60 Patikoimaan Päijänteelle s. juuret . puu . 52 Perinnesoittimia TUOHESTA Moderni paimentyttö Minna Hokka rakentaa muinaisia soittimia metsän materiaaleista, s. . 70 Hyvät neuvot. 34 METSÄNISTUTUS Koivuntaimet maahan potti putkella s. s. luonto . . oma talous Haluan kotikokkien tajuavan, että ihan vieressä kasvaa ruokaa. . hyvinvointi . 42 Metsän arvo ei heilu s. . metsä ????. 10 TYÖVÄLINEET Raivaussahan perushuolto s. 24 ?12,90 € 4 | 2020 AARRELEHTI.FI Karjan kanssa korvessa s
Saatavilla on myös henkilöautolla vedettävä tieliikennekäyttöön hyväksytty polttomoottorimalli. Japa® 315+ sopii hyvin esimerkiksi vuokrakoneeksi, mökille tai naapuruston kesken ostettavaksi koneeksi. Koneessa on yhtenäinen kevytkäyttöinen suojaverkko, jonka avaaminen pysäyttää välittömästi työliikkeet.. POLTTOPUUKONEIDEN AMMATTILAINEN www.japa.fi JAPA® 365 KOTIMAISET JAPA-POLTTOPUUKONEET AVUKSI HALKOHOLISMIIN JA VAPAA-AJAN ONGELMIIN! KATSO LÄHIN JÄLLEENMYYJÄSI OSOITTEESTA WWW.JAPA.FI JAPA® 315+ AMMATTILAISTEN KANSSA SUUNNITELTU KATKAISU OMAKOTIJA KESÄMÖKKIKÄYTTÄJÄN VALINTA Japa® 365 on oikean polttopuuntekijän valinta. Konetta voidaan käyttää voiman ulosottoakselilla tai sähköllä. Monipuolisesta koneesta löytyy malli kaikkiin tarpeisiin. Japa® 315+ on käytöltään yksinkertainen, varmatoiminen ja helposti liikuteltava klapikone. Ammattikäyttöön mitoitettu hydrauliikka mahdollistaa samanaikaisen ja hyvin synkronissa toimivan katkaisun ja halkaisun, mikä takaa koneelle korkean käyttöasteen ja tuottavuuden. Tämä vähentää koneen kulumista ja lisää työtehoa merkittävästi. Koneen nerokkaasti suunniteltu hydrauliikka mahdollistaa halkaisuliikkeen pituuden optimoinnin puun pituuden mukaan
Huhtikuussa julkaistiin metsien hiilivaraston kehitystä koskeva skenaariotarkastelu, jonka mukaan metsien oikein ajoitettu ja pitkäjänteinen hoito mahdollistaa myös hiilivaraston merkittävän kasvun. 3 Aarre 4/2020 METSÄ Luonnossa liikkuminen tuo lohtua ja elinvoimaa. T oukoja elokuun välissä, noin kymmenen viikon aikaikkunan sisällä, on Suomen puiden lyhyt ja kiivas kasvukausi. Toisessa, niin sanotussa metsänhoitoskenaariossa, metsätalouden toimenpiteitä ja käsittelymenetelmiä lisätään ja monipuolistetaan nykyisestä, mikä mahdollistaa puuvarannon kasvun nykyisestä noin 2,5 miljardista kuutiometristä yli kolmeen miljardiin kuutioon. Toisaalta hyvä uutinen on se, että tarkastelussa suositellut toimet parantavat myös yksityisen metsänomistajan metsätalouden tulosta. päätoimittajana on Elina Lampela. Ainakaan pitkään matkaan en voi vedota, koska taimikko melkein näkyy tästä etätyöhuoneen ikkunasta. Jään piakkoin vuorottelu vapaalle, jolta palaan syyskuun lopussa. Jälkimmäisessä skenaariossa taimikoiden ja nuorten metsien hoitoa lisätään ja metsien ravinnetaloutta parannetaan. Metsien hyvästä kasvukunnosta huolehtiminen ehkäisee myös metsätuhojen riskejä. Samalla metsiin sitoutuneen hiilen määrä kasvaa. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit JOHANNA KOKKOLA / VL-ARKISTO JO HA NN ES W IEH N / VL -A RK IST O KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Omaan kevääseeni on kuulu nut muun muassa klapintekoa, ja mies vihjailee, että myös raivaus sahatöitä olisi tarjolla. Osa tuosta puusta hakataan teollisuuden käyttöön, mutta koska kasvu ylittää vuotuisen poistuman, Suomen metsävarat kasvavat kaiken aikaa. Virkistytään luonnossa, nähdään syksyllä! Metsä on aina auki Metsät kasvavat, samoin metsien hiilensidonta.. Metsiä ei ole suljettu. 1961) on hausjärveläinen metsän omistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä, metsästystä ja villiruoanlaittoa. Nykyistä aktiivisempi metsien hoito aiheuttaa metsätalouden kustannusten nousua, minkä Metsäteollisuuskin myöntää. Mitä ripeämmin metsän uudistaa, mitä ahkerammin käyttää raivaussahaa ja mitä taitavammin osaa ajoittaa harvennushakkuut ja lannoitukset, sitä nopeampaa on metsän kasvu. Ensimmäisessä eli perusskenaariossa metsätalouden toimenpiteet säilyvät nykyisellä tasolla. Herättikö pääkirjoitus ajatuksia. Turvemailla kasvua tuetaan lisäämällä tuhkalannoitusta. Jatkuvan kasvatuksen osuus metsänhoidosta kaksinkertaistetaan, ja toisaalta tasaikäisrakenteiset metsät uudistetaan nopeasti käyttäen jalostettuja siemeniä ja taimia. Metsävarat ja myös metsien hiilivarasto kasvavat tällöinkin. Onneksi useimmilla on ollut mahdollisuus lähteä vihertyvään luontoon haukkaamaan happea ja tuulettamaan päätä. Metsäteollisuus ry:n tilaaman, vuoteen 2045 ulottuvan skenaariotarkastelun toteutti Luonnonvarakeskus. Tänäkin kesänä maamme taimikot, harvennusmetsät ja tukkimetsät kasvattavat tilavuuttaan yhteensä yli sata miljoonaa puukuutiometriä, mikä tarkoittaa noin tuhatta mottia minuutissa. Varsinkin kesäkuussa kasvun melkein kuulee, kun painaa korvansa runkoon. Sen aikaa Aarteen vs. Metsämme kasvavat tuhat mottia minuutissa PÄÄKIRJOITUS S uomalaisille luonto on suuri voimavara, ja viime viikkoina tämä on korostu nut
11 790 € + toimituskulut tieliikennekäyttöön rekisteröitävät traktorimönkijät rek. 13 990 € + toimituskulut cForce 1000 alk. lisätietoja varusteista saat cfmoto-jälleenmyyjiltäsi!. zForce 1000 alk. 2 henkilölle kuljettaja: t-ajo-oikeudet riittävät erittäin monipuoliset käyttömahdollisuudet cforce: 3 vuoden takuu Zforce: 2 vuoden takuu euroopan OSTETUIN MÖNKIJÄMERKKI cfmoto-mallisto alkaen 5.590 € + tk traktorimönkijät tieliikenteeseen! 3 V TAKUU cforce 450 efi -traktorimönkijä vakiovarusteina mm: vinssi, vetokuula, alumiinivanteet, maastorenkaat ja 12 v virran ulosotto löydä lähin palveleva cfmoto-jälleenmyyjäsi ja koko mallistomme: www.atvfinland.fi kuvien laitteet ovat lisävarusteltuja
22 KORONA KURITTAA Talouden lamaantu minen koskettaa nyt lähes kaikkia. Paimeneen oli läh dettävä läpi kesän, säällä kuin säällä. 40 ”NYT ON OIKEA AIKA INVESTOIDA” Investoi minen taloudellisesti haastavina aikoina on vastuullista, sanoo Metsäliitto Osuus kunnan hallituksen puheenjohtaja Jussi Linnaranta. 30 KUOKAN JA PUTKEN VARRESSA KUIN SELKÄÄNSÄ SAANEENA Heli Mutkala pohtii istuttamisen vaikeutta ja kauneutta. 14 AJANKOHTAISET AARTEET Kumpuileva kello taulu ja metsä nimisissä Antti Ketonen. PUU 46 LUKURAUHAA TORNITALOSSA Sirkka Kokko asuu YliKiimingissä miehensä kanssa ta lossa, jollaisesta hän haaveili jo lapsena. 51 NÄIN LUOT KÄYTTÄJÄTUNNUKSET Aar teen verkkosivuille. HANNE MANELIUS RI TV A TU O M I M US EO VI RA ST O korjata ennen vero tuksen päättymistä. 6 Aarre 4/2020 METSÄ KANNES SA 29.4.2020 42 10 24 KA NN EN KU VA RI TV A TU O M I NRO 4 METSÄ 3 METSÄMME KASVAVAT TUHAT MOTTIA MINUUTISSA 8 METSÄ NYT Geenit avuksi jalostukseen 10 TUOHITORVEN SOITTAJA Kansan muusikko Minna Hokka rakentaa soittimia oman metsän antimista. 24 KOURAKAUPALLA KOIVUNTAIMIA Koivun pottitaimi istutetaan samalla tavalla kuin kuusen. Suositeltu istutustiheys koivulle on 1 600 tainta hehtaarilla. 21 KALLIS HALPA KOIVU Koivun kasvatukseen ei pidä hurmaantua, kirjoittaa Juha Aaltoi la. 34 RAIVURI PERUSHUOLLOSSA Veimme Husq varna 545 FX Auto tune raivaus sahan merkkihuoltoon. 16 FSC-METSÄÄ JA LUOMU SPELTTIÄ Simo Larmon luotsaaman Birkkalan tilan metsät on liitetty FSCserti fiointiin. Metsuri Arto Nissinen tarkkailee riittävää taimitiheyt tä koealojen avulla, joiden mittaamiseen hän käyttää teleskooppionkivapaa. 38 KORJAA TAI OIKAISE Virheet metsävero tuksessa on sujuvinta SISÄLTÖ Kun Minna Hokka soittaa tuohi trumpettia kotitilansa pihapiirissä Koskella, naapurin lehmät, hevoset ja lampaat saattavat tulla uteliaina lähemmäs kuuntelemaan. JUURET 42 YKSIN KORVESSA Ennen vanhaan karja laidunsi metsissä ja mukana kulki paimen, usein lapsi tai van hus. 32 POJAT LUJILLA Kirjoituskilpailun teksteissä muistellaan nuorukaisten urakoita metsässä
HYVINVOINTI 60 MAKU EDELLÄ LUONTOON Jouni Toivasen villiyrttikurssilla kerättiin ja kokattiin. 7 Aarre 4/2020 METSÄ LUO KÄYTTÄJÄ TUNNUS! 34 60 52 HUOLTO VINKIT VERKKO KÄYTTÖÖN! AARTEEN KESTOTILAAJANA sinulla on lukuoikeus kaikkiin sisältöihin verkko sivuillamme. Päijänteen kansallispuistossa on kosolti kauniita rantoja. 56 IKIVANHAT KORENNOT Verkkosiipisten esimuodot syntyivät vuosimiljoonia sitten. TUIJA MANNERI RI ST O JU SS IL A Villiyrttien keruussa kannattaa käyttää maalaisjärkeä.. Jos et vielä ole luonut käyttä jätunnuksia verkkoon tee se nyt. VAKIOT 39 KESKUSTELUA 59 RISTIKKO 65 LUKIJAKYSELY 73 ENSI NUMEROSSA 74 SADEMETSIEN YMPÄRILLE PITÄISI PERUSTAA PUSKURIVYÖHYKKEITÄ Ihmisten ja kotieläinten kohtaamisia vaarallisten lepakko lajien kanssa pitää vähentää, kirjoittaa Risto Isomäki. Ohjeet löydät tämän leh den sivulta 51! M AR IA M IKL AS LUONTO 52 PÄIVÄPYRÄHDYS PÄIJÄNTEELLE Mitä Päijänteen kansallispuisto tarjoaa patikoijalle. Aika ajoin raivaussahan kytkinpaketti pitää uusia. 66 VILLIT VOHVELIT Paista nokkosvohveleita ja kerää luonnosta ainekset rouskuvaan salaattiin. OMA TALOUS 70 METSÄN ARVO SÄILYY Kun maailma myrskyää, kiinteästä omaisuudesta kannattaa pitää kiinni. 68 PARANTAVA PENSASMARJA Orapihlajan marjoja on käytetty satoja vuosia lääkkeenä, mutta ne sopivat myös ruuanlaittoon. Osoitteesta aarrelehti.fi löydät hyödyllisiä Aarre Plus artikkeleita sekä näköislehden, jotka avautuvat vain kestotilaajille sekä Aarre Digi tilaa jille
Jos vaihtelua on, ominaisuutta voidaan jalostaa. Viimeiset noin 60 vuotta jalostus on ollut vankasti tieteellisellä pohjalla. Metsäpuiden sopeuttaminen on tärkeää”, Teeri korostaa. Suomen biotalous perustuu pitkälti metsään. ”Männyn ensimmäisen polven jalostushyöty tilavuuskasvussa on 18 prosenttia. Voimme siis nähdä jo taimista, millaisia niistä oletettavasti aikuisina tulee. ”Kokeissa selvitämme, onko kuusella perinnöllistä vaihtelua juurikäävän sietokyvyssä. Tavoitteena on, että lopulta taimen geenejä katsomalla nähdään, millainen puu siitä kasvaa. ”Puiden sietokykyä stressitekijöille voidaan jalostuksella kehittää. Lisäksi on joitakin laatuominaisuuksia, joita voidaan kehittää. Tutkimushankkeessa selvitetään kasvun ja terveyden lisäksi maannousemasientä eli kuusen juurikääpää. Tutkijat selvittävät, voiko jalostusta nopeuttaa geenimenetelmien avulla. Toisille tärkeintä on se, että metsä säilyy sellaisena kuin he ovat oppineet näkemään. Helsingin yliopiston johtamassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa selvitetään parhaillaan, onko metsänjalostusta mahdollista nopeuttaa uusimpien geenimenetelmien avulla. Puhutaan genomisesta valinnasta, joka on tutumpaa kotieläinten ja peltokasvien jalostuksessa mutta metsänjalostuksessa vielä aivan uutta. Näiden tietojen pohjalta teemme sitten varhaisvalintaa. Geeniperimään perustuva valinta on metsäpuiden jalostuksessa uutta. Ostaja pääsee aika paljon määrittelemään ostamisen ehtoja, hinta mukaan lukien.» Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola (MT Metsä 3/2020) »Metsänomistajan ei tarvitse suostua kaupan jatkamiseen, sillä käytännössä kyseessä on uusi puukauppa. Testaamme taimia jo varhaisessa vaiheessa istuttamalla niihin juurikääpää.” Lähitulevaisuudessa ilmastonmuutos ja siihen liittyvät stressitekijät saattavat vaikuttaa negatiivisesti metsien tuottavuuteen. Vaikka metsänjalostus on hidasta, jalostushyödyt ovat korkeat. Tällä tavalla säästyy tilaa, vaivaa ja rahaa, kun kaikkia puita ei tarvitse kasvattaa isoiksi”, professori Teeri kuvailee menetelmän etuja. Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat VL-ARKISTO Ilmastonmuutos haastaa jalostuksen Metsänjalostuksen perusongelma piilee puiden pitkässä sukupolvivälissä. Vuoden alussa alkaneessa tutkimushankkeessa testataan kuusentaimia. ”Genominen valinta tarkoittaa sitä, että yhdistämme geenitietoa ja tietoa aikuisen puun ominaisuuksista. Kun tutkimushanke noin kolmen vuoden kuluttua päättyy, tiedämme, soveltuuko menetelmä pohjoisten puulajien ja erityisesti kuusen jalostamiseen. Emme lopulta voi tietää, mitä puilta kymmenien vuosien päästä halutaan”, Teeri toteaa. On kuitenkin aina huomioitava, mitä puukaupan ehdoissa on sovittu hakkuuajan mahdollisesta jatkamisesta.» MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala tilanteesta, jossa puukaupan korjuuaika on umpeutunut (Metsälehti 9.4.2020) KU VA T KA RI SA LO NE N, CA RO LIN A HU SU , JA AN A KA NK AA NP ÄÄ Aarre 4/2020 METSÄ 8 MARKKU PULKKINEN METSÄ NYT M etsäpuita on jalostettu Suomessa 1950-luvulta saakka. Yleensä jalostuksessa keskitytään kasvuun. Peltokasvien jalostushyödyt ovat prosentin luokkaa per sukupolvi”, Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri kertoo. Muutokset ympäristössä ja puun käytössä edellyttävät, että myös jalostusohjelmissa otetaan huomioon uusia ominaisuuksia. Geenit avuksi jalostukseen. Haasteita tulevaisuudessa on puun laadun ja määrän suhteen, ja lisäksi ilmastonmuutos tuo ihan omat haasteensa. ”Uudet lajikkeet ovat aina noin 50 vuotta jäljessä. Yleensä jalostuksessa keskitytään hyvään kasvuun ja terveyteen. »Sellaisten metsänomistajien määrä kasvaa, joille puun arvo ei ole enää yhtä tärkeä kuin aikaisemmin. Metsästä halutaan kuitenkin myös tuottoa, ja kaupunkilaismetsänomistajien puukaupat ovat olleet aika isoja.» Luonnonvarakeskuksen tutkija Harri Hänninen (HS 14.4.2020) »Markkinoiden rakenne, jossa on isot vahvat palveluiden ostajat ja heihin nähden pienet palveluiden tuottajat, on vaikea
299 ,00 STIHL MS 180 C-BE Tilavuus: 31,8 cm³ / Teho: 1,4 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 4,5 kg 359 ,00 STIHL MS 194 C-E Tilavuus: 31,8 cm³ / Teho: 1,4 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 3,6 kg 599 ,00 STIHL MS 241 C-M Tilavuus: 42,6 cm³ / Teho: 2,3 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 4,5 kg 699 ,00 STIHL MS 201 C-M Tilavuus: 35,2 cm³ / Teho: 1,8 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 4,0 kg 959 ,00 STIHL FS 460 C-EM K M-Tronic ja ErgoStart Paino: 8,4 kg Teho: 2,2 kW Tilavuus: 45,6 cm³ 99 ,00 POTTIPUTKET 38-75 mm alk. asti.. www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 72 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.. 37 ,90 BCC TAIMIVAKKA Hihnasarjalla Nyt ilmaiset toimitukset! Yli 50€ tilauksiin. Ei koske jakopaketteja eikä Posti Rahti toimituksia Kampanjat voimassa 15.5
10 Aarre 4/2020 METSÄ Moderni paimen tyttö Minna Hokka tekee taidetta ja musisoi. HENKILÖ Teksti SUSANNA UUSITALO | Kuvat RITVA TUOMI 10 Aarre 4/2020 METSÄ Torven soitantaa Juttuun liittyvällä videolla Minna Hokka soittaa Ämyrituohi trumpettia ja inkeriläistä lehmä torvea trubaa. Aloituspää ohennetaan ja kavennetaan kahteen senttiin. Tuore tai kuumassa vedessä notkistettu, millin paksuinen tuohi siistitään ja leikataan tasaleveäksi. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso TUOHI TORVEN SOITTAJA. Materiaalia tuohisoittimiin ja taideteoksiin hän saa kotitilansa metsästä Koskella
Melartinin säveltämä ja Larin-Kyöstin sanoittama Oravan jäljillä on yksi suosikeista Mieluisin materiaali. Koski Perhe. Harrastukset. Luonnonmateriaalien käyttäminen, perinnetaidot ja juuri aloitettu savirakentajakoulutus Lempikansanlaulu. Kansanmuusikko, ITE-taiteilija, itkuvirsiohjaaja, seikkailuohjaaja, puuartenomi. Minna Hokka Ikä. Itse tehty torvi on Minnan mukaan villillä tavalla ilmaisuvoimainen. Rakentanut yli 120 suomalaiskarjalaista pilliä ja torvea, joiden tekemistä ohjaa myös muille. Järjestänyt taidenäyttelyitä yli 10 galleriassa. 44 Kotipaikka. Puu 11 Aarre 4/2020 METSÄ. Avopuoliso sekä neljä kissaa Ammatti. 11 Aarre 4/2020 METSÄ KUKA. Paimensoittimet kutsuvat ulos ja muistuttavat luontoyhteydestä
Minnan soitinkokoelmaan kuuluu myös muutama inkeriläinen paimensoitin, jotka kuuluisa kansanmuusikko Teppo Repo ehti opettaa oppipojalleen Jarkko Aallonloiskeelle 1950-luvulla. Myös aikuiset ovat nykyään entistä kiinnostuneempia soittimista.” Viime kesänä hän vieraili Yhdysvalloissa Michiganin Hancockissa. Muutaman työkalun avulla puuta voi työstää tarpeen mukaan, ja materiaaliksi käy mikä tahansa puulaji. Priimaa tuohta on vaikea löytää nykyisin.” Puusta valmistettu torvi tehdään muotoilemalla ensin ulkopuoli. Elonkorjuun aikana kerätään rukiinoljet pilleihin, syyskuussa karhunputket. Itse tehtyjä puhallinsoittimia käytettiin aikanaan karjan paimentamisessa, metsästyksessä sekä viestinnässä. Kun heräsin ja avasin silmäni, huomasin peuran katselevan minua muutaman metrin päästä. ”Työpajoissa, musiikkiesityksissä ja epävirallisissa keskusteluissa paikalliset ihmiset osoittivat suurta kiinnostusta ja arvostusta taitojani kohtaan.” Soittaminen vaatii lihaksia Muinaisten soittimien rakentaminen on mielenkiintoinen, ekologinen ja edullinen harrastus. ”Otin päivätorkut sammalpedillä. Kaikki kirjan esittelemät 120 puhallinsoitinta olivat ensimmäistä kertaa näytteillä keväällä 2010. 12 Aarre 4/2020 METSÄ M inna Hokka hymyilee muistellessaan puhuttelevia hetkiä metsässä. ”Ohjaan usein työpajoja lapsille leireillä tai jaan taitojani kaikenikäisille osana jotakin isompaa tapahtumaa. Tuohitorvilla on musisoitu ainakin tuhannen vuoden ajan, ja puurunkoiset torvet omaksuttiin keskiajalla. Lukion jälkeen Minna opiskeli seikkailuohjaajaksi ja vuosituhannen vaihteessa puuartenomiksi. Vähitellen opin ilmaisemaan itseäni kasvien kautta yhä monipuolisemmin.” Oman polun etsimistä Minna kasvoi Turun läänin Koskella 1540-luvulta peräisin olevalla sukutilalla. Pari viikkoa ennen ja jälkeen juhannuksen kiskotaan tuohi. Rakentamisessa hän käytti Timo Leisiön väitöskirjaa Suomen ja Karjalan vanhakantaiset torvija pillisoittimet vuodelta 1983. ”Olin pieni tyttö, kun veistin isän kanssa ensimmäisen pajupillini. ”Äitini kertoi minun olleen jo alle kouluikäisenä innokas nikkari. Mitä pidempi soitin, sitä matalampi ääni, ja päinvastoin. HENKILÖ. Paimensoittimien viestinviejä Vuonna 2007 Minna Hokka sai Suomen Kulttuurirahastolta apurahan paimensoitinten opiskeluun. Pajun ja lepän kuoresta rakennettavia soittimia lukuun ottamatta materiaalit voi kerätä varastoon ja käyttää myöhemmin. Onnistuneen huilun rakentaminen vaatii huolellista paneutumista. Taidon jakaminen ja konsertit ovat tärkeässä roolissa historian kertaamisessa. Torven ilmatiiviys taataan liimalla. Huonekalujen suunnittelu ja työt teknisenä piirtäjänä ja keittiökalusteiden kasaajana eivät kuitenkaan tuntuneet omilta. Soitinrakennusja soittotaitojen jatkuva kehittäminen on tarpeen, jotta soittaminen alkaa sujua. ”Kevättalvella kerätään järviruo’ot, alkukesällä tehdään pajupillit. Aloituspää ohennetaan ja kavennetaan pariin senttimetriin noin 20 sentin matkalta. Olin kai kymmenvuotias, kun vierailimme perheen kanssa Virossa erään kasvitaiteilijan ateljeessa. Sitten kappale halkaistaan kirveellä, puukolla tai vannesahalla ja koverretaan puolikkaat kourutaltalla. Niiden avulla menneiden aikojen elämä tulee helpolla ja kiinnostavalla tavalla lähemmäksi nykyaikaa. ”Vielä 1800-luvulla paimenet töräyttelivät niillä pedot pois pihapiiristä”, Minna kertoo. Vuodenkierron mukaan Vuodenaika määrää soittimien materiaalien keruun ajankohdan. Finlandia Universityn alaisuudessa toimiva Amerikansuomalainen perinnekeskus pestasi hänet pariksi viikoksi ohjaamaan perinteisten puhallinsoitinten rakentamista. Aluksi virittelin narusta kangaspuut puiden väleihin ja kudoin risuista, ruohoista ja varvuista erilaisia pintoja. Naudansarvet ovat vanhimpia trumpettisoittimiamme, niitä käytettiin jo pronssikaudella. Sen sijaan perinteiset kädentaidot, taiteen tekeminen luonnonmateriaaleista sekä melonnanohjaajan työt tuntuivat mielekkäiltä. Riivityistä osmankäämin lehdistä loihditut veistokselliset muodot innostivat minuakin kokeilemaan taiteen tekemistä luonnon antimista.” Minnan lapsuudenkodin vieressä on pieni havumetsä, jonka vanhin puu on yli 300-vuotias. Konserteissa Minna esiintyy yleisön toiveiden mukaan. Ennen rullausta tuohi puhdistetaan, ja sen näkyvä reuna leikataan siistiksi saksilla. ”Trumpettisoittimissa kannattaa kiinnittää huomiota puhalluspään muotoiluun ja soittotekniikan optimointiin sekä soittamiseen tarvittavien lihasten kehittämiseen.” Erilaisia soitinmateriaaleja, rakenteita ja puhallustekniikoita yhdistelemällä voi saada aikaan loputtomasti erilaisia ääniä. Kului 15 vuotta, ennen kuin pääsin turkulaisen soitinrakentajan Jarkko Aallonloiskeen oppiin.” Mestarin perusteelliseen opetukseen kuuluivat materiaalien hankinta, turvalliset työotteet, niksit ja tarinat. Kun kädentaitoihin lisätään lapsuuden soittoharrastus pianolla ja viululla sekä jo alakoulussa rakennettu kannel, päästään lähemmäksi tämän päivän taiteilijaa tuohitorvineen. Lehmänkellon kilkatus tuohenkiskonnan lomassa on jäänyt lähtemättömästi mieleen. ”Kun koivu on valkorunkoinen ja kupruton, niin hyvä tulee. Kohtaamisesta syntyi myöhemmin Peuranainen-pajuteos.” Äänimuistoissaan Minna matkaa Itä-Suomeen. Hänellä on kaksossisko sekä kaksi muuta sisarta. Katselimme toisiamme pitkään. ”Otin tavakseni vetäytyä silloin tällöin pikkumetsään. Minna tekee soittimet kuivasta puusta. Ruotsissakin huilunrakennuskursseilla käynyt Minna myöntää, että laulu itkevästä huilusta on totta. Ennen vanhaan teurastus tehtiin usein syksyllä, joten silloin sai nautojen sarvia ja sikojen virtsarakkoja soittimiin.” Tuohitorvea tehtäessä vastakiskottu, pehmeä tuohi on helppo kiertää torveksi, kun taas kuivunut tuohi on notkistettava kuumassa vedessä. Entisajan paimenet tekivät soittimensa yleensä tuoreista, pehmeistä puulajeista kuten lepästä, haavasta tai pajusta. ”Parin soittimen kohdalla puhalsin ja kiroilin pitkään, ennen kuin onnistuin saamaan niistä äänen.” Jos itse tehty puhallinsoitin ei soi kunnolla, syitä löytyy yleensä sekä soittimesta että soittajasta. Usein ohjelmistossa on sekä kansanlauluja että iskelmiä
Myös Turussa asuva tuttu tuohitaiteilija kaipaa lisää tuohta, jotta taitojen jakaminen ryhmille olisi mahdollista. Otsapanta on Karjalasta. Minna on sitä mieltä, että avohakkuisiin perustuva metsänhoito tuottaa vain pahaa mieltä, vaikeakulkuista maastoa ja rumia maisemia. 13 Aarre 4/2020 METSÄ Kuppimaiseksi muotoillun puhalluspään jälkeen ilmakanava on muutaman sentin matkalla ohuempi, noin kuusi milliä halkaisijaltaan. Kun perinteisten puhallinsoitinten rakentajat ja soittajat onnistuvat vahvistamaan yhteisöllisyyttään, pillit ja torvet voitaisiin saada Unescon maailmanperintöluetteloon. Kotitilan metsiä kasvatetaan jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Sen sijaan avohakkuun jälkeiset raiskiot tai viivasuorien ojien halkomat ankeat puupellot nostavat verenpainetta.” Tilan omassa metsässä on pari luonnonlähdettä, ja siellä kasvaa paljon sieniä ja marjoja. Koverretut puoliskot liimataan yhteen ja puristetaan toisiaan vasten narusidoksella. Torven voi tehdä myös ilman liimaa, jolloin sen voi tarvittaessa rullata pieneen tilaan. ”Pillien ja torvien rakentaminen on hyvin harvinainen taito, jota arvostetaan ulkomailla. Olen ohjannut soitinrakentamista japanilaisille, jotka olivat aivan haltioissaan.” Perinteen pitäminen elävänä onnistuu Minnan mukaan vain yhteistyöllä. Yhden siskon mies viljelee tilan peltoja. Tuohikerrokset liimataan puolet edellisen kerroksen päälle. Kun Minna soittaa tuohitrumpettia kotitilansa pihapiirissä, naapurin lehmät, hevoset ja lampaat saattavat tulla uteliaina lähemmäs kuuntelemaan. Kirpputorilta löydetyn asun täydentää vanhasta verhosta ommeltu hame.. Vuonna 2011 Minna Hokka kävi Erkki Lähteen pitämän jatkuvan metsänkasvatuksen kurssin. Kaikkia oman metsän koivuja perinnetaiteilija ei haluaisi kuoria soittimien rakennusaineiksi, joten hän toivoo yhteistyökumppaneiksi metsänhoitoyhdistyksiä, isojen metsätilojen omistajia ja puunostajia. Minnalla on monenlaisia suunnitelmia kotitilan kunnostamisesta kurssikeskukseksi. ”Metsä, josta itse saan voimaa, on luonnontilainen. Kierrokset kiristetään ja torvi käyristetään muotoonsa ennen liiman kuivumista. Kädentaitajan korutkin ovat tuohesta. Hän omistaa siskojensa kanssa 52 hehtaaria metsää, jota hoidetaan jatkuvan kasvatuksen menetelmällä. Jatkuvaa kasvatusta Minna Hokka muutti takaisin Koski Tl:ssä sijaitsevalle kotitilalle puolisonsa kanssa vuonna 2008. Sen jälkeen koverrus myötäilee soittimen ulkomuotoja
Averin ensimmäinen tuote oli minimalistinen Verso-riippuvalaisin, joka kootaan ilman kiinnikkeitä. Kellon halkaisija on 35 cm. Hän valmistui Lahden Muotoiluinstituutista kalustemuotoilijaksi vuonna 2016 ja perusti oman yrityksen Helsinkiin seuraavana vuonna. Juuri tämän takia tahdon tehdä tätä.” Kiiveri tekee yrityksessään lähes kaiken itse. Aarre 4/2020 METSÄ 14 PUU AARRE 17 Vuonna 2019 kerääjille maksettiin luonnonmarjoista yli 17 milj. ANTTI KIIVERI Antti Kiiveri valmistaa Nietos-seinäkelloa kolmessa värisävyssä: koivu, antrasiitti ja valkoinen. Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN »Yksinolo vaatii sopuisuutta oman mielen moninaisuuden kanssa. Yksittäisiä työvaiheita kertyy noin 12. ”On ollut hienoa huomata, että kellosta on tullut monelle omistajalleen merkityksellinen esine. ”Halusin luoda tuotteita omilla ehdoilla ja omista lähtökohdista ilman suurempia kompromisseja.” Kiiveri käyttää tuotteissaan suomalaista, sertifioitua koivuvaneria. Hiljaisuudessa esiin nousee väistämättä muutakin kuin kivoja asioita.» Psykoterapeutti Maaret Kallio (Pirkka 4/2020) »Yhtenä kesänä teen vain yhden uuden järkevän kokoisen alueen. ”Voin tehdä työtäni kevein mielin, kun tiedän mistä materiaali tulee.” Muotoilija arvostaa koivuvanerin kauneutta, pehmeyttä ja monikäyttöisyyttä. euroa. Nietos-seinäkello osoittaa, millaisiin muotoihin koivuvaneri taipuu. En usko puhtaaseen funktionaalisuuteen, vaan esineellä voi olla myös taiteellisia ulottuvuuksia”, ajattelee Averi Designin perustaja Antti Kiiveri. Hinta 199 e. Ainoastaan osien vesileikkauksen hän teettää Nummelassa, ja tilitoimisto hoitaa osan taloushallinnosta. Kotimainen tuote. Se voi olla vaikka vain yksi neliö, johon teen maanparannuksen ja poistan kaikki rikkaruohot.» Tuusulassa rintamamiestalon puutarhaa hoitava Päivi Peusa (Kodin Pellervo 4/2020) T uotteiden pitää olla toimivia ja tuottaa hyvää mieltä omistajilleen. Puolet tulosta maksettiin LänsiSuomessa kerätyistä marjoista. Kellon muoto ja mittasuhteet löytyivät yllättävän helposti, mutta teknisessä toteutuksessa kestikin kotvanen.” Valmistusprosessi on monivaiheinen: Osat vesileikataan, sektoriosat keitetään ja taivutetaan muottiin kuivumaan. LISÄTIETOJA kekkila.fi AN TT I KIIV ER I AJANKOHTAISET AARTEET ”Olen ollut aina melko idearikas, ja luonnospankki onkin täynnä toteuttamista odottavia töitä”, kertoo Ikaalisista Helsinkiin kotiutunut Kiiveri. Pysähdyin usein ihastelemaan kumpuilevia nietoksia ja hiljaista metsää. ”Uskon, että kun opiskelen asiat ensin itse, niiden ulkoistaminen on myöhemmin helpompaa tuotantomäärien mahdollisesti kasvaessa.” LISÄTIETOJA averidesign.fi Kumpuileva kellotaulu. ”Nietoksen idea syntyi alitajuisesti runsaslumisen talven hiihtolenkeillä. Lopuksi kellotaulut kasataan, koneisto ja viisarit kiinnitetään. (Lähde: Ruokavirasto) SITAATIT KE KK ILÄ Katetta puutarhaan Kekkilän Lehtipuukate estää rikkaruohojen kasvua perennapenkissä ja pitää kasvimaan sadon puhtaana. Tuotteisiin päätyvä koivuvaneri tulee Keski-Suomesta
Albumin ensimmäinen single Jos sua ei huomenna ois julkaistiin helmikuussa. Orapihlajalla lienee osuutensa sienen väliisäntänä.” AULIS ANSALEHTO Antti Ketosen sooloura alkoi vuonna 2017 Olisitpa sylissäni -singlellä.. Asustelin siellä ensimmäiset 18 vuotta.” Millaisilla kedoilla kirmailet. Emme palauta kuvia. ”Hellyyttä ja huolenpitoa.” Osaatko niittää. Ilmiön syynä on orapihlajan katajaruoste, joka mainitaan melko harvinaiseksi. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. ”Kiersin Lopella IsoMelkuttimen ympäri kulkevaa retkipolkua. ”Olisitpa sylissäni.” LISÄTIETOJA Antti Ketonen tunnetaan sekä iskelmäyhtye Neljänsuoran solistina että soolourastaan. Kirjassa on 20 ohjetta pieniin ja vä hän isompiin esineisiin, kuten sei näkelloon, mukinalusiin ja tarjoilu vaunuun ja pyykkitelineeseen. Uusia tulokkaita ovat esimer kiksi kultasakaali ja isokauris. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. ”Nuoruudessa niitettiin heinää pellolla heinäseipääseen, joten se on tuttua työtä.” Mitä laulat Ketoselle. Osa niistä on tuttuja mat kailukohteita kuten Inarin Karhun pesänkivi, osa vaatii suunnistamis ta, patikointia ja kiipeilyä. ”Kauneus on katsojan silmässä.” Minkälaista hoitoa Ketonen vaatii. Tuomo Kesäläinen: Luola seikkailu (Karttakeskus 2020) NIKKAROI ITSE AARTEEN OMIN käsin palstalta tuttu Susanna Uusitalo on tehnyt innos tavan kirjan ihmisille, joita puukäsi työt kiinnostavat mutta jotka eivät ole vielä kovin kokeneita nikkareita. 15 METSÄ Aarre 4/2020 Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. Ketosen toista albumia valmistellaan parhaillaan. Vanhemmilla oli myös peltoa, joten ensimmäiset juoksuja ajokokemukset autolla on pelloilta.” Oletko kaunis kuin ketoneilikka. Viimeisten sa dan vuoden aikana Suomessa on tavattu 80 eri nisäkäslajia. Juha Valste kirjoittaa eloisasti, ja kuvat vaikkapa eri päästäislajeista autta vat tunnistamisessa. ”Olen enemmän metsäihmisiä. Polun var ressa katajan oksa loisti keltaise na. ”Olen syntynyt Lohjalla. Susanna Uusitalo: Jokanaisen puukässää (Moreeni 2020) VANHOJA JA UUSIA TIETOKIRJA NISÄKKÄISTÄ on päivitetty käsikirjan muotoon. M AR EK SA BO G AL KUUKAUDEN LUONTOKUVAN lähetti Aulis Ansalehto Lopelta. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. Puut löytyivät jo lapsuudessa suoraan takapihalta. Tekijä muistuttaa myös joka miehen velvollisuuksista. RETKIÄ LUOLIIN KIRJA ESITTELEE 60 luolaa eri puolilla Suomea. Luola seikkailut sopivat lapsiperheillekin, kunhan otetaan huomioon turvalli suus ja seurueen kunto ja taidot. Osa on hävinnyt, kuten vesikko ja tammi hiiri. Juha Valste: Nisäkkäät Suomen luonnossa (Otava 2020) METSÄNIMISET Antti Ketonen LAULAJA, 41 Missä Ketonen varttui
Omissa metsissään kävellessään yrittäjä Simo Larmo sai idean metsämarja-spelttimyslistä. Tällä kauniilla kalliolla hän on monimuotoisuuden edistämiseksi jättänyt tuulenkaadot korjaamatta. FSC-metsää ja luomuspelttiä Birkkalan luomutilan päätuote on speltti. Simo Larmo kannustaa metsänomistajia ottamaan metsänhoidossa huomioon muutkin kuin taloudelliset arvot. METSÄNOMISTAJA Teksti ja kuvat MARKKU PULKKINEN METSÄ 16 Aarre 4/2020
Simo Larmo Ikä: 35 Ammatti: maaja metsätalousyrittäjä Birkkalan luomu tilalla, jossa viljellään ja jalostetaan spelttiä ja härkäpapua Koulutus: agrologi (AMK) Kotikunta: Salo Metsät: 150 hehtaaria metsää Salon Suomusjärvellä Perhe: puoliso Riina Larmo sekä 1ja 6-vuotiaat tyttäret Harrastukset: lenkkeily koirien kanssa, kahvakuulajumppa ja tähtitaivaan katselu 17 Aarre 4/2020 METSÄ. 17 Aarre 4/2020 METSÄ METSÄNOMISTA JA ”Tavoitteenani on saada yrityksen spelttipakkauksiin jossain vaiheessa FSC-leima”, Larmo suunnittelee
Vaikka Varsinais-Suomen talvi oli olematon, tilalla päästiin sentään tekemään ensiharvennusta kymmenellä hehtaarilla. ”On se mielessä käynyt, ja asiaa on vähän selviteltykin, mutta en ole vielä keksinyt luomusertifioinnille taloudellista perustetta. Uudistamiset ovat onnistuneet hyvin, vaikka seudulla on runsas peuraja hirvikanta. ”Tuntui luonnolliselta yhdistää pellon ja metsän antimet. Luomuideologia sopii hyvin myös Simo Larmon ja hänen puolisonsa Riina Larmon ajatusmaailmaan. ”Töiden ulkoistamisesta huolimatta on tärkeää seurata, mitä metsissä tapahtuu, jotta osaa teettää tarvittavat hoitotoimet oikeaan aikaan”, Larmo painottaa. Yrittäjä Simo Larmo ulkoiluttaa mielellään perheen kahta lyhytkarvaista collieta peltoja ympäröivissä metsissä. Tälläkin hetkellä lähes puolella 230 hehtaarin peltoalastamme kasvaa nurmi.” Onko luomuviljelyyn perehtynyt yrittäjä ajatellut hankkia luomusertifikaatin myös metsilleen, jotta spelttituotteissa käytettävät marjat saisi omista metsistä. 4 Hyvin hoidettu metsä hoitaa henkisesti myös hoitajaansa. Kevään kelpaa saapua myös Birkkalan tilan 150 hehtaarin metsiin. Urakoitsijan silppuamaa haketta menee kuivurin biokattilassa ja tilakeskuksen lämmittämisessä parisensataa kuutiota vuodessa. 18 Aarre 4/2020 METSÄ H uhtikuun ensimmäiset lämpimät päivät hellivät Salon Suomusjärven peltoja ja metsäisiä kallioita. Myös idea Birkkalan luomutilan uusimmasta tuotteesta, puolukka-mustikka-spelttimyslistä, syntyi metsässä. Larmon vanhemmat tekivät valinnan luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymisestä jo ennen tilan sukupolvenvaihdosta. Koivuakin on istutettu paikoin. Suomessa speltin nosti laajempaan tietoisuuteen 2000-luvun alussa esitetty tv-sarja Tahdon asia. Myös taimikonhoidot ja metsän uudistaminen on pääosin ulkoistettu. Keski-Euroopassa, erityisesti Saksassa, speltti on erittäin tunnettu ja paljon käytetty vilja. Aktiivista metsänhoitoa Speltti on maailman ensimmäisiä viljelyyn otettuja viljoja. ”Olen viime vuosina teettänyt harvennuksia ja hakkuita Stora Ensolla ja taimikonhoitoja metsänhoitoyhdistyksellä. Mäntyvaltaisten kalliomäkien lisäksi löytyy varjoisia kuusikoita ja hieman suotakin. Kotimaassa olemme saaneet myslin K-kauppoihin ja ulkomailla Saksan ja Ison-Britannian markkinoille", kuusi vuotta yrittäjänä toiminut Larmo iloitsee. Siellä täällä näkyy kumoon kellahtaneita mäntyjä, jotka on tarkoituksella jätetty lahopuiksi. Silloin metsä tulee hoidetuksi ajallaan. Silloin meidän pitäisi hankkia myös poimijat, jotka keräisivät marjat metsistä. Siksi sitä kutsutaan alkuvehnäksi. Puunmyynneillä on pystytty rahoittamaan maatilan ja spelttituotannon investointeja.” Birkkalan metsät ovat hyvin monimuotoisia. Speltin maku on aromikas, hieman pähkinäinen. Larmo on tyytyväinen harvennusjälkeen. 5 Metsien monimuotoisuudella ja hyvällä hoidolla taistellaan ilmastonmuutosta vastaan. Luomumarjojen keruualueet sijaitsevat tällä hetkellä pääasiassa Itäja Pohjois-Suomessa.” Simon vinkit 1 Kuuntele asiantuntijoita ja ulkoista tarvittaessa hoitotöitä. Omien metsien hake kuivattaa viljan Luomutilalle sopii hyvin se, että muutama vuosi sitten rakennettu viljankuivuri lämpenee oman metsän hakkeella. METSÄNOMISTAJA Simo Larmo muistuttaa, että metsätöiden ulkoistamisesta huolimatta on tärkeää seurata itsekin, mitä metsissä tapahtuu.. Jäkälän peittämällä kallioisella mäellä kelpaa astella, sillä 20 hehtaarin kuvio on ensiharvennettu toissa talvena. Joutsenet töräyttelevät pellonreunan kosteikossa, kurkipari suhistelee tilakeskuksen yli ja kiuru livertelee yläilmoissa. Syksyllä kylvetyn speltin oraat saavat jäädä vahvistumaan rauhassa, kun siirrymme monitoimiyrittäjän kanssa pellon toisella puolella sijaitsevan metsän varjoihin. ”Lisäkustannuksia luomuviljely aiheuttaa siinä, että peltoihin on ladattava typpeä apilanurmilla. 3 Hoida metsiäsi jälkipolvia ajatellen. 2 Ota puuntuotannon lisäksi huomioon myös metsän luontoarvot. Kummatkin ovat tehneet hyvää jälkeä. Luomuspeltti tulee omilta ja sopimustuottajien pelloilta. ”Kemiallisten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden vähentäminen on viisasta, koska ilmankin pärjää. Tasaista tuloa metsästä Spelttiliiketoiminnan kasvattaminen vientiponnisteluineen ja perheenisän arki ovat vieneet Larmon ajan melko tarkkaan, joten käytännön metsätöihin hän ei juuri ole ehtinyt. Metsä antaa kuitenkin säännöllistä ja vakaata tuottoa. Toki luonnonmukaiselle tuotannolle on myös taloudelliset perusteet, sillä luomutuotteiden kysyntä on kasvanut nopeasti”, Larmo kertoo. Energiapuun tilan väki kerää kuitenkin itse. Tilan metsiä hoidettiin jo vanhempieni aikana aktiivisesti, ja iso osa kuvioista onkin varttunutta kasvatusmetsää”, Larmo kertoo. Kanadanhanhet ovat laskeutuneet ruokailemaan spelttipeltoon. Kuivatut ja rouhitut metsämarjat ostan Kaskein Marjalta. ”Metsä on ehdottomasti yksi tukijalkamme, vaikka tuloa sieltä tuleekin vain viitisen prosenttia tilan koko liikevaihdosta
Hän huomauttaa, että FSC-sertifioitujen tuotteiden kysyntä maailmalla kasvaa koko ajan, ja kannustaa siksi metsänomistajia mukaan FSC-sertifikaattiin. 19 Aarre 4/2020 METSÄ FSC-sertifiointi innosti FSC-sertifiointiin Birkkalan tilan metsät liitettiin kaksi vuotta sitten. Prosessi lähtee liikkeelle yhteydenotosta paikalliseen metsäasiantuntijaan. Keski-Euroopassa hyvin tunnetusta FSC-sertifioinnista saa hyvän lisän tuotteiden ja maatilan tarinaan”, Larmo suunnittelee. Varsinais-Suomessa on Birkkalan tilan lisäksi toistakymmentä FSC-sertifioitua metsätilaa”, kertoo kehityspäällikkö Janne Yrjönen Stora Ensosta. Kiinnostuin puun varmasta menekistä ja lisähinnasta, joten lähdimme selvittelemään sertifioinnin mahdollisuutta”, Larmo kertoo. ”Spelttituotteiden viennissä olen huomannut, että monien valmistajien pakkauksissa on FSC-leima. Ei ihan pienille tiloille Stora Ensosta kerrotaan, että yrityksen tarjoama FSC-sertifiointi on saanut hyvän vastaanoton metsänomistajien keskuudessa. ”Yli 300 metsänomistajaa on jo tehnyt FSC-sertifiointisopimuksen kanssamme, ja metsäalaa sopimuksissa on jo 60 000 hehtaaria. Kauppamiehenä Larmo tietää, että asiakkaiden toiveita pitää kuunnella, ja siksi hän kiinnostui FSC:stä. Tavoitteena on saada meidän omiinkin kartonkipakkauksiin jossakin vaiheessa FSC-merkki. Toissa talvena ensiharvennettu 20 hehtaarin männikkö miellyttää silmää. Olen tästä jo kotelotehtaan kanssa keskustellutkin. ”Stora Enson paikallinen yhteyshenkilö kertoi, että FSC-puulle on kova kysyntä ja että siitä maksetaan lisähintaa. Yrjönen vakuuttaa sertifiointiprosessin olevan metsänomistajalle helppo. Yksi säästettävistä alueista oli peltojen keskellä sijaitsevan Aneriojärven rantametsä, joka oli entuudestaan Natura 2000 -aluetta. Larmo ei itse juuri ehdi metsänhoitotöihin, sillä spelttituotteet työllistävät hänet ja kolme työntekijää.. Larmolla oli jo valmiiksi mielessään alueet, joita hän ei muutenkaan olisi hakannut. Päätös FSC-sertifioinnin hankkimisesta syntyikin nopeasti. Kävi ilmi, että FSC-sertifioinnin edellyttämä, kaiken käsittelyn ulkopuolelle jätettävä viiden prosentin ala olisi helppo löytää Birkkalan metsistä. Stora Enso edellyttää, että metsänomistajalla on FSC-sertifiointiin liitettävää alaa vähintään 30 hehEnergiapuu päätyy hakkeeksi kuivuriin ja lämpökeskukseen
Auditointikustannuksen maksaa Stora Enso, ja auditoinnissa on paikalla yrityksen oma asiantuntija. ”Luonnonmukaisuus sopii hyvin myös metsätalouteen, ja FSC on yksi askel sinne suuntaan. Metsänomistajan ei siten tarvitse olla FSC-sertifioinnin huippuosaaja. Koivujen seassa kasvaa muutama tammi. Hakelämpökeskuksessa ja viljankuivurissa käytettävän energiapuun Simo Larmo korjaa yhdessä tilan työntekijän kanssa.. Auditointi pistokokein ”FSC-sertifiointi meidän kauttamme on metsänomistajalle aina maksuton. FSC-sopimus on voimassa toistaiseksi, ja sillä on vuoden irtisanomisaika”, Janne Yrjönen kertoo. ”Hieman isommasta metsätilasta on helpompi löytää FSC:n vaatimat rajoitetun käsittelyn alueet ja sertifiointi on myös metsänomistajalle taloudellisesti kannattavampaa”, Yrjönen perustelee. Puulle hintalisää FSC:n perusperiaatteena on se, että viisi prosenttia tilan metsäalasta jätetään kaiken käsittelyn ulkopuolelle ja että toiselta viiden prosentin alalta on löydyttävä luontoarvoiltaan arvokkaita kohteita, jotka säästetään. Sieltä aukeaa näkymä tilan vauhdilla kuivuville pelloille. Stora Enson Janne Yrjönen kertoo lisän olevan kiinteä euromäärä puukuutiota kohden ja että lisä kasvaa puukaupan koon myötä. Metsäretkemme päättyy kauniiseen, tammilla maustettuun koivikkoon. Kevätkylvöt siintävät Simo Larmon silmissä, ja ne päästäneen tänäkin keväänä aloittamaan jo huhtikuussa. 20 Aarre 4/2020 METSÄ taaria tai että lähivuosina myyntiin tulee vähintään tuhat kuutiota puuta. METSÄNOMISTAJA Pellon ja maantien laitaan istutettu kaunis koivikko ilahduttaa ohikulkijoita. Me hoidamme metsäsuunnitelman teon keskusteltuamme metsänomistajan kanssa. Myös jatkuvaa kasvatusta olen miettinyt. FSC-puulle maksettavan hintalisän suuruuden metsäyhtiöt haluavat pitää liike salaisuutena. Pitää vielä hieman selvitellä, mille kuvioille se sopisi”, Larmo pohtii. FSC edellyttää myös leveämpiä suojavyöhykkeitä ja hieman enemmän jättöpuita kuin kilpaileva metsäsertifikaatti PEFC. Sertifiointiin kuuluvat ulkopuolisen tahon pistokokein tekemät auditoinnit, ja sellainen on jo kerran osunut Birkkalan tilalle. Simo Larmo kertoo, että kuitupuun osalta hän sai kuutiolle euron lisähinnan ja on siihen tyytyväinen. Täysin käsittelemätöntä alaa voi olla enemmänkin kuin viisi prosenttia, jolloin erityisiä luontoarvoja sisältävän alueen pinta-alavaatimus pienenee. Kuitupuulle tuli euron hintalisä
Koivuvanerin viennin keskihinta oli tammikuussa 787 euroa kuutiometriltä. Alue oli istutettu jo kerran aiemminkin. Metsänhoitajan työ yksityismetsissä vei hänet vuonna 1986 kynän varteen, ja kynä on pysynyt terävänä. Kuusen käyttö yli kolminkertaistui samalla jaksolla. Hienojakoinen maa on paikoin jäässä, osa laikuista näyttää enemmän sammakon häähuoneelta kuin männyn kasvupaikalta. Hyötytietoa ei jostain syystä käytetä juuri lainkaan. Kantohinnan osuus on 16 prosenttia vanerin vientiarvosta. Koivikoiden ylitiheys on meidän metsäammattilaisten yhteinen häpeä. UPM jätti koivuja pystyyn tutun puuntuottajan avohakkuulle asiasta kysymättä. Taikametsä, niin minä kutsun maita, joilla ihminen viljelee havupuuta mutta luonto tuottaa koivua. Valossa viihtyvä kaunotar vaatii paljon tilaa tiinehtyäkseen sorvitai sahapuuksi. Tutkijoiden hyvät ohjeet tiheyksistä homehtuvat käytön puutteessa. Kyllä voisi. Eli ei koivun kasvatukseen pidä hurmaantua. Hyvä mustikkatyyppi ja käenkaali-mustikkatyypin laihempi puoli sopivat. Viittaan hömötiaisen ja ylipäätään kolopesijöiden pökkelöpulaan ja ehdotan, että valitut koivujättöpuut pätkäistään ekokannoiksi alimman elävän oksan alapuolelta. Voisiko ihminen ottaa luonnosta mallia ja kylvää koivua. Saamme yhdellä toimella maaja pystylahopuuta. Savikot, hiesupohjat ja turvemaat eivät sovi rauduskoivulle. Vanerikuutioon kuluu kolme kuutiota koivutukkia, josta sai tammikuussa kannolle 43 euroa kuutiolta. Koivun kylvölle on vaihtoehto jättää muokatulle aukolle 10–15 raudusta kylvötöihin. Rauduskoivun jalostetulla siemenellä saadaan 25 prosentin kasvuja laatuhyöty, joten siemenen oston kulua en lähtisi säästämään. Luonto toimi ja kylvi maan hieskoivulle. Kuusivanerin keskihinta oli tammikuussa 403 euroa kuutiometriltä. Karvalakkiaritmetiikkani osoittaa karusti, kuinka halpaa koivutukki on ja miten nuivasti vanerin tuottajat suhtautuvat koivua kasvattaviin suomalaisiin metsänomistajiin. Ja takaisin taikametsiin. Tukin sato on kypsä 45–50-vuotiaana. Kuusitukkia kuluu 2,1 kuutiota sahatavarakuutioon eli 58 euron kantohinnalla ja 178 euron lankun hinnalla tammikuussa tukin kantohinnan osuus oli sahatavarakuution hinnasta 68 prosenttia. Hakkuuaukoille suositellaan jättämään säästöpuita tikan ja teeren lounaspaikaksi, hömötiaisen kodiksi, koivukulokärsäkkäälle ja lopulta limiludekäävän kortteeriksi. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit 21 METSÄ Aarre 4/2020 K esä 1960, Kemijoen törmillä varttuneiden koululaisten vitja etenee kourukuokkien ja taimivakkojen kanssa katepillarin laikuttamaa alavaa hakkuuaukkoa. Mutta saako toivoa, että lahoimpien kuusikoiden uudistusalat uudistettaisiin koivulle, jos maapohja siihen edellytykset antaa. Erkki Lähteen ansiokkaat tutkimukset metsäaurauksen eduista eivät ehtineet avuksi tälle aukolle. ”Se on meidän ohje”, he valistivat asiaa ihmetellyttä puunmyyjää. Menetykset ovat isot. MIKSI HYVÄ KOIVU halpenee kaiken aikaa. Vuonna 2012 ero oli jo 12 euroa koivun tappioksi ja nyt 16 euroa. Vuonna 1980 kotimaan koivutukkia jalostettiin vaneriksi 1,55 miljoonaa kuutiometriä, vuonna 2018 vain vajaa miljoona kuutiometriä. Vuonna 2004 koivutukin hinta tipahti viisi euroa alle kuusitukin hinnan, kun se oli iät ajat havutukkien hinnoissa. KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen kolumnisti Juha ”Koltta” Aaltoila (s. KOIVIKOITA KASVATETAAN havupuun opeilla liian tiheinä. VISAKOIVU ON KOIVUISTA kalleinta, mutta aika arvokasta on sekin koivu, joka on kertaalleen raivattu havupuuntaimien päältä ja joka vielä ehtii nostaa nopeat vesansa valtaan hakkuuaukolla. Tutkijat tuottavat hyvät ennusteet männyn, kuusen ja koivun siemensadoista. Ja taas voi koivu olla kallis, jos jätökkäät kylvävät 98 765 koivua hehtaarille raivaussahaajan riemuksi. Herättikö kolumni ajatuksia. Taimikko oli tiheä, tuolloin liki miehen mittainen. JOS ON KOIVU kallista tuottaa taikametsissä, niin ihailtavan edullista se on ahkerien, osaavien puuntuottajien kylvöalalla. 1947) pääsi taimien lajitteluun 11-kesäisenä, siitä ura yleni aukkojen viljelijäksi. Muistan MTK:n metsäjohtokunnan kesäretken, jolla tutustuimme yritteliään perheen koivun kylvöalaan. Nyt 28-vuotiaasta metsästä on harvennettu puuta 50 kuutiometriä hehtaarilta, koivua on kasvussa lähes 200 kuutiometriä ja alla kuusta 30 kuutiometriä. JUHA AALTOILA Kallis halpa koivu AALTOILA Miksi hyvä koivu halpenee kaiken aikaa?. Sitä sorvattiin ja liimattiin noin 60 euron hintaisesta puusta. Siemenet oli kerätty itse valituista rauduskoivuista. Isoksi kaupanpäälliseksi pula raivaussahureista lievenee
Koronan kurimus iski talvella päälle rajusti ja varoittamatta, kun useat sahojen asiakkaat ilmoittivat, että rekkoja ei enää pureta. 22 Aarre 4/2020 METSÄ KORONA KURITTAA Talouden lamaantuminen koskettaa nyt lähes kaikkia. Puukauppa on tänä vuonna ollut tavanomaista hiljaisempaa jo ennen koronavirusepidemian puhkeamista. Sanomalehdetkin vain ohenevat ilmoittajien vetäessä tiukkaa säästölinjaa. Vuoden alkukuukausien kauppamäärät olivat lähes kolme miljoonaa kuutiometriä edellisvuodesta jäljessä. Konttien saatavuus heikkeni rajusti ja rahdin hinta nousi sen seurauksena. Aasiassa olisi kysyntää Kartongin ja selluloosan valmistajilla ei koronakriisi heti alkanut tuntua. PUUMARKKINAT Teksti ANTTI ÄIJÖ | Graafi AINO SAARIKIVI 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 500 1 000 1 500 2 000 2 500 Puun ostomäärät 2017–2020 1 000/m 3 Graafi esittää Metsäteollisuus ry:n jäsenten yksityismetsistä ostaman puun määrän viimeisen kolmen vuoden ajalta sekä tämän vuoden 15 ensimmäisen viikon ajalta. Painopapereiden tuotannossa näkymät ovat heikot, sillä näitä tuotteita ei juuri nyt erityisesti kaivata. Kaikki eivät näin tehneet, joten suomalaisia sahatavararekkoja oli maaliskuussa jumissa Euroopassa vailla osoitetta. Puukaupassa tilanne on heijastunut voimakkaimmin tukkien kysyntään. Markkinat eivät onneksi ole ihan kokonaan tukossa. Pullonkaulaksi tulivat sitten rahtijärjestelyt. Valitettavasti mekaaninen jalostus oli kannattavuuden kanssa pinteessä jo ennen epidemiaa. Oma lukunsa on pehmopaperi, jota tehtaat alkoivat suoltaa täydellä teholla. P uu on talven aikana liikkunut heikosti ja monet metsäteollisuuden tuotteet vielä heikommin. Huomaavaiset yhteistyökumppanit olivat varoitelleet myyjiä jo etukäteen, eikä kuormia edes lähetetty matkaan. Kiinassa hinnat lähtivät hienoiseen nousuun ja kauppa voisi pian normalisoitua. Suurin syyllinen tähän on taas virusepidemia, joka jumitti tavaraliikenteen Kiinasta Eurooppaan ja kontit jäivät satamiin. Sahat ja vanerin valmistajat kokevat koronaviruksen tuoman lamakauden metsäsektorilla kipeimmin. LÄHDE Metsäteollisuus ry 2020 2019 2018 2017. Kevään edetessä pientä virkistymistä on nähtävissä. Puukauppa ei ole suinkaan suurin murhe, mutta sen pysähtyminen toisi vain lisää ongelmia. Japanissa ja Kiinassa olisi kysyntää suomalaisille metsäteollisuuden tuotteille
Sähköistä puukauppaa Puukauppa on tänä vuonna ollut Suomessa tavanomaista hiljaisempaa jo ennen koronavirusta, epidemian puhkeaminen oli kuin piste iin päälle. Kovin pitkään hakkuiden hyytymiseen ei yhtiöillä olisi varaa. Leveys 1,57 m Paino 2T Lisävarusteet – Lämmin ohjaamo – Telat/ketjut – Kauko-ohjattu vinssi – Kippilava – Tuhkan/ apulannanlevitin 0500 373 420 l Tukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI www.metsa-saamanen.fi Kuusi eri kokoluokkaa Kysy tarjous AM 300 rullaharvesteri tai sykeharvesteri Katso video kotisivuilta. Kuitupuun menekki korostuu nykyisessä markkinatilanteessa. Sähköiselle puukauppapaikalle Kuutiolle on nyt vahva tilaus. Vaikeista ajoista ovat oikeastaan koko talven kärsineet myös korjuuja kuljetusyrittäjät. Suomessa on puun osto-organisaatioissa harvoin lomautettu henkilöstöä, nyt Stora Enso otti ohjelmaansa tämänkin säästökeinon. Kuitupuun hinta on ollut jopa hieman nousussa, ja erityisesti nopeaan korjuuseen sopivilla harvennusleimikoilla riittää lähi kuukausina kysyntää. Näihin korotuksiin ei taas sahoilla olisi halua, sillä tämän vuoden alku on ollut painajaismainen. Siksi on syytä toivoa, että niukat ajat puun korjuussa jäisivät mahdollisimman lyhyiksi. Osa talvileimikoista siirtyi myöhemmin korjattavaksi. Palvelun kautta metsänomistajan on helppo tavoittaa kaikki leimikosta kiinnostuneet ostajat. Kiinnostusta kaupantekoon heikentää entisestään se, että myyjien ja ostajien kohtaamiset on karsittu minimiin. Suomalaisen sahatavaran tuotannosta leikkautui ainakin miljoona kuutiometriä vuodenvaihteen tienoilla. Sahoilla voi silloin olla suorastaan pulaa puusta mutta huonosti varaa maksaa leimikoiden kohoavia hintoja. Optimismia tarvitaan Talouden aikanaan elpyessä tilanne metsäsektorilla on vähintäänkin haastava. Yt-neuvotteluin varaudutaan myös tehtaiden muuttuviin raaka-ainetarpeisiin. Kesäja kelirikkokelpoisille kohteille on nyt kysyntää. Maksukykyä söi ensin Teollisuusliiton lakko ja sen päätyttyä viennin tyrehtyminen. Hintataso on näissä perinteisesti korkeampi kuin talvikorjuukohteissa. Osa sahoista on jo rajoittanut tuotantoa, kun kysyntää markkinoilla ei ole. 23 Aarre 4/2020 METSÄ Nykyään puukaupat onnistuvat sähköisesti. Maaliskuun lopussa esitetty arvio on, että tukkipuun hinta tulisi tänä vuonna laskemaan. Metsän tuotteista erityisesti kartongin, pehmopaperin ja selluloosan kauppa käy, joten teollisuudella on jatkuva kuitupuun tarve. Kaupat on totuttu solmimaan perinteisin keinoin, mutta nykyään sekin onnistuu sähköisesti. Tarjouspyyntöjä sen välityksellä onkin jätetty selvästi aiempaa vilkkaammin. Tärkeimmät ostajat ovat koronaepidemian suhteen kovin erilaisissa tilanteissa. Ajankohtaista Etenkin Etelä-Suomessa puun talvikorjuu oli vaikeaa leutojen säiden vuoksi. Poikkeustilaan liittyy poikkeuksellisia tekoja. Soita ja tule katsomaan miten harvesteri toimii! Kinetic T8 8-pyörävetoinen pienmetsäkone Nyt saatavana Saatavana myös Country metsäperävaunut ja kuormaimet metsä-säämänen valk pohja 95x130.indd 1 31.10.2019 9:13:20. Vuoden ensimmäinen puolikas on vientikaupan kannalta jo menetetty, ratkaiseva tekijä on loppuvuoden kehitys ja se on tätä kirjoittaessani arvailun varassa. Myyjiä on herätelty nostamalla tukin hintaa, ja kaupankäynnin virkistymistä onkin huhtikuussa ollut havaittavissa. Näkymä tulevaisuuteen on tällä hetkellä niin sumea, että numeerisia ennusteita perinteiseen tapaan ei esimerkiksi Pellervon taloustutkimukselta saa. Vain kotimaan kauppa on pysynyt jotenkin vireillä, kotimaan myynnin osuus on kuitenkin alle kolmannes sahojen kokonaistuotannosta. Määrällisesti vuoden alkukuukausien kauppamäärät olivat lähes kolme miljoonaa kuutiometriä jäljessä edellisvuodesta. Jo aikaisemmin yhtiö yllätti keskeyttämällä hakkuut Itä-Suomessa. Osalle heistä pidempi tauko urakoissa voi olla elämän ja kuoleman kysymys. Koski talvi oli niin lauha, taimikonhoitotyöt sekä nuoren metsän hoitotyöt voitiin monin paikoin käynnistää tavallista aikaisemmin. Kaikki metsäyhtiöt palvelevat asiakkaita pääasiassa puhelimitse ja sähköisten kanavien kautta
24 Aarre 4/2020 METSÄ. Myös matkakustannukset metsäpalstalle töihin tai töiden tarkistamiseen voi vähentää. METSÄN UUDISTAMINEN Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS VEROVINKKI KAIKKI METSÄN uudistamiseen liittyvät kulut, kuten taimet, siemenet, työvälineet, maanmuokkaus-, kylvöja istutuskulut, ovat metsä verotuksessa vähennyskelpoisia vuosimenoja. 24 Aarre 4/2020 METSÄ KOURA KAUPALLA KOIVUNTAIMIA Jos luvassa on hellepäivä, metsuri Arto Nissinen suuntaa istutustyömaalle jo aamulla neljän viiden aikaan
25 Aarre 4/2020 METSÄ. Metsuri Arto Nissinen nappaa vakasta kourallisen koivun taimia kerrallaan, sillä työ hidastuisi, jos ne poimisi yksitellen. 25 Aarre 4/2020 METSÄ Ammattilainen ei aikaile istutuksessa
Maapohja sopii koivulle hyvin, sillä rehevällä kankaalla ravinteita on tarjolla runsaasti. ”Esimerkiksi huomenna menen sellaiselle työmaalle, jossa taimia pitää kuljettaa tieltä 700 metriä istutusalalle. Niistä 15–20 hän nappaa kouraansa. ”Olisiko siitä pari vuotta, kun edellisen kerran laitoin kuokalla”, Nissinen muistelee. On helpompi istuttaa, kun putkikäden puoli on vapaa.” Koivun pottitaimien istutustekniikka ei Nissisen mukaan poikkea kuusesta. Suositeltu istutustiheys koivulle on 1 600 tainta hehtaarilla. ”Kourasta on helppo pudottaa aina uusi taimi putkeen. Nissinen tarkkailee riittävää taimitiheyttä koealojen avulla. Kyllä niitä kantaessa hiki virtaa.” Keskelle mätästä ja kyllin syvään Urakkaa varten Nissinen on pukeutunut joustaviin housuihin, vaelluskenkiin ja ohueen, pitkähihaiseen takkiin. Silloin teen niin, että otan kaksi vakkaa ja pakkaan niihin yhteensä neljä laatikollista taimia. Istutuspaakun päälle pitää jäädä vähintään parin sentin kerros maata, jottei paakku kuivu; syvempään istuttamisesta ei ole haittaa. Kastelua ei silti kannata liioitella, sillä taimilaatikot ovat pahvia ja pehmenevät kastuttuaan. Tärkeää on istuttaa taimi oikeaan kohtaan, eli keskelle kääntömätästä ja riittävän syvään. ”Täällä maanmuokkaus on tehty hyvin. Istuttaessa on tärkeä huolehtia siitä, etteivät taimet pääse kuivahtamaan. Nykyään valtaosa koivuista istutetaan pottiputkella valmiiksi muokattuun maahan. Moni metsänomistaja saattaa vielä mielessään yhdistää koivuntaimet istutuskuokMETSÄN UUDISTAMINEN kaan, jonka leveällä terällä ensin lyötiin maahan laikku ja sitten kaivettiin kuoppa, johon taimi istutettiin. Etenkin sitkeäkunttaisessa tai kivikkoisessa maastossa kuokalla istuttaminen kysyy tekijältään luontoa. Niin myös tällä uudistusalalla käytettävät, yksivuotiaat pakastetaimet. ”Juu. Koivun kohdalla tämä korostuu, sillä taimi ei erotu luonnosta yhtä helposti kuin kuusen taimi.” Nissisen oma tapa on aloittaa istutus alueen perimmäisestä nurkasta ja edetä sieltä mätäs kerrallaan taimilaatikoita kohti. Se ei onneksi metsuri Arto Nissistä haittaa. Istutusalalla taimilaatikot kannattaa jättää varjoiseen paikkaan ja avata tuuletusaukot. Samasta syystä en itse edes helteellä istuta pelkässä t-paidassa.” Nissinen suosii perinteistä, toisella kyljellä roikkuvaa taimivakkaa, johon hän on askarrellut lisäpehmusteen retkipatjasta ja ilmastointiteipistä. Maaperä on aavistuksen savinen, ja hellesäällä savi kovettuu nopeasti. Istutusta edeltävänä päivänä taimille on hyvä antaa vettä. ”Hyvät valjaat siinä oli, mutta tuntui, että se rajoitti käsien liikkuvuutta. Sen vuoksi on hyvä, että istutus on päästy tekemään ajallaan. Turvepaakun tulee olla niin märkä, että vesi tirahtaa, kun sitä puristaa. Lyön ne maahan ja lähden takaisin hakemaan lisää.” Yksi laatikollinen taimia painaa 7–8 kiloa, joten täysinä vakoilla on painoa yhteensä 30 kiloa. 26 Aarre 4/2020 METSÄ T oukokuisella uudistusalalla elohopea kipuaa säälimättä kohti hellerajaa. Kourallinen nopeuttaa Pottitaimien istutus on helppoa työtä ja onnistuu kokemattomaltakin metsänomistajalta. Käsiä suojaavat nitriilikäsineet. Nissisen istutusurakka on tänäkin aamuna alkanut jo aamuvarhain, joten puolenpäivän aikaan päivän urakka on valmis. ”Alue on istutettava järjestyksessä, muuten jää mättäitä väliin. Kehon ympäri kiertävää mallia hän on kokeillut, mutta ei vielä tullut sinuiksi sen kanssa. Työ hidastuisi, jos jokaisen taimen ottaisi erikseen vakasta.” Tällä kertaa istutustyömaan viereen pääsee autolla. Nissinen muistelee tarvinneensa kuokkaa edellisen kerran pari vuotta sitten.. Tämänpäiväinen työmaa sijaitsee Äänekosken Koivistonkylällä, jossa Niiniveteen rajoittuva uudistusala on tarkoitus istuttaa koivulle. ”Hansikkaat ovat pakolliset, sillä taimet on taimitarhalla käsitelty kemiallisesti tukkimiehentäitä vastaan. ”Koealan mittaamiseen käytän teleskooppionkivapaa, joka kokoon painettuna on vain Koivutkin istutetaan nykyisin useimmiten pottiputkella. Vakkaan hän purkaa kaksi laatikollista eli noin 180 tainta. Mättäät ovat hyviä ja niitä on tasaisesti”, Nissinen kehaisee. Aina näin ei ole. Edellisen talven hakkuun jäljiltä uudistusalaa kirjovat männyn ja kuusen kannot sekä niiden väliin tehdyt kääntömättäät. Muutama seikka kannattaa kuitenkin ottaa huomioon ennen työn aloittamista
Yksi tauoista on lou nas, jonka aikana hän syö lämpimän aterian. ”Urheilujuomaa juon joskus, mutta pi demmän päälle se ei ole hyväksi hampaille.” Moni metsänomistaja arastelee koivun istuttamista hirvituhojen vuoksi. 27 Aarre 4/2020 METSÄ Vesipullo on koko ajan taskussa. Nykyi sin on tarjolla hyviä ruokia, joihin tarvitsee lisätä vain kuuma vesi.” Esimerkiksi tänään ruokalistalla oli jauhe lihapastaa. ”Alle hehtaarin istutusalalta kannattaa ottaa neljä koealaa, isommalta enemmän. Suolan saannista ei tarvitse olla huolissaan, sillä valmisruuat sisältävät sitä riittävästi. Rasituksesta ei tahdo palautua.” Paras juotava on Nissisen mukaan puh das vesi. Päivän mittaan vettä kuluu 2–3 litraa. Vakkaan mahtuu kerralla kaksi laatikollista eli noin 180 tainta. ”Puutteellisen nesteytyksen huomaa heti seuraavana päivänä. noin 40 senttiä pitkä. Koivun pottitaimi istutetaan samalla tavoin kuin kuusen: keskelle kääntömätästä ja riittävän syvään.. Vuonna 2018 koivua istutettiin koko maassa vain 2 339 hehtaarille. Pitkähihainen takki tai paita ja käsineet ovat tarpeen, sillä taimet on taimitarhalla suojattu kemiallisesti tukkimiehentäitä vastaan. ”Olen koettanut välttää sitä, että työmaal la on mukana vain kahvia ja leipää. Kepin tulee kierroksen aikana koskettaa vähintään kahdeksaa istutustainta. Yksi 0,75 litran vesipul lo on taskussa koko ajan mukana. Sitä on kätevä kuljettaa mukana.” Nissinen avaa vavan täyteen neljän met rin pituuteen ja pyörähtää koealan. Ja ympäri aluetta.” Lämmin ruoka kuuluu päivään Päivän mittaan Nissinen pitää evästauon ai na parin tunnin välein. Aktiivisena urheili jana Nissinen tietää, miten tärkeää on juoda päivän aikana riittä västi
Ettemme olisi vain havu puiden varassa”, Laitinen sanoo. Vuonna 2018 koivua istutettiin koko maassa 2 339 hehtaarille ja Keski-Suomessa 157 hehtaarille. Heinän ja vesakon kanssa se kilpailee kuusta tehokkaammin eikä välttämättä vaadi yhtä tunnollista heinäystä. 050 564 2401 l www.napsalaiturit.com tuovat kesän näpsä-laiturit.indd 1 16.5.2019 11:03:53. ”Olin Saaristomeren merivartioston ensimmäinen koiraohjaaja. Nissisen tuttava työskentelee Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen Keuruun toimistolla, ja hän vinkkasi ottamaan yhteyttä Äänekosken toimistoon. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsänhoitoesimies Juho Laitinen uskoo, että koivun viljelyintoa jarruttaa pelko siitä, että taimet joutuvat hirvien tai myyrien suihin. Koivun etuna on nopea pituuskasvu. Laitisen mukaan koivun viljelijän kannattaa silti turvautua viljelytaimiin. Aktiivinen mies ei viihtynyt eläkkeellä, joten viime vuodet hän on työskennellyt metsurina. Ampumahiihtoa hän harrasti omien sanojensa mukaan ”aika tosissaan” 15 vuotta ja voitti lukuisia mestaruusmitaleja. Oli pakko, kun oli niin kuuma. Toistamiseen eläkkeelle jääminen ei ole näköpiirissä. ”Kokonaisuuden kannalta olisi hyvä, että koivuakin istutettaisiin. Koivu on pioneeripuulaji, joka usein tulee uudistusalalle pyytämättäkin. 28 Aarre 4/2020 METSÄ METSÄN UUDISTAMINEN Hirvien ja myyrien pelko jarruttaa koivun viljelyä S uomessa istutetaan vuosittain 150 miljoonaa puun tainta, mutta niistä vain murto-osa on koivun taimia. ”Viime kesänä taisin joskus aloittaa jo kolmelta. Näpsä-laiturit Oy Suomen parhaat Näpsä-laiturit Pyydä tarjous Perniöntie 2229, 25500 Perniö Puh. ”Olin opiskellut metsäalaa 1980-luvulla ja rajassa ollessani tein raivaushommia ja istutuksia, joten työ oli tuttua.” Kolme viime vuotta Nissinen on tehnyt metsurin töitä mhy Keski-Suomen palkkalistoilla. ”Työskentelin nuorena vuoden verran metsäntutkimusasemalla ja hain metsätyöjohtajakouluun, mutta kun sain työpaikan Rajavartiolaitoksesta, metsäala jäi. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2017 täytettyään 53 vuotta. Tosin silloin menin nukkumaankin jo puoli kahdeksalta illalla.” Tuttavan vinkistä metsuriksi Arto Nissinen työskenteli Rajavartiolaitoksessa 32 vuotta, ensin Ilomantsissa ja sen jälkeen Porissa merivartioasemalla. On hieno homma, että uusi mahdollisuus avautui nyt.” Arto Nissinen jäi Rajavartio laitoksesta eläkkeelle vuonna 2017. ”Istutettu koivu on parempikasvuista kuin luontainen koivu. Lisäksi istutetut taimet ovat varmasti rauduskoivua eikä hieskoivua, jonka tukkisaanto ja tuotto on rauduskoivua heikompi.” Jos luvassa on hellettä, Nissinen suuntaa työmaalle jo aamuneljän tai -viiden aikaan. ”Ajattelin, että kai ne päivät menevät, kun käyn lenkillä”, hän muistelee naurahtaen. Usein koivuun turvaudutaan silloin, kun muita hyviä vaihtoehtoja ei ole, esimerkiksi peltoja metsitettäessä tai silloin, kun maa on juurikäävän saastuttama. Koulutin merivartiokoiria.” Nissinen on aina ollut intohimoinen urheilija. ”Markkinoilla on myyräsuojia ja hirvikarkotteita, mutta sataprosenttista turvaa ne eivät tarjoa, eikä myyräsuojien käyttö metsässä ole taloudellisesti kovin järkevää.” Toinen syy vähäisiin viljelymääriin on todennäköisesti se, että koivusta maksetaan selvästi alempaa kantohintaa kuin kuusesta
Aarre-lehti 1/2020 3/2020 1/1 sivu 230x290 mm + 5 mm leikkuuvara RASKAAN TYÖN RAATAJA! TRX500FPE T3B sh. F I facebook.com/hondamonkijat Hondabikes Finland H O N D A M Ö N K I J ÄT. F I Pyydä vaihtoja rahoitustarjous: HONDA ATV -mallisto alkaen 7 990 € * Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. 8 990 € 175 €/kk *. Tarkat rahoitusesimerkit ja -ehdot verkkosivuillamme. 10 590 € 205 €/kk * TRX420FE T3B sh. H O N DA M Ö N K I J ÄT. Pidämme oikeuden hinnan muutoksiin
Jälkiviisaus on helppoa, mietin polkiessani pottiputkea uuteen paikkaan vähitellen hiipuvalla innolla. Parasta pottiputken jatkona olemisessa ja risujen keskellä horjumisessa on metsän tuoksu, lintujen laulu, moninainen vihreiden värien runsaus ja se selkäänsä saaneen olo päivän päätteeksi. Mutta silti: miten vaikeaa välillä olikaan löytää taimelle juuri se paras paikka, jossa se voisi aloittaa kasvunsa kylmässä maailmassa. Herättikö kolumni ajatuksia. Seuraavana aamuna mitattiin innostus metsäalalle, kun kivistävät jäsenet piti kerätä sängystä ja lähteä kohti samaista työmaata. Onhan takana yli 40 vuoden harjoittelu. HIKI HATUSSA istutusalalla rämpiessä ovat joskus mieleen tulleet toisenlaiset hetket viljelyalueen reunalla. Samalla yritin perehdyttää nuorempaa sukupolvea metsänviljelyn saloihin. Muokkausjälki on nykyisin parempaa. Sain koko pitkän päivän aikana maahan reilut 100 tainta. Aikaa ja voimia avohakkuumaastossa kului paljon, mutta valmista tuli kuin tulikin. Niissä käydään myös tarkastamassa metsänviljelytyömaita. Ehkä myös mielikuva kauniista nuoresta koivikosta ja kuusikosta muutaman vuoden kuluttua pitää yllä intoa metsäalaan. HELI MUTKALA Kuokan ja putken varressa kuin selkäänsä saaneena VIERAANA Toivon muistavani kevään istutus päivät vielä seuraavan syksyn auditoinneissa. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit KU VA HA NN EL E NY KÄ NE N V iime keväänä huhkin istutushommissa yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Maa oli oikein hyvin muokattu – kiitos metsänhoitoyhdistyksen koneyrittäjän – ja istutuspaikkoja oli runsaasti. Aarre 4/2020 METSÄ 30. Taimien laatu on parantunut, ja maanmuokkausmenetelmät ovat muuttuneet. Intoa ei sillä hetkellä suuresti ollut, mutta homma jatkui ja tässä sitä edelleen ollaan, metsäalalla. MUISTAN EDELLEEN hyvin, kun 1970luvun puolivälissä olin metsänhoitoyhdistyksen harjoittelijana ensimmäisen päivän viljelytöissä. Toivon muistavani kevään istutuspäivät vielä seuraavan syksyn auditoinneissa. Kuokkaan ja putkeen olen itsekin tarttunut aika ajoin. Kuukauden vieraileva kirjoittaja Heli Mutkala (s. Ja minun sentään pitäisi homma hallita. Olen vuosittain ollut maastossa mukana metsäsertifioinnin auditoinneissa. Illalla olin rättipoikki ja kuin pahan selkäsaunan saanut. Toiselta oli hakkuutähteet kerätty pois, toiselta ei. 1956) on MTK Metsä linjan kenttäpäällikkö. Paperikennomäntyjä istutettiin äestettyyn maahan pitkällä kourukuokalla. Siellä sitä välillä on monta kallispalkkaista miestä ja naista mättäiden ympärillä ihmettelemässä, minkä ihmeen takia se taimi on tuohon istutettu, kun vajaan puolen metrin päässä on paljon paremman näköinen paikka. Talkoourakkana oli vajaan kahden tuhannen koivun ja noin kolmen tuhannen kuusen istuttaminen kahdelle eri kuviolle. Silti edelleenkin, kun ei hommaa tee urakkamiehen raivolla, alkaa välillä empiä, istutanko tuohon vai tuohon. Kaikki liikenevät päivät viikonloppuisin vietin kotimetsässä. Tai sitten hyvältä näyttävässä kohdassa putki karahtaa kirskahtaen kiveen ja pitää vaihtaa aiottua istutuspaikkaa. Työurani alkuaikoina toimin työnjohtajana istutustyömailla, ja olen vuosien varrella ohjannut sekä metsäalan opiskelijoita että metsänomistajia metsänviljelyssä
345 € Mitat (L, P, K): 235,7x194,6x208,7 cm, n. 4,8 m² Kokonaiskorkeus 1950 mm, seinäkorkeus 1240 mm Tuuletusluukku, rännit, ja sokkeli vakiona! Tukeva rakenne! KASVIHUONE HECHT GREENHOUSE 4,8 M² Pöllinpituus maks. Pakettiin kuuluu yhteensä 36 kpl u-pipe tyhjiöputkia. tyhjiöputkikeräimiä, jotka ovat hyötysuhteeltaan kaikkein parhaimpia. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-17, LA SULJETTU SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. Runko 0,6 mm vahvaa sinkittyä terästä Iso oviaukko 105 cm 15 vuoden puhkiruostumattomuustakuu! PIHAVARASTO SUNYARD HW0608 Upealla puujäljitelmäkuviolla! 345 € Grillin molemmin puolin kätevät työtasot! PIHAGRILLI SAROM MARTINIQUE Tulipesä 670mmx400mm Kromattu grilliritilä säädettävissä neljään korkeuteen Mitat (K, L, S): 2305x1250640 mm Sopii lämmitettäväksi puilla! 399 € GLANSPOWER MTD 175M42B AJOLEIKKURI Järeä 17,5 HV / 500 cm³ Briggs & Stratton Intek OHV huippumoottori Isompi 107 cm kaksiteräleikkuri Heavy duty-runko Vaihteet 7+1 Sähköstartti Takarenkaat 20", eturenkaat 15" Valot Tehokas jenkkitraktori! 1990 € Moottori 51,7 cm³ / 3,4 HV Vakioterälaite 41 cm/16" Puolipuristin takaa kevyen käynnistyksen Paino 5,4 kg Takuu kaksi (2) vuotta MOOTTORISAHA OLEO MAC GS520 Kaupan päälle 3 kpl teräketjuja! 399 € Briggs & Stratton Series 950 moottori 7 HV/208CC Suuri pyörintänopeus Työleveys 80 cm Yläasentoon kääntyvä nokkapyörä PUUTARHAJYRSIN EURO 5 EVO B&S Uudella tehokkaalla B&S moottorilla 459 € PUUTARHAJYRSIN EUROSYSTEMS RTT2 Tehokas peräjyrsin Hondan moottorilla! Moottori Honda GP 160 (163 cm³) Vaihteet: 1 eteenpäin ja 1 taakse Ilmakumipyörät 13x5,00-6 Jyrsimen leveys 50 cm 899 € 295 €. 4,6 m² Katto ja seinät lujaa pro?loitua 0,25 mm galvanisoitua teräspeltiä. Auringon säteily saadaan otettua talteen laajalta alueelta säteilykulmasta riippumatta. 52 cm Puristusvoima 7 T Suositeltava puun halkaisija 5-30 cm Paino 50 kg Moottori 2,2 kW/230 V Takuu yksi (1) vuosi ja varaosahuolto meillä HALKAISUKONE GLANSPOWER LS7T-52 Kaupan päälle tukeva jalusta! 239 € GLANSPOWER AURINKOKERÄINPAKETTI Säästä tuntuvasti energiakuluissa! Hyödynnä aurinkoenergiaa 1995 € Mitat (P, L, K): 500x299x232 cm, n. 15 m² Runko vahvaa sinkittyä terästä Iso kaksiosainen ovi Lisäksi sivussa pienempi käyntiovi Väri tumman harmaa AUTOTALLI SUNYARD 15 M² 680 € norm. Pinta-ala lähes 4 m²! Lisäksi pakettiin kuuluu 300L hybridivaraaja, kahdella kierukalla Kiertovesipumppu Säädinyksikkö Paisuntasäiliö Mitat (P, L, K): 250x190x195 cm, n. www.kone-glans.fi VERKKOKAUPASTAMME KAIKKI TUOTTEEN HELPOSTI JA NOPEASTI KOTIIN TOIMITETTUNA! Aurinkokeräimet ovat ns
Siellä fyysisesti melko vaativa palvelus ei tuottanut vaikeuksia. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Työelämäoppia koululaisena V uosina 1967–1969 olin metsäyhtiön harjoittelijana Kullaan kunnassa Satakunnassa. Tällaisessa porukassa syntyy helposti työtehoa heikentäviä häiriöitä, mikäli työjohto käy paikalla harvoin. Me olimme kaivaneet ylös kaikki ojien penkoista pilkottavat liekopuut. Se oli iso työ. Työnjohtaja kuskasi autollaan harjoittelijan seitsemältä työmaalle ja haki neljältä pois. Minulla oli termospullo, maitopullo ja voileivät ruotsinlaivalta ostetussa laivayhtiön kassissa, joka silloin oli varsin vankkaa tekoa. Melko varttuneiden taimikoiden harvennus kahden käden vesurilla oli päätyömuoto kaikkina kesinä. Raivaussahan tulo taimikonhoitotöihin oli varmasti tervetullut uudistus. Hän näytti, miten pitkälle vakallinen kuuluu heittää molemmin käsin. Ensimmäinen palkka oli hieman alle kaksi markkaa tunnilta. Onnistuin silti rikkomaan pari Airamin lasista termospulloa kiviä vasten. Puulajisuhteiden ohjailuun tarvitaan työnjohdon tavoiteohjeet. Kerrotaan juttuja tai pannaan pystyyn kilpailu siitä, kenen lyönnillä jokin paksumpi puu kaatuu. Hän ihmetteli, kun olimme tulleet vasta alle puolet alueesta. Hän sanoi, että pilaan urakan, jos käytän työnjohtajan levitystyyliä. Kerran eräs yli 30 vuotta metsätöitä tehnyt mies pyysi työnjohtajalta ”kottia”. Istutustyöstä jäi mieleen fyysisen vaativuuden lisäksi se, miten menetelmiin ja olosuhteisiin kannattaa panostaa tuottavuuden kehittämiseksi. KARI NIEMINEN TURKU Työohjeet olivat olleet puutteelliset.. Keväällä työ oli taimien istutusta kourukuokalla. Parin viikon ajan olin ojanperkaustyössä jälleen vanhemman metsätyöntekijän kanssa. Työmaalla kuulin monta juttua vesurin vaarallisuudesta. Maa oli usein muokkaamatonta, ja pahimmillaan mukana oli fosfaattiämpäri ja täytemaaämpäri. Yhtiö muun muassa kehitti ensimmäisiä paakkutaimia juuri noina vuosina. Kertaakaan en onnistunut vahingoittamaan itseäni vesurilla. Tarkoituksena oli nostaa ojista vain sinne joutuneet irtonaiset latvukset ja oksat. Lopulta metsästä tuli ammattikin. Tosin metsästysharrastus oli syttynyt jo vuotta aiemmin. 32 Aarre 4/2020 METSÄ Pojat lujilla Aarteen Töissä metsässä -kirjoituskilpailun teksteissä muistellaan tällä kertaa nuorukaisten metsäurakoita. Vanhempi ja kokeneempi vastuuhenkilö on silloin työryhmässä tarpeellinen. Tuohon aikaan yhtiöllä oli pitäjässä puolen tusinaa työnjohtajaa. Ensin työnjohtaja pani vatsansa päälle vakan, jossa oli 25 kiloa lannoitetta. Tämä kaksinkertainen opetus painui mieleeni loppuiäksi. Mittaamalla silmän tarkkuus paranee kerta kerralta, eli ammattitaito karttuu. Työjohtaja oli kertonut meille, mitä ojitusaluetta työ koskee. Työpäivä oli täydet kahdeksan tuntia. OIKEANLAINEN TYÖNOPASTUS on tärkeää. Viikon kuluttua työnjohtaja tuli ojitusalueen loppupäähän katsomaan, miten työ edistyy. Ne istutettiin kevyellä pikkukuokalla. RASKAASSA TYÖSSÄ ruokatunti oli tunnin mittainen. Ennen laikun tekoa piti usein kaapia kuokalla oksia sivuun. Loppuosan ruokatunnista olin useimmiten unten mailla. Metsäharjoittelusta jäi hyvän kunnon lisäksi paljon työelämäoppia, joka on ollut hyödyksi myöhemmin. Siinä terä on riittävän kaukana tekijästä. Kun työnjohtaja oli lähtenyt, halusi kokenut vanhempi työntekijä näyttää, miten lannoitteesta pääsee eroon vähemmälläkin vaivalla. Tällainen oppi menee kenelle tahansa kerralla perille. NOINA KOLMENA KESÄNÄ opin työelämästä mielestäni paljon sekä yleisesti että yksityiskohdissa. Työnjohtaja ei meitä moittinut liian perusteellisesta työstä, vaan ymmärsi, että työohjeet olivat olleet puutteelliset osaamiseemme nähden. Metsätyöpäivän jälkeen minulla oli kaksi kertaa viikossa puolentoista tunnin jalkapalloharjoitukset. Metsuri-sanaa ei muistaakseni tuolloin vielä käytetty. Työparinani oli aika usein joku vanhempi metsätyötekijä. Tein työtä tuntipalkalla, mutta kokenut työnjohtaja antoi aamulla minulle vain 350 tainta ikään kuin urakaksi. Pankkikirjaan kirjoitettiin summat sekä kirjaimin että numeroina, ja lisäksi siihen liimattiin palkkatosite. Taimikon harvennuksessa on tärkeää aika ajoin tarkistaa oikea tiheys työn jälkeen. Aurinkoisten päivien ruokatunneista on jäänyt paljon hyviä muistoja. Kukaan ei yleensä harvenna liikaa, vaan ylitiheys on suurempi uhka. Sen sijaan kansakoulutoverini löi jalkaansa heti ensimmäisenä aamuna, ja siihen loppui hänen metsätyönsä. Asuin kansakoululla, ja suhde metsään ja metsätöihin syntyi harjoittelutöiden myötä. Kerran meitä oli vesuritöissä neljän teini-ikäisen pojan ryhmä. Työvälineenä meillä oli jonkinlaiset ”ojaharavat”. Minulle yhtiö maksoi palkan valtion Postipankin kautta. Metsä oli lukiolaisen luonteva kesätyöpaikka maaseudulla. Eräänä aamupäivänä sain kaksi erillistä opastusta lannoitteiden levittämiseen vakasta urakkatyönä. Viimeisen metsäharjoittelukesän jälkeen menin syksyllä varusmiespalvelukseen Upinniemeen Rannikkojääkäripataljoonaan. Silloin en heti ymmärtänyt, että se oli seuraavan palkan ennakkoa luultavasti ruoan ostamiseen. Kirjoitustaito oli hänellä aika vajavainen, ja hän piirsi puumerkkinsä ennakkokuittiin
Näin 80-vuotiaana ihmettelee, miten isoja puita sitä joutuikaan kaatamaan. Kaadettavat puut kävi metsänhoitoyhdistyksen mies merkkaamassa. Olin kaupungin varastomiehenä rakennustyömaalla. Vettä piti olla tarpeeksi muttei liikaa – ja usein oli. Mitään herkkua se ei ollut. Onneksi alku oli hidasta ja isä ehti havahtua. Uittomiehet tulivat hyvissä ajoin, sillä hakkuut olivat jo loppuneet tai ainakin vähentyneet. Hyvin juokseva vesi ja oikeneva vesiuoma helpotti työtä, mutta matkalla oli myös hirveän kapeita ja mutkaisia kohtia. Valtaosa puista oli massakuitua. Ajoreitti meni juuri sen kohdan yli, mihin puu piti kaataa. Oli turha mennä kyselemään. EINO HEIKKILÄ TAMPERE Petkeleellä lähti vain pieni siivu kerrallaan.. Homma opeteltiin nuorena, mutta itseä hirvitti, miten tuolla oikein pärjää. Seuraavalle päivälle ilmoitettiin tarkastuksesta, ja tuli kiire saada parit hommat vielä valmiiksi. Mutta eikö ollut yksi puu tiellä. Uppopuita jäi jokeen koko matkalle, ja ne painuivat pohjaan, kun tarpeeksi kauan olivat vedessä. Tuumailin hetken ja päätin, että kokeillaan, jospa minä kaadan. He pitivät kortteeria kylän taloissa. Kun sahalla oikein tarkalleen kiersi ja hakkasi kaarnaa pois, niin onnistuihan se. Hevonen pysyi rauhallisena eikä riuhtonut vaan jatkoi tuttua uraa sopivalla tahdilla, ja puu kaatui – rekien väliin. Mukana oli myös tukkeja, mutta siihen aikaan vähemmän. Isä löi suitsen perillä hevosta, antoi sen mennä ja hyppäsi itse kyydistä pois. Pomo soitteli toimistostaan kaupungille ja yritti epätoivoisesti saada moottorisahamiestä apuun. Näytin, että mene vaan, ei ole vielä puuta sahattu poikki. Mutta metsätyöt olivat vain työtä muiden joukossa. Itse hankittua työtähän se oli, ja paikalla piti olla ajallaan. Eihän sitä enää saanut pidettyä vastaan, vaan oli mentävä alta pois. Uittoa saattoi seurata ainoastaan sillalta, koska jokivarsi oli täynnä vettä koko matkalta järvelle saakka. Puu oli pitkä, ainakin kolme tai neljä tukkia siitä tuli. Työmaan autokuski epäröi: ”Taitaa olla liian iso kaadettavaksi! Eiköhän ole vähän liian kova urakka!” Tietysti se sisuunnutti, ja päätin näyttää. Näin, että isä tulee, ja isä tietysti katsoi, passaako mennä. Normeja ei ylitetty. 33 Aarre 4/2020 METSÄ Nuorena poikana metsätöissä K ylällemme saapui keväisin uittomiehiä alajuoksuilta odottelemaan joen sulamista ja uiton alkamista. Mutta kyllä ne vaan pokasahalla sahattiin ja nurinhan ne menivät, eikä tullut isompia haavereita. Se oli roomalainen numero, joka hakattiin kirveellä latvapuoleen. Niin isä lähti ajamaan. Kouluikäisenä sitä mentiinkin katsomaan. Vieraita uittomiehiä en muista, eikä niiden kanssa oltu puheissa. Siinä samassa tuli tuulenpuuska, joka tarttui puuhun. Eniten ihmetyttää, miten pojankölvi sai niin isot puut nurin. ”Täällä on sellainen sääntö, että tavalliselle miehelle tavallinen palkka”, pomo kylmästi tuumasi. Ei muuta kuin karsimaan. Perässä oli parireki, tukin ajolle rustattu. Uitto oli vauhdikkaimmillaan keväällä heti kun jäät lähtivät. Minun työni oli kuoria tukit ja lyödä tukin päihin uittoyhtiön leima. Katkaistiin se tukkimittaan ja vedettiin pois. Isä ajoi puita tien varteen hevosella. Se oli pisin kuusi, mikä oli leimattu, ja minä olin sitä kaatamassa. Miten ne saatiin niin pitäviksi, että vedessä pystyi olemaan. Henkeäkään en uskaltanut vetää, kun puu lähti kaatumaan. Joki tulvi ja puut levisivät laajalle tulva-alueelle, josta niitä oli hankala kerätä pois. PIAN UITOT KYLÄLTÄMME loppuivat, 1950-luvun alkupuolella. Tietysti paikallakin oli vaikutusta. Tuli niitä omin päinkin valittua ja kaadettua. Olin isän mukana, kun tehtiin pieni erä tukkia myyntiin. Keksimies kahlasi ohjaamaan niitä uomaan, mutta puut juuttuivat helposti ympärillä kasvaneeseen vesakkoon ja pajukkoon. Myöhemmin uitettiin vielä naapuripitäjästä, jonne meidänkin puitamme autolla ajettiin. Uoma olisi saanut olla isompi ja joki suorempi, ässämutkat olivat viheliäisimpiä. Millaiset jalkineetkin olivat, kun ei ollut vielä kumisaappaita. Talot saivat pienen korvauksen, kun tarjosivat ruokaa ja petipaikan. Pojankölville oli aikamoinen urakka kuoria pakkasella kuusipuita. SAHAN KÄYTTÖ OLI minulla verissä ja metsätyötaidoista hyötyä myöhemminkin. Petkeleellä lähti vain pieni siivu kerrallaan. Paitsi kerran. Uittomiehet tapasivat tinkiä lisää palkkaa. Yksi kylän pojista, muutaman vuoden minua vanhempi Lauri, oli uittamassa sillan yläpuolella keksin kanssa
TYÖVÄLINEET Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA VEROVINKKI RAIVAUSJA moottorisahan huoltoja korjauskulut ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia vuosimenoja. 34 Aarre 4/2020 METSÄ Raivuri perus huollossa Merkkihuollossa älyraivurin perus huoltoon kuuluu myös sahan automatiikan testaaminen tietokoneohjelmalla ja sahan oman ohjelmiston päivitys. 34 Aarre 4/2020 METSÄ. Monet huoltotoimet voi tehdä itse, osa pitää teettää huollossa valmistajan tietokoneohjelmalla avustaen. Säännöllinen huolto lisää raivaussahan toimintavarmuutta
Merkkihuollon työntekijät tuntevat huoltamansa saha merkit perusteellisesti. Rivat ovat kuitenkin auki. Matin huoltamassa Husqvarnassa pitää ensin avata runkoa suojaavan muovikappaleen klipsit. Sahan heikentynyt käynti voi johtua suodattimen likaisuudesta. Vaihto on kätevää, koska letkua ei tarvitse koukkia ylös. Jäähdytysjärjestelmän tarkistus kuuluu perushuoltoon. Polttoainesuodatin irtoaa bensaletkun päästä nykäisemällä. Polttoaineletku ja -suodatin tulevat mukana. Valmistajan tietokoneohjelma tutkii, mittaa ja tarvittaessa tekee säätöjä sähköisesti. Esimerkiksi tässä jutussa huollettava raivaussaha Husqvarna 545 FX Autotune säätää sahatessa itseään automaattisesti, mutta tämän sähköisen moottorinohjauksen toimivuus pitää aika ajoin tarkistaa. Vaihda tulppa Perushuoltoon kuuluu myös tulpan vaihto. Tietokoneen tekemä testaus ja säätö ovat vain pieni osa älyraivurin perushuoltoa. Polttoainesuodatin Perushuollossa polttoainesuodatin vaihdetaan. Oksat ja lian väleistä voi työnnellä pois puutikulla ja puhaltaa paineilmalla. Matti Finni tekee huoltoja Lakeuden Koneessa. 35 Aarre 4/2020 METSÄ T akana ovat ajat, jolloin kaikkien sahojen käynti säädettiin korvakuulolta suuttimia ruuvaillen. Kotioloissa jatkuvasti sahaavan metsänomistajan olisi hyvä tehdä tämä kerran kuussa. Kotihuollossa perushuolloksi voi riittää tulpan puhdistaminen, ellei tulppa ole kovin vanha.. Harva metsänomistaja tulee koskaan itse vaihtaneeksi suodatinta, vaikka aika ajoin se olisi tarpeen. Se tapahtuu liittämällä saha kaapelilla läppäriin. Yksikön kaksi ruuvia avataan, jonka jälkeen sen voi nostaa letkuineen ylös tankista. Polttoainesuodattimeen kertyy kaikkea sitä likaa, mitä tankkiin on päässyt. Sen alta avautuvat näkösälle primer-pumppu ja erillinen kanava tankkiin. Se on helppo vaihtaa kotihuollossa. Elektronisella moottorinohjauksella varustetuissa sahoissa suuttimia ei ole. Vielä suurempi haitta voi aiheutua sylinterin ripojen väleihin kertyneestä liasta. Tämä on vahva peruste teettää älysahan perushuolto merkki huollossa. Raivurissa likaa voi sahan sisällä kertyä sylinterin päälle, jolloin sylinterikannen kyky jäähdyttää heikkenee. Operaatioon sisältyy myös sahan oman sisäisen ohjelmiston päivitys. Se vähentää ilmankiertoa ja voi nostaa käyntilämpötilaa. Yleensä suodatin vaihdetaan koukkaamalla bensaletku polttoainetankista sormella tai rautalangalla. Tässä raivaussahassa polttoainesuodatin löytyy primer-pumpun alta. Huollettavassa Huskussa sylinterin kansi on hienojakoisen lian peitossa. Pääosa huollosta on edelleen mekaanista huoltokohteiden läpikäyntiä, tarkistusta ja kuluvien osien vaihtoa. Vaihto parantaa käynti varmuutta. Saha puhtaaksi Seurasimme Lakeuden Koneessa Kauhavalla, kun huoltoja varaosavastaava Matti Finni teki perushuollon Husqvarna 545 FX Autotune -raivaussahaan. Työ alkaa sahan puhdistuksella. Ammattikäytössä olleen sahan puhdistus on jäänyt vähäiseksi. Uusi laitetaan tilalle painamalla se päinvastaisella tavalla letkunpäähän
Perushuoltoon kuuluu myös vetomekanismin tarkistus ja voitelu tarvittaessa. Sahatessa kytkimen rikkoutuminen ilmenee sen luistamisena. Se voi tietää nopeasti ongelmia. Ilmansuodattimen kunto on syytä tarkistaa melko usein. Suodattimeen kertyy muun muassa maapölyä, siitepölyä ja siemeniä. Käyttöikää voi lisätä muun muassa varomalla kaasun painamista terälevyn ollessa jumittunut. Kaasu on pohjassa, ja täysin auki oleva kaasuläppä näkyy rakenteen vasemmassa ylä reunassa. Suodatin on hoitanut tehtävänsä hyvin. Kotihuollossa suodatinta ei aina tarvitse vaihtaa. Kaasu on pohjassa, ja täysin auki oleva kaasuläppä näkyy rakenteen vasemmassa ylä reunassa. Matti purkaa sahaa niin että pääsee polttoainetankin ja sylinterin väliin. Sen lisäksi hän varmistaa, että leikkuuvarustus ja kulmavaihde ovat kunnossa. Kaasun painaminen terä jumissa synnyttää jurnuttavan äänen kytkimessä. Tietokone näyttää, että sahan käyttöaika on 453 tuntia ja että saha on käynnistetty 506 kertaa. Ohjelma näyttää, että vaijeri meni liian tiukalle. Hän vaihtaa kytkimen ja kytkinrummun. Kaasuvaijerin kirey den säätö on tässä oikea. Vaikka Matin huoltaman Huskun suodatin on likainen, tila sen takana on täysin puhdas. Se on kertynyt vuodessa. Silloin käynnistyvyys heikkenee, tulee käyntihäiriöitä ja huippukierrokset tippuvat. TYÖVÄLINEET Automaattisesti säätyvän kaasuttimen hyviin puoliin kuu luu se, että tulppa pysyy yleensä puhtaampana kuin käsin sää dettävässä kaasuttimessa. Salakavala ilmansuodatin Käyntihäiriöt johtuvat usein tukkeutuneesta ilmansuodattimesta. Näin on myös huollettavassa Huskussa, mutta nyt tulppa on aika vaihtaa. Perushuollossa se vaihdetaan. Runsaana esiintyessään tämä nöyhtä voi tukkia suodattimen yllättävän nopeasti. Ehkäpä pahimman haitan aiheuttavat maitohorsman ja voikukan lenninhaivenilla varustetut siemenet. Sähköisesti säätyvissä sahoissa tulppa pysyy Matti Finnin mukaan pitkään hyvässä kunnossa automaattisäätöjen ansiosta. 36 Aarre 4/2020 METSÄ Sopivia tulppia kannattaa hankkia varastoon. Paljon ajetussa sahassa kytkimen rikkoutuminen on melko tavallista. Jollei saha hörähdä käymään, muista bensan vanhentumisen mahdollisuus. Ilmassa voi joskus olla runsaasti epäpuhtautta. Välihuoltona suodatin puhdistetaan kopistellen ja paineilmalla. Vanha bensa pitää vaihtaa uuteen. Huskussa ilmansuodatin on ulkopinnalta melko likainen, mutta ei kuitenkaan tukossa. Oire viittaa kytkimeen. Huuhtele samalla tankki sinne menneistä roskista kääntämällä tankki ylösalaisin. Kaasuvaijerin kirey den säätö on tässä oikea.. Tämä operaatio kannattaa tehdä vuosittain polttoainesuodattimen vaihdon yhteydessä. Alkylaattieli pienkonebensa kestää tankissa yli talven käyttökelpoisena. Monia tarkistuksia Matti tarkistaa, että Huskun turvaliipaisin toimii. Vetoliike käynnistysnarusta kertoo, ettei saha ole kunnossa. Jos suodattimessa on reikä tai repeämä, pöly ja roska imeytyvät suoraan kaasuttimeen. Hyvä kipinä parantaa käynnistymistä ja käyntivarmuutta. Vaihto ammattityökaluilla tapahtuu alle puolessa tunnissa. Automaattinen testaus Seuraavaksi Matti liittää läppärin diagnostiikkajohdon raivaussahaan
Jos käyttöaika päivässä on ollut neljä tuntia viitenä päivänä viikossa, tuntimäärä tarkoittaa viiden ja puolen kuukauden sahausta. Matti käynnistää automaattisen testauksen, joka tarkistaa polttoaineventtiilin ja lämpötila-anturin toiminnan sekä tekee kaasuläpän asentotestin. Hän myös tarkistaa, että Husku hörähtää käyntiin ja toimii kuten pitää. Sen jälkeenkin ohjelma näyttää, ettei kaasuläppä avaudu maksimaalisesti. Lopuksi Matti tekee ohjelmistopäivityksen raivurin omaan sisäiseen ohjelmistoon. Liike huoltaa ja korjaa myymänsä sahat, ja sama koskee muitakin sahoja. Lisätöiden tunti taksa on 59 euroa. Laaja tuotevalikoima kattaa muun muassa metsän, puutarhan ja vapaa-ajan. Kun käyttötunteja on kertynyt paljon, edessä tuppaa olemaan kuluneen kytkinpaketin uusiminen.. Melko paljon sahattu Husqvarna on jälleen iskussa. Raivaussahan perushuoltotyö Lakeuden Koneessa maksaa 49 euroa. Liikkeessä on Husqvarnan ja Stihlin edustus. Hän ottaa säätöä takaisin ohjelman opastamana. Verkkokauppaa Lakeuden Kone on käynyt vuodesta 2005 lähtien. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso Älysahan liittäminen tieto koneeseen kertoo käyttö tunnit. Käytettyä ostaessa ei silloin tarvitse olla entisen omistajan puheiden varassa. Kytkin (vas.) ja kytkin rumpu. Asiakkaita kauempaakin Lakeuden Kone on perheyritys, jolla on hiljattain rakennetut uudet myymälät Kauhavalla ja Lapualla. Ennen testiä Matti sääti kaasuvaijeria kireämmälle silmävaraisesti, mutta ohjelma näyttää, että vaijeri meni liian tiukalle. Virhekoodit-kohdasta ei löydy vikakoodeja. Sahan voi tuoda tai myös lähettää Postin tai Matkahuollon kautta, mutta asiasta on syytä sopia puhelimitse. Matin mukaan se johtuu kaasukahvan kulumasta. 37 Aarre 4/2020 METSÄ Suojakuoren alla sammuttimen joh dossa on liitin, jolla saha yhdistetään tietokoneeseen. LISÄTIETOJA lakeudenkone.fi Näin homma käy Juttuun liittyvällä videolla Matti Finni huoltaa ja korjaa Husqvarna 545 FX Autotune -raivaussahan. Jos sahassa on vikaa, käyttöhistoria voi antaa vihjeen siitä, mikä on vialla. Perushuoltoon kaasukahvan uusiminen ei kuulu, se pitää sopia erikseen, eikä vika ole tässä sahassa suuri. Se kertoo myös sahaajan työtavoista. Tuotevalikoima on laaja ja asiakaskunta kattaa koko maan
Tämän jälkeen on tehtävä oikaisuvaatimus. Se lykkää myös verotuksen päättymistä. SILLOIN ILMOITUKSEN esimerkiksi esitäytetyn veroilmoituksen saapumisesta OmaVeroon saa mobiili sovellukseen tai antamaansa sähköpostiosoitteeseen. Verohallinto saa tiedot puunmyyntituloista puun ostajilta ja tiedot maksetuista tuista Metsäkeskukselta. Mikäli metsäverotuksen tietoja korjaa, oman verotuksen päättymispäivä voi muuttua. sessa esitäytetyssä veroilmoituksessa. Selvistä laskuvirheistä voi soittaa Verohallinnon palvelunumeroon. Tiedoissa saattaa olla myös puutteita, esimerkiksi mahdolliset metsätalouden korot eivät siinä näy. Oikaisuvaatimuksen vuoden 2019 verotukseen voi tehdä kolmen vuoden ajan. Kolme vuotta aikaa Jos huomaa verotuksessa korjattavaa sen jälkeen, kun verotus on jo päättynyt, korjaus tehdään tekemällä oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle. Useimmilla heistä metsätalouden verotiedot näkyvät verottajan keväällä lähettämässä esitäytetyssä veroilmoituksessa. Aika lasketaan verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta lukien. S uurin osa metsänomistajista palautti vuoden 2019 metsäveroilmoituksensa 2.3.2020 mennessä. Kaikille ei ehdi Jos metsätalouden tietoja ei näy esitäytetyssä veroilmoituksessa, syynä saattaa olla se, että verottaja on huomannut palautetulla metsäverolomakkeella epäselvyyksiä ja siksi tulossa on lisäselvityspyyntö. huhtikuuta. Jos verottajalla on ollut verovelvollisen kaikki verotustiedot, esitäytetyn veroilmoituksen mukana on myös verotuspäätös. Kuolinpesä on erillinen verovelvollinen, joten kuolinpesän metsätalouden tulos ei näy kuolinpesän osakkaiden henkilökohtaiMETSÄVEROTUS Teksti ANU SUSI | Kuva VL-ARKISTO Joskus verottaja pyytää lisä selvitystä. Määräaika muuttui vuonna 2017. ”Jos veroilmoituksesta puuttuu tietoja, Verohallinto pyytää metsänomistajalta selEROON PAPERIPOSTISTA VEROTTAJAN PAPERIPOSTISTA voi halutessaan luopua ottamalla käyttöön Suomi.fi-viestit. Oman verotuksen valmistumiseen saakka verotukseen voi tehdä korjauksia. Korjaa ajoissa Esitäytetyssä veroilmoituksessa kerrotaan, mihin päivään mennessä korjaukset on tehtävä, jos tiedoista löytyy virheitä. Paperiversion pitäisi tulla postissa huhtikuun loppuun mennessä. Liukuva päättyminen Henkilöiden tuloverotus päättyy nykyisin liukuvasti kesäja lokakuun välillä. Niillä metsänomistajilla, jotka palauttivat metsäveroilmoituksen oman määräaikansa mukaisesti vasta huhtikuussa, metsätalouden tiedot eivät välttämättä ehdi mukaan esitäytetylle veroilmoitukselle. Vielä tänä vuonna voi siis vaatia oikaisua vuoden 2014 verotukseen. Jos kotoa löytyy kuitteja ilmoituksesta unohtuneista vähennyksistä tai jos hoksaa metsäveroilmoituksesta puuttuvia tuloja tai ison virheen, korjaus tehdään antamalla uusi, korvaava metsätalouden veroilmoitus mieluiten OmaVero-verkkopalvelun kautta. Siinä ilmoitetaan kunkin henkilökohtaisen verotuksen päättymispäivä. Selvityspyynnön vastauslinkkeineen saa myös suoraan OmaVeroon. Mahdollisia selvityspyyntöjä Jos verottaja huomaa verolomakkeella virheitä tai puutteita, metsänomistaja voi saada lisäselvitystai täydennyspyynnön. 38 Aarre 4/2020 METSÄ KORJAA TAI OIKAISE Virheet metsäverotuksessa on sujuvinta korjata ennen verotuksen päättymistä. Ilmoituksen tiedoista kannattaa tarkistaa metsätalouden tulos ja hyväksi luetut ennakonpidätykset. Päättymisaika löytyy verotuspäätöksestä. LISÄTIETOJA suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/tietoa-viesteista/ ota-viestit-kayttoon. Oma, esitäytetty veroilmoitus löytyy OmaVerosta viimeistään 3. Kuolinpesä saa oman verotuspäätöksen, jonka saa verottajalle rekisteröity kuolinpesän asianhoitaja. Sitä ennen oikaisuaika oli viisi vuotta. Oikaisuvaatimus tehdään joko OmaVerossa tai paperilomakkeella
Jos maksettavan arvonlisäveron määrä on noussut esimerkiksi unohtuneen puukauppatulon vuoksi, verottajalle maksetaan puuttuva osuus. Hiili on hiiltä, olipa se minkä ikäistä tahansa. Yleisimmin puutteet liittyvät juuri puunmyyntituloihin. Näin on tehtykin, ja tulokset ovat tiedossa. Myöhästymismaksua tai veronkorotusta ei tavallisesti joudu maksamaan silloin, jos ilmoittaa myöhässä vähennyksiä tai sellaisia tietoja, jotka pienentävät veroa tai verotettavaa tuloa. Myöhästymismaksu voidaan määrätä, kun korjaa verotusta vasta palautuspäivän jälkeen mutta ennen kuin verotus on päättynyt. Varmasti ajauduttaisiin keskusteluun tai jopa väittelyyn kustannusten jakautumisesta, mutta laskemattakin tuntuisi, että näin saatu kasvun lisäys olisi valtiolle halvin keino lisätä kasvua. Jos tyydytään vuositason tarkasteluun, on varaston muutos vuotuisen kasvun ja poistuman välinen erotus. erotus. Hiilivarasto on kullakin ajan hetkellä laskettavissa tietyllä tarkkuudella. Sen sijaan en oikein ymmärrä, mihin logiikkaan perustuu väite, että hiilivarasto kasvaisi puiden kasvattamisella keskimäärin vanhemmiksi. Hiilivaraston ikä ei vaikuta lainkaan hiilivaraston kokoon. Hän toteaa aivan oikein, että tuhkalannoituksen lisääminen olisi älykästä. Seuraamuksia ei tule myöskään silloin, kun laiminlyönnille on pätevä syy tai jos laiminlyönti vaikuttaa verotukseen vain vähän. Unohduksista ei kuitenkaan aina koidu seuraamuksia. Tämä yksinkertainen yhtälö sanelee hiilivaraston koon. Ilmoittamatta jääneistä tuloista tai perusteettomista vähennysvaatimuksista saattaa Pilhjertan mukaan tulla veronkorotus. Aarre 4/2020 METSÄ 39 Alv-muutokset ennen vuoden loppua A rvonlisävelvollisella metsänomistajalla muutokset metsätalouden tuloihin tai vähennyksiin vaikuttavat myös alveihin ja vaativat korjauksen arvonlisäveroilmoitukseen. Maksua voidaan määrätä myös silloin, jos täydentää tai korjaa metsäveroilmoitusta oma-aloitteisesti mutta myöhässä eikä muutos lisää verotettavan tulon määrää. Ainoa vaikuttava tekijä on em. Voisin kuvitella, että kasvun selvään lisäämiseen johtavat toimenpiteet voitaisiin palkita, esimerkkinä juuri tuhkalannoitus. Nykyisillä tavaralajien hinnoilla, tai oikeammin hintaeroilla, kiertoajan pidentäminen palkitsee itse itseään KARI TÄHTINEN ESPOO Tuhkalan noituksella saatukasvun lisäysolisi valtiolle halvinkeino lisätäkasvua.. Kun tuhkalannoituksen aiheuttama kasvun lisäys tunnetaan jo joltisellakin tarkkuudella, niin suorastaan ihmettelen, miksi voimaloita ei velvoiteta palauttamaan jalostettua tuhkaa metsiin. Muutokset alv-ilmoitukseen tehdään uudella ilmoituksella, jossa annetaan kaikki tiedot. Kompensaatiomalleista voi todeta, että tasapuolista ja oikeudenmukaista järjestelmää on mahdotonta luoda, sillä liian moni tekijä perustuu oletukseen. Tässä yhtälössä ei ole muuta aikatekijää kuin vuosi. Kiertoajan pidentäminen palkitsee itse itseään K ommentoisin Risto Isomäen kolumnia Aarteen numerossa 3/20. Joskus lisämaksuja Jos on palauttanut veroilmoituksen myöhässä, saattaa joutua maksamaan myöhästymismaksun. KESKUSTELUA vitystä”, kertoo ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallinnosta. Se on henkilöiltä ja kuolinpesiltä 50 euroa ja yhtymiltä 100 euroa. Alv-ilmoitukseen voi tehdä muutoksia verovuotta seuraavan vuoden loppuun saakka, vuoden 2019 verotuksen osalta siis vuoden 2020 loppuun saakka
Teksti MARKKUPULKKINEN Kuva MARIAMIKLAS KUKA. Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheen johtaja 9.1.2020 alkaen, Metsä Board Oyj:n hallituksen jäsen, maatalous-, metsätalousja lämpö yrittäjä Parasta metsässä. 40 Aarre 4/2020 METSÄ METSÄVAIKUTTAJA Jussi Linnaranta on luottavainen Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan ympäristö luvan saamisen suhteen. Jussi Linnaranta Tausta. Tunne, kun näkee hyvin hoidetun metsän. 48-vuotias maatalousja metsätieteiden maisteri Kuopiosta Työ. ”Kotiläksyt on tehty.” ”Nytonoikea aikainvestoida” Sadan tuhannen metsän omistajan Metsä liitto Osuus kuntaa luotsaava Jussi Linnaranta toivoo val tiolta pitkäjänteistä metsäpolitiikkaa
Kannattaa muistaa, että FSC-sertifioitujen tuotteiden vaatimus tulee asiakkailta eikä suomalaiselta metsäteollisuudelta. Rauman tuotannosta pääosa menee vientiin, ja sataman läheisyys tuo tehtaalle logistiikka edun. Jokaisella metsänomistajalla on sertifioinnissa kuitenkin valinnanvapaus. Mitkä ovat nyt metsäteollisuuden puuhuollon kriittisimmät kohdat. Julkisen sektorin tehtävä on huolehtia infrastruktuurista kuten tie-, rataja sähköverkoista. Poliittisilla päätöksillä ei pidä ohjata puuvirtoja tai kysyntää. On toisaalta myös myyjän asia, kenelle hän haluaa metsänsä myydä. Itsekin selvittelin asiaa, kun tiedän, että FSC-sertifioidulle puulle maksetaan hintalisää. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Pystymme tarjoamaan keväällä ja kesällä metsänomistajille hyvin palveluita. Eteläisempien viljelysmaiden keskeltä katsoen ei välttämättä ymmärretä sitä, miten Suomen metsien nykyinen kasvu ja mittavat metsävarat on saatu aikaiseksi: ei museoimalla vaan hoitamalla metsiä ja käyttämällä puuta. Puunkorjuu ja tuotantolaitokset ovat pysyneet käynnissä eikä ihmisiä ole tarvinnut lomauttaa, mikä on iloinen asia. Mielestäni ei ainakaan toistaiseksi, sillä metsärahastojen kautta metsälöiden koko kasvaa ja metsänomistus ammattimaistuu, mikä on hyvä asia. Toki myös verotuskysymykset ovat keskeisiä kilpailukyvyn kannalta. Kun näihin yhdistetään sellun ja sahatavaran hintasyklin pohja, on pohdittavaa riittänyt. 41 Aarre 4/2020 METSÄ Millaiselta kuluva kevät näyttää Metsäliitto Osuuskunnan kannalta. Teollisuus ja metsänomistajat ovat tässä täysin samalla asialla. Kemiinkin tarvitaan vastaavia infraratkaisuja, ja päättäjät tietävät sen. Puukauppaa pitää tietysti myös saada tehtyä koko ajan mahdollisimman tasaisesti. Arvokkaiden luontokohteiden vuokraaminen on Metsäliiton tarjoama tapa täyttää FSC-sertifikaatin vaatima suojelutavoite. Kaikissa asioissa pitää pohtia, ovatko ne uhka vai mahdollisuus. Tällöin suojeltavan alueen ei tarvitse löytyä omasta metsästä. Päätitte investoida 200 miljoonaa euroa vuonna 2022 valmistuvaan Rauman suursahaan. Kiinnostusta on ollut. Euroopan keuhkot ovat kuitenkin Pohjoismaissa. Valonpilkahdus on sellun, pehmopaperien ja kartonkien hyvä kysyntä. Perustehtävämme on lisätä suomalaisen metsän arvoa, ja sitä toteutamme yli syklien. Kestävästi hoidettuihin metsiin ja niistä saataviin puutuotteisiin varastoituu pitkäaikaisesti hiiltä. Olemme aidosti ylpeitä siitä, että meillä on suomalainen omistajapohja ja että me käytämme suomalaisia, uusiutuvia luonnonvaroja kestävällä tavalla. Taloudellisesti haastavina aikoina investoiminen on erityisen vastuullista, sillä rakentamisvaiheen työllistämisellä sekä laiteja tavarahankinnoilla on suuri merkitys ihmisille ja koko yhteiskunnalle. Markkinat ohjatkoot toimintaa. Mitä toimia odottaisit valtiovallalta suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi. Onko inves toinnin ajankohta oikea, kun saha tavaran hinta on huono ja korona aiheuttaa globaalin taantuman. Sahatavaramarkkinat kasvavat maailmalla joka vuosi Suomen vuotuisen tuotannon verran. Yritykset kyllä huolehtivat liiketoiminnasta. Valtion tekemien ratkaisujen pitää olla ennustettavia ja pitkäjänteisiä. Tulevaa kehitystä on kuitenkin tällä hetkellä erittäin vaikea ennustaa. Ensin oli kehnot korjuukelit, sen jälkeen lakot ja viimeisimpänä koronaepidemia. Kuopion Finnpulpin ympäristöluvan hylkäyspäätös luettiin meilläkin tarkasti läpi ja tutkittiin, mistä homma jäi kangertamaan. Se luo myös hyvää me-henkeä metsänomistajien ja metsäteollisuuden välille. Äänekosken biotuotetehdas on hyvä esimerkki siitä, kuinka julkinen sektori huolehti infrasta ja me rakensimme laitoksen, joka säteilee paljon hyvää ympärilleen. Onko metsien siirtyminen yhä enem män metsärahastojen omistukseen ongelmallista suomalaisten yksi tyismetsänomistajien kannalta. Toki maariskiä on, mutta konsernin Ruotsin, Viron ja Keski-Euroopan tuotantolaitokset hajauttavat sitä. Ymmärrän toki, että yksittäisen metsänomistajan mieltä karhentaa, jos häviää tarjouskilpailun metsärahastolle, kuten minäkin olen hävinnyt. Lapin ely-keskus antoi jo maaliskuussa Kemin biotuotetehtaan yva-selostuksesta perustellun päätelmän, johon ympäristövaikutusten arvioinnin katsotaan päättyvän. Ei ympäristöluvan saaminen erityisesti jännitä, mutta tarkkana pitää olla ja kotiläksyt pitää tehdä – ja ne on tehtykin. Markkinat pitävät kysynnän ja tarjonnan tasapainossa.. Taseemme ja maksuvalmiutemme ovat kunnossa investoinnin tekemiseksi. Viime sunnuntaina kävelin läpi tälle vuodelle merkittyjä leimikoita ja katselin, olisiko siellä ennakkoraivaustarpeita. Tämä on meille omistajalähtöinen strateginen valinta, jonka näen oikeaksi. Aika haasteellista aikaa on kaikkinensa ollut ja on edelleen. Pystymme korvaamaan fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita, kuten muovia. Tämä tuote on meillä niin uusi, että vielä on liian aikaista arvioida sen suosiota. Onko tarjouksenne herättänyt vastakaikua. Siitä voimme päätellä, mihin Kemissä pitää kiinnittää huomiota. Mahdollisuus on se, että metsäsektori on merkittävä osa ratkaisua Green Dealin ilmastotavoitteisiin. Tarjoatte metsänomistajille liittymis tä FSCryhmäsertifikaattiin. Uhkana on se, että EU:n metsästrategiaa sorvataan keskieurooppalaisesta näkökulmasta. Taloudelliset haasteet näkyivät jo viime vuoden tuloksessa. Pitäisikö suomalaisten metsän omistajien aktivoitua metsänhoito töihin tai töiden teettämiseen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on kertonut, että varsinainen ympäristölupapäätös venyy syksyyn, ja sen vuoksi investointipäätöksen tekeminenkin siirtyy. Markkinat pitävät kysynnän ja tarjonnan tasapainossa. Luotan EU-elimissä vaikuttaviin suomalaisiin päättäjiin, jotta asiat menevät kannaltamme hyvin. Tuntuuko tällä hetkellä hyvältä ratkaisulta se, että Metsä Group konsernin toiminta on 2000luvulla keskittynyt entistä enemmän kotimaahan. Metsässä pitää käydä säännöllisesti. Kelirikko tuntuisi olevan nyt ja jatkossa haasteellisin asia. Kuinka paljon Metsäliiton hallituksen puheenjohtajaa jännittää Kemin sellutehtaan ympäristölupa. Nyt vain kaikille saha selkään ja metsään. Oletko huolissasi Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelmasta (Green Deal) ja EU:n tulevasta metsästrategiasta. Jos ei ehdi tai halua tehdä raivaushommia itse, kannattaa laittaa tilaus meille. Tähän on sama vastaus suhdanteista riippumatta: kyllä! Tämä asia koskee toki myös itseäni
Mukana kulki paimen, usein lapsi tai vanhus. KARJALAN LIITON KOKOELMA, HISTORIAN KUVAKOKOELMA, MUSEOVIRASTO JUURET 42 Aarre 4/2020 JUURET Ennen vanhaan karja etsi kesäisin ruokansa metsästä. KUVAAJA EINO MÄKINEN. Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat MUSEOVIRASTON KUVAKOKOELMA ja SARKA-MUSEO. 42 Aarre 4/2020 JUURET YKSIN KORVESSA Kyläpaimen karjoineen Salmin Varpaselässä 1930-luvulla. Työ oli yksinäistä ja välillä vaarallistakin
Paimennuksen kolme vaihetta 1 Kirsipaimennukseksi sanottiin toukotöiden aikaa lumen sulamisesta toukokuun puoliväliin. Tämä Kymiyhtiön päätös merkitsi vuonna 1950 Elvi-tytön perheelle ongelmaa: missä perheen lehmät jatkossa laiduntaisivat. Tarvittiin siis paimen valvomaan, ettei karja päässyt pelloille tai niityille. ”Miettimisen jälleen päätettiin, että lehmät päästetään edelleen Kymi-yhtiön maille, mutta ei enää yksin, vaan jonkun on oltava niiden mukana paimenessa estämässä niiden meno istutusaukeille”, Elvi muistelee kirjassa Meidän lehmät (2005). Aamulla paimen ajoi eläimet metsään, piti ne päivän ajan koossa ja turvassa ja illalla johdatti lypsettäviksi. KUVAAJA ANSSI SALMELA, SUOMEN MAATALOUSMUSEO SARKA. 43 Aarre 4/2020 JUURET Naapurukset Aila ja Tuula paimenessa Inkeroisten Koirojalla 1960-luvulla. Palkkaa kertyi paimennettavien pääluvun mukaan ja se Aarre 4/2020. Karja sai kulkea varsin vapaasti myös pelloilla ja niityillä, joissa ei vielä kasvanut juuri mitään. Paimenpojille pestikielto Elvistä tuli paimen palkatta ja tahtomattaan, vanhempiensa määräyksestä. Mutta siinä oli niin suuri työ, ettei aitoja aina pidetty kunnossa eikä kaikkia niittyjä aidattu lainkaan”, selittää museolehtori Kirsi Laine Suomen maatalousmuseosta. ”Paimenista on Suomessa kirjallista tietoa keskiajalta lähtien”, Laine kertoo. ”Hyvässä työiässä olevia aikuisia ei voitu uhrata paimeniksi. Samalla hän jatkoi vuosisataista perinnettä, jossa paimen kulkee kesät metsässä karjan mukana. Karjaa ei saanut päästää herkuttelemaan kasvavan viljan tai heinän kimppuun. ”Ennen ajateltiin, että kotieläinten on keväästä syksyyn pärjättävä sillä, mitä ne luonnosta löytävät. Pellot ja niityt olivat ihmisten ruoan ja eläinten talvirehun kasvattamista varten, ja ne piti suojata aidoilla. M etsään ei enää saa päästää lehmiä tallomaan heikkoja puuntaimia. Niin Elvistä tuli 15-vuotiaana paimen moneksi kesäksi. Siksi kovin innokkaasti ei 1700-luvulla noudatettukaan kieltoa, ettei paimeniksi saisi laittaa poikia, joiden pelättiin sekaantuvan eläimiin.” Paimentaminen oli sesonkityötä vapun tienoilta syyskuun lopulle. 3 Sänkipaimennuksessa syksyllä karja päästettiin pelloille ja niityille, joilta vilja ja rehu oli jo korjattu talteen mutta jotka vielä kasvoivat jälkisatoa. Joko kylä tai yksittäiset talot pestasivat paimenen, jotka olivat usein vanhuksia, nuoria tai jopa alle kymmenkesäisiä lapsia. Pientilan omat hehtaarit tarvittiin pelloksi, eikä niistä riittänyt karjalaitumeksi. 2 Metsäpaimennus alkoi toukotöiden jälkeen ja jatkui sadonkorjuuseen. Useimmiten paimentaminen on kuitenkin ollut palkkatyötä
”Lopun päivää palelin märässä mekos sani, enkä ole koskaan niin paljon palellut. Lehmiä ei silti pidetty voin saamiseksi. Paimenpojat lehmineen Raja-Karjalassa vuonna 1938. SAMULI PAULAHARJUN KOKOELMA, KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA, MUSEOVIRASTO. Eläimille oli päivän mittaan löydyttävä metsästä myös juoma vettä ja sopivia lepopaikkoja”, Kirsi Laine kertoo. Helunakellokas johdat tikin laumansa synkän korven läpi lammen rantaan. ”Jos eläimet tarvitsivat päivittäistä huolenpitoa kuten lypsämistä, pyrittiin laidunmetsä löytämään läheltä. Jos se ei ollut mahdollista, karjan ja paimenten oli lähdettävä pitkiksi ajoiksi kaukaisille metsä palstoille, jonne rakennettiin suojaksi karjamajoja ja tupia.” Elvi lehminensä palasi aina illaksi kotiin, mutta vaellukset saattoivat olla pitkiä, ja melkein joka päivä hän joutui ajamaan lehmiä pois metsäkylvöksiltä. Aiempien vuosisatojen paimenten leiville ei voita levitetty. Lanta toi metsään myös ravinteita ja rehevyyttä. Eräässä rajuilmassa salama silpoi puun hänen vierestään ja sade kasteli vaatteet sa malla, kun ilma viileni tuntuvasti. Lehtimetsä kukoisti ”Lehmät tai oikeammin Heluna päättää, mihin mennään”, Elvi kirjoittaa paimen uransa ensiajoista. Kun eläimet rouskuttivat lehtiä ja oksia, asutuksen ympärille syntyi avaria, valoisia ja puistomaisia lehtimetsiä, joissa kuusi ei viihtynyt. ”Vuosien myötä ne eivät myöskään niin usein pyrkineet kielletyille alueille, vaan ikään kuin hyväksyivät antamani rajat.” Menetys oli korvattava Nykyihmisen voi olla vaikea kuvitella, mil laista paimenten arki metsässä oli. Siellä kasvoi syötäväksi kaisloja, kortteita ja suoheinää. Esimer kiksi kesällä 1673 Pielavedellä paimen vel koi kuudesta lehmästä 12 kappaa ruista. Vaeltava karja kulutti metsään polkuver kostoja ja muokkasi puustoa ja maisemaa. Eväänä tuohikontissa oli metsässä mukana kuivaa leipää ja ehkä suola kalaa särpimeksi. Mutta näin kävi vielä monta kertaa.” Tavalliset, rauhalliset päivät metsäs sä saattoivat tuntua pitkästyttäviltä. Työ helpot tui myöhemmin, kun uusi kellokas Hertta kierteli Helunaa vähemmän ja lehmille vakiintui lepoaika nukkumiseen ja märeh timiseen. Sinne oli lähdettävä läpi kesän, päivästä päivään, kärpästen, hyttysten ja paarmojen sekaan, säällä kuin säällä. ”Karjan tärkein tuote oli lanta, jota tarvit tiin pelloille lannoitteeksi”, Laine kertoo. PIETISEN KOKOELMA, HISTORIAN KUVAKOKOELMA, MUSEOVIRASTO.. ”Keväisin kuorin vispilänvarpuja ja tein vis pilät koko vuoden tarpeeseen, joskus lauan taisin tein saunavastat illaksi ja villalangasta ehdin kutoa koko perheelle sukat ja lapaset ja kudoinpa muutaman villapaidan ja takinkin.” JUURET Paimentyttö Aili Raakel Yliluoma Ylihärmässä vuonna 1929. Hyvällä tuurilla ken ties piimäleili.” Elvin paimenvuosina tuohikontti oli jo vaihtunut reppuun, johon Elvi pakkasi mai topullon ja kaksi voilla voideltua ruisleipä viipaletta. 44 Aarre 4/2020 JUURET maksettiin yleensä ruokatavaroina. 1950 luvun kesinä Elvikin ehti metsässä lukea kaikki kirjat, joita käsiinsä sai. ”Paimenelle kuului yleensä myös yösija ja ruoka taloista. ”Pahinta oli, kun aamulla oli helle ja päivällä tuli ukkosmyrsky”, Elvi muistelee. Voita kyllä syötiin taloissa, mutta sitä meni paljon myös verojen mak suun ja myyntiin. ”Eniten ruokaa karja löysi lehtimetsistä ja vähiten kuusikoista
Turvakeinona taikuus Sudet ja karhut olivat menneillä vuosisadoilla karjalle ja paimenelle todellinen uhka. Esimerkiksi kun paimen vuonna 1631 kaatoi puun kolmivuotiaan hiehon päälle, hän joutui korvaamaan puolet hiehon hinnasta. ”Paimenilla oli eläimistä iso vastuu. Kirjassa Heikki Roiko-Jokela (toim.): Ihminen ja metsä – kohtaamisia arjen historiassa 1 (Metsäkustannus 2012) Auli Bläuer: Voita, villaa ja vetoeläimiä. Ehkä mukana turvana oli kirveskin, aikansa yleistyökalu”, Laine miettii. Vaaroihin yritettiin varautua taikomalla. Lehmät sentään tuntuivat ymmärtävän hänen puhettaan. Erään toisen paimenen piti korvata koko lehmä vuonna 1682, kun hän kadotti sen metsään ja se joutui petojen suuhun. ”Paimenen työ oli yksinäistä ja saattoi olla henkisesti raskasta.” Piiloon kulkijoita Eristyneet metsäkesät tekivät Elvistä ihmisaran. Karjan uskottiin esimerkiksi olevan karhuilta suojassa, jos niitä löi pihlajanoksalla tai jos pihlajarakennelmia viriteltiin navetan oven yläpuolelle. Kirjassa Juha Kuisma (toim.): Meidän lehmät (Maahenki 2005) Jaana Luttinen: Paimenen puistomaiset metsälaitumet. Hän puikahti piiloon, jos vastaan tuli marjanpoimijoita tai muita kulkijoita. Kadonnutta lehmää saatettiin etsiä laittamalla muurahaispesään kolikko korvaukseksi lehmästä maahisille, joiden ajateltiin elävän metsässä muurahaisina. Hänen siskonsa auttoi sitten minua tekemään hakemuksen Otavan kansanopistoon.” Siihen päättyi Elvin paimenura, 20-vuotiaana. Myös kotona hän muuttui vähäpuheiseksi ja karttoi vieraita. Karjan ja karjanhoidon varhainen historia Suomessa (Arkeologia, Turun yliopisto 2015) Viljo Rasila, Eino Jutikkala ja Anneli Mäkelä-Alitalo (toim.): Suomen maatalouden historia I. ”Petojen pelottelemiseksi ja karjan kokoamiseksi paimenella oli yleensä varusteenaan tuohitai sarvitorvi. SAMULI PAULAHARJUN KOKOELMA, KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA, MUSEOVIRASTO.. ”Mielikuvitus lähti metsässä varmaan helposti laukkaamaan”, Laine pohtii. LÄHTEITÄ Elvi Hyyryläinen: Paimenen päivät. Sudet ja karhut olivat paimenelle todellinen uhka. Lehmät saattoivat myös villiintyä pistävistä herhiläisistä tai harhautua upottavalle suolle. Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle (SKS 2003) Nuori paimenpoika Ikoolan metsässä Ylihärmässä vuonna 1929. Paimenia saattoivat pelottaa myös metsän myyttiset olennot kuten maahiset ja metsänhaltijat. Niiden uskottiin houkuttelevan eläimiä ja ihmisiä metsän peittoon eli näkymättömiin maanalaiseen maailmaan. Lehmille hänen vanhempansa järjestivät pian peltolaitumen. ”Mies innosti minua lähtemään opiskelemaan. 45 Aarre 4/2020 JUURET ”Kun olin onneton ja itkin, tuntui kuin lehmät olisivat tajunneet, ja joku niistä tuli luokseni ja etsin lohdutusta painamalla pääni lehmän kaulalle.” Eräänä syksynä naapurikylän mies tuli maalaamaan Elvin kotitaloa, ja hänen apurinaan Elvi huomasi puhuvansa paljon. Jos karja vahingoittui, palkkapaimenet päätyivät käräjille, sillä he olivat korvausvelvollisia”, tutkija selittää. Suurimmat hankaluudet Elville järjesti karja, joka vaelsi tietymättömiin, jos paimen uppoutui liiaksi kirjoihinsa
Kymmenisen vuotta sitten lapsuuden leikkikaveri rakensi hänelle sellaisen. PUUTALO Teksti ja kuvat HANNAKAISA HOLMI. 46 Aarre 4/2020 PUU Lukurauhaa tornitalossa Lapsena Sirkka Kokko haaveili talosta, jonka tornissa hänellä olisi oma rauha lukea kirjoja
47 Aarre 4/2020 PUU Keväällä ja alkukesällä terassilla on hyvä istua ja seurata muuttolintujen saapumista ja luonnon muutoksia. PUUTALO Täällä asuvat Eläkkeellä olevat Sirkka ja Paavo Kokko Oulun Ylikiimingissä sijaitseva talo on valmistunut vuonna 2008 Sirkan kotitilan maille
Kokot suunnittelivat ja piirsivät talon pohjan yhdessä hänen kanssaan. Tontti asetti jonkin verran rajoituksia suunnitteluun. Talo piti myös suunnitella niin, että pitkä sivu on jokeen päin”, Paavo kertoo. Se on aivan mahdoton”, Paavo Kokko tuumaa. He asuivat talossa vuoteen 2008 asti. Haave toteutuu Ukonmaanaho alkoi rakentaa tornitaloa vuonna 2007. Elän niiden kautta monenlaisia asioita.” Sirkka luki paljon jo lapsena. Osa asuu lähellä, osa kauempana. Ensimmäiseen taloonsa Kokot pääsivät muuttamaan maaliskuussa 1978. Sirkka haaveili saavansa pihalle vaahteran ja omenapuun. Ensimmäinen talo hartiapankilla Ensimmäistä taloaan Sirkka ja Paavo alkoivat rakentaa Sirkan kotitilan maille vuonna 1977. ”Pystymetsästä kun tehdään taloa, siinä on aivan älytön homma. Puita saa olla aina suojaamassa, jotta ne eivät menisi pilalle. Vaahteran Kokot saivat vävyn kotipuolesta lahjana. Kokot myivät talonsa tyttärelleen, joka suunnitteli tuolloin perheineen muuttoa Espoosta takaisin Pohjois-Suomeen. Ukonmaanaho oli nimittäin opiskellut rakennusinsinööriksi ja perustanut oman yrityksen, Talostudio Oy:n. PUUTALO Lapset ja lastenlapset vierailevat Kokoilla tuon tuostakin. Sirkalla ja Paavolla on yhdeksän lasta, viisi tyttöä ja neljä poikaa. Samaan aikaan myös Sirkan sisko rakensi perheineen lähistölle omaa taloa. ”Jussi teki aivan älyttömän pitkää työpäivää. Juhani Ukonmaanaho rakensi tornitalon taloelementeistä, jotka hän teki valmiiksi yrityksensä hallissa. Hän aloitti aamusta, kävi neljältä syömässä ja tuli sitten jatkamaan”, Paavo kertoo. Silloin Sirkka muisti lapsuutensa haaveen tornitalosta. 130 neliömetrin suuruinen talo sijaitsee Ylikiimingissä Sirkan kotitilan Ukkolan mailla. Sirkan serkku ja lapsuuden leikkikaveri Juhani Ukonmaanaho lupasi tuolloin, että joskus hän rakentaa Sirkalle haaveiden tornitalon. Tornitalossa on monta hyvää lukupaikkaa ja paljon lukurauhaa.. Puuta myös kului paljon, sillä talo on 200-neliöinen ja kaikki tehtiin puusta”, Paavo kertoo. Iso talo ja laaja pihapiiri olivat monin tavoin tarpeen lapsiperheen arjessa. ”Tässä on loiva mäki jokeen päin, mutta me emme halunneet rinnetaloa. Jossakin välissä sitten huomasin, että olin uppoutunut lukemaan niin, että olin unohtanut laittaa syötin koukkuun.” Noihin aikoihin Sirkka haaveili talosta, jossa olisi torni ja siellä oma rauha kirjojen lukemiseen. ”Kun lapsena lähdin tuonne kotirantaan Kiiminkijoelle kalaan, otin ongen lisäksi kirjan mukaani. Vuonna 2008 unelma tornitalosta toteutui. Molempiin taloihin puutavara hankittiin Ukkolan metsistä. Kun lapsista enää nuorimmainen asui kotona, Sirkasta ja Paavosta alkoi tuntua, että pienempikin talo riittäisi heidän tarpeisiinsa. Se on kivenheiton päässä heidän nykyisestä talostaan. Tukit sahattiin Ylikiimingissä Aittokosken sahalla. Tornin hän kuitenkin rakensi taloon paikan päällä. 48 Aarre 4/2020 PUU T ämän talon pääemäntä on niin kova lukemaan, että ei ole toista. Sirkka Kokko kuuntelee miehensä puheita ja myöntää: ”Kirja on minulle ystävä. Samaan aikaan Sirkka kyseli Juhani Ukonmaanaholta, olisiko tällä nyt mahdollisuus rakentaa aikoinaan lupaamansa tornitalo. Vaikka puhelias onkin, hän on aina tykännyt olla myös itsekseen
Talon runkopystöt ovat 20 senttiä leveää lankkua, jotka ovat 60 senttimetrin välein toisistaan. Muovia ei käytetty materiaaleissa ollenkaan eikä mitään muitakaan haitallisia materiaaleja. Sirkka toimi 39 vuotta luokanopettajana Ylikiimingin peruskoulussa, Paavo puolestaan työskenteli parkettiasentajana ja yrittäjänä. ”Tykkään siitä, kun pääsen tuonne metsään ihan tästä kotiportailta. ”Olo huoneessa oleva keinutuoli ja makuuhuoneessa oleva luku piste.” Mitä teet täällä mieluiten. Paavo oli rakennuksella apuna aina, kun hänellä oli siihen mahdollisuus. Sisustus pihapuista Kokot ostivat suurimman osan tornitalon rakentamiseen tarvittavasta puutavarasta, mutta oman pihapiirin puita he käyttivät 3 x kotirauha Mikä on lempipaikkasi kotona, PAAVO KOKKO. Käyn marjassa ja juoksulenkillä. Ulkopuolella on 25 millimetrin vahvuinen tuulensuojalevy, seuraavana kerroksena ekopahvi ja sen päällä 15 millimetrin vanerilevy, joka on kiinnitetty ruuveilla runkopystöihin. Keinutuoli on yksi Paavon lempipaikoista. Juostessa huolet hellittävät ja ongelmat ratkeavat.” Kaipaako koti jo remonttia. Kamari remontteja voisi tietysti vä hän tehdä ja saneeraushom mia eteisessä ja yläkerrassa.” Sirkka halusi taloon koivikkotapetin, aurinkoa muistuttavan lampun ja nurmikoksi vihreän maton. Ne palauttavat mieleen lapsuuden kesät. 49 Aarre 4/2020 PUU Sirkka ja Paavo Kokko ovat olleet 45 vuotta naimisissa. Alapenkin alla on ekovillaa, mutta muutoin seinässä on puhallusvillaa. Nyt molemmat ovat eläkkeellä. Kun hän lämmittää uunia, hän kääntää tuolin takan lämpöä päin. ”Seinärakenne on niin hyvä, että ei käy vinkka mistään kohtaa. Olen lenk keillyt 53 vuotta. Tämä talo on juuri sellainen kuin halusimme”, Paavo sanoo. ”Ei tässä ole nyt mitään erityistä ongelmaa. Pesuhuoneen paneelit on tehty pihakoivuista.. Talon rakennusvaiheessa sekä Sirkka että Paavo olivat vielä työelämässä. Vanerin päällä on kipsilevy
”Se olisi ollut tiellä talonrakennuksessa, joten sovimme, että Joose saa siitä puusta pystypaneelin omaan huoneeseensa”, Sirkka sanoo. Haasteiden kautta valmiiksi Kun Sirkka ja Paavo suunnittelivat tornitalon rakentamista tontilleen, heidän piti hakea poikkeuslupaa rakentamiseen, tontti on sen verran lähellä jokea. ”Höyläysyrittäjä Veikko Huttula teki taloon tarvittavan höylätavaran, ja sitä tulikin paljon, noin kolme kilometriä. ”Muuten ei ole niin nuukaa, mutta halusin, että hella ja lie situuletin tulevat nurkkaukseen, tiskikone lattiatasoa korkeammalle, ja keittiössä pitää olla vetokaappi. Hoidamme lastenlapsiamme, seuraamme urheilua ja lenkkeilemme myös yhdessä. Talon paneelit, listat ja ikkunalaudat on tehty omista puista. Meillä on täällä nyt hyvä olla.” Sirkka halusi sisustukseen iloisia värejä. ”Saimme rakennusluvan vuonna 2006, kun loma-asunto purettiin ja tornitalo rakennettiin sen tilalle. ”Äitihän ei ole mikään keittiöihminen.” Sirkka myöntää poikansa puheet todeksi. Olen kävellyt ensiaskeleeni tällä tontilla ja haluan kävellä viimeisetkin.” Nyt, kun tornitalo on valmis ja Kokot ovat eläkkeellä, aikaa on harrastuksillekin. Käyn vanhojen luona jututtamassa heitä. Se oli pitkä projekti siksikin, että muurari oli välillä myös muualla töissä. Niistä heillä oli tarkoitus tehdä vanha, perinteinen koivulattia. Osan männyistä höyläsimme vanhalla tyylillä eli teimme leveämpää lautaa seinäpaneeleihin”, Paavo kertoo. Sen osalta suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, sillä taloon tehtiin vesikiertoinen lattialämmitys. Lattiaan tuleva putkisto hankaloitti koivulattian tekoa sen verran, että Kokot päättivät laittaa lattiaan uivan lautaparketin. Hän kuitenkin sanoo, että jotkut asiat ovat hänellekin keittiössä tärkeitä. PUUTALO Uunia Kokot suunnittelivat nurkka kerrallaan. Paavo on intomielinen marjastaja ja juoksija. Tornin lukunurkassa helmitaulu muistuttaa Sirkkaa hänen luokanopettajavuosistaan.. Rakennuspaikalla oli ennestään loma-asunto, jossa oli viemäriverkko ja sähköt. Osan höylätyistä puista käytimme ikkunaja ovenvuorilistoihin ja osasta teimme kolmen tuuman paneelia. Olen tainnut valita tuon keittiönpöydänkin”, parhaillaan vanhemmillaan kyläilevä Joose sanoo. Harrastan myös runonlausuntaa. ”Kirjoitin hakemukseen mukaan oman kirjeeni ja kerroin, että olen asunut täällä lapsesta lähtien ja olen jaloistani juurtunut tähän kenttään. ”Minä luen ja kierrän kylää. Paavo huolehtii kesäisin jokirannan raivauksesta. ”Minähän olin muutenkin kaikessa mukana, kun taloa rakennettiin. Rakennuspaikkojen määrä ei näin ollen ranta-alueella lisääntynyt”, Sirkka kertoo. Laskimme reilusti sen, paljonko puuta tarvitaan. Miksi minä 60-vuotiaani lähtisin pois. 50 Aarre 4/2020 PUU talon sisustuksessa. Halusin myös, että sisustuksessa on värejä, vihreää, punaista ja keltaista.” ”Minulle taas värien suhteen ei ole niin justiinsa, kun en kuitenkaan näe kaikkia sävyjä. Osan kattoja seinäpaneeleista Kokot teettivät oman pihapiirinsä männyistä. Yksi kaadetuista männyistä oli iso ja komea pihamänty, joka oli Kokkojen nuorimmaisen, Joosen, kiipeilypuu. Olen punavihersokea”, Paavo paljastaa. Kokot kaatoivat koivuja pihapiiristään ja sahauttivat ne kolmen tuuman paksuisiksi lankuiksi
VOIT LUKEA näköislehteä joko verkkoselaimella tai älylaitteella Aarre-sovelluksessa. KIRJAUTUMINEN KANNATTAA VOIT LUKEA ajattomia ja hyödyllisiä Aarre Plus -artikkeleita. Klikkaa jatka. Asiakas numeron löydät tilaaja laskulta, lehden ta kaa osoitetietojen yhtey destä tai soittamalla tilaaja palveluun. 1 Mene osoitteeseen aarrelehti.fi ja klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa Kirjaudu. Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). aarrelehti.fi 2 3. Saat sähköpostiisi aktivointi viestin, jossa ole vaa linkkiä klikkaamalla saat tunnukset käyttöösi. 4 Kirjoita avautuvaan lomakkeeseen sähkö postiosoitteesi ja halua masi salasana. 2 Klikkaa kohtaa Luo tunnukset ja Aktivoi käyttäjä tunnuksesi. Li sää sähköpostiosoitteesi ja salasanasi. 3 Kirjoita asiakas numerosi ilman etu nollia sekä posti numerosi. 5 Mene uudestaan osoit teeseen aarrelehti.fi ja klikkaa oikeassa yläkul massa kohtaa Kirjaudu. 51 PUU Aarre 4/2020 Näin luot käyttäjätunnukset Aarteen verkkosivuille 1 LEHTI METSÄSTÄ Aarteen kestotilaajana sinulla on lukuoikeus kaikkiin Aarteen verkkosisältöihin. VOIT TEHDÄ muutoksia yhteystietoihisi sekä tilauksiisi liittyviin asioihin Omat tiedot -osiossa. Hyväksy käyttöehdot ja aktivoi tun nuksesi. Paina Kirjaudu. Tilaajapalvelu auttaa Kaikissa ongelmatilanteissa voit olla yhteydessä asiakaspalveluun soittamalla numeroon 020 413 2277 (arkisin klo 8–21)
Mutta mitä puisto tarjoaa patikoijalle. 4 Päijätsalon näkötorni voi kesällä 2020 olla korjaustöiden vuoksi poissa käytöstä osan aikaa. 6 Padasjoen laivarannasta pääsee Päijänne–Ilves-yhdysreittiä Evon retkeilyalueelle, mistä pidemmästä patikoinnista kiinnostunut voi jatkaa matkaansa Ilvesvaellus-reitillä. Lähdimme ummikkoina testaamaan. 2 Loppukesästä kaikilta nuotiopaikoilta ei välttämättä löydy polttopuita. 3 Leiriytyminen on kielletty niin Virmailansaaren Höysniemessä kuin Pulkkilanharjulla ja Päijätsalossa. 5 Omalla veneellä lyhin matka Kelventeelle on Höysniemen vesillelaskupaikalta. LISÄTIETOJA REITTILAIVASTA kulkeevettenhalki.fi Aarre 4/2020 LUONTO 52. Päiväpyrähdys Päijänteelle Päijänteen kansallispuistoa sanotaan veneilijän ja melojan paratiisiksi. Evon kaakkoisosasta lähtee Aurinko–Ilves-reitti Asikkalaan Vääksyn kanavalle. KANSALLISPUISTOT Teksti ja kuvat TUIJA MANNERI Hyvä tietää 1 Virmailansaaren Höysniemessä tie pysäköintialueelle on paikoin huonokuntoinen ja viitoitus sinne harvassa. Kansallispuistosta löytyy kauniita rantoja myös jalkapatikassa kulkeville, mutta muutamaa kilometriä pidemmät merkityt reitit ja yöpymispaikat tavoittaa vain vesikulkuneuvoilla. Saareen pääsee myös venetaksilla ja keskikesällä reittilaivalla. Sen sijaan Kelventeellä on useita hienoja telttailupaikkoja
Meillä kun ei venettä ole, ja jostakin olin saanut päähäni, että kansallispuisto koostuu lähinnä saarista. Padasjoella Virmailansaaren Höysniemen rantapoukamassa sijaitsee mukava nuotiopaikka, jonka lähelle pääsee autolla. Vauhtiin Virmailasta Virmailansaari, Pulkkilanharju ja Päijätsalo vaikuttavat niin pieniltä kohteilta, että päätämme tutkia ne päivän rengasmatkalla reissuun sen kummemmin valmistautumatta. Tämä on viisikymppisen pariskunnan ensikosketus Päijänteen kansallispuistoon, testihengessä. Tulkoon vastaan mitä tulee. Asikkalan Pulkkilanharjulla voi neljän kilometrin matkalla nähdä hiekkaja kivikkorantoja, harjuja kangasmetsää sekä kosteikkoa pitkospuineen. Kaikki alkoi automatkalta sukulaisten luo, kun mieheni kanssa ohitimme Päijänteen kansallispuiston opastauluja. Alku sujuu kuoppaisesti. Testiretken kohokohdaksi osoittautuu Päijätsalon näkötorni Sysmässä.. ”On siellä muutama alue, jonne pääsee maata myöten”, mies tulkitsee kotona netistä kansallispuiston karttaa. ”Täytyisihän puistossa jotakin olla niillekin, jotka eivät veneille”, totesin vähän karheana. 53 Aarre 4/2020 LUONTO K ohteita on kolme ja aikaa yksi päivä. Jos ei muuta, niin ainakin mukavia maisemia luulisi Suomen toiseksi suurimman järven rannoilta löytyvän
Päiväkävely Pulkkilanharjulla ”Tie ja liikenne kulkevat kamalan lähellä!” Mieli kääntyy heti näin kriittiseksi, kun lounaan ja reilun 50 kilometrin ajelun jälkeen saavumme kakkoskohteeseen Pulkkilanharjulle Asikkalaan. Arviolta 16 800 kävijää vuodessa (2019). Kävelykansalle on sentään päiväretkikohteeksi tarjolla Höysniemen nuotiopaikka, toteamme kartasta. No entry”, kyltti kehottaa tiukkaan sävyyn pysymään pois maatilan pihapiiristä. Yritys päästä Pitkäniemen laavulle saaren eteläisimpään niemenkärkeen katkeaa niin ikään nopeasti. Perustettu vuonna 1993 suojelemaan suurjärvi saariston luontoa. ”Jätettiin auto kauemmas, katsottiin maastokartasta mielenkiintoisia kohteita ja patikoitiin niiden kautta metsän läpi kolmisen kilometriä. Pinta-ala on 14 km 2 , saaria ja luotoja viitisen kymmentä, rantaviivaa 80 kilo metriä. ”Kanootilla tuonne meloisi helposti”, mies mittailee silmillään. Hän retkeilee perheensä kanssa täällä toista kertaa. Sen eteläpuolella sijaitseva laavu onkin ehkä suunnattu vain veneilijöille, ei samoilijoille. ”Juuri niin”, vahvistaa myöhemmin puhelimessa erikoissuunnittelija Titta Jylhänkangas Metsähallituksen JärviSuomen luontopalveluista. Hetken kuluttua tajuamme myös, ettei Virmailasta löydy yhtään merkittyä reittiä. ”Jos osaa suunnistaa, niin merkittyjen reittien puuttuminen ei Virmailassa haittaa.” Taukopaikkana Höysniemen nuotiopaikka osoittautuu idylliseksi: vaaleaa hiekkaa, harmaata rantakivikkoa, kahisevia kaisloja ja liplattavia aaltoja. Loppumatkasta tie pysäköintialueelle on huonokuntoinen, ja parkkipaikalla huomaamme, että laitureineen se on selvästi tarkoitettu lähinnä vesille lähtijöiden lähtöja paluupaikaksi. Ruokarauha rannalla on rikkumaton. Höysniemi taitaa olla kesällä niin suosittu retkikohde, että kannattaa varata mukaansa muutakin kuin nuotioruokaa”, Terävä jutustelee. Autojen vilinä unohtuu silti nopeasti, kun pääsemPulkkilanharjun reitti sijaitsee aivan maantien vieressä, mutta metsäs sä liikenteen häly vaih tuu retkitunnelmaan. LISÄTIETOJA luontoon.fi. Harmi vain, että ikivanha inkkarikanoottimme seisoo nyt pihan perällä. Polut on Pulkkilan harjulla merkitty hyvin, ja ne ovat enimmäkseen helppokulkuisia. Hyvin jaksoi viisivuotias pikkumieskin sen kulkea. Lahtelainen Ville Terävä kääntelee hiilloksella kasvisja lihamakkaroita. ”Polttopuut ovat nyt kyllä ihan lopussa. ”Eiköhän mekin syödä täällä”, toteamme, ja kaivamme repusta esiin trangian ja pastapussin. Vajaan kilometrin päässä rannasta näkyy Kelvenne, saari, jota sanotaan puiston sydämeksi. Tuntuu hiukan erikoiselta, että lähtöpaikka kansallispuiston merkitylle reitille – ja itse asiassa koko reitti – sijaitsee aivan vilkkaasti liikennöidyn tien kupeessa. Taukotunnelmaa Höysniemessä Nuotiopaikalle vie tieltä lyhyt polku. Sitä ei ole merkitty karttaan tai maastoon, mutta polun alkupiste löytyy helposti ja sen lähistöltä tien pielestä levennys, johon voi pysäköidä auton. Nähtiin myös pari teertä”, Terävä kertoo samalla, kun perhe sammuttaa nuotion ja suuntaa paluumatkalle takaisin metsään. ”Farmyard. Autosta kun puuttuu kattoteline sen kuljettamiseksi. 54 Aarre 4/2020 LUONTO Padasjoella sijaitsevan Virmailansaaren eteläisin osa Höysniemi kuuluu kansallispuistoon ja sinne pääsee autolla Kellosalmen sillan kautta. Tänään nuotiolle johdattaa myös savun tuoksu. KANSALLISPUISTOT Päijänteen kansallispuisto Sijaitsee PäijätHämeessä kolmessa kunnassa: Padas joella, Asikkalassa ja Sysmässä. ”Emme suosittele Virmailansaarta muille kuin veneilijöille, koska siellä ei ole merkittyjä polkuja ja leiriytyä saa vain Pitkäniemessä, joka sekin sopii lähinnä pikkuveneillä ja kanooteilla kulkeville.” No, täällä nyt kuitenkin ollaan
”Jos lapset olisivat vielä pieniä tai jos meillä olisi jo lapsenlapsia, pysähtyisin kesäreissulla heidän kanssaan täällä”, totean miehelle. Nuotiopaikkaa reitiltä ei löydy, mutta kauniita eväidensyöntipaikkoja kyllä. ”Arvaa mitä muuten tehdään ensi kesänä?” mies kysyy kotimatkalla. Höysniemestä ja Päijätsalosta löytyy evästelijöille nuotiopaikat, Pulkkilanharjulta ei. ”Kiva luontokohde ja yllättävän monipuolinen, vaikka sijaitsee niin lähellä maantietä. Mutta matkan edetessä metsä kaunistuu, ja paras löytyy Päijätsalonvuoren huipulta: tyylikäs vanha näkötorni. ”Mitä varten rakensitte tornin?” kysyi kuulemma kenraalikuvernööri, Venäjän tsaarin edustaja, kun paikalliset maanomistajat ja huvila-asukkaat vuonna 1899 pystyttivät tornin. Tuntuu kuin olisi vähän irrallaan muusta maailmasta. Näin kertoo nyt kyltti sen kyljessä. Hiekkarannalla voisi viipyä pidempäänkin ja vaikka pulahtaa uimaan. Ja siellä voi leiriytyä.” Ylhäällä kuuluu vain puiden ja tuulen suhinaa. Mukavan päiväkävelyn harju tarjoaa aikuisellekin, samoin kuin passelin katkoksen autoiluun. Tehinselän maisemat innostivat jo yli sata vuotta sitten paikallisia ja kesäasukkaita rakentamaan Päijätsaloon näkötornin.. Tähystystä Tehinselälle ”Hyvää kannatti odottaa”, huokaan 30 kilometrin ajon jälkeen kolmannessa ja viimeisessä kohteessamme eli Päijätsalossa Sysmän kunnassa. 55 Aarre 4/2020 LUONTO ”Seuraavaksi hankimme autoon kattotelineen inkkarikanootille, jotta pääsemme yöretkille kansallispuiston saariin”, mies lupaa. me Karisalmen sillan alta harjulla kiertelevälle polulle. Pääsi ihan retkifiilikseen”, mies summaa. Mukavasti kumpuileva mutta silti enimmäkseen helppokulkuinen reitti on merkitty hyvin, ja se vie monenlaisiin maisemiin kangasmetsästä kivikkoja hiekkarannoille, kosteikkoon ja pitkospuille. Ensi kesänä Kelvenne ”Pilvet tummuvat”, mies patistaa meidät liikkeelle näkötornista. Lopussa parkkipaikan kesäkioskilla olisi kiva nautiskella jätskit, mutta myöhästymme sulkemisajasta. Luontopolun infotaulut kertovat jääkauden vaikutuksista ja harjun synnystä. ”Kelvenne on upea harjusaarten ketju, kansallispuiston sydän ja luonnon aarreaitta. ”Ostetaan vihdoin autoon se kattoteline ja melotaan Höysniemestä Kelventeelle.” Myöhemmin puhelimessa Titta Jylhänkangas suosittelee tekemään juuri niin. Miltähän tornissa tuntui niistä nuorista lotista ja sotilaspojista, jotka sotavuosina tähystivät täältä vihollisen lentokoneita. ”Päijänteen kauneutta katsellaksemme”, tarina kertoo metsänhoitaja Frigrenin vastanneen. Kierrämme rivakasti parin kilometrin luontopolun ja sen jatkeen, jolloin matkaa kertyy reilut neljä kilometriä. Palaamme autolle Pyydysniemen nuotiopaikan kautta. Parkkipaikalta lähtevä neljän kilometrin polku tosin on aluksi kaikkea muuta kuin lupaava, koska se ei heti kulje kansallispuiston mailla. Kiristämme tahtia ja ehdimme autoon ennen kuin taivas repeää. Vajassa riittää polttopuita, ja muutenkin paikassa olisi mukava viivähtää, mutta pisarat alkavat jo ripsiä. Ja maisemaa totisesti kelpaa katsella! Tornin huipulta avautuu laaja näkymä Päijänteen Tehinselälle, ja ylhäällä kuuluu vain puiden ja tuulen suhinaa
PIENTÄ ELÄMÄÄ 56 Aarre 4/2020 LUONTO. Vaaran uhatessa se pudottautuu maahan ja jää makaamaan liikkumattomana kyljelleen. 56 Aarre 4/2020 LUONTO Eräs kirvakorennoistamme muistuttaa erehdyttävästi kuivunutta lehteä
Uloimpana suojana on kovakuorinen koppa, josta kotelo murtautuu esiin ja nousee lähelle maan pintaa. Suurimman lahkon muodostavat harsosiipiset. Kaislakorentolajeja on maastamme löydetty viisi ja käärmekorentoja kolme. Aikuisina vajaat viisisenttiset korennot elävät paisteisilla hietikkomailla mutta liikkuvat lähinnä öisin. Muurahaisleijona on muurahaiskorennon elintavoiltaan varsin erikoinen toukka. Toukka nappaa saaliin pihteihinsä. Niitä voi päiväsaikaan nähdä kasvillisuuden joukossa kiipeilemässä. Se kyntää tietään hiekassa ja jättää jälkeensä mutkittelevan uran. Erikoinen muurahaisleijona Joukon tunnetuin laji tai pikemminkin lajipari tunnetaan komealta kalskahtavasta nimestään muurahaisleijona. Se kaivaa hiekkaan suppilomaisen kuopan, jonka seinämien kaltevuus on juuri sellainen, ettei hiekka valu alas. Toukkavaihe kestää kaksi vuotta, jona aikana toukka luo muutaman kerran nahkansa kokoa kasvaen. Verkkosiipiset ovat enimmäkseen pienikokoisia ja kapearuumiisia hyönteisiä, jotka ovat saaneet nimensä läpikuultavien siipien verkkomaisesta suonistosta. 57 Aarre 4/2020 LUONTO V anhan luokituksen mukaan verkkosiipisten lahko jaettiin kolmeen alalahkoon: harsosiipisiin, käärmekorentoihin ja kaislakorentoihin. Hitaasti lepattavaan lentoonsa ne nousevat lähinnä öisin, jolloin saalistajia on liikkeellä vähemmän. Se talvehtii syvällä hiekassa, jonne se myös koteloituu täysikasvuiseksi tultuaan. Viralliset nimet ovat aitomuurahaiskorento ja pikkumuurahaiskorento, joista ensimmäinen on suhteellisen yleinen Eteläja Keski-Suomessa, jälkimmäinen puolestaan lounaisrannikon dyynien erikoisuus. Toukka syöksähtää salamana piilostaan, nappaa saaliin pihteihinsä ja vetää sen hiekan uumeniin. Toukka vaihtaa välillä pyyntipaikkaa ja kaivaa uuden kuopan. Lajeja on maailmassa viitisen tuhatta, ja niistä esiintyy Suomessa 54. Näiden ikivanhojen hyönteisten esimuodot ovat syntyneet jo vuosimiljoonia sitten, ja ne kuuluvat varhaisimpiin hyönteislahkoihin, joille on kehittynyt täydellinen muodonvaihdos eli muna, toukka, kotelo ja aikuinen. Jotkut lajit tulevat herkästi valolle. Harsokorennot auttavat viljelysten tuholaisten torjunnassa. Näin kuoriutuvan aikuisen on helppo kaivautua lopullisesti esiin. Kun muurahainen tai joku muu pikkueläin joutuu kuoppaan, toukka viskaa päänsä heilautuksella hiekkasateen, jonka mukana saalis valuu pohjalle. Pullea ja suurin, pihtimäisin leuoin varustettu toukka kaivautuu kuopan pohjalle ja jää odottamaan saalista. IKIVANHAT KORENNOT Muurahaisleijonat, kultasilmät, käärmekorennot ja monet muut kuuluvat verkkosiipisiin. Siellä se imee ontoilla leuoillaan nestemäiset osat ravinnokseen. Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO Uudessa sarjassaan Heikki Willamo kirjoittaa metsän tärkeistä hyönteisistä.. Nykyisin kaikki kolme asettuvat omiin lahkoihinsa, mutta käsittelen niitä yksikertaisuuden vuoksi saman otsikon alla
Noin sentin mittaiset kaislakorennot erottuvat kaikista edellä mainituista tumman ja tukevan ruumiinsa takia. Naaraat munivat vedessä seisoville ruo’oille, joilta toukat kuoriuduttuaan pudottautuvat veteen. Ne ovat vajaan parin sentin mittaisia vihertäviä hyönteisiä, joiden suurissa, ulkonevissa silmissä on hieno metallinen kiilto. Niitä voi nähdä rannoilla muutaman alkukesän viikon aikana. Silloin ne saattavat ilmestyä sisätiloihin jopa keskellä talvea. Muinaista näköä Käärmekorennot ovat noin sentin mittaisia, erikoisen näköisiä hyönteisiä. Poikkeuksen tekevät rantakorennot, jotka eivät aikuisina syö juuri mitään. Yhden lajin viljelykset luovat otolliset olosuhteet monille satoa heikentäville taudeille ja hyönteisille, joita on perinteisesti torjuttu muulle luonnolle haitallisilla myrkyillä. Niiden toukat puolestaan elävät vedessä sienieläimeen porautuneina. Niiden rinnalle on nousemassa biologinen torjunta, joka tuhohyönteisten kohdalla tarkoittaa niitä syövien petojen käyttämistä torjuntatyössä. Linnut oppivat tämän ja jättävät korennot rauhaan. Käärmekorentojen toukat piileskelevät kaarnan koloissa puiden rungoilla. Äänen kuultuaan korento vetää siipensä suppuun ja pudottautuu kasvillisuuden kätköön. Yleisin lajimme talvehtii aikuisena ahtaissa rakosissa, esimerkiksi ikkunanpuitteiden alla. Kevään koittaessa se palaa takaisin vihreään asuunsa. Petoja kasvatetaan kaupallisesti ja levitetään tarvittaessa tuholaisten vaivaamille viljelyksille. Niitä näkee hyvin harvoin, sillä ne elävät pääosin puissa. Määrä antaa osviittaa biologisen torjunnan mahdollisuuksista. Suomessa erityisesti kasvihuoneiden ympärivuotinen lämpö luo erinomaiset edellytykset kirvojen ja muiden pienten tuholaisten – kemppien, ripsiäisten ja jauhiaisten sekä punkkien – esiintymiselle. Sen toukkaa kutsutaan muurahaisleijonaksi. Aitomuurahaiskorento on lähes viisisenttinen hyönteinen, joka viihtyy lämpimillä hiekkaja soramailla. Kaikki kolme lajiamme ovat metsien asukkaita. Nämä kaikki voidaan pitää kurissa käyttämällä esimerkiksi petopunkkeja, leppäkerttuja ja niiden toukkia sekä vahaja harsokorentojen toukkia. Koteloitumista varten toukat nousevat rannalle, jossa aikuiset kuoriutuvat muutamaa viikkoa myöhemmin.. Yhden ainoan harsokorennon toukan on laskettu syövän elinaikanaan lähes neljä tuhatta kirvaa. Kun korento nostaa päätään, sen eturuumis muistuttaa pikkuruista iskuun valmistautuvaa käärmettä tai hirmuliskoa. Ne käyttävät ravinnokseen enimmäkseen kirvoja niin toukkina kuin aikuisinakin. Harsokorennoilla on puolustautumista varten rauhaset, joista ne erittävät epämiellyttävää hajua ja makua. Harsokorennot ovat varmaankin ihmisten useimmin näkemiä verkkosiipisiä. Tämä on antanut niille monissa kielissä nimen kultasilmä. Useimmat ovat suhteellisen pieniä, vähäisimmillään vain muutaman millin mittaisia. PIENTÄ ELÄMÄÄ Väriä vaihtava kultasilmä Samaan lahkoon muurahaiskorentojen kanssa kuuluvat vahakorennot, kirvakorennot, rantakorennot sekä harsokorennot. 58 Aarre 4/2020 LUONTO Biologista torjuntaa Kasvipohjainen ruuantuotanto on ihmiskunnan keskeisiä kysymyksiä. Siellä ne jahtaavat ravinnokseen pehmeäkuorisia pikkuhyönteisiä, lähinnä kirvoja, joita myös aikuiset korennot syövät. Lepakkoja vastaan niillä on toinen keino, siipien tyvissä olevat elimet, jotka aistivat lepakoiden ultraääniä. Ne elävät pohjalla saalistellen pieniä selkärangattomia ja hengittävät kiduksilla. Ne ovat saaneet nimensä pidentyneestä etuselästä, joka on kuin venähtänyt kaula. Muurahaisleijonien tapaan toukkavaihe on kaksivuotinen, jonka lopuksi ne koteloituvat kuoren alle odottamaan aikuistumista. Merkillistä on, että kesällä vihreä korento on muuttanut värityksensä vaaleanpunaiseksi
Tai täytä ristikon palautuslomake osoitteessa aarrelehti.fi/ristikko. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Ristikon 2/2020 ratkaisu: Avainsana: ELOPELTO Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruu tujen kirjaimista. OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 4/2020. Avain sanassa on kahdeksan kirjainta. 020 413 2277 (ark. Vastaa näin Lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 27.5.2020 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 4, PL 440, 00101 Helsinki. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. 59 Aarre 4/2020 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 2/2020 voittajia: Jaakko Alakiuttu, Oulunsalo Pauliina Reko, Turku Heimo Saarimäki, Ritola Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Ristikon 4/2020 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 6/2020. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n Tilaajapalveluun: puh. 8–16). Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä
”Tykkään horsmista, koska ne ovat niin ruokaisia. Elina Vartiainen (vas.) houkutteli ystävänsä Lulu Marinsin mukaan kurssille. Makuina saksankirveli ja pihlajannuput ovat suosikkejani”, Jouni Toivanen kertoo. 60 Aarre 4/2020 HYVINVOINTI Maku edellä luontoon Kokki Jouni Toivasen villiruokakurssilla haalittiin luonnosta vihreä saalis, josta yksissä tuumin kokattiin herkullinen illallinen. VILLIYRTIT Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat MARIA MIKLAS 60 Aarre 4/2020 HYVINVOINTI
”On kaksi asiaa, jotka pitää muistaa. Myös sameapintaisia voi kerätä, mutta Toivanen käyttäisi niitä lähinnä laakerinlehtien tapaan. ”Tulin oppimaan reseptejä. S eitsemän villivihanneksista innostunutta kurssilaista on kokoontunut Vanhankylänniemeen Järvenpäähän. Alkamassa on kokki Jouni Toivasen villiruokakurssi: ensin kerätään, sitten kokataan. ”Maistellaan, ovatko ne hyviä vai huonoja.” Toivanen lähestyy villivihanneksia maku edellä, kokki kun on. Toivanen antaa kolme tunnistusvinkkiä: vuohenputki on kolmisorminen, sen varressa on kouru, ja se kasvaa runsaana. ”Riko sitä käsiin ja haistele”, Toivanen kehottaa. Keruutuoteneuvoja Liisa Uusitalo tunnustaa olevansa Toivasen fani. Salaattiin ja kalan kanssa Maahumalan naapurista löytyy vuohenputkimatto. Kunnioita jokamiehenoikeuksia ja tunnista, mitä syöt. Villiyrttiharrastajan kannattaa kerätä nokkosta hanskat käsissään. Vinkkejä fanikunnalle Kurssilaiset ovat varustautuneet korein, purkein ja pussein. Toukokuussa peltokanankaalin kukat olivat vielä nupullaan. Alkuun sovitaan, että kullekin yrtille on omat keruuastiansa. Toivasen ja Sami Tallbergin aikaansaannokset villivihannesten parissa tunnetaan Suomen kokki piireissä. Hän suosittelee yrttien säilömistä rasvaan: yrttiöljy auringonkukkatai oliiviöljyyn ja yrttivoi päästävät luonnon maut oikeuksiinsa. HYVINVOINTI 61 Aarre 4/2020. Aromaattinen maahumala sopii kokin mielestä erityisen hyvin karitsan kaveriksi ja tartariin. ”Miten tätä voisi säilöä”, kysyy Helsingistä saapunut Liisa Uusitalo. Aarre 4/2020 Nokkonen suojautuu kasvinsyöjiltä poltinkarvoillaan. Toki hän niiden terveysvaikutuksistakin jotain tietää mutta tekee heti selväksi, että se ei ole hänen erikoisalaansa eikä siksi puhu niistä. Sitä löytyy kartanorakennuksen takaa. Toivasen mielestä kaikki yrtit ovat kuivattuina vähän kurjan makuisia. Minua innostaa kuulla uusia näkökulmia.” Osteria & Caffé Ventunossa työskentelevät porilaislähtöiset Simo Harrivaara ja Janne Herpola komppaavat. Ne ovat herkullisimpia. Juuri tällaisia vinkkejä kurssilaiset ovat tulleet kuulemaan. Hän kehottaa keräämään salaattiin nuoria, kiiltäväpintaisia versoja. ”Jounin ja Samin kirjat on kaikilla kokeilla”, Harri vaara sanoo. Toivanen suosittelee yrttien säilömistä rasvaan. Ensimmäisenä pussiin pudotellaan maahumalaa. Puiden osia ei saa kerätä ilman lupaa, eikä kasveja pidä nyhtää maasta juurineen”, Toivanen aloittaa. Hän lupaa, että löydämme tänään viitisentoista syötävää kasvia
Jokaiselle Flooran päivän kurssilaiselle luonnonantimien keräily on jossakin muodossa tuttua. Eri villiyrtit kannattaa kerätä omiin pusseihinsa, jotta saaliin käsittely sujuu joutuisasti.. Pienissä määrin sitä voi syödä raakanakin, esimerkiksi salaatissa. ”Luulen, että voisin rohkaistua keräämään. Toivanen muistuttaa, että isomaksaruohoa pitää kerätä maltillisesti, koska se on uhanalaisen apolloperhosen toukan ravintoa. ”Olen poiminut tätä 3,5-vuotiaan tyttäreni kanssa. ”En oikein edes tiedä, mitä kaikkea voi tehdä. ”Mesiangervossa on vähän karvasmantelimainen aromi. Ellenin kanssa ollaan hortoiltu mökillä Loviisassa. Tässä vaiheessa kerrataan, että puiden osien kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Tästä voi valmistaa mantelikalaa niin, että ensin tehdään mesiangervolla maustettu kerma, jossa kala sitten kypsennetään”, Toivanen selostaa. On kiva oppia tekemällä.” Isomaksaruohon hän tuntee. Kasvin mehevä rapsakkuus ihastuttaa kurssilaisia. Toukokuu on puolivälissä ja vaahterassa ja pihlajassa kukinnot aluillaan. Myös kuusen käpyjen kukinnot helottavat punaisenaan. Ellen on kurssilla oppiakseen uusia kasveja. Ne sisältävät jonkin verran oksaalihappoa, joten ryöppäys on suositeltavaa. Villiä fine diningia Seitsemän vuotta villiyrttikursseja vetäneen Jouni Toivasen tavoite kurssittamisessa on se, että mahVILLIYRTIT Suolaheinät ovat parhaimmillaan alkukesästä ennen kukintaa. Jos se maistui sille niin ehkä myös minulle”, Lulu Marins pohtii. Poimin jo kilpikonnalleni ruokaa luonnosta, viimeksi vuohenputkea. Kurssi rohkaisee Järvenpääläiset Elina Vartiainen, Ellen Vikman ja Lulu Marins tulivat kurssille yhdessä. Sitä löydämme Vanhankylänniemen kallioilta salaattitarpeisiin. ”Olin ensimmäisen kerran kurssilla pari vuotta sitten. Moni äimistelee pihlajan vahvaa karvasmantelin makua. Kun vuohenputkea on riittävästi koko seurueen salaattiin, laskeudumme rinnettä pitkin lähemmäs Tuusulanjärven rantaa. Elina on Toivasen kurssilla jo kolmatta kertaa ja on lukenut tämän kirjan tarkasti. Tällainen resepti löytyy Toivasen vuonna 2013 julkaistusta kirjasta Viettelevät villiyrtit, jossa hän toteaa, että mesiangervo jakaa mielipiteitä yhtä paljon kuin marsipaani ja karvasmanteli. Siellä rehottaa mesi angervo. Tänään tyydymme vain maistelemaan mesiangervon lehtiä. Samoilta apajilta löydämme tuoksusimaketta sekä ahoja niittysuolaheinää, joiden tunnistusvinkiksi Toivanen antaa tikarinmuotoiset lehdet. Olen rohkaistunut villiyrttien kanssa niin, että nyt uskallan tehdä isompia määriä ja tarjota villiruokaa muillekin”, hän kertoo. 62 Aarre 4/2020 HYVINVOINTI Useimmille kurssilaisille vuohenputki on tuttu. Kurssilta haetaan varmuutta villivihannesten keräämiseen. Keräämme myös isomaksaruohoa, ketunleipää ja keto-orvokkia. ”Maistuu hammastahnalta”, joku tunnistaa. Moni sienestää ja marjastaa. Tytär on kova tunnistamaan”, Simo Harrivaara kertoo
”Kyllä mä näen, että tässä on tulevaisuus.” Toivanen kerää ja myy villiyrttejä monelle helsinkiläisravintolalle. Paljain käsin nokkosia Toivanen johdattaa ryhmäänsä ja rouskuttaa miltei koko ajan suussaan milloin voikukkaa, milloin maksaruohoa. Ja sitä on kaikkialla. Hinta riippuu siitä, kuinka työläs kerättävä kasvi on. Luomo sulki ovensa muutama vuosi sitten. Mutta älkää kerätkö ihan tuosta polun varrelta.” ”Olen itseoppinut villiyrttiharrastaja. Siitä huolimatta hän on toiveikas. Helpoimmin kasvit erottaa kukistaan, sillä valkopeippi kukkii monta kuukautta ja sen valkoiset kukat poikkeavat selvästi nokkosen pienistä kukista. 63 Aarre 4/2020 HYVINVOINTI dollisimman moni uskaltautuisi kokeilemaan pihan syötäviä kasveja. Nokkoset hän poimii paljain käsin ja maistelee sitäkin suoraan puskasta. Toivanen myy keräämiään yrttejä 6–12 euron litrahintaan. Valkopeipin naapurista löydämme vielä villiä ruohosipulia. ”Haluan, että jokainen kotikokki löytäisi villiyrtit ja tajuaisi, että ihan tuossa vieressä kasvaa ruokaa.” Häntä jopa vähän harmittaa, että villivihanneksia ei vielä kovin laajalti arvosteta. ”Vähän tuntuu polttoa käsissä”, puskan takaa kuuluu. ”Juuri nyt kuusen käpykukinnot tuntuvat olevan kova juttu.” Kaikkia luonnosta poimittuja marjoja, sieniä ja kasvien osia saa myydä verottomasti. Nokkosta napsitaan nyt reilusti, jotta se riittää sekä pestoon että pastaan. Olen lukenut, in nostunut, kokeillut, maistanut”, Jouni Toivanen kertoo. ”Se on kuin broccoliini. Suositeltavaa on kuitenkin käyttää hansikkaita ja ruokaa valmistettaessa joko ryöpätä tai huolellisesti silputa pisteliäs kasvi. Pastan sekaan pais tettiin pannulla pelto kanankaalia, valko peippiä ja nokkosta. Pestoon käytettiin raakaa nokkosta.. Kokemusta on, sillä jo Michelin-tähden ansainneessa Luomo-ravintolassaan Toivanen käytti villiyrttejä. ”Tykkään kerätä nokkosesta vain nupun, koska sitten se kasvattaa uuden”, Toivanen sanoo. Puhdistaa saa ja pussittaa mutta ei jatkojalostaa. Edellytyksenä verovapaudelle on se, että villiyrtit myydään käsittelemättöminä. Se oli yksi Toivasen ensimmäisistä villivihannessuosikeista ja on sitä yhä. Peltokanankaali kukkii pientareella valtoimenaan. Myös nokkosta muistuttava ja usein sen seuralaisena kasvava valkopeippi tulee tutuksi. Älä kerää, jos et tunnista ”Nyt pitää kävellä kovempaa”, Toivanen huikkaa hajaantuneelle seurueelle, kun kello rientää. Kokki pojat, Elina ja Lulu seuraavat rohkeasti Toivasen esimerkkiä ja poimivat nokkosen nuoria lehtiä paljain käsin. ”Se mitä kerääjälle maksetaan, riippuu myös siitä, mitä ravintolan asiakas on valmis maksamaan”, Toivanen toteaa. Rohkea erottaa lehdet toisistaan tunnustelemalla: nokkonen polttaa, valkopeippi ei. Maku on miellyttävän voimakas. Eniten hän hehkuttaa ravintola Gröniä, jonka keittiömestarin Toni Kostianin kanssa hän vaihtaa tiiviisti ajatuksia villiruuasta
Tupa täyttyy hyörinästä, jokaiselle riittää puuhaa. Salaatti kannattaa tehdä kauden parhaista villivihreistä. Villiyrtit haltuun Jouni Toivanen jär jestää villiyrttikurs seja Järvenpäässä kysynnän mukaan. Melkein kaikki yrtit käydään läpi. ”Tämä näyttää vähän kuminalta, mutta mä en lähde tähän leikkiin. 64 Aarre 4/2020 HYVINVOINTI Villiyrttien keruussa kannattaa käyttää maalais järkeä: ei kerätä aivan ulkoilureittien tai vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilta eikä tietenkään kenen kään pihasta ilman lupaa. ”Poimin kerran työkaverini nähden voikukan suo raan maasta suuhun. Onneksi sentään löydämme pari herkullista versoa. Pitää olla satavarma”, Toivanen toteaa. Lopuksi vielä arvuutellaan smoothien aineksia. Myös maitohorsma tuottaa pettymyksen, sillä Toi vasen tuntemalle horsmapaikalle on tehty tie. Nyt kaikki varmasti muistavat tuoksusimakkeen. Kanankaalista siirrymme toiseen tuttuun keltai seen kukkaan. Vihreä illallinen Nälkä jo ilmoittelee itsestään, kun saavumme keruu seikkailun päätteeksi Seppälän talolle. Hän sanoi, ettei ole 47 vuoteen nähnyt mitään sellaista”, Elina muistelee huvittu neena. Ruokasaliin laskeutuu hiljaisuus, kunnes tyytyväinen mumina ja muutamat ylistykset pääsevät ilmoille: ”Leipä on taivaallista!” ”Tää on ihan sairaan hy vää.” ”Fresh is best.” ”Milloin mennään mökille?” Elina kysyy Elleniltä. Kumina jää haa veeksi. Etänäkin onnistuu! Muun muassa Luonto Portti tarjoaa verkko kursseja osoitteessa kurssit.luontoportti.fi.. VILLIYRTIT Villi illallinen on valmis! Ensin skoolataan vihermehulla, sitten vatsat täytetään pastalla ja focaccialla. Tehtävänä on tunnistaa vihreät saaliit. ”Olen kerännyt täältä puolitoista kiloa horsmaa puolessa tunnissa. ”Ajattelin just kysyä, että miten olisi ensi viikolla”, Ellen vastaa. Toivanen on asetellut pöydälle valkoisia lappuja, joihin hän on kirjoittanut yrttien nimiä. Liisa mehustaa, Simo ja Harri leipovat leipää ja pais tavat vihanneksia pastaan, Ellen ja Lulu hakkaavat morttelissa nokkospestoa. Ja yhtäkkiä pöytäkin on katettu. ”Simoke!” Ellen hihkaisee. Nyt mun paikka on tuhottu”, kokki harmit telee. Pestoon voi kokeilla nokkosen lisäksi myös suolaheinää tai ketunleipää. Tiedustelut: info@ jounitoivanen.com Tutustu myös työ väen ja kansalais opistojen tarjontaan. Lau tasille kootaan keko pastaa, lusikallinen nokkospes toa, salaattia vinegretin kanssa sekä mehevää leipää. Vanha puutalo on Hyvä kasvaa Järvenpäässä asukasliikkeen ylläpi tämä tila, jossa järjestetään tapahtumia ja jota asuk kaat voivat vuokrata. Punaposkiset villiharrastajat käyvät pöytään. Maku on todella hieno. Toivanen johdattaa ryhmänsä kedolle, josta hän uumoilee löytävänsä kuminaa. Monet keruutuoteasiantuntijat ja luonnontuoteneuvo jat järjestävät omia kursseja. Kokki jakaa tehtävät ryhmälleen: valmistamme vihreää mehua, villisalaattia, vinegrettiä kuusen käpykukinnoista ja katajanmarjoista, nokkospestoa, pastaa peltokanankaalin, valkopeipin ja nokkosen kanssa, ruohosipulihorsmavalkopeippifocacciaa sekä tuoksusimakeorvokkismoothien. Yksi jos toinenkin pistelee kukkia suoraan suuhun. Voikukkien peittämä rinne saa kurs silaiset villiintymään. Löysimme tänään kaik kiaan kahtatoista villiyrttiä
NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Varusta kuori kirjeposti merkillä. ?Vastasi odotuksiani . ?Muu lukija 2. Kuningasmetsuri (Viestilehdet Oy, 2019) kuvaa aikaa, jolloin hevoset vaihtuivat traktoreihin ja pokasaha moottorisahaan mutta metsien miehiltä vaadittiin edelleen paljon. ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Muista merkitä palautteeseen, onko se tarkoitettu vain toimituk selle vai julkaistavaksi Aarteen Keskustelua palstalla. . VIIME VOITTAJAT AARRE 2/20:N kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Savo toiden Sulo. Aarre 4/2020 1. VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. ?Olen . Varusta kuori kirjepostimerkillä. Aarre 4?/?2020 VAKIOT 65 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 27.5.2020 mennessä ja osallistu arvontaan. 3. KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. . ?Irtonumeron ostaja . Fjällrävenin Travel pack repun voitti arvon nassa itselleen Marja-Leena Fomin, Salo. 8–21). Suuren suosion saavuttanut metsuri Jaakko Pessisen elämäkerta piirtää esiin suuren suomalaisen tarinan. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. 020 413 2277 (ark. Arvomme vastaajien kesken viisi Kuningasmetsuri-kirjaa. ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. ?Tilaajan perheenjäsen . ?Aarre-lehden kestotilaaja . LISÄTIETOJA aarrelehti.fi/kuningasmetsuri VASTAA NÄIN POSTITA KYSELYLOMAKE osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n Tilaajapalveluun: puh. Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita Kuningasmetsuri.. Voit postittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoi tettua postia. LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN voi täyttää myös Aarteen si vuilla osoit teessa aarrelehti.fi/kilpailut VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkko palvelumme kautta aarre lehti.fi
66 Aarre 4/2020 HYVINVOINTI Villit vohvelit Maitohorsmaa voi käyttää parsan tavoin. Teksti, kuvausjärjestelyt ja kuvat ELINA LAMPELA 66 Aarre 4/2020 HYVINVOINTI. Herkullisimpia ovat nuoret, vastanousseet versot. VILLIRUOKA Nokkonen terästää vohvelit, horsma sopii kaveriksi, ja runsas villisalaatti kruunaa aterian
Tarjoile vohvelit paistettujen horsmanversojen, savukalan ja ranskankerman kanssa. Älä kerää nokkosta teiden varsilta, tunkioiden, huussien ja navetoiden reunuksilta. Keitä iso kattilallinen vettä ja laita nokkoset minuutiksi kiehuvaan veteen. Nuoret versot ovat herkullisimpia. Leikkaa niistä puumaiset tyvet pois ja halutessasi kuori varret. 3 Käytä kerätessäsi kumihansikkaita ja saksia. Siisti keräämäsi horsmanversot. Villisalaatti ja kuusenkerkkävinegretti (4 ANNOSTA) noin 2 litraa villiyrttejä (esimerkiksi vuohenputkea, isomaksaruohoa, ketoorvokkia, voikukan lehtiä ja kukkia, peltokanankaalin lehtiä ja pihlajannuppuja) 4 dl silputtua varhaiskaalia Vinegretti: 2 rkl kuusenkerkkiä 1 dl auringonkukkaöljyä 1 rkl omenaviinietikkaa ripaus suolaa ripaus sokeria 0,5 tl mustapippuria Huuhtele villiyrtit huolellisesti ja sekoita ne kulhossa yhteen silputun varhaiskaalin kanssa. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää loput ainekset ja sekoita taikina tasaiseksi. Sekoita vinegretti tasaisesti salaatin joukkoon ja tarjoile salaatti alkuruokana tai nokkosvohveleiden kanssa. Ryöpättynä tai raakana 1 Alkukesä on parasta nokkosenkeruuaikaa. Sivele vohveliraudan paistopinnoille rypsitai auringonkukkaöljyä ja paista taikinasta kullankeltaisia vohveleita. Silppua ryöpätyt nokkoset saksilla. Mittaa viinietikkakastikkeen ainekset mortteliin ja hakkaa sileäksi. Ryöppää nokkoset: pudota ne minuutiksi kiehuvaan veteen ja valuta sitten lävikössä. Kerää runsaasti, sillä saalis kutistuu kypsennettäessä. 5 Näin ryöppäät: Huuhtele nokkoset väljässä vedessä, poista irtoroskat. Rapea isomaksaruoho sopii hyvin yhteen pehmeiden villiyrttien kanssa. Raaka nokkonen sopii esimerkiksi pestoon, tuoremehuihin ja simaan.. Syksyllä nokkosesta voi kerätä syötäväksi ehjät lehdet, siemenet ja juuret. Käsittelemätön nokkonen säilyy viileässä pari päivää. Kuumenna voi tai öljy paistinpannulla. 4 Nokkoset on hyvä ryöpätä, sillä käsittely poistaa nitraattia ja poltinkarvojen pistävyyden. Ryöpättyä nokkosta voi säilöä pakastamalla tai kuivaamalla. Anna turvota noin 15 minuuttia. 67 Aarre 4/2020 HYVINVOINTI Kerää salaattiin sellaisia villivihreitä, joita ei tarvitse ryöpätä. 6 Nuoria versoja ja lehtiä voi syödä myös raakana, kunhan hienontaa ne hyvin morttelissa tai tehosekoittimessa. Nokkosvohvelit ja paistettua horsmaa (8 KPL) noin litra nokkosenlehtiä 6 dl maitoa tai kasvimaitoa 1,5 tl omenaviinietikkaa 1 dl rypsitai auringonkukkaöljyä 5 dl spelttijauhoja 2 dl kaurahiutaleita 2 tl leivinjauhetta 0,5 tl suolaa Lisuke: nippu maitohorsmanversoja voita tai öljyä suolaa ja pippuria Huuhtele keräämäsi nokkoset. Jäähdytä nopeasti kylmässä vedessä ja valuta lävikössä. Paista horsmanversoja rasvassa kuumalla pannulla muutama minuutti, kunnes ne ovat saaneet hieman väriä. Kaada maito kulhoon ja sekoita joukkoon etikka ja silputut nokkoset. 2 Nokkoset keräävät itseensä nitraattia, jonka pitoisuus riippuu kasvupaikasta
Marjat kannattaa kerätä ennen pakkasia Taajamasta ja kaupungista kerätyt orapihlajan marjat kannattaa huuhdella hyvin ennen kuivaamista tai ravinnoksi valmistamista. Mehumaijalla marjoista saa erinomaista mehua. Mehun maku on kuitenkin erinomainen. Nuoret lehdet sopivat salaattiin, tuorejuustoon ja teeksi sekä kuivattuna viherjauheeksi. Kukat pilaantuvat nopeasti. Sen voi myös kuivata levynä myöhempää käyttöä varten. Kokonaisina kuivatut marjat sopivat erinomaisesti teeksi joko sellaisenaan tai yhdessä muiden teeyrttien, kuten pihlajan-, mustaherukantai nokkosenlehtien, mäkimeiramin tai mesiangervon kanssa. Muualla maailmassa orapihlajia risteytetään ja kasvatetaan marjakasveina, ja niiden käyttö keittiössä on yleistä. Marjojen on todettu muun muassa parantavan sydämen verenkiertoa ja vaikuttavan rauhoittavasti sydämen toimintaan. Marjoista ja kukista voi valmistaa siirappia, hyytelöä ja hilloa. Rohdoksena käytetään erityisesti tylppäja pyöreäliuskaorapihlajia. Niiden maku on miellyttävä ja mieto. Kukat sopivat myös juomiin, kuten simaan, mehuun sekä viiniin. Ne kannattaa kerätä, kun ne ovat vielä nupussa. O rapihlajat (Crataegus spp.) ovat muutaman metrin korkuisia pensaita tai pieniä puita. Ne voi poistaa myös lihamyllyn avulla tai puristamalla vesitilkassa keitetyt ja pehmenneet marjat siivilän tai harsokankaan lävitse. Marjoista voi valmistaa maukasta marjasimaa, glögiä, viiniä, snapsia ja likööriä. Marjat voi kuivata kokonaisina tai puolikkaina, jolloin niistä voi poistaa siemenet. Soseesta voi valmistaa säilykkeitä, levitteitä tai makeisia. Kuivatut marjat säilyvät pitkään. Parantava pensasmarja Siementen poistamisen jälkeen orapihlajan marjoista voi tehdä soseita ja maustetahnoja. Suomessa kasvaa luonnossa ja viljeltynä useita lajeja. Orapihlajan marjat sisältävät A-, Bja C-vitamiineja, kaliumia, rautaa, fosforia ja paljon kalsiumia. Orapihlaja saattaa vahvistaa sydänlääkkeiden vaikutusta, joten rinnakkaiskäytössä on syytä noudattaa varovaisuutta. Aarre 4/2020 HYVINVOINTI 68 Tänä vuonna Aarteen yrttinainen Satu Hovi keskittyy kir joituksissaan Suomen luonnon upeisiin marjoihin. Punaiset tai mustat luumarjat sisältävät 1–5 kovaseinäistä siementä. Marjat sopivat erilaisten maustetahnojen valmistamiseen. Moniin muihin marjoihin verrattuna ne maistuvat sellaisenaan aluksi kuivilta ja jauhoisilta, kuivattuna makeilta. Orapihlajan marjoja on käytetty lääkkeenä Kiinassa ja Euroopassa satoja vuosia. Vitamiinien määrä vaihtelee lajeittain, ja aitaorapihlajassa sitä on vähemmän kuin luonnossa kasvavissa lajeissa. Marjoista ja kukista voi valmistaa siirappia.. Marjasose sopii myös kakkuja leipätaikinaan sekä liharuokien mausteeksi. Suurikokoiset kivet eli hedelmäluun voi poistaa esimerkiksi survomalla marjat ja puristamalla soseen siivilän läpi. YRTTINAINEN Teksti SATU HOVI | Kuvat SATU HOVI ja AINO SAARIKIVI | Kuvitus AINO SAARIKIVI Kerää ennen pakkasia Orapihlajan marjat voi riipiä pensaasta irrallisina tai tertut voi leikata irti saksilla. Kukat ja lehdet voi kuivata tai pakastaa. Marjat eivät tosin ole kovin meheviä eli mehua ei saa yhtä monta litraa kuin esimerkiksi viinimarjoista. Orapihlajan marjoja sekoitetaan usein ruusunmarjojen, omenan tai muiden happamien marjojen sekaan. Lehtiä salaattiin, kukkia juomiin Marjoja voi käyttää ruuanlaitossa, kunhan poistaa ensin kovan hedelmäluun. Maukkaita marjajuomia Orapihlajien marjoja on käytetty ravintona kautta aikojen. Orapihlajan marjoja voi myös pakastaa
Kuori ja murskaa valkosipulinkynnet. Keitä seosta miedolla lämmöllä 5–10 minuuttia koko ajan sekoittaen, kunnes sose muuttuu siirappimaiseksi. Muista, että seos sakenee jäähtyessään vielä lisää. Ota kattila pois liedeltä ja lisää mustaherukkamehu vähitellen koko ajan sekoittaen, kunnes seoksen koostumus muistuttaa ketsuppia. Villivihannekset ja marjat (WSOY 2005) Miriam Polunin & Christopher Robbins: Luonnon suuri apteekki (Sanomaprint 1992) vogel.fi/rohtokasvit/crataegus Yves Rocher: 100 kasvia, 1000 käyttöä (Gummerrus 1976). Keitä marjoja, vettä ja viinietikkaa hiljaa noin puoli tuntia, kunnes marjat alkavat soseutua. Tarkista maku ja lisää mausteita tarvittaessa. Sekoita soseeseen hunaja ja mausteet. Orapihlajankukkajuoma 15–20 g orapihlajankukkia 0,5 dl sokeria 1 l vettä 1 tl sitruunahappoa Laita kukat ja sokeri astian pohjalle ja kaada kiehuva vesi päälle. Hauduta yli yön. Anna seoksen maustua jääkaapissa vähintään kaksi tuntia ennen tarjoilua. Kiehauta seos vielä nopeasti ja pullota. Ne ovat piikikkäitä pensaita tai puita, joiden marjat ovat tummanpunaisia. Sulje kansi löyhästi. Keitä marjoja, vettä ja viinietikkaa hiljaa noin puoli tuntia, kunnes marjat alkavat soseutua. Tarkista maku. Anna jäähtyä, ja poista siemenet valuttamalla sose siivilän läpi. Kuivatut marjat tarvitsevat enemmän keittoaikaa ja vettä. Ripottele kuivahiiva nesteen päälle. Sekoita soseeseen valkosipulinkynnet, majoneesi ja mausteet. Kaada kuuma vesi marjojen päälle, aseta kansi löyhästi ämpärin päälle ja anna tekeytyä 15–30 minuuttia. Kiehauta 1,5 l vettä. 69 HYVINVOINTI Aarre 4/2020 SATU HOVI Orapihlajat kuuluvat ruusu kasvien heimoon. Lisää loput vedestä niin, että neste on noin 40-asteista. Anna jäähtyä, ja poista siemenet valuttamalla sose siivilän läpi. Orapihlajanmarjasima 1 l orapihlajanmarjoja 2 dl ruusunmarjoja 3 dl hunajaa tai ruokosokeria 1 kanelitanko 5 l vettä 1 tl kuivahiivaa Kaada marjat, hunaja tai sokeri ja kanelitanko kannellisen ämpärin pohjalle. Avain terveyteen ja tasapainoon (Minerva 2013) Marie-Louise Eklöf: Vihreä apteekki. Valmista itse luonnon omat lääkkeet (Minerva 2008) Satu Hovi: Marjat (Readme 2019) Sinikka Piippo: Luonnonyrtit. Jätä astia lämpimään paikkaan 1–2 vuorokaudeksi. Anna maun tekeytyä vähintään kaksi päivää ennen tarjoilua. Lisää sitruunahappo, siivilöi ja pullota mehu. Sulje kansi tiiviisti ja vie astia kylmään. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Turkka Aaltonen & Nalle Corander: Luonnonvaraiset hyötyja myrkkykasvit (Eräperinne 1997) Stefan Chmelik: Kiinalaisten rohdosten salat. Orapihlajanmarjalevite 20 orapihlajanmarjaa 0,5 dl vettä 1 rkl omenaviinietikkaa 2–4 valkosipulinkynttä 2 dl majoneesia suolaa ja pippuria maun mukaan Poista marjoista varret. Kuivatut marjat tarvitsevat enemmän keittoaikaa ja vettä. Orapihlajanmarjaketsuppi 7 dl orapihlajan marjoja 1,5 dl vettä 1 dl omenaviinietikkaa 0,5 dl hunajaa 1 tl suolaa 0,25 tl kanelia 0,25 tl kardemummaa 0,25 tl muskottia 0,25 tl maustepippuria mustapippuria ja chiliä maun mukaan 0,5 dl mustaherukkatai omenamehua Poista marjoista varret
Tällöin rajojen sulkemiset eivät jatkossa olisi yhtä suuri riski tekijä tuotannolle. Hän kuitenkin korostaa, et tä laskelmien epävarmuus on erittäin suurta, eikä tilastotietoa Euroopan tai Yhdysvaltojen reaalitalouden kehityksestä ole vielä olemassa. Talouden ja politiikan päät täjät sekä keskuspankit ovat kuitenkin reagoineet nopeasti ja päättäneet radikaaleista toi mista talouden elvyttämiseksi”, Lehmus sanoo. 70 Aarre 4/2020 OMA TALOUS METSÄN ARVO SÄILYY Kun maailmalla myrskyää, kiinteästä omaisuudesta kannattaa pitää kiinni. On myös mahdollista, että alueellistuminen tapahtuisi ainakin osin myös maatasolla. ”Tilanne on erikoislaatuinen, sillä näin vakavaa pandemiaa ei ole nähty sitten espanjantaudin. Muutoksia voi tulla muun muassa alihankinta ja arvoket juihin. Puun hinta voi laskea, jos lama pitkittyy. Metsäomaisuudesta samoin kuin muusta kiinteästä omai suudesta kannattaa kriisiaikoi na pitää kiinni, ja samalla pitää pää kylmänä. Loppukesästä voidaan nähdä jo vahvaa elpymistä. K oko maailmassa ele tään poikkeusaikaa, ja tämä näkyy myös osakemarkkinoilla. Mikäli niiden toiminta häiriöt jatkuvat pidempään, on mahdollista, et tä ketjut tulevat muuttumaan. Metsä ei heilu Metsän omistamisen kannalta taloustilanne ei ole suurestikaan muuttunut. Epidemian pari ensimmäistä kuu kautta uidaan siis syvissä vesissä, mutta sen jälkeen alkaa todennäköi sesti helpottaa. Elinkeinoelämän tutkimus laitos Etla laati maaliskuun puo livälissä kolme eri skenaariota pandemian talousvaikutuksista. Suhdannekehitys noudattaa todennäköisesti V tai Ukäy rää, jossa jyrkkää laskua seuraa kohtalaisen nopea elpyminen, vaikka käyrän oikeanpuoleinen sakara hieman laahaisi perässä. Maaliskuun lopussa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus kertoo, että talouden näky mät ovat muuttuneet aiempaa synkemmiksi. Toisaalta on mahdollista, että hyvien aikojen taas koittaessa tuotanto saattaa siirtyä takaisin edullisempien kustannustason maihin. Ensimmäisessä perusskenaa riossa Suomen bruttokansan tuote olisi supistunut runsaat kolme prosenttia, minkä jälkeen oltaisiin päästy takaisin hitaalle kasvuuralle. On kuitenkin erittäin vaikea ennakoida, millaisia pysyväm piä muutoksia kriisistä seuraa. Keskeiset osake indeksit ovat laskeneet kymme niä prosentteja huippuarvois taan. ”Kriisiaikoina kiinteä omai suus on turvallista omaisuutta”, huomauttaa Suomen metsä keskuksen johtava asiantuntija. Jos kriisi pitkittyy, on mahdollista, että se muuttuu systeemitason kriisiksi. ”Talouskehityksen perus skenaariossamme Suomen brutto kansantuote supistuisi tänä vuonna viisi prosenttia. ”Keskeistä tässä kaikessa on kesto. pistuisi jopa yli kymmenyksen mutta alkaisi kasvaa taas sen jälkeen”, Lehmus selvittää. Etla päivittää Suomen ennusteluvut touko kuun loppuun mennessä. Toisella vuosineljänneksellä eli huhtikesäkuussa talous su HYVÄT NEUVOT Teksti EIJA HIETANEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Jos kriisi pitkittyy, voi tulla pysyviä vaurioita. Sys teemitason kriisissä yrityksille aiheutuisi pysyviä vaurioita, mikä merkitsisi todennäköisesti euroalueella myös pankkikriisiä ja poliittista kriisiä”, Lehmus pohtii. Tämä voisi tarkoittaa ketjujen muodostumista maanosittain. Metsäomaisuus ei ole volatiili eli voimakkaasti heilahteleva sijoitusmuoto, eikä metsätuotteiden hinta todennä köisesti vaihtele kovin nopeasti. Muutoksia edessä Yksi osa muutosta voi olla uuden lainen aluekehitys, joka pyrkii vähentämään globaalisti ha jautuneisiin ketjuihin liittyviä riskejä. Suomessa talouden pyörät ovat hidastuneet tuntuvasti, ja jopa kaksi kolmasosaa yrityk sistä turvautuu lomautuksiin tai irtisanomisiin. Loppukesästä elpymistä. Metsä säilyttää hyvin arvonsa myös laskusuhdanteessa
seuraavasta numerosta?. 71 Aarre 4/2020 OMA TALOUS Kemera-tukea tarjolla Kemera-tuki on tarkoitettu yksityismaanomistajien metsänhoidon tukemiseen. Metsässä töitä riittää Etelä-Suomessa maa ei ole monin paikoin jäätynyt tänä talvena lainkaan, eikä metsään ole päässyt raskailla koneilla. Hintavaikutuksia tulla myös viiveellä, jos lama pitkittyy. PTT:n mukaan hakkuumäärä vähenee tänä vuonna erityisesti uudistusleimikoiden korjuussa, kun sahatavaran tuotanto laskee ainakin alkuvuoden ajan. Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon voi aloittaa välittömästi hakemuksen jättämisen jälkeen, Metsäkeskuksen rahoituspäätöstä ei näiden työlajien osalta tarvitse odottaa. Termospullot ja raivaussahat mukaan ja metsään! PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 lehteä 70,80 e • laskutusjakso 11 lehteä (12 kk) 109,80 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. ”Myös Kemera-tukea kannattaa hakea, sillä rahaa on vielä valtion budjetissa”, Pajula muistuttaa. Sellun kysyntä on noussut pehmopaperin ja pakkauskartongin kysynnän kasvun myötä, mutta sahoilla voi olla ongelmia. Nyt ei ole mitään syytä pysäyttää metsänhoitotöitä, päinvastoin. tekstiviestillä. Niinpä kesäkorjuuleimikoille on kysyntää. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Tukea haetaan Metsäkeskukselta. Puun hinta tietysti muuttuu suhdanteiden mukaan, mutta todennäköisesti hinta laskee. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. LISÄTIETOJA metsakeskus.fi/kemera-tuet Antti Pajula. __?/?__?/ 20___ . Kätevimmin se käy kirjautumalla maksuttomaan Metsään.fi-palveluun. Hän muistuttaa, että metsätilojen kysyntä ja hinta ovat olleet nousussa koko 2000-luvun ajan, ja alalla on ollut jopa myyjän markkinat. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestilehdet.fi.. Tietoa tukisummista ja tuen myöntämisen kriteereistä työlajeittain löytyy Metsäkeskuksen verkkosivuilta. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä tilaajapalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. . lahjaksi alkaen. Metsässä, jossa monesti työskennellään yksin, ei myöskään ole tartuntariskiä. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä tilaajapalveluun puh. Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – Sähköposti Haluan saada Viestilehdet Oy:ltä uutisia ja etuja . 2020! Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Mikäli eri ikäryhmiä ja alueita koskevat liikkumisja kokoontumisrajoitukset sen sallivat, nyt on hyvä mahdollisuus perehdyttää nuorempaakin polvea suvun metsään ja metsänhoitoon. Jos joutuu lomautetuksi, metsässä on monenlaista tekemätöntä työtä kuten metsänhoitoa, polttopuiden tekoa ja istutusta. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä tilaajapalveluun. 6 lehteä 70,80 e . itselleni?. Keväällä on hyvä aika raivaussekä metsänviljelytöille. Ja jos ei itse pääse tekemään metsätöitä, apua löytyy metsätalouden ammattilaisilta. ”Kesää kohden leimikoista näyttää olevan kova kysyntä, mikä vaikuttaa myös hintaan”, Pajula toteaa. Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) tilaajapalvelu@viestilehdet.fi PL 440, 00101 Helsinki aarrelehti.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . Vaikeuksissa ovat myös puunkorjuuyritykset. 11 lehteä (12 kk) 109,80 e . sähköpostilla . AARTEEN TILAUSLOMAKE . 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) TILAAJAPALVELU puh. Pellervon taloustutkimus ennustaa, että sahatavaran huhtikesäkuun vientinäkymät Eurooppaan ovat heikot, koska rakentaminen on monessa Euroopan maassa lähes seisahtunut. Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stile hde t Oy Tila aja palv elu Tun nus 50 025 96 Info AR 1 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteenmuutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. digitilauksena 12 kk 94,80 e . Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa
• Kombi-, ajoja hakkuukoneet • Risuraivaimia myös traktoreihin • Vaihtokoneita Katso videotnettisivultamme. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy www.turbostove.fi 040–5354 801 TURBOSTOVE SATAKUNNAN VANKILA Liikennemerkit ja opasteet Lisäkilvet Heijastavat kalvot Pystytystarvikkeet Sulkuja varoitusLÄNSI-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE SATAKUNNAN VANKILA KÖYLIÖN OSASTO www.rikosseuraamus.?, Puh. Varaa aika esittelylle.. 72 Aarre 4/2020 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Vankilan?e 515, 27750 KÖYLIÖ Nimetön 3 1 1.6.2016 15:04:42 Arvoturve Oy Kouvolan Sippolasta! Tilaukset ja toimitussopimukset Arvo Suutari 0500 574 350 Jyrääntie 400, 45100 Kouvola www.arvoturve.fi Arvotarha Oy Jyrääntie 400 • 45100 Kouvola puh. Jani Ylä-Rautio 0400 625 488 Ostetaan energiapuuta www.usewood.fi, puh 040-1830366 Metsänomistajan pienkoneet. Pellonreunojen raivaukset ja kantojen nosto. 0500 574 350 arvo.suutari@arvotarha.fi www.arvotarha.fi arvo suutari toimitusjohtaja KUIVIKETURVETTA METSÄ JA SÄHKÖ Kaadamme vaikeatkin pihapuut kokemuksen tuomalla ammattitaidolla Soita Jukka Mäkelä 4 0700 5 4 21 Oulainen +100 km säteellä Tilaa nyt pakuriympit kevääksi! www.propakuri.fi KLAPISÄKIT POLTTOPUILLE • Isot ja pienet • Todella kestäviä • Heti varastosta • Kattavin mallisto • Toimitus kotiovelle WWW.SÄKKIKAUPPA.FI KYSY LISÄÄ INFO@JUBILO.FI TAI 020-7306100 Uusimaa ja ympäristökunnat. 029 568 4300 tilaukset: satakunta_tra?ikki.vhl@om.
RI TV A T UO M I J O HAN NES W IEH N Luontoystävällistä metsänhoitoa Alppiruusujen hehkua Halikossa Parhaat välineet polttopuiden tekoon Metsäkiinteistöjen hintakehitys Huuhkajan rengastajan matkassa Maanmuokkaus luo perustan uuden metsän kasvulle VAKIOT 73 PIHAAN PUUTARHAAN METSÄÄN PALVELEVA ERIKOISLIIKE SINCE 1965 Saksalankatu 28 15100 LAHTI P. Siekkelin Saha Ky Valkeala P. Käsitelty biologisella puunsuojaaineella kahteen kertaan Katso video osoitteesta www.siekkelinsaha.fi Tiedustelut: P. 1,20 m, oksaton keppi. 040 -586 3950 info@luonnonperintosaatio.fi www.luonnonperintosaatio.fi Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. Aarre 4/2020 P a k u r i m e t s ä n m u s t a k u l t a 18% vuosituotto odotus K Ä Ä P Ä F O R E S T P A K U R I K Ä Ä V Ä N K A S V A T U S T U O T T E E T J A P A L V E L U T Tilaa ilmainen pakurin kasvatuksen infopaketti ja metsällesi räätälöity tuottoarvio kaapaforest.fi info@kaapaforest.fi. ?. koti M etsä PO L20 15 -4 15 6 on monelle PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja raivaussahat meiltä verkkokaupastamme OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 AARTEELLA NYT JO 141 000 LUKIJAA! (KMT 2019) HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 28.5.2020 HANNE MANELIUS Hakkuut käynnistyvät vasta, kun Toivo-koira on varmistanut, ettei leimikolla ole metsäkanalintujen pesiä. 03 734 7211 www.siemenjakone.fi. 040 592 5005 siekkelin.saha@gmail.com Puun taimet hukassa. 0451680982 Merkkaustikkuja taimille 10 mm, kork
Afrikassa ebolavirusten purkaukset ovat muuttuneet vaarallisemmiksi. PANDEMIAUHKIA KOSKEVASSA kirjallisuudessa on kolme eläintä, jotka tulevat vastaan koko ajan: siat, kanat ja tietyt lepakkolajit. MUTTA MITÄ MEIDÄN pitäisi tehdä vaarallisille lepakko lajeille. Lintuinfluenssat ovat aina olleet epidemiologien pahin pelko, ja ne ovat muutamia kertoja olleet ikävän lähellä päästä karkuun. Lepakot ovat keuhkokuumeita aiheuttavien korona virusten, ebolavirusten ja nipahin tärkein pysyvä virus varasto. Nipah on tullut yhä pa remmaksi siirtymään ihmisestä toiseen, ja sen tappavuus on ebolan luokkaa. Miksi juuri siat, kanat ja lepakot ovat ihmiskunnan nä kökulmasta maapallon vaarallisimmat eläimet. Ihmisasutuksen keskellä sijaitsevat yhdyskunnat todennäköisesti hävitetään koronapandemian seuraukse na. Kuiten kin viime vuosikymmeninä myös eräät muut vaaralliset virukset ovat ikään kuin jatkuvasti testanneet puolustustamme ja yrittäneet syn nyttää uusia tartuntatauteja. Silloin, kun samassa tilassa kasvatetaan tuhansia sikoja tai kymmeniä tuhansia kanoja, virukset voivat siir tyä eläimestä toiseen tavattoman nopeasti. Tappavaksi kehit tynyt viruskanta ei karsiudu pois vaan kiertää superpopu laatiossa loputtomasti. Muutamat lajit viettävät yönsä tai talvehtivat valtavan suurissa, kymmenien tuhansien tai jopa miljoonien yksilöiden yhdyskunnissa. Paras ratkaisu olisi ehkä perustaa vaarallisten lepakoiden asuttamien metsien ympärille pus kurivyöhykkeitä, joiden alueella ei saa kasvattaa kesyjä tai villejä eläimiä ihmisten ruuaksi. RISTO ISOMÄKI Sademetsien ympärille pitäisi perustaa puskurivyöhykkeitä ISOMÄKI Virukset voivat siirtyä eläimestä toiseen tavattoman nopeasti.. Ne vaihte levat yöpymis ja talvehtimislaumojaan. Bangladeshissa nipahvirus on viimeis ten kahdenkymmenen vuoden aikana tehnyt melkein joka vuosi uuden läpimurtoyrityksen. Lisäksi kanojen syöpä virukset ovat ilmeisesti alkaneet aiheut taa ihmisille useita eri syöpiä. Koronapandemia tulee synnyttämään vaatimuksia kanojen ja sikojen tuotan non vähentämisestä ja tuotantoyksikkö jen maksimikoon pienentämisestä. Tämä siirtää virusten evoluution eräänlaiselle turbo vaihteelle. Kanojen syöpävirukset tulevat kanoista, ja vaaral lisimmat influenssavirukset ovat yleensä eräänlaista siko jen ja kanojen yhteistuotantoa. ENTÄ LEPAKOT. Ne ovat ikään kuin luonnon vastine teol liselle eläintuotannolle. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. Herättikö kolumni ajatuksia. Siat pystyvät influenssojen lisäksi levittämään muun muassa nipahia, ebolaviruksia ja keuhkokuumeita aiheuttavia koronaviruksia. Ne eivät kuitenkaan näytä vielä oppineen siirty mään suoraan ihmisestä toiseen. Sademetsien hävittäminen ei ole hyvä idea. Vaaralliset kohtaamiset liittyvät kuitenkin useimmiten tilanteisiin, joissa ihmisiä ja kotieläimiä siirtyy (sade)met sään tai sen reunoille. On myös tärkeä seu rata tarkemmin, millaisia viruskantoja sikojen ja kanojen sisällä elää. Tartuntojen lyhyt väli myös muokkaa viruksia nopeasti lisääntyvään ja vaarallisempaan suuntaan. Se vapaut taisi ilmakehään niin paljon hiilidioksidia, että syntyvän ilmastokaaoksen keskellä erilaisten pandemioiden torjuminen muuttuisi käytän nössä mahdottomaksi. Jos haluamme estää uudet pandemiat, nämä ovat hyviä ideoita. Lepakot eivät myöskään ole paikkauskollisia. Siat ja kanat ovat niin vaarallisia osittain siksi, että niitä on nykyään valtavan paljon, mutta ennen kaikkea siksi, että sikaloiden ja kanaloiden keskikoko on paisunut hyvin suureksi. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 4/2020 VAKIOT 74 U usi, keuhkokuumeita aiheuttava koronavirus on pannut koko maailman sekaisin. Tuottaja hintoja pitää kuitenkin samalla nostaa, jotta muutokset olisivat taloudellisesti mahdollisia. Teol lisen eläintuotannon olosuhteissa nopeimmin lisääntyvät virukset valtaavat kaiken tilan ja maltillisemmat kannat putoavat pois kyydistä. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Koronaviruksesta voi olla se hyöty, että myös näiden, ehkä vielä sitäkin vaaralli sempien virusten torjumiseen suhtaudu taan jatkossa aiempaa vakavammin
*Kuvassa akkupyörösaha Ryobi R18CS7-0 18V ONE+ runko, svh 129 €. Akkupyörösahat* alkaen 49,95 €. Katso vinkkimme juuri sinulle sopivien työkalujen valintaan ja työkalutestit osoitteessa www.k-rauta.fi OTA KUNNON KIERROKSET. Sahaaminen on tarkkuuslaji. Vakaalla akkupyörösahalla teet siistiä jälkeä ja homma nopeutuu huomattavasti
Puhtaat ja ravinnerikkaat metsälannoitteemme ovat luonnolle turvallisia, ja ilmojen halki leijaillessaan ne laskeutuvat tasaisesti vahvistamaan sijoituksesi arvoa. F I METSIESI KES TÄVÄ Ä K ASVUA KIERTOTALOUDES TA Lannoitus tekee hyvää sekä metsällesi että sijoituksellesi. Tarjoamme metsänlannoitusta helppona ja valmiina pakettina helikopterin avulla. SILVA M E T S Ä L A N N O I T T E E T ILMOJEN HALKI KÄY LANNOIT TEEN TIE. E C O L A N . W W W