44 14,40 € 4 | 2023 aarrelehti.fi Villiyrttejä ruokiin s. 58 Hyvät neuvot Rahastot ostavat metsiä veroedulla s. 60 Säännöllisesti tervattu paanukatto voi kestää hyvänä vuosikymmeniä. 10 MÄNNYN KYLVÖ Enemmän puu kuutioita valio siemenellä s. 34. metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous Kokeilussa Makitan akkuraivuri s. 22 Kukkalaakson keväthuumaa Lena Aschan perusti kotikartanonsa maille narsissipolun silmäniloksi myös vierailijoille, s. s
Mallivuodelle 2023 KABE esittelee monta kiinnostavaa uutuutta, tule ja tutustu KABE:n uusiin matkailuvaunuihin ja autoihin. Tervetuloa kotiin omaan KABEen! Aina askeleen edellä… kabesuomi Löydä lähin jälleenmyyjäsi, kabe.se/fi Kabe_230x290mm husbilsannons Finland april.indd 1 Kabe_230x290mm husbilsannons Finland april.indd 1 2023-04-05 08:40:53 2023-04-05 08:40:53. KABE – Kodikas ympäri vuoden Teemme todella paljon työtä kehittääksemme jatkuvasti matkailuvaunujamme ja autojamme, pysyäksemme aina kehityksen kärjessä ja jopa askeleen sen edellä. Haluamme tarjota sinulle kaikkein parasta KABEa – turvallisen ja huippulaadukkaan matkailuvaunun tai auton, joka tuntuu ylelliseltä niin sisältä kuin ulkoa
Puita oli jäänyt pystyyn enemmän ja ajourien välit olivat pidemmät kuin Metsäkeskus oli väittänyt. Metsäkeskus taas ilmoitti, että se oli tarkastanut Keski-Suomen korjuujäljen oikein, mutta kertoi samalla, että muualla Suomessa tilanne on hieman parempi. Nyt on huomattu, että mies ja pottiputki, tai nainen ja raivaussaha, taitaa sittenkin olla aika kustannustehokas ja monenlaiseen maastoon sopiva ratkaisu. Katsomossa olisi voinut kaivaa popcornit esiin ja nautiskella, jollei asia olisi vakava. Teettämiensä tarkistusmittausten jälkeen Metsäteollisuus oli sitä mieltä, että Metsäkeskus oli mitannut Keski-Suomessa korjuujälkeä väärin. Vielä joitakin vuosia sitten metsäyhtiöiden metsänhoitonäytöksissä esiteltiin innokkaasti koneellista istutusta ja taimikonhoitoa. 1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta. Ammatti taidon, kokemuksen ja näkemyksen yhdistelmää on vaikea korvata konenäöllä. Ehkä tärkeintä on asenne. Kunto kohoaa ja lisäksi saa luontoelämyksiä. MARIA MIKLAS Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi Metsänhoito vaatii, että metsään mennään PÄÄKIRJOITUS K eskustelu ensiharvennusten laadusta sai uusia kierteitä maaliskuun lopussa, kun Suomen metsäkeskus ja Metsäteollisuus ry julkaisivat samana päivänä omat tiedotteensa kuluneen talven kohutuloksista. Jopa 30 prosenttia ensiharvennuksista tehdään Metsäkeskuksen mukaan liian aikaisin. SANOTAAN, ETTÄ METSÄNHOITO vaatii silmää. Metsänomistajilla, jotka päättävät tehdä metsätöitä, on melkein pelkästään voitettavaa. Ammattilaisen työtahtia ja -määriä on turha havitella. Yleiskuva on joka tapauksessa se, että liian usein metsä hakataan liian harvaksi. Monet metsänomistajat pitävät kynsin hampain kiinni koneurakoitsijasta, jonka korjuujäljen he ovat hyväksi havainneet. 3 Aarre 4/2023 METSÄ Aarre 4/2023. Hätäisen kuskin harvennushakkuissa tulos on miinusmerkkinen, kun painotetaan metsän koko kiertoaikaa. Jos mukaan saa houkuteltua perheen nuorisoa, aina parempi. ”Kuin itselle tekisi” on kelpo suositus kaikille käytännön metsäammattilaisille. Kaikkea ei kannata digitalisoida tai koneellistaa. Tai mitäs jos ei sokeasti luotettaisi Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun hakkuusuosituksiin, vaan mentäisiin metsään ja tarkistettaisiin puuston koko ja latvusten tilanne ennen hakkuupäätöksiä. Mitä enemmän metsässä tekee, sitä enemmän metsästä oppii ja innostuu. Olisivatko tarkastusten tulokset erilaiset, jos joku pitkän linjan metsäammattilainen kävelisi metsässä ja katsoisi omin silmin. Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Sillä tarkoitetaan ammattitaidon, kokemuksen ja näkemyksen yhdistelmää, jota on vaikea korvata konenäöllä. Metsäkeskus tarkastaa korjuujälkeä lähinnä dronella, ja tulokset analysoi tietokone. Nuorilla on kymmeniä vuosia enemmän aikaa seurata omin käsin istuttamansa ja raivaamansa taimikon kehitystä metsäksi
Siksi niitä luetaan.. Aikakausmedioiden parissa syntyy ajatuksia, jotka saattavat muuttaa koko elämän. Muuta tarinasi suuntaa
16 HYVÄÄ HOITOA ULKOISTAMALLA Metsänomistaja Leena Jan tunen luottaa puukaupoissa ja metsänhoidossa suvun vakiintuneeseen yhteistyö kumppaniin. 20 VIEDÄÄN HALPAA, TUODAAN KALLISTA. 32 ”TÄYTYY EHKÄ OTTAA ASKEL TAAKSEPÄIN” Metsäbiotalouden tiede paneelin puheenjohtajan Antti Asikaisen mielestä metsäsektorin tuottama arvonlisä tulisi tuplata. 22 TEHOKAS AKKURAIVURI Aarre kokeili Makita XGT 80V yhdistelmäraivaus sahaa metsässä ja puu tarhassa. 34 LISÄÄ KUUTIOITA VALIOSIEMENELLÄ SISÄLTÖ 6 Aarre 4/2023 METSÄ. METSÄ 3 METSÄNHOITO VAATII, ETTÄ METSÄÄN MENNÄÄN 8 METSÄ NYT Pottiputki pitää pintansa ja muita metsäalan uutisia. 4 2023 lukuvinkki! 10 34 48 Esko Puhto alkoi tervata kattoja ammatikseen 1990-luvun puolimaissa, ja töitä on riittänyt. JOHANNES WIEHN JYRKI LUUKKONEN HANNE MANELIUS KANNEN KUVA RITVA TUOMI Männyn niin sanotut valiosiemenet ovat syntyneet pitkän jalostustyön tuloksena. Kalliokiipeilyssä ylös kavutaan halkeamista ja kallionmuodoista tukea ottaen ja omaa lihasvoimaa käyttäen. 10 KOHTI KORKEUKSIA Kauhavalainen Esko Puhto korjaa ja tervaa paanu kattoja. ”Yläilmoihin tottuu, kun ei paljon sivuilleen katsele”, Puhto sanoo. 14 AJANKOHTAISET AARTEET Kestävää keittiöön ja metsänimisissä Samuel Harjanne. 31 METSÄ RADIKALISOI VANHAN MIEHEN Suomen tärkein luonnon vara ei sovellu EU:n metsättömien jäsenmaiden leikkikaluksi, kirjoittaa Teemu Keskisarja jäähyväiskolumnissaan. 28 8 KYSYMYSTÄ HIILIMARKKINOISTA Kahden ministeriön julkai sema opas antaa lisätietoa siitä, mitä hiilikompensaa tiolta edellytetään. Viime vuoden lopulla erityisen korkealle nousivat tuontikoivukuidun ja hak keen hinnat, kirjoittaa Jussi Leppänen
Tunnuksen luomiseen tarvitset taka kannen osoitekentästä löytyvän asiakas numerosi sekä postinumerosi. Aarteen kesto tilaajana pääset lukemaan lehtiä, kun kirjaudut sisään. 44 22 Gullön Kukkalaaksossa Tammi saaressa kukkii keväisin noin 35 000 narsissia. 7 Aarre 4/2023 METSÄ. sukupolven siementä. LUONTO 48 HIKINEN ILTAPÄIVÄ Pystysuoraan kohoava Olhavanvuori houkuttelee kiipeilijöitä Repoveden kansallispuistoon. HYVINVOINTI 58 MAUKKAAT RIKKARUOHOT Kotipihan rikkaruohoista voi kokata helppoa keittoa, levitettä ja munakasta. MUISTA LEHTI ARKISTO Osoitteesta mt.fi/lehdet/aarre löydät reilun kolmen vuoden Aarteet näköis lehtinä. PUU 44 KUKKALAAKSON EMÄNTÄ Tammisaarelainen Lena Aschan täytti lähimetsänsä narsisseilla. Luo nyt itsellesi käyttäjätunnus osoitteessa viestimedia.fi/aktivointi ja uppoudu Aarteisiin! Lue verkossa! Aarre kokeilu Makitan raivurin leikkausvoima perustuu kahteen 40 voltin akkuun. 54 LAHOPUUN VALTAKUNTAA Lohjalla sijaitsevassa Limbergin laaksossa näkee syntymän, elämän ja kuoleman kierron. OMA TALOUS 60 RAHASTOT KILPAILEVAT METSÄTILOISTA Ulkomaiset metsärahastot ja sijoittajat omistavat Suomessa metsää jo noin miljardin euron edestä. VAKIOT 43 LUKIJAKYSELY 63 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 LUOTETTAVINTA TIETOA METSIEMME TULEVAISUUDESTA Ainoa luotettava tapa arvioida Suomen metsien hiilivarastoja ovat kaasuvirtoja mittaavat laitteistot, kirjoittaa Risto Isomäki. JUURET 40 MIEHET KERTOVAT Ikämiehet muistelevat entisajan metsätöitä Metsän opetukset -kirjoituskilpailun teksteissä. Eri lajikkeita on parisenkymmentä. RISTO JUSSIL A RITVA TUOMI Jämsän Koskenpään uudistusalalla käytettiin männyn kylvössä 1,5
Teksti MARIA LATOKARTANO ja MARI IKONEN | Kuva VM-ARKISTO Tietoa metsän jalostuksesta Mitä hyötyä on metsänjalostuksesta ja miten sitä tehdään. Pottiputki pitää pintansa 8 Aarre 4/2023 METSÄ. Retkeilijä voi lajitella roskat reittien lähtöpaikoilta löytyviin ekopisteisiin. Nykyiset ratkaisut soveltuvat parhaiten melko isoille, tasaisille ja vähäkivisille viljelyaloille, joilta hakkuutähde on korjattu. Metsän omistajat istuttavat edelleen. Metsähallituksen mukaan roskattomasta retkeilystä hyötyvät niin kansallispuiston luonto kuin retkeilijät. ”Käsin tehtävä metsätyö on raskasta, ja vaikka tekijöitä on toistaiseksi löytynyt, edessä voi kuitenkin olla jonkinlainen työvoimapula”, Simo Jaakkola varoittaa. Turvemaille kalusto soveltuu kehnosti, ja ongelmia tuottaa myös sekaviljelyssä tarpeellinen pienipiirteisyyden huomioon ottaminen. Vaikka koneistutuksen nopea yleistyminen ei nyt ole näköpiirissä, pidemmällä aikajänteellä koneet voivat hyvinkin palata viljelytyömaille. Kasvunlisäyksen ohella esimerkiksi puiden oksalaatu ja runkomuoto ovat parantuneet. ”Koneistutuksen tuotekehitykseen pitäisi panostaa. Suomessa metsänviljely pohjautuu pääosin jalostettuihin siemeniin. Konevoimin istutetaan enää vajaa prosentti koko metsänviljelyn pinta-alasta. Metsähallituksen Luontopalvelut kannustaa retkeilijöitä myös ottamaan mukaan pienen pussin, johon voi kerätä luonnossa vastaan tulevia roskia. Huoltoajo vähenee, ja Luontopalvelujen henkilökunnan työtä voidaan suunnata palveluiden ja reittien parantamiseen. Koneellisen istutuksen määrät ovat romahtaneet. ”Mikäli kaikki taimikonhoidot tehtäisiin ajoissa, työvoima ei riittäisi millään. Sivusto on toteutettu Luken, Helsingin yliopiston ja Tapio Oy:n yhteishankkeena. Koneistutus ei sovi kaikille maille Osaltaan koneistutuksen yleistymistä jarruttaa käytössä oleva kalusto. JOHANNA KOKKOLA METSÄ NYT Koneellisessa istutuksessa taimet on aseteltu kasettiin, josta istutuspäällä varustettu kaivinkone istuttaa ne mättäisiin. ”Koneellista istutusta kohtaan on edelleen kiinnostusta, mutta urakointivolyymeja ei pystytä takaamaan. Koneyrittäjälle kyse on satojen tuhansien eurojen investoinnista, joten hänen on voitava luottaa siihen, että työtä on vuodesta toiseen riittävästi”, sanoo Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola. ”Tuottavuusvaatimuksen takia koneella pitäisi istuttaa myös heinäkuussa, mikä vaatisi erillisen kesätaimierän kasvattamista”, Luoranen sanoo. Lisäksi istutustyömaille on palkattu ulkomaista työvoimaa”, Luoranen sanoo. Suoraan sanottuna olisimme liemessä”, Markku Remes tokaisee. Ruuantähteet ja muut biojätteet voi jättää taukopaikan kuivakäymälään. ”Muutos on ollut yllättävän nopea”, huomauttaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Luoranen. Uusi verkkosivusto kertoo kaikille kiinnostuneille muun muassa siitä, miten ilmastonmuutos otetaan huomioon metsänjalostuksessa. Muuallakin Lapin kansallispuistoissa roskikset ovat vähentyneet jo pitkään. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan metsänomistajat istuttavat edelleen. Nykykalustolla työmääriä ei voida lisätä”, toteaa Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes. Asiantuntijoiden mukaan koneistutus kannattaa tästä syystä pitää hengissä, vaikka sitten tekohengittämällä. LISÄTIETOJA luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedettaja-tietoa/metsanjalostus Roskatonta retkeilyä Kesän retkeilykauden alkaessa Pallas-Yllästunturin kansallispuiston taukopaikoilla, autioja varaustuvilla ei ole enää roskiksia. Työvoimapula iskee viimeistään sitten, jos metsien hoitorästien kanssa otetaan ryhtiliike. Jalostetun viljelyaineiston käytöllä on arvioitu saatavan viidenneksen parannus kiertoajan keskituotoksessa. ”Jos koneellinen istutus pääsee kuolemaan pois, sen uudelleen synnyttämisessä on omat hankaluutensa”, Koneyrittäjien Jaakkola toteaa. Metsänjalostuksella saatavista hyödyistä on kertynyt selvää näyttöä. Esimerkiksi taimilogistiikan järjestäminen voisi olla haastavaa. Nopeamman kasvun avulla voidaan myös lisätä viljelymetsien hiilen sidontaa. ”Manuaalisten istutusten pelättiin loppuvan tekijöiden puutteeseen. Esimerkiksi Urho Kekkosen kansallispuistossa roska-astioita on poistettu tämän kevään aikana suurimmasta osasta tupia ja taukopaikkoja. K un vielä vuonna 2017 koneellisesti istutettiin noin 3 000 hehtaaria, vuonna 2021 yllettiin enää 600 hehtaariin. Koneistutuksen yleistyminen vaatisi uudelleen järjestäytymistä koko metsänviljelyketjulta. Istuttaja ja pottiputki ovat varsin kustannustehokas työpari, mikä on entisestään syönyt koneellisen istutuksen markkinaa. Vielä kymmenen vuotta sitten koneellista istutusta pidettiin melko lupaavana työmuotona
En ole lääkäri, mutta voin vilkaista. 9 30 €/KK. Ota MT Metsä tueksi tiedonhakuun ja päätöksentekoon, niin pysyt oman metsäsi hermolla vaihtelevassakin ilmastossa. Tilaa MT Metsä MT.FI/etutilaus tai QR-koodilla ALK. Oikeaa tietoa tuottavasta metsänomistamisesta Metsänomistajahan sen parhaiten tietää mitä omalle metsälle kuuluu. MITEN HOIDAN HIILINIELUA
Suorakaiteen muotoisten laivakirkkojen isot lappeet Alkava suvi. Työssä oppimi nen kantapään kautta Perhe. Esko Puhto Ikä. Swarfegalla ja saunalla 10 Aarre 4/2023 METSÄ. Kello tapuleiden ylimmät piikit Helpoimmat katot. Metsäs tys, ajokoirat, suomen hevosten kasvattaminen, ravitoiminta Työssä vaikeinta. Tervaajan pitää olla samaan aikaan sekä suurpiirteinen että tarkka. 61 Koti. HENKILÖ Kuka. Avovaimo, aikuinen tytär ja avo vaimon tytär, kahdeksan hevosta ja viisi koiraa Harrastukset. Kauhavalla Työ. Yrittäjä, paanu kattojen kunnostaja ja tervaaja Koulutus. Koko kesäksi näyttäisi tulevan töitä Eroon tervasta. Tervan levittäminen vaatii nopeita liikkeitä, mutta ”haukia” eli tervattomia paanuja ei saa jäädä
KOHTI KORKEUKSIA Esko Puhto kuuluu harvalukuiseen ammatti kuntaan: hän osaa korjata ja tervata paanukaton. ”Jos edelleen saan hyvät apulaiset.” Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat JYRKI LUUKKONEN 11 Aarre 4/2023 METSÄ. Eläkepäiviin olisi enää pari kesää, mutta Esko Puhto saattaa jatkaa hommia sen jälkeenkin
Ne julistavat, että Esko Puhto ja hänen apumiehensä ovat jo aamuvarhaisesta lähtien huoltaneet 241-vuotiaan Pyhän Olavin kirkon kattoa. Erkille sain soittaa aina kun jokin mietitytti.” Oman yrityksen piikkiin Puhto alkoi tervata kattoja 1990-luvun puolimaissa. 12 Aarre 4/2023 METSÄ. Kerran piti heittää köysi isoon mäntyyn, jotta pääsin viereisen tapulin huipulle. ”Sitä ennen vedettiin piikkarit jalkaan ja tehtiin kaikenlaisia köysija tikasvirityksiä. Kesät hän maalasi taloja ja asensi peltikattoja, talvet työskenteli hakkuilla. Menin jo 15-kesäisenä pajaan töihin, koska siitä sai omaa rahaa.” Aikuisena Puhto ryhtyi yrittäjäksi. ”Joskus hyvää säätä joutuu kyttäämään pitkiäkin aikoja. ”Linnun mielestä kuuluin kai kalustoon, jota ei tarvitse pelätä. Säiden säätäjän armoilla Tervan aromit leijuvat Yläneen kirkonmäellä. ”Tervasampoota tai -pastilleja en osta ikinä. Koulunkäynti oli hänelle – ehkä ennakoivasti – kuin tervanjuontia. Valjaat kiristävät ja puristavat, Puhto sanoo. ”Yläilmoihin tottuu, kun ei paljon sivuilleen katsele”, hän tietää nyt. N aakanpoikanen nakotti parin metrin päässä. Ja vieläkin tehdään köysillä korkeimmat piikit, joihin 21-metrinen nosturi ei ylety.” Oppipojaksi pystymetsästä Paanuja tervaekspertti Puhdosta tuli sattumalta. Ammattiin ei kouluteta missään, eikä tutkinto olisi kauhavalaispoikaa kiinnostanut. Kosteasta paanusta terva valuu pois, joten sateella Puhto voi vain vahtia sääennusteita ja rukata työsuunnitelmia. Silloin pitää vain tuumata, että säille ei ihminen voi mitään. Tervaajia on vähän, mutta paanukattoisia kirkkoja, kellotapuleita, kappeleita ja rukoushuoneita on Suomessa vielä kolmisensataa. Edesmennyt Hiipakan Erkki jakoi noviisille auliisti osaamistaan ja opetti esimerkiksi, miten uusi paanukatto tehdään. ”Ei ollut intoa eikä lukupäätä, hyvä että yläasteen sain käytyä. Naakalle hän taisi jotain jutellakin, toisin kuin muille siivekkäille työseuralaisilleen. HENKILÖ Tervatahrat kuuluvat työhön, mutta niistä pääsee pesemällä. Sää säätää työajat ja työtahdin, sillä hommia on painettava, kun aurinko paistaa. Tervaajan henkikään ei enää riipu köysien varassa. Tervan tuoksua sen sijaan ei voi puhdistaa mielestä vaikka haluaisi. Suu täytyy pitää tiukasti kiinni tai senkin saa ötököitä täyteen.” Tänään Puhdon ja Yläneen vanhan puukirkon ympärillä kieppuu vain pääskysiä. Keväisin tervan haju melkeinpä nostaa tuskanhien, koska se tarkoittaa sitä, että kohta ollaan lujilla.” Tervauskausi alkaa loppukeväällä ja päättyy syksyllä. Henkilönosturista tuli Puhdon työväline viitisentoista vuotta sitten. Tai kun ei ainakaan sada. Että nyt pääsen käymään kotona.” Kymmenien metrien nousu Kestääköhän nämä systeemit, Puhto aprikoi, kun hän kapusi ensi kertaa köysissä kirkon katolle. Yrittäjää itseään tuoksu ei miellytä. Olin vasaroinut kattoon uusia paanuja pitkin kevättä, kun naakkapesue varttui kirkon välikatossa”, Esko Puhto muistelee 1990-lukua. ”Lähdin pystymetsästä oppipojaksi ja opettelin alan kantapään kautta. Mutta ne myös lisäävät turvallisuutta, ja niitä edellyttää lakikin. Paanukatoille hänet johdatti kaveri, joka teki aliurakkaa tervausfirmalle. Se vahti Esko Puhtoa samalla köydellä, jonka varassa mies keikkui tervaamassa Mynämäen kirkon kattoa. ”Paanujen on oltava mahdollisimman kuivia, jotta ne imevät hyvin tervaa”, Puhto selittää. Töitä riittää. ”Kellotapuleissa on usein ampiaispesiä tai niissä kuhajaa pieniä kärpäsiä, jotka tunkevat korviin ja silmiin
Siksi eteläpuolta tervataan useammin.” Paanujen alla suositaan nykyään hengittävää luonnonmateriaalia eli koivuntuohta. Niitä tuhoja olen minäkin korjaillut.” Tervatessaan Puhto tarkkailee aina paanujen kuntoa. Harvennushakkuista jääneet kannot nostetaan tervanpolttoon vasta, kun metsässä on ollut jo päätehakkuukin.” ”Yksi tervantekijä kertoi käyttävänsä niinkin vanhoja kantoja, että ne ovat Lapin sodan ja saksalaisten jäljiltä.” Varapaanuja kotiverstaalta Harja kulkee katolla pitkin paanuja ja kolahtelee mennessään. ”1960–70-luvuilla paanujen alle saatettiin laittaa huopaa ja kotimaisen hautatervan sijasta käyttää kiinalaista kivihiilitervaa. ”Jokaisella kirkolla on vähän eri mallinen paanu, milloin pyöreäpäinen, milloin suippo päinen.” Kuuma katto, kylmä pää Jossakin vaiheessa työurakkaa Puhto piipahtaa sisällä jokaisessa kirkossa ja löytää aina jotain kiinnostavaa. Niissä myös näkee perinteisen kirvesmiestyön jäljen. Se on lämmitetty samanlaisella laitteella, jolla lämmitetään vasikoille maitoa. ”Tervaa laitetaan niin paljon kuin paanu imee. ”Johonkin korkeampaan tai johdatukseen uskon kyllä. ”Kuumennus poistaa tervasta epäpuhtauksia ja tekee siitä sopivan juoksevaa, jotta sitä saa levitettyä harjalla. Ämpärissä mukaan lähtee lämmintä tervaa. Ympärillä avautuva hautausmaa muistuttaa ihmiselon rajallisuudesta, ja kirkoissa tarjotaan taivaspaikkaa, mutta Puhto ei intoudu filosofoimaan. Maalarina ja katontekijänä tuli myös keikuttua metrejä maanpinnan yläpuolella, mutta ei läheskään herranhuoneiden korkeuksissa. Puhto hankkii tervansa kokeneilta tervanpolttajilta Saarijärveltä ja Taivalkoskelta, joskus Kuhmostakin. Mukaansa nosturiin Puhto pakkaa harjan, ”jotain luonnonharjasta, ehkä hevosen jouhia”, ja sille jatkovarren. Mitä tahansa tervaa Puhto ei silti suostu paanuille levittämään. ”Säännöllisesti tervattu paanukatto voi kestää hyvänä vuosikymmeniä. Muuten hyvä terva on aina jäykähköä, se ei saa olla luirua eikä pikeä.” Neliömetrille kattoa tarvitaan puolisen litraa tervaa, joskus vähän enemmänkin. Ilman niitä ei nosturiin ja katolle ole asiaa, sanoo laki. ”Ristikirkkojen katot ovat yleensä 20 metrin huitteilla, tapulit ja tornit usein 30 metrissä. Suomessa kattopaanut ovat useimmiten mäntyä, joskus haapaakin. Poikaviikarina hänen housunsa olivat aina hajalla ja pihkassa, sillä hän kävi variksenpesillä. Pohjoispuolelle jää kyllä hyvä kerros, eteläpuoli on haastavampi kuumuuden takia. Pitäisikö jokin niistä uusia. Esimerkiksi tapuleissa on käytetty isoja männynkantojen juuria, joista on tehty Lja T-kannattimia.” Puukirkoista Esko Puhdon suosikki on Kajaanin Paltaniemen kirkko, jossa on hienoja maalauksia. Korkeimmillaan joku paanupiikki voi olla jopa 60 metrissä”, Puhto arvioi. ”Vanha puukirkko luo kirkkomaisemman tunnelman kuin uudet hallimaiset kirkot. Viime kesänä Esko Puhto sulki paanuilla pari tarpeettomaksi käynyttä kattoluukkua. Juuri nyt, ylhäällä tummalla katolla, Puhdolle tulee hiki. Yläneen Pyhän Olavin kirkon paanukatto on uusittu vuonna 1949. Terva on kuumaa, ja aurinko paahtaa. Se osoittautui isoksi virheeksi. Kiipeily sinänsä oli Puhdolle tuttua. Pää täytyy silti pitää kylmänä. Mutta kirkon katolla mietin vain sitä, mitä seuraavaksi teen.” Arvokkaassa paikassa pitää käyttäytyä kunnioittavasti. Tervan pitää ehdottomasti olla aitoa kotimaista hautatervaa, männyistä tehtyä. Puhto levittää tervaa laajoin, rivakoin liikkein. ”Paras terva tulee kannoista, jotka saavat lykätä pihkaa useamman vuoden hiekkamoreenimaassa. Uusia apulaisiaan Puhdon on joskus pitänyt muistuttaa siitä, että kirkon kupeessa ei sovi päästellä voimasanoja. Jos katto sen sijaan jää varsinkin kuumalla eteläpuolella liian pitkäksi aikaa tervaamatta, puu kuivaa, kaikki pihka ja terva lähtee pois ja puu alkaa halkeilla.” Vain aitoa hautatervaa Ensin Esko Puhto pukee ylleen valjaat. Tervaaminen saa ne kestämään kulumista ja sään vaihteluita, niin paahdetta, pakkasta kuin vesisadettakin. Työ on sekä sotkuista että fyysisesti raskasta. 13 Aarre 4/2023 METSÄ. Sitä edellyttää myös kirkkohallituksen tervausohje. Sekin kuuluu ammattitaitoon, että arvokkaassa paikassa osaa käyttäytyä kunnioittavasti. Varapaanuja saattaa olla seurakunnalla valmiina, tai Puhto valmistaa niitä kotiverstaallaan kevättalven mittaan. Rannikon kirkoissa hän ihailee ehkä laivojen pienoismalleja, kivikirkkojen holveissa hienoja maalauksia. Näissä hommissa eivät pikkusipaisut riitä
Hän myy tuotteitaan Juate-nimisen yrityksensä kautta, ja tilauksia on toimitettu aina Ranskaan ja Belgiaan saakka. Pystykaupoissa hinnat ovat kantohintoja, hankintakaupoissa hankintahintoja. Ne ovat myös sitkeää puuta ja kestävät hyvin paistolämpötiloja.” Puumateriaalin Juha Poskela hankkii lähiympäristöstään. Silloin metsä ei pääse ylisakeak si ja puilla on tilaa kasvaa.” Liperiläinen koneyrittäjä Aki Kallinen (Metsä Groupin Viesti 1/2023) ”Neuloessani ihmettelin, miten keho muisti kantapään arkki tehtuurin. Valmistusprosessissa oksasta tai puupalasta sahataan raaka-aihio vannesahalla. Harrastus kuitenkin jatkuu. Viimeistely tapahtuu käsinhionnalla. Toukokuun keskilämpötila Helsingissä vuosina 1991–2020 oli 10,4 astetta. Voiveitsen pituus 15 cm, leveys 3–4 cm, korkeus 3 cm. Hän hyödyntää sellaista puuta, joka menisi muuten poltettavaksi. (Lähde: Ilmatieteen laitos) Pystykauppa ja hankintakauppa Kun myy puuta pystykaupalla, ostaja saa hakkuuoikeuden tiettyyn metsikköön ja vastaa puun korjuusta. ”Päätimme aikoinaan kokeilla, menisivätkö tuotteemme kaupaksi, ja on niitä vuosien varrella mennyt paljonkin.” Viime vuosina Juha Poskela on tehnyt keittiövälineitä käytännössä yksin. Lopuksi tuotteelle levitetään pellavaöljyä ja annetaan öljyn imeytyä ja kuivua. Hankintakaupassa myyjä taas toimittaa sovitut puutavaramäärät ja -lajit luovutuspaikkaan sovittuna aikana. Hinta 8 e. Paistinlastan pituus 30 cm, leveys 3–5 cm, korkeus 7 cm. Puisia keittiövälineitä, kuten paistinlastoja, voiveitsiä ja levittimiä, Poskela alkoi valmistaa reilut kymmenen vuotta sitten entisen appensa Matti Tammisen kanssa. Kotiinsa hän on nikkaroinut vuosien saatossa lukuisia puuhuonekaluja. Pinsetit 8 e. 14 Aarre 4/2023 METSÄ. Myös naapurit lahjoittavat hänelle omenapuistaan sahaamiaan oksia. 10,4 ”Hyvä korjuujälki lähtee siitä, että taimikonhoito on tehty ajallaan. ”Niissä tumman ja vaalean puun väri vaihtelee kauniisti ja syntyy erilaisia kuvioita. Miehen leipätyö on LABammattikorkeakoulussa, jossa hän toimii yhdyskuntasuunnittelun tutkimus-, kehitysja opetustehtävissä. Sodankylässä keskilämpötila oli 5,6 astetta. Suosituimpia ovat paistinlasta ja voiveitsi. Ja käsitin, miten syvälle harjoitus painaa ymmärryk sen, jota tarvitaan ruoanlaitossa, lei vonnassa, konei den ja laitteiden korjaamisessa, rakentamisessa.” Kirjailija Sirpa Kähkönen (Yhteishyvä 1/2023) Metsä sana Sitaatit P uukäsityöt ovat kuuluneet Juha Poskelan elämään aina. Hinta 11 e. ”Prosessi on työläs, enkä tuotteiden nykyhinnoilla saa kovin suurta tuntipalkkaa. Kuvan keittiövälineet on valmistettu tammesta ja omenapuusta. LISÄTIETOJA juate.fi AJANKOHTAISET AARTEET JUHA POSKELA Koonneet ANNE SOININEN ja MARI IKONEN Kestävää keittiöön JUHA POSKELA Puukäsityöt ovat Juha Poskelalle harrastus. Tuotteita on varastossa tälläkin hetkellä”, kertoo Lahdessa työskentelevä Poskela. ”Juuri Matti on esimerkiksi paistinlastamme muotoilun takana”, Poskela kertoo. Muoto hiotaan nauhahiomakoneella, minkä jälkeen siirrytään asteittain hienompaan hiomanauhaan tai -paperiin. ”Lastan suosiota selittää ehkä se, että se sopii niin hyvin käteen.” Halutuimpia ovat Poskelan mukaan pihlajasta ja omenapuusta tehdyt tuotteet
”Helsingin Lauttasaaren metsistä, meren läheisyydestä. 4 Mitkä ovat Suomen kaksi yleisintä lintua. Filosofin pieni kirja ei tyydy helppoihin vastauksiin. Ympärillä on ollut rakkautta, huolenpitoa ja välittämistä. Maisema on avara ja kirkas. 15 Aarre 4/2023 METSÄ. ”Sekä pehmeäettä jyrkkäpiirteinen tilanteesta riippuen. Rakastan pehmeyttä, tarvitsen jyrkkyyttä.” Millaiset ovat Harjanteen näkymät. Kumisaappaat ovat käytännölliset, vaikka pitkoksilla voi pärjätä polkujuoksulenkkareilla. Parasta linturetkiaikaa on Etelä-Suomessa toukokuu, pohjoisempana vielä kesäkuukin. Siksi vakaa maasto on erityisen tärkeää.” Tuuleeko huipulla. Kaikille metsä ei ole kirkko tai voimanlähde, metsä voi olla myös sekava ja pelottava. Silti kirja tunnistaa myös menetelmän rajoituksia ja ongelmia. Annan ihmisten tarvittaessa kulkea ylitseni, sillä lopulta se olen minä, joka kannattelen heitä. 6 Mitä tarkoittaa salvos. 2 Kuuluuko pakurikäävän kerääminen jokamiehenoikeuksiin. Sitä pyrin myös itse jakamaan.” Pehmeävai jyrkkäpiirteinen Harjanne. ”Pysyn vahvana ja luotan ympärillä olevaan laumaani. Eero Ojanen: Metsän filosofia (Kirjapaja 2023) SUKSI SUOLLE TAI MENE TARPOMAAN Soilta poimitaan lakkoja ja karpaloita, mutta suot ovat myös hienoja luontokohteita. 3 Mistä puulajista tervaa yleensä poltetaan. Pekka Juntti ja Anna Ruohonen: Muuttuva metsä. Uudet kirjat Aarre visa Metsä nimiset ROBERT SEGER Samuel Harjanne TEATTERIOHJAAJA, 35 Mistä Harjanne on noussut. Teos tarjoaa perustietoa jatkuvasta kasvatuksesta kiinnostuneille metsänomistajille. Täältä aistii myös sen, kuinka tärkeitä juuret sekä peruselementit ovat oman onnellisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Nykyään Kööpenhaminassa asuva Samuel Harjanne on ohjannut musi kaaleja Suomen lisäksi myös Virossa, IsossaBritanniassa ja Ruotsissa. Ensi keväänä hän debytoi oopperaohjaajana. Näkymä saattaa joskus pelottaa, mutta seikkailuhenki vie rohkeasti eteenpäin.” Kuinka selviydyt vaativassa ympäristössä. Päivi Mattila & Teemu Saloriutta: Retki suolle (SKS Kirjat 2023) 1 Minkä äitienpäiväkukkanakin tunnetun kasvin latinankielinen nimi on Anemone nemorosa. METSÄ KASVUSSA Lähtökohtia ei peitellä, kun jo esipuheen mukaan jatkuva kasvatus on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämpää metsänhoitoa. MARKKU VUORIKARI / VM-ARKISTO 5 Kuinka monta kuvan suurpetoa Suomen metsissä elelee. ”Tuulee, ja paljon. Lempeä lehto on erilainen kuin synkkä korpi. ”Täältä näkee kauas. Kirjan parhaat luvut perkaavat ihmisen ja luonnon keskinäistä suhdetta ja metsäsanojen alkuperää. Opas jatkuvaan kasvatukseen (Like 2023) SYVIÄ MIETTEITÄ Mistä puhumme, kun puhumme metsästä. ”Sellainen, joka avartaisi monien näkymää ja olisi täynnä tapahtumarikkaita hetkiä, tunteita ja itsensä ylittämistä.” LISÄTIETOJA Samuel Harjanne on ohjannut Suomessa muun muassa menestysmusikaalit Priscilla, Kinky Boots, Billy Elliot, Matilda, Pieni merenneito ja Anastasia. Ilman tuulta tulisi liian kuuma ja elo muuttuisi tylsäksi.” Millainen musikaali Harjanteesta syntyisi. Kuusi kiperää kysymystä Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 65
Lamellihirsistä rakennetun mökin takka lämpenee oman metsän puilla. ”Työt tulevat tehdyiksi ajallaan.” METSÄNOMISTAJA Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat MARIA MIKLAS 16 Aarre 4/2023 METSÄ. Hyvää hoitoa ulkoistamalla Metsän hyvän hoidon voi varmistaa käyttämällä kaikissa hoitotöissä luotettavaa kumppania, katsoo metsänomistaja Leena Jantunen
Leena Jantunen Ikä: 68 Kotikunta: Vantaa Mökkikunta: Hämeenlinna, viettää yli puolet ajastaan mökillä Metsät: 77 hehtaaria metsäyhty mänä veljen kanssa vuodesta 2012 Harrastukset: käsityöt, valo kuvaus, pihan ja puutarhan hoito Suosikkilintu: kuikka 17 Aarre 4/2023 METSÄ. Metsän omistaja Leena Jantunen on nauttinut koko elämänsä ajan kauniista näkymästä Alajärvelle. Rannan vanha mänty on nähnyt lasten vesileikit sukupolvesta toiseen
Minä en täysin ymmärrä luontokato-termiä, sillä lajien vaihtelu on normaalia. Metsien hoidossa hän luottaa jaksottaiseen kasvatukseen. Alajärvi on kaikille hämeenlinnalaisille tärkeä paikka, sillä järven vesi suodatetaan Ahvenistonharjun läpi kaupunkilaisten juomavedeksi. Olen tyytyväinen siihen, että minulle ilmoitetaan etukäteen, milloin koneet menevät metsään. METSÄNOMISTAJA ”FSC-sertifioinnin tavoitteet sopivat minulle hyvin, sillä säilyttäisin joka tapauksessa tietyt kauniit paikat koskemattomina.” 18 Aarre 4/2023 METSÄ. Metsä Groupin alueellinen metsäasiantuntija on Jantusen mukaan vaihtunut melko tiheästi, mutta yhteistyö kaikkien asiantuntijoiden kanssa on ollut hänen mielestään mukavaa ja sujuvaa. Koko metsäala oli jo silloin hyvin hoidettua, sillä suvun metsiä oli jo pitkään hoitanut sama kumppani eli Metsä Group. Samoin on koskemattomia puronvarsia. Veroilmoitus helposti Eläkkeellä oleva Jantunen on tyytyväinen metsänomistajan töitä helpottaviin digitaalisiin työkaluihin. Astiakaapin päällä lepäävät pitkät objektiivit kertovat mökin omistajan luontokuvausharrastuksesta. Metsä Groupilla on Hämeenlinnassa edelleen mekaanista metsäteollisuutta, sillä Rengossa pyörii iso saha, jonne osa Jantusenkin tukkipuista suuntaa. 2 Käy metsäs säsi yksin ja asiantuntijan kanssa. Hyvää kumppania ei kannata vaihtaa. Esimerkiksi veroilmoituksen täyttäminen on helppoa, kun hyödyntää valmiita ohjelmia. ”Kun hoitotyöt on sovittu, voi olla varma, että ne tulevat tehdyksi ajallaan. Palstallamme on muun muassa yksi soistuneeseen järveen pistävä niemi, jonka olisin joka tapauksessa jättänyt käsittelemättä. ”Olen viettänyt aikaani tämän järven rannalla lapsesta lähtien. Hoitorästejäkään ei ole. Metsäkäynnit asiantuntijoiden kanssa ovat todella antoisia.” Hän siirsi yhtymän metsät muutama vuosi sitten FSC-sertifikaattiin, kun kuuli tästä mahdollisuudesta. 5 Seuraa met säsi kasvua ja kehitystä. Usein käymme katsomassa työn alle tulevia palstoja myös paikan päällä. Tähän näkymään hän ei kyllästy ikinä. Välillä jokin laji katoaa hetkeksi ja toinen tulee tilalle. Tiaisten määrä vaihtelee vuosittain. FSC-puulle saa hieman paremman hinnan, joten ei ollut mitään syytä jättäytyä FSC:stä pois”, Jantunen perustelee. M etsänomistaja Leena Jantunen katselee kauniin hirsimökin isoista ikkunoista Hämeenlinnan Alajärvelle. Myös ajan tasalla oleva metsäsuunnitelma löytyy Metsäverkosta. ”Veroilmoituksen tekokin onnistuu helposti Metsäverkossa. Isäni aikana yksi pieni kuvio oli jätetty tarkoituksella käsittelemättä. Luonnon keskellä Leena Jantusen virallinen asuinpaikka ja kaupunkikoti on Vantaalla. Nyt metsät ovat Leena Jantusen ja hänen veljensä Pekka Murosen metsäyhtymän omistuksessa. ”Käymme yhteyshenkilön kanssa kerran vuodessa läpi tulevat hoitotarpeet. Puukauppojen teon yhteydessä sovitaan aina myös uudistamistöistä”, Jantunen kertoo. Ja mikä on viettäessä, kun reilut viisi vuotta sitten valmistuneessa lamellihirsimökissä on kaikki mukavuudet. Yhtymän metsissä riittää hoitotöitä melkein joka vuodelle, joten veroilmoitukseen kertyy tapahtumia. Alajärven rannalla sijaitseva kahden hehtaarin metsäinen tontti ja muutaman kilometrin päässä sijaitseva 75 hehtaarin metsäpalsta ovat Jantusen äidin kotitilan maita. Luonnosta on totta kai pidettävä huolta, mutta asioiden suurentelu hieman ärsyttää.” Vakiintunut metsäkumppani Hämeenlinnan kaupungin ja Rengon kirkonkylän välissä valtatie 10:n molemmin puolin sijaitsevat metsät siirtyivät sisaruksille heidän äitinsä kuoltua vuonna 2012. Sertifikaatin edellyttämä viiden prosentin käsittelemätön pinta-ala löytyi aika helposti. Minusta tuntuu, että kuljettajat tykkäävät, kun metsänomistaja käy tervehtimässä ja juttelemassa. 3 Käytä avuk sesi digitaalisia työkaluja. Kaikki puukaupat tehdään Metsä Groupin kanssa, ja samalla yhtiöllä teetetään myös kaikki metsänhoitotyöt. Kursseja hän ei ole käynyt. Opi tuntemaan metsäsi ja sen ominaispiirteet. ”Tänä vuonna tässä on käynyt varpusja tuulihaukkakin. Se oli aikamoista ryteikköä, ja laitoimme senkin kuntoon.” Oppia asiantuntijoilta Metsänhoito-oppinsa Leena Jantunen on saanut paljolti edesmenneiltä vanhemmiltaan. Haluan säilyttää tietyt kauniit paikat luonnontilaisina. Vähän väliä tiaiset ja muut pikkulinnut pistäytyvät jyväbaarissa. Avohakkuilla nopean kehityksen näkee parhaiten. Hän viettää kuitenkin suurimman osan ajastaan Hämeenlinnan mökillä miesystävänsä, lastensa ja lastenlastensa kanssa. 4 Älä usko kaikkea, mitä mediassa kirjoitetaan ja puhutaan metsistä, vaan käytä maalaisjärkeä. ”Olemme oikeastaan jo päässeet tavoitteeseemme, kun metsissä on eri kasvuvaiheessa olevia kuvioita ja hakkuutuloja saadaan lähes vuosittain. Leenan vinkit 1 Hanki yhteistyö kumppa niksi metsä ammattilainen, jonka kanssa on helppoa ja mukavaa asioida. Se oli rankkaa hommaa ja riitti minulle”, Jantunen nauraa. Myös harvennusten jälkeen olen aina ollut tyytyväinen korjuujälkeen.” Suunnittelutöiden lisäksi Jantunen ja hänen veljensä eivät tee metsässä mitään itse. ”FSC-sertifikaatin ehdot ja tavoitteet kuulostavat järkeviltä. Leena Jantusella on kokemusta myös metsäteollisuudesta, sillä hänen ensimmäinen kesätyöpaikkansa oli Metsäliiton silloisella vaneritehtaalla Hämeenlinnassa. ”Kuokka-aikana olin kerran vanhempieni kanssa istuttamassa. Kasvilajejakin tulee ja menee. Metsä Group vie tiedot puukauppatilityksistä ja hoitotöistä palveluun, ja veroilmoitus valmistuu käytännössä kahta nappia painamalla. Lisään veroilmoitukseen vain muutamat kulut, kuten tienhoitomaksut ja omat matkakulut”, Jantunen kertoo. Olen myös kuunnellut tarkalla korvalla Metsä Groupin asiantuntijoita ja oppinut heiltä paljon, samoin metsää omistavilta tuttaviltani. Näin keväällä lintujen ruokintapaikalla on vipinää. Vastuu metsien hoitamisesta on Leenalla, koska hänen veljensä asuu ulkomailla ja viettää kesällä vain pari viikkoa sisarusten yhteisellä mökillä. Esimerkiksi tuo mänty uimarannan vieressä on nähnyt jo monta sukupolvea”, Jantunen kertoo. Joskus käyn katsomassa koneen työskentelyä. Hän käyttää säännöllisesti Metsä Groupin Metsäverkko-palvelua. ”Kotona puhuttiin paljon metsistä. Uudet omistajat eivät katsoneet tarpeelliseksi vaihtaa vakiintunutta kumppania
Siinä pystyy seuraamaan hyvin, kuinka nopeasti puut kasvavat ja metsä palautuu hiilinieluksi.” Uudistusalojen maapohjaa Jantunen haluaa käsiteltävän hellävaraisesti. Yllään hänellä on itse neulottu villatakki. Tuhoutuneen mökin tilalle nousi kaksi vuotta myöhemmin nykyinen kaunis ja valoisa hirsimökki. Kyseiselle paikalle istutettiin koivua.” Toinen, vielä ikävämpi yllätys oli se, kun vuonna 2013 salama sytytti tuleen vanhan, 1950-luvulla rakennetun mökin. ”On aika rumaa, kun mätäs nostetaan kuopan viereen keoksi. ”Eläkeläisellä ei ole mahdollisuutta lähteä metsätilakaupoille. Siksi teetän kaikki muokkaukset kääntömätästyksenä, jolloin kaivettu kuntta pudotetaan kuoppaan ylösalaisin. Kaikki valkohäntäpeurat voisi minun puolestani hävittää. Muutama vuosi sitten susi pisteli peuran suihinsa mökin viereisellä lahdella. ”Aikaisempi Metsä Groupin yhteyshenkilömme oli ollut marjastamassa metsissämme ja huomannut kuivuneita mäntyjä. Musta ja punainen mökin sisustuksessa kertovat Leena Jantusen isän sukujuurista Karjalassa. Käsitöiden tekeminen on Leena Jantusen mieliharrastuksia. ”Metsää omistamattomilla kaupunkilaisilla tuntuu usein olevan paras tietämys siitä, kuinka metsiä pitäisi käsitellä. Puukauppatuloja käytän tässä vaiheessa mieluummin mökkilainan maksuun.” Hyvän metsänhoidon perinnettä Leena Jantunen haluaa siirtää myös seuraaville sukupolville. Hiilinielu ei todellakaan ole romahtanut. ”Hirvetkin aiheuttavat silloin tällöin tuhoja. Vanhat puut eivät ime hiiltä”, Jantunen puuskahtaa. Tulipalon jäljet näkyvät edelleen parin pihamännyn rungossa. Metsäpuhe harmittaa Leena Jantusen posket alkavat punoittaa, kun hän kuvailee, miltä puheet metsien hiilinielujen ”romahtamisesta” kuulostavat metsänomistajan korviin. Oli tehtävä pakkohakkuu. Hän ilmoitti meille havainnostaan, ja kun asiaa tutkittiin, selvisi, että puihin oli iskenyt tyvitervastauti. ”Tällä alueella on todella paljon peuroja, ne ovat oikea maanvaiva. Aarre 4/2023. Toinen asia, mikä Jantusta harmittaa, on peurat. Metsäverkkopalvelusta näkee kunkin kuvion hoito tarpeet. Äskettäin esimerkiksi yhden koivikon harvennusta päätettiin siirtää siihen saakka, etteivät hirvet enää ylety katkomaan koivujen latvoja.” Hämeen metsiin ihastunut ja niiden keskellä kasvanut Leena Jantunen ei ole harkinnut uusien metsäpalstojen hankkimista, vaikka hoitotyöt sujuvatkin nykysysteemillä helposti. Silloin metsänpohja säilyy tasaisena.” Vaikka metsät hoidettaisiin hyvin ja ajallaan, yllätyksiä voi ilmaantua. Ne katkovat kulkiessaan taimien latvoja ja syövät kasvit puutarhasta ja lehdet hedelmäpuista.” Kun peuroja ja kauriita on paljon, ilmaantuu myös petoja. Puita pitää nimenomaan välillä hakata, jotta hiilinielut säilyisivät. ”Olen liikkunut lapsenlapsien kanssa näissä metsissä ja toivon, että hekin innostuisivat luonnon seuraamisesta ja metsien vastuullisesta hoitamisesta.” Jantunen luottaa jaksottaiseen kasvatukseen. Myös veroilmoituksen täyttäminen käy palvelussa käden käänteessä. Se harmittaa ja on vienyt välillä yöunetkin. METSÄ 19 ”Olen avohakkuiden kannattaja, sillä minusta avoin alue on kaunis
-80 -60 -40 -20 20 40 60 80 20 22 /12 20 22 /11 20 22 /10 20 22 /9 20 22 /8 20 22 /7 20 22 /6 20 22 /5 20 22 /4 20 22 /3 20 22 /2 20 22 /1 20 21 20 20 20 19 20 18 20 17 20 16 20 15 20 14 20 13 20 12 20 11 20 10 20 09 20 08 20 07 20 06 20 05 1.1.2022 Venäjän havupuun vientikielto 24.2.2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan LÄHTEET Tulli ja Luonnonvarakeskus Hake Kuusikuitu Koivukuitu Mäntykuitu Raakapuun tuontihinnan ja vientihinnan erotus Tuontihinta – vientihinta, e / m 3 Ajankohtaista Kotimaan puukaupassa keskikantohinnat olivat maalishuhtikuun vaihteessa edelleen nousussa. PUUMARKKINAT Teksti JUSSI LEPPÄNEN | Graafi AINO SAARIKIVI Graafissa kuvataan muista maista kuin Venäjältä Suomeen tuotujen kuitupuiden ja hakkeen tuontihintojen ja Suomen raakapuun vientihintojen erotus ensin vuosittain 2005–2021 ja sitten kuukausittain 1/2022–12/2022. Viime vuoden lopulla erityisen korkeiksi nousivat hakkeen ja koivukuitupuun tuontihinnat. Osassa tuonti puita hinnat ovat nousseet merkittävästi vientipuiden hintoja korkeam miksi, kirjoittaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi Leppänen. Kun käyrä kulkee lähellä nollaa, tuontihinnat ovat suunnilleen samat kuin kyseisen puutavaralajin vientihinnat. Puun tuonnin päättyminen Venäjältä on muuttanut raakapuun ulkomaankaupan merkitystä puumarkkinoilla. Eniten metsänomistajat suunnittelivat mäntykuidun korjuuta. MARI IKONEN 20 Aarre 4/2023 METSÄ. Kuusi tukista maksettiin uudistushakkuulla keskimäärin 76,24 euroa kuutiolta, mäntytukista 74,18 euroa ja koivu tukista 57,03 euroa kuutiolta. Suomen metsä keskukseen tehtiin viikolla 13 metsänkäyttöilmoi tuksia 2,1 miljoonan kuution edestä, mikä on noin mil joona kuutiota enemmän kuin edellisellä viikolla. Viedään halpaa, tuodaan kallista. Nousussa olivat myös hakkuuaikeet
Eniten viedään havupuuta Venäjältä tulleen tuontipuun merkitys on ollut niin hallitseva, että raakapuun vienti Suomesta muihin maihin on jäänyt keskustelussa melko vähäiselle huomiolle. Viime aikoina raakapuun tuontimäärä Suomeen ja vientimäärä Suomesta ovat olleet määrällisesti historiallisen lähellä toisiaan. Venäjä aloitti raakapuun vientitullien korotusohjelman, jonka oli määrä huipentua vuoteen 2009. Tärkein vientimaa on ollut Ruotsi. Kun mukaan ei lasketa Venäjältä tuotua puuta, esimerkiksi vuosina 2014–2017 raakapuun vientija tuontimäärät ovat olleet suunnilleen samansuuruisia. Myöhemmin tuonti Venäjältä kasvoi hieman alimmista tasoistaan. Vuoden 2022 lopulla erityisen korkealle tasolle nousivat Suomeen tuodun koivukuitupuun ja hakkeen hinnat, jopa yli sataan euroon kuutiometriltä. Venäjältä tuotiin Suomeen vuoden 2022 alkuun asti puuta, pääosin koivukuitupuuta ja haketta, laajassa ja vuodesta toiseen suhteellisen ennustettavassa mittakaavassa. Puuntuonnin vaihteluita Suomeen on tuotu puuta merkittäviä määriä myös muista maista kuin Venäjältä, erityisesti Ruotsista, Virosta ja Latviasta. Yksi puumarkkinoista on raakapuun ulkomaankauppa, ja sillä on merkitystä myös laajemmalle hinnanmuodostukselle puumarkkinoilla. Samaan aikaan tuontija vientihintoihin on muodostunut poikkeuksellisia tasoeroja. Ennen vuotta 2009 raakapuun vientitullien korotusuhka ehti kasvattaa tuonnin muista maista 6–7 miljoonaan kuutiometriin. Esimerkiksi kuljetuskustannuksista johtuvat erot kuitenkin säilyvät. Tuontihinnat ovat nousseet nopeammin kuin vientihinnat, mikä on näkynyt kuusikuitupuun, koivukuitupuun ja hakkeen tuontija vientihintojen erotuksen kasvuna. Vuonna 2022 Suomessa kärsittiin koivukuitupuun vajeesta, mutta samaan aikaan koivukuitupuun vienti ylsi ennätykselliseen noin 400 000 kuutio metriin. Yksittäiset ja satunnaiset erät saattavat olla poikkeuksellisesti hinnoiteltuja. Vientimääristä noin kaksi kolmasosaa on ollut havupuuta. Mäntykuitupuulla kuutiometrikohtainen hintaero on ollut taas peräti 20–40 euroa negatiivinen, eli vientihintataso on ollut korkeampi kuin tuontihintataso. Markkinoita on kuitenkin useita pitkäjänteisistä asiakassuhteista aina erilaisten kertaerien kauppoihin. Yllättävän markkinatilanteen ja hintojen voimakkaan nousun takia sen euromääräinen arvo yli kaksinkertaistui. Myös tukkeja, erityisesti mäntytukkeja, viedään ulkomaille jalostettavaksi. Myös viennin arvo kasvoi suunnilleen saman verran, 47 prosenttia. R aakapuun hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan kohdatessa markkinoilla. Viime vuonna iso muutos Vuoden 2022 aikana tuontija vientihintojen eroissa on tapahtunut selkeä muutos. Venäjältä tulleen 8–9 miljoonan kuutiometrin tuonnin romahdus viime vuonna ei sekään ollut erityisen poikkeuksellinen tapahtuma. Tuontihintataso kuutiometriltä on noussut 20–40 euroa korkeammaksi kuin vientihintataso. Alkuvuoden aikana puuta tuotiin noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Markkinatilanteiden mukaan raakapuun hinnat voivat poiketa eri markkinoilla toisistaan. L U ON N ON V A RA KE S KU S Aarteen Puu markkinatpalstalla markkinoita analysoivat vierailevat kirjoittajat, tällä kertaa Luonnonvara keskuksen tutkija Jussi Leppänen. Raakapuun tuonnin määrä muista maista kuin Venäjältä kasvoi viime vuonna noin viidenneksellä vuoteen 2021 verrattuna. Viennin määrä kasvoi edellisvuodesta noin 45 prosentilla. Vuonna 2022 raakapuun vienti ylsi noin kahteen miljoonaan kuutiometriin. Tehokkailla markkinoilla hintaerot pyrkivät ennen pitkää tasoittumaan. Myös polttoon tuodusta puusta maksettiin noin 90 euron kuutio metrihintaa. Puuntuonnin huippuvuosien jälkeen tuontimäärä alkoi vähentyä. Viime vuonna erityisen korkealle nousivat tuontikoivukuidun ja -hakkeen hinnat. Tuonti Venäjältä laski 5–6 miljoonaan ja muista maista 3–4 miljoonaan kuutiometriin. Graafista nähdään kuitenkin, että kuusikuitupuulla ja koivukuitupuulla tuontija vientihintojen ero on ollut nollan molemmin puolin. Viereisen sivun graafissa on esitetty muista maista kuin Venäjältä tuotujen kuitupuutavaralajien ja hakkeen sekä vastaavien vientihintojen erotuksen kehittymistä vuosina 2005–2021 sekä sen jälkeen kuukausittain tammi-joulukuussa vuonna 2022. Tuontihinnat ovat siten olleet suunnilleen samat kuin vientihinnat. 21 Aarre 4/2023 METSÄ. Hakkeella vastaava ero on ollut hieman positiivinen, eli tuontihinnat ovat olleet vientihintoja korkeampia. Hyökkäyksen jälkeen Vuoden 2022 helmikuun jälkeen puuntuonti Venäjältä Suomeen ensin väheni ja sitten päättyi kesään 2022 mennessä. Samalla raakapuun tuonti muista maista laski 2–3 miljoonaan kuutiometriin. Kuitupuissa suuria eroja Tuonnin ja viennin yksikköhintojen avulla on mahdollista seurata markkinoiden kykyä ohjata raakapuuta eri käyttötarkoituksiin. Vuodesta 2009 alkaen raakapuun tuonti Suomeen romahti finanssikriisin myötä. Venäjän elokuussa 2012 toteutuneen WTO-jäsenyyden myötä tuontimäärä lopulta vakiintui aina vuoden 2021 loppuun asti. Ennen paperiteollisuuden rakennemuutosta Suomeen tuotiin Venäjältä muutaman vuoden ajan jopa 15–17 miljoonaa kuutiometriä puuta samoihin aikoihin, kun teollisuus varautui pinta-alaverotuksen siirtymäkauden päättymiseen vuonna 2005. Hintaerot esitetään euroissa per kiintokuutiometri. Mäntykuitupuullakin ennen vientihintojen eduksi ollut erotus on hieman kaventunut aiemmasta. Venäjän hyökättyä Ukrainaan tämä raakapuun tuonti on päättynyt. Raakapuun tuontija vientihintojen vertaileminen on mielekästä vain, jos kauppamäärät ovat riittävän isoja. Viime vuonna Suomeen tuotiin muista maista kuin Venäjältä noin neljän miljoonan kuutiometrin verran raakapuuta. Tuo korkein tullitaso ei sittemmin toteutunut. Tuonnin kasvu muista maista alkoi vasta kesän 2022 jälkeen. Pienissä euromääräisissä arvoissa ja määrissä tuontihintojen keskiarvojen laskeminen ei ole aivan eurontarkkaa, kun kyseessä ovat muut tuontimaat ennen Venäjän-tuonnin loppumista. Puun tuonti on enää kaksinkertaista puun vientiin nähden. Raakapuuta on kuitenkin viety noin 1,5–2 miljoonaa kuutiometriä vuosittain
Makita XGT 80V -raivaussahan teho riittää vaikka hakkuun ennakkoraivaukselle, mutta isojen runkojen kaadossa saha ei ole parhaimmillaan. Tehokas akku r aivuri 22 Aarre 4/2023 METSÄ. RAIVAUSSAHAT KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Haastaja metsään Juttuun liittyvällä videolla katsastamme Makitan uutta akkuraivuria metsässä ja puutarhassa
M akita XGT 80V -yhdistelmäraivaussahaa markkinoidaan runkoputken pituuden takia ensisijaisesti ruohoraivurina. Yhdistelmäsahan metsä terän kierrosnopeus ei ole korkea, mutta vääntö riittää myös tämänkokois ten runkojen katkaisuun. Hyvin kaatuivat, myös silloin, kun tehdään hakkuun ennakkoraivausta ja suurimmat poistettavat rungot lähentelevät kuitupuun mittoja. Pitkä runkoputki Makita XGT on pitkävartinen yhdistelmäsaha, joka on suunniteltu ensi sijassa trimmeröintiin. Akkujen 80 voltin jännitteestä syntyvä hyvä vääntövoima saadaan sahasta optimaalisesti ulos, kun terän syöttö isommilla rungoilla on hitusen bensasahoja hitaampaa. Siksi taimikossa on aina ahdasta. Lisäksi pitää ottaa huomioon se, että Makitan 225 mm:n terän suurin pyörimisnopeus kolmannella eli suurimmalla nopeustasolla on valmistajan mukaan vain 6 800 kierrosta minuutissa. Bensakoneessa voiman hyytymisen kuulee kierrosten tippumisena. Pitempää runkoputkea pitää nostella enemmän, lantiota kurottaa voimakkaamTerän syöttö isommilla rungoilla on hitusen bensasahoja hitaampaa. Istutustaimien etäisyys toisistaan on keskimäärin 1,5–2,5 metriä, paikoin vähemmänkin. Virran palaaminen ja terän pyöriminen katkon jälkeen kestää hetken. Silti Makita XGT jaksaa leikata paksunkin puun. Onko Makita ensimmäisenä valmistajana onnistunut tekemään akkuraivurin, joka pystyy haastamaan polttomoottorilla toimivat raivaussahat myös metsässä ja puuston raivauksessa. Jänniteloikka nostaa Makitan tämän hetken tehokkaimmaksi akkuraivuriksi. Varren pituusero metsäraivureihin on kymmenkunta senttiä. Ammattitason bensaraivurit vinkaisevat teräkoosta riippuen 12 000–13 000 minuuttikierrosta. Paksu runko pitää leikata aavistuksen hitaammin kuin bensakoneella. Akkusahassa tämä ei onnistu. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA aina ennenkin akkuraivureiden kokeilussa: kuinka hyvin isot puut kaatuvat. Uutuus toimii kahdella 40 voltin akulla, joista syntyy 80 voltin jännite. Tämä vaatii opettelua. Siksi tutkimme Aarteen kokeilussa viime kesänä ja syksynä kiinnostuneina, mitä uusi tehotaso tarkoittaa taimikossa. Tehoa akkuraivurissa on kuitenkin niin paljon, että sille on käyttöä myös metsässä. Huitaiseva kaatosahaus, jota osa ammattiraivaajista käyttää, ei akkuraivurilla toimi. Suurempi jännite tarkoittaa suurempaa leikkuuvoimaa, jota akkusahoissa ei ole tähän mennessä ollut riittävästi metsänraivaukseen. Siksi stoppia pitää välttää. Se voi kuulostaa pieneltä, mutta taimikossa ero on tuntuva. Kun akkusahan leikkuukyky ylittyy, varojärjestelmä sammuttaa sahan varoittamatta siitä mitenkään. 23 Aarre 4/2023 METSÄ. Silloin terän syötön nopeutta runkoon voi säätää korvakuulolta. Toisaalta Makita XGT on isompien runkojen kaatoon erilainen työkalu kuin bensasaha. Makita XGT 80V -raivaussaha osoittautui Aarteen kokeilussa tämän hetken vahvimmaksi akuilla toimivaksi raivaussahaksi. Paksukin runko kaatuu Metsäkäytön näkökulmasta olennaisin kysymys Makita XGT:n kohdalla on se sama kuin Makitan raivurin yllät tävän hyvä leikkuuvoi ma perustuu kahteen 40 voltin akkuun, jotka nostavat sahan painoa. Uutuus on parhaimmillaan ruohon niitossa mutta kelpaa tehonsa puolesta myös metsään
Taimikon raivauksessa pitää käyttää nopeinta tasoa. Käytettävissä on myös ADT-toiminto, joka valitsee automaattisesti parhaan mahdollisen pyörimisnopeuden ja momentin leikattavan ruohon mukaan tunnistaen käytössä olevan terän. Lisäakut: 4 Ah 40 V 219 e; 5 Ah 40 V 279 e; 8 Ah 40 V 389 e RAIVAUSSAHAT Käsien ote kahvoilla on leveä. Varhaisperkauksella riittää kakkosteho. Myös maapohja vaikuttaa. Metsässä sahaa ei pysty huudattamaan tauotta, jolloin virta voi riittää jopa tunniksi riippuen siitä, millaisin aikavälein runkoja surautellaan nurin. Yhden sahattavan puun kohdalla erolla ei ole merkitystä, mutta kun vekslailua tekee koko päivän, asia on toinen. Kun akun varaustaso on lähellä loppua, teho pienenee. Terä pyörii takaisinpäin vain hetken ja pysähtyy itsestään, jolloin pakki kytkeytyy auto maattisesti pois. Arvioon sisältyy se, että Makitalla pitää sahata hieman eri tavalla maksimaalisen väännön saavuttamiseksi ilman virtakatkoja, kuten edellä kerrottiin. Toiminto hyödyttää eniten trimmeröijää. Tällä hetkellä sahaa myydään pakettina, johon sisältyvät Makitan laadukkaammat valjaat. Tehoonsa nähden Makita on painavahko saha. Samoin kuin bensasahoissa terä pyörii sitä nopeammin, mitä enemmän pohjaan ”kaasuliipaisimen” painaa, mutta säädetyn tehotason raameissa. Terälevyn eri nopeus tasot ja myös pakki toiminto valitaan kah vasta säätö nappeja painellen. Pakki päälle Makitan uutuudessa on terän suunnanvaihtopainike. Makita XGT 80V (UR012GZ02) Hinta: 1 098 e Paketin sisältö: akut 2 kpl 5 Ah 40 V (yhteisjännite 80 V), tuplalaturi, kevytvaljaat, ammattivaljaat, siimapää, metallinen 2-lapainen ruohoterä, komposiittiveitsiterä, 225 mm:n läpimittainen raivausterä ja kaksi erilaista sektorisuojaa. Akkujen kesto Käyttöliipaisimen puoleisesta kahvasta voi valita sahalle kolme tehotasoa. Kämmentä vasten painu va turvaliipaisin saisi olla hivenen ylempänä, jotta se pysyisi sahatessa vai vattomammin pohjassa. Näiden suosittujen metsäraivureiden teho on 2,2 kW. Kahden 40 voltin akun yhteispaino 5,0 Ah:n kapasiteetilla on peräti 2 644 grammaa, joten huomattava osa Makitan työskentelypainosta muodostuu akuista. Yhdistelmäsahan pitkän runkoputken voi kokea hankalaksi etenkin urakalla sahaa huudattava ammattiraivaaja. 24 Aarre 4/2023 METSÄ. Silloin akut kestävät noin tunnin ja vartin tai vähän enemmänkin riippuen raivaajan ripeydestä eli liikkumisesta rungolta toiselle. Suurimmalla pyörimisnopeudella sahattaessa 5,0 Ah:n akkujen kesto on ruohikossa 45–50 minuuttia. Kun näitä sahoja vertaa Makita XGT -akku sahaan, Makitan tehoksi voisi arvioida noin 1,8–2,0 kW. Karuilla ja kovilla mäntykankailla, joissa poistettavia runkoja on vähän, pitkävartisella sahalla pärjää paremmin. Se on tarkoitettu terään kiertyneiden pitkien ruohojen irrotukseen. Metsäterän kanssa on parasta valita tehotaso manuaalisesti. Upottavilla turvemailla, joista kohoaa mättäitä, runkoputken pituuden ongelma korostuu, samoin silloin, jos kaadettavia puita on paljon. Ergonomia sopii par haiten ruohon niittoon, sa moin sahan runkoputki, joka on metsäraivureita pitempi. Varhaisperkauksessa riittää toiseksi suurin tehotaso. Niiden avulla raivurin paino jakautuu mainiosti hartioille ja lantiolle, mikä on eduksi sahan metsäkäytölle. Se on enemmän kuin keskikokoiset raivaussahat Husqvarna 545 ja Stihl 460 painavat käyttökunnossa eli tankit täynnä. Terän kierrosnopeuden yläraja on ykköstasolla 3 500 r/min, kakkostasolla 5 000 r/min ja kolmostasolla 6 800 r/min. Jos työtä tehdään leppoisassa tahdissa tai sahaaja itsekin on pitkä, haitta on vähäisempi. Akuissa on kapasiteettinäyttö. Painavat akut Mukana tulevan 225 mm:n metsäterän ja sen terävarustuksen kanssa Makita XGT painaa 9 749 grammaa akut mukaan lukien. min tai askelia ottaa enemmän, jotta sahan saa kääntymään
25 Aarre 4/2023 METSÄ. Korkean kasvillisuuden seassa on myös kuivaa vatukkoa ja pieniä koivunvesoja. Terän hallinnan taso on mainio. Ne kaikki kaatuvat 2-lapaisella ruohoterällä helposti
Metsäkäytössä sahassa pitäisi ehdottomasti olla myös perinteinen, pyörähtämätön ripustin. Puhtaampaa ilmaa Iloa saa siitä, että akkusahaa ei tarvitse nykiä käynnistettäessä. Mikäli taimikonhoitotarpeita on paljon, metsänomistajan ykkösvalinta on ilman muuta tehokas, bensakäyttöinen metsäraivuri. Sahan valintaan vaikuttaa myös metsätilan koko. Varhaisperkauksessa myös akut kestävät pidemmän työrupeaman. Saha pyörähtää lenkissä Ripustuslenkki sahassa pyörähtää lähes runkoputken ympäri. Virta katkeaa itsestään muutamissa sekunneissa, kun käyttöliipaisinta eli ”kaasua” ei paineta. Ammattiraivaajalle tämä ei ole kylliksi, mutta osalle metsänomistajista parin tunnin päiväurakka voi olla riittävä. Myös kahvat ovat jämäkkää tekoa ja kestävät metsässä. Toiminto on kerrassaan kätevä. Runkoputki on Makitassa vankka, eikä se notku raivatessa. Jos ne eivät putoa, toiminnon voi uusia. Makita metsässä Metsäkäytössä Makita XGT 80V on parhaimmillaan varhaisperkauksessa. Pysähtyminen on nopeampaa kuin bensasahoissa. Pitkästä putkesta ja melko leveistä kahvoista ei silloin ole niin paljon haittaa kuin taimikon raivauksessa. Plussaa on sekin, että sähkömoottori on bensamoottoria kestävämpi ja vähemmän vikaherkkä. Aluksi ominaisuus voi hieman ärsyttää. Pyöriessä niistä muodostuu hyvin näkyvä ja tarkasti hallittava leikkuureuna. Kääntyvä ripustuslenkki helpottaa ruohoterän hallintaa esimerkiksi jyrkässä ojanpenkassa. Tahattomia katkoja ei heinätöissä juuri tule, mutta metsässä niitä tulee. Virran kytkemisen päälle oppii myös nappiin katsomatta, mutta se vaatii totuttelua. Metsätyössä tulee kuitenkin tilanteita, jolloin kahvoista pitää päästää irti. Terään kiertyneet ruohot todella tipahtavat terän pyöriessä vastasuuntaan. Valittavissa on myös vakionopeuden säätö, joka on mukava yksitotisessa heinän niitossa. Silloin saha kahvoineen pyörähtää epämiellyttävästi ylösalaisin. Kokeilussa käänsin ripustuslenkin kiristimen sijainnin sellaiseksi, että se esti pyörähtämisen vasemmalle, jotta kahvat eivät pyörähtäessä iskeydy jalkaan. RAIVAUSSAHAT Raivaus sahan valintaan vaikuttaa myös metsä tilan koko. Terän vinkunan takia kuulosuojaimia on syytä käyttää samalla tavoin kuin bensaraivurin kanssa. Jos taimikoissa on raivattavaa vain harvoin mutta puutarhassa heinäterillä koko kesän, yhdistelmäsahana Makitan XGT on varteenotettava vaihtoehto. Metsään tarvittaisiin kiinteä ripustuslenkki. Jos hankkii kaksi vara-akkua, kahdella akkuparilla raivausaika 3-teholla taimikon harvennuksessa ja ennakkoraivauksessa on 1,5–2 tuntia ja varhaisperkauksella 2-teholla 2,5–3 tuntia. Silloinkin Makita XGT 80V voi olla hyvä valinta varasahaksi tai toiselle perheenjäsenelle satunnaiseen käyttöön. Oikealle saha pääsi pyörähtämään. Makitassa on sähköjarru, joka pysäyttää terälaitteen pyörimisen, kun käyttöliipaisin vapautetaan. Komposiittiveitsiä on kolme. Metsäterän lisäksi sahan myyntipakettiin kuuluu kolme erilaista ruohoterää, jotka tekevät Makitasta hyvin monipuolisen ruohoraivurin. Kasviteriä käytettäessä tämä mahdollistaa monenlaiset kallistukset ja terän asennot vähillä käsivoimilla. 26 Aarre 4/2023 METSÄ
Sitä varten katkaistaan vajaan kymmenen sentin läpimittainen runko noin metrin korkeudelta. Metsäterän kanssa sahan teho riittää myös paksumpien runkojen kaatoon. Sahan käyttökulut syntyvät akkujen ja mahdollisten lisäakkujen hankinnasta. Aarteen kokeilussa viilaustuki toimi moitteitta. VEROVINKKI Metsänhoidoss a käytettävät työvälineet ovat metsän omistajalle vähennys kelpoisia metsä verotuksessa. Akkusahan hankinnan perusteena voi olla myös pakokaasupäästöjen puuttuminen. Valkoiset komposiittiveitset näkyvät erinomaisesti muodostaen pyöriessään valkoisen ympyrän. AARRE SUOSITUS: Makita XGT 80V on laadukas ammattitason ruohoraivuri. Hinta on 29,90 euroa. Sekä teroitus että haritus voidaan tehdä hyvässä työasennossa. Myös sahan teroittamiseen tottumaton löytää Raiten viilaustuen avulla helposti hyvän ja ergonomisen työasennon. Viilaustuki asetetaan katkaistun rungon päähän ja kiristetään paikoilleen kumikiristimellä. LISÄTIETOJA Makita, makita.fi Raite, raite.fi Kokeilussa Raiteviilaus tuki R aite-viilaustuen avulla raivaussahan terälevy viilataan metsässä seisovilta jaloilta. Komposiittimuovinen veitsiterä sopii korsimaisen kasvuston ja myös lyhyen heinän niittoon. Pitkärunkoinen saha on metsässä parhaimmillaan varhaisperkauksessa, mutta muutkin satunnaiset metsäkohteet hoituvat. Bensalla sahaavan verestä ja virtsasta löytyy työpäivän jälkeen tutkitusti haitta-aineita, tosin alkylaattieli pienkonebensalla sahattaessa niiden määrät ovat vähäisempiä. Viilaustuki on sähkösinkittyä terästä ja painaa 208 grammaa. Sille on käyttöä erityisesti silloin, kun terä karkaa kiveen ja tarvitaan isompaa remppaa. Erinomainen ruohoraivuri Aarteen kokeilussa Makita XGT:tä huudatettiin eniten metsässä. Se mahdollistaa tarkan trimmeröinnin. Mukana paketissa on metsäterän lisäksi siimapää, 2-lapainen metallinen ruohoterä sekä 3-lapainen komposiittiveitsiterä. Saha sopii käyttäjälle, joka ei halua nykiä sahaa käyntiin eikä hengitellä pakokaasuja ja jolle riittää taimikonhoidossa ja taimikon varhaishoidossa melko lyhyt työrupeama kerrallaan. Kun näkökulmaksi vaihdetaan heinän, ruohovartisten kasvien ja pienten vesojen niitto, Makita ponnahtaa laadukkaaksi ammattitason ruohoraivuriksi. Metallinen 2-lapainen ruohoterä on mainio paksujen kasvien, pienten vesojen ja korkean heinän niitossa. Terä pysyy lukittuna hyvin aloillaan. Akkujen lataus on hyvin edullista. Sahan runkoputki asetetaan tuen koloon ja lukitaan paikoilleen toisella kumikiristimellä. Käyttö oli oikein miellyttävää muun muassa puutarhassa pensaita kierrellessä. Globaalin ilmastoedun lisäksi kannattaa muistaa sahaajalle konkreettisempi etu eli se, että hänen ei tarvitse hengittää pakokaasuja. Kynnystä akkuraivurin ostamiseen voi madaltaa se, että mahdolliset aiemmin hankitut akut pienentävät lisälaitteiden hankintakustannuksia. 27 Aarre 4/2023 METSÄ. Makitalla on jo lähes sata eri laitetta, jotka toimivat tehokkailla 40 voltin akuilla
Sen keskeiset viestit tunnetaan alalla, vaikka kaikki eivät hyviä käytäntöjä näytäkään noudattavan. Teksti HANNES MÄNTYRANTA | Kuvat VM-ARKISTO P EK K A FA LI / V M -A R K IS TO 28 Aarre 4/2023 METSÄ. Kaksoislaskenta on kuitenkin pystytty poistamaan monessa maassa, esimerkiksi Indonesiassa, Ghanassa, Perussa ja Costa Ricassa. Se olisi tarvittava ensiaskel kaksoislaskennan poistamiseksi. Ehkä nyt työnsä päättäneellä hallituksella on ollut muutakin tehtävää. Se on tärkeää informaatio-ohjausta. Olisin toivonut kompensaatiorekisterin perustamista. En kuitenkaan ole vielä ymmärtänyt, miksi halutaan juuri valtion rekisteriä. Kun valtio on asettanut hiilitaseelleen kovan tavoitteen, sen saavuttamista voi vaikeuttaa, jos nieluista osa menisi rekisterin kautta valtion taseen ulkopuolelle. Rekisteriin hyväksyttyjen kompensaatioiden kriteerien toteutumista voitaisiin valvoa. 4 Johtava asian tuntija Lotta Heikkonen maa ja metsätalousministeriöstä, miksi kompensaatio rekisteriä ei olla perustamassa. Se voidaan tehdä riippumattomalla sertifioinnilla. Kaksoislaskennan poistaminen voi olla ongelmallista kunnianhimoisen ilmastopolitiikan maille kuten Suomelle. Toinen syy voi olla se, että Euroopan unionissa hiilimarkkinoiden sääntely on kesken. Kun rekisteriä ei ole, kaksoislaskennan ongelmaa ei voi edes yrittää ratkaista eikä metsien hiilinieluja voi käyttää päästöjen kompensointiin. Miksi se ei voisi toimia samalla tavalla kuin esimerkiksi metsäsertifiointi, joka on täysin yksityisen sektorin toimintaa. Paljon on edelleen epäselvää siinä, miten kompensoinnin ongelmia jatkossa ratkaistaan. 8 kysymystä hiilimarkkinoista Vapaaehtoisille hiilimarkkinoille luodaan sääntöjä uuden oppaan avulla. Oppaan kriteerit hyvälle kompensaatiolle ovat pitkälti samat kuin meillä. Se on kyllä pohdinnassa. Olisin kuitenkin toivonut voimakkaampaa ohjausta. 2 Millaista ohjausta. 3 Miksi kompensaatio rekisteri ei etene. TIETOISKU 1 Miten luonnehtisit ministeriöiden julkaisemaa uutta opasta, vastuullisuus johtaja Niklas Kaskeala hiili kompensaatioita edistävästä Compensate säätiöstä. Oppaan myötä ainakin hiilikompensaatioiden ostajat ovat hyvin perillä linjauksista, jotka selkeyttävät hiilimarkkinaa merkittävästi. Mutta sekään ei poista kaksoislaskentaongelmaa, eikä sertifioinnin tason alittamisesta seuraa mitään sanktioita. Myös kompensaatioiden laadunvalvonta on vapaaehtoista. Oppaassa kaksi ministeriötä kirjaa vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden parhaat käytännöt. Ne odottavat kansainvälisiltä hiilimarkkinoilta tulovirtaa sekä hiilinielujen myyjille että verotuksen kautta usein myös valtiolle
Villakoiran ydin on se, millaisia väitteitä ostaja esittää. Mutta Suomella on erittäin tiukat EU-tavoitteet nieluille vuosiksi 2030 ja 2050, ja niiden poistaminen valtion taseesta johtaisi entistä kovempiin tavoitteisiin muilla toimialoilla. Varautuminen voidaan tehdä puskurilla niin, että nielu on merkittävästi isompi kuin sillä kompensoitu hiilipäästö. Esimerkiksi metsänlannoituksen seurauksena syntyvää nielua ei voi hyväksyä, jos lannoitus tehtäisiin muutenkin. LISÄISYYS Kompensaatiossa myytävän nielun pitää olla sellainen, että sitä ei syntyisi ilman kompensaatiota. 29 Aarre 4/2023 METSÄ 29 METSÄ. Näin varmasti on. Jotta valtio voisi vastaavasti laskea omaa hiilinielutavoitettaan, vaadittaisiin neuvotteluja EU:n kanssa. KAKSOISLASKENTA Kaksoislaskenta tarkoittaa sitä, että ostaja kertoo kompensoivansa päästönsä nielulla mutta sama nielu lasketaan myös toisaalle, esimerkiksi valtion hiilitaseeseen. Eikö valtion pitäisi olla mukana ainakin niin, että se poistaisi vastaavat määrät hiilinieluja omasta hiilitaseestaan. PYSYVYYS Syntyvän hiilivaraston pitää säilyä kauan. Äskettäisessä seminaarissa muuan kaupan alan edustaja sanoi, että heille ei riitä sanoa, Pieni hiilimarkkinasanasto AITOUS Aitous edellyttää sitä, että hiilikompensaation ostaja ei saa laskea kompensaatiota hyväkseen ennen kuin nielu on todellisuudessa syntynyt. Pysyvyys edellyttää myös varautumista hiilivaraston tuhoutumiseen esimerkiksi metsäpalossa. HIILIVUOTO Jotta esimerkiksi metsän suojeleminen hakkaamiselta hyväksytään hiilikompensaatioksi, pitää pystyä osoittamaan, ettei suojelu vastaavasti lisää hakkuita esimerkiksi naapurikunnassa tai naapurimaassa. Kaksoislaskennan välttäminen edellyttäisi rekisteriä, johon hiilikompensaatiot merkittäisiin ja sitten poistettaisiin valtion taseesta. Sitä varten oppaassa ohjeistetaan sellaisiin väitteisiin, joissa kaksoislaskenta ei ole ongelma. Ymmärrän kyllä, että hiilinielun ostaja haluaa kertoa viestinnässään ilmastopolitiikastaan. SANNE KATAINEN / VM-ARKISTO 5 Ehkä siksi, että rekisterin yksi tarkoitus on poistaa kaksoislaskenta. MERKITTÄVÄ HAITTA Kompensaation seurauksena ei saa syntyä merkittävää haittaa kestävälle kehitykselle, esimerkiksi luonnon monimuotoisuudelle tai taloudelliselle kestävyydelle. K A R I LIN D H O LM / V M -A R K IS TO Hiilensidontasopimuksia on mahdollista solmia esimerkiksi metsänlannoituksista, jotka tuottavat metsään lisäkasvua. Uusi opas suosittelee pysyvyydeksi vähintään sataa vuotta
Meillä on kuulemma hankkeita, joissa hiilikauppoja on sertifioitu ISO-standardilla, mitä pitäisin kyllä aika tiukkana tasona. En osaa tuohon sanoa suoraan mitään. LÄHDE Pellervon taloustutkimus Kriteerejä hyvälle hiilikompensaatiolle TIETOISKU että he osallistuvat ilmastotoimiin vaikkapa istuttamalla puita. Mikä on muuttunut. Tilasto perustuu PTT:n tekemään kyselyyn. Esimerkiksi Compensate-säätiö edellyttää, että hiilinielun tulee puskurina olla kolminkertainen kompensoitavaan päästöön nähden. Maankäyttösektorin metsiäkin koskeva LULUCF-asetus saatiin juuri valmiiksi, ja siitä tulee myös valtiota velvoittava hiilinielutavoite. Ensisijaisesti on pyrittävä estämään hiilipäästö, toissijaisesti vähentämään päästöä. Myytävälle kompensaatiolle on asetettu useita ehtoja, kuten lisäisyys, pysyvyys, aitous sekä se, ettei kompensaatio aiheuta hiilivuotoa eikä merkittävää haittaa kestävälle kehitykselle. Yksiköitä myytiin viime vuonna noin 829 000 eurolla. Jos se ei onnistu, voidaan käyttää kompensaatiota. 7 Tällä hetkellä Suomessa ei liene ainuttakaan kompensaatiosopimusta, jossa uuden oppaan kriteerit olisi täytetty edes pysyvyyden tai lisäisyyden suhteen. Suurin haaste on kaksoislaskenta, sillä tällä hetkellä yksityismetsien hiilinielut lasketaan Euroopan unionissa valtioiden hiilitaseeseen. 6 Vielä pari vuotta sitten maaja metsätalousministeriössä oli halukkuutta valtion rekisterin perustamiseen. Miksi, sitä en täysin ymmärrä. Suomessa tilastoa tehdään jo Pellervon taloustutkimuksessa ja Hiilensidonta ry:ssä. LISÄTIETOJA compensate.com/in-finnish Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin löytyy verkosta esimerkiksi hakusanalla VN_2023_3.pdf 30 Aarre 4/2023 METSÄ 30 METSÄ. Itse en ole vakuuttunut näin nopeasta aikataulusta. Tästäkään syystä emme katsoneet tarpeelliseksi lähteä tekemään omaa rekisteriä juuri nyt. Kun saamme Euroopan unionin asetuksen hiilisertifioinnista, jokainen jäsenmaa varmaankin tekee sen pohjalta jonkinlaisen rekisterin. Myös hiilinielujen ostajat saavat oppaasta tietoa siitä, mitä hyvältä hiilikompensaatiolta edellytetään. EU:ssa myös valmistellaan hiilisertifiointia koskevaa asetusta, jonka kautta luultavasti saamme myös raamit kansalliselle rekisterille. M aaja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhdessä laatima Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin tulee tarpeeseen metsänomistajille, jotka suunnittelevat metsiensä hiilinielujen kauppaamista hiilimarkkinoilla. Kyselyä lähetetään 20 yritykselle, jotka tuottavat ja myyvät Suomessa metsäsektorin biologisia hillintätuloksia. Optimistisin arvio on se, että EU:n asetus voisi olla neuvoteltuna vielä tämän vuoden kuluessa. Hyvässä kompensaatiossa ostajalta edellytetään, että kompensaatio on viimesijainen keino. SANNE KATAINEN / VM-ARKISTO Alle miljoona euroa PTT:n tilastoinnin mukaan vuonna 2022 Suomen vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla tuotettiin metsissä toteutettuja hillintätuloksia 2 108 yksikköä. PTT huomauttaa, että koska vapaaehtoiset hiilimarkkinat ovat murroksessa, tuleva markkinakehitys voi poiketa näistä luvuista radikaalisti. 8 Mitä asiassa tapahtuu seuraavaksi. Hiilikompensaatiolla tarkoitetaan sitä, että kasvihuonekaasujen päästöjä aiheuttava kompensaation ostaja hyvittää päästöjään kustantamalla vastaavan hiilinielun kompensaatiota tarjoavalle myyjälle. Ehkä heillä on tiukka, julkinen sitoumus hiilineutraalisuudesta, ja he haluavat pystyä osoittamaan sen. Tällä hetkellä EU:n metsien, myös Suomen yksityismetsien, hiilensidonta on laskettu mukaan valtioiden ilmastotavoitteisiin. Heinä–joulukuussa myytyjen yksiköiden keskihinta oli vajaat 12 euroa per sidottu hiilidioksiditonni. Toisaalta kun valtiolla kuitenkin on erittäin tiukat tavoitteet, miksi siihen osallistuminen ei riittäisi
Parahin Aarteen lukija, ota radikalisoitumiseni ja persuuntumiseni sairaskertomuksena, jos siltä tuntuu. Nimenomaan eeuuttuminen – suomettumisen seuralainen – tuhoaa luontoa. Päivänkysymykset eivät olleet minun heiniäni. Länsi-Lapin luovutus Ruotsille olisi siedettävämpi kansallisonnettomuus kuin se, että 75 prosenttia Suomen pintaalasta on EU:n hyppysissä. Yleensä ihminen kiihkoilee nuorena radikaalina ja vanhemmiten tasaantuu konservatiiviksi. Suomalaisten ei pidä myydä maitaan ja metsiään Brysselin ylikansalliseen moraalipörssiin. Historia on kärsimysten suhteellistamisen instrumentti. Sattumoisin leipäni alkoi kuitenkin löytyä vihreästä kullasta. Siihen kysymykseen epäilyksenalainen itse ei voi vastata, sanoi sotamies Honkajoki. Metsähistoria ei ole sen enempää metsätalouden kuin luonnonsuojelun käyttöopas. Sille tielle ja metsäpolulle jäin ja jättäydyin. Nuorukaisena suoritin Korpilahdella juovuksissa Alkioopiston. MA RIA MIK LAS K un valmistuin historian maisteriksi 20 vuotta sitten, en tiennyt, mitä on selluloosa. Kirjoittelin myös metsäaiheisia pakinoita ja kolumneja. Suomen tärkein luonnonvara ei sovellu Belgian, Hollannin, Irlannin ynnä muiden metsättömien jäsenmaiden leikkikaluksi. Kuinkahan monesti olen vuosina 2003–2023 naputtanut pakkotoiston: Suomi elää metsästä, metsässä ja on metsä. Agraaripolitiikan historiassa minua sykähdyttivät vanhasuomalaiset ja Maalaisliitto sekä sosialisteista esimerkiksi Edvard Gylling. EU:n metsäkolonialismille emme saa alistua missään olosuhteissa. Teemu Keskisarja (s. Tuholaisuudesta on tullut EU:n sisämarkkinan vientituote. Historia on historiaa. Kansallinen päätösvalta on pakko säilyttää suomalaisilla kohtalonkysymyksessä. Puustosta en päässyt telkkarissakaan yli enkä ympäri. No, kronikoinpa ainakin aitiopaikalta, miten hitossa näin kävi. Sillä on jakamaton itseisarvo aivan riippumatta käyttötarkoituksista. Mitään yliluonnollista viisautta metsä ei ole minuun henkinyt. Noin periaatteessa vakaumukseni versoo keskinkertaisimmasta keskisarjasta. Maanläheisellä luonnonsuojelulla ei ole mitään yhteyttä komissaarien, EU-parlamentin ja neuvoston mutkikkaaseen eksytysleikkiin. Mutta 2020-luvulla latvuksessani ikään kuin napsahti oksa poikki. Minulle ei valitettavasti siunaantunut seestymisen taivalta ja maltillisia vuosirenkaita. Historioitsija ei ole yhteiskunnan eräopas. Vähemmästäkin radikalisoituu viisikymppinen vakaa metsähistorioitsija. Tuskin pystyn eduskunnassa ennallistamaan suomalaista metsäviisautta ja pysäyttämään peri katoa. MIELESTÄNI EU ON byrokraattinen hirviö, joka vetää napaansa Suomen kasvit ja eläimet ja kulauttaa kyytipojaksi rahamme. Akateemiset opinnäytteeni kyhäsin 1700-luvun siveysrikoksista enkä suinkaan sahalaitoksista. Eurooppa ulkoistaa tehtaanpiippujen tuprut Kiinaan ja tuulivoimalat raukoille rajoille, poloisille pohjan maille. 31 Aarre 4/2023 METSÄ 31 METSÄ. Mikään historia ei ole ennustusväline. VIIHDYIN KAUAN kuolleiden ihmisten, kelojen, lankkujen, lautojen ja elävien puiden parissa. Keskustaa en ole ikinä karsastanut enkä varmaan karsastakaan. Kirjaimellisesti missään olosuhteissa. Kiitän Aarteen lukijoita muuten mieluisista metsäisistä kirjoitusvuosista! TEEMU KESKISARJA Metsä radikalisoi vanhan miehen KESKISARJA EU:n metsäkolonialismille emme saa alistua missään olo suhteissa. Sen noteeraukset perustuvat tieteen asemesta anekauppaan. Ei voi mitään. 1971) valittiin eduskuntavaaleissa perussuomalaisten kansanedustajaksi Uudeltamaalta. Menneisyydessä virtaa nykyisyyden mahlaa, mutta historiasta ei ole helppoa vääntää nykyisyyden vitsoja, ei vanhana eikä nuorena. Pahoittelen tätä istahdustani viimeiselle riu’ulle. Professori Markku Kuisma järjesti minulle tilaustöiksi metsäteollisuuden historiikkeja ja patruunojen elämäkertoja. Olenko mielenvikainen. Historian havina ja humina oli kaikki kaikessa. Historia on kipulääke ja ilopilleri. Metsiin liittyivät sittemmin monet sota-, kulttuurija rikoskirjani. Olemme polvillamme ja rähmällämme höpöhöpödirektiivien edessä. EU:n ”metsästrategia” on pelkkä kulutususkonnon riitti ja kirjanpainajatoukan eines. Minua riivasivat todet vainoharhat Suomen metsien perikadosta, jota ehkä pystyisin hidastamaan omilla työkaluillani, historioitsijan kirveellä ja pokasahalla
Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtajan Antti Asikaisen mielestä metsäsektorin tuottama arvonlisä tulisi tuplata seuraavien kymmenen vuoden aikana. METSÄVAIKUTTAJA Antti Asikainen painottaa metsäbiotalouden tiedepaneelin riippumattomuutta. ”Toimintaamme kannattaa arvioida tekojemme ja kannanottojemme kautta.” ” Täytyy ehkä ottaa askel taaksepäin” Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuva MARIA MIKLAS Antti Asikainen Tausta. Puut ja luonnon äänet 32 Aarre 4/2023 METSÄ. Kuka. Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja vuodesta 2019 ja Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtaja vuoden 2023 alusta Parasta metsässä. 57-vuotias maatalousja metsätieteiden tohtori Joensuusta Työ
Miten itse kuvaisit asiaa. Kokoonnumme vähintään kuusi kertaa vuodessa, ja sen lisäksi on pienempiä työryhmäkokouksia. Olemme tieteellinen ja riippumaton asiantuntijaelin kuten muutkin paneelit. Luonnonvarakeskuksessa on parhaillaan menossa tutkimus siitä, onko harvennuksia tehty liian ravakasti. Olemassa oleva osaaminen pitää saada siirretyksi uudelle tutkijapolvelle. Pääosa suojellusta pinta-alasta on nyt Pohjois-Suomessa. Vuonna 2013 Suomen metsien kasvu kääntyi laskuun. Samana vuonna myös Norjan ja Ruotsin metsien kasvu pieneni. Annamme myös lausuntoja metsiin kohdistuvasta EU-politiikasta. Olisi ehkä tarpeen ottaa askel taaksepäin ja palata hieman korkeampiin puuston tavoitepohjapinta-aloihin ja vanhan metsälain mukaisiin harvennussuosituksiin. Lyhyellä aikavälillä hakkumäärät ovat ratkaisevia hiilinielujen kehittymiselle. Tutkijakaartissa on menossa sukupolvenvaihdos, mikä vaatii suunnitteluresursseja. Hiilensidonnan kannalta hyvä tavoite olisi pitää metsämme täystiheinä. Suojelurahaa ei kannata kylvää silmät kiinni, sillä rahalle on yhteiskunnassa monta muutakin kohdetta. Paneelimme tehtävälistalla ovat melko vahvalla panoksella metsäsektorin tuottama arvonlisä, investoinnit ja työllisyysvaikutus. Miten ja kenen metsissä metsien vaadittu lisäsuojelu olisi järkevintä hoitaa. Etelä-Suomessa suojelun painopiste olisi omistussuhteiden vuoksi yksityisten metsänomistajien ja yhteisöjen metsissä. Tuhkaja kasvatuslannoituksilla saadaan lisätyksi nopeasti metsien kasvua ja hiilensidontaa. Siksi nielut ovat pienentyneet, joidenkin mielestä jopa romahtaneet. Nykyisen kasvun ylläpito Suomessa ja koko Euroopassa voi olla vaikeaa. Tämä luku seurailee metsiemme bruttokasvua, ja se on pysynyt koko ajan varsin vakaana. Meillä on hyvä, keskusteleva, dynaaminen ja monialainen tiimi. Vastavoimana olemisen sijasta me pikemminkin täydennämme metsäsektoriin liittyvää tarkastelua ketjun arvonlisänmuodostuksen näkökulmasta. Suojelun pitää olla täsmätoimi. Tässä pitää tehdä valinta. Peruskauraa metsäpaneelille on tiedon tuominen erilaisiin politiikkaprosesseihin ja sitä kautta vaikuttaminen metsäalan päätöksentekoon. Metsien monimuotoisuutta pitää hoitaa myös talousmetsissä, ja siinä onkin päästy jo hyvin eteenpäin. Noin kuukausi sitten kävin mökkisaaressamme Pohjois-Karjalassa. Voimme nostaa keskusteluun minkä tahansa ajankohtaiseksi ja merkittäväksi katsomamme aiheen. Uutisoinnin mukaan Suomen metsien hiilinielut ovat ”romahtaneet”. Mitä hyötyä yhteiskunnalle on uudesta tiedepaneelista. Metsien ikäluokkajakauman vuoksi nielut pienenevät muuallakin kuin Suomessa. Haemme mahdollisuuksia, joiden kautta metsäsektori voisi ylläpitää kestävästi nykyistä merkitystään yhteiskunnassa ja taloudessa ja samalla tehdä avauksia uusien teknologioiden käyttöönoton kautta. Kysymys on vielä kiistanalainen. Kun puut käyttävät tehokkaasti kasvutilan ja kasvutekijät, se johtaa pitkällä aikavälillä korkeimpaan mahdolliseen hiilensidontaan. Toimintaamme kannattaa arvioida tekojemme ja kannanottojemme kautta. Nuorten metsien harvennusten suhteelliset korjuukustannukset toki nousevat hieman, kun hakkuukertymä pienenee. Arvonlisään kuuluvat myös metsän tarjoamat ekosysteemipalvelut. Vuoteen 2035 mennessä tavoittelemme 17 miljardin euron arvonlisää. Samalla pohdimme, miten metsien tuottamia muita palveluja kehitetään. 33 Aarre 4/2023 METSÄ. Pidemmällä aikavälillä kasvua voidaan parantaa metsänjalostuksella. Suojelun pitää kuitenkin olla täsmätoimi ja johtaa valituilla kohteilla haluttuun lopputulokseen kyseisessä ekosysteemissä. Lisäsuojelua on siksi perusteltua kohdentaa Etelä-Suomeen, jossa meillä on niukemmin eriasteisesti suojeltua metsää. Ovatko liian harvaksi jätetyt ensiharvennukset Suomessa todellinen ongelma. Esimerkiksi finanssikriisin jälkeen vuonna 2009 meillä oli valtavan suuri hiilinielu, koska puu ei käynyt kaupaksi ja hakkuut romahtivat. Onko Luonnonvarakeskuksella riittävät resurssit tehdä metsän hoidon perustutkimusta. Onko uusi paneeli mielestäsi vastavoima runsaasti julkisuutta saaneille Ilmasto ja Luontopaneeleille. Asiasta tulee lisää tietoa kevään aikana. Kasvua pitää hakea nyt muuten kuin jalostusvolyymejä lisäämällä. Suomen metsien vuotuinen kokonaishiilensidonta ei ole juuri muuttunut. Kysymys on siitä, kuinka paljon haluamme tuloja metsäluonnonvarasta. Myös kuivat kaudet ja metsätuhot heikentävät metsien hiilensidontaa koko Euroopassa. Suomen metsät ovat viime vuosina sitoneet 130– 140 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Vuonna 2019 se putosi yhdeksään miljardiin euroon. Millaisia tavoitteita metsäpaneelilla on tälle vuodelle. Paperintuotannon kultakaudella Suomen metsäsektorin tuottama arvonlisä oli 14 miljardia euroa vuodessa. Sen sijaan hiilinielujen eli metsien kokonaishiilivaraston kasvu on hidastunut. Ensimmäiseksi eteen tulee hallitusohjelman laatimisen tukeminen. Hakkuumääriä voidaan jonkin verran säädellä politiikkavetoisesti, mutta aika pitkälle markkina määrää sen, kuinka paljon puuta metsistä korjataan. Katsomme metsää ja metsän arvoketjua tasapainoisesti eri näkökulmista. Muun muassa metsätieteiden, tekniikan tieteiden, ilmastotieteen, ympäristötieteen, yhteiskuntatieteiden, puuenergian ja puurakentamisen osaamista. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Kaikki paneelin jäsenet ovat alansa tohtoreita, useimmat myös professoreja. Meillä on hyvät resurssit, ja tutkimuksen rahoitusrakennetta on saatu monipuolistettua. Paneelin ympäristöasiantuntijat ovat perehtyneet muun muassa metsän ekologiaan, vastuullisuuteen, ympäristösosiologiaan ja metsätalouden vesistövaikutuksiin. Mitä pitäisi tehdä, jotta metsien hiilinielua saadaan kasvatettua. Millaista tiedeosaamista paneelin jäseniltä löytyy. Suurin hiilinielujen suuruuteen vaikuttava tekijä on globaali taloustilanne. Tuemme poliittista päätöksentekoa tutkimukseen pohjaavalla asiantuntemuksella. Nyt puulla on ollut taas kysyntää ja hakkuut ovat lisääntyneet. Taustalla tässä olivat kuivuus ja Suomessa myös metsiemme ikääntyminen. Mitä sanoisit niille, jotka kyseen alaistavat Metsäbiotalouden tiede paneelin riippumattomuuden
34 Aarre 4/2023 METSÄ. Männyn kylvössä käytettiin niin sanottua 1,5. Kesäkuun alussa olosuhteet ovat itämiselle otolliset. Lisää kuutioita valio siemenellä Metsuri Suvi Kauraaho kylvää mäntyä Jämsässä. Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS METSÄN UUDISTAMINEN KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Kylvämässä Juttuun liittyvällä videolla kylvetään männyn niin sanottua 1,5. sukupolven siementä eli valio siementä jämsäläisellä uudistusalalla, joka osittain istutettiin kuuselle. sukupolven siementä, jonka kasvuja laatuominaisuudet ovat omaa luokkaansa. Jämsän Koskenpään uudistusala viljeltiin kuuselle ja männylle
35 Aarre 4/2023 METSÄ Aarre 4/2023. Pullo nopeuttaa työskentelyä. Korkkiin tehdyistä rei’istä siemeniä varisee parilla ravistuksella sopiva määrä
”Metsänkasvatuksessa on varauduttava muuttuvaan ilmastoon ja sen mukanaan tuomiin riskeihin. ”Niemeen pääsisi myös maata pitkin, mutta vene on nopeampi, sillä välissä on puuton suo”, Järvinen sanoo. Sekametsät ovat elin voimaisempia ja tuhonkestävämpiä kuin yhden puulajin metsät”, Laivanen sanoo. Taimet mättääseen, siemen laikkuun Uudistusala muokattiin helmikuussa. Kylvämässä Suvi Kaura-aho ja Kari Järvinen. Uudistusala viljellään kahdelle puulajille. Rannasta maasto kohoaa kumpareeksi ja laskeu tuu vähän kerrassaan kohti suon laitaa. Ravinteisempaan osaan istutetaan kuusta, karumpi puolisko kylvetään männylle. Taimet istutetaan mättäisiin, ja siemen kyl vetään laikkuun. Koskenpään uu distusalalla kuvion ravinteisuuden vaihtelu puoltaa useamman puulajin viljelyä. Jämsän Koskenpäässä sijaitseva reilun kuuden heh taarin uudistusala on tarkoi tus uudistaa sekapuustoisek si. S ähköperämoottorilla varus tettu vene halkoo äänettö mästi Kalmaveden selkää, kun metsuri Kari Järvinen ohjaa sitä kohti vastarannal la siintävää niemenkärkeä. ”Sekapuustoisuus oli omistajan toive, sillä alueella kasvoi aiemmin kuusta ja mäntyä”, kertoo Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Niina Laivanen. Useimmiten vastaan, että ei kan nata, sillä epäonnistumisen todennäköisyys on suuri.” ”Kuuselle sopivat alueet ovat reheviä, jolloin muu kasvillisuus tukahduttaa sirk kataimet herkästi alleen. Eilen Järvinen ja Kauraaho istuttivat viimei set kuuset. Niemessä odottaa uudistustyömaa, jolla Jär vinen on viime päivät ahkeroinut työparinsa Suvi Kaura-ahon kanssa. METSÄN UUDISTAMINEN VEROVINKKI Metsän uudistamisen kustannukset, kuten maan muokkaus, siemenet, taimet, työvälineet ja työhön liittyvät ostopalvelut, ovat metsän omistajalle vero vähennys kelpoisia kustannuksia metsä verotuksessa. Sekaviljelyllä pyritään pienentämään esimerkiksi kuuselle lisääntyvästä kuivuu desta aiheutuvia riskejä. ”Joskus minulta kysytään, voisiko kuusen kin kylvää. Se ei ole tyypillinen muokkausaika, mutta tällä kertaa se oli käytännön toteutuksen kannal ta paras vaihtoehto, sillä talvella kaivinkone pääsi uudistusalalle suon yli jäätyneitä uria pitkin. Tänään heidän on määrä kylvää. Männyn ja kuusen sekakylvö voi toki olla käyttökelpoinen menetelmä silloin, kun kohteen maapohjan ravinteisuus liikkuu puolukka ja mustikka tyypin rajamailla.” Sekametsien hyödyt on alettu tunnistaa entistä paremmin. 36 Aarre 4/2023 METSÄ. Sekapuus toisuus näyttäisi myös jarruttavan kuusia tuhoavan kirjanpainajan le viämistä. Maapohjaltaan hieman karumpi kumpare soveltuu männylle, kun taas reheviin not kelmiin kuusi on oikea puulaji. Vaihtelevaa ravinteisuutta Suomessa metsät perustettiin pitkään vain yhdelle puulajille, mutta viime vuosina sekametsien hyödyt on alettu tunnistaa entistä paremmin. Osa istutetaan kuuselle, osa kylvetään männylle. Koko alueelle käytettiin yhtä ja samaa muokkausmenetelmää eli laikkumätästystä. Sulan maan aikaan suon yli ei olisi kannattanut yrittää. Viimeistään taimikkovaiheessa puulaji valikoima täydentyy luontaisesti koivulla. Niina Laivasen mukaan istutusta ja kylvöä yhdistävä uudistaminen on fiksuin tapa saat taa kasvuun uusi sekapuustoinen metsä
”Uskomme, että olemme nyt lähellä viimeistä versiota. Kylvösiemenen hinta on 700–1 000 euroa kilolta riippuen siitä, käytetäänkö metsikkösiementä vai jalostettua siementä. Siemenen peittäminen parantaa taimisaantoa merkittävästi. Tätä myöhemmin kylvetyt siemenet saattavat itää vasta elokuussa, jolloin niiden kasvukausi jää liian lyhyeksi. 37 Aarre 4/2023 METSÄ. Metsäkylvökauhan ensimmäinen prototyyppi valmistui kesällä 2016, ja kauhan kehitystyötä on sen jälkeen jatkettu kenttäkokeiden perusteella. Eteläja Keski-Suomessa kylvöaika ulottuu toukokuun alusta juhannukseen. Tällaisilla mailla siemen kyllä nousee oraalle, mutta talvella rouste nostaa sirkkataimet irti maasta. Muokkausjäljen pinnalla siemenet ovat myös alttiita siemeniä syöville linnuille, nisäkkäille ja hyönteisille. Rousteelle alttiit mäntymaat kannattaakin uudistaa istuttamalla. Vieressä metsurit Kari Järvinen ja Suvi Kaura-aho. Eteläja Keski-Suomessa syyskylvö on Siemenen peittäminen kaksin kertaistaa taimisaannon J oka vuosi Suomessa kylvetään mäntyä noin 25 000 hehtaarille. Jalostus on lisännyt männyn kasvua ja parantanut sen laatua, kertoo Siemen Forelian Marko Tynkkynen (vas.). Syyskylvö on riski Männyn siemen vaatii itääkseen sekä kosteutta että lämpöä. Kylvölaikku tehdään kauhan alapinnan muokkausterällä, ja siemenet sirotellaan laikkuun kauhaan integroidusta kylvölaitteesta. Kauhan pohjan pyörivä seula seuloo kauhassa olevasta maa-aineksesta ohuen, noin sentin paksuisen kerroksen siementen päälle. Kuuselle soveltuvat maalajit ovat yleensä hienojakoisia ja alttiita pintaroudalle eli rousteelle. Koneellisen kylvön taimisaantoa heikentää se, että iso osa muokkausjälkeen päätyvistä siemenistä jää paljaaksi. Kylvösiementä urakkaan kuluu keskimäärin 7 000 kiloa. Varovastikin arvioituna metsiin kylvetään siis vuosittain siementä lähes viiden miljoonan euron arvosta. Juuri ennen lumia tehdyistä syyskylvöistä on Pohjois-Suomessa saatu hyviä kokemuksia. Taimiksi näistä siemenistä kehittyy vain murto-osa, sillä esimerkiksi koneellisessa kylvössä keskimääräinen taimisaanto on 10 prosenttia. ”Siemen vaatii itääkseen kosteutta, joka maaperässä nousee kapillaarisesti kohti pintaa. Mutta jos siemenen päällä ei ole peittoa, kosteus haihtuu ja itäminen hidastuu”, Helenius sanoo. Kevään edetessä tilanne kääntyy toisinpäin: kun lämpöolosuhteet paranevat, kosteusolot heikkenevät. Lastentaudit on voitettu.” Taimettuminen paranee, jos kylvösiemen peitetään kevyesti. ”Joskus mietin itsekin, miksei koneellisen kylvön taimisaantoon kiinnitetä enempää huomiota”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Pekka Helenius. Kylväjän näkökulmasta harmillista on se, että toisen olosuhteen kohentuessa toinen heikkenee. ”Jos siemen peitetään, taimettumisprosentti vähintään kaksinkertaistuu.” Helenius on yhdessä Suomen metsäkeskuksen ja Ajutech Oy:n kanssa kehittänyt metsäkylvökauhaa, jolla siemen voidaan kylvää ja peittää samalla kertaa. Rouste ei toki ole pelkästään kuusen ongelma, vaan se nostaa yhtä lailla maasta männyn sirkkataimen. Aikaisin keväällä maa on kyllä kostea mutta liian kylmä. Käsin kylvössä peittäminen onnistuu helposti
sukupolven siemenestä kasvaneen männyn oksat ovat hennommat ja oksakulma avoimempi kuin jalostamattomalla männyllä. Kämmenelle varisee kymmenkunta siementä, juuri sen verran kuin yhdelle laikulle tarvitaan. sukupolven siemenpuista kaikkein parhaimmat on valittu jalostukseen”, kertoo Siemen Forelian myyntija asiakkuuspäällikkö Marko Tynkkynen. Ja sekin on vaatimattomasti sanottu”, Tynkkynen sanoo. Jalostettujen siementen perimä tulee useasta eri kantapuusta. Parin sentin paksuinen maakerros suojaa siementä siemensyöjiltä, kuten esimerkiksi linnuilta, sekä hidastaa kosteuden haihtumista. sukupolven siemen tuottaa jopa 25 prosenttia suuremman tilavuuskasvun. ”1,5. Mutta mitä tahansa siemeniä ne eivät ole. Muutamassa viikossa siemenet itävät. Päijänteen Metsänhoito yhdistyksen metsäneuvoja Niina Laivanen tietää, että metsän kasvatuksessa on varau duttava muuttuvaan ilmastoon. Jalostettujen siementen perimä tulee useasta eri kantapuusta, jotka ovat eri puolilta Suomea.” Siemenet peittoon Suvi Kaura-aho ropsauttaa omasta pullostaan siemenet kylvölaikkuun ja potkaisee niiden päälle kevyen maakerroksen ennen kuin siirtyy eteenpäin. Vielä viimeiset laikut, ja Kari Järvisen (kuvassa) ja Suvi Kauraahon urakka on valmis. 38 Aarre 4/2023 METSÄ. Järvinen ropsauttaa pulloaan malliksi pari kertaa. sukupolven perustaksi. sukupolven siemen on noin 100–200 euroa kalliimpaa kuin metsikkösiemen tai 1. ”Pulloa on helppo käsitellä, ja kun korkkiin tekee muutaman reiän, siemeniä saa kerralla oikean määrän”, Järvinen kertoo. Puolessa tunnissa metsurit ovat käyneet koko alan läpi. Käsinkylvössä siementä kuluu hehtaarille noin 150–200 grammaa. sukupolven siemeniä, joita kutsutaan myös valiosiemeniksi. 1,5. Kilohinnaltaan 1,5. riskialtis menetelmä. Valiosiemenen laadun takaa valikointi, jossa vain parhaat 1. ”Tukkirekallinen enemmän puuta hehtaarilta. Ne ovat 1,5. ”Nämä ympärillä kasvavat puut ovat todellisuudessa serkuksia keskenään. Huomenna työ jat kuu toisella uudistusalalla. sukupolven siemen. Pienelle alalle siemenet varistelee suoraan pussistakin, mutta Järvisellä ja Kaura-aholla on kätevämpi työkalu, pullo. Myös puutavaran laatu on tavanomaista parempi. Huomenna vuorossa on uusi työmaa. Samalla maakerroksen humus turvaa sirkkataimen ravinteiden saantia. Jos alkutalvesta tulee lämmin, siemenet kostuvat ja joko itävät jo syksyllä tai jäätyvät pakkasten tullen. sukupolven valiosiemenet on saatu aikaan, kun pitkäaikaisen jalostustyön tuloksena syntyneistä männyn 1. Työ etenee joutuisasti. Ne kasvattavat ensin maahan juuren, ja kohta siemenkuoresta tulevat esiin sirkkaneulaset. Elokuussa uudistusalaa peittää hennonvihreiden sirkkataimien matto. METSÄN UUDISTAMINEN Tavalliseen metsikkösiemeneen verrattuna 1,5. sukupol ven puut on valittu 1,5. Tynkkysen mukaan investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin. Nopeaa kasvua ja hyvää laatua Päällepäin Järvisen kouralla lepäävät siemenet näyttävät aivan tavallisilta männynsiemeniltä. Tynkkysen mukaan jalostus jopa lisää sitä. ”Valiosiementä käytettäessä ensiharvennus voidaan toteuttaa 10 vuotta tavanomaista aiemmin ja metsän kiertoaika lyhenee 10–20 vuodella.” Nopea kasvu ilahduttaa metsänomistajaa ja puuaineksen hyvä laatu sahuria, mutta miten käy metsän monimuotoisuuden
Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). 91,60 €) 71 60 € TILAA TEKSTIVIESTILLÄ: NUMEROON 13526 LÄHETÄ VIESTI: TILAUS KAV3022 ETUNIMI SUKUNIMI OSOITE Tekstiviestin lähetys on maksuton TILAA SOITTAMALLA: 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus KAV3022 TILAA NETISTÄ: koneviesti.fi/lehti OSALLISTU ARVONTAAN JA VOITA OMA KUORMAAJA!. TILAAJALLE -artikkeleihin, KV Konevertailuun, näköislehtiin ja arkistoon TILAUSJA ARVONTAKORTTI . Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Tilaukseen sisältyy myös Koneviesti Digi eli rajaton lukuoikeus kaikkiin verkkosisältöihin, näköislehtiin, arkistoon sekä KV Konevertailu -palveluun. VIESTIMEDIA OY Tunnus 5002596 Info: K2 00003 VASTAUSLÄHETYS KAV3022 Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti 4 Puolueeton, tekninen ammattilehti • Ilmestyy 16 kertaa vuodessa • Tuntee koneet ja hallitsee tekniikan järeistä työkoneistajokamiestä kiinnostaviin laitteisiin • Tietoa, josta on hyötyä: testejä, esittelyjä, koeajoja, huoltoja korjausasiaa • Rajaton lukuoikeus koneviesti.fi:n maksullisiin sähköisiin palveluihin esim. Arvo 32 493,00 € 4 Lisätietoja: koneviesti.fi/arvonta TILAA NYT! Tarjous on voimassa 30.6.2023 asti. 91,60 €). Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Tilaajana osallistun arvontaan ja voin voittaa Avant 423 -kuormaajan sorakauhalla ja teleskooppipuomilla! Koneviesti maksaa tilauksen postimaksun. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja kk 4 4 kk vain määräaikasena (norm. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 3,90 €/lasku. Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. Kyllä kiitos! Tilaan Koneviestin tutustumishintaan 4 kk vain 71,60 € (norm
Olin kuusivuotias miehenalku. Varmaan siinä meni muutama tunti. JUURET Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Ensimmäinen puupinoni O li lämmin toukokuinen päivä, kun otin käteeni porstuan nurkkahirren päähän lyödyn pienimmän kärkön. Ajatus ja tarkoitus oli pienellä pojalla hyvä, mutta harkinta ei riittänyt siihen, että pesäkolo oli aivan muuta varten tehty. Mitään moitteita en ensimmäisestä metsätyöpäivästäni saanut, jos en kehujakaan. Aloin tehdä hellapuiden pituisista eli noin puolimetrisistä puistani pinoa kahden männyn väliin, jotka olivat kaatamieni puiden vahvuisia. Kaadoin ja katkoin puita kuin majavat olisivat siinä olleet työskentelemässä. Peippo helskytti lauluaan. Muistan sen siitä, kun syksyllä lähdin kouluun ensimmäiselle luokalle. Ihminen on vain yksi laji elämän laajassa kokonaisuudessa. Kahden seiskan ikäisenä lastenlasten pappana muistan aina sen toukokuisen päivän, kun kuljen ensimmäisen puupinoni tukipuun ohitse. Toinen niistä pinoni tukipuista kasvaa nykyään täysimittaisena tukki puuna. Muutamia metsäpalstoja on tullut ostettua ja vapaaehtoista suojeluakin harrastettua. En tiedä, kumpi ne hellapuuni siitä aikanaan puuhuoneeseen vei, isä taikka äiti. Puita työnnettiin aina syvemmälle pesään kekäleiden päälle palon edetessä. Vesuria kutsuttiin meillä kärköksi. Suuren metsän huminan kuuntelu on parasta sinfoniaa. TUOMO KAUPPI KODISJOKI 40 Aarre 4/2023 JUURET. Suuntasin askeleeni lähellä olevaan lammashakaan, jossa kasvoi miehen ranteen vahvuisia puita. Sain aikaiseksi toista metriä pitkän hellapuupinon, jonka korkeus oli muutamia kymmeniä senttejä. Käteni siinä hommassa kipeytyivät rakkuloille, paljain käsin kun ahersin. YKSITYISKOHTANA SIITÄ PÄIVÄSTÄ muistan, miten talitiainen oli tehnyt pesän runsaan metrin pituiseen koivupökkelöön. MIEHET KERTOVAT Metsän opetukset -kirjoituskilpailumme sadosta esittelemme tällä kertaa ikämiesten muistelmia entisajan metsätöistä. Eivät kämmennahat olleet mitenkään työnteosta parkkiintuneet. Hain tuvasta pullaa ja työnsin siitä muruja pesäkoloon. Vanhan ajan tupahellassamme puiden pituus ei ollut mitenkään tarkkaa. Metsä ja metsätyöt ovat elämässäni aina olleet läsnä, joskaan ei pää ammattina
Mie oksin ja kasasin pölliä ristikolle. Vastasin, että pikkuhiljaa. Seuraavana aamuna, kun olin kaatamassa isoa kuusta, puun paino nipisti terän kiinni ja se meni poikki. Silloin päätin, että käyn illalla kyselemässä sahan myyjältä, että millä rahalla sen moottorisahan saisi ja koska. Palattuani palstalle hakkasin kirveellä kaatoloven puolelta puun poikki. Naapuri kertoi kuullensa, että olin ostanu moottorisahan. Olihan se kaataminen nuorelle pojalle aika raskasta, mutta onneksi tukkipuut jätettiin pystyyn. Seuraavaksi otin mieki oman palstan, työkaluina olivat pokasaha ja kirves. Hän sanoi, paljonko pitäisi olla käsirahaa, jos ostaa osamaksulla. Kauppias kysyi minun ikkää ja sen kuultuaan sanoi, että osamaksuun pitää olla kaheksantoista vuotta vanha. Tukkipuut jätettiin pystyyn, ne hakattaisiin myöhemmin. Viereisellä palstalla pärisi moottorisaha. Ikäni siinä paperissa ei ollu oikein, mutta ei sitä mihinkään lähetetty, se oli vain meän keskeinen paperi. KOTIIN PÄÄSTYÄ PYÖRÄILIN Karunkiin, missä asui kauppias, joka välitti sahoja. Isäni tyrmäsi heti haaveeni kysymällä, että minkä takia ja millä rahalla. Ei auttanut kun lähteä kattomhan, onko itäpään kaupassa uutta terrää. Toivo ja Erkki olivat ostaneet uuen moottorisahan, jolla he kaatoivat ja katkoivat puita. Kotona oli kesän ja syksyn työt tehty. Sasumaassa oli aloitettu metsänhakkuu, jonne mieki lähin tuttujen miesten kanssa. Se oli ensimmäinen moottorisahakauppani, mutta ei viimeinen. Niin oli moottorisahasta kaupat tehty. Silloin alkoi tuntua, että olisi se paljon helpompaa sahata moottorisahalla. Kotiin ajellessa päätin, että kun metsänomistaja tulee loppuviikosta käymään metsässä, yritän saaha ennakkoa niin paljon kun on mahollista saaha. Mie sanoin, että kyllä mulla tarvittava käsiraha on. 41 Aarre 4/2023 JUURET. Illalla pyöräilin taas sahakauppiaan tykö ja sanoin, minkä verran mulla olis rahhaa, ja sanoin että maksaisin lopun heti kun saan rahhaa. Ajattelin, että tähän se sahan osto tyssäsi. En ollu vielä kotona ostojani kertonu enkä heti tienny, mitä oikein vastaisin. O li syksy 1962, olin 16-vuotias. Silloin ei sahalla vielä oksittu. Pienen hiljaisuuen jälkheen äiti kysyi, että koskas sie sen olet ostanu. Hän sanoi ihmetelleensä, että minun vaatteisiin oli tullut ihmeellinen haju. Vaatteisiin oli tietysti tarttunu pakokaasun haju. Se oli McCulloch-merkkinen ja painoi 13 kiloa. RAIMO VÄHÄ TORNIO Moottorisaha osamaksulla Ajattelin, että tähän se sahan osto tyssäsi. Jouvuin sahaamaan tyvestä palan pois. OLIN JO VIIKON PÄIVÄT opetellu sahhaa käyttämhän, kun eräänä iltana tuli naapuri kylhään ja kysäsi, että kuinkas se kulloppi on pelannu. Hän sanoi, että pokalla on tehty mettätyöt iät ja ajat ja aina pellaa. Isäni oli periaatteen mies, joka ei kaikkia uuvistuksia heti hyväksyny, mutta kyllä isäkin talven päälle moottorisahan hyväksyi. Ensimmäisten tukkipuiden kaaon jälkeen tuntui, että pakko se on moottorisaha saaha. Puu kaatui, mutta ei sinne päin, mihin oli tarkoitus. Illalla isä kyseli, että mitenkä sie meinaat sen sahan maksaa. Tähän kauppias suostui ja kirjoitti jonkinlaisen paperin, johon tuli summa, mitä minun pitää maksaa kuukausittain hänelle. Rahaa kyllä sain, mutta en tietystikään koko sahan hintaa. Kauppias oli tietysti valmis tillaamhan sahan ja kysyi, että miten olet ajatellu maksaa. Hän sanoi, että on jo sen verran lunta, että hevosmiehet pääsevät ajamaan ja saavat tukit samaan matkaan. Ensimmäinen palsta oli valmistumassa, kun moottorisaha meni rikki ja jouvuttiin lähettämään korjattavaksi. ILLALLA KUN MENIN kotiin, puhuin isälle, että kyllä se pitäis minunkin hankkia moottorisaha. Kävin hakemassa sahan ja jätin sen kavereitten tykö, josta aamulla otin sen metsään. Kauppias aikoi tua sahan, kun se alkuviikosta tullee, mutta sanoin, että mie haen sen itte, sillä kotona ei päätöksestäni tykätä. Saatiin palsta, josta hakattiin vain pöllipuut pois. Palattiin pokasaha-aikaan siihen asti, että moottorisaha tulee korjaukselta. Hän esitti, että taho isältä nimi siihen sopimukseen, niin sitte se kyllä onnistuu. Mulla oli palsta loppumaisillaan, kun pöllin lukija tuli ja sanoi, että pitäis alkaa kaatamhan nuo tukkipuutkin. Kaupassa sattui olemaan sopiva terä. Loppuviikosta sain tietää, että sahan saa hakea
Kovan pakkaskauden aikana yleensä jäädytettiin teiden ajoraiteet. Pekka Tiilikaisen avaus ”hyvää iltaa, metsien miehet”, tunnusmusiikki ”Vielä niitä honkia humisee tuolla Suomen salomailla…”, ohjelman mielenkiintoiset vierailut työmailla sekä tutut äänilevyt. Olen nähnyt, kuinka edelliset sukupolvet ovat tehneet työtä metsässä. Siitä valittiin puut, joista veistämällä saatiin sopimuksen vahvuiset välipuut tukkikerroksiin. Illalla tuli sitten pelkkä höyryveturi, joka lähti viemään kokonaista junaa puulastissa Tamperetta kohti. Isällä oli hakkuupalsta, ja hän pyysi minut sinne kaveriksi töihin. Kevät eteni ja laani täyttyi puutavarasta, ajot olivat päättyneet. Muistan kevään, kun laanille oli jäänyt kuorimatta metrin mittaista kuusipaperipuuta. Näitä varten höyryveturi toi yhden avovaunun. Setäni peri isänsä metsänvartijan tehtävät ja lisäksi tulivat Metsähallituksen työnjohtajan tehtävät. Kruunun metsät olivat tuolloin paikoin veden vaivaamia, sillä lukemattomissa metsälammissa olivat vedet korkealla. Isä ehdotti, että rahoilla ostetaan minulle puku kansakoulun päättäjäisiin. Oma tieni vei töihin Tampereelle puusepänliikkeeseen. Hyvän puvun sainkin. Poissa on vuonna 1903 rakennettu Siitaman asemarakennus, neljäs lastausraide on purettu, puutavaralaani autio ja tyhjä. Opittiin ahkeruus, jota voi jakaa perintönä seuraaville sukupolville. Kiitokset sille ikäluokalle. Kesän tultua alkoi puutavaran lastaus. VIIKOT KULUIVAT MAALIS-HUHTIKUUSSA nopeasti. Isä pyysi kaatamaan yhden puun. Kotikylässäni näkyi metsän merkitys. Tein työtä käskettyä, ja kun löin kaatokulmaa, oksilla oleva lumi putosi niskaani. Laanimies valvoi, että järjestys oli moitteeton. Teollisuus tarvitsi puuta, varsinkin Tampere, savupiippujen kaupunki. PERUSTALVITIET, JOISSA KÄYTTÖ oli kovaa, vaativat huoltamista ja oman tienhoitajan. Vaarinkaljapullot janojuomana pinojen varjossa. Olen kasvanut pihkan tuoksussa M etsä on näytellyt merkittävää osaa sukuni elämässä. Rautatieasemalle, laanille lähelle lastausraidetta, alkoi virrata puutavaraa. Sodan jälkeen aina yleensä vuodenvaihteen jälkeen alkoi puutavaran ajo metsästä. Kun höyryveturi toi tyhjiä vaunuja aamulla, alkoi melkoinen näytös, kun vaunut alkoivat täyttyä. Lähellä oli valtion kuusikko. ”Ei sinusta tule metsätyöläistä”, isäni totesi. Lauantain toivotut ja sauna, puhtaat vaatteet ja sunnuntai lepoa, kunnes koitti taas maanantai ja teroitetut työkalut. Kevätaurinko herätti pihkan tuoksun. Kun kuulin sen tukkimäärän, jonka kaksi elämänsä parhaassa kunnossa ollutta miestä kaatoi, en voinut kuin hiljaisena ihmetellä. Neljä miestä kuormasi tukkeja, kaksi vaunuissa kiskoen köysillä tukkeja vaunun reunalle asetettuja tukkeja pitkin. Ihailin veiston jälkeä, hienoa työtä. Katselen seinälläni olevaa Pakkashakkuukilpailu-taulua. Harmi vain, että päättäjäisistä palatessa sade kutisti puvun enkä siihen enää sen jälkeen mahtunut. Aamulla höyryveturi lähti viemään sotakorvausvaunua kohti Neuvostoliittoa. MUTTA MIKÄ JOHDATTI minut muistojen tielle. Joillakin taloilla oli kaksi hevosta ja naapurikylistä ajomiehiä. Olen kasvanut pihkan tuoksussa, joka on opettanut arvostamaan metsän tarjoamaa toimeentuloa. Isäni isä (1872–1948) oli Kangasalan käräjäoikeudessa valan tehnyt metsänvartija. Nyt kaikki nämä ovat muistoja vain, kunnes muistajatkin ovat poissa. Hevoset ja miehet keräsivät voimia alkavaan viikkoon. Setäni antoi hakkuumiehille palstat, talven tullen ajomiehille omat palstat ja laski palkat kellonajoista riippumatta. Sen jälkeen alkoi tukinkaato ja -ajo. Isäni tulos hakkuukilpailussa oli 152 kuutiometriä pinotavaraa, josta oli annettu palkintona kolme neljänneskiloa oikeata kahvia. Neljä raideparia, neljäs oli puutavaran lastausraide. Koulupäivän jälkeen oli nopeasti vaatteiden vaihto ja sitten kuorimaan paperipuuta. Poissa on se ikäluokka, joka palasi sodasta rakentamaan uutta Suomea. Seuraavana päivänä ajomies kuljetti puut laanille. Kylän koskivoimalla toimivalta sahalta välipuita ei saatu, sillä saha oli jo lopettanut, kun virrat koskessa olivat loppuneet. Tehtiin 2-metristä kuitupuuta ja metrin halkoja. Toimeentulo saatiin metsästä kovalla työllä. Aamuhämärässä lähti hevosvirta kellojen soidessa metsään, jossa oltiin päivän valjetessa jo tekemässä kuormaa. Työ opittiin käytännössä, ja työ itse opetti keksimään sujuvampia työmenetelmiä. TÄNÄ PÄIVÄNÄ SEISON samalla paikalla kuin elämäni alkuvuosina. Mieleeni on jäänyt, kuinka eräänä päivänä laanille ilmestyi muutaman hevosen vetämä pitkä männynrunko, jonka edessä oli ehkä kolmemetrinen puunjuuri pystyssä. Kotini sijaitsi muutaman sadan metrin päässä rautatieasemasta. PINOTAVARALAANI TYHJENI, jäljelle jäi vielä yksinäinen tukkikasa, vähän yli neljämetristä oksatonta kuusitukkia, keskeltä noin 20 sentin vahvuista. Siitä tulikin ammattini eläkeikään asti, puuseppä. Tukkien piti olla aamuun mennessä vaunussa, ja tukkien välissä piti olla 4 x 4 tuuman täysisärmäiset puut. Muistona tästä on kotini seinällä isän justeeri, jossa on itse tehdyt puuosat. Siinä oli Metsähallituksen ikimänty matkalla telakalle, joka rakensi sotakorvausproomuja Neuvostoliittoon. Syksy oli edennyt, ja lunta alkoi olla puissa jo haitaksi asti. Hakatun pinotavaran määrä on kunnioitettava, sillä tuohon ajanjaksoon osuu vuoden pimein aika eli itsenäisyyspäivä, joulunpyhät ja vuodenvaihde. Isä ja naapurin isäntä justeerinsa kanssa kaatoivat ja karsivat puut päältä ja mittamies katsoi ne sopiviksi mitoiksi. Metsästä saatiin marjat ja sienet ja suolta lakat. Vaarini kulki upottavien soiden poikki itse tekemillään leveillä suksilla. Ei tullut minusta metsätyöläistä, mutta metsän tuotteet jäivät elämääni. Kansakoulu oli käyty, jatkokoulua oli iltaisin. Kun talven olosuhteet olivat hyvät, laani täyttyi pinotavarasta ja metrin pituisesta massasta eli paperipuusta. Arkipäivät olivat työntäyteisiä, mutta lauantaina ja sunnuntaina oli aivan hiljaista. Tiet saatiin kantaviksi, ja kovallakin pakkasella kulki uskomattoman isoja kuormia. Niistä on hyötyä vielä tänäkin päivänä, vaikka tekniikka ja työvälineet ovat kehittyneet. Rauhan tultua alkoi uusi elämä. Kokopuhdasta kuorivat varttuneemmat miehet. Itse tienattu raha tuntui arvokkaalta. Puutavaravaunut täyttyivät ja lähtivät kohti teollisuuden tarpeita ja sotakorvauksiin. AARRE SALONEN ORIVESI JUURET 42 Aarre 4/2023 JUURET. Kesän lämpimät päivät, miesten käärityt paidanhihat, joillakin päässä nenäliina solmut kulmissa. Poissa on se aika rauhanteon jälkeen, kun työn touhu oli kiireimmillään. Siinä tuli päivittäin seurattua lähtevät, tulevat ja ohi kiitävät junat. Halkoja vietiin vaunuun kärryillä lankkuja pitkin. Talven lähestyessä alkoivat metsätyöt ja sen myötä kotoinen pihkan tuoksu. Jotkut toivat vähän kauempaa isompia kuormia pienrautatietä eli ”rillitietä” pitkin. 1930-luvulla tehty ojitus sai järvien vesimäärän vähenemään ja metsien kasvun elpymään. Niistä kuorintatöistä sain palkaksi siihenastisen elämäni isoimman tilin. Työväestä oli pulaa, joten mekin vielä kansakoulua käyvät pojat odotimme massapuun kuorintaa puolipuhtaaksi. Reen päälle oli tehty vesisäiliö laudasta, ja säiliön perässä olevista rei’istä valutettiin vettä ajoraiteiden kohdalle hevosen kulkiessa. Tukinkaato lopetettiin jo maaliskuun puolenvälin aikoihin, kun ajateltiin, että luonto alkaa heräillä ja uusi kasvu alkaa. Tärkeä osa elämää oli myös Metsäradio. Kilpailu järjestettiin 4.12.1944–5.1.1945. Hän rakensi torppansa kruunun tilasta erotetulle tilalle
Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. . Ankara savot ta kirjan voittivat arvon nassa Ritva Halla-aho, Espoo, Esko Keto, Koskioinen, Virpi Koskela, Turenki, ja Taina YliTainioMartikainen, Inkoo. Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. Vastaa oheiseen lukija kyselyyn 28.5.2023 mennessä. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Löydät kirjasta myös ohjeita ja vinkkejä männyn, koivun ja pajun hyödyntämiseen käsitöissä ja keittiössä. Varusta kuori kirje posti merkillä. Vastasi odotuksiani . Varusta kuori kirjepostimerkillä. Yhden palkinnon arvo on 25 euroa. Aarre 4 / 2023 Mikä juttu kiinnos ti sinua. 1. Irtonumeron ostaja . 8–21). VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Kiitokset kaikille vastaajille! 43 Aarre 4/2023 VAKIOT. Aarre-lehden kestotilaaja . VIIME VOITTAJAT Aarre 2/23:n kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Savotan voimanpesä. Tilaajan perheenjäsen . Kirjassa tutustutaan perinteisiin suomalaisiin käsityötaitoihin ja niiden ylläpitäjiin. Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. Kerro, mikä on lehden paras juttu. Osallistut samalla Tulta ja tervaa -kirjan arvontaan. Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7. Muu lukija 2. Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. Olen . Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. 020 413 2277 (ark. Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä Tulta ja tervaa -kirjaa (Viestimedia 2022)
44 Aarre 4/2023 PUU. Vierailija saa narsissien lisäksi ihailla upeita rakennuksia. PUUTARHA Teksti SUSANNA UUSITALO | Kuvat RITVA TUOMI Kukkalaakson kävelyreitti on rakennettu Gullö gårdin maille. Keltaiset ja valkoiset kevään kukkijat hurmaavat puutarhurin ja vierailijat vuodesta toiseen. Kukka laakson emäntä Lena Aschan täytti lähimetsänsä narsisseilla
Kukkalaakson Lena Aschan kerää pyöreään kukkakimppuun mahdollisimman erilaisia näyttäviä narsissilajikkeita. Puu tarha Gullön Kukkalaakso Sijaitsee Tammisaaressa Gullö gårdin pihapiirissä Perustettu vuonna 2007 Narsissien ympäröimä 500 metrin pituinen kävelyreitti Vapaa pääsy Tilalla on myös kartanokahvila, joka on avoinna vain noin kaksi viikkoa kukinnan aikaan LISÄTIETOJA gullo.fi/fi/kukkalaakso 45 Aarre 4/2023 PUU
On myös laskettava, kuinka paljon sipuleita tarvitaan tietylle alalle.” Jokainen kevät tuo yllätyksiä Lena Aschanin mielestä narsissit ovat helppo hoitoisia kukkia. Narsissien seurana kasvaa nurmikko, joka pitää rikka kasvit kurissa. Narsissi oli silloin melkein ainoa vaihtoehto”, Lena muistelee. Sen torven oranssi väri ja keltaiset terälehdet sopivat kauniisti yhteen. Niiden istuttamiseen hän sai onnekseen talkooapua. Fortissimo narsissi on valta van kokoinen. Kun hän etsi tietoa kukkasipuleista, selvisi, että Etelä-Ruotsissa on narsissilaakso. Seuraavaksi hän tilasi monta tuhatta kukkasipulia. Oma juttunsa on ollut löytää sellainen kukkasipuleiden toimittaja, jonka kasvien laatuun voi luottaa. ”Metsä antaa kauniin taustan narsisseille. Suurin työ on pitää hiekkapolut siisteinä. Lena tutki, miten lajikkeet menestyivät, ja valitsi viisi lajiketta. Taustamaisemana metsä Ennen kuin Lena Aschan täytti lähimetsän narsisseilla, hän teki istutuskokeilun. ”Lannoitustarve riippuu siitä, millaisia puita on lähellä valon edessä”, Lena kertoo. Lenalla on uusia suunnitelmia aina seuraavaa vuotta varten. Maasto on vaihtelevaa, ja kiemurtelevan polun varrelta onkin aina hauska löytää yllätyksiä ja näkymiä, jotka eivät näy pihapiiriin ollenkaan.” Vaikka polku on valmis ja alue suunniteltu, työ ei lopu. Siinä menee aikaa, kun suunnittelee yhdistelmiä niin, että värit sointuvat, kukat kukkivat eri korkeuksissa ja että valitut yhdistelmät kukkivat samaan aikaan. ”Nautin suunnittelemisesta. Lajikekokeilun myötä löytyi monta suosikkia jatkoon. Kokeilujen jälkeen Lena Aschan valitsi hollantilaisen kukkasipuleiden toimittajan, jolta hän on nyt tilannut sipulit monen vuoden ajan. ”Vaikka sataisi, kukat kukkivat eivätkä sulkeudu”, Lena kertoo. Lena vieraili siellä ja innostui. Hän miettii metsään muotoja uusille kukkaryhmille, etsii sopivia lajikkeita, väriyhdistelmiä ja pituuksia. G ullön Kukkalaaksossa Tammisaaressa kukkii keväisin noin 35 000 narsissia. Ensimmäiset narsissit Lena Aschan istutti vuonna 2007 vanhan navetan taakse rintee seen. PUUTARHA 46 Aarre 4/2023 PUU. Liika kosteus on narsisseille pahempi haitta kuin kuivuus. Kukkalaakso sai alkunsa vuonna 2007, kun Lena Aschan alkoi haaveilla kukkivasta kävelyreitistä kotitilansa Gullö gårdin lähimetsässä. Ne viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisalla kasvupaikalla. ”Jouduin miettimään, voiko tulevaa metsää noin vain poistaa.” Puolen kilometrin mittainen, narsissien ympäröimä metsäpolku ihastuttaa ja hämmästyttää vierailijoita keväästä toiseen. Hän istutti tilausravintolana toimivan vanhan navetan taakse rinteeseen 20 lajiketta narsissin sipuleita. ”Halusin istuttaa kävelyreittini varrelle kukkia, jotka kukkisivat joka vuosi ja joita peurat eivät söisi. Jotta polku voitiin rakentaa, paikalta piti raivata nuorta metsää. Otollisin ajankohta vierailla Kukkalaaksossa on toukokuussa äitienpäivästä eteenpäin kevään säistä riippuen. Eri lajikkeita on peräti 20. Lena on suunnitellut metsäpolun ja narsissialueet vaihtelevaa metsämaastoa kunnioittaen
Lena on kylvänyt sipuleiden päälle myös nurmikon siemeniä. Narsissien kukinta alkanee äitienpäiväviikon aikaan.” Kukkalaakso houkuttelee keväisin kävijöitä kuvaamaan narsissien loistoa. Kukkalaakso on vuosien mittaan laajentunut alueittain. Kukinnan aikana tilausravintolan yläkerrassa on kahvila, jossa tarjotaan muun muassa kevään ensimmäiset raparperipiirakat. Se hillitsee rikkakasveja ja yhdistää alueiden vihreyden kauniisti metsän vaihteleviin sävyihin. Aarre 4/2023. 3 x puutarha Onko sinulla lempi narsissia, LENA ASCHAN. Keväisin Lena Aschan pyrkii lopettamaan työpäivänsä kävelyllä Kukkalaaksossa, koska kukkapaljoudesta tulee aina hyvälle tuulelle. ”Kallion takana on yhtä aluetta jo vähän valmisteltu. ”Fortis simo on kyllä mahtava. Liika kosteus on narsisseille pahempi haitta kuin kuivuus. Lena Aschan tiedottaa kukinnan ajankohdista Kukka laakson Facebook-sivuilla. Kukinnan jälkeen narsissien kukat ja lehdet saavat lakastua rauhassa. Kuvissa komeilevat muun muassa Fortissimo-, Ice Follies-, Las Vegasja Fortune -narsissit. Valmiiden alueiden hoitaminen kukinnan aikana on huoletonta. Metsästä on raivattu kiviä ja kantoja pois tarpeen mukaan, maata on muokattu kaivinkoneella, ja uutta multaa on kuljetettu narsissien kasvupohjaksi. Seuraavina keväinä saattaa penkeistä kohota yllätyksiä, jos eri lajikkeita on risteytynyt keskenään. Kesätai heinäkuussa Lena niittää Kukkalaakson kukka-alueet traktorilla. Siitä on helppo jatkaa, kun innostus iskee.” Kukkalaakson kevään 2023 kuulumiset. ”Vuodenvaihteessa tehdyn sukupolvenvaihdoksen myötä Gullö gårdin isännäksi tuli Oskar Damén. Flower Record muistuttaa perinteisiä narsisseja ja kukkii kauan, ja onhan sen torven oranssi väri upea.” Onko sinulla suunnitelmia alueen laajentamiseksi. Lena on iloinen siitä, että lakastuvat narsissit ovat metsässä katseilta suojassa
LUONTOHARRASTUKSET Hikinen iltapäivä 48 Aarre 4/2023 LUONTO. Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN Kiipeilykerho Kiilan Sarianna Viderholm kiipeämässä Olhavanvuorella Repoveden kansallispuistossa Kouvolassa. Olhavanvuori on suosittu kiipeilykohde, jonka pystysuorat kalliot houkuttelevat Repoveden kansallispuistoon kiipeilijöitä ympäri Suomea ja Eurooppaa
49 Aarre 4/2023 LUONTO. Kiilalaiset siirtyivät veneellä niin kutsutulle Laatalle, josta lähtee useita kiipeilyreittejä. Kiilalaisten valitseman Ruotsalaisten reitin vieressä nousee toisen seuran eli Kiipeilyurheilijat ry:n Anna-Leena Riitaoja. Olhavanvuori Suomen korkein ja hienoin kalliokiipeilykohde Sijaitsee Repoveden kansallispuistossa Kouvolassa Paikoin pystysuora kallio nousee lähes 50 metrin korkeuteen Noin sata eritasoista kiipeily reittiä Saarijärven parkki paikalta on 3,5 kilometrin patikointi matka metsäautotietä pitkin LISÄTIETOJA luontoon.fi/repovesi KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Huimapäät Juttuun liittyvällä videolla ihaillaan Kiipeilykerho Kiilan jäsenten kylmäpäistä kapuamista Olhavanvuoren jyrkännettä Repoveden kansallispuistossa
Nykyään kaikki reitit löytyvät myös sovelluksesta. Pasi Nöjd laskeutuu Olhavan perusleirin kohdalta alkavaa reittiä. Sovelluksesta näkyvät reitin vaikeusaste ja varmistuspaikat. Käynnissä on seuran vuosittainen Uhkuleiri. Se, joka on kiivennyt reitin ensimmäisenä alaköydellä, saa kunnian nimetä sen. ”Arvattiin, että porukkaa on, mutta yllätyttiin eilen, kun sitä valui aina vain lisää”, Aino sanoo. Sami Nöjdin retkikeittimessä valmistuu kotimaista tofua, seuran sihteeri Jarkko Laine kiehuttelee pasta carbonaraa valmispussista. ”Pimeän tullessa kaivoimme otsalamput ja laskeuduimme Olhavan seinässä olevaan luolaan. Kouvolalaisen Kiipeilykerho Kiilan jäseniä on kokoontunut lounaalle pöydän ääreen. LUONTOHARRASTUKSET Kiipeilyvaljaissa roikkuu useiden kilojen painosta slingejä, camuja ja tricameja. Aino ikävöi kotiin unohtunutta murukahvia ja haikailee Heavy Metallin perään. Kalliolle on kapuamassa useita pieniä ryhmiä, mutta reittejä on melkein sata, joten jonoa ei Olhavanvuorelle synny. Suljetun paikan kammosta kärsivä ei sellaiselle osallistu. Siihen voi myös merkitä kaikki kiipeämänsä reitit. Pasi näyttää kännykkäkuvia illan luolaretkestä. Nuotiolla istuttiin puoleen yöhön asti”, Sami kertaa eilisillan tapahtumia. Aamupäivä on kulunut kiipeillessä. L ämmin elokuun lopun lauantai, kesän kenties viimeinen hellepäivä. Suurin osa kuuden hengen ryhmästä saapui paikalle jo eilen ja kiipesi pari reittiä. Olhavanvuoren juurella olevan nuotiopaikan ympärille on noussut kirjava telttakylä, kalliokiipeilijöiden perusleiri. Nyt ei puhuta musiikista vaan reitistä. Sellainen on kotimainen 27 Crags, jonka mukaan Olhavalla on kaksi boulderointireittiä, viisi sporttireittiä ja 91 trädireittiä. Nousun apuna Slingejä eli nauha lenkkejä käytetään varmis tuksen jatkamiseen ja ank kurin kiinnittämiseen Camu on liikkuva leukainen varmistusväline, jossa kaksi leukaa asettuu halkeaman yhtä ja kaksi toista reunaa vasten Tricam toimii koloissa ja vaakahalkeamissa 50 Aarre 4/2023 LUONTO 50 LUONTO. Kalliolta laskeutuu lounastauolle Samin veli Pasi Nöjd perässään Aino Kuokkanen. Leikkisästi nimetyt reitit Ruokaillessaan Sarianna Viderholm tutkii Suomen kalliokiipeilyreitit -kirjaa vuodelta 2008. ”Sovellus kannustaa kiipeämään enemmän ja kokeilemaan uusia reittejä”, Sami arvelee
Kun Sami Nöjd on päässyt Olhavan laelle, Milla Pihkala lähtee kiipeämään reittiä. ”Polvi kipeytyi eilen jo ennen kuin ehdin kiivetä yhtään reittiä”, Sami harmittelee. Sillä pääsee parinkymmenen metrin päässä olevalle Laatalle, josta nousee osa reiteistä. ”Pitää olla riittävästi tarvikkeita mukana, kun ei tiedä, mitä kaikkea tarvitsee.” Sami kiinnittää kypärän, nostaa olalle köyden ja siirtyy sandaaleissa veneelle, joka on kaikkien kiipeilijöiden käytössä. Kiipeily reittien numerointi kuvaa reittien vaikeus tasoa. Tiukoissa kengissä ei hengailla yhtään ylimääräistä minuuttia. Pitkäikäinen lintupariskunta on pesinyt Olhavanlammella vuosia. Sää suosii Kiilan Uhku-leiriä. Piipittävät lipidit. Vanhin Olhavanvuoren reiteistä, Vekara, on vuodelta 1975. Laatan lisäksi Olhavan kiipeilyalueita ovat Teltta-alue, Stradarotta ja Torvet. Osa reiteistä kulkee halkeamia myötäillen, osa nousee paljasta kallionseinämää pitkin. Kiipeilyreittien numerointi kuvaa reittien vaikeustasoa. Reitin vaikeusaste on 5+. Sami Nöjd, Sarianna Viderholm ja Milla Pihkala pääsevät veneellä Laatalle. TrikooNisse. Uitettu koira. Trädireitille valmistautuva Sami kiinnittää ylleen kiipeilyvaljaat. Painoa niissä on kymmenisen kiloa. Nimi saattaa kertoa siitä, mitä nimeäjällä on pyörinyt mielessään kiivetessään. Todella haastava harrastelijalle. Käsien suojaksi vielä jammihanskat, ja nousu Ruotsalaisten reitille voi alkaa. Se ei häiriinny kiipeilijöistä, mutta pelastusliivien kanssa uimaan säntäävä nuorten seurue saa linnut korottamaan ääntään. Intiaanikesä. Hän kiinnittää kumipohjaiset kiipeilykengät jalkaan vasta vähän ennen nousua. ”Vaikeustaso 7a. 51 Aarre 4/2023 LUONTO. Pasin suunnitelmissa iltapäivälle on reitti Kovat kundit eivät käytä kalsareita. Siinä muutamia Olhavan reiteistä. Sami Nöjd on aloittanut alaköysikiipeilyn eli liidauksen. Vyössä roikkuu slingejä, camuja ja tricameja. Illalla ehkä sitten Stuntman.” Varusteet lisäpainona Kaakkuripari lipuu perusleirin ohi
Hänellä on takanaan vasta kolme nousua ulkokalliolla. Myös riskejä saa ottaa valintansa mukaan.” Sarianna innostui lajista heti kokeiltuaan sitä neljätoista vuotta sitten. Siinä köysi kulkee reitin päällä ole van ankkurin, esimerkiksi puun kautta. ”Keskivaiheilla paahteista kalliota minulle tuli huono olo, eikä mukana ollut vettä.” Monta tapaa Boulderointi tarkoittaa kiipeilyä ilman köyttä tai valjaita alle viiden metrin korkuisilla reiteillä Sporttikiipeilyssä edetään köysivarmistuksen kanssa reittiä, johon on kiinnitetty porahakoja parin metrin välein Trädikiipeilyssä halkeamiin asennetaan varmistuksiksi kiiloja 52 Aarre 4/2023 LUONTO 52 LUONTO. Aurinko porottaa, pilvet eivät anna suojaa kuumuudelta. ”Saa”, Sami vastaa Olhavan laelta. Hurjaa mutta turvallista Olhavanvuoren tuijottaminen herättää hal tioituneen olotilan. Jarkko on ottanut paitansa pois ja tähyilee mietteliäänä Millan etene mistä. Ainoa kiinnostaa itsensä haastaminen, Pasia seikkailun ja urheilun yhdistelmä, jossa voi kokea aitoa pelkoa. Pystysuora nousu Kolme vuotta kiipeillyt Milla Pihkala seisoo alhaalla varmistamassa, kun Sami aloittaa alaköysikiipeilyn eli liidauksen. Tapaturmia hän ei ole kokenut. Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Parinkymmenen minuutin nousun jäl keen Sami pääsee perille yli 40 metrin kor keuteen. Milla aloittaa vuorostaan urakan, josta pari ensimmäistä metriä pääsee etenemään kielekkeellä. Milla ponnahtaisi ilmaan. Anna-Leena Riitaoja joutui jättämään reitin kesken. Mikä kiipeilyssä kiehtoo. ”Saako kiivetä?” Milla huutaa alhaalta. Kerran hän todisti vierestä, kuinka kalliolta laskeuduttiin liian lyhyellä köydellä, jonka perässä ei ollut solmua. Samalla, kun Milla kiipeää, Sami vetää ylimääräistä köyttä varmistuslaitteen läpi. ”Taidan jättää tämän reitin väliin”, hän toteaa aikansa pohdittuaan. LUONTOHARRASTUKSET Milla Pihkala pitää lepo tauon kesken hikisen kapuamisensa. Adrenaliini ryöppy tuntui mahtavalta. Vuori on saattanut olla aikoinaan pyhä paikka. Vuoren seinämästä on löytynyt kaksi kämmenen kokoista kalliomaa lausta, joten jylhä kallio on puhutellut myös kauan ennen meitä eläneitä ihmisiä. Jos hän putoaisi, putoamisenergia välittyisi köy den kautta varmistajaan. ”Kiipeilystä voi tehdä itselleen niin tur vallisen kuin haluaa. Milla syöttää alhaalta köyttä sitä mukaa kuin Sami etenee pystysuoralla kalliolla. Nyt kyseessä on yläköysi kiipeily. Köysi on kireällä ja mahdollinen putoamis matka lyhyempi kuin alaköysikiipeilyssä. Noustessaan Sami kuljettaa köyttä mukanaan ja kiinnit tää välivarmistuksia halkeamiin
Lisäiloa harrastukseen tuo luonnosta nauttiminen. 53 Aarre 4/2023 LUONTO. ”Kiipeilijä putosi neljästä metristä mutta selvisi mustelmilla.” Ikärajaa ei kiipeilyssä ole, taito ratkaisee. Kun Anna-Leena Riitaojan voimat alkavat hiipua kesken nousun, hän joutuu ottamaan pakit eli palaamaan alas. Hikistä mutta palkitsevaa Kallion juurella kajahtaa huuto ”kivi”. Varmistuksen kohdalla voi levähtää. Päivän lopuksi voi pulahtaa linnunmaidon lämpöiseen Olhavanlampeen ja ihailla vesi rajasta nousevaa majesteettista kalliota. Hänen kiipeilyvaljaansa takana on pussi, jossa on magnesiumkarbonaattijauhetta. Kiipeily näyttää rankalta lajilta, ja sitä se onkin. Sillä saa kuivattua hikoilevat kädet. Kiipeilijöillä on tapana varoittaa alhaalla olijoita tippuvista kappaleista. Ponnisteluja, hikeä ja adrenaliini ryöpsähdyksiä on luvassa koko iltapäivän. Milla nojaa hetken reitillä kasva vaan kituliaaseen mäntyyn, jonka runko on kuin terästä. Köysi on vain varmistuksena, jos kiipeilijä sattuu pu toamaan. Kiipeilijöiden suosiman Olhavanvuoren perusleirissä yöpyy elokuisena viikonloppuna useita eri kiipeilyseurueita. Aloittelevia junioreitaan Kiila ei kuitenkaan tuo Olhavalle liian haastavien reittien takia. Osa kiilalaisista on käynyt kokeilemassa myös Norjan ja Ruotsin kii peilyreittejä. Ylös kavutaan omalla lihasvoimalla. Jylhä ja vaikuttava Olhavanvuori nousee korkeimmillaan 50 metriin lammen pinnasta. Keväästä syksyyn kiipeillään ulkokallioilla. ”Omasta kunnosta ja reittien vaikeudesta riippuen päivässä pystyy tekemään viidestä kymmeneen nousua”, Sarianna kertoo ja alkaa valmistautua omaan suoritukseensa. Pieni puu, mutta kenties hyvin vanha. Kiipei lijä etenee halkea mista ja kallion muodoista tukea ottaen lihasvoi mansa turvin. Hyvin harvoin sellaista tapahtuu. Jau heelle saattaa olla käyttöä, sillä pilviverho pakenee kauemmas. Myös köyden pudottamisesta ilmoitetaan. Ylös kavutaan omalla lihas voimalla, köysi on vain varmis tuksena
Laakson pohjalla kosteus lisääntyy muodostaen keskustaan korpilaikun, jonka reunasta lähtee kesäisin kuivuva purouoma. Limbergin eteläpuolella on Pytbergin Natura-alue, jossa kallionjyrkänteiden katveissa kasvaa luonnonvarainen tammimetsä, lehmuksia sekä erittäin runsaasti pähkinäpensasta. Ihastelen taivaisiin kurkottavia kuusia ja ympärilläni olevaa lahopuun runsautta. LUONNONPERINTÖ LAHOPUUN VALTAKUNTAA Uudessa sarjassaan Heikki Willamo esittelee kahdeksan Luonnonperintösäätiön ostamaa ja suojelemaa metsää. Vain suojelualueen koillisosa on parikymmentä vuotta sitten hakattua koivuja pähkinäpensasviitaa. Valtaosa siitä on saanut kasvaa kirveen koskemattomana ties kuinka kauan; sen puissa näkee syntymän, pitkän elämän ja kuoleman katkeamattoman kierron. Aamu on aluillaan. Limberg on etäällä suurista teistä, joten kalliomaaston sylissä lepäävässä laaksossa vallitsee rauha. Sitten astelen tikkojen rummutukseen, puukiipijöiden, hippiäisten ja tiaisten lauluun, tuulen lempeään suhinaan ja konkeloon kaatuneiden puiden narahduksiin. Jo nyt se tarjoaa ensimmäisiä pökkelöitä pienimpien kolopesijöiden tarpeisiin. Pysähdyn hetkeksi komean aarnion laitaan. Se on saanut taimettua omia aikojaan ja varttuu pikkuhiljaa omaksi lehteväksi metsälaikukseen. Kun näiden kahden erillisen suojelualueen välinen kalliomaastokin hiljattain rauhoitettiin, syntyi lähes neljänkymmenen hehtaarin kokonaisuus, joka on luontoarvoiltaan erittäin vaihteleva ja arvokas. KAATUNEIDEN PUUVANHUSTEN tekemissä aukoissa versova pähkinäpensaiden runsaus kertoo maaperän ravinteikkuuden lisäksi siitä, että ollaan hemiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, joka jaloine lehtipuineen ulottuu kapeana kaistaleena maamme lounaisosiin. LIMBERG ON HIENO palanen läntisen Uudenmaan metsäluontoa. Olen käynyt Limbergissä vuosien varrella useita kertoja, katsellut hömöja töyhtötiaisia, pähkinähakkeja, pyytä sekä varpuspöllöä, kuunnellut pikkusiepon laulua ja palokärjen raikuvaa huutoa. Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO P oikkean traktoritieltä ja kuljen puronvartta läpi tiheän lehtipuuviidan. Metsä on sekametsää, jossa kaikenkokoisten kuusten seassa kasvaa koivuja ja haapoja. Olen Ketunkääpä on kaunis yksivuotinen kääpälaji, joka kasvaa kuolleilla haavoilla tai maahan pudonneilla haavan oksilla. Katselen, kuuntelen ja haistelen vanhan metsän keväistä tunnelmaa. Nuorempana se on kirkkaan kellanruskea mutta menettää väriään vanhetessaan. Uusi sarja! 54 Aarre 4/2023 LUONTO. Lohjan seudun kalkkimaiden rehevyys näkyy kaikkialla, myös kuivahkoilla rinteillä, joilla keväisin kukkivat sinivuokot. Lohjalla sijaitseva Limbergin laakso on kääpien ja sammalten valtakunta
Kantokääpä on yleinen lahottaja, joka ilmestyy kuolleeseen puuhun ensimmäisten joukossa. Lahopuun runsautta ja kantokääpiä suuren kuusen kannolla. Sen perässä tulevat monet harvinaisemmat seuraajalajit, jotka kykenevät asettumaan vain kantokäävän esilahottamaan puuhun. 55 Aarre 4/2023 LUONTO
Kuvassa on seinäja sulkasammal, korpikarhunsammal, kaksi tai kolme kynsisammallajia, jokin palmikkosammal sekä muutamaa eri rahkasammalta. Näkymättömissä piileskelee vielä useita muita lajeja. Sammalkirjoa korven reunalla. LUONNONPERINTÖ 56 Aarre 4/2023 LUONTO
Rehevä laakso, jonka keskellä on kostea korpi. Näkisimme ravintoketjuja, joissa laji seuraa toistaan, tarvitsee edellisten tekemiä ”valmisteluja” tai käyttää näitä ravinnokseen. Myös haavat ovat järeytymässä hyvää vauhtia. Monet istukkaista olivat lisääntyneet, ja jotkut niistä vallanneet uutta elintilaa siirtymällä läheisiin runkoihin. kohdannut monia hienoja lintuja, mutta metsän lajistosta ne muodostavat vain pienen osan. LISÄTIETOJA luonnonperintosaatio.fi 57 Aarre 4/2023 LUONTO. Kääpälajien runsaus kertoo pitkästä lahopuujatkumosta – siitä, että metsässä on vuosikymmenten ajan kuollut jatkuvasti kaikenlaista puuta. Järeäpuinen ja hyvää vauhtia aarnioituva kuusivaltainen metsä, seassa koivua, haapaa ja pähkinäpensasta. Laakson pohjalta kasvaa siellä täällä komeita haapoja, joiden uurteisia tyviä koristaa sammal. Etelä-Suomen vanhoista luonnonmetsistä kerättyjä ja kasvatettuja rihmastoja istutettiin vuonna 2009 sopiviin maapuihin, ja tulokset kartoitettiin kuusi vuotta myöhemmin. Limbergissä kaikki tämä on mahdollista. Kuollessaan ja kaatuessaan ne tuovat arvokkaan lisän Limbergin runsaaseen lahopuustoon. Silloin sen täytyy löytää seuraavalle sukupolvelle uusi koti, ja tietenkin on parasta, jos sopiva lahopuu löytyy läheltä. Näkisimme jatkumon lahottajia, petoja ja loisia – kokonaisen pienen ekosysteemin vain yhdessä puussa. Jos voisimme nopeuttaa ajan kulkua ja kykenisimme seuraamaan yhden kuusivanhuksen kuolemaa, kaatumista ja maaksi muuttumista, näkisimme valtavan määrän kääpiä, sammalia, hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Tällainen vanha, reheväpohjainen aarnio on erityisesti kääpien ja sammalten valtakuntaa. Myös pitkän lahopuujatkumon takia alue on erittäin tärkeä vanhojen metsien kääpälajiston ja sitä kautta myös muun lahopuueliöstön suojelussa. Helsingin yliopisto on tehnyt Limbergin metsässä kääpien istutuskokeita. Limberg Sijainti: Lohjan Iso-Teutarin kylä Pinta-ala: 16 hehtaaria Ostettu: vuonna 2008 Ominaisuuksia: Luonnonperintösäätiön ensimmäinen suojelu kohde Uudellamaalla. Näkisimme myös, miten lajin aika tulee täyteen, kun lahoaminen ohittaa sille sopivat rajat. SEKÄ METSÄN ETELÄINEN sijainti että rehevä maaperä lisäävät sen monimuotoisuutta. Joukossa on ilahduttavan paljon järeitä kuusia. Niille Limbergin metsä on tarjonnut turva sataman hakkuuaukkojen, taimikoiden ja talous metsien keskellä. Samalla tehdyssä kääpälajiston tarkemmassa kartoituksessa löydettiin joukko uhanalaisia Punaisen listan lajeja. Kääpälajien runsaus kertoo pitkästä lahopuu jatkumosta. Muutaman sammaltyvisen haavan ympäri kädet riittävät vain vaivoin, ja kun jokin niistä pian kaatuu, se tuo lahopuukirjoon oman arvokkaan lisänsä. KÄÄPÄKYLKISIÄ MAAPUITA, kantoja ja pökkelöitä on runsaasti, osa vastakaatuneita, osa erilaisten sammalten peitossa, joku enää matalana kohoutumana maasta erottuen. Runsaasti laho puuta. Ne ovat lahopuiden aatelia, joilla elää lukuisa määrä kääpiä, jäkäliä, sammalia ja hyönteisiä
Teksti ja kuvausjärjestelyt ELINA TEERIJOKI | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ Maukkaat rikkaruohot 58 Aarre 4/2023 HYVINVOINTI. Ota niistä niskalenkki ja syö nuoret versot ennen kuin ne valtaavat pihan. Vuohenputki on satoisa villivihannes, mutta sen poimijan täytyy olla tarkkana, koska putkikasveissa on myös myrkyllisiä lajeja. VILLIRUOKA Kevään vihertyessä rikkaruohot kasvavat kilpaa puutarhan istutusten kanssa
Sekoita tuorejuuston joukkoon, lisää hieman suolaa ja tarjoa vaalean leivän kanssa. Perunamunakas on helppo ja nopea arkiruoka, joka saa lisää makua ja ravintoarvoja villivihanneksista. Lisää perunaja purjopalat ja kasvisliemikuutio. hautua vielä muutaman minuutin ajan. Anna kiehua muutaman minuutin ajan. Lisää keiton sekaan vuohenputken lehdet. Kiehauta kattilassa noin litra vettä. Peruna-villiyrtti munakas (4 PIKKUANNOSTA TAI 2 PÄÄRUOKA-ANNOSTA) • noin puoli litraa litulaukan ja vuohenputken nuoria lehtiä • 3 suurehkoa keitettyä perunaa • 4 kananmunaa • maun mukaan suolaa, mustapippuria ja chilitai paprikajauhetta Paistamiseen: • oliiviöljyä Huuhtele villivihannekset. Se on saanut nimensä hedelmästään, joka on pitkä, ohut litu. Vinkki! Eväsrasiaan pakattu jäähtynyt munakas sopii retkiruuaksi. 3 Litulaukka on kulttuurikasvi, joka viihtyy lehdoissa ja tammimetsissä ja joka on ihmisen mukana levinnyt lounaisrannikolta muihinkin vanhoihin asutuskeskuksiin. Vuohenputkikeitto (4 ANNOSTA) • noin 1 l nuoria vuohenputken lehtiä • 400 g jauhoisia perunoita • suuren purjon vaalea osa • 1 kasvisliemikuutio • 2 dl ruokakermaa tai vastaavaa kasvituotetta • suolaa maun mukaan Huuhtele vuohenputken lehdet ja nypi niistä halutessasi pois vahvimmat lehtiruodit. Soseuta keitto sauvasekoittimella sileäksi massaksi. Anna Luonnon valkosipulia 1 Litulaukka on ristikukkainen, kaksivuotinen ruohokasvi. Tarjoa munakas lämpimänä. Riko munat kulhoon ja sekoita rakenne rikki. Tarjoa keiton kanssa tuoretta leipää ja litulaukkalevitettä. Laukka-nimitys viittaa sipuleihin, ja kasvissa onkin selvä valkosipulimainen maku ja tuoksu. Huuhtele purjo ja suikaloi sen vaalea alaosa. Mausta lopuksi suolalla. Kuumenna oliiviöljy paistinpannulla. Anna munakkaan hautua miedolla lämmöllä mieluiten kannen alla, kunnes se on täysin hyytynyt. Kuori ja paloittele perunat. Lisää pannulle ensin perunanpalat ja paista, kunnes palat ovat saaneet hieman ruskehtavaa pintaa. 2 Litulaukasta hyödyn netään ruuaksi lehdet, jotka kuihtuvat pois pian kasvin kukittua. Litulaukkaa on aikoinaan kerätty myös lääkekasviksi. Anna kiehua hiljaa kannen alla, kunnes perunat ovat pehmentyneet. Litulaukkalevite (5–6 ANNOSTA) • kourallinen tuoreita litulaukan lehtiä • 100 g maustamatonta tuorejuustoa • ripaus suolaa Huuhtele litulaukan lehdet. Kuori ja paloittele perunat. Lisää ruokakerma, sekoita ja maista. Jos keitto tuntuu liian paksulta, lisää vettä ja kiehauta vielä. Lisää villivihannekset ja paista vielä pari minuuttia seosta käännellen. 59 Aarre 4/2023 HYVINVOINTI. Revi niitä pienemmiksi paloiksi ja rutista kasaan tai hienonna morttelissa, jotta maku irtoaa. Kaada kananmunaseos tasaisesti paistoksen päälle. Lisää massaan haluamasi mausteet
Ja mikäli Suomesta verottomasti saatuja metsätuloja ei veroteta myöskään ulkomailla tai niitä verotetaan siellä vain kevyesti, verotus voi luoda ulkomaisille toimijoille kilpailuetua täkäläisillä metsäkiinteistömarkkinoilla”, Viitala toteaa. Erikoissijoitusrahastoista pääosa on rekisteröity Suomeen, HYVÄT NEUVOT Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvitus AINO SAARIKIVI kun taas pääomasijoitusrahastoista suurempi osa on rekisteröity ulkomaille. Suomessa toimii tällä hetkellä noin parikymmentä erilaista metsärahastoa ja ulkomaista sijoittajatahoa. Viitala on yksi metsärahastojen ja ulkomaisten metsäsijoittajien toimintaa selvittäneen tutkimuksen kirjoittajista. Kansainvälisen verotuksen perusperiaate on se, että kiinteistötulojen verotusoikeus on lähtökohtaisesti kiinteistön sijaintivaltiolla, Esa-Jussi Viitala muistuttaa. Tällä hetkellä ne omistavat noin 560 000 hehtaaria metsää. Tämä koskee tilanteita, joissa metsärahastolla on ulkomaisia osuudenomistajia tai joissa Suomessa veronalaista metsätuloa siirretään rahastokonsernien sisällä ulkomaille vähennyskelpoisten korkomenojen muodossa. ”Metsätulojen kohdalla tästä käytännöstä poiketaan Suomen omien päätösten takia. Se sallii tiettyjä verosuunnittelun keinoja, joita ei ehkä kannattaisi sallia, ei ainakaan nykyisessä laajuudessa”, arvioi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Esa-Jussi Viitala. M etsärahastoja ja niiden ulkomaisia sijoittajia hyödyttävät veropohjan aukot tulisi tukkia, arvioivat metsärahastoihin perehtyneet asiantuntijat. Puhtaasti kotimaisissa tilanteissa metsärahaston kautta sijoittaminen ei yleensä synnytä verotuksellista etua, mutta ulkomaisten sijoittajien metsätulot voivat jäädä Suomessa kokonaan verottamatta. Samaan aikaan uutena ilmiönä vaikutti pitkään kestänyt Rahastot omistavat Suomessa noin 560 000 hehtaaria metsää. RAHASTOT KILPAILEVAT METSÄ TILOISTA Ulkomaiset metsärahastot ja sijoittajat omistavat Suomessa metsää noin miljardin euron edestä, mutta niiden metsätulot saattavat jäädä Suomessa kokonaan verottamatta. Lukijan toive juttu 60 Aarre 4/2023 OMA TALOUS. Rahastot kykenivät hankkimaan kerralla suuria tilakokonaisuuksia, mikä loi pohjan rahastomuotoiselle metsäsijoittamiselle”, kertoo Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Olli Korhonen, joka on perehtynyt metsärahastoihin. Hän on sitä mieltä, että Suomen tulisi pitää kiinni verotusvallastaan nykyistä paremmin. ”Metsärahastojen omistusten laajentumisen takana oli UPM:n päätös myydä laajoja metsätilakokonaisuuksiaan. Puhtaasti kotimaisissa tilanteissa sekä rahasto että sijoittajat ovat suomalaisia. Tämäntyyppiset järjestelyt ovat asiantuntijoiden mukaan hyvin yleisiä. ”Suomi on turhan antelias” Suomella ei aina ole mahdollisuutta verottaa metsästä saatuja tuloja ja luovutusvoittoja. Metsärahastot voidaan jakaa piensijoittajillekin suunnattuihin erikoissijoitusrahastoihin ja institutionaalisten sijoittajien pääomasijoitusrahastoihin. Rahastot hamuavat metsiä Metsärahastojen ja ulkomaisten sijoittajien metsänomistus on kymmenen viime vuoden aikana lisääntynyt Suomessa nopeasti. ”Suomen verojärjestelmä on ulkomaisille metsäsijoittajille turhan antelias
Metsä tilakauppojen pintaalalla mitattuna rahastojen osuus on selvästi suurempi kuin lukumäärillä mitattuna. Mitä rajoitetummalle sijoittaja joukolle rahasto on tarkoitettu, sitä vähemmän niiden toimin nasta metsänomistajana on saatavilla julkista tietoa”, Olli Korhonen kertoo. LÄHDE Esa-Jussi Viitala, Sonja Finér, Saara Hietanen, Olli Korhonen, Pekka Nykänen, Matti Urpilainen ja Matti Valonen: Metsärahastot. Vuonna 2015 rahastojen osuus metsä tilakauppojen pintaalasta oli 15 prosenttia, mutta vuonna 2021 se oli noussut jo 40 pro senttiin. Pintaalaltaan suuri omistus voi johtaa keskimääräis tä laajempiin käsittelykuvioihin, kuten isoihin aukkohakkuisiin. Ja loppujen lopuksi myös ra hastoja ohjaavat Suomen metsä lain ja metsäsertifikaattien vaa timukset aivan kuten yksityistä metsänomistajaakin. ”Joku voisi sanoa, ettei osuus ole vielä suuri, mutta omistus on kasvanut hyvin nopeasti. Euroissa mitattuna rahastojen metsäomaisuuden arvo on noin kaksi miljardia. Vastaavaa muutosta Suomen metsien omistajuussuhteissa ei olla nähty ainakaan puoleen vuosisataan”, Viitala sanoo. Samalla yksityisten osuus ostajista on laskenut suunnil leen samassa suhteessa”, Olli Korhonen sanoo. Useat metsärahastot ovat ilmoittaneet, että ne pyrkivät toiminnallaan sekä hillitsemään ilmastonmuutosta että edistä mään siihen sopeutumista. Vuonna 2021 rahastot olivat ensimmäisen kerran kauppa summalla mitattuna metsätilo jen suurin ostajaryhmä. Yksityiseen metsänomis tajaan verrattuna rahastot ovat keskimääräistä tuottohakuisem pia, joten puuntuotanto on niille tärkeää. ”Rahastot haluavat profiloi tua kestäviksi toimijoiksi, ja ne ovatkin olleet taksonomian omaksumisessa edelläkävijöi Nopeita muutoksia Rahastot ovat pyrkineet ostamaan ensi sijassa suuria metsätilakokonaisuuksia. Samana ajanjaksona yksityisten osta jien osuus laski 76 prosentista 43 prosenttiin. Vuon na 2021 rahastot ja yhtiöt ostivat jo yli puolet markkinoille tulleesta metsäalasta. alhainen korkotaso, joka lisäsi kiinnostusta sijoittaa metsära hastojen kaltaisiin vaihtoehtoi siin sijoituskohteisiin. Toisaalta suurempien resurs sien ansiosta rahastot kykenevät satsaamaan metsänhoitoon yksityistä metsänomistajaa enemmän, jos ne näkevät sen parantavan pääoman tuottoa. Tämän seurauksena rahastot ryhtyivät kohdistamaan ostojaan entistä pienempiin metsäkiinteistöihin. Rahastot itse jakavat tätä tietoa hyvin niukasti. EUtaksonomia on kestävän rahoituksen asetus, jossa mää ritellään kriteerit, joiden avulla kestäviksi katsottavat rahoitus ja investointikohteet voidaan tunnistaa. Myös yhtiöiden osuus on noussut. Tummanvihreitä sijoitusmetsiä PEFCsertifikaatin lisäksi mo ni metsärahasto on pyrkinyt saamaan metsäomaisuudelleen ekologisilta vaatimuksiltaan tiukemman FSCsertifikaatin. Metsärahastojen ripeä esiin marssi on saanut monet kysy mään, millaisia metsänomistajia rahastot ovat ja eroaako niiden toiminta keskimääräisestä yksi tyismetsänomistajasta. Sittemmin UPM:n metsätila myynnit päättyivät, mutta metsärahastoihin virtasi yhä sijoitettavaa rahaa. Samana vuonna rahastojen osuus metsätilakauppojen kauppasummasta nousi jo hieman suurem maksi kuin yksityisten ostajien, mitä voidaan pitää aivan uutena tilanteena Suomessa. Jotakin voi päätellä rahastojen olemuksen ja omistuksen perus teella. Tällä hetkellä rahastojen ja ul komaisten sijoittajien hallussa on noin neljä prosenttia Suo men yksityisestä metsäalasta. ”Viime vuosikymmenen lop pupuolella rahastot alkoivat ostaa myös pienempiä metsä kiinteistöjä aiempaa aktiivisem min. Oikeudelliset rakenteet, verotusasema ja toiminta Suomessa (Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 99/2022, Luke) 61 Aarre 4/2023 OMA TALOUS. Lähes puolet omaisuudesta on ulkomaisten rahastojen ja sijoit tajien hallussa. ”Tiedot rahastojen omistuk sista ja niiden metsänhoidosta ovat monilta osin epävarmoja. Lisäksi osa kotimaisista erikois sijoitusrahastoista ilmoittaa olevansa EU:n kestävän rahoi tuksen parhaan luokituksen mukaisia eli niin sanottuja tum manvihreitä rahoitustuotteita. Millaisia metsänomistajia. Nykyään metsärahastot kilpai levat yksityisten metsänomista jien kanssa jopa vain muutaman kymmenen hehtaarin kokoisista metsäkiinteistöistä
Vuonna 2021 rahastot ostivat eniten metsää Kainuun, Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen maakunnissa. ”Kiinnostus tuulivoimaa kohtaan on rahastojen parissa erittäin suurta, ja ainakin tä Suomen metsätaloudessa. Oikeudelliset rakenteet, verotusasema ja toiminta Suomessa (Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 99/2022, Luke) 62 Aarre 4/2023 OMA TALOUS. Seuraavaksi etsitään maa-alueita aurinkopaneeleille”, Viitala sanoo. Mutta ne voivat myös käsitellä metsiään intensiivisellä tavalla”, Esa-Jussi Viitala sanoo. ”Sijoituspäätökset ovat monen tekijän summa, mutta kun korot nousevat yli metsän keskimääräisen tuoton, se vaikuttaa kielteisesti metsän houkuttelevuuteen rahastosijoittajien silmissä”, Olli Korhonen sanoo. Tällaista tutkimustietoa ei ole.” Metsärahastojen oma raportointi on Viitalan mukaan niukkaa, eikä sen perusteella voi päätellä esimerkiksi sitä, millaisin toimin rahastot ovat saavuttaneet taksonomian kriteerit. Metsärahastojen harjoittamaa metsänkäsittelyä ja maankäyttöä sekä näiden puumarkkinaja ympäristövaikutuksia tulisi Viitalan mukaan selvittää riippumattomalla tutkimuksella. Tuottoa tuulesta ja auringosta Metsätilojen hintakehitys on ollut vuosikymmenen ajan nouseva. Korkotason nousu vähentänee myös kiinnostusta sijoittaa vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin, kuten metsärahastoihin, vaikka ne yhä tarjoavat hajautushyötyjä. Finsilva Oyj:n omistusmuutoksen (alkuvuonna 2022 Metsäliitto Osuuskunta ja MTK ry myivät lähes kolmasosan yhtiöstä Dasos Kestävä Metsä ja Puu III -erikoissijoitus rahastolle) myötä kotimaiset rahastot ovat olleet aktiivisia metsän hankinnoissaan myös Pirkan maalla ja Keski-Suomessa. ”Yksityisellä metsänomistajalla voi olla samanaikaisesti useita metsänkäyttöä ohjaavia tavoitteita, mutta rahastojen tarkoitus on yleensä saada mahdollisimman korkeaa tuottoa sijoitetulle pääomalle.” ”Jos esimerkiksi aurinkovoima, suojelu tai hiilensidonta osoittautuvat tuottavaksi maanja metsänkäytöksi, rahastot varmasti ovat tällaisessa toiminnassa eturintamassa.” Rahastojen tavoitteena on saada mahdollisimman korkeaa tuottoa sijoitetulle pääomalle. LÄHDE Esa-Jussi Viitala, Sonja Finér, Saara Hietanen, Olli Korhonen, Pekka Nykänen, Matti Urpilainen ja Matti Valonen: Metsärahastot. Hänen mukaansa on oleellista ymmärtää, että rahastoille metsä on omaisuuserä, jota voidaan käyttää moneen tarkoitukseen, kunhan toiminta on tuottavaa. Eniten omistuksia Itäja Pohjois-Suomessa Kotimaisten sijoitusrahastojen metsän omistus painottuu Kainuun, PohjoisPohjanmaan, Lapin, Pohjois-Karjalan ja PohjoisSavon maakuntiin. Kun metsämaan hinta kohoaa, rahastojen on entistä vaikeampaa saavuttaa riittävä tuotto omistuksilleen. HYVÄT NEUVOT liskorot kääntyivät nousuun ja ovat jo nousseet metsän keskimääräisen 3–4 prosentin tuoton tuntumaan. ”Kun rahastojen omistaman metsämaan pinta-ala kasvaa, kysymys niiden harjoittamasta metsienkäytöstä on relevantti. Viime vuonna sekä lyhyiden että pitkien korkojen nimelsuurimmat niistä ovat tarkkaan kartoittaneet omista metsistään tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet. Viime vuosina (2019–2021) niiden tekemät kaupat ovat lisääntyneet eniten Lapissa. Haastavassa sijoitusympäristössä rahastot voivat hakea tuottoa myös perinteisen metsätalouden ulkopuolelta
Onnittelemme Ristikon 2/2023 voittajia: Rauni Haverinen, Tyrnävä Pertti Ryynänen, Nurmes Pertti Toppinen, Iisalmi Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 28.5.2023 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 4, PL 440, 00101 Helsinki. 020 413 2277 (ark. Ristikon 2/2023 ratkaisu: Avainsana: RUISSATO Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. RISTIKKO 4/2023 Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBANmuodossa Muista antaa nämä tiedot! Osall istu ja voita ! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. 8–16). Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. 63 Aarre 4/2023 VAKIOT. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. Ristikon 4/2023 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 6/2023. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa
Aarre tarjoaa lukuelämyksiä metsänomistajille, tuleville metsänomistajille sekä kaikille metsästä kiinnostuneille. Metsään!-esitteessä kerrotaan, mitä koirien maastoharjoituksissa tapahtuu ja miksi lupien saaminen harjoitteluja koemaastoille on tärkeää. Esite: Antamalla pelastuskoirille harjoitteluluvan omistamallasi maa-alueella mahdollistat pelastuskoirien kouluttamisen tärkeään tehtäväänsä. I puh. www.tuomontupa.fi KYSYNTÄ ALKANUT Lisätietoja: www.luonnonperintosaatio.fi Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 MobilePay-numero: 77220 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – Ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. 0400 679 468 – Viilausasento seisaaltaan – Helppo viilata myös alhaalta päin – Todella terävät hampaat Tässä on hyvä paikka sinunkin ilmoituk sellesi! Tilaa heti 044 500 5404 aarrelehti.fi/lahjatilaus Tilaa Aarre lahjaksi ystävälle! Aarteen tilaus on lahja, josta on saajalleen iloa ja hyötyä. Sopivasta kauppa heti. 64 Aarre 4/2023 VAKIOT. PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Luotettavaa välitystä ja arviointia yli 30v. 013 411 180 Pienkoneiden ja polkupyörien myynti, ammattitaitoista huoltoa jo yli 40 v. Tervetuloa meille! Viilaustuki (UUTUUS) ja www.raite.. koti M etsä Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 on monelle PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 Olkontie 6, 82500 Kitee p. Vihdintie 4, 00350 Helsinki p.09–2418 498. 044 500 5404, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 044 500 5404 KEVÄT TULOILLAAN! OMAKOTITALOT, LOMAHUVILAT, RANTAMÖKIT, MAATILOJEN PIHAPIIRIT JA METSÄTILAT
S U S A NN A U U SIT AL O V E S A-M AT TI V ÄÄ R Ä ENSI NUMEROSSA MARIA MIKLAS Metsäyhtymä tarvitsee kaikkien työpanosta Nikkaroi helppo kukkapakki Metsänomistajan vakuutusturva Kokeilussa akkuruohonleikkurit Lisäkasvua lannoituksella Vihreitä makuja arkeen ja juhlaan Heikki Soveri Hollolasta hoitaa perheensä metsäyhtymän metsiä kuuden maakunnan alueella. TÄLLÄ PALVELU KORTILLA VOIT • tilata Aarrelehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi Tilaa Aarre! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. 6. Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Valkovuokon. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. LAHJATILAUKSEN SAAJA / UUDET OSOITETIETONI Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Tilaustunnus AAV0024 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta Aarre 4/2023. Peippo ja pajulintu. Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. Ei. 2023 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. 5. 4. 3. AARREVISAN VASTAUKSET 1. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. Sen keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Luken arvion mukaan karhuja on noin 1700–1900 yksilöä. 2. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 e paperilaskulisä. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun. Männystä. Suosittelemme maksutonta e-laskua. AARTEEN TILAUSLOMAKE Tilaan kestotilauksena Aarrelehden itselleni lahjaksi alkaen seuraavasta numerosta __ / __ / 20___ 6 kk 69 e 12 kk 138 e Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen __ / __ / 20___ ajaksi __ / __ / 20___ – __ / __ / 20___ TILAUKSEN MAKSAJA / VANHAT OSOITETIETONI Asiakasnumero Etu ja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Haluan saada Viestimedialta uutisia ja etuja sähköpostilla tekstiviestillä. Salvos on hirsirakennuksen nurkkaliitos. Seuraava Aarre ilmestyy 29.5.2023 PALVELUKORTTI A a rr e m a k s a a p o st i m a k s u n Vie sti m ed ia Oy A sia ka sp alv elu Tu nn us 50 02 59 6 In fo A 2 00 00 3 VA ST AU S LÄ H ET YS TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 69 e • laskutusjakso 12 kk 138 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä
Nature-lehdessä julkaistun, Riikka Purran puoluejohtajien ilmastoaiheisessa vaalipaneelissa esille nostaman tutkimuksen mukaan kaasuvirtojen mittaustornit ovat sitä paitsi aliarvioineet maaperän hiilinielujen kokoa. Y hdysvaltain ilmailuja avaruushallintovirasto Nasan satelliitilla tekemien mittauksien mukaan Suomen metsät olisivat edelleen suuri hiilinielu. Suomesta on viety tyypillisesti noin kahdeksan miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia vuodessa. Uudet mittaustulokset ovat silti parasta tietoa, mikä meillä asiasta tällä hetkellä on. Henriikka Vekurin ja kumppanien tutkimuksen mukaan joka toisessa aineistossa vuosittain maan alle hehtaaria kohden katoavan hiilen määrä oli laskettu 300–400 kiloa liian pieneksi. SATELLIITTI ON TOTTA KAI ottanut huomioon Suomen luonnontilaisten soiden ilmakehästä vuosittain imemät noin 1,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Virhemarginaaleistaan huolimatta mitatut tulokset ovat paljon kovempaa hiilinieluja ja -varastoja koskevaa evidenssiä kuin EU:n poliittiset päätökset tai tietokone mallien tuottamat arvaukset. Puunjuurien, kantojen, humuksen sekä maaperässä syntyvän hiilihapon, karbonaattien ja bikarbonaattien muodostamia hiilinieluja on vaikea seurata, koska metsissä ei ole mahdollista ottaa kairausnäytteitä. RISTO ISOMÄKI Luotettavinta tietoa metsiemme hiilinielusta ISOMÄKI Pohjoisten metsien maaperä voi olla oletettua suurempi hiilinielu. Niitä ei alun perin ole tarkoitettu hiilinielujen arviointiin eikä niitä pitäisi siihen käyttää, koska ne eivät kerro mitään siitä, mitä maanpinnan alla tapahtuu. Toisaalta Nasan muita maita ja alueita koskevat arviot tuntuvat oikeaan osuvilta. Venäjän peltojen kasvaminen umpeen on värjännyt itäisen naapurimme hiilinielukartassa syvänvihreäksi. AINOA LUOTETTAVA TAPA arvioida Suomen metsien hiilivarastojen kehitystä ovat nousevia ja laskevia kaasuvirtoja mittaavat laitteistot. Melkein kaikki tuontipuu on joko keitetty selluksi tai poltettu. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. 66 Aarre 4/2023 VAKIOT. Suomen omat arviot perustuvat linjalaskentoihin. Niillä tehdyt pistemäiset mittaukset ovat jo pitkään viitanneet siihen, että pohjoisten metsien maaperä voisi olla oletettua suurempi hiilinielu. Suomeen on Nasan mittauksien aikana myös tuotu vuosittain 11–15 miljoonaa kuutiota puuta. Tämä näkyy satelliittikuvissa ”ylimääräisenä” hiilidioksidipäästönä, jonka pitäisi olla suunnilleen yhtä suuri kuin paperin ja kartongin viennin aiheut tama ”puuttuva päästö”. Jos Nasan mittaustulokset pitävät paikkansa, Suomen metsät imevät vuosittain ilmasta 45–55 miljoonaa tonnia hiilidioksidia – tai vielä enemmän, jos myös epäonnistuneet soiden ojitukset vapauttavat ilmakehään paljon hiiltä. Nasan keräämän datan mukaan metsämme poistaisivat ilmakehästä enemmän hiilidioksidia kuin sitä vapautuu eri syistä ilmaan Suomen alueella. Mutta se on huomioinut myös metsiksi ojitettujen soiden päästöt, joiden koosta meillä ei ole luotettavaa arviota. Tämä Naturen tutkimustulos sopii suhteellisen hyvin yhteen Nasan satelliittimittauksien kanssa. Kyseessä ei varmaankaan ole lopullinen totuus. Julkisuudessa on aivan oikein todettu, että Suomesta viedyn paperin ja kartongin polttaminen muualla maailmassa ei näy satelliitin tekemissä mittauksissa hiilidioksidipäästönä. Kaira pysähtyy aina ensimmäiseen kiveen tai juureen. Jos se kaikki olisi jossakin vaiheessa käyttämisensä jälkeen poltettu, tästä olisivat vuosittain aiheutuneet vajaan 15 miljoonan tonnin suuruiset hiilidioksidipäästöt. Todellinen luku on jonkin verran pienempi, sillä osa Suomen tuottamasta paperista ja kartongista on varastoitunut hiilenä kirjoihin tai kaatopaikkojen ilmattomaan tilaan. MARIA MIKLA S Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. TÄMÄ ALKAA JO TUNTUA epäilyttävän isolta luvulta, ja pitää kysyä, miten tarkka Nasan satelliittien kalibrointi on. Niiden mukaan Argentiinan Gran Chaco on muuttunut hiilinieluksi ja Brasilian Amazoniasta on tullut iso hiilipäästöjen lähde. Lisäksi satelliitti on ottanut huomioon metsäkadosta aiheutuvat hiilipäästöt (2–4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa), polttopuun käytön, sellunkeiton, fossiilisista polttoaineista ilmaan vapautuvan hiilidioksidin (35–40 miljoonaa tonnia) sekä kivennäismailla sijaitsevien peltojen (2–3 miljoonaa tonnia) ja turvepeltojen päästöt (nykyarvion mukaan 6–6,5 miljoonaa tonnia)
• Tee tai teetä taimikonhoito, jossa puun kasvua haittaava vesakko raivataan. 029 432 409 | asiakastuki@metsakeskus.fi. Metsään.fi-palvelussa löydät metsäsi hoitokohteet, työlle tekijöitä ja haet tukea taimikonhoitoon. • Poista taimia haittaava heinäkasvillisuus: polje, raivaa veitsellä tai vesurilla. Metsään.fi Suunnittele, asioi, löydä työlle tekijä. Asiakastuki apunasi: p. Kirjaudu osoitteessa metsakeskus.fi. • Vältä taimikonhoidossa liikaa siistimistä, anna sekametsälle mahdollisuus. Taimikostasi kehittyy nopeammin hiiltä sitova uusi metsä, joka kestää tuhoja paremmin ja tuottaa myös enemmän tuloja. Alku usein hankalaa – myös puuntaimella! • Älä jätä taimia oman onnensa nojaan, ensimmäiset vuodet ratkaisevat
9 290 € Pitkä malli alk. OSTAESSASI CFORCE 625 2023 -MÖNKIJÄN SAAT TUULILASIN, ETUKORIN JA TAKALAATIKON KAUPAN PÄÄLLE! (ARVO 660 EUROA) CFORCE 625 2023 Lyhyt malli alk. CFORCE 625 2023 -mönkijästä on saatavilla lyhyt ja pitkä malli, molemmat rekisteröitävissä kahdelle hlölle / T3B. 9 590 €. Lähimmän CFMOTO-jälleenmyyjäsi löydät osoitteesta cfmoto.fi. Event supplier 2023 CFMOTO ON EUROOPAN MYYDYIN MÖNKIJÄMERKKI, SUOMESSA NRO 2 Kampanja koskee CFMOTO CFORCE 625 vuosimallia 2023 ja on voimassa 31.5.2023 saakka