metsä ????. juuret . hyvinvointi . s. 30 ?13,40 € 5 | 2022 AARRELEHTI.FI Lentojätkän elämä s. 43 Näin valitset raivaussahan s. 34 VARHAISPERKAUS Onko sen aika jo tänä kesänä. oma talous Muistan, kun pihkan tuoksu leijaili iltaisin kuin sumu saaren päällä. 24 Tavoitteena TUOTTO Juhana Simula osti oman metsätilan ja tähtää neljän prosentin vuosituottoon, s. puu . 62 Hyvät neuvot. 44 Hae korvaus hirvituhosta s. . . luonto . . . 18 METSÄNHOITO Kulottaminen vaatii taitoa s. s
Puita tehtaille kaatoivat kir veillä maaseudun pientilalliset, joille talvinen hakkuutyö ja puunajo hevosella sopi tilan vuodenkiertoon. Entisajan lentojätkät työl listyivät talvisin savotoilla ja keväisin uitoilla. Metsätyö ei ole enää fyysisesti raskasta, mutta se on yksinäistä ja vastuullista. Monet uhanalaiset lajit hyötyvät poltetusta maasta ja puusta. K ulotusten painopisteenä on pitkään ollut luonnonhoito. Metsäkämppien aikakautta ei ole syytä romantisoida. PÄÄKIRJOITUS. Kun puhutaan ”vanhan ajan” metsätöistä, puhutaan sadan vuoden ajanjaksosta 1870luvulta 1970luvulle. Metsäpalojen muodossa tuli on riski. Miljoonainvestointejaan kuoletta villa korjuu ja kuljetusyrityksillä ei ole varaa kuin kesälomien ja korkein taan pahimman rospuuton mittaisiin seisokkeihin. Puut kaadettiin ja kuljetettiin vesien varteen pakkasilla, uitettiin tehtaille puroja ja jokia pitkin keväällä, ja kausitöiden välissä jätkillä oli luppoaikaa. Hyvä renki, mutta... Juttu on muistutus entisajan metsä työn vuosikellosta. Nyt tekee paluuta metsänhoidollinen kulotus, joka on näillä näkymin tulossa tuettavaksi työlajiksi uuteen Metkaan. Tarkimmat metsänomistajat eivät päästä koneita met siinsä kesällä. Puuta käyttävät yritykset tarvitsevat urakoitsijoita, jotka kaatavat ja kuljettavat puut, ja puuta tarvitaan tuo tantoon kesälläkin. Sivun 34 jutussa kerrotaan, miten Metsähallitus pyrkii saamaan aikaan sekä luonnonettä metsänhoidolliset hyödyt kulotuksillaan pohjoisessa Suomessa. Tulet tehdään merkitylle nuotiopaikalle ja noudatetaan palovaroituksia. Metsäfirmojen maksa milla urakkataksoilla ei rikastuta, mutta hyvät kuljettajat yritetään saada pysymään tarjoamalla heille ympärivuo tista työtä. Varsinkin kuusikon kesäharvennus on met sän terveydelle riski, jonka tämänkeväinen kiistely juu rikäävän torjunnasta on tehnyt näkyväksi. 3 Aarre 5/2022 METSÄ Hakkuuaukko Ranuan Mätäs kairassa kulo tettiin viime kesäkuussa. Lentojätkän työ on nyt ympärivuotista Puuta tarvitaan kesälläkin. Motokus kin pää höyryää jatkuvassa päätöksenteossa, rekkakuski taiteilee puut kyytiin ahtailta laanipaikoilta. Toiminta ohjeita metsänomistajille on sivulla 40. Kukin puunmyyjä päättää, ottaako riskin ja millaista hintaa vastaan, mutta metsien terveysriskit ovat myös kansantaloudellinen ongelma. MUSEOVIRASTO KA RI LIN D HO LM KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. 150 vuotta sitten Suomeen alkoi syntyä metsäteolli suutta ja puun tarve kasvoi. 150 vuotta täyttää myös Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, joka on nykyään museo. Jos heidät joka vuosi lomautetaan, he vaihta vat helpompiin hommiin. Siksi sulan maan aikana hakatusta puusta maksetaan parempaa hintaa kuin talvileimikoista. Jokainen luonnossa liikkuva voi minimoida metsäpaloriskiä omalla huolellisuudellaan ja vastuullisuudellaan. U seat edelleen toiminnassa olevat metsä teollisuusyritykset Kymenlaaksossa viet tävät tänä vuonna 150vuotisjuhliaan. Lentojätkien karusta elämästä kerrotaan tämän lehden sivulla 44. 1980luvulla yleistyivät harvesterit. Ja kuusikoita Suomessa riittää, tunnetuista syistä. Metsurit vaihtoivat moottorisahan kahvat metsäkoneen kahvoihin, osa siirtyi rekan rattiin. 1961) on hausjärveläinen metsän omistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä ja villiruoanlaittoa. Lisäksi tarvittiin metsätyön erikoismiehiä, jätkiä. Savottatyö oli ankaraa ja kuluttavaa sekä ihmisille että hevosille. Valtion mailla sääntöjä on tiukennettu
KEVÄTKAMPAN JA CFMOTO.FI EUROOPAN SUOSITUIN MÖNKIJÄMERKKI CFORCE 625 lyhyt malli SÄÄSTÄ NYT 800 EUROA! 8 690 € (Normaalihinta 9 490€) EFI EPS T3B • rekisteröitävissä 2 hlölle CFORCE 625 pitkä malli SÄÄSTÄ NYT 800 EUROA! 8 990 € (Normaalihinta 9 790€) EFI EPS T3B • rekisteröitävissä 2 hlölle 625 MALLIEN OMINAISUUDET: • Neliveto • 60 km/h • 580 cc moottori • Elektroninen tasauspyörästön lukko • Vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona • Runsas vakiovarustelu ja monipuolinen valikoima lisävarusteita Kampanjahinta voimassa 31.5.2022 saakka. CFORCE 450L EFI EPS SÄÄSTÄ NYT 400 EUROA! 6 990 € (Normaalihinta 7 390€) EFI EPS T3B • rekisteröitävissä 2 hlölle Meiltä saat myös markkinoiden parhaan takuun: vuotta ilman kilometritai tuntirajaa!. 450L EPS MALLIN OMINAISUUDET: • Neliveto • 40/60 km/h • 400 cc moottori • Elektroninen tasauspyörästön lukko • Vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona • Runsas vakiovarustelu ja monipuolinen valikoima lisävarusteita Kampanjahinta voimassa 31.5.2022 saakka
Lähes kolmannes Suomessa kulutetusta energiasta syntyy puupolttoaineista, muistuttaa Luken yliaktuaari Tuomas Niinistö. 6 Aarre 5/2022 METSÄ 25.5.2022 30 18 10 KANNES SA KA NN EN KU VA M AR IA M IK LA S NRO 5 METSÄ 3 LENTOJÄTKÄN TYÖ ON NYT YMPÄRI VUOTISTA 8 METSÄ NYT Näkö kulmia hiilinieluun 10 LÄHIRUOAN PUOLESTA Mustila Viinin perustaja Maria Tigerstedt innostui lähiruoasta jo ennen kuin siitä tuli trendi kästä. 34 TULI ON IRTI Sopivilla kohteilla metsänhoi dollinen kulotus on edelleen perusteltua.. 22 MITEN KÄY PUUN ENERGIAKÄYTÖN. 24 RAIVAAMAAN KUNNON SAHALLA Valitse raivaussaha ja valjaat käyttötarkoi tuksen mukaan. 40 8 KYSYMYSTÄ METSÄ PALOISTA Ajallaan teetetyillä harvennus hakkuilla voi pienen tää tuhoisan metsä palon riskiä. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Ulko kalusteita männystä ja metsänimisissä Mari Kurkiniitty. Ainoastaan Kartanon Kultainen on jäänyt valikoimista pois, sillä sen raaka-aineista lakka on noussut liian kalliiksi. Tuotannossa on ollut 16 eri viiniä. SISÄLTÖ Metsänhoitaja Juhana Simula osti metsäpalstan ja toivoo hankkivansa vielä toisenkin. ”Mielelläni huhkisin raivaussahan kanssa metsässä ja näpräilisin ehkä myös pihkan, mahlan ja kuntan parissa.” Maria Tigerstedtin Mustila Viini Oy aloitti toimintansa vuonna 1997. 15 METSÄN UINUVA RAUHAN HISTORIA Vihreä vyöhyke torjui armeijoita tehokkaam min kuin mikään lin noitusketju, kirjoittaa Teemu Keskisarja. 30 MUISTA VARHAIS PERKAUS Metsän kiertoajan mittaan varhaisperkaus mak saa itsensä moninker taisesti takaisin. Oikea-aikaisen taimikonhoidon vaikutus näkyy jo ensiharvennustuloissa. JOHANNES WIEHN M AR IA M IK LA S PE KK A FA LI 32 ”KOTIMAISTA PUUTA TARVITAAN LISÄÄ” Koneita saa tehtaalta lisää, mutta kul jettajista alkaa olla pula, sanoo Stora Enso Suomen metsäjohtaja Janne Partanen. JUURET 44 MISSÄ REPPU, SIELLÄ KOTI Lentojätkä kulki työn perässä savotoil ta uitoille. 42 MUISTOJA MÖKKI METSÄSTÄ Aarteita metsästä kirjoitus kilpailun tarinoissa muistellaan edellisten sukupolvien viisaita ajatuksia. 18 TAVOITTEENA TUOTTO Metsäanalyytikkona työskentelevä metsän omistaja Juhana Simula laskee tark kaan metsätalouden tuottoa
Jo toukokuussa kuk kivassa ketoorvokissa on vaniljainen aromi. LUONTO 56 KEVÄTYÖN HÄMÄRÄSSÄ Yksi Heikki Willamon unel mista toteutui, kun hän pääsi seuraamaan mäyrän touhuja. Yhdistelmäraivuri voi olla paras valinta silloin, jos metsän raivausta on vähän. 7 Aarre 5/2022 METSÄ TULE SANOMAA N HEI! 24 34 58 KA RI LIN D HO LM PUU 50 AARREKARTAN TALO Kolmihenkisen per heen talohaave sai alkunsa aarrekartasta. Risto Isomäen mukaan suojelutavoite ei ole Suomelle mikään ongelma. VAKIOT 55 LUKIJAKYSELY 61 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 VOISIKO SUOMI SUO JELLA 30 PROSENTTIA PINTAALASTAAN. HYVINVOINTI 58 VIOLETTIA JA VIHREÄÄ Tee villiyrteistä ihania kastikkeita ja kruunaa jälkiruoka orvokki siirapilla. ELINA LAMPELA RIS TO JU SS ILA Kulotus aloitetaan aina tuulen alta, jotta tuli etenee hitaasti. AARRE MUKANA ERÄ MESSUILLA RIIHIMÄEN ERÄMESSUILLA 9.–12.6. Pää toimittaja Mari Ikonen on paikalla pe ja su puoliltapäivin. OMA TALOUS 62 HAE KORVAUS HIRVI TUHOSTA Taimikon hirvituhot kannattaa tarkastaa ja ilmoittaa mahdollisimman pian. on Viestimedian osastolla U499 joka päivä kello 12 Aarteen ja MT Metsän ohjelmaa muun muassa metsästyksestä, villi ruoasta ja suunnistuksesta. LISÄTIETOJA erämessut.fi
”Metsäteollisuustuotteiden ilmastovaikutuksia voidaan parantaa kasvattamalla puutuotteiden valmistuksen materiaalitehokkuutta, lisäämällä pitkäikäisten puutuotteiden osuutta sekä valmistamalla tuotteita, jotka korvaavat nykyistä enemmän suuripäästöisiä tuotteita”, Seppälä sanoo ja kehottaa metsäsektoria jouduttaamaan ilmastokestävien innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä. Nykyhakkuutasolla puuston keski-ikä kasvaa 19 vuodella sadan vuoden aikana. Laajat metsäpalot, kaarnakuoriaistai myrskytuhot voivat muuttaa metsät hiilinieluista päästölähteiksi. Hakkuiden lisäämistä nykytasosta ei voida perustella ilmastosyillä, on Suomen ilmastopaneelin uusimman raportin viesti. Metsästä poistettu puumäärä pienentää hiilivarastoa pitkäksi ajaksi. Niiden puoliintumisaika on keskimäärin 35 vuotta. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia Itä-Suomen yliopiston mallinnuksella, joka ottaa huomioon puuston ja maaperän hiilivarastojen muutokset. Mielikuvilla on kuitenkin hyvin vähän tekemistä toiminnan todellisten vaikutusten kanssa.» Sahateollisuus ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen (MT Metsä 4/2022) »Metsänomistajat ovat näreissään, koska puun hinta ei ole juuri noussut, vaikka rautakaupassa sahatavaran hinta on moninkertaistunut ja metsäfirmat tekevät kuitupuulla ennätystuloksia.» MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala (Maaseudun Tulevaisuus 11.5.2022) »Terveet metsiköt EteläSuomen pahoilla juurikääpäalueilla ovat sellaisia, joiden hakkuiden siirtoa kannattaa harkita. ”72 miljoonan kuution vuotuinen hakkuutaso tuottaa selvästi paremman ilmastohyödyn kuin jos alettaisiin hakata yhdeksän miljoonaa kuutiota enemmän vuosittain. Viime vuonna Suomen metsistä korjattiin 76 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. »Peitteisenä säilyvällä metsämaisemalla myydään mielikuvaa muuttumattomasta metsäluonnosta ja mielenmaisemasta. Poistettu puumäärä pienentää metsän hiilivarastoa.. I lmastopaneeli selvitti metsien käytön ilmastovaikutuksia Suomessa. Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat VM-ARKISTO Näkökulmia hiilinieluun ”Hakkuiden lisääminen ei ole ilmastollisesti perusteltua, mutta muista syistä se voi olla. Kun hyväkasvuista puustoa hakataan, sen kasvupotentiaalia ei hyödynnetä täysimääräisesti. Kansallisten ja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi pitää miettiä monia näkökulmia”, Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen toteaa. ”Tällä hetkellä vain 20 prosenttia ainespuusta päätyy pitkäikäisiin tuotteisiin. Hakkuiden aiheuttama menetys hiilinielussa johtuu Ilmastopaneelin mukaan pitkälti siitä, että Suomen metsät ovat nuoria ja hakkuuintensiteetti on korkea suhteessa puuston kasvuun. Ilmastopaneelin mallilaskelmissa ei otettu huomioon metsätuhoja. Puoliintumisajalla tarkoitetaan aikaa, jonka kuluessa puolet tuotteiden hiilestä on vapautunut ilmakehään. Etenkin jos juurikääpätartunta tulee ensiharvennuksessa, laho ehtii levitä pitkälle päätehakkuuseen mennessä.» Luken tutkija Tuula Piri kesähakkuista ilman kantokäsittelyä (Metsälehti Makasiini 3/2022) KU VA T SA NN E KA TA IN EN , RA M I M AR JA M ÄK I JA JA AN A KA NK AA NP ÄÄ Aarre 5/2022 METSÄ 8 KARI SALONEN METSÄ NYT Ilmaston lämmetessä kasvaa metsätuhojen riski. Puutuotteissa potentiaalia Ilmastopaneeli selvitti myös puutuotteiden ilmastohyötyjä. Pienemmällä hakkuumäärällä, 63 miljoonaa kuutiota vuodessa, metsien keski-ikä kasvaa 34 vuodella sadan vuoden aikana. Loput käytetään tuotteisiin, joiden puoliintumisaika on kaksi vuotta”, Jyri Seppälä huomauttaa. Jos puurakentamisen tuotteiden osuutta lisättäisiin metsäteollisuuden tuotannossa kasvattamatta kotimaista hakkuutasoa, saavutettaisiin ilmastohyötyjä jo lyhyellä aikavälillä. Selvää on se, että alempi hakkuutaso tuottaa suuremman hiilinielun”, sanoo Ilmastopaneelin jäsen, Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä. Mallinnukset laskettiin kolmelle hakkuutasolle, 63, 72 ja 81 miljoonaa kuutiometriä vuodessa
Palvelun käyttö ei vaadi Stora Enson asiakkuutta, eikä velvoita mihinkään. Tähtitilillä kiinteä korkotuotto puukaupalle 2,00 %. Tänä aikana metsätiloilla on ollut keskimäärin kuusi omistajaa ja kaksi metsän kiertokulkua. Jo keskimääräisessä puukaupassa edun arvo yli 1000 euroa. Hyvän metsänhoidon kunniaksi tarjoamme alkukesän kauppoihin tuntuvia etuja. Edut voimassa 30.6.2022 asti. Hoida metsää ja nauti luonnosta kaikin aistein Vinkki! Kirjaudu pankkitunnuksillasi emetsa.fi ja saat oman metsätilasi kartat, ilmakuvat ja puustotiedot sekä mainion metsäveropalvelun veloituksetta. 2 Suomalaista metsäosaamista jo 150 vuotta. Rennon kesän takaavat puukauppaedut Kysy lisää. Stora Enso Asiakaspalvelu 02046 1478 (ark klo 8–16) tai storaensometsa.fi/150. Kesäkelpoiselle harvennuspuulle tuntuva kausilisä niin tukeille kuin kuitupuulle. Puukaupan yhteydessä ennakkoraivaus -30 % alennuksella. Onko taimikonhoito unohtunut. Stora Enso on ollut suomalaisten elämässä mukana jo 150 vuotta. Meiltä varhaisperkaus tai taimikonhoito jo tämän kesän työohjelmiin. Haemme myös Kemera-tuen puolestasi
HENKILÖ Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 10 Aarre 5/2022 METSÄ. Eniten kävijöitä kiinnostaa rodojen kukintaaika. Kuvassa puiston suloisia jouluruusuja. Vuonna 1902 perustettu Arboretum Mustila on Eli mäen suurin veto naula. 10 Aarre 5/2022 METSÄ LÄHI RUOAN PUOLESTA Mustila Viinin perustaja Maria Tigerstedt kasvoi satumetsässä, mutta pitkän linjan lähiruokayrittäjän polku on ollut kaukana sadunomaisesta
Mustikka Ajankohtaista. Neljä aikuista lasta, kaksi lastenlasta sekä miesystävä, joka asuu omassa huushollissaan Työ. Mustilan vanha puukoulu Suosikkimarja. Yrittäjä Maria Tigerstedt on varttunut Mustilan satumaisen metsän siimeksessä. Metsäpolun viereinen kantarellipaikka Paras tuoksu metsässä. Maria Tigerstedt Ikä. 11 Aarre 5/2022 METSÄ KUKA. Neulominen, lukeminen ja puutarhanhoito Lempipaikka luonnossa. 57 Koti. 11 Aarre 5/2022 METSÄ. Syksyinen kostea rahkasammal Rakkain hirsirakennus. Kesän odotus töissä ja kotona KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Alppi ruusujen alla Juttuun liittyvällä videolla kävellään toukokuun alussa Arboretum Mustilan alppiruusulaaksossa. Viininvalmistusta, asiakaspalvelua, isojen asioiden puolesta puhumista Harrastukset. Omakotitalo ja sen pihapiiri Mustilassa Kouvolan Elimäellä Perhe
Tämän vuoden tilaviini kilpailussa Mustila Viini sai kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. ”Kesäkuun kaksi ensimmäistä viikkoa ovat täällä hullunmyllyä, kun rodo dendronit ovat parhaimmillaan.” Harrastuksesta syntyi yritys Viininvalmistuskokeilut alkoivat 80lu vun lopulla. Maria Tigerstedtin ensim mäinen puoliso oli töissä firmassa, joka toi maahan kotiviinipakkauksia. ”Ravintolani keittiö toimii maakaasulla, jonka hinta on vuodessa kuusinkertaistunut.” Koronatukia ei tullut, sillä vertailukausi oli vuoroin liian huono tai liian hyvä. Olisi kiva tavata hänet uudestaan.” Puoliso menehtyi yllättäen Maria Tigerstedtin työmatka taittuu kä vellen Arboretum Mustilan läpi. Tilausravintola ja viinitila kuulostivat minusta hyvältä yhdistelmältä.” Hän oli valmistunut puutarhuriksi Lepaan puutarhaoppilaitoksesta, ja sinne hän palasi opiskelemaan viinintuotannon perusteita. 16kesäisenä Tigerstedtillä oli Mustilas sa oma koti kivenheiton päässä synnyinko dista. ”Testasin, olivatko suomalaiset käyttö ohjeet kelvollisia.” Siitä syntyi kipinä, joka voimistui 90luvun alussa elämän myllerryksessä. Lukion jälkeen hän opiskeli puutarhu riksi ja aloitti työt Mustilan taimitarhalla. HENKILÖ Arboretumiin ja Viinipuotiin saapuu kesäisin vakiovieraita pitkien matkojen takaa. ”Tein viherrakennustöitä, mutta nuo ruuden polvivamma alkoi kiukutella. Piti keksiä muuta. Ensimmäinen tuote, kar tanon kummituksen mukaan nimetty Mustan everstin kosto, tuli myyntiin seu raavana vappuna. ”Usein ei tarvitse kysyä, mitä he haluavat, vaan montako pulloa.” Mustilan kartanon juhlaviinin raakaaineena on valkoherukka.. Jos täällä käy en simmäisen kerran ilman opasta, moni hieno juttu menee ohi.” Lapsuus oli onnellinen ja nuoruus vauhdi kas. Maria Tigerstedt astelee Arboretum Mustilan raittia ja osoittelee tien varressa kukkivia kasveja. Pitkän talven jäljiltä puulajipuiston luonto on kirinyt kevään kiinni, joten alppiruusut puhkeavat kukkaan ajallaan. Yrittäjä selviytyi tiukoista koronavuosis ta, mutta nyt häntä hirvittää. 12 Aarre 5/2022 METSÄ I dänsinililjaa, mesiangervoja, joulu ruusuja. ”Tiedän, mihin katse pitää kiinnittää mihinkin aikaan vuodesta. Vaikka Mustila Viinin tirehtööri on varttunut satumetsien siimek sessä, hän jaksaa edelleen ihastella puulaji puiston kauneutta. Hän kuuluu sukuun, joka perusti Suomen vanhimman ja suurimman puulajipuiston. ”Eräs nelikirjaimisen suomalaisyhtiön edustaja ilmoitti kerran, että kotimaisista raakaaineista on mahdotonta tehdä täy teläisiä tuotteita. Mustila Viini Oy aloitti toimintansa vuonna 1997. Hän pyörittää omaa viinitilaa, on mukana järjestämässä Lähiruokamessuja ja puhuu maaseutumatkailun puolesta. Mustila Viinin viinipuoti ja viinitupa ovat Mustila Puutarhan vieressä, toisella puolella puu lajipuistoa kuin koti. Tuotteet ovat saaneet monia palkintoja. Elimäellä ei tarjottu ruokapalveluita ryhmille. Mustilassa Tigerstedt asuu yhä, oma kotitalossa, jonka hän rakennutti pari kymppisenä silloisen puolisonsa kanssa
Sokerin määrää hän vähensi. Oman firman lisäksi leskelle jäi hoidettavaksi miehen putkiliike. ”Olen tunnustuksesta äärimmäisen ylpeä. Karpalon maku nousee päällimmäiseksi.. Apuna olivat suvun vanhat reseptit, joita Maria Tigerstedt muokkasi. ”Keräkaalia.” Ruoan alkuperä kiinnostaa Aloittaessaan viinitilallisena Tigestedt räätälöi tuotteensa sen mukaan, millainen oli Mustilan keskimääräinen vieras 90-luvulla. Tarjonta laajeni hilloihin ja hyytelöihin. Martti siirrettiin tehoosastolle, jossa hän menehtyi. Väsymyksen syytä tutkittiin varjoainekuvauksella, ja tutkimuksen aikana tuli infarkti. ”Ostan marjat aina samana päivänä, kun ne on poimittu, ja tarkastan laadun.” Ahkerimmat poimijat ovat kahdeksankymppisiä, mutta ilokseen Tigerstedt on havainnut marjastajissa myös orastavaa sukupolven vaihdosta. Siellä ovat kasvaneet tykötarpeet niin omalle perheelle kuin ravintolalle. Luonnonmarjat – mustikka, karpalo, metsävattu ja puolukka – tulevat tutuilta marjastajilta. Neljän marjan Koppelon kujerrus toi tänä vuonna Vuoden tilaviini kilpailussa hopeaa. Surutyötä Tigerstedt teki omissa oloissaan. On turha luetella, mitä kaikkea Tigerstedt on puutarhassaan kasvattanut. Ilmeni, että sydän oli ollut aivan lopussa. ”Molemmat isoäitini olivat innokkaita liköörien ja hillojen tekijöitä. Helpompaa on kysyä, mitä ei. Itse keittelin harrastuksena ystäville joulusinappia ja aloin tehdä sitäkin myyntiin.” Asiakkaita on alkanut kiinnostaa raakaaineen alkuperä. Yhdistys on järjestänyt Apuna olivat suvun vanhat reseptit. Työssäni olen paljon esillä, kotona saan olla epäsosiaalinen.” Kodiksi hän laskee myös kasvimaansa, jota hän on hoitanut lähemmäs neljäkymmentä vuotta. ”Bussiretkellä oleva reilu seitsemänkymppinen rouva, tottumaton viininkäyttäjä, jolle makea tuote oli helpommin lähestyttävä kuin kuiva.” Tuotannossa on ollut 16 eri viiniä. Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry valitsi Mustila Viini Oy:n Vuoden 2022 Kellokkaaksi. Yrittäjänä pidän esillä omaa asiaani, mutta samalla puhun herkullisen ja turvallisen suomalaisen ruoan puolesta.” Maria Tigerstedt on Lähiruoan ystävät ry:n puheenjohtaja. Martti oli ollut koko aikuisikänsä sydänlääkärin potilas. ”Kuten habituksesta näkyy, rakkaus ruokaan on ollut aina olemassa”, hän naurahtaa. Pariskunta ehti olla 26 vuotta yhdessä. Elimäellä on paljon pien tuottajia, joiden tilamyy mälöitä Maria Tigerstedt suosittelee vaikkapa kesä lomareissujen käyntikohteiksi. Raitajuurta, ruusukvitteniä, karhunvatukkaa. Suurimman osan marjoista Tigerstedt hankkii suoraan sopimusviljelijöiltä ja kotipuutarhoista. Siitä on nyt viisi vuotta. Tuottajien selviytymiskamppailu Viinipuodin seinällä on kehyksissä tuore kunnianosoitus. Ainoastaan Kartanon Kultainen on jäänyt valikoimista pois, sillä sen raaka-aineista lakka on noussut liian kalliiksi. 13 Aarre 5/2022 METSÄ Huono se oli silloin, kun Maria Tigerstedtin toinen aviomies Martti Junkkari kuoli yllättäen. Sovitut työt piti hoitaa vaikka automaatti ohjauksella. ”Koti on turvasatama, jonka rauhaan vetäydyn
Tämä koskee varsinkin niitä, joiden tulotasoon pandemia ei ole vaikuttanut. Meillä on mielettömän hienoja luontokohteita.” Neljä lasta, yksi isähahmo Maria Tigerstedtin ensimmäisestä avioliitosta syntyi kaksi lasta, nykyään yli kolmikymppiset Kennet ja Camilla. Koronan ja Ukrainan sodan myötä suomalaisen ruoan tuotanto ja huoltovarmuus ovat nousseet uuteen arvoon. Hän viittaa laskelmaan, jonka mukaan Suomeen syntyisi 10 000 uutta työpaikkaa, jos jokainen käyttäisi kuukaudessa 30 euroa enemmän kotimaiseen ruokaan. ”Nyt haasteena on se, miten kotimaiset tuottajat selviytyvät. Ilman leskeneläkettäni olisin jo pannut pillit pussiin.” Tigerstedtin mielestä ruokakaupassa kannattaa varmistaa, että ostoskoriin päätyy suomalainen tuote. ”Totesin, että jos en voi kisapäivinä herätä keittämään aamukahvia ennen urheilijaa, meidän pitää asustaa eri osoitteissa. Martti ja Maria ostivat historiallisen hirsirakennuksen Kouvolan kaupungilta, kun koulu oli purku-uhan alla. Luonnonmukaisesti omassa kasvimaassa kasvatettu maistui hänestä yksinkertaisesti paremmalta kuin kaupasta haettu. Lapset ovat saaneet syödäkseen oman maan kasviksia; vain esikoinen maistoi vauvana yhden purkillisen valmissosetta. Yksinhuoltajan pennoseni eivät olisi riittäneet tyttären ammattilaisuran tukemiseen.” Suomessa käydessään Krista majoittuu Mustilan koulun vintille tehdyssä yksiössä. Äidin jääkaappiin ja saunaan Kristalla on kyllä kiinteä yhteys”, Tigerstedt nauraa. He eivät muista biologisen isänsä asumista kotona, sillä erotessamme Kennet oli kaksivuotias.” Kennet ja Carl ovat asuneet Turussa kimppakämpässä. ”Martti oli isähahmo myös vanhemmille lapsilleni. ”Jos maaseutu halutaan pitää elävänä, euro pitää laittaa kiertoon. Lokakuusta lähtien Carl on punkannut Mustilassa, sillä hän on tehnyt matemaattisten aineiden opettajan töitä Kotkassa. Kaksi vuotta myöhemmin syntyi kuopus Krista. ”Lapseni ovat suvun lapsista ainoita, joilla ei ole ollut ruoka-aineallergioita.” HENKILÖ ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLILLA 9. www.musiikkijuhlat.fi | (06) 4242 900 | toimisto@musiikkijuhlat.fi. ”Krista sai Yhdysvaltojen yliopistoista yli 50 stipenditarjousta. Oli pakko lomauttaa.” Camillalla on kaksi lasta, ja hän asuu perheineen Tampereella. Golfammattilaiseksi aikovan Kristan opinahjo on PohjoisCarolinan yliopisto. 14 Aarre 5/2022 METSÄ Elimäellä kolmetoista kertaa Lähiruokamessut, josta on paisunut iso tapahtuma aina syyskuun toisena viikonloppuna. Pandemia on kuluttanut voimavaroja, ja kustannukset ovat nousseet pilviin. Lähiruoasta Tigerstedt innostui jo ennen kuin siitä tuli trendikästä. 20.6.2022 VILLE RUSANEN SANNA ILJIN TANELI MÄKELÄ Hiljaiset perivät maan on täydellinen ooppera: Siinä on ravisuttava aihe, riipaiseva rakkaustarina, jännitystä, huumoria, pakahduttavaa musiikkia ja säkenöivät solistit. Kaikki päättyy kuolemaan, mutta kenen. Hänen toisen puolisonsa Martin kanssa näytti epävarmalta, saadaanko yhteisiä lapsia lainkaan. Ensimmäistä kertaa olen joutunut miettimään, pysyykö yritykseni pystyssä. Matkailussa kannattaa suosia kotimaata. Se selviää kesäkuussa Ilmajoella. Carl syntyi samana vuonna, kun Mustila Viini aloitti myyntinsä. Kesäksi hän tulee kesätöihin äidin firmaan. ”Vakituinen henkilökunta haihtui koronan myötä. Ooppera syntyy libretisti-ohjaaja Tuomas Parkkisen ja säveltäjä-kapellimestari Jukka Linkolan yhteistyönä
Oma armeija vei tuhkatkin pesästä. Surkeilla soilla, kaamoksen kuutamoyössä, jäälakeuksilla ja viisi metriä leveällä Raatteen tiellä suomalaiset tuhosivat pari punaarmeijan divisioonaa. Metsäisyyden takia Suomessa melko harvoin rymistelivät armeijat. Päässäni ei soi Porilaisten marssi vaan Aleksis Kiven Oravan laulu. Kun ”välitön turvallisuusuhka” kantautui saarnastuolin kuulutuksista, huhuista ja taivaan merkeistä, ei muuta kuin kamat kasaan ja menoksi. Talvisota ei kuitenkaan ole ainut sotahistoria, joka hongissa humisee ja kuusissa kuiskii. ”Kriisinhallinnassa” metsä oli kerta kaikkiaan korvaamaton. Sotilaskarkurit ja väenottojen välttelijät katosivat ihmisten ilmoilta. Piilopirttejä ja pakosaunoja oli tapana rakentaa takamaille hyvissä ajoin. Sota on suunnattoman monimutkainen – jotenkin sotijoista riippumaton – ekosysteemi, joka elää omaa elämäänsä ja toistaa itseään aina erilaisena. Metsä on mielenrauhan elementti, vaikka sitten perusteettomankin. Metsän uinuva rauhanhistoria KESKISARJA K aikki tietävät Suomussalmen korpitaistelut 1939–1940. Jälkiäni ehkä seuraavat ihmismetsästäjät. Elintoiminnot pysyivät käynnissä vähimmällä mahdollisella liikkumisella, vähimmällä mahdollisella tulenteolla, vähimmällä mahdollisella ravinnonkulutuksella. Vihreä vyöhyke torjui niitä tehokkaammin kuin mikään linnoitusketju. Valtio ei suonut 1700-luvulla ”huoltovarmuutta”, pikemmin päinvastoin. Sota-artiklat rankaisivat tällaisesta siviilipalveluksesta teloituksella tai vähintään kujanjuoksulla. Isossavihassa 1710-luvulla säätyläisiä ja rantapitäjien asukkaita pääsi jonkin verran venepakolaisiksi valtakunnan länsipuoliskoon. Pitäjässä kuin pitäjässä oli eloonjääminen pienestä kiinni. Karkurit elivät erakkoina ja uudisraivaajina tai työllistyivät kaukaisilla seuduilla. KATSELMUSRULLISSA ja ruotusotilaiden sukupuissa näkyy eräänlainen metsän rauhanhistoria. NÄITÄ AHDISTAVIA asioita mietin, kun Armon Vuonna 2022 käyskentelen kevätmutaisessa metsässä Itä-Uudellamaalla. Palaanko autioon kylään tarkkailemaan tilannetta ja etsimään tuluksia ja kattilaa. Uskallanko hakea kutulle ladosta viimeisen sylyksen heinää. Aarre 5/2022 METSÄ 15 KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti Teemu Keskisarja (s. Olen kyhännyt pinon sotakirjoja tulematta hullua hurskaammaksi. PAKOLAISUUS PAINOTTUI metsiin. Läpi solahti vain pieniä vapaajoukkoja hävittämään ja ryöstämään ja vuoroin vieraissa kosto retkeilemään. Ruotsi suhtautui nuivasti tulokkaisiin, jotka kuluttivat resursseja väärällä puolella rintamaa. Vetovoimatekijöitä oli vähän mutta työntövoimatekijöitä riittämiin: kidutukset, joukkomurhat ja -raiskaukset. Tiettömän erämaan logistiikkaa ei tehnyt mieli kokeilla. 1971) on historia-alan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa Suomen metsäteollisuuden historiaa, sotaja rikoshistoriaa. TEEMU KESKISARJA Eloonjääminen oli pienestä kiinni.. Se oli siviilien ainoa väestönsuoja ja vastaanottokeskus. Ruotsin esivallan pitkä käsi ei ulottunut kaikkialle. Armottoman työvoimapulan takia hommaa löytyi jokaiselle, ken jaksoi kirvestä käyttää. Esimerkiksi Hailuodossa – vähämetsäisellä pikkusaarella – oli lumeen naamioitu jättilaavu jopa sadoille piilottelijoille. Se kokosi verojyvät ja usein poltti tuhansia viljatynnyreitä makasiineissa, joita vihollinen oli valtaamaisillaan. Metsästä ei huvittaisi palata tietokoneelle lukemaan ja kirjoittamaan sotajuttuja. Päistikkaa hoipparoiminen tarkoitti talvella varmaa nälkäkuolemaa, siksi viljanrippeitä ja kalavehkeitä kannatti kätkeä etukäteen. Taisteloa allans´ monta; Havu-oksan rauhan-viiri Päällänsä liepoittaa. Pohjolan havutai lehtimetsäkään ei sovellu sotimiseen, kaikki vuodenajat ovat viheliäisiä, niin sotapäälliköt enimmäkseen ajattelivat 1500–1800-luvuilla. Henki oli katkolla jokaisesta risun rasahduksesta. Metsäpakolaisten elämästä kertovat kansanperinne ja Samuli Paulaharjun tutkimukset. Jos jään kiinni, nuotiolla korvennettuna kai paljastan kiduttajille lasteni ja naapureiden piilot. Metsäpolkua pitkin tuhannet suomalaiset äänestivät jaloillaan suurvaltasotien mielettömyyttä vastaan. Talot ja kaskiyhteisöt pestasivat tuntemattomia kulkumiehiä. Löytyykö hangen alta ylivuotisia puolukoita, kestämmekö kutuhaukien kolkkaamiseen saakka
”Vaikka kotimainen mänty on hyvä materiaali, sen laadun kanssa on välillä haasteita. Materiaaleina on UPM:n ja Woodlyn biopohjaista muovia. Väreinä musta, valkoinen ja puu. Aarija Laituri-kalustesarjat ovat tuttuja Reimannin valikoimista. Istuinryhmän hinta alkaen 1 993 e. Vasemmalla Janne ja oikealla Jani Järvinen. Yritys tunnetaan parhaiten Reimann-tuotemerkistä. Vuosi sitten veljekset lanseerasivat uuden brändin nimeltä Havue Collection. Hukkaprosentti kasvaa, jos materiaali on oksaista ja halkeilevaa. ”Meillä on nyt Havuen kanssa vasta toinen kesä edessä. Kun Havue lanseerattiin, Järvisille oli itsestään selvää, että brändi saa oman verkkokaupan. Jokainen tekee töitä myös tuotannossa. Meillä on yhteistyökumppaneina pieniä sahoja, joiden toimittama puu täyttää laatuvaatimuksemme.” Kaikki Havuen tuotteet tehdään Evijärven-tehtaalla, jossa on viisi työntekijää. Pian lanseerattava uusi mallisto, Suvanto, on muotoilija Samuli Helavuon käsialaa. Se on teollisuusetikalla käsiteltyä ulkomaista mäntyä. Kohderyhmä kun on aivan eri kuin Reimannilla. Sen alla myydään mäntypuisia ulkokalusteita. Yleensä kauppa pyörähtää käyntiin, kun terassikelit alkavat.” LISÄTIETOJA havuecollection.fi Mäntyä pihalle NE LIÖ M ED IA O Y / SA M UE L HO ISK O AJANKOHTAISET AARTEET ”Perheyritys on meille vahva yhdistävä tekijä. (Lähde: Luonnonvarakeskus) SITAATIT TR ES TO N Hyllylaatikoita puusta Kotimaisen Trestonin BiOX-teollisuuslaatikot ovat yli 90-prosenttisesti puuta. Kun liitokset ja pintakäsittely tehdään huolella, mäntykaluste on kestävä tuote”, kertoo Järvi Z Oy:n Jyrki Järvinen. Veljekset Jyrki, Janne ja Jani Järvinen valmistavat puisia ulkokalusteita isänsä Reima Järvisen vuonna 1991 perustamassa yrityksessä Evijärvellä Etelä-Pohjanmaalla. ”Halusimme Havue-kalusteisiin skandinaavista tyyliä ja laadukkaat materiaalit.” Ensimmäisen malliston, Elokuun, suunnitteli muotoilija Rami Santala. Kun miettii armeijan reissuja, ei sellaista koulu tusta saa rahalla kaan.» Eräopas, selviytyjä, varusmiehenä kauko tiedustelijaksi koulutettu Sampo Rouhiainen (Kieppi 2022) »Energiansäästö on nopein, kestä vin ja halvin tapa parantaa energia itsenäisyyttä – ja näivettää Putinin sotakassaa.» Sitran kestävyysratkaisujen vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen (KemiaKemi 3/2022) Aarre 5/2022 METSÄ 16 K otimainen mänty on hyvä materiaali ulkokalusteisiin. Tuolit voidaan pinota. PUU AARRE 182 Suomalaiset harrastavat ulkoilua keskimäärin kolme kertaa viikossa, ja ulkoilukertoja kertyy keskimäärin 182 vuodessa. Runko-osat ovat terästä, puuosat kotimaista mäntyä tai Accoyaa. Veljesten työnjako on yhteisten vuosien aikana kulkeutunut uomiinsa: Jyrki vastaa tuotannosta, Janne myynnistä ja Jani taloushallinnosta. Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN. ”Valitsimme Reimannin parhaat mallit ja päivitimme ne sopimaan Havuen laatuvaatimuksiin.” Havue-kalusteita valmistetaan kotimaisen männyn lisäksi myös Accoya-puumateriaalista. NE LIÖ M ED IA O Y / SA M UE L HO ISK O Elokuu-tuotesarjassa on rennot tuolit ja pieni pöytä. LISÄTIETOJA treston.fi »Olen aina ollut nature boy, mutta armeija antoi kipinän näihin selviytymishom miin. Meillä on pitkä yhteinen taival ja saamme toisiltamme aina tukea”, sanoo Jyrki Järvinen (keskellä)
Road trip kätkettyyn Suomeen (Like 2022) TAKAPIHAN DINOSAURUS SIILI ON VIERAS dinosaurusten ajalta. Valokuvaajan käsikirja (Docendo 2022) MATKAKOTIEN MAA KOTIMAAMME TURISMIIN liittyy muutakin kuin luontoelämyksiä ja menestystarinoita. Uroskaurista saa metsästää toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin. ”Tiputanssi ja valssi.” Kirmailetko niityillä. Löytyy esimerkiksi kalajokelaisia peltoautoja ja paltamolainen matkakoti, jonka iäkäs emäntä toteaa: "Ei me tätä mitenkään mainosteta. Kirjassa on teknistä tietoa niin kuvausvälineistä kuin kameran asetuksista, mutta sen jälkeen keskitytään maiseman, lintujen ja nisäkkäiden kuvaamiseen sekä lähikuvaukseen. Tiesitkö sitä, että siilin piikit vaihtuvat 18 kuukauden välein. Mervi Kunnasranta & Anni Rautio: Siili Suomen luonnossa (Otava 2022) METSÄNIMISET 17 METSÄ Aarre 5/2022 Mari Kurkiniitty KIRJAILIJA, GRAAFIKKO, KUVITTAJA, 46 Missä pesit. Unelmien tilaani remontoineena tai päi vän risusavotassa rehkineenä voi ryhti mennä kumaran puolelle.” Milloin huudat kovaa. Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. LUONTOKUVAAJILLE JUSSI MURTOSAARI, apunaan kuusi ammattikuvaajaa, on tehnyt hyödyllisen oppaan luontovalokuvauksen harrastajille. Toivoisin kyllä vielä tulevaisuu dessa välillä talvehtivani etelämpänä.” Paras paikka talvehtia. Emme palauta kuvia. ”Kun kutsun he vosia hakiessani niitä laitumelta sisälle kuusiaidan siimeksessä olevalta portilta.” Suosikkitanssisi. Tutkijakaksikko tarjoilee kirjassaan mielenkiintoista siilitietoa. Tekijäpari etsii kadonneen ajan unohtuneita aarteita. O TA VA / IRIN A HIR SM A METSÄKAURISPUKIN KUVASI Toni Asikainen Iisalmen Varpaiskylässä 1.6.2021. TONI ASIKAINEN Mari Kurkiniitty kirjoittaa elämäs tään myös blogis saan kamalanihana elamamaalla.fi.. Siilien ensimmäiset esi-isät nimittäin kehittyivät 60–70 miljoonaa vuotta sitten. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. ”Tietenkin! Luonnon niityt, joissa on perinnekasve ja ja liiteleviä perhosia, ovat suosikki paikkojani.” LISÄTIETOJA Mari Kurkiniitty on maatilalla Inkoossa asuva graafikko ja kuvittaja. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. ”Tarvittaessa. ”Pesin Inkoossa unelmieni tilalla. ”Lumisessa metsässä ja takkatulen ääressä.” Oletko ylväs ja ryhdikäs. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. Hän työskentelee perustamassaan Mainostoimisto Muikussa. Kurkiniityltä on juuri ilmestynyt omakohtainen kirja Kamalan ihana elämä maalla (Nemo). Ne tulee jotka tulee." Jantso Jokelin & Touko Hujanen: Joutoretki. Jussi Murtosaari: Upea Suomen luonto
Metsän tuotto kiinnostaa nuorta metsäanalyytikkoa. METSÄNOMISTAJA Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat MARIA MIKLAS. 18 Aarre 5/2022 METSÄ Tavoitteena tuotto Metsänhoitajaopinnot innostivat Juhana Simulan hankkimaan omaa metsää
”Omistaja halusi myydä palstansa metsäammattilaiselle, jotta tilan hyvä metsänhoito jatkuisi.” METSÄNOMISTA JA Juhana Simula Ikä: 28 Kotikunta: Seinäjoki Ammatti: metsäanalyytikko Koulutus: metsänhoitaja, maatalousja metsätieteiden maisteri (2020) Metsät: Kuortaneella 10 hehtaaria kasvatusvaiheen metsää yhdessä palstassa Perhesuhteet: sairaanhoitajapuoliso ja puolentoista vuoden ikäinen poika Harrastukset: kolmen Saabin ronklaaminen, tennis, valokuvaus. 19 Aarre 5/2022 METSÄ Juhana Simula löysi kymmenen hehtaarin kokoisen metsäpalstansa laittamalla osto ilmoituksen maakuntalehteen
Simula kertoo, että tuntui mukavalta kävellä ensimmäistä kertaa omassa metsässä, kun asia oli ollut haaveissa useamman vuoden ajan. METSÄNOMISTAJA. ”Halusin opinnoissani yhdistää luonnonvaroja ja kaupallista koulutusta. Tie on tullut metsän hoitaja Juhana Simulalle tutuksi kahden viime vuoden aikana. Suojelusta maksettavat korvaukset kannattaa ehdottomasti ottaa pois kuljeksimasta.” Muutaman vuoden sisällä Simula toivoo löytävänsä toisenkin ostettavan metsäpalstan, jolla hän pääsisi itse käytännön metsätöihin. 2 Tee tai teetä metsänhoitotyöt ajallaan etenkin tai mikkovaiheessa. ”Metsän ekologisissa ja monimuotoisuuteen liittyvissä asioissa kuuntelen mielelläni sen puolen asiantuntijoita.” Aktiivinen opiskelija Juhana Simula kiinnostui metsästä ammattina sen jälkeen kun hän alkoi miettiä, mihin hakisi lukion jälkeen opiskelemaan. ”Tuntuu hyvältä olla maanomistaja. Metsää voi ja kannattaa hyödyntää monin eri tavoin.” Puukauppojen kilpailutukset ja päätökset hoitotöistä Simula aikoo tehdä itse, koska hänen koulutuksensa antaa siihen hyvät valmiudet. Tältä kannalta palsta on vähän tylsä”, Simula nauraa. ”Metsän hyvä tuotto muodostuu tilan järkevästä ostohinnasta ja oikeaan aikaan tehdyistä hoitotoimista. ”Etsin metsätilaa Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjois-Pirkanmaalta kiinteistönvälittäjien kautta. Uudistamiseen pitää ryhtyä heti päätehakkuun jälkeen, sillä tuottavaa maata ei kannata pitää vajaatuotolla. Etelä-Pohjanmaalle Juhana Simulaa veti suunnitelma siitä, että perhe muuttaisi jossain vaiheessa takaisin hänen synnyinseuduilleen. Ne nopeuttavat kasvua. Hänen mielestään metsäasiantuntijoiden ja metsänomistajien pitäisi puhua enemmän metsätalouden kannattavuudesta. ”Olen myös innokas osakesijoittaja, oikeastaan osakepoimija, ja vertaan metsän tuottoa muiden sijoitusten tuottoon.” ”Ylihintaisten metsäpalstojen sijaan tarjolla on tuottavampiakin sijoituskohteita. ”Mielelläni huhkisin raivaussahan kanssa metsässä ja näpräilisin ehkä myös pihkan, mahlan ja kuntan parissa. ”Jos metsissä on suojeluun sopivia alueita, niille kannattaa hakea määräaikaista tai pysyvää suojelua. Ostotarjousta tehdessään kannattaa pitää pää kylmänä”, Simula neuvoo muita metsäpalstasta haaveilevia. 3 Kuntoile itse metsänhoito töissä, jos suinkin mahdollista. Pikkuserkkuni suositteli HelJuhanan vinkit 1 Pidä pää kyl mänä metsätila kaupoilla, älä maksa ylihintaa. Paluu kotiseudulle Vaikka puut kasvavat hyvin, palsta ei ollut aivan sellainen kuin metsätöistä tykkäävä Simula toivoi. Omistajalle oli tärkeää, että hänen hyvin hoitamansa palsta siirtyy metsäammattilaiselle, jotta hyvä metsänhoito jatkuu”, kertoo Simula, 28. Käynkin täällä isäni kanssa tekemässä vain polttopuita ja kuuntelemassa, kun raha kasvaa puissa. Hänen lapsuudenperheessään ei ollut metsänomistusperinteitä. Kannattavuutta voi parantaa myös lannoittamalla sopivia kohteita. Raivaussahan kanssa tänne ei ole tarvetta tulla. Seuraavia hoitotoimia tarvitaan vasta 5–10 vuoden päästä. Etätyöt mahdollistivat muuton, vaikka työpaikkani sijaitseekin Helsingissä.” Pää kylmänä tilakaupoille Opinnoissaan kaupallisiin aineisiin keskittynyt Simula tykkää numeroista. ”Aktiivisen hoidon tulee painottua metsän kehityskaaren alkupäähän. ”Kymmenen hehtaarin palsta on varttunutta, kolmoskehitysluokan männikköä, joka on ensiharvennettu ja kasvatuslannoitettu 11 vuotta sitten. Moni asia on ohimenevää, mutta maa on pysyvää. Sieltä Kuortaneen metsäpalstalle on matkaa vajaat 50 kilometriä. 4 Jos perhe metsässä on useampia omistajia, keskittäkää päätök senteko sille, joka on kiinnostunut metsä asioista. Toisin kuin monet muut yksityismetsänomistajat hän laskee tarkkaan metsätalouden tuottoa. Hän etsi pitkään ostettavaa metsäpalstaa, kunnes lopulta tärppäsi. Myös kotiseudulle paluu tuntuu hyvältä. Metsätilamarkkina käy nykyään todella kuumana. Kolmihenkinen perhe muuttaa piakkoin Helsingin Töölöstä Seinäjoelle valmistuvaan hirsitaloon. Ajallaan tehdyt metsänhoitotoimet parantavat myös metsän tuhonkestävyyttä”, Simula muistuttaa. 5 Tutustu metsä verotuksen kie muroihin ja hyödyn nä vähennykset. ”Nyt keskitytään liikaa hoitokuluihin ja unohdetaan, millaista kasvunlisäystä eri hoitotoimet tuovat.” Neljän prosentin tuottotavoite Omalla palstallaan Simula uskoo pääsevänsä neljän prosentin vuotuiseen tuottoon ja pitää sitä riittävänä suhteellisen pieniriskiselle sijoitukselle. Viimein laitoin ostoilmoituksen maakuntalehteen, ja sieltä tärppäsi. Jos pystyy tekemään itse hoitotöitä, kuten raivausta tai perkausta, se parantaa luonnollisesti kannattavuutta.” Simula korostaa myös jalostettujen siementen ja taimien käyttämistä uudistamisessa. Toteutuneen metsätilakaupan reilun 3 000 euron hehtaarihintaa Simula ei pidä erityisen edullisena mutta kuitenkin kohtalaisen järkevänä hyvin hoidetulle, 50-vuotiaalle männikölle. Myös suojelualueet voivat kohentaa yksityismetsätalouden kannattavuutta. 20 Aarre 5/2022 METSÄ E tanolilla kulkeva Saab pöllyttää viiva suoraa metsätietä Kuortaneen mäntykankailla. Juhana Simula innostui opiskelemaan metsänhoitajaksi, koska halusi yhdistää luonnonvarojen käyttöä ja kaupallista osaamista. Tein tarjouksiakin, mutta palstojen hinnat nousivat usein hurjan korkeiksi tulevaan tuotto-odotukseen nähden. Kaksi vuotta metsäpalstan ostamisen jälkeen suunnitelma on toteutunut. Ensiharvennuksen jälkeen hoito helpottuu, mutta siihen asti pitää olla tarkkana
”Reilun viiden vuoden päästä tälle metsälle voisi tehdä riittävän voimakkaan harvennuksen, jotta se jäisi päätehakkuuasentoon, ja ehkä kasvatus lannoituksen päälle”, Simula suunnittelee. Simula tekee talousanalyysejä erilaisista metsäkokonaisuuksista. ”Haluamme Lustossa tehdä metsästä houkuttelevan sijoitusvaihtoehdon muiden sijoitusten rinnalle ja pyrimme tuomaan metsänomistajuuden kaikkien suomalaisten ulottuville.” Pitää muistaa myös riskit Paikkatiedon hyödyntämisestä innostunut Simula kannustaa metsänomistajia käyttämään digitaalisia työkaluja. Puusta voidaan tehdä perinteisiä puutaloja tai luoda jotain ihan uutta kuten vaikkapa akkujen raaka-ainetta.” Metsäalan talousanalyysiä Leipätyönään Juhana Simula on toiminut vuodesta 2019 lähtien OP Ryhmän metsä asiantuntijana. Sitä ei pidä unohtaa metsänkään kohdalla. Liian rajuja harvennuksia ei kannata tehdä. Se on tilatasolla jo nykyisin aivan riittävän tarkkaa ja tarkentuu koko ajan.” Kaikkiin sijoituksiin kuuluu riskienhallinta. Aktiivisuus opiskelijaelämässä oli etu myös omia työpaikkoja hakiessa. ”Kannattaa ehdottomasti käyttää hyväksi avointa, maksutonta metsävaratietoa. 21 Aarre 5/2022 METSÄ singin yliopiston maatalous-metsätieteellistä tiedekuntaa, enkä ole valintaani katunut.” Opiskeluaikana Simula toimi aktiivisesti opiskelijajärjestöissä ja metsäylioppilaiden Uniforst-osuuskunnassa, joka välittää opiskelijoita metsäalan työpaikkoihin. Hänen vastuullaan on muun muussa OP Metsäarvio -palvelun toiminta ja kehittäminen. Osuuspankit käyttävät arvioita esimerkiksi metsien vakuusarvon määrittämisessä ja sukupolvenvaihdosten suunnittelussa.” Vahvaa kiinnostusta talousasioihin osoittaa se, että Simula on töissä myös jyväskyläläisellä Lusto Metsävarainhoidolla. ”Olen parantumaton saabisti”, naurahtaa kolme Saabia omistava nuori perheenisä.. ”Kun ilmasto muuttuu, suomalaisiin metsiin pitää saada lisää riskinsietokykyä. Kuusi sietää muita puulajeja heikommin kuivuutta ja kovia tuulia, ja heikentyneisiin kuusiin voi iskeä kirjanpainaja.” Myös suojelu voi kohentaa kannattavuutta. Simula kannustaa metsän omistajia käyttämään sähköi siä palveluja. Puulajivalikoimaa kannattaa ehdottomasti laajentaa.” ”Tuntuu hurjalta, että kaksi kolmasosaa uudistettavista aloista menee vuodesta toiseen kuuselle. ”Parasta metsässä ja koko alassa on se, että puu on todella hieno ja monipuolinen raaka-aine ja käytännössä ehtymätön luonnonvara. ”Avoin metsä varatieto tarkentuu koko ajan ja toimii jo tilatasolla.” Etanolikäyttöinen Saab 9–3 Turbo vuodelta 2006 on Juhana Simulan silmäterä. Vuonna 2016 perustettu osakeyhtiö etsii asiakkailleen metsätiloja ja vastaa myös niiden ammattimaisesta hoidosta metsänomistajan niin halutessa. ”Tiimini tarkastaa OP Metsäarvion julkisesta metsävaratiedosta luomat metsäarviot ja tekee niihin tarvittavat korjaukset
22 Aarre 5/2022 METSÄ Miten käy puun energia käytön. Haketta vain viidennes Puun tuontimäärät ovat hyvin selvillä. P uu on noussut 2000-luvun aikana tärkeimmäksi yksittäiseksi energianlähteeksi. Ainakin toistaiseksi puun merkityksellinen asema energiantuotannossa on kiistaton. Lähes puolet puuenergiasta tuotettiin selluteollisuuden jäteliemenä syntyvästä mustalipeästä. Ulkomaiseen puuhun perustuvaa polttoainetta kulutettiin kaikkiaan 19,64 terawattituntia, ja siitä valtaosa oli venäläistä alkuperää. Puupolttoaineiden kasvava kysyntä herättää myös huolta. Siksipä ulkomaista alkuperää olevien puupolttoaineiden kokonaiskulutusta on arvioitava laskennallisesti. 3 6 9 12 15 TWh TWh TWh TWh TWh TWh Venäjä 14,39 TWh Muut maat 5,25 TWh. Tuontipuupolttoainei den osuus puupolttoaineiden kokonaiskulutuksesta oli siten 18 prosenttia ja energian kokonais kulutuksesta 5 prosenttia. Kokonaisuuden hahmottamiseksi puupolttoaineiden ja tuontipuun merkitystä kannattaa tarkastella kaikki energianlähteet sisältävänä kokonaisuutena. Isoin osuus oli sellunkeiton sivutuotteena syntyvää mustalipeää. Metsähake eli metsästä suoraan poltettavaksi hankittu puu (rangat, latvusmassa tai muu sellainen) kattoi puolestaan vain reilun kuudenneksen puupolttoaineiden kokonaiskäytöstä. Lähes kolmannes Suomessa kulutetusta energiasta syntyy puupolttoaineista, muistuttaa Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Tuomas Niinistö. Tilastokeskuksen mukaan puupolttoaineilla tuotettiin 70 prosenttia uusiutuvasta energiasta vuonna 2021. Rajan takaa tulleen varsinaisen energiapuun lisäksi puuta päätyy poltettavaksi ulkomaisesta metsäteollisuuden prosessoimasta puusta syntyvinä sivutuotteina, esimerkiksi kuorena sekä mustalipeänä. PUUMARKKINAT Teksti TUOMAS NIINISTÖ | Graafi AINO SAARIKIVI LÄHDE Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus Muut maat Venäjä Mustalipeä ja muut metsäteollisuuden sivutuoteja jätetuotteet Metsähake Puru ja muut kiinteät puupolttoaineet Kuori Puupelletit Tuontipuupolttoaineiden käyttö Suomessa 2021 Tuontipuupolttoaineet yhteensä (sisältäen kaikki maat) 19,64 TWh Energian kokonaiskulutus oli Suomessa viime vuonna 377 terawattituntia, josta puupoltto aineiden osuus oli 112 terawattituntia. Olemmeko riippuvaisia puupolttoaineen tuonnista ja erityisesti venäläisestä energiapuusta. Kuitenkaan puun tullessa rajan yli ei aina tiedetä, meneekö se metsäteollisuuden tuotantoon vai päätyykö erä lämpökattilaan. Tuontipuupolttoaineiden käyttöä voidaan arvioida Tilastokeskuksen, Tullin sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen perusteella. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 puupolttoaineet kattoivat 30 prosenttia Suomen energian kokonaiskulutuksesta eli 377 terawattitunnista
Pääosa Suomessa kulutetuista tuontipuupolttoaineista on ollut peräisin Venäjältä. Suomen metsäkeskus kehottaa metsänomistajia tarkistamaan metsiensä ensiharvennustarpeen. Tuki nousee 430 eurosta 450 euroon hehtaarilta, jos hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta. 23 Aarre 5/2022 METSÄ Vuonna 2022 Aarteen Puu markkinat palstalla markkinoita analysoivat vierailevat kirjoittajat, tällä kertaa Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari, MMM Tuomas Niinistö. Vaihtoehtoja puuenergialle on kuitenkin niukasti tarjolla varsinkin nyt, kun myös venäläisille fossiilipolttoaineille olisi löydettävä korvaajia. Ei kannata unohtaa myöskään metsäsektorin usean miljardin euron voimin tuottamaa hyvinvointia. Määränä tämä tarkoitti yli 14 terawattituntia energiaa sekä kolmea neljännestä tuontipuupolttoaineiden kokonaiskäytöstä. Asiaan on reagoitu poliittisesti, kun ministerityöryhmä päätti huhtikuussa akuuteista toimenpiteistä Suomen energiaomavaraisuuden kehittämiseksi. Tilastotietoihin pohjautuvan laskelman mukaan ulkomaiseen puuhun perustuvaa polttoainetta kulutettiin 20 terawattituntia vuonna 2021. Puu pitää kuivattaa Vaikka otsikot ajoittain maalailevat synkempää kuvaa, venäläinen hakkeen tai muunkaan tuontipuun puute tuskin kaataa Suomen energiantuotantoa. Lähimenneisyydessä venäläinen puu on tarjonnut kustannuksiltaan kilpailukykyisen vaihtoehdon kotimaiselle puuraaka-aineelle. Sotatoimet Ukrainassa ovat kuitenkin muuttaneet tilanteen, ja nyt idänkauppa on katkolla. Talousmetsien ensiharvennusrästien hoitaminen kuntoon toisi markkinoille lisää puupolttoaineita. Harvennuksella saadaan puille riittävästi kasvutilaa. Kustannusten nousu näkyy erityisesti korjuuja kuljetusyritysten liiketoiminnan kannattavuudessa. Sopiva ajankohta on usein silloin, kun puusto on 12-15 metriä pitkää. Tarpeellista metsänhoitoa vai ”metsien polttamista”. EU-päättäjien piirissä metsäenergiaan suhtaudutaan epäluuloisesti ja puhutaan ”metsien polttamisesta”. Puupolttoaineiden kasvavat kysyntänäkymät ovat herättävät huolta palamisen aiheuttamista päästöistä samoin kuin siitä, hankitaanko energiapuu kestävästi ja luontoarvot huomioon ottaen. Huoltovarmuutta, uusiutuvaa energiaa sekä lämpöä suomalaisiin koteihin puu kuitenkin tarjoaa. Korvattaessa ulkomaista metsähaketta kotimaisella pitää kuitenkin muistaa se, että puu pitää kuivattaa ennen sen polttamista. Puuenergian hankintaketjun toimivuus on tarjonnan ohella kriittinen tekijä myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Valtaosa metsähakkeesta valmistetaan ensiharvennusten yhteydessä kerättävästä pienpuusta. Metsähakkeen hankintaa pyritään edistämään muun muassa puuterminaaliverkostoa kehittämällä ja tukemalla nuorten metsien hoitoa. Tavoitteena on kannustaa metsän omistajia nuorten metsien hoitoon nyt, kun uusiutuvalle energialle on nykytilanteessa entistä enemmän tarvetta. Venäjän-puun merkitys kirkastuu, kun määrää verrataan Olkiluodon juuri valmistuneen kolmannen reaktorin suunniteltuun vuosituotantoon, 13 terawattituntiin vuodessa. Tuontipuuhun perustui siis vajaa viidennes Suomen puupolttoaineiden kokonaiskäytöstä eli 112 terawattitunnista. Löylyä kiukaalle heittää Ei polteta tulevaisuutta -niminen kampanja, joka kuvittaa viestiään animaatiolla Kolin kansallismaiseman mäntyjen polttamisesta. Idänkauppa katkolla Vaikka uusiutuvien energianlähteiden käyttö on ollut jo pidempään kasvussa, Suomi on yhä käyttänyt merkittäviä määriä erityisesti Venäjältä tuotua fossiilienergiaa. Kun puut kasvavat liian tiheästi, ne alkavat riukuuntua. Tämä puu tuli rajan yli hakkeena tai pyöreänä puuna, päätyi jalostusprosessin jälkeen sellupaaleiksi sekä metsäteollisuuden jäteliemiksi ja siitä edelleen energiaksi. Venäläisestä puusta syntyi neljä prosenttia Suomen energian kokonaiskulutuksesta. Silti kasvanut kysyntä saattaa paikallisesti ja hetkellisesti ylittää puun tarjonnan. SAR A KUP A RI Hankintaketjun toimivuus on kriittinen tekijä. Sen sijaan yli puolet ulkomaista alkuperää olevista puupolttoaineista oli sellunkeiton sivutuotteena syntyvää mustalipeää. Huomio hankintaketjuun On arvioitu, että venäläisperäinen puu olisi korvattavissa kotimaisilla puupolttoaineilla. Nuoren metsän hoidon tukia nostetaan ja ehtoja lievennetään kesäkuun alusta alkaen. Ensi talven lämmöntuotantoa ajatellen puuta pitäisi olla jo pinossa. Helppoja ja ongelmattomia ratkaisuja energian tuottamiseksi tuskin on tiedossa, eivätkä puupolttoaineetkaan niitä tuo. Vuonna 2021 kaikista Suomessa kulutetuista puupolttoaineista perustui Venäjän-tuontiin laskennallisesti arvioiden 13 prosenttia. Kampanjan tukijoina on myös kolme suomalaista europarlamentaarikkoa. Venäjältä on tuotu myös uusiutuvaa energiaa puupolttoaineiden muodossa. Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus arvioivat, että vuonna 2021 kaikesta Suomessa kulutetusta energiasta kolmannes perustui Venäjän-tuontiin. Jos taimikko on jäänyt hoitamatta, ensiharvennus joudutaan tekemään tiheikössä, mikä heikentää korjuun laatua. Tämä nostanee puupolttoaineiden hintaa ja saattaa myös heikentää niiden saatavuutta. MARI IKONEN. Vaikka puu on uusiutuva luonnonvara ja meillä Suomessa sitä riittää, puupolttoaineiden hankintaketjut kuluttavat myös fossiilisia polttoaineita. Julkinen keskustelu keskittyy usein pelkästään tuontihakkeeseen, vaikka sen osuus polttoon päätyneestä tuontipuusta on vain viidennes
Raivaamaan kunnon sahalla Vadelmanvarret ja pienet vesat katkeavat kätevästi yhdistelmäraivurin kolmioterällä. Metsäraivuri ja ruohotrimmeri eivät olisi tässä kohteessa yhtä näppäriä työkaluja. 24 Aarre 5/2022 METSÄ KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Avuksi valintaan Videolla kokeilemme erityyppisiä raivureita ja vertailemme niiden ominaisuuksia. RAIVAUSSAHAT 24 Aarre 5/2022 METSÄ
Heikkotehoisella sahalla se ei onnistu, ja ahtaissa paikoissa tästä voi olla paljon haittaa. Tehokkuus saattaa jopa pe lottaa, jos kokematon raivaaja epäilee sen vaikeuttavan sahan hallintaa. Nuukailuun ei kannata sortua, vaikka rai vattavaa ei olisi ihan joka vuosi. Tärkeä kiihtyvyys Riittävä teho antaa sahalle kiihtyvyyttä. Terän saa irti, kun työntää terän päälle kaatunutta runkoa takaisinpäin. Tehokkaalla sahalla voi sahata pienimmät rungot poikki vasten kaatosuuntaa. Jos vikaa kuitenkin tulee, paikallisilta merkkisahojen myyjiltä löytyy yleensä varaosia ja huolto ainakin heidän myymilleen sahoille. Hyvä toimintavarmuus takaa sen, että saha käynnistyy helposti ja toimii oikuttelematta työpäivästä toiseen. Pitkään markkinoilla olleet, tunnetut saha merkit ovat turvallisin ratkaisu uuden raivaus sahan ostajalle. Riittävä teho myös parantaa sahan kestä vyyttä. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA vitse tehokasta sahaa, koska vasta opettelee työtä ja raivaa siksi verkkaiseen tahtiin. Terän repiminen irti sahan kah voista kiskoen voi vaurioittaa kahvoja. Rungot tulisi saada poikki niin, ettei terä pysähdy tukehtumalla, kun se jää ju miin sahausrakoon rungon painuessa terän päälle. Sitä tarvitaan, jotta terä pyörii kunnolla teräle vyn osuessa kaadettavaan runkoon. 25 Aarre 5/2022 METSÄ Raivaussahan ja valjaiden valinta on helppoa, kun saha hankitaan metsäkäyttöön. Yhdistelmäraivurin kolme erilaista terää: vasemmalla metsäterä, alla siimapää trimmeröintiin ja ylhäällä kolmioeli vesakkoterä.. Hän ehkä arvelee, ettei kuitenkaan sahai si kaasu pohjassa, jolloin moottorin tehosta ei ole hyötyä. Jos näin pääsee käymään, kaasun paina minen ei auta vaan päinvastoin kuluttaa kytkintä. Riittävän te hokas saha jaksaa leikata rungon helposti poikki eikä jää herkästi jumiin rungon alkaessa kallistua terän päälle. Lisää käyttöikää Omatoiminen metsänraivauksen opettelu ei onnistu alitehoisella sahalla. Riittävästi tehoa Ensiraivurin hankintaa suunnitteleva met sänomistaja saattaa ajatella, ettei hän tar Kuvan männyntaimikossa kasvoi harvakseltaan koivua. Alitehoisen sahan heikko kiihtyvyys joh taa siihen, ettei terä etenkään aloittelijan käsissä pyöri tarpeeksi leikkauksen alkaes Riittävä teho myös parantaa sahan kestävyyttä. T aimikonhoitoon ja leimi kon ennakkoraivaukseen metsänomistajan on syytä hankkia nimenomaan met sätöihin tarkoitettu hyvä raivaussaha. Tämä koskee se kä omia metsiään hoitavaa metsänomistajaa että ammattimetsuria. Mikäli tavoitteena on myös ruohikon trimmeröinti sekä heinän ja pikkuvesakon niitto, valintaan tulee enemmän pohdittavaa. Vähäinen teho vaikeuttaa työtä, eikä syynä silloin ole sahaaja vaan alitehoinen saha, mitä raivaus uransa alussa oleva metsänomistaja ei vält tämättä ymmärrä. Efcon pitkävartinen yhdistelmäraivuri oli tällä kuviolla käyttökelpoinen. Silloin voi auttaa sahan sammut taminen ja irrottaminen kannatuskoukus ta. Raivaussahan riittävä eli noin 2 kW:n teho helpottaa sekä paksumpien että kes kikokoisten runkojen katkaisua. Maahan asti sahaa ei tässä tilanteessa yleensä voi laskea, koska se vääntäisi terä levyä. Raivaus on väsyttävää työtä, ja siihen tar vitaan kunnon työvälineet. Joskus runkoon voi kuitenkin olla vaikea ulottua kädellä. Edellä oleva ajattelu on ymmärrettävää, mutta sen lähtökohdat ovat väärät
Ammattikäyttäjät suosivat näitä malleja. Raivaussahaa valittaessa nämä perusasiat on hyvä tietää, jotta välttyy oppirahojen maksulta. Nurmikolla ei ole ahdasta, ja pitkä varsi lisää niittoalaa. Huskulla kahvojen leveys on hitusen pienempi, joten sillä mahtuu kapeisiin väleihin tiheiköissä. Husku ja Stihl Husqvarna 545 ja Stihl 460 ovat hyviä, pelkästään metsätyöhön tarkoitettuja perusraivureita metsänomistajalle. 26 Aarre 5/2022 METSÄ niittoon kolmioterällä. Sylinteritilavuuden kasvaessa tehokin lisääntyy. Toisaalta samalla pitää välttää lyömästä pyörivällä terällä runkoa, koska se rasittaa voimansiirtoa ja kytkintä. Sahan kytkin on suunniteltu tällaista käyttöä varten. Tarvitaan kierrosennakkoa, jotta vähäisestä tehosta saadaan kaikki irti. Ne maksavat vähemmän kuin Huskun ja Stihlin parhaat valjaat. Niissä on tehoa noin 2 kW tai vähän yli riippuen mallista. Muista valjaista metsäkäytössä suosittuja ovat Makitan ammattivaljaat. sa. Se riittää mainiosti taimikonhoitoon ja lähes aina myös hakkuualan ennakkoraivaukseen. Lyhyt runkoputki Pelkästään metsään tarkoitetussa raivaussahassa on lyhyempi runkoputki kuin yhdistelmäraivurissa. Husqvarnan mukana tulevat Balance XT -valjaat, jotka ovat Huskun parhaat. Kytkimen kestävyys perustuu täyteen kaasuun. Myös metsänomistajalle kunnon valjaat on yksi pätevä syy edellä mainittujen raivaussahojen hankintaan. Sillä sahatessa kaasua käytetään painamalla sitä pohjaan ja hölläämällä pois. Silloin hyviä valjaita ei tarvitse ostaa erikseen. Husqvarna 545 ja Stihl 460 ovat raivaussahoina samantyyppisiä. Rungon pituusero näissä kahdessa sahatyypissä on vain kymmenkunta senttiä, mutta se vaikuttaa paljon. Sylinterin kuutiotilavuus on noin 45 cm 3 . Stihlin mukana tulevat Advance X-Treem -valjaat, jotka ovat Stihlin parhaat. Isot raivaussahat Raivaussahojen seuraava kokoluokka 45-kuutioisista ylöspäin ovat noin 50-kuutioiset raivurit. Niiden säädettävyys ja käyttömukavuus on hyvä. Yhdistelmämallit on suunniteltu taimikonhoidon lisäksi trimmeröintiin ja paksuvartisten heinäkasvien sekä pienten vesojen RAIVAUSSAHAT Husqvarna 545 FX Auto tune metsäraivurissa on tehoa 2,2 kW, joka riittää mainiosti kaiken laiseen raivaukseen. Stihl FS 460 CEM K on teholtaan 2,2 kW:n metsä raivuri ja Husqvarnan tapaan suosittu metsän omistajien keskuudessa.. Kaikelta tältä kikkailulta välttyy, kun hankkii riittävän tehokkaan ja kunnolla kiihtyvän sahan. Lyhyt runkoputki helpottaa ulottumista jumin aiheuttaneeseen puuhun. Ominaisuudet ovat hyvin samankaltaiset kuin Huskun Balance XT -valjaissa. Lyhyys tekee kääntyilystä ketterämpää. Kokemattomalla raivaussahan käyttäjällä terä jää helposti jumiin, jolloin puuta pitää työntää kädellä takaisin päin. Säätöjä niissä on niukemmin, mutta osa raivaajista pitää tämäntyyppisistä selkeistä valjaista. Sekä varhaisperkauksella että taimikon harvennuksessa poistettavia ja jätettäviä runkoja on yleensä alle metrin etäisyydellä toisistaan. Leikkuu hidastuu ja terä voi pysähtyä ennen rungon katkeamista. Myös terälevy voi halkeilla. Ryteikössä kääntyillessä lyhyt runkoputki vähentää sahan nostelua, tarvetta taka-askeliin ja lantion kurottelua taakse. Pienellä kaasulla runkoja ei kaadeta, sillä jos kaasua on liian vähän, kytkin rasittuu
Taimikonhoidossa terälevyn suureneminen ei välttämättä lisää tulosta. 27 Aarre 5/2022 METSÄ Husqvarna 555 FX (2,8 kW) on taimikonhoitoon jo paina va saha. Makitan (aik. Dolmar) ammattivaljaat ovat yksinkertaiset, eivätkä niiden remmit mene auton takakontissa sekaisin. Stihl FS 490 CEM K (2,4 kW) lukeutuu sekin isoihin metsäraivureihin ja on parhaimmillaan paksuh kojen runkojen kaadossa. Raivurin terälevyn koko voi olla 200 mm, 225 mm tai 250 mm. Yhdistelmäraivurei den käyttömukavuus lisääntyy, kun myös nii hin hankitaan parhaat mahdolliset valjaat. Hakkuun ennakko raivauksessa sahan suuri teho pääsee oikeuksiinsa. 27 Aarre 5/2022 METSÄ
Toisaalta terävarustuksia pitää silloin vaihdella. Kahvojen asennon pitäisi olla sellainen, että ranteet pysyvät aina suorina mutta käsivarret ainakin vähän koukussa myös sahatessa.. Jollekin toiselle sahaajalle yksi ainut saha, yhdistelmäraivuri, voi olla paras vaihtoehto. Iäkäs raivaaja pyrkii yleensä karttamaan painavaa sahaa, etenkin jos hänen polviensa ja lonkkiensa nivelissä on kulumia. Jos nyt hankkisin kaikki kolme sahaa uudestaan, valitsisin akulla toimivan trimmerin, kaksi muuta olisivat edelleen bensakoneita. Täsmäkäytössä myös kunkin koneen käyttöikä on pitkä. Terävarustusten vaihtoruletti Yhdistelmäraivurit ovat käteviä ja ekologisia, koska samalla sahalla hoituvat monenlaiset työt. Kolmioterää sanotaan myös ruohoja vesakkoteräksi. Mukana tulevat yleensä merkin parhaat valjaat. Olen ollut ratkaisuun tyytyväinen. 28 Aarre 5/2022 METSÄ RAIVAUSSAHAT Metsänomistajan näkökulmasta näiden isompien raivaussahojen huono puoli on niiden paino. LISÄTIETOJA Efco, konetoimi.fi Husqvarna, husqvarna.com/fi Makita, makita.fi Stihl, stihl.fi Kukin työ sujuu parhaiten täsmä välineellä. Järeän sahan hyviin puoliin kuuluu myös se, että se kestää vähän kovempaa käsittelyä kuin pienemmän kokoluokan saha. Silloin voi olla viisainta ostaa pelkkä ruohotrimmeri. Yhdistelmäsaha voi olla paras valinta silloin, jos metsänraivausta on tiedossa hyvin vähän mutta ruohoja vesakkoterää tarvitaan usein. Se koettelee sahaajan kestävyyttä ja voi lyhentää työpäivää, jollei raivaaja ole erityisen hyväkuntoinen. Ripustuskoukku on paras säätää tankki tyhjänä, jotta terää ei tankin tyhjetessä tarvitse ruveta kannattelemaan. Työ sujuu parhaiten täsmävälineellä, joka on suunniteltu juuri kyseiseen työhön. Itse kyllästyin aikoinani vaihtorulettiin ja hankin oman sahan jokaiseen kolmeen työhön. Sellaiset maksavat saman verran kuin metsäraivurit. Mikäli pääosa käytöstä on ruohikon trimmeröintiä, kahden kilowatin tehoinen yhdistelmäsaha alkaa olla turhan painava ja järeä. Kynnys urakan aloittamiseen madaltuu, kun ei ensimmäiseksi tarvitse ruveta vääntämään mutteria auki ja vaihtamaan terävarustusta. Tosin joissakin yhdistelmämalleissa terävarustus vaihdetaan kokonaisena pikapakettina, jolloin vaihto on helppoa ja nopeaa. Jos yhdistelmäsahaa on tarkoitus käyttää myös taimikon raivaukseen metsässä, on parasta hankkia teholtaan vähintään 2 kW:n yhdistelmäsaha. Nyt kaikki sahani toimivat bensalla, joka pihatrimmerissä tuntuu jo vanhanaikaiselta käyttövoimalta. Yhdistelmämallit ovat suosittuja, ja niillä on paljon tyytyväisiä käyttäjiä. Kaikilta vaihto ei ehkä onnistu ilman ohjekirjaa. Mainioita isot raivaussahat ovat hakkuun ennakkoraivauksessa, kun järeää kaadettavaa on paljon. Myös rehevien maiden myöhästyneeseen taimikonhoitoon ne voivat olla omiaan. Yhdistelmäsahoissa on metsäraivuria pitempi varsi, ja lisäksi kulmavaihteen kulma on erilainen, jotta ruohon niitto maanpinnan myötäisesti olisi helppoa. Kolmen konstin raivurit Yhdistelmäraivurissa on metsäterän lisäksi siimapää ruohikon trimmeröintiin sekä kolmioterä paksujen ruohovartisten kasvien ja pienten vesojen niittoon
Kiristä se tiukkaan lantiolle. Jos valjaissa on säädettävä selkälevy, säädä sen korkeus niin, että olkahihnat asettuvat hyvin hartioilla. Valjaiden oikeat säädöt ovat olennainen osa raivaustyön ergonomiaa. 8 Jos vaikkapa toinen olkapää kipeytyy parin työpäivän jälkeen, tarkista säädöt käymällä kaikki kohdat läpi alusta lähtien. Kuvan Husqvarna Balance-XT -valjaissa on luja selkälevy ja leveä lantiovyö. Tee tarvittaessa lisäsäätöjä. Se helpottaa sahan hallintaa. Tämä minimoi käsien väsymisen ja estää ranteita kipeytymästä. 7 Aja tankillinen tai pari kuulostellen, tuntuuko jossakin kolotusta. 6 Säädä lopuksi lonkkasuojaa siirtämällä sahan asento sellaiseksi, että terä asettuu käsin koskematta vartalon keskilinjaan, navan seutuville. 5 Kahvojen kulma säädetään kahvaputkea kääntämällä sellaiseksi, että kädet ovat hieman koukussa kahvoilla ja ranteet pysyvät suorina. Se on terän optimaalinen sijaintipaikka. 4 Säädä kahvaputki sivusuunnassa siten, että kahvat ovat olkapäiden kohdilla ja kyynärpäät lähes vartalossa kiinni. Silloin säätöjä ei tarvitse tehdä jatkuvasti. 2 Säädä sen jälkeen olkahihnat ja kainalohihna niin, ettei saha lepää vain lantion varassa. Näin vältyt sahan kannattelulta. 29 Aarre 5/2022 METSÄ Valjaiden säätäminen 1 Raivausvaljaiden säätäminen aloitetaan lantiovyöstä. 9 Jos samalla raivaussahalla on kaksi käyttäjää, voi olla viisainta hankkia kummallekin omat valjaat. 3 Siirrä ripustuskoukun paikkaa runkoputken rei’issä, kunnes terä ei vapaana painu maahan edes tankki tyhjänä. Tuottoa metsästä puita kaatamatta Suomalaisen luomupakurin kysyntä on kasvussa metsänomistaja ryhdy pakurin tuottajaksi! TILAA ILMAINEN TUOTTOARVIO METSÄLLESI www.kaapaforest.fi info@kaapaforest.fi +358 40 581 1695
Kasvupaikan kosteus parantaa lehtipuun siementen itämistä ja lisää myös vesomisen määrää perkauksen jälkeen. ”Mitä enemmän maanmuokkauksessa paljastetaan maanpintaa, sitä enemmän taimikkoon syntyy lehtipuuvesakkoa. Taimikkoon voi tulla myös laatuvikaa. Oikea-aikaisen taimikonhoidon vaikutus näkyy jo ensiharvennuksessa. Oma mielikuva saattaa olla se, että vastahan minä ne taimet istutin.” Perkaustarpeeseen vaikuttavat maapohjan viljavuuden lisäksi maaperän kosteus sekä uudistamisessa käytetty maanmuokkausmenetelmä. Laatuvika syntyy, kun etukasvuisten lehtipuiden tuulessa heiluvat oksat hankaavat taimien latvasilmut rikki, minkä seurauksena taimista tulee monihaaraisia. Varhaisperkauksen voi tehdä joko täysperkauksena tai reikäperkauksena. Lehdettömään aikaan perkauksen tarpeen helposti aliarvioi.” Etukasvuiset lehtipuut haittaavat kasvatettavan taimikon kasvua varjostamalla niitä. Viljavilla mailla taimikko voi kaivata varhaisperkausta jo kolmen neljän vuoden kuluttua istutuksesta. V arhaisperkaus on taimikonhoidon tärkein työlaji, joka oikea-aikaisesti tehtynä lisää huomattavasti metsästä tulevaisuudessa saatavia hakkuutuloja, muistuttaa Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsänhoitoesimies Kalle Kemppainen. ”Jos kasvupaikka on sekä rehevä että kostea, perkaukselle on suuri tarve.” Arvioi perkaustarve keskikesällä Kemppainen neuvoo arvioimaan varhaisperkauksen tarvetta vertaamalla lehtipuiden pituutta kasvatettavien taimien pituuteen. Jos lehtipuiden latvukset alkavat olla samalla tasolla kasvatustaimien latvusten kanssa, perkauksella alkaa olla kiire, sillä nopeakasvuiset lehtipuut hujahtavat yhdessä kasvukaudessa havupuiden ohi. TAIMIKONHOITO Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat PEKKA FALI / VM-ARKISTO Varhaisperkaus on ajankohtainen, kun istutustaimet ovat noin 1–1,5 metriä korkeita, kylvötaimet 0,5–1-metrisiä. Siinä taimikosta poistetaan kasvatettavien taimien kehitystä haittaava lehtipuuvesakko. Vesakon kasvunopeus yllättää Varhaisperkaus on metsän uudistamista ja mahdollista heinäntorjuntaa seuraava taimikonhoitotoimi. Reikäperkauksessa vesakkoa poistetaan vain noin metrin alalta kunkin taimen ympäriltä.. Laadukas ja kohteelle sopiva maanmuokkaus vähentää luontaisesti syntyneiden lehtipuiden määrää, sen sijaan väärin valittu menetelmä lisää sitä. Metsäammattilaisten keskuudessa etukasvuisista lehtipuista käytetäänkin usein termiä ”piiskapuu”. Koska tukista on viime vuosina maksettu keskimäärin kolme kertaa niin paljon kuin kuitupuusta, on helppo laskea, miten merkittävästä erosta on kyse”, Kemppainen sanoo. Metsän kiertoajan mittaan se maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. 30 Aarre 5/2022 METSÄ MUISTA VARHAIS PERKAUS Varhaisperkaus on yksi tärkeimmistä metsänhoitotöistä. Hoidetusta metsästä korjataan silloin jo ensimmäisiä tukkipuita. Laikkuja kääntömätästyksessä maata rikotaan huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi äestyksessä”, Kemppainen muistuttaa. ”Rehevillä mailla istutuskuusikoissa tukkia voi kertyä kiertoajalla kolmannes enemmän verrattuna metsään, jossa taimikonhoitoa ei olla tehty. Hoitamattomassa, ylitiheänä kasvaneessa metsässä edessä on nuoren metsän kunnostus, josta kertyy vain energiaja kuitupuuta. ”Perkaustarvetta ei kannata arvioida alkukeväästä vaan vasta kesällä, kun puut ovat lehdessä. ”Metsänomistajalle voi tulla yllätyksenä se, miten nopeasti istutuksen jälkeen taimikko jo pitäisi perata. Täysperkauksessa poistetaan kaikki taimien kasvua haittaava lehtipuusto
Karumpien maiden kylvötaimikoissa perkaustarve on yleensä vähäisempi. 31 Aarre 5/2022 METSÄ Tässä kohteessa Kärsämäellä kuusien istutuksesta on seitsemän vuotta ja lehtipuusto on kasvanut yli kasvatustaimikon. ”Taimikon tulevan kehityksen kannalta varhaisperkaus on niin tärkeä, että se kannattaa ehdottomasti joko tehdä itse tai teettää myös silloin, kun oma perkauskohde ei ole oikeutettu Kemeratukeen”, Kemppainen sanoo. Sopivia kohtia ovat esimerkiksi kosteat painanteet, joissa taloudellisesti tärkeitä puulajeja kasvaa yleensä muutenkin niukemmin. Matkakuluvähennys oman auton käytöstä nostettiin tänä vuonna 0,30 euroon kilo metriltä. Tuki on veronalaista tuloa, joka ilmoitetaan metsäveroilmoituksessa. ”Moni metsänomistaja ajattelee, että kesälomalla on aikaa perata. Kemera-tuet myöntää Metsäkeskus. Keskikesällä vesomisriski pienenee, mutta huono näkyvyys ja helle voivat aiheuttaa ongelmia. Varhaisperkaus sopii metsänomistajan itse tehtäväksi metsänhoitotyöksi. Istutuskoivikoissa perkausta ei välttämättä tarvita ollenkaan, vaan taimikonhoidoksi riittää yksi, 5–7 metrin pituudessa tehty taimikonhoito. Etenkin silloin, kun metsätila sijaitsee kaukana kotoa, suunnitelman toteuttamiskelpoisuutta on hyvä miettiä toisenkin kerran.” Ostettuna metsurityönä varhaisperkaus maksaa 300–500 euroa hehtaarilta (plus arvonlisävero). ”Etukasvuisten koivujen jättäminen taimikkoon on tyypillinen virhe, jota näkee usein. Kovinkaan moni ei kuitenkaan ole valmis uhraamaan koko lomaansa siihen, että sahaa taimikoita. VEROVINKKI TAIMIKONHOIDON KUSTANNUKSET ovat metsätalouden verotuksessa vähennyskelpoisia. Rajoituksia on myös kasvatettavan taimikon pituudelle ja poistumalle. Silloinkin on tärkeää, että kasvamaan jätettävät lehtipuut ovat kasvatettavia taimia pienikokoisempia tai enintään samanpituisia. Tarkista perkaustarve keskikesällä.. Kemera-vinkki Varhaisperkaukseen voi hakea Kemera-tukea, jonka suuruus on 160 euroa hehtaarilta. Raivurin kahvoissa metsuri Markku Nurkkala. Keväällä näkyvyys taimikossa on hyvä mutta uudelleen vesomisen riski korkeampi kuin keskikesällä. Perkaustyön voi myös teettää Parhaasta perkausvuodenajasta on useita käsityksiä. ”Sekapuustoisuus on metsässä suositeltavaa, mutta lopullinen lehtipuuosuus säädetään myöhemmässä taimikonhoidossa.” Lehtipuiden säästäminen varhaisperkauksessa on Kemppaisen mukaan perusteltua vain siinä tapauksessa, että taimikko muuten jäisi aukkoiseksi. ”Varhaisperkauksen kohdalla se, että työ tehdään oikeana vuonna, on ehdottomasti tärkeämpää kuin se, tehdäänkö perkaus keväällä, syksyllä vai keskikesällä”, Kemppainen sanoo. Tukeen oikeuttavan kohteen on oltava pinta-alaltaan vähintään hehtaarin kokoinen ja yksittäisen kuvion on oltava pinta-alaltaan vähintään 0,5 hehtaaria. Männyntaimikoista haapavesakko tulee poistaa aina sen aiheuttaman männynversoruosteen riskin takia. Kemppainen kuitenkin muistuttaa, että omaa tilannettaan ja ajankäyttöään kannattaa miettiä realistisesti. Urakan hintaan vaikuttavat esimerkiksi poistuman määrä sekä keskiläpimitta. Vähentää voi esi merkiksi työvälineet ja niiden poltto aine ja huoltokulut, työasut ja turva varusteet, samoin työn vaatimat matka kulut. Palvelun voi ostaa mhy:n tai metsäyhtiöiden kautta tai metsäpalveluyrityksiltä. ”Vaikka reikäperkaus on nopeampi tehdä, säästö voi osoittautua lyhytaikaiseksi ja kostautua myöhemmässä taimikonhoidossa.” Älä jätä etukasvuisia lehtipuita Kemppainen muistuttaa, että lehtipuustoa jää taimikkoon melkeinpä väkisin, vaikka sen raivaisi kauttaaltaan. Istutuskuusikot vaativat varhaisperkauksen lähes aina. Jostakin syystä niiden jättäminen selvästi houkuttelee.” Riistatiheiköitä eli pienialaisia käsittelemättömiä alueita sen sijaan voi ja kannattaa jättää taimikkoon jo varhaisperkauksen yhteydessä. ”Suosittelen lähtökohtaisesti tekemään taimikkoon täysperkauksen”, Kalle Kemppainen sanoo
Teksti MARKKU PULKKINEN Kuva PETRI JAUHIAINEN KUKA. Stora Enso Suomen metsäjohtaja huhtikuusta 2017 lähtien Parasta metsässä. Monipuolisuus: metsä on minulle työtä, vapaa-aikaa ja oman metsän kautta myös tulevaisuuden turvaa. Janne Partanen Tausta. 49-vuotias metsänhoitaja ja maatalousja metsä tieteiden maisteri Iisalmesta Työ. 32 Aarre 5/2022 METSÄ METSÄVAIKUTTAJA Partanen kertoo, että jos metsän omistajan HCV-kohteelta löytyy tarkastuskäynnillä merkittäviä luontoarvoja, metsä jätetään hakkaamatta. ”Kotimaista puuta tarvitaan lisää” Stora Enso Suomen metsäjohtaja Janne Partanen on huolissaan kotimaisen puun saatavuudesta ja kuljettajapulasta
Venäjän-tuonnin loppuminen tarkoittaa sitä, että aktiivisuuden metsissä pitää olla pysyvästi aiempaa korkeammalla tasolla. Nuo 2,5 miljoonaa kuutiota ovat olleet reilut kymmenen prosenttia kaikesta puunhankinnastamme. Korjuuketjuja on 250. Haluamme nyt ostaa erityisesti kesäharvennuksia. Korjuuresurssien riittävyydestä on pidettävä hyvää huolta tulevina vuosina. Sahatkin pyörivät täydellä teholla, joten myös tukkileimikoita tarvitaan. Sopimusneuvottelut ovat aina tiukkoja ja pöydällä on monta asiaa. Teemme juurikäävän torjunnan niille kohteille, joille laki sen edellyttää. Korjuutaksat ja maksuajat ovat siinä vain yksittäisiä asioita. Kun metsänomistajan kanssa pääsee keskustelemaan, se tuo yleensä tulosta. Työn kausiluonteisuus on yksi ongelma. Tarkastelemme nyt polttoaineklausuulia kahden kuukauden jakson sijasta viikoittain. Korvaamme Venäjän-puun ensisijaisesti suomalaisella. Ensimmäiset tällaiset kaupat on jo tehty. Miten metsänomistajien epäoikeudenmukaisiksi kokemat HCV-kartat vaikuttavat puunhankintaanne. Miten Venäjänpuun tuonnin loppuminen vaikuttaa puunhankintaanne Suomessa. Päätös tästä tehdään loppuvuoden aikana. Toimme Venäjältä aikaisemmin noin kaksi miljoonaa kuutiota koivukuitua ja reilut puoli miljoonaa kuutiota havuhaketta omilta sahoiltamme. eMetsä-palvelumme kautta metsänomistaja pääsee katsomaan, onko omassa metsässä HCV-rajauksia. Tarjouksen taloudellisesta houkuttelevuudesta pitää tietysti huolehtia. Talvileimikoillekin on viime talven ennätyskorjuiden jälkeen hyvät ostomahdollisuudet, mutta niiden kauppaa käydään vasta kesän jälkeen. Yritämme pitää yrittäjiin tiivistä yhteyttä ja löytää tekijöitä, jotka parantavat yrittäjien tilannetta. Venäjän-tuonnista luopuminen korosti erityisesti harvennusleimikoiden tarvetta. Polttoaineen hintojen nopeaa nousua olemme kompensoineet yrittäjille. Millä keinoilla saatte metsänomistajat innostumaan taimikoiden ja nuoren metsän hoidosta. Muut lähiajan investointimme keskittyvät tehtaiden energiatehokkuuteen eivätkä vaikuta puunkäyttöön. Yrittäjäyhteistyö on varsin laaja kokonaisuus. Suomalainen perhemetsätalous on pitkäjänteistä, ja hakkuut ja hoitotoimet tehdään silloin, kun niiden aika on. Mitkä ovat Stora Enson uuden metsien monimuotoisuusohjelman tärkeimmät teot. Pelkäätkö puupulaa. Yrittäjä voi halutessaan saada pankkikumppanimme kautta maksut jo muutaman päivän sisällä. Monimuotoisuusohjelma on laaja kokonaisuus, johon on koottu monia vastuulliseen metsänhoitoon ja ympäristöarvojen edistämiseen liittyviä toimia. On kuitenkin tärkeää, että Euroopan unionin suunnitelmista keskustellaan avoimesti. Kun tunnistetaan luontoarvoja, toimenpide-ehdotukset mietitään sen mukaan. Miten uudet investointinne vaikuttavat kotimaisen raakapuun tarpeeseenne. Talvileimikoita ostetaan vasta kesän jälkeen.. Hankinta-alueena meitä kiinnostaa koko Suomi. Ostohalukkuutemme säilyy vahvana läpi kuluvan vuoden. Nostimme myös ostotavoitteitamme ja käynnistimme markkinointitoimia, jotta saisimme lisättyä puukauppaa kotimaassa. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Tänä kesänä noudatamme pääsääntöisesti poikkeusasetusta ja varmistamme tällä tavalla MMM:n linjauksen mukaisesti, että kantokäsittelyainetta riittää kriittisimmille kohteille lämpimimmän kauden aikana. Kyllä olen hieman huolissani tilanteesta. Oulussa vuoden 2020 lopussa käynnistynyt uusi kartonkikone lisäsi havupuun käyttöämme puoli miljoona kuutiota. Yksi konkreettinen asia on suoalueiden ennallistaminen. Jos kohdetta ei voida hakata, ohjaamme metsänomistajan Metso-suojelun piiriin, jotta hän saisi metsänsä suojeluarvoista korvauksen. Hyödynsimme maalisja huhtikuun erinomaiset korjuukelit täysimääräisesti ja teimme maaliskuussa kaikkien aikojen korjuuennätyksen. Ovatko EU-komission suunnitelmat suojelun ja sääntelyn lisäämisestä näkyneet metsänomistajien puunmyyntipäätöksissä. Kokeilemme myös metsänomistajille maksettavaa monimuotoisuuslisää, kun metsään jätetään ylimääräisiä tekopökkelöitä ja muita lahoja jättöpuita. Mitä ostomiehenne vastaa, kun myyjä vaatii kesäleimikkoonsa juurikäävän torjunnan. Tämä on ollut tärkeää erityisesti kuljetuspuolella. Hoitotöiden tilaaminen on metsänomistajalle helppoa, sillä se tapahtuu yhdellä sähköisellä allekirjoituksella. Ensimmäinen tehtävä on metsänomistajien tavoittaminen henkilökohtaisesti tai webinaarien kautta ja metsänhoitotöiden hyödyistä kertominen. Puunkorjuuyritysten kannattavuus on heikkoa. Kävimme omalla pienellä suojelukuviolla katsomassa, onko siellä liito-oravan papanoita. Tavoitteenamme on ennallistaa viiden vuoden aikana tuhat hehtaaria suoalueita Itäja Etelä-Suomessa. Toissapäivänä kävin vaimoni ja lintukoirani kanssa metsälenkillä. Olemme pyrkineet tarjoamaan yrittäjille ja heidän kuljettajilleen mahdollisimman paljon töitä myös kesäkaudelle. Pyrimme olemaan tässäkin asiassa mahdollisimman avoimia. Millaisia leimikoita ostatte nyt. Käsitykseni on, ettei sitä juuri ole tapahtunut. Maksamme puoli euroa lisähintaa hakatulta kuutiolta, jos jättöpuita jätetään enemmän kuin metsälain edellyttämä määrä. Karttojen teettämisen taustalla kolme vuotta sitten oli FSC-sertifioinnin riskiarviointi, jossa todettiin, että Suomessa on riskinä luontoarvoltaan arvokkaiden kohteiden hakkaaminen. Kun leimikko tulee meille tarjolle ja jos kartoista näemme, että se on HCV-alueella, käymme aina kohteella. Puukaupan täytyy käydä, korjuun pyöriä ja autojen pitää pystyä toimittamaan puut tehtaalle ympäri vuoden. Pidensitte omien urakoitsijoidenne laskujen maksuajan 30 vuorokaudesta 60 vuorokauteen. Tämä palvelu tietysti maksaa yrittäjälle jonkin verran. 33 Aarre 5/2022 METSÄ Stora Enso on lopettanut kaikki Venäjän-toimintonsa. Käytämme tällä hetkellä muitakin kuin 60 päivän maksuaikoja. Nyt selvityksen alla on myös Oulun toisen paperikoneen muuttaminen kartonkikoneeksi. Meillä on tällä hetkellä sopimukset noin 30 korjuuyrittäjän ja 35 kuljetusyrittäjän kanssa. Koneet kyllä riittävät ja niitä saa tehtaalta lisää, mutta kuljettajista alkaa olla pula. Metsurikapasiteettia nuorten metsien hoitoon meiltä löytyy riittävästi, sillä Tornator toteuttaa sopimuksemme mukaisesti nämä hoitotoimet. Miten hoidatte puunkorjuun, jos yrittäjät menevät konkurssiin. Tänä keväänä emme niitä löytäneet. Tämä muutos lisäisi puun käyttöä miljoonalla kuutiolla. Jos käynti osoittaa, että metsässä ei ole arvokkaita alueita, kaupassa toimitaan aivan normaalisti
Metsäpalovaroitus takaa sen, että maaperä on riittävän kuiva kulo tukselle. Tavallisesti kulotukseen ryhdytään pari päivää ennen sää ennusteen lupaamaa vesisadetta. METSÄNHOITO Teksti ja kuvat KARI LINDHOLM 34 Aarre 5/2022 METSÄ. 34 Aarre 5/2022 METSÄ TULI ON IRTI Vaikka kulottaminen on työlästä ja haastavaa, sopivassa kohteessa metsänhoidolliselle kulotukselle on edelleen vankat perusteet
Kevättalvella hakatulla 12 hehtaarin kokoisella au kolla seisoo kymmenkunta Metsähallituksen oranssei hin liiveihin pukeutunutta metsäammatti laista ja pitelee kiinni lippalakeistaan. Kulotuksen valmistelevat työt tehtiin edellisinä päivinä. Aarre 5/2022 METSÄ 35. A lkukesän puuskittainen tuuli riepottelee männyn latvoja Ranuan Mätäskai rassa 9. ”Jos tuuli tästä vielä yltyy, tulta ei tohdi sytyttää”, huolestuu säätietoja vilkuileva Metsähallitus Metsätalous Oy:n metsän hoitoesimies Ville Väärälä. Porukan tavoitteena on puna kukon pääs täminen hakkuuaukolle. Paikalle tuotiin palon torjuntakalustoa eli polttomoottorilla toimivia korkeapainepumppuja, niille riittävästi polttoainetta sekä 650 metriä paloletkua. kesäkuuta 2021. Paikalla on myös muutama mönkijä sekä kameralla varustettu drooni, jolla palon etenemistä on helppo tarkkailla ilmasta. Aarre 5/2022 Metsähallituksen harjoittelija Sirkku Ahonen tutustuu Mätäs kairan 12 hehtaarin kulotustyömaahan. Kivinen kaivuu-urakka Vuoden 2021 kuivan kevään ja alkukesän takia vedenottomontut eivät täyttyneet, KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Tulta ja savua Ranualla 9.6.2021 kuvatulla videolla näytetään, millä tavoin tuli yritetään pitää hallinnassa kulotus alalla
Palokujat tulisi kaivaa 4–5 metrin levyi siksi, eikä niille pidä jättää lainkaan humus ta tai muuta palavaa ainesta. ”Vettä joudutaan pumppaamaan ylä mäkeen. Dosentti, metsäntutkija Risto Jalkanen Rovaniemeltä muistuttaa, että uudistami sen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että kulotusala on kuivunut läpikotaisin. ”Sillä seurauksella, että niissä kasvaa hy välaatuista metsää”, Jalkanen huomauttaa. Mätäskairan kohteella sammutusvettä kuljettava letkulinjasto oli 650 metrin mittainen. Kohdetta sytytetään myös laidoilta, josta palo etenee kohti keskustaa. Sade helpottaisi jälkivartiointia. Sodanjälkeisten suurhakkuiden vuosi kymmeninä valtionmailla kulotettiin enim millään jopa 30 000 hehtaaria kesässä. METSÄNHOITO Hakkuutähteet sytytetään nestekaasupolttimella useista kohdista yhtä aikaa. Iltapäivällä puuskat rauhoittuvat tasai semmaksi puhallukseksi, ja Väärälä käskee kulotuksen käyntiin. ”Siksi metsänhoidolliset kulotukset pitää tehdä alkukesällä tai viimeistään heinäkuun alussa. Ensimmäiset liekit ja savuntuprahdukset kiihdyttävät kulottajien pulssia. ”Toki palaminen houkuttelee paikalle erilaisia hyönteis ja kasvilajeja, jotka lisäävät pala neen alueen luonnon monimuotoisuutta”, Jalkanen sanoo. Palokujat olivat jääneet turhan kapeiksi.. Helpotti uudistamista Vielä 1960luvulla kulottaminen oli Poh joisSuomessa tärkein metsänuudistamisen työlaji. Nyt homma on vietävä loppuun asti, sillä tästä hetkestä ei ole enää paluuta. Ennen tulen sytyttämistä palokujia ja ku lotusaluetta reunustavaa metsää kastellaan paloruiskuilla. Kohta tu li nielaisee myös hakkuuaukolle jätetyt säästöpuuryhmät. ”Tuuli on vieläkin turhan voimakas, mut ta jos sade ehtii kastella alueen, kulotusta joudutaan lykkäämään jopa seuraavaan ke sään”, Ville Väärälä aprikoi. Saa nähdä, kuinka pumpuissa riit tää teho”, Väärälä pohtii. Tulta sytyttää Metsähallituksen metsuri Timo Davidila. Myös tällä keinolla ehkäistään palon karkaamista reunustavaan metsään. Myötätuuleen tehty kulotus etenisi liian nopeasti ja pelkästään nokeaisi maastoa. Metsähallituksen nestekaasupulloja mu kanaan raahaava työporukka sytyttää ruti kuivan kuntan useista kohdista yhtä aikaa, jolloin palo etenee rintamana. 36 Aarre 5/2022 METSÄ joten sammutusvesi pumpataan kilometrin päässä sijaitsevasta järvestä. Sytytys tuulen alta Kulotus aloitetaan aina tuulen alta, jotta tuli etenee hitaasti vastatuuleen ja palami nen on perusteellista. Kujille on jäänyt puun juuria, joita pitkin tuli voi levitä. Tuuli ja kesäkuinen aurin gonpaahde haihduttavat vettä, joten kaste lua ei kannata aloittaa liian aikaisin. Tuli nielaisee myös säästöpuu ryhmät. Alkukesän työlaji Säätiedotus ennustaa saderintamaa ylihuo miseksi. Erittäin kivisen maan takia palokujien kaivuussa hieman epäonnistuttiin, ja ne jäi vät turhan kapeiksi. Pian lieskat leimuavat korkeina. Palavat tervaskannot peittävät hakkuuaukon mustaan savuun. Vesimonttujen lisäksi kulotuskohteen ympärille kaivettiin kaivinkoneella palo kujat, joiden tarkoituksena on estää tulen leviäminen ympäröivään metsään. Sittemmin se korvattiin koneellisilla maanmuokkauksilla. Elokuussa vettä sitovat heinäkasvit ja yökaste estävät tehokkaan palamisen.” Mikäli palaminen jää vajaaksi, taimikon kasvu yleensä taantuu, jolloin kulotuksesta on metsäta louden näkökulmasta enemmän haittaa kuin hyötyä
Risto Jalkasen mielestä kulotus olisi erittäin hyvä uudistamismenetelmä myös yksityismailla, kunhan kohde vain on kulotukselle sopiva. Ravinteet sitoutuvat maaperän kolloideihin ja puuston käyttöön kymmeniksi vuosiksi”, Jalkanen selostaa. Säästöpuuryhmän polttaminen on uudistusalueen kulotusta helpompi keino saada metsään palanutta puuta siitä riippuvaisille lajeille. Metka-työryhmän esityksen mukaan kulotustuen ehtona olisi säästöpuiden jättäminen uudistusalalle ja niiden polttaminen. ”Silloin jälkivartiointikin on helpompaa.” Kulotuksen, kevyen maanmuokkauksen ja konekylvön avulla syntyvä männyntaimikko on Risto Jalkasen mukaan yleensä terveempi ja laadultaan parempi kuin muilla menetelmillä aikaansaatu. Metsänhoidollinen kulotus on näillä näkymin tulossa mukaan metsänhoidon tuettaviin työlajeihin uudessa Metkassa eli metsätalouden määräaikaisessa kannustejärjestelmässä. Mukaan Metkaan. Säästöpuiden polttamisesta kerromme lisää Aarteen numerossa 7/2022. Metkan voimaantulon ajankohta on vielä auki. ”Kylvön vaihtoehto on istutus, jolloin taimikko saadaan nopeammin liikkeelle ja varttumaan hankirajan yläpuolelle suojaan lumihomeelta.” Tuhka lannoittaa puustoa Vaikka kulotus on tehokas keino hyvälaatuisen mäntymetsän aikaansaamiseksi, menetelmä ei sovi joka paikaan. Kuivat kankaat palaisivat sillä seurauksella, että ravinteet häviäisivät. Kulotus toimii parhaiten sekapuustoisilla kangasmailla, joiden kosteus on keskitasoa. Hallituksen lakiesitys nykyisen Kemera-tukijärjestelmän korvaavasta Metkasta on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi syksynä. Metsähallituksen metsän hoitoesimies Ville Väärälä toimi Ranuan Mätäskairan kulotus kohteen työnjohtajana.. Ilman yhteistyötä tilarajat tulevat nopeasti vastaan, mutta yhteishankkeissa voitaisiin polttaa kokonaisia kangasmaita kerralla. Metsänhoidollisessa kulo tuksessa hyvä palotulos on tärkeämpi kuin luonnonhoi dollisessa kulotuksessa, ja siksi maaperän pitää olla rutikuiva. Tuloksena laadukas taimikko Yksityismailla kulottaminen vaatisi yleensä tilojen yhteishankkeita, jotta pinta-alat olisivat riittävän suuria. Turvemaita ei kuloteta, koska niiden sammuttaminen olisi ylivoimaista. ”Kulotuksessa hakkuutähteet ja osa humusta palavat. Mustanpuhuva kulotusaukea imee auringon säteilyä, joten metsänpohjan lämpöolot kohenevat taimikon ensimmäisinä kasvuvuosina. ”Mikäli kohde sijaitsee vetisten soiden ympäröimässä metsäsaarekkeessa, se voidaan polttaa hevosenkengän muodossa ja sytyttää ympäriltä”, Jalkanen sanoo. Kosteilla kankailla kulottaminen on ravinteikkuuden takia turhaa. Emäksinen tuhka lannoittaa aluetta ja vähentää happamuutta. Kulottaminen vaatii paljon työvoimaa, joten se on melko kallis työlaji. 37 Aarre 5/2022 METSÄ Metsävaltion esimerkkiä seurattiin myös Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yhteisja yksityismetsissä. Takavuosikymmeninä kulotuksen tuottamia savupatsaita näkyi taivaalla tuhkatiheään. Valtion mailla kustannukset ovat noin 350 euroa hehtaarille, jos mitään yllättävää ei tapahdu
”Lapissa luonnonhoidollinen kulotus auttaa myös metsän uudistamista. 38 Aarre 5/2022 METSÄ Kun palaminen pääsee vauhtiin, kulotuskohteelta nousevat savupatsaat saattavat näkyä kymmenien kilometrien päähän. Kulotus ei tule yhtä kalliiksi kuin yksityismetsissä, koska kalusto on omaa ja työvoimalle maksetaan kuukausipalkkaa joka tapauksessa.. Luonnonhoidollinen kulotus tähtää palanutta puuta vaativien eliölajien elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen, kun taas metsänhoidollinen kulotus tähtää metsänuudistamisen tehostumiseen ja puuston kasvun lisäämiseen. Luonnonhoidollisessa kulotuksessa palotuloksen ei tarvitse olla niin perusteellinen kuin metsänhoidollisessa kulotuksessa, joten maaperän ei tarvitse olla yhtä kuivaa. Valtion mailla luonnonhoidolliset kulotukset tehdään käytännössä samalla tavalla kuin metsänhoidolliset kulotukset, eli uudistamisen kannalta lopputulos on yhtä hyvä kuin metsänhoidollisessa kulotuksessa. Kulotusporukan johtajaksi on pestattava metsäammattilainen, jolla on aiempaa kokemusta tästä työlajista. Tulen leviämistä kulotusalueen reunalla vartioi Metsähallituksen suunnittelija Taisto Ruokanen. Kohteet painottuvat Lappiin, jossa kulotustavoite on 250 hehtaaria. Metsähallitus kulottaa jälleen METSÄNHOITO U sean vuoden tauon jälkeen valtionmailla on ryhdytty taas kulottamaan. Mätäskairassa kytenyt tuli levisi kovan tuulen takia alueen viereiseen metsään, jota paloi hehtaarin verran 12. ”Onhan palokalusto ja työvoima jouduttu viemään kohteille, joten mikseipä työtäkin tehtäisi kunnollisesti, kun siihen on mahdollisuus”, Ville Väärälä sanoo. Jälkivartiointiin pitää varata riittävästi työvoimaa vähintään seuraavan vuorokauden ajaksi. Luvan myöntää paikallinen paloja pelastuslaitos. Koska kulotukset tehdään yleensä metsäpalovaroituksen aikana, tulen käsittelyssä vaaditaan erityistä huolellisuutta. Kansalaisten turhien hätäkeskussoittojen vähentämiseksi kulotuksesta kannattaa tiedottaa myös tienvarsikylteillä. Seuraavana aamuna palopesäkkeet saavat usein uutta puhtia tuulesta, mikä vaatii vartijoilta valppautta. kesäkuuta. Kulotus levisi metsäpaloksi Kulottaminen on luvanvaraista. Metsähallituksen tavoitteena on kulottaa vuosittain 300 hehtaarin verran. Kulotuksesta tehdään vielä etukäteisilmoitus pelastustoimelle samana päivänä, jolloin se on määrä aloittaa. Sopivia kulotuskohteita kannattaa suunnitella siinä mielessä, saisiko niissä useampia hyötyjä samalla kertaa.” Rahoitus valtionmaiden kulotuksiin tulee Metsähallitus Metsätalous Oy:n luonnonhoitoon tarkoitetuista varoista. Metsäpalo sammutettiin Metsähallituksen omana työnä. Kulotuksesta nouseva savu näkyy kymmenien kilometrien päähän. Vesisade kasteli alueen samana iltana, ja sammutuskalusto kerättiin kohteelta neljä päivää myöhemmin
Os. 429,00 € Sis. Kallistustoiminto mahdollistaa helpon pääsyn tavaratilaan. Toimitus sisältää siimapään, vesakkoterän, kantovaljaat ja raivausterän. Huom! Myymälän valikoima on rajallinen.. Täyselektroninen moottorinohjaus, M-Tronic, helppo käynnistys, Easy2Start, tärinänestojärjestelmä ja optimaalinen 25° kulma. 449,00 € 336 FR Raivaussaha Mukana siimapää, vesakkoterä & metsänraivausterä. 798,00 € Gudenaa GU 400 Sylinteriruohonleikkuri Tehokas sylinteriruohonleikkuri itseteroittuvilla terillä. Erinomainen polttoainetalous ja tärinänvaimennusjärjestelmä. 249,00 € Sähköpyörä Vindhem Lite 28” 7-vaihteinen 36V 10,4 Ah 1229,00 € Sähköpyörä Vindhem Lite 28” 3-vaihteinen 36V 10,4 Ah 1149,00 € Sähköpyörä MTB 27.5 Eladio Harmaa 14Ah 1499,00 € Sähköpyörä E-motion Comfort 28” 7-vaihteinen 36V 1429,00 € Ekagårds Kuljetuslaatikko, erinomainen kuljetusratkaisu Kuljetuslaatikkoon mahtuu raivaussaha, kaksi moottorisahaa, bensiinisäiliö sekä muita tarvikkeita. Joustavat käyttöominaisuudet tehokkaassa koneessa. alv. Pietarsaaren myymälämme on avoinna ke-pe klo 9-17. Toimiva kuljetusratkaisu mönkijään. Valmistettu alumiinista ja teräksestä. 699,00 € Sis. Siiman Arvo 9,80 € Ultima XZ5 L107 Ajettava ruohonleikkuri, jonka leikkuuleveys on 107 cm, sivuheitolla, bioleikkuulla ja nollakäännöksellä. 129,00 € Kaikki hinnat sis. 499,00 € 535iFR Akkukäyttöinen Raivaussaha (ei akkua) Vankka ja tehokas akkukäyttöinen raivaussaha soveltuu ruohikkoon, vesakkoon ja kevyeen metsänraivaukseen. 4450,00 € Tormenta 28 Painepesuri Vankka ja hiljainen painepesuri. Siiman Arvo 9,80 € Sis. Katso koko laaja valikoimamme täältä: hylte.fi Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! info@hylte.fi Mainoksen tuotteet saatavilla vain nettikaupastamme. 229,00 € Klippo LB448S Ruohonleikkuri Bioleikkaava ruohonleikkuri etuvedolla ja 48cm leikkuuleveydellä. FS 460 C-EM KW Raivaussaha Tehokas ja kestävä raivaussaha, erittäin mukava käyttää. Visiiri Arvo 29,90 € Hylte Pyöräteline 2 polkupyörälle Vetokoukkuun asennettava teline kahdelle polkupyörälle/ sähköpyörälle. 589,00 € 545 FR Raivaussaha Mukana siimapää, vesakkoterä ja metsäraivausterä. Vaunusepäntie 4. Ylikuormitussuojalla ja sisäänrakennetulla ylivuotoventtiilillä. Rahtikulut lisätään hintaan. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. 1099,00 € 525 RX Raivaussaha Husqvarnan kevyt ja mukava raivaussaha, joka on voimakas ja tehokas ruohoa ja aluskasvillisuutta vastaan. 885,00 € FS 410 C-EM Raivaussaha Maksimitehot kaikissa tilanteissa
Metsäsektorilla vastuurooli sopisi mielestäni Metsäkeskukselle. Jää opastamaan pelastuslaitoksen yksiköitä. Asenna puhelimeesi 112 Suomi -sovellus, joka antaa hätäkeskukselle suorat koordinaatit. Kun harvennukset tehdään ajallaan, palavan materiaalin määrä metsässä on pienempi. Aarre 5/2022 METSÄ 40 8 kysymystä metsä paloista Ajallaan teetetyillä harvennushakkuilla voi pienentää tuhoisan metsäpalon riskiä. 3 Onko metsäpalojen sammutusosaaminen kunnossa. Pelastusopistossa on nykyisin niukasti koulutusta metsäpalontorjuntaan. 4 Mitkä seikat helpottavat Suomessa metsäpalojen hallintaa ja sammutusta. Jos metsä on virkistyskäyttäjien suosiossa, metsätien puomi TIETOISKU Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat VM-ARKISTO kannattaa sulkea metsäpalovaroituksen aikana ja kertoa lapulla sulkemisen syy. Tiheässä ja monirakenteisessa metsässä on vaarana latvapalo, jonka sammuttaminen on haastavaa. 5 Mitä uutta kalustoa metsäpalojen sammutukseen on tullut. Maassa kytevän palon tai matalat, alle rinnankorkeudelle yltävät liekit voi yrittää sammuttaa itse, sitä isompia enää ei. Metsäpalojen sammutusosaamisen kansallinen koordinointi ja resursointi pitäisi hoitaa kuntoon. Turvallisuutta voi parantaa myös tulipaikan jalallisella, koveralla metallilevyllä. Kaikkein kivisimmät maastot on kuitenkin hyvä raivata silloin, kun metsäpalovaroitus ei ole voimassa. Esimerkiksi metsäteiden reunat kannattaa raivata kunnolla. Palon alkuvaiheessa jokainen minuutti on arvokas. Niillä saa sammutettua pieniä paloja. 2 Miten palonalku sammutetaan. Maastossa etenevän metsäpalon sammuttaminen vaatii eri tekniikan kuin vaikkapa rakennuspalon sammuttaminen. Metsään kannattaa jättää myös niin sanottuja rajoituslinjoja. Moottorija raivaussahan käytössä riski maastopaloon on pieni. Teloista voi singota kipinöitä kuivaan maastoon. Tekninen osaaminen on pääosin kunnossa, mutta kehittämistäkin riittää. Metsäpalovaroituksen aikana metsässä ei kannata teettää sellaisia töitä, joissa käytetään teloilla kulkevaa työkonetta. Toisaalta se on myös riski, koska tiet lisäävät virkistyskäyttäjien määrää. Paloautojen saapuessa ilmoittaudu sammutustöitä johtavalle esimiehelle ja kerro tapahtuneesta. Mikäli jäät vielä paikalle, toimi paloesimiehen ohjeiden mukaisesti. Suomen kattava metsätieverkosto on ehdoton etu vaikkapa Ruotsiin verrattuna. Palotilanteessa lentokoneesta pystytään ohjaamaan sammuttajia oikeaan paikkaan. Jos tuli riistäytyy, kannattaa ensin estää lisävahingot eli esimerkiksi ajaa autot ja traktorit pois liekkien ulottuvilta ja soittaa heti sen jälkeen hätäkeskukseen. Oman metsän nuotiopaikka kannattaa perustaa paljaan moreenimaan päälle ja haravoida säännöllisesti pois pinnalle kertyvä karike. Autossa kannattaa kuljettaa lapiota ja kastelukannua. Vesurilla voi katkoa kuusennäreestä sammutushosan. Sekametsäisyys ja lehtipuiden suosiminen vähentävät metsäpalon riskiä. Suomen etuna on myös se, että palokuntatoiminnassa on mukana paljon vapaaehtoisia sopimuspalokuntalaisia, joista osa on metsäammattilaisia. Meillä on kattava lentotähystysjärjestelmä, jolla havaitaan vuosittain satoja palonalkuja. Kauko-ohjattavilla drooneilla pystytään luomaan metsäpaloista parempi tilannekuva ja kartoittamaan kulkureittejä paloautoille ja sammuttajille.. Lukkoon puomia ei kannata laittaa, jotta paloautot pääsevät tarvittaessa sammuttamaan paloa puomia rikkomatta. 1 Millä tavoin metsän omistaja voi ehkäistä metsäpalon riskiä omassa metsässään, metsäpaloasiantuntija Heikki Suvanto
Täysi sammutusvarustus on liian raskas pitkään kestävään työskentelyyn. Kysymyksiin vastannut yrittäjä Heikki Suvanto on perehtynyt metsäpalojen sammuttamiseen opinnoissaan ja metsäalan töissä. Suvanto laatii parhaillaan Pelastusopiston toimeksiannosta koulutuspakettia pelastuslaitoksille tulen käyttäytymisestä metsässä. Mäntysuopaa sekoitetaan joskus sammutusveteen, jolloin vesi imeytyy paremmin turpeeseen tukahduttamaan maapaloa. Kypärä kuuluu sekä sammuttajan että jälkivartioijan varustukseen. Kuljettajan pitää olla tarkkana, sillä tulen suunnanmuutokset voivat aiheuttaa vaaran kävelyvauhtia etenevälle yhdistelmälle. Sammutustyöhön on kehitetty metsäkoneen kuormatilaan asennettava sammutuslaitteisto. Palo sai todennäköisesti alkunsa maahan heitetystä tupakantumpista. 41 METSÄ Aarre 5/2022 Kalajoella paloi viime kesänä 230 hehtaaria metsää. Näin voidaan laatia paloaineskarttoja, joista on apua sammutustaktiikan suunnittelussa. Lentokoneesta pystytään ohjaamaan sammuttajia oikeaan paikkaan. Jos haluaa hälytystoimintaan, on täytettävä tietyt kuntoja kelpoisuusvaatimukset. Kalajoella huomattiin myös se, että pieneltä näyttävä palo voi riistäytyä hetkessä isoksi metsäpaloksi. Meillä kemikaalien käyttö on harvinaista. Pelastuslaitosten ja metsäalan toimijoiden kannattaisi harjoitella yhteistyötä etukäteen, jotta organisaatio olisi valmis silloin, kun palo syttyy. Parhaillaan kehitetään järjestelmää, jonka avulla metsävaratietoa pystyttäisiin hyödyntämään metsäpalon tilannekuvan luomisessa. Nopeasti etenevässä palossa palokatkojen tekeminen harvesterilla ja puiden ajaminen pois metsästä on erittäin haastavaa. Yhdistämällä säätiedot ja paloaineskartat voidaan ennustaa palon etenemistä. Kalajoella huomattiin jälleen kerran, miten tärkeää on pelastuslaitoksen ja metsäammattilaisten yhteistyö. Kaksi Saabin Ruotsissa operoimaa palonsammutuslentokonetta ovat käytettävissä myös Suomessa. Palokunnassa oppii monia hyödyllisiä taitoja, kuten ensiapua ja alkusammutusta. Iho on suojattava sammutustyössä pitkähihaisilla ja -lahkeisilla alusvaatteilla, sillä epäpuhtaudet kulkevat elimistöön myös ihon kautta. 8 Kuinka palokunta toimintaan pääsee mukaan. Puuskittainen tuuli levitti paloa kolmeen suuntaan. 6 Mitkä ovat sammuttajien suurimmat riskit metsäpalossa. Sekä nuoret että aikuiset voivat liittyä vapaaehtoisen palokunnan jäseneksi ilman koulutusta tai aikaisempaa kokemusta. Paloalueella on vaarana puiden kaatuminen palon aikana ja sen jälkeen. Vesisäiliön koko on rajallinen, täydellä teholla käytettynä vesi riittää vain kymmeneksi minuutiksi. Kuormatraktoriin asennetun sammutuslaitteiston käytöstä saatiin tärkeää kokemusta. Maailmalla on sammutusveteen lisättäviä kemikaaleja, jotka vähentävät veden pintajännitystä. Raskaiden koptereiden lisäksi voitaisiin käyttää myös metsänlannoituksiin tarkoitettuja yksityisiä helikoptereita, mutta niiden käyttökulut jäävät pelastuslaitoksen maksettaviksi. Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien helikoptereita voidaan käyttää viranomaismääräyksellä metsäpalojen sammuttamiseen, jolloin valtio maksaa kustannukset. Hälytystoiminnan lisäksi tarjolla on huolto-, koulutusja neuvontatehtäviä. Pelastuslaitoksilla on monin paikoin ollut liian vähän asianmukaisia suojavarusteita. Vaarana ovat myös nestehukka ja lämpöuupumus. Palokuntaan.fiverkkosivuilla kerrotaan, missä palokuntia on ja kuinka toimintaan pääsee mukaan. AKI PAAVOLA ESKO KESKI-VÄHÄLÄ. Savu, noki ja muut hiukkaset ovat terveysriski etenkin silloin, kun metsäpaloalueella joudutaan viipymään pitkiä aikoja. Markkinoille on tullut kevyitä mutta silti suojaavia sammutusasuja. Sammutuksessa oli apuna muun muassa metsäkoneyhdistelmä. Ne ovat tehokkaita vedenkuljettajia. Ponssen ja Keslan yhdistelmillä päästään vaikeakulkuisiin kohteisiin. Metsäammattilaiset avustivat pelastuslaitosta muun muassa palokujien hakkuissa ja kytöpalojen sammutuksessa sekä huolehtivat alueen jälkivartioinnista. 7 Mitä viime kesäisestä Kalajoen metsäpalosta opittiin
Nyt on tarkoitus tehdä ennakkoraivausta ennen hakkuun aloitusta. AINA EN OLE OLLUT yhtä innoissani metsästä. Niinpä meille kuudelle sisarukselle jäivät mökki ja metsä. Vanhemmillani oli jo ikää ja terveyskin alkoi olla huono. Nyt minulla on tulossa harvennushakkuu myös siihen osaan metsää, jota vanhempani heinäsivät kauan sitten. Eivät he siellä kauan jaksaneet olla ennen kuin tulivat pois. Hän oli ikänsä tehnyt metsätöitä savotoilla, joten hän ymmärsi metsän arvon. Olen aikaisemmin tehnyt hakkuusopimuksen tulevalle kesälle. Tavoitteeni on saada poikani ja kenties myös hänen lapsensa innostumaan metsätöistä, etteivät he heti minun jälkeeni luovu rakkaasta paikasta. Eivätkä vanhempani myöskään pyytäneet. Hakkuussa on tarkoitus käsitellä koko 14,5 hehtaarin alue. Istuimme kerran kesällä tuvan rappusilla ja katselimme ympärillä olevaa maisemaa. Meistäkin yksi toisensa jälkeen luopui osuudestaan, ja nyt minä olen yksin omistajana. Tulossa on pari pientä aukkoa, harvennusta ja ylispuiden poistoa. Kun minulla nyt eläkkeellä ollessani on aikaa, aion tehdä kaikkeni, että metsä voi hyvin ja että myös toistasataa vuotta vanha kotimökkini pysyy kunnossa. Oli sen verran lämmin päivä. Seuraavaa kevättä odotellen, ja sitten taimien istutukseen. Olin töissä Vantaalla ja kesälomalla synnyinkodissani heinäkuun helteillä. Hoidan molempia suurella rakkaudella. Olen aivan innoissani. Ei ollut intoa lähteä hikoilemaan metsään, kun oli helpompi hikoilla nurmikolla viltin päällä. Olen onnellinen. Muistan kesän 70-luvun puolivälissä. 42 Aarre 5/2022 METSÄ Muistoja mökki metsästä Tämänkertaiset kirjoittajamme muistelevat mukanaan kulkeutuneita metsätyökaluja ja edellisten sukupolvien viisaita ajatuksia. Paikka oli isälle varmasti hyvin rakas. Oma metsä ja ensimmäinen hakkuusavotta. Tosin hyvältähän ne marjat talvella maistuivat. Isäni sanoi: ”Kun minusta aika jättää, älkää koskaan myykö tätä paikkaa.” En tosin silloin ajatellut, että näin me toimimme, mutta niin vain kävi. Siskoni, joka on jo vuosia tehnyt metsänhoitotöitä, on tullut kaverikseni. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Onnellinen metsänomistaja O n aurinkoinen toukokuun aamu vuonna 2021. LEENA NISKANEN KUUSANKOSKI. Minä otin ulkona bikineissä aurinkoa, eikä tullut mieleenikään, että olisin lähtenyt mukaan auttamaan. Asuimme kaikki kolme sukupolvea samassa mökissä. Lapsena olin saanut olla tarpeekseni marjametsässä, kun minut sisarusteni kanssa pakotettiin olemaan apuna keräämässä mustikoita ja puolukoita talven varalle. Isäni oli aikoinaan ostanut sisarensa osuudet itselleen. Mummoni kuoli 80-luvun alkupuolella ja vanhempani 80-luvun loppupuolella. No, sitten minusta tuli metsänomistaja, ja kuinka nyt rakastankaan touhuamista raivaussahan kanssa metsässä. Ehkä omistukseeni ihan vähän vaikuttaa isän toive. Laitan päälle metsurin vaatteet, valjaat ja kypärän, raivaussaha mukaan, ja ei kun metsään. Äiti ja isä lähtivät kuusen taimia heinäämään. MÖKKI JA METSÄ, jotka nyt omistan, ovat alun perin kuuluneet isovanhemmilleni isäni puolelta. Itselläni ei ollut pienintäkään kiinnostusta metsää kohtaan. Se ei ollut yhtään mieluista hommaa
Kuorimarautaa teroitettiin aika ajoin, sain vääntää kampea ja isä teroitti työkaluja. Kun rakennusprojektit valmistuivat, oli loppu kesä aikaa uida, soudella saaren ympäri, lukea kirjoja, kalastella ja leikkiä intiaania tai tutkimusmatkailijaa. Taidan jättää sen perinnöksi lastemme tuleville lapsille. Vuolupuukon lisäksi seuraava työkalu, jota sain käyttää, oli kuorimarauta. Sain idean rakentaa pölkkysavirakennuksen, johon tarvittiin useampi kuutiometri kuorittuja pölkkyjä. Minä ja poikani kaadamme kapeita rankoja pokasahoilla, tytär käyttelee isoisoäitinsä vanhaa vesuria karsien puut ja katkoen latvat. Tänä päivänäkin se vie minut takaisin noihin pihkantahmaisiin päiviin, kun kädet eivät puhdistuneet viikkoihin ja pihkan tuoksu leijaili iltaisin kuin sumu saaren päällä. Saaren keskiosassa oli pieni mökki ja saaren pohjoispäädyssä kesäkeittiö, sauna ja aitta. Teroituspintaa on jäljellä vielä vuosiksi. Kuorimaraudassa oli musta terä ja mustat muovikahvat kummassakin päässä. Rakensin vuoluhevosen, joka helpotti pölkkyjen kuorimista. Vanhoissa työkaluissa on se hyvä puoli, että ne eivät oikeastaan vanhene. Kuorimaraudan vuoro tuli muutamaa vuotta myöhemmin. Sillä oli hyvä katkoa kuivia alaoksia männyistä ja koivuista. Suuria kuusia ei polkujen vierillä juuri kasvanut, onneksi, sillä niiden sitkaiksi kuivuneisiin alaoksiin eivät pienen tytön voimat olisi riittäneet. Kunnostukseksi kuorimaraudalle riitti teroitus, ja tuo vanha työkalu oli taas valmiina käyttöön. Teroituskiven teline oli itse tehty ja kovin raskas pyörittää. Olimme rakentaneet talon, ja meillä oli pari lasta. Oli aikaa hioa heittoja virvelillä, kunnes osui viisi kertaa peräkkäin maalina olleeseen ahvenruohoon. Vesurissa oli musta kahva ja oranssiksi maalattu terä, joka kaartui kärjestä, juuri siten kuin suomalainen vesuri kääntyy. Äitini näki vanhan vesurin ja kertoi sen olleen isoäitini vesuri. Kuorittiin runkoja kesämökkiä varten. Raivausta sai tehdä myös puuston osalta. Hiki valuu selkää pitkin, hanskat kastuvat, ja kaakaot mielessämme kaadamme vielä muutaman puun ennen kuin hämärä laskeutuu. Huussiin riitti pitkäksi aikaa kuoria kuivikkeeksi. KEVÄT AALTO-HEINONEN HANKO Pihkan tuoksu vie minut noihin pihkan tahmaisiin päiviin.. Muistan ikuisesti sen joka paikassa leijailleen makeanpistävän pihkantuoksun. Sain naputella lautalattiaa ja kattoa isän kanssa, vasaralla piti lyödä lujaa ja napakalla otteella. Saaressa kesällä aika tuntui loputtomalta, aina oli aikaa maata mahallaan auringon lämmittämällä kalliolla ja tuijottaa erilaisten ötököiden puuhia. Talvisin karsimme pihapiirin vieressä olevaa pientä koivikkoa. Isotätini kanssa kierrettiin saarta ja raivattiin pusikoita poluilta. 43 Aarre 5/2022 METSÄ Vesuri ja kuorimarauta O lin ehkä kuusivuotias, kun sain ensimmäisen kerran käyttää vesuria. VUOSIA MYÖHEMMIN, kun mökki myytiin, keräsin mökiltä talteen vesurin ja kuorimaraudan samoin kuin muutaman muun esineen. Olin saanut paljon harjoitusta naulaamisesta rakennellessani lauttoja, joilla sitten kelluttiin hiljaksiin rantavedessä ja tarkkailtiin pienten kalaparvien pyrähdyksiä. Työ sujuu joutuisasti jo teini-ikään ehtineiden lastemme avustuksella. Rakensimme pohjoispäätyyn pientä mökkiä ajatuksena lisämakuutilat. Silloin kaivoin varastosta vanhan vesurin ja teroitin sen. Se oli pienen käteen painava ja hankala työkalu, mutta kuitenkin kevyempi kuin kevyinkään kirves, joita tarjolla oli. Seuraavan talven hellapuut saadaan jälleen tästä pienestä koivikosta. Kuorilla päällystettiin kaikki polut kesäkeittiön lähellä ja melkein huussille saakka. Oli aikaa kaivella savea hiekan alta rannasta ja tehdä savinaamioita tai maalata itsensä tai serkut savikuvioilla intiaaneiksi tai samaaneiksi. Isän kanssa kalassa osasi sitten heittää täsmälleen oikeaan kohtaan kaislikossa niin, ettei uistin tartu kaisloihin mutta kuitenkin herättää kaislikon varjoissa viilentyvien isojen haukien mielenkiinnon. Mies kaataa järeämmät puut moottorisahalla. Päädyimme muuttamaan vanhalle pientilalle, jonka rakennuksista yksikään ei kelvannut säästettäväksi asuinkäyttöön. Kuorimarautaa sai kiskoa kaksin käsin, tukin päällä istuen, samettihousut rungosta tihkuvasta pihkasta tahmaantuen. Tukit oli tuotu talvella jäitä pitkin, ne oli ostettu puumalalaiselta puusepältä, joka toimitti mäntyrungot valmiiksi saareen. MÖKKI VALMISTUI aikanaan, ja seuraavina kesinä kesäkeittiötä laajennettiin varastolla. Vuoluhevosen leukojen välissä oli helppo pyöritellä pidempiäkin rankoja ja mukavasti istuen kuoria erikokoisia pölkkyjä tulevasta savirakennuksesta haaveillen
Jätkä taivaltaa Kainuussa reppu selässään uittotyömaalle. Tuovi Nousiaisen kuva on vuodelta 1953. SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO / EDVARD PÄÄSKYLÄN KOKOELMA JUURET Aarre 5/2022 JUURET 44
”Lentojätkät olivat usein nuoria miehiä parhaassa työiässä ja vailla perhesiteitä. Sata vuotta sitten ar violta joka kolmas metsätyöntekijä oli näitä kiertolaisia. Vielä toisenkin kerran sama taksimies vei Miikaa kotikulmille. Hän poikkesi siskojensa luona mutta ei enää halunnut palata synnyin kotiinsa. Lentojätkän ”lentäminen” saattoi liittyä mielikuvaan muuttolinnuista, arvelee Jyrki Pöysä kirjassaan Jätkän synty. Makailin lattialla yön tunnit, ja lähdettiin aamuvarhain ajamaan takaisin”, Miika kertasi parin tuhannen ki lometrin reissuaan, josta kerrotaan Veikko Vuontisjärven ja Sulo Raiskion kirjassa Osaran aukeat. Silloin Miika oli jo eläkkeellä. Heillä oli haitarit ja mandoliinit ja huuliharput, kovia olivat soittamaan ja lau lamaan. Miika oli lentojätkä, jollaisia oli todennäköisesti kymmeniä tuhansia. Kun tuli tyttöjä heitä katsomaan, pistivät tanssiksi”. Nyt Miikalla oli tili taskussa, ja hän oli ottanut taksin, ostanut matka evääksi miestä väkevämpää ja suunnannut kotipuoleen. ”Isäntänä siellä oli velipoika. Ulos astui Miika, joka palasi lapsuuskotiinsa ensi kertaa 27 vuoteen. Erilaisuus epäilytti Muisteluksissa metsätyöläiset sanovat, että lentojätkä on jätkän alalaji: koditon, kiertä vä ja pestiä etsivä kulkumies. Kirjassa ei kerrota, mikä sai Miikan kier tämään koko elämänsä metsätyömailla, niin sanotusti Pohjolan elinkautisessa. Kun Eemil Särkelä kohtasi 1920luvun Sodankylässä vieraita etelän miehiä, nämä ”puhuivat eri murretta ja olivat eri nä köisiä. Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat MUSEOVIRASTON JA LUSTON KUVA-ARKISTO I ltamyöhällä keskisuomalaisen talon pihaan kaartoi taksi. Monilta jäi perhe perustamatta, viina saattoi maistua ja vanhuudesta tulla karu. Lintuparvet ilmestyivät kuin tyhjästä keväällä maalais maisemaan, ja samalla tavalla työmiesten joukot kokoontuivat eri puolilta maata odottamaan uiton tai hakkuiden alkua. Tunsi tuo vielä, mutta eipä siellä enää näytetty mei käläistä kaivattavan. Vasta vuoden 1928 kämppälaki alkoi hitaas ti parantaa oloja. Talvella vastuksina oli lumikinoksia ja pakkasta, ja keväällä purouitto saattoi alkaa sohjossa ilman vedenpitäviä kenkiä. ”Populaarikulttuurissa tukki ja uittojät kät esitetään vapaina kulkijoina ja naisen kaatajina, mutta todellisuudessa he olivat. Mutta työnsä kulkujätkä osasi. Nuo vuodet hän oli kiertänyt metsätöissä Lapin suurilla savotoilla. Ennen kämppäemäntien aikaa ruoka oli yksipuolista, ja siihen saattoi erämaasavo tan kaupassa upota suurin osa tienestistä. Sen vuoksi heitä saatettiin pitää vähän epäilyt tävinä”, kertoo sosiaalihistorian dosentti Antti Häkkinen. Onnettomuuksia ja hukkumisia sat tui usein, mutta tapaturmakorvauksia ei 1900luvun alussa tunnettu. ”Ajettiin kyllä sitä vähän kauem paa katsomassa”, kuski muisteli. Kesän koittaessa kimppuun kävivät sääski parvet. Majapaikan ahtaudessa ja vedossa oli elet tävä luteiden ja täiden kanssa ja siedettävä hajua, jossa sekoittui likaa, hikeä, tupakan savua, märkiä vaatteita ja suolistokaasuja. Onni olikin kulissia Enemmän kuin hauskanpitoa lentojätkän elämään kuului raskasta työtä vaikeissa oloissa. 45 Aarre 5/2022 JUURET MISSÄ REPPU, SIELLÄ KOTI Lentojätkän elämänpolku vei savotoilta uitoille. Lentojätkänimityksen avulla ihmiset erottelivat lähiseudun tutut pienviljeli jämetsätyömiehet kaukaa tulevista jätkistä, ”etelän variksista”
Koditon jätkästä tuli sitten, kun pesti loppui ja koitti luppoaika eli työttömyysjakso kausitöiden välillä. ’Etelän varis’ [--] koetellaan ensin perin pohjin, ennen kuin hänet hyväksytään tai hylätään”, Tyrkkö havainnoi. ”Miestä ei arvostella yhteiskunnallisen aseman tai tittelin, vaan ainoastaan sen perusteella mikä hän muuten on miehiään. Luppoaikaa oli keväällä, kun hakkuut olivat päättyneet mutta uitot eivät vielä olleet alkaneet, sekä syksyllä uittojen ja maataloustöiden loputtua, ennen talven metsätyökautta. Kortteeripaikan sai ehkä tutulta pientilalliselta, jos autteli tätä ruokapalkalla maatöissä, mutta vapaa-aika saattoi kulua myös rellestyksessä. KEMIN HISTORIALLINEN MUSEO. JUURET Tukkilaisia ja tukkilaiskämppä Inarissa vuonna 1930, kuvaaja Väinö Mankinen. Joskus lentojätkä sai töiden jälkeen jäädä kämpälle luppoajaksi. Arjen väkivaltaisuuteen kiinnitti huomiota savottapappi Martti Tyrkkö 1930-luvun Lapissa: ”Niinpä sattui tuhka tiheään sangen raakoja veritöitä, murhia ja tappoja, joiden aiheena saattoi olla varsin mitätön riita tytöistä, pelitai viinavelasta.” Ikijätkä auttoi alkuun Miehen tie lentojätkäksi alkoi usein jo nuorena. Lankeamisen vaara oli niissä suuri.” Luppoaika vei kodin Lentojätkän koti oli siellä, minne hän reppunsa asetti. ”Lentojätkiä saattoi tulla myös kaupungeista, esimerkiksi nuoria työttömiä, jotka eivät saaneet köyhäinapua. Maaseudulla metsätyö tuntui ainoalta vaihtoehdolta, koska opintie oli ummessa rahanpuutteen ja etäisyyksien vuoksi. Tyrkkö tapasi pohjoisessa entisen koulutoverinsa, hyvään virkaan pankkiin nousseen ja sittemmin virkansa juoneen miehen, joka oli tyytyväinen elämäänsä metsissä. Monen osana oli kiertää paikasta toiseen. Heiltä puuttuivat metsässä tarvittavat taidot ja varusteet, ja siksi heille aluksi naureskeltiin”, Antti Häkkinen kertoo. Antti Häkkinen on nähnyt tutkimuksissa viitteitä siitä, että itsemurhat ovat saattaneet jätkillä olla tavallista yleisempiä. ”Siellä hänkin voi pysyä miehenä miesten joukossa. Luppoaika maalikylissä koitui myös savottapappi Martti Tyrkön koulutoverin kohtaloksi, kun sydän ei kestänyt viikon mittaista ryypiskelyä. MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / MATKAILUN EDISTÄMISKESKUKSEN KOKOELMA Kemijoki oli Suomen suurin ja merkittävin uittoväylä 1860luvulta aina kesään 1991. Milloin laavuun, milloin savottakämpälle tai työläisiä majoittavaan taloon. Huutolaispoika pakeni kovaa kohtelua, joku toinen lähti köyhästä kodista tienaamaan, pois pienempien sisarusten leipää syömästä. Alussa mainittu Miika viipyi vanhemmiten pitkäaikaisen työnantajansa kämpällä. Myös hyväosaisina syntyneistä saattoi tulla jätkiä. Usein joku kokenut ikijätkä auttoi ensikertalaiset alkuun. Hän perehtyi metsätyöläisiin 1970-luvulla sosiologian maisterintutkielmassaan. Mutta maalikylät olivat peloittavia. Kansatieteilijä Sakari Pälsi kertoi 1920-luvulla jätkätoveruksista, joilla oli Rovaniemen ”kuulussa ilokaupungissa omat mielitiettynsä, jotka heitä hellivät ja hoitivat sen kahden viikon ajan umpeensa, jonka talviset ansiot riittivät”. 46 Aarre 5/2022 JUURET köyhiä, asunnottomia ja usein onnettomia kavereita, jotka näyttelivät onnellista ja vapaata”, tiivistää sosiaalityöntekijä Seppo Juutilainen. ”Jätkäkulttuuriin kuuluivat sekä alkoholin käyttö että naisen näkeminen lähinnä seksuaaliobjektina”, Seppo Juutilainen sanoo. Työvoimaa tarvittiin paljon
Työ vei terveyden Savottapappina Tyrkkö neuvoi jätkille raitistumista, säästämistä ja maapalstan hankkimista. ”Välttämättömyydestä tehtiin ankarissa oloissa hyve”, Antti Häkkinen tulkitsee. Terveys, voimat ja sen myötä urakkapalkat heikkenivät. Oli se karskin näköistä hommaa.” Palkkapäivänä mies käveli lähimmälle asemalle, lähti junalla Tampereelle ja juhli niin kauan kuin rahat riittivät. Miikan työura päättyi 1970-luvulla onnekkaammin. Hän sai pienen eläkkeen sekä suuren yllätyksen. 47 Aarre 5/2022 JUURET Valmista tuli paljon Lupon jälkeen lentojätkä saattoi olla sipissä, eli hän oli menettänyt rahansa ja kenties myös varusteensa. ”Kun kiinnitin Miikan rintaan ansiomitalin isänmaan hyväksi tehdystä työstä [-] valuivat kyyneleet Miikan poskille. Työnsä taitava lentojätkä sen sijaan tiesi saavansa hommia muualta, ja hänen oli helppo lähteä vaikka toiselle puolelle maata.” Moni lentojätkä suhtautui kriittisesti sekä virkaettä yhteiskuntaan. Viihteellä kävi myös Miika, joka kerran vahingossa poltti kaverinsa kanssa pontikka tehtaan mukana varusteensa ja seitsemän hehtaaria metsää. Gutzeitin savotta Ilomantsissa vuonna 1926. Jätkien elämäntapaa pidettiin moraalisesti vaarallisena, ja se saatettiin kokea uhkana”, Juutilainen pohtii. MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA. ”Ammattiylpeys oli jätkälle ominaista, ja pärjääminen kuului kulttuuriin”, Seppo Juutilainen sanoo. Esimerkiksi Ristimäen kämpälle Vilppulaan ilmestyi kerran iso mies Pohjanmaalta. Miehet vastasivat, että vapaata jätkää ei voi sitoa maahan ja että viina ja naiset ovat jätkän ainoa ilo. Paikoilleen asettumiseen kannustettiin, koska se turvasi yhtiöille työvoimaa ja syrjäseuduille asukkaita. Ei tarvinnut mennä serkkunsa kanssa avioon”, Ilta Kivilahti muistelee savottaperinnekirjassa Kittilän 1930-lukua. ”Moni sairastui ja kuoli varsin nuorena”, Häkkinen sanoo. ”Kulkumiehet toivat uutta verta Pohjolan perille, kun salokylän tytöt saivat elämänkumppanin. ”Esimerkiksi kansalaissodan jälkeen savotoilla oli punaisia ja työmaat nähtiin poliittisena uhkana. ”Nälkä oli, työkaluja ei ollut, vaatteet oli rispaantuneita”, metsätyönjohtaja Kalevi Moisio muistelee kirjassa Keurusseudun metsäkämpät. MUSEOVIRASTO / HISTORIAN KUVAKOKOELMA / KIMY-KUSTANNUS OY:N KOKOELMA Uittojätkien korttiringin Rovaniemen Säynäjäjoella vuonna 1923 ikuisti Sakari Pälsi. Säästämistä taas ei kannata opettaa, koska nälkäisenä jätkällä on parhaat työhalut. ”Perheellinen pienviljelijä-metsätyömies tyytyi helpommin siihen, mitä pomo käski. Aamulla jätkän risoista saappaista irtosivat varret. ”Mies lähti pelkillä kumiterillä märälle suolle, vaikka luntakin oli vähän satanut. Ikuisiksi lentojätkiksi jääneet alkoivat viimeistään viisikymppisinä huomata raskaan työn ja raskaiden huvien seuraukset. ”Lentojätkän tunnuslauseeksi sanottiin, että mene raha, tule raha, mutta älä nokkani alle ruuhkaa tee”, Seppo Juutilainen kertoo. Ennen vuoden 1928 kämppälakia metsätöitä tehtiin hyvin alkeellisissa oloissa. Hummaamisen jälkeen työt aina jatkuivat. Elämäkerroissa Häkkinen on törmännyt myös sellaisiin lentojätkiin, jotka rakastuivat työpaikkakuntansa tyttöihin, asettuivat aloilleen, hankkivat tilan ja hevosen ja muuttuivat pienviljelijäksi. Mies näytti silti aikaansaavalta, joten Moisio otti hänet töihin. ”Työ antoi ammattiidentiteetin ihmisille, joita ennen oli pidetty maaseudun vähäarvoisina loisina.” Esimiehet arvostivat lentojätkien taitoja ja tekemisen meininkiä, mutta alaisina nämä saattoivat olla hankalia
Oven ta kaa savottapappi löysi pienen onkalon ja miehen, joka oli ikänsä kiertänyt savotta töissä. Yhtenä syyspäivänä vesiltä tavattiin Miikan vene tyhjänä, kaukana kotoa. Suomen metsien käytön historiaa, niteet yksi ja kaksi (Metsäkustannus 2010 ja 2011) Sakari Pälsi: Tukkimetsistä ja uittopuroilta (Otava 1923) Jyrki Pöysä: Jätkän synty. 1991) Hanna Snellman: Tukkilaisen tulo ja lähtö. Sellaisiksi vanhat jätkät kuulemma kuoltuaan muuttuivat – ja palasivat metsään. Kokemuksia ja elämyksiä tukkijätkien parissa (WSOY 1942) Veikko Vuontisjärvi ja Sulo Raiskio (toim.): Osaran aukeat. Teoksessa Ihminen ja metsä 2 – kohtaamisia arjen historiassa (Metsäkustannus 2012) Esko Pakkanen ja Matti Leikola: Metsää, puuta ja kovaa työtä ja Puut perille ja käyttöön. MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA Uittoa Petsamon Kornettijoella kesällä 1938 kuvasi Niilo Tuura. Tutkimus sosiaalisen kategorian muotoutumisesta suomalaisessa kulttuurissa ja itäsuomalaisessa metsätyöperinteessä (SKS 1997) Erkki Snellman: Muut sortaa, saha yksin puoltaa. ”Hän oli asunut tällä tavalla erak kona jo parikymmentä vuotta metsässä!” Martti Tyrkkö kirjoittaa. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Jorma Heinonen: Keurusseudun metsäkämpät (Keurusseudun metsäalan toimihenkilöt 1988) Timo Holtari, Pekka Laaksonen ja Urpo Vento: Jätkät sen kun porskuttaa (Weilin+Göös 1970) Seppo Juutilainen: Jätkästä metsuriksi – suomalainen metsätyöntekijä 1870-luvulta 1970-luvulle (Tampereen yliopisto 1987) Erkki Laitinen: Metsätyöntekijät. Miikalle eräs isäntä antoi luvan asettua pikkumökkiin Lokan tekoaltaan rannalle. MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / PEKKA KYYTISEN KOKOELMA. Aikanaan Miikan ruumis ajautui koti rantaan. Kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsäja uittotyöstä (Pohjoinen 1996) Martti Tyrkkö: Savottapappina Pohjolassa. Savottaperinnettä Lapista (Rovalan kannatusyhdistys r.y. Kaverina Miikalla oli suomenpystykorva, ja altaasta hän sai verkoilla kalaa. Tuhkasta hyvinvointi-Suomen perustajaksi (Outamaan Ukkoherrat ry 2012) Sakari Pälsi kuvasi nuoret jätkät Rovaniemellä Ylä-Säynäjän metsätyömaalla vuonna 1923. Ikämiehenä erakoksi Lumikinoksen alla oli kapea ovi, joka näytti johtavan maan uumeniin. MUSEOVIRASTO / HISTORIAN KUVAKOKOELMA / NIILO TUURAN KOKOELMA Pöllien parkkausta Savonrannassa Pekka Kyytisen kuvassa vuodelta 1957. Monen lentojätkän vanhuus oli karu ja yksinäinen. Hänen sielustaan tuli ehkä poro, kuukkeli tai horsmankukka. Mökistä löytyi pystykorva, joka vinkui hiljaa. 48 Aarre 5/2022 JUURET JUURET Tunsin, että nyt jos koskaan ansiomita lin perusteet osuivat varmasti oikeaan”, piiri päällikkö kuvaili. Osa heistä pääsi ehkä su kulaisten nurkkiin ja myöhemmin jotkut harvat metsätyömieskoteihin
Lehdet kertoivat, että ”miehiä tulee tukin uittoon monien peninkulmien päästä, millä kontti, millä pussi, millä ei mitään selässä”. Rakojätkä oli metsätöitä tekevä nainen. Metsän ystävien legendaarinen kohtaamispaikka Punkaharjulla! Lusto.fi/metku Lustontie 1, Punkaharju 015 345 100 • lusto@lusto.fi Metsäkulttuuripäivät 17.–19.6.2022 14.–16.6.2019 Metsäkulttuuripäivät. Lusto on koko perheen vierailukohde, joka tarjoaa oivalluksia ja erilaisia näkökulmia metsän ymmärtämiseen. Tekijät oli saatava kauempaa, joten pestejä kuulutettiin niin kirkoissa kuin lehti-ilmoituksissa. Nallekarhu 120 vuotta! • Myö Saimaalla – valokuvia vesiltä ja metsistä • Näkymiä Puruveden historiaan Laaja perusnäyttely ympäri vuoden. ”Jätkien suku sikisi nopeasti”, todetaan kirjassa Jätkät sen kun porskuttaa. Losojätkä otti rauhallisesti ja pysyi paikoillaan. ”Lisäksi maaseudulle oli 1800-luvulla muodostunut iso, maata omistamaton väestö. ”Taitavia ja uutteroita” työmiehiä kaivattiin jopa ”rajattomasti”. Täijätkä tiedettiin epärehelliseksi ja epäluotettavaksi. Heistä tuli maaja metsätalouden työvoimareservi”, kertoo sosiaalihistorian dosentti Antti Häkkinen. ”Kausityöläisinä he kiersivät kevään uitoista kesäksi tiloille heinäntekoon ja talveksi hakkuille.” Muita jätkiä Pentujätkä vasta aloitteli metsätyöntekijänä. Isännät puolestaan kuuluttivat lehdissä metsätöihin karanneiden renkiensä perään. Elinkeinovapauden säätämisen jälkeen ihmiset eivät myöskään enää olleet sidoksissa kotipaikkakuntiinsa. Ikijätkä oli metsätöiden konkari. 49 Aarre 5/2022 JUURET Töitä tilattomille J ätkien ammattikunta syntyi metsäteollisuuden myötä 1800-luvun lopulla, kun puuta tarvittiin tehtaille ja sahoille yhä enemmän. ”Parhaaseen sesonkiaikaan hakkuu-, ajoja uittotöissä saattoi ahertaa lähes 300 000 miestä.” Varsinkaan Pohjoisja Itä-Suomen syrjäisille työmaille ei harvaan asutuilta seudulta löytynyt riittävästi työvoimaa. Pienimmillään maatöissä sai puolet siitä mitä metsätöissä ja suurimmillaankin vain 80 prosenttia. Näreenkarvainen jätkä oli sitkeä laadultaan. Tilattomien luokkaan putosi esimerkiksi talollisten ja torppareiden lapsia. Metsään renkejä houkutteli parempi palkka. Näyttelyt 2022 • Toivoa puusta • Kattoristikoiden ratkojat – keskiaikaisten puurakenteiden jäljillä • Metsänkuninkaan syntymäpäivä
50 Aarre 5/2022 PUU Inaria kodin Nixi-keittiössä, jonka runkoja Saija kehuu kestäviksi. Sisustusmaun muuttuessa runkoihin voi vaihtaa uusia ovia. Aarre kartan talo Loma-asuntomessut ja aarrekartta antoivat potkua talohaaveelle, joka toteutui kymmenen vuotta sitten Mäntyharjun Pyhäkoskelle. Teksti SUSANNA UUSITALO | Kuvat RITVA TUOMI PUUTALO
51 Aarre 5/2022 PUU PUUTALO Hankejohtaja Jari Pylvänäinen, koululainen Inaria Pylvänäinen ja vaihetyöntekijä Saija Pusa-Pylvänäinen asuvat koiriensa Titon ja Taun kanssa Mäntyharjun Pyhäkoskella. Täällä asuvat Kolmihenkinen perhe Pusa-Pylvänäinen sekä perheen kaksi villakoiraa Vuonna 2012 valmis tunut, maalämmöllä lämmitetty Kannustalo Aurora sijaitsee Mänty harjun Pyhäkoskella 51 Aarre 5/2022 PUU
Hankejohtajana työskentelevä Jari on itseoppinut timpuri, joka oli aina ehtiessään apuna kodin rakentamisen monissa työvaiheissa, nikkaroimassa ja maalaamassa. Liikuntaa harrastava mies viihtyy myös tonttiin kuuluvan metsikön raivauspuuhissa. Talotehdas rakensi kodin vesikattoon saakka, ja siitä jatkoi muun muassa mänty harjulainen Rakennusurakointi Janne Paasonen. Kaksi tulisijaa Kaksikerroksisen talon alakerta on avointa keittiö-, ruokailuja oleskelutilaa, jonka keskus on Uuniseppien takka-leivinuuni. ”Uusi vuosi, uusi koti”, Saija haaveili. Tulisijaa on korotettu, jotta se istuu paremmin oleskelutilan lähes kolmemetriseen huonekorkeuteen. Mäntyharjun keskustaan alueelta on matkaa noin 10 kilometriä, ja 5-tie kaartuu lähes kulman takana. Kannustalon Aurora on kartanohenkinen puutalo, joka sopii mainiosti myös hajaasutusalueelle. Puutalohanke Mäntyharjun Pyhäkoskella sai alkunsa Saijan askartelemasta unelmaeli aarrekartasta, johon hän oli leikannut yhden kuvan Kannustalon mainoksesta. Jari piti rakentamista hyvänä vastapainona leipätyölleen. ”Valinta on herättänyt ihmetystä, mutta mielestämme jääkaapin ja pakastimen paikka on nyt ihan luonteva.” Puulieden muurasi perheen luottorakentaja Janne Paasonen. Saija halusi myös puuhellan keittiöön. PUUTALO Sähkökatkojen aikana ruoka kokataan puuhellalla.. Saija Pusa-Pylvänäinen, Jari Pylvänäinen sekä 14-vuotias Inariatytär nauttivat omakotitaloelämästä viime kesänä hankkimiensa villakoirien Titon ja Taun kanssa. Hellalle raivattiin tilaa Nixi-keittiöiden kaapistopalapelillä, jossa kylmäsäilytys siirtyi eteisen puolelle. Talo malliin kuuluneeseen avokuistiin laitettiin lasiset liukuovet. ”Rakentaminen on loistavaa vastapainoa työlle”, Jari sanoo. ”Puuhella on todella kätevä sähkökatkoina, joita on aina silloin tällöin talvisin. Kartanotunnelmaa Talopakettien vertailun voitti Kannustalo, ja perheen uudeksi kodiksi valittiin 183 neliö metrin kokoinen, kartano henkinen Aurora. T ämä perhe on tiivis kolmikko. 52 Aarre 5/2022 PUU Saijan sisustaman talon avoin ala kerta on valoisa ja kodikas. Rakentaminen alkoi Jarin opintojen vuoksi vasta messukesän jälkeen syksyllä, ja talo valmistui kesällä 2012. Monipuolinen ammattilainen rakensi perheelle myös varastorakennuksen sekä takapihalle sijoittuvan kesähuoneen. Ensin perhe katseli naapuritonttia, mutta tuolloisen messualueen reunalla sijaitseva, liki 5 000 neliön kokoinen kulmatontti oli unelmakodille paras vaihtoehto. Pyhäkoskella vuonna 2011 järjestetyt lomaasuntomessut auttoivat mieleisen tontin hankinnassa, sillä valmis kunnallistekniikka, valokuituyhteys sekä alueen uimaranta houkuttelivat
Tassuamme, Saijan entistämä tuoli ja kynttelikkö tuovat kylpyhuoneeseen pientä luksusta. Kylppärin upea tassuamme houkuttelee useimmiten Jaria, Saija taas rentoutuu mieluiten saunan löylyissä. Itse kunnostetut huonekalut tuovat kotiin persoonallisen ilmeen. Jarin mukaan keittiö on Saijan valtakuntaa, joten sen on oltava toimiva ja mieleinen. Talon yläkerrassa ovat makuuhuoneet sekä Jarin työhuone, jossa hänellä on tilaa myös huoltaa kehoaan lempeällä liikunnalla.. Inaria on sisustanut oman huoneensa itse. Kodin alakerrasta löytyvät oleskelutilojen ohella vessa, kylpyhuone ja sauna sekä kodinhoitotila ja käsitöitä harrastavan Saijan ompelupiste. Olemme varautuneet sähkökatkoihin myös aggregaatilla”, Jari kertoo. Hänen viisivuotiaana valitsemansa pinkki tapetti on jo vaihdettu teinin makuun sopivaksi. Lämmityksenä maalämpö Talon lämmitysratkaisuksi valittiin maalämpö, joka on osoittautunut oivaksi päätökseksi. ”Leipomisesta en välitä, mutta muun ruuan kokkaan itse. Omat vaikeat allergiat pakottavat olemaan todella tarkkana ruoan suhteen”, Saija sanoo. 53 Aarre 5/2022 PUU Ruokailuryhmän pöytänä on Saijan kunnostama ovi, johon puuseppä teki jalat
”Itse tekemällä saa juuri sitä mitä haluaa, eikä tarvitse valita rautaja huonekalukauppojen perusvalikoiman perusbeigeä.” Saija sanoo, ettei hänen vauhdillaan saada aikaan pikaisia muutoksia, mutta hänen miehensä on eri mieltä. Ulkoilmaelämää Talon pihapiiri oli aluksi hiekkakenttä, joka ei tarjonnut kummoisia kasvumahdollisuuksia kauniille puutarhalle. Yrtit Saija kasvattaa laatikossa kesähuoneen terassin kupeessa. Kodin lähellä kulkevat ulkoilureitit tarjoavat mahdollisuuksia lenkkeilyyn tai pyöräilyyn silloin, kun haluaa omaa aikaa ja liikuntaa. Hiljalleen huoneet ovat muuttaneet ilmettään. Nyt haluan teh dä huoneestani pikkuhiljaa tumma sävyisemmän.” Mikä on lempipaikkasi kotona. Käsityöt ja puuhuonekalujen entistäminen ovat Saijan rakkaita harrastuksia. Poikien myötä palattiin normaaliin sekamels kaan kotona.” Oletko tehnyt muutoksia omaan huoneeseesi. PUUTALO Tyyli vaihtuu hiljalleen Muuttovaiheessa kymmenen vuotta sitten sisustuksen yleisilmeeksi valittiin maalaisromanttinen tyyli ja värit. ”Veneessä on pieni perämoottori, joten kesäisin voimme retkeillä vaikka jäätelökioskille Mäntyharjun keskustaan”, Saija kertoo. ”Oma sänkyni, jossa luen ja kuuntelen musiikkia, ja kesällä pihan keinut.”. Kodissa on hänen korjaamiaan ja tuunaamiaan kirppislöytöjä. ”En enää pitänyt viisi vuotiaana valitsemastani tapetista, ja se on vaihdettu. Makuuhuoneen seinävalaisimien pidikkeet Saija kierrätti tätinsä käyttöä vaille jääneistä kangas puista. Viime kesänä taloon muuttaneet vilkkaat villakoirat tuovat varmasti pian oman lisänsä kodin ja pihan ilmeeseen. Perhe on tyytyväinen myös soutuvenepaikastaan lähirannalla. Kartanomaiseen talomalliin kuuluneen avokuistin antamaa lisätilaa perhe halusi hyödyntää kesäkautta pidemmän ajan, ja kuistille asennettiin Kuortin Lasin toimittamat lasiovet. 54 Aarre 5/2022 PUU Tunnelmallisen ja tarpeellisen puuhellan keittiöön muurasi Janne Paasonen. Aidatulla takapihalla perhe viljelee monenmoista vihreää ja nauttii kesäelämästä kesähuoneessa ja nuotiopaikalla. Jari nauraa huonekalujen siirtyneen ja sisustuksen uudistuneen joskus hänen työmatkansa aikana, joten kyllä perheen naiset aika tehokkaita ovat. ”On iha naa, että meillä on taas koiria. Saijan mukaan sisustustyylissä on nykyään vivahteita jopa steampunkista. Muuratut kasvualtaat auttoivat luomaan muotoa, ryhtiä ja korkeuseroja talon edustalle. 3 x kotirauha INARIA PYLVÄNÄINEN, onko kotinne muuttunut koirien myötä. Takapihan terassilla nautitaan yhdessä ilta-auringosta. Olen myös luopu nut useimmista leluistani ja saanut isomman sängyn
Kotimaisesta koivuvanerista valmistettu rasia on ruuviton, ja siinä voi säilyttää vaikkapa silmälaseja tai ompelutarvikkeita. VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. Voit postittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoitettua postia. KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. . Yhden palkinnon arvo on 16,90 e. Varusta kuori kirjeposti merkillä. VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! 1. ?Vastasi odotuksiani . ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. ?Aarre-lehden kestotilaaja . ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. Aarre 5/2022 VASTAA NÄIN LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute TAI VOIT POSTITTAA kyselylomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. ?Irtonumeron ostaja . Rasian koko 80 x 165 x 43 mm. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. . 3. Kirjapalkinnon voitti arvonnassa itselleen Tuula Immonen, Lemu. LISÄTIETOJA kolodesign.fi Mitä pidit Aarteesta. ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kolme Kolo Designin rasiaa. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. ?Muu lukija 2. ?Tilaajan perheenjäsen . Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita kotimainen koivurasia.. VIIME VOITTAJAT AARRE 3/22:N kiinnostavin juttu -äänestyksen voitti artikkeli Poikki, halki ja pinoon. Aarre 5?/?2022 VAKIOT 55 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 28.6.2022 mennessä ja osallistu arvontaan. 8–21). ?Olen . Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. 020 413 2277 (ark. Varusta kuori kirjepostimerkillä
56 Aarre 5/2022 LUONTO Kettu ja mäyrä seisoivat hetken lähekkäin. PIHAPIIRIN ELÄMÄÄ 56 Aarre 5/2022 LUONTO. Kummankin elekieli kertoo rauhasta ja sopusoinnusta
Ne touhuavat hiljaisina omiaan, joten tiedämme hyvin vähän siitä, mitä pihassa yön pimeydessä tapahtuu. Rutiinit olivat samat joka ilta. Se tuli saunan takaa, hääräsi jotain seinustalla ja löntysti sitten piiloni eteen. Ne ilmestyivät vasta pimeällä, mutta öiden lyhenemisen myötä ne alkaisivat varmasti näyttäytyä jo hämärissä. Kettu jatkoi matkaansa, mäyrä ateriaansa. TOUKOKUUN LOPULLA katselin ensimmäistä kertaa pihamäyräämme kameran läpi. Kun eläimet ovat naapureita, niihin syntyy jonkinlainen side, ne tulevat osaksi elämääni. Silloin huomasin, että ruokinta-automaatin alunen oli kuin imurilla puhdistettu, maassa ei ollut jyvän jyvää. Epäilykseni kohdistuivat nyt valkohäntäkauriiseen, joita pihassa kulki silloin tällöin, mutta kamera paljasti paljon enemmän. Mäyrä on yksi suosikkieläimistäni, ja nyt minulla oli kotikenttäetu. Lyhyt kohtaaminen oli ohi, mutta sen herättämät ajatukset jäivät pyörimään mieleeni. Sen sijaan useimmat nisäkkäät ovat liikkeellä nukkuessamme. Jo ensimmäisenä yönä kuviin tarttui kolmen valkohännän lisäksi kaksi supikoiraa ja kaksi mäyrää. Eläimet selvästi tunsivat toisensa. 57 Aarre 5/2022 LUONTO KEVÄTYÖN HÄMÄRÄSSÄ Tämänvuotisessa sarjassaan Heikki Willamo tarkkailee luonnon vuodenkiertoa omassa pihapiirissään Uudellamaalla. PIILOSSA VIETETYT TUNNIT avasivat uuden näkymän pihapiirin tapahtumiin. Tämä salaperäisyys on yksi syy siihen, että nisäkkäät kiehtovat mieltäni kaikkein eniten. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO M uutama vuosi sitten olin kevään korvalla lopettelemassa lintujen talviruokintaa. Eläimet selvästi tunsivat toisensa.. Tätäkin eläinten elämä hetkittäin on, mutta suurimmaksi osaksi se on tavallista arkea, jossa ei tapahdu paljoakaan ja jossa vältellään kaikenlaisia konflikteja. On aina hauskaa, kun asiat tapahtuvat omassa pihassa. Sitten se katosi hämärään – useimmiten samaa polkua, jota oli tullutkin. Viirunaama ilmestyi hämärän laskeutuessa, söi tarjolle laittamani siemenet ja kaiveli hetken pihamaalla. Kettua eivät siemenet kiinnostaneet, joten niistäkään ei saatu riitaa aikaiseksi. Pihalintujen elämä on näkyvää ja kuuluvaa. Pari iltaa myöhemmin kettu tuli uudelle vierailulle mäyrän ollessa jo paikalla. Se katsasti mäyrää varten laittamani tarjoilun, mutta ei kiinnostunut siitä vaan jatkoi matkaansa. Mäyrä vilkaisi olkansa yli ja jatkoi syömistään, ketun läsnäolo ei näyttänyt kiinnostavan sitä vähääkään. Ne tiesivät toistensa polut hajujen perusteella, olivat kohdanneet lukemattomia kertoja, pihassakin varmasti monena yönä. Ne ovat aktiivisia valoisaan aikaan, ja parhaimmatkin piileskelijät paljastuvat laulunsa perusteella. Arvelin mustarastaiden olleen tavallista tarkempia, mutta kun tilanne oli seuraavana aamuna sama, asensin paikalle riistakameran. Meidän ihmisten unelmat ovat usein pieniä ja vaatimattomia. Auringonkukkaa oli vielä pariksi päiväksi, sitten edessä olisi paikkojen haravointi ja siivous. Tuosta hetkestä alkaen aina juhannukseen asti useimmat iltani vierähtivät mäyrää odotellen ja valokuvaten. Ne tulivat ilmeisesti maahan karisseiden siementen takia mutta käyttivät hyväkseen pihan muitakin mahdollisuuksia. Se lähestyi uteliaana ja pysähtyi noin metrin päähän. MÄYRÄT HERÄTTIVÄT heti kiinnostukseni, ja pihan tarkempi tutkiminen paljasti niiden ruokailu jälkiä sieltä täältä. Esimakua sain heti kolmantena iltana ketun kulkiessa pihan poikki jo ennen hämärän tuloa. Television luontosarjat koostuvat paljolti dramaattisista kohtauksista ja eloonjäämiskamppailuista, jotka ovat täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Yksi omistani toteutui noina alkukesän iltoina, kun pääsin katselemaan ja valokuvaamaan mäyrän touhuja sydämeni kyllyydestä
58 Aarre 5/2022 HYVINVOINTI Villit kastikkeet ja litistetyt perunat ovat koukuttava yhdistelmä. Violetti siirappi kruunaa jäätelöannoksen. Villiyrttipesto on helppo klassikko. VILLIRUOKA 58 Aarre 5/2022 HYVINVOINTI. Teksti, kuvausjärjestelyt ja kuvat ELINA LAMPELA Violettia ja vihreää Ihastuttavan värinen orvokki siirappi säilyy kylmässä noin kuukauden
Kas villa on myrkyllisiä nä köislajeja. Jos käytät tehosekoitinta, mit taa kaikki ainekset tehosekoitti men kulhoon ja aja tasaiseksi. Sekoita pesto kypsän pastan joukkoon ja tarjoile. Lisää 1 tl sitruunamehua, jotta siirappi muuttuu kauniin violetinpunaiseksi. Maukkaat nuoret versot 1 Litulaukka nousee maasta ensimmäis ten kevätkasvien joukos sa. Kaada siirappi puhtaaseen la sipurkkiin tai pulloon. Vaniljajäätelö ja orvokki siirappi on tyylikäs jälkiruoka. Aja terälehdet ja sokeri hienoksi sauva sekoittimella tai teho sekoittimessa. Siitä voi syödä sekä lehdet että varren. Orvokkisiirappiin tarvitset desilitran orvokin terä lehtiä. Voit tehdä peston joko teho sekoittimessa tai morttelissa. Keitä pasta suolatussa vedes sä. Nokkospestopasta (4 ANNOSTA) 1 l nokkosen nuoria lehtiä 1 dl auringonkukansiemeniä 1 dl cashewpähkinöitä 1 iso valkosipulinkynsi yhden sitruunan mehu 0,5 dl vahvaa juustoa raastettuna tai oluthiivahiutaleita 1 dl oliiviöljyä 0,5–1 tl suolaa 0,5 tl rouhittua mustapippuria 300 g täysjyväspagettia Huuhtele nokkosenlehdet huo lellisesti. 59 Aarre 5/2022 HYVINVOINTI Villipeston vihreys tulee nokkosista. Jatka hienontamista. Noin kolme desilitraa on sopi va määrä. Älä keitä. Mittaa kattilaan vesi ja lisää orvokkisokeri jouk koon. Vegaanisessa pestossa juustoraaste korvataan oluthiivahiutaleilla. Vinkki! Siirappi kannattaa tehdä vain terälehdistä, sillä kukan kan tojen kanssa siirappiin tulee ikävä koostumus. Siirappia ei kannata keittää, sillä orvokin hienot aro mit hiipuvat kuumennettaessa. 4 Keto-orvokkien kerääminen on hidasta. Vuohenputken maku on mieto ja miellyt tävä. Her kullisimpia ovat nuoret vuohenputket. Sen lehdet maistuvat valkosipulille, ja sitä voi käyttää raakana mausta maan kastikkeita ja tah noja. Irrota terä lehdet kukan kannasta. Raaka nokkonen sopii esimer kiksi pestoon, tuoreme huihin ja simaan. Ketoorvokin violettien ja kel taisten terälehtien vuoksi siirappi on tässä vaiheessa vihreää tai tur koosia. Orvokkisiirappi 1 dl keto-orvokin terälehtiä 1 dl sokeria 1 dl vettä 1 tl sitruunamehua Huuhtele orvokit. Jos käytät morttelia, hakkaa ensin nokkoset hienoksi. Lisää sitten siemenet, pähkinät ja val kosipuli. Viimeistele annos keto-orvokeilla. Tarkista suola. Siirappi säilyy jääkaapissa hyvänä noin kuukauden. 2 Tunnista vuohenputki ehdottoman varmasti ennen kuin keräät. Lisää loput ainekset ja sekoita pesto tasaiseksi. Kerää orvokkeja reilusti desilitraa enem män, jotta saat riittävästi terälehtiä siirappiin. Ylijääneet or vokit voit käyttää jälkiruuan koris teluun.. Tarjoa esimerkiksi jäätelön tai lettujen kanssa. Sen nuoria versoja ja lehtiä voi kui tenkin syödä myös raa kana, kunhan hienontaa ne hyvin morttelissa tai tehosekoittimessa. 3 Nokkonen on hyvä ryöpätä. Kuumenna varovasti niin, että sokeri sulaa
Kaada perunoiden keitinvesi pois ja nosta perunat uunipellille leivinpaperin päälle. Laita kaikki ainekset kannuun ja soseuta sauvasekoittimella. Tarjoa perunat villin salsa verden ja mojo rojo -kastikkeen kanssa. Kuumenna uuni 250-asteiseksi. Tee valkosipulinkynteen viilto veitsellä. Punainen ja vihreä kastike tarjotaan uunissa valmistettujen uusien perunoiden kylminä lisukkeina. Pirskottele perunoiden päälle oliiviöljyä ja ripottele lopuksi suolaa ja pippuria. Huuhtele ja hienonna litulaukan lehdet. Jätä kuori kynnen päälle. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi. Lisää öljy, mustapippuri ja sokeri. Paahda leipäviipaletta ja valkosipulinkynttä kuumassa uunissa. Kuutioi paahtunut leipä ja poista valkosipulinkynnestä kuoret. Leipä paahtuu muutamassa minuutissa, valkosipuli pehmenee noin 10 minuutissa. Sekoita kulhossa yhteen yrttisilppu, kaprikset ja valkosipulisilppu. Villi mojo rojo 1 viipale vaaleaa leipää, esim. Painele perunat litteiksi esimerkiksi juomalasin pohjalla tai perunasurvimella. Valuta kaprikset. 60 Aarre 5/2022 HYVINVOINTI Litistetyt perunat 500 g uusia perunoita noin 2 rkl oliiviöljyä noin 1 tl suolaa noin 0,5 tl rouhittua mustapippuria Harjaa perunat puhtaiksi ja keitä ne kypsiksi. paahtoleipää 1 pieni valkosipulinkynsi 1 punainen paprika pieni pala tuoretta chiliä 0,5 dl hienonnettua litulaukkaa 0,25 dl oliiviöljyä 1 rkl punaviinietikkaa 0,5 tl sokeria 0,5 tl suolaa Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Kuutioi paprika ja hienonna chili. Villi salsa verde 4 dl hienonnettuja villiyrttejä, esimerkiksi vuohenputken nuoria versoja, voikukanlehtiä ja isomaksaruohoa 4 rkl pieniä kapriksia 1 pieni valkosipulinkynsi 1 dl oliiviöljyä 0,5 tl rouhittua mustapippuria 0,5 rkl sokeria (ripaus suolaa) Huuhtele villivihannekset ja hienonna ne veitsellä. Paista uunissa noin 20 minuuttia. Laita kastike jääkaappiin maustumaan noin tunniksi. Tarkista suola ennen tarjoilua. VILLIRUOKA. Anna kastikkeen maustua jääkaapissa yön yli
Ristikon 3/2022 ratkaisu: Avainsana: SARKAOJA Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. 61 Aarre 5/2022 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 3/2022 voittajia: Heli Ylä-Hallinen, Hämeenlinna Irene Kolunsarka, Soini Pekka Tahvanainen, Hammaslahti Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. 8–16). Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/ palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 28.6.2022 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 5, PL 440, 00101 Helsinki. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Ristikon 5/2022 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 7/2022. 020 413 2277 (ark. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 5/2022. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakyselylomakkeen
Vahingot kannattaa tarkastaa ja ilmoittaa mahdollisimman pian. ”Kaakkoisja Lounais-Suomesta on kuulunut, että viime talvena vahingot ovat lisääntyneet. Viime talvena se jouduttiin poistamaan laskurin ylläpidosta syntyneen sopimuskiistan vuoksi. Kun metsänomistaja on mukana, arvio pystytään hyväksyttämään saman tien, jolloin korvaushakemuksen käsittely nopeutuu.” Hirvivahinkokorvaukset maksetaan metsästyslupamaksuista, joita kertyy valtiolle vuosittain viitisen miljoonaa euroa. Kulun voi vähentää metsäverotuksessa. Vuoden 2021 talvi oli Etelä-Suomessa vähäluminen, ja korvauksia hirvivahingoista maksettiin vain 700 000 euroa. ”On tärkeää, että kaikki osapuolet ovat mukana ja voimme yhdessä keskustella hirvituhojen ehkäisystä alueella. Eihän metsävakuutuskorvauksiakaan jätetä hakematta”, Kuoppala kannustaa. Tätä pienempiä taloudellisia vahinkoja ei korvata. Kun arviointikäynnistä sovitaan, Metsäkeskuksen asiantuntija varmistaa, että metsänomistaja tai hänen edustajansa sekä paikallisen riistanhoitoyhdistyksen edustaja pääsevät maastokäynnille mukaan. Hyvin harvoin arviointikulu tulee metsänomistajan itsensä maksettavaksi”, Heikki Kuoppala sanoo. Kun vahinkoilmoitus on jätetty, Metsäkeskuksen asiantuntija käy arvioimassa vahingon suuruuden. Korvaukseen oikeuttavia eläinlajeja ovat hirven lisäksi kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, valkohäntäpeura ja metsäpeura. Hirvivahinkokorvauksia maksetaan tätä nykyä vain noin 0,5–2 miljoonaa euroa vuodessa. Jos ei osaa itse arvioida vahingon suuruutta, kannattaa pyytää metsäneuvoja mukaan. Aikaisemmin Metsäkeskuksen verkkosivuilla oli hirvituholaskuri, joka auttoi arvioimaan vahingon taloudellista suuruutta. Kun tuhot ovat tiedossa mahdollisimman kattavasti, hirvikantojen säätelyyn on tarkemmat perusteet.” 170 euron korvauskynnys Hirvivahinkojen korvaamisesta vastaa Suomen metsäkeskus. Pahimmilla paikoilla hirvet ovat syöneet jopa kuusia ja lepän kuorta”, kertoo kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala, joka vastaa Suomen metsäkeskuksessa hirvivahinkojen korvausasioista. Vuonna 2017 voimaan tullut uusi riistavahinkolaki määrää vahinkojen vuotuiseksi korvauskynnykseksi 170 euroa. Kartoitamme metsänomistajan kanssa jo puhelimessa vahingon laajuutta, ja jos näyttää siltä, että vahinko jää alle korvausrajan, emme lähde arviokäynnille. Maastokäynti yhdessä ”Arviointikulu tuntuu pelottavan monia metsänomistajia, ja sen vuoksi ilmoituksia jätetään tekemättä. ”Korvausta kannattaa aina hakea. Metsäkeskus veloittaa arviointikulun metsänomistajalta. Mikäli tuhokynnys ylittyy, valtio maksaa arviointikulun. Vahingosta voi ilmoittaa myös paperilomakkeella. Tuhosta on helpointa ilmoittaa Metsään.fi-palvelussa. Esimerkiksi vuonna 2018 hirvituhokorvauksia maksettiin kaksi miljoonaa euroa. Metsävakuutukset eivät pääsääntöisesti korvaa edellä mainittujen eläinten aiheuttamia vahinkoja. Kuoppala kehottaa metsänomistajia tarkastamaan taimikoidensa mahdolliset hirvivahingot heti keväällä. 62 Aarre 5/2022 OMA TALOUS HAE KORVAUS HIRVITUHOSTA Runsasluminen talvi näyttää aiheuttaneen taimikoihin keskimääräistä pahempia hirvituhoja. HYVÄT NEUVOT Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI ”Olisi tärkeää, että kaikki hirvivahingot ilmoitetaan meille Metsäkeskukseen. Neuvoja ilmoituksen tekemiseen voi kysyä Metsäkeskuksesta tai omalta metsäasiantuntijalta. Jos tuhon suuruus jää alle 170 euron, vähintään 150 euron arviointikulu jää metsänomistajan maksettavaksi. H irvikannan koon lisäksi myös lumen määrä vaikuttaa vuosittaisten hirvituhojen suuruuteen. Hirvivahinkokorvaus verotetaan metsätalouden pääomatulona. Kun lunta oli paljon, hirvet pysyttelivät samoilla alueilla ja kalusivat lähes kaiken syömäkelpoisen
Jos sinulla on käyttäjätunnuksiin tai kirjautumiseen liittyviä ongelmia, saat niihin apua asiakaspalvelustamme viestimedia.fi/asiakaspalvelu. 150 km säteeltä H:gista Asumiseen sekä vapaa-aikaan. 64 Aarre 5/2022 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Vihdintie 4, 00350 Helsinki p. Lue Aarteen näköislehteä millä tahansa laitteella selaimen kautta ilman erillistä sovellusta. Asiakasnumeron löydät tilaus laskulta, lehden takaa osoitetietojen yhteydestä tai soittamalla asiakas palveluun. 09–2418 498. Luotettavaa välitystä yli 30v. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja raivaussahat meiltä verkkokaupastamme OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 Selkeillä ohjeillamme teet saunasi itse! Tutustu ja tilaa esite holvisaunat.. Jos olet tilannut Aarteen 29.3.2022 mennessä, luet MT Metsän verkkosisältöjä maksutta vuoden loppuun saakka. www.tuomontupa.fi. Kirjautuminen kannattaa Löydät Aarteen verkko sisällöt osoitteesta MT.FI/metsa. 050 342 5234 Vahva ja kestävä harkkorakenne holvin alla pehmeät ja happirikkkaat löylyt! Luo käyttäjä tunnukset ja varmista pääsy metsäsisältöihin! Tunnusten luontiin tarvitset vain asiakasnumeron ja postinumeron 1 Mene osoitteeseen viestimedia.fi/aktivointi 2 Kirjoita asiakasnumerosi ilman etunollia sekä posti numerosi ja valitse Jatka. Antamasi sähköpostiosoite on jatkossa käyttäjätunnuksesi. kokemuksella. Tee muutoksia tilauksiisi liittyviin asioihin Omat tiedot -osiossa. 5 Saatuasi sähköpostivahvistuksen aktivoinnista voit kirjautua tunnuksillasi osoitteessa aarrelehti.fi ja osoitteessa MT.FI/metsa. ETSIMME ASIAKKAILLEMME RANTAHUVILAA/TALOA RANNALTA n. 3 Tarkista osoitetietosi, anna sähköposti osoitteesi ja määrittele haluamasi salasana. 4 Hyväksy käyttö ehdot ja valitse Aktivoi tunnus
itselleni?. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. 2022! Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi.. tekstiviestillä. . PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 69,00 e • laskutusjakso 12 kk 127,20 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . sähköpostilla . Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Suosittelemme maksutonta e-laskua. 6 kk 69,00 e . 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 e paperilaskulisä. __?/?__?/ 20___ . Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja etuja . AARTEEN TILAUSLOMAKE . 12 kk 127,20 e . Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakas palveluun. 65 Aarre 5/2022 VAKIOT H A R RI M AN NE RI V E S A -MA TTI V ÄÄ RÄ ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 29.6.2022 HANNU HUTTU Suomussalmelle metsän perässä Boorin puutos kannattaa korjata lannoituksella Pariskunta päätti retkeillä viime kesän vain kotiseudullaan Aarteen kokeilussa 16 klapikirvestä Kantarelli kruunaa sienikesän 1970-luvun hirsinen kesämökki remontoitiin ympärivuotiseksi Kirsi Sahrman-Hauhia ja Ville Hauhia muuttivat Ala-Vuokkiin, ostivat metsää ja kouluttautuivat uusiin ammatteihin. seuraavasta numerosta?. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stim edia Oy Asia kas palv elu Tun nus 50 025 96 Info A2 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteenmuutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. lahjaksi alkaen
Vain osa näistä soista kuuluu kansallispuistoihin, erämaa-alueisiin tai soidensuojelualueisiin. Tämä synnyttäisi suuria yhtenäisiä kokonaisuuksia. Syventääkö luontokadon torjuminen entisestään tulossa olevaa lamaa. LÄHES KOKO merensaaristojemme ulkoluotovyöhyke on jo suojeltu mökkirakentamiselta kaavoituksen keinoin. SUOMEN 10,5 MILJOONASTA suohehtaarista on ojitettu metsiksi tai turvetuotantoalueiksi 5,5 miljoonaa hehtaaria. Tällöin metsäsaarille johtavat tietkin voitaisiin muuttaa lukuisien uhanalaisten lajien kannalta arvokkaiksi pitkiksi, kapeiksi metsäjuoteiksi. Meillä on jo nyt paljon virallisia tilastoja suurempi määrä erilaisia de facto -luonnonsuojelualueita. Tällainen suojelu tähtää mahdollisimman monien uhanalaisten lajien pelastamiseen mahdollisimman matalin kustannuksin. Loput viisi miljoonaa hehtaaria ovat käytännössä suojeltuja, koska niitä ei saa ojittaa eikä ottaa turvetuotannon käyttöön. Useimmilla Euroopan niemen alueilla ei ole suurta luonnonsuojelullista arvoa, koska ne menettivät valtaosan monimuotoisuudestaan jo tuhansia vuosia sitten. ENTÄ JOS MYÖS SUOMEN pitää jatkossa suojella vähintään 30 prosenttia pinta-alastaan. En ole ihan varma siitä, onko tämä realistinen tavoite. Poik keuksia toki löytyy, kuten Tonavan suisto sekä Waddenzeen (Vattimeren) suuri kosteikkoalue Saksan, Tanskan ja Alankomaiden rannikolla. Lisää maata vapautuisi patoaltaiden alta, jos purkaisimme patoja ja ennallistaisimme Suomeen lisää isoja ja pieniä vaelluskalajokia. ISOMÄKI Näin pääsisimme kirkkaasti yli tavoitteen.. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Lisäksi meillä on eri arvioiden mukaan 1–2,5 miljoonaa hehtaaria epäonnistuneesti ojitettuja soita, jotka kannattaisi ennallistaa hiilidioksidin poistamiseksi ilmakehästä. Tällä hetkellä Suomen pinta-alasta on suojeltu virallisesti vain noin 10 prosenttia eli reilut kolme miljoonaa hehtaaria. Pohjoisen lakimetsiä ja Etelä-Suomen kitumaiksi luokiteltuja kallioylänköjä voitaisiin luokitella uudelleen. Ne ovat maaja vesialueita, jotka on jo käytännössä rajattu taloudellisen käytön ulkopuolelle mutta joita ei ole haluttu luokitella suojelluiksi, koska se olisi ärsyttänyt kansalaisia. NÄILLÄ TOIMENPITEILLÄ pääsisimme jo kirkkaasti yli 30 prosentin tavoitteen. Ymmärrän, että monet ovat asiasta huolissaan, mutta 30 prosentin tavoite ei todellisuudessa ole Suomelle mikään ongelma. Emme kuitenkaan saisi unohtaa myöskään vanhanaikaista, strategisesti suuntautunutta luonnonsuojelua. Marjasatoa voitaisiin toimittaa ihmisten ilmoille esimerkiksi kyläyhdistysten tai paikallisten osuuskuntien omistamilla drooneilla, jotka kuljettaisivat kerrallaan 200 kilon lasteja. Samaan aikaan, kun uuden kylmän sodan virittely Naton ja Venäjän välille uhkaa johtaa Suomen idänkaupan pitkäaikaiseen romahdukseen ja kun koronapandemian jälkeinen paluu vyönkiristyspolitiikkaan sekin hidastaa taloutta. Aarre 5/2022 VAKIOT 66 E uroopan unionin strategian mukaan vähintään 30 prosenttia EU-maiden pinta-alasta pitäisi suojella. Nämäkin alueet voitaisiin muuttaa virallisiksi suojelualueiksi ilman, että mikään muuttuisi muualla kuin paperilla. Tällaiset järjestelyt tekisivät arvokkaimmista lakkaja karpalosoistamme paikallisen väestön monopolin. Valtaosa EU:n jäsenvaltioista sijaitsee pienellä Euraasian mantereen niemellä, joka on yksi maapallon tiheimmin asuttuja ja liikakansoitetuimpia kolkkia. Myös isojen, ojittamattomien suoalueiden keskellä olevia pieniä talousmetsien saarekkeita kannattaisi ostaa suojelualueiksi. Matkailuelinkeino hyötyisi, kun Suomen kartalle ilmestyisi suuria, vihreillä viivoilla ympäröityjä alueita. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. Tavoite saavutettaisiin keskittymällä pienien mutta tärkeiden kohteiden suojeluun rauhoittamalla lisää lehtoja, Etelä-Suomessa sijaitsevia vanhoja metsiä, sammakkolampia sekä purojen ja pienien jokien varsia. RISTO ISOMÄKI Voisiko Suomi suojella 30 prosenttia pinta-alastaan. Ulkopuoliset eivät niille enää omin neuvoin osaisi, mutta paikalliset asukkaat voisivat pitää telttaleiriä parhaiden apajien lähellä. Asetelma on siis päinvastainen kuin niissä maissa, joissa edes useimpia virallisesti rauhoitettuja alueita ei ole käytännössä millään tavalla suojeltu
Farmari avoinna to–pe 10–18, la 10–17 Kalevankankaan näyttelyalueella Liput ennakkoon. farmari.net Asiaa ja elämyksiä Seuraa meitä S ome SS a! Farmari 2022 -maatalousnäyttely on ainutlaatuinen maaja metsätalouden sekä maaseudun suurkatselmus, jossa kohtaavat alan ammattilaiset ja kuluttajat. Nähtävillä on laaja kattaus Etelä-Savon ja lähimaakuntien vahvaa metsäsektoriosaamista. Esillä monenlaista ammattiasiaa: koneet ja laitteet, metsä, metsästys ja kalastus sekä eläimet, viljely, ruoka ja elintarvikkeet
Taimikkoaika on tärkein vaihe, kun haluat varmistaa, että puuntaimista kasvaa terve, hiiltä hyvin sitova ja tuloja tuova uusi metsä. Metsään.fi Suunnittele, asioi, löydä työlle tekijä. Kirjaudu osoitteessa metsakeskus.fi. Asiakastuki apunasi: p. Kasvatatko puuta vai heinää. Metsään.fi-palvelusta löydät metsäsi hoitokohteet ja työlle tekijöitä. 029 432 409 | asiakastuki@metsakeskus.fi