46 Echo haastaa sahojen valtamerkit s. luonto . metsä ????. s. juuret . 32 HYVINVOINTI Vältä vitsaukset metsäreissullasi s. . . oma talous Se vaappu, jolla saadaan kalaa, on se joka on siiman päässä. . s. 18. 38 Pikkurahalla metsäsijoittajaksi. 56 ?12,90 € 5 | 2021 AARRELEHTI.FI Järvien hirviö monni s. hyvinvointi . . 24 METSÄNHOITO Ehkäise taimikon ahavatuhot s. 68 Hyvät neuvot Oman näköinen METSÄTILA Pirjo Härkönen hoitaa metsää tavoitteenaan sopusointu luonnon kanssa, s. puu
Suunniteltu suomalaisiin vesiin. LVI: 3614430 TIEDÄTKÖ MILLAISTA VETTÄ JUOT. Juomavesi järvestä ilman kemikaaleja. WATMAN PM -PORAKAIVOPUMPPUPAKETIT AUTOMAATTISET SUODATTIMET KAIVOVESI TULEE TUTKIA SÄÄNNÖLLISESTI WATMAN TRIO-UV JÄRVIVEDESTÄ JUOMAVETTÄ Mökkiläisten suosikkisuodatin helpottaa mökkielämää. Vesianalyysit LAAJA LVI: 3614407 PERUS LVI: 3614200 pumppulohja.fi watman.fi ASIAKASPALVELU 020 741 7229. WatMan automaattisilla suodatinlaitteilla saat raikasta vettä huolettomasti
Yritys korvaa metsänomistajille tulonmenetystä metsän kiertoajan pidentämisestä. 1961) on hausjärveläinen metsän omistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä ja villiruoanlaittoa. Monia syystäkin huolestuttavan kehityksen myönteinen puoli on se, että rahastojen kautta myös muut suomalaiset kuin varsinaiset metsänomistajat saavat tilaisuuden omistaa metsää. Laskennon tunnilla perehdyttiin hiilitaseeseen ja -budjettiin, painettiin mieleen valuuttayksikkö hiilikrediitti, joka vastaa yhtä hiilidioksiditonnia, ja opeteltiin välttämään kaksoislaskentaa. Ilman mitään sopimuksiakin suomalainen metsänomistaja on ilmastotekojen ytimessä. Viimeinen virke vihjaa, että rahastot ovat ehkä valmistautuneet muihinkin tulolähteisiin kuin puun myyntiin – esimerkiksi hiilimetsinä. Ihmiskunnalla on kiire vähentää hiilipäästöjä, sitoa hiiltä ilma kehästä ja varastoida sitä. Rahastot maksavat metsätiloista hehtaarihintoja, joihin suuretkaan yksityiset sijoittajat eivät pysty vastaamaan, palstan rajanaapureista puhumattakaan. Yksi puhujista nostikin kissan pöydälle ja mainitsi sanan viherpesu. Maantiedon tunnilla tutustuttiin Suomen mahdollisuuksiin pyrkiä nopeasti hiilinegatiiviseksi. Samaan aikaan päästökompensointia vaivaa uskottavuusongelma, josta Risto Isomäki kirjoittaa sivun 74 kolumnissaan. ”Nappaa hiilestä kiinni” ei ollut vauhdikas välituntileikki vaan kokoelma maankäyttösektorin ilmastotoimia kuten joutoalueiden metsitys ja valtion metsien tuhkalannoitus. Suomessa on jo yrityksiä, jotka maksavat metsänomistajille rahaa hiilensidonnasta. T oukokuussa järjestetty Hiilensidonta 2021 -verkkoseminaari oli tiedonhaluiselle kuulijalle kuin paluu kansakoulun pulpettiin. Mutta rahaa on luvassa. Nyt puhuu rahasto Korvaus perustuu lannoitukseen.. Hankkeisiin liittyy paljon ehtoja ja paperisotaa sekä auditoijan vierailuja, mikä ei kaikkia miellyttäne. 68) kannattaa lukea ajatuksella. Kohteiksi se etsii hyvin hoidettuja kasvatusmetsiä, ja korvaus perustuu metsän lannoituksekseen. 3 Aarre 5/2021 METSÄ Suomessa toimii useita metsä kiinteistöihin sijoittavia erikois sijoitus rahastoja. Yritykset ja osa kuluttajista haluavat kuitenkin kompensoida hiilipäästöjään, ja kotimaisille kohteille on kasvavaa kysyntää. Metsän hiilensidontakykyä voi jokainen kasvattaa hyvällä, oikea aikaisella metsän hoidolla ja esimerkiksi lannoituksilla. Green Carbon Finland on allekirjoittanut parin tuhannen hehtaarin edestä hiilinieluhankesopimuksia, ja kuluvana vuonna se yrittää kasvattaa alaa 5 000 hehtaariin. ”Fit for 55” ei tarkoita koululle tiistai-iltaisin kokoontuvaa kypsien aikuisten jumpparyhmää vaan on osa EU-komission vihreän kehityksen ohjelmaa. Äidinkielen tunnilla uusi sana oli lisäisyys, joka tarkoittaa sitä, että päästövähennystä ei olisi tapahtunut ilman hanketta. Jokainen istutettu taimi, metsitetty aari, kasvuun vapautettu taimikko, oikein ajoitettu ensiharvennus ja hyvin suunniteltu lannoitus kasvattaa metsiemme hiilensidontakykyä. Hiilinieluntuottajat HNT Oy ehti solmia joitakin päästöoikeuksien hintaan perustuneita hiilensidontasopimuksia, mutta nyt se pitää laskentaja hinnoitteluhaasteiden vuoksi tuumaustaukoa. UB Metsän johtajan Jyri Hietalan haastattelu (s. Vitsailu sikseen, asia on vakava. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa kauppasummalla mitattuna jopa 80 prosenttia viime aikojen metsätilakilpailutuksista on voittanut rahasto. Metsänomistaja on hiilensidonnan ytimessä PÄÄKIRJOITUS S uomen metsät ovat siirtymässä metsärahastojen omistukseen. Herättikö pääkirjoitus ajatuksia. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit HANNE MANELIUS / VM-ARKISTO AIN O SA AR IKIV I KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s
Kun teet sopimuksen puukaupasta tai metsänhoitotyöstä 30.6.2021 mennessä, voit voittaa metsurin päiväksi töihin! Arvomme 10 palkintoa. Voit voittaa metsurin päiväksi töihin! TEHDÄÄN PUUKAUPAT PYYDÄ TARJOUS www.upmmetsa.fi/uudistametsasi UPM Metsä lupaa hyvää. Tee kanssamme puukaupat ja sovi samalla metsänuudistamisesta Avainlippu-taimillamme
JUURET 38 MYYTTINEN MONNI Salaperäinen monni oli aikanaan pelottava saalis, jota pidettiin myös kuoleman en teenä. PUU 40 VANHA JA VILLI 1910luvulla raken nettu Seiskarin huvila on Liisa Vartiaiselle ja Kari Hakaselle täydel linen levähdyspaikka.. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Esineitä oman metsän puusta ja metsänimisissä Vanamo Salo. HANNE MANELIUS HA NN E M AN EL IU S JO HA NN ES TE RV O 30 METSÄ ANTOI SUUNNAN Aarteita metsästä kirjoitus kilpailun tämänkertai set kirjoittajat ylistävät suunnistamista har rastuksena. Metsässä kulkijan on hyvä arvioida omat voimansa oikein. Ahavatuho syntyy, kun neulaset alkavat keväällä haihduttaa mutta juuret eivät saa routaisesta maasta vettä. 32 RUSKEITA RANKOJA Tarkastuskäynti taimi kossa paljasti ikävän yllätyksen. 24 MATKALLA KÄRKIKAARTIIN Aarre kokeili Echon uuden akkusahan sekä yli 70 ja 50kuutioiset bensasahat. Tämä taimi on lähtenyt istutuksen jälkeen kasvuun ja kasvattanut juuria ulos paakusta. Vesi on kylmää ja maistuu täydellisesti ei miltään. 36 ”OLEMME HYVIEN PUOLELLA” Metsä teollisuus on kestävän kehityksen edistäjä, ei hidastaja, painottaa Metsä Groupin tuore strategiajohtaja Sari PajariSederholm. 22 HULLUT PÄIVÄT Yhdys valloista liik keelle lähtenyt saha tuotteiden kysyntä piikki on vauhdittanut puukauppaa Suomes sakin. 6 Aarre 5/2021 METSÄ 27.5.2021 56 18 32 KANNES SA KA NN EN KU VA HA NN E M AN EL IU S NRO 5 METSÄ 3 METSÄNOMISTAJA ON HIILENSIDONNAN YTIMESSÄ 8 METSÄ NYT Muutoksia metsien käyttöön 10 PUISEVAT PERHEET Kuvanveistäjä Terhi Kaakisen puuhahmo jen kasvoilla näkyy inhimillisiä tunteita. SISÄLTÖ ”Tämä lähde ja sen takana oleva puro on suojeltu Metso-ohjelman kautta kuusi vuotta sitten”, metsänomistaja Pirjo Härkönen kertoo. 18 OMAN NÄKÖINEN METSÄ Pirjo Härkönen hoitaa Jyväskylässä sijaitsevaa metsä tilaansa tavoitteenaan sopusointu luonnon kanssa. 14 KEMIJOELLA TAPAHTUI 1940-LUVULLA SUOMEN HULLUIN YMPÄRISTÖRIKOS Lohen surmaaminen pitää lisätä erinäisten suurmiesten ansio luetteloon, kirjoittaa Teemu Keskisarja
Jos et vielä ole luonut käyttäjätunnuksia verkkoon, tee se nyt! Katso ohjeet osoitteesta aarrelehti.fi/ asiakaspalvelu/ohjeita. HYVINVOINTI 56 VÄLTÄ VITSAUKSET Kun tiedostaa riskit, metsätyö ja metsissä samoilu sujuvat tur vallisemmin. 66 LEMPEÄN MIETO VUOHENPUTKI Vuohen putken sup puiset, vaaleanvihreät lehdet maistuvat salaateissa, pestossa ja smoothiessa. Välillä syö, välillä pitää odottaa, ikinä ei tiedä, mikä iskee seuraavaksi kiinni, ihan kohta, ehkä jo seuraavalla nousulla. OMA TALOUS 68 SIJOITUS METSÄÄN Yhteismetsäosuus tai sijoitus metsärahas toon tuovat salkkuun vakautta. ELINA LAMPELA RISTO JUSSILA Tässä Aarteessa kalastetaan. 62 VILLIT LETTUKESTIT Tarjoa tattarilettujen kanssa villiyrtein terästettyjä suolai sia lisukkeita ja tee jälkiruuaksi orvokki pirtelöä. VAKIOT 55 LUKIJAKYSELY 65 KESKUSTELUA 71 RISTIKKO 73 ENSI NUMEROSSA 74 LUOTETTAVISTA HIILEN VARASTOINTIHANKKEISTA ON HUUTAVA PULA Päästöjen vähentämisen rinnalle on kehitettävä hiiltä ilmasta poistavia oh jelmia, kirjoittaa Risto Isomäki. Osoitteesta aarrelehti.fi löydät hyödyllisiä Aarre Plus artik keleita sekä näköislehden. Aarre kokeili kolme Echoa. 7 Aarre 5/2021 METSÄ 24 46 62 AARRE KOKEILU JO HA NN ES W IEH N LUONTO 46 ISÄ JA POIKA JOELLA Jyri Turunen on saa nut pojastaan Veikosta taitavan kalakaverin. LUO KÄYTTÄJÄ TUNNUS! VERKKO KÄYTTÖÖN! AARTEEN KESTOTILAAJANA sinulla on lukuoikeus kaikkiin sisältöihin verkko sivuillamme. 52 MAAHISTEN AIKAAN Heikki Willamo kuvasi viirupöllöperhettä alkukesän yössä. Tattariletut ovat hyvä pohja villeille lisukkeille. Japanilainen Echo on kasvattanut sahatarjontaansa
»Eurooppalaisen metsäteollisuuden pitäisi näyttää globaalia suuntaa metsäbiotalouden kehittämisessä. Ihmiset eivät lakkaa ostamasta vaatteita ja pakkaamasta tuotteita, joten uusille, kestävämmille ratkaisuille riittää kysyntää.» Euroopan metsäinstituutin apulaisjohtaja Lauri Hetemäki (UPM Metsän henki 1/21) »Kaikkien metsänomistajien kannattaa kilpailuttaa jokainen puukauppa. Asian myötä käyty julkinen keskustelu heitti ikävän varjon koko päivitystyölle.” Päivitetty PEFC-metsäsertifiointi lisää metsien säästöpuita ja leventää suojakaistoja. K ahden viime vuoden ajan PEFC-metsäsertifioinnin vaatimuksia metsien käytölle ja hoidolle on tarkasteltu työryhmässä, jossa on ollut mukana 65 organisaatiota. Muutoksia metsien käyttöön. Luulen, että heillä voi olla luontainen taipumus katsoa metsää monesta näkökulmasta.» Suomen Metsäyhdistyksen nuorisoviestinnän johtava asiantuntija Sirpa Kärkkäinen (Metsälehti 6.5.2021) KU VA T LA RI LIE VO NE N, M AR IA M IKL AS JA VIL M A ISS AK AIN EN / SM Y Aarre 5/2021 METSÄ 8 SANNE KATAINEN METSÄ NYT Yli 90 prosenttia Suomen talousmetsistä, mukaan lukien valtion metsät, on PEFC-sertifioinnin piirissä. Uusien vaatimuksien astuessa voimaan metsänomistajien, metsäammattilaisten ja yrittäjien on syytä tutustua muutoksiin. Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat VM-ARKISTO Lisää säästöpuita, leveämmät suojakaistat Metsänomistajan kannalta PEFC:n keskeisimmät uudistukset koskevat säästöpuita ja suojakaistoja. Vesistöjen ja soiden suojakaistoista halutaan leveämmät, ja jatkossa niillä sallitaan vain poimintahakkuut. Kyseessä on standardin neljäs päivitys. Uusi standardi on vielä luonnos. Koska vaatimukset muuttuvat, kaikkien sertifiointiin osallistuvien on toimitettava uusi ilmoitus mukana olostaan. Osallistuminen metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden perusteella on mahdollista jatkossakin. PEFC Suomen pääsihteeri Auvo Kaivola on ollut mukana joka kerta, kun standardi on päivitetty. ”On arvokasta, että molemmat tahot toivat näkökulmia työskentelyyn ja saivat kädenjälkensä sisältöön. Niiden mukaan PEFC ei edistä riittävästi metsien monimuotoisuutta, ja ne katsovat, että työryhmässä tutkimustieto metsien tilasta on sivuutettu. Jatkossa säästettäviä runkoja tulee jättää 10 kappaleen sijasta 20 kappaletta hehtaarille. Tai myy vain siksi, kun se kaveri on niin mukava ja sille olen aina ennenkin myynyt.» Metsänhoitoyhdistys PohjoisKarjalan johtaja Harri Välimäki (Metsänomistajat 2/2021) »Nyt puhuttavat ilmastonmuutos ja monimuotoisuus, joista nuoret ovat tietoisia. Lisäksi elävien säästöpuiden vähimmäisläpimitta nousee 10 sentistä 15 senttiin. ”Tämä on ollut pitkäkestoisin päivitystyö, ja työryhmä on ollut laajempi kuin aiemmin. Se kertoo siitä, että metsäasiat ovat paljon enemmän tapetilla nyt kuin aiempina vuosina”, Kaivola sanoo. Metsänomistajia ja yrityksiä koskee ilmoittautumismaksu. Kukapa myisi omaisuuttaan ensimmäiselle, joka tarjoutuu ostamaan, ostajan esittämällä hinnalla. Metsiämme hoidetaan nyt päivitettävien kriteerien mukaisesti 2020luvun lopulle saakka. Tällä hetkellä PEFC-standardi on luonnoksena työryhmän pöydällä, joten muutoksia voi vielä tulla. Metsänomistajat voivat jatkossakin osallistua sertifikaattiin mhy-jäsenyyden kautta. Kokouksissa on virinnyt paljon keskustelua. ”Myös metsänhoitoyhdistysten pitää tehdä päätös uusien vaatimusten mukaiseen sertifiointiin lähtemisestä ja ilmoittautua päätöksensä pohjalta alueellisten ryhmäsertifikaattien haltijalle”, Auvo Kaivola muistuttaa. Kaivola pitää todennäköisenä, että uusi standardi otetaan käyttöön vuosien 2022–23 aikana. ”Meidän oman arviomme mukaan nämä ovat ekologisesta näkökulmasta olennaisimmat muutokset”, Kaivola sanoo. Hän seuraa, että työssä noudatetaan sertifikaatin kansainvälisiä sääntöjä. Kaivola pitää käännettä harmillisena ja hämmentävänä, sillä työryhmässä oli hänen mukaansa saavutettu jo yhteinen näkemys. Aiemmin keväällä ely-keskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ja Suomen ympäristökeskus irrottautuivat työryhmästä
Käytännössä metsitystöiden aloittaminen siirtyy siis kevääseen 2022. Metsitettävään alueeseen ei saa koskea ennen tukipäätöstä, vaikka mieli tekisi. Ely-keskuksen lausunto metsitystuen edellytyksistä on sitova. Skenaariot eivät myöskään ota huomioon pelletin käytön kasvumahdollisuuksia eivätkä muiden biopohjaisten kierrätyspolttoaineiden, kuten purkupuun, kasvavaa käyttöä. Bioenergia ry huomautti toukokuun puolivälissä, että toimintaympäristö on viime aikoina muuttunut suuntaan, jossa kotimaisen metsähakkeen kysyntä on alentunut. Turpeen korvaajana puu on ainakin kuluvalla vuosikymmenellä tärkein. Pöyry) ja Luonnonvarakeskuksen tekemien selvitysten mukaan turpeen ja kivihiilen korvaaminen energiahuollossa toteutuu huomattavalta osin puulla. KARI SALONEN MARIA MIKLAS. Metsitystukihakemusta ei hyväksytä, jos työt on ehditty aloittaa ennen tukipäätöstä. Bioenergia ry muistuttaa, että kotimaisen hakkeen tarjontaan voidaan vaikuttaa nykyisellä Kemera-lainsäädännöllä ja sen kehittämisellä samoin kuin hankintaketjuja ja logistiikkaa vahvistamalla. Myös tuontipuun merkitys huoltovarmuudessa on kasvanut. Viivästys on nolo myös Suomen valtiolle, jolle joutoalueiden metsitystuki on osa maankäyttösektorin Nappaa hiilestä kiinni -ilmastopaketin toimia. Ely-keskukset ovat pyytäneet lisäresursseja käsittelyn nopeuttamiseksi. Selvitysten muutosskenaariot perustuvat vuoden 2019 tietoihin. Sujuva puupolttoainehuolto ei vaadi vastaavia huoltovarmuusvarastoja kuin turvetuotanto, koska puunkorjuuta voidaan tehdä lähes ympäri vuoden. ”Etukäteen tehdyt pienetkin ojanpientareiden raivaukset saattavat johtaa hakemuksen hylkäämiseen”, varoittaa rahoitusja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen Suomen metsäkeskuksesta. Toukokuun puoliväliin mennessä Suomen metsäkeskukseen oli saapunut yli tuhat tukihakemusta, joista Metsäkeskus oli tarkastanut noin 700 ja lähettänyt ne ely-keskukseen lausunnolle. ”Metsäteollisuudessa on päätetty lopettaa kaksi paljon puuta ja turvettakin käyttävää tehdaskokonaisuutta sekä rakentaa yksi iso sellutehdas, joka tuottaa enemmän sähköä, lämpöä ja kuorta kuin käyttää”, yhdistys kirjoitti lehdistötiedotteessaan. Tilanne turhauttaa muun muassa metsänhoitoyhdistyksiä. M aaliskuun alussa suurella tohinalla lanseerattu joutoalueiden metsitystuki on lässähtämässä pannukakuksi. Muuten metsitystukihakemus hylätään. Bioenergia ry korostaa kuitenkin, että puun käyttö on kausiluonteista ja vaatii tuekseen toimivan terminaaliverkoston, joka voi huolehtia kaupunkien energiahuollosta eri tilanteissa. Yhdistys toteaa, että kotimaisen hakkeen käytön lisäämiseksi tarvitaan ripeitä toimia. Lausuntoja koordinoivasta PohjoisKarjalan ely-keskuksesta arvioidaan, että lausuntoruuhka saadaan purettua kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tuolloin Suomen energiankulutuksesta 30 prosenttia oli bioenergiaa ja neljä prosenttia turvetta. Sopivia kohteita ja innokkaita maanomistajia olisi, mutta rahoituspäätösten byrokratia kestää liian kauan. Ely-keskus tarkastaa, että metsitys ei heikennä kyseisen alueen luonnon monimuotoisuutta eikä vaikeuta avoimen maaseutumaiseman säilyttämistä. Lisäksi se tarkastaa, että metsitettävä alue ei ole viljelykäytössä, että se on poistettu myös viljelyrekisteristä ja että alueen vesitalous on kunnossa. Kuvassa yhdistyksen toimiala päällikkö Tage Fredriksson. Bioenergia ry on kotimaisten poltto aineiden edunvalvonta jär jestö. Aarre 5/2021 METSÄ 9 Metsähake korvaamaan turvetta ja kivihiiltä Joutoalueiden hiilensidonta siirtyy ensi vuoteen K onsulttiyhtiö Afryn (ent. Maanomistajat ovat hakeneet uutta tukea vilkkaasti, mitä osattiin odottaakin, sillä tukisummat ovat merkittäviä
Monien veistosten malli on löytynyt taiteilijan omasta perheestä. HENKILÖ Teksti SUSANNA UUSITALO | Kuvat RITVA TUOMI 10 Aarre 5/2021 METSÄ. 10 Aarre 5/2021 METSÄ PUISEVAT PERHEET Terhi Kaakisen maalatuissa puu veistoksissa on vetoavaa ilmeikkyyttä. Kukkuuniminen veistos kurkistaa keittiöstä
Aviomies ja kolme lasta Koulutus. Kevät Parasta taiteilijan elämässä. Valmistunut kuvataiteilijaksi Lahden taideinstituutista 2006 ja taidemaalariksi Pekka Ha losen akatemiasta 2001 Ajankohtaista. Lahti Perhe. Repolainen rappusilla houkuttelee taiteilijaa mukaan lasten roolileikkeihin. Koivu Suosikkivuodenaika. Kuvataiteilija Asuinpaikka. Terhi Kaakinen Ikä. Kesänäyt tely Kuusiston taidekarta nossa Kaarinassa, lisäksi tekeillä julkisia teoksia Rakokiven monitoimi taloon ja PäijätHämeen keskussairaalaan Lempipuu. 11 Aarre 5/2021 METSÄ KUKA. 41 Ammatti. Vapaus 11 Aarre 5/2021 METSÄ
”Omat lapseni ovat usein olleet hahmojen esikuvina. Tässä miljöössä kuvanveistäjä Terhi Kaakinen perheineen on asunut jo 12 vuotta. 12 Aarre 5/2021 METSÄ L ahden Anttilanmäen puutaloidylli suorastaan houkuttelee luovuuteen. Siellä kuvanveistäjä Tapani Kokon vetämä puunveistokurssi vei hänen tiensä arvaamattomaan suuntaan. ”Meidän piti koulutuksen aikana opetella monenlaisia tekniikoita. Nyt he ovat jo isoja, 17-, 13ja kahdeksanvuotiaat, eivätkä he enää välttäHENKILÖ Miss Toukokuu eli Pinja yksivuotiaana on teos, josta Terhi Kaakinen ei luovu. ”Välillä tunnen itseni Vaahteramäen Eemeliksi, joka veistelee puu-ukkoja.” Näköala lastenvaunuista Terhi Kaakinen on kotoisin Kärkölästä, ja sittemmin hän asui Järvenpäässä ja opiskeli Pekka Halosen akatemiassa taidemaalariksi. ”Alkuperäinen visioni voi vielä muuttua prosessin edetessä, ja pidän mieleni avoimena. Alan jatko-opinnot veivät hänet Lahden taideinstituuttiin. Koulun oikohöylästä hänellä on muistona ”pelonsekainen kunnioitus”. Sitten hän aloittaa itse tekemisen kuorimalla puun. ”Olen veistänyt niistä materiaaleista, joita olen saanut lahjoituksina. Terhi Kaakinen tykkää tanssimisesta, joten tanssia on päätynyt myös veistokseen. Etualalla hieman huonommalla tuulella oleva kaveri.. Etukäteen tehdyt tapitukset esimerkiksi jalkaterissä estävät varpaiden katkeamisen”, Kaakinen kertoo esimerkkejä puumateriaalin haasteista. Vaunuissa pystyi myös kuuntelemaan musiikkia.” Puun syyt ohjaavat Yleensä Terhi Kaakisen materiaalina on koivu. Halkeamia korjaan puukiiloilla. Mansardikattoinen talo on rakennettu 1920-luvun lopulla. Mutta on hän veistänyt myös haavasta, lepästä, lehtikuusesta ja poppelista. Tuore puu on pehmeää veistää, ja kuivuessaan puu halkeilee. Talo ulkorakennuksineen sekä piskuinen, rönsyilevä puutarha antavat Kaakiselle mahdollisuuden työskennellä kotona. Hutityön voi heittää takkaan Hauskinta Terhi Kaakisesta on veistää pikku lapsia. Tarkemmin sanottuna omalta tontilta kaadetut 11 koivua. Myös käytännön asiat, kuten puun syyt, vaikuttavat teoksen etenemiseen. ”Halusin kokeilla, miltä tuntuu katsella maailmaa lastenvaunuista käsin. ”Rakastan puuta”, Terhi Kaakinen sanoo. Taideinstituutin lopputyönään Terhi Kaakinen veisti suuret, puiset lastenvaunut, joihin mahtui aikuinen. Tontin kulmassa on veistokatos, jossa puupölleistä syntyy osaavissa käsissä taidetta. Sen olen huomannut, että vaahtera ja omenapuu ovat omaan makuuni vähän liian kovia.” Ennen moottoritai sähkösahan käynnistämistä taiteilija ideoi työtä luonnostelemalla, valokuvaamalla tai etsimällä netistä malleja veistoksen asentoihin ja ilmeisiin. Tapanin kurssi olikin sitten käänteentekevä tulevaa uraani ajatellen.” Ennen kyseistä kurssia Kaakisella ei ollut minkäänlaista kokemusta puun työstämisestä, mutta niin vain hän innostui opettelemaan yhteistyötä puunveistoon tarvittavien työkalujen kanssa, jotta puupalasta syntyisi sitä mitä hän halusi
Niinkin on käynyt, että pieni tytär päätti parannella äidin teosta ja lisäsi hahmon huuliin glitterkiiltoa. ”Usein malttamattomana väritän veistoksen kasvot esiin jo paljon ennen kuin teos on muuten valmis. Puumateriaalissa on Terhin mielestä paljon etuja. Myös apurahat auttavat eteenpäin. Puru lentää, hiki kihoaa pintaan ja joskus homma vähän kyllästyttääkin, mutta huolella tehty työ palkitsee. ”Etukäteen sovitut deadlinet määrittelevät aikataulujani.” Viikkojen veistäminen tuntuu kehossa jumeina, joista Terhi pyrkii eroon monipuolisella liikunnalla. Minulla on nyt hyvä aika.” Terhi Kaakisen teoksia voi ostaa Kuvanveistäjäliiton teosvälityksen ja Lahden taidelainaamon kautta tai laittamalla hänelle suoraan viestiä vaikkapa Facebookin (Terhi Kaakisen puiseva maailma) tai Instagramin kautta. Turvavarusteina taiteilija käyttää muun muassa viiltosuojakäsineitä. Kaakisen veistoksien koot vaihtelevat. Niinpä olen käyttänyt mallina muun muassa ystäväni lasta.” ”Silloin, kun lapsemme olivat pieniä, mieheni otti usein vauvan vaunuihin ja lähti lenkille, jotta minä pääsin sillä aikaa veistämään.” Isommat työnsä Terhi aloittaa moottoritai sähkösahalla. Taide osana perhearkea Työt ovat ilmeikkäitä. Inhimilliset tunteet ilosta suruun ja mökötyksestä raivokohtaukseen kuvastuvat Terhi Kaakisen puuveistoshahmojen kasvoilla. Viikkojen veistäminen tuntuu kehossa jumeina. Lopuksi Terhi hioo veistoksen kasvoja ja käsiä nauhahiomakoneella saadakseen ihosta sileämmän. Eniten huomiota ovat saaneet oikean ihmisen kokoiset teokset. Harmitus on vuodelta 2012. ”Pyrin hinnoittelemaan työt niin, että myös yksityishenkilöllä olisi mahdollisuus teettää veistos vaikkapa lapsestaan.” Joskus teos voi valmistua muutamassa päivässä, mutta joskus siihen voi mennä kuukausia. Taiteilijan ura on taloudellisesti epävarma, mutta kun teoksia alkaa näkyä enemmän ja tunnettuus kasvaa, myynti lisääntyy. Kaakinen, joka on piirtänyt ja maalannut lapsesta lähtien, yhdistää töihinsä värejä. Hän käy kuntosalilla, tanssii, joogaa ja pyöräilee. Koska hän haluaa puun kuultavan värin alta, hän käyttää enimmäkseen vesiliukoisia puu värejä tai akryylivärejä. Se on lämmin, hengittävä, edullinen ja ekologinen. Jutun kuvauspäivänä Terhi Kaakinen työsti Pörriäistyttönimistä teosta Päijät-Hämeen keskussairaalaan.. Tämä työstövaihe voi kestää pitkään. Veistoshahmon muun ihon jätän puun väriseksi.” Koska Kaakinen työskentelee kotona, veistokset ovat läsnä perheen arjessa. 13 Aarre 5/2021 METSÄ mättä halua malleiksi. ”Hutityön voi vaikka heittää takkaan”, taiteilija nauraa. Seuraavaan työvaiheeseen tarvitaan kirvestä, kourutalttaa ja nuijaa sekä puukkoa, jotta hahmo löytää ilmeensä. Sen mallina oli Terhi Kaakisen poika, joka oli pahoittanut mielensä. ”Tämänhetkisestä tilanteestani olen kiitollinen
Historialliset apajat tuhoutuivat kertalaakista. Niistä ei ole tapana kirota yksilöitä. SILMÄNLUMEEKSI KYHÄTTY ”kalatien irvikuva” ei toiminut alkuunkaan. Voimalaitosten paikkoja ei osoittanut vääjäämätön kohtalo vaan muutaman ihmisen käsi. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre-lehden kolumnisti Teemu Keskisarja (s. Aarre 5/2021 METSÄ 14 Kemijoella tapahtui 1940-luvulla Suomen hulluin ympäristörikos KESKISARJA N älkä-Suomen hallaiseen maatalouteen nähden olivat lohijoet aarreaittoja. Sahateollisuus vapautti ja valjasti pitelemättömiä voimia. ”Puulla parempiin päiviin” oli koko Suomen tunnuslause. Jatkosodan tappio häämötti talvella 1942–43. MERI-LAPIN LOHEN kohtalo ratkesi oikeastaan Stalingradissa. Nämä asianhaarat huomioon ottaenkin Kemijoen tapahtumat ylittivät oikeustajun partaat ja maalaisjärjen äyräät. Vaikka kirkko ja Ruotsin kruunu verottivat kovalla prosentilla, lohitalonpojilla riitti syötävää ja myytävää. Jokivarsien isännät olivat rintamalla ja sankarihaudassa. Summat olivat mitättömiä. Valtion tukiaiset teollistamiseen ja sähköistämiseen kohosivat 1940-luvun mittatikulla valtaviksi. KU VA M AR IA M IK LA S Herättikö kolumni ajatuksia. TEEMU KESKISARJA Lohiapajat tuhoutuivat kertalaakista.. Lohen surmaaminen pitää totuuden nimissä lisätä erinäisten suurmiesten curriculum vitaeen, Urho Kekkosesta alkaen. Kemijoen vuotuinen saalis oli 1600-luvulla vähintään 3 000 tynnyrillistä eli satoja tonneja kalaa. Tehokkaasta patokalastuksesta huolimatta luonnonvara uusiutui ja oli uskomattoman runsas. Teollisuus sai vapaat kädet. Historiankirjoitus arvostelee 1900-luvun poliitikkoja tämän tästä yhteiskunnan kuohahtelusta, radikalismista, sodista, suomettumisesta tai lamoista. Surma koski muitakin lajeja kuten vaellussiikaa. Saksalaiset olivat syksyllä 1944 räjäyttäneet maantieja rautatiesillan. Sen paikalle syntyi pikapäätöksellä maapato, rantavalleja ja keinotekoinen putous voimalalle. 1971) on historia-alan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa Suomen metsäteollisuuden historiaa, sotaja rikoshistoriaa. Metsäteollisuus hankki valtaosan vientituloista ja tarvitsi toki energiansa. Tämän etelässä vähän tunnetun historian kertoo Tapani Niemen erinomainen radiosarja Lohen surma (kuunneltavissa Yle Areenassa). Asiamiehellä oli reessään kapsäkillinen seteleitä. Yhtenä kauniina taikka rumana kesänä 1949 reitti oli ummessa. Isohaaran uutukainen voimalaitos ei padonnut mitään yläjuoksun monista koskista vaan verkkaista vettä melkein suulla. Kalastajain ikiaikainen runsaudensarvi ehtyi jonkin verran. Lohet kasvoivat geneettisistä syistä nykyistä isommiksi, jopa parimetrisiksi. AIKALAISTEN JA JÄLKIPOLVIENKIN kannalta aivan ymmärrettävää oli se, että teollisuus jyrää luontoa, ei siinä mitään. Motiivi ei ollut liikenneyhteyksien korjaaminen vaan ”insinöörin ylpeä tahto näyttää, mihin nykyaikainen tekniikka pystyy, olipa sitten vastassa luonto, lakipykälät tai tavallinen talonpoika”, kuten kansatieteilijä Kustaa Vilkuna sittemmin kirjoitti klassisessa lohitutkimuksessaan. Suomen patruunat tajusivat menettävänsä Karjalan tehtaat, metsät ja kosket. Vuosikymmenten oikeudenkäynneistä ja karvalakkilähetystöistä seurasi vahingonkorvauksia. Ympäristörikokset jotenkin vain soljuvat ohitse. Suomen suurin joki tulppautui noin vain. Samalla teollisuusmiehet sieppasivat siivunsa jälleenrakennukseen varatusta elvytyspaketista. Tämä anteeksiantamisen kaava ei ole vedenpitävä. Myymään suostuivat akat ja vanhukset pakkoraossa, pahinta aavistamatta. Ostajataho ei suinkaan tähdentänyt, että putouskorkeuden tai rakennusoikeuden luovutus tarkoittaa nousukalan sukupuuttoa. Punalihainen jalokala kärsi 1800-luvun lopussa ensimmäisen tappion metsien vihreälle kullalle. Lappilaiset halusivat palkkatyötä, sähköä ja rahaa. Lohitalonpoikien kokonaisdiili ei ollut reilumpi kuin kaukomaiden alkuasukkailla, jotka möivät elämäntapansa ja esi-isien maat lasihelmistä ja viinalekkeristä. Lappi nousi tuhkasta moderneilla elinkeinoilla. Tukit eivät soljuneet siisteinä lauttoina vaan suin päin ”rymyuitolla”. Pakko oli uskoa itsenäisyyden ja markkinatalouden säilymiseen lännempänä. Isohaaran alla lohet parveilivat ymmällään kylki kyljessä. Pyydyksiä särkyi ja kalat häiriintyivät. Ranta-asukkaat harkitsivat terrori-iskua pommilla, mutta alistuivat. Aiheessa on sekä täydellisen rikoksen että pähkähullun tempauksen piirteitä. Siksi suurteollisuuden yhteinen Pohjolan Voima rynnäköi ostamaan Lapin koskiosuuksia. Vahinko johtui aina talouden lainalaisuuksista, ajanhengen pyyteistä ja vaateista ja niin edespäin
2155 mm, lev. 640 mm • paino 373 kg • tulipesä 670 x 400 mm • mukana grilliritilä • hiilillä, briketeillä tai puilla lämmitettävä 469 € Kasvihuone Sunor 4,8 m2 + automaattiavaaja kaupan päälle! Tuuletusluukku, rännit ja sokkeli VAKIONA! • mitat 2500 mm (P) x 1900 (L) x 1950 mm (K) • levyt kestävää 4 mm polycarbonaattia • runko vahvaa alumiinipro?ilia 295 € (norm. Luotettavasti SUOMALAISELTA PERHEYRITYKSELTÄ! JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI 179 € 1690 € 249 € BIO-ruohonleikkuri Greenstar M510I-1 Ulospuhaltava ja allesilppuava! • Tehokas 146cc OHV-4-tahtimoottori • Leikkuuleveys 51 cm • Leikkuukorkeuden pikasäätö, 5korkeusasentoa • Vahva teräsrunko Ruohonleikkuri Greenstar S511VHY-T ikk i h IO BIO h l ikk i ii RRuohonleikku reenstar S51 Greenstar S51 h R h l ikk R h l ikk ITSEVETÄVÄ JA KERÄÄVÄ! • Tehokas 146cc OHV-4-tahtimoottori • Työleveys 51 cm • 4 in 1 leikkuuominaisuudet! • Vahva teräsrunko • Kuulalaakeripyörät 399 € Sähköstartti, itsevetävä ja keräävä! • Moottori T8 173 cm3 OHV 4-tahti • Vetävät takapyörät, valittavissa 4 nopeutta • Leikkuuleveys 53 cm • Huippuominaisuudet! Sähköstartti, Sähköstartti, • Moottori • Moottori T8 • Vetävät tak • Vetävät tak valittavissa valittavissa • Lei • L k • Leikkuuleve p • •• •••••••••• H •••••••••••••••••••••• uippuomin Ruohonleikkuri Greenstar S531VHY-W MTD 135M38B ajoleikkuri Tehokas jenkkitraktori edulliseen hintaan! • Järeä 13,5 hv/500 cm3 B&S intek OHV huippumoottori • 97 cm leveä kaksiteräleikkuri • 5-portainen korkeudensäätö (3,8 cm 10 cm) • Vaihteet 6 eteen + pakki • Sähköstartti Polttomoottorihaketin Greenstar GBD-70 Hakettaa 50 mm oksat! • Itsesyöttävä rumpurakenne kahdella järeällä terällä • 7 HV/ 208cc moottori • Poistotorvi säädettävällä heitonpituudella • Hätäkatkaisin Pihagrilli Sarom Prometeo Polttomoottorihaketin Greenstar GBD-150 Hakettaa 100 mm oksat! • Itsesyöttävä rumpurakenne kahdella järeällä terällä • Syöttöaukon koko 50 x 35 cm, korkeus 110 cm • Poistotorvi säädettävällä heitonpituudella • Hätäkatkaisin MADE IN USA MTD 20A42B ajoleikkuri + peräkärry kaupan päälle! Kantojyrsin Greenstar GBS-150 • Järeä 20 hv Briggs& Stratton TWIN moottori! • Isompi 107 cm kaksiteräleikkuri • Automaattinen vaihteisto, nopeuden säätely todella kätevästi polkimella! • Sähköstartti Järeät kovapalaterät! • 15 hv nelitahtimoottori • Teräkiekossa 9 terää, halkaisija 300mm ja paksuus 90mm • Terän ulottuvuus maan alle 225 mm • Terän ulottuvuus maan pinnalla 515 mm 2390 € 990 € • • Hätäkatkaisin 695 € pp • Hätäkatkaisin • Hätäkatkaisin 1490 € Pihavarasto SunYard PS68XD Upea moderni uutuus! • Kokonaismitat: 188 (P) X 239 (L) X 199 (K) cm = 4,5 m2 • Runko vahvaa sinkittyä terästä • Katto ja seinät lujaa teräspeltiä • Ikkunat 2 mm PC-muovia • 2 kpl tuuletusventtiilejä • Lukittava ovi • Iso oviaukko enttiile enttiilejä enttiilejä 399 € Upea valugrilli Italiasta! • kork. 1250 mm, syv. 349,-) 1690 € 895 € Puuhella La Nordica ROSETTA Maiolica Sähköpolkupyörä RKS E-Bikes MB6 Käytännöllinen pyörä kaikenkokoisille kuskeille! • Tehokas hiiliharjaton 250w sähkömoottori • 36V 10,4 Ah Lithiumakku • Mukana 220V/2A Älylaturi • Digitaalisessa ohjauspaneelissa 5 eri avustustasoa • Kantama yhdellä latauksella jopa 50 km NE-GLANS FI 1190 € Znen Twist EFI moposkootteri Takaboksi kaupan päälle! • Moottori 50 cc EFI 4-tahti • Automaattivaihteisto • Sähköstartti+ poljinkäynnistys • Nopeus-, matkaja polttoainemittari • Renkaat 90/70-12” • Rekisteröity kahdelle • Kolme värivaihtoehtoa Lämmitykseen ja ruuanlaittoon! • Runko ja keittotaso valurautaa • Emaloitu uuni • Mitat (l,k,s): 869x843x572 • Lämmittävä tila: 173 m3 • Ominaisteho: 6 kW HELPOSTI NETISTÄ WW T 499 € Puutarhajyrsin Euro 5 EVO B&S €€ in EEuro 5 EVO B&S in EEEEEEEEEEEEEEEEuro 5 EVO B&S • Tehokas B&S 7 hv moottori • Suuri pyörintänopeus • Yksi vaihde eteen ja yksi vaihde taakse • Vahvat terät • Työleveys 80 cm • Erinomainen muokkausjälki • Lisävarusteena perunavakoja kyntöaura sekä rautapyörät
Jokela myy tuotteitaan eniten ulkomaille, ja kaikista eniten yhteydenottoja hänelle tulee Instagramin kautta. Hiljattain hän avasi oman verkkokaupan. (Lähde: Luonnonvarakeskus) SITAATIT UP M Haavasidos koivusta UPM Biomedicalsin FibDex-haavasidos irtoaa itsestään haavan parannuttua. Kuvassa myös sieniä, hedelmiä ja kuivakukkamaljakko. KATRI JOKELA Puuperhe on tilaustuote, jonka Katri Jokela valmistaa asiakkaan toiveiden mukaan koivusta, haavasta, pihlajasta, harmaalepästä tai raidasta. Haluan, että ne ovat läsnä ihmiselämän monissa vaiheissa.” Katri Jokelan mallisto elää koko ajan, mutta esimerkiksi puiset hedelmät, sienet ja vihannekset ovat tulleet jäädäkseen. Pisaran muotoinen purulelu oli ensimmäinen myyntiin päässyt tuote. ”Aloimme harventaa metsää, ja hiljalleen aloin nähdä puissa muutakin kuin lämmönlähteen.” Pian pystyssä oli oma verstas, jossa Jokela haki puuhun muotoja isältään perimillään työkaluilla. PUU AARRE 68 Talousmetsissämme kasvaa tuoreen tutkimuksen mukaan ainakin 68 kasvilajia, jotka kirjallisuuden mukaan kelpaavat syötäviksi. Tänä vuonna hän perusti toiminimiyrityksen nimeltä jo.ka gallery. Nyt hän on hoitovapaalla ja haaveilee puuartesaanin opinnoista. ”Ei tällä tavalla isoon yritystoimintaan pääse, mutta haluan pysyä ekologisessa, arvojeni mukaisessa toimintatavassa.” LISÄTIETOJA jokagallery.fi Oman metsän puusta KA TR I JO KE LA AJANKOHTAISET AARTEET Katri Jokelalla on vakituinen työ Keiteleen kirjastossa. Asiakkaiden kiinnostus ja positiivinen palaute kannustivat itseoppinutta puuseppää jatkamaan. Suosituimmaksi tuotteeksi on noussut puuperhe, jonka asiakas voi tilata haluamallaan kokoonpanolla, haluamissaan väreissä tai täysin puunvärisenä. ”Sorvi on jokapäiväisessä käytössä. Tilaan kuului pala peltoa sekä villiintynyt metsä. ”Vaikka aloitin leluista, ajattelen, että tuotteillani ei ole vain yhtä käyttötarkoitusta. Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN. Haluan tehdä mahdollisimman paljon omin käsin.” Keväällä 2017 Jokela myi ensimmäiset itse tekemänsä tuotteet osuuskunnan kautta. Viisihenkinen perhe maksaa 35 e. Materiaali koivu, valmistus Lappeenrannassa. Kaksi vuotta myöhemmin, kun pariskunnan esikoinen syntyi, perhe muutti Vesannolle Pien Koskelan tilalle. LISÄTIETOJA upm.com »Pahinta on, jos suoraan koulun penkiltä tulevaa nuorta testa taan heittämällä tammikuussa tekemään motteja hullun lailla.» Metsäkoneyrittäjä Toni Koivumäki pohtii, miten nuoret kuljettajat saataisiin pysymään metsäalalla (Suomalainen Maaseutu 17.5.2021) »Kun lähtee liik keelle yrteistä, tuottaa Suomen ilmastossa luomu na ja jalostaa itse suomalaisella työvoimalla, niin se ei ole helppoa.» Frantsilan yrttitilan perustaja Virpi Raipala-Cormier (Kantri toukokuu 2021) Aarre 5/2021 METSÄ 16 P ienkäsityöläisenä minulle merkitsee paljon se, että saan käyttää oman metsän puuta. Samoin kuviosaha, puukot ja taltat. Että ihan oikeasti tiedän, mistä puu tulee”, kertoo puuesineitä Pohjois-Savon Vesannolla työstävä Katri Jokela. Kirjastoalan työt toivat Jokelan ja hänen miehensä vuonna 2010 Hämeenlinnasta Savoon
Kirja lienee avuksi myös niille, jotka haluavat ymmärtää harrastajia. (Minerva 2021) 17 METSÄ Aarre 5/2021 Vanamo Salo BIOLOGI, 59 Missä ovat juuresi. Sekä voimakkaista, kuten syreeni ja hyasintti, että hennoista, kuten vanamo.” Miten viihdyt kylmässä ilmastossa. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. Juureni haarovat kuitenkin laajalle, Pohjois-Savoon, Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen.” Millaisilla saloilla samoilet. Kookas teos opettaa tunnistamaan Suomen vesien 74 vakituista kalalajia aseinaan levin neisyyskartat, valo ja piirroskuvat. ”Asun Helsingin Keskuspuiston tuntumassa, joten käyn siellä enemmän kuin muissa metsissä. Biolo gian ja maantiedon lehtorina toimi nut Martti Hahtola on koonnut kansien väliin sata kiperää luonto kysymystä. Vesa Pirttimaa: Vapamielisyyden houkutus (Kirjapaja 2021) KALALAJEJA JA SILMÄNRUOKAA LUULITKO, ETTÄ hauki on vihertävä pötkylä, jossa on kellertäviä täpliä. Tämä vuo las puro metsän keskellä on mi nulle yksi tällainen taianomainen paikka. Emme palauta kuvia. ”Mahdollisimman kevyet kantamukset, säänmukainen vaatetus, eväät, joustava ote ja rento mieli.” Lempituoksusi. Kuva on otettu Lieksassa." PAULA SAVELIUS METSÄNIMISET. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. Kalastus ni mittäin on paljon muutakin kuin ruuan hankkimista, ehkä jopa ensi sijaisesti kaikkea muuta kuin sitä. Hyvät valokuvat tuke vat oppaan tietoantia. Kääpä vai pahka. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. Viime vuonna hän kirjoitti kirjan Härmät, noet, ruosteet yhdessä Soili Stenroosin ja Teuvo Ahtin kanssa. ”Olen paljasjalkainen helsinkiläinen jo toisessa polvessa. Tropiikki olisi minulle kauhistus; matkustaisin mieluummin Färsaarille kuin Karibialle.” Milloin olet kukkeimmillasi. "Joissakin luonnonpaikoissa on aivan erityistä taikaa. ”Erinomaisesti, sillä en pidä liian kuumasta. SE LJA SA LO Vanamo Salon työ on tutkimusta ja opettamista, kirjoittamista ja puhumista. Haukia on myös vino ja täpläraitai sia, juovikkaita, laikukkaita ja kai ken värisiä. Mitä eläintä kutsutaan valkoiseksi kuo lemaksi. KALASTUKSEN FILOSOFIAA KALASTUKSEN HARRASTAJAT toden näköisesti nyökyttelevät yhtenään tätä kirjaa lukiessaan. Tämän kirjan avulla voi järjestää mökkikesän ko vimman tietovisan! Martti Hahtola: Metsäjänis vai rusakko. Metsät ovat paikoin aika kuluneita ja minun makuuni liian hoidettuja, mutta kyllä tällaiselle kaupunkimetsälle täytyy antaa tunnustustakin.” Selviytymiskeinosi erämaassa. ”Kiehtovinta on omien osaamisalueiden yhdistäminen siten, että voin tuottaa uutta tietoa.” KUUKAUDEN LUONTOKUVAN lähetti Paula Savelius Lappeenrannasta. Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg: Suomen kalat (Nemo 2021) KNOPPITIETOA KUINKA VANHOIKSI linnut elävät. ”Epäilemättä erinomaisesti nukutun yön jäljiltä, ja niin on usein, sillä olen armoitetun hyväuninen.” LISÄTIETOJA Vanamo Salo on kasviparasiittisiin sieniin erikoistunut tutkija Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikössä. ”Pidän kukkaistuoksuista. Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva
METSÄNOMISTAJA Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 18 Aarre 5/2021 METSÄ. Luonnossa voi tuntea maan ja metsän voiman. 18 Aarre 5/2021 METSÄ Oman näköinen metsä Pirjo Härkönen hoitaa Jyväskylässä sijaitsevaa metsätilaansa tavoitteenaan sopusointu luonnon kanssa
19 Aarre 5/2021 METSÄ METSÄNOMISTA JA Pirjo Härköselle oma metsätila on jatkuva ilon ja ihmetyksen lähde. Pirjo Härkönen Ikä: 53 Ammatti: pienmetsätilallinen Tila: Etelämäen tila Jyväs kylän Vesangassa Metsää: 10 hehtaaria Harrastukset: liikunta, ret keily, uuden opetteleminen, yhdistys ja järjestötoiminta 19 Aarre 5/2021 METSÄ
Harppaamme tieltä metsän puolelle ja alamme kulkea vanhaa leh mipolkua. Lammen rannalla mättäät kasvavat kihokkia ja suomuurainta. Löy tönsä voi tarjota myös muille tai pitää omana har rastuksenaan. Orvokkejakin näyttää olevan paljon.” Pirjon vinkit 1 Ole kiinnostunut siitä, mitä metsällesi kuuluu. Niiden paras keruuaika alkaa olla ohi, mutta samalla havuuntuminen on merkki puun jatkuvasta kasvusta. Juomme. ”Minusta metsässä ei aina tarvitse olla ämpärin kanssa tekemässä jotain. Härkönen on koulutettu kauppayrttipoimija, joten hän tuntee luonnon antimet ja on aiempina vuosina kerännyt luonnontuotteita myös myyntiin. METSÄNOMISTAJA Pirjo Härkönen toivoo, että tulevaisuudessa ainakin osa Etelämäen tilasta on rekisteröity luomualueeksi.. ”Tämä lähde ja sen takana oleva puro on suojeltu Metsoohjelman kautta kuusi vuotta sitten”, Härkönen kertoo samalla, kun kurottaa lähteestä juotavaa. Katajanmarjat sinistyvät ja ovat kohta val miita poimittaviksi, sen sijaan kuusenkerkissä alkavat jo neulaset kovettua. Luonnosta Härkönen on ollut kiinnostunut ai na. Alkukesän aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja in nostaa luontoa uuteen kasvukauteen. ”Luonnossa ollessaan ihminen voi tuntea maan ja metsän voiman ja kokea, miten se vastaa tarpee seen, joka ihmisellä sillä hetkellä on. Tuossa näyttävät puolukan leh det ruskettuneen varmaan päättyneen talven pakkas ten vuoksi. 2 Opiskele ja täydennä metsään ja luontoon liittyvää tietotaitoasi. Myöhemmin Härkönen kysäi see asiasta naapuriltaan, joka muistaa, miten vuosia sitten talon lehmät kulkivat pellon viertä metsälaitu melle ja sieltä pois. Lähteen äärellä Härkönen kertoo suunnitelmas taan. ”Perinnetiedon mukaan sammakot ovat puhtaan veden merkki.” Metsä löytyi tilakaupan myötä Härkönen on omistanut Jyväskylän kupeessa Vesangan kylällä sijaitsevan Etelämäen tilan vuo desta 1998. Metsäasiat tempasivat hänet mukaansa pala kerrallaan ja ajan myötä yhä tiiviimmin. Tuuheiden oksien alla on keskipäivälläkin hämärää ja viileää. Härköstä alkaa naurattaa, kun hän kertoo tuoreen esimerkin metsäsuhteestaan: ”Olin keräämässä koivunlehtiä ja ennen keräämistä kysyin koivulta, että mulla olisi tällainen juttu, sopiiko. 20 Aarre 5/2021 METSÄ A ivan kuin tässä menisi polku. Härkönen antaa katseensa pyyhkiä yli vanhan peltoaukean. Jonakin päi vänä tulen ja istun tähän ongelle.” Härkönen haaveilee siitä, että tulevaisuudessa Etelämäen tila tai osa siitä on rekisteröity luo mualueeksi. Vesi on kylmää ja maistuu täydellisesti ei miltään, vain raikkaalta ja aidolta. Hekin voisivat pysähtyä lähteen äärelle, juoda sen silmästä ja pysähtyä het keksi kuuntelemaan ja tunnustelemaan ympäröivää metsää. ”Tämä on kuulemma kalaisa lampi. Aistimaan, miten metsän tunnelma muuttuu eri vuoden ja vuorokaudenaikoina. 4 Muista myös metsänomistajana luonnon monimuotoisuus ja metsän monet arvot. Täällä, kuten metsässäkin, luonto elää, kehittyy ja muuttuu vuosien mittaan. Sammakoita ei näy, vaikka Härkönen hiukan toivoi sellaisen näkevänsä. Ne voi joko uuttaa tai kuivata jauheeksi. 36 kuukautta kestävän siirtymävai heen jälkeen myös tilan metsille ja luonnontuot teille on mahdollista saada luomusertifointi. Tällä kertaa Härkösellä ei ole mukanaan raivaussahaa, ei edes keräyskoppaa, vaikka kesäkuun alku sopisi hyvin luonnontuotteiden keruuseen. ”Mesiangervoja on nykyään enemmän kuin en nen. Pellon ja tien rajaaman metsäpalstan reunassa erottuu aavistuksen omainen ura. Kasvista voi käyttää hy väksi kukinnon, versot ja vartta. Annatko koivu lehtiäsi. Hieman kauempana, pystysuoran kal lioreunan juurella, erottuu tumma lähteensilmä. 3 Keskustele muiden metsänomistajien ja alan ammattilaisten kanssa. 5 Mene metsään, kulje rauhassa, keskity ja ole kaikin aistein avoin. Tärkeintä on löytää oma tapa, joka luo ja tuo hyvinvointia kaikille.” Härkönen huomauttaa, että suomalaisilla met sänomistajilla on hyvin erilaiset taustat ja tavoit teet. Välillä riittää sekin, että vain on, tuntee ja kokee”, Pirjo Härkönen sanoo. ”Metsän voi löytää eri tavoin, metsänhoidon tai vaikkapa luonnontuotteiden keruun kautta. Ehkä jonakin päivänä tätä samaa polkua pitkin voisivat kävellä muutkin. Kävellessään hän tekee huomioita ympäröivästä luonnosta ja puista. Jopa siinä määrin, että Härkönen hakeutui PohjoisKarjalan koulutuskuntayhtymä Riveriaan opiskelemaan metsätalousyrittäjän ammattitutkintoa. Maata peittää sammalmatto. Hän ei kuitenkaan halua ajatella ensisijaisesti hyötyvänsä luonnosta, ennemmin hän pyrkii elämään luonnon kanssa rinnakkain. Härköselle oman metsän ”löytäminen” on ollut niin palkitseva kokemus, että hän toivoo samaa kokemusta mahdollisimman monelle. Eikä tämän kokeakseen tarvitse tehdä itse mitään, vaan luonto antaa sen aivan kuin tietäen puolestamme.” Kurkistamme lähteeseen. Yli puolen metrin syvyydessä pohjan yksittäiset hiekanjyväset erot tuvat yhä terävästi. ”Mikä tahansa oma kiinnostuksen painopiste on, toivon, että metsänomistaja ottaa rohkeasti as keleen siihen suuntaan.” Luonto elää ja muuttuu Lehmipolku kiertyy metsästä suolammen rantaan. Pellon reunasta hän poimii maasta kasvin, jonka sahalaitaiset lehdykät ja punainen lehtiruoti pal jastavat mesiangervoksi. Pirjo Härkönen hellittää ot teensa raivaussaksien kahvoilta ja katsoo ympärilleen. Ajatus jää hautu maan Härkösen mieleen. ”Myös talouspuoli on hyvä osata, jotta metsä py syy kunnossa”, hän perustelee. Ja koivu vastasi oksiaan leyhytellen, että sopiihan se.” Lähteen silmä on tumma Mänty ja kuusivaltainen nuori sekametsä vaihtuu vähän kerrassaan kuusikkoon. Voisiko metsäpolun kunnostaa. Siinä, missä jollekin metsänomistuksessa korostuvat taloudelliset arvot, joku toinen saattaa arvostaa enemmän virkistystä tai luonnon antimia
Lähde ja sen takana oleva puro on suojeltu Metso ohjelman kautta.. Mutta ehkä ensi vuonna pihlajansilmun kasvua ja avautumista päästään seuraamaan livekameran kautta. Härkönen on koulu tettu kauppayrtti poimija. Sitten sammakko lähtee loikkimaan pellon poikki. Toisaalta eri käsittelytapojen puntarointi tuottaa myös iloa. Ehkä tätä polkua pitkin voisivat kävellä muutkin. ”Mutta vielä ei ole se aika, että rupeaisin sitä itse viljelemään.” Pirjo Härkönen kuvailee itseään ihmiseksi, joka innostuu ja on kiinnostunut monista asioista. Myös avohakkuu saattaa joskus puoltaa paikkaansa.” Härkönen myöntää, että välillä päätöksenteko on vaativaa. Kenties se jonakin päivänä on taas viljelykäytössä. Pellon reunoilla ja sen keskellä kulkevassa ojassa pajut tekevät parhaansa vallatakseen itselleen lisää kasvutilaa. 21 Aarre 5/2021 METSÄ Pihlajansilmu livekamerassa. ”Tiedon myötä ymmärrän paremmin, miltä metsä esimerkiksi tietynlaisen hakkuun tai työvaiheen jälkeen näyttää ja kuinka se kehittyy. Viimeksi keväällä hän kiinnostui pihlajansilmuista uudesta näkökulmasta. ”Kun Suomessa on jo norppaja linnunpesäkameroita, niin mietin, että yhtä hyvin voisi olla myös pihlajansilmukamera.” Tämän kevään osalta oivallus iski hieman liian myöhään, silmuvaihe on kovin lyhyt. Metsä on myös armollinen, se kiittää ja palkitsee, ja kun sitä kuuntelee, se auttaa ja opastaa ihmistä tekemään oikeita valintoja. Kun punnitsee maltilla eri vaihtoehtojen välillä, voi päästä kompromissiin ja erityisesti metsän kannalta hyviin ratkaisuihin. ”Erilaisia näkemyksiä on paljon, mutta niiden ei välttämättä tarvitse olla keskenään vastakkain. Seuraamme sammakon matkaa, kunnes se katoaa heinikkoon, ja toivomme, että se löytää tiensä lähteen luo. ”Kaikki metsät ja metsänomistajat ovat yhtä arvokkaita. Metsä antaa ja kiittää Etelämäen tilan metsiä Härkönen pyrkii vähän kerrassaan ohjaamaan kohti eri-ikäisrakenteisuutta niiltä osin kuin se on järkevästi toteutettavissa. Eri käsittelytapoja ja -vaihtoehtoja hän on pohtinut yhdessä muun muassa Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojan kanssa. Aavistan jo vähän sitä, minkä ammattilainen tietää.” Sillä lopulta, kuten Härkönen sanoo, metsällä on monet kasvot. ”Uskon, että pohdinnalle pitää olla tilaa ja aikaa idean jalostua uudeksi.” Kenties ensi kesänä pellolla laiduntavat lampaat. Tummat, ulkonevat silmät tuijottavat rävähtämättä hetken. Härkönen on kahden vaiheilla, pitäisikö ne raivata pois vai ottaa talteen ja kokeilla käyttää johonkin. Kuusen kerkät ovat yksi alkukesän aarteista. Toivon, että jokaisella on rohkeutta olla omanlaisensa metsänomistaja ja elää tasapainossa monimuotoisen metsän ja luonnon kanssa.” Yllättäen pellon reunassa ratamonlehden vierestä kohoaa pää. Luonto tarjoaa ihasteltavaa, kuten tämän mesimarjan, jonka kukka kurkistaa kuloheinän keskeltä
Paperi, kartonki ja jalosteet (t) Sahaja höylätavara (m 3 ) Sellu (t) Puulevyt (m 3 ) Metsäteollisuuden vientimäärät vuodesta 1980 alkaen 2020 2010 2000 1990 1980 3 6 9 12 15. Tämä vetää sellun viennin nousuun tänä vuonna. Merkittäviä syitä ovat ainakin valtiovallan avokätisesti jakamat elvytysmiljardit ja Amerikan mantereen omien yritysten toimitusvaikeudet. Huima hintaralli koskee ennen muuta sahatavaraa, mutta osansa siitä ovat saaneet myös vaneri ja höylätuotteet. Elpyminen johtuu markkinatilanteesta mutta myös heikosta vertailuvuodesta 2020. PUUMARKKINAT Teksti ANTTI ÄIJÖ | Graafi AINO SAARIKIVI LÄHDE Metsäteollisuus ry Graafi esittää metsäteollisuuden viennin kehittymisen tuotelajeittain 40 viime vuoden ajalta. Myös sahatavaran keskimääräinen vientihinta nousee tänä vuonna kahdeksan prosenttia. Pitkäkuituisen havusellun markkinahinnat ovat nousseet viime kuukausina selvästi. Kilpailu meille tärkeillä Euroopan markkinoilla väheni, kun muun muassa Ruotsin ja Saksan sahurit kasvattivat vientiään Atlantin taakse. Jotkut tekevät tuleville kuukausille vain avokauppaa, jolloin he lupaavat toimittaa tavaraa mutta sopivat hinnoista vasta juuri ennen toimitusta. Voimakkaasta hintakehityksestä kertovat myös sellun ja vanerin viejät. Kohonneet rahtikustannukset koituvat osaksi viejien maksettaviksi. Paperin vienti jatkaa laskuaan, mutta kartongin vienti kasvaa. Pellervon taloustutkimuksen metsäsektorin ennusteen mukaan sahatavaran vienti elpyy tänä vuonna noin kahdeksan prosenttia. Sahatavaran myyjät kertovat, että vastaavaa ei ole nähty pitkiin aikoihin. Markkinaralli lähti käyntiin, kun kysyntä vahvistui varastojen ollessa niukat. Osa tavoittelee jättipottia ja katsoo, mitä ostajat ovat valmiita maksamaan. Koronapandemiaa voidaan ainakin osaksi kiittää villistä menosta. 22 Aarre 5/2021 METSÄ HULLUT PÄIVÄT Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt saha tuotteiden kysyntäpiikki on vauhdittanut tuntuvasti puukauppaa Suomessakin. Viime kuukausina sahateollisuuden tuotteiden kysyntä on ylittänyt tarjonnan, jolloin myyjien päänsärkynä on hinnan asettaminen riittävän ylös. Suomen metsäteollisuuden tuotanto ja vienti laskivat jyrkästi viime vuonna pääasiassa työtaistelujen ja koronarajoitusten takia. Huima hintaralli USA on Suomen metsäteollisuudelle pieni markkina, mutta sen hintavaikutus tuntuu välillisesti Euroopassa. Hintojen nousua ovat kiihdyttäneet viiveet toimitusketjuissa. Kaukorahtien ongelmat ja konttien heikko saatavuus ovat yhtenä tekijänä olleet nostamassa lopputuotteiden hintoja ostajamaissa. Hintapiikki alkoi kehittyä Yhdysvalloissa jo viime kesänä. M onilla metsäteollisuuden tuotteilla on ollut alkuvuoden aikana enemmän kysyntää kuin kukaan osasi ennakoida. Vilkastuneen kysynnän vuoksi hinnat ampaisivat nousuun keväällä myös Euroopassa
Jotkut ekonomistit puhuvat vihreästä supersyklistä, joka hyödyttää muitakin perustuotannon sektoreita. Toisaalta pidemmän vahvan vientikysynnän puolesta puhuu se, että kapasiteettia alalle ei ole nopeasti tulossa lisää. Metsänomistajilla on nyt paljon valmiiksi suunniteltuja leimikoita odottamassa puukaupan otollisinta ajankohtaa. Suhdanteen ollessa kuumimmillaan harvennuksia ei haluta ostaa eikä hakata enempää kuin on välttämätöntä. Yleensä huippuhinnoista tullaan alas vielä nousua nopeammin, mutta kukaan ei tiedä, milloin tilanne taittuu. 23 Aarre 5/2021 METSÄ Vihreä supersykli Chicagon raaka-ainepörssissä sahatavaran kaikkien aikojen korkein lukema saavutettiin huhtikuun viimeisellä viikolla. Tämäkin taso olisi pitkällä aikajänteellä huomattavan korkea. Elvytyskin yhä jatkuu ja rahalle etsitään järkevää käyttöä. Se on kuin asunnonvälityspalvelu, mutta puulle. Omasta metsästään parasta tuottoa hakevan kannalta nyt eletään ratkaisevia viikkoja. Elpymisrahojen huvetessa ja tarjonnan kasvaessa eteen tulee vaihe, jossa myytävää on yli kysynnän. Puun hinta lähestyi tämän kuun alussa hyvää vauhtia vuoKUN ON AIKA MYYDÄ PUUTA Kuutio on metsänomistajalle helpoin tapa myydä puuta verkossa joko ammattilaisen, kuten metsänhoitoyhdistyksen avulla tai omatoimisesti. Ratkaisevat viikot Sellun parantuneesta kysynnästä ja hinnasta huolimatta kuitupuun hinta on kehittynyt kitsaasti. Myyjien kannalta mainio asia on se, että mäntytukkien hintakehitys on yhtä vahvaa kuin kuusipuun. Tästä eteenpäin ennustetaan selvää laskua. Takuuta ei tietenkään voi antaa. Kuten tavallista parhaat hintojen korotukset on tehty päätehakkuuleimikoille. Ratkaisevaa tulevien puumarkkinoiden kannalta on suhdanteen kesto. Muutokset euroissa ovat pieniä: harvennushakkuissa hintaa on tullut viime kuukausina lisää vain euron verran kuutiometrille, päätehakkuissa vähän enemmän. Voi olla, että tänä vuonna markkinat kehittyvätkin eri tavalla. Vuoden kuluttua hintaindeksi voisi toukokuun alun näkemyksen mukaan olla noin 20 prosenttia alempana kuin nyt. den 2019 huipputasoa. Pääte hakkuu leimikoita Sahatavaran vahva menekki tekee hyvää puumarkkinoille. Parasta tuottoa hakevan kannalta eletään ratkaisevia viikkoja. Vanhat kokemukset viittaavat siihen, että sahatavaramarkkinoiden huippusuhdanne voi jäädä lyhyeksi. Havutukin hinnoissa kotimaassa kehitys näkyy jo liki 10 prosentin nousuna viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana. Havukuidun hinta jopa notkahti vuodenvaihteessa vähän alaspäin mutta toipui melko nopeasti. Juuri nyt se tieto olisi aika ison rahan arvoista.. Tällöin hinnat ovat perinteisesti romahtaneet, ja kalliit ostetun puun varastot voivat jäädä jalostajilla käsiin. Monen aiemman vuoden kokemus on ollut se, että vuoden korkeimmat hinnat maksetaan juuri ennen kesälomia tehdyissä kaupoissa. Talvikorjuu on sujunut hyvin, joten raaka-aineesta ei sahoilla ole vielä ollut pulaa. Kriittisemmäksi tilanne muuttuu kesäaikaan, vaikka kauppaa on käyty edellisvuotta vilkkaammin. Optimistit luottavat hyvän hintatason kestävän vielä syksylläkin, mutta kukaan ei tiedä sitä varmasti
MOOTTORISAHAT AARRE KOKEILU Matkalla kärkikaartiin Aarre 5/2021 24 METSÄ. 24 METSÄ Echon uuden DCS-1600 akkusahan leikkuuvoima on tasoltaan akkusahojen kärkeä. Parantamisen varaa on sahan painossa, akun kestossa ja latausnopeudessa
Se on ammattikäytössä kaksi vuotta ja kuluttajakäytössä peräti viisi vuotta. Turvaliipaisimen punainen nappi sijaitsee Echo DCS-1600 -akkusahassa aivan kahvan yläreunassa. Suurta eroa ei ole painossakaan. Korona-aika on tuonut hurjan myyntipiikin kaikille sahavalmistajille. Echo DCS-1600 on niitä painavampi. Husqvarna ja Stihl käyttävät 36 voltin akkuja. Niistä isomman mallinimi on LBP-560200. Myös asiakkaat ovat löytämässä kestävyydellä ja hinnalla kilpailevan sahamerkin. Karsiessa napin pitäminen alhaalla heikentää ergonomiaa. Polttopuiden teossa isommatkin rungot saa kätevästi klapikokoon. Aarre testasi seitsemisen vuotta sitten heti tuoreeltaan useita näistä uusista sahamalleista. Haastajana Echon hinnoitteluvoima ei ole päämerkkien veroinen. Stihlillä ja Husqvarnalla vastaavat takuuajat ovat vuosi ja kaksi vuotta. Echon pitkän takuun taustalla on japanilaisten pyrkimys tehdä sahoista kestäviä. Seitsemän vuotta sitten Echoa alkoi tuoda Suomeen Teräosa. Hiljattain Echo toi markkinoille akkusahan. 50 voltin akku Echon akkusahaan on saatavilla kaksi erilaista, jännitteeltään 50 voltin akkua. Myös Echon akkusaha vastaa teholtaan noin 40-kuutioista bensasahaa. Echon uusi akkusaha DCS-1600 pyrkii haastamaan päämerkkien kärkimallit. Suomen tilastoidusta sahamyynnistä Echon suhteellinen osuus on runsaat 15 prosenttia. Echon akkusahan sähäkkyys yllätti myönteisesti. Ne jyräävät myyntitilastojen kärkiniminä. Periaatteessa Echon akun suurempi 50 voltin jännite lisää sahan tehoa, joskin asia riippuu myös muista tekijöistä. Tilasto ei kuitenkaan ole kattava. Huskun akkusahojen kallein malli 540i XP painaa Aarteen mittauksen mukaan öljytankki täynnä 5 628 grammaa ja Stihlin vastaava malli 5 574 grammaa. Tulossa on myös metsään ammattikäyttöön tarkoitettu raivaussaha, jolla Echon metsäkattavuus jälleen laajenee. Teräöljytankki täynnä punnitsimme sen painoksi 5 868 grammaa. Kestävyys edellä Kaikkien Echo-sahojen moottorit valmistetaan Japanissa. Kokeilussa kiinnostavin kysymys olikin se, onko Echon teho kilpailukykyinen niiden kanssa. Erilaisen Echossa akku asettuu sahaan pystysuoraan kuten useimmissa muissakin merkeissä.. Kokoonpanoa on myös muualla. Nyt se ulottuu kevytsahoista 70-kuutioisiin ammattisahoihin. 25 Aarre 5/2021 METSÄ Japanilainen Echo on kasvattanut saha tarjontaansa, ja samalla myynti verkoston kattavuus Suomessa on parantunut. Pirteä akkusaha Husqvarnan ja Stihlin parhaat akkusahat vastaavat teholtaan noin 40-kuutioista polttomoottorilla varustettua moottorisahaa. Sen kapasiteetiksi ilmoitetaan 3,66 ampeeri tuntia (Ah). Se on strateginen valinta, jolla valmistaja pyrkii saamaan jalansijaa Stihlin ja Husqvarnan hallitsemilla markkinoilla. Yritysoston myötä se sulautui muutama vuosi sitten osaksi Stokkeria, ja nykyinen maahantuoja on Stokker. Huskun parhaan akun kapasiteetti on 9,4 Ah ja Stihlin 7,2 Ah. Siksi samaan laatuluokkaan pyrkivien sahojen hinnat on viritetty hieman päämerkkejä edullisemmiksi. M oottorisahojen päämerkit Stihl ja Husqvarna ovat vahvoja brändejä. Monet pienkonekauppiaat ovat ottaneet sen toiseksi tai kolmanneksi päämerkiksi. Echon uudistuminen alkoi kevytsahoista. Sen sahamerkkejä ovat Echo ja Shindaiwa, joista Suomessa myydään enää Echoa. Japanilainen Yamabiko on ryhtynyt haastamaan markkinajohtajat. Myöhemmin Echon valikoima on kasvanut tasaisesti. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Suomalaiset metsänomistajat ovat hämmästelleet Echon pitkää takuuta. Nähtävissä on kuitenkin ollut, että Echo on pystynyt hitaasti kasvattamaan osuuttaan. Leikkuukyvyn osalta näin on
Sopii hyvin rankapuun hakkuuseen, pihatöihin, puutarhaan ja mökille. Toivomisen varaa akun latausnopeudessa. Akkusahoissa juuri vääntö kuvaa parhaiten sahan laatua katkonnassa ja isojen oksien karsinnassa. Isomman akun 100-prosenttinen lataus kestää 88 minuuttia, 80-prosenttinen lataus 48 minuuttia. Siihen nähden haastaa hyvin hinnalla. jännitteen takia myöskään akkujen kestoa sahatessa ei voi suoraan verrata ampeerituntien perusteella. Parhaimmillaan puiden katkonnassa. Siinäkin on 20 tuuman laippa, sekä lisäksi lämpökahvat ja sähkölämmitteinen kaasutin termostaatilla. Käsiteltävyys on keskitasoa. Echon laturi LCJQ-560 on Huskun ja Stihlin pikalatureita hitaampi. Huskun ja Stihlin pikalatureilla lataus tapahtuu selvästi nopeammin. VEROVINKKI METSÄNHOITOON TARKOITETUT työvälineet ja niiden huoltoja varaosakulut ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia vuosimenoja. Metsässä saa olla tarkkana, etteivät ne putoa. Stihlin suositushinta on 1 399 euroa. Echo DCS-1600 Hinta (saha, akku ja laturi) 765 e Kokonaispaino* 5 868 g Laipan pituus 14 tuumaa Ketju-uran leveys 1,1 mm Öljysäiliö 0,38 l. Laippa on 14-tuumainen kuten myös Stihlin ja Huskun akkusahojen kärkimalleissa. Echo CS-7310SX:n sylinterinkoppa irtoaa, kun pyöräyttää auki ruuvimaiset pikakiinnittimet. Käynnistinpuolen tuuletusaukot, sylinterin rivat ja ilmansuodatin on syytä pitää puhtaina. Pölkytys sujuu Noin 70-kuutioisia sahoja käytetään lähinnä suurten puiden kaadossa ja katkonnassa. Öljytankin korkissa on kätevä vääntövipu. Aarre suositus: Echo DCS-1600 -sahan vääntö ja ärhäkkyys ovat akkusahojen parhaimmistoa. Saha on väkivahva murikka, jossa riittää paitsi vääntöä ja tehoa myös painoa. Käsiteltävyys on melko hyvä, joskin karsiessa paino tuntuu. Tarkkuusvaaka näytti sahan painoksi tankit täynnä 9 347 grammaa. 26 Aarre 5/2021 METSÄ Myös Stihlin kärkimallissa turvanappi on samassa paikassa. Koekäytön perusteella Huskun ja Stihlin akut kestävät pitempään. Echossa on tehoa 4,1 kW. Huskun ratkaisu on sahatessa paras, koska se mahdollistaa käden liukumisen karsinnassa takakahvan takaosaan, jolloin ulottuvuus kasvaa. Saman kokoluokan sahoista Stihl MS 462 C-M VW painaa tankit täynnä 8 186 grammaa. Kilpailijoista poiketen Echossa ei ole elektronista moottorinohjausta. Järeä 70-kuutioinen Kokeilimme Echon sahauutuuksista kuluneena keväänä myös järeän, peräti 73,5-kuutioisen voimanpesän, jonka mallinimi on CS-7310SX. Husqvarnan akkusahojen kärkimalli suurimman akun ja parhaan laturin kanssa maksaa 1 267 euroa, Stihlin 941 euroa. Sahojen ärhäkkyydessä selvää eroa on vaikeampi huomata. Plussana pitkä takuu. Turvaliipaisimen nappi on kahvan sivussa. Kokeilussa Teuvo Kirselä kaatoi ja pölkytti Echolla pihaja rantapuita. Echon vastaava hinta on 765 euroa. Vastaavan kokoinen Husqvarna 572 XPG maksaa 1 249 euroa ilman laippaa ja ketjua. MOOTTORISAHAT Echo CS-7310SX Hinta 950 e Sylinteritilavuus 73,5 cm 3 Teho 4,1 kW Paino* 9 347 g Polttoainesäiliö 0,8 l Öljysäiliö 0,36 l Terälevyn pituus 20 tuumaa Ketju-uran leveys 1,5 mm Isoja runkoja pölkyttäessä Echo CS-7310SX kuumenee. Se ei ole kovin hyvä paikka, koska sahatessa käsi täytyy pitää koko ajan takakahvan yläreunassa. * Aarteen mittaama paino laipan ja ketjun kanssa, polttoaineja öljytankit täynnä. Sahassa on erillinen virtakatkaisin. Echon hinta, 950 euroa, on selvästi edullisempi. * Aarteen mittaama paino laipan ja ketjun kanssa, öljytankki täynnä. Turvaliipaisimen nappi Echon etukahva on matalahko, otepituus on keskimääräinen. Huskun vastaavassa mallissa turvanappi (pitkä) on perinteisessä hyvässä paikassa takakahvan päällä, mutta sitä pitää työntää ennen kuin se painuu alas. Kokeilussa iso tukki katkesi Echolla helposti ja sahan vääntö tuntui vahvalta. Katkaisussa merkitys on pienempi. Edellä kerrotun Stihlin teho on 4,4 kW (72,2 cm 3 ) ja Huskun 4,3 kW (70,6 cm 3 ). Teholukujen osalta Echo pärjää vähemmän elektronisena sahana melkoisen hyvin kilpailijoilleen
KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso. 27 METSÄ Aarre 5/2021 Pihakoivu nurin Juttuun liittyvällä videolla kaadetaan ja katkotaan iso pihakoivu 70-kuutioisella Echolla. Tämäkin jättiläinen hoitui nopeasti pölkyiksi. Uusi Echo CS-7310SX on elementissään suurten pihakoivujen kaadossa ja katkonnassa
Stihl maksaa 799 euroa, Echo 610 euroa. Lisäksi Jyrki on hakannut polttorankaa sekä kaatanut ja pölkyttänyt asiakkaiden pihapuita. Erosta ison osan selittää Stihlin 3 kW:n teho. Latvapäässä oksat ovat pieniä ja runko yleensä lähes maassa. Echossa tankillinen kestää 5–10 minuuttia pitempään kuin Stihlissä. Laippaa voi kannatella rungon päällä, eikä maahan sahauksen vaaraa aluksi ole. Silloin raskas ja pitkälaippainen saha muuttuu kömpelöksi. Kulutus on ollut yllättävän vähäistä. Käyttökelpoisuutta parantaa se, että suuri puu jää kaadettuna yleensä tyviosastaan korkealle. Samalla näkee hyvin vetorattaan kunnon. Hakkuu on ollut pääosin kuitupuun talvista hankintahakkuuta. Aarteeseen sahakokeiluja tehnyt metsäpalveluyrittäjä Jyrki Villman on sahannut vuodesta 2018 alkaen Echon 50-kuutioisella CS-501SX-sahalla. Echo painaa tankit täynnä 5 967 grammaa, Stihl 6 279 grammaa. Echo CS-501SX:n kokonaan näkyvissä oleva vetoratas helpottaa teräketjun vaihtoa. Painon ja tehon suhde on molemmissa hyvä. Talvella putosi ja hukkui öljytankin korkki, joka oli kiristetty huonosti. * Aarteen mittaama paino laipan ja ketjun kanssa, polttoaineja öljytankit täynnä.. Sopii myös naisille ja lyhytkätisille miehille. Terä uppoaa niin joutuisasti, että pitopuun jättämisen kanssa saa olla tarkkana. Pitkällä laipalla ulottuu kätevästi myös paksun rungon toiselle puolelle. Kolmen vuoden sahaus Pitkät takuuajat antavat Echoille mielikuvan kestävästä sahamerkistä. Jyrkillä on Stihl 261, jonka sylinteritilavuus on sama 50,2 cm 3 ja myös bensatankin koko sama eli 0,5 litraa. Koekäytössä Echo CS-7310SX toimi moitteitta. Echossa tehoa on 2,67 kW. Hinta on kilpailukykyinen. Paljon hakkaavalle silläkin on merkitystä. Jyrkin arvion mukaan hakattuja kiintomotteja on kertynyt tähän mennessä lähes tuhat. 28 Aarre 5/2021 METSÄ Pitkän laipan ansiosta isompikin puu kaatuu Echolla yhdeltä puolelta sahaten. Suodatin pitää puhdistaa usein. Plussana pitkä takuu. Puolipuristin keventää sahan käyntiin nykäisyä. Muita vikoja ei ole ollut, ja saha on käytössä edelleen. MOOTTORISAHAT Echo CS-501SX Hinta 610 e Sylinteritilavuus 50,2 cm 3 Teho 2,57 kW Paino* 5 967 g Polttoainesäiliö 0,5 l Öljysäiliö 0,28 l Terälevyn pituus 13 tuumaa Ketju-uran leveys 1,3 mm Echo CS-501SX:n ilmansuodattimen saa näkösälle koko sylinterikoppaa avaamatta, eikä tähän tarvita työkaluja. Kaarnarauta on kaksipuolinen. LISÄTIETOJA Echo, stokker.fi | Husqvarna, husqvarna.fi | Stihl, stihl.fi Saha on kestänyt jo tuhat kiinto mottia. Aarre suositus: Echo CS-7310SX on tehokas ja vahvasti vääntävä saha suurten puiden kaatoon ja pölkytykseen. Kestävyyden ja hinnan suhde on Aarteen testisahassa ollut erinomainen. Terälaippoja on mennyt rikki kaksi. Kun Echoa käytetään lähinnä vain kaatoon ja pölkytykseen, sahan raskauden haitta vähenee. Plussana pitkä takuu. Ilmansuodatin on Jyrkin mukaan pidettävä tarkasti puhtaana, muuten sahan käynti heikentyy. Painonsa takia turhan raskas karsinnassa. Sahasta on rikkoutunut teräketjun kiristysruuvi. Karsinnassa Echo, kuten tämän kokoiset sahat yleensäkin, on käyttökelpoinen suuren rungon puoliväliin saakka. Loppupää voi olla kätevämpi sahata ainakin kivisessä maastossa 50-kuutioisella, jotta riski kiveen sahauksesta pienentyy. Mutta onko mielikuvalle perusteita. Aarre suositus: Echo CS-501SX on pienikokoinen, ketterä ja paino-tehosuhteeltaan hyvä saha ammattikäyttöön ja yleissahaksi
METSÄ 29 Aarre 5/2021. Aarteen pitkässä kokeilussa ollut Echo CS-501SX on pieni mutta tehokas saha, joka soveltuu hyvävoimaiselle sahaajalle myös ensiharvennukselle
Muistisairauskin vaivaa. Marjoja montaakin lajia on tullut sieltä poimittua. Monia asioita hän muisti paremmin kuin minä. On lääkäri, joka esitteli itsensä suunnistuskaverikseni ja joka oli tehnyt väitöskirjan sairaudestani. Mies on minua vanhempi ja kulkeminen jo huonoa. Emäntä kiersi ostoksilla, mutta me puhuimme vanhoista ajoista. Aarteita ne rastitkin ovat, mutta varsinaisia aarteita ovat olleet ihmiset, joita edelleen jatkuvalla suunnistusurallani olen tavannut. TAANNOIN TAPASIN TUTUN suunnistajapariskunnan. Monenlaista on vuosien kuluessa tapahtunut, ja niitä tapauksia on mukava muistella. Pitkällä ajalla on kertynyt näitä tuttuja ja heidän juttujaan vaikka paksuksi kirjaksi. Hän oli lähes 20 vuotta minua nuorempi, mutta hänen tätinsä oli minun muistissani. Nämä ovat olleet metsän taloudellisia aarteita. Aikaa kului, mutta rastit löytyivät. 30 Aarre 5/2021 METSÄ Metsä antoi suunnan Aarteita metsästä -kirjoituskilpailumme tämänkertaiset kirjoittajat ylistävät suunnistamista antoisana metsäharrastuksena. Vuonna 1955 joulupukki toi minulle paketin, jossa oli kompassi ja tätini (isäni siskon) kauniilla käsialalla kirjoittamat karttamerkit. Näitä aarteita nyt rospuuton aikana muistellaan, mutta keväällä painutaan metsään uusia aarteita etsimään! MAURI LÅNGVIK YLÖJÄRVI. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Joulupukin paras lahja Y li 80-vuotisen ikäni metsä on ollut mukana elämässäni. On myyjä, jonka suunnistajamiestä autoin sota väkiaikana iltalomalle. Neljä kertaa kaveri kysyi: ”Kukas sinä taas olitkaan?” Mutta kaikki vanhat kisat, sijoitukset ynnä muut hänellä olivat aivan selvinä ja totuudenmukaisina päässä. Henkisellä puolella ja sosiaalisessa elämässä olen ollut isosti saamapuolella metsissä tapahtuneen harrastuksen vuoksi. Sieniä en voi syödä, mutta korvasieniä olen metsässä kasvattanut hyvällä menestyksellä. Heille sattui sillä lomalla ”vahinko”, joka on jo tehnyt rouvasta mummon jo pariinkin kertaan. Hänen emännältään sain myös kiitokset, kun tahtovat vanhat kaverit olla vähissä ja juttuja olisi huikeat määrät. ”Sinun pitää ruveta suunnistamaan”, toivotti tonttukin. Siellä olen tehnyt työtä ja saanut osan elannosta sieltä. Tutustuin lajiin kirjastosta lainaamani Urheilun pikku jättiläisen avulla. Sitten syksyllä 1956 sain käteeni oikean kartan ja suunnistin ensimmäisen kilpailuni. Toisia näkee useinkin, toisten kanssa tapaamisväli voi olla vuosikymmeniä. Poikkesimme kauppakeskukseen kahvittelemaan
Lampaille tehtiin laitumen ympärille riukuaita, jonka teossa olimme kaikki mukana kiertäen katajasta vittaksia ja halkaisten näreistä riukuja. Talvella hiihdettiin yleensä peltoa ympäri, mutta kävimme myös laturetkellä naapurikunnassa, jossa matkaa tehtiin läpi suometsien ja taimikoiden. Erityisen mukava ja opettava harrastus on ollut suunnistus, josta on ollut apua sekä kartanlukuun että mielen ja kehon kunnossapitoon. Me hänen lapsensa pidämme metsää tärkeänä työtai harrastuspaikkana. Ei ollut leikkikavereita lähimailla. Kotini ympärillä humisivat sankat havumetsät ja järvenrannassa koivikko. Kiinnostuksen metsään hän jätti perinnöksikin. Lehmien maito jäähdytettiin metsälaitumen reunalla olevassa luonnonlähteessä, jossa vesi pulppusi kylmänä ja raikkaana. Metsistä löytyneitä aarteita ovat olleet hiidenkirnut, erikoisesti kasvavat puut, polut ja kauniit maisemat. Isäni haudalle laskin kukilla koristetun kelopuun. Niinpä tieni vei usein korkean kalliomäen jäkälärinteelle leikkimään ja laulamaan: ”Nytpä tahdon olla ma, pienen mökin laittaja.” Tosin perinnönjaossa tämä kallio sai toisen omistajan. Näiltä retkiltä jäi mukavat muistot. Opimme keräämään marjoja ja sieniä, tekemään vihtoja ja polttopuita sekä liikkumaan luontoa havainnoiden ja arvostaen. INKERI PENTTILÄ KALANTI KETO-UUTUUDET! Keto-150 Karate Keto Forst W takaterällä 360°-Rotaattori. Ajan tavan mukaan meillä oli lehmiä ja lampaita. 31 Aarre 5/2021 METSÄ Pienviljelijäisän perintö I säni oli pienviljelijä, mutta sekä talvella että kesällä hän viihtyi parhaiten metsätöissä
32 Aarre 5/2021 METSÄ RUSKEITA RANKOJA Tarkastuskäynti taimikossa paljasti ikävän yllätyksen. Tutkimus tehtiin yhdessä metsänhoitoyhdistysten, metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen kanssa.. Valtaosa taimista oli kuivunut, joten edessä on täydennysistutus. Ahavan vioittamista taimista yli puolet kuoli, ja toipuneilla taimilla havaittiin heikentynyttä pituuskasvua sekä latvavioituksia. Tämä taimi toipuu ahavan vaurioista. 32 Aarre 5/2021 METSÄ Tuore tutkimus Luonnonvara keskus selvitti ahava tuhojen yleisyyttä 60:lla vuonna 2019 istutetulla uudistusalalla, jotka sijaitsivat Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella. Taimen ranka on surullisen ruskea, mutta tyvellä vihertää. Ahavatuhoja ha vaittiin 46 prosentilla taimista. METSÄN UUDISTAMINEN Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS VEROVINKKI TÄYDENNYSISTUTUKSES SA TARVITTAVAT taimet ja työkalut sekä mahdolliset urakoitsijalle maksettavat suoritukset ovat vähennyskelpoisia metsäverotuksessa
Vaikuttaa siltä, että taimet vei ahava. 33 Aarre 5/2021 METSÄ Juho Laitisen mukaan täydennysistutusta ei kannata kiirehtiä vaan tilannetta voi tarkkailla kesäkuuhun asti. Mutta näköjään tuli huokaistua liian aikaisin.” Vaikka kesä oli kuuma, yksin sitä ei taimituhosta voi syyttää. Lisäksi erilaiset sienitaudit, kuten ruosteet ja karisteet, voivat vioittaa taimia. N äkymä Konneveden Alkulan kylällä sijaitsevalla uudistusalalla saa Metsänhoitoyhdistys KeskiSuomen metsänhoitoesimiehen Juho Laitisen huokaisemaan syvään. Asia mietitytti niin paljon, että kesälomansa jälkeen Laitinen kävi ensi töikseen tarkistamassa taimikon kunnon. ”Hieman pelonsekaisin tuntein nousin autosta ja huokaisin helpotuksesta, kun jokaisen taimen latvassa oli viiden sentin pituinen, kirkkaanvihreä kasvu. Vaaleita jouhia muistuttavat juuret puskevat ulos paakusta. Tällä kertaa taimikosta ei kuitenkaan löydy viitteitä kuoriaisen tai myyrän nakerruksesta, eikä ruskettuneissa neulasissa näy rihmastoa tai itiömassaa. Tavallisesti kevättalven hanki suojaa taimia auringolta ja tuulelta ja pitää lämpöolot tasaisina. Kunhan istutuspaakku istutettaessa on märkä, taimet kyllä pärjäävät. Aarre 5/2021. ”Tästäkin näkee, että taimi on lähtenyt istutuksen jälkeen kasvuun.” Ahava vei taimet Jos ei kuivuus, niin mikä sitten. Ne kestävät ihan käsittämättömiä.” Laitinen nyppää yhden taimen irti mättäästä. Pikkutaimia uhkaavista tuholaisista yleisin on tukkimiehentäi. Istutusta oli edeltänyt pitkä hellejakso, ja mietin jo silloin, miten taimet selviytyvät”, Laitinen muistelee. Ahavatuho syntyy, kun neulaset alkavat keväällä haihduttaa mutta juuret eivät saa routaisesta maasta vettä. Käytännössä taimi siis haihduttaa itsensä hengiltä. Ahavaksi kutsutaan ilmiötä, jossa kevätauringon lämmittäessä taimen neulaset alkavat haihduttaa mutta juuret eivät saa routaisesta maasta vettä. Myös myyrät voivat kannanvaihtelun huippuvuosina aiheuttaa pahoja tuhoja. Mitä vakavampi tuho, sitä suurempi osa taimesta ruskettuu. Ja silti taimet selviävät. Lievässä tuhossa vauriot jäävät latvaan. Uudistusalan kiertäneellä Laitisella on näkemys siitä, mitä taimikossa kevättalvella tapahtui. Minne vain katseensa kääntää, ruskettuneita taimia riittää. ”Kuivuus on harvoin ongelma. ”Kevään lämpöjakso sulatti lumet, mutta kun sää taas kylmeni, maa veti routaan. ”Tämä oli viime kesän viimeisiä istutustyömaita. Talvi 2019–20 oli kuitenkin poikkeuksellisen lauha, eikä lunta juuri saatu Keski-Suomen leveysasteillakaan. Metsäpalovaroitus saattaa olla voimassa ja maa niin kuiva että pölisee. Ahavatuhossa neulaset kuivuvat punertavanruskeiksi
Kun arvioidaan täydennysistutuksen tarvetta, kuolleiden taimien lukumäärän lisäksi kannattaa ottaa huomioon myös niiden sijainti uudistusalalla. ”Ei auta, istutetaan uudet taimet. Ja yleensä kasvamaan jää se, joka alun perin julistettiin kuolleeksi, sillä se oli jo ehtinyt kasvattaa juurensa maahan ja kasvaa näin ollen täydennysistutettua tainta nopeam min. ”Jos 1 800 kuusentaimesta 200 kuolee sieltä täältä, tuhoa ei taimikonhoitovai heessa enää huomaa. Työ on hitaampaa, sillä jokaisen taimen elinkelpoisuus pitää tarkas taa ennen täydennystä. Maanmuokkausta ei yleen sä täydennysistutusta varten kannata teettää uudestaan, vaan järkevämpää on tehdä täydennysistutus mahdolli simman pian, jolloin vanhaa muokkausjälkeä voi vielä hyödyntää. Paikalliseen täystuhoon on reagoitava nopeammin kuin tasaisesti sieltä täältä kuolleisiin taimiin. Koeala kertoo tiheyden Kuusen suositeltu istutustiheys on 1 800 tainta hehtaarilla. Jos taimessa näkyy edes häivähdys vihreää, se toipuu kyllä.” Taimien tilannetta kannattaa tarkkailla kesäkuuhun asti ja tehdä päätös täydennys istutuksesta vasta, jos uutta kasvua ei vielä silloinkaan näy. Viimeinen hetki täydentää vajaa taimik ko on silloin, kun taimet ovat 3–4vuo tiaita. Ja toi votaan parempaa onnea.” Täydennys istutusta ei kannata kiirehtiä. ”Välillä näkee sellaisia mättäitä, joissa on kaksi tainta. Taimikon tiheys on helppo tarkistaa muutamalla ympyrä koealalla. Jos kasvatuskelpoisia taimia on vain 500–600 kappaletta hehtaarilla, uudistusala kannat taa viljellä kokonaan uudelleen. Mutta jos 200 tainta kuolee vieri vierestä, se kyllä näkyy.” Parempi onni ensi kerralla Laitisen kokemuksen mukaan metsän omistajat tekevät täydennysistutukset yleensä itse. Istutusalan keskellä taimilla ei ollut min käänlaista suojaa auringolta, joten ahava on yltänyt maahan asti. Nelimetrisen onkiva van tulisi koskettaa keskimää rin kuuteen tai seitsemään taimeen, jotta tiheys olisi riittävä. Jotta havupuutaimikko luokiteltaisiin kasvatuskelpoiseksi, pitää kasvatuskelpoisia taimia Etelä ja Kes kiSuomessa olla vähintään 1 300 kappa letta ja PohjoisSuomessa 1 200 kappaletta hehtaarilla. Eten kin rehevillä mailla heinikko haittaa istuttajan etenemistä. Laidalla, ison metsän vieressä lunta on ehkä ollut enemmän, siel lä taimet ovat selvinneet paremmin.” Uusi kasvu sivuversosta Täydellinen taimituho, jossa vihreää ei tai mikosta löydy hakemallakaan, on onneksi melko harvinainen. Yksi, jonka metsänomistaja on todennut kuolleeksi ja toinen, jonka hän on istuttanut täydennykseksi.” Viimeistään taimikon tullessa varhaishoi toikään toinen taimista on raivattava pois. ”Taimet voivat lähteä uuteen kasvuun si vuversosta tai jopa juuripaakusta maan alta. METSÄN UUDISTAMINEN. 34 Aarre 5/2021 METSÄ Ahavan tuntomerkkejä ovat punaruskeat neulaset, joista osa on karissut. Taimi on istutuksen jälkeen lähtenyt kasvuun ja kasvattanut juuria ulos paakusta. Työn voi myös teettää ul kopuolisella, mutta kannattaa varautua siihen, että kustannus on korkeampi kuin tavallisessa istutuksessa. Täydennysistutusta ei kannata kiirehtiä, sillä jos taimet kuitenkin toipuvat – niin kuin ne usein tekevät – on metsänomistajan tekemä työ valunut hukkaan. Laitinen luo vielä silmäyksen taimik koon. Silloinkin, kun taimet ensivilkaisulla näyttävät ruskettuneilta, niissä usein on vielä elämää. Näkymä harmittaa, mutta luonnon kanssa toimiessa ei pettymyksiltä aina voi välttyä
”Huonosti juurtuneet taimet ottavat vettä maasta heikosti, ja jos verson vesipitoisuus on jo ennen talvea alhainen, se ei enää talven aikana parane. Veden otto on heikkoa myös keväällä, joten toipuminen on epävarmaa”, Luoranen sanoo. Tuhoja havaittiin sekä avoalustoilla että suljetuissa pakkauksissa olleilla taimilla, mutta erityisesti laatikkoon tai pusseihin pakatut taimet ovat herkkiä varastoinnin pitenemiselle. Syväistutuksessa paakun pinta on vähintään viiden sentin syvyydessä. 35 Aarre 5/2021 METSÄ Näin vältät ahavatuhot O ikea istutusajankohta ja mahdollisimman lyhyt välivarastointi suojaavat taimia parhaiten ahavavioitukselta, selvisi Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta. Tuhoista toipumista voidaan edistää istuttamalla taimet syvälle laadukkaisiin mättäisiin. Jos taimet on istu tettu syvälle laaduk kaisiin mättäisiin, se edistää taimikon toipumista tuhoista.. Pakkasvarastoidut taimet pitää istuttaa ennen juhannusta, jotta ne ehtivät kasvaa ja talveentua ennen talvea. Syväistutuksessa paakun pinta on vähintään viiden sentin syvyydessä ja juuristo joko laikkutai kääntömättään keskellä olevassa, käännetyssä humuskerroksessa tai sen alapuolella. ”Kevään jälkeen jo muutama päivä suljetussa pakkauksessa lisää tuhoriskejä”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Luoranen. Syysistutuksissa taimien heikko juurtuminen lisää talvituhojen riskiä. ”Turvemaa säilyy pidempään jäässä, joten ahavaa voi tulla pidemmällä ajalla”, Luoranen kertoo. Tuhoriskiä voidaan edelleen pienentää, jos taimet saadaan maahan ilman pitkää varastointia. Uudistamis tulosta parantaa, jos taimia ei va rastoida pitkään ennen istutusta. Ahavatuhot ovat yleisimpiä mäkien päällä sekä karkeilla kivennäismailla ja turvemailla. Riittävän syvään istutetun taimen veden saanti on parempi, ja talvella sen juuristo on suojassa alhaisilta lämpötiloilta ja pintamaan rousteelta. Heinäja syyskuussa istutetuissa taimikoissa ahavatuhot olivat yleisiä
Rauha ja kangasmetsän tuoksu kesähelteellä. ”Esimerkiksi uudella Rauman sahalla konenäkö ja tekoäly tehostavat tuotantoa huomattavasti.” ”Olemmehyvien puolella” Metsä Groupin tuore strategiajohtaja Sari Pajari-Sederholm painottaa metsäteollisuuden olevan kestävän kehityksen edistäjä, ei hidastaja. 36 Aarre 5/2021 METSÄ KUKA. 52-vuotias sellutekniikan diplomi-insinööri Espoosta Työ. METSÄVAIKUTTAJA Sari Pajari-Sederholm haluaa edistää Metsä Groupin digitalisaatiokehitystä. Teksti MARKKUPULKKINEN | Kuva MARIAMIKLAS Sari Pajari-Sederholm Tausta. Metsä Groupin strategiajohtaja 1.5.2021 alkaen, sitä ennen Metsä Boardin myyntijohtaja Parasta metsässä
On hienoa, että pystymme käyttämään eri puutavaralajeja tehokkaasti. Huolestuttavaa on se, että osa keskustelijoista katsoo metsätaloutta vain yhdestä näkökulmasta ja haluaa rajata metsien talouskäyttöä. Autamme osaltamme kiinalaisia kasvattamaan elintasoaan vastuullisin keinoin. Siitä hyötyvät kaikki. Olen työskennellyt Metsä Groupissa vuodesta 2007. Koronapandemia on lisännyt kartongin kulutusta useissa loppukäyttötarkoituksissa, esimerkiksi ruokaja lääkepakkaamisessa. Pakkausmateriaalien kysyntä on ollut erittäin hyvällä tasolla. Kuinka kartonkiasiakkaiden osto käyttäytyminen on muuttunut. Suomessa metsänhoito on aina monimuotoinen asia, ja metsänomistajat hoitavat metsiään ylisukupolvisesti. Metsäteollisuus on hyödyntänyt automaatiota tehokkuuden parantamiseen jo vuosikymmenien ajan. Kaikki alalla tehdyt innovaatiot vievät yhteistä asiaa eteenpäin. Olet ollut pitkään Metsä Groupissa eri johtotehtävissä. Kuitupuun jalostaminen on koko kansantaloudellemme tärkeää esimerkiksi vientitulojen vuoksi. Lisäksi Ruotsin Husumin tehtaalla tutkitaan parhaillaan mahdollisuutta laajentaa kartonkilinjaa. Mitä muuta uutta on muhimassa. Minulla on ollut toinen jalka jo pidempään ICT-teknologiassa, ja olen ollut muun muassa Tietoevry Oyj:n hallituksen jäsen. Metsäteollisuus on hyvien puolella. Ei esimerkiksi nähtäisi sitä, että ensikuidun kysyntä varmistaa myös sen, että metsistä pidetään huolta ja että ne pysyvät elinvoimaisina ja samalla hiilensidontakykyisinä. Totta kai se voi vaikuttaa pitkällä tähtäimellä. Kaksi päivää sitten kävin kävelemässä metsässä Kirkkonummella. Siirryin siis operatiivisesta tehtävästä strategisemmalle tasolle. Mistä kilpailijayrityksenne innovaatiosta olet ilahtunut. Toimintamme on jo nyt selvästi hiilinegatiivista, mutta haluamme silti parantaa silläkin saralla. Samaan aikaan kulutus on laskenut perinteisissä tax free -tuotteissa matkustamisen vähentyessä. Metsä Groupilla on ollut kova investointitahti. Ensinnäkin haluamme lisätä suomalaisen metsän arvoa. Nytkin niiden osuus on vain kymmenesosa energiastamme. Yllätyitkö nimityksestä strategiajohtajaksi. Mikä EU:sta tuleva linjaus olisi pahin uhkakuva Suomen metsäteollisuudelle. EU:ssa on valmistelussa ennätysmäärä metsäalaan liittyviä aloitteita. Varmasti se, jos ensikuidun käyttöä eli metsien hakkuita pyritään rajoittamaan tavalla tai toisella. Toiseksi haluamme kasvaa kannattavasti yhdessä asiakkaidemme kanssa. Me Metsä Groupissa haemme kestävän kehityksen aihioita ja pohdimme, kuinka suomalaisella puulla ja pohjoisella kuidulla voisi edistää biotaloutta fossiilipohjaisen talouden korvaajaksi. Äänekoskelle rakennetaan parhaillaan 3D-kuitutuotteiden koelaitosta. Vuoteen 2030 mennessä olemme luopuneet kaikista fossiilisista polttoaineista. Millaista osaamista tuot konsernin johtoryhmään. On tietysti positiivista, että monet tahot haluavat kehittää metsätalouteen ja -teollisuuteen liittyvää toimintaa. Metsästä saadaan lopulta tukkipuuta, mutta kasvatuksen ohessa syntyy muitakin tuotteita, kuten kuitupuuta, josta voimme valmistaa esimerkiksi sellua kiinalaisten kuluttajien käyttöön. Rakentaminen on elpynyt voimakkaasti koronan aikana, ja siksi kysyntää on. 37 Aarre 5/2021 METSÄ Millaisin silmin suomalaisen metsä teollisuusyrityksen uusi strategia johtaja seuraa EU:n metsä strategian valmistumista. Uskoisin tuovani johtoryhmään nimenomaan tietoja viestintätekniikan sekä palveluliiketoiminnan osaamista. Kemissä valmistettua päällystettyä aaltopahvia viedään paljon esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Mielestäni metsäteollisuus on viime vuosina tuonut hienosti esille uusia innovaatioita muun muassa muovin korvaamiseksi. Mitä sanot niille, jotka väittävät, että Suomen metsät hakataan kiinalaisten vessapaperiksi. Kehitämme tällä hetkellä vahvasti 3D-kuitutuotteita.. Ennen nykyistä tehtävääni vastasin neljä vuotta kartonkiliiketoiminnan myynnistä ja toimitusketjusta. Metsä Board jo ilmoittanut investoivansa Kemin lainerikoneen kapasiteetin nostamiseen. Mitkä ovat avain tavoitteenne kestävän kehityksen osalta. Vaikuttaako EU:n valmistelema kestävän rahoituksen luokitus järjestelmä (taksonomia) rahoitukseenne jatkossa. 3D-kuidulla voidaan korvata esimerkiksi muovista ja alumiinista valmistettuja pakkauksia. Miten pitkään nykyinen sahatavara buumi voi jatkua. Mikä on Metsä Groupin nykyisen strategian ydin. Koko ajan haetaan uusia lähtöjä siihen, miten pohjoista kuitua voitaisiin käyttää tehokkaasti uusissa, ympäristöystävällisissä ratkaisuissa. Aluksi olin ICT-puolella tietohallintojohtajana. Meillä on kuitenkin edelleen paljon potentiaalia digitalisaation hyödyntämiseen, olkoon se sitten tekoälyä tai muuta modernia teknologiaa. Lisäksi haluamme edistää biotaloutta ja korvata siten fossiilisia raaka-aineita. Seuraan Euroopan unionissa käytävää metsäkeskustelua hieman huolissani. Ensikuidusta valmistetaan monenlaisia ihmisen arkea parantavia kuluttajatuotteita, ja samalla korvataan fossiilisia materiaaleja. Innovaatioyhtiönne Metsä Spring lanseerasi tänä keväänä Kuuratekstiili kuitu brändin. Tavoitteenamme on varmistaa metsien vahva kasvu ja monimuotoisuus, lisätä hiiltä pitkään sitovien puutuotteiden määrää ja tehdä omasta tuotannostamme kokonaan fossiiliton. Kehitämme tällä hetkellä vahvasti 3D-kuitutuotteita. Metsä Groupin johtoryhmässä on hyvin monipuolista teollisuuden osaamista. Voisiko seuraava investointinne liittyä kartonkiin. Sieltä siirryin Metsä Boardiin vastaamaan liiketoiminnan kehityksestä, mikä on ydinosaamistani. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. En kuitenkaan lähde ennustamaan, kuinka kauan tämä jatkuu, sillä ennustaminen on asiantuntijoillekin mahdotonta. Onkin tärkeää lisätä päättäjien ja kuluttajien tietoisuutta siitä, mikä on luonnon kannalta kestävää teollisuutta eri näkökulmat huomioon ottaen. Onhan se aina pieni positiivinen yllätys, kun tarjotaan uusia haasteita
Loch Nessin monni. Monni vertautuu kansanrunoudessa myös näkkiin, joka saattoi siepata kaivoon tai lähteeseen kurkistelevan tai ranta vedessä leikkivän lapsen. Monnia on kutsuttu myös janakalaksi tai januksi. Historiallisen ajan viimeiset monnit lymyilivät Vanajaveden ja Karjalankannaksen vesistöissä. Evät ovat epäsuhtaiset. Jykeväksi vonkaleeksi kasvaminen vaatii paljon kalaravintoa. Limasilmä ja partapekko Monni eli säkiä on ollut myös säkä ja säkäkala, joka tarkoittaa eväkalaa. Niitä on kuitenkin voitu tuoda Ranskasta viktoriaanisella ajalla. Oma lukunsa ovat keskieurooppalaisten tarinoiden monimetriset vesihirviöt, jotka ovat napanneet niin kulkukissoja, koiria, lampaita, karhunpentuja kuin pikkulapsiakin. Veden laadun suhteen monni ei ole turhantarkka, vaan se pärjää sameissa ja rehevissäkin vesissä. E uroopan suurin järvikala monni on ollut esivanhemmillemme taikavoimainen peto, itse Vetehinen. Kivikaudella partaniekkoja uiskenteli ainakin Vienanmereen laskevan Äänisjoen suistoalueella asti. Lämpimien vesien yökyöpeli Ruskeanmustan, suomuttoman monnin etuosa on pyöreä, takaa ja sivuilta sen ruumis on litistynyt. MYYTTINEN MONNI Salaperäinen monni oli aikanaan pelottava saalis, jonka löytyminen pyydyksestä katsottiin jopa kuoleman enteeksi. 38 JUURET Aarre 5/2021. suunnistavat pohjan kolosokkeloissa. Niiden avulla vonkaleet etsivät ravintoa ja JUURET Teksti ELINA PALLAS | Kuvitus AINO SAARIKIVI Taruissa monni vertautuu näkkiin. Tällainen kauniisti soittavan vedenhaltijan ja kalahirviön yhdistelmä tulee hyvin esille Larin Kyöstin runossa Tursas. Suuressa, pyöreässä päässä on tylppä kuono ja pienet silmät. Laji ei ole Suomessa koskaan ollut laajalle levinnyt tai runsaslukuinen, mikä on osaltaan lisännyt kalasta kerrottujen tarinoiden määrää. Todellisuudessa monni, vanhalta nimeltään säkiä, viettää erittäin paikallaan viihtyvää elämää lämpimissä vesissä savija liejupohjien tuntumassa. Kunnan nimelle on toki muitakin mielenkiintoisia selityksiä. Pellonpekko oli viljan kasvua vahtinut ohran ja oluen jumala. Levinneisyysalue Euroopassa painottuu itään. Loch Nessin hirviötä on aika ajoin arveltu valtaisaksi monniksi, vaikkei se kuulu Ison-Britannian luonnonvaraisiin lajeihin. Kita on hyvin leveä, ja siinä on paljon pieniä, piikkimäisiä hampaita. Ehkäpä partapekko, monni, seurasi pohjamudassa silmä tarkkana veden viljan liikkeitä. Mitä ilmeisimmin myös Kalevalan Iku-Turso, mahtava olento, joka on ollut olemassa maailman syntymästä lähtien, on tarkoittanut monnia. Tursaaksikin kutsutun vesihirviön jääminen rysään oli kuoleman enne. Värikkäissä tarinoissa säkiät ovat yli satavuotiaita, mutta todellisuudessa vanhimmat pyydyksiin uineet monnit ovat olleet ”vain” 60–80vuotiaita. Monnin selkäevä on hyvin pieni, mutta näyttävä peräevä ulottuu pyrstöevän tyveen asti. Vedenhaltijana pidetystä monnista on käytetty varsinkin arkisissa yhteyksissä kiertoilmauksia, joista tyypillisimpiä ovat Tursas-runossakin mainittujen limasilmän ja sammalsuun ohella eväkala ja partapekko. Se muistuttaa jättikokoista madetta, vaikka ei ole sille mitään sukua. Partaniekka elelee melko harvalukuisena myös muutamissa Viron ja Ruotsin vesistöissä. Se soitteli tyynenä ruokopilliään tai muuta soitinta vesikivellä. Rinnakkaisnimet ovat ilmeisesti viitanneet kalan mahtavan kokoiseen peräevään. Vaikka laji katosi sisävesistämme jo 1860-luvulla, vonkaleen pyyntiin liittyvät kertomukset ovat jääneet elämään. Viiksiniekkaa on eniten Kaspianja Mustaanmereen laskevissa vesistöissä. Lapsia nappaavalla näkillä oli myös toinen puolensa. Veden lämpötilan pitää kesällä olla yli 20 astetta, jotta säkiä viihtyy. Pyydyksiin jääneet monnit ovat tyypillisesti 50–150-senttisiä ja painavat jopa yli 40 kiloa. Janakkalan kunnan arvellaan saaneen tästä nimensä. Värikkäiden tarinoiden mukaan valtava ahmatti on hotkaissut kitaansa niin lampaita, koiria kuin lapsiakin, joskus jopa karhuja. Ylähuulen viiksisäikeet voivat suurimmilla pedoilla kasvaa jopa 30 sentin pituisiksi. Meitä lähimmät vonkaleet sinnittelevät Laatokan Karjalan Suojärvessä sekä siitä lähtevässä, 160 kilometriä pitkässä ja paikoin jopa yhdeksän metriä syvässä Suojoessa. Kalojen lisäksi monnit syövät sammakoita ja nuoria vesilintuja
Monnia, samoin kuin epätavallisen suur ta haukea, pidettiin kuoleman enteenä eli martaana. Säkiää tavattiin myös Karjalankannaksen vesissä. Monni on näitä kaikkia, joten vonkaletta pyydyksessä kauhisteltiin. Piru merrassa Kookas partasuu oli pyytäjälle monin ver roin jättihaukea pelottavampi vastus. Ahvenesta vimpaan (WSOY 2003) Marita Råman: Mulurautunen – Ruutanalliset säkeet (Semiopoli 2006) Eero Ojanen & Sirkku Linnea: Suomen myyttiset eläimet (Minerva 2019) Suomen viimeiset monnit V iimeinen Hämeen vesissä elellyt, noin metrin mittainen monni on Hämeenlinnan lyseon kokoelmissa. Maisteri käski apumiehensä nostamaan rysää. Lehdessä mainitaan kalastamassa olleen ”maisteri Zitting erään torpparin kanssa”. Peräevällä oli pituutta 90 senttiä. Pelkonsa syyksi torppari selitti, että ”pi meyden henget asuvat aina syvällä”. Hirviö kalan pituus oli 171 ja ympärysmitta 64 senttimetriä. Toimittanut Juha Pentikäinen (Salakirjat 2016) Hannu Lehtonen: Iso Kalakirja. Suomen Urheilulehdessä oli vuonna 1864 kertomus Janakkalan Kernaalanjärvestä saadun monnin pyyntivaiheista. Kun Zitting käski, apumies yritti toista miseen, mutta kun hän näki rysässä kiiltä vät silmät, hänen rohkeutensa petti jälleen. Mies heitti kuitenkin rysän takaisin huutaen ”tääl on itte piru rysässä, en uskal la ottaa sitä ylös”. Rysä kuitenkin kiskottiin rantaan, ja siinä ollut vonkale nuijittiin hengiltä. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Kristfrid Ganander: Mythologia Fennica. Kun vielä järven vedenpintaa laskettiin lähes kahdella metrillä vuonna 1857, monnit hävisivät Kernaalanjärvestä ja samalla koko nykyisestä Suomesta. Laatokan Karjalasta ja Suomenlahteen laskevista joista monneja saatiin vielä 1900-luvulla. Marraskuu on saanut nimensä martaista, joita nähtiin silloin erityisen paljon. Kuolemaa joko kalastajalle itselleen tai hänen perheenjäsenelleen ennusti mikä tahansa erittäin suurikokoinen, erikoisen näköinen tai oudosti käyttäytyvä saalis. Suomalainen Mytologia. Jos sen sai saaliiksi, syötävää riitti pitkäksi ai kaa. Mahdollisesti suurin suomalainen monni on ollut 1700-luvun lopulla saatu 170 kilon painoinen viiksiniekka, ”Vanajaveden Metusaalemi”. Pyyntivuosi oli 1866. Monnin lopullinen häviäminen Hämeestä johtui kuitenkin ihmisen toiminnasta. Aarre 5/2021 JUURET 39. Vaikka vesipedon kohtaaminen herätti pelkoa, sen liha oli tavoittelemisen arvoista herkkua, vasikanlihaan verrattua. Sisävesiemme viimeisten monnien kohtaloksi koituivat todennäköisesti Tervakosken paperitehtaan jätevedet. Lajin lähtölaskenta näyttää alkaneen jo runsas 2 000 vuotta sitten ilmaston viilennyttyä. Monneja eleli 1800-luvun alkupuoliskolla Janakkalan Kernaalanjärven lisäksi ainakin Lammin Pääjärvessä, joka on Suomen neljänneksi syvin järvi, syvimmillään 85 metriä. Savosta on saatu talteen kivikaudelle ajoitetut monnin luut, jotka yhdessä samanikäisten ja samoilta paikoilta löydettyjen suutarinja ruutananluulöytöjen kanssa kertovat nykyistä selvästi lämpimämmästä ilmastosta Pohjois-Euraasiassa noin 6000–4000 eaa. Vonkale päätyi täytettynä Vanan taan kartanoon
PUUTALO Teksti HANNA VILO | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ. Vanha ja villi Seiskarin huvilan joka sopesta huokuu historia. Liisa Vartiaiselle ja Kari Hakaselle huvila on täydellinen levähdyspaikka kaupungin kiireistä. 40 Aarre 5/2021 PUU Vanha lukko on alku peräinen ja ollut paikoil laan jo vuonna 1939, kun Liisa Vartiaisen isovan hemmat ostivat talon
41 Aarre 5/2021 PUU PUUTALO Kari Hakanen ja Liisa Vartiainen pitävät Seiskarin huvilan pihapiirin villistä kukkaloistosta. Täällä mökkeilevät Vantaalaiset Liisa Vartiainen, 59, ja Kari Hakanen, 64; myös pariskunnan kolme aikuista poikaa käyvät joka kesä piipahtamassa Rauman Kortelassa sijaitsevan huvilan vanhimmat osat on rakennettu jo 1910-luvulla Nykyään Seiskarin huvilassa on tilaa noin 80 neliömetriä ja lisäksi 12 neliön kokoinen veranta 41 Aarre 5/2021 PUU
”Äiti tykkäsi huvilasta hirveästi, mutta samalla se oli hänelle loputon stressin aihe. ”Tällaisessa vanhassa huvilassa asuminen on työlästä, kun ei tule edes lämmintä vettä. Käytännössä se tarkoitti, että huvilan ulkoseiniä, ikkunoita ja kattoa sai jatkossa kunnostaa vain tarkkojen suojelumääräysten ehdoilla. Seiskarin huvilan itäseinustalla piip puruoho on vuosien mittaan kasvanut katonrajaan asti. Myöhemmin kumpikin tyttäristä peri puolet huvilan tontista ja itse rakennus jäi Liisan äidille Eeva-Kaarinalle. Harald itse kuoli jo 54-vuotiaana. Varsinkin lapsuuden kesistä isoäidin, äidin, tädin ja serkkujen kanssa hänellä on paljon lämpimiä muistoja. Moni paikka oli rempallaan, ja edessä oli valtava korjausurakka. Me serkukset leikimme paljon rannassa.” Aikuisena Liisa on jatkanut suvun perinteitä ja viettänyt huvilalla paljon aikaa miehensä Kari Hakasen ja kolmen poikansa kanssa. PUUTALO Huvilalla ollessaan Liisa nauttii erityises ti aamujen rau hallisuudesta. Isovanhempien kesäpaikka Alun perin Seiskarin huvilan ostivat kesäasunnokseen Liisan isovanhemmat, raumalainen opettajapariskunta Harald ja Liisa Seiskari vuonna 1939. Mieli lepää, kun voi puuhailla kaikessa rauhassa.” Rauman Kortelassa sijaitsevalla Seiskarin huvilalla vantaalainen Liisa on viettänyt kaikki elämänsä kesät. Keittiö on lapsesta lähtien ollut hänen lempipaikkansa. 42 Aarre 5/2021 PUU V aikka kello tikittää vasta aamukymmentä, Liisa Vartiainen on jo ehtinyt pestä nyrkkipyykkiä ja työntää raparperipiirakan uuniin. ”Meitä saattoi olla täällä samaan aikaan jopa 11 henkeä. Liisa siemaisee vettä ja katselee ulos. Kesäkuisen aamun rauhassa askareet sujuvat kevyesti. Huvila jäi Liisa Vartiaisen isoäidille ja tämän kahdelle alaikäiselle tyttärelle. Samalla se on huoletonta. Tulimme tänne heti, kun koulu loppui. 1950-luvun alussa Harald päätti rakentaa tyttärilleen yläkerran itäpäätyyn oman huoneen, mikä teki huvilasta käytännöllisemmän. Hän näki ympärillään vain korjaamisen tarpeessa olevia kohtia.” Huvilasta suojelukohde Vuonna 2001 huvilan tarinassa tapahtui yllättävä käänne. Koska jo 1910-luvulla rakennettu talo oli ensimmäinen huvilarakennus merellisellä Kortelan alueella, Museovirasto näki sen kulttuurihistoriallisen arvon ja määräsi sen suojelukohteeksi. Liisa otti lahjoituksen vastaan onnellisena mutta samalla huolissaan. Vanha purjelaivan pienoismalli ikkuna laudalla muistuttaa Rauman Kortelan alueen sijainnista meren rannalla.. Pöydällä on tummanvihreitä ja kirkkaita retrolaseja, joissa on aikanaan myyty Jalostajan sinappia ja Viola-sulatejuustoa. Vuotta myöhemmin Liisan äiti päätti lahjoittaa huvilan ennakkoperintönä tyttärelleen. ”Naisväki yritti parhaansa mukaan pitää huvilaa kunnossa, mutta korjaustyöt jäivät väkisin aika vähiin”, Liisa kertoo. Siihen aikaan huvilan alakerrassa oli kaksi huonetta ja yläkerta oli yhtenäistä tilaa
”Emme ole hankkineet tänne mitään uutta. ”Arkkitehtimme keksi ehdottaa, että tapetit voisi itse roiskia mustikanvarvuilla. Liisa ja Kari päättivät valita vanhalle huvilalle sopivan italianpunaisen keittomaalin. Vaikka Museoviraston suojelupäätös koski vain talon julkisivua, Liisa ja Kari halusivat säilyttää myös huvilan sisällä mahdollisimman paljon sen alkuperäistä henkeä. Kaikki huonekalut ovat isovanhempieni aikoinaan 1940-luvulla hankkimia. Niistä Liisa ja Kari päätyivät hiljaiseen ja edulliseen kolmiorimahuopaan. Keittiön puuhellassa poltetaan klapeja ja lämmitetään tiski vettä. Meidän pojatkin pääsivät osallistumaan maalaamiseen”, Liisa kertoo. Liisalla oli mielessään roiskekuviointi, mutta sopivaa mallia ei löytynyt. ”Ensimmäiseksi soitimme katon korjaajalle.” Katto ja seinät kunnostettiin Vanhan huvilan remontti oli helpommin sanottu kuin tehty. Etsinnässä auttoi jo tutuksi tullut korjausrakentamiskeskus Tammela, jossa oli näytillä muun muassa Tapettitehdas Pihlgren ja Ritolan 1930-luvun tyylisiä paperitapetteja. ”Punamulta on siitä helppoa, että sitä voi sutia miten haluaa mutta lopputuloksesta tulee silti siisti. Kaikkia ulkotiloja sai korjauttaa vain tarkkojen säännösten mukaan. ”Rauman korjausrakentamiskeskus Tammelasta saimme kuitenkin apua, joten aivan yksin emme asian kanssa olleet.” Suojelumääräysten mukaan kattomateriaaliksi piti valita joko kolmiorimahuopa, pelti tai tiili. Alakerran sisäseinät Liisa ja Kari päättivät vuorata 1930-luvun henkeen sopivalla pinkopahvilla, jonka voisi joko tapetoida tai maalata. 43 Aarre 5/2021 PUU ”Huvila oli siihen aikaan oikea hävityksen kauhistus. Sivustavedettäviä sänkyjä Ulkoremonttien jälkeen oli aika uusia sisätilat. ”Ajattelimme, että seinät olisi hyvä tapetoida vanhan ajan paperitapeteilla.” Keittiön tapetit tuottivat kuitenkin ongelmia. Rakas kesäpaikka oli saatava kuntoon. Innostuin ajatuksesta heti.” Liisa ja Kari päättivät teettää työn ammattilaisilla, ja pian kaksi Tammelan työnTapetin kuviot roiskittiin mustikan varvuilla. Mallistoista ei kuitenkaan löytynyt mitään huvilan henkeen sopivaa. ”Ajattelimme, että pelti olisi sateella ropissut liikaa ja tiili olisi ollut turhan painava.” Kattoremontin jälkeen maalattiin ulkoseinät. Ruoanlaittoon sitä ei enää käytetä. Erityisesti isoisän rakentama tiilikatto oli uusimisen tarpeessa, sillä vesi valui paikoitellen sisään.” Liisa ja Kari olivat kuitenkin kiintyneitä huvilaan ja halusivat pitää siitä hyvää huolta. Ne olivat äidinkielenopettajana työskentelevälle Liisalle ja mittalaiteyhtiön tuotekehityspäällikkönä toimivalle Karille vieras maailma. He ostivat huutokaupoista muun muassa sivustavedettäviä sänkyjä”, Liisa kertoo. Kari on yhdessä per heen poikien kanssa rakentanut huvilan rossipohjaan irrotet tavat puuristikot.. Eteisestä näkyy vanhaan mummon kammariin, joka oli aikoinaan isoäidin käytössä
Meri tuo tunnelmaa Sillä aikaa, kun Liisa on leiponut raparperi piirakan, Kari on käynyt Kortelanlahdella melomassa. ”Varsinkin silloin, kun lapset asuivat vielä kotona, huvilassa oli aina paljon porukkaa. ”Rakastan puuhailla huvilan keittiössä. ”Aiomme kunnostaa rantasaunan viihtyisämmäksi. Arkkitehdin ehdotuksesta tapetin kuviointi roiskittiin mustikanvarvuilla. Lisäksi rannan tervalepät anta vat suojaa kovimmalta auringonpaahteelta. ”Ympäröivän luonnon vihreä kauneus ja puiden humina. Vaikka huvila on Liisan suvun kesäpaik ka, se on myös Karille hyvin mieluisa kesä paratiisi. ”Me emme Liisan kanssa ole auringon palvojia vaan nautimme puolivarjosta ja vii leästä. ”Olemme miettineet, että nyt tämä ra kennus kestää meidän loppuelämän”, Liisa sanoo. Ulkona tulee oltua monta tuntia päivässä.” Kari pitää myös huvilan ympäristön hie man villiintyneestä metsästä. Joitakin pikkuremontteja on vielä jäljellä, mutta ne eivät estä heitä rentoutumasta ja nauttimasta huvilan luonnonläheisestä elämästä. ”Olen oppinut tykkäämään merestä ja meriilmasta. Kari lukee mielellään sanomalehtiä. 44 Aarre 5/2021 PUU tekijää kävi roiskimassa mustikanvarvuilla keittiön seiniin sinisenmustat kuviot. ”Hyvällä tuurilla rannalla saattaa näkyä harmaahaikara tai metsästä kurkistaa ke tunpoikanen”, Kari kuvailee. Rannassa ja merellä hän pääsee lataamaan akkujaan. 3 x kotirauha LIISA VARTIAINEN, mikä huvilas sanne on parasta. Pidän myös rannasta ja laiturista, sillä puiden suojassa ei tule koskaan liian kuuma.” Mitkä ovat seuraavat remontti kohteenne. Silloin oli hyvä päästä välillä hetkeksi omiin oloihin.” Karin omalla lapsuudenperheellä ei ollut kesämökkiä, ja perheen lomareissuilla tu tuiksi tulivat pääasiassa järvialueet. Mökillä Liisa pelaa pasianssia päivittäin. Tervaleppien suojassa on hyvä juoda päiväkahvit.” Nyt on aika nauttia Liisa ja Kari ovat tyytyväisiä siitä, että hu vilan suurimmat remontit on jo tehty. Meren läheisyyteen hän totutteli vasta aikuisena. Punertava kukkatapetti on Pihlgren ja Ritolan perinnemallistoa.. Vuo sien mittaan ne ovat vaatineet paljon aikaa, vaivaa ja rahaa. Minusta pihan pitää olla villi eikä liian hoidettu.” Mitkä ovat lempipaikkojasi. ”Lopputuloksesta tuli todella hieno”, Lii sa kehuu. Niin hän on tehnyt melkein joka kesäaamu jo vuosikaudet. Se luo hyvän näköesteen niin, että pihalla saa olla kaikes sa rauhassa. Tarkoituksena on myös hävittää pihalla oleva leikkitupa ja rakentaa sen tilalle pieni varasto.” PUUTALO Kahdenistuttava keinutuoli on Liisan isovanhempien huutokauppalöytö
Melonta on Karin rakas harrastus, jossa hän pääsee nauttimaan kauniista rantamaisemista mereltä päin. Saunan ikkunasta on upea maisema merelle. Astiat Liisa käy usein pesemässä ulkona.. Ruoanlaitto onnistuu hyvin ilman juoksevaa vettäkin. Huvilan sauna on rakennettu 1970luvulla. 45 Aarre 5/2021 PUU Liisasta tuntuu, että vanhassa keittiössä puuhastellessa aika pysähtyy
KALASTUS Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 46 Aarre 5/2021 LUONTO. 46 Aarre 5/2021 LUONTO ISÄ JA POIKA JOELLA Jyri Turunen on saanut pojastaan Veikosta kalakaverin, joka käsittelee saaliin sujuvasti ruoaksi saakka
47 Aarre 5/2021 LUONTO Jyri ja Veikko Turusen kalareissun suuntana on Kymijoen Ristolanvuolle. 47 Aarre 5/2021 LUONTO
Kolmen harmaahaikaran ryhmä lentää korkeuksissa ja päästelee huutojaan, neljäs seuraa perässä painavin siiveniskuin. Ja viime kesä kuussa kiinni iski kolmikiloinen toutain. Kalamiehillä on aina monenlaisia vaappu ja, moneen säähän ja vuodenaikaan sopivia, eri kaloille ja erilaisiin vesiin tarkoitettuja, ja osa on tehty ehkäpä vain silmäniloksi kalastajalle. KALASTUS Ennen veneeseen menoa Veikko kokeilee rannalta käsin vaapun uimista. 48 Aarre 5/2021 LUONTO K ymijoki, taidemaalareiden eniten tauluihinsa ikuistama Suomen joki, kimmeltää elo kuun alun iltapäivässä lähes tyynenä. Veikon tekemä punamusta vaappu osoit tautui täällä kerran menestykseksi. Kirjolohi, kuha, ahven ja hauki ovat Keski Kymellä yleisiä saaliita. Se kuuluu KeskiKymen erityiskalastus lupaalueeseen, joka alkaa Ankkapurhan padolta Kouvolan Inkeroisista ja jatkuu Ah vionkoskien kautta Kymijoen länsihaaraan Pyhtään Tammijärveen. ”Särkikala, jolla on voimakas isku. Poika kiinnittää siimaan itse tekemänsä vaapun, viskoo sitä rannalta veteen ja kelaa takaisin, tarkkailee sen uimista. Välillä heitellään rannalta, välillä veneestä, välillä uistellaan. Samassa vuolteessa siihen iski ensimmäisellä nou sulla kirjolohi. Isä huomaa, että pientä säätöä pitää tehdä, ja pyytää nostamaan uistimen ilmaan tutkiakseen nokkalenkkiä. Alueella on vapaana virtaavia koskia, vir tamaisia vuolteita ja suvantoja. Sen tunnistaa siitä heti”, Jyri sanoo. ”Se vaappu, jolla saadaan kalaa, on se joka on siiman päässä”, Jyri tuumaa ja lähtee soutamaan kohti yläjuoksua. Ei muuta kuin menoksi. Isänsä luona viikonloppuja viettäessään hän narraili särkiä matoongella ja laski rantaan katiskan, ja heti lauantaiaamuun herättyään hän juoksi pellon poikki katsomaan, oliko tullut kalaa. Pari kesää sitten Jyri, 46, ja Veikko Turunen, 13, saivat samalla kohdalla kalareissulla ollessaan kuutta eri lajia. Talvisin käydään pilkillä. Nuoren miehen vaappu on itse tehty.. Poika opetteli vieheen heittämistä jo neli vuotiaana ja teki oman opetusvideonkin. Tuttuja paikkoja ovat Puolakankoski, Pyhäjärvi sekä Voikkaan ja Kuusankosken väli Kymijoella. Veikolla se on vain kasvanut. Kalaisa joki Kalastuspaikka sijaitsee Hurukselassa. Kala ei syö, on vaihdettava paikkaa. Veikon pikkusisko Vuokko oli nuorem pana mukana kalareissuilla, mutta hänen innostuksensa hiipui. Isä ja poika purkavat varusteet autosta rannalle ja vetävät nurmikolta veden ra jaan vuokraveneen, asettelevat sen pohjalle kylmälaukun, haavin, virvelit ja viehepakin, katselevat kevyesti soljuvaa virtaa, pohtivat, antaako joki tänään antimiaan. Olihan sitä, useimmiten lahno ja, suutareita ja haukia. Poika nousee kokkaan ja isä työntää veneen vesille, aset tuu soutajan paikalle ja suuntaa kohti vasta rannan laakeiksi hioutuneita kallioita pojan laskiessa uistimen jokeen. Sinne nousee myös vaelluskaloja, meritaimenta ja meri lohta, Korkeakoskelle rakennettua kalatietä pitkin. Saaliin kunnioittaminen Selänpäässä asuva etävanhempi Jyri ja Kouvolassa äitinsä kanssa asuva Veikko ovat kierrelleet laajasti kalareissuilla Kou volan eri vesistöissä. Toisella nousulla kiinni oli jälleen kirjolohi ja kolmannella nousulla kenties suuri hauki, joka vei vaapun men nessään
Ristolanvuolteen kohdalla on soutukalas tusalue eikä rannaltakaan saa viskoa, sillä törmällä on Wredebyn lentokentän suoja alue. Puskemista vastavirtaan Koskikorento räpsyttelee siipiään kaisli kossa. Ei juuri nyt, eikä juuri tällä kohdalla. Kalaan aina kun mahdollista Isä soutaa, poika huolehtii telineissä olevis ta virveleistä. Kymijoesta on noussut hopea panssarinen toutain.. Aurinko helottaa, vesi on lämmintä, eikä kaloilla ole nyt syöntiä. Iskä, tuolla on kar hu, kuiskasi Veikko. Kerran hirvijahdissa oltaessa hirvikoira haukkui pitkään metsän suuntaan. Silloin iskee ensimmäinen kala. Ja jos otettavaa saalista tulee, kala tainnu tetaan ja verestetään ja laitetaan heti kyl mään, jotta laatu säilyy hyvänä. Kohdalla, jossa joki levenee Muhjärveksi, järviruokojen juuripaakut töröttävät esillä ja saavat maiseman muis tuttamaan afrikkalaista jokisuistoa. Jos meillä on aikaa ja Veikko vain haluaa, lähdemme. Jyri lähestyy virtapaikkaa ran nan vierestä koukaten, jotta välttäisi kosken kovan liu´un. ”Jos lohikaloista tulee luvan saaliskiintiö täyteen, vaihdamme paikkaa ja yritämme kalastaa muita lajeja. Ja ainahan poika haluaa päästä kalaan”, Jyri sanoo. Samassa veneessä ollaan tuntikaupalla eikä poiskaan pääse, joten pientä kinaa syn tyy aina. Soutamisesta, kalan ottamisesta, vaapun laittamisesta, mistä vain. Isä ja poika saavat kalastaa kaikessa Isän ja pojan kalareissuun kuu luu paljon odottelua ja kalan iskiessä tiivistä yhteistyötä. ”Luontoa ei voi kunnioittaa, jos sitä ei ymmärrä. Pitää tietää, kuinka luonto toi mii”, sanoo toimittajana työskentelevä Jyri, joka suoritti kymmenisen vuotta sitten kalastusoppaan ammattitutkinnon töiden ohessa. Jyri nousi ja tömisteli maata, ja vasta sitten metsän kuningas huo masi paikalla olijat ja vaihtoi suuntaa. Veikko aikoo hänkin suorittaa metsästäjätutkinnon. Kalastajalla luonnon kunnioittamiseen kuuluu saaliin kunnioittaminen. Nuolihaukka suijailee joen yli, liekö tullut katsomaan, keitä on veneessä. Silloin, kun Veikko ei kalasta, hän pelaa jalkapalloa. Veikko irrot taa sen koukusta ja ottaa talteen. Isä ja poika noudattavat rauhoitusaikoja ja alamittoja. ”Olen aina tyytyväinen, kun pääsen ka laan Veikon kanssa. Parinkymmenen metrin päähän oli ilmes tynyt kontio nuuskuttelemaan, mutta se ei haistanut eikä kuullut isää ja poikaa. Vesi on matalammalla kuin pitkään aikaan. Edessä siintää Ristolanvuolle, yksi alueen luonnonmukaisimmista kohteista. ”Kun on kaksi kaikkitietävää samassa ve neessä, saattavat välillä äänenpainot nous ta”, Jyri myöntää. Ahven, alle puolikiloinen piikkiselkä. 49 Aarre 5/2021 LUONTO Jyri on yrittänyt tartuttaa lapsilleen luonto harrastusta – sienestystä, marjastus ta, villivihannesten keräämistä ja ruoan laittoa luonnon antimista. Rasvaevälliset lohi kalat laskemme sääntöjen mukaisesti aina takaisin. Jyri pyytää lintuja ja jäniksiä, ja isän metsästysharrastus kiin nostaa myös poikaa. Leveän suoran jälkeen joki kapenee ja vene on mel kein perillä. Talvisin hän harrastaa myös freestylelaskettelua. Pian näkyi liikettä. Jyri sa noi Veikolle, että ollaan hiljaa, jos nähtäisiin hirvi. Karhu alkoi astella kohti. Ja kun iso kala iskee, pitää tehdä monta asiaa yhtä aikaa, väsyttää saalista saumattomassa yh teistyössä. Luonnonvaraiset lohikalat ovat ahdingossa, ja jokainen jokeen kutemaan nouseva meritaimen ja merilohi on arvokas lajien tulevaisuudelle”, Jyri sanoo
Vähän aikaa toutain saa levätä, sitten Veikko irrottaa otteen. Kiinni oli iskenyt iso merilohi tai meritaimen. Kilon painoinen, ehkä vähän alle. Lohikalat lepäilevät linnunmaidonlämpöisessä joessa. Jälleen ahven, se otetaan talteen. On otettava tiukkoja spurtteja vastavirtaan, on väisteltävä sisäänsä imaisemat akanvirrat, kohdat, joissa kaikki vesi ei mahdu samalla kertaa virtaamaan vaan osa palaa yläjuoksun suuntaan. Joesta nousee hopeapanssarinen toutain, jonka kylki välkehtii auringon kajossa metallisena. ”Kala, kala!” Veikko huutaa. Veikko asettaa toutaimen veneen viereen, niin että kala saa kiduksiinsa vettä ja elimistöönsä happea. Se saa palata kotiinsa kasvamaan. Kalamiehen kärsivällisyys Kala iskee vaappuun. Välillä pääsee lipumaan alajuoksun suuntaan, mutta sitten on taas puskettava päästäkseen koskenniskalle. ”Isot ahvenet ja kirjolohi maistuvat myös.” Pitkään aikaan ei tule mitään. Siestalle ovat käyneet kaikki muutkin vedenelävät. Veikko hallitsee kalankäsittelyn kaikki vaiheet ja myös kalaruokien valmistuksen. Vapa oli kallellaan ja Veikko polvillaan veneen pohjalla. Kala teki viimeisen syöksyn ja leuka irtosi koukusta. Veikko alkaa tuskailla, miksei kala syö. Pilviä kerääntyy, ilta viilenee, mutta jokeen laskeutuvassa auringonsillassa vene sahaa vielä edestakaisin nivaa. Hän osaa savustaa, paistaa kalan pannussa tai uunissa, graavatakin. Kun se vihdoin oli rauhallisena veneen vieressä, Jyri otti haavin ja katseli isoa rasvaevällistä kalaa, oli valmiina nappaamaan sen. Kala karkaa, elämys ei Vesi on puoli metriä alemmalla kuin tavallisesti. Myöhemmin hän suolistaa ja fileoi sen. Karjalanpiirakkaa, makkaraa, juustoa, sipsejä, porkkanoita ja Pantteri-sekoitus. Vieheeseen takertuu vain vesikasveja. Veikko tainnuttaa ja verestää kalan ja laittaa kylmälaukkuun. 50 Aarre 5/2021 LUONTO nen, soutaessa virtaan ei saa tuttua tuntumaa. Kuin jokin trooppinen, eksoottinen laji. Veikon isoin saalis on 5,5-kiloinen hauki, mutta sitäkin mahtavampi vonkale on iskenyt kiinni. Nopea evänisku ja kala on poissa. Siksi koskikaan ei ole sama kuin en”Yleisin keskeytys on kysymys, koska tulette kotiin”, Jyri sanoo ja laittaa luurin takaisin taskuun. rauhassa, vain muutama hitaasti putputtava moottorivene lipuu joenreunaa myöten ohi. ”Kuha on herkullisin”, Veikko tuumaa. Sitä väsytettiin vartin verran, kala syöksyi pohjaan aina vain uudestaan. Voi Veikon pettymyksen määrää! ”Kala katosi, mutta elämys ei katoa mihinkään”, Jyri sanoo. Silloin kala teki viimeisen syöksyn ja sai jumputettua vapaa niin, että leuka irtosi koukusta. On hetki aikaa kertoa kalajuttuja. Soutu-uistelu virtapaikassa on rankkaa hommaa. Veikko palauttaa toutaimen jokeen kasvamaan.. Välillä syö, välillä pitää olla kärsivällinen ja odottaa, ikinä ei tiedä, mikä iskee seuraavaksi kiinni, ihan kohta, ehkä jo seuraavalla nousulla. Jyri soutaa poukamaan, jossa vene pysyy paikoillaan, ja ottaa esille eväät. Kivet ja kalliot raapivat veneen pohjaa. Puhelimeen tulee viesti. KALASTUS Poika uittaa siimaa, isä käyttää haavia. Jyri muistelee reissua, jolloin vapa jysähti ja kuului kauhea läiskähdys
Susikoski on syvä ja leveä virta. Mukana pitää olla kunnon eväät. Piirteenkoski on vuolas ja suosittu kalastuspaikka. Joki tarjoaa hyvät puitteet myös melontaan ja retkeilyyn. Länsihaarassa sijaitsevat Hirvivuolle ja Hirvikoski ovat myös kalastajien mieleen. Keski-Kymen erityiskalastuslupa-alue Etelä-Suomen pisimpiä yhtenäisiä erityiskalastuslupa-alueita, jonka useissa vapaana virtaavissa koskissa voidaan viehekalastaa Keski-Kymen luvilla. Taas tärppäsi! Saalis on jo melkein veneessä. Virtamainen Ahvionkoskien alue muuttuu useiksi voimakkaiksi koskiksi. Alueelta löytyy niin soutukalastusalueita kuin moottoriuistelualueita sekä rannaltakalastuspaikkoja. Reissun päätteeksi paistetaan makkarat.. Kymijoki on tunnettu pitkistä kalastusperinteistä ja runsaista kalakannoista. 51 Aarre 5/2021 LUONTO Soutu-uistelu virtapaikassa on rankkaa hommaa
Tämä alkukesän yö on sellainen hetki. MATKAN VARRELTA Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO. 52 Aarre 5/2021 LUONTO MAAHISTEN AIKAAN Joskus tuntuu kuin näkisi tavallista syvemmälle luontoon. Katselen, kuuntelen ja nautin olostani
Se vahtii minua silmä kovana mutta tyytyy vain urahtamaan varoituksen lähestyessäni poikasta. Se on pahnanpohjimmainen sadan metrin päässä olevasta pesästä ja oli vielä eilen maassa oman pesäpuunsa vieressä. Se menee hetkeäkään arastelematta pesälle, ruokkii kaarnan takaa kurottelevat poikaset. Monet lajit, kuten juuri viirupöllö, puolustavat pesäänsä ja poikasiaan rohkeasti ja päättäväisesti. Se on tavattoman kaunis lintu, jonka tummat silmät katsovat suuntaani halkaistua omenaa muistuttavien naamakiehkuroiden keskeltä. PUUKIIPIJÄ LENNÄHTÄÄ paikalle. Perillä odottaa kuitenkin yllätys. Sitten se kiepsahtaa pöllön alle ja nyppii tämän pehmeää höyhenpeitettä. Kestää hetken, ennen kuin tajuan sen napsivan pöllön ympärillä pörrääviä hyönteisiä. Pöllöistä puhuttaessa paikallaan on vakava varoituksen sana. Tämä puolestaan torkkuu silmät viirullaan välittämättä sen paremmin puukiipijästä kuin minusta. Oksalla vain muutaman kymmenen sentin päässä puukiipijöiden pesästä torkkuu viirupöllön poikanen. 53 Aarre 5/2021 LUONTO P uukiipijät ovat tehneet pesänsä kuivan kuusen kyljessä repsottavan kaarnan alle. Tarkistettuaan tilanteen se palaa vartio-oksalleen. Pöllönpojasta se ei näytä välittävän vähääkään. Se on sopivan matalalla, ja suunnitelmissani on ottaa muutama kuva jälkikasvuaan ruokkivista emoista. Se on lähtenyt yöllä liikkeelle ja päätynyt päivälevolle puukiipijöiden pesäpuuhun. Se on viirupölVaalea viiru pöllönpoikanen hohtaa iltayön valossa tummaa metsää vasten.. Otan muutaman kuvan ja poistun kauemmaksi. Terävät kynnet voivat tehdä pahaa jälkeä. Etsin emoa katseellani. Yksikseen istuvat poikaset eivät ole hylättyjä, niitä ei pidä lähestyä, koskemisesta puhumattakaan. Emo vahtii lähistöllä, ja rajuimmat yksilöt iskevät kovaa ja vauhdilla. Pöllöemo tarkkailee minua yhä oksallaan mutta liitää sitten katsomaan, että poikasella on kaikki kunnossa
Kuin satu jen maahinen siinä kiirehtisi asioilleen. Ve täydyn viereiselle kalliolle paikkaan, josta näen kaksi vanhinta pöllönpoikasta. Joskus tuntuu kuin näkisi tavallista syvemmälle luontoon. Nousen äänten ohjaamana laakean kallion päälle. Silloin kuuluu ensim mäinen piiskahdus, toinen, ja kohta kerjäysääntä kuuluu myös kiipijöi den pesäpuusta. Sen takana yksi pöl lönpoikasista istuu tuulenkaadon juurakolla, hohtaa siinä vaaleana ja pörröisenä. SAMASSA PÖLLÖKOIRAS huhuaa metsästä hiljaisen merkin, naaras hakee siltä saaliin, ja kuulen, miten puukiipijöiden pesäpuun poikanen saa ruokaa. Ilta hämärtyy hitaasti, laulurastas kertoo tarinoitaan, kuusten kätköistä soljuu punarinnan pulppuava liverrys, kauempana soi mustarastaan kirkas huilu. Ensiretkellään oleva viirupöllöperheen kuopus asettui päivä levolle puukiipijöi den pesän viereen. Pöllö perheellä on kaikki hyvin. Alkukesän yö laskeutuu metsään, mutta pöllönpoikaset hohtavat yhä maagista va loaan. Toinen juroo yhä juurakol laan, mutta toinen lähtee liikkeelle. MATKAN VARRELTA. Kolmannen sisaruk sista löydän kallion takaa mättäältä istumassa. 54 Aarre 5/2021 LUONTO löksi rauhallinen, valvoo tilannetta tarkalla silmällä, muttei tee kunnon hyökkäyksiä edes poikasia rengas tettaessa. Tämä on sellainen hetki, alkukesän öissä on taikaa. Katselen, kuuntelen ja nautin olostani. Päästyään kuusen tyvelle se kipuaa run koa pitkin alimmalle oksalle, jää siihen piiskuttamaan nälkäänsä. ISTAHDAN SIVUMMALLE odottamaan poikasten he räämistä. Ilta hämärtyy hitaasti. Sitten se kääntää päätään ja katsoo minua suoraan silmiin. Viimeiset poikasuntuvat liekkuvat hiljaisessa iltatuulessa, muuten lintu on hievahtamatta kuin patsas. Ne virkistyvät, venyttelevät ja sukivat höyhe nystään viimeisiä poikasuntuvia irrotellen, piiskaut tavat välillä nälkäänsä. Se loikkii varvikossa auttaen menoa siivillään, näyttää iltayön valossa kummalliselta, pitkiä käsivar siaan heiluttavalta hahmolta
?Tilaajan perheenjäsen . . Moottori 39 cm3, teho 1,9 kW, laipan pituus 16 tuumaa, paino 4,4 kg. Aarre 5?/?2021 VAKIOT 55 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 23.6.2021 mennessä ja osallistu arvontaan. Fiskars Xtract SX73 puutarhasahan voittivat arvonnassa itselleen Aila Honkola, Mäyry, Harri Lehtinen, Lu via, ja Tuulikki Luusua, Meltaus. ?Olen . Aarre 5/2021 1. KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Varusta kuori kirjeposti merkillä. VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkko palvelumme kautta aarre lehti.fi. Arvomme kaikkien vastaajien kesken Kone-Glansin lahjoittaman Oleo-Mac GS 411 -moottorisahan. ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Varusta kuori kirjepostimerkillä. Saha on suunniteltu vaativaan harrastekäyttöön ja maatiloille. ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. . ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. LISÄTIETOJA kone-glans.fi VASTAA NÄIN LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN VOI täyttää Aarteen verkkosivuilla osoit teessa aarrelehti.fi/kilpailut TAI VOIT POSTITTAA kyselylomak keen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Muista merkitä palautteeseen, onko se tarkoitettu vain toimituk selle vai julkaistavaksi Aarteen Keskustelua palstalla. ?Aarre-lehden kestotilaaja . Palkinnon arvo on 299 e. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. ?Muu lukija 2. ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Voit pos tittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoitettua postia. 8–21). ?Irtonumeron ostaja . Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita Oleo-Mac GS 411 -moottorisaha.. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. VIIME VOITTAJAT AARRE 3/21:N kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Puo let petäjäistä. 020 413 2277 (ark. 3. ?Vastasi odotuksiani
Raivaussahatyö ei ole yhtä vaarallista kuin puiden kaataminen moottorisahalla, mutta sekin aiheuttaa yllättävän monta tapaturmaa vuosittain. 56 Aarre 5/2021 HYVINVOINTI Vältä vitsaukset Taimikon harvennuksesta tai marja metsästä voi palata hyvillä mielin, kun on ennen reissua varautunut myös vastuksiin. METSÄNOMISTAJAN HYVINVOINTI Teksti ANNE SOININEN | Kuvat VMARKISTO 56 Aarre 5/2021 HYVINVOINTI
LÄHDE Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela, tapaturmatilastot 2010–2019 57 Aarre 5/2021 HYVINVOINTI. Yleisimmin metsätyötapaturma aiheuttaa sijoiltaan menon, venähdyksen tai nyrjähdyksen (40 % tapaturmista) tai haavan tai pinnallisen vamman (36 %). Venähdyksiä ja haavoja Metsässä tehtävä työ on tapaturmaaltista. Maaston epätasaisuus ja liukkaus aiheuttavat 27 % metsätapaturmista, kun taas 25 %:ssa tapaturmista syynä on kaatuva puu, kanto tai tukki. 57 Aarre 5/2021 HYVINVOINTI Punkeilta voi yrittää suojautua erikoisvaatetuksella, kumisaappailla ja pujottamalla housunlahkeet sukkien sisään. 47 % metsänhoitotöiden tapaturmista tapahtuu puutavaran teossa, 26 % taimikonhoitotöissä ja raivauksessa
Oma kunto kannattaa ar vioida realistisesti eikä ahnehtia liian pitkiä päivärupeamia. 58 HYVINVOINTI. Kannattaa miettiä sitäkin, voisiko kesken olevan urakan siirtää parempaan säähän. 2 Virkeänä vesakkoon Metsässä kulkijan on hyvä jatkuvasti havainnoida ympäristöään ja tark kailla kulkureittiä. Hyp päämistä ja loikkaamista kannattaa välttää ja pyrkiä kiertämään este”, neuvoo Metsä tehon erikoistutkija Heikki Ovaskainen. Raivaussahatyössä ei edellytetä turvaluokituksen mukaisia viiltosuojattuja kenkiä, mutta eivät nekään pahitteeksi ole. Jokainen jalansija on erilainen kuin edellinen, ja siksi kulkijalla on riski kompastua. Marjastaja pärjää myös kumisaappailla. Maaston epätasaisuuteen kannattaa va rautua hyvillä jalkineilla. ”Metsään kannattaa lähteä levänneenä ja virkeänä. ”Nilkkaa tukevat, varrelliset kengät ovat parhaat. 58 Aarre 5/2021 HYVINVOINTI METSÄNOMISTAJAN HYVINVOINTI N ilkkavamma, eksyminen, punkit tai nestehukka – metsässä eteen voi tulla jos jonkinlaista vitsausta. 1 Kengät kuntoon Metsä on alustana epätasainen. Juomapullo ja pieni välipala auttavat jaksamaan. Iän karttuessa liikkumi nen ei ole enää kovin ketterää. Maassa on kiviä, kantoja ja kuoppia. Jos et voi ylittää ojaa muuten kuin hyp päämällä, koeta laskeutua loikan päätteeksi molempien jalkojen varaan. Aarre kokosi vinkit, joiden avulla taimikonhoitaja tai metsän virkistyskäyttäjä voi varautua vaaranpaikkoihin. Kun tiedostaa riskit, sekä metsätyö että metsissä samoilu sujuvat turvalli semmin. Metsätyössä riskien arvioiminen etu käteen sekä pieni pysähtyminen töiden lomassa voivat ehkäistä vaaratilanteen syn tymisen. Näin hyppäyk sestä aiheutuva rasitus jakautuu kahdelle jalalle ja samalla toinen jalka toimii tukena, jos toisen alla on jotain pettävää. ”Erilaisten esteiden ylittäminen, kuten ojan yli hyppääminen, aiheuttaa paljon metsätapaturmia, esimerkiksi selän ve näyttämisiä tai nilkan nyrjähdyksiä. Ole realistinen siinä, millaisen raivausurakan pystyt tekemään yhteen me noon tai millaisen matkan jaksat sienimet sässä kulkea”, Ovaskainen kehottaa. Kengän pohjan tulee olla pitävä, jotta eh käistään turhat liukastumiset”, Ovaskainen sanoo. Oman fyysi sen kunnon suhteen on syytä olla rehellinen itselleen
”Jos eksyt, lähde siihen suuntaan, josta oletat tulleesi. Jos löydät tien tai polun, seuraa sitä. +358 (0) 44 491 4207. aarimetsa.. Tie vie yleensä aina jonnekin, ja myös mahdolliset etsijät löytävät sinut todennäköisemmin tieltä”, neuvoo Ovaskainen. Miksi myisit metsäsi kysymättä tarjousta meiltä. Asenna kännykkääsi 112-sovellus. 59 Aarre 5/2021 HYVINVOINTI ”Tapaturma-alttius vähenee ja työ on mielekkäämpää ja tuottavampaa, kun sitä tekee hyvissä sääolosuhteissa.” 3 Suojaudu säältä Suojaa itsesi niin kuumalta kuin kylmältäkin. 5 Turvallista taimikonhoitoa Taimikon raivaaja voi välttää monenlaiset harmit asianmukaisilla varusteilla. Huolehdi ennen lähtöä siitä, että puhelin on täyteen ladattu. Saat reilun ja markkinahintaisen arvion johtavalta metsätilojen ostajalta. Ukkosmyrskyn lähestyessä metsästä on syytä lähteä pois.” 4 Ehkäise eksyminen Sieniä ja marjoja etsiessään kulkija pitää katseensa yleensä maassa. Mitään kovin tuhtia ateriaa ei metsässä välttämättä kannata nauttia vaan turvautua energiaa antaviin välipaloihin. Suolatasapainon ylläpitäminen on tärkeää, joten evästäkin kannattaa olla mukana. ”Menetpä metsään töihin tai marjaan, ilmoita etukäteen läheisillesi, minne olet menossa ja koska suunnilleen palaat. ”Jokaisella tankkaustauolla on muistettava juoda, helteellä useamminkin”, opastaa Ovaskainen. Mukaan voi myös ottaa pienen vara-akun. Keväällä ja keskikesällä auringon UV-säteily on voimakkaimmillaan, joten käytä aurinkovoiteita, pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita ja päähinettä varsinkin silloin, jos liikut pitkiä aikoja aukeilla paikoilla. Hätätilanteen varalta kännykässä on hyvä olla 112-sovellus, joka kertoo hätäkeskukselle sijaintisi metsässä. Silloin ei välttämättä tule havainnoineeksi ympäristöä, ja kohta voi huomata olevansa eksyksissä. Raivaushommissa on hyvä pitää taukoja vähintään jokaisen tankkauksen yhteydessä. Päässä tulee olla kypärä, jossa on kuulosuojaimet ja visiiri. Aarin Loistometsä-palvelun avulla löydät metsätilallesi helposti uuden hyvän kodin aina ilman välityspalkkioita. Varsinkin tuntemattomassa metsässä kannattaa painaa mieleen ympäristöstä tunnistettavia kiintopisteitä, joiden mukaan osaa palata takaisin. Ylimääräiset, virtaa syövät sovellukset kannattaa sulkea. ”Kylmällä säällä kannattaa taukojen ajaksi vetäistä muun vaatetuksen päälle taukotakki, jotta keho pysyy lämpimänä. Jos akkua kuitenkin riittää, kännyköiden karttasovellukset ovat mainioita apuvälineitä suunnistamisessa. Vettä pitää muistaa juoda säännöllisesti, jottei nestehukka yllätä. Työpäivän venyessä ilmoita siitä kotiin.” Kännykkä kannattaa metsässä pitää aina mukana
60 HYVINVOINTI. Raivaussahan valjaat pitää säätää omalle kropalle sopiviksi, etteivät hartiat ja niska kipeydy. 60 Aarre 5/2021 HYVINVOINTI METSÄNOMISTAJAN HYVINVOINTI ”Myös erillisten suojalasien käyttöä suositellaan, koska raivaussahan terästä sinkoaa kovalla nopeudella pienempääkin purua, joka saattaa tulla visiirin läpi. Vaaleista vaatteista punkit erottaa paremmin kuin tummista. Raivausasu suojaa nirhaumilta ja sahan terästä lentäviltä oksilta. Ennen raivauspäivän aloittamista tulee huolehtia siitä, että saha toimii ja että sen terä on ehjä ja teroitettu. Raivaussahakursseilla saa hyödyllistä tietoa muun muassa sahan turvallisesta käytöstä. Irrottamista ei pidä tehdä kädellä sahan ollessa käynnissä ja kiinni valjaissa”, varoittaa Ovaskainen. Sienestäjän on hyvä vilkaista välillä myös muualle kuin jalkoihinsa. Satunnaisesti raivaustyötä tekevä voi Ovaskaisen mukaan käyttää myös käsivarret peittävää, kulutusta kestävää takkia ja vaikkapa farkkuja. ”Markkinoilla on myös housuja, paitoja ja sukkia, jotka on kyllästetty permetriinillä, joka on yleinen punkkimyrkky. Metsätöissä on hyvä, jos mukana on seuraa, mutta jos työskentelet toisen henkilön kanssa, pitäkää välissänne ainakin 20 metrin turvaväli. ”Kestää vähintään 12 tuntia, yleensä vuorokauden, ennen kuin borreliabakteerit siirtyvät puremakohdasta ihmiseen. Olen itse Kaveri retkellä antaa turvaa, jos epäilee omaa suunta vaistoaan. Borreliatartuntaa taas voi parhaiten ehkäistä jokailtaisella punkkitarkastuksella, sanoo metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen. 6 Puolustaudu punkeilta Punkkeja löytyy lähes koko maasta, eniten Suomen rannikkoalueilta ja saaristosta. Lisäapua voi saada hyttystai punkkikarkotteesta, mutta kovin tehokasta suojaa ne eivät anna. ”Jos kesken raivauksen puunpala jää jumiin terän ja teräsuojan väliin, sammuta saha, laske se maahan ja vasta sitten poista tukos. Jos on päivän metsässä ja illalla irrottaa punkin itsestään, tartuntaa ei vielä ole ehtinyt syntymään.” Punkkien pääsyn iholle voi estää pitämällä kumisaappaita ja pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita. Housunlahkeet kannattaa pujottaa sukkien sisään. Puutiaisaivotulehdukselta voi suojautua rokotteella. Käsineissä tulisi olla pitävä pinta, jotta ote sahasta olisi mahdollisimman hyvä. Kypärän niskasuoja suojaa kesällä auringolta, hyönteisten pistoilta sekä roskilta”, Heikki Ovaskainen sanoo. Raivaussahalla työskenneltäessä pyri pitämään molemmat kädet koko ajan sahan kahvoilla
Ampiaisen pistoon kannattaa ensiavuksi pakata mukaan antihistamiinia tai kortisonitabletteja, esimerkiksi kyypakkauksesta. 7 Muista myrkytysvaara Suomen luonnossa kasvaa myrkyllisiä kasveja, kuten vaikkapa hullukaali tai kielo. Ne voivat pieninäkin annoksina aiheuttaa hengenvaarallisen elinvaurion. Kun kielonlehdet sitten nautitaan vaikkapa salaattina, myrkytys on mahdollinen”, sanoo Myrkytystietokeskuksen ensija tehohoitolääkäri Maria Kaista. Jos epäilet syöneesi näitä sieniä, soita Myrkytystietokeskukseen. Jos sen sijaan käytät luonnonvaraisia kasveja ruuaksi, kasvit on syytä opetella ja tunnistaa ehdottoman varmasti. Ensiapupakkaus kannattaa tuunata omien tarpeiden mukaan. 61 Aarre 5/2021 HYVINVOINTI käyttänyt tällaisia housuja maastotutkimuksissani, eikä yhtään punkkia ole silloin kiinnittynyt”, Henttonen kertoo. ”Tiedossamme on esimerkiksi tapauksia, joissa kielonlehtiä on luultu villinä kasvavaksi karhunlaukaksi. Jos raivaat tonttiasi rikkakasveista tai vieraslajeista, käytä suojaavaa vaatetusta ja hanskoja. Esimerkiksi tyräkit ja jättiputket ärsyttävät ihoa ja limakalvoja ja voivat aiheuttaa hankalia, voimakkaita ihoreaktioita. Kasvia koskettamalla myrkytystä ei saa. Sienistä valkoiset kärpässienet, kavalakärpässienet ja suippumyrkkyseitikit ovat vaarallisimpia. Esimerkiksi ampiaisen pisto on joillekin ihmisille hengenvaarallinen.. Sienistä valkoiset ja ruskeat voivat olla henkeä uhkaavan myrkyllisiä. ”Opettele tunnistamaan ne sienet, marjat ja kasvit, joita keräät ja syöt. Itse en välttämättä keräisi valkoisia sieniä lainkaan”, Kaista sanoo. Jos tietää saavansa ampiaisen pistosta voimakkaan anafylaktisen allergiareaktion, mukana tulisi aina pitää adrenaliiniruiskua. 8 Evääksi ensiapupakkaus Pakkaa metsäretkelle mukaan juomapullon ja välipalan lisäksi pieni ensiapupakkaus, jossa on mukana ainakin laastareita, puhdistusliinoja ja siderulla
Villit lettukestit Helpot tattariletut ovat hyvä pohja erilaisille lisukkeille, myös makeille. Jälkiruokana maistuu orvokkipirtelö. 62 Aarre 5/2021 HYVINVOINTI Tarjoa tattarilettujen kanssa kevät yrtein terästettyjä suolaisia lisukkeita. VILLIRUOKA Teksti, kuvausjärjestelyt ja kuvat ELINA LAMPELA 62 Aarre 5/2021 HYVINVOINTI
Tarkista suola. Huuhtele vuohenputket. Punakaalivuohenputkisalaatti 200 g punakaalia reilu kourallinen vuohenputkia 1 iso porkkana puolikkaan sitruunan mehu 2 rkl oliiviöljyä ripaus suolaa ripaus mustapippuria Leikkaa punakaalista ohutta suikaletta esimerkiksi juustohöylällä. Paista taikinasta joko pieniä tai isoja lettuja. Paista noin 15 minuuttia, kunnes nokkoset ovat pehmenneet ja kikherneet hieman ruskistuneet. Lisää kikherneet, sipulisilput ja nokkoset. Valuta kikherneet lävikössä ja huuhtele vedellä. Kuutioi suolakurkut. Kun perunat ovat jäähtyneet, kuori ja kuutioi ne. Tattariletut (4 ANNOSTA) 7 dl kauramaitoa 4 dl tattarijauhoja 1 dl vehnäjauhoja 0,5 tl suolaa Kaada maito kulhoon ja sekoita jauhot ja suola joukkoon. Lisää perunaja suolakurkkukuutiot ja sekoita. Kokoa lautaselle komea annos lettuja ja kaikkia lisukkeita. Huuhtele ja hienonna litulaukan lehdet. Sekoita kaali, vuohenputket ja porkkanasuikaleet salaattikulhossa yhteen. Kuumenna paistinpannu ja mittaa siihen öljy, curry, juustokumina ja chili. Lisää lopuksi pippuria ja suolaa.. Raikas kaalisalaatti ja tuhdimpi perunasalaatti täydentävät lettuaterian. Pirskota päälle puolikkaan sitruunan mehu sekä oliiviöljyä, suolaa ja pippuria. Sekoita. Nokkosta ja kikherneitä noin litra nokkosia 3 salottisipulia 3 valkosipulinkynttä 2 prk käyttövalmiita kikherneitä 3 rkl ruokaöljyä 2 tl curryjauhetta 1 tl juustokuminaa 0,5 tl chilihiutaleita 0,5 tl mustapippuria 0,5 tl suolaa Villi perunasalaatti 4 perunaa 2 suolakurkkua 1 dl litulaukan lehtiä 1 dl majoneesia 1 tölkki kermaviiliä (200 g) 1 tl sinappia puolikkaan sitruunan mehu 0,5 tl mustapippuria Keitä perunat. Kuori ja kuutioi sipulit ja valkosipuli. Anna taikinan turvota noin vartin verran. Huuhtele nokkoset lävikössä ja leikkaa niitä hieman saksilla. 63 Aarre 5/2021 HYVINVOINTI Intialaisittain maustettu kikherne-nokkospaistos maistuu myös arkiruokana riisin kanssa. Kuori porkkana ja leikkaa siitä kuorimaveitsellä ohuita suikaleita. Sekoita kulhossa majoneesi, kermaviili, sinappi, sitruunamehu, silputtu litulaukka ja mustapippuri
6 Keto-orvokki, kuten muutkin luonnonorvokit, on syötäväksi kelpaava kukka. Siinä on vaniljainen aromi. 5 Vuohenputki kerääjän pitää tunnistaa ehdottoman varmasti, koska kasvilla on myrkyllisiä näköislajeja. Litulaukkaa voi syödä joko raakana tai nopeasti kiehautettuna. 2 Oheisissa resepteissä käytetään nokkosta, litu laukkaa, vuohenputkea ja keto-orvokkia. 64 Aarre 5/2021 HYVINVOINTI. Ennen muiden aineiden lisäämistä hienonna orvokit sauvasekoittimen terällä. Tunnista ja kerää 1 Mitään villiyrttiä ei pidä maistella, jollei varmasti tunnista sitä syötäväksi. Tarjoa heti. Silloin ne on syytä hienontaa hyvin. Sen lehdet maistuvat valkosipulille. Lisää sitten jäätelö ja maito ja aja tasaiseksi pirtelöksi. Poimi villiyrttejä vain puhtailta kasvupaikoilta. 4 Litulaukka nousee maasta ensimmäisten kevätkasvien joukossa. Vuohenputken nuoret, kiiltäväpintaiset versot sopivat hyvin salaattiin. 64 Aarre 5/2021 HYVINVOINTI VILLIRUOKA Orvokkipirtelö (4 ANNOSTA) 4 dl keto-orvokin kukkia 1 l vaniljajäätelöä 2 dl maitoa Huuhtele orvokit ja lisää ne korkeaan kannuun. Keto-orvokin kukat kannattaa hienontaa hyvin ennen jäätelön ja maidon lisäämistä, jotta kaikki niiden aromit vapautuvat. Nuoria versoja ja lehtiä voi syödä myös raakana. 3 Nokkoset on hyvä ryöpätä kiehuvassa vedessä tai paistaa pannulla täysin pehmeiksi
Kun täällä kaataa pari kolme isompaa kuusta, niin kohta syntyy aukko, johon kasvaa uusi taimisto. Samalla hän soitti Pusulan metsänhoitoyhdistykseen ja kuvaili, että tullaan pitämään katselmus sellaisessa ja sellaisessa metsässä. Aholan Pentti selvitti, kenen metsästä oli kysymys. Minä olen toiminut juuri tällä tavalla. Tällainen metsänhoitomalli ei käy kuin niille metsänomistajille, jotka ovat itse aktiivisia. Hän soitti minulle heti, kun katselmuspäivä selvisi. Myin sinä talvena viisikymmentä tyvimäntyä. Hän oli Pusulan metsänhoitaja vuonna 1985. Oksatonta tyvimäntyä P uuntuottajan kannattaa pitää metsikkö sopivan tiheänä”, muistutti professori Matti Kärkkäinen edellisessä lehdessänne (AR 4/21, s. LEO RAUTANEN MAANVILJELIJÄ PUSULA. info@kaapaforest.. Kävelimme koko aamupäivän metsässä ja väittelimme kovasti sen hoidosta. Sen raivasin 1,5 metrin välein ja jätin kymmeneksi vuodeksi kasvamaan. Silloin Jokinen antoi periksi ja sanoi, että lähdetään kotiin. +358 40 581 1695 Ymppäyskausi on nyt parhaimmillaan! TILAA ILMAINEN TUOTTOARVIO METSÄLLESI KESKUSTELUA Iso joukko herroja tuli metsääni tutkimaan. Eräänä maaliskuun aamuna tuli iso joukko herroja minun metsääni tutkimaan. 8). Vuonna 1956 aloin hoitaa ja harventaa omaa metsääni. Sitten menin uudelleen samalle alueelle ja poistin välipuut, jotka olivat jo tehneet tehtävänsä. 65 Aarre 5/2021 LUONTO Liity maailman suurimpaan pakurin viljelyverkostoon! www.kaapaforest.. Erään kerran Uusimaa-Hämeen metsänhoitaja Pentti Jokinen ajoi Pusulasta Kaukelan tietä, pysähtyi ja meni katsomaan, kuinka metsässä oli toimittu. Täysin oksatonta, kolmen metrin korkeudelta vähintään 12-tuumaista (30 cm). Ne olivat karsineet alimmat oksat jäävistä puista, rungot olivat oksattomia. Jokinen soitti piirimetsälautakuntaan ja pyysi lupaa katselmuksen pitämiseen. Kerroin Jokiselle, ettei sellaisia saa kasvatettua, ellei pidä puita tarpeeksi taajana alkuvaiheessa. Hänen mielestään oli toimittu vallan väärin, kun oli otettu isot männyt pois ja jätetty alakasvuiset kuuset paikoilleen. Täällä Etelä-Suomessa ovat metsät kuusivaltaisia
Satoa pitkälle syksyyn Vuohenputki rehottaa pihanperillä, jou tomailla, ojanpientareilla, pelloilla ja puutarhoissa tiheinä mattoina. Kypsennettynä kasvi on parhaimmillaan piirakassa. EteläSuomen aurinkoisilta paikoilta nuoria vuohenputken versoja löytyy jo huhtikuussa. Siksi sitä kannat taa opetella rakastamaan. Maku kuitenkin ratkai see. Jo kasvin tuoksu he rauttaa veden kielelle. Vuohenputki lisää virtsaneritystä ja voi hoitaa myös virtsarakon vaivoja. He ryhtyvät kotipihoillaan järeään taistoon. Tuoreena ja piirakassa Vuohenputken vielä suppuiset, vaaleanvih reät lehdet maistuvat sellaisenaan salaateis sa, pestossa ja smoothiessa. Joka kevät on yhtä koskettavaa seurata kasvun ihmettä ja jännittää, mitkä kasvit nousevat esiin. Säilö vuohenputkea talven varalle joko pakastamalla tai kuivaamalla. Esimerkiksi vuohenputkessa on paljon Cvitamiinia, beetakaroteenia, magnesiu mia ja kalsiumia. Villiyrtti kouluttajan arkeen ja työhön sisältyy samanlaista intoa kuin lintubongareilla. Käytän keittiössä tuoreita villivihannek sia varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Näin saa herkullis ta, varhaiskevään veroista satoa pitkälle syksyyn. Toukokuun puolivälistä elokuun lop puun vaihdan kaupan salaatit vuohen putkeen ja muihin villivihanneksiin. Maussa aistii lehtiselleriä, persiljaa ja porkkanaa, jopa hieman pippuria. Myös sähkö konetta voi käyttää. Meitä villiyrtti ihmisiä tuo raivokas taistelu hämmästyttää. Hauduta tuoreesta tai kuivatusta vuo henputkesta ruuansulatusta hellivää teetä. Saan lähiruokaa luonnosta ilmaiseksi – ja jopa kymmenkertaisen määrän vitamiineja, antioksidantteja, kivennäis ja hivenainei ta kaupan salaatteihin verrattuna. Laitan vuohenputkea myös keittoihin, kiusauksiin ja munakkaisiin. Kokeilla voi myös korkeiksi venähtänei den vuohenputkien varsia ketoilijan spa gettina. Lapissa paikalliset ihmiset nauttivat väinönputkesta vuohenputken tapaan ja valmistavat siitä kaikkea mahdollista mar meladeista likööreihin ja uutteisiin. Voit käyttää teetä myös kasvislie menä keitoissa ja muhennoksissa. Nivelja iskiasvaivoihin Vuohenputken terveyshyödyt olivat tie dossa jo Elias Lönnrotilla, joka määräsi vuohenputkea kihtiin sekä keripukkia torjumaan. Jos kihti vaivaa, kääri kivun piinaama ukkovarvas murskattujen vuohenputken lehtien sisään, laita päälle kiristekalvoa ja anna vaikuttaa mielellään useita tunteja. Kasvista ei pääse eroon kitkemällä. Tarjoa siemennäkkärin tai leivän päällä tai uuniperunan täytteenä. Lisään pizzaan ja lasagneen tuhdin kerrok sen silputtua vuohenputkea ja muita villi vihanneksia. Vuohenputki kuuluu niihin kasveihin, jotka kannattaa leikata matalaksi useita kertoja kesän aikana. Leikkaamisen voi hoitaa vaikka puutarhasaksilla. Olen kerran toisensa jälkeen huomannut, kuinka vuohenputkipiirakkani voittaa nirsoim pienkin maistajien ennakkoluulot. Nykytiedon valossa vuohenputkea käyt tämällä voidaan ehkäistä eturauhasvaivoja ja muun muassa magnesiumin puutteen aiheuttamia suonenvetoja. Monille puutarhanhoidosta innostuneil le vuohenputki (Aegopodium podagraria) on se viheliäisin rikkaruoho, joka valtaa maarönsyillään vauhdilla jalansijaa. Isommalle pihalle hy vä vaihtoehto on viikate tai perinteinen, lihasvoimalla toimiva ruohonleikkuri. Vuohenput kesta voi saada helpotusta myös iskias ja nivel kipuihin ja nivelrikkoon. Tunnen lapsenomaista iloa löytäessäni vastasyntyneet litulaukat, pik kuiset peltokanankaalit ja ennen kaikkea ensimmäiset nuoret, kiiltäväpintaiset vuo henputket. Keitä varsia muutama minuutti, tarjoile mieleisesi kastikkeen kera. Itse odotan ensimmäisiä vuohenputkia kuin uusia perunoita. M itä pidemmälle kevät etenee, sitä levottomammaksi tunnen oloni – tosin hyvällä tavalla. Litraan kiehuvaa vettä tarvitset kouralli sen tuoretta vuohenputkea tai 2–3 rkl kui vattua. Lempeän mieto vuohenputki Vuohenputki on paitsi vihattu rikkaruoho myös herkullinen villiyrtti, joka maistuu pestossa, salaatissa ja piirakassa. KIVIMETSÄSSÄ Teksti RAIJA KIVIMETSÄ | Kuvat RAIJA KIVIMETSÄ ja VM-ARKISTO | Kuvitus AINO SAARIKIVI. Hauduta 10 minuuttia, nauti pitkin päivää. Aarre 5/2021 HYVINVOINTI 66 PAULA MYÖHÄNEN Kivimetsässäpalstan toimittaja, FM Raija Kivimetsä (s. Pohjoisemmassa Suomessa kasvilla päästään herkuttelemaan vasta toukokesäkuun vaihteessa. 1962) on kokenut villiyrttikouluttaja ja tietokirjailija. Vuohenputki on lempeän mieto, makeah ko villivihannes. Surautan siitä sauvasekoittimella pestoa ja heitän kourallisen smoothien joukkoon. Sekoita hienonnettua vuohen putkea pehmeän vuohenjuuston joukkoon, lisää kylmäpuristettua oliiviöljyä ja suolaa. Vanha kansa kutsui kasvia kih tiruohoksi ja ihmisenputkeksi. Ketoilijan spagettia Vuohenputki ja vuohenjuusto ovat mainio makupari
Sekoita hyvin. Esikypsennä piirakkapohjaa 170-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia niin, että se ruskettuu hiukan. Ensin kerma ja muna keskenään, lisää sitten juustoraaste, vuohenputki-basilikasilppu ja hieman suolaa. Huuhtele vuohenputkenlehdet ja silppua ne hienoksi silpuksi, samoin basilikanlehdet. Sekoita täytteen ainekset. Kypsennä piirakkaa 170-asteisessa uunissa vielä noin 20–25 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt ja saanut hieman väriä. Vinkki! Piirakan voi tehdä myös tavallisista jauhoista, jos sen ei tarvitse olla gluteeniton. Levitä täyte esikypsytetyn piirakkapohjan päälle ja jauha myllystä pinnalle hieman limettipippuria. Tunnistamisvaiheessa on myös hyvä rikkoa lehden pinta ja hakea kasvin tuoksusta esiin porkkanaa ja selleriä. Raijan vuohenputki piirakka (6–8 VIIPALETTA) Pohja: 2 dl gluteenittomia kaurahiutaleita 1 dl karkeaa gluteenitonta jauhoseosta 1 dl luomutai kauramaitoa (1 rkl raakaruokosokeria) 1 dl sulatettua luomuvoita tai kylmäpuristettua oliiviöljyä 1 tl leivinjauhetta 0,5 tl ruusutai merisuolaa Täyte: 2–3 dl tuoretta, silputtua vuohenputkea (tai 2 dl pakastettua) 8–10 tuoretta basilikanlehteä 2 dl luomutai kaurakermaa 1 luomumuna 3 dl raastettua vuohenjuustoa, emmentalia tai mozzarellaa ripaus ruususuolaa muutama rouhaisu limettipippuria Vuohenputkipiirakan voi tarjota lämpimänä tai kylmänä. Muista! Vuohenputki kuuluu sarja kukkaiskasveihin. Sekoita kaikki pohjan ainekset keskenään. Vuohenputki voi kasvaa 50–100 cm korkeaksi. Taputtele taikina jauhotetuin käsin voideltuun, pyöreään uunivuokaan (halkaisija noin 27 cm) ja pistele pohjaa haarukalla. Vanha kansa kutsui kasvia kihtiruohoksi.. Sarjakukkaisissa putkikasveissa on myös myrkyllisiä kasveja, joten älä kerää vuohenputkea, jos et tunnista kasvia varmasti! Vuohenputkella on ontto, putkimainen varsi, jonka latvassa on pienten, valkoisten tai vihertävänvalkoisten kukkien muodostama sarjakukinto. Lehden varressa on kolme pääruotia, joissa jokaisessa on kolme epäsymmetristä lehdykkää. 67 HYVINVOINTI Aarre 5/2021 GLUTEE NITON Vuohenputken lehti on kahteen kertaan kolmi sorminen eli kolmihaarainen. Lehden varressa on kouru, joka on tärkeä tuntomerkki. Huomaa, että taikina on melko löysää. Aivan nuorissa versoissa voi olla myös punertavuutta. Väriltään lehdet ovat heleänvihreitä
Tällainen lunastusoikeus pykälä on yhteismetsän säännöissä tyypillinen.. 68 OMA TALOUS Aarre 5/2021 SIJOITUS METSÄÄN Metsäsijoittajaksi voi ryhtyä myös ilman omaa metsätilaa. Yksi keskeisistä myyntiareenoista on Metsätilat.fi, metsäja maatilojen sekä niitä vastaavien kiinteistöjen välitykseen erikoistunut ketju välitysliikkeitä. Myös muut kiinteistönvälityspalvelut myyvät yhteismetsäosuuksia. Toinen tie on ostaa yhteismetsäosuus. Jukka Pusa pitää määrää melko tyypillisenä. Kaikki yhteismetsäosuudet eivät koskaan tule julkiseen myyntiin, sillä osakkaat tai yhteismetsä itse lunastavat osuudet. Yhteismetsäosuus tai sijoitus metsärahastoon tuovat sijoitus salkkuun vakautta ja turvaa. HYVÄT NEUVOT Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvitus AINO SAARIKIVI Harvoin tarjolla Tavallisin tie yhteismetsän osakkaaksi on liittää oma metsätila tai osa siitä johonkin olemassa olevaan yhteismetsään. Huhtikuun puolivälissä Metsätilat.fi sivustolla oli myynnissä osuuksia seitsemään yhteis metsään
Yhteismetsälaki velvoittaa yhteismetsiä kestävään metsänhoitoon. Jos yhteismetsä esimerkiksi on kaavoittanut rantojaan ja harjoittaa Tarkista myös kulut Metsärahastojen kautta metsäsijoittamisen voi aloittaa pienelläkin summalla. Sopivaa metsätilaa ei ehkä ole tarjolla, oma aika ja osaaminen eivät riitä metsänhoitoon, tai tilakauppaan tarvittaisiin liian iso rahasumma. 69 Aarre 5/2021 OMA TALOUS M etsä on turvallinen ja vakaa sijoituskohde, mutta metsäsijoittajaksi ryhtymistä voi jarruttaa moni seikka. Vakaalle sijoittajalle Metsäkiinteistöihin sijoittavat metsärahastot ovat verraten tuoreita tulokkaita erikoissijoitusrahastojen joukossa, mutta niistä on nopeasti tullut suosittuja. Metsä rahasto ei lupaa pika voittoja.. ”Yhteismetsällä saattaa olla muutakin toimintaa ja tulonlähteitä kuin metsätalous. Esimerkiksi Länsi-Suomessa on tavallista, että osuudelle asetetaan hyvin kohtuullinen lähtöhinta, minkä jälkeen hinta muodostuu markkinoilla.” Tutustu huolellisesti Yhteismetsäosuudet ovat erittäin haluttuja, mutta ostoa ei pidä kiirehtiä. Rahastosijoittamisen kulut liittyvät rahastojen merkintään, lunastukseen ja hallinnointiin. ”Yhteismetsät harjoittavat hyvää metsätaloutta, jossa hoitotyöt ja hakkuut on tehty ajallaan. Suomalaiseen metsään sijoittavia metsärahastoja tarjoavat tällä hetkellä FIM Metsä, jonka osuussarja on S-Metsärahasto, Osuuspankin OP-Metsänomistaja sekä UB Metsä. tontin vuokrausta, saattavat vuokratulot muodostaa merkittävän osan tuloista.” Taseessa voi olla myös jakamatonta varallisuutta tai velkaa. ”Koko omaisuuttani en laittaisi kiinni yhteismetsään, mutta osana varallisuutta yhteismetsäsijoitus toimii loistavasti”, Jukka Pusa neuvoo. Länsi-Suomen Metsätilat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Pusa sanoo, että yhteismetsä sopii vakautta arvostavalle sijoittajalle. Yksittäisen osakkaan äänivalta ja oikeudet riippuvat siitä, minkä kokoisen osuuden hän yhteismetsästä omistaa. Neljän prosentin tuotto on hyvinkin saavutettavissa, ja mikäli yhteismetsään kuuluu rantatontteja, tuotto voi tästäkin parantua.” Vaivattomuuden kääntöpuoli on se, ettei yhteismetsäosuuden omistaja voi käyttää omaisuuttaan samalla tavoin kuin yksityinen metsänomistaja. Pusa neuvoo tutustumaan huolellisesti yhteismetsän metsävaratietoihin, taseeseen ja tilinpäätökseen. Jos oman tilan hankkiminen ei ole mahdollista, harkinnan arvoisia vaihtoehtoja ovat yhteismetsäosuudet ja metsärahastot. Jos on tekemässä kauppaa suoraan osakkaan kanssa, ne tulee muistaa pyytää myyjältä. ”Osa yhteismetsistä haluaa kasvaa ja on saattanut sen vuoksi ottaa lainaa.” Mikäli yhteismetsäosuus on myynnissä välittäjällä, tarvittavat dokumentit sisältyvät myyntimateriaaliin. Metsärahastoissa hallinnointipalkkio muodostuu metsäomaisuuden hoidosta, tilahankinnasta ja hallinnointikuluista. UB Metsässä minimisijoitus on 5 000 euroa ja S-Metsärahastossa 200 euroa. Yhteismetsä maksaa verotettavasta tulostaan 26,5 prosenttia veroa ja jakaa tilikaudelta muodostuvaa tuottoa osakkailleen. Minimimerkintäsummat sekä muut tarvittavat tiedot löytyvät rahastojen avaintietoesitteestä. ”Käytännössä maksettu kauppahinta helposti nousee hintapyyntöä korkeammaksi. Viime vuosina yhteismetsien suosio on ollut nousussa. OP:n metsä rahastossa minimimerkintäsummaa ei ole. Metsänhoidosta ei välttämättä tarvitse ymmärtää mitään.” Yhteismetsäosuuden myyjä asettaa hintapyynnön, minkä jälkeen hänellä on oikeus joko hyväksyä tai hylätä saamansa tarjoukset. Ensimmäisen sijoituksen tekemiseksi riittää tarvittavien dokumenttien täyttäminen sekä sijoitettavan summan maksusuoritus verkkopankissa merkintäpäivään mennessä. ”Yhteismetsän kautta metsänomistus on vaivatonta ja helppoa. Tarkemmat ohjeet löytyvät aina kunkin rahaston rahastoesitteestä. ”Sekin hyvä puoli yhteismetsissä on, että niitä ei koskaan ole hakattu niin sanotusti tyhjiin.” Tuotto verovapaata Yhteismetsässä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous ja hoitokunta. UB Nordic Forest Management Oy:n toimitusjohtaja Jyri Hietalan mukaan metsärahastot sopivat vakautta ja tasaista tuottoa hakevalle sijoittajalle. Osakkaalle tuotto on verovapaata tuloa, jota ei tarvitse ilmoittaa verottajalle. Niillä tulee olla ajan tasalla oleva metsäsuunnitelma, jonka hakkuusuunnitteen kautta on mahdollista arvioida tulevia hakkuutuloja. Helppoa omistusta Yhteismetsä on metsätalouden harjoittamiseen tarkoitettu, kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, jonka metsäomaisuutta osakastilat hallitsevat yhteisesti. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä
Vaikka metsä tuho osuisi johonkin kiinteistöistä, sen kokonaisvaikutus on vähäinen verrattuna tilanteeseen, jossa tuho kohdistuu yksityisen metsänomis tajan ainoaan tilaan.” Riskiä pienentää edelleen se, et tä rahastoon on usein sidottu huo mattavasti vähemmän pääomaa kuin yksityiseen metsätilaan. OTSO tarjoaa asiakkailleen parhaita, hänen omia arvokasvutavoitteita tukevia ratkaisuja. Tiekunta ja siten jokainen tieosakas on vastuussa yksityistien sillasta. Metsä kasvaa rahaa raskaankin perusparannuksen kustannuksen verran yhdessä kasvukaudessa. Käy tännön toiminnasta vastaavat yhteistyökumppanit. Hyväkuntoinen silta varmentaa turvallisen ja helpon tienkäytön ja varmentaa metsänomistajan puukaupan. Metsärahastot korreloivat vain vähän suhdannevaihtelujen kanssa, eivätkä vaikeatkaan ta louskriisit heijastu niihin.” Metsärahastoon tehdyn si joituksen voi purkaa puolivuo sittain, mutta Jyri Hietala ei suosittele metsärahastoa lyhyt aikaiseen sijoittamiseen. Uskon, että EU:sta tulevan sääntelyn myötä ympäristönäkökohdat korostuvat entisestään.” ”Metsärahastossa on paljon metsäkiinteistöjä, jotka sijaitsevat eri puolilla maata. Väestön kasvun ja Aasian keskiluok kaistumisen kaltaiset mega trendit, ympäristötietoisuus, tarve korvata fossiilisia raakaaineita uusiutuvilla ja uudet biopohjaiset innovaa tiot takaavat sen, että puulle on tulevaisuudessa entistä enemmän kysyntää. Metsärahastoissa toiminnan tärkein kriteeri on pääoman tuoton optimointi, mutta ra haston toiminnan tulee olla ekologisesti kestävää. ”Vastuullisuus ja kestävyys ovat selvästi korostuneet institutionaalisten sijoitta jien keskuudessa. Kun kulkuyhteydet metsässä ovat huonot ja jos sinne pääsee vain tiettyyn aikaan vuodesta, ostajat eivät välttämättä kiinnostu puistasi. Lunastuksen yh teydessä maksetaan myös niin sanottu lunastuspalkkio, joka on sitä pienempi, mitä pidemmästä sijoituksesta on kyse.” Turvaa hajautuksesta Jyri Hietala näkee metsärahas tot vähäriskisempänä sijoitus muotona kuin yksityismetsän omistuksen. Puuta korjattaessa tulee huomiVarmenna puukauppasi hyväkuntoisella yksityistiellä oida, että metsään pitää päästä vuoden ympäri. Tien parantaminen on aina pitkän tähtäimen investointi, johon tarvitaan tieosakkaiden järjestäytymistä ja aktiivisuutta. Hyvien yhteyksien varrelta puu ostetaan varmemmin. Teollisuuden investoinnit koronan jälkeen, talousnäkymien parantuessa kasvavat, myös puun käyttö kasvaa. ”Metsärahastoon sijoitettu summa saattaa olla esimerkiksi muutamia tuhansia euroja, kun taas 30 hehtaarin kokoisessa metsätilassa pääomaa voi olla kiinni sata tuhatta euroa.” Metsärahastojen tuotto muo dostuu puuston kasvusta ja hakkuutuloista. Jaksollista ja peitteistä metsänkäsittelyä sekä viljelyä ja luontaista uudistamista käyte tään tilanteen mukaan. Megatrendit tukena Metsärahaston salkunhoitaja laatii metsäomaisuuden hoi tostrategian ja budjetin. ”Metsärahastojen toimintaan liittyy valitettavasti harhakuvia, joiden mukaan rahasto ostaa metsää ja sen jälkeen hak kaa kaikki puut. Hyvän tien ansiosta metsäpalstan virkistyskäyttökin on helpompaa. 70 Aarre 5/2021 OMA TALOUS ”Metsärahastot ovat tarjon neet keskimäärin 4–6 prosen tin tuottoa matalalla riskillä. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa siksikään, että näin toimien tuotto olisi todennäköisesti negatiivinen”, Hietala sanoo. Teiden kunnostus kannattaa! Lisätietoja palveluistamme nettisivuiltamme www.otso.fi. HYVÄT NEUVOT Puunostajat arvostavat tasaista puuvirtaa. ”Metsäsijoitus on pitkäai kainen sijoitus, jossa ei saa pikavoittoja. Vaikka rahas tojen tulos vaihtelee vuosittain, ne yleensä pyrkivät tarjoamaan omistajilleen kohtalaisen tasaista tuotonmaksua. Puusta ei makseta parasta mahdollista hintaa, jos puun kuljetus onnistuu vain talvella . Kun puuta voi korjata ympäri vuoden, puunostajat ovat valmiita maksamaan siitä kovemman hinnan. OTSO Metsäpalvelut Oy hoitaa osaavasti kaikki tien rakentamispalvelut tiesuunnittelusta toteutukseen avaimet käteen -periaatteella, hallinto mukaan lukien. Tiehanke nostaa myös kiinteistön arvoa ja kustannukset saa vähentää metsäverotuksessa. Jokaisen kuvion kohdalla punnitaan erik seen, minkälainen käsittelytapa on paras. Hietalan mukaan metsära hastojen näkymät ovat edel leen myönteiset. Esimer kiksi UB Metsällä pääkump paneita ovat UPM ja Suomen Sijoitusmetsät”, Hietala sanoo. ”Jokaisella rahastolla on omat yhteistyökumppaninsa. Tien perusparannuksen lisäksi myös siltojen kunto tulee tarkastaa säännöllisesti
OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 5/2021. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. 8–16). Ristikon 5/2021 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 7/2021. 020 413 2277 (ark. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Ristikon 3/2021 ratkaisu: Avainsana: EPÄKOHTA Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruu tujen kirjaimista. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 23.6.2021 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 5, PL 440, 00101 Helsinki. 71 Aarre 5/2021 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 3/2021 voittajia: Kaija Kylmäniemi, Kuru Eila Paakkinen, Vantaa Olli Seppänen, Kuopio Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Vastaa näin Täytä ristikon palautuslomake osoitteessa aarrelehti.fi/ristikko. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Avain sanassa on kahdeksan kirjainta
050 3425234 Hengittävä rakenne viipyilevää pehmeää löylyä Pelastuskoira on eksyneen ystävä Pelastuskoirat toimivat poliisin ja muiden viranomaisten apuna kadonneiden henkilöiden etsinnöissä koko Suomen alueella. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy PIHAAN PUUTARHAAN METSÄÄN PALVELEVA ERIKOISLIIKE SINCE 1965 Saksalankatu 28 15100 LAHTI P. Vihdintie 4, 00350 Helsinki p. 09 135 1358 VILJAMI PYLKÄS (ROKKA) "Kenttäkokemusta" DEKO (lupavapaa) Suomi m/31 795 e sis. P :t u l e t s u d e i T info@luonnonperintosaatio.. Toivommekin maa-alueiden omistajilta myönteistä suhtautumista maastojen käyttöön koiria koulutettaessa ja testatessa niiden osaamistasoa. 03 734 7211 www.siemenjakone.fi PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja raivaussahat meiltä verkkokaupastamme OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 5 9 3 6 8 5 4 . alv AIMO LAHTI suunnittelija william.wadstein@finnenterprise.fi TÄSSÄ ON HYVÄ PAIKKA SINUNKIN ILMOITUKSELLESI! TILAA HETI 040 720 7981 3 ilmoitus ta vain 580 € + alv. koti M etsä Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 on monelle ETSIMME ASIAKKAILLEMME RANTAHUVILAA/TALOA RANNALLA Ympärivuotiseen asumiseen sekä vapaa-aikaan. Luotettavaa välitystä yli 30v. Ku va : Ha nsu La ita la www.finnenterprise.fi Puh. www.luonnonperintosaatio.. kokemuksella. 72 Aarre 5/2021 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Selkeillä ohjeillamme teet saunasi itse! Tutustu ja tilaa esite holvisaunat.. Kiitos jo etukäteen. Pelastuskoirien koulutus tapahtuu kaikenlaisissa maasto-olosuhteissa. 09-2418498 www.tuomontupa.fi www.raite.fi I puh. 0400 679 468 RAITE PUUNKAATOON Toimitus ei sisällä tunkkia FARMITUNKIN TYÖNTÖVOIMA JOPA 2 TN EDULLINEN RAITE FARMITUNKIN, 48”, AVULLA TYÖNTÖTANKO Holvisauna sulautuu ympäristöön... Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun
73 VAKIOT JY RK I LUU K K O NE N V E S A -MA TTI V ÄÄ RÄ ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 24.6.2021 HANNE MANELIUS Kursseilta tuntumaa raivaussahaan Metsätilan ostanut Katja Järvinen opiskeli metsäammattilaiseksi Näin valitset työjalkineet Entisajan metsäpaloissa saattoi palaa kymmeniä tuhansia hehtaareja Ahomansikka tuo kesän maun Metsäkohteita kesälomareissulle Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen Saarijärvellä järjestämä aloittelijoiden raivaussahakurssi täyttyi saman tien. Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – Sähköposti Haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja etuja . Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. 6 lehteä 73,80 e . sähköpostilla . Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stim edia Oy Asia kas palv elu Tun nus 50 025 96 Info A2 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteenmuutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. AARTEEN TILAUSLOMAKE . __?/?__?/ 20___ . . Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi.. Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. 11 lehteä 119 e (12 kk) . Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. 2021! Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. lahjaksi alkaen. digitilauksena 12 kk 94,80 e . seuraavasta numerosta?. Aarre 5/2021 PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 lehteä 73,80 e • laskutusjakso 11 lehteä 119 e (12 kk) Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki aarrelehti.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). itselleni?. tekstiviestillä
1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Sitä paitsi olosuhteet ovat epävakaat. Pohjoinen ilmastomme tekee puun ja muun biomassan varastoimisen helpoksi ja halvaksi. Yhteiskunnan perusrakenteiden ja kokonaisten teknologiaverkkojen uusiminen on vaikeaa ja hidasta. Suomi voisi tuottaa suhteellisen suuria määriä energiapajua ja muuta puuta metsissä sekä muusta käytöstä vapautuvilla pelloilla ja varastoida sen suurien sadekatoksien alle. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. SUOMALAINEN COMPENSATE-SÄÄTIÖ julkaisi huhtikuun alussa aiheesta tärkeän raportin. Meidänhän pitää joka tapauksessa jossakin välissä poistaa ilmakehästä myös 300–400 miljardia tonnia sinne jo laskettua hiilidioksidia. Tämäkin on iso raha. Sen ansiosta kaikkien hiilikaupan alalla toimivien organisaatioiden on nyt pakko katsoa totuutta silmästä silmään. Eri suuntiin kiskovat kaupalliset intressit ja poliittiset ristiriidat vaikeuttavat rakentavaa keskustelua. Tässä yhteydessä avainsana on luotettava. Lisäksi hallitukset ovat olleet häkellyttävän huonoja tunnistamaan halvimpia tarjolla olevia ratkaisuja. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 5/2021 VAKIOT 74 M aailma käyttää nykyään jo noin 2 500 miljardia euroa vuodessa ilmastoa lämmittävien päästöjen vähentämiseen. Joka tapauksessa vaikuttaa yhä selvemmältä, että päästöjen vähentämisen rinnalle on pakko kehittää hiiltä ilmasta poistavia ohjelmia. Myös Venäjällä on valtavia maa-alueita, mutta sen olosuhteet ovat yhtä arvaamattomat. Lisäksi Suomeen voitaisiin ehkä tuoda puuta myös muualta maailmasta luotettavaa, pitkäaikaista varastointia varten. Herättikö kolumni ajatuksia. Luotettavien hankkeiden kysyntä on jo paljon tarjontaa suurempaa. Jos koko ongelma olisi mahdollista ratkaista tällä hintatasolla, kustannukset olisivat vain 1 700 miljardia euroa vuodessa. Koko savottaa ei tietenkään kannata eikä pidä hoitaa pelkällä hiilen varastoinnilla. Compensaten mukaan vain 9 prosenttia edes Gold Standardin tai jonkin muun kansainvälisen hiilikaupan sertifikaatin saaneista hankkeista täyttää sen laatuvaatimukset. ASETELMA AVAA SUOMALAISILLE maanviljelijöille ja metsänomistajille huomion arvoisia mahdollisuuksia. Jos vain 9 prosenttia kansainvälisesti sertifioiduista hiilen varastointiprojekteista täyttää Compensaten kriteerit, miten luotettavia erilaiset sertifioimattomat hankkeet voivat olla. Tulokset ovat kuitenkin toistaiseksi olleet yllättävän laihoja ainakin suhteessa käytettyihin rahasummiin. Compensate on tehnyt maailmalle ison palveluksen nostamalla kissan pöydälle. RISTO ISOMÄKI Luotettavista hiilen varastointi hankkeista on huutava pula ISOMÄKI Tulokset ovat olleet sitä sun tätä.. Sen sijaan Suomea pidetään maailman vakaimpana ja luotettavimpana maana. Toisin sanoen vain 9 prosenttia hankkeista pystyi osoittamaan, että puihin sidottu hiili olisi hyvässä turvassa, että samoja hiilitonneja ei ollut laskettu moneen kertaan tai että hiilensidonta tapahtui maksettujen hiilensidontakorvausten takia. Uudet teknologiat ovat alussa kalliimpia ja muuttuvat vasta pikkuhiljaa vanhoja ratkaisuja edullisemmiksi. Tropiikissa on helppoa ja halpaa tuottaa suuria määriä puuta ja muuta biomassaa, mutta sitä on vaikea saada säilymään. Mutta kuva on todella masentava. Erilaisia hiilen varastointiprojekteja on kyllä tarjolla pilvin pimein, mutta niiden tähänastiset tulokset ovat olleet vähän sitä sun tätä. Hallitukset eivät pysty kontrolloimaan laittomia hakkuita, ja metsä voi milloin tahansa palaa hiilidioksidiksi. HIILIDIOKSIDITONNIN HINTA Euroopan unionin sisäisessä päästökaupassa nousi keväällä korkeimmillaan jo 43 euroon. Luvut kertovat silti, miksi hiilidioksidia ilmakehästä poistaville ja sitä luotettavalla tavalla pitkäksi aikaa säilöville kuvioille alkaa olla melkoinen yhteiskunnallinen tilaus. Hehtaarin laajuiseen ja kymmenen metriä korkeaan kasaan voisi varastoida 80 000 hiilidioksiditonnia, eli hiilikaupan nykyisillä hinnoilla reilun kolmen miljoonan euron arvosta tavaraa. Summan arvioidaan kasvavan seuraavien viiden vuoden aikana 3 600 miljardiin. Se olisi kuitenkin paljon vähemmän kuin ne summat, jotka maailma jo nyt joka vuosi käyttää ratkaistakseen vain pienen osan ongelmasta
UUTUUS UUTUUS UUTUUS UUTUUS UUTTA AHVENELLE! UUTTA AHVENELLE!
Polkutraktorit kaikenikäisille verkkokaupasta shop.valtra.com tai lähimmästä Valtra-myymälästä POLKUTRAKTORIT ILAHDUTTAVAT PIENIÄ KUSKEJA SUKUPOLVELTA TOISELLE! YOUR WORKING MACHINE