32 15,90 € 3 | 2025 aarrelehti.fi Jätkien liikanimet s. 62 AR-20250324-529442-_6320478.indd 1 AR-20250324-529442-_6320478.indd 1 11.3.2025 11.27.06 11.3.2025 11.27.06. s. 18 Kokeilussa raivaussahojen valjaat s. 24 Puurakennuksia luontoon Juho Revon yritys pystyttää teltan ja mökin yhdistäviä hirsirakennuksia luontomajoitukseen, s. 46 metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous hyvät neuvot Metsätila perinnöksi s. 42 METSÄTIET Kannattavasti kantavaksi s. Metsät ja pellot ovat minulle enemmän elämänarvo kuin rahan lähde
ARVOSTAN JOKAISTA mummoa, joka opettaa lapsenlastaan marjastamaan ja sienestämään, jokaista pappaa, joka neuvoo pilkkimisen niksit, sekä jokaista maaseudun rasvakouraa, joka keksii, korjaa ja huoltaa pihanperän pajassaan. Mielekästä omin käsin tekemistä edustavat myös leipominen (s. Rantasalmella pariskunta on kunnostanut historiallista hirsi taloa ja oppinut samalla niin paljon rakennusperintömme vaalimisesta, että järjestää nykyään aiheesta kursseja (s. 42). 60) ja taimikonhoito (s. Kokeilimme neljät metsätyöhön soveltuvat raivaussahavaljaat. 24). Jälkimmäisessä kannattaa panostaa ergono miaan, jottei käsivarsien kivistys vie voittoa innokkuudesta. 10). Kotitalouksissa pilkotaan tähän aikaan vuodesta polttopuita ja varaudutaan alkavaan kasvukauteen, tarkoittaapa se taimien istuttamista metsään tai siementen kylvämistä puutarhamultaan. Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Ronski nimitys ”persvakoäijä” viittaa siihen, että tarpeen vaatiessa hän kumartelee hankaliin työasentoihin myös tilanteissa, joissa yllä ei ole asianmukaista työhaalaria – esimerkiksi silloin, kun naapuri tai ohikulkija tarvitsee apua. Me kaikki yhdessä voimme vaikuttaa siihen, että tämä arvokas perintö ei katkea. Historia on iskostanut huoltovarmuusja ruoka turva-ajattelun suomalaisten selkäytimeen. 50). Alan yritykset kertovat kuluttajien yhteydenottojen lisääntyneen. 1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta. Kansijutussamme kymenlaaksolainen nuori yrittäjä on kehittänyt uudentyyppisiä, luontomatkailua palvelevia hirsirakennuksia (s. 3 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529444-_6320498.indd 3 AR-20250324-529444-_6320498.indd 3 11.3.2025 11.29.15 11.3.2025 11.29.15. MARIA MIKLAS Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi Mummot ja persvakoäijät pitävät Suomea pystyssä PÄÄKIRJOITUS M aaliskuun Aarteen punaisena lankana kulkevat kädentaidot, niihin liittyvä liiketoiminta sekä omin käsin tekemisen elämään tuoma mielihyvä ja omavaraisuus. Upeita neulepuseroita suunnittelevat kaksossiskokset ovat kaikin tavoin 2020-luvun ajanhermolla, varsinkin laatiessaan ohjeita myös kotimaisten alkuperäisrotujen villasta kehrätyille langoille (s. Taitava rakentaa omista puista. Hiljainen tieto siirtyy eteenpäin. Alle 30 neliömetrin piharakennuksille on muutenkin luvassa kasvavat markkinat nyt, kun niihin ei enää tarvita rakennuslupaa. Kädentaitoja ja omavaraista elämäntapaa tukevan hiljaisen tiedon siirtäminen eteenpäin on tärkeää aikana, jolloin maailma hukkuu roskaan ja valeinformaatioon
Siksi rakennuksen hyvä eristys on parasta säästöä vuosikymmeniksi eteenpäin – huoltovapaasti. LISÄLÄMMÖNERISTYS SÄÄSTÄÄ RAHAA JA ENERGIAA – FINNFOAMIN KOTIMAISILLA ERISTEILLÄ ONNISTUT ERISTYKSEN KOTIMAINEN EDELLÄKÄVIJÄ ENERGIAN TUHLAAMISEN AIKAKAUSI ON OHI. LISÄLÄMMÖNERISTYKSELLÄ JOPA PIENEMPI LÄMMITYSENERGIANKULUTUS! 50 % KATSO VERKKOSIVUILTAMME FINNFOAM.FI ASENNUSVIDEOITA JA -OHJEITA ERI KÄYTTÖKOHTEISIIN. Samalla asumismukavuus ja sisäilman laatu kohenevat merkittävästi. Laadukkaalla lisälämmöneristyksellä rakennuksen energiatehokkuus paranee aidosti ja energiatehokkuusdirektiivi EPBD:n vaatimukset saadaan täytettyä. MEILTÄ LÖYDÄT OPTIMAALISET LISÄLÄMMÖNERISTYSRATKAISUT KAIKKIIN RUNKORATKAISUIHIN. PIENEMPI RAKENNUKSEN HIILIJALANJÄLKI PAREMPI RAKENTEELLINEN ENERGIATEHOKKUUS MERKITTÄVÄ SÄÄSTÖ LÄMMITYSKUSTANNUKSISSA AR-20250324-529446-_6320485.indd 5 AR-20250324-529446-_6320485.indd 5 11.3.2025 11.27.23 11.3.2025 11.27.23. Lämpö pysyy talvella sisällä ja kesällä ulkona, ja hyvin eristetyssä rakennuksessa energiantarve on pienempi
3 2025 lukuvinkki! 10 50 32 Neuloosisko-yrityksen omistajat Liisa Saarenmaa (vas.) ja Laura Pajula ovat todistaneet käsityöharrastuksen uutta nousua. Kokenut, ammattitaitoinen kaivinkoneenkuljettaja on aarre metsäteiden perusparannushankkeissa. 18 KAUPPIAS SIJOITTAA METSÄÄN Kauppias Kaj Björklöf sijoittaa mieluummin metsiin kuin osakkeisiin, koska metsästä saa muu takin iloa kuin tuoton. 24 VALJAISSA VALINNAN VARAA Kokeilimme neljät eri laiset raivaussahavaljaat, jotka kaikki kelpaavat metsä töihin. 32 KANNATTAVASTI KANTAVAKSI Tästä vuodesta ennakoidaan vilkasta tievuotta, sillä ensi vuonna metsätien kunnos tukseen myönnettävän Metkatuen taso laskee. Maria Luostarinen ja Janne Aaltonen asuvat ja kunnostavat Rantasalmen Kopsahovia. 36 ”LUOTAN SUOMALAISIIN METSÄNOMISTAJIIN” Ympäristö ja ilmasto ministeri Sari Multala pitää nykyisiä toimia riittävinä varmistamaan SISÄLTÖ 6 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529447-_6320494.indd 6 AR-20250324-529447-_6320494.indd 6 11.3.2025 11.28.30 11.3.2025 11.28.30. 31 SUOMI VARAUTUU TUHOIHIN, ENTÄ METSÄNOMISTAJA. Suurin vastuu metsä tuhojen vähentämisestä jää metsänomistajille, kirjoittaa Petri Kortejärvi. 10 YHTEINEN KÄSIALA Kaksoset Laura Pajula ja Liisa Saarenmaa kuvitta vat neuleisiin suomalaista luontoa ja sukunsa sielun maisemia. RITVA TUOMI MARIA MIKLAS MATTI TURTIAINEN KANNEN KUVA JOHANNES WIEHN METSÄ 3 MUMMOT JA PERSVAKOÄIJÄT PITÄVÄT SUOMEA PYSTYSSÄ 8 METSÄ NYT Kangasta puusta ja muita metsäalan uutisia. 22 REAALIKOROT OVAT TÄRKEÄ SEURANTAKOHDE Koska metsätaloutta har joitetaan pitkällä aikajän teellä, olisi tärkeää seurata korkojen kehitystä. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Kuukauden luontokuvassa tiaisen pesänrakennus puuhat ja metsänimisissä Eero Männikkö
Lisää aarteita! MUISTA ARKISTO Osoitteesta aarrelehti.fi/nakoislehti löydät jo viiden vuoden Aarteet näköis lehtinä. PUU 50 TUKEVIEN HIRSIEN SUOJASSA Rantasalmen Kopsahovin nykyisille omistajille van han talon kunnostaminen on elämäntapa. 56 24 Suomi on täynnä hienoja kesä reissukohteita. 42 LUKSUSMAJOITUSTA LUONNOSSA Juho Revon perustama Laawu rakentaa teltan ja mökin yhdistäviä pien rakennuksia. HYVINVOINTI 60 SUOLAISTA JA MAKEAA Paista samalla uuninlämmi tyksellä kaalisienipiirakka ja metsävadelmatorttu. 7 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529447-_6320494.indd 7 AR-20250324-529447-_6320494.indd 7 11.3.2025 11.28.32 11.3.2025 11.28.32. Luo käyttäjätunnus osoitteessa aarrelehti.fi/luotunnus ja pääset uppoutumaan lehti arkistomme aarre arkkuun. Ison karin majakkasaarelle pääsee Uudesta kaupungista laivalla. LUONTO 56 LÄHTISIKÖ LIPERIIN Luonto on kotimaanmatkai lun tärkein valttikortti. Tunnuksen luomiseen tarvitset vain takakannen osoite kentästä löytyvän asiakasnumerosi sekä postinumerosi. RIS TO JU SS ILA KUVA VISIT UUSIKAUPUNKI / JARI HAKALA metsä luonnon moni muotoisuuden. Aarteen kestotilaajana pääset lukemaan lehtiä sen jälkeen, kun olet luonut itsellesi käyttäjätunnuksen. JUURET 46 NIMESTÄ MIES TUNNETAAN Sekä jätkät että pomot saivat savotalla ja uitolla helposti lisänimiä. Aarre kokeilu Hyvissä raivaus sahavaljaissa on moni puoliset säätö mahdollisuudet. VAKIOT 49 LUKIJAKYSELY 59 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 KILOWATTI ON PIENEMPI KUIN MEGAWATTI Jos tavallisten talousmet sien hakkuita vastustetaan luontokadon aiheuttamise na, aidosti tärkeät suojelu kiistat eivät saa huomiota, kirjoittaa Risto Isomäki. OMA TALOUS 62 METSÄTILA PERINNÖKSI Metsää perinnöksi jättävä voi helpottaa usein eri tavoin jälkeläisen elämää uutena metsänomistajana. 38 KÄTEVÄSTI KÄNNYKÄLLÄ Metsään.fiverkkopalvelu uudistui viime vuonna, ja sen mobiilikäyttö on hyvä tapa tutustua omaan met sään paikan päällä
Aineiston mukaan lannoitusta voidaan hyödyntää 1,4 miljoonan hehtaarin alueella Suomessa. Esisuunnittelun tarkoituksena on valmistautua Kuura-kuidun teolliseen tuotantoon. Metsä Groupin Kuura-hanke etenee, sen sijaan Spinnova on ongelmissa. Lyocell on Kuuran lähin kaupallinen vertailutuote. Teksti MARI IKONEN | Kuva METSÄ GROUP Pulaa tekijöistä Tänäkin keväänä Suomen metsiin tarvitaan ulkomaisia työntekijöitä istutuksille ja taimikonhoitoon, koska kotimaisia metsureita ei ole riittävästi kausiluonteisiin metsänhoitotöihin. Osa ulkomaisesta työvoimasta tulee EU:sta, osa EU:n ulkopuolelta. Lähivuosille ennustetaan, että pulaa on tulossa myös metsäkoneenkuljettajista ja puutavaraauton kuljettajista, kun nykyistä työvoimaa jää eläkkeelle. Ympäristöluvan haku on osa suunnittelukokonaisuutta. Metsä Groupin teettämä, Kuura-tekstiilikuitua tarkasteleva elinkaariarviointi osoittaa, että Kuuran ilmastoa lämmittävä vaikutus on alle kolmannes viskoosin ilmastovaikutuksesta. Lannoittaminen lisää myös maaperän hiilivarastoa. Päihittää viskoosin ja lyocellin ”Kuura-kuidun ilmastoa lämmittävä vaikutus on selvästi pienempi kuin kilpailevilla tuotteilla, kun otetaan huomioon elinkaaren aikaiset päästöt. Lannoitus kasvattaa latvuston neulaspinta-alaa ja oksien määrää, mikä lisää aikanaan karikkeen määrää. Metsätehon mukaan näiden alueiden kertalannoituksella olisi mahdollisuus saavuttaa puuston 30 miljoonan kuutiometrin lisäkasvu 30 vuodessa. Kuura-tekstiilikuitu valmistetaan Suomessa havusellusta, jonka raaka-aine hankitaan Metsäliiton omistajajäsenten metsistä. Metsätyövoiman tarvetta ja saatavuutta on selvitetty Metsämiesten Säätiön rahoittamassa hankkeessa, jota toteuttavat Tapio ja Metsäteho. GWP-arvo on Kuuralla neljäsosa puuvillakuidun GWP-arvosta ja yli 80 prosenttia pienempi kuin lyocell-kuidun vaikutus. Suomeen rakennettava tehdas käynnistyisi aikaisintaan vuonna 2029. SEPPO SAMULI METSÄ NYT Suomeen mahdollisesti nouseva Kuura-tehdas ei tuottaisi kangasta vaan tekstiilikuitua, joka jatkojalostettaisiin muualla. Kangasta puusta 8 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529450-_6320482.indd 8 AR-20250324-529450-_6320482.indd 8 11.3.2025 11.27.23 11.3.2025 11.27.23. M etsä Group on aloittanut ensimmäisen kaupallisen Kuura-tekstiilikuitutehtaan esisuunnittelun, joka jatkuu kesään 2026 saakka. Noin vuosi sitten Metsä Group aloitti kaupallisen Kuura-tehtaan suunnittelun esiselvityksen, jonka aikana tutkittiin muun muassa tehtaan toteutettavuutta ja liiketoimintaidean kannattavuutta. Alkanut esisuunnitteluhanke koostuu ensimmäisen kaupallisen tehtaan esisuunnittelusta, Kuura-kuidun tuotantoprosessin kehityksestä, yhdessä asiakkaiden kanssa tehtävästä työstä markkinoille siirtymiseksi sekä hankkeen rahoitukseen liittyvistä tehtävistä. Hyviä tuloksia selittää se, että Kuuran teollinen tuotanto yhdistettäisiin Metsä Groupin biotuotetehtaaseen, joka ei käytä fossiilista energiaa”, sanoo Niklas von Weymarn. Toinen puusta tekstiilikuitua kehittävä suomalainen pörssiyhtiö, Spinnova, kertoi helmikuun lopussa, että yhtiön iso omistaja ja yhteistyökumppani, brasilialainen Suzano, ei enää sijoita Spinnovan uusiin hankkeisiin. ”Tavoitteena on tuoda markkinoille uusi, kilpailukykyinen tekstiilikuitutuote”, sanoo Metsä Groupin innovaatioyhtiön Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn. Tehdas käynnistyisi aikaisintaan 2029. tekstiilikuitua vuodessa. Ilmastoa lämmittävästä vaikutuksesta kertova ns. Lisää kasvua Metsänlannoitus on nopein tapa lisätä puuston kasvua. Kuuran kaltaisista tekstiilikuiduista voidaan valmistaa niin vaatteita kuin erilaisia teknisiä tekstiilejä. Tästä vajaa miljoona hehtaaria soveltuu kivennäismailla tehtävään kasvatuslannoitukseen ja 400 000 hehtaaria turvemaiden tuhkalannoitukseen. Kun karike tippuu maahan, se varastoituu maaperään. Hankkeen tavoitteena on löytää keinoja turvata metsäalan työntekijätarve ulkomaisella työvoimalla sekä edistää metsäalan koulutuksen kehittämistä työvoiman ammattitaidon varmistamiseksi. Mikäli Metsä Group päättää rakentaa Kuuratekstiilikuitutehtaan, se tuottaisi 100 000 tonnia Suomessa on jo pitkään kehitetty puupohjaisia tekstiilikuituja. Puupohjainen viskoosi on selvityksen mukaan toiseksi paras vaihtoehto ilmastovaikutuksia arvioitaessa. Metsäteho on julkaissut uuden paikkatietoaineiston, jonka avulla metsänlannoitukset voidaan aiempaa paremmin kohdentaa sellaisille alueille, joilla lannoituksen kasvua ja hiilensidontaa lisäävät vaikutukset ovat voimakkaimmat ja ympäristövaikutukset vähäiset. Spinnova ilmoitti kuitenkin näkevänsä edelleen muilta osapuolilta kiinnostusta yhtiön kuitua ja teknologiaa kohtaan ja kertoi jatkavansa oman teknologiasuunnitelmansa toteuttamista. Vuonna 2020 Äänekoskella käynnistyi Kuuran koetehdas, jonka nimelliskapasiteetti on nykyään noin yksi tonni kuitua päivässä
Empowering people. Parasta kaikessa. Legendaarista suorituskykyä ja laatua vuodesta 1926. Tutustu akkukäyttöisiin puutarhakoneisiimme paikallisella jälleenmyyjälläsi tai osoitteessa stihl.fi stihl. Yksi AK-akku riittää kaikkien järjestelmän koneiden käyttöön. Valmistele puutarhasi sesonkiin ƒ Olipa kyseessä kevätsiivous, kesäprojektit tai syksyn valmistelut, AK-järjestelmän akkukäyttöiset koneet ovat valmiina auttamaan sinua puutarhan ja ulkoalueiden hoidossa. AR-20250324-529455-_6320479.indd 9 AR-20250324-529455-_6320479.indd 9 11.3.2025 11.26.58 11.3.2025 11.26.58. Leikkaa, trimmaa, sahaa ja puhdista tarkasti – ympäri vuoden
Romola tulevalle naapurille KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Neuleiden tarinat Videolla Laura ja Liisa selittävät, mistä Romolan ja Lohdun kuviot kertovat. Värjäämiseen soveltuvat sienet kiinnostavat Lauraa ja Liisaa koko ajan enemmän. Seinäjoella Perhe. 36 Koti. Terveyskeskuslääkäri Harrastukset. Lauran kädessä on kerä itse värjättyä lankaa. Yleislääketieteen erikoislääkäri Työ. 10 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529451-_6320502.indd 10 AR-20250324-529451-_6320502.indd 10 11.3.2025 11.31.14 11.3.2025 11.31.14. Puoliso Antto, 37, lapset Elli, 12, ja Maija, 9, sekä Patu-koira Koulutus. Neulominen, sienestys, marjastus, yhdistys toiminta, koiran kanssa ulkoilu ja muu hyöty liikunta Paras paikka neuloa. Porissa Perhe. HENKILÖ Liisa Saarenmaa Ikä. Syksyisin neulominen jää kakkoseksi sienestämiselle. Ketkä. Puoliso Ville, 36, lapset Eino, 12, Manu, 9, ja Aili, 3, sekä Jätkä-koira Koulutus. Neuloosisko.fi, IG: neuloosisko, FB: Neuloosisko-ryhmä Laura Pajula Ikä. Mökkisohva Puikoilla nyt. Kasvatustieteen maisteri Työ. Käsityönopettaja Harrastukset. Samanmielisessä seurassa Puikoilla nyt. Kaksi salaista projektia sekä Neuloosisko-pipo Verkossa. Kilpacheerleading, neulominen, sienestäminen, yhdistystoiminta ja kaikenlaiset käsityöt Paras paikka neuloa. 36 Koti
Ura neulesuunnittelijoina alkoi Romola-neuleesta, jonka kaksoset suunnittelivat äitinsä muistoksi. Neulepiireissä on heidän mielestään muutenkin hyvä yhteishenki. YHTEINEN KÄSIALA Laura Pajula ja Liisa Saarenmaa kuvittavat neuleisiin suomalaista luontoa ja suvun sielunmaisemia. Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat MARIA MIKLAS 11 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529451-_6320502.indd 11 AR-20250324-529451-_6320502.indd 11 11.3.2025 11.31.18 11.3.2025 11.31.18. Neuloosiskon ympärille on muodostunut tiivis neule yhteisö, mistä Laura (oik.) ja Liisa ovat onnellisia
Mitähän äiti tuumaisi Romolasta. ”Kuvitimme neuleeseen äidin sielunmaiseman, kaikkea, mikä oli äidille tärkeää. Neuleeseen on kuvitettu Lapin äidin kehtolaulu, jota äiti usein lauloi kaksosille. ”Äiti olisi superylpeä. ”Kaikki harrastukset loppuivat, ja tuli tarve saada käsille jotain tekemistä. Pikkulapsiarjessa käsitöille ei tahtonut riittää aikaa. Neuloosi iski kertalaakista. ”Neulominen auttaa olemaan läsnä”, Laura sanoo. Sekä äidin pohjoiskarjalaisessa että isän eteläpohjalaisessa suvussa on ollut paljon kädentaitajia. 12 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529451-_6320502.indd 12 AR-20250324-529451-_6320502.indd 12 11.3.2025 11.31.22 11.3.2025 11.31.22. HENKILÖ Liisan yllä on Lohtu-neule, jonka siskot suunnittelivat vuonna 2022 Roosa nauha -kampanjaan. Seuraavaksi villapaitoja alkoi saada perhe. Laura Pajula ja Liisa Saarenmaa neulovat joka päivä ja melkein missä vain. Laura ja Liisa ovat identtiset kaksoset, joilla omin käsin tekeminen on verissä. Mutta jos hän eläisi, me emme olisi neulesuunnittelijoita, koska äiti olisi ehtinyt neuloa meille miljoonat villapaidat”, Liisa sanoo. P uikot taukoavat vain siksi aikaa, kun on aika esitellä kuvaajalle paitamalleja. Maaliskuussa 2021 Laura ja Liisa perustivat Neuloosisko Oy:n, ja neulesuunnittelu lähti isolla vaihteella eteenpäin. Laura neuloi aluksi muiden suunnittelemia malleja mutta muunteli niitä. Romolassa on äidin muisto Liisa neuloi itselleen islantilaisneuleen, ja Liisan kannustama Laurakin neuloi paidan parissa viikossa. Äidin juuret ovat Kontiolahden Romolla. luokalta”, Laura kertoo. Ennen kuin keksin, että luennolla voi neuloa, nukahdin joka ikiselle luennolle”, Liisa jatkaa. Koen, että neulematematiikan ymmärrys lähti sieltä 7. On suppilovahveroita, kuusia, metsälampia, mättäitä ja revontulia”, Laura selittää. ”Tajusin, että osaan laskea tämän itse. ”Neulomisen ansiosta olemme valmistuneet yliopistosta. Alun perin Romolan piti olla vain sukuneule. Yhdessä mallissa oli istutetut hihat, mutta koska hän inhoaa saumojen ompelemista, hän muokkasi neuleen kaarrokemalliksi. ”Niillä samoilla opeilla me edelleen suunnittelemme. Silloin Liisa muistaa innostuneensa neulomisesta. Neuloosi iski korona-aikana Alakoulun käsityötunneilla kaikkien piti tehdä samaa työtä opettajan mallin mukaan. Alun perin Romolan piti olla vain sukuneule, mutta kun siskokset julkaisivat ohjeen Ravelry-verkkopalvelussa, siitä tuli hyvin suosittu. Silloin päätimme, että alamme suunnitella omia neuleita.” Siskosten ensimmäinen yhteinen neule on Romola, jonka he suunnittelivat vuonna 2021 äitinsä muistolle. Kaisa-äiti kuoli syöpään vuonna 2011. Koronapandemia oli käännekohta. Otin puikot esiin, eivätkä ne ole vielä lähteneet käsistä pois”, Liisa kertoo. ”Kirurgi-isämme on innokas ja pikkutarkka remontoija, ja äiti oli intohimoinen käsitöiden tekijä”, Liisa kertoo. Laura työskentelee käsityönopettajana Seinäjoella ja Liisa terveyskeskuslääkärinä Porissa. Yläasteella käsityönopettaja vaihtui, ja oppilaat saivat tehtäväksi suunnitella villasukkaan kolme omaa kirjoneulekuviota
Sieltä voi ostaa myös myyntilisenssin, jos yksityishenkilönä haluaa tehdä Neuloosiskon ohjeella neuleen myyntiin. Kerran yhdessä someryhmässä joku jakoi kuvan tekemästään paidasta. Romola on neuleista kuvailevin. Siinä oli Romola-neuleen kuusi”, Liisa kertoo. Kaksoset pukeutuvat mielellään samoihin neulepaitoihin mutta valitsevat eri värit. Sen kääntöpuolena oli väärinkäyttö. Neuleita kaikille ”Neulesuunnittelumme lähtökohta on se, että neuleet näyttävät hyviltä erikokoisten ihmisten päällä. Pitkän tähtäimen haaveena on, että yritys voisi työllistää Lauran kokopäiväisesti. Silloin syntyi Korpikuusi-malli. ”Haluaisimme olla suunnittelijoina tuomassa neulojien puikoille suomivillaa. Neulelangoissa käytetään yleisesti vahvuutta kuvaavia nimityksiä, kuten fingering, worsted ja DK. ”Moni ajatteli, että ilmaiset ohjeet ovat vapaata riistaa. Me olemme itse tehneet kaiken neulematikan siellä takana”, Laura summaa. Aiheet neuleisiin syntyvät luonnosta. Oikeutta tekijöille Neuloosisko syntyi vastaamaan kasvavaan neuleohjeiden kysyntään mutta myös puolustamaan neulesuunnittelijoiden työtä. Ennen yrityksen perustamista Laura ja Liisa jakoivat ohjeitaan ilmaiseksi. Lauran yllä on Romola, josta on tullut tärkeä neule koko suvulle. Kaikilla Romolla asuvilla serkuilla on omat paidat, jotka enon vaimo on neulonut. Takaalalla on Lohtu-neuleen punainen versio. Lauran ja Liisan mielestä kotimaiset villalangat eivät yhtään häviä norjalaisille tai englantilaisille langoille. Ratkaisu on suunnittelussa: kaarrokkeen lisäykset pitää osata suunnitella oikeisiin kohtiin. Muissa neuleissa aiheet ovat abstraktimpia. Yhtiömuoto mahdollistaa sen, että Laura ja Liisa voivat paremmin kehittää Neuloosiskon toimintaa. Se kannustaa jatkamaan”, Laura sanoo. Suomalaisissa villalangoissa näitä nimityksiä ei aina ole, mikä voi hankaloittaa langan valintaa. Alkuperäisrotujemme suomenlampaan ja kainuunharmaksen villa on pehmeää ja laadukasta. Laura on meidän pääsuunnittelija ja tosi taitava kaavoittamisessa”, Liisa sanoo. 13 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529451-_6320502.indd 13 AR-20250324-529451-_6320502.indd 13 11.3.2025 11.31.26 11.3.2025 11.31.26. Laura ja Liisa ajattelevat, että myös neulepohjat ovat heidän tekijänoikeuttaan. Suomivillaa puikoille Kirjansa ilmestyessä Laura ja Liisa käyttivät neuleissaan enimmäkseen islantilaisia villalankoja. Vuonna 2023 Laura ja Liisa julkaisivat neulekirjan Neuloosisko – Neuleita metsästä ja mereltä (WSOY). ”Luonnon muotokielessä kaikki on sopusoinnussa”, Laura sanoo. Kotimetsän kuusi on ikuistettu Korpikuusi-neuleeseen. Kirjassa on kokoja XXS:stä aina 3XL:ään, ja niille on tarkat mitat. Vanhempainvapaalla Laura istui olohuoneessa ja tuijotteli ikkunasta näkyvää ryhdikästä kuusta. ”Jos joku kopioi silmukkamäärät ohjeesta ja tekee sille pohjalle oman kirjoneuleen, se ei ole sen henkilön oma. Joskus inspiraatio iskee kotisohvalla. Kaarrokeneulebuumin aikaan moni neuloja valitteli sitä, että islantilaisneuleet pussittavat rinnan päältä. Se on siskosten mielestä reilu tapa kunnioittaa tekijänoikeuksia. Neuloosisko myy ohjeita omassa verkkokaupassaan. ”Aina, kun saamme hyvää palautetta neuleen istuvuudesta, tulee onnistunut olo. Nyt ohjeiden tekijänoikeudet omistaa Neuloosisko Oy. Sen jälkeen he ovat tehneet siirtymää suomalaiseen villaan. Sen saatavuus on parantunut, mutta ohjeita suomivillalle ei välttämättä ole”, Laura toteaa. Kirjassa he opastavat neulojia mittaamaan itsensä, koska kirjainkoot eivät ole standardeja. Myös suosituille islantilaislangoille löytyy kotimaisia vastineita
Luonnonvarakeskus on arvioinut, että suomalaisen villan hyödyntämistä rajoittavat pienet määrät, logistiikan puut tuminen ja jatkojalostusyritysten rajalliset resurssit. ”Tämä olisi meidän lasten mummola, jos äiti eläisi. Jutellessamme katse lipuu vähän väliä ikkunoista avautuvaan maisemaan. Siinä matematiikan saa konkreettisesti käyttöön, ja se lisää ymmär rystä yhteiskunnasta ja kuluttamisesta. Lääkärisisko huikkaa väliin, että silmän ja käden yhteistyö on erittäin tärkeää aivojen kehitykselle. Parin tunnin jutustelun aikana on käynyt selväksi, että toinen jatkaa herkästi toisen lausetta. Käsityömessut ja -tapahtumat ovat menoja, joista ei tingitä. ”Äiti aina sanoi, että ei saa tulla sisälle. Toinen jat kaa herkästi toisen lausetta. ”Olemme nopeita ja välittömiä, ja vilkas ja suulas karjalaisuus on sopinut meille aina hyvin. Kun yhdeksän vuotta sitten aloitin opettajana, näin enem män vastahankaisuutta.” Laura puolustaa käsitöitä monipuolise na kouluaineena. Äidin pohjoiskarjalaiset juuret tuntuvat heistä tärkeiltä. Eteläpohjalaiset ovat ehkä hieman hillitympiä”, Laura pohtii. HENKILÖ Neuloosisko-yrityksen myötä Laura ja Liisa viettävät entistä enemmän aikaa yhdessä. Mi nusta on ihanaa, että tämä on silti edelleen kuin mum mola, vaikka täällä asuukin Lauratäti.” Kaksosten yhteys Käsityönopettajan työssään Laura on näh nyt poikkeusajan tuoman muutoksen. Sydämeltään karjalaisia Laura ja Liisa syntyivät Seinäjoella, mut ta kuusihenkinen perhe muutti Ouluun, kun kaksoset olivat vuoden vanhoja. Liisa aina innostuu kaikesta.” Käsialat ovat vuosien mittaan kehittyneet niin samanlaisiksi, että he voisivat neuloa toistensa töitä eikä kukaan huomaisi eroa. Kaikki suomalainen villa ei päädy lam mastiloilta neulojien käyttöön, vaan edel leen moni tila joutuu hävittämään villaa jätteenä. Jos olisimme halunneet olla sisällä, äiti pakotti menemään ulos.” Siskokset kertovat olevansa äitinsä kasvat tamia, koska isä oli niin paljon töissä. Nyt, kun kaksosilla ja heidän vanhemmil la sisaruksillaan on omat perheet, Seinä joenkodista on tullut erityi nen paikka heille kaikille. 14 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529451-_6320502.indd 14 AR-20250324-529451-_6320502.indd 14 11.3.2025 11.31.31 11.3.2025 11.31.31. ”Toivoisin, että kaikilla voisi olla oma Laura, joka ymmärtää ja on tukena. Paluu Seinä joelle koitti, kun he olivat juuri täyttä neet viisi. Koska meillä ei enää ole äitiä, me olemme toisil lemme ne lapsuudenperheen läheisimmät.” ”Olemme aina toistemme puolella”, Laura komppaa. ”Jos minulla luova proses si jää jumiin, Liisan avulla pääsemme eteenpäin. Lapsena tunsin sieltä joka iki sen puron ja mutkan”, Liisa sanoo. ”Tuo on rakas metsä. Lapsina Laura ja Liisa viettivät paljon aikaa kotimetsässä. Mieleen nouseva muisto alkaa naurattaa molempia. ”Meillä on aina ollut kuudes aisti. ”Kodeissa harrastetaan taas käsitöitä, ja lapset ovat tosi innokkaita. Kymmenen viime vuoden ajan Laura on asunut perheineen lapsuuden kotitalossa Seinäjoella. Ei meidän tarvitsisi käyttää sanoja keske nämme”, Liisa sanoo. Molempien panosta tarvi taan, ennen kuin neuleohje pääsee maailmalle. Neuleiden kuvioita he piirtävät mieluiten yhdessä
34,90 €/kk) T A R J O U S 500 EUR O 500 MT Lehti + Digi määräaikaisena 3kk vain 83,70 € (norm. Tällä kertaa syntyi keskustelu ”paperilehti” termistä, jota on muutamissa ilmoituksissa käytetty. Päädyttiin siihen, että käytetään jatkossa termiä ”painettu lehti”. ???. Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. 104,70 €) MAV5022 Tarjous on voimassa 30.6.2025 asti. Pari muutospyyntöä: Muutetaan keskimmäinen bullet -teksti: painettu lehti 3 kertaa viikossa Fiiliskuvan päällä oleva hintalaatikko tulee tilausilmoituksissa kokonaan kuvan päälle. Samoin kuin esim MT:n KV-ilmoituksessa: MT LEHTI + DIGI 27 90 €/kk Määräaikaisena (Norm. Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Tilaa netissä! MT.FI/lehti tai QR-koodilla Tilaa soittamalla! 020 413 2277 (arkisin 8-21) Mainitse tilaustunnus MAV5022 Etunimi Sukunimi • uutiset ja analyysit verkossa ja sovelluksessa päivittäin • painettu lehti 3 kertaa viikossa • liitteet: Kantri, MT Metsä ja MT Suomalainen Maaseutu Tilaajana osallistun 500,00 € arvontaan joka kuukausi! AR-20250324-529508-_6320496.indd 15 AR-20250324-529508-_6320496.indd 15 11.3.2025 11.28.47 11.3.2025 11.28.47. Hyvä vaan saada ajoissa näitä ajoissa tsekattavaksi, niin ei tule kiirettä kommenttien keruun kanssa. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (asiakaspalvelu@viestimedia.fi tai 020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta mpm/pvm). Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 €/lasku. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakas viestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin
Hetken päästä näimme sen uudestaan ja pystyimme seuraamaan sitä. Huomasimme sen rakenteilla olevan pesän koivun oksanhaarassa. ARI AHLFORS LISÄÄ KUVIA https://naturephoto.1g.fi/kuvat/ Polttopuun lämpöarvo Polttopuun lämpöarvoon vaikuttaa eniten poltettavan puun kosteus. ”Puhelin alkoi soida jouluna, eikä enää lakannut soimasta. (Lähde: Suomen metsäkeskus) 16 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529457-_6320493.indd 16 AR-20250324-529457-_6320493.indd 16 11.3.2025 11.28.25 11.3.2025 11.28.25. Pyrstötiaisen ensimmäinen pesintä menee usein pieleen varislintujen hajottaessa pesän. Myrskypuuta oli hirmuisesti. Kävellessämme polkua pitkin näimme pyrstötiaisen lentävän puusta toiseen. Jäimme seuraamaan pesänrakennusta, joka oli jo sisustusvaiheessa. Vuonna 2023 tukea haettiin noin 10 000 hehtaarille. Lähes yhtä hyviä ovat kuusi, leppä ja haapa. Nykyisin järvi on pahasti rehevöitynyt. 41 000 Yksityiset metsänomistajat hakivat viime vuonna metsätalouden tukea metsien terveyslannoitukseen yli 41 000 hehtaarin alalle. Emo toi jostakin ison höyhenen kumppanilleen, joka pesän sisällä järjesteli pehmeää sisustusta. Toinen yritys, kun lehdet ovat jo puissa, onnistuu yleensä paremmin. Eri puulajeista koivuja mäntyklapeilla on sama lämpöarvo, 4,15 kWh/kg, kun kosteusprosentti on 20. Emme nähneet heti, mihin lintu hävisi, ja jäimme lähistölle odottelemaan. Mitä kuivempaa puu on, sitä suurempi on sen lämpöarvo. Avoveden pinta-ala on vähentynyt ja lintutornikin poistettu. Ympäristö on kuitenkin monelle linnulle sopivaa pesimäaluetta. Esimerkiksi takka ei ole enää pelkkä sisustuselementti, vaan tärkeä apulämmönlähde.” Pyhäjokinen muurari Heikki Korpela (Suomalainen Maaseutu 24.2.2025) Metsä sana Sitaatit Kuukauden luontokuva ARI AHLFORS AJANKOHTAISET AARTEET Koonneet MARI IKONEN ja ELINA LAMPELA Pesän sisustamista E räänä huhtikuisena aamuna lähdimme kaverini kanssa hyvänä lintujärvenä tunnetulle Otajärvelle, joka sijaitsee Laitilan, Rauman ja Pyhärannan alueilla Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajalla. Emot punovat yleensä koivun tai lepän oksanhankaan erittäin taidokkaan, munanmuotoisen pesän hämähäkinseittien ja kasvien haituvien avulla jäkälistä, sammalista, karvoista ja höyhenistä. Ympäristössä oli koivuja ja leppää, ja ajankohta sopisi pesimätouhuihin. Tein puolen vuoden ajan 12-tuntisia päiviä, mutta kaikki tuli hoidettua.” 43 vuotta Metsäliiton puunostajana toiminut Veijo Lehtinen muistelee työuransa rankinta jaksoa, vuoden 2011 tapaninpäivän myrskyn jälkeistä aikaa (Metsä Groupin Viesti 1/2025) ”Ennen hellat ja uunit olivat talon sydän, mutta nykypäivänä tulisijat ovat myös osa varautumista
Ne me nestyvät niin aavikoilla, jäätiköil lä kuin merten pohjissa. ”Paras kasvualusta on aurinkoinen, rauhallinen ja kasvukavereiden ympäröimä iloinen paikka.” Saatko riittävästi valoa. Sienet ovat so peutumisen mestareita. ”Juuret ovat Pohjois-Suomessa, Oulussa, mutta nykyisin ne ovat levittäytyneet pääkaupunkiseudulle.” Millainen on paras kasvualusta. Esa Mäkijärven toimittama essee kokoelma ei neuvo. Tämän vuoden alussa Männikkö julkaisi rakentamansa Alienn & Afosi -rannekellon, jonka kellotaulussa yhdistyvät J-P Metsävainion valokuva ja Aino Saarikiven kuvitus. ”Saan, mutta enemmän voisin ottaa vastaan.” Miten selviät karuissa olo suhteissa. 17 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529457-_6320493.indd 17 AR-20250324-529457-_6320493.indd 17 11.3.2025 11.28.28 11.3.2025 11.28.28. VALVOJILLE Jos joskus olet kärsinyt unetto muudesta, tiedät, että kaikista vähiten kaipaat silloin neuvoja hyvin nukkuvilta ihmisiltä. 6 Kuinka monta prosenttia Mikael Agricolan kehittämästä suomen kielen sanastosta on yhä käytössä. Vuennon kirja on huikea tietopaketti. Tukeudun läheisiin, ystäviin ja kavereihin. Olen oppinut puhumaan enemmän erittäinkin vaikeista asioista.” Maistuuko pettu. Sit ten vaimon käytös alkaa muuttua ikään kuin mielen olisi vallannut vihamielinen muukalainen. Esa Mäkijärvi (toim.): Yövartiossa – Esseitä unettomuudesta (WSOY 2025) RASKAS TAIVAL Takana on kymmenien vuosien onnellinen avioliitto, yhteisiä ys täviä ja mukavia harrastuksia mökkeilystä metsästykseen. Matti Vuento: Hämmästyttävät sienet (Gaudeamus 2025) 1 Kuinka usein hirvisonni pudottaa sarvensa. Parhaillaan hänellä on työn alla uusi kellomallisto. Työn monipuolisuus kiehtoo kelloseppä Eero Männikköä. ”Ei, enkä muista edes päässeeni maistamaan sitä.” Oletko pihkassa. Uudet kirjat Aarre visa Metsä nimiset Eero Männikkö KELLOSEPPÄ, 40 Missä ovat Männikön juuret. Aar rettakin avustaneen tietokirjaili jan teos tarjoaa samastumis pintaa kohtalotovereille. Markku Niskanen: Puolisoni Alzheimer (Into Kustannus 2025) SOPEUTUMISEN MESTARIT Biologian emeritusprofessori avaa kirjassaan sienten toimintaa terveyden vartijoina ja epidemioi den aiheuttajina. Kuusi kiperää kysymystä Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 65. 4 Mikä on maailman pohjoisin käärmelaji. JUHA TANHUA 5 Mikä kuusen erikoismuoto on kuvassa. ”Olen.” LISÄTIETOJA Eero Männiköllä on yli 20 vuoden kokemus kellojen korjaamisesta. 2 Mikä on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalintu. Hän saa korjata ja huoltaa kelloja mutta myös toteuttaa luovaa puoltaan suunnittelemalla kelloja. Kulttuurialan ammattilaisten esseet erilaisista univaikeuksista tarjoavat silmiä avaavaa ja lohduttavaa luettavaa. ”Erittäin hyvin. 3 Milloin pottiputki on kehitetty
”Metsätöitä en ehdi paljon tehdä. Luotettavan metsänhoitokumppanin ansiosta hoitotyöt tulevat tehdyksi ajallaan.” METSÄNOMISTAJA Kauppias sijoittaa metsään Karjaalainen Kaj Björklöf on tehnyt työuransa rautaja maatalouskauppiaana. Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat MARIA MIKLAS 18 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529459-_6320492.indd 18 AR-20250324-529459-_6320492.indd 18 11.3.2025 11.28.41 11.3.2025 11.28.41. Sielultaan hän kertoo olevansa enemmän maanviljelijä ja metsänomistaja. Kaj Björklöf tekee pääosan tilansa peltotöistä itse
Metsän omistaja Kaj Björklöf Ikä: 62 Asuinpaikka: Raaseporin Karjaa Työ: K-Rautaja Lantmännen Agro -kauppias vuodesta 1992, maaja metsätalousyrittäjä Perhe: vaimo, kolme poikaa ja yksi lapsenlapsi sekä lagottoitalianvesikoira Metsät: noin 400 hehtaaria metsää Raaseporissa, lisäksi 80 hehtaaria peltoa Harrastukset: metsästys ja ystävien tapaaminen 19 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529459-_6320492.indd 19 AR-20250324-529459-_6320492.indd 19 11.3.2025 11.28.43 11.3.2025 11.28.43
Tapaamisessamme on mukana Björklöfin metsistä vastaava metsätalousinsinööri Patrik Elenius. Sijainti on tärkein ostokriteerini, sillä haluan käydä metsissä säännöllisesti”, Björklöf kertoo. 20 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529459-_6320492.indd 20 AR-20250324-529459-_6320492.indd 20 11.3.2025 11.28.46 11.3.2025 11.28.46. Silloin metsänhoito on motivoivaa ja metsän taloudellinen tulos paras. Tähteiden keruu siirtää myös usein istutusta myöhäisempään ajankohtaan”, Björklöf katsoo. Monista muista yrittäjistä poiketen näen enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.” Maaja metsätalouden kirjanpidon Björklöf teettää paikallisella tilitoimistolla. ”Sijoitan mieluummin metsään kuin vaikkapa pörssiosakkeisiin. ”Jompikumpi meistä ehdottaa hakkuita tai hoitotoimia, ja niistä me sitten yhdessä keskustelemme. Uusi metsä pitää saada kasvamaan heti. Uusin metsätilakauppa syntyi siten, METSÄNOMISTAJA ”Käyn itse katsomassa hoitotarpeet metsässä. ”Ymmärrän hyvin talousasioiden tärkeyden kaikessa yrittäjyydessä. Björklöfin metsät ovat PEFC-sertifioituja. Kaj’n vinkit 1 Älä viivyttele uudistamisessa. Kovin kaukaa en halua metsätiloja ostaa. Palstalle tehtiin heti usean hehtaarin ensiharvennus ja energia puuhakkuu, jolloin päälajina ollut koivu alkoi kasvaa kunnolla. Metsät ja pellot ovat minulle enemmän elämänarvo kuin rahan lähde”, Björklöf tiivistää. Länsi-Uudellamaalla on saanut hyvin vastauksia tarjouspyyntöihin. Istutuksia jo huhtikuussa Kaj Björklöfin yksi johtava periaate on se, että päätehakkuun jälkeen uusi metsä istutetaan välittömästi. Oma silmäni kertoo parhaiten, mitä pitää tehdä. Björklöf jättäisi hakkuutähteet mieluiten metsään. Patrik sanoo asiaan sitten oman mielipiteensä.” Metsätalousinsinööri Elenius kilpailuttaa tilan puukaupat. Päätehakkuun lisäksi työlistalla on ollut äskettäin ostetun metsäpalstan pusikoiden siivous. ”Käyn itse katsomassa hoitotarpeet metsässä, en seuraa niitä Metsään.fi-palvelusta tai muistakaan sähköisistä palveluista. Metsätulojen tulisi kattaa joka vuosi menot”, Björklöf painottaa. ”Risuista vapautuu tärkeitä ravinteita puille. Voiton vei paikallinen saha. 4 Pidä hyvät suhteet naapureihin ja muihin lähiseudun metsänomistajiin. ”Olen työssäni oppinut seuraamaan talouslukuja. 5 Hanki kokenut, puolueeton ammattilainen keskustelukumppaniksi metsänhoitoasioihin, mutta tee päätökset aina itse. Mitä enemmän hoitotöitä tehdään, sitä enemmän Patrik puolestaan tienaa.” Kaksi vuotta Tilanhoitajien palveluksessa työskennellyt Elenius nyökyttelee pöydän toisessa päässä. Metsästä saa muutakin iloa kuin tuoton. Elenius muistuttaa, että metsässä pitäisi olla aina vähän lahopuutakin. En missään nimessä tavoittele tuhannen hehtaarin metsäalaa.” Viimeisin, pari vuotta sitten ostettu tila oli peräti sadan hehtaarin kokoinen. Minä haluan, että metsät hoidetaan hyvin ja että saan niistä tasaista tuottoa. ”Minulle on tärkeää, että apuna on sellainen ammattilainen, jonka kanssa voi jutella avoimesti ja olla asioista joskus myös eri mieltä”, Björklöf sanoo. Oma silmä kertoo parhaiten, mitä milläkin kuviolla pitää tehdä”, Kaj Björklöf sanoo. Siitä saamillaan tuloilla hän on kasvattanut metsätilaansa. 2 Metsätie on hyvä investointi. Suomalaisilla maanviljelijöillä ja myös metsänomistajilla olisi paljon parannettavaa talouden hallinnassa.” Metsäautotiet kuntoon Metsäasiantuntija Eleniuksen aamukahvipöytään tuomat pullat on syöty, joten hyppäämme autoon ja lähdemme metsäkierrokselle viiden kilometrin päähän tilakeskuksesta. Viihdyn hyvin metsässä, ja ymmärränkin siitä jotain. Metsän omistajalla ja neuvojalla on erilainen näkemys hakkuutähteiden keruusta. ”Minulle on tärkeää seurata metsätalouden rahavirtoja. K asvinviljelytilaa Karjaalla viljelevä Kaj Björklöf, 62, on liikkunut kotitilansa metsissä pienestä pitäen. He ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Hän on pohtinut myös FSC-sertifiointia, koska ymmärtää metsän luontoarvot ja on niitä jo muutenkin halunnut säilyttää. ”Liian isoja riskejä en halua kuitenkaan kaupoissa ottaa. Tärkein periaate on molemmilla sama: kaikki hoitotyöt tehdään ajallaan, ei koskaan liian myöhään, mieluummin vuotta liian aikaisin.” Puukaupat kilpailutetaan Metsänomistaja ja tilanhoitaja käyvät aina vuodenvaihteen tienoilla parin tunnin keskustelun tulevan vuoden hoitotöistä. Sieltäkin on tullut jo tuloja. Pienetkin tuulenkaadot Björklöf käy yleensä keräämässä itse pois, vaikka asiantuntijan mielestä se on ajanhukkaa. Viimeisimpään noin tuhannen kuution päätehakkuuseen tuli viisi tarjousta. Lisämetsiä lähiseudulta Kauppias Björklöf on puhelias ja sosiaalinen, ja työn myötä hän on kerännyt laajat paikalliset verkostot. Istutus pitää hoitaa varhain keväällä, mieluiten jo huhtikuussa, jotta taimille riittää kosteutta. Liikkumista riittää, sillä tilan metsäpinta-ala on kasvanut 30 vuodessa 140 hehtaarista noin 400 hehtaariin. ”Metsän pitää olla kasvamassa heti seuraavana keväänä. Aktiiviseksi tiedetylle metsänomistajalle tulee silloin tällöin tarjouksia myytävistä metsäpalstoista. Myös kaupankäynti on toisen polven rautaja maatalouskauppiaalta sujunut hyvin. Istutusalusta valmistellaan lähes aina kääntömätästyksenä”, Björklöf linjaa. 3 Pyri tasaiseen tulovirtaan. Siksi seuraan kuukausittain myös maaja metsätalouden kirjanpitoa. Herrat ovat tehneet yhteistyötä kaksi vuotta, ja toisen mielipiteiden haastaminen käy heiltä luontevasti. Ruotsista lähtöisin olevalla Tilanhoitajat-säätiöllä on Suomessa hoitovastuullaan 60 000 hehtaaria metsää. Metsätilat tuntuvat ostettaessa aina kalliilta, hän naurahtaa, muttei ole koskaan katunut ostoksiaan. ”Olen perehtynyt tarkasti tästä läheltä myyntiin tulleisiin palstoihin. Eleniuksen mielestä hakkuutähteistä kannattaisi ottaa energiapuuraha pois, jos työmaa sijaitsee lähellä tietä. Apuna tilanhoitaja Kaikkia hoitotöitä Björklöf ei ehdi tehdä itse, vaan kumppanina metsien hoidossa ja hoitotöiden suunnittelussa hänellä on metsäpalveluita tarjoava Tilanhoitajat – Skogssällskapet Finland. ”Meillä on yhteinen intressi. Metsä tulee hoidetuksi paremmin, kun palstan viereen pääsee autolla. Samalla tilakokonaisuuden metsätalouteen laaditaan yksinkertainen vuosibudjetti
Pientä innostusta lannoitukseen on lannoitekauppiaan puheessa lopulta havaittavissa. ”Metsätie on aina hyvä sijoitus. Maaja metsätalous ovat Kaj Björklöfille enemmän elämänarvoja kuin liiketoimintaa. Hän työskentelee tällä hetkellä metallialalla Raaseporissa. Perkauksesta tuli reilu määrä haketettavaa energiapuuta. 21 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529459-_6320492.indd 21 AR-20250324-529459-_6320492.indd 21 11.3.2025 11.28.49 11.3.2025 11.28.49. Tuleva omistaja saa hyvin kasvavan kuvion, eikä hänen tarvitse sijoittaa siihen heti rahaa.” Hakkuureserviä sukupolvenvaihdokseen Maaja metsätilan sukupolvenvaihdos alkaa olla Björklöfin tilalla ovella, ja se vaikuttaa moniin metsäpäätöksiin. Perheessä on kolme poikaa, joista 27-vuotias John Björklöf on kiinnostunut jatkamaan maaja metsätaloutta. Sukupolvenvaihdoksessa sitä on hyvä ollakin”, Kaj Björklöf huomauttaa. Toisesta suunnasta palstalle tulevaa metsätietä kunnostetaan. Ne kannattaa pitää kunnossa, sillä niilläkin voi olla jatkossa jokin arvo”, Patrik Elenius katsoo. Patrik Elenius on käynyt jo Johnin kanssa tutustumassa metsäpalstoihin ja niiden tuleviin hoitotarpeisiin. Palstalle on rakennettu uusi, kilometrin mittainen metsäautotie. Ostetut palstat kannattaa laittaa heti kuntoon. Kirjanpainajatuhojakin on havaittu. Tilan alueella sijaitsee myös paikallisen metsästysseuran Konungsböle Jaktlagetin maja ja lahtivaja. että lähialueen viljelijä osti maatilasta luopuneen yrittäjän pellot ja Björklöf metsät. Suomalaiset metsät tulisivat silloin hoidetuksi vielä nykyistäkin paremmin. Tilalla ei ole tehty koskaan metsänlannoitusta, mutta Björklöf lupaa miettiä asiaa. Tien vierustoilla näkyy kuusikkoa, tervaleppäkorpea, koivikko sekä kallioisia, harvapuustoisia mäkiä. Hän haluaa pitää myös tilansa talouskeskuksen siistinä ja luonnoltaan monimuotoisena. Hoitotyöt ja tarkastuskäynnit tulee tehtyä paremmin, kun palstoille pääsee autolla. Tiet ovat myös eräänlainen vakuutus metsäpalojen varalle”, Björklöf perustelee. Majaa kunnostetaan parhaillaan. Aamupäivän aikana käyty keskustelu vahvistaa ajatusta siitä, että jokaisella metsänomistajalla kannattaisi olla puolueeton luottoasiantuntija, jonka puoleen hän voisi kääntyä itseään askarruttavissa metsänhoitokysymyksissä. ”Toivon, että omistajanvaihdos tapahtuisi sujuvasti ja saisin jatkaa tilan metsäasiantuntijana”, hän sanoo. Elenius kiskaisee vielä yhdestä narusta: ”Lannoitus sopii hyvin sukupolvenvaihdostilanteeseen. Nykyinen omistaja voi teettää lannoituksen ja vähentää sen kulut puunmyyntituloistaan. Lähestyvä suku polven vaihdos vaikuttaa metsä päätöksiin. Björklöf on itsekin seuran jäsen. ”Metsätilojen mukana tulee joskus vanhoja rakennuksia. Metsäkävelymme aikana Elenius kannustaa Björklöfiä lannoittamaan kymmenen hehtaarin suometsäkuvion. Palstalta löytyy monipuolista metsää, kuten kallioisten mäkien rikkomalla Länsi-Uudellamaalla voi odottaa. Kuvan koivikko oli vielä kaksi vuotta sitten läpipääsemätöntä pusikkoa. ”Metsissä on aina jonkin verran hakkuureserviä. Kaj Björklöf (oik.) ja hänen metsäasioitaan hoitava Patrik Elenius kiistelevät usein hyvässä hengessä metsänhoidon periaatteista. Metsänomistaja saa keskusteluista rakennusaineita omaan päätöksentekoonsa. Alueella on myös vanhaa metsää
Reaalikorot ovat tärkeä seurantakohde Koska metsätaloutta harjoitetaan useiden vuosi kymmenien aikajänteellä, olisi tärkeää seurata myös korkojen ja erityisesti inflaatiolla korjattujen reaalikorkojen kehitystä. Ajanjakso 1999–2009 ja viime vuosi 2024 olivat hyvin samankaltaisia. 1999–2009 1,7 % 3,3 % 5,3 % 3,7 % 1,6 % 3,6 % 2,0 % 2010–2020 1,2 % 0,4 % 2,4 % 1,7 % –0,8 % 1,2 % 0,5 % 2021–2023 5,2 % 1,5 % 3,5 % 2,4 % –3,5 % –1,6 % –2,6 % 2024 1,6 % 3,3 % 5,3 % 3,7 % 1,7 % 3,6 % 2,1 % Taulukossa on laskettuna kunkin ajanjakson inflaatiot, nimelliskorot (pohjana 12 kk:n euribor) ja reaalikorot. Reaalikorko Reaalikorko +2 %-yks. PUUMARKKINAT Teksti JUSSI LEPPÄNEN | Graafit AINO SAARIKIVI | Kuva VM-ARKISTO -6 -4 -2 2 4 6 8 10 1/ 20 24 1/ 20 23 1/ 20 22 1/ 20 21 1/ 20 20 1/ 20 19 1/ 20 18 1/ 20 17 1/ 20 16 1/ 20 15 1/ 20 14 1/ 20 13 1/ 20 12 1/ 20 11 1/ 20 10 1/ 20 09 1/ 20 08 1/ 20 07 1/ 20 06 1/ 20 05 1/ 20 04 1/ 20 03 1/ 20 02 1/ 20 01 1/ 20 00 1/ 19 99 LÄHTEET Suomen Pankki, Tilastokeskus Reaalikorko (2% korkomarginaali ja 30% verovähennys) Inflaatio (elinkustannusindeksi) 12 kk euribor (2% korkomarginaali ja 30% verovähennys) Inflaatio, nimelliskorot ja reaalikorot 1999–2024 Graafissa on esitettynä 12 kk:n euriborkorot lisättynä pankin 2 %:n marginaalilla ja 30 %:n verovähennysoikeudella sekä inflaatio kuukausittain 1/1999–12/2024. Reaalikorko +2 %-yks. Yhtenäisellä tummanvihreällä viivalla on kuvattu näiden perusteella laskettu reaalikorko. Vaikka vuosina 2021–2023 korkotaso nimellisesti hieman nousi, kiihtynyt inflaatio pudotti reaalikorot miinukselle. Kun lainan korot ovat verovähennyskelpoisia, näiden kahden jakson perusteella metsätaloudessa olisi perusteltua käyttää noin kahden prosentin reaalikorkoa. Ajanjakso Inflaatio Euribor Euribor +2 %-yks. 22 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529463-_6320491.indd 22 AR-20250324-529463-_6320491.indd 22 11.3.2025 11.28.04 11.3.2025 11.28.04. Toisaalta ajanjakso 2010–2020 oli lähes reaalisen nollakoron aikaa. -30 % väh. -30 %-väh. Euribor +2 %-yks
Onkin kiinnostavaa, miksi metsiä näyttäisi päätyneen runsaasti melko korkeaa korkokantaa soveltaville metsärahastoille ja metsäsijoittajille. 12 kuukauden euribor Yleisin metsänomistajien käyttämä viitekorko on todennäköisesti 12 kuukauden euribor. Reaali koron merkitys Metsänhoitosuositukset ovat ottaneet vuodesta 2006 alkaen enenevästi kantaa metsätalouden korkokantaan. Hakata vai odottaa. Taulukossa ja graafissa tarkastellaan, miten tämä korko ja inflaatio ovat kehittyneet vuodesta 1999, jolloin pääomamarkkinoilla otettiin käyttöön eurojärjestelmä. Toisaalta tämä ei vaikuta metsätalouden korkojen verovähennyskelpoisuuteen, joka toteutuu erillisenä ja yhteisenä kaikille pääomatuloille. Verovähennysvaikutus Yksi merkittävä reaalikorkojen tasoon vaikuttava yhteiskunnallinen tekijä on verotus. Taulukon esimerkissä käytetään selkeyden vuoksi pankin marginaalikorkona kahta prosenttia koko ajanjaksolle 1999–2024. JOHANNES WIEHN M illoin, miten ja kuinka voimakkaasti metsää harvennetaan ja milloin olisi syytä tehdä päätehakkuu. Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen tutkija. Luonnonvarakeskuksessa on tarkoitus haastatella metsänomistajia myöhemmin tänä vuonna. Vakaan ja alhaisen inflaation oloissa ihmiset pyrkivät tekemään päätöksiä muuttumattomin eli käytännössä reaalihinnoin, mutta silti nimellisja reaaliarvojen ajoittainen sekoittaminen on yleistä. Pääomatulojen nykyisen veroasteen perusteella lainojen korkojen verovähennyskelpoisuus leikkaa noin kolmasosan niiden nimelliskorosta. Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan haastattelututkimukseen, ota yhteyttä: jussi.leppanen@luke.fi 23 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529463-_6320491.indd 23 AR-20250324-529463-_6320491.indd 23 11.3.2025 11.28.05 11.3.2025 11.28.05. Metsätalouteen otettujen lainojen korot voidaan vähentää mistä tahansa pääomatulosta. Havaitut matalat korkotasot viittaisivat siihen, että metsäkiinteistömarkkinoilla metsien olisi pitänyt pääsääntöisesti päätyä matalan korkotason kohtaaville metsänostajille. Metsätaloudessa tuotot eli pääomatulot eivät ole kaikissa tapauksissa täysimääräisesti veronalaisia. Samalla tavoin metsätalouden korkojen on ajateltu muodostavan koko ajanjaksolla 30 prosentin verovähennysoikeuden. Reaali koron laskemiseksi nimellis korosta vähennetään inflaatio. Valuuttana euroon siirryttiin vuoden 2002 alusta. Kannattaa huomata, että 1,5 prosentin reaalikorko ei ole kaukana taulukossa esitellyistä pitkän aikavälin euriborkoron tasoista. Jos puunhintojen oletetaan pysyvän vakioina, vastaus kysymyksiin liittyy reaalikorkoihin. Oletko sinä miettinyt, miten pitkä aikahorisontti vaikuttaa metsätalouden päätöksentekoosi. Tämä taso on nimelliskorko, josta reaalikoron saamiseksi vähennetään inflaatio. Reaalikorkojen huomioon ottaminen vaikuttaa muun muassa päätehakkuun ajankohtaan. Uusien harvennussuositusten viiden prosentin reaalikorolla laskettua metsänhoitosuositusta ei näyttäisi voivan suositella kenellekään. Miten olet onnistunut rahoittamaan metsänhoitotöitä, jos puunmyyntituloja ei ole ollut käytettävissä tai olet joutunut käyttämään puunmyyntituloja muihin tarkoituksiin. Viime vuonna uudistetuissa harvennushakkuiden suosituksissa reaalikorkokantoja luonnehditaan tuotto-odotuksiksi siten, että maltillisessa 1,5 prosentin korkokannassa ”tuottotavoite ei ole ensisijainen päätöstekijä”, 3 prosenttia on ”perusmalli”, ja 5 prosentin korkokannassa ”puunmyyntituloja halutaan nopeasti ja metsä on ennen kaikkea sijoituskohde”. Uudistushakkuun kriteerit on laskettu 2–3 prosentin reaalikorkokannalla. Pääomatulojen mahdollinen tappio voidaan rajoitetusti edelleen vähentää alijäämähyvityksenä ansiotuloista. Euribor on viitekorko, johon pankki lisää oman marginaalinsa. Tarvittavat arviot ja laskelmat tehdään pääsääntöisesti reaalihinnoin – ja reaalikoroin. Olemme kiinnostuneita tekijöistä, jotka vaikuttavat metsänhoitotoimenpiteisiin, kuten taimikonhoidon tekemiseen, sekä hakkuiden ajoittamiseen. Hinnat muuttuvat suhdanteiden ja inflaation mukana. Näkemyksiin voivat vaikuttaa myös pääomamarkkinat, kuten vaikeudet saada lainaa, tai yhteiskunnan antamat mahdollisuudet ja rajoitteet. Mukaan Luken tutkimukseen. Korkea reaalikorko kannustaa hakkuisiin, matala taas kasvattamaan puustoa pidempään ja tiheämpänä sekä investoimaan metsänhoitoon. Reaalikorkojen merkitystä voi hämärtää se, että metsänhoitosuosituksissa on runsaasti joustavuutta ja valinnanvaraa, joihin ei välttämättä viitata taloudellisin perustein. Inflaatiovauhdin muutokset ovat ongelmallisia ihmisten käsityksille reaalisista arvoista. Miten reaalikorkoja sitten pitäisi tulkita päätöksenteossa. Nämä luonnehdinnat johtavat metsänomistajia harhaan, sillä tällöin oletetaan, että metsänomistajalla ei ole mahdollisuutta saada lainaa. Näin ollen esimerkiksi nimelliseen kolmen prosentin euriborkorkoon lisätään ensin kahden prosentin marginaalikorko, minkä jälkeen 30 prosentin verovähennysoikeus pudottaa korkotasoa puolitoista prosenttiyksikköä 3,5 prosenttiin. Samaten reaalikorkoihin kytkeytyvät myös kysymykset, minkä verran metsäkiinteistöstä kannattaisi maksaa ja miten metsänhoitoja metsänparannustöitä voidaan rahoittaa. Reaalikorkojen laskennassa käytettävään inflaatioon verovähennyskelpoisuus ei vaikuta. Tulonhankkimistoiminnan tuotot ovat verollisia ja niitä vastaavat korkomenot verovähennyskelpoisia
TYÖVÄLINEET Aarre kokeilu Valjaissa valinnan var aa 24 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529477-_6320952.indd 24 AR-20250324-529477-_6320952.indd 24 11.3.2025 12.17.58 11.3.2025 12.17.58. Kun raivauskohteessa pitää kävellä paljon, vartalon huojahtelu puolelta toiselle kertoo itse raivuutyötä selvemmin, mikäli sahan paino on toisella hartialla toista voimakkaammin. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Valjaat videolla Juttuun liittyvällä videolla tutkimme, miten kokeiluumme valitut valjaat eroavat toisistaan
Niukemmin säätövaraa Aarteen kokeilussa mukana olleet Echo Ergo Pro valjaat ja Makita Pro valjaat ovat nekin hyvää tasoa ja kelpaavat met sään. Ne voivat olla riittäviä satunnaiseen sahai luun, kun työvälineenä on monitoimiraivuri, pienitehoinen piha raivuri tai trimmeri. Markkinoilla on runsaasti myös vähäisempään käyttöön tarkoitettuja, tasoltaan heikompia valjaita. Metsäraivurit myydään usein pakettina hyvien valjaiden kanssa. Tämä johtuu kolmesta rakenteellisesta erosta. Käyttäjäkokemus riippuu paljolti siitä, kumpien valjaiden rakenne tuntuu omalle kropalle sopivammalta lähtien ylle puke misesta ja säätämisestä. Husqvarnan valtteja ovat selkälevyn pituussäätö, olkahihnojen nivelöinti selkä levyssä, leveä lantiovyö sekä hihnojen hyvä säädettävyys. Kannattaa suosia parhaita, jollaisia kaik ki kokeilumme valjaat ovat. Stihl on viime vuosina kirinyt Huskun kiinni. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Jotkut metsänomistajat hankkivat kahdet valjaat, vaikka taloudessa olisi vain yksi raivaussaha. Valjaita hankitaan kuitenkin myös erik seen. Ammattikäyttöön tar koi tettujen raivaussaha valjaiden taso on pikku hiljaa parantunut ja määrä kasvanut. Syynä voi olla entisten valjaiden rikkoutuminen tai se, että melko vähäisellä käytöllä ollut raivaussaha on uhmannut ai kaa niin kauan, että sen alkuperäiset valjaat ovat käyneet vanhanaikaisiksi. Valjaiden sopivat säädöt ovat tärkeitä työergonomialle, ja vaikka hankkisi talou den kaikille raivaussahan käyttäjille omat valjaat, investointi on melko edullinen. K un metsänomistaja ryhtyy valjastamaan itseään raivaus sahaan, rimpuloihin ei pidä itseään kiinnittää. Echon ja Makitan valjaiden selkä levyissä ei ole korkeussäätöä, olkahihnojen liitoksessa selkälevyyn ei ole kääntymis kykyä, eikä lonkkatuki, jossa sahan kiinnitys koukku sijaitsee, ole remmissä liukuvaa mallia. Ajallisen säästön lisäksi välttyy harmilta, jo ta aiheuttaa remmien virittely pidemmiksi ja lyhyemmiksi en nen jokaista raivaus rupeamaa. Se heikentää levyn antamaa tukea yläselkään. Metsätyöhön tar koitetut raivaussahat myydään usein paket tina hyvien valjaiden kanssa, jolloin ostajan ei tarvitse tehdä valintaa itse. Verovinkki Metsätaloudessa käytettävien työvälineiden, niiden lisävarusteiden, vara osien, huollon ja polttoaineiden kulut ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia menoja. Tarkasti tutkien ne eivät silti yllä Huskun ja Stihlin tasolle. Raivaajan vaihtuessa valjaiden säätöjä ei silloin tarvitse muuttaa. Stihlin parhaat metsävaljaat, nimel tään Stihl Advance XTreem, yltävät nyt kilpailemaan Husqvarnan ykkösvaljaiden eli Balance XT2 valjaiden kanssa. Varsinkin naiset ovat arvostaneet sitä, että he saavat valjaat hel posti säädetyksi mittojensa mukaan. Tässä kokeillaan raivausta liian lyhyellä selkälevyn asetuksella. 25 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529477-_6320952.indd 25 AR-20250324-529477-_6320952.indd 25 11.3.2025 12.18.05 11.3.2025 12.18.05. Kokeilimme neljät valjaat. Stihlin Advance XTreem valjaissa on nyt kaikki edellä luetellut Huskun rakenteelli set valtit, joskin eri tavoin toteutettuna. Kahden kärki Husqvarnan valjaat ovat pitkään olleet ammattiraivaajien suosiossa monipuolisten säätöjensä ansiosta. Ne kaikki kelpaavat metsään, mutta löysimme niistä myös selviä eroja
Makita Pro -valjaissa leveä lantiovyö ja pitkähkö selkälevy muodostavat kokonaisuuden, joka sopii parhaiten keskimittaisille ja pitkille raivaajille. Lantiovyön pituuden säätö ja lukitus perinteisesti muovilukolla. Stihlin valjaissa on samantyyppinen kiinnitysmahdollisuus, joka parantaa vastaavalla tavalla sopivuutta naispuolisille raivaussahan käyttäjille. Leveä ja pehmustettu lantiovyö, ei kovin jämäkkä, mutta riittävä. Korkeudeltaan ne ovat hivenen matalammat kuin Husqvarnan valjaat kolmeportaisella säädöllä keskitasoon asetettuna. Kainalohihnan paine saadaan rintakehältä vatsan yläosaan. Se ei aukea vahingossa. Lyhyen sahaajan säädöillä, olkahihnat kiinni selkälevyssä, ne eivät myötää sivusuunnassa. Lonkkatuen pehmuste on paksua ja pehmeähköä, kestävää muovia. Melko jäykkä ja ylhäältä kaareutuva selkälevy, jossa ei ole korkeuden säätöä. 26 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529477-_6320952.indd 26 AR-20250324-529477-_6320952.indd 26 11.3.2025 12.18.15 11.3.2025 12.18.15. Valjaat sopivat parhaiten keskimittaisille henkilöille ja kohtalaisen hyvin lyhyille. Rintakappaleen avaaminen vaatii Echon valjaissa melko voimakasta vääntöä. Kun kolmeportaisen mitoituksen asettaa molemmissa lyhimpään asetukseen, säätöjen saaminen kohdilleen on monille helpompaa. Selkälevyn taipuisuus parantaa Makitan valjaiden käyttökelpoisuutta eripituisille raivaajille, mutta lyhyeen selkään niiden mitoitus ei ole paras mahdollinen. Eroista huolimatta Echon ja Makitan valjaat ovat riittävän hyviä metsään. Echo Ergo Pro -valjaissa selkälevy on kiinteä, mutta ei kovin pitkä. Pitkän sahaajan säädöillä eli remmit etäämmällä selkälevystä ne myötäävät hivenen vartalon kallistelua. Echon ja Makitan valjaissa on kainalohihnalle vain yksi kiinnityspaikka. Lonkkatuki ei ole remmissä liukuvaa mallia vaan roikkuu lyhyessä hihnassa. Korkeudeltaan hivenen alle Huskun valjaiden keskitason asetuksen. Leveät ja paksusti pehmustetut olkahihnat kiinnittyvät selkälevyyn ilman nivelöityä liitoskappaletta. Huskun valjaissa kainalon alta tulevan kainalohihnan voi kiinnittää kiinteän rintakappaleen lisäksi liukuvalla kappaleella lonkkatukeen menevään hihnaan. Naisnäkökulmaa Naispuolisten raivaajien näkökulmasta Stihl ja Husku ovat passeleita selkälevyn korkeuden säädön ansiosta. Lonkkatuen pehmuste on paksua muovia ja luultavasti vertailun kestävin. Echo Ergo Pro TYÖVÄLINEET Lisäksi molemmissa valjaissa on muutamia muitakin rakenteellisia ja materiaaleista johtuvia eroja, jotka lisäävät eroa Huskuun ja Stihliin. Näin kainalohihnan paine saadaan rintakehältä alemmaksi vatsan yläosaan, mikä parantaa istuvuutta naisille. Hinta: 115 e Paino: 1 527 g Ominaisuudet: Ylle puettaessa kaksi lukituspistettä. Echo Ergo Pron lujatekoisessa selkälevyssä ei ole korkeuden säätömahdollisuutta. Olkahihnat ja lantiovyö ovat Echo Ergo Pro -valjaissa hyvin pehmustettuja, mutta lantiovyö saisi olla jämäkämpi
Lisäksi saatavilla on selkälevyyn kiinnitettävä XLjatkopala erityisen pitkälle sa haajalle. Lonkkatuki, jossa ripustuskoukku sijaitsee, liukuu hihnassa portaattomasti parantaen ulottuvuutta. Se parantaa raivatessa ulottuvuutta, eikä tuen paikkaa tarvitse erikseen säätää. Rakenteeltaan valjaat ovat melko yksinkertaiset. Stihlin teräväreunainen reikälevy on kuluttanut koukun lähes poikki. Helpot ja hyvät säätömahdollisuudet. Husqvarna Balance XT2 -valjaiden olkahihnat kiinnittyvät selkälevyyn nivellyksellä. Jämäkät olkahihnat kiinnittyvät selkälevyyn liitospalalla, joka nivellettynä liikkuu sivusuun nassa myödäten ylävartalon kallistelua sivuille. Heijastimia. Jos valjaita käyte tään Stihlin raivurin kanssa, Stihlin reikä levy syö kiinnityskoukun, joka lopulta kat keaa. Riittävät säätömahdollisuudet. Kiristyshihnojen päissä nahkea pitopinta. Husqvarnan valjaiden pitkäaikainen suosio perustuu hyviin säätömahdollisuuksiin. Pakkasilla metsään jätettynä lukitus tuppaa jäätymään, ja sen toimivuus heikentyy. Jos val jaita käytetään Stihlin raivurin kanssa, Stihlin reikälevy syö kiinnityskoukun, joka lopulta katkeaa. Aarre suositus: Pitkään markkinoilla olleet suositut ja jämäkät ammattivaljaat, joilla sa han painon saa jakautumaan hyvin tasaisesti vartalon eri osiin. Erin omainen kokonaisuus metsään. Sahan kiinnityskoukussa on hätäkatkaisin, josta nostaen saha putoaa maahan. Leveässä ja jämäkässä lantiovyössä on uusi, järeä turvavyötä muistuttava lukitus. Rem mien säätäminen ei ole yhtä selkeää kuin Huskussa ja Stihlissä, mutta riittävää. Hyvä kokonaisuus metsään. Näin kainalohihna saadaan kulkemaan rintakehän sijasta vatsan yläosan poikki, mikä parantaa valjaiden mitoitusta nai sille. Malli on parhaimmillaan keskipituisille tai sitä hivenen lyhyemmille raivaajille. Husqvarna Balance XT2 Hinta: 164 e Paino: 1 409 g Ominaisuudet: Ylle puettaessa valjaissa on kaksi lukituspistettä. Husqvarnan valjaiden koukussa on riippunut kymmenien hehtaarien raivauksen ajan Stihlin raivaussaha. Hartioiden kallistuessa selkälevy pysyy suorana. Sahan kiinnityskoukussa on suuri kokoinen hätäkatkaisin, josta nostaen saha putoaa maahan. Hihnan sijainti rinnuksilla ei ole naisille paras mahdollinen, mutta hihnassa on paksu pehmuste. Lukituskappaleen toisessa pääs sä on vyön jämäkkä lukitus metallikielellä. Painoltaan melko kevyet. Pehmustettu lonkkatuki, jossa sahan kiin nityskoukku sijaitsee, on remmissä liukuvaa mallia. 27 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529477-_6320952.indd 27 AR-20250324-529477-_6320952.indd 27 11.3.2025 12.18.25 11.3.2025 12.18.25. Säätökappaleen pyöreä lukitusosa on ontto, ja risukossa sen sisäosa kertyy lopulta täyteen roskaa. Aarre suositus: Selkälevyn ansiosta Echon valjaat lukeutuvat ammattita son valjaisiin, joilla sahan painon saa jakautumaan vartalon eri osiin. Sopivat kaikenpituisille raivaajille. Kolmen kiristyshihnan päässä on me tallirengas otetta parantamassa. Hieman taipuisassa sel kälevyssä on hyvin toimiva 3portainen korkeu den säätö. Myötäävät hieman raivaajan liikkeitä. Lantiovyön pituuden säätö toimii kätevästi painikkeella. Kainalohihnan voi kiinnittää kiinteän rinta kappaleen lisäksi liukuvalla kappaleella lonk katuen hihnaan. Kainalohihnan voi kiinnittää vain rinta kappaleeseen
Ammattikäytössä ne eivät kestä yhtä pitkään kuin vertailun muut valjaat, mutta ne ovat myös selvästi edul lisimmat. Tämä on Makitan erikoisuus. Pitkäaikaisessa ja kovassa ammattikäytössä tulee esiin se, että remmien kiinnityskohdissa selkälevyn ja etukappaleen ohuehko muovimateriaali voi kulua ja rikkoutua. Riittävät säätömahdollisuudet. Jos valjaita käytetään Stihlin raivurin kanssa, Stihlin reikälevy syö kiinnityskoukun, joka lopulta katkeaa. Rakenne on miellyttävän selkeä. Makitassa suuri muovilukko sijoittuu keskelle rintaa. Melko jämäkkä ja varsinkin takaa erityisen leveä lantiovyö. Ripustuskoukussa ei ole hätäkatkaisinta. Hihnat eivät pyörähtele sekaisin. Parhaimmillaan pitkille tai keskipituisille raivaajille. Lantiovyö ja kaikki hihnat lukitaan ja avataan yhdellä suurella muovilukolla, joka sijaitsee keskellä rintaa. TYÖVÄLINEET Makita Pro Hinta: 69,90 e Paino: 1 291 g Ominaisuudet: Ylle puettaessa yksi lukituspiste. Lonkkatuki ei ole hihnassa vapaasti liukuvaa mallia. Aarre suositus: Selkälevyn ansiosta Makitan valjaat lukeutuvat ammattitason valjaisiin, joilla sahan painon saa jakautumaan vartalon eri osiin. Olkahihnojen kiristys voi luistaa, mutta rakenteen ansiosta kiristys on helppoa. Painoltaan valjaat ovat vertailun kevyimmät. Hyvä kokonaisuus metsään. Makita Pro -valjaiden hihnat eivät pyörähtele ympäri, kun valjaat nakkaa auton perään. Leveät olkahihnat ja kainalohihna kiinnittyvät keskikappaleeseen, kuten myös lantiovyön molemmat päät. Tarvittaessa kiristyksen voi teipata pysyväksi. Selkälevyn taipuisuuden ja olkahihnojen kiinnitystavan ansiosta valjaat ovat silti hihnoilla säädettävissä myös lyhyemmälle sahaajalle. Pitkä ja hyvin taipuisa selkälevy, jossa ei ole korkeuden säätöä. Sahan kiinnityskoukussa ei ole hätäkatkaisinta, josta sahan voisi pudottaa maahan. Makitan valjaat ovat korkean selkälevyn takia parhaimmillaan pitkähkön raivaajan käytössä. Korkeudeltaan yli Huskun valjaiden korkeimman asetuksen. Olkahihnat kiinnittyvät selkälevyyn ilman nivelöintiä. 28 Aarre 3/2025 METSÄ Aarre 3/2025 AR-20250324-529477-_6320952.indd 28 AR-20250324-529477-_6320952.indd 28 11.3.2025 12.18.34 11.3.2025 12.18.34. Valjaat on helppo ja nopea pukea ylle sekä ottaa pois. Lantiovyö on erityisen leveä etenkin selästä. Lonkkatuki ei ole remmissä liukuvaa mallia. Kaikki hihnat aukeavat kätevästi tämän yhden lukon avauksella. Yhden kiinnityspisteen ja remmien sijainnin puolesta valjaat soveltuvat kohtalaisesti naisille, jollei selkälevyn korkeus ole liian suuri
Helpot ja hyvät säätömahdollisuudet. Erityisen leveä ja jämäkkä lantiovyö, jonka säätö tapahtuu hihnoja siirrellen. 29 Aarre 3/2025 METSÄ 29 METSÄ AR-20250324-529477-_6320952.indd 29 AR-20250324-529477-_6320952.indd 29 11.3.2025 12.18.42 11.3.2025 12.18.42. Paljon oranssia huomioväriä, heijastimia. Liitospala ja sen mukana olkahihnat myötäävät ylävartalon kallistelua tuntuvasti sekä sivuille että eteen, vaikka selkälevy on jäykkä. Hieman kokeilun muita valjaita painavammat. Taipumaton selkälevy, jossa on hyvin toimiva, 3-portainen korkeuden säätö. Lukituspisteitä on muista valjaista poiketen kolme. Olkahihnojen ja lonkkatuen remmien kiinnityskappale sijaitsee kaulan alla melko korkealla, ja pään reikä on ahtaampi kuin muissa valjaissa, mutta täysin riittävä. Sopivat kaikenpituisille raivaajille. Erinomainen kokonaisuus metsään. Pehmustettu lonkkatuki, jossa sahan kiinnityskoukku sijaitsee, on remmissä liukuvaa mallia. Stihlin valjaiden vasemmassa olkahihnassa on sokkanaru, josta nykäisemällä olkahihna aukeaa mukavan helposti. Stihl Advance X-Treem -valjaat ovat lähes haarniskamaisen jämäkät. Se parantaa raivatessa ulottuvuutta, eikä tuen paikkaa tarvitse erikseen säätää. Sahan kiinnityskoukussa on hätäkatkaisin, jota työntäen saha putoaa maahan. Irrotus tapahtuu kätevästi sokkanarusta vetämällä. Jämäkät olkahihnat kiinnittyvät selkälevyyn uudenlaisella liitospalalla, jossa on kahdenlainen nivellys. Aarre suositus: Erityisen jämäkät ammattivaljaat, jotka jakavat sahan painon hyvin tasaisesti vartalon eri osiin ja myötäävät hieman raivaajan liikkeitä. Lantiovyön lukitus perinteisellä muovilukolla. Tämä on mainio innovaatio. Stihlin valjaiden säädettävä selkälevy on asetettu korkeudeltaan keskimmäiseen asetukseen, joka on tämän raivaajan pituuteen juuri sopiva. Näin kainalohihna saadaan tarvittaessa kulkemaan rintakehän sijasta vatsan yläosan poikki, mikä parantaa valjaiden mitoitusta naisille. Leuan alle sijoittuva paksu, pehmustettu etupala jakaa raivaussahan painoa myös rintakehälle. Stihl Advance X-Treem Hinta: 193 e Paino: 1 708 g Ominaisuudet: Ylle puettaessa kolme lukituspistettä, mikä vaatii aluksi hieman opettelua. Kainalohihnan kiinnityspaikka lonkkatuen hihnaan on liukuva
Se on pulla kahvien paikka. LISÄTIETOJA Echo, stokker.fi Husqvarna, husqvarna.fi Makita, makita.fi Stihl, stihl.fi TYÖVÄLINEET Valjaiden säätäminen 1 Kiristä lantio vyö sopivan tiukalle. Jos valjaissa on selkälevyn korkeuden säätö, aloita asettamalla se sopivaksi. Kun kroppa väsyy tasaises ti eikä mikään paikka kipey dy muita nopeam min, olet löytänyt oi keat säädöt. 3 Säädä olka hihnat niin, että sahan paino asettuu lan tion lisäksi olkapäille ja selkään. 4 Mitoita kainalo hihna siten, että se suuntaa osan sahan pai nosta johtuvasta vääntö paineesta vastakkaisen kainalon alle kylkeen. Upeasti kuvitettu kirja sisältää yrttien ja marjojen käyttövinkkejä eri tarkoituksiin sekä inspiroivia ruokaohjeita. 9 Jatka tätä muu tama päivä. 5 Päästä kädet irti sahan kahvoista. Keruukausi alkaa jo varhain keväällä ja jatkuu pitkälle syksyyn! Osta Villiyrtit ja luonnon marjat itsellesi tai lahjaksi ja kerää Suomen luonnon aarteet talteen! KEVÄÄN SUOSIKKIKIRJA MYYNNISSÄ! Villi yrtit ja luonnon marjat kirja on myyn nissä osoitteess a booky.fi Tilaa omasi booky.fi AR-20250324-529477-_6320952.indd 30 AR-20250324-529477-_6320952.indd 30 11.3.2025 12.18.47 11.3.2025 12.18.47. Jos painaa, yritä jakaa sahan paino säädöillä tasaisemmaksi. 8 Raivaa tankilli nen tai pari. Näin vältät käsiä väsyttävän sahan kan nattelun. 7 Säädä kahvojen kulma oikeaksi: kun kädet ovat hieman kou kussa kahvoilla, rantei den pitää pysyä suorina. Pai nuuko terä maahan. Jos painuu, siirrä ripustus koukun paikkaa runko putken rei´issä, kunnes terä on 10–15 senttiä irti maasta tankin ollessa tyhjä. Tämä vähentää sahan painoa hartioilla. 6 Löysää kahva putken siipiruuvi ja siirrä putkea niin, että kahvat ovat olkapäiden kohdalla ja kyynärpäät lähes kiinni vartalossa. 2 Säädä lonkka tuen ja siinä olevan koukun korkeus niin, et tä sahan roikkuessa kou kussa saha asettuu lonk kanivelen kohdalle tai hieman sen yläpuolelle. V illiyrtit ja luonnonmarjat -kirja opettaa tunnistamaan, keräämään, säilömään ja käyttämään Suomen luonnon arvokkaita villivihanneksia ja marjoja. Kuulos tele, painaako johonkin kohtaan muita paikkoja enemmän
1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla. Säiden äärevöityessä myös puuja viljamarkkinoiden hintavaihtelut kasvanevat ja taloudellisia puskureita tarvitaan aiempaa enemmän. Myös kirjanpainajan heikentämät kuviot tunnistetaan kohtuuhyvin, ja pääosa puusta ehditään korjaamaan teollisuudelle. Ison myrskyn jälkeen metsänomistajille on tärkeää tietää mahdollisimman nopeasti, missä tuhoja on, ja sekin missä niitä ei ole. TUHORISKIT ON syytä ottaa vakavasti, mutta riskien realisoituminen vaikuttaa talouden toimijoihin hyvin eri tavalla. Myrskyjen jälkeen tiedon tarve on suurimmillaan. Kirjanpainajan kuivattamat kuusiryhmät ovat tuttuja ainakin Etelä-Suomen metsissä kulkeville. Metsätuhot, tai ainakin talousmetsien puustotuhot, ovat kiistatta lisääntyneet. On tärkeää päivittää eri viranomaisten vastuut ja työnjako, lisätä tutkimusta ja yhteistyötä sekä hyödyntää teknologiaa. Puunkorjuuta pystytään keskittämään tuulituhoista kärsineelle alueelle, ja pääosa puusta ehditään korjaamaan teollisuuden käyttöön. Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan puustokuolemat ovat lisääntyneet sekä ryhmittäin että yksittäisinä puina. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä metsäja energiateollisuus todennäköisesti hyötyisivät tuhojen kasvusta, kun puuta tulisi markkinoille runsaasti. MARIA MIKLAS I lmastonmuutoksen riskeistä Suomessa ensimmäisenä mainitaan metsätuhot ja maatalouden katovuodet. Metsien tuhoriskien kasvua pidetään merkittävänä taloudellisena uhkana, onhan metsäbiotaloudella huomattava osuus maamme taloudesta. Loppujen lopuksi metsänomistaja itse tekee päätökset siitä, millä tavoin hän metsiään hoitaa ja miten tarkkaan hän seuraa niiden kuntoa. Tästä on näyttöä edellisten isompien myrskyjen osalta. Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsän omistaja Petri Kortejärvi (s. Tulevaisuudessa kaukokartoitus on tässä entistäkin parempana apuna. Aktiivinen, oikea-aikainen metsänhoito on myös tulevaisuudessa paras tapa pienentää tuhoriskejä. PETRI KORTEJÄRVI Suomi varautuu tuhoihin, entä metsänomistaja. Tosin suurin osa metsänomistajista on ainakin metsätaloutensa osalta velattomia ja metsätiloista vain pieni osa on lainan vakuutena, joten vaikkapa rahoitusmarkkinaan ulottuvaa vaikutusta tuskin nähdään. Sitä riskiä näköpiirissä ei ole, ettei metsiimme olisi kertymässä paljon kaivattua lahopuuta. Tästä on hyvänä esimerkkinä maaja metsätalousministeriössä valmistelussa oleva metsätuhojen varautumissuunnitelma. Suurin vastuu tuhojen vähentämisestä ja tuhoihin reagoimisesta jää kuitenkin metsänomistajalle. Myös myrskytuhot tuntuvat olevan yleistymässä, mutta syynä tähän on ainakin osittain se, että Suomen metsissä on nykyisin aiempaa enemmän puustoa tuulien kaadettavaksi. Ei ole muodikasta muistuttaa siitä, että ilmastonmuutoksen olosuhteissa Suomen suhteellinen kilpailuetu puuntuotannossa ja maataloudessa paranee suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. KORTEJÄRVI Myrskyjen jälkeen tiedon tarve on suurimmillaan. Tämä on ymmärrettävää, koska Etelä-Suomessa asutaan peltojen laidalla ja Suomi on suuri metsä. Toivottavasti valtio ja metsäalan toimijat pystyvät kohdentamaan resursseja tilannekuvan nopeaan päivittämiseen. Metsänomistajien tilanne on toinen. Terveisin metsäkumppanisi.” SUOMALAINEN METSÄALA on varautunut metsätuhoihin pääosin hyvin. Arvostaisin kovasti metsäkumppanilta saamaani seuraavanlaista viestiä: ”Myrsky pyyhkäisi eilen Mikkelin eteläpuolelta aiheuttaen puustotuhoja, mutta tämän hetken arvion mukaan sinun tilallasi tuhoja ei ole. Pitemmällä katsannolla kuusen mahdollinen väistyminen Etelä-Suomesta kirpaisisi etenkin sahateollisuutta. 31 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529456-_6320499.indd 31 AR-20250324-529456-_6320499.indd 31 11.3.2025 11.29.17 11.3.2025 11.29.17. Metsien kaukokartoitus on Suomessa maailman huippua, ja menetelmät kehittyvät jatkuvasti. Suomi ei ole ilmastonmuutoksen kanssa missään umpiossa. Metsänhoitoyhdistykset, Metsäkeskus ja metsäteollisuus voisivat jo seuraavan myrskyn jälkeen päivittää nettisivuilleen tietoa myrskyn seurauksista ja kertoa myös siitä, millä alueilla tuhoja ei tullut. Tähän ei kannata tietenkään liikaa tuudittautua. Jo nyt usea metsä alan toimija tarjoaa palvelua, jossa metsänomistaja voi saada varoituksen alkavasta kirjanpainajatuhosta. SUOMI ON varautumisen suurvalta
Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat VM-ARKISTO 32 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529499-_6320505.indd 32 AR-20250324-529499-_6320505.indd 32 11.3.2025 11.31.32 11.3.2025 11.31.32. Kunnostukseen on tarjolla Metka-tukea. Viiden osakkaan metsätie Savonlinnassa päädyttiin kunnostamaan ilman silloista Kemera-tukea. KUVA MATTI TURTIAINEN METSÄTIET Kannattavasti kantavaksi Suuri osa Suomen metsäteistä kaipaa perusparannusta. Ensi vuonna tukitaso laskee, joten tästä vuodesta ennakoidaan vilkasta tievuotta
Toisinaan maastosuunnittelun yhteydessä tehdään kantavuusmittaus, joka auttaa arvioimaan metsätien kuormituskestävyyttä. Maastossa tarkastetaan esimerkiksi siltarumpujen ja kääntöpaikkojen kunto, tien riittävä leveys sekä tarvittavat liittymät. ”Vaikka tien runko olisi kunnossa, kantava materiaali eli murske tai sora puuttuu. Jos tiealue osoittautuu liian kapeaksi, tiekuntaan on tullut uusia osakkaita tai kulkuyhteyksiä puuttuu, Maanmittauslaitokselta pyydetään tietoimitusta. ”Kustannusarvio kannattaa tehdä hieman yläkanttiin, sillä se on myös rahoittajan toive. ”Pienissäkin hankkeissa suunnitteluun on hyvä varata vuosi, eikä puolitoista vuottakaan ole poikkeuksellisen pitkä aika.” Kun tienreunan puut oli kaadettu, paikalle tuli kaivinkone, joka perkasi raviojat ja muotoili tien pinnan. ”Tukitaso on todella hyvä, ja kun tehdään Metkan kriteerien mukainen perusparannus, tie on varmasti vuosia hyvässä kunnossa, kunhan sen vuosihuollosta huolehditaan.” Samaan hengenvetoon Pätynen toteaa, että Metka on byrokraattinen järjestelmä. On pirullista vetää hanketta, joka on jo valmiiksi riitainen”, Pätynen toteaa. Jos tyydytään tekemään vain välttämättömimmät parannukset, kustannuksetkin ovat pienemmät”, Pätynen sanoo. Ensimmäisessä kokouksessa käydään läpi, mitä hankkeessa tultaisiin tekemään, sekä laaditaan kustannusarvio ja arvioidaan osakaskohtaiset kustannukset. Näin vältetään yllättävät lisäkustannukset ja varmistetaan, että budjetti riittää kattamaan kaikki tarpeelliset toimenpiteet”, Pätynen sanoo. ”On todella tärkeää, että kokouksessa pyritään löytämään yhteinen näkemys. ”Metsätien perusparannusta voi verrata vanhan talon kunnostamiseen. Jos hanke päätetään toteuttaa, tiekunta valitsee joukostaan asiamiehen ja vara-asiamiehen, jotka edustavat tiekuntaa hankkeen eri vaiheissa. Myös kääntöpaikat ovat nykykoneille ahtaita, ja silloissa sekä rumpuputkissa on korjattavaa”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen tieasiantuntija Ville Pätynen. Suuri osa tuon ajan metsäteistä kaipaa kipeästi perusparannusta. Yhteinen näkemys tarpeen Kustannusten jaossa noudatetaan Maanmittauslaitoksen tieyksiköintiohjeistusta ja päätöksenteossa yksityistielakia. Murske ajettiin seuraavana kesänä. KUVA MATTI TURTIAINEN Suunnittelu käynnistyy tiekunnan kokouksella, jossa kartoitetaan osakkaiden kiinnostus hanketta kohtaan. S uomen metsätalous koneellistui nopeasti 1960-luvulta lähtien. Maastotarkastus ja tietoimitus Usein suunnittelun alkuvaiheessa järjestetään maastotarkastus, jossa selvitetään tehtävät toimenpiteet. Tukitaso on nyt hyvä Usein metsäteiden perusparannushankkeet ovat useamman maanomistajan yhteishankkeita. Tiet rakennettiin senhetkisiin tarpeisiin, eivätkä ne vastaa tämän päivän vaatimuksia. ”Metka-hankkeessa vaaditaan esimerkiksi kaikilta tiekunnan osakkailta valtakirja. Metsäteiden perusparannukseen voidaan myöntää Metsätalouden kannustejärjestelmän (Metka) mukaista tukea, joka tänä vuonna kattaa yhteishankkeissa 70 prosenttia toteutuneista kustannuksista. Toisinaan mietin, saataisiinko teitä peruskorjattua enemmän, jos tukitaso olisi matalampi ja byrokratia kevyempi.” Ensin kustannusarvio Perusparannushanke jakaantuu kahteen vaiheeseen, suunnitteluun ja toteutukseen, joista erityisesti ensin mainittu vaatii aikaa ja huolellista valmistelua. Päätös hankkeen toteuttamisesta tehdään enemmistöpäätöksellä. Hankkeen suunnittelijana voi toimia joku tiekunnan jäsenistä, mutta moni tiekunta ostaa palvelun ulkopuoliselta asiantuntijalta. Ne alkavat, kun joku tiekunnan jäsenistä ottaa Pätyseen yhteyttä. Jos tiekunnassa on iäkkäitä henkilöitä, joita ei tavoita puhelimitse tai sähköpostilla, tai osakkaina on isoja perikuntia, prosessi venyy. 33 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529499-_6320505.indd 33 AR-20250324-529499-_6320505.indd 33 11.3.2025 11.31.36 11.3.2025 11.31.36. Koneel listuminen käynnisti laajan tienrakennuksen, jonka seurauksena Suomen metsätieverkosto on Euroopan kattavin. Mitä enemmän halutaan korjata ja nykyaikaistaa, sitä suuremmaksi kustannukset kasvavat. Kantavuusmittaus ei kuitenkaan ole Metkahankkeissa välttämätön. Metsänhoitoyhdistysten lisäksi suunnitteluapua tarjoavat tieisännöitsijät ja yksityiset palveluntarjoajat. Yhteydenottoa seuraa keskustelu tien käytöstä ja tiekunnan tarpeista. Mittauksen avulla voidaan tarkasti määrittää, missä kohdin tie tarvitsee parannusta ja kuinka paljon kantavaa materiaalia tarvitaan
Tilaa siemenet metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Siemenkeskuksesta: Puh. Mahdollisuus tehdä uutta tietä perusparannushankkeiden yhteydessä poistui Metkasta 1.1.2025 alkaen. Se, millaista mursketta käytetään ja millainen määrä sitä tarvitaan, riippuu tien luonteesta ja maapohjasta. ”Tämä vaatimus täyttyy, vaikka mukana olisi vain yksi pariskunta. ”Sanotaan, että kokenut kaivinkonekuski tekee tietä kävelyvauhtia. Tämä perusparannus tehtiin Virtain Kurjenkylässä. ”Jos alueella on paljon teitä, se voi vaikuttaa rahoituskelpoisuuteen”, Pätynen huomauttaa. LISÄTIETOJA metsakeskus.fi METSÄTIET Suurin osa tiehankkeen kustannuksista tulee murskeesta tai sepelistä. Metsänomistajalle maksetut metsätalouden tuet ovat veronalaista pääomatuloa. Metka-tuettavan yksityistien perusparannushankkeen vähimmäispituus on 500 metriä, ja päällysrakenteen leveyden tulee olla vähintään 3,6 metriä. Huomio rumpujen mitoitukseen Kaivinkoneella perataan ojat, poistetaan tierungosta kivet ja vaihdetaan ojarummut. Kilpailutuksessa tarjoukset pyydetään vähintään kolmelta toimijalta. Pituudeltaan perusparannettavan tien on oltava vähintään 500 metriä, ja yhteishankkeissa on oltava mukana vähintään kaksi maanomistajaa. KUVA JOHANNES TERVO 34 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529499-_6320505.indd 34 AR-20250324-529499-_6320505.indd 34 11.3.2025 11.31.38 11.3.2025 11.31.38. Murske maksaa Perusparannushankkeen keskimääräinen kustannus on verottomana 16 000–20 000 euroa kilometriltä. 029 432 6000 ja siemenkeskus@tapio.fi tai verkkokaupasta: Metsäkauppa.fi JALOSTETUN SIEMENEN HYÖDYT: Lisää kasvua ja tuottoa Enemmän hiilensidontaa Parempi laatu Tuhonkestävyyttä 230 x 142_Aarre_cmyk_5mmBleed.indd 1 230 x 142_Aarre_cmyk_5mmBleed.indd 1 19/01/2025 14:02 19/01/2025 14:02 Tuen tarkat kriteerit Metka-tuen kriteereillä pyritään varmistamaan tuen ohjautuminen tarkoituksenmukaisiin hankkeisiin. Ei haittaa, vaikka jäsenet olisivat toisilleen sukua.” Rahoituskelpoisuuteen vaikuttaa myös metsätieverkoston tiheys kyseisellä alueella. Metsätalouden kuljetusten osuus tiellä tulee olla yli 30 prosenttia. Päällysrakenteen leveyden on oltava vähintään 3,6 metriä mutta mieluiten vähintään neljä metriä, jotta puutavara-autot voivat kulkea tiellä esteettä. Hiekkakankailla mursketta ei välttämättä tarvita lainkaan, mutta savimailla sitä kuluu huomattavasti enemmän.” Keskimäärin mursketta ajetaan tien pintaan 10–20 senttiä. Kasvaneiden sademäärien vuoksi rumpujen mitoitukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta tie ei katkea rankkasateen aikana. ”Läpimenotie vaatii kovaa kantavuutta, kun taas vähemmän käytetyillä reiteillä voidaan käyttää kevyempiä ratkaisuja. Metsäkeskuksen ohjeiden mukaa tietiheys voi olla enintään 15 metriä hehtaaria kohden. Suurin osa kustannuksista koituu murskeesta. ”Nyt tilanne on käsittääkseni korjaantunut ja päätös tulee normaalissa käsittelyajassa.” Kokenut kaivinkonekuski Kun hanke on saanut myönteisen rahoituspäätöksen, tiekunta kilpailuttaa sen. Yksi keskeinen vaatimus on se, että edellisestä tukihankkeesta samalla tiellä on oltava kulunut vähintään 20 vuotta. Kohtaamispaikkoja tulee olla tarpeeksi suhteessa tien pituuteen, jotta raskaan kaluston väistäminen onnistuu turvallisesti. Oman tien kunnostus Yhden maanomistajan kiinteistöllä toteutettavan yksityistien perusparannuksen Metka-tuki on 6 000 euroa kilometriä kohden. ”Useimmissa tapauksissa sisämitaltaan 300–500 millimetrin rumpu riittää, mutta joskus on tarpeen käyttää vieläkin isompia rumpuja.” Tien käytettävyyden kannalta on olennaista varmistaa riittävät kääntöja kohtaamispaikat. Esimerkiksi kääntöpaikkojen tulee olla niin tilavia, että jäykkäakselinen hakeauto pystyy kääntymään siellä sujuvasti. ”Lopputuloksen kannalta on keskeistä, että työhön valitaan ammattitaitoinen kaivinkoneenkuljettaja, jolla on kokemusta tiehankkeista.” ”Aina, kun korjataan vanhaa, pitää jatkuvasti ratkoa pieniä ongelmia, kuten tarvitaanko johonkin kohtaan lisärumpu tai onko rumpu ylipäätään tarpeen vaihtaa.” Pitkän suunnitteluvaiheen jälkeen perusparannuksen toteutus etenee yleensä nopeasti. Viime vuonna Metsäkeskuksen järjestelmäuudistus aiheutti viivästyksiä tukipäätöksiin, ja kesällä haetuista hankkeista päätöstä jouduttiin odottamaan jouluun. Varmaa on se, että tietä syntyy satoja metrejä päivässä”, Pätynen sanoo. Kaikki lähtee siemenestä Jalostetuilla siemenillä uudistettu metsä tuottaa kiertoaikana jopa rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilt a
Kuluvasta vuodesta hän odottaa erityisen vauhdikasta. Hyväkuntoinen tie myös nostaa metsäpalstan myyntiarvoa. Tietä ei saa sulkea puomilla, ja tiekunnan on huolehdittava tien ylläpidosta kymmenen vuoden ajan. Tämä on tehnyt hankkeiden suunnittelusta poukkoilevaa. ”Hanketta on aikaa toteuttaa 2–3 vuotta, joten töitä ei tarvitse tehdä kelirikossa.” Metkan velvoitteet Metka-tukea voi toteutuksen aikana hakea useammassa erässä aina tietyn vaiheen valmistuttua. Kilpajuoksu tukieuroista ei ole tiekuntien edun mukaista”, Pätynen sanoo. ”Sama hanke on saatettu tehdä eri rahoittajille 2–3 kertaa. AR-20250324-529499-_6320505.indd 35 AR-20250324-529499-_6320505.indd 35 11.3.2025 11.31.42 11.3.2025 11.31.42. Tiehankkeen lopuksi järjestetään lopputarkastus, johon osallistuvat tiekunnan lisäksi hankkeen valvojana toiminut suunnittelija sekä urakoitsija. ”Ensi vuonna Metkan tukitaso laskee 70 prosentista 50 prosenttiin, joten hakemuksia tehdään nyt paljon.” Viime vuosina perusparannushankkeita on rahoitettu sekä Kemera-varoista että elyn kautta, ja tukitasot ovat vaihdelleet. ”Metsätie parantaa metsän korjuukelpoisuutta. Tilaa siemenet metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Siemenkeskuksesta: Puh. Parhaimmillaan investointikustannus kuittaantuu jo yhdessä puukaupassa, ja tie on siellä jatkossakin.” Pienet perusparannushankkeet kannattaa kuitenkin Pätysen mukaan rahoittaa omilla varoilla. ”Tämä on Metkassa hyvä asia, sillä tukea voidaan käyttää yrittäjien laskujen maksamiseen”, Pätynen sanoo. ”Sillä rahalla ajaa jo aika paljon mursketta.” Tie hankkeen lopuksi järjestetään loppu tarkastus. Pienet hankkeet omin voimin Lähtökohtaisesti tien perusparannus on aina kannattava investointi. ”Jos tie on 500–1 000 metriä pitkä eikä tiedossa ole suuria hakkuita, omakustannushanke voi olla järkevä vaihtoehto.” Suunnittelukustannus Metka-hankkeissa on noin 2 euroa metriltä eli kilometrin mittaisella tiellä noin 2 000 euroa. Tarkastuksessa varmistetaan, että työ on toteutettu suunnitelman mukaisesti, minkä jälkeen tie luovutetaan tiekunnan osakkaille. Metka-tuen mukana seuraa velvoitteita. Hoitovelvoitteen laiminlyönti voi johtaa tukien takaisinperintään. Työ kannattaa Pätysen mukaan tehdä hyvän kelin aikaan. 029 432 6000 ja siemenkeskus@tapio.fi tai verkkokaupasta: Metsäkauppa.fi JALOSTETUN SIEMENEN HYÖDYT: Lisää kasvua ja tuottoa Enemmän hiilensidontaa Parempi laatu Tuhonkestävyyttä 230 x 142_Aarre_cmyk_5mmBleed.indd 1 230 x 142_Aarre_cmyk_5mmBleed.indd 1 19/01/2025 14:02 19/01/2025 14:02 Toiveena työrauha M hy Keski-Suomen tieasiantuntija Ville Pätynen suunnittelee vuosittain kymmeniä metsäteiden perusparannushankkeita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietä on lanattava kerran vuodessa ja vesakot niitettävä joka toinen vuosi. Kaikki lähtee siemenestä Jalostetuilla siemenillä uudistettu metsä tuottaa kiertoaikana jopa rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilt a. Metkassa kriteerit ovat selkeät, joten nyt en toivo kuin työrauhaa
Teksti MARKKU PULKKINEN Kuva MARIA MIKLAS Kuka. Ympäristöja ilmasto ministeri 24.1.2025 alkaen, sitä ennen tiedeja kulttuuriministeri 2023–2025, Kokoomuksen kansan edustaja vuodesta 2015 Parasta metsässä. Sari Multala Tausta. ” Luotan suomalaisiin metsänomistajiin” Ympäristöja ilmastoministeri Sari Multala pitää nykyistä lainsäädäntöä ja metsänomistajien vapaaehtoisia toimia riittävinä varmistamaan metsä luonnon moni muotoisuuden. 46-vuotias kauppatieteiden maisteri Vantaalta Työ. METSÄVAIKUTTAJA Ministeri Sari Multala pitää puun polttamista välttämättömänä siirtymävaiheen ratkaisuna matkalla kohti fossiilisista polttoaineista luopumista. Luonnon rauhassa ja puhtaassa ilmassa liikkuminen 36 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529487-_6320488.indd 36 AR-20250324-529487-_6320488.indd 36 11.3.2025 11.27.49 11.3.2025 11.27.49
Vuoden 2026 alussa rakentamislaissa tulee voimaan rakentamisen vähähiilisyyden sääntely ja rakentamisen raja-arvot. Millaiseksi määrittelet Suomen metsien roolin maapallon ilmaston muutoksen torjunnassa. Kunnat voivat omissa hankkeissaan vaatia tätäkin kunnianhimoisempaa vähähiilisyyttä. Miten metsänomistajia voisi parhaiten kannustaa arvokkaiden metsäkohteiden suojeluun. Vielä on liian aikaista puhua siitä, että Suomi joutuisi maksamaan korvauksia Euroopan unionille, jos päästövähennystavoitteemme eivät toteudu. Niitäkin tärkeämpänä näen sen, että metsänomistajalla on ajantasainen tieto oman metsänsä tilanteesta ja voimassa olevista metsänhoitosuosituksista. Pitäisikö hakkuutähteet jättää Ruotsin tapaan metsään. Nämä toimet ovat maaja metsätalousministeriön valmisteltavina. Metsälaki on aina perälauta kaikelle toiminnalle metsässä. Nykyisessä siirtymävaiheessa bioenergialla on todella tärkeä rooli fossiilisten polttoaineiden korvaajana. Tästä näkökulmasta olisi tärkeää, että metsien hiilensidontakykyä pystyttäisiin kasvattamaan. Pääsemme kansallispuiston hienoille reiteille lähes suoraan omasta pihasta. Pitäisikö vähentää puun polttamista energiaksi. Millä keinoilla puu rakentamista saataisiin parhaiten edistettyä. Hallitus jatkaa ja kehittää Metsoohjelmaa. Haluan nähdä suomalaista luontoa kunnioittavat ja tavoitteita yhteen sovittavat luonnonarvomarkkinat. Korvausten periminen on todella pitkän tien takana, eikä siitä ole EU:ssa mitään virallista päätöstä. Tuleeko tästä Suomelle kallis lasku. Mitä ajattelet Metsä hallituksen Luontopalvelujen säästösuunnitelmista. EU-tasolla on päätetty, että se osuus, joka jää maankäyttösektorin hiilensidontatavoitteesta saavuttamatta, siirtyy taakanjakosektorin kuten liikenteen vastuulle. Suomessa on tässäkin asiassa hienoa osaamista. Ison mittakaavan biolämpölaitoksissa olisi tärkeää ottaa talteen poltossa vapautuva hiilidioksidi. Tärkeää on, että metsänja maanomistajat voivat hyötyä kestävästä metsänhoidosta ja luonnon tilaa parantavista toimista. Sen lisäksi tarvitaan muitakin toimia, joilla pyritään säilyttämään luontoarvoja. Puuenergia on merkittävä osa kaukolämpöämme eli kotien pysymistä lämpiminä. Pidän metsäsertifikaatteja tarpeellisina ja luotettavina. 37 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529487-_6320488.indd 37 AR-20250324-529487-_6320488.indd 37 11.3.2025 11.27.51 11.3.2025 11.27.51. Lisäksi yksityiset rahavirrat on saatava paremmin liikkeelle luonnon tilaa parantaviin toimiin, joita voidaan tehdä myös talousmetsissä. Nykyinen tilanne ei ole yllättävä. Kunnat ovat avainroolissa puurakentamisen edistämisessä, koska niillä on kaksoisrooli kaavoittajana ja rakennuttajana. On ollut hienoa huomata, että jotkin metsäyhtiöt ovat ottaneet käyttöön omia tapojaan palkita metsänomistajia luonnon monimuotoisuustyöstä. Hallitus jatkaa ja kehittää metsänomistajille tärkeää ja tuttua, vapaaehtoisuuteen perustuvaa Metso-ohjelmaa. Niissä olemme luvanneet vähentää päästöjä ja huolehtia hiilinieluista. Erityisen huolellisesti pitää harkita kantojen nostamista. Metsien hiilensidontaa voidaan vahvistaa myös varmistamalla, ettei harvennushakkuita tehdä liian rajuina eikä liian aikaisin. Toivottavasti vähähiilisestä rakentamisesta puhutaan kevään kuntavaaleissa. Tässäkään asiassa kumpikaan ääripää ei ole paras tapa, vaan keruu kannattaa ratkaista tapauskohtaisesti. Hiilen talteenotossa on valtava potentiaali. Kaikki ilmastotoimintamme lähtee siis globaalista näkökulmasta. Siksi säästöjä haetaan rakennusten omistusjärjestelyistä ja kiinteiden rakenteiden ylläpidosta. Metsien kasvua vauhdittavaan toimenpidepakettiin kuuluvat muun muassa metsänhoitosuositusten päivittäminen ja metsien kiertoajan maltillinen pidentäminen. Millaisena näet niin sanottujen teknisten hiilinielujen roolin. Luotan siihen, että metsänomistajat haluavat hoitaa metsiään hyvin, ja siihen sertifikaatit osaltaan ohjaavat. Hakkuutähteiden korjuun suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luonnon ja vesistöjen säilyminen mahdollisimman muuttumattomina ja samalla mahdollistaa metsän nopea uudistuminen. Riittävätkö metsäsertifikaatit varmistamaan luontoarvot huomioon ottavan metsänhoidon. Metsän uudistumisvauhtia pyritään nopeuttamaan taimikonhoitoa tehostamalla. Tämä nostaa puurakentamisen riskit korkeiksi. Tämä lisää tarvetta vähähiilisille rakennusmateriaaleille kuten puulle. Luken mukaan metsämme ovat kääntyneet päästölähteeksi. Viime sunnuntaina kävimme perheen kanssa kävelemässä Sipoonkorven kansallispuistossa ja söimme eväät nuotiopaikalla. Toki samalla on tehtävä päästövähennyksiä niillä sektoreilla, joilla se on kustannustehokkainta. Jo aiemmin on nähty, että metsien ja etenkin maaperän kyky sitoa hiiltä heikkenee. Nyt on tärkeintä päästä fossiilisista polttoaineista eroon mahdollisimman nopeasti, ja siksi kaikkia siirtymävaiheen bioenergiaratkaisuja tarvitaan. Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja muihinkin kansainvälisiin sopimuksiin. Hallituksella on parhaillaan menossa energiaja ilmastostrategian valmistelu, johon sisältyy toimia metsien hiilensidonnan lisäämiseksi. Alan keskeinen haaste on se, että korkeiden kohteiden puurakentamisessa ei ole teollisen mittakaavan edellyttämää markkinaa ja tuotantoa. On kuitenkin huolehdittava siitä, että puuenergian toimitusketju säilyy ja tietyt laitokset säilyvät käyttökuntoisina. Suoraviivaisinta puurakentamisen edistämistä on kunnan omien rakennushankkeiden, kuten koulujen ja päiväkotien, toteuttaminen puusta. Hallituksen päättämät yhdeksän miljardin euron sopeutustoimet kohdistuvat kaikkeen valtion toimintaan, ja siksi osa niistä osuu valitettavasti myös Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin. Huoltovarmuusnäkökulmasta puuenergialla on jatkossakin tärkeä rooli. Jos halutaan päästä Euroopan unionin vuoden 2040 päästötavoitteeseen, joka on 90 prosentin nettovähennys hiilipäästöihin, hiilidioksidia on pakko ottaa talteen. Miten metsien ja metsämaan hiilensidontaa voisi kasvattaa. Talteen otettu hiilidioksidi joko varastoidaan tai sille löydetään hyötykäyttöä. Olemme linjanneet, että keskitymme Luontopalveluiden toiminnassa erityisesti ydintoimiin eli luonnon monimuotoisuustyöhön ja reitistöistä huolehtimiseen. Pidän tärkeänä sitä, että sopimuksista pidetään kiinni. Metsät ovat meidän tärkein hiilinielumme. Maaperäpuolella pyritään esimerkiksi varmistamaan se, ettei metsäisiä turvemaita raivattaisi enää pelloiksi. Esimerkiksi päästöttömien synteettisten polttoaineiden tuotannossa voitaisiin hyödyntää talteen otettua bioperäistä hiilidioksidia yhdessä puhtaan sähkön kanssa. Toisaalta sähköistymisen myötä bioenergian rooli pienenee. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit
38 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529495-_6320506.indd 38 AR-20250324-529495-_6320506.indd 38 11.3.2025 11.32.16 11.3.2025 11.32.16. Uusi versio on suunniteltu niin, että se mukautuu kätevästi kännykän tai tabletin ruudulle. Aivan joulun alla ajettiin alas vanha versio, ja nyt netistä löytyy vain uusi Metsään.fi. Metsässä ja kotona Metsään.fi-karttapalvelu on tehty niin, että sitä voi käyttää kätevästi kosketusnäytöllä. Esimerkiksi kirkkaalla auringonpaisteella kännykän tai tabletin käyttö ulkona luonnossa voi kuitenkin olla hankalaa, samoin rankkasateella. M etsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu uudistui viime vuoden aikana. Klikattavia luonnonhoidon tavoitteita on yhteensä 18. Tietoa on vaikka kuinka paljon. Kätevästi kännykällä Metsäkeskuksen suosittu Metsään.fi-verkkopalvelu uudistui viime vuonna. Tavoitteeksi voi valita vaikka sen, että kaikessa metsänhoidossa kuviolla turvataan erityisten lajien esiintymispaikat tai annetaan metsänomistajalle tietoa jatkuvan kasvatuksen mahdollisuuksista. Karttapalvelu näyttää kätevästi huomioväreillä sellaiset kuviot, joihin Metsään.fi ehdottaa metsänhoidon toimenpiteitä. Metsään.fi kertoo myös kyseiselle kuviolle suositellun puunkorjuun ajankohdan. Pääpuulajin lisäksi Metsään.fi kertoo puuston kasvutahdin ja tilavuuden sekä kuviota että hehtaaria kohden. Myös melko kokematon metsänomistaja näkee siitä suurin piirtein, minkä kokoisia ja näköisiä puita kuviolla tulisi olla. Vai onko kyseessä tukevampi maaperä, jolla raskaat koneet voivat liikkua myös normaalilla kesäkelillä. Uudessa palvelussa on panostettu tietojen visualisointiin. Kun näkee kartasta, että on vaikkapa kuviolla kolme, ja klikkaa kännykästä tai tabletista kyseistä kuviota, nettipalvelu antaa sen maaperästä ja puustosta valtavasti tietoa. Palvelu ilmoittaa, jos kuviolla on suojeltavia luontokohteita. Suurin muutos koskee palvelun mobiilikäyttöä. Luonnonhoidon tavoitteensa voi halutessaan jakaa metsäalan ammattilaiselle lähettäessään tälle yhteydenottopyynnön Metsään.fi-palvelun kautta. Lisäksi voi kirjoittaa muita toiveitaan. Metsänomistajalle palvelun mobiili käyttö on hyvä tapa tutustua omaan metsään paikan päällä. Metsänomistaja voi kävellä metsässään, ja kartta näyttää, millä kuviolla hän milloinkin on. Havainnolliset graafit Ensin kerrotaan kuvion koko hehtaareina. Myös puutavaralajit on eritelty eli se, kuinka paljon kuviolla on tällä hetkellä tukkipuuta ja minkä verran kuitupuuta. Samoin voi valita tavoitteeksi sen, että haluaa taimikonhoidossa ja kasvatushakkuissa säilyttää sekapuustoisuuden tai suojatiheikköjä. Nämä metsälain niin sanotut kymppikohteet tulee ottaa huomioon kaikessa metsänhoidossa. Metsänomistaja saa tietää maaperän ominaisuudet, esimerkiksi sen, että maalaji on keskikarkea tai karkea kangasmaa. Uusille metsänomistajille nettipalvelu on loistava tapa tutustua metsäänsä. Onko kyseessä sen verran pehmeäpohjainen maasto, METSÄVARATIEDOT Teksti TEPPO KUITTINEN | Kuvat VM-ARKISTO että korjuukoneet voivat liikkua siinä vain talvisaikaan maan ollessa jäässä. Omat luontotavoitteet Metsänomistaja voi asettaa kuviolle omat luonnonhoidon tavoitteensa. Lisäksi Metsään.fi-karttapalvelussa on nyt paikannustoiminto. Uudistushakkuissa voi valita tietylle kuviolle esimerkiksi tekopökkelöiden tekemisen. Kuvioihin tutustumista voi jatkaa kotona. On eri puulajien jakauma, puuston pohjapinta-ala, runkoluku, keskiläpimitta ja keskipituus. Esimerkiksi kehitysluokkien yhteydessä on piirroskuva
Laserkeilausinventointi ei sovellu pienille taimikoille, vaan niille tarvitaan muita tietolähteitä. Paikannustoimintoa voi käyttää kätevästi myös Metka-tukien hakemisessa. Mikäli kuvioiden rajat metsävaratiedoissa eivät vastaa todellisuutta, näistäkin virheistä pystyy ilmoittamaan. Verkkopalvelun paikannustoiminto helpottaa rajojen piirtämistä. Jos taimikon varhaisperkauksessa on jätetty osa taimikosta perkaamatta, kyseinen alue tulee piirtää kartalle Metka-hakemukseen. Ilmoita virheestä -toiminnossa on myös karttapalvelu, johon metsänomistaja voi piirtää kuvioiden todelliset rajat. Puuston kaukokartoitus on sitä epäluotettavampaa, mitä pienempää puusto on. Käsittelemättä jätetty alue on helpompi piirtää oikeaan kohtaan kartalla, kun piirtää sen paikan päällä taimikossa kännykän tai tabletin näytöllä. 39 Aarre 3/2025 METSÄ Aarre 3/2025 AR-20250324-529495-_6320506.indd 39 AR-20250324-529495-_6320506.indd 39 11.3.2025 11.32.20 11.3.2025 11.32.20. Oman metsän tietoja pääsee tarkastelemaan vahvan tun nistautumisen kautta. Löy tämänsä virheet kannattaa ilmoittaa palvelun avulla. Myös arviossa puuston iästä voi olla jopa kymmenien vuosien virheitä, koska arvio perustuu puiden kokoon. Esimerkiksi jos kuvion pääpuulaji tai kehitysluokka on Metsään.fi-palvelussa väärin, siitä voi ilmoittaa klikkaamalla alavalikon kohtaa Ilmoita virheestä. Älä usko kaikkea Metsään.fi-palvelussa on myös virheitä ja epätarkkuuksia, joten metsänsä todellisesta tilanteesta kannattaa varmistua maastokäynnillä. Epätarkkuuksia voi olla myös metsälain 10. pykälän mukaisissa luontokohteissa. Kun metsänomistaja kävelee kuviorajoja pitkin, täplä näyttää hänen sijaintinsa kartalla, jolloin kuviorajan piirtäminen virheilmoitukseen on helppoa. Metsäkeskuksen verkko palvelu tarjoaa tietoa ja metsän hoitoehdotuksia, mutta viime kädessä päätök set tekee metsänomistaja itse. LISÄTIETOJA metsakeskus.fi Näin ilmoitat virheestä M etsänomistaja voi vaikuttaa oman metsänsä metsävaratietoihin ilmoittamalla Metsäkeskukselle mahdollisesta virheestä
Ääritapauksessa palvelu voi ehdottaa metsänomistajalle kaikkien kuvioiden samanaikaista päätehakkuuta. Myös ilmakuvat löytyvät sekä tavallisena että vääräväri-ilmakuvana. Näin metsä tuo tasaisemmin tuottoja. Tässä metsässä painottuvat varttuneet ikäluokat. Pyynnön saatuaan yritykset ottavat yhteyttä suoraan metsänomistajaan joko puhelimitse tai sähköpostilla. ”Metsävaratietojen tuotanto vaatii laserkeilausaineistoja, ilmakuvia sekä maastomittauksia. Tämän metsän valtapuu on kuusi. Laserkeilausmenetelmä ei osaa erotella eri lehtipuulajeja, joten ne ilmoitetaan yhdessä. Esimerkiksi taimikkoon se voi ehdottaa varhaisperkausta vuodelle 2027. Puuston eri kehitysluokat näkyvät erivärisinä. Metsäsuunnitelmaa varten metsännomistaja voi antaa nettipalvelussa suostumuksen, jolloin suunnitelman tekevä ammattilainen voi ladata metsän tiedot omalle koneelleen pohjatiedoksi. Palvelu myös arvioi kyseisen hoitotoimen hinnan, jos työ teetetään metsäammattilaisella. ”Laserkeilausten välisenä aikana palveluun saadaan kolmen vuoden välein tuoretta ilmakuvaa Maanmittauslaitokselta.” Palvelu voi antaa oudoilta tuntuvia hoito ehdotuksia. Ei korvaa metsäsuunnitelmaa Metsään.fi ei korvaa tilan metsäsuunnitelmaa. Metsävaratietojen tuottaminen tapahtuu aina viiveellä, mutta ilmakuvat saadaan yleensä palveluun nopeammin”, kertoo Metsäkeskuksen asiantuntija Iida Eräjä. Metsään.fi käyttää pääasiassa sellaisia metsävaratietoja, jotka kerätään ilmasta käsin laserkeilauksella ja ilmakuvilla. Metsäsuunnitelmien tekijät käyttävät kuitenkin samoja metsävaratietoja kuin Metsään.fi. Verkkopalvelu voi myös välillä antaa oudoilta tuntuvia hoitoehdotuksia, sillä sen ehdotukset tulevat puhtaasti tietokoneelle syötettyjen raja-arvojen mukaan. Metsäkeskuksen palvelu antaa paljon samoja tietoja kuin metsäsuunnitelma, mutta se ei ole yhtä tarkka ja perusteellinen. Metsänhoitotöiden hinta-arviot perustuvat Luonnonvarakeskuksen tietoihin. Niiden välillä Metsään.fi-palvelu kasvattaa kuvioiden puustoa laskennallisesti keskimääräisiin kasvutietoihin pohjautuen. Metsäsuunnitelmaa tehtäessä metsäammattilainen käy maastossa tutustumassa metsän eri kuvioihin. Palvelun käyttäjän on hyvä tietää, että laserkeilaustiedot ja ilmakuvat voivat näyttää metsästä erilaisia tietoja. Osa nettipalvelun tiedoista on saatu maastokäynneistä. 40 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529495-_6320506.indd 40 AR-20250324-529495-_6320506.indd 40 11.3.2025 11.32.24 11.3.2025 11.32.24. Tyypillisin tapa tutustua keilaustietoihin on klikata kartalle esiin latvusmalli, joka antaa hyvän yleiskuvan siitä, mitä eri kuvioilta löytyy. Lopulliset hoitoja hakkuupäätökset tekee aina metsänomistaja itse. Yleensä metsänomistajien tavoitteena on se, että metsässä on kaikkia puuston kehitysluokkia taimikoista päätehakkuuikäisiin kuvioihin. Kehitysluokka-graafista voi katsella, onko jakauma omien tavoitteiden mukainen. Laserkeilauksia tehdään kuuden vuoden välein. Tiedot palveluun viiveellä Karttapalvelussa saa esille esimerkiksi laserkeilauksen tiedot usealla tavalla. METSÄVARATIEDOT Palvelun karttaosiossa voi tarkastella omien metsäkiinteistöjensä kuviotietoja. Palvelusta löytyvät kätevästi myös metsäalan yritykset, joille voi jättää yhteydenottopyynnön palvelun sisällä. Tämä johtuu siitä, että ilmakuva voi olla uudempi kuin laserkeilaustiedot. Tätä ei metsäsuunnitelman tekijä ehdottaisi, vaikka metsä olisi hakkuukypsää. Arvio on laskettu kyseisessä maakunnassa kolmen viime vuoden aikana tehtyjen vastaavien metsänhoitotöiden kustannusten pohjalta
Kasvatettavan taimikon keskipituus pitää olla edelleen vähintään 0,7 metriä. Niillä taimikon ja nuoren metsän hoitokohteilla, joista kerätään pienpuuta, tuki on 250 euroa hehtaarilta ensi vuoden alusta lähtien. Hoitotyön jälkeen kasvatettavan taimikon tai nuoren metsän keskipituuden enimmäisvaatimus laskee metrillä. Jos hoitotyön aloittamisesta on kulunut pidempään kuin puoli vuotta, hakemus hylätään. 41 Aarre 3/2025 METSÄ Aarre 3/2025 AR-20250324-529495-_6320506.indd 41 AR-20250324-529495-_6320506.indd 41 11.3.2025 11.32.28 11.3.2025 11.32.28. Esimerkiksi jos hakemus saapuu Metsäkeskukseen 1.4.2025, hoitotyön tulee olla aloitettu 1.10.2024 tai sen jälkeen. Vuoden 2026 alusta taimikon ja nuoren metsän hoidon tukiehtoihin tulee muutos. Ne käsiteltiin saapumisjärjestyksessä, ja tuki maksettiin vuoden 2025 määrärahasta. LISÄTIETOJA metsakeskus.fi Puutavara-graafi arvioi tukkija kuitupuun nykymäärät ja antaa osviittaa myös metsän tämänhetkisen puuston arvosta. Vuoden 2026 alusta lähtien myös pienpuun keruusta maksettava lisä alenee. Metsänhoidon tukihakemusten lisäksi Metsään.fi-palvelussa voi tehdä myös metsänkäyttöilmoituksen. Viime vuonna metsänomistajat hakivat taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea niin vilkkaasti, että tukivarat loppuivat kesken. Enimmäiskeskipituus on sen jälkeen havupuuvaltaisilla kohteilla 11 metriä ja lehtipuuvaltaisilla kohteilla 14 metriä. Vuodelle 2025 puuntuotannon tukivaroja on käytettävissä 37,3 miljoonaa euroa. Tuen hakuaika lyheni T aimikon ja nuoren metsän hoidon Metka-tukea on nyt haettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hoitotyön aloittamisesta ja kahden kuukauden kuluessa töiden päättymisestä. Toteutusilmoituksia jäi loppuvuodesta käsittelemättä noin 11,6 miljoonan euron edestä. Metsään.fi-palvelun puustotiedot ovat sitä luotettavampia, mitä varttuneemmasta metsä kuviosta on kyse. Aiemmin hakuaikaa on ollut vuosi töiden aloittamisesta. Hakuaikaa koskeva muutos tuli voimaan vuoden 2025 alussa, ja muutos koskee Metsäkeskukseen 1.1.2025 lähtien saapuneita hakemuksia. Viime vuonna tukea maksettiin 33,3 miljoonaa euroa, ja sillä hoidettiin liki 120 000 hehtaaria taimikoita ja nuoria metsiä
Laawun hirsirunkoiset, teltan muotoiset makuusopit kootaan hallissa ja kuljetetaan valmiina paikalleen. 42 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529489-_6320507.indd 42 AR-20250324-529489-_6320507.indd 42 11.3.2025 11.32.47 11.3.2025 11.32.47. LEIPÄ PUUSTA Laawu Perustamisvuosi: 2020 Kotipaikka: Kouvola Liikeidea: Suunnitella ja valmistaa kestäviä ja vastuullisia asumis konsepteja Omistaja: Juho Repo Liikevaihto: 0,5– 1,0 miljoonaa euroa vuonna 2025 (arvio) Työntekijöitä: 5 LISÄTIETOJA laawu.fi KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Valmiina paikalleen Juttuun liittyvällä videolla näytetään, miten kuljetus liikkeen nosturiauto nostaa rakennuksen paikoilleen Ruotsinpyhtäällä
Se palasi Revon mieleen, kun hän suoritti liiketalouden kurssia Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa ja teki tehtävää, jossa kehiteltiin väliaikaista majoituskapasiteettia Kotkan Meripäiville. Mitä jos kaikilla olisi oma makuusoppi. Juho Revon isoisän rakentamalla mökillä oli paljon porukkaa mutta niukasti majoitustilaa. Aihio jäi hautumaan. ”Puuhailin tuotekehityksen parissa ja sain apua oppilaitoksen opettajilta.” Sitten iski korona. Se syntyi kymmenisen vuotta sitten rapujuhlissa Vuohijärven rannalla Kouvolassa. ”Esittelin ideani työn tilaajalle, ja myös Xamkissa kiinnostuttiin”, Repo kertoo ja riisuu työkaluvyönsä terassille, jota hän on ollut rakentamassa pari päivää. ”Idea lässähti, kun ei ollut tapahtumia. Koulussa Repo piirteli paperille kuvia majoitusratkaisusta. Edullinen hallipaikka vuokratiloissa liikeni silloiselta Aikuiskoulutuskeskus Taitajalta. LUKSUS MAJOITUSTA LUONNOSSA Juho Revon perustama Laawu rakentaa teltan ja mökin yhdistäviä pienrakennuksia, jotka tarjoavat majoituspaikkoja luonnon keskellä. Sitten päätin kehittää tuotettani luontomatkailulle sopivaksi.” 43 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529489-_6320507.indd 43 AR-20250324-529489-_6320507.indd 43 11.3.2025 11.32.50 11.3.2025 11.32.50. Sen jälkeen hän sai sparrausta insinööriltä ja arkkitehdiltä. Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN A lussa oli idea
Laawun tuotanto on omissa käsissä. Paketti on saatu nyt toimimaan niin, että tekeminen pysyy järkevänä.” Ympäristö edellä Laawun tuotantotilat ovat Kuusankosken Kyminruukin vanhassa veturihallissa. ”Siinä saisi olla sänky ja hyvä patja, ja sähköt tai kamiina lämmitystä varten.” Laawu-malliston pienrakennukset sijoittuvat telttailun ja mökkeilyn välimaastoon. Kaikki materiaali pyritään hankkimaan Kymenlaaksosta. Esimerkiksi tämän katolle asennetaan aurinkopaneelit”, Repo kertoo. Suomessa on maailman parhaat hirsirunkojen valmistajat”, Repo sanoo. ”Kun saamme mukaan muutamia uusia osakkaita, yrityksen palvelut ja tuotevalikoima saadaan leveämmäksi”, Repo sanoo ja kuivaa ikkunan huolellisesti lastalla. Yritys tekee rakennustyön itse puunsuojausta ja sisustusta myöten. Juho Revolla on rakennusalan peruskoulutus, mutta hän työskenteli pitkään VR:n palveluksessa. Tarjoamalla optimoidun palvelun erottaudumme isoista toimijoista.” LEIPÄ PUUSTA ”Mietin jatkuvasti, miten asiat voisi tehdä paremmin”, sanoo Laawun perustaja Juho Repo. Hinnoittelun opettelua Repo irrottaa puhaltimella suurimmat liat hirsirakennuksen ikkunasta ennen kuin jynssää sen puhtaaksi ikkunanpesimellä. ”Rakennus kootaan hallissa. Puuseppä-kirvesmies rakensi noin 80 taloa harrastuksenaan. Aika ja resurssit on revitty omasta selkä rangasta. Niissä on teltasta puuttuvia mukavuuksia, mutta näköala päätyikkunasta on kuin teltan suuaukosta. Liikekumppanina on kirvesmiestaustainen Toni Turkkila, joka toimii Laawun tuotantopäällikkönä. Niinpä Repo ilmoitti olevansa halukas lähtijä, kun työnantaja kävi muutosneuvotteluja. Viime kesästä alkaen hän on ollut täysipäiväinen yrittäjä. Äärimitat ja paino ratkaisevat. 44 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529489-_6320507.indd 44 AR-20250324-529489-_6320507.indd 44 11.3.2025 11.32.53 11.3.2025 11.32.53. Yrityksen alkuaikoina hänelle sattui joskus hinnoitteluvirheitä. ”Emme toimita asiakkaille materiaaleja koottavaksi. Hirsirunkoisessa, teltan muotoisessa rakennuksessa korostuvat Revolle tärkeät asiat eli puu, ekologisuus ja liikuteltavuus. Sen hankki luontomatkailuyritys Wellsters, joka alkaa vuokrata rakennusta retkeilijöille. ”Ihan joka tunnista en saanut itselleni liksaa. Palkkatöissä käyminen ja yrityksen pyörittäminen ei ollut helppo yhdistelmä. Hän aloitti rakennustyöt 15-vuotiaana isoisänsä apuna. Sen välissä seisoo Revon tuotekehittelyn tulos, Laawu-malliston pienrakennus, jonka Kuljetusliike S. Loviisassa olevan Aarni Eco -mallin lattiapinta-ala on 11 neliötä. ”Ne ovat käyneet pieniksi, joten olemme siirtymässä tekemään tiiviimpää yhteistyötä hirsivalmistajien ja muiden tavarantoimittajien kanssa Valkealan teollisuusalueelle.” ”Sain neuvoa kokeneemmilta, ettei ole liiketaloudellisesti järkevää ostaa kuusitukkia ja sahauttaa niitä itse. Oleellista on se, että siirto onnistuu ilman erikoiskuljetusta. ”Voimme räätälöidä mallistoamme yritysten toiveiden mukaan. Lehtinen laski millintarkasti paikalleen. Laawun pien rakennus päätyi Loviisan kaupun gin entiselle uima rannalle. Siellä sitä vuokrataan yöpyjille. Hän kuitenkin tietää, että osa luontomatkailijoista kaipaa mukavaa ja turvallista yöpymispaikkaa. Mukavuutta matkailuun Kaksiosainen terassi on noussut Särkjärven käytöstä poistuneelle uimapaikalle Loviisan Ruotsinpyhtäälle. Metsätiet ja tien ylittävät sähkölinjat ovat joskus aika nafteja rekalle.” Juho itse on nukkunut pikkupojasta lähtien teltassa metsäretkillä vanhempiensa kanssa
Yritykseltä löytyy tekijäverkostoa eri puolilta maata. ”Lapin luksusmökit eivät ole jokaisen saatavilla, mutta yöhön Laawussa useimmilla on varaa”, Repo sanoo. Suunniteltua paikkaa kannattaa joskus siirtää pari metriä, jotta saadaan asennus kustannustehokkaaksi ja ympäristön kannalta järkeväksi.” Koulutuksen kautta töihin Työntekijöitä Laawu on kouluttanut itse. Edullisin maksaa noin 20 000 euroa. ”Moni alalta valmistuva haluaa ensimmäisen työpaikkansa läheltä.” Nyt myös muutamalle suunnittelua sekä myyntija markkinointityötä tekevälle nuorelle on löytymässä urapolku Laawusta. Parasta markkinointia Laawulle ovat olleet käyttäjien sosiaalisessa mediassa jakamat kokemukset. Parhaillaan tilauksessa on erämaamökki Jaalaan. Tuli kysymys, pystymmekö muokkaamaan paketin halutunlaiseksi, ja kerroin sen onnistuvan.” Laawun suurimmassa mallissa tilaa on 20 neliömetriä. Loviisasta kaadettiin muutama puu, muttei yhtäkään liikaa. Heitä on löytynyt ammattikoulutusta antavan Edukon kautta. Kuljetusliike S. ”Töitä jaksaisin tehdä vaikka kuinka paljon, mutta pitää muistaa antaa aikaa myös läheisille.” Puskaradion teho Loviisaan tuotu Aarni Eco on Laawu-malliston esittelykappale, joka on käynyt muun muassa Mielakan laskettelukeskuksen huipulla. 45 Aarre 3/2025 METSÄ AR-20250324-529489-_6320507.indd 45 AR-20250324-529489-_6320507.indd 45 11.3.2025 11.32.56 11.3.2025 11.32.56. Lehtinen Oy toi ja nosti rakennuksen paikoilleen. Moni haluaa rakennuksen lempikalliolleen tai muuhun luonnonkauniiseen paikkaan, jonka lähelle ei pääse rekalla.” Tärkeä arvo on luonnon kestävä hyödyntäminen. ”Menossa on kehitystyö, jossa tekijät rakentavat samalla itselleen työpaikkaa.” Kuikka huutaa Särkjärven selällä, kun Repo hakee pakettiautostaan eväät. ”Kävimme kuuntelemassa tilaajan toiveet. Rakennus herätti S-ryhmän kiinnostuksen. Olen koko ajan voinut pienentää omaa rooliani yrityksessä. ”Se tarkoittaa muun muassa sitä, että otamme huomioon ympäristön, johon rakennus asennetaan. Revolle ja samalla Laawulle tärkeä arvo on luonnon kestävä hyödyntäminen. ”Ajatuksena on viedä sinne traktorilla mahdollisimman valmiit elementit, ja kokoaminen tapahtuisi ensi kertaa paikan päällä.” Vielä ei ole selvää, onko rakennustapa taloudellisesti järkevä. Sellaiseen mahtuu wcja suihkutila makuupaikkojen lisäksi. Enää ei tarvitse olla kaikessa mukana.” Asennuksen päätyttyä alkaa yrittäjän viikon mittainen kesäloma, jonka aikana hän on luvannut tehdä monenlaista 6-vuotiaan Sofia-tyttönsä kanssa. Se halutaan paikkaan, jonka viereen ei pääse rekalla. Kaurapuuron keittämisen jälkeen aamuvuoroa seuraa iltavuoro, jonka aikana terassin peite laudat löytävät paikkansa. Mallien hinta riippuu varustelutasosta. Laawu hoitaa myös rakennuksen perustukset. ”Pakko on silti kokeilla. Se halusi Laawulta kolme majoitusratkaisua Tykkimäen huvipuiston kupeeseen. Juho Repo puhdistaa ikkunan kuljetuksen jäljiltä. Jos kohde on Länsi-Suomessa, sinne on turha ajaa Kouvolasta kaivinkonetta. ”Mikäs tässä on puuhatessa luonnonkauniilla paikalla
”Epävirallisia lisänimiä on syntynyt etenkin porukoissa, jonka jäsenet ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa JUURET Teksti TUIJA MANNERI | Kuvitus AINO SAARIKIVI keskenään, esimerkiksi savottatyöläiset, merimiehet, urheiluja koululaisporukat”, kertoo nimistöasiantuntija Helinä Uusitalo Kotimaisten kielten keskuksesta. Siellä kelluivat voirasiat, oli sinne survottu joku reppukin. NIMESTÄ MIES TUNNETAAN Sekä jätkät että pomot saivat savotalla ja uitolla helposti lisänimiä. ”Pataan oli lyöty karitsa nylkemättä, karvoineen päivineen. Joukkoon mahtui sekä hyväntahtoisia että soimaavia nimityksiä. Hän lähti vastentahtoisesti kämpälle muonaa puuhaamaan. Jos sukunimi ei ollut Määttä, se oli Lämsä. Muut huutelivat vielä perään ohjeita. IsäntäLehtiseksi kutsuttiin miestä, joka nai erään leski emännän. K aritsa oli ostettu ohikulkumatkalla. Sukunimiä oli kyllä jo varhain käytössä mutta lähinnä Itä-Suomessa. ”Tuskailivat siinä savottain kasöörit heidän selvillä pitämisessään, kun samalla savotalla saattoi olla kymmenien Määttien joukossa Kalle Aukusti Määttiäkin toistakymmentä.” Niin ikään oli vaikea pitää lukua kainuulaisista ja savolaisista. Muitakin Lehtisiä Osma tiesi metsätyömailta. ”Pane minunkin repustani! Pane voita minunkin rasiastani!” Väinö Osma muistelee kirjassa Jätkät sen kun porskuttaa. Neiti-Lehtinen puolestaan käveli sipsutellen ja puhui vienolla äänellä. 46 Aarre 3/2025 JUURET AR-20250324-529469-_6320500.indd 46 AR-20250324-529469-_6320500.indd 46 11.3.2025 11.29.50 11.3.2025 11.29.50. Nyt siitä pitäisi keittää yhteinen ateria, ja uittoporukka määräsi joukostaan kokiksi erään Lehtisen. Illalla majapaikassa nälkäisiä miehiä odotti melkoinen näky. ”Esimerkiksi Satakunnan talonpojista tiedetään 1400–1500-luvuilta Nils Mustapää, Johan Vatisuu ja Nils Torahammas. Niitä käytettiin jo keskiajalla. Väisäsiä esimerkiksi olivat Hankala-, Samalla savotalla saattoi olla kymmeniä Kalle Aukusti Määttiä. Ne kertoivat milloin ulkonäöstä, milloin luonteesta, kotiseudusta, elintavoista tai sattumuksista. Lehtinen oli hävinnyt teille tietämättömille.” Porukan kiukku haihtui aikanaan, mutta Lehtiselle jäi pysyvä nimitys: Emäntä-Lehtinen. Lisänimillä on Suomessa pitkät perinteet. Lisänimille oli yksilöinnin kannalta siis tarve”, Uusitalo kertoo. ”Myös metsäsavotoilla liikanimet varmasti syntyivät osaksi käytännön tarpeesta.” Väinö Osman mukaan esimerkiksi kuusamolaisten erittely oli toivotonta. Hankala vai Myötäsuka
Ja jopa Nimetön. Mateenmallinen-Väisänenkin löytyi. Ovela oli aivoituksiltaan sekin jätkä, joka kuskasi linja-autossa pirtua savotoille. Uusi jätkä tosin kaikkosi, kun oli rahansa saanut. Poliisit pitivät autossa ratsian, mutta musta-asuinen mies keksi sanoa olevansa Ranuan pastori. Siitä muut oppivat miehen nimen, elleivät olleet jo sitä ennen ehtineet antaa hänelle lisänimeä.” Heti saapuessaan nimen sai ainakin Myllylän Aarne, joka mainitsi, että häntä sanotaan Akiksi. Joskus taas jäljelle ei jäänyt mitään ihmisen oikeasta nimestä, selviää Pekka Laaksosen liikanimitutkimuksesta. Kirkosta ja manalasta Eräällä savotalla ukkoherra tarjosi seuraavaksi paria huonoa palstaa. Miehet mieluummin huilasivat kuin ottivat ne. Hän sai heikkotuottoiset palstansa, ja muut pääsivät paremmille. Hän lupasi, että jos muut keräävät kolehdin, hän ottaa kehnot palstat eli laukaisee niin sanotun annonrajan. Siitä löytyy muitakin kirkollisen tittelin haltijoita, esimerkiksi Vekaruksen pappi, joka puhui niin laveasti, että pienestä asiasta venyi esitelmä. ”Liikanimi onkin usein kertomus lyhimmässä muodossaan”, tutkija Urpo Vento on todennut. 47 Aarre 3/2025 JUURET AR-20250324-529469-_6320500.indd 47 AR-20250324-529469-_6320500.indd 47 11.3.2025 11.29.51 11.3.2025 11.29.51. Hän lukitsi kerran humalapäissään itsensä johonkin kämppään. Jätkästä saattoi tulla vaikkapa Metsien kuningas, Viskaali tai Pohjan Tähti. ”Rovaniemellä mies oli kehunut käyneensä simauttamassa annonrajan liikkeelle. Kun muut alkoivat kysellä nimeä, Erkki vastasi, että hän on piru. ”Ujo tulokas on saattanut menetellä niinkin, että on kirjoittanut nimensä tupakka-askin kanteen ja naulannut tämän sänkynsä päätyyn. Kuvaileva sana saatettiin liittää myös etunimeen. Siten syntyivät muun muassa Luuja Tynkä-Matit, Pötky-Jussi, Paksus-Kalle ja Köpsy-Jallu. Sitten saapui uusi jätkä. Pastori-, Tavallinen-, Koiraja Myötäsuka-Väisänen. Matka sai jatkua, mutta jätkälle jäi uusi titteli, kuvaillaan Laaksosen nimiaineistossa. Siitä lähtien tuo nokkela jätkä kantoi Simauttajan nimeä”, kirjoittaa Tapio Vilkuna muisteluksissaan. Niin tuli Akista Raki Kämpillä ei tiettävästi ollut määrättyjä tapoja, joilla uuden työntekijän olisi pitänyt esittäytyä muille, Pekka Laaksonen totesi tutkimuksessaan. Sekä Piru-Erkin, Simauttajan, Ranuan papin että Emäntä-Lehtisen nimet sisältävät kukin pienen tarinan. Taivaan sijasta alakerran suuntaan päätyi PiruErkki
Joskus porukka yhteisymmärryksessä päätti unohtaa tai vaihtaa nimen, joskus taas nimetyn omasta pyynnöstä. Joskus porukka päätti unohtaa tai vaihtaa nimen. Usein jätkäjoukosta löytyi joku, joka erityisen lahjakkaasti keksi muille nimiä. Esimerkiksi kaitakasvoinen Kuolema halusi ja sai mieluummin olla Rontta-setä. Silloin eräs vanha jätkä, kenties hiukan saunahuikkaa ottanut, tuumasi, että Lapissa on vain yksi Aki, ”Kastreenin Aki, forsmestari ja herra”. Silloin hänen hiukan kimeä äänensä kohosi falsettiin.” Työnjohtaja Karppisesta tuli olemuksensa vuoksi Tuskanpunainen-Karppinen. Yhtiön maineikas metsäpäällikkö Hugo Sandberg puolestaan oli työntekijöille Samperi tai Lapin keisari. Helsingin-Hessu ei ehkä saanut yhtä helposti pestiä kuin joku muu, jonka nimi viittasi metsäisiin kotiseutuihin. Erästä heistä alettiin kutsua Nimi neuvokseksi. Kuolemasta Rontta-sedäksi Lisänimien sävyt vaihtelivat neutraaleista myönteisiin ja kielteisiin. Jätkäperinteen liikanimiä. Kun ajat paranivat, nimi lyheni pelkäksi AjanKarppiseksi. Mutta itse hän ei liika nimiä sietänyt. Kemi-yhtiön työnjohtaja David Kunelius sai nimekseen Vinstaakeli, koska hän käytti outoja ja omaperäisiä sanoja. Ukkoherra kilikattaa LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Timo Holtari, Pekka Laaksonen ja Urpo Vento (toim.): Jätkät sen kun porskuttaa (Weilin+Göös 1970) Pekka Laaksonen: Nätti, Tulikuuma ja Tuskanpunainen. Paitsi jos Sandberg itse tiedusteli jätkiltä, tietävätkö he, kuka hän on. Vuosien kuluttua minä tapasin sen toisella puolen Lappia ja Raki-nimellä tämä jätkä tunnettiin sielläkin”, kuvaillaan muisteluksessa Laaksosen tekstissä. Liikanimistä ja roolinimistä kertomusperinteessä. ”Lisänimillä voidaan huumorin keinoin myös osoittaa niin positiivisia kuin negatiivisiakin tunteita lisänimen kantajaa kohtaan.” Epäviralliset nimet häivyttivät jätkien sosiaalisia taustoja, Hanna Snellman nostaa esille tutkimuksessaan. Teoksessa Nimikirja (WSOY 1972) Tapio Vilkuna: Savitalon pojat savotalla (Metsälehti Kustannus 1998) JUURET T yömaiden johtoporras sai liikanimistä oman osansa aivan samalla tavoin kuin kouluissa oppilaat yhä nimeävät opettajiaan. ”Hän omaksui lopulta huvittamistarkoituksessa lisänimensä mukaisen roolin esiintyen hartaana ja raamatullisia fraaseja viljellen”, Laaksonen kirjoittaa. Sandbergilla oli sellainen tapa, kuuli kansatieteilijä Sakari Pälsi tutkimusmatkallaan: ”Vastaukseksi ei kelvannut mikä tahansa tusinatitteli, ei hosmestari enemmän kuin tirehtöörikään, vaan siksi vaadittiin yksi ja sama: ’Leivän Isä’.” 48 Aarre 3/2025 JUURET AR-20250324-529469-_6320500.indd 48 AR-20250324-529469-_6320500.indd 48 11.3.2025 11.29.53 11.3.2025 11.29.53. Esimerkiksi ukkoherra Eemeli Juntusta, kyvykästä miestä, jätkät alkoivat kutsua Kilikattaja-Juntuseksi, muistelee Tapio Vilkuna teoksessaan. Teoksessa Nimikirja (WSOY 1972) Sakari Pälsi: Tukkimetsistä ja uittopuroilta (Otava 1923) Hanna Snellman: Tukkilaisen tulo ja lähtö (Pohjoinen 1996) Urpo Vento: Tunsitteko Jepulis-Penjamin. ”Nimien käyttö kuvastaa tilanteen epämuodollisuutta ja tuttavallisuutta, ja sillä vahvistetaan porukan yhteenkuuluvuutta”, Helinä Uusitalo analysoi. Toisaalta nimi saattoi paljastaa asioita, jotka vaikuttivat työnsaantiin. Lisänimestä ei erottanut, oliko työntekijä syntyisin isosta talosta vai varattomasta suvusta. Nälkäajan-Karppinen sai tittelinsä sen aikakauden mukaan, jolloin oli pohjoisen palstoille ilmaantunut. Kortelaisen Antti oli ensin Juuan Antti, sitten Jumalan poika, koska se tuli muille mieleen hänen parrastaan ja olemuksestaan. Vielä mies otti Aarnea sormilla rinnuksista, tarkkaili häntä ja totesi: ”Joo, et sinä ole mikään Aki, mutta sin oot Raki.” ”Ja tämä jätkä oli Raki ja se oli pitkään Raki. Nimi saattoi myöhemmin myös muuttua. ”Hän oli lihavahko, pyöreänaamainen mies, viljeli ahkeranlaiseen tippoja, hikoili ja punotti”, Väinö Osma kuvailee jätkäperinteen keruukirjoituksessaan. ”Kiivastuessaan hän löi hattunsa tantereeseen ja hyppeli sen päällä
020 413 2277 (ark. Yhden palkinnon arvo on 25 euroa. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Kirja opastaa vuodenkierron mukaiseen villiruuan käyttöön kodin ruokapöydässä. Vastaa oheiseen lukija kyselyyn 27.4.2025 mennessä. VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. . Arvomme kaikkien vastaajien kesken Metsän ruoka-aarteet -kirjan (Viestilehdet 2015). Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. Anka ra savotta kirjan voittivat arvon nassa Hannu Hautamäki, Hois ko, Maarit Huuskonen, Keitele pohja, Maija-Liisa Penttilä, Mä kelä ja Sisko Särkkä, Ristiina. Vastasi odotuksiani . Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. 8–21). Muu lukija 2. Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. Tilaajan perheenjäsen . Varusta kuori kirjepostimerkillä. Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Kiitokset kaikille vastaajille! 49 Aarre 3/2025 VAKIOT AR-20250324-529486-_6320504.indd 49 AR-20250324-529486-_6320504.indd 49 11.3.2025 11.30.32 11.3.2025 11.30.32. Kerro, mikä on lehden paras juttu. Osallistut samalla Metsän ruoka-aarteet -kirjan arvontaan. VIIME VOITTAJAT Aarre 1/25:n kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Mil joonan tukin autosavotta. Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7. Reseptien lisäksi kirja sisältää vinkkejä villiruuan keruuseen sekä saaliin käsittelyyn ja säilömiseen. Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Aarre-lehden kestotilaaja . Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. Varusta kuori kirje posti merkillä. Aarre 3 / 2025 Mikä juttu kiinnos ti sinua. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Olen . 1
Talon nykyisille omistajille vanhan talon kunnostaminen on elämäntapa. 50 Aarre 3/2025 PUU AR-20250324-529473-_6320495.indd 50 AR-20250324-529473-_6320495.indd 50 11.3.2025 11.30.06 11.3.2025 11.30.06. Verhot ovien edessä pitävät talvella viiman takanaan. Teksti SUSANNA UUSITALO | Kuvat RITVA TUOMI Pariovien päältä löytyy talon rakennusvuosi. PUUTALO Tukevien hirsien suojassa Rantasalmen Kopsahovilla on vaiheikas historia
Kopsahovin nykyiset omistajat Janne Aaltonen ja Maria Luostarinen ovat kunnostaneet taloa yhdessä yli 15 vuoden ajan. Täällä asuvat Hammaslääkäri Janne Aaltonen ja rakennusarkkitehti Maria Luostarinen Rantasalmen Kopsahovi on 1800-luvun puolivälissä rakennettu hirsinen sotilasvirkatalo, jossa on asuintilaa 450 m2 Puu talo 51 Aarre 3/2025 PUU AR-20250324-529473-_6320495.indd 51 AR-20250324-529473-_6320495.indd 51 11.3.2025 11.30.10 11.3.2025 11.30.10
Kesäkäytöstä kodiksi Virkatalona Kopsahovi palveli lähes sata vuotta. Jannen äiti Marja-Terttu Aaltonen osti talon 1985 ja piti siellä muun muassa taidenäyttelyitä. Kopsahovin puutarha on sekin kunnostettu vanhaa vaalien, joten siellä on valtavia vanhoja kuusia, alkuperäisiä ruusulajikkeita sekä omenaja kriikunapuita. Tilaan sopivat penkit löytyivät savonlinnalaisesta purkutalosta. Viranhaltijat asuivat rakennuksen yläkerrassa. Talon katto korjattiin ja ikkunat kunnostettiin, sähköja vesijohdot uusittiin, keittiön halkeillut leivinuuni rakennettiin uudelleen paloturvalliseksi, ja ulkokuisti eristettiin puolilämpimäksi. Talon rakennutti 170 vuotta sitten Saimaan vesistökartoittaja, venäläinen majuri Lönnerström. ”1950-luvulla alakertaan vaihdettiin tuplaikkunat, kun asuminen siirtyi alakertaan. Ympärituulettuva kylpyhuone Kopsahovi on suuri talo, neliöitä on kaikkiaan 450. ”Kopsahovi oli aikoinaan sotilasvirkatalo, jossa kruununvoudit, tuomarit ja nimismiehet ovat asuneet ja pitäneet virkahuoneitaan”, kertoo taloa yli 30 vuotta remontoinut Janne Aaltonen. Nimismiehet asuivat talossa 1970-luvulle asti”, Janne kertoo. Hän ei ole laskenut työtuntiensa määrää. ”On kulttuuriteko säilyttää vanhoja taloja”, sanoo Jannen puoliso Maria Luostarinen, joka on ammatiltaan korjausrakentamiseen erikoistunut rakennusarkkitehti ja -konservaattori. Kopsahovi edustaa itäsuomalaista kartanotyyliä. Pelkästään 250 neliömetrin kokoisen alakerran kunnostus perheen asuinkäyttöön on kestänyt useamman vuosikymmenen. Talon elämä jatkuu ja kukoistaa rakennusperinnön vaalijoiden ansiosta. PUUTALO 52 Aarre 3/2025 PUU AR-20250324-529473-_6320495.indd 52 AR-20250324-529473-_6320495.indd 52 11.3.2025 11.30.18 11.3.2025 11.30.18. V uonna 1854 rakennettu Kopsahovi on muuntunut pitkän historiansa aikana Suomen suuriruhtinaskunnan virkatalosta yksityiskodiksi. ”Olen aina tykännyt tehdä käsilläni”, sanoo Janne, joka on ammatiltaan hammaslääkäri. Vanhojen kartanoiden, virkatalojen ja huviloiden lisäksi siihen kuuluvat savupirtit, aitat, riihet, työläisasuntolat sekä kaupunkien puukorttelit. Rakennus ehti olla asumat tomana pari kymmentä vuotta. Maria Luostarinen hoitaa pelargoneja lasiverannalla, joka on tehty 1950-luvulla. Näkymä kaksikerroksisen kuistin yläkerran kaari-ikkunoista. Kesäkäytössä ollut rakennus sai ympäristökeskukselta avustusta ulkovuorauksen kunnostukseen, ja siitä lähti vanhan talon pelastaminen Aaltosen perheen asuinkäyttöön. Julkisivussa kävijän huomion kiinnittää Rantasalmen alueelle tyypillinen korkea, kaksikerroksinen kuisti, jossa on kauniit kaari-ikkunat. Toki remontoinnissa on tarvittu myös ammattilaisia, ja myös perheen sukulaiset ovat osallistuneet rakennuksen kunnostamiseen. Etelä-Savossa on pitkä puurakentamisen kulttuuri. Pariskunta kunnostaa taloaan mieluummin omaksumalla entisajan työtapoja kuin rakentamalla tehokkaasti uutta, jolloin vanhan talon henki olisi vaarassa kadota. Sen jälkeen Kopsahovi oli asumattomana liki parinkymmenen vuoden ajan
Seinäkaapin Janne osti turkulaisesta antiikkiliikkeestä kovaan hintaan, koska ei saanut kaappia mielestään. Sen pitkän pöydän ääreen mahtuu monta ruo kailijaa. JANNE: ”Iän karttuessa voisin asua kiinteistössä, joka vaatii asukkailtaan hieman vähemmän huomiota.” MARIA: ”Voisin, sillä olen asumisen suhteen kaikkiruokainen. Talo lämpiää sähköllä ja puulla. Viime kesän iso hanke oli piharakennuk sen katon kunnostaminen. Keittiön suuri leivinuuni oli halkeillut, joten se piti rakentaa uudelleen. Sukellus vanhoihin työtapoihin Museoviraston korjauskortit sekä arkki tehti, ”talotohtori” Panu Kailan opit olivat maallikkorakentajaksi itseään nimittävän Janne Aaltosen apuna varsinkin remontin alkumetreillä. Puu uuneja on neljä, ja katolle on asennettu aurinkopaneelit. ”Märkätilarakenteet on irrotettu vanhas ta rakenteesta, ja tila on ympärituulettu va”, Maria Luostarinen selvittää. Salia käytetään lähinnä juhlissa ja jouluna. Ruokasalin kalustus on koottu isännän antiikki hankinnoista. JANNE JA MARIA: ”Ulkomaalaus kesällä 2025.” Voisitteko asua muualla kuin Kopsahovissa. JANNE: ”Keittiö.” MARIA: ”Yläkerran päätyhuoneet, joissa on toimistoni.” Mikä on talonne seuraava kunnostusprojekti. Kylpyhuoneen ikkunoiden tiffanylasitöillä on selkeä tehtävä näkösuojana. Esimerkiksi ranskalaishenkinen kylpy huone rakennettiin Museoviraston korjaus korttien mukaan. 3 x kotirauha Janne Aaltonen ja Maria Luostarinen, mitkä ovat lempi paikkanne kotona. Oleellista on se, että omassa kodissaan viihtyy.” 53 Aarre 3/2025 PUU AR-20250324-529473-_6320495.indd 53 AR-20250324-529473-_6320495.indd 53 11.3.2025 11.30.25 11.3.2025 11.30.25. Kopsahovin yläkerta saleineen on mo nelta osin alkuperäisessä asussaan. Monesti hän oli huolissaan, oliko teke mässä jotakin väärin, ja kaipasi tuekseen jotakuta, jolta kysyä neuvoja
Siellä on valtavia vanhoja kuusia, kukkapenkkejä sekä omenaja kriikunapuita. Pihan puolella on valoisa lasiveranta, joka on rakennettu 1950-luvulla. Samalla se turvaa jatkumon talon historialle. Julki sivussa huomiota kiinnittää kaksiker roksinen umpikuisti kaariikkunoineen. Sen kautta myös vaalitaan rakennusperinnetaitoja ja jaetaan tietoa niiden taitajista. Kopsahovi edustaa itäsuomalaista kartanotyyliä. Samanhenkisten ihmisten tapaamisista tulvineet ideat ja hankesuunnitelmat rekisteröitiin vuonna 2008 Etelä-Savon Rakennusperintöyhdistykseksi. ”Arkiympäristöä ja kotiaan pitäisi arvostaa enemmän”, Maria miettii. Pariskunta kertoo kursseista ja tapahtumista, joita yhdistys on järjestänyt. Nykyisen makuuhuoneen lattiasta löytyvät edelleen jalanjäljet, jotka kertovat ammoisten virkamiehien työpöydän paikan. PUUTALO Olohuoneen hirsiseinä tuo sanomaa vuosi satojen takaa. ”Historiallisen korjaamisenkin voi tehdä monella tapaa, kun sen suhteuttaa käytettävissä oleviin resursseihin.” Kotiaan pitäisi arvostaa Rakennusalan ammattilaiset muistuttavat, että korjausrakentamisessa kannattaa ensin laittaa tekniset asiat kuntoon ja vasta sen jälkeen miettiä sisustusta. Salin pitkä pöytä kokoaa suvun ja ystävät yhteen juhlissa ja jouluisin. Eteisessä on säilytetty 1930-luvun tapetti ja vanha seinäpuhelin. Marian pelargonit viihtyvät sen viiley dessä. ”Varaosapankki on kuin sukellus entisiin työtapoihin”, Maria Luostarinen sanoo. Yhdistyksellä on Rantasalmella vanhojen rakennusten varaosapankki sekä näyttelytila. Maakellarin kupeeseen Janne ja Maria ovat kylväneet niittykukkia pörriäisille. Marian mielestä vanhan rakennuksen kunnostaminen alkuperäistä ilmettä ja tunnelmaa kunnioittaen on elämäntapa. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Janne Aaltonen ja sihteerinä Maria Luostarinen. Talkoovoimin toimiva varaosapankki on avoinna kesäisin. Myös Kopsahovin puutarhaa on kunnostettu vanhaa vaalien. LISÄTIETOJA rakennusperintoyhdistys.net Makuu huoneen lattiasta löytyvät entis ajan virka miesten jäljet. Yhdistyksen tavoitteena on edistää rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä. Tilalle on löytynyt komeita kierrätyskalusteita ja sukulaisten aarteita. Yhden seinäkaapin hän osti turkulaisesta antiikkiliikkeestä kuulemma kovaan hintaan, koska ihastui siihen niin, ettei saanut sitä mielestään. Rantasalmella vanhaa rakennusperintöä arvostavat henkilöt seurasivat Kopsahovin kunnostusta mielenkiinnolla. Puutarhasta löytyy edelleen alkuperäisiä ruusulajikkeita. 54 Aarre 3/2025 PUU AR-20250324-529473-_6320495.indd 54 AR-20250324-529473-_6320495.indd 54 11.3.2025 11.30.32 11.3.2025 11.30.32. Talon jugendhenkiset huonekalut päätyivät valitettavasti huutokaupattavaksi joskus 1970-luvulla. Ruokasali on sisustettu antiikkikalustein, jotka ovat Jannen intohimo. Näin toimittiin myös Kopsahovin kunnostuksessa
Antiikkia keräilevän Janne Aaltosen kokoelmista löyty vät muun muassa huuto kaupasta ostetut helsinki läisten tuomareiden piiput. Yläkerran suuressa salissa on myös biljardipöytä, jonka äärellä voi mitellä pelitaidoista. 55 Aarre 3/2025 PUU AR-20250324-529473-_6320495.indd 55 AR-20250324-529473-_6320495.indd 55 11.3.2025 11.30.37 11.3.2025 11.30.37. Janne Aaltonen ja Maria Luostarinen kylvivät maakellarin kupeeseen niitty kukkia pörriäisille
Mitäs jos tulevana kesänä vierailisi paikkakunnalla, jossa ei ole koskaan käynyt. Kuvan tunnelmallinen taukopaikka on Liperin Kinttupolkujen Pahakalan reitin varrella. Teksti MARI IKONEN | Kuvat VM-ARKISTO ja MATKAILUTOIMIJAT KESÄMATKAILU LISÄTIETOJA arcticlakeland.com, bombanteatteri.fi, kermankoskenlava.fi, koivuniemenherra.fi, liperi.fi, merikarvianmatkailu.fi, pohjoiskarjalaan.fi, puolanganpessimistit.fi, saimaanlaivamatkat.fi, taidetalopilvilinna.fi, visitkajaani.fi, visitkarelia.fi, visitkuhmo.fi, visituusikaupunki.fi 56 Aarre 3/2025 LUONTO AR-20250324-529479-_6320497.indd 56 AR-20250324-529479-_6320497.indd 56 11.3.2025 11.29.45 11.3.2025 11.29.45. KUVA LIPERIN KUNTA Lähtisikö Liperiin Luonto on kotimaanmatkailun tärkein valttikortti
KUVA SAIMAAN LAIVAMATKAT Merikarvianjoki ja meri tuovat rutkasti vesi elementtejä Meri karvian luontomatkailuun. Liperin kunta täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Minkälaista matkailutarjontaa tästä merenrantakaupungista löytyisi. Kirkasvetisen Kuorinkajärven valttina on pitkä hiekkaranta ja hyvä saavutettavuus valtatie 9:n lähellä. KUVA VISIT UUSIKAUPUNKI / JARI HAKALA Vuonna 1906 liikennöintinsä aloittanut S/S Heinä vesi risteilee Heinäveden kanavareitillä, ja ristei lylle pääsee myös Savonlinnasta ja Kuopiosta. Mitä jos vierailisi paikkakunnalla, jossa ei ole koskaan käynyt. Alkukesällä 1981 Juice, Eput ja Hassisen Kone tekivät ensimmäisen Tuuliajolla-kiertueen S/S Heinävesi -laivalla, ja 19-vuotias suomirokin ystävä lähti kiertämään Saimaata junalla, liftaten ja retkeilymajoissa yöpyen, sopivasti ennen kesätyöpestiä Ruotsissa. Bomban kesäteatterissa olin juttukeikalla kesällä 1985, kun Paavo Liski ohjasi sinne Kalevala-draaman. Kesäkuussa pidetään Liperin kirkonkylän Kirkkolahden rannalla vahvalajikisat, ja heinäkuun lopulla on Viinijärven taajamassa Taipaleen kulttuuriviikko. Kävyt kuuluvat Aarteen aihepiiriin, mutta emme innostuneet kisareportaasin tekoon. Liperissä olisi hyvää leipää, aitoja karjalanpiirakoita ja sieluani sykähdyttävää puheenpartta. Lappi kutsuu syyskuussa, mutta hienoja retkikohteita löytyy lähempääkin. Vieläköhän Kermankosken lavalla on yhtä kuuma tunnelma kuin 5.6.1981. Se voisi olla mahdollisen PohjoisKarjalan-reissuni uusi kohde. Saimaa on iäti upea, samoin Päijänteen seutu, jossa olen mökkeillyt ja patikoinut 2010ja 2020-luvun kesinä. Kalannissa olisi Pyhän Olavin harmaakivikirkko 1300-luvulta ja Pyhämaalla maalausten peittämä puinen Uhrikirkko. Majakan huipulta avautuu upea maisema. Risteilykaudella 2025 S/S Heinävesi palaa vesille. Merikarvia Maatilamatkailuyritys Koivuniemen Herra lähettää toimituksen sähköpostiin ahkerasti tiedotteita. Viime kesänä siellä pidettiin Käpylehmien MM-kilpailut. Opastettu Pihat ja puutalot -kierros voisi olla kiinnostava. Muuta en Merikarviasta tiedäkään, paitsi Helsingin Matka 2025 -messujen jäljiltä sen, että siellä on alle 3 000 asukasta ja Koivuniemen Herran lisäksi muutakin luonnonläheistä matkailutarjontaa. Uusikaupunki Raumalla olen käynyt ja Kustavissa, mutta Uusikaupunki ei ole koskaan osunut reitilleni, enkä tiedä sieltä kuin autotehtaan Isonkarin majakkasaarelle pääsee Uudestakaupungista laivalla. Liperi Nurmeksessa ja Lieksassa olen käynyt ja kavunnut Kolille. Taipaleenjoella voi meloa. 57 Aarre 3/2025 LUONTO AR-20250324-529479-_6320497.indd 57 AR-20250324-529479-_6320497.indd 57 11.3.2025 11.29.50 11.3.2025 11.29.50. Suuren maailman tyyliin tarjolla on jopa kummituskierros. Samoissa Nurmeksen maisemissa filmataan parhaillaan Kullervon tarinaa. KUVA HEIKKI SULANDER ja -museon. Poluilla saa liikkua kävellen, pyörällä tai muuten lihasvoimin. Raija Nokkalan värikylläisiä maalauksia näkee Taidetalo Pilvilinnassa, jonka puutarhassa on yli sadan lajin ruusutarha. M/S Kertun kyydissä pääsisi Isonkarin majakkasaarelle. T yöni puolesta olen päässyt matkustamaan Suomessa kiitettävän paljon, samoin vapaa-aikanani sen jälkeen, kun käytössä on ollut itse tienattua rahaa. Muilla teemakierroksilla voi tutustua esimerkiksi Kasarminlahden luontoon ja Kaupunginlahden purjelaivahistoriaan. Paikkakunnan retkeilyreitistöllä on kiva nimi, Kinttupolut. Crusell-viikkoon heinä-elokuun vaihteessa tuo lisähohtoa se, että säveltäjä Bernhard Crusellin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 250 vuotta
Olisiko tässä riittävästi syitä lähteä Pohjois-Satakuntaan Selkämeren rannalle. Yli puolet suomalaisista mökkeili viime vuonna, 29 prosenttia omalla ja 26 prosenttia vuokramökillä. Kulttuuri-, konserttija luontomatkat sekä hyvinvointija terveyslomat ovat kasvattaneet suosiotaan, ja mielenkiintoa on myös retriitteihin sekä ruokaja viinimatkoihin. KUVA VISIT KUHMO / HARRI TARVAINEN 58 Aarre 3/2025 LUONTO AR-20250324-529479-_6320497.indd 58 AR-20250324-529479-_6320497.indd 58 11.3.2025 11.29.55 11.3.2025 11.29.55. Puolanka Kun kerran on matkannut Kainuuseen asti, voisi erehtyä poikkeamaan myös Puolangalla. LÄHDE Taloustutkimuksen Matkailututkimus ja Lomamatkaennuste (marraskuu 2024) Kesällä järjestetään veneretkiä Ouraluodolle. Suomussalmen Hossassa ja Sotkamon Vuokatissa olen lomaillut mutta Kajaanissa vain pistäytynyt, ja Kuhmo on jäänyt – noloa kyllä – minulta kokonaan väliin. Luontoelämyksiä hinkuvat voivat käväistä Hepokönkään vesi putouksella. Kirkonkylän kiinnostavimpia nähtävyyksiä ovat ”useampi tyhjillään oleva rakennus sekä ohitustien varressa sijaitseva Pessimismitalo”. Suomussalmen Raatteentien ja Raatteen Portti -museon jatkoksi haluaisin käydä Kuhmon Talvisotamuseossa ja talvisotakierroksella. Kotimaan kutsu K oronan jälkeen kotimaanmatkailu näyttää asettuneen aiempaa korkeammalle tasolle. Puolangan pessimistit ry toivoo, että panostus matkamessuille kaksinkertaistaa Puolangalla pysähtyvien matkailijoiden määrän jopa neljään henkilöön. Yhdistys muistuttaa, että pettymyskin on kokemus. Kuluneena talvena Suomessa suunniteltiin kotimaanmatkoja samaan tahtiin kuin vuosi sitten. Kuhmossa minua kiinnostaisi luontokohteiden lisäksi sotahistoria. KESÄMATKAILU Hepoköngäs sijaitsee noin 16 kilometriä Puolangan keskustasta Hyrynsalmen suuntaan. Kuhmo ja Kajaani Kainuu kutsuu. Kyselyn vastaajat arvioivat taloutensa käyttävän rahaa kotimaanlomiin noin 1 200 euroa vuodessa. Laskua on näkynyt lähinnä perheiden matkustamisessa. Luonto kohteiden lisäksi kiinnos taisi sota historia. Putous on komeimmillaan toukokuussa. Merikarvianjoella ja merellä voi kalastaa myös opastetusti ja majoittua lomamökissä tai camping-alueella. Pessimismitalon ulkonäyttämöllä esitetään heinäkuussa (kuulemma tylsää) Karvanoppamusikaalia. Tylsyyden ympärille rakennettu matkailukonsepti esittelee yhdeksi vetonaulakseen ”Puolangan avohakkuukansallispuiston”. Ruokaa ja juomaa on tarjolla ja kuulemma paljon aurinkoisia päiviä. Kuhmon matkailussa ovat tänä kesänä vahvasti esillä myös Kalevalateema sekä melontakohteet. KUVA TUOMO KESÄLÄINEN / VM-ARKISTO Kajaanin rauniolinna on Kajaaninjoen saaressa kaupungin keskustassa. Taloustutkimuksen nettipaneelin mukaan etätyön vaikutukset ovat hieman lisänneet matkoilla käytettyä aikaa. Kiinnostus lomailla matkailuautolla tai -vaunulla on hieman kasvussa. Kiinnostaisi nähdä myös 1600-luvun alussa rakennetun Kajaanin linnan rauniot. KUVA KAJAANIN KAUPUNKI / SAMU RYTKÖNEN Kuhmon kesämatkailutarjontaan kuuluu muun muassa melontaa. Sitä on tullut ihailtua lähinnä auton ikkunasta syyskuussa matkalla pohjoiseen ja takaisin
Ristikon 3/2025 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 5/2025. 59 Aarre 3/2025 VAKIOT AR-20250324-529472-_6320486.indd 59 AR-20250324-529472-_6320486.indd 59 11.3.2025 11.27.33 11.3.2025 11.27.33. Ristikon 1/2025 ratkaisu: Avainsana: LUMISADE Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. RISTIKKO 3/2025 Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN muodossa Muista antaa nämä tiedot! Osall istu ja voita ! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. 8–16). Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Onnittelemme Ristikon 1/2025 voittajia: Sirpa Kandelin, Mäntsälä Hilkka Parviainen, Kuopio Kaino Vaarala, Oulu Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteystiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 27.4.2025 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 3, PL 440, 00101 Helsinki. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. 020 413 2277 (ark. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä
Ruokaisa kaali piirakka maistuu lämpimän keiton ka verina tai vaikka ilta palana teen kanssa. Samalla uuninlämmityksellä paistuva metsä vadelmatorttu vie kesämuistoihin. VILLIRUOKA Jos säilöit sienisatoa, saat syksyn sienistä ihanasti lisämakua kaalipiirakan täytteeseen. Teksti, kuvat ja kuvausjärjestelyt ELINA LAMPELA Suolaista ja makeaa 60 Aarre 3/2025 HYVINVOINTI AR-20250324-529493-_6320483.indd 60 AR-20250324-529493-_6320483.indd 60 11.3.2025 11.27.35 11.3.2025 11.27.35
Voit lopuksi koristella reunat haarukalla painelemalla. 5 Muista, että ulkomaista alkuperää olevat pakastemarjat tulee kuumentaa kauttaaltaan vähintään viiden minuutin ajan 90 asteessa tai keittää 2 minuutin ajan. Paista torttua 200-asteisen uunin keskitasolla 25–30 minuuttia. On tärkeää, että kokoamisvaiheessa sekä taikina että täyte ovat kylmiä. Lisää pannulle pakastetut suppilovahverot ja anna niiden sulaa. 4 Sopiva määrä sokeria on 1–3 rkl per marja litra. Sekoita huoneenlämpöinen rasva ja kaikki muut ainekset nopeasti taikinaksi. Jatka hauduttelua miedolla lämmöllä vielä kymmenisen minuuttia. Käännä toinen puoli taikinalevystä täytteen päälle ja painele reunat kiinni. Lisää kaali, sipuli ja porkkana. Voitele piirakkavuoka (halkaisijaltaan noin 27 cm). Esimerkiksi puolukoille, karpaloille ja mustikoille sokeritta pakastaminen sopii hyvin. Muotoile taikinasta neljä nauhaa ja nosta ne vadelmatäytteen päälle ristikkäin. 61 Aarre 3/2025 HYVINVOINTI AR-20250324-529493-_6320483.indd 61 AR-20250324-529493-_6320483.indd 61 11.3.2025 11.27.38 11.3.2025 11.27.38. Ota taikina jääkaapista ja nosta se leivinpaperin päälle leivintasolle. Tee yksinkertainen ristikko tortun pinnalle. Kuullota matalalla lämmöllä vartin verran. Pistele piirakan pinta haarukalla. Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja sokeri sähkövatkaimella. Keitä puuroriisi pakkauksen ohjeen mukaan kypsäksi. Litistele sulaneet vadelmat haarukalla ja sekoita joukkoon vadelmahillo. Vadelmatorttu ei ole erityisen makea. Halutessasi voit lisätä vadelmien joukkoon enemmän hilloa makeutta tuomaan. Ota taiki nasta 1 dl talteen päälle tehtäviä ristikoita varten. Lusikoi täyte toiselle puolelle taikinalevyä niin, että jätät reunoihin saumanvaraa noin 1,5 cm. Jauhota taikina hyvin ja kauli se lähes koko leivinarkin kokoiseksi levyksi. Anna täytteen jäähtyä kunnolla. Lisää loput ainekset joukkoon nopeasti sekoittaen joko sähkövatkaimella tai lusikalla. Siirrä taikinalevy leivinpapereineen uunipellille. Anna jäähtyä hyvin ennen leikkaamista. Levitä täyte pohjan päälle. Voit loppuvaiheessa nostaa lämmön 210 asteeseen, jos näyttää siltä, että ristikot eivät saa väriä. Kuumenna rypsiöljy padassa tai kasarissa. Alpro Greek Style) • 3 dl ruisjauhoja • 2 dl vehnäjauhoja • 1 tl leivinjauhetta • 0,5 tl suolaa Täyte: • 1 dl puuroriisiä • 500 g valkokaalia • 1 iso sipuli • 1 iso porkkana • 2 rkl rypsiöljyä • noin 4 dl ryöpättyjä suppilo vahveroita (tuoreena litra) • 2 rkl siirappia • 1 tl suolaa • 0,5 tl valkopippuria Valmista ensin taikina. Suikaloi kaali, kuori ja kuutioi sipuli ja porkkana. Älä vaivaa. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Metsävadelmatorttu Pohja: • 150 g margariinia • 1,5 dl sokeria • 100 g mantelijauhetta • 3,5 dl vehnäjauhoja • 2 rkl vettä Täyte: • 400 g pakastettuja metsävadelmia • 0,5 dl vadelmahilloa Ota vadelmat huoneenlämpöön sulamaan. Valmista sillä välin täyte. Kaali-sienipiirakka Rukiinen rahkavoitaikina: • 250 g voita tai margariinia • 250 g maitorahkaa tai paksua soijajukurttia (esim. 3 Pehmeämpiin marjoihin, kuten man sikoihin ja vadelmiin, on hyvä lisätä hieman sokeria, sillä pakastaminen lisää marjojen hap pamuutta. Sekoita lopuksi joukkoon siirappi, suola, jauhettu valkopippuri ja kypsä riisi. Sokeri edistää marjojen maun ja rakenteen sekä Cvitamiinin säilymistä. Pakastettuja marjoja 1 Kesän ja syksyn marjoja voi pakastaa sel laisenaan kokonaisina, survoksena, soseena, hillona tai mehuna. Taputtele taikina tasaisesti vuoan pohjalle ja reunoille. Pakasta tuoreet marjat mah dollisimman pian poimimisen jälkeen. Peitä kulho kelmulla ja siirrä jääkaappiin vähintään tunniksi. 2 Marjat voi pakastaa joko sokerin kanssa tai ilman. Paista kaali-sienipiirakkaa 200-asteisen uunin keskitasolla 40 minuuttia
Oleellista on, että arvio on tehty kunnolla. Jos perukirjassa aliarvostettu tila myydään perinnönjaon jälkeen käypään hintaan, verotus voi muodostua hyvin raskaaksi, sillä myyntivoiton verotus on aina ankarampi kuin perintöverotus.” Laadi testamentti Keskustelun ja tila-arvion teettämisen jälkeen on tärkeää laatia testamentti, jossa määritellään, kenelle metsäomaisuus siirtyy. ”Ajan tarve riippuu tilanteesta. ”Sukupolvenvaihdosta lykätään siinä toivossa, että jälkeläisten kiinnostus heräisi myöhemmin. On selvitettävä näiden halukkuus ja valmius jatkaa metsätilan hoitoa ja ratkaistava, jääkö tila kaikille vai vain yhdelle lapselle. ”Taustalla voi olla taikauskoinen ajatus, että niin kauan kuin isä tekee metsätöitä, hän pysyy terveenä ja elossa. ”Surun keskellä päätöksenteko on muutenkin vaikeaa, ja äkilliset yllätykset, kuten perintöveron määrä, voivat tuntua musertavilta.” Metsätilan arvo määritetään tila-arviolla. Muissa tilanteissa haasteena on huono ennustettavuus. ”Testamentilla voi vaikkapa sulkea lasten aviopuolisot pois, vaikka muuten mentäisiin perintökaaren mukaan.” Leppäsen mukaan testamentti kannattaa teettää ammattilaisella jo siksi, että jokainen tilanne on yksilöllinen. Määritä arvo Ensimmäinen askel on käydä avoin keskustelu perillisten kanssa. Tämä helpottaa perillisiä hahmottamaan esimerkiksi perintöveron suuruuden, joka voi muuten aiheuttaa stressiä perunkirjoituksen yhteydessä. Netin pikalaskurit eivät anna tarkkaa arvoa, eikä niiden tuloksiin kannata luottaa. Myös vastuu metsästä voi pelottaa.” Toisinaan syynä viivyttelyyn on se, ettei metsän omistaminen yksinkertaisesti kiinnosta. ”Kun istutaan yhdessä alas suunnittelemaan sukupolvenvaihdosta, tavallisesti päädytään johonkin toiseen vaihtoehtoon. Toisinaan syynä on se, että perilliset eivät ole henkisesti valmiit ottamaan metsätilaa vastaan ennen nykyisen omistajan kuolemaa. Testamentin avulla perinnön jättäjä voi esimerkiksi varmistaa sen, että metsätila pysyy omien lasten omistuksessa. Vanhemmille sanotaan, että ’tehän elätte vielä pitkään’, vaikka luopuja olisi jo valmis siirtymään syrjään”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen sukupolvenvaihdosten erityisasiantuntija Juha Leppänen. Yleensä päätöstä ohjaavat verotukselliset syyt.” Metsän jättäminen suunnitellusti perinnöksi voi olla perusteltua luopujan vakavan sairauden vuoksi. Niitä laativat muun muassa metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyritykset. Kukaan ei voi tietää, onko perintö ajankohtainen vuoden vai vasta 25 vuoden kuluttua. Y leisin tapa tulla metsän omistajaksi on edelleen metsän periminen. METSÄTILA PERINNÖKSI Metsää perinnöksi jättävällä on useita keinoja tasoittaa jälkeläisen taivalta uutena metsänomistajana. Yleensä näin ei kuitenkaan käy, joten viisaampaa olisi harkita tilan myymistä.” HYVÄT NEUVOT Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvitus AINO SAARIKIVI Varaa aikaa Suunnitelluissa sukupolvenvaihdoksissa perintö on harvoin ensisijainen vaihtoehto, Leppänen kertoo. ”Tilan oikean arvon merkitystä ei voi liikaa korostaa. ”Huolimattomasti laadittuun testamenttiin voi päätyä tarpeettomia ja jopa haitallisia määräyksiä.” Muista päivittää Testamentti on tärkeää myös päivittää, jotta se vastaa senhetkistä elämäntilannetta. 62 Aarre 3/2025 OMA TALOUS AR-20250324-529503-_6320490.indd 62 AR-20250324-529503-_6320490.indd 62 11.3.2025 11.27.58 11.3.2025 11.27.58. Jos metsän päättää jättää perinnöksi, suunnitteluun kannattaa varata yhtä paljon aikaa kuin sukupolvenvaihdoksessa. ”On tärkeää, että kaikki osapuolet osallistuvat suunnitteluun.” Toisessa vaiheessa selvitetään metsäomaisuuden arvo. Viikkokin voi riittää, mutta jos tarvitaan esimerkiksi tila-arviota, valmisteluun voi kulua useampi kuukausi”, Leppänen sanoo. ”Perilliset saattavat myös kokea, ettei aika ole oikea, ruuhkavuodet painavat, eikä heillä ole varaa maksaa lahjaveroa. Tällöin voidaan laskea, onko verotuksellisesti edullisempaa jättää tila perinnöksi vai lahjoittaa se ennakkoon
”Edunvalvontavaltuutukseen voi määrätä henkilöt, jotka saavat allekirjoittaa metsäomaisuuteen liittyviä sopimuksia. Jos kokee, että metsälle paras vaihtoehto on olla tekemättä mitään, silloin ei tarvitse tehdä mitään. Suullinen ohje ei sido jälkipolvia”, Juha Leppänen muistuttaa. Tällöin saattaa käydä niin, että maksettavaksi tulee ensin perintövero ja myöhemmin lahjavero, jos saaja päättää lahjoittaa tilan omille lapsilleen. Tietenkään kaikilla ei ole tätä mahdollisuutta, eikä se Leppäsen mielestä ole tarpeenkaan. Tällöin yhteystiedot auttavat alkuun”, Leppänen vinkkaa. Dokumentin voi säilyttää kotona, mutta suositeltavaa on, että yksi kappale talletetaan esimerkiksi pankin tallelokeroon. Tämä on parempi ratkaisu kuin se, että Digija väestötietovirasto määräisi edunvalvojan.” Valtuutukseen voidaan kirjata, ettei valtuutetulla ole oikeutta myydä tai lahjoittaa metsää. Edunvalvontavaltuutuksen avulla voidaan turvata esimerkiksi metsäsuunnitelman mukaiset hoitoja hakkuutyöt niin, ettei metsätilan hoito keskeydy tilanteessa, jossa omistaja on oikeustoimikelvoton. ”Jos metsässä esimerkiksi on alue, jonka haluaa säästää hakkuilta, suojelupäätös kannattaa hakea omana elinaikana. ”Perilliset leipokoot” N iin kauan kuin omistaa metsän itse, sitä kannattaa hoitaa omien lähtökohtien mukaisesti. ”Tämä voi olla hyödyllistä, jos perinnönsaaja on iässä, jossa jo seuraava sukupolvenvaihdos on ajankohtainen. 63 Aarre 3/2025 OMA TALOUS AR-20250324-529503-_6320490.indd 63 AR-20250324-529503-_6320490.indd 63 11.3.2025 11.27.59 11.3.2025 11.27.59. Tietä voi tasoittaa tiettyyn pisteeseen, mutta ei omiin hautajaisiinsa tarvitse ruveta pullaa leipomaan.” ”Jos testamentti on tehty 1970-luvulla, kun itse oli työelämässä ja lapset olivat pieniä, saattoi olla tärkeää määrätä hallintaoikeuden jäämisestä puolisolle. Siihen voi nimetä useita valtuutettuja, kuten puolison ja lapset. Varavaltuutetuksi kannattaa nimetä perheen ulkopuolinen, luotettu henkilö. Leppänen muistuttaa, että edunvalvontavaltuutus on tärkeä myös työikäisille. ”Tilaa koskevat tiedot löytyvät metsäalan toimijoiden järjestelmistä, joten paperisen metsäsuunnitelman ei tarvitse välttämättä olla ajan tasalla.” Metsäomaisuuden hoitamiseen liittyvien tärkeiden tahojen yhteystiedot kannattaa kirjata perillistä varten ylös. Testamentin tavoin myös edunvalvontavaltuutus kannattaa teettää ammattilaisella. Pelkän hallintaoikeuden vastaanottaminen keventää perintöveroa.” Jos testamenttia ei ole, perinnöstä pitää luopua kokonaan tai ottaa se vastaan kokonaisuudessaan. Viisikymmentä vuotta myöhemmin sama määräys aiheuttaa hankaluuksia esimerkiksi tilanteissa, joissa puoliso on edunvalvonnan piirissä.” Leppänen neuvoo päivittämään testamentin aina, kun elämässä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Metsänomistajan, joka on hoitanut metsäasiansa itse, on hyödyllistä kirjata nämäkin asiat ylös perijää varten. ”Jos siitä on vain yksi kappale tallelokerossa, eikä valtuutuksen tehnyt henkilö enää pysty hakemaan sitä, valtuutusta ei saada käyttöön.” Kirjaa yhteystiedot Metsäperinnön saajan tilannetta helpottaa se, että metsäsuunnitelma on voimassa ja ajan tasalla. Edun valvonta valtuutus on tärkeä myös työ ikäisille. Siinä voi myös määrätä valtuutetun noudattamaan tilan metsä suunnitelmaa. ”Metsien hoitoon liittyvää ohjeistusta löytyy netistä runsaasti, mutta jos metsäasiat ovat perinnön saajalle uusia, tietoa voi olla jopa liikaa. Itselleen tärkeät asiat kannattaa kuitenkin hoitaa loppuun. ”Jos on päätetty, että metsätila jää perinnöksi, se myös jää, ja esimerkiksi perintöverot ovat jälkipolvien huolena. Esimerkiksi metsästä on mahdollista vastaanottaa vain hallintaoikeus. Nykyään tämä on helpompaa kuin ennen, sillä digitaaliset suunnitelmat pysyvät yllä ilman suurta vaivannäköä. Metsäorganisaatioiden järjestelmissä on tietoa muun muassa metsätilan keskeneräisistä hankkeista, hoitotöistä ja puukaupoista. Testamentin ansiosta perinnön saaja voi ottaa perinnön vastaan osittain. Tee valtuutus Testamentin lisäksi kannattaa laittaa kuntoon edunvalvontavaltuutus. Tilanteessa, jossa perinnön suuruus on ennakoitavissa, tilille voi tallettaa käteistä rahaa, joka auttaa perikuntaa selviytymään perintöveroista. Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla määrätään henkilö hoitamaan asioita tilanteessa, jossa valtuutuksen antaja ei itse siihen kykene. Kopio dokumentista annetaan jokaiselle valtuutetulle
Aarre tarjoaa lukuelämyksiä metsänomistajille, tuleville metsänomistajille sekä kaikille metsästä kiinnostuneille. PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. 044 500 5404, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 044 500 5404 aarrelehti.fi/lahjatilaus Tilaa Aarre lahjaksi ystävälle! Aarteen tilaus on lahja, josta on saajalleen iloa ja hyötyä. 64 Aarre 3/2025 VAKIOT AR-20250324-529505-_6320477.indd 64 AR-20250324-529505-_6320477.indd 64 11.3.2025 11.27.02 11.3.2025 11.27.02
2. Kurki. Surukuusi. AARREVISAN VASTAUKSET 1. Seuraava Aarre ilmestyy 28.4.2025 Asiakaspalvelun yhteystiedot viestimedia.fi/asiakaspalvelu asiakaspalvelu@viestimedia.fi 020 413 2277 (ma-pe klo 8–21, hinta mpm/pvm) PL 440, 00101 Helsinki Asiakas palvelu auttaa Asiakaspalvelu on sinua varten. Kyykäärme. Noin 60 prosenttia. 3. Hirvisonni pudottaa sarvensa joka talvi ja kasvattaa uudet sarvet joka vuosi. Voit olla meihin yhteydessä Aarteen tilaukseen liittyvissä asioissa: • lehden tilausasioissa • jakeluhäiriöissä • osoitteenmuutoksissa • laskutusasioissa • verkkopalveluihin liittyvissä kysymyksissä kuten kirjautumisessa ja käyttäjätunnuksissa Aarre 3/2025 AR-20250324-529506-_6320487.indd 65 AR-20250324-529506-_6320487.indd 65 11.3.2025 11.27.39 11.3.2025 11.27.39. 5. 6. 4. P E T RI J AU HI A IN EN S U S A NN A U U SIT AL O ENSI NUMEROSSA JOHANNES WIEHN Millan hevoset laiduntavat metsätarhassa Isän ja teinipojan varhaisperkausurakka Savossa Puulajivalintoja tulevaisuuteen Koululaisten monipuoliset metsätaidot Nikkaroi pihapenkki ylijäämäpuusta Kiroilevasta siilistä tuttu sarjakuvataiteilija Milla Paloniemi pitää ponifarmia Kouvolan Sippolassa. Pottiputken kehitti 1970-luvun alussa Sauli Takalon työn pohjalta Tapio Saarenketo
Ovatko nämä aidosti arvokkaat kansallismaisemat vaarassa osin siksi, että ympäristöliikkeet ovat viime aikoina pitäneet melua liian monesta kohteesta osaamatta enää erotella luonnonsuojelun kannalta merkittäviä ja merkityksettömiä alueita. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. Tai vanhaa sanontaa käyttäen: näkemättä metsää puilta. Suuri osa ympäristöliikkeistä ei kuitenkaan enää pysty erottelemaan toisistaan luonnonsuojelullisesti erittäin arvokkaita, jossakin määrin arvokkaita ja arvottomia kohteita. Alueelle rakennettavan aurinkovoimalan teho olisi ollut noin megawatti hehtaarilta, ja se olisi kaikki ollut sähkönä. Kyse oli kuitenkin melko nuoresta, yksilajisesta ja tasaikäisestä istutusmetsästä, jollaisia ympäristöliike on edeltäneen puolen vuosisadan ajan haukkunut puupelloiksi tai vihreiksi aavikoiksi. RISTO ISOMÄKI Kilowatti on pienempi kuin megawatti ISOMÄKI Alueella ei ollut luonnon suojelullista arvoa. Purunpään kallioilta avautuu ainutlaatuinen näkymä Saaristomerelle, mutta lähes miljardin euron omaisuutta hallinnoiva Konstsamfundet-säätiö on saanut melko rauhassa parturoida läheisiä metsiä. HÄÄDETKEITAAN LUONNONPUISTO ja sen lähialueet ovat yksi eteläisen Suomen hienoimmista luontokokonaisuuksista. Puun muodossa saatavaa kemiallista energiaa metsä tuotti vajaan kilowatin teholla hehtaaria kohti. Asiasta ei ole syntynyt suurta porua, vaikka kyseessä on epäilemättä yksi niistä paikoista, jotka pitäisi säästää myös ilmastonmuutosta torjuvilta rakennushankkeilta. Sillä ei enää ole vahvoja keskusjärjestöjä, vaan se koostuu lukemattomista itsenäisistä sirpaleista. Campfiren mukaan luonnonsuojelun pitää aina lähteä paikallisten ihmisten vahvan tuen varmistamisesta. YHÄ USEAMMAT paikalliset ympäristöliikkeet ovat ilmiön seurauksena alkaneet puolustaa myös nuoria kasvatusmetsiä, taimikoita, hakkuuaukeita ja entisiä turvesoita jopa aurinkovoimaloita vastaan. Sitä paitsi jos ihan tavallisten talousmetsien hakkuita vastustetaan luontokadon aiheuttamisena, aidosti tärkeät suojelukiistat eivät enää saa ansaitsemaansa huomiota. Nimi on symbolinen ja viittaa leiritulen ympärillä käytyihin keskusteluihin. Ennen kaikkea osapuolten on neuvottelujen aikana pakko asettaa omat tavoitteensa tärkeys järjestykseen. Silloin, kun toimille varmistetaan paikallisen väestön tuki, tuloksena on aina kompromissi erilaisten arvojen välillä. Osa ympäristöjärjestöistä kykenee edelleen priorisoimaan tavoitteensa ja puhuu ainoastaan arvokkaiden vanhojen metsien tai muiden luontokadon torjunnan kannalta tärkeiden alueiden rauhoittamisesta. Alueen hehtaarikohtainen hiilivarasto oli pieni, eikä sillä ollut luonnonsuojelullista arvoa. MARIA MIKLA S Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. C ampfire on Afrikassa 1970-luvulla syntynyt ympäristö liikkeen virtaus, jonka olen aina kokenut itselleni erityisen läheiseksi. Se pyrkii vaikuttamaan asioihin Brysselin kautta, mikä usein ärsyttää lähempänä asuvia ihmisiä. Siksi ympäristöliikkeen kanssa on nykyään vaikea neuvotella mistään ja liikkeen on vaikeampi määritellä itselleen järkeviä tavoitteita. Hankoniemelle sadan megawatin aurinkovoimalaa varten raivattu, sadan hehtaarin laajuinen hakkuuaukko nousi valtakunnalliseksi skandaaliksi. Sosiaalisen median vaikutuksesta ympäristöliike on myös paljon aiempaa hajanaisempi. Pirstaloituminen ei ole ollut hyvä asia luonnontai ilmastonsuojelun kannalta. NYKYISTEN YMPÄRISTÖLIIKKEIDEN valtavirta ei enää vanno Campfire-ideologian nimiin. Kaikkien pitäisi ymmärtää, että megawatti on isompi kuin kilowatti. Vaikka aurinkovoimalan keskiteho on monta kertaa nimellistehoa pienempi, aurinkovoimaloiden rakentamista talousmetsiin tai turvesoille ei saisi vastustaa ainakaan ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä. Sitä paheksuttiin, koska se ”aiheutti luontokatoa” ja ”pienensi metsän hiilivarastoa”. Myös ympäristönsuojelijat joutuvat tekemään myönnytyksiä, mutta saavutetut tulokset ovat kestävällä pohjalla. Kemiönsaaressa puolestaan sijaitsee Suomen mannermaan pisin yhtenäinen kaistale komeaa, rakentamatonta merenrantaa. Niitä ollaan nyt ympäröimässä aurinkovoimaloilla ja tuulipuistoilla. 66 Aarre 3/2025 VAKIOT AR-20250324-529507-_6320481.indd 66 AR-20250324-529507-_6320481.indd 66 11.3.2025 11.27.09 11.3.2025 11.27.09