luonto . metsä ????. 10. 54 Taimikonhoidon ABC s. . 44 Metsän omistajan sähköiset palvelut s. 76 Hyvät neuvot Koivikon KUNINGATAR Kun keikat peruuntuivat, iskelmälaulaja Arja Koriseva opetteli käyttämään raivaussahaa, s. s. . 62 ?12,90 € 6 | 2020 AARRELEHTI.FI Tervan polton taitajat s. . 30 METSÄTUHOT Asta-myrsky ei unohdu s. puu . juuret . oma talous Turvahousut minulla on päällä ennen kuin edes kosken sahaan. hyvinvointi . . 24 KESÄMATKAILU Valloittava Visavuori s
Miten olet ottanut luonnon huomioon metsässäsi. Käytä metsää, varjele luontoa. www.metsään.fi Arvonnan voittaja voi valita joko puoli päivää kestävän neuvonnan maastossa ammattilaisen kanssa tai luonnontuotteita sisältävän tuotepaketin. Kirjaudu palveluumme, vastaa kyselyyn ja osallistu arvontaan. Kampanja-aika 20.4.–31.10.2020, metsakeskus.fi/arvontasaannot.
Tänä kesänä retkipaku liikkuu todennäköisesti vain Suomen rajojen sisäpuolella. Mökeiltä tutut sauna, uimaranta ja kasvimaa puuttuvat. Uusia retkeilykohteita saattaa löytää jopa ihan vahingossa. Keski-Suomessa pahimmat tuhot otti vastaan Konnevesi. Riskiä voi vähentää myös tekemällä taimikonhoidot ja harvennukset ajoissa. 1990-luvulla vapaa-ajan asuntoja rakennettiin kaikkein kiivaimmin. Aion ottaa avosylin vastaan kaikki suomalaiset kesäperinteet. Viimeisen kymmenen vuoden aikana en ole viettänyt yhtäkään kesälomaa kotimaassa. Kesämökin virkaa toimittaa perheessäni punainen pakettiauto. Ellei menopeli rupea reistailemaan. S uomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä, keskimäärin 1,7 mökkiä neliökilometrillä. Herättikö pääkirjoitus ajatuksia. päätoimittaja Elina Lampela (s.1984) on pääkaupunkilaistunut lappilainen, joka harrastaa luonnossa samoilua, sienestystä ja villiyrttejä. heinäkuuta 2010 Itä-Savoon ja EteläKarjalaan. Minulla ei ole omaa mökkiä. Sänky, keittiö, säilytystilaa ja riippumatotkin löytyvät. Minkkisen tilalla puustoa on jo lähes saman verran kuin ennen Astaa. Metsänhoidolla ei täysin voida estää tuulituhojen syntyä. Jos metsääsi tulee myrskytuhoja, kartoita tilanne mitä pikimmin. Nyt kun matkailumahdollisuudet ovat rajalliset, kesämökki nousee arvoon arvaamattomaan. Aarre vieraili viime vuonna Erkki Minkkisen metsätilalla, jonne myrsky teki yli 10 hehtaarin kokoisen aukon (s. Metsän kyky toipua on ällistyttävä. Karkaan aina vähintään pohjoiseen naapurimaahan. Koska nyt en karkaa maasta, pääsen tekemään saunavastoja isäni opeilla, keräämään mustikoita ja uimaan kylmissä vesissä. 24). Vaikka tahti on hiljentynyt, on uusien mökkien pinta-ala kasvanut, selviää Tilastokeskuksen julkaisuista. Yli 800 000 suomalaista kuuluu kesämökin omistavaan asuntokuntaan. Retkipakussa on seinät, katto ja ikkunat, kuten mökissä. Jos perinneviisautta on uskominen, parhaat vihdat tehdään kahdeksan päivän sisällä uuden kuun syntymisestä. Puunkorjuu tuhoalueella tulee aina jättää ammattilaisille, eikä sitä pidä missään nimessä tehdä yksin. Vanhempieni mökillä saan nauttia ympäri vuoden mökkeilyn parhaista puolista: saunomisesta, polttopuusavotasta ja takkatulesta, veneilystä ja sadonkorjuusta. Myrskystä toipunut Kesämökki nousee nyt arvoon arvaa mattomaan.. Sen jälkeen rakentamisen tahti on hidastunut jatkuvasti: kun 90-luvun alussa valmistui vuosittain noin 8 000 uutta kesämökkiä, ovat viime vuosien määrät olleet noin puolet tästä. Retkipaku sopii spontaanille ja helposti innostuvalle ihmiselle. Tiedetään kuitenkin, että sekametsät ja nuoret metsät kestävät tuhoja parhaiten. Maailma on tarjoillut hengästyttävän hienoja leiripaikkoja ja patikka reittejä! Niin, maailma. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit JARKKO SIRKIÄ / VL-ARKISTO HA NN E M AN EL IU S KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen vt. Mitä antoisinta kesää sinulle, Aarteen lukija! Kesä liikkuvassa mökissä PÄÄKIRJOITUS A sta-myrsky iski 30. Puuhastelemaan ei siis pääse aivan yhtä paljon kuin kesämökillä. Liikkuvassa kesämökissä on hienoa se, että maisema vaihtuu aina kun itse haluat. 3 Aarre 6/2020 METSÄ Erkki Minkkinen suhtautui hävitykseen käytännöllisesti. On kiinnostavaa, millaisiksi tämän vuoden lomaja kesämökkitilastot piirtyvät
8-16) Elämässä mukana Stora Enso Arvomme 10 Jopoa. Ammattimetsuri raivaa vesakon viiveettä, osaa valita parhaat puut kasvamaan ja huomioi myös luonnon monimuotoisuuden. Lisätietoa: storaensometsa.fi/jopo tai asiakaspalvelu p. Taimikot kuntoon voita Jopo! Hyvä huomen kasvaa puussa Kesä on taimikonhoidon aikaa. Arvomme yhteensä 10 palkintoa 11.9.2020. Kun sovit 31.8.2020 mennessä Stora Enson metsäasiantuntijan kanssa metsäsi raivaussahapalveluista; varhaisperkaus, taimikonhoito tai ennakkoraivaus, osallistut iloisen mielen Jopopolkupyörän arvontaan (arvo 445 €/kpl). 020 46 1478 (ark
60 PIIRRÄ PUUHUN Nikkaroi leikkuulauta puusta ja koristele se omin kuvioin poltto piirtimellä. 16 KARHUN METSISSÄ Outi Kauppala on hoitanut sukunsa metsiä Mäntyharjulla vuodesta 2017 saakka. JOHANNA KOKKOLA JY RK I LU UK KO NE N JO HA NN ES W IE HN JUURET 44 TERVAPERINTEEN TAITAJAT Kannon koskella pidetään yllä parisataa vuotta vanhaa tervanpoltto perinnettä. 36 KESÄTÖISSÄ METSÄSSÄ Kirjoituskilpailun teks tit kertovat kesätöistä istutustyömaalla ja omassa metsässä. SISÄLTÖ Laulaja Arja Koriseva sai perehdytyksen raivaussahan käyttöön isältään. 22 TULOKSIA TAIMIKOSTA Tunnollisempi taimi konhoito toisi metsistä enemmän tuloja kuin nyt.. 54 SAHAVELHOT MUSTILASSA Korva tulppia tarvitaan, kun taiteilijat loihtivat teoksia moottori sahoilla. 24 ASTA EI UNOHDU Myrsky teki Erkki Minkkisen metsään yli 10 hehtaarin aukon. 21 PYHÄN ELÄMÄN SUOJELUSTA SEURAAVAAN PANDEMIAAN Ihmi nen muuttaa luontoa, mutta niin myös luon to ihmistä, kirjoittaa Juha Aaltoila. Sahasin heti kolme tuntia putkeen ja seuraavana päivänä jatkoin toiset kolme tuntia.” Pohjois-Karjalassa on käynnissä kymmenen vuoden urakka, jossa sähkölinjojen vierimetsiä hoidetaan 6 000 kilometrin matkalla. 30 TAIMIKON ABC Kertaa tai opiskele taimikon hoidon keskeiset termit. 6 Aarre 6/2020 METSÄ 25.6.2020 16 10 38 KANNES SA KA NN EN KU VA JY RK I LU UK KO NE N NRO 6 METSÄ 3 KESÄ LIIKKUVASSA MÖKISSÄ 8 METSÄ NYT Taloutta ja turvaa 10 KOIVIKON KUNINGATAR Arja Korisevan tontilla on tänä kesänä soinut laulujen lisäksi myös raivaussaha. ”Innostuin niin kovasti, etten meinannut malttaa lopettaa. 38 TUHANSIEN KILOMETRIEN SAVOTTA PohjoisKarjalassa vähennetään sähkö katkoja vierimetsän hoidolla. 14 AJANKOHTAISET AARTEET Uniikkeja materiaaleja ja metsä nimisissä Tuula Liina Varis. PUU 50 YMPÄRI VUODEN Mökki vapaaajan asuntoalueella tarjoaa Heinon perheelle sekä yhteisöllisyyttä että omaa rauhaa. ”Metsän kannattavuus kasvaa, kun tekee itse”, sanoo Outi Kauppala
RITVA TUOMI MUURL A Tervahauta palaa hitaasti hiiltyen. 68 SYDÄNKESÄN SOITTAJAT Heinä sirkoilla on hyön teisiksi harvinainen taito äännellä. Koivuviilusta tehty teline sopii niin polttopuiden kuin lehtien säilytykseen. OTITKO HIENON KUVAN?. Heinon perheen mökki on sisustettu raikkain värein ja iloisin kuosein. VAKIOT 59 LUKIJAKYSELY 71 RISTIKKO 81 ENSI NUMEROSSA 82 VALKOPOSKIHANHET PITÄÄ MUUTTAA RIESASTA RESURSSIKSI Hanhien ruokintapel lot olisivat maailman luokan nähtävyys, kir joittaa Risto Isomäki. AARRE JULKAISEE LUKIJOIDEN LUONTOKUVIA LÄHETÄ PAINOKELPOINEN KUVA (sähköisenä vähintään 1 Mt) sekä pieni kuvan ottami seen liittyvä tarina sähköpostitse (luonto kuva@aarre lehti.fi) tai postitse (Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus ”Luontokuva”, em me palauta kuvia). Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. 7 Aarre 6/2020 METSÄ 14 44 50 RIS TO JU SS ILA LUONTO 62 VALLOITTAVA VISA VUORI Kuvanveis täjä Emil Wikströ min museokoti henkii karjalaistun nelmaa. HYVINVOINTI 72 VILLIT SALAATIT Kesäsalaatit synty vät oman pihan ja metsien aarteista. 74 MAKOISA PUHTI MARJA Mustikka on monikäyttöinen marja, joka kestää mausta mista. OMA TALOUS 76 ETÄNÄ METSÄSSÄ Sähköiset palvelut hyödyttävät erityisesti etämetsänomistajaa
Metsänomistajuus on muuttunut kymmenessä vuodessa yllättävän vähän. Metsänkäytön tavoitteet ovat 2000-luvulla muuttuneet yllättävään suuntaan. Ne syövät innostuksen kasvattaa koivuakaan.» Jaloja lehtipuita 30 vuotta tutkinut Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Kaija Puputti (MT Metsä 5/2020) »Metsäala on hyvin insinööritieteinen. Betonija terästeollisuus mielellään hoitavatkin.» Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen (Puu 1/20) KU VA T KA RI SA LO NE N JA M AR IA M IKL AS KARI LINDHOLM METSÄ NYT P uolet suomalaisista metsätiloista on eläkeikäisten hallinnassa. Keski-ikä oli kymmenen vuotta sitten 60, nyt se on 62”, analysoi Metsänomistaja 2020 -hankkeen vetäjä, vanhempi tutkija Heimo Karppinen Helsingin yliopistosta. ”Mikä on uutta, on se, että vain puolet on ikääntyneitä. Toisaalta tilalla asuminen on selvästi vähentynyt, kun päätoimisten maatalousyrittäjien osuus on pienentynyt. ”Monitavoitteisuus tai virkistyskäyttö ei näyttäisikään lisääntyvän vaan päinvastoin vähenevän, ja taloutta ja turvaa korostavien metsänomistajien osuus sitä vastoin kasvavan”, sanoo Karppinen. Tämä kasvattaa leimikoiden kokoa, mikä tehostaa puun korjuun logistiikkaa”, Hänninen toteaa. Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen seuraava raportti julkaistaan syksyllä 2020. Myös metsänomistajakunnan kaupungistuminen on ollut oletettua hitaampaa. ”Asuminen tilan sijaintikunnassa mutta tilan ulkopuolella on lisääntynyt, kun maatalouden harjoittajat ja muut haja-asutusalueilla asuvat muuttavat eläkevuosiksi lähitaajamiin parempien palveluiden piiriin”, sanoo Karppinen. Metsänomistajakunnan ikääntymiskehitys alkaa taittua.” Tällä Karppinen tarkoittaa sitä, että vaikka ikääntyneiden osuus kasvaa, nuorten, alle 45-vuotiaiden metsänomistajien osuus tasaantuu eikä pienene. Tämä selviää tuoreesta Metsänomistaja 2020 -tutkimuksesta, joka peilaa metsänomistajuuden muutoksia vuosiin 2009 ja 1999 nähden. Esimerkiksi kaupungistuminen on ollut oletettua hitaampaa. Tutkimuksesta selviää, että metsänomistajakunnan muutos ei näyttäisi heikentävän puun tarjontaa yksityismetsistä. Olemme kiinnostuneita moteista, euroista, korjuukustannuksista ja kuljetusmatkoista, vaikka meidän pitäisi olla enemmän kiinnostuneita ihmisistä.» Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä (Metsälehti Makasiini 4/2020) »Rakentamisen osaamisen arvostusta ja tuntemusta toivoisin lisää. Heistä 42 prosenttia eli noin 6 500 ihmistä vastasi kyselyyn. Aarre 6/2020 METSÄ 8 »Jalojen lehtipuiden menestymismahdollisuudet paranevat, mutta peurat ovat meillä todellinen ongelma. Nyt odotetaan usein, että rakentamiseen liittyvät asiat hoitaa joku muu. Luonnonvarakeskuksen tutkija Harri Hännisen mukaan puumarkkinoilla on tapahtunut kuitenkin selkeä muutos. Vuonna 2009 kaupungissa tai taajamassa asui 45 prosenttia metsänomistajista, nyt 47 prosenttia. Kuolinpesien osuus metsätiloista on vähentynyt samalla kun yhtymämuotoisen omistuksen osuus on kasvanut. Virkistyskäyttö vähenee Tutkimuksessa selvitetään myös metsänomistajien tavoitteiden ja puukauppakäyttäytymisen muutoksia. ”Markkinoilla on yhä harvempi joukko metsänomistajia, mutta he myyvät puuta suuremmissa kertaerissä. ”Se, että puolet metsänomistajakunnasta on ikääntynyttä väestöä, ei ole mitään uutta. Kuolinpesien osuus metsä tiloista on vähentynyt.. Teksti ANNE SOININEN | Kuvat VL-ARKISTO Taloutta ja turvaa Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen kysely lomake lähetettiin 15 400 metsänomistajalle
Uusi ilmastopalvelu on suunniteltu hel pottamaan puunkorjuun suunnittelua. Poikkeuksen tekevät harvinaiset säät, joista palvelu ei tuota täsmällistä tietoa. Elämässä mukana Stora Enso Hyvä huomen kasvaa eMetsässä. Talvella se vastaa kysymykseen, onko lunta enemmän vai vähemmän kuin 40 senttiä ja onko maa riittävästi roudassa. Tarvitset vain pankkitunnukset ja sähköpostiosoitteen. Palvelu täydentää Suomen metsäkeskuksen korjuukelpoisuuskarttoja, jotka arvioivat maaston kantavuutta maaperän koostumuksen, puuston määrän, topografian ja turvemaan kuivatustilanteen perusteella. 9 Aarre 6/2020 METSÄ Ilmastopalvelu auttaa puunkorjuussa Metsäkoneet tarvitsevat kantavat olo suhteet metsässä, jotta puunkorjuu on nistuu ilman suurempia maasto vaurioita. Palvelusta voi selvittää parin kuukauden päähän, kuinka todennäköisesti puunkorjuun vaatimat olosuhteet eri puolilla Suomea toteutuvat. Sovelluksia käyttämällä tiedät aina metsäsi arvon, pysyt tarkasti ajan tasalla metsäsi asioista ja pääset kurkistamaan jopa tulevaisuuteen. Palvelun arviot perustuvat vuodenaikaisennusteisiin, joissa noin viidenkymmenen ennusteen parvi arvioi tulevaa ilmastoa jopa seitsemän kuukauden päähän. Käytännössä 20 sentin routakerros kantaa metsäkoneita”, kertoo Metsätehon erikoistutkija Asko Poikela. ”Kesäaikana malli pyrkii sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä vastaamaan kysymykseen, onko maaperän kosteustaso riittävän alhainen kuivan kesän olosuhteet vaativien kohteiden korjuuseen. Palvelua testataan elokuusta alkaen metsäyhtiöissä. KARI SALONEN Stora Enso haluaa helpottaa metsänomistajan arkea ilmaisilla verkkopalveluilla, eMetsäja Virtuaalimetsäsovelluksilla. I lmatieteen laitos kehittää Metsäteho Oy:n kanssa Harvester Seasons nimistä sähköistä palvelua, jolla metsäalan toimijat voivat suunnitella puunkorjuuta aiempaa pidemmälle. Laajempaan käyttöön se olisi tarkoitus saada vuoden päästä. Tilaa omat tunnukset osoitteesta emetsa.fi
”Metsänhoidollinen hakkuu olisi tarpeen”, sanoo Arja Koriseva kotinsa ympärillä kasvavassa komeassa koivikossa. Koronavirus vei keikat, mutta nyt hänellä on aikaa tehdä metsätöitä ja nauttia luonnosta. KOIVIKON KUNINGATAR Iskelmälaulaja Arja Koriseva nauttii täysin siemauksin toisenlaisesta kesästään. HENKILÖ Teksti MEERI YLÄ-TUUHONEN | Kuvat JYRKI LUUKKONEN Aarre 6/2020 METSÄ 10
Iskelmä laulaja, tvkasvo ja musikaalitähti Harrastuksesi. 55 Kotipaikka. Toivakka Perhe. Arja Koriseva Ikä. The Sound of Musicin Maria Lempipaikkasi luon nossa. Järven ranta Paras tuoksu metsässä. Kielo 11 METSÄ Aarre 6/2020. Aviopuoliso Pekka Karmala ja kol me lasta, joista esikoi nen asuu jo omillaan Koulutus. Sähly, tennis, retkeily, melonta, neulominen ja lukeminen Rakkain musikaali roolisi. Kasvatus tieteiden maisteri Ammatti. Koriseva pitää kaikenlaisesta hyötyliikunnasta, kuten polttopuiden hakkaamisesta. KUKA
Niinpä Erkki Koriseva näytti tyttä relleen, mihin pienkonebensaa laitetaan, kuinka saha käynnistetään ja miten terä vaihdetaan. Samalla hän muistelee myös uusien laulujen sanoja. Tuli ja vesi ovat minun voimaelementtini.” Laulut kulkevat mukana Kotikoivujen lisäksi Koriseva omistaa ihan oikeaa metsää. Seuraavaksi hän aikoo hankkia pienen traktorimönki jän, jolla puut saisi helposti kuljetettua pois metsästä. ”Kirjoitan sanat käsin paperille. Rantoja niin usein ko ristavat pajupuskat ovat tiessään. Äiti tykkää uida ja isä kalastaa, joten kunnostin heille ton tillamme olevan vanhan rantasaunan kesä paikaksi.” Koti koivujen katveessa Iskelmätaivaan kiintotähti Arja Koriseva on paljasjalkainen toivakkalainen. Hän pitää yllä laulukuntoaan, harjoittelee uusia konserttikokonaisuuksia ja kehittää ohjel mistojaan. Laulu saattaa päätyä Korisevan seu raavalle levylle. ”Tällä tontilla oli 1900luvun alussa laanituspaikka, josta tukit laitettiin uittoon kohti Jyväskylää”, Koriseva kertoo. ”Haluan puhutella ihmisiä tunteiden kautta. Koitan hyödyntää tämän ajan, jotta minulla olisi uutta ohjelmistoa ja olisin edelleen mielenkiintoinen, kun pääsen taas kentälle.” Töiden ohessa Koriseva on järjestellyt valokuvia, videoita ja lehtileikkeitä, uudis tanut kotipihaa ja kunnostanut rantasaunan vanhempiaan varten. Haluamme kuitenkin säilyttää tontin mahdollisimman luonnonti laisena”, Koriseva kertoo. Koriseva toivoo, että koronaaika on roh kaissut ihmisiä toteuttamaan haaveitaan. Raivaussahan käydessä Koriseva kuunte lee usein radiota ja äänikirjoja. Mistä saisin voimia ja mitä olen aina halunnut kokeilla, hän kannustaa jokaista kysymään itseltään. Se auttaa minua tekstin rytmittämisessä ja muistiin painamisessa.” Viime viikkoina hän on opetellut muun muassa Sotkuisia lakanoita nimistä kappa letta. Saatan käyttää erivärisiä kyniä ja kirjoittaa säkeis töjen alkuja isolla. Sitä kautta voi löytyä uusi harrastus tai it seilmaisun muoto, hän uskoo. Koriseva on laskenut, että polttopuiden lisäksi tontilta pitäisi saada kaupaksi 40–50 koivunrunkoa. Hän asettui perheineen asumaan Leppäveden rannalle, kun Toivakan kunta muisti tangokuninga tarta tontilla vuonna 1989. Täältä ei tarvitse lähteä lomalle.” Korisevan järvenrantatontilla kasvaa taa jassa suorarunkoisia rauduskoivuja, ja siellä täällä taivasta kohti kurottaa myös jykevä mänty. Se on ihanaa ja rentout tavaa puuhaa.” Raivaussahaan tarttuminen ei tullut Kori sevan tunteville yllätyksenä. ”Ajattelen positiivisen kautta. Menopaussimu sikaalin kevätkausi Aleksanterin teatterissa Helsingissä ja Riihimäen Teatterissa päättyi ennen aikojaan, ja kalenteri tyhjentyi myös kesän osalta. ”Siskoni osti isän ja äidin mökin, eikä heillä nyt ole omaa rantaa. Meillä on leivinuuni, puukiuas ja tulisijoja siellä täällä. Tekemistä yllin kyllin Aikaa Korisevalla nyt on. ”Tykkään tulesta. ”Opettele rohkeasti uutta” Arja Koriseva uskoo, että uusia asioita on mahdollista oppia, kunhan tarttuu toimeen. ”Metsänhoidollinen hakkuu olisi tarpeen. Suuret tapahtumat, kuten Tangomark kinat, SataHäme Soi ja Tapsan tahdit, on peruttu. Aloitin raivaamisen rannan pajukoista. ”Viime vuonna tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun minut valittiin tangokuningat tareksi. Pihassa on kaksi tammea, ja toiveissa on istuttaa lisää jalopuita ja syreenejä. 12 Aarre 6/2020 METSÄ HENKILÖ R antaviiva erottuu kau niisti puiden runkojen lomasta iskelmälaulaja Arja Korisevan koti pihalla Toivakassa. Jos suunnitelmat toteutuvat, laulajalla on edessään melkoinen polttopuusavotta. Lappeenrannan juhlakonsertin jälkeen sain aktiivisilta faneiltani kiitoskuk kaseksi raivaussahan terän.” Leivonmäellä maatilaa pitävä ystävätär puolestaan antoi Korisevalle syntymäpäi välahjaksi raivaus ja moottorisahakurssin jo viisi vuotta sitten. Esiintymiskoulutuksissaan hän kehottaa ihmisiä kuuntelemaan itseään. Samalla hän kertoi myös kaato tekniikoista. Koivut vievät maaperästä todella paljon voimaa ja kosteutta. Kurssin toteutuminen venyi, joten Koriseva päätti, että nuorena miehenä metsurina työskennellyt isä saisi nyt opettaa raivaussahan käytön. ”Kun kaikki työt menivät maaliskuussa koronaviruksen vuoksi alta, minulla oli vih doin aikaa metsätöille. Tavoitteena on metsäpuistomainen ym päristö ja monimuotoinen puusto. Myös kaikki kesän tanssikeikat ja konsertit peruuntuivat, joten laulajan kesä on tänä vuonna hyvin erilainen kuin taval lisesti. Sahasin heti kolme tuntia putkeen ja seuraavana päivänä jatkoin toi set kolme tuntia”, Koriseva nauraa. ”Menneisyyden arpia usein raapii, poh jatonta kulhoa silloin kaapii”, Koriseva aloittaa ja laulaa parisuhteen kiemuroista kertovan laulun loppuun. Nautin ihan hirveästi siitä, että minun ei ole tarvinnut laittautua ja olen voinut vain olla rennosti verkkareissa tai metsurin housuissa.” Koriseva toivoo, että elokuulle suunnitel lut ulkoilmakonsertit Ankkapurhan kult tuuripuistossa Kouvolassa ja taidekeskus Salmelassa Mäntyharjussa toteutuvat. Pui ta hän onneksi pienii mielellään. Keväällä Koriseva toteutti yhden pitkä aikaisista haaveistaan. ”Oma työni on aika abstraktia. Vaikka keikkoja ei juuri nyt olekaan, tekemistä Korisevalla on yllin kyllin. ”Työni takia olisi voinut olla kätevää asua EteläSuomessa, mutta täällä minun on hyvä rauhoittua. Osa hänen Toivakan Viisa rinmäessä sijaitsevan mummolansa met sistä siirtyi hänelle kymmenkunta vuotta sitten. ”Toukokuussa soitin metsänhoitoyhdis tykseen ja sovin, että menemme kesän ai kana sinne käyskentelemään ja katsomaan, mitkä ovat seuraavat metsänhoidolliset toimenpiteet.” Koriseva on päässyt käyttämään raivaus sahaa myös mummolan metsissä. Takassa on valkea harva se ilta, joten puuta kuluu. Siksi mi nusta on rentouttavaa, kun saan aikaiseksi jotain näkyvää.” Arja Korisevalla on takanaan työn täyteinen juhlavuosi, joten sen puoles ta koronapandemian mukanaan tuoma pakollinen tauko tuli hyvään saumaan.. Hän sonnustautui metsurin asuun ja opetteli käyttämään rai vaussahaa. ”Innostuin niin kovasti, etten meinannut malttaa lopettaa. Pajukot ja näreet ovat saaneet kyytiä
Labradorin noutaja Bruno nauttii siitä, että emäntä on nyt paljon kotona. ”Moni löytää Suomen tänä kesänä ihan uudella tavalla. Nyt ta paamme kuntosalin sijaan metsässä.” Koriseva aikoo ottaa haltuun myös moottorisahan, sillä polttopuut ja tuu lenkaadot odottavat tekijäänsä. Tuttavapiirissäni on ihmisiä, jotka ovat vasta nyt huoman neet, kuinka ihanaa ja rentouttavaa on käydä esimerkiksi kansallispuistoissa.” Laulaja pitää suurena etuoikeutenaan sitä, että on saanut työssään tutustua Suomeen ja suomalaisiin. ”Arvostan perheen yhteistä aikaa. Koronapandemian myötä laulajan tontilla Toivakassa on soinut laulujen lisäksi myös raivaussaha. Korisevalle on lähetetty paljon uusia lauluja kuunneltavaksi, ja nyt hän makustelee niitä. Olen saanut mieheni kin innostumaan metsätöistä. Haluaisin tehdä iloisia, posi tiivisia ja ajatuksia herättäviä lauluja, sellaisia, jotka sopisivat minun persoo naani”, Koriseva sanoo. Mu siikin saralla hän haluaa puolestaan kokeilla sanoittamista. Kesällä luontoon Kesä on Korisevalle erityisen mieluista ai kaa, koska muu perhe on silloin lomalla. Raivaus sahan käydessä Koriseva muistelee uusien laulujen sanoja. Suomi on hänen mielestään täynnä kauniita paik koja. ”Laulujen sanat ovat minulle todella tärkeitä. Hän haaveilee myös pitkistä pyö rälenkeistä ja mökkeilystä Heinolassa. Aarre 6/2020 Ei siis ihme, että Koriseva leipoo ja neuloo mielellään sekä nauttii metsä töistä. ”En ole mikään pienen pipertäjä. Jos tautitilanne sallii, Arja Koriseva on täydessä työn touhussa jälleen elo kuussa. Rai vatessa työn jälki näkyy, homma etenee ja tulee valmista. Se on viehättävää.” Tänä kesänä Arja Koriseva aikoo liikkua perheensä kanssa pal jon luonnossa. METSÄ 13. Ensin kutsuvat ulkoilmakonser tit ja tanssit. Elokuun lopulta alkaen Ko riseva tähdittää taas Menopaussimusi kaalia. Tarkoitus on vaeltaa ja meloa. Syksyllä jatkuvat myös tvsarjan Kontio ja Parmas kuvaukset. Pidän siitä ajatuksesta, että tällä kertaa kesäloma suunnitelmia ei tarvitse tehdä minun kalen terini mukaan
Tavoitteena ei ole löytää niitä suorasyisimpiä, oksattomia koivulankkuja, vaan ennemminkin käyriä, muodokkaita puita, kertoo Kotilainen. Hän päätyi perustamaan osakeyhtiön ja otti yhtiökumppanikseen veljensä Joonan, joka oli juuri pistänyt pystyyn markkinointitoimiston. ”Joonalla ei ole mitään asiaa verstaalle, koska siltä lähtisi sormet. Yksilöllisiä puukalusteita voi tilata Puuartistilta mitta tilaustyönä verkkosivujen kautta. ”Saunan lauteet tehdään myrskyissä kaatuneiden kuusien juurakoista”, kertoo Miikka Kotilainen. ”Joensuun Ilosaaresta kaadettiin taannoin puita, jotka olivat menossa energiapuuksi. ”Oma suosikkipuuni on pihlaja. JOONA KOTILAINEN / TOVARI OY Reilu kaksi metriä pitkä ja 90 cm leveä pihlajapöytä on osa Ilosaari-sarjaa. Kun materiaali loppuu, sarjaa ei enää tehdä. (Lähde: Luonnonvarakeskus) SITAATIT M UU RL A Klapeille tai lehdille Muurlan sulavalinjainen lehtija takkapuuteline Kantaja, 129 e, valmistetaan Suomessa suomalaisesta koivuviilusta. Työtilat ovat Kontiorannan vanhalla varuskunta-alueella Kontiolahdella. Kaikkiaan Suomessa arvioidaan elävän noin 50 000 lajia. Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräiselle suunnittelimme oman kalustesarjan palkintokaappeineen. Tänä vuonna Puuartisti Oy sai Pohjois-Karjalan Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. PUU AARRE 20 t. Loppuvuoden kalenteri on täynnä projekteja. Tekijät kutsuvat näitä puita tarinapuiksi. Matkailu elpyy, mutta markkina on varmasti erilainen kuin ennen.» Aurinkomatkojen toimitusjohtaja Timo Kousa (Talouselämä 20/2020) Aarre 6/2020 METSÄ 14 O nnenpotkut!” Niin Miikka Kotilainen kuvaa hetkeä, jona hänet irtisanottiin tuotannollis-taloudellisista syistä rakennusalan yrityksestä vuonna 2013. ”Haluamme tarjota yksilöllisiä ratkaisuja puusisustamiseen. Keräsimme ne talteen, sahasimme ja kuivasimme, ja nyt työstämme niistä Ilosaari-kalustesarjaa." Kalusteet ovat numeroituja yksittäiskappaleita. LISÄTIETOJA muurla.com »Mikään perinne ei voi säilyä elävänä hirveän pitkään, ellei se uudistu myös. Sillä on oma luonteensa ja kaunis, voimakas kontrasti vaalean pintapuun ja ruskean sydänpuun välillä.” LISÄTIETOJA puuartisti.fi Uniikkeja materiaaleja JO O NA KO TIL AIN EN / TO VA RI O Y AJANKOHTAISET AARTEET Tällä hetkellä Puuartisti Oy tekee sauna tiloja Supercellin toimitiloihin. Yritys työllistää kuusi henkilöä. Ajattelen, että hän omistaa sen designin emmekä aio tehdä toista samanlaista sarjaa muille.” Puuartisti käyttää materiaalinaan kaupungeista ja pihoista kaadettuja puita sekä esimerkiksi myrskytuhopuita. Minulla taas ei ole asiaa markkinoinnin puolelle, koska silloin meiltä lähtee maine.” Maine ei ole lähtenyt – päinvastoin. Mutta onhan se toki suotavaa, että joku on kärryillä siitä, mitä 300 vuotta sitten mahdollisesti soitettiin.» Jouhikkotaiteilija Pekko Käppi (Seura 23/2020) »Matkustus täyttää tärkeää tarvetta, halua kokea, nähdä, haistaa ja maistaa – ei se mihinkään häviä. Metsissämme elää noin 20 000 eläin-, kasvija sieni lajia. ”Pääsin miettimään, mitä oikeasti haluan tehdä.” Vuonna 2008 puuartesaaniksi valmistunut Kotilainen halusi yrittäjäksi. Koonneet ANNE SOININEN ja ELINA LAMPELA
Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. Kesä rauhaa rikkovat kiusanhenget on koottu kiintoisaksi lukupaketiksi, joka väkisinkin hieman puistattaa. Sakke Yrjölä: Kalankäsittelyn opas (Nemo 2020) METSÄNIMISET 15 METSÄ Aarre 6/2020 Tuula-Liina Varis KIRJAILIJA, 77 Viihdytkö parvissa. Ei ja ei, jos Ossi Määtältä kysyy. KESÄ JA KÄRPÄSET OI SULOINEN Pohjolan suvi! Ja sen vähemmän suloiset paarmat, punkit, käärmeet ja myrkkykasvit. Digimaailma tarjoaa paljon sellaista, johon en koskisi pitkällä kepilläkään.” Mistä olet saanut rohkeutesi. Silloin saattaa jäädä monta öttiäistä näkemättä!” ANNE POUTANEN Syntyjään loimaalainen Tuula-Liina Varis on julkaissut yli 20 teosta ja yli tuhat kolumnia eri lehdissä.. ”Pysymään tyynenä kirjailija Heikki Turusen viisauden mukaisesti: Jos ei ihminen vanhetessa muut opi, niin ainaki hilijaa kävelemmään.” LISÄTIETOJA Joensuussa asuva TuulaLiina Varis on kirjailija, kolumnisti ja toimittaja. Opus tarjoaa apua riesojen tunnistamiseen ja niiden aiheuttamien harmien kanssa elämiseen. Puolison mielestä puhun usein liiankin hiljaa.” Tykkäätkö pistää nokkasi uusiin asioihin. JY RI PIE TA RIN EN / W SO Y KUUKAUDEN LUONTOKUVAN lähetti Anne Poutanen Heinolasta. Teos ansaitsee erityiskiitoksen selkeästä kuvituksesta ja ymmärrettävistä ohjeista. Viime vuonna Varikselle myönnettiin Pro Finlandia mitali. Siellä oli topakoita tätejä, jotka olivat sitä mieltä, että nainen on perheen pää ja mies se heikompi astia.” Mitä olet oppinut viimeksi. ”Nuorena olin, vanhemmiten ääni on hiljennyt. ”Ajoittain, mutta en suurissa parvissa. Parhaita ovat porukat, joilla on samat kiinnostuksen kohteet.” Pukeudutko mustaan ja harmaaseen. Kokenut kulkija on koonnut perusteellisen tietopaketin retkeilyn keventämiseksi. ”Tutulla kävelyreitillä metsässä keskittyy helposti vain omiin ajatuksiinsa. ”Vanhat varikset ovat kriittisiä, valitsevat tarkkaan jutut, joihin haluavat mennä mukaan. ”Äitini suvusta. Emme palauta kuvia. Janzon & Bergström: Kesäkiusat – Purevat, pistävät, polttavat eläimet ja kasvit (Minerva 2020) KEVENNÄ KULKEMISTA ONKO PATIKALLA kannettava raskasta rinkkaa. Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. Variksen uusin teos, omaelämäkerrallinen Sattunut syntymään (WSOY), ilmestyi tänä keväänä. Valkoista, punaista ja vihreääkin saa olla.” Oletko kovaääninen. Grammanviilaus on mahdollista ilman että turvallisuus kärsii! Ossi Määttä: Kevytretkeilijän opas (SKS 2020) ARVOSTETAAN VILLIKALAA SAKKE YRJÖLÄN kirjassa käydään läpi 28 villikalalajiamme: missä laji esiintyy, millainen kalan rakenne on, miten se käsitellään ja hyödynnetään kokonaan. Onko käveltävä painavilla vaelluskengillä. ”Usein, mutta en aina. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan
METSÄNOMISTAJA Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 16 Aarre 6/2020 METSÄ. Vanamot kellomaisine kukkineen ilahduttavat Outia kierroksella omassa metsässä. 16 Aarre 6/2020 METSÄ Karhun metsissä Outi Kauppala hoitaa Karhun suvun metsää, joka lohkaistiin hänen äidinisälleen 50-luvulla
17 Aarre 6/2020 METSÄ METSÄNOMISTA JA Outi Kauppalasta on kiva liikkua metsässään ja katsella luonnon kasvua ja kiertoa. Outi Kauppala Kotikunta: Kouvola Ammatti: kirjastonhoitaja Ikä: 52 Perhe: puoliso Marko Kauppala, aikuiset lapset Juho ja Aino Metsät: 19 hehtaaria Mäntyharjun Partsimaalla Harrastukset: lukeminen, mökkeily, metsänhoito, sienestys ja marjastus sekä Viipuri 17 Aarre 6/2020 METSÄ
Irtokarkkien kuvat silmissä raahasimme ohuita mäntyjä.” Nuoruuteen kuului myös pakollinen mustikanpoiminta, joka ei aina maistunut. Myös haperoita on paljon. Sähköyhtiö teki uuden linjan ja poisti puuta.” Ison männyn ympärillä on mahtavat suppilovahveromaastot. Aino on myös valokuvannut metsää. Muutama kesä sitten he käyttivät innokkaasti klapikonetta, sillä koivua rysähti alas yllättävän paljon. On asunut luultavasti aikaisemminkin, mutta vanhemmat dokumentit ovat palaneet kirkon kanssa. ”Aika hyvin he ovat täällä viihtyneet, sienestäneet ja marjastaneetkin. 3 Metsäsuunnitelma on hyvä tuki ja suunta pää töksenteolle. 2 Vakuutukset kannattaa lait taa kuntoon myrs kyjen, hyönteis tuhojen ja metsä palojen varalta. Haluan nykyisen taimikon hyvälle alulle. Samalla ymmärtää realiteetin, ettei kaikkea voi tehdä yhtä aikaa.” Kaksi kuviota hakattiin syksyllä 2014, ja seuraavana keväänä metsuri istutti taimet. Se lisää puunkasvun lisäksi myös marjaja sienisatoa. On kesä 1983. Kun oksat ovat maatuneet, sienisato on pienentynyt.” Hyvänä tattivuonna nousee männynherkkutatteja. Kauppalalla on ennestään taimikko, jossa riittää työtä. Teininä Suosikki piti lukea kesällä moneen kertaan kannesta kanteen. Minä ja veljeni vedimme papan hinnoittelemia 5, 10 ja 20 pennin harvennusrankoja liiterin nurkalle. METSÄNOMISTAJA Karhun suvun metsissä on paljon tervaskantoja muistona vanhoista metsäpaloista.. 18 Aarre 6/2020 METSÄ Outin vinkit 1 Kouluttaudu ja hae metsätietoa. ”Äidinisäni oli Väinö Karhu. ”Jos olisin hakkauttanut metsän, meillä olisi ollut liikaa tekemistä. Karhuja on asunut täällä kirkonkirjojen mukaan 1600-luvulta asti. Kirjastonhoitajana on kulunut nyt kymmenen vuotta. Männyssä oli parhaimmillaan yhdeksän leimamerkkiä 40–50-luvuilta, mutta puuta ei laitettu koskaan kaatoon. Todella vanha, ainakin 200-vuotias”, sanoo Outi Kauppala, kuvan tyttö, ja katselee käppyrämäntyä pirttipöydän äärestä. Sen sijaan ostin lannoituksen. 4 Kun metsäsuunnitelma on mobiiliversio na, puhelimesta voi tarkistaa kuvio tiedot maastossa. ”Pikkuveljelläni ei ollut kiinnostusta metsäomistuksia kohtaan, joten kävimme neuvottelut hyvässä hengessä.” Outi on viihtynyt lapsesta lähtien mökillä ja metsässä. Jokainen palokantokin on tuttu ja rakas. ”Pihapiirin erityinen puu. Traktori kävi levittämässä salpietarin. Lannoitus hakkuun sijaan Outin pappa teki 60-luvun alussa isot hakkuut, mutta nyt mäntyjen latvat kohoavat taas korkealla. Oli olevinaan niin tylsää.” Suppiksia ja klapihommia Outi Kauppalan aloittaessa parikymppisenä toimittajan opinnot Tampereella hänelle tuli hiljaisempi metsävaihe. Metsän keskivaiheilla on kaunis kolmen hehtaarin hongikko, jolle ehdotettiin vuosi sitten tehdyssä metsäsuunnitelmassa päätehakkuuta. Kantarelleja löytyy, kun tietää paikat, sillä ne pitää kaivaa esiin sammaleen kätköistä. Hän työskenteli viisitoista vuotta toimittajana mutta kouluttautui uudelleen kirjastoalalle. Raahasimme metsään jätelautaa ja rakensimme majoja. Ennen männikön päätehakkuuta olisi myös tehtävä muilla kuvioilla harvennuksia.” Lannoitus kolmelle hehtaarille maksoi noin 1 500 euroa. Suvun kantatila on toisella puolella Korpijärveä, ja siitä lohkaistiin 50-luvulla metsäpalsta papalleni”, Outi sanoo. ”Olin vähän haaveksija, minua piti patistella töihin. Kun sitten löytyi puoliso Marko, joka viihtyi mökillä ja metsässä, koitti paluu metsämaisemiin. Ei, me menemme mieluummin metsään”, Outi sanoo. ”Parikymmentä vuotta sitten harvennuksesta jäi metsään oksaa, ja suppikset alkoivat viihtyä. Puu ei ole mikä tahansa puu vaan käppyräinen, vinoon kasvanut mänty, joka erottuu suorien honkien keskeltä mökin ikkunasta. Lapset Juho, 23, ja Aino, 20, ovat aikuisia ja asuvat opiskelupaikkakunnillaan mutta käyvät kesäisin mökillä. ”Sitä en tehnyt. ”Moni kysyy, kalastatteko. ”Eikä laiteta nyttenkään. Enää leimoja ei sentään näy.” Kymmenen pennin rankoja Mäntyharjulla, Korpijärven rannalla, on Karhun suvun maita. Lapsuudenystäväni oli paljon mukana mökillä. Männyt saavat seistä vielä 6–8 vuotta ja lihoa”, Outi sanoo tehdessään metsässä tarkastuskierrosta. V alokuvassa on 15-vuotias tyttö, joka nojaa metsässä puuta vasten vaaleansinisessä pusakassa. ”Metsän kannattavuus kasvaa, kun tekee itse hommia. Outin äidille Kaija Savastolalle mökki ja sitä ympäröivä metsä siirtyivät 90-luvun alussa ja Outille vuonna 2017. ”Lapsuudestani muistan, kuinka pappa lähti vesurin kanssa metsätöihin aamulla neljän viiden aikaan
”Kun on ajanut kolme tankillista raivaussahalla ja tarponut kivikkoisessa maastossa, tulee pulahdettua järveen, oli järvivesi minkä lämpöistä tahansa. Hoidan sen kerran, juhannuksen jälkeen. Innostuin silloin investoimaan raivaussahaan. Olin hoitovapaalla kotona lasten kanssa, joten hiekkalaatikolla istuskeluun tuli vaihtelua, kun kävin opettelemassa moottorisahan ketjun teroittamista.” Outi 15-vuotiaana rakkaan mökkipuun edessä. Sen jälkeen hän innostui suorittamaan metsätalouden perustutkinnon. ”Joulukuusta saa tästä metsästä tosissaan hakea, samoin juhannuskoivua. Yhtenä kesänä keräsin 60 litraa mustikoita niin läheltä, että mökki oli koko ajan näkyvissä. Pääosa alasta on kuivahkoa mäntykangasta, lisäksi on hieman 60-luvulla ojitettua rämettä. Sitten heinä ei enää kasva paljon. Männiköiden harvennushakkuut ovat lisänneet mustikanvarpujen ja marjasadon määriä selvästi, kun varvut ovat saaneet runsaasti valoa.” Yhdellä metsän kymmenestä kuviosta odottaa aukko ja heinäystyömaa. ”Jotkut tekevät heinäyksen kahdesti kesässä. Yhtenä kesänä koko urakka jäi, ja loppukesästä polvenkorkuisten taimien ympärillä kasvoi minun korkuistani kastikkaa.” Vaikka aurinko ei helota täydeltä taivaalta, kuuma tulee. Outi saattaa aloittaa puhelun äidilleen, että ”soitan täältä ison männyn juurelta”. Minulla ei ole intoa siihen. 19 Aarre 6/2020 METSÄ ”Jos olisin teettänyt metsureilla ennakkoraivauksen, se olisi maksanut 700–800 euroa. Se on maksanut kyllä itsensä takaisin, sillä raivasin mieheni kanssa pöpeliköt pois.” Heinäys kerran kesässä Mutta sitten hommiin. Toiselle puolelle tietä on jäänyt omakotitalotontin kokoinen pala metsää. Outi on kerännyt herbaariota metsänsä kasveista.. Marjoja riittää. Valtatie 15 Kouvolasta Mikkeliin pyyhkäisee Kauppalan 19 hehtaarin palstan läpi. Sisätyöt ja runokirjojen tutkiminen maistuivat.” Kouluttautuminen harrastuksena Kun metsä oli vielä Outin äidin omistuksessa, Outi kävi kiinnostuksesta kevään mittaisen metsänomistajan peruskurssin. ”Se oli kahden vuoden ammatillinen tutkinto, jonka otin harrastuksen kannalta. Outi pukee työkamppeet ylle, ottaa raivaussahan mukaan ja lähtee nousemaan kivikkoista rinnettä. Ihanaa oli kerran rankan metsäurakan jälkeen palata lomalta töihin runo-osaston kokoelmanhoitoon. Outi tekee työn raivaussahan siimapäällä
Aukolla kasvavien männyntaimien heinäys pitäisi nyt hoitaa loppuun ja kaataa lehtipuiden vesat, sillä ne houkuttelevat hirviä. Tulee myös varmuus tehdä omia suunnitelmia ja päätöksiä.” Iloa arboretumista ja puolukoista Hakkuuaukon reunalla kasvaa lehtikuusia, serbiankuusia, japaninpihtoja ja siperianpihtoja. Luonnonhoitotutkinnon maastokokeessa tunnistettiin arvokkaita elinympäristöjä, opeteltiin kasveja ja talousmetsän luonnonhoitosuosituksia. Outi huikkasi viime kesänä naapurille, että tämä saa hakea kaatuneen männyn polttopuuksi. ”Siperianlehtikuusi on keväällä heleän vaaleanvihreä ja syksyllä ruskanvärinen. 20 Aarre 6/2020 METSÄ METSÄNOMISTAJA Hyvä lämpö tulee jo siitä, kun etenee kivikkoista rinnettä raivaussahan ja tankin kanssa heinäyspaikalle. ”Paperityöt ovat ikävin puoli metsänomistuksessa.” Entä ihanin. Myöhemmin naapuri kaartoi veneensä mökkirantaan ja toi vastalahjaksi lämpimiä savumuikkuja. Jos vielä hanhiparvi lentää yli, on syyspäivä täydellinen.” Metsä tutkinto antaa varmuutta päätöksen tekoon. Oma pieni arboretum. Viime vuosina on puita kaatunut satunnaisesti. ”Hirvet tuntuvat kulkevan täällä sukupolvesta toiseen samoja reittejä. ”Metsälaki ja moni muukin asia on muuttunut tutkintoni jälkeen, mutta seuraan aktiivisesti metsäalaa.” ”Opiskelujen tärkeä hyöty on se, että kun puhuu metsäammattilaisten kanssa puukauppojen teosta ja metsänhoidosta, ymmärtää sanastoa ja sitä, miksi jotain tehdään. Siksi se on näin lyhyt”, Outi sanoo silittäessään pehmeitä havuja. Ja on täällä karhujakin.” Parista myrskystä on saatu vakuutusrahoja silloin, kun äiti vielä omisti metsät. Verohallinnon ohjeiden kanssa metsänomistaja on välillä ymmällä. Tammikuussa Outilla on unetonta kieriskelyä, kun edessä on metsäveroilmoituksen teko. Outi Kauppala opiskeli harrastuksena metsätalouden perustutkinnon.. Opintoihin kuului metsänhoitoa, metsätalouden ympäristönhoitoa, puunkorjuuta, metsien monikäyttöä ja kansainvälistä metsätaloutta. Outi istutti taimet lasten ollessa pieniä. Pihta jurottaa pitkään ennen kuin alkaa kasvaa. ”Syksyllä menen aina puolukkaan yksin, lempipaikkaani metsässäni
Jakkaraltani on linnuntietä Helsingin puistoihin 8–13 kilometriä. Onko Suomella ja ruokamme tuottajilla varaa seurata katseella villisikakannan tai kaurisja valkoposkihanhikannan moninkertaistumista nykyisestä. Metsästäjien, viljelijöiden ja mökkiläisten täytyy aktivoitua. Saksan maatalous pelkää sikaruttoa. IHMINEN MUUTTAA LUONTOA, mutta niin myös luonto ihmistä. SAKSAN METSÄSTÄJILLE nostan hattua. Siitä syntyi kammottava koronavirus. Vieraspetojen pyynnin tulee olla jatkuvaa, tyhjiö täyttyy. Olen varma, ettei uuttera riistantutkija siihen ryhdy. Metsäkauriita ammutaan 1,1–1,3 miljoonaa vuodessa, luku on ollut iso pitkään. Herättikö kolumni ajatuksia. Pesukarhu lisääntyy nopeasti. Saksan sorsasaalis on 20 vuodessa puolittunut, peltopyiden saalis pudonnut kuudesosaan ja fasaanin neljäsosaan. Esimerkiksi Berliinin poliisin avuksi valitut metsästäjät eivät halua esiintyä omilla nimillänsä julkisuudessa. Villisikoja on hankala laskea, niitä elelee kaupungissa ehkä 7 000, ehkä 10 000. Myös huikean tarkkavainuisten villisikojen tiedetään tuhonneen maassa pesivien lintujen pesiä. Sadat valkoposkihanhet leikkaavat nurmea, seuranaan olutharrastajia, lautapelaajia, vihreitä elämän suojelijoita, Romaniasta pelastettu kulkukoira. Pesukarhu on ”Allfresser”, kaiken syöjä, ojan pohjan sammakoista tammen haaran linnunpesän muniin ja poikasiin. Verkkokauppa, mökkeily, kotimaan matkailu, kalastus, kukkien ja ruuan kasvatus, marjojen ja sienten keruu lisääntyvät. JUHA AALTOILA Pyhän elämän suojelusta seuraavaan pandemiaan AALTOILA Vieraspetojen pyynnin tulee olla jatkuvaa.. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit K orona hiipuu Suomessa ja rajoitukset alkavat väljetä. Aarre 6/2020 METSÄ 21 KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen kolumnisti Juha ”Koltta” Aaltoila (s. Politiikan huutokuoro ”Ei saa tappaa” on henkilöitetty vihreillä kapellimestarista alttoon ja bassoon. En usko sen silti paljoakaan selittävän lintusaaliin pienenemistä. Saksan villisian saaliit ovat kaksinkertaistuneet 20 vuodessa, nutrian nelinkertaistuneet, supikoiran yhdeksänkertaistuneet, pesukarhun 18-kertaistuneet. Helle ei pure bakteereihin eikä viruksiin. Lehdet ovat kertoneet monen asian muuttuvan pysyvästi. Suomalaisessa kenttäkokeessa kamerat kuvasivat tekopesiä. 1947) pääsi taimien lajitteluun 11-kesäisenä, siitä ura yleni aukkojen viljelijäksi. Metsästäjät ovat taiten vaienneet punkkitaksi bambin yllättävistä otteista. Eikö meillä ole varaa lisätä luonnon monimuotoisuutta palkitsemalla supikoiran tai minkin pyytäjää 50 euron palkkiolla. Puolan rajalle on rakennettu sähköaitaa. UUSI VIRUS VOISI tulla Saksasta Berliinistä, jonka asukkaat valittavat turistien tulvaa sekä villisikojen ja pesukarhujen riesoja. Mutta kuta kauemmin odotamme, sitä hankalammaksi elo käy. Nyt täytyy laajentaa kenttäkoe tieteelliseksi tutkimukseksi. Autoilija törmäsi kaudella 2018–19 hirvieläimiin 213 800 kertaa, villisikaan 24 500 ja pienriistaan niin, että pelti ja luu kolisivat keskimäärin 38 kertaa tunnissa. Metsästyskortin lunasti kaudelle 2018–19 liki 390 000 metsästäjää, suurin määrä 42 vuoden tilastossa! Asukasluvulla punniten Saksassa metsästäjiä on vähän Suomeen verrattuna. Samanmoisia puolisontaisia huusholleja löytyy ihan läheltä. Eikö ole kaikkien kannalta parempi, että supikoira työntyy loukkuun pyyn, peltosirkun tai kuovin pesän sijasta. Sänki luistaa, muttei pidä. Maassa on vahva eläinten suojelun kulttuuri alkaen ”hei vähä toi on söpö” -väestä aggressiivisiin eläimen tapon kieltäjiin. Kahdelta pesältä metsäkauris söi munat, sotki yhden rikki sorkillansa. Kun puiston juhlilta jää tähteitä tai roskapönttö raolleen, villisika ja pesukarhu jatkavat siitä, mihin ihminen lopetti. Seuraavaa pandemiaakin arvuutellaan jo. Metsästyksen painopiste on siirtynyt nelijalkaiseen riistaan. Sorkkariistan ja pienten vierasnisäkkäiden metsästystarve näkyy liikenteenkin tilastoista. LINTULUONTO KÖYHTYY. Tilanne vaikeutui, kun äänivoima valui kaupunkeihin. Samantapaista tietoa on valkohäntäpeurasta Yhdysvalloista. Täällä metropolin rannoilla oli hieno projekti, jossa metsästäjät ja kaupungit poistivat näitä petoja, ja seuranta näkyi tovin vesilintujen kannan nousuna. Metsästäjät on hyvin ohjeistettu vakavaan uhkaan. Metsänhoitajan työ yksityismetsissä vei hänet vuonna 1986 kynän varteen, ja kynä on pysynyt terävänä. Kiinalaisen torin elävät ankat ja kanat takaisivat ruuan tuoreuden mutta eivät terveellisyyttä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tilanne on surkea. Pesukarhun kannan arvioidaan kaksinkertaistuvan kahdeksan vuoden välein
Tällä hetkellä työmaata olisi ainakin 700 000 hehtaaria, ja ala uhkaa kasvaa joka vuosi. Usein metsään tehdyistä panostuksista pääsevät hyötymään vasta tulevat sukupolvet, mutta taimikonhoidossa tilanne on toinen. Osassa kohteita rahoitusta on jouduttu muuttamaan. Taimikonhoitoa tehostamalla saataisiin parempia tuloksia erityisesti harvennuksissa, Luonnonvarakeskuksen skenaariot paljastavat. Tarkastetuilla taimikon varhaishoidon kohteilla laatu oli parasta Satakunnassa, Kymenlaaksossa sekä Kainuussa. 22 Aarre 6/2020 METSÄ TULOKSIA TAIMIKOSTA Taimikonhoitotyöt ovat jääneet jatkuvasti tavoitteista. Hyvässä lykyssä myyntipuustoa pääsee harventamaan reilun kymPUUMARKKINAT Teksti ANTTI ÄIJÖ | Graafi AINO SAARIKIVI 100 % 90 % 80 % Po hj oi sPo hj an m aa Po hj oi sSa vo Pä ijä t-H äm e Sa ta ku nt a Uu sim aa Va rs in ai sSu om i Po hj oi sKa rja la Ke sk i-P oh ja nm aa Ke sk i-S uo m i Ky m en la ak so La pp i Pi rk an m aa Et el äKa rja la Et el äPo hj an m aa Et el äSa vo Ka in uu 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % % LÄHDE Suomen metsäkeskus Hyvä Rahoitusta muutettava Virheellinen Taimikon varhaishoidon otantaja harkintatarkastukset 2019 Suomen metsäkeskus tarkasti viime vuonna maastossa noin 1 560 kohdetta, joilta metsänomistajat olivat jättäneet taimikon varhaishoidon tai nuoren metsän hoidon toteutusilmoituksen ja hakeneet Kemera-tukea. Tukea on esimerkiksi haettu taimikon varhaishoitoon, mutta maastossa on taimikon keskipituudeksi todettu yli kolme metriä. Suurin hyöty ajallaan tehdystä hoidosta kertyy siitä, että metsästä saadaan paremmin järeää puuta myyntiin. Hoitamattomissa metsissä vaarana on puuston riukuuntuminen, jolloin myyntipuuta ja varsinkin järeää puuta kertyy vähemmän. Enemmän tukkia Tutkimuksen tulokset lupaavat, että hyvällä varhaishoidolla metsistä saataisiin jopa 10 prosenttia enemmän tukkia kuin huolettomammalla menolla. T unnollisemmalla taimikonhoidolla voitaisiin saada metsistä huomattavasti enemmän tuloja kuin nyt. Taimikonhoidon hyödyt ovat hyvin tiedossa, mutta metsien inventointien tulokset kertovat, että tilanteessa on jatkuvasti toivomisen varaa. Metsän raivaaja saa tuloa tekemästään työstä, kun muutokset näkyvät jo ensimmäisissä hakkuissa. Onko ongelma se, että kulut pitäisi maksaa saman tien, mutta tulot tulevat vasta vuosien päästä. Osa hyödystä tulee lyhentyneen kiertoajan vaikutuksesta. Näin ollen tuki on sitten voitu myöntää nuoren metsänhoidon tukiehtojen mukaisesti.. Yleisin syy taimikon varhaishoidon Kemera-hakemusten hylkäämiseen oli taimikon liian varovainen harvennus. Useimmissa kohteissa tehtävä sopisi hyvin metsänomistajille omatoimiseksi työksi, raivaussahaa järeämpiä työkaluja ei tarvita. Luonnonvarakeskuksen tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että yhden euron panostus taimikonhoitoon johtaa pitkällä aikavälillä keskimäärin kolmen euron lisäykseen kantorahatuloissa. Panostus nuoren metsän hoitoon on sitä kannattavampi, mitä suurempi on kuitupuun ja tukkien hintaero
Nuoremmassa taimikossa hinnan pitää jäädä reilusti halvemmaksi. Tukea tekevälle Nuoren metsän hoito on palkitsevaa siinäkin mielessä, että sopivissa kohteissa tehdystä työstä voi saada yhteiskunnan tukea. Taimikonhoito on tulevaisuuteen uskovan metsänomistajan työtä. Vaativassa kohteessa taksa voi olla esimerkiksi 700 euroa hehtaarilta ja verot päälle. Työllä monta hintaa Taimikonhoidolle on mahdotonta antaa yleispätevää hintaa. • Ihastu ainutlaatuiseen Pulkkilanharjuun ja astu suoraan Päijänteen kansallispuistoon. 044 778 0680, p. • Tutustu alueen elämyspalveluihin ja lähde risteilylle, kalastusretkelle tai vietä tunnelmallinen saunailta saaressa. 044 778 0701 ASIKKALA KUTSUU PÄIJÄNTEELLE Vääksyn kanavan seutu ja Vanha Vääksy ovat täynnä huvilahistoriaa ja nähtävää: • persoonalliset putiikit • kahvilat ja ruokapaikat • viihtyisät terassit • museot ja näyttelyt • Koe upeat Päijänteen maisemat Suomen kauneimmalla maisemareitillä (ST 314). Järeän puun osuus koko kiertoajan hakkuukertymästä kasvaa oikeiden hoitotoimien myötä varmasti. Puukaupan hiljaisempi aika on siirtänyt huomiota metsän hoitotöihin. Ajoitus ei ole muuten tarkka, tärkeintä on, että työ tulee tehdyksi. www.asikkala.fi UUSI LASTEN ELÄMYSPUISTO KANAVALLA www.golocal.fi. 23 Aarre 6/2020 METSÄ Viivästys voi nostaa kustannuksia jopa kolmanneksen. Vieraalla työtä teettävän ilo on se, että saatavissa oleva tuki pienentää maksettavia kokonaismenoja. Työsaavutuksen kannalta kevät on yleensä parasta aikaa taimikonhoitoon. Urajärven kartano on maamme vanhimpia kartanomuseoita ja siellä järjestetään runsaasti tapahtumia keväästä syksyyn. Taimikonhoidon puuttuminen tuntuu sekä kasvussa että tulevien harvennusten toteutuksessa. Yhdistys tavallisesti hoitaa myös Kemera-tukien vaatimat paperityöt. Kalleinta taimikonhoito saattaa olla silloin, kun työt tilaa metsäyhtiöltä. Parin–kolmen vuoden viivästys taimikonhoidossa voi nostaa kustannuksia jopa kolmanneksen. Tällaista palvelua tarjoavat useimmat metsäyhtiötkin. Taimikonhoidon kustannukset riippuvat hyvin voimakkaasti siitä, miten pitkä aika on kulunut taimikon perustamisesta. Tuotto riippuu tietysti osaksi siitä, onko tukeille kilpailukykyistä kysyntää jatkossakin. Lisätietoja: Päijännetalo, matkailuneuvonta p. Kiertoajan mittaan töiden positiivinen vaikutus taloudelliseen tulokseen on kuitenkin Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan selvä. Tarkemmin asia selviää tietysti maastokäynnillä. Hoitamattomissa kohteissa tarvitaan usein ennakkoraivaus ennen hakkuuta, ja se lisää menoja melkoisesti. Tämän vuoden alkukuukausina tukea nuoren metsän hoitoon on maksettu jo enemmän kuin vuosiin. Varojen loppumista ei kuitenkaan heti tarvitse pelätä, mutta ei hankkeissa kannata viivytelläkään. Edullisinta on tietysti omin voimin tehty työ, kohtuullisiin kustannuksiin pääsee myös silloin, kun työn antaa suoraan paikalliselle tekijälle. Kaikki taimikonhoidon kustannukset eivät välttämättä tule katetuksi heti seuraavassa hakkuussa. Vesakon kasvun hillinnässä eduksi taas on, jos työ tehdään vasta myöhemmin kesällä. Kustannukset vaihtelevat sekä työkohteen että työn tekijän mukaan. Varhaishoito ei maksa paljon, mutta sen tekemättä jättäminen tuottaa helposti huomattavat lisäkulut, ja laiminlyönnin seurauksena voidaan menettää osa taimista heti alkuvuosina. Jos metsänomistaja on metsänhoitoyhdistyksen jäsen, tekijää kannattaa kysyä sitä kautta. menen vuoden päästä oikein ajoitetusta nuoren metsän käsittelystä. Päivittäinen työsaavutus heikkenee suorassa suhteessa poistettavan puuston paksuuteen. Ei omatoimisen metsän raivaajan tätä kautta saama palkka suuri ole, mutta kannattaa käyttää hyväksi nekin eurot. fi-palvelusta verkosta. Tuore apu sopivien hoitokohteiden valintaan löytyy Metsään. Yhdistyksen perimät kulut tulisi ainakin jäsenille olla metsäyhtiöitä edullisempia
24 Aarre 6/2020 METSÄ Asta ei unohdu Heinäkuussa 2010 Astamyrsky pyyhki yli Erkki Minkkisen Konne vedellä sijaitsevan metsätilan. MYRSKYTUHOT Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 24 Aarre 6/2020 METSÄ
Myrskyn jäljet katoavat maastosta mutta eivät muistoista. 25 Aarre 6/2020 METSÄ Elinvoimainen taimikko kasvaa siellä, missä kymmenen vuotta sitten oli Astan runnoma metsä. Asta Konnevedellä Asta-myrskyn jäljiltä Konnevedellä piti uudistaa metsää noin 2 000 hehtaaria. LÄHDE Suomen metsäkeskus 25 Aarre 6/2020 METSÄ. Taimia istutettiin noin kaksi miljoonaa kappaletta. Puuta kaatui arvioiden mukaan noin 50 000–100 000 kuutiometriä
Heinäkuun viimeisen perjantain vastaisena yönä helteet viimein purkautuivat rajuna ukonilmana. Sitten soi puhelin. ”Täällä on metsät nurin ja tiet tukossa.” Pian puhelin soi uudelleen. Erkki Minkkinen herää kotonaan Viitasaarella. Kellon viisarit osoittavat kolmea. Minkkinen käy vessassa ja palaa vuoteeseen jatkamaan uniaan. Langan päässä on Minkkisen metsätilan rajanaapuri ja tuttava Jukka Leinonen Konnevedeltä. 56 hehtaaria metsää vaihtoi omistajaa 60 000 markan kauppasummaa vastaan. Tällä kertaa langan päässä on Minkkisen serkku Kauko Leppänen. Määrätietoinen työ metsän eteen tuotti tulosta. ”Eno rupesi suunnittelemaan tilan myyntiä ja sanoi, että aikoo myydä firmalle. lokakuuta. Tilan metsät olivat suurelta osin eri-ikäisiä taimikoita tai uudistusaloja, joten Minkkinen pääsi heti pottiputken ja raivaussahan varteen. Valmistuttuaan hän työskenteli Tehdaspuu Oy:llä Viitasaaren piirin metsänhoitotyönjohtajana ja vastasi työssään pohjoisen Keski-Suomen metsänhoitotöiden ja alueen metsäteiden suunnittelusta. Ja heti perään toinen. Salamat lyövät tiuhaan, mutta jyrinää ei enää kuulu. Keski-Suomessa pahimmat tuhot otti vastaan Konnevesi. Minkkinen näyttää laskelmaa, johon on säntillisesti koottu tiedot neljästä edellisestä metsätaloussuunnitelmasta. Minä sanoin, että älä myy firmalle, kyllä firmalla on metsää, myy minulle.” Kauppakirja allekirjoitettiin 28. Ensimmäisessä, vuosille 1972–1984 ajoittuvassa metsätaloussuunnitelmassa puustoa on 56 kiintokuutiometriä hehtaarilla. Hän pakkasi evästä reppuun ja ajoi reilun sadan kilometrin matkan Viitasaarelta KonErkki Minkkinen on hoitanut määrätietoisesti metsätilaansa yli 50 vuoden ajan.. Aamulla käy ilmi, että yölliset kovat pamaukset johtuivat siitä, että salama iski naapuritontille pirstoen koivun ja sähkötolpan. ”Se oli mielekäs homma, vaikka vähän yksinäinen. Pohjoisen Keski-Suomen metsät tuli kuljettua läpi moneen kertaan”, Minkkinen naurahtaa. Minkkinen nousee vuoteesta ja kävelee olohuoneen ikkunaan. Vuosien mittaan entiset taimikot kehittyvät varttuneiksi kasvatusmetsiksi, joiden arvokasvu on parhaimmillaan. Vuosille 2006–2015 ajoittuvassa suunnitelmassa ollaan jo 123 kiintokuutiometrissä. Vahinkoja kartoittamaan Vuoden 2010 heinäkuun loppu oli hautovan kuuma. ”Konnevesi on pimeänä, kaupat on suljettu, mikään ei toimi.” Tilanomistajaksi vuonna 1969 Erkki Minkkinen hakeutui metsäalalle jo nuorena. Metsänomistaja hänestä tuli vuonna 1969, kun hän osti enoltaan August Savolaiselta Konnevedellä sijaitsevan Pyydysjärven tilan. ”Kun niitä uutisia tuli, niin sunnuntaina oli pakko lähteä tutkimusretkelle”, Minkkinen muistelee. Koko taivaanranta loimottaa punaisena. Hän yrittää sytyttää valot, mutta ukkonen on katkaissut sähköt. Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa mitattiin lämpöennätyksiä. MYRSKYTUHOT P amaus. 26 Aarre 6/2020 METSÄ Keski-Suomessa Konnevesi kärsi Astamyrskystä eniten. Kaakosta luoteeseen kulkenut myrskyrintama repi kattoja ja kaatoi metsää laajoilta alueilta
”Se oli aika kiemura juttu, mutta sen jäl keen lähti viimein oikeaa rataa menemään se homma.” Tukkirekkaa yhtenä letkana Astan jälkeen kiireesti korjattavaa puutava raa lojui pitkin poikin maakunnan metsiä kymmeniä tuhansia kuutiometrejä. Niistä saisi vielä korjattua puutavaraa. ”Ajelin Konneveden kirkolle ja etsiskelin toimistoa, mutta eihän sitä löytynyt, kun se oli Äänekoskella. Syöksyvirtaus repi suuretkin puut maasta juurineen.. ”Otti niin aivoon, että soitin UPM:n kont torille ja kysyin, mikä keskeytyksessä on ta kana. ”Väinö vastasi, että näinhän se tarkasti ottaen on.” Astamyrskyn tuhojen siivoamiseksi sol mittu puukauppa peruttiin kiireesti, elin ikäinen hallintaoikeus purettiin pikapikaa, ja puukauppa tehtiin uudelleen Minkkisen lasten muodostaman metsäyhtymän nimiin. Selvää oli, ettei siinä tilanteessa puukauppoja juuri kilpailutettu. Minulla oli kartta mukana, ja siihen aloin piirrellä Astan tekemiä aukkoja.” Syöksyvirtaus oli tehnyt pahaa jälkeä, mutta onneksi osa rungoista näytti kaatu neen juurineen. ”Pari kolme päivää niiden vahinkojen kartoittamiseen kaikkiaan meni.” Hallintaoikeus purettiin Monelle metsänomistajalle oman elämän työn pirstoutuminen silmänräpäyksessä oli tiukka paikka. Hakkuut alkoivat elokuussa. Tukkirekkaa kulki kirkolla yhtenä letkana.” Hyvin alkanut korjuu kuitenkin keskeytyi varoittamatta marraskuussa. Metsäammattilaisena Minkkinen ymmär si hinnoittelun, sillä myrskypuu on hankala korjata. Jos Minkkinen nyt tekee ison puukaupan, maksaa siitä veron ja lahjoittaa rahat lapsilleen, joutuvatko lapset maksa maan vielä lahjaveron saamastaan sum masta. Jälkeenpäin olen ajatellut, että kai ne ynnäsivät rahojaan Myllykosken tehtaiden oston jälkeen”, Minkkinen vitsailee. Lahjakirjassa hallintaoikeus oli pidätetty eliniäksi. Vastasivat, että eivät hekään ymmär rä. Heti alkuviikosta Minkkinen soitti ys tävälleen Väinö Sikaselle Mikkeliin ja kysyi tältä, onko asia niin kuin hän pelkää sen olevan. ”Puuta oli nurin heti tien suusta alkaen. Sitten hän jatkoi urakkaansa. Minkkinen muistaa yhä, miten hän syyskuun puolivälissä lähti viemään Keme rasuunnitelmaa Metsäkeskuksen toimis tolle. Yli kymmenen hehtaarin suunnittele matonta aukkoa ja menetettyä arvokasvua enemmän Minkkistä huoletti se, että hän oli vuonna 1999 siirtänyt Pyydysjärven tilan lapsilleen. Minkkinen suhtautui hävi tykseen käytännöllisesti. Puoliltapäivin Leinonen lähti kotiinsa. ”UPM ne osti ja pudotti aukkohakkuissa tukin hintaa 10 euroa ja hajakorjattavista puista 25 euroa”, Minkkinen muistelee. Näin kävi, ja nyt pitää korjata jäljet. Syksyn mit taan Minkkinen kävi tilallaan useampaan otteeseen nauhoittamassa rajalinjoja, jotka olivat hukkuneet kahta puolta rajaa kaatu neiden puiden alle. ”Sitä virhettä ei pidä tehdä kenenkään”, Minkkinen sanoo nyt. 27 Aarre 6/2020 METSÄ nevedelle. Yhdessä Jukka Leinosen kanssa miehet lähtivät kartoittamaan tuhoja. Minkkinen istui tien varteen syömään eväi tään
”Ennen Astaa minulla oli vain metsäpalovakuutus. Huokaa, ja naurahtaa. Minkkinen ajeli UPM:n Hankasalmen konttorille sopimaan uudistamistöistä. Eroa Minkkiseen omaan arvioon, 2 650 mottia, oli vaivaiset 23 mottia. Niiden ympärillä liki kolmemetriset kuusen taimet kurottavat kohti taivasta. Aiempina vuosina Minkkinen oli hoitanut metsässään muokkauskoneista lähtien kaiken itse. Kaikkiaan Minkkinen kuljetti uudistusaloille liki 11 000 kuusen tainta. Ei hänellä mitään yhtiötä vastaan ole. Pyydysjärven tuoreimmassa, vuosille 2010–2019 laaditussa metsätaloussuunnitelmassa puustoa on 121 kiintokuutiometriä hehtaarilla. Ja suunnilleen sillä rytmillä se meni.” Metsä kasvaa jälleen Aika on taitava peittämään jäljet. Minkkinen pohtii tovin, tuleeko jo liiaksi moittineeksi UPM:ää. ”Tällä kertaa kuitenkin ajattelin, että kun on iso ala kyseessä, niin firman kalusto voisi käydä”, Minkkinen sanoo. ”Olen saanut sen kautta korvauksia jo kolmesti.”. Sieltä Minkkinen kärräsi kevään mittaan 10 980 kuusentainta istutusalalle. Kuuselle varatut kuviot mätästettiin, eikä Minkkisen tarvinnut maksaa väärille alueille tehdystä äestyksestä ja siemenistä. Lähes saman verran kuin ennen Astaa. ”Ja taas UPM töppäs.” Maanmuokkaus osui helleviikkoon, ja Minkkinen ajatteli, ettei viitsi niin kuumalla metsään lähteä. 28 Aarre 6/2020 METSÄ MYRSKYTUHOT Tammikuussa viimeisetkin hakkuut saatiin päätökseen. Istutuksen Minkkinen ilmoitti hoitavansa oman talkooväen voimin. Minä ainakin puhun.” Minkkisen metsään tuli myrskyssä yli 10 hehtaarin aukko. Astan jälkeen Minkkinen hankki tilalleen laajan metsävakuutuksen. Yhdeksän vuotta Astan jälkeen Pyydysjärven tilan yli pyyhkineestä myrskystä kertovat vain satunnaiset sijoiltaan nousseet kannot. Uudistamisen arvioidut kustannukset ilman arvonlisäveroa olivat 6 663 euroa. Istutustyö tehtiin talkoilla. ”Minulla oli talkoissa kolmen tutun miehen porukka, ja heillä oli tavoite, että joka ukko istuttaa päivässä tuhat tainta. Astan jälkeen otin Pyydysjärven tilalle laajan metsävakuutuksen. Metsänomistajien mielistä Asta ei sen sijaan ole haihtunut, tuskin koskaan haihtuukaan. 6,1 hehtaaria oli määrä laikkumätästää ja istuttaa kuuselle, 4,3 hehtaaria äestää ja kylvää männylle. ”Kyllä varmasti jokainen, joka Astan koki, puhuu siitä. ”Tukkeja ei tietenkään tullut niin paljon kuin arvioin, kun on myrskypuista kyse.” Yllätys uudistusalalla Vielä piti hoitaa alueen uudistaminen. Kun hän sitten lähti, kävi ilmi, että konekuski oli äestänyt ja kylvänyt myös kuusikolle tarkoitetut maat. Nyt olen jo kolmesti saanut sen kautta korvausta”, Minkkinen sanoo. Tänäkin kesänä vuosikasvu on ollut melkein puoli metriä. Kaikkiaan puuta kertyi Pyydysjärven tilalta 2 627 mottia. ”Olen heiltä pyytänyt puukauppatarjouksen Astan jälkeenkin.” Loppujen lopuksi vikaan mennyt muokkaus sovittiin hyvässä hengessä yhtiön edustajien kanssa. Taimivarasto sijaitsi Konneveden Istunmäellä Kuhjonlahdessa
Rinta-Jouppi Oy *) (09) 25257500 www.rintajouppi.fi www.kabe.se/fi Kabe Crown-MB Aina askeleen edellä… Kabe Crown-MB Royal780DGDL Turvallista matkaa Näin meille toivotetaan, kun lähdemme matkalle. Rinta-Jouppi Oy *) 020 7881310www.rintajouppi.fi • Lappeenranta J. Suomen kauneutta ja terveyttä versova luonto antaa elämyksiä ja antimia. Me kabelaiset toivotamme turvallista matkaa ja terveyttä elämääsi. Kaben matkailuvaunujenja autojen*) jälleenmyyjät: • Helsinki/Vantaa Helsinki Caravan Oy *) 0300 472 370 www.helsinkicaravan.fi • Jalasjärvi Jalasjärven Kalustetalo (06) 4560669 • Jyväskylä Jyväs-Caravan*) 0400 407 066 www.jyvascaravan.fi • Kokkola Kokkolan Vaunupalvelu Oy 040 515 8159 www.vaunupalvelu.fi • Kouvola Kouvolan Vaunu Oy *) (05) 311 9077 www.kouvolanvaunu.com • Kuopio J. Rinta-Jouppi Oy *) 06 4201800 www.rintajouppi.fi • Tampere Caravan Erälaukko Oy *) 020 75 59960 www.eralaukko.fi • Turku Turun Länsi-Vankkurit Oy*) (02) 274 9880 www.lansivankkurit.com • Tuusula K&K Kivinen Oy (09) 273 1707 www.kkkivinen.fi • Vantaa J. Mikäli sinulla on ajatuksia kalustosi suhteen poikkea jälleenmyyjiemme luona.. Vaikka sinulla on omavaraisuus mukana Kabe-kodissasi, voit turvallisesti käyttää matkallasi kotimaan erilaisia palveluja. Rinta-Jouppi Oy*) 017 36830 00 www.rintajouppi.fi • Lahti J. Siihen on nyt tavallista enemmän syytä. Rinta-Jouppi Oy*) 020 7881340 www.rintajouppi.fi • Rovaniemi Caravankeskus Reatalo*) (016) 315 440 www.reatalo.net • Seinäjoki J. Arvovalinnat ovat entistäkin tärkeämpiä. Matkaillaan turvallisesti kotimaassa ja matkaillaan laadukkaasti Kabella
Rehevällä maapohjalla pintakasvillisuuden kilpailu voi olla runsasta. Taimikon ABC Oikea-aikainen taimikonhoito määrittää metsäsi tulevan kehityksen. TAIMIKONHOITO Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat VL-ARKISTO Aarre 6/2020 METSÄ 30. Kertaa tai opiskele taimikonhoidon termit Aarteen aakkosista
Kasvatettava puulaji valitaan maaperän ravinteisuuden mukaan. Tärkeää on se, että jäävä puusto on sopivan ja tasaisen tiheä. Heinääminen Ks. Halla Hallaksi kutsutaan sääilmiötä, jossa lämpötila laskee kasvukaudella maanpinnan tuntumassa nollan alapuolelle. Toimenpiteellä pyritään ehkäisemään männynversoruostetta männyntaimikossa. Tarkoituksena on estää lehdissä syntyneiden ravintoaineiden kulkeutuminen juuriin. Taimikon tilanne kannattaa tarkastaa kevättalvella. Ne kannattaa taimikonhoidossa poistaa, jotta ne eivät vie resursseja kasvatettavilta taimilta. Toistuvat hirvituhot voivat tehdä taimikosta kasvatuskelvottoman, mutta hirvien aiheuttamiin tuhoihin on mahdollista saada korvausta. Halla voi vaikeuttaa metsän uudistamista tai aiheuttaa taimikossa kasvutappioita tai laatuvikaa. K Kasvatettava puulaji Kasvatettavaksi puulajiksi kutsutaan sitä puulajia, jonka hyväksi hoitotyöt ja harvennukset metsässä tehdään. Yleensä etukasvuiset taimet ovat lehtipuita. Mikäli heinäntorjuntaa ei tehdä, vaarana on se, että taimet jäävät kilpailevan kasvillisuuden varjoon. Tiheä haapavesakko voi myös lisätä taimikossa hirvituhoriskiä. Heinäntorjunta on yleensä välttämätön rehevillä maapohjilla, ja joskus se joudutaan tekemään useampana kasvukautena. Nykyinen Kemera on voimassa 31.12.2020 saakka. Peratussa ja perkaamattomassa taimikossa ero puuston läpimitan kasvussa voi olla kymmeniä prosentteja. Hoitorästi Taimikoita hoidetaan Suomessa vähemmän kuin tarve olisi, joten taimikoihin kertyy joka vuosi niin sanottuja hoitorästejä. Kasvupaikka Kasvupaikalla tarkoitetaan puuston kehitykseen vaikuttavia ympäristötekijöitä, kuten maaperän ravinteisuutta, vesija lämpöolosuhteita sekä ilmavuutta. Kehitysluokan avulla erilaisia metsiköitä voidaan vertailla keskenään. H Haapavesakko Haapavesakko syntyy taimikkoon helposti, jos alueelta on kaadettu suurikokoisia haapoja kaulaamatta niitä ensin. Sopiva kasvatuseli tavoitetiheys männyillä on istutetuilla kohteilla 2 000–2 200 kappaletta ja luontaisesti syntyneillä tai kylvetyillä kohteilla 2 500–3 000 kappaletta hehtaarilla, kuusella 1 800–2 000 kappaletta hehtaarilla ja rauduskoivulla 1 600 kappaletta eli runkoa hehtaarilla. Hirvituho Hirvet aiheuttavat tuhoja männynja koivuntaimikoissa keskija kevättalvella. Haapa on monimuotoisuuden kannalta arvokas puulaji, mutta männyntaimikossa se saattaa levittää männynversoruostetta. Kehitysluokan määrittämiseen käytetään puuston keskiläpimittaa. Biodiversiteetti pitää sisällään lajien sisäisen perinnöllisen vaihtelun, eri lajien runsauden sekä elinympäristöjen eli biotooppien vaihtelun. Viivyttely taimikonhoidon eri vaiheissa johtaa nopeasti kasvutappioihin, kun kasvatettava havupuusto jää lehtipuuvesakon puristuksiin. Myös hirvituhojen tai juurikääpätartunnan riski voi vaikuttaa puulajin valintaan. 31 Aarre 6/2020 METSÄ A Ajoitus Vain harvassa metsätyössä ajoitus eli töiden oikea-aikaisuus on yhtä tärkeää kuin taimikonhoidossa. Heinäntorjunta kannattaa tehdä viimeistään syksyllä, jotta taimet eivät talvella jää lakoontuvan pintakasvillisuuden alle. Hallitulla hoitamattomuudella pyritään parantamaan riistaeläinten elinolosuhteita. Esimerkiksi pyy viihtyy tiheässä metsässä, johon on jätetty leppiä. E Ensiharvennus Ensiharvennus on metsikön ensimmäinen hakkuu, jossa kertyy myyntikelpoista puuta. J Järeytyminen Järeytymisellä tarkoitetaan puuston rinnankorkeusläpimitan kasvamista. Kasvupaikat luokitellaan metsäja suotyyppeihin pintakasvillisuuden perusteella. Ravinnon puutteessa puu kuolee, ja samalla estetään haapavesakon syntyminen. Heinäntorjunta Heinäntorjunnassa pienille taimille luodaan kasvutilaa kaatamalla niitä ympäröivä pintakasvillisuus. Metsän taimikonhoitovaihe, johon kuuluvat taimikon varhaishoito ja -perkaus sekä tätä myöhäisempi taimikon harvennus, kestää taimikon perustamisesta lukien kaikkiaan noin 15 vuotta. Tukea voi hakea useille eri työlajeille, muun muassa taimikon varhaishoitoon. Kemera-tuki Valtion kestävän metsänhoidon tuki eli Kemera-tuki on tarkoitettu yksityismetsänomistajille. Kehitysluokka Kehitysluokalla kuvataan metsikön puiden kokoa ja laatua. Kasvatustiheys Kasvatustiheys kertoo, kuinka paljon puuntaimia jätetään kasvamaan hehtaarille, kun muutaman metrin korkuisessa taimikossa tehdään taimikon harvennus. Oikea-aikainen taimikonhoito johtaa nopeampaan järeytymiseen sekä parempaan tulokseen metsän ensiharvennuksessa. Peitteisyyttä säilytetään, ja vain kasvatettavaa puustoa häiritsevä vesakko poistetaan. Kaulaaminen Haavan kaulaamisessa puun ympäriltä poistetaan kuorta noin 10–30 senttiä leveänä kaistaleena. Heinän voi joko polkea maahan tai niittää. Maaja metsätalousministeriö on kuitenkin valmistelemassa esitystä Kemera-lain voimassaolon jatkamisesta vuoden 2021 loppuun.. Etukasvuiset taimet Etukasvuisiksi kutsutaan niitä taimia, jotka ovat kasvatettavia havupuuntaimia pidempiä. Metsäkeskus on arvioinut, että taimikonhoitomäärät koko Suomen tasolla pitäisi liki tuplata, jos hoitorästeiltä haluttaisiin välttyä. Hallavaurion tunnistaa havupuilla versojen nuupahtamisesta ja lehtipuilla versojen kellastumisesta. Hirvet syövät taimien latvakasvaimia ja saattavat myös katkoa runkoja yltääkseen latvuksiin paremmin. Niiden kasvu hidastuu, ja ne voivat kuolla. Jäävä puusto Jääväksi puustoksi kutsutaan niitä puuyksilöitä, jotka taimikon harvennuksessa jätetään kasvamaan metsään. Hallittu hoitamattomuus Hallittu hoitamattomuus taimikossa tarkoittaa sitä, että tietyt taimikon osat jätetään tarkoituksella raivaamatta. heinäntorjunta. Kehitysluokkia on yhdeksän puuttomasta aukeasta uudistuskypsään metsikköön asti. B Biodiversiteetti Biodiversiteetti merkitsee metsäluonnon biologista vaihtelevuutta. Kasvun hidastuminen Kasvaminen liian tiheässä ja lehtipuiden varjostus voivat aiheuttaa havupuiden taimille kasvun hidastumista. Jos taimikkoa ei ole lainkaan raivattu ja ensiharvennus on metsän ensimmäinen hoitotoimenpide, hakkuusta saatava puu on todennäköisemmin alle kuitupuun mittojen ja korjuukustannukset ovat korkeammat
Tavallisesti taimikossa käytetään ympyräkoealaa, jonka säde on neljä metriä. Metsurityö Metsurityöksi kutsutaan metsän hakkuuja hoitotöitä, jotka tekee metsuri moottoritai raivaussahalla. Kiertoaika vaihtelee kasvupaikan ja metsän maantieteellisen sijainnin mukaan mutta on männyllä keskimäärin 65–95 vuotta ja kuusella 60–80 vuotta. Taimikonhoito on kannattava investointi. 32 Aarre 6/2020 METSÄ Kemiallinen vesakontorjunta Kemiallisessa vesakontorjunnassa vesakon kasvu pyritään estämään torjunta-aineilla, esimerkiksi glyfosaatilla. Keskiläpimitta mitataan rinnankorkeudelta, ja sitä käytetään kehitysluokan määrittämiseen. Oikea-aikaisella taimikonhoidolla metsän kiertoaikaa voidaan lyhentää. Metsätaloudessa kemiallisia vesakontorjunta-aineita käytettiin 1950–80-luvuilla, mutta nyttemmin niiden käyttö on vähäistä. Kuvioiden rajat merkitään metsäsuunnitelmaan. Lehtipuuosuus Lehtipuuosuus kuvaa lehtipuiden määrää havupuutaimikossa. M Metsikkö Ks. Lehtipuuvesakko Lehtipuuvesakoksi kutsutaan luontaisesti, joko siemenestä tai kantovesasta, syntyneitä lehtipuun taimia. Kun koealan taimien lukumäärä kerrotaan 200:lla, saadaan lasketuksi taimien määrä hehtaarilla. kuvio. Kuivahkoilla kankailla ja sitä rehevämmillä maapohjilla havupuutaimikoihin on tavoiteltavaa jättää 10–30 prosentin lehtipuuosuus. Koeala Koealaa käytetään taimikon runkoluvun määritykseen. Sekametsät ovat myös yhden puulajin metsiä terveempiä ja vastustuskykyisempiä metsätuhoja kohtaan. Perhemetsissä kyse on usein noin hehtaarin tai parin suuruisesta pinta-alasta. Metsuritöitä voi tehdä myös metsänomistaja itse. Latvuston sulkeutumisen ajankohta riippuu puulajista, kasvupaikasta sekä kasvatustiheydestä, ja taimikossa latvuston sulkeutuminen on merkki ensiharvennuksen tarpeesta. 32 METSÄ. Kuvio Kuvioksi tai metsiköksi kutsutaan toimenpidetarpeiltaan, kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäistä metsän osaa. Usein koneellisesti tehtyyn taimikonhoitoon voidaan yhdistää myös kantokäsittely ja boorilannoitus. Kiertoaika Metsän kiertoajaksi kutsutaan aikaa, jonka kuluessa taimikko varttuu päätehakkuuikäiseksi metsäksi. Koneellinen taimikonhoito Koneellisessa taimikonhoidossa käytetään traktoriin, harvesteriin tai kaivinkoneeseen kiinnitettävää kouraa tai taimikonhoitolaitetta. Perkainten kehittelyllä tähdätään taimikonhoidon koneellistamiseen ja sitä kautta hoitorästien purkamiseen. TAIMIKONHOITO Raivaussaha on tarpeellinen työväline taimikonhoitotöissä. Kitkevä perkain Kitkevä perkain on taimikon varhaisperkausta varten kehitetty, hakkuukoneeseen kiinnitettävä lisälaite, joka nyhtää lehtipuun vesat maasta juurineen. L Latvuston sulkeutuminen Latvuston sanotaan sulkeutuvan silloin, kun latvukset alkavat kasvaa kiinni toisiinsa. Keskiläpimitta Keskiläpimitalla tarkoitetaan puuston pohjapinta-alalla painotettua keskiläpimittaa. Lehtipuut lisäävät metsän monimuotoisuutta
Hoidon puutteen vuoksi rungot eivät välttämättä täytä ainespuun mittoja. Lehtipuustoa kannattaa säästää mahdollisuuksien mukaan sopiviin paikkoihin, ei kuitenkaan kahta metriä lähemmäs havupuun taimia. Kemera-lain mukaan nuoren metsän hoitoa ovat taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus. Haapa on sienen väli-isäntä, joten tautiriski on suurin niissä männyntaimikoissa, joissa kasvaa haapavesakkoa. Raivausveitsi Raivausveitsi on taimikon varhaishoidon työkalu, jolla heinää ja ohutta vesakkoa poistetaan lihasvoimin. Männynversoruoste voi tappaa pieniä taimia. Hoitotarpeen mukaan taimikot jaetaan pieniin ja varttuneisiin taimikoihin. T Taimikko Taimikoksi kutsutaan nuorta metsää, joka ei ole vielä ensiharvennusvaiheessa. Relaskooppi Relaskooppi on apuväline, jota käytetään metsässä olevan puuston pohjapinta-alan mittaamiseen. Myöhempi taimikonhoito Myöhemmäksi taimikonhoidoksi kutsutaan varhaisperkauksen jälkeen tehtävää harvennusta, jossa taimikko harvennetaan kasvatustiheyteen. Taimikonhoidossa metsään jäävät kasvamaan parhaat puuyksilöt, jolloin metsän kiertoaika lyhenee ja tukkipuun osuus koko kiertoajan puuntuotoksesta kasvaa. Sulkeutuminen Ks. Perinteisesti siihen on luettu mukaan maanmuokkaus sekä sitä seuraava kylvö tai istutus, jotka molemmat voidaan tehdä joko koneellisesti tai metsurityönä. Taimikon harvennus Taimikon harvennus on metsän tulevaisuuden kannalta yksi tärkeimmistä hoitotöistä, sillä siinä kasvatettavaksi valitaan parhaat taimiyksilöt. P Perkaus Ks. Erilaisissa metsissä pintakasvillisuus vaihtelee. N Nuori kasvatusmetsä Nuoreksi kasvatusmetsäksi kutsutaan metsää, jossa rinnankorkeusläpimitta on keskimäärin 8–16 cm ja valtapituus joko yli 7 metriä (havupuilla) tai yli 9 metriä (koivuilla). Kantovesat voidaan poistaa myös kauempaa. Riistatiheikkö Riistatiheiköksi kutsutaan alikasvoskuusten ja muun puuston muodostamia tiheikköjä, joita jätetään tarkoituksella metsään tarjoamaan suojaa ja ravintoa metsäkanalinnuille sekä riistalle. Pintakasvillisuus Pintakasvillisuudeksi kutsutaan metsän alinta kasvikerrosta. Tautia esiintyy koko maassa. 33 Aarre 6/2020 METSÄ Metsänviljelyketju Metsänviljelyketju pitää sisällään metsän uudistamiseen tarvittavat työt. Esimerkiksi Kemera-laissa nuoren metsän hoidon tuen saaminen edellyttää sitä, että poistuman on oltava vähintään 1 500 runkoa hehtaarilta (Pohjois-Suomessa 1 000 runkoa hehtaarilta). Taimikonhoidon viivästäminen nostaa kustannuksia keskimäärin 10. Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon kustannukset määräytyvät työhön käytettävän ajan perusteella. Tavoitteena on, että nuoren metsän kunnostuksen jälkeen puustolla on tilaa järeytyä myyntikelpoiseksi ensiharvennuspuuksi. Se kertoo neliömetrimäärän, joka muodostuisi, jos hehtaarin alueelta kaikki puut katkaistaisiin rinnankorkeudelta ja laitettaisiin vierekkäin. Riukumetsän harvennus Riukumetsän harvennukseksi kutsutaan liian tiheässä kasvaneessa ja siksi riukuuntuneessa metsässä tehtävää harvennushakkuuta, jonka tarkoituksena on kohentaa puiden kasvuolosuhteita, jotta ne pääsevät järeytymään. riistatiheikkö. Samalla taimikosta poistetaan havupuiden kasvua haittaavaa lehtipuustoa. Reikäperkaus Reikäperkauksessa poistetaan lehtipuut noin metrin etäisyydeltä kasvatettavista taimista. R Raivaussaha Raivaussaha on taimikonhoidossa yleisesti käytetty, moottoroitu työväline. Nuoren metsän hoito Nuoren metsän hoidolla tarkoitetaan taimikon perustamista seuraavia hoitotöitä aina ensiharvennukseen saakka. Taimikon harvennuksen jälkeen kuusikossa tulisi olla 1 800–2 000 tainta hehtaarilla, männikössä 2 000–2 200 ja rauduskoivikossa 1 600 tainta hehtaarilla. Kuusikossa harvennus tehdään taimien ollessa 3–4 metrin, männikössä 4–7 metrin ja koivikossa 4–5 metrin korkuisia. varhaisperkaus. S Sirppi Käyräteräinen työkalu, jolla voi tehdä taimikon heinäystä tai varhaisperkausta lihasvoimin. latvuston sulkeutuminen. Nuoren metsän kunnostus Nuoren metsän kunnostuksesta puhutaan, kun hoitamatta jäänyt, riukuuntunut metsä harvennetaan sopivaan kasvatustiheyteen. Poistuma Poistumaksi kutsutaan hehtaarilta poistettavien runkojen määrää. Suositeltava runkoluku eli tiheys vaihtelee metsän kehitysluokasta, puulajista ja kasvupaikasta riippuen. Männynversoruoste Männynversoruoste on sienitauti, joka vioittaa ja tappaa vuosikasvaimia ja aiheuttaa tällä tavoin kasvutappioita ja muotovikoja. täysperkaus. Rakenteellinen vaihtelu Rakenteellisella vaihtelulla tarkoitetaan metsän monipuolisuutta esimerkiksi lajiston, lahopuuston määrän sekä puuston koon ja tiheyden vaihtelua. Reikäperkaus soveltuu hyväkasvuisiin havupuutaimikoihin, joissa ei ole riskiä, että vesakko kasvaa kasvatettavien taimien päälle. Suositeltavaa on lukea myös taimikon varhaisperkaus osaksi metsänviljelyketjua, sillä vasta varhaisperkauksen yhteydessä selviää, onko taimikkoa esimerkiksi täydennysistutettava. Pohjapinta-ala mitataan relaskoopilla. Taimikonhoidon kannattavuus Oikea-aikainen taimikonhoito on kannattava investointi. Monimuotoisuus Ks. Suojatiheikkö Ks. Runkoluku Runkoluku kuvaa taimikossa puiden määrää hehtaarilla. Harvennuksen jälkeen kasvatettavien puiden tulee olla vähintään metrin etäisyydellä toisistaan. Vrt. biodiversiteetti. Taimikon harvennukseen voi saada Kemera-tukea. Taimikoissa pintakasvillisuus koostuu usein heinistä, kun taas varttuneemmissa metsissä pääosa pintakasvillisuudesta on erilaisia sammalia ja varpuja. Raivaussahalla voi sekä poistaa kilpailevaa puustoa (esimerkiksi lehtipuuvesakkoa) että harventaa kasvatettavaa puustoa. Jos taimikonhoito jää tekemättä, ei metsästä kerry ensiharvennuksessa ainespuuta. Rinnankorkeus Metsäkielessä rinnankorkeus on 1,3 metrin etäisyys maanpinnan tasosta. Pohjapinta-ala Pohjapinta-ala kuvaa puuston määrää. Jos maanpinnan tasoa ei voida määrittää, etäisyys mitataan puun syntypisteestä. Riistatiheikköjä kutsutaan toisinaan myös suojatiheiköiksi
Tällaisia puulajeja ovat esimerkiksi haapa, raita, pihlaja ja harmaaleppä. Taimikonhoito Taimikonhoidoksi kutsutaan kaikkia taimikon eteen tehtäviä hoitotöitä, kuten heinäntorjuntaa, varhaisperkausta, taimikon varhaishoitoa ja taimikon harvennusta. Suomen metsäkeskus on käynnistänyt yhteistyökumppaneidensa kanssa metsäalan sanastohankkeen, jossa tuotetaan tuhansille metsäalan käsitteille termit ja määritelmät. Tavoitetiheys Ks. Vähäarvoinen puusto Vähäarvoiseksi puustoksi kutsutaan yleensä niitä puulajeja, jotka eivät ole taloudellisesti merkittäviä. Entä millaisia työkaluja vaari ottaa mukaan, kun hän kertoo lähtevänsä rankametsään. Täydennysviljely Täydennysviljelyksi kutsutaan työtä, jossa taimikkoon istutetaan uusia taimia, koska taimikko on syystä tai toisesta jäänyt aukkoiseksi. JOS OLET alv-velvollinen, ilmoita menot tuloverotuksessa vähennyksenä ilman arvonlisäveron osuutta ja ilmoita arvonlisäveron määrä erikseen vähennyksenä alv-ilmoituksella. Vesakko Emopuuston juuristosta suvuttomasti syntynyt lehtipuusto ja pensaikko, joka haittaa taimikon kasvua. Jos et ole alv-velvollinen, tee tuloverotuksen menokirjaukset niin, että ne sisältävät mahdollisen arvonlisäveron. Milloin taimikosta tulee nuorta metsää. Taimikon varhaishoitoon kuuluu myös täydennysviljely, mikäli kasvatettava taimikko sitä vaatii. Verhopuustoa voidaan jättää taimikon suojaksi heinittyvillä ja hallanaroilla paikoilla. Vesakko on usein lahovikaista, joten siitä harvoin muodostuu kehityskelpoinen taimikko. V Valtapituus Valtapituudella tarkoitetaan sadan rinnankorkeusläpimitaltaan paksuimman puun keskipituutta hehtaarilta. TAIMIKONHOITO VEROVINKKI TAIMIKONHOIDON TYÖVÄLINEET ja ulkopuoliselle urakoitsijalle maksetut suoritukset ovat metsänomistajalle verovähennyskelpoisia. Kustannuksia voi pienentää tekemällä taimikonhoitotyöt itse, mutta ostopalvelujenkin käyttö on kannattavampaa kuin töiden laiminlyönti. Mitä eroa on esimerkiksi varhaishoidolla, raivauksella ja perkauksella. Sanasto tulee tarpeeseen V arsinkin aloittelevalle metsänomistajalle metsäalan sanasto näyttäytyy hämmentävänä viidakkona. 34 Aarre 6/2020 METSÄ prosentilla vuosittain. Arkikielessä jonkin termin merkitys on laajempi kuin esimerkiksi metsälain säädännössä. Viikate Lyhyttai pitkävartinen työkalu, jolla voi tehdä taimikon heinäämistä tai varhaisperkausta lihasvoimin. Vakiintunut taimikko Vakiintuneeksi taimikoksi kutsutaan noin puolimetristä, kehityskelpoista taimikkoa, joka ei ole vaarassa heinittyä tai vesakoitua. Puuston tilavuus arvioidaan pohjapinta-alan perusteella. Hankkeessa syntyvä sähköinen metsäsanasto julkaistaan Suomi.fi-verkkosivuilla vielä kuluvan vuoden aikana. Täydennysviljelyn tarpeellisuus harkitaan tapauskohtaisesti. Vrt. Alan sisälläkään metsänhoidon käsitteet eivät ole yksiselitteisiä. Verhopuusto Verhopuustoksi kutsutaan yleensä kuusen taimien suojaksi jätettyä puustoa. Taimikon varhaishoito Taimikon varhaishoidolla tarkoitetaan työtä, jossa taimikosta poistetaan kasvatettavien puulajien kasvua haittaavaa pintakasvillisuutta, kuten heiniä, ruohoja ja pensaita. Vesuri Yhden tai kahden käden työkalu, jolla voi tehdä taimikonhoitotöitä lihasvoimin. Valtapituuden määrittäminen auttaa hahmottamaan metsän kehitysvaihetta. Taloudellisesti vähäarvoinen puusto on usein monimuotoisuuden kannalta arvokasta, joten sitä kannattaa jättää metsään mahdollisuuksien mukaan. Sitä käytetään esimerkiksi harventamistarpeen arvioinnissa pohjapinta-alan ohella. Myös matkakulut taimikonhoitotöihin tai ostopalvelutöiden tarkastamiseksi voi vähentää. kasvatustiheys. Sanasto on avoimesti kaikkien käytettävissä. reikäperkaus. Esimerkiksi taimien tuhon syy on selvitettävä ennen täydennysviljelyä. Kokonaistilavuus kertoo, paljonko metsätilalla on puuta. Kemera-laissa varhaishoidolla tarkoitetaan 0,7–3-metristen taimikoiden varhaisperkausta. Tätäkin suppeaa sanakirjaa koottaessa kävi selväksi, että sanastohanke tulee tarpeeseen.. Tilavuus Puuston tilavuus on suure, jolla mitataan puun määrää. Varhaisperkaus Varhaisperkaukseksi kutsutaan työtä, jossa taimikosta poistetaan kasvatettavan puuston kehitystä haittaava lehtipuuvesakko. Keskitilavuudeksi kutsutaan keskimääräistä puun määrää hehtaarilla. Täysperkaus Täysperkauksessa havupuun taimikosta poistetaan aukkopaikkoja lukuun ottamatta kaikki lehtipuusto
Kyllä siihen aikaa kului, ja ehkä tympeimpänä mieleen on jäänyt se, kun aina piti niin kaukaa lähteä hakemaan lisää taimia. Kunto urakassa väkisinkin kohosi, kun tuli metsässä rämmittyä melkoisesti. Metsä on hieno paikka, ja sinne mahtuu monenlaista tekijää, toivottavasti myös jatkossa. Taisipa olla ihan parina tai kolmenakin vuonna, kun ystäväni kanssa urakoimme muutaman metsänistutusurakan kesätöinä. Usein marjassa kävin äidin tai mummojen kanssa ja parasta tietenkin oli, kun oli eväät mukana. METSÄÄN LIITTYY TOKI myös marjastus. Jokainen voi luoda hienoja muistoja töiden parissa metsässä. Istutuspaikat sattuivat aina olemaan onneksi parin kilometrin säteellä kotoa, joten kamalan kauas ei tarvinnut pyörällä ensin päästellä. Metsässä ollessa ja puuhaillessa on aina oma tunnelmansa. URAKOIHIN LIITTYY paljon mukavia muistoja. Aina ohi ajaessani vilkaisen sinne metsään. Kyllä voisin lähteä istutushommiin vielä nykyäänkin, melkein olisikin kiinnostavaa kokeilla, vieläkö homma yhtä näppärästi sujuisi! Kaiken lisäksi metsän istutuksessa on se hyvä puoli, että vielä vuosikymmeniä myöhemmin voi nähdä omien töidensä tulokset. Siellä ne 10 000 taintakin ovat jo melko kauan kasvaneet. HAAPAJÄRVI Vuosikymmeniä myöhemmin voi nähdä omien töiden tulokset.. 36 Aarre 6/2020 METSÄ Kesätöissä metsässä Aarteen Töissä metsässä -kirjoituskilpailun teksteissä tehdään tällä kertaa kesätöitä istutustyömaalla ja omassa metsässä. Sitä puseroa varten tarvittiin melkoinen saavillinen puolukoita, ja sinnikkäästi kävin ne metsästä poimimasta. Tätä en ole työksi asti tehnyt, mutta joskus aikoinaan tuli kerättyä vähän enemmän puolukoita myyntiin. MINNA L. Pari pienempää aluetta meni ihan kevyesti, mutta isoin urakka oli ehdottomasti metsäalue, johon piti istuttaa muistaakseni 10 000 tainta. Ja jos kaatosade sattui yllättämään, niin nopeasti pääsimme poiskin lähtemään. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut ELINA LAMPELA | Kuvitus AINO SAARIKIVI Tuhansia taimia ja puolukoita O mat metsään liittyvät työmuistoni ovat nuoruudestani. Paljon on muuttunut alue niistä ajoista. Punaisina hehkuvat puolukkamättäät kuuluvat syksyyn, ja joka vuosi vielä nykyäänkin puolukkaan pitää päästä edes yhden kerran. Se oli melkoinen määrä se. Onneksi minua ahkerampia marjastajia riittää, ja monet saavat mukavaa lisätienestiä, mitä parempia marjavuosia sattuu. Silloin kun hommaan ryhdyimme, emme ehkä arvanneetkaan, miten työstä homma oikeasti käy. Hommia tehdessä, oli sitten yksin tai yhdessä, on aikaa samalla mietiskellä tai jutella niitä näitä. Parhaiten on jäänyt mieleen se, kun nuorena halusin todella kovasti saada erään puseron
Pikkuisen vain huitaisi kaadettavan männyn oksat, ei kestänyt lahopuun herkkähipiäisyys pientäkään tönäisyä. Toki isoilla koneilla rytkäistään valmiiksi hehtaaritolkulla, mutta me asennoidumme toisin: itse mahdollisimman paljon, hitaasti, varmasti, huvi ja hyöty samassa paketissa. Mies sanoo puhelimessa, että ”pientä kuitupuuharvennusta”. Koivupuisen keittiökaapin sydämenmuotoisessa liitutaulussa lukee melkein aina ”metsässä”. Sitä joutuu hankintahakkaaja harrastamaan, kun ei voi laista tietämättömäksi heittäytyä. Muistorikas hetki! Lämmin tunneside on jo muotoutunut, ja metsä tuntuu rakkaalta. Ja tähänkö on vaikea vastata. Nuokkutalvikki kukkii saappaasta valtatielle päin. VUODENAIKOJEN VAIHTUESSA kesäharvennus muuttuu syysharvennukseksi, syysharvennus talviharvennukseksi. Onko sekin oma työlajinsa. KAUNEUTTA KAIPAAVAA sieluani ruokitaan suurenmoisesti joka päivä. Taivaalle päin aina mahtuu, mutta sivutilaa tarvitaan traktorin ja rekan liikkeille. Annanko terveen metsän vai kituliaan lahon kuusikon. JAANA LAAKSO SOINI Keittiökaapin liitutaulussa lukee melkein aina ”metsässä”.. Huolellinen pitää olla, mutta riskejä on siedettävä, vahinkoa pelkäävä ei tee muuta kuin pelkää. Kaikki onnistuu samalla tilalla. Mies mittaa silmämääräisesti tilaa tuleville pinoille. Kai ne puut saa myöhemminkin kaupan, eikös sellutehtaiden kidat tarvitse täytettä koko ajan. En ehdi seurata 50 vuotta vanhoja uutisia kuulennoista, keskityn nyt näihin omiin kerpuntuoksuisiin askeliini (koivun lehdet tuoksuvat kuivaessaan lampaiden eväskerpuilta). Jos joku savotta päättyy, uusi homma häämöttää lähitulevaisuudessa. Toivomme vilpoista kesää, pilvinen plus yksitoista on ihanne, emmekä valita alhaisempiakaan lämpötiloja. Vielä olisi tutkimista niiden elämässä. Millaisen hierarkian tai diplomatian tuloksena kukin työläinen reittinsä valitsee. Kärsivällisyyttä tarvitaan ostohenkilön kiinnisaamisessa. HEINÄKUUTA NOUKIN ohi kulkiessani ensimmäiset haperot. Henkilöt vaihtuvat ennen kuin entiseen ehtii tutustua, ja kesälomat harventavat porukkaa kuin paraskin riviharvennus. Kumpikaan ei kärsi vessakäyntidementiasta, vaan muistutus koskee havupuiden kannoille tehtävää juurikääpätorjuntaa. Minua huvittaa, että hän noin alakanttiin arvostaa pölkyn kokoa. Huolimattomat tupakoitsijat pysykööt kaukana! Nuotiosta haaveilu kielletty! Tulenkatkuiset ajatukset jäädytettävä! Muurahaisilla on valmis silta yli vedettömän ojan, ne etenevät tuulenkaatopuuta pitkin uuteen valtakuntaan, maan yliset ja ojanpohjaiset kulkureitit ahkerassa käytössä. Paljon en ole elämässä oppinut, mutta tämän: metsätyö on jatkuvasti kesken. Kuivaa heinäkuuta kastelee vain yksi sadepäivä ja -yö, se ei tunnu missään. Torvijäkälän rutinaa kuunnellessa hiipii taas viime kesän malliin metsäpalon pelko takaraivoon. Onneksi olemme etäällä ja päämme säästyvät. TYÖ JÄÄ KESKEN loman loppuessa, mutta hakkuun osalta kuvio valmistuu seuraavalla viikolla. Ja eihän me lahosta niin paljon tykätä kuin monet muut: siis urean lotraaminen on järkeenkäypää työtä, vaikka ylimääräiseltä tuntuukin. Kotimatkalla autossa leijailee hyvin syöneitä hyttysiä. Ytimeltään lahot aliskasvoskuuset muuttuvat vain nykylegendoissa ehjiksi tukkipuiksi puolen vuosisadan päästä. Muista urea, muistutamme toisiamme. Mitä teetkin, ajattele aina, mihin pyrit. Polku uuteen metsään tallautuu kanervannuppujen sekaan, ja ensimmäinen moottorisahatankillinen pärähtää suven ja runon päivänä. Hirvikärpäsiä ei vielä ole, jotenkuten pärjätään ilmankin. Valo-olosuhteet ovat kohdillaan, ei tarvitse hämärissä bensapönttöä etsiskellä. Yhtäkkiä iso koivuntyvi luiskahtaa miehen jalan päälle, turvakenkien ansioista koipi säästyy vaurioilta, mutta ehdin säikähtää. Oksarytö vaatii askeltarkkuutta työnteossa. Kasvatetaan siis pinoja toisten lomaillessa. Hui hurjaa! Palasiksi paukahtaa laho koivu, jonka sertifiointimielessä säästimme luontopuuksi. Tuommoisia ne ovat: tosi vaarallisia. Kanervankukkien auetessa vertailen niiden sävyjä valossa ja varjossa. 37 Aarre 6/2020 METSÄ Hankintahakkaajan kesäloma M etsänomistajana on helppo saada ja antaa kesätöitä. NAPPASIN OMAKSENI Heikki Smolanderin sanat: hakata, hoitaa, säästää. Ehkä: mene minne käsketään, käytä kuutta jalkaa, älä yhtään päätä. Se tarkoittaa metsä töissä omassa metsässä. Hankintahakkaava elämäntapa edellyttää kropan kestävyyttä ja kohtuullista terveyttä. Aikaahan on, pitää vain valita, mihin sen käyttää. Kuusessa köllii risupallero-oravanpesä, voi miten soma! Kotona perehdyn asiaan tarkemmin lukemalla Aleksis Kiven runon Laulu oravasta: ”Siellä kiikkuu oravainen armaan kuusen äidinrinnass: Metsolan kantele soi!” 20. Bongailen metsäpeuran sarvia (ei löytynyt), sieniä, marjoja ja linnunsulkia. Kunnostustai väljennysharvennuksella voimme siirtää päätehakkuuta keskittäen kasvua tukkipuihin. Joskus hellekausi pakottaa heräämään ani varhain, silloin onkin ansaittua ottaa päivänokoset. Työjälki kelpaa ja aika kuluu maailman parhaiden ilmastotöiden parissa motivoituneena. Enkö arvosta enemmän tulevia sukupolvia, enkö tee parempaa puulajivalintaa. TÄMÄN KESÄN KOHTEESSA on uutuudenviehätystä, ostokappale ei ole vielä kokonaan tutuksi koluttu, vaikka toissa keväänä hurautimme raivaussahalla useamman hehtaarin. Aloitamme harvennukset heinäkuussa. Paras loma ikinä vietetään joka kesä harvennuksella! Metsäpinta-alan kasvaessa muuttuivat omatoimiset metsätyöt aika lailla ympärivuotisiksi. Tämä Publilius Syruksen antiikin aikainen lause sopii reppuun pakattavaksi ja käyttöön otettavaksi kaukana Pohjolassa ja kaukana ajattelijan ajasta. Hirvitornin kohdalla on mainio parkkipaikka. Taivaalta katsoen mekin olemme muurahaisia omalla työmaallamme. Ja vaikka olisin kotona, harvoin hennon pyyhkäistä noin tärkeää sanaa pois. Kaatuvaa kuusta väistän karhunpaskaan asti
38 Aarre 6/2020 METSÄ Kaatuvat tai luokille taipuvat puut eivät yllä tämän sähkölinjan johtojen päälle. METSÄNHOITO 38 Aarre 6/2020 METSÄ
Pohjois-Karjalassa on käynnissä kymmenen vuoden savotta. 39 Aarre 6/2020 METSÄ Tuhansien kilometrien savotta Sähkölinjojen vierimetsänhoito on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi lisätä sähkön toimitusvarmuutta. Teksti PEKKA VIRTAMO | Kuvat JOHANNA KOKKOLA 39 Aarre 6/2020 METSÄ
Toimilla pyritään estämään riukuuntuminen ja auttamaan puuston kasvamista mahdollisimman terveenä. ”Töissä on kymmenkunta motoketjua. Kaistalehakkuissa puusto poistetaan kokonaan. Puuvarmalle linjalle ei voi kaatua tai taipua sähkövikoja aiheuttavia puita. Vierimetsien käsittelyn jälkeen puut eivät kaadu linjoille lumen painosta tai myrskyn voimasta. ”Projektin päättyessä sähkölinjojen vierimetsänhoitoa on tehty noin 6 000 kilometrin matkalla”, kertoo metsänhoitoyhdistyksen puolesta projektia vetävä korjuuesimies Vesa Vänttinen. Hankkeen käytännön toteutuksesta on alusta lähtien vastannut Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala. Vierimetsällä tarkoitetaan varsinaisen johtoalueen ulkopuolella olevaa aluetta, jolta puut yltävät kaatumaan linjoille joko myrskyn voimasta tai raskaan lumitaakan alla. Koska hoitotöitä tehdään koko maakunnan alueella, projekti työllistää suuren joukon metsäammattilaisia. METSÄNHOITO Esa Lipsasen työmaa on tällä kertaa sähkölinjan vierimetsässä. Käytännössä hoitotoimet ulottuvat johtoalueen ulkoreunasta 10–15 metrin päähän, eli sähkölinjan keskeltä mitattuna hoitoalue ulottuu 15 tai 20 metrin päähän. Lisäksi tulevat metsurit ja toimihenkilöt, joten siinä kertyy jopa lähemmäs sata henkilötyövuotta”, Vänttinen laskeskelee. Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijat puolestaan suunnittelevat vierimetsänhoitohankkeita toimialueillaan ja tekevät sopimukset maanomistajien kanssa. Kun johtokadun ulkopuolella tehdään taimikonhoitoa, poistetaan ensisijaisesti lehtipuut ja ylispuut”, Vänttinen selostaa. Näin pyritään toimimaan silloin, kun puusto on päätehakkuuikäistä metsää tai varttunutta kasvatusmetsää. Vänttisen mukaan vierimetsänhoidon jälkeen kestää parikymmentä vuotta, ennen kuin puista on jälleen haittaa linjoille. Vänttinen kertoo, että hoitotoimien tavoitteena on puuvarma sähkölinja. Kun vierimetsä on nuorta taimikkoa tai kasvatusmetsää, se yleensä harvennetaan. Käytännössä työssä edetään noin 600–700 kilometrin vuosivauhtia. PKS Sähkönsiirron tavoitteena on, että vierimetsänhoidon jälkeen linjoista noin 70 prosenttia olisi puuvarmaa. Vuodessa puuvarmaa linjaa syntyy projektissa noin 500 kilometriä. Metsureita tarvitaan esimerkiksi taimikonhoitotöihin. Puuvarmaan osuuteen luetaan vierimetsänhoidossa avohakattujen kohtien lisäksi pellot, vesistöt ja muut aukot. Kun vierimetsänhoitoa tehdään keskellä suurta saloa, on puun varastointi ja kuljetus suunniteltava huolellisesti, sillä teitä on harvassa.. ”Nuoren metsän harvennuksissa poistetaan koivunrassit ja muut lehtipuut, jotka ovat herkkiä taipumaan lumen painosta linjoille. Puuvarmuus 20 vuodeksi Vierimetsänhoitotyöt käsittävät sekä kaistalehakkuita että harvennuksia. 40 Aarre 6/2020 METSÄ P ohjois-Karjalassa PKS Sähkönsiirto Oy:n keskijännitelinjojen vierimetsänhoitourakka alkoi vuonna 2014, ja sitä ennen projektia pohjustettiin pilottihankkeella. Hyviä tuloksia tuottanut savotta jatkuu näillä näkymin vuoteen 2023
Maanomistajien myönteistä suhtautu mista vierimetsänhoitoon edistää se, että linjojen varsilta hakattavasta puusta mak setaan käypä markkinahinta Luonnonvara keskuksen SavoKarjalan keskihintatilaston perusteella. Myös erityistoiveet on otettava huomioon”, Maksimainen ker too. Lisäksi uudistusaloille makse taan uudistamiskorvausta sekä mahdolliset odotusarvokorvaukset. Aikaisemmin hän toimi metsä asiantuntijana, joten hän tuntee vierimet sänhoidon työvaiheet hyvin. Ville Maksimainen (vas.) ja Vesa Vänttinen pitävät huolen siitä, että sähkölinjojen vierimetsänhoito etenee suunnitellusti. Hakatulla puuta varalla saattaa olla useita toimitusosoitteita ja puutavaralajeilla eri laatuvaatimuksia ja mittoja. 41 Aarre 6/2020 METSÄ Maanomistajille vapaaehtoista Vesa Vänttisen kanssa savotan etenemistä seuraava metsäesimies Ville Maksimainen vastaa muun muassa konehakkuista säh kölinjoilla. On järkevää raivata puusto sähkölinjan vieriltä pois, ja hyödyntää linjaa sen käyttöiän loppuun saakka.. Varmistaahan tämä sähkönjakelua heidänkin talouksiinsa”, Maksimainen ker too. ”Kyllä tässä ollaan korjuumiesten kanssa yhteydessä aika usein. Sil Maan omistajien erityistoi veet otetaan huomioon. Maksimainen sanoo, että hoitotöissä pyritään mahdol lisuuksien mukaan ottamaan huomioon maanomistajien erityistoiveet. Vierimetsän hoitokäsittelyn jälkeen maanomistaja voi jatkaa alueella metsä talouden harjoittamista. Hakkuita saatetaan tehdä yhden työvuo ron aikana usean maanomistajan mailla, yk sityismaiden lisäksi myös metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen alueilla. Varsinkin harvennuksilta kertyvät pienet tukkipuuerät tuottavat monesti päänvai vaa: miten ja minne ne saadaan toimitettua ajoissa. Siksi yhteistyö maanomistajien kanssa ja tiedon jakaminen projektin tavoitteista ja käytän nöistä on erittäin tärkeää. Lisäksi tulee pyyntöjä jättää tietyt puut kasvamaan tai ali kasvoskuusia halutaan säästää.” Käytännössä noin 90 prosenttia maan omistajista myöntää luvan vierimetsän hoito toimille. Sähkölinjojen vierimetsän hoitotoimiin osallistuminen on maanomistajille vapaaehtoista. Varsinkin ne metsän omistajat, jotka asuvat taaja mien ulkopuolella, ovat ottaneet asian hyvin vastaan. ”Paljon on saanut tietoa ja kaa ja kertoa, mitä projektissa tapahtuu. Puun hakkaaminen ja toimittami nen sähkölinjojen varsilta tuotantolaitok sille tehtaiden toiveiden mukaisesti vaatii paljon suunnittelua ja huolellisuutta. Pieniä eriä, erilaisia mittoja Vesa Vänttisen mukaan vierimetsien hoito hakkuista kertyy vuosittain puuta 70 000– 80 000 kuutiota. On esimerkiksi päätettävä, kuinka toimi taan silloin, kun linjan ali kulkee puro. Yksittäinen vierimetsän hoitourakka on pituudeltaan yleensä enintään 10–15 kilo metriä. ”Varsinkin asuintalojen ja lomaasuntojen lähellä maise manäkökohdat nousevat esille
Yhtiö valvoo linjoja helikopterilla ja laatii havaintojen perusteella tarkat analyysit sähkökatkojen syistä. Sähkölinjojen vierimetsänhoidolla on tärkeä osa PKS Sähkönsiirron strategiassa, kun yhtiö pyrkii sähkömarkkinalaissa määrättyihin toimitusvarmuustavoitteisiin vuoteen 2036 mennessä. Vain yksittäistapauksissa lupaa siihen ei ole saatu. PKS Sähkönsiirto aikoo kaapeloida maan alle yli puolet sähköverkon kokonaispituudesta. ”Kun verkoston uusiminen tehdään usean vuosikymmenen kuluessa, pystymme pitämään myös sähkön siirtohinnan korotuspaineet mahdollisimman pieninä”, Gylén painottaa. Viime vuosina PKS Sähkönsiirron riesana ovat olleet sähkökatkot, jotka ovat aiheutuneet lumen painosta linjoille kaatuneista tai taipuneista puista. ”Olen tehnyt tätä vasta kuukauden päivät, mutta ei tämä ole työtä pahempaa. Tässä pitää aina vähän varmistellen tehdä työtä. Gylén ja Tuovinen kiittelevät maanomistajien myönteistä suhtautumista vierimetsänhoitoa kohtaan. ”Langat on koko ajan pidettävä mielessä. ”Meillä noin tuhat kilometriä linjasta sijaitsee perinteisellä tykkylumen esiintymisvyöhykkeellä eli vähintään 180 metrissä merenpinnan yläpuolella. Esimerkiksi aamulla ajoin tätä puolta, kun oli tyyni, mutta kun rupeaa tuulemaan, vaihdan linjan toiselle puolelle”, Lipsanen kertoo. Lämpötilan sahatessa pitkään nollan molemmin puolin raskasta lunta kertyy koko ajan lisää puiden oksiin ja latvoihin. Harvennuskohdissa saattaa välillä olla vähän haastetta, jos maasto on kovin kaltevaa, koska koko ajan on pysyttävä johtokadulla. Ajolinjoja ei voi paljon valita, ja tuulta on seurattava tarkkaan. ”Noin 80 prosenttia sähkökatkoista on aiheutunut siitä, että johdoille on kaatunut tai taipunut puita. PKS Sähkönsiirron noin 9 000 kilometrin runkoverkosta huomattava osa sijaitsee metsämaastossa. Jos siellä sattuu olemaan kumpare, ovat linjat yllättävän alhaalla”, Muranen kuvailee. Hankkeessa käsitellyillä osuuksilla sähkökatkot ovat vähentyneet jopa noin kymmenesosaan aikaisemmasta”, Gylén toteaa. Myös ne ovat suhtautuneet hankkeeseen myötämielisesti. Huolellisuutta vaaditaan Joensuun Enon vierimetsänhoitokohteessa ajaa Konejelppi Oy:n motoa Esa Lipsanen. Talvien lauhtumisen myötä ongelmat ovat levinneet myös lopuille 8 000 kilometrille”, Gylén harmittelee. Varsinkin kaapelointi on erittäin kallista. METSÄNHOITO Vierimetsänhakkuussa toimitaan melkein kuin tavallisessa savotassa, mutta metsää on vain moton toisella puolella. Sen avulla sähkölinjoja ei tarvitse uusia ennenaikaisesti, vaan ne voidaan käyttää loppuun”, Tuovinen selittää. Lisäksi verkkoa uusitaan siirtämällä osa ilmalinjoista teiden varsille. loin puronuoma pyritään pitämään mahdollisimman luonnonmukaisena jättämällä pensaita, pusikkoa ja tekopökkelöitä. 42 Aarre 6/2020 METSÄ Vähemmän sähkökatkoja, säästöä investoinneissa P KS Sähkönsiirto Oy:n toimitusjohtaja Arto Gylén sanoo, että sähkölinjojen vierimetsien hoitoprojekti on osoittautunut jo tähän mennessä onnistuneeksi hankkeeksi. Lauhentuneet talvet ovat lisänneet tykkylumen aiheuttamia ongelmia. Sähkölinjan käyttöikä on noin 50 vuotta. Ajokoneen puikoissa työskentelevä Markku Muranen kuuntelee Lipsasen mietteitä ja nyökkäilee välillä. Yhtiön maankäyttövastaava Arto Tuovinen uskoo, että vierimetsänhoidolla kyetään vähentämään merkittävästi myös voimakkaiden tuulien aiheuttamia sähkökatkoja. Jos sähkölinjalla on elinaikaa jäljellä esimerkiksi 20 vuotta, kannattaa tehdä ensin vierimetsänhoito ja vasta linjan käyttöiän lopussa kaapelointi. ”Vierimetsänhoito tuo lisäaikaa sähköjohtojen uusimiselle. Puusta maksetaan metsänomistajille käypä markkinahinta.. Pääosa linjoista kulkee yksityisten mailla, mutta varsinkin Ilomantsissa ja Lieksassa on linjoja paljon myös Metsähallituksen sekä Tornatorin ja muiden metsäyhtiöiden mailla
Muutamilta pitkäaikaispotilailta on haavaumat hoidettu kokonaan, MetsäTokila kertoo. Laser tukee ja edistää haavan paranemista yhdessä haavan hyvän puhdistuksen ja oikean haavanhoitotuotteen kanssa. ulun kaupungin kuntoutuspalvelujen fysiatrian yksikössä fysiatri Timo Pehkosella on käytössä B-Cure laserlaite yhtenä eilääkkeellisenä kivunhoito-menetelmänä. Esimerkiksi akillesjännetulehduksen on todettu parantuvan laserterapialla 3 kertaa nopeammin kuin pelkällä lääkityksellä. Laitteen maahantuoja on Terveystekniikka Valko Oy. Osa vaikeistakin kiputiloista kärsivistä potilaista on saanut lievitystä kipuun, liikkumiseen ja liikeratoihin jo muutaman viikon hoidon aikana. Vahvojen opiaattien käyttöön liittyvät potilaalla niiden sietokyvyn nousu, herkistyminen kivun tunteelle ja riippuvuusriski. Tehokas B-Cure lääkintälaser hoitaa kivut ja haavat Edullinen hoitomuoto kotikäyttöön B-Cure Lääkintälaser sopii koko perheelle iästä riippumatta ja myös lemmikkien kivun ja haavojen hoitoon. Näin yhden hoitokerran hinnaksi jää vain muutama eurosentti. B-Cure Lääkintälaser (808 nm) Pienteholaserhoito, (Low Level Laser Therapy, LLLT) tehostaa kehon omaa immuunijärjestelmää ja vahvistaa solusignaaleja. Kroonisen kivun hoidossa haasteena on kipulääk-keiden vaatimaton teho. Yksi hoitokerta on 6–8 minuuttia kohta, 2–3 kertaa päivässä. Laserhoitoa on käytetty kivunhoidon tukena. Usein lievitys on välitöntä, toisinaan taas muutaman hoitokerran jälkeen. Parhaimmillaan oirelievitys on ollut hoitojakson jälkeen noin pari viikkoa, kertoo Pehkonen. Lääkintälaser myös nopeuttaa urheilusuorituksen jälkeistä palautumista. Laser lisää elimistössä myös kollageenin ja elastiinin luonnollista tuotantoa, joita keho tarvitsee kudosvaurioiden korjaamiseksi. Kliinisiä tutkimuksia, käyttäjäkokemuksia, hoito-ohjeita, sekä hankintavaihtoehdot löytyy sivustoilta terveystekniikka.fi ja bcurelaser.fi. Tunnettuja vasta-aiheita ei ole, mutta hoitoa ei suositella syöpäkasvaimiin, silmiin eikä raskaana olevan vatsanseudulle. Kliinisissä tutkimuksissa on terapian todettu olevan kivunlievityksessä teholtaan verrattavissa kipulääkkeisiin. – Lääkkeettömien hoitomenetelmien käyttöä korostetaan, ja laserhoitolaite on turvallinen ja kokeilemisen arvoinen. Laserterapiaa suositellaan kudosvaurioiden hoitoon Käypä hoito -suosituksissa. Lääkintälaserterapia on turvallinen lääkkeetön hoitomuoto kivunlievitykseen ja haavojen hoitoon. Ensivaikutelma on positiivinen. Hyviä tuloksia haavahoidossa Uudenkaupungin terveyskeskuksen haavavastaanoton haavayhdyshenkilö Marika Metsä-Tokila yllättyi jo kuukauden hoitotuloksista diabeetikkojen säärihaavojen hoidossa. Se nostaa elimistön entsyymituotantoa ja vapauttaa endorfiineja. Laite on myös vuokrattavissa. Yliannostusriskiä ei ole. Laite on turvallinen ja siitä on saatavana malleja ammattilaisja kotikäyttöön. Lääkintälaserterapian etuna on sen parantava vaikutus, joka takaa myös pitkäaikaisen hyödyn. 30 000 ohjeenmukaista hoitokertaa. Koska kivunlievitys perustuu kivun lähteen parantamiseen, tulee aluetta hoitaa laserilla kuurinomaisesti. – Neljässä viikossa saimme hyviä tuloksia kroonisten haavojen ja arpikudosten hoidossa. Vaikka laitteen hankintahinta on muutamia satasia, saa sillä huoltovapaasti n. Nopeimmat oirelievitykset on saatu jo parissa viikossa. MAINOS. Tutkitusti tehokas Kliiniset tutkimukset todistavat pienteholaserin tehoavan muun muassa nivelrikon, reuman, alaja yläselkävaivojen, fibromyalgian ja akillesjännetulehduksen aiheuttamaan kipuun, sekä edistää ihoja kudosvaurioiden paranemista. Lisäksi se on tehokas kivun lievityksessä. O B-Cure laser on helppokäyttöinen ja monipuolinen laite koko perheen käyttöön. B-Cure Laser on käytössä ammattilaisilla kipuklinikoilla ja haavahoidossa, sekä jo sadoissa suomalaisissa kodeissa
KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso 44 Aarre 6/2020 JUURET. Paikkakunnalla on pitkät perinteet tervanpoltossa. JUURET Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Tervanpolttoa ja loitsuja Videolla seurataan tervahaudan polttoa pilkkeiden latomisesta tervan laskemiseen. Terva valuu haudan pohjalle ja sieltä putkea pitkin keruuastiaan. Tervahaudan pilkkeet palavat hiillostumalla haudan katoksi ladottujen turpeiden alla. 44 Aarre 6/2020 JUURET TERVA PERINTEEN TAITAJAT Reilut 20 mottia tervaksia muuttui myytäviksi lopputuotteiksi, kun tervahauta poltettiin Kannonkoskella
45 Aarre 6/2020 JUURET Tervahaudan poltto on tuulen säätelemistä. Paras terva saadaan hautapoltetusta männystä, sillä se sisältää hartsia enemmän kuin muut puutervat. Pitkävartinen kuokka Reijo Vesterisen kädessä on hyvä työkalu siihen. Koivun kaarnasta valmistettua koivutervaa eli tököttiä on käytetty muun muassa voiteluaineiden raakaaineena. Puun pintaan sivelty terva muodostaa joustavan, puuta suojaavan kalvon. LÄHDE pelastetaanterva.fi 45 Aarre 6/2020 JUURET. Mäntyterva oli Suomen kemianteollisuuden ja vientikaupan ensimmäinen kansainvälinen hittituote. Perinnemenetelmillä puuta hiilletään noin 170–420 celsiusasteen lämpötiloissa. Tervaa on käytetty myös kansanparannuksessa. Haluttu hittituote Tervahautoja on poltettu 1500luvulta saakka
Pilkkeet peitetään kesantopellosta nostetulla turpeella. Tervahaudan pohjana oli maahan betonista valettu suppilo. Yksi sivu vuodessa kolmen vuoden ajan. Se toimii pressun tukena, jos rankkasade yllättää tai alkaa tuulla niin lujaa, että tulta on vaikea hillitä. Pilkkeet ajetaan traktorin etukuormaajalla ja kottikärryillä suppiloon. Yksityiset metsänomistajat voivat suhtautua samoin. Niitä ei vain tahdo enää löytyä. Ne ladotaan säteittäin keskeltä kohtisuoraan laidoille, tiukkaan ja tasaisesti. Rinteessä sijaitsevan suppilon pohjalta johtaa putki haudan viereen tervanlaskupaikalle. LC Kannonkosken viimekesäinen tervahauta tehtiin pystyyn kolotuista eli kuorituista männyistä. Viime kesän tervahaudan poltossa reilut 20 mottia tervaksia muuttui paitsi tuleksi, savuksi ja tuhkaksi, myös myytäviksi lopputuotteiksi eli tervankuseksi ja mustaksi hautatervaksi. Tervaa myymällä saadaan tuloja lahjoitettavaksi. Parhaat pilkkeet syntyvät tervaskannoista. Tervas kannot nähdään metsän monimuotoisuuden ilmentyminä. Tervaskannot vähissä Terva poltetaan tervahaudassa, johon tervaspilkkeet ladotaan. Kuvassa suppilon pohjalla on vielä sadevettä.. Sen halkaisija on seitsemän metriä. Betonipohjan lisäksi modernia rakennetta edustaa keskeltä hautaa kohoava terästanko. Keskelle hautaa pilkkeitä kertyy puolentoista metrin korkuinen kerros, laidoille vajaa metri. Polttajat olivat tehneet koloamisen itse jo lähes 30 vuotta sitten tervamestari Pentti Rautasalon metsissä. Haudan poltto Piispalan nuorisokeskuksella Kivijärven rantatörmässä on myös yksi paikkakunnan matkailutapahtumista. Tervasmännyt on katkottu ja halottu puolimetrisiksi pilkkeiksi. Haudan pohjana betonisuppilo Tervahauta on perinteisesti maapohjainen, mutta Kannonkosken Leijonien tervahauta on betonista valettu suppilo. 46 Aarre 6/2020 JUURET JUURET S avuavan tervahaudan kylki hehkuu punaisena hämärässä kesäyössä. Nykyisen Kannonkosken kunnan alueella savusi parisataa vuotta sitten kesäisin kymmeniä tervahautoja. Niissä pitää olla maata sopivasti, ei liikaa eikä liian vähän. Metsähallitus ei salli maan yläpuolella olevien tervaskantojen nostoa lainkaan. Kuori poistettiin kuitukoon männyistä petkeleellä työntäen niin korkealle kuin maasta ulottui. Vielä 1800-luvulla tervaksista poltettu musta kulta oli seudun tärkein vientituote. Heillä kolotut rungot saivat seistä pystyssä vuosikausia, koska kantopilkkeitäkin oli saatavissa. Kuivat pinot odottavat haudan vieressä. Väliin hana avataan ja hyvälle tuoksuva musta hautaterva valuu sankoon. Neljänneltä sivulta kuori jätettiin ehjäksi, etteivät männyt kuolleet. Pellavaan pukeutuneet haudanvahtijat säätelevät paloa kuokalla. Kannonkosken LC:n presidentti Reijo Vesterinen epäilee, että oikein kolottuna mänty voisi pihkoittua riittävästi ehkä jo viidessä vuodessa. Saatavuutta rajoittaa metsäyhtiöiden nihkeä suhtautuminen tervaskantojen nostamiseen mailtaan. Viime kesänä Kannonkosken Leijonat latoivat tervahautansa ensi kertaa pystypuista tehdyistä pilkkeistä. Lions Club Kannonkoski pitää yllä paikkakunnan tervanpolttoperinnettä. Pilkkeet ladottiin suppiloon säteittän keskeltä reunaa kohti, mahdollisimman tiiviisti. Tässäkin työvaiheessa on käytetty koneita ja säästetty hieman hikeä. Kun tervaksia ladotaan, haudalla touhuaa Leijonia ja kylänväkeä rattoisasti rupatellen
Kun pilkkeet palavat, avotuli tukahdutetaan turpeilla. Vartioitua hautaa ei kuitenkaan tarvitse sammuttaa, kun alkuun on päästy. 47 JUURET. Tervanpolttajat kiertävät haudan kahdesti myötäpäivään ja kerran vastapäiTervahauta sytytettiin perinteisin menoin. 47 Aarre 6/2020 JUURET Täpärälle veti Sytytyspäivänä metsäpalovaroitus kieltää tulen teon. Palovaroituksen aiheuttaman tulipalokiireen takia tervahaudan sytytyksen perinneloitsut ennätetään lukea ja sytytystaiat tehdä vasta seuraavana päivänä. Vielä toisenkin kerran sytytystä pitää siirtää. heinäkuuta kello 12. Pyöreä hauta sytytetään yhtä aikaa joka puolelta. ”Antaa juosta männyn pinnan, hongan roson rollottoa”, Kannonkosken perinteitä tutkinut ja tallentanut Aino Erkkilä lausuu savuavan haudan päällä valkoisissa vaatteissa. Lopulta sopiva sauma avautuu. Aino Erkkilä lukee haudan päällä sytytysloitsua. Hetken kuluttua, kello 12.04, Ilmatieteen laitos julistaa Keski-Suomeen metsäpalovaroituksen. LC Kannonkosken kymmenes tervahauta syttyy 20. Paikalle kerääntyy tervaperinteestä kiinnostuneita seuraamaan vaikuttavaa tapahtumaa
Viime kesän haudasta tervaa saatiin lauantaista keskiviikkoiltaan. Irtoaakohan niistä mitään. Vartiovuorossa on ympäri vuorokauden kaksi tervanpolttajaa valkoisissa virkapuvuissaan. Paras polttosää on tyyni pouta. Putken päästä ryöpsähtää sankoon tervan kusta. LISÄTIETOJA Tervan markkinointi, Reijo Kinnunen, LC Kannonkoski, puh. Eräs tapa tukahduttaa tulta on painella turvetta haudan päältä jalalla alaspäin. Palaminen on sopivaa, kun haudan reunoilla ei juuri läiky liekkejä, mutta pilkkeiden seinämä hehkuu hiilloksena. Tervahaudan poltto on palamisen säätämistä. Musta terva sen sijaan juoksee pönttöön täysin äänettömästi. Jokainen tervanpolttajista tunnistaa sen tervankuseksi, vaikka monitehot olisivat unohtuneet kotiin. Pertti Huurtola näyttää mallia.. Kolotuista puista saanto oli selvästi huonompi kuin tervaskannoista. Hautaa pitää lisäksi polkea päällä kävellen, jottei pilkkeiden ja turvekerroksen väliin pääse syntymään tuleen roihahtavia onkaloita. Vaikka tervaskannot loppuvat, tervahauta savuaa Kannonkoskella vastakin, loitsut lentävät ja musta kulta virtaa. 040 034 4308 vään. He toistavat loitsua Erkkilän mukana ja heiluttavat lehtipuun oksia. Eiköhän poltto nyt onnistu. 044 981 5836 Tervanpoltto, Reijo Vesterinen, LC Kannonkoski, puh. Hehkun hävitessä tuhkaa ja palanutta multaa vedellään kuokalla pois. Tulta voi hillitä myös turvelaatalla. Kolmantena päivänä lorisee Kun hautaa on vahdittu kaksi vuorokautta, törmän reunalla tervanlaskupaikalla väreilee pieni jännitys. Näin hehku säilyy, jolloin terva ja raha juoksevat kuopan pohjalle. Jos haudan reuna roihahtaa ilmituleen, se tukahdutetaan nakkaamalla lapiolla hiekkaa ja tuhkaa tuliseinämään. 48 Aarre 6/2020 JUURET JUURET Ensi aukaisulla mustaa kultaa tulee vain hyvin vähän, rusehtavan tervankusen jälkeen. Musta terva juoksee pönttöön täysin äänettömästi. Ehtaa hautatervaa vesimäisempi neste lorisee. Haudan reuna ei saisi palaa avoliekillä. Savua nousee yötä päivää. Kokemus oli kuitenkin arvokas. Kylmyydestä ei tässäkään työvaiheessa tarvitse kärsiä. Tervaskannoista tehdyistä hyvistä pilkkeistä saadaan tervaa noin 30 litraa kuutiolta. Hitaasti hiiltyen Turpeiden alla tervaspilkkeet palavat hitaasti hiiltyen. Perinteiseen terva haudan sytytykseen kuului vastalla ripsiminen haudan ympärillä. Palavaa tervahautaa pitää vahtia ja hoitaa yötä päivää. Tervaa kertyi runsaat 300 litraa, talkootunteja 322. Tuulen riehaantuessa kovaksi tuulenpuoleinen reunus uhkaa alati ryöstäytyä tuleen. Jos näin käy, arvokas terva karkaa liekkeinä ja savuna taivaan tuuliin. Presidentti Vesterinen avaa venttiilin musta knalli päässään, pölyiset nahkasaappaat jaloissaan ja likaiset rukkaset käsissään. Tervaa enemmän juoksi tervankusta, joka myös kelpaa muun muassa puun kyllästeeksi. Suppilossa hiiltyy ensi kertaa kolottuja pystypuita. Niin tehtiin vuosisatoja sitten, ja yhä perinne jatkuu. Tervanpolttajien taitoa on hillitä avotuli hitaaksi hiiltymiseksi. Parhaasta haudasta LC Kannonkoski on saanut yli tuhannen litran tervapotin ja päälle muutaman sata litraa tervankusta. Liikaa paloa ei saa tukahduttaa. Piispa lassa paikalla oli aina kaksi vahtia kerrallaan
Muinoin niitä ei pidetty naurettavina, Aino Erkkilä kertoo. Sen jälkeen vaatteet piti pukea nurin päin ylle sekä kastaa sormi suuhun. Vasta piti tehdä kolmesta eri lepästä ja kol mesta eri männystä. Sytyttäessä tervanhaudan polt tajat kiersivät haudan kirves vyöllä kahdesti myötäpäivään ja kerran vastapäivään. Metsässä liikkumi seen liittyi enteitä, uskomuksia ja ohjeita. Tulesta syty tettiin tervahaudan sytytyssoihdut. Se on ohuempaa ja kirkkaampaa kuin varsinainen musta hautaterva. Soihtujen lisäksi sytyttäjillä piti olla toisessa kädessä vasta, jonka saivat tehdä vain naiset. 49 JUURET. Jos metsässä kulkiessa eksyi, eksyjän tuli riisuutua täysin alas tomaksi. Kaikista vuoltiin lastuja, jotka ka sattiin tervatynnyrin päälle ja niihin iskettiin tuli tuluksilla. Siinä asui metsänhalti ja”, Erkkilä kertoo. ”Tervamestarin piti kyetä heittä mään kirves yli tervahaudan. Myös tervahaudan tekoon ja polttoon liittyi tarkkoja neuvoja. ”Ellei vanhaa tulta ollut saata vissa, sytytys piti tehdä niin, että sytytystuli tehtiin kolmesta eri hongasta, kolmesta suokannosta ja kolmesta juurakosta”, Erkkilä selittää. 49 Aarre 6/2020 JUURET Tervankusi ja hautaterva erotellaan. Samalla kun he sy tyttivät hautaa, he ripsivät haudan suuntaan vastoillaan sanoen pai kallisella murteella: ”Antaa juosta männyn pinnan, hongan roson rollottoa.” Rollottaminen tarkoitti tervan juoksemista haudasta tulevasta ka navasta keruuastiaan. ”Metsään lähtiessä oli hyvä merkki, jos polun tai reitin oikealta puolelta osui vastaan suuri ja vanha kusiaispesä. Kun sytytys tehtiin tarkasti tätä ohjetta noudat taen, luvassa oli onnistunut haudan poltto ja runsas saalis hyvälaatuista tervaa. Kostutettu sormi suoraksi ojennettuna kertoi tuulen suunnan. Tervahaudan taiat I hmiset olivat muinoin taika uskoisia. Paikallishistoriaan perehtynyt Aino Erkkilä Kannonkoskelta on kerännyt kotiseutunsa perinne tietoa. Molemmat ovat haluttua kauppa tavaraa. Ennen tervahaudan sytytystä ter vakset kootaan metsästä. Sen uskottiin tuovan onnea ja menestystä koko haudan polton ajaksi. Tervahautaa kootessa terva mestarin piti valvoa, ettei haudasta tule liian suuri. Jos se onnistui, hauta ei ollut liian suuri, eikä tulen hallinta siten tulisi ole maan liian vaikeaa.” Tervahautaa sytytettäessä paras tulos oli luvassa, kun tuli haettiin sammumassa olevasta toisesta tervahaudasta. Se tehtiin kirvestä heittäen. Kun eksynyt lähti kulke maan vastatuuleen, hän löysi tiensä takaisin. Etenkin polton alkuvaiheissa haudasta saadaan tervankusta. Pesää piti kunnioittaa niin, että sen ohitse tuli kävellä takaperin, hengittämättä ja samalla yhdek sään laskien. Metsään liittyvät uskomukset tuntuvat nyt hassuilta. Jukka Kainulainen (vas.) ja Juhani Hirvonen
Ympäri vuoden Heinon perhe on osakkaana vapaa-ajan asuntoalueyhtiössä, joka tarjoaa myös omaa rauhaa meren rannalla. MÖKKI Teksti SUSANNA UUSITALO | Kuvat RITVA TUOMI. 50 Aarre 6/2020 PUU Puutarhasta riittää vaikkapa tuoksu vadelman oksia lasipurkkeihin te rassin somisteeksi
Suuri, merelle aukeava terassi valmistui muutama kesä sitten. Täällä mökkeilevät Kodintekstiilien myynti agentti Kati Heino ja hankintapäällikkö Mikapetteri Heino perheineen Mökissä on olo-/makuuhuone, keittiö, eteinen ja wc ja saunarakennuksessa toinen makuuhuone, lisäksi tontilla on varastorakennus ja ulkohuussi. 51 Aarre 6/2020 PUU PUUMÖKKI Kati ja Mikapetteri Heino rentoutuvat mökillä erilaisten projektien parissa
Kuutisen vuotta sitten mökkikuume iski pariskuntaan pahemman kerran. Saunamökissä on myös yksi makuuhuone satunnaisesti mökillä vierailevan nuorison ja ystävien majoittamiseen. ”Puutalo Oy myi 60-luvulla pieniä tontteja tai lomaosakkeita, joihin ostajien piti valita yksi viidestä yrityksen mökistä. Rakennuksia yhdistää katettu terassi oleskelualueineen. Lisäapuna terassilla palvelee kookas grilli. ”Ikkunat oli vaihdettu, eristyksiä lisätty, ja ilmalämpöpumpun avulla oli saatu lisätehoa niin lämmitykseen kuin viilennykseen”, Mikapetteri esittelee mökin remonttihistoriaa. Kun terassin hyttysverhot avaa seiniksi, voi sohvalla ottaa päivätorkut tai nauttia illan hämystä. Mikapetteri on oman alueensa kaivo-osuuskunnan puheenjohtaja ja tapaa muita jäseniä vuosittain pidettävissä kaivokokouksissa. Yhtiön metsäalueet ovat osakkaiden käytössä marjastusta ja sienestystä varten, pellot taas on vuokrattu viljelykäyttöön. Uusi saunarakennus kohosi päämökin vierelle. Viime vuosina mökkiläisten joukkoon on tullut useita lapsiperheitä, kun mökkejä on myyty tai tehty sukupolvenvaihdoksia. Mitään vikaa ei löytynyt Mökki on vuonna 1967 valmistunut, laajennettuna 65 neliömetrin kokoinen lautamökki, josta oli tehty talviasuttava vuonna 2010. Yhtiön reilun 140 hehtaarin alueella on 205 osakasta. Kauniilla rinnetontilla on kokoa 1 500 neliömetriä. ”Vaikka kuinka katselin ympärilleni, mitään vikaa ei tuntunut löytyvän, joten kaupat syntyivät”, Kati nauraa. Sinnikkään etsinnän jälkeen netistä löytyi lupaava myynti-ilmoitus. 52 Aarre 6/2020 PUU E spoolaisten Kati ja Mikapetteri Heinon lomakoti löytyy Raaseporin Snappertunasta. Lisäkuluja mökkiläisille tuovat sähköt ja kiinteistövero kuten missä tahansa. Heinot maksavat yhtiölle vuosittain noin 250 euron suuruista vastiketta, jolla alueen yhdeksän kilometrin mittaiset tiet hoidetaan ja aurataan talvisin, uimarannat ja venelaiturit pidetään kunnossa ja hoidetaan alueen jätehuolto. Kati nauraakin, että mökin keittiö on nyt parempi kuin kotona.. Lillgårdin alueella on useita kaivoja, joista asukkaat voivat noutaa juomavettä. Omaa kädenjälkeä Pariskunta sisusti mökin mieleisekseen uudistamalla muun muassa keittiön kaikki pinnat ja koneet, joten nyt keittiössä kokkailu on lomailijoille nautinto. Kati ja Mikapetteri ajoivat Snappertunaan katsomaan mökkiä, joka sijaitsee Höstnäsin kylään rakennetulla Oy Lillgård Ab:n vapaa-ajan asuntoalueella. Sisältä löytyy väri-ilottelua: raikasta turkoosia, valkoista ja veden sävyjä, MÖKKI Espoolaiset Mika petteri ja Kati Heino löysivät unelmiensa mökin kuusi vuotta sitten Snappertunasta. Vaikka monet ovat rakentaneet mökkinsä kokonaan uusiksi tai kunnostaneet niitä talviasuttaviksi, löytyy alueelta vielä alkuperäiskunnossakin olevia mökkejä”, Kati kertoo. Terassilla on myös mukava vilvoitella saunomisen jälkeen ja katsella kauas merelle, jollei sitten pulahda nauttimaan terassiin upotetun paljun lämmöstä. Myös rannan vilttikirppis kokoaa mökkiläisiä yhteen ja antaa mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin. Mökin ulkokuori on klassinen: tummanruskea lautaverhoilu ja valkoiset ikkunanpuitteet. Tänä keväänä Heinot viihtyivät mökillään entistä enemmän myös arkena. Myös Heinojen tuttavaperhe on löytänyt kesäparatiisinsa samalta alueelta. Eteisestä on käynti keittiöön, jonka perhe remontoi kokonaan pintoja ja koneita myöten. 1960-luvulta lähtien rakennetulla alueella on mökkitonttien lisäksi kolme yhteistä hiekkarantaa ja harrastusmahdollisuuksia, yli sata laituripaikkaa veneille ja omaa vesialuetta 35 hehtaaria. Vuonna 2013 tehty lisäremontti toi saunan tilalle eteisen sekä sähköllä toimivan sisävessan
Kuntoilustakin uiminen käy, kun märkäpuku päällä kauhoo haukia karkuun. ”Yhteisöllisyyttä, uusia ystäviä ja turvallisuutta.” KATI, mikä on mökkeilyssä ihaninta. Ikkunarivistö tuo upeasti luonnonvaloa tilaan. Suora sähkölämmitys ja takka lisäävät mökkeilyn mukavuutta myös jouluna ja uutenavuotena, jolloin perhe suuntaa useimmiten mökkimaisemiin. Räsymatot on kudottu kudonta-asemalla, ja verhokuosin Kati on suunnitellut itse. Terassihankkeesta jäi sen verran ylimääräistä puumateriaalia, että Kati miettii sen riittävän vaikka yhteen uuteen lepotuoliin, jos oma puuseppä on joskus vailla tekemistä. Olohuoneen päädyssä on makuualkovi, jonka voi erot taa tilasta kodintekstiili agentin itsensä suunnittele malla sammakkoverholla. Uimarannat ja raikas merivesi houkuttelevat uimaan, ja varsinkin Kati on innostunut uimisesta hellepäivän virkistyksenä sekä ennen saunaa. Lähimmällä Byvikenin uimarannalla ei ole koskaan ollut sinilevää. Pieni Bella-moottorivene matkaa Espoosta kesäloman ajaksi muutaman sadan metrin päässä sijaitsevalle venelaiturille. Ilmalämpöpumppu on kustannustehokas lämmittäjä ja kosteudenpoistaja. Isännän asentaman etäohjauksen avulla pystyy seuraamaan ja säätämään mökin lämpötiloja talven pakkasilla, jotta vesiputket eivät jäädy. Musiikkija bändiharrastus sekä elektroniikkatietämys innostavat Mikapetterin välillä myös isompiin projekteihin, joissa saattaa puolison harmiksi vierähtää helposti vaikka koko kesä. Nyt suurelle terassille mahtuvat pöytäryhmä ja lepotuolit ja siellä mahtuu vaikka tanssimaan. Pariskunta viihtyy mökillään ympäri vuoden. Terassi lehtikuusesta Edellisten omistajien jäljiltä pihalta löytyy useita perennaryhmiä, jotka ilahduttavat joka vuosi kukinnallaan. ”Syksyisin parasta ovat sieniretket, kesällä uiminen. Kevättalven aurinkoiset pakkaspäivät houkuttelevat jäälle kävelemään tai hiihtämään. Vene vie saaristoon Heinojen tyypilliseen lomapäivään kuuluu myös veneilyä. Eikä siitä mene kuin hetki, kun vuodenkierto tuo jälleen mukanaan linnunlaulua ja suven vehreyttä. ”Minun kukka-asetelmani ovat kaksi metallista, Kasvihuoneilmiöstä hankkimaani flamingoa, jotka on helppo siirtää sisälle sateelta suojaan kotiin lähtiessä.” Kallion kupeesta kuoli yllättäen pari isoa pensasta, jolloin korkealta kalliolta avautui entistä esteettömämpi näkymä merelle. ”Riippuu ilmoista. Lehtikuusi kestää käsittelemättä ja muuttuu kauniin harmaaksi ajan myötä. Mökin ja sauna rakennuksen välillä on katettu terassi, jonka Heinot ovat sisusta neet oleilua varten. Meren läheisyys tuo vapauden tunnetta. 53 Aarre 6/2020 PUU pinkkejä piristyksiä tekstiileissä. Rakastan myös näitä suuria mäntyjä.” Mitä teette mökillä mieluiten. Veneellä pääsee esimerkiksi Raaseporin linnan raunioille tai Jussaröhön. 3 x mökki rauha Mitä alueen yhteinen toiminta tuo mökkeilyynne, MIKA PETTERI. Entiset omistajat vierailevat Heinoilla vuosittain. Avoimeen tilaan pariskunta rakensi pari kesää sitten lehtikuusesta 5 x 7 metrin kokoisen terassin harkkojen varaan. Katin keramiikkakurssien jäljiltä mökiltä löytyy myös monenlaisia kädentaitajan astioita ja koristeita. Lautapintaa ei ole käsitelty mitenkään. Mökin lämpö tilaa seurataan etä ohjauksella. Kehnolla säällä puuhailemme sisällä, upeana kesäpäivänä teemme vaikka veneretken Jussarölle.”. Mikapetterin lapsuudenkodista ja isovanhemmilta on peräisin lukuisia tauluja sekä sisävessan kristallikruunu. Oleskelutilassa on kaksi vanhaa puusohvaa vierekkäin ja pöytä, jonka voi jatkaa yhtä pitkäksi vieraita varten. Puunvärisiksi jätetyt lautalattia ja paneelikatto muistuttavat menneistä vuosikymmenistä ja mökin historiasta. Terassin nähtyään he kertoivat, että samalla paikalla hekin aina istuivat tuoleissa ihailemassa maisemaa. Seuraavat sukupolvet voivat aikanaan ihailla miehen tekemiä kitaravahvistimia, joita on syntynyt mökin ulkorakennuksen verstaassa. ”Kalliorinne täyttyy luonnostaan levinneistä orvokeista, syreenit tuoksuvat, ja iirikset avaavat aina yllättäen kauniin kukintansa”, Kati kertoo ja toteaa itse olevansa puutarhurina tyyppiä ”peukalo keskellä kämmentä”
Kaksinkertainen moottorisaha veiston SMvoittaja Juha Käkelä urakoi puusta isoja otuksia. PUUNVEISTO Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 54 PUU Aarre 6/2020. Sahavelhot Mustilassa Puuvanhukset saavat uuden elämän, kun moottorisahaveistäjät päräyttävät sahat käyntiin Arboretum Mustilan puunveistopäivillä. Patsaat päätyvät luontopolulle kävijöiden iloksi
LISÄTIETOJA mustila.fi 55 Aarre 6/2020 PUU. Tänä kesänä työpaja Kesän 2020 puunveistotapahtuma järjestetään Mustilassa työ pajana 27.6.-1.7. Kesällä 2021 on toiveissa päästä järjestämään jälleen kansainvälinen puunveistotapahtuma. 55 Aarre 6/2020 PUU Emma ja Eemeli Sundqvist kiipeilivät Mustilan luontopolun puuveistoksilla. Yleisö pääsee seuraamaan tapahtumaa. Suuri alue mahdollistaa turvallisen vierailun
Koreissa on jaossa korvatulppia, joilla yleisö voi suojata kuuloaan. Meteli on kuin suuressakin savotassa, kun moottorisahaveistäjät ulvottavat työvälineitään. Tämä tapahtuma sopii tänne erinomaisesti.” Iso härkä, pieni karhu ”Ei kuulu mitään”, Juha Käkelä sanoo, vaikka on sammuttanut oman sahansa. PUUNVEISTO Iñaki Olabarri Abendaño työsti baskien mytologian metsänhenkeä.. Niin ikään katalonialaisen Lluis Ribata Coma Crosin kubistisessa naisvartalossa on picassomaisia vaikutteita. Rankin tilaustyö oli tehdä viisimetriseksi katkaistun männyn huipulle kotka. ”Täällä veistäjät tapaavat toisiaan, vaihtavat kokemuksia, ideoita ja ajatuksia. Raija Siren polttaa väriä työhönsä Uni, jossa käpy kätkee sisäänsä uinuvan pienokaisen kasvot. Käkelä on myynyt töitään kotisivujensa kautta ja Instagramin ja Facebookin avustuksella ympäri maailmaa, Etelä-Koreaan ja Amerikkaan asti. Tai ei ainakaan totutussa muodossa. Mustilassa hän on tehnyt härän, yhden isoimmista töistään. Taisto Pehkosen Köynnös ja katalonialaisen Fatima Naranjo Almenaran työ Soul of Trees edustavat puunveiston taiteellista suuntausta, jossa ei ole hahmoja. Ja sen lisäksi on monta muuta. Puun kanssa työskennellessä tajuaa, ettei tiedä oikeastaan mitään, sillä koko ajan oppii niin paljon uutta.” Materiaalia Helsingistä Mustilan nelipäiväiset puunveistopäivät on uusi kesätapahtuma, jonka kotimaiset ja ulkomaiset taiteilijat löytyivät Puunveistäjät ry:n kautta. ”Työn nimi on Basajaun”, sanoo Baskimaasta saapunut veistäjä Iñaki Olabarri Abendaño siirrettyään kuulosuojaimet sivuun. Nosturin kopissa on 140 senttiä korkea reuna, jonka yli oli kurkotettava sahan kanssa. Essi Vainio veistää pitkällään olevaan pölliin Mustilan eläimiä. Vesa Kuukka on veistänyt kanteleensoittajan ja samalla penkin, jolle voi istahtaa musikantin viereen. Nimi merkitsee metsän herraa.” Abendaño on ammatiltaan rakentaja, joka on opiskellut kuvanveistoa ja työstänyt monia materiaaleja. Aihiot painavat jopa tonnin, emmekä olleet miettineet niiden siirtelyä riittävästi”, sanoo Mustilan toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen. ”Se on baskien mytologian metsänhenki. Valmiina on härkä ja kotka ja metsänkuningas Tapio, valmistumassa on eläimiä, ihmisiä ja hahmoja niiden väliltä. Tapahtuma huipentuu yleisöviikonloppuun. Veistokset jäävät Mustilaan, luontopolulle puulajipuiston keskelle, jossa puuvanhukset saavat jatkaa elämäänsä patsaiden muodossa. Se pitää vain sahata esiin. Käkelällä on mukanaan kymmenisen sahaa, joissa on eripituisia laippoja. Viitisen vuotta sitten Ennätystehdas-ohjelmassa Käkelä veisti maailman pienimmän karhun. Ensimmäisestä tukista tuli hanhi, ja savusauna jäi sitten tekemättä.” Ensimmäinen saha Husqvarna 246 on yhä käytössä. ”Puinen hauki, jonka perässä on O-kirjan”, Käkelä sanoo ja virnistää. Osa veistomateriaalista on peräisin Mustilasta ja osa Helsingin kaupungilta, jonka kanssa Arboretum Mustilalla on uusiin puistopuihin liittyvä hanke. ”Sain 21 vuotta sitten käytetyn moottorisahan, kun olin menossa hirrenveistokurssille. ”Mennään sivummalle juttelemaan.” Ylöjärvellä asuva Käkelä on kaksinkertainen moottorisahaveiston SM-voittaja ja yksi harvoista puunveiston ammattilaisista Suomessa. Katse tarttuu väkisinkin isopäiseen olentoon, joka hallitsee hiekkakenttää pitkät kädet ojolla ja kita apposen avoinna. Ja osa on sahattukin. Yksi veistoksista on presidentti Sauli Niinistöllä, joka sai Käkelältä joululahjan. Kahtena ensimmäisenä päivänä oli työpajoja, joissa konkareiden opissa oli veistonharrastajia. Puunveistopäivän teemana on pohjoisten metsien asukkaat sekä mytologian eläimet ja hahmot. ”Siinä meni 10 tuntia aika vaativassa työasennossa. 56 Aarre 6/2020 PUU A ukiolla on telttakatoksia ja niiden vieressä kuormalavojen päällä satoja kiloja painavia paksuja rungonpätkiä, joista jokaisen sisällä on veistos. Siitä tuli seitsemän senttiä korkea. ”Ensimmäinen kerta kun on kyseessä, niin kaikki on vielä harjoittelua. Työstettävänä on poppeleita, kuusia, vaahteroita ja pajuja. ”Yhdistän lomailemisen ja puunveiston. Kun ajelin kotiin, olin hyytelöä koko äijä.” Kubismista eläinhahmoihin Tarmo Kovanen työstää balalaikkaa soittavaa peikkoa. Karhuja, mökeiltä tuttuja puunveiston perusaiheita, ei näy
Se on hankittu Mustilaan puunveiston SM-kisoista Heinolasta vuonna 2018. Amerikassa alan kirjallisuutta julkaistaan paljon. ”Yhtään niin isoa työtä en ole ennen tehnyt. ”Halkeama lähtee sydänpuusta, joten vedän sahalla siihen asti railon. Isovanhempiensa kanssa tapahtumaan tulleet Emma ja Eemeli Sundqvist ovat siirtyneet sahojen jylinästä luontopolulle, jossa he kiipeilevät Pekka Niskasen työn päällä. Sen siivet Peiponen kiinnitti lohenpyrstöliitoksella ja kiiloilla. Kotka nousee lentoon Hallitseva moottorisahaveiston Suomen mestari Timo Peiponen työstää elämänsä ensimmäistä riikinkukkoa. Riikinkukkoa ennen syntyi työ Lentoon lähtö, joka esittää valtavaa kotkaa. Sisarukset ovat kiipeilleet veistosten lisäksi myös kivillä, ja se on ollut molemmista kivaa. Hän on tehnyt nyt pari vuotta eläinveistoksia, pääasiassa eri lintuja. ”Varusteet maksavat. Niitä löytyi luontopolun varrelta. 57 Aarre 6/2020 PUU Metsänhengen viimeisteli kitaan sytytetty nuotio. Ensimmäinen työni oli sukulaisen tilaama karhu, ja kun onnistuin siinä, aloin innostua.” Ensimmäinen karvinlaippa oli hyvä ja käytössä yhä, mutta sen lisäksi Peiposen työmaalla lojuu useita sahoja, poria ja rälläköitä. Mukava kokeilla vähän erilaisia juttuja.” Mallina ovat olleet netistä löytyneet kuvat. Se ei estä halkeamia mutta vähentää niitä”, hän selittää asiasta kyselevälle keski-ikäiselle parille. ”Vähän liian iso pää, mutta ei haittaa. ”Parasta oli mansikat”, Emma kuitenkin sanoo hetken mietittyään. ”Aluksi ajattelin, etten osaa, mutta tilasin Amazonin kautta kirjan, jossa oli seikkaperäisiä ohjeita veistosten teosta. Haalarin mainostamat sponsorit Huliswood ja Jyväskylän konesaha ovat tukeneet Peiposta varustehankinnoissa. Emma ja Eemeli ratsastivat Juha Käkelän veistämällä härällä.. Tänään olen oppinut uusia juttuja pyrstön tekemisestä, kun olen yrittänyt saada puuhun röpelöä pintaa.” Peiposella on takana kolme vuotta moottorisahaveistoa ja 10 vuotta puusepän töitä. Nytkin on mukana työkaluja yli 5 000 euron edestä.” Metsänhenki tulessa Santtu Vekkeli, Sofia SeittenrantaVekkeli ja Niilo Seittenranta-Vekkeli ovat tulleet Mustilaan Inkeroisista. Taisto Pehkosen työ Puuta halaava. ”Onhan tämä poikkeuksellinen tapahtuma”, sanoo kuvanveistoa harrastava Sofia, joka tuli hakemaan inspiraatiota
Siis Basajaun. Hän muistuttaa veistäjänalkuja varovaisuu desta. 58 Aarre 6/2020 PUU Hyvä kelikin sattui, niin mikäs on ol lessa. ”Sahatessa oppii aina uutta. Vaikka sen, kuinka silmäluomen voi tehdä eri lailla. Sahaaminen on parasta, mitä ih minen voi tehdä.” Työmaalla lojuu useita sahoja, poria ja rälläköitä. Käkelä oli pari vuotta sitten Siperiassa Tomskissa kutsukilpailussa, jonne veis täjät pyydettiin näyttöjen perusteella. Essi Vainio veistää Mustilan eläimiä.. Poppeli kiva, haapa hiekkainen Puolenpäivän aikaan sahojen jyrinä sammuu. Samalla hän kärvistää Basajaun poskia, sieraimia ja otsaa tummaksi kaasupolttimella. ”Patsas, jossa oli kivet silminä, jäi kyllä mieleen”, Sofia miettii. ”Turvahousut on ehdoton juttu. Parivuotias Niilokin on viihtynyt hyvin matkassa. Poppelia, raitaa, terijoensalavaa ja pajuja on kiva työstää. Silmät ja korvat pitää suojata myös.” ”Kerro Toms kista”, yleisön joukosta pyydetään. Haapa sen sijaan nostaa hiekkaa runkoon, ja se on myrk kyä sahalle. Abendañon halusi luoda haus kan ja pelottavan olennon, ja siinä hän onnistui hyvin. Tarmo Kovaselta syntyi balalaikkaa soittava peikko. Puhelimien kamerat räp syvät, kun suussa palava nuotio levittää savun tuoksua ympärilleen. Tuoretta puuta kun veistää, saa vääjäämättömästi syntyvät halkea mat ohjattua kohtaan, jonne ne haluaa. Käkelä pitää pienen esitelmän yleisölle ja vastaa kysymyksiin. Olennon päässä törröttää katajanoksia hiuksina. ”Meitä kohdeltiin kuin kuninkaal lisia”, Käkelä summaa ja alkaa puhua puiden erosta. Ne on minulla aina päällä ennen kuin edes kos ken sahaan. Sen äärelle alkaa ko koontua väkeä, sillä Abendaño on raken tanut metsänhengen suuhun tulipesän ja sytyttää pilkkeet roihuamaan. Jos laippa hipaisee reiteen, tulee pahaa jälkeä. Paikalla oli 250 maailman moottorisaha veiston huippua, ja jokainen sai henki lökohtaisen avustajan, täyden ylöspidon ja korvaukset, vaikka ei olisi päässyt palkinnoille. PUUNVEISTO Juha Käkelä teki härän lisäksi kotkan
VIIME VOITTAJAT AARRE 4/20:N kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Yk sin korvessa. 020 413 2277 (ark. Voit postittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoi tettua postia. Varusta kuori kirjeposti merkillä. Varusta kuori kirjepostimerkillä. ?Olen . LISÄTIETOJA aarrelehti.fi/kuningasmetsuri VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. Suuren suosion saavuttanut metsuri Jaakko Pessisen elämäkerta piirtää esiin suuren suomalaisen tarinan. . 1. . ?Vastasi odotuksiani . Muista merkitä palautteeseen, onko se tarkoitettu vain toimituk selle vai julkaistavaksi Aarteen Keskustelua palstalla. Arvomme vastaajien kesken viisi Kuningasmetsuri-kirjaa. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita Kuningasmetsuri. LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN voi täyttää myös Aarteen si vuilla osoit teessa aarrelehti.fi/kilpailut VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkko palvelumme kautta aarre lehti.fi. ?Muu lukija 2. KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI?. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Kuningasmetsuri kirjan voittivat arvonnassa itsel leen Tapani Himola, Kemi, Pentti Kuukasjärvi, Oulu, Jukka OhraAho, Petäjävesi, Heimo Saarimäki, Ritola ja Veli-Matti Seppänen, Hammaslahti. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. ?Irtonumeron ostaja . 3. ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. ?Tilaajan perheenjäsen . ?Aarre-lehden kestotilaaja . Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n Tilaajapalveluun: puh. Kuningasmetsuri (Viestilehdet Oy, 2019) kuvaa aikaa, jolloin hevoset vaihtuivat traktoreihin ja pokasaha moottorisahaan mutta metsien miehiltä vaadittiin edelleen paljon. 8–21). Aarre 6/2020 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 19.8.2020 mennessä ja osallistu arvontaan. Aarre 6?/?2020 VAKIOT 59 VASTAA NÄIN POSTITA KYSELYLOMAKE osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki
Polttopiirtimellä kuvioitu leikkuulauta on uniikki keittiön kaunistus, joka toimii myös tarjoilualustana. OMIN KÄSIN Malli, teksti ja kuvat SUSANNA UUSITALO 60 Aarre 6/2020 PUU. 60 Aarre 6/2020 PUU Piirrä puuhun Puinen leikkuulauta sopii myös näyttäväksi tarjoilualustaksi piknikille tai puutarhajuhliin
Useimmiten leikkuulautaan käytetään kovempia puumateriaaleja, kuten koivua, tammea tai pyökkiä. 61 Aarre 6/2020 PUU Teippaa sahauskohta, jotta puun pinta ei pääse lohkeilemaan sahatessa. Varo pai namasta työkalua liikaa, sillä se polttaa nopeas ti syviä koloja puuhun. Voit myös mitoittaa leik kuulaudan omiin tarpei siisi sopivaksi. Jos kotoa löytyy perinteinen kolvi, se toimii kuviointiin yhtä lailla, jos terä on sopiva. 3 Testaa polttopiirrintä ensin ylimääräisel le puupalalle. Männystä valmistettu liimapuulevy ei väänny käytössä ja on joidenkin tutkimusten mukaan monia muita puulajeja antibakteerisempi vaihtoehto käsittelemättömänä. Pese puinen leikkuulauta juoksevan veden alla ja pyyhi kuivaksi, jotta se ei ime kosteutta pintaa syvemmälle. Öljyä leikkuulauta silloin tällöin, jolloin se hylkii likaa ja kosteutta paremmin. Poista teippi ja hio sahausjäljet hioma paperilla. Mittaa ja merkitse sahauskoh ta ja teippaa se maala rinteipillä, jolloin puun pinta ei lohkeile saha tessa sähkökäyttöisillä sahoilla. Kokeile erilaisia teriä ja löydä mieleinen omaan käyttöön. Astianpesukone ei sovi puisille leikkuulaudoille. Kuluneen pinnan voit hioa tasaiseksi hiomapaperilla. Luonto innoitti piirtämään malli työhön puiden lehtiä, mutta mieti yksilölliset kuviot omaan käyttöön ja ympä ristöön sopiviksi. T ee leikkuulauta kotiin tai mökin keittiöön näppärästi paksusta lankusta tai liimapuulevyn pätkästä. Jos käytät polttopiirrintä ensimmäistä kertaa, testaa sitä puupalalle ennen kuin käyt varsinaisen työn kimppuun. Tavalliset ruokaöljyt saattavat härskiintyä ja muodostaa puun pintaan bakteereja. Kokeile rohkeasti eri puulajeja leikkuulaudan materiaaliksi, kun testaat polttopiirrintä puun kuviointiin. TARVIKKEET 40 X 300 X 1000 MM:N KOKOINEN LIIMAPUULEVY (MÄNTY), MITTA, KYNÄ JA MAALARINTEIPPIÄ, SAHA TAI SIRKKELI, HIOMAPAPERIA, POLTTO PIIRRIN 1 3 2. Tee näin 1 Sahaa tai sahauta puutavaraliikkees sä liimapuulevystä 500 mm:n mittainen pätkä. Jos vaihdat te rää kesken työn, jäähdy tä piirrin ensin. 2 Suunnittele haluamasi kuvio ensin pa perille ja piirrä se sitten kevyesti leikkuulaudan pintaan lyijykynällä. Jos leikkuulaudan pinta värjäytyy tai likaantuu pesusta huolimatta, voit puhdistaa sen hieromalla sitruunaa ja merisuolaa laudan pintaan. Käytä öljyämiseen vain elintarvikekäyttöön soveltuvia kasvipohjaisia aineita, kuten pellavatai unikkoöljyä. Suunnittele kuvio ensin paperille ja piirrä se sitten kevyesti puun pintaan
Visavuoressa on kaksi lapinrauniota. Puutarha ruusuineen oli taiteilijan silmäterä. KESÄMATKAILU Teksti MEERI YLÄ-TUUHONEN | Kuvat JYRKI LUUKKONEN 62 Aarre 6/2020 LUONTO. 62 Aarre 6/2020 LUONTO VALLOITTAVA VISAVUORI Kuvanveistäjä Emil Wikströmin karjalaishenkinen hirsilinna ihastuttaa vierailijoita vuodesta toiseen. Taustalla näkyy kaksikerroksinen ylätalo, jonka kaikki asuintilat sijaitsevat alakerrassa
Pääsylippu maksaa aikuisilta 8–10 euroa ja 7–15-vuotiailta lapsilta kaksi euroa. Visavuoren kahvila palvelee kävijöitä museon aukioloaikoina. Syyskuussa museo siirtyy talviaikatauluihin ja on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin kello 10–16. LISÄTIETOJA visavuori.com 63 Aarre 6/2020 LUONTO. Visavuoressa käy Museokortti. 63 Aarre 6/2020 LUONTO Kesällä avoinna joka päivä Visavuori sijaitsee Valkeakosken Sääksmäellä. Kesällä 2020 museo on avoinna elokuun loppuun saakka joka päivä kello 11–18. Jouluna ja vuodenvaihteessa museo on suljettu. Mikäli kesä tuo muutoksia Visa vuoren toimintaan, museon verkkosivuilta tai sosiaalisen median kanavista löytyy ajankohtaisin tieto
Samat värit toistuvat muun muassa teras sien ja parvekkeiden kaiteissa. Kaksikosta Wikström löysi ensimmäisenä mieleisensä talonpaikan Sääksmäen Tarttilasta. Sen turvin hän pystyi rakenta maan maalle oman ateljeen.” Perisuomalainen haave Uittamon tilan isännälle Lovenkärki kivisi ne kallioineen oli hukkamaata. ”Taiteilijat olivat tuolloin niitä harvoja suomalaisia, joille nimenomaan maise maarvot olivat merkittäviä. Tontin eteläinen puoli sopi puutarha viljelyyn. Veistosryh mään kuuluu 26 ihmishahmoa luonnollista suuremmassa koossa. Osa nykyisistä visakoivuista tosin on kloo nattu 1980luvulla, mutta täällä on yhä al kuperäisiäkin visakoivuja.” Korkean kallion laelle Wikström suunnit teli tulevalle perheelleen karjalaishenkisen hirsilinnan. Visavuoresta työmiehet menivät vielä Ruovedelle ja rakensivat sinne Akseli GallenKallelalle erämaaateljee Kalelan. Täällä toteutui ensimmäisenä monen suomalaisen haave omasta hirsitalosta järven rannalla”, Myl lylä sanoo. ”Kyllä, hirsipinta on tervattu”, sanoo Visa vuoren museonjohtaja Pälvi Myllylä. Suomessa kansallisromantiikka oli voimakasta ja krouvia.” Wikström ja hänen ystävänsä, taidemaa lari Akseli Gallen-Kallela, saivat Pariisissa 1880luvun lopulla ajatuksen järven ran nalla sijaitsevasta hirsilinnasta. Apuna hänellä oli veljensä, ark kitehti Axel Wikström. ”Rakennuksen voimakkaat värit tulevat Karjalasta. ”Voitto takasi Wikströmille töitä moneksi vuodeksi. Suomessa ei ollut riit tävän suurta ateljeeta sen veistämiseen. 64 Aarre 6/2020 LUONTO K omea hirsilinna hal litsee jylhää järvimai semaa. Hän ensin vuokrasi niemen Wikströmille, ja myöhem min taiteilija lunasti sen itselleen. Ateljeessa on paanukatto. Ilmassa leijuu hento tervan tuoksu. ”Täällä kasvaa luonnostaan visakoivuja. ”Wikström vietti kesää Rapolan kartanos sa ja souteli Vanajavedellä. Kun hän näki tä män Lovenkärjen niemen, hän ajatteli, että tässä on hänen paikkansa”, Myllylä kertoo. ”Työmiehet, joiden piti ruveta vyöryttä mään perustuskiviä kalliolle, sanoivat, että he eivät hullun hommia tee, ja jättivät työn sikseen.” Valkeakosken Tarttilasta kuitenkin löytyi uudet rakennusmiehet, jotka tekivät talon valmiiksi. Wikström nimesi paikan Visavuoreksi. Rakennus valmistui vuosina 1893–94. Wikströmin vanavedessä maaseudulle etsiytyivät hänen muutkin taiteilijaystävän KESÄMATKAILU Kuvanveistäjä Emil Wikströmin Väinämöistä esittävä pronssiveistos toivottaa vieraat tervetulleiksi tai teilijan ateljeekotiin Visavuoreen. Erämaaateljeen rakentaminen tuli mahdolliseksi, kun Wikström voitti suun nittelukilpailun säätytalon päätykolmion veistosryhmästä vuonna 1891. Pohjoisosa sai olla luonnontilassa. Wikströmin tarkoituksiin paikka oli oival linen. Emil Wikströmin (1864–1942) taiteilija kodin vuorilaudat ovat vihreät, ikkunanpo kat okrankeltaiset ja hirsien päät punaiset. Wik strömin ystävä, tanskalainen kuvan veistäjä Niels Hansen Jacobsen on tehnyt kipsisen koristekasvon.
”Tulipalossa tuhoutuivat kaikki Wikströmin nuoruudenaikaiset työt ja likimain valmis säätytalon päätykolmio, jota hän oli veistänyt kaksi vuotta. Niitä on yhteensä sata kodissa, ateljeessa ja pihassa. LUONTO 65. Molemmat ovat säilyneet lähes alkuperäisessä asussaan. Opastetuilla kierroksilla puhumme veistotaiteesta hyvin vähän.” Kalastajapoika on ongella Visavuoren puutarhan suihku lähteessä. Ruusuntuoksuinen puutarha Veistoksilta ei voi Visavuoressa välttyä. Työ oli aloitettava alusta”, Myllylä kertoo. Wikströmin veistos on vuodelta 1888. Tulipalon jälkeen Wikström päätti erottaa kodin ja ateljeen toisistaan. Hän oli täystyöllistetty suurten veistosten veistäjä, joka ei pitänyt näyttelyitä. Visavuoren alkuperäinen ateljeekoti kuitenkin tuhoutui tulipalossa vain kaksi vuotta valmistumisensa jälkeen. ”Emil Wikström ei ole taiteilijana kovin tunnettu. Emil Wikströmin ateljee on avara. Visavuoren nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljee vuotta myöhemmin. Aarre 6/2020 sä, kuten Pekka Halonen, Jean Sibelius ja Eero Järnefelt. Silti taide on Pälvi Myllylän mukaan Visavuoressa sivuroolissa
Symboli tulee Karjalasta. Viereisessä vanhempien makuuhuoneessa voi ihastella esimerkiksi vanhaa pesukalustoa. Siinä erottuu vanha symboli. Ne ovat kaikki erilaisia. ”Wikström oli tarkka siitä, miten värilliset tiilet piti muurata. Niitä sai 1900-luvun alussa ostettua Pariisista. KESÄMATKAILU Suuri yleisö tuntee Wikströmin teoksista todennäköisimmin Helsingin rautatieaseman Lyhdynkantajat – ne neljä pääsisäänkäyntiä vartioivaa patsasta, joista VR:n mainoksissa tuli Kivimiehiä. Jos tiilet menivät väärään järjestykseen, ne piti purkaa.” Nykyään talo lämpiää sähköllä. ”Maksaruohoja kasvoi täällä aikanaan 25 eri lajiketta, ja vieläkin niitä on kymmenkunta. ”Emil Wikström rakasti ruusuja. Esimerkiksi katossa on täydellisyyden tähti. ”Kaikki Wikströmin perheessä olivat hyvin musikaalisia. Talossa on myös pieni pimiö sekä parvi, johon taiteilija sijoitti veljensä rakentamat urut. Osa kasvoi ruukuissa ja osa talvipuutarhassa. Keittiötä hallitsee suuri uuni puuhelloineen. Kuvanveiston sijasta oppaat kertovat Emil ja Alice Wikströmin sekä heidän kolmen tyttärensä elämästä Visavuoressa sekä isännän harrastuksista, kuten puutarhanhoidosta, tähtitieteestä ja valokuvauksesta. Se on viattomuuden ja puhtauden tunnus.” Ruokasalin takana on lastenhuone, josta löytyy muun muassa pienet kangaspuut ja toimiva valurautainen leikkiuuni. ”Keskellä on suuri sydän ja sen vieressä kärjellään seisova hakaristi. Ne ovat Wikströmin itse kasvattamia.” Wikströmin kiinnostuksesta tähtitieteeseen puolestaan kertoo ateljeerakennuksen Ruokasalin huonekalujen koristeveisto on Wikströmin käsialaa. Se näkyy erityisen selvästi asuinrakennuksen eli ylätalon salissa. Vierashuoneessa museokävijät voivat ihailla päärynäpuista Talon jokaisessa huoneessa on takka. Siinä on hyvyys ja pahuus päällekkäin eli kolmio ylös ja toinen alas.” Ruokasalin kiinteät kalusteet Wikström suunnitteli itse. Hän myös toteutti niiden koristeveiston ja punoi ruokasalin päretapetin. Keittiöstä on käynti pieneen piiankamariin sekä ruokakomeroon. Maksaruohot olivat Wikströmin toinen suosikki. Hän kokeili monia lajikkeita. ”Salissa tähti toistuu joka paikassa. Vuosittain Visavuoressa käy 13 000–15 000 vierasta, kertoo museonjohtaja Pälvi Myllylä.. Talon jokaisessa huoneessa on takka. Täällä on myös tammikuja, jossa on seitsemän puuta. Salin sisustuksessa on käytetty paljon itämaisia elementtejä, kuten japanilaisia puupiirroksia. 66 Aarre 6/2020 LUONTO tähtitorni. Kaikki eivät suinkaan menestyneet.” Viehättävässä puutarhassa kukkivat yhä muun muassa vaaleanpunaiset, voimakastuoksuiset mustialanruusut. Emil soitti poikkihuilua, Alice flyygeliä ja tytöt viulua.” Aikansa kulttuurikoti Orientalismi ja japonismi olivat Pälvi Myllylän mukaan tärkeitä Wikströmin ajan taiteilijoille
Visavuori on avoinna ympäri vuoden. ”Karia on koko talo täynnä. Ehtona oli, että kokoelma saa kodin Visavuoresta. Emil Wikströmin kuoltua taiteilijakoti jäi suvulle. Karipaviljongissa avattiin kesäkuussa uusi perusnäyttely Vastavirtaan.. Kari kulki vastavirtaan E mil Wikströmin ateljeekodin lisäksi Visavuoressa voi tutustua hänen tyttärenpoikansa, pilapiirtäjä Kari Suomalaisen (1920–1999) elämään ja tuotantoon. ”Wikströmin tyttäret lahjoittivat raken nukset ja koko irtaimiston muutamia taide teoksia lukuun ottamatta museosäätiölle. Lokakuussa 2020 tulee kuluneeksi sata vuotta Kari Suomalaisen syntymästä, ja juhlavuotta vietetään tietysti myös Visavuoren vastaremontoidussa Kari-paviljongissa. ”Ruskan aikaan Visavuori on kauneimmil laan”, Myllylä vinkkaa. Visavuoren museosäätiö perustet tiin vuonna 1966. Kansan rakastama Kari oli paljon muutakin kuin pilapiirtäjä, sanoo Visavuoren museonjohtaja Pälvi Myllylä. Kolmen vuoden kuluttua opinnot katkesivat sotaan. Esimerkiksi verojen nostamiseen, katujen auki repimiseen tai budjettineuvotteluihin liittyvät piirrokset ovat yhä ajankohtaisia.” Vuonna 1988 Kari Suomalainen lahjoitti koko elämäntuotantonsa Visavuoren museosäätiölle. Lahjoitus sisälsi noin 8 000 pilapiirrosta, maalauksia ja muita piirroksia. Vuosien mittaan rakennuksia on kunnostet tu useaan otteeseen. Karipaviljongin paikalla sijaitsi alun perin Emil Wikströmin kasvihuone. 67 Aarre 6/2020 LUONTO kalustoa, joka on tehty Bomanin huone kalutehtaalla Turussa. Uudessa Vastavirtaan-näyttelyssä on esillä muun muassa Karin pilapiirroksia, maalauksia, Seura-lehden kuvitusta ja sota-ajan TK-piirroksia.” Hiirenloukulle oli käyttöä Visa vuoren ruoka komerossa. Yleisölle Visavuori avattiin vuonna 1967. Sinne valmistui Kari-paviljonki vuonna 1990. Avoinna ympäri vuoden Visavuori oli asuinkäytössä vuoteen 1942. Sotavuosina Suomalainen palveli TK-piirtäjänä, ja sodan jälkeen hän ajautui lehtimaailmaan. ”Hän oli monipuolinen taiteilija, mielipidevaikuttaja ja suomalaisen yhteiskunnan varaventtiili, joka pystyi piikittelemään valtaapitäviä myös aikana, jolloin Suomen lehdistö harjoitti itsesensuuria.” Alun perin Suomalaisesta piti tulla taidemaalari. Esimerkiksi ylätalo sai kolme vuotta sitten uuden pärekaton. ”Karin piirrokset kestävät hämmästyttävän hyvin aikaa. Hän aloitti 16-vuotiaana opinnot Ateneumin piirustuskoulussa. Museosäätiö lunasti itselleen hehtaarin maata, ja jokaiselle tyttärelle jäi hehtaari”, Myllylä kertoo. Vuosina 1950–91 hän piirsi pilapiirroksia ajankohtaisista aiheista Helsingin Sanomiin. Kukin tyttäristä rakensi tontilleen oman mökin, ja Wikströmin jälkeläiset mökkeile vät yhä aktiivisesti Visavuoressa
Lehtohepokatti on suuri, pitkäsiipinen hyönteinen. Häirittynä se hyppää siivilleen ja lentää muutaman metrin päähän uuteen piilopaikkaan. PIENTÄ ELÄMÄÄ Aarre 6/2020 LUONTO 68
Kotelovaihe puuttuu, ja toukka muuttuu viimeisessä nahanluonnissaan aikuiseksi. Ne ovat heinäsirkoilla aina selvästi ruumista lyhyemmät, hepokateilla pitemmät. Suorasiipisten muodonvaihdos on vaillinainen. Myös koossa on eroa. Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO Uudessa sarjassaan Heikki Willamo kirjoittaa metsän tärkeistä hyönteisistä.. Kuuluisin lentäjä on pahamaineinen idänkulkusirkka, jonka valtaisat vaellukset saattavat tuoda joitakin yksilöitä aina Suomeen asti. Heinäsirkat ovat enimmäkseen pieniä, alle parin sentin mittaisia hyönteisiä, kun taas suurimmat hepokattimme jopa viisisenttisiä. Loikkijat ja lentäjät Heinäsirkat ja hepokatit lymyilevät enimmäkseen kasvillisuuden kätköissä mutta loikkaavat häirittynä herkästi karkuun. Laji lisääntyy joskus räjähdysmäisesti ja muodostaa miljardien yksilöiden sakeita parvia, jotka syövät vaeltaessaan kaiken vihreän aiheuttaen valtavaa tuhoa. Useimmilla suorasiipisillä on kyky äännellä. Kahdeksan hepokattilajin, kuudentoista heinäsirkan ja viiden okasirkan ohella meillä esiintyy kasvihuoneissa elävä hyppysirkkoihin kuuluva ansarihepokatti sekä siellä täällä säilynyt kotisirkka, jonka voimakkaat sirahdukset kuuluivat savupirttien maailmaan. Ne sirittävät lajityypilliseen tapaan kutsuen naaraita ja ilmoittaen kilpakosijoille, että alue on varattu. Myös väritys voi vaihdella lajin sisällä ja useimmat toukat kykenevät sovittamaan värinsä ympäristön mukaiseksi. Niiden pituutta korostaa vielä naaraan munanasetin, sapelimainen perälisäke, jonka avulla tämä tunkee munansa maan sisään. Viestien vastaanottamiseksi niillä on kuuloelimet, heinäsirkoilla tärykalvolla varustettu aukko takaruumiin tyvessä ja hepokateilla etujalassa. 69 Aarre 6/2020 LUONTO S uorasiipisten lahko eli heinäsirkat ja hepokatit sukulaisineen ovat useimmille tuttuja keskija loppukesän hyönteisiä. Laji on kuitenkin tilapäinen vieras, sillä se ei pysty lisääntymään täällä. Joillakin lajeilla on siivet, toisilla ne ovat surkastuneet, ja jopa saman lajin sisällä löytyy niin siivellisiä kuin siivettömiä muotoja. SYDÄNKESÄN SOITTAJAT Sirkkojen siritys on olennainen osa Suomen kesän äänimaisemaa – niin kauan kuin sen kuulee. Joillakin heinäsirkkalajeilla myös naaraat osaavat sirittää, mutta lähinnä äänessä ovat koiraat. Pitkäsiipiset yksilöt voivat tehostaa pakomatkaa lentämällä metrin tai pari. Myös ravinnossa on eroja: heinäsirkat ovat kasvinsyöjiä, hepokatit ainakin osittain petoja, jotka syövät itseään pienempiä hyönteisiä. Lähinnä äänessä ovat koiraat. Kulkusirkan sukupolvikierrossa vaihtelevat lyhytsiipiset paikallaan pysyvät ja vaeltavat pitkäsiipiset muodot. Runsaimmillaan etelässä Heinäsirkat ja hepokatit erottaa toisistaan parhaiten tuntosarvien perusteella
Okasirkkojen heimo muodostaa poikkeuksen, ne eivät ääntele lainkaan. Esimerkiksi kaislahepokatin siritys on niin korkeaa, että se on kokonaan ihmiskorvan tavoittamattomissa. Yleisin lajimme nummiokasirkka esiintyy koko maassa. Aurinkoisten kesäpäivien äänimaisemasta on kadonnut jotain perustavan laatuista. Ne ovat tasaisemmin levinneitä: viiden lajimme joukosta löytyy niin Ahvenanmaan, Eteläja Keski-Suomen kuin Lapinkin asukkaita. Heinäsirkkojen ja hepokattien olemassaolon paljastaa niiden siritys, joka kuuluu kasvillisuuden kätköistä helteisen iltapäivän konserttina. 70 Aarre 6/2020 LUONTO Heinäsirkat sirittävät hankaamalla takareisiään siivenreunoihin. Siihen liittyy heinäsirkkojen erilaisia sirityssarjoja ja yksittäisiä sirahduksia. Suuri niittyhepokatti aloittaa kuin vanha auto, yksittäiset säksäykset kiihtyvät pikku hiljaa, ja lopulta kone käynnistyy kovaääniseen ja tasaiseen säksätykseen. Kaislaja pensashepokatti ovat etelärannikon asukkaita, lehtohepokatin esiintyminen painottuu lounaaseen ja idänhepokatin kaakkoon. Kaksitahtinen säkätys on erittäin voimakasta, ja äänessä voi parhailla paikoilla olla kymmeniä koiraita. Itse kuulen nyt 67 vuoden iässä useimmat lajit vain menemällä aivan viereen. Idänhepokatin muutaman sekunnin sarjat ovat vielä voimakkaampia, ne kantavat tyynellä ilmalla jopa parin sadan metrin päähän. Ne viihtyvät lämpimillä ja aurinkoisilla paikoilla kuten niityillä ja pientareilla, heinikoissa ja pensaikkomailla sekä paahteisilla hietikoilla ja kallioilla. Pohjana on ruskean töpökatin minuuttitolkulla jatkuva tasainen sirinä. Mennyt osa äänimaisemaa Suorasiipiset kuuluvat niihin harvoihin hyönteislahkoihin, jotka osaavat äännellä. Useimmat kuudestatoista heinäsirkkalajistamme ovat levinneisyydeltään eteläpainotteisia, joistain tunnetaan vain harvoja esiintymispaikkoja. Vain molemmat töpökattimme sekä niittyhepokatti esiintyvät pohjoisempana suunnilleen Kemi–Kuusamo-linjalle asti. Ääntelytavat vaihtelevat heimoittain. Lehtohepokattien konsertti elokuisena iltana on parhaimmillaan huimaa kuunneltavaa. Se kertoo kasvillisuuden kätköissä liikkuville lajeille, missä lajikumppanit liikkuvat, ja kutsuu vastakkaista sukupuolta paritteluun. Hepokateilla on siipien tyvissä muotoja, joita yhteen hankaamalla ääni syntyy, joten lyhytsiipisten lajien koirailla on jäljellä siiventyngät siritystä varten. Toisiaan muistuttavat okasirkat ovat vain sentin mittaisia, lyhyillä tuntosarvilla varustettuja ruskehtavia pikkuhyönteisiä. Kuvassa vadelmanlehdellä sirittää pieni nurmiheinäsirkka. Myös rannoilla ja soilla on omat lajinsa, mutta suurin osa on kuivien maiden asukkaita. Tällaisia ovat muutamien lounaisrannikon hiekkarantojen sinisiipisirkat, Säkylän pieni ruususiipisirkkakeskittymä sekä joillain Lapin tuntureilla esiintyvä jänkäheinäsirkka. Heinäsirkat sirittävät hankaamalla takareisiensä karheita pintoja siipiensä reunoihin. Eri lajien sirityksen taajuus vaihtelee, mutta useimmiten ihmiset kuulevat niistä vain pienen osan. Niityillä ja pientareilla kaikuva sirkkojen soitto on kohdallani mennyttä elämää. PIENTÄ ELÄMÄÄ. Muutamat lajit ovat aktiivisimmillaan illalla ja yöllä. Kun ikääntyminen tuo muiden vaivojen lisäksi mukanaan kuulon heikkenemisen, katoavat muutkin kuin kaislahepokatti kuulokentästä yksi toisensa jälkeen. Myös pensashepokatin yksittäisiä sirahduksia kuulee vain hämärässä. Myös hepokatit ovat enimmäkseen eteläisen Suomen asukkaita. Siritys liittyy lisääntymiseen ja vastaa lintujen laulua. Ihmisen kuulon heikkeneminen on tietenkin yksilöllistä. Kesäpäivän konsertti Heinäsirkat ja hepokatit ovat todellisia auringonpalvojia. Hietahepokatti puolestaan asustaa vain Ahvenanmaalla
OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 6/2020. Vastaa näin Lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 19.8.2020 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 6, PL 440, 00101 Helsinki. Ristikon 4/2020 ratkaisu: Avainsana: PORKKANA Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n Tilaajapalveluun: puh. Tai täytä ristikon palautuslomake osoitteessa aarrelehti.fi/ristikko. Ristikon 6/2020 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 8/2020. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakyselylomakkeen. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. 71 Aarre 6/2020 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 4/2020 voittajia: Tuulikki Haataja-Enkenberg, Ahmas Kaarina Hynninen, Ilomantsi Eila Pärnänen, Ruovesi Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. 020 413 2277 (ark. 8–16)
72 Aarre 6/2020 HYVINVOINTI Omassa pihassa ja metsissä kasvaa aarteita monenlaiseen villiin salaattiin. Villit salaatit Perunasalaatti on kesä juhlien klassikko, ja savukala tuo siihen paljon lisämakua. VILLIRUOKA Teksti, kuvat ja kuvausjärjestelyt AINO SAARIKIVI 72 Aarre 6/2020 HYVINVOINTI
Pilko poimulehdet hienoksi silpuksi ja sekoita varovasti joukkoon. 73 Aarre 6/2020 HYVINVOINTI Villit kukat ja heleät retiisit värittävät leipäjuustovihersalaatin. Kaada marinadi sipulien päälle, sekoita hyvin ja jätä maustumaan huoneen lämpöön. Hienonna tilli ja sekoita sa laatin joukkoon. Voit lisätä hie man öljyä tarvittaessa. Savukala-perunasalaatti (4 ANNOSTA) 1 kg perunoita 1–2 rkl oliiviöljyä 1 tl suolaa 500 g (nippu) tankoparsaa 1 purkki Järki särki savustettu & luomuvalkosipuli -säilykettä tai 150–200 g vaaleaa savukalaa Punasipulit marinadissa: 1 iso tai 2 pientä punasipulia 2 rkl punaviinietikkaa 2 rkl oliiviöljyä 1 rkl dijon-sinappia 1 rkl hunajaa 0,5 dl siankärsämöä (tai 1 rkl kuivattuna) Koristeluun: 0,5 dl tuoretta tilliä silputtuna Marinoi ensin punasipulit. Lisää kermaviili ja jugurtti mu kaan varovasti nostellen. 5 Villejä kasveja ei kannata kerätä isojen teiden reunoilta tai viljeltyjen peltojen läheltä. Yhdistä kuumat perunapalat ja tankoparsapalat. Sekoita ne kastikkeeseen ja anna maustua hetken. Koristele salaatti voikukilla ja metsämansikankukilla. Kokoa tarjoiluvadille salaatin, apilan, piharatamon ja voi kukanlehdet. Jos käytät savukalaa, jaa se sopivan kokoisiksi paloiksi ja sekoita kasvisten kanssa. 4 Ruohovartisia kasveja saa kerätä niityiltä ja metsistä jokamiehenoikeuksien turvin. Kuo ri ja pilko punasipulit ohuiksi siivuiksi. Poimi vain kasveja, jotka tunnistat. Sekoita yhteen puna viinietikka, öljy, sinappi, hunaja ja siankärsämö. Jos käytät Järki särki säilykettä, kaada purkin sisältö öljyineen kas visten päälle. Lisää marinoidut punasipulitkin liemineen. Asettele retiisinloh kot, leipäjuustokuutiot ja mari noitu punasipuli salaatin päälle ja valuta vuohenputkikastiketta se kaan. Anna maustua hetki viileässä ennen tarjoilua. Pirskottele päälle oliiviöljyä ja hiukan suolaa ja kypsennä uunissa 225 asteessa noin 15 minuuttia, kunnes perunat ovat pehmeitä. Vihanneksia voi kuivata myös ilmavassa paikassa matalissa astioissa. Jätä parsat napa koiksi. Pilko vuohenputket ja sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella sileäksi kastikkeeksi. Pilko suupaloiksi ja laita kärkinuput sivuun koristelua varten. 1 Villit yrtit ja vihannekset maistuvat usein parhaimmilta nuorina versoina. Syö vain kasveja, jotka varmasti tiedät syötäviksi.. Pilko leipäjuusto ja retiisit sopiviksi suupaloiksi. Tarjoile poimu lehtikermaviilikastikkeen kanssa. Pilko perunat sopiviksi suu paloiksi ja levitä uunipellille. Kypsennä parsat paistamalla niitä pannulla muutaman mi nuutin ajan. perunasalaatin resepti) Vuohenputkikastike: 1 dl tuoretta vuohenputkea 1 pieni valkosipulinkynsi 0,5 dl oliiviöljyä 1–2 rkl valkoviinietikkaa 1 tl sinappia suolaa mustapippuria Koristeluun: voikukkia ja metsämansikankukkia Tee ensin vuohenputkikastike. 2 Villivihanneksia voi kuivata, pakastaa tai säilöä öljyyn. Laita salaatti tarjoiluastiaan ja nostele parsa nuput päälle. Salaattien piristäjät Voikukka-leipäjuusto salaatti (4 ANNOSTA) 300 g leipäjuustoa nippu retiisejä ruukku salaattia 0,5 dl voikukanlehtiä 0,5 dl apilanlehtiä 0,5 dl piharatamonlehtiä (marinoitua punasipulia, ks. 3 Käytä kuivaamiseen yrttikuivuria. Poimulehtikermaviilikastike 2 rkl rasvaista majoneesia 1 sitruunan mehu 0,5 tl suolaa 0,25 tl mustapippuria 1 prk kermaviiliä 2 rkl turkkilaista jugurttia 0,5 dl tuoreita poimulehtiä Sekoita majoneesi, sitruuna mehu ja mausteet keskenään
Suolaisissa ruuissa mustikan makua täydentävät vaikkapa rosmariini, ruohosipuli ja maustepippuri. Tee niistä siirappia tai makuhunajaa. Lehdet ovat antibakteerisia, ja ne pystyvät estämään ja hidastamaan lihatuotteiden rasvojen hapettumista. Kuivaa talveksi Kuivatussa mustikkajauheessa on tiivistettynä mustikan runsaat kivennäisaineet ja polyfenolit. Mustikanvarvuissakin on makua. Silti useissa kielissä marjan nimi on johdettu sanasta musta. Yleensä mustikan pinnalla on sininen vahapeite, mutta metsässä kasvaa myös tummempia mustikoita, joilla ei ole sinistä vahapintaa. Siinä on paljon kaliumia, magnesiumia, kalsiumia, mangaania, fosforia, rautaa, sinkkiä sekä erittäin paljon rikkiä. Säilytä jauhe lasipurkissa auringonvalolta suojattuna. Mausta rohkeasti Mustikan maku sopii hyvin yhteen muun muassa mesiangervon, seljankukan, sitruunankuoren ja limetin sekä rukiin kanssa. Tuoreet mustikat rahkan, jogurtin ja maidon sekä viilin ja talkkunan kera ovat perinteikästä, maukasta kesäruokaa. Liian varhain kerätyt lehdet mustuvat kuivattaessa. Karjalankannaksella tuoreita, hieman sokeroituja mustikoita sekoitettiin hapanleipäpaloihin ja nautittiin maidon kanssa. Lehdet ja versonkärjet sopivat etenkin yhdessä muiden kasvien kanssa esimerkiksi teeksi, viherjauheeksi ja salaattiin, mustikankukat esimerkiksi juomiin, jälkiruokiin ja salaattiin. Lehdet voi hiostaa ennen kuivaamista aromin voimistamiseksi. Käytä mustikoita puuroissa ja leipäjauhojen seassa. Mustikka sopii myös suolaisten pikkelssien valmistamiseen. Muista myös lehdet Myös mustikan lehdissä on paljon terveellisiä ravintoaineita. YRTTINAINEN Teksti SATU HOVI | Kuvat VL-ARKISTO | Kuvitus AINO SAARIKIVI Mustikka jauhe säilyy noin vuoden.. Ne voi upottaa juomaveden sekaan ja antaa veden seistä viileässä yön yli. Mustikan marjassa on runsaasti mangaania, joidenkin mittausten mukaan jopa 4,6 mg sadassa grammassa. Mustikan lehdet ovat hyvänmakuisia. Makoisa puhtimarja Entisajan kilpahiihtäjät nauttivat energiajuomakseen mustikkasoppaa. Heitä kourakaupalla mustikoita smoothieen tai tee niistä tuoremehua viinihapon avulla. Versonkärjet, lehdet ja kukat voi kuivata tai pakastaa. Siinä on erittäin paljon antosyaaneja ja flavonoleja, erityisesti kversetiiniä. Jauhe säilyy noin vuoden, kokonaisina kuivatut mustikat useita vuosia. Jauheessa on myös enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja kuin tuoreissa marjoissa. Se ei olisi hassumpi valinta vieläkään. Mustikkaleivonnaisiin sopivia mausteita ovat esimerkiksi muskotti, neilikka, inkivääri, tähtianis ja kardemumma. Ravintoaineena mustikka on maailman parhaita antioksidantteja. Aarre 6/2020 HYVINVOINTI 74 M ustikka (Vaccinium myrtillus) ei ole musta vaan sininen. Marjat voi kuivata hyötykasvikuivurissa tai uunissa ja jauhaa monikäyttöiseksi jauheeksi. Levitä tuoreet mustikat uunipellille leivinpaperin päälle. Pakastimessa marjat menettävät makeuttaan, ja kun käyttää leivonnaisiin pakastettuja mustikoita, sokeria kannattaa laittaa enemmän kuin vastapoimittujen mustikoiden kanssa. Muiden marjojen tavoin se toki sisältää myös C-vitamiinia. Kuivata uunissa 40–50 asteessa noin kaksi vuorokautta, kunnes marjat ovat kuivia ja rapsakoita ja ne voi murskata sormin. Tänä vuonna Aarteen yrttinainen Satu Hovi keskittyy kir joituksissaan Suomen luonnon upeisiin marjoihin. Keväällä ennen lehtiin puhkeamista mustikanvarvut sisältävät muun muassa paljon kromia ja C-vitamiinia. Hienonna marjat jauheeksi tehosekoittimessa tai siivilän läpi. Marjassa on myös karotenoideja, muun muassa luteiinia ja zeaksantiinia, sekä paljon Eja K-vitamiinia, kaliumia, vähän magnesiumia, jonkin verran kalsiumia ja fosforia, melko paljon rautaa ja jonkin verran sinkkiä, seleeniä, jodia sekä natriumia. Marjassa on kaikkia B-vitamiineja, runsaasti folaattia ja hyvin paljon A-vitamiinia
Tai kokeile hiustenhoitoainetta. Metsässä voit hieroa mustikkaisiin käsiin juolukoita, raakoja puolukoita tai rahkasammalta. Kotona kädet puhdistuvat helposti hankaamalla sormiin hapanta ainetta ennen pesua. Siivilöi ja pullota. Mustikkaiset sormet saa puhtaaksi monin eri tavoin. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Heli Plattonen: Luonnonkasvit käyttöön (Atena 2006) Marie-Louise Eklöf: Vihreä apteekki (Minerva 2008) Satu Hovi: Marjat (Readme 2019) Inger Ingmanson & Pelle Holmberg: Marjakirja (Karisto 2004) Pirjo Kytövuori ja Arja HopsuNeuvonen: Kanankaalista karpaloon (Marttaliitto 1995) Mirja Nylander: Metsäkellintä (Readme 2018) Sinikka Piippo: Luonnonyrtit. Lisää mustikat ja keitä vielä noin 5 minuuttia. Tarjoa rättänä lämpimänä vaikkapa kermavaahdon tai vaniljajäätelön kanssa. Paista 200 asteessa noin tunnin ajan. Rättänä eli mustikkakukko 250 g voita 1 dl hunajaa tai sokeria 5 dl ruisjauhoja Täyte: 1 l mustikoita 1 dl hunajaa tai sokeria 1 rkl korppujauhoja Hiero voi sokerin tai hunajan kanssa, lisää ruisjauhot ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Marjat kypsyvät heinäkuussa, ja sato riippuu paljolti kukintaajan säistä. Keitä puuroa miedolla lämmöllä noin 30 minuuttia, kunnes puuro on sakea ja jauhot kypsyneet. Voitele pyöreä, melko syvä piirasvuoka ja vuoraa se isommalla taikinalevyllä. Lisää tuoreet mustikat ja hienonna sekaan rosmariinia. Villivihannekset ja marjat (WSOY 2005) Sinikka Piippo: Puhdasta ravintoa (Minerva 2013) Sinikka Piippo: Villivihannekset (Minerva 2016). Sekoita täyte ja kaada se piirasvuokaan taikinan päälle. LARI LIEVONEN 75 HYVINVOINTI Aarre 6/2020 Mustikat kasvavat tuoreissa kangasmetsissä. Hankaa käsiä, jolloin sokeri toimii hankausaineena ja sitruuna valkaisee. Laita etikka, suola ja sokeri kattilaan, lisää sipulisilppu ja rosmariinia ja keitä, kunnes suola ja sokeri ovat liuenneet nesteeseen. Anna taikinan jähmettyä viileässä noin tunti. Mustikka-sipulisalaatti 4 dl tuoreita mustikoita 8–10 salottisipulia 1–2 tl tuoretta rosmariinia Kuori sipulit ja leikkaa ne ohuiksi renkaiksi. Kauli taikinapalat kahdeksi pyöreäksi levyksi. Mustikkaruispuuro 1 l vettä 1 tl suolaa 2,5 dl ruisjauhoja 4 dl mustikoita Tarjoiluun: 0,5–1 dl hunajaa 25 g voita Kuumenna vesi ja suola kiehuvaksi. (sokeria tai hunajaa maun mukaan) Sekoita kaikki ainekset lautasella ja makeuta halutessasi sokerilla tai hunajalla. Sitruunamehu, raparperin halkaistu varsi, sitruunahappo ja etikka toimivat hyvin. Mustikkatalkkuna 2 dl piimää tai luonnonjogurttia 2 dl mustikoita 2–3 rkl talkkunajauhoja Sormet puhtaiksi Ahkeran mustikan poimijan tunnistaa sinisistä sormista. Mustikanlehtisnapsi 2 dl mustikanlehtiä 35 cl votkaa 0,5 dl hunajaa Laita ainekset tiiviskantiseen lasipurkkiin ja anna maustua 3–6 kuukautta. Voit myös ripotella ruokalusikallisen sokeria kämmenelle ja puristaa sitruunan viipaleen tai sen mehua kostukkeeksi. Mustikkapikkelssi 1 pieni sipuli 0,5 tl rosmariinia 2,5 dl punaviinietikkaa 3 rkl (ruoko)sokeria 1 tl suolaa 6 dl mustikoita Kuori ja hienonna sipuli ja hienonna rosmariininlehdet. Sekoita ruisjauhot joukkoon vispilällä. Lisää mustikat, kiehauta seos ja säilö puhtaisiin purkkeihin. Erota kolmannes taikinasta piirakan kanneksi. Tarjoa puuro hunajan ja voisilmän kera. Nosta kansi päälle ja nipistele se reunoistaan kiinni pohjataikinaan
Lisäksi esimerkiksi lähiomaiselle voi antaa valtuudet palvelun käyttöön. Maksuton metsään.fi Metsään.fi-palvelun puuvaratiedot kerätään alueittain etenevällä laserkeilauksella. Puhelimeen ladattuna suunnitelmaa voi selata metsässä, vaikka nettiyhteydet pätkisivät. Puuvaratieto kertoo tulevista hoitotöistä ja hakkuumahdollisuuksista ja auttaa töiden aikatauluttamiHYVÄT NEUVOT Teksti ANU SUSI | Kuvitus AINO SAARIKIVI sessa ja kustannusten ennakoinnissa. Verkosta löytyy myös tietoa oman alueen metsäpalvelujen tarjoajista sekä metsänhoidosta ja -omistamisesta. Se, että asioita voi hoitaa sähköisesti, hyödyttää erityisesti etämetsänomistajaa, ja palvelut voivat auttaa pitämään yhteisomistuksessa olevien metsien kaikki omistajat kartalla metsien tilasta. 76 Aarre 6/2020 OMA TALOUS ETÄNÄ METSÄSSÄ Metsänomistajille suunnatut sähköiset palvelut tuovat palveluja kotiin ja hyödyttävät erityisesti etämetsänomistajia. Sen jälkeen kun Suomen metsäkeskus avasi julkisin varoin laserkeilaamalla kerätyn metsävaratiedon metsänomistajien ja alan toimijoiden käyttöön, monet yritykset ovat rakentaneet aineiston pohjalle erilaisia sähköisiä palveluja. Kuolinpesän osakkaan on yleensä toimitettava asiakaspalveluun kopio perukirjasta. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten tekemään metsäsuunnitelmaan sisältyy Metsäselain, jolla suunnitelmaa voi katsoa älypuhelimelta tai tietokoneen selaimelta. Tietyn alueen metsät kartoitetaan noin kymmenen vuoden välein. V erottaja on rummuttanut aktiivisesti OmaVero-palveluaan, jossa veroilmoitukset voi jättää verkossa, mutta sen lisäksi metsänomistajalle on tarjolla muitakin metsäasioiden hoitoa helpottavia sähköisiä palveluja. Myös metsäyhtiöiden kautta hankittuja suunnitelmia voi selata sähköisesti. Sovelluksia on muun muassa metsäveromuistiinpanojen tekoon sekä metsän arvon määrittämiseen. Sähköisesti voi tarkastella metsiensä puuvaroja, hoitoja hakkuutarpeita sekä asioida Metsäkeskuksen tai puunostajien kanssa. Metsäkeskuksen metsänomistajapalvelujen asiantuntija Kaisa Laitinen suosittaa käyttämään palvelua kirjautuneena, sillä silloin kaikki metsiin liittyvät asiat löytyvät parhaiten. Metsänomistaja pääsee käsiksi omiin metsätiloihinsa liittyvään tietoon kirjautumalla palveluun pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Nykyisin suunnitelma on yleensä selattavissa myös sähköisesti. Avoin tieto eli sellainen metsästä kertova tieto, joka ei liity henkilöön, on kaikkien selattavissa esimerkiksi karttamuodossa. Perinteinen metsänhoidon suunnittelun työkalu on metsäammattilaisen tekemä, maastokäynteihin perustuva metsäsuunnitelma. Kirjautuneena metsänomistaja näkee muun muassa oman metsänsä puustotiedot ja toimenpide-ehdotukset kuvioittain, maillaan sijaitsevat tunnetut arvokkaat elinympäristöt ja muinaismuistot, alueensa metsäalan toimijat ja metsäkeskukselle tilan metsistä tehdyt ilmoitukset ja hakemukset.. Metsätilan tietoja voivat kirjautumalla selata ne metsänomistajat, joilla on voimassa oleva lainhuuto metsään. Suunnitelman hinta riippuu muun muassa tilan koosta. Puuvaratietoa eri lähteistä Useimmat palveluista perustuvat tietoon metsätilan puuvaroista
Stora Enso, Metsä Group ja UPM ovat rakentaneet metsänomistajille suunnattuja palveluja, joissa havainnollistetaan metsätilojen metsien puustotiedot, hakkuut ja hoitotyöt karttoina ja graafeina. Se antaa varttuneemmista metsistä varsin tarkan puumäärän, mutta nuorten metsien, varsinkin taimikoiden, tiedot ovat heikommat. Jotta voisi käyttää näitä palveluja, metsänomistajan on annettava metsiään koskevan metsävaratiedon siirtolupa Metsään. Kannattaa huomata, ettei palvelu kerro metsäpalstan käsittelyn historiaa, vaan kuviotiedoissa näkyvät vain kolmen viimeisen vuoden hoitotyöt ja hakkuut. 77 Aarre 6/2020 OMA TALOUS Omatoiminen metsänomistaja voi tehdä palvelussa itse hakkuiden toimenpideilmoitukset ja Kemera-tukihakemukset. Tarjolla on esimerkiksi oppaita metsänhoidosta, metsäsuunnitelmia, puukauppatietoa ja metsäverotukseen liittyviä sovelluksia. Istutusten tapaiset hoitotyöt, joista Metsäkeskus ei saa ilmoituksia, saa päivitettyä kuviotietoihin lähettämällä päivityspyynnön asiakaspalveluun. Sen sijaan henkilöön liittyvän tiedon käyttöön tarvitaan metsänomistajan suostumus. Stora Enson virtuaalimetsässä voi simuloida eri tavoin hoidetun puuston tulevaa tilaa, tuloja ja kustannuksia ja Metsä Groupin virtuaalimetsässä katsoa nettiselaimella ja VR-järjestelmillä, miltä erilaiset metsien käsittelytavat näyttäisivät omassa metsässä. Siellä voi tehdä myös veromuistiinpanoja ja itselleen muistilappuja esimerkiksi marjapaikoista. Palveluja käytetään kirjautuneena. Hakkuista tehdyt toimenpideilmoitukset ja hoitotöiden Kemera-hakemukset päivittyvät Laitisen mukaan tietoihin automaattisesti. Jos tilan metsistä on tehty metsäsuunnitelma ja se löytyy sähköisenä xml-muodossa, suunnitelman tiedot saa lisättyä Metsään.fi-palveluun lähettämällä tiedoston asiakaspalveluun. Metsään.fi-palvelu antaa hoitosuosituksia puustotietojen ja metsänhoitosuositusten pohjalta. Metsävaratiedot voivat perustua myös yhtiöiden kautta hankittuun metsäsuunnitelmaan. Perinteisen metsäsuunnitelman laativa ammattilainen ottaa lisäksi huomioon metsänomistajien omat tavoitteet ja toiveet. Menetelmä ei myöskään tunnista hyvin puulajisuhteita. Yhtiöiden palvelut Ulkopuoliset palveluntarjoajat voivat käyttää vapaasti Metsään.fi:n avointa metsävaratietoa. Kaisa Laitisen mukaan tila-arvioissa, puukaupoissa ja metsänhoitotöissä on suositeltavaa varmistaa tiedot maastossa. UPM:n verkkopalvelussa käyttäjä saa vuosisuunnitelman oman metsänsä tulevista hakkuista ja metsänhoitotöistä. Maksuttoman sisällön lisäksi palveluissa voi tehdä yhtiöille tilauksia metsänhoitotöistä tai pyytää tarjouspyyntöjä puukaupoista sekä tarkastella tehtyjä sopimuksia.. fi-palvelussa. Lisäksi se ei tunnista esimerkiksi metsätuhoja, säästettäviä petolintujen pesäpuita tai pieniä luontokohteita. Lisäksi yhtiöillä on monenlaisia muita metsään liittyviä palveluja. Rajoitukset hyvä muistaa Kaukokartoitukseen perustuva laserkeilaus ei vastaa maastossa koottua tietoa mutta tarjoaa yleiskuvan metsistä. Tämä on esimerkiksi voinut päättää säästää jonkin alueen hakkuilta, mitä Metsään.fi ei tiedä
Selaimessa metsaselain.fi ja heimskogen.fi. Valmiin xml-muotoisen metsäsuunnitelman tiedot voi lisätä. Mobiiliskaalautuva verkkopalvelu op-metsa.fi. Myös Metsään.fi-aineisto on mahdollista saada. Puuston arvo metsäsuunnitelman tietojen perusteella. OP Metsäarvio tuottaa summaarviomenetelmällä arviokirjan kiinteistön metsätaloudellisesta arvosta. Mobiiliskaalautuva verkko palvelu emetsa.fi. Käyttö Verkkopalvelu metsään.fi toimii parhaiten selaimella. Arvioi puustotietojen ja paikkakunnan hintatietojen avulla kuvion puuston kokonaisarvon. Mobiili sovellus UPM Metsä. fi-aineistoa ja Luonnonvarakeskuksen monilähdeinventoinnin aineistoa. Suuntaa antava puuston määrän arvio. Metsäverkko mobiili -sovellus. Käyttää Metsään.fiaineistoa. Yhtiö päivittää toteuttamiensa hakkuiden ja metsänhoitotöiden tiedot. Yhtiö päivittää toteuttamiensa toimenpiteiden tiedot sopimusasiakkaille ja antaa toimenpide-ehdotuksia. Mobiilisovellus käyttää julkista Metsään.fiaineistoa tai Luken monilähdeinventoinnin aineistoa. Puuvarat arvioi metsäammattilainen. Sisältyy. Metsävara tiedot Metsäkeskuksen laserkeilaamalla keräämä aineisto. Mobiilisovellus Trestima. Jo laadittu metsäsuunnitelma voidaan siirtää. Asiakas voi itse päivittää tietoja. Kuvin tehtävä mittaus alk. UPM Metsä -sovelluksessa suuntaa antava arvio avoimen mvtiedon ja Metsäteollisuus ry:n julkisten tietojen perusteella. 3,70 e/ha. Kirjautuneena puuston ja taimikoiden arvoon perustuva metsätilojen arvo. fi-aineisto. Tiedot Metsäsuunnitelmatilauksen kautta. Ei skaalaudu mobiilissa. Metsäteollisuus ry:n puutavaralajien hintatiedot. Mobiiliskaalautuva verkko palvelu kuutio.fi. Maksuton Maksuton Maksuton Maksuton OP-Metsä maksuton. Muut palvelut Toimenpideohjeita metsänhoitosuositusten pohjalta, metsänkäyttöilmoitukset, Kemera-hakemukset ja -toteutusilmoitukset Metsäkeskukselle, tehtyjen ilmoitusten selaaminen, metsäpalvelujen tarjoajien yhteystietoja Mahdollisuus käyttää sovellusta apuna esimerkiksi retkeilyssä, marjastuksessa ja kalastuksessa. Selaimella metsaverkko.fi. Sisältää koko Suomen kartta-aineistot ja kiinteistörajat sekä -tunnukset. Päivitetään yhtiön toteuttamat toimenpiteet, myös käsittelyhistoria. Päivittäminen mahdollista mhy:n toteuttamista töistä. Laskee puukaupan tarjouspyyntöön arvion leimikon hakkuutulosta metsävaratietojen pohjalta. UPM Metsän tieto järjestelmän metsävara tieto tai Metsään.fi-aineisto. Mobiiliskaalautuva verkko palvelu upmmetsa.fi. Käyttää Metsään.fiaineistoa. Muut työt metsänomistajan ilmoituksella. Hakkuuja hoitoohjeita metsävaratiedon perusteella, sivuston kautta voi pyytää tarjouksen Pohjolan metsävakuutuksesta, rekisteröityneille käyttäjille maksuton metsäveromuistio-sovellus Metsänomistajan sähköiset palvelut. Puuston arvo metsävaratietojen pohjalta. Xml-muotoisen metsäsuunnitelman tiedot voi lisätä. 78 Aarre 6/2020 OMA TALOUS HYVÄT NEUVOT Metsään.fi Metsäselain Kuutio Metsäverkko eMetsä UPMn sähköiset palvelut OP-Metsä Trestima Palveluntarjoaja Metsäkeskus Metsänhoitoyhdistykset Suomen Puukauppa Oy Metsä Group Stora Enso UPM OP Ryhmä Trestima Hinta Maksuton Sisältyy mhy:ltä hankittuun metsäsuunnitelmaan tai jäsenmaksuun. Tietojen lisääminen ja päivittäminen Hoitotöiden tietoja lisätään metsän omistajan pyynnöstä. Stora Enso Metsän ylläpitämä metsävaratieto tai Metsään. Puunhintatilastot Metsäliitto Osuuskunnan jäsenosuuksiin sijoittaminen, tilausten ja sopimusten seuranta, arkisto, sähköinen puukauppa, tarjouspyynnöt, verokirjanpito, veroilmoitukset, työjäljen laadunraportointi, virtuaalimetsä, verkko kauppa, chat Hakkuuja hoitoesityksiä metsävaratiedon perusteella, puukauppojen ja metsänhoitotöiden seuranta ja sopimusten hallinta, verokirjanpito ja sähköisen veroilmoituksen lähetys verottajalle, tähtitilin hallinta, virtuaalimetsä Vuosisuunnitelma oman metsän hakkuista ja metsänhoitotöistä, sähköinen puukauppa, tieto puukaupan etenemisestä, sopimusarkisto, sovelluksessa tarjouspyynnöt puukaupasta ja metsänhoitotöistä sekä chat-palvelu ja metsäopas. Metsäsuunnitelma Sisältyy, jos on mhy:n tekemä. Verkkopalvelu metsanmyynti.fi. Mobiili sovellus OP Metsän veromuistio. Mobiilisovellus eMetsä. Valmiin xmlmuotoisen metsäsuunnitelman tiedot voi lisätä. Metsäselainmobiilisovellus toimii myös ilman verkkoyhteyttä. Tiedot päivitetään Metsä keskuksen metsävaratiedoista. Metsän arvon määrittäminen Kuviokohtaiset menot ja tulot arvioitu metsäsuunnitelman tai metsävaratietojen mukaan. Yhtiön sopimusyrittäjältä tilatut suunnitelmat sisältyvät. Käyttää Metsään. Käyttää Metsään.fiaineistoa. Puun hinnat Luonnonvarakeskuksen hintatilastosta. Yhtiö päivittää toteuttamiensa hakkuiden ja metsänhoitotöiden tiedot upm metsa.fiverkko palvelun osalta. Yhtiön tekemä metsäsuunnitelma sisältyy. Metsäkiinteistön arvokirja OP Metsäarvio 129–199 e Metsävaratietojen selailu ja navigointi maksuton
Virtuaalimetsässä voi simuloida eri tavoin hoidetun puuston tulevaa tilaa. digitilauksena 12 kk 94,80 e . __?/?__?/ 20___ . Mukana ovat useimmat puun ostajat ympäri Suomen. Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. LISÄTIETOJA emetsa.fi | eTapio.fi | kuutio.fi | metsanmyynti.fi | metsaselain.fi | heimskogen.fi | mhy.fi | metsaan.fi | metsaverkko.fi | op-metsa.fi | upmmetsa.fi Aarre maksaa postimaksun Viestilehdet Oy Tilaajapalvelu Tunnus 5002596 Info AR1 00003 VASTAUS LÄHETYS PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 lehteä 70,80 e • laskutusjakso 11 lehteä (12 kk) 109,80 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. itselleni?. Maastossa tehtyyn puuston arviointiin perustuva tila-arvio on hyvä olla varsinkin, jos tila aiotaan myydä myöhemmin. 6 lehteä 70,80 e . sähköpostilla . tekstiviestillä. Toukokuussa julkistettu Tapio Oy:n palvelu pyrkii helpottamaan metsänomistajan hoitopäätöksiä, kun metsille on erityisesti ympäristöön liittyviä tavoitteita. Kuutio ja esimerkiksi Trestiman Metsanmyynti.fi laskevat arvion tietyn kuvion puuston arvosta hyödyntäen Metsään.fi-metsävaratietoa. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) TILAAJAPALVELU puh. 11 lehteä (12 kk) 109,80 e . Metsä Groupin verkkopalvelujen kautta puukaupan ja hoitotöiden tilaukset on voinut hoitaa vuodesta 2015 lähtien. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestilehdet.fi.. Tila-arvioita tekevät esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöt. Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etu ja sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – Sähköposti Haluan saada Viestilehdet Oy:ltä uutisia ja etuja . Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. lahjaksi alkaen. 79 Aarre 6/2020 OMA TALOUS Puukauppaa ja arvon arviointia Puukauppaa voi käydä sähköisesti metsäyhtiöiden palvelujen lisäksi puumarkkinapaikka Kuutiossa, jonka kautta voi kilpailuttaa leimikon joko tekemällä itse tarjouspyynnön tai käyttäen apuna ammattilaista. . Se soveltuu lähisuvun omistajanvaihdostilanteisiin, kuten perunkirjoitus-, perintöja lahjaveroarvon määrittelyyn tai vakuusarvon määrittelyyn, kun metsätila pantataan lainan vakuudeksi. OP Metsäarvio täyttää verohallinnon vaatimukset. Arvon laskentaan on tarjolla useampi tapa, joko laskennallisesti valtion metsien inventointitietojen pohjalta tai käyttäen Metsään.fi-metsävaratietoja ja Luonnonvarakeskuksen puukaupan hintatilastoja. Se voi olla suuntaa antava apu puukauppaa mietittäessä. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä tilaajapalveluun puh. Kun metsätilan kauppaa tai sukupolvenvaihdosta suunnitellessa tarvitaan tarkempaa tilan käypää arvoa, kannattaa metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärven mukaan käyttää maastoarvioon perustuvaa tila-arviota. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä tilaajapalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Stora Enson ostoja asiakkuusjohtajan Sami Honkasen mukaan esimerkiksi juuri eläkkeelle jääneet metsänomistajat ovat tottuneita tietotekniikan käyttäjiä. Metsään.fi ei sisällä tietoa metsien arvosta, mutta arvioita puuston arvosta voi hakea useista palveluista. Moni toimii jo sähköisesti Yhtiöt kertovat asiakkaidensa löytäneen palvelut. Tarkin näistä on OP Metsäarvio, jolla esitetään summa-arviolaskelman lisäksi myös tuottoarvolaskentaan perustuva metsän arvo. Tilaan kestotilauksena Aarrelehden . Metsätilan arvoa voi määrittää metsätilan talouteen keskittyvässä OP Metsä -palvelussa. KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . Metsätiedon ja sähköisten palvelujen päällikön Kalle Ikosen mukaan tällä hetkellä jopa puolet yhtiön puukaupasta ja metsänhoitopalveluiden myynnistä tapahtuu sähköisesti. UPM Metsän asiakaskokemuksesta vastaava Kaisa Järvisalo kertoo kymmenien tuhansien metsänomistajien ladanneen UPM Metsä -sovelluksen metsäänsä liittyvän päätöksenteon tueksi, ja yhä useampi tekee puukaupat upmmetsa.fi:ssä. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä tilaajapalveluun. seuraavasta numerosta?. 2020! AARTEEN TILAUSLOMAKE . 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) tilaajapalvelu@viestilehdet.fi PL 440, 00101 Helsinki aarrelehti.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Metsävaratietoihin perustuva eTapio.fi muokkaa antamiaan metsätilan hoito-ohjeita sen mukaan, painottaako metsänomistaja taloudellista kannattavuutta, luontoarvoja vai hiilitasetta. Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen
koti M etsä PO L20 15 -4 15 6 on monelle www.raite.fi I puh. 0400 679 468 RAITE RAITE TYÖNTÖTANKO => FARMITUNKISTA KAADONSUUNTAAJA PUUNKAATOON VOIMAKAS EDULLINEN Museo Militaria Vanhankaupunginkatu 19 13100 Hämeenlinna gsm 040 450 7479 Monipuolisia näyttelyitä ja innostavia opastuksia historiallisella kasarmilla! Kesällä avoinna päivittäin klo 10-17 (19.6. Pellonreunojen raivaukset ja kantojen nosto. suljettu). (06) 511 2866, 040–530 0059 www.alavudenauto.fi Arvoturve Oy Kouvolan Sippolasta! Tilaukset ja toimitussopimukset Arvo Suutari 0500 574 350 Jyrääntie 400, 45100 Kouvola www.arvoturve.fi Arvotarha Oy Jyrääntie 400 • 45100 Kouvola puh. 0500 574 350 arvo.suutari@arvotarha.fi www.arvotarha.fi arvo suutari toimitusjohtaja KUIVIKETURVETTA Uusimaa ja ympäristökunnat. Myös Museokortilla! www.museomilitaria.fi. 03 734 7211 www.siemenjakone.fi Tiedustelut: P. 80 Aarre 6/2020 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy 12.6.–30.9.2020 Tehtaankatu 23 A 11910 Riihimäki www.metsastysmuseo.fi SUOMEN METSÄSTYSMUSEO Suomi KALASTAA 2020 vapaa-ajankalastaja.fi Myynti, huolto ja varaosat ALAVUDEN AUTO OY Täyden palvelun liike Alavudella Lähteentie 2, 63300 Alavus Puh. 040 -586 3950 info@luonnonperintosaatio.fi www.luonnonperintosaatio.fi Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. Jani Ylä-Rautio 0400 625 488 Ostetaan energiapuuta PIHAAN PUUTARHAAN METSÄÄN PALVELEVA ERIKOISLIIKE SINCE 1965 Saksalankatu 28 15100 LAHTI P
Lisätuloja pakurinviljelyllä Ruokaa ja herkkuja puolukasta Jämsäläinen Voitto Suosaari kilpailee klassisessa kehonrakennuksessa ja yhdistää metsänhoidon siihen sujuvasti. J O HAN NA KO KK O L A V E S A -MA TTI V ÄÄ RÄ KUNINGASMETSURI Jaakko Pessisen elämä Osta itsellesi suosikkikirja! LISÄTIEDOT JA OSTOPAIKAT aarrelehti.fi/ kuningasmetsuri ” Paras kirja ikinä!” ” Herkistää raavaammankin miehen.” Palau tetta lukijoi lta: Lue lisää! VAKIOT 81. Aarre 6/2020 Nimetön 3 1 1.6.2016 15:04:42 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 20.8.2020 HANNE MANELIUS Määrätietoisia metsäkauppoja Tiekunta toteutti vaativan kunnostuksen itse Paranna metsätyön turvallisuutta varautumalla Millaiset ovat syksyn puukauppanäkymät
Valtaosa hanhista on ottanut tavakseen pysähtyä Pohjois-Karjalan ja Kymenlaakson sekä osin myös Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan pelloille ja järville syksyisen muuttomatkansa varrella. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Hanhet ovat Suomessa olleet turvassa metsästäjiltä, toisin kuin Venäjällä. Vaikka myös mustalintujen ja allien massamuutot olivat upeita, himoituin ”saalis” oli aina suoraan altapäin nähty valkoposkihanhien rynnistys. Kuntien ja yritysten on vaikea kehittää hanhiturismia niin kauan kuin hanhet vaihtelevat olinpaikkojaan arvaamattomalla tavalla. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 6/2020 VAKIOT 82 U usien kartoituksien mukaan Euroopassa talvehtii jo 1,4 miljoonaa Pohjois-Venäjällä pesivää valkoposkihanhea, seitsemän kertaa enemmän kuin 30 vuotta sitten. Syksyllä arktiset hanhet eivät tee suurta vahinkoa, koska ne tulevat vasta kun sato on korjattu. Matkailu alkaa varmaan jossakin vaiheessa elpyä korona pandemian jäljiltä, mutta sen muodot saattavat muuttua. Herättikö kolumni ajatuksia. RISTO ISOMÄKI Valkoposkihanhet pitää muuttaa riesasta resurssiksi ISOMÄKI Hanhet voisivat olla voimavara suomalaiselle matkailu elinkeinolle.. Muualta hanhet olisi hyvä häätää joko ampumalla tai laskemalla pelloille puolikesyjä kettuja tai naaleja. Heräsin joka aamu puoli neljältä, ja olin loman lopussa aivan zombi. Se hakkaa nykyään kirkkaasti jopa Unkarin Hortobagyn, jonne voi parhaimmillaan kerääntyä yhtä aikaa reilut sata tuhatta kurkea tai 400 000 tundrahanhea. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. Pitkän kaulansa ja komean siipienvälinsä ansiosta valkoposket kuitenkin näyttävät lennossa suurilta linnuilta. VALKOPOSKIHANHIEN RUOKKIMINEN tulee paljon halvemmaksi kuin maapallon muiden suurien villieläinspektaakkelien ylläpitäminen. Hanhet ovat melko pieniä ja siroja lintuja: valkoposkihanhi painaa vähemmän kuin haahka. Valkoposkihanhet voisivat olla iso voimavara suomalaiselle matkailuelinkeinolle. Jos Suomen pelloille pysähtyy jatkossa syksyisin kesän poikaset mukaan lukien jopa pari miljoonaa valkoposkihanhea, kyseessä on maailmanluokan nähtävyys, jolle on vaikea löytää vertaista Afrikan ulkopuolelta. Tiheään kansoitetut kaupungit eivät välttämättä ole jatkossa yhtä suosittuja kuin ennen, mutta väljemmille vesille suuntautuva luontoturismi voi lisääntyä. Ruokintapeltojen ympäristö olisi sen sijaan hyvä tyhjentää pedoista. Tämä kuitenkin edellyttäisi suurempaa ennustettavuutta. Tällainen pienimuotoinen metsästys olisi hyvä idea myös toisesta syystä. Otin nuorempana usein toukokuun lopulla kaksi viikkoa lomaa seuratakseni arktisten lintujen muuttoa milloin milläkin itäisen Suomenlahden saarella. Tänä vuonna ainakin 650 000 valkoposkihanhea eli noin puolet Venäjän kannasta parkkeerasi Pohjois-Karjalan pelloille myös toukokuussa. Ennen kaikkea niiden parvet ovat parhaimmillaan huikean vaikuttavia, koska ne pitävät ilmassa toisiinsa pitkän etäisyyden. Sillä tavalla ne minimoivat petoeläinten saaliiksi jäävien lintujen määrän mutta tuhoavat helposti vierailun kohteeksi joutuvan viljelijän koko sadon. Jotta homma toimisi, hanhiturismia varten pitäisi suunnitella suuria ruokintapeltojen kokonaisuuksia, joille hanhimassoja yritettäisiin erityisesti houkutella. Viljelijöillä pitäisi olla oikeus häätää isot hanhiparvet pelloiltaan tarvittaessa myös ampumalla. VALKOPOSKIHANHIEN KERÄÄNTYMISESTÄ Suomen pelloille on tullut Euroopan vaikuttavin luonnonnäytelmä. Keväällä pelloille tankkaamaan ilmestyvät linnut ovat kuitenkin aivan eri asia. Jo parinkymmenen tuhannen valkoposkihanhen parvi on altapäin nähtynä koko taivaankannen yli ulottuva, satojen sisäkkäisten aurojen muodostelma. Naali on merikotkan ohella valkoposkihanhien eniten pelkäämä eläin. Valkoposkihanhilla on tapana kerääntyä muuttomatkoillaan hyvin suuriksi parviksi. Vielä paljon suurempien hanhimassojen päivittäiset ruokailulennot ovat näyttävämpi visuaalinen spektaakkeli kuin puoli miljoonaa turkkihyljettä eteläafrikkalaisella hiekkarannalla, neljä miljoonaa flamingoa Tansanian Natronjärvellä tai kaksi miljoonaa gnuantilooppia Serengetin lyhyen ruohon tasangolla
117 € kramp-moottorisahan teräketjut • Leikkuuhampaan leikkuukulma hieman pyöristetty (Semi Chisel) • Leikkuuhampaissa on titaanipäällyste • .325”–1,3 mm 56 VL 32513SB56KR 64 VL 32513SB64KR voimansiirtoakseli Gopart 40 440140T1010GP •13/8”-6 x 1 3/8”-6 •101cm. Renkailla varustettuna rekisteröitävissä liiken ne käyttöön. kysy lisää myyjältäsi. Sis. Voimanlähteenä traktorin PTO, sähkötai poltto moottori. alv 24 %. vaihtokone –3 000 € Rahoitukseen 8 290 € 60 kk:n maksuajalla kk-erä vain 170 € /kk luoton myöntää Op Yrityspankki Oyj. Katso AGCO Suomen myymälät: agcosuomi.fi Hinnat kaikissa AGCO Suomen pisteissä 31.7.2020 asti. Myynti: AGCO Suomi Oy kOviA puitA – kOviA kOneitA MOnipuOlinen! JApA 365tR pRO Ammattilaisen klapikone 4,2 metrin kääntyvällä poistokuljettimella Katso: agcosuomi.fi/huolto-varaosat/klapikoneet-hiekoittimet Hanki JApA rahoituksella vAin 170 € /kk! Monipuoli sesta koneesta löytyy malli kaikkiin tarpeisiin. Oikein mitoitettu hydrauliikka mah dol listaa yhtäaikaisen, toimivan katkaisun ja halkaisun. Arvioitu luoton kokonaiskustannus 10 209 €. 11 290 € JAPA365TRPRO tARJOuS! 89 € Norm. Lainan korko OP-prime + 6,75 % = 7,00 % (3/2020) Laskutuspalkkio 6 € / kk. Rahoitushakemuksen löydät sivultamme agcosuomi.fi/huolto-varaosat/klapikoneet-hiekoittimet Rahoitus kauttamme myös yrityksille. Lainan todellinen vuosikorko 8,86 %. JAPA 365 on aina varustettu hydrauliikan ulos otolla, mikä mah dol listaa monipuoliset lisälaitteet: • Ranka teline • Hydraulinen tukkipöytä 7 408 € JAPA471 •Markkinoidenparaspuunnostin 1 390 € JAPA495 •Vetäväsyöttörullanostimeen 625 € JAPA495120 Kuvassa sähkökäyttöinen JAPA 365E PRO 13 50 € 12 € esimerkki AGCO-tililuotosta yksityishenkilölle JApA 365tR pRO 11 290 € käsirahana esim. Tämä takaa koneelle korkean käyttöasteen ja tuottavuuden
TEE PUUKAUPAT VERKKOPALVELUSSA Voita suojakypärä FM-radiolla! KIRJAUDU JA TEE PUUKAUPAT www.upmmetsa.fi/puukaupat-verkossa Sis. 199 €) Arvomme 30 kpl Arvomme 30 suojakypärää FM-radiolla kaikkien verkkopalvelussamme puukaupan 11.5.–31.8.2020 välillä tehneiden kesken!. FM-radion! (ovh