60 AR-20240325-508891-_5965333.indd 1 AR-20240325-508891-_5965333.indd 1 11.3.2024 13.51.59 11.3.2024 13.51.59. s. metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous Kuuntelen suositukset, mutta en aina toimi niiden mukaan. 46 14,40 € 3 | 2024 aarrelehti.fi Valtion metsätorpparit s. s. 10 MONIMUOTOISUUS Elonkirjoa hiljaisesta suojelusta s. 26 Lapin männyn veistäjä Taiteilija Essi Korvaa viehättää elävän materiaalin yllätyksellisyys, s. 48 hyvät neuvot Hirvituhon hintalappu s. 18 Kannattaako koivikon harvennus klapeiksi
Omaehtoiset, tehokkaasti vaikuttavat toimet kun on helpompi hyväksyä kuin ylhäältä määrätyt pinta-alaprosentit. Hetkinen, siis minkä, EU:ssa on niin paljon lakiesityksiä... ”Ennallistuminen”, esimerkiksi jonkin puustoisen suon silleen jättäminen, olisi halvempaa ja kenties yhtä tehokasta. 1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta. 3 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508893-_5964753.indd 3 AR-20240325-508893-_5964753.indd 3 11.3.2024 10.05.28 11.3.2024 10.05.28. Virka miehiltä eivät työt lopu. PÄÄKIRJOITUS H elmikuun lopussa EU-parlamentti hyväksyi ennallistamisasetuksen. Käytännössä kyse on luonnon monimuotoisuuden ja ilmastokestävyyden lisäämisestä. Chatin puolella kyseltiin, miten ennallistaminen eroaa talousmetsien luonnonhoidosta, jolla on metsänomistajien keskuudessa laaja tuki. Lainaus chatista: ”Olisi aivan mahtavaa, jos arvokkaat luontokohteet tunnistettaisiin paremmin ja jätettäisiin kokonaan hakkaamatta. Vähintään yhtä kiinnostava kuin seminaarin esitykset ja paneelikeskustelu oli vilkas kommenttiraita chatin puolella. Eli sen, ettei enää ostettaisi puuta ennallistamisen tarpeessa olevilta kohteilta eikä etenkään kohteilta, joilla tehtävät metsänhoitotoimet johtavat lähitulevaisuudessa ennallistamistarpeeseen.” ”Ennallistaminen” pitää sanana sisällään aktiivista tekemistä läppärillä ja kaivinkoneella. TAPIO JÄRJESTI ennallistamisasetuksesta webinaarin, joka keräsi satoja kuulijoita. Yksi asia on varma: virkamiehiltä eivät työt lopu. [--] Tämän toivoisin näkeväni myös jokaisen metsäyhtiön strategiassa. Ennallistamisasetus sitoo EU:n jäsenmaita mutta ei yksittäisiä maanomistajia. MARIA MIKLAS Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi Missä on entinen, jonne voi palata asetuksella. Vaikka metsänomistajalle toimet ovat vapaaehtoisia, riskinä on niin sanottu harmaa suojelu. Oliko tämä se, jossa Suomen luonto palautetaan 1950luvulle ja homma joko maksaa tai tuottaa monta miljardia euroa. Huhtikuussa ennallistamisasetus vaatii vielä unionin jäsenmaiden neuvoston hyväksynnän. Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Jos taakse ei tule riittävää enemmistöä, käsittely siirtyy kesäkuun EU-vaaleissa valittavalle uudelle parlamentille. Pitkään väännetyssä asetustekstissä ollut viittaus 70 vuoden takaiseen tilanteeseen poistettiin viime kesänä, mutta mieleen ehti iskostua suomifilmien Suomi, jossa heinät ovat seipäillä ja metsätyöt tehdään hevosella. Lyhyesti: Ennallistamisasetus ei koske pelkästään metsiä, mutta niitäkin se koskee, hehtaaritasolla varsinkin turvemaita. Tietyn vertailuvuoden sijasta asetuksessa puhutaan luontotyyppien levinneisyydestä jäsenmaiden maankäytön historiassa. Jos taas neuvosto näyttää vihreää (!) valoa, jäsenmaat alkavat suunnitella ennallistamisasetuksen kansallista toimeenpanoa
“Kun hiilijalanjälkeä halutaan aidosti pienentää, niin huomio kannattaa kiinnittää rakennuksiin eikä pelkästään esimerkiksi autoihin. Lisäksi säästöä voi tulla pienemmän lämmitysjärjestelmän muodossa. Sen jälkeen voi katsoa, kuinka mittavaa lämmitysjärjestelmää ylipäätään tarvitaan”, Erävuoma sanoo. Rakennusten energiatehokkuudesta lähdetään herkästi puhumaan tekniikka edellä, vaikka ensisijaisesti tulisi lähteä niiden rakenteellisesta energiatehokkuudesta. Rakennusten käytön aikaiset eli käytännössä niiden lämmittämisen päästöt vastaavat yli neljännestä (26 %) Suomen kokonaispäästöistä. Rakennusten eristämisellä on valtakunnan tasolla valtava säästöpotentiaali. VTT Expert Servicen laskelmien mukaan lämmöneristyksen päivittämisellä voitaisiin rakennusten lämmitysenergian kulutuksesta leikata noin kolmannes (30 %) pois. Tehokas eristäminen nousee keskiöön, koska se vähentää lämmitysenergian perustarvetta merkittävimmin eli talosta tulee rakenteellisesti energiatehokas ja samalla vähäpäästöisempi. Kuitenkin menneinä vuosina esimerkiksi valtaosa saneerauksia tehneistä taloyhtiöstä paransi kiinteistönsä energiatehokkuutta tekemällä ovija ikkunaremontin tai vaihtamalla talon lämmitysjärjestelmän. Tämä pätee myös yksilötasolla. AIDON ENERGIATEHOKKUUDEN EDELLYTYS ON HYVÄ LÄMMÖNERISTYS ERISTYKSEN KOTIMAINEN EDELLÄKÄVIJÄ Hyvin eristetyistä rakenteista lämpö ei vuoda harakoille, joka varmistaa mahdollisimman alhaisen energialaskun. Kunnon lämmöneristys maksaa itseään takaisin kutistuneina energialaskuina. Sähköauton lisähinnalla saa helposti laitettua kodin eristeet kuntoon, jolloin energiantarve, päästöt ja kustannukset laskevat saman tien ja samalla talon jälleenmyyntiarvo nousee. Jos perusasiat eivät ole kunnossa, tällaisesta hienosäädöstä on vain rajallisesti hyötyä. Lisäeristämällä homehtumattomilla ja päästöttömillä Finnfoamin eristeillä lämmöneristäminen on turvallista ja sisäilman laatu paranee. MAINOS MAINOS AR-20240325-508895-_5964751.indd 5 AR-20240325-508895-_5964751.indd 5 11.3.2024 10.05.31 11.3.2024 10.05.31. Hyvä lämmöneristys on vaikuttavin tapa parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. KOLMANNES ENERGIANKULUTUKSESTA LEIKATTAVISSA ERISTÄMISELLÄ Eristäminen on jostain syystä aliarvioitu ja vielä vähän hyödynnetty energiatehokkuuden parantamisen keino. Tehokkaan eristämisen ansiosta talosta ei vuoda lämpöä harakoille, jolloin rakennuksen lämmitysenergian tarve saadaan mahdollisimman matalaksi. Vain noin joka kymmenes taloyhtiö valitsi toimenpiteeksi lisäeristämisen, vaikka se on tehokkain ja vaikuttavin tapa vähentää suoraan lämmitysenergian tarvetta ja kustannuksia. “Jokaisen korjausrakentajan kannattaisi kiinnittää ensisijaisesti huomiota siihen, että talo on rakenteellisesti energiatehokas. Jos taas laittaa rahansa sähköautoon, päästövähennysten merkitys on suhteessa pieni ja auton jälleenmyyntiarvohan laskee aina, talon ei, vaan hyvin eristettynä talo säästää omistajalleen rahaa seuraavat 50 vuotta”, havainnollistaa Finnfoamin Asso Erävuoma. ERISTÄMISELLÄ LÄMMITYSENERGIAN TARVE MINIMIIN Suomessa energiatehokkuutta lähestytään Erävuoman mukaan jostain syystä tyypillisesti ikään kuin pykälän verran liian myöhään, tekniikka edellä eli keskitytään lämmitysjärjestelmään, ilmanvaihtoon, älykkääseen kiinteistöohjaukseen ja niin edelleen. Rakenteellisen energiatehokkuuden merkitys korostuu, kun rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät huomattavasti EPBD-direktiivin myötä. Vertailun vuoksi, kaikki henkilöautoliikenteen päästöt ovat noin 4,5 prosenttia Suomen päästöistä
”Työstäessä pitää kuunnella puuta, miten syyt kääntyvät, miten se halkeaa.” SAARA LAVI JOHANNES WIEHN VESA-MATTI VÄÄRÄ KANNEN KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ METSÄ 3 MISSÄ ON ENTINEN, JONNE VOI PALATA ASETUKSELLA. ”Metsän kanssa on aina työtä. 24 KAUPPA KÄY KUUTIOSSA Omat puukaupat on helppoa kilpailuttaa puukauppapaikka Kuutiossa. 26 KOIVIKON HARVENNUS KLAPEIKSI Aarre teki laskelman hankintakaupan ja polttopuukaupan välisestä kannattavuuserosta. 40 KULTAISIA MUISTOJA Aarteen lukijat kertovat kirjoituksissaan monenkirjavista metsämuistoistaan. 34 LIITERIIN JA LUONTOON Hakkuutähteiden kerääminen polttopuuksi kuuluu monen metsänomistajan askareisiin. 15 NYT MENEE LUJAA, MUTTA JATKUUKO ENERGIAPUUN KYSYNTÄ. 8 METSÄ NYT Sahanpurusta sampoota ja muita metsäalan uutisia. Metsä ei tule koskaan valmiiksi.” Hankintakaupan sijaan Harri Ristolainen päätti pilkkoa ja myydä harven nuspuunsa polttopuuksi. 10 PUUN NÄKIJÄ Kolarilainen Essi Korva veistää puutaideteoksia pahkoista ja juurakoista. Essi Korva tekee taideteoksia puusta. 44 ”HAKKUITA EI RAJOITETA” Hakkuutuloja kaivataan kansantalouteen kipeästi, sanoo maaja metsätalousSISÄLTÖ 6 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508896-_5965331.indd 6 AR-20240325-508896-_5965331.indd 6 11.3.2024 13.51.59 11.3.2024 13.51.59. Pari lauhaa ja tuulista talvea voivat tuottaa metsänomistajalle yllätyksen, kirjoittaa Petri Kortejärvi. 18 METSÄTÖISSÄ EI SAMMALOIDU Juhani Kauko alkoi ostella metsää reilut parikymmentä vuotta sitten, jotta eläkepäivillä riittäisi tekemistä. 3 2024 lukuvinkki! 18 26 10 Juhani Kauko omistaa yhdeksän metsätilaa pääosin itärajan tuntu massa. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Kuukauden luontokuvassa teeri ja metsänimisissä Emma Peura
HYVINVOINTI 58 VÄLIMEREN TAPAAN Kevään ensimmäiset nokkoset voi käyttää vaikkapa falafelpyöryköihin tai risottoon. LUONTO 56 HUHUILUA KEVÄTILLASSA Huuhkajan tie on ollut mäkinen, ja nyt se luokitellaan erittäin uhanalaiseksi lajiksi. JUURET 48 TORPPARIKSI METSÄÄN Kruununmetsätorppia perustettiin valtion takamaille 1920-luvulle saakka. 7 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508896-_5965087.indd 7 AR-20240325-508896-_5965087.indd 7 11.3.2024 10.56.41 11.3.2024 10.56.41. 52 34 Suomalaiset tahtovat rakentaa yhä suurempia terasseja ja varustella ne viihtyisiksi. Tunnuksen luomiseen tarvitset vain takakannen osoite kentästä löytyvän asiakasnumerosi sekä postinumerosi. VAKIOT 51 LUKIJAKYSELY 63 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 ONKO LOMAMATKA LAPPIIN ILMASTOSYNTI VAI EKOTEKO. Luo käyttäjätunnus osoitteessa viestimedia.fi/aktivointi ja pääset uppoutumaan lehti arkistomme aarre arkkuun. Lapissa on laajoja suojelualueita, jotka ovat olemassa matkailun ansiosta, kirjoittaa Risto Isomäki. Aarre kokeilu Luo tunnus! Pinotavarasakset ja nostokoukut helpottavat puiden siirtelyä ja kasausta. Aarteen kestotilaajana pääset lukemaan lehtiä sen jälkeen, kun olet luonut itsellesi käyttäjätunnuksen. RI ST O JU SS ILA KESTOPUUTEOLLISUUS RY ministeriön uusi kansliapäällikkö Pekka Pesonen. 46 6 KYSYMYSTÄ HILJAISESTA SUOJELUSTA Osa Suomen talousmetsistä jää syystä tai toisesta vuosikymmeniksi käsittelyn ulkopuolelle. MUISTA ARKISTO Osoitteesta aarrelehti.fi/nakoislehti löydät jo yli neljän vuoden Aarteet näköis lehtinä. OMA TALOUS 60 HIRVITUHON HINTALAPPU Hirvien taimikkotuhot maksavat metsänomistajalle pahimmillaan yli 4 400 euroa hehtaarilta. PUU 52 KOHENNUSTA KOTIPIHAAN Suomalaiset rakentavat pihoilleen suuria terasseja, pihasaunoja ja käytännöllisiä katoksia
”Prosessimme on ympäristöystävällinen. ”Näistä aineosista jatkojalostamme uusia raaka-aineita. Niiden määrään vaikuttavat myös PEFCsertifioinnin päivitykset. Se mahdollistaa tietysti myös liiketoimintamme skaalautumisen isompaan tuotantoon.” Viime vuonna yritys sai Business Finlandilta seitsemän miljoonan euron rahoituksen. Vuosittain yli 60 000 metsänomistajaa hoitaa metsäasioitaan Metsään.fissä. Demolaitos Vilppulaan Mahdollisia tulevaisuuden tuotteita voisivat olla esimerkiksi aurinkovoiteet, kosmetiikkatuotteet ja liimojen raaka-aineet. Sitä on käytetty sellaisenaan esimerkiksi talojen lämmöneristeenä ja eläinten kuivikkeessa tai jalostettuna vaikkapa pelleteiksi tai lastuja kuitulevyiksi. Yrityksen kehittämässä menetelmässä kuusipurua keitetään kovassa paineessa ja lämpötilassa. Lisää lahopuuta Stora Enso panostaa metsäluonnon monimuotoisuuden lisäämiseen hakkuiden yhteydessä. MARKKU VUORIKARI METSÄ NYT S ahanpurua on hyödynnetty kautta aikain eri tarkoituksiin. 8 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508899-_5964769.indd 8 AR-20240325-508899-_5964769.indd 8 11.3.2024 10.07.29 11.3.2024 10.07.29. Tekopökkelöt ovat 2–4 metrin korkeudelta katkaistuja pitkiä kantoja. Suurin osa purusta päätyy polttoaineeksi energiantuotantoon. Kemiallisen koostumuksensa vuoksi sahanpuru on kuitenkin arvokas tuote, sillä sen sisältämillä yhdisteillä on mahdollista korvata fossiilisia raaka-aineita. Myös talven lumipeitteen paksuudella on merkitystä maalahopuun säästymiselle. Viime vuonna tekopökkelöiden määrää kasvatettiin yhtiön puunkorjuussa 40 prosentilla. Myös sen valmistusprosessi on ympäristöystävällinen. Metsänomistaja näkee perustiedot metsästään aiempaa selkeämmin. Uudistunutta Metsään.fi-palvelua voi käyttää mobiililaitteella, jolloin käyttäjä pystyy hyödyntämään sijaintinsa paikannusta. Kun maalahopuuta säästetään enemmän, sen väistäminen muuttuu vähitellen vaikeammaksi. Sahanpurusta voidaan keittää sellua ja tehdä biopolttoainetta. Se käyttää sivuvirtoina syntyvää sahanpurua uusiutuvien biokemikaalien valmistukseen. Sahanpurun sisältämällä hemiselluloosalla voidaan korvata nyt käytössä olevia öljypohjaisia raaka-aineita. Purua syntyy runsaasti sahauksen sivutuotteena. Se on Suomen käytetyin metsäalan verkkopalvelu. Yksi sahanpurusta kiinnostuneista yrityksistä on Boreal Bioproducts, aiemmalta nimeltään Montinutra, joka on Metsä Springin sijoitusyhtiö. Prosessissa puun hemiselluloosa liukenee veteen, josta se otetaan uuttamalla talteen. Palveluja työkohdeilmoitusten tilalle tuli uusi yhteydenottolomake. Yhtiön uudistushakkuissa säästöpuiden määrä kasvoi hieman ja oli vuonna 2023 keskimäärin 13,6 kappaletta hehtaarilla. Suurin osa sahanpurusta poltetaan Suomessa energiaksi. Valmistuksessa käytämme vettä ja lämpöä, ja lämpö tuotetaan bioenergialla. Palvelu näyttää sekä tuloettä menoarviot metsän hoitoja hakkuuehdotuksille. Maassa makaavan lahopuun vaurioitumista yritetään hakkuissa välttää muun muassa ajoreittien hyvällä suunnittelulla. ”Yhteistyö Metsä Fibren kanssa mahdollistaa sen, että saamme sahalta raaka-ainetta tasaisesti ympäri vuoden. Yrityksellä on tavoitteena perustaa koelaitos Metsä Fibren Vilppulan sahan yhteyteen vuonna 2026. Pajunen uskoo, että tarve satsata vihreään siirtymään ja luoda kestäviä biokemikaaleja on olemassa. Tuotteita kehitetään yrityksen pilottilaitoksessa Turussa. ”Siellä on kaikki valmistusteknologian kannalta olennaiset laitteet, ja siellä voimme testata, kuinka teknologia toimii, kun se viedään isompaan mittakaavaan”, sanoo Pajunen. Tuotantolaitoksen kokonaiskustannukset ovat noin 20–25 miljoonaa euroa. Valmiilla tuotteillamme voimme korvata fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.” Sahanpurusta sampoota Kuusi purua keitetään kovassa lämpö tilassa. Teksti ANNE SOININEN ja MARI IKONEN | Kuvat VM-ARKISTO Metsään.fi uudistui Suomen metsäkeskuksen asiointipalvelu Metsään.fi uudistui maaliskuun alussa. Mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteena sahanpurua syntyy arviolta yli kolme miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Kartalta näkee, millä kuviolla kulloinkin on, ja voi tarkastella, miltä puustotiedot, luontokohteet ja hoitoehdotukset näyttävät paikan päällä. Lahotessaan säästöpuut toimivat kotina erilaisille metsän eliöille. Raaka-aineen saamme sertifioitujen metsien sivuvirroista. Kuusen hemiselluloosan markkinoita ei varsinaisesti vielä ole olemassa, vaan meidän täytyy ensin luoda ne”, sanoo Boreal Bioproductsin toimitusjohtaja Jaakko Pajunen. Säästöpuulla tarkoitetaan elävää puuta, joka jätetään hakkuiden yhteydessä pysyvästi metsään kasvamaan. Ensimmäinen kaupallinen sovellus tuli markkinoille viime vuonna: sampoo ja hiustuotesarja, jonka yhtenä raaka-aineena on yrityksen kehittämä kuusisokeri. Hemiselluloosan lisäksi prosessissa saadaan pieniä määriä ligniiniä ja lignoselluloosaa
Laajempi ymmärrys metsänomistajien erilaisista tavoitteista voi auttaa metsäkeskustelun rakentamista tasapuolisemmaksi ja vastaamaan paremmin nykyisiin haasteisiin. Kuhlmanin väitöskirjan aineistona oli Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksen kyselydata sekä 22 haastattelua. Naismetsänomistajat osallistuvat miehiä vähemmän metsänomistajille suunnattuihin tilaisuuksiin, lukevat vähemmän metsälehtiä ja viettävät vähemmän aikaa metsässä. Tutkija muistuttaa, että metsiin ja metsänomistukseen kohdistuu yhä enemmän ristiriitaisia vaatimuksia. Jos keskustelu painottuu vain talousarvoihin, monet metsänomistajat jäävät arvoineen huomiotta. Kuvat ovat syksyllä 2018 Tampereella järjestetyltä naisten raivaussahakurssilta. Bilke.indd 1 Bilke.indd 1 5.3.2024 10:39:02 5.3.2024 10:39:02 Omalla tavallaan aktiivisia R eilut 40 prosenttia metsänomistajista on naisia, mutta heidän erityisiä tavoitteitaan ei ole juuri tutkittu. Naismetsänomistajat määrittelivät aktiivisen metsänomistuksen huomattavasti laaja-alaisempana kuin erilaiset metsäpoliittiset dokumentit. Ero selittyy osittain naisten näkemyksillä siitä, että aktiivinen metsänomistajuus kattaa paljon muutakin kuin vain taloudellisten arvojen turvaamisen. Hän halusi tutkia, mitä aktiivinen metsänomistajuus tarkoittaa naismetsänomistajien näkökulmasta. Naismetsänomistajille suunnatut koulutustilaisuudet ovat suosittuja. JYRKI LUUKKONEN Aarre 3/2024 AR-20240325-508899-_5964769.indd 9 AR-20240325-508899-_5964769.indd 9 11.3.2024 10.07.33 11.3.2024 10.07.33. Esimerkiksi perintöön liittyvät tavoitteet ovat keskimääräisesti naisille tärkeämpiä kuin miehille. Tutkija katsoo, että metsänomistajien erilaiset tavoitteet vaativat huomiota metsäpolitiikassa, metsäneuvonnassa ja metsäpalveluissa. Naiset eivät ole yhtä aktiivisia kuin miehet metsänhoitotöissä tai puunmyynnissä, ja heillä on miesomistajia harvemmin päivitetty metsäsuunnitelma. Yritykset ja toimijat, jotka ottavat toiminnassaan huomioon metsänomistajien erilaiset tavoitteet, pystyvät tuottamaan paremmin lisäarvoa metsänomistajille ja myös itselleen. ”Naismetsänomistajat kokivat metsänomistamiseen liittyvät neuvot ja ohjeet ajoittain niin sekaviksi ja haastaviksi, että he turvautuivat metsäalan koulutukseen selvitäkseen metsänomistajuudesta”, Kuhlman toteaa. Helsingin yliopistossa maaliskuussa väitelleen MMM Juulia Kuhlmanin mukaan metsänomistamiseen liittyvää keskustelua hallitsee ”aktiivisen metsänomistajan” ihanne, joka on arvoiltaan korostetun maskuliininen ja teknis-taloudellinen
Kotipihasta aukeava metsä on Essi Korvalle tärkeä innoituksen lähde. Aloittaminen Mieluisin työvaihe. 39 Koti. Tarkkailen pihani raudus koivujen muuttumista vuoden mittaan Puunveistossa vaikeinta. Viimeistely 10 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508900-_5964770.indd 10 AR-20240325-508900-_5964770.indd 10 11.3.2024 10.07.55 11.3.2024 10.07.55. Kissat ja koirat Harrastukset. Kotipihan pihlajat, joissa kiipeily oli lempipuuhaani Tärkeä lähipuu. Kuvataiteilija (AMK) Perhe. Kuka. Kuvataiteilija, kuvanveistäjä Koulutus. Kolarissa Työ. HENKILÖ Essi Korva Ikä. Metsässä hiippailu, veistäminen, maalaaminen, huonekasvit Lapsuuden puu
”Puu halkeaa, kutistuu, kasvaa. Osan loppu tuloksesta tekee luonto. PUUN NÄKIJÄ Kolarilaista taiteilijaa Essi Korvaa viehättää puun elävyys ja yllätyksellisyys. Siinä on aina jotain käynnissä”, Essi Korva kuvailee galle riassaan Willa Korvassa. Puu reagoi ympäristöön sä, esimerkiksi ilman kosteuteen. Teksti MIA RÖNKÄ | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ 11 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508900-_5964833.indd 11 AR-20240325-508900-_5964833.indd 11 11.3.2024 10.12.49 11.3.2024 10.12.49
HENKILÖ Korvan lempi paikalta lähimetsän kalliolta aukeaa metsää silmän kantamattomiin. Kuusesta saattaa löytyä pihkataskuja, mänty taas on voinut kasvaa kierteelle. ”Tässä näitä on, puupäitä”, Korva sanoo lempeästi. ”Minun täytyy olla varma siitä, mitä haluan tehdä niin hienoilla jutuilla. ”Paikalliset tekivät metsätöitä ja toivat tuon peräkärryllä.” Pressu estää puuta kuivumasta liian nopeasti. Työhuoneista ulommassa ovat sahat, ja toisenkin työhuoneen seinän täyttävät työkalut. Korvan mukaan elävä materiaali tuo omaa henkeään veistokseen. Täällä pohjoisessa saarni, jalava ja tammi ovat harvinaista materiaalia.” Maailmojen rakentaja Kävelemme Willa Korvan takana avautuvaan metsään. ”Kysyin, voisinko mitenkään saada. W illa Korvan yläkerran ikkunasta kurkistaa kaksi isoa koiraa. ”Nuo ovat jalavaa ja saarnea”, Korva osoittaa. Ne ovat mukavia taltata. ”Ihmiset metsänhakkuuhommissaan hoksaavat tuoda vaikka juurakon.” Aaltopellillä katettuun suojaan talon päädyssä hän on pinonnut pahkoja, rungonpätkiä, oksia ja puisen veistoksenkin. Nuo ovat niin kovaa puuta, että niitä saa nakertaa kauan. Se juuri on hauskaa.” Lahjaksi pahka tai juurakko Puuta Korva saa jonkin verran lahjoituksena. Hän sai ne Kuusiston taidekartanosta Kaarinasta puunveistoviikon päätteeksi. ”Tämä on kuin kaula, puuttuu vain profiili tuosta.” Upeimpia juurakoita ja pahkoja Korva säilyttää pitkään ennen työhön ryhtymistä. Myös juurakot ovat mahtavia, koska puolet työstä on jo tehtynä.” Hän nostaa pahkaan päättyvää sileää rungonpalasta. En halua pilata niitä.” Työstön aloitus on ratkaiseva hetki, koska puu alkaa kuivua nopeammin, kun sitä sahaa. ”Pohjoisessa kasvaneet männyt ja kuuset ovat hieman kestävämpää puuta kuin eteläiset.” Toinen suosikki on kuusi, jonka syyt ovat hieman erilaiset kuin männyllä. Kuvanveistäjä Essi Korvan työtilat, asunto ja galleria sijaitsevat entisessä koulurakennuksessa Kolarin Sammalvaarassa. ”Voin kuvitella ja muka suunnitella, mutta työ kuitenkin kääntyy ja kaartuu johonkin muuhun suuntaan. ”Pahka puolestaan on niin mutkalle kasvanut, ettei se ikinä halkea, joten sitä on kiva veistää käsityökaluilla.” Työtä ohjaa vahvasti se, mitä puun sisältä paljastuu – ehkä jännittävä oksankohta, ehkä sairas osa. ”Tuollaisessa pahkassa on jo selkeästi patsas näkyvissä. ”Työstäessä pitää kuunnella puuta, miten syyt kääntyvät, miten se halkeaa.” Eri puulajit halkeavat eri tavalla. Välillä hän on yrittänyt pakottaa puun sellaiseksi kuin haluaa. Korvan lempipuu on Lapin mänty. Puolivalmiita veistoksia odottaa hyllyillä ja pöydillä. Alemmasta ikkunasta katsoo puinen ihmishahmo. Tuore puu on pehmeämpi, ei tylsytä sahan ketjua ja halkeilee tasaisemmin. Kuusitukin vieressä on kolme suurta pölliä. Talon päädyssä lepää sinisen pressun alla parimetrinen kuusitukki. ”Olen järjestellyt arkiston”, Korva naurahtaa. Joskus työ lähtee puun muodosta, jolloin Korva vain vahvistaa näkemiään piirteitä. Se on tiheäsyistä ja tiukkaa, mutta pehmeää. 12 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508900-_5964770.indd 12 AR-20240325-508900-_5964770.indd 12 11.3.2024 10.08.02 11.3.2024 10.08.02. ”Tämä varasto ei tyhjene kymmenessäkään vuodessa.” Hän osoittaa komeita pahkoja ja toteaa niiden olevan lahjoitus paikalliselta metsäkoneyrittäjältä
Siten isoja veistoksia pystyy siirtämään ulkoa sisään. Puuhun materiaalina Korva tutustui syvällisemmin vasta taidekoulusta valmistuttuaan. Siellä on paljon veistäjiä, joilla on kikkoja ja jotka tietävät, miten puu toimii.” Ateljee ulkona Vanhan koulun päädyssä katoksessa on johtokela pöytänä ja sen päällä puuveistos työstettävänä. ”Palaan vaikka lapsuuteni metsiin, jotka oli rumasti hakattu.” Matka puun ytimeen Korva on syntynyt ja viettänyt lapsuutensa Pellossa eli Lapin mittakaavassa lähellä nykyistä kotiaan. Hän kertoo koiriensakin reagoivan erikoisen muotoisiin juurakoihin. Taiteilijaksi ryhtyminen oli Korvalle aina selvää. ”Jo ala-asteella kuvataide oli minulle pääjuttu.” Korva on pitänyt yksityisja yhteisnäyttelyitä, osallistunut ympäristöja paikkasidonnaisen taiteen tapahtumiin, tehnyt tilaustöitä ja opettanut. ”Italialainen Gehard Demetz veistää hyperrealistisia ihmishahmoja niin pehmeästi ja hienosti. Venytys-veistos on maalaamalla ja polttamalla viimeisteltyä mäntyä. Metsä on aina vetänyt häntä puoleensa. ”Kansainvälisillä kuvanveistoviikoilla olen oppinut eniten. ”Olen asunut metsän keskellä, ja reissussakin aina pyrin metsään. Metsämaisema, oli se kaunis tai järkyttävä, tuo töihin tunteita. Hänellä on ollut palava tarve tehdä käsillä. 13 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508900-_5964770.indd 13 AR-20240325-508900-_5964770.indd 13 11.3.2024 10.08.05 11.3.2024 10.08.05. Samoin silloin, jos on vaikeaa työhuoneella.” Jo lapsena hän rakensi metsässä omia juurakkomaailmojaan. Näköalapaikalta aukeaa metsää silmänkantamattomiin, vihreästä siniseen vaihettuen ja sadeusvan pastelliksi vaalentamana. Toinen innoittaja on ollut Willy Verginer.” Puunveiston oppiminen oli paljolti yritystä ja erehdystä, Korva kertoo. Metsä on Korvalle turva sekä materiaalin ja innoituksen lähde. Puuta työstettäessä työturvallisuus ja ergonomia ovat tärkeitä asioita. ”Ihmisenä löydän niistä helpoiten ihmishahmoja.” Kotipihalta Korva keräilee sammalia ja jäkäliä. ”Yleensä työstän täällä ulkona, sillä en halua hengitellä sahanpurua.” Korva tekee puutöitä etenkin kesällä. Puun mahdollisuuksiin häntä herättelivät myös muut puunveistäjät. ”Tänne minä yleensä kävelen. ”Tosin turvallisuusasioissa ei erehdyksiä voi tulla.” Hän on opetellut tekniikoita kysymällä, internetistä, katsomalla opetusvideoita ja käymällä puunveistosymposiumeissa. Työhuoneesta pääsee leveästä ovesta veistopaikalle. Metsästä saattaa löytyä kiinnostava väri, muoto tai tunnelma, eläin tai luita. Vuonna 2010 hän palasi pohjoiseen. Tuollakin on hienoa metsää”, Korva viittoo. Lukion hän kävi Oulussa ja taidekoulun Lahden Taideinstituutissa. Yleensä hän aloittaa työstämisen sähkösahalla tai akkusahalla. Hänen teoksiaan on ostettu niin julkisiin kuin yksityisiin kokoelmiin, ja työ on vienyt hänet myös Linnan juhliin. ”Käytän niitä niin Oppiminen oli paljolti yritystä ja erehdystä. ”Taidekoulussa en vielä ymmärtänyt puun mahdollisuuksia.” Opintojen jälkeen hän muutti pohjoiseen, jossa vanhempien luona oli käytettävissä puuta sekä saha. ”Nyt tavallaan elän juurakkomaailmassa”, hän naurahtaa. Sen jälkeen Korva on käyttänyt puuta välillä pääasiallisena materiaalina, välillä taas keramiikan, betonin ja sekatekniikan ohessa
Talttakin tekee pahaa jälkeä, jos sen pudottaa jalalleen.” Monta syytä tehdä puusta Essi Korvan taiteen teemat rakentuvat tehdessä, ja teosten lähtökohdat vaihtelevat. ”En pysty vaikuttamaan enkä haluakaan vaikuttaa siihen, miten teos koetaan tai tulkitaan. ”Sen sijaan moottorisaha pölyttyy tuossa”, Korva osoittaa työhuoneen pöydälle. Luontoaiheiden hän toivoo herättävän näkemään ja muistamaan, mitä meillä on ympärillämme. ”Näen rungossa jo nyt jotakin, mutta varmasti sekin ajatus vielä muuttuu.” Puita ei ole kaadettu veistämisen vuoksi. 14 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508900-_5964770.indd 14 AR-20240325-508900-_5964770.indd 14 11.3.2024 10.08.08 11.3.2024 10.08.08. En halua saarnata, vaan toivon, että katsojat lähestyvät teoksia avoimin mielin ja tekevät omat oivalluksensa. Välillä häneltä on silti kysytty, miten hän hennoo veistää isoja, upeita puita. Talttaa on helppo hallita. Aina tukkipuiden kokoa ei välttämättä hyödynnetä.” Korva kokee antavansa kaadetulle puulle toisen elämän. ”Sitten, kun puu siitä siirtyy, siitä on jo veistetty painoa pois.” Moottoroitujen sahojen turvallisuutta lisää turvakaari. Takana hohtaa hopeisena mäntypuinen Metsänvartija. ”Rälläkässä ei ole sellaista stopparia, ja se on lähempänä. Sahanterä hivelee patsaan nenänpieltä, huulten kaarta. Teen sydämestäni ja toivon parasta.” Korvan materiaaliksi päätyviä puita ei ole kaadettu veistämisen vuoksi. Teoksia on lopulta yhtä monta kuin katsojia. ”Mutta tämä on niille toiseksi paras paikka.” Tukin varalle hänellä on suunnitelma, jossa hän aikoo hyödyntää sen pituutta ja järeyttä. ”Toivon, että silloin kysyjälle heräisi myös muita ajatuksia puiden käytöstä. Teokset ovat pääosin ihmisaiheisia, mutta luonto on niissä mukana. Sähkösahaan saa erilaisia laippoja, kuten kapeakärkisen carvinglaipan. Kun saha potkaisee ja käsi osuu kaareen, se laukeaa ja pysäyttää ketjun. Ergonomia ja työturvallisuus on tärkeää. Etualan Muisto-teos on maalattua ja poltettua kuusta. Silloin ei tarvitse käyttää niin paljon voimaa sahan kannattelemiseen. ”Toivon, että teokseni puhuttelevat katsojaa tunnetasolla ja muistuttavat luonnon tärkeydestä. ”Toivon toki, että nämä jättiläiset eivät päätyisi veistopuiksi vaan saisivat jäädä metsään”, Korva taputtaa kuusi tukkiaan. Kevyeen Dremeliin puolestaan saa monia erilaisia päitä. HENKILÖ Kultainen muisto -teos on veistetty männystä ja viimeistelty maalaamalla. pitkälle kuin mahdollista. ”Talttaamisesta saan niska-hartiasärkyjä, koska se on niin toispuoleista työtä.” Isoja teoksia Korva työstää niin pitkälle kuin mahdollista siten, että puu makaa maassa. Sillä ei voi tehdä montaa isoa katkoa. Apuna painovoima Taiteilija pukee ylleen suojahousut, turvakengät, suojalasit sekä kuulosuojaimet ja tarttuu akkusahaan. Sahaamisen jälkeen työ jatkuu taltalla, Dremel-monitoimityökalulla ja kulmahiomakoneella. Sähköja akkusahaa voi käyttää myös sisällä, koska niistä ei synny polttoaineen käryä. Jatkossa Korva aikoo veistää enemmän eläinhahmoja. Se on kevyin työvaihe.” Akkusahassa on pienemmät hampaat ja sillä saa tarkempaa jälkeä, mutta se on tehottomampi ja väsähtää pian. Sahanpurut kertyvät maahan
Kaukolämmön tuottajat haluavat mennä seuraavaan lämmityskauteen vii me syksyä paremmin varannoin. Metsänomistajalle olennaisinta on ensiharvennuksessa pystyyn jäävän puuston laatu, kasvu ja myös ilmastokestä vyys. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla. ENERGIAPUUN KYSYNTÄ on usein en nenkin kasvanut ja sen jälkeen vähenty nyt. Kaukolämmön hinta on noussut monin paikoin rajusti. Iso ja lämpöpump puvoimaloita on rakennettu ja nii den lisäksi myös sähkökattiloita. Kanto ja hankintahinto jen nousu on ollut reipasta niin euroissa kuin prosenteissakin, ja kysyntä näyttää jatkuvan vahvana. Optio pelletin käyttämiseen pitäisi oikeastaan säätää pakolliseksi isojen maalämpöön siirty neiden kiinteistöjen tai ainakin julkisten rakennusten osalta. Totta kai harvennukset pitää ja kannattaa teh dä, mutta tietoinen taimikonhoidosta säästäminen ei ole kestävä ratkaisu kenenkään kannalta. Näille kaikille on eduksi, kun ensiharvennuksessa on voitu poistaa honteloja puunraippoja järeämpiä runkoja. Lämmityksen sähköistyminen ei sähkön hintapiik kejä madalla, päinvastoin. Pellettilämmityksen maine kärsi takavuosina heikko laatuisen tekniikan vuoksi, mutta nykyään osataan parem min. Sähkön voimakkaat hintavaihtelut ovat tulleet jäädäk seen, ja kiinteiden sähkösopimusten hinnat asettunevat pysyvästi korkeammalle tasolle kuin tähän mennessä on totuttu. Iso osa kaukolämmön tuottajista omistaa myös mer kittävästi sähköntuotantoa. Pitemmällä tähtäimellä energia puun nykyinen kysyntä ja hintojen nousu ovat metsänomistajille todennäköisesti tär keämpiä siksi, että ne ovat mahdollis taneet sahateolli suudelle kannat tavan toiminnan aikana, jolloin rakentaminen on hiipunut voimakkaasti. KORTEJÄRVI Pari lauhaa talvea voi tuottaa yllätyksen. Maisemaan pysyvästi ilmes tyvät tuulivoimapuistot tuottavat tulevaisuudessa veden keittämistä korkeampaa lisäarvoa kansantalouteen. Metsänomistajan kannalta energiapuun kasva nut kysyntä on heijastunut kuitupuun hintaan erittäin positiivisesti. Venäjältä ei enää tule Suomeen energia haketta eikä pidäkään tulla. Fysiikan lait ja työvoiman saatavuus ohjaavat niin, että metsänomistajan kannattaa pyrkiä tuottamaan leimikoita, jotka voi korjata tavanomaisella hakkuukoneella. Nähtäväksi jää, missä määrin sähkö kattiloita ajetaan myös hiukan kalliimman pörssisäh kön tunteina, kun tuotannon omistajat ostavat sähkönsä tietysti omakustannushintaan. Energiapuu ei varastoimalla parane. Ilman puu polttoaineilla tuotettua kaukolämpöä, ja samalla tuotettua sähköä, kuluneen talven sähkön hintapiikit olisivat olleet vielä selvästi korkeampia kuin nyt toteutuneet. On tietysti toivottavaa, että Suomessa säilyy polttamalla tuotetun kauko lämmön tuotantokapasiteettia. PETRI KORTEJÄRVI Nyt menee lujaa, mutta jatkuuko energiapuun kysyntä. MARIA MIKLAS T urpeen energiakäyttö on päättymässä, samoin kivihiilen. Korkeintaan se pyyhkii pörssistä sähkön miinus ja nollahinnat. VAIKKA NYT menee lujaa, lähivuosina puun energia käyttö kääntyy laskuun. Puuta jalos tavan teollisuuden puun kysyntä on lopulta vakaampaa. Poistetun rungon keskijäreyden tulee olla lähempänä sataa kuin viittäkymmentä litraa riippumatta siitä, mihin käyttöön korjatut puut päätyvät. Tulevaisuudessa ne vähentävät puun käyttöä kauko lämmön tuo tannossa. Kysynnän vaihtelussa hakkuukone ja haketusyrittäjät ovat vaikeimmassa asemassa. Toivottavasti niin sanottu energiaharvennus ei ole pa laamassa metsätalouteen normaaliksi tai tavoiteltavaksi käytännöksi. 15 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508905-_5964816.indd 15 AR-20240325-508905-_5964816.indd 15 11.3.2024 10.09.23 11.3.2024 10.09.23. Asiakkaiden siirtymistä esimerkiksi maalämpöön pidät televät vain epävarmuus sähkön hinnasta ja kohonneet investointi kustannukset. Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsän omistaja Petri Kortejärvi (s. Koneurakoinnissa ei ylimääräi siä marginaaleja ole, ja kuljettajapula on Suomessa jo todellinen ongelma. Vaikka nyt näyttäisi siltä, että taimikonhoidot voi jättää tekemättä ja silti saa ensiharvennuksesta saman tulon, näin ei ole jatkossa. Energian ja etenkin kaukolämmön tuottajat ovat nyt puumarkkinoilla kuskin penkillä, mutta toden näköisesti ne eivät tunne oloaan kotoisaksi. Metsänomistajallekin pari lauhaa ja tuulista talvea voivat tuottaa yllätyksen, kun kysyntää energiapuulle ei sitten olekaan. Tuulivoiman lisääntyminen ja sähkön hintavaihtelut ovat mahdollistaneet sähkön käytön myös kaukolämmön tuotannossa. Kauko lämmön tuottajat, paikalliset monopolit, kyllä saavat hankittua polttoaineensa
(Lähde: Maanmittauslaitos) Luontainen uudistaminen Päätehakkuun jälkeen metsänomistajan tulee varmistaa, että paikalle nousee uusi metsä. Meillä on paljon metsää ja sitä hoidetaan vastuullisesti.” Vaasan yliopiston puurakentamisen liiketoiminnan professori Anu Bask (MT Metsä 2/2024) ”Minusta ei olisi tullut kirjailijaa ilman lapsuuden kotini viereistä ikimetsää. Vielä pilkkopimeää. Hetki hetkeltä niiden into kiihtyy, ja tappelui ta käydään siellä täällä. [––] Ikimetsä on ollut suuri kirjoittaja kouluni, jossa opin kirjailijan tärkeimmän taidon – eläy tymisen siihen, millaista olisi olla joku toinen.” Kolumnisti Anni Kytömäki (Martat 1/2024) 16 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508906-_5964815.indd 16 AR-20240325-508906-_5964815.indd 16 11.3.2024 10.09.39 11.3.2024 10.09.39. Sitaatit Kuukauden luontokuva ELMERI JUUTI AJANKOHTAISET AARTEET Koonneet ANNE SOININEN ja MARI IKONEN Kevätaamun höyryt T akana on kirpeä huhtikuun alun yö teltassa lounaises sa Suomessa. Noin tunnin kuluttua on alkamassa joka keväinen esitys, teeren soidin, joka saa minut suolle aina näin huhtikuussa. Kun alue on taimettunut, siemenpuut voi poistaa. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala kattoi 775 700 hehtaaria. Valokuvassa näkyvä teeren hengitys höyry ilmentää kylmän mutta aurin koisen kevätaamun tunnelmaa suolla. Parhaimmillaan teerten pulina voi kuulua jopa kahden kilometrin päähän soidinpaikalta. Kovin kauan ei tarvitse odottaa, kun noin tusina teertä saapuu suoraan telt tani eteen. Aluksi ne istuskelevat pai kallaan maassa, osa myös puissa. Jännittyneenä odottelen kuulevani teeren ensimmäisen kiekaisun eli tyy pillisen soidinäänen pulinan ohella. Asettelen kamerat valmiiksi ja työnnän linssin ulos teltan reiästä odottamaan näytöksen alkua. Kaivaudun makuu pussista ylös ja kur kistan ulos teltan ikkunasta. ELMERI JUUTI LISÄTIETOJA momentumofnature.com instagram.com/elmeri.juuti_nature 636 Tämän vuoden alussa Suomessa oli 636 yhteismetsää. Tietyillä kasvupaikoilla voidaan tehdä siemenpuuhakkuu eli jättää osa männyistä tai rauduskoivuista pystyyn siementämään uusi taimikko. Metsä sana ”Meillä on kaikki kilpailuvaltit omissa käsis sämme. Kello on puoli viisi, odotellessani kaadan teetä kuppiin ja syön aamu palaa. Koirasteeret ot tavat toisistaan mittaa, ja vahvin niistä pääsee parittelemaan naaraiden kanssa
6 Mitä on tervas. MAIJU SAVOLAINEN 5 Mikä on kuvassa näkyvä keväinen muuttolintu. Romaa nin on määrä saada jatkoa. Uudet kirjat Aarre visa EMMA PEURA Emma Peura KUVATAITEILIJA, 35 Mistä Peura ponnistaa. ”Jahtaan inspiraatiota 24/7.” Missä vaeltelet mieluiten. Olli Järvenkylä: Vuoden retki kirja – Retkeile ympäri vuoden (Readme.fi 2024) VALTAMEREN TAA Ruotsin metsäsuomalaiset So fie ja Lukki päätyvät 1630luvulla Örebron seudulta Atlantin taakse perustamaan Uuden Ruotsin siir tokuntaa. ”Paras paikka vaellella on Posiolla suvun mökillä.” Millainen taideteos Peurasta syntyisi. 17 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508906-_5964815.indd 17 AR-20240325-508906-_5964815.indd 17 11.3.2024 10.09.42 11.3.2024 10.09.42. Se herättää ajattelemaan, miksi eläimiin liitty vä arvostus on unohtunut ja nyky päivän eläinsuhde on muuttunut liharakkaussuhteeksi. ”Viihdyn laumassani, jossa on itseni lisäksi puolisoni sekä meidän vauhdikas poikanen.” Paras kasvisruoka. ELÄIMET ELÄMÄSSÄMME Kirja pohtii ihmisen ja eläimen vuosituhantista rinnakkaiseloa 19 tutun eläimen kautta. 52 retkikohteen esittelyn lisäksi kirja sisältää mainioita ja mutkat tomia retkiruokareseptejä. Metsä nimiset Kauhavalla syntynyt taiteilija Emma Peura asuu ja työskentelee Helsingissä. 4 Mikä on Suomen suurin pajulaji. ”Milloin mistäkin! On tullut vaellettua pitkin Suomea, mutta tällä hetkellä ponnistan Helsingistä.” Vaellatko yksin vai viihdytkö laumassa. ”Intialainen dallinssimuhennos.” Mikä on herkin aistisi. 3 Mistä on kyse, kun puhutaan kauramoottorista. VilleJuhani Sutinen: Paratiisista (Into Kustannus 2024) 1 Kuinka paljon Suomessa on kesämökkejä. Hän harrastaa muun muassa nykytanssia ja balettia. 2 Mikä on moottorikelkan suurin sallittu nopeus maastossa maa-alueella. Hänen teoksiaan on muun muassa Kiasman ja Valtion taideteostoimikunnan kokoelmissa. ”Luonnonmateriaaleista valmistettu, metsään piilotettu ja sinne ajan saatossa maatuva ympäristötaideteos.” LISÄTIETOJA Emma Peura on kuvataiteilija ja taidegraafikko, joka on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta vuonna 2020. Kaisa Pulakka: Kesyttömät – Eläinjumalia, hirviöitä ja ihmisen parhaita ystäviä (Atena 2023) YLÖS, ULOS JA LUONTOON Inspiroiva retkikirja antaa retki vinkin vuoden jokaiselle viikolle Porkkalanniemen kärjestä aina Muotkatunturin erämaaalueelle. Kuusi kiperää kysymystä Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 65. ”Näköaisti.” Milloin on Peuran jahtikausi. Maagisen realismin tyy lilajissa kirjailija ottaa vapauksia henkilöhahmojen ja juonenkään teiden uskottavuudessa
”Kun hirvien talviporukka saapuu ruokailemaan, jälki on metsänomistajan kannalta rumaa.” Metsätöissä ei sammaloidu Juhani Kauko halusi eläkepäivilleen tekemistä ja alkoi ostella metsää, sillä sen kanssa riittää aina työtä. METSÄNOMISTAJA Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 18 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508908-_5964840.indd 18 AR-20240325-508908-_5964840.indd 18 11.3.2024 10.14.57 11.3.2024 10.14.57. Kalliolle Juhani Kauko kylvi puolisonsa kanssa mäntyä taajasti, jotta taimikossa riittäisi syöntivaraa
19 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508908-_5964840.indd 19 AR-20240325-508908-_5964840.indd 19 11.3.2024 10.15.00 11.3.2024 10.15.00. Ajauduttiin vain johonkin työhön.” Metsän omistaja Juhani Kauko Ikä: 77 Koti: Lappeenrannan Joutsenossa Perhe: puoliso, kolme lasta ja kolme lastenlasta; puolisolla lapsi ja 2 lastenlasta Koulutus: rakennusinsinööri Työ: Joutsenon Elementti Oy:n perustaja ja entinen toimitusjohtaja Metsät: pääosin Etelä-Karjalassa itä rajan tuntumassa, yksi metsätila Posiolla Harrastukset: karavaanarielämä, lukeminen, kielten opiskelu ja retket kaveriporukan kanssa Haave: pysyä terveenä KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Tarkastuksia Juttuun liittyvällä videolla käydään tarkastuskäynnillä kahdella Juhani Kaukon omistamalla metsätilalla. Nuorena Juhani Kauko pohti myös metsäalan opintoja. ”Ei silloin puhuttu haaveista
Kauko muutti ”säkki päässä” Joutse noon, paikkakunnalle, josta ei tiennyt mitään. ”20 hehtaaria, josta puolet on metsää ja puolet suota. ”Siksi käytän metsänhoitoyhdistyksen palveluita. Sen aikana Kauko koki rakennusalan monet ylä ja alamäet. Kotona lämpiää usein puuhella, vaikka vieressä on myös sähköliesi. Kouvolan Betonissa työskennellessään hän kuuli kaverilta, että Joutsenon Laatuelementissä olisi tehdaspäällikön paikka vapaana. Hiekkatien varren kylteissä muistutetaan rajavyöhykkeestä. Ei on nistu, arveli elinkeinoasiamies. ”Kahdeksan täällä, Posio on yhdeksäs. Sellaisen selityksen olen kuullut. 3 Joskus puuta on myytävä, vaik kei markkinahinta ole hyvä. Jäljelle jäi tyhjä tehdastila, jonka Kauko osti kahden yhtiökumppanin sa kanssa. Niiden kiemuroista jopa kokeneen yrittäjän on vaikea saada selvyyttä. Maanviljelijän pojan urasuunnitelmiin kuuluivat maanviljelys ja metsänhoito, mutta hän päätyi opis kelemaan rakennusalaa Vaasaan. ”Maalämpöpumppu on tilauksessa, mutta puuläm mitys jää rinnalle. Parasta tie tysti olisi, kun saisi läheltä yhtenäisen metsäalueen. Metsää hän alkoi ostella reilut parikymmentä vuot ta takaperin, jotta eläkepäivillä riittäisi tekemistä. Laatuelementti fuusioitiin rakennusliike Hakaan, joka kaatui 90luvun alun lamassa. Työura kesti 46 vuotta. ”Moni tuli sanomaan, että olet aivan hullu. Sen tarkemmin hän ei kerro, sillä eihän poromieskään paljasta porojensa määrää. Lyhyen ajan sisällä jo kol mas rajavartijoiden pakettiauto huristelee kodin ohi. 20 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508908-_5964840.indd 20 AR-20240325-508908-_5964840.indd 20 11.3.2024 10.15.04 11.3.2024 10.15.04. ”En halunnut jämähtää sohvalle. Se vain sisuunnutti.” Aika parani ja myynti alkoi vetää 90luvun puolivä lin jälkeen. Vielä vähän matkaa, niin tien molemmin puolin on Kaukon metsää. Niin syntyi Joutsenon Elementti. 4 EteläSuomessa kannattaa jatkos sa kasvattaa seka metsää, ei pelkkää kuusta. Tiestä nousee männyntaimia, mutta siinä ne eivät mahdu kasvamaan. Vuosi oli 1986. Talon lämmitykseen kuluu vuodessa noin 20 kiintomottia puuta. Se on kymmenisen kilometrin päässä ko dista, joka sijaitsee Joutsenon laitamilla rauhaisassa paikassa. Lisää klapisäilöjä löytyy niiden takaa. Kauko nousee autoonsa ja lähtee esittelemään lähintä metsäänsä. Ensiharvennus on tehty, mutta riukuja ja muuta mia isoja puita pitäisi ottaa vielä pois. Yksi on aivan valtakunnanrajassa kiinni. Juhanin vinkit 1 Metsää kannattaa hankkia harrastusmielessä, jotta eläkeläisenä on mielekästä teke mistä. Ehkä. Kuuntelen suositukset, mutta en aina toimi niiden mukaan.” Puukaupat ovat sujuneet Kaukolla aika pitkälti so vitun mukaisesti. Monet hänen hankkimistaan tiloista sijaitsevat itä rajan lähellä. METSÄNOMISTAJA ”Ei tule sellaista hetkeä, että mitäs nyt tekisin”, sanoo Juhani Kauko, joka hankki metsää eläkepäiviensä harrastukseksi. Nuoruudesta jäi kipi nä metsätöihin, ja nyt on aikaa keskittyä niihin.” Umpikieroa puukauppaa Ihan ensimmäisen metsätilansa Juhani Kauko osti vuonna 1999 Posiolta, jossa perheellä on ollut kesä mökki vuodesta 1985. Betonin pariin ja EteläKarjalaan hän ajautui sattumien kautta. ”Isot puut juurineen sitovat paljon vettä.” Saappaat painuvat turpeeseen metsätietä tarpoessa. O makotitalon pihalla on pitkä rivi katoksia, jotka on pinottu täyteen klapeja. Auton ohjaamosta hän näkee, että moni suomalai nen metsä on huonossa jamassa. ”Eläkkeelle jäin vuonna 2017. Metsäkoneesta oli jäänyt niin syviä jälkiä, että pyysin tasoittamaan ne.” Kirjanpainajat tarkkailussa Juhani Kauko nousee taas maasturiinsa ja ajaa kohti Imatraa, jossa sijaitsee hänen paras metsätila ostoksensa. ”Jotakin taitaa olla meneillään.” Hoitamaton metsä harmittaa Joutsenon Elementin perustaja ja entinen toimitus johtaja Juhani Kauko omistaa yhtiöstä yhä neljännek sen ja istuu sen hallituksessa. Kemeratuettu osa metsästä on vähän yli neljä hehtaaria.” Yhteensä Kaukolla on metsähehtaareita kolmi numeroinen luku. Ensimmäinen työpaikka oli elementtitehtaalla Lahdessa. ”Tilan hinta ja puumäärä olivat oikeassa suhteessa.” Muutama kilometri Imatrankosken jälkeen Kauko kääntyy vasemmalle. Se helpottaisi puun myyntiä.” Puun myyntisopimuksia Kauko kuvailee umpi kieroiksi. 2 Taimikot pitää hoitaa ajoissa. ”Itse ei tehdä mitään. Venäjän raja on lähellä. Sen hän hankki vuonna 2000. Ajokilometrejä hänelle kertyy vuodessa run saasti, sillä hän matkailee usein lempimaisemissaan Lapissa ja Norjassa. Keskiosa autotalli rakennuksesta on pyhitetty kla peille, ja onpa niitä myös muovi laatikoissa matkailuauton vieressä. Tuntuu pahalta katsoa hoitamatonta metsää.” Kauko kääntyy soramontun vierestä metsäauto tielle ja peruuttaa auton rankapinojen viereen. Eikä palkata tekijöitä, koska se maksaa. Yrittäjä Juhani Kaukon puoli son Kaarina Kaivolan mielestä vähemmälläkin poltto puumäärällä selvittäisiin. ”Kerran tuli sanomista, kun turvemaata oli har vennettu talvella. Kauko tutkii kuusta, joka joutaa lähtemään. ”Muttei voi ottaa liikaa, ettei vesi ala nousemaan”, Kauko pohtii. Tekemistä pitää olla, ja metsänhoito on hyvää hyötyliikuntaa.” Kauko suuntaa Leppälän kylässä sijaitsevaan met säänsä. Autotallista löytyy Land Rover Discovery, luotto maasturi, jolla saa vedettyä isoa polttopuukuormaa. Kesäharjoittelussa Forssan elementtitehtaalla hän pääsi jyvälle betoni bisneksestä. Hajauttaminen on järkevää kaikis sa asioissa”, Juhani Kauko sanoo. Siitä hän teki kaupat viitisentoista vuotta sitten. Viereisten mäntyjen rungot ovat mutkalla. Harvennus on tehtävä silloin, kun metsä sitä vaatii. Klapiholisti. Turve maalla kasvava metsä oli hänen ensimmäinen metsä tilansa kotiseudulla. ”Suomaalla puu kasvaa herkästi kieroon.” Kipinä metsätöihin Sukujuuriltaan karjalainen Juhani Kauko syntyi Hä meessä. Kaukon täytyy hetki miettiä ja laskea, kuinka monta metsätilaa hänellä on yhteensä
21 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508908-_5964840.indd 21 AR-20240325-508908-_5964840.indd 21 11.3.2024 10.15.07 11.3.2024 10.15.07. ”Joka vuosi on menossa jotakin. Puukauppaa, taimikonhoitoa, istutusta tai ainakin klapintekoa.” Juhani Kauko tutkailee, mitkä suomaalla kasvavista puista saavat lähteä
”Yksi kaveri kyseli puuta, kun lämmityksestä uhkasi tulla hirveä lasku. Männyntaimia uhkaavat nälkäiset hirvet. Sillä pääsee etenemään kaik kina vuodenaikoina ja kaikissa maastoissa. ”Metsän kanssa on aina työtä. Muuten tulee äkkilähtö.” Hän pysähtyy tien sivuun kohdalla, jossa kuus ten vuosikasvu on ollut ripeää, silmämääräisesti 70 senttiä. Aurinko helottaa sen verran, että metsässä kä vellessään Kauko ottaa kauluspaitansa pois. Metsä muuttuu koko ajan. ”Tässä on ollut jo kirjanpainaja tuhoja. Niitä hän kyttää tarkkaan, etteivät kirjanpainajat pääse yllättämään. Metsä ei tule koskaan val miiksi.” Mieluinen vuo denaika metsätöihin on keväällä ja myö hään syksyllä, kun ei ole liian kuuma eivätkä hirvikärpä set tai itikat kiusaa. Saa nähdä, voiko metsän säilyttää.” Kaukon metsistä yli puolet on kuusikkoa. Ajan vierähtämistä ei edes huomaa, mutta kilot saavat kyytiä varsinkin raivatessa. ”Maata on niin ohut kerros, ettei istutus tullut kyseeseen”, Kauko sanoo ja harmittelee huonon laisesti alkanutta kasvua. Kuusta ei enää uskalla istuttaa samaan malliin kuin ennen. Kun lähden raivaamaan, pakkaan sahan ja eväät telamönkijän kyytiin. Annoin sopuhintaan.” Imatran kallioiselta metsäpalstalta on löytynyt kirjanpainajien tuhoja. Kaukon mielestä telamönkijä on ehdoton vehje metsätöitä tehdessä. Ei koskaan valmista Juhani Kaukolla ei olisi taloudellista pakkoa hoitaa metsää, mutta tekeminen metsässä kiehtoo häntä. Mitä tilalle. Metsänomistaja kipuaa kalliolle, johon hän kylvi edelliskesänä männynsiemeniä. ”Eikä se uppoa suohon. 22 METSÄ AR-20240325-508908-_5964840.indd 22 AR-20240325-508908-_5964840.indd 22 11.3.2024 10.15.11 11.3.2024 10.15.11. Kävellessä olisi hiki päässä jo ennen kuin ehdin työmaalle.” Metsä on hänen mielestään kelpo sijoitus. Ja jossain vaiheessa metsä palaa. Jänikset napostelevat lehtipuiden taimia. Hän siirtyy katselemaan aukon vieressä kasvavaa vanhaa kuusikkoa. METSÄNOMISTAJA Klapeja Kauko on myynyt vain kerran. ”Viiden vuoden sisään tässä pitää tehdä harven nuskierros”, Kauko toteaa. Metsä museo Lustosta hommatussa tpaidassa lukee Metsäsuomalainen. Metsänomistaja voi yrittää vaikuttaa siihen, että kasvu jatkuu hyvänä. ”Aina on jokin kiusa. ”Ja paljon juotavaa. Metsätöihin lähtiessään Juhani Kauko pakkaa mukaan termospullon ja voileivät. ”Nyt olen siinä iässä, että pitää vähän jo kysellä, mitä mieltä perilliset ovat.” Kuusikoita Kauko kyttää tarkkaan kirjan painajien varalta. Pää oma säilyy ja vuosituotto on kolmisen prosenttia, jopa enemmän. Puoliso oli kaveri na niin kuin monissa muissakin metsätöissä. Sadan tai kahdensadan vuoden välein, kun nes uusiutuu taas.” Jos Juhani Kauko olisi kymmenen vuotta nuo rempi, hän ostaisi silti kiivaasti lisää metsää
Tilaa soittamalla: 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus MAV4022 Tilaa netistä: MT.FI/lehti tai oheisella QR-koodilla Tarjous on voimassa 30.6.2024 asti. Tilaa tekstiviestillä: LÄHETÄ VIESTI: TILAUS MAV4022 ETUNIMI SUKUNIMI OSOITE Numeroon 13526 Tekstiviestin lähetys on maksuton. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta mpm/pvm tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja. 6– 7 Te ho a ko rju us ee n Sim ul aa tto ri hu om aa ku lje tta ja n pi en et vi rh eli ik ke et . 24 N: O 7 | 20 23 500 EURO 500 Voita 500 €! Arvont a joka kuukau si Arvonnan säännöt: MT.FI/arvonta AR-20240325-508950-_5964839.indd 23 AR-20240325-508950-_5964839.indd 23 11.3.2024 10.13.59 11.3.2024 10.13.59. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakas viestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Maaseutukin paranee jakamalla. 27 Itä ra ja n uu si ai ta va ik eu tta a su ur pe to je n re itt ej ä 16 –2 Ra ja ny lit tä jät Su hd an ne sy nk ke ni En er gia pu un vi lka stu nu t ky sy nt ä tu o he lp ot us ta m et sä no m ist aja lle . He ikk i Sa ss in vo im ala ss a yh di st yv ät tu uli m yl ly ja au rin ko pa ne eli . 33,20 €/kk) 25 €/kk 90 N: O 7 | 20 23 M T.F I/ M ET SÄ M AA SE UD UN TU LE VA IS UU DE N AJ AN KO HT AI SL EH TI M ET SÄ ST Ä Sä hk öä ke ks el iä äs ti. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 €/lasku. MT Lehti + Digi nyt vain Määräaikainen tilaus (norm
PUUMARKKINAT 20 30 40 50 60 70 80 8/ 24 6/ 24 4/ 24 2/ 24 52 /2 3 50 /2 3 48 /2 3 46 /2 3 44 /2 3 42 /2 3 40 /2 3 38 /2 3 36 /2 3 34 /2 3 32 /2 3 30 /2 3 28 /2 3 26 /2 3 24 /2 3 22 /2 3 20 /2 3 18 /2 3 16 /2 3 14 /2 3 12 /2 3 10 /2 3 Harvennushakkuiden pystykauppahinnat 3/2023–2/2024 Kuutiossa kilpailutetut puukaupat Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu LÄHDE Metsäteollisuus ry Kuitupuu ja sitä myötä harvennusleimikot käyvät hyvin kaupaksi, minkä kertovat nousussa olevat kantohinnat. Kauppa käy Kuutiossa Oma puukauppa on helppoa kilpailuttaa Kuutiossa. Arvokkain puutavaralaji on ollut tuttuun tapaan kuusitukki, ja mäntytukki hengittää niskaan. milj. Kuutio-verkkopalvelussa kilpailutettujen mottien tähän astinen huippuvuosi oli 2018. Yhdellä klikkauksella tavoittaa kaikki ostajat. Koivua kysytään, mutta koivutukista maksettava hinta ei vedä vertoja havutukkien hinnoille. Kuluva vuosi on alkanut lupaavan vilkkaana. Kolme kuitupuulajia hinnoitellaan markkinoilla niin samalle käyrälle, että graafista on paikoin vaikea erottaa, mikä niistä on johdossa. m³ 1 2 3 4 5 6 7 8 2023 2022 2021 2020 2019 2018 2017 Teksti MARKKU PULKKINEN | Graafit AINO SAARIKIVI 24 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508912-_5964885.indd 24 AR-20240325-508912-_5964885.indd 24 11.3.2024 10.21.02 11.3.2024 10.21.02
Kilpai lutuksen voi teettää myös metsänhoito yhdistyksellä. Lisäksi Kuutiota voi käyttää viestintäkanavana metsäkoneen kuljettajalle saakka. Metsänomis tajien ja puunostajien yhdessä omistama puukauppa paikka Kuutio on kasvattanut suosiotaan. Kun metsää omistava perhe tai yh tymän osakkaat kokoontuvat, puun myyntejä voi miettiä ja kilpailuttaa, vaikka ostajat olisi vat heinäkuussa kesälaitumilla. ”Hyvä aika myynnille” Toimitusjohtaja Aku Mäkelä seuraa työnsä puolesta ja itsekin metsänomistajana tarkasti puu markkinoita. ”Tarjous pyynnön Lisätietojakohtaan voi merkitä esimerkiksi säilytettä väksi jätettävät puuryhmät tai muut käsittelemättä jätettävät kohteet. Männyn ja kuusen pikkutukista, joka tehdään tukin ja kuidun välistä, maksetaan nyt noin 36 euron kuutiohintaa. ”Tällä hetkellä Kuutio on ta valla tai toisella mukana yli nel jäsosassa kaikista puukaupoista, ja Kuutiota on käyttänyt jo 70 000 metsänomistajaa. Sitä voi pitää erinomaisena saavutukse na häiriöherkän tietotekniikan aikakaudella. ”Kun harvennus tai pääte hakkuu lähestyy, kannattaa laittaa tarjouspyyn nöt menemään Kuution kautta, vaikka ei olisi vielä varma, ha luaako toteuttaa hakkuun. Tämä tieto pysyy koko ajan näkyvissä ostajalle ja hak kuukoneen kuljettajalle”, Mäke lä kertoo. KAI TIRKKONEN Ajankohtaista Viikolla 9/24 lähes kaikkien puutavaralajien hinnat olivat noususuunnassa. Esimerkiksi kauempana sijait seva ostaja on saattanut saada uuden energiapuun toimitusso pimuksen ja etsii energiapuun myyjiä uudelta alueelta. LISÄTIETOJA kuutio.fi Kuutiossa voi kilpai luttaa myös hankinta kaupat. Hän näkee kevään markkinatilanteen valoisana. Kuutiossa saadut tarjoukset voi vapaasti hylätä tai hyväksyä.” Ostajia erikoispuulle Kuutiosta löytyvät myös puun markkinahinnat selkeässä muo dossa heti palvelun etusivulta. Päätä vasta myöhemmin Mäkelä kannustaa metsänomis tajia seuraamaan aktiivisesti metsäomaisuutensa arvoa. MARI IKONEN 25 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508912-_5964885.indd 25 AR-20240325-508912-_5964885.indd 25 11.3.2024 10.21.03 11.3.2024 10.21.03. Sitten, kun on saanut tarjoukset, on helpompi päättää, ovatko hinta taso ja aika sopivat puukaupan tekoon.” Kun kirjautuu Kuutio.fipal velun käyttäjäksi, saa käyttöönsä Suomen metsäkeskuksen kerää män julkisen metsävaratiedon Metsään.fipalvelusta. Myös vakiintuneen ostajan hintojen asianmukai suuden voi varmistaa laitta malla avoimen tarjouspyynnön Kuutioon. Kuution käyttö on metsänomistajalle maksutonta. Kiivas kysyntä on johtanut siihen, että ostajien puukauppatarjouksissa on isot hinnanerot. Metsänomistaja näkee Kuu tiosta metsänsä kunkin kuvion puuston arvon, joka perustuu eri puutavaralajien senhetkisiin markkinahintoihin. Mäkelä kertoo ylpeänä, ettei Kuutiossa ole ollut koko sen olemassaolon aikana yhtään teknistä käyttökatkoa. ”Tukkipuun hintakin on hyvä, mutta tukin kysyntä vaihtelee alueittain.” Vakiintunut kauppakumppani voi olla joillekin metsänomis tajille mieluisin tapa tehdä puukauppaa. Havu tukkien hankintahinta oli maaliskuussa noin euron pienempi kuin pystykauppahinta päätehakkuulla. Kuution kautta on helppo etsiä ostajia myös erikoispuu tavaralle, kuten pylväspuille, lehtikuusille tai jalopuille. Kuluvan vuoden tammi ja helmikuu olivat Kuu tion seitsenvuotisen historian vilkkaimmat. Muiden ostajien tarjoukset kertovat, onko vaki kumppani kartalla alueellisesta markkinahintatasosta. Omalla kuviolla saattaa olla puun hintaa nostavia tai laskevia tekijöitä, joten puuston todellisen arvon saa selville vasta lähettämällä tarjouspyynnöt ostajille. ”Arvio perustuu aina keski määräisiin hintoihin. Metsä teollisuus ry:n viikkohintatilastot ovat neljän viimeksi kuluneen viikon ostomäärillä painotettuja keskiarvoja. Ennen kilpailutusta metsän omistaja on usein jo henkisesti valmistautunut toteuttamaan hakkuun, mutta asiaa kannat taisi Mäkelän mukaan lähestyä toisesta kulmasta. Halutes saan Kuutioon voi ladata myös oman tilan metsäsuunnitelman, jos sellainen on teetettynä. Jos Kuution kautta tulleiden tarjousten vertailu tuntuu vaikealta, metsänomistaja voi pyytää Kuution kautta metsä asiantuntijan avuksi arvioimaan tarjouksia esimerkiksi katkon nan ja läpimittavaatimusten osalta. Kuution yksi hyvä puoli on se, että palvelu on avoinna aina. Lei mikon arvo kannattaisi selvityt tää ja kilpailuttaa Kuutiossa ja tehdä vasta sen jälkeen päätös, haluaako toteuttaa hakkuun sa man tien vai myöhemmin. Kuu tiossa jätettyihin tarjouspyyntöi hin saa nykyään vastauksen 99 prosentin var muudella”, ker too Kuutiota pyö rittävän Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä. Tar jouspyyntöjen lähettäminen ei sido tekemään puukauppaa. Huolellisen kil pailutuksen merkitys korostuu nimenomaan nyt.” Mäkelän mukaan kovin ky syntä on nyt kuitu ja energia puulle. Helppokäyttöisyyden lisäksi Mäkelä näkee Kuution eduksi sen, että kauppapaikalla tavoit taa sellaisiakin ostajia, joiden olemassaolosta myyjä ei välttä mättä edes tiedä. ”En muista työuraltani, että puulle olisi ollut koskaan näin kovaa kysyntää. Tukkipuuta ei kannata myydä hankintakauppana. Kuutiossa voi kilpailuttaa myös hankintakaupat. J ulkinen metsävara tieto on mahdollistanut puukaupan siirtymisen verkkoon. Tarjouksia voi pyytää silloin, kun itselle parhaiten sopii
POLTTOPUUT Koivikon harvennus klapeiksi Minkä hinnan saa omalle työlle, jos hankintakaupan sijasta pilkkoo ja myy koivikon harvennuspuut polttopuuksi. Harri Ristolainen päätti kokeilla, ja minä pestauduin apumieheksi. Teksti TEPPO KUITTINEN | Kuvat SAARA LAVI 26 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508924-_5964886.indd 26 AR-20240325-508924-_5964886.indd 26 11.3.2024 10.22.07 11.3.2024 10.22.07
Mökkipihan koivikon harvennus klapikasaksi sujui Harri Ristolaiselta hymyssä suin toukokuisen lomaviikon aikana. 27 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508924-_5964886.indd 27 AR-20240325-508924-_5964886.indd 27 11.3.2024 10.22.09 11.3.2024 10.22.09
POLTTOPUUT Verovinkki Oman metsän puista tehdyistä haloista, klapeista, hakkeesta ja muusta metsäenergiasta saatu myyntitulo on metsätalouden pääomatuloa. Metsä tarjoaa Harri Ristolaiselle sekä virkistystä että tuloja. Kesämökin lähimetsän harvennus tapahtui luonto arvojen ehdoilla. 28 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508924-_5964886.indd 28 AR-20240325-508924-_5964886.indd 28 11.3.2024 10.22.13 11.3.2024 10.22.13. Samoin kuin hankintakaupassa myös polttopuukaupassa voi vähentää hankintatyön arvon. Polttopuukaupassa voi vähentää myyntitulon hankkimiseen liittyvät kulut. Jos myyntitulot ylittävät 15 000 euroa kalenterivuoden aikana, metsänomistajan tulee ilmoittautua alvrekisteriin
Puuta siellä oli kuitenkin niin paljon, että sitä olisi tullut kesämökin polttopuuksi rajusti yli tarpeen. L appeenrantalainen Harri Ristolainen osti puolisonsa kanssa vanhemmiltaan kesä mökin Savonlinnan Oravista muutama vuosi sitten. Alkuvuodesta 2023 Ristolainen päätti teh dä harvennushakkuun kesämökin koivik koon. Raskaat koivunrungot eivät kuitenkaan merkittävästi lisänneet työtuntiemme määrää. ”Eihän hankintakaupalla rikastumaan olisi päässyt, mutta olisi siinä saanut sentään jotain. Jos olisin pyytänyt tarjouksen päätehakkuusta, sitten varmaan olisi saatu pystykauppa ai kaiseksi”, Ristolainen arvelee. Jo kaisen koivun kaataminen aiheutti valtavan vihreän pilven ja tuotti aivasteluita. tajalta, jotka hallitsevat metsätyön perus taidot mutta joiden työteho metsässä ei ole samaa luokkaa kuin ammattimetsurilla. Yhteensä tarjouksen arvio oli vajaat 3 900 euroa 82 kuutiolta puuta. Aikataulupaineiden vuoksi ajankohta hak kuille ei ollut paras mahdollinen. Jos koivut joudutaan kaatamaan kasvukaudella, puut olisi hyvä jättää kaatamisen jälkeen karsimatta ja karsia niistä oksat vasta myö hemmin. Enemmän ylimääräistä aikaa meni Toukokuussa koivun rungot olivat painavia, mutta oikeilla työtavoilla ja otteilla työ sujui tehok kaasti sekä turvallisesti. 29 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508924-_5964886.indd 29 AR-20240325-508924-_5964886.indd 29 11.3.2024 10.22.16 11.3.2024 10.22.16. Paras hakkuuajankohta olisi ollut alku vuodesta koivujen vielä talvehtiessa. Omalla mökkipalstalla kyse oli hyvin tiheästä koivi kosta, joka ehdottomasti kaipasi harvennus ta. ”Luonnonarvot edellä mennään ehdot tomasti. Rasiin kaadetuista puista lehdet haihduttaisivat rungon kuivaksi kaatamisen jälkeen. Vanerikoivusta olisi saanut hankintapuuna 60 euroa, kuusikuidusta 42 euroa ja haapakuidusta 30 euroa kuutiolta. Pystykaupasta hän ei edes pyytänyt tarjousta. Jou kossa oli myös muutamia isoja ja oksaisia pihakoivuja sekä joukko haapoja ja kuusia. Hiukan tämän jälkeen Ristolainen osti naapurista rakentamattoman, metsitty neen tontin, jotta mökin lä himetsä säilyisi jatkossakin rakentamattomana. Koivut olivat juuri siitepölyvaiheessa. Samaan aikaan metsästä olisi mu kava saada vähän tuottoakin, kun rahaa on kuitenkin mennyt sukupolvenvaihdokseen ja naapuritontin hankintaan.” Entäs jos polttopuuksi. Lämmin sää vaati hakkuu miehiltä runsasta vedenjuontia, mutta ajan kohta oli muutenkin hankala. ”Ei noin pienen koivikon harvennuksen vuoksi metsäyhtiö tuo motoa paikalle. Mökin tontti on iso, ja lisäksi kauppaan kuu lui pieni kuvio metsämaata. Tuolloin hän teki metsätöitä ja kuskasi rangat omalla traktorillaan talonsa pihaan polttopuiksi. Hikinen urakka väärään aikaan Yksi kiinnostava kysymys oli se, kuinka pal jon työtunteja kertyy kahdelta metsänomis Tiheä koivikko kaipasi ehdottomasti harvennusta. Koivut olivat valon puutteessa luovut taneet ison osan oksistaan, ja lehdistöä oli vain tupsumaisesti koivujen latvoilla. Lisäksi koivut olivat ehtineet imeä runkonsa täy teen vettä, joten rungot olivat todella paina via käsitellä. Siitä syntyi kuitenkin jatkoajatus, että entä jos tekisinkin koivut polttopuiksi ja myisin ne it se”, Ristolainen muistelee. Kuidun määrä olisi mitattu hankintakau passa tukkirekan kuorma vaa´alla ja koivutukin määrä tukkimittauksella. Hommiin ehdittiin vasta toukokuun lop pupuolella, jolloin sää oli joinakin päivinä lähes helteinen. Niinpä mies pyysi Stora Ensolta tarjouk sen koivuista, jotka hän harventaisi han kintahakkuuna. Samalla hänestä tuli metsän omistaja. Hän on sukulaiseni, joten lupauduin hä nelle apumieheksi harvennushakkuuseen ja polttopuutalkoisiin, jotta homma saataisiin hoidettua pääosin yhden lomaviikon aikana. Hankintana tehdystä koivukuidusta Stora Enso tarjosi viime vuoden maaliskuussa 45 euroa kuutiolta. Stora Enson tarjouksessa arvioitiin, että koivukuitua tulisi harvennuksessa 60 kuu tiota, vanerikoivua 15 kuutiota, kuusikui tua neljä kuutiota ja haapakuitua kolme mottia. Hakkuutuloa lähimetsästä Aikaisemmin Ristolainen omisti maatilan, jossa oli enemmän metsää. Avohakkuu ei kuitenkaan ollut vaihtoeh to. Kyse ei ole tavallisesta talousmetsästä vaan Ristolaiselle, hänen perheelleen, vanhemmilleen ja sukulaisilleen rakkaasta lähimetsästä
Polttopuuhakkuun niksejä Kaksi miestä teki kahden päivän aikana yh teensä 22 työtuntia puiden kaatoa, karsimis ta ja katkontaa. Kun traktorin ei tarvitse siirtyä ja pysäh tyä uudelleen vähän väliä vaan ainoastaan pinojen kohdalle, säästetään traktorituntien määrässä. Isoja runkoja ei kannata raahata nippuun miesvoimin. POLTTOPUUT muutaman pihakoivun kaadossa. Kaatoraudalla käännellään rankoja niin, että jokainen oksa saadaan karsittua. Kaadettujen puiden oksien huolellinen karsinta paitsi pienentää traktorityön kus tannuksia myös tehostaa katkontaa pölkyik si ja pilkkomista polttopuuksi. Pilkekone vuokrattiin Harri Ristolaisen harvennustyömaalla pai kallisen maanviljelijän veloitus maatalous traktorilla tehdystä puunajosta oli 250 euroa. Pienen puun te rävä kanto voi puhkaista traktorin renkaan. Liukuhihnalla toimivaa pois Muunto kertoimet Kiintokuutiometri (m³) vastaa keskimäärin 1,5 pinokuutiometriä 2,5 irtokuutiometriä Pinokuutiometri (p-m³) vastaa keskimäärin 1,67 irtokuutiometriä 0,67 kiintokuutiometriä Irtoeli heittokuutiometri (i-m³) vastaa keskimäärin 0,6 pinokuutiometriä 0,4 kiintokuutiometriä LÄHDE bioenergianeuvoja.fi Vanhat kuormalavat tulivat hyvään käyttöön klapikasan ja -pinojen alustoina. Moottorisahojen bensoihin sekä teräketjuöljyihin meni 40 euroa. Siinä piti olla erityisen huolellinen, jotta mökki ja pi harakennukset säilyivät ehjinä. Rungoista on hyvä karsia huolellisesti kaikki oksat pois. Polttopuun harvennushakkuissa on hyvä ottaa huomioon sekä maataloustraktorin että pilkekoneen vaatimukset. Huonosti karsittaessa jää oksantynkiä, jotka tökkivät pilke koneessa. Kannot tulee jättää riittävän mataliksi, sillä traktori voi jäädä pohjasta kiinni, jos kannot ovat liian korkeita. Lisäksi tulee selvittää sopiva kat kontamitta eli se, minkä mittaiset rangat sopivat parhaiten traktorin peräkärryyn. Jos maaperä ei ole riittävän kantavaa, uraa voi suojata hak kuutähteillä eli oksilla ja latvoilla. Ristolainen vuokrasi klapiurakkaan tehok kaan pilkekoneen. Traktoriyrittäjältä kannattaa kysyä myös maaston kantavuustiedot. Harri ja minä saatoimme vain ihailla vanhan metsämiehen osaamista. Pilkemaster Evo 36 HC katkaisee ja halkoo sekä kuljettaa pilkkeet kasan päälle. Kaatosuuntia suunnittelemalla voi tosin saada aikaiseksi nippuja isoistakin rungoista. Metsään tulisi miettiä ja tarvittaessa merkitä reitti traktorille ja sitten valita kaadettavat puut niin, että traktorireitille saataisiin kätevästi rankapinoja yksittäisten rankojen sijaan. Kuski, eläkkeellä oleva metsuri, oli poikkeuksellisen taitava hydrauliikkakouran käyttäjä. Lavojen ansiosta ilma kiertää tehokkaasti ja kuivattaa pinot. 30 Aarre 3/2024 METSÄ 30 METSÄ AR-20240325-508924-_5964886.indd 30 AR-20240325-508924-_5964886.indd 30 11.3.2024 10.22.19 11.3.2024 10.22.19. Nippujen alle pannaan muutama ranka poikittain, jotta traktorin koura saa hyvän otteen nipusta. Pienikin oksa tai oksantynkä hankaloittaa korjuutyötä, kun rangat eivät asetu nätisti nippuun traktorin hydrauliik kakouraan
Eniten työaikaa tuhlaantui paksujen pihakoivujen muutamiin märkiin tyvipölkkyihin, joita tehokaskaan pilkekone ei tahtonut jaksaa halkoa. Muutama tyvipölkky jätettiin suosiolla halkomatta. Pinoamisen jälkeen hän pystyi arvioimaan metsästä harvennetun puun määrää. Harrin vuokraama teho kas pilkekone sahasi ja pilkkoi mukisematta suurimman osan koivu rungoista. Pilkekoneen vuokraus kahdeksi vuorokaudeksi maksoi 200 euroa. Pilkekonetta ei useinkaan ole tarjolla vuokralle lähellä omaa metsää. Seuraavalla sivulla oleva laskelma on vain yksi arvio kannattavuudesta, sillä Ristolainen ei ole vielä päättänyt, mitä hän lopulta tekee polttopuilleen. Pilkkomisessa tehtiin pitkää päivää, ja tehokasta työaikaa kertyi yhteensä 35 tuntia. Tämä jäi myöhemmälle kesälle, ja sitä Ristolainen teki yksin ja perheensä ja sukulaistensa kanssa sopivan leppoisaan tahtiin. Toukokuun lopussa päivänvaloa riitti aikaisesta aamusta myöhään iltaan, joten välissä saattoi pitää kunnon taukoja ja jatkaa sitten pilkkomista. Rankojen pilkkominen klapeiksi tapahtui sujuvasti kahden miehen tiiminä. Työtunteja kertyi pinoamisessa yhteensä arviolta 14 tuntia. Pitkiä kevätpäiviä Pilkekoneessa oli hydrauliikkanosturi, jolla yksi henkilö saa nostettua painavankin rungon maasta katkontalinjalle. Parempikuntoinen Ristolainen vyörytti rankoja kasalta koneen luo, ja minä toimin koneenkäyttäjänä. Pilkekoneen hakemisesta ja palautuksesta kertyi seitsemän työtuntia, ja lisäksi auton bensaa kului 50 euron edestä. Tässä tapauksessa pilkekone oli mobiilialustalla, eli sitä pystyi vetämään henkilöauton peräkärrynä. Pilkekoneen bensat ja teräketjuöljyt maksoivat 60 euroa. Edessä oli vielä pilkkeiden pinoaminen kuivatusta varten. tokuljetinta voi kääntää ja säätää niin, että pilkekasaa voi tehdä laajemmaksi konetta siirtämättä. Muutama tyvipölkky jätettiin suosiolla halkomatta. Polttopuuta kertyi hakkuussa arviolta 32 pinokuutiota. 31 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508924-_5964886.indd 31 AR-20240325-508924-_5964886.indd 31 11.3.2024 10.22.22 11.3.2024 10.22.22. ”Voi olla, että myyn ne muutamalle tutulle maatilalle isoissa erissä vähän halvemmalla kuutiohinnalla, jolloin myyminen on minulle helpompaa kuin pinomotti kerrallaan”, Harri Ristolainen pohtii. Myyminen vielä odottaa Polttopuiden kuivatusta varten tarvitaan esimerkiksi kuormalavoja alustaksi, jotta ilma kiertää pinon alla, sekä muovia tai peltiä sateensuojaksi. Käytännössä pilkekoneen käyttö on tehokkaampaa ja kätevämpää kahden hengen tiimissä. Niiden myynnistä aiheutuvia työtunteja ei vielä voi laskea, sillä toukokuussa 2023 tehdyt pilkkeet ovat myyntikuivia vasta syksyllä 2024 alkavalle lämmityskaudelle. Osan polttopuista hän aikoo joka tapauksessa käyttää itse. Hankintakaupan ja polttopuukaupan välistä kannattavuuseroa on hankalampi hahmottaa. Kun pilkekonetta oli käyttänyt muutaman tunnin ajan, sen käyttö oli sujuvaa ja tehokasta. Toinen vyörytti rankoja koneen luo, toinen käytti konetta. Ristolainen oli aikaisemmin kerännyt varastoon vanhoja kuormalavoja ja käytettyä kattopeltiä, joten hänelle pinoamistarvikkeet eivät aiheuttaneet ylimääräisiä kustannuksia
Polttopuuurakassa saatiin aikaisek si 32 pinokuutiota. Molemmissa kauppatavoissa puiden kaatoon, karsintaan ja katkontaan tar vitaan sama työmäärä. Laskelmassa ei ole otettu huomioon talkootyötä, verotuksen vaikutusta eikä arvonlisäveroja. S tora Enson arvio Harri Ristolai sen hankintahakkuussa kerty västä puumäärästä oli 82 kiinto kuutiota eli 123 pinokuutiota. Polttokuivia puut ovat ensi syksynä. AR-20240325-508924-_5964886.indd 32 AR-20240325-508924-_5964886.indd 32 11.3.2024 10.22.25 11.3.2024 10.22.25. Näin ollen polttopuukaupalla tienaisi laskennallisesti noin 10 000 euroa enemmän kuin myymällä saman puu määrän metsäyhtiölle. Keväisen klapi urakkamme loppu tulosta oli ilo katsella. 32 pinokuution kaato, karsinta ja katkonta vaati 22 työtuntia, joten 123 pinokuutiota vaati si 85 tuntia työtä. Kaikki lähtee siemenestä Jalostetuilla siemenillä uudistettu metsä tuottaa kiertoaikana jopa rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta. Lisäksi polttopuita tehtä essä vuokratun pilkekoneen kustan nukset olisivat noin tuhat euroa. Jos hintaero polttopuukaupan eduksi olisi 10 000 euroa, 215 lisätyö tunnille saisi 47 euron laskennallisen tuntipalkan. 029 432 6000 ja siemenkeskus@tapio.fi tai verkkokaupasta: Metsäkauppa.fi JALOSTETUN SIEMENEN HYÖDYT: Lisää kasvua ja tuottoa Parempi laatu Tuhonkestävyyttä POLTTOPUUT Hankintakauppa vai polttopuukauppa. Yhtiö tarjosi koivukuidusta ja muista puista yhteensä noin 4 000 euroa. Polttopuiden osalta 32 pinokuution pilkkominen ja pinoaminen sekä pilke koneen kuljetukset vaativat lisäksi yh teensä 56 työtuntia, joten 123 pinokuu tiota vaatisi 215 ylimääräistä työtuntia. Jos polttopuuta olisi kertynyt 123 pinokuutiota, se olisi arvoltaan noin 15 000 euroa. Savonlinnan alueel la koivusta saa polttopuuna noin 120 euroa pinokuutiolta. Lisäksi pitää kuitenkin laskea polttopuiden myymisestä ja mahdollisesta kuljetuksesta aiheutu vat työtunnit ja kustannukset. Tilaa siemenet metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Siemenkeskuksesta: Puh. Molemmissa kauppatavoissa trak torikustannukset olisivat arviolta noin tuhat euroa
Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta mpm/pvm tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). . . Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Kyllä kiitos! Tilaan Koneviestin tutustumishintaan 4 kk vain 67,60 € (norm. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja. 86,60 €) . Tilaa soittamalla: 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus KAV4022 Tilaa netistä: koneviesti.fi/lehti tai oheisella QR-koodilla . KAV4022 VIESTIMEDIA OY Tunnus 5002596 Info: K1 00003 VASTAUSLÄHETYS Koneviesti maksaa tilauksen postimaksun. TILAUSKORTTI Tilaajana osallistun samalla 500,00 euron arvontaan joka kuukausi. 16 tuhtia numeroa vuodessa kotiin kannettuna. Koneviestin tilausmaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia siltä osin kun ne kohdistuvat veronalaisen tulon hankkimiseen. Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 €/lasku. sähköpostilasku (0 €) Valittu laskutustapa paperilasku (4,90 €) Muista hyödyntää ammattilaisen verovähennysoikeus! 500 EURO 500 Voita 500 €! Arvont a joka kuukau si Koneviesti Lehti + Digi Määräaikainen tilaus (norm. Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. Tilaa tekstiviestillä: LÄHETÄ VIESTI: TILAUS KAV4022 ETUNIMI SUKUNIMI OSOITE Numeroon 13526 Tekstiviestin lähetys on maksuton. . Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakas viestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Tarjous on voimassa 30.6.2024 asti. Painavaa asiaa maatalous-, metsäja maanrakennuskoneista sekä rahanarvoisia huoltovinkkejä. 86,80 €) 67 €/4kk 60 -20% AR-20240325-508944-_5964884.indd 33 AR-20240325-508944-_5964884.indd 33 11.3.2024 10.20.57 11.3.2024 10.20.57. Rajaton käyttöoikeus koneviesti.fi -sivuston TILAAJALLE -artikkeleihin ja maksullisiin palveluihin kuten näköislehteen
34 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508932-_5964948.indd 34 AR-20240325-508932-_5964948.indd 34 11.3.2024 10.38.16 11.3.2024 10.38.16. Liiteriin ja luontoon Lenkous ja muut viat kerryttävät tukin hukkapätkien määrää. POLTTOPUUT KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Metsästä klapeiksi Videolla keräämme hakkuutähteitä ja halomme niitä klapeiksi ja haloiksi. Läheltä tietä lumpit saa melko vähällä vaivalla auton peräkärryyn
Olen itse menetellyt niin, että talvihakkuun jälkeen nostelen heti keväällä otettavat puut kosteasta maasta kantojen päälle kuivumaan. Isojen haapojen keruusta polttopuuksi olen luopunut kokonaan. Talousmetsien käsittelysuosituksia on uudistettu lahopuuta lisäävään suuntaan, mutta muutosten vaikutukset näkyvät metsissä hitaasti. Märässä maassa olevat tuoreet, kuoripäälliset pölkyt menettävät kesän myötä nopeasti parhaan polttoarvonsa. Sen voi tuntea kädellä katkaistun rungon sisästä, vaikka puussa ei muuten vielä näy suuria lahoamisen merkkejä. Siksi paljon merkitsee myös se, miten metsänomistajat itse päättävät menetellä metsissään. Käytännön aikataulu Talvihakkuun jälkeen hakkuutähteet pitää kerätä keväällä ja alkukesällä. Koivuista saa parhaat klapit takkaan ja kiukaan pesään, mutta toisaalta juuri suurista, Paksut puut ovat tuoreina raskaita. Se voi tarkoittaa järsittyjä klapeja sekä myyränpipanoita ajoittain isoinakin kasoina. Luonto tarvitsee lahopuita. Tätä olen miettinyt minäkin, viime vuosina enemmän kuin ennen. Hakkuiden jälkeen metsästä löytyy tähteitä, joiden keruu polttopuuksi kuuluu monien metsänomistajien askareisiin. Laho puun sisässä alkaa lämmön nousuna. Koivuakin olen kerännyt, mutta tienvierustoja lukuun ottamatta olen pyrkinyt lisäämään sekä lahoavien että tuoreiden suurten lehtipuiden määrää. Keruuta suunnitellessaan metsänomistajat osaavat jo ottaa huomioon sen, että vaikka helposti koottavaa puuta on tarjolla, koko pajatsoa ei kannata tyhjentää ja raijata poltettavaksi. Avohakkuilla hakkuuja ajokone ovat usein painaneet pääosan lumpeista, pölleistä ja latvuksista syvälle kosteaan maahan. Myyrille maistuu kuori etenkin paksukaarnaisen tyven yläpuolelta. L umppi siellä, pölli täällä. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA lahoavista lehtipuista on talousmetsissä eniten pulaa. Hakkuutähteet pitäisi kerätä ennen istutusta tai kylvöä, jotta ei synny turhia taimi vaurioita. Järeä lehtipuu tärkeää Hakkuutähteiden keruuseen liittyy se ristiriita, että sekä metsänomistajalle että luonnolle arvokkaimpia ovat suuret lehtipuut. Samalla se kenties tietää polttopuiden omistajalle myyräkuumetta, joka on ikävä tauti. Olen kaatanut järeitä haapoja maapuiksi, kaulannut niitä kelopuiksi sekä jättänyt pystyyn kasvamaan. Toisinaan hakkuuaukolla harppovan metsänomistajan haukansilmä löytää varvikosta kokonaisen unohtuneen tukkirungon. Pinotavarasaksilla vetäen keruu hieman helpottuu. Syksyn viileillä säillä keruuaikaa on enemmän, hakkuun ajankohdasta riippuen jopa seuraavaan kevääseen asti. Kuivumista voi parantaa aisaamalla eli vetämällä moottorisahalla Isojen haapojen keruusta olen luopunut. Jokainen metsänomistaja tietysti päättää itse, mitä puilleen tekee. 35 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508932-_5964948.indd 35 AR-20240325-508932-_5964948.indd 35 11.3.2024 10.38.21 11.3.2024 10.38.21. Käytännökseni on tullut kerätä hakkuutähteitä ja tuulenkaatoja vain metsäautotien vierestä. Monet sammalet, sienet ja hyönteiset tarvitsevat niitä elääkseen, ja lisäksi lukuisat muut eliölajit hyötyvät niistä. Liiterissä ja ulkopinossa haapa vetää metsämyyriä puoleensa. Mitähän näille tekisi. Kaikkea ei kannata hamstrata liiteriin, jotta luontoon kertyy lahopuuta. Keväällä aikataulua avohakkuiden jälkeen säätelee uudistamisen ajankohta
Maataloustraktori, lavallinen peräkärry, vinssi ja kuormain jouduttavat keruuta ja kuljetusta. Konevoimaa avuksi Hakkuutähteiden ja tuulenkaatojen keruu ja tekeminen polttopuiksi on raskasta hom maa, jossa koneista on hyötyä. Hakkuutähteillä voi sil loinkin olla täydentävä rooli lämmityksessä. Jos liiteri on täynnä, isompi puu kestää hyvin myös halkoina, kun pinossa on riittävän korkea alusta ja pinon päällä esi merkiksi pelti. Ennen istutusta puut pitää ajaa pois tai siirrellä metsäautotien varteen kuiviin paikkoihin. Heikkolaa tuisempikin puu kyllä palaa kuivuttuaan, mutta se, kuinka paljon tällaista puuta kan nattaa haalia, on aiheellinen kysymys. Etenkin mökkiläiselle paras vaihtoehto voi olla tehdä pääosa polttopuista tuoreesta puusta ja vain sen verran kerrallaan, että ennättää tehdä kaiken heti klapeiksi asti. Moni kaupungissa asuva metsänomistaja kerää hakkuutähteitä vain mökilleen. 36 Aarre 3/2024 METSÄ 36 METSÄ AR-20240325-508932-_5964948.indd 36 AR-20240325-508932-_5964948.indd 36 11.3.2024 10.38.25 11.3.2024 10.38.25. Niitä hyö dynnetään, mutta ei aleta hamstrata ja polttaa kovin heikkolaatuista puuta, josta on eniten hyötyä luonnossa. Tiiviin peitteen alla lämpö ja kosteus vain nousevat edis täen lahoamista. Mitä kauempana metsästä asuu, sitä vai keampaa laatua on ylläpitää. Sama ajankohta on sopiva har vennuksillakin, koska nouseva kasvillisuus ylläpitää maassa makaavien puiden kosteut ta ja edistää lahoamista. Tuohen rikkominen hidastaa lahoamista. Talvella kaadettu koivu alkaa kesän edetessä lahota. Tuoretta puuta ei saa peit tää tiiviillä muovipeitteellä, koska se estää kuivumista. Otettavat puut on nosteltu keväällä kantojen päälle kuivumaan irti märästä maasta. Helpossa maastossa samat työt POLTTOPUUT Tähteiden keruussa on hyötyä koneista. Lahoamisen vaara pienenee, kun puut ovat tien vieressä kuivassa paikas sa, ehkä osin aisattuina. rungosta kuoren halki yhdeltä tai kahdelta sivulta. Jos puut kuljetetaan pois henkilöauton peräkärryllä, se voi vaatia pitemmän ajan. Hel posti käy niin, ettei laatu ole enää priimaa, kuun puut lopulta ovat liiterissä klapeina. Silloin pääosa polttopuusta on priimaa. Tuoreena haloiksi tai klapeiksi Hakkuutähteistä saa sitä parempaa poltto puuta, mitä tuoreempina ne tehdään kla peiksi
37 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508932-_5964948.indd 37 AR-20240325-508932-_5964948.indd 37 11.3.2024 10.38.30 11.3.2024 10.38.30. Kaulaamalla lahopuuta M oni jättää leimikosta haavat itselleen polttopuuksi mutta hakkauttaa ja ajattaa ne tien varteen muiden puiden mukana. Omissa kokeiluissani kaulatut haavat ovat pysyneet pystyssä jopa yli kymmenen vuotta. Vesominen on vähäisintä silloin, kun runkoon jätetään kaulatessa hyvin ohut säie ehjää kuorta. Ajokone oli painanut märkään turpeeseen ison koivutukin, joka tässä nousee kannon päälle ilmavampaan paikkaan. Puu kuolee silloin hitaasti. Se tarkoittaa kuoren rengasmaista poistamista koko rungon ympäriltä lyhyeltä matkalta. Jos pölkyt ovat oksattomia, ne halkeavat helposti kirveellä. Yleensä myös kaulattu koivu lahoaa haapaa pikemmin. Lepät, suuretkin, lahoavat kaulattuina todella paljon nopeammin. Autonrengas lisää klapinteon turvallisuutta huomattavasti. Muutaman vuoden kuluttua kuorisäie voidaan katkaista kokonaan. Suuren haavan paksun kaarnan takia homma onnistuu parhaiten moottorisahalla. Kaulattu haapa keloutuu ja lopulta lahoaa. Kun iso haapa kaadetaan avohakkuussa, laajalta alueelta sen ympäriltä nousee vesojen tiheikkö. Lahoaminen maassa kestää vielä paljon kauemmin. Hakkuutähteiden kuljetuksen kannattavuus parantuu, jos samalla reissulla esimerkiksi raivataan taimikkoa. Haapavesojen nousu vähenee, kun pystyssä oleva haapa kaulataan muutamia vuosia ennen hakkuuta. Koko tämän ajan runko tarjoaa elinympäristön lukemattomille sammalille, sienille ja hyönteisille
Koukku on siten melko järeä, mikä näkyy myös hitusen keskimää räistä suurempana painona. Saatavana on myös isompi saksimalli. rustetaan nykyisin aiempaa järeämmillä suojarakenteilla. Vammautumisen lisäksi suojausten laiminlyönti voi kostautua saamatta jääneinä vakuutuskorvauksina. Jos puut siirretään lihasvoimin metsä autotien varteen, pitkävartiset nostosakset, lyhytvartisemmat pinotavarasakset sekä nostokoukut helpottavat puiden siirtelyä sekä kasausta. Turvallisuudesta ei kuitenkaan pidä tinkiä. Varsinkin koukusta kärki kan nattaa teroittaa, se helpottaa työtä ja parantaa turvallisuutta. Jos pienittävää on vähemmän, pystytai vaakahalkaisulaite helpottaa etenkin oksaisten pölkkyjen klapisavottaa. Turvallisuuden parantamiseksi halkaisu koneet vaNormaalikokoisten pinotavarasaksien kidan läpimitta ei aina tahdo riittää. Pinotavarasakset painavat suunnil leen saman kuin muillakin valmista jilla. Usein motiivina lihastyölle on kuntoilu. Suojarakenteet estävät nyt tämän. Myös 19,5 cm:n avauma on nor maalia kokoa. Pihassa suuren klapimäärän teosta selviää nopeimmin kuljettimella varustetulla klapikoneella. Oksattomien ja pienempien pölkkyjen halkomisesta normaalikuntoinen suoriutuu myös pelkän halkaisukirveen avulla. Koska käyttäjä itse kiinnittää suojarakenteet, houkutuksena voi olla jättää se tekemättä. Aarre suositus: Laadultaan perus tasoiset ja myös hintaiset työ välineet puiden nosteluun ja siirte lyyn. Osa käsivaurioista on syntynyt niin, että yksi on käyttänyt konetta ja toinen asettanut pölkyn sekä myös poistanut haljenneet puut laitteesta. Nostokoukun varsi on pitkä ja kita laaja. Se siirtäisi kättä enemmän kohti kidan keskilinjaa ja vähentäisi ranteen kuor mitusta. Useimmat niistä toimivat sähköllä. Halkaisukoneet uudistuivat Isot ja oksaiset pölkyt ovat raskaita halottavia kirveellä. Koukun alaosan levennys parantaa käyttö mahdollisuutta vänkärinä pienillä puilla, samoin koukun yleinen lujuus. Me talliosat ovat terästä ja kahva termo plastista kumia. Kahvan yläosassa ei ole ergonomiaa parantavaa isoa mut kaa eteenpäin. BAHCO-PINOTAVARASAKSET JA -NOSTOKOUKKU Hinta: 29,90 e sakset, 25,90 e koukku Paino: 446 g sakset, 426 g koukku Bahcon pinotavarasakset ja nosto koukut valmistetaan Ruotsissa. Edullisimmatkin vaakahalkojat maksavat nyt kolmisensataa euroa. Suojaus tarkoittaa yleensä sitä, ettei konetta voi käyttää kuin yksi ihminen kerrallaan. Parantunut turvallisuus on hyvä asia. POLTTOPUUT LISÄTIETOJA Bahco, bahco.com/fi_fi | Scheppach, stokker.fi hoituvat pienimuotoisemmin mönkkärillä. Näiden juntturoiden varalle moni on hankkinut pystytai vaakahalkoma koneen. Aarre kokeilu 38 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508932-_5964948.indd 38 AR-20240325-508932-_5964948.indd 38 11.3.2024 10.38.34 11.3.2024 10.38.34. Terävyys on sak sissa kohtalainen, mutta koukku on tylsä. Molemmissa työkaluissa kahvat ovat hieman nihkeät, mikä parantaa otteen pitävyyttä. Vaaka halkojissa haittana voi olla se, että kovin suuret pölkyt eivät enää mahdu halkaisulaitteeseen. Urakan voi antaa myös paikallisen klapiyrittäjän hoidet tavaksi. Myös haljenneiden pölkynosien poistaminen laitteesta voi ajoittain olla työlästä ahtauden takia. Suojarakenteet ovat lisänneet niin vaakakuin pystyhalkojien painoa ja hintaa. Hakkuutähteiden keruussa pino tavarasaksista on yleensä enem män hyötyä kuin nostokoukusta, kos ka saksilla puita voi vetää
Terän liike on verkkaista, mutta riittävää. 39 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508932-_5964948.indd 39 AR-20240325-508932-_5964948.indd 39 11.3.2024 10.38.39 11.3.2024 10.38.39. Tämä on suojaverkon ja kahden käyttövivun tarkoitus. Tehdasasetuksena on 52 cm:n liike. Seuraava pölkky työntää edellisen pölkyn kappaleet terältä maahan, jossa ei saa olla sähköjohtoa alla. Suojaverkon takia toinen henkilö ei voi osallistua halontaan. Siirtopyörillä laitetta on kätevää liikutella, mutta pyörät saisivat olla vähän leveämmät ja suuremmat. Koska käyttäjän molempien käsien pitää olla käyttövivuilla terää ajettaessa, myöskään käyttäjä ei voi loukata käsiään terään. Paksumpiakin tyvipölkkyjä metsänomistajilta löytyy, joten suojahäkki saisi olla avarampi. Jalusta ei ole kovin tukeva, mutta riittävä. Terän liikkeen pituutta koneessa voi säätää. Koneeseen mahtuu enintään 25 cm:n paksuinen pölkky. Halkaisuvoima riittää oksaistenkin puiden halkaisuun. Jalustan tuoma korkeus lisää huomattavasti laitteen käyttömukavuutta, koska koneen ääressä voi seistä suorana. Vastaavien koneiden tapaan terä liikkuu hitaasti. Aarre kokeilu Scheppachin vaakahalkojan jalusta tuntuu kootessa huteralta, mutta käytössä se osoittautui kuitenkin riittävän tukevaksi. SCHEPPACH HL760LS -VAAKAHALKOJA JALUSTAN KANSSA Hinta: 468 e Halkaisuvoima: 7 tonnia Moottori: 2,2 kW / 230 V Puun enimmäispituus: 52 cm Puun enimmäisläpimitta: 25 cm Halkaisunopeus: 3 cm/s Mitat: 1 160 x 425 x 610 mm Paino: 59 kg Vaakahalkojan terän alue on suojattu teräsverkolla muualta paitsi koneen käyttäjän edestä. Aarre suositus: Halkaisuvoimallaan laite suoriutuu mukavasti enintään 25 senttiä paksujen pölkkyjen halkaisusta. Normaaleille, 30–35 sentin mittaisille pölkyille halkaisupituus kannattaa säätää noin 40 senttiin tai vähän alle. Laite sopii omakotitalon tai kesämökin polttopuiden tekoon parhaiten silloin, kun vain osa pölkyistä halkaistaan koneella ja loput halotaan kirveellä
Siinä tarvittiin voimaa. Pomppasivat veden nostamana jäälle mahalleen ja pyörivät kauemmaksi ennen kuin nousivat kävelemään. Äiti juoksutti saunasta tulikuuman näreen ja asetti latvan kiertopahtaan päässä olevaan vakoon. ISÄNI OTTO kertoi, kuinka he tämän naapurin Einon kanssa menivät eilen hakemaan koko talven metsätöiden rahtitiliään. Kun isä pääsi pahtaan vierelle, lähti äiti hakemaan uutta närettä saunasta. Esivalmisteluja isä oli tehnyt myös kerätessään tiheään kasvaneesta kuusentaimikosta noin 3–3,5 metriä pitkiä, hoikkia, tyvestä ranteenvahvuisia puita. Kevättalvisin isä kiersi 2 500–3 000 närelenkkiä, joita tarvittiin uitossa puomitukkien sitomiseen. Kuivat vaatteet yllä, saunapuhtaina, lämmikettä nauttineina, rahtitilin suuret setelit lompsassa he lähtivät kotimatkalle. Närelenkin kiertoa varten isä oli pystyttänyt jo kesäaikaan järeän, noin puolitoista metriä korkean tolpan. Humpsista, he putosivat siihen samaan avantoon. Isä irrotti pahtaasta kiertämänsä lenkin ja survoi kaksinkerroin taivuttamansa näreentyven lenkin sisään. Ponkaisivat taas jäälle ja ryömivät kauas avannosta ja sitten kiireesti kotiin. Olin valveilla ja suuret setelit pysyivät yhä paikoillaan, vaikka räpyttelin silmiäni. Äiti hoiti näreen latvan yli ja ali sitä mukaa, kun kierroksia tuli. Oli siinä ihmettelemistä, miten kaksi vanhaa miestä selvisivät jäistä pois ja vielä kaksi kertaa. EDITH TERÄVÄINEN SYYSPOHJA Humpsista, he putosivat siihen samaan avantoon. Miksi setelit kastuivat. Aloin tehdä eväitä ja sulloa kirjoja reppuun kouluun lähtöä varten. 40 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508946-_5964993.indd 40 AR-20240325-508946-_5964993.indd 40 11.3.2024 10.40.47 11.3.2024 10.40.47. Sitten hän käveli pahtaan ympäri kiertäen kapulan avulla näreeseen kierteitä. Illalla, kun miehet olivat tulleet savotasta, hevoset suittu ja syötetty sekä naiset hoitaneet karjansa, pienen kylän väki kokoontui kuulemaan, mitä oikein oli tapahtunut. Kovimman talven miehet olivat tukinajossa hevosella. Silmät kiinni, että uni jatkuisi. Ei tarvinnut enää lähteä hiihtämään yli viittä kilometriä kouluun pilkkopimeässä ja pakkasessa. Kultaisia muistoja Metsän parhaita aarteita on monia, ja metsämuistoja värittävät monenkirjavat tunteet. Perillä työnjohtaja Toivo Korhonen lämmitti saunan ja tarjosi reilusti lämmintä juomaa, etteivät kastuneet tilinhakijat vilustuisi. Jää oli lumeton, eikä aikaisempi avanto näkynyt – eivätkä he sitä kyllä muistaneet varoakaan. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Metsätöistä snellmanneja vuonna 1952 K un aamulla heräsin tuvassa, näin, että hellan yläpuolelle peltisen höyrykuvun päälle oli levitetty ”snellmanneja”. Matkalla Käyhkääseen he putosivät jäihin Syväsalmen kohdalla. KOVALLA TYÖLLÄ ne kuivumassa olleet setelit oli metsästä hankittu. Tolppa eli kiertopahas oli lähellä sisään lämpiävää saunaa, koska saunassa näreet kuumennettiin pehmeiksi ennen kiertoa. Kun tulin koulusta, otin äidin paikan, ja äiti pääsi omille askareilleen. Ajattelin olevani vielä unessa, jossa näen unta suurista seteleistä. Olin yksin tuvassa. Ei jatkunut. Isä Otto oli seitsemänkymmentä, Eino vähän nuorempi. Siitä todistavat tämänkertaiset kirjoittajamme. Onneksi oli jo kevät ja jäisillä teillä hyvät potkukelkkakelit. Saappaat ja sarkavaatteet ehtivät kuitenkin kastua. Isä laittoi kapulan näreen tyvipäähän tekemäänsä halkeamaan. Ennen vääntämistä näreet pehmitettiin
Väijymisen jännitys, lintujen taistelut keväthangilla, sulkien ja höyhenien pölinä muistuvat mieleen kuin ne olisivat tapahtuneet eilen. Seuraavaksi sydämeni veivät mestarilaulajat, etenkin lehtojen, kortteikkojen ja kosteikkojen taiturit, kerttuset. Siitäkin haikeudesta pääsee yli, kun tietää, että seuraavana keväänä alkavat taas uudet festivaalit, jonne ei ole ikärajaa eikä sisäänpääsymaksua. Tunnen edelleen suurta mielihyvää siitä, että olen saanut hoitaa metsää, joka on omalta osaltaan hoitanut minua koko elämäni. Omat musiikilliset aarteeni olen löytänyt keväisestä metsästä. Havaintolistalle pääsivät muun muassa käpytikka ja pikkutikka. En kaipaa kulttuurin pariin kuuntelemaan musiikkia festareilla tai oopperassa. Erityisen mieluisia työrupeamia minulle ovat olleet risusavotat ja taimien istutukset. Noilta ajoilta juontaa juurensa metsää kohtaan tuntemani rakkaus, kaipuu päästä suojaan vihreän peiton uumeniin, syvälle hiljaiseen rauhaan. Armeijaaikoina napapiirillä ihastuin kevään kylmiin ja kirkkaisiin pakkasöihin. Niiden lisäksi havaitsimme kuusien kätköistä jotakin, mistä saimme hyvät naurut. Niissä olen nuorempana viettänyt aikaa useita kuukausia vuodessa. Kaverini olivat ihmeissään, kun tarjouduin välillä vartioon ihan vapaaehtoisesti. Ruostuneista tynnyreistä päätellen kyseisellä paikalla oli pesinyt ihan oma lajinsa: pontikka. Metsäkanalintujen taistojen kautta kiinnostukseni laajeni ornitologian puolelle. Silloin nämä siivekkäät herrat eivät kuulleet etenemistämme oman hurmaus rituaalinsa lumoissa. Yhdessä pienen kaveriporukan kanssa harrastimme tuolloin lintujen bongausta ja keräsimme pisteitä havaituista lajeista. Jokaisen käynnin jälkeen olen palannut takaisin arkeen kepeämmin askelin ja hyvillä mielin. Bongaussaaliimme ei ollut suuren suuri. ETSIVÄ LÖYTÄÄ 41 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508946-_5964993.indd 41 AR-20240325-508946-_5964993.indd 41 11.3.2024 10.40.48 11.3.2024 10.40.48. Tähän loppuun sopii hauska muisto 1970-luvulta. Kiertelimme polkupyörillä kotikuntani metsiä ja rantoja. Vahva kantohanki loi tunteen siitä, että sain astella vartiossa jalat irti maasta, lähes metrin verran maanpinnan yläpuolella. Silloin isällä oli tapana viedä meidät pojat korpisille keväthangille kuuntelemaan metson ja teeren soidinta. Tutuimpien lajien lisäksi järvien rannat ja niitä ympäröivät metsät ovat vuosien saatossa tarjonneet suojaa useille harvinaisuuksille. Syntymäpitäjäni Pohjois-Pohjanmaalla tunnetaan rikkaasta linnustostaan. Metsä on ystävällisesti ottanut myös murheeni kantaakseen. Kerran kävimme hyvin kuusivaltaisella alueella, joka tunnettiin kylillä ”korpikuusen kyynelistään”. Revontulet leimusivat taivaalla, ja tähtikirkas yö valaisi tykkypuiden epätodellista, valkoista maisemaa. Pieni haikeuden hetki koittaa aina heinäkuussa, kun nuo pienet musikantit hiljentyvät ja asettuvat ruokkimaan jälkikasvuaan. Näihin luonnon aarteisiin kuuluvat harmaahaikara, harmaasorsa, maaja kiljukotka, haarahaukka, kalasääski, lampiviklo, mustatiira, kuikka, härkälintu, mustalintu, uivelo, ruskosuoja nuolihaukka, jänkäsirriäinen, nokikana, jänkäkurppa, luhtahuitti, luhtakana, viitakerttunen, pensassirkkalintu, kuhankeittäjä ja jopa satakieli. Kuusikosta löytyi käpytikka, pikkutikka ja pontikka E nsimmäiset kokemukseni metsän aarteista juontavat juurensa 1960-luvulle. Maaliskuinen metsä oli vielä lumen peitossa, mutta kevään lämpimät päivät ja yön pakkaset olivat huolehtineet siitä, että hanki kantoi. Metsää on tullut siistittyä ja istutettua tutulla porukalla kymmeniä ja taas kymmeniä hehtaareja. PITKÄ TALVIKAAN ei vähennä metsän arvoa rauhan ja elämysten tyyssijana. Edetä sai vain silloin, kun kukkoteeret kukersivat tai ukkometso kloksautteli kurkkuaan. METSÄ ON antanut minulle muutakin kuin hiljaisuutta. Se on ollut minulle mitä parhainta terapiaa ja vastapainoa kiireiselle maailmanmenolle. Voi kuinka jännittävää oli lähestyä tunnettuja soidinalueita isän johdolla hiljaa kontaten. Rakkaimmat muistot ja kokemukset liittyvät kotoisiin maisemiin ja varhaiseen lapsuuteen. Pienimpien havupuiden latvat vain pilkistivät lumen alta
Kasvuvaiheissani minulle oli jo muotoutunut käsitys, miten haluan aarret tani hoitaa. Metsäkauriit ja ketut eivät enää päässeet juoksemaan polkujaan. Kun isä kuoli, jälkipolvi ajatteli hoitaa metsän kuntoon. Mutta ei muistojaan, eikä metsärakkauttaan. Pääsin juurruttamaan heitäkin metsän aar teisiin. Poltto puuta tarvittiin paljon talon lämmitykseen, ja samalla tuli metsää hoidettua harventaen. Pilkemaster on voimakas ja kestävä klapikone kaikkiin olosuhteisiin ja on kattavasti varusteltu jo vakiona. Olin jo kasvanut ensiharvennusikään, kun sain omia pieniä taimia kasvatettavakseni. Aina eivät kuusen taimet varsinkaan pel lolla venyneet pituutta yhtä hyvin kuin minä. Iloisena katselen, kuinka myös minun tai meni ovat juurtuneet metsään ja viihtyvät metsän aarteiden parissa. Vesurointi oli yleensä minun hommaani, siinä voimat karttuivat. Muistot nostattivat tunteet pintaan, ja mie tiskelin surullisena, haluanko laisinkaan olla perintöaarteen omistaja. Seisooko se sitkeästi juurillaan kestäen metsän omistamiseen liittyvät riskit vai luovuttaako perintöaarteen pois. Uusitaan pari kuviota vanhaa metsää ja loput harvennetaan kauttaaltaan. Myöhemmin pääsin kokeilemaan raivaussahaa, jolloin työ tuntui paljon hel pommalta, mutta hiki tuli siinäkin. Silloin emme tienneet mikä niitä vaivaa, mutta myöhemmin sekin asia on selvinnyt. Ja varsinkin minä metsätöiden muuttuessa vaativammiksi. Olisiko helpompi katsoa metsää ulkopuolisin silmin. KIRJOITUSKILPAILU Perintöaarteen omistajana M inulle vanhemmilta peritty metsä on aarre muistoineen. Yhdessä vanhempien ja sisarusten kanssa teimme retkiä metsään, marjastettiin ja hiihdettiin. Puukauppasopimus tehtiin. Jälki ei ollut kovin kaunista. Olimme yhtä tietämättömiä kuin aikanaan kuusen taimien boorin puutteesta, että hoita mattomasta metsästä on vaikea saada enää hoidettua. Puron ääressä on oma tunnelmansa, sen aistii, ja mieli rauhoittuu. Innoissani sidoin suojelunauhoja haapojen ympärille. Osasta purosta on muo toutunut luonnonmukainen, soliseva kivipuro. Ti laamme halkoo laaksossa puro, joka virtaa lä heiseen Syväjärveen. Sattui oikein sateinen kesä, ja hakkuille tultiin vasta lokakuun loskil la. Mutta historia toisti itseään, talvihakkuut venyivät liian pitkälle kevääseen. Olen juurtunut metsään kuin pieni taimi. Monesti kiipesimme myös Komuvuoren rintei Pilkemaster klapikoneet mukautuvat juuri tarpeitasi vastaavaan käyttöön. Tilan metsät saivat kasvaa rauhassa isäni hoidossa. Järven rannalta kohoaa jyrkkä Komuvuori. MINUSTA TULI sitten tämän pienen perintö aarteen omistaja. Me kaikki tarvitsemme ravinteita kasvuumme. Muistoina on kuvia, kun äitikin sahaa kaarisahalla puuta poikki. Viisainta olisi olla puuttumatta van hojen metsien elämään. Toisaalta oli sääli, kun puut peittivät rinteisen näkymän. Oli ihan pakko auttaa niitä siirtämällä oksia pois. Maasto ei kestänyt, ja hakkuut jouduttiin keskeyttämään. Aika näyttää, miten tämä metsään juurtu nut, taimesta suureksi varttunut puu jatkaa kasvuaan. Metsäkonehakkuita ei tehty. Kun taimisisareni kasvoivat, niitä piti pelastaa vesakon seasta. Minä metsässä kasvaneena ajattelin säälien kaikkia pieniä taimia ja kukkasia, jotka rusen tuivat oksien alle. Luonnonmai sema muuttui, ihanasta sammalpeitteisestä metsästä tuli vaikeakulkuinen ryteikkö syvine urineen. Haaveissani on suojella osa vanhoista metsistä, soliseva puro ja jyrkkä rinne. Vanhempien kanssa istuttamani puut kai pasivat ensiharvennusta, ja rohkenin tehdä ensimmäisen puukauppani. Jo yli 15 000 käyttäjää ympäri maailman! Soita ja pyydä tarjous: 040 505 8697 | 020 741 3322 Agromaster Oy Pilkemaster PI LK EM AS TE R. Käydessämme mummilassa teimme purolle retkiä, ihastelimme puron solinaa ja kasvilajiston runsautta. Vanhempieni apuna olen oppinut tekemään metsätöitä, istuttanut taimia ja hoitanut niitä. Ehkä laitan pakurikääpää kas vamaan. ISTUTTAMAMME METSÄ kasvoi. Viime kesänä pääsin tekemään taimikol le varhaishoidon saaden hyötyliikuntaa ja mielihyvää taimien kasvusta. Niistä tuli monilatvaisia tupsukoita. KASVUTARINA Ne olivat ihania aikoja, kun vanhemmat oli vat vielä voimissaan. tä hengästyneinä, mutta sinnikkyyden palkitsi huipulle pääsy. FI Markkinoiden nopeimmat klapikoneet Katso lisää: PILKEMASTER.FI Suomessa suunniteltu ja valmistettu yli 25 vuoden kokemuksella! Aarre 3/2024 AR-20240325-508946-_5964993.indd 42 AR-20240325-508946-_5964993.indd 42 11.3.2024 10.40.49 11.3.2024 10.40.49. Haluan päästä hoitamaan metsää alusta saakka hyvän metsänhoidon suositus ten mukaisesti ja luonnonarvoja kunnioittaen
Osta Villiyrtit ja luonnonmarjat itsellesi tai lahjaksi ja kerää Suomen luonnon aarteet talteen! V illiyrtit ja luonnonmarjat -kirja opettaa tunnistamaan, keräämään, säilömään ja käyttämään Suomen luonnon arvokkaita villivihanneksia ja marjoja. Upeasti kuvitettu kirja sisältää yrttien ja marjojen käyttövinkkejä eri tarkoituksiin sekä inspiroivia ruokaohjeita. Keruukausi alkaa jo varhain keväällä ja jatkuu pitkälle syksyyn! KEVÄÄN SUOSIKKIKIRJA MYYNNISSÄ! Villi yrtit ja luonnon marjat kirja on myyn nissä osoitteess a booky.fi ”Kun kerää marjansa itse, tietää syövänsä eettisesti kestävää ja terveellistä lähiruokaa.” Tilaa omasi booky.fi AR-20240325-508916-_5964992.indd 43 AR-20240325-508916-_5964992.indd 43 11.3.2024 10.40.36 11.3.2024 10.40.36
METSÄVAIKUTTAJA ” Hakkuita ei rajoiteta” Maaja metsätalousministeriön uusi kansliapäällikkö Pekka Pesonen on huolissaan erityisesti Itä-Suomen elinvoimasta. 60-vuotias maatalousja metsätieteiden maisteri Helsingistä Työ. Hakkuutuloja kaivataan kansantalouteen kipeästi. Pekka Pesonen harrastaa musiikkia, metsästystä ja metsänhoitoa. Maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö 1.2.2024 alkaen, sitä ennen Copa-Cogecan pääsihteeri 2007–2023 Parasta metsässä. Teksti MARKKU PULKKINEN Kuva MARIA MIKLAS Pekka Pesonen Tausta. ”Iso juttu Suomeen palaamisessa oli se, että nyt pääsen vapaapäivinä helposti metsätöihin Juvalle.” Kuka. Rauha, metsässä pääsee omaan kuplaan 44 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508914-_5965020.indd 44 AR-20240325-508914-_5965020.indd 44 11.3.2024 10.45.14 11.3.2024 10.45.14
Kymmenen kertaa Suomea väkirikkaammassa Ranskassa ennallistamisen hinnaksi laskettiin vain kaksi miljardia euroa. Jälkimmäisestä momentista tuetaan taimikon ja nuoren metsän hoitoa, terveyslannoitusta, suometsien hoitosuunnitelman laatimista, suometsien vesiensuojelutoimia sekä metsätieverkostoa. Onko metsävähennyksen nostaminen nykyisestä 60 prosentista 75 prosenttiin jo edennyt. Kuinka hankala ennallistamisasetus on Suomen kannalta. Joko EU-päättäjät ymmärtävät, millaisia metsiä Suomessa on ja millaista metsätaloutta täällä harjoitetaan. Tapaamisissa komission ja muiden tahojen kanssa olen ottanut esille myös metsäasiat. Emme silti voi lähestyä metsäasioita pelkällä talouskärjellä. Metkatukia kannattaa hakea nopeasti. Muuttunut toimintaympäristö pitää kuitenkin ottaa huomioon. Kannattaa olla nopea Metka-tukien hakemisessa ja Metkaan hyväksyttyjen hoitotoimien toteutuksessa. Hallitusohjelmassa on muotoiltu, että politiikalla ei lähdetä rajoittamaan metsien hakkuita. Mitä hyötyä Suomen metsäsektorille on pitkästä työkokemuksestasi EU:n ytimessä. Metka-rahat on jaettu kahdelle momentille. Edellisessä tehtävässäni minulle sanottiin moneen kertaan komission johdosta, että Pohjoismaissa pitää lopettaa avohakkuut. Sama linja jatkuu Suomen edustajana. Suomen edustajat ajoivat aktiivisesti asetuksen järkevöittämistä ja ansaitsevat siitä kiitoksen. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Ennallistamisesta on alun perin laskettu aiheutuvan meille 800–900 miljoonan euron kulu vuosittain. Maatalous ja ruoka on kaikille jäsenmaille yhteinen asia, sillä ihmiset syövät joka päivä. Pohjoismaisen metsätalousmallin perusteluna pitää olla kestävyys ja monimuotoisuus. 45 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508914-_5965020.indd 45 AR-20240325-508914-_5965020.indd 45 11.3.2024 10.45.15 11.3.2024 10.45.15. Uusi Metso-ohjelmakausi alkaa vuoden 2026 alussa, ja sen valmistelu käynnistyy kuluvana vuonna. Kaskadiperiaate, jossa puu käytetään siinä järjestyksessä, missä siitä saadaan suurin hyöty, on pohjimmiltaan hyvä. Nykyiseen, vuoden 2025 loppuun ulottuvaan Metso-ohjelmaan tarkoitetut suojelukorvaukset on käytännössä jo sidottu. Tässä yhteydessä arvioidaan metsiensuojelun pidemmän aikavälin tavoitteita ja rahoitustarpeita. Pitää puhua metsän merkityksestä paitsi taloudellisen myös ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen on varattu 38,4 miljoonaa euroa. Mikä merkitys siinä on kotimaisella puuenergialla. Sertifiointi eli hiilensidonnan luotettava todentaminen vielä puuttuu. Metsien luonnonhoidon edistämiseen on varattu 14,4 miljoonaa euroa. Asia ei voi kuitenkaan mennä niin, että vain teollisuus optimoi oman osuutensa arvoketjusta. Ennallistamisasetus on Suomelle edelleen hieman ongelmallinen. Hiilensidonnan pitää olla omilla jaloillaan seisova metsänkäyttömuoto, jonka metsänomistaja voi ottaa vaihtoehtoiseksi lisätuloksi. Valmistelutyö etenee kuluvana vuonna hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen mukaisesti. Olemme ilman muuta sitoutuneet myös EU:n ilmastopolitiikkaan. Uskon pitkälti markkinavoimiin. Olet puhunut Suomen huoltovarmuuden puolesta. Ennallistamisasetus ei ole aivan linjassa EU:n muiden aloitteiden kanssa. Laskelmia metsävähennyksen korottamisesta 15 prosenttiyksiköllä on jo tehty. Oppi menee hitaasti perille, ja sen vuoksi teemme koko ajan etujärjestöjen kanssa työtä, jotta viestiä Suomen kestävästä metsätaloudesta saadaan vietyä eteenpäin. Kyllä se sieltä tulee, vaikka asian realisoituminen kestää vielä vähän aikaa. Ei ymmärretä vieläkään. Riittävätkö valtion rahat Metkan rahoitukseen tänä vuonna. Jotta pientenkin metsien omistajat pääsisivät hyötymään hiilensidonnasta, hiilensidonnan hallintorasite tulisi pitää mahdollisimman kevyenä. Metsien osalta puuttuu yhteinen joukkovoima ja tahtotila. Veikkaan, etteivät välttämättä aivan riitä. Keski-Euroopan maat heräsivät ajamaan etujaan vasta viime kuukausina. Metsätalous ei yhdistä 27:ää jäsenmaata samalla tavalla. Olen innoissani siitä, että saan viiden vuoden ajan käyttää kaiken osaamiseni Suomen asioiden edistämiseen. Puun pitää olla energiapaletissamme mukana, haluttiinpa sitä tai ei. Käsittelyprosessissa asetukseen tuli kuitenkin Suomen hakemia joustoja. Kansantalouden ja etenkin Itä-Suomen toimeentulon ja hyvinvoinnin kannalta ei ole järkevää rajoittaa hakkuita. Samanaikaisesti on kuitenkin sitouduttu siihen, että metsien monimuotoisuutta halutaan parantaa. Asukasta kohden laskettuna ennallistamistoimet muodostuvat Suomessa todennäköisesti kalleimmiksi kaikista EU-maista. Valtion tässä taloustilanteessa vanhaan Metsoon ei enää osoitettane lisää rahaa, vaan metsien monimuotoisuutta tuetaan uuden Metka-järjestelmän ympäristönhoitosopimuksilla, luonnonhoitotuella ja kulotustuella. Mennyt talvi oli hyvä osoitus siitä, että puheet puunpolton lopettamisesta ovat epärealistisia. Helmikuussa olin valkohäntäpeuran kyttäys jahdissa, sain ammuttua vasan. Nykyisen komission aikana on ollut paljon mestarointia, jossa asioita määrätään ylhäältä alaspäin. Onko Metso-ohjelmaan tulossa lisärahoitusta. Ennallistaminen ei limity yhteen esimerkiksi metsäkatoasetuksen kanssa, vaan niiden vaikutukset voivat olla jopa päinvastaiset. Ehdottomasti metsätalouden. Sosiaalista kestävyyttä on esimerkiksi se, että Itä-Suomen metsäteollisuuden raaka-aineen saanti varmistetaan, kun puun tuonti rajan takaa on loppunut. Ei pidä lähteä hallinnoimaan sellaisia asioita, joita ei tarvitse hallinnoida. Sotkeuduin edellisessä tehtävässäni Euroopan viljelijäja osuuskuntajärjestön (Copa-Cogeca) pääsihteerinä vahvasti myös metsäasioihin, sillä niillä on iso merkitys maaseudun elinvoimalle. Milloin suomalaiset metsänomistajat alkavat saada rahaa hiilensidonnasta. Pitääkö hakkuita rajoittaa, jotta Suomi pääsee LULUCF-tavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä. Alkutuottajalla pitää olla vapaus myydä puuta useampaan putkeen, myös energiapuuksi. Metsänomistajaa ei voi pakottaa joko puun myyntiin teollisuudelle tai hiilensidontaan. Hakkuita rajoittamalla kotimaisen metsäteollisuuden toimintaedellytykset heikkenisivät oleellisesti ja jopa dramaattisesti. Kumpi on Euroopan unionissa haastavampaa, kotimaisen maatalouden vai metsätalouden edunvalvonta
Millainen merkitys sillä on metsiemme monimuotoisuudelle. 6 kysymystä hiljaisesta suojelusta Osa Suomen talousmetsistä jää syystä tai toisesta vuosikymmeniksi käsittelyn ulkopuolelle. Johtava tutkija Kari T. Mitä metsiä nämä ovat ja missä päin Suomea ne sijaitsevat. Mitä pohjoisempaan mennään, sitä tavallisempaa on se, että aika esimerkiksi viimeisestä harvennuksesta uudistushakkuuseen on yli 30 vuotta. Osa metsänomistajista myös vieroksuu avohakkuuseen, maanmuokkaukseen ja istutukseen perustuvaa metsänkäsittelyä. Korhonen: Se on aika, jonka pystyy vielä kohtuullisen luotettavasti arvioimaan kannoista. Metsänomistajien moninaiset tavoitteet olivat yhtenä perusteena eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen sallimiselle 46 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508938-_5965021.indd 46 AR-20240325-508938-_5965021.indd 46 11.3.2024 10.45.07 11.3.2024 10.45.07. Joissakin tapauksissa yli 30 vuoden käsittelyväli voi olla perusteltua myös metsätalousnäkökulmasta. Tutkija Jussi Leppänen, Luke: Metsänomistusaika vaihtelee muutamasta vuodesta jopa yli 60 vuoteen. Korhonen, Luke: Valtakunnan metsien inventoinnissa jokaiselle otokseen osuvalle metsikölle arvioidaan, onko hakkuita tehty edeltävän 30 vuoden aikana. On mahdollista, että jollakin metsänomistajalla omistusaikaiset hakkuut jäävät vähäisiksi, ja silloin ei ehditä käydä läpi tilan kaikkia metsiköitä 30 vuoden aikana. 4 Millaiset omistajat jättävät metsiään käsittelemättä. Vain lyhyen aikaa metsänsä omistaneiden metsänomistajien erilaiset tavoitteet eivät selitä heidän hakkuidensa tasoa. Pitkä omistusaika on todennäköisesti oleellinen selittäjä hakkuilta säästyneille alueille, sillä metsänomistajan tavoitteet metsänkäsittelyssä näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Viime vuosikymmeninä metsien käsittely on muuttunut siten, että harvennuksia tehdään kiertoajan aikana vain kaksi kertaa. Metsänomistajien tavoitteita on tutkittu esimerkiksi Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksessa. Viereisen sivun taulukossa on esitetty maakunnittain VMI 12:n mukaiset pinta-alat (ha) puuntuotannon metsäja kitumaista, joissa ihmistoiminnasta, esimerkiksi hakkuista tai ojituksista, ei ole nähtävissä merkkejä. Tutkija Tuomas Niinistö, Luke: Metsän käsittelemättä jättämiseen voivat johtaa muutkin syyt kuin korvaukseton, omatoiminen suojelu eli niin sanottu hiljainen suojelu. Yksittäisiä metsiköitä säästyy virkistystai monimuotoisuussyistä sekä hankalien metsätieyhteyksien tai puunkorjuumahdollisuuksien vuoksi. Uusimmissa inventoinneissa meillä on muutakin tietoa siitä, miten luonnontilainen metsä on, mutta viime vuosisadan puolella tehdyissä inventoinneissa näitä luonnontilaisuudesta kertovia muuttujia ei ole. TIETOISKU Teksti MARI IKONEN | Kuva JARKKO SIRKIÄ / VM-ARKISTO 2 Millä perusteella aikarajaksi on valittu tuo 30 vuotta. 1 VMI-aineistojen mukaan yli 30 vuotta käsittelemättä olleiden metsien osuus on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulta lähtien mutta tasaantunut 2010-luvulla. Se, että metsä on 30 vuotta käsittelemättä, ei välttämättä kuitenkaan tarkoita sitä, että metsä olisi poissa puuntuotannosta. Syynä vähintään 30 vuoden käsittelemättömyydelle voi olla esimerkiksi metsänomistajan passiivisuus metsätaloudessa tai hänen muut kuin puuntuotannolliset tavoitteensa. Metsänomistaja saattaa ajatella myös tulevia sukupolvia ja säästää metsiensä hakkuumahdollisuuksia heille. 3 Miksi talousmetsiä jää käsittelemättä. Siinä tunnistettiin esimerkiksi virkistyskäyttäjiksi nimetty metsänomistajaryhmä, joka painottaa omistuksessaan muita kuin aineellisia arvoja
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2-2024. Tällöin metsällä on huomattava potentiaali asuttaa suurta määrää sellaisia uhanalaisia lajeja, jotka ovat taantuneet metsätalouden seurauksena. LISÄTIETOJA Syrjänen ym. Ylivoimaisesti eniten tällaisia maita on Lapissa, seuraavina tulevat Pohjois-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi. Käsittelemättömyys voi kytkeytyä myös suurempaan puulajikirjoon, koska kaupallisesti vähempiarvoisia puita ei poisteta harvennuksissa. Metsätaloudellisesti passiivisten eli niin sanottujen hiljaisten metsänomistajien joukossa oli PTT:n vuonna 2017 julkaiseman tutkimusraportin mukaan muita metsänomistajia enemmän sellaisia metsänomistajia, joilla ei ollut metsien omistukselle erityisiä tavoitteita. Luvuissa eivät ole mukana suojellut alueet. Luken Operaatio Mustikka -projektin alustavat tulokset viittaavat siihen, että mustikka on kärsinyt takavuosien voimakkaista maanmuokkauksista. Hoitamattomuudella on myös muita kuin monimuotoisuushyötyjä. 6 Mikä merkitys käsittelemättä jättämisellä on Suomen metsien monimuotoisuudelle. Varvikon antamasta suojasta puolestaan hyötyvät esimerkiksi metsäkanalinnut. Niitä ovat latvuksen kerroksellisuus, järeät vanhat puuyksilöt, järeät maaja pystylahopuut ja lehti-havupuusekoitus. Mustikka uudistuu pääasiassa maavarsiensa avulla, ja se kärsii hakkuun ja maanmuokkauksen aiheuttamasta versojen ja maavarsien tuhoutumisesta sekä paahteesta. kymmenen vuoden takaisessa metsälain uudistuksessa. Nämä molemmat nostavat metsän kokonaislajimäärää verrattuna tilanteeseen, jossa hoitotoimia tehdään säännöllisesti. Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimus: https://jukuri.luke.fi/ handle/10024/545837 Metsänomistajien aktiivisuus -tutkimus: https://www.ptt.fi/julkaisut/ miksi-metsien-taloudellisiamahdollisuuksia-jatetaankayttamatta-metsanomistajienaktiivisuus-ja-siihen-vaikuttaminen Suomessa on yhteensä vajaat puoli miljoonaa hehtaaria sellaisia puuntuotannon metsäja kitumaita, joissa ei VMI 12:n mukaan ole näkyvissä merkkejä ihmistoiminnasta kuten hakkuista tai ojituksista. Erikoistutkija Emmi Haltia, Luke: Kun tarkasteltiin niitä metsänomistajia, jotka eivät ole tehneet hakkuita tai hakeneet Kemera-tukea kymmeneen vuoteen, keskeisinä syinä metsätaloudelliselle passivisuudelle nousivat muun muassa luontoja virkistystavoitteet ja esimerkiksi avohakkuun välttäminen. Uusimaa 14 300 Varsinais-Suomi 28 400 Satakunta 12 000 Kanta-Häme 3 300 Pirkanmaa 9 600 Päijät-Häme 4 600 Kymenlaakso 2 900 Etelä-Karjala 1 000 Etelä-Savo 5 600 Pohjois-Savo 3 200 Pohjois-Karjala 3 800 Keski-Suomi 2 300 Etelä-Pohjanmaa 10 500 Pohjanmaa 8 400 Keski-Pohjanmaa 400 Pohjois-Pohjanmaa 47 800 Kainuu 18 000 Lappi 293 700 Ahvenanmaa 13 800 Yhteensä 483 400 Ei ihmistoimintaa 47 Aarre 3/2024 METSÄ AR-20240325-508938-_5965021.indd 47 AR-20240325-508938-_5965021.indd 47 11.3.2024 10.45.08 11.3.2024 10.45.08. Tiettyyn rajaan asti hoitamattomuus tarkoittaa suurempaa puumäärää ja näin ollen suurempaa hiilivarastoa, jolloin metsä tuottaa tärkeitä ilmastohyötyjä. Tutkimuksen mukaan nämä hiljaiset metsänomistajat olivat keskimäärin muita metsänomistajia iäkkäämpiä ja vähemmän koulutettuja, useammin naisia, useammin pienituloisia ja omistivat keskimääräistä pienemmän metsätilan. Jos metsä kehittyy yli tavanomaisen uudistushakkuuiän oltuaan useita vuosikymmeniä hoitamatta, se on vähitellen kerryttänyt itseensä luonnonmetsämäisiä piirteitä. Operaatio Mustikka Yhtenä metsän avainlajina ja laadullisena indikaattorina pidetään mustikkaa. Lisäksi luonnonmetsämäisyydestä voi olla hyötyjä riista-, maisemaja virkistysarvoille sekä joiltakin osin sienija marjasadoille. 5 Keitä ovat niin sanotut hiljaiset metsänomistajat ja onko mukana paljon kuolinpesiä. Mustikan lehtien ja marjojen määrä vaikuttaa moniin muihin eliöryhmiin, kuten monien perhosten ja sahapistiäisten toukkiin. Euroopan komission ohjeet ja kansallinen tarkastelu. Osa metsän omistajista painottaa muita kuin aineellisia arvoja. Kuolinpesät ovat muita omistajaryhmiä passiivisempi metsänomistajaryhmä, mutta kuolinpesistäkin kaksi kolmasosaa oli ollut metsätaloudellisesti aktiivisia edellisen kymmenen vuoden aikana. 2024: Luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät Suomessa. Tutkimusprofessori Matti Koivula, Luke: Käsittelemättömyys nostaa vähitellen esimerkiksi lahopuun määrää. Esille nousi myös tiedon puute ja kiinnostuksen puute metsäasioita kohtaan
”Se katkesi, kun he 1850-luvun lopussa pääsivät raivaamaan ja rakentamaan kruununmetsätorppaa Koverolammen rannalle lähelle Kurun kunnanrajaa”, kertoo Erkki Laitinen. ”Ne olivat isossajaossa valtiolle jääneitä liikamaita, varsinkin Pohjoisja Itä-Suomessa sekä Suomenselällä. Luvaton asutus nähtiin metsän haaskuuna, jota piti valvoa ja ehkäistä. Usein ne nousivat erämaihin ja harvaan asutuille alueille. Metsähallitus perustettiin, ja alettiin kouluttaa metsänhoitajia. M atti oli renki ja Severiina piika. Kun Matti vei perhekuntansa Koverolle, valtio oli jo havahtunut metsätalouden ja sahaja paperiteollisuuden merkitykseen. He tapasivat 1840luvulla palvelus paikassaan Ikaalisissa. Jälkikasvua Matilla ja Severiinalla oli jo puoli tusinaa, kun he asettuivat Koverolle. Siivosti oli elettävä Vuonna 1851 säädettiin metsäasetus ja vuonna 1859 metsänhoitosäännös. Torppia perustettiin 1920-luvulle saakka. Kruununmetsätorppa poikkesi talollistorpasta, jossa maanomistajana ja vuokraisäntänä oli kartano, pappila tai talonpoikaistalo. Köyhän maaperän lisäksi vaivana vieraili usein halla.” JUURET Teksti TUIJA MANNERI | Kuvitus AINO SAARIKIVI Katto pään päälle Metsien asuttajat olivat Matin ja Severiinan kaltaisia vähäosaisia: piikoja, renkejä, mäkitupalaisia, köyhtyneitä tilallisia tai torppareita ja heidän jälkeläisiään. Valtiokaan ei yrittänyt estää levittäytymistä metsiinsä”, Laitinen kertoo. TORPPARIKSI METSÄÄN Maamme itsenäistymisen aikoihin joka sadas suomalainen asui kruununmetsätorpassa. Kruununmetsätorppari sen sijaan oli valtion vuokralainen, mikä ehkäisi isäntien mielivaltaa. Luvatta – eli laittomasti – valtionmetsiin kotiutuneiden tilanne piti myös jotenkin ratkaista. Väkiluku kasvoi, ja ihmisten oli saatava katto pään päälle ja leipää pöytään. ”Vanhat kruununmetsätorpat oli usein raivattu metsään omin luvin, esimerkiksi kaskiviljelyyn. Hän tutustui Koveron torpan tarinaan tehdessään kirjaa Metsä ja ihminen. Pellot olivat usein kehnoja, mutta luonto antoi elannon. Kansa ajatteli pitkään, että valtion maat ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Kyse oli asutuspaineesta, kuten Anne RuuttulaVasari tutkimuksessaan toteaa. Ensimmäisen kotitöllin oli tosin saattanut pystyttää joku muu jo aiemmin. Ne oli perustettu valtion takamaille, osa niistä luvatta. 48 Aarre 3/2024 JUURET AR-20240325-508918-_5965049.indd 48 AR-20240325-508918-_5965049.indd 48 11.3.2024 10.48.47 11.3.2024 10.48.47. Vähitellen perhettä alkoi uhata sosiaalinen alamäki. Vietettiin häät ja lapsia syntyi
Matille ja Severiinalle syntyi lisää lapsia. Muuten häädöt olivat harvinaisia, ja niillä oli selvä syy. Torpan haltijan kuoltua leskellä tai lapsilla oli myös oikeus jatkaa sopimusta. Perheen ruokavarat, neljänneskiloa ruisjauhoa ja kuorittuja petäjänlevyjä, jätettiin rauhaan”, Ruuttula-Vasari kirjoittaa häätöpäätöksestä. Ison perheen vähäinen omaisuus ja ankea ruokavalio osoittavat, miten vaikeaa arki saattoi olla varsinkin pohjoisen oloissa. Aluksi torppia syntyi vitkaan, mutta vauhti kiihtyi. Kruununmetsätorpissa asui noin 31 000 ihmistä eli joka sadas suomalainen.” Metsä suojeli taudeilta Luvattomat asukkaat häädettiin, jos he kieltäytyivät torpparisopimuksesta. Kartanolle kannettiin sänky, pöytä ja kätkyt. Pitkä sopimus vakautti elämää. Lähtö saattoi paikoin tulla myös silloin, jos torppari ei suostunut metsänvartijaksi tai hoiti pestinsä huonosti. ”Suomen väkiluku oli tuolloin 3,1 miljoonaa. Onnettomasti kävi ”mehtänvahdille” Ranualla vuonna 1895: ”Vaimo kuuden alastoman lapsen kera karkotettiin toiseen torppaan. ”Metsä myös suojeli lapsiaan, sillä se antoi työtä ja ravintoa, eivätkä kulkutauteja levittävät kerjäläisjoukot nälkävuosina löytäneet tiettömien syrjäseutujen torppiin.” Rakentajalle riitti puuta Talollisten torppiin verrattuna valtion metsätorppa tarjosi etuja. Hurraamista ei aina ollut etelämpänä Koverossakaan. Ruuttula-Vasarin tutkimus kertoo varkaudesta, viinanpoltosta, salakapakoinnista, luvattomasta rehumyynnistä ja metsän haaskaamisesta. ”Vuoteen 1978 mennessä Matti perheineen oli raivannut peltoa vajaat kaksi hehtaaria pieniksi tilkuiksi rakennusten ympärille”, Erkki Laitinen kertoo. Omin luvin pystytetyistä metsätorpista tehtiin 1870-luvun alkuun mennessä 1 600 sopimusta. Paikallinen nimismies Conrad Pihl avustajineen irrotti oven saranoiltaan, ikkunat otettiin irti ja ruudut rikottiin. Itse mies oli kadonnut satimia hakemaan. Sen jälkeen perustamiseen piti anoa lupa. ”Heidän kanssaan tehtiin kirjalliset sopimukset torpan hallinnasta ja verosta”, Laitinen sanoo. Esimerkiksi vuonna 1884 torppia oli hiukan alle kaksi tuhatta, mutta Suomen itsenäistymisen alla 1917 jo noin 4 500. Vuokra-aika oli 25 vuotta, ja sopimuksen sai uusituksi, jos eleli siivosti. Raken49 Aarre 3/2024 JUURET AR-20240325-508918-_5965049.indd 49 AR-20240325-508918-_5965049.indd 49 11.3.2024 10.48.48 11.3.2024 10.48.48. Yhdeksänpäisestä lapsikatraasta vain yksi kuoli pienenä, hänkin ennen 1860-luvun nälkävuosia
Syytinkisopimus salli parin jäädä torpalle nuorimmaistensa sekä Stefanias-vainaan lesken ja lasten kanssa. Kohtalo iski kovaa Entä kuinka lopulta kävi Koveron asuttajien, Matin ja Severiinan. Metsästä hän myös haki lehdekset lampaiden ruoaksi ja hakoja eläinten kuivikkeiksi. Metsä hallituksen ja pohjois suomalaisten kanssa käyminen kruunun metsissä 1851–1900. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Erkki Laitinen: Kruununmetsätorpat ja Elämää kruunun metsätorpissa – kahden torpan tarina. Teoksessa Ihminen ja metsä 2 (Metsäkustannus 2012) sekä Kurun historia 1867–1918 (Kurun kunta 1988) Mauno Pekkala: Tutkimuksia kruunun metsätorppien taloudesta Kurun, Parkanon ja Ikaalisten pitäjissä (Valtioneuvosto 1920) Anne RuuttulaVasari: ”Herroja on epäiltävä aina – metsäherroja yli kaiken”. Pekkala tutki 30 metsätorpan arkea vuonna 1917. Kaksi Stefaniaksen lapsista myytiin huutolaisiksi. Ilmainen puutavara mahdollisti väljän rakentamisen. nusja kotitarvepuut sai ottaa metsästä, aluksi varsin vapaasti. Yöpyjistä moni oli ehkä itsekin metsätorppari. Kohtalo iski raskaalla kouralla, kun heidän esikoisensa Stefanias kuoli keuhkotautiin 30-vuotiaana. Koveron torppa vaurastui, ja vuonna 1931 se itsenäistyi viljelystilaksi. Seuraavilla torppareilla oli parempi onni. 50 Aarre 3/2024 JUURET AR-20240325-508918-_5965049.indd 50 AR-20240325-508918-_5965049.indd 50 11.3.2024 10.48.49 11.3.2024 10.48.49. Kaikille tuli lähtö sen jälkeen, kun Matti ja Severiina kuolivat muutaman päivän välein. ”Veronsa metsätorpparit maksoivat usein jyvinä tai rahana, jota he saivat metsätöistä. Läheltä löytyi marjoja, sieniä, kalavesiä ja metsästettävää. Päivi Tervonen: Tiaisen kruunun metsätorpasta Alanteen tilaksi (Metsähallitus 2001) JUURET Pitkä sopimus vakautti elämää. Jatkajaa tilalle ei ollut, joten Matti myi torpan hallintaoikeuden. Karjansa torppari sai laskea kesäksi metsään laiduntamaan. Valtiolta sai ehkä ostaa edullisesti kantoja tervanpolttoon. Oulun yliopisto 2004. Eivät niinkään taksvärkkipäivinä kuten talonpoikaistorpparit”, Laitinen kertoo. Muistona kruununmetsätorppien ajoista Koveron perinnetila on edelleen olemassa Pirkanmaalla Seitsemisen kansallispuistossa. Myöhemmin valvonta tehostui ja metsänhoitajalta piti saada lupa. ”Syksyisin ja talvisin on torppari metsänhakkuuja ajotöissä, keväisin uittotöissä ja kesäisin, mikäli aikaa riittää, hoitoalueen metsänhoitotöissä”, kirjoittaa Mauno Pekkala, sittemmin Metsä hallituksen pääjohtaja ja Suomen pääministeri. Koveron myöhemmät torpparit esimerkiksi tekivät lisätulojen hankkimiseksi niin ison pirtin, että siinä pystyi majoittamaan jopa 40 metsätyöläistä. ”Torppien haltijat tekevät ansiotöitä keskimäärin lähes 100 päivää vuodessa.” Torpan vero oli aluksi kevyt, ja siitä saattoi saada vuosiksi vapautuksen, jos elo eteni kovin kituliaasti
8–21). Olen . . Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7. Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. 1. Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Se kertoo ajasta ennen metsä työn koneellistumista. Varusta kuori kirje posti merkillä. Muu lukija 2. Vastasi odotuksiani . Kerro, mikä on lehden paras juttu. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tilaajan perheenjäsen . Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. VIIME VOITTAJAT Aarre 1/24:n kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Saulin savotat. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. 020 413 2277 (ark. Varusta kuori kirjepostimerkillä. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Kiitokset kaikille vastaajille! Vastaa oheiseen lukija kyselyyn 28.4.2024 mennessä ja osallistu arvontaan. Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. Tulta ja tervaa kirjan voittivat arvonnassa Kyllikki Latva-Kyyny, Luomankylä, Kaarlo Moilanen, Puolanka, Markku Ryssy, Vähäkyrö, ja Eeva Santala, Pohela. Aarre-lehden kestotilaaja . Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä Ankara savotta -kirjaa (Viestilehdet 2019). Osallistut samalla Ankara savotta -kirjan arvontaan. Aarre 3 / 2024 Mikä juttu kiinnos ti sinua. Yhden palkinnon arvo on 25 e. 51 Aarre 3/2024 VAKIOT AR-20240325-508921-_5965334.indd 51 AR-20240325-508921-_5965334.indd 51 11.3.2024 13.51.48 11.3.2024 13.51.48. Kirjassa pääsevät ääneen savotoilla uurastaneet metsätyömiehet, metsätöiden historiaan perehtyneet tutkijat sekä Aarteen lukijat
Alan asiantuntijat ennustavat, että ensi kesänä pihoille nousee myös pihasaunoja sekä polttopuuja jätekatoksia. Niiden viihtyisyyteen, varusteluun ja laatuun panostetaan nykyisin paljon. Terassit ovat laajentuneet olohuoneen jatkeiksi. KESTOPUUTEOLLISUUS RY Kohennusta kotipihaan Suomalaisten terassi-innostus pitää pintansa koronavuosien jälkeenkin. Teksti ANNE SOININEN | Kuvat VALMISTAJAT PUURAKENTAMINEN 52 Aarre 3/2024 PUU AR-20240325-508922-_5965088.indd 52 AR-20240325-508922-_5965088.indd 52 11.3.2024 10.57.34 11.3.2024 10.57.34
”Kesällä 2021 ruskea, sileä, kyllästetty 28x120millinen terassilauta oli kalleimmil laan. Vai pystyttäisikö pi halle pergolan. Ennen koronaa hinta oli kahden euron tie noilla.” Karumon mukaan puutavara on nyt jopa yllättävänkin edullista. ”Lähellä maan pintaa ja maa ja vesikos ketuksessa olevissa rakenteissa painekylläs tetty puu kestää kosteutta ja sääolosuhteita parhaiten. Kestopuuta käytetään ulkoolosuhteissa, esimerkiksi terasseissa, aitatolpissa, rimoissa, kaiteissa ja laitureissa. RASIn mukaan Suomen myydyin terassi materiaali on ruskea painekyllästetty puu eli kestopuu. Painekyllästetyn puun suuri menekki selittyy osittain myös sillä, että terassien rungot tehdään käytännössä aina kesto puusta, vaikka kansi tehtäisiin muusta materiaalista. Pitäisikö tänä kesänä laajentaa terassia. Kuivuessaan puu hieman kutistuu, mikä kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi terassilautojen asennusväleissä. Uritettujen lautojen sijasta terasseille asennetaan nyt sileää lautaa, joilla saadaan aikaan harmoninen, tasainen pinta. monissa muissa tuotteissa hinnat ovat nousseet 15–20 prosenttia muutaman vuo den aikana.” Kestopuu suosituinta Rautakauppojen myynti laski Rauta ja si sustuskauppayhdistys ry:n (RASI) tilaston mukaan viime vuonna 17 prosenttia, mutta terassipuu on ollut yksi harvoja menestyjiä. Paksua ja leveää Viime vuosina trendinä on ollut se, että te rassi valmistetaan paksummista ja leveäm mistä laudoista. KESTOPUUTEOLLISUUS RY Suomalaisten pihasuosikkeihin kuuluvat nykyisin myös paljut ja porealtaat. Rimaseinä ja -aita ovat suunnikasrimaa. Se kertoo siitä, että pihapiirin laittaminen ja erityi sesti terasseihin panostaminen on jatkunut myös koronavuosien jälkeen”, sanoo RASI ry:n toimitusjohtaja Minna Liuksiala. KESTOPUUTEOLLISUUS RY Vihreä lankku on ollut pintakäsittelemättömänä auringossa noin viiden vuoden ajan ja harmaantunut kauniisti. 53 Aarre 3/2024 PUU AR-20240325-508922-_5965088.indd 53 AR-20240325-508922-_5965088.indd 53 11.3.2024 10.57.39 11.3.2024 10.57.39. Ennen Ukrainan sotaa terasseihin käytettiin paljon myös siperianlehtikuusta, mutta nyt sen tuonti Venäjältä on käytän nössä loppunut kokonaan. ”Ulkonäköseikkojen lisäksi paksummat ja leveämmät laudat myös pidentävät terassi rakenteen käyttöikää”, sanoo Liuksiala. ”Vaikka puutavaran myynnin kehitys koko ryhmänä seuraa vahvasti kokonaisrakenta misen kehitystä, terassirakentamisen tuot teet ovat olleet piristävä poikkeus. Silloin se maksoi 3,80 e/m ja nyt 2,19 e/m, eli hinta on laskenut yli 40 prosenttia. Runkoon kannattaa laittaa teho kas ja edullinen ratkaisu, joka on mahdolli simman pitkäikäinen”, Karumo sanoo. Kestopuun sisältämien kyllästysaineiden vuoksi kestopuuta ei saa hävittää polttamalla, vaan se pitää viedä omaan keräys pisteeseensä. Terasseissa käytetään myös komposiittituotteita, jotka koostuvat esimerkiksi muovista ja puusta”, Liuksiala kertoo. Juuri asennettuna kestopuu sisältää aluksi paljon kosteutta. Kestopuun raakaaineena on sertifioiduista metsistä korjattu kotimainen mänty. Kukkalaatikot on koottu samasta ruskeasta lankusta kuin terassin kansi. ”Lehtikuusen on nyt selvästi korvannut lämpökäsitelty puu. KESTOPUUTEOLLISUUS RY K un kotipiha kuoriutuu kevät auringon lämmössä lumen al ta esiin, mieleen tulevat erilai set pihan kohennusprojektit. Rakentajan kannalta aika on hyvä puisten piharakennelmien pystyt tämiseen. ”Puutavaran hintainflaatio on ollut vain jonkun prosentin luokkaa per vuosi, kun Kestopuu Kestopuu valmistetaan kyllästämällä puu kuparipohjaisilla suoja-aineilla, jotka suojaavat puun laholle alttiin pintapuukerroksen. Puutavaraa on saatavilla hyvin, ja esimerkiksi perusterassilaudan hinnat ovat palanneet koronavuosien huippuhinnoista lähes koronaa edeltäneelle tasolle, kertoo Keskon rakennustarvikkeiden ja puutavaran tuotelinjan johtaja Harri Karumo
Ella Springaren mukaan myös kotimai suus kiinnostaa, olipa kyse terassimateriaa leista tai puutarha kasveista. Lämpöpuun valmistuksessa ei käytetä kemikaaleja. Terassilla halutaan rentoutua ja nauttia kesästä. Pienille pihoille saatetaan rakentaa myös erilaisia aitoja ja rimoituksia, joilla saadaan yksityisyyden tunnetta ja omaa rauhaa. ”Tästä syystä ihmiset hankkivat nyt kom postoreja ja rakentavat esteettisistä syistä niiden yhteyteen katoksia ja suojia”, Harri Karumo sanoo. ”Nyt, kun tulisijojen käyttö on kasvanut energian hinnanvaihtelujen myötä, ensi kesänä nikkaroidaan ja täytellään varmas ti myös uusia polttopuukatoksia”, sanoo Springare. Lämpöpuusta valmistetaan niin sisällä kuin ulkona käytettäviä tuotteita, esimerkiksi terassilautoja, saunan lauteita ja lattialautoja. Suomalaiset suosivat rentoja, luonnon mukaisia pihoja. Elinkaarensa päätteeksi lämpöpuu voidaan kierrättää samoin kuin normaali puutavara. Niihin tehdään erilaisia täydentäviä lisäosia kuten katoksia. Puun lämpötila nostetaan 190–220 asteeseen ja lasketaan vähitellen takaisin normaalilämpötilaan. ”Katos tarjoaa suojaa sateelta ja aurin golta, ja siihen voi asentaa rimoituksia ja vaikka köynnöskasveja. PUURAKENTAMINEN Lämpöpuu Lämpömodifioidun puun kestävyys saadaan aikaan lämmön ja vesihöyryn avulla. Kun ennen terassista tehtiin vain sen kokoinen, mikä oli välttämä töntä, nyt mietitään, minkä kokoisen terassin pihalle voisi maksimissaan laittaa. ”Perinteisen pystymateriaalin lisäksi aidois sa käytetään nyt myös vinorimoja sekä maa lattuna että kyllästettynä”, sanoo Liuksiala. Pihoilta toivotaan helppohoitoi suutta ja luonnonmukaisuutta. Lämpöpuu on stabiili materiaali, joka pitää muotonsa ja mittansa hyvin. ”Kuluttajia kiinnostavat vastuullisesti tuotetut, aidot materiaalit, ja tuotteet halu taan hankkia läheltä.” Katos tarjoaa suojaa sateelta ja auringolta. Raaka-aineena ovat sertifioiduista metsistä hankitut havuja lehtipuut. LUNAWOOD Suomalaiset haluavat myös rakentaa yhä suurempia terasseja. Kestopuuteollisuus ry:n toiminnanjohtajan Ella Springaren arvion mukaan terassin keskikoko on tällä hetkellä noin 30–35 neliötä. Rakennetun ympäristön ja pihan halutaan sopivan niitä ympäröivään maisemaan ja kasvillisuuteen. Isoihin terasseihin rakennellaan ehkä kaidetta ja portaita, ja terassitilaa jaetaan vaikkapa kukkalaatikoilla.” Pihasaunoja ja katoksia Terassien lisäksi pihoille rakennetaan Liuksialan mukaan yhä enemmän puu lämmitteisiä ulkosaunoja, joita saatetaan yhdistää myös lämmitettäviin paljuihin tai porealtaisiin. Esi merkiksi muutoin avoimen pergolan yhden kyljen voi tehdä rimaseinäksi, joka tarjoaa näkösuojaa naapuriin tai tielle päin. ”Se voi kuulostaa isolta, mutta jos te rassille halutaan vaikkapa pöytäryhmä, aurinkovarjo tai kesäkeittiö, neliöt alkavat täyt tyä nopeasti.” Saman trendin on huo mannut Karumo. 54 Aarre 3/2024 PUU AR-20240325-508922-_5965088.indd 54 AR-20240325-508922-_5965088.indd 54 11.3.2024 10.57.42 11.3.2024 10.57.42. ”Halutaan mahdollisimman iso oleskelu tila, ulkona oleva olohuoneen jatke, jossa voidaan nauttia kesästä. Myös varustelusta on tullut runsaampaa, kun vaikkapa kesä keittiö, grilli ja pizzauuni vaativat niihin liittyvät rakennelmat.” Terassit näyttävät nyt hakevan muotoa myös korkeussuunnassa, sanoo Springare. Jätelain muutos taas tuo uusia velvoitteita omakotitaloasujille, kun viimeistään heinä kuusta 2024 lähtien biojätteen lajittelu on pakollista joka kiin teistössä yli 10 000 asuk kaan taajamissa
ASIANTUNTIJA Rakennusvalvonnan ja rakentamisen erityisasiantuntija Paula Mäenpää, Kuntaliitto Kaide on tyylikäs terassi elementti. Myös paloturvallisuutta koskevat määräykset ja ohjeet on otettava huomioon saunaa tai vaikkapa tulisijan sisältävää kesäkeittiötä rakennettaessa. Myös alle 50 neliömetrin katoksen rakentaminen onnistuu ilman lupaa. Rakennuslupa poistuu pieniltä rakennuksilta V uoden 2025 alussa tulee voimaan uusi rakentamislaki, jonka mukaan alle 30 m2:n kokoiset rakennukset, kuten pienet kesähuoneet, pihasaunat tai huvimajat, eivät enää tarvitse rakennuslupaa. SAMI TIRKKONEN / LUNAWOOD Suomalaisten terassien koko kasvaa koko ajan. Lain sanamuodot ja kuntien uudet rakennusjärjestykset tarkentuvat ensi syksynä. Kuntien omista rakennusjärjestyksistä löytyvät määräykset ja ohjeet esimerkiksi rakennusten, terassien, aitojen ja katosten korkeudesta tai sijainnista tontin rajoihin tai muihin rakennuksiin nähden. ”Sen näkee myös meille kauppaan tulevissa tarjouspyynnöissä”, sanoo Keskon Harri Karumo. On huomattava, että vaikka alle 30 neliön pihasauna ei itsessään tarvitse lupaa, jätevesijärjestelmä sen todennäköisesti kuitenkin vaatii. Uuden rakentamislain käsittely on vielä kesken. LUNAWOOD 55 Aarre 3/2024 PUU AR-20240325-508922-_5965088.indd 55 AR-20240325-508922-_5965088.indd 55 11.3.2024 10.57.45 11.3.2024 10.57.45. LUNAWOOD Pergola tuo terassille muotoa korkeussuunnassa ja antaa suojaa myös auringonsäteiltä. Terassin pinta-alaa ei yleensä rajoiteta rakennusjärjestyksessä, vaan sen koko määritetään suhteessa pihalle jätettävään avoimeen, kattamattomaan tilaan. Se antaa myös näkösuojaa ja lisää turvallisuutta. Rakentamisessa pitää edelleen ottaa huomioon kunnan rakennusjärjestys, alueen kaava ja oman tontin rakennusoikeus
Tai pikemminkin kuului, sillä edellä kuvaamastani illasta on reilut parikymmentä vuotta. Lopulta pimenevältä kalliolta kaikuu outojen röhkäisyjen, huohotusten, naukaisujen ja sirinöiden kuoro. Auringon viimeiset säteet saavat sen hehkumaan oranssinkarvaisena. Mutta vain hetken, sillä huhuilun vaiettua pöllöt katosivat kuin taivaan nieleminä. Sadan viime vuoden aikana huuhkajan tie on ollut mäkinen. Kannan kasvu taittui, ja kanta asettui kutakuinkin ”luonnolliselle” tasolle. Sitten pienet kaatopaikat lopetettiin ja huuhkajille koitti paluu arkeen. Kotvan siinä seisoskeltuamme taivaalle syttyi uusi korona. Silloin pesäsyvennyksessä haudottiin lähes vuosittain, ja kesän kynnyksellä kalliolla saattoi kohdata kiven takaa oranssinhehkuisilla silmillään tuijottavan pöllönuorukaisen. PESÄKALLIOLLE ON kotioveltani matkaa vain runsas kilometri, joten huhuilu kuuluu mainiosti pihaamme. YKSI HIENOIMMISTA huuhkajakokemuksistani osui omaan pihapiiriini vajaat kymmenen vuotta sitten, jolloin lähireviirit olivat olleet autioita jo pitkään. Tyynen illan täyttää komea duetto. Pöllöt aloittivat vuorolaulun huimaavan taivaankruunun alla, ja hetken elämä oli kuin satua. Juuri silloin puhalsi huuhkaja, sitten toiselta puolelta toinen. Kerran toisensa jälkeen, vajaan kymmenen sekunnin välein. Ei huhuilua seuraavina iltoina, ei kevään pesintää eikä mitään muutakaan. Huuuu, huu-uu... Näen, miten se kumartuu, nostaa hieman pyrstöään ja puhaltaa valkoinen kurkkulaikku laajana hohtaen. Hämärän laskeuduttua koiraan huhuilu innostaa myös naaraan ääneen, ja pian tyynen illan täyttää komea duetto. Katselin vaimoni kanssa talomme yllä auringon koronaa, jonka laannuttua siirryimme lähipellolle. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO H uuhkajakoiras istuu männyn latvanipukassa pesäkalliollaan ja puhaltaa. Huuhkajat olivat ohikulkijoita, jotka sattuivat paikalle juuri oikeaan aikaan. LÄHILUONNON IHMEITÄ HUHUILUA KEVÄTILLASSA Tämänvuotisessa sarjassaan Karjalohjalla asuva luontokuvaaja Heikki Willamo kertoo arkisista ihmeistä, joita hän on kokenut omassa lähiluonnossaan, korkeintaan peninkulman päässä kotioveltaan. Nyt kalliolla saattaa käväistä yksinäinen kiertolainen, mutta pesimisyrityksiin se ei ole enää johtanut. Aluksi pesimäaikaisen ja myöhemmin täydellisen rauhoituksen myötä kannat kohenivat, ja pian lähes jokaisen pikku kaatopaikan rottalaumoja hyödynsi vähintään yksi pariskunta. Samalla tavalla ovat vaienneet muutkin lähiympäristömme reviirit. Kiikaroin sitä kauempaa puiden välisestä aukosta. Ne lisääntyivät vain hyvinä myyrävuosina. Se oli edellistä voimakkaampi, todellinen ilotulitus, joka sinkosi säteitään kaikkiin ilmansuuntiin. 56 Aarre 3/2024 LUONTO AR-20240325-508930-_5965100.indd 56 AR-20240325-508930-_5965100.indd 56 11.3.2024 10.57.32 11.3.2024 10.57.32. Maaliskuu on vasta aluillaan, mutta suuren pöllön kumeat äänet virittävät mielen kevään odotukseen. Jostakin syystä taantuminen on kuitenkin jatkunut 2000-luvulla, ja nyt suurin pöllömme luokitellaan erittäin uhanalaiseksi. Pihaamme kuului parhaimmillaan kolmen eri huuhkajakoiraan keväinen laulu, ja jokin niistä ilmestyi joskus huhuilemaan suuren pihakuusemme latvaan. Maaliskuisena iltana pihamäntyjen lomassa alkoi näkyä hentoja revontulia, jotka pian voimistuivat komeimmaksi koskaan näkemistäni taivaantulten näytöksistä. Huuhkajat viettävät keväisiä häitään, joiden tuloksena naaras munisi muutaman viikon kuluttua pienen jyrkänteen koloon kaksi tai kolme pyöreää, valkoista munaa. Suurena petolintuna se sai kokea ihmisten vihan ja vainon, joka ajoi lajin 1900-luvun puoliväliin tultaessa sukupuuton partaalle
Katselin metsän varjoista ilta-auringon hehkussa kylpevää huuhkajaa ja kuuntelin sen kumeita puhalluksia. 57 Aarre 3/2024 LUONTO AR-20240325-508930-_5965100.indd 57 AR-20240325-508930-_5965100.indd 57 11.3.2024 10.57.33 11.3.2024 10.57.33
VILLIRUOKA Poimi talteen kevään ensimmäiset pienet nokkoset. Falafelit maistuvat esimerkiksi vappupiknikin eväänä. Teksti ELINA TEERIJOKI | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ Välimeren tapaan 58 Aarre 3/2024 HYVINVOINTI AR-20240325-508942-_5965099.indd 58 AR-20240325-508942-_5965099.indd 58 11.3.2024 10.57.43 11.3.2024 10.57.43. Ne voi ryöppäyksen jälkeen lisätä vaikkapa falafeltaikinaan tai risottoon. Falafelien kanssa maistuu vuohenputkisilpusta raikkautta saava labnehkastike
Laske lämpöä, pane kansi kattilan päälle hiukan raolleen ja anna nesteen imeytyä riisiin. Tarjoa falafelpyöryköiden tai esimerkiksi grillatun lihan kanssa. Nokkoset tuovat risottoon raikkautta ja makua. Lisää kasvislientä sen verran, että riisi peittyy, sekä silputut nokkoset. Suositut pyörykät 1 Falafel on Lähi-idästä kotoisin oleva, härkä pavuista tai kikherneistä val mis tettu friteerattu pyörykkä. Mausta risotto suolalla ja juustoraasteella. 3 Pyöryköiden perus massa on maultaan melko mieto, ja siihen voi lisätä halutessaan monenlaisia mausteita tai esimerkiksi vihreitä lehtivihanneksia. Kuori ja silppua sipuli ja valkosipulinkynnet. Valuta kikherneistä neste pois. Kuori sipuli ja valkosipulinkynnet. Falafel on Syyrian kansallisruoka. Sekoita kulhossa valutettu jogurtti ja vuohenputkisilppu ja mausta kastike suolalla ja pippurilla. Tarjoa sellaisenaan alkuruokana tai pääruokana esimerkiksi pannussa paistettujen ahvenfileiden kanssa. Sekoita kunnolla. Jos massa on liian kosteaa, voit lisätä korppujauhoja. Kypsien tölkkiherneiden käyttö nopeuttaa valmistamista. Laita kaikki ainekset yleiskoneeseen ja anna käydä tasaiseksi massaksi. Lisää nestettä vähän kerrallaan ja sekoita kunnolla lisäämisen yhteydessä, kunnes kaikki neste on imeytynyt riisiin. Nokkosfalafelit (4 ANNOSTA) • 0,5 l pieniä nokkosia + vettä ryöppäämiseen • 1 tölkki (400 g) kypsiä kikherneitä • 1 muna • 1 dl korppujauhoja • 2 tl juustokuminaa • 1 pieni sipuli • 1 valkosipulinkynsi • kourallinen lehtipersiljaa • 1 rkl sitruunamehua • 1 l auringonkukkaöljyä paistamiseen Ryöppää ja hienonna nokkoset. 59 Aarre 3/2024 HYVINVOINTI AR-20240325-508942-_5965099.indd 59 AR-20240325-508942-_5965099.indd 59 11.3.2024 10.57.46 11.3.2024 10.57.46. Pyöritä massasta pieniä pyöryköitä. Kuumenna öljyä kattilan pohjalla ja kuullota sipulisilppua siinä parin minuutin ajan. Kuumenna litra öljyä paksupohjaisessa kattilassa. Vuohenputkilabneh (4 ANNOSTA) • 2 dl turkkilaista jogurttia (tai vastaavaa vegetuotetta) • 2 dl nuoria vuohenputken lehtiä • ripaus suolaa • myllystä rouhittua mustapippuria Kaada jogurtti kahvinsuodatinpussiin ja anna valua noin tunnin ajan. Tarjoa jogurttikastikkeen kanssa. Lisää riisi ja pyörittele sitä rasvassa, kunnes sekin on läpikuultavaa. Vinkki! Jos et tarjoa falafeleja heti, ne sopivat myös kylminä syötäviksi retkieväiksi. Hienonna puhdistetut vuohenputken lehdet. Nokkosrisotto (4 ANNOSTA) • 0,5 l pieniä nokkosia + vettä ryöppäämiseen • 1 sipuli • 2 valkosipulin kynttä • 2–3 rkl oliiviöljyä • 4 dl risottoriisiä • 1 l kasvislientä • 0,5 tl suolaa • 50 g pecorino juustoa raastettuna Ryöppää ja valuta nokkoset. Paista falafelit upporasvassa muutama kerrallaan, kunnes niiden pinta on kauniin ruskea. 2 Suomessa kebab ravintoloista tutuksi tullut ruokalaji on lähtöisin Egyptistä, mutta se on hyvin suosittu myös esimerkiksi Israelissa, Libanonissa ja Palestiinassa. Ilman juustoraastetta ruoka sopii myös vegaanille. Silppua ne saksilla pienemmiksi. 4 Lähiidässä falafelit tehdään usein kuivatuista, rouhituista kikherneistä. Nosta valmiit falafelit lautaselle talouspaperin päälle valumaan
inven toinnin (VMI12) tietoihin vuo silta 2014–18. Noin puolet hirvituhoista tapahtuu mäntytaimikoissa kehitysluokissa kaksi (pienet taimikot) ja kolme (varttuneet taimikot). Paikkakunnat olivat Etelä Suomessa Puumala ja Loimaa, KeskiSuomessa Nurmes ja Kokkola sekä PohjoisSuomessa Rovaniemi ja Taivalkoski. Luken laskel mien mukaan samaisessa tai mikossa hirvituhojen arvo olisi alimmillaan 3 678 euroa. Tällöin kyseessä olisivat Puumalassa sijaitsevan tuoreen kankaan varttuneen taimikon vakavat tuhot, kun laskentakorkokanta on kaksi prosenttia. Jos samassa taimikossa olisi lievem piä eli todettavia hirvivahinkoja, niiden kustannukset olisivat 2 517–4 156 euroa hehtaarilta. Luken raportissa arvioitiin mäntytaimikoiden hirvivahinko jen metsän kiertoajan kuluessa HYVÄT NEUVOT Teksti TEPPO KUITTINEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI aiheuttamat tukkivähennykset. Simuloin teja varten Suomi jaettiin kolmeen suuralueeseen. Korkokanta vaikuttaa Hirvivahinkojen taloudellinen arvo laskettiin kolmelle tuho luokalle, jotka ovat todettavat tuhot, vakavat tuhot ja täystuho. Kullekin suur alueelle valittiin kaksi paikkakun taa, joille Motti ohjelmistolla teh dyt simuloinnit toteutettiin. Siinä siis lasketaan, kuinka pal jon hirvien vaurioittamia puita joudutaan myymään kuitupuuk si sen sijaan, että niistä saatai siin sahoille päätyvää arvokasta tukkia. 60 Aarre 3/2024 OMA TALOUS AR-20240325-508952-_5965174.indd 60 AR-20240325-508952-_5965174.indd 60 11.3.2024 11.00.21 11.3.2024 11.00.21. HIRVITUHON HINTALAPPU Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan hirvien aiheuttamat taimikko tuhot maksavat metsänomistajalle pahimmillaan yli 4 400 euroa hehtaarilta. Pienim millään Luke arvioi hirvituho jen arvoksi vain 0,90 euroa per hehtaari. L uonnonvara keskuksen (Luke) viime vuonna julkistetusta Metsätuhojen ko konaisvaltainen arviointi rapor tista voi lukea karua viestiä hirvivahinkojen taloudellisesta merkityksestä metsänomistajille ja Suomen metsien kasvulle. Tukkivähennysten mukaiset taloudelliset tap piot määritettiin erikseen tuoreen ja kuivahkon kan kaan mäntytaimi koille. Jos Puumalassa sijaitseva varttunut taimikko sijaitsisi kuivahkolla kankaalla, vakavien hirvituhojen hintalappu olisi 2 528–3 091 euroa hehtaarilta ja todettavien tuhojen arvo 1 721– 2 894 hehtaarilta kahden pro sentin laskentakorkokannalla. Kyseinen summa on vaihtelu välin maksimi. Kahden prosentin korkokannalla laskettuna hir vivahingot ovat suurimmat, koska tällöin metsän kiertoaika on pisin ja laskennal linen tukkipuun menetys suurin. Raportin tiedot perustuvat valtakunnan metsien 12. Tuhojen suuruutta arvioitiin kolmella laskentakorkokannal la, joita olivat kaksi, kolme ja neljä prosenttia. Koivutaimikot puo lestaan ovat niin alttiita hirvitu hoille, että vain harva uskaltaa valita uudisalan pääpuulajiksi rauduskoivun. Pohjoisessa pienempi Mitä pohjoisemmaksi ja karum malle maaperälle mennään, sitä pienempi on hirvituhojen taloudellinen merkitys. Vahinkojen taloudel linen arvo laskettiin kolmelle tuho luokalle. Pahimmillaan hirvivahingot maksavat Luken laskelmien mukaan metsän omistajalle peräti 4 463 euroa hehtaarilta
Hirven syönnis tä kärsineestä männyntaimesta voi kasvaa kuitupuuta, mutta ei välttämättä tukkipuuta. Halvimman hirvivahingon vaihteluväli oli 0,90–265 euroa hehtaarilta. Liian karuilla kasvupaikoilla tästä seuraa isoja kasvutappioita. Tuhansien eurojen kasvutappiot H irvistä aiheutuu merkittäviä vaihtoehtoiskustannuksia silloin, kun metsä uudistetaan hirvituhojen pelossa männyn sijasta kuuselle. Halvimmassa hintalapussa kyse olisi Taivalkoskella tuo reella kankaalla sijaitsevasta varttuneesta taimikosta, jossa olisi todettavia tuhoja ja kun laskennassa käytetään neljän prosentin korkokantaa. Saadut korvauk set ilmoitetaan metsä vero ilmoituksessa ennakon pidätyksineen. Täystuho tulisi kalleimmaksi EteläSuomessa eli laskennalli sesti Puumalassa tuoreella kan kaalla sijaitsevassa varttuneessa taimikossa. Täystuholaskelmissa oletet tiin, että uudelleen istutettu tai mikko välttyisi hirvivahingoilta. Myös kuusi maistuu Hirvi syö pihlajaa, pajuja, haa paa ja katajaa, ja myös mänty ja rauduskoivu maistuvat sille hyvin. Kahden prosentin korkokannalla täystuhon hin naksi tulisi 2 952 euroa, neljän prosentin korkokannalla hinta olisi 1 175 euroa hehtaarilta. Täystuho ei kallein. Hirvien aiheuttaman täystuhon kokeneen taimikon taloudelli nen kustannus ei Luken laskel missa ollut aina suurempi kuin todettavien tai vakavien hirvi tuhojen arvo. Tämä johtui siitä, että lasken nassa otettiin huomioon vain se, mitä uuden taimikon vaatima maanmuokkaus, viljely, varhais perkaus ja taimikonhoito sekä viivästynyt metsänkasvu tarkoit taisivat euroissa. Metsäkeskuksen Motti-simulaattorilla tekemien laskelmien mukaan kuusi tuottaa kuivahkolla kasvupaikalla hehtaaria kohden noin 1,5 kuutiometriä vähemmän vuodessa kuin mänty 75 vuoden kiertoajalle laskettuna. Neljän prosentin laskenta kannalla harvennuksissa saatavan kuitupuun merkitys tuloissa kasvaa. Käytännössä se on epätodennä köistä, mikäli alueen hirvikanta pysyy suurin piirtein samana. Verovinkki Valtion maksamat hirvi eläinvahinkokorvaukset ovat metsänomistajalle veron alaista tuloa. Kyseisessä taimikossa todettavien tuhojen arvo olisi kahden prosentin kannalla lasket tuna 801–1 535 euroa hehtaarilta. Näin ollen männikön sijaan istutettu kuusikko tuottaa 60 euroa hehtaarilta vähemmän joka vuosi 75 vuoden ajan, mikä tarkoittaa yhteensä 4 500 euroa hehtaarilta. Yleisesti käytetty kaikkien puutavaralajien keskimääräinen hinta on 40 euroa kuutiolta. Kuusi on herkkä kuivuudelle, ja liian kuivalla kasvupaikalla kirjanpainajien kaltaiset tuhohyönteiset iskevät helpommin valmiiksi heikentyneeseen puustoon. 61 Aarre 3/2024 OMA TALOUS AR-20240325-508952-_5965174.indd 61 AR-20240325-508952-_5965174.indd 61 11.3.2024 11.00.22 11.3.2024 11.00.22. Tässä laskelmassa eivät ole mukana liian karusta kasvupaikasta aiheutuvat mahdolliset metsätuhot
Hirvieläinten aiheuttamat tuhot taimikossa on helpointa käydä tarkastamassa keväällä lumien sulettua. Hirvelle näyttäisi maistuvan erityisesti vastahar vennettuun kuusimetsään kasvamaan jä tettyjen, parhaiten kasvaneiden ja ravintopitoisimpien kuusi puiden jälsi. Artikkelia varten on haas ta teltu Luken erikoistutkijaa Juho Matalaa ja Suomen metsä keskuksen johtavaa asian tuntijaa Markku Remestä. Yli kolmen vuoden takaisista hirvieläintuhoista ei makseta korvausta. Näin ollen yksittäisen kuusipuun arvo olisi päätehak kuvaiheessa 25 euroa. Sen sijaan hirvivahinkojen välttelemiseksi istutettujen kuusten heikompi kasvu ja laatutappiot eivät oikeuta hirvi vahinkokorvauksiin. Osa metsänomistajista ei edes yritä hakea hirvivahinkokorvauksia muun muassa siksi, että jos 170 euron korvauskynnys ei ylity, riistavahinkolain mukaisen maastokäynnin kustannukset joutuu maksamaan itse. Hirville maistuu myös vastaharvennetun kuusikon puiden jälsikerros. Osa hirvituhoista jää havaitsematta, jos metsänomistajat eivät käy säännöllisesti tarkastamassa taimikon tai metsän kuntoa. Pohjois-Karjalassa lähes puolet ilmoitettujen hirvivahinkojen määrästä oli viime vuonna taimikko vaiheen ohittaneissa kuusikoissa. M etsänomistajilla on mahdollisuus saada valtiolta korvauksia hirvien aiheuttamista vahingoista. Korvata voidaan taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon merkittävä aleneminen sekä täydennysviljelyn tai uu delleenmetsityksen kuluja. HYVÄT NEUVOT Jos näitä puulajeja ei ole tarjolla, myös kuusen taimet ja varttuneemman kuusen kuoren alla oleva jälsikerros maistuvat hirvelle. Metsänomistaja voi hakea korvausta hirvieläinten aiheut tamista metsävahingoista. Metsänomistajien saamat korvausrahat maksetaan hirvieläinten pyyntilupamaksuista. Keskimääräinen vahinkokorvaus oli reilut 500 euroa hehtaarilta, kun Luken ja Metsäkeskuksen laskelmien mukaan metsänomistajan todellinen tappio voi nousta tuhansiin euroihin hehtaarilta. Silloin, kun korvauskynnys ylittyy, myös arviointikulut korvataan jälkikäteen. Kun kuoreen tulee hirven hampaiden tekemä vaurio, kuu seen leviää nopeasti lahovika, joka estää puun myöhemmän ainespuukäytön. Sen sijaan vart tuneempaan kuusimetsään voi tulla mer kittäviä hirvi tuhoja. Vuonna 2023 hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvattiin metsänomistajille yhteensä puolella miljoonalla eurolla noin 960 hehtaarin alalta. Myös hirvikanta on hieman laskenut, mikä sekin on vaikuttanut vuotuisen korvaussumman pienentymiseen. Tyvilahovaaran takia tällaisilla alueilla pitäisi vaihtaa puulajia ja istuttaa kuu sen sijasta koivun taimia – jotka houkuttelevat hirviä. HIRVIELÄINVAHINKOILMOITUKSET metsään.fi Keskimääräinen korvaus reilut 500 euroa hehtaarilta 62 Aarre 3/2024 OMA TALOUS AR-20240325-508952-_5965174.indd 62 AR-20240325-508952-_5965174.indd 62 11.3.2024 11.00.24 11.3.2024 11.00.24. Ilmoitettujen vahinkojen ja korvausten määrä laski edellisvuodesta. Harvennetun kuusimetsän vaurioiden mittaluokan voi laskea vaikka niin, että pääte hakattavasta kuusikosta saisi 10 000 euroa hehtaarilta ja hehtaarilla olisi 400 kuusen runkoa. Valtakunnan metsien inventoinnin mu kaan kuusen osuus uudiste tuista puulajeista on selvästi lisääntynyt. Jos tuhoja löytyy, voi tehdä netissä tuho ilmoituksen ja kutsua paikalle Metsäkeskuksen hirvieläinvahinkotarkastajan. Myös kuusitaimikkoon voi siis tulla hirvivahinkoja, mutta harvemmin täystuhoa. Vakuutusyhtiöiden metsävakuutukset eivät pääsääntöisesti korvaa hirvieläinvahinkoja. Kuusta istutetaan entistä enemmän myös männyn kasvupaikoille. Tyvi lahosta laatu tappioita Hirvien vuoksi kuusta istute taan myös kuu senjuurikäävän saastuttamille alueille, mikä aikanaan johtaa laatutappioihin. Yleinen olettama on, että tämä johtuu hirvi vahinkojen välttelystä. Korvauksia haetaan Metsäkeskuksesta, ja niitä maksetaan maanomistajille hirvieläinvahinkoarviointien perusteella vuosittain tammi-helmikuussa
Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. 63 Aarre 3/2024 VAKIOT AR-20240325-508945-_5965154.indd 63 AR-20240325-508945-_5965154.indd 63 11.3.2024 10.59.28 11.3.2024 10.59.28. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Onnittelemme Ristikon 1/2024 voittajia: Ossi Hangasluoma, Kainasto Erkki Minkkinen, Viitasaari Armi Vali, Ypäjä Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteystiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 28.4.2024 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 3, PL 440, 00101 Helsinki. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. RISTIKKO 3/2024 Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN muodossa Muista antaa nämä tiedot! Osall istu ja voita ! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Ristikon 3/2024 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 5/2024. 020 413 2277 (ark. 8–16). Ristikon 1/2024 ratkaisu: Avainsana: ANTIIKKI Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista
PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 Tukkivannesahat Särmäsahat Oikotasohöylät 4-kutterihöylät www.woodmizer.fi Oy Falkberg jordbruk Ab 0440–424 339 Wood-Mizer Hirsihöylät Pöytäsaha Monitoimijyrsin Terät ja teroituskoneet VIILAUSTUKI + YHDISTELMÄVIILA Made in Finland -Hyvä viilausasento -Helppo viilata -Terävät hampaat -Hampaanja selkäpinnan yhtäaikainen viilaus Katso kaikki tuo?eet www.raite.. Aarre tarjoaa lukuelämyksiä metsänomistajille, tuleville metsänomistajille sekä kaikille metsästä 64 Aarre 3/2024 VAKIOT AR-20240325-508954-_5965356.indd 64 AR-20240325-508954-_5965356.indd 64 11.3.2024 14.17.28 11.3.2024 14.17.28. 044 500 5404, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 044 500 5404 Tässä on hyvä paikka sinunkin ilmoituksellesi! Tilaa heti 044 500 5404 3 ilmoit usta vain 580 € + alv aarrelehti.fi/lahjatilaus Tilaa Aarre lahjaksi ystävälle! Aarteen tilaus on lahja, josta on saajalleen iloa ja hyötyä
Raita. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 e/lasku. AARREVISAN VASTAUKSET 1. Kottarainen. Seuraava Aarre ilmestyy 29.4.2024 PALVELUKORTTI Vie sti m ed ia Oy A sia ka sp alv elu Tu nn us 50 02 59 6 In fo A 1 00 00 3 VA ST AU SLÄ H ET YS TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 73,80 e • laskutusjakso 12 kk 147,60 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta on normaali matkapuhelumaksu (mpm) tai paikallisverkkomaksu (pvm). Kesto tilaus laskutetaan sovituin laskutusvälein kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaus hintaan. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 kesämökkejä oli 509 652. 60 km/h. 4. 2. 6. 5. Hevosesta. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi ja asiakas viestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakas palveluumme. O L L I LEH D ON A L BU M I RI TV A T UO M I ENSI NUMEROSSA JOHANNES WIEHN Lintumies retkellä Kokeilussa Echon järeä raivaussaha Muistoja uitoilta Metsän uudistamista Pohjois-Savossa Yhteismetsän verotus Arboretum Frick on yhden miehen toteutunut unelma Mika Asikainen tarkkailee lintuja pihallaan sekä lähimetsissään ja -vesillään Kymenlaaksossa. 2024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtosanoo tilauksen. 3. TÄLLÄ PALVELU KORTILLA VOIT • tilata Aarre-lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteenmuutoksesta • irtisanoa tilauksesi Tilaa Aarre! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Noin puoli miljoonaa. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. AARTEEN TILAUSLOMAKE Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden itselleni lahjaksi alkaen seuraavasta numerosta __ / __ / 20___ 6 kk 73,80 e 12 kk 147,60 e Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen __ / __ / 20___ ajaksi __ / __ / 20___ – __ / __ / 20___ TILAUKSEN MAKSAJA / VANHAT OSOITETIETONI Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti LAHJATILAUKSEN SAAJA / UUDET OSOITETIETONI Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Tilaustunnus AAV0024 11merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta A ar re m ak sa a po sti m ak su n Aarre 3/2024 AR-20240325-508955-_5965332.indd 65 AR-20240325-508955-_5965332.indd 65 11.3.2024 13.51.51 11.3.2024 13.51.51. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. Havupuun, etenkin männyn, pihkaista puuainesta, jota käytettiin muun muassa tervanpolttoon. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja
RISTO ISOMÄKI Onko lomamatka Lappiin ilmastosynti vai ekoteko. Pienempiä vetonauloja ovat joulupukki, avantouinnit sekä koira-, poroja moottorikelkkasafarit. Jouduin vääntämään rautalangasta, miten lentoliikenteen päästöt lasketaan ja miksi Syken laskelman oli pakko olla väärin. Matkailijoita eivät enää houkuttele Lappiin ensisijaisesti laskettelurinteet ja hiihtoladut vaan revontulet. Matkailu voi myös auttaa pysäyttämään kohtuuttoman pieniä pitoisuuksia hyödyntävät ja tämän vuoksi kovin suuria hiilipäästöjä aiheuttavat kaivos hankkeet. Ilman turismia suurin osa Lapin virallisesti tai epävirallisesti suojelluista metsistä olisi nyt taimikkoja tai hakkuuaukeita. SUOMEN METSIEN puuston ja maaperän sekä soidemme yhteenlaskettu hiilivarasto on hiilenä laskien todennäköisesti noin yhdeksän miljardia tonnia. Lapin metsistä suuri osa on turvepohjaisia. Myös ojittamatta jääneitä soita olisi nykyistä vähemmän. L appiin suuntautuva kansainvälinen turismi elää uutta kukoistustaan. Jatkuvasta kasvatuksesta saattaa tulla pääsääntö, ja monissa metsissä käytettäneen normaalia pitempiä kiertoaikoja. Kukaan ei ole yrittänyt laskea, miten iso osa Suomen soiden ja metsien hiilivarastoista on olemassa matkailun ansiosta, joten tarkkoja arvioita ei voi esittää. Suomen ympäristökeskus (Syke) väitti Yleisradion toimittajille, että Lappiin muualta Euroopasta vuosittain tehdyt 800 000 edestakaista lentoa aiheuttaisivat yhteensä vain 34 000 tonnin hiilidioksidipäästöt. 66 Aarre 3/2024 VAKIOT AR-20240325-508956-_5965156.indd 66 AR-20240325-508956-_5965156.indd 66 11.3.2024 10.59.30 11.3.2024 10.59.30. Määrä on lähes yhtä suuri kuin ihmiskunnan vuotuiset hiilipäästöt ja 60 000 kertaa suurempi kuin Lapin-matkailun tämänhetkiset vuosipäästöt. Minä todella tiedän tämän, sillä olin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa mukana niin sanotussa erämaaliikkeessä, jonka toiminnan seurauksena Lappiin perustettiin 1,5 miljoonaa hehtaaria suojeltuja erämaa-alueita. TÄMÄ EI kuitenkaan ole koko totuus asiasta. Näitä ovat esimerkiksi ojittamatta jätetyt suot ja tienvarsimetsät. Sekin pitää muistaa, että Lappi on lähempänä KeskiEurooppaa ja Etelä-Suomea kuin vaikkapa Thaimaa ja että Lappiin suuntautuvat lomamatkat korvaavat usein paljon pidemmän lentomatkan jonnekin muualle. ISOMÄKI Erämaa liike menestyi matkailu alan tuella. Lopulta Syke suostui tekemään laskunsa uudelleen. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. Myös Lappiin jo aiemmin perustetut suuret kansallispuistot ja luonnonpuistot syntyivät matkailualan tuella. Sen uuden laskelman mukaan Lappiin suuntautuvien lentojen vuosittain aiheuttamat päästöt olisivat 580 000 tonnia hiilidioksidia, tai 150 000 tonnia hiilenä laskien. Merkittävä siivu tästä hiilivarastosta on olemassa Lappiin suuntautuvan matkailun ansiosta. Sillä vaikka 580 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa kuulostaa suurelta, Lappiin suuntautuvat lomamatkat ovat mielestäni ennemminkin ekoteko kuin ilmasto synti. Matkailun suuren ja edelleen kasvavan taloudellisen merkityksen vuoksi on todennäköistä, että myös entistä isompaa osaa Lapin talousmetsistä hoidetaan jatkossa avohakkuita kevyemmin menetelmin. Lapissa on erittäin laajoja suojelualueita, jotka ovat olemassa matkailun ansiosta. Toivon kuitenkin, että asiaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota, sillä turismin laajeneminen mahdollistaisi Pohjois-Suomen hiilivarastojen merkittävän kasvattamisen jatkossakin. Jouduin vuodenvaihteessa sekaantumaan outoon Lapin turismia koskevaan keskusteluun. Matkailun ansiosta Pohjois-Suomessa on myös paljon erilaisia epävirallisia suojelualueita eli maita, joilla puusto on maiseman säilyttämiseksi suojeltu käytännössä ainakin osittain. Kyseisessä tilanteessa minun oli totta kai pakko sanoa, että Syke oli tehnyt laskelmissaan kertaluokkavirheen. MARIA MIKLA S Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. Erämaaliike ei olisi koskaan voittanut taistelujaan ilman matkailusektorin tukea. Suomen Lapista on tullut maailmanlaajuisen revontuliturismin selvä ykköskohde. Lentoverokampanjan edustajat sanoivat, että luvun täytyi olla vähintään kymmenen kertaa liian pieni, mutta Syke piti itsepintaisesti kiinni omasta laskelmastaan