54 Pidä mielessä metsävähennys s. 32–44 METSÄNOMISTAJAT Pariskunnan 50 vuoden savotta s. 18 VILLIYRTIT Makuja, joita ei saa kaupasta s. . 24 Uutta metsää KASVAMAAN Vilppulalaisen Marjo Anttilan pottiputkiurakka & Suomen muut istutustyömaat, s. juuret . s. metsä ????. hyvinvointi . 60 Akku voimin raivuulle. s. puu . . . 70 Hyvät neuvot. luonto . oma talous Haluan kokea sen haikeuden, kun viimeinenkin poikanen on mennyt. . 10 ?12,90 € 4 | 2021 AARRELEHTI.FI Kesäyö puuteltassa s
Joka metsänomistajalla on oma tarinansa PÄÄKIRJOITUS M etsiimme istutetaan vuosittain noin 150 miljoonaa puuntainta. 3 Aarre 4/2021 METSÄ Turvetta tar vitaan muun muassa metsä puiden taimien kasvatukseen. Isäni kuoli huhtikuussa 1971, kun olin yhdeksänvuotias. Matin epäilevä jupina korvissamme ryhdyimme työhön, ja olihan se rankka urakka aloittelijoille. Ikkunasta näkyvä maisema rauhoitti mieltä myös viime talven, joka kului kotitoimiston pöydän ääressä. Tämänkaltaisten muistojen kudelmasta syntyy suomalaisen metsänomistuksen suuri tarina, joka ansaitsee tulla kerrotuksi. Pääsiäisenä näimme tyttärenpoikaamme Armasta. Iltapäivällä apuun tuli toiselta työmaalta Hannu, joka polki tottuneesti loput taimet maahan. Ei äitini valvontaa olisi tarvinnut, hänelle oli kunniaasia viedä perhettään eteenpäin 15 peltohehtaarin tuotoilla. Talomme täyttää kohta 30 vuotta. Appiukkoni Antti poikkesi parin päivän välein tuomaan minulle kottikärryillä lisää puita pinolta. 1961) on hausjärveläinen metsän omistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä ja villiruuanlaittoa. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit HANNE MANELIUS JO HA NN ES TE RV O / VM -A RK IST O KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Se rakennettiin hartiapankilla oman metsän puista lähelle sitä 70luvun lopun aukkoa, joka ei enää ole aukko vaan metsää. Vaikeaa se on, mutta yksi mahdollinen kasvualusta olisi päiväntasaajalta tuotava kookosrouhe. 30) kysyimme Vapo Oy:n toimitusjohtajalta, millä kasvuturpeen voisi korvata. Se on työtä, jossa läppäriihminen voi kokea aikaansaamisen iloa, ja 20 heittomotin jälkeen on ihana kavuta saunan lauteille lihaksia hautomaan. Samalla on vähentynyt kuivikeja kasvuturpeen nostaminen. Muistan, että äidille oli kova paikka, kun hän joutui 70-luvun lopulla tekemään puukaupan veromätkyt maksaakseen. Joka aamu ladoin leivinuuniin puut, lounastauolla tein tulet, ja työpäivän jälkeen työnsin kypsymään seuraavan päivän ruuat mottonani äidiltä opittu sanonta ”emäntä ja uuni ovat aina kotona”. Seuraavana keväänä piti istuttaa taimet. Metsävaikuttaja-haastattelussa (s. Joka metsänomistajalla on oma tarinansa, ja usein se on osa suvun tarinaa. Metsään ei koskettu. Koivikon tila siirtyi kuolinpesän eli äitini, minun ja neljän sisareni omistukseen. Herättikö pääkirjoitus ajatuksia. Kookosta Aasiasta Seuraavana keväänä piti istuttaa taimet.. Kummisedästäni, naapurin mukavasta Taunosta, tuli uskottu mies, joka valvoi meidän alaikäisten taloudellisia etuja. Ne toi aukon reunaan metsänhoitoyhdistyksen Matti, joka tyrmistyi nähdessään talkooväen eli minut, pikkusiskoni ja muutaman meidän koulukaverin. Keskustelua turpeen käytöstä on syytä jatkaa. Ne kasvatetaan taimitarhoissa ja myydään metsänomistajille paakkutaimina. Ilmastosyistä Suomessa ollaan luopumassa energiaturpeen polttamisesta, ja turvetuotannon alasajo on parina viime vuonna ollut odottamattoman nopeaa. Jokainen voi miettiä, kuinka ilmastoviisasta on laivata Suomeen kookosta Etelä-Amerikasta tai Aasiasta. Homma hoidettu. Papan konehommista palattuaan viisivuotias katseli takapihan hangen alta pilkottavaa varvikkoa ja kysyi toiveikkaana, joko pian mennään mustikoita poimimaan. Kasvun alkuun pääse vässä taimessa näkyy metsän tulevaisuus. O len nyt ollut 50 vuotta metsänomistaja. Samaisen Hannun kanssa tein viime viikonloppuna polttopuita klapikoneella. Illalla Hannu sytytti takan, joten aamullakin talossa oli miellyttävän lämmintä
5 Mene uudestaan osoitteeseen aarrelehti.fi ja klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa Kirjaudu. Saat sähkö postiisi aktivointiviestin, jossa olevaa linkkiä klikkaamalla saat tunnukset käyttöösi. Hyväksy käyttö ehdot ja aktivoi tunnuksesi. Paina Kirjaudu. Hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). 3 Kirjoita asiakasnumerosi ilman etunollia sekä postinumerosi. Kirjautuminen kannattaa Lue ajattomia ja hyödyllisiä Aarre Plus -artikkeleita Löydä arkiston aarteita vuodesta 2016 alkaen Lue näköislehteä joko verkkoselaimella tai älylaitteella Aarre-sovelluksessa Tee muutoksia yhteystietoihisi sekä tilauksiisi liittyviin asioihin Omat tiedot -osiossa 1 2 3. 2 Klikkaa kohtaa Luo tunnukset ja Aktivoi käyttäjätunnuksesi. Klikkaa jatka. Luo käyttäjätunnukset Aarteen verkkopalveluun! Kaikissa ongelmatilanteissa voit olla yhteydessä asiakaspalveluun, puh. Asiakasnumeron löydät tilaus laskulta, lehden takaa osoitetietojen yhteydestä tai soittamalla asiakaspalveluun. 020 413 2277 (arkisin kello 8–21). 4 Kirjoita avautuvaan lomakkeeseen sähkö postiosoitteesi ja haluamasi salasana. Tunnusten luontiin tarvitset vain asiakasnumeron ja postinumeron 1 Mene osoitteeseen aarrelehti.fi ja klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa Kirjaudu. Lisää sähköpostiosoitteesi ja salasanasi
18 YHTEINEN SAVOTTA Seppo ja Kaija Siiteri ovat tehneet metsä töitä yhdessä kohta 50 vuoden ajan. 32 KUUSET KASVAMAAN Marjo Anttila vastaa perheen maatilan metsän istutuksista ja viettää alkukesästä jopa viikkoja hakkuu aukossa.. Loput laatikot jäävät odottamaan varjoon. 40 MÄNTYÄ VILJELEMÄÄN Moni metsänomistaja empii männyn viljelyä hirvituhojen pelossa, mutta aina kuusen kaan viljely ei ole paras vaihtoehto. 24 AKKUVOIMIN RAIVAAMAAN Akulla toimivat raivaussahat eivät vielä kelpaa taimikon harven nukseen. Seppo ja Kaija Siiteri aloittivat yhteiset savotat keväällä 1973 istuttamalla kuusta Sepon isän metsätilalle. 6 METSÄ Aarre 4/2021 29.4.2021 54 32 18 KANNES SA KA NN EN KU VA JY RK I LU UK KO NE N NRO 4 METSÄ 3 JOKA METSÄN OMISTAJALLA ON OMA TARINANSA 8 METSÄ NYT Myyjän markkinat 10 MAKUJEN PERÄSSÄ Päivi Lehtonen lähes tyy villiyrttejä biologin asiantuntemuksella ja kokin aisteilla. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Sormuksia puusta ja metsänimi sissä Mari Ahokoivu. HANNE MANELIUS JY RK I LU UK KO NE N JO HA NN ES W IE HN 36 TAIMET MAAHAN RIVAKASTI Jake Ihalaisen firma hoitaa asiakkaiden metsiä Kymenlaaksossa. 15 NIMISSÄ ON HISTORIAN HENKÄYKSIÄ JA NYKY AJAN HÖMPÖ TYKSIÄ Paikannimissä pilkottaa perimmäisin Suomen historia, kir joittaa Teemu Keski sarja. JUURET 46 AARRE VERRATON Omakieliset etunimet kasvattivat suosiotaan, kun Suomesta raken nettiin kansakuntaa. Yhdessä laatikossa on noin 90 kuusentainta, jotka mahtuvat kerralla taimivakkaan. 28 LUONTO RAUHOITTAA Aarteita metsästä kirjoitus kilpailun kirjoittajat pohtivat metsän tyynnyttävää vaikutusta mieleen. 30 ”TURVE ON OSA HUOL TOVARMUUTTA” Vapon toimitusjohtajan Vesa Tempakan mukaan puulla ei voi kokonaan paikata turpeen ja kivi hiilen jättämää aukkoa. SISÄLTÖ Marjo Anttilalla on tällä kertaa työn alla viiden hehtaarin aukko. PUU 48 HATTULAN TALON UUSI ELÄMÄ Paula Ridder stad kunnosti kodikseen sata vuotiaan hirsitalon Ruovedellä. 22 IKILIIKKUJAN JÄLJILLÄ Jatkuvan kasvatuksen taloudelliset vaikutuk set ovat epävarmat. 39 HYVÄÄN KASVUUN Taimien kasvua voi kiihdyttää uudel la, istutusputkeen liitettävällä lannoitus laitteella. ”Oikeastaan teemme itse kaikki istutusja metsänhoito työt päätehakkuita lukuun ottamatta.” Miltä kuulostaa yö telttahotellissa keskellä metsää
JYRKI LUUKKONEN RIST O JUS SILA Tuoksusimake sopii omenan mausteeksi. HYVINVOINTI 64 MAAILMAN MAKUJA Mausta kotimaista kalaa ja riistaa vaihteeksi kansainväliseen tapaan. OMA TALOUS 70 OSTAJAN PORKKANA Metsävähennys on veroetu, joka kannustaa metsänomistajia ostamaan metsiä ja tekemään puukauppoja. Pääset katsomaan videoita klikkaamalla etusivun Videotelementtiä tai surffaamalla suoraan osoitteeseen aarrelehti.fi/katso. LUONTO 54 YÖ PUUSSA Aarre kokeili, miten hyvin uni maittaa puihin viritetyssä teltassa. Akkuraivuri kan nattaa varustaa ensi sijaisesti 9,4 ampeeri tunnin Bli 300 akulla. 7 Aarre 4/2021 METSÄ 24 10 48 AARRE KOKEILU VE SA -M AT TI VÄ ÄR Ä VAKIOT 63 RISTIKKO 67 LUKIJAKYSELY 73 ENSI NUMEROSSA 74 MIKSI PUUVENEIDEN OLISI SYYTÄ PALATA TAKAISIN Merillä seilaavien veneiden materiaali on jäänyt Risto Isomäen mielestä liian vähälle huomiolle. Paula Ridderstad teki talonsa kunnostamiseksi 12?14tuntisia päiviä. 68 MONIPUOLINEN ARVO KASVI Maitohorsma on herkkua lautasella. KATSO VIDEOITA! AARTEEN VIDEOT Oletkohan huomannut, että Aarteen verkkosivuilta osoitteesta aarrelehti.fi löydät kaikki artikkeleihin liittyvät videot vuodesta 2017 alkaen. 59 NOUSUSSA OMA MAJOITE Luonto ja oma yöpymisrauha ovat ensi kesän valtteja. 60 HAUKKAMETSÄ Heikki Willamo aikoo taas vuosien tauon jälkeen keskittyä haukkojen kuvaamiseen
Pellervon taloustutkimus ennustaa, että sahatavaran vientihinta kipuaa tänä vuonna peräti kahdeksan prosenttia ja sen seurauksena sahatavaran hinta nousee kotimaassa. Löytyipä vielä yksi kuvio, missä oli oikein leimakirveellä leimattuja puita. Kysyntää vauhdittavat elvytys, yhteiskuntien avautuminen, asuntomarkkinoiden hyvä vire ja voimakkaasti lisääntynyt tee itse -rakentaminen. Nousua ennustetaan 14 prosenttia, eli bruttokantorahatulot nousevat kahteen miljardiin euroon. Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat VM-ARKISTO Myyjän markkinat Havutukkien keskihinnat jatkavat nousuaan.. ”Olemme erittäin pahoillamme hintamuutoksista ja voimattomia muutoksen edessä”, Outinen kirjoittaa. ”Tämä selittyy pitkälti sillä, että painotus on tukkileimikoissa”, PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne tarkentaa. ”Tänä vuonna sahatavaran viennissä ja hinnoissa koetaan jopa piikki, kun tuotteiden kysyntä kasvaa voimakkaasti ja maahantuojien varastot ovat paikoin jopa ennätysmäisen tyhjiä”, sanoo PTT:n metsäekonomisti Matti Valonen. PTT:n mukaan kehitys tasaantuu syksyä kohden. Tänä vuonna yksityismetsien bruttokantorahatulot kääntyvät nousuun. S ahatavaralle on nyt poikkeuksellisen paljon kysyntää, vientihinnat ovat nousseet ja havutukki tekee kauppansa. ”Sahatavaramarkkinoilla on käynnissä jotain sellaista, mitä ei ole koskaan aiemmin koettu”, Ylöjärvellä toimivan rakennustarvikeliike Puutoimi Oy:n kauppias Tapio Outinen toteaa yrityksen tiedotteessa. Tukkien vuotuinen keskihinta pystykaupoissa nousee tänä vuonna jopa kuusi prosenttia viime vuoteen verrattuna. Valtaosa Suomen sahateollisuuden käyttämästä puusta on kotimaista. Kantorahatulot kasvussa Puukaupoissa kysyntä painottuu tänä vuonna aikaisempaa enemmän tukkipuuhun. Kauppias kuvailee sahatavaran hinnannousua räjähdysmäiseksi: hänen mukaansa hinnat nousivat vuodenvaihteessa 20–25 prosenttia ja huhtikuun alussa uudestaan 20–25 prosenttia. PTT:n Matti Valonen ennustaa, että sahatavaran hintatilanne tasoittuu loppuvuotta kohden ja ensi vuonna vientihinta laskee hieman. Ilmiöön liittyy se, että oksien osuus biomassasta lisääntyy runkopuun kustannuksella.» Professori Matti Kärkkäinen (Metsälehti 8.4.2021) »Paras tulos saadaan, kun ihan tavalliset ihmiset kertoisivat, mitä tämä ala heille ja Suomelle merkitsee. Metsikköä on harvennettu liikaa, jos männyt alkavat tuottaa käpyjä kuin henkensä hädässä. Alkuvuonna puukaupassa onkin nähty hurjia kasvulukuja. Tukille on nyt kysyntää, kun sahatavaramarkkina käy kuumana. Viime vuonna Suomessa tuotettiin sahatavaraa noin 11 miljoonaa kuutiometriä. No, tyvilahohan niissä oli kaikissa.» Hiihtäjä, metsänomistaja ja metsätieteiden opiskelija Perttu Hyvärinen (Metsänomistajat 1/2021) »Puuntuottajan kannattaa pitää metsikkö sopivan tiheänä. Tukkien keskihinta pystykaupoissa nousee tänä vuonna jopa kuusi prosenttia. Poikkeuksellinen tilanne näkyy jo rakennustarvikeliikkeissä. Ei vain vuorineuvos tai professori, vaan myös metsuri, metsänomistaja ja sahan työntekijä.» UPM:n metsäjohtaja, Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja Sauli Brander kaipaa metsäväeltä rohkeampaa someviestintää (MT Metsä 3/2021) KU VA T LA RI LIE VO NE N, JA AN A KA NK AA NP ÄÄ JA KA RI SA LO NE N Aarre 4/2021 METSÄ 8 SANNE KATAINEN METSÄ NYT Sahateollisuudessa käytetään sekä mänty-, kuusiettä koivutukkia. Esimerkiksi tammi-helmikuussa tukkien pystykauppamäärät olivat 75–93 prosenttia viime vuoden alkua suuremmat. Ensi vuonna havutukkien vuotuiset keskihinnat jatkavat nousuaan tuotantokapasiteetin lisäyksen vuoksi: Metsä Groupin Rauman sahan on määrä käynnistyä ensi vuonna. »Molempien ukkien työn jäljistä pääsee nauttimaan. Ei ollut jostain syystä silloin kaadettu. Kuluvana vuonna tuotantomäärä kohoaa PTT:n ennusteen mukaan seitsemän prosenttia ja ensi vuonna kolme prosenttia
”Projektimme on edennyt siihen, että voimme keskittyä yhä vahvemmin tutkimaan kuidun potentiaalia markkinoilla ja ottamaan selvää, miten se soveltuu eri käyttötarkoituksiin”, sanoo Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn. Tehtaalla oli kolme paperikonetta, ja noin 400 ihmistä menetti työpaikkansa. Viime syksynä UPM sulki Kaipolan tehtaan Jämsässä. Paperin osuus yhtiön liikevaihdosta laskee noin 10 prosenttiin. Metsä Group on rakentamassa Kemiin uutta biotuotetehdasta, jonka päätuote on sellu. Paperin alasajo jatkuu nyt Kemissä S tora Enso sulkee lähikuukausina Veitsiluodon tehtaansa Kemissä. Sellun kysyntä jatkuu maailmalla vahvana, mutta sitä ei enää käytetä painopapereiden valmistukseen. Veitsiluodon saha jatkaa toimintaansa. Suomen metsäteollisuudessa on tapahtumassa historiallinen käänne, jossa kartonki korvaa paperin tärkeimpänä vientituotteena. 9 METSÄ Aarre 4/2021 Kuura-brändi maailmalle M etsä Groupin innovaatioyhtiön Metsä Springin Kuura-tekstiilikuitubrändi esiteltiin yleisölle Japanin muotiviikoilla maaliskuussa. Veitsiluodon tehtaiden sulkeminen tarkoittaa ainakin noin 650 työpaikan menettämistä. Öljypohjaisten kuitumateriaalien ja puuvillakuidun rinnalle tarvitaan ympäristöä vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja, esimerkiksi puupohjaisia. Kuura-kuitua valmistetaan Äänekosken biotuotetehtaan sellusta Metsä Springin ja japanilaisen ITOCHUn yhdessä omistamassa koetehtaassa. Maailmalla on valtava kysyntä kestävästi tuotetulle tekstiilikuidulle. Mikäli Kuura-kuitu herättää riittävää kiinnostusta, Metsä Group harkitsee investointia suurempaan tekstiilikuitutehtaaseen biotuotetehtaansa yhteyteen. THE RERACS THE RERACS PEKKA FALI. Sulkemiset vähentävät yhtiön paperintuotantokapasiteettia 35 prosenttia. Painopaperien markkinat ovat supistuneet jo 15 vuotta, koska yhä suurempi osa lehdistä luetaan digitaalisena. ”Kuura-tekstiilikuitu on erinomainen esimerkki sellusta pidemmälle jalostetusta tuotteesta, jota biotuotetehdaskonseptissamme on mahdollista valmistaa”, von Weymarn sanoo. Noin kahden vuoden mittainen testausvaihe alkoi Äänekoskella vuoden 2020 lopulla. Sanomalehtipaperin kysynnän lasku kiihtyi koronapandemian myötä. Kuura-tekstiilikuitu lanseerattiin Japanin muotiviikoilla yhteistyössä The Reracs -vaatebrändin kanssa. Paperintuotannosta Stora Ensolle jää Suomeen enää Inkeroisissa sijaitseva Anjalan tehdas, joka tekee kirjaja erikoissanomalehtipaperia. Veitsiluodon paperitehtaan lakkauttamista on ennustettu pitkään. Lisäksi Stora Enso sulkee Kvarsvedenin paperitehtaan Ruotsissa
10 Aarre 4/2021 METSÄ Horsmanversot ovat parhaimmillaan vielä hiukan punertavina. HENKILÖ MAKUJEN PERÄSSÄ Villiruokakokki Päivi Lehtonen tunnistaa luonnonkasvit biologin asiantuntemuksella. Teksti ELINA TEERIJOKI | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ 10 Aarre 4/2021 METSÄ
Päivi Lehtonen Ikä. Ruokavarasto ja stressinpoistoympäristö ovat aina lähellä 11 METSÄ Aarre 4/2021. Kuorolaulu Suosikkipuu. KUKA. Speltistä tehty litulaukka-herkkutattirisotto Parasta metsän keskellä asumisessa. 43 Kotipaikka. Yrittäjä, ravintola kokki, kouluttaja Harrastukset. Nousiaisten Saksalan kylä Perhe. Pitkään viljelemättä ollut pelto kasvaa nyt villiruokaa Päivi Lehtoselle. Pihlaja on monikäyttöinen, siitä voi hyödyntää silmut, lehdet, kukat ja marjat Lempiruoka. Avomies ja kaksi pojankoltiaista Ammatti
”Tuon alla kasvaa tapionherkkusieniä.” Kasvaa siellä muutakin syötävää, kuten litulaukkaa, ristikukkaisiin kuuluvaa ruohovartista kasvia, jonka lehdissä on valkosipuSatoisa horsman verso on helppo tunnistaa. Se on hyvin yleinen ja runsassatoinen, mutta putkikasveja on paljon samannäköisiä, osa myös tappavan myrkyllisiä. Tuoksusimake sopii omenan mausteeksi, vaikkapa glögiin. Heinät hyvin hallussa Päivi Lehtonen jos kuka tuntee villiyrtit, sillä hän on koulutukseltaan sekä biologi että kokki. Sen vartta hieromalla erittyy kanelimainen tuoksu. Alpista voi saada vatsansa kipeäksi, mutta vaarallinen se ei ole.” Vaativampi tunnistettava on vuohenputki. ”Saan tunnistettavaksi paljon valokuvia vuohenputkeksi arvelluista kasveista, mutta valokuvan perusteella kasvia ei voi täysin varmasti aina tunnistaa. ”Tämä on ihan suosikkikasvejani!” Poimittu heinä on tuoksusimake. ”Haluan hyödyntää villiyrttejä, koska niissä on makuja, joita ei kaupasta saa.” Moppekohdille ei kiitos Kävelemme hiekkatietä Savojärven Rantapihan alueelle, joka on suosittu retkeilypaikka Kurjenrahkan kansallispuiston kupeessa. Lehtonen lähestyy villiyrttejä siis kahdesta suunnasta: lajintunnistus on biologipohjalta vahva, kokkiopinnot taas saivat ajattelemaan makuja ja niiden yhdistelemistä. Jostakin syystä pelto ei ole pusikoitunut vaan puskee ruohovartisia, ruoaksi sopivia kasveja olan takaa. Huonolla tuurilla koriin ja lautaselle voi päätyä vaikkapa myrkkykeiso. HENKILÖ N uoret, vielä punertavat horsmat ja vaaleanvihreät vuohenputket kasvavat entisessä peltomaassa kuin ne olisi kylvetty. Päivi Lehtonen kerää horsmia käsivarrellaan roikkuvaan pärekoriin. Tuoksusimakkeessa on kumariinia, josta myös kaneli saa arominsa. Horsmista osa päätyy pakastimeen, osa pizzoihin, joita Lehtonen valmistaa take away -ruoaksi Kurjenrahkan kansallispuiston liepeillä retkeileville ihmisille. ”Kovin vaarallisia näköislajejakaan sillä ei ole. Ranta-alpi ja jotkut syysmaitiaiset ovat vähän samannäköisiä. On nähtävä myös kasvupaikka ja kasvutapa”, Lehtonen painottaa. ”Pizzaa varten pyöräytän horsmat kevyesti öljyssä paistinpannulla, jotta niistä lähtee vähän kosteutta. Ura otti suunnanmuutoksen vuonna 2008. Turun yliopistoon tehty väitöskirja käsitteli mikrosieniä; tutkimuskohteena olivat kymmenen vuoden ajan heinäkasvit. Maallikolle heinät ovat haastavia tunnistettavia, mutta Lehtonen pysähtyy mättään äärelle. Lehtonen näyttää suurta kuusta. 12 Aarre 4/2021 METSÄ Nokkoslettu makeana versiona saa päälleen kotitekoista raparperijäätelöä ja voikukkasiirappia. Runsaasta horsmasadosta suuri osa päätyy villiruokapizzoihin.. Se on helppo tunnistaa, ja sato on runsas. Lehtosen työsuhde silloisessa Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa päättyi, ja tutkijan pätkätöihin kyllästynyt Lehtonen opiskeli kokiksi ja eräoppaaksi. Kun horsma on vielä punertava, siinä on toivottua rapsakkuutta.” Horsma on yksi ensimmäisistä kasveista, jonka Lehtonen opettaa vetämiensä villiyrttikurssien osallistujille
Kukkiakin voi poimia ruoaksi. Useimmat suomalaiset lienevät maistaneet ketunleipää ainakin lapsuudessaan. Lehtosen käyttämät ruisjauhot tulevat Eurasta hänen lapsuutensa kotitilalta, jota hänen serkkunsa nykyisin viljelee. Lehtosella ja Tallbergilla on yhteistyösopimus. Suosittuja ovat myös ruisleipäkurssit, joissa leivotaan ruisleipää juuresta. Esimerkiksi kaikki orvokit ovat syötäviä. Ruisjauhot kotitilalta Päivi Lehtosen työnkuva on monipuolinen: hän muun muassa järjestää villiyrttikursseja, valmistaa villiruokapohjaisia maistelumenyitä ja tuottaa catering-palveluita Perinnepata-yrityksessään. Lehtonen käyttää sitä esimerkiksi pestoon. Kasvilla saa ruokaan valkosipulin makua muttei hajua hengitykseensä. Villiyrttejä ei kannata kerätä tien vierestä eikä paikoista, joissa käy paljon koiria tarpeillaan. Lehtonen tunnistaa Tallbergille kasveja, ja Tallberg opettaa Lehtoselle uusia ruoanlaiton niksejä. Kursseja ostetaan usein lahjoiksi perheen naisille. ”Litulaukka on kulttuurikasvi, yleinen esimerkiksi kaupunkipihoilla. Lehtosella on Eurassa myös oma metsä, jonka hän on suojellut. Juuri heinämäisyys voi epäilyttää ihmistä, joka on vasta tutustumassa villiyrtteihin. Sen suutuntuma on ”kuin kissanpentua söisi” ja maku heinämäinen. Perhe päätyi ostamaan satavuotiaan hirsitalonsa sattuman kautta. Puuvartisia kasveja tai niiden osia, kuten kuusenkerkkää, ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa. 13 Aarre 4/2021 METSÄ lin aromi. Päivi Lehtonen järjestää villiyrttikursseja myös kaupungissa, esimerkiksi Turun Urheilupuistossa, mutta ne painottuvat enemmän tunnistamiseen kuin varsinaiseen keräilyyn. ”Kukaan ei halua poimia ruokaansa paikasta, jossa on jalkaansa nostanut seitsemäntoista moppea.” Hän haluaa kouluttaa vastuullisia kerääjiä, jotka säästävät kasvien kasvupaikkoja ja tuntevat jokamiehenoikeudet. Take away -villiruokaravintola on auki kesäviikonloppuisin ja sijaitsee Lehtosen kotona. Horsma on hyvä aloittelijan villiyrtti: se on helposti tunnistettava, eikä sillä ole myrkyllisiä näköislajeja.. Ruohovartisia kasveja saa kerätä niiden juuriosia lukuun ottamatta. Päivi Lehtonen pitää kotonaan pientä take away -ravintolaa Kurjenrahkan ja Savojärven alueella liikkuville retkeilijöille. Luonnonsuojelualueilta ei saa kerätä kasveja, mutta marjanpoiminta on sallittua. Enimmäkseen ne toimivat koristeina, mutta ketoorvokissa on vaniljan ja karvasmantelin makuja. Lehtonen perheineen asuu metsän keskellä parin kilometrin päässä Savojärven Rantapihasta. On kevätsienten aika, ja Lehtonen on poiminut ämpärillisen korvasieniä – ei itselleen vaan kokki Sami Tallbergille. ”Pidin Rantapihassa pop up -villiruokakahvilaa Ravintolapäivänä vuonna 2013. Siinä on oksaalihappoa kuten raparperissa, joten suuria määriä sitä ei saa syödä.” Lehtosen kehittelemä lampaanmaitoketunleipäjäätelö menestyi taannoin villiyrttireseptikilpailussa. Päivi Lehtonen käyttää sitä hampurilaismajoneesin mausteena. Ketunleipää sorbettiin Polun varrella levittäytyy vaaleanvihreä ketunleipämatto. ”Ketunleipäsorbetti on raikas, se toimii väliruokana ja suun puhdistajana.” Villiyrttinä suosittu poimulehti taas ei ole Lehtosen mieleen. ”Ketunleipä antaa hauskan vihreän värin ja sitruunan tapaista hapokkuutta. Ihmettelen, miten se on tänne metsään päätynyt, ehkä maansiirtotöiden yhteydessä.” Kaupunkiluonnosta löytyy paljon syötäviä kasveja, mutta ongelmana on kasvupaikkojen likaisuus
Kesän retkeilykausi virkistää kylätietä hiukan. Jälkiruoaksi oli tarjolla nokkoslettu voikukkasiirapin ja itse tehdyn raparperijäätelön kanssa. Esimerkiksi voikukasta voi käyttää niin lehtiä, nuppuja kuin kukintojakin. Hän kertoo edelleen oppivansa silloin tällöin uusia käytettäviä kasveja. Talo tarttui siltä reissulta mukaan vähän vahingossa.” Asuminen Saksalan kylässä Rantapihan liepeillä on hyvin rauhallista. ”Nokkosen maku ei minua niinkään miellytä, mutta ravintoarvoiltaan se on varmasti paras villiyrtti ja pitäisi oikeastaan ottaa viljelykasviksi. Juurtakin voisi, mutta sen käsittely on työlästä. Mesiangervo on maustekasvina ihana. Kukinnoista Lehtonen tekee siirappia. Hän sanoi asuvansa lähellä, kutsui kahville ja kertoi, että talo olisi muuten myynnissä. Take away -tarjoilu hoituu Lehtosen keittiön ikkunasta. Voikukan nupuista voi tehdä kapriksen tyyppistä säilykettä, tai ne voi ryöpätä ja pikapaistaa pannulla. Toive on kuitenkin turha. Vinkkejä voi saada vaikkapa ulkomailta: jossakin saatetaan käyttää ravintona kasvia, joka meillä on tunnettu vain koristekasvina. Suurin osa luonnonkasveista on periaatteessa syötäviä, mutta tärkeää on myös hyvä suutuntuma ja rakenne sekä helppo löydettävyys. Omaa suosikkivilliyrttiään hänen on vaikea nimetä. Voikukasta voi käyttää kaikki osat. ”Rakastan esimerkiksi merikaalia, mutta harvemmin lähden sitä Jurmosta hakemaan.” Monipuolisuus ja pitkä kasvukausi ovat plussaa. Tosin kerran eräs vanha rouva tokaisi, että kakkusi maistuu hotapulverilta.” Yksi toive Lehtosella olisi: että vieraslajina luontoon pahasti levinnyttä komealupiinia voisi syödä. 14 Aarre 4/2021 METSÄ Paikalle tuli opiskelukaverini, jota en ollut nähnyt aikoihin. HENKILÖ Pizzataikinoita saa pyörittää urakalla, kun on hyvä ulkoilusää ja paljon retkeilijöitä.. Tienvarren kyltti houkutteli kesän 2020 avausviikon loppuna 30–40 retkeilijää pizzalle. Monta suosikkia Päivi Lehtosella on aktiivikäytössä kolmisenkymmentä villikasvia. Vaikka jotkut lupiineista ovat ravintokasveja, komealupiini on myrkyllinen. Voikukasta voi käyttää myös nuput, joista syntyy kapriksen tyyppisiä säilykkeitä
Punaisten lyhtyjen alla työskenteli tavallisia stadilaisia ja maatiaisia. Olen jo kitissyt kieliaiheista 20 vuotta. Ilotaloja 1800-luvun Helsingissä olivat: Eldorado, Alhambra, Hamburg, London, Paris, Vega & Mesopotamia ja Filadelfia. Minun on vaikea tajuta, miksi maailman emansipoituneimman maan neidot ja rouvat toistaiseksi suostuvat olemaan jotain johanssoneja. Paikannimiin sisältyy pyhää ja pahaa, ikivanhaa arvopohjaa. Savossa, Karjalassa ja Kainuussa vallitsi 1600–1800-luvuilla toinenkin omintakeinen muoti. Ylipäätään sukunimillä ylpeily oli varattu ylimyksille ja papeille. Siis Kerttu Korhotar, Anna Putkotar, Maria Räisätär, Eeva Salotar. Nimistä päättelen, että joku höynäyttää minua itämaisella kolmoismällillä. MELKEINPÄ MIKÄÄN ASIA ei ole Suomessa vanha verrattuna Ruotsiin tai Keski-Eurooppaan. Lampien, niittyjen, kallioiden, soiden ja saarten nimistö on elänyt kymmenissä sukupolvissa suullisesti, ennen mitään asiakirjoja. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti Teemu Keskisarja (s. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit 15 METSÄ Aarre 4/2021 P aikannimissä pilkottaa perimmäisin Suomen historia. Yksi ainoa sananselitys kenties kertoisi ratkaisevan linkin ristiretkistä ja Suomen kiinnittymisestä Ruotsiin. AHVENANMAAN JA KOKO SUOMEN vanhin kivikirkko on rakennettu 1200-luvulla Jomalaan. Kumman poikkeuksen sääntöön tekevät rahvaan sukunimet. Aleksandriat ja Aviapolikset ja Mediapolikset yhdentävät Impivaaraa suorastaan antiikin kreikkalaisten saavutuksiin, vaikkeivät ne innoita liukuportaiden tavallisia tallaajia. Raatajille rahanalaisille saivat kautta maailman riittää etunimet ja patronyymit eli isännimet. Mitä muinaiskieltä ovat Päijänne, Saimaa ja Imatra. Maantieteen isoimpiin nimiin kätkeytyy viestejä jopa 3 000 vuoden takaa. Somistus tapahtui tartai tär-päätteellä. Nimi on muisto tai tallenne, joka ei riippunut yhden yksilön aivosoluista. OMALLA TAVALLAAN KIINTOISAA on kaupallisten nimien historia. 1971) on historia-alan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa Suomen metsäteollisuuden historiaa, sotaja rikoshistoriaa. Herättikö kolumni ajatuksia. Jos siirrymme sukupuolineutraaleihin henkilötunnuksiin, kansalaisille varattakoon mahdollisuus näyttää sukupuolensa sukunimellä. Juurten ei tarvitse olla itäsuomalaisia eikä edes suomenkielisiä. Itäsuomalaiset kaskenpolttajat halusivat syystä tai toisesta periytyvän sukunimen. Yritän tähän kolumniin vääntää myönteisen ja valoisan ehdotuksen. Mieleenpainuva, kuvaileva nimi auttoi kummasti. Vaimot eivät ottaneet aviomiehensä sukunimeä vaan isänsä sukunimestä feminiinisen muodon. Itä-Suomessa niitä käytettiin keskiajalta lähtien – varhemmin kuin missään muualla. Nimeäminen oli kannanotto esivanhemmilta, joiden henkilönimet ja ensimmäiset talot ja kylät ovat aikojen alkuhämärän peitossa. Ne nimenomaan korostavat naisen itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Rakennelmien nimimuotiin kuuluu keikistely näennäishistorialla. Se kuulostaa kulttuurikokemuksena liian luotaantyöntävältä. Se kumpuilee henkilönimien historiasta. Tämän markkinointiperiaatteen perillisiä ovat esimerkiksi kauppakeskukset. Nimet houkuttelivat asiakkaita loskasta ja rännästä mukamas eksotiikkaan. Feminiinijohtimella varustetut sukunimet eivät suinkaan vähättele kantajaansa. Se ei katoa, vaikka asfaltti peittää uhrilehtoja ja kalmistoja. Nimet olivat vinkkejä metsästäjälle, maanviljelijälle ja kalastajalle sekä kaikin puolin välttämättömiä keksintöjä. Se paljastaisi juuristamme jotain, mistä kielitiede ja genetiikka ovat perin epävarmoja. Jokin lähetyssaarnaajien, kylänvanhimpien ja uudisasukkaiden komitea lienee sitä seikkaa pähkäillyt. Mutta oikeastaan en jaksa vastustaa nykyajan hömpötyksiä. TEEMU KESKISARJA Nimissä on historian henkäyksiä ja nykyajan hömpötyksiä KESKISARJA Kasken polttajat halusivat periytyvän sukunimen.. En ole kertaakaan käynyt Itäkeskuksen ”Eastonissa” saati Pasilan ”Mall of Triplassa”. Pitäjän nimi vastaa äänteellisesti itämerensuomalaisten kielten paljon vanhempaa jumalaa. Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkistossa on 2,7 miljoonaa nimilippua paikkakuntien mukaan kortistoituina. Miksi tämä ihastuttava käytäntö ei saisi palata 2020-luvulla. Jomalan ja jumalan yhteys on tutkijoille valitettavasti käsittämätön. Yritäpä neuvoa peninkulman korpitaival tai soutu seitsemästä salmesta ilman karttaa, kynää ja paperia. Naisellisia muotoja syntyisi vaivatta monentyyppisistä aihioista. Emme tiedä vastausta. Paikannimitutkimus on keino jäljittää Suomen heimojen, saamelaisten ja rantaruotsalaisten muuttoja
Samaan aikaan alkoi pandemia, ja pariskunnan piti hieman neuvotella elämän suuntaviivoista. Tässä kuussa Design by Paretskoi täytti vuoden. ”Pinnoittaminen on haastavin vaihe. Etikan ja teräsvillan sekoitus reagoi puun parkkihappojen kanssa ja muuttaa puun väriä. Jari viimeistelee sormukset. Sormuksissa on syanoakrylaattipinnoite, joka on iholle ystävällinen ja kestää kolhuja ja vettä. Visa on puulajina aika vaikea mutta toisaalta ehkä kaikkein kaunein”, Lotta luonnehtii. Pinnoitteen ansiosta sormuksia voi käyttää arjen askareissa. Lotta työskentelee yrityksen parissa täysipäiväisesti, Jarilla on yhä myös omaa yritystoimintaa Kuopiossa. LOTTA PARETSKOI Kaikki sormukset tehdään tilauksesta ja asiakkaan toiveiden mukaan. Lotta puolestaan on oppinut puuntyöstöä Jarilta. Kuvassa koivuja visakoivusormus. Tammesta tulee melkein mustaa ja pyökistä vihreää. (Lähde: Metsämiesten Säätiö) SITAATIT »Illan päätteeksi halukkaille olisi tarjolla rentout tava sauna. ”Aika monessa kihlauksessa olemme välillisesti saaneet olla mukana!” LISÄTIETOJA paretskoit.com, instagram.com/designbyparetskoi Sormuksia puusta LO TT A PA RE TS KO I AJANKOHTAISET AARTEET Jari oppi puukäsitöiden perusperiaatteet jo lapsena isältään. Onnekas matkaa ja voisi nukkuma vaunustaan jopa ihailla revontulia, ainakin virtuaali tekniikalla.» Toimittaja Kimmo Ohtonen ideoi The Lapland Express -yöjunaa Helsingistä Rovaniemelle (Mondo 4/2021) »Kiinnostusta peura jahtiin löy tyy niistä piireistä, joissa luvan osta ja saapuu mah dollisesti omalla lentokoneella.» Riistakeskus Pohjanmaan riistapäällikkö Mikael Luoma kertoo, että Suomen harvat metsäpeuran pyyntiluvat myydään ulkomaisille metsästäjille (Metsästys ja kalastus 4/2021) Aarre 4/2021 METSÄ 16 T ammikuussa 2020 Lotta ja Jari Paretskoi muuttivat perheineen Kuopiosta rintamamiestaloon Tervoon. Asiakkailta saatu palaute ja tilausmäärät suorastaan häkellyttävät Lottaa ja Jaria. Paretskoit käyttävät sormuksiin muun muassa pähkinäpuuta, tammea ja mahonkia sekä kotimaista koivua ja visakoivua. Kun runko on tehty, siihen voidaan tehdä upotuksia. Se täytyy saada menemään täysin kohdilleen, eikä alle saa jäädä naarmuja tai pölyä”, Jari kuvailee. Se ja muut Saana-puukorut suunnitellaan ja valmistetaan Forssassa, paljon malleja ja eri värejä. Mietin, että näitä voisimme alkaa tehdä”, Lotta kertoo. Paretskoit tekevät sormukset puuviilusta, joka leikataan, hiotaan ja keitetään. ”Eniten myymme visakoivuisia sormuksia. Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN LA HJ AM AA Kotimaista äidille Koivupuinen Pallas-rannekoru (8,90 e) sopii vaikkapa äitienpäivälahjaksi. Värejä puuhun haetaan vanhentamisella. Sitten se kieputetaan rinkulaksi niin, että kerroksia tulee yhteensä kolme. Loput taidot hän on hankkinut verstaalla kokeilujen kautta. Se voi olla jopa asiakkaan omalta pihalta löytynyt kivi tai vaikka oman rannan hiekkaa”, Jari kertoo. Kiviupotuksetkin onnistuvat. Hinnat materiaaleista ja upotuksista riippuen 79–269 e. LISÄTIETOJA lahjamaa.fi. ”Jari meni verstaalle tuulettamaan päätään ja toi sieltä sovinnon eleenä puusormuksen. Tervan tuoksu. Viime mittauksessa sen latva ylsi 45,10 metriin. ”Yleisimmin upotus on hopeaa. Lotta tekee tuotteiden alkuvalmistelut sekä hoitaa hallintoa ja markkinointia. PUU AARRE 45,1 Suomen pisin luonnonvarainen puu, metsäkuusi, kasvaa Padasjoen Vesijaolla. Olut. Saunavihta
Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. Hän esittelee oppaassaan kaikki suomalaiset perinteiset luontotyypit ja niiden historiaa. 80 VUODEN PÄÄSTÄ NYKYLASTEN VANHUUDENPÄIVINÄ Suomessa eletään melko erilaisissa oloissa kuin nyt. Meteorologi Kerttu Kotakorpi muistuttaa, että sää ja ilmastonmuutos vaikuttavat kaikkeen elämään luonnossa ja kaikkiin ihmisiin maapallolla. Tähän tapaan kannustaa Aarteeseen kirjoittava Raija Kivimetsä uutuuskirjassaan, jossa hän opastaa lukijoita "Suomen luonnon heviosastolle". ”Viimeksi olen tainnut maistaa mahlaa lapsena, mutta muistaakseni se silloin kyllä maistui oikein maukkaalta.” Taidatko saunavihdan teon. HUHTIKUUN LUONTOKUVAN lähetti Maija Savolainen Nurmeksesta. Kirjan lopussa on kymmeniä kiinnostavia ruokaohjeita. Ensi syksynä Oksi ilmestyy eng lanniksi Yhdysvalloissa. Hän työstää parhaillaan kirjailija Laura Ertimon kanssa jatkoosaa lasten tietokirjalle Ihme ilmat. Nykymenolla lähinnä negatiivisesti. ”Virsut jalkaan vaan ja kansanlauluja keräämään!” Millainen sarjakuvasankari Ahokoivu olisi. Raija Kivimetsä: Hurmaava horta. ”Paita on päällä, mutta kukaan ei sentään ole estänyt kun matkaa teen.” Maistuuko mahla. Toivottavasti pääsen kesällä Suomeen, jotta voin virkistää muistia vihdanteossakin.” Tuohi sytykkeenä, taskussa vai virsuissa. Ari-Pekka Huhta: Opas perinnemaisemiin (Vastapaino 2021) METSÄNIMISET 17 METSÄ Aarre 4/2021 Mari Ahokoivu SARJAKUVATAITEILIJA, 36 Missä ovat Ahokoivun juuret. Aika matka! ilmestyy syksyllä. Kerttu Kotakorpi: Suomen luonto 2100 (Bazar 2021) VILLIÄ VEGEÄ JOS JO harrastaa marjastusta ja sienestystä, on matala kynnys laajentaa keräilyä villiyrtteihin. Emme palauta kuvia. Tämä tulisikin pitää mielessä, kun ilmastoon liittyviä valintoja tehdään. Vaikka en paljasjalkainen oululainen olekaan enkä siellä enää asu, tunnen itseni sisimmässäni oululaiseksi.” Käytkö ahonlaitaa ilman paitaa. Kirja sivistää mutta tarjoaa myös mainioita kotimaanmatkailuvinkkejä. "Laulujoutsenet Karjalan kunnailla lentävät siivin sinivalkoisin", Maija runoilee kuvastaan, jonka väritys onkin kovin isänmaallinen. MAIJA SAVOLAINEN. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. AN TT I AH O KO IV U Mari Ahokoivun sarjakuva romaani Oksi (2018) ammensi suomalaisesta karhunsyntymyytistä. Ruokaa ja rohtoja villiyrteistä (Readme.fi 2021) KEDOILLA JA NIITYILLÄ PERINNEMAISEMIEN HOITAMINEN on kunnianosoitus menneiden polvien työlle, kirjoittaa Ari-Pekka Huhta. ”Niin monta omaelämäkerrallista sarjakuvaa olen tehnyt, että sankari Ahokoivu on aika tylsästi samanlainen kuin oikea Ahokoivu.” LISÄTIETOJA Mari Ahokoivu on Kööpenhaminassa asuva sarjakuvataiteilija ja kuvittaja. ”Sukututkimusta en ole hirveästi tehnyt, mutta tämän Ahokoivun juuret ovat Oulussa. ”Saunataidot ovat aika ruosteessa nyt kun asustelen Tanskassa. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan
Siiterit tekevät puukauppaa lähes joka vuosi. METSÄNOMISTAJA Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 18 Aarre 4/2021 METSÄ. 18 Aarre 4/2021 METSÄ Yhteinen savotta Seppo ja Kaija Siiteri ovat tehneet metsätöitä yhdessä kohta 50 vuoden ajan. Kaikki kaupat ovat päätehakkuita lukuun ottamatta hankintakauppoja
Sen jälkeen niitä on tullut monta lisää. 19 Aarre 4/2021 METSÄ METSÄNOMISTA JAT Seppo ja Kaija Siiteri muistavat hyvin ensimmäisen yhteisen savottansa keväältä 1973. Seppo ja Kaija Siiteri Iät: Seppo 69 ja Kaija 65 Kotikunta: Mikkeli Ammatti: eläkkeellä Perhe: aikuiset tyttäret Sanna ja Ulla, lapsenlapset Mika, 17, ja Meri, 14 Metsät: yhteensä noin 75 hehtaaria, joista osa yhteisessä, osa Seppo Siiterin ja osa Kaija Siiterin ja lasten omistuksessa Harrastukset: metsätyöt, polttopuiden teko, mökkeily, kalastus, sienestys, marjastus ja lenkkeily Aarre 4/2021
Seppo Siiteri työskenteli Puolustusvoimilla siviiliasentajana, Kaija taas teki työuransa Essoten palveluksessa tekstinkäsittelijänä. Pariskunta istutti taimet syksyllä 2011, ja nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, koivujen latvat ovat 8–10 metrin korkeudessa. Yhdessä ja erikseen Seppo Siiteri hakee kirjahyllystä pinon valokuvakansioita. Seppo oli 22vuotias ja Kaija 18. Lisäksi pariskunta omistaa yhdessä Parkkilassa sijaitsevan metsäpalstan, jonka myynti-ilmoituksen Kaija Siiteri huomasi sattumalta sunnuntain lehdestä. Sepon sukutila sijaitsee Anttolan Ylivedellä. 2 Merkkikepit kannattaa jättää aina samalle puolel le taimea, esimer kiksi etelän puolel le. METSÄNOMISTAJA E nsimmäisestä yhteisestä savotasta on kulunut liki viisi vuosikymmentä, mutta Seppo ja Kaija Siiteri muistavat sen tarkkaan. Seppo Siiteri omistaa Anttolan Ylivedellä kotitilan maista vuonna 2017 lohkotun metsäpalstan. Kaija Siiteri omistaa yhdessä pariskunnan tytärten, Sannan ja Ullan, kanssa Anttolan Luonterilla Varpu saaressa sijaitsevan metsäpalstan, jonka Kaija tyttärineen sai lahjoituksena äidiltään vuonna 1989. 3 Kannattaa tehdä kuvioille perus ajourat, ja kun kaivuri käy esimer kiksi laikuttamassa, korjata pahimmat raiteet. Todennäköisesti juuri boorin puute kiusasi myös Siitereiden kuusikkoa ja aiheutti taimiin erilaisia kasvuhäiriöitä, kuten poikaoksia ja monilatvaisuutta. Siinä samalla sukunimikin muuttui Siitarista Siiteriksi, kun joku tuli kirjoittaneeksi sen kirkonkirjoihin väärin”, Seppo Siiteri kertoo. 20 Aarre 4/2021 METSÄ Sepon ja Kaijan vinkit 1 Vesakon raivaus kannattaa tehdä mustan kuun (uusi kuu) aikaan eli kun vanha sykli päättyy ja uusi alkaa. Kasvuhäiriöitä kuusentaimikossa Vielä 1990-luvulla Kaija Siiterin vanhemmat ja veli kasvattivat kotitilan mailla karjaa. Yhteisiä projekteja on myöhemmin kertynyt lisää: propsitalkoita, harvennuksia, lumituhopuiden keräilyä, lannoituksia, laikutuksia, täydennysistutuksia, ennakkoraivauksia, heinäyksiä... Päätehakkuita lukuun ottamatta kaikki kaupat ovat hankintakauppoja. ”Soitin heti maanantaina kiinteistönvälittäjälle ja sanoin, että myö tullaan puolen päivän aikaan pankkiin”, Seppo Siiteri muistelee. Kokemus on osoittanut, että sininen väri erottuu maastosta parhaiten. Vanhat peltomaat kärsivät usein boorin puutteesta. ”Minulle metsätyöt olivat terapiaa toimistotöiden päälle”, Kaija sanoo. Silloin taimet on helpompi löytää rai vatessa. Siitereiden metsät sijaitsevat Mikkelin seudulla.. Parkkilassa sijaitsevan kotitilan maat Kaija ja Seppo ostivat Kaijan veljeltä vuonna 2009. 4 Mönkijä ja vanha maa taloustraktori ovat lähes samanhintai sia ostettaessa, mut ta työssä traktori on ylivoimainen. ”Ja olihan metsätöistä sekin hyöty, ettei ole tarvinnut maksaa punttisalin jäsenyydestä”, Seppo naurahtaa. Veljekset jakoivat tilan kolmeen osaan ja pyysivät Metsä Groupin asiantuntijan tekemään leimikon niin, että jäljelle jäi kolme mahdollisimman samanarvoista palstaa. Nyt näyttää siltä, että tilanne on korjaantumaan päin”, Kaija kertoo. Siitereiden metsät sijaitsevat Mikkelin seudulla. Kaija muistaa, miten hän pikkutyttönä kulki isän mukana metsässä. Parkkilasta harvennettiin koivikkoa ja kuusikkoa 40 mottia ja Ylivedeltä kerättiin lumituhopuita 25 mottia. Yksi tuomiruosteen oire on se, että se tappaa kuusen latvaversoja ja aiheuttaa tällä tavoin kasvun hidastumista. 5 Saarisavotassa, kun ajetaan jään yli, on syytä tarkkaan varmistaa jään kestävyys. 1990-luvulla Seppo ja Kaija rakensivat saareen rantasaunan ja kesämökin piharakennuksineen. Tuoreimmat puukaupat ovat viime keväältä. ”Pitäisi melkein ottaa samasta paikkaa uusi kuva, josta näkisi, miten maisema on muuttunut”, Kaija pohtii. Siitereillä on tapana merkitä istutustaimet siniseen maaliin kastetulla puurimalla. Nykyiset metsäkoneet ovat suuria ja vaativat leveät ajourat”, Kaija Siiteri sanoo. Nyt puut ovat jo niin kookkaita, etteivät liki miehen mittaisiksi venyneet horsmat, vadelmat ja mesi angervot tukahduta niitä. Oli kevät 1973, ja he istuttivat yhdessä kuusta Sepon isän metsätilalle Anttolan Ylivedellä. Seitsenvuotiaana ostin rannekellon puolukkarahoilla.” Niin tärkeä kuin metsä olikin, ammatiksi se ei kummallekaan muodostunut. Kuvat kertovat tarinaa yhteisistä vuosista, matkoista, juhlahetkistä ja rakennusprojekteista. Poikkeuksellisen ravinteikkaan maapohjan vuoksi taimikon ensimmäiset vuodet ovat olleet työläitä. ”Oikeasti hankintalisä on niin pieni, että jos laskee yhteen käytetyn työajan ja polttoainekustannukset, niin pääseeköhän siinä edes omilleen. ”Ensimmäisenä kesänä piti heinätä kahdesti ja vielä sen jälkeen kahtena seuraavana vuonna kerran kesässä”, Seppo Siiteri kertoo. Kaija Siiteri poimii kansiosta kuvan vastaistutetusta koivuntaimikosta. Siitereillä on käytössään Fiat-merkkinen traktori ja puukouralla varustettu metsäkärry. ”Toissa keväänä ostettiin akkukäyttöinen moottorisaha, jolla Kaijakin innostui kaatamaan ja karsimaan propsia”, Seppo Siiteri kertoo. Sekä Sepon että Kaijan metsäsuhde syntyi jo lapsuudessa. ”Oikeastaan teemme itse kaikki istutusja metsänhoitotyöt päätehakkuita lukuun ottamatta”, Kaija Siiteri kertoo. Kaijan kotitila sijaitsi Anttolan Luonterin Hirsisaaressa, josta perhe myöhemmin muutti Parkkilan kylälle, kivenheiton päähän pariskunnan nykyisestä kodista. ”Maanäytteestä selviäisi, onko kyse boorin puutteesta vai jostakin muusta.” Akkusaha oli hyvä hankinta Puukauppaa Siiterit tekevät lähes joka vuosi. Rungot he kaatavat ja karsivat moottorisahalla. Mutta kun itse tekee, saa mieleisensä jäljen. ”Isovanhempani ostivat tilan vuonna 1912. Seppo arvelee, että taimia on saattanut vaivata myös tuomiruoste, sillä ennen raivausta taimikossa kasvoi runsaasti tuomen taimia. ”Enhän minä niin pienenä tietysti itse metsätöitä tehnyt, mutta keräsin marjoja ja ansaitsin sillä tavoin rahaa. ”Levitin taimikkoon neljä vuotta sitten boorilannoitetta reppuruiskulla, ja sen lisäksi katkoimme toissa talvena satoja kilpailevia latvakasvaimia. Sittemmin eläimistä on luovuttu ja vanhoja laidunmaita metsitetty koivulle ja kuuselle. Kunto kohenee metsässä Seppo ja Kaija Siiteri ovat molemmat kotoisin Mikkelin seudulta
Toinen, noin neljän hehtaarin kohde sijaitsee Parkkilassa. Omissa metsissä heidän on tarkoi tus pikkuhiljaa siirtyä pienaukkojen kautta jatkuvaan kasvatukseen. Vuosittain 50 mottia polttopuita Monet Seppo ja Kaija Siiterin harrastuksista liittyvät metsään. Ja pitäähän yli vuotista puuta olla myös varastossa. Kaija on torjunut sitä levittämällä boorilannoitetta reppuruiskulla. 21 Aarre 4/2021 METSÄ Peltomaita kiusaa usein boorin puute. ”Talvi oli vähäluminen, mutta onneksi oli kuiten kin jonkin verran pakkasia, että saatiin jäädytettyä jäätie ja propsit ajettua mantereelle traktorilla”, Sep po muistelee. Siiterit ovat metsittäneet vanhoja laidunmaita. Siellä metsänkäsittelyn ulkopuolelle on jätetty puronvarsi ja 50 metrin korkeuteen kohoava, lähes pystysuora rinne. Jäätietä varten jäälle merkittiin ensin tielinja ja mi tattiin jään paksuus. Omassa käytössä niistä kuluu 25–30 mottia, osan käyttää naapuritalon vuokralainen. Se voisi keventää taimikoiden vaatimaa työkuormaa. Sitten tielinja aurattiin puhtaaksi lumesta. Yksi tärkeä yhteinen harrastus on polttopuiden teko. Saa siinä harrastaa”, Seppo Siiteri vakuuttaa.. Lehtomaisen rehevästä metsästä löytyi kartoituksessa useita kymmeniä har vinaisia kasvilajeja. Suurin osa Siitereiden metsistä on talouskäytössä. ”Tässäkin savotassa tuli huomattua, ettei hankinta puun hinta taida kattaa kuluja. Leimikoilta kertyvät risut Siiterit ovat myyneet hakkeena paikalliselle lämpövoimalaitokselle. Alkuvuosina taimikot vaativat ahkeraa heinäystä. ”Kun puun ottaa metsästä ja vie tuhkat takaisin metsään, saa samaa puuta koskettaa ainakin 13 ker taa. Siiterit aikovat siirtyä tilallaan jatkuvaan kasvatukseen. Enää ei tarvitse tapella käynnistyksen kanssa, ja teho riittää järeämpienkin runkojen sahaamiseen. Mieleenpainuvin puukauppa tehtiin vuonna 2017, jolloin mökkisaaren palstalta hakattiin 40 mottia hankintakaupalla. Muutos saattaisi myös keventää metsän taimikko vaiheen vaatimaa työmäärää, sillä 0,2–0,3 hehtaarin pienaukot uudistuvat luontaisesti eivätkä vaadi yhtä tehokasta heinäämistä kuin suuremmat avo hakkuualat. Mutta tulipahan met sä hoidettua”, Seppo Siiteri naurahtaa. Aiemmin pariskunta kävi yhdessä jänismet sällä, mutta perheen Ressubeagle – järjestyksessään jo neljäs Ressu – ei ole innokas jäniksen jäljittäjä. ”Molemmat kohteet on suojeltu määräaikaisella kymmenen vuoden sopimuksella”, Seppo Siiteri kertoo. Nyt heinästä ei ole enää haittaa, mutta urakkaa voi jatkaa pystykarsimalla. ”Maaston vuoksi tilojemme metsäkuviot ovat pie niä ja soveltuvat hyvin pienaukoiksi”, Kaija Siiteri perustelee. Kaija Siiteri on ollut uuteen sahaansa tyytyväinen. Siiterit tekevät vuosittain noin 50 mottia klape ja. Jäätä vahvistettiin vielä jäädyttämällä mo neen kertaan, ennen kuin puiden kuljetus saattoi alkaa. Noin kahden hehtaarin kohde sijaitsee Anttolan Ylivedellä. ”Metsästyksen sijaan lenkkeilemme, ja tietysti metsät ovat tärkeitä myös sienestyksen ja marjastuk sen kannalta”, Kaija Siiteri kertoo. Kohti jatkuvaa kasvatusta Metsäalan kehitystä Siiterit seuraavat mielenkiinnol la, ja metsäalan julkaisut kumpikin kertoo lukevansa kannesta kanteen. Suojeltuja Kemerakohteita heidän maillaan on kak si
Menetelmää kokeilevan on joka tapauksessa syytä varautua yllätyksiin. Eroa eivät muuksi muuta edes uudistamistöistä aiheutuvat kulut. Suomalaistutkimuksissa jaksollinen kasvatus on antanut 15–20 prosenttia suuremman hehtaarikasvun. Lyhyellä aikavälillä päätehakkuu antaa huomattavasti suuremmat puunmyyntitulot. Vähemmän tuloa Jatkuvan kasvatuksen talous näyttäytyy erilaisena eri aikajänteestä riippuen. Käsiteltävän metsäalan tulee jatkuvassa kasvatuksessa olla moninkertainen, jos tavoitteena ovat yhtä suuret tulot kuin päätehakkuussa. Yhden yllätyksen voi aiheuttaa hakkuun jälkeinen korjuujälki metsässä, toisen jatkuvan kasvatuksen leimikoiden puusta maksettava hinta. Tuloa hehtaarilta kertyy jatkuvassa kasvatuksessa vähemmän, kun korjuusta kertyvä puumäärä on pienempi ja puukuutioiden yksikköhinta alempi. Erona on se, että sopivissa kohteissa strategia toimii. Hintaeroja pääteja harvennushakkuiden välillä voi tutkia näistä graafeista, jotka esittävät kuitupuun ja tukkien keskikantohintojen kehityksen vuoden 2020 alusta. Ruotsalaisissa ja norjalaisissa tutkimuksissa eroksi on saatu 10–20 prosenttia. Ostajan näkökulmasta kyseessä on harvennushakkuu. Kaikissa metsissä sitä ei kannata edes yrittää. PUUMARKKINAT Teksti ANTTI ÄIJÖ | Graafi AINO SAARIKIVI LÄHDE Luke / Metsäteollisuus ry (Viikko 2/20 sisältää puukaupat viikoilta 1/20 ja 2/20. Kuusija mäntykuidun kantohinnat vuoden 2020 alusta alkaen Kuusija mäntytukin kantohinnat vuoden 2020 alusta alkaen Kuusitukki, uudistushakkuu Mäntytukki, uudistushakkuu Kuusitukki, harvennushakkuu Mäntytukki, harvennushakkuu Kuusikuitu, uudistushakkuu Mäntykuitu, uudistushakkuu Kuusikuitu, harvennushakkuu Mäntykuitu, harvennushakkuu 15 17 19 21 23 25 15/21 10/21 50/20 40/20 30/20 20/20 10/20 40 50 60 70 80 15/21 10/21 50/20 40/20 30/20 20/20 10/20. M etsän kasvatusta koko ajan peitteisenä voi verrata ikiliikkujaan: metsän puita hakataan pois säännöllisesti, mutta puut eivät metsästä koskaan lopu. Toisaalta tarkkaa, mitattua tietoa on vasta lyhyeltä ajalta. Viikko 2/21 sisältää puukaupat viikoilta 1/21 ja 2/21.) Puun hintoja jatkuvan kasvatuksen hakkuissa ei tilastoida erikseen. 22 Aarre 4/2021 METSÄ IKI LIIKKUJAN JÄLJILLÄ Jatkuvan kasvatuksen taloudelliset vaikutukset ovat epävarmat. Pääpiirteissään jatkuvan eli jatkuvapeitteisen kasvatuksen taloudelliset vaikutukset voisi kiteyttää niin, että metsän uudistamiskustannuksissa säästetään mutta puukauppatuloissa menetetään. Jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen välillä on tehdyissä tutkimuksissa todettu huomattavia eroja, kun on arvioitu puun tuotosta kuutiometreinä
. Ihannetapauksessa metsää ei hakkuiden välillä tarvitse juuri käsitellä, mutta käytännössä täydennysistutus ja raivaus ovat monesti hyvin perusteltuja. . . . . . . Jatkuvassa kasvatuksessa uudistamiskustannukset jäävät vähäisiksi, mutta uusien taimien saaminen vie pääsääntöisesti enemmän aikaa eikä aina onnistu. hakkuut, väljennykset ja yläharvennukset voivat kaikki kuulua metsänomistajien keinovalikoimaan. . . . . ??. . TUTUSTU: www.ihan-uus.net SOITA: 0400 542650 . . . . . . On paljon muitakin kohteita, joissa jatkuvaan kasvatukseen tähtäävä saattaa joutua muuttamaan suunnitelmiaan.. . . . . . . . Muutakin työtä uuden puuston hyväksi ilman tuloja on tehtävä pitkään. Ongelmana on ennen muuta vertailutietojen vähyys, koska Suomessa menetelmä oli pitkään käytännössä kielletty. . Pienehkö puustopääoma eli käytännössä se, että metsä on hakkuun jälkeen huomattavan harva, varmistaisi uusien taimien kasvuun lähtöä. Ajankohtaiset hinnat saa tietää vain kilpailuttamalla. . . . ??????????????????. Riskit ovat suuret esimerkiksi eteläisen Suomen kuusikoissa, joissa ongelmana ovat tyvilaho tai kirjanpainaja. Havutukin hinta päätehakkuissa on viime viikkoina ollut 9–10 euroa enemmän kuutiometriltä kuin harvennushakkuissa. . . ??. . . ??????????????????. Jatkuvapeitteinen kasvatus voi tutkijoiden mukaan olla kannattavaa, mikäli metsässä on jo lähtötilanteessa eri-ikäisiä ja erikokoisia puita. . . Jokainen hakkuukohde on erilainen, mutta pikavoittoja ei jatkuvasta kasvatuksesta pidä odottaa. . . . . . . . ??????. . . Laadu kas tukkileimikko kan nattaa kilpailuttaa. . . . Kuitupuulla hintaero on ollut 3–4 euroa kuutiometriltä, mutta tavoitteena on, että pieniläpimittaista puuta kertyisi jatkuvan kasvatuksen hakkuussa mahdollisimman vähän. . Näin hehtaarilta korjattava puumäärä jää joka tapauksessa alhaisemmaksi kuin päätehakkuussa. . . . . . . ihan uus metsäperävaunu.indd 1 30.3.2021 15:17:58 Tukki vetää Tällä hetkellä puun ky syntä painottuu kesäkor juukohteisiin ja havutuk kivaltaisiin leimikoihin. . . Hinnat vaihtelevat Korkeampia korjuukustannuksia ja sen vuoksi puusta maksettavaa alhaisempaa hintaa voidaan pitää jatkuvan kasvatuksen perusongelmana. . . . . . Jatkuva kasvatus on osaavien ammattilaisten menetelmä. . . Joka kaupassa hinnat neuvotellaan erikseen, joten pitkälle vieviä yleistyksiä ei ole syytä tehdä. . . . . . ??. . . . . . . . Tämä antaa viitteen siitä, mikä voisi olla hintaero päätehakkuun ja jatkuvaan kasvatukseen tähtäävän hakkuun välillä. . . ????????????????????????????????????. . Tämä näkyy puukauppatarjouksissa selvästi. . . Alkutalvesta pidetyn tutkijaseminaarin näkemys oli, että parhailla kasvupaikoilla kuusen jatkuva kasvatus ei taloudellisessa vertailussa pärjää. . . . . Muista erikoishakkuut On olemassa runsaasti metsän käsittelymenetelmiä, jotka lähestyvät jatkuvaa kasvatusta. . Sopiva hakkuiden väli voisi olla 15 vuotta ja puuston määrä hakkuun jälkeen noin 100 mottia hehtaarilla. . . . . . . Eroja kustannuksissa Jaksollisen metsänkasvatuksen ongelmakohtia ovat merkittävät uudistamiskustannukset ja pitkä odotusaika ennen uusia puunmyyntituloja. Menetelmiä on tutkittu paljon, ja niiden hyvät ja huonot puolet tunnetaan. . . ??????????????????. Sellubuumin ansiosta kaupaksi menevät nyt myös sellaiset leimikko kokonaisuudet, joissa on mukana kuitupuuta. Kannattavuus kuntoon Jatkuvan kasvatuksen kannattavuutta on tutkittu vähän. . . . . . . . . ??????. Puun hintoja jatkuvan kasvatuksen hakkuissa ei ole tilastoitu erikseen, mutta ostajan näkökulmasta kyseessä on harvennushakkuu. . . Kaistalehakkuut, suojuspuuKerralla korjattava puumäärä jää alhaisemmaksi kuin pääte hakkuussa. . Maanmuokkaus ja istutus maksavat helposti yli 1 000 euroa hehtaarilta. ???????????????. ???????????????. . . Ammattilaiset tietävät myös sen, että se ei sovellu kaikenlaisiin metsiin. . . 23 Aarre 4/2021 METSÄ METSÄPERÄVAUNU SINULLE JOKA ARVOSTAT TEHOKKUUTTA PIENIN METSÄVAURIOIN. . . . . . ???????????????. . . . . Sahatavaran globaali ky syntä on nostanut tukin hintaa, ja nousun ennus tetaan jatkuvan. . . . ????????????????????????????????????. . Jatkuvaan kasvatukseen tähtäävässä hakkuussa poistetaan kerralla vain osa puustosta. . . . . ????????????????????????????????????. . Parhaassa tapauksessa tiliä voidaan ensiharvennuksesta saada 20–30 vuoden kuluttua istutuksesta, aina ei näinkään nopeasti. . . ??????. . . . . Kohteesta ja hakkuun toteutuksesta riippuu, miten hyvin tämä tavoite onnistuu. . . Puiden kasvatus siten, että metsässä varttuu yhtä aikaa taimia ja eri-ikäisiä runkoja, on paljon vaativampaa. . . .
24 Aarre 4/2021 METSÄ AARRE KOKEILU Akulla vai bensalla. Juttuun liittyvällä videolla vertaillaan Husqvarnan akkuja bensaraivuria. RAIVAUSSAHAT 24 Aarre 4/2021 METSÄ. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso Akkuvoimin raivaamaan Husqvarnan akkuraivuri ei ole varsinainen metsäsaha, mutta varhaisperkaukselle ja satunnaisten isompien puiden raivaukseen se riittää
Husqvarna 535iFR on yhdistelmäraivuri. Sitä tehdään kaikkialla maailmassa. Akulla toimivat moottorisahat vas taavat teholtaan keskikokoista bensa sahaa, mutta raivaussahojen puolella kehitys on vasta aluillaan. Myös akulla toimiville ketjusahoille markkina on globaali. Husqvarna 535iFR Ei ole yllätys, että myös ammattikäyttäjille moottorija raivaussahoja valmistava Husqvarna pyrkii ensimmäisten joukossa panostamaan akulla toimiviin raivaussahoihin. Niille löytyy ostajia ympäri maapalloa suurkaupunkien esikaupunkialueita myöten. A arre testasi akulla toimivia moottorisahoja ensimmäisen kerran vuonna 2013. Metsissä tehtävän raivaustyön markkina-alue on pieni, kun vertailukohteena on raivaussahan käyttö nopeasti kasvavan ruohon ja muiden heinäkasvien trimmeröinnissä. Myös akkujen kesto oli vaatimaton. Moottorisahojen puolella akkusahat kehittyivät kuitenkin nopeasti. Aarteen viime vuoden kokeilussa havaitsimme, että teholtaan parhaat akkusahat vastaavat nykyään noin 40-kuutioista bensasahaa. Akulla toimivat raivaussahat vastaavat tällä hetkellä suurin piirtein vuoden 2013 akkusahoja. Akkuraivuri kannattaa varustaa ensisijaisesti 9,4 ampeeritunnin (Ah) Bli 300 -akulla, jonka käyttöaika on pitempi kuin pienemmän 5,4 Ah:n Bli 200 -akun. Kestää vielä vuosia, ennen kuin akkuraivuri kelpaa taimikon harvennukseen. Suppeat markkinat Akkuraivurien tuotekehitystä metsätyökelpoisiksi hidastaa se tosiasia, että metsien taimikonhoitoa tehdään etupäässä vain Pohjoismaissa. Pyrkimys pois fossiilisista polttoaineista on antanut monille muillekin akulla toimiville työvälineille hurjan kysyntäpiikin. Valmistajille se on tarkoittanut uutta ja houkuttelevaa markkinaa, jonne on pyritty satsaamalla tuotekehitys parhaiten myyviin tuotteisiin. Teho lisääntyi ja akkujen kesto piteni. Raivurin mukana tulevat perustason Duo Balance 55 -valjaat.. Akkusaha vaatii huoltoa vähemmän kuin bensasaha. Pihapiirien ja puistojen puita pitää välillä kaataa, karsia ja katkoa. Siihen aikaan akkukäyttöiset moottorisahat olivat teholtaan vielä kaukana bensasahoista. Akkuraivureissa valmistajien kilpajuoksua tuotekehityksessä ei ainakaan vielä ole pahemmin nähty. Metsässä akkusahan raivauskyky on rajallinen. Myös akkujen kesto on pidentynyt olennaisesti. Se on varmatoiminen, eikä sitä tarvitse nykäistä käyntiin. Pohjoismainen, metsäraivurilla tehtävä taimikonhoito on jäänyt tämän kehityksen jalkoihin. Mutta jos kehitys kulkee samaan tahtiin kuin ketjusahoissa, noin viiden vuoden kuluttua akkuraivurit ehkä ovat jo käyttökelpoisia myös taimikon raivaukseen. Sen varustukseen kuuluvat niittämiseen tarkoitettu T35-siimapää, ruohovartisten kasvien poistamiseen tarkoitettu 3-hampainen ruohoeli vesakkoterä sekä täysiverinen metsäterä Scarlett 200-22, kaikki terät vastaavine sektorisuojineen. Luultavaa on, että silloinkin niiden käyttäjäkunta koostuu niistä metsänomistajista, Siimapään (yllä) ja 3-hampaisen ruohoterän kanssa uutuus on parhaimmillaan. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA joilla vuosittaista raivattavaa alaa on vähän eivätkä työpäivät ole pitkiä. 25 Aarre 4/2021 METSÄ VEROVINKKI METSÄNHOITOON TARKOITETUT työ välineet ja niiden huoltoja varaosakulut ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia vuosimenoja. Ero akulla toimiviin moottorisahoihin on suuri. Paljon nopeampikin tekninen kehitys on tietysti mahdollista, mutta tällä hetkellä ei näytä siltä
Alustavan kokeilun perusteella varhaisperkaus onnistuu tehon puolesta hyvin, kun poistettavat rungot ovat pientä vesakkoa, jonka runkoläpimitta on sentistä kahteen. Ensikokeilun perusteella uutuus näyttää kelpaavan taimikoissa varhaisperkaukseen. Kun rungon paksuus oli 6–7 senttiä, edes maksimiteho ei enää ole riittävä rungon katkaisuun yhdeltä puolelta sahaten, vaikka rungon nurin saakin. Juuri se rajoittaa eniten niin akulla toimivien moottorisahojen kuin yhdistelmäraivaussahojen käyttöä metsässä pistorasioiden ulottumattomissa. Leikkuutehoa voi säätää kolmeportai sella asteikolla, joka näkyy näytössä ylinnä palkkeina. Näillä työalueilla päästötön akkuraivuri on kätevä. Husqvarnan uusi akkuraivuri on varustettu terävarustuksen pyörimisnopeuden säädöllä. Kokeilu jatkuu. Tällä tavalla akun käyttöaika voidaan maksimoida. Läpimitaltaan 3–4-senttiset rungot katkesivat nihkeämmin kuin sitä pienemmät, Yhdistelmäraivurin hinta isomman akun ja tehokkaamman laturin kanssa on komponentit erikseen ostaen 1 177 euroa. Pakettihinta kesäkuun loppuun saakka on 999 euroa. Käytössä oleva nopeus näkyy näytön yläreunassa olevasta kaarevasta palkista. Tarjolla on kolme eri nopeutta. So piva kohta riippuu myös akun painosta. Akkuraivuri muistuttaa bensalla toimivaa raivaus sahaa, mutta takaosa on muodoltaan selvästi bensasahaa kapeampi.. Eron huomaa ilman puntariakin. vaikka teho nostettiin kolmesta tasosta ylimmälle. Ideana on säätää lähtöteho vastaamaan käyttötarkoituksen tehovaadetta, jotta akusta ei huudateta virtaa harakoille. Hieman yllättävää oli se, että akkuraivuri painaa vähemmän kuin bensakäyttöinen raivaussaha. LISÄTIETOJA Husqvarna, husqvarna.fi Husqvarna 535iFR Yhdistelmäsaha 649,00 e BLi 300 -akku 359,00 e QC 500 -laturi 169,00 e Yhteensä* 1 177,00 e *Pakettihinta kesäkuun loppuun saakka 999 euroa. Näytössä on lisäksi virtanappi sekä akun varauksen tilan näyttävä suora palkki. Metsänomistajaa kiinnostaa uutuudessa eniten se, kuinka akkuraivuri pärjää metsässä. Vastaava yhdistelmäraivuri Husqvarna 545 FR bensamallina maksaa 849 euroa. Pakettiin sisältyvät samalla tavoin siimapää, raivausterä ja metsäterä sektorisuojineen. Ensikokeilun perusteella uutuus kelpaa varhais perkaukseen. Kelpaako metsään. 26 Aarre 4/2021 METSÄ Valinta tehdään painamalla oikeanpuoleisessa kahvassa olevasta näytöstä nopeuden valinnan nappia. Niitä katkeaa kerralla usean vesan rypäs, vaikka käytetään matalinta tehoaluetta. Palaamme Aarteen numerossa 7/2021 Huskun uutuusraivurin akkujen kestävyyteen varhaisperkauksella. Pelkästään metsäkäytön perusteella Husqvarnan uutta yhdistelmäraivuria ei kuitenkaan voi arvioida ja arvottaa. RAIVAUSSAHAT Jokaiseen kolmeen terä varustukseen kuuluu oma, erilainen sektori suoja. Kolme nopeutta Akun kesto on edelleen akkusahojen suuri haaste. Trimmerinä ja vesakkoterällä varustettuna akkutoimisuus pääsee paljon paremmin oikeuksiinsa, ja tehotkin riittävät hyvin. Saatavilla on reppuakku, josta virta ei ihan heti lopu. Näyttö on selkeä ja tehon valinta helppoa. Valjaiden ripustus koukkua voi siirtää portaattomasti. Niiden vaihtami nen on helppoa. Tutkimme myös sitä, miten raivausterä soveltuu taimikon heinäykseen. Sen ymmärtää katsoen ja kokeillen. Toiminto on niin simppeli, ettei asiaa tarvitse opiskella ohjekirjasta
27 Aarre 4/2021 METSÄ Sahan takaosassa on ilmaaukkoja, joiden kautta akun ja sähkömoottorin jäähdytys tapahtuu. 27 Aarre 4/2021 METSÄ. Uusi rakenne vähentää tahattoman käynnistymisen riskiä, joka on akkukoneilla bensakoneita suurempi. Ruohoterä ei tukkiudu, ja sillä kaatuvat niin heinäkasvit kuin pienet puunvesat. Tämän näköisellä varhaisperkauksella heinäkasvit tuppaavat tukkimaan metsäterän. Niiden pitää pysyä käytössä avoimina. Turvaliipaisinta pitää työntää ensin hieman eteenpäin, jotta se painuu alas
Sinä päivänä metsässä liikkui Kalevalan tyttäriä – kaksi iloista sankaritarta jylhän kuusiston ja tupsumäntyjen – kuunnellen, mitä metsä halusi meille kertoa. 28 Aarre 4/2021 METSÄ Luonto rauhoittaa Aarteita metsästä -kirjoituskilpailumme tämänkertaiset kirjoittajat pohtivat metsän tyynnyttävää vaikutusta mieleen. Samalla, kun metsäjooga vahvisti meitä, se avasi myös uusia näkökulmia metsänja luonnonhoitoon. Kuin silloin lapsuudessa metsä oli taas suonut aarteitaan, tällä kertaa kaksinkertaisesti hyvän ystävän kera. Ei ole yhtä ainoata oikeaa tapaa hoitaa metsää. Halusin tutustuttaa ystävänikin tähän hienoon luontoliikuntaan ja kutsuin hänet leikkimieliseen metsätehtävään metsätilalleni. Rakkaus metsään johdattaa oikeille raiteille. Inspiroiduimme miettimään, mitä hoitoa metsä tarvitsisi voidakseen vastavuoroisesti hyvin. Metsässä leikittiin ja liikuttiin sekä saatiin materiaalit leikkeihin ja askarteluun. TARJA KINNUNEN RUUHIMÄKI. Metsän läsnäolo on aina rauhoittanut minua tiedostamattakin, mutta tutustuttuani metsäjoogaan metsän voima henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin antajana syveni. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Kalevalan tyttärien metsäjoogaa M etsän lähellä kasvaneena olen juurtunut metsän aarteisiin luonnollisesti. Suunnittelin joka kuviolle sopivan metsäjooga-asennon, jonka myötä annoimme metsän voiman virrata itseemme. Metsän antimia syötiin, ja isäni käytti luonnonkasveja ruokana ja rohtona
Muurahainen kiipeää saappaani vartta, se haluaa ilmoittaa, että minäkin olen osa tätä kokonaisuutta. Ja täytyy sanoa, että reissu oli antoisa. Lopuksi päädyimme takaisin alkupisteeseen ja paistoimme laavulla makkarat. Vesi seisoo siinä, ja sammalkerros on paksu. Kun malttaa kulkea hiljaa metsässä, voi löytää aina jotain uutta. Metsä on ihmeellinen. Sieltä sammaleen päältä löytyvät tämän paikan aarteet, karpalot. Ja miksipä ei, ei ihminen ole ainoa. Hiljaisuus huokuu ympärillä. Karpalosuolla on oma tunnelmansa, kun ilma alkaa viiletä ja päivä lyhentyä. Sen omistaminen on sekä henkilökohtaista että yhteistä. Olemme joutuneet välttelemään massatapahtumia ja olemaan omissa oloissamme. Me vaeltajat levähdämme matkan päätteeksi siinä, mistä aloitimme. VAIKKA METSÄ VAIKUTTAA tavanomaiselta, ei se sitä ole. Siispä suuntaamme metsään. Kiersimme lammen ympäri patikointipolun, jossa oli nousuja ja laskuja. Kävimme poimimassa niitä monta kertaa, ja nyt osaisin löytää niitä itsekin. Siihen väliin mahtuvat vatut, lakat ja puolukat. Viime syksynä ystäväni houkutteli minut ensimmäistä kertaa sienimetsään poimimaan kantarelleja. Kiipesimme pienelle vuorelle, josta oli kauniit näkymät alas lammelle ja vastapäiseen metsikköön. Alkukesä menee metsän marja-aarteita odotellessa. Punaposkinen marja on kiinni langan päässä, lanka on hiuksenohut mutta kova. Se on ikiaikainen. Metsä pitää sisällään sekä aineellisia että aineettomia aarteita. Metsään voi mennä kävelylle, niin mieliala paranee. Allamme kova kallio, yllä avaruus, ja ympärillä metsä, joka huojuu hiljaa tuulessa. Suorastaan kunnioitan tätä marjaa, siksi se on tämän metsäsuon aarre. Kun sellainen löytyy harjun laelta, pysähdymme vain katselemaan kaukaisuuteen. Tämä metsän aarre ei lahoa eikä liiku. Suppilovahverot jäivät opeteltavaksi tulevalle syksylle. Jättiläinenkö sen on siihen aikojen alussa pyörittänyt. Kulje sinne hitaammin, niin löydät sen syvimmän olemuksen. Olen aina ihmetellyt niiden olemusta. ANNA-LIISA PYYNÖNEN NURMIJÄRVI Retkiä lähimetsiin K oronan myötä metsästä on tullut suomalaisille yhä tärkeämpi. Siinä se marja lepää sammalen päällä ja odottaa poimijaa. Tämän on huomannut moni muukin suomalainen. Metsän arvo on mittaamaton, sen sisälleen kätkemät aarteet moninaisia. Metsä on aarre sinänsä. Lakkasuolla kävin veljeni opastamana. Sadepisarat oksilla. Metsään voi huutaa huolet ja murheet, luonnolla on aikaa kuunnella. Mustikoilla aloitetaan ja karpaloihin lopetetaan. 29 Aarre 4/2021 METSÄ Ympärillä huokuu hiljaisuus K un kuljen metsässä yksin tai lapinkoirani Hillan kanssa, etsimme aurinkoista paikkaa, jossa levätä. Yksi matkani kohteista on tumman kuusikon erikoisuus, valtava kivi. KATI AUVINEN KUOPIO. Eikä aina tarvitse saada saalista. On viimeisiä hetkiä kerätä kesän satoa talteen. Itsekin lähdin viime kesänä patikoimaan EteläKonneveden kansallispuistoon ystävän innoittamana. Sillä retkellä huomasin, ettei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, siis lentelemään lentokoneella toiselle puolelle maapalloa. Voi kuulla kuivien oksien rasahtelun, kun jokin eläin lähtee piilostaan. Se on pyöreä kuin pallo ja kokonaan pehmeän sammaleen peitossa. Yhtä arvokkaita molemmat. Lähempänäkin on retkikohteita, ja niissä käyminen on paljon ympäristöystävällisempää ja halvempaa kuin lentäminen. Löysimme erämaamökin ja sen tarinan. Yhdellä sivulla kasvaa metsäsaniaista. Kun vaellan eteenpäin kallioharjanteen taakse, tulen meidän pienelle suollemme, joka on kuin kattila
57-vuotias ekonomi Espoosta Työ. ”Meille voi tarjota kaikkia leimikoita.” ”Turveonosa huoltovarmuutta” Vapon toimitusjohtajan Vesa Tempakan mukaan puulla ei pysty kokonaan paikkaamaan energiaturpeen ja kivihiilen jättämää aukkoa. 30 Aarre 4/2021 METSÄ METSÄVAIKUTTAJA Vesa Tempakka lupaa Vapon näkyvän aikaisempaa aktiivisempana puunostajana. Teksti MARKKUPULKKINEN | Kuva MARIAMIKLAS KUKA. Vapo Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2017 Parasta metsässä. Vesa Tempakka Tausta. Rauhallisuus
Kasvuja kuiviketurpeiden osuus Vapon turvetuotannosta on jo tänä vuonna suurempi kuin energiaturpeen. Tuotteko haketta myös Venäjältä. Olemme myyneet noin 30 000 hehtaaria maitamme neljän viime vuoden aikana. Suomalaisten poliitikkojen tulee tässä pitää suomalaisten yhtiöiden puolta. Aikooko Vapo metsittää turvetuotannosta pois jäävät suot vai myydä ne. Puuenergian, samoin kuin turpeen, poltto on paikallista. Päästöoikeuden hinta on noussut viime syksyn 30 eurosta 43 euroon hiilitonnilta. Energiaturpeen käytön väheneminen kuitenkin nostaa muiden turpeiden tuotantokustannuksia ja hintoja. Kahden viime vuoden aikana olemme tehneet noin 150 miljoonan euron alaskirjaukset energiaturveomaisuuteemme. Seuraavana talvena pulaa jo on, sillä tulevana kesänä turvetta nostetaan murto-osa siitä mitä viime vuonna. Olemme hyvin avoimia raportoinnissamme ja hoidamme yhtiötä niin kuin se olisi listattu yritys. Mitkä ovat turvetyöryhmän ministeri Lintilälle jättämän loppuraportin tärkeimmät kohdat Vapon kannalta. On ehdottomasti. Pellettibisnes on hyvin syklistä. Kumpaakaan ei kannata kuljettaa kovin kaukaa maanteitse. Tammikuun lopulla kävin omalla metsäpalstallani Petäjävedellä katselemassa, mitä siellä on alkutalven aikana tapahtunut. Valtion omistajuus on aina perustunut huoltovarmuusnäkökohtiin ja perustuu edelleen. Pelletillä on kansainvälisillä markkinoilla paljon tarjontaa Keski-Euroopan metsätuhojen vuoksi. Olemme myös suunnitelleet tuulivoimapuistoja poistetuille turvetuotantoalueille. Ensi talvena turpeesta ei ole vielä pulaa, koska varastoja on jäljellä vuoden 2018 hyvältä turvetuotantokesältä. Metsänomistajille Vapo on melko tuntematon puunostaja. Toimimme markkinaehtoisesti kuin mikä tahansa yhtiö. Lisäksi valtio nosti turpeen energiaveroa. Useat ostajat metsittävät alueet. Osa energiaturpeesta korvataan puulla. Kumpi on Vapolle tärkeämpi tuote, hake vai puupelletti. Kasvuturpeen korvaaminen olisi iso haaste. On ehdottomasti pidettävä huoli siitä, että korkea-arvoisten turvetuotteiden valmistaminen on mahdollista jatkossakin. Huolestuttavatko Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelma ja kestävän rahoituksen lakipaketti puuenergian tuottajaa. Puukaupassa toimitaan markkinahinnoilla, sillä meidän pitää pystyä myymään hake energiateollisuudelle. Satsasimme tuotekehitykseen ja kasvualustaliiketoimintaan. Olemme juuri ottamassa Ilomantsissa käyttöön aktiivihiililaitosta, jossa turpeesta tehdään korkea-arvoista aktiivihiiltä. Toivon, että voimme jatkaa kasvuja kuiviketurpeiden tuotantoa, sillä Suomessa on hyvät kasvuturvesuot. Ostamme energiapuuta yhä enemmän suoraan metsänomistajilta ja teemme yhteistyötä metsän hoitoyhdistysten kanssa. Soiden pintakerroksista nostettavaa kasvuturvetta tarvitaan kasvihuonetuotannossa. Aktiivihiiltä käytetään muun muassa savukaasujen, veden ja ilman puhdistamiseen. Pääsääntöisesti alueet myydään. Kasvualustana voidaan käyttää päiväntasaajalta tuotavaa kookosrouhetta. Tämä auttaisi pieniä laitoksia ja mahdollistaisi suurissa laitoksissa puun ja turpeen seospolton. Tärkeää olisi saada raportissa esitetty energiaturpeen verovapaus ulotettua 10 000 megawattitunnin energialaitoksiin nykyisen alle 5 000 megawattitunnin laitosten lisäksi. Kasvuturpeen korvaaminen olisi iso haaste.. Neljä vuotta sitten näimme, että energiaturpeen kysyntä vähenee, ja tiesimme, että sopeuttamistoimia tarvitaan. Miten se näkyy käytännön toiminnassanne. Silloin jäisi jonkinlainen pohja sille, että energiaturvetta kannattaisi nostaa. Turpeen vähenemistä paikataan Suomessa pääosin polttamalla puuta ja tarvittaessa myös öljyä. Hintaja logistiikkasyistä tuomme haketta Venäjältä. Viime aikoina olemme aktivoituneet puunostajina ympäri Suomen. Kotimaisen hakkeen hankintamahdollisuudet ovat rajalliset, ja lähellä Venäjän rajaa olevilla energialaitoksilla kannattaa polttaa venäläistä haketta. Rannikoilla sijaitseviin energialaitoksiin pystytään kuljettamaan laivoilla haketta kilpailukykyisin kustannuksin. Valtio omistaa Vaposta yli puolet. Kukaan ostaja ei voi maksaa toista enempää energiapuusta. Kasvuja kuiviketurpeet ovat osa ruokahuoltovarmuutta, ja Suomesta viedään kasvuturvetta huomattavia määriä muihin Euroopan maihin. Sahateollisuudella on mennyt hyvin, mikä myös on lisännyt pellettien tarjontaa. Turpeesta on tullut kilpailukyvytön esimerkiksi puuhun verrattuna. Kyllä vaarantaa, sillä turve on pitkään ollut huoltovarmuuspolttoaine. Myymme kymmeniä kosteikkoja, ja niille on paljon kysyntää. Jos puun asema uusiutuvana polttoaineena on vaarassa, sillä on iso merkitys koko kansantaloudellemme. Olemme Suomen suurin pelletinvalmistaja. Onko turpeen kysyntä romahtanut nopeammin kuin Vapo odotti, ja millaisia sopeutumistoimia tämä on teiltä vaatinut. Totta kai huolestuttavat. Iso ankkuriomistaja tuo kuitenkin vakautta yhtiöön. Ostimme kaksi vuotta sitten hollantilaisen BVB Substrates -yhtiön ja muodostimme Kekkilä-BVB:n, joka on nyt Euroopan johtava kasvualustayritys. Myös komposteja voidaan lisätä kasvualustoihin. Energiaturpeen käyttö on vähentynyt kahden viime vuoden aikana valtavan nopeasti. Kuiviketurvetta voidaan osittain korvata kutterinpurulla ja separoidulla lannalla. Turveyrittäjien lopettamistukien osalta taas on tärkeää, että kaikkia toimijoita kohdellaan tasa-arvoisesti. Millaisia leimikoita teille kannattaa tarjota. Kaikenlaisia leimikoita kannattaa tarjota, vaikka pääpaino on luonnollisesti harvennuksissa. Millä energia-, kasvuja kuiviketurve jatkossa korvataan. 31 Aarre 4/2021 METSÄ Vaarantaako turvetuotannon alasajo Suomen huoltovarmuuden. Myös kaikki metsätaimet kasvavat turvekasvualustassa. Hake ja pelletti ovat liikevaihdollisesti tasavertaisia, ja molemmille on oma asiakaskuntansa. Maksatteko energiapuusta paremmin kuin muut ostajat. Muita käyttömuotoja ovat pellot ja kosteikot. Alueilla on hyvät tiet, mikä helpottaa rakentamista. Kuiviketurpeella on kotieläinrakennuksissa huomattavia hyötyjä, sillä antibakteerisena materiaalina se vähentää antibioottien tarvetta. Puulle olisi tarvetta erityisesti eteläisemmän Suomen energialaitoksilla, mutta Etelä-Suomesta ei saada tarpeeksi haketta. Tällä hetkellä emme vie pellettiä ulkomaille juuri lainkaan. Olemme vähentäneet henkilöstöämme energiaturvepuolelta. Kasvuja kuiviketurpeita käytetään Suomessa vuosittain yli miljoona kuutiometriä, mikä on noin kymmenesosa turpeen kokonaiskäytöstä. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit
32 Aarre 4/2021 METSÄ KUUSET KASVAMAAN Istutusputki ja taimivakka tulivat Marjo Anttilalle tutuiksi jo yli 20 vuotta sitten. Istuttaminen kannattaa hänestä tehdä itse, jos vain aikaa ja halua on. METSÄN UUDISTAMINEN Teksti MEERI YLÄ-TUUHONEN | Kuvat JYRKI LUUKKONEN 32 Aarre 4/2021 METSÄ. Aukon laidalla Marjo Anttila tarkistaa, etteivät taimet ole päässeet kuivahtamaan
Perillä hän vaihtaa työhanskat keltaisiin nitriilikäsineisiin. Pienellä taimella on vielä monta vaaraa edes sä, Marjo Anttila toteaa istutettuaan kuusen taimen mättääseen. Taimi ei saa lähteä mukaan.” Aarre 4/2021 METSÄ 33 VEROVINKKI METSÄN UUDISTAMISEEN liittyvät kulut, kuten maanmuokkaus, taimet tai siemenet sekä työvälineet ovat vähennyskelpoisia vuosimenoja. Mönkijän lavalla metsään matkaa kahdeksan laatikollista yksi vuotiaita kuusentaimia. Marjo Anttila käyttää yksivuoti sille taimille istutusputkea, jonka ulkohal kaisija on 55 millimetriä. ”Taimi täytyy istuttaa riittävän syvään. Mättäältä toiselle Pian alkaa kuulua pottiputken leukojen louskutus. Ant tila avaa pottiputken leuat, nostaa putken reiästä ja tiivistää maan taimen ympäriltä kevyesti kengällä polkemalla. Ne suojaavat istuttajan käsiä tukkimiehentäin torjuntaaineelta, jolla taimet on käsitelty. Sitten hän lähtee taimivakka olallaan aukkoon. Marjo Anttila avaa taimilaatikon, nappaa sieltä taimen ja puristaa paakkua kevyesti. V ihreä mönkijä hörähtää käyntiin maatalousyrittäjä Marjo Anttilan kotipihas sa Vilppulassa. Maatalousyrittäjä Marjo Ant tila viettää toukokesäkuussa jopa viikkoja hakkuu aukossa. Pienestä, 50millisestä putkesta taimet eivät taas tah do mennä läpi.” Taimen istutussyvyyden voi säätää. Siellä häntä odottavat vakka ja pottiputki. Turvepaakun päälle pitää tulla vähintään 2,5 senttiä maata”, Anttila opastaa ja iskee putken keskelle mätästä. ALV-VELVOLLISET METSÄNOMISTAJAT ilmoittavat menot 2C-lomakkeella ilman alv:n osuutta. ”Viisi milliä isompi putki on painavampi ja tekee maahan turhan ison reiän. ”Tiivistäminen on tärkeää varsinkin sil loin, kun aukko on vastikään mätästetty.” Lopuksi Anttila vielä kumartuu ja nyppäi see tainta latvasta. Loput laati kot Anttila nostaa varjoon. ”Lisäksi taimet pitää pistää aina suoraan, eikä niitä saa is tuttaa liian märkään paikkaan.” Seuraava taimi sujahtaa putkeen. Muut ilmoittavat kulut arvonlisäveroineen.. ”Jokaiselle istuttajalle on hyvä olla oma vakka, silloin ei tarvitse aina säätää hihno ja”, Anttila vinkkaa. Yhdessä laatikossa on noin 90 tainta, jot ka mahtuvat kerralla vakkaan. Tavallisesti urakka päättyy juhannuksen tienoilla. Ant tilan käyttämässä putkessa se on säädetty syvimmilleen eli 10,5 senttiin. ”Ensimmäisen kerran olin istuttamassa keväällä 2000 appiukkoni kanssa. ”Näitä ei tarvitse kastella”, hän toteaa tyytyväisenä ja alkaa täyttää vakkaa. Vesi valuu pisaroina maahan. Tällä kertaa hän suuntaa runsaan kilo metrin päässä sijaitsevalle viiden hehtaarin aukolle, joka on juuri kääntömätästetty. Meille tuli erimielisyyttä siitä, istu tetaanko taimi mättääseen vai laikun poh jalle”, Anttila naurahtaa. ”Näin tarkistan tiivistyk sen
Siinä meni toista kuukautta. Metsäyhtiön miehille jäi suurin piirtein toinen mokoma.” Istutusten lisäksi Anttila tekee metsissä myös osan varhaisperkauksista ja hakkuiden ennakkoraivauksista. ”Onhan täällä aivan ihanaa. Juha tekee ensiharvennukset motolla ja pojat ajavat puut, ja päätehakkuut tekee yhtiö.” Anttilat ovat laskeneet, että metsätöiden tekeminen itse kannattaa. Istutustiheys on tällöin 1 800 tainta hehtaarille. Toistaiseksi suurimman istutusurakkansa hän teki kaksi vuotta sitten, kun Anttilan tilalle osui yhtä aikaa kaksi isoa, noin 12 hehtaarin istutusalaa. ”Jos jokin kone hajoaa tai sitä pitää siirtää, minun täytyy lähteä apuun. Välillä hän ei saa maahan kuin vakallisen tai kaksi, kun puhelin jo soi. ”Jos maasto on oikein kivistä, savista tai märkää, se tietysti hidastaa tahtia. Joskus taas istutan kymmenen vakallista päivässä.” Puolipilvisellä säällä Anttila saattaa istuttaa 7–8 tuntia, mutta hellepäivänä jo viisi tuntia hakkuuaukossa vie häneltä tehot. ”Silloin opin moottorisahan käytön. Tällä kuviolla se tapahtuu vasta 70–80 vuoden päästä. ”Silloin istutin yli 22 000 tainta. Uni ja ruoka maittavat, vaikka olisin täällä vain osan päivää”, Marjo kuvailee istutustyötä. Päätehakkuu tehtiin edellisenä syksynä ja kuusentaimet tilattiin jo puukaupan yhteydessä. Se on kuitenkin liian iso urakka, koska jokainen taimikko pitää käydä läpi kaksi kertaa.” ”Itse tekeminen kannattaa” Rautiaiset laulavat, kun Marjo Anttila istahtaa tauolle kannon nokkaan. ”Jos työt teettää toisella, niitä varten joutuu jostain tienaamaan rahat. Tärkeintä on kuitenkin saada taimet maahan niin, että ne saavat hyvän alun kasvulleen.” Viikkojen urakka Tämän metsäpalstan Anttilat ostivat pari vuotta sitten. ”Meidän pojatkin ovat jo aika vanhoja siinä vaiheessa”, äiti toteaa ja sujauttaa uuden taimen putkeen. 34 Aarre 4/2021 METSÄ METSÄN UUDISTAMINEN ”Nopeus ei ole tärkeintä” Marjo Anttila on vastannut Anttilan tilan metsänistutuksista jo vuosia, sillä hänen miehensä Juha Anttila ja heidän aikuiset poikansa ovat keväisin peltotöissä. Aukon alareuna on liian kosteaa männylle, ja hirvet syövät täällä koivut”, Marjo Anttila perustelee puulajivalintaa. ”Tämä on tuoretta kangasmetsää. Kuulen, kuinka linnut laulavat, ja näen kätteni jäljen. ”Aamuneljältä olisi viileää, mutta minä olen niin aamu-uninen, että aloitan yleensä vasta kahdeksalta. Tällä kertaa hänellä on eväänä kotimehua ja raparperipiirakkaa. Tietysti jos itsellä ei ole aikaa tai mielenkiintoa, niin eihän siitä silloin mitään tule.” Istutusurakkaa Marjolla on tiedossa myös jatkossa, sillä Anttilan tilalla teetetään joka vuosi päätehakkuita. ”Joskus sanoin, että käyn läpi kaikki ne taimikot, jotka olen itse istuttanut. Hän istuttaa viiden hehtaarin aukkoon kaikkiaan noin 9 000 tainta. Välillä juon metsässä aamupäiväkahvit ja syön voileipiä, tai sitten minulla on mukana lämmintä ruokaa ruokatermoksessa.” Runsas kymmenen vuotta sitten Marjo Anttila suoritti metsätalouden perustutkinnon. ”Jos maasto on kovin rehevä, kaksi vuotiaat taimet antavat vähän etumatkaa heinikolta, mutta pääasiassa istutan yksivuotiaita”, Marjo Anttila kertoo.. Minä teen meillä polttopuut ja kaadan pienet pihapuut. Pilvisenä päivänä jaksaa pitempään kuin helteellä. ”Aurinkoisella säällä on oltava paljon juotavaa. Joskus tulen illalla uudestaan.” Tavallisesti Anttila istuttaa 500–700 tainta päivässä. Istuttaminen on Marjo Anttilalle mieluista työtä. ”Jos oikein sataa vettä, niin eihän se silloin hääviä ole, mutta maahan taimet pitää silti saada.” Taimi pitää istuttaa muokattuun maahan ja riittävän syvälle, sanoo metsätalouden perustutkinnon suorittanut Anttila
Hallanaroilla mailla istutusta kannattaa siirtää touko-kesäkuun taitteeseen. Kehoaan kannattaa kuunnella istutustyössä, sillä päivät ovat erilaisia eikä oma vireys tila ole aina sama, Marjo Anttila on huomannut.. 4 Käytä oikeankokoista pottiputkea. Hallanaroille paikoille Luoranen suosittelee pakkasvarastoituja taimia. 3 Säädä istutusvakka siten, että sen paino on lantiolla eikä vakan reuna paina lonkkaluuhun. Suurin osa taimista kuitenkin päätyy maahan jo juhannukseen mennessä, ja hyvästä syystä. Pimeässä niiden rytmi menee sekaisin, eivätkä ne enää tiedä, pitäisikö niiden kasvaa vai siirtyä talveen.” Vain osa taimitarhoista tuottaa kesäkauden taimia, joiden istutus ajoittuu juhannukselta elokuun loppuun. Kevätistutus antaa enemmän anteeksi”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Luoranen. Kevätistutuksia kannattaa suosia varsinkin hienojakoisilla mailla, jotka ovat herkkiä pintaroudalle eli rousteelle. 5 Huolehdi jaksamisestasi: juo ja syö riittävästi, suojaa pääsi ja ihosi auringolta ja muista levätä istutuspäivien välissä. ”Keskikesällä ja syksyllä riskit epäonnistua ovat suuremmat kuin keväällä. Syysistutukset alkavat elokuun puolivälissä. ”Taimia ei saa syksylläkään pitää yli viikkoa pahvilaatikossa. 35 Aarre 4/2021 METSÄ Nyppäämällä kevyesti taimen päästä istuttaja varmistaa, että taimi on kyllin tiiviisti maassa. LISÄTIETOJA Vinkit antoi metsänomistaja Marjo Anttila K uusen istutuskausi alkaa toukokuussa ja voi jatkua jopa syyskuun loppuun. Syysistutustaimia riittävä syvyys suojaa kuivuuden lisäksi myös talven pakkasilta.” Syysistutukset kannattaa saattaa päätökseen syyskuun loppuun mennessä, sillä sen jälkeen epäonnistumisriski kasvaa. ”Kesäkauden taimet vaativat paljon kastelua ja valoa. 2 Valitse työhön jalkineet, jotka antavat tukea eivätkä hiosta. Liian iso putki on painava ja tekee turhan ison reiän pienelle taimelle. Taimien käsittelyn kannalta kesä on kuitenkin vaativa istutusajankohta, Luoranen sanoo. Kesän ja syksyn istutuksiin soveltuvat parhaiten keskikarkeat maat. Sijoita laatikot aina varjoon, jotta taimet eivät pääse kuivumaan. ”Syväistutus vähentää rousteja kuivuustuhojen riskiä. ”Kevätistutuksessa taimet ehtivät juurtua kunnolla, jolloin ne kestävät roustetta paremmin kuin myöhemmin istutetut ja huonosti juurtuneet taimet.” Hienojakoiset maat on Luorasen mukaan syytä istuttaa pian roudan sulamisen jälkeen, sillä istuttaminen on vaikeaa, jos maa ehtii kuivua kovaksi. ”Silloin pakkasvarastoidut taimet ovat istutusvaiheessa vielä lepotilaisia ja kestävät pakkasta paremmin kuin taimet, joiden kasvukausi on jo alkanut.” Paras kasvu istutuksen jälkeen on kesäkauden taimilla, sillä ne juurtuvat hyvin. Käytä kumisaappaita vain silloin, kun niitä oikeasti tarvitset. Kuusta voi istuttaa keväästä syksyyn Vinkit istuttajalle 1 Muista avata taimilaatikoiden ilmaluukut. Syksylläkin voi olla tuulisia, aurinkoisia päiviä, jolloin taimet haihduttavat ja juovat paljon.” Taimet kannattaa istuttaa aina noin kuuden sentin syvyyteen, Luoranen sanoo
Urakkatyöllä istutettu kuusentaimi aloittaa kasvunsa turvesuolla Pyhtäällä. Metsäpalveluyrittäjät istuttavat, hoitavat taimikoita ja kaatavat pihapuita. 36 Aarre 4/2021 METSÄ. METSÄN UUDISTAMINEN Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN Paikallista metsäpalvelua Metsän uudistamistyöt sujuvat myös monelta metsänomistajalta, mutta apuvoimia tarvitaan, jos metsätöihin ei riitä aikaa tai osaamista. Tietoa omalla alueellasi toimivista metsäpalveluyrityksistä saat esimerkiksi paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä. 36 Aarre 4/2021 METSÄ TAIMET MAAHAN RIVAKASTI Jake Ihalainen keksi jo koulupoikana, että metsästä on bisnekseksi. Jotkut tekevät myös metsäsuunnitelmia ja auttavat metsänomistajaa muussakin paperisodassa. Metsänhoitoyhdistysten ja isojen metsäyhtiöiden lisäksi metsänhoitopalveluja tarjoavat monet yksityiset metsäpalveluyritykset. Nyt hänen firmansa hoitaa asiakkaiden metsiä
VEROVINKKI METSÄPALVELUYRITY KSELLE, metsän hoitoyhdistykselle tai ura koitsijalle maksetut suoritukset ovat vähennyskelpoisia vuosimenoja metsä verotuksessa. Metsätyönjohtaja tuli katsomaan ja oli samaa mieltä.” Sovittiin, että Ihalainen ottaa joka kolmannen puun pois. Ikkunasta näkyy kartonkitehdas, jossa Ihalainen työskenteli nuorena oman firman töiden ohessa. Pomon tullessa juttusille Jere Vanhala laskee taimivakan maahan ja pyyhkäisee hikeä otsaltaan. Paarmat syöksyvät kimppuun kuin Messerschmitt-laivue. ”Maata yritettiin muokata keväällä istutusta varten. ”Olin 14-vuotias. Seuraavana vuonna työtä oli jo niin paljon, että perustin firman.” Taimet urakalla turpeeseen Istutustyömaalla Jere Vanhala potkaisee risut sivuun ja iskee putken turpeeseen. ”Soittavat vain sanoakseen, että työ on valmis ja minne mennään seuraavaksi.” Suomalaisten metsureiden voimin Jaken Pöllin tilat sijaitsevat peltoaukealla Karhulassa lähellä Kymijoen uomaa. Niin hän teki. Naapuri oli purkanut moottorisahansa ja lupasi, että Jake voi pitää koneen, jos laittaa sen kuntoon. Metsäalaa opiskeleva Jere Vanhala on ollut huhtikuusta alkaen kesätöissä Jaken Pöllissä. Reilun seitsemän hehtaarin aukon uudistamiseen on mennyt kolmelta mieheltä neljä päivää – tavallista kauemmin, sillä taimien kantomatkat ovat pitkät ja maasto hankala. Metsä kuuluu sijoitusyhtiölle, joka tilasi puukaupan yhteydessä Metsä Groupilta istutustyön. Ihalainen pyytää iskemään ylimääräiset taimet sinne, missä tilaa on, tiheämpään kuin tavallisesti, sillä risukkoa on paljon. Tilalle istutetaan uudet kuuset. Vanhala arvelee, että muutama sata jää yli. ”Ensimmäisestä savotasta tuli viisi kuutiota klapeja myytäväksi. Sitten sitä piti päästä testaamaan. Ihalainen kasasi sahan moneen kertaan, kunnes sai sen toimimaan. Istutus on urakkatyötä, taksa on 10 senttiä per taimi. 37 Aarre 4/2021 METSÄ K otkalainen Jake Ihalainen astuu metsän viileydestä auringon paahtamalle hakkuuaukiolle. Jere Vanhala on aloittanut kuumana kesäpäivänä työt jo varhain aamulla. Ei onnistunut, kaivuri alkoi vajota suohon”, Ihalainen sanoo ja harppoo ojan yli. Pulkkasavotasta bisnekseksi Metsäpalveluita tarjoavan Jaken Pöllin tarina alkoi Ihalaisen ollessa yläasteikäinen. Järeät kannot kertovat, että turvesuon päällä Pyhtään Heinlahdessa on kasvanut kunnon metsä. ”Riittävätkö taimet?” Ihalainen kysyy. ”Hyvä työporukka”, Ihalainen kehuu palatessaan autolle. Pitkulaisen aukon takalaidassa näkyviin tulee pieniä liikkuvia pisteitä, istuttajia työssään. Hellepäivinä työ kannattaa aloittaa varhain, tänään puoli kuuden maissa. Pöllit hän veti pulkalla peltojen läpi kotiin ja halkoi kirveellä klapeiksi. Taimia istutetaan 1 800 kappaletta hehtaarille. VÄHENTÄÄ VOI myös metsätalouteen liittyvät palkkausmenot sivu kuluineen sekä tarkastus matkat metsä palstalle.. ”Huomenna on”, Vanhala arvelee. Kaatoi ja pätki rungot. Omassa pihassa kasvoi vain pari omenapuuta, joten soitin Kotkan kaupungin metsätyönjohtajalle ja sanoin, että kunnan metsää pitäisi harventaa. ”Alkaako olla valmista?” Ihalainen kysyy. Se päätyi Ihalaisen yrityksen Jaken Pöllin tehtäväksi. Metsäpalveluyrittäjä Jake Ihalaisen toimistokontin päällä on koristeena kunnon pölli. Ollaan jo kesäkuun lopussa. Istutuksista hänellä on jo vankka kokemus. Lukiolaisena hän hoiti muutaman työmaan kuukaudessa
Metsäfirmat ja yksityiset metsänomistajat työllistävät Jaken Pölliä yhtä paljon. Kommunikaation pitää pelata. Isot rungot eivät mahdu kouraan tai ovat pahasti kallellaan. Heillä oli tarvetta metsäsuunnittelulle, istutuksille ja metsurin töille. Palstan reunassa kasvaa tammia, jotka jätetään pystyyn. Työ kestää kahdesta kolmeen päivään. Nyt niillä on maisemallista arvoa”, Ihalainen tuumii. ”Kaikkea emme yritä tehdä itse, vaan käytämme ulkopuolisia urakoitsijoita. ”Kun raivaus viivästyy, kustannukset nousevat kymmenellä prosentilla vuodessa. Armeijan jälkeen Jake Ihalainen opiskeli Kotkassa metsätalousinsinööriksi. Viikoittain tulee pyyntöjä saada metsuri motokuskin avuksi. ”Jari tekee nykyään metsä suunnitelmat. Ilman heitä Suomessa jäisi paljon metsä töitä rästiin.” Taimikonhoitoa kivikossa Lähellä Valkmusan luonnonpuistoa on metsäpalsta, jonka omistaja oli suunnitellut raivaavansa itse, mutta koska työ ei edistynyt, Jaken Pölli sai puhelun. Erikoiskeikalle Mussaloon Jaken Pöllin palvelut ulottuvat laidasta laitaan. Runko pätkitään ja tehdään polttopuiksi, kanto jyrsitään ja risut viedään pois. ”Tein opinnäytetyön Metsä Groupille. ”Siemenpuut ovat jääneet aikoinaan hakkaamatta. Minulla puhelin soi koko ajan ja siirryn työmaalta toiselle”, Ihalainen sanoo ja kaataa kahvia pahvimukiin. Tavallista on, että joku on ostanut tai perinyt metsätilan ja haluaa metsänsä kuntoon. Vain yksi pisto.” Parin hehtaarin taimikonhoitoa on tekemässä kaksi metsuria. Moni ymmärtää tämän ja palkkaa ulkopuolista apua.” LISÄTIETOJA jakenpolli.fi Kaksi vuotta Jaken Pöllissä työskennellyt Aapo Liakka (oik.) suunnittelee menevänsä opiskelemaan metsätaloutta.. Ihalainen parkkeeraa lava-autonsa ja alkaa tarpoa kivikkoisessa maastossa, jossa makaa peukalonpaksuisia koivunrankoja. Nyt metsuria kaivataan Mussalossa. Kesällä Jaken Pöllissä on kuusi palkattua työntekijää, talvisin kolme. Kumpareella kohoaa iäkkäitä mäntyjä. Jos asiakkaan kannattaa pestata tiettyyn hommaan joku muu kuin meidät, kerron sen kyllä.” Virolaisia metsureita Jaken Pölli ei käytä, koska monet erikoiskohteet vaativat hyvää suomen kielen taitoa. Metsuri Aapo Liakka sammuttaa sahan ja nostaa visiirin: ”Tänään löytyi taas pari ampiaispesää. ”Lähdetään erikoiskeikalle”, Ihalainen sanoo ja pyytää Aapo Liakan mukaansa. 38 Aarre 4/2021 METSÄ METSÄN UUDISTAMINEN Kun omistaja ei itse ehdi, Jake saa puhelun. Istutusta, taimikonhoitoa, ennakkoraivausta, risunajoa. Kirjoitin heidän kanssaan sopimuksen jo ennen kuin sain paperit ulos koulusta.” Ihalainen huomasi nopeasti, ettei ehdi tehdä kaikkea yksin, ja palkkasi avuksi kurssikaverinsa Jari Lipiäisen. Peruskeikkoihin kuuluu myös pihapuiden kaataminen taajamassa. Notkelmassa kaatuu risukkoa. ”Virolaisryhmät tekevät isoja työmaita. Liakka marssii autolle, riisuu paitasilleen ja juo ahneesti vettä puolentoista litran cokispullosta
Typpilannoitteen sijasta yhtiö puhuu biostimulantista, koska lannoitteen vaikuttava aine on aminohappo arginiini. ”Kun juuret saadaan biostimulantin ansiosta kasvamaan nopeammin, ne käyttävät enemmän maassa olevaa typpeä, jolloin sitä valuu vähemmän vesistöihin”, Grönros sanoo. Männyllä tehdyssä kokeessa arginiinilla lannoitettujen taimien biomassa oli kahden vuoden jälkeen 70 prosenttia ja kolmen vuoden jälkeen 140 prosenttia suurempi kuin lannoittamattomien. Maaperässä on hakkuun jälkeen yleensä runsaasti epäorgaanista typpeä, mutta taimet saavat sen käyttöönsä hitaasti. Kivennäismailla Argrowmenetelmällä istutettujen männyntaimien kasvu on ollut kahden vuoden jälkeen 70–80 prosenttia käsittelemättömiä taimia parempi. Ensimmäisiä tuloksia saadaan vuoden päästä. Jos haluaa tinkiä hieman istutusnopeudesta, pärjää noin 50 euroa maksavalla käsiannostelijalla. R uotsalainen Arevo on kehittänyt metsätaimille kasvua kiihdyttävän Argrow-starttilannoitteen. Rakeista Agrow-lannoitetta myydään 165 gramman muovipulloissa. Argrow parantaa taimien kasvua myös multavilla ja epäperäisillä maalajeilla. Tutkimusten mukaan Argrow’lla lannoitettu taimi on kolmen vuoden jälkeen ottanut maasta 12 kertaa enemmän typpeä kuin lannoittamaton. Reilut 15 euroa maksavan pullon sisältö riittää 450 taimelle. ”Kasvit käyttävät arginiinia tehokkaammin kuin epäorgaanisessa muodossa olevaa ammoniumja nitraattityppeä”, Grönros selventää. Koska lannoite on arginiini fosfaattimuodossa, taimet saavat samalla fosforia. Istutusputkeen liitettävä Argrow-laite ei juuri hidasta istutustyötä. 39 Aarre 4/2021 METSÄ HYVÄÄN KASVUUN Taimien kasvua voi kiihdyttää uudella, istutusputkeen liitet tävällä lannoituslaitteella. Pullo liitetään pottiputkeen tai käsiannostelulaitteeseen. Lannoiterakeet putoavat automaattisesti istutuskuoppaan, kun putken leuat polkaisee auki. METSÄN UUDISTAMINEN Teksti ja kuva MARKKU PULKKINEN Luke tutkii Luonnonvarakeskus perustaa tänä keväänä Argrow-tutkimusalan yhteistyössä Metsähallituksen ja Fin Forelian kanssa. Johan Grönros näyttää, että Argrow-laite pottiputken yläpäässä ei hidasta istutustyötä. Kivennäismaahan istutetuilla kuusilla kasvu on lisääntynyt kolmanneksen, mättääseen istutetuilla viidenneksen. ”Uskon, että menetelmästä tulee Suomessakin valtavirtaa”, sanoo myyntijohtaja Johan Grönros Argrow-lannoitetta ja -annostelulaitteita myyvästä Fin Forelia Oy:stä. Aikaa kuluu vain lannoitepullon vaihtamiseen. Lannoiterakeet putoavat automaattisesti istutuskuopan pohjalle, kun pottiputken leuat polkaisee auki. Stimuloi juurten kasvua Arginiini stimuloi juurien kasvua. Nopea alkukasvu lyhentää kiertoaikaa.. Lannoitteita ja laitteita myyvät Suomessa Fin Forelian lisäksi myös Svenska Skogsplantor, Uittokalusto sekä monet metsänhoitoyhdistykset. Paras tulos kivennäismailla Yhdelle taimelle annetaan 0,4 grammaa Argrow-lannoitetta, jolloin sitä kuluu hehtaarille vajaa kilo. Argrow-laitteella varustettu pottiputki maksaa arvonlisäveroineen 500–600 euroa. Argrow’n vaikutus näkyy eniten siinä, että taimen tyvi on paksumpi. Mallinnuksilla on päätelty, että nopea alkukasvu lyhentää puiden kiertoaikaa 3–5 vuotta ja parantaa myös tulevaa tukkisaantoa. Lannoitteen hinnaksi muodostuu noin neljä senttiä tainta kohden ja 65 euroa hehtaaria kohden. Tutkimusaloilta kaivettujen taimien juuret ovat silmin nähden pidemmät ja haaroittuneemmat kuin käsittelemättömien taimien juuret. Jo puolet Ruotsissa istutettavista taimista saa seurakseen biostimulantin. Ruotsin maatalousyliopiston tekemissä tutkimuksissa biostimulantti on parantanut selvästi taimien kasvua. Muutamat metsän omistajat pääsivät kokeilemaan uutta menetelmää jo viime keväänä, mutta mittaustuloksia ei ole vielä saatavissa. Argrow-menetelmää on tutkittu Ruotsissa kymmenisen vuotta
METSÄN UUDISTAMINEN Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS. MÄNTYÄ VILJELEMÄÄN Moni metsänomistaja empii männyn viljelyä hirvituhoriskin vuoksi, mutta karulla maalla ei kuusen viljely ole sekään hyvä vaihtoehto. 40 Aarre 4/2021 METSÄ VEROVINKKI HIRVITUHOJEN TORJUNTAAN ja tai mien suojaukseen liittyvät kulut voi vähentää metsäverotuksessa. VÄHENNYSKELPOINE N ON myös metsä vakuutusmaksu. Metsävakuutukset eivät kuitenkaan korvaa hirvieläin tuhoja, vaan niistä tehdään vahin koilmoitus Metsäkeskukselle ja haetaan korvauk sia valtiolta
Ja ollaanhan me koulussa harjoiteltu istuttamisen tekniikkaa”, Hautakangas sanoo. ”Pikkupaakkutaimet ja kylvö sopivat karuille maille, joita vesakko ei vaivaa”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsän hoitoesimies Juho Laitinen. Enni Hautakangas istuttaa männyn taimia Äänekosken Hietaman kylällä. ”Tykkään moottorisahahommista ja haluan työssäni muutakin kuin istua koneen kyydissä”, hän kertoo.. Aiemmin kaivinkoneenkuljettaja on käynyt laikuttamassa alueen. Männyntaimi putkeen, putki irti maasta, ja lopuksi kevyt polkaisu maahan taimen molemmin puolin. Menetelmä sopii hyvin kuivahkoille ja kuiville kankaille, joiden vesitalous on kunnossa, sekä kivisiin maihin. Istutustaimet ovat yksivuotiaita keskipaakkutaimia. Puolukkaja mustikkatyypin kankaan välimaastoon asettuvaan metsätyyppiin mänty onkin oikea puulaji, sillä kuusen tarpeisiin maassa on niukasti ravinteita. Hautakangas opiskelee metsuriksi Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksessa Saarijärvellä ja on kesätöissä Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksessä. Sopiva istutuspaikka on kivennäismaalla vähintään 20 sentin päässä humuksen reunasta. Pehmoinen mätäs olisi istuttajalle mukavampi, mutta jos maata ei ole, sitä ei ole.” Aamuvarhain liikkeelle Enni Hautakangas painaa jalallaan pottiputken maahan ja polkaisee sen leuat auki. 41 Aarre 4/2021 METSÄ Hautakangas opiskelee metsäalaa Pohjoisen KeskiSuomen oppimiskeskuksessa. O n alkukesä, ja Äänekosken Hietaman kylän Multamäessä männyn istutus on täydessä vauhdissa. ”Ei tämä ole vaikeaa, vähän hitaampaa ehkä kuin kuusen istutus, koska taimia tulee hehtaarille enemmän. ”Käytännössä männiköt kasvavat usein kivisillä paikoilla. Hän on kaapaissut kevyesti humuskerrosta niin, että kivennäismaa paljastuu noin puolen metrin pituiselta alalta. Jos oltaisiin astetta karummalla maalla, käytössä olisivat pikkupaakkutaimet tai uudistaminen tehtäisiin kylväen
Osa kierrätyskuidusta valmistetuista latvasuojista on käsitelty Trico-karkotteella. Tärkeintä on kasvattaa taimikko tiheänä, jolloin osa taimista säästyy syönniltä. Spiraalinmuotoinen muovisuojus asennetaan kietaisemalla se latvuksen ympärille. Kemialliseen suojaukseen käytettävä Trico on lampaanrasvapohjainen neste, joka suihkutetaan suihkepullolla tai reppuruiskulla taimien latvaosiin. Pienet taimet voidaan suihkuttaa kokonaan. Korkean hirvituhoriskin alueilla taimikon voi myös suojata hirvinauhalla. Varjostava lehtipuusto kannattaa raivata, sillä varjossa kasvaessaan mänty ei eritä pihkahappoja eli terpeenejä ja maistuu siksi hirville paremmin. Valmiste on hyväksytty kuluttajakäyttöön, eli omaan metsään sitä saa levittää ilman kasvinsuojelututkintoa. Tricoa saa käyttää vain kahdesti kalenterivuoden aikana. 42 Aarre 4/2021 METSÄ METSÄN UUDISTAMINEN Suojaa männyt hirviltä Hyvällä metsänhoidolla taimia voi suojata tiettyyn rajaan asti. Tänään kello herätti viideltä.. Markkinoilla on sekä muovisia että kierrätyskuidusta valmistettuja taimisuojia. Nauha liikkuu tuulessa ja toimii karkottimena. Tuote hajoaa luonnossa itsekseen noin viidessä vuodessa. Kierrätyskuidusta valmistettu suoja on holkki, joka pujotetaan latvakasvaimen ympärille. Pahimmilla talvilaidunmailla voi olla tarpeen suojata kasvatettavat taimet tämän lisäksi joko kemiallisesti tai mekaanisesti. Se on kuitenkin kallis ratkaisu. Jos luvassa on kuuma päivä, Hauta kangas aloittaa työt varhain. Järein keino taimien suojaamiseen on hirviaita. Hirvinauha on muovinen, yleensä keltainen ja leveähkö nauha, joka kierretään taimikon ympäri
Eilen istutin 15 laatikollista, sen kyllä jo tunsi lihaksissa illalla.” Märkinä maahan Kylmän alkukesän jälkeen säätyyppi vaihtui, ja nyt hellerajaa on hätistelty harva se päivä. Männyllä venyy ensin verso, ja neulaset kehittyvät vasta myöhemmin. Istutusmänniköissä tämä onnistuu nykyistä suuremmilla istutustiheyksillä tai luontaisesti syntyvän sekapuuston avulla. EteläSuomessa turvallisinta on lopettaa männyn istutukset jo kesäkuun alussa. Jos taimet ovat olleet talven ulkona, ne lähtevät kasvuun, jolloin uusi vuosikasvain katkeaa herkästi istutuksen yhteydessä. Männyn taimet tulee istuttaa aikaisin, Etelä-Suomessa mielellään jo ennen kesäkuun alkua.. Ero johtuu kuusen ja männyn erilaisesta kasvutavasta. Edellisistä sateista on aikaa, joten pintamaa on pölisevän kuivaa. Lisää tiheyttä luonnontaimista Vuonna 1969 astui voimaan maatalouden ylituotannon leikkaamiseen tähtäävä pellonvarauslaki, jonka nojalla tilan omistaja saattoi lisäkorvausta vastaan metsittää sopimukseen kuuluvan peltoalan. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen alueella männyn istutusalat ovat 2000-luvulla vaihdelleet 150–170 hehtaarin välillä. Jos tuleva kevät on kuiva ja lämmin, vaarana on, etteivät taimet saa riittävästi vettä ja kuivuvat. 43 Aarre 4/2021 METSÄ Tänään Hautakangas on herännyt viideltä, joten iltapäivän puolella työpäivä alkaa olla pulkassa. ”Istutustiheys oli tavallisesti metsänhoitosuositusten mukainen, noin 2 000 tainta hehtaarilla, mutta erilaisten tuhojen takia todellinen kasvatustiheys on usein ollut alhaisempi. Kuivahko kangas on männylle oikea kasvupaikka, vaikka toisinaan viljellään myös kuusta hirvituhojen pelossa. Mäntyä ei suositella istutettavaksi syksyllä, sillä karuhkoilla ja kuivilla mailla taimet eivät ehdi juurtua riittävästi ennen talvea. ”Mänty on kuivan paikan laji, joka aikuisena ei kuivuudesta ole moksiskaan. Eteläja Keski-Suomi kuusettuvat Vaikka metsänhoidon perusohje neuvoo viljelemään oikeaa puulajia oikealla kasvupaikalla, säännöstä on 1990-luvulta alkaen lipsuttu hirvituhojen pelossa. Istuttamalla näin korkeisiin tiheyksiin ei kannata pyrkiä, vaan tiheyttä lisäämään voi käyttää luontaisesti syntyneitä taimia. ”Olen luonnostaankin aamuvirkku ja herään jo ennen kuutta. Vaikka lukuun laskettaisiin mukaan kylvöalatkin, määrissä jäädään silti kauas kuusen taa. Pakkasvarastossa olleiden taimien kohdalla kasvukausi jää liian lyhyeksi, eivätkä neulaset ehdi muodostua. Kuusettuminen ei rajoitu Keski-Suomen maakuntaan. Jotta tuleva tukki olisi laadukasta, tyvitukin alueelta oksat on saatava kuolemaan mahdollisimman ohuina. Sama ilmiö on nähtävissä koko eteläisessä Suomessa, jonka uudistusaloista kuuselle viljellään enimmillään peräti viisi kuudesosaa. ”Kuusta on istutettu kuivahkoille, puolukkaja mustikkatyypin välimaaston maapohjille, vaikkei se niillä kovin hyvin menesty”, Juho Laitinen sanoo. Onnistuneesti uudistuneissa männyntaimikoissa taimia on yleensä yli 4 000 kappaletta hehtaarilla. Näitä niin sanottuja pakettipeltoja istutettiin usein männylle, mikä jälkikäteen katsottuna oli virhe. Mutta pieni paakkutaimi ei kuivuutta kestä. Taimikon kehitystä tulee seurata tarkasti, etteivät nopeakasvuisemmat lehtipuut pääse piiskaamaan mäntyihin latvavaurioita. Siinä, missä kuusen taimia voi hyvin istuttaa vielä juhannuksen tienoilla, olisi mäntyjen hyvä olla maassa jo aiemmin. Runsasravinteisilla kasvupaikoilla nuorten mäntyjen kasvunopeus oli suuri ja myös oksat kasvoivat paksuiksi”, kertoo Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Harri Mäkinen. Silloin, kun maa on kuivaa, taimet tulee laittaa todella märkinä maahan”, Laitinen sanoo. Jos paakusta puristettaessa tirahtaa vettä, se on riittävän märkä. On mukavaa, kun työtä saa tehdä omaan tahtiin
Joutuuko hirvituhojen pelossa kuusen valitseva metsänomistaja kuitenkin ojasta allikkoon. Korkean tuhoriskin alueilla yksi vaihtoehto on valita kasvatettavaksi noin 800 tainta ja suojata ne joko kemiallisesti tai latvan suojaimilla. Kuivahkolla kankaalla ainespuun tuotos saattaa vähetä kolmanneksen, ja koska vai kutus kohdistuu erityisesti tukkipuuhun, voi viljely käydä kannattamattomaksi. Plusmäntyjen perimä monistettiin varttamalla siemenviljelyksille, joilla ne saivat kasvaa ja risteytyä vapaasti keskenään. Osan taimista syövät hirvet Hietaman kylän männyntaimikossa hirvi tuhojen riski alkaa kohota noin neljän vuoden kulut tua istutuk sesta taimien ollessa metrin korkuisia. Terpeenit maistuvat hirville huonosti, joten mäntyjä varjostava lehtipuusto kannattaa raivata varhaisper kauksen yhteydessä. Sopiva kasvatustiheys metriseen taimik koon on luonnontaimet mukaan luettuna 6 000–10 000 tainta hehtaarilla. polven siemenviljelyksiä. Jalostus on parantanut rungon laatua ja kasvua ja vähentänyt oksikkuutta. Pohjois-Suomessa jalostettuja taimia oli vielä kymmenisen vuotta sitten saatavilla huonosti, mutta nyt niiden osuus on sielläkin noussut jo 70 prosenttiin.” Männyn jalostus alkoi Suomessa 1950–60-luvuilla, jolloin jalostuksen lähtöaineistoksi valittiin luonnonmetsistä eri puolilta Suomea yli 7 000 tervettä, kasvultaan ja laadultaan erinomaista puuyksilöä. Haapasen mukaan lähivuosina ryhdytään perustamaan männyn 2. ”Uusilla siemenviljelyksillä kyse on jalostushyötyharppauksesta, jolla voi odottaa olevan melkoinen merkitys metsätaloudessamme.” Hirvituhojen riski alkaa kohota taimien ollessa noin metrin korkuisia. Mäntyä ei suositella istutettavaksi syksyllä. 44 Aarre 4/2021 METSÄ Mäntyä on jalostettu jo 1950–60-luvuilta alkaen. METSÄN UUDISTAMINEN Jalostetut männyntaimet kysyttyjä M ännyn jalostettu viljelyaineisto on tällä hetkellä hyvin kysyttyä ja jalostettujen taimien saatavuus on kohentunut, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Matti Haapanen. Taimet ovat turvassa syönniltä vasta noin kymmenen vuoden kuluttua, kun niiden latvukset ovat karanneet hirvilehmien ulottumattomiin. Hirvien talvilaidunmailla paraskaan metsänhoito ei aina turvaa taimia tuhoilta. Vaikka kuusi säästyisi hirviltä, il mastonmuutoksen edessä kuusi on mäntyä heikompi. 1.5-polven siemenviljelyssiemenellä kiertoajan keskikasvu on 20 prosenttia suurempi kuin metsikkösiemenellä. Pintajuurisena puulajina kuusi on altis sekä kuivuudelle että myrskyille, joiden molempien ennustetaan ilmaston lämmetessä yleistyvän. Ja vaikka kuusikko säästyisi tuhoilta, ka russa maaperässä sen kasvu kärsii. ”Kriittisinä vuosina on tärkeää kasvattaa männikkö riittävän tiheänä, jotta osa tai mista säästyisi syönniltä”, Laitinen sanoo. Väärällä maaperällä kasvavan kuusikon elinvoima heikkenee, jolloin kirjanpainajatuhojen riski kasvaa. ”Sama valinta ja risteytys toistetaan jokaisessa puusukupolvessa, ja valinnalla saatu jalostushyöty siirretään käytäntöön varttamalla parhaat testatut pluspuut uusille korkeamman jalostusasteen eli 1.5-polven siemenviljelyksille.” Jalostuksen myötä männyn rungon laatu, oksikkuusominaisuudet ja kasvu ovat parantuneet. Valossa kasvaessaan mänty erittää pihka happoja eli terpeenejä. Seuraavaksi parhaita jälkeläisiä tuottaneet pluspuut risteytettiin keskenään, jolloin edulliset perintötekijät saatiin rikastumaan jälkeläisiin. Kriittisinä vuosina männikkö kannattaa kasvattaa tiheänä, jotta osa taimista säästyy syönniltä.. ”Etelä-Suomessa kaikki männyn taimitarhataimet on jo vuosia kasvatettu yksinomaan jalostetusta siemenviljelyssiemenestä
Talma. B-Cure laserlaitteiden ja FIT kipulaastareiden maahantuoja on Terveystekniikka Valko Oy. Kliiniset tutkimukset todistavat laastareiden lievittävän lihasja nivelkipuja, sekä kuukautiskipuja ja nopeuttavan ruhjeiden paranemista. Kroonisen kivun hoidossa haasteena on kipulääkkeiden vaatimaton teho. Laastarin kipua lievittävä vaikutus alkaa nopeasti ja kestää viisi vuorokautta. Laite on helppokäyttöinen ja turvallinen. HELPPOKÄYTTÖINEN JA EDULLINEN HOITOMUOTO KOTIKÄYTTÖÖN B-Cure Lääkintälaser sopii koko perheelle ja lemmikkien kivun hoitoon. LÄÄKKEETTÖMÄT KIPULAASTARIT PAIKALLISKIPUUN Uusi, lääkkeetön kipulaastari hyödyntää kehon omia lämpöja infrapunasäteitä parantaen kudoksen verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. TUTKITUSTI TEHOKAS LÄÄKINTÄLASER (808NM) Lääkintälaser tehostaa kehon omaa immuunijärjestelmää ja vahvistaa solusignaaleja. Tunnettuja vastaaiheita ei ole, mutta hoitoa ei suositella syöpäkasvaimiin, silmiin ja raskaana olevan vatsanseudulle. ”Toistuvia tilauksia tekevät kärsivät usein kulumiin tai nivelrikkoon liittyvästä pitkäaikaisesta kivusta tai väliaikaisista lihasjumista tai hermopinteestä”, kertoo maahantuojan edustaja Sanna Selenius. FIT-kipulaastareita saa muotoiltuna eri nivelille, joko kahden tai kahdeksan kappaleen paketeissa. Lääkintälaser myös nopeuttaa urheilusuorituksen jälkeistä palautumista. Muutamilta pitkäaikaispotilailta on haavaumat hoidettu kokonaan”, Metsä-Tokila kertoo. 045 609 9000 ”Vuosia sormiani vaivannut nivelrikkokipu hellitti parissa viikossa B-Cure laserin ansiosta. Laser tukee ja edistää haavan paranemista yhdessä haavan hyvän puhdistuksen ja oikean haavanhoitotuotteen kanssa. Yksi laastari pysyy paikallaan viisi päivää ja kestää suihkuttelun, sekä pienen saunomisen. ”Lääkkeettömien hoitomenetelmien käyttöä korostetaan, ja laser-hoitolaite on turvallinen ja kokeilemisen arvoinen. 30 000 ohjeenmukaista hoitokertaa. Olen pystynyt jättämään kipulääkityksen pois, nukun hyvin ja vielä bonuksena voin taas kutoa sukkia lapsenlapsilleni. HYVIÄ TULOKSIA HAAVAHOIDOSSA Uudenkaupungin terveyskeskuksen haavavastaanoton haavayhdyshenkilö Marika Metsä-Tokila yllättyi jo kuukauden hoitotuloksista diabeetikkojen säärihaavojen hoidossa. Oulun kaupungin kuntoutuspalvelujen fysiatrian yksikössä fysiatri Timo Pehkosella on käytössä B-Cure-laserlaite yhtenä ei-lääkkeellisenä kivunhoitomenetelmänä. Lisäksi se on tehokas kivun lievityksessä. MAINOS B-Cure lääkintälaser selättää kivut ja haavat MAINOS Lääkinnällinen laser on tehokas, lääkkeetön hoitomuoto kivunlievitykseen ja haavojen hoitoon. Vahvojen opiaattien käyttöön liittyvät potilaalla niiden sietokyvyn nousu, herkistyminen kivuntunteelle ja riippuvuusriski. Laastaria ei tule käyttää rikkoontuneella iholla. Aluetta hoidetaan kuureissa, yksi hoitokerta on 6–8 minuuttia kohta, 2–3 kertaa päivässä. Yliannostusriskiä ei ole. Osa vaikeistakin kiputiloista kärsivistä potilaista on saanut lievitystä kipuun, liikkumiseen ja liikeratoihin jo muutaman viikon hoidon aikana”, kertoo Pehkonen. Kliinisiä tutkimuksia, käyttäjäkokemuksia ja hoito-ohjeita löytyy sivustolta terveystekniikka.fi Puh. Hinta 14,90–39,90/pkt. Laserhoitoa on käytetty kivunhoidon tukena.Ensivaikutelma on positiivinen. Se nostaa elimistön entsyymien, kollageenin ja elastiinin luonnollista tuotantoa. B-Cure Laser on käytössä kipuklinikoilla, haavahoidossa ja jo sadoissa suomalaisissa kodeissa. Laite on myös vuokrattavissa. Näin yhden hoitokerran hinnaksi jää vain muutama eurosentti. Vaikka laitteen hinta on muutamia satasia, saa sillä huoltovapaasti n. Saatavana on malleja ammattilaisja kotikäyttöön. Suosittelen lämpimästi!” Raija Kallio, 78v. Kliiniset tutkimukset todistavat pienteholaserin tehoavan muun muassa nivelrikon, reuman, alaja yläselkävaivojen, tenniskyynärpään, fibromyalgian ja akillesjännetulehduksen aiheuttamaan kipuun, sekä edistää ihoja kudosvaurioiden paranemista; haavat, akne, herpes simplex jne. ”Neljässä viikossa saimme hyviä tuloksia kroonisten haavojen ja arpikudosten hoidossa
Aarre ja Helmi Onni, Otto, Ilo, Armas, Arvo tai Aarre. Tarmoja on nimetty jo 1800-luvulla, mutta suosionsa huipulla se oli viime sotien jälkeen. Siinä merkittävä osa kristillisperäisistä nimistä oli korvattu uusilla suomenkielisillä nimillä, ja sille on ymmärrettävä selitys. Nimen sisältö oli Raamatun ajan ihmiselle varsin tärkeä, jopa niin tärkeä, että joillekuille merkittäville henkilöille annettiin kokonaan toinen, uutta elämäntilannetta kuvaava nimi. Saulus Tarsolainen otti nimekseen Paulus, joka tarkoittaa pientä tai vaatimatonta. Viime vuosisadan alkupuolella tyttöjä nimettiin Helmeiksi, Hiljoiksi, Rauhoiksi, Vienoiksi ja Lempeiksi. Kun Kansanvalistusseura perustettiin vuonna 1874, se alkoi julkaista vaihtoehtoista almanakkaa virallisen rinnalla. Vuoden 1908 almanakka uudistui kertaheitolla, kun vuoden eri päivät omistettiin nimille eikä enää niiden kantajille, kuten aikaisemmin kirkollisessa kalenterissa oli tehty. JUURET Teksti MIINA LEPPÄNEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI K un Tarmo sai pikkuveljen, vauvan nimeksi mietittiin Urhoa, mutta pojasta tuli kuitenkin Sisu. Nimiin on liitetty lapselle toivottuja ominaisuuksia. Ne ovatkin tyypillisiä miesten ilmiönimiä samoin kuin kisailevat Taisto ja Voitto. Nämä kaksi etunimeä korostavat samansuuntaista luonteentai mielenlaatua. Simonista tuli Pietari, joka tarkoittaa kalliota. Vaikka poikaa on saatettu toivoa, yhtä hyvin tyttölapsi on ollut vanhemmilleen Lahja, Unelma, Helmi tai Tuike. Siihen vaikuttivat Elias Lönnrotin kokoamat Kalevala ja Kanteletar sekä kansallisen heräämisen aika. Kotokieliset nimet vakiinnuttivat asemansa viimeistään vuoden 1929 almanakkauudistuksessa. Jos nimi on enne, veljes parista ei tomeruutta puutu. Hiljalleen nämä ilmiönimet ovat nousseet uuteen suosioon. Kun Suomesta tuli itsenäinen valtio, suomalaisuusliike vaikutti myös nimistöön. Myös kokonaan uusia suomenkielisiä nimiä keksittiin, ja lehdistössä etsittiin tyystin uusia nimija nimipäiväehdotuksia. Sisu taas on selvästi tämän vuosituhannen nimi, vaikka joitakin kymmeniä Sisu-nimisiä naisia ja miehiä on myös 1900-luvulla syntyneissä. Suomenkieliset nimet kasvattivat tuolloin voimakkaasti suosiotaan. Silloin Usko ja Toivo olivat tärkeitä, eikä Armokaan tyystin vieras. Samaan tapaan suomalaiset äidit ja isät halusivat antaa lapselleen omakielisen nimen, joka välittää tärkeitä tunteita lastaan kohtaan. Into ja Rasa Suosittuun lastenohjelmaan tuli taannoin uusi hahmo, sympaattinen pikkukoira Valpas, joka jakaa. Itämerensuomalaisissa nimissä korostuvat ilo, hyvyys, rakkaus, toivo ja kauneus. Nimi omalla kielellä Kristillisillä nimillä on alkukielissään merkityksiä, jotka eivät suomen kielessä näy. Tällaisia nimiä olivat esimerkiksi Lemmikki, Kulta, Toivas, Mielikki tai Hellikki. Tarmolle oli silloin tarvetta. Poikia kastettiin Uljaiksi, Valioiksi, Mainioiksi tai Valppaiksi. 1800-luvun puolivälin jälkeen vanhoja suomalaisperäisiä nimiä alettiin ottaa uudestaan käyttöön. Kansakuntaa olivat synnyttämässä sekä suomenkieliset että eritoten ruotsinkielinen sivistyneistö. Esimerkiksi Matti (Matteus) tarkoittaa Jumalan lahjaa ja Anna (Hannah) armollisuutta. 46 Aarre 4/2021 JUURET AARRE VERRATON Omakieliset etunimet kasvattivat suosiotaan, kun Suomesta rakennettiin kansakuntaa. Nimessä voi näkyä myös jokin lapsen syntymään liittyvä erityislaatuinen asia. Silloin Usko ja Toivo olivat tärkeitä. Samaan tapaan nimesivät omansa myös muinaissuomalaiset esihistoriallisena aikana
Siksi Aina Valpas, Aimo Voitto tai Ilmi Selvä eivät välttämättä soveltuisi nimiyhdistelmiksi, vaikka erillisinä kaikki mainitut onkin hyväksytty väestörekisteriin. Kelpaa kaikille Perussääntö Suomessa on se, että naisen nimeä ei voi antaa miehelle eikä miehen nimeä naiselle. Muinaissuomalaiset eivät laittaneet kynttiläänsä vakan alle, sillä muinaisnimien yksi linja ennen kristinuskon tuloa ovat tiedolliset nimet: Tuntia, Vaania, Vaito, Kuuluva, Tietävä, Satatieto, Vallittu, Voipa, Yletty, Parattu (parannettu). Vanhastaan poikien ilmiönimissä korostuvat miehisinä pidetyt ominaisuudet kuten fyysinen vahvuus ja rohkeus. nimensä muutaman kymmenen pikkupojan kanssa. Ajanilmaukset Aina, Aamu ja Ilta on mielletty tytöille sopiviksi, kun taas Päiviö, Päivä ja Aatto ovat useimmiten miehiä. Harvinaisen nimen lainmukaisuus on syytä varmistaa Digija väestötietovirastosta tai seurakunnasta. Vanhat nimet alkavat kiinnostaa vasta, kun edellisestä muotihuipusta on kulunut 80–100 vuotta. Sittemmin osasta ammattinimistä on tullut sukunimiä. Tulkinnanvaraisissa nimiasioissa Digija väestötietovirasto voi pyytää suositusluonteisen lausunnon nimen sopivuudesta valtioneuvoston asettamalta nimi lautakunnalta. Nimi voi nousta muotiin sadan vuoden välein. Etunimeksi ei voida hyväksyä nimeä, joka aiheuttaa pahennusta tai haittaa tai joka ei sovellu etunimeksi. Ammatteihin liittyvät yksilönnimet ovat luontevia, sillä ammatti tai asema on voinut kulkea isältä pojalle: Kalamies, Joutsi(mies), Venemies, Kivutar, Nuolia, Noita, Seppä, Rautio, Terärautia. Tyttölapsille annetuissa nimissä näkyy naisellisiksi miellettyjä ominaisuuksia. Toisaalta kyläyhteisöissä oli tuttua ja turvallista antaa suvun nimiä, jolloin samassa kylässä on saattanut elää monta Annaa, Liisaa, Mattia ja Veikkoa. Suomen kielessä vahvasti henkisiä ja tiedollisia ominaisuuksia painottavia nimiä nykyään kartellaan, vaikka muutama Tahto, Tieto, Voima tai Valta Suomesta löytyykin. Silloin esivanhempien nimet kuulostavat tuoreilta. Ujonpuoleiset Kaino ja Vieno ovat vanhastaan käyneet sekä tytölle että pojalle, samoin edellisiä vähälukuisempi Ilo ja vielä harvinaisempi Riemu. 1900-luvun puoliväliin asti oli saatettiin kastaa perheestä useampia lapsia samalla kertaa. Lasta haittaavaa nimeä ei saa antaa, vaikka mukana olisi rakastavaa kujeilua. Pojat ovat Urhoja, Uuraita ja Valioita. Tieto ja Voima Nykyvanhemmat eivät helposti anna omalle lapselleen oman tai vanhempiensa sukupolven suosikkinimiä. Nimenanto saattoi venyä vauvan toiselle kasvuvuodelle, jolloin pienokaisen luonne on ehtinyt näyttää jo hahmoaan. Taidot ovat määrittäneet ihmistä, joten hänet on voitu nimetä Ampujaksi, Laulajaksi, Tukiaksi, tai Vartiaksi. Siinä vaiheessa Toimi, Reima, Valto, Into, Aimo tai Rasa eivät kuulosta lainkaan hullummilta, sillä toimeliaassa puolentoista vuoden iässä sattuu ja tapahtuu. Tietolipas 221 (SKS 2008) Eero Kiviniemi: Suomalaiset etunimet (SKS 2006) Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY 1999) verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu. Hillitympiä vaihtoehtoja ovat Kaino, Aatos, Taito, Mieli tai Mielo. Hilja, Tyyni, Tyyne, Rauha ja Lauha kertovat sävyisyydestä, Heljä, Hellä, Helinä, Hertta, Hellin tai Lempi taas äidillisyydestä ja kiintymyksestä. 47 Aarre 4/2021 JUURET Nimilaki säätelee Vuoden 2019 alusta tuli voimaan uusi nimilaki, joka sallii entisten kolmen etunimen sijasta neljä. Muotivirtaukset vaikuttavat nimen valintaan. Vanhoista ilmiönimistä Sulo, Jalo ja Oiva on löydetty 2000-luvulla uudelleen, tyystin uutena on noussut Valo. Joitakin nimiä on kuitenkin annettu sekä tytöille että pojille, koska ne eivät olleet ehtineet vakiinnuttaa asemaansa tietyn sukupuolen niminä. Läheisten tai sukulaisten lisäksi nimien esikuvina ovat saattaneet olla myös aateliset tai kuninkaat. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Terhi Ainiala, Minna Saarelma ja Paula Sjöblom: Nimistöntutkimuksen perusteet. Samoin etunimeksi kelpaa sellainenkin nimi, joka on vakiintuneesti Suomessa käytössä, vaikka se ei vastaisi perinteistä kotimaista nimikäytäntöä
Hattulan talon uusi elämä Kun pitkään Ruotsissa asunut Paula Ridderstad jäi leskeksi, hän alkoi etsiä kunnostettavaa taloa Skoonesta tai Toscanasta. 48 Aarre 4/2021 PUU Paula Ridderstadin lempi paikka talossaan on veranta, jota hän kutsuu kukkahuoneeksi. PUUTALO Teksti MEERI YLÄ-TUUHONEN | Kuvat JYRKI LUUKKONEN. Sitten hän päätyikin ostamaan satavuotiaan hirsitalon Ruovedeltä
49 PUU Aarre 4/2021. Paula Ridder stad osti sen vuonna 2016. Ruodeveden keskustan kupeessa sijaitseva, Hattulan talona tunnet tu hirsitalo valmistui vuonna 1918 kauppias Manu Lahosen ja hänen perheensä kodiksi. PUUTALO ”Kun pidän taukoa, tykkään lukea sisustusja puutarhalehtiä. Saan niistä inspiraatiota”, kertoo työuransa mainosalalla ulkoasusuunnittelijana tehnyt Paula. Uotila), joka teki Tukholmassa pitkän uran ulkoasusuunnittelijana. Täällä asuu Parikymppisenä Suomesta Ruot siin muuttanut Paula Ridderstad (o.s
Miehensä kuoleman jälkeen hän haki uutta remonttikohdetta joko Ruotsin Skoonesta tai Italian Toscanasta, jossa hän on viihtynyt matkoillaan. Porstuan pielessä kukkii jaloangervo. ”Olen aina ollut todella kiinnostunut vanhoista rakennuksista ja tehnyt aika monta remonttia. Hän halusi antaa taulun minulle.” PUUTALO Olohuoneen matot ja kaappi ovat Ikeasta. Ajattelin, että ei voi olla totta: olin asunut siellä kaksi vuotta lapsena.” Kaiken kukkuraksi talon pihan läpi kulkee Uotilankuja. Melkein kaikki kukat olen kaivanut Tukholman-taloni pihasta.” Nyt portinpielessä olevassa kukkapenkissä kukkivat sormustinkukat, tähtiputket, malvat, ritarinkannukset ja kurjenpolvet. Hän muun muassa maalasi talon öljymaalilla kahteen kertaan. ”Minulla on koko kesän kumisaappaat jalassa”, hän nauraa. Ensimmäiseksi piirsin talon pohjapiirustuksen ja sitten aloin purkaa Halltex-levyjä yläkerran seinistä.” Lokakuussa 2016 Ridderstadin isä, veli ja kaksi setää kävivät Paulalla kylässä. Ruoveden keskustan kupeessa sijaitseva talo valmistui vuonna 1918 kauppias Manu Lahosen ja hänen perheensä kodiksi. Suomeen minulla ei ollut mitään aikomusta palata.” Selatessaan yön tunteina netissä asuntojen myynti-ilmoituksia Ridderstad huomasi kuvan vanhasta hirsitalosta. ”Kun selasin ilmoitusta eteenpäin, huomasin, että talo on Ruovedellä. Paula Ridderstad on kunnostanut Hattulan taloa vaivojaan säästämättä. Ridderstad esittelee kullatuissa kehyksissä olevaa maalausta. Hän tunsi Lahosen perheen ja oli viettänyt täällä kesiä nuoruudessaan. Muutoin hän on remontoinut talon pitkälti yksin apunaan sähkömies ja putkimies. ”Isäni ilmoitti, että kun hän huhtikuussa täyttää 85 vuotta, hän pitää juhlansa täällä. Kun hän neljä ja puoli vuotta sitten osti Ruovedeltä vanhan hirsitalon, jonka paikalliset tuntevat Hattulan talona, pihamaa ei ollut erityisen idyllinen. Se on harrastukseni.” 20-vuotiaana Suomesta Ruotsiin muuttanut Ridderstad, 67, oli remontoinut Ruotsissa paitsi useita kerrostaloasuntoja myös funkkistalon, kesämökin sekä talon, jonka vanhimmat osat olivat 1600-luvulta. Puutarhanhoitoon Ridderstad ei ole vielä ehtinyt isommin paneutua, sillä hänen aikansa on mennyt talovanhusta remontoidessa. Se oli isältä fiksu veto. Ruovedelle Ridderstad päätyi sattumalta. ”Elämä on aika yllätyksellistä.” ”Hullu ruotsalainen nainen” Paula Ridderstad on Hattulan talon kolmas omistaja. Ruokasalin jykevä kaappikello on Paulan isän Pentti Uotilan tekemä.. ”Tämä oli yhtä ryteikköä, ja puutarhassa kasvoi heinää. ”Etsin tekemistä, joka veisi ajatukset pois surusta. Ilmoituksessa luki, että talossa on noin 200 neliö tä, seitsemän huonetta ja keittiö. 50 Aarre 4/2021 PUU K uivan heinän tuoksu täyttää ilman, kun Paula Ridderstad haravoi korsia kasaan vanhan jalavan alla. Ristipistotyynyt Paula on tehnyt itse. ”Rouva Kirsti Valtonen Helsingistä kirjoitti minulle, että hänellä on taulu talostani. Teki todella hyvää, että minulla oli jokin deadline.” Talo löytyi netistä Ensimmäisenä talvena Ridderstadin apuna oli kirvesmies. ”Tulin tänne syyskuun puolivälissä 2016. Virroilla syntynyt Ridderstad on omaa sukua Uotila
Kukkahuoneeksi kut sutun veran nan seinä on täynnä kirppu toreilta hankittuja kukkatauluja.. ”Paikalliset puhuivat, että sen osti joku hullu ruotsalainen nainen”, Paula nauraa. Heti talon ostettuaan hän oli päättänyt, että kirjastosta tulee vihreä. Se on hengittävä materiaali, jossa on eloisa pinta. Vanhoista paneelikatoista hän sai siistit maalaamalla ne kahdesti siveltimellä. ”Edellinen asukas oli kova tupakoitsija, ja olohuoneen katto oli ihan keltainen. Vinyylitapetin ja Halltexlevyjen alla oli pari kerrosta vihreää tapettia, ja alimmaisena oli pinkopahvi, joka oli maalattu vihreäksi.” Ridderstad purki seinät hirteen asti. ”Isä kutsui juhliinsa 60 henkeä. Suomessa lumppupaperi on sikakallista, joten ostin sitä Tukholmasta.” Ridderstad suosii ekologisia materiaaleja kaikkialla missä suinkin mahdollista. Tiski altaan hän sijoitti ikkunan alle, koska haluaa ihailla maisemia tiskatessaan. Sähköliesi parahiksi juhliin Hattulan talon lattiat ovat pääosin käsittelemätöntä mäntylautaa. Talo oli etsinyt vuosikausia uutta omistajaa. Olohuoneen katto tosin tarvitsi erikoiskäsittelyn. ”Tiedän, mistä ne on valmistettu”, hän perustelee. Talosta ei ole piirustuksia, enkä ole löytänyt siitä valokuvia.” Ridderstad osti talon Leena Asunnalta, joka muutti Ruoveden kirkonkylälle. Hattulan taloa esit tävän maalauksen Paula Ridderstad sai helsinkiläisrouvalta, joka vietti talossa nuoruudenkesiään. Olen niin onnellinen, että sain taulun. ”Lumppupaperi on tehty lumpuista ja sanoma lehdistä. Lopuksi hän maalasi seinät kahteen kertaan pensselillä. ”Kun aloin purkaa seiniä, kaikki niiden alla oli vihreää. Seitsemän kuukauden uurastuksen jälkeen sisäremontti oli valmis. Seiniin hän asensi ensin vanerilevyt ja sitten Gyproc-kipsilevyt, jotka hän tapetoi lumppupaperilla. Luonnonmukaisin materiaalein Hattulan taloa ei ollut vuosien varrella juuri kunnostettu, Ridderstad kertoo tyytyväisenä. ”Se on Pakan torppa, jossa asuivat Manun vanhemmat. Raaputin, pesin juuriharjalla ja hammasharjalla, hioin ja maalasin.” Eteisen ovissa on koristeelliset lasit. Huhtikuussa 2017 Hattulan talossa vietettiin Ridderstadin isän Pentti Uotilan 85-vuotispäiviä. ”Keittiö oli joskus remontoitu, ja kylpyhuone oli tehty 60–70-luvulla, mutta onneksi minun ei tarvinnut purkaa mitään käyttökelpoista.” Yläkerran neljä huonetta ja kylpyhuone valmistuivat jouluksi 2016, ja sen jälkeen Ridderstad siirtyi remontoimaan alakertaa. 51 Aarre 4/2021 PUU Maalauksessa päärakennuksen vasemmalla puolella on ruskeanharmaa, vaatimaton rakennus. Seuraavana suvena vuorossa oli ulkomaalaus. ”Siihen meni koko kesä, kun oli niin kuuma. Siinä on historiaa, jota ei ole dokumentoitu missään. Keittiön sähköliesi kytkettiin juhlia edeltävänä päivänä.” Ystävät kyläilevät Ensimmäisen kesänsä uudessa kodissaan Paula Ridderstad vietti kunnostaen koristeellista pääsisäänkäyntiä. Eristeeksi hän valitsi ekovillan. Kun ne menevät huonoon kuntoon, ne voi maalata, Ridderstad sanoo. Maalasin sen ensin eristävällä pohjamaalilla, joka sitoo nikotiinin aiheuttamat värjäymät ja hajun.” Keittiön Ridderstad hankki Ikeasta
Remontin valmistuttua Hattulan talossa on hyvin tilaa vieraille. Talvella Ridderstad lämmittää alakerran isoa takkaa. ”Se on todella vähän, kun ottaa huomioon, että pimeän tultua minulla on tapana sytyttää valot koko taloon ja sammuttaa ne vasta, kun menen nukkumaan.” Paula Ridderstad on asunut Ruovedellä pian viisi vuotta. Hän irrotti lasit, maalasi ikkunanpokat pellavaöljymaalilla ja kittasi lasit lopuksi takaisin paikoilleen aidolla kitillä. Sain paikallisilta osakseni kunnioitusta, koska en istunut ja komentanut muita vaan tein itse.” Välillä Ridderstad poikkesi Tukholmassa tapaamassa lapsiaan ja ystäviään. Takka lämpiää talvisin Syksyn tullen Ridderstad siirtyy jatkamaan remontoimista talon sisätiloihin. Paluumuuttaja on löytänyt Ruo vedeltä myös yhden lapsuuden aikaisen toverinsa.. PUUTALO ”Olen ylpeä itsestäni ja kiitollinen kaikille, jotka auttoivat minua remontissa”, sanoo Hattulan talon kunnostanut Paula Ridderstad. Samalla hän osti rakennustarvikkeita, joita Suomesta ei saa. Yläkerrassa lämmitys oli vain kahdessa huoneessa.” Uuden emännän myötä uusiksi menivät myös sähköt ja viemäröinti. Se toimii hyvin myös mäntypuisten lattialautojen alla, Ridderstad vakuuttaa. ”Aiemmin täällä oli öljylämmitys. Täällä minä viihdyn.” Polttopuut Paula saa taloon kuuluvasta metsästä. ”Jos olisin miettinyt talon ostoa pidempään, niin viiden vuoden päästä en ehkä enää olisi jaksanut tehdä remonttia. ”Päätin, etten voi asua kahdessa paikassa. Pannu oli vanha, ja öljysäiliö sijaitsi sisällä. Esimerkiksi muutamat peiliovet kaipaavat vielä kunnostamista. Halusin kaikki tauluni ja tavarani tänne. ”Kävin rautakaupassa aina työvaatteissa, joissa oli maalia vähän siellä sun täällä. Nyt ehdin nauttia myös lopputuloksesta.” Hän teki talonsa kunnostamiseksi 12–14-tuntisia työpäiviä. Yläkertaan vievät portaat on tarkoitus maalata punaisiksi. Hänellä on yhä pieni asunto Tukholmassa, mutta koti on Hattulan talossa. Se on toistaiseksi jäänyt, koska Paula pitää rappusten kulu neesta pinnasta. Ridderstad teki siitä tasoitteella harmaan. 52 Aarre 4/2021 PUU Ridderstad on käynyt läpi myös kaikki talonsa ikkunat. Myös ystävät Tukholmasta kävivät Ruovedellä usein. ”Heitä on kiva viedä Mänttään Serlachius-museo Göstaan.” Ruovedeltä Ridderstad on löytänyt uusia ystäviä ja yhden vanhan, lapsuutensa leikkikaverin Jukka Viitasalon, jonka kanssa hän aikoinaan telmi hiekkakasassa ja lumilinnassa. Koko talossa on lattialämmitys. Sillä on tavoiteltu lisää lämpöpintaa.” Sähköä talossa kuluu 13 000 kilowattituntia vuodessa. ”Takka hehkuu lämpöä pari päivää ja lämmittää hyvin kahta huonetta alhaalla ja kahta ylhäällä.” Takka on muurattu valkoisista tiilistä. Se ei ollut kovin modernia. Polttopuita hänellä on omasta takaa, sillä talon mukana tuli seitsemän hehtaaria metsää sekä peltoa. ”Rakenne on aika harvinainen ainakin tällä seudulla. Talo lämpiää maalämmöllä. Muurissa hormin molemmin puolin on kaksi korkeaa rakoa, joista näkee läpi kirjastoon
Kivitasot ovat Kurun graniittia. 53 Aarre 4/2021 PUU 3 x kotirauha PAULA RIDDERSTAD, mikä on lempi paikkasi kotona. ”Lai tan ruokaa. Kun hän purki seiniä, hänelle selvisi, että ne oli vat alun perinkin olleet vihreät. Punaisen huoneen tapetti on englanti laisen William Mor risin tuotantoa. ”Kukka huone, jonka seinällä on kukka taulu kokoelma. Harmaa sopisi paremmin astiastooni, joka on edesmenneen mieheni mummon vanhempien perua.” Kirjastosta Paula Ridderstad halusi vih reän. Keittiön kaapit Paula Ridder stad osti Ikeasta. Vaikka asun yksin, val mistan ruokaa puuhellalla ja käytän valurautaisia paistinpannuja ja pa toja.” Jos aloittaisit remontin nyt, tekisit kö jotakin toisin. Kun istun siellä vierai deni kanssa, kysyn heiltä aina, mi kä tauluista on heidän suosikkinsa.” Mitä teet kotona mieluiten. ”Ruokasalin olisin voinut maalata vaaleanharmaaksi enkä vaaleanpunaiseksi. ”Haluan säilyttää vanhat lukot, avaimet ja helat”, Paula Ridderstad sanoo.
54 Aarre 4/2021 LUONTO YÖ PUUSSA Aarre kokeili, miten hyvin uni maittaa puihin viritetyssä teltassa Verlan maailmanperintökohteen äärellä. LUONTOMATKAILU Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 54 Aarre 4/2021 LUONTO
Tentsile-kyliä on Suomessa kymmenkunta saaristomereltä Lappiin. 55 Aarre 4/2021 LUONTO Ecocamp-konseptissa yövytään ilmassa leijuvissa teltoissa. 55 Aarre 4/2021 LUONTO
”Innostuttiin kokeilemaan. Verlassa hotelli huoneet ovat tel toissa, ja luonnol lisesti myös sauna on telttasauna.. Olemme Kouvolassa Tentsile Experience Camp Verlassa, joka sijaitsee Unescon maa ilmanperintökohteen hallinnoimassa met sässä. Kahdelle tai kolmelle Laitamme kantamuksemme suojaan tentsi len alle. Haluamme jättää matkailurahat kotimaa han”, Paula sanoo. Siinä ne eivät ole samalla lailla tiel lä kuin perinteisen teltan eteisessä. Sauna lämmite tään omatoimisesti.” Hotellialueella on hiljaista. Lähin huone, valokuvaajalle varattu Tentsile Petäjä, on parin kymmenen metrin päässä, ilmassa se kin. Jokaisen edessä on taulu ja käyttö ohjeet. ”Ensikertalaisia tentsilessä”, Arto kertoo. Sadetta on tullut paljon eikä varoituksia ole, joten voitte tulistella vapaasti. Olemme luonto ihmisiä, sienestäjiä ja marjastajia.” Ystävykset siirtyvät rantaan ja ennakolta varaamaansa telttasaunaan. Nämä majoittuvat rannan tuntu massa leijuvassa Tentsile Hongassa. Varausjärjestelmästä saamamme sähkö postiviestin ohjeiden mukaisesti jätimme auton tehdasmuseon parkkipaikalle ja kä velimme yöpymisvehkeiden kanssa metsä hotelliin. Se on kuin ilmassa leijuva kevyt maja tai telttakankaalla katettu riip pumatto. Helsinkiläiset Paula ja Paul Ristoja kantavat tavaransa kaksiker roksiseen Tentsile Taskuun, jonka keihäs rauskun muotoinen yläosa soveltuu kolmel le yöpyjälle. Verlan telttakylässä on kaksi kolmen yöpyjän tentsileä ja neljä kahden hengen telttaa. On pakko vilkaista vielä ohjeita: ”Juomavettä saa sauna 1:n vesipostista. Kosken toisella puolella on Verlan puuhiomo ja pahvi tehdas. Tentsilepuumajoite on teltan kaltainen, mutta se viritetään kiinnikkeistään puun runkojen varaan. Se kuuluu ma joituksen hintaan, samoin kuin suppailu laudat, kanootit, potkupyörät ja soutuvene. Hotellin tukikohtana toimii vanha uitto tupa, joka on osa maailmanperintökohdetta. Mukaansa Ristojat houkuttelivat tampe relaisen ystäväpariskunnan Tarja ja Arto Julkusen. Vastaanottotiskiä ei ole, vaan sisäänkir jautuminen tehdään sähköpostin linkistä. ”Luontomatkailu on meille kova juttu. Se on kiinnitetty kolmella vahvalla liinalla rin teessä kasvaviin honkiin. Siellä oleilivat aikoinaan tukki jätkät, jotka uittivat puuta Kymijoen varren paperitehtaisiin. Nyt sinne saa vetäytyä, jos yö puussa alkaa tuntua tukalalta. Ylempänä rinteessä näkyy lisää puihin viritettyjä majapaikkoja. LUONTOMATKAILU Toimittaja Jukka Behm pyysi nais ystävänsä Kirsi Kos kisen kokeilemaan yöpymistä puussa. Sen tehtyäni saapuu viesti, jossa on avain koodi varusvajaan ja uittotupaan. Iltapäivällä neljän jälkeen hotelliin saa puu lisää vieraita. Polttopuita löytyy vajasta, joka on tulorei tillä ison keltaisen talon edessä. He tulivat tutustumaan Verlaan ja päättivät kokeilla uutta majoitusmuotoa. 56 Aarre 4/2021 LUONTO H otellihuoneemme, Tentsile Kaarna, leijuu metrin korkeu della maasta. Vain puita ja puihin kiinnitettyjä telttoja. Ei hälinää. Juomavesi kanisteri löytyy uittotuvalta. Tentsilen sisällä ei saa olla jalkineet jalassa, eikä siellä saa pomppia tai ruokailla. Puunkantotelineet löytyvät tuvalta ja saunalta. Siinä on pari petipaikkaa ja kaasulla toimiva jääkaappi
Suomessa on kymmenkunta virallista Tentsile Experience Campia Saaristomeren kan sallispuiston ja Inarin välillä. Kävelemme Vähä-Kamposen rantaan. 57 Aarre 4/2021 LUONTO Omatoimista matkailua Matkailuyrittäjä Sami Hänninen tarkistaa kallion laella olevan tentsilen kiristyksen ja näyttää, kuinka sinne käydään sisälle. ”Ihan oikeasti kannattaa ottaa mukaan makuualusta sekä pipo päähän. Viileää ilmaa nousee yöllä selkään, vaikka päivä olisi ollut lämmin.” Telttasaunan lempeät löylyt Julkuset ja Ristojat palaavat pyyhkeet olalla metsätietä pitkin ja huikkaavat saunan olevan vapaa. ”Myös koko alueen voi varata itselleen, vaikka käyttäisi vain yhtä tentsileä.” Hänninen muistuttaa, että varauksen yhteydessä saadut ohjeet on hyvä lukea tarkkaan. Käpytikka tiksuttelee elokuisen illan hämärtyessä. Kaikki metsähotellin vieraat kokoontuvat nuotion äärelle. On sauna ja puuceet, nuotiopaikka ja klapeja.” Viime kesänä Verlan tentsile-leiri oli avoinna ensimmäistä kesää. Telttasaunan löylyt ovat pehmeät ja kosteat. Hänninen ei käy Verlan telttaleirissä päivittäin, mutta ilmoitusjärjestelmän kautta hänet saa kiinni vuorokauden ympäri. Saunan jälkeen teemme tulet ja kokkailemme nuotioperunoita. Halukkaat voivat kokeilla myös melomista tai suppailua. ”Täällä yöpyessä voi nauttia luonnosta niin, että puitteet ovat kunnossa. Terassi jatkuu laiturille. ”Tämä on yksi tapa tuoda suomalaiset takaisin metsään”, Hänninen sanoo. Ei pää edellä niin kuin luulisi, vaan istahtamalla laidalle. Yöpyjinä oli etenkin lapsiperheitä ja nuoria pariskuntia. Verlassa on kuusi tentsilea eri kohdissa rinnettä. Väki vähenee, kun kukin etsii otsalampun tai kännykän taskulampun kajossa polun yöpymispaikalleen. Varusteiksi tarvitaan makuu pussi, tyyny, makuu alusta tai patja, otsalamppu, pipo, sään mukainen vaate tus, juomapullo ja eväät. Aikoinaan samassa kohdassa oli satama tukkia kuljettaville proomuille. Telttaleirikonseptissa luvataan istuttaa 20 puuta jokaista yöpymistä kohden. Vettä saa viskoa kunnolla eikä olo tunnu tukalalta. Esimerkiksi Verlassa teltta leirisesonki alkaa touko kuussa ja jatkuu syyskuulle. ”Täysin automatisoitu palvelu pitää kustannukset kurissa”, Hänninen sanoo. Matkailuyrittäjä Sami Hänninen kävi tarkistamassa tentsilen kiristykset.. Yöksi puu telttaleiriin. Uittoajoista jäljellä on ruostunut vaijerikela ja metallirakenteita. Tavoitteena on, että yöpy misistä ei jää luontoon jäl kiä. LISÄTIETOJA tentsilecamps.com/fi_FI/ Tentsile Experience Camp Verlan kaikista teltoista on järvinäköala. Järveen ei kannata sukeltaa pää edellä, sillä vanhassa uittovesistössä virta kuljettaa mukanaan kaikenlaista. Tarinoita kerrotaan, kunnes tuli alkaa hiipua ja pimeys laskeutuu esiripun tavoin. Puumajoitteita ei viritetä sellaisiin kohtiin, joissa yö pyjät esimerkiksi talloisivat jäkäliä
Kiipeilyä ja surffaamista harrastava parikymppinen kummityttöni pärjäisi varmasti mainiosti.” Tentsilestä ei voi poistua herättämättä toista yöpyjää. Jos olisi isompi ryhmä, samankokoisten kannattaisi yöpyä samassa teltassa.” Arto kehuu maisemia ja alueen väljyyttä. Hapuilen kännykän ja tarkistan ajan. LUONTOMATKAILU Tarja ja Arto Julkunen yöpyivät kaksikerroksisessa tentsilessä aivan Vähä-Kamposen rannassa. Nuotiolla tuli juotua yksi olut liikaa. Ja varsinkin telttasauna. On pimeää, joten täytyy olla yhä yö. On pakko nostaa hupparin huppu pään suojaksi ja vetää villasukat jalkaan. Uni ei tule heti. Täyttynyt virtsarakko havahduttaa hereille. Laskeuduttuani villasukissa varvikkoon valokuvaaja tulee vastaan rannan suunnasta. ”Yritin asettua kantavan sauman kohdalle. ”Kolmantena yönä nukuttaisi jo. Muuten on hiljaista. Ravintola Verlassa tapaamme Julkuset kahvikuppien äärellä. Hotelli huone huojuu, kun kampean makuupussista ulos, avaan suojuksen, asettaudun istumaan teltan reunalle, etsin kenkäni ja hyppään alas. Tarja oli herännyt jo puoli kuudelta. On pakko käydä tyhjentäytymässä. 58 Aarre 4/2021 LUONTO Yön hiljaisuudessa Yöpuulle asettauduttua tulee mieleen, että olisi pitänyt avata tentsilen sadesuoja nähdäkseen tähtiä. ”Nukkumisasento vaati tasapainottelua”, Arto kertoo. Mutta jos sataisi, vesi löisi sisään verkkokankaan läpi. Lentokone kiitää yli. Ristojat saapuvat hekin aamukahville kertomaan kokemuksiaan. Paula otti katon sadesuojan pois, katseli pitkään tähtitaivasta ja näki yhden tähdenlennonkin. Yöpyjien tavarat säilyvät suojassa sateelta tentsilen alla. Löydän sellaiset, mutten omiani. Paul puolestaan joutui pähkäilemään, kuinka ujuttautua kaksikerroksisen teltan yläkertaan kapeasta aukosta. Takaisin tullessa samat vaiheet päinvastaisessa järjestyksessä. Hetken valvottaa taas, kunnes uni voittaa. Aamukahville Verlaan Aamulla havahdun sateen ääniin. Kylmyys sen sijaan saapuu, vaikka alustana on joogamatto ja viltti ja kesämakuupussin lisäksi lämmikkeenä on täkki. Samalla tulee selväksi, ettei tentsilestä voi poistua herättämättä toista yöpyjää. Hän on kuulemma ollut jalkeilla jo pari tuntia, seitsemästä lähtien. Puoli kolme. ”Tottumiskysymys”, Paul arvioi. Telttaan nouseminen ja teltasta poistuminen vaativat vähän totuttelua.. Check out eli telttaleiristä uloskirjautuminen pitää muistaa tehdä ennakkoon saadusta linkistä. Tutkin kädellä kattoa ja etsin siitä roikkuvia silmälaseja. Yksittäinen punarinta ääntelee yössä. Pakkaamme tavarat kasseihin, siistimme harjalla ja rikkalapiolla tentsilen pohjan ja palaamme autolle. Myös siisti puucee ja uittotupa miellyttivät. Paulalla oli aluksi hankaluuksia kääntää kylkeä, varsinkin kun ilmatäytteinen makuualusta liukui alta sivuun. Havainto tarkentuu: ääni tuleekin tuulesta. Kahden hengen teltassa ei voi käpertyä omaan rauhaan kuin hetkeksi, sillä yöpyjät valuvat reunoilta keskelle toistensa viereen. Unimittarin mukaan Arto ei nukkunut ollenkaan, mutta niin mittari kuulemma väittää tavallisestikin. Vähitellen silmäluomet alkavat tuntua raskailta
Kuluvana keväänä sekä telttojen että asuntovaunujen myynti on kasvanut, mikä kertoo siitä, että matkailijat haluavat nyt mieluiten yöpyä omassa rauhassaan. Myös tulevana suvena matkailijoiden kannattaa varautua siihen, että osa valtion retkeilyalueiden reiteistä ja tuvista on suljettuna korjausten vuoksi. Älä roskaa! LISÄTIETOJA luontoon.fi/koronavirusohjeet Paimen viikkojen suosio jatkuu. Metsähallituksen hallinnoimille alueille tehtiin yhteensä 10,5 miljoonaa virkistyskäyttöön liittyvää käyntiä, ja metsästäjät ja kalastajat viettivät valtion alueilla yhteensä yli puoli miljoonaa päivää. Myös Metsähallitus suosittelee retkeilijöille omaa majoitetta, koska tuvissa ja laavuissa ei voida taata riittäviä turvavälejä. Metsähallituksen paimenviikoilla matkailija maksaa viikkovuokraa siitä, että pääsee viikoksi tiettyyn tupaan huolehtimaan laiduntavien lampaiden, lehmien tai hevosten hyvinvoinnista. Älä koskaan täytä juomapulloasi tuvan vesiastian päällä. Yksi yöpymis ratkaisu on katoksella varustettu riippumatto. Virkistyskäynneistä lähes neljä miljoonaa tehtiin kansallispuistoihin, mikä näkyi ajoittaisena ruuhkana suosituimpien kohteiden poluilla ja laavuilla. Jos sinulla todetaan koronatartunta majoituksen päättymisen jälkeen, ole yhteydessä lähimpään Metsähallituksen asiakaspalvelupisteeseen. Muista, että ruohikkoja metsäpalo vaaran aikana tulenteko on kiellettyä. Useimmat paimenkohteet ovat uhanalaisia perinneympäristöjä. 59 Aarre 4/2021 LUONTO NOUSUSSA OMA MAJOITE Teltat ja jopa asuntovaunut tekevät kauppansa toisen koronakesän alla. Matkailuidean nerokkuudesta kertoo se, että tulevaksi kesäksi pelkästään Lemmenjoen kansallispuiston Kaapin Jounin historialliselle saamelaistilalle haki paimeneksi 1 198 henkilöä. Varaa mukaan oma saippua, käsi desi ja vessapaperi ja pyyhi pinnat majoituksen päätyttyä. Laidunnus siis rikastuttaa luonnon monimuotoi suutta. Kaapin Jounin (1875–1956) tila sijaitsee upealla paikalla Lemmen joen rannalla. Kuten aiemminkin voittajat jouduttiin arpomaan. V iime vuosi oli kotimaisen luontoja erämatkailun huippu vuosi. Savukoskella Korvatunturin reitin pitkokset puretaan, eikä niitä olla näillä näkymin uusimassa. Joissakin paikoissa reittejä linjataan uusiksi, soritetaan ja uusitaan risteysopasteita. Kiinnostuksesta luontomatkailuun kertoo myös niin sanottujen paimenviikkojen yhä jatkuva hurja suosio. LUONTOMATKAILU Teksti MARI IKONEN Vastuullista retkeilyä Älä majoitu tupaan, jos sinulla on flunssatai vatsaoireita. Esimerkiksi Urho Kekkosen kansallispuistossa tehdään peruskorjaus Sarvijoen autio-varaustuvalla ja Sudenpesän kammilla, eivätkä ne tällöin ole retkeilijöiden käytössä. Rautulammelle rakennetaan uusi autio-varaustupa ja pieni päivätupa. Ilman laidunnusta niityt kasvaisivat umpeen ja moni harvinainen kasvilaji olisi vaarassa hävitä. OLLI JÄRVENKYLÄ / METSÄHALLITUS SANNE KATAINEN / VM-ARKISTO. Telttailun paluu Kansallispuistojen reittejä ja taukopaikkoja kunnostettiin viime vuonna lisärahoituksella, mutta korjausvelkaa jäi edelleen kurottavaksi
60 Aarre 4/2021 LUONTO HAUKKA METSÄ Vuosien tauon jälkeen aion taas keskittyä haukkojen kuvaamiseen, viettää öitäni kojussa ja katsella poikasten kasvua, kunnes viimeinenkin niistä on mennyt ja herään hiljaiseen aamuun. MATKAN VARRELTA Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO
Se seisoo hetken kuin patsas, nostaa sitten pyrstönsä, ruikauttaa varvikkoon valkoisen viirun ja hyppää siivilleen, katoaa pesänsä suuntaan. Vielä muutama viikko sitten aamut olivat täynnä väkevää jaklatusta ja naukuvia huutoja. Se hohtaa hienosti metsän hämärässä suurten mäntyjen ja kuusten, hopeanharmaiden kelojen ja maapuiden ympäröimänä. HAUKKOJEN ELÄMÄSSÄ on nyt hiljainen jakso, jonka katkaisee vain koiraan vaimea kimitys sen tuodessa ruokaa. Aamiainen on tarjoiltu ja syöty, naaraas asettuu taas muniensa päälle. Jonakin aamuna koiras kohosi korkealle metsänsä ylle syvin, kuin hidastetuin siiveniskuin ja lensi soidinta puiden kätkössä istuvalle puolisolleen. Rannan haavikossa viheltää harmaapäätikka, rinteessä kukkivat sinivuokot, ja pienen puron varressa ensimmäiset saniaiset nostavat jo päitään. Se on viimeinen jäljellä oleva kaikkiaan kuudesta pesämetsästä, joissa Kanahaukkanaaras kotimetsässään.. Tämä on ollut haukoille hyvä metsä, ne ovat pesineet täällä jo vuosia ja saattaneet siivilleen monta poikuetta. 61 Aarre 4/2021 LUONTO H uhtikuu on lopuillaan. Seuraavan kerran metsä raikaa kesäkuulla haukanpoikien nälkäisen kiljunnan täyttäessä sen. Se on juuri lopettanut ateriansa ja seisoo kupu pullottaen maassa makaavan kuusen rungolla. MINULLE METSÄ ON täynnä muistoja. Nyt äänet ovat poissa. Haukka keloo vielä nokkansa rungon säleisiin. Istun piilossani katsellen rotevaa kanahaukkanaarasta. Vuosia sitten tyvestään murtunut puu toimii naaraan ruokapöytänä, johon koiras tuo pyydystämänsä saaliit. Metsä on tulvillaan muuttomatkaltaan palanneiden lintujen laulua – peippoja, punarintoja, rautiaisia ja rastaita. Poistun varovasti kojusta ja kuljen rantaan vanhojen puiden katveessa maaliekoja kierrellen. Ympärillä on monipuoliset saalistusmaastot, joten koiraalla ei ole ollut vaikeuksia perheensä ruokkimisessa. Se on komea lintu, vanha ja vaalea
olen kanahaukkoja kuvannut. Myös omassa aktiivisuudessani on ollut välivuosia, mutta metsä on vain muutaman kilometrin päässä kotioveltani, joten sinne on ollut helppo piipahtaa muiden töiden lomassa. Haluan vielä kerran nähdä poikasten kasvun, kokea ilon ja innostuksen, jopa mielen täyttävän haikeuden, kun viimeinenkin poikanen on mennyt ja herään hiljaiseen aamuun. Niiden elämässä nopein saa saaliin, jota se sitten varjelee sisarusten ryöstöyrityksiltä levitettyjen siipien ja pyrstön suojassa. Poikasten nälkäinen kiljunta kaikuu aamusta iltaan.. Pujahdin piilooni hyvissä ajoin, kuvasin illan kauniissa valoissa, torkuin lyhyen sydänyön herätäkseni aamuvarhaisella haukkojen huutoihin. Pienihän se on, pelkkä metsikkö, mutta suurten mäntyjen alla lepää jonkinlainen rauha, ja lentopoikasaikaan metsä muuttuu aina todelliseksi haukkametsäksi. SYDÄNKESÄLLÄ HAUKOILLA ei ole salaisuuksia. Vuosien tauon jälkeen aion taas keskittyä haukkojen kuvaamiseen, viettää öitäni kojussa hienon metsän keskellä ja katsella poikasten kasvua. Poikasten nälkäinen kiljunta kaikuu aamusta iltaan, kiihtyy kiihkeäksi kuoroksi nuorten räpistellessä kilpaa saalista tuovan koiraan luo. Loput kolmetoista hehtaaria rauhoitettiin Metso-ohjelman kautta, ja haukkojen koti pelastui. Muut pinottiin tien varteen jo vuosia sitten, ja tästäkin hakkuut veivät runsaan puolikkaan. 62 Aarre 4/2021 LUONTO MATKAN VARRELTA Nuoret kanahaukat ovat aivan erivärisiä kuin vanhempansa. Innokkaimpina haukkavuosinani piileskelin kymmeniä kesäöitä kojussa nuorten elämää seuraten. Noihin päiviin on vielä pari kuukautta, mutta odotan niitä jo innolla. Väritys on lämpimän ruskea ja alapuoli pitkittäisviiruinen. Olen seurannut niiden elämää neljännesvuosisadan. Yksilöt ovat vaihtuneet, pesintään on tullut muutama välivuosi, mutta asutus on ollut katkeamatonta. Silmien keltainen saa oranssin palon vasta aikuisiällä
Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. 020 413 2277 (ark. Vastaa näin Täytä ristikon palautuslomake osoitteessa aarrelehti.fi/ristikko. Ristikon 4/2021 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 6/2021. Avain sanassa on kahdeksan kirjainta. Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 26.5.2021 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 4, PL 440, 00101 Helsinki. OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 4/2021. 8–16). Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. 63 Aarre 4/2021 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 2/2021 voittajia: Anni Frimodig, Harinjärvi Jari Kuosmanen, Kärsämäki Valma Salo, Marttila Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Ristikon 2/2021 ratkaisu: Avainsana: SUOPELTO Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruu tujen kirjaimista
64 Aarre 4/2021 HYVINVOINTI Mausta kotimaista kalaa ja riistaa kevään juhliin vaihteeksi kansainväliseen tapaan. 4 Evira suosittelee, että raakakypsytettävät kalat pakastetaan ennen käyttöä mahdollisten loisten hävittämiseksi. 2 Cevicheen sopivat vaaleat kalalajit, kotimaisista erityisesti siika. VILLIRUOKA Teksti ja kuvausjärjestelyt ELINA TEERIJOKI | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ Siikaa cevicheen 1 Ceviche on eteläamerikkalaista alkuperää oleva ruokalaji, jossa kala raakakypsytetään limettimehun hapolla. 64 Aarre 4/2021 HYVINVOINTI. 3 Ceviche tuo hapokkaan säväyksen vaikkapa saaristolaispöytätyyliseen alkupalakattaukseen. Maailman makuja Aromikas siikaceviche tuo uusia sävyjä juhlaaterian alkupaloihin tai saaristolaispöytään
Keitä perunat kuorineen. Itämaiset riistakebakot (12 KPL) 400 g riistajauhelihaa 1 kananmuna 0,5 dl korppujauhoja 0,5 dl pinjansiemeniä 1 tl suolaa 0,5 tl mustapippuria 0,5 tl jeeraa eli juustokuminaa 0,5 tl kanelia chilijauhetta maun mukaan Jos käytät puisia varrastikkuja, liota niitä vedessä noin tunnin ajan ennen käyttöä. Leivo taikinasta jauhotetulla alustalla vähän peukaloa paksumpia tankoja ja nipistä niistä vähän peukalonpäätä suurempia paloja. Keitä gnocchit runsaassa, suolalla maustetussa vedessä muutamassa erässä. Anna tekeytyä jääkaapissa 2–3 tunnin ajan ja tarjoa alkupalana. Valele valmiit gnocchit oliiviöljyllä tai voisulalla. Yllättävän helppotekoiset gnocchit ovat mieluisaa vaihtelua sekä perunan että pastan ystävälle.. Gnocchit ovat kypsiä, kun ne nousevat pintaan. Keittoaika on noin 2 minuuttia. Voit painaa palan keskelle kuopan, joka kerää syödessä kastiketta. Siikaceviche (3–4 ANNOSTA) 1 siikafilee (300–400 g) 2–3 limettiä 1 mieto chilipalko pienen punasipulin puolikas 1 pieni valkosipulinkynsi 1 tl suolaa ripaus sokeria kourallinen tuoreita korianterinlehtiä Paloittele ruodoton siikafilee pieniksi suikaleiksi tai kuutioiksi. Kuori ja soseuta ne, kun ne ovat vielä kuumia. Vinkki! Voit myös kypsentää pötköt uunissa (15 minuuttia 200 asteessa) ja tehdä pintakäsittelyn nopeasti kuumalla grillillä. Sekoita taikina tasaiseksi. Yhdistä kaikki ainekset kulhossa. Nokkosgnocchit (4 ANNOSTA) 1 l pieniä nokkosenlehtiä 1 kg jauhoisia perunoita 4–5 dl vehnäjauhoja 2 tl suolaa Keittämiseen: suolalla maustettua vettä Viimeistelyyn: oliiviöljyä tai voisulaa Puhdista ja kiehauta nokkoset, valuta ne ja purista liika vesi pois. Kuori ja silppua punasipulin puolikas ja valkosipulinkynsi ja riivi korianterista lehdet. Tarjoa gnocchit alkuruokaannoksena tai pääruokana sellaisenaan tai hyvän kastikkeen kanssa. Lisää soseeseen nokkossilppu, suola ja vehnäjauhot. Leivo niistä varrastikkujen ympärille pötköt ja kypsennä ne keskilämpöisessä grillissä läpikypsiksi. Poista chilistä siemenet ja silppua palko. Aarre 4/2021 HYVINVOINTI 65 Voit myös esikypsentää kebakot uunissa ja antaa niille grillissä vain nopean pintakäsittelyn. Tarjoa vaikkapa kermaviilistä tehdyn maustekastikkeen, hyvän leivän ja salaatin kanssa. Purista limeteistä mehu. Silppua nokkoset. Kerää kypsät gnocchit reikäkauhalla tarjoiluvadille. Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja anna taikinan levätä hetken. Jaa taikina 12 osaan
Marjaisat marengit (50 PIENTÄ TAI 20–30 SUUREMPAA) 3 munanvalkuaista 2 dl tomusokeria 2 rkl sileää metsämarjahilloa Vaahdota valkuaiset ja tomu sokeri kiiltäväksi, kovaksi vaahdoksi. VILLIRUOKA 66 HYVINVOINTI. Lisää valmiiseen vaahtoon hillo sekoittaen vain osittain, jotta vaahto jää hiukan raidalliseksi. Paista niitä noin 60–70 asteisessa uunissa vä hintään kahden tunnin ajan; sopiva paistoaika riippuu ma renkien koosta. Marengit ovat valmiita, kun ne ovat rapeita ja kuivia. Vinkki! Käytä pieniä maren keja vaikka kakun koristeina. Marengit säilyvät hyvin. 66 HYVINVOINTI Aarre 4/2021 Jos marengit ovat herkkuasi, valmista kerralla iso erä. Pursota tai nostele lusikal la marengit leivinpaperille uunipellille
KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkko palvelumme kautta aarre lehti.fi. 020 413 2277 (ark. Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä kappaletta Into Kustannuksen lahjoittamaa Risto Isomäen tietokirjaa Ruoka, ilmasto ja terveys. Aarre 4?/?2021 VAKIOT 67. ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Muista merkitä palautteeseen, onko se tarkoitettu vain toimituk selle vai julkaistavaksi Aarteen Keskustelua palstalla. LISÄTIETOJA intokustannus.fi VASTAA NÄIN LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN VOI täyttää Aarteen verkkosivuilla osoit teessa aarrelehti.fi/kilpailut TAI VOIT POSTITTAA kyselylomak keen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. . ?Muu lukija 2. Voit pos tittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoitettua postia. ?Vastasi odotuksiani . VIIME VOITTAJAT AARRE 2/21:N kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Kämpän Hempan savotat. Varusta kuori kirjeposti merkillä. . Varusta kuori kirjepostimerkillä. ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. 3. ?Aarre-lehden kestotilaaja . 1. 8–21). ?Olen . Fis karsin puutarha ja retkisahan voittivat arvonnassa itselleen Henrik Blomqvist, Keuruu, Päivi Hoimela, Nyystölä, ja Leena Vänskä, Helsinki. VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. ?Irtonumeron ostaja . ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. ?Tilaajan perheenjäsen . Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Isomäki käy kirjassa tiiviisti ja yleistajuisesti läpi, miten voimme vähentää päästöjämme tavoin, jotka samalla pitävät meidät terveempinä. ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita Risto Isomäen tietokirja. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Yhden palkinnon arvo on 25,90 e. Aarre 4/2021 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 26.5.2021 mennessä ja osallistu arvontaan. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi
Horsmateellä voi yrittää ehkäis tä myös turistiripulia, kun teetä siemailee ulkomaanmatkan aikana. Siitä alkaa kevät! Maitohorsma on monikäyttöinen kasvi. Vaikka maitohorsma on olemuk seltaan kuningatarmainen var sinkin ollessaan kukassa, kasvi on kuitenkin miehen ikioma auttaja. Hyödyn saa syömällä horsmaa tai juomalla horsmanlehtiteetä. Joka kevät olen tarkkana, sillä heti kun routa on väistynyt ja aurinko lämmittänyt lumen alta paljastunutta maata, luvassa on herkkua. Aromikasta teetä Maitohorsma on oiva teeyrtti. Aarre 4/2021 HYVINVOINTI 68 M oni maitohorsmaa himoitseva tietää tar kalleen, mistä kasvia kannattaa etsiä. Horsmateen juomisesta on tukea terveydelle. Kasvin vihreistä, nuoris ta lehdistä saa aromikasta teetä, kunhan lehdet hiostetaan eli fer mentoidaan ennen niiden nopeaa kuivattamista teeksi. Lisään niitä mielelläni myös veit sipestoon eli villiyrteistä tehtyyn hakkelukseen muiden villivihan nesten kumppaniksi. Jos eturauhasvaivat ovat jo hankaloit tamassa elämää, horsmaa voi käyt tää uutteena eli tinktuurana. Köyhän miehen parsaa Maitohorsman vihertävän viinin punaiset, palmumaiset versot ovat köyhän miehen parsaa, joka mie lestäni päihittää tavallisen parsan maun ja suutuntuman. Kun suuntaa kulkunsa hak kuuaukoille, voi olla huoletta: sa toa kyllä riittää. Monipuolinen arvokasvi Hakkuuaukkojen kaunistaja maitohorsma on herkkua lautasella. Ilman fermentointia horsmateen maku on vaatimaton, mutta hios taminen nostaa esiin lehtien kuk kean ja jopa hedelmäisen maun. Vanha kansa on kutsunut maito horsmaa rieskaruohoksi, hepohän näksi, paloruohoksi, maitiaiseksi, tuliheinäksi ja rentun ruusuksi. Maitohorsma tunnetaan miehen eturauhasvaivojen ehkäisijänä. Kasvissa on melko runsaasti pro teiineja (5 g/100 g) samoin kuin karotenoideja, hivenaineita, B vitamiineja ja Cvitamiinia. Mikä onkaan ihanampaa kuin pannulla voissa kuullotettu ren tunruusuparsa mausteenaan hie man sitruunamehua ja sormisuo laa. Miehen paras ystävä Maitohorsma on superruokaa, joka hätätilanteessa auttaa erämaahan eksynyttä pysyttelemään hengissä. KIVIMETSÄSSÄ Teksti ja kuvat RAIJA KIVIMETSÄ | Kuvitus AINO SAARIKIVI Lehdet kannattaa hiostaa eli fermentoida.. Kasvin aniliininpunaisia kukkia käytän leivontaan, juomiin ja salaat teihin. Parsavaiheen jälkeen kasvin nuoret lehdet sopivat salaatteihin, munakkaisiin, ohukaisiin, paistok siin, keittoihin ja smoothieen. Itse juon aina paria viikkoa ennen ul komaanreissua maitohorsmateetä, sillä se lisää ruuansulatusentsyy mien tuotantovalmiutta. Ne ovat maultaan raikkaita ja mietoja. Minulle mai tohorsma on ihastutta van monipuolinen ar vokasvi, joka tarjoilee niin makuelämyksiä kuin silmäniloakin. Kasvi on karujen paikkojen kaunistaja, joka viihtyy tulipalojen kulottamilla mailla ja hakkuuaukeilla. 1962) on kokenut villiyrttikouluttaja ja tietokirjailija. Maitohorsmateellä voi helpottaa oloaan silloinkin, kun tekee muu toksia omaan ruokavalioonsa. Pieni pussillinen kuivattua maito horsmaa on helppo kantaa mukana reissuilla. Siitä hyötyvät suoliston limakalvovaivojen ja ruuansulatusongelmien kanssa kamppailevat. PAULA MYÖHÄNEN Kivimetsässäpalstan toimittaja, FM Raija Kivimetsä (s. Teen niistä myös kukkasokeria ja suolaa. Teetä nauttimalla voi helpottaa jännitysperäisiä vatsakipuja, nä rästystä tai suolisto katarria
Muista! Maitohorsma leviää paljaille maille tehokkaasti valtavan siemennyksensä ansiosta. GLUTEE NITON 69 HYVINVOINTI Aarre 4/2021 Maitohorsmabanaanikakku 2 isoa, tummunutta banaania noin 3 dl tuoreita maitohorsmankukkia (tai 1 dl kuivattuja) 3 luomumunaa 1 dl raakaruokosokeria 1,5 dl kylmäpuristettua neitsytoliiviöljyä 2–3 rkl luomusitruunan mehua vajaa 3 dl gluteenitonta kaurajauhoa 1 dl mantelijauhoa 2 tl leivinjauhetta vajaa 1 tl suolaa 2 tl vaniljasokeria 0,5 tl jauhettua pomeranssinkuorta (2–3 soseutettua Medjool-taatelia) Vuokaan: 1 rkl voita Soseuta ylikypsät banaanit haarukalla ja kaada sose kulhoon. Vinkki! Jos noudatat ketogeenistä ruokavaliota, voit korvata kaurajauhot mantelijauhoilla (yhteensä 4 dl). Maitohorsman viininpunaiset, nuoret versot voi kypsentää pannulla ja nauttia kevätherkkuna vihreän parsan tapaan. Nauti kahvin, teen tai vaikkapa kuohuviinin kanssa. Anna kakun jäähtyä hetki ennen tarjoilua. Kypsennä kakku 175-asteisessa uunissa noin 50–60 minuuttia. Yksi kasvinverso voi kasvu kauden aikana tuottaa jopa 80 000 siementä. Kokeile maitohorsma teetä suun kurlauk seen kau pan suu vesien sijasta. Sekoita banaanisoseen joukkoon puuhaarukalla maitohorsmankukat, kananmunat, sokeri, oliiviöljy, sitruunamehu, jauhot, joihin olet sekoittanut leivinjauheen, sekä mausteet. Nuo ke veät, valkeat siementöyhdöt voivat kulkeutua tuulen mu kana pitkiäkin matkoja. Sekoita kakkutaikina tasaiseksi ja kaada se voideltuun, pitkulaiseen kakkuvuokaan. Vahva horsmatee tunnetaan suun ja nielutulehdusten hoi tajana. Gluteenittomasta banaanikakusta voi muokata myös ketoilijalle sopivan version.. Jos saat pintahaavan, maito horsman lehteä voi käyttää piharatamon ja siankärsä mön lehtien tapaan haavan hoitamiseen ja veren vuodon tyrehdyttämiseen
Käyttämätön metsävähennyspohja siirtyy eteenpäin myös silloin, jos metsät liitetään yhteismetsään. Metsässä on kuitenkin oltava hakkuumahdollisuuksia, sillä etua metsävähennysoikeudesta tulee vasta puun myyntitulojen verotuksen kautta. Metsävähennystä voi vaatia 60 prosenttia verovuoden metsätalouden pääomatuloista. Minimisumma on 1 500 euroa, joten puunmyyntituloja vuoden aikana on oltava vähintään 2 500 euroa. 70 Aarre 4/2021 OMA TALOUS OSTAJAN PORKKANA Metsävähennykseen on hyvä tutustua viimeistään metsätilakauppaa tai sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa. M etsävähennys on veroetu, joka kannustaa metsänomistajia ostamaan metsiä ja tekemään puukauppaa. On tärkeää huomata, että metsävähennystä voi käyttää vain metsän omistaja. Jos vanhemmat jättävät itselleen hallintaoikeuden perilliselle luovuttamaansa metsään, metsävähennysoikeutta ei voi käyttää kukaan niin kauan kuin tila on vanhempien hallinnassa. Kun pohditaan metsätilan sukupolvenvaihdoksen toteutustapaa eli sitä, siirretäänkö metsä eteenpäin kaupalla, lahjanluonteisella kaupalla vai lahjana, metsävähennysoikeus lisää ostamisvaihtoehdon houkuttelevuutta. Vastikkeetta eli lahjana tai perintönä saadusta metsästä ei synny metsävähennysoikeutta. Etu syntyy vasta puuta myytäessä.. Jos lahjatai perintömetsällä kuitenkin on käyttämätöntä metsävähennyspohjaa, se siirtyy uudelle omistajalle. Jos sovittu kauppahinta on alle 75 prosenttia markkinahinnasta, erotus käypään arvoon katsotaan lahjaksi ja kauppaa kutsutaan lahjanluonteiseksi kaupaksi. Metsävähennysten yhteismäärä lisätään luovutusvoittoon myös silloin, jos luovutusvoitto on laskettu hankintameno-olettamalla. Vaadittava itse Verottaja ei tee oma-aloitteisesti metsävähennystä puukauppatuloista maksettavasta pääomaverosta, vaan metsänomistaja vaatii sitä itse kunkin verovuoden metsäveroilmoituksessa. Metsävähennyspohja kannattaa käyttää yleensä mahdollisimman nopeasti, vaikka käytölle ei ole takarajaa. Metsävähennystä käyttää vuosittain yli 16 000 metsänomistajaa. Hankintahintaan lasketaan mukaan myös varainsiirtovero, lainhuutokulut, kaupanvahvistajan palkkio ja muut mahdolliset hankkimiseen liittyvät kulut. Apua voi kysyä esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksestä. Esimerkiksi 95 000 euron arvoisen metsätilan ostaja saa metsävähennyspohjaa 57 000 euroa. Metsävähennys toimii niin, että metsämaata ostava saa 60 prosenttia metsän hankintahinnasta niin sanottua metsävähennyspohjaa. Kun metsänomistaja myy tilalta puuta, hän voi pienentää puunmyyntituloista maksettavan pääomatuloveron määrää käyttämällä saamaansa metsävähennyspohjaa. Lisätään luovutus voittoon Kun metsä myydään eteenpäin, käytetystä metsävähennyksestä lisätään luovutusvoittoon osuus, joka on enintään 60 prosenttia luovutettavan metsän hankintamenosta. Lähisukulaisten väliset sukupolvenvaihdoskaupat, kun tila on omistettu vähintään 10 vuotta, ovat kuitenkin luovutusvoittoverovapaita, samoin metsän liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan. Kaupan osuudesta syntyy metsävähennysoikeutta. HYVÄT NEUVOT Teksti ANU SUSI | Kuvitus AINO SAARIKIVI Sukupolvenvaihdoksissa tilan myyntihintaa usein kohtuullistetaan alle metsän käyvän (eli markkinahintaisen) arvon. Kun metsällä on useita omistajia tai myydään vain osa tilasta, luovutusvoiton ja jäljelle jäävän metsävähennyksen laskeminen on monimutkaista. Se lisää siten myyjän luovutusvoittoveron määrää. Kannustaa kauppaan Metsävähennysoikeutta syntyy, kun metsää hankitaan vastikkeellisesti eli ostetaan. Näin hän voi päättää, milloin ja paljonko kerrallaan käyttää jäljellä olevaa metsävähennyspohjaansa
Vähennyksen käyttöönottoa edelsi vuosien keskustelu sopivasta keinosta metsäti lojen sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi. MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen pitää ajatusta yritysmäisen metsätalouden harjoittajien sukupolvenvaihdosten helpottamisesta yhä tärkeänä, mutta vähennyksen toteutus vesitti idean. Metsävähennystä vaati vuosina 2018–2019 keskimäärin 16 600 metsänomistajaa, ja vähennysten arvo oli 253 ja 241 miljoonaa euroa. Tilan on oltava runsaspuus toinen, jotta edun voi hyödyntää. Vähennyspohja on käytettävä 15 vuoden kuluessa, eikä sitä voi siirtää eteenpäin. ”Metsälahjavähennyksen perusongelma on se, että se tavoittelee lahjoitusten lisäämistä. Arvo verotuksessa määräytyy metsän tuottoarvon mukaan, eli EteläSuomen metsähehtaari on arvokkaampi kuin PohjoisSuomen. Ei tarkkaan tiedetä, monessako sukupolvenvaihdok sessa on ajateltu metsälahjavähennystä, sillä asia ti lastoituu vasta, kun vähennystä haetaan tuloverotuk sessa. Vähennys on käytännössä suunnattu vain suurille tiloille. ”Näin mukaan saataisiin myös keskikokoi set metsätilat.” Valtiolle metsälahjavähennys on kustannustehokas, sillä veroetu konkretisoituu vasta metsänomistajan taloudellisen aktiivisuuden eli puunmyyntien kautta.. metsa keskus.fi Haetaan 2Llomakkeella Voi hakea 50 % metsä talouden pää omatuloista, mutta enintään 195 000 e ja vähintään 1 500 e vuodessa Vähennyspohja on käytettävä 15 vuo dessa Metsälahjavähennyspohjaa ei voi siirtää eteenpäin Entäs se metsälahjavähennys. Samoin käy, jos tila lahjoitetaan useammalle perilliselle. ”Tulokset näiltä kahdelta vuodelta kertovat, että metsälahjavähennyksessä epäonnistuttiin useissa asioissa”, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutki ja Jussi Leppänen, joka oli aikanaan mukana asian tuntijaryhmässä sekä kirjoittamassa Luken lausuntoa lakiesityksestä. V uonna 2017 voimaan tulleen metsälahja vähennyksen tavoitteena oli lisätä sukupol venvaihdoksia, suurentaa tilakokoa ja kan nustaa puun myyntiin. Luvut ovat pieniä, kun niitä vertaa paljon laajempaa metsänomistajajoukkoa koskevaan metsävähennyk seen. Lausunnossa tutkijat arvioivat vähennyksen vaiku tuksen jäävän pieneksi. Vähennysten määrä oli 2,2 ja 1,9 miljoonaa euroa. Lahjanluonteisessa kaupassa metsälahjavähen nys pienenee tai poistuu kokonaan. Jos metsä lahjoitetaan yhdelle lapsista, lahjoittajan pitää joko suosia yhtä toisten kustannuksella tai löytää tämän sisaruksille muuta taloudellista kompensaatiota. 71 Aarre 4/2021 OMA TALOUS METSÄVÄHENNYS KOSKEE 1.1.1993 JÄLKEEN vastikkeellisesti hankittuja metsiä HAETAAN METSÄVEROILMOITUKSELLA VOI HAKEA 60 % metsävähennyskelpoisten metsien pääomatuloista, vähintään 1 500 e vuodessa VOIMASSAOLOAIKAA EI ole rajattu JÄLJELLÄ OLEVA metsävähennyspohja siirtyy seuraavalle omistajalle, jos metsä siirtyy vastikkeetta (lahja, perintö, yhteismetsä) Metsälahja vähennys Koskee tietyin edelly tyksin 1.1.2017 jälkeen lahjana saatuja metsiä Määrän voi laskea laskurilla: metsalahja vahennyslaskuri. Tutkijat epäilivät ehdon voivan johtaa jopa ylihakkuisiin, jotta vähennyspohja saadaan käytettyä. Käsitykseni mu kaan maatilojen perintö ja lahjaveroon kohdistuvat huojennukset ovat yleensä lisänneet lahjanluonteisia kauppoja”, Leppänen sanoo. ”Tilojen kokovaatimuksia pitäisi laskea”, Hakkarai nen arvioi. Metsälahjavähennyspohjaa syntyy vasta, kun lahjana annetun metsän arvo verotuksessa ylittää 30 000 euroa tai kun lahjoitettavan metsän ala on yli 100 hehtaaria. Vuosina 2018 ja 2019 metsälahjavähennystä haki Verohallinnon mukaan 141 ja 150 metsänomista jaa. Metsän jakaminen usealle lahjansaajalle pienentää saatavaa vähennystä, koska vähennyspohjaa syntyy vasta 30 000 euroa ylittävältä lahjan osalta
P :t u l e t s u d e i T info@luonnonperintosaatio.. www.luonnonperintosaatio.. Kiitos jo etukäteen. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy www.finnenterprise.fi Puh. 09-2418498 www.tuomontupa.fi. alv AIMO LAHTI suunnittelija william.wadstein@finnenterprise.fi Pelastuskoira on eksyneen ystävä Pelastuskoirat toimivat poliisin ja muiden viranomaisten apuna kadonneiden henkilöiden etsinnöissä koko Suomen alueella. Toivommekin maa-alueiden omistajilta myönteistä suhtautumista maastojen käyttöön koiria koulutettaessa ja testatessa niiden osaamistasoa. Luotettavaa välitystä yli 30v. 03 734 7211 www.siemenjakone.fi TÄSSÄ ON HYVÄ PAIKKA SINUNKIN ILMOITUKSELLESI! TILAA HETI 040 720 7981 3 ilmoitus ta vain 580 € + alv ETSIMME ASIAKKAILLEMME RANTAHUVILAA/TALOA RANNALLA Ympärivuotiseen asumiseen sekä vapaa-aikaan. 72 Aarre 4/2021 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Vihdintie 4, 00350 Helsinki p. kokemuksella. Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. koti M etsä Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 on monelle PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja raivaussahat meiltä verkkokaupastamme OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 P a k u r i m e t s ä n m u s t a k u l t a +18% vuosituotto-odotus K Ä Ä PÄ F O R E S T Maailman suurin pakurin viljelyverkosto Tilaa ilmainen pakurin kasvatuksen infopaketti ja metsällesi räätälöity tuottoarvio kaapaforest.fi info@kaapaforest.fi KLAPISÄKIT POLTTOPUILLE • Isot ja pienet • Todella kestäviä • Heti varastosta • Kattavin mallisto • Toimitus kotiovelle WWW.SÄKKIKAUPPA.FI KYSY LISÄÄ INFO@JUBILO.FI TAI 020-7306100 PIHAAN PUUTARHAAN METSÄÄN PALVELEVA ERIKOISLIIKE SINCE 1965 Saksalankatu 28 15100 LAHTI P. 09 135 1358 VILJAMI PYLKÄS (ROKKA) "Kenttäkokemusta" DEKO (lupavapaa) Suomi m/31 795 e sis. Pelastuskoirien koulutus tapahtuu kaikenlaisissa maasto-olosuhteissa. Ku va : Ha nsu La ita la 5 9 3 6 8 5 4
__?/?__?/ 20___ . Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. 6 lehteä 73,80 e . Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – Sähköposti Haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja etuja . lahjaksi alkaen. 73 Aarre 4/2021 VAKIOT PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 lehteä 73,80 e • laskutusjakso 11 lehteä 119 e (12 kk) Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. sähköpostilla . . H AN NE MA NE L I U S J O HAN NES W IEH N ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 27.5.2021 Näin ehkäiset taimikon ahavatuhoja Metsänhoitoa sopusoinnussa luonnon kanssa Kalaretkellä Kymijoella Vinkit aloittelevalle metsäsijoittajalle www.usewood.fi, puh 040-1830366 Metsänomistajan pienkoneet. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki aarrelehti.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). 11 lehteä 119 e (12 kk) . Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. tekstiviestillä. Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . • Kombi-, ajoja hakkuukoneet • Risuraivaimia myös traktoreihin • Vaihtokoneita Katso videotnettisivultamme. Varaa aika esittelylle.. Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stim edia Oy Asia kas palv elu Tun nus 50 025 96 Info A2 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. 2021! Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. digitilauksena 12 kk 94,80 e . Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. AARTEEN TILAUSLOMAKE . Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. itselleni?. seuraavasta numerosta?
Sen sijaan täysin vaille huomiota on jäänyt maailman merillä vähän suurempina kappaleina kelluvan muovin ongelmallisuus. Se on tunnetuista materiaaleista kaikkein energiaja hiili-intensiivisimpiä. RISTO ISOMÄKI Miksi puuveneiden olisi syytä palata takaisin ISOMÄKI Päällystetyt puuveneet olisivat ilmaston kannalta kova juttu.. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 4/2021 VAKIOT 74 T iedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa on viime vuosina puhuttu paljon kelluvasta muoviroskasta ja sen valtameriin muodostamista, pienen mantereen kokoisista jätelautoista. Tämä on suuri onnettomuus ympäristön ja ilmaston kannalta. Hiilikuituvahvisteisen muovin tuotanto kuluttaa kiloa kohden reilut sata kilowattituntia energiaa. Puuveneitä on alettu ajatella katoavana kansanperinteenä. Myös veneissä nykyään käytettyjen materiaalien kierrätys on vaikeaa ja kallista. Herättikö kolumni ajatuksia. VENEET TEHTIIN AIKOINAAN puusta, mutta sittemmin puuveneiden osuus on laskenut romahdusmaisesti. Vaikka lasikuitua on vain parin millin paksuinen kerros vahvan puurungon ympärillä, ulkopinta on yhtä vaivaton hoitaa kuin muoviveneellä. Merten ”roskalauttojen” alueella on keskimäärin 50 grammaa muovia hehtaarilla. Tämä vastaa kymmenen öljylitran tai viidentoista kivihiilikilon sisältämää energiamäärää. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. Ensimmäiset muovit tehtiin aikoinaan puusta, ja ainakin Stora Enso on kehittänyt myös puupohjaisten hiilikuitujen valmistusmenetelmiä. Pienikokoinen, kelluva muoviroska on todellinen ongelma, mutta tilanteen kammottavuutta on liioiteltu. PUU OLISI RATKAISEVASTI ilmastoystävällisempi vaihtoehto. Oma veneeni on ikivanha, puurunkoinen mutta lasikuidutettu meriläinen eli itäsaariston fiskari. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Nykyisellä identiteettipolitiikan valtakaudella ei tietenkään saisi sanoa, että jokin ongelma ei ole meidän aiheuttamamme, mutta tässä tapauksessa asia nyt vain on niin. Muovi aiheuttaa kuitenkin tämänkaltaisia haittoja vain silloin, kun se oikeasti päätyy valtamereen. Nykyaikaisia purjeveneitä ja moottoriveneitä ei nimittäin enää tehdä lasikuidusta vaan hiilikuituvahvisteisesta muovista (carbon fiber reinforced plastic). Muutamat ystäväni kävivät aikanaan perinneveneidensä kanssa joka vuosi raivokkaan kamppailun siitä, ehtivätkö he saada huoltotoimet valmiiksi ja veneen vesille ennen kuin kesä on ohi. Minusta se on erinomainen kompromissi helppohoitoisuuden sekä perinteiden vaalimisen ja ympäristöystävällisyyden välillä. Paperikassilla on tutkimuksien mukaan neljä kertaa suurempi hiilijalanjälki. MYYTTI VALTAMERTEN suunnattomista, yhtenäisistä, kelluvan muoviroskan mantereista olisi muutenkin hyvä purkaa. Mutta uusilla, lasikuituakin paremmilla materiaaleilla kevyesti päällystetyt puuveneet olisivat ilmaston näkökulmasta aika kova juttu. Toisin sanoen yhden tukevan muovimukin verran 10 000 neliömetriä kohden. En usko, että vanhanaikaiset puuveneet tekevät näyttävää paluuta. Ja sisällä kaikki pinnat ovat puuta. Esimerkiksi Intiassa olen nähnyt jokia, jotka kuivuvat osaksi vuotta ja joiden koko pohja on monsuunisateiden tullessa vuorattu paksulla, muoviroskan muodostamalla peitteellä. Suomessa jäteastiaan pudotetulla muovilla ei käytännössä ole nollasta poikkeavaa mahdollisuutta päätyä albatrossien tai merikilpikonnien vatsaan. Vai olisiko öljypohjaiset hiilikuidut ja muovit mahdollista korvata puusta valmistetuilla mutta muuten vastaavilla materiaaleilla. Lukuisat merilinnut, merikilpikonnat ja merinisäkkäät menehtyvät joka vuosi muoviroskan takia. Lasikuidutettu puuvene on perinnetietoisissa piireissä halveksittu ratkaisu. Omana kiireentäyteisenä aikanamme on toki helppo ymmärtää, miksi perinteiset puuveneet eivät enää ole suosittuja. Suomessa on ilmaston ja ympäristön kannalta jatkossakin älykästä pakata erilaisia elintarvikkeita muoviin, sillä tämä pidentää niiden elinikää ja vähentää hävikkiä. Myöskään muovikassien vaihto paperikasseihin ei olisi mikään ekoteko. Nykyaikainen viiden tonnin painoinen purjetai moottorivene on siis aiheuttanut aikamoisen hiilipäästön jo ennen kuin sitä on edes laskettu vesille