s. puu . hyvinvointi . 24 KESÄMATKAILU Uittojen ja savottaajan jäljillä s. . 34 Taidetta KLAPEISTA Vexi Salo on latonut Padasjoen klapikyläänsä talon, tuulimyllyn ja ötökkämotellin, s. 18 Kursseilta vinkit raivurin huoltoon s. 56–67 ?12,90 € 6 | 2021 AARRELEHTI.FI Metsäpalojen historiaa s. luonto . . juuret . metsä ????. 78 Hyvät neuvot. 44 Runkohinnoittelun edut & pulmat s. . 10 TYÖVARUSTEET Näin valitset jalkineet metsätöihin s. . oma talous Pellervon metsän ostaminen selvällä rahalla oli järkevin vaihtoehto
Arvioidut C0 2 -päästöt 46 g/km. UUSI ELÄMÄ ALKAA SORATIEN PÄÄSSÄ LÖYDÄ OMA MITSUBISHI. Arvioidut C0 2 -päästöt 231 g/km. MITSUBISHI OUTLANDER 4WD PHEV. Alk. UUSI MITSUBISHI ECLIPSE CROSS 4WD PHEV. Maailman myydyin ladattava hybridi SUV. Mitsubishi Outlander veroton 38 598.18 € + arvioitu autovero 1 391.82 € + tk 600 € = kokonaishinta 39 990.00 €. Etusi jopa 4000 €! VARAA KOEAJO JA VOITA AUTOLOMA 4:LLE! MITSUBISHI.FI/ VARAA-KOEAJO VUODEN TAKUU TAI 100 000 KM 4WD VAKIONA 37805_Mitsubishi_Mallisto_Aarre_230x290.indd 1 4.6.2021 14.38. 615 €/ kk. 780 €/kk, käyttöetu alk. Active Plus mallisto alk. Mitsubishi Cross PHEV veroton hinta 35 124.32 € + arvioitu autovero 1 265.68 € + tk 600 € = kokonaishinta 36 990 €. Mitsubishi L200 veroton hinta 34 074.40 € + arvioitu autovero 4 315.60 € + tk 600 € = kokonaishinta 38 990€ €. Vapaa autoetu alk. 565 €/kk. Riittävä varustelu. Alk. Vapaa autoetu alk. Arvioidut C0 2 -päästöt 46 g/km. 730 €/kk, käyttöetu alk. 36 390 €. SITKEÄ JA VAHVA MITSUBISHI L200. 42 990 € + talvirenkaat nyt vain 490 €! Toimitusaika 2 vkoa. 38 390 € + talvirenkaat ja Travel Pack nyt veloituksetta. Uraauurtavaa teknologiaa
Päinvastoin.” Mikäli aavistushakkuuseen kuitenkin joskus päädytään, taustalla on epämääräinen uhan tunne, jota tukevat huhut, heitot ja puutteelliset ennakkotiedot. Vuoden museoksi valittu Suomen maatalousmuseo Sarka Loimaalla tarjoaa nähtävää lapsille, aikuisille ja seniori-ikäisille, naisille ja miehille. Ennakoimaton toimintaympäristö sopii ylisukupolvista pitkäjänteisyyttä vaativaan metsänkasvatukseen harvinaisen huonosti. ”Aavistushakkuu-termillä viitataan hakkuuseen, jonka maanomistaja tekee silloin, kun jokin taho suunnittelee suojelualueen perustamista hänen maillensa”, Salovaara määritteli avainkäsitteensä. Käyttöyhteys tuntuu olevan metsänomistajia syyllistävä. Jokin metsikkö on varmaan kaadettukin papanahavainnon jälkeen. Yhtä todennäköistä on se, että omistaja tuntee metsänsä luontoarvot jopa maillaan hiippailevia kiikariniiloja paremmin ja haluaa vaalia niitä omaehtoisesti. Hyvää kesää, nähdään elokuussa! Saroilta Lustoon Taustalla on uhan tunne.. 62) ja esittelemme omintakeista ITE-klapitaidetta keskellä päijäthämäläisen kunnan teollisuusaluetta (s. Maisteriopiskelija Kalle Salovaara jätti huhtikuussa 2019 Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden laitokselle gradun nimeltä Tekevätkö maanomistajat aavistushakkuita maankäytön rajoitusten välttämiseksi. Mikäli koronatilanne sallii kolmen tai jopa neljän sukupolven yhteisen reissupäivän, haluan lämpimästi suositella kahta monipuolista museota. ”Niin tutkittu tieto kuin arkijärkikin osoittavat, että maanomistajat näkevät metsässään paljon muutakin kuin tukun seteleitä”, suojelubiologi Eini Nieminen kirjoitti taannoin #muutos-verkkolehdessä. 1961) on hausjärveläinen metsän omistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä ja villiruoanlaittoa. 56) sekä Parkanon metsämuseossa (s. S osiaalisen median metsäkeskusteluun on ilmaantunut sana aavistushakkuu. 3 Aarre 6/2021 METSÄ Suomi on täynnä tutustumisen arvoisia museoita ja nähtävyyksiä. Hän tutki, tekivätkö suomalaiset maanomistajat aavistushakkuita sen jälkeen, kun heille oli tiedotettu, että heidän puustoiset suonsa ovat ehdolla soidensuojelun täydennysehdotuksessa. Monella luontoihmisellä on mielikuva, että maanomistaja passittaa moton metsään heti, jos sieltä löytyy jotakin suojeltavaa. Ei ole ilmaston, luonnon monimuotoisuuden eikä yhdenkään ihmisen etu, jos metsänomistaja päätyy hakkaamaan metsäänsä vain pakkotoimilta välttyäkseen. Päätin tarkistaa, mitä termillä tarkoitetaan. ”Maanomistajien informointi poten tiaa lisista maankäytön rajoituksista ekologisesti arvokkailla puustoisilla soilla vaikuttaa keskimäärin suojaavan kyseisiä kohteita hakkuilta”, Salovaara päätteli gradunsa tiivistelmässä. Herättikö pääkirjoitus ajatuksia. 10). Aavistushakkuulla on rationaalinen tausta, jos omistaja pelkää menettävänsä määräysvaltansa metsänsä hoitoon. Tutkimuksen tulos: eivät näyttäneet tekevän. Sen perusnäyttely ja vaihtuvat näyttelyt vievät syvälle metsään. Kukaan ei halua aavistushakkuita PÄÄKIRJOITUS T ämän Aarteen yhtenä teemana on kotimaanmatkailu. Toinen mainio vierailukohde on Suomen Metsämuseo Lusto Punkaharjulla. Tällä hetkellä uhan tunnetta aiheuttavat EU:n suunnasta kantautuvat viestit vanhojen metsien pakkosuojelusta tai 30 prosentin suojelutavoitteesta. ”Rikkaita luontoarvoja ei ole tarpeen salata maanomistajilta. Työtä ohjasivat dosentti Panu Halme ja professori Janne Kotiaho sekä FM Eini Nieminen. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit KARI SALONEN / VM-ARKISTO JO HA NN ES W IEH N KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Piipahdamme uittoteemaisella sisävesiristeilyllä (s
Lisätietoja aikkarimainonnasta: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella. Ne kuljettavat lukijan toiseen maailmaan. Myös mainoksia. Sinä olet siellä. Niitä luetaan keskittyneesti ja usein. Aikakausmedioihin uppoudutaan
39 AARTEIDEN ETSINTÄÄ Kirjoituskilpailumme teksteissä kuvaillaan tällä kertaa marjastuk sen riemuja ja riesoja. LUONTO 56 UITON REITILLÄ Vanha uittoväylä sai uuden elämän, kun Kimolan kanava avautui viime vuonna veneilykäyttöön. 32 ”METSÄT TÄYS KÄYTTÖÖN” MTK:n uusi metsäjohtaja Marko MäkiHakola haluaa, että jokainen metsänomistaja saa itse päättää, miten hän metsiään käyttää. ”Hyönteiset eivät osaa lukea, joten huoneet pitää merkitä kuvilla”, klapitaiteilija Veikko Salo veistelee. Jokaisen lajin kolo on merkitty kyseisen hyönteislajin kuvalla. 22 TASAPAINO HEILAHTI Puun huippuhinnat jäävät kesän ede tessä todennäköisesti taakse. Mitä enemmän metsänomistaja Katja Järvinen opiskeli metsäalaa, sitä vahvemmin hän tiesi haluavansa itse pitää huolta Suorannan metsistä Tammelassa. 24 NÄIN VALITSET TYÖ JALKINEET Vetisessä maastossa kumitur vasaapas on varmin jalkine, muualla nahkaturvakenkä voi olla miellyttävämpi. Sulkuportit avautuvat ja laiva lipuu tunneliin. 6 Aarre 6/2021 METSÄ 24.6.2021 56 10 18 KANNES SA KA NN EN KU VA M AR IA M IK LA S NRO 6 METSÄ 3 KUKAAN EI HALUA AAVISTUSHAKKUITA 8 METSÄ NYT Tiukem paa suojelua 15 ELÄN HISTORIAN VAIN KOTOMAAN KAMARALLA Suo mi on historiamaa parhaasta päästä, ja matkakohteet eivät kesken lopu, kirjoittaa Teemu Keskisarja. JUURET 44 VALKEA VALLOILLAAN Kun metsäpalo entisaikaan roihahti, raskaaseen sammu tustyöhön kutsuttiin koko seutukunta. 62 MUISTOJA METSÄ TÖISTÄ Parkanon 10 TAIDETTA KLAPEISTA Veikko Salo rakentaa Padasjoella klapi rakennuksia, joista kunnianhimoisin on tuulimylly.. JYRKI LUUKKONEN M AR IA M IK LA S JO HA NN ES W IE HN 34 TUNTUMAA RAIVAUS SAHAAN Aloittelijoi den raivaussahakurs silla opiskeltiin sahan huoltoa ja harjoiteltiin taimikossa. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Käsin vuoltuja koruja ja metsänimisissä Reija Koivu. SISÄLTÖ Ötökkämotelli on Taulun klapikylän tuorein rakennelma. PUU 50 PUIDEN VARJOSSA Koivulan taloa Muurlassa ympäröi upea puutarha, jolle Airi ja Pertti Nummi ovat omistautuneet jo vuosi kymmenen ajan. 18 TARINOIDEN TALLETTAJA Katja Jär vinen osti sukulaisel taan metsätilan, jota hän hoitaa yhdistele mällä perittyä tietoa ja uusia suosituksia
Miehet sammuttavat metsäpaloa Nurmeksen Saramossa. 76 VAATIMATON TEHO KASVI Piharatamoa voi käyttää sekä sisäisesti että ulkoisesti. 68 METSÄN KULTA KURKKU Ensimmäinen kohtaaminen näädän kanssa on jäänyt Heikki Willamon mieleen. VAKIOT 31 KESKUSTELUA 71 LUKIJAKYSELY 75 RISTIKKO 81 ENSI NUMEROSSA 82 MAAILMA TARVITSEE JOPA KUUSI BILJOO NAA UUTTA PUUTA Tuhat miljardia puuta imisi ilmakehästä ihmiskunnan kymmenen vuoden päästöjä vastaavan määrän hiiltä, kirjoittaa Risto Isomäki. HYVINVOINTI 72 MAISTA MANSIKKAA Ahomansikkaa kannattaa syödä tuoreena, sillä sen aromit eivät kestä säilömistä. 7 Aarre 6/2021 METSÄ 24 62 44 JY RK I LU UK KO NE N metsämuseo esittelee metsätyön historiaa sadan vuoden ajalta. Oregon Fiordland -nahkaturvakengät kuuluvat viiltosuojaluokkaan 2. OMA TALOUS 78 RUNKOHINTA YLEIS TYY Runkohinnoittelu saattaa tuoda metsänomistajalle paremman tilin kuin tavaralajihinnoittelu. TOPI TOIVANEN / NURMEKSEN MUSEO RIS TO JU SSI LA Savottakämpässä on kaksi pöytää, kerrossängyt, uuni, ensiapukaappi ja radio. KATSO VIDEOITA! AARTEEN VIDEOT Oletkohan huomannut, että Aarteen verkkosivuilta osoitteesta aarrelehti.fi löydät kaikki artikkeleihin liittyvät videot vuodesta 2017 alkaen. Pääset katsomaan videoita klikkaamalla etusivun Videotelementtiä tai surffaamalla suoraan osoitteeseen aarrelehti.fi/katso
Vähintään kolmannes alueista, esimerkiksi aarniometsät ja ikimetsät, olisi saatava tiukemman suojelun piiriin. Euroopan parlamentin jäsenen Petri Sarvamaan (kok.) mukaan biodiversiteettistrategian suoria vaikutuksia Suomelle on vielä vaikea arvioida. »Jatkossa pitää vastaavassa prosessissa vielä vahvemmin heti alussa korostaa, että kyseessä on neuvotteluprosessi. Kannanotossaan parlamentti esittää, että ainakin 30 prosenttia EU:n maaja merialueista suojellaan vuoteen 2030 mennessä. Parlamentin mukaan EU tarvitsee luonnon ennallistamissuunnitelman. Taidan panna raivurin valjaisiin ja lähteä perkaamaan taimikkoa. ”Se on nimensä mukaisesti vielä strategia, ei sitovaa lainsäädäntöä. Tiukempaa suojelua. Ei tarvitse erikseen lähteä lenkille.» Kolumnisti Erkki Holma korostaa, että taimikonhoidon viivästyminen näkyy jo ensimmäisessä puukauppatilissä (Koneviesti 8/2021). ”Neuvottelemassani metsästrategiassa parlamentti on hyväksynyt kestävälle metsänhoidolle yhteisen määritelmän, jossa otetaan huomioon taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristönäkökulma. Metsiin vaikuttaa myös maankäyttöä koskeva LULUCF-asetus, jota sitäkin aiotaan uudistaa. K esäkuun alussa Euroopan parlamentti hyväksyi kannanoton vuoteen 2030 asti ulottuvan biodiversiteettieli monimuotoisuusstrategian puolesta. Sarvamaa toivoo, että sitovissa päätöksissä otetaan huomioon eri jäsenmaiden erityisolosuhteet ja tarjotaan joustoja. Kestävän metsätalouden nähdään edistävän ilmastoja monimuotoisuustavoitteiden saavuttamista. Nyt strategian jatkotoimet ovat EU-komission käsissä, eikä niitä odoteta käsittelyyn vielä kuluvan kesän aikana. Mepit toivovat myös sitovaa lakia ekosysteemien ennallistamiseen, vahvistamiseen ja suojeluun vuoteen 2050 mennessä. Mikään taho ei voi saada kaikkia tavoitteitaan läpi, mutta kestävää metsätaloutta edistetään.» Suomen PEFC:n puheenjohtaja Christina Gestrin muistuttaa, että serfitioinnissa otetaan huomioon myös taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys (MT Metsä 5/2021) »Kun tarjotaan rahastoa asiakkaalle, niin asiakas kertookin olevansa osakkaana perikunnassa ja on pohtinut metsätilasta luopumista. Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat VMARKISTO Vaikutuksia Suomelle on vielä vaikea arvioida. Mikäli suojelutavoite toteutetaan liian tiukalla lainsäädännöllä, siitä koituu haittaa suomalaiselle metsätaloudelle.” Heinäkuun puolivälissä EU-komission on määrä esitellä 12 lakiesitystä, jotka vastaavat 55 prosentin päästövähennystavoitteeseen (Fit for 55). Jo tänä kesänä on tulossa myös muita EUlinjauksia, jotka voivat vaikuttaa suomalaiseen metsätalouteen. Korostamme metsästrategian merkitystä kaiken metsäpolitiikan koordinoinnissa, jotta vältyttäisiin epäjohdonmukaisuuksilta ja ristiriitaisuuksilta”, Petri Sarvamaa sanoo. Aarre 6/2021 METSÄ 8 »Metsien hoitaminen on ilmastoteko, ja minä katselen hoidettua metsää mieluummin kuin hoitamatonta pusikkoa. Hän on kuitenkin huomannut, että jokainen metsiin liittyvä uusi päätös tehdään omista lähtökohdistaan, jolloin EU:n metsäpoliittinen linja voi vaihdella päätösasiakirjasta toiseen. Euroopan parlamentti hyväksyi komission esittämän monimuotoisuus strategian. Virkailija siitä vinkkaa minulle ja sitä kautta sitten yritetään hieroa kauppaa.» OP-Metsänomistaja-rahaston salkunhoitaja Tapio Tilli kertoo, miten ostokohteita tulee tarjolle pankkien kautta (Metsälehti Makasiini 4/2021) KU VA T KA RI SA LO NE N JA SA NN E KA TA IN EN JOHANNA KOKKOLA METSÄ NYT Luonnonvarakeskuksen mukaan vuoden 2019 alussa Suomessa oli suojeltuja metsiä yhteensä 2,9 miljoonaa hehtaaria. Muutoksia odotetaan esimerkiksi päästökaupan ja uusiutuvan energian direktiiviin, jossa biomassan käytölle asetetaan kestävyyskriteerit. Mikäli uutta varsinaista lakia alettaisiin laatia, myös jäsenmaiden tulisi hyväksyä se.” ”Liian tiukasta lainsäädännöstä haittaa” Kannanotossaan europarlamentin jäsenet painottivat metsien ja metsätalouden merkitystä monimuotoisuuden suojelussa. ”Samaa lainsäädäntöä ei voida pakottaa Portugalin, Romanian ja Suomen metsiin
Mikäli metsänomistaja löytää laajoja kirjanpainajatuhoja kuusikossaan, tuhopuut on syytä hakata ja kuljettaa pois ripeästi. Suometsänhoidon suunnittelumallia kehitetään Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen SUO-hankkeessa. ”Jos kirjanpainajat ovat iskeneet vain muutamaan runkoon, metsikön kannalta voi olla järkevää poistaa puut. Tarkoitus on etsiä ratkaisut, joilla voidaan vähentää kielteisiä vaikutuksia ilmastoon ja vesistöihin. ”Etenkin ikääntyneiden kuusikoiden lämpimiä, aurinkoisia reunapuustoja kannattaa tarkkailla kirjanpainajan iskeymien varalta”, toteaa metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen Suomen metsäkeskuksesta. Suurimman osan suometsätalouden vesistökuormituksesta aiheuttavat ojien kunnostukset, hakkuut sekä uudistusalojen maanmuokkaukset. Jos säät jatkuvat lämpiminä, voivat kuoriaiset tehdä vielä toisen sukupolven. S uomen metsäkeskus on käynnistänyt hankkeen, jossa tehdään tilarajat ylittävää suometsänhoidon suunnittelua. On todennäköistä, että seuraavana vuonna tuhot ovat laajemmat, jos puita ei poista”, Kuitunen huomauttaa. ”Maanomistajilla, joilla on seuraavien vuosien ajalle tiedossa suometsän hoitotarpeita, on nyt ainutlaatuinen tilaisuus päästä osallistumaan suunnittelun pilotointiin”, kannustaa kehittämisasiantuntija Juuso Ojanen Metsäkeskuksesta. Neljännes Suomen puustosta Suometsissä on neljännes Suomen puustosta. METSÄTUHOLAIN MÄÄRÄAJAT JA VYÖHYKKEET metsakeskus.fi JOHANNES WIEHN TIINA YLIOJA. Metsätuholaki edellyttää poistamaan vahingoittuneen puutavaran siltä osalta kuin se ylittää 10 kuutiometriä hehtaarilla. ”Kirjanpainajan odotetaan runsastuvan aiempaa pohjoisempana”, Ylioja kertoo. ”Kehitys toukasta aikuiseksi on sitä nopeampaa, mitä lämpimämpää on”, toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja. ”Metsänomistajien näkökulmasta on tärkeää, että suometsissä kasvavalle puulle on myös tulevaisuudessa kysyntää. Seurantapisteitä on nyt aiempaa enemmän eli 46, ja pohjoisin niistä sijaitsee Kuhmossa. Tuhopuut on syytä poistaa Kirjanpainajatuhojen taustalla on tuulitai lumituho, jonka jäljiltä metsään on jäänyt vahingoittunutta puuta kuoriaisten lisääntymisalustaksi. L ämmin alkukesä vauhdittaa kirjanpainajakuoriaisten kehitystä ja lisääntymistä. Kannan ollessa normaalitasolla kirjanpainaja lisääntyy tuoreessa kuusipuutavarassa ja tuulenkaadoissa. Tänä keväänä kuoriaisten parveilu alkoi helatorstaiviikolla melko tasaisesti seurantaverkoston pisteillä. Tämä edellyttää sitä, että hakkuuja hoitotöistä aiheutuvat haitat voidaan estää mahdollisimman tehokkaasti”, toteaa metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. Tavoitteena on, että järjestelmä kannustaa ottamaan aidosti huomioon myös ympäristönäkökohdat. Vesiensuojelun, monimuotoisuuden ja ilmaston näkökulmasta parhaaseen lopputulokseen päästään, kun kerralla suunnitellaan yhtä tilaa laajempien suometsäalueiden hoitoa. Suometsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle, mutta niiden hakkuut aiheuttavat vesistöja ilmastokuormitusta. Suometsien hoidon suunnitteluun on tulossa uusi valtakunnallinen toimintamalli. Jos kanta pääsee kasvamaan, kirjanpainaja voi iskeytyä myös eläviin, terveisiin pystypuihin. Hankkeesta saadut kokemukset otetaan huomioon uuden metsätalouden kannustejärjestelmän laatimisessa. Talouskäytössä olevien suometsien merkitys on kasvamassa, kun yhä suurempi osa ojitusalueiden puustoista on tulossa uudistamisikään. Hankkeen toteuttajia ovat myös Tapio Oy, Itä-Suomen yliopisto ja Geologian tutkimuskeskus GTK. Suomen kansantalouden näkökulmasta on olennaista, että suometsiä voidaan hyödyntää aktiivisesti myös jatkossa. Merkkinä on ruskea puru rungolla tai puun juurella. Jos tällaisilla alueilla on jo valmiiksi kohonnut kirjanpainajakanta, riski elävään puustoon kohdistuvista tuhoista on suuri. 9 METSÄ Aarre 6/2021 Metsäkeskus etsii suometsänhoidon pilottihankkeita Kirjanpainajatuhoja kannat taa tarkkailla alkukesällä Kirjanpainaja nakertaa käytävänsä varttuneiden kuusien kuoren alle nilaan
Vexi Salo on löytänyt raivausreissuiltaan nuorta visakoivua, josta saisi veisteltyä vaikka puukon kahvoja. HENKILÖ Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat MARIA MIKLAS Aarre 6/2021 10 METSÄ. 10 METSÄ TAIDETTA KLAPEISTA Padasjoen teollisuusalueelle on noussut klapikylä, jonka taidokkaat rakennelmat herättävät ihailua ja saavat vierailijoiden suut messingille
Salon klapiyksiöstä löytyy klapilaveri päivänokosia varten ja pöytä kahvitteluun. Vaimo Harrastukset. KUKA. Veikko ”Vexi” Salo Ikä. Tuuletus luukut. Eläkkeellä oleva metsätalous insinööri Asuinpaikka. Padas joen kirkonkylä Perhe. Päijänne, laivaranta, luonto ja hyvät kaverit Niksi polttopuu pinoihin. 73 Ammatti. Vieraskirja kertoo, että kävijöitä on riittänyt. Kun pinoja on kahdeksan vierekkäin, keskimmäiset eivät kuivuisi ilman kunnol lista ilmanvaihtoa 11 METSÄ Aarre 6/2021. Klapien teko, klapitaide, lento pallo, marjastus ja sie nestys Parasta Padasjoella
”Tuulimylly oli vähän haastavampi kuin klapitalo. Klapilaverilla odottaa tyyny päivänokos ten ottajaa. Ilkivaltaa kaan ei ole tehty. Tuulimyllyyn kaverukset rakensivat me kaanisen klapinhalkaisulaitteen. ”Sen jälkeen media oli kimpussani. Yllyttämässä ja avusta massa olivat Vexin ystävät. Tuulimyllyn tukirakenteisiin kului paljon rautaa, jotta myllyn lavat saatiin kiin nitettyä ja pyörimään. Ara biankielistäkin tekstiä täältä löytyy.” Yksiö on kestänyt hyvin kävijäryntäyksen, sillä yksikään nurkka ei repsota. Siivekkeis tä välitetään voima halkaisulaitteelle, ja terä Iltaa istuessa syntyi uusi idea. Perustukset tehtiin metrin mittaisista koivuhaloista. Kuinka ollakaan: syntyi uusi idea. Yksiötä ladottiin joutoaikoina. ”Katselin kerran lehtijuttua mökin muo toiseksi tehdystä halkopinosta. K lapitaiteilija Veikko ”Vexi” Salo esittelee vuonna 2018 valmis tuneen klapitalon eli ”yksiön” vieraskirjaa. ”Ehdotin, että tehdään pyörivä halkopino. ”Tässä on jo yli kaksi tuhatta nimeä. Siitä syntyi ajatus, että voisin tehdä paremman ja sellai sen, johon ihminen mahtuu sisälle”, Veikko Salo kertoo. Klapitaidetta hän oli tehnyt ensimmäi sen kerran jo vuonna 2000, kun hän latoi poltto puista kymmenen metriä korkean pyra midin. Pienen pöydän ääressä voi naut tia vaikka päiväkahvit. HENKILÖ ”Tämä on minun kunto salini. Päähänpiston tulos Klapitalon rakentaminen oli eläkkeellä ole valle metsätalousinsinöörille päähänpisto, joka ei jättänyt häntä rauhaan. Klapiyksiön saama julkisuus tuli metsien miehelle yllätyksenä. Jut tuja oli ainakin kymmenessä lehdessä, yh dessä Amerikan lehdessäkin. Kolmen kuukau den päästä, tuhansien kirveen iskujen ja satojen ruuvien jälkeen, klapitalo oli tupaantuliaiskunnossa. Salo laittoi talosta muutamia kuvia Facebookiin. Moottori saha ja kirves riittävät hyvin näihin hommiin”, Vexi Salo sanoo.. Ei kun tehdään tuulimylly, sanoi Ripa, ja siitä homma lähti taas laukalle.” Ei aikaakaan kun tuuli mylly oli rakenteilla – ilman piirustuksia sekin. Toimittajat halusivat haastatella ja muut ihmiset jututtaa muuten vaan. Siihen kului 15–20 pinomottia puuta”, Salo selostaa. ”Paperille en suunnitellut etukäteen mi tään. Kau kaisimmat vieraat ovat Argentiinasta. Lahden radio kävi ja olin Kymmenen uutisten loppu kevennyksessä.” ”Parhaimmillaan tässä oli viisikin autoa. Vajaassa vii kossa tuli 2 700 tykkäystä ja 5 500 jakoa. 12 Aarre 6/2021 METSÄ Taulun klapikylän tuuli myllyn siivekkeistä välittyy voima takaosan halkaisu laitteeseen, joka tosin toimii vain kovalla tuulella. Alettiin vaan latoa klapeja ja suunni teltiin siinä samalla.” Mediahuomio yllätti Välillä Veikko Salo teki energiapuusavottaa padasjokelaisten metsän omistajien metsissä ja kaatoi tonttipuita. Porukkaa lappasi ja lehdistö painoi päälle. Melko pian idean syttymisen jälkeen kla pitalo alkoi nousta. Omista hommista ei tullut sillä viikolla mitään.” Klapeja tuulivoimalla Kun klapitalo oli valmis ja mediamylläkkä hoidettu, naapurukset Vexi Salo ja Risto ”Ripa” Töyry istuivat iltaa
Tuulimylly valmistui loppuvuodesta 2019. Kimalaisen koronakaranteeni Ötökkämotellin koloista löytyy reilusti majoitustilaa hyönteisille. Hakkasin 14-vuotiaasta lähtien halkoja Vapolle ja kuitupuuta Yhtyneille Paperitehtaille.” Metsurin hommissa vierähti kuutisen vuotta. Työpaikka puunostajana löytyi ensin Rauma-Repolasta, sitten Metsäliitosta. Ainakaan vielä Salo ei ole saanut kutsuja rakentamaan tilataidetta talojen tai yritysten pihoille. ”Kun pääsin kansakoulusta, otin pokasahan ja kirveen kainaloon ja lähdin propsin tekoon. Klapirakennelmien raaka-aineet kertyvät näistä savotoista. Joskus Naapurukset Ripa Töyry ja Vexi Salo innostavat toisiaan klapirakennelmien teossa. Massiivinen ovi painaa sata kiloa.. ”Koska hyönteiset eivät osaa lukea, pitää huone merkitä kuvalla. Klapitalon ja tuulimyllyn ovien paikoilleen nostaminen vaati pari miestä ja kikkaa. Taulun tilataidetta Vexi Salon taideteokset löytyvät Padasjoen Taulun teollisuusalueelta vanhan nelostien eli nykyisen 24-tien kupeesta. Rakennukset nousivat nykyiselle paikalleen, koska Salon polttopuuvarikko sijaitsee samassa osoitteessa. Työelämästä hän jäi pois eläkeputken kautta alle 60-vuotiaana vuonna 2005. ”Eihän se pysyisi millään kasassa, jos sitä lähtisi siirtämään”, Salo tuhahtaa. Yksi sivu on varattu kokonaan kivikkokimalaiselle, sillä se on koronakaranteenissa”, Salo veistelee. Siitä lähtien hän on siistinyt Padasjoen alueen tontteja ja hoitamattomia metsiä. Viime vuonna tuulimyllyn viereen nousi ötökkämotelli. Yksi Salon tuttava esitti, että seuraavaksi klapikylään voisi rakentaa Padasjoen vaakunasta tutun padan. Sitten Veikko Salo suuntasi Evon metsätyökouluun ja heti perään metsäopistoon, josta valmistui metsäteknikoksi. Melkein joka sauna illan aikana syntyy uusi idea. Myöhemmin hän luki itsensä vielä metsätalousinsinööriksi. Sammalkattoisessa motellissa on jokaiselle hyönteislajille oma huone, joka on merkitty metsäyhtiön julisteista leikellyillä piirroskuvilla. Nytkin varikko on täynnä puupinoja. Joku on kylläkin kysynyt, voisiko tuulimyllyn ostaa ja siirtää muualle. Koulun jälkeen metsään Padasjoen naapuripitäjässä Lammilla varttunut Veikko Salo on viihtynyt pienestä pitäen metsässä. 13 Aarre 6/2021 METSÄ halkaisee puut tuulivoimalla. Kirveellä tehdyt materiaalit Ostomiehen urallaan vilkaskielinen Salo lienee puhunut metsänomistajat pyörryksiin. Sen rakentaminen osoittautui kuitenkin liian haastavaksi pyöreän pohjan vuoksi. ”Lähellä teitä olevat energiapuurangat kuljetan käsija jalkapelillä tienvarteen ja pilkon ne heti siinä 33-senttisiksi. Taulun klapikylään on asennettu myös jouluvalot, jotka ovat päällä joulukuun puolivälistä tammikuun loppuun. ”Tässä ei tule päästöjä. ”Nyt taidan pitää välivuoden rakentamisessa ja keskittyä klapien tekoon”, Salo tuumaa. Se on kahdeksan kuution klapikasa, johon on ladottaessa jätetty runsaasti tuuletusrakoja. Halkaisulaite toimii kuitenkin vain voimakkaalla tuulella”, klapimies esittelee. Klapitaiteilijan puheita pitää kuunnella tarkalla korvalla, muuten ei heti hoksaa, mikä osa niistä on totta ja mikä enemmän tai vähemmän väritettyä. 1980-luvun lopussa Salo siirtyi ostomieheksi Yhtyneille Paperitehtaille ja hankki puuta Päijät-Hämeestä pääasiassa Kaipolan ja Jämsänkosken tehtaille
Termiä ITE-taide käytetään suomalaisesta nykykansantaiteesta, joka syntyy arjessa keskellä tekijänsä omaa elinympäristöä. ”Voin mä silti kahville lähteä, jos tarjoat.” Myös Ripa Töyry, joka muutti Padasjoelle seitsemän vuotta sitten Espoosta, on ehtinyt tässä vaiheessa kurvata klapivarikolle. Samana aamuna Vexiä oli käynyt jututtamassa Maaseudun Sivistysliiton edustaja, joka kokoaa kirjaa ITE-taiteilijoista. Rahaa en laske. Kuparinen palkintotaulu on kunnia paikalla tuulimyllyn seinällä. Täällä on kaunista luontoa ja mukavia ihmisiä”, herrat vakuuttavat. Kaikki klapit syntyvät moottorisahalla ja kirveellä. Tällaista pienempää visakoivuakin olisi”, kauppamies tarjoaa. Klapien teon 73-vuotias Salo sanoo olevan vain ajankulu ja harrastus. ”Padasjoki on hyvä paikka asua. ITE-lyhenne tarkoittaa itse tehtyä elämää, joten se kuvaa hyvin myös Veikko Salon elämäntyötä. Läheisen SEO-huoltiksen baarin kaikki kahvittelijat tuntuvat olevan miehille tuttuja. Klapi kylään on vapaa pääsy.. HENKILÖ Tuulimyllyn raken taminen syksyllä 2019 ikuistettiin videoon, joka löy tyy YouTubesta. Vexin ja Ripan kanssa ei käy aika pitkäksi. Vexin valtakunta si jaitsee Teollisuustien ja Likoniementien risteyksessä. ”Ei teillä olisi tarvetta riukuaidan aidaksiin. Huoltoaseman kantapöydässä Aarre tapasi Vexi Salon toukokuun lopussa. KATSO VIDEO KLAPITUULIMYLLYSTÄ YouTube.com Tuulimylly Padasjoella Padasjoella ymmärretään klapitaiteen arvo. ”Tänään onkin taas mediapäivä eikä työnteosta meinaa tulla mitään”, Vexi kuittaa saamansa huomion. Klapikonetta hän ei käytä. 14 Aarre 6/2021 METSÄ harvoin saattaa mitta heittää puolella sentillä”, Salo virnuilee. Juttu lentää naapuripöytään ja kauemmaskin. ”Teen tätä itseni ja tuttavieni iloksi. Syvemmältä metsästä energiapuu siirtyy tien varteen tuttujen viljelijöiden traktoreilla. Tässä olisi kuorittuja neljän metrin aidaksia alle kympin kappale. Hyöty tulee siitä, että pysyy itse hyvässä kunnossa.” Mottimääristä Salo ei pidä kirjaa, mutta lähes jokaisena arkipäivänä hän viihtyy metsässä tai klapitehtaallaan. Padasjoella ymmärretään klapitaiteen arvo, sillä tänä vuonna paikallinen Lionsklubi palkitsi Veikko Salon Padasjoki-palkinnolla
Kosketusetäisyyttä, haistamista ja maistamista varten on Suomi. Kokemus ei ole isänmaallinen, pikemmin isän maallinen. Enkä tyrkytä omaa rajoitettani lukijoille. Ja tulee nähdyksi tänä kesänä. Tietenkin ”esivanhemmistani” ani harva on verisukulainen. Tauluni tyhjenee heti rajanylityksen jälkeen. Se näytti ”kotomaan ystävälliset äidinkasvot” ja historiaperäiset murheetkin. Museoita, taiteilijakoteja, veripeltoja, perinnepirttejä, tehdasvainajia, kotiseutupolkuja ja ajattomia miljöitä on enemmän kuin kukaan kerkeää käydä yhdessä kesässä tai sadassakaan. Katu, raitti, kansakoulu, silta, vainio tai raunio ilman merkintöjä kelpaa, kunhan tiedän kirjallisuudesta ja arkistoista, mitä tapahtui täsmälleen tässä. Hän kirjoitti vuonna 1915 historiallisille maisemille kuolintodistusta. Mutta sitä en yritä elää uudelleen. Inhan kuvista ja kirjoituksista huomaa, että Suomi-neitoja oli tuolloin monta, sisarusparvi. Maailmanhistoriaa harrastan kyllä kirjoista ja tv-dokumenteista. K. Kierrostensa loppuvaiheissa Inha masentui siitä, että talouden väistämätön murros murhasi luonnon ja luonnonkansan harmonian. Kadotetun Karjalan katson Suomeksi ja ehkä Vienankin. Inhaa. Poskettomia paikkoja on näkemättä. Tylypä olisi ollut kulttuurille se lähtökohta, että näillä raukoilla rajoilla, poloisilla Pohjan mailla ei löydy lainkaan mielenkiintoista historiaa. Muutama suomalaistaiteilija opiskeli 1800-luvulla mesenaatin rahoilla Keski-Euroopassa, mutta verrattomasti useampia avarsi sisäinen matkailu. Historian koskettelu ei liity Suomen valtioon eikä itsenäisyyteen. Hän reissasi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Suomen monta kertaa pitkin poikin, 20-kiloinen kamera pyöräntarakalla. Hyvistä kontakteista ja päätoimisesta matkustelusta huolimatta en havaitse historiakohteissa mitään kesken loppumista. Otetaan tähän väliin järkiperusteita. Suomi-kuvani tarkentuu tehokkaasti tällä tavoin. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti Teemu Keskisarja (s. Sattumanvarainen esimerkki katveistani. Herättikö kolumni ajatuksia. Olen poikasesta lähtien ihaillut Heikki Ylikankaan puukkojunkkaritutkimuksia ja tehnyt itsekin pinon rikoskirjoja – mutten ole ikinä käynyt Härmässä. Historia ei herää henkiin upouudesta näystä vaan piilotajunnan muistosta. Maakuntien tavat, elinolot sekä heimojen kansanluonteet olivat äärettömän eroavaiset. Piintymä menee väkisin epätieteelliseksi. ”Missä ei kuolema, siinä kuolemantuomio. Kaikki muu on vierasta ja vieraaksi jää. Ihmiskunnan yhteisen kertomuksen pitäisi puhutella historioitsijaa, mutta kun ei niin ei. Ennen luentojani kirjastoissa tai kylätaloilla on isäntäväillä miellyttävä tapa pikaesitellä pitäjän nähtävyydet. Sellaiset, joista yhdellä silmäyksellä erottuvat paikallishistorian ominaispiirteet. Se metsä, josta runoilijat ovat laulaneet, jolle muusikot hymninsä virittäneet, on menneisyyttä. Valtamaat on nykyään puhki ja poikki riistetty ja raiskattu.” Inhan sapetukseen ei sentään tarvitse yhtyä vuonna 2021. Pakollisilla työmatkoilla olen haukottelut Tukholmalle ja Pietarillekin, vaikka ne suomalaisiin kytkeytyvät. Aistin aikamuotojen läpi ainoastaan tällä maaperällä. Millään ilveellä en innostu ulkomaiden historiakohteista. MATKAKIRJALLISUUDEN MESTAREISTA selailen nyt I. Viitta valtatieltä metsään taistelu-, murhatai teloituspaikalle. TEEMU KESKISARJA Elän historian vain kotomaan kamaralla KESKISARJA Aistin aika muotojen läpi ainoastaan tällä maaperällä.. Niistä uupuu esivanhempien lihaa, verta, luita ja ytimiä. En kyhää tätä kolumnia kotimaanmatkailun mainokseksi. Vasta sitten, kun eilisen arvo kohosi, Suomella oli huominen. Taudittomina kausina ajelin alinomaa historia-asioissa uusille enemmän tai vähemmän tuntemattomille seuduille. 1971) on historia-alan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa Suomen metsäteollisuuden historiaa, sotaja rikoshistoriaa. Historiassa on kyse juurista, sukupolvien jatkumosta ja itseymmärryksestä. Muinaisuus elää ja voi yllättävän hyvin. Ikimetsät ja savutuvat katosivat, mutta paljon varjeltuikin. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 6/2021 METSÄ 15 A listuin henkilökohtaisiin matkustusrajoituksiini jo vuosia ennen koronaa. SUOMI ON HISTORIAMAA parhaasta päästä. Muuten vain mietiskelen, mitä merkitsee historian kokeminen paikan päällä. Siksi paikallisen, kansallisen, likeisimmän entisyyden ymmärrys on A ja O. SUVINEN, SUNNUNTAINEN ehtoopuoli kirkkomaalla, tuttu nimi malmiristissä syntymäja kuolinpäivineen
LISÄTIETOJA sinituote.fi K un vuolen, aivot raksuttavat koko ajan. Alkukesän olosuhteet ovat olleet hyttysten lisääntymiselle suotuisat. Muoto lähti tulemaan puun omasta kuvioinnista, ja syntyi ensimmäinen tuotteeni, Pisara-koru.” Simi tekee Pisaran täysin puukolla vuollen. Simi on myös alkanut opettaa vuolemista etäkursseilla. LISÄTIETOJA pituwoodellery.fi. ”Moni on ihmetellyt, miten koruni tehdään, ja tosi moni haluaa itse oppia vuolemaan”, Pitja Simi iloitsee. Lopuksi hän hioo korun sormituntumalla silkkisen sileäksi ja viimeistelee öljyllä. Noin 10 niistä imee ihmisen verta. Pitu Woodelleryn ensimmäinen vuosi on ollut vauhdikas. Koruille on ollut kysyntää alusta alkaen, joten yrittäjä avasi oman verkkokaupan jo alkuvaiheissa. Valmistettu Akaassa, Avainlippu-tuote. Hän työskenteli kaupan alalla ja teki tuote-esittelyjä. ”Mänty on kevyttä ja pehmeää materiaalia ja sitä on kiva työstää. Haluan vaalia perinteitä.” Ilman pandemiaa Pitja Simi ei ehkä olisi perustanut Pitu Woodellery -yritystä. Toisaalta mänty myös halkeilee ja katkeaa helposti. (Lähde: Yle.fi) SITAATIT SIN IT UO TE »Euroopassa kiinnostavat esimerkiksi sydämen ja verisuonten terveys sekä mielen tasapaino. Kuvassa suuremmat korvakorut, hinta 50 e. Mäntyä ja katajaa Simi saa omasta pihapiiristä, loimukoivua sekä omenaja kirsikkapuuta vanhempiensa pihasta. 40 Suomessa on noin 40 hyttyslajia. Minua kiehtoo myös se, että vuolemisessa tarvitaan niin paljon tarkkuutta”, yrittäjä Pitja Simi kuvailee. HARRI SIMI / SUOMEN PHOTOPALVELU Pisara-mallistossa on korvakorut kahdessa eri koossa (korkeus 6,5 cm tai 5 cm) sekä kaulakoru. Runko puuta, harjakset luonnonkuitua. Pappani on puuseppä ja aina tehnyt puutöitä käsivoimin. Jokaisella hyönteislajilla on tärkeä tehtävä maailmassa.» Hyönteistutkija Kari Kaunisto (Mondo 6–7/2021) Aarre 6/2021 METSÄ 16 Käsin vuoltuja koruja HA RR I SIM I / SU O M EN PH O TO PA LV EL U AJANKOHTAISET AARTEET Pitja Simi on oppinut puuntyöstöä papaltaan sekä mieheltään Harrilta, joka on puualan artesaani. Puukolla vuoleminen on Simille luonteva tapa työstää puuta. Sitten työt loppuivat. Sahasin oksasta kiekkoja ja aloin vuolla. Siinä mitataan vuolijan ammattitaito.” Tilauksesta Simi tekee Pisaraa myös visakoivuisena. Yhdysvalloissa elimistön ja ihon puhdistuminen sekä unen laatu saavat suuremman huomion.» Kiukaita ja paljuja valmistavan Harvian toimitusjohtaja Tapio Pajuharju kertoo maailman saunabuumin taustoista (Talouselämä 22/2021) »Lapin-matkailijoita ärsyttävät usein hyttyset, mutta meidän tulisi olla iloisia siitä, että ne ovat siellä. Pisarakoruja on myynnissä myös setteinä. Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN PUU AARRE Kunnon kuurausta Perinteinen kuurausharja (5 e) palvelee mökillä. Visakorut syntyvät paloista, jotka jäävät yli tutun lempääläisen puusepän omista töistä. ”Siinä on linkki isovanhempiini ja kauemmaskin. Se on palkitsevaa ja perinteikästä. Uusi suunta löytyi, kun Pitjan ja hänen miehensä Harrin pihasta Oulaisissa kaadettiin puita. ”Keräsin maasta männynoksia ja tajusin, miten hienoja ne ovat. Valikoimakin on kasvanut ripeästi. Syksyllä on seuraava kurssi, jossa hänen opastuksellaan vuollaan Pisara-koru
50-luvun alun Isojoki piirtyy esiin häkellyttävän elävänä henkilöineen ja askareineen. Emme palauta kuvia. Jenni Räinä kulkee kirjassaan yhdeksän naisen kanssa metsissä, erämaassa ja metsästysmailla. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. Sujuvasti hän punoo joukkoon pohdintaa siitä, mikä on luonnon tila, mistä pyyntivietti kumpuaa, mitä on luonnon pyhyys. Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. Teemu Keskisarja on tarttunut aiheeseen, joka ei ollutkaan loppuun kaluttu. ”Aion uida ja olla köllötellä, tutustua uusiin luontokohteisiin ja seikkailla lasten kanssa metsässä.” HERKÄN KISSANKELLON kuvasi Kaarlo Asikainen viime vuoden kesäkuun lopussa Iisalmen Varpaiskylässä. Muista ötököistä kyllä pidän ja seuraan niiden touhuilua. ”On aika sinikellojen. Jenni Räinä: Kulkijat (Like 2021) PYÖRÄILYÄ TOSITARKOITUKSELLA RÄMÖN KILOMETRIMÄÄRIIN on tavispyöräilijan vaikea samastua, mutta hänen matkanteostaan on ihana lukea. ” Metsässä kallion päällä. ”Viihdyn myös ilta hämärissä, jolloin luonto rauhoittuu lepoon ja kuulen omat ajatukset. Uupumusta, hikeä, hyttysiä, ja vastapainoksi Itä-Suomen maisemia, kesän tuoksuja ja alamäkien hurmaa, lomittain paikallishistoriaa ja koronakesän 2020 tunnelmia. ”Talvella olen enemmän levossa, kevät ja aurinko herättävät minut eloon ja silloin kukoistan.” LISÄTIETOJA Reija Koivu on luontotoiminnan suunnittelija Suomen Latu ry:ssä. Hän vetää hyvinvointityöryhmää, kouluttaa Metsämielimenetelmän vetäjiä ja järjestää hyvinvointikiertueita. Pienet tuulet ja vastoinkäymiset eivät tätä Koivua kaada. Naisrauhaa loukataan tavalla, joka jäi Suomen historiaan. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. M AR KO M IET TIN EN Kesällä Reija Koivu ammentaa voimia syksyä varten. ”Toisinaan kyllä, riippuu vuodesta ja siitepölyn määrästä.” Vedätkö ötököitä puoleesi. ”Syvällä maaperässä, vankalla kallioisella pohjalla. Sieltä näkee kauas, ja ilmassa leijailee luonnon tuoksucocktail.” Miten paljon vaadit valoa. Toki auringonvalo saa minut virkeäksi ja herättää luovuuteni.” Allergisoitko. MATKA SUOHON TOUKOKUUN YÖ, metsätaival, nuori nainen pyöräilemässä kotiin, kunnes hänen matkantekonsa äkisti katkaistaan. Sen sijaan metsäkurjenpolvi on kohta kukintansa päättänyt, hellekausi nopeutti kukintaa.” KAARLO ASIKAINEN. Perhosten keveys ja iloinen tanssi saavat minut aina hyvälle tuulelle.” Milloin olet vehreimmilläsi. Matti Rämö: Pyöräillen Suomessa (Minerva 2021) METSÄNIMISET 17 METSÄ Aarre 6/2021 Reija Koivu LUONTOTOIMINNAN SUUNNITTELIJA, 43 Missä ovat Koivun juuret. Teemu Keskisarja: Kyllikki Saari (WSOY 2021) METSIEN NAISET ERÄTARINOIDEN HISTORIA on varsin miehinen, mutta viimeisten vuosikymmenten aikana tähän on tullut muutos. ”Olen hyttysmagneetti, valitettavasti. Jalat tukevasti maassa, pää sopivasti pilvissä.” Missä viihdyt parhaiten. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. Hän on myös kehittänyt lapsille suunnatun Tunteet Hukassa metsäseikkailun
Pihapiiristä he ovat löytäneet perinneniittykasveja, esimerkiksi ketoneilikkaa. 18 Aarre 6/2021 METSÄ METSÄNOMISTA JA Tilatarkastus kuuluu Katja (oik.) ja Elli Järvisen ohjelmaan aina Tammelassa käydessä. METSÄNOMISTAJA Katja Järvinen Ikä: 41 Ammatit: suurtalouskokki, metsuri ja metsätalousinsinööri Kotikunta: Jämsä Perhe: aviomies ja kaksi teiniikäistä tytärtä Metsät: 28 hehtaarin tila Tammelassa Liesjärven kansallispuiston rajanaapurina Harrastukset: partio, SPR, maanpuolustuskoulutus 18 Aarre 6/2021 METSÄ
19 Aarre 6/2021 METSÄ Tarinoiden tallettaja Katja Järvinen osti sukulaiseltaan metsätilan, jossa hän koululaisena vietti kaikki kesälomansa. Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat JYRKI LUUKKONEN 19 Aarre 6/2021 METSÄ. Tilakauppa sai hänet myös vaihtamaan ammattia
Hän kuljeskeli metsissä paljon myös itsekseen. ”Suoranta oli aikoinaan metsänvartijatila, ja täältä löytyy edelleen merkkejä vanhasta asutuksesta. ”Ainoat päätehakkuukypsät puut, viitisen hehtaaria kuusikkoa ja männikköä, minun oli myytävä heti aluksi metsätilakaupan rahoittamiseksi.” METSÄNOMISTAJA Katjan vinkit 1 Opettele ymmärtämään ja hoitamaan metsää, mutta kuuntele myös asiantuntijoiden ja edellisen omistajapolven näkemyksiä. Myöskään Pellervolla ei ole lapsia. Onnistuisiko metsässä esimerkiksi pakuritai lakkakäävän kasvatus tai vänkyräoksien kerääminen kukkakauppiaille. Siksi kävin vuonna 2014 metsänomistajan metsäkoulun, vaikka en vielä tiennyt, tuleeko minusta koskaan metsänomistajaa”, Katja Järvinen kertoo. ”Ensimmäiseksi otin vain taimikon päältä pois pieniä koivuja, koska se on helppoa. ”Tajusin, miten Matti-pappa oli vaivihkaa opettanut minua näkemään, että metsä on paljon muutakin kuin rahaa. Hän myös saa edelleen polttopuunsa tutusta metsästä. Eikä hänkään aio sähköjä asennuttaa. Hän innostui myös opiskelemaan lisää ja valmistui viime syksynä metsätalousinsinööriksi. Ilmastoviisaat sanovat, että mäntyja kuusimetsiin tarvittaisiin nykyistä enemmän lehtipuita, noin 20–25 prosenttia.” Hakkuusta kaupparahat Mitä enemmän Katja Järvinen opiskeli metsäalaa, sitä vahvemmin hän tiesi haluavansa itse pitää huolta Suorannan metsistä. Sillä Järvinen aikanaan opetteli taimikonhoidon alkeet. Vuodet muualla kirkastivat Järviselle sukumetsän arvon. 3 Mieti monimuotoisuutta ja jätä esimerkiksi tiheikköjä ja vanhoja puita. ”Jokaisessa roolissani voin vaikuttaa seuraavien vuosikymmenten maisemaan ja ilmastoon. Nuorena Järvisestä tuntui, että juuri sähköttömyys toi Suorantaan rauhan. Jos Pellervo testamenttaisi metsän minulle ja veljelleni, perintöverosta tulisi iso, koska emme ole lähisukulaisia suoraan alenevassa polvessa.” Kaupasta ei koitunut sisarusten välille hankausta, sillä veli ei ole metsän omistamisesta yhtä kiinnostunut kuin siskonsa. Riitti, kun sille sanoi, että mennään kotio.” Katjan ylioppilaskesän jälkeen vierailuihin tuli pitkä tauko muuton, varusmiespalveluksen ja ravitsemusja puhtaanapitoalan ammattiopintojen vuoksi. Hän haluaa pitää metsän tarinat elossa ja siirtää ne eteenpäin tyttärilleen ja veljensä lapsille. Rankoja polttopuuksi Suorannassa riittää, sillä suurin osa tilan kuvioista on joko ensiharvennusikäistä nuorta kasvatusmetsää tai taimikkoa. Vuonna 2017 hän ja Pellervo allekirjoittivat tilasta kauppakirjat. Talvisin hän kokkasi Himoksen laskettelukeskuksen kahvila-ravintolassa, ja lumettomana aikana hän raivasi ja istutti metsää alan yrittäjän leivissä. Järkäleen kupeessa kasvaa kuusi, jonka latvaan hän pienenä hyppi kiveltä. Näytä heille, miten metsää hoidetaan ja mitä muutakin se voi merkitä kuin hakkuutuloja. 2 Tallenna metsään liittyvät tarinat tuleville sukupolville. Kaksi koivua sen sijaan on varmasti turvassa moottorisahalta. Nyt mänty on jo satavuotias ja siinä on tervasrosoa, mutta kelonakin se pysyy pystyssä vielä ainakin 200 vuotta”, Järvinen ennustaa. Toisen juurelle on haudattu Suorannan tilan lemmikkejä, ja toinen, osin jo kaatunut, on rauhoitettu. Välissä kutsuvat metsurin työt.. Metsä johdatti Katja Järvisen myös uuteen ammattiin. Ahomansikoita ja lähdevettä Tien pielessä tilan porttivahtina seisoo iso mänty. ”Metsän ostaminen selvällä rahalla oli järkevin vaihtoehto. ”Kun sähkömiehet tulivat 1970-luvulla kysymään, vedetäänkö pientilalle sähköt, Matti osoitti mäntyä ja sanoi, että ei vedetä ennen kuin tuo puu kuolee. Samalla opin sahan käytön niin, etten vahingoita jätettäviä puita.” Raivaussahan lisäksi myös taimikko kuului tuolloin Pellervolle, joka peri Suorannan lapsettomalta Matti-papalta. Siihen ja Matti-pappaan eli Katja Järvisen isoenoon liittyy yksi Suorannan tarinoista. Että se on tarinoita ja jatkuvuutta, mustikkamaitoa, ahomansikoita ja lähdevettä, ja aina muutoksessa.” Vähemmän koivuvihaa Nuoret koivut lakoavat vanhan riihen takana, sillä tänään Katja Järvisen käsissä pärisee hänen äitinsä Pellervo-serkun raivaussaha. Nyt latva kohoaa monta metriä korkeammalla, ja ennen pitkää puu saa lähdön kiveä varjostamasta. ”Karttaa en tarvinnut, enkä pelännyt eksymistä, sillä mukanani oli Reksu-koira. Metsäkoulun päätteeksi Järvinen suoritti metsurin perustutkinnon ja tituleerasi sen jälkeen itseään keittäjä-metsuriksi. Metsätalousinsinöörinä Katja Järvinen on tehnyt metsäsuunnittelua ja korjuun valvontaa. Tai oikeastaan kaksi. 20 Aarre 6/2021 METSÄ M ahtavin leikkipaikkani lapsena oli tämä kivi”, Katja Järvinen esittelee ja kapuaa suuren lohkareen päälle metsätilallaan Tammelassa, Liesjärven kansallispuiston naapurissa. Suomessa on esimerkiksi ehkä ollut turhan paljon koivuvihaa. Matti-papan kanssa Järvinen haki metsästä tarvepuita sekä soilta mutkaisia oksia ovenkahvoiksi. Sitä sanotaan pajakoivuksi, koska sen vieressä sijaitsi muinoin sepän paja. Hyönteiset ja linnut tarvitsevat niitä. 4 Selvitä luonnontuotteiden hyödyntämisen mahdollisuudet. Sitäkään hän ei aavistanut, että koulu toisi uuden ammatin. Hän vietti kouluikäisenä kaikki kesälomansa ja viikonloppunsa tilalla, joka oli hänelle kuin mummola. ”Olen vihdoin omalla alallani, jota en nuorena osannut edes ajatella.” Sekä metsurina, metsätalousinsinöörinä että metsänomistajana Järvinen kokee tekevänsä merkityksellistä työtä. Pajan lisäksi olen löytänyt kolme tervahautaa eri aikakausilta.” Juuri metsän ja suvun historian säilyttämiseksi Järvinen päätti neljä vuotta sitten ostaa 28 hehtaarin tilan sukulaismieheltään. ”Tiesin, että kun Pellervolle kertyy ikää, hän tarvitsee metsänhoidossa apua
Pellervon oppeja on myös se, että taimikoihin jätetään aina hiukan pihlajaa ja muita lehtipuita kuten raitaa ja harmaaleppää, koska ne maistuvat hirville ensimmäiseksi.” Myös pieniä kuusitiheikköjä Katja haluaa paikoin säilyttää, koska ne tarjoavat linnuille suojapaikkoja. Kat jalle se oli pienenä hevos kivi, Ellille leijonakivi.. Jos tukin kuutiohinta on 65 euroa, tukkisaannolla on merkitystä.” Taimikosta laatupuuksi ”Seuraavaksi tarvitsen kesälampaita syömään siistiksi tilan piha-alueet”, Järvinen suunnittelee villiintyneiden ruusupensaiden keskellä. ”Yritän yhdistää Pellervolta ja Matilta saatua tietoa uusiin metsänhoitosuosituksiin. Raivaussaha perkauksen saa tänään pusikko, joka kasvaa vanhan riihen ympärillä. Viime talvena hän teetti lähes kaikilla kuvioilla harvennushakkuun ja antoi metsänhoitoyhdistykselle valtakirjan puukaupan hoitamiseen. Pihalta metsään Järvisen kanssa jolkottelee lapsuusvuosien Reksu-koiran sijasta nyt lapinkoira Mora. Esimerkiksi yhdelle mäntykuviolle puita on jätetty tavallista väljempään, jotta niillä olisi hyvin tilaa kasvaa suoriksi pylväsmännyiksi. Siellä tuli kokat tua monet viikonloppu ruoat”, Katja muistelee. 21 Aarre 6/2021 METSÄ Koneurakoita lukuun ottamatta Järvinen hoitaa metsänsä itse: raivaukset, kylvöt, istutukset ja polttopuut. ”Siten kasvamaan jää lopulta laatupuuta. Metsänhoitoyhdistys pystyi minua paremmin vertailemaan hinnat ja näkemään esimerkiksi sen, mikä ostaja katkoo jostain rungosta kaksi tukkia ja mikä kolme. Monet periaatteista juontavat Pellervolta. ”Asun yli 200 kilometrin päässä metsästäni, ja jos haluaa tulla ammattilaiseksi, pitää myös osata itse luottaa ammattilaiseen. Tänne sydämeni jäi jo lapsena.” Vuodet muualla kirkastivat sukumetsän arvon. ”Teinivuosina minulla ja veljelläni oli metsässä laavu. Samoin vanhoja koivuja jätetään lahoamaan, jotta linnuille riittää asuntoja ja hyönteisruokaa. ”Haaveilen muutosta lähelle metsääni. Entiset pellot hän aikoo pitää riistapeltoina, koska ne luovat rakennusten ympärille tilan tuntua. Hän on osallistunut jo metsän kylvämiseen ja vähän kokeillut raivaussahaa. Tyttärilleen Järvinen pyrkii aina tilalla käydessä kertomaan, miten metsää hänen mielestään kannattaa hoitaa. Mäntytaimikot puolestaan saavat aluksi jäädä hiukan suosituksia tiheämmiksi. Sen opetti Matti-pappa. Kierrokselle lähtee myös Katjan 16-vuotias Elli-esikoinen. Pihametsän kivenjärkäle on houkutellut monen sukupolven lapsia. Kun ymmärrän menneiden metsätöiden vaikutuksen nykytilaan, pystyn paremmin suunnittelemaan tulevaa.” Muutaman vuoden päästä Katja Järvisen tyttäret aikuistuvat, ja silloin äidillä on edessään uusi ratkaisu. Niitä harvennetaan lisää seuraavilla kierroksilla sen jälkeen, kun hirvien ja kauriiden ruokailutuhot selviävät
Jo pelkkä luottamus puun saatavuuteen hillitsi kovaan vauhtiin ehtinyttä tarjouskilpailua. Hintojen kirivaihe pysähtyi heti, kun leimikoita tuli myyntiin niin paljon, että ostajien keskinäinen kilpailu hiljeni. Viikolla 23 palattiin miljoonan kuution tasolle, mikä sekin on korkea. Toukokuun puolivälissä kauppojen puumäärä viikossa ylitti miljoonan kuutiometrin rajan. Viime viikkoja parempia tarjouksia on odotettavissa mahdollisesti vain harvennusleimikoissa. Kaikkia markkinaosapuolia kiinnostaa nyt se, millaiselle tasolle puun hinnat alkusyksyllä asettuvat. Touko-kesäkuun vaihteessa ostajien piirissä yleistyi näkemys, että puuta riittää kaikille. Hintapiikin aikana tarjonta ryöpsähtää nopeasti huomattavan suureksi. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat puuta yksityismetsistä hieman vajaat 2,4 miljoonaa kuutiometriä, mikä on uusi kaikkien aikojen viikkoennätys. Siitä eteenpäin määrät vain kasvoivat. Näin kävi toukokuussa, kun myyjiä oli paljon ja tarjolle tulleiden päätehakkuuleimikoiden koko nousi keskimääräistä suuremmaksi. K evään käännyttyä kesäksi puumarkkinoilla pinkaistiin vauhdikkaaseen menoon. Viikolla 22 MetsäPUUMARKKINAT Teksti ANTTI ÄIJÖ | Graafi AINO SAARIKIVI LÄHDE Luke / Metsäteollisuus ry 2021 2020 Kuvio esittää metsäteollisuuden puukauppamäärät viikoittain viime vuoden ja kuluvan vuoden osalta. Reipasta nousuvirettä kesti juuri niin pitkään kuin puun tarjonta oli maltillista. Juhannuksen jälkeen puukauppa perinteisesti hiljenee ja piristyy jälleen elokuussa. Paikallisia eroja kilpailutilanteessa kuitenkin on, ja alueelliset hintaerot voivat revähtää sen myötä melko suuriksi. Uusi viikkoennätys Osa metsänomistajista hakee puukaupoissa aina edullisinta myyntiajankohtaa. 22 Aarre 6/2021 METSÄ TASAPAINO HEILAHTI Puun huippuhinnat jäävät kesän edetessä todennäköisesti taakse. Suuri joukko metsänomistajia on kokenut, että puukauppaa puoltavia tekijöitä on tänä vuonna näköpiirissä enemmän kuin aikoihin. 500 1 000 1 500 2 000 2 500 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Puukauppamäärät vuosina 2020–2021. Hinnat puukaupoissa ylittivät paikoin jo vuoden 2007 huipputason, mutta sitten tasapaino heilahti ylitarjonnan puolelle
Yhtiöt kysele vät nyt kesä korjuuseen sopivia harvennus leimikoita. Siinä vaiheessa tehdään kauppoja vuoden 2022 alkupuolen toimituksiin. Tällä kertaa Kiina ei ole osallisena ostohuumassa. Runkohinnoittelussa ostajat voivat kokea edukseen senkin, että vertailukelpoista hintatietoa runkohinnoista on niukasti. Varsinkin sellun kysynnän kasvaessa runkohinnoittelu antaa vapaat kädet katkoa järeämmästäkin puusta sopivaa tavaraa tehtaan hakkuriin. Vuoden 2007 hintaralliin osasyynä Suomessa oli lisäksi Venäjän pyöreän puun viennin rajoitukset ja niiden myötä kohonnut hinta. Kaupat kuumenivat Sahoilla on täysi rähinä päällä, mutta päätehakkuuleimikoita tuli lyhyessä ajassa tarjolle niin hyvin, että jalostettavaa riittää pitkälle loppuvuoteen. Nopean nousun jälkeen sielläkin veikataan vähintään yhtä vauhdikasta alamäkeä. Muutenkin metsätuhot ovat ajankohtainen kysy mys. Todennäköisesti kauppoja seuraavallekin kvartaalille tehdään vahvan kysynnän pitäessä hintatasoa yllä, mutta lasku huipulta on alkanut Yhdysvaltain markkinoilta lähtien. Outoja ilmiöitä Merkilliseen menoon yltyneillä sahatavaramarkkinoilla on nähtävissä poikkeuk sellisia piirteitä. Suomen puumarkkinatilanteeseen vaikuttaa vahvasti se, että uutiset metsäteollisuustuotteiden markkinoilta kertovat rajun nousun taittuneen jo toukokuun puolella. Metsäyhtiöt kyselevätkin nyt ennen muuta kesäkorjuuseen sopivia harvennusleimikoita. Sellutehtaat tarvitsevat paljon puuta nekin ja mieluummin päätehakkuita edullisemmin hinnoin. Ajankohtaista Vaikka raakapuun hin nat ovat nousseet, nousu taso suhteessa lopputuo temarkkinoihin ei kaikkia metsän omistajia tyydytä. 23 Aarre 6/2021 METSÄ teollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat puuta yksityismetsistä hieman vajaat 2,4 miljoonaa kuutiometriä, mikä on uusi kaikkien aikojen viikkoennätys. Tsekin metsät muut tuivat vain viidessä vuo dessa hiilinielusta päästö lähteeksi, kun puut kuole vat pystyyn kuivuuden ja hyönteistuhojen vuoksi.. Nopeimmin hinnat ovat kesän kynnyksellä kohonneet Kainuun ja Koillismaan alueilla, mutta siellä lähtötaso oli huomattavasti koko maan keskihintaa alhaisempi. Markkinoilla kovin kysyntä on ollut kuusisahatavaralla, ja sen takia mäntyvaltaiset leimikot eivät menekään yhtä hyvin kaupaksi. Aiempi ennätys oli vuodelta 2018. Mitään varmaa tulevista hinnoista ei kuitenkaan voida sanoa. Täsmällisimmän ruotsalaisarvion mukaan sahatavarabuumia kestää marraskuuhun asti. Tilastot eivät nytkään kerro koko totuutta hinnoista ja niiden muutoksesta, sillä saman maakunnan sisälläkin hintaeroa voi olla yli viisi euroa tukkikuutiota kohti. Sen sijaan kiinalaiset ovat ostaneet Euroopasta hyönteistuhopuuta, jolle he ovat keksineet parempaa käyttöä kuin vanhan mantereen yrittäjät. Samanlainen hintahuuma on koettu ruotsalaisten asiantuntijoiden mukaan vain kolmesti sadan vuoden aikana. Hintakehitys sahatavaran ja selluloosan markkinoilla olikin niin hurjaa, että se ei voinut jatkua pitkään. Yhteistä näille kaikille on se, että tarjonta ei pystynyt vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Esimerkiksi Saksassa metsän omistajat ovat pro testoineet tukin hintatasoa, koska sahatavaran hinnat ovat samalla kaksinker taistuneet. Korean sota 1950-luvun alussa aiheutti markkinamyllerryksistä ensimmäisen, toinen syntyi öljykriisin sivutuotteena 1970-luvulla, kolmas koettiin Kiinan tultua vahvasti ostopuolelle. Ruotsissa taas puun alueelliset hintaerot ovat kasvaneet, kun kirjan painajatuhot ovat lisänneet raakapuun tarjontaa. Katkonta omiin käsiin Ruotsissa markkinatilanteesta ollaan yhtä ymmällään kuin Suomessakin. Mänty on jäänyt hinnoissa muutaman euron jälkeen. Siellä sahatavaran kysyntä on ollut viime kuukausina hiljaista. Keski-Euroopan tuhopuu on kelvannut sahattuna myös Pohjois-Amerikkaan. Vahvan hintakehityksen vaiheessa metsäyhtiöt tarjoavat mielellään kauppoja runkohinnalla. Järeä kuusi on ollut halutuinta ostettavaa. Näin nimellishintaa saadaan laskettua ja päätökset katkonnasta ovat täysin ostajan kontrollissa. Korkeimmat puun hinnat on viime viikkoina maksettu tuttuun tapaan Eteläja Kaakkois-Suomessa, missä havutukin keskihinnat lähentelivät 70 euroa kuutiometriltä. Myyjä voi ehkä vain arvailla tarjouksen kelvollisuutta. Esimerkiksi sahatavarassa tavoiteltiin alalla ennätysmäisenä pidetyn Korean suhdanteen hintoja
Nahka turvakengät pitää mutakylvyn jäl keen puhdistaa kotona, kumiturva saappaille ei tarvitse tehdä mitään. 24 Aarre 6/2021 METSÄ Taipuuko pohja. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso Näin valitset työjalkineet Missä metsäinen suo, siellä vettä ja mutaa ainakin metsäojissa. Juttuun liittyvällä videolla kokeillaan, miten eri turva jalkineiden pohjat taipuvat. TYÖVARUSTEET 24 Aarre 6/2021 METSÄ
Niitä löytyy vain kumiturvasaappaista. Eikä niissä ole työssä aukeavia tai sahan hipaisusta katkeavia pitkiä kengännauhoja. R aivatessa, polttopuiden teossa, hakkuulla ja muissakin metsätöissä metsänomistaja huomaa aina silloin tällöin seisovansa vedessä, vaikka ei suolla olisikaan. Maatiloilla metsään mentäessä tai sieltä tultaessa liikutaan usein pelloilla, navetoissa tai laitumilla, jolloin savi ja lanta tahtovat tarttua nahkaturvakenkien nauhoitukseen. Olen itse tullut siihen tulokseen, että silloin kun luvassa on vettä ja rapaa, valitsen työjalkineiksi kumiturvasaappaat. Jalat pysyvät metsässä kuivina, jalkineiden huoltotarve vähenee olennaisesti, ja paremman kelin käytössä olevien nahkaturvakenkien nahka kestää pitempään vedenpitävänä ja laadukkaana, kun kenkiä säästelee pahimmilta lutakoilta. Nahka voi vuotaa Uudet tai hyvin hoidetut nahkaturvakengät eivät vuoda, joten periaatteessa niillä pärjää myös soilla. Jo pieni jälki nahassa voi alkaa vuotaa. Muta ja savi eivät hevin tartu niiden pintaan. Yksi yö ei välttämättä riitä kenkien kuivumiseen. Kun tällaisissa hankalissa paikoissa joudutaan olemaan vähänkin pitempiä aikoja, kumiturvasaapas on edelleen metsänomistajan ykkösvalinta työjalkineeksi. Siitä on kolmenlaista hyötyä. Silloin vedenpitävyyttä antavat kyllästeaineet eivät enää imeydy hyvin nahan sisään. Siksi kumiturvasaapas on yleisempi valinta maatalousyrittäjä-metsänomistajilla. Vuoto voi aiheutua myös teräketjun hipaisusta. Pääsee vähemmällä Kuka jaksaa puhdistaa saviset nahkaturvakengät metsä työpäivän jälkeen. Jumipaikalla rypiessä kumiturvasaapas on elementissään. Kun nahkakenkä kastuu läpimäräksi ja se kuivatetaan liian lämpimässä paikassa, nahka kovettuu. Muulloin nahkaturvakenkä voi olla miellyttävämpi. Ja tarvittaessa rapaantuneet kumisaappaat on helppo pestä puhtaiksi. Kumiturvasaapas on silloin varmin ja vaivattomin jalkine. Kumiturvasaappaat solahtavat jalkaan nopsasti, senkun astuu saappaisiin. Kaikkein tehokkaimmilla sahoilla sahatessa on syytä käyttää viiltosuojaluokan 3 jalkineita. Kuka kuivattaa läpimärät kengät. Käytännössä tilanne voi olla toinen. Kankealle kumiturvasaapas Iäkkäämpi metsänomistaja voi vierastaa nahkaturvakenkiä, koska niiden laittaminen jalkaan vaatii kumartelua ja nauhojen solmimista. Kun mönkkäri jää kiinni, syynä on usein maaperän pehmeys. Nauhojen ja nauhalenkkien takia nahkaturvakengät keräävät purua ja pölyä, jota tuppaa kulkeutumaan myös sisätiloihin. Kun luvassa on vettä ja rapaa, valitsen kumi turvasaappaat.. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Myös savi, muta tai muu nahan pintaan pinttynyt lika voivat estää hoitoaineiden imeytymisen nahan sisään, jollei likaa harjata ja pestä riittävän usein pois. Tärkeää molempien valinnassa on sopiva lesti. 25 Aarre 6/2021 METSÄ Vetisessä metsässä tai suolla kumi turvasaapas on varmin jalkine, vaikkakin painava. Entä kuka jaksaa vahata tai kyllästää nahan, kun vettyneet kengät ovat kuivuneet ja pinnaltaan kovat ja kuivahtaneet. Ehjät kumisaappaat eivät vuoda eivätkä ime vettä. Kumi ei läpäise vettä, jos ehjää kumipintaa on vähänkin jäljellä
Jos siis aprikoit fyysistä kuntoasi ja haluat säästää voimasi työhön, valitse nahkaturvakengät keveimmästä päästä. Jalkineen istuvuuden erot ovat nahkaturvakengissä hitusen suuremmat kuin kumiturvasaappaissa. Kevyt on myös Meindl AirStream Rock, paino 2 189 grammaa ja viiltosuojaluokka 2. Saappaan lesti on hyvin leveä. Painossa eroja Koon 44 kumiturvasaappaista Husqvarna Functional 28, Nokia EuroLogger 3 ja Oregon Yukon painavat noin 3 300 grammaa parilta. Kumiturvasaappaat painavat paljon, mutta kokemus on osoittanut, että jatkuvassa käytössä niiden painoon tottuu. Painoeroa keveimpiin kumiturvasaappaisiin jää vain muutama sata grammaa. Pakkasilla varpaat palelevat vähemmän, kun sukat pysyvät kuivina. Kenkää kohden se tarkoittaa vain vajaat puoli kiloa, mikä ei ehkä kuulosta paljolta. Käyttöpaikan ja -ajankohdan pitää vain olla sopiva. Luokka 1 kestää 20 m/s, luokka 2 24 m/s ja luokka 3 eniten eli 28 m/s. Suositut Nokia EuroLogger 3 -kumiturvasaappaat ovat melkoisen painavat. Harvoin kumiturvasaappaita käyttävälle niiden painavuus merkitsee suurempaa haittaa. Koon 44 kumiturvasaapaspari painoi tuolloin keskimäärin 928 grammaa enemmän kuin nahkajalkineet. Nokia EuroLogger 2 painaa noin 2 770 grammaa parilta koossa 44 ja vastaava Stihl Economy 2 860 grammaa. Nahkaturvakengistä raskaimmat kyseisen koon jalkineet painavat noin 2 300–2 500 grammaa. Nahkaturvakenkien suurena plussana on kumiturvasaappaita parempi istuvuus. Muutama vuosi sitten punnitsimme 14 paria eri kumiturvasaappaita ja 8 paria nahkaturvakenkiä. Viiltosuojaluokka kertoo jalkineen turvallisuuden sen mukaan, miten suurta moottorisahan ketjunopeutta jalkineet kestävät rikkoutumatta. Silloin alkavat houkuttaa keveämmät nahkaturvakengät. Kaikkein kevein jalkinemalli on Stihl Dynamic GTX, koon 44 kenkäpari painaa 1 970 grammaa ja sen viiltosuojaluokka on 1. Tilapäiset rapakot eivät menoa haittaa. Toisaalta niiden viiltosuojaluokka on 3. TYÖVARUSTEET Stihl Dynamic GTX on kevein nahkaturvakenkä. Edellisen viiltosuojaluokka on 2 ja jälkimmäisen 1. VEROVINKKI METSÄTÖITÄ VARTEN hankitut turva-asut ja -varusteet sekä työjalkineet ovat vähennyskelpoisia metsä verotuksessa.. Ilmavat ja istuvat Nahkaturvakengissä jalat hikoavat vähemmän kuin kumiturvasaappaissa. Kun märässä viivytään vain tilapäisesti, vesi ei ole ongelma. 26 Aarre 6/2021 METSÄ Talvella kumiturvasaappaiden pitkät varret estävät tehokkaasti lumen tunkeutumista saappaan sisään. Jos kärsii herkästi hikoilevista jaloista, jo tämä voi ratkaista valinnan nahkakenkien hyväksi. Tämä edellyttää sitä, että metsänomistaja onnistuu löytämään omien jalkojensa muotoa vastaavan lestin. Keveys houkuttelee Puutteistaan huolimatta nahkaturvakengät ovat erinomaiset työjalkineet. Viiltosuojaluokka on jokaisessa 3 eli paras markkinoilla oleva. Pitkät, viiltosuojatut varret palvelevat myös säärisuojina kolhuille. Sen laatu on korkeaa tasoa, mikä näkyy myös hinnassa. Kengät kannattaa sovittaa kaupassa ennen hankintaa. Kumiturvasaappaiden suuriin plussiin kuuluu myös hinta, joka on selvästi nahkaturvakenkiä edullisempi. Mutta tottumattomalle käyttäjälle sekin lisäpaino voi tuntua ylimääräiseltä ja syö jaksamista työpäivän mittaan. Pitkävartiset kengät ovat yleensä painavampia. Pääosin metsämaat ovat riittävän kuivia nahkaturvakengille. Kaikki kumiturvasaappaat eivät ole yhtä raskaita
Tässä työmukavuutta vielä lisää napista käynnistyvä ja ääneltään melko vähäinen akkusaha.. Yksilölliset mieltymykset ratkaisevat paljon. Jalkaterässä väljyyttä on enemmän, ja kengät voivat hölskyä. Yksi Aarteen varustekokeilijoista pystyy pitämään kumiturvasaappaita kesällä ilman mitään sukkia. 27 Aarre 6/2021 METSÄ Säädä sopivuutta sukilla N ahkaturvakengät ovat sisältä pehmeämmät kuin kumiturvasaappaat. Kumiturvasaappaissa nilkan kohta on useimmiten hyvin tiukka, jotta painavat kengät pysyvät jaloissa. Kesäkuumalla nahkaturvakengät hiostavat kumiturvasaappaita vähemmän. Hänen jalkansa eivät pahemmin hikoile. Kun lestin koko on jalalle sopiva, kesällä nahkaturvakenkiä voi yleensä pitää retkisukkien kanssa. Sen pitäisi onnistua myös silloin, jos kengissä on väljyysvaraa talvea ja villasukkia varten. Muut säätävät saappaat sopivan istuviksi sukilla. Turvajalkineissa on teräskuppi varpaiden suojana. Toinen vakiokokeilijamme käyttää kesälläkin villasukkia ja retkisukkia, jotta kengät eivät tunnu liian kovilta. Se on tarpeen myös klapeja ja halkoja tehdessä, olipa työvälineenä halkaisukone tai kirves
TYÖVARUSTEET Klapinteko on koneella nopeaa ja turvallista. Kuitenkin uusissa Husqvarna Technical 24 -nahkaturvakengissä lesti on hieman leveämpi kuin muissa Husqvarna-jalkineissa. Myös useimpien nahkaturvakenkien pohja taipuu päkiästä – joissakin hyvin helposti. Totuttelua se voi kuitenkin vaatia. Se onnistuu parhaiten tuolilla istuen. Pohjaltaan täysin jäykkiä nahkaturvakenkiä ovat Husqvarna Technical 24 ja Meindl AirStream Rock. Hoitokäsittely estää nahan kutistumista ja kovettumista sekä säilyttää jalkineen vedenpitävyyden. Nahkaturvakenkiä ei saa kuivata kuumassa. Huoneenlämpö on hyvä kuivauslämpötila. Se tarkoittaa sitä, miten pohja taipuu, kun sitä kierretään pituusakselin Kenkien kuivaus ja hoito Missä voi sulaa, siellä nahka palaa, tietää vanha viisaus. Voiko siitä, ettei kengän pohja taivu, sitten olla metsätöissä myös haittaa. Sisäosa kuivuu nopeammin, jos otat pohjalliset pois ja kuivatat ne erikseen. Asian voi tutkia vääntämällä kantaa ja kärkeä polvien välissä kohti toisiaan, polvilla vääntövoimaa lisäten. Vaikka kenkä kiilautuu kivenkoloon, pohja ei taivu eikä jalkaterä pääse vääntymään. Lämpöpatterin tai takan vierustaa tai pannuhuonetta ei suositella. Saatavilla on myös kengänkuivaimia. Ennen kuivausta kengät puhdistetaan. Leveään jalkaan istuu hyvin myös Sievi GT Timber. Kumiturvasaappaat kestävät kuivatuksen myös pannuhuoneessa. Täysin taipumaton pohja on erinomainen kivikkoisessa maastossa ja esimerkiksi pöllien seassa kävellessä. Pitoa ja tukea Pohjan toinen tärkeä ominaisuus on kiertojäykkyys. 28 Aarre 6/2021 METSÄ Kumiturva saappaat eivät tue nilkkaa. Kumiturvasaappaista lestiltään levein on Nokia EuroLogger 3. Vaarassa voivat enemmän olla selkä isoja runkoja nostaessa ja varpaat rungon tipahtaessa. Naisten ja kapeajalkaisten miesten kannattaa etsiä sopivia jalkineita muun muassa näistä merkeistä. Stihlin kaikissa nahkaturvakengissä lesti on malliltaan leveä. Jos käyttäjällä on lonkkavaivoja, jäykkäpohjaisten sopivuutta on syytä kokeilla ennen hankintaa. Kuivuttuaan ne aika ajoin vahataan tai rasvataan käyttöohjeiden mukaisesti. Jäykkä vai taipuva pohja Kaikkien kumiturvasaappaiden pohja taipuu päkiästä. Husqvarnan nahkaturvakengissä lestin leveys on perinteisesti normaali ja myös Meindl AirStream Rock on lestiltään normaalilevyinen. Nahkaturvakengille sopivat mahdollisimman maltillisesti lämmittävät kuivaimet. Kenkä mahtuu helposti myös leveään jalkaan.. Jäykkä pohja liikuttaa kävellessä lonkkia hieman eri tavalla kuin päkiästä taipuva pohja. En ole huomannut, vaikka olen käyttänyt jäykkäpohjaisia jo kymmenkunta vuotta. Sievi GT Timber kertoo jo ulkonäöllään, että sen lesti on jykevä. Kapein puolestaan on McCullochin kumiturvasaapas, joka ei hölsky sirossakaan jalassa
Viiltosuojaluokka on 2. Nahkaturvakengissä on useita yli 300 euron hintaisia pareja, joten hinta asettuu keskitasoon. Kiertojäykkyys on hyvää tasoa. Varret ovat puolipitkät ja taipuvat uutenakin helposti, joten kenkien käyttö ei vaadi erityisempää totuttelua. Kuvassa Oregon Fiordland.. Suositushinta on 250 euroa. 29 Aarre 6/2021 METSÄ Oregon Fiordland K oon 44 Oregon Fiordland -nahkaturvakenkäpari painaa yhteensä 2 196 grammaa. Lestin leveys on normaali, ei erityisen leveä muttei kapeakaan. Pohjissa on naulaan astumisen suojat, ja pohjat ovat öljyn ja polttoaineen kestävät. Raivatessa ei aina näe, mihin astuu. Pohja on jämäkkä, mutta se taipuu päkiästä, kuten useimmissa muissakin nahkaturvakengissä. Muihin merkkeihin verrattuna Fiordlandit asettuvat nahkaturvakenkien kevyimpään päähän. Kengät ovat lähes kauttaaltaan sileähköä nupukkinahkaa, joka pitää hoidettuna vettä. Sivuilla on kapeahkot, muoviset reunasuojat. Pohjan pito tuntui kesäkelillä kokeiltuna hyvältä. Nahkaturvakenkien nauhat eivät aukea, kun ne solmitaan tiukkaan, nauhanpäät työnnetään kenkien sisään suojaan ja päälle vedetään lahje. Erityisesti nilkoissa on tuntuva pehmeä paksunnos. Useimmat nahkaturvakengät tuke vat nilkkaa kumiturva saappaita paremmin. Jaloissa kenkien sisäpuoli tuntuu mukavan pehmeältä
30 Aarre 6/2021 METSÄ Vilttitossuissa tarkeni M etsurilegenda Jaakko Pessisen (s. Silloin Vihtori piti ”nykyaikaisia” kumisaappaita, käytti niissäkin sanomalehteä pohjalla ja piti jalassa kahdet villasukat. Kumiturvasaappaat kestävät ammatti käytössä puolesta vuodesta vuoteen. LISÄTIETOJA Husqvarna, husqvarna.com/fi Lumberjack, uittokalusto.fi McCulloch, mcculloch.com Meindl, uittokalusto.fi Nokia, nokianjalkineet.fi Oregon, stokker.fi Sievi, sievi.com Stihl, stihl.fi Joissakin tyköistuvissa turvahou suissa lahkeet ovat niin tiukat, että ne sopivat vain vaivoin kumiturva saappaiden päälle. suunnassa toinen käsi kannassa, toi nen kengän kärjessä. Nahkaturvakengissä nilkan tuki on paljon parempi, mutta erot eri kenkämerkeissä voivat olla suuria. Pohjan kolmas tärkeä ominaisuus on pito. Jaakon mukaan nykyinen kaupasta saatava villalanka on paljon ohuempaa kuin äitivainajan kehräämä. Yhdistelmä oli hyvin lämmin. ”Sodassa tulleiden paleltumien takia isän jalat eivät kestäneet kylmää. Kun vilttitossut olivat täynnä paikkoja, hän irrotti niistä nahkavarret ja kiinnitti varsiin uudet, huopaiset alaosat”, Jaakko kertaa lapsuusmuistojaan 50-luvun Lappajärveltä. Isä paikkasi reiät huopapaikoilla ja kumiliimalla. Osin se johtui siitä, että huopatossuissa jalat eivät hikoa. Mitä liukkaampi keli, sitä enem män pitävä pohja parantaa työturval lisuutta. Suojasäällä vilttitossuja ei voinut pitää, ne kastuivat heti. Kumiturvasaappaat eivät tue nilk kaa. Kiertojäykkyys on yleensä nahka turvakengissä vähän parempi kuin kumiturvasaappaissa. Tätä vielä nopeuttaa saappaiden kampeaminen jaloista toisen saappaan kärjellä. Raivaustyössä ne hajoavat yleensä edes tä siitä, mihin jäykät viiltosuojat loppu vat. Sopiva kierto jäykkyys parantaa tasa painoa ja tukee jalkaterää. Alaosat olivat huopaa, ja hän ompeli niihin kiinni kumiteräsaappaiden nahkavarret. Hän laittoi vilttitossuihin pohjallisiksi sanomalehteä ja veti vielä jalkoihinsa kahdet villasukat”, Jaakko muistelee. Liukastumiset ja kompastu miset aiheuttavat yli neljäsosan Melan tilastoimista metsätyö tapaturmista. Kesällä nämä niksit parantavat myös jalkineen ilmavuutta. Jaakon äiti Sylvi Pessinen kehräsi omien lampaiden villasta saadun villalangan rukilla ja teki siitä paksua. Hakkuutyössä kävellään vähemmän ja kumarrellaan enemmän, ja silloin ensin voivat pettää kantapäät. ”Vilttitossut kestivät muuten hyvin, mutta terävien oksien osumista niihin tuli reikiä. Kävely helpottuu, kun nauhoitusta ei uloteta ylimpään tai kahteen ylim pään nauhalenkkiin. Nauhoituksen voi aluksi jättää myös hieman löysälle. Nahkaturvaken kien kanssa samanlaisia pulmia ei ole. Villasukat Sylvi tikkusi eli kutoi hyvin tiukoiksi, jotta sukat olivat lämpimät. TYÖVARUSTEET. 1949) isä Vihtori Pessinen piti metsätöissä pakkasilla vilttieli huopatossuja. Pitkävartisissa kengissä nilkan tuki on yleensä paras. Kaikissa nahkaturvakengissä pul mana voi uutena olla varren kankeus
Keski-Euroopassa jokilaivaristeilyt ovat hyvin suosittuja muun jokilaivaliikenteen ohella. Toisaalta myös jokiyhtiöiden olisi kannettava osuutensa kustannuksista, onhan heillä ollut vesi käyttövoimana ilmaista joen patoamisista alkaen. Joessahan on jo patoaltaat rakennettuna, ainoastaan sulut puuttuvat. Hyväksy käyttö ehdot ja aktivoi tunnuksesi. Kohta elämme koronasta selviämisen jälkeistä aikaa. Laiva ajaa sulkuun, ja portit suljetaan. Kirjautuminen kannattaa Lue ajattomia ja hyödyllisiä Aarre Plus -artikkeleita Löydä arkiston aarteita vuodesta 2016 alkaen Lue näköislehteä joko verkkoselaimella tai älylaitteella Aarre-sovelluksessa Tee muutoksia yhteystietoihisi sekä tilauksiisi liittyviin asioihin Omat tiedot -osiossa KESKUSTELUA On aika suunnitella Kemijoen monikäyttöä L uettuani Aarteesta Teemu Keskisarjan kolumnin Kemijoen ympäristörikoksesta (AR 5/21) päätin lähettää teille kirjoitukseni, joka julkaistiin Lapin Kansassa viime joulukuussa. Tähän uhrattiin Kemijoki muuttamalla se luonnonvaraisesta joesta sähköenergian tuottamiseen. KEMIJOEN OSUUS Suomen vesivoiman tuotannosta on 34,5 prosenttia. TAPIO KESKIMAULA INSINÖÖRI KEMINMAA. 3 Kirjoita asiakasnumerosi ilman etunollia sekä postinumerosi. Joella kulkeminen ja sulkujen käyttö on ilmaista laivoille Tonavalla. Joki on Euroopan toiseksi pisin, 2 860 kilometriä. 020 413 2277 (arkisin kello 8–21). Lisää sähköpostiosoitteesi ja salasanasi. On aika miettiä yhteiskuntaamme uusia rakennuskohteita, jotka tuovat työtä ja vaurautta pitkällä ajalla. OLEN KÄYNYT jokilaivaristeilyllä Tonavalla. Sotien jälkeisenä aikana suomalaiset rakensivat maatamme uuteen aikakauteen sotakorvauksien maksamiseksi sekä sodassa tuhottujen teiden, rakennusten ja tehtaiden korjausja uudisrakentamisessa. Nyt on aika suunnitella Kemijoen saattamista monikäyttöön. Työhaluja oli, ja töitä tehtiin yhteisessä tahtotilassa. Asiakasnumeron löydät tilaus laskulta, lehden takaa osoitetietojen yhteydestä tai soittamalla asiakaspalveluun. Paina Kirjaudu. Piti myös rakentaa uutta infraa muun muassa riittävän sähköenergian saamiseksi. Nyt kannattaa käynnistää tutkimussuunnittelu, jossa voitaisiin hyödyntää koronan jälkeisiä elvyttämisrahastoja. Kemijoella vastaavat luvut ovat 550 km ja 556 m3/s. 2 Klikkaa kohtaa Luo tunnukset ja Aktivoi käyttäjätunnuksesi. Myös puun irtouitto kesäisin jatkui aina 90-luvun alkuun saakka. Sulut voitaisiin rakentaa ohijuoksutusluukkujen yhteyteen tai erillisinä voimalaitosten viereen. Saat sähkö postiisi aktivointiviestin, jossa olevaa linkkiä klikkaamalla saat tunnukset käyttöösi. ”Pitää uskaltaa ajatella suuresti”, on presidentti Niinistö sanonut. 31 Aarre 6/2021 METSÄ Luo käyttäjä tunnukset Aarteen verkkopalveluun! Kaikissa ongelmatilanteissa voit olla yhteydessä asiakaspalveluun, puh. Sähköenergian tuottamisen lisäksi joen käyttötarkoitusta pitää laajentaa hyödyttämään joen varrella ja valuma-alueella asuvia Lapin maakunnan asukkaita. Suurimpien laivojen leveydet ovat 13 metriä ja syväys ainoastaan 1,3 metriä. Tonavalla lohi pääsee nousemaan kutupaikoilleen sulkujen kautta joen yläjuoksulle ja palaamaan takaisin mereen. Kemijoelle tällaiset laivat soveltuisivat hyvin. Laiva, jolla me matkustimme, oli kaksikerroksinen ja palvelut hytteineen samaa tasoa kuin risteilylaivoilla yleensä, matkustajia 300 ja henkilöstöä 100. 5 Mene uudestaan osoitteeseen aarrelehti.fi ja klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa Kirjaudu. Tonavan profiili on hyvin samanlainen kuin Kemijoen, erotuksena on se, että virtausnopeus on paljon suurempi. Tunnusten luontiin tarvitset vain asiakasnumeron ja postinumeron 1 Mene osoitteeseen aarrelehti.fi ja klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa Kirjaudu. Virtaama on noin 6 500 kuutiometriä sekunnissa. Nämä sulut nykyaikaisella tekniikalla varustettuna antaisivat myös nousukaloille (lohi, taimen, siika, nahkiainen) mahdollisuuden nousta kutupaikoilleen ylemmäs Kemija Ounasjoelle sekä palata takaisin mereen. Jos laiva on laskeutumassa alemmalle tasolle, vesi lasketaan sulusta ulos, kunnes veden taso on sama kuin joen veden taso. Kemijokea voisi käyttää jokimatkailuun, kalastukseen sekä tavaroiden, kaivostuotteiden ja raaka-aineiden kuljettamiseen. Tonavan pääuomassa on 18 voimalaitosta sulkuineen, joista 20–100 metrin pituiset jokilaivat kulkevat. Hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Klikkaa jatka. Tämä on ollut Kemijoen pääasiallinen käyttötarkoitus viimeksi kuluneiden 70 vuoden ajan. 4 Kirjoita avautuvaan lomakkeeseen sähkö postiosoitteesi ja haluamasi salasana. Vertailukohteena tässä olisi esimerkiksi Tonavan lohen vaellus Mustaltamereltä kutupaikoilleen sekä Pojoen kalahissi Pohjois-Italiassa. Sulkuportti avataan, ja laiva jatkaa matkaa alavirtaan
METSÄVAIKUTTAJA Mäki-Hakola harmittelee sitä, että Syke ja ely-keskukset irrottautuivat keväällä PEFC-standardin päivitystyöryhmästä. MTK:n elinkeinojohtaja, 1.7.2021 alkaen MTK:n metsä johtaja Parasta metsässä. ”Suomessa ollaan metsien sertifioinnissa maailman parhaita.” Marko Mäki-Hakola Tausta. 32 Aarre 6/2021 METSÄ ”Metsät täyskäyttöön” KUKA. 44-vuotias biologi ja yhteiskuntatieteiden maisteri Ylöjärveltä Työ. Ruumiillinen työ ”Metsänomistajan on saatava itse päättää, suojeleeko vai hyödyntääkö metsiään”, korostaa MTK:n uusi metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Teksti MARKKUPULKKINEN Kuva MARIAMIKLAS
Jos suomalaisia metsureita ei löydy tarpeeksi, tarvitsemme ehdottomasti ulkomaista työvoimaa, jotta metsien hoitotyöt tulevat tehdyiksi ajallaan. Mielestäni ei ole reilua, että metsätalousyrittäjän pääomavero on paljon korkeampi kuin yhteisövero. Olemme tässäkin maailman parhaita. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Joka tapauksessa on hyvä, että vähitellen ollaan siirtymässä sähköiseen puukauppaan tai ainakin tarjotaan siihen mahdollisuus. Pelkään, että kuluneena keväänä käyty keskustelu heikentää sertifioinnin arvostusta metsänomistajien keskuudessa. Siitä pitää olla huolissaan. Omassa työssäni tärkeä painopiste tänä vuonna on tehdä asioita entistä tiiviimmin yhdessä kaikkien metsänhoitoyhdistysten kanssa. Maailman ympäristöystävällisimmäksi suunniteltu sellutehdas torpattiin. Näin toimimalla todennäköisesti päästään melko lähelle koko yhteiskunnan metsänkäyttötavoitteita. Pohtisin kuitenkin enemmän kannusteita, joilla saataisiin metsänomistus siirtymään perheen sisällä entistä huokeammin. Vaikka Kuutio toimii teknisesti hyvin, en silti ole täysin tyytyväinen siihen. Maankäyttöja ilmastoasioita ei voi kuitenkaan katsoa pienen avaimenreiän läpi. Metsiemme käyttöä pystytään lisäämään kestävällä tavalla, ja niistä riittäisi raaka-ainetta uudelle sellutehtaalle Itä-Suomessa. LULUCF-politiikkaan liittyy kieltämättä huolia mutta myös mahdollisuuksia. En lähde ennustamaan puun hintakehitystä, mutta toivon nykyisen hinnan olevan esimakua siitä, että lopputuotteiden hinta jää pysyvästi aikaisempaa korkeammaksi. Finnpulp oli vähän surullinen tapaus. Kaikki, niin ostajat kuin myyjät, pitää saada sitoutumaan paremmin Kuution käyttöön. On vaikeaa nähdä, että puukaupasta vetäytyminen ja sen jättäminen kokonaan metsäteollisuusyrityksille olisi metsänomistajien edun mukaista. Miten suhtaudut yhtiöihin, jotka solmivat metsänomistajien kanssa hiilensidontasopimuksia. Hintahuippujen tavoittelu ei ole pitkäjänteisessä metsätaloudessa järkevää, vaikka huippuhintaan osunut puukauppa mieltä lämmittääkin. Täyskäytöllä tarkoitan sitä, että jokainen metsänomistaja voi itse päättää, miten hän metsiään käyttää. On varmistettava, etteivät rahastot tee metsissämme pikavoittoja.. Olet ollut perustamassa Töitä Suomesta -yhtiötä maaseudun kausityövoiman tarpeisiin. LULUCF-veivaus on esimerkki siitä, kuinka voi käydä, kun asioita tarkastellaan liian suppeasta näkökulmasta. Puukaupasta ei pidä luopua. Suomen metsistä on sertifioitu 90 prosenttia, mikä on eniten koko maailmassa. Pitääkö olla huolissaan. Jokin kuvio hakataan, jokin toinen suojellaan tai säilytetään marjastusmaastona. Tietysti metsänhoitoyhdistysten pitää koko ajan miettiä, mikä on metsänomistajan etu, ja tarkastella toimintatapojaan sen pohjalta. Olemme olleet liian mustasukkaisia siitä, että kaikki työt pitäisi tehdä itse. Meillä on monta painopistettä, ja yksi niistä on Brysselissä. Reiästä voi nähdä hienon luontokohteen, joka pitää suojella. Miltä näyttää Finnpulpin tehdashankkeen tilanne. Yhtä tärkeänä kuin EU-asiat näen sen, että pistämme oman kenttämme kuntoon. Onko MTK:n metsäedunvalvonnan painopiste tulevina kuukausina Euroopan unionissa. Oman korjuupalvelun kautta metsänhoitoyhdistys pystyy etsimään parhaat kohteet kaikille puutavaralajeille. 33 Aarre 6/2021 METSÄ Onko puun hintahuippu tänä vuonna nähty. Metsien täyskäyttö on hyvä tavoite tälle ja tuleville vuosille. Potentiaalia on todella paljon, mutta pitää olla tarkkana, millaisia sopimuksia tehdään. Kun metsänomistaja haluaa viivästyttää jonkin kuvion päätehakkuuta, on ihan hyvä asia, jos hän vuokraa hiilinielun siksi ajaksi. Toissa päivänä kävin juoksulenkillä Ylöjärven metsäpoluilla. Toivon, että asia vielä oikenisi tavalla tai toisella. EU:n maankäyttöasetus LULUCF on taas muutosten kourissa. Ely-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen ulostulo PEFC-sertifioinnissa oli todella harmittavaa ja tarkoitushakuista. Ulkomaiset työntekijät Suomen metsissä ovat hyvä asia. Metsävähennyksen laajentaminen on yksi keino. Tämä on mahdollista, sillä uusiutuvalla puuraaka-aineella korvataan fossiilisia raaka-aineita. Pitää muistaa, että metsänhoitoyhdistys ei tavoittele voittoa itselleen vaan metsänomistajille. Hiilinielubisnes ei saa kuitenkaan vähentää metsien käyttöä pitkällä tähtäimellä. Monessa tilanteessa metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu tuo kysyntää sellaisille kohteille, joille ei muuten olisi ostajia. Mikä on tärkein tavoite, jota ajat tänä vuonna metsänomistajien edunvalvojana. Jollakin tavalla on joka tapauksessa varmistettava se, etteivät rahastot ja ulkomaiset omistajat tee metsissämme pikavoittoja vaan metsät pidetään edelleen hyvässä kunnossa. Metsien hiilensidontakauppa on vasta tuloillaan. Johonkin muualle tehdas kuitenkin rakennetaan, eikä välttämättä yhtä ympäristöystävällisesti. Päätös ei ymmärtääkseni kuvastanut ely-keskusten yhteistä kantaa vaan työryhmään osallistuneen virkamiehen henkilökohtaista kantaa. Samalla pitäisi kuitenkin nähdä, miten suojelu vaikuttaa metsien kasvuun ja ilmastotavoitteisiin. Metsävähennyksen poistaminen metsärahastoilta on hyvä alku. Onko hyvä, että Suomen metsissä työskentelee ulkomaisia metsureita. Voidaan tietysti pohtia säädöksiä, joilla rajoitetaan ulkomaista metsänomistusta Suomessa. Jos osa metsänomistajista kääntää selkänsä sertifioinnille, menetämme paljon jo aikaansaatua hyvää. PEFC-sertifioinnin aikana on tehty paljon hyvää metsäluonnolle esimerkiksi säästöpuiden, lahopuuston sekä suojakaistojen kautta. Tulisiko metsänhoitoyhdistysten luopua omasta puukaupastaan, joka on herättänyt kysymyksiä eturistiriidoista. Mitä pitäisi tehdä, jotta metsänomistus ei valuisi yksityisiltä metsänomistajilta rahastoille. Tärkeintä on se, että jokainen kuvio on sellaisessa käytössä, jossa metsänomistaja haluaa sen olevan. Pitää muistaa, että sertifiointijärjestelmä ei ole suojeluohjelma vaan tapa sovittaa yhteen erilaisia tulokulmia metsien talouskäyttöön. Oletko tyytyväinen Kuutioon puukauppakanavana. Myös puun myyntiveron oikeaa tasoa voisi pohtia. Kaikki haluavat tehdä hyvää luonnolle, niin mekin. Mureneeko PEFC-sertifikaatin pohja, kun työryhmästä ovat irrottautuneet Syke, elykeskukset ja Saamelaiskäräjät
TAIMIKONHOITO Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS TUNTUMAA RAIVAUS SAHAAN VEROVINKKI RAIVAUSSAHA JA sen lisävarusteet, huoltokulut ja polttoaineet ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia, samoin kypärä ja työasut. Aarre 6/2021 METSÄ 34. Aloittelijoiden raivaus sahakurssilla opiskeltiin sahan huoltoa ja päästiin myös tositoimiin taimikkoon. Myös kurssimaksut ja kouluttautumiseen liittyvät matkakulut metsänomistaja voi vähentää verotuksessa
35 METSÄ Metsäopettaja Pasi Sironen (vas.) opasti kurssilaisia raivaussahan käytön saloihin Saarijärvellä. Aarre 6/2021 35 METSÄ
Sopiva viilaustahti on 1–3 tankillisen välein, ja aina jos terä osuu kiveen. Ehkäpä suosion syynä on se, että kaikista metsänhoitotöistä juuri raivaaminen tuntuu olevan se, josta moni metsänomistaja nauttii. Murtunut terä ei soi. Epätasaisesti teroitetussa terässä vain osa teristä leikkaa puuta. Ilman haritusta ura olisi vain terän paksuinen ja terän sivut hankaisivat puuta vasten. ”Minulle raivaaminen on intohimo. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi järjesti alkukesästä 2020 kolme aloittelijoille suunnattua raivaussahaja taimikonhoitokurssia. TAIMIKONHOITO Terän teroittaminen on tärkeä taito. Raivaussahamarkkinoita hallitsevat tutut Husqvarna ja Stihl. ”Muistakaa, että ette koskaan heitä sahaa vaan laskette sen maahan. Apuna tässä voi käyttää viilanohjainta, jonka viivat osoittavat oikean kulman. Raivaussahan terä kannattaa viilata 1–3 tankillisen välein, ja välittömästi silloin, jos terä osuu raivatessa kiveen. Heli Palva-aho puolestaan tahtoi oppia huoltamaan raivaussahaa niin, ettei jokaiseen teränvaihtoon tarvitsisi pyytää mieheltä apua. Kun kierros on täysi ja kaikki 12 hammasta teroitettu, hän kääntää sahan ja teroittaa jäljelle jääneet hampaat. Päivi Mikkonen, Marjo Miettinen ja Minna Rantalainen halusivat ottaa vastuuta sukutilan metsänhoitotöistä. ”Muistakaa, että viilaa liikutetaan vain yhteen suuntaan, ei koskaan edestakaisin.” Kurssilaiset nyökyttelevät. Tämän harituksen ansiosta terä sahaa puuhun itseään paksumman uran. 36 Aarre 6/2021 METSÄ I lona Valkonen päätti antaa kyytiä pihamaan pajukoille. ”Viilanohjain painetaan kiinni terään ja väännetään”, Sironen neuvoo. Sahan runkoputki on alumiinia, joten sen saa mutkalle helposti.” Viilalla hampaat teräviksi Sironen napauttaa viilalla raivaussahan terää, joka helähtää kirkkaasti. Laadukkaat varusteet kestävät käyttöä, kunhan niitä käsitellään hyvin ja huolletaan asianmukaisesti. Muitakin merkkejä on, mutta satasen sahat kannattaa Sirosen mukaan kiertää kaukaa. Ääni kertoo, että terä on ehjä. Niin myös Sironen itse. Mikäli haritusta on tarpeen lisätä, se tehdään viilanohjaimella. On palkitsevaa, kun näkee työnsä jäljen ja tietää, että raivauksen jälkeen metsä pääsee kasvamaan.” Sahaa ei saa heittää Varusteikseen raivaaja tarvitsee tukevat jalkineet, kypärän sekä asialliset työvaatteet, mieluiten metsätyöhön suunnitellut. Tärkeää on teroittaa hampaat tarkasti 15 asteen kulmaan. Jos raivaussahan terän hampaita tutkii tarkemmin, huomaa, että niistä joka toinen taittuu terästä nähden oikeaan ja joka toinen vasempaan. Ne täyttyivät ennätysnopeasti. ”Jos varaa 800 euroa varusteisiin ja 800 euroa sahaan, niin varmasti saa jo hyvän paketin”, hän neuvoo kurssilaisia. Ylläpitoteroitukseen riittää yleensä 2–3 viilan pyyhkäisyä. Hampaat teroitetaan 15 asteen kulmaan, eikä viilattaessa viilaa koskaan liikuteta edestakaisin.. Sironen merkitsee tussilla terään aloituskohdan ja ryhtyy viilaa apunaan käyttäen käymään teriä läpi joka toinen kerrallaan. Toistomäärä kannattaa pitää samana kaikissa hampaissa, sillä jokainen viilan pyyhkäisy lyhentää hampaan terää. Muun muassa tällaisia syitä metsäopettaja Pasi Sironen sai kuulla kysellessään raivaussahakurssin osallistujilta, mikä oli saanut nämä osallistumaan kurssille. Viihdykettä metsässä vietettyihin päiviin tuo se, jos kypärä on varustettu Bluetooth-yhteydellä tai FM-radiolla
”Kulmavaihde maksaa parisataa euroa, joten sitä kannattaa huoltaa.” Tarkista ilmanpuhdistin Raivaussahan ilmanpuhdistimen kunto on hyvä tarkistaa päivittäin. Mutteri avataan toiseen suuntaan kuin yleensä. ”Sytytystulpan kärkien tulisi olla vaaleanruskeat. ”Kaksitahtista”, Juho Pirttiniemi vastaa. ”Mitenkä vedät. Kulunut tai rikkoutunut ilmansuodatin tulee vaihtaa uuteen. Valitse oikeanlainen terä Terää ei voi teroittaa loputtomasti. Sen jälkeen hän avaa terän alapuolelta mutterin. Suodattimeen kertyy ilmasta siitepölyä ja muuta pölyä, joka helposti tukkii suodattimen. Kärkivälin tulee olla puoli milliä. Jos se on liian iso tai pieni, sitä pitää säätää. Raivaussahan polttoainesäiliö on kooltaan 0,7–0,9 litraa. Paperisen voi puhdistaa esimerkiksi hammasharjalla rapsuttamalla ja nailonista valmistetun astianpesuaineTerää ei voi teroittaa loputtomasti. Kolmion muotoinen terä sopii heinien ja ohuiden vitsasten raivaamiseen. Kun hampaat ovat kuluneet loppuun, terä pitää vaihtaa. Jaana Laitila tarkistaa ilmanpuhdistimen kuntoa. Se, miten pitkään yhdellä tankillisella sahaa, riippuu raivattavasta puustosta. Ruuvipenkki olisi tähän hyvä, mutta sitä ei nyt ole.” ”Miten tämä tulppa irtoaa täältä?” Pirjo Härkönen kysyy. Lopuksi tarkistetaan vielä sytytystulpan kunto. ”Mitäs bensaa käytetään”, Sironen kysyy. Kulmavaihde irrotetaan avaamalla sivussa oleva rasvausmutteri. vedessä liottamalla. Kaikissa sahamalleissa rasvausta ei tarvita, sillä niissä on kestovoideltu kulmavaihde. Rasvaa lisätään noin kolme neljäsosaa kulmavaihteen tilavuudesta. Hän työntää lukitustapin raivaussahan terän yläpuolella sijaitsevan kulmavaihteen reikään ja kääntää hitaasti, kunnes terä lukittuu. Tarkistakaa, että terä on halkaisijaltaan oikean kokoinen, jotta se ei paikallaan ollessaan ota kiinni sektorisuojaan.” Raivaussahan kulmavaihde kannattaa Sirosen mukaan rasvata parin viikon välein. Sironen ruuvaa raivaussahan kopan auki ja irrottaa tulpan. Väärin päin oleva terä ei pure”, Sironen muistuttaa. Ensiksi Sironen lukitsee terän paikalleen. ”Avaimella. Tällöin ilmanpuhdistin ei toimi kuten pitää ja moottorin lämpötila nousee. Siihen ei kannata koskea käsin, se voi olla kuuma.” Tankkiin pienkonebensaa Kun terä on viilattu ja ilmanpuhdistin ja sytytystulppa tarkistettu, on aika tankata saha. Jos tulppa on musta, sitä voi varovasti puhdistaa. Voimalla?” Jaana Laitila ihmettelee. Pyöreällä terällä kaatuu vahvempikin runko. ”Teriä kannattaa ostaa muutama varastoon. Pienkoneisiin soveltuvaa polttoainetta myydään valmiina seoksena, mutta sitä voi sekoittaa itsekin 98-oktaanisesta bensiinistä ja kaksitahtiöljystä. ”Kun laitatte terän takaisin paikalleen, tarkistakaa, että se on oikein päin. ”Vedetäänpä seuraavaksi ilmanputsari auki”, Sironen kehottaa. Ilmanpuhdistin on yleensä valmistettu joko paperista tai nailonista. Teriä myydään erikokoisia ja -muotoisia. Se kannattaa tarkistaa päivittäin, sillä suodattimeen kertyy nopeasti pölyä.. Sirosen avustuksella ilmanpuhdistin lopulta irtoaa. Terämutteri on itsekiristyvä, eli terän pyörimisliike kiristää sitä. 37 Aarre 6/2021 METSÄ Terien haritusta voi tarvittaessa lisätä viilan ohjaimen avulla
Kurs sien järjestämisessä voisi olla saumaa myös metsäpalveluyri tyksille. Sahaa ohjataan lantion liikkeillä. ”Muistakaa, että raivaus ei ole nopeus laji. Innokkaita tulijoita on. 38 Aarre 6/2021 METSÄ ”Yleensä tankillisella sahaa tuollaiset 40 minuutista puoleentoista tuntiin”, Sironen arvioi. Edetkää rauhallisesti ja turvallisesti ja muistakaa pitää toisiinne vähintään viiden toista metrin etäisyys.” ”Sitten ei muuta kuin sahat käyntiin vaan!” Bisnessauma yrittäjälle. ”Omavalvontaa kannattaa tehdä, ja ko koontaitettava onkivapa sopii hyvin koe alojen mittaukseen. Sironen muistuttaa, että bensiiniä saa yhdessä taloudessa säilyttää kerrallaan korkeintaan 60 litraa. Varhais perkauksessa taimikosta raivataan kaikki havupuiden kasvua haittaava lehtipuusto. ”Jos haluatte, että puu kaatuu oikealle, ve täkää sahaa vasemmalle, ja päinvastoin.” Varhaisperkaus on ajankohtainen 4–6 vuo den kuluttua istutuksesta, kun kasvatettavat taimet ovat noin metrin mittaisia. Metsänomistajille järjeste tyistä koulutuksista raivaussaha kurssit ovat yksi suosituimmista. Taimikon harvennus, jossa taimikko harvennetaan kasvatustiheyteen, tehdään 10–20 vuoden kuluttua istutuksesta. Onkivapa on hyvä väline omavalvontaan. ”No meillä on siinä tapauksessa tosi riittoisaa bensaa, kun tankillinen kestää yli kolme tuntia”, Päivi Mikkonen hymähtää. Kurssilla keskusteltiin myös oikeasta puulaji valinnasta ja kasvatus tiheydestä. TAIMIKONHOITO. ”Käynnistysnarun kuntoa kannattaa seu rata, ettei käy niin, että ajatte kahdensadan kilometrin päähän ja palstalla jääkin kahva käteen.” Saha kiinnitetään valjaisiin niin, että ta sapainotilassa roikkuessaan sahan terä jää maasta noin 30 sentin korkeuteen. Kuusi kossa tavoitetiheys on 1 800 tainta hehtaa rilla ja mäntytaimikossa 2 200. Kursseja voi kysellä esimerkiksi omasta metsänhoitoyhdistyk sestä, ja niitä järjestävät myös Metsäkeskus ja jotkin aikuis oppilaitokset. Kaadet tavaa puuta kohti ei koskaan pidä kurottaa käsiä ojentamalla. Saha pärähtää käyntiin kertanykäisyllä. Maaja kotitalousnaiset ovat vinkanneet jäsenilleen, että pai kallisyhdistys voisi tilata itsel leen räätälöidyn kurssin. Omavalvontaa onkivavalla Sironen kääntää sahan ryypyn päälle ja painaa pari kertaa bensapumppua. ”Ja jos bensaa pitää hävittää, se kuuluu ongelmajätteeseen.” ”Ylimääräiset bensat voi antaa myös mi nulle”, Jaana Laitila huikkaa. Heli Palvaaho osallistui raivaus sahakurssille op piakseen, miten sahaa huolletaan. Laskekaa kaikki taimet, joihin yllätte nelimetrisellä vavalla, ja kerto kaa lopputulos 200:lla, niin saatte hehtaari tiheyden.” Pasi Sirosen johdolla kurssilaiset siirtyvät harvennettavan taimikon laitaan. Tyy pillistä on, että kun sellainen jossakin järjestetään, kurssi täyttyy heti. Kahvat säädetään niin, että sahaajan käsivarret ovat 90 asteen kulmassa, kun hän pitää niistä kiinni
Sitten taas naimisiin mentyäni ja lasten ollessa pieniä innostuttiin paikallisen urheiluseuran järjestämistä suunnistuksen iltarasteista. Mikä tunne, kun lapset tutkivat karttaa ja löysivät rastin metsän siimeksestä. Nuoruusvuosina metsä ei niin suuresti kiinnostanut. Osallistuimme myös pari kertaa metsänistutukseen, josta saatiin varoja urheilutoiminnan hyväksi. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Mättäät punaisenaan puolukoista M etsä on minulle monien aarteiden lähde. Sieniä en juuri tunne, joten ne jätetään poimimatta. POHJOISTUULI. Metsänistutus oli kuumaa ja hikistä mutta kuitenkin mukavaa työtä. Nyt eläkeläisinä mieheni ja minä liikumme luonnossa ja metsässä yhä enemmän. Muistan mustikkametsän tuoksun, kun lapsena poimittiin mustikoita pieneen emalikortteliin. Mättäät hehkuivat auringonkilossa punaisenaan puolukoista. Syksyisin koulupäivän jälkeen tehtiin koko kylän lasten kanssa puolukkaretkiä vähän kauemmaksikin kotimetsästä. 39 Aarre 6/2021 METSÄ Aarteiden etsintää Tämänkertaiset kirjoittajamme kuvailevat värikkäästi marja metsän riemuja ja riesoja. Metsään ei kuitenkaan tarvitse mennä vain hyötymielessä vaan myös ihan muuten vain kuuntelemaan puiden huminaa. Lapsuudessa 50-luvun lopulta ja 60-luvun alusta muistan hyvin lähimetsiin tehdyt pienet retket ja majojen rakentamiset. Sitä iloa ja riemua! Iltarastien myötä metsä löytyi uudelleen. Marjastusta, retkeilyä ja kävelyä lähimetsässä. Omakotitalomme lämmitämme omalta metsäpalstalta otetuilla polttopuilla. Mustikoita ja puolukoita poimitaan paljon
Aurinko hymyili. RITVA SULKUMÄKI LEPSALA Säntäsin kotiin ja heittelin kuteet pihaan.. Välillä istahdimme kannonnokkaan tai kaatuneen puun rungolle syömään eväitä. Miten paljon niitä viime kesänä olikaan! Innoissamme niitä noukimme. Tuo metsäpolku voisi viedä lähtöpisteeseen. Taisin olla eksyksissä. Naapuri ilmestyi pihaan ja ihmetteli: ”Mikä taistelu täällä on käyty, kun on vaatteita pitkin pihaa?” KOITTI UUSI PÄIVÄ. SYKSYLLÄ POIMIMME karpaloita, suon aarteita nekin. Miten kauniita männyt olivatkaan. Myös sieniä luonto tarjoili ihan mukavasti. Muistelin vuosien takaisia marjareissuja hyllyvillä soilla, kun olin nuori. Ei auta suojaukset. Ilo oli ylimmillään, kun lähitienoolla kantarelleja etsiessä edessämme komeili suppilovahveroita. Valitsin summamutikassa jonkin suunnan, ja ei muuta kuin eteenpäin. Tosin kerran sateli sen verran paljon vettä, että ajattelimme, että syödään eväät vasta lähtiessä autossa. Vikkeliä, mokomat hirvikärpäset. Toinen suunta. Huh, mikä porukan hyökkäys. Ne kun olivat pääasiassa puolisoni kimpussa. Kävimme useita kertoja samoissa maisemissa, kun maukkaita marjoja kypsyi lisää. Maistuivat ne sielläkin. Oudon näköistä koivikkoa, takana talo. Menin rohkeasti pihaan, siellä oli isäntä paikalla. Mies lähti saattelemaan pätkän matkaa ja neuvoi: ”Tätä rajalinjaa kun kuljet metsän läpi kilometrin verran, pitäisi löytyä tie, jonka varrelle olet auton jättänyt.” Kiittäen lähdin kulkemaan kauniissa, sammalmättäisessä maastossa. Pääasia, että ämpäri oli täynnä karpaloita. Oudot maisemat. Kyselin, missä mahdoin olla, entä miten osaisin takaisin. Niitä sujahteli päähän, selkään, joka puolelle. Tosin sen verran humahti, että saapas hörppäsi vettä. Ei paniikkia. Yhtäkkiä havahduin. Ei vienyt. En pitkälle päässyt. Missähän minä olin. Nyt automatkan päähän paikkaan, jossa ei liiku hirviä eikä niissä majailevia kiusankappaleita. 40 Aarre 6/2021 METSÄ Hirvikärpästen armoilla KIRJOITUSKILPAILU K iitollisena muistelen viime kesän marjastusja sienestysreissuja. Pelotti, ja miehet naureskellen kehottivat: ”Kevennä, kevennä.” Niitä aikoja muistellessani yritin kiertää pehmeät paikat. Neuvot olivat hyvät. Oli pilvinen päivä, joten aurinkokaan ei auttanut. Joimme termospullosta kahvia ja söimme herkullisia voileipiä. Piirittivät joka puolelta. Minähän menen. Leivät löysimme palattuamme mökin pöydältä. Mikä onni! Onneani ei pystynyt sumentamaan edes paikalle ilmestynyt vihollisjoukko. Ei haitannut. Erityisen iloinen olin lakoista, joita lapsenlapseni kanssa poimimme. Alkumatkan sain olla hyökkääjiltä turvassa. Ei aikaakaan kun olin tutussa paikassa. Kaikessa rauhassa keräilin suppilovahveroita. Iskivät vauhdilla, sinkoilivat päälle ja etsiytyivät vaatteitten alle. Niinpä kipaisin sienimetsään. Siinä vaiheessa totesimme, että mukana oli vain juomia. Samalla nautimme luonnosta ympärillämme. ”Minulle riitti”, totesi mies, lähti pois ja jätti minut hirvikärpästen armoille. Seuraavana päivänä uhmasin iljetyksiä. Otuksia oli tarrautunut tukkaan, jossa ne vilistelivät. Hän ei kauaa kestänyt. Lisämausteena monenmoiset sattumukset ja kommellukset. Säntäsin kotiin, heittelin kuteet pihaan ja juoksin sisälle karkuun
Sitä saa neljällä jalalla tai pyörivällä laippajalalla, halutulla materiaalilla ja väreillä. Tapio Anttilan muotoilema tyylikäs ja kaunis nojatuoli sopii vaativaankin sisustusmakuun. Pyykkikori vesikelkkaan ja tikkaat olalla pihlajanmarjoja poimimaan. ANJA KORHONEN SOTKAMO Pihlajanmarjoja pyykkikoriin K un me äitin kanssa menimme metsään marjoja poimimaan, vuosi oli muistaakseni 1935. Siksi Armista voi pyytää maksuttoman esittelyn omaan kotiin. Käyttäjänsä mittojen mukaan valmistettu Aktiivituoli ohjaa nousemaan oikein, niveliä virheellisesti rasittamatta ja kivutta ylös. Minulla oli muki mustikoita varten ja äitillä ämpäri. Koulun aloitin vuonna 1936. Ergonominen tuoli ennaltaehkäisee liikkumattomuudesta johtuvia tukija liikuntaelinvaivoja ja antaa lisää aktiivisia vuosia kotona. Olimme olleet vain aikuisten mukana marjassa. Tallustelimme maantietä pitkin puolisen kilometriä metsän laitaan, mistä arvelimme marjoja löytyvän. SÄÄSTÄÄ NIVELIÄ Parantaa tasapainoa ja vähentää kaatumisriskiä. Kotona esittelin ylpeänä saalistani äidille. 41 Aarre 6/2021 METSÄ Pikkutyttöjen kova urakka V iisikymmenluvulla, kun olimme serkkuni kanssa kymmenvuotiaita, saimme idean lähteä poimimaan puolukoita. HYVÄ SELÄLLE Armi Aktiivituoli auttaa ylös ja kuntouttaa Kun heikkovoimaisuus, polvet, selkä tai lonkka vaivaavat.. Menimme velipojan kanssa naapurin isännältä kysymään, saisimmeko mennä poimimaan. AUTTAA YLÖS Vähentää virheellistä kuormitusta ja kipuja. Tuli talvisota, joka kesti 105 päivää. Vahvistaa lihaksia kuin huomaamatta! AKTIVOI OMIEN LIHASTEN KÄYTTÖÄ Ristiselän tuki ja säädettävä niskatuki. Meistä tuli oikein himomarjastajia tämän jälkeen. Vaikka oli paljon lunta, oli myös paljon pihlajanmarjoja. Niitä saatiin monta pyykki korillista. On sanonta, että pihlaja ei kanna kahta taakkaa, mutta ainakin vuoden 1942 talvi näytti toisin. Ristiselän tuen, joustavan selkänojan ja säädettävän niskatuen ansiosta tuolissa on myös erittäin mukava istua. Kahvikupit täyttyivät vähitellen. Se ei ole hetken helpotus vaan pitkäkestoinen hyöty, joka parantaa toimintakykyä kaikissa muissakin arkielämän tilanteissa. LEO RAUTANEN PUSULA Korona rajoittaa ikäihmisten liikkumista! Hanki kotiin tuoli, joka edistää käyttäjänsä liikkuvuutta, toimintakykyä ja mahdollistaa heikkovoimaisenkin omatoimisen harjoittelun helposti ja turvallisesti. Fysioterapeuttien suosittelema Armi on Valvirassa rekisteröity lääkinnällinen laite ja patentoitu suomalainen keksintö, joka helpottaa myös hoitohenkilökunnan ja omaishoitajien työtä. Sangot marjoineen painoivat, ja välillä piti levätä. Se talvi oli kylmä, välillä mittari laski peräti 44 pakkasasteeseen. Hän oli minua kaksi vuotta nuorempi. Kyllä se taitaa niin olla, että luoja pitää huolta pikkulinnuistakin. Siinä olikin kantamista pienille, hennoille tyttösille. Kaadettiin sankoihin ja sitkeästi jatkettiin. Ei kasassa, mutta riittävästi käsin kerättäväksi. Olimme päättäneet poimia astiat täyteen, mitä ei ollut aikaisemmin tapahtunut. Seuraavana vuonna otettiin jo velipoikakin mukaan. A Kallistuva istuin ja käsinojien mekaniikka helpottaa nousemista. Lupa saatiin, ja me tuumasta toimeen. Lehdessä oli ilmoitus, että ostetaan pihlajanmarjoja. Armin idean isän, fysioterapeutti Jorma Eerolan mukaan sen toiminta selviää parhaiten kokeilemalla itse. Pitkän uurastuksen jälkeen sangot täyttyivät ja lähdimme kotimatkalle. Siihen aikaan ei ollut poimureita. Tilaa, kysy lisää: armi-aktiivituoli.fi tai soita 050 366 1832 inutlaatuisen, ylösnousua avustavan mekanisminsa avulla se säästää niveliä, vahvistaa alaraajojen lihaksia sekä parantaa tasapainoa. Harmikseni en muista, sainko juurikaan huomiota aikaansaannoksestani. Rauhan aikaa saimme elää vajaat puolitoista vuotta, ja sitten alkoi jatkosota, jolle ei näkynyt loppua tulevankaan. Naapurin pellonlaidassa oli isoja pihlajapuita, jotka olivat täynnä marjoja. Tuolin ainoana ”moottorina” toimii käyttäjä itse, jolloin tuolin avulla voi myös jumpata ylösnousuun tarvittavia lihaksia ja tasapainoa, jota tarvitaan arjessa selviytymiseen. Olihan siellä niitä. Otimme astioiksi sinkkiset kymmenen litran vetoiset sangot ja posliiniset kahvikupit
Metsän reunassa nurmi vaihtuu hienoon hiekkaan, joka tarttuu jalkapohjiin, kun etenen kohti mustikkavarvikkoa. PÄÄSTYÄNI MÖKILLE heittäydyn sängylle pitkäkseni ja nostan jalat tyynykasan päälle. Olen liikkeellä paljain jaloin, yhä yöpaidassa, mukanani vain tyhjä viilipurkki. Luonto antaa pohjoisessa paljon, mutta ei mitään ilmaiseksi. Raakileet, jotka löysin pari viikkoa sitten, ovat kypsyneet ja vain odottavat poimijaansa. Aika lähteä aarteenetsintään. Edessä on pitkä kävelymatka painava reppu selässä. Pakkaan mukaan lisää limppua ja vettä niin moneen vissypulloon kuin kuvittelen jaksavani kantaa. Mustikoissa on jo makeutta ja molemmat posket sinisiä. Mutta viihdyn täällä ilman saalistakin. Nyt on syytä varustautua kaikkeen. Huidon koivunoksalla paarmoja ja hyttysiä kimpustani ja yritän näyttää etelän turistilta, joka ihailee heinäkuista luonnonkauneutta. Väsynyt mutta onnellinen. 42 Aarre 6/2021 METSÄ Kultainen aarre metsän kätköissä M ökkitien ruoho on vielä kasteesta märkä. Retkeni ei kaiKIRJOITUSKILPAILU paa todistajia, sillä en tahdo jakaa aarrettani kenenkään kanssa. Haluan mustikoita aamupuuroon, ja heti ojan takana onkin mätäs täynnä sinisiä marjoja. Ja sen keskellä yhtäkkiä suo, kallioaltaassa. ETENEN RIVAKASTI: mökkitieltä isompaa soratietä, sitten metsän halki vanhoja kärryteiden pohjia ja oikoreittejä varvikon läpi. Talvella leipäjuuston päälle ja jäätelöannoksen koristeeksi, tämä on juhlapäivien ruokaa. Kun suo päättyy hiekkaharjanteeseen, ovat rasiani täynnä ja vesipulloista jäljellä enää kaksi. Kun täytän niillä astiani, saan tarpeeksi hilloa ensi talven tarpeisiin. Saan astiani melkein täyteen, ennen kuin hevospaarma keksii minut. Lakkasato on menetetty, sanovat paikalliset. Yöpaidassa olen puolustautumiskyvytön, joten puolijuoksua mökille ötökkäverhon suojiin. Minulla on vielä tunnin kotimatka edessä painava reppu selässä ja kohta vain mustikoita janon sammutukseen. En malta pysähtyä edes syömään, hörppään vain välillä vettä ja pureskelen pari limpunpalaa kulkiessani. Karttaa ja kompassia en tarvitse, sillä tiedän tarkalleen, mihin olen menossa. Tänne puiden keskelle, männynkäkkäröiden alle, ei yllä edes halla silloin, kun se runtelee kukat avosoiden reunamilla. Jännitys alkaa kutkuttaa vatsanpohjaa: nyt on oikea hetki. Nousen vaaran kuvetta ylöspäin. Se on ojitettu joskus, mutta koska ojat eivät pysty laskemaan vesiään mihinkään, kosteus säilyy kuivanakin kesänä. Onneksi kuusimetsä vaihtuu vaaran päällä mäntykankaaseen ja raikas tuuli lannistaa osan seuralaisistani. Täällä liikkuvat vain hirvet ja lähitalon isäntä traktorillaan, mutta nyt en onneksi kohtaa ketään. Joku toinen on voinut ehtiä ennen minua, tuskin olen ainoa joka tietää aarrekätkön. Mutta nyt meillä on juhlaa aivan arkenakin: kaurapuuro ja viilikin syödään lakkojen kanssa! ELINA PAUNUVUORI KANGASALA En malta pysähtyä edes syömään.. Minun on pakko riisua takkini, etten läkähtyisi. Muistan reitin niin hyvin, että voin mielessäni kulkea sen talvellakin. Haluan itselleni kaikki suon makeat aarteet. Sitten hillosokeria, pakkauksen ohjeen mukaan vielä kymmenen minuuttia, ja kullankeltainen herkku on valmis. Ruoka ei enää maistuisi, mutta pakotan itseni syömään kaksi juustolla ja meetvurstilla päällystettyä ruislimpun siivua, koska nyt tarvitsen voimia. Männikön jälkeen kuusikko, ikikuusikko, jonka varjoissa kasvaa paksu sammalkerros kaatuneiden puiden päällä. Mutta täällä on marjoja. Lämpötila ylittää 27 astetta varjossa, vaikka keskipäivään on monta tuntia, ja itikoita on pilvenä ympärillä. Täällä voi nähdä teeripoikueen tai lapinpöllön, tämä notkelma ja kuusikko ovat aarre nekin. Ajattelen levätä pienen hetken, mutta ilta on jo pitkällä, kun säpsähdän hereille: lakat pitää säilöä! Vatsani mouruaa nälästä. NYT ALAN PELÄTÄ, että olen sittenkin myöhässä. Jäisin niin mielelläni istumaan puunrungolle ja olemaan ihan hiljaa, mutta helle ja paarmat ovat liikaa. Nyt kuulen tiltaltin ja pajulinnun, huomaan lokin kaartelevan ylhäällä taivaalla. Muovirasioita sisäkkäin, kannet sivutaskuun, laastaripakkaus, kyytabletteja, päänsärkylääkettä, itikkahattu, kevyt sadetakki... Vaan tuskin kukaan vastaantulija uskoisi, että olen vain huviretkellä. Kuumennan lakat varovasti, välillä sekoitellen, sillä mökille päätyneet vanhat kattilat polttavat helposti pohjaan. Silloin, kun kaupunki ahdistaa ja on ikävä kesää. Niin kuin tänä vuonna. Heitän eiliset perunat ja makkaraa pannulle ja alan poimia lakka-astioista neulasia ja suopursun lehtiä, onpa muutama pieni musta muurahainenkin joutunut marjojen mukana purkkiin. Kiiruhdan eteenpäin siksakkia suopursujen välissä, ensin keskiojan toista puolta, sitten toista
Jos polvi ei kestä kyykkimistä, niin sitten konttaan! Termarissa kahvia, eväänä ruisleipää ja voita. Kerkkiä kerään ja teen yskänrohtoa, pihkasta voidetta. Olihan puolukat kerätty koko perheen voimin. PIRJO EHTAMO VOITOINEN Koivikko tuottamaan pakurin viljelyllä! www.kaapaforest.. Koulusta kotiin ja suoraan hiihtoladuille, iltamyöhään posket punaisina kotiin. 43 Aarre 6/2021 METSÄ Marjastus on intohimoni M etsä on elämän mittainen aarreaitta. Kevättalvella olin isän kanssa rankametsässä, eihän se aina niin kivaa ollut. +358 40 581 1695 Tee viljelysopimus Sitoudumme ostamaan satosi!. Tuulenkaadoista klapeja puukeskuslämmitteiseen taloomme. Vieläkin muistan pihkantuoksun, joka vaatteista lähti. info@kaapaforest.. Toisinaan heittäydymme varvikkoon seläl lemme ja kuuntelemme metsän hiljai suutta. Nyt korona-aikaan olemme lapsenlapsen kanssa paljon samoilleet metsässä. MARJASTUS ON intohimoni. Huoneen täytti väkevä metsän tuoksu. Pyhäinpäiväksi haudoille havut omasta metsästä, ja samalla katsotaan valmiiksi joulukuusi. Oman kodin metsiä hoidamme tarpeen mukaan. Lapsuuskodin metsät ja maat on nyt myyty ja oma osuuteni talletettuna ”salkkuihin” pankkiin. Metsä rauhoittaa aikuisen ja lapsen mielen. Lapsuuden käpylehmäleikit, puihin kiipeilyt, talven hiihtolenkit. Viimeisin puukauppa tehtiin viime vuonna. Isän hikisen paidan, jonka hän illalla lätkäisi muurin kylkeen kuivumaan. Äiti huolestuneena odottamassa ja pöydällä vispipuuroa, joka maistui taivaallisen ihanalta. Kotiin on tuotu hienoja keppejä ja naavaa. Se valitaan tietysti metsän hoidollisin perustein
JUURET Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat MUSEOVIRASTON KUVAKOKOELMA 44 Aarre 6/2021 JUURET. 44 Aarre 6/2021 JUURET VALKEA VALLOILLAAN Metsäpaloissa saattoi entisaikaan tuhoutua kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää. Raskaaseen ja vaaralliseen sammutustyöhön kutsuttiin koko seutukunta, niin miehet kuin naiset
45 Aarre 6/2021 JUURET A. 45 Aarre 6/2021 JUURET Kesähelteillä oli suuri vaara, että kipinä, huolimaton tulenkäsit tely tai salama sytyttää metsä palon. 3 Latvapalo on metsäpaloista vaarallisin ja hankalin sammuttaa. Tuli nousee puiden latvoihin yleensä voimakkaan pintapalon ja kovan tuulen vuoksi ja etenee nopeasti puusta toiseen. Se voi piilotella pitkään esimerkiksi suoturpeessa. 2 Pintapalo kulkee nimensä mukaisesti maan pinnalla. TUHKA / SOTAMUSEO. Kolme palotyyppiä 1 Maapalossa tuli etenee metsän pohjaja maakerroksissa, usein hitaasti kytemällä. Liekeissä ovat esimerkiksi karike, jäkälät, ruohot, varvut, pensaat ja hakkuujätteet. Kuva on heinäkuulta 1941
Palojen syitä pohti myös saksalainen ylimetsäneuvos Edmund von Berg, kun hän vuonna 1858 senaatin kutsusta arvioi Suomen metsien tilaa: ”Suomalaisten koko elämänlaatu saattaa heidät pitämään metsäkuloja hyvin tavallisena asiana, jota ei voida välttää, eikä ole edes pahaksikaan paneminen; sillä päin vastoin arvelevat he metsää maanviljelyksen Useimmiten metsäpalon aiheuttaa ihminen. ”Vastaan tuli niin paljon savua, että silmiä kirvelsi ja hengitystä salpasi. Samaan aikaan kymmenvuotias Urho Sahinaho etsi metsässä reittiä kalareissulta kotiin. Hän uskoi yhdeksi syyksi talonpoikien laskelmoinnin: lain mukaan he saivat viedä valtion metsistä tulessa vaurioituneet puut. Sitä harjoitettiin Suomessa pitkälle 1800-luvulle ja paikoin vielä 1900-luvun alussa”, kertoo pitkän ajan palohistorian tutkija Niina Kuosmanen Helsingin yliopistosta. Kun entisajan metsäja kalamiehet, paimenet ja matkalaiset kulkivat paikasta toiseen, he sytyttivät nuotioita. 46 Aarre 6/2021 JUURET A amupäivän aurinko kuumotti helteisenä. Sitten ilma muuttui savuiseksi. Palo eteni suollakin kuin olisi lammaslauma edennyt tai niin kuin olisi suurta verkkoa vedetty suon pinnassa”, Uuno Rutanen muisteli vanhempana. Oli heinäkuu vuonna 1933, ja Uuno Rutanen työskenteli isänsä kanssa perheen metsäpalstalla Saari järven Kulhanvuorella. Pellon riukuaita paloi jo, ja emäntä huusi peloissaan. Useimmiten metsäpalon aiheuttaa juuri ihminen. Alkuun mitätön palo voi kiihtyä sopivissa olosuhteissa suurpaloksi, jonka sammuttaminen on hankalaa. Tulta oli myös tapana kuljettaa metsässä mukana päresoihduissa. Lieskat livahtivat metsään niin usein, että Suomea vuonna 1790 kierrellyt italialainen Giuseppe Acerbi arveli kaikkien kuulleen Ruotsin tavallisista metsäpaloista. ”Metsäpalot lisääntyivät etenkin kaskiviljelyn myötä. Tulta käytettiin paitsi peltojen myös laidunmaiden raivaamiseen sekä tervan polttamiseen. ”Hyvä kun ehti alta pois. Muistan vieläkin, kuinka pelkäsin, kun kuulin kovaa jyminää ja pauhinaa ja taivaalta satoi kipunoita ja kekäleitä.” Urhon onneksi tuuli ja tuli kääntyivät. Kaksikko jäljitti paloa ja päätyi Kulhan taloon, jota tulirintama lähestyi. Palakoon mokoma! Tuli karkasi Kulhan metsiin Saarijärven naapurikunnasta Multialta, kun eräs isäntä poltti kantoja ja risuja uudispellollaan. Kuva on heinäkuulta 1941. Roihu lämmitti ihmiset ja eväät ja suojasi hyttysiltä ja pedoilta, mutta huonosti vartioitu tai sammutettu valkea levisi helposti maastoon. Siksi myös Kulhan talo pelastui, vaikka jo ensimmäisenä päivänä palo kulki nopeana latvapalona kymmenen kilometriä. JUURET ZILLIACUS / SOTAMUSEO. Väki kantoi huonekaluja ulos ja kasteli pärekattoja
Pahin on häkä, joka syrjäyttää happea veren punasoluista”, Raimo Savola kertoo. Yöllinen metsäpalo Ilomantsin Käenkoskella, sotilaat sammuttamassa. Apuun saatiin myös sotilaita. Kulhan palossa Bertta Liimatainen juoksutti veljilleen sanan valtion työnjohtajan määräyksestä, että kaikkien kykenevien miesten oli lähdettävä sammuttamaan. ”Tuulen alapuolella palorintaman edessä ei pysty työskentelemään ilman paineilmalaitetta, joten paloa pyritään yleensä pysäyttämään kärjen suunnasta tekemällä kauemmas rajoituslinja ja kaventamalla palorintamaa sivuilta”, Raimo Savola selittää. Osa miehistä kaatoi metsää, poltti vastatulia ja raivasi palokäytäviä, jotta latvapalo olisi saatu pysäytettyä. Sammuttaminen oli raskasta, kuumaa ja vaarallista, eikä käytössä ollut suojavaatteita tai hengityssuojaimia. Sammutuskalustoa löytyi joka kodista: kirveitä, kuokkia, sahoja, lapioita ja vesisankoja. Oppailtaan hän kuuli, miten Suomen kansa selviytyy metsäpalokirouksesta: ”Sinne hälytetään kaikki ihmiset läheltä ja kaukaa, ja toden totta ihmiset lähtevät sammuttamaan heti kun näkevät savua.” ”Kellojen soitto on voinut olla yksi hälytysmerkki”, miettii vanhempi opettaja Raimo Savola Suomen pelastusopistosta. Ja kun puhelimia ei ollut, turvauduttiin lähetteihin. Yli 50-vuotiaita ja alle 18-vuotiaita vaatimus ei koskenut. Miehet jaettiin joukkueisiin, joilla jokaisella oli oma johtaja, esimerkiksi metsänvartija. Ennen paloautojen ja vesiletkujen yleistymistä maaseutupalokunnalla saattoi myös olla kaksipyöräiset, hevosvetoiset metsäpalokalustorattaat ja niissä sankoruiskuja ja vesiamme. ”Työstä ei saanut poistua ennen kuin vaihtomiehet tulivat paikalle. Hosan voi tehdä myös männystä tai koivusta, mutta ne eivät kestä yhtä hyvin kuin kuusi”, kertoo Helsingin palomuseon intendentti Jari Auvinen. Kulhan hikiset ja janoiset sammuttajat uurastivat ja lepäsivät vuoroissa. ”Savussa on häkää ja muita vaarallisia aineita, joita kertyy jonkin verran elimistöön, vaikka käyttäisi nykyaikaisia hengityssuodattimia. 47 Aarre 6/2021 JUURET viholliseksikin, katsoen sen hävittämistä ansiolliseksi työksi.” Sankoruiskuja ja paloluutia Englantilainen hienostorouva Ethel Tweedie hämmästyi, kun hän kesällä 1896 näki Viipurin linnan tornista, että metsässä tuprahteli savuja siellä täällä. Joku karkulaisista ehkä pakeni uupumustaan, joku toinen pelkojaan. Maantiellä oli vahteja, jotka pysäyttivät palolta pois päin kulkevia, koska oli myös karkuruutta”, Uuno kertoi, kun aikalaisten palomuisteluksia myöhemmin nauhoitettiin. Tärkeä sammutusväline oli (ja on yhä) puskahosa eli paloluuta, joka valmistuu palopaikalla. Maaja pintapaloissa sammuttajat lapioivat maata liekkien päälle tai hakkasivat niitä märällä hosalla tukahduksiin. TURO KARTTO / SOTAMUSEO. ”Nuori alikasvoskuusi karsitaan, mutta latvaan jätetään kasvustoa. Palokarkurit pysäytettiin Uuno Rutanen ahkeroi Kulhan palon sammutustöissä seitsemän päivää ja totesi sen kuin sotaväeksi
”Me naiset kannoimme lammesta vettä savuaviin kohtiin. ”Samana vuonna 1933 esimerkiksi Kihniössä paloi 5 000 hehtaaria. Voi käydä myös niin kuin KulhasMetsäpalon sam muttamista sota töiden lomassa jatkosodan aikana. Mutta tuli syttyi myöhemmin uudestaan ja sitten se vasta oikein paloikin!” Tuhathehtaarinen roihu Ilma kävi utuiseksi ja harmaaksi. Miehet hajoittivat kuokilla savuavia mättäitä ja muurahaispesiä. Yön tunteina palo pysähtyi ja sammutusväkeä alkoi päästä pois. Nokiset hakkuut Kuiva kesä ja tuulinen päivä kylvivät Kulhan palossa tuhon siemenet. Vuonna 1925 Siikajoella meni 20 000 hehtaaria, samoin vuonna 1960 Sallassa”, Jari Auvinen listaa. 48 Aarre 6/2021 JUURET Levon lisäksi sammuttajat tarvitsevat juotavaa ja syötävää. Havupuut ja erirakenteinen metsä palavat helpommin kuin lehtipuut ja tasarakenteinen metsä. Sotilaiden mukana tulivat kenttäkeittiöt, joihin myös naisia tarvittiin muonittajiksi. Lisäksi naisia lähetettiin jälkisammutukseen. Tuhoja ovat vähentäneet metsäpalovaroitukset, jotka Ilmatieteen laitos aloitti vuonna 1975. Keskimääräinen paloala oli 1800-luvun loppupuoliskolla 130 hehtaaria, mutta 1900-luvun alkupuolella se kutistui pohjoisessa 40–50 hehtaariin ja etelässä jopa alle 20 hehtaariin”, Niina Kuosmanen kertoo. Vielä pahempiakin paloja Suomesta tiedetään. Tällainen tehtävä osui palon alussa Bertta Liimataiselle. Mäet, etelärinteet ja kuivat alueet tuhoutuvat useammin kuin laaksot, pohjoisrinteet ja kosteat alueet. Sellaiseksi Bertta myöhemmin kuvaili Kulhan palon ensimmäisen päivän. Nykyään paloja voi syttyä vuodessa tuhatkunta, mutta tuhot jäävät enimmäkseen pieniksi, keskimäärin puoleen hehtaariin. SJÖBLOM / SOTAMUSEO. Metsäpalo ei välttämättä tuhoa kaikkea, ja esimerkiksi paksukaarnaiset männyt saattavat selviytyä silloinkin, kun kuuset kuolevat. Kulhassa osa heistä hoksasi ottaa kotoa evästä mukaan, ja lisäksi taloista kerättiin sammuttajille leipää, maitoa ja voita. Nopeimmin palo etenee aina ylämäkeen, koska liekit lämmittävät yläpuolista palokuormaa”, Raimo Savola selittää. ”Tuulen suunta määrittelee palon etenemissuunnan. ”Vuodessa saattoi tuolloin palaa kymmeniä tuhansia hehtaareja, kun taas nyt määrä on enää 300–800 hehtaaria. Kun metsäpaloja lisäksi ryhdyttiin tähystämään lentokoneista, ne alettiin havaita syrjäseuduillakin aiempaa nopeammin ja metsäautoteiden lisääntyminen on helpottanut palopaikoille pääsyä. Eniten tietoa on valtionmetsien paloista, joita on Suomessa tilastoitu vuodesta 1865. Sammutuskalusto sekä tiedusteluja viestintämahdollisuudet palon etenemisestä ovat nekin parantuneet. Kun tuli viiden päivän päästä saatiin hallintaan, se oli nielaissut yli tuhat hehtaaria metsää. Aurinkokin muuttui punaiseksi, kuin olisi auringonpimennys. JUURET VÄNRIKKI K. Suurimmat palot ovat yleensä noin 50–100 hehtaarin kokoisia, ja vain harvoin niin suuria kuin esimerkiksi Muhoksen 250 hehtaarin palo kesällä 2020. Sään lisäksi metsäpalojen syttymiseen ja etenemiseen vaikuttavat puusto, metsätyyppi ja maaston muodot
Hakkuutyö oli erittäin likaista, olihan hakattavat puut nokisia”, Pauli Mäkinen on muistellut. 49 Aarre 6/2021 JUURET Pula-ajan työttömät kilpailivat mustuneistakin palstoista. On arvioitu, että 400–500 viimeksi kuluneen vuoden aikana kaikki Suomen metsät ovat palaneet ainakin kerran. sa, että paloalueesta tulee ”monta kertaa normaalia suurempi leimikko”, josta saatiin vielä saha-, vaneri-, propsija polttopuuta. ”Hän käski nostaa kuokat ylös. Hänet tuomittiin käräjillä varomattomasta tulenkäsittelystä korvauksiin. Eräällä metsäteknikolla oli istuttajien valintaan oma tapansa. Ilmaston ja ihmisen syy S uomen alueella metsäpalot lisääntyivät noin 8 000–5 000 vuotta sitten, jolloin vallitsi aiempaa lämpimämpi ilmasto. Ihminen aiheuttaa paloja esimerkiksi huolimattomalla tulenkäsittelyllä, tulitikkuleikeillä ja tuhopoltoilla. Pula-ajan työttömät kilpailivat mustuneistakin palstoista kuten myös seuraavina keväinä pääsystä metsänkylvöön. Sitten ilmasto jälleen viileni, jolloin palot vähenivät. Kuva on heinäkuulta 1941. Jatkosodan SA-kuvaajat ikuistivat myös lukuisia metsäpaloja. Seuraavan palojen lisääntymiskauden aloitti ihminen noin tuhat vuotta sitten. Taka vuosina kipinöitä lensi höyryvetureista ja pontikankeittäjien tulista. Niitä pientilallinen ei kyennyt koskaan maksamaan. ”Pinotavara hakattiin 3–5-metriseksi puolipuhtaaksi kuorittuna. TOPI TOIVANEN / NURMEKSEN MUSEO HEINÄMIES / SOTAMUSEO. Tukit kuorittiin metsässä. Sitten hän kiersi miesporukassa ja aina kun löytyi vankka mies ja hyvä kuokka, niin nimi kirjoihin.” Nimensä toisenlaisiin kirjoihin sai isäntä, jonka uudispellolta Kulhan palo karkasi. Nykyään metsäpalo voi alkaa myös kulotuskarkulaisena, silloin kun puita kaatuu sähköjohtojen päälle, tai silloin kun metsässä työkoneet iskevät kivestä kipinää. LISÄTIETOJA JA LÄHTEITÄ Edmund von Berg: Kertomus Suomenmaan Metsistä 1858 (Kustannusosakeyhtiö Metsälehti 1995) Taina Lemberg ja Pasi Puttonen: Kulottajan käsikirja (Metsälehti Kustannus 2002) Jaana Luttinen: Metsäpalojen vaara, teoksessa Ihminen ja metsä 1 – kohtaamisia arjen historiassa (Metsäkustannus 2012) Heikki Sahanen: Kulhan Metsäpalosta 70 vuotta (Saarijärven joulu 2002) Mrs. Salama on metsäpalon ainoa luonnollinen syttymissyy. Tässä ollaan Nurmeksen Saramossa. Alec Tweedie: Matkalla Suomessa 1896 (Otava 1989) Pitkät välimatkat, teiden kehnous ja harva asutus vaikeuttivat sammutustöitä
PUUTALO Teksti SUSANNA UUSITALO | Kuvat RITVA TUOMI. Vanhaa taloa on kunnostettava säännöllisesti, ja myös puutarhan parannustyöt ovat jatkuneet vuosikymmeniä. Puiden varjossa Koivulan talon kauniin puutarhan hoitaminen on ollut jo vuosikymmeniä tärkeä osa Airi ja Pertti Nummen elämää. 50 Aarre 6/2021 PUU Tilan ostettuaan Nummet remontoivat päärakennusta vuoden ajan
51 Aarre 6/2021 PUU Pertti ja Airi Nummi ovat asuneet Koivulassa jo 40 vuotta ja perustaneet sinne upean puutarhan. PUUTALO Täällä asuvat Koivula on vuonna 1887 rakennettu, 170 neliö metrin kokoinen puutalo Salon Muurlassa Talon nykyiset asukkaat Airi ja Pertti Nummi osti vat Koivulan vuonna 1979 ja ovat siitä pitäen kun nostaneet sen puolentois ta hehtaarin puutarhaa 51 Aarre 6/2021 PUU
Uudet ulko-ovet ja ikkunat pyrittiin tekemään vanhan mallin mukaan. ”Asuimme aiemmin Salossa rivitalossa, mutta koska olemme maalta kotoisin, molempien mieli teki maaseudulle. Salissa on yli sata vuotta vanha toimiva kaakeliuuni, ja se entistettiin. Uuni oli talon lämmönlähteenä myös remontin ajan. Seuraavat kuusi vuotta taloa piti Johannes Rannikko ja hänen jälkeensä August Lehtonen. Oskar asui talossa vuoteen 1914 ennen muuttoaan Turkuun. Alakerrassa on eteisaula, keittiö, ruokasali, isompi sali ja kirjasto. Koivulan he ostivat vuonna 1979. Työtä riitti, sillä alkuasetelmassa talon katolla kasvoi koivuja. Nummen perhe palkkasi arkkitehdin, joka suunnitteli talon korjauksen vanhaa kunnioittaen. Kaikki kunnostettiin tai tehtiin uudelleen. ”Olemme tottuneet asumaan tilavasti. Yläkertaan on rakennettu kolme makuuhuonetta, takkahuone sekä saunaosasto ja kodinhoitotilat. Tontilla myös metsää Koivulan asuinpinta-ala on noin 170 neliötä kahdessa kerroksessa. Vuoden kestänyt remontti Talokauppojen jälkeen alkoi noin vuoden kestänyt peruskorjaus. Mallipuuseppä Martin Björkman on ollut vuosien mittaan Nummien luottomies, joka on useaan otteeseen korjannut ja rakentanut uutta Koivulassa. Puutarha hehkuu kukkaloistoa koko kesän ja tarjoaa Airi Nummelle ainekset upeisiin kukka asetelmiin. ”Ennen meitä täällä on ollut viidet asukkaat.” Koivulan ensimmäinen omistaja oli naapurin suuren maalaistalon poika Oskar Stensson. Koivulan pihatie ja pääsisäänkäynti ovat samanlaiset kuin talon ensimmäisen asukkaan aikana 1800luvun lopulla.. Alakerran huonejärjestys pidettiin entisellään. Tilan mailla oli osuus kau pan kauppa puutarha. Salin katon alkuperäiset, upeat puuleikkaukset olivat menneet niin huonoon kuntoon, että katto uusittiin kokonaan. Remontin käytännön työt hoitivat eri alojen ammattilaiset, joista osa on jo edesmenneitä. Mieheni on asunut lapsena omakotitalossa ja minä isossa maalaistalossa”, Airi kertoo. Vuonna 1941 asukkaaksi vaihtui Albin Heinäkari, ja vuonna 1947 maat ja rakennukset osti Salon seudun osuuskauppa. PUUTALO ”Vuonna 1949 osuuskauppa rakensi myös rantasaunan henkilökunnan virkistyskäyttöön”, Koivulan nykyiset asukkaat tietävät kertoa paikan historiasta. Koivulan talokaunotar on rakennettu vuonna 1887. Iltaisin viihdymme useimmiten yläkerrassa avotakan tulta katsellen.” Tontin koko on 2,5 hehtaaria, josta puutarhaa on nykyisin puolitoista hehtaaria. Omaa rantaviivaa Nummilla on sata metriä Ylisjärven rannassa. 52 Aarre 6/2021 PUU Taide ja tyyli huonekalut kohtaavat valoisassa ruokasalissa. Päärakennuksessa asui yhtiön puutarhuri perheineen, sillä osuuskaupalla oli Koivulan mailla kauppapuutarha aina vuoteen 1979. Vanhan kaalimaan paikalle pariskunta istutti aikanaan koivikon. Tilaa on kahdelle aikuiselle yllin kyllin, mutta Airi nauraa, että onhan heillä ollut kaksi lasta ja nykyään kyläreissuilla touhuavat myös lastenlapset. Loppu on metsää, jossa kasvaa kuusia, koivuja ja tammia. Yläkerrassa oli ennen kunnostusta vain yksi vinttikammari. A iri ja Pertti Nummi ovat asuneet Salon Muurlassa jo 40 vuotta
”Kun muutimme tänne, talon pääsisäänkäynti näytti suunnilleen samalta kuin nyt. Talon pohjoispäädyn suuren koivun Nummet joutuivat kaatamaan sen kuivumisen vuoksi. Puutarhassa oli mansikkamaita, kaalimaita, iso, lasinen kasvihuone sekä noin 150 omenapuuta”, Airi muistelee. Myöhemmin, vuonna 2011, taloon asennettiin vielä maalämpö lämmityskulujen madaltamiseksi. Sellainen on esimerkiksi päärakennuksen ja piharakennuksen välissä kasvava kuusi, jonka alimmat oksat levittäytyvät suojelevasti kohti maata. Lisäksi on hyötypuutarha, jossa Nummet kasvattavat perunaa, sipulia, kurpitsoja, yrttejä, vadelmamansikkaa, pensasmustikkaa, mansikkaa ja viinimarjoja. Talon eteläseinällä kiipeilee viiniköynnös, ja omenatarhassa on edelleen 70 omenapuuta, muutama luumu ja kriikuna sekä karhunvatukkaa. ”Koivun ympärysmitta rinnan korkeudelta oli yli kaksi metriä, ja vielä muutama vuosi sitten se oli Muurlan paksuin Yläkerran ovet ja ikkunat tehtiin vanhan mallin mukaan. Aamukahvit pergolassa Puutarhassa on puita, joiden on arveltu olevan jopa 150 vuotta vanhoja. Airi, joka on toiminut 35 vuotta Martoissa, omistaa viisi pakastinta, joihin hän säilöö herkkuja talven varalle. Vanhojen pihapuiden suojassa on Villa Flora, jossa Airi kutoo kankaita ja Pertti nikkaroi puuleluja.. 53 Aarre 6/2021 PUU ”Talon ulkomaalauksessa saatiin upeat puuleikkaukset kauniisti esiin. He säilyttivät kaikki puutarhassa olleet perennat ja ovat istuttaneet lisää vanhanajan perennoja, vanhoja ruusupensaita, kärhöjä ja pioneja. Päärakennus on meidän aikana maalattu ainakin viisi kertaa. Myös katto uusittiin kokonaan, ja kate vaihtui tiilikatosta peltikatoksi. Valtavista sadoista riittää tutuillekin, joille Nummet lahjoittavat syksyisin muun muassa omenoita. Pariskunta on muuntanut pihapiiriä omaan makuunsa sopivaksi. Koivulan yläkerrassa on kolme makuuhuonetta, joten myös lapset ja lastenlapset pääsevät majoittumaan tilavasti. Puutarhan vuosikymmenet Nummet ovat hoitaneet Koivulan puutarhaa jo neljä vuosikymmentä, ja puutarhasta on tullut pariskunnan yhteinen intohimo. Puutarhassa on myös runsaasti kesäkukkia, joiden taimia Airi kasvattaa jo kevättalvella. Entisajan rakentajat ovat kunnioittaneet kauneusarvoja. Kesäisin Nummet nauttivat aamutai päiväkahvit talon läheisyyteen rakennetussa pergolassa. Kellari löytyy keittiön lattian alla, ja myös se kunnostettiin remontin aikana”, Airi ja Pertti kertovat
Kudontaa Villa Florassa ”Meille on tärkeää, että asumme juuri puu talossa. Myös omenapuiden leikkuu on jokavuotinen hommani.” Mitä olet nikkaroinut verstaas sasi. ”Olemme pitäneet vanhan rantasaunan kunnossa ja käytämme sitä kesällä ahke rasti. Syksyllä pakkasiin asti siellä kokoon tuvat kerran viikossa Muurlan avanto uimarit”, Nummet kertovat. Lisäksi pihapiirissä on 13 vuotta sitten teetetty savusauna sekä osuuskaupan so tien jälkeen rakennuttama rantasauna. Puutarhassa riittää mieluisaa puuhaa huhtikuusta marraskuuhun. ”Keväästä syksyyn aikani kuluu vesiaiheiden ja nurmikoiden hoidossa sekä polttopuiden teossa. Vanha punainen piha rakennus on aiemmin ollut na vetta. Yhtenä vuonna Koivula valittiin VarsinaisSuomen ja Satakunnan kiinnostavimmaksi kotipuu tarhaksi. Pariskunta kertoo nauttivansa kovasti myös saunomi sesta ja uimisesta. ”Kesäisin istumme joka päivä pergolassa joko päiväkahvilla tai aamupalalla, kuunte lemme lintujen laulua ja suihkulähteiden ve den solinaa.” Avoimet puutar hat tapahtumaan Nummet ovat osal listuneet useita ker toja. Kasvimaalle vanhoista seipäistä pienen puutarhavajan ja vanhoista ikkunoista pienen kasvihuoneen.” Millainen hetki saa sydämesi syk kimään. Puutarhassa riittää puuhaa huhtikuusta marraskuuhun. Minusta on ihanaa sytyttää tuli kaakeliuuneihin ja tak kaan, ja nautin polttopuiden tuottamasta lämmöstä”, Airi kertoo. 3 x kotirauha Mitä puuhaat puutarhassa, PERT TI NUMMI. Vuonna 2013 Koivulan puutarha esitel tiin myös televisiossa Nelosen Eden Pi haklubi ohjelmassa. Salon seudun osuus kaupan vuonna 1949 rakennuttama ranta sauna on edelleen käytössä – syksyisin myös Muurlan avanto uimareiden iloksi. Rakastamme vanhan ajan pitsihu viloita. Koivulan pihapiirissä on useita raken nuksia. 54 Aarre 6/2021 PUU PUUTALO koivu.” Mittaus tehtiin, koska paikka kunnalla järjestettiin Paksuin pihapuu kil pailu. Nykyään siinä on autotalli, Pertin verstas sekä Villa Flora, joka toimi aiemmin fysiotera peutti Airin vastaanottotilana. Nykyisin Villa Florassa kuuluu kangaspuiden rytmikäs pauke, kun peräti 40 vuotta kankaan kudontaa harrastanut Airi luo loimiin omaa taidettaan. Talvella Airilla on aikaa ruokkia pihapii rin lintuja, joista hän ottaa mielellään myös kuvia. Puutarhaan köynnöstukia, kukkaportaita, pari pergolaa sekä viiniköynnökselle ristikon talon seinustalle. Puutalossa sisäilma ja ilmanvaihto ovat ihan omaa luokkaansa. Hyvinä talvina hän käy luistelemas sa ja hiihtämässä lähes päivittäin. ”Mieluiten istun kesäiltaisin joko savusaunan tai rantasaunan terassilla hyvässä seurassa.” Yläkerran kor kean harja katon alla on perheen arkiolohuone. ”Lastenlapsille jakkaroita, nukenvaunuja ja kottikärryjä puusta ja vanerista. Koivulan alaker rassa on eteisaula, keittiö, kirjasto sekä kaksikin tyylikästä ja tunnelmallista salia, joiden kalustot kuvastavat menneen maailman charmia.
Punaisen piha rakennuksen suojis ta löytyvät kesähuo ne, Pertin verstas sekä autotalli.. Pihan jättimäinen koivu jouduttiin kaatamaan. Katto upeine puuleik kauksineen on paneloitu vanhan mallin mukaan. Jäljelle jäi muistoksi parin mie hen korkuinen kanto. 55 Aarre 6/2021 PUU Alakerran salissa on alkuperäinen kaakeliuuni, joka on edelleen käytös sä
56 Aarre 6/2021 LUONTO M/S Kavaljeeri Kimolan kana vassa. KESÄMATKAILU Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 56 Aarre 6/2021 LUONTO. UITON REITILLÄ Veneilykäyttöön kunnostettu Kimolan kanava yhdistää Iitin Pyhäjärven ja Heinolan Konniveden. Uutta veneilyreittiä pitkin Kouvolasta pääsee Pielavedelle asti. Aarre tutustui vastaavattuun veneilyreittiin syyskuussa 2020
LISÄTIETOJA paijanne-risteilythilden.fi virtakivensauna.fi/2021/04/23/ virtakiven-risteilyt-kesalla-2021 heinolanlaivaosakeyhtio.fi 57 Aarre 6/2021 LUONTO Reitin tunnelmia Juttuun liittyvältä videolta saat maistiaisia Kimolan kanavan maisemista, sulusta ja tunnelista. Kanavan myötä Kouvolaan pääsee veneellä 400 kilometrin päästä Piela vedeltä. Kimolan uusi kanava Kimolan kanava avattiin veneliiken teelle elokuussa 2020. M/S Pyhä järvi risteilee sekä Heinolasta että Vuolen koskelta Kimolan kanavalle. M/S Suomen Suvi risteilee Virtakiven ja Heinolan vä lillä 6.7.–29.7. Sen kahdeksan metrin levyiseen sulkuun mahtuu noin 30 metriä pitkä alus. 57 Aarre 6/2021 LUONTO Vaativin osuus kanavan kunnostuksessa oli 4,8 metrin korkuisen vanhan uittotunnelin louhiminen ja lujittaminen. Tänä kesänä M/S Kavaljeeri liikennöi Virtakiven ja Vuolenkosken väliä syys kuuhun asti to, pe ja su. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso. Vanhan Kimolan lahden sillan alikulkukorkeus on 4 m. ti, ke ja to. Kanavan yli kul kee kolme uutta siltaa, joiden alikulku korkeus on 4,8 m. Vesi yhteys kulkee sieltä Vesi järven, Päijänteen ja Ruotsalaisen kaut ta Heinolan Konni vedelle ja edelleen kanavaa pitkin Iittiin ja Kouvolaan
Kanavalla helpotettiin puutavaran uittoa Päijänteeltä Kymijoen varren tehtaisiin. Kimolan kanavan rakentaminen käynnistyi vuosisata myöhemmin, vuonna 1962. Kanava oikaisi niin sanotun Kymijoen mutkan ja lyhensi tukkien vesimatkaa lähes 30 kilometriä. Parin vuoden urakka Ohitettuaan Iitin Vuolenkosken kylän M/S Kavaljeeri alkaa lähestyä Kimolan kanavan länsipäätä. Palaveri loppuu ja tykypäivän viettäjiä siirtyy kansipaikoille eteen ja taakse. Pikkuhiljaa kumipyöräliikenne alkoi korvata puunkuljetuksessa uittoreittejä ja vesitien merkitys pieneni. Konnivesi kapenee uomaksi, ja sitten edessä aukeaa viivasuora kanava irtokivireunuksineen. Hän Kanava vihit tiin käyttöön elo kuussa 1966. KESÄMATKAILU Paluumatkalla Kouvolan suunnasta tultaessa M/S Kavaljeeri seisahti odotus laiturilla vähän ennen Kimolan kanavan sulkua.. Alus putputtaa tasaista 7,5 solmun matkanopeutta Konniveden selällä. Käyttöön se vihittiin elokuussa 1966. Aiemmin uittoreittinä Laivayrittäjä Kaj Nummelin juo kahvia pahvimukista ja katselee järvimaisemaa. Yli viisi kilometriä pitkä Kimolan uittokanava yhdisti Kymijoen yläjuoksulla olevan Pyhäjärven Konniveteen. Reitti tuli mahdolliseksi Kimolan kanavan avauduttua veneilykäyttöön viime elokuussa. Vesireittiä Päijänteeltä Kymijoen kautta merelle puuhattiin ensimmäisen kerran 1800-luvun puolivälissä. Kanavan itäpää oli Kouvolan Kimolassa ja länsipää Iitin Koskenniskassa. Käytön aikana penkka oli sortunut ja maata valunut kanavaan pitkin matkaa. Reilu tunti ollaan ajettu, mutta kanavaristeilyn kohokohta, sulku ja tunneli, on vielä tunnin matkan päässä. 58 Aarre 6/2021 LUONTO K ippari Timo Joensuu istuu M/S Kavaljeerin ruorin takana ja ohjaa 55-paikkaisen matkustaja-aluksen Heinolan satamasta rautatietiesillan ali Jyrängönvirtaan. ”Yhdeksäntoista ja puoli tuntia matkantekoa”, sanoo Nummelin, jolla on uskoa uuden vesireitin kysyntään. Laivan lipuessa saarien ohi toimitusjohtaja Anssi Lilja avaa firman tykypäivän ja kertoo läppäri apunaan yrityksen tilanteesta ja kehityskeskusteluissa esiin nousseista aiheista. Pari vuotta kestäneiden töiden aikana kanavaa ruopattiin, ja siihen tehtiin veneliikenteen vaatimat eroosiosuojaukset. Pari päivää aikaisemmin hän ajoi aluksensa Jyväskylästä Kouvolaan. Se lähestyy Karhusaarta, jonka pystysuorassa jyrkänteessä olevasta kivikauden ajan kalliomaalauksesta pitäisi erottua hirven hahmo. Tukinuitto Kimolan kanavassa väheni 90-luvulla. Veneillä ei kanavaan ollut pääsyä, eikä yhteys merelle ollut enää mahdollinen voimalaitosten takia. Viimeiset puut kanavassa uitettiin elokuussa 2002. Talotekniikkaan erikoistunut R.A. Wickholm Oy on tilannut henkilökunnalleen risteilyn Heinolasta Voikkaan Virtakivelle. Kimolan muuttaminen veneilijöiden käyttöön alkoi vuonna 2018. Osa piipahtaa keulabaarissa, jossa Eija Parkkinen tarjoilee virvokkeita ja voileipiä
Kimolan kanavan korkea sulku tarjoaa nähtävää koko rahalla.. 59 Aarre 6/2021 LUONTO Kanavaristeilyllä pääsee nauttimaan järvimaisemista parhaimmillaan. Wick holmin tykypäivässä. Toimitusjohtaja Anssi Lilja johtaa puhetta R.A
Kavaljeerin kip pari Timo Joen suu näyttää peukkua onnistuneen matkan päätteeksi. Tilausristeilyn lokikirja 14.15 M/S Kavaljeeri lähtee Heinolan satamasta 15.25 Karhusaaren ohitus 16.00 Laiva saapuu Kimo lan kanavan länsi osaan 16.10 Sulun sisällä 16.30 Sulkuportti avautuu 16.32 Alus jatkaa matkaa tunneliin 16.45 Kanavan itäpää 16.55 Ruovikkoalue loppuu ja Pyhäjärvi alkaa 18.35 Uittotupa ja uitto puomeja 18.45 Perillä Virtakivessä. Eija Parkkinen huolehti tarjoiluista M/S Kavaljeerin risteilyllä. 60 Aarre 6/2021 LUONTO KESÄMATKAILU Laivan keulassa Anssi Lilja kuvaa videota sulun avautumisesta
Risteilyn loppu päässä M/S Kavaljeeri seilaa Iitin Pyhäjärvellä.. Heti kanavan avauduttua niitä oli jonossa kymmenittäin. Videoita kuvataan ja selfieitä otetaan, kun laiva matkaa pimeyden kautta valoon samaa reittiä kuin tukit aiemmin. Portti sulkeutuu varoitusäänen säestyksellä. Betonin määrä ympärillä kasvaa. Alkuperäisessä kanavassa ei ollut sulkuja. Nimi tuli firman kehittelemästä kuohujuomasta. ”Onpa huikeaa, että kotikulmilla on tällainen”, toimitusjohtaja Lilja huokaa. Tuulihaukka lekuttelee metsän yläpuolella. Sulkuporttien jyhkeys ja sulun korkeus alkavat paljastua kannella seisoskeleville. Padon jälkeen tukit syöksyivät 70 metriä pitkän kalliotunnelin läpi avokanavaan. 61 Aarre 6/2021 LUONTO pyörittää kanavaristeilyn päätepisteessä olevaa Virtakiven saunaa mutta tuli avuksi tilausristeilylle. Tukkitunnelia pimeydestä valoon Kestää kaksikymmentä minuuttia, ennen kuin vedenpinta on laskeutunut ja sulkuportit siirtyvät hiljalleen sivuun. Vedenpinta alkaa laskea. ”Kavaljeeri, suomalainen kuohuviini”, mainostaa teksti baaritiskin takana olevassa peilissä. ”Nyt pitäisi tulla sisälle”, Nummelin huikkaa kannella maisemia katseleville matkustajille. Vanha uittoreitti on saanut uuden elämän, mutta sen puunkuljetukseen liittyvä menneisyys muistuttaa vielä olemassaolostaan. Sulku lähestyy, ja kipparilla pitää olla esteetön näkyvyys eteen. Tuntuu kuin olisi vajoamassa laajaan ja syvään kaivoon. Laiva on rakennettu vuonna 1984 Lappeenrannassa Chymoksen edustuskäyttöön. Tuntuu kuin olisi vajoamas sa kaivoon. Reitin loppupäässä oli vielä äskettäin kymmenittäin uittojohteiden kiinnityspaaluja, ”ukkoja”, jotka sukeltajat räjäyttivät pois ennen kanavan avaamista. Edessä aukeaa tunneli, jonka päässä kimmeltää ilta-auringossa kylpevä vesi. Huima sulkukorkeus Reittiliikenne pääsee ohittamaan sulun kohdalla vapaa-ajan veneilijät, mutta syyskuussa odotuslaiturissa ei enää seiso huviveneitä. Neljä viime kesää Kavaljeeri on ollut Nummelinin omistuksessa ja liikennöinyt Päijänteellä. Nummelin ja Joensuu kiinnittävät köydet liukuvaan laituriin, joka alkaa laskeutua veden mukana. Kohdalla, jossa järvi muuttuu Hovinsaaren halkomaksi Kymijoeksi, rannalla näkyy vanha uittotupa ja sen edustalla uittopuomien rakenteita. Vedenpinnan tasasi kallionleikkaukseen rakennettu pato, jonka alapuolelle tukkiniput siirrettiin kahdella 30 tonnin nippunosturilla. Kanava jatkuu vielä kolmisen kilometriä ja laajenee sitten ruovikoksi, jonka seasta lehahtaa harmaahaikara. Kavaljeeri lipuu sulun sisälle. Kunnostustöiden yhteydessä nippunosturit purettiin ja tilalle rakennettiin venesulku, jonka sulutuskorkeus on 12 metriä. Kimolan kanavaa ohjataan etänä, komennot veneilijöille kajahtavat Vääksyn kanavalta. Pyhäjärven ylitys kestää pari tuntia
KESÄMATKAILU Teksti MEERI YLÄ-TUUHONEN | Kuvat JYRKI LUUKKONEN Aarre 6/2021 LUONTO 62. MUISTOJA METSÄTÖISTÄ Parkanon metsämuseossa vieras pääsee kurkistamaan myös aitoon savottakämppään. Museoon on tänä kesänä vapaa pääsy
Parkanon kaupun gin ylläpitämään metsämuseoon on vapaa pääsy. Avoinna sydänkesällä Parkanon metsä museo sijaitsee Linnankylässä osoitteessa Rännärinmuseotie 112. Museon lähellä on luontopolku, uimaranta, nuotiopaikkoja ja laavuja. LISÄTIETOJA parkano.fi/parkanonmetsamuseo 63 LUONTO Aarre 6/2021. elokuuta saakka ke-su klo 11–17. Parkanon metsämuseo esittelee metsätyön historiaa sadan vuoden ajalta puunkorjuun koneellistamiseen saakka. Tarkista metsäpa lovaroitukset ja mahdolliset koronarajoitukset Parkanon kaupungin verkkosivuilta. Metsämuseolta läh tee myös noin seitsemän kilometrin vaellusreitti Käenkoskikeskukselle. Museo on tänä kesänä avoinna 15
Metsätyömiesten muonitustoimiston kehittämää pakkausta jaettiin sotien jälkeen työtehon parantamiseksi metsätyömailla. Tehopakkauksen sai ostaa, kun hakkasi kahden viikon aikana 48 pinomottia halkoja. Vorokki taas on tukkinippujen kasaamisessa käytetty, lihasvoimalla toimiva pystykela. Itse käytän tällaisia pinomittauksessa”, sanoo Koivisto, joka ostaa työkseen mäntytukkeja sahalle. ”Aurat olivat olleet pitkään käyttämättöminä. Mittasaksien vieressä puuhyllyllä lepää väripurkkeja puupinojen merkitsemistä varten. Museovieras voi tutustua muun muassa häkkijyrään, jota on aikanaan käytetty polanneteiden tekoon. KESÄMATKAILU Savotta kämpän keittiö oli emännän valtakuntaa. Syksyllä 1946 se sisälsi 200 grammaa palasokeria, 250 grammaa paahdettua kahvia ja neljä laatikkoa savukkeita. Vuonna 2015 ne lahjoitettiin museolle ja kunnostettiin”, kertoo Parkanon kaupungin vapaa-aikatoimen ohjaaja Elisa Vahosalmi. Punaisessa, puurakenteisessa näyttelyhallissa on esillä runsaasti esineitä, jotka takavuosina olivat osa metsänomistajan, metsätyömiehen, savottajätkän tai ostomiehen arkea. Näyttelyhallin perällä Laura Valli ja Ilkka Koivisto Lopelta tarkastelevat mittasaksia. Näyttelyteksteistä museovieras voi lukea, että puut kaadettiin 1900-luvun alkuun asti pääasiassa kirveellä. Kahden miehen tukkisaha eli justeeri alkoi yleistyä 1800-luvun lopussa, ja pinotavaran sahaamiseen tarkoitettu pokasaha otettiin käyttöön sata vuotta sitten. 64 Aarre 6/2021 LUONTO K irkkaankeltaiset oja-aurat ottavat kävijät vastaan Parkanon metsämuseolle johtavalla tiellä. Nyt työt tehdään motolla ja ajokoneella”, Vahosalmi muistuttaa. Metsämuseon pihalla on katosten alla lisää järeitä työkoneita. ”Tällaisia jätkät saivat”, Elisa Vahosalmi kertoo. Vinssikäyttöiset aurat palvelivat sotien jälkeen soiden ja metsien ojituksissa. ”Korjuu koneellistui käsittämättömän lyhyessä ajassa. Parkanon kaupungin ylläpitämä metsämuseo esittelee metsätyötä 1860-luvulta 1960-luvulle, sahateollisuuden noususta puunkorjuun koneellistamiseen. Hakokirveellä silputtiin havupuiden oksia lehmien kuivikkeeksi. Mustaa, punaista, keltaista ja vihreää väriä on käytetty vuorovuosin. ”Edeltäjäni sakset ovat melkein samanlaiset. Museovieras löytää hallista muun muassa hakokirveen ja vorokin. Vielä 1960-luvun alussa metsään lähdettiin justeerin, pokasahan ja hevosen kanssa. Parkanon metsämuseossa on esillä muun muassa leima kirveitä.. He mökkeilevät naapurikunnassa Kihniössä ja ovat metsämuseossa ensimmäistä kertaa. Vitriinissä katseet vangitsee Metsätyömaiden tehopakkaus. Kahvia ja tupakkaa Sahojen ja kirveiden lisäksi näyttelyhallissa on esillä muun muassa siemenvakojen tekemiseen tarkoitettu vakorauta ja käsikäyttöinen vesakonmyrkytysruisku
Täällä asui tukinuiton aikaan tusinan verran tukkijätkiä”, Vahosalmi kertoo. Järven tuntumassa sijaitsee aito savottakämppä saunoineen. Keittiön takana on vielä yksi pieni, vaatimattomasti kalustettu huone. Elämänluukusta jätkät saivat ruokaa, ja se oli siinä.” Tuvan vieressä on pieni kuivaushuone kamiinoineen. ”Parkanon kaupunki alkoi suunnitella ulkomuseota jo 1970-luvulla. Esimerkiksi näyttelyhalli rakennettiin aikoinaan pitkälti talkoovoimin. Kyltit ja ruokaryhmät on juuri uusittu, ja kävijöitä varten on rakennettu vessa ja vesipiste. ”Ilman muutaman paikallisen ihmisen aktiivisuutta ja valtavaa työmäärää meillä ei olisi tällaista museota”, Vahosalmi sanoo. Sen kokoelma perustuu yksityisiltä ja yrityksiltä saatuihin lahjoituksiin. Elli teki tukkijätkille myös eväät ja huolehti siitä, että ruoka oli valmista, kun he palasivat töistä.” Emäntä majoittui pienessä keittiössä. ”Kämppä on siirretty tänne Seitsemisen Kalliolammelta alkuperäisessä kunnossaan. Aito savottakämppä Näyttelyhallilta kiemurtelee polku alas kohti Kaidatvedet-ketjujärven rantaa. ”Tulevien vuosien haasteena on näyttelyhallin ajanmukaistaminen tälle vuosituhannelle. Se oli Parkanon höyrysahan pääasiallinen voimanlähde vuoteen 1969. Siihen on ikuistettu Kalliolammen kämpän väkeä kevättalvella 1959. Suomen metsämuseo Lusto päätettiin kuitenkin rakentaa Punkaharjulle. Menneistä vuosista kertoo seinällä oleva valokuva. Siihen tarvitsemme metsäja museoalan ammattilaisten apua”, Vahosalmi sanoo. Se avattiin yleisölle kesällä 1991, kertoo museon toiminnasta vastaava Elisa Vahosalmi. Yksi lukuisista lahjoituksista on vuonna 1893 Varkaudessa valmistettu pystyhöyrykone. Tukkijätkät nukkuivat savottakämpässä kerrossängyissä. Metsätyömaiden tehopakkauksia valmistettiin vuosina 1945–1947 yhteensä 1 760 000.. Kalliolammen kämpällä jätkien hyvinvoinnista huolehti savottaemäntä Elli. Kämpässä on kaksi pitkää pöytää penkkeineen, kerrossängyt, uuni, ensiapukaappi ja radio. 65 Aarre 6/2021 LUONTO Alkuun talkoovoimin Parkanon metsämuseo täyttää tänä vuonna 30 vuotta. ”Tukkijätkillä ei ollut mitään asiaa kämppäemännän huoneeseen, se oli rauhoitettu emännän käyttöön. Koska Parkanossa oli jo ehditty tehdä paljon työtä museon eteen, kaupunki päätti avata oman metsämuseon. Tämä on hyvin metsäistä seutua, ja niin syntyi idea metsänhoitoon liittyvästä museosta.” Pirkanmaalla sijaitseva Parkano oli yksi niistä kunnista, joka kisasi 1980-luvulla valtakunnallisesta metsämuseosta. Ruuan hän tarjoili sieltä seinässä olevan aukon eli elämänluukun kautta. Siellä jätkät saattoivat kuivata vaatteensa päivän päätteeksi. Viime vuosina Parkanon kaupunki on kehittänyt museota. ”Aamulla hän laittoi tukevan aamupalan, vaikkapa läskisoosia
”Täällä käy säännöllisesti myös päiväkotiryhmiä, ja metsämuseo on parkanolaisten viidesluokkalaisten kulttuurikasvatusohjelman yksi retkikohde.” Metsämuseon juhlavuosi starttasi jo toukokuussa, kun moottorisahaveistäjä August Eskelinen vieraili siellä ja veisti museolle juhlan kunniaksi kurjen. Viime vuonna metsämuseon alueella vieraili noin 4 500 ihmistä. Sieltä pääsee metsämuseolle myös risteilyalus Vesipääskyllä. Museolta lähtee noin seitsemän kilometriä pitkä Käpykintukan vaellusreitti Käenkoskikeskukselle. ”Alue soveltuu erinomaisesti myös retkeilyyn, täällä on luontopolku, uimaranta, nuotiopaikkoja ja laavuja. Leveitä polkuja lukuun ottamatta alue on metsän peittämä. Tämä on hieno retkikohde kaikkina vuodenaikoina”, Vahosalmi sanoo. ”Se poistaa sen pienenkin kynnyksen tutustua museoon”, Vahosalmi sanoo. Monroe-merkkinen laskukone on kuulunut aikanaan A. Hänen mukaansa museo sopii kaikille metsäalasta kiinnostuneille. Metsien suojelusta kiinnostuneet kävijät voivat perehtyä aiheeseen museon tallissa. Vanhat metsätyökalut herättävät kävijöissä runsaasti muistoja, kertoo Parkanon kaupungin vapaa-aikatoimen ohjaaja Elisa Vahosalmi. Ahlström Osake yhtiölle.. Heistä puolet kävi metsämuseossa, Vahosalmi arvioi. Heinäkuun lopulla museon 30-vuotista taivalta on tarkoitus juhlia metsäkonsertin ja perheiden retkipäivän merkeissä. Parkanon metsämuseoon on tänä kesänä vapaa pääsy. Teräväpää hoiti työnjohdon ja laski palkat.” Hieno retkeilyalue Metsämuseo sijaitsee Parkanon Linnankylässä runsaan kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta. 66 Aarre 6/2021 LUONTO ”Täällä majoittui savotan johtaja eli teräväpää ylhäisessä yksinäisyydessään. Museoa ympäröivät hienot metsäpolut KESÄMATKAILU Elämänluukun kautta savotan emäntä tarjoili tukkijätkille ruokaa. Siellä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin tuottama näyttely valottaa metsien merkitystä suomalaisille, metsäluonnon muutoksia sekä metsiensuojelun historiaa ja nykytilaa
Eloonjääneet kokoontuivat kalliolle messuun. Kansainvälistä noin 170 Geoparkin verkostoa hallinnoi YK:n kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestö Unesco. Jokaisella Geoparkilla on oma teemansa. LISÄTIETOJA lhgeopark.fi Kaidatvedet-järviketjua pitkin kulki 1600-luvulla historiallinen talvitie Hämeenkyröstä Pohjanmaalle. Lauhanvuori-Hämeenkankaalla se on vuoristosta suomaaksi. Alun perin kymmenen kuntaa lähti kehittämään aluetta Metsähallituksen johdolla vuonna 2014. ”Kaidatvedet on ruhjelaaksoon syntynyt järviketju, jonka varrellakin on erillisiä geologisia muodostumia, kuten Sormikiven siirtolohkare ja jääkauden sileäksi hioma Messukallio.” Tarinan mukaan Messukallio sai nimensä, kun kirkkovene kaatui sen edustalla huonossa säässä ja monta matkalaista hukkui. ”Meillä oli täällä 1 900 miljoonaa vuotta sitten Himalajan kaltaiset vuoristot. Geopuistojen ideana on esitellä kansainvälisesti merkittäviä geologisia kohteita. Jääkaudet raapivat kymmenen kilometriä kiveä pois ja tiivistivät maan alttiiksi soistumiselle.” Kaikkiaan Lauhanvuori-Hämeenkangas sisältää yli 50 geokohdetta ja lähes 40 luonto kohdetta. Geopark Lauhanvuori-Hämeenkangas sijaitsee Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Satakunnan rajalla. Se lyhensi kulkijoiden matkaa merkittävästi.. Lisäksi museon alueella on kolme geologisesti merkittävää kohdetta, kertoo Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark ry:n toiminnanjohtaja Terttu Hermansson. Siihen kuuluu noin 5 000 neliökilometriä pääosin valtion maita. Virallisen Geopark-statuksen se sai viime vuoden heinäkuussa. 67 Aarre 6/2021 LUONTO Metsämuseo on osa Geoparkia P arkanon metsämuseo on yksi paikallisen Geoparkin sadasta kulttuurikohteesta
MATKAN VARRELTA Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO. 68 Aarre 6/2021 LUONTO METSÄN KULTAKURKKU Vuosikymmenten takaakin muistan selvästi vanamontuoksuisen illan, jolloin kohtasin sekä näädän että liito-oravan
Se havaitsee minut, kiinnostuu ja lähestyy puusta toiseen hyppimällä. Se ylittää puron puittamalla, tulee lähemmäksi, jolloin tajuan sen näädäksi. Suurimman osan vuotta sen ikivihreät varret suikertavat huomaamattomina sammalikossa ja maapuilla, mutta vuodenkierron saavuttaessa valoisimman kohdan se nostaa hennot kukkavartensa, joiden päihin aukeaa kaksi nuokkuvaa kelloa. Se on suosikki kukkani – pieni, kaunis ja runollinen. Katselemme toisiamme silmiin, kultakurkku uteliaana pää kallellaan, hiljaa urahdellen, minä hienosta kohtaamisesta nauttien. Sieltä se heittäytyy liitoon, suhahtaa ylitseni metsän hämärään. Edessäni on pieni puro, jonka rannalla kasvaa komeita tervaleppiä. Sitten eläin menetJoskus vanamot kukkivat suurina ja runsaina laikkuina, jotka hohtavat kauniisti metsänpohjan hämärässä.. Tarkennan katsettani ja näen hämärässä liikkuvan tumman hahmon. Samassa havahdun rapinaan, joku kiipeilee puron takana olevissa kuusissa. Tuoksu voimistuu illan hämärtyessä, leviää metsään sulostuttamaan vuoden hienoimpia öitä. Odottelen niiden heräämistä. OLEN AIVAN HILJAA, eikä näätä hahmota minua ihmiseksi. Eläin on hetken paikallaan, kiepsahtaa sitten ulos ja kapuaa korkealle leppään. Lopulta se on vain muutaman metrin päässä, tulee aivan oksan kärkeen matalaa urinaa pitäen. Olen vähän väliä näkevinäni vaalean häivähdyksen, ja lopulta mustaan aukkoon ilmestyykin liito-oravan vaalea ja suurisilmäinen naama. Jos kumartuu nuuhkaisemaan niitä, voi tuntea häivähdyksen hienoa mantelin aromia. Tuijotan koloa. ISTUN VAALEANA HOHTAVAN kasvuston vieressä ja tunnen, miten syvenevä ilta voimistaa kukkien aromin. Yhteen niistä harmaapäätikka koversi kolon muutama vuosi sitten, nyt siinä asustaa liito-oravanaaras kahden poikasensa kanssa. 69 Aarre 6/2021 LUONTO E letään juhannusviikkoa, illat ovat pitkiä, ja metsässä kukkii vanamo
Lukemattomat metsässä viettämäni päivät ja yöt ovat tarjonneet valitettavan harvoja kohtaamisia kultakurkun kanssa, viimeisimmästäkin on jo vuosia. Hengitän vielä hetken vanamoiden tuoksua, sitten palaan tuttua polkua mökille. Se haisteli hetken oravien oksilla kulkevia polkuja, huomasi sitten minut ja puitti metsän kätköön. Kohtaaminen oli taas lyhyt, mutta nyt ehdin sentään ottaa muutaman kuvan. Se kuuluu tietenkin valokuvaajan ammattiini mutta on myös suuri intohimo. Ihminen on tehnyt eläinkuvia yli 40 000 vuoden ajan, joten kiinnostus niihin lienee syvällä perimässämme. 70 Aarre 6/2021 LUONTO Näätä ilmestyi kuusen oksalle, katseli minua tovin ja katosi metsään. MATKAN VARRELTA. Näätä ilmestyi yllättäen suureen kuuseen. Se muistutti ensimmäistä, mutta keskikesän yö oli vaihtunut loppu kesän päivään ja liito-oravan pennut oravapoikueeseen, jota olin kuvaamassa. Liito-orava on toinen. Se kapuaa ylemmäs, kiertää minut ja laskeutuu kauempana maahan. Ne menevät runkoa ylös alas, puikkaavat koloon ja taas ulos. Kävellessäni tyynen yön hiljaisuudessa mietin, miksi villieläinten katsominen on minulle niin tärkeää. Se oli ensimmäinen kohtaamiseni näädän kanssa, joka on yksi nisäkäslajistomme harvoista todellisista metsäläisistä. Illan pimetessä yöksi näen ne enää vaaleina haamuina. Näädän mentyä liito-oravan poikaset tulevat esiin, ja saan seurata niiden leikkimistä pesäpuussa. Minulle tuota tarvetta on siunaantunut yllin kyllin. TUOSTA MUUTAMAN minuutin kestäneestä tapauksesta on kolmisenkymmentä vuotta, mutta voin palauttaa sen yhä tarkasti mieleeni. Kohtaamiset täyttävät jotain, jota en voi ihmisiltä saada. Metsän verho sulkeutuu, ja näätä katoaa sen taa. tää mielenkiintonsa. Tuolla kerralla molemmat osuivat samaan vanamontuoksuiseen iltaan. Metsän verho sulkeutuu, ja näätä katoaa sen taa
Varusta kuori kirjepostimerkillä. Varusta kuori kirjeposti merkillä. Aura Koiviston teoksessa Ei mikä tahansa metsä kuljetaan Kainuun suojelualueilla: suurten puiden juurella, naavakuusikoissa, soilla ja metsälampien rannoilla. Yhden palkinnon arvo on 24,90 e. VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkko palvelumme kautta aarre lehti.fi. LISÄTIETOJA intokustannus.fi VASTAA NÄIN LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN VOI täyttää Aarteen verkkosivuilla osoit teessa aarrelehti.fi/kilpailut TAI VOIT POSTITTAA kyselylomak keen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. ?Muu lukija 2. ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. 020 413 2277 (ark. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. ?Tilaajan perheenjäsen . ?Vastasi odotuksiani . ?Olen . ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Aarre 6/2021 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 18.8.2021 mennessä ja osallistu arvontaan. ?Irtonumeron ostaja . VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. ?Aarre-lehden kestotilaaja . ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. VIIME VOITTAJAT AARRE 4/21:N kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Hat tulan talon uusi elämä. Voit pos tittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoitettua postia. Kirjoittaja pohtii myös ihmisten asenteita luontoa kohtaan. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Aarre 6?/?2021 VAKIOT 71. . ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. 1. Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä Into Kustannuksen lahjoittamaa kirjaa. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Muista merkitä palautteeseen, onko se tarkoitettu vain toimituk selle vai julkaistavaksi Aarteen Keskustelua palstalla. . Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Risto Iso mäen tietokirjan voittivat arvon nassa itselleen Eija Hautala, Oulu, Risto Jussila, Tornio, Leena Leppämäki, Vaskivesi, ja Tapio Ylitalo, Alajärvi. 8–21). Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita Aura Koiviston luontokirja. KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. 3
72 Aarre 6/2021 HYVINVOINTI Ahomansikka on parhaimmillaan tuoreena, sydänkesällä. Maista mansikkaa Annostele mansikka vinegretti raitoina salaatin päälle. VILLIRUOKA Teksti ja kuvausjärjestelyt ELINA TEERIJOKI | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ 72 Aarre 6/2021 HYVINVOINTI
ketunleipää ja litulaukkaa) muutama tippa sitruunamehua ripaus suolaa maun mukaan Nauti tuoreeltaan 1 Ahoeli metsämansikka kypsyy ensimmäisenä luonnonmarjoista. Voit edistää oman maasi ahomansikkasatoa pitämällä muun kasvillisuuden matalana. Muotoile pihvitaikinasta neljä suurta, sämpylöiden muotoista pihviä. 3 Ahomansikka kasvaa valoisilla paikoilla, kuten pihamailla ja tienja ojanpenkereillä. Vuohenjuustosalaatti ja mansikkakastike (4 ALKURUOKA-ANNOSTA) 1 pussillinen jääsalaattia kourallinen vuohenputken tai ahomansikan pieniä lehtiä 1 suuri päärynä 150 g vuohenjuustoa Vinegretti: noin 2 dl ahoja/tai puutarhamansikoita 2 rkl öljyä 1 rkl valkoviinietikkaa 0,5 tl sinappia ripaus suolaa ripaus rouhittua mustapippuria Sekoita jauhelihapihvitaikinan ainekset tasaiseksi massaksi ja anna sen turvota vähintään puolen tunnin ajan. Kuivatuista marjankannoista ja hiostetuista lehdistä voi valmistaa juomaa esimerkiksi vadelmanja mustaherukanlehtien kanssa. peura tai hirvi) 1 suuri kananmuna 0,5 dl korppujauhoja 1 tl suolaa 0,5 tl rouhittua mustapippuria 4–5 tippaa tabascoa Villimajoneesi: 1 dl valmista majoneesia 1 dl villivihannesten lehtiä (esim. Pääsato valmistuu heinäkuussa. 4 Metsämansikan nuoria lehtiä voi hyödyntää salaateissa. Lämmitä myös sämpylät, kokoa burgerit ja mausta ne villillä majoneesilla sekä haluamillasi kasvislisukkeilla. Tarkista maku. Etelä-Suomessa kypsiä ahomansikoita voi löytää jo kesäkuun puolivälissä. Soseuta villimajoneesin ainekset tehosekoittimessa. 73 Aarre 6/2021 HYVINVOINTI Lisää burgereiden täytteeksi myös haluamiasi kasviksia, esimerkiksi jäävuorisalaattia, punasipulia, tomaattia tai suolakurkkua. Huuhtele salaatti ja villivihannesten lehdet ja revi salaatti annospalakokoiseksi. Käännä pihvit parin minuutin jälkeen. Riistaburgerit (4 ANNOSTA) 4 hampurilaissämpylää Burgeripihvit: 400 g riistajauhelihaa (esim. 5 Jos löydät vain muutaman kypsän ahomansikan, säästä ne koristeluun ja käytä ruuassa muuten puutarhamansikoita. Kypsennä pihvit pannulla tai grillillä melko voimakkaalla lämmöllä. Soseuta kaikki vinegretin ainekset tehosekoittimessa.. 2 Ahomansikan herkät aromit eivät kestä kuumentamista, ja pakastamistakin ahomansikka sietää huonosti. Nauti siis marjat tuoreeltaan. Lohko päärynä ja leikkaa vuohenjuusto kiekoiksi
Paloittele suklaa. VILLIRUOKA 74 Aarre 6/2021 HYVINVOINTI. Kuumenna kerma kattilassa höyryäväksi muttei kiehuvaksi. 74 Aarre 6/2021 HYVINVOINTI Valkosuklaa-jogurttivaahto ja marjoja (4 ANNOSTA) 100 g valkoista leivontasuklaata 2 dl kuohukermaa 2 dl turkkilaista jogurttia mausteeksi ripaus kardemummaa, vaniljaa tai sitruunankuorta Päälle: 2–3 dl ahomansikoita, mustikoita ja/tai muita kauden marjoja Valkosuklaavaahto raikastuu kauden metsätai puutarhamarjoilla. Lisää jogurtti ja mieleistäsi maustetta. Anna sulaa pari minuuttia ja sekoita tasaiseksi. Anna jähmettyä jääkaapissa noin 2 tuntia. Vatkaa seos sitten pehmeäksi vaahdoksi. Ota kattila levyltä ja lisää kuuman kerman joukkoon paloiteltu suklaa. Lusikoi vaahto annosmaljoihin ja tarjoa se tuoreiden marjojen kanssa
OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 6/2021. 8–16). Ristikon 4/2021 ratkaisu: Avainsana: RAIRUOHO Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruu tujen kirjaimista. 75 Aarre 6/2021 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 4/2021 voittajia: Kalevi Kohtala, Kauhajoki Aarre Laine, Pori Kaino Vaarala, Oulu Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Vastaa näin Täytä ristikon palautuslomake osoitteessa aarrelehti.fi/ristikko. 020 413 2277 (ark. Avain sanassa on kahdeksan kirjainta. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 18.8.2021 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 6, PL 440, 00101 Helsinki. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Ristikon 6/2021 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 8/2021. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh
PAULA MYÖHÄNEN Kivimetsässäpalstan toimittaja, FM Raija Kivimetsä (s. Minulle piharatamo on monipuolinen arvokasvi. Kasvissa on myös kahvihappoa ja allantoiinia, joka edistää ihosolujen muodostumista ja pehmentää arpikudosta. Piharatamoa käytetään irrottamaan limaa ja hoitamaan monenlaisia keuhkohaasteita astmasta keuhkoputkentulehdukseen ja yskään. Harva edes tietää, että myös piharatamo on syötävä kasvi. Kävely paljain jaloin kovettaa kantapäät, ja pihahommissa sormeen päätyy tikku jos toinenkin. Kasvia käytettiin myös mahahaavoihin, ripuliin, maksaja sappivaivoihin ja verenvuotoihin sekä yskään. Suolistovaivoihin kyllästyneiden kannattaa ottaa piharatamo elämäänsä ja hyödyntää kasvin lehtiä ja siemeniä. Esikäsittelyn jälkeen lehdillä voi hoitaa muun muassa haavoja, hyönteisten pistoja, finnejä, mustelmia, rakkoja ja ruhjeita. Saan apua haavoihin, ruhjeisiin ja hyönteisten pistoihin. Piharatamo on tehokas hengitystierohto. 1962) on kokenut villiyrttikouluttaja ja tietokirjailija. Varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn voin kerätä sitä ruokana ja rohtoina hyödynnettäväksi. Siementen sisältämät limaaineet lisäävät ulostemassaa ja vaikuttavat laksatiivisesti. Itse käytän piharatamon lehtiä salaatteihin, veitsipestoon, keittoihin, munakkaisiin, suolaisiin piiraisiin, pastakastikkeisiin ja muhennoksiin. Aloita piharatamon hyödyntäminen villivihanneksena heti, kun varhaisversot nousevat lumen alta, saat kesän kuluessa luonnollista aurinkosuojaa. Saan helpotusta suolistohaasteisiin ja tehokkaan yskänlääkkeen tarpeen tullen. Aarre 6/2021 HYVINVOINTI 76 S uomen kesä on upeaa aikaa, mutta siihen kuuluu myös monenlaisia haasteita. Hyttyset pistävät, paarmat purevat. Niiden tiedetään alentavan myös veren seerumin kolesterolia. KIVIMETSÄSSÄ Teksti RAIJA KIVIMETSÄ | Kuvat RAIJA KIVIMETSÄ ja VM-ARKISTO | Kuvitus AINO SAARIKIVI Siemenet antavat sitkoa gluteenittomiin leivonnaisiin.. Suoliston apuri Pidän itseäni onnekkaana, kun pihapiirissäni kasvaa yllin kyllin piharatamoa. Mieto villivihannes Piharatamo on mieto villivihannes silloin, kun sen lehdet ovat kohtalaisen pieniä ja pehmeitä. Piharatamon ulkoinen käyttö on viisautta, kunhan käyttää ehdottoman puhtaita, kämmenten välissä pehmennettyjä lehtiä. Piharatamon sisältämä piihappo hoitaa kipristelevää mahaa ja korjaa suoliston limakalvoja. Kesäflunssa saa nenän valumaan, ja keuhkoihin kertyvä lima yskittää. Kuinka niin arkinen ja vaatimattoman oloinen kasvi voikaan olla niin monikäyttöinen! Piharatamoon ei katse pysähdy, sen päälle tallotaan ja se ohitetaan. Vaatimaton tehokasvi Piharatamosta on apua suolistolle ja kesän pikkumurheisiin. Ruokalautaselle en niitä silloin enää kelpuuta, mutta teeksi ja kasviliemeksi kylläkin. Piharatamon siemenistä, takapihan ”psylliumista”, saa helpotusta ummetukseen mutta myös sitkoa gluteenittomaan leivontaan. Piharatamo sisältää muun muassa C-vitamiinia, beetakaroteenia, kalsiumia, limaaineita, parkkiaineita, aukubiinia ja piihappoa. Höyrytän lehtiä myös lisukkeeksi ja nautin niitä kreetalaisittain oliiviöljyllä, sitruunalla ja suolalla maustettuna. Kun piharatamon lehdet kasvavat isoiksi, ne muuttuvat koviksi ja kuituisiksi. Myös moni villiyrteistä innostunut etsii katseellaan mieluummin nokkosta, voikukkaa tai siankärsämöä. Kasvimaailmasta löytyy näihin kaikkiin kiusoihin auttaja, piharatamo (Plantago major). Grillissä tirisevät herkut närästävät ja kuplajuomat röyhtäyttävät; jäätelö turvottaa ja saa mahan kiertämään. Ratamouutetta yskään Vanha kansa nimitti piharatamoa verta puhdistavaksi kasviksi. Kasvin teho haavojen ja ruhjeiden hoidossa tunnettiin. Piharatamo helpottaa kutinaa, pehmentää ja uudistaa ihoa sekä tyrehdyttää verenvuotoa. Niinpä valmistan joka kesä ratamouutetta, jota annan lahjaksi keuhkohaasteista kärsiville ystävilleni ja hyödynnän myös itse tarpeen tullen. Sen avulla häädettiin suolistoloisia ja lääkittiin vatsanväänteitä. Nykyajan kasvilääkinnässä tiedetään, että piharatamolla on antibakteerinen, tulehdusta sammuttava, hengityselimiä vahvistava ja limakalvoja supistava vaikutus
Kun lähdet patikoimaan, teippaa isokokoinen ratamonlehti kantapäähän. Lisää mukaan kylmä puristettu neitsytoliivi öljy, viinietikka tai sitruunamehu ja ripaus suolaa. Jos hakkelus vaikuttaa liian kuivalta, voit lisätä hieman öljyä. Jos nykyään toimii näin, täytyy varmistua siitä, että nirhauman päälle pantava lehti on ehdottoman puhdas. Veitsipesto on ihana kesäherkku esimerkiksi ruisleivän päällä.. Veitsipesto eli hortahakkelus (4 ANNOSTA) yhteensä noin 1 litra eli 50 grammaa tuoreita sekalaisia villivihanneksia: esimerkiksi piharatamon nuoria, pehmeitä lehtiä, vuohenputkea, voikukan ehytlaitaisia lehtiä, suppuisia poimulehtiä, muutama siankärsämön nuori ja pehmeä lehti, muutama pieni ja pehmeä mustaherukanlehti tai 0,5 dl ketunleivän lehtiä 3 rkl kylmäpuristettua neitsytoliiviöljyä 1 tl punaviinietikkaa tai luomusitruunan mehua suolaa maun mukaan Huuhtele villivihan nekset ja kuivaa ne salaattilingossa, talous paperilla tai puhtaalla keittiöpyyhkeellä. Muista! Piharatamo on tehokas hengitysteiden hellijä. GLUTEE NITON 77 HYVINVOINTI Aarre 6/2021 Piharatamon soikeat lehdet on helppo tunnistaa. Sekoita hyvin. Sekoita kaikki kasvit keskenään ja silppua ne hienoksi terävällä veitsellä. Kasvi kasvaa ruusukkeena maata vasten. Paras kesä herkku syntyy veitsi pestosta, uusista perunoista ja sillistä. Hyödynnä kasvia teenä, alkoholiuutteena tai siirappina sitkeisiin hengitystieinfektioihin, astmaan, poskiontelontulehdukseen, käheyteen ja yskään. Vanha kansa kutsui ratamonlehteä laastariheinäksi ja käytti sitä haavalaastarina. Vinkki! Veitsipesto sopii esimerkiksi leivän päälle, pastan lisuk keeksi, uuniperunan täytteeksi tai vaikka paistetun pizzan päälle rucolan tapaan. Näin ehkäiset rakkojen muodostumista
Hän toivoo, että Luonnonvarakeskus alkaisi tilastoida runkohintoja samaan tapaan kuin muitakin puunhintoja. 78 Aarre 6/2021 OMA TALOUS RUNKOHINTA YLEISTYY Sahatavaran kova kysyntä vauhdittaa runkohinnoittelun yleistymistä. Metsä Groupista kerrottiin vielä kaksi kuukautta sitten, että runkohinnoittelua sovelletaan vain hyvin hoidettuihin, havupuuvaltaisiin päätehakkuisiin. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen välittämistä päätehakkuukaupoista reilu viidennes hinnoitellaan kokorunkomenetelmällä. Miljoonien tallennettujen mottien kokemuksella voin todeta, että runkohinta antaa metsänomistajalle kilpailukykyisen kokonaistulon.” Levisi harvennushakkuisiin Kokorunkohinnoittelua on pidetty tähän asti vain tukkivaltaisten päätehakkuuleimikoiden hinnoittelumenetelmänä, sillä kyseisillä kuvioilla puun määrän ja laadun arviointi on helpointa. ”Suosittelen ehdottomasti” Metsänhoitoyhdistys PäijätHämeen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen on jo pitkään puhunut runkohinnoittelun puolesta. K asvanut puun tarve on pannut puun ostajat miettimään kilpailuvalttejaan. Puun ostajalle runkohinnoittelu tuo joustavuutta hakkuuajankohtaan ja katkontaan. Joissakin metsänhoitoyhdistyksissä runkohinnan osuus on jopa kolmannes. ”Mittavat tilastomme hakatuista kohteista osoittavat, että usein runkohinnoittelu on ollut metsänomistajalle riskittömämpi ja kannattavampi hinnoittelutapa. Yli-Talonen näkee runkohinnoittelun haasteeksi sen, että metsänomistajan on monesti vaikea tehdä hintavertailua, koska toteutuneista runkohinnoista ei koota valtakunnallista tilastoa. Ostaja saa katkoa puun sellaiHYVÄT NEUVOT Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI siin mittoihin kuin itse haluaa. Kokorunkohinnoittelu ei poista metsänomistajan kaikkia riskejä. Yksityiset sahat ovat käyttäneet runkohinnoittelua jo pidempään. Metsänhoitoyhdistysten kokoamien puukauppatilastojen mukaan puukaupasta saatu kokonaishinta on kokorunkohinnoittelussa yleensä korkeampi kuin tavaralajikohtaisessa hinnoittelussa. Myös ostotarjousten tulkinta ja vertailu helpottuvat, kun hintaviidakko vähenee. Runkohinnoittelu saattaa tuoda metsänomistajalle paremman tilin kuin perinteinen tavaralajihinnoittelu. Päijät-Hämeen suuri puunostaja Versowood käyttää kokorunkohinnoittelua, ja yrityksen malli on ollut Yli-Talosen mukaan toimiva. Yhdeksi valtiksi on noussut koko runkohinnoittelu. Toisaalta ostotarjousten vertailu hankaloituu silloin, jos osa ostajista tekee tarjouksen kokorunkohinnalla ja osa perinteiseen tapaan erikseen tukeille ja erikseen kuitupuulle. Toukokuussa yhtiö kuitenkin avasi ensimmäisenä ostajana runkohinnoittelun myös kuitupuuvaltaisille leimikoille.. Laho tuo riskin Metsänomistajalle runkohinnoittelu tuo helppoutta kaupankäyntiin, kun hakkuun yhteydessä ei tarvitse enää valvoa puunostajan katkontaa. Kohteissa, joissa puun järeys ja laatu eivät ole aivan huippuluokkaa, ero puutavaralajihinnoitteluun voi olla useita euroja kuutiolta”, Yli-Talonen kertoo. ”Kannustan metsänomistajia kysymään tarjousta myös kokorunkohinnasta. Katkontasuunnitelmaa voi muuttaa kulloisenkin markkinatilanteen mukaan. Isot metsäyhtiöt markkinoivat metsänomistajille nyt aikaisempaa aktiivisemmin runkohinnoittelun mahdollisuutta. Jos puusta löytyy lahoa, kyseisistä kuutioista maksetaan vain kuitupuun hinta. Vertailuun tarvitaan yleensä avuksi metsäammattilainen
79 Aarre 6/2021 OMA TALOUS Runkohintaa ei voi sopia ilman metsäkäyntiä. Vuoden lop puun mennessä se laajenee koko maahan. Vaakakupin toisella puolella tarvitaan erityisen huo lellista puuston mittausta osto vaiheessa, koska sitä runkohin noittelumenetelmä edellyttää.” Kaikki metsäyhtiöt pyrkivät siirtämään puukauppaasiointia verkkoon. UPM käyttää runkohinnoit telua tarkkaan valikoiduissa ja menetelmään soveltuvissa koh teissa. ”Haluamme lisätä runko hinnoittelun käyttöä ja vapaut taa katkontaa, jotta pystymme optimoimaan puun jalostus arvon kaikissa markkinatilan teissa. ”Koska tällaisia kohteita on rajallisesti, runkohinnoittelun osuus on kasva nut aika maltil lista vauhtia.” Ostajan ris kiksi Honkanen mainitsee laatu viat, joita ei näe päältä. Vaatii metsäkäynnin Myös UPM aikoo lisätä run kohinnoittelun osuutta, joskin maltillisesti. ”Perinteinen puutavarala jihinnoittelu on todettu puu kaupan osapuolten kesken edelleen hyvin toimivaksi. Parhaiten se sopii Kärk käisen mukaan hyvin hoidet tujen, järeiden ja lahottomien kuusikoiden uudistushakkuisiin. Hinnoit telu vaatii tarkkaa tutustumista kohteeseen. Markkinat määrittelevät sen osuuden jatkossa”, to teaa puu markkinapäällikkö Panu Kärkkäinen. Mitä järeäm piä puita poistetaan, sitä parem pi on kuutiohinta. Run kohintakauppojen osuus ostois samme on pieni mutta kasvava. Menetelmän käytössä voittavat sekä metsänomistaja että ostaja.” Uusi hinnoittelumenetelmä tarkoittaa Jumppasen mukaan sitä, että halutessaan metsän omistaja voi poistattaa harven nuksessa myös järeämpiä puita, jolloin puukauppatulo kasvaa. Jo kainen mukana ollut oli valmis myymään myös seuraavan har vennusleimikkonsa uudella hin noittelumenetelmällä”, kertoo Metsä Groupin puukaupan ja metsäpalveluiden johtaja Juha Jumppanen. Runkohintaa käy tettäessä tukit voidaan katkoa asiakaslähtöisesti vapaisiin mit toihin toisin kuin perinteisessä hinnoittelussa.” Honkasen mukaan runkohin noittelu sopii parhaiten hyvin hoidettuihin ja hyvälaatuisiin havupuun, erityisesti kuusen, uudistushakkuisiin. Runkohinnoittelu Energiapuun hinta e/m 3 Runko hinta e/m 3 Tavaralajimenetelmä Energiapuun hinta e/m 3 Kuitupuun hinta e/m 3 Tukin hinta e/m 3. Runkohinnoittelu vaatii sen, että ostaja käy paikan päällä metsässä. ”Järeysrunkohinnoittelua pilotoitiin syksyllä 2020, ja siitä saatiin metsänomistajilta erittäin hyvää palautetta. ”Suosittelemme edelleen har vennusten tekoa pääsääntöisesti alaharvennuksena, mutta hyvin hoidetuissa kuusikoissa myös yläharvennus voi olla järkevä vaihtoehto.” Järeysrunkohinta otettiin käyttöön kesäkuussa Metsä Groupin Lohjan, Oulun, Jy väskylän ja Joensuun han kintapiireillä. Harvennuksissa runkohinta määräytyy poistettavien puiden järeyden mukaan. Joustoa yhtiölle Stora Enson ostojohtaja Sami Honkanen kertoo, että yhtiö on ostanut puuta runkohinnalla jo usean vuoden ajan. ”Runkohinnoitteluun siirty mistä kirittävät erityisesti sa hatavaramarkkinoiden nopeat vaihtelut. Myös Sto ra Ensolla runkohinnoittelun osuus on hieman kasvanut. ”Runkohinnoittelu lisää jous tavuutta puukauppaan, koska se vapauttaa katkonnan kor juuajankohdan puutarpeiden mukaiseksi. Sen vuoksi tällä hinnoittelutavalla palvellaan kaikista mieluiten aktiivisesti puukauppaa käyviä isoja met sänomistajia ja metsänhoitoyh distyksiä
www.luonnonperintosaatio.. kokemuksella. Kiitos jo etukäteen. Pelastuskoirien koulutus tapahtuu kaikenlaisissa maasto-olosuhteissa. Uudisrakentamiseen ja saneeraukseen. Toivommekin maa-alueiden omistajilta myönteistä suhtautumista maastojen käyttöön koiria koulutettaessa ja testatessa niiden osaamistasoa. 80 Aarre 6/2021 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Ku va : Ha nsu La ita la. P :t u l e t s u d e i T info@luonnonperintosaatio.. Löytyy myös edullista II-laatua. 09-2418498 www.tuomontupa.fi POLYURETAANILEVYÄ yli 35 vuoden kokemuksella. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy Aarteen kestotilaus kannattaa! Saat ensi tammikuussa Tulta ja tervaa -kirjan! Tilaaja, ole hyvä! KIRJAN ARVO 25, 00 www.raite.fi I puh. Luotettavaa välitystä yli 30v. koti M etsä Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 on monelle ETSIMME ASIAKKAILLEMME RANTAHUVILAA/TALOA RANNALLA Ympärivuotiseen asumiseen sekä vapaa-aikaan. Edustus ja markkinointi M Kailasto Oy, Kankaanpää ja Jämijärvi. Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. 0400 679 468 RAITE PUUNKAATOON Toimitus ei sisällä tunkkia FARMITUNKIN TYÖNTÖVOIMA JOPA 2 TN EDULLINEN RAITE FARMITUNKIN, 48”, AVULLA TYÖNTÖTANKO 5 9 3 6 8 5 4 . • mervi.kailasto@molok.com • jarmo.koskela@molok.com Päivystys myös iltaisin ja viikonloppuisin! • 040 777 1296 • 040 1989 032 • 040 5496 333 # Pelastuskoira on eksyneen ystävä Pelastuskoirat toimivat poliisin ja muiden viranomaisten apuna kadonneiden henkilöiden etsinnöissä koko Suomen alueella. Vihdintie 4, 00350 Helsinki p
Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 lehteä 73,80 e • laskutusjakso 11 lehteä 119 e (12 kk) Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. 6 lehteä 73,80 e . tekstiviestillä. itselleni?. lahjaksi alkaen. 2021! Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. . AARTEEN TILAUSLOMAKE . Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi.. Se vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua ja sopivan kaluston. 11 lehteä 119 e (12 kk) . Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. sähköpostilla . seuraavasta numerosta?. Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stim edia Oy Asia kas palv elu Tun nus 50 025 96 Info A2 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteenmuutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – Sähköposti Haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja etuja . __?/?__?/ 20___ . Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. digitilauksena 12 kk 94,80 e . 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki aarrelehti.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. 81 Aarre 6/2021 VAKIOT K A R I LI N DH OL M V E S A -MA TTI V ÄÄ RÄ ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 19.8.2021 HANNE MANELIUS Turvemaiden kesäkorjuun edellytykset Aarteen akkuraivurikokeilun tulokset Vinkit syksyn puukauppaan Ruskaretkellä Kilpisjärvellä Kivitalon näköinen hirsitalo Paraisilla Kesäherkkuja mustikasta Siirrä metsäomaisuus ajoissa eteenpäin Myös turvemaiden leimikoita voidaan korjata sulan maan aikaan. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh
Muista maankäytöistä tärkein on varmasti sementin, metallien ja fossiilisten polttoaineiden suurisuuntainen korvaaminen nykyaikaisella biotaloudella. HIENOA, HIENOA. Biljoonan puun aloite kasvoi nimittäin YK:n ympäristöjärjestön UNEP:n aiemmista miljardin puun ja kuuden miljardin puun kampanjoista. RISTO ISOMÄKI Maailma tarvitsee jopa kuusi biljoonaa uutta puuta ISOMÄKI Miljardit hehtaarit voivat vapautua muuhun käyttöön.. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 6/2021 VAKIOT 82 V iime aikoina on puhuttu paljon niin sanotusta biljoonan puun kampanjasta (englanniksi a trillion tree campaign). Lisäksi meidän pitää tuottaa paljon puuta tai muuta biomassaa pitkäaikaista varastointia varten poistaaksemme ilmakehästä noin 150 miljardia tonnia sinne jo laskettua hiiltä sekä kompensoidaksemme ne hiilipäästöt, joita emme onnistu muuten eliminoimaan. Ei se kyllä varmaan ihan riitä. Kyseessä on virallisesti Davosin talousfoorumin vuoden 2020 alussa tekemä aloite. Meidän pitäisi korvata suuri osa betonista ja metalleista sekä öljypohjaiset muovit ja vaatekuidut puupohjaisilla materiaaleilla. Kymmenet tuhannet suomalaiset ostivat GBM:n tueksi myytyjä joulukuusia tai lahjoittivat rahaa hankkeelle. Maailman talousfoorumi rajasi tavoitteen biljoonaan puuhun, koska tällainen määrä olisi mahdollista istuttaa koskematta käytössä oleviin maatalousmaihin. Uudenlaisia vaatekuituja, muoveja ja hiilikuituja on mahdollista valmistaa paitsi puusta myös monista pitkäkuituisista mutta yksivuotisista viljelykasveista. Hyvä kompromissi voisi olla tuottaa osa nykyaikaisen biotalouden raaka-aineista viljelemällä tarkoitukseen soveltuvia peltokasveja. Myös Pan-African Green Belt Movement, joka on perustanut puita istuttavia liikkeitä 30 muuhun Afrikan maahan, oli alkuvaiheessa suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja Kenian Green Belt Movementin yhteinen hanke. On todennäköistä, että me tarvitsemme pikemminkin kolme biljoonaa tai ehkä jopa kuusi biljoonaa uutta puuta. Kasvisravinnon viljeleminen vaatii paljon vähemmän maata kuin runsaasti eläinperäistä ruokaa sisältävän ravinnon tuottaminen, joten miljardit nyt eläintuotantoa palvelevat maahehtaarit saattavat tällä vuosisadalla vapautua muita käyttöjä varten. Mutta nyt on tärkeää kysyä, onko edes biljoona uutta puuta tarpeeksi maailman nykyisessä tilanteessa. Nämä kun eivät aina oikein tahtoneet ymmärtää, miksi GBM teki tietyt asiat niin kuin se teki. Riittääkö biljoona uutta puuta maailmassa (yhden laskutavan mukaan) jo ennestään kasvavien kolmen biljoonan puun lisäksi. Kylien perinteisesti avoimet maisemat uhkaavat kasvaa umpeen. Suomalaisilla on ollut oma roolinsa asiassa. Sen takana ovat muun muassa YK-järjestöt, suuri osa maailman hallituksista ja lukuisat kansalaisjärjestöt. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. Monet ovat viime aikoina ilmaisseet oikeutetun surunsa siitä, että tämä globaali megatrendi voi monin paikoin johtaa tuttujen peltomaisemien metsittymiseen. Suomalaiset auttoivat GBM:n kahden vakavan kriisin yli ja avustivat sitä neuvotteluissa sen muiden rahoittajien kanssa. SUOMALAISET KANSALAISJÄRJESTÖT kuten Ympäristö ja kehitys, ylioppilaskunnat, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Marttaliitto, Suomen Unifem ja kehitysmaakaupat olivat noin 15 vuoden ajan Kenian Green Belt Movementin tärkein tukija. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. JOS GLOBALDATAN ennuste toteutuu, meidän ei tarvitse rajoittaa istutettavien puiden lukumäärää biljoonaan. Ne taas olivat Kenian Green Belt Movementin (GBM) ja sen pitkäaikaisen vetäjän Wangari Maathain (1940–2011) ehdotuksia. Trendi on erityisen voimakas nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Toisaalta maailman johtaviin taloustiedon kerääjiin kuuluvan GlobalDatan mukaan 70 prosenttia maailman ihmisistä on alkanut suunnitella liharuuasta luopumista tai lihan käytön tuntuvaa vähentämistä. Tavoitteena on istuttaa maailmaan tuhat miljardia eli biljoona uutta puuta ja imeä näin ilmakehästä ihmiskunnan kymmenen vuoden päästöjä vastaava määrä hiiltä. Ilman suomalaisten kansalaisjärjestöjen tukea Wangari Maathai ei todennäköisesti olisi pystynyt tekemään aloitetta miljardin puun istuttamisesta eikä olisi saanut hänelle vuonna 2004 myönnettyä Nobelin rauhanpalkintoa. Herättikö kolumni ajatuksia
Luottokustannukset yht. Luottokustannukset yht. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. 17 103,35 €, arvioitu autovero 1 886,65 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 19 590 €. 1 190,00 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 24 280,00 €, todellinen luottohinta 26 780,00 € ja todellinen vuosikorko 1,46 %. perustamismaksun 290,00 €), viimeinen suurempi erä 7 604,00 €. 37 990 €, etusi jopa 4000 €! Rajattuun erään Jeep Compass ja Renegademalleja automaatti nyt hintaan 990 €. 42 416,56 €, autovero 1 573,44 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 44 590 €. Nyt myös rahoitusetu ainutlaatuisella 0% korolla* FIAT TIPO. CO2 49 g/km. *Kertaluoton rahoitusesimerkki: Jeep Renegade, hinta 25 590,00 € (sis. kulut), käsiraha 2 000,00 €, sopimusaika 60 kk, kuukausierä 179,00 €, luoton määrä yht. Kuvan autot erikoisvarustein. 18.990 €. Palvelun tuottaa Santander Consumer Finance Oy, Risto Rytin tie 33, 00570 Helsinki.Voimassa: 1.6 – 31.7.2021 rahoitushakemus. *Kertaluoton rahoitusesimerkki: Fiat Tipo, hinta 18 990,00 € (sis. 80v.-juhlamalliston ladattavat nelivetohybridit alk. Palvelun tuottaa Santander Consumer Finance Oy, Risto Rytin tie 33, 00570 Helsinki. 17 280,00 € (sis. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. 1 190,00 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 18 180,00 €, todellinen luottohinta 20 180,00 € ja todellinen vuosikorko 1,94 %. CO2 alk. 24.990 €. MARKKINOIDEN EDULLISIN ISO FARMARI ALK. 23 380,00 € (sis. NYT % KOROLLA!* Renegade PHEV 4xe autoveroton hinta alk. kulut), käsiraha 2 500,00 €, sopimusaika 60 kk, kuukausierä 249,00 €, luoton määrä yht. Kuukausierä sisältää koron 0,00 %, perustamismaksun 290,00 € ja käsittelykulun 15,00 €/kk. CO2 49 g/km. 38 560,50, autovero 1 429,50 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 40 590 €. EI OLE HUONOJA OLOSUHTEITA. toim. 128 g/km. Kuukausierä sisältää koron 0,00 %, perustamismaksun 290,00 € ja käsittelykulun 15,00 €/kk. ON VAIN VÄÄRIÄ AUTOVALINTOJA. Asiakasetusi jopa 3000€! Mallisto alk. Compass PHEV 4xe autoveroton hinta alk. 30.9.2021 viimeistään auton rahoitus Rahoitusetu nyt ainutlaatuisen olemattomalla korolla! Fiat Tipo SW autoveroton hinta alk. perustamismaksun 290,00 €), viimeinen suurempi erä 9 574,00 €. toim. 2406_JEEP_FIAT_Aarre_230x290.indd 1 04/06/2021 12.59. Kuvan auto erikoisvarustein
Osallistu kyselyyn. Lisäksi lähes jokaisella on mielipide metsistä. Metsänomistaja, sinä päätät! Moni taho ja asia vaikuttaa metsien käyttöön. Voit voittaa Helkama-pyörän tai Stihl-raivaussahan. Mistä kaikesta voit päättää. Metsänomistajana sinä kuitenkin päätät oman metsäsi tulevaisuudesta. Vastaa kyselyyn kirjautumalla Metsään.fi-palveluun osoitteessa metsakeskus.fi Kampanja-aika 10.5.–31.10.2021, metsakeskus.fi/arvontasaannot.