaan ja onnistumiseen. Männyn kylvöä varten viimeksi mainittu kääntömätästys on usein paras vaihtoehto”, Saarinen sanoo. Parempi vaihtoehto on tehdä mätästys niin, että mättäät saadaan pääosin pintaturpeesta.” Turvelaji ja maatuneisuusaste vaikuttavat myös turpeen kosteusvaihteluun. 41 Aarre 3/2022 METSÄ. ”Syvältä kauhottaviin mättäisiin tulee runsaasti liettyvää maa-ainesta, joka kuivuu sementinkovaksi paakuksi. ”Jos pohjavesi laskee, hiilidioksidipäästöt kasvavat ja metaanipäästöt pienenevät. Itse mättäistä hiilidioksidia vapautuu yllättävän vähän. 41 Aarre 3/2022 METSÄ Turvemailla moni tekijä vaikuttaa muokkauksen onnistumiseen O jitetuilla turvemailla kuivatustila, turpeen paksuus, turpeen maatuneisuus ja turvelaji, jopa turpeen alla olevan kivennäismaan laatu vaihtelevat. Kun pohjaveden pinta nousee, käy päinvastoin.” ”Päästö tulee mättäiden ympärillä olevasta muokkaamattomasta maasta. Viljely onnistuu varmemmin mättäisiin. Tarpeen vaatiessa muokkaustapa voi vaihdella saman uudistusalan sisälläkin. ”Tietyillä turpeilla mättään pinta muuttuu kuivan jakson aikana vettä hylkiväksi.” Ojitettujen turvemaiden luontaiseen uudistamiseen sopii kevyt kaivurilaikutus. ”Otetaan esimerkiksi korpikuusikko, jossa turvetta on 20–30 senttiä ja turpeen alla on hiesusavea”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Markku Saarinen. Muokkaustapa valitaan maa perän mukaan. Muokkaamattomassa maassa tukkimiehentäit voivat tuhota taimista jopa 60–80 prosenttia. ”Mätästyksen voi tehdä joko niin, että maa nostetaan matalasta naverosta tai ojasta kasvillisuuspintaan, tai sitten maa-aines käännetään ylösalaisin omaan kuoppaansa
Sitä Karppinen ei suosittele. Vaikka muokkaus voi vahingoittaa kasvillisuutta, yleisesti ottaen kasvillisuus toipuu vahingoista hyvin. Karppinen myöntää, että muokkaustyön kustannuksista joutuu metsänomistajien kanssa keskustelemaan usein. Äestyksen saa jonkin verran edullisemmin. ”Vesi jää seisomaan muokkausjälkeen, ja taimien juuret kuolevat hapenpuutteeseen.” Muokattu hienojakoinen maa on altis pintaroudalle eli rousteelle, joka helposti nostaa taimen muokkausjäljestä. Välillä joku asiakas ehdottaa muokkauksen jättämistä väliin kokonaan. Ei enää ”puolen ukon laikkuja” Karppinen painaa kämmenensä muokkausjälkeen. Luonnon monimuotoisuutta lisäävät maalahopuut, säästöpuuryhmät ja riistatiheiköt voidaan jättää muokkaamatta. Joitain tosin olen teettänyt juhannuksen jälkeenkin, ja hyvin nekin onnistuivat”, Mikko Karppinen kertoo. Muokkauksen haitat kuriin Osa suomalaisista, myös metsänomistajista, suhtautuu metsän uudistamisen yhteydessä tehtyyn maanmuokkaukseen kriittisesti sen aiheuttamien maisema-, virkistyskäyttöja vesistöhaittojen vuoksi. Keski-Suomen korkeudella mätästyksestä saa pulittaa keskimäärin 470 euroa hehtaarilta. Naveromätästyksessä pintavesiä ohjaillaan matalilla navero-ojilla ja mättäät tehdään ojan kaivumaista. ”Mutta vaikka maanmuokkauksen hinta tuntuu kovalta, tämä on työ, johon kannattaa investoida.” Metsikön koko kiertoajan tuloista maanmuokkauksen kustannus on vain 1–2 prosenttia. Lämpö edistää taimien juurten kehitystä. Ei enää. Paljastunut maan pintakerros lämpenee muuta metsämaata nopeammin. ”Uudistaminen muokkaamattomaan maahan onnistuu hyvin harvoissa paikoissa.” Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa on havaittu, että muokkaamattomassa maassa tukkimiehentäit tappavat 60–80 prosenttia havupuiden taimista. Valittiin mikä menetelmä tahansa, tärkeää on, ettei työtä tehdä liian rajusti. Seuraava muokkausala odottaa Lievestuoreen suunnalla. Lumettomina talvina mätästyksiä on tehty jopa tammikuussa. Maisemahaittoja voidaan vähentää käyttämällä mahdollisimman keveitä muokkausmenetelmiä. Humussekoitus myös pienentää sirkkataimille haitallista pintaeroosiota. Mätästyksessä maan pintakerros käännetään kaksin kerroin, jolloin syntyy ympäristöstä kohollaan oleva istutuspaikka. Laikkumätästyksessä raapaistaan humuskerros ja hieman pintamaata ja käännetään ne muokkaamattomalle maalle mättääksi. Eivät metsänomistajat halua kuoppia metsiinsä, ja onhan syvä kuoppa jo turvallisuusriski.” Muokkauksen hinta puhuttaa Yleensä maanmuokkaus pyritään tekemään mahdollisimman pian uudistushakkuun jälkeen. 42 METSÄ. Karppisen mukaan viivästys on perusteltua oikeastaan vain siinä tapauksessa, että alalta aiotaan kerätä hakkuutähteitä. Paras aika äestykselle on toukokuusta juhannukseen, kun maa on kostea. ”Äestyksille ihanteellinen vuodenaika on toukokuusta juhannukseen, kun maa on kostea. Humus parantaa maan vedenpidätyskykyä ja edistää siementen itämistä. Keskimäärin uudistusalat ovat pieniä, kooltaan alle pari hehtaaria. 42 Aarre 3/2022 METSÄ Maan pintakerrosta paljastavat muokkausmenetelmät, kuten äestys ja laikutus, soveltuvat karkeille ja keskikarkeille maille. ”Havut kuivahtavat aukolla paremmin.” Viimeistään parin vuoden sisään muokkauksen tulisi joka tapauksessa olla tehtynä. Kääntömätästyksessä raapaistu kerros käännetään samaan laikkuun. Muokatulta kivennäismaalta vapautuu ravinteita enemmän kuin muokkaamattomalta, mutta huuhtoumat ovat pieniä ja pidättyvät osin maahan ja kasvillisuuteen. Leivonmäen uudistusalalla urakka on valmis, ja Henry Hänninen ajaa metsäkoneen lavetin kyytiin. ”Takavuosina saattoi nähdä laikkumättäitä, joissa puoli ukkoa tipahti laikkuun. Kuusen istutuksessa kallein muokkausmenetelmä, mätästys, on osoittautunut kustannustehokkaimmaksi menetelmäksi. Näin ollen myös maisemahaitat ovat paikallisia. Mätästyksessä on käytössä kolme erilaista tekniikkaa: laikkumätästys, kääntömätästys ja naveromätästys. Jos maata ei muokata, taimien uhkana ovat tukkimiehentäit. Parasta on, jos muokkausjäljessä on hieman humusta kivennäismaan seassa. Lisälämpöä tavoitellaan myös silloin, kun muokkaus tehdään mätästämällä. METSÄN UUDISTAMINEN Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Mikko Karppinen kertoo, että muokkaus pyritään aina tekemään niin kevyesti kuin mahdollista. Mätästysten osalta maanmuokkauksen sesonki on huomattavasti pidempi. Hienojakoisten maiden muokkaukseen ne eivät sovellu
Pitkällä tähtäimellä maan muokkaus voi jopa lisätä kan gasmaan hiilivarastoa, koska puuntaimien kasvu nopeutuu. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio.fi Metsiemme parhaat puut Tapion siemenviljelyksiltä VOIT TILATA SIEMENIÄ MYÖS TAPION VERKKOKAUPASTA: METSÄKAUPPA.FI. ”Joskus kuulee väitettävän, että muokattu maa olisi iso hiilidioksidin lähde, mutta väite ei pidä paikkaansa.” Tutkimuksessa on verrattu hiilidioksidin vapautumista muokatun ja muokkaamat toman koealan välillä. 43 Aarre 3/2022 METSÄ Muokattu maa ei ole hiilidioksidin lähde M aan muokkaaminen ei lisää hiilidioksi din vapautumista maaperästä, sanoo Luonnon varakeskuksen johtava tutkija Aino Smolander. Vaikutuksia ei havaittu”, Smolander sanoo. Kasviainekseen sitoutunut hiili siirtyy maape rään, ja osa muuttuu maape rän orgaaniseksi aineeksi. Hiilidioksidin lisäksi maape rästä voi vapautua metaania ja typpioksiduulia. Avohakkuu vähentänee maan hiilivarastoa joksikin aikaa, mutta tieto vaikutuk sen kestosta ja suuruudesta on puutteellista. Kiertoajan mittaan hiiltä kuitenkin sitou tuu enemmän kuin vapautuu. Hiilivarasto säilyy, vaikka maa uudistus hakkuun jälkeen muokataan. Tapion siemenkeskus palvelee, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle. ”Ruotsalaisessa tutkimuk sessa selvitettiin muokkauksen vaikutusta maan hiilivarastoon eri aikaväleillä ja eri muok kausmenetelmillä. ”Tärkeintä on se, että kulle kin alalle valitaan oikeanlainen muokkaustapa ja saadaan no peasti tasainen taimikko.” Maanmuokkausta arvos tellaan muun muassa maisemahaitoista, mutta haittaa voidaan vähentää huolellisella suunnittelulla. Lisää kasvua, tuloja ja hiilensidontaa sekä parempi kestävyys metsätuhoja vastaan Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Muokkaus ei näyttäisi vaikuttavan näiden kään kasvihuonekaasujen va pautumiseen, mutta aihetta on toistaiseksi tutkittu vähän. Siksi metsämaan hiilivarasto on suuri, keskimäärin 50–60 tonnia hehtaarilla. Siemenkeskus, puh. Lop putulema oli, että muokatun koealan hiilidioksidipäästö oli samaa luokkaa tai jopa pie nempi kuin muokkaamattoman koealan päästö. Metsäekosysteemissä hiili dioksidia samanaikaisesti sekä sitoutuu hiilenä kasviai nekseen että vapautuu ilma kehään maaperän mikrobien hajotustoiminnassa ja kasvien hengityksessä syntyvänä hii lidioksidina
Hankkeet kannattaa laittaa vireille ennen kesää 2023. Kemeran päättymisajankohdasta ja Metkan voimaantulon ajankohdasta tiedotetaan erikseen. Riissanen: Metkan voimaantulon ajankohtaa ja Kemeran päättymisajankohtaa ei ole vielä päätetty. 11 kysymystä Kemerasta ja Metkasta Kemera-lain voimassaoloa on jatkettu tarvittaessa vuoden 2023 loppuun. Hostikka: Sähköisiin järjestelmiin kuten Metsään.fi-järjestelmään tai toimijoiden tietojärjestelmiin toimitetuista, rahoituskelpoisuuden ehdot täyttävistä hankkeista päätös tulee päivän parin kuluessa. Metsänhoidollisesti oikeaan aikaan tehtävissä kohteissa tuen suhteellinen osuus on suurempi ja myöhästyneissä kohteissa Lyhenteet Kemera kestävän metsä talouden rahoitus Metka metsätalouden kannustejärjestelmä. 2 Miten pitkään metsänomistaja voi laittaa vireille nykyisen Kemeran mukaisia hankkeita. 6 Kuinka suuren osan metsänhoidon kuluista tuet korvaavat. Hostikka: Kemeran ylivoimaisesti tärkein tuki on tuki nuoren metsän hoitoon. Koska hakemusten käsittelylle tulee jättää aikaa ennen lain voimassaolon päättymistä, hakemusten TIETOISKU Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat VM-ARKISTO Aarre 3/2022 METSÄ 44 tulee olla Metsäkeskuksessa hyvissä ajoin ennen päättymispäivää. Sen jälkeen siirryttäneen uuteen Metkaan. 3 Ovatko jotkin Kemeratukimuodot jäämässä pois Metkasta. Muut tarvittavat tiedot riippuvat työlajista. Todennäköistä on, että nykyisen Kemeran voimassaolo päättyy kesällä 2023. Nuoren metsän hoidon tuki on 230 euroa hehtaarilta. Työkohteet ovat erilaisia ja poikkeavat kustannuksiltaan, mutta keskimäärin arvioisin tuen kattavan lähes 50 prosenttia työn kustannuksista. Metsäneuvos Niina Riissanen, MMM: Lakia metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä on alettu valmistella Metka-työryhmän tammikuun lopussa jättämän esityksen pohjalta. Hakemukseen liitetään säädösten edellyttämät tiedot, kuten työkohteen kartta sekä toteutettavan alueen pinta-ala. Metsänomistaja voi tehdä tukihakemuksen itse, tai hän voi valtuuttaa siihen jonkun metsäalan toimijan, joka usein myös toteuttaa työn. Jos nuoren metsän hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta, tuki on 430 euroa hehtaarilta. 4 Poikkeavatko Kemera ja Metka toisistaan hakuprosessin suhteen. On mahdollista, että tukijärjestelmiin tulee katkos. Keskimääräinen käsittelyaika nuoren metsän hoidon hankkeella oli viime vuonna hieman yli kaksi viikkoa. Hallituksen lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022. Hostikka: Molemmissa järjestelmissä tukihaun perusperiaate on samanlainen. Paperilomakkeilla toimitetuissa hankkeissa käsittelyaika on tyypillisesti viikkoja. Käsittelyaika venyy, jos hankkeesta joudutaan pyytämään lisätietoja tai se tarkastetaan maastossa. Kemera-tukipäätöksiin liittyviä maksatuksia voidaan tehdä vielä vuonna 2026. 1 Mikä on Metkan valmistelun tilanne tällä hetkellä. Rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka, Suomen metsäkeskus: Kunnostusojitustuki on poistumassa, eikä Metka-työryhmän muistiossa esitetty tukea myöskään pienpuun korjuuseen. 5 Miten nopeasti Kemera-tukipäätös tulee
8 Pitääkö saamastaan Kemeratuesta maksaa veroa. Jos EU-komission valtiontukisuuntaviivojen takia töitä ei voi tukea jälkirahoitteisesti, silloin otettaneen käyttöön niin sanottu de minimis -tuki, jota ei tarvitse notifioida komissiolle. Ympäristötuen osalta näyttäisi siltä, että Metka-työryhmän ehdottama lahopuusta maksettava lisä voisi toteutua. Nämä ovat vasta esityksiä, joten on liian varhaista arvioida euromääräisiä muutoksia. 9 Jos kohde on tukikelpoinen, saako tuen aina. Yhteishakkeissa tuen saaminen edellyttäisi, että tiekunnan tiedot ovat ajan tasalla yksityistierekisterissä ja Digiroad-järjestelmässä. Hostikka: Kaikki metsätalouden tuet ovat metsätalouden pääomatuloa. Metsäluonnonhoitoon tukea voitaisiin myöntää elinympäristöjen hoitoja kunnostustöihin ja ennallistamiseen sekä vesistöhaittojen estämiseen ja korjaamiseen kuten nykyisinkin. Valitettavan suuri osa nuoren metsän hoitohankkeista tehdään metsänhoidollisesti liian myöhään. Hostikka: Jos kohde on tukikelpoinen ja työ on tehty säädösten sekä hyvän ammattikäytännön mukaisesti, tuki myönnetään. Jatkossa tukea ei voisi enää saada ojien perkaamiseen, vaan suometsän hoidon tukea myönnettäisiin suometsän hoidon kokonaisvaltaiseen suunnitteluun sekä vesiensuojelurakenteiden ja piennarteiden toteutukseen. Ehdotus on noussut esiin turvetyöryhmän raportissa, ja asia on vielä valmistelussa. 10 Mitkä ovat Ke meran ja Metkan keskeiset erot. Paljon riippuu siitä, säilyykö pienpuun korjuuseen myönnettävä tuki vai ei. Terveyslannoitukseen tukea myönnettäisiin suometsän tuhkalannoitukseen sekä kohteille, joiden maaperässä esiintyy boorin puutosta. Myös Kemera-tuki on veronalaista, ja verovelvollinen ilmoittaa sen metsätalouden veroilmoituksessaan kohdassa Metsätalouden tuet. 45 METSÄ Aarre 3/2022 pienempi, sillä kustannukset kasvavat vuosittain noin 10 prosenttia hoitotyön myöhästyessä optimiajankohdasta. Päätöstä pienpuun keruutuen sisällyttämisestä Metkaan ei ole tehty. Tiehankkeissa tuki myönnettäisiin yksityisen maanomistajan sijaan tiekunnalle. HARRI MÄENPÄÄ Kulotus voisi saada Metkatukea, kun myös säästöpuut poltetaan. Hostikka: Tuen voi saada uudelleen samalle alueelle sen jälkeen, kun aiemman rahoituksen hoitoja kunnossapitovelvollisuus on päättynyt. Uutta olisi se, että tukea voisivat saada. Maanomistaja voisi kuitenkin saada tukea yhdellä tilalla toteutettavaan perusparannushankkeeseen. JA AN A KA NK AA NP ÄÄ Uusi työlaji olisi metsän hoidollinen kulotus. 7 Voiko tukea saada sellaiselle metsän hoitokohteelle, jolle on hakenut tukea jo aiemmin. Nykyisistä tukilajeista on poistumassa kunnostusojituksen tuki. Metka-työryhmä on esittänyt muutoksia sekä taimikon varhaishoidon että nuoren metsän hoidon tukiin. Myös tukitasoihin on tulossa muutoksia. Riissanen: Taimikon ja nuoren metsän hoidon tuen osalta tavoitteena on jälkirahoitteinen tuki, jonka rahoitusehdoissa asetettaisiin vaatimuksia vain jäävälle puustolle. Tukea voitaisiin myöntää Metsäkeskuksen hankehaulla valitsemille toimijoille. Ainoastaan ympäristötukihankkeiden kohdalla hankkeen maksatusta on toisinaan jouduttu siirtämään seuraavaan vuoteen. Työn oikea-aikaista suorittamista ei voi korostaa tarpeeksi. Tukeen ei kohdistu ennakonpidätyksiä
Uuden tien tekemisen tuki tasoksi on esitetty alueellisesti porrastaen 30–50 prosenttia kustannuksista. Nykyisessä tukijärjestelmässä metsätien perusparannuksen tuki on Etelä ja KeskiSuo messa 50 prosenttia ja pohjoi sessa Suomessa 60 prosenttia kokonaiskustannuksista. Hostikan mukaan suurin huolenaihe on metsätieverkoston kunnon heikkeneminen. Myös tiehankkeissa tukien käyttö on vähentynyt merkittävästi. Viime vuonna hankemäärät pienenivät jokaisen Kemera-tuetun työlajin kohdalla verrattuna edellisvuoteen. Tuki boorilannoitukselle olisi 70 euroa hehtaarille ja suo metsien tuhkalannoitukselle 125 euroa hehtaarille. Vuonna 2021 varoja budjetoitiin 58,8 miljoonaa euroa, joista käyttämättä jäi peräti 16,5 miljoonaa. Nämä muutokset perustuvat Metkatyöryhmän esitykseen, ja on mahdollista, että lainsää dännön valmistelun yhteydessä esille tulee vielä muutos tarpeita. Työryhmä on esit tänyt siirtymistä kiinteään, hehtaarikohtaiseen tukeen. Tuen ehtona olisi säästöpuiden jättäminen uudistusalalle ja niiden polt taminen. ”Nykyisillä työmäärillä joka vuosi kertyy runsaasti hoitovelkaa.” koko maassa 50 prosenttia. ”Näiden hankkeissa on aiempaa vähemmän toteuttajia, ja esimerkiksi kunnostusojitusten toimintaympäristö on haastava”, sanoo Suomen metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka. Tien peruspa rannuksessa tuen osuus olisi M etsänomistajat eivät laita Kemera-hankkeita vireille siinä määrin kuin olisi mahdollista, selviää Metsäkeskuksen tilastoista. Suhteellisesti eniten työmäärät ovat laskeneet kunnostusojitushankkeissa, joissa viime vuonna tukivaroja käytettiin vain kolmasosa vuoden 2017 tasosta. Ve siensuojelun toteutukseen ja luonnonhoitohankkeisiin on työryhmän muistiossa ehdo tettu 100 prosentin tukea.. Terveyslannoituksen tuki on nykyisessä tukijärjestel mässä 30 prosenttia kustan nuksista. Metsänhoidollinen kulotus olisi uusi työlaji. 46 Aarre 3/2022 METSÄ UUTUUDET! KETO FORST Xtreme V2 KETO 150 Karate Multi TIETOISKU Tukirahaa jää käyttämättä myös maanomistajat tilansa luonnonhoito töihin. 11 Millaisia tukitasoja Metka-työryhmä on ehdottanut tuettaviin hankkeisiin. Vuodelle 2020 Kemera-varoja oli budjetoitu 55,9 miljoonaa euroa, joista käyttämättä jäi lähes 5,9 miljoonaa euroa. Hostikka: Taimikon varhaishoi dolle ja nuoren metsän hoidolle työryhmä on ehdottanut 200 euron tukea hehtaarille. Suometsän hoitohankkeis sa suunnittelun tukitasoksi on työryhmän muistiossa ehdotettu 60–80 prosenttia kohtuullisista kustannuksista hankkeen koon mukaan
Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita muhkea kirjapaketti. Kirjapalkinnon voittivat arvonnassa itselleen Ritva Halla-aho, Espoo, Raili Koivisto, Pori, Sanni Manninen, Naarajärvi ja Ossi Palomäki, Huissi. Varusta kuori kirjepostimerkillä. ?Vastasi odotuksiani . VIIME VOITTAJAT AARRE 1/22:N kiinnostavin juttu -äänestyksen voitti artikkeli Hankintaa hevosvoimin. . 8–21). 3. VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. LISÄTIETOJA gaudeamus.fi, minervakustannus.fi, readme.fi VASTAA NÄIN LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute TAI VOIT POSTITTAA kyselylomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Sinikka Piippo ja Pertti Salo esittelevät kirjassaan sata Suomessa kasvavaa ja kasvatettavaa kasvia, joista voi valmistaa yrttiteetä. ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. ?Irtonumeron ostaja . Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. ?Tilaajan perheenjäsen . Palkinnon arvo on 91 e. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kirjapaketin. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. 020 413 2277 (ark. Aarre 3/2022 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 26.4.2022 mennessä ja osallistu arvontaan. Puiden asukkaat on tuhti tietokirja Suomen puista ja niiden seuralaisista. Aarre 3?/?2022 VAKIOT 47. . ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. Arja Elina Laineen Leipä-kirjassa on yli sata leipäreseptiä. 1. ?Muu lukija 2. ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. ?Olen . ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. ?Aarre-lehden kestotilaaja . Voit postittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoitettua postia. Varusta kuori kirjeposti merkillä. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta
Olin ollut sinä päivänä todella tarpeellinen apumies isälle. Isin vaihtaessa kuivaa ylleen äiti näki veriset vaatteet ja tilasi heti taksin. Metsä oli luminen, oltiin maaliskuussa. Ylläni oli suojana äidinisän vanha takki. Niinpä sitten vihdoin pääsin. Meillä oli pieni, kopiton Fordson Dexta -traktori, jonka perässä oli hyvin iso ja korkea puureki. Reiteen tuli monta tikkiä ja tetanusrokotus. Hakkailin niitä kirveelläni poikki, olin innoissani! Välillä oli syöty eväät ja seurailtu puussa hyppivää oravaa. Vihdoin päästiin kotimatkalle, oli vain viisi kilometriä matkaa. Isi oli kaatanut puita ja ajoi niitä nyt lanssiin. Hän merkkasi minulle oman leimikon – pieniä, ranteen vahvuisia männynalkuja, joita oli syytä poistaa. Isä esteli, ei tämä Tukkikoukku oli osunut reiteen! nyt mitään ole. Tukkikoukku oli osunut reiteen! Niinpä hän sanoi, että aja sinä nyt, että saadaan nuo viimeisetkin koottua. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN Kuvitus AINO SAARIKIVI Viiden vanha apumies I sin lähtiessä aamuisin tukkimetsään aloin tingata, että ota minutkin mukaan. Tuli muutama taukopäivä metsätyöstä. Olin vääntänyt tahkoa, kun isi teroitti sitä. MIKKO PÄTSI LOHIRANTA. 48 Aarre 3/2022 METSÄ Muistoja metsätyöstä Ensi kesänä 90 vuotta täyttävä metsätyömies muis telee Teho pakkausten ja osto kuponkien aikaa ja toinen kirjoittaja täpärää tilannetta. Kolmen viikon kuluttua täytin kuusi vuotta. Sain sen päivän työstä palkaksi markan paperirahan. Oli jänistenkin jälkiä. Matkaa sairaalaan oli noin 40 kilometriä. Mukana oli myös tämän saman Heinon vaarin pikkukirves. YHTÄKKIÄ KESKEN TYÖN isi hiukan karjaisi. Istuin reen perälle
Kyllä siitä sentään selvittiin, ja motti täyttyi. Korvapuut halkaistiin yläpäästä alkuun, että päälipuun, johon oli tehty lovet ja rimottu, voisi lyödä korvapuun sisälle. Lisäksi oli tärkeää katsoa kuinka pölkkyjä tuli, että motti olisi mahdollisimman keskeisellä paikalla, jottei pölkkyjä tarvitsisi heitellä paljon. Isä neuvoi, että älä yhtään paina sahaa vaan heiluta vaan niin kuin tyhjää, kyllä se silti syö puuta. REIJO KOIVU KARJALOHJA. Vaikka isä oli tupakkimies, hän antoi minun trokata tupakit eteenpäin. Silloin ei ollut mitään tietoa moottorisahoista. Siihen aikaan talvi tuli aikaisin ja lunta oli paljon. Tekemällä testamentin metsiensuojelun hyväksi olet mukana ylläpitämässä elämän jatkumista ikimetsissä ja lahjoituksestasi jää pysyvä jälki. Katsottiin motille sellainen tasainen paikka. JOKA TOINEN ILTA isä toi pokasahan kotiin teroitusta varten. Metsässä isä neuvoi minua, että voit karsia puita, joita hän kaatoi pokasahalla. Isä sai tällaisia kuponkeja, jotka hän antoi minun käyttööni. Hyvin se alkoi sujumaan. Minulta oli koulu päättynyt, ei ollut kuin jatkokoulu kaksi kertaa viikossa iltaisin. Kyllä kateellisia riitti. Se oli alussa vähän konstikasta. Isäni sanoi, että kyllä kai lähdet auttamaan minua metsään mottitöihin. Eväitten syöminen oli välillä hankalaa, jos oli kova pakkanen. Tämän jälkeen ruvettiin rakentamaan motin kehystä. Joskus tehtiin pieni nuotio. Jos se jätettiin metsään kuusen alle, täytyi ”bänni” helpottaa, ettei kiristys naru turpoa ja riko sahan pääpuita. 050 5522 588 pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi Luonnonperintösäätiö suojelee suomalaista luontoa. Siihen aikaan jaettiin metsätyömiehille Teho pakkauksia. Isäni oli kirvesmies, joten hänellä ei ollut talvella kirvesmiehen töitä vaan hän teki metsätöitä. Isoimmat puut kaadoimme yhdessä justeerilla eli kahden miehen sahalla. Minun tehtäväksi jäi pinon kokoaminen aluspuiden päälle. Kun alkoi koota pölkkyjä ja yritti heittää niitä lähemmäs, ne upposivat lumihankeen. Sen muistan, että maitopullo oli monen sukan sisällä, ettei maito jäätynyt. Kävellessäni lumista polkua isän perässä kotiin ajattelin, että jos maailmassa ei muuta työtä ole, niin kyllä tämä ainakin on rankkaa. Jouduimme kävelemään pari kilometriä sellaista tietä, josta oli vain muutaman kerran hevosella ajeltu. Korvapuut laitettiin ensin, ja ne täytyi laittaa tarpeeksi pitkiksi, kun siihen aikaan motin täytyi olla 10 senttiä yli metrin. Isän kanssa mottimetsässä Isä antoi minun trokata tupakit eteenpäin. Siinä oli Työmiestupakkia (pienempiä askeja) ja raakaa kahvia. Kotiin päin kun lähdettiin, askel ei ollut yhtä kepeä kuin aamulla. Ensin tehtiin metrin keppi, jota käytettiin mittana motin kehystä tehtäessä. Ostin itselleni uudet hienot nahkasaappaat. Myöhemmin näinä vuosina metsätyömiehille annettiin ostokuponkeja saappaiden ostoa varten. 49 Aarre 3/2022 METSÄ Lisätietoja: www.luonnonperintosaatio.fi Toiminnanjohtaja Pepe Forsberg, p. Sen jälkeen isä alkoi neuvomaan motin tekoa. Meillä oli hyvä, kun oli ollut oma sika, niin saatiin leivän väliin vähän rasvaisempaa särvintä. Ajatteli varmaan, että poika saa vähän rahaa. Tämän kehyksen täytyi olla luja ja tukeva, koska se ladottiin puita täyteen. Siihen aikaan tehtiin halkoja ja ropsia mustana. Pysyvästi. En muista, monestako motista pakkauksen sai. LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ RA H A N KE RÄ YS LU PA RA /2 02 0/ 92 1 Jätä perintö joka säilyy. O li vuosi 1945
Kuva Yrjö Kalimo. Marjojen ja sienten keruutalkoilla täydennettiin ruokavarastoja.. Tässä kirvestä käyttää varsin uskottavan näköisesti maatilan poika, Linkomiehen hallituksen ministeri Väinö Kaasalainen huhtikuussa 1944. Pihkankeruutalkoissa hankittiin aineksia hartsiin, jota teollisuus tarvitsi. Risu-, käpyja jätepuutalkoilla paikattiin polttopuupulaa. 50 Aarre 3/2022 JUURET Valtiojohto näytti esimerkkiä. KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / SOTATALKOOT RY:N KOKOELMA JUURET 50 Aarre 3/2022 JUURET Sotavuosien metsätalkoita Hirsitalkoissa syntyi rakennustarpeita aseveljien ja siirtoväen koteihin. Metsänajoja uittotalkoilla tuotiin puutavaraa metsästä. Pilketalkoissa valmistui polttoainetta autojen häkäpönttöihin. Parkkitalkoissa kerättiin puunkuorta, varsinkin pajua, parkkiliuokseen, jolla käsiteltiin nahkaa
Antti Pänkäläisen ottama kuva on vuodelta 1943. KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / SOTATALKOOT RY:N KOKOELMA POIKKI, HALKI JA PINOON Jatkosodan mottitalkoissa ahkeroivat myös naiset, lapset ja vanhukset. Moni heistä ei välttämättä ollut koskaan käyttänyt pokasahaa tai kirvestä. Oikean kirveen puutteessa hän hakkasi lihakirveen hamaralla kiilaa suureen koivupölliin, josta tulisi halkoja. ”’Haavoittumisestani’ huolimatta sain vuoden 1943 Rautakirves-merkin minäkin”, Lindroos muistelee kirjassa Puuta mottiin. Valtio kannusti siihen kaikkia syksystä 1942 alkaen. Hirmutalvia perätysten Nyt tarvitaan ”oikein perhananmoinen halko kamppailu”, totesi Nils Osara, kansanhuoltoministeriön puuja polttoaineosaston päällikkö syksyllä 1942. Hiki olikin verta. Metsiä Suomessa riitti, mutta parhaassa työiässä olevat metsäammattilaiset olivat rintamalla. Sittemmin Metsähallituksen pääjohtajaksi siirtynyt metsäekonomian professori laski, että poltto puuta puuttui enemmän kuin puolet tarpeesta. Kansanhuoltoministeriön tiedotuspäällikkö Untamo Utrio, kirjailija Kaari Utrion isä, arvioi myöhemmin, että maaliskuun puolivälissä 1942 metsätöissä oli ollut Moni ei ollut koskaan käyt tänyt pokasahaa tai kirvestä. Talkoilla pidettiin kodit lämpiminä, autot ja junat liikkeellä ja taistelutahto korkealla. Lindroos halusi kantaa kortensa kekoon kansallisissa mottitalkoissa, mutta innoissaan hän ei huomannut lihakirveen terävän kulman raapivan päälakea. Pieni kirveenterä takin rintapielessä kertoi kaikille, että Heikki-poika oli hoitanut kansalaisvelvollisuutensa ja tehnyt halkoja yhden pinokuutiometrin eli motin. Iskulause tarkoitti myös naisia, lapsia ja vanhuksia sekä maalla että kaupungeissa. 51 Aarre 3/2022 JUURET Talkoiden tueksi tehtiin sanallista ja kuvallista propagandaa. Ilmankos pää noruu hikeä, arveli kahdeksanvuotias Heikki Lindroos ja jatkoi urakkaansa. Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat MUSEOVIRASTON KUVA-ARKISTO ja JUSSI-PEKKA ALANDER K esäpäivä oli kuuma. Talkoot organisoi Suurtalkoot-yhdistys, jonka mainoslause kuului Motti mieheen. Tavoitteena oli ”vähintään miljoona mottia talkootahtiin”. Aarre 3/2022. Sota aiheutti jatkuvaa halkopulaa, koska kivihiilen, koksin ja öljyn tuonti hiipui ja tilalla oli poltettava puuta
SUNDSTRÖM / SOTAMUSEO Aarre 3/2022 JUURET 52 Aika sankareita Vanhin mottimerkin saaja oli 99-vuotias Juho Vuorinen Liedosta. Lasten ja nuorten huippusaavutuksiksi kirjattiin kahdeksanvuotiaan lumivaaralaisen Antti Kärkkäisen neljä mottia ja 13-vuotiaan lohjalaisen Uolevi Silenin sata mottia.. JUURET Helvi Heiniemi oli yksi niistä naisista, jotka tekivät motteja suurkirveen arvoisesti, yleensä varmaan toisessa vaatetuksessa kuin tässä Yrjö Kalimon ottamassa propagandakuvassa. Eniten talkoomotteja, 704, teki maanviljelijä Lauri Ranta Kauhajoelta. Naisista iäkkäin oli 93-vuotias Maria Hyvén Iitistä. Naisten talkookuningatar 179 motilla oli rouva Silja Virtanen Jämsänkoskelta. Tässä talkoisiin matkalla sokea mies opaskoiransa kanssa. KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / SOTATALKOOT RY:N KOKOELMA Yhteiseen ponnistukseen osallistuivat myös naiset, lapset, vanhukset ja vammaiset
Silloin, kun motteja tehtiin ryhmänä, miehet yleensä kaatoivat puut. Talkootyö oli tuohon aikaan vielä luonnollinen osa elämää varsinkin maaseudulla. Nämä osoittivat ”pystyvänsä osallistumaan maan polttopuukamppailuun paljon suuremmin panoksin kuin mitä etukäteen on voitu olettaakaan”. ”Työ, jota pidettiin aikoinaan liian raskaana naisten suoritettavaksi, sujuu heiltä leikiten toden tullen”, ihasteli Kansa talkoissa -kuvakirja. Kansanhuollon tavoitteeksi asettama 16 astetta tosin jäi usein ”hurskaaksi toiveeksi”. KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / SOTATALKOOT RY:N KOKOELMA M ottitalkoita edelsivät laskiais talkoot helmikuussa 1942. ”Tarkoituksena oli herättää ihmisten autta mishalu. HISTORIAN KUVAKOKOELMA / VALOKUVAAMO PIETISEN KOKOELMA Kauhajokelainen Lauri Ranta (kuvassa vaimonsa kanssa) hakkasi mottitalkoissa hämmästyttävät 704 kuutiometriä puuta. 53 Aarre 3/2022 JUURET vain 80 000 miestä, hekin ”vanhoja ukkoja”. ”Urakan jälkeen sai hyvällä omallatunnolla oleskella kuusitoista-asteisessa huoneessaan”, hän muisteli. Ajan tunnelmat tallensi osuvasti Untamo Utrio: ”Kylmissään tärisevät eivät tarvinneet mottitöihin enempää lakia kuin valtioneuvosten säädöksiä. Kilpailuhenki innosti sekin kirveen varteen, sillä yksilöiden välillä, työpaikoilla, yhdistyksissä ja kuntien kesken kisattiin suorituksista ja palkinnoista. Ilmapiiri kansallisille mottitalkoille oli valmis.. ”Tottumattomalle jo yhden motin tekeminen pystymetsästä oli senaikaisilla työkaluilla ja varusteilla aikamoinen suoritus. Laskiaistiistai oli vanhastaan maaseudulla perinteinen puutalkoopäivä. ”Lisäksi sää pahensi puupulaa. Saha, kirves ja palsta jossakin riittävät.” Nainen sahaa, mies halkoo Heti ensimmäiset mottitalkoot ylittivät odotukset: muutamassa kuukaudessa syntyi reilut miljoona mottia. ”Mottitalkoista tuli kansanliike monesta syystä. Suitsutusta Kansa talkoissa -kirja jakoi myös kaupunkilaisille. Lisäksi Suurtalkoot ohjasi toimintaa keskitetysti ja talkoot organisoitiin paikallisesti hyvin”, Jussi-Pekka Alander selittää. ”Poikki, halki ja pinoon”, tiivisti vuoden 1944 talkoojuliste työprosessin. Joensuussa ja Oulussa lehdet jäivät ilmestymättä, kun kirjapainon ja toimituksen väki lähti halkometsään. Talkooväki sahasi ja pilkkoi rangat haloiksi, jotka aseveli yhdistykset jakoivat puutteessa oleville. Paikoin he saivat myös koulutusta, ja työtä saatettiin tehdä kimpassa osaavampien kanssa. Mainosrynnäkkö toi talkookehotukset kaikkialle: lehtiin, radioon, elokuvateattereihin, julisteisiin ja lentolehtisiin. Myös sosiaalista painetta oli, sillä ei haluttu olla muita huonompia. Varsinkin, kun ottaa huomioon, että nuorimmat talkoolaiset olivat alle kouluikäisiä ja vanhimmat lähes satavuotiaita”, kertoo tietokirjailija Jussi-Pekka Alander, joka on perehtynyt kotirintaman talkooponnisteluihin. Esimerkiksi Kemi Oy lahjoitti parhaalle motintekijälleen kalastusmajan. Laskiaistalkoiden vanavedessä ranka ja halonhakkuutalkoita alkoi 1942 kevään ja kesän mittaan syntyä spontaanisti eri puolilla maata. Pyhä velvollisuus Kemissä kirveitä ja sahoja alkoi oudosti kadota halkovajoista, kun ihmiset hamusivat työkaluja päästäkseen mottitalkoisiin. Oman osuutensa teki metsässä myös Untamo Utrio. Normaaliaikana metsätyömiehiä olisi ollut sata tuhatta enemmän. Kirjalla nostatettiin talkoohenkeä, mutta kehut oli aidosti ansaittu. ”Se oli merkittävä virstanpylväs ihmisten omatoimisessa polttopuuhankin nassa”, Heikki Roiko-Jokela arvioi. Niitä teki yli 700 000 talkoolaista, joista melkein 250 000 oli naisia. Sitten naiset ja lapset karsivat oksat ja sahasivat rungon pölleiksi miehille halkaistaviksi. Laskiaiseksi 1942 vastaperustettu Suurtalkootyhdistys kehotti antamaan rankoja aseveliyhdistyksille. Peräkkäin osui kolme ennätyskylmää talvea, ja lämmitystarvikkeita oli saatava metsästä”, kertoo Heikki Roiko-Jokela, Jyväskylän yliopiston tutkija ja Metsähistorian Seuran puheenjohtaja. Polttopuiden puutteesta saattoivat naapurustossa kärsiä esimerkiksi sotalesket, orvot ja invalidit, haavoittuneet ja siirtoväki.” Metsänomistajat lahjoittivat laskiaisviikolla aseveliyhdistyksille yhteensä 20 000 mottia rankapuuta, ja esimerkiksi Korpilahdella rankoja kuljetti 384 hevosmiestä. Jotta kokemattomat motintekijät selviytyisivät urakastaan ja haavereilta vältyttäisiin, talkoolaisille jaettiin ohjelehtisiä. Lähtölaukaus laskiaistalkoista Valokuvaaja Viljo Pietinen ikuisti Korsoon motti talkoihin kokoontuneet keravalaiset jatkosodan toisena syksynä 15.10.1942. Lopuksi naiset ja lapset pinosivat halot
Kuvan otti Yrjö Kalimo 4.4.1944. Kultakirves, 16 motin merkki, piti perustaa, koska talkooinnostus osoittautui suurek si. Heitä oli reilut 300, joista ainakin kymmenen oli naisia.. Enimmäkseen hakattiin yksityisten maanomistajien metsiä, mutta puuta saatiin myös kuntien, seurakuntien ja yhtiöiden metsistä. Siksi metsänomistajan oli maksettava talkootyöstä JUURET Ylimpänä mestarikirves, vieressä suurkirves ja alla muita mottimerkkejä. ”Ilmaisella työvoimalla ei kuitenkaan saanut vääristää markkinoita. Sen saavutti jo ensimmäisenä talkoo vuonna 1942 melkein 4 000 henkeä. ”Epätoivon vimmallakin oli joskus koottava ’talkoopisteitä’, sillä ilman talkoomerkkiä rintapielessä ei ollut mukava palata syksyllä koulun penkille.” Motintekijälle osto-oikeus Talkoolaisia riitti, mutta mistä heille palstat. Merkki ajateltiin aluksi nuorten, naisten ja muiden ”heikompien” tavoitteeksi. 54 Aarre 3/2022 JUURET Puuhuoltoon osallistuivat kaikki kansankerrokset, tässä toimittaja Ahokas Nurmijärven Keimolassa. Kuvaaja mahdollisesti Heikki Aho. Niitä arvostettiin kuin kunniamerkkejä, ja kadonneita merkkejä saatettiin etsiä lehti-ilmoituksilla. JUSSI-PEKKA ALANDER Yksi vuoden 1942 mottimestareista, Arvo Reijola Kemistä, hakkasi kuudessa tunnissa 15 mottia. KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / SOTATALKOOT RY:N KOKOELMA Tärkeä henkilökohtainen kannustin tuli rintamerkeistä, jollaisen Heikki-poikakin sai. Koululaisille sota-ajan monista talkoista tuli suorastaan ”pyhä velvollisuus”, Heikki Lindroos kirjoittaa. Hopeakirves tuli neljästä motista, ja se oli ajateltu etenkin miehille. KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / SOTATALKOOT RY:N KOKOELMA Rintamerkki mottien mukaan Rautakirves-rintamerkin sai, jos teki halkoja yhden motin. Suurkirves kertoi 48 motista. ”Innokkaimmat hakkasivat niin monta mottia, että alun rauta-, hopeaja kultakirveiden rinnalle oli seuraavina vuosina kehitettävä vielä mestarija suurkirveet”, Alander kertoo. Usein sen ratkaisi paikallinen metsänhoitolautakunta. Merkin perustamisvuoden 1943 lopussa sen oli ansainnut noin 1 500 miestä ja melkein 80 naista. Mestarikirves kehitettiin sadan motin tekijöille vuonna 1944
Kesäaikaan hyttysiä kuhisevassa metsässä talkootahto saattoi tosin hiukan laimentua. Kun kansa selviytyi (Tammi 1994) palkkaa, joka meni hyväntekeväisyyteen Aseveliliitolle”, Alander selittää. Talkoourakointi piti koteja, virastoja, laitoksia ja kauppoja lämpiminä. Talkoomatkoihin sai myös alennuksia junalipuista, ja lotat keittivät väelle hernerokkaa. Kuvaaja V. Samoin se piti niin sotakuin siviilikuljetuksia liikkeellä, sillä autojen häkäpönttöihin tarvittiin pilkkeitä ja höyryvetureiden ja -laivojen kattiloihin halkoja. Talkoilla hakatut halot metsänomistaja sai myydä muuten normaalisti, mutta motintekijällä oli halutessaan etuosto-oikeus työnsä tulokseen. Kaukaisille palstoille oli lähdettävä esimerkiksi kuormaautolla. Puuhuoltoa sodan varjossa 1939–1947 (Teollisuuden metsänhoitajat ry 1993) ja Mottitaistelua puusta. KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / SOTATALKOOT RY:N KOKOELMA Eduskunnan motti talkoot Puistolassa marraskuussa 1942. ”Lähes kaikki pyrkivät tukemaan yhteistä tavoitetta”, Alander kertoo. ”Talkookisailu ja yhdessä ponnistelu vahvistivat maanpuolustushenkeä.” Mottitalkoista otetuilla valo kuvilla tuettiin kansan taistelu tahtoa. Teoksessa Jatkosodan pikkujättiläinen (WSOY 2006) Meri ja Untamo Utrio: Pois pula, pois puute. Metsänhoitajat talvija jatkosodassa (Keski-Suomen metsänhoitajat ry 2015) Seppo Kuusisto: Jämsän historia I (Jämsän kaupunki 1989) Kauko Leiponen: Kansa talkoissa (Kirjayhtymä 1987) Heikki Lindroos: Puuta mottiin. Mottiretket eivät tietenkään tapahtuneet työajalla vaan viikonloppuisin. Teoksessa Sotasavotta. Jämsässä metsänhoidonneuvoja katsoikin tarpeelliseksi vakuuttaa, että halkotyö on hauskaa ja että sisätyöläiset saavat ”hyödykseen raittiin ilman, tuoksuvan kesäisen metsän, ruumiillisten ponnistusten ja omain kättensä näkyvän aikaansaannoksen tuottamaa mielihyvää”. Henkistä vahvistusta Jatkosodan viimeisen mottitalkoovuoden tilastot ovat vajavaiset, mutta kaikkiaan vuosina 1942–1944 hakattiin ainakin 3,4 miljoonaa talkoomottia. Ne vaikuttivat kansan mielialaan ja moraaliin. Talkootoimintaa esittelevä kuvateos (Otava 1943) Pekka-Juhani Kuitto: Polttopuuhuoltoa, mottitalkoita ja asevelitaloja. ”Ne olivat iloisia yhteiskuljetuksia, ja mottitalkoot saivat huviretken luonteen. ”Mottitalkoiden merkitys oli suuri, sillä niillä katettiin jopa 10–15 prosenttia polttopuutarpeesta”, Alander arvioi. Suopelto. Kotirintaman ratkaiseva merkitys (Readme.fi 2020) Pekka Karunki, Ensio Rislakki ja Marja Vuorelainen (toim.): Kansa talkoissa. Työmaat pyrittiin hankkimaan mahdollisimman läheltä asutuskeskuksia, jotta puut olisi helppo kuljettaa metsästä pois ja talkoolaiset metsään töihin. Tässä edus kunnan mottitalkoot 19.11.1942, kuvaaja Osvald Hedenström. 55 Aarre 3/2022 JUURET Heikki Roiko-Jokela korostaa, että talkoilla oli myös henkisiä tavoitteita. Purnaajia ei kuitenkaan näkynyt halkometsässä, sillä jokainen tiesi itse hyötyvänsä huhkimisesta”, Utrio kirjoitti näkemästään. Niitä tekivät vapaa-ajallaan myös rintamasotilaat asema sodan aikana. SOTAMUSEO Sylvi Anttila Alavudelta hakkasi parhaana talkoo päivänään kahdeksassa tunnissa 7,5 mottia. HEDENSTRÖM / SOTAMUSEO LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Jussi-Pekka Alander: Kansa sodassa. Kaukaisille palstoille oli lähdettävä kuorma-autolla.
Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakyselylomakkeen. 8–16).. 020 413 2277 (ark. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. Ristikon 3/2022 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 5/2022. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Ristikon 1/2022 ratkaisu: Avainsana: TIENPITO Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 3/2022 Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. 56 Aarre 3/2022 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 1/2022 voittajia: Marja-Liisa Mykrä, Hamina Leila Soikkeli, Halikko Tapani Soittila, Eteläinen Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/ palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 26.4.2022 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 3, PL 440, 00101 Helsinki
CFMOTO.FI CFORCE 625 lyhyt malli NYT KAMPANJAHINTAAN 8 690 € (Normaalihinta 9 490€) EFI EPS T3B • 60 km/h • rekisteröitävissä 2 hlölle CFORCE 625 pitkä malli NYT KAMPANJAHINTAAN 8 990 € (Normaalihinta 9 790€) EFI EPS T3B • 60 km/h • rekisteröitävissä 2 hlölle Meiltä saat myös markkinoiden parhaan takuun: 3 vuotta ilman kilometritai tuntirajaa! Kysy lisää jälleenmyyjältäsi. 625 KAMPANJA HANKI CFORCE 625 NYT JA SÄÄSTÄ 800 EUROA! Kampanjahinnat voimassa jälleenmyyjäliikkeissämme 30.4.2022 saakka
Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN PUUTALO. 58 Aarre 3/2022 PUU Tuvan pöytä ja penkit tulivat kaupan mukana. Ne lienevät yhtä vanhoja kuin tupa itse eli 1800-luvulta. Tupa kuin kirkkosali Christel Vaenerberg ihastui Kääpälän kylän vanhimpaan taloon ja sen hämmästyttävään tupaan
Täällä mökkeilevät Kauniaisissa asuva Christel Vaenerberg sekä hänen poikansa Max, miniänsä Saara ja lapsenlapset Esther ja Knut, jotka viettävät huvilassa kesälomansa Kouvolan Kääpälässä sijaitsevassa huvilassa on tilaa noin 160 neliömetriä, ja sen vanhin osa on rakennettu 1850-luvulla 59 Aarre 3/2022 PUU KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Vanhan talon aarteita Videolla Christel Vaenerberg esittelee muun muassa tuvan erikoista uunia ja keräämäänsä juomalasisarjaa.. 59 Aarre 3/2022 PUU PUUTALO Kaikki ovet Christel Vaenerbergin Kääpälän huvilassa ovat alkuperäisiä
Samalla hän kuuli, että ihan lähellä olisi myynnissä kaksi taloa. Huvilan uusi puolisko on 1900-luvun alusta. ”Tupa on ollut asuttuna ainakin vuodesta 1850 lähtien. ”Muovilattiat repsottivat, sähköjohdot roikkuivat. Ainoa kuntotutkimus oli hänen oman nenänsä tekemä. ”Moni on sanonut, että ihan kuin astuisi kirkkoon”, Vaenerberg kertoo. Talon vanha osa oli aikoinaan Kääpälän kylän vanhin talo. Voisin olla homekoira seuraavassa elämässäni”, Vaenerberg juttelee tuvan pöydän äärellä. Ei mikään nuorukainen sekään. Talossa haisi kammottavalle, kissanpissille ja lahonneelle puulle.” Vaenerberg tuli katsomaan huvilaa vielä uudestaan, teki tarjouksen ja sanoi sen olevan voimassa kaksi tuntia. ”Rakennusperinneyhdistyksen jäsenet tekivät tänne retken. Viimeiset parikymmentä vuotta talo oli ollut kesämökkinä.” Muumimukien synty Christel Vaenerberg teki pitkän työuran Iittala-konsernissa. ”Ajattelin kyllä, ettei se menisi ikinä läpi”, hän tunnustaa. PUUTALO J a sitten sisälle.” Kouvolan Kääpälässä sijaitsevan huvilan uusi osa – kuisti, keittiö ja makuuhuoneet – on nähty, ja Christel Vaenerberg hoputtaa meitä kurkkaamaan vanhalle puolelle. Siinä on vain yksi iso huone, lähes 60 neliömetrin kokoinen tupa. Vaenerbergin mieleen juolahti kahden ennestään tunnetun brändin, Teema-astioiden ja Muumien, yhdistäminen. Sen verran olen pystynyt jäljittämään historiaa. Sängyn Christel osti 70-luvulla. Tuvan ovesta on tultu sisään 170 vuoden ajan, ja lattiaan on painunut kuoppa otettujen askelmien kohdalle. ”Tämä paikka tekee minulle hyvää”, sanoo Christel Vaenerberg. Uusi osa on kuistista katsoen vasemmalla ja vanha oikealla. Jälkimmäisellä kerralla työni jaettiin kolmelle ihmiselle.” Yksi hänen alkuajan tehtävistään oli lahjavalikoiman uudistaminen. Ne ovat luultavasti yhtä vanhoja kuin tupa. Brändinrakentamista, markkinointia, tuotekehitystä ja työtä taiteilijoiden esimiehenä. ”Ryömin ja haistelin nurkat vinttiä myöten, mutta homeen hajua ei ollut missään. Kahdesti meinasin palaa loppuun. Sinnikkäästi vaatimalla näyttö lopulta onnistui. Vanha puoli oli kylän ensimmäinen talo, jota laajennettiin myöhemmin. Kiertelivät uudella puolella sen näköisinä, että onhan näitä nähty – kunnes avasin oven tupaan.” Kuntotutkimus nenällä Kauniaisissa asuva Christel Vaenerberg saapui ensimmäisen kerran Kouvolan perukoilla olevaan Kääpälän kylään vuonna 2009, kun hänen ystävättärensä osti sieltä vanhan kansakoulun kesäkodikseen. 60 Aarre 3/2022 PUU Ryijy on lahja ystävättären äidiltä. Alkuperäisten lautalattioiden, patinoitujen pintojen ja vanhojen kaappien vastapainona sen pitkässä keittiössä seisoo jääkaappi-pakastin. Tove Jansson tarjosi aami aiseksi viskiä ja sipsejä.. Leivinuuni ja takka muodostavat nurkkaukseen muhkean valkoisen alttarin. Vaenerberg näki huvilan ensimmäisen kerran vain pihalta. ”Oli täysi vapaus, mutta myös vastuu. Välittäjä ei olisi millään halunnut ajaa paikalle, eikä luvattua esitettä saapunut sähköpostiin. Katto nousee korkealle poikkihirsien yläpuolelle. Pöytä ja penkit tulivat mukana talokaupassa
Siinä oli presiis sellaiset ikkunat kuin tarvitsin. Sähköt tupaan vedettiin vasta äsket täin, sitä ennen se valaistiin kynttilöillä. Vaenerberg on sopinut Museoviraston kanssa, ettei korjaa niitä. Talo on luokitettu paikallishistoriallisesti merkittäväksi kohteeksi. Vaenerberg on kyläyhdis tyksen hallituksessa, ja pari vuotta sitten hänet valittiin Vuoden kyläläiseksi. Perunoita istuttaessa on pähkäilty, miten päin mu. Muumimukeista pidettiin palavereja Tove Janssonin ja tä män puolison Tuulikki Pietilän studiolla. ”Saa nyt sitten leivänpaahtimen käyttöön rapujuhlissa.” Ihanaa kyläelämää Monet Kääpälän kylän 130 asukkaasta ovat tulleet tutuiksi. Japanissa tehty animaatiosarja Muu meista ei ollut vielä ilmestynyt, joten ajoitus oli täydellinen. Vaenerberg huomasi sen vasta kun sovitteli samankorkuiset pikku pöydät niiden alle. Tuttavalla on edelleen kyläkoulu kesäko tina, ja kun toinenkin ystävätär osti kylältä pikkumökin, asuu kesällä Kääpälässä kol men vanhan ystävyksen porukka. Kuuntelin, kun joku soitti Yle Vegan Bytesbörseniin ja kertoi purkavansa 1800luvun talon. Muumi mukien äidillä on itsellään enää muu tama Muumimuki. Sisustus uuden tuvan puolella on syntynyt huuto kauppalöydöistä ja kirppari huonekaluista. Christel Vaenerberg työskenteli pitkään Iittalassa. Ruskeat sähköjohdot ja kiinnikkeet maas toutuvat seinähirsiin. Naiset käyvät yhdessä aamuuinneilla ja harjoittelevat kasvimaan hoitoa. Ulkopuolisena apuna on ollut avuliaita kyläläisiä ja kymenlaaksolai sia käsityön taitajia. Selvitin miehen numeron ja soitin heti, kun hän oli lopettanut puhelunsa radio ohjelmaan.” Ovet ovat alkuperäisiä. ”Parin tonnin avustus on ihan iso raha, jos miettii, että se pitäisi hankkia omalla työllä.” Tuvan kuusiruutuiset ikkunat ovat hie man eri korkeudella. Ikkunan karmeista on uusittu lahoja osia. ”Ikkunanpokat on vaihdettu. Viimeisin työpaik ka oli digitaalisten medioiden seurantaa uutistoimistoille tekevä EzyInsights. Valkoinen uuni oli osin sortunut ja käytössä romuvarastona, mutta se ja piippu on muurattu kuntoon. Yhtenä aamuna Jansson hävisi ja palasi mukanaan sipsejä ja pullo bourbonia. Töitä pystyi hoitamaan etänä huvilalta käsin. Omistajan polvivaivat hidastivat parin vuoden ajan remontointia, mutta aikatau lussa on pysytty. ”En ikinä sano millekään ei”, toteaa rei lun vuoden eläkkeellä ollut Vaenerberg, 65. ”En halunnut työleiriä, vaan halusin elää. Uudet ikkunat radiosta Vaenerberg on saanut elykeskukselta ja Museovirastolta avustusta perustuksen, ik kunoiden, kivijalan ja uunin korjaustöihin. Eikä rahaa ollut niin paljon, että olisin saa nut kaiken kerralla kuntoon.” Multapenkkipohja tuvan lattian alla on kunnostettu, huonot hirret on korvattu uusilla. Kymmenvuotissuunnitelma Ostohetkellä huvila oli kaameassa kun nossa, joten Christel Vaenerberg pyysi perinne ja korjausrakentamiseen erikois tuneen arkkitehdin Pekka Hornamon tekemään kymmenen vuoden kunnostus suunnitelman. ”Silloinen taiteellinen johtajamme oli kuskina ja mukeja suunnitellut graafikko Tove Slotte raskaana, joten minun tehtä väkseni tuli juoda viskiä.” Kun Iittala tarjosi vuonna 2012 lähtö paketin Vaenerbergille, hän vetäytyi henki reikäänsä Kääpälään miettimään, mitä tekisi seuraavaksi. 61 Aarre 3/2022 PUU Tuvan komean tulisijan päällä on lastenlasten leikkipaikka
62 Aarre 3/2022 PUU PUUTALO kulat isketään maahan. Nyt niissä on vanhoja kahvi purnukoita ja viimeisen työpaikan toimiston kulhoja, joista Vaenerberg juo aamu kahvinsa. Purjon alut on kitketty penkistä ja juolavehnää kasvatettu purjona. ”Poikani mielestä olen kivempi Kääpälässä kuin Kauniaisissa. Viime vuonna se tapahtui marraskuun alussa.” Kun hän muutti huvilaan, makuuhuoneissa ei ollut ainuttakaan kaappia. Menneisyyttä huokuva tupa on kuitenkin hänelle talon rakkain paikka ja suurin syy siihen, että Vaenerbergin oli pakko ostaa tämä huvila. Tykkään kylästä ja sen mukavista ja auttavaisista ihmisistä.” Kerran Vaenerbergin kesävieraat istuivat keinussa ja ihmettelivät, mitä tapahtuu. Hemmottelupäivinä Christel kulkee rehottavalla nurmikolla Klaus Haapaniemen suunnittelemassa kylpytakissa. Jos miniäni saisi päättää, he ajaisivat tänne joka viikonloppu.” Uuninpankolla on oma soppi lapsenlapsille. Klausin Taika-sarja oli yksi projekteistani”, Vaenerberg sanoo ja nostaa kylpytakin näytille. En voi olla miettimättä, keitä kaik kia täällä on asunut en nen minua.” Mitkä ovat lempi paikkojasi. ”Ja kun hiiret muuttavat sisälle, minä lähden kaupunkiin. Sisustuksena on huutokaupoista ja kirpputoreilta saatua tavaraa ja muistoja monilta matkoilta. ”Kun ilta-aurinko paistaa ikkunoista, tupa on kauneimmillaan.” 3 x mökkirauha CHRISTEL VAENERBERG, mikä huvilassasi on parasta. ”Peltikaton maalaaminen. Keittiössä sähköliesi on muurattu yhtenäiseen kehikkoon puulieden kanssa. Kännyköitä saa Kääpälässä tuijottaa vain aamuisin aikuisten nukkuessa ja illan korttipelien aikana. ”Tuvan sänky, nojatuoli leivin uunin edessä, penkki vanhan ruoka pöydän äärellä.” Mikä on seuraava remonttikohde. Pallokuvioiset astiat ovat Chris telin keräilemää Marita Lybeckin keramiikkaa. ”Ihania kuvioita. Joskus tupaan on noussut heille beduiinimaja. Tämä paikka tekee minulle hyvää. Hiirten alta kaupunkiin Yleensä Christel Vaenerberg tulee Kääpälään huhtikuussa, kun lumet ovat sulaneet. Naapurin mies kävi traktorilla tekemässä pihaan omatoimisesti paremman parkkipaikan. Mahtavat poikki hirret antavat tu valle oman ilmeen sä ja tarjoavat myös säilytystilaa katonrajassa.. Haluaisin sen niin tummansiniseksi kuin mahdollista.” Uuninpankolla on oma soppi lapsenlapsille. Christelin kahvikupit ovat mökillä Arabian tehtaan enti sillä hyllyillä. Avohyllyt olivat aiemmin käytössä Arabian tehtaalla. ”Poikani perheineen viettää koko kesäloman täällä. ”Muumimukini olen myynyt pois remonttia tehdessä.” Makuuhuoneiden ikkunat antavat pohjoiseen ja itään, joten niissä on mukavan viileä nukkua. Säilytystilaa vaatteilla on yhä vähän, ettei niitä tule otettua liikaa mukaan. ”Ilma piiri, rau ha, historia
Suurin osa tuvan upeista, pitkistä räsymatoista tuli talokaupan mukana. Tupa Kääpälässä on melkein samankokoinen kuin Christelin koko koti Kauniaisissa. 63 Aarre 3/2022 PUU Sähköhella ja vanha puuliesi ovat keittiössä sulassa sovussa. 63 Aarre 3/2022 PUU. Silloin kun Christel on yksin Kääpälässä, nurmi saa kasvaa heinikoksi
64 Aarre 3/2022 LUONTO Kottaraiskoiras panee koko viehätysvoimansa peliin esiintyessään lähellä istuvalle naaraalle. PIHAPIIRIN ELÄMÄÄ 64 Aarre 3/2022 LUONTO
Kotta raiset ehtivät onneksi saatella poikasensa lentoon ennen vakioasukkaiden palaamista. Sen keltaisen nokan kuviteltiin merkitsevän tulipaloa, eikä sitä näin ollen haluttu piha piiriin pesimään. Eletään maaliskuun loppua. Se on kevään ensimmäisiä muuttolintuja, välkkyy aurin gossa kaikissa metallin väreissä ja pyrähtelee parvina pel toja kyntävien traktoreiden perässä. Viime syksynä seurasin lokakuisena päivänä pikku varpusparin touhuja. Linnut istuskelivat pitkään pöntön katolla, välillä toinen niistä haki maasta korren ja vei sen pönttöön. Joitain takaiskuja voi vielä tulla satunnaisten lumisateiden myö tä, mutta kevään vääjäämätöntä etenemistä ne eivät estä. Ajattelin niiden sisustavan pönttöä talvikortteeriksi, mutta kiinnostus loppui tuohon yhteen päivään. Maaseudulta ei löydy monta pihaa, jonka puissa ei olisi sille pönttöä tarjolla. Sopivia pönttöjä on kyllä ollut tarjolla koko ajan, mutta satunnaisia vierailijoita lukuun ottamatta linnut ovat pysyneet poissa. Syksyiset kottaraisparvet ovat alkaneet kasvaa, ja pihapönttömme ovat saaneet lopulta asukkaansa. Pellon yllä naukuvien töyhtöhyyppien kanssa se avaa kevään portit. Ilmassa on jo pitkään lei junut lupaus keväästä, ja saapumisellaan kottarainen on tuon lupauksen nyt lunastanut. Varautumistakin oli hyvä tehdä, joten kevään ensimmäisen kottaraisen näkemisen jälkeen oli erittäin tärkeää pestä silmät. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO K ottaraisen laulu kuuluu sisään asti. Nurmikolla ryhdikkäänä asteleva tai pihakoivussa lau lava kottarainen on useimmille ihmisille tervetullut näky. Kannat romahtivat 1970luvulla mutta ovat pahimman aallon pohjan jälkeen taas nousussa. Katon toiselle reunalle lennähtäneen talitiai sen ne ajoivat pois. Se on ulkona laiduntavan karjan ja he vosten ystävä, se löytää lyhyeksi syödystä nurmesta ja lantakasoista ravinnokseen lieroja sekä kaikenlaisia hyönteisiä ja nii den toukkia. KOTTARAINEN LIITTYI pihapiirissämme pe sivien lintujen joukkoon vasta neljä vuotta sitten. Se levittelee ja heiluttaa siipiään kuin haltioituneena omasta laulustaan, panee parastaan tehdäkseen vaiku tuksen oksalla istuvaan naaraaseen. Muinoin lintujen ajateltiin ennustavan tulevaa, ja kottaraiselle lankesi pa haenteisen lajin taakka. AIKOINAAN KOTTARAINEN oli maaseutumai seman yleisimpiä lintuja, jonka syysparviin kerääntyi jopa kymmeniä tuhansia yksilöi tä. Sittemmin asuttujen pönt töjen määrä on vakiintunut kahdeksi. Kun ne lopulta asettuivat taloksi, se tapahtui kolmen parin voimin. 65 Aarre 3/2022 LUONTO KEVÄÄN AIRUET Tämänvuotisessa sarjassaan Heikki Willamo tarkkailee luonnon vuodenkiertoa omassa pihapiirissään Uudellamaalla. Tämän jälkeen otin tavakseni sulkea pön tön, jos kottaraiset eivät siihen asetu, ja avata sen vasta toukokuun lopulla tervapääskyjen palatessa muutto matkaltaan. Aina ei kuitenkaan ole ollut näin. Huonommin kävi muutama vuosi sitten pönttöön aset tuneille talitiaisille, joiden pienet poikaset tervapääskyt tappoivat. Koiras istuu pöntön katolla nokka ammollaan, päästelee maiskautuksia, särinöitä ja pitkiä vihellyksiä, nappaa pihan ääniä niitä matkien, napsuttaa nok kaansa. Vaikka pihassa on useita perinteisiä kottaraispönttöjä, pariskunta näyttää taas valinneen tervapääskylle suun nitellun ja niiden vuosia asuttaman vaakapöntön. Syynä saattoi olla orava tai käpytikka, jotka kumpikin käyttivät pönttöä omiin tarkoituksiinsa. Maatalouden nopeat muutokset koi tuivat sen kohtaloksi. Talvella siinä yöpyy milloin käpytikka, milloin talitiainen. Tämä var hainen tulija on yksi tärkeistä merkkipaa luista pihamme vuodenkierrossa. Pihakoivussa laulava kottarainen on tervetullut näky.. Jostain kumman syystä juuri tämä vaakamallinen pönt tö on pihamme suosituin
VILLIRUOKA 66 Aarre 3/2022 HYVINVOINTI. Teksti ja kuvausjärjestelyt ELINA TEERIJOKI | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ Arkisen juurevaa Viitseliäs keittää kalaliemen itse, mutta maukas seljanka syntyy myös liemikuutiosta. 66 Aarre 3/2022 HYVINVOINTI Muheva kalaseljanka, kuivatuista sienistä valmistettu pesto ja pakastemustikoista tehty talkkunahyve virittävät uuden satokauden odotteluun
Purista sitten enin liotusvesi pois ja paista sieniä kevyesti pannulla öljytyilkassa muutaman minuutin ajan. Kuutioi kalafileet noin 2 x 2 cm:n kuutioiksi. herkkutatti, mustatorvisieni, suppilovahvero) vettä liotukseen tilkka öljyä paistamiseen 50 g raastettua parmesaanijuustoa 50 g pinjansiemeniä 1 tl suolaa noin 1 dl oliiviöljyä (maun mukaan tuoretta valkosipulia) Kiehauta kalaliemi. kuha, siika, ahven) 1–2 tl piparjuuritahnaa 1 maustekurkku 1–2 tl kapriksia (suolaa) Sienipesto valmistetaan samaan tapaan kuin basilikapesto, ja sitä voi tarjota myös pastan kanssa. Lisää kala, piparjuuri, maustekurkkupalat ja kaprikset keittoon ja hauduta miedolla lämmöllä, kunnes kalapalat ovat kypsiä. Kuori ja paloittele juurekset ja perunat. Samantyyppisin maustein seljankaa voi valmistaa myös sienistä tai (riista)lihasta. Anna sienten turvota noin 15 minuuttia. Kuori ja silppua sipuli. Yleensä se tarjotaan smetanan kanssa. Monipuolinen seljanka 1 Seljanka on venäläinen keitto, jota saa usein muissakin entiseen Neuvostoliittoon kuuluneissa maissa. Kiehauta vettä ja kaada sienten päälle sen verran, että sienet peittyvät kokonaan. Laita kaikki ainekset tehosekoittimen kulhoon ja aja pesto tasaiseksi. 3 Suomessa seljanka mielletään usein kalakeitoksi. Vinkki! Voit tarjota sienipeston pastan tai perunoiden kastikkeena tai käyttää sitä levitteenä.. Sienipesto (4 ANNOSTA) noin 2 dl kuivattuja metsäsieniä (esim. 67 Aarre 3/2022 HYVINVOINTI Kalaseljanka (4 ANNOSTA) 1 l vettä + 1 kalaliemikuutio (tai 1 l itse keitettyä kalalientä) 1 sipuli 1 pieni porkkana puolikas palsternakka pieni pala juuriselleriä 4–5 perunaa 70 g tomaattipyreetä muutama maustepippuri muutama valkopippuri 5 laakerinlehteä 400 g kalafileetä (esim. Tarjoa seljanka smetanan ja maalaisleivän kanssa. Lisää kasvikset, tomaattipyree, pippurit ja laakerinlehdet kalaliemeen ja anna kiehua, kunnes perunat ovat melkein kypsiä. 4 Juhlatilanteessa ruokajuomaksi sopii vaalea olut tai riesling-tyyppinen valko viini. Oikein happaman seljankan ystävä voi lisätä myös maustekurkkujen lientä. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Murskaa kuivatut sienet kämmenessä ja kaada ne kulhoon. Leikkaa maustekurkku neljään lohkoon ja pilko lohkot viipaleiksi. Tarkista maku. 2 Seljankan etikkaiset, kirpeät maut tulevat tässä keitossa piparjuuresta, kapriksista ja maustekurkusta
Vinkki! Mikäli käytät sokeroimatonta kermarahkaa (tai tavallista rahkaa + kermavaahtoa), lisää jälkiruokaan 2–3 rkl sokeria ja 1 tl vaniljasokeria. Talkkunajauhot antavat mustikka rahkalle mukavan paahteisen maku vivahteen. VILLIRUOKA HYVINVOINTI 68 Aarre 3/2022. Soseuta mustikat, mutta säästä muutama ehjä marja annosten koristeluun. Aarre 3/2022 Mustikkahyve (4 ANNOSTA) 3 dl metsämustikoita 200 g:n purkki vaniljalla maustettua kermarahkaa 3 rkl talkkunajauhoja (maitoa notkistamiseen) Jos käytät pakastemustikoita, anna niiden sulaa. Koristele mustikoilla. Sekoita ainekset tasaiseksi massaksi ja notkista tarvittaessa maidolla. Jaa annoskulhoihin
Stora Enso on ollut suomalaisten elämässä mukana jo 150 vuotta. Tänä aikana metsätiloilla on ollut omistajina keskimäärin kuusi sukupolvea, hoidettu kaksi metsän kiertokulkua ja yhtiö on kasvanut maailmanlaajuiseksi toimijaksi. Hyvän metsänhoidon kunniaksi arvomme asiakkaidemme kesken 3 kpl elämyspaketteja maisemasviittiin Rantasalmen Järvisydämeen. 8–16) storaensometsa.fi Hoida metsää ja nauti luonnosta kaikin aistein Voita elämysloma Järvisydämen maisemasviitissä. Osallistut arvontaan tekemällä kampanja-aikana 1.3.–31.5.2022 Stora Enson kanssa puukaupan tai metsänhoitosopimuksen. Stora Enso Asiakaspalvelu p. Hyödynnä alkuvuoden parhaat puukauppaja asiakasedut. Suomalaista metsäosaamista 150 vuotta. 020 461 478 (ark
Kaupalla, lahjalla ja testamentilla on myös muita etuja ja rajoitteita, jotka vaikuttavat keinojen valintaan. Muuten maksetaan ehkä melko pian uudet verot metsän siirtyessä taas eteenpäin. Sukupolvenvaihdoksen toteutuksessa pystyy ottamaan huomioon sekä luopujan että jatkajan taloudellisen tilanteen ja resurssit. Mikäli metsätilalla on paljon käyttämätöntä metsävähennysoikeutta, tilanne voi olla toinen. ”Yleensä on viisasta ottaa asiantuntija mukaan suunnittelemaan sukupolvenvaihdosta.” Aluksi kannattaa selvittää sekin, ovatko perilliset ylipäätään kiinnostuneita metsänomistuksesta. M etsän sukupolvenvaihdoksessa metsätila pyritään siirtämään eteenpäin niin, että metsätalous pysyy kannattavana sukupolvien yli. Ammattilainen, joka tuntee lahjaja perintöverotusta ja sukupolvenvaihdoskauppojen ehdot, auttaa laskemaan eri vaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset. Lainaa voi lyhentää silloin, kun tilalta saa hakkuutuloja. Verotusta voi optimoida ja metsätilan ohjata eteenpäin yhtenäisenä metsästä kiinnostuneelle. Metsänomistajan on parasta miettiä asiat läpi jo ennen eläkeikää, sillä terveyssyistä osa meistä ei siihen elämän loppuvaiheessa enää pysty. Silloin jatkaja saa 60 prosenttia tilan hankintamenosta metsävähennysoikeutta, jota voi käyttää vähentämään metsätalouden tuloista maksettavaa pääomatuloveroa. Puunmyyntituloista jää silloin enemmän rahaa käteen. Useita oikeustoimia Tapoja toteuttaa sukupolvenvaihdos on erilaisia, ja ne vaikuttavat eri tavoin luopujan ja jatkajan talouteen. Jos metsätilalla on runsaasti hakkuumahdollisuuksia, kauppa tai lahjanluonteinen kauppa on usein kannattava vaihtoehto. Lahjanluonteisessa kaupassa kauppahinta on alle 75 prosenttia käyvästä hinnasta, jolloin lahjan osuudesta maksetaan lahjavero. ”Jos metsät siirtää eteenpäin vasta päälle 80-vuotiaana, voi jopa jättää seuraavan sukupolven välistä pois ja etsiä jatkajaa täysi-ikäisistä lapsenlapsista”, sanoo Pusa. Elinaikana suunnitellussa omaisuuden siirrossa asioihin voi vaikuttaa enemmän kuin silloin, jos omaisuus jaetaan perintönä perintökaaren mukaan. Lähisukulaisten välisissä sukupolvenvaihdoskaupoissa ei tarvitse maksaa luovutusvoittoveroa, kun luopuja on omistanut metsän vähintään kymmenen vuotta. 70 Aarre 3/2022 OMA TALOUS SUKUMETSÄ JATKAJALLE Metsätilan sukupolven vaihdos on kokonaisuus, josta verotus on vain osa. Taloudellisesti järkevin ja kaikkien osapuolten kannalta toimivin ratkaisu saattaa vaatia useita eri oikeustoimia. Jos perillisiä on useita mutta metsä. Käyttämätön metsävähennysoikeus siirtyy seuraavalle omistajalle, kun tila annetaan vastikkeetta eli lahjana. Esimerkiksi jatkaja voi ostaa metsän kaupalla, muille perillisille siirretään omaisuutta lahjana, ja lopuksi ohjataan perinnönjakoa testamenttimääräysten avulla. Käyvän arvon mukaisiksi kaupoiksi katsotaan sellaiset kaupat, joissa hinta on vähintään 75 prosenttia tilan käyvästä hinnasta. Länsi-Suomen Metsätilat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Pusa neuvoo, että sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun kannattaa varata riittävästi aikaa. Kauppa vai lahja. Vastaavasti metsävähennysoikeudesta on vain vähän hyötyä silloin, kun tilan metsät ovat taimikkovaltaisia ja hakkuutuloja on luvassa vasta vuosikymmenten päästä. Kauppa on hyvä vaihtoehto, kun luopuja tarvitsee rahaa turvatakseen omien vanhuudenpäivien taloutensa. Ja jos tilalla on metsän lisäksi myös viljeltyä peltoa, sukupolvenvaihdoksen veroedut ovat vielä hieman suuremmat. Jukka Pusa muistuttaa, että tavoitteena on koko suvun kannalta oikeudenmukainen ja HYVÄT NEUVOT Teksti ANU SUSI | Kuvitus AINO SAARIKIVI toimiva ratkaisu, jossa verotuksen optimointi on vain yksi osa kokonaisuudesta. Tällaisesta alihintaisesta kaupasta ei tarvitse maksaa lahjaveroa. Tilakaupan rahoitus voi huolestuttaa jatkajaa, mutta Pusa muistuttaa, että maksutaakkaa voi keventää luopujan antamalla pitkällä, nollakorkoisella lainalla
Tästä voidaan määrätä myös lahjakirjassa, jos metsä siirretään lahjana. Alle 5 000 euron lahjan voi antaa kolmen vuo den välein ilman lahjaveroa. Takavuosina luopujan itsellään pitämä metsien hallintaoikeus oli tavallinen keino alentaa saajan maksamaa lahjaveroa. Silloin niitä ei oteta huomioon perinnönjaossa. Vaikka omistajat nyt olisivat sopuisia, tilanne voi muuttua, kun vanhetaan, kuollaan ja mukaan tulee aiempien omistajien kuolinpesiä. Elinikäinen hallintaoikeus voi johtaa tilanteeseen, jossa ikääntyvä hallintaoikeuden omistaja ei ole enää oikeustoimikelpoinen. Tasapuolisuutta voi joutua miettimään myös silloin, jos elinaikana annettuja lahjoja ei ole katsottu ennakkoperinnöksi. "Tavallinen virhe on se, että jäädään omistamaan metsä yhdessä", Jukka Pusa sanoo. Pysytään väleissä Jos luopujapariskunnalle on kertynyt metsän lisäksi muuta varallisuutta, kuten sijoituksia ja muita kiin teistöjä, se antaa mahdollisuuden järjestää omai suutta niin, että kaikki perilliset saavat osuutensa, vaikka metsät siirrettäisiin vain yhdelle heistä. Jos joku vaikkapa vastustaa hakkuita, tilan taloudellinen toiminta lamaantuu. Esimerkiksi perintöveroa peritään vasta, kun perinnön ar vo on vähintään 20 000 euroa. Järjestelyissä apuna voi olla myös spvkaupassa saatu raha. 71 Aarre 3/2022 OMA TALOUS Spv-neuvontaa Suomen metsäkeskus: metsakeskus.fi/fi/ metsan-kaytto-ja-omistus/ metsatilan-omistajanvaihdos Metsänhoitoyhdistykset: metsanomistaja.fi ProAgria: spv-neuvontaa silloin, kun tila harjoittaa myös maataloutta (proagria.fi) Metsäyhtiöiden ja pankkien spv-asiantuntijat Vältä virheet S ukupolvenvaihdoksen tyypillisimmät sudenkuopat liittyvät yhteisomistukseen ja elinikäisen hallintaoikeuden pidättämiseen. Testamentin avulla voi hoitaa spvprosessin loppuun niin, ettei makseta turhaa perintöve roa. Usein määräaikainen hallintaoikeus on parempi ja verotuksellisesti aivan kilpailukykyinen vaihtoehto. ”Jokaisella on vain yksi suku, eikä sisarusten välejä kannata rikkoa perintöriitojen vuoksi”, Pusa varoittaa. menee vain yhdelle, luopuja voi ohjata kaupasta saamaansa ra haa muille perillisille. Verotusta voi suunnitella hyvissä ajoin. Hallintaoikeutta pitää kuitenkin miettiä tarkkaan. Arvostus virheet vaikuttavat omaisuuden jaon tasapuolisuuteen, joten seu rauksena voi olla eripuraa. Lahja puolestaan sopii tilan teisiin, joissa luopujalla ei ole tarvetta metsäkaupan tuloille eikä jatkajalla metsävähennys oikeudelle. Jos luopuja haluaa sulkea pois saajan puolison aviooikeuden, se onnistuu testamenttimääräyk sin. Testamenttimääräyksillä voi huolehtia paitsi perillisten tasa puolisesta kohtelusta myös les ken asemasta. Jukka Pusa huomauttaa, että tyypillinen ongelma on se, ettei metsätilan arvoa määritellä tarpeek si tarkasti. Esimer kiksi summaarvo menetelmällä teh ty tilaarvio kelpaa verottajalle mutta voi antaa metsälle liian alhaisen arvon. Välejä voivat hiertää myös osakkaiden erilaiset työpanokset metsänhoidossa. Verotusta voi suunnitella hyvissä ajoin.. Yhteisomistuksessa päätökset on tehtävä yksimielisesti
Tervetuloa! Vanhankaupunginkatu 19, 13100 Hämeenlinna www.museomilitaria.fi PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja raivaussahat meiltä verkkokaupastamme OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 Luo käyttäjä tunnukset ja varmista pääsy metsäsisältöihin! Tunnusten luontiin tarvitset vain asiakasnumeron ja postinumeron 1 Mene osoitteeseen viestimedia.fi/aktivointi 2 Kirjoita asiakasnumerosi ilman etunollia sekä posti numerosi ja valitse Jatka. Asiakasnumeron löydät tilaus laskulta, lehden takaa osoitetietojen yhteydestä tai soittamalla asiakas palveluun. Antamasi sähköpostiosoite on jatkossa käyttäjätunnuksesi. 5 Saatuasi sähköpostivahvistuksen aktivoinnista voit kirjautua tunnuksillasi osoitteessa aarrelehti.fi ja 6.4.2022 alkaen osoitteessa MT.FI/metsa. KOVA KYSYNTÄ! OKT, MAATILAN PIHAPIIRI T JA METSÄ-M AATILAT Sopivasta kauppa heti. Kirjautuminen kannattaa 6.4. Pellonreunojen raivaukset ja kantojen nosto. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy Vihdintie 4, 00350 HKI p. alkaen löydät Aarteen verkko sisällöt osoitteesta MT.FI/ metsa. 72 Aarre 3/2022 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. www.turbostove.fi 040–5354 801 TURBOSTOVE Uusimaa ja ympäristökunnat. Lue Aarteen näköislehteä millä tahansa laitteella selaimen kautta ilman erillistä sovellusta. Jani Ylä-Rautio 0400 625 488 Ostetaan energiapuuta Sotilashistorian aarreaitta Hämeenlinnassa. 4 Hyväksy käyttö ehdot ja valitse Aktivoi tunnus. 09 241 8498 www.tuomontupa.. Jos olet tilannut Aarteen 29.3.2022 mennessä, luet MT Metsän verkkosisältöjä maksutta vuoden loppuun saakka. Tee muutoksia tilauksiisi liittyviin asioihin Omat tiedot -osiossa. 3 Tarkista osoitetietosi, anna sähköposti osoitteesi ja määrittele haluamasi salasana. Jos sinulla on käyttäjätunnuksiin tai kirjautumiseen liittyviä ongelmia, saat niihin apua asiakaspalvelustamme viestimedia.fi/asiakaspalvelu.
Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. JY RK I LUU K K O NE N V E S A -MA TTI V ÄÄ RÄ ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 27.4.2022 JOHANNES WIEHN Aamukävelyllä nuoren lintu harrastajan kanssa Koivujen istutusta poramenetelmällä Näin ehkäiset metsäsi kirjan painajatuhoja Luontoretkiä historiaan Kevään villiyrtit innostavat keräämään Kokeilussa metsänomistajan majoitusteltat Eetu Paljakka tuntee 400 lintulajia niiden ääntelystä ja arvostaa esimerkiksi räkättirastaan laululentoa.. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. . lahjaksi alkaen. Suosittelemme maksutonta e-laskua. Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stim edia Oy Asia kas palv elu Tun nus 50 025 96 Info A2 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. seuraavasta numerosta?. sähköpostilla . Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja etuja . 12 kk 127,20 e . Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 e paperilaskulisä. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi. AARTEEN TILAUSLOMAKE . itselleni?. __?/?__?/ 20___ . Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. 6 kk 69,00 e . Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . 2022! Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. tekstiviestillä. 73 Aarre 3/2022 VAKIOT PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 69,00 e • laskutusjakso 12 kk 127,20 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakas palveluun
Suomen metsien hehtaaria kohden laskettu hiilivarasto on siis jonkin verran pohjoisen havumetsävyöhykkeen keskiarvoa pienempi, mutta tässä ei ole mitään yllättävää. 74 KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. Siksi, että Kanadan, Alaskan ja Venäjän metsät menettivät paljon enemmän puuta metsäpalojen sekä myrsky ja hyönteis tuhojen takia. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit VAKIOT Aarre 3/2022 S uomessa ja EU:ssa on väitelty jo pitkään siitä, pitäisikö metsien hakkuita vähentää hiilinielujen kasvattamiseksi. Kanadan ja Venäjän metsät eivät sen sijaan olleet ky seisenä aikana hiilinielu, vaan niiden hiilivarasto säilyi käytännössä ennallaan. Hiilivaraston kehitystä koskevissa luvuissa sen sijaan on. Pohjoismaissa metsiä hyödynnetään paljon voimakkaam min kuin Kanadassa, Alaskassa tai Venäjällä, mutta niiden puuston hiilivarasto kasvoi silti 35 prosentilla vuosina 1990–2017. Esimerkiksi Venäjällä metsäpalot ovat tuhonneet vuo sittain 4,5–5,5 miljoonaa hehtaaria metsää ja muut ”luon nolliset häiriötekijät” keskimäärin 1,8 miljoonaa hehtaaria. Meidän kannattaisi varmaan jatkossa ajatella metsien hiilinieluja erityisesti sen kautta, mitä kaikkea puusta voidaan valmistaa. Herättikö kolumni ajatuksia. Meidän pi täisi pyrkiä tekemään puusta mahdollisimman paljon mahdollisimman pitkäikäisiä tuotteita. Emme kuitenkaan voi lähteä siitä, että monimuotoisuuden suojelu ja metsien hiilinielujen kasvattaminen kul kevat automaattisesti käsi kädessä. MITEN POHJOISMAIDEN metsät saattoivat tuottaa yhtä ai kaa sekä ratkaisevasti isompia hiilensidontapalveluja että ratkaisevasti suuremman määrän myytävää puuta. Yhdysvaltoihin kuuluvan Alaskan metsät olivat hiilipäästöjen lähde. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Siihen ei ehkä kannata pyrkiä liian suuressa määrin, ennen kuin olemme jälleen onnistuneet tasapainottamaan maapallon hallitsemattomaan kiitolaukkaan karanneen ilmaston. Pohjoisten havumetsien tutkimusyhdistyksen eli IBF RA:n tuore vertailu hiilivarastojen kehityksestä Alaskan, Kanadan, Venäjän ja Pohjoismaiden metsissä pakottaa kui tenkin arvioimaan nämä oletukset uudestaan. Vertailun englanninkielinen nimi on Sustainable Boreal Forest Management – Challenges and Opportunities for Climate Change Mitigation. Se on ensimmäinen tarkem pi, empiiriseen aineistoon perustuva selvitys siitä, miten metsien käsittely on miltei kolmen vuosikymmenen aikana vaikuttanut pohjoisten metsien hiilivarastoihin. Hakkuista huolimatta puuston määrä kasvoi 10 miljardiin kuutioon. UUSIMMAN ARVION MUKAAN pohjoisten metsien puustossa on tällä hetkellä noin 43 miljardin tonnin suuruinen hiilivaras to. Hehtaaria kohden Alaskan ja Suomen metsien puustossa on 35, Norjassa 30, Venäjällä 37, Ruotsissa 46 ja Kanadassa 48 tonnia hiiltä. Pohjoismaiden metsistä paloi vuosittain 0,01 prosenttia mutta Venäjän, Alaskan ja Kanadan metsistä 0,5–0,6 pro senttia eli 50–60 kertaa suurempi osa. Niin, että myös metsistä hakattujen puiden hiili pysyy pahimman kriisivaiheen yli poissa ilma kehästä. Tästä Venäjän osuus on 31 miljardia, Kanadan 8 miljardia, Alaskan 0,8, Suo men 0,9, Norjan 0,4 ja Ruotsin 1,3 miljar dia tonnia. Toisin sanoen Suomen, Ruotsin ja Norjan met sät olivat suuri hiilinielu huolimatta siitä, että niistä hakat tiin kyseisenä aikana yhteensä 900 miljoonaa hiilitonnia vastaava määrä puuta, eli lähes puolet metsissä vuonna 1990 olleesta noin 7,5 miljardin kuution puumäärästä. Tähän asti keskustelua on käyty suurelta osin tieto koneiden tekemien mallinnusten poh jalta – eikä kukaan ole tiennyt, missä määrin ne vastaavat todellisuutta. Vertailu on musertava isku vanhojen met sien hiilinielujen merkitystä korostavalle ajattelulle. Tämä saattaa kuitenkin olla vasta myöhemmille sukupolville sopiva haave. Keskusteluissa moni on auto maattisesti olettanut, että metsien hiilinielut ja hiilivarastot kasvaisivat suuremmiksi, jos niistä hakattaisiin paljon nykyistä vähemmän puuta. UNELMOIN ITSE YHÄ maailmasta, jota ikimetsät jonakin päivänä jälleen hallitsevat. Niin ei lämpenevässä maailmassa näytä olevan. Me tarvitsemme lisää vanhoja metsiä uhanalaisten lajien pelastamiseksi, erityi sesti EteläSuomeen. RISTO ISOMÄKI Hiilinielupolitiikka pitää arvioida uudelleen ISOMÄKI Hakkuista huolimatta puuston määrä kasvoi.. Ne vapauttivat ilma kehään 32 miljoonaa tonnia hiiltä
Suunniteltu suomalaisiin vesiin. WATMAN PM -PORAKAIVOPUMPPUPAKETIT AUTOMAATTISET SUODATTIMET KAIVOVESI TULEE TUTKIA SÄÄNNÖLLISESTI WATMAN TRIO-UV JÄRVIVEDESTÄ JUOMAVETTÄ Mökkiläisten suosikkisuodatin helpottaa mökkielämää. LVI: 3614430 TIEDÄTKÖ MILLAISTA VETTÄ JUOT. WatMan automaattisilla suodatinlaitteilla saat raikasta vettä huolettomasti. Juomavesi järvestä ilman kemikaaleja. Vesianalyysit LAAJA LVI: 3614407 PERUS LVI: 3614200 pumppulohja.fi watman.fi ASIAKASPALVELU 020 741 7229
Mhy.fi/puukauppa. PUUKAUPPOJEN VUOKSI EI TARVITSE VÄÄNTÄYTYÄ SOLMUUN Viisas pääsee vähemmällä, sillä Metsänhoitoyhdistykseltä saat tietoa ja apua puukauppojen tekemiseen. Halutessasi voit antaa koko puukaupan hoidettavaksemme, hyväksyt vain tarjouksen ja me huolehdimme kaikesta muusta. Puukauppojen solmut ovat meille tuttuja, joten ota rennosti ja nauti metsäsi tuomasta turvasta pankkitililläsi