48 Taimet maahan kotimaisin voimin s. s. 60 AR-20240429-509027-_5999233.indd 1 AR-20240429-509027-_5999233.indd 1 16.4.2024 7.44.54 16.4.2024 7.44.54. 10 RAIVAUSSAHAT Echon järeä uutuusraivuri kokeilussa s. 24 14,40 € 4 | 2024 aarrelehti.fi Uittomiehen muistoja s. Puutarhan tunnelma kiinnostaa minua enemmän kuin kasvien määrä. 32 Linturetki lähiluontoon Mika Asikainen tarkkailee siivekkäitä pihallaan ja mökillään Kymenlaaksossa, s. 42 metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous hyvät neuvot Yhteismetsän verokiemurat s
AH 30 S Paino 225 kg max katkaisu 300 mm Country 720 Pro Country 850Pro Ulottuvuus 7,2 / 8,5 m Vaunu 110 D / 130 D Renkaat 500/50-17 / 550/45-22.5 Countryllä takuu 3 vuotta Arbos 2040 traktori Etukuormaajalla Olen Kuusamossa K-Rauta Korpela 17.5.2024 KATSO K437 HAKKUUVIDEO NETTIKONEESTA AR-20240429-509028-_6000072.indd 2 AR-20240429-509028-_6000072.indd 2 16.4.2024 14.03.51 16.4.2024 14.03.51. Kysy niin teen tarjouksen. Myös muita malleja ja myytävänä nosturi tai vaunu. K437 Leveys 1.9 m, paino 3,5 t nosturin ulottuvuus 5.5 m. Vaunu 90 S leveys 2,2 m. Tukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI +358 500 373 420 www.metsa-saamanen.fi Country 700 Pro Kuormainpaketti U lottuvuus 7 m, nostaa 3,5 m 1120 kg. Country 550 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5,5 m nostaa 3,5 m 618 kg. Nyt tarjous 150 km rahtivapaasti. Vaunu 30 S leveys 1.6 m renkaat 300/65-12. Country 500 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5 m nostaa 3.5 m 550 kg. UUDET MALLIT K325 Leveys 1.6 m, paino 2.6 t nosturin ulottuvuus 5 m. Vaunu 70 S leveys 2 m renkaat 400/60-15.5
Metsäpalveluyritysten eteisessä ei ole jonoksi asti riuskoja ulkoilma ihmisiä, jotka tahtovat kausityöhön istuttamaan ja raivaamaan. Metsäalan valvonnassa on tullut vastaan tilanteita, joissa työsuhde oli naamioitu yrittäjätyöksi tai niin sanotuksi kevytyrittäjyydeksi. MARIA MIKLAS Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi Metsissä on pidettävä huolta ulkomailta tulleiden oikeuksista PÄÄKIRJOITUS T avalliselle kansalaiselle on kova paikka, jos hän tahtomattaan huomaa tukevansa ihmiskauppaa. Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Kyse on varsinkin Thaimaasta tulleista poimijoista. 1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta. KOSKA METSÄALA monien muiden toimialojen tavoin kärsii työvoimapulasta varsinkin syrjäisillä eli metsäisimmillä seuduilla, asian ratkaiseminen on hankalaa. Ulkomaista työvoimaa käyttävien yritysten vähimmäispalkkaukseen ja enimmäistyöaikojen noudattamiseen liittyviä puutteita on havaittu rakennusja palvelu aloilla, esimerkiksi Lapin-matkailun kausityövoiman osalta. Ensimmäiset oikeuskäsittelyt kotimaisia marjaalan yrityksiä vastaan alkavat toukokuussa. Metsämarjojen poimimiseen liittyvästä ihmiskaupasta on ollut epäilyjä jo pitkään. Yhä harvempi metsänomistaja tekee metsätöitä itse. Metsäkoneiden ohjaamoon on toistaiseksi saatu kotimaista työvoimaa, vaikka siinäkin on haasteita. Ikävä kyllä sama ilmiö on valumassa myös metsätyöhön. 3 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509029-_5999234.indd 3 AR-20240429-509029-_5999234.indd 3 16.4.2024 7.44.44 16.4.2024 7.44.44. Omistajat ovat ikääntyneitä, välimatkat metsätilalle pitkiä. Aluehallintoviraston havaintojen mukaan metsämarjanpoimijoiden oikeuksia koskevan marjalain noudattamisessa oli edelleen vuonna 2023 huomattavia puutteita. Orjia ei Suomen metsiin kaivata. Valitettavasti se on ollut mahdollista Suomessakin esimerkiksi muutamissa pääkaupunkiseudun etnisissä ravintoloissa, joissa on teetetty käytännössä orjatyötä. Metsätyön ihmiskauppaepäilyiltä ei saa kukaan sulkea silmiään. Ahkerat, halpuutetut ulkomaiset työntekijät ovat olleet houkutteleva vaihtoehto hoitamaan metsänhoitorästejä. Metsä yhtiöiden puukaupan yhteydessä tarjoa mat uudistamisja taimikonhoitopalvelut kasvattavat suosiotaan. Jos kuluttaja haluaa pakastimeensa varmasti reiluja metsämarjoja, hänen on parasta poimia ne itse. Nyt olemme tilanteessa, jossa on epäselvää, ketkä poimivat tulevana kesänä mustikat ja puolukat kotimaisille marjanjalostajille. Ilmiö on valumassa myös metsä työhön. Joskus työsuhde oli muutettu työntekijän ymmärtämättä toimeksiantosuhteeksi, jonka ehdot kuitenkin vastaavat työsopimuksen ehtoja, kertoo avin valvonta raportti
Keruukausi alkaa jo varhain keväällä ja jatkuu pitkälle syksyyn! KEVÄÄN SUOSIKKIKIRJA MYYNNISSÄ! Villiyrtit ja luonnon marjat kirja on myyn nissä osoitteess a booky.fi ja tarjoushin taan Maalaisten talon aulassa (Simon katu 6, Helsinki, arkisin klo 8–16). ”Kun kerää marjansa itse, tietää syövänsä eettisesti kestävää ja terveellistä lähiruokaa.” Tilaa omasi booky.fi tai osta Maalaisten talon aulasta tarjous hintaan! AR-20240429-509031-_5999232.indd 5 AR-20240429-509031-_5999232.indd 5 16.4.2024 7.45.17 16.4.2024 7.45.17. Upeasti kuvitettu kirja sisältää yrttien ja marjojen käyttövinkkejä eri tarkoituksiin sekä inspiroivia ruokaohjeita. TARJOUS 29, 90 € Osta Villiyrtit ja luonnonmarjat itsellesi tai lahjaksi ja kerää Suomen luonnon aarteet talteen! V illiyrtit ja luonnonmarjat -kirja opettaa tunnistamaan, keräämään, säilömään ja käyttämään Suomen luonnon arvokkaita villivihanneksia ja marjoja
30 ”SUVAITSEVUUTTA METSÄKESKUSTELUUN” Päättäjien Metsäakatemian johtaja Eveliina Pokela pitää tärkeänä monipuolista ja avointa metsäkeskustelua. 10 LINTURETKELLÄ LÄHILUONNOSSA Mika Asikainen pitää lintujen havainnoimisesta, sillä mitä vain voi lentää vastaan. 15 TUKKIPUUN LAATU KRITEERIT OVAT JÄREYS, SUORUUS JA TERVEYS Rakennuspuun laatu ei ole heikentynyt mutta puun valikointi sen sijaan on, kirjoittaa Petri Kortejärvi. Esiin tuli yllätyksiäkin. 18 MATRIARKAN METSÄT Kaarina RinnankoskiPalomäen suvun metsät ovat olleet 50-luvulta lähtien pitkälti naisten hallinnassa. Metsäpalvelut Kiiskisen istutusporukka polkee maahan kuusen taimia savolaisella hakkuuaukealla. Aarre kokeilu 4 2024 lukuvinkki! 24 32 42 Metsäpalveluyrittäjä Jyrki Villman käytti Aarteen pitkässä kokeilussa Echon järeää CLS 520ESP -raivaussahaa. 24 JÄREÄ METSÄRAIVURI Echon uutuusraivurin valtteja ovat varma käynnistyminen ja moottorin luotettavuus. 22 LAKOT VÄHENSIVÄT PUUN KYSYNTÄÄ Poliittiset lakot hiljensivät puukauppaa, mutta hinnat jatkoivat nousuaan. 32 KOTIMAISIN VOIMIN Kun ammattilaiset hoitavat metsän uudistamisen, työ sujuu ripeästi ja laadukkaasti metsänhoito-ohjeiden mukaan. OLLI LEHDON KOKOELMA RISTO JUSSILA MARKKU PULKKINEN KANNEN KUVA JOHANNES WIEHN METSÄ 3 METSISSÄ ON PIDETTÄVÄ HUOLTA ULKOMAILTA TULLEIDEN OIKEUKSISTA 8 METSÄ NYT Marttojen metsävuosi ja muita metsäalan uutisia. SISÄLTÖ 6 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509032-_5999257.indd 6 AR-20240429-509032-_5999257.indd 6 16.4.2024 7.48.25 16.4.2024 7.48.25. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Kuukauden luontokuvassa rantakäärme ja kyy ja metsänimisissä Teemu Teeri. Olli Lehtoa ei nuorena koulu kiinnostanut, vaan veri veti uittohommiin isän ja isänisän jalanjäljissä
LUONTO 56 KEVÄTYÖN KULKIJA Heikki Willamo pohtii, mitä mäyrä kokee ja tuntee kulkiessaan polkujaan. 40 TÖISSÄ JA VAPAALLA Aarteen lukijat kuvaavat kirjoituksissaan, kuinka tavallisestakin metsäreissusta saattaa tulla unohtumaton elämys. AI NO SA AR IK IV I VESA-MATTI VÄÄRÄ 38 7 KYSYMYSTÄ METSÄ TAIMIEN TUOTANNOSTA Rahkasammal saattaa tulevaisuudessa korvata paakkutaimien tuotannossa käytetyn kasvuturpeen. PUU 48 YHDEN MIEHEN UNELMA Arboretum Frickin isäntä Erkki Frick valitsee puutarhansa kasvit vaistoaan kuunnellen. JUURET 42 UITTOJÄTKÄN SAAPPAISSA Olli Lehto työskenteli nuoruudessaan uittotyömailla ja kiertää nyt kertomassa tukkilaisperinteestä. Luo tunnus! MUISTA ARKISTO Osoitteesta aarrelehti.fi/nakoislehti löydät jo yli neljän vuoden Aarteet näköis lehtinä. OMA TALOUS 60 YHTEISMETSÄN VEROKIEMURAT Yhteismetsän verotus on alhaisempaa kuin yksityishenkilön metsäverotus. Luo käyttäjätunnus osoitteessa viestimedia.fi/aktivointi ja pääset uppoutumaan lehti arkistomme aarre arkkuun. Aarteen lukija muistelee erikoista kohtaamistaan kyyn kanssa. 7 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509032-_5999257.indd 7 AR-20240429-509032-_5999257.indd 7 16.4.2024 7.48.28 16.4.2024 7.48.28. Tunnuksen luomiseen tarvitset vain takakannen osoite kentästä löytyvän asiakasnumerosi sekä postinumerosi. VAKIOT 55 LUKIJAKYSELY 63 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 PUUPOHJAISET HIILIKUIDUT VOISIVAT PELASTAA VALTAMERET KAIVOSTOIMINNALTA Uudet puuhun perustuvat materiaalit voisivat estää valtavien hiilimäärien vapautumisen ilmakehään, kirjoittaa Risto Isomäki. Aarteen kestotilaajana pääset lukemaan lehtiä sen jälkeen, kun olet luonut itsellesi käyttäjätunnuksen. 58 40 Keväiset, villiyrteillä höystetyt tahnat ovat helppoja ja nopeita valmistaa. HYVINVOINTI 58 HELPOT TAHNAT Nopeasti valmistettavat, villiyrteillä höystetyt tahnat sopivat vaikkapa voileipien päällysteeksi
MARIA MIKLAS METSÄ NYT Marttojen neuvonnasta ja kursseilta saa apua luonnontuotteiden, kuten villiyrttien, tunnistamiseen, keräämiseen ja käyttämiseen. ”Ennakointi on parasta varautumista, ja metsien ekologisesti kestävä käyttö on olennaista myös varautumisen ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta. ”Valinnassa otetaan huomioon muun muassa metsän ekologiset arvot ja sen koko. Osa tästä voitaisiin jalostaa käytettäväksi liimoissa, hartseissa tai akkujen ja paristojen komponentteina. Toinen esimerkki on saha tavaran jatkojalostus CLT:ksi ja viilu puuksi, joita voitaisiin käyt tää betonin sijasta kerrostalojen rungoissa. Uudenmaan lu kuihin vaikuttaa metsäteollisuu den pääkonttoreiden sekä hallin non ja tutkimuksen keskittymi nen pääkaupunkiseudulle. sekä kursseilla myös jokaisenoikeuksista ja vaikkapa kompostointiin ja maaperään liittyvistä asioista. Lähiluonnon saavutettavuus ja matala kynnys mennä luontopoluille, puistoihin ja metsikköihin oli tärkeää esimerkiksi yhteiskunnan poikkeusolojen aikana.” Teemavuosi painottaa metsien merkitystä erityisesti hyvinvoinnin, luonnontuotteiden, jokaisenoikeuksien ja luonnon kunnioittamisen näkökulmista. Miksi. Marttojen metsävuosi 8 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509035-_5999256.indd 8 AR-20240429-509035-_5999256.indd 8 16.4.2024 7.47.42 16.4.2024 7.47.42. Teksti ANNE SOININEN ja MARI IKONEN | Kuva VM-ARKISTO Lisäarvoa puusta Metsäbiotalouden tiede paneeli selvitti, miten met siemme tuottamaa arvonlisää voitaisiin nostaa hakkuumääriä lisäämättä. ”Monissa marttayhdistyksissä ja myös ammatillisessa neuvonnassamme luonnontuotteiden, kuten sienten, marjojen ja yrttien, tunnistaminen, kerääminen ja käyttö ovat aina olleet isossa roolissa”, kertoo Marttaliiton ympäristöja ilmastoasioiden asiantuntija Heidi Holmroos. ”Metsä on tärkeä henkilökohtaisen hyvinvoinnin, hiljentymisen ja mielenterveyden paikka, jolla on merkittäviä vaikutuksia kansanterveyden edistämisessä ja sairauksien vähentämisessä”, Marianne Heikkilä sanoo. Kotivaraa metsistä Luonnontuotteiden tunnistamisen lisäksi Martoilta kysellään neuvontapuhelimessa ja -chatissa Marttaliitossa metsät nähdään luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeinä ympäristöinä, joista saadaan myös ruokaa lautaselle ja virkistystä mielelle. Joskus kysytään myös laajemmin luonnonsuojelusta, ennallistamisesta tai hiilijalanjäljen mittaamisesta. Koko maassa metsäbio talouden tuotoksen eli tuotettu jen tuotteiden arvo on kasvanut 23 prosenttia vuosina 2012–22. Lisää euroja saataisiin myös hyödyntämällä entistä tehok kaammin metsätalouden sivu virtoja kuten ligniiniä. Metsäbiotalous on tär keää myös EteläSavossa, Kymen laaksossa ja PohjoisKarjalassa. Rahaa maakuntiin Metsäbiotalouden mer kitys aluetaloudessa vaihtelee maakunnittain suuresti. ”Haluamme, että metsät säilyisivät monimuotoisina ja tärkeinä ekosysteemeinä, jotka mahdollistavat virkistymisen, palautumisen, raikkaan ilman ja puhtaat vesivarannot vielä seuraaville sukupolville”, sanoo Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä. Osana juhlavuottaan Martat kerää yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa varoja Marttametsäksi nimettävän luonnonsuojelualueen hankintaan. Martat antaa neuvoja myös omavaraistalouteen ja pitkäkestoiseen varautumiseen yhteiskunnan poikkeusoloissa. Tämä edellyttää sitä, että puusta tuotetaan Suomessa nykyistä pidemmälle jalostettuja tuotteita, esimerkiksi markkina sellua jatkojalostettaisiin nano selluksi ja tekstiilikuiduksi. Massa ja paperiteollisuuden arvonlisä on edelleen selvästi suurin, mutta suhteellisesti sen osuus on pienentynyt. Tarkoituksena on hankkia alue, joka on saavutettavissa ja jonne pääsee vierailemaan”, Holmroos kertoo. Nämä ovat Marttaliiton toiminnan ydintä. Sen lisäksi, että metsästä voi kerätä paljon maukasta lautaselle, myös metsäluonnon hyvinvointija terveysvaikutukset ovat moninaiset. Uudellamaalla metsäbiotalous on euromääräisesti merkittävää, mutta sen merkitys aluetalou dessa on pieni. Arvon lisäys on kasvanut erityisesti puu tuoteteollisuudessa, jonka arvo on vuosina 2012–2022 kaksinker taistunut yli kahteen miljardiin euroon. T änä vuonna Marttaliitto juhlii 125-vuotispäiväänsä, ja juhlavuoden teemaksi järjestössä on nostettu suomalaiset metsät. ”Metsä on monelle suomalaiselle toinen koti, ja metsää halutaan vaalia kaikille avoimena ja virkistyskäytössä toimivana myös jatkossa. Sellun tuotannon yhteydessä syntyy noin neljä miljoonaa tonnia hyö dyntämiskelpoista ligniiniä, joka käytetään pääasiassa höyryn ja energian tuotantoon. Suurinta sen merkitys on EteläKarjalan ta loudelle. Metsäaluetta ei ole vielä valittu. Metsät tarjoavat mahdollisuuksia täydentää kotivaraa ja toisaalta suojelevat sään ääri-ilmiöiltä ja luonnonkatastrofeilta”, Holmroos sanoo. Tärkeää on lähiluonnon saavutettavuus
11,20 €/kk) 9 €/kk 30 AR-20240429-509034-_6000024.indd 9 AR-20240429-509034-_6000024.indd 9 16.4.2024 13.41.16 16.4.2024 13.41.16. Uutta metsää joka päivä Tarjous on voimassa 31.8.2024 asti ja koskee vain uusia tilauksia. MT Metsä tarjoaa päivittäisen lukupaketin sinun ja metsäsi tueksi, rikastettuna Aarre-lehden syvällisillä verkkojutuilla ja Koneviestin ajankohtaisilla metsäteemoilla viikoittain. Tietosuojalausekkeen, tilausehdot sekä asiakaspalvelun yhteystiedot löydät osoitteesta viestimedia.fi Tilaa MT Metsä osoitteesta MT.FI/etutilaus tai oheisella QR-koodilla MT Metsä Digi etuhintaan Aarteen tilaajalle! Kestotilauksen 1. MT Metsän löydät helposti osoitteesta MT.FI/metsa ja Maaseudun Tulevaisuuden mobiilisovelluksesta. MT Metsä on metsäomaisuutesi asiantuntija verkossa! Tutustu metsänomistajan ja luonnossa liikkujan tärkeimpiin uutisiin, analyyseihin ja artikkeleihin, jotka auttavat sinua arvioimaan metsäsi taloudellista arvoa ja edistämään sen hyvinvointia. jakso (norm
54 Perhe. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Sinipyrstöä etsimässä Juttuun liittyvällä videolla Mika Asikainen havaitsee lintuja ja löytää sulkia. Harrastuksesta tuli työ, kun Asikainen työskenteli jonkin aikaa BirdLife Suomen järjestö sihteerinä ja noin kymmenen vuotta sen toiminnanjohtajana. Lintujen tarkkailu, melonta, uiminen, yhdistystoiminta Lempilintu. 10 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509036-_5999273.indd 10 AR-20240429-509036-_5999273.indd 10 16.4.2024 7.56.34 16.4.2024 7.56.34. • Vuodari eli vuoden pinna Kalenterivuoden aikana Suomessa havaitut lintulajit. • Elis eli elämänpinna Elämän aikana Suomessa havaitut lintulajit. Ulkosaaristo Lintuharrastajan sanastoa • Bongari Jonkun muun löytämiä lintuja katsomaan lähtevä lintuharrastaja. On Koulutus. SPR KaakkoisSuomen piirin toiminnanjohtaja Tekeillä. • Kompata Kulkea maastossa etsimässä lintuja. Kuka. • Havis Nähty tai kuultu lintu sekä myös vihko, johon havainnot kirjataan. • Tiira Joko lintusuku tai BirdLife Suomen ylläpitämä tietokanta, jonne voi kirjata lintuhavaintonsa. • Staijata Seisoskella seuraamassa lintujen muuttoa. Kuikka Lempipaikka. • Pihapinna Omalla pihalla havaitut lintulajit. Ympäristötieteen maisteri Työ. HENKILÖ Mika Asikainen Ikä. Vapaa-ajan asunnon remontti Harrastukset
Kaukoputkella näkyi taas kerran kalasääski, joka oli hakenut saaliin Vuohijärvestä. Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 11 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509036-_5999273.indd 11 AR-20240429-509036-_5999273.indd 11 16.4.2024 7.56.39 16.4.2024 7.56.39. LINTURETKELLÄ LÄHILUONNOSSA Mika Asikainen havainnoi lintuja Vuohijärvellä kotinsa lähistöllä pyörällä, kajakilla ja kävellen
”Kun sain 90-luvulla työn BirdLife Suomen järjestösihteerinä, soitin äidille ja kysyin, muistiko hän, mitä oli sanonut. Emokin lenteli ihmeissään. ”Kirjoitin retkipäiväkirjaani melkoiset hehkutukset, sillä näimme nuolihaukan ja suokukon. Seinähirsiä on uusittu, lattia kaivettu auki ja sen alushiekka vaihdettu singelikiveksi. V anhan omakotitalon pihapiirissä kuhisee. Asikainen asettelee kiikarinsa rantakivikkoon rakentamalleen tähystyspaikalle. Västäräkki viihtyy piharakennuksen katolla, talon seinän raossa asustaa pikkuvarpunen. Asikaisen muistiinpanojen mukaan se tapahtui vuonna 1981. ”Halu tunnistaa lintuja lähti mökin lintulaudalta. Asikaiselle sellaisia hetkiä koittaa enää harvoin. Kun hän istahti myöhemmin kuistille, pikkuvarpusemo huomasi hänet kuusiaidan päältä ja pyrähti viereen kiittämään. Hänellä on kasassa yli 350 elistä eli elämänpinnaa. Pikkutikka on nakutellut ja käki kukkunut pitkin kesää. Lintujen talviruokinta oli yhteinen juttu vanhempieni kanssa.” Käänteentekevä hetki harrastuksessa koitti 12-vuotiaana, kun Asikainen osallistui lintukävelylle Kouvolan Alakylässä Jouko Orolan johdolla. ”Vaimo naljaili, että se oli ensimmäinen asia, joka tänne valmistui.” Linnut veivät mukanaan Suomen Punaisen Ristin Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtaja Mika Asikainen kiinnostui linnuista nuorena poikana. Äiti piti pojan tervehenkisestä harrastuksesta mutta ehdotti, että jotain muutakin voisi tehdä, sillä lintujen katselu ei tuo elantoa. Poikanen oli päässyt pomppimaan talon rakenteisiin, joten piti purkaa pari vuorilautaa”, Mika Asikainen sanoo. ”Ihmettelin, kun kerjuuääni kuului seinän sisältä. Vesilintujen lähelle pääsee kätevimmin kajakilla. On heinäkuun alun lempeä aamu, ja Asikainen taluttaa polkupyöränsä kotipihasta hiekkatielle. Lintuharrastajalla on oman pihan lisäksi selvillä myös kotitien linnusto. Linnut veivät koululaisen kaiken vapaa-ajan. Retken järjesti Kymenlaakson lintutieteellinen yhdistys. ”Tuon harjan alla on tervapääskyn pesä”, hän sanoo ja osoittaa naapurin kattoa. Ne olivat aivan ihmeellisiä lajeja pihalintuja tarkkailleelle.” Itselleen uuden lintulajin havaitseminen on lintuharrastajalle aina kova juttu. HENKILÖ Mika Asikainen tarkkailee lintuja kaikkialla, missä hän milloinkin liikkuu. Kaulalla roikkuu kiikari, selässä kulkee kaukoputki jalustoineen. Luku kertoo elämän aikana Suomessa havaittujen lintulajien määrän. 12 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509036-_5999273.indd 12 AR-20240429-509036-_5999273.indd 12 16.4.2024 7.56.44 16.4.2024 7.56.44. Remonttia riittää. Vuosi sitten Asikainen osti puolisonsa Sarin kanssa sen rannasta satavuotiaan hirsitalon. Kirjosiepot ovat väsänneet peräti kolme pesää. Kyllä äiti muisti.” Kaikki äänet tietokannassa Elokuussa jopa neljänsadan kurjen parvet lentävät Vuohijärven yli ja jatkavat LamRanta kivikkoon Mika on raken tanut tähystys paikan. Suuntana on Vuohijärvi, joka siintää aivan vieressä
Hippiäinen varoittelee. Itse hän ei ole vielä saanut sinipyrstöstä havaintoa Kymenlaaksossa eikä saa nytkään. Tänä kesänä hän on nähnyt meloessaan poikueita vain sinisorsalla. Pitääkö olla huolissaan. Se tarkoittaa sitä, että hän kävelee kesäkuun toisella viikolla kuusi kilometriä pitkän viivasuoran linjan ja merkitsee muistiin kaikki lintuhavainnot. Metsäkierroksen ensimmäinen havainto on mustarastaan jäännökset. Ainakin kerran vuodessa käy niin, että hän kuulee äänen ja joutuu pohtimaan tosissaan, mikä lintu on kyseessä. Mutta onko kyseessä pikkukäpylintu vai harvinaisempi isokäpylintu. Vihervarpusen lentoääni. Sen sijaan äänessä on uhanalainen töyhtötiainen. Se on lentänyt melkein parikymmentä vuotta eteläiselle Jäämerelle ja takaisin kotiin.” 2 ”Olin rengastamassa sarvipöllön poikasia. Kun koh tasimme kuusen juurella, tiesim me, että pesä oli tässä puussa. Useimmiten hän tarkkailee kuitenkin lähilintuja, ja joskus aika mukavastakin asennosta. Niinhän se oli ja aika korkealla. Tuollaiset kasvattavat ihmisten kiinnostusta luontoa kohtaan.” Ruosteisen keinun kitinää Asikainen nousee pyörän satulaan ja polkee muutaman kilometrin metsään, joka alkaa Vuohijärven työväentalon luota. pisaareen yöpuulle. 13 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509036-_5999273.indd 13 AR-20240429-509036-_5999273.indd 13 16.4.2024 7.56.47 16.4.2024 7.56.47. 3 ”Se hetki, kun sain kolmannen sadannen elik sen. Varpushaukka on käynyt aterioimassa. Se tuli grönlanninlokista Helsingin Kauppatorilla.” Kun Asikainen hankki vapaa-ajan asunnon, ensimmäiseksi hän rakensi rantaan tähystyspaikan ja ryhtyi vasta sitten remontointiin. Vastarannalla siintää UPM-Kymmenen Kalson viilutehdas. ”Lehtokertun varoitusääni”, Asikainen toteaa. Entä mitä lintukadosta huolestunut voi tehdä. Mikan parhaat lintukohtaamiset 1 ”Koivuluodolla lapintiira tuli istumaan niin lä helle minua ja kaukoputkea, että sain luettua renkaan numerot. Vuohijärven Kinansaareen hän on melonut tekemään vakiolinjalaskentaa. ”Melkein joka toinen suomalainen lintulaji on luokiteltu vaarantuneeksi tai silmälläpidettäväksi”, sanoo Asikainen, joka toimii toista kaksivuotiskauttaan BirdLife Suomen puheenjohtajana. Punarinta vinkaisee. Pyörä saa jäädä parkkipaikalle ja kaukoputki polun alkuun. Rengastustoimistosta tuli tie to, että lintu on rengastettu 19 vuotta sitten viiden kilometrin päässä. ”Äänestää vaaleissa ehdokkaita, jotka kannattavat vanhojen metsien ja kosteikkojen suojelua ja ajavat soiden suojelua ja ennallistamista.” Paljusta havaittu helmipöllö Mika Asikainen havainnoi lintuja kaikkialla missä liikkuu. Asikainen on etsinyt sitä täältä monasti. ”Todennäköisesti pikkukäpylintu.” Harjun rinne ja supat ovat otollinen ympäristö kevätmuutolla pysähtyvälle sinipyrstölle. Ulkomaanlomiin ja työmatkoihin kuuluu lintujen tarkkailua, ja kokousviikonloppuina hänen johdollaan pääsee aamuisille lintukävelyille. ”Hyvä niin. Kansainväliseltä Xeno-canto-verkkosivustolta löytyy ääninäyte lähes kaikista maailman linnuista. Viimeksi sellainen oli diyy, joka kuulosti ensin kapustarinnan lentoääneltä ja sitten tundrakurmitsalta. Nyt Asikainen näkee tähystyspaikaltaan vain rantasipin. Kun kajakki on vedetty rantaan, puusta kuuluu säksätystä. Tunnistamista voi harjoitella myös puhelinsovelluksilla. Ehdottomasti, jos Asikaiselta kysytään. ”Tosin täällä monet puhuvat yhä Kymiyhtiöstä.” Asikainen laskee Seabirdin vesille ja tekee kierroksen kajakillaan. Keväisin hänellä on mukana aina havaintovihko, mutta keskikesällä havaintoja on vähemmän ja ne on helppo tallettaa kännykkään. Kaveri ni lähestyi toisesta suunnasta ja minä toisesta, kuuntelimme mo lemmat kerjäysääntä. Yleensä hän suosii tunnin tai parin lenkkejä etsiessään vesilintuja. Jokin kahlaaja se kyllä oli. Kun polku kohoaa, alkaa kuulua samanlaista kitinää kuin ruostuneessa keinussa kiikkuessa. Asikainen avaa puhelimensa. Sitten lentoäänen virittää käpylintu. Kuikan ja tukkakoskelon jälkeläisistä ei tule havaintoja nytkään
Venetaksi vie ja hakee sovittuna päi vänä, mikäli meri ei myrskyä. Sen näkeminen Valkealassa olisi Mikalle kuin lottovoitto. Kalasääski lentää yli kala kynsissään. Tervapääsky ja varpunen pesivät viereisen viilutehtaan julkisivussa ja meriharakkapari tehtaan purukasoissa. ”Lopetin 2000luvun alussa taistelun tuulimyllyjä vastaan. Sanaan bongaus niputetaan usein kaikki lintuharrastus”, Asikainen huokaa. Pikkuvarpuset pesivät niissä olevissa on toissa vaakasuuntaisissa metalli putkissa. Kyse ei ole siis bongauksesta, jossa kiirehditään katsomaan muiden löytämiä lintuja. Ajoreitin varrella asus telee viirupöllöjä, huuhkajia, lehtopöllöjä, varpuspöllöjä ja sarvipöllöjä. Lähiharju olisi otollinen ympäristö kevätmuutolla pysähtyvälle, harvinaiselle sinipyrstölle. Har rastuksen suolana on yllätyk sellisyys, sillä mitä vain voi lentää vastaan. Pari kertaa vuodessa Asikainen suuntaa kavereidensa kanssa itäiselle Suomen lahdelle, jonka ulkosaaristo on otollinen paikka staijata eli tarkkailla muuttolin tuja. Keväällä harrastukseen kului tunti päivässä, joskus enemmän, joskus vähemmän. Linnut värikuvina klassikko tunnetaan lintuharrastajien parissa myös nimellä Linnut pilakuvina. Se on haastavaa, mutta siinä kehittyy.” Apuna toimii esimerkiksi hyvä lintukir ja. ”Näyttää lahnalta”, Asikainen sanoo tähyiltyään kiikarillaan. Päivän kohokohta koitti jo varhain aamulla. ”Huit, huit, huit”, se äänteli ilmeisesti Kalsonlahden ruovikossa. Kym menen kuikkaa lipuu yksinäisen musta linnun vanavedessä. Osasta kirjan piirrok sista kun lajia ei oikein tunnista. Retken aikana on nähty ja kuultu monia lintulajeja, mutta päivän koho kohta koitti aamulla. Kun Asikainen kävi vähän ennen puoli viittä ulkona, hän sai ensimmäisen havainnon luhtahuitista pihallaan. HENKILÖ 14 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509036-_5999273.indd 14 AR-20240429-509036-_5999273.indd 14 16.4.2024 7.56.50 16.4.2024 7.56.50. Lähiretken viimeinen etappi on veneen laskupaikka. ”Kiehtovinta on yllätyksellisyys. Kävely rantaan tai pieni pyörälenkki. Aina kun saaren kiertää, toivoo näkevänsä uusia lajeja.” Pikkuvarpusten posliinipesät Linnut ovat Asikaiselle hyvä syy lähteä liikkumaan. Saaristossa matka suuntaa UlkoTam mioon tai Koivuluodolle, jossa on autio tupa. ”Kun talon remontti on ohi, linnuille jää taas enemmän aikaa.” Talvisin hän tekee muutaman pöllöret ken eli ajelee illalla autolla, pysähtyy välil lä viideksi minuutiksi ja kuuntelee, mitkä pöllöt ovat äänessä. Lin nusto voi vaihtua muuttoaikana päivittäin. ”Istuskelin talvella paljussa ja olin nä kevinäni tuijassa jotain. ”Aika vähän”, hän harmittelee. ”Tai sorvalta.” Härkälintu on yrittänyt pesiä ruokojen varassa kelluvassa pesässä, onnis tumatta. Jos aallokko on kova, oleskelu voi pitkittyä. Asikainen asettelee kaukoput ken pyöränsä viereen ja laskee karikolla istuskelevat kalalokit: 25 yksilöä. ”Olen aina ollut kiinnostu nut lintujen tunnistamisesta. Se asustelee Tihvetjärvellä mutta käy naapurijärvessä kalassa. Kun sytytin piha valon, latvassa kökötti helmipöllö.” Tavallisesti Asikainen tekee lintukier roksen aamulla heti herättyään. Asikainen osoittaa vanhaa sähkölinjaa
Nopeasti kasvaneet järeät kuuset on ehkä syytä ohjata kertopuun ja vanerin valmistukseen. ENTISAIKAAN TUKKIRUNGOT vali koitiin käyttötarkoituksen mukaan jo metsässä. Laatu maksaa, ja paras laatu kulkeutuu sille, joka maksaa eniten. Jos tukissa on lahoa, se ei ole tukkia vaan kuitu tai energia puuta. Ytimestä kuitenkin sahataan lankut, ja jos ne ovat kovin paksulustoisia, niistä ei saa riittävän lujaa rakennuspuuta runko rakenteisiin. Nykyisin se teh dään sahoilla. MARIA MIKLAS Y leinen kauhistelun aihe on pitkään ollut raken nuspuun laatu, joka on esimerkiksi sosiaalisessa mediassa esiintyvien asiantuntijoiden mukaan kovasti huonontunut. Lannoituskin mainitaan usein syynä rakennuspuun huo noon laatuun, vaikka todellisuudessa kasvatuslannoitusta tehdään vain varttuneissa metsissä noin kymmenen vuotta ennen päätehakkuuta. Se, mikä on heikentynyt tai oikeastaan loppunut, on valikointi. Kaikkein tärkein valikointi, valikointi rakennustyömaal la, on valitettavasti loppunut jo aikaa sitten. Rehe vien viljelykuusikoiden kasvu voi en simmäisten 20 vuoden aikana olla niin reipasta, että rungon ydin muodostuu hyvin paksulustoiseksi. Ei valikointi ole mihinkään loppunut. Nykyään ra kentamisen ammattilainen ottaa nipusta seuraavan panee lin tai terassilaudan sen enempää miettimättä ja täräyttää sen naulapyssyllä kiinni. Näitä rakennelmia ei ole juuri säilynyt nykypäiviin asti ker tomaan huonolaatuisen puun käytöstä. Toinen kriittisen tärkeä laatukriteeri on tukin terveys. Syykin tiedetään: nykyi nen metsätalous, avohakkuut ja istutustaimet tuottavat kuulemma niin sanottua höttöpuuta. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla. AIHETTA HUOLEENKIN tosin on. Toisaalta kun rakennettiin vähempi arvoista rakennusta, siihen valittiin heikommat laudat ja lankut. Jos nämä mitat eivät täyty, tukki ei ole tukki vaan kuitupölli, parru tai pikkutukki ja hinta sen mukainen. Nämä lankut, laudat ja panee lit päätyvät rakennustavarakauppojen lautatarhojen vali koimiin omatoimirakentajien ihmeteltäviksi. 15 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509041-_5999274.indd 15 AR-20240429-509041-_5999274.indd 15 16.4.2024 7.57.31 16.4.2024 7.57.31. Entisaikaan niput, jos niitä edes olikaan, avattiin, ja parhaat kappaleet valittiin auringon puoleiselle seinälle ja heikommat varjon puolelle. Riukuuntumaan päässyt kuusi kaatuu harvennuksen jälkeen helpommin, ja muutkin ris kit voivat realisoitua. Todellisuudessa puun laatu ei ole heikentynyt. Parempaakin olisi, mutta koska maksukykyiset tai ainakin maksuhalui set asiakkaat puuttuvat, kauppias tilaa bulkkia. Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsän omistaja Petri Kortejärvi (s. Huippulaatuista tukkia hakataan toden näköisesti enemmän kuin koskaan. Kaikkein parhaat sahatavarakappaleet eli saheet eroteltiin vaikkapa ikkunapuiksi. Valikointi jat kui edelleen puusepän verstaassa ja raken nustyömaalla. Sekapuuna kuusi kestää muuttuvaakin ilmastoa, kun se saa kasvaa etäällä lajitovereistaan. Yleisimmät laatuluokat ovat aika laveita, ja niihin päätyy myös paksulustoisia saheita. Puun varttu essa lustojen paksuuskasvu hidastuu. Kun rakennettiin pää rakennusta tai korttelin neljän nestä Raumalle tai Porvooseen, varsinkin näky ville paikoille vali koitiin tarkasti par haat kappaleet. Entisaikojen tiukkasyistä ikkunapuuta ja jyke viä hirsiä muistellaan kaiholla, ja todisteena esitellään muutamia ennen sotia rakennettuja puutaloja. Valikointi jatkui sahan laanilla. Metsänomistajan näkökulmasta tukin tärkeimmät laatu kriteerit ovat jatkossakin järeys ja suoruus. Laadukkaan suo malaisen kuusisahatavaran kysyntä kasvaa, kun tarjonta Keski Euroopasta vähenee. Kasvunopeutta voi hallita pitämällä taimikot ja nuoret metsät riittävän tiheinä, mutta tämä on tasapainoilua puuston elinvoiman kanssa. Va likointia tehtiin niinkin tarkasti, että jäljelle jäi vät vain huonoimmat puut. PETRI KORTEJÄRVI Tukkipuun laatukriteerit ovat järeys, suoruus ja terveys KORTEJÄRVI Valikointi jatkui rakennus työmaalla. Oksattomat laudat otetaan eroon nykyisin kin, ja ne päätyvät höyläämöille tai vientiasiakkaalle. Kuusi kannattaa pitää Suomes sa mukana koivikoissa ja hieman karummissa männiköis säkin. Lopulta hirret täytyi tuoda toisesta maakunnasta ja polttopuustakin oli niukkuutta. Mäntytukin tu lee olla latvastaan 15 senttimetriä paksu ja kuusen 16 sent timetriä
Yllätyksekseni kyitä oli hyvin näkyvissä, peräti viisi eri yksilöä eri paikoissa. Netti galleriastani löytyy luontokuvia laidasta laitaan. Viime vuonna ennallistettiin 4 000 hehtaaria. Sen sijaan lisäopetusta tarvitsisin siinä, miten polut kannattaa valita.” Lähimetsäänsä eksynyt kirjailija Minna Rytisalo (Kodin Kuvalehti 8/2024) ”Hevosihmisten keskellä hän tunsi saman välittömän tunnelman kuin nuoruuden savottavuosillaan. Huomasin uuden kyyn, jolla oli nahanluontiin liittyvä sininen silmä. Seurakseen se oli saanut jostakin kolosta kömpineen rantakäärmeen. Huhtikuinen kevätpäivä ei ollut kovin lämmin ja taivaskin oli välillä pilvessä, joten odotukset käärmeiden kuvaamiselle eivät olleet ihan pilvissä. Mänty, kuusi ja koivu jaotellaan tukkipuuhun ja kuitupuuhun, joista maksetaan tilavuuden mu kaan (euroa/m3). Kuvaamisessa odottelin auringon menemistä pilveen, koska en halunnut kuviin jyrkkiä varjoja. Hän sai sen vielä kokea.” Metsäkoneyhtiö Ponssen pääomistaja Juha Vidgren muistelee isänsä, yrityksen perustajan Einari Vidgrenin viimeisiä Kuninkuusraveja heinäkuussa 2010 (Kauppalehti Optio 3/2024) Puutavaralajit Puunhintataulukoissa näkyvät eri puutavaralajien hinnat. (Lähde: Metsähallitus) ”Jos jotain olen oppinut, niin sen, että aina kannattaa lähteä metsään. Linnut ovat luontokuvauksessa tärkeimpiä mielenkiinnon kohteitani, mutta toki muutkin luontoaiheet kiinnostavat. ARI AHLFORS LISÄÄ KUVIA naturephoto.1g.fi/kuvat/ 16 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509042-_5999275.indd 16 AR-20240429-509042-_5999275.indd 16 16.4.2024 7.57.32 16.4.2024 7.57.32. 1 000 Tänä vuonna Metsähallituksen Luontopalvelut ennallistaa soita yhteensä 1 000 hehtaaria. Menin paikalle puolenpäivän jälkeen. Sinisellä silmällä kyy näkee huonosti, joten tiedä sitten, tiesikö se vieressä lämmittelevän käärmeen olevan eri lajia. Metsä sana Sitaatit Kuukauden luontokuva ARI AHLFORS AJANKOHTAISET AARTEET Koonneet ANNE SOININEN ja MARI IKONEN Rantakäärme ja kyy O lin saanut kaveriltani vinkin hyvästä kyykäärmepaikasta, jossa kyyt heräilevät talvihorroksestaan. Paikalla oli myös musta kyy ilman kyylle ominaista sahalaitakuviota. Paikka on ollut vuosia käärmeiden suosiossa, vaikka se sijaitsee suositun luontopolun varrella kallioisessa maastossa Raumalla. Kiertelin aina välillä kyiden välillä katsomassa, olisivatko ne siirtyneet otollisempaan asentoon ja toiseen paikkaan. Oma hintansa on eri energiapuu lajeilla sekä esimerkiksi pikkutukilla ja pylväillä
Kun lapset olivat pieniä, tätä harrastettiin omalla pihalla paljon, myös iskän iloksi.” Kuinka sujuu teerenpeli. Merlin Sheldrake: Näkymätön valtakunta (Gummerus 2024) 1 Kuinka paljon mahlaa koivu tuottaa keväisin vuorokaudessa. Teemu Teeri on kiinnostunut kasveista myös vapaaajallaan. Mauri Leivo: Mökkijärven linnut (Docendo 2024) MONIMUOTOISTA Kaupin kirja tuo luontokatokeskusteluun maanläheisyyttä. Kesämökkitontilla Inkoossa tuuli kaataa 1–2 puuta joka vuosi ja pääsen tekemään halkoja omin käsin – saunapuiden suhteen ollaan omavaraisia.” LISÄTIETOJA Teemu Teeri työskentelee Helsingin yliopiston maataloustieteen osastolla kasvinjalostustieteen professorina. ”Omakotitalo Espoossa, siinä riittää puuhaa kesällä ja talvella.” Milloin kujerrat, puliset ja pulputat. Tutkimuksissaan hän keskittyy erityisesti kasvien kemiaan ja on tutkinut männyn sydänpuun uuteaineita, kukkien terälehtien väriaineita ja kasvien puolustukseen liittyviä karvasaineita. 4 Mitä puuta on perinteisesti käytetty tulitikkujen raaka-aineena. Se välittyy kirjan jokaisessa kuvassa ja siinä, miten syvällisesti hän mökkijärvillämme asustelevien lintujen käytöstä pohtii. TUTUT MÖKKILINNUT Luontokuvaaja Mauri Leivolle lintujen tarkkailu ja kuvaaminen on elämäntapa. Lukijan on helppo innostua ja tunnelmoida mukana. ”Onhan se sujunut, lapsia on kolme.” Viihdytkö paremmin metsässä vai aukealla suolla. Seppo Peltomaan luontokuvissa ei ole kuvatekstejä, vaan tiedot kuvauskohteista ovat taulukkona kirjan lopussa. Monta haastattelua on tullut annettua.” Syötkö paljon kasviravintoa. Se harmittaa, mutta avomaankurkkuja tulee hyvin.” 17 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509042-_5999275.indd 17 AR-20240429-509042-_5999275.indd 17 16.4.2024 7.57.37 16.4.2024 7.57.37. Sienitutkijan vetävästi kirjoitettu, monentyyppisissä metsissä liikkuva teos osoittaa, että sienet ansaitsisivat oman paikkansa kasvija eläinkunnan rinnalla. Hyönteisiä en ole kokeillut.” Tekeekö talvisin mieli kaivautua lumeen. Aluksi se kertaa biologian ja ekologian perusasiat, sitten se käsittelee eri maanosien ja luontotyyppien tilannetta. KARI SALONEN 5 Mikä on kuvassa oleva kevään ensimmäisiin kuuluva villiyrtti. Uudet kirjat Aarre visa Metsä nimiset VEIKKO SOMERPURO Teemu Teeri PROFESSORI, 67 Missä on Teeren kotipesä. 3 Mikä lintu on suomalaisessa euron kolikossa. 6 Millä puullamme on tilavuuteen nähden paras lämpöarvo. ”Metsässä. ”Viime aikoina on ollut pulinaa ja pulputusta, kun EU:n geenitekniikkalainsäädäntöä uudistetaan uuden geenieditoinnin käytön helpottamiseksi. ”Herneiden kasvatus epäonnistuu yhtenään. Pekka Kauppi & Seppo Peltomaa: Luonnon muuttuva monimuotoisuus (Into 2024) IHMERIHMASTOJA Kirjoittajalla on taikurin nimi ja teksti lyö lukijan ällikällä, mutta takana on tuhdisti tietoa – jo viitteet ja lähdeluettelo vievät 90 sivua. ”Joka kerta kun näen vuoren kokoisen lumikasan, haluaisin kaivaa siihen luolan. Kuusi kiperää kysymystä Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 65. 2 Mitä juurikääpä aiheuttaa puulle. ”Joka päivä ja usein pelkästään
Kaarina RinnankoskiPalomäki tuntee metsissään vahvasti sukunsa naisten historian. METSÄNOMISTAJA Matriarkan metsät Tie metsänomistajaksi voi kulkea vaikkapa Venezuelasta Viitasaarelle. Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat MARIA MIKLAS 18 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509044-_5999325.indd 18 AR-20240429-509044-_5999325.indd 18 16.4.2024 7.59.18 16.4.2024 7.59.18
Metsän omistaja Kaarina RinnankoskiPalomäki on asunut myös Vene zuelassa, Yhdysvalloissa ja Irlannissa. ”Hyvän ammattilaisverkoston ansiosta metsän omistaminen Suomessa on todella helppoa.” Kaarina RinnankoskiPalomäki Asuinpaikka: Espoo Koulutus: MBA, valtiotieteen kandidaatti Työ: tietojärjestelmä asiantuntija Wärtsilä Oyj:ssä Perhe: kaksi teini-ikäistä tytärtä Metsät: 165 hehtaaria KeskiSuomessa Viitasaarella Harrastukset: lenkkeily kävellen ja juosten, lattaritanssit, sup-lautailu ja avantouinti 19 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509044-_5999325.indd 19 AR-20240429-509044-_5999325.indd 19 16.4.2024 7.59.22 16.4.2024 7.59.22
V enezuelassa varttuneen Kaarina Rinnankoski-Palomäen metsät ovat nykyisin ”vain” 380 kilometrin päässä hänen kotoaan. Kaarinan isoisä, Serlachiuksen metsätyönjohtajana työskennellyt Arvo Rinnankoski kuoli 48-vuotiaana vuonna 1955. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen palvelu on uskomattoman hyvää ja ammattitaitoista, ja palvelumaksut ovat erittäin kohtuulliset hyötyihin nähden.” Metsänhoitoyhdistys vastaa puukauppojen kilpailutuksesta ja hoitotöiden toteutuksesta. Alkuvaiheen jälkeenkin Viitasaaren metsäasioiden hoitaminen jäi lähes kokonaan Rinnankoski-Palomäen harteille. Otin metsäkansiosta ensimmäisen paperin ja katsoin, mitä se mahtaa tarkoittaa. Teetimme metsänhoitoyhdistyksellä metsäarvion ja teimme sen perusteella kaupat. Joskus ihmettelen Euroopan unionista kantautuvia näkemyksiä, ettei yhtäkään puuta saisi kaataa. 2 Etsi luotettava, metsäasioita ymmärtävä keskustelukumppani, jonka kanssa voit pallotella ajatuksiasi. He käyvät joka kesä katsomassa yhdessä joitakin kuvioita. ”Metsien hävittäminen Venezuelassa on aivan hirveää. Hän vastasi metsien hoidosta 43 vuotta.” Metsänhoitoyhdistyksen avulla Vuodesta 1998 eteenpäin perikunnan metsien hoidosta vastasi pääasiassa Rinnankoski-Palomäen täti ja pieneltä osalta myös hänen setänsä. Ota johtajan ote ja käytä sähköisiä työkaluja ja puhelinta hoitotöiden suunnittelussa ja tilaamisessa. Vuonna 2020 minusta tuli sitten yksin sukumetsien omistaja.” Hyvät neuvonantajat Rinnankoski-Palomäki katsoo, että ainakin nykyään naismetsänomistajia kohdellaan tasavertaisina miespuolisten metsänomistajien kanssa. Olemme puolin ja toisin aktiivisesti yhteydessä. METSÄNOMISTAJA Kaarina RinnankoskiPalomäki kiittelee Metsän hoitoyhdistys Keski-Suomelta saamaansa hyvää ja ammattitaitoista palvelua. ”Isän kanssa voi keskustella metsäasioista ja punnita eri vaihtoehtoja. ”Päätökset isoäiti teki kuitenkin aina itse. ”Rinnankosken suvun metsät ovat 50-luvulta lähtien olleet pitkälti naisten hoidossa. ”Teetän myös veroilmoituksen yhdistyksellä. Hän pystyi hyödyntämään myös metsäalalla työskennelleen miehensä tuttavaverkostoa. ”Kenelläkään serkuistani ei ollut innostusta selvittää metsäasioita, joten minä tartuin toimeen, vaikka elämässä oli siihen aikaan paljon muutakin tekemistä. Sitten otin seuraavan.” ”Tässä vaiheessa metsänhoitoyhdistyksen apu tuli tarpeeseen. Sieltä lähdin opiskelemaan yliopistoon Yhdysvaltoihin. ”Muutimme isän työn perässä Venezuelaan, kun olin viisivuotias. Perustiedot on helppo hankkia kursseilta ja webinaareista, jotka ovat usein vieläpä maksuttomia. Isoäiti, Inkeri Rinnankoski, jäi 8-, 12ja 19-vuotiaiden lasten yksinhuoltajaksi. Metsänhoitoyhdistys on tarjonnut myös yhteishankkeina toteutettavia saarihakkuita ja lannoitusta.” Rinnankoski-Palomäen mukaan jokaisen metsänomistajan olisi hyvä tietää edes perusasiat metsänhoidosta. ”Vuonna 2018 serkut alkoivat ehdotella, että myytäisiin metsät pois. Tuotto metsästä tulee hitaasti, ja metsänhoito vaatii ylisukupolvista ajattelua. ”Meillä kaikilla suvun naisilla ovat olleet hyvät metsäneuvonantajat. Molemmat kuolivat vuonna 2012, ja seuraavan sukupolven oli otettava vastuu metsistä. Ne ovat aikanaan olleet kolmen lapsen leskiäidin tärkeä toimeentulon lähde. ”Metsät olivat perheen merkittävin tulonlähde. Koska olin ehtinyt kiintyä metsiin, kerroin olevani kiinnostunut ostamaan ne. Kysy, kysy ja kysy, jotta saat riittävät tiedot päätöksiä varten. 4 Osallistu koulutuksiin ja webinaareihin. ”Metsänomistajaa en uskonut itsestäni koskaan tulevan, vaikka kesäisin viihdyin sukumme mökillä ja metsissä Viitasaarella.” Mutta vuonna 2020 Rinnankoski-Palomäestä tuli kuin tulikin suvun 165 hehtaarin metsien omistaja. Niiden suunnittelussa ja toteutuksessa oli apuna Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi. Myös edelleen Venezuelassa asuva isäni pystyi auttamaan jonkin verran”, Rinnankoski-Palomäki kiittelee. 20 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509044-_5999325.indd 20 AR-20240429-509044-_5999325.indd 20 16.4.2024 7.59.24 16.4.2024 7.59.24. Niihin kannattaa ehdottomasti osallistua.” Hän peilailee ajatuksiaan metsien hoidosta edelleen isänsä Jarmo Rinnankosken kanssa. Pitää vain osata hyödyntää metsäammattilaisia.” Isoäidin hoidossa Kaarina Rinnankoski-Palomäen metsät kietoutuvat tiiviisti hänen sukunsa historiaan. 3 Etämetsänomistajana voi toimia yhtä aktiivisesti kuin asumalla metsän vieressä. Pidän niitä hyvin matriarkaalisina metsinä”, hän naurahtaa. Suomessa osataan hyödyntää metsiä niin, että luontoarvot otetaan huomioon.” Rahallakin merkitystä Vaikka metsä on Kaarina Rinnankoski-Palomäelle paljolti ylisukupolvinen tunneasia, ei taloudellista Kaarinan vinkit 1 Älä hanki metsää vain sijoitusmielessä. Hakkuita ei juuri ollut, mutta muita hoitotöitä riitti. Perikunnan jäsenenä hän oli vastannut sukumetsien hoidosta jo vuodesta 2012, ”kun asia ei ketään muuta kiinnostanut”. Leskeksi jääneellä isoäidillä oli luottomies, jonka kanssa hän neuvotteli hoitotöistä ja hakkuista. ”Metsän omistamisessa ja hoitamisessa ei ole mitään erityisen vaikeaa. Metsää ei tarvitse hoitaa joka vuosi, jos muussa elämässä on aikaa vieviä asioita. Tärkein niistä on paikallinen metsänhoitoyhdistys. Pisimmillään hänellä on ollut matkaa lapsuuden leikkimetsään Viitasaarelle kymmenen tuhatta kilometriä. Hänellä on myös valtava määrä tietoa metsiemme historiasta.” Venezuelassa isä ja tytär ovat nähneet, kuinka sade metsiä hävitetään kultakaivosten tieltä. 5 Älä stressaa hoitotöistä. Niitä hakattiin sitä mukaa kuin rahaa tarvittiin.” Viitasaaren kahdella eri kolkalla sijaitsevat metsät tulivat perheen omistukseen 1940–50-luvuilla, kun Arvo ja Inkeri Rinnankoski hankkivat metsäpalstoja perityillä ja palkkatöistä tienaamillaan rahoilla. Vuonna 2009 palasin perhesyiden vuoksi takaisin Suomeen”, nykyään Espoossa asuva tietotekniikka-asiantuntija kertaa vaiheitaan kuvauspaikaksi valitussa Oodi-kirjastossa Helsingin keskustassa. ”Asiantuntijoilta saa hyvät vastaukset, kunhan osaa kysyä oikeat kysymykset. Kävin välillä Suomessa suorittamassa MBA-tutkinnon, ja sen jälkeen lähdin töihin Irlantiin
Siihen asti hän hoitaa metsiä siten, että seuraavan omistajan on helppoa jatkaa pitkäjänteistä metsänhoitoa omien peri aatteidensa mukaisesti. Viimeksi hän kunnostutti 2,5 kilometriä olemassa olevaa metsätietä. 21 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509044-_5999325.indd 21 AR-20240429-509044-_5999325.indd 21 16.4.2024 7.59.28 16.4.2024 7.59.28. Rinnankoski-Palomäki on valmis myös investoimaan metsiinsä. puoltakaan voi unohtaa. Yhdenkään polven ei pidä yrittää maksimoida oman omistusaikansa tuottoa. Talvella visiittejä Viitasaarelle on vähemmän. ”Metsien hoidon suunnittelu onnistuu hyvin tietokoneella ja puhelimessa. Seuraan vuosittain tuottoja ja kuluja, vaikkei nopeiden tuottojen tavoittelu olekaan minulle tärkein tavoite.” Metsätalouden kannattavuutta voi parantaa metsään tehtävillä investoinneilla. Suvun vanha kotitalo, jonka toimistohuoneesta maksettiin aikanaan Serlachiuksen metsätyöntekijöiden palkat, toimii majapaikkana. Seuraavalle sukupolvelle Tänä vuonna Viitasaaren metsissä ei ole suunnitteilla hoitotöitä. Sen sijaan omalla metsänhoitotyöllä hän ei aio jatkossakaan metsiensä tuottoa parantaa. Liike-elämässä työskentelevää metsänomistajaa kiinnostavat myös kannattavuusluvut. Jos sopiva tilaisuus tulisi, sekään ei ole mahdoton ajatus. Rinnankoski-Palomäki aikoo kuitenkin tutustua paremmin metsänhoitoyhdistysten OmaMetsä-palveluun, jotta töiden suunnittelu olisi jatkossa helpompaa. Jos elämässä on jokin huomiota vievä vaihe, metsien hoidon voi jättää niiltä vuosilta vähemmälle, eikä isoa vahinkoa tapahdu.” Kaarina Rinnankoski-Palomäen tyttäret ovat nyt opiskeluiässä, ja äidiltä on vapautunut hieman enemmän aikaa harrastuksille. ”Metsien hoitamisesta ei kannata ottaa stressiä. Suomalaiseen metsään ihastuneella kosmopoliitilla ei ole mielessä hankkia lisää metsää. ”Kyseisen tien varrelle osuu tulevina vuosina hakkuita, ja siksi investointi oli järkevä. Maja paikkana Viita saarella toimii suvun vanha kotitalo. Rahaakin säästyi, kun metsänhoitoyhdistyksen ammattilainen teki suunnitelman, jossa keskityttiin ongelmakohtien korjaamiseen eikä kunnostettu koko tietä samalla kaavalla.” Hän aikoo lähivuosina todennäköisesti sijoittaa myös sopivien kohteiden lannoittamiseen, sillä lannoitusinvestoinnille saa hyvän tuoton. Metsä kasvaa joka tapauksessa itsestäänkin. Matriarkaalisen metsän tulevaisuus ratkeaa aikanaan, kun tyttäret löytävät omat elämänpolkunsa ja metsäsuhteensa. Sähköiset metsä palvelut toimivat hyvin, ja ammattilaiset osaavat auttaa.” Kaarina Rinnankoski-Palomäki näkee metsänomistamisen sukupolvien ketjuna. ”Minulla on metsänostoon otettua lainaa, ja se on maksettava pois. ”Raivaussaha ei ole ostoslistalla.” Kesäisin hän käy metsissään useamman kerran. Rinnankoski-Palomäki ehtii vastata metsistään vielä pitkään. Esimerkiksi metsätiet ja lannoitukset voivat olla kannattavia satsauksia
Kuitupuukokoisen puun nouseva hintatrendi jatkunee, sillä myös energiakäyttöön päätyvän puun kysyntä jatkuu hyvänä pakkastalven jälkeen. Rakentamisen hiljentyminen hillitsee tukkien hintojen nousua. 22 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509048-_5999324.indd 22 AR-20240429-509048-_5999324.indd 22 16.4.2024 7.58.37 16.4.2024 7.58.37. Puukauppamäärät noussevat kuitenkin kesään mennessä viime vuoden tasolle. Hinnat jatkoivat silti nousuaan. PUUMARKKINAT Teksti MARKKU PULKKINEN | Graafit AINO SAARIKIVI | Kuva JAANA KANKAANPÄÄ / VM-ARKISTO Vuosi 2023 Vuosi 2024 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu LÄHDE Metsäteollisuus ry Teollisuuspuun kauppamäärät viikoilla 1–14 vuosina 2023 ja 2024 Kantohinnat (kaikki pystykaupat) viikoittain alkuvuonna 2024 10 20 30 40 50 60 70 80 14/24 13/24 12/24 11/24 10/24 9/24 8/24 7/24 6/24 5/24 4/24 3/24 2/24 1/24 300 600 900 1 200 1 500 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Metsäteollisuus veti maaliskuun alussa käsijarrusta, kun poliittisten lakkojen alkaminen varmistui. Lakot vähensivät puun kysyntää Vientisatamien sulkeutuminen kuukaudeksi poliittisten lakkojen vuoksi hiljensi puu kauppaa
Puukauppojen viivyttämiseen ei näytä olevan erityistä tarvetta minkään puutavaralajin osalta. Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen myöntää asian, jonka myös Metsäteollisuus ry:n viikoittaiset kauppatilastot kertovat: lakot pienensivät puun toimitusmääriä konsernin tehtaille merkittävästi. Vuosittain toistuvan hintatrendin mukaan puun hinnat yleensä nousevat huhtikuusta juhannukseen. Olemme ostaneet puuta aktiivisesti koko talven ja kevään, ja sama tahti jatkuu”, Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen vakuuttaa. Loppuvuosi selluvetoista Kevään poliittisten lakkojen vaikutus metsäteollisuuden koko vuoden tuotantoon ja vientiin riippuu loppuvuoden kysynnästä, sanoo Pellervon taloustutkimus. Yhtiöt hyödynsivät hyvät talvi korjuukelit. Stora Enson puun tarve on silti kasvava. ”Tavoitteenamme on lakoista huolimatta kasvattaa kotimaan puunhankintaa tänä vuonna. Talvileimikot hupenivat UPM:n yksityispuukaupan johtajan Janne Kiiliäisen mukaan kuukauden ajan jatkuneilla poliittisilla lakoilla ei ollut vaikutusta UPM:n puunhankintaan. ”Tässä kohtaa vuotta puunhankinnan keskiössä ovat sulan maan kauden aikana korjattavat kohteet, niin päätekuin harvennushakkuut. Tukkien hinnoissa on pientä viikoittaista vaihtelua. ”Olemme käyneet aktiivisesti puukauppaa koko alkuvuoden. PTT:n ennusteen mukaan sellun tuotanto ja vienti kasvavat. ”Syynä olivat rautatiekuljetusten estyminen ja tuotevarastojen täyttyminen. Kuusikuidun keskihinta koko maassa oli 29,60 euroa kuutiolta, ja se ylsi jo viime vuoden parhaan hinnan tasolle. Talvi oli kelioloiltaan hyvä, ja olemme pystyneet hyödyntämään hyvät korjuukelit suunnitellusti”, Kiiliäinen kertoo. Erityisen kiinnostuneita olemme kesäkorjuukelpoisista harvennusleimikoista ja uudistushakkuista.” Stora Enso kertoo kiihdyttävänsä myös energiapuun hankintaa. ”Puun hintataso on ollut alkuvuonna poikkeuksellisen vahva lopputuotemarkkinaan verrattuna. Tulossa vilkas loppukevät. Lakoilla oli vaikutuksia lähes kaikkien puuta käyttävien tehtaidemme toimintaan.” ”Korjasimme ja ostimme puita kuitenkin lähes normaalisti lakon aikana. Jos lopputuotteiden kysyntä sallii, metsäteollisuusyhtiöt pystyvät kuromaan kiinni lakoissa menetetyn tuotannon nostamalla tuotantolaitosten käyntiasteita. Pudotusta vuoden takaisiin puukauppamääriin oli saman verran. Odotankin vilkasta puukauppakevättä. Havutukkien hinnat ovat hieman viime vuoden huippuhintoja matalammat. Koivutukin hinta on jo ylittänyt viime vuoden korkeimman hinnan. Olemme kiinnostuneita erityisesti kesäkorjuukelpoisista leimikoista ja hankintapuusta.” Ei syytä viivytellä Kuitupuiden hinnat olivat huhtikuun alussa edelleen tasaisessa nousussa. Tukkipuun vuotuinen keskihinta pysyy noin viime vuoden tasolla, kun taas kuitupuun hinta nousee selvästi. Ja kuten aina ja varsinkin tässä markkinatilanteessa: fiksuin myyjä kilpailuttaa leimikkonsa. Rakentamisen lama Suomessa ja keskeisissä vientimaissa painaa niin sahatavaran kuin vanerinkin kysyntää. Maaliskuun viimeisellä viikolla metsänkäyttöilmoituksia tehtiin kuutiomäärissä mitattuna tuplasti niin paljon kuin edellisellä viikolla. P uumarkkinoiden viikko tilastojen mukaan teollisuuspuun ostomäärät pienenivät kahdella pääsiäisviikolla 16 prosenttia maaliskuun lopun viikkoihin verrattuna. Vielä tammi-helmikuussa puun ostot ylittivät parilla prosentilla vuoden 2023 määrät. Talvileimikot ovat kahden hyvän korjuutalven ansiosta huvenneet, joten ensi talven korjuukohteille on niillekin tilausta.” Stora ostaa kaikkea Stora Ensokin laittoi monet sellu-, paperija kartonkitehtaansa maaliskuussa kiinni. Hyvä meno kaikkien puutavaralajien osalta näyttäisi jatkuvan ainakin alkukesään. MARI IKONEN Puumarkkinavuoden ennustetaan jatkuvan vilkkaana. Kaikkien puutavaralajien hinnat ovat nousseet tasaisesti talven aikana, eivätkä maaliskuun lakot ja monien tehtaiden tuotantoseisokit muuttaneet tilannetta. PTT ennustaa varsinkin kuitupuun hintojen edelleen nousevan kuluvana vuonna. Kuljetuksessa haettiin tilapäisratkaisuja, jotta pystyimme hyödyntämään lopputalven hyvät korjuukelit täysmääräisesti.” Jumppanen kertoo Metsä Groupin jatkavan puukauppaa tästä eteenpäin normaaliin tapaan. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa tavoitteenamme on hankkia kolminkertainen määrä energiapuuta viime vuoteen verrattuna”, Partanen linjaa. UPM:n puunhankinta jatkuu myös lakkojen loputtua normaaliin tapaan. ”Energiapuun hankinnassa siirrymme isommalle vaihteelle. Puun hinnan on odotettu tänä vuonna notkahtavan vuoden takaisista huippuhinnoista, mutta toisin on käynyt. Kasvatamme energiapuun hankintaa erityisesti Oulun, Varkauden ja Heinolan tehtaiden korjuualueilla. JAANA KANKAANPÄÄ 23 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509048-_5999324.indd 23 AR-20240429-509048-_5999324.indd 23 16.4.2024 7.58.39 16.4.2024 7.58.39. ”Haluamme ostaa kaikenlaisia leimikoita joka puolelta Suomea. Metsäteollisuuden paluusta normaaliin tuotantoon kertovat myös Suomen metsäkeskukseen saapuneet metsänkäyttöilmoitukset
Järeä metsä r aivuri RAIVAUSSAHAT Aarre kokeilu 24 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509068-_5999362.indd 24 AR-20240429-509068-_5999362.indd 24 16.4.2024 8.01.33 16.4.2024 8.01.33. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Uutuus raivauspalstalla Videolla kokeilemme, miten uusi Echo CLS 520ES pärjää hakkuun ennakko raivauksessa. Jykevä kulmavaihde, paksu runkoputki, luja moottori ja pitkä takuu ovat uuden Echon vahvuuksia
Echon ennalta virittämien odotusten takia kokeilu oli mielenkiintoinen. Korkeita huippukierroksia ei löydy, mutta sitkeää vääntöä riittää mukavasti. Echon uutuutta on odotettu pitkään. Tekniikka on kaasuttimen osalta luotettavaa, vaikka kyseessä on uusi sahamalli. Moottori ja kulmavaihde Saha lähti hyvin käyntiin. Echon raivurissa on pienempi, halkaisijaltaan 200-millinen terälevy. Terä kiihtyy nopeasti. Lukujen valossa uuden Echon verrokeiksi sopivat parhaiten teholtaan vastaavat Stihl 460 ja Husqvarna 545. Kokeilun urakkatahtisessa raivaustyössä teki metsäpalveluyrittäjä Jyrki Villman, ja kokeilin sahaa myös itse. Sen kilpailijoissa sylinteritilavuuden ja tehon suhde on hitusen parempi: Stihl FS 460 45,6 cm3 ja 2,2 kW, Stihl FS 490 51,6 cm3 ja 2,4 kW, Husqvarna 545 FX AutoTune 45,7 cm3 ja 2,2 kW ja Husqvarna 555 FX 53,3 cm3 ja 2,8 kW. Kokeilu painottui raskaamman pään raivaukseen. Lumettomana aikana siitä ei ole haittaa. Kierrosherkkyys Echossa on hyvää ammattitasoa, vaikka moottoria ei ole viritetty erityisen kireäksi. Tätä enteilee myös viiden vuoden takuu harrastajakäytössä ja kahden vuoden takuu ammattikäytössä. Urakkatahtisessa työssä kulmavaihde on altis vikaantumaan runsaiden käyttötuntien Kiihtyvyys riittää myös isommille puille. Echon kestäväksi suunniteltu uutuus raivuri Echo CLS 520ES osoittautui Aarteen pitkäaikaisessa kokei lussa luotettavaksi työvälineeksi, mutta kova työkäyttö toi esiin myös parannettavaa. Metsänomistajien näkökulmasta se on tervetullutta, koska etenkin ammattitason raivaussahoissa bensakoneet ovat edelleen lyömättömiä. Verovinkki Metsätöissä käytettävät laitteet, niiden polttoaineet ja huoltokulut ovat metsänomistajalle vähennyskelpoisia. Maahantuojan mukaan aikataulu venyi, koska valmistaja Yamabiko lähti tekemään markkinoiden kestävintä metsäraivuria. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA J apanilainen Echo satsaa akkutoimisten laitteiden lisäksi vahvasti myös bensakäyttöisiin moottorija raivaussahoihin. Ovatko ammattiraivurien markkinoita suvereenisti hallinneet Stihl ja Husqvarna viimeinkin saaneet vertaisensa kilpailijan. Se on järeää tekoa ja tehty kestävyys edellä. Saimme sahan kokeiluun viime kesänä ja raivasimme sillä alkutalveen saakka. Echolla sahatuista kohteista hakkuun ennakkoraivausta oli 21 hehtaaria, nuoren metsän hoitoa 13 hehtaaria ja taimikon harvennusta viisi hehtaaria. Kiihtyvyys riittää myös ennakkoraivaukseen isommille puille. Kotelointi osoittautui lumisessa metsässä turhan ilmavaksi. Ehkä tämän takia sahassa on perinteinen kaasutin, jota voi säätää erikoisavaimella. Painossa näkyy Echon erityinen ominaisuus. 25 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509068-_5999362.indd 25 AR-20240429-509068-_5999362.indd 25 16.4.2024 8.01.41 16.4.2024 8.01.41. Valmistaja ei ole pyrkinyt minimoimaan painoa ja maksimoimaan tehoa, vaan tähtäimessä on ollut ennen muuta pitkäikäinen ja luotettava työkone. Muutoksia kaasuttimen säätöihin ei kokeilun aikana tarvinnut tehdä. Moottorista jäi luotettava vaikutelma. Aktiivikäytössä raivaussahan taloudellinen käyttö ikä on alle kolme vuotta, jolloin sen voi vähentää vuosi menona kerralla. Uusi Echo painaa terälevyn ja sektorisuojan kanssa, tankki täynnä 10 863 grammaa. Tämä ominaisuus on tärkeää kaikille käyttäjille, mutta etenkin ammattiraivaajien vaatimuslistalla se on kärkipäässä. Teholtaan vastaavat kilpailijat painavat kumpikin reilun kilon vähemmän, joten painoero on melko suuri. Tukevaa tekoa Echon uutuusraivurin sylinteritilavuus on 50,2 cm3 ja teho 2,2 kW
Vaiva on kuitenkin kiusallinen ja heiken tää myös turval lisuutta. Tiheiköissä kävi ilmi, että sammutusnap piin osuvat oksat kykenevät sammuttamaan sahan. Huomiota herätti myös moottorista kah voille menevien sähköjohtojen avonaisuus moottoripäässä. Isommasta kanavasta painetaan uutta rasvaa sisään, kunnes vanha tummunut alkaa pursuta pie nemmästä ulos. Kulmavaihteen kestävyyttä saattaa lisätä myös kaksikanavainen rasvaus. myötä. Kosteudesta muodostui kaasuttimen vie reen pieni jäänokare kohtaan, jossa se esti kaasuvaijerin palautumisen kaasun höllää misen jälkeen tyhjäkäynnille. Ammatti käytössä vaatimustaso on vähän korkeampi. Jään poistamisen jälkeen kaa su pelasi normaalisti. Jos on tottunut itsestään palautuvaan, vie hetken aikaa oppia muista maan, miksi saha ei käynnisty. Echossa tätä on torjuttu kulmavaih teen järeällä rakenteella. 26 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509068-_5999362.indd 26 AR-20240429-509068-_5999362.indd 26 16.4.2024 8.01.46 16.4.2024 8.01.46. Puista tippuva lumi pääsee monesta pai kasta koteloinnin ohi ja sulaa sisätilassa. Kahden puhdistimen yhdistelmä tuntui toimivan myös kostealla säällä niin kuin pitää ja jäätymättä. Jyrki sahasi Echolla myös alkutalvella, joka oli luminen. Muovinen suojaputki on altis liukumaan hitusen kahvojen suuntaan, jolloin johdot jäävät mutkasta avoimeksi. Sammuttimen nappi Kaasukahvan virrankatkaisin on palautu matonta mallia. Saha sammuu siitä huolimatta. Alta paljastuu kaksiosainen ilmanpuhdistin. Jään muodostumista tapahtui silloin, kun oksilla oli putoavaa lunta. Lähes kaikki lika jää vaahtomuoviseen esi puhdistimeen. Kaasun toiminta estyi Echoa ei ole suunniteltu lumisiin olosuh teisiin. Sen alla oleva laskostetusta suodatinpaperista tehty, pintaalaltaan suuri ja väriltään valkoinen puhdistin pysyi kokei lun ajan melkoisen puhtaana. Myyntihinta (e) 970 Sylinteritilavuus (cm3) 50,2 Teho (kW) 2,2 Paino (g)* 10 863 Terälevyn halkaisija (mm) 200 Polttoainesäiliö (l) 0,69 Echo CLS 520ES Echo täyttänee metsänomistajan sahalleen aset tamat vaatimukset. Ei auta, vaikka virran kytkee sala mana takaisin päälle. Esipuhdistin osoittautui tehokkaaksi. Jäänokareen saa tökittyä ruuvimeisselillä pois koppaa avaamatta, jos tietää mihin jää muodostuu. Tämän huomaa helposti jo päälle päin siitä, että kaasuttimen ympärille on jäänyt paljon avointa tilaa. Nappi saisi olla matalampi, tai se pitäisi upottaa osittain kahvan sisään. Kun Echolla raivataan lumisissa olosuh teissa, koteloinnin avoimuutta on syytä vähentää teippauksilla. Ilmanpuhdistus toimii tehokkaasti. ei vielä merkitse epäpuhtauksien pääse mistä imuilmaan. Laakerointi on vankkaa tekoa, samoin lukitus runkoputkeen. Pakkasella tämä aiheutti yllättävän vaivan. Metsäraivureissa, myös Echossa, on nykyisin lyhyt runko putki. Heikompilaatuista vanhaa rasvaa voi näin poistaa vaihteesta jonkin verran, ja täytöstä tulee tiivis. Kulmavaihde pysyy rungossa tiukasti paikoillaan. Echon putki ei ole markkinoiden lyhin. Koneeseen jäi ikään kuin puolikaasu päälle. Tehokas ilmansuodatus Kannen koppa on kiinni kahdella ruuvilla. Vaiva johtuu napin tuntuvasti ulospäin kohoavasta muodosta ja melko herkästä liikkumisesta. Lisäksi kopan yli on syytä vetää sukkahousut, jotta hienojakoi nen lumi ei pääse sisätiloihin. Kaksiosaisuus tuo puhdistukseen myös varmuutta, koska sahan vanhetessa toisen puhdistimen mahdollinen heikko toiminta RAIVAUSSAHAT * Aarteen mittaama paino polttoainetankki täynnä, ilman teräsuojaa ja valjaita. Lumi aiheutti sahaan ongelmia, mutta ne eivät johtuneet il mansuodattimista. Pakkasilla, jos metsä on kuiva, jäätä ei muodostunut. Uloinna on tumma vaahtomuovinen esipuh distin, joka irtoaa helposti
Osuma oksaan voi katkaista sahasta virran. 200 mm:n terälevy on lähes aina riittävän kokoinen. Hyötyjä sataa siten monelta suunnalta. 27 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509068-_5999362.indd 27 AR-20240429-509068-_5999362.indd 27 16.4.2024 8.01.51 16.4.2024 8.01.51. Varhaisperkauksella testihenkilöiden sykekeskiarvo oli noin 124 ja istutuksella noin 103 lyöntiä minuutissa. Echon moottori on kestävää japanilaista laatua ja toimi Aarteen pitkässä kokeilussa ongelmitta. Kahdeltakymmeneltä metsänomistajalta mitattiin syketasoja erilaisissa liikunnallisissa rasituksissa, ja niitä verrattiin syketasoon raivatessa varhaisperkauksella ja istutuksessa. Toisaalta monet metsätöihin tottuneet metsänomistajat kokevat metsätyön myös mielen virkistykseksi. Suuria runkoja kaadettaessa sahaus tehdään kahdelta puolelta. Raivaa itsesi kuntoon O massa metsässä tehty raivaustyö ja istutus ovat hyvää peruskuntoharjoittelua. Tulokset osoittivat todeksi sen, että metsänhoitotyöt ovat erinomaista, kuntoa kohottavaa hyötyliikuntaa. Työn voi mieltää paitsi taloudellista tuottoa antavaksi metsänhoidoksi myös peruskuntoharjoitteluksi. Urheilulajeista raivausta vastaavaa liikuntaa ovat muun muassa kävely, pyöräily ja hiihto. Tämä kävi ilmi Metsäkeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekemässä Raivaa itsesi kuntoon -tutkimushankkeessa. Sammutinnappi on korkea ja herkästi liikkuva
Kaiken kaikkiaan Echo CLS 520ES pelasi Jyrkin mielestä metsässä hyvin lumisia päi viä lukuun ottamatta. Runkoputki on lyhyt, mutta ripustuskoukusta terään ulot tuvalta mitalta se on silti vajaat viisi senttiä pitempi kuin Husqvarna 545 FX:ssä. AARRE SUOSITUS: Echo CLS 520ES on hyvin kiih tyvä, moottoriltaan varma toiminen ja todennäköi sesti pitkäikäinen raivaussaha kaikenlaisille raivauskohteille. Kätevä metsässä Kahvojen oteväli on vähän pienempi kuin Husqvarnassa ja Stihlissä. Näin ei kokeilun aikana kuitenkaan käynyt, joten realisoitunutta haittaa raken teesta ei tullut. Päinvas toin sahan moottorin varmalta vaikuttava tekniikka ja rakenteiden jykevyys miellyttivät häntä, ne kun lupailevat runsaita käyttötunteja. Echon kahvojen putki saisi olla tukevampi etenkin, kun saha muuten on niin lujatekoinen. Jykevä runkoputki ei tai vu, kuten monissa sahamalleissa voi joskus käydä. Tätä kovaa komentoa ohjaus kahvat eivät kestäneet loppuun asti, vaan ne katkesivat. 28 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509068-_5999362.indd 28 AR-20240429-509068-_5999362.indd 28 16.4.2024 8.01.56 16.4.2024 8.01.56. Varma käynnistyminen ja moottorin luo tettavuus ovat sahan valtteja. Ilmansuodatus on Echossa teho kasta, ja imuilma pysyy erityisen puhtaana. Ennen sitä avataan vasta puolen pienempi ruuvi. Kahvojen katkeamisesta huolimatta Jyrki arvelee, että metsänomistajan peruskäytössä Echon kahvat kyllä kestävät. Kahvojen vasen puoli meni irtipoikki eli jäi kouraan. Sahan runkoputki onkin erityisen vahva. Jyrki työnsi koko kahvaparia oikealle ja sai katkenneen kohdan näin sen verran lukituskohdan sisään, että tiukasti kiristet tyinä kahvat pysyivät kokeilun loppuajan paikoillaan. LISÄTIETOJA Echo, stokker.fi Kahvojen pieni oteväli helpottaa sahan hallintaa. Tämä helpottaa ahtaissa paikoissa liikkumista ja sahan hallintaa. RAIVAUSSAHAT Kulmavaihteeseen painetaan rasva kyljen pultin reiästä. Sahan painoa Jyrki ei moittinut; hän on tottunut sahaamaan isoilla sahoilla. Niiden arviointiin pa laamme myöhemmin. Myös isompi 225 mm:n terä pyörisi Echon tehoilla, mutta sektorisuoja estää sen käytön. Kahvoja piti kuitenkin varoa. Tuntuvan painonsa takia se soveltuu parhaiten riskille sahaajalle. Suoremmin käsin sahattaessa terän liikutte luun tarvittava voima vähenee. Sen paksuus on 35 mm, joka on enemmän kuin kilpailijoilla. Esimerkiksi jos terän ”kielletty” alue eli kellotaulun kolmesta viiteen mukainen sek tori osuu puuhun, siitä seuraa takapotku ja runkoputken lennähtäminen päin mahdolli sia lähellä olevia puunrunkoja. Jyrki kertoo, että vaikka hänen sahaus tyylinsä on aika raju, muut sahamerkit ovat sen kestäneet. Echossa on pienempi, halkaisijaltaan 200 mm:n terälevy. Echon jykevä runkoputki kestää nämä iskut taipumatta. Raivu rin talvikäyttö edellyttää sitä, että estetään lumen pääsy moottorin sisätilaan. Siksi Husku on taimikossa aavistuksen Echoa ketterämpi. Raivurin sähkö johdot ovat näkösällä ja voivat rikkoutua osumasta. Kahva jäi kouraan Jyrki Villman sahasi Echolla samalla rons kin urakkatahtisella tyylillä kuin muillakin sahoillaan. Sahan mukana tulevat hyvät ammattitason val jaat. Isku työssä tai kuljetuksessa voisi rikkoa ohuet johdot
Tarjous on voimassa 30.6.2024 asti. Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. sähköpostilasku (0 €) Valittu laskutustapa paperilasku (4,90 €) Muista hyödyntää ammattilaisen verovähennysoikeus! 500 EURO 500 Voita 500 €! Arvont a joka kuukau si Koneviesti Lehti + Digi Määräaikainen tilaus (norm. 86,60 €) . Koneviestin tilausmaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia siltä osin kun ne kohdistuvat veronalaisen tulon hankkimiseen. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta mpm/pvm tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 €/lasku. TILAUSKORTTI Tilaajana osallistun samalla 500,00 euron arvontaan joka kuukausi. . . Tilaa soittamalla: 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus KAV4022 Tilaa netistä: koneviesti.fi/lehti tai oheisella QR-koodilla . 86,80 €) 67 €/4kk 60 -20% AR-20240429-509073-_5999402.indd 29 AR-20240429-509073-_5999402.indd 29 16.4.2024 8.04.00 16.4.2024 8.04.00. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja. . Rajaton käyttöoikeus koneviesti.fi -sivuston TILAAJALLE -artikkeleihin ja maksullisiin palveluihin kuten näköislehteen. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Kyllä kiitos! Tilaan Koneviestin tutustumishintaan 4 kk vain 67,60 € (norm. KAV4022 VIESTIMEDIA OY Tunnus 5002596 Info: K1 00003 VASTAUSLÄHETYS Koneviesti maksaa tilauksen postimaksun. Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakas viestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Tilaa tekstiviestillä: LÄHETÄ VIESTI: TILAUS KAV4022 ETUNIMI SUKUNIMI OSOITE Numeroon 13526 Tekstiviestin lähetys on maksuton. Painavaa asiaa maatalous-, metsäja maanrakennuskoneista sekä rahanarvoisia huoltovinkkejä. 16 tuhtia numeroa vuodessa kotiin kannettuna
Metsäakatemiassa opitaan ymmärtämään paremmin muiden näkökulmia. Teksti MARKKU PULKKINEN Kuva MARIA MIKLAS Eveliina Pokela Tausta. ” Suvaitsevuutta metsäkeskusteluun” Päättäjien Metsäakatemian johtaja Eveliina Pokela pitää tärkeänä monipuolista ja avointa metsäkeskustelua. Kuka. 38-vuotias maatalousja metsätieteiden maisteri ja metsänomistaja Helsingistä Työ. Päättäjien Metsäakatemian johtaja 1.1.2024 alkaen, sitä ennen viestinnän asiantuntijatehtäviä metsäedunvalvonnassa Brysselissä, Suomen Metsäyhdistyksessä ja Uusi puu -hankkeessa Parasta metsässä. Monipuolisuus 30 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509076-_5999409.indd 30 AR-20240429-509076-_5999409.indd 30 16.4.2024 8.05.50 16.4.2024 8.05.50. METSÄVAIKUTTAJA ”Toisten mielipiteiden vääräksi todistaminen ei ole paras tapa saada tavoitteilleen hyväksyttävyyttä”, Eveliina Pokela sanoo
Mistä Päättäjien Metsäakatemian rahoitus tulee ja onko se riittävä. Konseptiimme kuuluu vuosittain kaksi neljän päivän mittaista peruskurssia, joiden maastojaksot ja tehdasvierailut järjestetään eri puolilla Suomea. Nämä pienet havainnot ja niiden jälkeen käyty keskustelu avaavat osallistujille konkreettisesti metsänkasvatuksen käytäntöjä. Foorumiin kootaan aktiivisia nuoria vaikuttajia etu-, harrastusja kansalaisjärjestöistä ja tarjotaan heille paikka vaihtaa ajatuksia metsäasioista. Metsäalan ammattilaiset haluavat sisällyttää viestintäänsä metsän kaikki ulottuvuudet eli luonnon, ihmisen ja talouden, jolloin sanoma menee usein hieman monimutkaiseksi. Haluamme antaa nykyisille ja tuleville päättäjille kokonaiskuvan metsien yhteiskunnallisesta merkityksestä, jotta metsiä ei katsottaisi vain yhdestä näkökulmasta tai vain oman poliittisen agendan pohjalta. 31 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509076-_5999409.indd 31 AR-20240429-509076-_5999409.indd 31 16.4.2024 8.05.52 16.4.2024 8.05.52. Tavoitteenamme on koota yhteen metsää eri tavalla lähestyviä ihmisiä, ja tässä olemme onnistuneet hyvin. Media kaipaa metsäalalta nopeaa, helposti ymmärrettävää ja konkreettista viestiä siitä, mitkä ovat alan toimijoiden ratkaisut globaaleihin ilmastoja ympäristöhaasteisiin ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Maaliskuussa pidimme tilaisuuden Aalto-yliopistolla ja kuulimme, millaista tutkimusta siellä tehdään puumateriaalien parissa. Metsäakatemian on käynyt jo 1 600 päättäjää. Mihin tarvitaan Päättäjien Metsäakatemiaa. Maastojaksoilla esimerkiksi metsäalan osaajien ammattitaito ja ammattiylpeys ovat tehneet kurssilaisiin vaikutuksen. Koko 28 vuoden toiminta-aikanamme tavoitteenamme on ollut lisätä päättäjien kiinnostusta metsäasioihin. He haluavat kuulla, kuinka metsäala vastaa globaaleihin haasteisiin ja kuinka metsäsektori aikoo uudistua. Viimeisin EU-metsäakatemia järjestettiin viime syksynä Suomessa. Palautteen perusteella tällaiselle kurssille on tilausta. Mediassa näkyvät paremmin yksinkertaiset viestit, joissa käsitellään metsää vain yhdestä tulokulmasta. Keitä Metsäakatemian kursseille kutsutaan. Miksi metsäalan viestintä tuntuu usein jäävän metsä keskustelussa alakynteen. Ruotsalaisten metsäalan organisaatioiden kanssa toteutettu EU-päättäjien metsäakatemia on järjestetty kaksi kertaa Suomessa ja kerran Ruotsissa. Näkisin kuitenkin tärkeäksi sen, että tulevaisuuden päättäjät osallistetaan metsäkeskusteluun jatkossakin ikioman foorumin muodossa. Usein hämmästellään vaikkapa metsäkoneenkuljettajien kykyä ajaa konetta ja tehdä samaan aikaan lukuisia päätöksiä. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Kurssin aikaisemmin käyneiden suositukset ovat merkittävässä roolissa. Mikä on Nuorten vaikuttajien metsäfoorumi. Noin kolmannes kunkin kurssin osallistujista on metsäalan asiantuntijoita ja kaksi kolmasosaa metsäalan ulkopuolelta tulevia. Se on Päättäjien Metsäakatemian pikkusisko, joka on järjestetty kymmenen kertaa. Toissa viikonloppuna kävin tyttäreni syntymä päiväjuhlien jälkeen lasten kanssa metsäretkellä Helsingin keskuspuistossa. Metsäakatemian vahvuutena on nimenomaan kaksisuuntainen viestintä. Saimme kolmepäiväisestä akatemiasta erinomaista palautetta. Myös nuorilla tavoitteet isoissa asioissa ovat samansuuntaisia mutta keinot tavoitteisiin pääsemiseksi erilaisia. Osa nuorista kutsutaan nyt mukaan Päättäjien Metsäakatemiaan. Kysymyksiä tulee yllättävistäkin asioista. Paras palaute on se, kun osanottajat kertovat saaneensa lisää tietoa ja kertovat ymmärtävänsä paremmin muiden toimijoiden näkökulmia. Teemme myös omaa kartoitusta ja kutsumme akatemiaan esimerkiksi nousevia poliittisia päättäjiä, tutkijoita, kansalaisja nuorisojärjestöjen edustajia ja sosiaalisen median vaikuttajia. Esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen kohteella ihmeteltiin sitä, miksi kuormatraktorin kulkemille urille on jätetty rumia hakkuutähteitä. Kurssille osallistuvat metsäalan edustajat pääsevät jakamaan osaamistaan, mutta he ovat myös oppimassa ja havainnoimassa sitä, ovatko toimintamme ja alan painopisteet yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä. Yli puolet 30 osanottajasta oli kärkikohderyhmäämme eli jäsenmaiden, parlamentin ja komission virkamiehiä ja päättäjiä. Olemme siitä onnellisessa asemassa, että Suomen Metsäsäätiö ja maaja metsätalousministeriö ovat olleet rahoittajinamme alusta alkaen, ja uskoksemme ne jatkavat rahoittajina edelleen. Annamme nyt eurovaalien myötä aikaa parlamentaariselle järjestäytymiselle, mutta olemme valmiita toteuttamaan akatemian EU-päättäjille ensi vuonna yhdessä ruotsalaisten tai muiden kumppaneiden kanssa. Tuoko kurssin maastojakso osallistujille yllätyksiä. Millaista toimintaa teillä on tänä vuonna. Nyt metsätietoa todellakin halutaan, sitä ei tarvitse tuputtaa. Valitettavasti emme saaneet rahoitusta nuorten metsäfoorumiin vuosille 2023 ja 2024. Millaiset asiat nousevat kurssilaisten keskusteluissa vahvimmin esille. Puupohjaisia innovaatioita esittelevän Uusi puu -hankkeen kanssa järjestämme syksyn valtakunnallisilla Metsäpäivillä tilaisuuden, jossa pohdimme puun roolia vihreässä siirtymässä. Keskustelu Nuorten metsäfoorumissa on aitoa, vilkasta ja suoraa. Kesällä järjestämme Metsä Groupin kanssa muutaman retken, joilla akatemian käyneitä viedään tutustumaan metsäkohteisiin ja Lohjalla sijaitsevaan Nemus Futurum -vierailukeskukseen. Osanottajia kiinnostavat tällä hetkellä erityisesti ilmastoasiat, monimuotoisuuskysymykset ja metsätalouden vesistövaikutukset. Peruskurssien lisäksi meillä on ajankohtaistilaisuuksia Metsäakatemiaan aikaisemmin osallistuneille. Kysyjä odotti, että jatkuvan kasvatuksen kohteella metsän pohja on aina tasainen, rikkomaton ja kauniisti sammalpeitteinen. Tänä vuonna suuntaamme kursseillamme Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle. EUpäättäjien kurssille on tilausta. Muut osanottajat kertovat metsäammattilaisille, miten he näkevät metsäalan toimineen ja millaisia odotuksia metsille jatkossa asetetaan. Onko EUpäättäjien metsäakatemia saamassa jatkoa. Inflaation myötä esimerkiksi kuljetusja majoituskustannukset ovat nousseet hurjasti, ja pieni indeksikorotus olisi nyt tarpeen
METSÄN UUDISTAMINEN Teksti ja kuvat MARKKU PULKKINEN Kotimaisin voimin 32 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509050-_5999408.indd 32 AR-20240429-509050-_5999408.indd 32 16.4.2024 8.07.21 16.4.2024 8.07.21. Istuttamiseen löytyy apu voimia, jos urakka tuntuu it selle ylivoimaiselta. Kaikilla metsänomistajilla ei ole mahdollisuutta tehdä istutustyötä itse. Tämä hak kuuaukko odotti täyttäjiään Iisalmen Huotarin kylällä. Ammattilaiset hoitavat metsän uudistamisen nopeasti ja hyvin
Metsäpalvelut Kiiskisen tehonelikko Ville Korhonen (vas.), Juho Raatikainen, Lassi Kiiskinen ja Risto Kiiskinen istut taa kolmen hehtaarin aukon vajaassa päivässä. Verovinkki Metsänomistaja voi vähentää metsän uudistamiseen liittyvät kustannukset metsäverotuksessa riippumatta siitä, tekeekö hän työt itse vai teettääkö ne. muokkauksesta, taimista tai siemenistä sekä työvälineistä. Taimipaakusta pitäisi irrota puristettaessa muutama pisara vettä. ”Ensimmäiset työpäivät oli vat raskaita, mutta pian tähän tottui”, 17vuotias Lassi kertoo kesätyöstään. Kuluja tulee mm. Metsänhoito yhdistykseltä voi tarvittaessa vuokrata lisää istutusvälineitä talkooväelle. 33 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509050-_5999408.indd 33 AR-20240429-509050-_5999408.indd 33 16.4.2024 8.07.29 16.4.2024 8.07.29. Taimia käsitellään hanskat kädessä, koska niissä on tukki miehentäin torjuntaainetta. Jokaisella metsätöitä tekevällä metsän omistajalla saisi olla varastossaan pottiputki ja taimivakka
Ulkomaalaisia työntekijöitä minulla ei ole ollut”, yrittäjä kertoo. Y läsavolaisella hakkuuaukealla ahertaa neljän miehen joukko. Toinen rupeama on syyskuussa, mutta silloin istutusurakkana on vain kymmenesosa kevään määristä. Tänäänkin jokainen heistä upottaa maahan pari tuhatta kuusen tainta. ”Ainakin toistaiseksi olen löytänyt hyvin työntekijöitä istutuksiin. Hyvinkäältä kotoisin oleva Risto Kiiskinen lähti metsäpalvelu yrittäjäksi Ylä-Savoon. METSÄN UUDISTAMINEN Kaarlo Hoffren neuvoo sopimaan uudistamistöistä jo puukaupan yhteydessä. Silloin muokkaus ja istutus hoituvat ajallaan eivätkä niiden kustannukset tule yllätyksenä. Ilmeet kevätauringon paahtamilla kasvoilla ovat hyväntuuliset, vaikka viime viikkoina pottiputken läpi on sujahtanut kymmeniä tuhansia taimia. Hänen yrityksensä, Metsäpalvelut Kiiskinen, on tehnyt Metsänhoitoyhdistys Savotan kanssa sopimuksen 150 000 taimen istuttamisesta. Pitää tehdä maltilla ja pitää viikonloput vapaina, jotta jaksaa vajaan kahden kuukauden urakoinnin”, kertoo porukan pomo Risto Kiiskinen. ”Aloitimme istutukset toukokuun puolivälissä ja jatkamme niitä kesäkuun loppuun. ”Viihdyn metsässä työssä ja vapaa-aikana.” 34 Aarre 4/2024 METSÄ 34 METSÄ AR-20240429-509050-_5999408.indd 34 AR-20240429-509050-_5999408.indd 34 16.4.2024 8.07.34 16.4.2024 8.07.34. Aika paljon on ollut opiskelijoita ja maanviljelijöitä
Taimien kantaminen on rankinta, ja putken painaminen maahan käy kämmeniin. Taimien määrää on vähennetty, sillä uudistusaloille halutaan enemmän lehtipuita. Työhön sijoitetun rahan saa takaisin sitä kautta, että uudistaminen tapahtuu ripeästi metsänhoito-ohjeiden mukaan ja työn jälki on laadukasta. Ne maksavat yhteensä noin 150 euroa.” Omatoimisen istuttajan pitää tilata taimet hyvissä ajoin, viimeistään edellisenä talvena. ”Aluksi homma tuntui raskaalta, mutta pian tähän tottui. Istutus maksaa suunnilleen saman verran kuin taimi. MARKKU PULKKINEN Taimet aiempaa harvempaan Metsänhoidon suosituksia on muutettu istutustiheyden osalta. Nyt tämä menee jo mukavasti”, 17-vuotias Lassi kertoo. Huotarin kylällä työn alla olevalle kolmen hehtaarin aukolle menee 5 000 kuusentainta. Vielä parempi on se, että taimet tilataan ja uudistamisesta sovitaan jo puukaupan yhteydessä. Metsäpalveluita tarjoavalta yritykseltä kannattaa kysäistä myös siitä, kuinka työtä ohjataan ja johdetaan. Vaikka työntekijät olisivat ulkomailta tulleita, yrityksen pitää hoitaa työnantajavelvoitteensa asianmukaisesti. Puulaji Suositeltava istutustiheys (kpl/ha) Mänty 2 000–2 400 Kuusi 1 500–1 800 Rauduskoivu 1 600 Lehtikuusi 1 300 Haapa 1 200–2 000 35 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509050-_5999408.indd 35 AR-20240429-509050-_5999408.indd 35 16.4.2024 8.07.37 16.4.2024 8.07.37. Realismia laskelmiin Kaarlo Hoffren painottaa, että Risto Kiiskisen kaltaiset metsätalousyrittäjät ovat metsänhoitoyhdistykselle kullanarvoisia. Metsänhoitotöihin liittyvä ihmiskauppa pitää torjua lukuisista eri syistä, myös siksi, että se voi tulpata metsäteollisuuden vientimarkkinat. Kaikki metsäpalveluita tarjoavat yritykset eivät varmista sitä, että heidän käyttämänsä ulkomainen henkilöstövuokrausyritys noudattaa Suomen tai lähtömaan lakeja. ”Metsänomistaja voi toki istuttaa myös itse. ”Nyt jo nähdään, että heinät valtaavat kasvutilaa. Keitä metsässäsi työskentelee. Suomessa työskenteleville muiden maiden kansalaisille pitää maksaa alan kotimaisen työehto sopimuksen mukaista palkkaa. Kaksivuotiaat kuusentaimet maksavat palveluntarjoajasta riippuen 20–25 senttiä kappaleelta (alv %). Käytännön metsätyöt miellyttivät häntä niin paljon, että yliopisto-opinnot jäivät kesken. Kokemattomalle istuttajalle 500 tainta päivässä on sopiva tahti, jolloin työ veisi häneltä kymmenen päivää. Rehevällä maalla nopea uudistaminen on tärkeää. S uomen metsien metsänhoitotöissä on alettu käyttää yhä enemmän ulkomailta tuotua työvoimaa, ja esiin on tullut joitakin väärinkäytöksiä. Risto Kiiskisen tie metsätalousyrittäjäksi kulki metsänhoitajaopintojen kautta. Metsäpalveluita tilatessaan metsänomistajan olisi hyvä olla kiinnostunut siitä, millaista työvoimaa kyseinen yritys käyttää. ”Hieman iäkkäämpi metsänomistaja antoi päätehakkuun ja uudistamisen hoidettavaksemme. Kannattaa kuitenkin laskea tarkasti, mihin oma ja lähipiirin aika riittää. Ensin tehtiin valtakirjakauppa, jossa metsänhoitoyhdistys kilpailutti ja myi tukkipuuleimikon. Jos metsänomistaja haluaa istuttaa taimet itse, metsänhoitoyhdistykseltä voi vuokrata istutusvälineitä. Kyseessä on tyypillinen metsänhoitoyhdistyksen välittämä työmaa. Ilman heitä yhdistyksen palvelut eivät pyörisi. Taimet pitää saada maahan parissa viikossa, jotta ne eivät pääse kuivumaan”, Hoffren muistuttaa. Muuten tilanne on epäreilu myös asiansa rehdisti hoitaville metsä palveluyrityksille. ”Metsänomistajan omassa varastossa olisi hyvä olla ainakin yksi pottiputki ja taimivakka. Taimitarhat mitoittavat tuotantomääränsä aikaisempien vuosien menekin perusteella, ja vilkkaiden päätehakkuuvuosien jälkeen taimista tulee helposti pula. Jollei ulkomaisen työvoiman kohteluun kiinnitetä riittävästi huomiota, kotimaisen metsäsektorin vastuullisuus ja maine vaarannetaan. Töiden ketjutus ja halpatyövoiman käyttö vääristävät kilpailua. Mätästys on onnistunut hyvin, ja kaksivuotiaat kuusentaimet pääsevät nopeasti hyvään kasvun alkuun.” Ostopalveluna toteutettava istutus maksaa metsänomistajalle taimien ja istutustyön hinnan. Maapohjan muokkaus tehtiin laikkumätästyksenä viime syksynä, ja nyt alue istutetaan”, Hoffren kertoo. Yhteinen kieli pitäisi löytyä, jotta työohjeet menevät perille ja lopputulos on laadukas. Raivaussahatöihin nuori mies sai ensituntumaa opiskelijoiden Uniforst-osuuskunnassa. Tietämättömyys – tai välinpitämättömyys – ei vapauta suomalaisyritystä vastuusta. Nopeasti kasvun alkuun Metsänhoitoyhdistys Savotan metsäasiantuntija Kaarlo Hoffren pistäytyy Iisalmen Huotarin kylällä sijaitsevalle istutustyömaalle tarkastamaan työn jälkeä ja jututtamaan yrittäjää. Joitakin virheitä on vaikea korjata jälkeenpäin. Maapohja on rehevää, ja siksi nopea uudistaminen on tärkeää. Metsäpalveluyrityksensä hän perusti kahdeksan vuotta sitten. Tällä kertaa hän houkutteli istutuksille sähköalaa opiskelevan serkkunsa Lassi Kiiskisen Mäntsälästä. Työvoiman alkuperästä riippumatta metsänomistajan kannattaa olla omaisuudestaan niin kiinnostunut, että hän käy työmaalla tarkastamassa, että työn jälki on sellaista kuin on tilattu. Hakkuu toteutui viime vuonna
Asuna pitää olla pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet sekä Työasun kannattaa olla pitkähihainen ja -lahkeinen. Vettä pitää olla riittävästi mukana, sillä päivässä kuluu helposti kolme litraa nestettä. Taimille tarpeeksi sulamisaikaa Jokainen metsänomistaja pystyy istuttamaan taimet noudattamalla muutamia perusohjeita. Maanmuokkaajan vastuulla on varmistaa se, että mättäitä tulee oikea määrä hehtaarille. Toinen vaaranpaikka on liika ahnehtiminen työn määrässä. ”Taimien kastelu on ensiarvoisen tärkeää. Punkit pitää tarkistaa ja poistaa iholta joka ilta ja hakeutua lääkäriin, jos iholle ilmestyy rengasmaista ihottumaa. Pahassa nestehukassa autolla ajo lähimmälle huoltoasemalle oli lopulta ollut kamppailua hämärän rajamailla. Istuttajan tehtävänä on istuttaa taimi jokaiselle mättäälle. ”Taimi pitää istuttaa mahdollisimman syvään laikutusmättään päälle. ”Taimilaatikoiden kyljessä olevat tuuletusluukut pitää muistaa painaa auki, jotta ilma vaihtuu. 36 METSÄ 36 METSÄ AR-20240429-509050-_5999408.indd 36 AR-20240429-509050-_5999408.indd 36 16.4.2024 8.07.42 16.4.2024 8.07.42. Oikean määrän voi varmistaa pyöräyttämällä nelimetrisen ongenvavan itsensä ympäri ja laskemalla, että ympyrän sisälle jää 8–9 tainta. Kuivumaan päässeiden taimien istuttaminen on hukkaan heitettyä aikaa ja rahaa.” Istuttamisen jälkeen taimen ympärystä poljetaan tiiviiksi ja varmistetaan, että taimi jää mättäälle pystysuoraan, jotta tyveen ei synny mutkaa. Yksi hänen porukkansa istuttajista muistelee, kuinka eräänä aamuna vesivarasto oli unohtunut täydentää. Risto Kiiskisen porukan neljästä istuttajasta kolme oli löytänyt iholtaan punkin ensimmäisen istutuskuukauden aikana. Myös taimien varastointiin on syytä kiinnittää huomiota, sillä pääosa taimista tulee nykyään pakastettuina istutuspaikalle. Tainta ei voi istuttaa liian syvään.” Istutettavien taimien pitää olla kosteita. Punkit istuttajan riesana Istuttaminen on lähes kaikille sopivaa työtä, mutta siinä piilee muutama vaaranpaikka. Puutiaisaivokuumetta ehkäistään rokotuksella, mutta borrelioosiin ei ole rokotetta. Pahvikannet voi ottaa pois, kun taimet ovat sulaneet”, Hoffren ohjeistaa. Pitää myös syödä säännöllisesti”, Kiiskinen painottaa. Juuripaakkujen kosteutta kannattaa tarkkailla ja kastella taimia tarvittaessa. Sulatuspaikaksi sopii esimerkiksi vanha navetta tai muu varasto. Argrow-lannoite annostellaan istutuskuoppaan pottiputkeen kiinnitettävällä laitteella. ”Joka päivä ei kannata yrittää tehdä uusia ennätyksiä. Kovan janon yllättäessä jäljellä oli enää 300 tainta, eikä hän halunnut tuhlata aikaa juoman hakuun. Yhtenä vaarana ovat punkit. Yleisin virhe on jättää taimet pintaan, jolloin vesi pääsee haihtumaan juuripaakusta. Paakun päällä pitää olla vähintään kaksi senttiä maata, mieluummin enemmän”, Hoffren tähdentää. Pakkastaimien pitää antaa sulaa varjossa noin viikon ajan. METSÄN UUDISTAMINEN Uudistamisessa ei pidä viivytellä. Juuripaakusta pitää irrota puristamalla vettä. ”Kannattaa tarkistaa, että pottiputken polkurauta on asennettu oikein päin, jotta putken kärki pääsee painumaan mahdollisimman syvälle maahan. Yksi lannoitepurkki riittää reilulle 400 taimelle. Kaista kerrallaan Aurinkovoide pitäisi löytyä jokaisen istuttajan työrepusta. Rehevällä maapohjalla pintakasvillisuus alkaa vallata alaa heti ensimmäisenä hakkuun jälkeisenä keväänä
37 METSÄ AR-20240429-509050-_5999408.indd 37 AR-20240429-509050-_5999408.indd 37 16.4.2024 8.07.47 16.4.2024 8.07.47. Silmämääräisesti tulosta on yhden kasvukauden jälkeen vaikea arvioida, sillä istutusalusta vaikuttaa paljon taimien alkukehitykseen. Hyväntuulinen yrittäjä kertoo, että kevättalven moottorisahatöiden jälkeen istuttaminen on hyvää vaihtelua eikä rasita fyysisesti liikaa. Argrow-lannoitteen automaattiseen annosteluun tarvitaan lisäksi pottiputkeen liitettävä, 120 euroa (alv %) maksava lisälaite. Jos luvassa on hellepäivä, työt alkavat jo aamukahdelta. Starttilannoitekokeilu omassa metsässä työhanskat. Argrow’n vaikuttava aine on arginiinifosfaatti, joka stimuloi erityisesti juurten kasvua. Juuripaakun päälle pitää tulla vähintään kaksi senttiä maata, mieluummin enemmän. Luonnonvarakeskus tutki vuonna 2022 yhdessä Arevon, Fin Forelian ja Metsähallituksen kanssa Argrow’n vaikutuksia kuusen ja männyn taimien kasvuun. Luoranen arvioi tutkimusjärjestelyjen vaikuttaneen tuloksiin. VINKIT Kaarlo Hoffren, metsäasiantuntija, Mhy Savotta Taimi pitää istuttaa mahdollisimman syvään ja tiivistää maanpinta hyvin. Koeta selvitä aina mahdollisimman vähillä askeleilla ja varmista, että jokaiselle mättäälle tulee taimi.” Ammattilaiset pystyvät halutessaan melkoisiin urakoihin. Peltokasveilla tehtyjen starttilannoituskokeiden myönteisten tulosten ansiosta on helppo uskoa, että kasvun alkuun annettu fosforilisä stimuloi myös metsätaimien kasvua. 3 Varmista, että istutusalan maanmuokkaus on tehty kunnolla. Kuusella kasvunlisää ei ilmennyt lainkaan. Lannoiterakeet putosivat automaattisesti istutuskuopan pohjalle, kun polkaisi putken leuat auki. Kun alkukesän istutussesonki päättyy, Risto Kiiskinen suuntaa raivaussahahommiin. Luonnonvarakeskuksen kokeessa taimien kasvun lisäys jäi maltillisemmaksi kuin Ruotsissa aikaisemmin toteutetuissa tutkimuksissa. Taimet on käsitelty tukkimiehentäin torjunta-aineella, jota ei saisi päästä iholle. Pottiputken arvonlisäveroton hinta on noin sata euroa. Omasta kunnostaan yrittäjä kertoo pitävänsä huolta metsästysharrastuksellaan – ja töitä tekemällä. Koeruutujen tiirailua Käytin viime keväänä osalle kuusi-istutuksiani Argrow-lannoitetta. 6 Istuta taimet mahdollisimman syvälle. Ruukut oli upotettu hiekkaperäiseen maahan. 5 Huolehdi siitä, että taimipaakut pysyvät kosteina, ja istuta vain märkiä taimia. R uotsalainen Arevo on kehittänyt taimien alkukehitystä nopeuttavan Argrow-starttilannoitteen ja sen annosteluun tarkoitetun laitteen. Myös juuria syntyi enemmän, ja taimien kokonaisbiomassa oli suurempi”, kertoo Luken erikoistutkija Jaana Luoranen. Työvuoron kesto oli silloin 17 tuntia ja alue vanhaa turvesuota. Ruotsin maatalousyliopiston tutkimuksissa arginiinifosfaatilla lannoitettujen männyntaimien biomassa oli kahden vuoden jälkeen 70 prosenttia ja kolmen vuoden jälkeen 140 prosenttia suurempi kuin lannoittamattomien. Luonnonvarakeskuksen mittaukset jatkuivat vuonna 2023, ja niiden tuloksia julkaistaan myöhemmin tänä vuonna. Istuttaminen lisälaitteella varustetulla putkella oli yhtä helppoa ja nopeaa kuin tavallisella istutusputkella. Kaksivuotias kuusentaimi maksaa noin 25 senttiä (alv %), joten neljän sentin lannoitekustannukselle odottaa saavansa myös vastinetta. LISÄTIETOJA Argrow-lannoitetta ja -laitteita myyvät Suomessa ainakin Fin Forelia, Hylte, Svenska Skogsplantor ja Uittokalusto Näin onnistut uudistamisessa 1 Tee tai teetä istutus mahdollisimman pian hakkuun jälkeen, mieluiten heti seuraavana kesänä, jotta muu kasvillisuus ei haittaa taimien alkukehitystä. ”Argrow-lannoitetut männyn taimet olivat ensimmäisen kasvukauden jälkeen sekä mättäillä että muokkaamattomassa maassa kaksi senttiä pidempiä kuin käsittelemättömät taimet. Istutusmättään pitäisi olla 20 senttiä korkea ja kooltaan 50 x 50 senttiä. Kiiskinen muistelee istuttaneensa parhaana päivänään 4 500 tainta. 4 Anna pakastettujen taimien sulaa kunnolla, älä istuta jäisiä taimia. Taimien kasvualustaa ei saatu etenkään kuusella vastaamaan täysin tavoiteltua metsämaata. Yksi lannoitepurkki riitti noin 400 taimelle, jolloin lannoitteen lisähinnaksi tuli neljä senttiä tainta kohden. 2 Sovi metsän uudistamisesta jo puukaupan yhteydessä ja tilaa taimet ajoissa. Ruotsin kokeissakin mänty hyötyi starttilannoitteesta kuusta enemmän. Mielenkiinnolla odotan, miltä starttilannoitettujen koeruutujen kuuset näyttävät ensi kesänä. 7 Polje taimen ympärys tiiviiksi ja varmista, että taimi on pystysuorassa. Koetaimet kasvoivat 40 litran muoviruukuissa, joihin oli laitettu muokkaamatonta maata ja laikkumättäitä vastaavat maakerrokset. Männyn taimilla tilastollisia luotettavia eroja kuitenkin syntyi. Omatoimisille metsänomistajille Risto Kiiskinen antaa vinkin työn sujuvuuteen: ”Palstaa kannattaa alkaa täyttää perältä kaista kerrallaan, jolloin hommassa pysyy järjestys
Erityisesti havupuille tärkeää on kasvualustan happamuus. 1 Kuinka paljon Suo messa tuotetaan vuosittain metsä puiden paakkutaimia. Kuusen Käsityö menetelmiin ei ole paluuta. Tärkeitä ominaisuuksia ovat myös edullisuus sekä taimien terveyden ja kasvun kannalta suotuisat ominaisuudet. 5 Kuinka merkittävä kasvunlisäys saavu tetaan metsäpuiden taimijalostuksella ja kei nollisella uudistamisella. Muitakin vaihtoehtoja on. Erikoistutkija Katri Himanen, Luonnonvarakeskus: Suomessa toimitetaan istutettavaksi vuosittain 150–175 miljoonaa paakkutaimea. Himanen: Kärkiehdokkaita korvaajiksi ovat tällä hetkellä rahkasammal ja erilaiset puukuidut. Yhtä hyvää ja edullista kasvualustaa voi kuitenkin olla hankalaa löytää. 38 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509065-_5999471.indd 38 AR-20240429-509065-_5999471.indd 38 16.4.2024 8.15.31 16.4.2024 8.15.31. Myös käyttöturvallisuus on tärkeää, sillä liiallisesti pölisevä materiaali on riski taimitarhan työntekijöille. Himanen: Kotimaisen kasvuturpeen ensisijainen tuontikorvaaja saattaa olla ulkomainen kasvuturve. 4 Entä mitä ulko mailta tuotavia vaihto ehtoja on olemassa. On syytä selvittää sitäkin, löytyisikö turvetta ympäristöystävällisempiä ja taimituotannon kannalta turpeen veroisia tai parempia kasvualustoja. Jalostushyöty on nolla, jos viljelykuusikosta kehittyy lehtipuupusikko. Luonnonvarakeskuksen tutkimushankkeet, esimerkiksi Uudet kasvualustat -hanke, tähtäävät siihen, että selviämme tilanteesta, jossa tulisi kasvuturpeen saatavuusongelmaa tai turpeen hinnat nousisivat merkittävästi. Jalostuksen lisäksi taimikoiden kasvunopeus on parantunut maanmuokkauksen ja viljelyketjun muun kehittymisen vuoksi erityisesti kuusella. Vaikka turpeennoston lopettaminen vähentää hiilipäästöjä, koko tuotantoketjun hiilitase voi keikahtaa, jos vaihtoehtoinen alusta johtaa taimituotannossa suureen hävikkiin ja siten tuotantopanosten hukkaan menemiseen. Taimien tuontia on hyvin vähän. Koska istutuspaakku päätyy metsään, TIETOISKU Teksti MARI IKONEN | Kuvat MARKKU PULKKINEN ja ARTO TAKALAMPI / VM-ARKISTO sen tulee myös olla haitaton luonnossa. Kasvualustan vedenja ravinteidenpidätyskyvyn pitää olla sopiva, ja sen pitää olla vapaata kasvitaudeista ja rikkakasvien siemenistä. Näitä asioita me nyt tarkastelemme tutkimuspuolella. Koivulla kasvunlisä on tätä suurempi. Jos kasvualustan vaihdos vaikuttaa taimisaantoihin tai taimien kasvuun lähtöön maastossa, kasvualustojen paremmuusjärjestys voi muuttua. 2 Millaisia ominaisuuksia paakkutaimien kasvualustalta vaaditaan. Riskinä voi olla myös se, että taimikon hiilensidonnan käynnistyminen viivästyy taimien heikon kasvuun lähdön takia. 7 kysymystä metsätaimien tuotannosta Energiaturpeen nostamisen päättyessä metsätaimien tuotannossa käytetty kasvuturve joudutaan ehkä korvaamaan toisella materiaalilla. Puutarhataimien tuotannossa ja osin ilmeisesti myös metsätaimilla käytetään maailmalla kookoksen kuorirouhetta. 3 Millaisilla kotimaisilla materiaaleilla kasvuturpeen voisi korvata paakkutaimien tuotannossa. Sen pitkä kuljetusmatka ja tuotantomenetelmät tekevät siitä ympäristömielessä ongelmallisen. Himanen: Kasvualustan tulee olla tasalaatuista, eli laatu ei saa vaihdella eri vuosina ja eri toimituserissä. On kuitenkin hyvä muistaa se, että jalostushyödyn realisoituminen edellyttää viljelyn onnistumista ja syntyneestä taimikosta huolehtimista. Himanen: Metsänjalostuksessa saatava tilavuuskasvun lisä on noin 10–30 prosenttia verrattuna luontaisesti syntyviin tai metsikkösiemenistä kasvatettaviin taimiin. Esimerkiksi männyn taimet kasvatetaan tällä hetkellä käytännössä kokonaan niin sanotuista 1,5-polven siemenviljelyssiemenistä, jolloin kiertoajalla saatava tilavuuskasvulisä on 20–25 prosenttia. Esimerkiksi biohiili olisi teknisesti hyvä aine korvaamaan osan turpeesta, mutta sen hinta on korkea. Kaikkiin materiaaleihin liittyy sekä hyviä että huonoja puolia
Kesien ja syksyjen lämpeneminen nostaa jo muutoinkin kasviterveysriskiä, eikä uusien kasvualustojen myötä ole mahdollista ottaa lisäriskiä. 7 Kuinka iso liiketoimintariski taimien tuottajalle on se, jos kasvualusta joudutaan vaihtamaan. Koneellista korjuuta voi tehdä sekä talvella että kesällä. 6 Joko kasvuturpeesta alkaa olla taimi tarhoilla pulaa. Rahkasammal on uusiutuvaa raaka-ainetta; sen kasvunopeus on noin sentin kerros vuodessa. Rahkasammalen kestävässä korjuussa korjuu ulotetaan enintään 30 cm:n syvyyteen asti, jolloin kiertoajaksi tulee 30 vuotta. Sateinen kesä aiheuttaa haastetta turpeen nostajille, ja niissä tilanteissa voi tulla pulaa, mutta silloinkin ollaan selvitty. ”Suomessa kyllä riittää rahkasammalta vastuullisesti korjattavaksi”, vastaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, MMT Niko Silvan, jonka erikoisalaa on soiden ja turvemaiden maankäyttö. Kuva on Kihniön Sarvi nevalta. Rahkasammalen korjuu on ekologisesti vastuullista vain, jos korjuussa otetaan huomioon alueen rahkasammalten uusiutuminen ja jos korjuun vesistövaikutukset minimoidaan suojakaistoilla. Euroopassa noin 90 prosenttia puutarhaviljelijöiden käyttämistä kasvualustoista on turvepohjaisia, ja alueen vuotuinen kasvuturpeen tarve on noin 20 miljoonaa kuutiometriä. Immonen: Hyvä ja toimiva kasvualusta on kaiken perusta. Suomessa rahkasammalen korjuuta on alettu toteuttaa pienimuotoisesti karuilta, ojitetuilta soilta. Käsityömenetelmiin ei ole paluuta. Esimerkiksi metsätalouskäytöstä poistuvat suoalueet saattaisivat sopia rahkasammalbiomassan korjuuseen. Kasvuturve on ollut metsätaimien tuotannossa käytössä vuosikymmeniä, ja sen avulla olemme pystyneet pääsemään eroon esimerkiksi taimien juuristoon kohdistuvista kasvitaudeista. Mikäli korjuutavoite olisi noin kaksi miljoonaa kuutiometriä eli Suomen vuotuista kasvuturpeen tuotantoa vastaava määrä, 30 vuoden kiertoajalla tuotantoalaa tarvittaisiin noin 60 000 hehtaaria. Viiden vuoden takaisessa tutkimusartikkelissaan Luken tutkijat arvioivat, että Suomen rahkasammalbiomassan maksimaalinen korjuupotentiaali voisi kattaa jopa koko Euroopan alueen nykyisen kasvuturpeen kysynnän. Riittäisikö rahkasammalta. 39 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509065-_5999471.indd 39 AR-20240429-509065-_5999471.indd 39 16.4.2024 8.15.33 16.4.2024 8.15.33. Tuotanto mitoitetaan ennakkotilausten mukaan. Kasvinsuojeluaineisiin ei haluta palata niiden kasvitautien osalta, joista on päästy eroon kasvuturpeen myötä. Taimituottajien laitteistot on rakennettu kasvuturpeen käsittelyyn, ja korvaavan kasvualustan täytyy soveltua näille laitteille ja kasvatuskennoille. Mikäli se heikkenee uusien kasvualustojen myötä, veden kulutus lisääntyy, ja kun kastellaan enemmän, ravinteita huuhtoutuu enemmän ja joudutaan lannoittamaan enemmän. LISÄTIETOJA Niko Silvan, Sakari Sarkkola & Raija Laiho: Rahkasammalbiomassa ja sen korjuuseen soveltuvat suot Suomessa (Suoseura 2019) taimikoiden keskipituus kymmenvuotiaana on nyt metrin enemmän kuin 1980–90-lukujen vaihteessa. R iittäisikö Suomessa rahkasammalta metsätaimien kasvualustaksi, ja mistä sitä voisi korjata. Yksi käytännön esimerkki on kasvualustan vedenläpäisevyys. Metsätaimituottajat ovat avoimia uusille, korvaaville vaihtoehdoille, mutta kustannusten nousuun meillä ei ole varaa. Tämän kevään istutustaimet on taimitarhoilta jo myyty. Turve on tällä hetkellä maailman ylivoimaisesti eniten käytetty kasvualustamateriaali. Toivomme realistista tarkastelua, jossa otetaan huomioon kasvuturpeen koko elinkaari, taimitarhojen työturvallisuus sekä taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset näkökulmat. Kasvuturpeen raaka-aine tulee lähituotteena, ja sen valmistamisen tuotot tulevat kotimaahan. Uudet kasvualustat vaativat uudenlaiset kasvatusmenetelmät, joiden opiskelu vie vuosia. Suomen Metsätaimituottajat ry:n varapuheenjohtaja Anne Immonen: Hyvää kasvuturvetta on ollut toistaiseksi hyvin saatavilla
SYKSYN TULLEN marjaja sienipaikat houkuttavat. Kun syksy taittuu talveksi ja uusi lumi sataa, joulu on jo lähellä. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Metsän vuodenkierto M etsä on jo itsessään aarre, mutta mielestäni sen voi jakaa vuodenaikojen mukaan omiin aarreosioihinsa. Joskus istahdan isolle kivelle, joka oli minulle lapsena salainen pakopaikka. Lintujen laulukonserttia kuunnellessa voi arvailla, mikä lintu on äänessä. MIRJA PESONEN KALAJOKI 40 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509082-_5999470.indd 40 AR-20240429-509082-_5999470.indd 40 16.4.2024 8.15.28 16.4.2024 8.15.28. Pieni kallionnyppyläkin tuntuu nyt pieneltä, vaikka lapsena en uskaltanut laskea sitä suksilla alas. Se oli harvinainen kohtaaminen. Kesän saapuessa kasvavan metsän tuoksut huumaavat. Kestohangilla voi sujutella suksilla puiden välistä pitkiäkin matkoja maisemasta toiseen. On myös kerättävä jäkälät ja sammalet koristeistutuksiin ja merkittävä joulukuusi. Yksin kulkiessa saa olla omien ajatustensa seurassa ja voi syntyä uusia ideoita. Välillä voi törmätä metsän eläimiin, uljaaseen sarvipäähän tai ilvekseen, jota ensin luulin ketuksi. Kuusenkerkistä voi keitellä makoisaa siirappia ja kerätä puiden ja kasvien lehtiä kasvivärjäykseen. Myöhemmin keväällä ihastuttavat pehmoiset pajunkissat. Kun keväällä päivä pitenee ja aurinko alkaa valaista, voi kokea postikorttimaisemat. Metsän eläimille julistetaan joulurauha ja rauhoitutaan joulunviettoon. Monet ovat metsän aarteet vuoden mittaan, ja kun vuosi vaihtuu, alkaa uusi kierto. Töissä ja vapaalla Tuiki tavallinen metsäreissu voi jäädä unohtumattomaksi muistoksi, tietävät tämänkertaiset kirjoittajamme. Metsässä mieli rauhoittuu ja verenpaine laskee
Olen elämäni aikana nähnyt luonnossa kymmeniä kyykäärmeitä. Emää ei näkynyt, ja pentu häipyi emonsa perään. Iltapäivällä palasin palstatielle jättämälleni autolle. Annoin pyörän rullata. Ei mennyt monta sekuntia, kun näkemäni kyy lähti maassa olevaa neulaspolkua pitkin minua kohti. Vaatimattoman näköinen tumma pilvenmöhkäle murahti. METSÄNOMISTAJA VUODESTA 94 nahkat roikkuivat kuin matrassin kuoret. Lähestyessäni autoa kuulin hyvin erikoista ääntä. Oli lämmin keväinen päivä, taivas lähes pilvetön. Mielenrauha ja tyytyväisyys tulee istutetuista taimista, kerätyistä puolukoista, saunan lämmityksestä kuivilla klapeilla, peurakytiksessä istumisesta. Mitä muuta ihminen tarvitsee kuin metsää. Metsä antaa työtä ja myös tuloa. Se ehti tehdä monta potkaisua silmieni edessä. Pennun ääni ja pieni koko eivät olleet missään suhteessa toisiinsa, ja pelkäsin, että kohta sen emä on niskassani. Emä katsoi taakseen muutaman sekunnin ja hyppäsi metsään. Oli lähdettävä kiireesti pakoon. Lähdin aamupäivällä raivaussahan kanssa taimikon harvennukselle. Aloin vaihtaa kuivia vaatteita aina Aatamin asuun asti, ja koko ajan ääni vain kuului. Olin pyörittänyt halkaisijaltaan lähes kaksimetristä piikkilankakerää auki reilut sata metriä. Metsässä ei ollut aluskasvillisuutta eikä puissa lehtiä. Ojien ylitys oli helppoa jään vuoksi, samoin metsälampien rannoilla kulkeminen. Yhtäkkiä sain sähköiskun molempiin käsiini, ja pienellä viiveellä jysähti reilusti isommin. Kolmisenkymmentä metriä käveltyäni eteeni ilmestyi hirviemä. Edelleen pitää paikkansa vanha viisaus: Suomi elää metsästä ja metsässä. Vaikka ei ollut kuin neljä astetta lämmintä, sen vauhti oli kova, koska se liikkui erikoisella tavalla. Se taivutti itsensä bumerangiksi. PARHAITA AIKOJA liikkua metsässä huvikseen oli koronakeväänä. Ajattelin, että tuntikausien sahanpärinä käy jälkikäyntiä korvissani. VUONNA 2005 lokakuussa oli tihkusateinen päivä. Juuri muualle ei voinut mennä, joten metsä oli paikka olla poissa kotoa. Kyy potkaisi hännällään itseään eteenpäin ja piti pääpuoltaan U:n muotoisessa asennossa. Maassa ei ollut lunta, mutta maan pinta oli jäässä. Metsästä saan marjat ja sienet, lihat ja lämmön. Koskaan aikaisemmin en ole nähnyt sen näköistä hirveä: korvat roikkuivat velttoina alas ja mahaHirvi hölkkäsi itse varmasti minua kohti. Kuivat kamppeet olivat päällä ja olin siirtymässä autoon, kun näin tukkimännyn tyvellä maassa noin 20 sentin korkeudella valkoisen läiskän, joka oli pystysuunnassa noin neljä senttiä pitkä. Hirvi hölkkäsi itsevarmasti minua kohti. A sun maalla, lähellä metsää. Silloin kävelimme pitkiä matkoja metsissä katsellen suolampia, erämökkejä ja muita sellaisia. Metsä on kaikki ja kaikkea. Kaadoin piikkilankakerän maahan ja lopetin työt siihen. 90-luvun alussa olin polkupyörällä liikkeellä metsätiellä. Silloin pääsin näkemään ja kokemaan monia lähellä olevia tuntemattomia ja historiallisiakin paikkoja. Vasen etukäpälä pyöri kuin tuulimylly välillä pysähtyen ja taas jatkuen. Lähdin kävelemään palstatietä metsään. Joskus jopa siitä, kun pääsee metsästä pois hyttysten, hirvikärpästen ja punkkien ulottumattomiin. Pentu jäi tielle. Tämän käärmeen käyttäytyminen oli ainutlaatuista. Kunnes mietittyäni tajusin, että sitähän minäkin metsästä saan, en vain ole ikinä ymmärtänyt lähteä sitä erikseen hakemaan. Koetin hakea silmilläni ja korvillani syytä siihen. Metsään minulla ei ole ikinä ollut erityistä suhdetta, se vain on, on aina ollut. Kovasti ihmettelin puunhalaajia ja muita metsästä mielenrauhaa hakevia. RISTO PAAKKARI SIIKAJOKI 41 Aarre 4/2024 METSÄ AR-20240429-509082-_5999470.indd 41 AR-20240429-509082-_5999470.indd 41 16.4.2024 8.15.30 16.4.2024 8.15.30. Tienmutkan takaa alkavalla suoranpätkällä villikissa pentunsa kanssa käveli samaan suuntaan. Metsäretkiä koronakeväänä Luonnonvoimia ja kohtaamisia M uistissa ja verkkokalvoilla on pysynyt muutamia tapahtumia viime vuosikymmeniltä: 1960-luvun alkupuolella olin aloittamassa laitumen aidan tekoa. 80-luvun puolivälissä menin traktorilla parin kilometrin päähän ja jätin traktorin pellonlaitaan. Oli kevät ja olin kävellyt pahki sen poikimapaikalle
Uittomiehiä ponttuulla Längelmä veden reitillä 30luvulla. OLLI LEHDON KOKOELMA / SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO JUURET 42 Aarre 4/2024 JUURET AR-20240429-509054-_5999472.indd 42 AR-20240429-509054-_5999472.indd 42 16.4.2024 8.17.34 16.4.2024 8.17.34. Vasemmalla Olli Lehdon isoisä Eemeli Lehto, joka toimi 25 vuotta Pyhäjärvi Oy:n työn johtajana
Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat JYRKI LUUKKONEN ja OLLI LEHDON KOKOELMA 43 Aarre 4/2024 JUURET AR-20240429-509054-_5999472.indd 43 AR-20240429-509054-_5999472.indd 43 16.4.2024 8.17.40 16.4.2024 8.17.40. Nyt kahdeksankymppisenä hän kiertää kertomassa tukkilaisperinteestä. UITTO JÄTKÄN SAAPPAISSA Olli Lehto ehti tasapainoilla tukeilla monet keväiset uitot ennen kuin puutavara siirtyi kumipyörien päälle
Sen sisällä hölskyi lasi pullo. Säilytin sitä pitkään aarteena ennen kuin maltoin uhrata sen osuuskaupan lakritsaan.” Meni laiturit ja katiskat Nykyään samalla rannalla kohoaa hieno huvila. P ikkupoika kantoi silmä tarkkana villasukkaa. Vesi virtasi ilmaiseksi, mutta rantojen maanomis tajien kanssa piti ”olla välilöissä” ja korvata vahinkoja, Lehto kertoo. JUURET Metsänhoitajaopiskelijoita oli tulossa uitolle työharjoitteluun, joten Olli Lehto (toinen oik.) ja hänen kaverinsa Jorma Virta laittoivat huumorimielessä kravatit kaulaan. ”Keltä meni puiden mukana laituri, keltä katiska tai karjaaita. Ollin serkku Veijo Lehto ja oik. Vas. Sillä välin, kun isä joi kahvia, otin hänen keksinsä eli uitto hakansa ja aloin sillä törkkiä puita.” Uiton alkupäässä oli tullut käy mään myös työnjohtaja, joka kirjoitti tukkilaisille förskottilappuja ja jakoi palkkaennakkoja. Sitten neuvoteltiin, paljonko yhtiön pitäisi maksaa, jotta se saisi uittaa seuraavanakin keväänä.” Reppu selässä, pesti mielessä Kevään tulon varma merkki oli Lehdon lapsuudessa se, että kotikulmille ilmestyi miehiä reput selässä, uittopestit mielessä. Olli Lehdon tekisi mieli joskus poiketa kertomaan sen asukkaille entisajoista. Vielä silloinkin yli puolet puusta kulki tehtaille vettä pitkin, toteavat Esko Pakkanen ja Matti Leikola kirjassaan Puut pe rille ja käyttöön. OLLI LEHDON KOKOELMA / SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO 44 Aarre 4/2024 JUURET AR-20240429-509054-_5999472.indd 44 AR-20240429-509054-_5999472.indd 44 16.4.2024 8.17.47 16.4.2024 8.17.47. Sumppilähettinä hän oli vuonna 1946 tai niillä main. ”Taisin olla kuuden vanha, en vie lä koulussa. Olli Lehto on kerännyt perikunnilta tukkilaisten vanhoja varusteita. Vesireitit – purot, joet ja niiden väliset lammet ja järvet sekä meri – olivat Suomessa puutavaran tär kein kuljetustapa 1960luvulle saakka. Pomo katseli pikku jannun keksinheilutusta ja tuumasi, että annetaanpas ”kölperillekin kottia”. ”Väylien reunoille ja kivikkoihin sidottiin ohjaus puita myötäkarvaan eli niin sanotusti otvitettiin, jotta Jos kevät viipyi, myös uiton aloittaminen viivästyi. Lierihattu suojasi niin auringolta kuin sateelta. Uiton oli päästävä käyntiin heti kun jäät lähtisivät. ”Isä oli uitolla töissä ja vein hä nelle kotoa kahvia”, Olli Lehto, 83, muistelee keittiössään Kangasalla. Ennen uit toa ja uiton jälkeen luotetut miehet pitivät rantakatselmukset, ja mene tykset listattiin uittovahinkokirjaan. Ollin setä Rauni Lehto. Jos vedet eivät vielä olleet auen neet, sai ehkä valmistelutöitä. Isä ja muut miehet vierittivät rannalta tukkeja järveen, josta ne lähtivät kohti jokea ja Valkeakoskea. Längelmäveden reitin latvavesillä Vinkiän kylällä oli varhainen kevät, lumet juuri lähte neet. Siitä, miten isä jo talvella ajoi hevosella rantaan puut, jotka kevään tullen käsipelillä lykättiin vesivoiman vietäviksi. ”Sain ison, 20 markan messinkikolikon
Hän istui rantanuotiolla, tukit soljuivat ja linnut lauloivat. Lapsia syntyi neljä, Olli toiseksi vanhimpana. ”Tukki ei ui, jos ei ole vettä alla. Veri veti uitolle ja savotalle tekemään miesten töitä ja samaa kuin isä.” Iltapäivisin koulun jälkeen pojanviikarit juoksentelivat rannoilla ja ihailivat jätkiä, jotka keksit kourassa kulkivat ketterästi tukin päältä toiselle. Sään ennustaminen oli henkimaailman asioita. Kuusen näreistä kierrettiin lenkkejä tukkien sitomiseen. Molemmat korostivat jälkikasvulle kouluttautumista. Uitto haat piti myös laittaa kuntoon kiinnittämällä terät parimetrisiin kuusen varsiin.” Jos kevät viipyi, myös uiton aloittaminen viivästyi. Isä oli selvinnyt sodasta hengissä ja löytänyt vaimon uittoreissullaan eräästä rantamökistä. Hän totesi, että se oli elämää ja siitä sai rahaa. Olli Lehtoon tavoite ei tarttunut. Vuonna 1950 luku oli 40 000, mutta vuonna 1961 enää 22 000. Työnjohtajat katselivat sitä linnunradasta ja vaikka mistä.” Isoisästä pojanpoikiin Kun vedet aukesivat, paikalle tarvittiin paljon kausityövoimaa. Tukkijätkien joukkoon mahtui jokunen nainenkin. uitto lähtisi menemään eikä syntyisi tukkisumia. Väylän alkupään puroilla otollinen hetki saattoi mennä ohi muutamassa päivässä. 45 Aarre 4/2024 JUURET AR-20240429-509054-_5999472.indd 45 AR-20240429-509054-_5999472.indd 45 16.4.2024 8.17.52 16.4.2024 8.17.52. Perheellä oli myös vähän peltoa, lehmä ja hevonen. ”Lukeminen tuntui vaikealta. 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla jätkien määriä ei juuri tilastoitu, mutta Pakkanen ja Leikola arvioivat, että parhaimmillaan samaan aikaan uittotöissä saattoi olla yli 50 000 henkeä. OLLI LEHDON KOKOELMA Olli Lehto ja hänen kaverinsa Jorma Virta noin 15–16-vuotiaina työntämässä puuta liikkeelle. Aikuiset kielHieno keskiyön hetki Pääskylänjoen reitillä tallentui Ollin kameraan. Kaikki puhalsivat yhteen hiileen, ja tuntui hienolta, kun pystyi olemaan avuksi.” Osalle uittotöitä riitti vain viikoksi pariksi, osalle koko kesäksi. Joukossa oli sekä kaukaa saapuvia kulkumiehiä että Olli Lehdon isän kaltaisia pienviljelijä-metsätyöläisiä ja heidän perheenjäseniään lähiseudulta. OLLI LEHDON KOKOELMA Olli Lehdon varastosta löytyy sekä uiton että savotan työvälineitä. Muutos kertoo siitä, että puu alkoi kulkea yhä enemmän raiteilla ja kumipyörillä. ”Tapasin kerran 90-vuotiaan tädin, joka muisteli ahkeroineensa 12–13-vuotiaana uitolla vyötäröä myöten jäisissä vesissä saapasruojut jaloissa. ”Isoveljen kanssa oltiin kolmas sukupolvi tukkilaisia, isän ja isänisän jäljissä.” Leikin varjolla ammattiin Lehtojen kotimökki sijaitsi kilometrin päässä uittopaikasta. Leikin varjolla opittiin käyttämään sahaa ja kirvestä, tekemään valkea ja sammuttamaan se.” Isä oli käynyt kaksi viikkoa kiertokoulua, äiti nelivuotisen kansakoulun. Mentiin metsään ja koetettiin kuoria puuta. Hyvä kun kansakoulusta selvisin. ”Isä otti kannustavasti meidät mukaan touhuihinsa heti, kun ruvettiin kävelemään. Varsinkin sota-aikana töihin tarvittiin naiset ja nuoret, kun miehet olivat rintamalla
sivät keskenkasvuisia juoksemasta tukeilla, koska se oli hengenvaarallista. Märkää, kylmää ja nälkää Olli Lehto kuuluu viimeiseen sukupolveen, joka ehti osallistua purouittoihin. Ei ollut nykyajan vedenpitäviä vaatteita, vaan nahkasaappaita ja sarkapuseroita. Kahvin voimalla mentiin. ”Jos puut alkoivat kasaantua, hypättiin tukille, sauvottiin avaamaan suma ja taas tukilla rantaan.” Kun puut saapuivat järville, ne sidottiin lautoiksi, joita hinattiin kone-, ihmisja hevosvoimin. Keväällä saattoi olla lumi maassa ja vesi jäistä, satoi räntää tai vettä. Savottakämppien kaltaisia pysyviä rakennelmia ei tehty, sillä jätkät kulkivat puiden mukana vesistöjen varsia eteenpäin varmistamassa tukkien kulkua. ”Uittoihin ehdin osallistua palkattuna työntekijänä seitsemänä keväänä, viimeisen kerran vuonna 1964.” Tukkilaisen arjesta oli elokuvien romantiikka ja rillumarei kaukana. Pienellä palkalla oli tehtävä raskasta ja vaarallista työtä kylmässä, nälkäisenä ja märkänä. ”Kun esimerkiksi Ähtäristä lähdettiin Näsijärvelle, lautta täytyi koota lähes 30 kertaa. Useimmiten oli tyydyttävä nuotioon taivasalla tai havulaavulla. ”Parikin vuorokautta jaksoin valvoa. Järviosuuden jälkeen tuli taas joki vastaan ja lautta piti purkaa. Ihmettelin, miten myös vanhat miehet jaksoivat. Kansakoulun jälkeen yli 14-vuotiaana hän kiersi välillä eri kaupungeissa painivalmennuksen perässä ja työskenteli milloin satamassa lähettinä, milloin läkkisepän oppipoikana. ”Sään armoilla oltiin. Vasemmalla Olli Lehdon isä Arvi Lehto. Eräskin jätkä tapasi pyytää niin vahvaa kahvia, että täit päästä lähtee.” Jos väylä oli valmisteltu hyvin ja päivä tehty ankarasti töitä, tukit saattoivat yöllä soljua eteenpäin ja rantanuotiolla pystyi ummistamaan silmänsä. Saattoi mennä pari vuottakin, ennen kuin tukit olivat perillä Porissa. OLLI LEHDON KOKOELMA / SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO 46 Aarre 4/2024 JUURET AR-20240429-509054-_5999472.indd 46 AR-20240429-509054-_5999472.indd 46 16.4.2024 8.17.56 16.4.2024 8.17.56. Ne kastuivat kaksi kolme kertaa päivässä.” Kuivattelemaan pääsi ehkä lähitaloon, jos sinne oli sovittu majapaikka. Nykyään kun moto käy metsässä maanantaina, puut ovat tehtaalla jo torstaina.” Vahvan kahvin voimalla Lehto ei ole ikinä elämässään tuntenut itseään niin väsyneeksi kuin uitoilla. ”Sehän vain innosti kokeilemaan. JUURET Uittomiehiä tauolla Längelmäellä jonakin 30-luvun lämpimänä kesänä. Harjoittelua se vaati, mutta isä näytti mallia.” Sen jälkeen saattoikin päästä palkkalistoille uittopojaksi. Hän aloitti tukkityöt jo koululaisena ja kulki isänsä mukana osana tämän roikkaa eli työporukkaa. Peruskuntoni oli hyvä, koska juoksin ja hiihdin neljän kilometrin koulumatkan, ja vähitellen rupesin pysymään pölkyllä. Kiireaikoina töitä paiskittiin aamusta yöhön ja sen jälkeenkin
Suomen metsien käytön historiaa, toinen nide (Metsäkustannus 2011) Hanna Snellman: Tukkilaisen tulo ja lähtö. Kevään merkkinä uitolle saapui ”Maailmanmies”, kokenut tukki jätkä (vas.). ”Hyvä työnjohtaja taas tunsi meidät ja luotti niin, ettei päiväkausiin käynyt katsomassa. ”Kaikki oli hyvin, jos joesta kuului ’klonk klonk’. ”Varsinkin vanhemmat uittojätkät olivat usein uimataidottomia. Kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsäja uittotyöstä (Pohjoinen 1996) Jokusen kerran kesässä uitto haalle on yhä käyttöä. ”Nahkarotsi piti välttämättä saada, koska isoilla pojillakin oli. ”Takki mahtuu yhä päälle”, hän näyttää. Kun hän katsoi taakseen, kaveria ei enää näkynytkään.” Tiedoksi nykypolville Kotikerrostalon kellarivarastossa sijaitsee nykyään Olli Lehdon aarre, huone täynnä metsätyöhön liittyviä tavaroita. Eräs tuttu muisteli loppuikänsä, miten hän juoksi tukeilla peräkkäin kaverinsa kanssa. Varaston katonrajasta vaatetangolta löytyy myös musta 1950-luvun nahkatakki, yksi Lehdon rakkaimmista muistoista. Uittoaikojen jälkeen hänestä tuli monen alan sekatyömies, mutta vapaa-ajan harrastukseksi hän perusti vuonna 2002 ystäviensä kanssa Pirkka-Hämeen jätkäperinneyhdistyksen. Joukko alkoi kiertää tapahtumissa esittelemässä uittojen ja savottojen aikaa. Suma sai kasaantua kostoksi pomon haukkumisista. Siihen hän säästi rahat ensimmäisistä metsätyöja uittopalkoistaan. Tukkien väliin saattoi jäädä jumiin ja menettää jalkansa tai henkensä. Evästauolla myös Ollin setä Rauni Lehto, serkku Mikko Helminen ja Jorma Virta. Saatiin vapaasti tehdä työt, kunhan uitto kulki.” Esimiehen luottamus auttoi sietämään työn riskejä. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Esko Pakkanen ja Matti Leikola: Puut perille ja käyttöön. Mutta jotain oli hullusti, jos alkoi kohina käymään.” Ruuhkaa selvittämään ei välttämättä aina kiirehditty, jos kohdalle oli sattunut niuhottava ja turhantärkeä työnjohtaja. Se päällä tuntui mieheltä.” Nuorukainen takin sisällä oli myös tehnyt miehen työn. 47 Aarre 4/2024 JUURET AR-20240429-509054-_5999472.indd 47 AR-20240429-509054-_5999472.indd 47 16.4.2024 8.18.01 16.4.2024 8.18.01. Sillä saatiin paperikoneet pyörimään.” Lehto innostui myös tukkilaiskisoista koskenlaskuineen ja puomijuoksuineen. ”Perinneyhdistyksessä meitä on enää kourallinen, ja olemme kaikki yli 80-vuotiaita.” Jokusen kerran kesässä ryhmällä on yhä käyttöä Lehdon kellarivarastossa seinään nojaavalle uittohaalle ja naulassa riippuville närelenkeille. Niillä tukit sidottiin lautaksi, kun ei kettinkiä ollut. Mitalejakin tuli. ”Haluamme näyttää nuoremmille sukupolville, miten yksinkertaisilla välineillä tehtiin suuri työ. OLLI LEHDON KOKOELMA Olli Lehto sai 1950-luvulla isoveljeltään lahjaksi muovisen Sarvis-kameran, joka kulki hänen repussaan mukana uittoarkea ikuistamassa
48 Aarre 4/2024 PUU AR-20240429-509058-_5999558.indd 48 AR-20240429-509058-_5999558.indd 48 16.4.2024 8.30.09 16.4.2024 8.30.09. PUUTARHA Yhden miehen unelma Erkki Frickin 40 vuotta jatkuneen puutarhaharrastuksen tulos, Arboretum Frick Kangasalla, on upeaa katseltavaa. Oven edessä vasemmalla on alppiruusu ’Helsingin yliopisto’. Sen portin ympärillä köynnöstävät köynnöshortensia ja alppikärhö. Teksti SUSANNA UUSITALO | Kuvat RITVA TUOMI Erkki Frick muurasi arboretumiinsa irlantilaistyyppisen kivimuurin. Paikka on arboretumin kuvatuin. Kesäheinäkuussa puutarha on avoinna yleisölle
Yksi Erkki Frickin omista suosikeista on nimeämätön alppiruusu, jonka on risteyttänyt yksi Suomen alppiruusujalostajien uranuurtajista, jo edesmennyt Reijo Hahkala. Puu tarha Arboretum Frick Erkki Frickin perustama metsäja maisemapuutarha sijaitsee Kangasalla Puutarhan koko on yhteensä 3,2 hehtaaria Kesällä 2024 avoinna kävijöille kesä-heinäkuussa tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin (paitsi juhannuksena) klo 12–16 LISÄTIETOJA arboretumfrick.fi 49 Aarre 4/2024 PUU AR-20240429-509058-_5999558.indd 49 AR-20240429-509058-_5999558.indd 49 16.4.2024 8.30.12 16.4.2024 8.30.12
Valo leikittelee metsäpuutarhan kasvien lehdillä. Atsaleat viihtyvät kuohkeassa, happamassa maassa. Maisemat vaihtuvat, kun edetään pohjoiseen suuntaan kasvaneesta metsäpuutarhasta kohti etelään aukeavaa maisemapuutarhaa. Varsinaisen herätyksen hän kertoo kokeneensa 90-luvulla Elimäellä Mustilan arboretumissa. Hän myös liittyi Dendrologian Seuraan sekä sen Rhododendron-kerhoon. Puutarhavierailuilla Irlannissa, Puolassa, Ruotsissa, Unkarissa, Norjassa ja Kiinassa hän löysi vaikutteita omaan arboretumiinsa. Hän opiskeli kirjoista eri kasvilajeista ja niiden vaatimista kasvupaikoista. Värien vuodenajat ”Olen enemmän kiinnostunut puutarhan kauneudesta ja tunnelmasta kuin kasvien määrästä”, Frick sanoo. Umpeen kasvaneen metsän puista puolet kaadettiin. Aikanaan myös vesivärimaalausta ja luontokuvausta harrastanut Erkki Frick on muokannut taloaan ympäröivän metsän ja pellot puutarhaksi ammattimaisin ottein, vaikka hän kuvailee itseään harrastajaksi. Sen jälkeen, kun Erkki Frick 40 vuotta sitten hankki Leila-vaimonsa kanssa autioituneen talon ja reilut kolme hehtaaria maata Natura-alueeseen kuuluvan Ahulijärven rannalta Kangasalalta, tienoo on muuttunut huikeasti. Metsään istutettuja alppiruusuja Frick näki ensimmäisen kerran Viron Hiidenmaalla vuonna 1988 ja innostui valtavasti. Herätys Mustilan arboretumissa Viljellyt pellot, tiheä metsä sekä nokkosia ja villivadelmia puskenut piha muuttuivat vuosien määrätietoisella työllä puutarhaksi ja arboretumiksi. Eri puolilta maailmaa kotoisin olevia puita arboretumissa on yli 260 ja pensaita sekä muita kasveja noin 300. Vierailun jälkeen hän alkoi tehdä omasta metsästään arboretumia. H eleästi kukkivat ja vihreän eri sävyissä leikittelevät näkymät vuorottelevat Arboretum Frickissä. Kaikki värithän sopivat luontoon. Eläkkeelle jäätyään Erkki Frick on hoitanut unelmaansa täysipäiväisesti. Lohenpunaisena kukkivan japaninatsalean lisäksi polun varrella on aluskasvillisuutena tuoksukurjenpolvea. Metsänpohjan turvepitoista täytettä sain läheiseltä rakennustyömaalta”, Frick kertoo. Kevään väriloiston ohella myös kasvin syysväri on ollut yksi valintakriteeri”, hän kertoo. Ylhäällä on vuorijalavan lehtiä. Rhododendron-sukuun kuuluvia kasveja hänen arboretumistaan löytyy noin 900 kappaletta, joista noin puolet hän on kasvattanut itse siemenestä. Alppiruusujen pikkuruiset siemenet kypsyvät lokamarraskuussa. ”Sekametsän puista kaadettiin puolet. Erkki Frick esittelee kelta-atsaleoita, jotka tuovat piristävää väriä alppiruusurinteeseen. Siemen oli kylvetty aikaisemmin kerrostalossa asuneen, pankkialalla työskennelleen miehen intohimoiselle puutarhaharrastukselle. PUUTARHA 50 Aarre 4/2024 PUU AR-20240429-509058-_5999558.indd 50 AR-20240429-509058-_5999558.indd 50 16.4.2024 8.30.18 16.4.2024 8.30.18. Mittavan taloremontin ja pihanraivauksen jälkeen vuorossa oli umpeen kasvaneen metsän harvennus ja siistiminen. ”Olen valinnut kasvit vaistoani kuunnellen. Heti perään hän myöntää, että on niitä kasvejakin vuosien mittaan kertynyt melkoisesti. ”Oppini kasveista olen hankkinut lukemalla, yhdistystoiminnassa ja puutarhavierailuilla”, hän kertoo
Siellä täällä metsässä on patsaita tunnelmaa luomassa. Piharakennuksen seinällä on kartta, jonka mukaan arboretum on jaettu 14 lohkoon. Hiljaisuutta ja musiikkia Metsää kiertävän polun uusin alue on nimetty ”koronapihaksi”, koska se rakennettiin korona-aikana. Hiljaisuuden puutarhassa metsälehmusten alla on penkki, jossa voi hiljentyä buddhapatsaan äärellä. Toisaalla metsän keskellä saattaa kuulla kaiuttimista Heikki Mäenpään säveltämää musiikkia. Maisemapuutarhaan pihalle ja pellolle Erkki Frick on kaivanut kolme lampea vesikasveille ja istuttanut puita sekä monenlaisia perennoja ruusuista pioneihin. Hennosti vaalean punainen kuningas atsalea ihastuttaa herkkyydellään. Erkki Frick luottaa pienen Avantpuu tarhatraktorinsa apuun kaikissa pihahommissa. Keltaatsalean kaksivuotiaat pottitaimet Erkki on kasvattanut siemenistä. Lopullinen paikka rodolle saattaa löytyä vaikkapa mäen kupeesta, josta kukkiva pensas näkyy kauas. Kaivinkonetta ei tässä puutarhas sa ole tarvittu. Sieltä löytyy magnolioiden ohella taimien lastentarha, jonne Erkki on istuttanut siemenistä kasvattamiensa rodojen taimia vahvistumaan. 51 Aarre 4/2024 PUU AR-20240429-509058-_5999558.indd 51 AR-20240429-509058-_5999558.indd 51 16.4.2024 8.30.24 16.4.2024 8.30.24. Kirkkaan punainen japanin atsalean risteymä. Tiedoksi jälkipolville lohkoihin istutetut kasvit löytyvät myös Erkin tekemästä Excel-taulukosta. Metsäpuutarhassa pääosaa esittävät puiden ohella alppiruusut, atsaleat ja magnoliat
”Haasteena ovat metsäkauriit, jotka tuhoavat nuoria havupuita. Sitten vain valoa ja kastelua ja touko-kesäkuussa taimet maahan tai potteihin. Itämiseen menee pari viikkoa. Kasvualusta sisältää 60 prosenttia tummaa, kalkitsematonta turvetta, 20 prosenttia metsämultaa, 10 prosenttia karkeaa hiekkaa ja 10 prosenttia kuivia risuja ja käpyjä. Arboretumiin kuuluvaan niittyyn hän taas nappasi idean Irlannista. Talon pihapiirissä Erkin lempipuita ovat hänen edesmenneiden vanhempiensa muistopuut, komea hevoskastanja sekä lottana palvelleen äidin kunniaksi kriminlehmus. Pintamaata poistetaan noin 15 sentin kerros. Erkki Frick on rakentanut yli sata linnunpönttöä, ja hän kertoo lehtopöllöjen pesivän alueella. Vanhempien muistopuut Maisemapuutarhassa tunnelma muuttuu. Lisäksi siinä on pieni määrä kalkkia. Alppiruusuja siemenistä Erkki Frick antaa mielellään vinkkejä alppiruusujen siemenkasvatukseen. Alppiruusu ’Mikkelin’ kukat ovat hennon punertavia. ”Älä peitä juurenniskaa mullalla. ”Ripottele märän turpeen päälle siemenet, peitä ne lasilla tai kelmulla ja anna valoa 18 tuntia vuorokaudessa noin 30–40 sentin päässä kylvöksestä”, Frick neuvoo. Laita lopuksi kummun päälle männynkuorikatetta, jotta kosteus pysyy paremmin.” ”Idea arboretumissa kuuluvasta musiikista tarttui matkoiltani Kiinassa ja Japanissa”, Erkki kertoo. PUUTARHA Erkki istahtaa välillä miettimään näkymiä ja niiden muokkaamista. Kaksi kookasta, ruukkuun istutettua agaavea Erkki sai lahjaksi pariskunnalta, joka ei enää jaksanut kantaa niitä talvisuojaan. Erkki Frick esittelee kahdeksan vuotta sitten rakentamaansa aurinkorinnettä ja juttelee löytöruusuista, joiden alkuperää Ruususeura on kartoittanut. Riistakameraan on tallentunut kuvia kauriista, hirvistä, ketuista, mäyristä, ilveksistä ja supikoirista. Kivituhkalla päällystettyjen polkujen varrelle on istutettu muun muassa 120 koivuangervoa, kiinalainen itkupaju sekä pylvästammia, joiden joka kymmenes terho kätkee sisälleen pylväsmäisyyden perinnön. keaa. ”Sumuttele suihkepullolla ja anna kasvaa pari kuukautta, minkä jälkeen taimet voi koulia havurodomultaan. Lapsenlapsen mukaan nimetyllä Minea-niityllä on kukkivia puita ja pensaita sekä pikkuaukio, joka on toiminut useasti myös synttärijuhlien näyttämönä. 52 Aarre 4/2024 PUU AR-20240429-509058-_5999558.indd 52 AR-20240429-509058-_5999558.indd 52 16.4.2024 8.30.32 16.4.2024 8.30.32. Se sopii parhaiten kärsivällisille puutarhaharrastajille, sillä ensimmäisiä kukkia voi odotella vasta noin kuuden vuoden päästä kylvöstä. Polun varrella kasvaa metsikön vanhin alkuperäinen puu, komea mänty, joka on Frickin arvion mukaan noin 150–170-vuotias. Tämä upea männynkanto on katseenvangitsijana juuri oikealla paikalla. Varmin tapa on tilata käsin pölytettyjä siemeniä esimerkiksi Rhododendron-kerhon siemenvälityksen kautta.” Kasvatus alkaa joulu-tammikuulla, kun taimipotteihin laitetaan kalkitsematonta luonnonturvetta, joka kastellaan läpimäräksi. Natura-alueella Ahulijärven rannalla on päästy seuraamaan upeassa miljöössä viihtyviä haikaroita ja pöllöjä. Maisemapuutarhasta avautuu laajoja näkymiä, joita voi pysähtyä ihastelemaan. Siksi puut on suojattava verkoilla”, Frick kertoo. Havurodomultaan sekoitetaan kuivia kuusenrisuja, jolloin aines imee hyvin vettä. ”Helpointa on kerätä siemenet valkoiselle paperille marraskuussa, kun siemenkota auTalon pihapiirissä ovat Erkin vanhempien muistopuut
Ympärillä on saniaisia ja keltakurjenmiekkoja. 53 Aarre 4/2024 PUU AR-20240429-509058-_5999558.indd 53 AR-20240429-509058-_5999558.indd 53 16.4.2024 8.30.38 16.4.2024 8.30.38. Erkki Frick on kaivanut maisemapuutarhaan lampia ympäristöä rikastuttamaan
Helmikuun aurinko herättää jäisen kasvin, joten ensimmäiset 4–5 vuotta se tarvitsee auringonsuojaksi varjostusverkkoa tai havuja. Siemenestä kasvatettu alppiruusu kukkii ensimmäisen kerran noin 6–10-vuotiaana lajikkeesta riippuen. Pihapiirissä saksanpihlajan varjossa kesäkahvila Ruusupuu kestitsee puutarhavieraita arboretumin aukioloaikoina. Kasvien lomaan sijoitetut patsaat elävöittävät metsäpuutarhaa. Edullinen ja hyvä lannoite alppiruusuille on Erkki Frickin mukaan herkkuperunalannoite. He houkuttelivat Frickejä avaamaan arboretuminsa yleisölle pientä maksua vastaan. Heinä-elokuulla on sitten syyslannoituksen vuoro. Rebekka kaivolla -patsaan ympärillä kukkii vaaleanpunainen ’Haaga’-alppiruusu. Matkailukohteeksi Vuosikymmenten ajan Erkki Frick kutsui puutarhaansa alkukesästä sukulaisia ja ystäviä juhlistamaan alppiruusujen kukintaa. Arboretum Frick on nyt ollut avoinna yleisölle kolmena kesänä, ja alkamassa on neljäs kausi. 54 Aarre 4/2024 PUU AR-20240429-509058-_5999558.indd 54 AR-20240429-509058-_5999558.indd 54 16.4.2024 8.30.51 16.4.2024 8.30.51. Vastaanotto ylitti kaikki odotukset. ”Eläkeläisenä koen tekeväni arvokasta työtä, kun voin innostaa ihmisiä puutarhanhoitoon”, Erkki Frick sanoo. Kesällä kävijöitä palvelee pihakahvila Ruusupuu, ja suunnitelmissa on ollut myös muun muassa musiikkitapahtumia. ”Neidon hiuspuusta (Ginkgo Biloba), jo ka on maailman vanhin puu.” Miten olet saanut ulko maiset kasvilajit me nestymään Kangas alla. Roudan sulettua on kevätlannoituksen aika. ”Kokonaan uusi atsalea ja alppiruusualue omista siementaimista sekä lisää aukiolopäiviä puiston par haaseen kukintaaikaan kesä heinäkuussa.” PUUTARHA Erkki Frick on kasvattanut noin puolet rodoistaan itse siemenistä. ”Yllättävän hyvin. Näin mahdollisimman moni saisi nauttia puutarhasta ja Kangasala saisi uuden matkailukohteen. Arkojen tai mien istutukseen pitää paneu tua huolellisesti. Kerran juhlissa oli mukana Kangasalan kaupungin ja matkailutoimen edustajia. 3 x puutarha ERKKI FRICK, mistä puu tarhasi kasvista olet erityisen ylpeä. Oikea paikka ja sen valoolosuhteet sekä so piva kasvualusta ovat tärkeitä.” Mitä uutta on tiedossa kesälle 2024
Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. marjastuksesta, sienestyksestä, metsästyksestä ja kalastuksesta. Aarre-lehden kestotilaaja . Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Aarre 4 / 2024 Mikä juttu kiinnos ti sinua. Kerro, mikä on lehden paras juttu. Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Varusta kuori kirje posti merkillä. Vastasi odotuksiani . Ankara savotta kirjan voittivat arvonnassa Raija Halmetoja, Helsinki, Raija Hietala, Taivalkoski, Raimo Laitinen, Tampere, ja Juha Tyni, Kiiminki. Kirja sisältää vinkkejä, opastusta ja tarinoita mm. Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. 020 413 2277 (ark. Mukana on myös tietoa kesään liittyvistä perinteistä, villiruokaohjeita sekä tee itse -ohjeita kesäkauden askarteluihin ja puutöihin. 1. Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Osallistut samalla Aarteen kesäkirjan arvontaan. Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. . 8–21). VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Tilaajan perheenjäsen . Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä Aarteen kesäkirjaa (Viestilehdet 2017). Vastaa oheiseen lukija kyselyyn 26.5.2024 mennessä. Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. Olen . Muu lukija 2. Yhden palkinnon arvo on 25 e. VIIME VOITTAJAT Aarre 2/24:n kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Setelit kouraan. Kiitokset kaikille vastaajille! 55 Aarre 4/2024 VAKIOT AR-20240429-509080-_5999551.indd 55 AR-20240429-509080-_5999551.indd 55 16.4.2024 8.24.54 16.4.2024 8.24.54. Varusta kuori kirjepostimerkillä
LÄHILUONNON IHMEITÄ KEVÄTYÖN KULKIJA Tämänvuotisessa sarjassaan Karjalohjalla asuva luonto kuvaaja Heikki Willamo kertoo arkisista ihmeistä, joita hän on kokenut omassa lähiluonnossaan, korkeintaan peninkulman päässä kotioveltaan. Mitä on elää hajujen maailmassa. Ympärilläni kuhiseva elämä täyttää minut. Polku tulee viistosti alas rinnettä, johtaa kuusten välistä kivikkoon, siitä rehevään lehtoon, jonka multava maa on keväisin täynnä mäyrien ruokailujälkiä – kuonolla tongittuja kuoppia ja vahvojen kynsien ruopaisuja. Jään odottamaan. Kuluu vartti, sitten mäyrä katoaa rinteeseen. Yksi niistä, kiven alla oleva onkalo, on vain muutaman kivenheiton päässä oveltani. Niiden läheisyydessä vietetyt hetket ovat tavattoman tärkeitä. 56 Aarre 4/2024 LUONTO AR-20240429-509066-_5999561.indd 56 AR-20240429-509066-_5999561.indd 56 16.4.2024 8.32.02 16.4.2024 8.32.02. Ajatukset kertaavat tapahtunutta. Vaikka en lopultakaan tiedä mäyrästä juuri mitään, tunnen sen läsnäolon ja näen, miten väkevästi se on kiinni elämässä ja miten tiiviissä vuorovaikutuksessa se on ympäristönsä kanssa. Mitä mäyrä kokee kulkiessaan polkujaan. Mäyrä on kiehtonut mieltäni niin kauan kuin muistan, mutta vasta viime vuosina se on raottanut minulle salaperäisyytensä verhoa. Työssäni pääsen pikkuhiljaa lähemmäs rakkaimpia kohteitani. Minkälaisen kuvan tuhannet tuoksut piirtävät mäyrän aivoihin. Toistuvat kohtaamiset muovaavat mielikuvaa, mutta haluaisin tietää enemmän. Lehdosta polku jatkuu tien yli pihaamme, jonne mäyrät ilmestyvät alkukeväästä talviunilta herättyään. Asetun piilooni, josta minulla on hyvä näkymä metsästä tulevalle polulle, kivikkoon ja lehdon yläosaan. Hetki on täynnä rauhaa ja kutkuttavaa odotusta. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO A ivan kotini lähellä on neljä mäyrien käytössä olevaa luolaa. Se työntää kuonoaan karikkeen sekaan, rouskuttaa äänekkäästi löytämänsä kotilon tai kovakuoriaisen, tuhauttaa mullat sieraimistaan ja jatkaa tonkimista, istahtaa välillä rapsuttamaan kutiavaa kylkeään. Lopulta metsästä kuuluva rapina ja vaimea tuhina kertovat mäyrän olevan tulossa. ILLAN TAPAHTUMAT ovat minun kohdaltani todennäköisesti ohi, mutta jään piilooni siltä varalta, että toinen mäyrä tulisi samaa polkua vielä ennen pimeän tuloa. Pihasta se jatkaa ties minne, koluaa peltojen reunat ja ojien varret, kaivelee rehevien metsiköiden kariketta palatakseen lopulta pesäluolalle aamun jo sarastaessa. Sen näkö on huono, mutta kuulo ja ennen kaikkea hajuaisti ovat tarkkoja. Se on vähällä käytöllä, mutta sitäkin ahkerammin kuljettu polku kulkee aivan sen vierestä. Pohdin usein, miten muunlajiset näkevät maailman. HUHTIKUUN ILTA on täynnä linnunlaulua, mutta kun hämärä alkaa syvetä, äänessä on enää muutama rastas ja punarinta. Mitä mäyrä kokee ja tuntee kulkiessaan polkujaan halki öisen metsän. Se ilmestyy kuusten takaa ja pysähtyy kivikon laitaan, kuuntelee kevätillan ääniä nuuskien sen tuhansia tuoksuja. Se suuntaa varmasti tien yli pihaamme, katsastaa vieläkö siellä olisi ruokaa, vaikka sitä ei ole ollut tarjolla enää muutamaan viikkoon. Se seisoo hetkisen pää pystyssä, jatkaa sitten kivikon poikki mutkittelevaa polkua jääden puuhailemaan lehdon reunaan. Mäyrän katseleminen rauhoittaa mieltä ja täyttää sen positiivisilla ajatuksilla. Olen ottanut tavakseni laittaa niille illalla oman annoksen, ja aamuisin maa on kuin imurilla puhdistettu. Tunnen olevani osa suurta perhettä, yhtenä muiden joukossa. Ne tutkivat lintulaudan aluset ja popsivat hyvällä ruokahalulla maahan karisseet siemenet
Mäyrä ilmestyy suurten kuusten välistä. 57 Aarre 4/2024 LUONTO AR-20240429-509066-_5999561.indd 57 AR-20240429-509066-_5999561.indd 57 16.4.2024 8.32.04 16.4.2024 8.32.04. Se kulkee kuono maassa tietään tarkasti nuuskien
Huuhtele ja revi pieniksi vuohenputken lehdet. Sekoita kaikki ainek set keskenään tasaiseksi tahnaksi ja anna maku jen tasoittua jääkaapissa muutaman tunnin ajan. Yksinkertaiset, villiyrteillä höystetyt tahnat pyöräyttää nopeasti. Teksti ja kuvausjärjestelyt ELINA TEERIJOKI | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ Helpot tahnat 58 Aarre 4/2024 HYVINVOINTI AR-20240429-509078-_5999559.indd 58 AR-20240429-509078-_5999559.indd 58 16.4.2024 8.31.09 16.4.2024 8.31.09. Maukkaita tahnoja voi käyttää vaikka voileipien päällysteenä. Kuori ja silppua sipuli. Kevään villiyrtit raikastavat kylmä savulohesta ja ranskankermasta tehtyä levitettä. Silppua tilli. VILLIRUOKA Kylmäsavulohivuohenputkitahna (8 VOILEIVÄLLE) • 100 g kylmäsavulohta • 1 pieni sipuli • 2 kourallista vuohenputken lehtiä • muutama tillinoksa • 150 g ranskankermaa • 1 tl sitruunamehua • 0,25 tl suolaa • ripaus rouhittua mustapippuria Hienonna kylmäsavu lohi
Lisää kaik ki ainekset yleiskoneen kulhoon ja anna käydä ta saiseksi tahnaksi. Sekoita kaikki ainekset tah naksi. Valuta neste pois kikherneistä. Kiehauta noin puolen minuutin ajan, kaada vesi pois ja jäähdytä. Litulaukka antaa hum mukseen hie noista valko sipulin makua. Tarjoa hummus levit teenä tai dippinä vaalean leivän kanssa. Litulaukkahummus (8 VOILEIVÄLLE) • 1 reilu kourallinen litulaukan lehtiä • 1 tölkki (400/280 g) kypsiä kikherneitä • 2 rkl tahinia • 2 rkl oliiviöljyä • 1 rkl sitruunamehua • 0,5 tl suolaa • 0,5 tl jauhettua juustokuminaa • (ripaus chilijauhetta) • (1–2 rkl vettä) Huuhtele litulaukan lehdet. 3 Hummusta voi valmistaa myös muista herneja papulajeista, esimerkiksi kotimaisesta härkäpavusta. Keitetyt kananmunat antavat ruokaisuutta. Tarkista maku. 59 Aarre 4/2024 HYVINVOINTI AR-20240429-509078-_5999559.indd 59 AR-20240429-509078-_5999559.indd 59 16.4.2024 8.31.14 16.4.2024 8.31.14. 2 Hummuksen voi maustaa eri tavoin. Kuori parsat, leikkaa pois kan nan puumainen osa ja pilko var ret noin puolen sentin viipaleiksi. Voit tar jota tahnan saman tien, mutta se myös säilyy jääkaapissa pari päivää. Kuori ja hienonna kanan munat. Nokkoset ja parsan varret maistuvat keväältä. Lähi-idästä kotoisin oleva tahna valmistetaan tavallisesti kuivatuista, jauhetuista kikherneistä ja seesaminsiementahna tahinista. Sitä voi hyödyntää vaikkapa vegaanisen voileipäkakun yhtenä täytteenä. Monipuolinen hummus Nokkos-parsatahna (6 VOILEIVÄLLE) • reilu kourallinen nuoria nokkosenlehtiä • 4–5 vihreän parsan vartta • 2 keitettyä kananmunaa • 150 g ranskankermaa • 1 tl sitruunamehua • 0,5 tl suolaa Huuhtele nokkosenlehdet ja ryöppää ne. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa sitruunamehua tai suolaa. Vinkki! Jos haluat not kean dippikastikkeen, lisää tahnaan vettä, kunnes koostumus on haluamasi. 1 Monien uudeksi leivänpäällissuosikiksi on noussut hummus. Tahnaan voi lisätä yrttejä ja mausteita, valkosipulia tai juuressosetta. 4 Hummus säilyy jääkaapissa muutaman päivän ajan. Valuta ryöpätyt nok koset ja hienonna ne mahdolli simman pieneksi silpuksi
Suomessa on viisi valta kunnallisesti toimivaa yh teismetsää. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa yhteismetsä on hyvä pitää mukana yhtenä vaihtoehtona. Suomen metsäkes kuksen Laajenevat yhteis metsät karttapalvelusta voit etsiä yhteismetsiä, jotka ovat kiinnostuneita ottamaan uu sia osakkaita. Jokaisella on omia erityispiir teitään ja erilaisia tavoitteita metsänhoidolleen. HYVÄT NEUVOT Teksti ANU SUSI | Kuvitus AINO SAARIKIVI Pienessäkin yhteismetsässä hallinnosta koituu lisäkuluja, jotka ovat MetsäPremium Oy:n perustajan ja yrittäjän Pirjo Havian mukaan yleensä vähintään 500 euroa vuodessa. Lisäksi kaikissa maakunnissa on laajenemis haluisia yhteismetsiä, jotka ostavat metsätiloja suoraan ja/tai yhteismetsäosuuksia vastaan. Valtakunnallisesti toi mivia yhteismetsiä ovat Aari yhteismetsä, Metsän haltijan yhteismetsä, Tapiola yhteismetsä, Yhteismetsä Fo restia ja Yhteismetsä Tuohi. Oman metsän liittäminen yhteismetsään on liittyjän ja yhteismetsän välinen neu votteluasia. Pienessä yhteismetsässä metsänhoidosta ja hallinnosta vastaa toimitsijaksi valittu osakas. Yhteismetsän hoitokunta tai toimitsija huolehtii metsänhoidosta, puunmyynnistä, hallinnosta ja veroilmoituksesta. LISÄTIETOJA metsakeskus.fi/fi/ metsan-kaytto-ja-omistus/ metsanomistusmuodot/ yhteismetsat/etsi-laajenevayhteismetsa 60 Aarre 4/2024 OMA TALOUS AR-20240429-509088-_5999560.indd 60 AR-20240429-509088-_5999560.indd 60 16.4.2024 8.31.02 16.4.2024 8.31.02. Hän pitää huolen siitä, että yhteismetsällä on vuosittainen suoriteperusteinen kirjanpito, tilinpäätös toimintakertomuksineen sekä tulevan tilikauden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Hän vastaa myös siitä, että yhteismetsä jättää veroilmoituksen. Verovapaata ylijäämää Yhteismetsän perustamisessa, metsän liittämisessä yhteismetsään, osuuksien luovutuksessa Kaikkialla Suomessa Yhteismetsän pitää olla kyllin iso. Liittymisestä teh dään aina kirjallinen sopimus. Yhteismetsä on osa kaskiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, jota käytetään ensi sijaisesti kestävän metsä talouden harjoittamiseen. Suvun kesken kannattaa tarkkaan miettiä, olisiko järkevämpää liittää perintömetsät laajenemishaluiseen yhteismetsään kuin perustaa oma yhteismetsä. Hallinnon raskauden vuoksi yhteismetsän tulisi kuitenkin olla riittävän iso. Moni muukin asia verotuksessa muuttuu, kun metsä liitetään yhteismetsään tai perustetaan suvun yhteismetsä. YHTEIS METSÄN VERO KIEMURAT Yhteismetsän veroprosentti on pienempi kuin yksityisten metsänomistajien. Y hteismetsän osakkaalle yhteismetsä on vaivaton metsänomistusmuoto
Kun osakas tekee yhteis metsälle palkkatöitä tai saa hallintopalkkioita, kyse on hen kilökohtaisista tuloista, joihin liittyviä kuluja voi vähentää omassa verotuksessa. Puunmyyntitulojen ja muiden pääomatulojen veroprosentti on yhteismetsällä 26,5, kun se yksityishenkilöillä on joko 30 tai 34 prosenttia. ”Yhteismetsän maksamat pal kat ja palkkiot sekä matkakulut on ilmoitettava tulorekisteriin”, Havia muistuttaa. Yhteismetsällä ei kuitenkaan ole oikeutta yrittäjä vähennykseen. Verotusasioissa kirjanpitäjä on yhteismetsän tärkeä kumppani. Yhteismetsän verovelvollinen on osakaskunta, ja yhteismetsän osakkailleen jakama vuotuinen ylijäämä on osakkaille verotonta tuloa. LÄHDE Maanmittauslaitos ja yhteismetsän metsämaan kauppojen verotuksessa on tiet tyjä erityispiirteitä. Lisäksi kaksi pientä yhteismetsää yhdistyi viime vuonna kahteen suurempaan yhteismetsään. Kahden suvun perustaman yhteismetsän osakaskunnat purkautuivat eli yhteismetsät lakkasivat. Kirjanpitovelvollisuus on merkittävimpiä muutoksia, kun perustetaan yhteismetsä. Koska osakas ei maksa veroa, esimerkiksi matkat osa kaskokouksiin eivät ole hänelle verovähennyskelpoisia. Veroilmoitus perustuu kirjan pitoon, ja yleensä yhteismetsän 61 Aarre 4/2024 OMA TALOUS AR-20240429-509088-_5999560.indd 61 AR-20240429-509088-_5999560.indd 61 16.4.2024 8.31.03 16.4.2024 8.31.03. Lisäksi yhteismetsien metsäomistus kasvoi noin 4 900 hehtaarilla, kun metsänomistajat liittivät metsiään yhteismetsiin yhteismetsäosuuksia vastaan ja kun yhteismetsät ostivat metsätiloja. Vähennyskelpoisuudesta on yksi poikkeus: ”Osakas saa vähentää yhteis metsäosuuksien hankkimista varten otetun lainan korot, koska se katsotaan tulonhankki mislainaksi”, kertoo Havia, jolta on juuri ilmestynyt opas yhteis metsien verotuksesta yhdessä Harri Petterssonin kanssa. 46 uutta yhteis metsää Viime vuoden aikana perustettiin ennätykselliset 46 uutta yhteismetsää. Uusien yhteismetsien myötä yhteismetsien maapinta-ala kasvoi viime vuonna 14 500 hehtaarilla. Vuoden lopulla osakaskuntien omistamien, yhteismetsiin kuulumattomien alueiden pinta-ala oli 67 100 hehtaaria. Viime vuonna yhteismetsien osakaskunnat hankkivat lisäksi yli 3 200 hehtaaria maata omiin nimiinsä. Kirjanpidon pohjalta Yhteismetsää verotetaan eril lisenä verovelvollisena yhteis etuutena, ja verotuksessa on yritysverotuksen piirteitä. Yhteismetsän verotus on alhaisempaa kuin yksi tyishenkilön metsäverotus. Tämän vuoden alussa Suomessa oli 636 yhteismetsää, joiden yhteenlaskettu pinta-ala kattoi 775 700 hehtaaria
Yhteismetsän alku vaiheeseen kannattaa ajoittaa puukauppoja, jotta toimintaan saadaan varoja hakkuutuloista. Yhteismetsällä on metsävä hennysoikeus, kunhan omis tajista vähintään puolet ovat luonnollisia metsänomistajia tai kuolinpesiä. HYVÄT NEUVOT verolaskelman ja veroilmoituk sen tekee kirjanpitäjä. ”Aika usein yhteismetsän al kuvaiheen menoja maksetaan osakkaiden omasta pussista. Kun oma metsä liitetään yhteismetsään, alvvelvollisen metsänomista jan on muistet tava tehdä hen kilökohtaisen metsä talouden lopettamis ilmoitus. Yhteisetuuden veroilmoituksella tulot jaotel laan maatalouden tuloihin, elinkeinotoiminnan tuloihin sekä muihin tuloihin, joihin si sältyvät metsätalouden tulot. Metsänomistaja tekee hen kilökohtaisen metsäveroilmoi tuksen niin kauan kuin hänel lä on omaan metsätalouteen liittyviä tuloja tai menoja. ”Yhteismetsän perustamis vaiheessa sattuu aika usein niin, että puunostaja tekee yhä ennakonpidätyksen”, Havia sanoo. Investointien, kuten ojaja tiehankkeiden poistojen, menojäännökset siirtyvät yhteismetsän verotukseen. Tuloja alkuvuosiin Perustamistoimituksessa uudelle yhteismetsälle ei voi siirtää rahaa tai irtainta omai suutta kuten metsätalouden koneita. ”Silloin hal linnon mitoitus liiketoimintaan nähden olisi tasapainossa.” Yhteismetsän puukauppatu loista ei tehdä ennakonpidätys tä, vaan yhteismetsä maksaa ve rottajalle liikevaihdon mukaan määräytyvää ennakkoveroa. ”Yhteismet sän tulisi yleen sä olla sen kokoinen, että se saa puukauppatuloja joka vuosi”, Pirjo Havia sanoo. Puunostajia kannattaa muistuttaa metsänomistus muodon muutoksesta, vaikka verottaja yleensä osaakin kohdentaa ennakonpidätyksen ennakkoveroksi. LISÄTIETOJA Pirjo Havia ja Harri Pettersson: Yhteismetsän vero-opas (Tapio 2024) yhteismetsat.fi vero.fi > Metsä > Yhteismetsä vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Hae ’Yhteisetuuksien tuloverotus’ Yhteis metsällä on kirjanpito velvollisuus. Poikkeuksena ovat maaainesalueet, joiden hankintameno ei siirry. Siksi on luotava menettelyjä, joilla kirjanpitoon välittyy tieto siitä, tulevatko puukauppatulot tai muut tulot metsävähennykseen oikeuttavalta metsäalueelta. Se merkitään velaksi yhteismet sän kirjanpidossa ja makse taan takaisin osakkaille, kun puukauppa tuloja alkaa tulla”, Havia neuvoo. Metsälahjavähennysoikeus ei siirry yhteismetsälle vaan lakkaa olemasta silloinkin, kun siirto koskee vain osaa vähennykseen oikeutetuista metsistä. Erämessuilta KohtI uusia seikkailuja. Yhteismetsäosuuksien luovuttamista lähiomaiselle koskee luovutusvoiton verovapaus, jos sukupolvenvaihdoksen ehdot täyttyvät. Jos osakkaalla, joka liittää metsänsä yhteismetsään, on käyttämätöntä menovarausta, se tuloutuu verotettavaksi. Ensimmäisen toimintavuo den ennakkoveron suuruus perustuu yhteismetsän aloi tusilmoituksessa arvioituun liikevaihtoon. Uudelle yhteismetsälle hae taan oma Ytunnus. Selkein toimintamalli on osakkaiden suoraan yhteis metsälle antama rahalaina. Yhteismetsäosuuksien myynnistä maksetaan luovutusvoittoveroa. – la 8.6. Kun käyttämätön metsävähennysoikeus siirtyy yhteismetsälle, hyödyn arvo voidaan lisätä metsätilan arvoon, jolloin se kasvattaa osakkaan saamaa yhteismetsäosuuksien määrää. Yhteismetsään liitetyt alueet ovat kunnittain yhden kiin teistötunnuksen alla. Liittäminen on verovapaata O man metsän liittäminen olemassa olevaan yhteismetsään on verovapaata. Yhteismetsien asiantuntija Pirjo Havia varoittaa kuitenkin sopimasta liittämissopimuksessa rahakorvauksista, sillä se muuttaa liittämisen luovutukseksi. Myöhemmin ennakkovero perustuu toteutu neeseen liikevaihtoon. Metsästys – Kalastus – retkeily – luonto pe 7.6. Maksuaikataulua kannattaa noudattaa, sillä myöhästymi sestä seuraa viivästysmaksu. Tämä voi koskea lähinnä tilanteita, joissa vastaanottavalla yhteismetsällä ei ole metsä vähennysoikeutta. klo 10–18 , su 9.6. Sitä ei katsota luovutukseksi, joten siitä ei tule veroseuraamuksia. Arvonlisä vero ilmoitetaan ja maksetaan yhteismetsän liikevaihdon ko koluokan mukaan joko kerran vuodessa, neljännesvuosittain tai kuukausittain. klo 10–17 Osta liput ennakkoon lippu.fi www.erämessut.fi messuilla luvassa: • Erämessut goes Range – Benelli Show, mukana Davide De Carolis • MaanpuolustusAreena • UUTUUS! Eräkirjamessut • Peltsin & Jopen Nuotiopiiri • URSA – Koe tähtitaivas Sekä paljon muuta! Aarre 4/2024 AR-20240429-509088-_5999560.indd 62 AR-20240429-509088-_5999560.indd 62 16.4.2024 8.31.05 16.4.2024 8.31.05. Ilmoitus annetaan Omaverossa tai vero lomakkeella 6. Liikevaihdon mukaan Yhteismetsät voivat käyttää myös menovarausta, mut ta niille se ei ole yhtä tärkeä vero suunnittelun väline kuin yksityismetsän omistajille
Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. 020 413 2277 (ark. 63 Aarre 4/2024 VAKIOT AR-20240429-509081-_5999578.indd 63 AR-20240429-509081-_5999578.indd 63 16.4.2024 8.31.59 16.4.2024 8.31.59. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. 8–16). Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. Ristikon 4/2024 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 6/2024. Onnittelemme Ristikon 2/2024 voittajia: Juha Kiuru, Kumpuranta Vesa Kuikka, Hyvinkää Tarmo Salonen, Matku Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteystiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 26.5.2024 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 4, PL 440, 00101 Helsinki. RISTIKKO 4/2024 Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN muodossa Muista antaa nämä tiedot! Osall istu ja voita ! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Ristikon 2/2024 ratkaisu: Avainsana: RAEKUURO Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista
64 Aarre 4/2024 VAKIOT AR-20240429-509090-_5999579.indd 64 AR-20240429-509090-_5999579.indd 64 16.4.2024 8.32.13 16.4.2024 8.32.13. aarrelehti.fi/lahjatilaus Tilaa Aarre lahjaksi ystävälle! Aarteen tilaus on lahja, josta on saajalleen iloa ja hyötyä. 044 500 5404, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 044 500 5404 PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 TYÖNTÖTANKO www.raite.. PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Aarre tarjoaa lukuelämyksiä metsänomistajille, tuleville metsänomistajille sekä kaikille metsästä kiinnostuneille
Kuusenjuurikääpä aiheuttaa tyvilahoa. Juurija tyvilahoa. 4. Männynjuurikääpä lahottaa männyn juuristoa ja aiheuttaa tyvitervastautia. Koivulla. 5. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja. JOH A NN ES W IE H N S U S A NN A U U SIT AL O ENSI NUMEROSSA MARIA MIKLAS Kävelyllä vanhassa suojelukuusikossa Veijo Sorvari kunnostaa puuveneitä Kotkassa Metsävakuutukset Talousmetsien luonnonhoito Retkeilijän ensiaputaidot Lintu kruunaa risuruukun Metsänomistaja Hemmo Honkala vaalii esi-isiensä historiaa pitämällä yllä Tupalan talomuseota Asikkalassa. Nokkonen. Keskimäärin 5 litraa. 6. TÄLLÄ PALVELU KORTILLA VOIT • tilata Aarre-lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteenmuutoksesta • irtisanoa tilauksesi Tilaa Aarre! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. Kesto tilaus laskutetaan sovituin laskutusvälein kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaus hintaan. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta on normaali matkapuhelumaksu (mpm) tai paikallisverkkomaksu (pvm). 2. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 e/lasku. Laulujoutsen. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. Parhaimmillaan mahlaa voi saada 15–20 litraa päivässä. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi ja asiakas viestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakas palveluumme. Seuraava Aarre ilmestyy 27.5.2024 PALVELUKORTTI Vie sti m ed ia Oy A sia ka sp alv elu Tu nn us 50 02 59 6 In fo A 1 00 00 3 VA ST AU SLÄ H ET YS TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 73,80 e • laskutusjakso 12 kk 147,60 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. Haapaa. AARREVISAN VASTAUKSET 1. 2024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtosanoo tilauksen. 3. AARTEEN TILAUSLOMAKE Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden itselleni lahjaksi alkaen seuraavasta numerosta __ / __ / 20___ 6 kk 73,80 e 12 kk 147,60 e Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen __ / __ / 20___ ajaksi __ / __ / 20___ – __ / __ / 20___ TILAUKSEN MAKSAJA / VANHAT OSOITETIETONI Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti LAHJATILAUKSEN SAAJA / UUDET OSOITETIETONI Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Tilaustunnus AAV0024 11merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta A ar re m ak sa a po sti m ak su n Aarre 4/2024 AR-20240429-509091-_5999580.indd 65 AR-20240429-509091-_5999580.indd 65 16.4.2024 8.32.44 16.4.2024 8.32.44. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh
Sama pätee syvän meren pohjaan ja merenpohjan kuumien lähteiden ympäristöön. Tällöin uusista autoista tulisi merkittävä hiilinielu. Normaalit autot käyttävät edelleen pääosin metalleja, koska se on halvempaa. Suurin osa luonnon monimuotoisuudesta on valtamerissä. Se ei kuitenkaan ole päässyt asiassa kunnolla eteenpäin, koska EU:n säännöt ovat kieltäneet vanhanmallisen yhteistyön valtioiden ja yksityisten yritysten välillä. Noduulikentillä on pitkän ajan kuluessa merivedestä saostuneita möhkäleitä, joiden painosta kaksi tai kolme prosenttia on kuparia, nikkeliä ja kobolttia. Biologiassa esimerkiksi ”linnut” on luokka, samoin nisäkkäät, kalat tai matelijat. Yllättäen vain joka viides niistä kuului johonkin tieteen ennestään tuntemaan lajiin. KOLMANNES ILMA KEHÄÄN laskemastamme hiilidioksidista liukenee meriin hiilihappona. Kaikki maapallolle viimeisten 55 miljoonan vuoden aikana kehittyneet korallit kuolevat nykymenolla happamoitumisen seurauksena ennen vuotta 2100. Tällöin kumpuamisalueilla ylös tuleva syvä merivesi toisi mukanaan ilmakehään aiempaa enemmän hiilidioksidia. V uonna 2019 yhdysvaltalaiset tutkijat nostivat valtameren pohjalta 347 000 erilaista pohjaeläintä. Yhä useammat kaivosyhtiöt haluaisivat hyödyntää merenpohjan kuumien lähteiden, merivuorten pintakerroksen sekä niin sanottujen noduulikenttien arvometalleja. Niiden mukana menetettäisiin ainakin neljännes matalan meren lajistosta, mukaan lukien useimmat ihmisen kannalta tärkeät kalat. 66 Aarre 4/2024 VAKIOT AR-20240429-509092-_5999577.indd 66 AR-20240429-509092-_5999577.indd 66 16.4.2024 8.31.40 16.4.2024 8.31.40. On kuitenkin selvää, että jos nämä ekosysteemit tuhotaan, ne eivät enää poista merivedestä siihen liuennutta hiiltä. Aina kun ilmasto on maapallon pitkän historian aikana lämmennyt niin paljon, että syvän veden muodostuminen napa-alueilla on tyrehtynyt, yli 90 prosenttia merenpohjan eliöistä on kuollut sukupuuttoon. Suomalais-ruotsalainen metsäjätti Stora Enso on jo kehittänyt – ensimmäisenä maailmassa – puupohjaisten hiilikuitujen valmistukseen tarvittavan teknologian. Pelkästään syvän meren pohjalla elää mahdollisesti yli sata miljoonaa eri lajia. Kukaan ei tiedä, paljonko endeemisiä eli pelkästään yhdessä paikassa asustavia lajeja merivuorilla elää. Esimerkiksi kalliit urheiluautot koostuvat jo pääosin öljypohjaisista hiilikuiduista. Monien tutkijaryhmien mukaan puuhun perustuva tuotanto laskisi hiilikuitujen hintaa niin paljon, että myös tavalliset autot voitaisiin valmistaa niistä. Merivuorien pinnalle saostuneet metallikuoret ovat nekin kovin ohuita, mutta niitä on yhteensä 25 miljoonaa. Pelkään, että jos EU ei tee tässä asiassa poikkeusta, tulevien sukupolvien tuomio on armoton. Yksinkertaisin keino olisi korvata mahdollisimman suuri osa metalleista puupohjaisilla hiilikuiduilla ja muilla uusilla, puusta tehdyillä materiaaleilla. MARIA MIKLA S Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. Kukaan ei myöskään tiedä, miten paljon hiilidioksidia merenalainen kaivostoiminta vapauttaisi merivuorien, kuumien lähteiden ja noduulikenttien liejukerroksista. Hehtaaria kohti arvometalleja on muutamasta tonnista jokuseen sataan kiloon, mutta noduulikenttien yhteenlaskettu pinta-ala on neljä miljardia hehtaaria. Niiden ansiosta syntyy raskasta mutta runsashappista, meren pohjalle vajoavaa vettä. Uudet puuhun perustuvat materiaalit ovat avainteknologia, joka voisi estää kymmenien miljoonien eliölajien tuhoutumisen ja valtavien hiilimäärien vapautumisen ilmakehään. Uuden lajin tunnistaminen pohjoiselta havumetsävyöhykkeeltä on nykyään harvinainen tapaus, mutta valtameristä löytyy edelleen kokonaisia uusia luokkia. Napa-alueille muodostuvat, vuoroin jäätyvät ja vuoroin sulavat jäät pitävät syvän merenpohjan hapellisena. RISTO ISOMÄKI Puupohjaiset hiilikuidut voisivat pelastaa valtameret kaivostoiminnalta ISOMÄKI Uusista autoista tulisi merkittävä hiilinielu. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. MEIDÄN TÄYTYY löytää vaihtoehtoja merenalaiselle kaivostoiminnalle. Valtamerien luonnon kolme suurinta uhkaa ovat meriveden happamoituminen, ilmaston lämpeneminen ja merenalainen kaivostoiminta
CFMOTO on Euroopan suosituin mönkijämerkki ja Suomessa 4x4 traktorimönkijöiden markkinajohtaja. 400 cc:n moottori • EFI-polttoainejärjestelmä • Pitkä malli • Vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona 495 cc:n moottori • Ohjaustehostin ja EFI vakiona • Pitkä malli • Vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona GOES 4OO TERROX GOES 5OO TERROX hinta alk. 3 vuoden takuu ilman tuntitai km-rajaa 6O km/h AR-20240429-509093-_6005076.indd 67 AR-20240429-509093-_6005076.indd 67 17.4.2024 8.50.46 17.4.2024 8.50.46. GOES-mönkijästä löytyvät olennaisimmat toiminnot ja ominaisuudet, ja mukaan saat myös markkinoiden parhaan CFMOTO-takuun: 3 vuotta ilman kilometritai tuntirajaa! SUOMEN MYYDYIN 4X4 TRAKTORIMÖNKIJÄ cfmoto.fi Lue lisää GOES-mönkijöiden teknisistä ominaisuuksista ja vakiovarusteista osoitteesta cfmoto.fi. 679O€ CFMOTO-uutuusmallisto GOES powered by CFMOTO tuo markkinoille kompaktit ja tehokkaat traktorimönkijät loistavalla hintalaatusuhteella! GOES-mönkijät sisältävät samoja korkealaatuisia teknisiä elementtejä kuin CFMOTO CFORCE-mönkijätkin. Tutustu myös CFORCE-, UFORCEja ZFORCE-mallistoihimme. 559O€ hinta alk
Eränkävijän valinta Kun reittisi vie sinut syvälle metsään, tarvitset kulkupelin, joka ei jätä sinua pulaan. Se on metsästäjän, eränkävijän ja retkeilijän luotettava kumppani, joka ei tunne esteitä. Linhai 650L Promax linhaiatv.. Uudistetulla 650L Promax:lla et vain kuljeta varusteitasi; hallitset maastoa. Maahantuoja Motor Power Finland Oy Vieraile lähimmällä jälleenmyyjällämme tai verkkosivuillamme AR-20240429-509094-_5999581.indd 68 AR-20240429-509094-_5999581.indd 68 16.4.2024 8.32.33 16.4.2024 8.32.33. Valitse Linhai 650L Promax, kun haluat luotettavuutta, suorituskykyä ja maastossa liikkumisen vapautta. Linhai 650L Promax traktorimönkijän uusi takatasauspyörästön lukko varmistaa, että saat maksimaalisen pidon ja voiman kaikissa olosuhteissa – oli alla sitten upottava muta, liukas kallio tai jyrkkä rinne. Sen ansiosta voit keskittyä seikkailusi tuomaan jännitykseen, tietäen, että paluumatkasi on turvattu