10 Istutusta ammattilaisen ottein s. 42 metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous hyvät neuvot Mitä korvaa metsävakuutus. 62. 16 LUONNONHOITO Säästöpuu lisää moni muotoisuutta s. s. 34 14,40 € 5 | 2024 Puu vene kuntoon s. s. aarrelehti.fi Kantele on soundeiltaan rikas soitin, siinä soi koko maailma. 24 Suojelumetsän kupeessa Metsänomistaja Hemmo Honkala vaalii Tupalan talomuseota Asikkalassa, s
A36-KULTA A40-KULTA Alvar ja Aino Aallon muotokieli taipuu nyt moderniksi kellomallistoksi. Kellomallisto nyt saatavilla: aarniwood.com Designista klassikoksi.. Muotoilija Harri Koskisen suunnittelema kellomallisto yhdistää Aaltojen lempimateriaalin kotimaisen koivun ja heidän ikoniset designelementit
MARIA MIKLAS Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi Hakkuut muokkaavat maisemaa mutta eivät aina huonommaksi PÄÄKIRJOITUS J os asut Satakunnassa, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa tai Etelä-Karjalassa ja olet ollut huomaavinasi, että koronan jälkeen sinua ympäröivä metsämaisema on kokenut suuria muutoksia, havaintosi on oikea. Harvennushakkuita tehdään Suomessa vuosittain puolella miljoonalla hehtaarilla; noin kolmasosa niistä on ensiharvennuksia. 1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta. Puulle on ollut kysyntää, ja metsänomistajat ovat vastanneet kysyntään. Hehtaarin tai parin aukot surettavat varsinkin mökeille saapuvia kesäasukkaita. Luken tilastot vahvistavat energiapuun roolin kasvaneen. Viime vuonna tukkija kuitupuuta hakattiin kaikkiaan 61,3 miljoonaa kuutiometriä, viisi prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. 3 Aarre 5/2024 METSÄ. Yli 90 prosenttia hakkuumahdollisuuksista käytettiin myös Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Keski-Suomessa sekä Eteläja Pohjois-Savossa. Tukkija kuitupuu menevät pääosin kotimaisen metsä teollisuuden käyttöön. Metsiin jäi kahdeksan miljoonaa mottia hakkuutähteiden runkopuuta ja kuusi miljoonaa kuutiometriä monimuotoisuuden kannalta tärkeää luontaisesti kuollutta runkopuuta. Joka kalikkaa ei kuitenkaan viedä. Hakkuutähteitä korjattiin edellisvuosien tapaan. Noissa kuudessa maakunnassa hakattiin vuosina 2019–23 enemmän runkopuuta kuin Luonnonvarakeskus on arvioinut niiden kestäviksi hakkuumahdollisuuksiksi. Metsistä ei viedä jokaista kalikkaa. Kirjanpainaja leviää yhä pohjoisemmaksi, ja tuhot ovat entistä vakavampia. Tienvarteen kertyi isoja puupinoja, näkymä talon ikkunoista on avarampi ja metsikkö näyttää entistä komeammalta, joten kaikki voittivat. Oma kokemukseni on, että harvennushakkuun maisemavaikutus on usein vahvasti positiivinen. Itä-Suomen yliopiston tutkijat havaitsivat, että Kaakkois-Suomessa pystyyn kuolleiden puiden tilavuus on kymmenkertaistunut vuodesta 2017 vuoteen 2023. Osa hakkuista on ollut tuhohakkuita. PÄÄTEHAKKUUT MUUTTAVAT maisemaa eniten. Pientä lohtua tuo toivottavasti korvasienija vadelmasaalis, ja jatkossa taimikon kasvun seuraaminen tarjoaa omanlaistaan silmäniloa. Naapurissa tehtiin viime talvena varttuneen männikön harvennus. Metsähakkeeksi ja pientalojen polttopuuksi korjatun runkopuun kokonaismäärä nousi viime vuonna 11,4 miljoonaan kuutiometriin. Luken hakkuumahdollisuusarvioissa otetaan huomioon puuntuotannon rajoitteet, jotka johtuvat esimerkiksi suojelualueista ja metsien muista käyttömuodoista. Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s
Lisätietoja aikkarimainonnasta: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella. Ne kuljettavat lukijan toiseen maailmaan. Myös mainoksia. Aikakausmedioihin uppoudutaan. Niitä luetaan keskittyneesti ja usein. Sinä olet siellä
10 KAUNIISTI KANNEL SOI Muusikko Minna Raskisen mielestä kantele on maailman monimuotoisin ja monipuolisin soitin. 16 MUSEOMIEHEN SUOJELTU METSÄ Hemmo Honkala isännöi Tupalan talomuseota ja hoitaa huolellisesti sitä ympäröiviä metsiä. 14 AJANKOHTAISET AARTEET Kuukauden luontokuvassa karhu ja metsänimisissä Olli Hiidensalo. Suomalainen metsä on Raskiselle rauhoittumisen paikka. 30 MITTAREITA VAIKUTUKSILLE Suuret metsäyhtiöt kiinnittävät hakkuissa entistä enemmän huomiota metsänomistajien metsien luonnonhoitoon. 5 2024 lukuvinkki! 10 54 36 Muusikko Minna Raskinen on esiintynyt kanteleella lähes 40 maassa. 21 METSÄTYÖT KIIREYSJÄRJESTYKSEEN JA LOPUT AMMATTILAISILLE Kevätkesällä on sekä kiireellisiä että vähemmän kiireellisiä töitä, Petri Kortejärvi kirjoittaa. 24 AMMATTILAISEN OTTEIN Työkseen taimia istuttava ammattilainen osaa karsia turhat askeleet aukolla edetessään. 34 7 KYSYMYSTÄ SÄÄSTÖPUISTA Ryhmiksi jätetyt säästöpuut ovat paitsi ekologisesti myös metsänomistajan talouden kannalta hyvä ratkaisu. 22 KESÄ KUUMENTAA PUUKAUPPAA Viime vuosien valossa vuoden parhaat puukaupat tehdään touko-kesäkuun vaihteessa. Metsäkeskus valvoo maastotarkastuksilla, että hakkuut tehdään metsälain mukaisesti. KARI SALONEN JOHANNES WIEHN KAI TIRKKONEN KANNEN KUVA MARIA MIKLAS METSÄ 3 HAKKUUT MUOKKAAVAT MAISEMAA MUTTA EIVÄT AINA HUONOMMAKSI 8 METSÄ NYT Metsäkeskustelu kummastuttaa metsänomistajia ja muita metsäalan uutisia. SISÄLTÖ 6 Aarre 5/2024 METSÄ. Vaellusreissuja varten on hyvä harjoitella ensiaputaitoja ja pakata reppuun pieni ensiapupakkaus
58 LATOKETTUJA Luontokuvaaja Heikki Willamon kodin lähellä on lato, jonka alla on ketun kotikolo. JUURET 48 PARKKIA JA POTASKAA Pajupuskasta tai koivun tuhkasta saattoi aikoinaan löytyä köyhälle kansalle tarpeellista lisäelantoa. Uudista vanha kukkaruukku päällystämällä se koivunrisuilla. 24 52 Metsäpalveluyrittäjä Jyrki Villman istuttaa taimia hakkuu aukolla Kannon koskella ammattilaisen ottein. PUU 52 KESÄN KUNNIAKSI Notkeat risut sopivat upeas ti vanhojen kukkaruukku jen päällystämiseen. OMA TALOUS 62 OMAISUUS SUOJAAN Vakuutusyhtiöt ovat tulleet tarkemmiksi toistuvien kirjan painajatuhojen korvaamisessa. 40 TUTUILLA POLUILLA Aarteen lukijat kulkevat kirjoituksissaan metsäpolkuja pitkin niin paikkakuntansa kuin omaan menneisyyteensä. LUONTO 54 OMIEN TAITOJEN VARASSA Vaellusreissulla apu voi olla kaukana, joten tavallisim mat ensiaputaidot kannat taa hallita. 7 Aarre 5/2024 METSÄ. 46 ”PUURAKENTAMISEN OPETUS SOPISI LAHTEEN” Marjatta ja Eino Kollin Säätiön asiamies Esko Kolli sanoo, että puurakentami sen edistäminen on yksi säätiön ydintehtävistä. Luo käyttäjätunnus osoitteessa viestimedia.fi/aktivointi ja pääset uppoutumaan lehti arkistomme aarre arkkuun. Lisää aarteita! MUISTA ARKISTO Osoitteesta aarrelehti.fi/nakoislehti löydät jo yli neljän vuoden Aarteet näköis lehtinä. HYVINVOINTI 60 PERHEJUHLIEN KLASSIKKO Käytä juhlavien voileipä kakkujen täytteeksi koti maista järvikalaa tai seson gin villiyrttejä. Aarteen kestotilaajana pääset lukemaan lehtiä sen jälkeen, kun olet luonut itsellesi käyttäjätunnuksen. VAKIOT 39 LUKIJAKYSELY 57 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 VÄÄNTÖ EU:N YHTEISESTÄ TEOLLISTAMIS POLITIIKASTA KIIHTYY Jos ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää, puu pohjaisille materiaaleille ei ole realistisia vaihtoehtoja, kirjoittaa Risto Isomäki. Tunnuksen luomiseen tarvitset vain takakannen osoite kentästä löytyvän asiakasnumerosi sekä postinumerosi. SU SA N N A U U SIT A LO RISTO JUSSILA 36 SATELLIITILLA JA KOPTERIKAMERALLA Maastotarkastusten luonne on muuttunut, kun käyt töön on otettu satelliittival vonta ja ilmakuvaus. 42 PUUVENE KUNTOON Veistoveneen perustaja Veijo Sorvari näkee ensisilmäyk sellä, onko puuvene tehty hyvin
Metsien talousja työllisyysmerkitystä korostavat useimmin miehet ja suurten metsätilojen omistajat sekä perussuomalaisia kannattavat metsänomistajat. Metsänomistajien mielestä (74 %) metsien käytön poliittinen ohjaus on lisääntynyt viime vuosina. Lähes 90 prosenttia metsänomistajista kokee, että yksityisessä omistuksessa olevien metsien omaisuudensuojaa haastetaan ainakin hieman. Metsäkeskustelu kummastuttaa 8 Aarre 5/2024 METSÄ. Taloutta ja työllisyyttä tulisi käsitellä enemmän. Metsänomistajista 73 prosenttia katsoo, että keskustelu ei pohjaudu tosiasioihin. Nyt oli korkea aika tuoda myös omistajien näkemykset esille”, kertoo Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä. ”Keskusteluissa unohtuu herkästi, että yksityiset ihmiset, tavalliset suomalaiset perheet, omistavat 60 prosenttia Suomen metsistä. Lisää taimitekoja Nuorisojärjestö 4H:n Taimiteko-toiminnassa työllistetään alle 18-vuotiaita nuoria istuttamalla puun taimia alueille, jotka eivät ole enää aktiivisen metsätai maatalouden piirissä tai ovat poistuneet turvetuotannosta. Samaa odotetaan myös metsäalan tutkijoilta ja ammattilaisilta. Nyt myös Keski-Suomessa on isoja tuhoalueita. Olemme aiemmin selvittäneet, mitä mieltä metsäammattilaiset ovat metsäkeskustelusta. Omaisuudensuoja mietityttää Valtaosa metsänomistajista on sitä mieltä, että heidän itsensä pitäisi osallistua enemmän metsäkeskusteluun. Pystyyn kuivaneet kuuset voivat olla merkki kirjanpainajatuhosta. Kohteet sijaitsevat Kemijärvellä, Kärsämäellä, Rautavaarassa, Soinissa, Sonkajärvellä, Viitasaarella ja Ähtärissä. Tutkimuksen mukaan suurin osa metsänomistajista on tyytymättömiä julkiseen metsäkeskusteluun. Tutkimukseen vastasi 1 084 metsänomistajaa. Sosiaalista mediaa käytetään keskustelun seuraamiseen selvästi vähemmän kuin perinteistä mediaa. Tämän kesän loppuun mennessä taimia on istutettu noin 900 000 eli 450 hehtaarin kokoisen alueen verran 4H hyödyntää Taimiteko-metsiä lasten ja nuorten oppimisympäristöinä. Kevät ja alkukesä ovat parasta aikaa tarkkailla varttuneita kuusikoita, sillä silloin kuoriaiset ovat vielä puun sisällä. Nuoret istuttavat kesäkuussa yhteensä 104 000 männyn ja kuusen tainta. Teksti ANNE SOININEN ja MARI IKONEN | Kuva VM-ARKISTO Tuhot leviävät Hyönteisten ja sienten aiheuttamat metsätuhot ovat siirtyneet yhä pohjoisemmaksi. PEKKA FALI METSÄ NYT Selvä vähemmistö metsän omistajista pitää metsäkeskustelua tasapuolisena tai tosiasioihin pohjautuvana. Miksi tutkimus tehtiin. Metsäkeskustelu tai metsien talouskäyttöön liittyvä poliittinen valmistelu on vaikuttanut noin neljänneksen metsissä tekemiin ratkaisuihin. He kokevat keskustelun tarkoitushakuisena, tunnepitoisena ja metsänomistajia syyllistävänä. Metsäkeskustelussa tulisi käsitellä enemmän metsänomistajia, taloutta ja työllisyyttä. Vuonna 2022 vahinkoja oli jo 650 ja korvausmeno 1,9 miljoonaa euroa. Aineisto on painotettu iän, asuinpaikan ja metsäpinta-alan mukaisesti Metsänomistaja 2020 -tutkimus aineistoon perustuen. M etsämiesten Säätiö teetti maaliskuussa tutkimuksen siitä, mitä metsänomistajat ajattelevat julkisesta metsäkeskustelusta. Naiset korostavat miehiä enemmän sitä, että keskustelussa pitäisi käsitellä myös ilmastonmuutosta, luontokatoa ja metsien virkistyskäyttöä. Taimiteko-toiminta käynnistyi vuonna 2019. Erojakin tutkimuksesta löytyi. Metsänomistajien mielestä julkinen metsäkeskustelu on tarkoitushakuista, tunnepitoista ja metsänomistajia syyllistävää. Metsäkeskustelua seurataan pääasiassa televisiosta, sanomalehdistä ja metsäalan lehdistä. Taimiteko-kohteilla nuoret saavat ensimmäisiä metsätyökokemuksia paitsi istuttamisessa myös taimikoiden heinäämisen ja varhaishoidon parissa. Heistä 64 prosenttia on aikaistanut ja 52 prosenttia lisännyt hakkuita metsissään. Vain kahdeksan prosenttia metsänomistajista ajattelee, että itse luonto hyötyy nykyisestä keskustelusta. Suurin osa vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista on sitä mieltä, että taloudellinen näkökulma painottuu liikaa metsäalan asenteissa ja käyttäytymisessä. Eniten keskustelun nähdään hyödyttävän ympäristöjärjestöjä. Myrskyssä kaatuneet puut kannattaa korjata pois mahdollisimman pian, ja hakkuissa kannattaa välttää paahteisten kuusikkometsänreunojen syntymistä. Vuonna 2021 LähiTapiolalle ilmoitettiin 350 hyönteisvahinkoa, joiden korvausmeno oli 1,2 miljoonaa euroa. Enemmistö näistä metsänomistajista (61 %) on sen takia lisännyt metsiensä talouskäyttöä. Juurikääpä muun muassa heikentää puiden juuristoa, ja kirjanpainajat puolestaan hyötyvät tuulenkaadoista. Vuonna 2022 Suomessa hakattiin yli 6 000 hehtaaria metsää kirjanpainajatuhojen takia. Tuoreen yliopisto-opinnäytteen mukaan juurikääpä altistaa kuusia kirjanpainajatuholle
”Kun kerää marjansa itse, tietää syövänsä eettisesti kestävää ja terveellistä lähiruokaa.” Tilaa omasi booky.fi tai osta Maalaisten talon aulasta tarjous hintaan!. Upeasti kuvitettu kirja sisältää yrttien ja marjojen käyttövinkkejä eri tarkoituksiin sekä inspiroivia ruokaohjeita. Keruukausi alkaa jo varhain keväällä ja jatkuu pitkälle syksyyn! KEVÄÄN SUOSIKKIKIRJA MYYNNISSÄ! Villiyrtit ja luonnon marjat kirja on myyn nissä osoitteess a booky.fi ja tarjoushin taan Maalaisten talon aulassa (Simon katu 6, Helsinki, arkisin klo 8–16). TARJOUS 29, 90 € Osta Villiyrtit ja luonnonmarjat itsellesi tai lahjaksi ja kerää Suomen luonnon aarteet talteen! V illiyrtit ja luonnonmarjat -kirja opettaa tunnistamaan, keräämään, säilömään ja käyttämään Suomen luonnon arvokkaita villivihanneksia ja marjoja
Koivu, nostalgisista syistä Lempikappale. Kuntoilu, jooga, vesijuoksu, sauvakävely, vihreä tee ja sienestys Lempipuu. Muusikko Minna Raskisen mielestä kantele on maailman monimuotoisin ja monipuolisin soitin. Kouvolan Sippola Perhe. Tilanteeseen sopiva kansanmusiikkibiisi Automusiikki. Muusikko, kouluttaja, kulttuurituottaja ja säveltäjä Levyt. Paljastuksia (1995), Siivet (2008) ja Rinki (2017) Harrastukset. 10 Aarre 5/2024 METSÄ. Minna Raskinen Ikä. Peter Gabriel Parhaat kesäfestarit. Sinkku Työ. Kaustinen, Haapavesi Folk ja Jättömaa KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Ääninäytteitä Juttuun liittyvällä videolla Minna Raskinen esittelee kanteleen ääni maailmaa ja soittaa näytteeksi muun muassa bluesia. 57 Kotipaikka. HENKILÖ Kuka
Vihreä, kuusikielinen kannel on soitinrakentaja Jyrki Pölkin tekemä. Se tilattiin häneltä Äijä kanteleita varten. KAUNIISTI KANNEL SOI Muusikko Minna Raskinen on esiintynyt melkein 40 maassa kanteleella, maailman monimuotoisimmalla soittimella. Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 11 Aarre 5/2024 METSÄ
Arboretumin metsät olivat osa Sippolan hovia eli Sippolan kartanoa, ennen kuin ne siirtyivät 1900-luvun alkupuolella Kymiyhtiölle. ”Aloitin syksyllä 1986, kun kansanmusiikkiosasto oli toiminut vasta vähän aikaa.” Omia kanteleita Minnalla on pari kymmentä. Raskisen kotona on kymmeniä erilaisia kanteleita ja lisäksi muita puisia kielisoittimia. 39-kielisellä konserttikanteleella saa luotua melkoisia äänimaailmoja. Innostuin ja tyrkytin itseäni vuokralle.” Raskinen ihastui Sippolan miljööseen. Samassa kerroksessa on Raskisen työhuone. Pitkään koulukotina toiminut rakennus on nyt peruskorjauksessa. Meijerin viereisellä tontilla on Sippolan hovin uusrenessanssia edustava päärakennus, joka on Suomen suurin puukartano. Hän asuu siitä noin kilometrin päässä sijaitsevassa Taidekeskus Antareksessa, joka toimii Sippolan meijerin entisissä tiloissa. Kiinnostus soittimeen syveni Kaustisen kesäkursseilla. Sen suljettua ovensa puulajikokoelma jäi kasvamaan omaan rauhaansa. Raskisen yhdistetyn oloja makuuhuoneen ikkunasta näkyy kartanon pihan juustomänty. ”Alkukesällä valo siivilöityy tänne kauniisti”, Raskinen sanoo ja asettuu punaisen kanteleen kanssa kivelle. Pelkona on, että metsäyhtiö tekee ison hakkuun.” Elämää Antareksessa Hevoshaan arboretum on Raskisen lähimetsä. ”Kyläläiset puhuvat siitä nyt UPM:n valtatienä. Hän muutti Antarekseen kahdeksan vuotta sitten kerrostalosta Kouvolan keskustasta. Vaihtelevaa maastoa, kumpuilevia peltoja kuin Toscanassa. ”Ikkunoissa ei ole verhoja, sillä olen valon lapsi”, Raskinen sanoo ja naurahtaa. ”Kanteleitani en ole laskenut aikoihin. Raskisen koti sijaitsee juustomeijerin henkilöstön ruokalan kohdalla. Kolmantena kesänä soitin jo opettajamme Mauri Saikon perustamassa Kanteleyhtye Pärhässä.” Keikkaa pukkasi. Sen seinillä ja kaappien päällä on kanteleiden lisäksi muita puisia kielisoittimia: dulcimer, jouhikko, mandoliini. ”Parina kesänä opiskelin läheisellä Perheniemen opistolla. Ammattimaisuus käväisi mielessä ensimmäisen kerran, kun Raskinen laittoi hakupaperit Sibelius-Akatemiaan. Raskinen käy kävelyillä sen poluilla ja puistoa halkovalla väylällä, jonka nykyinen omistaja UPM-Kymmene levensi äskettäin. HENKILÖ 12 Aarre 5/2024 METSÄ. Kotona oli sähköharmoni ja mummolla Lapuan urkutehtaan polkuharmoni, joita Minna oli soittanut siitä lähtien kun sormet ylettyivät. M itsubishin maasturi keinahtelee pehmeästi, kun Minna Raskinen ajaa heinikkoista metsä autotietä Hevoshaan arboretumissa. Ehkäpä siksi äiti ehdotti kantelekurssia. Kartanon juustomestariksi hankittu sveitsiläinen Rudolf Klossner keitti sen oksasta roikkuneessa padassa Suomen ensimmäisen emmentaljuuston vuonna 1856. Raskinen nousee autosta ja esittelee lempipaikkansa, sammalmatolta kohoavan vanhan kuusikon. Ja tietysti arboretum. Douglaskuuset, siperianpihdat ja monet muut puut on istutettu 1930-luvulla, kun Sippolassa toimi metsäyhtiön metsäkoulu. 12-vuotias Minna nautti reissuista ja esiintymisestä, soittokavereiden seurasta ja taskurahasta. Ikiuneen vaipuneen arboretumin rauha miellyttää häntä. Saunan paikalla oli ennen lihavarasto. On niitä varmaan parikymmentä.” Harrastuksesta ammatiksi Iitissä maatilalla varttunut Raskinen oli kymmenvuotias, kun hän tarttui ensimmäisen kerran kanteleeseen. ”Kuulin, että tänne remontoidaan asuntoja. Puulajipuisto sijaitsee Kouvolan eteläosassa Sippolassa
Moneksi muuttuva soitin Maasturinsa Raskinen osti sairastuttuaan pahaan autokuumeeseen. Seuraavaksi vuorossa oli tunnin mittainen oma konsertti. Minna Raskinen kiersi viisi viikkoa Hokkaidon saarella pitämässä työpajoja. Moni tekee kanteleen koulun puukäsitöissä, mutta sitten se jää pölyyntymään varastoon. Madottomasta leppärouskusta innostun mahdottomasti.” Sienestysharrastus on äidin perua. Syntyi soitinyhtye Äijäkanteleet. ”Ei siihen erityisemmin pakotettu. Jopa hevibändit ovat käyttäneet kanteleita. On arkaaisen musiikin kurssia, yksilötunteja ja aikuisten kantelekurssia. Aina on toivoa.” Minna Raskinen halusi tulla kuvatuksi mielimetsässään. ”Kyllä. Talloin heiniä kuorman päällä heti, kun kykenin. Lapsuudenperheessä sieniä haettiin porukalla. Lapsuudenkodissa oli itsestään selvää osallistua tilan töihin. Haastattelun jälkeen tämä kuusikko on hakattu. Maailmaa kiertäneelle Raskiselle suomalainen metsä on rauhoittumisen paikka. Hän on esiintynyt lähes 40 maassa, työskennellyt Keski-Pohjanmaan konservatorion ja ammattikorkeakoulun kansanmusiikin lehtorina ja yliopettajana sekä Kaakkois-Suomen säveltaiteen läänintaiteilijana. Sitä varten oli harjoiteltu neljä biisiä. Minua ovat aina kiehtoneet kielisoitinten soundiyhdistelmät.” Intiaan suuntautuneiden musiikkimatkojen muisteleminen saa Raskisen hymyilemään. Metsässä hän marjastaa, lenkkeilee ja kerää sieniä. Yhden 5-kielisen Raskinen on tehnyt itse opiskeluaikoinaan lepästä. Musiikin maisteriksi hän valmistui vuonna 1995 ja musiikin lisensiaatiksi 2006. Kannattaisi se kaivaa esille ja aloittaa soittoharrastus. Hän opettaa kanteleensoittoa ja kansanmusiikkia Kotkassa, Haminassa ja Kouvolassa. Jäähallikeikalla Karjalaisten kesäjuhlilla Kouvolassa estradilla olivat kaikki ryhmän 12 jäsentä, muutama suoraan Jukolan viestistä saapuneena. Hän on julkaissut kolme omaa levyä ja esiintynyt lukuisten muiden artistien levyillä. ”Nollasta lähdettiin liikkeelle, siis siitä, miten päin soitinta pidetään.” Iso osa soitonopiskelijoista oli maanviljelijöitä ja metsänomistajia. Lapsena hän oli aktiivinen 4H-kerholainen ja harrasti kasvimaan hoitoa, vasikoiden kasvatusta ja männyntaimien koulimista. 13 Aarre 5/2024 METSÄ. ”Se on ihanimpia asioita, joita olen saanut tehdä. Hän työsti Keralassa Rinki-levyä, joka valittiin vuoden 2017 kantelelevyksi. Tein jo lapsena koivunlehdistä omaa teetä.” Udmurtiassa sukulaiskansojen luona Raskinen on saanut reissata niin paljon, ettei häntä harmita, jos ei sinne enää pääse. Nautin käsillä tekemisestä.” Äijät oppivat soittamaan Kymmenen vuotta sitten Raskinen lupasi opettaa ryhmää miehiä soittamaan kannelta, mikäli porukka saadaan kasaan. Kolmen kuukauden päästä yhtye soitti ensimmäisen keikkansa Raskisen perustamalla Lempo-festivaalilla. Itsellänikin on efektilaitteita, mutta vierastan sellaisia efektejä, joilla kantele saadaan kuulostamaan pelkästään sähkökitaralta.” Kanteleen kanssa maailmalla Japaniin vietiin 90-luvulla suomalaista kulttuuria: pesäpalloa ja kanteleensoittoa. Autossa soi Radio Vega, sillä Loviisan projektityön takia Raskinen elvyttää ruotsin taitojaan. Isoissa laatikkokanteleissa käytetään useita puulajeja. Raskinen järjesti Äijäkanteleelle keikkoja myös Sapporoon ja Asahikawaan. ”Ikinä ei tiedä, mitä löytää. Kantele on maailman monimuotoisin ja monipuolisin soitin, Raskinen arvioi. Ja säveltäjä, pedagogi ja organisaattori.” Raskisella on ollut aina vahva tarve luoda uutta musiikkia kanteleelle. ”Nykyisin olen freelancemuusikko. Oppilaiden ikähaitari on viisivuotiaista kahdeksankymppisiin. Sen jälkeen hän on käynyt maassa useasti opettamassa ja konsertoimassa. ”Keikkailusta 80 prosenttia on roudausta, 10 prosenttia virittämistä ja 10 prosenttia soittamista”, Raskinen kuvailee muusikon elämää. Takakontti on mukavan iso. Marjoja varten käsissä oli emalimukit. Minnalla, perheen kuopuksella, on viisi vanhempaa sisarusta. Tuli kulttuuripalkinto ja apuraha, jonka turvin joka äijälle hankittiin 6-kieliset kanteleet. Tuoksut, värit ja maut lumoavat. Yksi biiseistä sanoitetaan aina juuri ennen esitystä, joten Japanissa kanteleiden ääressä lauleskeltiin Toyotoista ja Hondista. Kieliä soittimessa voi olla viisi tai jopa 39 niin kuin Raskisen uusimmassa konserttikanteleessa. ”Japanin-reissut sopivat mainiosti teeharrastajalle. Opiskeluaikoinani autoin paalien ladonnassa. ”Heillä on normaalit ammatit”, Raskinen vitsailee. Britanniassa Raskinen on esiintynyt useasti, niin Tanssiteatteri Hurjaruuthin muusikkona kuin kiertueella kahden kitaristin, harpistin ja koran soittajan kanssa. ”Kantele on rikas soitin, siinä soi koko maailma. Sinne mahtuu vaivatta iso konserttikantele ja sen pöytä
Kontio lähestyy metsän suojasta aukealle. Kojukuvaamista suurempaa iloa saan lähellä olevia ihmeitä ikuistaessa. Luova kuvaus on vitkasta kameralla maalaamista. MERJA KOPONEN LISÄÄ KUVIA instagram.com/mennimenninkainen 14 Aarre 5/2024 METSÄ. Kunnioitan, tarkkailen, koetan oppia. Makrokuvauksessa näkee suuruutta pienissä asioissa. Nämä odottamattomat kohtaamiset ovat yksi syy siihen, että ajoittain lymyilen kojussa. Klik, klik, klik. Muutaman kerran putosin veteen ja saappaat kastui vat täysin. Asettuu hetkeksi näreen taakse. Metsä sana Sitaatit Kuukauden luontokuva MERJA KOPONEN AJANKOHTAISET AARTEET Koonneet ANNE SOININEN ja MARI IKONEN Karhun kannoilla K esäkuussa 2023 kuusamolaisen kuvauskojun hämärässä päivystää luontovalokuvausta opiskelevia. Muutamasti olen sattunut lähetysten. Määrä alitti edellisen vuoden hakkuut kolmella prosentilla. Kotikylän kulttuurimaisemaa tutkin kuin historiallista romaania, kuvatessani käännän sivuja ajassa taaksepäin. Se saapuu valppaana, verkalleen ja pehmeästi askeltaen. Viimeksi erauskarhu ponnahti viereisen puskan takaa, yllätettynä kuten minäkin. Hyvin tehty suunnitel ma ei vanhene edes muutamassa vuodessa, ja laa dukkaalla suunni telmalla pyydetyt tarjoukset ovat vertailukelpoisia.” Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan johtaja Jussi Parviainen (Metsänomistajat 1/2024) ”Itse olin koulu laisena yhden kesän uitoissa Maaningalla. 73 Runkopuuta hakattiin viime vuonna hieman alle 73 miljoonaa kuutiometriä. Se oli kivaa aikaa.” Metsänhoitaja, metsähistoriateosten kirjoittaja Esko Pakkanen, 80 (Maaseudun Tulevaisuus 6.5.2024) Valiosiemenviljelykset Metsäpuiden jalostetut siemenet tuotetaan siemenviljelyksillä. Valon huvetessa oman näkökykyni rajallisuus luo hidastetta kameran pienen näytön kanssa; haaste, jonka kanssa koetan elää. Valokuvaus on minulle paitsi opiskelua myös läsnäoloa, lajien, luonnon kauneuden ja hetkien tallentamista, taidetta sekä tarinoiden kertomista. Pitkä putki tuo kohteen liki. (Lähde: Luonnonvarakeskus) ”Puunmyynti suunnitelmien teossa ennakointi on hyväksi. Iloa olevaisesta. Uusilla niin sanotuilla 1,5-polven valiosiemenviljelyksillä vartetaan jälkeläiskokeista saadun tiedon perusteella valittuja korkean jalostusarvon pluspuita, ja taimien kasvu on entistäkin rivakampaa. Otsojen läheisyys ei sinänsä ole minulle uutta. Lintukuvaus tarjoaa nopeita tilanteita, siipien värähtelyä ja pyrähdyksiä
SAARA LAVI 5 Mikä on kuvassa kauniisti kukkiva kasvi. Oman käden jälki ja metsän kasvun näkeminen on palkitsevaa mutta myös koukuttavaa.” 15 Aarre 5/2024 METSÄ. Anu Huttunen: Merkityksellisiä metsätyyppejä (Tapio 2024) METSÄN KESKELLÄ Eeva Kilpi täytti helmikuussa 96 vuotta, ja häntä arvostetaan kenties enemmän kuin koskaan. Lopulta katse ja kädenpuristus korvaavat katoavat sanat. ”Viihdyn paremmin metsässä kuin vesillä, joten metsähiisi.” Millaisia yliluonnollisia kykyjä Hiiden salolla on. Hän opiskelee Tampereen yliopistossa tuotantotaloutta ja harrastaa metsästystä, kalastusta ja suunnistusta. Luonnonolojen mullistuessa eniten kärsii ihminen, dystooppinen esikoisromaani varoittaa. ”Pusulan Hirvijoella.” Oletko metsähiisi vai vesihiisi. Merkittävien metsätyyppien joukkoon on nostettu esimerkiksi kimalainen ja kekomuurahainen. ”Lapin tunturimaisemissa keväällä.” Selviytymiskeinosi erämaassa. Uudet kirjat Aarre visa Metsä nimiset ELISA HIIDENSALO Olli Hiidensalo AMPUMAHIIHTÄJÄ, 33 Hiidenkirnu vai salotaival. Hiisi on läsnä useassa asias sa kotipaikallani. ”Aina kun näen metsää etenkin autolla ajaessa, mieli alkaa miettiä, mitä metsän hoitotöitä kuviolle pitäisi tehdä.” Mikä on Hiidensalon pyhä paikka. 6 Mikä on arboretum. ”Kotitilani metsien hoidossa velvollisuuden tunne on vahvin ajuri. ”Kyky hankkia ravintoa metsästämällä ja kalastamalla.” LISÄTIETOJA Nummi-Pusulassa syntynyt Olli Hiidensalo on kansainvälisen tason ampumahiihtäjä ja kaksinkertainen olympiakävijä. Kuusi kiperää kysymystä Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 65. Linnea Kuuluvainen: Metsän peitto (Gummerus 2024) METSÄTYYPPEJÄ Kirjan pienoismuotokuvat sisältävät myös yllättäviä yhteyksiä kuten sen, että Parkanon parooni Gustaf Wrede oli kirjailija Eeva Kilven isoisoisä. Monipuolinen tietokirja pohjustaa mainiosti vierailua Metsämuseo Lustoon. 3 Kuka on suomalaisen kansan perinteen mukaan metsän emäntä. ”Kotitilan metsien jylhät kalliot.” Millaisilla saloilla tykkäät hiihdellä. 2 Missä päin Suomea on eniten suojelualueita. ”Ehdotto masti hiidenkirnu. Metsästän metsästysseura Hiidessä Hiidenveden rannoilla, ja paikallinen suunnistusseura on Hiidenkiertäjät.” Missä on kotisalosi. 4 Mitä on puun kuivatukseen ja varastointiin liittyvä aisaaminen. Anna-Riikka Carlson: Rakas Eeva Kilpi (WSOY 2024) 1 Millä kotimaisista havupuista on pareittain kasvavat neulaset. Suuri osa Kilven tuotannosta syntyi kesäpaikassa luonnon keskellä Savossa. Samalla hän vapautuu ahdistavan autoritaariseksi käyneen yhteisönsä kahleista. Kirja perustuu kustantajan ja iäkkään kirjailijan keskusteluihin. LUONNON KOSTO 2060-luvun alussa Turussa syntyy lapsi, joka nuorena aikuisena päätyy tutkimusretkelle muurin ulkopuolelle, vaaralliseksi muuttuneeseen metsään
Kuusien keskipituus on 35 metriä, korkeimmat latvat kurottavat 41 metrin korkeuteen. METSÄNOMISTAJA Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat MARIA MIKLAS 16 Aarre 5/2024 METSÄ. 150-vuotiaassa suojelukuusikossa ei ole tehty metsänhoitotoimia 65 vuoteen. Museokokonaisuutta täydentää niityn takaa alkava upea suojelumetsä. Museomiehen suojeltu metsä Asikkalan Myllykselästä löytyy historiallisesti arvokas talomuseo
Metsän omistaja ”Tässä talossa olen syntynyt ja kasvanut. Hemmo Honkala Ikä: 66 Koti: Asikkalan Myllykselän kylässä Koulutus: maamieskoulu Lahden Ahtialassa Työ: maaja metsätalous yrittäjä vuodesta 1981, nyt virallisesti eläkkeellä Perhe: poikamies, asuu 95-vuotiaan äitinsä kanssa syntymäpaikallaan Metsät: vajaat 100 hehtaaria Asikkalassa Harrastukset: talomuseon ylläpito ja opastukset, metsäkävelyt, karaoke ja maastopyöräily 17 Aarre 5/2024 METSÄ. Kun olin 9-vuotias, tilalle rakennettiin uusi päärakennus. Ensimmäisenä päivänä olin tunnin suihkussa, kun en ollut koskaan aikaisemmin ollut”, Hemmo Honkala nauraa
Polku on tuttu, sillä Honkala kertoo tekevänsä metsässä muutaman kilometrin kävelylenkin joka aamu. 2 Tee varhais perkaus 5–6 vuotta istutuksen jälkeen. Kirjanpainajatuhoja ei näy. Sujahdamme järeän kuusikon hämärään viileyteen. ”On täällä käynyt kaksi EU-komissaariakin. Hän sai suojelusta ely-keskukselta kertakorvauksen. Sammalten, ketunleivän ja saniaisten peittämä maasto alkaa laskeutua kohti ensimmäistä puronotkoa. ”Tällä kuviolla ei ole tehty 65 vuoteen mitään hoito toimia. Taimikon ei saa antaa pusikoitua. Oikeastaan kävijä siirtyy vieläkin kauemmas, sillä museona palveleva hirsirakennus on rakennettu nykyiselle paikalleen vuonna 1841. METSÄNOMISTAJA ”Tuo niitty on muuten tänään Asikkalan iltarastien parkkipaikkana. ”Muistan, kun kirkkovaltuuston puheenjohtaja kävi tässä useammankin kerran puhumassa isälle, että myisit tuon Tupalan talon seurakunnalle, niin rakennettaisiin kirkonkylään hieno kotiseutumuseo. Museota ei erityisesti mainosteta, mutta sana kiirii puskaradion ja Facebookin kautta. Komissaarit kävivät Talomuseossa vierailee kesäisin pari-kolmesataa kävijää. Pellon reunalla kasvaa erikoisempiakin puulajeja. Eikä myyty. Puut ovat todella järeitä ja terveen näköisiä. Vähitellen talosta ja länsisuomalaisen umpipihan muodostavasta aitasta, mallassaunasta ja kylpysaunasta syntyi museo. Vuonna 2023 uusin sopimuksen.” Suojellusta kuusikosta löytyy paljon suvun ja perheen historiaa. Hemmon vinkit 1 Hoida taimi kot huolella. ”Olen istuttanut pihapiiriin ja metsään useita pihtalajeja, lehtikuusta, douglaskuusta, visakoivua, tammia, vaahteraa, kanadantuijaa ja makedonianmäntyä”, Honkala luettelee. Honkalalla oli jo aikaisemmin hyviä kokemuksia Metsosuojelusta. Vähän matkan päästä vastaan tulee Myllykselän ja Joenniemen kylien Tyrisevänmäenpolvi-niminen rajapyykki vuodelta 1442. ”Isälle tämä sopi, ja minä aloin heti repiä pinkopahveja pois ja palauttaa taloa alkuperäiseen asuunsa. Kunnossa pidettäviä rakennuksia on kaikkiaan 29. Esimerkiksi huippusuunnistaja Minna Kauppi opetteli aikanaan suunnistamaan näissä metsissä. Isoja muurahaispesiä nojailee järeiden kuusien kylkiin siellä täällä. Koivuja voi jättää kuusikossa raivaamatta. Historia kiinnosti Hemmo Honkalaa jo nuorena miehenä niin paljon, että vuonna 1974 hän kysyi isältään Onni Honkalalta, antaisiko tämä Tupalan vanhan päärakennuksen hänelle, kun uusi asuinrakennus oli valmistunut muutama vuosi aikaisemmin. Ensimmäisen kerran metsäneuvoja ehdotti tämän kuusikon käsittelemättä jättämistä vuonna 1981. Umpipihan lisäksi talomuseosta löytyy riihipiha, jossa on vuonna 1730 rakennettu riihi, ajokalumuseo, jyväaitta ja hevoskiertoinen puimakone. Tänä vuonna museo täyttää 50 vuotta.” Tupalan taloa on kysytty myös Helsingin Seurasaareen, mutta Honkalan mielestä vanhat rakennukset menettävät aina osan sielustaan, jos ne siirretään uuteen ympäristöön. Neuvo oli kuitenkin viisas, ja olen tyytyväinen, että en tehnyt tässä silloin hakkuuta.” Rajapyykki vuodelta 1442 Hemmo Honkalan 150-vuotias kuusikko on näkemisen arvoinen. Hienoa kokonaisuutta ei olisi olemassa ilman metsän omistaja Hemmo Honkalan halua säilyttää sukunsa ja Suomen historiaa. Jouduin asiaa aika pitkään miettimään, kun olisi ollut tarvetta rahallekin. Vuonna 2019 Honkala teki lopulta päätöksen suojella kymmenen hehtaarin kuusikuvion pysyvästi. Kolme vuotta sitten Jutta Urpilainen halusi esitellä suomalaisia metsiä ympäristöasioista vastaavalle liettualaiselle komissaarille Virginijus Sinkevic?iusille. Metsässä on helppo kulkea, sillä kuusien alla ei kasva lehtipuurisukkoa. Pisimmän kuusen latva kurottaa yli 41 metriin. Kunnossa pidettäviä rakennuksia tilalla on kaikkiaan 29. Kuuset ovat keskimäärin 35 metrin mittaisia. ”Vuonna 2013 liitin Metso-ohjelmaan kuuden hehtaarin palasen järvenrantaa ja kallioista mäkeä. 3 Lisää lehti puiden osuutta. 18 Aarre 5/2024 METSÄ. Komissaarit eivät ole ainoita Honkalan metsissä vierailleita kuuluisuuksia. ”Äitini opetteli uimaan tässä Kukkolanojan syvennyksessä 1930-luvulla”, Honkala näyttää. ”Minulla ovat aina olleet metsänhoitoyhdistyksessä hyvät neuvojat. Puuta on 500–700 kuutiota hehtaarilla”, Honkala kertoo. Honkala hyppii tottuneesti muurahaisten valtaväylien yli. Minä kuulin puheet ja päätin, että minunkaan aikanani taloa ei koskaan myydä”, Honkala kertoo. Muista heinäämiset ja täydennä tarvittaessa istutuksia. Meneekin ilta mukavasti tuttujen kanssa jutellessa”, Honkala suunnittelee. Suojelupäätös kypsyi pitkään Museokierroksen jälkeen Hemmo Honkala vie meidät kierrokselle lähimetsään. Raivaukset Hemmo Honkala tekee vesurilla. Työn tulos palkitsee vaivan. Viime vuoden isoin investointi metsään oli uusi Fiskarsin pitkä vartinen vesuri. Käki kukkuu juhannuksen läheisyyttä. Välillä vastaan tulee kettu, välillä peura. Komissaarit olivat todella kiinnostuneita historiasta ja suojellusta metsästä.” Voi hyvin kuvitella, että arvovaltaisen seurueen matkanteko saattoi jatkua hieman myöhässä, sillä Honkalalta pulppuaa kiinnostavia tarinoita paikallishistoriasta. M utkittelevan, asvaltoidun kylätien varressa sijaitsevan Tupalan talomuseon pihalle astuessa tuntee siirtyvänsä suomifilmin kuvauspaikalle. Honkala arvelee koko metsätilansa vanhimman puun olevan 280-vuotias mänty. 4 Jos metsässä on erikoiskohteita, harkitse niiden liittämistä Metsosuojeluun tai muuhun suojelu ohjelmaan
Suojellun metsän hienouden ovat huomanneet muutkin kulkijat. Honkala ei ole siitä pahoillaan, sillä hänestä jokainen metsänomistaja tekee päätöksensä omien tavoitteidensa mukaan. Talousmetsääkin tarvitaan Metsäretken jatkuessa vastaan tulee tavallisia talousmetsäkuvioita, esimerkiksi 30 vuotta sitten istutettu rauduskoivikko ja 20 vuotta sitten kylvetty männikkö. Reilunkokoiset taimet Honkala istuttaa itse kuokalla muokkaamattomaan maahan. Kokenut metsänomistaja tuntee kuvionsa melkein puun tarkkuudella. Museolta johtaa niityn yli polku suojeltuun metsään. Honkala on muun muassa antanut eräälle vääksyläiselle koiranomistajalle luvan ulkoiluttaa kolmea koiraansa kauniissa metsikössä. Pihalla kasvaa myös erikoisia puulajeja kuten pihtoja, tammia ja makedonianmäntyjä. Hän ei käytä digipalveluita, eikä hänellä ole metsäsuunnitelmaa. Päätökset metsänhoidosta tai puun myynneistä teen kuitenkin aina itse”, Honkala sanoo ja kannustaa muitakin miettimään metsänhoitopäätöksiään huolellisesti. Honkala ei yleensä muokkauta metsänpohjaa istutusta varten. Varhaisperkaukset Honkala tekee 5–6 vuoden päästä istutuksesta. 19 Aarre 5/2024 METSÄ. Tai ei ihan tavanomaisessa, koska Honkala kulkee monissa asioissa omia polkujaan. Hemmo Honkala tekee joka aamu muutaman kilometrin lenkin metsässään. Metsänhoitoyhdistyksen opintomatkoilla Honkala käy mielellään. Niiden alla on Hemmo-pojan sänky. Vaikka Hemmo Honkala on kiinnostunut historiasta ja arvostaa vanhoja metsiä, hän ymmärtää hyvin myös talousmetsien merkityksen. Tätäkään työtä hän ei tee aivan helpoimmalla tavalla, sillä työvälineenä on vesuri. Vuosikymmenten mittaan on muutama kuokanterä kulunut melkein varteen saakka. Pieni Stihlin moottorisaha minulla kyllä on, sitä käytän ensimmäisissä harvennuksissa ja polttopuurankojen teossa. Varhaisperkaukset vesurilla Istuttamisen jälkeen Honkala hoitaa taimikkoa heinäämällä sen huolella ja täyttämällä mahdolliset aukkopaikat seuraavina vuosina. Museon tuvan nauloissa roikkuu Honkalan suvun työja juhlavaatteita monilta vuosikymmeniltä. Puukaupoissa vakiokumppaneita hänellä ovat 40 kilometrin päässä sijaitseva VersoTupalan tilan pihapiiri on suunniteltu museon henkeen sopivaksi. Neljä viidesosaa hänen vajaan sadan hehtaarin metsistään on tavanomaisessa metsätalouskäytössä. Ilmankos askel nousee ja selkä taipuu eläkeiässäkin kuin koulupojalla. Jätän harvennuksissa melko paljon puita kasvamaan ja harvennan sitten mieluummin useamman kerran.” Ensiharvennuksen jälkeen seuraavat harvennukset ja päätehakkuut Honkalan metsissä tekee puun ostaja omilla koneillaan. Myöskään kantoja hän ei ole antanut nostaa. Niitäkin on kulunut loppuun muutama. ”En omista raivaussahaa enkä aio sellaista hankkiakaan. Hemmo Honkala tietää, että seuraavana talvena maisema muuttuu radikaalisti, sillä rajanaapuri tekee päätehakkuun suojelualueen rajalla olevaan kymmenen hehtaarin kuusikkoon. ”Kuuntelen mielelläni metsäasiantuntijoiden näkemyksiä
”Parasta metsänomistamisessa on se, että olen saanut 60 vuotta seurata samojen metsien kasvua. Myös erikoispuiden menestymistä on ollut kiinnostavaa seurata.” Museoja metsäkierroksen alkamisesta on kulunut kolme tuntia, ja kahvitkin miltei unohtuivat tarinoiden viedessä mennessään. Jokaiselta metsä retkeltään Honkala löytää uutta kiinnostavaa. Lehtomaisen kankaan valta lajeja ovat käenkaali, mustikka ja metsäimarre. Kaupasta saa valmista ruokaa. ”Nuorempana otin metsästä monta kertaa rahaa maatalouden investointeihin. Koetin kuitenkin säästää aina joitakin kuvioita pahan päivän varalle.” ”Nyt rahan ottaminen metsästä ei ole enää niin tärkeää, sillä 1990-luvulla sijoitin puukauppatulojani pörssiosakkeisiin. 20 Aarre 5/2024 METSÄ. Hemmo Honkala on palkittu museotyöstään Talon poikais kulttuurisäätiön Talonpoikai nen teko kunnia palkinnolla vuonna 2018. Äiti ei valita mistään, kunhan saa ruokaa pöytään. ”Hyvin me tässä pärjäämme kahdestaan, vaikken minä mikään mestarikokki olekaan. LISÄTIETOJA Tupalan talomuseo on auki tilauksesta. Vitamiinit eivät kylläkään kelpaa. Tästä Tupalan tilan isännät ja emännät ovat kulkeneet sadat kerrat kahden kilometrin matkan Päijänteelle hakemaan särvintä pöytään. METSÄNOMISTAJA woodin saha, Metsä Group ja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme. sukupolvea. 040 501 1610. Kasvun seuraaminen kiehtoo 66-vuotias Hemmo Honkala ei ole enää kiinnostunut hankkimaan lisää metsää, sillä aika kuluu hyvin nykyisiäkin hoitaessa eikä tilalle ole löytynyt vielä jatkajaa. Suvun historia tilalla alkoi vuonna 1539. Pihapiirissä päädymme kahville mallassaunan hämärään. Talomuseoon on koottu vanhoja käsityökaluja, astioita ja tuotepakkauksia. Tietoja voi kysyä myös suoraan Hemmo Honkalalta, p. Lisätietoja opastuksesta löytyy Facebookista Tupalan talomuseo -sivulta. Vajaaseen viiteensataan vuoteen mahtuu monta iloista ja dramaattistakin ihmiskohtaloa ja tarinaa. Honkala asuu 95-vuotiaan äitinsä Terttu Honkalan kanssa 50 metrin päässä syntymäpaikastaan. Suojelumetsän läpi virtaa Äinäänjokeen laskeva Kukkolan oja. Nytkin silmä etsii tien varsilta kukkaan puhjenneita niittykasveja. Lääkärissä hänen ei ole tarvinnut käydä kuin kuulon takia viisi vuotta sitten. Tupa on ollut nykyisessä muodossaan 120 vuotta. Jokaiselta metsäretkeltään Honkala löytää jotain uutta ja kiinnostavaa. Kaikkia munia ei pidä panna samaan koriin”, Honkala heittää sijoitusneuvoksi muillekin. Kävelemme loppumatkan kalaja karjapolkua pitkin takaisin museon pihapiiriin. Tarinaa riittää vielä kahvikupin ääressäkin, sillä Hemmo Honkala edustaa Tupalan tilan 19. On se vaan mainio mamma”, Honkala hymyilee
MARIA MIKLAS M etsänomistajan maastokausi on hyvässä vauhdissa. Kokemattoman sahurin pitää pysytellä erossa tuulenkaadoista, joissa voi olla vaarallisia jännitteitä. Runkoa ei kannata tässä vaiheessa katkoa, vaan on parempi jättää reilusti vihreää latvaa haihduttamaan ja kuivattamaan runkoa. On mieluisia töitä kuten taimikon harvennusta. Valtaosa lannoituksista teetetään lentolevityksenä tai metsätraktorilla. Metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi töiden oikea ajoitus on olennaista. Maalajia ja peruskallion sijaintia joutuu usein arvioimaan jo ennen hakkuuta. Mikäli kuusia on kaatunut, ainakin Etelä-Suomessa kannattaa varmistaa, että tuoreet kuuset korjataan metsästä pinoon ja edelleen tehtaalle kesäkuun aikana. Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsän omistaja Petri Kortejärvi (s. Toivottavasti metsäalan toimijat lisäävät männynja koivuntaimien ennakkotilauksiaan, jotta niitä riittäisi paremmin. Kun varhaisperkaus tehdään neljäntenä tai jo kolmantena kasvukautena istutuksesta, luontaista koivua jää niittämättä mutta mättäillä olevat kuuset saavat tarvitsemansa etumatkan. Männyn ja koivun taimet seuraavalle keväälle myydään tyypillisesti loppuun jo edellisenä syksynä. Taimet kannattaa kuitenkin istuttaa heti kun se on mahdollista. Kiireellisempää on silti istuttaminen, joka omasta mielestäni on yksitoikkoista puurtamista. Raivaussahatöistä varhaisperkauksen oikea ajoitus on tärkeämpää kuin taimikon harvennuksen, se menee siis edelle. TALVEN JÄLJILTÄ metsät kannattaa kiertää läpi. Kevätlevitys tietysti aikaistaa lannoituksen vaikutusta yhdellä kasvukaudella ainakin, jos levityksen jälkeen saadaan sadetta, mutta tutkimusten mukaan elo-syyskuussa tehty kasvatuslannoitus tuottaa kokonaisuutena suurimman kasvunlisäyksen. Metsänomistajan ja varsinkin työssäkäyvän etämetsänomistajan kannattaa olla itselleen armollinen. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla. Omalla työlistallani tekemistä on taas paljon. Syyskesällä ja syksyllä kaatuneiden runkojen osalta voi hyvinkin riittää pelkkä kannosta irrottaminen ja puun kuivumisen varmistaminen. Mikäli haluaa ensi keväänä viljellä muutakin kuin kuusta, taimitilaus täytyy tehdä ajoissa, jo ennen syksyllä tehtävää muokkausta. 21 Aarre 5/2024 METSÄ. Moottorisahatyötä jatketaan oksien karsinnalla. Kun juuriyhteys on katkaistu, puu kuivuu nopeammin ja on lyhyemmän aikaa kaarnakuoriaisille sopiva lisääntymisalusta. Kun tuulenkaatoja on niin vähän, että korjuun järjestäminen ei ole mahdollista, joutuu hikiseen urakkaan. PETRI KORTEJÄRVI Metsätyöt kiireys järjestykseen ja loput ammattilaisille KORTEJÄRVI Taimet pitää tilata ajoissa. Sama pätee rauduskoivuun. Jos tähän ryhtyy, laikutuksen tai äestyksen paras ajankohta on keskikesällä ennen koivun siementen kypsymistä. Jos omat voimat ja aika eivät riitä, työt kannattaa teettää ammattilaisella. Kirjanpainajan runsastumista kannattaa pyrkiä rajoittamaan. Tämän jälkeen tartutaan kuorimarautaan tai petkeleeseen ja poistetaan kuorta mahdollisimman paljon. Levityksen osuus on hyvinkin puolet lannoituksen kokonaiskustannuksista. Mikäli uudistushakkuussa on ilmennyt laajasti juurikääpää, kannattaa harkita luontaista uudistamista rauduskoivulla. Rungot kannattaa sahata irti kannosta, jos ammattitaitoa riittää. Saan suurta tyydytystä, kun pääsen muokkaamaan kuviosta tavoitteeni mukaisen ja kätten jälki näkyy konkreettisesti. Onneksi Suomessa on saatavilla laadukkaita metsäpalveluita. UUDISTAMISEN SUUNNITTELU on työtä, jota ei kannata lykätä tulevaan talveen. Syyskesän töitä on metsänlannoitus, varsinkin kasvatuslannoitus. Lomaa tarvitaan myös arkityöstä palautumiseen ja yhteiseen aikaan perheen kanssa. Kyllin aikaisella varhaisperkauksella tulee samalla luotua paremmat edellytykset luontaisten männyntaimien nousulle sekapuuksi kuusentaimikkoon. Männyn kylvö tietysti kiilaa työlistalla aivan ensimmäiseksi. Omatoiminen levitys on nykyisin harvinaista, vaikka siinä saa työtunneilleen todennäköisesti parhaan tuoton. Jos kesäkuussa on aikaa seurata tilannetta, kuorinnan voi jättää tekemättäkin, mikäli kirjanpainajan iskemiä ei runkoon ilmesty
Takuuhintasopimusten ja katkonnan kanssa pitää olla tarkkana. Koivutukki Koivukuitupuu 22 Aarre 5/2024 METSÄ. 50 60 70 80 3/24 1/24 11/23 9/23 7/23 5/23 3/23 1/23 11/22 9/22 7/22 5/22 3/22 1/22 11/21 9/21 7/21 5/21 3/21 1/21 Mäntyja kuusitukin kantohinnat kuukausittain (uudistushakkuu) Kuusitukki Mäntytukki LÄHDE Luonnonvarakeskus 100 200 300 400 500 3/24 2/24 1/24 Koivutukin ja koivukuidun puukauppamäärät kuukausittain alkuvuonna Havutukkien hintojen aaltoilussa näkyvät selvästi vuosittaiset trendit. Viikolla 17/24 kuusitukki oli nousemassa kohti 79 euron ja mäntytukki kohti 77 euron kuutiohintaa päätehakkuupystykaupoissa. Kesä kuumentaa puukauppaa Touko-kesäkuun vaihteessa tehdään viime vuosien valossa vuoden parhaat puukaupat. Osa koivuista ohjautuu polttopuuksi. PUUMARKKINAT Teksti MARKKU PULKKINEN | Graafit AINO SAARIKIVI | Kuva VM-ARKISTO Tammi-maaliskuussa sekä koivukuidun että koivutukin teollisuuspuun kauppamäärät ovat laskeneet. Viime vuosina kalenterivuoden hintahuippu on lähes poikkeuksetta ollut kesäkuussa juuri ennen ostajien lomien alkua
Sellun hinta on jatkanut nousuaan tänä vuonna, samoin kartongin.” Markkinahakkuiden PTT odottaa kasvavan tänä vuonna neljällä prosentilla. Varsinkin aloittelevia ja puukaupassa kokemattomia metsän omistajia Välimäki kehottaa kääntymään kilpailutuksissa metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijan puoleen. ”Nyt on tärkeää kilpailuttaa puukaupat mahdollisimman laajasti”, hän tähdentää. Välimäki sanoo, että monesti metsänomistajan toive voidaan toteuttaa. ”Keväällä sahatavaran hinta nousee yleensä muutenkin, mutta tänä vuonna poliittiset lakot vielä vahvistivat kehitystä. ”Hakkuut ovat olleet viime kuukausina huomattavasti suuremmat kuin puun ostot. ”Kaikilla metsäteollisuuden lopputuotteilla näyttäisi olevan ensi vuonna kasvavaa kysyntää. ”Ostajat lupaavat myyjälle lisätilin, jos puun hinta ylittää loppuvuonna kauppahetken hinnan. Kesäleimikot kiinnostavat Myös sahatavaran maailmanmarkkinahinnoissa on ollut alkuvuonna selvä nousu, vaikka tukkipuun hinta onkin pysynyt tasaisena. Hakkuukoneen lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää ajokoneeseen, sillä ajokone vaatii harvesteria enemmän tilaa.” Apua kilpailutukseen Harri Välimäki muistuttaa, että hintaerot tarjousten välillä ovat tällä hetkellä valtavat. Sahatavaran vientihinnat nousivat keväällä 20 prosenttia”, Karttunen kertoo. Havutukin hinta on noussut prosentin ja koivutukin yhdeksän prosenttia. P uun hinnat ovat nousseet tänä vuonna tasaisesti tammikuulta toukokuulle. MARI IKONEN 23 Aarre 5/2024 METSÄ. Välimäki näkee tähän syyksi isojen puunostajien hintatakuujärjestelmän. Hinnatkin näyttäisivät olevan vaneria lukuun ottamatta nousussa. ”Kevät on ollut todella märkä, joten kelirikko voi venyä pitkäksi. Osa metsänomistajista toivoo harvennuksilleen hieman pienempiä korjuukoneita, jotta puiden vaurioitumisriski olisi pienempi. Liian harvaksi hakatun kasvatusmetsikön tuottopotentiaali putoaa ja puut altistuvat tuhoille. Puun kova kysyntä näyttää jatkuvan ja hinnatkin ovat olleet nousussa”, Välimäki summaa. Tämä tekee hyvää tuleville puukaupoille”, Karttunen arvioi. Suuressa osassa maassa oli vielä toukokuun alussa kelirikko, mutta kesäkorjuukelpoisten leimikoiden hinnasta voi silti sanoa jotakin aikaisempien vuosien perusteella. Korjuu jäljen valvonta on yhtä tärkeää kuin talvella. MTK:n metsäedunvalvonnan tutkimuspäällikön Kalle Karttusen mukaan lopputuotemarkkinoiden kehittyminen tukee PTT:n ennustuksia. Pystyvaranto onkin supistunut. Erityisen kysyttyjä ovat koivikot. Myös ostajien kesälomien lähestyminen saattaa nostaa hieman hintaa”, Välimäki pohtii. ”Metsänhoitoyhdistysten puukauppatilastojen mukaan kesäkorjuukelpoisuus nostaa tukin hintaa noin kolmella ja kuitupuun hintaa noin kahdella eurolla kuutiolta.” Hintatakuu hämää Metsänhoitoyhdistys PohjoisKarjalan johtaja Harri Välimäki katseli vapun jälkeen Joensuussa vihmonutta räntäsadetta. Myös kantokäsittelyn huolellisuus on syytä tarkistaa”, Välimäki neuvoo. Kuusikuidun tilastokeskihinta nousi viikolla 18/24 yli 31 euroon, koivukuidun miltei 30 euroon ja männyn hieman yli 29 euroon. Kuitupuun hinta on noussut 11–13 prosenttia vuoden takaisesta. Monet puunmyyjät odottelevat toukokuun loppua, koska silloin puusta maksetaan lähihistorian tietojen valossa vuoden paras hinta. HANNE MANELIUS Vauhti kiihtymässä Vappuviikko oli miltei miljoonaviikko, kun Metsäteollisuus ry:n jäsenet ostivat puuta 980 000 kuutiometrin verran. Puun kysynnän ollessa kova Välimäki toivoo, ettei harvennushakkuissa ahnehdittaisi liikaa puuta. Ensi vuonna hakkuut lisääntyvät vielä viidellä prosentilla. ”Bruttokantorahatulot nousisivat ensi vuonna lähelle kolmea miljardia euroa, mikä on historiallisesti kova lukema”, Karttunen toteaa. Toisaalta talvi oli puunkorjuun kannalta hyvä. Pellervon taloustutkimus (PTT) ennustaa kuitupuun nimellishinnan nousevan kuluvana vuonna kymmenellä prosentilla viime vuoteen verrattuna. Kuutio sopii Välimäen mielestä kilpailutuskanavaksi omatoimiselle metsänomistajalle, joka ymmärtää puiden katkonnan merkityksen ja hyväksyy sen, etteivät kaikki ostajat ole välttämättä Kuutiossa. ”Ajourapainumia kannattaa tarkkailla etenkin nyt märän kevään jälkeen. Puun hintojen nousu ylittää arvioidun inflaation. Huhtikuun lopussa ostot lähtivät selvään nousuun. ”Pystyvarannot ovat todennäköisesti pienet, sillä leimikot menevät nopeasti korjuuseen. Katse korjuun laatuun Kesäkorjuissa korjuujäljen valvonta on vähintään yhtä tärkeää kuin talvella. ”Teemme puukauppaa Karjalan Puukauppojen lukuun. Ensi vuonna PTT arvioi sekä kuituettä tukkipuun hintojen nousevan kolme prosenttia. Kun hinnat ovat yleensä huipussaan touko-kesäkuun vaihteessa ja pääosa vuoden puusta on siihen mennessä hankittu, ei lisähintaa tarvitse siten maksaa. Mhy-tilastojen mukaan kesäkorjuukelpoisuus nostaa tukkien hintaa noin kolmella eurolla verrattuna talvileimikoihin. Tukkipuulle PTT ennustaa vain prosentin nousua. Puukauppamäärissä olemme Pohjois-Karjalan alueella viidenneksen jäljessä edellisvuodesta.” Välimäen mukaan kesäkorjuisiin kysytään kaikenlaisia leimikoita. Yhtiöllä on sopimuksia myös kevyempiä koneketjuja käyttävien yrittäjien kanssa. Tämän vuoden alusta lukien metsänomistajat olivat myyneet teollisuudelle puuta miltei 11 miljoonaa mottia. Luonnonvarakeskuksen puukauppatilastoista selviää, että vuoden neljän ensimmäisen kuukauden puukauppamäärä jäi 13 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi
Vuosien raskas metsätyö karaisee ammattimetsureista sitkeitä puurtajia. Paahtava hakkuuaukea on vaativa areena, jossa omaan jaksamiseen voi kuitenkin vaikuttaa. Ammattilaisen ottein PÄIVÄ HAKKUUAUKOLLA 24 Aarre 5/2024 METSÄ. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Taimet maahan Videolla seuraamme Jyrki Villmanin ja Teuvo Kirselän istutuspäivää
Saappaiden painavuus ei Jyrkiä haittaa. Se on huono yhdistelmä. Työn laadusta ei silti tingitä. ”Tavallisella hehtaarin tai kahden hehtaarin aukealla siirrän autoa ja kärryä kerran tai pari päivässä, jotta saan taimien kantamisen minimiin. ”Keväällä aikaista ylösnousua motivoi sekin, että linnut pitävät aamuvarhaisella komeaa laulukonserttia”, Jyrki kertoo. Lähdimme alkukesän aamuna metsäpalveluyrittäjä Jyrki Villmanin mukaan hänen työmaalleen Kannonkoskella pohjoisessa Keski-Suomessa. Varma kumiturvasaapas Jyrkin liikkeissä pistää silmään se, kuinka suoraviivaisesti hän kulkee. Mutta mitä tämä olennaiseen keskittyvä työtapa käytännössä tarkoittaa. Vinkki kuulostaa yksinkertaiselta ja järkeenkäyvältä. Jos tällaiseen rytmiin ei ole tottumusta, varhainen ylösnousu tarkoittaa yöunien lyhentymistä ja nopeampaa väsymistä hakkuuaukealla. Jyrkillä on takana pitkä ura metsätöiden parissa, mutta hän on edelleen hyvässä fyysisessä kunnossa. Siksi Jyrki starttaa liikkeelle varhain. Aamuvarhain on viileää ja raikasta. Hän levittää ne konekatokseen sulamaan ja avaa tuuletusluukut eli laatikon kädensijat. ”Sulatan laatikot katoksen alla, jotta ne eivät kastu. Suurilla aukoilla voin käyttää traktorin peräkärryä.” Istutusalueet ovat usein lähellä teitä. Niissä on pitkät varret ja jämäkkä, hyvin pitävä pohja. Se vaikeuttaa taimien siirtelyä ja teettää turhaa työtä.” Jäistä taimea ei saa istuttaa, koska se ei pysty imemään vettä ja kuivuu auringonpaisteessa. Silloin jaksaa paremmin ja nestettäkin kuluu vähemmän.” Herääminen aikaisin edellyttää tottumusta ja sellaista rytmiä, että yöunta tulee riittävästi. Märät laatikot leviävät metsään käsiin. Kuluja tulee maan muokkauksesta, taimista tai siemenistä sekä työvälineistä. T yökseen istuttavan ei kannata tehdä turhia liikkeitä, koska niistä ei makseta. Laatikot kuivina Taimilaatikot tulevat Jyrkille rahtina pihaan. ”Yksin töitä tehdessä lähden sitten kun herään, eli neljän ja kuuden välillä. Yksin istuttaessaan Jyrki kuljettaa peräkärryllä työmaalle vain yhden päivän annoksen taimia. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Verovinkki Metsänomistaja voi vähentää metsän uudistamiseen liittyvät kustannukset metsä verotuksessa. Kumiturvasaappaiden ansiosta vetisissä paikoissa ei tarvitse ottaa ylimääräisiä 25 Aarre 5/2024 METSÄ. Työjalkineina Jyrkillä on Nokian Eurologger-kumiturvasaappaat. Pitkulaisella aukolla siirrän autoa useammin, jos tie on vieressä.” Varhain liikkeelle Auringonpaiste ja kuumuus lisäävät istutuksen rasittavuutta. Hakkuuaukean alareunassa on oja, jonka yli Jyrki painuu kuin hirvi. Varsinkin kevät on hienoa aikaa olla luonnossa”, Jyrki kertoo. Oikein istutettuna taimi lähtee hyvin kasvuun. ”Kuljetan laatikot maastoon traktorin etukuormaajalla ja perälaatikolla, jos kantamismatka on pitkä ja maasto sallii sen. Koiraan ääni kuuluu silloin parhaiten naaraitten korviin ja myös karkottaa tehokkaimmin muita koiraita reviiriltä. Maasturi on metsäpalveluyrittäjälle paras kulkuneuvo. Muut laatikot pysyvät kotona katoksen alla kuivassa. Myös ostopalveluna teetetyn työn kustannukset ovat vähennys kelpoisia. Suurin ero ammatti metsurin ja omia metsiään istuttavan välillä syntyy siitä, että ammattilainen osaa karsia työpäivästä pois turhan ajan ja energian käytön. Nukkumaan pitää mennä tarpeeksi aikaisin. Poutaisina ja tyyninä kevätaamuina linnut laulavat äänekkäimmin. Jos hänellä on palkattua työvoimaa, hän vie taimilaatikot metsään edellisenä päivänä ja levittää ne sopiviin kohtiin. ”Kovimmat työrupeamat ovat minulta jo takana, mutta viihdyn edelleen metsässä
Ennen kuin työ alkaa, Jyrki suihkuttaa lakkiin ja hiuksiinsa hyttyskarkotetta. Viileinä ja pilvisinä sää jaksoina aikaisin aloittamisesta ei ole samanlaista hyötyä. Kun tuuli aamun edetessä viriää, lentävät hyönteiset viihtyvät aukealla huonommin. Tarkentavaa suunnittelua teen sitten pitkin päivää, kun kierrän aukkoa ja näen maaston lähempää”, Jyrki kuvailee. tanssi askelia. Taimet hän asettelee niin, etteivät ne putoa vakasta. Se estää korvien ihoa palamasta auringossa ja suojaa niskaa. Samalla, kun saapas painaa maata, Jyrki laukaisee jo putken leuat kiinni. Villasukka imee hikeä ja estää hiertymiä.” Jyrki Villmanin istutusasuun kuuluvat verkkarit, ihonmyötäinen aluspaita, raivauspusero, lippalakki ja käsineet. Samassa putki jo nousee, ja Jyrki painaa kengällä taimen vierustaa maata tiivistäen, joskus taimen molemmin puolin. Neljästä 90 taimen laatikosta tulee kolme kukkurapäistä vakallista taimia. ”Putkiin tulee aikaa myöten vikoja. Rikkoutumisen varalta autossa on aina varaputki. Liian pintaan taimi ei saa jäädä. PÄIVÄ HAKKUUAUKOLLA Aurinkoisina päivinä aamu varhaisen viileys auttaa istut tajaa. ”Vakka heilahtelee ja painaa vasten lonkkaa. Istutussyvyys on sopiva, kun taimipaakun päälle jää maata noin 4–6 senttiä. Siinä kädessä, jolla taimi nostetaan vakasta istutusputkeen, on nitriilikäsine. Pehmuste vaimentaa painon tunnetta.” Myös vakan olkahihaan Jyrki teippaa pehmusteen. Hakkuuaukealla rasittuvat etenkin varpaat ja nilkat. ”Ennen aloittamista katson hetken istutus aluetta ja suunnittelen, miten aukolla on paras edetä. ”Tyhjää kävelyä tulee välillä väkisinkin. Astuessaan kohti seuraavaa mätästä hän pudottaa vakasta uuden taimen putkeen. Joustavat verkkarit ovat tarpeen epätasaisessa maastossa harppoessa. Leuka voi mennä poikki, joskus katkeaa jousi tai irtoaa sokkatappi”, Jyrki luettelee. Verkkarit ovat ilma vammat kuin metsurin housut. Tässä onnistuminen vaatii kokemusta ja pelisilmää. Mutta sitä kannattaa yrittää välttää, koska se hidastaa työtä ja kuluttaa voimia.” Taimi putkeen kävellessä Nurin käännetylle mättäälle tullessaan Jyrki lyö putken kevyesti maahan yleensä keskelle mätästä. ”Nyt minulla on lippalakki, mutta useimmiten käytän leveälieristä hattua. Turha kävely vähiin Vakkaan Jyrki lataa taimia niin paljon kuin siihen suinkin sopii. 26 Aarre 5/2024 METSÄ. Hän liikauttaa hivenen putkea hakien sen leuoille hyvän sijan ja polkaisee leuat auki. Ihanteena on tehdä istutuslenkki peräkärryn luota taimilaatikoilta aukolle ja takaisin niin, että kävely tyhjän vakan kanssa jää mahdollisimman vähiin. Aurinkovoiteita en käytä, mutta käsirasvaan pitää joskus turvautua ihon kuivumisen takia.” Lisää pehmusteita Työmukavuuttaan Jyrki parantaa teippaamalla taimivakkaan lonkkaluun kohdalle solumuovista pehmusteen. ”Käytän saappaassa kesälläkin alussukkaa sekä villasukkaa. Jalassa ne ovat ilmavammat kuin metsurin housut. Itikat ja mäkäräiset vaivaavat etenkin tuulettomina aamuina. Istutusputkea ei tarvitse viritellä, mutta sen pitää olla kunnossa
Ammattimetsuri oppii tietämään jaksamisensa rajat. Kun vanhan kuusikon havut on kerätty, niistä ei jää aukealle laajoja oksakasoja. Mätästys ja myös tuleva metsä on silloin tasaisempaa. Hän osaa rasittaa itseään sopivasti palautuakseen taas seuraavaan aamuun. Taimilaatikot tuulettuvat, kun laatikoiden sivuissa olevat kanto aukot avataan. 27 Aarre 5/2024 METSÄ
Parhaimmillaan päivässä saattoi mennä maahan 3 000 tainta. ”Ihanteellisissa oloissa maahan saa tunnissa neljäsataa tai jopa viisisataa tainta. Istutuspäivän tavoitteena hänellä on 1 500–2 000 tainta maahan ja hyvissä ajoin kotiin. Nuorempana, kun Jyrki oli kahdesti mukana voittamassa umpihankihiihdon maailmanmestaruutta, hänen kuntonsa oli vielä kovempi. Jyrki ei teputa pikkuaskelia mättäällä ennen putken leukojen polkaisua auki eikä sen jälkeen. Jalostettujen taimien kasvu on luonnontaimia nopeampaa. Todellakin, lämmintä mehua myös kesällä. Sen jälkeen työpäivä yleensä vielä jatkuu joko muissa fyysisissä töissä tai traktorin ratissa. Eväänä on myös keksejä. ”Ruisleipä sulaa hyvin suussa lämpimän mehun kanssa, ja lämmin juoma imeytyy vatsasta elimistöön kylmää mehua paremmin.” Janojuomana metsässä hänellä on kivennäisvettä. Ammattimetsuri mittaa istutustiheyttä koealojen avulla. Tämä on yksi asia, joka erottaa hänen liikkumisensa satunnaisesti taimia istuttavasta. Parhaimmillaan jalostetut kuuset pärjäävät kasvukisassa koivuillekin. Kahvia Jyrki juo vain kotona. 28 Aarre 5/2024 METSÄ 28 METSÄ. PÄIVÄ HAKKUUAUKOLLA Kivetön maaperä ja oikeaan tiheyteen tehty tasainen mätästys helpottavat istuttajan työtä. Tasapaino pitää. Epätasaisissa kohdissa Jyrkin askeleet ovat lyhyitä mutta osuvat koko ajan nappiin niin, että viimeinen askel osuu kuin mitattuna leuat avaavalle jalkavivulle. ”Työteho minulla pysyy melko vakaana kolme tuntia, sen jälkeen vauhti alkaa tippua. Samalla tulee tarkistettua, onko mättäiden määrä kohdallaan. Kun tahti ei enää ole riittävä, on parempi lopettaa ja lähteä muihin töihin. Sillä tavalla saa enemmän aikaiseksi.” Ensimmäinen tauko on viidensadan taimen jälkeen. Lämmintä mehua Ensimmäisen tauon Jyrki pitää kuuden taimi laatikon eli runsaan viidensadan taimen jälkeen. ”Istuttaminen on parikymmentä prosenttia nopeampaa, kun pudotan taimipaakun putkeen seuraavalle mättäälle mennessäni enkä vasta sitten, kun isken putken siellä maahan.” Heti maan tiivistämisen jälkeen istuttajan katse hakeutuu eteenpäin etsimään seuraavaa mätästä. Huono maanmuokkaus, vaikea maapohja ja pitkä kantomatka hidastavat työtä.” Tauolla Jyrki syö ruisleipää, jonka päällä on leikkeleitä, ja juo termospullosta lämmintä marjamehua
Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja. Tilaa tekstiviestillä: LÄHETÄ VIESTI: TILAUS MAV4022 ETUNIMI SUKUNIMI OSOITE Numeroon 13526 Tekstiviestin lähetys on maksuton. 33,20 €/kk) 25 €/kk 90 N: O 7 | 20 23 M T.F I/ M ET SÄ M AA SE UD UN TU LE VA IS UU DE N AJ AN KO HT AI SL EH TI M ET SÄ ST Ä Sä hk öä ke ks el iä äs ti. Maaseutukin paranee jakamalla. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta mpm/pvm tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). He ikk i Sa ss in vo im ala ss a yh di st yv ät tu uli m yl ly ja au rin ko pa ne eli . MT Lehti + Digi nyt vain Määräaikainen tilaus (norm. 24 N: O 7 | 20 23 500 EURO 500 Voita 500 €! Arvont a joka kuukau si Arvonnan säännöt: MT.FI/arvonta. Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakas viestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Tilaa soittamalla: 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus MAV4022 Tilaa netistä: MT.FI/lehti tai oheisella QR-koodilla Tarjous on voimassa 30.6.2024 asti. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 €/lasku. 6– 7 Te ho a ko rju us ee n Sim ul aa tto ri hu om aa ku lje tta ja n pi en et vi rh eli ik ke et . Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. 27 Itä ra ja n uu si ai ta va ik eu tta a su ur pe to je n re itt ej ä 16 –2 Ra ja ny lit tä jät Su hd an ne sy nk ke ni En er gia pu un vi lka stu nu t ky sy nt ä tu o he lp ot us ta m et sä no m ist aja lle
TALOUSMETSIEN LUONNONHOITO Teksti HANNES MÄNTYRANTA | Kuvat MARIA MIKLAS 30 Aarre 5/2024 METSÄ. Nyt monimuotoisuuden mittareita kehitetään monella taholla, esimerkiksi Metsä Groupin uudistavan metsänhoidon mallissa. Hakkuissa vältetään maa lahopuun vaurioitumista, jottei aiheuteta haittaa puun luon nolliselle, eri eliöiden tarvitse malle lahoamisprosessille. Sen tuloksista on puhuttu vähemmän, koska niitä ei tiedetä. Mittareita vaikutuksille Talousmetsien luonnonhoidosta on puhuttu pitkään
Olemme Metsä Groupin hakkaamalla alueella, jossa esitellään yhtiössä lanseera tun uudistavan metsänhoidon käytäntöä, Metsä Group Plus hakkuuta. Se tarkoittaa, että metsä Yhtiö tarjoaa Plus-mallin hyväksyneille metsänomistajille bonusta. Pohjoinen metsätalous hyödyntää Timo Lehesvirran mukaan luontaisen ekosysteemin lajeja ja prosesseja. Pien eläimille jätetään suojati heikköjä kolminkertaisesti tavanomaiseen verrattuna. Harvinaisempia lehtipui ta säästetään; muut lehti puut kuin koivut ja haavat jäävät metsään niistä riip puvaisten lajien käyttöön. Viime helmi huhtikuun kampanjan aikaan se oli pääte hakkuissa 300 euroa ja harvennushakkuissa sata euroa hehtaarille. ”Sen jäl keen, kun lanseerasimme mallin, asiak kaistamme 40 prosenttia on osallistunut”, kertoo metsäjohtaja Juha Jumppanen. ”Käytännössä minulla on ollut tämän kaltaisia hakkuita ennenkin. ”Mutta jos vertausta haluaa jatkaa, ehkä olemmekin etsimässä pyörien päälle uutta ajoneuvoa”, Timo Le hesvirta sanoo. Luonnonhoitotoimet tuottavat kustan nuksia metsänomistajille, mutta Metsä Group tarjoaa Plusmallin hyväksyneille metsänomistajille bonusta. Lehtoja hoidetaan joko suojelemalla tai lehtipuus toa tukevilla hoitotoimilla. Metsä Groupin Plus-mallin hakkuuta esiteltiin nurmijärveläisen Tapani Mattilan metsässä Röykässä. Mattila, joka on ensimmäistä kertaa Metsä Groupin asi akkaana, sanoo hakkuuaukolla kerrottujen periaatteiden olevan käytäntöön keskitty neelle miehelle uutta. Lisäksi Metsä Group varaa mahdollisuuden kulottaa sääs töpuuryhmiä. M etsänomistaja Tapani Mattila katselee tyytyväisenä aukko hakkuuta Nurmijärven Röykässä. Varsinkin koti ni lähimetsiä olen käsitellyt vähemmän voi mallisesti”, kertoo noin 40 hehtaaria metsää omistava nurmijärveläinen. Haluamme mitata ja tuoda julki nämä vaikutukset.” Pohjoinen metsätalous on Lehesvirran sa noin ”luontaiseen ekosysteemiin integroitu tuotantomalli”. ”Pikkuhiljaa ne kuitenkin loksahtelevat omaan, aikaisempaan ymmärrykseen. Turvemailla harjoitetaan jatkuvaa kasvatusta aina, kun se on järkevää. Vai kuttaa oikein hyvältä.” Uusi malli kiinnostaa ”Emme ole keksineet pyörää uudelleen”, sa noo Metsä Groupin johtava luontoasiantun tija Timo Lehesvirta. Plusmallissa vanhaa tehdään vain monin tavoin paremmin. Metsäalalla on 1990lu vulta lähtien puhuttu siitä, mitä talousmetsissä on luonnonhoidon nimissä tehty. Tekopökkelöitä tehdään hehtaarille kymme nen kaikissa hakkuissa. Luontaiset prosessit Pyörää on siis paranneltu. Kiinnostus on ollut runsasta. 31 Aarre 5/2024 METSÄ. Päätehakkuun yhteydessä jätetään sääs töpuita hehtaaria kohden jopa 30, kun esi merkiksi PEFCsertifiointi vaatii jättämään kymmenen elävää ja kymmenen kuollutta. Tavoitteena on lisätä lahopuun määrää ja monipuolistaa sitä. ”Sertifioinnit ja met sänhoidon ohjeet ovat kuitenkin vain luet telo tekemisistä, ei siitä, mitä monimuotoi suuden suhteen on saatu aikaan
Ensinnä on todentaminen, eli luonnon tilan vahvistuminen mitataan. ”Kaikki toimialat mukaan” Monimuotoisuusmittareita kehitellään tutkijayhteisön kanssa. Timo Lehesvirran mukaan tulossa on myös jotakin aivan uutta: luonnosta kerättyjen näytteiden DNA-tutkimukset mullistavat sekä mittaamisen että käsitykset luontomme lajimääristä. ”Haluamme näyttää, mitä mahdollisuuksia tällainen tuotanto antaa luonnolle ja ekosysteemipalveluille. Mittarit todentavat Metsä Groupilla on ”kaksi uudistavaa”, metsätalous ja maankäyttö. Metsiin jää hakkuiden yhteydessä Timo Lehesvirran pitelemää pienpuuta, mutta järeästä lahopuusta on pulaa. Maatalous tekee maasta pellon, metalliteollisuus taas suuren kuopan, josta se kaivaa malminsa eikä luonto palaudu koskaan. TALOUSMETSIEN LUONNONHOITO talous hyödyntää luontaista ekosysteemiä, sen luontaisia lajeja ja prosesseja. Mittarit tukevat toinen toisiaan, ja jos niiden mukainen tila paranee, myös uhanalaisten lajien tilanne melko varmasti kohenee. Toinen on ekosysteemipalveluiden hallinta niin, että ne kaikki otetaan huomioon eikä esimerkiksi alisteta kaikkia muita hiilensidonnalle. Kolmantena metsätuotteisiin liitetään aikanaan merkinnät siitä, miten tuotteen valmistaminen on metsissä vaikuttanut. Mutta pohjoiseen metsään nojautuva metsäteollisuus hakee raaka-aineensa luontaisten lajien ja prosessien ylläpitämästä metsästä.” Samat lajit ja prosessit pitävät yllä ihmisen tarvitsemia ekosysteemipalveluita kuten vesivarat, pölytys, ihmisten terveys, ruoka, virkistys, hiilinielu ja puun käyttö. Uudistava metsätalousmalli eroaa aiemmasta kolmella tapaa. Metsäluonnon tilan mittareiden pitää olla numeroilla mitattavia, ja niihin pitää voida vaikuttaa metsänhoidolla. Mietimme, että jos ne tosiaan haluavat meillä asua, miksi emme tukisi niitä siinä”, kertoi Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä tiedotustilaisuudessa Lohjalla. Mittareita voisivat olla metsien rakennepiirteiden kuten lahopuun ja palaneen puun määrä, metsän puulajisuhteet eli sekapuustoisuus ja metsän lajimäärä. 32 Aarre 5/2024 METSÄ. ”Mutta luonnon prosessit vievät aikansa. Metsä Group maksaa metsänomistajille kompensaatiota Plus-mallin aiheuttamista kustannuksista, kertoo metsäpäällikkö Juha Jumppanen. Uudistavan metsätalouden tarkoitus on huolehtia tästä kokonaisuudesta. ”Lähtökohtana tässä oli havainto, että usea pari äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltua rantakurvi-nimistä kahlaajaa asuu Kemin biotuotetehtaan alueella. Muita tällaisia tuotantotapoja on esimerkiksi kalastus. Kulotus kohentaa metsäluonnon tilaa alle tunnissa, kun taas säästöpuuksi jätetty mänty tuottaa eriasteista lahopuuta vielä tuhannen vuoden kuluttua, eikä tätä prosessia voi nopeuttaa”, Lehesvirta sanoo. Takana metsäluonnonhoidon asiantuntija Nicolas Vollar. Lehesvirta pitää uudistavaa metsätaloutta yhteistyökutsuna ensiksi yrityksille, sitten koko toimialalle ja lopulta muillekin toimialoille. Maankäytöllä tarkoitetaan tavoitetta lisätä monimuotoisuutta tehdasalueilla. Tämä on se uusi ajoneuvo fossiilimaailman jälkeen”, Lehesvirta sanoo. ”Yleensä teolliset tuotantotavat lähtevät luontaisen ekosysteemin tuhoamisesta. ”Olisi metsäsektorin kannalta äärettömän hyödyllistä saada aikaan kaikille toimialoille sopivat yhteiset mittarit, joilla esimerkiksi jokainen yritys millä toimialalla hyvänsä voisi mitata toimintansa luontovaikutusta”, sanoo Lehesvirta
Stora Ensolla on tarjolla luonnon monimuotoisuutta parantava vapaa ehtoinen puukauppapalvelu. Mittarit auttavat sovittamaan yhteen hiilensidonnan, monimuotoi suuden lisäämisen ja hakkuut. Sertifioimat tomissa metsissä Stora Enso noudat taa PEFCin vaatimuksia puunkorjuus sa ja metsänhoitotöissä. Jos ne ovat heikentyneet, ne ennal listetaan mikäli mahdollista. Petolin tujen pesäpuut ja uhanalaisten lajien elinympäristöt turvataan. Helmikuusta 2023 lähtien UPM on tarjonnut metsänomistajien käyttöön verkkopalvelussaan myös luonnon monimuotoisuusmittareita. Metsiä myös kulotetaan palaneesta puusta riippuvaisten metsälajien turvaa miseksi. 33 Aarre 5/2024 METSÄ. Yhtiö on julkaissut tänä keväänä metsänomistajille uuden palveluko konaisuuden nimeltään UPM Luon nonhoitopalvelut, jossa ensimmäiset palvelut ovat kulotus ja Metkaympä ristötuen haku metsänomistajan puo lesta. Palvelupaketti kasvaa loppuvuodesta. Verkkopalvelun kautta metsän omistajat voivat tarkastella omien metsiensä rakennetta, lehtipuuosuut ta, suojelupintaaloja, eriikäisraken teisen metsän osuutta sekä sertifioin teja. Myös UPM:n metsänomistajille tarjoama Kasvukumppanuusohjelma kannustaa luonnonhoitoon. Samalla taimien määrän ja istutustyön väheneminen tuo pientä kustannussäästöä. Puun lahoaminen alkaa jo sen ollessa pystyssä. Metsänomistaja päättää, mitä hä nen metsissään tehdään, mutta puut ostava yhtiö voi esittää monimuotoi suutta tukevia toimia kuten suurten lahopuiden ja suurten ja vanhojen puiden säästämistä. Maassa olevaa lahopuuta ei saa hakkuiden yhteydessä vaurioittaa. Sen avulla yhtiö kehittää puunhankinnan ympäristöosaamista. Tavoitteena on sekametsien yleistyminen, mikä vähentää pahojen metsätuhojen riskiä. Apua saa myös Metsosuojelun hakemiseen. Tämä antaa lisää tilaa luontaisesti synty ville puulajeille kuten männylle ja koivulle. Harvennushakkuiden yhteydessä tehdään tekopökkelöitä, vuonna 2023 keskimäärin 2,8 per hehtaari. Metsänhoitopalveluissaan Stora Enso on laskenut kuusen istutusti heyttä 1 800 taimesta 1 600:aan heh taarilla mutta niin, että istutuspaikko jen määrä pidetään ennallaan. Kuolleen puun tunnistaa esimerkiksi kylkeen ilmestyvistä käävistä. Erityisen tärkeiden elinympäris töjen heikentäminen on kielletty metsälaissa, mutta Stora Enso pyrkii turvaamaan muutkin erityiskohteet. Moni muotoisuuskaupassa metsänomista jalle maksetaan lisähintaa hakkuun yhteydessä tehtävistä monimuotoi suustöistä. Palvelu auttaa metsänomistajia tunnistamaan ja ymmärtämään met siensä luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä tekemään luonnon ja ilmaston kannalta pa rempia metsänhoito ja hakkuu suunnitelmia. Satsauksia myös muilla metsäyhtiöillä M etsien monimuotoisuudesta huolehtivat muutkin metsä yhtiöt kuin Metsä Group. Sto ra Ensolla on pitkäaikainen tutkimus ohjelma luonnon monimuotoisuudes ta Ruotsin maatalousyliopisto SLU:n kanssa. Yhtiö käyttää omissa metsissään yhdeksää monimuotoisuusmittaria ja tarjoaa näistä mittareista perhemetsänomis tajien käyttöön niitä, jotka soveltuvat yksityismetsätalouteen. Säästö puita päätehakkuissa oli hehtaarilla 13,6 vuonna 2023, ja säästöpuut ovat myös entistä suurempia. Ohjelmas sa tarjotaan kampanjaetuna lokakuun loppuun saakka ilmainen metsä suunnitelma FSCmetsäsertifiointiin liittyville tai jo liittyneille asiakkaille. UPM:n muodostama metsänomistaji en FSCryhmä on Suomen suurin. Myös UPM mittaa monimuotoisuutta Metsäyhtiö UPM on suuri metsän omistaja, mutta vielä omia metsiään suurempi vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen yhtiöllä on mie lestään perhemetsänomistajille tar jottujen palveluiden kautta. Tätä pyritään välttämään muun muassa korjuuko neiden ajoreittien suunnittelulla. Metsissä voi myös säästää tiheikköjä pieneläinten turvaamiseksi sekä suojella hakkuilta pienvesien kuten purojen, norojen ja lähteiden lähiympäristöt
TERHI PAPEMUSTONEN 34 Aarre 5/2024 METSÄ. Ryhmässä puut tarjoavat elinpaikkoja sekä paahteisen että puolivarjoi san ympäristön suosijoille, ja niissä syntyy vanhojen ja kuolleiden puiden pienialaisia keskittymiä. 4 Mitä etua on säästöpuuryhmistä. 2 Millainen on moni muotoisuuden kannalta paras säästöpuu. KetoTokoi: Parhaita ovat van hat puut, joissa on koloja, ko roja, kääpien itiöemiä, kuolleita haaroja tai järeitä oksia. Säästöpuuryhmien si joittamisella ja koolla voidaan vaikuttaa myös pienialaisten suopainanteiden ja muiden pienkohteiden säilymiseen. Puunkas vatuksen kannalta siitä on sekä etuja että haittoja. KetoTokoi: Kyllä pitäisi, ja niitä pitäisi tunnistaa ja sääs tää jo taimikon harvennuk sessakin. Yleensä säästöpuiksi parhaiten soveltuvat puuyksi löt poistetaan jo taimikonhoi dossa tai ensiharvennuksessa. Sulkeutuneen metsän lajisto voi säilyä todennäköi semmin ryhmänä, etenkin jos se sijaitsee lähellä metsän reunaa. Raivaamaton aluspuusto voi muodostaa suojaa antavan riistatiheikön. Säästöpuut voidaan keskittää kohtiin, joita on vaikea kor jata tai uudistaa. Ryh miksi jätetyt säästöpuut ovat usein paitsi ekologisesti myös metsänomistajan talouden kannalta hyvä ratkaisu. Puiden valinnassa tulisi miettiä, mitä tavoitteita varten niitä jätetään, ja ottaa huomioon sekä hakatta van metsikön että sitä ympäröi vän metsäalueen luontoarvot. Säästöpuuryhmä voidaan suunnitella maisemanhoidol lisesta lähtökohdasta esimer kiksi rajaamaan tai rytmittä mään uudistusalan näkymää tai muotoilemaan hakkuualal le luonnollisempia reunoja. Siementäminen ja vesominen ei ole päämotiivi säästöpuiden jättämiselle, mutta sitä tapah tuu joka tapauksessa. 1 Mikä on säästö puiden merkitys talousmetsien luonnonhoidossa. Myös korjuussa vaurioitu neita puita, joihin on tullut kuorivaurioita, oksanre peämiä tai latva on mennyt poikki, on järkevää jättää korjaamatta, ei kuitenkaan vaurioituneita kuusia juuri kääpäriskin vuoksi. Kannattaa säästää järeitä, suurilatvuksisia, paksukaarnai sia, haaraisia ja vahvaoksaisia puita, joilla on edellytykset kasvaa vanhoiksi puiksi. Järeät lehti puut ylläpitävät puuston monipuolisuutta ja kuoltuaan turvaavat myös lahopuujatkumoa. Toinen tavoite on puuston rakennepiirteiden säilyttäminen tai synnyttäminen paisteisen varhaissukkession lajistolle. Niitä löytyy kuitenkin harvoin, minkä vuoksi tulee jättää säästöpuita kehittymään tuon kaltaisiksi vanhoiksi puuyksilöiksi. 3 Pitäisikö säästö puita jättää jo ensiharvennus vaiheessa. Yksi tavoite on sulkeutuneen metsän lajiston säilyttäminen uudistusvaiheen yli. Taloudellisesti vähäarvoiset, järeät eri puula jien yksilöt soveltuvat tähän hyvin. Pienilmas ton muutoksen voimakkuuden vuoksi tämä vaatii hyvin suuria säästöpuuryhmiä. On vain hyvä, jos niissä on koloja, vau rioita, lahoja kohtia sekä irtire peytyneitä tai kuolleita järeitä oksia tai haaroja. KetoTokoi: Paljonkin. Puuryhmä tar joaa suojaa myös petolintujen ja kolopesijöiden pesille. Kolmas tavoite on säilytet tävien rakennepiirteiden suo jaaminen säästöpuuryhmillä (esimerkiksi pökkelöt, lahopuun keskittymät, korpilaikut ja nii den lajiston säilyttäminen). Tällai set puut tulisi säästää aina. Kuuset pysyvät pidempään pystyssä ryhmissä. 7 kysymystä säästöpuista Hakkuissa metsiin jätetään pysyviä säästöpuita paran tamaan talous metsien monimuotoisuutta. Muita tavoitteita ovat metsä rakenteiden monipuolistaminen uuden sukupolven metsikössä, Kun tavoitellaan vanhan puuston lisäämistä, säästöpuiksi valitaan puuyksilöitä, joilla on edellytyksiä pysyä kauan hengissä. Ryhmistä on vähemmän kilpailuhaittaa uudelle puu sukupolvelle, ja etenkin haapa vesoo vähemmän. TIETOISKU Teksti MARI IKONEN | Kuvat VM-ARKISTO ekosysteemitoimintojen säilyt täminen, vesiensuojelun tavoit teiden edistäminen ja maisemal lisen muutoksen lieventäminen. Ryhmiä on helpompi varoa hakkuissa ja maanmuokkauksessa ja tun nistaa tulevissa hakkuissa. Metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi, Tampereen ammatti korkeakoulu: Säästö puiden jättämisellä voidaan tavoitella monia asioita
Lajistolle arvokkaimpia säästöpuita ovat erityisesti haavat, raidat ja jalot lehtipuut mutta kaikki muutkin vähälukuisten puulajien runkomaiset yksilöt (tervaleppä, harmaaleppä, pihlaja, tuomi). Pitemmällä aikavälillä tulonmenetystä voi aiheutua siitä, että säästöpuut tai säästöpuuryhmät voivat jonkin verran hidastaa taimikon kasvua lähiympäristössään. Juurikäävän vaivaamia kuusia ei pidä koskaan jättää säästöpuiksi! Kuusi on muutenkin säästöpuuna ongelmallinen, koska yksittäisenä puuna se kaatuu lähes varmasti. ”Säästöpuut kasvavat myös järeämmiksi. Mikäli säästöpuiksi valitut puut ovat sellaisia, jotka eivät kelpaa tukkitai kuitupuuksi, saamatta jäävä tulo vastaa käytännössä energiapuun hintaa. Ryhmissä alikasvoskuuset ylläpitävät varjostusta, joka on monille vanhan metsän lajeille tärkeää. Jos säästöpuiksi jätetään keskikokoisia, hyväkuntoisia mäntyjä, koivuja tai kuusia ja ne kaatuvat pian hakkuun jälkeen, ne eivät ehtineet olla lajistolle erityisen arvokkaita. Mitään näistä asioista ei saavuteta tekemällä tekopökkelöitä nuorehkoista elinvoimaisista tai jo kuolleista puista.” 5 Jätetäänkö metsiin ”vääränlaisia” säästöpuita. Samanlaisia puita on talousmetsämaisemassa muutenkin esimerkiksi hakkuuaukkojen reunoilla kasvavina tai kaatuneina puina. Siitonen: Säästöpuista aiheutuu metsänomistajalle kahdenlaisia kustannuksia. Esimerkiksi järeät mäntysäästöpuut vähensivät männyntaimikon pituuskasvua noin 10–15 prosenttia kymmenen metrin säteellä ympärillään. Näin saadaan aikaa myöten vanhoja järeitä puuyksilöi tä, joista syntyy omanlaistaan järeää kuollutta puuta, jolla on omia seu ralaislajeja. 7 Mitkä ovat säästö puiden jättämisen kustannusvaikutukset metsänomistajalle. Lajistolle arvokkaimpia ovat haavat, raidat ja jalot lehtipuut. Pitemmällä aikavälillä säästöpuiden on tarkoitus kehittyä vanhoiksi ja järeiksi puiksi, joita monet lajit tarvitsevat, ja myöhemmin kuollessaan tuottaa järeää lahopuuta. Tekopökkelö ei korvaa ”Säästöpuita ei voi korvata teko pökkelöillä, koska tekopökkelöistä ei koskaan tule vanhoja puita”, metsän hoitaja Petri KetoTokoi korostaa. Jos säästöpuut jätetään ryhmiin, vaikutus on pienempi kuin hajallaan olevilla säästöpuilla. Haapa, joka tarjoaa elin ympäristön lukuisille uhan alaisille lajeille, on voimak kaasti yleistynyt säästöpuuna Etelä Suomen uudistusaloilla. 6 Miten metsän hoidon säästöpuu käytäntöjä olisi mahdollista tehostaa. Siitonen: Säästöpuiden huolellisella valinnalla niiden sekä ekologista tehokkuutta että kustannustehokkuutta pystytään huomattavasti parantamaan. Tavallisista puulajeista (mänty, kuusi, koivu) arvokkaita ovat vanhat, järeät ja lahovikaiset yksilöt, joissa on koroja, tikankoloja, kuolleita haaroja, kääpien itiöemiä ja niin edelleen. Säästöpuiden ja säästöpuuryhmien avulla uudistusalalla on mahdollista säilyttää yli kiertoajan harvalukuisten puulajien yksilöitä ja sellaisia isoja, vanhoja puuyksilöitä, jotka talousmetsissä muuten ovat harvinaisia. Kun säästöpuut jätetään uudistusalalle hankalasti uudistettaviin kohtiin, kuten soistuneisiin painanteisiin, louhikoihin, kallioiden laiteille ja niin edelleen, niiden säästäminen voi pienentää uudistamiskustannuksia eivätkä ne toisaalta hidasta uuden puuston kasvua. Vanhoilla elävillä puilla on noin tuhat niille erikoistunutta seuralais lajia, joille tekopökkelöt eivät sovellu lainkaan elinympäristöiksi. Kuolleiden säästöpuiden varassa uudistusalalla esiintyy lähes varmasti sellaisia lajeja, jotka sieltä muuten puuttuisivat. Kuusia voi jättää säästöpuuryhmiin, joissa ne todennäköisemmin pysyvät pystyssä. Säästöpuut kannattaisi valita siten, että ne ovat lajiston kannalta mahdollisimman arvokkaita mutta taloudellisesti vähäarvoisia, käytännössä muuten energiapuuksi meneviä runkoja. Välitön kustannus on saamatta jäävä hakkuutulo. Paahteisten ympäristöjen järeillä kuolleilla puilla elää paljon lajeja, joiden joukossa on myös vaateliaita ja uhanalaisia lajeja. KARI SALONEN 35 Aarre 5/2024 METSÄ. Tutkija Juha Siitonen, Luonnonvarakeskus: Kaikenlaisista säästöpuista on lajistolle hyötyä, mikäli ne saavat jäädä pysyvästi paikoilleen. Pian hakkuun jälkeen kaatuvat säästöpuut eivät nekään mene hukkaan
Suomen metsäkeskus vastaanottaa vuosittain reilut sata tuhatta metsänkäyttöilmoitusta. Metsänkäyttöilmoitusta ei tarvitse tehdä koti tarvehakkuusta, pienikokoisen puuston hakkuusta, sähkölinjojen ja junaratojen reunavyöhykkeiden hakkuista, oja-, vesijohtotai viemärilinjan hakkuusta sekä pienialaisista tie-, sähkötai muun vastaavan linjan hakkuusta. Näistä noin prosentti eli reilut tuhat ilmoitusta valitaan maasto tarkastukseen. Myös muusta hakkuusta, kuten hakkuusta erityiskohteessa tai metsälain kymppi pykälän mukaisten eli erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelystä, tulee tehdä metsänkäyttöilmoitus. Metsänkäyttöilmoitus on tehtävä kasvatushakkuusta, uudistushakkuusta sekä hakkuusta, joka tehdään metsätuhon vuoksi. JOHANNES WIEHN MAASTOTARKASTUKSET Teksti TEPPO KUITTINEN | Kuvat VM-ARKISTO Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoitus on tehtävä Metsäkeskukselle viimeistään 10 päivää ja aikaisintaan kolme vuotta ennen hakkuun tai muun toimenpiteen aloittamista. Jos edellä mainitut työt kohdistuvat kymppi pykälän mukaisiin kohteisiin, silloin niistäkin tulee tehdä metsänkäyttöilmoitus. Nykyään kohteen valinta on harvoin sattuman kauppaa. Hakkuiden tarkastuksissa Metsäkeskus on siirtynyt digiaikaan. Ilmoitus tehdään Metsään.fi-palvelussa. Satelliittikuvilla kerättyä tietoa täydennetään droonien ottamilla kuvilla. Erityishuomiota saavat metsälain kymppikohteet. 36 Aarre 5/2024 METSÄ. Satelliitilla ja kopteri kameralla Suomen metsäkeskuksen tekemien maastotarkastusten luonne on muuttunut
Nyt maastotarkastuskohteet valitaan riskiperusteisesti. Jos hakkuusta ei ole tehty metsänkäyttöilmoitusta, hakkuu nousee automaattisesti Metsäkeskuksen metsäneuvojan käsittelyyn. Tämä mullisti maastotarkastusten luonteen. Satelliittivalvonnan myötä metsänkäyttöilmoituksen tekemättä jättämisestä jää kiinni lähes aukottomasti. Tehostunut valvonta on johtanut metsäalan toimijoiden keskuudessa ryhtiliikkeeseen, sillä vuonna 2023 erityisen arvokkaiden elinympäristöjen hakkuita havaittiin kymmenen tapausta. MARKKU PULKKINEN nyt mitata mittanauhalla kymmenen metrin välein maastossa”, kertoo Metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka. Satelliittikuvat ovat niin tarkkoja ja kiistattomia, että metsänkäyttöilmoituksen Tekoäly etsii satelliitti kuvista uusia hakkuu alueita. ”Droonille pyritään valitsemaan ryppäitä, sillä päivän mittaan pystyy kuvaamaan monta kohdetta”, Hostikka kertoo. Tarkastukset tehtiin usein jo etukäteen, jolloin Metsäkeskus kävi maastossa tarkastamassa esimerkiksi metsälain kymppipykälän mukaisesti suojeltujen erityisen arvokkaiden elinympäristöjen tilanteen. 37 Aarre 5/2024 METSÄ. S uomessa vuosittain yli tuhat metsänomistajaa saa Metsäkeskukselta kirjeen, jossa kerrotaan heidän metsänsä päätyneen maastotarkastuksen kohteeksi. Tekoäly osaa kuitenkin yhdistää satelliittikuvien mosaiikkia, ja kun alue on kuvattu avaruudesta tarpeeksi monta kertaa, tekoäly saa haihdutettua pilvet metsien yläpuolelta. Ennen vuotta 2017 metsästä tehdyn metsänkäyttöilmoituksen päätyminen maastotarkastukseen oli pitkälti sattuman sanelemaa, eli Metsäkeskus valitsi kohteet satunnaisotannalla. pykälän mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä, esimerkiksi puroja. Suojavyöhyke olisi pitäMetsäkeskus valvoo varsinkin metsälain 10. Tehokkaampaa valvontaa Metsänkäyttöilmoitus voi yhä päätyä maastotarkastukseen myös sattumalta esimerkiksi silloin, jos metsä sattuu olemaan riskihakkuun naapurissa. Metsänkäyttöilmoituksen tekemättä jättäminen saattaa tulla esiin muutaman vuoden viiveellä. Kuka ilmoittaa hakkuusta. Tekoäly pystyy erottelemaan kuvista pääteja harvennushakkuut. ”Silloin voidaan valita maastotarkastukseen ihan normihakkuu, josta kerätään säästöja lahopuutietoa sekä kuvataan suojavyöhykkeitä.” Metsälain kymppikohteiden valvonta on muutamassa vuodessa tehostunut valtavasti uuden teknologian ansiosta. ”Aikaisemmin saapastyöllä ei pystytty samaan tarkkuuteen. Tekoäly käy jatkuvasti läpi satelliittikuvia ja etsii niistä uusia hakkuualueita. Kuvista voidaan mitata kymppikohteelle jätetty suojavyöhyke muutaman sentin tarkkuudella. Suomessa on kesäisin niin usein pilvistä, että satelliittikuvasta voi hyödyntää vain osan. Tämän jälkeen se vertaa uuden hakkuun tietoja metsänkäyttöilmoituksista koostuvaan tietokantaan. Mittaustekniikka on mullistanut suojavyöhykkeiden seurannan. Tekoäly poistaa pilvet Ylivoimaisesti eniten metsälain rikkomuksia on paljastunut metsänkäyttöilmoituksen puuttumisesta. Vuonna 2017 Metsäkeskus otti käyttöön satelliittikuvat sekä ilmakuvauksen droonilla eli kopterikameralla. Jos satelliittikuvien mukaan päätehakkuun reuna näyttäisi olevan lähempänä metsälain kymppikohdetta kuin laki sallii, kohde valitaan maastotarkastukseen ja kuvataan kopterikameralla. Vuonna 2020 Metsäkeskus havaitsi maastotarkastuksissaan 32 tapausta, joissa metsälain kymppipykälän mukainen kohde oli hakattu
Toimijat tietävät, että näitä valvotaan, mutta jostain syystä metsänkäyttöilmoituksia jää edelleen lähettämättä.” Räikeimmät tapaukset Metsäkeskus ilmoittaa poliisille. ”Kaukokartoituksessa puiden pituus on tarkin tunnus. Kerätyn aineiston perusteella tehdään päätös asian siirtämisestä poliisille mahdollista esitutkintaa varten. Hostikan mukaan kyseinen muutos oli Metsäkeskuksen toive. Taimikonhoidon valtiontuissa on viiden vuoden hoitovelvoite. Kuvasta näkee selkeästi, onko vesakot poistettu vai ei. Olemme tyytyväisiä muutokseen, pääsimme selvästi eteenpäin tarkastamisessa”, Hostikka kiittelee. Samoin nähdään se, ovatko taimet hyvissä voimissa”, Hostikka toteaa. Keväällä 2024 lähetettiin 27 metsänomistajalle kuitenkin uusi kirje, jossa kerrottiin maastotarkastuksen peruutuksesta. Raivatusta kulmasta katsottuna koko taimikko voi näyttää hyvältä. Vuonna 2020 laiminlyöntitapauksia oli peräti 248. Satelliittivalvonta otettiin käyttöön vuonna 2017, ja metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntien havaittu määrä lähti heti voimakkaaseen kasvuun. Lisäksi ilmakuvasta arvioidaan, onko taimikossa hoitotarvetta seuraavan viiden vuoden aikana. 38 Aarre 5/2024 METSÄ. Taimikot tarkastetaan droonilla Kopterikameralla voidaan tarkastaa hakkuiden lisäksi myös taimikot. ”Sieltä voi varmistaa, onko oman metsän metsänkäyttöilmoitus varmasti kirjattu järjestelmään.” Osa rikkeistä poliisille Nykyään toimijat ovat Hostikan mukaan kohtalaisen tarkkoja ilmoitusten jättämisen suhteen. Metsäkeskuksessa ilmakuvauksesta vastaava tarkastustoiminnan asiantuntija Lauri Haataja pitää peruutuksia harmillisina. Varsinkin jos maanomistaja on sitä mieltä, että kyseessä ei ole metsälakikohde, asia tarkistetaan paikan päällä”, Aki Hostikka toteaa. Kova tuuli aiheuttaa kuvaus kopterille hankaluuksia, jolloin ilmoitettu maasto tarkastus voi peruuntua. ”Periaatteessa aina, kun ilmoitamme maasto tarkastuksesta, tarkastus tulee myös tehdä.” Peruutukset johtuvat huonoista sääoloista tai yllättävistä lentokielloista, esimerkiksi sotaharjoituksien vuoksi asetetuista. Ilmakuvauksella tarkastetaan, onko taimikko kehityskelpoinen ja onko siellä suoritettu tarvittavat työt taimikon alkukehityksen turvaamiseksi, kuten heinänja vesakontorjunta sekä kuivatus toimet. KIMMO HAIMI D roonien käyttö on johtanut erikoiseen ilmiöön, jossa Metsäkeskuksen ilmoittama maastotarkastus voidaankin perua. Joskus kuvaus peruuntuu MAASTOTARKASTUKSET laiminlyönnin toteamiseen ei tarvita kopterikuvausta. Joskus suurin osa ilmoitetusta alasta on jäänyt raivaamatta, ja ilmakuvasta tämän näkee heti. Esimerkiksi vuonna 2023 lähetettiin 866 metsänomistajalle ilmoitus, että heidän metsästään tehty metsänkäyttöilmoitus on päätynyt maastotarkastukseen, joka tehdään ilmakuvauksella. Metkassa on nuoren metsän hoidossa siirrytty vanhan Kemera-lain mukaisesta keskiläpimittavaatimuksesta jäävän puuston keskipituuteen. Kun metsälain rikkomus on havaittu ilmakuvauksessa, kohde tarkastetaan tarvittaessa vielä ihmisvoimin maastossa ja asianosaisilta pyydetään kirjallinen selvitys tapahtumien kulusta. Metka-tuessa on otettu huomioon ilmakuvauksen ominaispiirteet. Hostikan mukaan suurin osa metsänkäyttöilmoitusten laiminlyönneistä johtuu inhimillisistä erehdyksistä. Tänä kesänä tarkastukseen tulevat ensimmäiset Metka-tukien kohteet. Taimikoita tarkastetaan osana metsänhoidon rahoituslakien valvontaa. Silti vielä vuonna 2023 havaittiin 61 käyttöilmoituksen laiminlyöntiä. ”Yleensä metsänomistaja on luullut puun ostajan tekevän metsänkäyttöilmoituksen ja puun ostaja on luullut metsänomistajan tekevän sen, eikä ole muistettu varmistaa, että ilmoitus on varmasti tehty.” Hostikka vinkkaa metsänomistajille, että Metsäkeskuksen verkkosivuilla olevasta avoimesta karttapalvelusta näkyvät kaikki metsänkäyttöilmoitukset. Kuvamateriaaliin tulee virheitä, kun kopteri keikkuu. ”Taimikoiden tarkastuksessa drooni on todella tehokas. Taimikoiden tarkastus oli saapastyönä hyvin hidasta, sillä ihminen näkee taimikosta vain pienen osan kerrallaan. ”Hyvin harvoin lähdemme metsään, mutta jos tapaus on menossa poliisille, silloin voi olla tarpeellista käydä paikalla. ”Monesti myös metsänomistaja on harmissaan peruutuksesta, sillä droonin kuvaama materiaali toimitetaan metsänomistajille”, Haataja toteaa. Sen tulee olla havupuilla 0,7–12 metriä ja lehtipuilla 0,7–15 metriä. ”Ilmoitusten laiminlyönti on edelleen selvästi yleisin metsälain rikkomus, vaikka olemme jo aika monta vuotta tehneet uutta valvontaa. Uuden teknologian paljastamia metsälain rikkomuksia oli vuoden 2017 alusta vuoden 2024 maaliskuun loppuun mennessä yhteensä 906, joista 362 tapausta ilmoitettiin poliisille. Kova tuuli on droonille erityisen hankala
Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7. 1. VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Aarre 5 / 2024 Mikä juttu kiinnos ti sinua. Mukana on myös tietoa kesään liittyvistä perinteistä, villiruokaohjeita sekä tee itse -ohjeita kesäkauden askarteluihin ja puutöihin. Kerro, mikä on lehden paras juttu. marjastuksesta, sienestyksestä, metsästyksestä ja kalastuksesta. Yhden palkinnon arvo on 25 e. Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. Varusta kuori kirjepostimerkillä. Tilaajan perheenjäsen . Kirja sisältää vinkkejä, opastusta ja tarinoita mm. Muu lukija 2. Vastasi odotuksiani . Varusta kuori kirje posti merkillä. Osallistut samalla Aarteen kesäkirjan arvontaan. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Kiitokset kaikille vastaajille! Vastaa oheiseen lukija kyselyyn 30.6.2024 mennessä. Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 8–21). VIIME VOITTAJAT Aarre 3/24:n kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Torppariksi metsään. Olen . Ankara savotta kirjan voittivat arvon nassa Ulla Järvinen, Tuulos, Kauko Kivelä, Uurai nen, Maija Lähteinen, Jyväskylä, ja Kristiina Peltonen, Rauma. Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä Aarteen kesäkirjaa (Viestilehdet 2017). Aarre-lehden kestotilaaja . Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. 39 Aarre 5/2024 VAKIOT. . 020 413 2277 (ark
Joskus 1950-luvulla nuorisokerho raivasi vanhan polun uudestaan käyttöön. Tästä kievarista tietä pääsi Pohjan maan suuntaan vaikka Vaasaan. Kyllä siinä nykyisinkin puhalluttaa! Istuminen onnistuu kivillä. Se on hyvin vanha polku. MINULLE TÄRKEÄKSI paikaksi muodostui Huokauskallio, jossa on myös reitin korkein kohta. MAURI LÅNGVIK YLÖJÄRVI 40 Aarre 5/2024 METSÄ. Hakkuiden yhteydessä maanomistajat ovat monessa kohtaa vaatineet polun huomioon ottamista. Kalliolta näkyy moneen suuntaan ja kauas. Erityisesti muistelen viime vuosikymmenet Kirkkopolun nimellä kulkenutta kulku-uraa. Se oli alkanut metsittyä, kun uudemmat autotiet palvelivat kulkijoita. Urheilijoille se on hyvä kuntokoe, 80 metrin korkeusero kahden kilometrin matkalla. Tiet ja kulkuneuvot ovat muuttuneet, mutta muistelen sitä osaa, jota edelleen kuljetaan jalkaisin. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Muistoja Kirkkopolulta M inulle metsän aarteita ovat vanhat polut. Nykyinen koneiden käyttö on osan niistä tuhonnut, mutta on niitä vielä jäljelläkin, ja kovassakin käytössä. Kulkijoita tuntuu riittävän, toivottavasti vielä satoja vuosia eteenpäinkin. Ovat siinä olleet myös monet puiset istuinpaikat, mutta aina tulee jollekin puute nuotiopuista. Tutuilla poluilla Polku on metsän aarre, jota voi kulkea niin paikkakunnan historiaan kuin kirjoittajan omaan menneisyyteen. Hyvin ovat yhtiöt ja urakoitsijat toteuttaneet toiveita. Itse olen juossut sitä monia kertoja Jukolan viestiin treenatessa ja vielä siihen aikaan aamuyöstä, kun oma osuus todennäköisesti oli. 1770-luvulla se oli kartoissa tienä Pirkkalasta Lähteenkorvan kestikievariin. Entiset kulkijat siinä hetken levähtivät, siitä nimi johtuu. Ennen näkyi kolmiomittaustorneja, nykyisin vielä enemmän puhelinmastoja. Oli nopeampaa ja hienompaa kulkea autoilla ja polkupyörällä. Mutta säilyykö polku
Käännyin ympäri ja olin varma, että suuren kuusen taakse etääntyi tutun oloinen kikattava joukko. Ehkä kaikkein mielenkiintoisimpia olivat muurahaiskeot, erityisesti keväällä, kun lunta oli vielä muualla paitsi keon päällä, josta aurinko oli sen jo sulattanut. Tilalle oli tullut jopa pelko. Ne kasvoivat louhikoissa, joihin kuitenkin löytyi aina jokin keino päästä, kun vain asetteli jalkansa oikein. Se oli paikka, johon kiinnostukseni ja retkeni suuntautuivat heti, kun jalat osasivat viedä minua eteenpäin. MIELIKUVITUKSENI AVULLA törmäsin peikkojen suureen kotikiveen, jonka päälle ei saanut kiivetä, jottei olisi suututtanut asukkaita. Suljin silmäni, ja samassa kuulin kikatusta. Kun join kirkkaan puron kylmää vettä, tajusin, ettei mikään vesi kaikkina näinä vuosina ollut sammuttanut janoani niin kuin tämä metsäpuro nyt sammutti. Ne tekivät minut levottomaksi. Vaikka pihlajakin tarjosi keväisin auliisti nuppujaan maisteluun, tästä tarjoilusta kieltäydyin kohteliaasti, sillä karvasmanteli ei ollut oikein helppo maku lapsen suussa. Paluu metsän aarreaittaan Unohdin ystäväni, unohdin avoinna olleen oven. Useimmiten tähtäys oli täydellinen: suoraan niskan lämpimään ihoon, josta vedeksi sulanut lumi valui pitkin selkää. Myös keijujen tähtipölypiilot piti jättää rauhaan, koska keijuja ei saanut itkettää. Joskus silppusin niitä jopa kaurapuuron päälle, jolloin isoveljeni taas nauratti minua sanomalla, että olen kohta pihkassa, kun syön närettä. Uudet tuoksut, uudet materiaalit tulivat tilalle. Vieläkin kuulen korvissani kuusen takana lymyilevien metsäystävieni kikatuksen heidän katsellessaan tätä näytöstä. Kesällä heinänkorren työntäminen pesään oli lähes pakollista. Pelko eksymisestä, pelko metsän pedoista, pelko, jota ei osannut edes selittää. Toki kuljin usein tuosta ovesta pehmeisiin maisemiin, mutta jotakin oli kadonnut. Keväällä kuusi kuiskaili maistamaan kerkkiään ja samalla hyvitti talvisia lumileikkejään. L apsuudenkodin pihasta alkoi suuri metsä. Niiden seuraaminen oli kuin tuleen tuijottelua, kaikki muu unohtui. Kun korren veti sitten pois ja maisteli sen kirpeyttä, nauratti isoveljen toteamus muurahaisen pissasta. Mieli tyhjänä ja avoinna hiivin uudestaan tuosta ovesta katsomaan, olisiko siellä aikuiselle minulle vielä aarteita vai oliko maailma jo näyttänyt kaikkea niin paljon, ettei metsällä olisi tarjota mitään niin ihmeellistä. Talven umpihankihiihtoretkillä iso kuusi alkoi leikkisäksi ja tipautti kasan lunta oksaltaan, kun silmät ummessa jäi haistelemaan talven tuoksua. Suuri aarreaitta avasi oveaan – ensin hiukan, sitten koko ajan enemmän, kunnes vuosien kuluessa ovi oli kokonaan avoinna kutsuen ystävällisesti käymään peremmälle. Unohdin ystäväni, unohdin avoinna olleen oven aarteineen. Minun kotini, minun hyvinvointini, minun rauhani ja suurin aarteeni. Kunnes sitten asvaltti jäi lopulta taakse ja sen mukana kaupungin hajut ja äänet. KATARIINA 41 Aarre 5/2024 METSÄ. Illalla suolammen rantaan astellessani hengitin vapaammin kuin vuosiin. Tein jotakin, mitä en ollut tehnyt sitten lapsuuteni: riisuuduin alasti ja astuin varovasti lammen lämpimään, mustaan veteen. Pelkoa seurasivat outo haikeus ja muistot toisenlaisista tunteista. Ja minähän menin, työnsin pääni ovesta jo silloin, kun ovi vasta hiukan aukeni. HEITIN POIS korko kengät, avasin hitaasti nutturani ja päästin hiukseni vapaaksi. Tuon oven takana tutustuin valtaviin kiviin, joiden päälle piti päästä kapuamaan, isoihin puihin, joihin niihinkin piti päästä kiipeämään oksien ohjatessa nousua. Hiukan kohmeiset muurahaiset olivat aloittaneet ainaisen työnsä. Syvemmältä metsästä löysin suurimmat mustikat ja makeimmat vadelmat. Maistoin ensimmäiset ahomansikat lehmien tallaamien polkujen varsilta. KUN AIKA kului, pehmeä sammal jalkojen alla vaihtui kaupungin kovaan asvalttiin. Huomasin oven aarrekammioon olevan edelleen kutsuvasti auki. Tunsin veden alkukantaisen voiman ja pyhyyden, tunsin ystävällisen elementin ympäröivän minut. Hoikka kallioimarre antoi luvan maistaa juurtaan, joka maistui oudosti makealle, ei kuitenkaan niin paljon, että olisi liikaa himoinnut tuota outoa makua. Kerkät olivat pehmeitä ja hyviä. Kiitos, kun sain taas löytää sinut
LEIPÄ PUUSTA Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 42 Aarre 5/2024 METSÄ. PUUVENE KUNTOON Veistoveneen perustaja Veijo Sorvari kunnosti ensimmäisen puuveneensä jo koulupoikana, mutta hän oppii yhä uusia asioita käsityöläisammatissaan. Veijo Sorvari teki lahonneen keulatievin tilalle uuden osan tammesta
Huomasin, että opetellessani asioita kantapään kautta olin ollut oikeilla jäljillä.” Yksi opettajista oli legendaarinen veneenveistäjä Poju Suntio, joka näytti käytännön asiat. Veistovene korjaa puuveneiden saamat kolhut. Joskus harvoin hän on tehnyt tilauksesta veneen. Kilpailu niiden kanssa olisi ollut hankalaa”, kertoo Veistoveneen omistaja Veijo Sorvari. Nuorempana tein töitä seitsemänä päivänä viikossa, mutta eihän työ silti lopVeijo Sorvari kunnosti veneitä pitkään muun työn ohella, ennen kuin hän perusti oman yrityksensä vuonna 1994. V eistovene on Kotkan vanhin puuvenekorjauksia tekevä veistämö. ”Jos osaisi sanoa ei. Yritys tarjoaa myös telakointia ja veneiden talvisäilytystä. punut. Se oli aikanaan Suomen suurin veneily onnettomuus. Sen jälkeen hän kunnosti tuttavan veneen. Kun ulkomaantyöt loppuivat, Sorvari hakeutui Haminan käsija taideteollisen oppilaitoksen veneveiston jatkolinjalle. Esimerkiksi asiakkaalle, joka halusi iltasouteluihin vaimonsa kanssa samanlaisen veneen kuin hänen isällään oli ollut. Vanhan osan irrotus korjattavasta veneestä on työn hitain osuus.” VS Veistovene Ky Perustamisvuosi: 1994 Kotipaikka: Kotka Omistaja: Veijo Sorvari Liikevaihto: Vuonna 2022 noin 150 000 euroa Toimiala: Veneveistämö ja telakointi Työntekijöitä: Yrittäjän lisäksi 2 LISÄTIETOJA veistovene.com 43 Aarre 5/2024 METSÄ. San Sebastián. Varsinainen leipätyö oli kuitenkin maailmalla. Sana kiiri, ja korjattavaa tuli lisää. Vaihtaa vialliset osat ja mädät laudat. Vuonna 1985 hän hankki verstaan, sillä hän tarvitsi seinät ja katon veneiden suojaksi. Marseille. Tekee veneiden sisustuksia, hyttien muutostöitä ja uusii rimapuukansia. Comojärvi. Toimiston seinällä on maisemakuvia Sorvarin matkoilta. Työmaiden vaihtumisen välillä oli pitkiä lomia, joiden aikana hän ehti kunnostaa veneitä. Toulon. ”Uuden tekeminen on helppoa, kun on mallipala. ”Sinne pääsi, jos oli aikaisempaa kokemusta työstä. Sorvari esittelee lahonnutta keulatieviä ja uutta osaa, joka on tehty tammesta. Sorvarin ensimmäinen kunnostustyö oli oman isän vene 15-vuotiaana. ”Kymmenestä opiskelijasta taisin olla ainoa, joka lähti tähän työhön. Hallissa olevaan veneeseen oli tilattu keulapuun vaihto, mutta työmaa osoittautui suuremmaksi. En ole aikoihin mainostanut, sillä välillä tuntuu, että työtä on liikaa.” Omin opein alalle Veistoveneen verstas, hallit ja veneiden talvi säilytyskentät sijaitsevat Kotkan Sikosaaressa lähellä merta. Kaikissa kuvissa näkyy rantaa ja veneitä. Minulla oli valmiina työkalut ja tila, vaikkei se kaksinen koppi ollut.” Esimerkistä oppii Se koppi on yhä toimiston vieressä: verstas, jossa syntyy uusia osia korjattavina oleviin veneisiin. Viime vuosi oli ensimmäinen, kun Sorvari piti oikean kesäloman. ”Kun perustin firman 30 vuotta sitten, päätin keskittyä veneiden kunnostukseen, sillä Haminan Summassa oli paljon veneveistämöitä. Valkorunkoinen vene on vuonna 1978 Hangon edustalla uponnut Viikinki, jonka mukana hukkui kymmenen nuorta. On tullut sanottua ehkä. Ero on melkoinen. Vastapäisen seinän kuvissa on Sorvarin kunnostamia veneitä. Sorvari uurasti peltitöissä Tallinnassa ja Moskovassa
”Kävin juuri katsomassa yhtä venettä ja lupasin aloittaa työn vuoden päästä syksyllä.” Kolmen puulajin sääntö Puuveneissä on sitä jotain. Sorvari perusti toiminimen vuonna 94. Ensimmäiset veneet saapuvat säilytykseen syyskuussa, viimeiset marraskuun lopulla. Veistämöllä on koko ajan useampi vene korjattavana. Sitä riittää ympäri vuoden, ja tilauskirja on pitkä. Suurin osa asiakkaista on Kotkan seudulta, mutta veneitä ajetaan korjattavaksi Helsingistä asti. ”Verkosto on syntynyt ajan myötä”, Sorvari sanoo. Korjaustyö on kuitenkin yhä pääbisnes. Nykyisin VS Veneveistämö on kommandiittiyhtiö, jossa on mukana äänetön yhtiömies. Uuden työntekijän sisäänajoon menee vähintään vuosi. On paljon opeteltavaa höyläyksestä telakointiin ja puuveneen lakkaukseen.” Lakan ohennuksen Sorvari hoitaa rannetuntuman mukaan. ”Asuu tuolla kotona.” Ensimmäiset työntekijänsä Sorvari värväsi kymmenen vuotta sitten. Nyt työntekijöitä on kaksi. Töitä riittäisi neljälle, jos vain tekijöitä löytyisi. Yrityksen tilauskirja on pitkä. Moottoriasentajan lisäksi myös lasikuitumies ja sähkömies ovat käytettävissä tarpeen mukaan. Uuden osan tekemistä helpottaa se, että korjattavasta veneestä on irrotettu mallipala. ”Piti olla vain keulapuun vaihto, mutta tulikin vähän isompi työmaa.” ”Joskus näyttää siltä, ettei puuveneessä ole paljon korjattavaa. Aina voi hioa pinnan ja lakata uudestaan.” Tilausjono vuoden päähän Sorvari siirtyy verstaasta pihan kautta hallille. ”Ei tarvitse olla kaiken osaava huippu. Verstaan pöydillä olevissa vaurioituneissa veneenosissa näkyy ruostuneita pultteja, jotka ovat syöpyessään lahottaneet puuta. Mutta kun yhden kohdan aukaisee, löytyykin lisää laitettavaa. ”Lakkaus ei voi mennä pieleen. 44 Aarre 5/2024 METSÄ. ”Tai ei se aina ole äänetön”, sanoo Sorvari ja osoittaa rannan suuntaan. Vain puuveneiden pintaa silitellään venenäyttelyissä. Työ on välillä aika fyysistä, ei ihan sellaista kuin kahvimainoksessa”, Sorvari sanoo. Puuseppäalan koulutus ei vielä riitä siihen, että osaisi tehdä venetyöt. Keväisin on hässäkkää, kun talvisäilytyksessä olevat veneet halutaan vesille. Osa on tullut oppisopimuksella, osa harjoitteluun veneveistokoulun työjaksolla. Sen jälkeen tulee vielä yleensä 8–12 pintakerrosta. Veistovene tekee myös kausihuoltoja moottoreihin. Hän tunnistaa jopa, kuka veneen on tehnyt. Alkeet pitää hallita ja olla kiinnostusta käsityöhön. Metalli on ollut vääränsorttista venekäyttöön. Kolme ensimmäistä kerrosta imeytyvät puun sisään. LEIPÄ PUUSTA Veijo Sorvarin kotipihan satamassa oleva oma summalainen on ollut hänellä viisi vuotta. Ihan sama juttu kuin jos kunnostaa vanhaa taloa tai autoa.” Hinta-arvion tekeminen on vaikeaa, joten käytössä on tuntiveloitus. Syksyllä ei ole yhtä kiire. Pukkien päällä seisoo valtava vene, jonka korjaus valmistuu kenties parin vuoden päästä. ”Käytin pohjan kunnostukseen ainakin sata tuntia.” Kun yhden kohdan aukaisee, löytyy usein lisää laitettavaa. Veijo Sorvari näkee puuveneestä ensi silmäyksellä, onko se tehty hyvin. ”Ei minustakaan olisi mallipuusepäksi tai huonekaluntekijäksi
Jatkumoa ei synny. ”Kotimainen mänty on tiukkasyistä. Kotimainen mänty on Veijo Sorvarin mie lestä sopivan tiukkasyistä. Elävä ja kuollut eivät viihdy kauan naimisissa.” Mänty on yleisin veneissä käytetty puu. Keulassa on makuuhytti, keskellä salonki, takana ohjaamo. Mielenkiintoa lisää se, että aina voi oppia lisää. Se on hyvä sääntö.” Sorvarilla itsellään on summalainen puoliliukuva matkavene, joka syntyi Tapani Suortin veistämössä vuonna 1988. ”Kun sellaista kunnostaa, tietää, ettei vastaan tule kummallisia virityksiä. ”Puuveneiden kunnostajat alkavat olla yhtä harvassa kuin puuveneiden tekijät”, sanoo Sorvari, joka on 40-jäsenisen Puuveneveistäjät ry:n varapuheenjohtaja. Sinne päin tehtyjä koneasennuksia. Vaikeimpia töitä ovat kölien vaihdot. Puulla on väliä Yleisin Veistoveneen saama työtilaus on hyttien kunnostus. Tee itse -miesten veneistä voi löytää mitä vain”, Sorvari sanoo. Menin katsomaan, en ostamaan, mutta kiinnostuin heti. Haminan Summassa tehdyt puuveneet hivelevät Sorvarin silmää. ”Joskus puu on päällystetty lasikuidulla. Jos väitän osaavani alalta kaiken, valehtelen.” Sorvari sahaa vannesahalla veneen pohja tukin osaa. Veneen kunnostamisessa mieluisinta on se, että Sorvari pystyy itse miettimään ja päättämään, kuinka työn tekee. ”Pohjassa oli iso homma, sillä se oli huonossa kunnossa. Jos lauta menee veneen kylkeen, se pitää taivuttaa höyläyksen jälkeen. Hyttien kulmia, joihin kolhii itsensä. Vain lämmin puu taipuu. Monenlaisia puulajeja omenapuusta lähtien. Kansissa on usein tiikkiä. Kunnostuksen jälkeen aloitin pitkästä aikaa veneilyn omalla veneellä.” Enää Summassa ei veistetä summalaisia eikä Haminassa kouluteta uusia osaajia alalle. Veistoveneeseen puu saapuu höyläämättömänä ja tiettyyn paksuuteen sahattuna. Isoissa korjaustöissä puuta kuluu paljon. Ajattelin, että se siitä sitten.” Sorvari käytti televisio-ohjelman huutokauppakeisarin taktiikkaa ja heitti tunnustelevan hinnan. Summalainen vene on suomalaisen käsityöperinteen mestarinäyte. Yrityksen toimistossa on veneiden vanhoja metalliosia, jotka voivat löytää joskus paik kansa korjattavasta veneestä. Seuraavana päivänä tuli vastatarjous: viisisataa enemmän, niin vene on sinun. ”Voin käyttää mielikuvitusta ja luovaa harkintaa. ”Tuttuni vinkkasi veneestä, jota kuolinpesä kauppasi. 45 Aarre 5/2024 METSÄ. Kotimaisen puun Sorvari tilaa sahalta, ja ulkomailla kasvaneen puun toimittaa puutukku. Kuten vuotavia liitoksia. Niinpä puu pasutetaan eli lämmitetään kiehuvan veden avulla. Hytin lahoaminen alkaa, kun vanhat liimasaumat aukeavat ja ikkunatiivisteet alkavat vuotaa. Kun väliin pääsee vettä, puu alkaa tuhoutua. ”Poju Suntio totesi, että veneessä saa olla enintään kolmea puulajia. Erikoisia mitoituksia. Kuulin, että kaupasta on päättämässä 15 osakasta. Kerran kokeilin ukrainalaista mäntyä, mutta siinä vuosikasvu oli liian suuri.” Sorvari on käynyt joskus valitsemassa metsässä sopivia puita, mutta puiden etsimisessä, metsänomistajan kanssa neuvottelussa, kaatamisessa ja sahautuksessa on oma vaivansa. Helppoa ei ole myöskään laudan vaihto, jos lauta on lyhyt ja siihen tarvitsee tehdä iso taivutus. Vene täytyy saada ilmaan niin, että köli on vapaana. Mahonkia ja tammea tarvitaan myös
Moni muotoinen metsä on rauhoittu misen ja voimaantumisen paikka 46 Aarre 5/2024 METSÄ. Marjatta ja Eino Kollin Säätiö omistaa Lahdessa Suomen Pankin entiset toimitilat. Esko Kolli on ilah tunut Lahden kehittymisestä veto voimaiseksi yliopistokaupungiksi. METSÄVAIKUTTAJA ” Puu rakentamisen opetus sopisi Lahteen” Marjatta ja Eino Kollin Säätiö edistää apurahoillaan metsä biotaloutta. Kuka. Marjatta ja Eino Kollin Sää tiön kokopäiväinen asiamies vuo desta 2008, sitä ennen Säästö pankin johtotehtävissä Parasta metsässä. 62vuotias talous neuvos ja maatalous ja metsä tieteiden maisteri Heinolan Vie rumäeltä, Eino Kollin veljenpoika Työ. Säätiön asia mies Esko Kolli toivoo puu rakentamisen professuuria LUTyliopistoon Lahteen. Teksti MARKKU PULKKINEN Kuva MARIA MIKLAS Esko Kolli Tausta
Osassa metsiämme haluamme ylläpitää tämänhetkistä monimuotoisuutta ja monikäyttöä. Ne säilytetään jatkossakin luonnontilassa. Säätiön metsiä hoitaa metsätalousinsinööri, kiinteistöpäällikkö Lauri Kolli. 47 Aarre 5/2024 METSÄ. Kilpailutamme kaikki puukaupat, ja hinta ratkaisee kauppakumppanin. Hän oli rohkea yrittäjä, joka perehtyi sahateollisuuden koko arvoketjuun puun hankinnasta valmiiden tuotteiden kehittämiseen, valmistukseen ja vientiin. Mikä on Marjatta ja Eino Kollin Säätiö. Teollisuusneuvos Eino Kolli (1925–2016) tunnettiin suomalaisen sahaja puutuoteteollisuuden kehittäjänä. Millaisia professuureja rahoitatte LUT-yliopistossa. Paljonko säätiöllä on metsäomaisuutta ja mitkä ovat tavoitteenne metsätaloudessa. Biotalouden professuurien alat ovat biotalous, biopolymeerien tuotanto, biomateriaalien prosessija tehdassuunnittelu sekä biomassan erotustekniikka. Tuimme myös Helsingin yliopistoa kertaluontoisella miljoonan euron lahjoituksella. Apurahoja, avustuksia ja lahjoituksia on ehditty jakaa säätiön olemassaolon aikana yhteensä 25 miljoonaa euroa. Metsistä löytyy useita retkeilyreittejä. Säätiön tehtävänä on ollut alusta alkaen tukea maaseudun elinkeinojen ja rakentamisen tieteellistä tutkimusta ja innovaatioita. Säätiö suuntaa toimintaansa myös koululaisiin, jotta he kiinnostuisivat metsäalasta ammattina. Tuettavat tutkimushankkeet ovat käsittäneet esimerkiksi kustannustehokasta metsänhoitoa, Etelä-Suomen metsien uudistamista, luonnon monimuotoisuuden lisäämistä sekä metsänhoidon koneellistamista ja työmenetelmien kehittämistä. Meillä on parhaillaan menossa 90 hehtaarin harvennushakkuu Hartolassa. Yksi merkittävä hanke on ollut Metsä360tunnustuspalkinto sekä nuorille suunnattu Metsä360-kilpailu. Yläkoululaiset puolestaan tekevät videoita, jotka kertovat nuorten suhteesta metsään. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Puun laatu on Päijät-Hämeessä erinomainen. Päijät-Hämeessä on paljon jalostavaa teollisuutta, esimerkiksi Versowoodin ja Koskisen Oy:n sahat ja Koskisen Oy:n vaneritehdas. Viime sunnuntaina kävelin katsomassa sekä omia että säätiön taimikoita ja niiden hoitotarpeita Vierumäellä. Arbonaut sai Metsä360-tunnustuksen viime vuonna. Puu kaupoissa hinta ratkaisee kumppanin. Haluamme metsiemme tuottavan hyvin, joten niitä myös hoidetaan hyvin. Kolme parasta videota palkitaan rahapalkinnoin. Säätiö tukee Lappeenrannan LUT-yliopiston Lahden kampuksella neljää biotalouden professuuria ja kahta kaupalliseen opetukseen liittyvää professuuria. Säätiö juhlisti 30-vuotista taivaltaan julkaisemalla Eino Kollin elämästä kirjan Löysipomo – Eino Kollin työ ja elämä. Suurin osa lahjoituksesta käytettiin Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäaseman Living Lab -tutkimusja oppimisympäristöön, jossa tutkitaan poikkitieteellisesti puurakentamisen hyvinvointija terveysvaikutuksia sekä uusia kestävän ja terveellisen rakentamisen innovaatioita. Ennustamme vahvaa vuotta puumarkkinoille. Säätiön metsät kuuluvat PEFC-metsäsertifiointiin. Puurakentamisen edistäminen ja metsän tuotteiden jalostusasteen nostaminen ovat säätiön toiminnan ytimessä. Yrityksessä on jo 70 työntekijää ja toimintaa kymmenissä maissa. Säätiöllä on 2 000 hehtaarin metsäomaisuus. Menetelmää käytetään muun muassa metsien inventointiin, metsätuhojen ja -palojen seurantaan sekä sertifiointivaatimusten ja metsälakien valvontaan. Senkin olemme palkinneet Metsä360-tunnustuksella. Palkinnon arvo on 30 000 euroa, ja se jaetaan tänä vuonna viidettä kertaa. Metsistä noin kymmenesosa on hakkaamatonta metsää kuten suota, kosteikkoja ja kallioalueita. Säätiö kantaa vastuuta uusien mahdollisuuksien luomisesta maatalouteen, metsätalouteen ja muille biotalouden aloille. Opetusja kulttuuriministeriö tekee asiasta päätöksen toivottavasti tänä vuonna. Kollille työ ja työntekijät olivat kaikki kaikessa. Professuurien tukeminen ja sitä kautta Lahden vahvistaminen yliopistokaupunkina on ollut onnistunutta ja tärkeää. Viimeisten ikäluokkien sotaveteraanille Eino Kollille oli tärkeänä avustuskohteena myös veteraanityö sekä luovutetun Karjalan, erityisesti suvun kotiseudun Käkisalmen, perinteiden vaaliminen. Metsä Springin Kuura-tekstiilikuitu on hieno, fossiilittoman biotalouden ajatusta toteuttava innovaatio. Joensuulainen Arbonaut tuottaa laserkeilauksella kattavaa metsävaratietoa. Hänen kunnianhimoinen tavoitteensa oli välttää lakot sopimalla ja pitää huolta työntekijöiden hyvinvoinnista. Tavoitteenamme on saada Lahden kampukselle vielä rakentamiseen, erityisesti puurakentamiseen, liittyvä koulutusohjelma. Kysyntä ja puun hinta ovat tällä hetkellä korkealla, ja markkinoilla näkyy vilkasta aktiviteettia. 95 prosenttia metsistä sijaitsee Päijät-Hämeessä. Olemme 64 miljoonan euron varallisuudellamme metsäalan suurimpia säätiöitä. Mihin suuntaatte avustuksianne. Kesäkorjuuseen on tulossa 40 hehtaarin päätehakkuu Nastolassa. Heinolassa on lisäksi Stora Enson selluja kartonkitehdas. Mitkä metsätalouden tai -teollisuuden innovaatiot ovat ilahduttaneet sinua viime aikoina. Metsänhoitotöissä käytämme paikallisia metsäpalveluyrityksiä ja metsäyhtiöiden palveluita. Säätiö tukee vahvasti myös ammattikorkeakoulun yhteydessä sijaitsevan LAB-laboratorion tutkimushankkeita. Millaista puumarkkinavuotta odotat tästä vuodesta. Lahdesta löytyy myös Iskun huonekalutehdas ja Stora Enson kartonkipakkaustehdas. Miksi säätiö on perustettu. Miten luonnehtisit Eino Kollia metsäteollisuusjohtajana. Tänä vuonna olemme jakaneet apurahoja esimerkiksi Suomen Metsäyhdistykselle tiedotustoimintaan, Tapio Palveluille metsälakikohteiden tunnistamiseen ja LAB-ammattikorkeakoululle puuaiheisen kirjaston perustamiseen. Mitä vahvuuksia Päijät-Hämeellä on metsäteollisuusmaakuntana. Tunnustuspalkinnolla nostetaan esille merkittäviä tekoja, jotka edistävät metsiemme jalostusarvon kasvua. Mikä on ollut Säätiön onnistunein hanke viime vuosina. Heinolalainen säätiö perustettiin vuonna 1992 sen jälkeen, kun teollisuusneuvos Eino Kolli myi omistamansa Vierumäen Teollisuus Oy:n uusille omistajille
Hän huomasi myös sanomalehti Oulun hehkuttavan parkinkeruuta: ”Nuo tätä ennen niin halpoina pidetyt pajupensaat ovat saaneet nekin arvonsa ja samalla iso osa köyhemmästä väestöstä kannattavan työn itsellensä ja lapsillensa.” Kerätään kun pajupilli soi ”Puiden kuoressa on parkkiaineita eli tanniineja, jotka suojaavat puuta taudinaiheuttajilta ja tuholaisilta. Paju paras, kuusikin käy Nahkatehtaat ostivat jonkin verran kuusen ja koivun kuorta, mutta eniten nimenomaan pajua. Pelastus löytyi Åströmin nahkatehtaan ilmoituksesta, että se ostaa parkkia. ”Suomessa käytetyistä kasviparkeista paju on vanhimpia. Kuivat kuorisuikaleet saatettiin pilkkomisen sijasta myös niputtaa kuljetettaviksi. Karl Åström oli vuonna 1863 perustanut Ouluun Suomen ensimmäisen nahkatehtaan. ”Nyt, kun ei ollut muita keinoja, niin sirkka sorkka metsään kynsin, hampain parkkia kuorimaan. Ennen vanhaan kuivatut kuoret ja nahat saatettiin laittaa kylmään veteen. PARKKIA JA POTASKAA Pajupuskasta tai koivuntuhkasta saattoi aikoinaan löytyä köyhälle kansalle tuiki tarpeellista lisäelantoa. ”Kuivuttuaan on se sitten koottava kerpoiksi ja sidottava lujasti 2–3 kohdasta puolikuivalla kuorella, ohuella vitsalla tai narulla, mutta ei missään tapauksessa rautalangalla”, Esko Pakkanen ja Matti Leikola siteeraavat kirjassaan nahkatehtaiden ohjeistusta vuodelta 1942. Sota-aikana ei saatu kemiallisia parkitsemisaineita, joihin 1930-luvulla oli jo siirrytty, joten parkkitarpeet oli jälleen haettava metsästä. Hänen keruumenetelmänsä on yhä perinteinen. Nahassa tanniinit ehkäisevät pilaantumista”, kertoo Luonnonvarakeskuksen vieraileva tutkija Anneli ViheräAarnio. Eli juuri pajupillien tekoaikaan. Se tarvitsi paljon varsinkin pajunkuorta, tutkija Erkki Laitinen kertoo kirjassa Ihminen ja metsä 2. Parhaiten parkki irtoaa keväällä ja alkukesästä, toukokesäkuussa nila-aikaan, kun puun nestekierto on käynnistynyt. JUURET Teksti TUIJA MANNERI | Kuvitus AINO SAARIKIVI ”Silloin ravinteet ja tanniinipitoisuudet ovat korkeimmillaan. R antsilassa oli nälkä. ”Viime kevännä kohosi syvä huokaus useamman rinnoissa, mistä kesän leipä saadaan”, kuvaili Oulun Wiikko-Sanomiin lähetetty kirje pitäjän huolia vuonna 1879. Kaikki koturit [loiset] ja enin osa talollisiakin ottivat osaa ahkerasti parkin kuorimiseen”, kirjoittaja kuvaili. Vanhoissa pajuissa parkkihappoja on enemmän kuin nuorissa”, lisää keravalainen perinnenahkurimestari Anne Jouhtinen. Kunhan maanomistaja antaa luvan, hän kiskoo kuoren pajusta pitkinä soiroina, kuivattaa ja hakettaa ne. Tehokkaimmin tanniinit 48 Aarre 5/2024 JUURET. Nahkateollisuus osti pajun kuorta, ja tuhkasta keitettiin potaskaa. Pajua on ollut kaikkialla saatavilla ja mikä tahansa pajulaji toimii, ja sillä saa takuuvarmasti pehmeää ja kauniin väristä nahkaa”, kertoo Anne Jouhtinen. Entisaikaan kuivattu kuori pilkottiin loukuttamalla tai varstoilla hakkaamalla, kertoo Toivo Vuorela kirjassa Suomalainen kansankulttuuri
Toisessa lehdessä keräämistä puolustettiin. ”Ihmisten tärkeimmän elin tilan atmosfäärissä ei ollut kehumisen varaa, kun talvipakkasilla – kun saunaa ei aina viitsitty lämmittää – parkkitiinu sai pihistä ja levittää hajujaan asuinhuoneen nurkassa.” Leiwän ryöstäjiä Oululaisen Åströmin tehtaan pajunhankinta ulottui yhä kauemmas sitä mukaa kuin rautatieverkosto kehittyi helpottamaan rahtia. Itämenekki tuntui Savossa saakka. Parkinkiskonta olisi vähäosaisille välttämätöntä, koska peltotöiden kehnoilla palkoilla ei iso perhe selviydy. Vuorelan kirja kertoo parkkimyllystä, joka perustettiin Leppävirralle vuonna 1886. Parkkia lisättiin seokseen vähitellen, ja joka saunomiskerralla nahkoja myös tallottiin, Toivo Vuorela selostaa kirjassaan. ”Jos siis parkin kiskomisen itse kukin isäntä maaltansa pois kieltäisi, olisi tämä teko leiwän ryöstämistä köyhäin suusta.” Paappa lähti potaskamettään ”Antoi metsä vanhoille paapoille potaskaaki”, kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharju tallensi kirjaansa muistitietoa Kurikasta 1800-luvun alusta. Syyskesäisin siellä silputtiin parkit, jotka oli kerätty maakauppiaiden avulla. Itä-Suomesta parkkia vietiin paljon varsinkin Pietariin. Oulun lehdessä eräs kirjoittaja esitti, että Åströmin nahkatehtaan pitäisi vaatia myyjiltä todistuksia hankkimistavasta. Liian vahva liemi vetää nahan tukkoon, jolloin se ei enää ime parkkihappoja eikä parkkiinnu kunnolla”, Jouhtinen kertoo. Huippuvuonna 1894 Saimaan kanavan kautta parkkia kulki lähes kaksi tuhatta tonnia, Pakkanen ja Leikola toteavat kirjassa Puut perille ja käyttöön. Potaska on varsinkin koivun tuhkasta valmistettua kaliumkarbonaattia, jota käytettiin puhdistamisessa, lankojen värjäämisessä, pellavan valkaisemisessa, lannoitteena, saippuan ja lasin raaka-aineena ja esimerkiksi lipeäkalan valmistamisessa. 49 Aarre 5/2024 JUURET. kuitenkin liukenevat kuoresta veteen, kun nestettä lämmitetään. Pajunkuoren tanniinit liukenevat tehokkaimmin lämpimään veteen. Menekki herätti myös ristiriitoja, Pakkanen ja Leikola huomasivat lehtikirjoituksista. Kun nahkoja parkittiin kotioloissa Keuruulla 1850-luvulla, ne laitettiin parkkiliemeen isossa tiinussa, jota säilytettiin saunassa. ”Aluksi parkkiliemen on oltava mietoa. Parkkia kun oli ehkä luvattomasti kiskottu ”talosten niityiltä, polkein heinikot ja risuttaen niityn, niin että taloset saapi käydä siiwoomassa warkaiden jälkiä, jos mieli heiniään kaikkia niityiltä saada”
JUURET 50 Aarre 5/2024 JUURET. Paulaharju arvioi, että potaskaa myymällä joku saattoi rikastua. Paras aika kaatamiseen oli keväällä, lehtien puhkeamisen aikaan. Syntyi Paulaharjun sanoin ”puurua”, likaisenväristä mönjää, josta tullee nykypäivänäkin tuttu sanonta ”puhua potaskaa”. Monta vuorokautta piti polttaa nuoriota, ennenkuin vanhat rometot olivat tuhkana.” Leppäkin kelpasi tuhkapuuk si, mutta koivu oli ykkösvalin ta. Samuli Paulaharju kuvailee, että kun ukot meni vät ”potaskamettään”, he kaatoivat ”suurimpia koi vunromettoja” ja ”tavattomia haavanronttoja”. Hän teki lisensiaattitutkimuksensa koivusta, ”kiehtovasta puusta, josta tuhkatkin kelpaavat”. ”Kaikki lyötiin yhtehen roviohon, oksat ja rijot alle, keskelle kovat puut. Kelpasivat risut ja kannotkin Potaskasta ei koskaan kasvanut aivan niin merkit tävää elinkeinoa kuin esimerkiksi Suomen talous seurassa toivottiin. Kaskenpolton jäljiltä Suomes sa riitti potaskan valmistukseen koivumetsiä. Kaskenpolton jäljiltä Suomessa riitti potaskan valmistukseen koivumetsiä. Tuhkaa löytyi joka tuvasta Metsäpalovaaran välttämiseksi potaskapuiden polt tamisessa suosittiin talvea. Lisäksi tuhkaa löy tyi joka uunista tuvissa, riihissä ja saunoissa. Tuhka piti esimerkiksi kuljettaa keitettäväksi veden äärelle, Jaana Luttinen selittää teoksessa Ihminen ja metsä 1. Vielä vahvempaa potaskaa syntyi savuhormeista kerätystä noesta, Seija Niemi kertoo. ”Potaska tarkoittaa kirjaimellisesti ruukkutuhkaa, ruotsiksi pottaska”, taustoittaa tietokirjailija Seija Niemi. Talonpojat saattoivat myös myydä pelkkää tuhkaa potaskatehtaille. Potaskan keittämisestä tulikin jo 1700luvun Pohjanmaalla talonpoikien sivuelinkeino, toteaa kansatieteilijä Ilmar Talve teoksessa Suomen kansankulttuuri. Kysyntää lisäsi nou seva lasiteollisuus, joka sai lähellä tuotetun potaskan halvemmalla kuin tuontitavara na Ruotsin puolelta. Niinpä potaskan keittämistä suositeltiin myös vähäosaisille. Sen jälkeen edessä oli vielä pitkä prosessi. Se olisi ”yxi hyvä Elatuxenkei no, erinomattain köyhälle, irtai melle ja joutilaalle wäelle”, Seija Niemi lainaa vuoden 1762 kalenterin tekstiä. 1800luvun nälkävuosina myös sanomalehdissä an nettiin tarkkoja keitto ohjeita kotioloihin. Vettä tarvittiin tuhkan huuhteluun, jotta kalium karbonaatti liukeni veteen. Lopuksi seos kalsinoitiin eli kuumentamalla sii tä haihdutettiin vesi. Jäljelle jäi valmista, valkeaa potaskaa
”Aikamoiset määrät poltettavaa tarvittiin, jos halusi tehdä tynnyreittäin potaskaa. Poikkeuksetta talonpojat, jotka veivät potaskaa kaupunkiin, veivät samalla myös tervaa, ja kauppasuhteissa tervan puolella oli ehdoton painopiste”, Heikki Rantatupa kirjoittaa eteläpohjalaisen Järviseudun historiaa. Paikoin potaskapuusta tuli silti niin kova pula, että pohjoispohjalaiset jopa vuokrasivat sitä varten metsää pohjoissavolaisilta. Paljonko puuta sitten tarvittiin. ”Ei tästä maasta 1800-luvun alussa olisi metsiä saatu katoamaan.” 51 Aarre 5/2024 JUURET. Asutuskeskusten lähellä ongelmia ehkä olikin, mutta muuten tuhoja liioiteltiin”, Niemi sanoo. Niemi: Koivu Suomen kansallispuu (Minerva 2015) Esko Pakkanen ja Matti Leikola: Puut perille ja käyttöön (Metsäkustannus 2011) Samuli Paulaharju: Rintakyliä ja Larvamaita (WSOY 1943) Heikki Rantatupa: Potaskan keitto. Potaskaan kelpasi kaikki risuista kantoihin, ja eniten tuhkaa sai vanhoista ja lahoista puista”, Seija Niemi sanoo. Maaherrat kirjelmöivät, että liian innokas potaskan keittäminen hävittää metsää. Yhteen potaskakiloon on sanottu kuluvan tuhat kiloa puuta, leiviskään eli kahdeksaan ja puoleen kiloon 40 kuutiojalkaa. Kokkolassa vuonna 1816 talolliset kielsivät sakon uhalla tilattomia hakkaamasta metsää potaskanvalmistukseen, ja Alajärvellä kiirehdittiin isojakoa estämään moista metsäntuhlausta. Teoksessa Ihminen ja metsä 2 (Metsäkustannus 2012) Jaana Luttinen: Vanhoista koivikoista potaskaa lasitehtaille. Arviot vaihtelevat. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Erkki Laitinen: Parkinkiskonnalla parempiin päiviin. Teoksessa Ihminen ja metsä 1 (Metsäkustannus 2012) Seija A. ”Varsinkin 1800-luvulla neuvottiin ennemmin käyttämään valmista tuhkaa kuin polttamaan metsästä hyviä puita. Teoksessa Järviseudun historia I (1983) Ilmar Talve: Suomen kansankulttuuri (SKS 1990) Toivo Vuorela: Suomalainen kansankulttuuri (WSOY 1975) ”Näyttää siltä, että potaskaa ei poltettu joka vuosi, vaan mahdollisesti sitä kerättiin aina suurempia määriä jonkun vuoden väliajoilla
Somista terassi, parveke tai puutarha risuruukulla, jonka kyljessä pieni lintu näyttää visertävän kesän tervetulleeksi. Kesän kunniaksi Päällystä vanha, kulunut kukkaruukku koivunrisuilla ja muotoile kylkeen pieni laululintu. Malli, teksti ja kuvat SUSANNA UUSITALO OMIN KÄSIN 52 Aarre 5/2024 PUU
Tee näin 1 Pätki koivun oksista noin 25 cm pitkiä keppejä sekä 25–30 cm:n pituisia risuja. Jos ne ovat ehtineet kuivua ennen punomista, ne kannattaa notkistaa vedessä liottamalla. Halutessasi voit maalata risuruukun vaikkapa spraymaalilla tai koristella sen juuttinarulla. Pätki ohuiden risu nippujen lisäksi hieman ruukkua pidempiä keppejä. L uonnonmateriaalit kuten risut sopivat upeasti vanhojen kukkaruukkujen päällystämiseen. 4 Leikkaa risumaton toinen pitkä sivu tasamittaan keppien päihin ruukun alareunaksi. Siisti lopuksi ruukun yläreunan risut haluamaasi mittaan. Ruukun uudistami seen tarvitset risuja, leikkurit, mittanau han ja metallilankaa. Lintu laulaa kesän saapuneeksi. Puno ruukun päällinen kol men risunipun ja yhden kepin rytmillä, kunnes päällinen riittää ruukun ympäri. Katkaise ylimääräiset metallilangat. Säilytä risut viileässä ja kosteassa paikassa. Muotoile langalla linnulle pää ja nokka ja palaa sitten linnun vartalon kautta kohti pyrstöä. Maasta niitä voi kerätä myös ilman maanomistajan lupaa. Muotoile notkeista risuista myös pieni koristelintu ruukun kylkeen. 3 Kokoa sormenpaksuinen risu nippu niin, että ohuiden risujen tyvija latvapäitä on molempiin suuntiin, jolloin nippu on tasapaksu. Risut kerätään lehdettömänä aikana. Työnnä kepit risu linnun vartaloon ja kiinnitä paikalleen metallilangalla. Muotoile risuista pieni koriste lintu ja kiinnitä se ruukun kylkeen. 5 Kierrä matto ruukun ympäri ja kiinnitä se renkaaksi metallilangoilla. Toista vielä pari kertaa uusilla risunipuilla ja kiinnitä seuraavaksi keppi. Kukkaruukun ympärille tehtyyn risumattoon sopivat monen paksuiset risut. Pätki pyrstön risut muotoonsa. Kiinnitä risumatto ruukun ympärille. Taita nippu puoliksi ja kiinnitä metalli lanka suunnilleen linnun kaulan kohdalle. TARVIKKEET 21 cm korkea kukkaruukku, jonka halkaisija on 26 cm, sylillinen koivunrisuja, oksasakset, sivuleikkurit, mittanauha sekä ohutta metallilankaa (puolalanka noin 0,6 mm) 1 2 3 4 5 6 53 Aarre 5/2024 PUU. Katkaise linnun jaloiksi kaksi noin 7 cm:n pituista ohutta keppiä. Aseta nippu metallilankaparien väliin ja kierrä lankoja toistensa ympäri parin kierroksen verran jokaisella neljällä lankaparilla. 6 Koristelintua varten pätki kourallinen noin 40 cm pitkiä risuja. Kiinnitä lopuksi lintu ruukun päälliseen metallilangan avulla. Tasoita ruukun alareunan risut. Kiinnitä ne ohuen metallilangan avulla toisiinsa ja ruukun ympärille. 2 Katkaise metallilangasta neljä noin 3 metrin pituista pätkää, taita ne puoliksi ja kiinnitä yhden kepin ympärille tasaisin välein. Puno risumattoa kolmen risunipun ja yhden kepin rytmillä 83 cm, jolloin se on sopivan pituinen mallityön kokoisen ruukun ympärille. Aloita punomi nen kiinnittä mällä metalli langat keppiin. Polttopuutalkoissa voit hyödyntää kaadettujen koivujen pienet oksat myöhempää askartelua varten
Esimerkiksi Wilderness Medi cal Associates International järjestö on kehittänyt eritasoisia koulutuk sia, joista retkeilijöille sopii WFAtaso (Wilderness First Aid). Teksti ANU SUSI | Kuvat VM-ARKISTO RETKEILIJÄN ENSIAPU Eräensiapua kursseilla Rajallisin varustein annettu ensiapu on oma taitonsa, jota voi opetella retkeilijöille ja alan ammatti laisille räätälöidyillä eräensiapu kursseilla. LISÄTIETOJA ealuonnossa.fi eraensiapu.fi lapinkesayliopisto.fi/kurssit-ja-koulutukset vierumaki.fi/wfa_ensiapukurssi 54 Aarre 5/2024 LUONTO. Eräensiapukursseja järjestävät Suomessa muun muassa Vierumäen urheiluopisto, Lapin kesäyliopisto ja monet yksityiset yrittäjät. Omien taitojen varassa Vaellusreissulla apu voi olla kaukana, joten retkeilijän kannattaa varustautua tavallisimpiin haavereihin
Leikattavasta laastarista saa juuri sopivan kokoisen palan, ja siitä voi opetella leikke lemään esimerkiksi sormenpäähän sopivan suojan. Lähimmille on hyvä jättää reittisuunnitelma. Jo venähtänyt nilkka voi tehdä paluun han kalaksi. Silloin yh dellä ryhmästä voi olla kattava ensiapupak kaus ja muilla omat pikkupakkaukset. Samalla kannattaa sel vittää myös turvallisuusasioita. Varsinkin pitkällä patikkaretkellä rink kaan mahtuu vain välttämätön. Rakot voi usein välttää suojaamalla hiertä vän kohdan ihon ajoissa urheiluteipillä. Pitkän retken suunnittelu on mukavaa. Anu Usvasalo neuvoo ottamaan mukaan tarvikkeita, joita voi käyttää monella tapaa. Ennakointi pienentää riskejä Pitkälle reissulle on hyvä harjoitella ensi aputaitoja ja panostaa retken ennakkosuun nitteluun. Tavallisimpia retkeilijöille tapahtuvia haa vereita ovat haavat, tikku sormessa, hierty mät, nyrjähdykset, venähdykset, hyönteisten pistot, pienet palovammat ja vahingot työ kalujen tai keitinten kanssa. Pakkaukseen otetaan mukaan myös pienet sakset. Laasta ria ei löytynyt, mutta onneksi ei tullut isoa rakkoa. Sillä saa teipattua esimerkiksi nyrjähtäneen nil kan tai venähtäneen polven. Kun reittisuunnitelmaan jättää väljyyttä ja eväitä on riittävästi, huonon sään aikana voi ottaa taukopäivän ja mukauttaa reittiä. Monikäyttöinen urheiluteippi Kaupasta löytyy retkeilijöille suunnattuja ensiapupakkauksia, joita voi räätälöidä omiin tarpeisiinsa. KARI SALONEN N aapuripöydän vilkas kak sivuotias poltti kätensä latukahvilan kamiinan kylkeen, kun muu perhe riisui takkejaan. Miten puhelin kuuluu alueella, mitä reittivaihtoehtoja on ja mistä on tarvittaessa helpointa evakuoida potilas. Pohjoisen Suomen kansallispuistoissa ja erämaa-alueilla kännykkäkenttä saattaa löytyä vain tunturin laelta. Myös muutaman tunnin päiväretkelle tai ilman rink koja tehdylle tunturinhuipun valloitukselle on hyvä ajatus pakata reppuun pieni ensi apupakkaus. Rakkolaastaria Usvasalo ei itse juuri käytä. Ne on yleensä helppo hoitaa retkeilijän ensiapupakkauk sesta löytyvillä tarvikkeilla. Jos on tottunut käyttämään rakkolaastaria, sen reunat voi teipata urheiluteipillä, jotta laas tari ei rullaudu irti, niin kuin helposti käy, Usvasalo vinkkaa. ”Retkeilyssä paras onnettomuus on se, jota ei tapahdu”, sanoo Lapin keskussairaalan lää käri, eräopas ja retkeilyyrittäjä Anu Usvasalo. Ennen pidem piä retkiä teippausta on hyvä harjoitella. Ilmoille puhkesi sydäntä särkevä itku. Urheiluteippi on muutenkin kätevä. Ensiapu tilanteita kannattaa harjoitella etukäteen. Monet pikkuharmit voi välttää pitämällä itsensä virkeänä. Väsyneenä ja nälkäisenä tekee helposti virheitä. Isä kiikutti potilaan nopsaan pihalle ja laittoi lapsukaisen käden hankeen viilenemään. ”Jos tiedetään, että alueella ei ole kännykkäverkkoa, ehkä jokin satelliittiviestin olisi järkevä olla mukana, joko satelliittipuhelin tai hätälähetin”, Usvasalo toteaa. 55 Aarre 5/2024 LUONTO
Matkaan voisi pakata myös käsidesin, kolmioliinan ja avaruuspeiton. VARUSTELEKA Jokaisella retkeläisellä kannattaisi olla edes taskupakkauksen verran ensiapuvarusteita. Silloin tärkeintä on säilyttää maltti, arvioida tilanne ja poti laan tila sekä uskaltaa toimia. Lisäksi mukaan otetaan kipulääkkeitä, ehkä antihistamiinia ja mahdolliset henkilökohtaiset lääkkeet. Jo ennen kuin aletaan miettiä sitä, miten potilas eva kuoidaan, pitää huolehtia siitä, että hän pysyy lämpimänä, Usvasalo muistuttaa. ”Tällöin verenvuoto pitää ensin tyrehdyttää painamalla, jotta teippi tarttuu ihoon, ja päälle kannattaa laittaa sidos.” Sideharsoa ja lääkkeitä Ensiapupakkaukseen on hyvä varata myös jonkinlainen sidosrulla. Toisaalta itseensä liimautuvalla siteellä voi kiinnittää myös haavoja suojaavat sidetaitokset, jos sideharsoa ei ole mukana. ”Kannattaa harjoitella kavereiden kanssa esimerkiksi sitä, miten t-paitaa voisi käyttää kolmioliinan korvikkeena, miten lastoitetaan alaraaja tai miten loukkaantunut kaveri siirretään.” ”Siirtämisessä ei oikein riitä, että teoriassa tietää, että otetaan kaksi riukua, laitetaan niihin muutama takki, ja siitä syntyy hyvät paarit.” LISÄTIETOJA Olivia Kiwanuka: Vaeltajan lääkintäopas (Calazo 2018) Jouni Laaksonen: Retkeilijän opas (Otava 2013) RETKEILIJÄN ENSIAPU Olosuhteet ja vuodenaika vaikuttavat riskeihin ja varustautumiseen. Kylkiasento on yleensä hyvä hengittävälle potilaalle, jonka tajunnantaso on alentunut.” Haavan verenvuoto tyrehdytetään paineen avulla vaikka kädellä heti, kun vahinko on tapahtunut. Esimerkiksi hän ottaa kylkiasennon. Se pitää kiertää aika lailla venyttämättä paikoilleen.” Mukana on hyödyllistä olla sideharsorulla tai pari. Potilas laitetaan kyl kiasentoon helposti vaatteista vetämällä, eikä ole välttämä töntä muistaa täsmälleen, miten hänen kätensä ja jalkansa pitäisi asettaa. Maastossa voi myös joutua hyödyntämään muitakin käsillä olevia varusteita. Tarvittaessa potilasta voi läm mittää kuumalla vedellä täytettyjen pullojen avulla. Sidetaitoksia Usvasalo tapaa varata mukaan nipun minigrip-pussiin. Eräensiapua voi opetella omilla kursseilla, mutta myös tavalliset ea-kurssit antavat tärkeää osaamista ja rohkeutta. On helpompaa sitoa nyrjähtänyt nilkka tai murtunut sormi tositilanteessa, kun on kokeillut sitomista aiemmin terveellä raajalla. KARI SALONEN JARKKO SIRKIÄ 56 Aarre 5/2024 LUONTO. ”Maallikko voi epäröidä taitojensa riittävyyttä, mutta oi keansuuntaiset toimet ovat tarpeeksi. Hätätilanteessa on uskallettava toimia J oskus retkellä tapahtuu vakava onnettomuus. Harjoittele myös siirtämistä ”Retkivarustus on joka tapauksessa niukka, jos jotain isompaa sattuu”, Anu Usvasalo huomauttaa. Ne voi laittaa makuupussiin kuivapussin sisällä. Pääasia on se, että tekee jotakin”, Anu Usvasalo sanoo. Urheiluteippiä voi myös käyttää pitämään haavan reunat yhdessä ikään kuin tikkien korvikkeena. Retkellä on yleensä mukana makuupussi ja makuualus ta, ehkä avaruuspeittokin. ”Jos potilas on tiedoton, ensin tarkistetaan, ovatko hen gitystiet auki. ”Pitää vain pitää varansa, ettei sidosta laita liian tiukalle. Anu Usvasalo suosii itseensä liimautuvaa, joustavaa sidosta, josta saa hyvän tuen venähtäneelle jalalle. Usvasalo kannustaa harjoittelemaan niitäkin tilanteita ennalta. Väsynyt tekee virheitä, joten päivämatkat on hyvä pitää maltillisina. Mukaan otettavia tarvikkeita on osattava käyttää
Ristikon 3/2024 ratkaisu: Avainsana: KAALIKOI Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Ristikon 5/2024 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 7/2024. RISTIKKO 5/2024 Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN muodossa Muista antaa nämä tiedot! Osall istu ja voita ! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. 020 413 2277 (ark. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. 8–16). Onnittelemme Ristikon 3/2024 voittajia: Ulla Heiskari, Kaamanen Esko Nieminen, Lehmo Mira Santala, Lempäälä Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteystiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 30.6.2024 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 5, PL 440, 00101 Helsinki. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. 57 Aarre 5/2024 VAKIOT. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh
Se on osittain hautautunut ladon alta kaivettuun maahan ja muodostaa tunnelin, jossa pennut usein leikkivät. Siellä on tilaa temmeltää, kulkuaukkojakin on joka seinustalla. Viime kevään lumilla näin ladon ympärillä mäyrän jälkiä, mutta kettu sinne kuitenkin pentunsa teki. Sitten leikki taas jatkuu. 58 Aarre 5/2024 LUONTO. Lato seisoo etelään antavalla aurinkoisella kummulla. KUN KOLMAS pentu tulee pesästä, se herättää torkkujat. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, ne majoittuvat joksikin aikaa pellon takana olevaan kivikkoon, mutta kesän kallistuessa lopuilleen ne katoavat kukin tahoilleen. Peltojen rajaama koivikko on pienten kettujen reviiri. Lato seisoo tien varressa keskellä peltoa, mutta sen ympärillä kasvaa komeita koivuja. Muutaman viikon kuluttua ne jo seikkailevat lähimetsissä, ulottavat retkiään aina vain pitemmälle, kunnes jättävät lopullisesti synnyinpesänsä turvan. Tuloksena ovat nuo kolme pentua, joista kaksi nyt nauttii alkukesän auringosta suuren betonirenkaan kyljessä. Mäyränaaraalla on pennut yleensä joka toinen vuosi, ja välivuosina ladon alta saattaisi löytyä oma nurkka molemmille. Yhdessä nurkassa on kasa vanhoja olkipaaleja, joiden väleihin on kaiveltu luolia ja käytäviä. Sitten väsymys voittaa ja silmät painuvat taas kiinni. Ne torkkuvat kylki kyljessä aamuauringon lämmöstä nauttien, havahtuvat hereille kolmannen pennun pujahtaessa niiden vieritse ladon alle, kuuntelevat hetkisen korvat höröllään. LADOLLE ON vain kolmen kilometrin matka kotioveltani, ja olen pitänyt silmällä asukkaita jo kauan. LÄHILUONNON IHMEITÄ LATO KETTUJA Tämänvuotisessa sarjassaan Karjalohjalla asuva luontokuvaaja Heikki Willamo kertoo arkisista ihmeistä, joita hän on kokenut omassa lähiluonnossaan, korkeintaan peninkulman päässä kotioveltaan. Synnytykseen valmistautuessaan mäyrä tuskin sietäisi kettuja aivan lähinaapureina. Luolapesän perustaja lienee ollut mäyrä, mutta sittemmin viirunaamojen kanssa ovat vuorotelleet ketut. Jonkun kerran olen epäillyt jonkinlaista yhteisasumista. Varsinainen pesä sijaitsee kuitenkin paksujen lattialankkujen alla. Ne käyvät välillä pellon reunassa katselemassa avaraa maailmaa, tutkivat hiukan läheisen veto-ojan vartta, mutta sen pitemmälle ne eivät vielä mene. Hiekkainen maa on ollut helppo kaivaa ja paikka on lämmin, joten ei ihme, että se on suosittu. Ne temmeltävät heinikossa ajaen toisiaan takaa, väijyvät, kyttäävät ja hyökkäävät ajautuen tuimaan painiotteluun. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO K aksi ketunpoikaa makailee vanhan ladon seinustalla. Väsymys ja raukeus ovat pois pyyhittyjä, ja koko porukka on hetkessä täynnä tarmoa. Ne kasvavat kuitenkin nopeasti, ja niin kasvaa niiden reviirikin. Kolmas pentu herättää torkkujat leikkimään. Lato, jonka alla ketuilla on pesänsä, on ollut suuri ja komea, paksuista hirsistä tehty, mutta nyt se on pelkkä raunio. Katto romahti lopullisesti joitakin vuosia sitten, ja rakennuksesta on jäljellä vain seinien keskellä sojottava kattoparrujen ja -lautojen sekamelska. Ne ärisevät, kinastelevat oksanpalasista, kaivavat maata ja retuuttavat heinätuppaita, pysähtyvät kuin käskystä kuuntelemaan, olisiko jompikumpi vanhemmista tulossa myyräateria mukanaan. Mäyrä oli ilmeisesti käynyt vain katsastamassa paikkoja muutaman kivenheiton päässä sijaitsevasta talvipesästään mutta jättänyt emännyyden suosiolla ketuille. Enimmäkseen on menty vuorovedolla, ja jos sama jatkuu, ensi vuonna ladon edustalla telmivät mäyrän viirunaamaiset pennut
59 Aarre 5/2024 LUONTO. Ne torkkuvat aamu auringon läikässä lämmöstä nauttien. Ketunpoikia väsyttää
2 Kerääjän pitää osata tunnistaa vuohenputki varmasti oikein, koska sillä on myrkyllisiä näköislajeja. 60 Aarre 5/2024 HYVINVOINTI. Nämä herkulliset kakut saavat täytteekseen kotimaista järvikalaa tai sesongin villiyrttejä. 4 Vuohenputki sopii keittoihin, patoihin, muhennoksiin ja ohukaisiin, salaatteihin, yrttisilppuun ja leivälle. 3 Vuohenputken lehdistä saa muun muassa kalsiumia, kaliumia, seleeniä ja C-vitamiinia. Erityisen hyvin sen maku sopii tomaattiruokiin. Kotimaiset villikala säilykkeet sopivat mainiosti voileipäkakun täytteeksi. Teksti, kuvausjärjestelyt ja kuvat VILLE YLI-HEMMINKI Perhe juhlien klassikko Monikäyttöinen vuohenputki 1 Vuohenputki on parhaimmillaan keväällä ja alkukesällä tuoreina, pieninä versoina. Kalakakun koristeena voi käyttää vaikkapa mätiä. VILLIRUOKA Voileipäkakut ovat nousseet uuteen suosioon. Versoja voi kuivata lehtivihreäjauheeksi, ja kiehautettuja lehtiä voi pakastaa. Maku on mieto, se muistuttaa persiljaa, porkkanan naattia ja selleriä
Levitä tahna kakun päälle ja reunoille. vehnälese) Paprika-juustotäyte: • 100 g suippopaprikaa • 1 kevätsipuli • 180 g salaattijuustoa • 200 g ranskankermaa • 1 rkl valkoviinietikkaa • 1 tl sokeria • 0,5 tl suolaa • 0,25 tl rouhittua mustapippuria Villipesto: • 100 g pakasteherneitä • kolme kourallista vuohenputken versoja • 1 rkl sitruunamehua • kourallinen pinjansiemeniä tai pähkinöitä • 1 pieni valkosipulinkynsi • 100 g parmesaania raastettuna • 0,5 dl oliiviöljyä • ripaus suolaa Kostutus: • 2 dl maitojuomaa Kuorrutus ja koristelu: • 250 g tuorejuustoa • 100 g ranskankermaa • herneenversoja • syötäviä kukkia, esimerkiksi orvokkeja Valmista paprika-juustotäyte: Sekoita pieneksi silputtu paprika ja kevätsipuli, salaattijuusto ja ranskankerma. Villikalavoileipäkakku (12 ANNOSTA) • 12 viipaletta isokokoista vaaleaa paahtoleipää (esim. Valuta mädistä neste. Kasta leipien reunat kevyesti maitojuomassa ja kostuta leipien molemmat puolet esimerkiksi silikonisudilla töpöttäen. Laita päälle kevyt paino, esimerkiksi leikkuulauta, ja siirrä kakku yöksi jääkaappiin tekeytymään. Tee kolmas kerros ja levitä sen päälle loput paprika-juustotäytteestä. Koristeeksi sopivat herkät orvokit. Mausta ripauksella suolaa ja valkopippuria. Villiyrtti voileipäkakku (12 ANNOSTA) • 12 viipaletta isokokoista vaaleaa paahtoleipää (esim. Lado päällimmäiseksi neljäs kerros leipiä. muikun tai kirjolohen) tai merilevä kaviaaria Valmista kalatäyte: Valuta säilykemuikut hyvin ja pyöräytä ne ranskankerman kanssa sauvasekoittimella tasaiseksi seokseksi. Sekoita joukkoon oliiviöljy ja mausta villipesto ripauksella suolaa. 61 Aarre 5/2024 HYVINVOINTI. Leikkaa kurkusta kuorimaveitsellä pitkiä suortuvia. Kierittele suortuvista kuusi kuppia, jotka liittyvät toisiinsa kiemurrellen. Kokoa kakku: Leikkaa leipäveitsellä leivistä reunat pois niin, että viipaleiden sivut ovat suoria. Kasta leipien reunat kevyesti maitojuomassa ja kostuta leipien molemmat puolet esimerkiksi silikonisudilla töpöttäen. Lado päälle uusi kerros leivistä ja levitä niille muna-suolakurkkutäyte. Laita päälle kevyt paino, esimerkiksi leikkuulauta, ja siirrä kakku yöksi jääkaappiin tekeytymään. Kuori kurkku. Kokoa kakku: Leikkaa leipäveitsellä leivistä reunat pois niin, että viipaleiden sivut ovat suoria. Kasvisja juustotäytteisessä voileipä kakussa maistuu kevään villiyrteistä pyöräytetty pesto. Kääri kakku tiiviisti tuorekelmuun. Kuorruta ja koristele voileipäkakku pari tuntia ennen tarjoilua: Sekoita tuorejuusto ja ranskankerma sauvasekoittimella. Rakenna kakku esimerkiksi kapealle leikkuulaudalle tai pitkälle lautaselle. Käytä apuna esimerkiksi ruokailuveistä. Lado päälle uusi kerros leivistä ja levitä niille villipesto. Kääri voileipäkakku tiiviisti tuorekelmuun. Lado päällimmäiseksi neljäs kerros leipiä. Pyöräytä seos sauvasekoittimella tasaiseksi. Rakenna kakku kapealle leikkuulaudalle tai pitkälle lautaselle. Laita kolme leipäpalaa vierekkäin ja levitä niiden päälle puolet kalatäytteestä. Sekoita munat, suolakurkku ja majoneesi. Levitä tahna kakun päälle ja reunoille. vehnälese) Kalatäyte: • 2 säilykepurkkia muikkua öljyssä (yhteensä 200–300 g kalaa) • 200 g ranskankermaa • 2 rkl sitruunamehua • 1 kevätsipuli • kourallinen tilliä • ripaus suolaa ja valkopippuria Muna-suolakurkkutäyte: • 3 kananmunaa • 2 suolakurkkua • 2 rkl majoneesia Kostutus: • 2 dl maitojuomaa Kuorrutus ja koristelu: • 250 g tuorejuustoa • 100 g ranskankermaa • 1 tuorekurkku • 50 g kotimaista, suolattua mätiä (esim. Laita kolme leipäpalaa vierekkäin ja levitä niiden päälle puolet paprika-juustotäytteestä. Sommittele kuvio ensin leikkuulaudalla, sillä kuorrutetun kakun päällä sen korjailu on hankalaa. Lisää sitruunamehu, varsineen pilkottu kevätsipuli ja kourallinen tillisilppua. Tee kolmas kerros ja levitä sen päälle loput kalatäytteestä. Laita kurkkukuppeihin mätiä tai merilevävalmistetta sekä pieni tillinoksa. Levittele kakun päälle koristeeksi herneen versoja sekä syötäviä orvokkeja. Käytä apuna esimerkiksi ruokailuveistä. Kuorruta ja koristele kakku pari tuntia ennen tarjoilua: Sekoita tuorejuusto ja ranskankerma sauvasekoittimella. Valmista villipestotäyte: Sekoita herneet, vuohenputkenversot, sitruunamehu, pinjansiemenet tai pähkinät, hienonnettu valko sipulinkynsi ja raastettu parmesaani. Valmista muna-suolakurkkutäyte: Keitä kananmunat ja anna niiden jäähtyä. Vinkki! Jos tarjoilut katetaan ulos ja sää on kovin lämmin, merileväkaviaari on koristelussa parempi vaihtoehto kuin mäti. Kuori ja hienonna munat ja leikkaa suolakurkut pieniksi paloiksi. Lisää tilkka valkoviinietikkaa ja mausta sokerilla, suolalla ja mustapippurilla
Myrskyt lisääntyvät ja lu misateet sakenevat. Pohjola Vakuutuksen tuo tepäällikkö Hannu Partanen luonnehtii metsävakuutusten myyntiä tasaiseksi. ”Yli puolet metsänomistajista on vakuuttanut metsänsä jolla kin vakuutuksella, mutta vielä olisi varaa parantaa. Jos metsäpalstan ostamiseen on otettu pankkilaina, vakuut taminen on entistä tärkeämpää. On kuitenkin hyvä tietää, että nykyään vain kaksi prosenttia metsävakuutuskor vauksista menee palovahin kojen korvaamiseen. Laajin metsävakuutus korvaa myrsky, lumituho, palo ja tulvavahin kojen lisäksi myyrä, hyönteis ja sienitautivahingot. Nuorempi polvi pitää vakuu tuksia usein olennaisena osana omaisuuden riskienhallintaa. OMAISUUS SUOJAAN Kirjanpainajat ja myrskyt ovat herättäneet metsän omistajat vakuuttamaan metsiään. Oikeusturvavakuutus puoles taan korvaa kustannuksia, joita voi syntyä, kun käytetään laki miespalveluita metsään liittyvissä riita, rikos tai hakemusasioissa. Metsävakuutukseen voi halu tessaan sisällyttää myös vastuu vakuutuksen siltä varalta, että metsänomistaja aiheuttaa met sänhoito ja puunkorjuutöissä henkilö tai esinevahinkoja ul kopuolisille. Vakuutus kattaa myös metsätalouteen liit tyvät varkaudet ja vahingonteot. Tuhohyönteiset saattavat tuhota lähellä päätehakkuuikää 62 Aarre 5/2024 OMA TALOUS. ”Piikkejä myynnissä voi havaita silloin, kun uutisissa kerrotaan lähestyvästä, poik keuksellisen voimakkaasta myrskyrintamasta.” Sääennusteiden varaan ei metsävakuutuksen hankkimista kannata jättää. Samalla vakuutusyhtiöt ovat entistä tarkempia siinä, milloin vakuutus otetaan ja mitä korvataan. Hirvieläinten aiheuttamia tai mikkovahinkoja ei edelleenkään korvata metsävakuutuksista, sillä hirvituhot kuuluvat valtion rahoista korvattaviin metsäva hinkoihin. Joidenkin vakuutusyhtiöiden metsävakuutukseen raken nukset ja irtaimisto kuuluvat automaattisesti, kunhan ne on merkitty vakuutuskirjaan. Vakuutusyhtiöt voivat lopettaa metsävakuutus HYVÄT NEUVOT Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI ten myynnin silloin, kun poik keuksellisen sääilmiön tiedetään lähestyvän tai kun tykkylunta on jo kertynyt puiden latvoihin. Suurin osa korvaus summasta kuluu myrsky vahinkoihin. Kuumuus ja kui vuus lisäävät maas topaloja ja hyönteistuhoja. Vanhan ainaismetsävakuutuksen tilalle kannattaa ottaa kattava vakuu tus”, sanoo LähiTapiolan kehi tyspäällikkö Jaana Sohlman. Asiakas voi valita, kuinka laa jan turvan metsäänsä haluaa. Päänvaivaa hyönteisistä Metsänomistajia huolestuttaa kirjanpainajien nopea leviämi nen. Laajin on huoleton Laajin vakuutus on aina varmin. Rahoittajakin vaatii yleensä metsän vakuuttamisen, jos met sä toimii lainan vakuutena. Kaikilla yhtiöillä on tarjol la myös suppeampia ja siten edullisempia vaihtoehtoja, ja pelkkiä palovakuutuksiakin saa edelleen. Hirvituhoja ei korvata Luonteva hetki tarkastella met sän vakuutusturvaa on silloin, kun metsätila vaihtaa omistajaa. Pahoina myyrävuosina jyr sijävahingot saatetaan rajata määräajaksi pois korvattavien vahinkojen listalta, mikäli va kuutuksen ottaa vasta silloin, kun tuhoja alkaa ilmetä. Metsävakuutuksen yhteydessä voi vakuuttaa myös metsäta louteen kuuluvia rakennuksia, koneita ja muuta irtaimistoa. Myös omavastuun suuruuden ja korvaussumman maksimimää rän voi valita. Metsävakuutusta ottaessa ei kannata yleensä rajata pois mitään vahinkotyyppejä. S äiden äärevöitymi nen lisää riskejä metsissä. Silloin ei tarvitse arvuutella, mi tä vakuutus kattaa ja mitä ei
”Siihen kiinnitämme entistä tarkemmin huomiota. Pohjola Vakuutuksen Partanen kertoo esimerkkinä metsävakuutuksen hinnan Pälkäneellä sijaitsevalle 30 hehtaarin metsätilalle. Eri yhtiöissä maksimikorvauksen voi valita 15 ja 35 euron väliltä. Laajin metsä vakuutus korvaa myrskytuhot myyräja muut jyrsijävahingot palovahingot lumituhot tulvavahingot hyönteisvahingot sienitautivahingot korjatun puu tavaran vahingoit tumisen varkaudet ja vahingon teot vahinkoja kor vataan vain, jos vaurioi tunutta puuta on vähin tään 15 kuutio metriä tai jos tai mikon vahinkoala ylittää puoli heh taaria 63 Aarre 5/2024 OMA TALOUS. Parhaillaan vakuutusyhtiöissä pohditaan toistuvien hyönteisvahinkojen korvattavuutta samalla metsätilalla. Tämä ei ole kuitenkaan vielä näköpiirissä.” Muut vakuutusyhtiöt eivät ole toistaiseksi ottaneet käyttöön eriytettyä hinnoittelua eri kasvuvaiheissa oleville kuvioille. ”Metsävahingoissa korvataan hakkuuarvon alentumista, puutavaralajisiirtymää ja odotusarvoa eli puhtaasti varallisuusvahinkoa, ja useimmiten vahingot ovat reilusti omavastuuta suurempia.” Kehitysluokan mukaan Vakuutuksen hintaan voi vaikuttaa myös sillä, kuinka suuren maksimikorvausmäärän kuutiota kohden ottaa myrskyssä tuhoutuneille puille. Kehitysluokkatiedot saamme julkisesta metsävaratiedosta”, Jaana Sohlman kertoo. Tuhoutuneiden puiden osalta korvataan puutavaran arvon aleneminen”, Hannu Partanen sanoo. Metsävakuutusmaksun voi vähentää metsäverotuksessa. Jos on vakuutusta ottaessaan valinnut laajimman turvan tason, metsävakuutus korvaa myös hyönteistuhot. LähiTapiola on uudistanut äskettäin oman metsävakuutuksensa hinnoittelua. Hinnassa ei ole otettu huomioon bonuksia tai muita alennuksia. olevia havupuumetsiköitä. ”Olemme eriyttäneet vakuutettavan pinta-alan metsän kehitysluokan mukaan taimikoihin ja kasvatusmetsiin. Kirjanpainajan kuivattama tukkikokoinen puu muuttuu halvemmaksi kuitutai energiapuuksi. Vakuutuksen on tarkoitus korvata äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Verovinkki Metsänomistaja voi vähentää metsävakuutus maksut metsäverotuksessa. ”Neuvomme asiakkaitamme kääntymään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa metsäammattilaisten puoleen, jos he epäilevät kirjanpainajatuhoa. Kirjanpainajien lisääntyminen näkyy kasvuna korvattavissa metsävahingoissa. Päätökset tehdään kuitenkin aina tapaus kohtaisesti.” Omavastuuta ylemmäs Metsävakuutusten hinta vaihtelee metsän sijaintipaikkakunnan ja vakuutuksen kattavuuden mukaan. Jos samalla metsätilalla on aiemmin ollut kirjanpainajan aiheuttamia vahinkoja, saatamme rajata seuraavina vuosina tapahtuvien vahinkojen korvattavuutta. ”Kannustan asiakkaitamme isompiin omavastuisiin”, Partanen sanoo. Vakuutus maksut eivät sisällä vähennettävää arvonlisäveroa. ”Jossakin vaiheessa tulevaisuudessa vakuutusmaksu voisi määräytyä vielä tarkemmin kuvion puumäärien perusteella. ”Laajin metsävakuutus kyseiselle kohteelle maksaa 167 euroa vuodessa, vajaat kuusi euroa hehtaarilta. Taimikoissa vakuutusmaksu on pienempi. Vakuutuskorvaukset puolestaan ovat metsän omistajalle veron alaista tuloa. Metsänomistaja on itse vastuussa tarvittavien toimien toteuttamisesta kirjanpainajan leviämisen estämiseksi. Hinta on laskettu tuhannen euron omavastuulla ja suurimmalla eli 32 euron korvauksella myrskyssä tuhoutunutta puukuutiota kohden.” Vakuutuksen hintaa voi alentaa nostamalla omavastuuosuutta. Lisäksi maksusta voi saada yhtiöiden bonustai keskittämisalennuksia. Yhtiö voi rajata toistuvan hyönteis vahingon korvat tavuutta
KÄTEVÄ JA HELPPO KIINNITYS RAIVAUSSAHAN TERÄLLE Ø200 / Ø225 mm WWW.RAITE.FI KULJETUSSUOJA MAGNEETTIKIINNITYKSELLÄ UU SI PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. 044 500 5404, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 044 500 5404 aarrelehti.fi/lahjatilaus Tilaa Aarre lahjaksi ystävälle! Aarteen tilaus on lahja, josta on saajalleen iloa ja hyötyä. 64 Aarre 5/2024 VAKIOT. Aarre tarjoaa lukuelämyksiä metsänomistajille, tuleville metsänomistajille sekä kaikille metsästä kiinnostuneille
Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi ja asiakas viestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakas palveluumme. 5. Puut kulkivat mantereelle lautan kyydissä. Lapissa. Seuraava Aarre ilmestyy 1.7.2024 PALVELUKORTTI Vie sti m ed ia Oy A sia ka sp alv elu Tu nn us 50 02 59 6 In fo A 1 00 00 3 VA ST AU S LÄ H ET YS TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 73,80 e • laskutusjakso 12 kk 147,60 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. Puun osittaista kuorimista. Puulajipuisto, jossa suurin osa kasveista on puita. AARTEEN TILAUSLOMAKE Tilaan kestotilauksena Aarrelehden itselleni lahjaksi alkaen seuraavasta numerosta __ / __ / 20___ 6 kk 73,80 e 12 kk 147,60 e Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen __ / __ / 20___ ajaksi __ / __ / 20___ – __ / __ / 20___ TILAUKSEN MAKSAJA / VANHAT OSOITETIETONI Asiakasnumero Etu ja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti LAHJATILAUKSEN SAAJA / UUDET OSOITETIETONI Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Tilaustunnus AAV0024 11merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta A ar re m ak sa a po sti m ak su n Aarre 5/2024. 2024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtosanoo tilauksen. 4. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Kesto tilaus laskutetaan sovituin laskutusvälein kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaus hintaan. Männyllä. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. 2. JOH A NN ES W IE H N RI ST O J US SI LA ENSI NUMEROSSA HANNE MANELIUS Saaripuita yhteismyynnillä Sukunsa juurilla asuva Jenny Hasu osti omaa metsää Kesämatkailua Suomen luonnossa Hirsirakentamisen näkymät Jätkän eläimet Turvavarusteet ehkäisevät pahoja haavereita Päijänteen Kukkaron saaresta korjat tiin puuta kesällä 2023. Mukana voi olla myös pensaita, varpuja ja kukkakasveja. Lemmikki. 3. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta on normaali matkapuhelumaksu (mpm) tai paikallisverkkomaksu (pvm). 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja. 6. Mielikki, joka on metsän kuninkaan Tapion vaimo. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 e/lasku. AARREVISAN VASTAUKSET 1. TÄLLÄ PALVELU KORTILLA VOIT • tilata Aarrelehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi Tilaa Aarre! Aarre ilmestyy 11 kertaa v
Samaan aikaan Aasian nousevat taloudet ovat noudattaneet ”de maximis -sääntöä”: ne ovat tähdänneet siihen, että valtion tukea olisi riittävästi, että se käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti ja että siitä olisi yhtiöille suurin mahdollinen hyöty. Sekä Suomi että EU ovat viime aikoina olleet tässä tärkeimmässä asiassa erittäin huonoja. Pienempienkin valtionapujen kanssa on pitänyt noudattaa de minimis -sääntöä, jonka mukaan valtionapu pitää aina kanavoida yhtiöille niin, että siitä on niille mahdollisimman vähän hyötyä ja että se ei vääristä kilpailua. Jos EU:n investointirahastot tukisivat jäsenmaiden valikoituja hankkeita, pienienkin jäsenmaiden parhaat teollistamisprojektit voisivat päästä samalle lähtöviivalle jopa kiinalaisten yhtiöiden kanssa. EU:n yhteisrahoitus näille aloille saattaa ratkaista myös sen, miten hyvää hintaa Suomen tulevat metsänomistajasukupolvet saavat puustaan. Euroopan sisäinen valtiontukikilpailu olisi ainakin teoriassa mahdollista kiertää EU:n yhteisen teollistamispolitiikan kautta. Huhtikuun lopulla vihreät, vasemmisto ja SDP olivat jo kääntäneet kelkkansa ja alkaneet kannattaa eurooppalaista yhteisrahastoa. Metalleja, betonia ja öljyä korvaavat puupohjaiset hiilija vaatekuidut, muovit, bitumin korvikkeet ja rakennusmateriaalit olisivat ratkaisevasti parempi valinta. MARIA MIKLA S Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. Pitkään voimassa ollut teollistamispolitiikan kielto on äkkiä murentunut palasiksi. EU kielsi valtion teollistamishankkeet. RISTO ISOMÄKI Vääntö EU:n yhteisestä teollistamispolitiikasta kiihtyy ISOMÄKI EU:n pitää tunnistaa voittavat teknologiat. Jotta EU ei jäisi muun maailman jalkoihin, sen pitäisi muuttaa euroalueen sääntöjä ja ennen kaikkea oppia tunnistamaan tulevaisuuden voittavat teknologiat. ”Kekkoslainen” seka talousmalli sopi aikoinaan erityisen hyvin Suomeen, koska näin pienestä maasta olisi muuten ollut mahdotonta repiä tarpeeksi pääomaa uusien teollisuudenalojen perustamista varten. Nyt EU:n komissio on lopultakin ymmärtänyt, etteivät Euroopan maat pärjää maailmalla, jos ne sitovat kätensä ja toisen jalkansa nippuun selän taakse samaan aikaan, kun kilpailijoilla on molemmat kädet vapaana. Se on 30 vuoden ajan ollut erityisesti upporikkaiden öljyntuottajamaiden intressien ytimessä. Hallituksemme ajattelee, että Suomi menettää myös lähialueiden markkinat, jos se ajautuu valtiontukikilpailuun EU:n isompien ja vahvempien jäsenmaiden kanssa. Pitkän päälle ne olisivat lähes varmoja voittajia. Siitä huolimatta hiilidioksidin suoran talteenoton maailmanlaajuinen kapasiteetti on edelleen vain 2 500 hiilitonnia vuodessa, toisin sanoen se on kasvanut vain 80 tonnilla vuodessa. YHTENÄ EUROOPAN viimeisistä maista Suomi on jatkanut teollistamispolitiikan vastustamista. 66 Aarre 5/2024 VAKIOT. Se on kuitenkin vasta ensimmäinen ja helpoin askel. Tosin EK oli jopa hiukan absurdilla tavalla puhunut siitä, että eurooppalainen tuki pitäisi käyttää kehitysmaatyylisiin verohelpotuksiin Suomeen investoiville – usein kiinalaisille – yhtiöille eikä maailman huippua edustavien kotimaisten yritysten kehittämiseen. VEIKKAISIN ITSE, että pakon edessä EU pääsee sopuun tästä asiasta. Perussuomalaiset, kokoomus ja keskusta vastustivat, mutta Elinkeinoelämän keskusliitto kannatti. Jos ihmiskunta haluaa pysäyttää ilmaston lämpenemisen, puupohjaisille materiaaleille ei ole realistisia vaihtoehtoja. Toisaalta jos Eurooppa jatkaa entiseen tyyliin, muut maanosat jyräävät sen. Litiumakut ja monet vetyteknologian sovellutukset puolestaan saattavat jopa pahentaa ilmaston lämpenemistä. Yleisin tapa varmistaa se, ettei valtionapu hyödytä vastaanottavia yhtiöitä, on ollut tuen kanavoiminen konsulteille. Eurooppalainen yhteisrahoitus näille tekniikoille olisi todennäköisesti kallis huti. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. E uroopan unionin säännöt kielsivät 30 vuoden ajan vanhan pohjoismaisen, valtion merkitystä korostavan teollistamispolitiikan. Hiilidioksidin talteenotto on hyvä esimerkki. Nykyvauhdilla menee sata miljoonaa vuotta, ennen kuin neljä viidesosaa hiilidioksidiongelmasta olisi ratkaistu tällä tavalla
559O€ hinta alk. CFMOTO on Euroopan suosituin mönkijämerkki ja Suomessa 4x4 traktorimönkijöiden markkinajohtaja. 3 vuoden takuu ilman tuntitai km-rajaa 6O km/h. 400 cc:n moottori • EFI-polttoainejärjestelmä • Pitkä malli • Vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona 495 cc:n moottori • Ohjaustehostin ja EFI vakiona • Pitkä malli • Vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona GOES 4OO TERROX GOES 5OO TERROX hinta alk. Tutustu myös CFORCE-, UFORCEja ZFORCE-mallistoihimme. GOES-mönkijästä löytyvät olennaisimmat toiminnot ja ominaisuudet, ja mukaan saat myös markkinoiden parhaan CFMOTO-takuun: 3 vuotta ilman kilometritai tuntirajaa! SUOMEN MYYDYIN 4X4 TRAKTORIMÖNKIJÄ cfmoto.fi Lue lisää GOES-mönkijöiden teknisistä ominaisuuksista ja vakiovarusteista osoitteesta cfmoto.fi. 679O€ CFMOTO-uutuusmallisto GOES powered by CFMOTO tuo markkinoille kompaktit ja tehokkaat traktorimönkijät loistavalla hintalaatusuhteella! GOES-mönkijät sisältävät samoja korkealaatuisia teknisiä elementtejä kuin CFMOTO CFORCE-mönkijätkin
Maatalousnäyttelyssä mukana metsätalouden koneet, laitteet, innovaatiot ja energiatuotannon ratkaisut. KOTIeläimet koneet metsä palvelut ERÄ ruoka kädentaidot Kiinnostavaa metsäasiaa joka päivä! Lue lisää farmari.net farmari.net Osta liput ennakkoon. Asiaa ja elämyksiä! Vastuullisen suomalaisen maatalouden ja ruoantuotannon huipputapahtuma