24 Aamukävelyllä METSÄTIELLÄ Nuori lintuharrastaja Eetu Paljakka tunnistaa 400 lintulajia niiden ääntelystä, s. 10 METSÄN UUDISTAMINEN Koivut maahan porakoneella s. 38 ?13,40 € 4 | 2022 AARRELEHTI.FI Elävää saunaperintöä s. oma talous Metsässä maailma asettuu paikoilleen ja tunnen olevani osa sitä. . puu . . 44 Millainen metsävakuutus. . hyvinvointi . s. juuret . 18 Teltta avuksi metsätöihin s. . metsä ????. s. 30 METSÄTUHOT Kirjanpainaja iski metsääni s. luonto . 62 Hyvät neuvot AR-20220427-457261-_5344671.indd 1 AR-20220427-457261-_5344671.indd 1 28.4.2022 10.35.33 28.4.2022 10.35.33
Kirjanpainajan jäljet puissa ovat käymässä valitettavan tutuiksi yhä useammille metsänomistajille. Sekin osoittaa, miten laajalle ongelma on ehtinyt levitä. Maakunnat jutuissa ovat Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Keski-Suomi. Vain ääliö roskaa, häiriköi, vahingoittaa puita, sytyttää luvattomia makkaratulia ja unohtaa muutenkin jokamiehen vastuun, jokamiehenoikeuksien tuiki tärkeän kääntöpuolen. Metsän kasvatus on ylisukupolvista toimintaa. ”Alueilla, missä on syntynyt tuoreita tuulenkaatoja ja edellisenä kesänä kirjanpainajan kannat ovat olleet korkealla, kirjanpainajaa on pidettävä erityisesti silmällä”, varoittaa blogissaan aihetta pitkään tutkinut maatalousja metsätieteiden tohtori Heli Viiri, joka on nyt siirtynyt metsäyhtiön palvelukseen. 3 Aarre 4/2022 METSÄ Luontoretki voi olla tutkimus matka historiaan. MARKKU PULKKINEN JO HA NN ES W IEH N KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Ruotsissa kirjanpainaja aiheutti vuosina 2018–2020 ennätysmäiset yli 18 miljoonan kuutiometrin metsätuhot. Metsätuholakia muutettiin tämän vuoden alussa niin, että keskisessä Suomessa aikaistettiin kuusipuutavaran viimeistä kuljetuspäivää metsästä. Kirjanpainajien pääparveiluaikaa on toukokuu, joten tämä on otollisin ajankohta muistuttaa asiasta eteläisen Suomen metsänomistajia ja kehottaa heitä tarkkailemaan varttuneita kuusikoitaan. Menneisyyden aarteisiin kannattaa suhtautua kunnioittavasti ja pitää mielessä se, että hylätyt rakennukset voivat olla vaaranpaikkoja. S ovin toimittaja Markku Pulkkisen kanssa jo syksyllä, että juttu hänen metsänsä viimekesäisestä kirjanpainajatuhosta (ks. Myös Metsänomistaja-sarjan jutussa sivulla 18 ja koivunistutusjutussa sivulla 30 mainitaan kirjanpainajatuhot, joiden vuoksi on jouduttu kuusikon pakkohakkuisiin. Maltilla luontoon Kirjanpainaja kannattaa ottaa vakavasti PÄÄKIRJOITUS Tutkijoille tuhot eivät tule yllätyksenä. Metsänomistajalle kuusikon suunniteltua aikaisempi päätehakkuu on järkytys, mutta metsäntutkijoille tuhot eivät tule yllätyksenä. Aikaisemmin ulkomaanmatkailua rajoitti pandemia, nyt muun muassa maailmanpoliittinen epävarmuus ja kansalaisten kiristyvä taloustilanne. AR-20220427-457263-_5344684.indd 3 AR-20220427-457263-_5344684.indd 3 28.4.2022 10.36.39 28.4.2022 10.36.39. Monien metsätuhojen vaaravyöhykkeessä olevan 50–60-vuotiaan kuusikon omistajaa ei juuri lämmitä se, että nykyään kehotetaan uudistamisessa suosimaan sekametsiä. 1961) on hausjärveläinen metsän omistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä ja villiruoanlaittoa. Kirjanpainajan populaatiokokoa on seurattu Etelä-Suomessa vuodesta 2012 lähtien Luonnonvarakeskuksen ja Metsäkeskuksen feromoniseurannalla. Sivulla 50 on reportaasi retkestä, jonka inspiraationa ovat alueen vanhat kartat. Tämän vuoden puumarkkinatilanteessa myös pakkohakkuupuu löytänee ostajat, mutta kuutiohinta voi olla aivan muuta kuin metsänomistaja on ajatellut. Tutkija Tiina Ylioja vihjaa sivulla 42, että vielä saatetaan joutua muuttamaan vahingoittuneiden puiden jättörajaa. sivu 38) julkaistaan Aarteen huhtikuun lopulla ilmestyvässä numerossa. Kymmenen kuutiota hehtaarille voi olla liikaa ilmaston jo lämmettyä. Sitä en syksyllä arvannut, että kirjanpainaja runsastuu koko lehden teemaksi. Ongelma pahenee: Etelä-Ruotsissa ötökän parveilu voi alkaa jo äitienpäivän tienoilla, ja Suomessakin syntyy jo yleisesti kirjanpainajan sisarsukupolvia. Lähitutkimusmatkat voivat innoittaa muitakin. Kun retkeilijöiden määrä kasvaa, yhä tärkeämpää on muistaa fiksu käytös luonnossa. A lkamassa on kolmas peräkkäinen kesä, kun lomailijoita houkuttaa kotimaan luonto
Kevään 3+1 nautittavaa etua Ale ennakkoraivaus 30 % Voita elämysloma luontoon Arvomme asiakkaidemme kesken 3 kpl elämyspaketteja maisemasviittiin Rantasalmen Järvisydämeen (arvo 1200 €). 02046 1478 (ark. Tänä aikana metsätiloilla on ollut keskimäärin kuusi omistajaa ja kaksi metsän kiertokulkua. Osallistut arvontaan tekemällä Stora Enson kanssa puukaupan tai metsänhoitosopimuksen kampanja-aikana 1.3.–31.5.2022. Tähtitilillä kiinteä korkotuotto puukaupalle 2,00 % ilman kuluja. Stora Enso Asiakaspalvelu p. Edut voimassa 31.5.2022. Puukaupan yhteydessä sovittu ennakkoraivaus -30 % alennuksella. Lue lisää Kesäkelpoiselle harvennuspuulle kausilisä niin tukeille kuin kuitupuulle. Jo keskimääräisessä puukaupassa edun arvo yli 1000 euroa. 8–16) Hoida metsää ja nauti luonnosta kaikin aistein AR-20220427-457265-_5344676.indd 5 AR-20220427-457265-_5344676.indd 5 28.4.2022 10.36.24 28.4.2022 10.36.24. Kysy lisää. Suomalaista metsäosaamista jo 150 vuotta. Hyvän metsänhoidon kunniaksi tarjoamme kevään kauppoihin tuntuvia etuja. Stora Enso on ollut suomalaisten elämässä mukana jo 150 vuotta. Puukaupalla tai metsänhoitosopimuksella osallistut Järvisydän-elämysloman arvontaan
Neljä vuotta sitten harvennettu, noin 60vuotias kuusikko näytti vielä kesä kuussa hyvinvoivalta metsältä. JUURET 44 ELÄVÄÄ PERINTÖÄ Sauna on ollut suoma laisille paljon muuta kin kuin pesutila. 15 DEMOKRATIAN JA DIK TATUURIN LUONNON VARAT Neuvostoliiton hajottua sosialismi vaihtui rosvokapitalis miin, kirjoittaa Teemu Keskisarja. AR-20220427-457266-_5344694.indd 6 AR-20220427-457266-_5344694.indd 6 28.4.2022 10.37.10 28.4.2022 10.37.10. 38 KIRJANPAINAJA ISKI METSÄÄNI Kuoriaisten tekemä tuho pakot taa toimittaja Markku Pulkkisen hakkaut tamaan parhaassa kasvussa olleen kuusikkonsa. 18 METSÄÄN KOTIUTUNUT Opettaja Leena Rustela muutti pääkaupunkiseudulta mökille metsänsä luo KeskiSuomeen. SISÄLTÖ Eetu Paljakka tallentaa lintujen ääniä äänityslaitteellaan. 22 MILTÄ NÄYTTÄVÄT VANERI JA SAHA TAVARA. 43 MUISTA NETTI! Aktivoi käyttäjätunnuksesi, sillä verkossa on tar jolla entistä runsaam min metsäasiaa. 6 Aarre 4/2022 METSÄ 27.4.2022 36 10 38 KANNES SA KA NN EN KU VA JO HA NN ES W IE HN NRO 4 METSÄ 3 KIRJANPAINAJA KANNATTAA OTTAA VAKAVASTI 8 METSÄ NYT Kesä hakkuut ongelmissa 10 SIIVEKKÄIDEN PERÄSSÄ Eetu Paljakka kiinnostui linnuista jo pikku poikana ja tunnistaa nyt noin 400 lintulajia äänestä. MARKKU PULKKINEN JO HA NN ES W IE HN JU HA RO IN IN EN 30 KOIVUT MAAHAN PORAKONEELLA Jarno Kattelus käyttää pottiputken sijasta maaporaa. Kirjanpainaja oli tappanut toistakymmentä kuusta. Pal jon olisi vielä lintulajeja, joiden äänen hän tahtoisi talteen. Elo kuussa tilanne oli toinen. 24 YÖN YLI METSÄ TILALLA Jos metsätila on kaukana kotoa, yksi ratkaisu on ma joittua muutamaksi päiväksi istutus työmaan laitaan. Maria Pohjala uskoo, että Brysselissä tehtävällä edun valvontatyöllä on todellista vaikutusta metsäpäätöksiin. 36 ”JÄRJEN ÄÄNI VOITTAA” Metsän omistajien pitää voida tuntea, että heidän työtään arvostetaan, sanoo Euroopan metsänomistajien järjestön asiantuntija Maria Pohjala. Yksi sellaisista on metso. Sahatavara ja vanerimarkkinoilla on luvassa sekä kuumaa että kylmää, povaa PTT:n metsä ekonomisti Matti Valonen. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Rasioita vanerista ja metsä nimisissä Tuuli Koivu
Isossa mökki teltassa voi nukkua vaikka retkivuoteessa. VAKIOT 47 RISTIKKO 61 LUKIJAKYSELY 64 KIRJAUTUMISOHJEET 65 ENSI NUMEROSSA 66 SUOMEN VALJASTETTUJEN JOKIEN KÄYTTÖ PITÄISI ARVIOIDA UUDELLEEN Osa Suomen joista voi taisiin muuttaa toisen sukupolven pumppu voimaloiksi, kirjoittaa Risto Isomäki. Löydät sieltä Aarteen juttuihin liittyvät videot sekä helmiä vuosien varrelta, kuten kaikki Jaakko Pessisen videohaastattelut. youtube.com/ aarrelehti AR-20220427-457266-_5344694.indd 7 AR-20220427-457266-_5344694.indd 7 28.4.2022 10.37.19 28.4.2022 10.37.19. Tilaa Aarteen kanava, jotta saat ilmoituksen uuden videon ilmestyttyä. AARTEEN VIDEOT Aarteen YouTube-kanava on todellinen videoiden aarreaitta. LUONTO 50 JÄÄNTEITÄ HISTORIASTA Kouvola lainen ystäväporukka etsii huikeita luonto kohteita vanhojen karttojen avulla. 7 Aarre 4/2022 METSÄ KATSO VIDEOITA! 24 50 48 AARRE KOKEILU JO HA NN ES W IEH N PUU 48 VEIKEÄ VYÖHYLLY Nikkaroi persoonalli nen hylly nahkavöistä ja laudoista. 56 PIHAKUKKIEN KEVÄT Vaikka kevätkukkien esiinmarssi on hilli tympää kuin lintujen, se on silti yhtä rie mastuttavaa, kirjoittaa Heikki Willamo. OMA TALOUS 62 VAKUUTUS VARMISTAA Metsä vakuutukselle on nykyään tarvetta huo mattavasti aikaisem paa enemmän. HYVINVOINTI 58 KEVÄÄN ENSI VIHREÄT Tee nokkosesta muhennosta, vuohen putkesta piirakkaa ja pakastimen viimeisistä puolukoista jäädykettä. Hauska hylly syntyy kierrätysmateriaaleista. SUSANNA UUSITALO RIST O JUS SILA Lähde on piilossa omassa suojaisassa luolassaan, kallion kielekkeen alla
Mhy Uusimaan alueella käytetään ureaa, mutta Peltola näkee Rotstopin mahdollisena vaihtoehtona. ”Tällä hetkellä suosimme ureaa, jos sitä vain saa. Jos luonnolta on opittu jotain, niin se, että se yleensä reagoi eri tavalla kuin me suunnitte limme.» Kolumnisti Roman Schatz (MT Metsä 3/2022) »Bioenergiapolitiikassa oltiin ympäristöystävälli syyden nimissä pistämäs sä turveaumat lopullisesti kiinni, mikä avasi mas siivisen hakkeen tuonnin rajan yli Venäjän puolelta.» Päätoimittaja Eemeli Linna (Koneviesti 5/2022) »Metsätaloudessa perinnön jättömotiivi on lähellä kestävän käytön peri aatetta. Johtaja Suvi Kokkolaa huolettaa Rotstopin riittävyys. Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP:n kehittämispäällikkö Harri Huupponen on huomannut ongelman pyytäessään tarjouksia torjunta-aineista metsänhoitoyhdistyksille. Sulan maan ajan hakkuissa ureaa käytetään juurikäävän leviämistä ehkäisevässä kantokäsittelyaineessa. ”Myös harmaaorvakkavalmisteen hintakehitykseen saattaa äkillinen kysynnän kasvu toki vaikuttaa. Ureapulan vaikutukset heijastuvat myös metsiin. Vaihtoehtona urealle on biologinen harmaaorvakkavalmiste. Osalla koneyrittäjistä on vanhaa ureavarastoa.” Huupposen mukaan harmaaorvakalla eli kotimaisella Rotstop-valmisteella voidaan osin paikata ureavajetta. ”Ureaa käyttävät toimijat siirtyvät käyttämään Rotstopia. Perinnönsaa jilta ei haluta riistää sa manlaista mahdollisuutta hyötyä metsistä taloudelli sesti, ekologisesti, sosiaa lisesti ja kulttuurisesti kuin itsellä on ollut.» Professori Matti Kärkkäinen (Metsälehti 13.4.2022) KU VA T SA NN E KA TA IN EN JA JA AN A KA NK AA NP ÄÄ Aarre 4/2022 METSÄ 8 Tuottoa metsästä puita kaatamatta Suomalaisen luomupakurin kysyntä on kasvussa metsänomistaja ryhdy pakurin tuottajaksi! TILAA ILMAINEN TUOTTOARVIO METSÄLLESI www.kaapaforest.fi info@kaapaforest.fi +358 40 581 1695 PENTTI VÄNSKÄ METSÄ NYT Hakkuukone levittää torjunta-aineen kannolle. Jo nyt meidän toimittajamme on rajoittanut torjunta-aineen saatavuutta.” ”Minua huolettaa myös se, että tehdäänkö kantokäsittely kyllin huolellisesti nyt, kun urean saatavuus on heikkoa. Juurikäävän leviämistä ehkäistään pääasiassa ureavalmisteella. AR-20220427-457269-_5344686.indd 8 AR-20220427-457269-_5344686.indd 8 28.4.2022 10.36.52 28.4.2022 10.36.52. Urealiuosta ei esimerkiksi saa laimentaa”, Kokkola lisää. Tekstit ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN | Kuvat VM-ARKISTO Kesähakkuut ongelmissa Vaihtoehtona urealle on harmaa orvakka. Urean saatavuus on vaikeutunut ja hinta kohonnut. Metsätuholaissa on säädetty, että juurikäävän torjunta on pakollista riskialueilla havupuuvaltaisissa metsissä tehtävissä hakkuissa toukokuun alusta marraskuun loppuun. Käytämme sitä torjunta-ainetta, jota on saatavana.” Mhy Mänty-Saimaan sopimusyrittäjät käyttävät kantokäsittelyissä ainoastaan harmaaorvakkaa. Aineen tulee peittää koko kaatopinta, jotta juurikäävän itiöille ei jää elintilaa. Olisi kauhistuttava tilanne, jos mitään torjunta-ainetta ei olisi saatavilla”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Uusimaan johtaja Saija Peltola. Haasteena on myös Rotstopin valmiin liuoksen säilyvyys.” Metsien terveys huolettaa Eteläinen ja keskinen Suomi ovat juurikäävän riskialueita. U rean toimitukset Venäjältä ovat loppuneet EU:n Venäjälle asettamien pakotteiden vuoksi. ”Urean hinta on noussut jopa nelinkertaiseksi vuoteen 2021 verrattuna. Molemmat torjuvat sekä kuusenettä männynjuurikääpää. ”Täällä eteläisellä alueella juurikääpää on lähes joka leimikolla. ”Torjuntakäsittelyn puutteet voivat aiheuttaa metsille pitkäkestoisen terveysriskin.” MMM on ehdottamassa, että juurikäävän torjunta alkaisi tänä vuonna myöhemmin ja päättyisi aiemmin, säiden ja urean saatavuuden mukaan. Torjunta-aineeseen lisätään sinistä väriä, jotta kuljettaja voi varmistaa peittävyyden. Turvemailla juurikäävän torjuntavelvoitteesta väliaikaisesti luovuttaisiin. »Luonto ei ole mikään nostalginen antiikki huonekalu tai museoauto tai ränsistynyt puisto, jota voi entisöidä alkuperäisen näköiseksi ja myydä sitten korkeampaan hintaan eteenpäin. Miten käy kantokäsittelyn. Myös Harri Huupponen näkee tilanteessa riskejä
”Elokuussa 2021 männyntaimien vuosikasvaimissa havaittiin huomattavaa tuhoa useassa Etelä-Suomen kohteessa. Lukelta voi kysyä neuvoja näytteidenottoon. Tulosten avulla havuparikas-sienestä kootaan kantakokoelma, jonka avulla selvitetään, onko se tullut Suomeen tiettyä reittiä pitkin vai onko sieni kotoperäinen. Etelänversosurmaa aiheuttava havuparikas esiintyy normaalisti oireettomana männyn vuosikasvaimissa, mutta se muuttuu puulle tappavaksi ulkoisten stressitekijöiden kuten sään vaikutuksesta. Kuuma ja kuiva viime kesä edesauttoi sienen muuttumista taudinaiheuttajaksi, joka pystyi murtamaan puun puolustuskyvyn”, Terhonen kertoo. Hankkeessa kerätään kansalaisilta näytteitä mäntyjen etelänversosurmatuhoista. 9 Aarre 4/2022 METSÄ Tuottoa metsästä puita kaatamatta Suomalaisen luomupakurin kysyntä on kasvussa metsänomistaja ryhdy pakurin tuottajaksi! TILAA ILMAINEN TUOTTOARVIO METSÄLLESI www.kaapaforest.fi info@kaapaforest.fi +358 40 581 1695 Tarkkaile männyntaimia Kuivilla paikoilla taimien vuosikasvaimet kuolevat etelänverso surmaan. Tyypillisiä oireita etelänversosurmalle ovat ruskettuneet neulaset, pahimmissa tapauksissa kokonaan ruskettuvat latvukset. 029 532 2484, eeva.terhonen@luke.fi EEVA TERHONEN / LUKE AR-20220427-457269-_5344686.indd 9 AR-20220427-457269-_5344686.indd 9 28.4.2022 10.36.55 28.4.2022 10.36.55. Lähetystä varten tilataan Lukelta kirjekuoria, joihin on valmiiksi maksettu postimaksut. LISÄTIETOJA Tutkija Eeva Terhonen, p. Pahasti kärsinyt taimi voi kuolla kokonaan. Etelänversosurmaa aiheuttaa havuparikas-niminen sieni, jota ei ole ennen viime syksyn havaintoja löytynyt koskaan Suomesta mäntyjen tuhojen yhteydestä. ”Etelänversosurmaa ilmenee etenkin vedenpuutteesta kärsivissä männyissä. Tuho on varmistunut etelänversosurmaksi”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Eeva Terhonen. Muita merkkejä ovat ylivuotisiin käpyihin ja kuolleisiin neulasiin muodostuvat mustat pesäkkeet, joihin muodostuu kuromaitiöitä. Yhteyttä Lukeen voi ottaa myös muissa epäselvissä tilanteissa, mikäli männyn yleiskunto heikkenee. L uonnonvarakeskus (Luke) käynnistää hankkeen mäntyjen tuhoa aiheuttavan etelänversosurman levinneisyyden määrittämiseksi
SIIVEKKÄIDEN PERÄSSÄ Eetu Paljakka kiinnostui jo pikkupoikana linnuista ja alkoi tallentaa niiden ääniä kaikkien ihailtavaksi. 10 Aarre 4/2022 METSÄ KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Kiuru ja kuovi Juttuun liittyvällä, 28.5.2021 kuvatulla videolla kuunnellaan metsä tiellä lintujen kevät konserttia. HENKILÖ Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 10 Aarre 4/2022 METSÄ AR-20220427-457270-_5344682.indd 10 AR-20220427-457270-_5344682.indd 10 28.4.2022 10.36.38 28.4.2022 10.36.38
Yllätyksellisyys ja luonnossa liikkuminen Ääninäyte. 11 Aarre 4/2022 METSÄ KUKA. Luhtakerttunen Lempivuodenaika. 20 Työ. Kevät Parasta lintu harrastuksessa. Eetu Paljakka tunnistaa jokaisen laulajan. BirdLife Suomi valitsi Eetu Paljakan Vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi vuonna 2019 Lempilintu. Metsä hanhi töräyttelee Kouvolan Ruotilassa: xeno-canto. AR-20220427-457270-_5344682.indd 11 AR-20220427-457270-_5344682.indd 11 28.4.2022 10.36.41 28.4.2022 10.36.41. Luontoja ympäristö alan opintopaikka Kouvolan seudun ammattiopistossa Saavutus. org/549674 11 Aarre 4/2022 METSÄ Toukokuun aamu Kouvolan Ruotilassa on täynnä linnunlaulua. Eetu Paljakka Ikä
Pöllönpoi kaset kurkkivat aukosta hetken uteliaina, sitten otsat laskeutuvat piiloon. AR-20220427-457270-_5344682.indd 12 AR-20220427-457270-_5344682.indd 12 28.4.2022 10.36.45 28.4.2022 10.36.45. Paljakka kirjaa kuulemansa aamuiset solistit havikseen eli havaintovihkoon. Jatkoin pari vuotta niin, kunnes sain kuusi vuotta sitten lahjaksi äänityslaitteen.” Hänen äänityksiään voi kuunnella va paasti Xenocantoverkkosivustolta. ”Kuljen vakiokävelyni, kolmisen kilomet riä, ja kuuntelen mitkä linnut ovat äänessä.” Lintujen äänistä Paljakka kiinnostui jo pikkupoikana. ”Mestarilaulaja, improvisoija. ”Halusin äänittää itsekin lin tujen laulua. Tuli ihan hy vää matskua. Ensimmäiset kokei lut tein kännykällä. Niin alkaa varus miespalvelustaan suo rittavan Eetu Paljakan toukokuinen lomapäivä. Eetun iso vanhempien muutettua tilalta pois talo va pautui virkistyskäyttöön ja ristittiin Ruotila Ranchiksi. Se on melkoinen määrä, sillä Suomessa on havaittu 450 lajia. Paljak ka on ladannut sinne 1 084 ääninäytettä 165 eri lintulajilta. Jazzkonsertin toivossa Mustapääkertun tsäksätystä huilumaisine loppusointuineen. Metsäkirvisen sirahtava lentoääni. Niistä noin puolet pesii maassamme. Paljakka arvioi tunnistavansa äänestä noin 400 lintulajia. Ääninäytteen antoivat myös räkättirastas, metsäkirvinen, harmaasieppo, peukaloinen ja lehtokerttu. Leppälinnun suruvoittoisesti soi va säe. Odotan kovasti, että se tulisi pesimään tänne taas kesän alussa.” Äänittäminen alkoi kännykällä Pihatarkkailun jälkeen Paljakka suuntaa metsätielle varusteinaan pistoolimikrofoni ja äänityslaite. Metsäkävelyllä vakio varusteita ovat pistooli mikrofoni ja äänitys laite. ”Yhteensä yhdek säntoista eri lintulajia”, Paljakka laskee katsel lessaan merkintöjä. Vierailevan tähden, muuttomatkallaan pysähtyneen punavarpusen kirkas vihellys oli harvinaisinta kuultavaa. Pajulinnun vieno ”thyyit”. 12 Aarre 4/2022 METSÄ H erätys vartin yli viisi, nopea aamupala ja aamu kasteiselle pihamaalle linnunlaulua kuuntele maan. Al le kouluikäisenä hän sai lahjak si ensimmäisen lintucdlevyn. Jazzin ystävänä rakastan sen konsertteja. Paljakka näyttää pihatuomen alla korsien varaan rakennettua viimekesäistä luhta kerttusen pesää. Talon pihapiirissä on 15 pönttöä pikkulin nuille ja lisäksi tuuli haukan pönttö, johon on asettunut pesimään lehtopöllö. Parolan Panssariprikaatin varusmies soittokunnassa palveleva rumpali, basisti ja saksofonisti Paljakka vetäytyy lomillaan suvun maille Kouvolan Ruotilaan, jossa on hänen perheensä kakkosasunto. Havainto vihkoon eli havikseen merkataan kaikki retkellä havaitut linnut. Kokoelma karttui, ja levyjä tuli kuunneltua paljon. HENKILÖ Aamu kävelyn paras havainto oli valkoselkätikka. Eetun isän äidin isänisä rakensi maatilan päärakennuksen vuonna 1926
Helsingin Kurkimäessä Kurki piilotteli poikasiaan joen ja pellon välisellä metsäkaistaleella. Tie laskeutuu Summajoen uoman luo. Se kaartelee puiden latvojen korkeudella ja varoittelee raikuvalla äänellään. Enää Paljakka ei viitsi instatiliään päivittää. Niin pihahavainnoilla kuin lintulaskelmilla voidaan edistää tieteellistä tutkimusta.” Oleilu Ruotilan luonnonrauhassa on Paljakalle luksusta. ”Olen miettinyt, missä kurjet pesivät, koska olen nähnyt niillä poikasia.” Paljakan edetessä peltotietä kurkiemo alkaa hätäillä. Jokivarressa änkyttää kirkasääninen pajusirkku. Havainnot tutkimuksen apuna Paljakan ensimmäiset lintumuistot ovat jo ajalta, kun hän kävi taaperona äitinsä kanssa talvisaikaan ruokkimassa sorsia ja joutsenia Espoon Tapiolassa. Nuoruuden kotikunta Kirkkonummi on alkanut muuttua turhan kaupunkimaiseksi. Sitten kuuluu voimakas heleä ”plyit-vit-vit”, ja metsäviklo nousee ilmaan. Äänitys ei nyt onnistu, sillä valkoselkätikkakoiras pyrähtää joenuomasta lentoon. Pesimälintujen laskelmat jäivät väliin intin takia. Hän on jo liittynyt Kymenlaakson lintutieteellisen yhdistyksen jäseneksi. Poikasten täytyy olla lähellä. Vaseti eli valkoselkätikka, harvinainen tapaus. Nähdessään nuoren kuusen latvassa pensastaskun Paljakka käynnistää nauhurin. 13 Aarre 4/2022 METSÄ ”Aika harvoin tulee vastaan semmoinen linnunääni, jota en tunnista.” Hän osoittaa kuusikkoa, josta löysi viime kesänä varpushaukan pesän. Hän ottaa esille äänityslaitteen, mutta lintu on poissa. Metsässä asuva talitiainen. Se tuntuu merkityksettömältä ja vie aikaa tärkeämmiltä asioilta. Kurkien kaulat maastoutuvat pellon harmaaseen sänkeen. Armeijan jälkeen Paljakka on asettumassa Ruotila Ranchille ja ryhtyy opiskelemaan Kouvolassa ympäristöalaa. Hän on ollut oppaina retkillä, vieraillut ahkerasti Uudenmaan lintuasemilla ja jakanut lintutietoutta sosiaalisen median linturyhmissä. Hänen Instagram-tilillään on pääasiassa lintukuvia. Paljakka seisahtuu ja kuuntelee. Majava on nakertanut haavanrungon katkeamispisteeseen. Vuosi sitten Paljakka näki tikan samoilla paikkeilla naputtelemassa lahonnutta kantoa. ”Tyypillinen tilanne. Niitä veti Koskimiehen Pertti, josta tuli oppi-isäni. Talvilintulaskentoja ja vesilintulaskentoja. Lentopoikaset paljastivat sen vinkumisellaan. Pian alkaa kantautua pehmeää tjukutusta. Lintu on kahlaajaksi erikoinen, sillä se pesii metsissä rastaanpesissä. Lintu päättää kuitenkin vaieta. Retkiä oli kolmasti syksyisin ja kolmasti keväisin.” Sittemmin Eetu Paljakka on ollut kantava voima Uudenmaan lintuharrastajien yhdistyksen Tringan lasten ja nuorten toiminnassa. AR-20220427-457270-_5344682.indd 13 AR-20220427-457270-_5344682.indd 13 28.4.2022 10.36.48 28.4.2022 10.36.48. Paljakka nostaa kiikarin silmilleen. ”Parin viime vuoden aikana olen alkanut tehdä laskentoja. Laitteelta kestää kymmenen sekuntia käynnistyä, ja sinä aikana lintu ehtii lentää muualle.” Harvinainen vieras Peltoaukealla joutsenpari lipuu tulvavesien synnyttämässä lammikossa. ”Kun olin kuusivuotias, silloinen naapuri kysyi minua mukaan Kirkkonummen kansalaisopiston linturetkille. ”Vaseti”, Paljakka sanoo hiljaa
”Päivä oli harmi kyllä harvinaisen tuulinen. Lisäksi ovat varoitusäänet. Jos samasta lintulajista on monta nauhoitetta, ääntelyssä voi havaita eroja. Lintujen äänen tunnistamista harjoitteleva oppii, että lentoääni on eri kuin lauluääni. 14 Aarre 4/2022 METSÄ hän viihtyi puolisen vuotta, mutta kehätien katveessa asuminen ei ollut hänen juttunsa. Saman voi todeta kuuntelemalla Xenocanto-sivustolla Paljakan äänittämiä näytteitä. ”Suomessa on lintuja, joiden ääntä ei osata arvostaa. Kukin yksilö laulaa omalla tavallaan”, Paljakka sanoo. Närhi on mestari matkimaan muita lintuja. HENKILÖ Nimestään huolimatta laulujoutsen ei laula vaan pikemminkin tööttäilee. Se ei päästä lähelle, joten sen hillittyä ääntä on harmittavan vaikea saada talteen.” Paljakka tekee lintuhavain toja kaikkialla missä liikkuu. Vai onko se sittenkin saalista kantava hiirihaukka, buteo. Naakka tulee ahdistelemaan töyhtöhyyppäpariskunnan poikasia. ”Veri vetää maalle. Esimerkiksi räkättirastaalla on hieno, monivaiheinen laululento. Aamuisella peltoaukealla äänimaailma on runsas. Linnut aina tarkkailussa Aamukahdeksalta kierros alkaa olla lopuillaan. Kiuru livertelee ärräpitoisesti, töyhtöhyypät vinkuvat, kuovi huutaa, mustarastas kotkottaa. Täällä on rauhallista, toisin kuin pääkaupunkiseudulla. Joskus lajinmääritys on vaikeaa. Retkeltä havikseen kertyivät 15 lajin nimet pihassa kuultujen lintujen lisäksi. ”Äänessä on vaihtelevuutta lajin sisällä. Pyrstö näyttäisi mehiläishaukkamaisen pyöreältä. Joku koluaa matkoillaan kirkkoja ja toinen kauppoja, mutta Paljakka kuuntelee, mitä lintuja on liikkeellä. Kun lintu lähtee lentoon, kuuluu katkonaista tsirputusta. Uloimmat pyrstösulat värisevät linnun syöksyessä alas, ja ilmanvastus synnyttää voimakkaan mäkätyksen. Paljon olisi vielä lintulajeja, joiden ääni olisi mukava saada talteen. ”Lintujen ääniä on hankala kuvailla. Paljakka nostaa kiikarit silmilleen. Mehiläishaukka, pernis, kaartelee taivaalla. Tuuli vaikeuttaa aina äänittämistä.” Seuraava äänihavaintomme on västäräkin viserrys pusikossa. Yksi sellaisista on metso. Ääneen vaikuttaa myös linnun ikä ja se, onko lintu äänessä yksin vai osana parvea. Kuin orkesteri lämmittelemässä ilman kapellimestaria. Ei ole liikenteen melua, joten lintujen konsertit erottuvat paremmin.” Äänien kuvailun vaikeus ”Pohjansirkku viivähti kerran tuossa”, Paljakka sanoo ja viittoo metsään. Naapurissa asuvat töyhtöhyypät rientävät laivueena avuksi häätämään tunkeilijan pois. Kukin kuulee ne vähän eri lailla. Lähellä Ruotila Ranchia taivaanvuohi tekee soidinlennon. Sateisen yön jälkeen lintujen ääniä riittää sekä pihapiirissä että pellonreunan metsässä. AR-20220427-457270-_5344682.indd 14 AR-20220427-457270-_5344682.indd 14 28.4.2022 10.36.51 28.4.2022 10.36.51. Joidenkin lintujen äänen pystyn litteroimaan kirjaimiksi mutta en läheskään kaikkien.” Kimeä ja rääkyvä ilmataistelu käynnistyy. ”Valkoselkätikka oli ehdoton ykkönen”, Paljakka sanoo. Parin kilometrin päässä on jätösten perusteella metson soidinpaikka. Paljakka tekee lintuhavaintoja kaikkialla missä liikkuu
Siten syntyivät seuraavan diktatuurin edellytykset. Se pulppuaa tuotetta, joka käy kaupaksi ilman innovaatioita. Sen avulla Neuvostoliitto rupesi supervallaksi. Jalostettuja tavaroita on turha itse kehitellä. Siksi Brežnevin Neuvostoliitto pärjäili. Esimerkiksi käy Neuvostoliiton musta taloushistoria. AR-20220427-457275-_5344689.indd 15 AR-20220427-457275-_5344689.indd 15 28.4.2022 10.36.56 28.4.2022 10.36.56. M etsä, jota omistavat instituutiot, yritykset sekä pienet ja keskikokoiset ihmiset, ver soo kansanvaltaa. Puoliilmainen leipä piti neuvostoihmisen jollei tyytyväisenä niin passiivisena. Mahojen täyttäminen oli entistäkin mahdottomampaa. Tsaarin Venäjä oli ollut maailman suurin viljanviejä, mutta Neuvostoliiton väestölle eivät läheskään riittäneet kolhoosien antimet. Siperiasta löytyi 1950–1960luvuilla valtavasti öljyä. Se oli Neuvostoliiton vä litön kuolinsyy vuonna 1991. Kaivannaisteollisuus tukeutui tuontiteknolo giaan. Mihail Gorbatšovin perestroika karahti öljyn ankaraan halpenemiseen 1980luvun jälkipuolella. Öljytulot tuudittivat siihen luuloon, että varaa on vielä kil pavarusteluun, Afganistaniin, kehitysmaiden vallanku mouksiin ja ItäEuroopan SEVmaiden pönkitykseen. Luvassa oli hätäapua, kunhan Kreml salli Saksojen yhdistymisen eikä vyöryttänyt pans sareita Viroon tai Ukrainaan. NATO-MAAT EIVÄT viime vaiheessa kaata neet henkitoreista exvihollistaan. Moni arvoinen markkinatalous ei innoittanut uusiakaan vallanpitäjiä. Neu vostoliittolaiset koneet ja kulutustavarat eivät tietenkään kelvanneet vapaille markkinoille. Lännen tiedustelupalvelut ja talousviisaat ennustivat 1980luvun alussa Neuvostoliitolle pitkää ikää. Kauppataseen pelasti vain öljy. TEEMU KESKISARJA Demokratian ja diktatuurin luonnonvarat KESKISARJA Sosialismi vaihtui rosvo kapitalismiin. Kun valuuttavirta öljystä kuivui, kaikki hyvää tarkoittava uudistelu oli yhtä tyhjän kanssa, kuten osoittaa Jegor Gaidarin vahva tut kimus Imperiumin tuho (suomennos Jukka Malinen, Verbatum 2014). Lennart Meri, kirjailija ja Viron tuleva presidentti, aavisti Neuvostoliiton tuhon taigalla lojuvista länsisaksa laisista putkistoista. Liennytysraha ei kuitenkaan ehtinyt Gorbatšoville ajois sa. Öljyklusteri nojaa valtion ja jättiyhtiöiden mahtiin. Kansainväliset pankit ja tukkukauppa ja kuljetusagen tuurit tekivät johtopäätöksensä maksukyvyttömyydestä. Yhteiskunta ostaa tiedon ja taidon ulkomailta ja maksaa öljyrahalla. Neuvostolii tolle oli kohtalokasta sekin, että viljanmyy jät eivät olleet itäblokin satelliitteja vaan niille piti maksaa kovalla valuutalla. Niiden sisään olivat työläiset raken taneet ympyriäisiä asuntoja, koska käyttöä ei logistiikassa ollutkaan. Kiireellisin reformi oli luonnonvarojen kahmiminen harvoihin käsiin. Neuvostoliitto toi kymmeniä miljoonia tonneja vehnää, kasvirasvoja sekä karjan ja siipikarjan rehua. Sosialismi vaihtui äkkipäätä rosvokapitalismiin. Reilulla hallinnolla ja kansalaisoikeuksilla ei ole merkitystä. Varaosapulan takia satoja tuhansia traktoreita ja puima koneita ruostui romuraudaksi. Jopa äärettömät metsät jäivät yksityis omistuksen ulkopuolelle syistä, joita demokraatti nen suomalainen ihminen ei kykene käsittämään. 1971) on historia-alan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa Suomen metsäteollisuuden historiaa, sotaja rikoshistoriaa. Se ei onnistunut öljykirouksen noidan kehässä. Loppu oli ihmeen lähellä. Yhdysvallat ja SaudiArabia polkivat hintoja osittain strategisesta syystä. Elintarvikkeiden tuonti tyrehtyi. Ne päin vastoin yrittivät helpottaa kaaosta ydinasei den keskellä. NEUVOSTOLIITTO YRITTI nousta hintakuilusta pumppaa malla enemmän. Eräillä muilla luonnon varoilla on taipumus voidella totalitaarisia koneistoja. Eliitti anas taa, haaskaa ja törsää kuin viimeistä päivää – joka koittaa sitten kun maailmanmarkkinahinta tippuu. ÖLJY OLI 1970-LUVULLA erinomaisen hintavaa. Seuraus oli Neuvostoliiton konkurssi. Reaalisosialismi perustui viljan tuontiin. Budjetit perustuvat runsauden sarveen. Sitä valuuttatuloton valtio ei enää saanut. Korruptio kostuu barreleista. Tiskien tyhjyys ja nälänhädän uhka kiihottivat kaduille kansanjoukot, jotka kylläisinä olisivat jaksaneet jonottaa vapauksia. Talous oli toki tehoton ja pysähdyksissä, mutta ilmeisen vakaa ja sor tumaton. Yhdenkin komponentin puute katkaisi tuotantoketjun. ”Öljykirous” tunnetaan myös kolmannen maailman maista. Aarre 4/2022 METSÄ 15 KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti Teemu Keskisarja (s
Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN AR-20220427-457276-_5344696.indd 16 AR-20220427-457276-_5344696.indd 16 28.4.2022 10.37.32 28.4.2022 10.37.32. ”Pulloroskiksessa on niin sanottu häveliäisyyskansi. Heille on ollut tärkeää kehittää rasiamalleja nykyajan tarpeisiin. PUU AARRE 10,7 Viime vuonna puolukkaa kerättiin myyntiin enemmän kuin muita luonnonmarjoja, kaikkiaan 10,7 milj. Niin syntyi kirjoneulelankavahti.” Roskiksia ja pulloroskiksia Susanna ja Harri ovat myyneet koteihin ja julkisiin tiloihin. Tuotteissa käytetään Koskisen Oy:n koivuvaneria. Lanka saa juosta kannessa olevan aukon läpi. Lankavahti on pyöreä rasia, jonka sisälle laitetaan neuletyöhön tarvittavat lankakerät. ”Kun esittelimme lankavahtia messuilla, neuleharrastajat tulivat vaatimaan versiota, jossa olisi useampi lankareikä. (Lähde: Ruokavirasto) SITAATIT AA RIK KA Keväiset niittylemmikit Koivuiset Niittylemmikki-korvakorut (49 e) ovat kotimaista käsityötä. Sarjassa myös rannekoru ja riipus. TUISKULAN KOTIKOLO Lankavahti kirjoneuleille syntyi asiakkaiden toiveesta: langat eivät sotkeudu, kun jokaiselle värille on kannessa kolo. ”Lankavahti tuli keksittyä, kun kotona väistelin lattialla lojuvia lankakeriä”, Harri kertoo. kiloa. Leikkaan sillä kansiosat, joihin tarvitaan pyöreitä reikiä.” Yrittäjien apuna on kaksi osa-aikaista työntekijää. ”Leikkuri toimii kuin kirurginveitsi. Koukut hopeaa. Otettuaan vastuun yrityksestä Susanna ja Harri lanseerasivat Vanerikko-brändin. Kotikolo siirtyi pariskunnalle Susannan vanhemmilta viisi vuotta sitten, ja vanerituotteista tuli yrityksen ydin. Yksinkertainen on kaunista edelleen”, Susanna sanoo. Harri ja Susanna valmistavat kaikki Vanerikot kotonaan Tuiskulassa. kiloa enemmän kuin vuonna 2020. Anttila suunnitteli Vanerikoista tuoteperheen omaan mallistoonsa. Aika ajoin Harri ajaa Tampereelle, jossa hän pääsee käyttämään vesileikkuria. Se on 2,9 milj. LISÄTIETOJA aarikka.fi »Jännitän aina uusien ihmisten kohtaamista, mutta kohtaamiset muuttuvat luontevammiksi, jos lähdemme retkelle metsään tai suolle.» Kirjailija Anni Kytömäki (Yhteishyvä 2/2022) »Poikamme nimesi kahdeksanvuotiaana pihamme Jalosen pakkotyöleiriksi.» Suuren, metsäisen rinnetontin kukoistavaksi puutarhaksi kunnostanut Birgitta Jalonen (Oma Piha 2/2022) Aarre 4/2022 METSÄ 16 S usanna Salo-Kimppa ja Harri Kimppa pyörittävät Tuiskulan Kotikoloa Tuiskulassa Säkylän Köyliössä. ”Meidän Vanerikossa on ihan sama perusmuoto kuin esikuvassa. Askituotteet valmistetaan Tuiskulassa. Susannan vastuulla on viimeistely ja pakkaaminen. Kaikki tuotteet käsitellään kalustelakalla. Kukaan ei näe, mitä pulloja sisällä on”, Harri veistelee. Hatturasioita he myyvät ylioppilaslakkien säilyttimiksi. Kun Susannan vanhemmat perustivat yrityksen 80-luvulla, toiminta keskittyi juhlapalveluihin ja myymälään. Useita värejä. ”Tämän vuoden suunnitelmissa on saada enemmän aikaa myyntiin ja markkinointiin.” LISÄTIETOJA vanerikko.fi Vaneri taipuu rasioiksi TU ISK UL AN KO TIK O LO AJANKOHTAISET AARTEET Susanna ja Harri ovat iloisia yhteistyöstä sisustusarkkitehti Tapio Anttilan kanssa. Lankavahtia saa valkoisena, mustana tai koivun värisenä, hinta 83 e. Ohessa isä alkoi tehdä vanerisia rasioita, joiden mallina oli hatturasia 1800-luvulta
Orava on meille kaikille niin kovin tuttu eläin. Tämä on yksi romaanin tarinoista. AR-20220427-457276-_5344696.indd 17 AR-20220427-457276-_5344696.indd 17 28.4.2022 10.37.37 28.4.2022 10.37.37. Lukija saa vihjeitä, mutta vasta lopussa juonilinjat yhtyvät. Valjakon ajajaksi pestautunut Samu päättää saada ne kiinni. Keulakuvat muistetaan, taustalla ahkerat tekijät pitävät pyörät pyörimässä. ”Paljon!” Milloin olet vehreimmilläsi. NO RD EA / KA AR LO KA JA LA IN EN TÄMÄNKERTAISEN LUKIJAN luontokuvan kuvasi huhtikuun lopussa 2021 Kaarlo Asikainen Iisalmessa. Ida, Kirsti ja Viena todistavat Suomen kulttuurielämää kahdeksalla vuosikymmenellä. Samalla sarja on vaikuttava kuvaus naisten tekemän työn määrästä. Puiden humina ja lintujen laulu ovat suosikki ääniäni”, Tuuli Koivu sanoo. Kukkaa pukkaa, kun lumi sulaa pientareelta. Pekka Juntti: Villikoira (Otava 2022) NAISET TYÖSSÄ ENNI MUSTOSEN suosittu 10-osainen Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja kolmen sukupolven naisista on nyt valmis. Paavo Hellstedt & Juha Laaksonen: Orava (Tammi 2022) METSÄNIMISET 17 METSÄ Aarre 4/2022 Tuuli Koivu TALOUSTIETEILIJÄ, 46 Missä ovat Koivun juuret. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. Jatkosodan jälkeisissä vuosissa kulkeva Ailan tarina on kolmas. Hyvin kestävät pakkasia nämä lemmikit.” KAARLO ASIKAINEN ”Metsässä oleilu rauhoittaa mieltä, ja metsässä liikkuessa moni työongelmakin ratkeaa kuin itsestään. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. ”Räntäsateen lomassa aurinkokin pilkahtaa. Siellä vietin itsekin lapsuuteni.” Kuinka paljon vaadit valoa. Vai onko. ”Takan sytytykseen päivittäin talviaikaan. ”Suvun juuret löytyvät 1600-luvulta Kymenlaaksosta, Vehkalahden Metsäkylästä, joka nykyisin on osa Haminaa. Toisessa Samu on jumissa eräkämpällä liian vähin eväin. Kirjassa on runsas kuvitus ja selkeä rakenne, tekstin ymmärrettävyyteen on panostettu. HISTORIA EI UNOHDU KAKSI VETOKOIRAA karkaa. Kirjaa lukiessa nimittäin tajuaa, miten vähän pörröhäntää lopulta tunteekaan. Emme palauta kuvia. ”Vihta.” Maistuuko mahla. ”Liikkuessani metsässä.” Vasta vai vihta. Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. Itse tehtyjä polttopuita on mukava poltella.” LISÄTIETOJA Taloustieteilijä Tuuli Koivu on työskennellyt Nordean pääekonomistina vuodesta 2019. ”Liian harvoin.” Mihin käytät tuohta. Hän on toiminut ekonomistina myös Suomen Pankissa, Kiinan talouteen erikoistuneena ekonomistina Euroopan keskuspankissa, Rahoitusvakausvirastossa sekä valtiovarainministeriössä. Enni Mustonen: Tekijä (Otava 2022) TUTTU TUPSUKORVA HELLSTEDTIN JA Laaksosen Orava on suorastaan hämmästyttävän hieno tietokirja. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion
18 Aarre 4/2022 METSÄ METSÄNOMISTA JA METSÄNOMISTAJA Leena Rustela Ikä: 55 Kotikunta: Jämsä Ammatti: erityisluokanopettaja Perhe: kolme aikuista lasta ja kaksi kissaa Metsät: reilut 30 hehtaaria Keski-Suomessa Harrastukset: elinikäinen opiskelu, liikunta ja kulttuuri eri muodoissaan 18 Aarre 4/2022 METSÄ AR-20220427-457278-_5344701.indd 18 AR-20220427-457278-_5344701.indd 18 28.4.2022 10.37.38 28.4.2022 10.37.38
Leena Rustelan vanhemmat haaveilivat rakentavansa kesämökin perheen metsätiluksille. Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat HANNE MANELIUS 19 Aarre 4/2022 METSÄ AR-20220427-457278-_5344701.indd 19 AR-20220427-457278-_5344701.indd 19 28.4.2022 10.37.43 28.4.2022 10.37.43. Rannassa kunnostamista odottaa vielä isän tekemä vene. Unelman toteutti tytär. 19 Aarre 4/2022 METSÄ Metsään kotiutunut Opettaja Leena Rustela irtisanoutui työstään ja muutti pääkaupunkiseudulta KeskiSuomeen, mökille metsänsä luo
Itse hän hoitaa osan heinän tallomisesta ja varhaisperkauksista. Aina kun ajoin etelästä mökille päin, sydän alkoi laulaa jo puolivälissä matkaa. ”Vanhan autotallin kulmalla kohoaa saarni, jonka taimen isä toi Suursaaresta. ”Vastuun ottaminen metsistä tuntui luontevalta. Kirjanpainajahan se oli, ja metsää täytyi laittaa nurin.” Nyt melkein kaikki vanha kuusikot on kaadettu. Nyt hän koukkaa raivausveitsellä pikkukuusten ympäriltä lehtipuiden vesat poikki. Muita työkaluja Leena Rustela ei tänään taimikon hoidossa tarvitse. Sitä neuvoa hän ei aio toiste noudattaa, sillä kukaan ei enää pysty erottamaan istutettuja koivuja luonnostaan kasvaneista. Rustelalla on siihen lupa, sillä hän omistaa tilan rakennuksineen ja on siellä kirjoilla, vaikka käytännössä hän asuu mökillään. Vuonna 2010 tämä puolestaan lahjoitti tilan edelleen tyttärelleen, ainoalle lapselleen. He eivät saaneet omia lapsia. En edes ehtinyt tyhjentää autoa, kun jo soitin metsäneuvojalle. Nyt hän asuu Jämsän Kuorevedellä oman metsänsä kyljessä. Mökkitien varrelle, parin hehtaarin alalle, on muutama vuosi sitten istutettu kuusentaimia. Myös työmäärä on paljon pienempi kuin jos raivaisin kaiken pois.” Lempi-täti lahjoitti ”Isä istutti aikoinaan itselleen pienoisarboretumin”, Leena Rustela esittelee, kun hän raivauksen jälkeen kävelee Yläneen tilan pihapiiriin. 5 Nauti metsän hyötykäytöstä kuten sienistä, mar joista ja polttopuusta. Hankin heti samanlaisen”, naurahtaa erityisluokanopettaja, joka vielä vuosi sitten oli helsinkiläinen. Aikanaan 1990-luvulla leskeksi jäänyt Lempi-täti lahjoitti tilan metsineen, peltoineen ja rakennuksineen Leena Rustelan isälle. Kirjanpainaja teki tuhoja Tilan sukupolvenvaihdoksen aikaan Rustelan isä oli hakkauttanut ja uudistanut osan tilan vanhoista kuusikoista. ”Nuoreen kuuseen se ei ymmärtääkseni iske. Jos sopivaa, hyvinvoivaa kuusta ei löydy, kasvamaan saa jäädä mänty. 6 Keskustele seuraavan suku polven kanssa metsä tilan tulevai suudesta. 20 Aarre 4/2022 METSÄ R aivausveitsi löytyy auton perä kontista. Vain muutaman palstan Rustela jätti hätävarakassakseen metsänhoidon rahoittamiseen. Perkuun jälkeen palsta voi kaukaa katsoen näyttää hoitamattomalta, mutta istutetuille kuusille jää silti tarpeeksi kasvutilaa ja metsä pysyy monimuotoisena. AR-20220427-457278-_5344701.indd 20 AR-20220427-457278-_5344701.indd 20 28.4.2022 10.37.45 28.4.2022 10.37.45. Hän toivoo, että tulevaisuudessa keksittäisiin keino kukistaa kirjanpainaja. Nyt ne tarvitsevat pelastajaa vesakolta. Leenan isä vietti pikkupojasta lähtien paljon aikaa heidän luonaan ja auttoi maaja metsätilan töissä. Internetistä löytyy valtavasti hyvää metsä tietoutta, kun han muistaa lähde kritiikin. Oman metsän hoidossa palkka ei varsinaisesti juokse, joten raivaajankaan ei tarvitse kiirehtiä. Tarvittaessa voin myös ostaa työt ammattilaiselta.” Kuusentaimikolleen Rustela on valinnut reikäperkauksen, jossa hän ottaa taimen ympäriltä noin metrin alalta kaiken pois. Entisessä lampaiden kesäaitauksessa kasvaa esimerkiksi lehmuksia, jalavia ja visakoivuja. ”Täällä on minun sielunmaisemani, rakas lapsuudesta lähtien. Sen kanssa nauttii luonnossa olemisesta enemmän kuin raivaussahan kanssa.” Veitsiraivaus etenee paitsi hiljaisemmin myös hitaammin kuin saharaivaus, mutta se sopii Rustelalle. Yläneen tila ja sen reilut 30 metsähehtaaria kuuluivat alun perin Leena Rustelan isän tädille ja tämän miehelle. Päätin kuunnella sitä.” Kasvutilaa reikäperkauksella Jo pikkutyttönä Leena Rustela sai käteensä vesurin, kun hän kulki isänsä kanssa pitämässä auki oman ja naapurin metsän rajalinjoja. ”Olin ehkä kymmenvuotias, kun aloin opetella moottorisahan käyttöä isän kanssa. Isä opetti sahaamaan Harvennusja päätehakkuut, maanmuokkaukset ja istutukset Leena Rustela teettää aina ammattilaisilla metsänhoitoyhdistyksen kautta. ”Ensin luin jostain reikäperkauksesta, sitten kokeilin ja tykästyin. METSÄNOMISTAJA Muutto mökille on opettanut Leena Rustelaa nauttimaan kaikista vuodenajoista, ei vain kesästä kuten ennen. ”Käytin ennen lähinnä raivaussahaa, mutta sitten naapuri esitteli raivausveitsensä. Isä oli vuosia puhunut, että haluaisi siirtää tilan minulle, ja tiesin, että jossakin vaiheessa niin tulee joka tapauksessa käymään”, Leena Rustela kertoo. Metsän ikärakenteen ja kuoriaistuhojen vuoksi avohakkuu tuntui Rustelasta ainoalta vaihtoehdolta. Tytär päätti jatkaa uudistamista vanhimmasta päästä aina viiden vuoden välein, mutta luonnolla oli toinen suunnitelma. Kuusi myös kasvaa niin hitaasti, että mahdollisten uusien kaarnakuoriaistuhojen ratkominen jää lapsilleni.” Yhdelle palstalle Rustela istutti kuusten sekaan koivua. 3 Pohdi eri vaihto ehtojen hyviä ja huono ja puolia ja tee sitä myös metsänhoito yhdistyksen ammat tilaisten kanssa. ”Voin tehdä metsätyöni sään ja fiiliksen mukaan. Kuljetan tuuAvohakkuu tuntui ainoalta vaihtoehdolta. Vanhana suursaarelaisena hän pääsi käymään siellä”, Rustela juttelee ja poimii pihakuusista teeaineiksi kourallisen vaaleanvihreitä kerkkiä. 2 Innostu oppimaan uutta. ”Ajelin taas kerran mökille, kun huomasin, että kuusista lähtee kuori. Leenan vinkit 1 Kiinnostu oman metsäsi tilasta. Mökilleen Kuoreveden rannalle Rustela aikoi ensin muuttaa vain sapattivuodeksi, mutta pian hän päätti jäädä kokonaan. ”Jatkossa haluaisin välttää avohakkuut, mutta joskus – kuten metsätuhon iskiessä – ne voivat olla talousmetsässä järkevin ratkaisu.” Hakkuiden jälkeen Rustela on istuttanut edelleen kuusta, sillä maaperä on liian rehevä männylle. 4 Kokeile, mitkä metsänhoito menetelmät ja väli neet sopivat itsellesi parhaiten. Myös tuulenkaadot hän hakee metsästä itse, jos ne eivät ole pahassa pinteessä. ”Veitsi on kevyt eikä pidä meteliä
Lapsuuskesinä Leena suunnitteli, että aikuisena hänellä on maatila. ”Siirryin Kotkan-talossa suoraan 1960-luvun mukavuuksien tasolle. Suunnitelma toteutui metsätilana, johon kuuluu myös vanha asuinrakennus ja vuokralle annetut pellot. Maailma ikään kuin asettuu paikoilleen, ja tunnen olevani osa sitä.” Kuusenkerkkiä Leena Rustela saattaa syödä sellaisenaan, lisätä salaattiin tai valmistaa teeksi. Mutta ystäväni kanssa soittelemme toisillemme päivittäin ja varmistamme, että kummallakin on kaikki hyvin.” Naapuriapu turvasi talven On aika palata mökille. Metsässä pulssini laskee ja ajatus kulkee selkeämmin kuin muualla.” Vähän stressaantuneena tai kiireisenä Rustelasta tuntuu, että pienet ja suuret ajatukset pyörivät päässä samalla viivalla, mutta metsässä ajatukset alkavat eriytyä. Osasta tulee asioita, jotka hoituvat viidessä minuutissa, ja osasta asioita, jotka voi laittaa parkkiin odottamaan seuraavaa kuukautta. 21 Aarre 4/2022 METSÄ lenkaadot tienvarteen, jotta voin kauppareissuilla heitellä pöllit auton peräkonttiin, aina muutaman kerrallaan. ”Sanon ihmisille usein, että muutin tohtori Metsän vastaanotolle. ”Nautin metsänhoidon opettelemisesta. ”Omakaan peukaloni ei ole keskellä kämmentä. Osaan myös laudoittaa ja raudoittaa, sehän on vähän kuin virkkaamista”, opettaja naurahtaa. Hän tietää voivansa luottaa naapuriapuun. ”Pitää vielä lisätä talvieristystä ja laajentaa terassia”, Rustela suunnittelee. ”Kesällä se ei ole mikään ongelma, sillä melkein aina paikalla on perhettä tai ystäviä. Aikuisilla lapsilla oli jo omat elämänsä, Helsingin ja Kotkan asuntoihin löytyivät vuokralaiset, ja uusi työpaikka järjestyi mökkikunnan naapurista. Siksi autonikin on ikivanha.” Pari vuotta sitten Leena Rustelan aikuiset lapset alkoivat vaatia, että äiti tarttuisi moottorisahaan vain silloin, kun joku muu on mökillä käymässä. Selviydyin niin hyvin, että aloin ajatella sapattivuoden pitämistä Kuoreveden-mökillä. Molemmat kissat Leena Rustela pakkasi mukaansa myös keväällä 2020, kun Suomi koronapandemiassa sulkeutui ja Uudenmaan rajat laitettiin kiinni. ”Metsässä kaikki jotenkin saa oikeat mittasuhteet. Elli-neiti puolestaan lötköttelee emäntänsä sängyllä. ”Ja hommata pakastin, sillä nyt, kun asun täällä, ehdin työpäivänkin jälkeen poimimaan marjoja.” Pimeä ja luminen mökkitalvi ei Rustelaa pelota, vaikka moni on maalaillut hänelle sen kauhuja. On kiva seurata, missä vaiheessa taimille tehdään mitäkin, kunnes on harvennusten aika.” 21 METSÄ AR-20220427-457278-_5344701.indd 21 AR-20220427-457278-_5344701.indd 21 28.4.2022 10.37.49 28.4.2022 10.37.49. Kissaherra Niilo, talon metsästäjä, hypähtää hänen syliinsä. Vähitellen ajatus kypsyi irtisanoutumiseen ja pysyvään muuttoon maalle.” Tohtori Metsän vastaanotolla Lähtö pääkaupungista tuntui Leena Rustelasta helpolta, koska mikään siellä ei enää pitänyt häntä kiinni. Sen voimin hänen autonsa on ennenkin noussut lumipenkasta. Sahasin omista puista saunamökkiin kaikki kakkosneloset ja rimat. Rustela asettui lemmikkiensä kanssa Kotkaan isänsä kotitaloon ja opetti koululaisia etänä. Muina vuodenaikoina täytyy joskus ehkä vähän salaa sahata
Vanerin tärkein vientialue on Eurooppa. Sahatavaraja vanerimarkkinoilla on luvassa sekä kuumaa että kylmää, povaa PTT:n metsäekonomisti Matti Valonen. PUUMARKKINAT Teksti MATTI VALONEN | Graafi AINO SAARIKIVI LÄHDE Luonnonvarakeskus Eurooppa Aasia Afrikka Pohjois-Amerikka Oseania Tuonti Venäjältä 1000 2000 3000 4000 5000 2021 2020 2019 2018 2017 200 400 600 800 1000 2021 2020 2019 2018 2017 Sahatavaran vienti Suomesta ja tuonti Venäjältä 2017–2021 Vanerin vienti Suomesta ja tuonti Venäjältä 2017–2021 1000 m 3 1000 m 3 Suomesta viedään sahatavaraa pääasiassa Eurooppaan, Aasiaan ja Afrikkaan. Vientimäärät Pohjois-Amerikkaan kasvoivat rakennusbuumin ansiosta sekä sahatavaran että vanerin osalta vuosina 2020 ja 2021. Sahatavaran tuontimäärät Venäjältä ovat pysytelleen puolen miljoonan kuution tasolla viiden viime vuoden ajan. Vanerin tuontimäärät ovat olleet hienoisessa kasvussa: vuonna 2017 Venäjältä tuotiin Suomeen 62 000 kuutiometriä vaneria ja viime vuonna 88 000 kuutiota. AR-20220427-457282-_5344687.indd 22 AR-20220427-457282-_5344687.indd 22 28.4.2022 10.36.49 28.4.2022 10.36.49. 22 Aarre 4/2022 METSÄ Miltä näyttävät vaneri ja sahatavara
Erikoiseksi tilanteen tekee Karttusen mukaan se, että lopputuotteiden hinnat ja yleinen kustannustaso ovat kovassa nousussa. Se auttaa sahoja selviytymään edessä olevista vaikeammista ajoista, joita värittävät tuotantokustannusten nousu ja kysynnän heikkeneminen. Taseiden turvin Viime vuonna useat kotimaiset sahat julkistivat investointisuunnitelmia vanhojen sahalinjojen korvaamiseksi tai kokonaan uusien sahojen rakentamiseksi. Kun saman haasteen edessä kamppailee koko Eurooppa, uusien toimittajien löytäminen ei ole helppoa. Venäläisen ja valkovenäläisen sahatavaran poistuttua Euroopan markkinoilta kysyntä voi laskea syksyllä jonkin verran ilman, että se tuntuu Suomen vientimäärissä. Kilpajuoksu venäläisen ja valkovenäläisen sahatavaran korVuonna 2022 Aarteen Puumarkkinatpalstalla markkinoita analysoivat vierailevat kirjoittajat, tällä kertaa Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Matti Valonen. Kysynnän vanavedessä sahatavaran ja vanerin hinnat pysyvät korkeina. Venäjän Euroopan-markkinoille sahatavaraa tuottaneet sahat sijaitsevat Uralin länsipuolella, eikä viennin kääntäminen Aasiaan käy käden käänteessä, vaan se edellyttää investointeja logistiikkaan. Sota varjostaa Metsäsertifiointijärjestelmien julistettua venäläisen puun konfliktipuuksi venäläiset sahat ja vaneritehtaat käänsivät katseensa Aasiaan, Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään, joissa sertifikaattien perään ei kysellä. Kahden hyvän tulosvuoden ansiosta sahat ponnistivat tähän vuoteen vahvistunein tasein. 23 Aarre 4/2022 METSÄ vaamiseksi lisää eurooppalaisen sahatavaran kysyntää merkittävästi tänä keväänä ja ensi kesänä. Venäjältä on tuotu Eurooppaan esimerkiksi rakennusterästä ja eristevillaa. Kysynnän ja hintojen laskun voimakkuus riippuu siitä, minkä verran rakentaminen vähenee. Sen korvaaminen on haastavaa, sillä pitkien mittojen tuottajia ei juuri ole Suomessa. Koko tämän vuoden osalta PTT:n metsäalan ennusteen mukaan Suomen sahatavaran ja vanerin vientimäärät kasvavat ja keskimääräiset vientihinnat pysyvät korkeina. Niiden tuotantoa supistavat niin ikään kohonneet raaka-aineja tuotantokustannukset. Budjetit paukkuvat Näillä näkymin syksyllä sahatavaran ja vanerin markkinatilanne muuttuu. Käynnissä olevat rakennushankkeet viedään pääsääntöisesti maaliin, mutta osa tulevista hankkeista pistetään jäihin tai perutaan, mikä vähentää rakentamista. Euroopan ja Venäjän kauppasuhteiden katkeaminen (lukuun ottamatta fossiilisen energian tuontia) on pysäyttänyt myös rakennusmateriaalien tuonnin Venäjältä. Kiinan heikentynyt koronatilanne ja Pohjois-Afrikkaa uhkaava ruokakriisi tuovat tilanteeseen lisää epävarmuutta. Vuonna 2021 puolet Suomen sahatavaran viennistä suuntautui kyseisille markkina-alueille. Tuonnin päättyminen ja energian kallistuminen kohottavat rakennusmateriaalien hintoja syksyä kohden ympäri Eurooppaa. Tuonti Valko-Venäjältä Suomeen on ollut erittäin vähäistä, lähinnä lyhyttä sahatavaraa kuormalavojen valmistukseen. MTK:n tutkimuspäällikön Kalle Karttusen mukaan ostoaktiivisuus alkaa heräillä talvihorroksesta, kun siirrytään kesäkorjuukelpoisten leimikoiden kauppaan. Vanerin kysyntää heikentävät lisäksi huonekaluteollisuuden sekä autoja kuljetusvälineteollisuuden tuotantomäärien supistuminen. Rakennusmateriaalien kallistuminen lisää rakentamisen kustannuksia. Mistä kattotuoleja. Hän kuitenkin ihmettelee, miksi kotimaisen puun tarve ei näy vielä kantohinnoissa. Ensisijaisesti tuontitavara Venäjältä ja ValkoVenäjältä pyritään korvaamaan eurooppalaisella tuotannolla ja toissijaisesti tuonnilla muualta. Arvioiden mukaan tuontia Venäjältä ja Valko-Venäjältä ei saada täysimääräisesti korvattua, joten osa eurooppalaisista ostajista ja jatkojalostajista joutunee nuolemaan näppejään. Kysynnän vanavedessä myös hinnat laskevat. Kysynnän laskun myötä sahatavaran vientihinta kääntyy joka tapauksessa laskuun. Venäläisen sahatavaran osuus Suomen nimelliskulutuksesta oli 14 prosenttia ja vanerin 33 prosenttia. K un venäläinen ja valkovenäläinen puu oli määritelty Ukrainan sodan vuoksi konfliktipuuksi, Euroopassa alkoi kilpajuoksu näistä maista peräisin olevan sahatavaran ja vanerin korvaamiseksi. Venäläinen pitkä sahatavara on mahdollista korvata sormijatketulla, mutta se on kalliimpaa eikä tuottajia ole runsaasti. Rakennuskustannusten nousu voi viivästää näitä investointisuunnitelmia. Kustannusten nousun takia rakennushankkeiden budjetit paukkuvat. Venäjältä on tuotu Suomeen erityisesti pitkää, noin 5,5–6-metristä sahatavaraa, josta on jatkojalostettu esimerkiksi kattotuoleja. KI MM O BRA ND T Rakennus hankkeita pannaan jäihin. Kilvan mittakaavasta kertoo se, että vuonna 2020 Venäjän ja Valko-Venäjän osuus EU-jäsenmaiden sahatavaran nimelliskulutuksesta (yhteenlaskettu tuotanto ja tuonti vähennettynä viennillä) oli vajaan kymmenyksen ja vanerin nimelliskulutuksesta vajaan kolmanneksen. Puukauppa talvihorroksessa. Tuonnin päättyminen on pakottanut venäläisen ja valkovenäläisen sahatavaran ja vanerin maahantuojat ja jatkojalostajat etsimään korvaavia toimittajia nopeasti, sillä tavaraa on totuttu pitämään varastossa vähänlaisesti. Suomeen tuotiin viime vuonna Venäjältä sahatavaraa puoli miljoonaa kuutiota ja vaneria vajaat sata tuhatta kuutiota. AR-20220427-457282-_5344687.indd 23 AR-20220427-457282-_5344687.indd 23 28.4.2022 10.36.51 28.4.2022 10.36.51. Huhtikuun toiseen viikkoon mennessä puukauppoja on tehty 6,4 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 18 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samana aikana. Toimituksia Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään vaikeuttaa sotatilanne, jonka takia kuljetukset Mustanmeren kautta eivät tule kyseeseen. Venäläinen sahatavara ei kuitenkaan kiristä kilpailua Aasiassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä kovinkaan nopeasti. MARI IKONEN Syksyllä rakentamisen väheneminen supistaa sekä sahatavaran että vanerin kysyntää. Kilpailun kiristyminen vaikuttaa täten myös Suomen vientiin. Ne ovat suuria määriä korvattavaksi yhtäkkiä
24 Aarre 4/2022 METSÄ Yön yli metsätilalla Jättikokoinen pop-up-teltta pariksi päiväksi pystyyn metsäautotien päähän ja raivaamaan. AARRE KOKEILU 24 Aarre 4/2022 METSÄ AR-20220427-457284-_5344691.indd 24 AR-20220427-457284-_5344691.indd 24 28.4.2022 10.37.03 28.4.2022 10.37.03. METSÄVARUSTEET KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Iso mökkiteltta Videolla pystytämme hetkessä järeän mökki teltan ja kiehautamme sisällä kamiinan päällä kahvit. Kahden perheenjäsenen voimin urakka hoituu ehkä yhdellä reissulla
Omin voimin urakoitu istutus tai raivaus voi houkutella paitsi oman työn tuomalla kustannussäästöllä myös elämyksenä. Isohkot pvc-ikkunat voi peittää eristetyllä läpällä. Se alkaa kiihtyä auringon noustua ja voi ällistyttää vimmallaan, jos ei ole aikaisemmin kuullut lintujen kevätkonserttia metsässä aamun varhaisina tunteina. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Pottiputkien leuat kalahtelevat hakkuuaukeilla toukoja kesäkuussa. Ilmastointiventtiilit. Myös pakettiauto tai jopa iso farmariauto takapenkit suoriksi käännettyinä antavat mahdollisuuden nukkua ainakin yön tai pari kumipyörien päällä kovien seinien sisällä. Metsätyöreissut on paras toteuttaa ennen sitä. Paitsi istuttamiseen kevät on otollinen ajankohta raivaamiseen. Helteistä syksyn kylmyyteen Mäkäräiset kaikkoavat vähitellen heinäkuun edetessä. Kaksi isoa ovilievettä. A suntoauto tai -vaunu tarjoavat helpon, joskin melko hintavan tavan yöpyä kaukana kotoa sijaitsevalla metsätilalla. Muutaman päivän yhtenäiset työjaksot metsässä voivat houkutella, jos sillä tavoin välttyy satojen kilometrien edestakaiselta ajolta. Havupuiden taimet erottuvat hyvin, kun vihreys ei vielä peitä niitä. Sateet ovat keväällä vähissä, eivätkä tuuletkaan yleensä haittaa. Hyttysiä riittää edelleen, Väinö Bunker Thermal XL Hinta: 539 e (mallissa suljettava aukko katossa kamiinan piippua varten) Mitat: 239 x 203 x 251 cm Paino: 15 kg Ominaisuudet: Suuri, eristetty neljän vuodenajan mökkiteltta, jonka pystytys ja purkaminen on nopeaa. Keskisen Suomen korkeudella mäkäräisiä alkaa ilmestyä metsiin kesäkuun alkupuolella, ja viimeistään juhannusta edeltävällä viikolla parvet ovat sakeita. Auton saa lähelle ja liikkuminen teltan ympärillä on helppoa. Kamiina pitää vilun loitolla ja kuivattaa kamppeet työpäivän päätyttyä myös syksyllä. Kuljetuspussi, jossa olkaimet. 25 Aarre 4/2022 METSÄ Pitkä matka kotoa metsätilalle voi olla esteenä metsätöiden tekemiselle. Majoituskustannuksia voisi verrata töiden teettämiseen vieraalla. Lisävarusteina lattiakangas (99,90 e), Haghus 120 -kamiina koottavan piipun kanssa (239 e) sekä piipun läpivienti (49,90 e). Etuna on myös hyönteisten vähyys. Puomilla suljettu metsäautotie tarjoaa tasaisen alustan teltalle. Perinteinen teltta tai helppokäyttöisempi pop-up-teltta edustavat toisenlaista yöpymisen tapaa. AR-20220427-457284-_5344691.indd 25 AR-20220427-457284-_5344691.indd 25 28.4.2022 10.37.11 28.4.2022 10.37.11. Kalliin polttoaineen lisäksi säästyy aikaa. Teltta voidaan pystyttää myös jäälle. Avonainen pohja. Tarve kamiinalle on suurin varhain keväällä ja toisaalta myöhään syksyllä, jolloin metsäpalovaaraa ei juuri ole. Ulkokangas vedenpitävä (1 000 mm), sisällä vuorikangas, välissä lämpöeriste. Aarre suositus: Järeä mutta helppokäyttöinen mökkiteltta on väljyydessään mainio majoite metsänomistajalle. Plussana keväällä on lintujen laulu. Yksi ratkaisu on majoittua muutamaksi päiväksi työmaan laitaan. Se on erinomaista aikaa tehdä metsätöitä ja myös yöpyä työmaalla. Kevät on parasta sesonkia Kaikkea kannattavuus ei silti kerro. Kiinnitys kahdeksasta kohdasta maahan, ruuvit mukana. Keväällä valoa ja sen myötä työaikaa piisaa varhaisesta aamusta myöhään iltaan. Pystytys mieluiten metsäautotielle. Taittuva runkorakenne 11 mm:n lasikuitua
Kun metsätyömajoitteeksi valitaan teltta, iso ja korkea kupoliteltta on sikäli hyvä, että tilaa riittää. Syysja lokakuussa yöt viilenevät. ”Imuroi” hirvikärpäset Hirvikärpäset alkavat iskeytyä raivaajan vaatteisiin ja hiuksiin elokuussa. Halti Campsite. Helteillä ei kannata lähteä raivurin kanssa metsään itseään uuvuttamaan. Väljyys tuo mukavuutta. Saavuttaessa leiripaikalle on hyvä ajella autolla tiellä edestakaisin leiripaikkaa laajemmalti. Perinteinen vai pop-up. Siitä huolimatta elokuu on kevään ohella vuoden parasta sesonkia telttamajoitukseen. Syksyllä hirvikärpästakki on tarpeen, jos metsätöiden tekemiseen yhdistetään vaikkapa marjastusta tai sienestystä. Mikäli reissun ajoitus ei ole onnistunut, hyönteiskarkote ja tiivis hyttyshattu takaavat rauhan työpäivän jälkeen. Raivatessa mäkäräiset pysyvät kohtalaisen hyvin loitolla, koska ne karttavat pakokaasua. Näin imuroidaan maassa olevat hirvikärpäset työvaatteisiin. Paarmat voivat hävitä kokonaan, eikä hyttysiä ole yleensä niin paljon kuin heinäkuussa. Tällä tavoin ehkäistään vaatteissa piileksivien hirvikärpästen kulkeutuminen sisätiloihin. Ne saa pystyyn ja puretuksi jopa sekunneissa. Oma lukunsa ovat maa-ampiaisten pesät, joihin kannattaa varautua ensiaputarvikkeilla. Kookas, eristetty pop-up-teltta, jossa on kamiina, mahdollistaa edelleen helpon yöpymisen. Kun työpäivä päättyy, työvaatteet riisutaan ulkona ja jätetään esimerkiksi peräkärryn kuomun alle ilmavasti kuivumaan. Myös leirin ympärillä hieman metsän puolellakin on hyvä kävellä työkamppeissa ennen työhön lähtöä ja sieltä palatessa. 26 Aarre 4/2022 METSÄ Ohvit ja hyttyshatut Alkukesällä, lähellä mäkäräissesonkia, työmaan viereen majoittuvan on syytä varautua niihin. Olipa majoitteena teltta, auto tai vaunu, leiri on parasta tehdä omalle, yksityiselle metsäautotielle. Elokuun puolella helteet väistyvät. METSÄVARUSTEET yleensä myös paarmoja. Heinäkuun loppupuolella hyönteisten kanssa pärjää jo paremmin, mutta kuumuus voi rajoittaa työhaluja. Hirvikärpäset eivät lentele metsässä edestakaisin vaan odottavat maassa yli tai ohi kulkevaa hirveä. AR-20220427-457284-_5344691.indd 26 AR-20220427-457284-_5344691.indd 26 28.4.2022 10.37.16 28.4.2022 10.37.16. Ison kupoliteltan etuosasta erottuu laaja absidi, jossa voi säilyttää varusteita katon alla. Kulmat ankkuroidaan maahan vaarnoilla. Jos tauolla pitää sahan käynnissä, haitta siipiveikoista vähenee. Itsestään tai katosta vetämällä avautuvat pop-up-teltat ovat suosittuja. Myös hiukset kammataan huolellisesti ennen telttaan tai vaunuun menoa. Se nostaa tiellä ja ojissa olevat hirvikärpäset siivilleen. Teltan pystytyksen jälkeen muutama suhautus hyttyskarkotetta aerosolina oviaukon liepeisiin ja ovikankaaseen hillitsee hyönteisten haluja mennä sisälle. Kun leiripaikalta on imuroitu hirvikärpäset työvaatteisiin, leirissä voi yleensä oleilla vaihtovaatteissa ilman isompaa haittaa hirvikärpäsistä, kunhan pysyttelee imuroidulla alueella. Nämä myös kylmiin vuodenaikoihin sopivat metsämajoitteet eivät enää ole kovinkaan hintavia. Elokuussa yöt ovat vielä niin lämpimiä, että teltassa pärjää ohuella kesämakuupussilla tai kevyen peitteen alla
Riittävä määrä kunnollisia telttavaarnoja nopeuttaa teltan pystytystä. Monet niistä ovat nelikulmaisia ja suurimmat niin korkeita, että pitkäkin ihminen mahtuu vaivatta seisomaan sisällä. Biltema-retkituoli Hinta: 22,90 e Mitat: 90 x 60 x 50 cm Paino: 3 kg Ominaisuudet: Kokoon taitettava, hyvin helposti koottava retkituoli. Isot mökkiteltat Viime vuosina ovat yleistyneet suuret, mökkimäiset pop-up-teltat. Leveä ja tilava. Selkänojallinen tuoli auttaa palautumaan työstä ja rentouttaa paremmin kuin kannon päässä istuminen. Henkarissa märkä pusero on avoimempi ja kuivaa nopeammin. Aarre suositus: Selkänojallinen retkituoli tarjoaa mukavan lepotuokion väsyneelle ja on hyvä lisä metsänomistajan metsäleiriin. Enimmäiskuorma 120 kg. AR-20220427-457284-_5344691.indd 27 AR-20220427-457284-_5344691.indd 27 28.4.2022 10.37.26 28.4.2022 10.37.26. Tämä parantaa turvallisuutta, kun majoitutaan tielle. Jos valitaan perinteisen pystytystavan teltta, käteviä ovat sellaiset, joissa on erikseen etutila eli absidi. Auto on paras parkkeerata metsäautotielle niin, että teltta jää auton taakse suojaan. Ison teltan kattonarut sopivat lähinnä kuiville vaatteille. Etukäteen on tärkeää varmistua teltan vedenpitävyydestä sadekuurojen varalta. Edullinen. Tällöin ei haittaa, että ne ovat perinteistä telttaa painavampia. Kahvallinen kuljetuspussi. Sinne saa muun muassa kengät katon alle suojaan, ja eteistila auttaa myös hyttysten torjunnassa. Käsinojassa pieni kylmälaukku, toisessa tölkinpidike, sivulla verkkotasku. Kokoon taittuvan Haghus-henkarin kuljetuspituus on 12 cm. Maalattu teräsrunko, kangas polyesteriä. Valoa tulee kookkaista pvc-ikkunoista, jotka voi sulkea yöksi läpällä. 27 Aarre 4/2022 METSÄ Pop-up-teltat ovat mainioita silloin, kun telttaa ei tarvitse kantaa autolta minnekään. Punaiset eivät mene helposti hukkaan. Suurissa teltoissa vetoketjulla aukeavia oviaukkoja voi olla kaksi. Märät vaatteet on paras kuivattaa ulkosalla, sateella vaikka kuvun alla peräkärryssä
Mökkiteltan edut Metsätyö väsyttää. Se saattaa avata uuden maailman, jonka olemassaolosta ei ole aiemmin tiennyt. Kerrassaan mahtavaa on se, että suureen mökkitelttaan mahtuu helposti myös iso, selkänojallinen retkituoli. Ison mökkiteltan etuna on se, että leiriytyminen työn jälkeen on vaivattomampaa ja vähemmän energiaa kuluttavaa kuin normaalityypin teltoissa. Lämpö pysyy eristetyssä teltassa yllättävän hyvin, joten ajoittainen lämmitys riittää. Tulta ei saa jättää yöksi palamaan. Metsänomistajalle kamiinasta on kesällä hyötyä sadesäillä sekä syksyllä ilmojen kylmetessä. Kamiinamallin telttojen lattiakankaaseen saa avattua reiän, jolloin kamiina asettuu maapohjan päälle. Lattiakangastakin voi tietysti käyttää. Polttopuuna parasta on mukana tuotu, pieneksi pilkottu kuiva koivu. 28 Aarre 4/2022 METSÄ Pidän näitä erityisen sopivina metsänomistajan majoitteiksi. Eristetty teltta lämpiää kamiinalla nopeasti, jolloin siellä voi kuivata märkiä varusteita. AR-20220427-457284-_5344691.indd 28 AR-20220427-457284-_5344691.indd 28 28.4.2022 10.37.33 28.4.2022 10.37.33. Kamiinan lämpöön Kokeilussa ollut Väinö Bunker Thermal edustaa neljän vuodenajan eristettyjä telttoja. Kamiinassa pidetään tulta vain silloin, kun sitä on mahdollisuus vahtia. Nukkumaan käydään vasta, kun tuli on sammunut. Kamiinan avulla erähenkinen metsänomistaja voi jatkaa majoittumista ja metsätöitä jopa myöhään syksyyn. Sivuritilä on irtoava ja jalakset taittuvat kuljetusasentoon. Hyllyjä teltassa ei ole, mutta kun nurkkaan maahan iskee seipään pystyyn, se toimii naulakkona ja kuivaustelineenä. Peitteeksi käy lämpöisillä ilmoilla viltti, jollei viihdy makuupussissa. Maapohjalla yövyttäessä kokoon taitettava retkivuode on kätevä. Telttamallia myydään myös ilman läpivientiä. Mikähän siinä onkin, että metsässä keitetty kahvi tuoksuu ja maistuu niin hyvältä. Koivu palaa pienessä tulipesässä hyvin, eikä pesästä räisky kipinöitä, kun luukun avaa. Myös kahvinkeitto sekä ruuanlaitto kattilan ja paistinpannun avulla onnistuvat kamiinan päällä. Työstä väsyneen on nautinnollista istahtaa pehmeälle tuolille ja lepuuttaa selkäänsä. Sen jälkeen jaksaa taas kummasti raivata. Vedenpitävän ulkokankaan ja sisäpuolen vuorikankaan välissä on eriste. Pystytys on helppoa ja nopeaa, vaikka teltta on hirmuisen iso. Mökkiteltoissa ei yleensä ole kiinteää lattiakangasta, vaan se hankitaan tarvittaessa erikseen. Teltan lisävarusteisiin kuuluu kamiina, jonka koottava piippu kulkee palamattoman läpiviennin kautta turvallisesti katon läpi. Haghus Bunker -kamiina. Metsänomistajan työkäytössä lattiakangasta ei välttämättä tarvita, jolloin sisään voi astua vaikka likaiset turvasaappaat jaloissa. Irrallisena se on helppo pestä painepesurilla. Reikä maahan on parasta lyödä ennen teltan pystytystä. Hyvillä lisävarusteilla majoittuminen muistuttaa kesämökissä asumista sänkyineen, tuoleineen ja väljine tiloineen. Lattiakangas on hyödyllisin silloin, kun maa on kylmä tai jo jäässä, jolloin se hohkaa kylmää. Teltan katon läpivienti on palamaton sekä kyllin tiivis, jolloin lämpö ei karkaa teltasta. METSÄVARUSTEET Kamiinan piippu on purettu, piipun pätkät pilkistävät pesästä. Kokoon taitettuna teltan pituus vastaa raivaussahan mittaa, joten metsänomistajalle sen ei pitäisi olla ongelma. Lämpö pysyy hyvin seinien sisällä
Enimmäiskuorma 120 kg. Pitkämatkalaisen viikonloppuleiri työkaluineen mahtuu hyvin peräkärryyn. Jos nukut ennen reissua pari yötä retkivuoteessa kotona sisällä, metsässä sänky tuntuu selän alla tutummalta. Kenttävuode on parhaimmillaan maapohjaisessa teltassa, jossa ei ole lattiakangasta. Aarre suositus: Pitkäikäinen ja laadukkaista materiaaleista valmistettu teltta, jonka iso eteistila ja suuri ovi helpottavat käyttöä metsänomistajan majoitteena. Biltema-retkivuode Hinta: 39,90 e Mitat: 90 x 60 x 50 cm Paino: 5,5 kg Ominaisuudet: Kokoon taitettava, melko helposti koottava retkivuode. Airamyleis työvalo (vas.) ja Airam Worky -työvalo. Materiaalit alumiini ja 450Dpolyesteri. KUVA VALMISTAJA AR-20220427-457284-_5344691.indd 29 AR-20220427-457284-_5344691.indd 29 28.4.2022 10.37.43 28.4.2022 10.37.43. Teltassa nukuttu yö omassa metsässä voi olla hieno elämys. Säilytyspussi. Teltassa kolme 9,5 metrin lasikuitukaarta, kaaripaketin pituus 60 cm. Iltojen pimetessä leirissä tarvitaan valoa. Hengittävä sisäteltta, jossa ilmanvaihto. Kantokahvallinen nailonpussi. Ulkoteltta vedenpitävä, teipatut saumat. 29 Aarre 4/2022 METSÄ LISÄTIETOJA Airam, airam.fi Biltema, biltema.fi Haghus, baits.fi Halti, halti.fi Väinö Bunker, baits.fi Halti Oulanka Hinta: 249 e Mitat: 225 x 225 x 130 cm Paino: 5 kg Ominaisuudet: Neljän hengen kolmen vuodenajan kupoliteltta. Tilava eteistila varusteille. Kylmälaukku eväille ja vaatekassi kulkevat siistimmin auton takakontissa. Aarre suositus: Vuode tuo mukavuutta metsätöitä tekevän leiriin. Käyttöalue ulottuu myös retkeilyyn silloin, kun ei kävellä pitkiä matkoja
Hänestä poramenetelmä on toimiva erityisesti saarikohteissa ja täydennysistutuksessa. 30 Aarre 4/2022 METSÄ Koivut maahan porakoneella Pottiputken sijasta Jarno Kattelus ottaa hakkuu aukkoon porakoneen. Hakkuuaukko Roineen Sepäjän saaressa Kangasalla on vanhaa pellonpohjaa. Kolme vuotta sitten siinä kasvoi sankka kuusikko, johon iskivät kirjanpainajat. METSÄN UUDISTAMINEN Teksti MEERI YLÄ-TUUHONEN | Kuvat JYRKI LUUKKONEN 30 Aarre 4/2022 METSÄ AR-20220427-457298-_5344677.indd 30 AR-20220427-457298-_5344677.indd 30 28.4.2022 10.36.34 28.4.2022 10.36.34
Menetelmän keksijä on oriveteläinen metsänomistaja Seppo Rantakallio, ja hänen yrityksensä Mini forest Oy valmistaa ja myy maaporaa. Istuttaja tarvitsee vahvan akkuporakoneen ja maa poran. LISÄTIETOJA miniforest.fi 31 Aarre 4/2022 METSÄ AR-20220427-457298-_5344677.indd 31 AR-20220427-457298-_5344677.indd 31 28.4.2022 10.36.40 28.4.2022 10.36.40. Pienet pottitaimet saa työn nettyä reikiin taimitarraimen avulla. Sitä on saatavana kahdessa koossa, 48 mm ja 60 mm. 31 Aarre 4/2022 METSÄ Jarno Kattelus tiivistää taimen maaporalla poraamaansa reikään. Puuntaimet istutetaan maahan po rattuihin reikiin. Tavoitteena on varmistaa taimien no pea kasvuun lähtö niin aukoissa kuin jatkuvan kasvatuksen mailla. Keksijän erikoinen Maaporamenetelmällä taimet istu tetaan muokkaamattomaan maahan
”Näin maaporasta ilmoituksen jossain lehdessä. Maaperä saaressa on varsin rehe vää. ”Saarihakkuut eivät ihan hirveästi kiin nosta metsäyhtiöitä ja metsänhoitoyhdistyk siä, jos hakattavaa ei ole tuhansia kuutioita.” Koneellinen maanmuokkaus onnistuu hyvin vasta sitten, kun hakkuutähteet ovat kuivuneet tai korjattu pois. ”Tähän oli istutettu 1960luvulla kuusik ko, joka oli jätetty pääosin hoitamatta. Hän omistaa saaritiloja myös Hämeenlin nassa ja Lieksassa. ”Katselen mieluummin koivikkoa kuin synkkää kuusikkoa, ja on siinä kyse myös luonnon monimuotoisuudesta. Tääl lä kasvoi puhelinpylvään kokoista puuta niin vieri vieressä, ettei valo tullut läpi.” Kuuset oli kuitenkin pakko kaataa, koska niihin oli hyökännyt kirjanpainaja. Suomi kuusettuu, koska hirvet ja peurat eivät syö kuusta.” Metsiensä maapohjaa Kat telus muokkaa mielellään niin kevyesti kuin mahdollista. Jos täällä koettaisin iskeä taimia maahan pottiputkella, se kimpoaisi oksista takaisin.” Sopivan tilaisuuden tullen Kattelus aikoo hävittää osan hakkuutähteistä polttamalla. ”Olen kiinnostunut visakoivusta. 30 hehtaarin kokoisesta Sepäjän saaresta Kattelukselle kuuluu noin puolet. ”Aika pian sen oppii tuntemaan, jos jenka jää juuren ympärille jumiin. 32 Aarre 4/2022 METSÄ K evätaurinko kimaltelee Roineen rannalla, kun Jarno Kattelus käyn nistää veneensä mootto rin ja suuntaa kohti Se päjän saarta Kangasalan Vehoniemenkylällä. Taimella on kaikki edellytykset lähteä kasvamaan, jos mikään eläin ei syö sitä.” Reiän poraaminen käy muutamassa sekunnissa eikä siinä tule edes hiki, Kattelus kiittelee. Jos maapohja laikutetaan tai mätästetään, osa pieneliöistä tuhoutuu.” Eläintuhot yllättivät Porakone surisee vaimeasti, kun Jarno Kattelus poraa reiän toisensa jäl keen Sepäjän saaren maaperän. Ylipäätään saarihakkuun järjestäminen on kiinni pitkälti metsänomistajan omasta aktiivisuudesta. Vielä kolme vuotta sitten paikalla kasvoi tiheä kuusikko. ”Arvokkain asia tässä metsäs sä on pieneliöstö. Sitten ei muuta kuin pakkia”, hän juttelee. ”Ja jos taimia laittaa kaksistaan, silloin homma käy kyllä hienosti, kun toinen poraa ja toinen istuttaa.” Kuokka vakuutti minut maaporasta, Kat telus naurahtaa. Perillä hän lastaa mönkijänsä peräkär ryyn pottiputken sijaan järeän akkuporako neen, 60millisen poranterän ja säkillisen yksivuotiaita rauduskoivun taimia. ”Tykkään luonnosta”, Jarno Kattelus sanoo. METSÄN UUDISTAMINEN Hakkuu tähteiden seassa pora on helpompi kuin potti putki. Täällä Vehoniemessä sitä kasvaa myös luontai sesti.” Kilometrin venematka Sepäjään taittuu tyynellä säällä yhdessä hujauksessa. Saarista niitä ei kuitenkaan yleensä pystytä keräämään lainkaan. Takavuosina saarikiinteistöt olivat puolet halvempia kuin kiinteistöt mante reella”, Kattelus sanoo. Istuttaja poraa akkupo rakoneella reiän mätästämät tömään maahan ja pudottaa taimen reikään. Katte luksen tukikohta saaressa on vanha asutus tila, jonka hän osti vuonna 2001. ”Suomi kuusettuu” Kaikkiaan Jarno Katteluksella on istutet tavanaan viitisen hehtaaria vanhaa pellon pohjaa. ”Syyskesällä 2019 hakkasin täällä 400 koivuntainta kuokalla maahan ja päätin, että tätä minä en jatka. ”Koetin pelastaa puita yksitellen, mutta ei siitä tul lut mitään, kun kirjanpainajat olivat hypän neet jo seuraavaan puuhun.” Kuusen sijasta Kattelus päätti istuttaa aukkoon mäntyä ja koivua hirvituhojen uhallakin. AR-20220427-457298-_5344677.indd 32 AR-20220427-457298-_5344677.indd 32 28.4.2022 10.36.45 28.4.2022 10.36.45. Porakone minulla oli ennestään.” Helpointa kahteen pekkaan Poramenetelmän idea on varsin yksinker tainen. Hän on istuttanut Sepäjän saareen myös erikois puita, kuten pylväshaapaa, hapsu harmaaleppää ja visakoivua. Ensimmäisen kerran Kattelus istutti koi vuntaimia maaporalla kaksi vuotta sitten. Soitin keksijälle ja kävin tapaa massa häntä Orivedellä ennen kuin ostin maaporan. ”Vanha kansa sanoo, että maata kannattaa ostaa, ja siihen minä uskon. Se oli sen verran kova päivä.” Kuokkaan Kattelus turvautui alun perin siksi, että saaritilojen uudistaminen koneel lisesti on hänen mukaansa kallista ja hanka laa. ”Sitten vaan pieni runttaus ja se on siinä. ”En tiedä kätevämpää tapaa istuttaa kuin poraaminen, kun hakkuutähteitä on paljon. Siitä kertovat muun muassa metsätäh det, ahomansikanlehdet ja saniaiset
Niitä on kiva katsella, mutta se oli kyllä yllätys, kuinka paljon myyrät, jänikset ja sorkkaeläimet tekivät tuhoa tai mikossa.” Maaporalla on kuitenkin tarvittaessa kätevä tehdä täydennysistutuksia, jos vain intoa piisaa, Kattelus sanoo. Jarno Kattelus käyttää isoa poraa, jonka halkaisija on 60 millimetriä. Olin muun muassa istuttamassa avojuu risia kuusentaimia.” Hänen leipälajinsa on kuitenkin kiin teistösijoittaminen. ”Molemmat vanhempani ovat kotoisin maatalosta, ja maalla tuli tehtyä kaikenlais ta. Tähän saa rahansa menemään, ja jos kus jotain tuleekin”, hän nauraa. Onpahan sitten ainakin saunapuita jälkipolville.” Kolme vuotta sitten maaporan hankkinut Jarno Kattelus kertoo olevansa metsänomistajana kokeilunhaluinen. 33 METSÄ AR-20220427-457298-_5344677.indd 33 AR-20220427-457298-_5344677.indd 33 28.4.2022 10.36.49 28.4.2022 10.36.49. Metsä työt tulivat hänelle tutuiksi jo lapsuudessa. Tämä on tera peuttista, ja onhan tässä myös taloudellinen puoli. ”Kyllä tähän koivikko tulee, kun jaksan sitä vain harventaa. Ne kat keavat täällä kovilla tuulilla.” Saunapuita jälkipolville Edelliskesänä kylvettyjen rauduskoivun tai mien keskipituus on 70–80 senttiä. ”Metsänhoito on hieno laji. Katteluksen mukaan syy ei kui tenkaan ole maaporassa. Luontaisen uu distumisen varaan hän ei laske. Niiden istuttaminen pottiputkella olisi mahdoton ta, Kattelus sanoo. 33 Aarre 4/2022 METSÄ Jokaisen istutustaimen hän merkitsi ohuel la puukepillä. ”Minulla ei ole mitään eläimiä vastaan, päinvastoin. ”Yritin kyllä jättää aukkoon rauduskoi vuja pystyyn, jotta ne siementäisivät, mutta niistä on enää muutama pystyssä. ”Minulla oli sellainen liikeidea, että kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, he os tavat kaikki rannat, mutta vielä se ei ole toteutunut.” Metsätilojen hankkiminen ei silti ollut huono ratkaisu. Kattelus aikoo jatkaa istutusta syksyllä, kun hän saa seuraavan erän kookkaita koi vuntaimia Taimityllilältä, mäntyharjulaisel ta taimitarhalta. ”Istutan niin isoja taimia kuin mahdol lista, koska isokokoiset taimet pärjäävät paremmin rikkakasveja ja jäniksiä vastaan kuin pienet.” Istuttamisen lisäksi Kattelus tekee metsis sään itse kaikki raivaussahatyöt, kuten tai mikonhoidon ja ennakkoraivaukset. ”Jos istutettava ala on kymmeniä heh taareja, eihän kukaan sinne silloin mitään keppejä laita, mutta ne auttavat minua löy tämään taimet, kun teen heinäntorjuntaa.” Valtaosa taimista lähti kasvamaan vauh dilla, mutta osa ei selviytynyt seuraavaan kevääseen. Maaporia on saatavana kahta eri kokoa. Katteluksen mukaan met sän tuotto on ollut vakaata, noin kolmen prosentin luokkaa
”Kunhan noin puolet versosta jää maan pinnalle.” Rauduskoivu menestyy hyvin vettä läpäisevillä, rehevillä kivennäismailla. ”Kastelusta pitää huolehtia päivittäin. 2 Hanki riittävän järeä akkuporakone, jossa on vakiona sivukahva. Koivuntaimet kannattaa istuttaa muutaman päivän sisällä siitä, kun ne tulevat taimitarhalta, koska silloin niiden laatu on paras. 4 Pidä istuttaessasi yllä hyvää rytmiä. Vuotta myöhemmin ne jo ylettävät tällaista lyhyttä miestä napaan”, Jarno Kattelus naurahtaa. Kesäkoivut juurtuvat nopeasti ja pystyvät ottamaan vettä tehokkaasti. 34 Aarre 4/2022 METSÄ METSÄN UUDISTAMINEN Koivut maahan keskikesällä K oivun paakkutaimien paras istutusaika on juhannuksesta elokuun puoliväliin. ”Mättäissä taimet eivät joudu kilpailemaan muiden kasvien kanssa vedestä, ravinteista ja kasvutilasta.” Viime vuonna kotimaiset taimitarhat tuottivat 5,4 miljoonaa rauduskoivun tainta. Hienojakoisille maille sitä ei kannata istuttaa. ”Metsät, joissa kasvaa useita puulajeja, ovat vastustuskykyisempiä ilmaston lämpenemisen tuomia muutoksia vastaan.” Katteluksen vinkit 1 Hyödynnä maaporaa etenkin isojen taimien istutuksessa, koska niiden paakut eivät mene läpi pottiputkesta. Pitkien hellejaksojen aikana taimilla on silti riski kuivua. Ennen istutusta taimet pitää kastella niin, että kun paakkua puristaa kevyesti, siitä tippuu muutama pisara vettä.” Pienessä paakussa kasvatetut koivuntaimet voi istuttaa pottiputkella. ”Ilmastonmuutoksen vuoksi koivun osuutta pitäisi ehdottomasti lisätä”, Jaana Luoranen sanoo. Rauduskoivulle sopii laikkutai kääntömätästys. 34 METSÄ AR-20220427-457298-_5344677.indd 34 AR-20220427-457298-_5344677.indd 34 28.4.2022 10.36.53 28.4.2022 10.36.53. Työ käy huomattavasti joutuisammin, kun toinen poraa taimille reikiä ja toinen istuttaa. Kattelus merkitsee istutustaimet merkkikepeillä helpottaakseen heinäntorjuntaa. Oli istutusajankohta mikä tahansa, taimet eivät saa missään kohtaa kuivua. Jos poranterä jää kivenkoloon, se vääntää muuten ikävästi rannetta. Istuttajalle tulee nälkä ennen kuin akku loppuu”, Kattelus sanoo. Itse poraus kestää vain muutamia sekunteja reikää kohden. Silloin maahan pannaan saman vuoden keväällä kylvettyjä kesätaimia. Kuivumista voi ehkäistä istuttamalla taimet riittävän syvälle siten, että paakun päälle tulee noin kuusi senttiä maata. ”Kun istutin koivuntaimet, ne olivat polvenkorkuisia. ”Keskikesällä istutetut lehdelliset koivuntaimet kasvavat selvästi paremmin kuin keväällä tai syksyllä istutetut taimet”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Luoranen. Luorasen mukaan koivuntaimet kasvavat selvästi paremmin mättäissä kuin muokkaamattomalla tasamaalla. Myös jo istutettuja taimia voi tarpeen vaatiessa kastella. ”Yhdellä akulla poraa pitkään. 3 Pyydä istutustyömaalle kaveri mukaan. Ne ovat istutettaessa noin 20–30-senttisiä. Se on neljä prosenttia metsänviljelyyn tuotetuista taimista. 5 Istuta seuraavana keväänä uudet taimet syötyjen, paleltuneiden tai kuivuneiden tilalle, jos intoa suinkin piisaa
Helppo käynnistys ja taloudellinen 2-MIX-moottori. Easy2Start ja matala polttoaineen kulutus. Husqvarna 550 XP Mark II Moottorisaha Ylivertainen teho ja äärimmäiset testit, täyttää vaativimpienkin maanja metsänomistajien toiveet. 3350,00 € Kaikki hinnat sis. Katso koko laaja valikoimamme täältä: hylte.fi Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! info@hylte.fi Mainoksen tuotteet saatavilla vain nettikaupastamme. 59,99 € PW 480 Painepesuri Tehokas 180 baarin painepesuri vaativiin puhdistustöihin. alv. Rahtikulut lisätään hintaan. 349,00 € Husqvarna 435 II Moottorisaha Kevyt ja tehokas yleissaha sinulle, joka haluat helposti käynnistettävän ja hallittavan moottorisahan. 649,00 € Puutarhatraktori Special Edition LT 96 EXT Tehokas ja näppärä puutarhatraktori monenlaiseen työhön. oksien karsimiseen. 649,00 € MS 201 C-M Moottorisaha Stihlin kevyin moottorisaha täydellinen esim. 499,00 € MS 194 C-E Moottorisaha Täydellinen karsimiseen, harvennukseen, polttopuiden sahaamiseen tai muihin puutarhatöihin. 479,00 € T540i XP Akkukäyttöinen moottorisaha Husqvarnan tehokkain akkukäyttöinen moottorisaha, tehokkaan akun kanssa vastaa 40cc:n bensiinikäyttöistä sahaa. Suojaava välipohja terästä ja teräskärki. Vaunusepäntie 4. Huom! Myymälän valikoima on rajallinen. 99,00 € Classic Metsätyötakki Hyvinnäkyvä metsätyötakki, jossa on puhdas, moderni muotoilu. M-Tronic takaa optimaalisen moottoritehon. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. 65,00 € Function Universal Metsäkypärä Kevyt metsäkypärä, jossa on suuri verkkovisiiri tarjoamassa hyvän valonläpäisyn, vaimennuksen ja istuvuuden. AR-20220427-457332-_5344674.indd 35 AR-20220427-457332-_5344674.indd 35 28.4.2022 10.36.23 28.4.2022 10.36.23. Ei akkua+laturia. 55,90 € Function Universal Suojahousut Suojaluokitus 1. Os. 529,00 € AHP 110 Painepesuri Helppokäyttöinen, kompakti, sähköllä toimiva painepesuri, jossa on liuta lisäosia ja -tarvikkeita. 195,00 € Suojakypärä Functional, fluorisoiva Täydellinen lisävaruste metsätyöläiselle, joka etsii suojatuotteeltaan mukavuutta ja hyvää ergonomiaa päivittäisiin työtehtäviin. (viiltosuojaluokka EN ISO 17249: 2013 LUOKKA 2. leikkuulaitteen C94, B&s Intek 7160 V-twin Monipuolinen päältäajettava ruohonleikkuri, joka takaa täydelliset tulokset. 695,00 € MS 251 Moottorisaha Vahva ja kompakti Stihl-moottorisaha 20% pienemmällä polttoaineenkulutuksella ja 50% pienemmillä päästöillä. 99,00 € Bensiinikäyttöinen painepesuri Independent 2800 Tehokas bensiinikäyttöinen painepesuri nelitahtimoottorilla ja ilmakumipyörillä. 648,00 € Lavoro Elite Metsurikenkä Tyylikäs metsurikenkä ruskeaa nahkaa. Pietarsaaren myymälämme on avoinna ke-pe klo 9-17. 339,00 € Moottorisaha 445e II TrioBrake Tehokas ja monipuolinen moottorisaha X-TORQ® -moottorilla, Smart Start® -toiminnolla ja polttoainepumpulla, joka tekee sahan käynnistämisestä helppoa. 1899,00 € R 214tc, sis
36 Aarre 4/2022 METSÄ METSÄVAIKUTTAJA ”Kerron ylpeänä asioista, joita Pohjoismaat ovat tehneet kestävän metsänhoidon eteen”, sanoo Brysselissä työtään tekevä Maria Pohjala. Metsien moninaisuus ja metsän rauhoittava, hyvinvointia tukeva vaikutus AR-20220427-457335-_5344681.indd 36 AR-20220427-457335-_5344681.indd 36 28.4.2022 10.36.33 28.4.2022 10.36.33. 32-vuotias maatalousja metsätieteiden maisteri Helsingistä, asuu Brysselissä Työ. ”Järjen ääni voittaa” Euroopan metsänomistajien järjestön asiantuntija Maria Pohjala uskoo, että järjen ääni voittaa EU:n metsäpäätöksenteossa. Maria Pohjala Tausta. Asiantuntija (energia, ilmasto, kiertotalous, kestävä rahoitus) Euroopan metsänomistajien järjestössä (CEPF) ja metsäkoordinaattori Pohjoismaiden metsänomistajien järjestössä (NSF) syyskuusta 2021 alkaen Parasta metsässä. Teksti MARKKUPULKKINEN | Kuva JUHAROININEN KUKA
Suomessa Luke ja Syke yrittävät nyt määritellä, mitä tarkoittavat vanha metsä ja luonnontilainen metsä. Täällä ei oikein ymmärretä metsänhoidon prosessia ja sitä, että puupohjaista energiaa syntyy myös sivutuotteena muun muassa harvennushakkuiden seurauksena. Pientä viivästystä poikkeustilanne voi silti aiheuttaa metsälainsäädännön valmistelussa. Sillä viitataan jatkuvaan kasvatukseen, jota komissio pitää ratkaisuna metsien kunnon paranemiseen. Me yritämme tasapainottaa keskustelua tuomalla esille metsätalouden sosiaalisia ja taloudellisia näkökulmia. Komissio ei ole lähtenyt jarruttelemaan vihreän kehityksen ohjelmaa (Green Deal), vaan siellä ajatellaan, että nyt on entistäkin tärkeämpää toteuttaa vihreä siirtymä nopeasti. Miten sinä näet asian. Mikä on parasta työssäsi. Jokaisen maan pitäisi voida itse määritellä omalle metsätaloudelleen sopivat mallit. Pöydällä on nyt todella paljon metsiä koskevia lakialoitteita, ja lisää tulee. Metsänomistajien pitää voida tuntea, että heidän työtään arvostetaan myös Euroopan unionin suunnalta. Onko vaihtoehtona jäsenmaiden puupohjainen energia. Vahvimmin agendallamme on kiistoja aiheuttava ennallistamislainsäädäntö. Tuoreessa päätöslauselmassa europarlamentti vaati venäläisen energian tuonnin kieltämistä välittömästi. Eri asia on se, halutaanko meitä ymmärtää. Monesta asiasta olemme yhtä mieltä, mutta Etelä-Euroopassa korostuvat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät teemat, koska siellä ilmaston lämpenemisen vaikutukset näkyvät selvimmin muun muassa metsäpalojen yleistymisenä. Millä mailla on Euroopan metsän omistajien järjestössä eniten valtaa. Kerron mielelläni eteenpäin siitä, mitä Pohjoismaat ovat tehneet kestävän metsänhoidon eteen. Metsäsektorille hyvin tärkeä on myös Fit for 55 -ilmastopaketti, johon kuuluvat LULUCF, uusiutuvan energian direktiivi, metsäkatoaloite ja kestävän rahoituksen taksonomia-asetus. Siihen olemme tyytyväisiä, että jäsenmaat eli Euroopan neuvosto otti strategiaan kokonaisvaltaisemman kannan ja otti huomioon myös taloudelliset seikat. Hyvää on se, että metsistä puhutaan ja nähdään niiden potentiaali ilmastoja ympäristötyössä. Meillä on tarjota ratkaisuja biodiversiteettiin ja ilmastoon liittyviin haasteisiin. Viime viikolla vierailin vanhempieni luona ja kävin polkujuoksemassa Itä-Helsingin Jollaksessa. 37 Aarre 4/2022 METSÄ Miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut ilmapiiriä siellä EU:n ytimessä. Tätä työtä ei kuitenkaan voisi tehdä, jos ei uskoisi järjen voittoon. EU:n tehtailemat metsäaloitteet ovat Suomessa nostaneet keskusteluun niin sanotut aavistushakkuut. Haluan luoda uskoa siihen, että kestävä metsänkäyttö voi jatkua eikä tarvetta aavistushakkuisiin ole. Kuinka hyvin Euroopan metsän omistajien järjestöä (CEPF) kuullaan EU:n päätöksenteossa. Sen sijaan EU-komission metsäaloitteisiin sodalla on ollut toistaiseksi melko vähän vaikutusta. Mitä hyvää näet EU:n metsästrategiassa. On tärkeää, että määrittelytyötä tehdään myös kansallisesti. Jäämme helposti jatkokeskustelun ulkopuolelle, koska emme pysty suoraan sanomaan ”kyllä” ja sitoutumaan ehdotuksiin ilman kokonaiskuvan luomista. Onko niihin mielestäsi aihetta. Valta riippuu aina vähän aihepiiristä. Esimerkiksi ennallistamislakiehdotuksensa komissio aikoo julkaista vasta juhannusviikolla. Mikä on kuluvana vuonna keskeinen vaikuttamiskohteenne. Kaikki maat saavat kyllä äänensä kuuluviin. Olimme kuitenkin kokonaisuutena pettyneitä komission strategialuonnokseen, jossa biotalous nähdään enemmän riskinä kuin mahdollisuutena. Vaikutamme kaikkiin meneillä oleviin lainsäädäntöaloitteisiin. Toivoisimme komissiolta kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa metsäasioihin. EU:n metsäaloitteissa mennään vahvasti ilmastoja ympäristöasiat edellä. AR-20220427-457335-_5344681.indd 37 AR-20220427-457335-_5344681.indd 37 28.4.2022 10.36.36 28.4.2022 10.36.36. Parhaillaan EU:ssa määritellään myös käsitettä ”luonnonläheinen metsätalous”. Kyllä meitä kuunnellaan ja pääsemme kertomaan asioistamme. Tässäkin yritämme tuoda esille sen, että jatkuva kasvatus on vain yksi hyvä tapa hoitaa metsiä mutta että muitakin on. Ymmärrän, että osa metsänomistajista kokee, että metsäaloitteita tulee aivan liikaa, eikä niiden todellisia vaikutuksia pystytä vielä ennustamaan. Määritelmien työstäminen on menossa myös EU-tasolla. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä teit siellä. Olisimme halunneet, että metsänomistajilla olisi suurempi rooli ilmastoja ympäristötavoitteiden täyttämisessä. Kansainvälisyys. Uskon, että täällä Brysselissä tehtävällä edunvalvontatyöllä on hyvät ja pitkäkantoiset vaikutukset ja pystymme turvaamaan metsän omistamisen tulevaisuuden. Osa komission ja parlamentin päättäjistä ei näe puun polttamista kestävänä ja pelkää ”kaikkien metsien polttamista”. Sama määritelmä ei sovi pohjoissuomalaiseen ja eteläitalialaiseen metsään. Ennen sitoutumista haluamme tietää, millaiset vaikutukset uusilla ilmastoja ympäristöaloitteilla olisi metsänomistajille ja koko metsäsektorin kannattavuuteen ja kilpailukykyyn. Järjestömme tuo esille sitä, että puupohjainen energia on hyvä vaihtoehto fossiilisille polttoaineille ja venäläiselle energialle. Pidän hyvänä sitä, että metsäala vihdoin huomataan ja noteerataan. Uusiutuvan energian direktiiviä uudistetaan parhaillaan, ja se on tuomassa rajoitteita puubiomassan energiakäytölle. Pääsen työskentelemään eri maista ja erilaisista lähtökohdista olevien ihmisten kanssa ja kuulemaan eri jäsenmaiden ominaispiirteistä. Sodan alkamisen jälkeen huoltovarmuuteen ja ruokaturvaan liittyvät kysymykset ovat nousseet vahvasti EU:n keskusteluihin. Määrittelyissä tulisi voida ottaa huomioon erilaiset metsät, kiertoajat ja metsänhoitotavat. On hienoa olla tärkeän keskustelun ytimessä. Osa EU-päättäjistä kannattaa unionin ulkopuolisista maista tuotavan energian korvaamista puuenergialla. Pääsen tapaamaan päättäjiä ja puolustamaan asioita, joita pidän tärkeinä ja joista voin suomalaisena olla ylpeä. Yritämme tasa painottaa metsä keskustelua. Euroopan parlamentin puolella metsästrategiatyö on vielä käynnissä
Tuhon nopeus yllättää monet metsänomistajat, niin myös minut. KIRJANPAINAJA ISKI METSÄÄNI Kuuma ja kuiva viime kesä lennätti kirjanpainajan Etelä-Suomen kuusikoihin. AR-20220427-457337-_5344693.indd 38 AR-20220427-457337-_5344693.indd 38 28.4.2022 10.37.05 28.4.2022 10.37.05. METSÄTUHOT Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat MARKKU PULKKINEN ja TIINA YLIOJA Aarre 4/2022 METSÄ 38 KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Tuhoa katsastamassa Videolla toimittaja Markku Pulkkinen katselee tuho leimikkoaan, johon on tulossa hakkuu lumien sulettua ja maan kuivuttua
Viivästynyt harvennus taisi olla 60-vuotiaalle kuusikolle liian kova stressitekijä. 6 Tärkeintä on poistaa ne tuoreet puut, joissa kirjanpainajat ovat kehittymässä, ennen kuin ne aikuistuvat ja leviävät metsään. Kirjanpainaja tappoi metsässäni kahdessa kuukaudessa toistakymmentä kuusta. AR-20220427-457337-_5344693.indd 39 AR-20220427-457337-_5344693.indd 39 28.4.2022 10.37.09 28.4.2022 10.37.09. Tarkkaile ja toimi heti 1 Tarkasta kuusikkosi toukokesäkuun vaihteessa ja helteisinä kesinä uudestaan vielä heinä-elokuussa. 9 Teetä kuusikoiden harvennukset ajallaan, jotta puiden elinvoima ei kärsi. Myös juurikääpä kuivattaa kuusia. Myös pienaukkohakkuu voi mahdollistaa puulajien monipuolistamisen. 8 Jatka metsiesi tarkkailua aktiivisesti. 5 Pyydä asiantuntijalta ehdotuksia tuhoalueen käsittelystä ja valitse mielestäsi paras vaihtoehto. 4 Kerro kirjanpainajaesiintymästä rajanaapureillesi. 3 Jos löydät useita kuivuneita kuusia, pyydä asiantuntijaa varmistamaan kuivumisen syy. 39 METSÄ Aarre 4/2022 Tuulenkaadot ovat kirjanpainajille hyviä paikkoja lisääntyä. Alle kymmenestä kaatuneesta puusta hehtaarilla ei vielä synny tuholaisriskiä. 7 Jos teetät avohakkuun, uudista alue sekametsäksi, mikäli kasvupaikka sen sallii. 2 Tarkkaile puiden latvoja sekä tyvien mahdollisia puruesiintymiä. Pidä mielessä, että vanhat, kuolleet puut eivät ole enää riski. ++ Hanki hyönteistuhot kattava metsävakuutus. Keskity tuulenkaatoihin, vioittuneisiin kuusiin ja kuolleiden puiden ympäristöön
En väittänyt vastaan, vaikka kuusikon hakkaaminen parhaassa kasvuvaiheessaan tuntui pahalta. Puolentoista hehtaarin kuvio oli istutettu 1960-luvulla kuuselle. Tuhon ei kuitenkaan usko osuvan omalle kohdalle, eikä metsäkuvioiden tarkkailuni ollut kovin aktiivista. Harvennuksen jälkeen tuuli kaatoi muutamia puita, jotka korjattiin pois. Päädyin lopulta rajaamaan hakattavaksi alueeksi koko 1,5 hehtaarin samassa kasvuvaiheessa olevan kuvion, koska yksittäisiä tuhopuita löytyi myös kuvion kauimmaiMETSÄTUHOT Latvat kuivuvat, kun veden virtaus lakkaa. Hakkuulle ei ollut vaihtoehtoa, sillä kirjanpainajia vastaan ei ole olemassa muuta torjuntakeinoa. Miksi näin kävi. Harvennettu kuvio sijaitsee 15-vuotiaan taimikon vieressä, joten alue alkoi saada tuulen lisäksi runsaasti valoa. 40 Aarre 4/2022 METSÄ Kirjanpainajan kotelot ovat valkoisia ja pehmeitä mutta alkavat muistuttaa aikuista kovakuoriaista. Muilta läheisiltä kuusivaltaisilta kuvioilta tuhoja ei ole toistaiseksi löytynyt. Elokuussa tilanne oli toinen. Kaarna oli kuoriutunut yli kymmenestä puusta ja latvat olivat kuivuneet. Katkaisuhoito ainoa vaihtoehto Varmuuden vuoksi pyysin kaksikin metsäasiantuntijaa varmistamaan puiden kuivumisen syyn ja esittämään toimenpidesuosituksensa. Tuhopuita löytyi syksyyn mennessä pieneltä alueelta viitisentoista. Yksi harvennus löytyi pakkohakkuun lisäksi. Jatkotoimeksi esitettiin katkaisuhoitoa. Tunteet pois ja järki käteen. Kirjanpainajat etsivät lähimmän heikentyneen puun. Yksittäisiä kirjanpainajan tappamia kuusia löytyi vajaan sadan metrin päästä samalta kuviolta. Ei näyttänyt eikä tuntunut kovin kivalta. Etelä-Hämeessä lähellä Uudenmaan rajaa sijaitsevalla palstallani tehtiin metsänhoitoyhdistyksen suosituksesta harvennus neljä vuotta sitten. Olin lukenut kirjanpainajasta ja sen leviämisestä metsäalan lehdistä ja muistakin medioista. N eljä vuotta sitten harvennettu, noin 60-vuotias kuusikko näytti vielä kesäkuussa hyvinvoivalta metsältä. Harvennus on jokaiselle metsälle iso muutos ja aiheuttaa puille hetkellistä stressiä. Oli onni, että kirjanpainaja aloitti hyökkäyksensä tienvarressa olevalta kuviolta. Kuusen latva kuivuu etenkin kuumana kesänä nopeasti. Viimeinen harvennus ennen päätehakkuuta myöhästyi muutamalla vuodella, ja osa kuusista oli jo hieman riukuuntunut. Kone metsään keväällä Harvesteria ei kannata rahdata aivan pientä tilkkua hakkaamaan, ja siksi kartoitin asiantuntijan kanssa metsäni muutkin ajankohtaiset hoitotarpeet. Viitisen runkoa jäi korjaamatta, koska muutamien lahopuiden oli tarkoitus rikastuttaa metsän eliöstöä. Kuivuneet puut osuivat omien silmieni lisäksi myös mökkinaapureideni silmiin, ja he ystävällisesti kertoivat havainnoistaan. Muutama koivu kasvoi siellä täällä. Kuolleet puut olivat pääosin samassa rykelmässä lähes toistensa naapureina. Syystä ei ollut syöntijälkien perusteella epäilystäkään. Siksi tuhoalue on usein selkeästi rajautunut. Tuholainen etsii elinvoimaltaan heikentyneitä kuusia ja tekee niihin lämpiminä kesinä joukkohyökkäyksen. Tuulenkaadot oli kuitenkin korjattu pois. AR-20220427-457337-_5344693.indd 40 AR-20220427-457337-_5344693.indd 40 28.4.2022 10.37.15 28.4.2022 10.37.15. Kaarnakuoriaisiin kuuluva kirjanpainaja on lisääntynyt voimakkaasti Eteläja Keski-Suomessa ja jopa Pohjois-Savossa. Varjossa kasvaneet kuuset kärsivät erityisesti valostressistä, joka heikentää puiden vastustuskykyä taudeille ja tuholaisille. Kirjanpainajan toukat nakertavat koristekuvioita kaarnan alla olevaan nilaan
Siellä on muutamia maannousemasta kärsiviä yksilöitä. Heikentyminen tuo ötököitä Aina kuusten kuivumisen syynä ei ole kirjanpainaja, sillä Suomen metsissä elää muitakin tuhoa aiheuttavia hyönteislajeja. Mitä hakatun kuusikon tilalle. Tavallisen metsänomistajan on hieman vaikea arvioida, kuinka suuren tappion ennenaikainen hakkuu tuottaa. Siirtyneellä alueella kuorellinen kuusipuutavara on jatkossa kuljetettava metsästä aikaisemmin kuin tähän asti eli tästä vuodesta alkaen viimeistään 15. Metsät on nyt vakuutettu kattavimmalla metsävakuutuksella, ja harvennukset tehdään ajallaan. Puukaupat kilpailutin itse. Huomasin jälleen kerran, että oppi kantapään kautta on paras – ja kallein – oppi. 41 Aarre 4/2022 METSÄ sesta kulmasta. Tähtikirjaaja viihtyy ohuemman kaarnan alla kuusen latvaosassa ja pienemmissä puissa”, Luken tutkija Tiina Ylioja kertoo. Männyllä on oma lajistonsa kuten ytimennävertäjät ja okakaarnakuoriainen. Koivut tulevat omaksi kuviokseen hieman kuivemmalle maalle, mökkitonttien viereen. Muutamista tuhansista euroista on joka tapauksessa kyse. Hakattavalle alalle istutan kaivinkonemuokkauksen jälkeen koivua ja kuusta. Mietin myös tarkasti, kannattaako varttuneita kuusikoita enää harventaa vai onko viisaampaa kasvattaa ne hieman tiheämpinä päätehakkuuseen asti. Hyönteistuhot kattavaa metsävakuutusta minulla ei ollut. Kirjanpainajan voi havaita puiden kaar nankoloihin ja juurille kertyvästä kahvin ruskeasta purusta. Reilun 20 000 euron puukaupassa tarjousten ero oli tuhannen euron luokkaa. Myös juurikääpä altistaa kuusia kirjanpainajatuhoille, ja siksi tuo kuvio on nyt erityisvalvonnassa. Kirjanpainajan koteloita ja toukkia. Juuri puolen kilometrin päässä on neljän hehtaarin kokoinen kuusikko, joka on tarkoitus päätehakata reilun viiden vuoden päästä. Viisi tuhatta euroa lienee riittävän tarkka veikkaus. Tuholaisten ilmaantuminen edellyttää puun elinvoiman heikentymistä, mikä voi johtua esimerkiksi sienitaudista, tuulituhosta tai kuivuudesta. Koivikko tuo tulevina vuosina valoa ja silmäniloa itselle ja naapureille. heinäkuuta. Niiden elinvoimassa ei toistaiseksi ole moittimista. Monipuolistan myös puulajirakennetta; koivua ja mäntyä tulee aikaisempaa enemmän. Pyysin tarjoukset neljältä ostajalta, ja kaikilta sen myös sain. Ne eivät aiheuta yhtä pahoja tuhoja kuin kirjanpainajat kuusille. Hakkuu ei ehtinyt vielä kuluneelle talvelle, joten se toteutetaan touko-kesäkuussa maapohjan kuivuttua. AR-20220427-457337-_5344693.indd 41 AR-20220427-457337-_5344693.indd 41 28.4.2022 10.37.19 28.4.2022 10.37.19. Osa hakattavasta kuviosta on sen verran rehevää maapohjaa, että siihen istutetaan kuusta. Jatkossa tarkkailen tiiviisti kaikkia kasvatusvaiheen kuusikoita. Tuhopuut menevät pääosin kuiduksi, osa ehkä energiaksi. Jos hakkuun olisi rajannut muutamiin aareihin, kuoriaisen leviämistä olisi saanut pelätä seuraavinakin kesinä. Toukat ovat noin puolen sentin pituisia ja jalattomia. Kaiken koetun jälkeen otan tästedes kirjanpainajariskin tosissani. Sen olisin tehnyt muutenkin ilmastonmuutoksen vuoksi. Tämän vuoden alussa osa B-alueesta (keskinen Suomi) siirrettiin osaksi A-aluetta (eteläinen Suomi). Suomi jaetaan metsätuholaissa korjuuvelvoitteen ajankohdan suhteen kolmeen alueeseen (A, B ja C). ”Kuivumisen voi aiheuttaa myös kuusentähtikirjaaja, aitomonikirjaaja tai kuusijäärä. Metsätuholaki muuttui Syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana hakattu kuorellinen puutavara on kuljetettava pois metsästä ja tienvarsilta tiettyyn päivään mennessä, jotta sen kaarnan alla kasvavat kirjanpainajakuoriaiset eivät ehdi levitä metsiin. Kirjanpainaja voi edetä kasvukauden aikana metsässä noin puolen kilometrin matkan. Puuston kasvussa hieman häviän, mutta tuhoriskit ovat pienemmät
Pienemmät tuhoalueet jäävät usein metsäammattilaisiltakin ilmoittamatta. ”Jos purua näkyy, kannattaa irrottaa kaarnaa ja katsoa, onko sen alla syöntikuvioita tai pieniä toukkia.” ”Kun latva ruskettuu, puu on jo kuollut ja kirjanpainajat aikuistuneet. ”Puustotuhoja lisää ensimmäisen kirjanpainajasukupolven sisarsukupolvi, joka syntyy, kun aikuiset kirjanpainajat parittelevat toiseen kertaan. Viime kesänä havaittiin paljon uusia kirjanpainajatuhoja. Myös juurikääpä on syy vaihtaa kuusi toiseen puulajiin”, Tiina Ylioja sanoo. Tyvillä voi havaita kaarnankoloihin ja juurille kertyvää kahvinruskeaa purua. Myös harvennus aiheuttaa kuusikkoon lyhytaikaisen stressin, vaikka se pitkällä tähtäimellä lisääkin puiden elinvoimaa. Kuolleita puita kannattaa jättää säästöpuiksi metsään, sillä ne toimivat kirjanpainajan luontaisten vihollisten lisääntymispaikkoina. Tiina Ylioja toivoo, että metsänomistajat ilmoittaisivat kirjanpainajatuhoista oma-aloitteisesti Luonnonvarakeskuksen Metsäinfo-sivulta löytyvällä Ilmoita tuhosta -lomakkeella. Feromonipyydyksiä on joissakin yhteyksissä esitetty kirjanpainajien torjuntakeinoksi, mutta Yliojan mukaan niillä ei pystytä vähentämään merkittävästi hyönteisten määrää. ”Tällä hetkellä uudistamiseen muutenkin suositellaan sekametsiä. Tämä täyttyy Etelä-Suomessa heinäkuussa. Sen sijaan eläviä, vahingoittuneita puita voi jättää metsätuholain mukaisesti enintään kymmenen kuutiota hehtaarille, eli kymmenen järeää kuusta”, Ylioja kertoo ja lisää sitten: ”Tämä suositus perustuu 20 vuotta sitten tehtyihin tutkimuksiin. Tutkija Ylioja neuvoo kuitenkin katselemaan keväällä ja kesällä puiden tyviä eikä latvoja. ”Jos harvennuksissa syntyy runkovaurioita, nekin houkuttelevat kirjanpainajia. ”Myöskään pieni määrä pois kuljetettavia pyyntipuita ei riitä torjuntaan. ”Toivomme ilmoituksia siksi, että saisimme kattavamman kuvan tuhojen kokonaisuudesta. Viereinen avohakkuu on aina riski kuusikolle etenkin, jos avoin reuna avautuu etelään tai länteen. Kirjanpainajatuho huomataan usein ensimmäiseksi kuusten kuivuvista latvoista. Kirjanpainajan valtaamista puista kuoriutuu moninkertainen määrä kuoriaisia suhteessa pyyntipuihin.” Kohti sekametsiä Pitkän aikavälin torjuntakeinona kirjanpainajatuhoissa on puulajivalikoiman monipuolistaminen. ”Kirjanpainajien ensimmäinen sukupolvi aikuistuu, kun tehoisa lämpösumma ylittää 700 astetta. Kirjanpainaja voi levitä yhden kesän aikana enimmillään puolen kilometrin päähän. Metsänomistajien toivotaan jättävän kuolleita puita metsäänsä monimuotoisuuden lisäämiseksi. Kirjanpainajatuhoihin ei kuitenkaan vaadita kahta sukupolvea kesässä, sillä yksikin pystyy aiheuttamaan isoja vahinkoja. Ruotsissa vahingoittuneiden puiden jättöraja on pienempi kuin täällä.” Ilmoita Luonnonvarakeskukseen Tutkijat ja viranomaiset seuraavat kirjanpainajien leviämistä lähinnä metsänkäyttöilmoitusten perusteella. Kirjanpainajat haistavat elinvoimaltaan heikentyneet puut ja hakeutuvat lisääntymään niihin. Tuovatko ne riskin, että kirjanpainajat lisääntyvät. Kun kaikki tuhot kirjataan, on helpompi saada resursseja tuhoihin varautumiseen.” Kannattaa välttää puhtaita kuusikoita. 42 Aarre 4/2022 METSÄ Kirjanpainaja runsastuu nopeasti K uivat ja lämpimät kesät ovat kirjanpainajille mieleen. Metsänkäyttöilmoitus ei kerro kovin tarkasti tuhon laajuutta, sillä siinä ilmoitetaan koko hakkuuala vaikka tuhoja olisi vain osalla siitä. Isompaa joukkoliikehdintää syntyy, kun lämpötila ylittää 20 astetta. Jos alueella on aikaisemmin esiintynyt kirjanpainajatuhoja, voi olla järkevää välttää harvennuksia.” Pakkastalvikaan ei nitistä Kirjanpainajat talvehtivat maan alla. Osa kuoriaisista selviää kaarnan allakin.” Torjuntakeinot ovat vähissä. Jos vielä vihreitä kirjanpainajan syömiä puita näkyy, ne kannattaa poistaa metsästä mahdollisimman nopeasti”, Ylioja neuvoo. Avohakkuu muuttaa viereisen kuvion kasvuoloja, ja reunapuut altistuvat tuulenkaadoille, lämmölle ja valolle. Etenkin Eteläja Keski-Suomen kuusikot ovat alttiita tuhoille. Ensimmäisten perheiden rinnalle syntyy uusperheitä, ja silloin hyönteisten määrä lisääntyy nopeasti.” Tarkkaile kuusten tyviä Ensimmäiset kirjanpainajat, tiedustelijat, lähtevät liikkeelle, kun lämpötila nousee plussan puolelle. Kannattaa seurata, mitä naapuripalstoilla tapahtuu, ja ajoittaa mahdollisuuksien mukaan hakkuita samoihin aikoihin, jotta tuhoille altistavaa aukonreunaa ei jäisi”, Ylioja sanoo. Jos lämpösummaa kertyy riittävästi, ehtii toinenkin sukupolvi siirtyä kaarnan alta maahan talvehtimaan. Silloin ne lähtevät etsimään elinvoimaltaan heikentyneitä puita. Toisen sukupolven kehittyminen aikuisiksi vaatii 1 500 asteen lämpösumman, ja se raja ylittyi viime kesänä osassa Eteläja Kaakkois-Suomea”, kertoo tutkija Tiina Ylioja Luonnonvarakeskuksesta. Vielä viime kesääkin runsaampia kirjanpainajaesiintymiä havaittiin vuonna 2012. Kesän lämpösumma kohosi korkeaksi, mikä mahdollisti toisen kuoriaissukupolven kehittymisen osassa maata. ”Kuolleita puita, joista kuori on jo alkanut tippua, voi ja kannattaakin jättää metsään. Kuoriaiset etsivät heikentyneet puut mahdollisimman läheltä olinpaikkaansa. ”Tuhot lähtevät usein liikkeelle paahteisista metsänreunoista. METSÄTUHOT Aikuisia kirjanpainajia parittelukammiossaan alkukesällä. AR-20220427-457337-_5344693.indd 42 AR-20220427-457337-_5344693.indd 42 28.4.2022 10.37.21 28.4.2022 10.37.21. Niillä voidaan kuitenkin selvittää kirjanpainajakannan suuruus. Kannattaa pyrkiä ainakin osittain vaihtamaan puulajia ja välttää puhtaita kuusikoita. ”Jos sopivia lisääntymispuita ei löydy, populaatio voi kuolla pois.” Stressi altistaa Kirjanpainajia esiintyy usein hakkuiden reunametsissä. Kirjanpainajien pääparveilu osuu toukokuuhun. ”Jos kuoriaiset ehtivät ennen talven tuloa maan alle, pakkanen ei tapa niitä, koska ne ovat sopeutuneet hyvin Suomen talveen. Ilmasto on kuitenkin jo lämmennyt, joten asia pitäisi tutkia uudelleen
Olen Aarteen uusi tilaaja, enkö minä saa MT Metsä Digiä ilmaiseksi. Näköislehti uudistui Huhtikuussa uudistui myös Aarteen nä köislehti. Näköislehti ilmestyy aina samana päivänä kuin painettu Aarre. www.erämessut.fi erämessuilla muun muassa: • Kansainvälisesti tunnettu outdoor expertti Johan Skullman • Olli Aulio, Suomen myydyimmän retkeilyteoksen, Suuren Retkeilykirjan kirjoittaja • Padraig Croke, bushcraft-seikkailija ja -kirjoittaja • Telttasaunoja ja packraftejä • Maastopyörien testirata • Retkeilijän villiyrtit • Pyöräreittejä Juontajana Mikko ”Peltsi” Peltola. Jos olet tilannut Aarteen 29.3.2022 men nessä, sinulle on nyt paljon uutta luettavaa verkossa. Jos päätät lopettaa Aarteen tilaamisen tai määräaikainen tilauksesi päättyy ennen vuodenvaihdetta 2022–23, samalla sinulta loppuu MT Metsä Digin lukuoikeus. Esimerkiksi miltei kaikki painetun Aarteen verkkoon viedyt jutut ovat maksu muurin takana. Näköislehti ja näköislehtiarkisto sisälty vät Aarteen tilaukseen. LISÄTIETOJA aarrelehti.fi | MT.FI/lehdet/aarre | MT.FI/metsa Ohjeet Viestimedia Oy:n asiakkaiden käyttäjätunnusten aktivointiin löydät sivul ta 64. VERKKOUUDISTUS Metsästys – Kalastus – retkeily – luonto KOHTI UUSIA seikkailuja. MT Metsä Digi on miltei sadan euron arvoinen lisäetu, jonka Aarteen van ha tilaaja saa loppuvuodeksi veloituksetta. Aluksi tarjolla ovat Aarteen numerot vuoden 2020 alusta läh tien. Näköislehden lukeminen vaatii käyttä jätunnukset ja palveluun kirjautumisen. Mikäli sinulla oli jo aiemmin käyttä jätunnukset Aarteen verkkopalveluun, niitä ei tarvitse luoda uudelleen. AR-20220427-457303-_5344675.indd 43 AR-20220427-457303-_5344675.indd 43 28.4.2022 10.36.26 28.4.2022 10.36.26. 43 Aarre 4/2022 METSÄ Muista netti! Olethan muistanut aktivoida verkon käyttäjätunnukset. Sen jälkeen saat itse päättää, haluatko jatkaa MT Metsä Digin tilaajana. Valtaosa MT Metsä Digin sisällöistä on suunnattu maksaville tilaajille. Huomaa, että kaikkiin painetun Aarteen tilauksiin, myös uusiin, sisältyvät maksuton näköislehti ja laaja näköislehti arkisto. Tuttu verkkoosoitteemme aarrelehti.fi on nyt muutettu asiointi kanavaksi. H uhtikuussa Aarteen verkko sisällöt siirtyivät osaksi MT Metsä verkko palvelua, joka kattaa Maa seudun Tulevaisuuden ja Aarteen metsä, erä ja luontoaiheiset jutut samoin kuin Kone viestilehden metsään liittyviä kone ja laitejuttuja. Osta liput edullisemmin verkosta! suomalainen kaipaa luontoon. 2 kysymystä Mitä tapahtuu, kun MT Metsä Digi -tilaajaetuni päättyy vuoden lopussa. Uusille tilaajille on tarjolla muita etuja. Aarteen tilaajalle palvelu on luvassa edulliseen erikoishintaan
JUURET Hääsaunassa morsianta varjel tiin kateellisilta. Vaikeasti löydettävä turvapaikka sijaitsi kaukana metsän siimeksessä. Joulu oli vuoden suurin juhla ja tärkeä taitekohta, vanhan vuoden päätös. Parannussaunassa otettiin hikikylpyjä, hierottiin ja kupattiin. Sauna liittyi kaikkiin tärkeisiin siirtymäriitteihin. Suomen kielen kuuluisin sana sauna on käytössä ympäri maailmaa. Aarre 4/2022 JUURET 44 ELÄVÄÄ PERINTÖÄ Saunassa puhdistautuminen on ikivanhaa perintöämme. Morsiamen ajateltiin olevan juuri ennen häitään erityisen altis pahalle. Vainajien kekriaterian kattaminen saunaan tunnetaan Suomen ohella myös Virosta. Pakosaunaan lähdettiin karkuun seudulle tunkeutuneita vainolaisia. Rituaalisen kylvettämisen päätarkoitus oli puhdistaa hänet kateellisten vahingollisilta vaikutuksilta. Arjesta pyhään Saunomalla virittäydyttiin arjesta pyhään. Saunanlämmitys sekä saunomiseen liittyvät monet tavat ja uskomukset ovat osa tätä elävää kulttuuriperintöä. Saunassa käytiin myös kirkollisten pyhien aattona. Suvun vainajat toivotettiin tervetulleiksi vierailulle entiseen kotiinsa aterialle ja kylpemään. Morsiuseli länsisuomalaisittain hääsaunassa nostatettiin myös lempeä taikojen ja loitsujen avulla. Hiljentymisellä valmistauduttiin juhlan arvokkaaseen viettoon ja joulun sanoman vastaanottamiseen. Entis aikaan saunalla oli vuodenkierrossa monenlaista käyttöä. Saunassa vallitsi hiljainen, lähes harras tunnelma. Samalla haluttiin varmistua siitä, että kaikki ehtivät takaisin tupaan ennen myöhäisiltaa. Kekrinä saunassa kestittiin edesmenneitä. Oluen heitto löylyvetenä on alun perin ollut uhri saunanhaltialle. Siellä kuivatettiin pellavat ja palvattiin lihat. Teksti ELINA PALLAS | Kuvitus AINO SAARIKIVI E ntisaikaan saunaa käytettiin paljon muuhunkin kuin peseytymiseen. Tärkein saunapäivä oli lauantai. Kalasauna puolestaan oli nuottaja verkkopyyntiin lähteneiden kalanpyytäjien tukikohta. Saunaan mentiin hyvissä ajoin, koska sen ajateltiin jouduttavan talon töitä tulevana vuonna. Esimerkiksi morsiussaunaperinne oli voimissaan 1800-luvun lopulle asti. AR-20220427-457304-_5344767.indd 44 AR-20220427-457304-_5344767.indd 44 28.4.2022 10.38.29 28.4.2022 10.38.29. Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä Juhani viskaa joulusaunassa kiukaalle olutta noudattaen ikivanhaa perinnettä, jonka uskottiin tuovan seuraavana vuonna hyvän sadon. Ruokailu tapahtui usein saunassa, sillä edesmenneiden oli luontevinta tulla juuri sinne. Vuonna 2020 ainutlaatuinen saunaperinteemme pääsi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Näin haluttiin varmistaa avioparin lapsionni. Edelleen on tapana sanoa, että saunassa pitää olla kuin kirkossa
Rituaalinen saunominen puolestaan vahvisti elämänvaiheisiin liittyviä suuria muutoksia. Kansa saattoi liittää löylyn haltioiden seuraan myös Neitsyt Marian tai Väinämöisen. Päivänvalon aikaan sauna edusti elämää ylläpitäviä voimia, kun taas pimeän tultua päinvastaisia. Kuten muutkin paikat, joissa henkimaailma oli vahvasti läsnä, myös sauna oli kaksijakoinen. AR-20220427-457304-_5344767.indd 45 AR-20220427-457304-_5344767.indd 45 28.4.2022 10.38.32 28.4.2022 10.38.32. Siihen liittyi vahvasti parantuminen ja uudistuminen mutta samalla arvaamattomuutta ja vaarallisuutta. Sitä vastaan luettiin saunaan mennessä loitsu, löylyn luku. Tämän vuoksi se valikoitui myös arkaluonteisten tapahtumien näyttämöksi. Saunanhaltia eli saunatonttu edusti saunan pyhyyden molempia puolia. Löylyn luku saattoi kuulua näin: Puun löyly, kivosen lämmin hiki vanhan Väinämöisen! Mikä löylyjä hyviä: kipeille voiteiks, vammoillen paranteeks! Mikä löylyjä pahoja: ulos uksesta pihalle, läpi saunan sammalesta! Tontun oma saunavuoro Sauna sijaitsi tavallisesti erillään pihapiirin muista rakennuksista. Se piti huolta saunasta ja saunojista muun muassa herättelemällä häkään tuupertuneet. Löylyn haltioita oli lepyteltävä hyvien löylyjen saamiseksi. Näin estettiin vahingoittavan löylyn pääsy haavoihin ja muihin vammautuneisiin kohtiin. Huonosti uskottiin käyvän sille, joka lauantai ehtoona vielä puolenyön tietämillä kuhni lauteilla. Sitä kutsuttiin metiseksi niin kansan suussa kuin Kalevalassa. Saunan hämärässä häärivät Auteretar ja hänen miespuolinen vastinparinsa Auterinen. Löylyä ei ollut ilman haltioita. Meden, mehiläisten valmistaman hunajan tapaan se oli lääkitsevää ja avuksi monenlaisissa vaivoissa kuten ”saunamaahisen” hoidossa. 45 JUURET Aarre 4/2022 Löylyn haltiat Saunan hämärässä puhdistuivat sekä keho että mieli. Toisaalta jämäkkä tonttu määräsi saunomisen rajat ja rankaisi niiden rikkojaa joskus hyvinkin ankarasti. Elias Lönnrot kertoo Auterettaren olevan ”saunalöylyn siittäjä, ilman tytär, usvan ja sumun haltija”. Ihosairauden saattoi saada ”pahasta löylystä”. Yöllä saunaan ei ollut asiaa, koska se oli varattu saunanhaltialle. Auterinen taas on ”saunalöylyn isä ja sen haltiaki”. Vahingoitettu löylynlyömä Jos haltiat olivat suopeita, löyly oli hyvää, parantavaa. Sana ”löylynlyömä” on yhä muistumana pahan löylyn vaikutuksista. Alasti olemisen ajateltiin vahvistavan saunomisen maagisia vaikutuksia, koska ihminen oli tavanomaisesta poikkeavassa tilassa, vailla vaatteita. Myös tuonpuoleisuus oli vahvasti läsnä. Siirtymäriitteihin liittyi myös monenlaisia taikoja. Häntä pyydettiin apuun parannussaunassa, jotta kuume ja tulehdukset hellittäisivät. Sanervatar puolestaan tiedettiin löylyn haltiaksi ainakin Kainuussa, Koillismaalla ja Vienan Karjalassa
Koska haltian saunavuoro alkoi iltayöstä talonväen jälkeen, yöllä kylpevä sai tuntea tontun vihat nahoissaan. Tällaisia tauteja olivat muun muassa noidannuoli ja erilaiset tartunnaiset kuten metsästä, tuulesta tai vedestä tai toisaalta kuolleen ruumiista tarttuneet taudit. Pesuvesi edusti maagisesti pienokaista itseään, joten lapselle ajateltiin tapahtuvan se mitä vedelle. Ensimmäinen saunottaminen suojasi lasta myös kateellisilta pahalla silmällä katsojilta, itäsuomalaisittain silmääjiltä. Lihasja nivelkipuja kuten leiniä tai kleiniä eli luuvaloa, nykytermein kihtiä, helpotettiin vihtomalla ja hikikylvyillä. Lapselle annettiin nimi, ja hän sai oman haltian, ”onnen olkapäälleen” pitämään hänestä huolta koko loppuelämän ajan. Helpotusta luuvaloon Parannettavissa olevia ”panentatauteja” hoidettiin saunassa. Parvella kuivatettiin pellavia, joista erotettiin pellavaloukulla kankaisiin käytettävä kuitu. Keväisin idätettiin siemenperunat lattialle tehdyissä tilapäisissä laareissa. Juha Pentikäinen (Salakirjat 2016) Martti Vuorenjuuri: Sauna kautta aikojen (Otava 1967) Risto Vuolle-Apiala: Savusauna ennen ja nyt (Moreeni 2011) Risto Pulkkinen & Stina Lindfors: Suomalaisen kansanuskon sanakirja (Gaudeamus 2016) Heikki Lyytinen: Terve löyly. Hoitokeinoina olivat muun muassa yrttikylvyt ja -hauteet. Nuorta synnyttäjää, pirttivaimoa, avusti yleensä vanhempi nainen, pirttimuori. Vainajan peseminen saunassa kuului tärkeänä osana viimeiseen matkaan kohti tuonpuoleista. Tämä tapahtui tavallisesti ensimmäisen hampaan puhjettua. Siellä mallastettiin sahdin tekoon käytettävät ohrat ja rukiit, idätettiin maltaat ja kuivattiin talkkunat. ”Köyhän apteekista” saatiin apua monenlaisiin vaivoihin. Saunassa myös hierottiin ja kupattiin. Syksyisin saunassa tehtiin myös makkarat. Talon naisväki pesi edesmenneen yleensä kylmässä saunassa, joskus tuvan lattialla olkien päällä. Kun työ oli tehty, lämmitettiin loukkujuhlaa varten pellavaloukkusauna. Panentatautien ajateltiin olevan ihmiseen ulkopuolelta ”pantuja” sairauksia. Saunottamisrituaalissa vauva otettiin suvun jäseneksi. Tämän jälkeen vainaja nostettiin riiheen ruumislaudalle odottamaan arkun valmistumista. Arjen monitoimitila M aatilan saunaa käytettiin omavaraistalouden aikaan monenlaisiin tarkoituksiin. Orsilla ja lauteilla kuivatettiin tarvepuita miesväen talvi-iltojen puhdetöihin. Suomalainen mytologia. Tietäjien puoleen käännyttiin silloin, kun kotikonstein eli saunan, tervan ja viinan voimalla ei vaivoihin saatu helpotusta. Aarre 4/2022 JUURET 46 JUURET Kansanperinteessä on lukuisia eloisia kuvauksia kohtaamisista saunatontun kanssa. Toim. Erityisen innokkaita osallistujia olivat nuoret; saattoihan juhlista löytyä vaikka tuleva puoliso. Synnytys oli naisen elämän vaarallisin hetki, jota yritettiin helpottaa taikakonstein pyytämällä avuksi niin ukkosenjumala Ukkoa kuin Neitsyt Mariaa. AR-20220427-457304-_5344767.indd 46 AR-20220427-457304-_5344767.indd 46 28.4.2022 10.38.35 28.4.2022 10.38.35. Syntymästä kuolemaan Menneinä aikoina vastasyntyneen ensimmäinen parkaisu kajahti saunan hämärässä. Myös jokasyksyiseen mallassaunaan riitti innokkaita menijöitä. Lihaa palvattiin niin sanotuilla lihaorsilla lähellä kattoa lauteiden yläpuolella. Maailman hikoiluja kylpykulttuureista savusaunan saloihin (Kustannus Linna 2020) Luuvaloa helpotettiin hikikylvyillä. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Kristfried Ganander: Mythologia Fennica
8–16). Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. 47 Aarre 4/2022 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 2/2022 voittajia: Markku Halen, Karkkila Antti Jaakola, Oulunsalo Tapani Mourujärvi, Kälviä Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Ristikon 4/2022 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 6/2022. OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 4/2022 AR-20220427-457331-_5344688.indd 47 AR-20220427-457331-_5344688.indd 47 28.4.2022 10.36.54 28.4.2022 10.36.54. Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/ palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 24.5.2022 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 4, PL 440, 00101 Helsinki. Ristikon 2/2022 ratkaisu: Avainsana: MUSKOTTI Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruu tujen kirjaimista. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Avain sanassa on kahdeksan kirjainta. 020 413 2277 (ark
AR-20220427-457321-_5344683.indd 48 AR-20220427-457321-_5344683.indd 48 28.4.2022 10.36.37 28.4.2022 10.36.37. OMIN KÄSIN Aarre 4/2022 PUU 48 TARVIKKEET 2 KPL 600 X 220 X 25 MM:N KOKOISIA HYLLYLAUTOJA, 4 KPL AIKUISTEN VÖITÄ, KAASUPOLTIN, KARKEA HARJA, MUSTAA KALUSTEMAALIA ja PENSSELI, MITTA ja KYNÄ, VASARA ja 8 KPL LISTATAI VERHOILU NAULOJA. Persoonallinen ja helppotekoinen hyllykkö syntyy jämälaudoista ja kaappiin unohtuneista vöistä
5 Sijoita toinen hyllylauta 250 mm:n etäisyydel le ensimmäisestä laudasta. Vöiden on hyvä olla suunnilleen samanmittaisia ja levyisiä, jotta lopputulos näyttää tasapainoiselta. Kuivata maa lipurkin ohjeiden mukaisesti. Veikeä vyöhylly Nahkavöistä ja parista laudasta nikkaroit pienellä vaivalla persoonallisen hyllyn. Toisen hyllylaudan paikka on 250 mm:n etäisyydellä ensimmäisestä. Harjoittele puun polttamista ensin hukkapalaan ja kuvioi hyllylaudat polttimella vasta sitten. Harjaa polton jälkeen hiiltynyt laudan pinta puhtaaksi. Naulaa hihnat noin 70 mm:n etäisyydelle hyllylaudan päädyistä. 49 Aarre 4/2022 PUU Hyllyn kokoa miseen tarvitset vasaran ja nauloja. Maalaa lautojen toinen puoli ja reunat kaluste maalilla pariin kertaan. 4 Yhdistä vyöt kahdeksi hyllyn ripustushihnaksi ja suunnittele, mihin kohtaan haluat solkien sijoittuvan. Tutki ensin, löytyykö kotoa ylimääräisiä pätkiä, jolloin sinun ei tarvit se ostaa uutta. Jos käytät hyllyysi vain yhden laudan, se pysyy paikallaan naulaamattakin. Hyllyiksi voit valita juuri omiin tarpeisiisi sopivat laudat. Pieniä kaasupolttimia on monen laisia eri tarpeisiin, joten tutustu tarjontaan ennen polttimen hankintaa. 1 2 3 4 5 AR-20220427-457321-_5344683.indd 49 AR-20220427-457321-_5344683.indd 49 28.4.2022 10.36.43 28.4.2022 10.36.43. Ripus ta hylly seinälle. 3 Maalaa polttamatta jät tämäsi puolet ja reunat hyllylaudoista kalustemaalilla pariin kertaan. Jos kaapistasi ei löydy käyttöä vaille jääneitä vöitä, tar kista kirpputorien tarjonta. Leveälle laudalle mahtuu tekemään kauniita asetelmia, mutta kapea kin lauta kannattelee esimerkiksi kevyitä kukka ruukkuja. Testaa liekin voimakkuutta ja etäisyyttä puusta ensin ylimääräiseen lautaan, jotta saat toivotun lopputuloksen. Mallityössä hyllylevyjen toinen puoli ja reunat on maalattu mustalla kalustemaalilla ja toinen puoli poltettu kevyesti kaasupolt timella. Malli, teksti ja kuvat SUSANNA UUSITALO V yöhylly on mainio kierrätys kaluste, joka valmistuu hetkessä ja on tarvittaessa helppo purkaa ja siirtää. 2 Polta hyllylautojen toi nen puoli kevyesti lii kuttamalla kaasupoltinta edestakaisin puun syiden suuntaisesti. Tee näin 1 Työskentele ainakin lau tojen polton ajan ulko na mahdollisimman palo turvallisella alueella. Naulaa hihnat 70 mm:n pää hän laudan päädyistä. Jos hyllylle tulee paljon painoa, valitse kestäviä ja joustamattomia nahkavöitä. Kiinnitä vyöt ensim mäiseen hyllylautaan naulaamalla. Valitse kestäviä nahkavöitä, jotka eivät jousta
LUONTO Aarre 4/2022 50 LUONTO AR-20220427-457312-_5344690.indd 50 AR-20220427-457312-_5344690.indd 50 28.4.2022 10.37.03 28.4.2022 10.37.03. 50 Aarre 4/2022 LUONTO JÄÄNTEITÄ HISTORIASTA Kouvolalainen ystäväporukka tekee vanhojen karttojen inspiroimia tutkimusretkiä, joilla etsitään huikeita luontokohteita. Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN Harri Lepistö kiipeilee Turpaan ruutitehtaan raunioilla nykyisen Kouvolan itäosassa
Tällä retkellä käytetyt Kouvolan alueen vanhat kartat ovat kenen tahansa ladattavissa kännykkään Androidkäyttöjärjestelmässä toi mivalla Maprikasovelluksella. Oman retkeilyalueen muinais muistoja voi etsiä tar koin kriteerein (esimerkik si tervahaudat, vesi myllyt, pyyntikuopat) sivustolta kyppi.fi/palveluikkuna/portti > Arkeologiset kohteet. Vanhoja karttoja on ladattavissa verkkosivulta vanhatpainetut kartat.maanmittauslaitos.fi. 51 Aarre 4/2022 LUONTO Aarre 4/2022 51 LUONTO Omille retkille. AR-20220427-457312-_5344690.indd 51 AR-20220427-457312-_5344690.indd 51 28.4.2022 10.37.06 28.4.2022 10.37.06. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Löytöjä luonnosta Juttuun liittyvällä videolla Harri, Ismo ja Riku kerto vat tämänkertaisen tutki musretkensä suosikki löydöistään. Muinaismuistojen sijainteja ja vanhoja ilmakuvia näkee sivuilla kartta.paikkatietoikkuna.fi ja kartta.museoverkko.fi
Maistiaiset lähteestä Kesäkuun alun iltaretkellä ensimmäinen tutustumiskohde on Kouvolan Tupalassa oleva lähde. Tielinja on lähes sama kuin se oli 74 vuotta sitten. Ismo Utriainen on ladannut vanhoja karttoja gpssovellukseen. Kolmikko astuu autosta ulos ja siirtyy metsätieltä kuusikkoon. Nykyisessä kartassa kaikkialla ympärillä on Kouvolaa. Noin viiden kilometrin välein vanhassa kartassa näkyy ratavartijan mökki. Se on merkitty uuteen karttaan muttei vanhaan. Höyryveturien aikakaudella ratavartijat ajoivat resiinalla omaa rataosuuttaan, tarkistivat kiskojen pulttien kiinnityksiä ja tyrehdyttivät veturien piipuista lentäneiden kipinöiden aiheuttamia maastopaloja. Rakennuksista on jäljellä enää kivijalkoja. Tai eipä pientareella muuta näy kuin metsää. Riku Mikkonen ottaa retkimukinsa ja maistelee lähdevettä. ”Olisikohan tietä oikaistu. Lähde on piilossa omassa suojaisassa luolassaan. 52 LUONTO AR-20220427-457312-_5344690.indd 52 AR-20220427-457312-_5344690.indd 52 28.4.2022 10.37.12 28.4.2022 10.37.12. Kaipiaisen keskustan jälkeen matka suuntaa radan vierustalle. Tien vasemmalla puolella on vanhan kartan mukaan Valkeala ja oikealla Sippola. Muutamassa kohdassa pallukka näyttää liikkuvan pari metriä tien sivussa. Se näkyy vuoden 1947 kartassa, jonka Utriainen on ladannut esille tabletilleen GPS-sovelluksessa. LUONTO Riku Mikkonen, Ismo Utriainen ja Harri Lepistö ruutitehtaan sillalla. Rakennusta ei ole enää. Mäeltä tähyillessä ei lähdettä näy siinä, missä sen pitäisi olla. Auton sijainti näkyy liikkuvana pallona vanhassa kartassa. 52 Aarre 4/2022 LUONTO O ikealla on talo”, sanoo Ismo Utriainen, kun auto etenee pölyistä hiekkatietä mäntykankaalla. Takapenkillä istuvat retkeläiset Harri Lepistö ja Riku Mikkonen pohtivat asiaa, mutta viisautta ei synny. Lähde on piilossa suojaisessa luolassaan. Kun miehet laskeutuvat sammaleisen rinteen alas, vesi siintää kallionkielekkeen alla. Vai onko kartta piirretty aikoinaan huolimattomasti?” Utriainen pohtii. Erikoista, sillä lähteitä ei synny hetkessä
Ruutitehdas ja sepän paja Itikkamyrkky haisee iholla. 53 LUONTO AR-20220427-457312-_5344690.indd 53 AR-20220427-457312-_5344690.indd 53 28.4.2022 10.37.17 28.4.2022 10.37.17. On aika tavallista, että ne on peitetty risulla ja roinalla. ”Viileää eikä maistu miltään. 53 Aarre 4/2022 LUONTO Lepistö siirtää veden pinnalta siitepöly lautan sivuun ja ottaa maistiaisen retki mukilla. ”Varmistin aina muutamasta eri maas tonkohdasta, että vanha kartta asettuu tar kasti uuden kartan päälle”, sanoo järjestel mäasiantuntijana työskentelevä Utriainen. Hän lisäsi muutamia Kouvolan alueen vanhoja karttoja järjestel mään, jota voi käyttää Maprikanimisellä Androidsovelluksella. Se tuhoutui räjähdysmäisessä tulipalossa, Turpaan pamauksessa, kevääl Kalliolähteen ympäristö on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Eli siis to della hyvää.” Vesi valuu kosteikon läpi alempana ole vaan lampeen, joka sekään ei näy vanhassa kartassa. ”Ei tästä tulisi mitään, jos vain ajeltaisiin ilman päämäärää.” Entisajan karttapiirrosta on jännä verra ta siihen, mitä havaitsee ympärillään. Kuin menneisyydessä liikkuisi Utriainen alkoi kehitellä luontoretkiään reilu vuosi sitten. Kännykällä tai tabletilla toimii siis ta vallisen nykykartan sijaan vanha kartta, ja oma sijainti näkyy siinä koko ajan. Tuntuu kuin liikkuisi menneisyyden keskellä. ”Käymme usein katsomassa lähteitä. Siinä ne ovat kenen tahansa käytettävissä. Utriainen suunnittelee retket tarkasti ja piirtää digikartalle aina reittisuunnitel man. Retkeläiset tasapainoilevat maavallien päällä ja väis televät nokkospuskia. Met sää nousee samoissa paikoissa kuin vuonna 1947, mutta silloin oli kenties vähemmän hakkuuaukkoja. Tehdas ehti toimia 1800luvulla kolme toista vuotta. Maanomistaja on selvästi arvos tanut paikan erikoisuutta ja järjestänyt sen turvaksi pienen luonnonsuojelualueen. Keisarin kosken äärellä voi nauttia upeista maisemista. Siitä muistuttaa muutama kylttikin. Tällä kohdalla Sum manjoen Turpaankosken äärellä sijaitsi aikoinaan Turpaan ruutitehdas. Siihen hän merkitsee samalla suun nalla olevia kohteita, jotka vaikuttavat van hojen karttojen perusteella kiinnostavilta. Vaikea ymmärtää, miksi niin on tehty”, Utriainen mietiskelee. Keisarinkosken sahan entisellä pajalla on osia vanhasta Raamatusta
Käpytikan poikaset kirkuvat viereisessä haavassa. Keisarinkosken sahan pajan ovi on auki ja pajassa yhä työvälineitä. Lämmintä on, mutta sortseihin pukeutuminen hieman kaduttaa. Taustalle tulee pamausvuonna rakennettu Turpaan vesimylly, jota käydään katsomassa tarkemmin. ”Eiköhän katsota se?” Lähde löytyy helposti. 54 Aarre 4/2022 LUONTO lä 1890. 54 LUONTO AR-20220427-457312-_5344690.indd 54 AR-20220427-457312-_5344690.indd 54 28.4.2022 10.37.23 28.4.2022 10.37.23. Lattialla on poljettava ahkio ja ikkunalaudalla repaleinen Raamattu. Autolla edetään pääasiassa. Iltapäivällä lähdetään ja illansuussa palataan. Utriaisen porrasperäisen Mazdan pohja kyntää välillä tannerta. Iso uuni hallitsee tilaa. ”Kohta olisi lähde tien vieressä”, Utriainen sanoo. Räjähdys ei ihme kyllä vaatinut kuolonuhreja. Sameaa vettä ei tee mieli maistaa. ”Näyttää siltä, ettei tämä ole enää pitkään pystyssä. Sen ympärillä on romahtanut puukehikko. Saharakennus on edelleen pystyssä kosken äärellä. Usein retket ajoittuvat viikonloppuihin. ”Eiköhän mennä”, Mikkonen ehdottaa. Uteliasta löytämisen iloa Ict-järjestelmäarkkitehti Mikkonen ja sote-alan asiantuntija Lepistö ovat olleet monasti Utriaisen matkassa. Talo on romahtamiskunnossa. Pohjakosketus on parin metrin syvyydessä. LUONTO Metsätien varrelta löytyi toinen kin lähde. Sepän paja. Tätä on selvästi kunnostettu äskettäin”, Lepistö arvelee ja huitoo itikoita sääristään. Työvälineet ovat yhä pöydällä kuin museossa. Utriainen pyytää miehet yhteiskuvaan. Katto on siinä kunnossa, että se romahtaa pian”, Utriainen arvelee. Sahan takana mäellä puiden seasta erottuu pienempi rakennus. Autolla pääsee melkein minne vain, muttei välttämättä takaisin. ”Aika hyvässä kunnossa on. Paikalta löytyy lähinnä patolaitteita ja sammaloituneita kivimuuria. Se suljetaan, mutta sitä ennen kurkataan sisälle. Keskellä suota sijaitsevalle linnasaarelle samoaminen Tirvalla vaati vaivannäköä. Lähellä Turpaata on Keisarikosken saha, joten koukkaamme vilkaisemaan sitä. Ovi on raollaan. Pitkänkosken paperi tehdasta etsiessä ensin vastaan tulee betonirakenteita. Mikkonen työntää pitkän oksan lähteeseen. ”Maastoauton hankkiminen on käynyt kyllä mielessä.” Välillä reissuilla kävellään pitkiä matkoja
Vuonna 1916 aloittanut paperitehdas meni konkurssiin vuonna 1926, ja kuusi vuotta myöhemmin puuhiomo paloi. Tehtaan tarkka sijainti ei ole selvillä, sillä vuoden 1897 kartassa sitä ei vielä näy. Vuoden 1968 karttaan sitä ei ole enää merkitty. ”Asun paperitehtaiden kaupungissa, mutta en tiennyt, että meillä on täällä tällainenkin tehdas.” Polku kaartaa lupaavaan suuntaan. Riku Mikkonen levähtää Pitkänkosken äärellä. ”Olen kuullut, että tehtaasta olisi vielä jäljellä jotain”, Utriainen sanoo ja tutkii kartasta tehtaan mahdollista paikkaa. Melkein kolme tuntia on mennyt. ”Uskomatonta”, Mikkonen huokaisee. 55 Aarre 4/2022 LUONTO ”Retkillä pitää olla utelias ja katsoa, jos näkee kartasta jotain vähänkin mielenkiintoista”, Utriainen toteaa. Turbiinimaisen rakennelman käyttötarkoitusta mietiskellään paperitehtaan raunioilla. Se on kuin viidakon kätkössä oleva rauniotemppeli. Löytyy polku, joka kaartaa lupaavaan suuntaan. ”Nurkan takana voi olla mitä vain.” Silmukoski Sippolassa vaatii myös pysähdyksen. Tehdassali, jossa paperikone on joskus ollut, kasvaa sekametsää. 55 LUONTO AR-20220427-457312-_5344690.indd 55 AR-20220427-457312-_5344690.indd 55 28.4.2022 10.37.27 28.4.2022 10.37.27. Kasvit peittävät lähes kokonaan vieressä olevan rakennuksen – kenties varaston tai toimiston – jäänteet. Vanhassa kartassa sen kohdalla näkyy vain yksi silta. Viimeinen kohde on Pitkänkosken paperitehdas ja puuhiomo Sippolan Ruotilassa. Miehet miettivät, mikä olisi hyvä reitti joen rantaan. Takapenkillä on käyty keskusteluja sateen kestävistä ulkoiluvaatteista, Alfa Romeoiden varaosatilauksista, populismista, sähköavusteisista maastopyöristä ja karttasovelluksista. Miehet nousevat sen sisälle, kohdalle, jossa on kenties ollut joskus turbiini. Seinään on spreijattu nykytaidetta. Vuoden 1947 kartassa oleva kapea kivisilta – huokailuttavan kaunis – ylittää joenuoman nykyisen autotiesillan vieressä. Paperitehdas kasvaa metsää Aika juoksee kuin huomaamatta. Pian sen jälkeen edessä on sylinterimäinen teräsbetonirakennelma. Kun sitä on edetty parisataa metriä, kasvillisuuden seasta paljastuu myllynkivi. Auto jää metsätien varteen. Jäljellä on osia seinistä ja pilareiden varassa oleva katto
KASVIMAAILMAN VIRKOAMISEN myötä esiin tulevat myös hyönteiset, hämähäkit ja muut pikkueläimet. Kevätkasvit ovat kärsivällisiä, ne sulkevat kukkansa huonoina aikoina, odottavat auringon lämpöä ja aukeavat sitten taas varhaisten hyönteisten iloksi. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO K evät on hienoa aikaa. Kun tämä tärkeä tehtävä on suoritettu, vuokot voivat kadota maan uumeniin keräämään voimia, joita tarvitaan taas vuoden kuluttua. Valkovuokkoja sen sijaan kasvaa tiheinä mattoina, joiden kukkiminen on joka vuosi yhtä kaunista katseltavaa. Kukkien esiinmarssi on hillitympää mutta yhtä riemastuttavaa. Kukinta on pian ohi, jäljelle jäävä lehtien matto on sekin kohta kadonnut. Kukkien lisääntyessä myös niillä käyvien hyönteisten joukko kasvaa. Auringon lämpö houkuttelee aikuisena talvehtivia lajeja piiloistaan. Aurinkoisella kedolla kukkivat tervakot, komeat metsäkurjenpolvet odottavat vuoroaan varjon puolella. Kevät etenee vauhdilla, junnaa hetken paikoillaan, ottaa muutaman taka-askeleen mutta jatkaa kohta taas eteenpäin. Myös toukat heräävät syömään ja jatkamaan talven keskeyttämää kasvuaan. Myös toukat heräävät syömään. Tällainen elämä on sopeutuma lehtojen ja lehtimetsien olosuhteisiin. Lopulta on valkolehdokin hetki. Valkovuokot ovat kuin pois pyyhkäistyjä, mutta ne jatkavat elämäänsä maavarsina, leviävät ja muodostavat suuria yhtenäisiä kasvustoja. Kesällä maan pinnalle pääsee niukasti valoa, mutta keväällä on toisin. Valkoisten terälehtien keskelle paljastuu keltaisten heteiden kimppu, jonka siitepöly houkuttaa pieniä hyönteisiä pölytystehtäviin. Ne ovat esimerkillisiä kevätkasveja, nuokkuvat öisin ja huonolla säällä kukat suljettuina, heräävät auringon myötä ja avaavat kukkansa kohti valoa. Ensimmäisen näkeminen on aina yhtä riemastuttavaa. Sitruunaja nokkosperhoset ovat ensimmäisinä liikkeellä. AR-20220427-457316-_5344685.indd 57 AR-20220427-457316-_5344685.indd 57 28.4.2022 10.36.46 28.4.2022 10.36.46. Puolen hehtaarin metsässä käenkaalit ja oravanmarjat heräävät availemaan valkoisia kukkiaan. 57 Aarre 4/2022 LUONTO PIHAKUKKIEN KEVÄT Tämänvuotisessa sarjassaan Heikki Willamo tarkkailee luonnon vuodenkiertoa omassa pihapiirissään Uudellamaalla. Se levittää yöhön huumaavaa tuoksuaan kertoen juhannuksen olevan jo lähellä. Sitten tulee käenrieskojen ja voikukkien vuoro samalla, kun maasta nousee vihreitä lehtikääröjä enteillen kielojen tuoksuvaa kukintaa. Seuraavana päivänä niitä on jo monta. PIHAKASVIEMME KEVÄT etenee hyvässä järjestyksessä. Kohta kuoriutuvat ensimmäiset kotelossa talvehtineet. Se alkaa, kun pajunkissat puhkeavat keltaiseen kukkaan ja leskenlehdet avaavat pieniä aurinkojaan kuloheinän keskelle. Sinivuokko on niistä ensimmäinen ja keltavuokko viimeinen, mutta kumpaakin on pihassamme vain muutama yksilö. HUHTI-TOUKOKUUN VAIHDE on vuokkojen aikaa. Luonnossa eletään kiihkeällä rytmillä, talven hiljaiselo jää taakse ja uutta elämää virkoaa kaikkialle. Runsaus kasvaa kevään edetessä. Erilaisten mesipistiäisten, kukkakärpästen, perhosten ja kovakuoriaisten lisäksi pihakukilla ahertaa paljon naapurimme mehiläispesien asukkaita. Lehdettömät puut eivät varjosta, joten kukintaan on hyvä ryhtyä. Muuttolinnut saapuvat täyttäen maiseman laulullaan. Pajujen ja leskenlehtien jälkeen tulevat valkovuokot ja kiurunkannukset, joiden hento liila sopii mainiosti vuokkojen valoa juhlistavan valkoisuuden sekaan. Silloin on uusi kevät ja edessä muutama viikko valkoisena hohtavaa vuokkojen kukintaa. Mustarastaan huilu aamuhämärissä lehteä hakiessa, ensimmäisen peipon ponteva säe ja pihapöntöllä laulava kirjosieppo ovat isoja askelmia kevään portailla. Nämä ovat syksyn häälennolla hedelmöittyneitä kuningattaria, joilla on kiire laittaa uusi yhdyskunta alulle. Ne lepattavat kukilla mettä imemässä saaden pian seuraa suurista kimalaisista
58 Aarre 4/2022 HYVINVOINTI Kevään ensimmäiset villiyrtit ovat kiitettävän satoisat nokkonen ja vuohenputki. Piirakan pohjaan voi hyödyntää tähteeksi jääneen perunamuusin. Teksti ja kuvausjärjestelyt ELINA TEERIJOKI | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ Kevään ensivihreät Ole ehdottoman varma, kun tunnistat vuohenputkea, koska putkilokasveissa on myös myrkyllisiä lajeja. Jälkiruoka tehdään vielä pakastimen aarteista. VILLIRUOKA 58 Aarre 4/2022 HYVINVOINTI AR-20220427-457328-_5344698.indd 58 AR-20220427-457328-_5344698.indd 58 28.4.2022 10.37.35 28.4.2022 10.37.35
Rehevästä maaperästä siihen kertyy helposti haitallista nitraattia. Nypi taikinan ainekset sekaisin. Sekoittele pari minuuttia, vä hennä lämpöä ja lisää ruokaker ma. Levitä taikina voi dellun piirakkavuoan (halkaisija noin 24 cm) pohjalle ja reunoille. 59 Aarre 4/2022 HYVINVOINTI Vuohenputkiemmentalpiiras (6 ANNOSTA) 100 g voita tai margariinia 2 dl perunamuusia 2,5–3 dl vehnäjauhoja vajaa 1 tl leivinjauhetta Vuokaan: 1 tl voita Täyte: noin 1 l vuohenputken nuoria lehtiä 150 g emmentaljuustoa raastettuna 2 kananmunaa 1 dl ruokakermaa 0,5–1 tl suolaa 0,5 tl rouhittua mustapippuria Halloumijuusto on hyvin suolaista, joten älä käytä nokkosmuhennokseen liikaa suolaa. Ruoaksi käytetään nuoria, pehmeitä lehtiä, joten pidä kasvusto matalana ruohonleikkurilla tai viikatteella. Rautanokkonen on nokkosen harvinaistunut lähisukulainen, joka myös on syötävä mutta vielä nokkostakin polttavampi. Laita kannelliselle paistinpannulle 2 rkl oliiviöljyä ja kuullota sipuli silppua keskilämmöllä, kunnes se muuttuu läpikuultavaksi. 3 Nokkonen on erittäin yleinen ja leviää tehokkaasti. Nokkosmuhennos ja paistettua halloumia (4 ANNOSTA) noin 1 l pieniä nokkosenversoja 2 l vettä nokkosten ryöppäykseen 1 pieni sipuli 2 dl ruokakermaa 1 tl suolaa 0,5 tl valkopippuria 0,25 tl jauhettua muskottipähkinää 250 g halloumijuustoa Paistamiseen: oliiviöljyä Kuumenna vesi kiehuvaksi ja ryöppää siinä nokkosia muuta man minuutin ajan. Anna muhennoksen hautua kannen alla noin 15 minuuttia. Sekoita kaikki täytteen ainek set ja levitä täyte pii rakkapohjan päälle. Huuhtele vuohen putkenlehdet. Jos taikina on kovin tahmeaa, lisää hiukan vehnäjauhoja. Kuori ja silppua sipuli. Viipaloi halloumi ja paista viipaleet oliiviöljyssä kullan ruskeiksi. Lisää nokkossilppu ja mausteet. Nokkonen on ykkönen 1 Nokkoseksi kutsuttu ruohovartinen kasvi on virallisesti nimeltään isonokkonen. Nokkosta voi säilöä kuivaamalla tai pakastamalla. Siitä tunnetaan Suomessa kaksi alalajia, etelänja pohjannokkonen. 2 Nokkosen tunnistaa teräväkärkisistä sahalaitalehdistä ja varren ja lehtien alapinnan poltinkarvoista. Kaada ne siivilään ja valuta. 4 Nokkonen voi kasvaa jopa kaksi metriä korkeaksi. Kun nokkoset ovat jäähty neet, purista enin vesi pois ja silppua nokkoset saksilla. AR-20220427-457328-_5344698.indd 59 AR-20220427-457328-_5344698.indd 59 28.4.2022 10.37.40 28.4.2022 10.37.40. Sen saattaa sekoittaa valkopeippiin, jota voi käyttää nokkosen tavoin. Se suosii reheviä kasvupaikkoja ja typpipitoista maata. Paista piirasta 200asteisen uunin alatasolla noin 25–30 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt ja pinta on ruskistunut kauniisti. Tarjoa nokkos muhennoksen kanssa
Sekoita puolukkamurs ka, kermavaahto ja vanil jasokeri munavaahtoon. Aarre 4/2022 Puolukkajäädyke (8 ANNOSTA) 2 kananmunaa 1,5 dl sokeria 4 dl kuohukermaa tai kauravispiä 3 tl vaniljasokeria 4 dl pakastettuja puolukoita Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Kaada jäädykeseos kyl mällä vedellä kasteltuun kakkuvuokaan tai useaan pienempään muottiin. Pakas ta jäädykettä vähintään viisi tuntia. VILLIRUOKA HYVINVOINTI 60 Aarre 4/2022 AR-20220427-457328-_5344698.indd 60 AR-20220427-457328-_5344698.indd 60 28.4.2022 10.37.43 28.4.2022 10.37.43. Anna jäädykkeen pehmetä noin kymme nen minuutin ajan ennen tarjoilua. Rouhi jäiset puolukat moni toimikoneessa tai teho sekoittimella. Pakastimen viimeisistä puolukoista saa herkullisen jäädykkeen. Esimerkiksi leipävuoka toimii hyvin. Ennen tarjoilua kasta vuoan ulkopinta hetkek si kuumaan veteen ja kumoa jäädyke veitsellä auttamalla tarjoiluva dille. Vaahdota toisessa astias sa myös kerma. Peitä kel mulla tai kannella
Varusta kuori kirjepostimerkillä. ?Muu lukija 2. VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. Varusta kuori kirjeposti merkillä. 3. ?Olen . LISÄTIETOJA kolodesign.fi VASTAA NÄIN LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute TAI VOIT POSTITTAA kyselylomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. . Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita kotimainen koivurasia. KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. 8–21). Aarre 4?/?2022 VAKIOT 61 AR-20220427-457334-_5344699.indd 61 AR-20220427-457334-_5344699.indd 61 28.4.2022 10.37.30 28.4.2022 10.37.30. ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Rasian koko 80 x 165 x 43 mm. ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Kotimaisesta koivuvanerista valmistettu rasia on ruuviton, ja siinä voi säilyttää vaikkapa silmälaseja tai ompelutarvikkeita. ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. 1. 020 413 2277 (ark. ?Tilaajan perheenjäsen . . ?Aarre-lehden kestotilaaja . VIIME VOITTAJAT AARRE 2/22:N kiinnostavin juttu -äänestyksen voitti artikkeli Viimeinkin Vongoiva. Kuningasmetsuri-kirjan voittivat arvonnassa itselleen Mirja Hänninen, Varkaus, Sinikka Kallio-Könnö, Hyyppä ja Aino Lepänjuuri, Sumiainen. ?Vastasi odotuksiani . Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kolme Kolo Designin rasiaa. ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Aarre 4/2022 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 24.5.2022 mennessä ja osallistu arvontaan. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. ?Irtonumeron ostaja . Yhden palkinnon arvo on 16,90 e. Voit postittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoitettua postia
Kaikkien yhtiöiden vakuutukset kattavat taimikoiden sienituhot. Huomaa voimaantulo Eläinten aiheuttamat riskit kannattaa ottaa huomioon metsävakuutuksessa. Koska metsänomistajan on hankalaa arvioida eri vahinkotyyppien todennäköisyyttä omalla alueellaan, laajin metsävakuutus on varma valinta. Pohjola Vakuutuksen hyönteistuhoturvan tulee olla voimassa huhtikuun puoleenväliin mennessä, jotta seuraavan kesän hyönteistuhot korvattaisiin. Metsävakuutuksella voi varmistaa metsänsä tuottoa. Myös harvennushakkuut aiheuttavat tuuli-, sienija hyönteistuhoja. Metsävakuutuksesta pihisteleminen on väärä paikka säästää. Vakuutuksen laajuuden lisäksi metsänomistaja voi useimmiten valita omavastuun suuruuden sekä korvauksen maksimimäärän puukuutiota kohden. 62 Aarre 4/2022 OMA TALOUS VAKUUTUS VARMISTAA Sään ääri-ilmiöt ja metsän tuholaiset lisääntyvät. Sorkkaeläinvahinkoja metsävakuutus ei edelleenkään korvaa, vaan ”valtion karjan” aiheuttamia taimikkotuhoja korvataan rajoitetusti valtion varoista. Ilmaston lämpeneminen lyhentää aikaa, jolloin maa on roudassa, ja tämä lisää tuulituhoriskejä. Yhdenkään yhtiön vakuutus ei korvaa hyönteisja sienituhoja, jos vahinko on tapahtunut jo ennen vakuutuksen voimaantuloa. Metsänomistaja voi joutua korvausvastuuseen vaikkapa puun kaatuessa väärään paikkaan, tai hän voi joutua vastaamaan oikeudessa häntä vastaan nostettuihin syytteisiin. Sen päälle voi valita mieleistänsä turvaa esimerkiksi myrskyn, lumituhojen tai hyönteisten varalle. Harvalla olisi oikeasti varaa jättää metsänsä vakuuttamatta. Useimmilla yksityismetsänomistajilla metsä on HYVÄT NEUVOT Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI suurin varallisuuserä heti oman asunnon jälkeen. Myyrät aiheuttavat laajoja taimikkotuhoja yhtenä tai kahtena vuotena kymmenestä. Vakuutusyhtiöistä kerrotaan, että noin kolme neljäsosaa metsävakuutuskorvauksista maksetaan myrskytuhoista. Vakuutusten voimaantulolle on tiettyjä rajoituksia. Silti puolet metsänomistajista jättää metsänsä vakuuttamatta. Tämä kannattaa kuitenkin varmistaa omalta vakuutusyhtiöltä. Vakuutuksen hinta määräytyy näiden sekä tietysti turvan kattavuuden perusteella. Ota laajin turva Metsänomistaja voi päättää metsävakuutuksensa laajuuden. A ikoinaan metsää vakuutettiin lähinnä tulipalon varalta. Sitä myös vakuutusyhtiöt suosittelevat. Esimerkiksi keskellä talvea otetun metsävakuutuksen lumituhoja myyrätuhoturva astuvat voimaan yleensä vasta toukokuun alussa. Kirjanpainaja ja muutkin tuhohyönteiset leviävät kovaa vauhtia Eteläja Keski-Suomessa. Hyönteiset ja sienitaudit lisääntyvät kesien ja talvien lämmetessä. Metsäpalo on kuitenkin harvinainen vahinko muihin tuhonaiheuttajiin verrattuna. Metsänomistajan on helpompi nukkua yönsä, kun kaikki riskit on katettu. Vakuutusyhtiöt luottavat vahinkojen arvioinnissa metsänhoitoyhdistysten, metsäyhtiöiden ja yksityisten metsäneuvojien asiantuntemukseen. Tykkylumen voima nähtiin tänäkin talvena suuressa osassa Suomea. Jos vakuutusyhtiö pyytää metsäasiantuntijan arvion vaAR-20220427-457338-_5344702.indd 62 AR-20220427-457338-_5344702.indd 62 28.4.2022 10.37.42 28.4.2022 10.37.42. Jokaisen vakuutusyhtiön vakuutuksen pohjana on pakollinen palovakuutus. Metsävakuutukselle on nykyään tarvetta huomattavasti aikaisempaa enemmän. Sen sijaan merkittävintä taloudellista tuhoa aiheuttavan juurikäävän eli maannousemasienen aiheuttamat vahingot kasvatusmetsissä on rajattu metsävakuutuksista pois. Metsävakuutuksissa ovat usein mukana metsänomistajan oikeusturvaja vastuuvakuutukset. Seuraavaksi suurin korvausryhmä ovat lumituhot. Kattavin metsävakuutus korvaa palo-, myrsky-, lumi-, hyönteis-, eläin-, sieni-, tulva-, varkausja vahingontekovahingot
Huomaa, että jos omavastuun pienentää tuhannesta eurosta 500 euroon, vakuutuksen hinta keskimäärin tuplaantuu. Metsävakuutuksen hintaan vaikuttavat vakuutuksen kattavuuden lisäksi metsän sijaintikunta, omavastuun suuruus ja korvauksen maksimimäärä myrskyvahingoissa puukuutiota kohden. Metsien kehitysluokat LähiTapiola katsoo julkisesta metsävaratiedosta. Vakuutuksiin ei Suomessa sisälly arvonlisäveroa, joten vakuutuksen hinta selviää suoraan laskun alimmalta riviltä. Silloin vuosimaksukin pysyy siedettävänä. Vakuutuskorvauksia maksetaan vasta, kun puuta on vaurioitunut vähintään 15–20 kuutiometriä. Metsä vakuutus ei korvaa hirvieläinvahinkoja, juurikäävän aiheuttamia laatutappioita AR-20220427-457338-_5344702.indd 63 AR-20220427-457338-_5344702.indd 63 28.4.2022 10.37.43 28.4.2022 10.37.43. Nosta oma vastuuta Metsän laskennallinen tuotto kaikkien kulujen jälkeen on Etelä-Suomen alueella noin 160 euroa hehtaarilta. Laajin metsävakuutus tuhannen euron omavastuulla maksaa Etelä-Suomessa 10–15 euroa hehtaarilta. Alle tuhannen euron vahingot metsänomistajan luulisi pystyvän maksamaan omasta pussistaan. Metsän kasvuvaihe tai hehtaarilla oleva puumäärä ei yleensä vaikuta metsävakuutuksen hintaan. Tuollainen omavastuu kuulostaa melko pieneltä, ja pieni omavastuu korottaa vakuutusmaksua reippaasti. Ainoastaan LähiTapiola jakaa uudistuneessa metsävakuutuksessaan metsän kahteen luokkaan, taimikoihin ja kasvatusmetsiin. Metsävakuutusmaksu on vähennyskelpoinen kulu metsäverotuksessa. Vakuutus maksaa saman verran, onpa kyseessä viisivuotias taimikko tai päätehakattava kuusikko. Pohjolalla ei ole järjestöalennuksia. 63 Aarre 4/2022 OMA TALOUS Laaja metsävakuutus korvaa myrskytuhot, myyrätuhot, palovahingot, lumija tulvatuhot, hyönteisja sienitautituhot, korjatun puutavaran vahingoittumisen, varkaudet ja vahingonteot hingon laajuudesta, yhtiö maksaa asiantuntijan kulut. Esimerkkitapaukseen valitsimme tuhannen euron omavastuun ja suurimman mahdollisen korvaussumman puukuutiota kohden. Jutussa asiantuntijoina toimivat tuotepäällikkö Tomas Udd Fenniasta, kehityspäällikkö Jaana Sohlman LähiTapiolasta ja asiantuntija Liisa Viikari Pohjola Vakuutus Oy:stä. Taimikoissa puolestaan hyönteisja eläintuhoturva maksaa enemmän. Vähennä verotuksessa Kysyimme kolmesta vakuutusyhtiöstä (Fennia, LähiTapiola ja Pohjola Vakuutus) laajimman metsävakuutuksen hintaa Keski-Suomen Joutsassa sijaitsevaan 50 hehtaarin metsään. Yhtiöiden vakuutusasiantuntijat suosittelevat metsävakuutuksen omavastuuksi 220–500 euroa vahinkotapahtumaa kohden. Esimerkiksi hyönteistuhoissa on tärkeää osata arvioida, kuinka isoon osaan puita tuholainen on iskenyt ja paljonko tuho on alentanut puiden myyntiarvoa. Kuutiomäärän alaraja vaihtelee eri yhtiöissä. Yhden kaatuneen tukkipuun arvo on noin 70 euroa, joten hinta kaikkien riskien kattamisesta ei tunnu kovin suurelta. Metsävakuutusmaksuun saa keskittämisja bonusalennuksia jopa viidenneksen. Hinta tuplaantuu kun oma vastuu puolittuu. Esimerkiksi Pohjola Vakuutuksen ja LähiTapiolan metsävakuutuksissa enimmäiskorvauksen voi valita 15 ja 35 euron väliltä tuhoutunutta kuutiota kohden. Yhtiöiden hinnoissa on eroja, joten metsävakuutus kannattaa kilpailuttaa. LähiTapiola antaa MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten jäsenille ja Fennia ruotsinkielisen maaja metsätaloustuottajajärjestön SLC:n jäsenille kymmenen prosentin alennukset metsävakuutuksesta. Vakuutus kannattaa ottaa lähinnä metsän mittavien vahinkojen varalle. Vakuutusten hinnat ilman keskittämisalennuksia vaihtelivat 4,50 eurosta 7,40 euroon hehtaarilta. Kasvatusmetsissä myrskytuhovakuutuksen maksu on suurempi. Vakuutuskorvaukset puolestaan ovat metsänomistajalle veronalaista tuloa
5 Saatuasi sähköpostivahvistuksen aktivoinnista voit kirjautua tunnuksillasi osoitteessa aarrelehti.fi ja 6.4.2022 alkaen osoitteessa MT.FI/metsa. Antamasi sähköpostiosoite on jatkossa käyttäjätunnuksesi. Asiakasnumeron löydät tilaus laskulta, lehden takaa osoitetietojen yhteydestä tai soittamalla asiakas palveluun. Jos sinulla on käyttäjätunnuksiin tai kirjautumiseen liittyviä ongelmia, saat niihin apua asiakaspalvelustamme viestimedia.fi/asiakaspalvelu. AR-20220427-457340-_5344679.indd 64 AR-20220427-457340-_5344679.indd 64 28.4.2022 10.36.29 28.4.2022 10.36.29. 3 Tarkista osoitetietosi, anna sähköposti osoitteesi ja määrittele haluamasi salasana. Jos olet tilannut Aarteen 29.3.2022 mennessä, luet MT Metsän verkkosisältöjä maksutta vuoden loppuun saakka. alkaen löydät Aarteen verkko sisällöt osoitteesta MT.FI/ metsa. koti M etsä Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 on monelle Luo käyttäjä tunnukset ja varmista pääsy metsäsisältöihin! Tunnusten luontiin tarvitset vain asiakasnumeron ja postinumeron 1 Mene osoitteeseen viestimedia.fi/aktivointi 2 Kirjoita asiakasnumerosi ilman etunollia sekä posti numerosi ja valitse Jatka. KOVA KYSYNTÄ! OKT, MAATILAN PIHAPIIRI T JA METSÄ-M AATILAT Sopivasta kauppa heti. Tee muutoksia tilauksiisi liittyviin asioihin Omat tiedot -osiossa. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy Vihdintie 4, 00350 HKI p. 09 241 8498 www.tuomontupa.. PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja raivaussahat meiltä verkkokaupastamme OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 Lisätietoja: www.luonnonperintosaatio.fi Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 MobilePay-numero: 77220 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – Ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. 64 Aarre 4/2022 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Kirjautuminen kannattaa 6.4. Lue Aarteen näköislehteä millä tahansa laitteella selaimen kautta ilman erillistä sovellusta. 4 Hyväksy käyttö ehdot ja valitse Aktivoi tunnus
12 kk 127,20 e . 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Metsänhoitaja ja metsäanalyytikko Juhana Simulan ostama metsäpalsta sijaitsee Kuortaneella. Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . lahjaksi alkaen. PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 69,00 e • laskutusjakso 12 kk 127,20 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. Suosittelemme maksutonta e-laskua. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. 6 kk 69,00 e . 65 Aarre 4/2022 VAKIOT RI TV A T UO M I EL I NA L AM PEL A ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 25.5.2022 MARIA MIKLAS Ammattina metsä, tavoitteena tuotto Kulotus toimii, kun kohde on oikea Näin valitset raivaussahan Haaveiden puutalo Mäntyharjulla Lentojätkä kulki savotoilta uitoille Vihreää ja violettia Välimeren tapaan Milloin kannattaa hakea hirvituhokorvauksia. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakas palveluun. 2022! Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 e paperilaskulisä. Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. . sähköpostilla . AR-20220427-457341-_5344678.indd 65 AR-20220427-457341-_5344678.indd 65 28.4.2022 10.36.28 28.4.2022 10.36.28. Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stim edia Oy Asia kas palv elu Tun nus 50 025 96 Info A2 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteenmuutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja etuja . tekstiviestillä. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi. Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. itselleni?. Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. AARTEEN TILAUSLOMAKE . seuraavasta numerosta?. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. __?/?__?/ 20___
Ukrainan sodan seurauksena Eurooppa on herännyt huomaamaan, miten riippuvainen se on venäläisestä maakaasusta ja öljystä. Niin voisi luulla. Patoihin voitaisiin korjausten yhteydessä asentaa aiempaa isommat vesiturbiinit tai useita rinnakkaisia turbiineja. AR-20220427-457342-_5344680.indd 66 AR-20220427-457342-_5344680.indd 66 28.4.2022 10.36.31 28.4.2022 10.36.31. Myös Suomessa vettä voitaisiin jokaisena tuulisena talvipäivänä pumpata vastavirtaan, patoaltaasta toiseen – ja tyyninä päivinä juoksuttaa takaisin, vesiturbiinien läpi. Osa voitaisiin jättää monimuotoisuuden suojelua palveleviksi ryteikkömetsiksi tai rantaniityiksi ja osa ottaa muuhun käyttöön. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. Los Angelesin kaupunki ja Kalifornian osavaltio lämpenivät ajatukselle vuonna 2018. Maakaasun hinta on noussut sodan seurauksena ajoittain jopa 15-kertaiseksi. OLEN PUHUNUT JA KIRJOITTANUT tästä mahdollisuudesta jo reilun vuosikymmenen ajan, mutta ideaa ei vieläkään ole otettu vakavasti Suomessa eikä muualla Euroopassa. Samalla saataisiin pitkänomaisia, veden alta vapautuvia maa-alueita. Yksinkertaisin ratkaisu voisi olla vanhan patoallasja vesi voimakapasiteetin muuttaminen tuulija aurinkosähkön varastoiksi sekä uusiutuvan energian varavoimaksi eli niin sanotuiksi toisen sukupolven pumppuvoimaloiksi. Saman verran kuin nykyään on mahdollista saada pystyttämällä merelle noin 60 Siemens Gamesan suurta, 14 megawatin tuuliturbiinia. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Ylimääräisen aurinkoja tuulisähkön varastointiin ja varavoiman tarpeeseen liittyvät kysymykset ovat kuitenkin hidastaneet etenemistä. Keskellä järveä törrötti puolittain veden alle jääneitä, outoja luurankometsiä. Lapin tekoaltaiden alle on jäänyt yhteensä noin 100 000 hehtaaria metsää ja soita, mutta ne kehräävät yhdessäkin vain vähän yli 3 000 gigawattituntia sähköä vuodessa. Toisin sanoen sama vesi voisi vuoroin varastoida ja vuoroin tuottaa sähköä jopa kymmeniä kertoja kunkin talven aikana. Se kattaa 417 neliökilometriä eli 41 700 hehtaaria. Ne ovat nyt muuttamassa koko Coloradojokea – mukaan lukien kuuluisa Hooverin pato – toisen sukupolven pumppuvoimaloiksi. Mutta Kemijoki Oy työllistää yhteensä vain 38 ihmistä, suurelta osin Etelä-Suomessa. Daybreak Power -niminen yhtiö on alkanut suunnitella samanlaisia hankkeita muualle Yhdysvaltoihin. Lokan voimalaitos tuottaa kuitenkin vain 0,1 megawattia sähköä – tai vuositasolla 0,5 gigawattituntia. Ongelman ratkaiseminen akuilla tulisi hyvin kalliiksi Suomen pitkän, kylmän ja pimeän talven takia. Eri puolilla maailmaa on alettu purkaa patoja ja ennallistaa jokia vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Alueilla, joilla asukkaiden selkeä enemmistö haluaisi jokensa takaisin, padot ehkä todella kannattaisi purkaa. RISTO ISOMÄKI Suomen valjastettujen jokien käyttö pitäisi arvioida uudelleen ISOMÄKI Sama vesi voisi varastoida ja tuottaa sähköä. Ehkä meidän kannattaisi miettiä kaikkien valjastettujen jokiemme tulevaa käyttöä kahdesta eri näkökulmasta eli pohtia, mitkä joet ja jokiosuudet palautetaan vaelluskaloille ja mitkä muutetaan toisen sukupolven pumppuvoimaloiksi. Monet lappilaiset ovat edelleen katkeria siitä, miten heidän hienot lohijokensa – erityisesti Kemijoki – aikanaan tuhottiin melko marginaalisten hyötyjen takia. Tämä on lisännyt aurinkosähkön ja tuulivoiman suosiota. Aarre 4/2022 VAKIOT 66 S uomessa sijaitsee Euroopan laajin tekoallas, Lokka. Sen sijaan Intiassa ensimmäinen pilottiprojekti on jo valmistunut. Kun vaelsin aikoinani lukiolaisena Koitelaiskairan soiden yli Lokan rantaan, se oli minusta todella vaikuttava näky erämaan keskellä. Tätä kannattaisi verrata siihen työpaikkojen määrään, jonka vielä jäljellä olevat lohitai vaelluskalajokemme tarjoavat. Esimerkiksi Simojoen varressa on erilaisia alan yrityksiä paikoin todella tiheässä. Tuulivoima alkaa muutenkin jo olla selvästi halvin tapa tuottaa sähköä Suomessa. VALJASTETTUJEN JOKIEN tulevaisuutta kannattaisi kuitenkin arvioida myös toisesta näkökulmasta. Ajan henki on nyt muuttumassa. Tämän lähestymistavan näkyvin puolestapuhuja Suomessa on ollut Hollywood-tähtemme Jasper Pääkkönen. EIVÄTKÖ ISOT TEKOALTAAT kuitenkin ole perusteltuja suuren työllistävän vaikutuksensa takia
Linnamäen?e 3, 24910 HALIKKO AS PUH 02-7318 251, 0400-226925 Hinnat, myyn. Sähköinen EO minivivuilla, sääde?ävät kulje?ajakohtaiset liikenopeudet 14T vaunussa vaihtoehtoises. KARHU-MARA mallisen salaojakoneen valmistus alkamassa. Kylvöpohjan tasoitukseen KIRE esimuokkaaja, muokkaavat terät kulutusteräksestä. Myös radio-ohjauksella. Malliston kaikki kuormaimet laippakiinni?eisiä, voidaan asentaa myös peräasennus telineelle. SORAVAUNU JA MONITOIMIVAUNU G20 pro koura G22 hardox koura Kahmarileuat G15-G22-G23 hardox kouriin JOUTSA / KIRE KUORMAIMET JA METSÄVAUNUT – LAAJA MALLISTO G24 E risukoura 50 vuotta konekauppaa ja valmistusta Yleisperävaunut 10-18 tonnia + ?lavuudet 10-42 kuu?ota Vankkarakenteiset 10-18 ton maansiirtovaunut. MS-vaunuissa monipuolinen varustelu mahdollisuus eri käy?ötarkoituksiin Monitoimi-maansiirtovaunu hiekoi?mella ja nyt myös asfal?reunojen täy?ölai?eella Salaojien sorastusvaunu, sopii myös hakkeen levitykseen. Lisävarusteena isommissa metsävaunuissa veto napamoo?oreilla, pienemmissä napamoo?ori tai rullaveto. Tee ennakko ?laus ensi keväälle Hydr. ja tarkemmat tekniset ?edot ne?sivuiltamme www.seppokuismaoy.. KIRE YLEISJA MAANSIIRTOPERÄVAUNUT ESIMUOKKAAJAT PAT. Vinssi radio-ohjauksella I-power lisäpumppu 14-22 L Tee ennakko?laus nyt, toimitukset keväällä 2022 PUHALLINVAUNU NIVELAISA MS-VAUNU Maansiirtovaunu aisaohjauksella Kiinteistöja kaivinkonekärryksi Sähk. EO kahvat KIRE ulo?uvuudet 6.7-7.5 m kantavuudet 8.5-12 tn JOUTSA ulo?uvuudet 5.5-9.0 m kantavuudet 7-14 tn Radio-ohjaus Puomistoja runkotakuu täydet 3 vuo?a. Kuormaimiin saatavana useita eri ohjausven?ili vaihtoehtoja, manuaali, hydraulinentai sähköinen esiohjaus. vakio pankot tai järjestelypankot Black Bruin vetomoo?ori Puhallinvaunu Varastossa komponen?eja, toimitus/kokoonpano lyhyellä toimitusajalla TUOTTEISSA OIKEA HINTA-LAATU SUHDE MARKKINOIDEN LAAJIN MALLIVALIKOIMA JOUTSA JOUTSA ® KIRE ® AR-20220427-457343-_5344692.indd 67 AR-20220427-457343-_5344692.indd 67 28.4.2022 10.36.59 28.4.2022 10.36.59. Kaikissa malleissa Hardox lava vakiona