oma talous Marjoista tykkään, mutta näitä sormia ei luotu marjanpoimintaan. 70 Hyvät neuvot Toivo etsii LINNUNPESÄT Ennen kuin hakkuut pääsevät alkamaan, Toivo-koira tarkistaa leimikot, s. luonto . . 46 TYÖKALUT Laatuklapeja tuoreesta puusta s. metsä ????. 24 ?12,90 € 5 | 2020 AARRELEHTI.FI Erikoiset vaivaisukot s. 30. puu . . s. hyvinvointi . 10 Metsä puutarhan kaunottaret s. . . 42 Metsäpalstat kaupaksi s. juuret . 36 MAANMUOKKAUS Hyvä alku uudelle metsälle s
TOIMIVAT JA TESTATUT TYÖVAATTEET KEVÄTTÖIHIN Hanki toimivat työvaatteet ulkotöihin Valtralta. Työvaatteemme on oikeissa töissä testattu ja niissä on reilusti taskuja, toimivia yksityiskohtia ja vahvikkeita, jotka pitävät kulutukselle alttiit kohdat ehjinä. SHOP.VALTRA.COM. Perinteinen haalari on helppo ja nopea pukea päälle, kun tarvitset suojaa pölyltä ja lialta. Kokeile itse ja huomaat eron! Tutustu Valtra Collection työvaatevalikoimaan verkkokaupassamme shop.valtra.com ja tilaa tuotteet helposti suoraan kotiisi! Valtra-työvaatteet voit hankkia myös lähimmästä Valtra myymälästäsi. Työvaatteemme ovat istuvia ja mukavia päällä
Herättikö pääkirjoitus ajatuksia. Sen tavoitteena on lisätä tietämystä kasvinterveyden merkityksestä. Metsä palovaroituksen aikaan tulentekoväli neitä ei kuitenkaan pidä kaivaa esille. Kaarnakuoriaiset ja juurikääpä, tuuli ja lumi aiheuttavat tuhoja sekä kasvuja laatutappioita. Olen kävellyt enemmän kuin tavallisesti, kerännyt nokkosta enemmän kuin aiempina keväinä ja pysähtynyt seuraamaan joutsenen pesintää. Paras tapa ehkäistä tuhoja on huolehtia siitä, että metsänhoitotyöt tulevat tehdyiksi ajallaan ja että tuore puutavara ja vahingoittuneet puut poistetaan metsistä metsätuholaissa asetettujen määräaikojen puitteissa. T änä erikoisena keväänä olen lähes joka päivä kulkenut saman reitin lähimetsässä. Nyt vietetään kansainvälistä kasvinterveysvuotta. Muutkin ovat lähteneet tänä keväänä luontoon. Metsien terveydestä huolehtiminen on toki paljon muutakin kuin kasvintuhoojien karkottamista. Ruohikkoja metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty myös luvallisilla nuotiopaikoilla. Kansallispuistoissa kun on leiriydytty ja poltettu nuotioita luvattomilla paikoilla, roskia on levitelty pitkin pientareita. Ja siksi on tullut kulkiessa katsottua tarkemmin. päätoimittaja Elina Lampela (s.1984) on pääkaupunkilaistunut lappilainen, joka harrastaa luonnossa samoilua, sienestystä ja villiyrttejä. Puhtaissa, monimuotoisissa metsissämme olen onnellisimmillani. Metsähallitus on joutunut muistuttamaan meitä vastuullisesta retkeilystä ja retkietiketin noudattamisesta. Silti hienojenkin reissujen jälkeen olen aina riemumielin palannut suomalaiseen metsään. ”Metsässä en ole koskaan pelännyt mitään”, hän sanoo. En minäkään. Kaikissa näissä paikoissa olen viihtynyt. Ainakaan suomalaisissa metsissä. Avotulen teko vaatii aina maanomistajan luvan. Minulle suomalainen metsä on ilman muuta yksi niistä. Siksi olen surullisena seurannut, miten luonnon ja kanssakulkijoiden kunnioittaminen ei olekaan kaikille itsestään selvää. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit RISTO JUSSILA / VL-ARKISTO TA RJA PO RK KA LA KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen vs. Roskat tulee viedä omassa repussa metsästä pois. Tässä lehdessä näyttelijä Ville Haapasalo kertoo paluustaan kotimaahan ja suhteestaan luontoon. Tässä Aarteessa (s. Suosimissani retkikohteissa on ollut jopa tunkua! Poikkeus olot ja vastoinkäymiset muistuttavat niistä asioista, joilla todella on merkitystä. Ja pannut merkille, miten puiden silmut ovat taas vähän pullistuneet, litulaukat ja nokkoset taas vähän kasvaneet, horsman versot ja kielot raivanneet tiensä ylös maan pinnalle. Retki etiketti ja jokamiehenoikeuksien luomat raamit kasvattavat virkistysalueilla liikkuessani ennen muuta turvallisuudentunnetta. Tämä kevät on pakottanut hidastamaan. Tulistelu luo retkitunnelmaa. Olen kulkenut metsissä monissa vieraissa maissa: hikoillut tiheissä sademetsissä Indonesiassa, törmännyt kansallispuiston aitaan Hollannissa, puhunut karhujen varalta kovaan ääneen Alaskan kuusi koissa. Täällä osaan olla. Ohjeet ovat olemassa syystä. Tehdään osamme! Metsähallitus on joutunut muistuttamaan retkietiketistä.. Poikkeuskevät muistuttaa siitä, mikä on tärkeää PÄÄKIRJOITUS K asvintuhoojat uhkaavat metsien terveyttä, luonnon monimuotoisuutta ja ruuan tuotantoa. 3 Aarre 5/2020 METSÄ Koloradon kuoriainen on epätoivottu vieras. 50) vinkkaamme, miten jokainen meistä voi edistää kasvinterveyttä omassa pihassa tai puutarhassa
22 PUU PALAMAAN Kysyntä ja tarjonta määrittävät hinnan polttopuulle. 36 KLAPIT TUOREISTA PUISTA Laaduk. 29 NÄIN LUOT KÄYTTÄJÄTUNNUKSET Aarteen verkkosivuille SISÄLTÖ ”Kanalintujen pesien etsintään seisova lintukoira on omiaan”, sanoo metsäneuvoja Niilo Reili. 24 HYVÄ ALKU METSÄLLE Huolellinen maan muokkaus luo perus tan uuden metsän kasvulle. 16 ROHKEA KOKEILIJA Ilari Sundberg on perustanut metsä tilalleen Mäntsälässä monenlaisia koealoja. Näyttelijä Ville Haapasalo on tänä keväänä urakoinut polttopuutyömaalla mökillään Puumalassa. 6 Aarre 5/2020 METSÄ 28.5.2020 24 30 10 KANNES SA KA NN EN KU VA HA NN E M AN EL IU S NRO 5 METSÄ 3 POIKKEUSKEVÄT MUISTUTTAA SIITÄ, MIKÄ ON TÄRKEÄÄ 8 METSÄ NYT Dronella kirjanpainajia vastaan 10 REISSUMIES JUURILLAAN Ville Haapasalo viihtyy nyt parhaiten suomalaisessa met sässä. Bräcke-mätästys on kaivurimätästystä nopeampaa. PUU 46 RODOJEN LOISTOA Alppiruusut ja atsaleat kukoistavat Paavo Martin metsä puutarhassa. 40 KLAPISAVOTTAA Töissä metsässä kir joituskilpailun teks teissä ahkeroidaan polttopuiden parissa. 30 TOIVO ETSII PESÄT Joutsassa Toivo koira tarkistaa leimikot pesien varalta ennen hakkuiden aloittamista. Kymmenen hehtaarin alueelta Toivo-koira etsii pesät parissa tunnissa. 50 STOPPI TUHOLAISILLE Miten kotipuutarhuri voi edistää kasvin terveyttä omassa pihassaan. JUURET 42 VAIKUTTAVAT VAIVAIS UKOT Puiset vaivais ukot ovat suo malaisten kirkkojen erikoisuus ja kansain välisesti harvinais laatuisia. Kaikki klapit eivät kulu omassa käytössä, vaan sukulaiset ja ystävätkin saavat niistä osansa. 54 OKSA SEINÄLLE Nikkaroi oksasta näp pärä naulakko. 21 VIERAANVARAISUUS VOI ISKEÄ KIPEÄSTI KYNSILLEMME Väärä vieraanvaraisuus on syytä kääntää terveen omavaraisuuden suuntaan, kirjoittaa Juha Aaltoila. MARIA MIKLAS HA NN E M AN EL IU S M AR KK U PU LK KI NE N kaat klapit tehdään tuoreista puista, ja sopivat välineet hel pottavat työtä. 14 AJANKOHTAISET AARTEET Puinen sähkö pöytä ja metsänimisis sä Aino Havukainen
Uusien tutkimuksien mukaan kekomuurahaiset kasvattavat metsien hiilivarastoja, kirjoittaa Risto Iso mäki. RITVA TUOMI RI ST O JU SS IL A Huuhkajan rengastajalta vaaditaan kiipeilytaitoa.. OMA TALOUS 70 RAHA VIISAASTI MET SÄÄN Metsäkiinteistöjen hinnat eivät juuri heilahtele suhdanteiden mukaan. Ohjeet löydät tämän leh den sivulta 29! JO HA NN ES W IEH N LUONTO 56 VUORENPEIKKOJEN JÄLJILLÄ Huuhkajanrengastajan työn palkintona on pörröisten poikasten löytäminen. 7 Aarre 5/2020 METSÄ 36 56 46 AARRE KOKEILU LUO KÄYTTÄJÄ TUNNUS! VERKKO KÄYTTÖÖN! AARTEEN KESTOTILAAJANA sinulla on lukuoikeus kaikkiin sisältöihin verkko sivuillamme. Osoitteesta aarrelehti.fi löydät hyödyllisiä Aarre Plus artikkeleita sekä näköislehden, jotka avautuvat vain kestotilaajille sekä Aarre Digi tilaa jille. Jos et vielä ole luonut käyttä jätunnuksia verkkoon tee se nyt. Paavo Martin puu tarhassa kukkii huhti kuusta heinäkuulle. VAKIOT 53 LUKIJAKYSELY 65 RISTIKKO 73 ENSI NUMEROSSA 74 PITÄISIKÖ KEKO MUURAHAISTEN YHDYSKUNTIA SUOJELLA. 62 SARVISTA JÄÄRÄT TUNNETAAN Suomessa tavattavista kovakuoriaislajeista noin kaksi kolmasosaa elää metsissä. HYVINVOINTI 66 KESÄN KORVALLA Korvasienistä syntyy mehevää piirakkaa ja keväistä pizzaa. Pokara on kelpo apuväline rankojen ja pöllien kasaamiseen. 68 TERHAKKA TERVEYS MARJA Ruusunmarjassa on rutkasti C-vitamiinia
Metsänomistajien on hyvä alkukesästä tarkkailla etenkin hakkuualueiden reunoilla olevia kuusia ja metsissä olevia tuulenkaatoja. Dronella voimme kuvata valon heijastuvuutta niin näkyvän valon kuin lähi-infrapunan aallonpituuksilla”, kertoo Pulkkinen. Se tuo meille vetoapua, sillä olemme siinä edelläkävijöitä. Siinä tullaan taas metsän positiiviseen rooliin.» Vuorineuvos Reijo Karhinen (MT Metsä 4/2020) »Meidän piti saada maailma uskomaan, että teemme maailman parasta teknologiaa. Se tarkoittaa, että kamera tunnistaa sairastuneen puun jo ennen kuin ihmissilmä pystyy sitä havaitsemaan. Kasvava metsä sitoo paremmin hiilidioksidia kuin elonsa loppupuolella oleva vanha metsä.» Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky (HS 4.5.2020) »Luotan siihen, että ilmastonmuutos tulee olemaan tämän jälkeen tärkein ajuri globaalissa taloudessa. Se on hyvä tulos, mutta ennen palvelun markkinointia haluamme kerätä vielä lisää materiaalia ja tarkentaa mallia”, sanoo Pulkkinen. ”Kirjanpainajan toukat syövät puun nilakerrosta ja katkaisevat puun sisäisen nesteidenkierron. Silloin hän ehtii saada vielä tukista jalostushyödyn ennen kuin kuolleita puita tulee enemmän.” Stora Enso kehittää palvelua, jolla kirjanpainajatuhot havaitaan pienoiskoptereiden avulla jo ennen kuin ihmissilmä pystyy ne näkemään. K irjanpainaja on taloudellisesti merkittävin kuusen tuholainen Suomessa”, sanoo Stora Enson metsäasiantuntija Saana Pulkkinen. Tarvitaan jättimäiset investoinnit siirtymässä fossiilisesta ei-fossiiliseen maailmaan. Aarre 5/2020 METSÄ 8 »Ihmisten pitäisi ymmärtää, että parasta ilmastopolitiikkaa on kasvattaa metsiä. Stora Ensossa on kehitetty menetelmää, jolla metsien terveyttä voi seurata virtuaalisesti hyödyntämällä pienoiskoptereiden eli dronejen keräämää tietoa. Dronella voidaan nopeasti ja tehokkaasti tutkia, onko kuusikko altistunut tuhoille. Teksti ANNE SOININEN | Kuvat VL-ARKISTO. ”Metsänomistajan ei välttämättä tarvitse itse käydä koko metsää läpi, vaan hän voi palvelusta nähdä kuolleiden puiden keskittymät ja sen, onko niiden ympärillä sairastuneita puita. Palvelun avulla metsänomistaja saa nopeammin ja parempaa tietoa metsiensä terveydestä ja pystyy paremmin kohdentamaan vaikkapa hakkuutoimenpiteitä. ”Tällä menetelmällä saamme kuitenkin hälytysmerkin, että on syytä lähteä paikan päälle metsään tarkistamaan tilanne.” Hyötyä metsänomistajille Dronekuvauspalvelua on tarkoitus lähitulevaisuudessa tarjota myös yksityisille metsänomistajille. Kirjanpainajahyönteisten parveilu alkaa yleensä toukokuun loppupuolella, kun ilman lämpötila on parikymmentä astetta. Dronejen avulla voimme kartoittaa suurempia alueita nopeammin ja näemme jo varhaisessa vaiheessa, ovatko puut sairastuneet.” Aina puun sairastumisen syynä ei ole kirjanpainaja. Droneen kytketty multispektrikamera kuvaa valon eri aallonpituuksia ja tunnistaa puut, joiden nestekierto on häiriintynyt. Jos puiden pinnoille on ilmestynyt pieniä kahvinruskeita purukasoja, puuhun on iskeytynyt kirjanpainaja. ”Kirjanpainajatuhojen estämisessä nopeus on valttia. ”Tällä hetkellä laskentamallimme luokittelee puut terveiksi, sairaiksi tai kuolleiksi 86 prosentin tarkkuudella. Dronella kirjanpainajia vastaan Kamera tunnistaa sairastuneen puun. Kun nesteiden määrä vähenee ja havunneulasten solut kuivuvat, neulaset heijastavat auringonsäteitä eri tavalla. Tavoite on se, että meistä tulisi kestävien materiaalien goretex, eli isot valmistajat ratsastaisivat meidän brändillä.» Biohajoavaa pakkausmateriaalia valmistavan Sulapacin markkinointijohtaja Antti Valtonen (Talouselämä 17/2020) KU VA T JA AN A KA NK AA NP ÄÄ , SA AR A LA VI, O LG A PO PP IU S / SU LA PA C STORA ENSO METSÄ NYT Ilmaston lämpenemisen myötä kirjanpainajatuhojen arvioidaan kasvavan
Propsikasasta on jäljellä enää neljännes. Ville Haapasalo hakkaa halkoja kaksi tuntia päivässä. HENKILÖ Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat MARIA MIKLAS Aarre 5/2020 METSÄ 10. Tv-ohjelmissaan ympäri maailmaa matkaillut näyttelijä Ville Haapasalo viihtyy nyt parhaiten suomalaisessa metsässä. REISSUMIES JUURILLAAN Keväinen kirveskuntopiiri tekee hyvää kropalle ja mielelle
Vaimo sekä lukio ikäiset tytär ja poika Ammatti. Käki Parasta metsässä. Näyttelijä ja tvjuontaja Harrastukset. KUKA. Ensimmäisenä vuonna Neuvostoliitossa minut ryöstettiin seitsemän kertaa”, Ville Haapasalo kertoo. Kaupungeissa sen sijaan pelkään. Ville Haapasalo Ikä. Helsinki, kakkos koti Puumalassa Perhe. Kalastus, su keltaminen, sienestys ja metsässä samoilu Rakkain tv-työsi. 48 Kotipaikka. Tuoksut Perho vai uistin. Uistin Mikä on suosikkipuusi. Mänty Suosikkiaineesi koulussa. ”Metsässä en ole koskaan pelännyt mitään. Ruokatunti ja liikunta Aarre 5/2020 METSÄ 11
Korianterilla voi halutessaan vähän peittää kaurakerman makua. Hän kertoo nauttivansa siitä, että voi jäädä istumaan kannolle tai kalliolle ja antaa ajatuksen lentää. Teen tomaattikastikkeenkin ilman valmistuotteita. Käytän voin korvikkeena oliivija auringonkukkaöljyä ja nesteenä kaurakermaa. Lastensa esimerkin kannustamana Haapasalo oli mukana kirjoittamassa tänä keväänä julkaistua kirjaa nimeltä Sieniä ja villiruokaa Villen tapaan. Helsinkiin ei ole ollut ikävä. Toisaalta metsiä myös arvostetaan, sillä etenkin maaseudun asukkaille metsät sienineen ja marjoineen ovat tärkeä ruoka-aitta. Hollolan Tennilässä ja Salpakankaalla kasvaneella ja venäjän kieltä taitamattomalla jääkiekkoilijalla oli tarjolla kolme opiskelupaikkaa Englannissa, mutta sukulaismiehen puhe Leningradista osui otolliseen maaperään. Myös Haapasalon omistama georgialainen Purpur-ravintola Helsingissä on ollut tilanteen vuoksi suljettuna, mutta murehtimisen sijaan Haapasalo on päättänyt nauttia siitä, että voi rauhoittua luonnon helmassa ja seurata kevään etenemistä. Muuta maustetta sienet eivät tarvitse”, Haapasalo opastaa. Olen oppinut kasveista ja sienistä enemmän lapsiltani kuin aikanaan lapsuudenkodissani tai koulussa.” Vegaaniruoka laittaa kokin luovuuden välillä koetukselle. Haapasalo pitää venäläisistä ihmisistä, mutta luontoihmisenä hän ei voi ymmärtää sitä, kuinka huolettomasti naapurimaassamme roskataan ja tärvellään metsiä. Itse opin kirjan tekemisen aikana paljon uutta ruoaksi kelpaavista kasveista.” Lähiruoka innostaa Vaikka Ville Haapasalo ei aio kokonaan lopettaa lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden syömistä, hän on alkanut kiinnittää huomiota ilmastoystävälliseen ruokaan. Georgiassa korianteria käytetään lähes joka ruokaan, jopa jäätelöön. Lähtö Leningradin teatteriakatemiaan vuonna 1991 oli Haapasalon mukaan päähänpisto. Haapasalo suosii kunkin sesongin parhaita raakaaineita, kuten kotimaisia juureksia, kalaa ja riistalihaa. Metsässä Haapasalo ei halua suorittaa. HENKILÖ. Mausteiksi riittävät pippuri ja suola. Ja tähän lähelle on tänä keväänä asettunut asumaan karhu”, näyttelijä Ville Haapa salo esittelee ja levittelee halonhakkuun vankistamia käsivarsiaan. Siinä silmä lepää ja puiden välissä on helppo kulkea”, kuvailee näyttelijä, joka omistaa itsekin metsäpalstan Orimattilassa. Näyttelijän auton kyljessä komeilevat Kalastus-tv:n teipit kertovat nekin osaltaan, että kohta pääsemme metsään vannoutuneen luontomiehen kanssa. Tulimme silloin, kun maiseman peittivät vielä lumi ja jää, ja nyt jo korvasienet ja villiyrtit puskevat maasta”, Haapasalo kertoo. Merkittävimpänä elokuvatyönään Haapasalo pitää rooliaan vuonna 2002 valmistuneessa Käki-elokuvassa, josta hän tuli tunnetuksi myös Suomessa. Ensimmäiseksi hän johdattaa meidät lähellä sijaitsevalle korvasieniapajalleen. Tuossa mäellä on kuuluisa Pistohiekan tanssilava. Salaattiaineksiksi Haapasalo kerää muun muassa vuohenputkea ja voikukkaa, ja nokkosta hän käyttää keitoissa. Mökkikokki ei hifistele ruoalla vaan haluaa nauttia hyvistä raaka-aineista valmistettua yksinkertaista lähiruokaa. Juuri äsken vatkasin vispipuuron viime vuoden viimeisistä puolukoista.” Hyvää ruokaa Haapasalo on arvostanut aina, ja hän kokkaa mielellään perheelleen ja ystävilleen. Haapasalo muistuttaa, että Venäjällä ei koskaan tarjota vieraille alkumaljoja tai snapseja ilman niiden kanssa nautittavaa ruokaa, joko pieniä tai isompia herkkupaloja. Pidän hyvin hoidetusta talousmetsästä. Hollolasta Leningradiin Venäjällä Ville Haapasalo on ollut superjulkkis siitä lähtien, kun hän esiintyi vuonna 1995 komediaelokuvassa Metsästyksen kansallisia erikoisuuksia. Keikkaja kuvauskalenterin tyhjeneminen ei harmita vuosikausia hengästyttävän tiukassa työputkessa viettänyttä viihteen ammattilaista. Tytär on vegaani, ja hän on opettanut minutkin hyödyntämään luonnon antimia. Tämä johtuu hänen kiintymyksestään gruusialaiseen keittiöön. ”Marjoistakin tykkään, mutta näitä sormia ei ole luotu marjojen poimintaan. Venäjällä villiyrttejä käytetään paljon juomissa, ja yrteillä maustetut viinat kuuluvat oleellisena osana venäläisiin juhla-aterioihin. Onneksi saan marjoja tuttavilta. Ruoan pitää maistua hyvältä, ja huoltoasemat lihapiirakoineen ovat minun osaltani taakse jäänyttä aikaa.” Tuoreesta keittokirjasta käy ilmi, että yksi Haapasalon suosikkimausteista on korianteri. Ilman hakkuita ei löytyisi korvasieniä. ”On tyttäreni ansiota, että olen alkanut käyttää villivihanneksia ja -yrttejä. Kiinalaiset yhtiöt ovat hakanneet metsät paljaiksi ja jättäneet ne uudistamatta. Presidentti Vladimir Putinin Haapasalo on tavannut monesti eri yhteyksissä. ”En tykkää avohakkuista, mutta nekin kuuluvat metsän kiertoon. Kotimaista villikalaa hänen ruokavalionsa sisältää runsaasti jo nyt. On helppo huomata, että Haapasalo viihtyy mökkimaisemissaan. ”Sienikastikkeen pohjan tekeminen ilman voita on hieman ongelmallista. ”Haluan valmistaa kaiken kotiruoan alusta alkaen itse. Tuuli on vilpakka, ja Saimaan lahdissa kahisevat vielä viimeiset jäähileet. 12 Aarre 5/2020 METSÄ I so, parrakas, vähän karhumainen mies televisiosta tutussa univormussaan – mustat caprihousut, musta t-paita – paistattelee kevätpäivää Puumalan Pistohiekalla. ”Tämän vuoksi eteläiset piirikunnat ovat lakanneet myymästä metsiä ulkomaalaisille”, Haapasalo kertoo. Haapasalo on saanut töistään Venäjän elokuvataiteen valtionpalkinnon ja valtiontaiteilijan arvon sekä oikeuden taiteilijaeläkkeeseen. ”Kirjan kautta haluan innostaa muitakin kokeilemaan villivihanneksia ja uusia sienilajeja. Villiyrtit veivät mukanaan Vaikka Haapasalo enimmäkseen vain kuljeskelee ja katselee luonnon kauneutta, nykyisin hän kumartuu myös poimimaan sieniä ja villiyrttejä. ”Tämän parempaa kevättä ei voi olla – lukuun ottamatta tietysti tuota kauheaa virusta. Kevään erityinen bravuuri on korvasienikeitto sekä itse pyydystetty kuha korvasienimuhennoksen kanssa. Etelä-Venäjältä on myyty isoja metsäalueita kiinalaiseen omistukseen. ”Hoidettu metsä on kaunis” Haapasalo on viettänyt kevätkuukaudet perheensä kanssa kakkosasunnollaan Saimaan rannalla. ”Tämä on valittu yhdeksi Suomen kauneimmista teistä. Puumala ei voisi saada metsäuskottavampaa matkaopasta
Parhaillaan on käsikirjoitusvaiheessa uusi tv-sarja, mutta siitä Haapasalo ei voi vielä kertoa. Vieraanvaraisuus osataan Venäjän lisäksi myös Etelä-Savon sydämessä. Illalla intohimoinen kalamies suuntaa katiskojen laskuun läheisten kallioluotojen sokkeloon. Pian moottorisaha pärähtää ja mäntypölli mätkähtää hiekalle. Tontti on jo täyttynyt näteistä pilkkeistä ja propsikasa huvennut lähelle maan pintaa. Sienet ovat Ville Haapasalon herkkua. Runkoja oli alun perin noin 150, ja jostakin pitäisi saada pian lisää”, kirvestä käsissään pyörittelevä Haapasalo pohtii. Luonnossa hän ei kaipaa seuraa vaan viihtyy parhaiten yksin. Myös uusia ravintoloita on tarkoitus perustaa, mutta niistäkin kuullaan tuonnempana. Elokuvien kuvaustauoillakin rynnättiin sienimetsään.. Vegaani ruoka laittaa luovuuden välillä koetukselle. Ystävät taitavatkin saada hyvän lähiruoan lisäksi lähtiäisiksi säkillisen polttopuuta. ”Tätä olen tehnyt jo monta viikkoa pari tuntia päivässä. ”Silti tämä muutaman kuukauden rauhallinen aika perheen kanssa on ollut ihanaa.” Jätämme Haapasalon jatkamaan halonhakkuuta, sillä päivän urakka on vielä edessä. Huomenna ruokapöydän kruununa lienee lähiahventa tai -haukea. Leppoisalla luonteellaan ja jutustelullaan hän saa ihmiset viihtymään ja avautumaan, kuten monissa tv-sarjoissa on nähty. Niiden keruun ja käytön hän oppi erityisesti Venäjällä. Kauneimmiksi näkemikseen paikoiksi hän nimeää Jäämeren rannat. Venäläistä kulttuuria ja luontoa hän silti rakastaa. Jatkuva julkisuus Venäjällä kävi vuosien mittaan kuluttavaksi, ja viime vuonna Ville Haapasalo päätti jatkaa töitään pääasiassa Suomessa. Vaikka Haapasalo on kova puhumaan, hänellä asiat eivät jää puheen asteelle. Polttopuut lihasvoimin Kauniilta kallioilta ja mäntymetsistä suuntaamme Haapasalon perheen rantamökille klapintekoon. Polttopuiden teko on hyvää kuntoilua. Ville Haapasalo makoilee mielellään kuntalla tai istahtaa kannolle kuuntelemaan luontoa ja miettimään maailman menoa. 13 Aarre 5/2020 METSÄ Ville Haapasalo palautuu sosiaalisen työnsä hälinästä samoilemalla metsässä. No, lamahan täälläkin tuli melkein heti”, Haapasalo huokaa. Kaikki klapit eivät millään kulu omissa tai sukulaisten takoissa ja saunoissa. ”Olen kokenut kaksi lamaa Venäjällä ja ajattelin, että Suomessa saan nyt kaikessa rauhassa kehitellä uusia juttujani ja rauhoittaa elämää
Tärkeää oli myös ajatus siitä, että kotona olisi ergonominen työpiste.” Suomalainen puu on aina ollut itsestään selvä valinta muoniolaiselle Särkijärvelle, sillä puusta syntyy esteettinen ja lämmin vaikutelma. Vain pöydän jalka tulee Tanskasta, ja sen voi asiakkaan toiveesta verhoilla puun sisälle. SATU SÄRKIJÄRVI Tempo-sähkötyöpöytä on tehty suomalaisesta koivusta. Heistä 62 prosenttia on miehiä. Myös kotonani kaikki huonekalut on tehty puusta”, kertoo alun perin Muoniosta, Oloksen kupeesta, kotoisin oleva Satu Särkijärvi. Sitä kautta tuli myös perustettua yritys.” Sen jälkeen Särkijärvi suunnitteli ergonomisen sähkötyöpöydän. ”Minulta on pian tulossa pieni vaatemallisto. Kannen mitat: 50 x 70 cm. Pöydän maksimikorkeus on noin 130 cm, ja jalan nostovoima 80 kg. Puutuotteiden lisäksi Tenhossa myydään vinyylilevyjä ja tulevaisuudessa myös enemmän vaatteita. Niiden yhdistäminen on lähtökohta työssäni”, sanoo suunnittelija Satu Särkijärvi. Ajatus yrityksen perustamisesta lähti Särkijärven ja hänen miehensä yhteisestä harrastuksesta, vinyyleistä. Särkijärvi suunnittelee pöydät asiakkaan toiveiden mukaisesti. Särkijärvi valmistui vuonna 2006 taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta muotoilun koulutusohjelmasta pääaineenaan tekstiili. Puuseppäveli rakentaa pöydät verstaallaan Muoniossa. Jalassa on panostettu vahvuuteen. (Lähde: Itä-Suomen yliopisto) SITAATIT M AR IA LA AK SO NE N Käsityötä keittiöön Kurt Böhling tekee uniikkeja puukapustoja ja -lastoja lahjoituksena saamistaan puista, kuten omenapuusta, pihlajasta ja katajasta. Särkijärvi suunnittelee suomalaisesta puusta sähköpöytiä, leikkuulautoja ja säilytysratkaisuja, joita hän myy kivijalkakaupassaan Tenhossa, Vaasassa. ”Huomasimme, että markkinoilla ei ole säilytysratkaisuja vinyylilevyille, joten rupesin itse suunnittelemaan sellaista. On kiva sekoittaa pakkaa ja suunnitella kalusteiden lisäksi muutakin. PUU AARRE 18 400 Suomessa on noin 18 400 16?30-vuotiasta metsänomistajaa. LISÄTIETOJA pumpaupcycle.com »Rakentamista oppii rakentamal la. Nyt koivusta tehty sähköpöytä on yksi Särkijärven suosituimmista tuotteista. ”Kriteerinäni oli, että pöytä ei saisi olla kova, kylmä, nurkassa nököttävä toimistopöytä, vaan kauniisti kotiin sulautuva esine. Koonneet ANNE SOININEN ja ELINA LAMPELA Sähköpöytä puusta. Olen sanonut, että puurakenta misesta ei pidä enää järjestää seminaareja vaan rakennustyö pajoja.» Ympäristöministeriön puurakentamisohjelman päällikkö Petri Heino (Metsälehti Makasiini 3/2020) »Näen eräoppaan kanssakulkijana. Pääasiassa hän käyttää koivua. Hinta 1 500 e. Suunnittelen myös t-paitoja ja koruja.” LISÄTIETOJA tenhodesign.com TO NI VIL JA NM AA AJANKOHTAISET AARTEET ”Puu on aina ollut läsnä elämässäni. Saan olla saat tamassa ihmisiä paitsi elämyk siin myös uusiin oivalluksiin ja sitä kautta henkiseen kasvuun.» Muoniolainen eräopas Mikael Heikkilä (Seura 20/2020) Aarre 5/2020 METSÄ 14 E steettisyys ja käytettävyys
Sinkoilen aina ihan mihin sattuu, mutta niin määrätietoisesti ja uskottavasti, et tä muut seuraavat perässä. Kirjasarjan oikeuksia on myyty tähän mennessä 21 maahan.. ”Vaistoni kyllä toi mivat, vaikka silmäni ovatkin kelvottoman liki näköiset.” Entä miten toimii suuntavaisto. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. ”Pisimmälle liidän silloin kun etsin ne tuulet, jotka sopivat juuri minun siivilleni. Jouni Laaksonen: Pohjois-Suomen vaellusreitit (Minerva 2020) METSÄNIMISET 15 METSÄ Aarre 5/2020 Aino Havukainen LASTENKIRJAILIJA, KUVITTAJA, 51 Missä Havukainen liitelee. Aikainen tipu toukan nappaa!” KAARLO ASIKAINEN Havukaisen ja Toivosen Tatu ja Patu -sarja on suosittu myös maailmalla. ”En lennä etelään, vaan kai vaudun yhä syvemmälle omaan pesääni, jos sa on talvellakin ihanan lämmintä.” Millaisen tarinan hahmoksi Havukainen sopisi. ”Punarinta on ollut ahkerana heti aamutuimaan. Hän tekee suosittuja Tatu ja Patu kirjoja yhdessä miehensä Sami Toivosen kanssa. Kauniit kuvat kruunaavat kukkean kokonaisuuden! Hämäläinen & Konow & Selkälä: Voikukka! Pientareelta pataan (Teos 2020) IDEAT VERSOMAAN TELEVISIOSTAKIN TUTTU puutarhatoimittaja vie kirjassaan vierailulle erilaisiin puutarhoihin eri puolille Suomea, maalle ja kaupunkiin. Aamupala poikasille on hankittu. Puutarhaharrastajille kirja tarjoaa aimo annoksen inspiraatiota! Paula Ritanen-Närhi: Unelmia puutarhasta (Docendo 2020) VAAROILLE JA TUNTUREILLE JOUNI LAAKSOSEN uusin retkeilykirja on maukas keitos tuttuja ja tuntemattomampia reittejä muutaman päivän tai viikon patikointiin. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. Puutarhan koosta riippumatta kirjan kotipuutarhurit ovat onnistuneet rakentamaan unelmiensa keitaita. ”Sitä ei ole ollenkaan. Väärät tuulet eivät vie eteenpäin.” Miten talvehdit. Keittiömestari Juho Hämäläinen on kehitellyt voikukan kaikista osista tavattoman herkullisia reseptejä: voikukkatoscaa, palak voikukkaa, marmeladia, puuroa, granitaa. ”Tämä pieni haukka, eli pieni havukka, eli Havukainen lii telee aina lähellä omaa pesuetta.” Oletko tarkkanäköinen. Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. Emme palauta kuvia. KA TJA TÄ HJ Ä / O TA VA KUUKAUDEN LUONTOKUVAN lähetti Kaarlo Asikainen Iisalmesta. ”Johonkin todella nukuttavaan ilta satuun.” LISÄTIETOJA Aino Havukainen on Sastamalassa asuva lastenkirjailija, kuvittaja ja graafinen suunnittelija. Ja tämä vastaus ei ollut siis mitenkään vertauskuvallinen.” Mistä saat tuulta siipiesi alle. Kunkin reitin vaativuusaste on merkitty värikoodilla, ja lisämausteena on kirjoittajan omia vaelluskokemuksia kavereiden ja perheen kanssa. Tatu ja Patu – kovaa menoa kiskoilla (Otava) ilmestyy kesäkuussa. KUKKIVA KEITTIÖ TÄMÄ KIRJA muuttaa käsityksesi voikukasta
METSÄNOMISTAJA Ilari Sundberg Ikä: 35 Kotikunta: Mäntsälä Koulutus: luonnontieteiden kandidaatti Ammatti: maaja metsätalousyrittäjä Metsät: 94 hehtaaria Mäntsälässä Harrastukset: metsästys, metsätaitokilpailut ja elämä itse 16 METSÄ Aarre 5/2020. METSÄNOMISTA JA Ilari Sundberg kulottaa mielellään päätehakattuja kuvioita, jos ne sopivat sijainniltaan kulotukseen. Kulotuksella täytetään myös PEFCryhmä sertifioinnin kriteereitä
Biokemiaa ja biologiaa opiskellut Ilari Sundberg harjoittaa metsissään monenlaista koetoimintaa. Teksti ja kuvat MARKKU PULKKINEN 17 METSÄ Aarre 5/2020. Rohkea kokeilija Erilaiset kokeilut lisäävät metsänhoidon kiinnostavuutta
Ja töyhtöhyyppä poikasineen näkyy tuolla”, Sundberg viittoo traktorin hytistä. 2 Tee hoitotyöt ajallaan, mutta vältä ylenpalttista siivoamista. Kuuset ovat varttuneet jo kolmen metrin mittaan. Puiden ja pensaiden varjostus pitää veden viileänä, mikä edesauttaa vesieliöiden menestymistä. Tuossa ladossa on muuttohaukan pesä. Silti myyntiin Helsinkiin ja Mäntsälään on lähtenyt muutamia satoja kuusia. Kasvinsuojeluaine loppui aamuyöllä kesken, ja on käytävä paikkaamassa ruiskuttamatta jäänyt ala, ennen kuin kesäinen tuuli alkaa kunnolla puhaltaa. Viimeisimpänä luontoharrastuksena Sundberg on mukana tutkimuksessa, jossa hän laskee eri kimalaislajien lukumääriä tilansa alueella. ”Kulotan mielelläni sopivia kuvioita, sillä se tuo metsään monimuotoisuutta ja täyttää osaltaan ryhmäsertifikaatin vaatimuksia. 5 Viljele – ja varjele. Kivikkoisessa ja kumpuilevassa maastossa joulukuusien hoitaminen ei ole ollut kaikkein helpointa. Raitojakin hän suunnittelee istuttavansa. Tämä kahden ja puolen hehtaarin kuvio oli sopivasti peltojen keskellä ja joen varrella. Korvaussumma kaadetusta puustosta oli Sundbergin mukaan asiallinen, mutta rahoja joutui odottamaan pitkään. Voikukka ja leinikit ovat pioneerikasveina vallanneet jo puolet alueesta, ja monet muutkin kasvit ovat ravinteikkaassa maassa hyvällä alulla. 6 Ajattelepa itse.. Ilarin vinkit 1 Ota huomioon metsän monimuotoisuus. Joulukuusia linjan alla Sundbergilta tulee paljon punnittua puhetta luonnosta ja ympäristöstä. Maksut myöhästyivät luvatusta, kuten on käynyt myös pelloille aiheutuneiden vahinkojen korvaamisessa. ”Raita on rungoltaan emäksisempi kuin monet muut puut ja siksi tietyt sammalet ja jäkälät viihtyvät siinä”, Sundberg tietää. Biovyöhykkeille hän on istuttanut harvakseltaan koivua ja tervaleppää. Osansa luontoinnostukseen on tuonut myös se, että Sundbergin molemmat vanhemmat opiskelivat biologiaa ennen kuin ryhtyivät maanviljelijöiksi. Ruiskutettavan pellon vieressä Sundberg kasvattaa peltoja metsäviljelyn välimuotona energiapajukkoa. Todisteeksi peltojen ja metsien sujuvasta rinnakkaiselosta hyppäämme traktoriin hoitamaan yhden peltolohkon rikkakasviruiskutukset. Monimuotoisuutta metsissä Vajaan kahdensadan hehtaarin viljelyala ja vajaan sadan hehtaarin metsäala muodostavat Sundbergin tilalla toimivan kokonaisuuden. Luonto löytää aina tiensä. Erilaiset kokeilut ovat olleet hänelle tyypillisiä pienestä pitäen, sillä luonto on vetänyt maatilalla varttunutta miestä aina puoleensa. Kuloaukealta palatessamme puikkaamme Fingridin voimalinjan alle, jonne Sundberg on istuttanut joulukuusia. Viimeisimmät puunmyyntitulot ovat menneet peltokaupoista syntyneiden lainojen maksamiseen. Osa mättäistä odottaa vielä kuusentaimia, sillä Ilari Sundbergin kevät on kulunut tähän asti peltotöissä. Tammimetsikkö laajenee tänä vuonna. ”Tänäkin aamuna näin kauriin, ja rusakkokin säntäsi liikkeelle heinikosta. 4 Pidä puolesi, mutta älä ole rähjä. Hän onkin jättänyt reilut, perhosille tai muillekin hyönteisille sopivat suojavyöhykkeet tilan läpi virtaavan Mustijoen rannoilla. Taimenistutusten tavoitteena on saada aikaan paikallisesti lisääntyvä purotaimenkanta.” Pelloilta ja joen varrelta metsiin johtaa ekologisia käytäviä. Fingrid uusi taannoin tilan peltojen ja metsien läpi kulkevan Suomen vanhimman runkolinjansa ja levensi samalla johtoaukeaa. METSÄNOMISTAJA Sundberg kasvattaa puulajikoealallaan douglaskuusia, lehtikuusia ja visakoivuja. Sundberg viimeistelee parhaillaan Helsingin yliopistossa biokemian ja maatalousekonomian opintojaan. Edellisen, 1,6 hehtaarin kulotuksen tein kaksi vuotta sitten”, Sundberg kertoo. Peltoviljelyä ei voisi kunnolla pyörittää, jollei metsistä saisi silloin tällöin tuloja maatalouden investointeihin. Sundberg toivoo, että viherkäytävät yleistyisivät, sillä vasta laajemmalla alueella ne tuovat oikeita hyötyjä eläinten liikkumiselle. Luonnon kestokyky Peuroista alkaa Sundbergin mukaan olla Mäntsälässäkin hälyttävästi harmia. Kasvien suomalaiset ja latinalaiset nimet putoilevat Sundbergilta sellaista tahtia, ettei tavallinen agronomi meinaa kärryillä pysyä. Maatalouskoneita Sundberg ei metsätuloilla osta. 18 Aarre 5/2020 METSÄ T oukokuinen aurinko paahtaa kuumasti edellisenä vuonna kulotetulle uudisalalle Mäntsälän Olkisten kylällä. Sundberg haluaa huolehtia luonnon monimuotoisuudesta myös pelloilla. Hän koettaa pitää peurakantaa kurissa metsästämällä itsekin. ”Toin ojaan myös kutusoraa osana projektia, jossa vesistöön istutettiin purotaimenta mätirasioissa. 3 Tarkkaile metsämarkkinoiden kehitystä, tunnista ja tunnusta tosiasiat. Hän on suorittanut myös biologian ja ekologian kursseja
Monimutkaisia ekologisia yhteyksiä yksinkertaistetaan liikaa, jotta saataisiin yhdelle asialle julkisuutta. Tilalla on hakelämpökeskus, jossa kuluu 90 kuutiota haketta vuodessa. Vuosi sitten tehty harvennus hakkuu toi män nikköön valoa. Tutkimuksen mukaan näillä ansoilla pystyy vähentämään kirjanpainajien määrää 82 prosentilla.” Tehokasta talousmetsää Mielenkiintoisten kokeilujen vastapainoksi Sundberg hoitaa tavalliset talousmetsäkuviot tehokkaasti. Alue pyrkii myös heinittymään, ja kuusten alle on tullut pihlajaa.” ”Jatkuvassa kasvatuksessa metsät kuusettuisivat, sillä mänty ei pärjää varjossa. Siitä en pidä”, Sundberg tuhahtaa. Kirjanpainajille Sundberg on viritellyt feromoniansoja. ”Jatkuva kasvatus ei ole vakuuttanut minua. ”Ilmastoasioista on tullut uusi uskonto. Ne on sijoitettu pellolle, noin 20 metrin päähän metsän reunasta. Jaksottaisessa kasvatuksessa metsä sitoo varmasti myös paremmin hiiltä”, Sundberg uskoo. Hyvinvointi syntyy vain hyödyntämällä luonnonvaroja kestävästi. Hoito työt tehdään aina ajallaan joko omin tai metsän hoitoyhdistyksen voimin. Varsinaisia suojelualueita Sundberg ei ole metsiinsä muodostanut, mutta yhden karuhkon mäennyppylän hän on jättänyt hakkaamatta kokonaan ja kosteaan notkoon hän on jättänyt vahvan varjostuksen. Olemme yhteiskunnan kehityksessä vahvasti luonnon kantokyvyn väärällä puolella. Kaistalehakkuut voisivat toimia ainakin Etelä-Suomessa paremmin kuin jatkuva kasvatus. Oman metsän puut eivät enää riitä lämpökeskuksen tarpeisin. Ilari Sundberg tavoittelee metsissään taloudellisen tuloksen lisäksi luonnon monimuotoisuutta.. Ansoja on tälläkin hetkellä parikymmentä. Luonnonarvoja työssään vaaliva Sundberg ei pidä nykyistä ympäristöja ilmastokeskustelua kovin fiksuna. Jos emme tee mitään, meiltä maanviljelijöiltä ja metsätalousyrittäjiltä menee elinkeino alta. ”Ansat toimivat. 19 Aarre 5/2020 METSÄ Lillukka viihtyy hyvin harvennetus sa kuusikossa. Kahden hehtaarin kuvio on lähellä pihapiiriä, ja siksikin alue halutaan pitää puustoisena. ”Silti ilmastonmuutos on otettava vakavasti. Kulutusta pitää vähentää huomattavasti.” Feromoniansoja tuholaisille Loikkaamme taas metsän puolella, sillä Sundberg esittelee jatkuvan kasvatuksen koealaansa. Kirjanpainajatuhot ovat iskeneet tälle kuviolle rajusti
Hakkuun jälkeen valoa riittää taas. Hyönteisten torjunta-aine on Trinet-P-ansan verkossa.. METSÄNOMISTAJA Kirjanpainajat ovat iskeneet kuusikkoon, joka on ollut jatkuvan kasvatuksen koealana. Lehtikuuset ovat kasvaneet hyvin, mutta douglaskuuset ovat olleet hirvien herkkua. Jos kasvu hidastuu, iskevät tuholaiset. Alku sille on jo olemassa, ja tänä vuonna alaa on tarkoitus laajentaa. Filosofisen ja omia polkujaan kulkevan kasvigurun ajatuksia kuunnellessa on käynyt selväksi, että mitään uutta ei synny ilman rohkeaa asennetta. Kaikkiin nuoren metsän hoitotöihin oma aika ei riitä. Jotakin uutta on selvästikin taas suunnitteilla, mutta siitä Sundberg ei halua vielä kertoa. Sundberg aikoo kuitenkin istuttaa 700 uutta douglaskuusta, jotka hän on kasvattanut itse siemenestä. Se on liikesalaisuus. 20 Aarre 5/2020 METSÄ Vanhan voimajohdon alla varttuu joulukuusia. Tehokkaasta metsätaloudesta hyvänä esimerkkinä on kosteahko notko, jossa kuuset ovat todella järeitä ja päätehakkuu ovella. Sundberg tekee itse osan istutuksista, taimikonhoidoista ja polttopuista. Viimeisin, 2,5 hehtaarin päätehakkuu oli kaksi vuotta sitten. ”Kuusimetsän pitää pysyä koko ajan hyvässä kasvukunnossa. Yhdessä isänsä kanssa Ilari Sundberg on istuttanut korkeahkolle mäelle parikymmentä vuotta sitten muutamia satoja lehtija douglaskuusia. Uutena suunnitelmana Sundbergilla on tammimetsän perustaminen. Samalta alueelta löytyy myös joitakin satoja visakoivuja. Helikopterilannoitusta käytän säännöllisesti.” Hakkuita tilalla on muutaman vuoden välein. Feromoniansat houkuttelevat kirjanpainajat pois metsästä. ”Koetan tehdä itse epäselvät kohteet, ne, joissa tarvitaan hieman funtsimista.” Lehtikuusia ja visakoivuja Päätämme metsäretkemme puulajikoealalle. Myös vuosi sitten harvennettu männikkö mäen rinteessä on siistissä kunnossa. Hoitotyöt tehdään aina ajallaan. Fingridin uuden sähkölinjan rakentamisesta maksetut korvaukset tulivat tilille vasta, kun Ilari Sundberg alkoi kysellä niiden perään. ”Ilmaston lämpeneminen näyttää antavan mahdollisuuksia uusille puulajeille, ja mielelläni niitä kokeilen.” Yhden etelän suuntaan avautuvan peltolohkon laidalla näkyy olevan tukevilla puutolpilla ja hirviaidalla aidattu muutaman aarin alue. Harvennushakkuita on 2–3 vuoden välein. ”Visakoivu pitäisi ehdottomasti olla kloonattua alkuperää, muuten homma käy työlääksi”, Sundberg näkee
Helppoa ei ole kääntää teini-ikäistä nuorta hikimoodiin. Metsähallitus työllistää kesällä satoja nuoria istutuksilla Kainuussa ja Lapissa. Mutta se on yhä näkemättä, lähtikö isä Latviasta Ruotsiin pottiputken kuskiksi, äiti Ukrainasta Iittiin mansikkamaalle tai tulevatko thaimaalaiset urakoimaan Hyrynsalmen aukoilta puolukat laariin. JUHA AALTOILA Vieraanvaraisuus voi iskeä kipeästi kynsillemme AALTOILA Suomi on luottanut, että muut tekevät hikityöt.. 1947) pääsi taimien lajitteluun 11-kesäisenä, siitä ura yleni aukkojen viljelijäksi. VIERAANVARAISUUTEMME SÖI katalasti omavaraisuutemme: kevät, suvi ja tuleva syksy näyttävät, selviämmekö. Niin varhaiskuin myöhäisnuorisommekin kansainvälistyminen on oma lukunsa. Hiki sotki kamppeet mutta huuhtoipahan siinä samalla monet mielet selviytymisen asentoon. Hyödymme tästä monin tavoin. Pakko on pedagogeista toiseksi pirullisin, ei se silti nälälle pärjää. Tästä on turha syyttää harjussa tai vanhainkodissa viruvaa poliitikkoa, työmarkkinoiden riitelijää, lasten ja nuorten ongelmavuorten jyrkillä rinteillä kiipeilevää tutkijaa saati ajatuspajan takojaa. Onko sitä. Metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n kannattaa kartoittaa tilanne nuorison metsätöissä ja toimia. UUSI AIKA KOITTI ja näytti jo siltä, että ruotsalaisilla jää sata miljoonaa puun tainta istuttamatta, Suomessa jäävät kaalin taimet käsiin ja mansikkamaat kunnostamatta. Parina viime kesänä kuivuneita taimikoita ja kaarnakuoriaisten tuhoaukkoja pitäisi ehtiä viljellä isot alat ja samaan aikaan kaivataan idästä jaksajia poistamaan saastuneita kuusia tautia levittämästä. Ilmojen halki käy tie polttareiden pitoon Barcelonaan ja kihlajaisiin Berliiniin. On liian yksinkertainen ja vastuuton ratkaisu todeta, että ”nuoriso on suojeltu työltä” tai ”eivät ne sinne kumminkaan lähde”. Kirjoittelen tätä 8. Suomalaisia opiskelijoita, tutkijoita, urheilijoita, taiteilijoita ja viennin väkeä liikkuu maailmalla kaikkialla. Vaan lähteepäs! Ei ole kauaa, kun 80-vuotias Vapo lahjoitti 4H-liitolle 80 hehtaaria turvekenttien pohjia 14 eri kunnan alueelta Kemijärveltä Ähtäriin. Kaikkialta kaukana oleva Suomi on naiiviuttaan luottanut, että muut tekevät hikityöt puolestamme, liian usein ihmiskaupan kolkoilla säännöillä. Kannattaa yrittää! VANHEMPIEN, VALTION, metsänhoitoyhdistysten, puunostajien, yhteismetsien, kuntien, tutkijoiden, urheiluseurojen, marttojen ja kumppaneiden kannattaa ottaa vastuuta ja tarttua väärään vieraanvaraisuuteen ja vääntää yhdessä nuorten kanssa asioita terveen omavaraisuuden suuntaan. Siitä kannattaa nyt napata alan lehden itsellensä kumminuoret ja kummimetsä lukijoillensa jokasuviseen seurantaan. Suomalaiset puskivat 75 vuotta sitten sodan traumojansa ankaraan työhön. Metsien istuttajia, raivaajia, marjojen ja sienten kerääjiä. Metsänhoitajan työ yksityismetsissä vei hänet vuonna 1986 kynän varteen, ja kynä on pysynyt terävänä. Herättikö kolumni ajatuksia. toukokuuta. Nyt kun muori tai pappa siellä hyrähtelet mielessäsi, että onpas nyt Koltta-parka haihattelevaisella tuulella, niin kiistän asian jyrkästi. Saksan metsänomistajien tilanne on hornamaisempi kuin meillä. Uusia huippuosaajia palaa maahan, saamme uusia tietoja, taitoja ja vientituloja, eikä ole paha, vaikka taas mahdollisesti joskus pidettävissä jääkiekon MM-kisoissa lyömme Ruotsin ja Venäjän. Sain ilokseni olla vuosi sitten mukana nuorten metsävisan loppukilpailussa Tuusulassa. Pelko työvoimapulasta on hieman hellittänyt. Ja mitäs niistä, kun ei ole poimijoita. Karsinnoissa oli mukana 25 000 yläkoululaista, heistä 50 finaalissa. KOVIN VIERAANVARAISIKSI olemme tulleet sanan kammottavimmassa merkityksessä. KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen kolumnisti Juha ”Koltta” Aaltoila (s. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit 21 METSÄ Aarre 5/2020 M issä on meidän suomalaisten kansainvälistymisen takaraja. ”Ei suomalainen nuori methän lähe istuttamhan tai marijan kerruule, ei puhettakhan”, valisti vanha ystäväni, kun hiljan hänen kanssansa otsaonteloitamme tuuletimme. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi nuorisoliikkeen tavoitteeksi viljellä 10 000 hehtaaria maata puun kasvuun 10 vuodessa. Samoin kuin laatimaan ”Korkkasin ennen käymättömän kylän Amazonin sivupuron varrelta” -juttua muille Hesarin toimittajille, Thaimaahan kiusausten saareen kostean pornahtavaan, hengeltään ylevään tosi-TV-rantaan ja sieltä Iltalehden sivuillekin osattomien nuorten ankaraa lukemisen himoa tyydyttämään. Olisin seonnut varmasti jo kauan sitten, jos en olisi saanut hiota mustikassa, ladulla, soutuveneessä, istutusalalla, taimikossa. Työ palkitsee moninaisesti
Halkoliiteri on toinen vastaava palvelu, jossa myyjiä on kautta maan. PUUMARKKINAT Teksti ANTTI ÄIJÖ | Graafi AINO SAARIKIVI Pientaloissa käytettiin viimeksi tilastoidulla lämmityskaudella 2016–2017 polttopuuta yhteensä 6,9 miljoonaa kiintokuutiometriä. Polttopuusta valtaosa eli 6,5 miljoonaa kuutiometriä oli tehty suoraan metsästä tulleesta runkopuusta. Tarkkaa laskelmaa näiden useasta lähteestä koostuvien tulovirtojen suuruudesta ei kuitenkaan ole tehty. Siitä oli klapeja ja halkoja yhteensä 5,9 miljoonaa kuutiometriä. Joulukuusille tai polttopuulle ei ole olemassa vakiintuneita hintoja. Y ksityisille omistajille metsästä kertyvät rahavirrat ovat Suomessa parhaimmillaan ylittäneet kaksi miljardia euroa vuodessa. Luke tilastoi puumäärät kuorellisina kiintokuutiometreinä. Ainespuun osuus on lähes poikkeuksetta ollut summasta yli 90 prosenttia, kaikki muut tuotteet yltävät yhteen laskien vajaaseen 10 prosenttiin. 22 Aarre 5/2020 METSÄ PUU PALAMAAN Metsäyrittäjän toimeentulo on peräisin puusta, mutta sen mukana voi olla myös aimo annos työpanosta. Tällä on huomattava kustannuksia lisäävä vaikutus. LÄHDE Luonnonvarakeskus Runkopuu, mänty Runkopuu, kuusi Runkopuu, koivu Runkopuu, muu lehtipuu Jätepuu Pientaloissa käytetty polttopuu 1992–2017 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 2016/2017 2007/2008 2000/2001 1992/1993 1 000 m 3 /v. Melko kattavan kuvan polttopuukaupan monipuolisuudesta saa seuraamalla MottiNettiä, verkossa toimivaa kauppapaikkaa, jota pitävät yllä isot itäsuomalaiset energiayhtiöt. Koivu on ylivoimaisesti käytetyin polttopuu Suomessa. Pienten erien kuluttajamyynnissä hinnoittelu on hyvin kirjavaa. Paikallinen kysyntä ja tarjonta määrittävät, mitä niistä pitää maksaa. Lämmityskauden 1992–1993 tiedoissa koivun runkopuu sisältää muut lehtipuut. Myös jotkut metsänhoitoyhdistykset ovat listanneet oman alueensa polttopuun myyjiä omilla sivuillaan. Pientuottajat myyvät vain oman metsän puuta, isoimmat toimivat ainakin osaksi ostopuun varassa. Välimatka lisää hintaa Polttopuuyrittäjiä on Suomessa arviolta pari tuhatta. Polttopuukaupan ongelmakohtiin kuuluu se, että asiakkaat ovat pääasiassa etäällä metsästä ja puun myyjän toimipaikasta. Kirjavaa hinnoittelua Klapeissa on eroja ja niin on tietysti niiden hinnoissakin. Lisäksi poltettiin erilaista kierrätysja rakennusjätepuuta sekä pellettejä. Muun muassa poltto puun myyntitulosta suuri osa on palkkaa. Näiltä sivustoilta saa käsityksen puun tarjonnasta ja hintatasosta. Polttopuun voisi hinnoitella energiasisällön mukaan, mutta näin tehdään vain suurempien määrien energiapuukaupassa
Yhä useammat omakotiasujat ovat ostopuun varassa. Öljytai sähkölämmitykseen verrattuna puun polttaja voi laskea itselleen ainakin jonkinlaisen tuntipalkan. Esimerkiksi leppäpuuta voi olla vaikea myydä muille kuin poltto puuyrittäjille. Luonnonvarakeskuksen määräajoin tekemien selvitysten mukaan puuta poltetaan lähes 7 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Tämä on tuonut lisää kysyntää polttopuulle. Koko alkuvuoden puukauppamäärät jäävät kuitenkin selvästi jälkeen viime vuoden vastaavasta. Vaatimuksella on todennäköisesti ollut vaikutusta myös puun hintoihin erityisesti isommissa asutuskeskuksissa. Koivukuitu onkysytyintä halkotavaraa. Isompina erinä asiakkaan pihaan asti vietynäkin noteeraus jää paljon alemmaksi. Maaseudulla puun polttaminen on ollut suosiossa, varsinkin jos puut on saanut omasta metsästä. Korjuukoneella mitatusta kiintokuutiosta tulee noin 1,5–2 irtokuutiometriä polttopuuta. Ostajia enemmän Pientalojen rakentajilta on jo muutaman vuoden ajan vaadittu, että asunnossa pitää olla vaihtoehtoisia lämmönlähteitä. Kunnon koivupuusta saa pilkottuna maksaa keskimäärin 40–55 euroa irtokuutiolta ja kuljetuskustannukset päälle. Sekapuun hinnat irtokuutiolle ovat MottiNetissä olleet kymmenkunta euroa koivuklapeja alhaisemmat. Polttopuun osuus pientalojen lämmityksessä on viime vuosina ollut 40 prosentin luokkaa. Kuluttajakaupassa se sisältyy ilmoitettavaan hintaan. Polttopuukauppaa hämmentää mittaustapojen kirjavuus. Moni hyväksyy polttopuuksi sekapuun, jossa voi joukossa olla mäntyä, kuusta, leppää ja haapaakin. 23 Aarre 5/2020 METSÄ Ajankohtaista Kesäja kelirikkokohteet käyvät nyt kaupaksi. Kalleinta on puhdas koivuklapi, ja tällä on perusteensa, sillä koivun lämpöarvo on kotimaan yleisistä puulajeista ylivoimaisesti paras. Pinokuutio ja irtokuutio ovat yleisiä määritteitä, mutta joku puhuu heittomotista, ja se voi olla ihan mitä vain. Koivukuitu on kysytyintä halkotavaraa, mutta markkinoita voi ajoittain olla sellaisellekin puulle, jota muut ostajat hyljeksivät. Hyvä lisä monen metsäyrittäjän toimeentuloon. Ammattimaiset polttopuun tuottajat voivat olla metsänomistajalle hyviä asiakkaita. Noin neljännes omakotitalojen polttopuusta on Luonnonvarakeskuksen mukaan ollut ostotavaraa. Verottajan vaatimus on, että polttopuun kaupasta pitää maksaa myös arvonlisävero. MottiNetissä energiapuun hinnat on ilmoitettu irtokuutioina. Käyttö on selvästi lisääntynyt viimeisten 30 vuoden aikana. Hiljaisen alkuvuoden jälkeen puukauppa on kevääseen tultaessa piristynyt. Pääkaupunkiseudulla polttopuun hinta voi olla 20–30 euroa korkeampi irtokuutiolta kuin maaseutukunnissa. Kuivaa koivua löytyy kauniisti pakattuna hyvin varustetuilta huoltoasemilta ainakin vilkkaimpien mökkiseutujen liepeiltä hämmentävän kovaan hintaan. Hintaa näille kertyy kaikkiaan rapiat 100 miljoonaa euroa vuodessa. Kuitupuiden hinnat ovat nousseet vuoden alusta keskimäärin noin 5–10 prosenttia. Tosin Pohjois-Suomessa paksu lumipeite ja kylmä kevät ovat tänä vuonna pidentäneet talvikorjuukautta kuukaudella. Osa hintaerosta johtuu kuljetuskustannuksesta, joka voikin olla huomattava. Ostettukin puu voi olla edullinen lämmitysratkaisu, jos perusinvestoinnit lämmityskattilaan ja lämmön jakoon ovat olemassa. Soita ja tule katsomaan miten harvesteri toimii! Kinetic T8 8-pyörävetoinen pienmetsäkone Nyt saatavana Saatavana myös Country metsäperävaunut ja kuormaimet metsä-säämänen valk pohja 95x130.indd 1 31.10.2019 9:13:20. Vaihteluväli on laaja, erityisesti puulajista ja halon pituudesta riippuen. Puuta poltetaan ainakin takassa ellei muuten. Tukkien hinnat ovat pysyneet jokseenkin ennallaan. Luku vaihtelee eri tekijöistä johtuen, jotkut osaavat latoa puut säästeliäämmin. Leveys 1,57 m Paino 2T Lisävarusteet – Lämmin ohjaamo – Telat/ketjut – Kauko-ohjattu vinssi – Kippilava – Tuhkan/ apulannanlevitin 0500 373 420 l Tukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI www.metsa-saamanen.fi Kuusi eri kokoluokkaa Kysy tarjous AM 300 rullaharvesteri tai sykeharvesteri Katso video kotisivuilta
24 Aarre 5/2020 METSÄ Huolellinen maanmuokkaus luo perustan uuden metsän kasvulle ja säästää tulevissa hoitotöissä. MAANMUOKKAUS Teksti ja kuvat MARKKU PULKKINEN VEROVINKKI KAIKKI METSÄN uudistamisen kulut, myös maanmuokkauksen, voi vähentää metsäverotuksessa vuosimenoina. 15–20 senttiä korkea mätäs on lämmin ja kuohkea kasvualusta taimille. Se vähentää myös rikkakasvien ja tukkimiehentäituhojen määrää. HYVÄ ALKU METSÄLLE 24 Aarre 5/2020 METSÄ. Mätästyksen myötä taimen mikroilmasto muuttuu samaksi kuin sata kilometriä etelämpänä sijaitsevalla muokkaamattomalla maalla. Muokkaus on investointi, josta ei kannata tinkiä
6 Tarkasta työn jälki muokkauksen kuluessa tai heti sen jälkeen. Osaava kuljettaja muokkaa noin hehtaarin päivässä ja veloittaa siitä 400–600 euroa. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso. 7 Istuta taimet tai kylvä siemenet heti muokkauksen jälkeen, jolloin kosteusolot pysyvät hyvinä. 3 Varmista am mattilaisen kanssa, että kohteelle valitaan oikea uudistamisja muokkausmenetelmä. Muokkaajan ammattitaito kannattaa varmistaa metsäammattilaisilta etu käteen. 25 Aarre 5/2020 METSÄ Kaivinkonemätästys on yleisin muokkausmuoto. 5 Varmista muokkaajan osaaminen metsäammattilaisilta. 25 Aarre 5/2020 METSÄ Näin raapii Bräcke Katso videolta, miten metsätraktorin perään kiinnitetty laite tekee mättäitä kahteen riviin. 4 Huolehdi siitä, että hakkuualue muokataan ja uudistetaan heti seuraavalla kasvukaudella. 2 Tee puun myynti tuloista verotuksessa menovaraus seuraavalle vuodelle uudistamista varten. Muokkauksen muistilista 1 Suunnittele ja sovi päätehakkuualan uudistamistoimet jo puukaupan yhteydessä
Esimerkiksi Etelä-Suomen rehevillä mailla vain MAANMUOKKAUS Kulotus ja sen jälkeen tehtävä maanpinnan muokkaus on myös erinomainen tapa valmistaa hyvä kasvualusta taimille ja siemenille moreenimailla sekä tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla. Karuilla ja kuivilla, männylle sopivilla kivennäismailla äestys saattaa riittää muokkaukseksi. ”Kasvun menetys yhdestä välivuodesta on Etelä-Suomessa noin 180 euroa hehtaarilta. Nopea kasvuun lähtö Muokkauksen tärkein tavoite on nopeuttaa uusien taimien kasvuun lähtöä, jolloin rikkakasvien torjuntatarve vähenee. Pihistely kostautuu Hintaa ei voi pitää muokkauksen esteenä, sillä yhdelle istutusmättäälle tulee hinnaksi noin 25 senttiä. Ripeys on valttia metsän uudistamisessa, jotta rikkakasvit eivät kiri liian pitkää etumatkaa taimiin. Rehevillä ja kosteilla mailla mätästys on usein ainoa järkevä muokkausmuoto. Äestys ja laikutus ovat edullisempia kuin mätästys. Laadukkaita viljelypaikkoja pitää olla oikea määrä, ja muokkaustapaa pitää vaihdella kasvupohjan mukaan”, Vanhatalo sanoo. 26 Aarre 5/2020 METSÄ P äätehakkuusta sovittaessa on lyötävä lukkoon myös hakattavan alueen uudistamiseen liittyvät asiat. Tärkeintä on se, että muokkaus tehdään menetelmästä riippumatta huolellisesti. Maanmuokkaus kannattaa nähdä investointina, jolla varmistetaan tuottavan metsikön syntyminen.” Kasvupaikan mukaan Muokkausmenetelmä valitaan kasvupaikan viljavuuden, maalajin, kosteusolojen ja pääpuulajin mukaan. Karummilla kasvupohjilla tapahtuvassa männyn kylvössä riittää, että maanpintaa raavitaan rikki äestämällä tai laikuttamalla. Vaihtelua on jonkin verran riippuen alueen laajuudesta. Äestyksessä työsaavutus on helposti hehtaari tunnissa, kun mätästämällä samassa ajassa pystyy käsittelemään keskimäärin 0,2 hehtaaria. Muokkausjälkien tavoitetiheydet UUDISTAMISMENET ELMÄ MUOKKAUSJÄLKIÄ/ HA Männyn istutus 2 000–2 400 Kuusen istutus 1 600–2 000 Rauduskoivun istutus 1 600 Lehtikuusi 1 300 Männyn kylvö 4 000–5 000. Välimuodoksi äestyksen ja kaivinkonemätästyksen rinnalle on tullut jatkuvatoiminen eli Bräcke-mätästys, joka on lähes yhtä nopeaa kuin äestäminen. ”Kaivinkonemätästys on todettu kuusella ja rauduskoivulla parhaaksi muokkaustavaksi. Muokkaus tulee sitä edullisemmaksi, mitä suurempi ala kohteessa on muokattavana, sillä koneiden siirto kohteeseen muodostaa melko suuren osan kustannuksesta. Uudistetaanko alue taimilla, kylväen vai luontaisesti, millä menetelmällä maapohja muokataan ja milloin uudistamistoimet toteutetaan. Muokkauksen ajankohdalla ei ole onnistumisen kannalta suurta merkitystä. Kannattaa myös sopia, että muokkaaja ottaa yhteyttä työn tilaajaan ennen työn aloittamista, jotta metsänomistajan toiveet tulevat varmasti kuulluiksi. Taimi ja istutustyö saattavat mennä hukkaan, jos muokkausta ei tehdä kunnolla. Taimen ja istutustyön hinta on yhteensä noin 50 senttiä. Äestyksen hehtaarihinta on keskimäärin 200–300 euroa ja mätästyksen 400–600 euroa. Tämän kulun päälle uudistamisen viivästyessä tulee vielä heinittymisen aiheuttama taimien kasvun hidastuminen ja heinäystyön lisääntyminen”, sanoo Tapio Oy:n palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo. Muokkaajien ammattitaidossa on eroja ja Vanhatalo kehottaakin selvittämään metsäammattilaisilta etukäteen, ketkä muokkausyrittäjät tekevät varmasti hyvää jälkeä. Savimaat kannattaa muokata siten, etteivät mättäät pääse kuivumaan ja kovettumaan ennen istutusta. Jos alue uudistetaan luontaisesti, kannattaa muokkaus toteuttaa syksyllä, jotta siemenet pääsevät laskeutumaan tuoreille kasvupaikoille. ”Hyvin toteutettuna muokkauskululle saa taimien kasvun nopeutumisena noin 3,5 prosentin vuotuisen koron
27 Aarre 5/2020 METSÄ Kivennäismaan paljastaneen laikun koko pitäisi olla vähintään 50 senttiä suuntaansa, jotta tukkimiehentäi ei pääse ryömimään taimen tyvelle. Kivennäismaata pitäisi jäädä taimen ympärillä vähintään 20 senttiä. Hän myös kehottaa suosimaan uudistamisessa jalostettua alkuperää olevia siementä tai niistä tuotettuja taimia.. Liian syviä kuoppia ei saa jäädä”, Vanhatalo tähdentää. Mätästyksen onnistuminen on kiinni kuljettajan ammattitaidosta, ei niinkään välineistä. Kummassakin menetelmässä mättäät saadaan ojista kaivetusta maasta. Istutustyö mättäille tai äestettyyn uraan on lähes kaksi kertaa nopeampaa kuin istuttaminen muokkaamattomaan maahan. Naveromätästyksessä kaivetaan hieman pienempiä ojia eli naveroita, joilla ohjataan pintavesiä. Taimien kasvuun lähtöä mätästetyllä alueella nopeuttaa myös se, että mättäiden lämpötila on aurinkoisena päivänä korkeampi kuin muokkaamattoman maan. Hyvä muokkausjälki nopeuttaa myös taimien istuttamista. Samalla uudistusalalla voi olla tarpeen käyttää kuivissa kohdissa laikutusta, keskikarkeissa kohMätästyksen onnistuminen on kiinni kuljettajan ammattitaidosta. Metsänomistaja voi tarkastaa mätästyksen jäljen samalla menetelmällä. Ojitusmätästyksessä aluetta kuivatetaan liialta märkyydeltä kunnostamalla vanhoja ojia ja kaivamalla uusia. Silloin mätästäjä pudottaa kauhan lisälaitteella siemenet mättään päälle. Kummatkin mättäät lämpenevät hyvin ja pitävät pintakasvillisuuden kurissa. Jos haluaa maan pinnan säilyvän tasaisena ilman kävelyä haittaavia kuoppia, kannattaa valita kääntömätästys. Mättäät ovat myös kuohkeampia kuin muokkaamaton maa, jolloin juurten kasvu on nopeampaa. Silloin hehtaarilla on 1 800–2 000 mätästä, mikä on sopiva määrä esimerkiksi kuuselle. KUVA KALLE VANHATALO kymmenesosa istutuksista vaatii heinäntorjuntaa onnistuneen muokkauksen jälkeen. Jo viiden sentin korotus maanpinnasta auttaa. Mätästyksen voi tehdä laikku-, kääntö-, ojitustai naveromätästyksenä. ”Ammattitaitoisen muokkaajan merkki on, että muokkaustapaa vaihdellaan maaston muotojen ja kosteusolojen mukaan. Kääntömätästyksessä puolestaan kaapaistu laikku pudotetaan ylösalaisin samaan kuoppaan, josta se on nostettu. Tukkimiehentäi ei pysty kunnolla etenemään paljaalla kivennäismaalla. Tutkimuksissa on havaittu, että istutettujen taimien biomassa on muokatulla alueella jopa nelinkertainen muokkaamattomaan maahan verrattuna kolmen vuoden kuluttua istutuksesta. Taimi juurtuukin mättäisiin paremmin. Kalle Vanhatalo muistuttaa, että muokkaustapaa pitää vaihdella samallakin kuviolla kasvupohjan mukaan. Mätästyskauhan kärki on ojakauhaa leveämpi, jotta sillä saa kaapaistua sopivan mättään maasta. Osassa mätästyskaivureita on GPS-laite, jonka avulla mättäiden määrän ja tiheyden pystyy näkemään koko ajan. Kaivinkonemätästykseen on mahdollista yhdistää siementen kylvö. Koska mättäät ovat hieman maanpintaa korkeammalla, ne eivät ole myöskään niin hallanja märkyydenarkoja kuin tasainen maa. Mätästyksen monet muodot Mätästäminen tapahtuu lähes aina teloilla varustetulla kaivinkoneella. Laikkumätästyksessä kaapaistaan laikku maasta ja käännetään se kuopan viereen. Laikkuja kääntömätästyksessä ei ole havaittu olevan eroja taimien kasvun osalta. Maanmuokkauksen hyvänä puolena on myös tukkimiehentäin aiheuttamien tuhojen väheneminen. ”Hyvä maanmuokkaaja osaa tehdä oikean määrän mättäitä hehtaarille ja osaa myös kaapaista mättääseen sopivan kerroksen maata. Kauhan selkäpuolella voi painaa mättään tiiviiksi. Useimmiten työn jälki kuitenkin tarkastetaan ”onkivapamenetelmällä”, jossa pyöräytetään ympyrä neljän metrin riu’ulla ja lasketaan, että ympyrän sisään jää keskimäärin kymmenen mätästä
Bräcke-menetelmä ei käy kuitenkaan kaikille kasvupaikoille. Äestys lisääkin taimikonhoidon tarvetta mätästykseen verrattuna. ”Bräcke-mätästys sopii kuivahkoille paikoille ja karkeille maalajeille kuten hiekkaja hietamaille. Kun taimet lähtevät nopeasti kasvuun, muuttuu muokattu alue nopeammin hiilinieluksi. Hän muistuttaa myös tarkastamaan muokkaustyön jäljen. Kun kaivurikuski mätästää hehtaarin päivässä, pystyy Bräckellä mätästämään viisi hehtaaria. Jos kohteella on tehty ojien kunnostusta, on katsottava, että vesiensuojelusta on huolehdittu esimerkiksi kaivukatkoilla.” Bräcke on nopea Uutena menetelmänä metsänmuokkaukseen on viime vuosina tullut jatkuvatoiminen eli Bräcke-mätästys. Kokemukset ovat pääosin hyvät”, kertoo asiakkuusja metsäpäällikkö Vesa Orjasniemi Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeestä. Laitteella pystyy kylvämään siemenet samalla ajolla. Sopivissa paikoissa Bräcke on hyvä ja kustannustehokas muokkausmenetelmä. Mätästettävä kuvio ei saa olla kovin kivinen eikä veden vaivaama. Huonona puolena on, että äestäminen rikkoo maan pintakerroksesta jopa 30 prosenttia, jolloin maasta vapautuu hiiltä ja koivuvesakko saa hyvän kasvualustan. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan muokatun maan puusto ja maaperä ovat 25 vuoden kuluttua istutuksesta varastoineet 18 prosenttia enemmän hiiltä kuin muokkaamattoman maan. Menetelmä on saanut nimensä ruotsalaisen konevalmistajan mukaan. Kuluvalle keväälle muokkaustilauksia oli normaalia vähemmän, koska osa talvileimikoista jäi pehmeiden kelien vuoksi hakkaamatta. Äestyksen osuus muokkausmenetelmänä on vähentynyt. Maan pinnan rikkominen vapauttaa aluksi maaperän hiiltä ilmakehään jonkin verran. Bräcke-mätästys on Orjasniemen mukaan noin kolmanneksen edullisempaa kuin kaivinkonemätästys. Laikkumätästys rikkoo kuntasta noin 20 prosenttia ja kääntömätästys 10 prosenttia. Orjasniemi kertoo, että maanmuokkauksia jatkettiin Etelä-Hämeessä viime talvena pitkälle tammikuuhun, kun maat pysyivät sulina. ”Tärkeintä on varmistaa se, että viljelypaikkoja on tehty tavoitteen mukainen määrä. LISÄTIETOJA Laine, Luoranen ja Ilvesniemi (toim.): Metsämaan muokkaus. Kone sopii parhaiten alueille, joilla ei ole kovin paljon kiviä eikä hakkuutähteitä. Bräcke-mätästys on huomattavasti kaivurimätästystä nopeampaa. 28 Aarre 5/2020 METSÄ dissa laikkumätästystä ja soistuneissa kohdissa naveromätästystä”, Vanhatalo sanoo. Äestyksen voi tietyillä kasvupaikoilla korvata laikutuksella tai laikkumätästyksellä. Bräcken jälkeen kuvio uudistetaan yleensä taimilla. Kuoppien ei pitäisi olla yli 25 sentin syvyisiä. Muokattavan alan ja vesistön tai pintavesien väliin on suositeltavaa jättää muutaman metrin levyinen muokkaamaton, yhtenäinen suojakaista, jotta kiintoainesta ja ravinteita ei pääse valumaan vesistöön. Orjasniemi sanoo Bräcke-mätästyksen osalta tulleen muutama vuosi sitten pettymyksiä, kun sitä käytettiin liian rehevillä kasvupohjilla ja aluskasvillisuus otti vallan. Se sopii kuitenkin edelleen karuille kasvupaikoille. Kirjallisuuskatsaus metsänmuokkaukseen vaikutuksista metsän uudistamiseen (Luonnonvarakeskus 2019) jukuri.luke.fi/handle/10024/544645 Tapion Metsänhoidon suositukset, metsanhoitosuositukset.fi MAANMUOKKAUS Bräcke-muokkain tekee joko laikkuja tai mättäitä kuljettajan valinnan mukaan. Laikkumätästyskohteilla on hyvä kiinnittää huomiota myös laikkujen syvyyteen. Bräcke-mätästyksen työsaavutus on moninkertainen kaivurimätästykseen verrattuna, kertoo kuljettaja Hannu Vallintaus Metsäkonepalvelu Oy:stä.. Nopea kasvu sitoo hiiltä Tutkijat ovat suhteellisen yksimielisiä siitä, että maan muokkaaminen parantaa myös hiilen sitoutumista metsään. Siinä metsätraktorin perään kiinnitettävä laite raapii mättäitä määrävälein kahteen riviin. Saville ja hiesuille se ei sovi. Kylvöäkin käytetään joskus ja se onnistuu myös koneellisesti mätästyksen yhteydessä
VOIT TEHDÄ muutoksia yhteystietoihisi sekä tilauksiisi liittyviin asioihin Omat tiedot -osiossa. Hyväksy käyttöehdot ja aktivoi tun nuksesi. 1 Mene osoitteeseen aarrelehti.fi ja klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa Kirjaudu. 5 Mene uudestaan osoit teeseen aarrelehti.fi ja klikkaa oikeassa yläkul massa kohtaa Kirjaudu. Saat sähköpostiisi aktivointi viestin, jossa ole vaa linkkiä klikkaamalla saat tunnukset käyttöösi. Tilaajapalvelu auttaa Kaikissa ongelmatilanteissa voit olla yhteydessä asiakaspalveluun soittamalla numeroon 020 413 2277 (arkisin klo 8–21). Asiakas numeron löydät tilaaja laskulta, lehden ta kaa osoitetietojen yhtey destä tai soittamalla tilaaja palveluun. KIRJAUTUMINEN KANNATTAA VOIT LUKEA ajattomia ja hyödyllisiä Aarre Plus -artikkeleita. Klikkaa jatka. Näin luot käyttäjätunnukset Aarteen verkkosivuille 1 LEHTI METSÄSTÄ Aarteen kestotilaajana sinulla on lukuoikeus kaikkiin Aarteen verkkosisältöihin. Li sää sähköpostiosoitteesi ja salasanasi. Paina Kirjaudu. 4 Kirjoita avautuvaan lomakkeeseen sähkö postiosoitteesi ja halua masi salasana. 3 Kirjoita asiakas numerosi ilman etu nollia sekä posti numerosi. 2 Klikkaa kohtaa Luo tunnukset ja Aktivoi käyttäjä tunnuksesi. Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). VOIT LUKEA näköislehteä joko verkkoselaimella tai älylaitteella Aarre-sovelluksessa. aarrelehti.fi 2 3 29 METSÄ Aarre 5/2020
30 Aarre 5/2020 METSÄ Kanakoira Toivo on Niilo Reilin kumppani metsällä. Toivo etsii pesät Entistä useampi metsänomistaja haluaa varmistua siitä, etteivät alkukesän hakkuut häiritse metsäkanalintujen pesintää. Joutsan Taka-Ikolassa koneet käynnistyvät vasta, kun Toivo-koira on tarkistanut leimikot pesien varalta. Varustukseen kuuluvat huomioliivit yhteystietoineen sekä tutkapanta. METSÄNHOITO Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 30 Aarre 5/2020 METSÄ
31 Aarre 5/2020 METSÄ. 31 Aarre 5/2020 METSÄ Koira tarkastaa leimikon nopeammin ja tehokkaammin kuin mihin ihminen pystyisi. Koiran pitää kuitenkin olla koulutettu, jotta se ei häiritse pesintää
Lintu saattaa pysytellä paikallaan, vaikka ihminen kävelisi pesän ohi parin metrin päästä, joten pesän löytääkseen siihen pitää melkein törmätä. ”Viime vuonna kannat vähän nousivat, mutta sitä ennen tilanne oli surkea.” Normaaleinakin vuosina jopa kolmannes ja huonoina vuosina peräti puolet pesistä tuhoutuu ennen poikasten kuoriutumista. Puiden lehdet kasvavat silmissä, mustikka kukkii ja saniaisten versot kiertyvät auki. Jos pesiä löytyy, hakkuita viivästetään muutama viikko, jotta poikaset ehtivät lähteä pesästä. Sen kokoiselta alueelta pesien etsiminen ihmisvoimin olisi tekemätön paikka, mutta Toivolta urakka hoituu parissa tunnissa. Metsäkanalintujen kannat vaihtelevat sekä vuosittain että alueittain. Kylmyys tappaa linnunpoikia ”Tämän tilan metsät ovat vaihtelevia ja riistaa on runsaasti. METSÄNHOITO. On toukokuun loppu, ja koko luonto kurottaa kesää kohti. Keski-Suomen tilannetta Reili kuvailee kohtalaiseksi. Syynä ovat pienpedot ja Riista viihtyy tilan vaihtelevissa metsissä. Niilo Reili on aiemmin nähnyt täällä muun muassa metson. Tarkistetaanko tien toinenkin puoli. Mutta on eri asia nähdä metsässä metso tai teeri kuin löytää sen pesä. 32 Aarre 5/2020 METSÄ H akuun!” Niilo Reili osoittaa kädellään kohti metsää, ja karkeakarvainen saksanseisoja Toivo syöksyy puiden sekaan. Hakkuut koskevat lähes kymmentä metsähehtaaria. Olen nähnyt täällä aiemmin metsoja”, Niilo Reili kertoo. Joutsan Taka-Ikolan kylällä sijaitsevan metsätilan maille suunnitellaan hakkuita, mutta ennen kuin ne aloitetaan, tilan omistaja haluaa varmistua siitä, etteivät hakkuut häiritse metsäkanalintuja. Myös metsäkanalintujen pesintä on käynnissä, ja siksi Päijänteen metsänhoitoyhdistyksessä metsäneuvojana työskentelevä Niilo Reili on tuonut Toivon mukanaan metsään. Parin minuutin kuluttua se palaa tielle ja katsoo Reiliä. Metsäkanalinnun pesä on vaatimaton painauma varvikossa, ja munia hautova emolintu luottaa lujasti suojaväriinsä
Reili sanoo kuitenkin panneensa merkille, että riistametsänhoito on viime vuosina entistä enemmän alkanut kiinnostaa metsänomistajia. ”Nyt on monena vuonna ollut juhannuksen tienoilla kylmää ja koleaa. Hakkuita edeltävään pesien etsintään lintukoiria käytetään vielä toistaiseksi satunnaisesti. Samanlaisella elekielellä se lintumetsällä oltaessa kertoo Reilille saaliin olevan lähellä. Untuvikot eivät sitä kestä vaan menehtyvät.” Riistametsänhoito kiinnostaa Varttuneessa kuusikossa Toivo saa vainun. ”Pesien etsintään käytettävän koiran on oltava toimiva ja hyvin koulutettu. Tietä reunustava kuusta, mäntyä ja lehtipuuta kasvava harvennusikäinen metsä on metsäkanalinnuille mainio asuinsija. Pesää ei löydy. Metsäasiantuntija Niilo Reili on huomannut, että riistametsänhoito kiinnostaa metsänomistajia entistä enemmän.. 33 Aarre 5/2020 METSÄ varislinnut, jotka pistelevät munat poskeensa. Heiluva häntä sen sijaan kertoo pesän olevan kauempana. ”Kanalintujen pesien etsintään seisova lintukoira on omiaan, sillä se ei häiritse hautovaa emolintua. Jos koira-avusteinen pesien etsintä kiinnostaa, Reili neuvoo olemaan yhteydessä joko omaan metsänhoitoyhdistykseen tai lintukoiraharrastajiin. ”Metson ulostetta, taitaa olla talvista, kun joukossa on neulasia”, Niilo Reili arvioi. Vainun saadessaan Toivo jää seisomaan paikalleen kuono vainun suuntaan osoittaen. Vastaanotin myös hälyttää, jos koira seisoo lintua. Mitä matalamman asennon koira seisoessaan ottaa, sitä lähempänä pesä on. Pohjois-Suomessa seisovia lintukoiria käytetään apuna riekkokantojen laskennassa”, Reili kertoo. Kokemattoman koiran kanssa ei saa lintujen pesimäaikaan lähteä metsään harjoittelemaan.” Tiheikkö tarjoaa suojaa Metsäautotien laidassa on kasa rusehtavia, pikkusormen muotoisia pötkylöitä. Kuoriutuneet poikaset ovat puolestaan sään armoilla. Vastaanottimesta Reili näkee Toivon sijainnin kartalla. Tällä kertaa kyseessä on väärä hälytys. Todennäköisesti aikuinen lintu on ruokaillut alueella mutta sitten lentänyt pois. Runsaan alikasvoksen ansiosta silmuja ja lehtiä on syötäväksi yllin kyllin
Hehtaarille tiheikkköjä jätetään 4–5 kappaletta. Kustannuksia tai taloudellista tappiota niistä ei metsänomistajalle aiheudu”, Reili sanoo. Muitakin puulajeja on hyvä olla ravinnoksi: männyn neulasia metsoille, koivun urpuja teerille ja lepän silmuja pyille. Toivon edeltäjää, Uskoa, Reili meni kuitenkin katsomaan epäilevin mielin. Sitten hän haki pentueesta yhden 9-viikkoisen pennun. Heitin rahat käteen, koppasin pennun kainaloon ja ajoin kotiin.” Lintuja alikasvos ilahduttaa, mutta mitä sanoo hakkuukoneen kuljettaja. MyöMETSÄNHOITO. Hänen työtänsä helpottaisi, jos näkyvyyttä haittaavaa vesakkoa ei suuremmin olisi. ”Kasvattaja kysyi minulta, että vieläkö eppäilet. Mies kulki aiemmin metsällä pystykorvan kanssa, kunnes jokin seisovissa lintukoirissa herätti kiinnostuksen. Riistatiheiköt ovat pienialaisia kohteita, joilta alikasvosta ei raivata ollenkaan. Uskon kasvattaja nappasi lintuaitauksesta käteensä viiriäisen, jonka nakkasi läheiseen peltoon. ”Riistatiheiköiden jättäminen on täysin vapaaehtoista. Vastasin, että en yhtään. Sopivia kohtia ovat esimerkiksi kosteat painanteet, notkelmat, reunavyöhykkeet sekä kiviset tai muuten hankalat maastonkohdat, joiden käsittely ei taloudellisesti olisi kannattavaa. Niilo Reilin mukaan leimikko on mahdollista käsitellä niin, että siellä viihtyvät sekä metsäkanalinnut että motokuski. Riistatiheikön koko voi vaihdella muutaman puun ryhmästä pariin aariin. hemmissä hakkuissa riistatiheikköjen korjuukelpoinen puu voidaan joko ottaa talteen tai jättää metsään sertifioinnin edellyttämiksi säästöpuuryhmiksi. Tämä onnistuu niin, että metsään jätetään ennakkoraivauksen yhteydessä riistatiheikköjä. Pentu sai saman tien vainun ja jähmettyi seisomaan niille sijoilleen. 34 Aarre 5/2020 METSÄ Kolmevuotias Toivo on Niilo Reilin toinen karkeakarvainen saksanseisoja. Jo pentu tietää mitä tehdä Kolmevuotias Toivo on Niilo Reilin toinen karkeakarvainen saksanseisoja. Hyvässä riistatiheikössä on kuusia, joiden maahan asti ulottuvat oksat tarjoavat linnuille lymypaikkoja. Metsäkanalintujen poikaset saavat suojaa mustikan varvuista ja ravintoa mustikan lehdillä elävistä hyönteisistä
Ohut ompelulanka vedetään pesän ympärille polven korkeudelle, ja kuitunauhat solmitaan lankaan kiinni niin, että niiden päät osuvat maahan asti. Hän näyttää malliksi, miten työ tehdään, ja murentaa tuiki tavallisesta palasaippuasta puukon avulla lastuja noin 30 metrin säteelle kuvitteellisen pesän ympäri. ”Pienpedot pelkäävät hajuja, jotka eivät ole luonnollisia. Ja vaikka koulutettu lintukoira metsässä toimii kuin isäntänsä ajatus, vieraan ohjaajan kanssa yhteistyö ei välttämättä toimi. ”Koiran ja omistajan välinen suhde on tiivis”, Reili sanoo.. 35 Aarre 5/2020 METSÄ Riistaan reagointi on seisovilla lintukoirilla veressä, mutta niiden perustottelevaisuutta pitää treenata. Saippuasuojauksesta on saatu hyviä kokemuksia. Tämän päivän urakka on kuitenkin ohi. Niilo Reili vuolee saippuaa kannon päälle. Jos olisi, Niilo Reili olisi suojannut ne saippualla. Luokse tulon täytyy olla täysin varma, samoin reagoinnin ohjaajan käsimerkkeihin. ”Koiran ja omistajan välinen suhde on tiivis. ”Älykkäät varislinnut, varikset ja korpit, oppivat turhan nopeasti, että kuitunauhan kohdalla on ruokaa.” Saippuan haju karkottaa pien pedot linnun pesän läheltä. Lisäksi saippua peittää linnun hajua pedoilta.” Vaikka suojauksen jälkeen tulisi sade, palasaippuan haju jää maahan niiksi viikoiksi, jotka poikaset tarvitsevat. Usko ei olisi vierasta kuunnellut yhtään, Toivo saattaisi kuunnellakin.” Keltainen huomioliivi vilahtaa alikasvoksen seassa, ja kohta Toivo hypähtää tielle. Sen kieli roikkuu mutta ilme kertoo, ettei työ väsytä vielä yhtään. Pienpedon silmissä kuitunauha on kuin kiinteä aita, eikä se halua mennä toiselle puolelle. Havaintojen perusteella on todettu, että suojatuista pesistä pienpedot tuhoavat vain alle 10 prosenttia. Saippuan haju peittää linnun hajun ja karkottaa pienpetoja. Jyri Helenius (vas.) ja Niilo Reili ovat työkavereita ja molemmat metsämiehiä. Kerran tehtyä suojausta ei siis tarvitse toistaa. Metsäkanalinnun huomaamaton pesä on vaarassa jäädä metsäkoneen jalkoihin, joten toisinaan pesiä merkitään kuitunauhalla. Jos pesän merkitseminen ei ole aivan välttämätöntä, kannattaa kuitunauhojen käyttöä Reilin mukaan kuitenkin välttää. Saippua häätää pienpedot Tällä kertaa pesiä ei löytynyt
KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso Aarre 5/2020 METSÄ 36. METSÄNOMISTAJAN TYÖKALUT AARRE KOKEILU Rankasavotan työkalut Artikkeliin liittyvällä videolla katsotaan, miten jutussa esitellyt työ välineet toimivat. Varrellisilla nostosaksilla maata myöten vetäen liikuttelu on paljon kevyempää. Klapit tuoreista puista Kolmemetriset koivupöllit ovat tuoreina raskaita nostella
Lahopuusta riippuvaisia lajeja arvioidaan olevan noin 4 000–5 000 eli nel jännes kaikista Suomen metsälajeista. Niiden hankinnassa ei kannata nuukailla. Vain niistä syntyy laatuklapeja. 37 Aarre 5/2020 METSÄ Lahonneet tai lahoamassa olevat rungot kuuluvat metsän eliöille, eivät uuniin. Näin pienillä sahoilla hakatessa kaasulla on vain kaksi asentoa: pohjassa ja pois. Aisatut pöllit kuivuvat näin kasattuina hyvin. Koska tehoa on vähän, ketju ei pureu du puuhun kuin terävänä. Se ei paina paljon ja on kevyt nykäistä käyntiin. Lahopuuta pitää polttaa enemmän, jolloin Uittokaluston varrelliset nostosakset soveltuvat mainiosti myös karsittujen latvuksien vetämiseen hak kuuaukealta tienvarteen. Viilaus sujuu nopeasti, kun viila on hyvä kuntoinen. Myös päätehakkuualan raivaus ennak koon voi tarjota hyvän mahdollisuuden tuo reen rankapuun keruuseen. Pienimmät moottori sahat ovat parhaim millaan tuoreen rankapuun hakkuus sa. Hitachi CS33. Siksi ketjua pitää sipaista viilalla jokaisella tankkauksella. Pitkävartisilla saksilla runkoon voi tarttua kumartumatta. Kesällä hakkuutähteitä kerätessä koneen jäljille on kiirehdittävä heti, jottei laho en nätä pehmentää puuainesta. P aras vuodenaika polttopuu savottaan on varhainen kevät, koska puu kuivaa silloin hy vin. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA pienhiukkasten määrä lisääntyy ja tulisija sekä hormi nokeentuvat enemmän. Fiskarsin pitkävartinen pokara lyödään pöllin päähän, jossa sen ote pitää hyvin.. Myös polttopuiksi tehtävät tuulenkaadot tulisi hakea pois metsästä tuoreina. Kevytsaha riittää Rankapuun hakkuussa kevytsaha on kätevä peli. Käsikahvan alapuolisen osan pituus on peräti 65 senttiä. Jo kymmenkunta vuot ta olen käyttänyt nostosaksia polttopuita tehdessä. Lujatekoisten saksien ote pitää hyvin, ja voiman tarve vie lä vähentyy, kun nojaa vetäessä eteenpäin omaa painoa hyödyntäen. Hyviä kohteita polttopuusavotalle ovat ränsistyneet taimikot ja riukuuntuneet nuo ret metsät. Kasaus välineenä pinotavarasakset. Esimerkiksi kuusentaimikon yllä voi rehottaa järeä lepikko. Isojen puiden nostelu syö voimat nopeasti etenkin, jos edellisestä savotasta on aikaa. Viileinä päivinä jaksaminen on parempaa ja silloinkin läm pötila on aamuisin matalin. Paksuja rankoja katkaistaessa ketjua painetaan puuhun vain sen verran, etteivät kierrokset ala tippua. Älä kerää lahoja Metsän siivoaminen tuoreutensa menettä neistä tuulenkaadoista on haitallista mo nille lajeille. Rasitus pienenee, kun run koa ei tarvitse nostaa ilmaan. Tärkeää on myös se, että teräketju on te rävä. Nostosakset ja pokara Paksujen rankojen tai pöllien kasaaminen on polttopuun hakkuun raskain työvaihe. Pinotavarasakset ovat samantyyppinen työkalu. Sylinteritilavuus on molemmissa noin 32 cm 3 , josta irtoaa Hitachissa tehoa 1,25 kW ja Stihlissä 1,4 kW. Sopivia pikkusahoja rankasavottaan ovat muun muassa Hitachi CS33 ja Stihl MS 194. Kun hehtaarilla on enemmän kuin 10 kiin tomottia tyviläpimitaltaan yli 10senttistä vahingoittunutta kuusta tai 20 kiintomottia vahingoittunutta mäntyä, metsätuholaki vaatii poistamaan rajojen yli menevän osan. Uittokaluston varrelliset nostosakset ovat mainio apuväline raskaiden runkojen siir telyyn. Kevään viileydessä jak saa kesää paremmin, eivätkä itikat tai hirvikärpäset kiu saa. Näissä kohteissa polttopuiden teko on samalla metsänhoitoa. Rungon toinen pää pitää kuitenkin nostaa ilmaan, jos runkoa vedetään maassa. Laho tai lahoava puu palaa kovaa puuta huonommin ja antaa vähemmän lämpöä. Parhaat klapit syntyvät koivusta. Talvisavotan hakkuutähteet kerätään keväällä. Katkaisu tehdään tällä tavalla korvakuulolla edeten eli sahan tehon ehdoilla. Myös tuoreet tuulenkaadot voi jättää lahopuuksi metsälajistoa rikastuttamaan. Ajo pihaan ja pilkonta voidaan lykätä loppukesään. Laadukkaat klapit tehdään tuoreista puista, ja urakkaa helpottavat sopivat työvälineet. Mänty, kuusi ja haapa ovat polttoarvoltaan keske nään suurin piirtein yhtä hyviä, leppä hiu kan niitä huonompi. Kesällä työpäivät joutuu valitsemaan tarkemmin. Tärkeintä on tehdä polttopuut tuorees ta puusta
Karsintalyönnit tehdään itsestä poispäin, jolloin työkalun käyttö on turvallista. Kun runkoa on karsittu riittävästi, ranka on paras pudottaa maahan latvan katkaisua varten. Sitäkin Jaakko kokeili. Taimilaatikon mitoille tehty alumiininen kantoteline on kevyt ja helppo käyttää. Elämä meni sekaisin ”Kokeilujen kautta löysin minulle parhaiten sopivan rytmin. Sääskiä ja mäkäräisiä ei silloin juuri ole, mutta niiden haitta kasvaa pikkuhiljaa ja sitten oikein rysäyksenä iltapäivällä kahden paikkeilla, kun päivä kunnolla lämpenee. Vesurilla karsiminen on liikuntana monipuolisempaa kuin sahaus. Sillä tavalla jaksoin hakata myös kesät niin, että tulostakin syntyi.” Aarre 5/2020 Fiskarsin pitkävartisen pokaran terän päässä on pieni koukku, jonka ansiosta runko ei putoa maata myöten vedettäessä. Tämän rytmin pitäminen vaati sen, että petiin piti mennä puoli yhdeksältä, jotta hän ennätti nukkua normaalin viiden tai kuuden tunnin yöunen. Mutta silloin minä makasin jo kotona sohvalla.” Kesällä ei Jaakon mielestä kannata hakata lainkaan puolenpäivän jälkeen. Metsässä ei vaikeuksia ollutkaan, mutta ongelmaksi tuli unenpäästä kiinni saaminen työpäivän jälkeen. Vesurilla naputellen Kaadettujen rankapuiden karsinta sujuu yllättävän hyvin Fiskarsin pitkävartisella vesurilla. Havupuut on paras karsia moottorisahalla, mutta vähäoksaiset riukukoivut, joiden oksat ovat pieniä, hoituvat myös vesurilla. Jaakko teki hakkuutyötä vuodet läpeensä, mikä oli harvinaista metsurien keskuudessa. Telineen reunojen kanttien ansiosta laatikot eivät tipu kyydistä.. Tulin metsään kolmen jälkeen yöllä ja lähdin puoliltapäivin pois. Se sujuu parhaiten kahdella kädellä hutkaisten. Se sopii metsänomistajalle, joka hakee polttopuiden teosta myös liikuntahyötyjä. Kuumimpana aikana Jaakolla oli tapana ilmestyä palstalle jo kolmen jälkeen yöllä tai viimeistään neljältä. ”Aamuyöllä metsässä on viileää ja ilma raikasta. Tätäkin apuvälinettä olen käyttänyt jo monta vuotta. Sen jälkeen pölliä siirretään maata myöten vetäen. Jaakko kertoo, ettei nukkumisesta kuumissa huoneissa tullut mitään. Pokara on kätevä ja painaa nostosaksia vähemmän. Kuumuus lässäyttää työtehon, ja aika alkaa mennä vettä juodessa. LISÄTIETOJA Fiskars, fiskars.com | Hitachi, ikh.fi | Nostosakset, uittokalusto.fi | Stihl, stihl.fi METSÄNOMISTAJAN TYÖKALUT Aamuyöllä palstalle V oimat vievä kuumuus opetti metsurilegenda Jaakko Pessisen lähtemään kesäisin hakkuupalstalle varhain aamuyöllä. Entä hakkuu läpi yön, illasta varhaiseen aamuun. Hakkuun hän lopetti puoliltapäivin, jolloin työpäivän pituudeksi kertyi kahdeksan tuntia. Pitkän varren ja vesurin nokan avulla rungon voi nostaa käsiin kumartumatta. Kumiturvasaappaat tai nahkaturvakengät ovat tarpeellinen turvavaruste vesuriakin käytettäessä. Hakkuu kesäkuumalla on raskasta, mutta Jaakko jaksoi. Lyhytvartinen pokara soveltuu muun muassa puiden kuormaukseen. 38 METSÄ Polttopuiden teko nuoresta metsästä on samalla metsänhoitoa
Metsänomistaja voi lisätä metsiensä metsämarjasatoa huolehtimalla siitä, että lahopuuta on riittävästi. Käsikahva on paksua alumiiniputkea. TIEDUSTELUT Veli-Matti Kirselä, 040 074 0882 Vesurilla kannattaa karsia vain sellaiset rungot, jotka ovat kevyitä nostaa maasta toisen käden varaan karsittaviksi. Mitä enemmän kukissa vierailee pörisijöitä, sitä suurempi on marjasato. Ohuiden ja pienioksaisten rankojen karsinnassa Fiskarsin pitkävartinen vesuri on kätevä. Kimalaiset ovat marjakasvien tärkeimpiä pölyttäjiä, mutta muutkin hyönteislajit käyvät kukissa. Eri hyönteislajien lentoajat keväällä ja alkukesällä vaihtelevat. 39 Aarre 5/2020 METSÄ Lahopuu voi lisätä marjasatoa M etsämarjojen sadon runsaus riippuu muun muassa pölyttäjien lajirunsaudesta sinä aikana, kun mustikat, puolukat ja muut metsämarjat kukkivat. Sen pituus on 40 cm, leveys 30 cm ja korkeus 40 cm. Kantoteline taimilaatikoille Pahvinen taimilaatikko on hankala kuljetettava istutusalueelle. ”Runsas pölyttävien hyönteisten lajisto varmistaa pölytyksen onnistumisen todennäköisyyttä, jolloin marjoja kehittyy oikukkaankin kevään jälkeen”, kertoo tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta. Kun metsikössä elää hyönteislajeja runsaasti, lentoajaltaan sopivia lajeja on varmemmin liikkeellä myös metsämarjakasvien kukkiessa. Lahopuut toimivat luonnon omina hyönteishotelleina. Metsänomistaja Veli-Matti Kirselä Mäntsälästä kehitti ratkaisuksi alumiinisen telineen, jolla laatikot kulkevat metsään käsissä kantaen. Kirselän mukaan yhden laatikon kantoteline on kätevämpi. Se on lyhytvartista monikäyttöisempi, ja lähes yhtä kevyt. Kevyt kantoteline käy myös saunapuiden kuljetusvälineeksi, koska kanttaus jäykistää rakenteen. Ne tarjoavat pesäkoloja ja lisäävät hyönteisten lajikirjoa sekä määrää. VEROVINKK I JOS TÄSSÄ esitellyille työ kaluille ja varusteille on käyt töä myös metsänhoidos sa eikä yksinomaan omaan käyttöön tu levien polttopuiden teossa, ne ovat metsänomist ajalle metsä verotuksessa vä hennyskelpoi sia os toksia.
Ensimmäisen kuorman jätin vajaaksi, puita sen verran, että tulisivat tuetuiksi pankoja vasten. Huonojarruisella laitteella rytkyttely ajouraa pitkin kantoja väistellen puukuorma perässä on epämukavaa. Ensimmäiset löylyt otettu tässä vaiheessa. Peräkärry lähti ohittamaan mönkijää vasemmalta ja nosti laitteen perän ilmaan. Sepäs sattui hyvin, Metsäliiton epäonni on vuoden saunapuut! Nyt tulisi mönkijälle muutakin käyttöä kuin hulttiopojan huviajelut. Koska ei huvittanut toista kertaa repiä laitetta kannon päältä, pitäisi kuljetusmatka saada lyhyemmäksi. Ihan viiden parhaan joukossa omista suorituksistani. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut ELINA LAMPELA | Kuvitus AINO SAARIKIVI Vauhtia puunajossa M ännikkö oli saunamökin vieressä. Kannon päälle. SE ALAMÄKI OLI joka kerralla aina vähän jännä paikka. Lyhyemmässä reitissä oli aika jyrkkä mäki, mutta olivathan siitä metsäkoneetkin menneet. Jatkossa pienempiä kuormia ja turhat jarruttelut pois niin tulihan ne puut ajettua. Kun koneita on, pitäähän niitä käyttää. Mönkijän etulaatikon kannen kiinnitys oli hajonnut, kärrystä joku ylimääräinen lenksu, jonka merkitystä en ollut tajunnut aiemminkaan, oli irronnut, mutta muuten olivat laitteet kunnossa. Ensimmäiset kuormat menivät aika mukavasti. Mönkijä oli katollaan, ja rankakärry lepäsi aisastaan mönkijän vasemman takarenkaan päällä. Vähensin vauhtia kesken laskun turhan radikaalisti tai kuorma oli liian iso. Tämä johtaa helposti tilanteisiin. Tilannekatsaus kertoi, että nyt olin saanut koneen huolella nakeliin. Näin ainakin minä olen ymmärtänyt. Minä ensin alta pois, ja yhdistelmä perässä puineen. Ääni oli hävinnyt, ilmeisesti kanto oli painanut moottoria vasten. Mutta pitäisihän se tästä kannon päältä kuitenkin pois saada. VAIKKEN MIKÄÄN Vesku Loiri ole kaatuilemaan, selvisin ihme kyllä volteista ilman mainittavia vammoja. Pahin virhe, mitä alaspäin tullessa voi tehdä, on jarruttaa kovaa. Onneksi kypäräkään ei ollut käytössä, säästyi naarmuilta. 40 Aarre 5/2020 METSÄ Klapi savottaa Aarteen Töissä metsässä -kirjoituskilpailun teksteissä ollaan tällä kertaa polttopuuhommissa. Se tästä vielä puuttuisi, että joku pääsisi moittimaan ajotaidoista. Kuka nämä tekisi saunapuiksi ja milloin. Vauhdin kasvaessa vahingot kasvavat eksponentiaalisesti, sanoo fysiikka. Vetolaite painaa vähän ja kumirenkaan pito loppuu helposti. Sen verran siinä sai ährätä, että pisti hikoiluttamaan huonokuntoisen. Jumissa. Tulisi urakka nopeammin valmiiksi, kun vauhti on kovempi! Mönkijä sopii raideleveydeltään kohtalaisesti ajokoneen telajälkeen. Se harvennettiin syksyllä, ja kevät paljasti hankien alta ajamattomia ropsipuita. Siis mäkeä jyrkästi alas. Kuulosuojaimet tässä rytäkässä lensivät päästä. Moottori piti käynnistettäessä jumalatonta säksätystä, varmasti levisi nyt sen laitimmaisen kerran. Tasaiselle päästyäni ensimmäisenä tietysti piti tarkistaa, ettei kukaan nähnyt. Kuorma tyhjäksi ja pelit oikein päin, onneksi puunrungolla kampeamista oli jo harjoiteltu. Käynnistäminen ja siten vinssaaminen ei tullut kysymykseen. Vielä kun kerkiäisi joskus saunomaankin ne. Seis. Kone käyntiin. Virhe, virhe, virhe! Ajouraa pitkin latvuksien päällä rytkytellessä sain mönkijän ja rankakärryn yhdistelmän hyvään vauhtiin, ja sittenhän se kosahtikin. RANKOJA SAI VÄHÄN pätkiä, että sain ne mönkijän kärryyn sopivaksi. Jarrukahva välillä pehmeni alamäessä. Rankakärry takaisin perään, ja matka jatkui kohti työmaata. Puukasojen luokse pääsi joko lyhyemmän tai pidemmän kautta. Lopultahan siinä sitten lähdettiinkin. Oli käsivoimin kammettava konetta irti. Sopivalla petäjärangalla sainkin astinlaudalta kaadettua mönkijän kyljelleen, sitten pystyin sen pirun kannon lyhentämään moottorisahalla sellaiseksi kuin sen olisi pitänyt alun perinkin olla. Mönkijällä metsässä ajaminen, varsinkin kuorma perässä, perustuu vauhdin ylläpitämiseen. Aristelin kuitenkin alkuun ja lähdin kiertämään pidemmän kautta. Sieltä oli tulossa sen verran kiloja niskaan, että parempi lähteä alta pois mahdollisimman nopeasti. Se on sen ajan murhe, kunhan saisi vielä loputkin metsästä pois. Heti tilanteen tajuttuani päätin, että kun jarruttelulla ollaan tämä saatu aikaan, niin näitä kuperkeikkoja ei vastusteta lainkaan. HENRIK TUOMIHARJU JOENSUU. Pino kasvoi mökin tukkilaanilla. Kannonja kivienkiertoihin sekä käännöksiin löytyi hyvät ajolinjat. ENSIMMÄINEN TILANNE tapahtui ennen kuin yhtään pölkkyä oli edes kyydissä
Puilla lämmitettiin kaikki vesi, jota tarvittiin puhtauteen ja ruokaan sisällä ja ulkona, kaikille talossa (ihmiset, lehmät, hevonen, kissa, koira ja muut eläimet). Metsään sovellettuna tuossa kevyessä heitossa on kuitenkin sisällä enemmän, taloudellisesti ja muullakin tavalla ajatellen. Puut lämmittivät kiukaan saunassa. Aiemmin ei ole ollut sellaista välineistöä kuin nyt. On vaadittu asenteellistakin muutosta: kaikkea kaadettua ei tarvitse korjata pois, vaan voi jättää ravinteeksi. Säästyneen rahan voin sitten käyttää – niin mihin. Taloudellisesti ajatellen metsätaloudessa kysytään maatalouden tapaan suuruutta ja ammattimaisuutta. Oppii uutta ja voi hämmästyä osaamisestaan, kun osaa teroittaa moottorisahan ketjun tai raivaussahan terän ja huoltaa molempia sahoja. METSISSÄ KASVU, puiden ja muiden, tuo työtarpeita, olipa palsta pieni tai suurempi. Koivut ja pajut kasvoivat nopeasti, niiden perässä ei pysynyt, koivut riukuuntuivat. Metsä työn kohteena ja työn tekemisen paikkana näyttäytyy erilaisena sen mukaan, omistanko metsän vai olenko esimerkiksi yhdistyksen asiantuntija, puun ostaja, urakoitsija tai kuorma-autoilija. Niiden vaikutus hyvään lopputulokseen on suuri. Aluksi ihmettelin hänen pitkiä puupinojaan, mutta nyt näen uskoakseni niiden taakse, ajankuvaan. Moottorisahaan bensiiniä ja teräketjuöljyä, mönkijään bensiiniä, hyvät turvavarusteet ja monta paria kintaita, sillä niin monta kertaa puuhun on koskettava ennen kuin se on poltettu, ja vielä huolehdittava sitten tuhkastakin. Kolmekymmentä vuotta sitten alue oli avoin. ERKKI SILVERI KEMI Ei poltto puitakaan kuluitta saa. Kun kuviot ja palstat ovat eri kasvuvaiheissa, metsässä on aina tehtävä jotain. Palsta, josta olen tehnyt poltto puita, on koivikko aivan liki mökkiämme. Tämä pieni palsta on siis vaatinut työtäni jo ennen kuin polttopuut ovat pinossa kuivumassa ladon takana. Pienet palstat eivät kanna, jäljelle jää näin puuhastelun ilo. Voin sijoittaa esimerkiksi ostamalla metsää, mutta miksi tehdä niin, kun tuoton eteen joutuu tekemään raskasta työtä ja odottamaan kauan. Kasaamani pinot ovat siistejä ja tasaisia, sillä olen saanut mallin ja opin vaarilta. Toinen on ahnehtimisen välttäminen: taukoja tarvittaessa, tuumaamista, rauhoittumista. Sanotaan, että metsässä voi olla oma itsensä, sillä varsinkin omassa metsässään työtä tekevä tulee ikään kuin todeksi etsiessään tunnetta omasta paikasta. Hyvällä säällä kaikki käy, mutta märillä kintailla ei tunnu käyvän juuri mikään. KÄYTÄN POLTTOPUITA sähkön säästämiseksi. Päättelen, että puut on kaadettu pokasahalla tai kirveellä, karsittu kirveellä, kasattu metsään ja siirretty sieltä hevosella odottamaan liiterin eteen, katkottu sitten käsisahalla, halottu kirveellä. Avohakkuun jälkeen taimista on pidettävä heinäyksillä huolta, taimikoita harvennettava, nuorta metsää kunnostettava. Monin verroin työläämpää kuin nyt koneja sähkökaudella. Kutsuin ja kutsun tässä edesmennyttä appeani lasteni tapaan vaariksi. Puuhun tulee koskettaneeksi kaadettaessa, karsittaessa, kasattaessa, mönkijän peräkärryyn nostaessa ja purkaessa, katkoessa, halkoessa, pinotessa ulos kuivumaan ja sitten latoon, ladosta puukoriin nostaessa, puukorista kamiinaan laittaessa. Tai osaa mitata taimikon tiheyden kätevästi neljän metrin onkivavalla ja kaataa korkeankin puun oikeaan suuntaan. Siis polttopuita, mutta ei niitäkään kuluitta saa. Nämä puut ja mökin puuvarastona toimivan ladon polttopuut ovat vaarin tekemiä, sillä keväällä tekemäni puut eivät ole vielä kuivia. Ja vielä, kiinnostaako hyvinkin hoidettu pieni metsäpalstani sitten aikoinaan puun ostajaa, jos kulku palstalle on vaikeaa ja myytävä määrä jää vähäiseksi. MUTTA MIKSI VALITAN työn määrää. TOIMIVISTA JA TURVALLISISTA varusteista ei sovi tinkiä. Saunan lämpö rentoutti viikon töiden jälkeen ja toi lisää voimia jatkaa töitä navetassa, niityillä, pelloilla ja metsissä. Vasta voimakas harvennus viime vuosina on tuottanut polttopuukokoista rankaa. 41 Aarre 5/2020 METSÄ Aina on tehtävä jotain K annan puita peräkärrystä pinoon sisälle latoon. Vanhemman polven sanoin: vähän päivässä, paljon viikossa. Näkee kättensä jäljen, liikunnan tuoman vireyden, jonkin saavuttamisen tuoman tyytyväisyyden. 2250 Max. Vaarille kaikki puut olivat arvokkaita, sillä vain puut antoivat tarvittavan lämmön kosteilla, koleilla ja kylmillä säillä. Luin eräästä pakinasta, että mökkielämän rentouttavin muoto on se, että aina täytyy tehdä jotain. Helpomminhan tuoton saisi luovuttamalla säästönsä rahastonhoitajalle tai ostamalla osakkeita, kun muut tekevät työn tuoton saamiseksi. Metsä oli paitsi polttopuita, myös ajan turvaverkko, sillä savotat, uitto ja hakkuut toivat tienestit, joilla voitiin rahoittaa maaja yksityistaloutta. Ja vielä, miten paljon tukkipuita katkotaan kaadettaessa. Näin oli vaarin aikana, ja näin on nyt. Tunne omasta paikasta ja kokemuksista siellä vahvistaa identiteettiämme
Ukoilla oli monta kutsumanimeä. Ruotsissa ukkoja on jäljellä noin kymmenen, mutta muualta maailmasta niitä ei löydy. S uomalaiset vaivaisukot ovat todisteita varhaisesta kansantaiteesta ja myös kansainvälisesti miltei ainutlaatuinen ilmiö. Puusta veistettyjä vaivaisukkoja on jäljellä 145. Keppiin nojaavat ukot ovat edustaneet oman aikansa köyhäinapua. Vaivaisukkojen esihistoria on jäljitettävissä aina keskiajalle saakka, jolloin rahaa köyhien ja vaivaisten auttamiseksi kerättiin uhritukkien avulla. Joukossa on myös yksi vaivaisakka, Soinissa. VAIKUTTAVAT VAIVAISUKOT Puiset vaivaisukot ovat suomalaisten kirkkojen erikoisuus. Hauhon kirkon vaivaisukko, ”sokea Bartimeus”, on tiettävästi Suomen vanhin käytössä oleva ukko. Kuningatar Kristiinan (1626–1689) kehotuksesta uhritukkeja asetettiin Ruotsi-Suomen julkisiin tiloihin. Vaivaisukkoja veistettiin eniten 1800-luvulla, mutta vanhimmaksi oletetun Hauhon Bartimeuksen arvellaan olevan jo 1600-luvulta. KUVA PASI KAARTO JUURET Teksti TUULA VUOLLE-SELKI | Kuvat MUSEOVIRASTON KUVAKOKOELMAT Aarre 5/2020 JUURET 42. Vaivaisukot ovat kansainvälisesti harvinaislaatuisia. Vaivaisukon lisäksi käytettiin nimityksiä kirkonäijä, puu-ukko, vaivaispoika ja vaivaispyssy
Oikea käsi on valmiina vastaanottamaan almun. Puusta veistetyt ukot ovat olemukseltaan yhdenmukaisia. Ukon yläpuolella olevassa taulussa on yleensä kehotusteksti, kuten ”Joka köy1 Hauhon kirkon vaivaisukko on tiettävästi Suomen vanhin käytössä oleva ukko. Samuli Paulaharju valokuvasi ja keräsi laajasti havaintoja kirkonäijistä ja kirjoitti aiheesta useita artikkeleita. Se mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1713, jolloin Hauhon kirkolle ryöstämään saapunut venäläisjoukko löi sitä miekalla päähän. Vuonna 2013 tuho työntekijä repi irti vaivaisukon kepin ja vahingoitti jalkaa. Vaivaisukkoja on dokumentoitu laajemmin myöhemmin. Se on tehty perimätiedon mukaan Soinin Mäkitalon tuvassa 1800-luvun loppupuolella. KUVA MARJA-TERTTU KNAPAS Raajansa menettäneitä Vanhimmat kirkkojemme vaivaisukot ovat hävinneet aikojen saatossa, osa rapistunut hiljalleen huonokuntoisiksi ja sitten hylätty. KUVA MARJA-TERTTU KNAPAS 5 erikoista Kalajoen kirkon vaivais ukon tekijäksi mainitaan vain ”reisjärveläinen kir vesmies”, jonka kerrotaan tehneen äijän vuonna 1815. Vaivaisukkoja alettiin veistää Suomen sodan jälkeen 1800-luvun alkupuolella. 5 Kuoreveden vaivaisukko vuodelta 1855 on kömpelö ja yksinkertainen. Helmikuussa 2015 varkaat repivät sen irti seinästä; myös rahat lähtivät varkaiden matkaan. Useat vaivaisukot ovat kokeneet ilkivaltaa; niitä on ryöstetty ja pahoinpidelty. Valokuvaaja Markus Leppo julkaisi vuonna 1967 mustavalkoisen valokuvakirjan Vaivaisukot. Ukot nojaavat keppiin, joka sijaitsee samalla puolen kuin puuttuva jalka. Mallina toimivat sodassa raajansa menettäneet sotainvalidit, joista moni joutui oikeassa elämässä turvautumaan köyhäinhoidon apuun. Päässä on vieläkin jälki. Huonokuntoista ukkoa säilytettiin pitkään tapulin ullakolla, kunnes se siirrettiin kirkon sisätiloihin.. 3 Pedersören Pyhän Pietarin kirkon ulkona oleva vaivaisukko on 2000-luvulla kokenut kovia. Tekijä on ollut kulku mies. 2 Soinin kirkon vaivaisakka on ainoa säilynyt akka poikien joukossa. 43 Aarre 5/2020 JUURET Kokkolan Kaarlelan kir kon eteisessä säilytettä vä, vuodelta 1784 peräisin oleva vaivaisukko kuuluu Suomen vanhimpiin. Ukon veisti Wilhelm Engström-Anttila vuonna 1855. Kovia kokeneelta ukolta on silmät kaiverrettu pois, samoin nenä. 4 Ikaalisten vaivais ukolla on käsissään puupalikat ehkä jäänteenä ukolla olleesta miekasta. Pituutta sillä on 144 cm
Muun muassa Lohtajan puuäijä on lajissaan maailman suurin. KUVA VOLKER VON BONIN Juupa joen kirkon vaivais ukko. Moni veistäjistä on jäänyt nimettömäksi, toisista tunnetaan vain lempinimi, esimerkiksi Teerijärven ukon on tehnyt ”KuuroKalle”. Laivat saivat koristeellisia, monesti ihmishahmoisia keulakuvia. Alajärven vaivaisukko valmistui vuonna 1836. Suurin osa jäljellä olevista vaivaisukoista asustelee Pohjanmaalla, minne puunveistotaito keskittyi 1800-luvun alkuvaiheista lähtien. Ukon on veistänyt Juho Koski vuonna 1825. 44 Aarre 5/2020 JUURET LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Otso Kantokorpi: Vaivaisukkojen paluu (Maahenki 2013) www.vaivaisukot.fi hää armahtaa, hän lainaa Herralle”. Se tunnetaan varsinkin Sakari Topeliuksen sadusta Vaivaisukko (Lukemisia lapsille I). Veistäjä oli Heikki Juhonpoika Mikkilä. Ukko kuvaa sodassa vammautunutta veteraania, jolla on tekojalka vasemmassa raajassa ja keppi kädessä. Erkki Lahti (1816–1858) oli itseoppinut kuvanveistäjä Evijärveltä ja veisti vaivaisukkoja ainakin Ähtävälle, Lappajärvelle, Kruunupyyhyn ja Pietarsaareen. Mallina toimivat sodassa raajansa menettäneet invalidit. Ruoveden kirkon uudempi vaivais ukko on valmistunut 1800 ja 1900luku jen vaihteessa. Suurin osa Pohjanmaalla Merkittävänä vaivaisukkojen tekijänä mainitaan muun muassa kuortanelainen Heikki Mikkilä (1801–1850), joka on tehnyt vaivaisukot ainakin seitsemään kirkkoon. KUVA PASI KAARTO JUURET. Puuarkkitehtuuri ja erityisesti laivojen veistäminen houkuttivat ja kouluttivat taitavia puunkäsittelijöitä. 1900-luvulla vaivaisukkojen teossa saattoi olla mukana jo taiteilijoita ja kuvanveistäjiäkin. Useimmiten raha-aukolla varustettu puupatsas sijoitettiin kirkon tai kellotapulin seinään
Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – Sähköposti Haluan saada Viestilehdet Oy:ltä uutisia ja etuja . painos! Lue lisää! Palau tetta lukijoi lta: KUNINGAS METSURI Jaakko Pessisen kiitetty elämäkerta sopii loistavasti myös lahjakirjaksi kovakantinen, 304 sivua mukana valokuvaliite painettu Suomessa kustantaja Viestilehdet Oy LISÄTIEDOT JA OSTOPAIKAT aarrelehti.fi/ kuningasmetsuri ” Iso suositus tälle!” ” 300 sivua meni parissa päivässä.” ” Paras kirja ikinä!” ” Herkistää raavaammankin miehen.”. PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 lehteä 70,80 e • laskutusjakso 11 lehteä (12 kk) 109,80 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stile hde t Oy Tila aja palv elu Tun nus 50 025 96 Info AR 1 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) tilaajapalvelu@viestilehdet.fi PL 440, 00101 Helsinki aarrelehti.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä tilaajapalveluun puh. digitilauksena 12 kk 94,80 e . itselleni?. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä tilaajapalveluun. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä tilaajapalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. lahjaksi alkaen. 6 lehteä 70,80 e . Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestilehdet.fi. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) TILAAJAPALVELU puh. sähköpostilla . Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . AARTEEN TILAUSLOMAKE . 11 lehteä (12 kk) 109,80 e . Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . __?/?__?/ 20___ . tekstiviestillä. Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. seuraavasta numerosta?. 2020! Tilaustunnus AAV0024 KUNINGASMETSURI Jaakko Pessisen elämä Suosikki kirjasta 3.
46 Aarre 5/2020 PUU ’Mist Maiden’ kukkii vaalean punaisin kukin, jotka vaalenevat kukinnan edistyessä valkoisiksi. Rodojen loistoa Paavo Martti on luonut pihalleen upean metsäpuutarhan, jossa voi nauttia vuosikymmeniä kasvaneiden alppiruusujen väriloistosta. PUUTARHA Teksti SUSANNA UUSITALO | Kuvat RITVA TUOMI
Täällä asuu Paavo Martin hehtaarin kokoinen tontti sijaitsee Salon Halikossa 1b-vyöhykkeellä Metsäpuutarhan kaunottaria ovat värikkäät alppiruusut ja atsaleat 47 Aarre 5/2020 PUU. 47 Aarre 5/2020 PUU PUUTARHA Paavo Martti on rakentanut metsäpuutarhaansa Halikossa 1980-luvulta lähtien
Paikallisen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana työskennellyt Martti on ollut mukana kerhon toiminnassa sen ensimmäisestä vuodesta lähtien. Yhtä tiettyä suosikkilajikettaan mies ei osaa nimetä. Jos istutuspaikka on karu ja kuiva rinne, kasveja voi kastella Paavo Martin mukaan vaikka sadettimella kerran viikossa. Sinne suunnitellut polut vievät toinen toistaan upeamman alppiruusun luo. Alppiruusujen juuriston on kuitenkin pysyttävä ilmavana, joten liikaa märkyyttä kasvi ei siedä. Suotuisa kasvupaikka löytyi mäntymetsän varjostaman kalliorinteen kyljestä. Valtava lajivalikoima on opettanut kasviharrastajalle kokeilujen kautta paljon. Kerhon tarkoituksena on edistää Rhododendron-sukuun kuuluvien kasvien tuntemusta ja koota niistä kiinnostuneet oppimaan lisää. Istutuskuoppa on hyvä kastella kunnolla ennen istutusta, kattaa istutuksen jälkeen ja taata kasvin juurtuminen säännöllisellä kastelulla. Kerhossa on liki 300 jäsentä. Viimeiset, yli 10 vuotta sitten istutetut alppiruusut ovat olleet sekä kestäviä että kauniita. Rodojen lomaan mies on istuttanut muita puuvartisia pensaita ja puita, kuten kellovaiveron, amerikankastanjan tai koreantuijan. 48 Aarre 5/2020 PUU P aavo Martin hehtaarin kokoisella tontilla Halikossa kasvaa kymmeniä alppiruusun ja atsalean lajikkeita. Pihan kauneus ja kukkien PUUTARHA Puupionin upeat kukat hurmaavat talon edustalla. Vuosikymmeniä metsäpuutarhaansa hoitaneen Paavo Martin on helppo jakaa tietotaitoa kokemustensa kautta esimerkiksi Rhododendronkerholaisille.. Alppiruusut ovat enemmän puolivarjon kuin aurinkoisen paikan kasveja, mutta jos jaksaa kastella ja suojata keväällä, varsinkin atsaleat viihtyvät upeasti kukkien myös pihan aurinkoisimmalla paikalla. Jos ei halua ostaa valmista rodomultaa kaupasta, sen voi sekoittaa itsekin turpeesta, lehtikompostista tai kuorikkeesta, karkeasta hiekasta ja ripauksesta hyvin palanutta lantaa. Kasviharrastus syventyi, kun Dendrologian seura perusti Rhododendron-kerhon vuonna 1995. Puolivarjoinen kasvupaikka Alppiruusujen istutusaika on pitkä roudan sulamisesta myöhäiseen syksyyn. Puutarhuri esittelee oranssiin vivahtavan, ruosteenpunaisen ’Fanalin’ heteitä. Juuriston kilpailua muiden kasvien kanssa pyritään vähentämään poistamalla pintakasvillisuutta alppiruusun ympäriltä. ”Puoliakaan ensimmäisistä alppiruusuistani ei enää ole jäljellä, kun halusin heti niitä harvinaisempia lajikkeita, jotka menehtyivät talvivaurioihin”, puutarhuri kertoo pihallaan samalla, kun ihastelemme pariin kolmeen metriin kurkottelevia kasveja. Sen jälkeenkin jokin niistä saattaa innostua esittelemään kauniita kukkiaan vihreän metsämaiseman keskellä. Kasvupaikan ilmansuunta voi olla mikä tahansa, valon voimakkuudella on enemmän merkitystä. Apua aurinkosuojista Kanervakasvien heimoon kuuluvien alppiruusujen ja atsaleoiden kukinta-ajan sanotaan yleisesti olevan kesäkuun tienoilla, mutta Paavo Martin pihalla eri lajikkeet venyttävät upeinta kukinta-aikaansa huhtikuusta aina heinäkuulle. Mies ihastui alppiruusuihin ensimmäisen kerran jo noin 60 vuotta sitten työmatkallaan Mustilan arboretumissa. ”Männynneulaskarike katteena pitää maan kosteampana ja antaa hyvän suojan talveksi”, Martti jakaa kokemuksiaan. Istutuskuoppa kaivetaan kasvin koon mukaan. Kovin tuulisella paikalla vesi haihtuu nopeammin
”Kasvien kasvattaminen, seuranta ja arvostelu. ”Erityisen tuoksuva on myrkyllinen kelta-atsalea, Rhododendron luteum, josta tarinoiden mukaan tehtiin Italian maaseudulla aikoinaan hunajaa roomalaisia ryöstöretkeilijöitä vastaan”, Paavo Martti kertoo. ”Tontti on jo niin täyttä, että uusia kasveja en taida istuttaa kuin muutamia. 49 Aarre 5/2020 PUU tuoksut palkitsevat päivittäin puutarhassa kävellessä. Taikinamarjaaidan hauska muotokieli pysähdyttää keskelle pihaa.. ”Puutarhaa ja kasveja on kiva katsella, ja saan liikuntaa”, liki 90-vuotias metsäteknikko naurahtaa ja jatkaa, että on viihtynyt koko ikänsä elävän luonnon parissa. Alppiruusuista Paavo Martin kasviharrastus on laajentunut erikoisiin puihin ja puuvartisiin, jotka ovat levittäytyneet rinteestä myös etupihan puolelle. 3 x metsäpuutarha PAAVO MARTTI, oletko laskenut, kuinka monta kasvilajia pihaltasi voi löytää. Pensaat voi suojata kevät auringolta havuilla. Jo yksistään muotoon leikattu taikinamarja-aita vaatii huomiota viikoittain, jotta se pysyy edustuskunnossa. Paavo Martti on suunnitellut metsäpuutarhaansa vaihtelevia näkymiä polkujen varsille. Istutettuja kasveja on ainakin puolet enemmän.” Lempipuuhasi pihalla. ”Luonnonlajeja on noin 28 ja niiden eri lajikkeita 64. Kuihtuneiden kukkien nyppiminen edistää uusien versojen kehittymistä ja kukintaa seuraavalle vuodelle. Havujen ohella kevättalven voimakasta aurinkoa ja lämpötilan vaihteluita vastaan voi suojata kasvinsa vaikkapa pakkaspeitteellä aina roudan sulamiseen saakka. Paavo Martti vinkkaa, että pienille taimille on helppo tehdä aurinkosuoja havuista. Joka vuosi kirjaan noin 500 eri kasvini kasvun, kukinnan, taudit ja tuholaiset sekä niiden viljelyarvon.” Mitä uutta aiot tehdä puutarhaan kesällä 2020. ”Keväällä 1996 istutin eniten uusia taimia metsänparannuksen yhteydessä.” Hän esittelee kilpikaarnamännyn, tulppaanipuun, höyhenpensaan sekä monia muita mielenkiintoisia kasveja, joiden kasvua ja menestymistä omalla pihalla on ollut palkitsevaa seurata. Elävän luonnon voimaa Alppiruusut eivät kaipaa liikaa hoitamista, mutta keväällä ennen kukintaa annettu rodolannoite auttaa niitä kukoistamaan. Muurahaiset mies on nimennyt metsän parhaiksi terveyspoliiseiksi, sillä ne pitävät huolen alppiruusujen lehtien alla piilottelevista jauhiaisen munista ja toukista. Yritän saada pienet taimet vahvaan kasvuun ja harvennan entisiä kasvustoja.” ’Trinity’ on suurikukkainen lajike, jonka vaaleanpunaiset nuput muuttuvat valkoisiksi kukinnoiksi. Talvilevon jälkeen kevään voimakas valo saattaa tehdä tuhojaan kasville pimeän ja kylmän jälkeen
Mitä silloin pitäisi tehdä. Stoppi tuholaisille Kotipuutarhassa saattaa joskus törmätä vaaralliseen tuholaiseen tai outoon kasvitautiin. Apua tunnistamiseen ja kutsumattomien vieraiden tuhoamiseen saa muun muassa Ruokavirastosta. PUUTARHA Teksti ANNE SOININEN | Kuvat VL-ARKISTO ja RUOKAVIRASTO Aarre 5/2020 PUU 50. Uusien tuholaisten ja tautien tunnistaminen ei välttämättä ole helppoa
Ilmastonmuutoksen vuoksi tuholaisista ja kasvitaudeista voi Suomessa tulla yhä yleisempi vitsaus. YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO arvioi, että 20–40 prosenttia sadosta tuhoutuu vuosittain tuholaisten ja tautien takia. Kasvitaudit hyötyvät mahdollisesta kosteuden lisääntymisestä, jos kevät-, syysja talvisateet yleistyvät”, sanoo maaja metsätalousministeriön kasvinterveyspäällikkö Marja Savonmäki. Se tekee rykelmän oranssinkeltaisia munia lehden alapinnalle. kivitavaran puisen pakkausmateriaalin mukana. Kasvitaudit ja tuholaiset leviävät maasta toiseen kansainvälisen kaupan välityksellä, kuten puupakkausmateriaalin tai ulkomailta tuotujen kasvien ja taimien mukana. Apuna voi käyttää Ruokaviraston Bakteerilima on yksi tulipoltteen oireista. Pahimmillaan ne aiheuttavat suuria tuhoja, valtavia taloudellisia tappioita ja joillakin alueilla maailmassa jopa nälkää. Tulipolte leviää saastuneiden kasvien ja hyönteisten välityksellä. Lämpimämmät kesät taas mahdollistavat sen, että tuholaishyönteisiä voi syntyä useampia sukupolvia kesässä. Niillä tarkoitetaan kasvien terveyttä vahingoittavia tuholaisia, siis erilaisia hyönteisiä, mutta myös tuhoisia kasvitauteja aiheuttavia viruksia, bakteereja ja sieniä. RUOKAVIRASTO RUOKAVIRASTO TARJA PORKKALA. ”Viime joulukuussa tuli voimaan entistä tiukempi EU:n kasvinterveysasetus, jolla pyritään vielä voimakkaammin pitämään EU:n ulkopuolella sellaisia kasvintuhoojia, joita ei vielä EU:n alueella esiinny”, kertoo Savonmäki. Mitä sitten tavallinen kotipuutarhuri voi tehdä edistääkseen kasvinterveyttä omassa pihassaan. Kun talvet lämpenevät, tuholaiset selviytyvät entistä pohjoisempana. Tauti lakastuttaa versoja ja lopulta koko kasvi kuolee. Tulipolte on lähtöisin Pohjois-Amerikasta. ”Uusi lainsäädäntö itse asiassa velvoittaa kaikkia kansalaisia ilmoittamaan, jos he löytävät karanteenituhoojia”, sanoo Savonmäki. ”Jos epäilet vaikkapa omenapuussasi vaarallista kasvitautia, älä riivi sairaita oksia pois. Perunasatoja tuhoava musta-keltaraidallinen koloradonkuoriainen on pari kertaa levittäytynyt Suomeen ilmavirtausten mukana idästä ja etelästä. 1 Ilmoita havainnoista Jos puutarhassasi möyrii outoja, kasveja tappavia tuholaisia tai hedelmäpuusi kuolevat mystiseen tautiin, ilmoita havainnoistasi Ruokavirastoon sähköpostitse tai soittamalla. Jos se olisi levinnyt puihin, tuhot olisivat voineet olla suuret”, kertoo Savonmäki. ”Ilmastonmuutoksen myötä jo olemassa olevat tuhoojat saattavat vahvistua ja aiheuttaa yhä enemmän satotappioita. Tässä bakteerilimaa näkyy pisaroina oksilla. Viranomaiset valvovat Vaarallisten tuholaisten ja kasvitautien leviämistä pyritään estämään lainsäädännöllä ja viranomaisvalvonnalla. Suomessa Ruokavirasto ja ely-keskukset vastaavat kasvinterveyden valvonnasta ja tulli valvoo maahantuontia. ”Vuonna 2015 löydettiin Vantaalta aasianrunkojäärää, joka tuli Kiinasta tuodun Aikuinen koloradonkuoriainen on noin sentin pituinen kuperaselkäinen kovakuoriainen. Onneksi se onnistuttiin hävittämään ajoissa. Kasvintarkastaja ei pysty määrittämään tautia kokonaan kuolleesta irto-oksasta, vaan sen pitää olla kiinni kasvissa.” 2 Opi tunnistamaan Vaarallisten tuholaisten ja tautien tunnistaminen ei välttämättä ole helppoa. Osa vihulaisista voi lennellä rajan yli ihan omin siivin. Itse ei karanteenituhoojia pidä lähteä tuhoamaan, vaan ensin kannattaa ottaa yhteyttä Ruokavirastoon. Sieltä neuvotaan jatkotoimenpiteet ja tullaan tarvittaessa paikalle, kertoo Ruokaviraston ylitarkastaja Paula Lilja. Viimeksi sitä havaittiin vuonna 2016. 51 Aarre 5/2020 PUU K asvien terveyttä uhkaavat erilaiset tuholaiset ja taudit. Tällaisia vaarallisia kasvintuhoojia kutsutaan uudessa asetuksessa karanteenituhoojiksi
Havupuiden tuholainen, mikroskooppisen pieni, noin 1 mm:n mittainen, läpikuultava sukkulamato. Metallisenvihreä kuoriainen, jonka isäntäkasveja ovat esimerkiksi saarnet, jalavat ja jalopähkinät. Aasianrunkojäärä • Mikä. Kotoisin Kiinasta ja levinnyt Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan. ”Tulipolte on bakteeritauti, joka ensin lakastuttaa versoja, sen jälkeen mustuvat kukat ja versojen kärjet. Mäntyankeroinen • Mikä. verkkosivuja, joilta löytyy kuvia ja kuvauksia karanteenituhoojista. Kun tauti etenee, oksiin ja runkoon tulee kuoliolaikkuja, joista voi sopivan lämpimällä säällä erittyä limaa”, kertoo Lilja. • Missä. Löydetty useita kertoja Suomeen tuodusta puupakkausmateriaalista, mutta ei ole havaittu luonnossa. LISÄTIETOJA mmm.fi, ruokavirasto.fi, vieraslajit.fi Ilmoita karanteenituhoojasta: kasvinterveys@ruokavirasto.fi Tänä vuonna vietetään YK:n kansainvälistä kasvinterveysvuotta. Tauti on hyvin yleinen Keski-Euroopassa, Suomessa sitä on havaittu pari kertaa. Saatiin hävitetyksi, mutta alueella tehdään tarkastustoimenpiteitä vuoden 2020 loppuun asti. Poikkeuksen muodostavat banaani, ananas, taateli, durio ja kookos, mutta käytännössä niidenkään tuontia ei suositella. UHKA MYÖS METSILLE VIERASPERÄISET KASVIN TUHOOJAT ovat iso uhka myös suomalaisille puille ja metsille. Suomea lähimmät havainnot ovat Moskovan alueella, josta se kuitenkin on jatkuvasti leviämässä länteen. Aasianrunkojäärän ja koloradonkuoriaisen lisäksi yksi keskeisimmistä karanteenituhoojista on tulipolte. 52 Aarre 5/2020 PUU Älä kippaa puutarha jätettä metsään. Lehtipuita vioittava kovakuoriainen, jonka tuntosarvet ovat ruumista pidemmät ja raidalliset. Käytännössä yksityishenkilön on kuitenkin hyvin vaikeaa saada sellainen”, sanoo Lilja. Kotoisin PohjoisAmerikasta ja aiheuttanut laajoja metsätuhoja myös Itä-Aasiassa ja Euroopassa. Saarnenjalosoukko • Mikä. ”EU:n ulkopuolelta ei saa tuoda mitään kasveja, siemeniä, pistokkaita, vartteita tai lisäysmateriaalia ilman kasvinterveystodistusta. • Onko Suomessa. ”Perunalla on paljon sellaisia kasvitauteja, jotka säilyvät maaperässä todella kauan. • Missä. Ei ole. 4 Käytä tervettä kasvimateriaalia Käytä aina tervettä, tarkastettua siemenja taimiainesta puhtaaseen, terveeseen maaperään. Pölyttäjien elinolosuhteita voi parantaa myös jättämällä osan pihanurmikosta ajamatta. Isäntäkasveja ovat esimerkiksi koivut, haavat, lepät ja vaahterat. Älä kippaa puutarhajätettä metsään, sillä vieraslajit leviävät tehokkaasti puutarhajätteen mukana. • Onko Suomessa. Hävitä tontiltasi haitalliset vieraslajit, kuten jättipalsamit ja komealupiinit. Kun annat kaatuneen puun hiljalleen lahota pihan nurkassa, tarjoat samalla kodin lahopuusta riippuvaisille kääville, kovakuoriaisille tai käpytikalle. Tarkastamattomista siemenperunoista voi saada esimerkiksi rengasmädän tai peruna-ankeroisen, joista on pidemmän päälle hyvin hankalaa päästä eroon”, sanoo Lilja. Älä hae tai kaiva multaa mistä tahansa vieraasta paikasta, sillä pahimmillaan saat sen mukana pihallesi rikkakasvija vieraslajiongelman. Jos tilaat siemeniä netistä, tarkista, että verkkokauppa on EU-maassa. 3 Älä tuo EU:n ulkopuolelta Uuden kasvinterveysasetuksen myötä yksityishenkilö ei enää saa tuoda hedelmiä, marjoja tai kasveja EU:n ulkopuolelta Suomeen. Käytä istutukseen multaa, joka täyttää laatuvaatimukset. Tunnista ai nakin nämä kolme hai tallista karanteeni tuhoojaa. Siihen löytyy monia keinoja. Pääasiassa Aasiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Havaittiin ensimmäistä kertaa Suomessa, Vantaalla, vuonna 2015. 5 Edistä monimuotoisuutta Kasvinterveyttä voi yleisesti edistää pitämällä oma puutarha, piha ja metsä monimuotoisena. • Missä. Jätä osa puutarhastasi hallitusti hoitamattomaksi. • Onko Suomessa. Kasvinterveys vaikuttaa merkittävästi ruoan tuotantoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Sen isäntäkasveja ovat omenaja päärynäpuut, tuhkapensaat, pihlajat, orapihlajat, tuomipihlajat ja ruusukvittenit. PUUTARHA RU OK AVIRA S T O TIINA LA U S J ÄRVI RU OK AVIRA S T O. Perusta hyönteishotelli, josta pörriäiset löytävät pesäkoloja ja pääsevät pölyttämään puutarhasi kukkia, marjoja ja hedelmiä. Valitse pellollesi tarkastettua siemenperunaa, jossa on kasvipassi ja vakuustodistus. ”On toki harmillista, että kaikkia houkuttelevia kasveja ei voi enää tilata itselleen, mutta kannattaa muistaa, että rajoituksella on hyvä tarkoitus, tuhoojien leviämisen estäminen.” Osta siemenet ja kasvit joko kotimaasta tai muusta EU-maasta
Muista merkitä palautteeseen, onko se tarkoitettu vain toimituk selle vai julkaistavaksi Aarteen Keskustelua palstalla. ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. . 3. Varusta kuori kirjepostimerkillä. ?Olen . Voit postittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoi tettua postia. Varusta kuori kirjeposti merkillä. Palkinnon arvo on 303,65 e. ?Irtonumeron ostaja . Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita puutarhapaketti. VIIME VOITTAJAT AARRE 3/20:N kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Rajalta rajalle. 1. Tuotepaketissa on helppokäyttöinen kärrykastelukela, PowerGearoksasakset ja monitoimiharja sekä istutuslapio, pikku harava ja kiveystenpuhdistusrauta. ?Tilaajan perheenjäsen . Aarre 5/2020 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 24.6.2020 mennessä ja osallistu arvontaan. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. . ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. ?Muu lukija 2. ?Vastasi odotuksiani . Aarre 5?/?2020 VAKIOT 53. ?Aarre-lehden kestotilaaja . 020 413 2277 (ark. LISÄTIETOJA fiskars.fi VASTAA NÄIN POSTITA KYSELYLOMAKE osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n Tilaajapalveluun: puh. Arvomme vastaajien kesken Fiskarsin tuotepaketin koti puutarhaan. 8–21). LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN voi täyttää myös Aarteen si vuilla osoit teessa aarrelehti.fi/kilpailut VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkko palvelumme kautta aarre lehti.fi. Lippupaketit Lah den kaupunginteatteriin voittivat arvonnassa itselleen Markku Halen, Karkkila ja Petra Santala, Espoo. ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5
OMIN KÄSIN Malli, teksti ja kuvat SUSANNA UUSITALO 54 Aarre 5/2020 PUU. Oksa seinälle Oksanaulakko tuo palan luontoa kotiin. Oksanaulakko toimii myös sisustuselementtinä, johon voi vaihtaa somisteita vuodenaikojen ja tunnelmien mukaan. 54 Aarre 5/2020 PUU HUOM! OKSIEN KERÄILY ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Kysy maanomistajan lupa oksan poimimiseen maasta tai kaadetusta puusta
3 Poraa oksaan pari reikää kiinnitystä varten. 5 Kiinnitä kuivunut oksanaulakko paikalleen ruuvaamalla. 1 2 3 4. Poraa suureen oksaan kaksi kiinnitysreikää. Jos naulakolle ei ole käytännön tarvetta, suuri oksa on kaunis koriste ja tausta vaihtuville somisteille. O ksasta tuunattu naulakko toimii eteisessä, keittiössä tai vaikka saunan pukuhuoneessa. Maalaa oksa taustastaan poikkeavalla värillä. Oksa on kaunis kuorineen päivineen, mutta sen voi myös maalata, jolloin se kannattaa kuoria ensin. Valitse paikkaan ja tilaan sopiva oksa. Valitse ripustusta kestävät oksat ja sahaa niiden päät tasaisiksi. 55 Aarre 5/2020 PUU TARVIKKEET oksa, puukko, käsisaha, hienoa hiomapaperia, pora ja puuporanterä, valkoista maalia ja pensseli, kiinnitysruuvit Rapsuta puukolla kaikki irtoava kuori kuivuneesta oksasta. Tee näin 1 Kun löydät naulakoksi sopivan oksan, kuori se ja jätä kuivumaan sateelta suojaan. 4 Puhdista oksasta pölyt ja maalaa mattamaalilla yksi tai kaksi kerrosta. Mieti ripustustarvetta, oksien jämäkkyyttä ja värejä. 2 Kun oksa on kuivunut, rapsuta puukolla viimeiset irtoavat kuoren rippeet, sahaa naulakoiksi sopivien oksien päät tasaisiksi ja hio oksa käsin hienolla hiomapaperilla
Kovan työn palkintona on pesän ja peikkolasten lailla tanssahtelevien poikasten löytäminen. 56 Aarre 5/2020 LUONTO Peikkojen poseeraus Katso videolta, miten huuhkajan poikaset poseeraavat Johannes Wiehnin kameralle. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso VUOREN PEIKKOJEN JÄLJILLÄ Huuhkajanrengastajilta vaaditaan kylmäpäisyyttä ja kiipeilytaitoa. LINNUT Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 56 Aarre 5/2020 LUONTO. Huuhkajan rengastus päivät vievät Roope Elfvingin jyrkille kallioille
57 Aarre 5/2020 LUONTO Hyttyset ja mäkäräiset iskevät kokonaan untuva peitteisten huuhkajan poikasten silmäluomiin. 57 Aarre 5/2020 LUONTO
Kuolleista huuhkajista ja samalla jalkaan kiinnitetyistä renkaista löytyy suuri osa, sil lä iso lintu ei jää huomaamatta. Pesästä löytyivät kolmen ja puolen viikon ikäiset poikaset.. Tällainen tuntuma Elfvingillä on. Hän lähtee nousemaan reppu selässä lähes pystysuoraa kalliota ottaen tukea kallionkoloista ja juu rakoista. Leskeksi jäätyään se etsii uuden puolison. Huuhkajanaaras on liikkeellä. Kesäkuun alun aamuaurinko vasta kur kistelee pilvien takaa, mutta kiipeily on kuumaa puuhaa. Luonnollista vihollista ei ole. Emolinnun päivälepopaikka voi olla sadan metrin päässä pesästä. Huuhkajan yleinen kuolinsyy on sähkölankoihin ja liikenneväli neisiin törmääminen. ”Tällä rinteellä huuhkaja on pesinyt aina samassa paikassa.” Eri asia on, onko sillä poikasia. Syynä ei ole niinkään petolin tuviha vaan sen ehkäiseminen, että luontoku vauksen harrastajia ja muita kiinnostuneita kerääntyisi paikalle häiritsemään pesintää. Naaras voi kasvaa nelikiloiseksi, ja sen siipien kärkiväli saattaa olla jopa 170 senttimetriä. Ulostepirskeitä, oksennuspalloja, kiven päälle jääneitä saaliskynimyksiä. Mutta sekin oli jo viime vuosituhannella. Metsätien oikealla puolella siintää pelto, vasemmalla avautuu varjoisa lehto. 58 Aarre 5/2020 LUONTO T uosta ylös”, Roope Elfving päättää. LINNUT Roope Elfving etsii paikkaa, josta jyrkkää rinnettä pääsisi kapuamaan ylös. Se on var sinaista salapoliisityötä, jossa järjen käyttö lasketaan eduksi. Lehtiverhon takana kimmeltää kallioi nen rinne, joka jatkuu pit känä nauhana eteenpäin. ”Petoviha on katoavaa kan sanperinnettä. Ylhäällä männynlatvojen yläpuolella va risparvi alkaa kiertää kehää ja raakkua va roitusääniä. Pariuskollinen paikkalintu py syy yleensä omalla reviirillä. Pesät pidetään salassa Huuhkaja on Suomen ja Euroopan suurin pöllölaji. Helteellä kallioilla kapua valla huuhkajanrengastajalla kuluu vettä lit ratolkulla, ja neste haihtuu hikenä ilmaan. Jos reviiri on asuttu, huuhkajasta löytyy monenlaisia merkkejä. Huuhkajanaaras voi kasvaa nelikiloiseksi. Vielä yksi nousu hyllylle eli kallionkielekkeelle, ja ren gastaja on perillä. Se ei vaella eikä muuta, mutta nälkä voi ajaa sen liikkeelle. ”Ei mikään kiva naapuri”, Elfving sanoo ja alkaa raivata tietä rinteen alle. Elfving pysähtyy tasanteelle. Elfvingin huuhkajareviiri on Miehikkälässä lähellä itärajaa, mutta sen tarkemmin paikkaa ei voi paljastaa. Ihmiset ovat joko valistuneita tai laiskoja menemään metsään.” Salapoliisityötä Elfvingin mielestä rengastus harrastuksessa mukavinta on pesien etsiminen. Uloste vaihtelee isoista länteistä keltaisiin, oranssin sävyisiin kak kuihin, joita syntyy pesineeltä naaraalta. Kokenut huuhka jarengastaja Elfving tietää, mistä kannattaa etsiä ison linnun pesää. Vain kerran hän on osunut huuhkajan pesälle, jossa poikaset oli tapettu iskemällä päät kalliota vasten. ”Haukkojen pesistä voi kertoa maanomis tajalle, jos he vaikka säilyttäisivät hakkuissa osan metsää”, sanoo Virolahdella asuva Elf ving, joka rengastaa kaikkia EteläKymen laaksossa pesiviä päivä ja yöpetolintuja. Elfving on käynyt kahdellatoista reviirillä ja löytänyt vasta yhden poikasen
Jos huuhkajat ovat hyvin äänessä, reissu jatkuu vaikka kuinka pitkään. Pesien etsimisessä voi mennä muutamasta päivästä viikkoon. Loivan mäen päällä olevan iso siirtolohkareen viereen oli ruovittu viime vuonna monttu, nyt pesinnästä ei ollut merkkejä. Huuhkajanpojat painautuvat kallionseinämää vasten ja luottavat suojaväriinsä. Naaras munii maalis-toukokuussa 2–4 munaa maassa, kalliolla, puun juurella tai muulla suojaisella paikalla olevaan pesään. 59 Aarre 5/2020 LUONTO Valmistelut huuhkajarengastuksiin alkavat helmi-maaliskuussa. Elfving ajelee silloin kuuntelemassa pöllön soidinhuhuilua. Käyn läpi varmoja paikkoja. Tavallista ravintoa ovat jyrsijät, lokit, varislinnut, muut pöllöt, sääksen poikaset ja nuoret jänikset. Meillä on 15–20 reviiriä, joita seuraamme aktiivisesti. Suomessa rauhoitettu pesimäaikana vuodesta 1966 ja kokonaan vuodesta 1983. Huuhkajakoiras painaa tavallisesti noin 3 kg ja naaras noin 4 kg. ”Aloitan iltayöstä. Elfving asettuu istumaan hyllylle ja ottaa toisen pörröisistä poikasista syliin. Tämä aamu alkoi mustikkaisella mäntykankaalla. Huuhkaja (BUBO BUBO) Euroopan suurin pöllö. Vanhin suomalainen rengastettu huuhkaja on ollut 27 vuotta 11 kuukautta ja 23 päivää vanha. Peikonpoikaset ”Siinä ne nyt ovat.” Rengastaja hymyilee tyytyväisenä, sillä tuttu jyrkänne ei taaskaan tuota pettymystä. Huuhkajan pesimäkannaksi on arvioitu 1 200 paria. Siipien kärkiväli 138– 170 senttimetriä. Se on kuin peikkolapsi. Huuhkaja on Euroopan suurin pöllölaji.. Pesätasanteella on kaksi poikasta. Talvella löysin kuuntelun perusteella pari uutta reviiriä.” Elfvingin rengastuskavereina ovat usein Pekka Paaer ja Jari Hostikka. Huuhkajan pesälle kiipeäminen ja sieltä laskeutuminen vaatii hyviä kiipeilytaitoja. He ovat kierrelleet yksin ja erikseen huuhkajan pesillä lukiolaispojista asti
Tuhansien hyttysten sähisevä pallo ympäröi Elfvingiä, kun hän tarkastelee poikasia. ”Nämä kasvavat tästä vielä metrin lisää”, Elfving sanoo levittäessään siivet. Huuhkajanpoikasten löytyminen saa tullimiehen aina iloiseksi. LINNUT Näillä siivillä ei lennetä vielä moneen viikkoon. Silmäluomet kuultavat oranssisina, sillä hyttyset ovat imeneet niistä verta. Rengastajaa hymyilyttää, vaikka hän istuukin hyttyspyörremyrskyn uumenissa. Se hetki palkitsee, varsinkin kun sitä ennen on ravannut monella rinteellä ja käynyt tyhjillä pesäpaikoilla.” Hyllyn ruokavarastot Vaalimaan tullissa työskentelevän Elfvingin alkuinnostus lintuihin tarttui aikoinaan omalta isoveljeltä. ”Päämääränäni ei ollut rengastaminen”, sanoo Elfving, joka sai rengastusluvan vuonna 1989 oltuaan ensin legendaarisen rengastajan Lauri Leikkosen oppipoikana. Muusta kohtaa ne eivät pääse iholle. Huuhkaja on taantunut voimakkaasti tällä vuosituhannella, joten Elfving on löytänyt viime vuosina enimmäkseen pesiä ilman poikasia.. 60 Aarre 5/2020 LUONTO ”Ei vielä tanssahtele karkuun. Hän määrittelee poikaset 3,5-viikkoisiksi. ”On niin upeaa, kun poikanen katsoo hehkuvin silmin. Joskus on pitänyt hakea vikkelä poikanen kallion alta takaisin”, Elfving sanoo. Kun aikoinaan on puhuttu vuorenpeikoista, luultavasti on nähty pörröisiä ja kiiltäväsilmäisiä huuhkajanpoikasia
”Olen raapinut rinteisiin pesäpaikkoja, ja joskus huuhkaja on sellaisen kelpuuttanut itselleen.” Elfving tutkailee pesää. Nyt kahdessa pesässä poikasia on ollut yhteensä kolme. Laskeuduttuaan jyrkänteeltä Elfving miettii, miksi huuhkajien määrä on taantunut rajusti. Pesäpaikkoja kyllä on ja safkaa.” Kaatopaikkojen loppuminen on yksi syy. Joskus tarvitaan köyttä apuna. Niissä oli valmis buffet tarjolla, valtavasti rottia, sen kun vain iski kyntensä kiinni. Huuhkaja ruopii laakean, noin 10–15 senttimetrin syvyisen kuopan ja munii siihen. Huonoina jyrsijävuosina huuhkaja jatkaa sinnikkäästi elämäänsä muttei muni. Huuhkaja pesii tavallisesti auringon lämmittämillä länsi-lounaissuunnan jyrkänteillä. Kun puoli päivää on kulunut, eikä mitään ole löytynyt, tulee olo ettei tässä ole mitään järkeä. Jotkut emot ovat häijyjä, joten käyn mieluiten pesällä kaverin kanssa. Ja samalla vahvistuu tunne, etten luovuta.” Jos myönteisesti miettii, tämä vuosi on ollut hyvä viime vuoteen verrattuna. ”Kuka lähtisi hakemaan?” Se on onneksi rengastushuumoria. Huuhkajan poikaset ovat kuin kiiluvasilmäisiä vuorenpeikkoja.. ”Siipimitta jäi pesälle”, Elfving sanoo saavuttuaan pellon reunassa odottavan auton luo ja iskettyään repun maahan. 61 Aarre 5/2020 LUONTO Huuhkajarengastuksessa vaaditaan samoilua ja kiipeilytaitoja. Huonoina jyrsijä vuosina huuhkaja ei muni. ”Mysteeri sinänsä. On täysi hiljaisuus. ”Joskus se varoittelee kiihkeästi. ”Hylly voi olla melkoinen kaatopaikka. Juuri sellaisella, jossa Elfving istuu nyt kymmenen metrin korkeudessa. Roope Elfving toivottaa poika selle pitkää ikää ja terveyttä. Nykyään kaksi munaa on aika tavallinen määrä. Yksi reviiri on vielä tarkistamatta. Silloin emo katsoo, että meillä on ylivoima eikä sen kannata hyökätä. Sen vieressä olevasta kallionsyvennyksestä löytyy kuollut variksenpoikanen, teeren sulka ja sarvipöllön sulka. ”Onhan tämä valtava puuhamaa. Nykyään kolmosetkin on hyvä”, Elfving sanoo ja huokaisee. Yksi rivi oli läpimätiä, toinen vähemmän mätiä ja kolmas tuoreita. ”Olen löytänyt huuhkajanpesistä jäniksenpoikasia, piikeistään kuorittuja siilejä ja lokin sulkia. Jyrsijöistä ei jää jälkiä, ne pöllö syö kokonaan. Hyllyllä pitää olla soraa, sillä mikään pöllö ei rakenna pesää. Yhdellä pesällä oli kolme riviä vesimyyriä. Piti laittaa äkkiä renkaat, ettei laatta lentänyt.” Taantunut kanta Huuhkajaemo tietää rengastajan läsnäolosta ja seuraa parhaillaan tilannetta jostain. Kallio kaartuu usein pesän päälle sateensuojaksi. Minun päälleni huuhkaja ei ole käynyt, mutta jos kuulen emon pirunnaurun selkäni takaa, olen tarkkana enkä käännä selkääni. Jos rengastaja on yksin, emo alkaa puolustaa poikasiaan herkemmin.” Ylös on vaikea mennä, alas pääsee aina. Huuhkaja siivoaa reviiriltään myös ravintokilpailijat pois, hiirihaukat ja lehtopöllöt”, Elfving sanoo ja kiinnittää poikasen jalkaan renkaan. ”80-luvulla oli useita nelosia, varsinkin kaatopaikkahuuhkajilla. Joskus pitää kavuta puita pitkin, jotta pääsee hyllylle. Silloin yhdessä pesässä oli yksi poikanen
Se viihtyy aurinkoisissa kalliomänniköissä ja esiintyy lähinnä eteläja lounaisrannikolla. PIENTÄ ELÄMÄÄ 62 Aarre 5/2020 LUONTO. 62 Aarre 5/2020 LUONTO Karvari on yksi suurimpia kovakuoriaisiamme, naaras voi olla jopa neljän sentin mittainen
Niiden alta oikenevat lenninsiivet, jotka muistuttavat läpikuultavine ja vahvoine suonineen korentojen siipiä. Suomessa tavattavista lajeista noin kaksi kolmasosaa elää metsissä, useimmat jossain elämänkiertonsa vaiheessa lahopuussa. Toukkavaihe voi olla monivuotinen, kun taas aikuiset ovat hyvin lyhytikäisiä. Kaikkein komeimmat leuat on mustanpuhuvalla jymyjäärällä, jonka pureman voiman olen joitakin kertoja tuntenut sormissani. Tällöin kysymyksessä on naaras, sillä hyönteismaailmassa on yleistä sukupuolten välinen, joskus varsin suuri kokoero. Ravintoa havupuista ja kukista Yksi yleisimmistä sarvijääristämme on havukantojäärä. Ne ovat suhteellisen suuret ja taittuvat kuoren alle hyönteisen laskeutuessa. Suurin osa elää toukkana puussa, mutta jotkut pienimmistä myös ruohojen varsissa. 63 Aarre 5/2020 LUONTO K ovakuoriaisten lahko on määrällisesti arvioiden menestyksekkäin hyönteislahko. Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO Uudessa sarjassaan Heikki Willamo kirjoittaa metsän tärkeistä hyönteisistä.. Heimosta tunnetaan lähes 30 000 lajia. Ne jyrsivät kuoriuduttuaan tiensä ulos vahvoilla leuoillaan, joita naaraat tarvitsevat myös kaivautuessaan munimaan puun sisään. Suomesta lajeja on löydetty 3 700. Myös Suomen lähes sadan lajin joukosta löytyy suuria ja näyttäviä kovakuoriaisia. Kovakuoriaisille on yhteistä täydellinen muodonvaihdos, mutta muuten suuri lahko on erittäin monimuotoinen niin ulkonäöltään kuin elintavoiltaan. Kovakuoriaislajien kokonaismääräksi arvellaan kuitenkin yli viisi miljoonaa. Siihen kuuluu myös Etelä-Amerikassa elävä titaanijäärä, joka on suurimmillaan kaksikymmentäsenttinen jättiläishyönteinen. Nimensä heimo on saanut pitkistä tuntosarvistaan, jotka joillain lajeilla ovat reilusti ruumista pitemmät. Sarvijaakkoja voi nähdä alkukesällä tukkija lautapinoilla, joihin tuoreen puun haju niitä houkuttelee. Ennätystä pitää hallussaan sarvijaakko, vajaan parin sentin mittainen harmaa kovakuoriainen, jonka tuntosarvet voivat koiraalla olla jopa viisi kertaa ruumiin mittaiset. Se muodostuu kovettuneista etusiivistä, jotka niveltyvät niskaan ja aukeavat hyönteisen lähtiessä lentoon. Lajin toukat elävät enimmäkseen männyllä eivätkä kaivaudu kovin syvälle puuhun. Ruumistakin pidemmät sarvet Komeimpia kovakuoriaisia ovat sarvijäärät eli hapsenkakkiaiset. Kaikkein komeimmat leuat on jymyjäärällä. Suomessa tavattavista lajeista enemmistö elää metsissä. Se on suhteellisen lyhytsarvinen kellanharmaa SARVISTA JÄÄRÄT TUNNETAAN Kovakuoriaisten lahkossa on monenlaista kulkijaa. Suurimmalla osalla kovakuoriaisia on nimensä mukaisesti kova kitiinikuori selkänsä suojana. Runsaat 350 000 lajia muodostavat neljäsosan kaikista maapallon tunnetuista eliölajeista. Naaraat ovat koiraita suurempia. Valitettavan monet niistä ovat päätyneet uhanalaisten listalle
Pienimpien lajien toukat elävät oksissa joko korkealla puissa tai maahan pudonneissa. Ennen koteloitumistaan toukka tekee puun ja kuoren väliin pienistä tikuista ja säleistä kotelokehdon, joita näkee kuolleissa puissa kaarnan irrottua. Tarjolla on ollut hentoa ja järeää lahopuuta, samoin puulajien koko kirjo. Suuri määrä metsälajeja on ajautunut uhanalaisten listalle ja meno näyttää kiihtyvän. Nelivyöjäärä muistuttaa hieman ampiaista mustan ja keltaisen raidoittamien peitinsiipiensä ansiosta. Suuret kuusija haapamaapuut ovat lahopuiden aatelia. Erikoisen nimen on saanut papintappaja. Näyttäviä jääriä ovat myös kellertävä ja yli kaksisenttinen runkohaapsanen sekä samankokoinen, metallinvihertävä myskijäärä. Hyönteinen on ollut milloin mikäkin, mutta Suomessa kaunis kiiltävänsininen jäärä sai nimen kantaakseen. Meillä on niin karvari, nahkuri, kankuri, suutari kuin räätälikin. Lähes nelisenttiseksi kasvava karvarinaaras on yksi maamme suurimmista kovakuoriaisista. On syntynyt ketjuja ja riippuvuussuhteita, joissa yksi laji tarvitsee toisen lahottamaan puuta voidakseen tulla toimeen. Talousmetsät ovat olleet pitkään hyvin köyhiä lahopuun suhteen. Punakukkajääränaaras on tiilenpunainen, koiras puolestaan kellertävä. Luettelosta löytyy havupuiden, haavan ja pajun lisäksi tammea, lehmusta, leppää ja tuomea. Lahopuiden uumenista paljastuu yhä monimutkaisempia verkostoja. Jälkimmäisellä on ruumista pitemmät tuntosarvet ja voimakas tuoksu. Lahopuu on metsässä elämän kehto ja yksi toimivan metsäekosysteemin peruspilareista. Kukkajäärät ovat usein värikkäitä, mutta suhteellisen pieniä jääriä. Aikuiset liikkuvat jäärien tapaan yöllä, mutta joskus sellaisen voi tavoittaa päivällä haavan lehtiä syömässä. Sitä on syntynyt luonnonmetsissä jatkuvasti puiden kuollessa ja romahtaessa sammalikkoon, myrskyjen kaataessa puita ja myös metsäpalojen seurauksina. Esimerkiksi nahkurin vaatimuksiin kuuluu kaatunut mäntykelo, joka on maannut maassa kymmenisen vuotta. hyönteinen, jonka toukat elävät havupuiden kaarnan alla nilaa syöden. Nimi tulee ikivanhasta Etelä-Euroopasta peräisin olevasta uskomuksesta, jonka mukaan joku hyönteinen tunkeutuu ihmisen korvasta sisään aiheuttaen kuoleman. Sen riittävyys on taattava talousmetsissä. Niille kelpaavat kaiken kokoiset puut, myös nuoret, alle kymmenen senttiä halkaisijaltaan olevat riu’ut. Jatkumo on ollut katkeamaton ja eri eliölajeilla on koko ajan ollut käytettävissä puuainesta vastakuolleesta jo pitkälle lahonneeseen. Tällainen on esimerkiksi pieni oksajääriäinen, joka on vain puolen sentin mittainen. Se jättää reunat ehjiksi syöden vain reiän lehden keskelle. Sarvijäärien nimistöä selatessa huomaa, että monet lajit ovat kahden edellä mainitun tapaan erikoistuneet tiettyihin puulajeihin. Tämä kertoo siitä, miten pitkälle monet metsien lajit ovat erikoistuneet ja miksi ne ovat pulassa. Mikäli mänty on ollut kuollessaan yli kahdensadan vuoden ikäinen, se soveltuu toukille useiden sukupolvien ajaksi, kun taas viisikymmentä vuotta nuorempana keloutunut antaa kodin vain yhdelle sukupolvelle. PIENTÄ ELÄMÄÄ. Sen toukka elää pajulla, kun taas runkohaapsasen toukat kaivautuvat haavan sisuksiin. Se on jykevä, kiiltävänmusta ja sen voimakkaasti jaokkeiset tuntosarvet ovat hieman ruumista lyhyemmät. Lahopuu on elinehto Monien metsän eliölajien elämä kietoutuu lahopuun ympärille. Lihavat toukat ovat tärkeää ravintoa monille tikoille. Suurten ja komeiden sarvijäärien elämänkierto tunnetaan varsin hyvin. Ne käyvät aikuisina ahkerasti kukilla, toukat puolestaan elävät lahopuussa. Erikoistuneet käsityöläiset Jotkut suurimmista sarvijääristä on nimetty arvostettujen käsityöläisammattien mukaan. 64 Aarre 5/2020 LUONTO Runkohaapsanen viihtyy pellonreunojen valoisissa haavikoissa. Ketjut ovat katkenneet ja verkostot hajonneet, kun sopivaa elintilaa ei olekaan löytynyt lähialueilta. Myös järeää puuta täytyy jättää lahoamaan
Avain sanassa on kahdeksan kirjainta. Vastaa näin Lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 24.6.2020 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 5, PL 440, 00101 Helsinki. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 5/2020. Ristikon 5/2020 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 7/2020. Tai täytä ristikon palautuslomake osoitteessa aarrelehti.fi/ristikko. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Ristikon 3/2020 ratkaisu: Avainsana: LOHESTAA Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruu tujen kirjaimista. 8–16). 020 413 2277 (ark. 65 Aarre 5/2020 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 3/2020 voittajia: Toivo Laatikainen, Tyrnävä Olavi Mäki, Halkosaari Anja Mönkkönen, Nilsiä Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n Tilaajapalveluun: puh
66 Aarre 5/2020 HYVINVOINTI Korvasienen oma maku on niin hieno, että sitä ei kannata peittää vahvoilla mausteilla. Kesän korvalla Saat piirakkaan lisää makua, jos käytät pohjaan vehnäjauhojen lisäksi esimerkiksi kaurahiutaleita tai sämpyläjauhoja. VILLIRUOKA Teksti, kuvat ja kuvausjärjestelyt MARI IKONEN 66 Aarre 5/2020 HYVINVOINTI
Huuhdo ja puolita kirsikkatomaatit. Kaada päälle muna-kerma-juustotäyte. Jos käytät tavallista sipulia, kuullota sipulisilppu voissa ennen piirakkaan laittamista. Paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa noin 35 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt ja saanut väriä. 3 Keitä korvasienet kahteen kertaan runsaassa vedessä 5–10 minuuttia ker rallaan. Ripottele pinnalle loput juustoraasteesta. Vinkki! Oikaise ja käytä kaupan valmista, pakastettua piirakkataikinaa.. Isot määrät on paras keittää ulkosalla. Lisää tilkka kylmää vettä ja muotoile taikinasta nopeasti kiinteä pallo. Kun pizza on miltei kypsä, ripottele sen päälle pinjansiemeniä ja paista vielä pari minuuttia. Sekoita ranskankermaan sitruunamehu, suola ja mustapippurirouhe. Paista 250-asteisessa uunissa noin kymmenen minuuttia. Pidä liesituuletin täysillä. Kauli kohonneesta taikinasta leivinpaperien päällä kaksi pyöreää pizzapohjaa ja vedä ne kahdelle uunipellille. Purista esikäsitellyistä, keitetyistä korvasienistä vesi ja paloittele sienet. emmental) Tee ensin pohjataikina: Laita kulhoon jauhot, joihin on sekoitettu suola, lisää kylmä voi kuutioina ja nypi jauhojen kanssa taikinaksi. Huuhdo parsat, katkaise niistä kuivunut tyvi ja leikkaa ne pitkittäin kahtia. Lisää lopuksi puolet juustoraasteesta. 67 Aarre 5/2020 HYVINVOINTI Valkoiseen kevätpizzaan käytetään ranskanker maa tomaattikastikkeen sijasta, mutta kirsikka tomaatit tuovat pirteyttä. Paloittele korvasienet, joista olet puristanut ylimääräisen veden. 5 Huuhtele sienet lävikössä runsaal la vedellä molempien keittokertojen jälkeen. Heitä molemmat kei tinvedet pois ja pesai se kattila ennen toista keittämiskertaa. Tarjoa lämpimänä iltapalaksi raikkaan salaatin kanssa. Keitinveden pinnalle syntyy run saasti vaahtoa. Myrkky ja hiekka pois 1 Tuoreet korva sienet ovat tappa van myrkyllisiä. Vaivaa taikinaa ja lisää lopuksi öljyä, kunnes taikina irtoaa käsistä ja kulhon reunoista. 6 Käsittelystä huo limatta korva sieniin jää gyro mitriiniä, joten niitä ei suositella lapsil le eikä raskaana oleville. 2 Huuhdo korva sienet väljässä vedessä ja leikkaa niistä pois hiekkainen kanta. Laita piiraspohjan päälle paloitellut korvasienet ja kevätsipulisilppu. Anna pizzataikinan kohota leivinliinan alla lämpimässä paikassa 20–30 minuuttia. Pizza primavera (2 PYÖREÄÄ PIZZAA) 25 g hiivaa 2 dl vettä 0,5 tl suolaa noin 5 dl vehnäjauhoja 0,5 dl rypsiöljyä Täyte: 150 g ranskankermaa 1 rkl sitruunamehua 0,5 tl suolaa 0,5 tl rouhittua mustapippuria 150–200 g mozzarellaraastetta 200 g kahdesti keitettyjä korvasieniä 4 tuoretta vihreää parsaa 10–12 kirsikkatomaattia pari kourallista pinjansiemeniä Murenna hiiva kädenlämpöiseen veteen, lisää suola ja jauhoja vähän kerrallaan. Lado täytteeksi korvasieniä, parsaa ja kirsikkatomaatteja. Korvasienipiirakka (6 ANNOSTA) 4 dl vehnäjauhoja 0,5 tl suolaa 125 g voita 0,5 dl kylmää vettä Täyte: 300–400 g kahdesti keitettyjä korvasieniä 1 nippu kevätsipulia tai 1 iso keltasipuli 3 munaa 2 dl kermaa 200 g kermaviiliä pari kourallista persiljaa 0,5 tl suolaa 0,5 tl mustapippuria 150 g juustoraastetta (esim. Silppua kevätsipulit varsineen hienoksi silpuksi. Levitä taikinapohjille maustettu ranskankerma ja ripota sen päälle juustoraaste. Tarjoa heti. Laita se puoleksi tunniksi kylmään. Sekoita kulhossa munat, kerma, kermaviili, silputtu persilja ja mausteet. Taputtele taikina voidellun piirasvuoan pohjalle ja reunoille. 4 Ensimmäisen keittokerran jäl keen nostele sienet reikäkauhalla lävik köön, jotta niiden poi muihin mahdollisesti jäänyt hiekka pysyy kattilan pohjalla. Myrk ky on vesiliukoista ja herkästi haihtuvaa, joten sienet pitää keittää kahdesti en nen ruoanlaittoa
Kurtturuusussa voi olla jopa 3 000 mg C-vitamiinia, kun esimerkiksi orjanruusussa (Rosa dumalis) sitä on 600 mg. Kuivatut kiulukat tai kuivatun marjamassan voi jauhaa jauhoksi, rouhia tai säilyttää sellaisenaan. Ne voi kuivata kokonaisina tai murskattuina myöhempää käyttöä varten. Käytä myös siemenet Ruusunmarjojen siemenet ovat rasvapitoisia. Ruusuja on arvostettu kauniiden kukkien ja ennen kaikkea tuoksun ansiosta. Soseeksi ja jauheeksi Kiulukat voi murskata siemenineen sosemyllyssä ja kuivata massana. Marjat halkaistaan ja enimmät siemenet poistetaan lusikalla. Sen jälkeen marjat voi soseuttaa. Tänä vuonna Aarteen yrttinainen Satu Hovi keskittyy kir joituksissaan Suomen luonnon upeisiin marjoihin. Samoista kiulukoista tulee teetä kahdesti. Niissä on myös runsaasti karotenoideja, B-, Eja K-vitamiineja, flavonoideja, magnesiumia, sinkkiä ja kalsiumia. Kokonaisina kuivatut marjat säilyvät pitkään, mutta kuivattu ja jauhettu ruusunmarja menettää nopeasti makunsa ja vitamiinipitoi suutensa. Hienompaa, siivilöityä jauhetta voi laittaa esimerkiksi smoothieen tai jogurttiin, karkeampaa siivilään jäänyttä jauhetta vaikka leipäjauhojen sekaan, puuroon sekä teeksi. Niistä voi valmistaa teetä keittämällä niitä vedessä noin 10 minuutin ajan. Hillo sopii erinomaisesti jogurttiin, piirakkaan, rahkaan, kääretortun täytteeksi ja joulutorttuihin. Siitä syntyy seesamin makuista öljyä. Joidenkin lähteiden mukaan juhannusruusun mustista marjoista tulee paras snapsi. Marjoista voi valmistaa muun muassa siirappia, kiisseliä, hilloja, säilykkeitä, teetä, tuoremehua, piiraita ja torttuja. Viitseliäs valmistaa siemenistä öljyä. Siemenet pyöräytetään nopeasti öljyn kanssa tehosekoittimessa, kunnes siemenet hieman rikkoontuvat. Soseen voi pakastaa rasiassa tai jääpalamuoteissa tai kuivata. Kurtturuusu (Rosa rugosa), joka tekee suuria, punaisia kiulukoita, on paras C-vitamiinin lähde. Työläs käsittely palkitaan hienolla maulla. Myös niiden marjat eli kiulukat ansaitsevat arvostuksen. Halutessaan marjoista voi poistaa siemenet. Aarre 5/2020 HYVINVOINTI 68 S uomessa kasvaa kuusi luonnonvaraista ruusulajia. Terhakka terveysmarja Kaikkien ruusujen marjat kelpaavat ravinnoksi. Ruusujen kiulukat ovat erinomaisia C-vitamiinin lähteitä, mutta eri lajeissa on eroja. Ruusunmarjoista valmistetaan myös viiniä ja likööriä. Seoksen annetaan uuttua huoneenlämmössä viikon tai kahden ajan. Siemeniä voi myös paahtaa uunipellillä ja jauhaa niistä jauhoa, josta voi valmistaa kahvin tapaista juomaa. Koristekasveina viljellään monia lajeja, joista osa on villiintynyt luontoon. Ruusunmarjat sopivat hyvin yhteen erityisesti porkkanan, raparperin, puolukan, vaniljan, rusinan ja mantelin kanssa. Vitamiinit säilyvät kuivatuissa kiulukoissa sekä mehussa ja hillossa hyvin. Sen jälkeen niistä voi vielä valmistaa hilloa, joko sellaisenaan tai muiden marjojen kanssa. YRTTINAINEN Teksti SATU HOVI | Kuvitus AINO SAARIKIVI | Kuvat VL-ARKISTO Kokonaisina kuivatut marjat säilyvät pitkään.. Kiulukoissa on kaliumia ja magnesiumia sekä paljon lykopeenia
Ruusunmarjatomaattisose 1 kg tuoreita ruusunmarjoja 500 g tomaatteja 500 g raakaruokosokeria tai hunajaa 3 dl vettä sosekiloa kohden Keitä ruusunmarjoja tomaattien kanssa 10 minuutin ajan. Samoista kiulukoista tulee teetä kahdesti. SÄDE AARLAHTI 69 HYVINVOINTI Aarre 5/2020 Kiulukat kerätään täysin kypsinä, punaisina ja kovina. Kaikkein helpointa siemenet on poistaa siivilöimällä kypsä marjasose. Ruusunmarjapikkelsi 500 g ruusunmarjoja 3 dl vettä 5 neilikkaa 1 kanelitanko pala inkivääriä 1 dl etikkaa 3 dl sokeria Huuhtele ja halkaise ruusunmarjat ja poista niistä siemenet. Marjat kuivataan siemenineen tai siemenet voi poistaa ennen kuivaamista. Pakkaa neilikka, kaneli ja inkivääri keittämisen kestävään pussiin tai suureen teesihtiin. Keitä marjat vedessä pehmeiksi. Kellanpunaiset kiulukat ovat vielä raakoja ja tummanpunaiset jo ylikypsiä. Ole varovainen, ettet sekoita liian pitkään, sillä öljyn maku muuttuu helposti kitkeräksi. Vaihtoehtoisesti kiulukat voi ryöpätä kaksi kertaa, minkä jälkeen karvat eivät enää aiheuta kutinaa. Kuumenna seosta koko ajan sekoittaen, kunnes se kiehahtaa. Poista mausteet. Siemenet irtoavat hedelmälihasta helpommin, jos halkaistuja kiulukoita pitää uunissa vähän aikaa. Tarjoa keitto kylmänä kermavaahdon kera. Liota niitä vedessä yli yön, siivilöi marjat ja liotusvesi erikseen ja kiehauta liotusvesi ja kaada se takaisin marjojen päälle. Anna öljyn maustua 1–14 vrk ja siivilöi. Tölkitä seos kuumana. Sato on parhaimmillaan elo-syyskuussa. Siivilöi ja nauti. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Turkka Aaltonen & Nalle Corander: Luonnonvaraiset hyötyja myrkkykasvit (Eräperinne 1997) eliaksenyrttitarha.fi Erik Bruun & Bude Christensen: Anis ja iisoppi, vanhoja lääkekasveja (WSOY 1999) Inger Ingmanson & Pelle Holmberg: Marjakirja (Karisto 2004) Satu Hovi: Marjat (Readme 2019) Rune Kalf-Hansen & Lisen Sungren: Villi keittiö (Metsäkustannus 2014) Henriette Kress: Hanhikista kissanminttuun (Edita 2001) Ulla Lehtonen: Ullan yrtit. Kiulukkatee 1 dl siemenineen kuivattuja ruusunmarjoja 1 l vettä Murskaa kuivattuja ruusunmarjoja niin, että myös siemenet rikkoutuvat hieman. Soseuta ja purista seos siivilän läpi. Tölkitä seos kuumana. Kiulukat voi kuivata huoneenlämmössä tai uunissa alle 50 asteessa luukku raollaan. Lisää makeutus ja vesi ja keitä miedolla lämmöllä muutaman minuutin ajan. Aja siemenet ja ruokaöljy nopeasti sileäksi tehosekoittimessa. Kuivatuista kiulukoista karvat voi hiertää käsin tai heilutella marjoja sihdissä ulkona, jolloin tuuli vie karvat. Lisää marjojen joukkoon etikka, sokeri ja mausteet ja keitä seosta vielä 10–15 minuuttia. Ruusunmarjakeitto 3 dl kuivattuja ruusunmarjoja 2,5 dl vettä 2 dl sokeria 0,5 dl mantelilastuja 1 dl rusinoita 2–3 rkl perunajauhoja 1 dl kylmää vettä Tarjoiluun: kermavaahtoa Huuhdo ruusunmarjat, liota niitä vedessä yön yli ja keitä samassa vedessä pehmeiksi. Siivilöi, lisää sokeri, mantelilastut, rusinat ja kylmään veteen sekoitetut perunajauhot. Siemenet on helppo poistaa kokonaisista tai puolikkaana kuivatuista kiulukoista ravistelemalla kiulukoita tölkissä, jolloin siemenet irtoavat ja putoavat tölkin pohjalle. Kiulukoiden sisällä olevat karvat kannattaa poistaa, sillä ne saattavat ärsyttää suolistoa. Hauduta noin 30 minuutin ajan. Ruusunsiemenöljy 100 g ruusunmarjojen siemeniä 300 g mietoa ruokaöljyä Paahda siemeniä kevyesti uunissa tai paistinpannulla 15 minuuttia, varo polttamasta niitä. Luonnon hyötykasvien keruuja käyttöopas (WSOY 1987) Sinikka Piippo: Luonnonyrtit, villivihannekset ja marjat (WSOY 2005) Sinikka Piippo: Mielen ruokaa (Minerva 2014) Siemenet ja karvat pois Poista kiulukoiden verholehdet. Halkaise kiulukat ja poista siemenet lusikalla. Teessä ja muissa juomissa karvat eivät haittaa.
”Lähes kaikissa Etelä-Suomen metsäkaupoissa hinnat ovat viime ja tänä vuonna ylittäneet hintapyynnön”, kertoo metsäkiinteistövälittäjä, LKV Teemu Saarinen PJT-Forest Oy:stä. Nykyisenä matalien korkojen ja suuren osakesijoitusriskin aikana metsäsijoittajat tyytyvät matalampaan tuottoon. Lapissa ja Kainuussa myytyjen palstojen keskikoko oli 50–60 hehtaaria. Keskihintojen pitkään jatkunutta nousua Saarinen perustelee kovan kysynnän lisäksi sillä, että myyntiin tulevat palstat ovat koko ajan runsaspuustoisempia ja paremmin hoidettuja. Suurin osa metsäpalstoista vaihtaa omistajaa hiljaisesti sukulaisten kesken. Kaupankäynnin vilkkautta kuvaa hyvin se, että koko myyntiprosessi vie yleensä vain 2–3 kuukautta.. Etenkin myyjät miettivät, pitäisikö myynti siirtää toiseen ajankohtaan. M etsäkiinteistöjen hinnat eivät juuri heilahtele suhdanteiden mukaan. Myytyjen metsäpalstojen keskikoko oli pienin Pohjanmaan rannikolla ja eteläisimmässä Suomessa, 11–13 hehtaaria. Saarinen kertoo, että aivan viime viikkoina metsätilakauppaan on ilmaantunut pientä varovaisuutta. PJT-Forest määrittää jokaisesta myyntiin tulevasta metsäpalstasta käyvän arvon summa-arvomenetelmällä. Ostajat aktiivisia ”Voi sanoa, että myyjän markkinat jatkuvat edelleen etenkin Etelä-Suomessa. Oman metsän rajalta lisämetsistä maksetaan enemmän kuin kaukaisista palstoista. Pohjois-Suomessa, kauimpana puun käyttöpaikoista olevien palstojen myynti on hankalinta”, Saarinen sanoo. Pohjois-Suomessa kauppaa käydään alle käyvän arvoon, Etelä-Suomessa mennään lähes aina käyvän arvon yli. Keskihinnat nousivat 0,7 prosentilla. ”Ostajat ovat edelleen aktiivisia. Internetin pika-arvioihin välittäjä ei luota. Kalleinta metsä oli viime vuonna Uudellamaalla, 5 300 euroa hehtaarilta, ja halvinta Lapissa, 880 euroa hehtaarilta. Metsäkiinteistöjen myyjinä on Saarisen mukaan paljon kuolinpesiä ja yhtymiä mutta myös yksityisiä henkilöitä. Esimerkiksi Hämeenlinnassa huhtikuussa myynnissä olleeseen 17 hehtaarin palstaan tuli kahdeksan tarjousta, joista kuusi ylitti 45 000 euron hintapyynnön. Hieman pienemmätkin palstat ovat alkaneet kiinnostaa niitä. Pohjois-Suomeen suunnitellut metsäteollisuusinvestoinnit eivät ole nostaneet Lapin metsäpalstojen hintoja, vaan keskihinnat ovat laskeneet viimeiset viisi vuotta. Koko valtakunnassa tehtyjen 4 700 metsäkiinteistökaupan mediaanihinta eli kaikkien kauppojen keskimmäisin arvo oli 2 885 euroa hehtaarilta. Myös Varsinais-Suomessa metsämaan keskihinta kipusi 5 000 euroon hehtaarilta. Hintaan monta tekijää Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistöjen kauppahintatilastosta käy ilmi, että yli kahden hehtaarin metsäkiinteistökaupat lisääntyivät viime HYVÄT NEUVOT Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI vuonna 23 prosentilla vuoteen 2018 verrattuna. 70 Aarre 5/2020 OMA TALOUS RAHA VIISAASTI METSÄÄN Lama ei näy metsäpalstojen hinnoissa. Koko Suomen alueella metsäkiinteistöjä välittävä Teemu Saarinen muistuttaa, että metsämaan hintaan vaikuttavat alueellisen sijainnin lisäksi monet muutkin tekijät, kuten puusto, palstan koko ja muoto, metsänhoidon taso, tiestö sekä sijainti ostajan omiin metsiin tai asuinpaikkaan nähden. Kovin pitkään hiljaisempaan jaksoon 15 vuotta metsäkiinteistöjä välittänyt Saarinen ei kuitenkaan usko. Kymmenen vuotta sitten metsäpalstan mediaanihinta oli 2 070 euroa. Tälläkin hetkellä on hyvä aika myydä ja ostaa metsää.” Rahastot ostajina Metsärahastot ostavat edelleen aktiivisesti metsäkiinteistöjä. Kuluneen kevään laskusuhdanne vähensi myyntiin tulleiden palstojen määrää. Tänä vuonna metsäpalstojen hintojen odotetaan pysyvän viime vuoden tasolla, vaikka puun hinta on laskenut ja kansantalous supistuu. Yksi kolmasosa PJT-Forestin välittämistä palstoista siirtyi viime vuonna metsärahastojen omistukseen, hehtaareissa mitattuna noin puolet
Uudet kohteet sijaitsevat entisten omistusten läheisyydessä. Osa käy vakuudeksi Useimmat metsänostajat ottavat lainan pankista. Omarahoitusosuus on yleensä tarpeen, mutta mikäli ostokohteella on runsaat hakkuumahdollisuudet ja kohteen lisäksi saadaan muita vakuuksia, voi omarahoitusosuus jäädä hyvinkin pieneksi”, Kortejärvi selventää. Hyvin hoidettu metsäkiinteistösalkku, joka on riittävän hyvin hajautettu yksittäisiin palstoihin, puoltaa silti edelleen paikkaansa”, toimitusjohtaja Pasi Strömberg katsoo. 71 Aarre 5/2020 OMA TALOUS Nousevin hinnoin Yli kahden hehtaarin metsätilakauppojen toteutuneet mediaanihinnat (kaikkien kauppojen keskimmäinen hinta) koko maassa 2010–2019. Strömberg muistuttaa, että metsiin pitää sijoittaa pitkällä tähtäimellä, sillä tuotot tulevat vuosikymmenten kuluessa eivätkä joka kuukausi kuten vuokra-asunnoista. Neljän prosentin tuotto Metsäammattilaisten työeläkkeitä hoitavassa Eläkekassa Versossa tiedetään, kannattaako 270 miljoonan euron sijoitusomaisuudelle hakea tuottoa metsästä. Eläkekassa Verson etuna metsäsijoittajana on se, että metsäammattilaisista koostuvalla hallituksella on omasta takaa ammattitaitoa arvioida, mikä on kunkin palstan järkevä hinta. ”Vuosikausia jatkunut globaali talouskasvu ja matalat korot ovat johtaneet siihen, että kaikki sijoituskohteet, myös metsäkiinteistöt, tuntuvat tällä hetkellä tuottoonsa nähden kalliilta. Palkkio on palstan koosta, sijainnista ja pohjatiedoista riippuen 1–4 prosenttia kauppahinnasta mutta aina vähintään 1 980 euroa lisättynä arvonlisäverolla. Metsän ostoon ei saa lainaa yhtä matalalla korolla kuin asuntoihin. Marginaali perustuu lopulta kokonaisarvioon asiakkaan lainanhoitokyvystä ja vakuuksista.” Pankki vaatii lainoilleen aina vakuuden. Metsälainan tyypillinen takaisinmaksuaika on Kortejärven mukaan kymmenen vuotta. ”Rahoitamme paljon metsien sukupolvenvaihdoskauppoja. Metsä on pankeille mieluinen rahoituskohde. Kaikesta sijoitusvarallisuudestamme se edustaa kolmea prosenttia. Lapissa keski hinnat ovat laskeneet. Kortejärvi painottaa, että lainan marginaali riippuu aina luotonottajan maksukyvystä. 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 2 38 7 e/ ha 2 44 1 e/ ha 2 53 9 e/ ha 2 59 2 e/ ha 2 64 1 e/ ha 2 68 9 e/ ha 2 51 8 e/ ha 2 74 5 e/ ha 2 86 6 e/ ha 2 88 5 e/ ha LÄHDE Maanmittauslaitos. ”Meillä on tällä hetkellä noin 2 000 hehtaaria metsää painottuen Keskija Itä-Suomeen. Metsäkaupoissa osa palstan arvosta käy vakuudeksi. ”Tyypillisen metsälainan marginaali on korkeampi kuin asuntolainan mutta pienempi kuin kulutusluoton, vaikkapa autolainan. Hetken aikaa kuitenkin menee, että niiden myyminen ja ostaminen tulee tutuksi.” Kiinteistökaupan välityspalkkion PJT-Forest neuvottelee jokaisen myyjän kanssa erikseen. Tavoittelemme metsään sijoitetulle pääomalle pitkällä tähtäimellä neljän prosentin tuottoa, ja siinä olemme onnistuneet.” Luonnonvarakeskuksen tilastot puuntuotannon kannattavuudesta tukevat Strömbergin sanomaa. Ennen seuraavien sijoitusten tekemistä eläkekassassa odotellaan, kuinka syvän ja pitkän taantuman koronavirus aiheuttaa. Ylihintaan palstoja ei osteta. Verso osti metsäkiinteistöjä viimeksi kaksi vuotta sitten, jolloin se hankki metsää Kuopiosta, Tuusniemeltä, Soinista ja Polvijärveltä. Ne ovat lisääntyneet Metsäkeskuksen aktiivisen neuvonnan myötä”, kertoo OP Ryhmän metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi. Yhteismetsäosuuksien myyminen on vielä melko uutta, mutta niitäkin PJT-Forest on myynyt. ”Nekin ovat tehneet melko hyvin kauppansa. ”OP Ryhmän pankeissa vakuusarvona käytetään 60 prosenttia metsäpalstan käyvästä metsätaloudellista arvosta, joka määritellään luotettavasti joko summa-arvomenetelmällä tai OP Metsäarvio+ -palvelulla. Pankki edellyttää, että lainaa lyhennetään sitä mukaa kuin hakkuumahdollisuuksia käytetään. Kymmenen viime vuoden aikana puuntuotannon inflaatiosta puhdistettu reaalinen tuotto on ollut hieman alle neljä prosenttia
p. Luottamukselliset tarjoukset. 040–9613 789 Myynti, huolto ja varaosat ALAVUDEN AUTO OY Täyden palvelun liike Alavudella Lähteentie 2, 63300 Alavus Puh. Jani Ylä-Rautio 0400 625 488 Ostetaan energiapuuta Tilaa nyt pakuriympit kevääksi! www.propakuri.fi MAA-/METSÄTILA MAATILAN PIHAPIIRI Etelä-Suomesta. 050 3425234 Maasaunan löylyt lumoavat pehmeydellään Nimetön 3 1 1.6.2016 15:04:42 PIHAAN PUUTARHAAN METSÄÄN PALVELEVA ERIKOISLIIKE SINCE 1965 Saksalankatu 28 15100 LAHTI P. 09–2418 498 www.tuomontupa.fi. (06) 511 2866, 040–530 0059 www.alavudenauto.fi Arvoturve Oy Kouvolan Sippolasta! Tilaukset ja toimitussopimukset Arvo Suutari 0500 574 350 Jyrääntie 400, 45100 Kouvola www.arvoturve.fi Arvotarha Oy Jyrääntie 400 • 45100 Kouvola puh. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy LIITTYMÄLLÄ RIIPPUMATTOMAN FSC® RYHMÄN JÄSENEKSI VIESTIT VASTUULLISESTA METSÄN HOIDOSTA ILMAN SIDONNAISUUKSIA AVOIN RYHMÄ KAIKILLE METSÄNOMISTAJILLE METSÄNOMISTAJAN SERTIFIOINTIRYHMÄ Suomi KALASTAA 2020 vapaa-ajankalastaja.fi Tutustu ja tilaa esite holvisaunat.. Pellonreunojen raivaukset ja kantojen nosto. 0500 574 350 arvo.suutari@arvotarha.fi www.arvotarha.fi arvo suutari toimitusjohtaja KUIVIKETURVETTA METSÄ JA SÄHKÖ Kaadamme vaikeatkin pihapuut kokemuksen tuomalla ammattitaidolla Soita Jukka Mäkelä 4 0700 5 4 21 Oulainen +100 km säteellä Uusimaa ja ympäristökunnat. 72 Aarre 5/2020 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Vihdintie 4, 00350 Helsinki. 03 734 7211 www.siemenjakone.fi Suomen Savustuspelletti Oy Puh
H AN NE MA NE L I U S J O HAN NES W IEH N 73 VAKIOT Suosikki kirjasta 3. 040 592 5005 siekkelin.saha@gmail.com Puun taimet hukassa. 1,20 m, oksaton keppi. Siekkelin Saha Ky Valkeala P. 040 -586 3950 info@luonnonperintosaatio.fi www.luonnonperintosaatio.fi Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. Kysy lähimmäst ä kirjakaupa stasi!. painos! KUNINGAS METSURI 25, 00 LUE LISÄÄ aarrelehti.fi/ kuningasmetsuri Osta kirja tarjous hintaan Helsingin Maalaisten talosta (Simonkatu 6). Käsitelty biologisella puunsuojaaineella kahteen kertaan Katso video osoitteesta www.siekkelinsaha.fi Tiedustelut: P. koti M etsä PO L20 15 -4 15 6 on monelle PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja raivaussahat meiltä verkkokaupastamme OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 25.6.2020 JOHANNES WIEHN Hoitotöitä ja virkistystä suvun metsissä 10 vuotta Astamyrskyn jälkeen Taimikonhoidon ABC Metsänomistajan sähköiset palvelut Moottorisahaveistoa Mustilan Arboretumissa Tervanpolton historiaa Kannonkoskella ”Metsän kannattavuus kasvaa, kun tekee itse hommia”, kouvolalainen metsänomistaja Outi Kauppala sanoo. 73 Aarre 5/2020 VAKIOT Merkkaustikkuja taimille 10 mm, kork
TUOREEN RUOTSALAISEN kokeen mukaan kekomuurahaiset näyttäisivät lisäävän maaperän hiilivarastoa metsissä myös muuten kuin itse pesien kohdalla. Niiden määrän on täytynyt kasvaa, kun niitä saalistavat muurahaiset äkkiä poistettiin pelistä. Lisäksi pe sien lähelle olisi hyvä jättää muutama pieni puu tai pensas aina kun mahdollista. EteläSuomessa eloperäisen aineen hajoaminen on totta kai nopeampaa kuin Lapissa, mutta kyllä etelässäkin on yli kaksi metriä korkeita muurahaispesiä. Muurahaiset erittävät pesiinsä happoa, joka ilmeisesti hidastaa havunneulasten ja muiden rakennusmateriaalien lahoamista myös sen jälkeen kun tuuletuskanavina toimi vat käytävät ovat romahtaneet. Aarre 5/2020 VAKIOT 74 KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. Ainakaan tuomenkehrääjäkoit eivät muurahaisille pärjää. Niiden maa perässä on tyypillisesti vähän yli tai vähän alle kaksisataa tonnia hiiltä hehtaarilla. Ei ole ihan selvää, mihin kaikkeen hiilivaraston piene neminen liittyi. Vuosina, joina kaikki muut tuomet muuttuvat harmaiksi muu mioiksi, muurahaispesien lähellä sijaitse vat puut vihertävät lehdessä normaalisti. Samalla muurahaiset valtai sivat isomman osan metsistä. Isoimmat muurahaispesät kannattaisi ehkä merkitä ennen hakkuita niin, että metsätraktorit tai monitoimikoneet eivät aja suoraan niiden yli. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Ainakin yksi pieni ongelma lähestymistavassa kieltämättä on: se ei kuulosta vakavasti otetta valta ilmastonmuutoksen torjunnalta. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit S uuria pesiä havunneulasista ja muusta pieni kokoisesta eloperäisestä aineesta rakentavat For micasuvun kekomuurahaiset eivät ole uhanalai sia lajeja. Yhden tuolloisen arvion mukaan kekomuurahaisten pesiin oli kyllä varastoitunut keskimäärin vain noin tonni hiiltä hehtaaria kohti. Haluaisin todella nähdä Euroopan komission byrokraat tien ilmeet, kun Suomen edustaja kertoo, että maamme aikoo jatkossa saavuttaa osan hiili päästöjen vähentämistavoitteestaan suojele malla muurahaispesiä. ROVANIEMEN AUTTIKÖNKÄÄLLÄ on iki vanha muurahaispesä, joka on kuin pieni, keinotekoinen kukkula. RISTO ISOMÄKI Pitäisikö kekomuurahaisten yhdyskuntia suojella. Uusien tutkimuk sien mukaan kekomuurahaiset myös kasvattavat metsien hiilivarastoja. Kun tutkijat hävittivät kekomuurahaiset tietyiltä koealueilta kokonaan, maaperän hiilivarasto pieneni lyhyessä ajassa noin 15 prosentilla. Jos pesät jätettäisiin rauhaan ja jos ihminen vielä suojaisi ne palokärjiltä, mäyriltä ja karhuilta sopivan kokoisilla risuilla tai rau talankaverkolla, ne voisivat kasvaa paljon suuremmiksi. ISOMÄKI Kekomuurahaiset kasvattavat metsien hiili varastoja.. Vain pesän ylin osa on asuttu, mutta sen alla on noin kolmen ja puolen metrin korkuinen ja mittaussuunnasta riippuen kuuden tai seitsemän metrin levyinen kasa muurahaisten vuosisatojen varrella kokoa maa eloperäistä ainesta. Jos metsissämme olisi tämänkokoisia muurahaispesiä, niihin olisi varastoitunut kullekin hehtaarille parem minkin joitakin kymmeniä tonneja kuin yksi tonni hiiltä. Arvio kuitenkin perustui tilanteeseen, jossa pesät tu houtuvat lähes aina hakkuissa ennen kuin ne ehtivät kasvaa kovin suuriksi. Herättikö kolumni ajatuksia. Pesät nimittäin kuivuvat helposti liikaa avohakkuuta seuraavana kesänä, ellei niillä ole lain kaan haihtuvuutta vähentävää varjoa. VOISI OLLA KIINNOSTAVAA tutkia myös, pystyisivätkö suuret ja elinvoimaiset muurahaisyhdyskunnat jopa suojelemaan havupuita kaarnakuoriaisten massaesiinty miltä. 15 prosenttia kahdestasadasta tonnista on kolmekymmentä tonnia, muurahaispesien muodostaman hiilivaraston päälle. Muurahaiset nimittäin vähentävät sekä monien metsäpui den tuholaisten että punkkien kantoja. Pohjoiset metsät peittävät noin 11 prosenttia maapallon mantereiden yhteenlasketusta pintaalasta. Veikkaisin itse, että kyse on ensisijaisesti erilaisista eloperäisen aineen hajoamista nopeuttavista hyönteisistä. Tämä ei ole vielä mitenkään erityisen paljon. Aloin itse epäillä jo parikymmentä vuotta sitten, että muurahaisyhdyskunnilla voisi olla paljon luultua suu rempi merkitys hiilivarastoina. Ainakin erityisen suurikokoiset pesät saattaisivat silti ansaita jonkinasteista suojelua
KATSO OHJEET & VINKIT ROUTASUOJAUKSEEN WWW.FINNFOAM.FI. RAKENNA TERASSI, JOKA KESTÄÄ Monesti pihaprojekteissa, kuten terassin ja piha kivetysten rakentamisessa, routasuojaus jää vähälle huomiolle tai unohtuu kokonaan. Routivaan maahan rakentaminen ilman routaeristystä aiheuttaa pahimmillaan jokavuotisen korjausprojektin, joka vaatii aikaa, rahaa ja hermoja. Paras eriste routa suojaukseen on Finnfoam eli XPSeriste, joka kestää kotimaamme vaativat olosuhteet vuodesta toiseen. Siksi suosittelemme, että teet nyt kerralla kuntoon
Eisisällälisävarusteidenasennuskulujaelleitoisinmainita.Hintoihinlisätäänrekisteröintimaksu. Vakiovarusteet •Kippi •Nokkapyörä •Laminoitu,vesitiivisvanerilattia •Avattavatjairrotettavatetu-jatakalaita •Erittäinvahva,hitsattujaupposinkittyrunko •Step-on-lokasuojatjaastinlaudat •5+5kiinnityssilmukkaasisälaidoissa •4+4kiinnityskoukkuaulkolaidoissa •LEDetu-jaäärivalot Tekniset tiedot •Kokonaispaino825kg •Omapaino383kg •Kantavuus442kg •Laitakorkeus40cm •Lavankoko410x185cm •13-napainenpistoke HinnatAGCOSuomenpisteissä31.7.2020asti.Hinnatsisältävätalv24%. esimerkiksi AKU 350 pro SC0169AKB1 Vakiovarusteet • Kippi • Säädettävänokkapyörä150kg • Säänkestäväpohja-jatakalaitavaneri •Avattavatjairrotettavatetu-jatakalaidat •Astinlaudatlokasuojissa4kpl • Lokasuojatkestävätseisomisen • Kastamallakuumasinkitty,hitsatturunko • Sivulaidoissavahvikkeet • VahvistetutC-renkaat(kantavuus650kg) • 8kiinnityssilmukkaasisälaidoissa •4kiinnityskoukkuaulkolaidoissa • 2kpltakapaneelintukipalkkeja • Extravahvatpyörännavat(1000kg) • Extravahvaakseli(2000kg) • Vahvistettuvetoaisa,vetopää1500kg Tekniset tiedot • Kokonaispaino825kg • Omapaino316kg • Kantavuus509kg • Laitakorkeus40cm • Lavankoko350x150cm musta 100 cm jAxAl-kuomu asennettuna! tArjoUs! 2 650 € Norm.2919€ Kuomu ja lisävarusteet asennettuna! tArjoUs! 2 000 € Norm.2204€ jAxAl 125 cm harmaalla kuomulla asennettuna! tArjoUs! 3 100 € Norm.3400€ AKU Be590-r EC0558AK Tekniset tiedot • Kokonaispaino590kg • Omapaino111kg • Kantavuus479kg • Pituus443cm • Leveys156cm • Kumivääntöjousi AKU Bs750-l EC0573AK Tekniset tiedot • Kokonaispaino825kg • Omapaino176kg • Kantavuus649kg • Pituus516cm • Leveys187cm AKU Bp750-l EC0507AK Tekniset tiedot • Kokonaispaino825kg • Omapaino183kg • Kantavuus642kg • Pituus545cm • Leveys207cm 2tonnia TS20355A •Pituus0,5+4,5m •Leveys35mm 5tonnia TS20120E •Pituus0,5+11,5m •Leveys50mm 9 90 € 21 50 € Kuormaliinat räikällä Norm.21,00€ 300kg TSA2507 •Pituus1,8m •Leveys25mm tArjoUs! 750kg TSA5001 •Pituus3,0m •Leveys50mm 13 50 € 17 90 € jarruttomat venetrailerit pienemmille veneille Automaattiset kuormaliinat iso! lehtijousilla lehtijousilla lehtijousilla lehtijousilla Takuu 2 vuotta. Suomensuurin AKU-jälleenmyyjä KatsoAGCOSuomen myymälät: agcosuomi.fi AKU on KUljetUstArpeiden moniosAAjA 995 € Norm.1175€ tArjoUs! 1175 € Norm.1297€ tArjoUs! 720 € Norm.811€ tArjoUs! UUtUUs! iso kärry todella vankalla rakenteella AKU Cp410-lH EC0212AK 185cm 410cm erittäin vAHvA pro-vaunusarja