puu . hyvinvointi . . . . 38 ?13,40 € 6 | 2022 AARRELEHTI.FI Tirvan tehdaskylä s. . 24 METSÄNHOITO Boorilannoitus kannattaa s. s. luonto . metsä ????. 32 PUUKAUPPA Hankintahakkuu moottorisahalla s. juuret . 60 Kesämatkailu Metsän perässä KAINUUSEEN Ville Hauhia ja Kirsi Sahrman-Hauhia muuttivat Karkkilasta metsätilallisiksi Suomussalmelle, s. 18. 44 Kotiseutu tutuksi lähiretkillä s. oma talous Nautimme tekemisestä – kipeäksihän sitä tulee jos vain makaa jouten. 52 Kokeilussa 16 kirvestä s
metsäosastolla. Vaunu 90 S leveys 2,2 m. K437 Leveys 1.9 m paino 3700 kg nosturin ulottuvuus 5.5 m KATSO K437 HAKKUUVID EO NETTIKONEESTA!. Vaunu 130 D leveys 2,4 m. Country 500 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5 m nostaa 3.5 m 550 kg. Vaunu 70 S leveys 2m renkaat 400/60-15.5. Kysy niin teen tarjouksen. Mukana myös metsänosturit ja -vaunut. Country 700 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7 m nostaa 3,5 m 1120 kg. Ensi kertaa nähtävänä K437 malli. Myös muita malleja ja myytävänä nosturi tai vaunu. Olemme Farmari-messuilla Mikkelissä 30.6.–2.7. Country 850 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 8,5 m nostaa 3,5 m 1195 kg. Tukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI +358 500 373 420 www.metsa-saamanen.fi 500 550 Uudet mallit K325 Leveys 1.6m paino 2700 kg nosturin ulottuvuus 5 m. Vaunu 30 S leveys 1.6 m renkaat 300/65-12. 500 Master 50S 550 Master 70S 700 pro 90S Country 550 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5,5 m nostaa 3,5 m 618 kg
1961) on hausjärveläinen metsän omistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä ja villiruoanlaittoa. ”Haluavatko suomalaiset todella nähdä viimeisten luonnonaarteidensa katoavan savuna ilmaan?” artikkelin kirjoittaja vetoaa. Kirjoittajan nimeä ei mainita. Vaikkapa vuorovesienergiaa Suomessa käytetään niin surkean vähän, että se ei edes mahdu samaan graafiin. A korjasi V:n hakkuista käyttämää sanaa metsäkato. M oni metsänomistaja on kummastellut Ei polteta tulevaisuutta -nimistä mainoskampanjaa. Hienoa suomalaista keruuperinnettä kannattaa siirtää myös jälkipolville. Suurinta osaa metsän keruutuotteista voi kerätä jokamiehenoikeuksin. Mitä jos opettelisi valmistamaan särki säilykettä. Suomesta listassa mainitaan Maan ystävät ry. Moni viettää kesää veden äärellä. Kampanja antaa ymmärtää, että Suomessa poltettaisiin metsiä energiaksi. ”Suosittelen menemään lähes mihin vain talousmetsään niin pääset näkemään puupellon ihan livenä”, vastasi V uskossaan lujana. Omilla nettisivuillaan Maan ystävät ilmoittaa tehtäväkseen ”muuttaa yhteiskuntaa [--] ekologisesti kestävämmäksi; muuttaa taloutta paikallisemmaksi [--] ja toimia militaristisia rakenteita vastaan ja sovun puolesta”. Seurasin Facebookissa, kuinka kansalainen A yritti väitellä kampanjan viestintähenkilö V:n kanssa. Seuraava graafi todistaa, että Suomi käyttää vähemmän puuta metsäteollisuustuotteisiin kuin polttaa taivaan tuuliin. Englanninkielisen artikkelin otsikko on ”Kyllä, Suomi on hotkimassa metsiään biopolttoaineeksi”. V vastasi: ”Metsä ei ole sama asia kuin puupelto ja siitä näkökulmasta Suomessa on ehdottomasti vallalla metsäkato kun luonnonmetsät muutetaan enenevässä määrin puupelloiksi.” A pyysi V:tä näyttämään hänelle puupellon. Poikkeuksena ovat puuvartiset kasvit. Suomi on pahis. KARI LINDHOLM VE SA -M AT TI VÄ ÄR Ä KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Katselen Suomen vehreää kesää, jossa kasvun ihmeen miltei kuulee. T änä kesänä kaikkien kynnelle kykenevien kannattaa muistaa mummon opit ja kerätä metsän aarteita. Esimerkiksi kerkät, mahla ja pakuri vaativat maanomistajan luvan. Jokainen mustikkasangollinen ja sienikorillinen tuo säästöä ruokamenoihin ja parantaa oman kotitalouden huoltovarmuutta. Katselen pihojen perunamaita ja klapipinoja. Sieltä löytyy 5.5.2022 päivätty artikkeli, joka nostaa Suomen tikunnokkaan aivan erityisenä metsienpolttopahiksena. Teksti kertoo ”ruman totuuden” siitä, miten riippuvainen Suomi on bioenergiasta. Ota lapset tai lastenlapset mukaan metsäretkelle ja varaa takin taskuun pussi. Verkkosivuillaan FDA esittelee toimintaansa tukevat kansalaisjärjestöt. Ajattelen talvea, ruokaja energiakriisiä ja sitä, miten suomalaisilla on mahdollisuus vastustaa sotaa ja diktatuuria ja edistää aluetalouksia kotimaisella uusiutuvalla energialla. Isoäidin opeilla Miksi te ette käytä vuorovesienergiaa. Olisiko ylikansallinen kampanja ulotettu Suomeen vahingossa, koska ei ymmärretä, että meillä energiaksi päätyy metsänhoidon ja metsäteollisuuden sivuvirtoja eli metsähaketta, mustalipeää, purua ja kuorta. Kantarellit nousevat ihan kohta. Tutustuminen FDA:n nettisivuihin karistaa harhaluulon. Luonto-Liiton kampanjan on rahoittanut Forest Defenders Alliance (FDA), ”metsänpuolustajien liitto”. Tämä kuva on hakkuuaukon kulotuksesta. Kampanja vastustaa ”metsienpolttoa”, jolla se tarkoittaa puuperäisen raaka-aineen käyttämistä energiana. 3 Aarre 6/2022 METSÄ Sieniruoka ohjeita löytyy sivulta 66. PÄÄKIRJOITUS
TOPI-KEITTIOT.FI Tutustu koko Eloa 2022 -mallistoon verkkosivuillamme!. Topi on suomalainen kiintokalusteiden valmistaja. Suunnittelemme, valmistamme ja toimitamme kalusteita, jotka kestävät katseen ja elämää. Juuremme ja tehtaamme ovat Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella
22 OVATKO NYT TULOSSA MYYJÄN MARKKINAT. ”Perinnemaisemien hoito on työlästä mutta palkitsevaa.” Kivikkoinen maasto vanhoine mäntyineen on luontokuvaaja Mika Honkalinnalle rakkain. 24 KIRVEELLÄ KLAPEIKSI Millä kirveillä isot pölkyt halkeavat par haiten, mitkä taas so pivat pikkupölkkyjen naputteluun klapeiksi. 18 RIISTAMETSÄN PERÄSSÄ Pariskunta muutti Karkkilasta Kainuuseen ja osti 300 hehtaaria metsää. JOHANNES WIEHN HA NN U HU TT U TU IJA M AN NE RI 36 6 KYSYMYSTÄ METSÄN LANNOITUKSISTA Suu ri osa tämän vuoden kasvatuslannoituksista on jouduttu perumaan. SISÄLTÖ Kirsi Sahrman-Hauhia ja Ville Hauhia ostivat metsien mukana vanhoja peltoja ja niittyjä, joista he huolehtivat nyt kainuunharmaslampaiden kanssa. 8 METSÄ NYT Satelliitti kuva paljastaa rikkeet 10 PIILOSSA LUONNOSSA Luontokuvaaja Mika Honkalinna ikuistaa pohjoisen Suomen soita ilmakuviin. 30 ”RAPORTOIMME VASTUULLISUUDESTA” Finsilva Oyj:n toimitus johtaja Juha Hakkarainen korostaa vastuullisuuden mer kitystä. 15 AIHEITA JOISTA EI VOI VÄITELLÄ Metsä debatteja pursuaa ja rönsyää kaikkialta, toteaa Teemu Keski sarja. JUURET 44 MIILUSAAREN MENNEISYYS Käytet tiinkö Tirvan tehtai den kapea raiteisella rautatiellä hevos vetureita. 42 KAUNIITA KESÄPÄIVIÄ Toisessa kirjoitus kilpailutekstissä otetaan nokkaunet ja toisessa kerrataan 40 vuoden uurastusta. Metsänomistajien kannattaisi mieltää olevansa raakapuun kauppiaita, kirjoit taa Kalle Karttunen MTK:sta. 32 BOORIA TAIMIKKOON Pahimmillaan boorin puute voi johtaa met sän kasvutappioihin.. PUU 52 RAKAS PUUHAMAA Petri Holopainen ja Anne Hyvärinen nyky aikaistivat 1970luvun hirsimökin ympäri vuotiseksi vapaaajan asunnoksi. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Jakkaroita vanerista ja metsä nimisissä Antti Haapala. Hän on kotoisin Anjalasta ja tuntee Kymenlaakson metsät yhä kodikseen vaikka asuukin nykyään Limingassa. 38 HANKINTAPUUTA MOOTTORISAHALLA Vain pienen osan hankintapuusta hak kaavat metsänomista jat itse. 6 Aarre 6/2022 METSÄ 29.6.2022 60 18 10 KANNES SA KA NN EN KU VA HA NN U HU TT U NRO 6 METSÄ 3 MIKSI TE ETTE KÄYTÄ VUOROVESI ENERGIAA. Lähiretkiä on helppo muonittaa, huomasi Tuija Manneri viime kesän kotiseuturetkillä
Kirveen varren pituus sekä terän paino ja muoto vaikuttavan halkaisuvoimaan. Tirvan höyryveturi Pässi kiskoi lankkuja ja lautoja 1910-luvulta lähtien. HYVINVOINTI 66 KULTAISET KANTA RELLIT Tee kantarel leista pizzaa ja pikkel siä, vaaleaorakkaista wokkia. RAINO HEDEN KOTIALBUMI Suppailu mökki järvellä on Anne Hyväriselle mieluisa kesähupi. RIS TO JU SS ILA KATSO VIDEOITA! AARTEEN VIDEOT Aarteen YouTubekanava on todellinen videoiden aarreaitta. Löydät sieltä Aarteen juttuihin liittyvät videot sekä helmiä vuosien varrelta, kuten kaikki Jaakko Pessisen videohaastattelut. Aarre 6/2022 24 52 44 AARRE KOKEILU PE TR I JA UH IA IN EN LUONTO 58 VAJAN OVEN TAKANA Puukiipijä löysi pesäl leen paikan Heikki Willamon pihavajasta. VAKIOT 51 LUKIJAKYSELY 69 RISTIKKO 73 ENSI NUMEROSSA 74 HULLUT JUMALAT KAUKAISELLA OLYM POSVUORELLAAN EU:n ehdotus vie pohjan koko uusiutu van energian käsit teeltä, kirjoittaa Risto Isomäki. youtube.com/ aarrelehti METSÄ 7. 60 AARTEITA LÄHELTÄ Keskiikäinen paris kunta kiersi kesällä kotiseutunsa luonto kohteita ja yllättyi. Tilaa Aarteen kanava, jotta saat ilmoituksen uuden videon ilmestyttyä. OMA TALOUS 70 LISÄTULOA LUONTO ARVOISTA Luonto arvokauppaan on syntymässä malli, joka voi tarjota lisätuloa metsänomistajille
Ei ole poissuljettua, että ulkomaisia omistajia tulee lisää tai että nykyiset ulko maisomisteiset yhtiöt laajentavat toimintaansa.» Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori kotimaisten perhesahojen myynnistä ulkomaisille ostajille (Metsälehti Makasiini 4/2022) KU VA T JA RN O M EL A, M AR IA M IKL AS JA JA AN A KA NK AA NP ÄÄ Aarre 6/2022 METSÄ 8 HEIKKI WILLAMO METSÄ NYT Kaikista metsätalouden toimenpiteistä, joita on suunnitteilla metsälain 10. Satelliittikuva paljastaa rikkeet Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat VM-ARKISTO musta kaikkiaan 180 kohteella eri puolilla Suomea. Vuodesta 2019 saakka valvontatyön apuna ovat olleet satelliittikuvat. Viime vuonna 80 prosenttia epäillyistä rikkomuksista koski metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntiä. Näistä 66 tapausta eteni poliisitutkintaan ja 14 johti sakkorangaistukseen. Viime vuonna epäilyjä oli selvästi vähemmän. Satelliittikuvia vertailemalla Metsäkeskus löytää hakkuut, joista metsänomistaja tai puun ostaja ei ole tehnyt metsänkäyttöilmoitusta. Rikkomuksia aiempaa vähemmän Sen jälkeen, kun Metsäkeskus otti satelliittikuvatulkinnan käyttöön, metsälakirikkomusepäilyjen määrä kasvoi kahtena vuotena peräkkäin. Viime vuonna 11 kohteella epäiltiin hakatun tällaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Ennakoiva valvonta perustuu metsänkäyttöilmoitusten ja paikkatietoaineistojen vertailuun. Satelliittimenetelmä paljastaa myös sellaiset hakkuut, jotka ovat ulottuneet metsälain suojaamiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin tai lähelle niitä. Vuonna 2021 Metsäkeskus epäili metsälakirikkoJos hakkuusta ei tehdä metsänkäyttöilmoitusta tai hakataan metsälain suojaamia elinympäristöjä, kyseessä on metsälakirikkomus. Ennakoivaa valvontaa hoidetaan myös ennen hakkuuta tehtävillä maastotarkastuksilla, joita tehtiin viime vuonna noin 500. Viime vuonna noin 24 000 metsänkäyttöilmoituksesta lähetettiin ennakoivia ilmoituksia. Y ksi Suomen metsäkeskuksen tehtävistä on valvoa metsälakien noudattamista. 14 rikkomusta johti sakkoihin.. Metsälaki edellyttää, että metsänkäyttöilmoitus tehdään Metsäkeskukselle viimeistään 10 päivää ennen hakkuun tai muun toimenpiteen aloittamista. Satelliittikuvien avulla tarkastellaan jo tehtyjä hakkuita. Laki edellyttää, että elinympäristöjen ominaispiirteet eivät vahingoitu. pykälässä määriteltyihin elinympäristöihin, on tehtävä metsänkäyttöilmoitus. ”Käsityksemme mukaan metsälakirikkomusten määrän kääntyminen laskuun on ennakoivan ja jälkikäteen tehtävän valvonnan summa”, sanoo Suomen metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen. Huomiota kiinnitetään erityisesti kriittisiin kohteisiin kuten vesistöjen läheisyyteen ulottuviin hakkuisiin. ”Yleensä selvittelyyn tulleet rikkomukset ovat johtuneet inhimillisistä erehdyksistä, tahalliset rikkomukset ovat harvinaisia. Vuosittain metsänkäyttöilmoituksia tehdään noin 125 000. EU-tasolla on nyt käsittelyssä monia Suomen kannalta tärkeitä metsäkysymyksiä, eikä meidän pidä arkailla pitää puoliamme.» Maaja metsätalousministeri Antti Kurvinen EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansin Suomen-vierailusta (Maaseudun Tulevaisuus 13.6.2022) »Ulkomainen omistus kirittää rakennemuutosta. »Jos esimerkiksi tulee sellainen linjaus, että tietyn ikäiset vanhat metsät pitää aina suojella, niin ollaanko meillä pian sellaisessa tilanteessa kuin Keski-Euroopassa, missä hyönteistuhot ovat tappaneet valtavia metsäalueita. Päällimmäinen tunne on, että huolestuttaa.» Metsänomistaja Outi Pettersson Kangasalta ( MT Metsä 5/2022) »Uskoni vahvistui siihen, että Suomi voi vaikuttaa ja myös onnistua. Etukäteen saatava tieto kohteista on parantanut niiden huomioon ottamista”, Partanen toteaa. Näissä tapauksissa Metsäkeskus lähettää tiedon maanomistajalle ja hakkuuoikeuden haltijalle sekä asianomaisille viranomaisille. Näin Metsäkeskus voi löytää hakkuut, joita on suunniteltu erityistä huomiota vaativille kohteille, kuten metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin
Kyseessä on kaupallinen hiilensidontakonsepti yhteistyössä Green Carbon Finland Oy:n kanssa”, kertoo Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP:n kehittämispäällikkö Harri Huupponen. ”HiiliPlus+-tuote on juuri lanseerattu, ja asiaa esitellään metsänomistajille. HiiliPlus+-sopimuksen kautta metsänomistaja saa korvausta metsänsä puuston lannoituksella aikaan saadusta lisäisestä hiilensidonnasta. Korvaus perustuu Motti-ohjelmistolla laskettuun puuston todelliseen lisäkasvuun, joka muunnetaan hiiliyksiköiksi. Miten metsänlannoituksen kallistuminen vaikuttaa palvelun suosioon. MARIA LATOKARTANO MHYP:n kehittämispäällikkö Harri Huupponen muistuttaa, että hiilensidontakohteissa voi käyttää myös tuhkalannoitteita. Hiiliyksiköt markkinoidaan kotimaisille yrityksille, jotka kompensoivat vapaaehtoisesti hiilijalanjälkeään”, Huupponen kertoo. ”Sota on vaikuttanut typpilannoitemarkkinaan kuten muihinkin hyödykemarkkinoihin. Hiilensidontakorvaus mahdollistaa lannoituksen myös kohteissa, joissa se ei muuten olisi kannattavaa. Tuhkalannoitteissa merkittäviä hintamuutoksia ei ole ollut, ja niitä voi käyttää Hiilipalvelussa normaalisti.” ”Uskon, että metsiä lannoitetaan jatkossakin ja että lannoitemarkkinat normalisoituvat jollakin aikajänteellä”, Huupponen sanoo. ”Metsänomistaja saa Hiilipalvelusta vuosittain korvauksen. Lisäisyys tarkoittaa sitä, että hiilensidonta kasvaa kompensaatiohankkeen kautta. 9 Aarre 6/2022 METSÄ Tuottoa metsästä puita kaatamatta Suomalaisen luomupakurin kysyntä on kasvussa metsänomistaja ryhdy pakurin tuottajaksi! TILAA ILMAINEN TUOTTOARVIO METSÄLLESI www.kaapaforest.fi info@kaapaforest.fi +358 40 581 1695 Tuloa oman metsän hiilensidonnasta M etsänhoitoyhdistykset ovat vastikään esitelleet Hiilipalvelun, joka tuo metsänomistajalle tuloa hiilensidonnasta. PENTTI VÄNSKÄ. ”Palvelu on herättänyt runsaasti kiinnostusta, sillä se on uusi ja hiilensidonnalla on loppumarkkinassa runsaasti kysyntää.” Lannoituskustannuksista metsänomistaja vastaa itse
10 Aarre 6/2022 METSÄ PIILOSSA LUONNOSSA Luontokuvaaja Mika Honkalinna on kulkenut soilla nuoresta lähtien. Reilu vuosi sitten hän alkoi ikuistaa pohjoisen Suomen soita ilmakuviin. HENKILÖ Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN ja MIKA HONKALINNA 10 Aarre 6/2022 METSÄ. Liminkaan asettunut luontokuvaaja Mika Honkalinna tuntee Kymenlaakson metsät yhä kodikseen
Korppi Ajankohtaista. Yhdeksän luontokirjaa Harrastukset. asti 11 Aarre 6/2022 METSÄ. Keväällä lumen alta paljastuva juureva maa Lempipuut. 57 Kotipaikka. Honkalinnan suoja puukuvia on esillä Kouvolan taide museo Poikilossa 28.8. Lukeminen ja kuljeskelu koiran kanssa Lempimetsä. Mika Honkalinna Ikä. 11 Aarre 6/2022 METSÄ KUKA. Mänty ja pihlaja Lempilintu. Luontokuva-alan lentojätkä Julkaisut. Liminka Perhe. Pohjoinen havumetsä Paras tuoksu metsässä. Avovaimo, kaksi alakouluikäistä lasta ja koira Työ
Yksi mieleenpainuvimmista muistosta on pääsiäiseltä 1981, jolloin hän vaelsi paikalle ystävänsä kanssa. Pari tutustui Liminganlahden lintukuvafestivaalin kautta. Luontokuvaaja arvaa, mitä lintuhavaintoja on luvassa. Teltta kaatui, kaveri sairastui. Sen tekemisestä syntyi kirja Talo metsässä. ”Mutta oli ihana kuunnella ketun rähinää ja lintujen kevätääniä.” Reissumiehen hommaa Anjalasta kotoisin oleva Mika Honkalinna tuntee Kymenlaakson metsät yhä kodikseen, vaikka hän asuu nykyään Limingassa. Mono ei irronnut jalasta, ja mies tömähti polvilumpio edellä jäiseen maahan. Allikoissa asustaa taveja. HENKILÖ ”Syksyn ruskan aikana olisi kuvauksellisempaa”, Honkalinna tuumaa tähytessään toukokuista Alajalansuota. Kallioiselle nuotiopaikalle pystytettiin kahden hengen oranssi harjateltta, joka kasvoi hometta. Näissä maisemissa Honkalinna on viettänyt lukuisia öitä piilokojussa. Askellus raskaiden kuvausvehkeiden kanssa on sujunut ketterästi, vaikka oikea polvi hajosi viime talvena Lapissa. Avovaimo, Metsähallituksen erikoissuunnittelija Ulla Matturi on sieltä syntyisin. Työn sisällössä ei ole valittamista, sillä Honkalinna saa tehdä sitä mitä haluaa. Hiirien syömiä reikiä paikattiin laastareilla. Liminkaan asettumisen takana on tavallinen tarina, muutto naisen perässä. ”Raha ei ole minun valuuttani. ”Yritän sovitella niitä niin, että olisi useampi homma samalla suunnalla.” Kotipäivinään Honkalinna heittää lapset koulubussille kahdeksaksi. ”Kuin rahkakakku, keskeltä korkea”, Honkalinna kuvailee. ”Ihan riittävästi, jos kotiväeltä kysyy.” Kuvaamisen ja piilokojussa väijymisen lisäksi Honkalinnan reissuihin kuuluu kurssien pitämistä, esityksiä ja näyttelyiden valmistelua. Luontokuvaaja Mika Honkalinna on palannut yhdelle lempisoistaan parin vuoden tauon jälkeen – ja pienen harhailun, sillä kääntöpaikalta ei löytynyt tuttua polkua. Epätoivon hetkiä ovat tuoneet välillä talous asiat. Keidassuo, kohosuo, kermikeidas. 12 Aarre 6/2022 METSÄ A lajalansuo Kouvolan Utissa väreilee toukokuun lopun paahteessa. Kaikki kuvat on otettu ilman turvautumista moottorikäyttöisiin kulkuneuvoihin”, selittää Honkalinna, jolle kertyy reissupäiviä vuosittain sadasta sataanviiteenkymmeneen. Kalasääski on pesinyt Alajalansuolla pitkään. Kurkia, kapustarintoja, lokkiyhdyskunta. Keidassoita on lähinnä Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Työkeikkoja on Hangosta Inariin, joskus Ruotsissa ja Norjassakin. Hän tähyää jyrkänteeltä suon suuntaan ja kertoo, että keidassuot saavat vetensä sateesta. Sen jälkeen alkaa töiden käynnistely. Heillä on kaksi lasta, 9-vuotias Erik ja 8-vuotias Sara, ja vuonna 2015 rakennettu hirsitalo. ”Aito lähiluontokirja. Jos elän vanhaksi, tuskin minä sitä kadun, etten ole rikastunut.” Ilmakuvaus vei mennessään Honkalinna laskee reppunsa kalliolle. Rakkaalla suotyypillä on monta nimeä. Yöllä vihmoi lunta ja räntää, kaverukset valuivat teltan jalkopäähän. Korpinpesän löytäminen keväällä 1978 teki Mika Honkalinnasta luontokuvaajan.. ”Turhia huolia, menevät nopeasti ohi”, Honkalinna tuumaa
Alajalansuolla on kokoa 450 hehtaa ria. 13 Aarre 6/2022 METSÄ ”Kuvassa on pieni, nimetön aapa Kolarissa Ylläksen alueella. Leirikeskus majoituksessa pitäisi vielä jaksaa seurus. Tässä ollaan ilmakuvauksen hienouden ytimessä. Suo on ollut aina olennainen osa Honka linnan retkiä. Kaikkea muuta paitsi tuntureita.” Kivikkoinen maasto vanhoine mäntyi neen on Honkalinnalle rakkain. ”Yksi nuori kaveri New Yorkista katseli pitkään vedosta seinälläni ja totesi, että tä mä on suo. ”Suoluonto on niin alkuperäistä suoma laista luontoa kuin olla voi”, Honkalinna sanoo ja huokaisee. Honkalinnalta on ilmestynyt yhdeksän kirjaa, ja parhaillaan hänellä on tekeillä uusi kuvateos soista. Maakun nasta löytyy kaikkea pienissä määrin. Kouvolan mittakaavassa se on iso suo. ”Sieltä, omasta piilopaikastani, voin tark kailla kaikkea ympärilläni. Pitää valita oikea jänne, jota seurata. Pari lentokertaa riitti, kun hän tajusi ilmakuvauksen visuaaliset mah dollisuudet ja tilasi oman pienoiskopterin. Honkalinna näpertää droonin valmiuteen ja ohjaa sen ilmaan. Korkealta kat sottuna suovesi on merensinistä ja rönsyile vät suoaukeat kuin soluviljelmiä. Kapustarinta virittää haikean liverryksen. Lennokki sähisee paikal laan, kunnes se katoaa vauhdilla suon ylle. ”Sitten kiersinkin PohjoisPohjanmaan ja Lapin soita heinäkuusta marraskuuhun.” Honkalinna kuvasi soita suoraan ylhäältä 50–120 metrin korkeudesta. Kun hän sanoo menevänsä metsään, se tarkoittaa myös sitä, että hän menee suolle. ”Koko on suhteellista. Kun katselee suosaareketta, ei tiedä, kestääkö meno sinne puoli tuntia, puoli päivää vai saavuttaako sitä koskaan. Kaikki Kymen laakson suuret suot mahtuisivat yhdelle isolle aapasuolle.” WWF Suomen Vuoden luontokirjaksi va litun Korppiretken (Maahenki 2015) jout senkuva on otettu täällä. Aapasuon yli ei mennä niin että heilahtaa. Jotkut suot ovat jääneet tekojärvien alle.” Piilopaikan tarkkailija Kymenlaakson mosaiikkimainen maisema miellyttää Honkalinnan silmää. Lokki ajaa korppia tiehensä. ”Ainoa terve paikka, ja sekin meni rikki.” Honkalinna osoittaa tummia jänteitä, jot ka erottuvat laajalle levittäytyvän suon pin nasta. Ja ihan paras paikka on vanhan metsän suosaareke, jossa lepää sammaloituneita kiviä. Sen sijaan moni suomalainen ei ole arvannut, mitä suokuvani esittävät.” Suo on villeintä Suomea Liro ääntelee. Mielipaikka ker too kai jotain persoonallisuudesta.” Honkalinna pakkaa tavaransa ja alkaa rämpiä kohti kääntöpaikkaa. Viime kesänä Honkalinna lainasi droonia, jolla hän ajatteli ottaa muutamia ilmaku via tulvivista aapasoista työn alla olevaan suoprojektiinsa. Luonnontilaiset suot ovat niitä harvoja paikkoja, joissa ihmisen käden ja jalanjälki ei näy. ”Kouvolasta on 50 kilo metrin säteellä meri, Repo veden jylhät kalliot, järvi maisemaa, jokisuistoa ja har juja. ”Hämärä kevätaamu, kos tea ilma, lintujen äänet. Erämaissakin on polkuja ja autiotupia. Jos va litsee väärän, joutuu palaamaan takaisin. ”Jollei sitä ole kuivatettu ja muutettu metsäksi tai turpeenottopaikaksi. Syyskuun pilvipäivänä maisema ei suon reunasta katsottuna näyttänyt kovin kummoiselta, mutta suoraan ilmasta paljastui huikea värien ja muotojen kudelma.” MIKA HONKALINNA Aapasuon yli ei mennä niin että heilahtaa. Suo on oma maailmansa omine tuoksuineen.” Aapasuolla voi Honka linnan mukaan kokea villin kosketuksen
Ilta-aurinko, paahteinen jyrkänne, kallioseinästä kaikuva emon varoitusmekkala, linnun tuoksu nenässä. ”Se on ollut sivuprojektini vuosien ajan. Pian hän oli taas korpinpesällä mukanaan mummonsa pokkarikamera. ”Sillä tiellä ollaan.” HENKILÖ KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Drooni apuna Luontokuvaaja Mika Honka linna kertoo, millainen oivallus sai hänet kuvaamaan soita ilmasta käsin. Edetessään ylöspäin hän kohtasi risukasan. Takaosa ja penkit ovat täynnä luonto kuvaajan varusteita. Päivätyönsä tukkuliikkeessä hän lopetti vuonna 1993, ja sen jälkeen hän teki viisi vuotta monenlaista pätkätyötaiteilua. Ruskaisten suokasvien ja sammalten värimaailma on harmonisen kiehtova.” MIKA HONKALINNA Vuosi sitten Mika Honkalinna hurahti täysin pohjoisen soiden kuvaamiseen pienoiskopterilla.. Esillä on kaksi kokonaisuutta, soiden ilmakuvista rakennetun Suomaan lisäksi Puuteema, jossa nähdään lähikuvia tavallisten puulajiemme pintarakenteesta. ”Tämä on kuvattu syyskuussa LänsiLapissa Kolarin Teuravuomalla. Kolme liki lentotaitoista poikasta romahtaneessa pesässä. Hänen varhaisimmat muistonsa liittyvät vuodenkiertoon ja kasvien tuoksuihin. ”Isän kanssa mentiin kesäöisin kuuntelemaan pöllöjä. Ilmakuvassa suosta on tullut abstrakti näkymä, jota jokainen katsoja voi tulkita omalla tavallaan. Volkswagenin tila-auto on perhemallia, mutta perhe ei mahdu sisälle ilman raivausta. ”Oli elämä ennen sitä ja elämä sen jälkeen”, Honkalinna toteaa. Teimme lepakko-, karpaloja onkiretkiä. Poika näppäsi ensim mäisen luontokuvansa. Silloin hän polki fillarilla Junkkarin vuorelle Anjalaan ja alkoi etsiä korpin pesää alakautta, taiteili vuorenalusen kivilouhikossa ja jyrkässä rinnelehdossa. Hän arvelee, että luonnossa viihtyminen on myötäsyntyinen ominaisuus. Isä ei ollut varsinainen luonto ihminen mutta vaistosi varmaan, minne junnu kannattaa viedä.” Huhtikuun viimeinen viikko vuonna 1978 oli pari kuukautta vaille 14-vuotiaalle Honkalinnalle merkittävä. 14 Aarre 6/2022 METSÄ tella muiden Kouvolaan kokoontuneiden luontokuvaajien kanssa. Puun muodot ovat vain niin kauniita ja pysäyttäviä.” Kuin valaistuminen Honkalinna on kuvannut ja kirjoittanut ammatikseen vuodesta 1998 lähtien. Hän palasi kotiin ahmimaan kirjoista kaiken tiedon korpeista, salomaiden älykkäistä asukeista. Mukana ovat jopa metsä sukset, sillä vielä alkuviikosta Honkalinna oli Lapin lumilla. Etelään hän ajoi Kouvolan taidemuseo Poikiloon ripustetun näyttelynsä avajaisiin. Kuin uskoontulon tai valaistumisen hetki, jonka muistaa yhä tarkalleen
Samat väittämät toistuivat tuokiosta toiseen, eivätkä ne olleet veitsenteräviä edes sillä puolella, joka tulevaisuudesta katsottuna oli oikeassa taikka vähemmän väärässä. Hakkuumäärät ovat 2020-luvun Suomessa täysin kestämättömällä ja tuhoisalla tasolla. / Ilma, jota hengitämme, kuuluu kaikille eliöille, ei globaaleille metsäjäteille. Vakaumukset istuvat niin lujassa, etteivät argumentit ja vasta-argumentit niitä murenna. Ja niin edelleen ja niin edelleen. / Suomalaiset leuhkivat esikuvallisiksi menetelmiään, jotka käytännössä tuottavat elottomia aukeita ja maisemia kuin tykistökeskitysten jäljiltä. Maahanmuutosta tuli viimeistään 2010-luvulla vaivaannuttava hohhoijaa-aihe. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti Teemu Keskisarja (s. / Suomessa puu korjataan keskenkasvuisena, lauta on höttöä ja haurassyistä eikä kelpaa vaativiin raken teisiin. Väittelijöille jää aina jälkimauksi, että toinen oli enemmän tai vähemmän höhlä. Saksassa puuston tilavuus on isompi, ja keskieurooppalaiset ylipäätään ymmärtävät muhkeiden puuvanhusten arvon. / Puupellot ovat tappaneet Suomen luonnosta kaiken monimuotoisuuden. Turha on hollantilaisten, belgialaisten ja irlantilaisten kaljuilta plänteiltään opettaa metsänhoitoa meille metsäläisille. Ei liioin löydy hyvän ja pahan tiedon puuta, jonka kaataminen tai kaatamatta jättäminen tekisi meistä hulluja hurskaampia. Mihinkään ne eivät johda. Suomen kansa ansaitsee oikeuden itse päättää kansallisesta luonnonvarastaan ilman direktiivejä ja ylikansallisen moraalipörssin noteerauksia. METSÄ ON KOHONNUT tai pudonnut samaan kategoriaan. Se ei ollut 1970-luvulla kovin mielenkiintoista. METSÄVÄITTELYISSÄ SOTIVAT vastatusten esimerkiksi nämä vakiot: Suomi on EU:n metsäisin maa, melkein kaikki asutuskeskuksemmekin ovat kietoutuneet tuuheaan vihreään turkkiin. Monet ystäväpiirin riennot pilasi jankkaus raha-asioista, kulttuureista, rikollisuudesta, ihmisoikeuksista, väestönvaihdosta, työvoimapulasta ja mitä niitä onkaan. Suomen metsäklusterille avautuu paitsi perinteikkäissä painopisteissä myös biotaloudessa loistava tulevaisuus. Siitäkin syystä olen lopettanut väittelemisen puolesta ja vastaan. / Metsien loppumista on meuhkattu toistasataa vuotta, mutta puita on nyt enemmän kuin ikinä. Ei ainakaan kummankaan kääntymykseen. Suomessa on pinta-alaan nähden valtavan isot ja muutenkin erinomaiset luonnonsuojelualueet. Debatteja pursuaa ja rönsyää kaikkialta. / Suomen ”metsät” ovat pahaisia pusikoita. Tiettyjen ”perusarvojen” äärellä kukaan ei koskaan käännä takkia: Kappas, tuota seikkaa en tullut ennen miettineeksi, kiitos valaistuksesta, olenpa vastedes samaa mieltä sinun kanssasi. 1971) on historia-alan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa Suomen metsäteollisuuden historiaa, sotaja rikoshistoriaa. Aarre 6/2022 METSÄ 15 U skovaisen ja ateistin ajatustenvaihto on tuottanut jokusen kelvollisen keskustelukirjan, mutta yleensä se ei johda mihinkään. Poikasena kuuntelin paljon taistolaisten ja porvarien sanailua. Joskus roolini on metsätalouden lobbari, joskus luonnonsuojelun ja metsän kulttuurihistorian fanaatikko. Metsätalouden pitkä arvoketju hyödyttää satoja tuhansia maalaisia ja kaupunkilaisia. METSÄTEOLLISUUS ON kansantalouden sampo, joka tuo huikeimman siivun vientituloista. Jok’ikiseen metsäväitteeseen ja vastaväitteeseen on vain yksi ainut oikea vastaus: Hyvää kesänjatkoa. / Metsäteollisuus on bulkkituottaja, joka energiatehottomasti ja kannattamattomasti rahtaa jalostamatonta raaka-ainetta Kiinaan saakka. Metsät ovat paljolti suomalaisten yksityisomaisuutta – ei niitä saa sosialisoida sen enempää kuin omakotitaloja ja tonttejakaan. Yleisössä on usein minua tietäväisempiä jonkin erikoisalan ammattilaisia. Suomen sahat tarjoavat vihreän vaihtoehdon betonirakentamiselle, jonka hiilijalanjälki on kammottava. Lienen itse pitänyt satakunta metsäaiheista luentoa ja esitelmää halki, poikki, pinoon -hengessä. / Suurin osa suomalaisista kaipaa metsistä lähinnä virkistysarvoja. / Impivaara älköön harhailko omalla väärällä metsäpolullaan, kun koko EU torjuu ilmastonmuutosta yhteisrintamassa. / Metsäteollisuus on pohjolassa auringonlaskun ja -pimennyksen ala, joka ilman kasvavia luonnonsuojelupaineitakin kukistuu synteettisille materiaaleille ja eukalyptukselle. TEEMU KESKISARJA Aiheita joista ei voi väitellä KESKISARJA Impivaara älköön harhailko.. ”Oikean tiedon” haltijat karsivat ”väärää tietoa”, mutta mitään puolueetonta asiantuntijuutta ei ole olemassakaan. Nyökyttelijä pääsee vähemmällä
Muotoilija vaatii korkeaa laatua käyttämältään vanerilta. Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN. Hinta alkaen 589 e. Minusta se on nykypäivää, että ei sido omaa pääomaa, jos siihen ei ole varsinaista tarvetta.” Rime-sarjassa on tällä hetkellä muutama jakkaramalli. Hän käyttää ensisijaisesti suomalaista koivuvaneria, mutta myös baltialaista. ”Puu on haastava materiaali. Tämä on moderni versio siitä.” Istuimen osat tehdään 30 millimetrin vahvuisesta koivuvanerista jyrsimällä. Lähteenmäki suunnittelee sarjaan parhaillaan pöytää ja haaveilee yhdistävänsä siihen myös lasia. Aarre 6/2022 METSÄ 16 PUU AARRE 2 100 Vuonna 2021 valmistui 2 100 uutta kesämökkiä. ”Oma verstas on haaveissa. Nyt viilukerrokset ovat kauniisti esillä. Suomen markkinat ovat hintaville design-tuotteille aika kapeat, siksi Eurooppa ja Japanikin kiinnostavat.” LISÄTIETOJA cungadesign.com Vanerista jyrsitty TO NI VIL JA NM AA AJANKOHTAISET AARTEET Tero Lähteenmäki asuu ja työskentelee Salossa. Se ei anna mitään anteeksi. (Lähde: Tilastokeskus) SITAATIT M ET SÄ G RO UP Muotopakkauksia puusta Mullistavat Muoto-puukuitupakkaukset valmistetaan märästä kuitumassasta Metsä Groupin Äänekosken koetehtaalla. Aiemmin keräsin pelkkiä traktoreita, mutta ne veivät aivan liikaa tilaa.» 1 400 moottorisahaa, 450 perämoottoria ja lukuisia muita koneita tiluksilleen Pukkilaan kerännyt Jari Koskinen (Vanhat Koneet 4/2022) K un Tero Lähteenmäki opiskeli Turun ammattikorkeakoulussa muotoilua, puu materiaalina alkoi kiinnostaa häntä tosissaan. Myös puun ja muiden materiaalien yhdistäminen kiinnostaa minua”, Lähteenmäki kertoo. Turussa opiskellessaan Lähteenmäki suunnitteli Rime-istuimen koivuvanerista. Se on vahvaa ja kestää jopa hieman kosteutta. ”Markkinoinnissa on vielä paljon opittavaa. Hän päätti opiskella vielä puusepäksi Salon ammattiopistossa. Rime-istuimet sekä asiakkaiden tilaustuotteet Lähteenmäki tekee vuokratiloissa tai käyttää alihankkijaverkostoaan. Tällä hetkellä yhteistyö alihankkijoiden kanssa toimii kuitenkin hyvin. ”Lämpötaivuttaminen olisi ollut kustannustehokkaampaa, mutta halusin tehdä osat jyrsimällä. ”Koivuvaneri on ainoa tähän sopiva puumateriaali. ”Sen esikuvana on japanilainen kylpyjakkara. LISÄTIETOJA muoto.io »Luontoyhteys on minulle kaikki kaikessa. Kesämökkien lukumäärällä mitattuna suurin mökkikunta on Kuopio ja toiseksi suurin Mikkeli. Luotan koivuvaneriin.” Lähteenmäki on päivätyössä rakennusalalla, ja toiminimiyritys Cunga Design on toistaiseksi vielä sivutoimi. Kaikki yhteistyökumppanit ovat lähiseudulta. EMMA SYRJÄ Rime-tuolia myydään puunvärisenä sekä maalattuna monissa eri värisävyissä. Saunasta löytyvät kaikki luonnon elementit, maa, vesi, tuli ja ilma.» Näyttelijä, Iloisen Talon Saunatupa -nimistä perinnehoitolaa pitävä Ria Kataja (Tunne & Mieli 3/2022) »Ei tämä touhu minun mielestäni ole lähtenyt käsistä. Osista tulee tällä tavalla myös tosi vahvat”, Lähteenmäki perustelee
Kirja selostaa perusteellisesti myös erikoisluonnontuotteiden verokohtelun ja keruun verovapauden rajoitukset. ”Nice to meet you!” MAIJA SAVOLAINEN Antti Haapala on tehnyt stand up -komiikkaa vuodesta 2011 lähtien. M IKK O KA UP PIN EN LUKIJAN LUONTOKUVAN kuvasi Maija Savolainen Nurmeksen Saramossa kesäkuun toisella viikolla. Huonosti avautuva jogurtti purkin kansi saattaa saada aikaan isot kiroilut, mutta isojen ongelmien edessä saa tan olla yllättävän rationaalinen.” Oletko vieraanvarainen. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. Onko se vieraan varaisuutta. TIUKKAA ASIAA MINKÄ VERRAN kuusesta voi kerätä keväällä kerkkiä ilman että puun kasvu häiriintyy. ”Välin pitämättömyys luontoa ja sen moni muotoisuutta kohtaan.” Milloin palaa päreet. Panu Kunttu & Sanna-Mari Kunttu: Kaikki luodon linnut (Nemo 2022) METSÄNIMISET Antti Haapala STAND UP -KOOMIKKO, 40 Missä ovat Haapalan juuret. Kyllä on! Eli vastaan joo.” Mille Haapala nauraa. ”Kai laulaa saan?” kyselee punavarpunen. ”Porissa. Varsi nainen juurtuminen tapahtui Tampereella, jos ta löytyi tarpeeksi hedelmällinen kasvualusta.” Paras kasvuympäristö. Emme palauta kuvia. Saaristossa lintuhavaintoja tekevän pariskunnan reitti on sama kuin Linkoloilla kesällä 1974. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. Ja aika monesta asiasta löytyy.” LISÄTIETOJA Antti Haapalan, Heli Sutelan ja Anders Heleniuksen stand up kiertue Huviseurat nähdään eri puolilla Suomea heinä ja elokuussa. Antti Tuuri: Talvisota (Otava 2022) ALIISAN JÄLJILLÄ PITKÄ RETKIMELONTA vie Kuntut perus asioiden äärelle. Kauhavalaisten Hakalan veljesten sotatiestä kertova teos pohjautuu sotapäiväkirjoihin ja veteraanien haastatteluihin. ”Korkealla harjun päällä ja mielellään järvinäköalalla.” Mikä saa sinut havisemaan. Riina Karvonen: Kuusenkerkistä koivunmahlaan (Tapio 2022) MIEHET KERTOVAT ANTTI TUURIN Talvisota-romaanista (1984) on otettu jättipokkaripainos, jonka tuotto ja tekijänpalkkio lahjoitetaan SPR:n kautta Ukrainan sodan uhreille. ”Kotimaisesta met sähaavasta poiketen en vielä ole antanut run gollani kasvaa päällyskasveja, mutta on vain ajan kysymys, milloin en enää jaksa poistaa alkavaa naavan kasvua. 17 METSÄ Aarre 6/2022 Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. Niitä ovat puhdas juomavesi, ravinto, terveys, turvallisuus, riittävä lepo ja säätila. ”Harva se päivä mut ta vain pikkuasioihin. ”Kaikelle, josta löytyy jotain naurettavaa. Kansikuva on Pekka Parikan samannimisestä elokuvasta (1989). Millaisiin tuntiansioihin voi päästä keräämällä oman metsän erikoisluonnontuotteita. Hän oli myös yksi Yleisradion Noin viikon studio -ohjelman käsikirjoittajista.. Silloin Pentti kiikaroi ja Aliisa souti meren aalloissa yli tuhat kilometriä. Mitä eroa on aktiivi pihkalla ja passiivipihkalla
Metsien mukana Hauhiat ostivat vanhoja peltoja ja niittyjä, joista he huolehtivat nyt kainuunharmasten kanssa. Riista metsän perässä Kirsi Sahrman-Hauhia ja Ville Hauhia ajattelivat hankkia pikkumökin metsästysretkiensä tukikohdaksi. He päätyivät muuttamaan Kainuuseen, ostamaan 300 hehtaaria metsää ja vaihtamaan uusiin ammatteihin. ”Perinnemaisemien hoito on työlästä mutta palkitsevaa.” METSÄNOMISTAJA Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat HANNU HUTTU Aarre 6/2022 METSÄ 18
”Luonnossa eivät maa ilman murheet ole läsnä”, Ville ja Kirsi sanovat. METSÄNOMISTA JAT Kirsi Sahrman-Hauhia ja Ville Hauhia Ikä: Kirsi 48, Ville 46 Kotikunta: Suomussalmi Koulutus: Kirsi on sihteeri merkonomi, agrologi ja keruutuote neuvoja, Ville mekaanikko, metsuri metsäyrittäjä ja metsätalous insinööri Työ: Kirsi on Kiantama Oy:n myynti assistentti ja verkko kauppavastaava, Ville maa ja metsätalous yrittäjä ja Metsäkeskuksen metsä neuvoja Metsät: noin 300 hehtaaria pääosin nuorta mäntymet sää kahdeksalla eri tilalla Suomussalmen Ala Vuokissa Harrastukset: eränkäyn ti koirien kanssa, kalastus, maiseman hoito, luonto kuvaus ja paikallinen yhdistys toiminta 19 METSÄ Aarre 6/2022. Evästauko on metsä retkien kohokohta
Alue on meillä määräaikaisessa suojelussa, koska se on mo nimuotoista tulvametsää ja kelpuutettiin ympäristö tukikohteeksi.” Ensioppi nettivideoista Jokivarsi kuuluu Hauhioiden toiseen metsätila kauppaan. ”Alue on ollut hirvien laidunaluetta. Lenkitin siellä koiria ja haaveilin, että olisi ihanaa, jos voisin kulkea niiden kanssa omassa metsässä.” Nyt toive toteutuu helposti. ”Kun ostimme Joronjäljen, asuimme 650 kilomet rin päässä Uudellamaalla Karkkilassa, omakotita loalueella metsän laidassa. Opettaja ihmetteli, miten siitä tuli niin hyvä, vaikka en ollut sellaisia aikaisemmin tehnyt. Kotipihan vahdeiksi jäivät suomenpystykorva Hali ja karjalankarhukoira Viena. Hankimme palstan sijoitus mielessä eläkerahastoksi.” Oman metsän hoitaminen oli hienomekaanikolle ja sihteerimerkonomille uutta, sillä kummankaan su vussa ei omisteta metsää. Metallimiehestä tuli ensin metsuri ja metsäyrittäjä, sitten metsätalousinsinööri. Sen myötä osa hakkuista vähän viivästyy ja osa aikaistuu, mutta kokonaisuus on taloudellisesti kannattavin”, Ville kertoo. ”Outojoen palstan ensimmäinen metsäsuunnitelma oli koulutyöni. Kirsi nostaa syliinsä Sagan, sileäkarvaisen noutajan pennun, josta pariskunta kasvattaa itselleen sorsa ja kanalinnustuskaveria. ”Tosin Villellä itsellään on traktori, tukkikärry, kla pikone ja valtava peräkärry”, Kirsi nauraa. 5 Hyödynnä kaikkia oman metsäsi antimia: rakennusja polttopuita, marjoja, sieniä, villi yrttejä, riistaa ja kalaa. Nelikymppinen paris kunta harjasi kesähelteellä hiekka tietä! ”Olimme metsää lannoittamassa, kun säkistä repesi pohja ja lannoite levisi tielle. Jokivarsi pääsi suojeluun Kumisaappaiden askelissa molskahtelee. Hän ounastelee, että kuviin voi tallentua hirvien lisäksi ahmoja ja metsä kauriita. Mutta suunnitelmat olivat tulleet metsätilakaupoissa tutuiksi.” Metsänhoidon, erästelyn ja mökin kunnostamisen myötä pari alkoi viihtyä Kainuussa yhä pidempiä ai koja muulloinkin kuin metsästyskaudella. Hakkuut Ville antaa mieluiten motolle. Ajattelin, että pahimmalle syöntiajalleen ne tulisivat tänne ja van hoille suopelloille eivätkä menisi taimikkoon teke mään tuhoja.” Villen metsäosaaminen on edennyt pitkälle alku ajoista, sillä omat metsät saivat hänet opiskelemaan uuden ammatin. ”Täältä Suomussalmen AlaVuokista valtion met sästysalueen rajanaapurista löysimme lopulta Joron jäljen, pienen, purkukuntoisen 50luvun maatalon. Lapioimme kokoon mitä pystyimme ja loput harjasim me tieltä parinsadan metrin mat kalta talteen sankoihin”, Kirsi Sahrman-Hauhia ja Ville Hauhia tarinoivat. ”Pakkasimme muuttokuorman, kun olimme osta neet AlaVuokista 1940luvun hirsitalon, josta taitaa tulla ikuisuusprojekti.” Tuhat mottia kerrallaan Porovaadin ja sen vasa jolkottelevat metsästä aukeal le. He alkoivat miettiä, voisiko Suomussalmella asua pysyvästi mutta vähän nykyaikaisemmin mukavuuk sin kuin Joronjäljessä, jonne ei tule sähköä eikä juok sevaa vettä. Se helpottaa metsänhoitoa. 3 Hanki hyvä raivaus saha, se on metsänomistajan tärkein työkalu. Loput ovat pelto, niitty, pienvesi ja suoalueita. Sen mukana tuli omaa lammenrantaa ja 14 hehtaaria metsää.” Sellaiseen mittakaavaan Kainuussa oleskelun ja metsän omistamisen oli tarkoitus jäädä. 20 Aarre 6/2022 METSÄ Kirsin ja Villen vinkit 1 Osta metsää realistisesti metsä talous edellä, ei pelkästä omistamisen ilosta. Koirien treenimaastot ovat lisääntyneet Joronjäljen 14 hehtaarista noin 300 hehtaariin, joista kaksi kolmannesta on kasvavaa met sää. S inä päivänä ohikulkijoiden päät kääntyilivät. ”Hakkuissa pyrimme käsittelemään kerralla isom pia kokonaisuuksia tavoitteenamme tuhannen motin kertymä. ”Innostuimme, kun UPM myi mökkimme lähistöl tä 45 hehtaaria taimikkoa ja nuorta metsää, joiden välissä joki osin kulkee. Jopa yksittäiset pensaat voivat olla ratkaisevia esimerkiksi lintujen pesinnälle. 6 Ota huomioon vesistönsuojelu ja luonnon monimuotoisuus pienissäkin kohteissa. ”Koneiden tuonti maksaa aina jonkin verran, ja isosta leimikosta saa paremman hinnan kuin pienes tä. Kirsi oli myös alkanut jo opiskella agrologiksi. Polku muuttuu märäksi, kun Hauhiat lähestyvät Outojoen rantaa. Moottori sahalla hänelle riitti yksi ”hirveä urakka 700 metrin talvitieuran avaamisessa”. Nykyään hän mittailee koealoja Metsäkeskuksen neuvojana. ”Metsuriopintoihini sain hyvän harjoittelukohteen, kun ostimme mökin naapurista 155 hehtaarin tilan, jossa oli yli 50 hehtaaria taimikonhoitorästejä.” Raivaussaha on ainoa työkalu, jonka metsänomis taja Villen mielestä välttämättä tarvitsee. 4 Selvitä ja käytä yhteiskunnan tukimuotoja kuten Kemeraja ympäristötukia. ”Nettivideoiden avulla aluksi opeteltiin taimikon hoitoa”, Ville hymähtää. Niitä houkuttelee riistapelto, jonka Ville on kylvä nyt turvekankaalle kaivetulle penkkatielle. Yli 500 motin leimikosta voi saada euron enem METSÄNOMISTAJA Kirsi Sahrman-Hauhian ja Ville Hauhian metsätilat on viime vuonna FSC-sertifioitu.. 2 Pyri ostamaan alueita läheltä toisiaan. ”Harrastus lähti niin sanotusti lapasesta”, Ville naurahtaa ja kiinnittää riistakameran joenrantapuu hun hirvien nuolukiven lähelle. Sattumus jos toinenkin on elävöittänyt pariskun nan arkea sen jälkeen, kun karkkilalaiset alkoivat katsella metsästysharrastukseensa Kainuusta tuki kohtaa, jossa erästellä ja majoittua. ”Jokivarren rantapusikoissa viihtyvät myös met säkanalinnut, ja on siellä nähty majaviakin
Kirsi osallistuu istutuksiin ja maisemanhoitoon ja vastaa tilan kirjanpidosta. Ympärillä avautuu valtion maita, joille voi saada metsästyslupia. Sagapentu retkeili Kirsin kanssa sillä välin, kun Ville harvensi männikköä. Hän on kouluttautunut paitsi agrologiksi myös luonnontuotejalostajaksi ja keruutuoteneuvojaksi. ”Ajattelimme, että viisi vuotta voimme kokeilla Kainuuta.” Menossa on seitsemäs vuosi. ”Alkaa kypsyä”, Kirsi maistaa varvikosta mustikkaa. ”Koko ajan haemme tasapainoa metsätalouden ja virkistyskäytön välillä. Hakkuut annetaan motolle.. Kokeilun tarkoitus on houku tella hirviä pois taimikoista. Puronvarret säästyvät lisääntymispaikoiksi, ja männiköihin saa kasvaa lehtipuita aluspuiksi. Isommat kohteet myös kiinnostavat puunostajia.” Metsää pitää säästääkin Päivän metsäkierrokseen kuuluu evästauko. Kaatamisen lisäksi metsää pitää pystyä säästämään”, Ville miettii. Tavoittelen metsää, jossa voisin vetää marjaja sieniretkiä.” Metsänhoitoa pari suunnittelee myös metsästyksen näkökulmasta – sekä harrastajina että matkailuyrittäjinä. Maltillisin toivein ja tavoittein pari myös lähti etelästä pohjoiseen. Kymmenen kainuunharmaslammasta hoitaa heidän kanssaan maisemaa eli syö pensaikkoa ja niittykasveja. Omakotitalonsa Karkkilassa he antoivat vuokralle ja jättivät siten paluulle takaportin. ”Ville katsoo metsiämme hakkuuja hoitosilmillä ja minä virkistyskäytön. Riistakamera seuraa tapah tumia Outojoen rantapalstalla. Omatkin metsästysreissut saattavat usein mennä marjastukseksi tai sienenkeruuksi, ja retkeilemme paljon sukulaisja tukilasten kanssa.” Lainarahalla sijoittajaksi ”Bä-ää”, kuuluu kotiniityltä, kun Ville, Kirsi ja Saga palaavat metsästä. ”Leipämme tulee monesta purosta: palkkatöistä, kasvisten myymisestä, maisemanhoidosta, mökkivuokrauksesta ja metsätaloudesta.” Suurimman osan metsistään pari on ostanut lainarahalla. Osaa kylän pelloista Ville ja Kirsi pitävät avoimina niittämällä. Eläimiä hän ajattelee erityisesti taimikonhoidossa jättämällä suojatiheikköjä. Joronjäljen ja parin muun metsätilan mukana heille tuli rakennuksia, joita he nykyään vuokraavat metsästysmatkailijoille. Puronvarren tulvametsään Hauhiat saivat kymmenvuoti sen ympäristötukisopimuksen. 21 Aarre 6/2022 METSÄ män kiintokuutiometriltä. Ville ja Kirsi tutkivat penkka tielle tehtyä riistapeltoa, joka on itänyt hiukan heikosti. Suomussalmella hän teki aluksi pätkätöitä esimerkiksi kyläkaupalla, mutta nykyään hänellä on vakituinen työ luonnonmarjoja jalostavassa yrityksessä. Jos kuusia ilmestyy, niitäkin saa jäädä mäntyjen sekaan eläimille suojapuiksi. Nopeita tuottoja he eivät metsäsijoituksistaan odota. Kirsi ja Ville istahtavat kivelle 80-vuotiaaseen männikkörinteeseen. ”Jos haluaa metsästää maillaan, metsänhoidon täytyy olla monipuolista
Suomesta lakkautettiin neljä sellutehdasta ja kuusi paperija kartonkitehdasta, mikä vähensi puun tuontia merkittävästi. Ostajatkaan eivät aktivoi tuneet, sillä UPM:n lakko vä hensi puunkäyttöä merkittäväs ti ja puuta oli ostettu varastoon. Luonnonvarakeskus ennustaa, että tänä vuonna raaka puun tuonti Suomeen vähenee yli 60 prosenttia 4,5 miljoonaan kuutiometriin. Metsänomistajien kannattaisi mieltää olevansa raakapuun kauppiaita, kirjoittaa MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen. Venäjäntuonnin loppuminen tarkoittaa kuitenkin yli yhdek sän miljoonan kiintokuution puuttumista vuosittaisesta puu markkinapelistä. Tämä tarkoittaa markkinata sapainon muuttumista ostajan markkinoista myyjän markki noihin. Palkintona metsäyhtiöt ovat keränneet markkinoilta ennen näkemättömän hyvät tulokset. Korkein hintaennuste on metsähak keen laitoshinnalle, joka arvion mukaan voi nousta jopa 20–30 prosenttia. Luonnonvarakeskus arvioi puun kokonaistuonnin vähene vän vuonna 2022 reippaasti, 4,5 miljoonaan kuutiometriin. PUUMARKKINAT Teksti KALLE KARTTUNEN | Graafi AINO SAARIKIVI Finanssikriisi syksyllä 2008 sysäsi maailmantalouden taantumaan. K oronaepidemian alet tua puumarkkinat olivat hetken aikaa sekaisin, mutta lopulta metsäsektori oli vi rusta vahvempi. LÄHDE Luonnonvarakeskus Raakaja jätepuun tuonti ulkomailta Suomeen. Selvää nousupainetta Kuluvan vuoden alkuvuonna puukauppa kävi heikosti, sillä metsänomistajien odotukset puun hinnasta eivät toteutu neet. 22 Aarre 6/2022 METSÄ 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 20 22 en nu st e 20 21 20 20 20 19 20 18 20 17 20 16 20 15 20 14 20 13 20 12 20 11 20 10 20 09 20 08 20 07 20 06 20 05 20 04 20 03 20 02 20 01 20 00 19 99 19 98 19 97 19 96 Ovatko nyt tulossa myyjän markkinat. Alkuvuonna tuodusta puumäärästä 72 prosenttia oli peräisin Venäjältä. Tuonnin laskun taustalla olivat aiemmin myös Venäjän ilmoittamat vientirajoitukset raakapuulle. Luke arvioi puun hintata son nousevan tänä vuonna inflaation vauhdissa. Kuluvankin vuoden osalta puhutaan koti maisen aines ja energiapuun tarpeen usean miljoonan kuu tion kasvusta. Tällä on suuret vaikutukset kotimai sen puun tarpeeseen. Niistä valuu osa myös metsän omistajille kasvaneina kanto rahatuloina. Viime talvena suurimpien markkinahäiriöiden oletettiin jääneen taakse, mutta Venäjän aloittama sota Ukrainassa toi ai van uuden tilanteen, kun puun tuonti Venäjältä loppui. Lisäksi metsänomis tajien on hyvä tiedostaa se, että runkohinnoittelu, jossa tukki ja kuitupuulle annetaan yksi yh teishinta, on yleistynyt selvästi, eikä runkohintoja tilastoida. Kuluvana vuonna raakapuun tuonti Venäjältä keskeytyi pian Ukrainan sodan alettua. Ratkaisevaa oli metsäteollisuuden kyky uudis tua nopeasti ja hyödyntää glo baalien markkinoiden kysyntä
Arvoketjussa tuotto ei ole kuitenkaan jakautunut tasaisesti. Bruttokantorahatulot lasketaan kertomalla hakkuumäärät pystykauppahinnoilla. Se voi johtua osin metsäteollisuuden hallitsevasta markkina-asemasta, osin puumarkkinoiden kehittymättömyydestä. Jokainen kuitenkin ymmärtää, ettei yksittäinen yhtiö voi kaikissa markkinatilanteissa tarjota parasta hintaa puulle. Pääosa metsänomistajien tuloista (viime vuonna 70 prosenttia) saadaan tukkipuusta. Nyt tätä mahdollisuutta ei enää ole. Metsäyhtiöt ostavat varastoja täyteen, jolloin puun hinta voi vapaasti laskea loppuvuodesta, kun ostot vähenevät. Maakunnista kanto rahatulojen kärjessä olivat Pohjois-Savo, KeskiSuomi ja Etelä-Savo. Metsänhoitoyhdistykset tavoittavat suurimman osan yksityismetsänomistajista, joiden varassa Suomen puuhuolto toimii. Markkinatilanteet vaihtelevat metsäyhtiöiden lopputuotteiden ja arvonmuodostuksen osalta, jolloin maksukyky puusta on jatkuvassa muutoksessa. Mikäli hinta ei miellytä, ei kauppojakaan synny. Käytännössä jälkimmäiset hintavaikutukset näkyvät vain vaivoin. Metsänomistajat ovat olleet syystäkin pettyneitä. Kuluneena keväänä metsäyhtiöt tekivät markkinointikampanjoita, joissa puukaupan kylkiäisiksi luvattiin nimellisiä korvauksia. Onneksi yrityksissä on tehty myös tulevaisuusinvestointeja rahakirstujen paisuessa. Näin hinnat eivät kehity markkinaperusteisesti. Hinnan pitää olla sellainen, jolla puun tuotanto ylipäätään on kannattavaa, sillä kustannukset ovat nousussa myös metsänhoidossa. Jäsenyyttä voinee kuitenkin perustella sillä, että markkinoilla tarvitaan joka tapauksessa lisää kilpailua. Hyvä tietää puukaupasta Metsänomistajan on hyvä pohtia, miten hän saa parhaimman tuloksen raakapuukauppiaana. Epäreilu arvoketju Metsäteollisuus on käyttänyt puun tuontia Venäjältä varaventtiilinä, jolla puun kotimaista hintatasoa on pyritty pitämään alhaalla. Raakapuukauppias asettaa hintatason, jolla on valmis myymään tuotteen. Lakosta huolimatta UPM teki edellisvuoden kaltaisen tuloksen. Lopputuotteiden hinnat ovat edelleen korkealla. Metsänomistajien kanto rahatuloja kasvatti viime vuonna etenkin se, että tukkipuun hakkuut lisääntyivät yksityismetsissä yli 20 prosentilla, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuoden 2021 kantorahatulotilasto. Metsänomistajan neuvotteluasema puukaupan ehdoista voi kuitenkin olla heikko erityisesti riitatilanteissa ja epäselvyyksissä. Kauppias asettaa hintatason, jolla on valmis myymään. Halutessaan metsänomistaja antaa valtakirjan metsänhoitoyhdistykselle, joka toteuttaa puukaupan kilpailutuksen ja korjuun valvonnan. Koko metsäsektoria pitää arvioida myös riskien ja tuottojen suhteessa. Viime vuonna sahatavaran hyvä menekki lisäsi varsinkin havutukin kysyntää. 23 Aarre 6/2022 METSÄ Tukilla viime vuonna ennätyshakkuut Vuonna 2022 Aarteen Puumarkkinatpalstalla markkinoiden erityispiirteitä analysoivat vierailevat kirjoittajat, tällä kertaa MTK Metsänomistajien tutkimuspäällikkö, MMT Kalle Karttunen. Joku haluaa sitoutua yhteen puunostajaan. Näin tapahtui aikoinaan, kun metsänomistajat perustivat Metsäliitto Osuuskunnan. Nyt osuuskunnasta on tullut suurkonserni, joka takoo omistajilleen mahdollisimman paljon tulosta ostamalla omistajiltaan puuta mahdollisimman halvalla. Metsäyhtiöillä on luonnollisesti suuremmat liiketoimintariskit kuin metsänomistajilla. Metsän hoitoyhdistyksien kautta puunmyyntisuunnitelma eli leimikko laaditaan metsänomistajan toiveet huomioon ottaen ja puukauppa kilpailutetaan metsänomistajan etujen mukaisesti. Muut metsäyhtiöt ja sahat tekevät ennätystuloksia. Itsenäinen metsänomistaja voi tehdä puunmyyntipäätöksiä vapaasti. Lisäksi sitoutuminen yhteen yhtiöön heikentää metsänomistajien yleistä asemaa markkinoilla. Yhdistys vertailee saadut tarjoukset katkontatiedon, hintojen sekä muiden sopimusehtojen perusteella. UPM:n lakkoa lukuun ottamatta tehtaat ovat toimineet täydellä kapasiteetilla. Huonoilla ehdoilla ja hinnoilla puukauppaa ei kannata hyväksyä. Puumarkkinat ovat eriytyneet lopputuotemarkkinoista. Lisäksi tuloksi lasketaan metsän omistajien omaan käyttöön ottaman puutavaran arvo.. JA RK K O SIRK IÄ / V M A RK IST O Kauppias määrää hinnan Puun hintojen pitäisi määräytyä vapaasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Seuraavina tulivat Pohjois-Karjala, Pirkanmaa sekä Pohjois-Pohjanmaa. Tavoitteissa on kiusallinen ristiriita. Myös metsänomistajat voisivat ajatella olevansa kauppiaita, raakapuun kauppiaita. Kilpailutus kannattaa Metsänomistajat voivat liittyä yhteen. Puun kysyntä on johdettua kysyntää, eli lopputuotteiden markkinakysyntä vaikuttaa raakapuun kysyntään. Tätä toimintamallia pitää voida tarkastella objektiivisemmin. Osa sopimusasiakkaista myy puuta alkuvuodesta hinnantarkistustoiveissa. Tarjouskampanjat voivat hämärtää metsänomistajien arvostelukykyä. Mikäli metsäteollisuus haluaa tehdä tulosta, sen kannattaa pitää tehtaidensa pyörät pyörimässä. Tällä hetkellä tarjouksissa on valtavat erot eri ostajien välillä, joten kilpailutus ilman muuta kannattaa. Tätä varten on syytä tiedostaa puukauppatavat ja niiden vaikutukset kokonaisvaltaisemmin. Metsänhoitoyhdistyksiä johtavat metsänomistajat itse. Toisaalta yhtiöt ovat saavuttaneet viime aikoina yli 15 prosentin liiketuloksia, kun taas metsätalouden tuotto on jatkuvasti vain muutaman prosentin luokkaa. Samalla tavoin lopputuotteiden hintojen nousun tulisi johtaa raakapuun hintojen nousuun. Käytännössä esimerkiksi sadan euron kylkiäinen tarkoittaa vain pariakymmentä senttiä keskimääräisen puukaupan yksikköhintaan. Hinnantarkistus tarkoittaa, että jos puun hinta nousee loppuvuonna, metsäyhtiöt lupaavat muutaman euron lisän aiemmin sovittuun hintaan. Tarjoukset voivat olla runkohinnoiteltuja tai perinteisesti tavaralajihinnoiteltuja. Tulokset esitellään metsänomistajalle, ja metsänomistaja tekee lopullisen päätöksen siitä, mille yhtiölle hän myy vai myykö kenellekään. Eihän leipää kaupasta ostava asiakas sano myyjälle, millä hinnalla haluaa leivän, vaan kyllä kauppias on asettanut hinnan tuotteelleen
Kirveellä klapeiksi 24 Aarre 6/2022 METSÄ. Klapien teko on mukavaa kuntoliikuntaa. TYÖKALUT AARRE KOKEILU KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Pölkyt pilkkeiksi Videolla mätkimme kokeilussa mukana olleilla kirveillä koivupölkkyjä klapeiksi oikein olan takaa. 24 Aarre 6/2022 METSÄ Omakotitalon ja kesämökin polttopuiden pienimiseen riittää kirves
Silloin oksa jää ehjänä kla piin. Jos oksa on iso, puu lyödään halki oksan kahden puolen. Jos oksa on iso, klapikin jätetään isoksi. 25 Aarre 6/2022 METSÄ Millä kirveillä isot koivupölkyt halkeavat parhaiten, mitkä taas sopivat pikkupölkkyjen naputteluun klapeiksi. Kaikki ovat hyviä kirveitä.. Tuli tekee viimeisen työn. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA 25 METSÄ Brücke (vas.), Tarmo ja Bahco muistuttavat hämmästyttävästi toisiaan varren väriä lukuun ottamatta. H alkaisuvoima syntyy lyöntivoiman lisäk si kirveen varren pituudesta sekä kir veen terän painosta ja muodosta. Isoille pölkyille kirveen varren tulee olla riittävän pitkä, terän tarpeeksi painava ja terän leveyden sopiva suhteessa muihin mittoihin. Jotta pölkky hal keaa, lyönnin pitää osua oksattomaan linjaan, joka kulkee puun keskipisteen läpi. Kun tyvipään pölkyistä sahaa kuoren halki moottorisa halla vastakkaisilta puolilta, pölkky halkeaa helpommin. Jollei oksatonta linjaa löydy, nämä pa himmat oksajuntturat sahataan moottori sahalla pituussuunnassa reilusti halki, min kä jälkeen kirves riittää halkaisemaan loput. Suurten koivujen tyvipölleissä tyven pak su kuori vaikeuttaa halkaisua. Muun muassa näitä asioita tutkimme suuressa 16 kirveen kokeilussa
Toisaalta lyöminen tällä kirveellä oli painavuuden takia melko raskasta. TYÖKALUT Pihakoivujen oksaisimmat pölkyt halon itse pystyhalkojalla, mutta ilmankin pärjää, kun antaa moottorisahan laulaa. Se osaa optimoida paremmin kolme tärkeää seikkaa eli terän painon ja leveyden sekä varren pituuden. 26 Aarre 6/2022 METSÄ Vain hieman näiden kahden taakse halkaisuvoimassa jäi Gränsforsin halkaisukirves 80 cm. Fiskarsin uudet haastajat Bahco, Brücke ja Tarmo olivat yllättäen terän osalta (malli, pinnoite ja väri) identtisiä keskenään. Keskimäärin Fiskars on edelleen halkomiskirveiden kingi, mutta pölkkyjen koosta, lyöjän voimista ja kirveen käyttöpaikasta riippuen sille löytyy kovia kilpailijoita. Lyöntiin tarvittavan voiman ja syntyvän halkaisuvoiman suhde arvioitiin kokeilun parhaaksi. 16 kirvestä Kirveiden merkkikohtaisissa arvioissa kirveen pituus ja paino sekä terän leveys (ks. Tarmo ja Bahco 710 mm olivat keskenään myös varreltaan samanlaisia varren pään eli ponnen väriä lukuun ottamatta. Husqvarnan tehokkuus perustuu sen valtavaan terään ja kirveen 3 327 gramman painoon. Lisäksi hieman kiilamaisen terän kyljen pinta-ala on Fiskarsissa pienempi, mikä vähentää kitkaa. Pölkkyjä halkovalla on hyvä olla ainakin kaksi erikokoista kirvestä. Uudet haastajat – vai pitäisikö sanoa uusi haastaja eri nimillä – ovat hyviä kirveitä. Fiskars XXL painaa 2 569 grammaa, ja 92 sentin pituus antaa kirveelle huiman lyöntivoiman. Terän ominaisuuksista leveys (eli hamaran paksuus) määrittää kirveen kykyä halkaista pölkky enemmän kuin terän pituus ja korkeus. Selvin ero haastajissa oli kirveen paksumpi varsi. Se jouduttaa työtä ja säästää voimia. Lisäksi Fiskarsien hieman kiilamaisen terän sivupinta-ala on pienempi kuin monen kilpailijan, mikä pienentää kitkaa. Terän korkeu s Terä n pitu us Ter än lev eys. Fiskarsin kirveiden hinnat ovat valmistajan verkkokaupasta, mutta monissa vähittäis kaupoissa niitä myydään halvemmallakin. Sen käyttö ei silti ole erityisen raskasta. Suomalaiselle kirveskansalle Fiskarsin valttina on myös olla se aito ja alkuperäinen kotimainen brändi, johon luotetaan. Tämä hikkorivartinen kirves on miellyttävä käsitellä. Pölkkyjä halkovalla on hyvä olla ainakin kaksi erikokoista kirvestä. yllä oleva kuvitus) ovat Aarteen mittauksia. Merkin markkinointivaltteja tiettyä asiakasryhmää ajatellen ovat varren perinteisen puumateriaalin lisäksi romuraudasta sulatettu, käsin taottu terä sekä nahkainen teräsuoja. Husqvarna halkaisukirves 80 cm on mahtityökalu isojen pölkkyjen halkaisuun terän leveyden ja valtavan painon takia. Näiden balanssissa se on valmistajista iskukykyisin. Pitkä varsi, painava terä Aarteen kokeilussa isoja pölkkyjä halkoivat parhaiten Husqvarna halkaisukirves 80 cm ja Fiskars XXL, mallimerkiltään X27. Mallia on selvästi otettu Fiskarsista teräsuojaa myöten, eikä lainkaan huonosti. Fiskars on kuitenkin vielä niitä edellä. On makuasia, onko se omaan käteen sopiva. Tässä piilee kahden suurimman Fiskarsin salaisuus. Halkeamatonta pölkkyä en ole tähän mennessä löytänyt
Isomman Bahcon halkaisukyky suhteessa tarvittavaan voimaan on kutakuinkin vastaava kuin Fiskars XL:n. Fiskars on hiukan painavampi ja painon jakaumaltaan sellainen, että tuntuu antavan hitusen suuremman halkaisukyvyn samalla lyöntivoimalla, mutta ero ei ole suuri. Varsi on lasikuitukomposiittia ja ontto kuten Fiskarseissa. Bahco 710 mm on toimiva pienten ja keskikoon pölkkyjen halkomisessa ja vielä lähempänä esikuvaansa. AARRE SUOSITUS: Brücke XL on onnistunut jäljitelmä alkuperäisestä ja hyvä työkalu isojen pölkkyjen halkomiseen. AARRE SUOSITUS: Tukevavartisista Bahcoista isompi, Bahco 800 mm, on hyvä työkalu isojen pölkkyjen halkomiseen. Jos kirveen varsi olisi vähän pitempi, saman halkaisuvoiman saavuttaisi pienemmällä lyöntivoimalla. Se muistuttaa esikuvaansa vielä enemmän kuin Bahco 800 mm, koska varsi kapenee kädensijaa kohti samoin kuin Fiskarsissa. Jos pitää Fiskarsin kirveistä, myös Brücke XL tuntuu käsissä hyvältä. Pienempi Bahco 710 mm on terältään ja mitoiltaan lähellä Fiskars L -mallia. Edullinen.. Varren päässä on reilusti kumia otetta parantamassa. Kun jaksaa lyödä lujaa, isot pölkyt halkeavat hyvin. Brücke M on jäljitelmä Fiskars M -kirveestä. Käyttö vaatii totuttelua. Hitusen kapeampi terä heikentää aavistuksen halkaisu kykyä, mutta toisaalta vähän pitempi varsi lisää sitä. FINBULLET 2,7 KG HINTA: 24,90 e PITUUS: 59 cm PAINO: 2 702 g TERÄN LEVEYS: 66 mm OMINAISUUDET: Erityisen etupainoinen ja ärhäkkä kirves, ja pituuteensa nähden todella painava. Terä on kärjestä korkeussuunnassa hiukan Fiskarseja isompi. Kirves on kuitenkin niin kevyt, että lyöntivoima jää turhan vähäiseksi suhteessa raameihin. Brücke XL on selvästi pidempi kuin Fiskars XL. Bahcossa on hiukan pitempi ja paksumpi varsi, joka lisäksi levenee aavistuksen kädensijaa kohti, kun Fiskarsissa se kapenee. Se lisää lyöntivoimaa, jota kuitenkin hieman heikentää esikuvaa aavistuksen kapeampi terä. Se yltää lähes esikuvansa tasolle. Nostaminen lyöntiasentoon voi tuntua raskaalta. Teräsuojana on pikkuruinen, venyvä kumisuoja, joka hukkui lähes heti. Pienten ja keskikokoisten pölkkyjen halkomisessa kirveen nostelu on vähän turhan raskasta. Varsi on lasikuitukomposiittia, kahvassa on pitävä kumipinnoite ja pienehkö koukku alakädelle. BRÜCKE BRÜCKE XL HINTA: 54,90 e PITUUS: 81 cm PAINO: 2 351 g TERÄN LEVEYS: 37 mm BRÜCKE M HINTA: 31,90 e PITUUS: 61 PAINO: 1 278 g TERÄN LEVEYS: 29 mm OMINAISUUDET: Brücke XL on jäljitelmä Fiskars XL -kirveestä. 27 Aarre 6/2022 METSÄ BAHCO BAHCO 800 MM HINTA: 59,90 e PITUUS: 77 cm PAINO: 2 358 g TERÄN LEVEYS: 36 mm BAHCO 710 MM HINTA: 49,90 e PITUUS: 73 cm PAINO: 1 592 g TERÄN LEVEYS: 30 mm OMINAISUUDET: Bahco 800 mm on jäljitelmä Fiskars XL -kirveestä. Finbulletin terä on keskiosastaan harvinaisen leveä. Terän valtava leveys on toteutettu niin, että kylkipinta-ala on vähäinen, mikä pienentää kitkaa. Varsi on paksu ja kahvaa kohti levenevä kuten Bahcoissa, varren pääkin on identtinen niiden kanssa. Varsi on lasikuitukomposiittia, sen pään tukikoukku on vähän turhan pieni. Yltää lähelle esikuvaansa. Lyhyen varren ja painavuuden takia sopii sisätilaan, jossa katto on lähellä, koska kirves halkaisee hyvin lyhyelläkin nostolla. Pienempi Brücke M on ulkonäköään heikompi halkoja, mutta toimiva peli sekin pienten puiden pilkonnassa. AARRE SUOSITUS: Parhaimmillaan riskin pilkkojan käsissä isoja pölkkyjä halottaessa
Isojakin pölkkyjä lyödessä Gränsforsin kirveet tuntuvat hyvältä käsissä. Perinnekirveitä arvostavalle tai vaikkapa merkkipäivälahjaksi.. Lyöntitehoa tukevat terän korkeussuunnassa lyhyempi ja haastajia kiilamaisempi muoto sekä terän kylkipinta-alan voimakkaampi pienentäminen. AARRE SUOSITUS: Etenkin pitempivartinen Gränsfors 80 cm on hyvä työkalu isojen ja keskikokoisten pölkkyjen halkomiseen. Varsi on kaikissa lasikuitukomposiittia, varren tyvessä on pitoa lisäävä pehmustus ja karhennus. Puuvartinen kirves edellyttää varovaisempaa käsittelyä kuin komposiittivartiset. 28 Aarre 6/2022 METSÄ TYÖKALUT FISKARS FISKARS XXL (X27) HINTA: 91,90 e PITUUS: 92 cm PAINO: 2 569 g TERÄN LEVEYS: 40 mm FISKARS XL (X25) HINTA: 85,90 e PITUUS: 73 cm PAINO: 2 394 g TERÄN LEVEYS: 40 mm FISKARS L (X21) HINTA: 75,90 e PITUUS: 71 cm PAINO: 1 639 g TERÄN LEVEYS: 30 mm FISKARS M (X17) HINTA: 69,90 e PITUUS: 60 cm PAINO: 1 561 g TERÄN LEVEYS: 30 mm OMINAISUUDET: Fiskarsin malleissa XXL ja XL terän leveys on 40 mm, malleissa L ja M 30 mm. Halkaisuvoima on mainio suhteessa siihen, miten raskasta kirveen nostelu ja sillä lyöminen ovat. Varsien päissä on sorvattu uritus käsien pitoa parantamassa. Miellyttävä käyttää. Etenkin XL on legendaarinen pölkkyjen surma. GRÄNSFORS GRÄNSFORS 80 CM HINTA: 182 e PITUUS: 80 cm PAINO: 2 465 g TERÄN LEVEYS: 47 mm GRÄNSFORS 70 CM HINTA: 182 e PITUUS: 70 cm PAINO: 2 282 g TERÄN LEVEYS: 47 mm OMINAISUUDET: Molemmissa kirveissä on sama terä ja suojakaulus terän alla, hikkorivarren pituudessa on 10 sentin ero. Alakäden tukikoukku on kaikissa samankokoinen, riittävän iso ja ergonomialtaan kokeilun paras. Tässä XXLja XL-mallit ovat omaa luokkaansa. Paksuteräiset on tarkoitettu isoille pölkyille, 30-milliset pienille ja keskikokoisille. Lyhyempi on varreltaan hiukan kaareva tyvestä, pitempi suoravartinen. Kiilamainen terä on selvästi leveämpi kuin suurissa Fiskarseissa, vaikka Gränsforsit eivät ole niitä painavampia. Terän leveys lisää halkaisuvoimaa mutta vähentää leikkuukykyä syvällä puun sisässä oksissa, koska kirves ei uppoa syvään yhtä helposti kuin Fiskarsin kirveet. Mallit L ja M ovat yhtä erinomaisia pienten ja keskikoon pölkkyjen pilkkomiseen, mutta näissä pienemmissä malleissa ero kilpailijoihin ei ole yhtä suuri. AARRE SUOSITUS: Fiskars XXL ja XL ovat erinomaisia työvälineitä isojen ja keskikokoisten pölkkyjen halkomiseen. Kestävässä teräsuojassa on katoamista ehkäisevä huomioväri. Fiskarsin kahdessa suurimmassa kirveessä on isojen ja keskikoon pölkkyjen halkomisen kannalta erityisen onnistunut terän leveyden, kirveen painon ja varren pituuden optimointi. Niissä on romuraudasta sulatettu, käsin taottu terä sekä luja nahkasuoja, mikä näkyy hinnassa. Ekologisuuteen tähtäävä, tyylikäs kokonaisuus
Puuvartisten kirveiden käsittely edellyttää varovaisuutta, jotta terä ei ala heilua kiinnityksessään. Terä on korkeussuunnassa iso mutta Fiskarsin vastaavia hiukan kapeampi. TARMO 71 CM HINTA: 29,90 e PITUUS: 73 cm PAINO: 1 578 g TERÄN LEVEYS: 29 mm OMINAISUUDET: Kokeilun Tarmo 71 cm on identtinen Bahco 710 mm -kirveen kanssa, eroa on vain varren kahvan värissä. Ison Husqvarnan puuvarren päässä on puukiila sekä kaksi metallista rengaskiilaa pitämässä terää varressa.. Pienempi S1600 on tasapainoisempi näistä kahdesta. Leveäteräisen kirveen paino vaatii lyöjältä tuntuvasti voimaa, mutta jos sitä riittää, halkaisuvoima on mahtava. Varsi on esikuvaa paksumpi ja levenee aavistuksen kädensijaa kohti, kun Fiskarsissa se kapenee. Fiskars L on hiukan painavampi ja painon jakaumaltaan sellainen, että tuntuu antavan hitusen suuremman halkaisukyvyn samalla lyöntivoimalla kuin Tarmo, mutta ero ei ole suuri. Se tuo lyömiseen hitusen raskautta, mutta myös voimaa ja tarkkuutta. Myöskään pienempi puuvartinen (50 cm) ei ole ihan helppo käsiteltävä, syynä varren lyhyys, paino ja terän leveys. Varren päässä runsaasti kumia otetta parantamassa. 29 Aarre 6/2022 METSÄ LISÄTIETOJA Bahco, uittokalusto.fi Brücke, tokmanni.fi Finbullet, puuilo.fi Fiskars, fiskars.com/fi-fi Gränsfors, uittokalusto.fi Husqvarna, husqvarna.com/fi-fi Tarmo, puuilo.fi HUSQVARNA HUSQVARNA HALKAISUKIRVES 80 CM HINTA: 94,50 e PITUUS: 80 cm PAINO: 3 327 g TERÄN LEVEYS: 53 mm HUSQVARNA HALKAISUKIRVES 50 CM HINTA: 55,50 e PITUUS: 50 cm PAINO: 1 806 g TERÄN LEVEYS: 43 mm HUSQVARNA HALKAISUKIRVES S2800 HINTA: 94,50 e PITUUS: 70 cm PAINO: 2 771 g TERÄN LEVEYS: 37 mm HUSQVARNA HALKAISUKIRVES S1600 HINTA: 82,90 e PITUUS: 60 cm PAINO: 1 563 g TERÄN LEVEYS: 32 mm OMINAISUUDET: Huskun puuvartisista kirveistä suurempi (80 cm) on jättikokoinen ja erityisen painava halkaisukirves. Myös terässä on pieniä eroja. Suurempi S2800 on painoonsa nähden melko lyhytvartinen. Molemmissa on varren tyvessä hyvä koukku alakädelle. S2800 ja S1600 ovat varreltaan lasikuitukomposiittia, kaulassa on terässuoja. AARRE SUOSITUS: Puuvartinen, jättikokoinen Husqvarna 80 cm on vahvalle halkojalle erinomainen suurten pölkkyjen halkoja. Myös S2800 on hyvä isojen pölkkyjen halkomiseen ja erinomainen matalissa sisätiloissa, jolloin terän painavuuden ja varren lyhyyden yhdistelmä on elementissään. Molemmat ovat jäljitelmiä Fiskars L -kirveestä. Puuilossa kirveen hinta oli yllättävän edullinen. Molemmat lyhyemmät mallit sopivat pienille ja keskikokoisille pölkyille. AARRE SUOSITUS: Tarmo 71 cm on toimiva työkalu pienten sekä keskikoon pölkkyjen halkomiseen ja yltää lähelle esikuvaansa, vastaavaa Fiskarsia
METSÄVAIKUTTAJA Finsilva omistaa 135 000 hehtaaria metsää. Monipuolisuus ja monimuotoisuus. 60-vuotias maatalousja metsä tieteiden lisensiaatti ja metsä talousinsinööri Keravalta Työ. ”Mail lemme sopisi hyvin uusia aurinko ja tuulivoima puistoja”, Hakkarainen sanoo. Juha Hakkarainen Tausta. Metsäja luontopääomayhtiö Finsilva Oyj:n toimitusjohtaja elokuusta 2021 alkaen, sitä ennen MTK:n metsä johtaja Mikä on parasta metsässä. 30 Aarre 6/2022 METSÄ Suomen neljänneksi suurimman metsänomistajan Finsilva Oyj:n toimitusjohtaja Juha Hakkarainen korostaa vastuullisuuden merkitystä. ”Raportoimme vastuullisuudesta” Teksti MARKKUPULKKINEN Kuva MARIAMIKLAS KUKA
Metsäalamme kasvaa keskimäärin 300–400 hehtaarilla vuodessa. Olemme mukana sekä PEFCettä FSC-sertifioinneissa. Olemme 135 000 hehtaarillamme Suomen neljänneksi suurin metsänomistaja. Kun sen sijaan tarkastellaan metsätalouteen vaikuttavaa politiikkapuolta, näkymät ovat epävarmemmat. Meillä on jonkin verran jo aikaisemmin tehtyjä sopimuksia, joissa olemme osana tuulivoiman tuotantoaluetta. Meillä on isoja tilakokonaisuuksia, joille olisi mahdollista rakentaa kokonaisia tuulitai aurinkovoimapuistoja. Meillä on metsäpääoman lisäksi luontopääomaa ja sen tuottamia palveluja. Joku ostaja maksaa metsästä kohtalaisen paljon, mutta sillä lienee jokin logiikka siihen. Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Isojen volyymien takia meillä on oltava pitkäaikaiset puunmyyntisopimukset. Millaista on hoitaa metsärahaston metsiä. Viime viikon lopulla olin kaksi päivää mukana metsiemme FSC-auditoinnissa Kaavilla Pohjois-Savossa. Teemme myös paljon hankeja kehitystyötä yliopistojen, Luonnonvarakeskuksen, Metsäkeskuksen ja ELY-keskusten kanssa. Kummallekin pääomalle pitää saada tuottoa. Monet EU-päättäjät tuntuvat tuomitsevan koko metsäsektorin ottamatta huomioon sitä, että Euroopan mittakaavassa on pystytty lisäämään metsäpinta-alaa, metsien kasvua, hiilensidontaa ja monimuotoisuutta. Miten Finsilvan metsiä jatkossa hoidetaan. Metsäliitto oli jo vuonna 2015 keventänyt jonkin verran omistustaan Finsilvassa. Dasoksen metsänomistus on ammattimaista metsänomistusta ja liiketoimintaa, jossa taloudellinen tuotto on tärkeää. Me haemme tuottoa järkevillä ostohinnoilla ja kustannustehokkaalla toiminnalla. Miten mökkitonttien kauppa käy. Haemme parhaillaan omaa ekologista lokeroamme, jossa pystymme ottamaan liiketaloudellisesti järkevästi huomioon sekä metsiemme taloudellisen tuoton että luontoarvot. 31 Aarre 6/2022 METSÄ Millaiselta näyttävät perinteisen metsätalouden toimintaedellytykset Suomessa. Myös puurakentaminen on vahvassa nousussa. Markkinanäkökulmasta katsottuna erittäin hyviltä. Jatkossa viemme energiahankkeita itse aktiivisesti eteenpäin ja haemme niihin yhteistyökumppaneita. Vastuullisuudesta raportoiminen on pääomasijoittajalla huomattavasti isommassa roolissa kuin pienmetsänomistajilla. Ostohinta perustuu aina ostajan strategiaan. Seuraamme systemaattisesti metsänhoidon ja luonnonhoidon tasoa. Maksavatko metsärahastot metsämaasta liikaa, niin kuin monet metsänomistajat ajattelevat. EU esittää vahvaa regulaatiota metsien biodiversiteettiin, ennallistamiseen, hoitoon ja käyttöön. Ostamme metsiä järkevillä hinnoilla.. Kenelle myytte puun. Mitä se tarkoittaa. Olemme kiinnostuneita ostamaan lisää metsää, sillä tavoittelemme maltillista kasvua. Emme yleensä kilpaile hinnalla. Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvien tuotteiden kysyntä maailmassa kasvaa edelleen, sillä uusiutumattomia raaka-aineita halutaan korvata uusiutuvilla. Euroopan unionin Green Deal -ohjelman tavoitteet ovat hyvät ja suunta oikea. Huolestuttaako sinua EU:n metsiä koskeva päätöksenteko. Meillä on oma metsänhoitomalli, jossa Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia on hieman räätälöity tarpeisiimme. Mökkitontteihin voi liittyä maisema-arvokauppaa. Aurinkovoimaloita sopisi hyvin esimerkiksi käytöstä poistetuille turvesoille. Myymämme mökkitontit ovat meille sekä metsäettä luontopääomaa. Meillä on ostettaville metsille oma tuottoarvotavoitteemme, emmekä lähde mukaan sellaisiin kilpailutuksiin, joissa arvostustasot nousevat varsin korkeiksi. Omistuspohjanne muuttui helmikuussa, kun Metsäliitto ja MTK luopuivat osuuksistaan. Esimerkiksi tuulija aurinkoenergian kehittäminen kuuluu luontopääomaan. Korona-aika lisäsi rantatonttien kysyntää, mutta samaan aikaan markkinoille tuli myyntiin paljon vanhoja mökkejä ja iso osa kysynnästä suuntautui tonttien sijasta niihin. Finsilvan pääomistaja on Dasos Capital. Strategiamme mukaisesti haluamme toteuttaa vastuullisuutta ja luonnon monimuotoisuutta kaikessa toiminnassamme. Paremman elintason tavoittelu globaalisti lisää esimerkiksi hygieniapapereiden kysyntää, samoin kartongin kulutus kasvaa. Dasos Capital on johtava eurooppalainen kestävän metsäsijoittamisen varainhoitaja. Myös Koillis-Savossa meillä on metsäkeskittymä, samoin Karkkilan-Salon suunnalla. Raportoimme jo nyt esimerkiksi metsiemme hiilensidonnasta. Luontopääoman hoitoa on myös se, että vaalimme luontoarvoja ja ennallistamme joitakin omistamiamme alueita. Oliko se sinulle yllätys. Metsiä ostamme ydinalueiltamme, joita ovat Pirkanmaa ja Keski-Suomi. Haluamme jalostaa luontopääomaamme ja löytää siihen liittyville tuotteille markkinoita. Myös pitkäjänteinen ja vastuullinen toiminta on pääomasijoittajille tärkeää. Iso kysymysmerkki on kuitenkin se, miten tavoitteita toteutetaan. Sääntelyn pitäisi edesauttaa vihreää siirtymää eikä estää sitä. Hoidamme metsiämme tehokkaasti, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Meillä on pitkäaikainen toimitussopimus Metsä Groupin kanssa, joten valtaosa puustamme menee sinne. Ostatteko lisää metsää ja millä kriteereillä. Sekä hakkuumääriin että pinta-alaan suhteutettuna panostamme metsiemme hoitoon noin kolme kertaa niin paljon kuin yksityismetsänomistajat keskimäärin. Metsiemme maantieteellinen sijainti on perua yhtiömme aikaisempien omistajien historiasta. Asia ei ollut varsinaisesti yllätys. Miten aiotte panostaa tuulija aurinkovoimaan. Kauppa käy kohtalaisesti. Metsänhoitoja suunnittelutyöt ostamme Metsä Groupilta. Ammattimainen suurmetsänomistaja joutuu raportoimaan vastuullisuudestaan omistajilleen ja rahoittajilleen. Herää kysymys, tavoitteleeko EU vihreää markkinataloutta vai vihreää suunnitelmataloutta. Halutessaan mökkitontin ostaja voi ostaa mökin ympäriltä maisema-aluetta, mikä varmistaa mökkiympäristön säilymisen maisemallisesti sellaisena kuin mökin omistaja haluaa. Koska kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Omistukset muuttuvat sitä mukaa kuin toimintaympäristökin muuttuu. Parhaillaan teemme lintukosteikkoa Pielavedelle. Uuden strategianne mukaan Finsilva on ”metsäja luontopääomayhtiö”. Huolestuttaa
32 Aarre 6/2022 METSÄ BOORIA TAIMIKKOON Boorin puutteesta kärsivästä taimikosta ei tule laatutukkia. Metsäpalveluyrittäjä Ville Salonen on huomannut, että metsänomistajat tilaavat boorilannoituksen yhä nuorempiin taimikoihin. METSÄNHOITO Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat JYRKI LUUKKONEN 32 Aarre 6/2022 METSÄ
”Aloitan aina maastokatselmuksella ja suunnittelen, mistä aloitan työn ja mihin jätän lannoiteastiat. Vaivan voi onneksi kuitenkin torjua lannoituksella. Teräviä latvuksia ja pitkiä vuosikasvuja ei täällä juuri näy. Varmuuden vuoksi mönkijässä kulkee mukana myös pieni moottorisaha siltä varalta, että reitiltä pitää raivata tuulenkaatoja. Kasvuhäiriöitä, poikaoksia ja monilatvaisia taimia senkin edestä. Onpa huonosti asiat. Urakka alkaa suunnittelusta Salonen parkkeeraa mönkijänsä palstan reunaan ja nostelee tarvittavat varusteet ajouran reunalle. Aarre 6/2022. Sen ehtii sopivasti käydä läpi yhden työpäivän aikana. Vaikka boorin puute kiusaa myös koivikoita ja männiköitä, tyypillisimpiä oireet ovat kuusikoissa. Sen jälkeen hän tarkastaa silmämääräisesti ajourien sijainnin. Pahimmillaan boorin puute johtaa merkittäviin taloudellisiin tappioihin, sillä kasvuhäiriöinen puu ei tuota laadukasta tyvitukkia. Taimikko on hiljattain ensiharvennettu, ja vaikka harvennuksessa vikaisimmat rungot on kaadettu, ei jäljelle jääneiden laatu päätä huimaa. 33 METSÄ Metsäpalveluyrittäjä Ville Salonen lannoittaa boorilla vuosittain noin sata hehtaaria metsää Jyväskylän seudulla. Ville Salonen antaa katseensa pyyhkiä yli vanhalle pellonpohjalle istutetun kuusentaimikon. Repusta hän kaivaa puhelimen ja tarkastaa karttaohjelmasta palstan muodon. Aarre 6/2022 V oi sentään. Vuosittain hän urakoi Jyvässeudulla noin sata hehtaaria metsää. Boorin puutos on yleinen vaiva erityisesti vanhoilla kaskimailla. Ville Salonen ruiskuttaa lannoitteen tasaisesti taimikkoon. VEROVINKKI METSÄLANNOITTEET JA LANNOITUSTYÖ ovat metsäverotuksessa vähennys kelpoisia kustannuksia. Taimikko kärsii vakavasta boorin puutteesta. Neljä 20 litran vetoista astiaa täynnä valmiiksi sekoitettua boorilannoitetta, reppuruisku, suojavarusteet ja Boorin puutos on yleinen vaiva erityisesti Itäja Keski-Suomen viljavien maiden kuusikoissa. Tämänpäiväinen kohde sijaitsee Petäjävedellä ja on pinta-alaltaan noin seitsemän hehtaaria. Kahdenkymmenen litran astiassa on 15 litraa valmiiksi sekoitettua lannoitetta. Moottoriruisku on tehokas Salonen on tehnyt boorilannoitteet astioihin valmiiksi. selkäreppu. Tavoitteena on, ettei työmaalla tarvitse ottaa yhtään ylimääräistä askelta.” Salonen on yrityksensä, Tmi Metsä Salosen, kautta urakoinut boorilannoituksia viiden vuoden ajan
Vesisateella levitykseen ei kannata ryhtyä. Muuten levittäminen olisi melkoista taistelua.” METSÄNHOITO Salonen tekee boorilannoitteet valmiiksi astioihin. Kanna sitä kymmenen tuntia päivässä. Metsäpalveluyrittäjä Salonen on eri mieltä. Vasta sen jälkeen kannattaa kokeilla boorin levitystä.” Metsäpalstalla Salonen etenee kaistale kerrallaan: ensin suoraan sata metriä, sitten sivulle 15 metriä, ja sitten takaisin. Varttunutkin puusto vertyy Salosen työmaista noin puolet on ensiharvennusikäisiä ja puolet tätä nuorempia taimikoita. ”Pyrin välttämään levitystä yli neljän sekuntimetrin tuulella, sillä boorisuihkua on silloin vaikea hallita.” Nestemäinen boori levitetään sulaan maahan. Loppukesästä aamun tunteina metsässä on vielä viileän raikasta, joten levittäjä ei joudu hikoilemaan varustuksensa alla. ”Jos päätehakkuuseen on 15–20 vuotta, boorilannoitus kannattaa ja varmasti tuo lisäprosentteja puun saantoon.” Ruiskuttaja etenee pals talla kaistale kerrallaan. Täysi moottoriruisku painaa 38 kiloa. Sää on myös tyyni. Kyllä silläkin levitteli, mutta siinä tehokas kantama on vain kolme neljä metriä, kun moottoriruiskulla se on 7–8 metriä.” Salonen pukee ylleen suojavarusteet: visiirillisen metsurinkypärän, kuulosuojaimet ja hengityssuojaimen sekä sadetakin. 34 Aarre 6/2022 METSÄ Mainettaan rankempi työ Boorilannoitusta markkinoidaan usein helppona työmuotona, jonka metsänomistaja tekee näppärästi itsekin. Suihkua ei siis suunnata erityisesti oksille tai runkojen tyville. ”Ja jos kaatuu väsyneenä ruisku selässä, ylös ei meinaa päästä.” Omatoimiruiskuttajaa Salonen neuvoo treenaamaan ensin raivaussahan kanssa. ”Kun astiaan jättää viisi litraa tyhjää tilaa, boori sekoittuu paremmin, varsinkin kylmällä säällä.” Levitykseen Salonen käyttää Stihlin moottoriruiskua, johon lannoitetta mahtuu kerrallaan 18 litraa. Sää on boorin levitykseen mitä parhain. ”Pitää pystyä raivaamaan täysi työpäivä metsurin kamppeissa. ”Metsänomistajat haluavat maksimoida puun kasvun. Korkealle jäävä painopiste suistaa raavaankin miehen helposti tasapainosta. ”Pahimmat horsmikot pyrin hoitamaan joko alkukeväästä tai syksyllä. He eivät ota sitä riskiä, että kasvu hidastuisi maaperän boorinpuutoksen takia.” Vanhimmat metsät, joihin Salonen on booria levittänyt, ovat olleet noin 60-vuotiaita. Niidenkin kasvu on kuulemma elpynyt. Viime vuosina metsänomistajat ovat tilanneet boorilannoituksen yhä nuorempiin taimikoihin. Palstalla työ nopeutuu, kun lannoitteita ei tarvitse sekoitella kesken työpäivän.. ”En ymmärrä alkuunkaan, miksi boorilannoituksesta annetaan kuva, että työ olisi köykäistä. ”Kun aloitin nämä hommat, käytössäni oli mekaaninen, käsin pumpattava ruisku. Säntillinen eteneminen takaa sen, että boori levittyy taimikkoon tasaisesti eikä levittäjälle itselleen kerry ylimääräisiä askelia. Voin vakuuttaa, että köykäisyys on kaukana.” Kun ruisku on selässä, säiliö on ruiskuttajan pään korkeudella. ”Ei puusto tupla-annoksesta myrkytystä saa, mutta ei se myöskään kasva yhtään nopeammin, vaikka kuinka mättäisit sen päälle lannoitetta.” Itse levitys tapahtuu kuin palstalla ei taimia olisikaan
Isommat yritykset astuvat pelikentäl le, kun lastentaudit on ensin ratkottu. Ville Salosen kokemuksen mukaan kasvu kuitenkin elpyy myös varttuneissa metsissä lannoituksen jälkeen. B oorilannoitus on metsänhoitoon yksi kannattavimmista investoinneista, jonka metsän omistaja voi tehdä, arvioi Päi jänteen metsänhoitoyhdistyk sen metsäasiantuntija Teemu Hytönen. ”Työ tehostuisi valtavasti, jos tätä vaatimusta ei olisi ja levittäjä voisi urakoida sa manaikaisesti usealla droo nilla. 35 Aarre 6/2022 METSÄ Drooni yleistyy muttei tee autuaaksi Puutos pitäisi korjata mahdollisimman varhain Boorin puute kannattaa korjata mahdollisimman varhain, sillä puuston jo syntyneitä laatuvikoja ei lannoituksella korjata. Ymmärrän tämän, mutta pidän tapaturmariskiä melko teoreettisena, sillä drooni lentää vain muuta man metrin puiden latvojen yläpuolella ja levitys tapah tuu metsässä eikä asuin alueella.” teesta ja levitystavasta. ”Olemassa olevia viko ja ei boorilannoituksella paranneta, joten puutos tulisi korjata mahdollisim man nuoressa kehitysvai heessa.” Huonolaatuisiin, uudis tuskypsän rajaa lähestyviin metsiin Hytönen suosittelee varhaistettua uudistamista. Lainsäädäntö edellyttää, että pilotilla on oltava jatku va näköyhteys drooniin, vaik ka varsinainen lento tapah tuisi automaattisesti GPS:n avulla reittiä seuraten. Vaikka metsänomistajien tietoisuus boorin puutoksen aiheuttamis ta ongelmista on lisääntynyt, oman metsän ongelmia ei vält tämättä tunnisteta. Päijän teen metsänhoitoyhdistyksen alueella yleisimmin käytetyn kopterilevityksen arvonlisäve roton hinta on ollut noin 260– 270 euroa hehtaarilta, mihin saa Kemeratukea 30 prosent tia kokonaiskustannuksista. Vakavassa boorin puutteessa kuusen pituuskasvu lähes pysähtyy. Lisäksi latvuksen yläpuolel ta levitettäessä isompi osa liuoksesta päätyy latvuksiin eikä puun juurelle. ”Boorilannoiteliuos on hienonhienoa sumua, joka vähänkin voimakkaammalla tuulella lentää ihan muualle. Mitä vakavammasta boo rin puutteesta on kyse, sitä varhaisemmassa vaiheessa kasvuhäiriöt ilmenevät. ”Muutaman vuoden sisään droonien käyttö lisääntyy jo pelkästään siksi, ettei rep puruiskun kanssa metsään lähteviä metsureita ole riit tävästi.” Mommon mukaan pionee rityötä tekevät parhaillaan pienet yritykset. Kiertoajan mittaan talousvaikutus voi olla 2 000– 4 000 euroa hehtaarilta.” Boorilannoituksen kustan nus riippuu käytetystä lannoit V aikka drooneja vielä nykyään käytetään harvakseltaan boo rilannoituksiin, lähivuosina ne yleistyvät, arvioi Päijän teen metsänhoitoyhdistyk sen myyntipäällikkö Henri Mommo. Boorin puute aiheuttaa mo nilatvaisuutta, poikaoksia sekä mutkaista kasvua, joka pahim millaan pilaa tyvitukin. Lehdiltä se haihtuu maanpintaa her kemmin.” Boorilannoitukseen käytet tävä drooni ei ole pikkuinen lennokki. Lievä puutos saattaa nä kyä vasta ensiharvennus ikäisessä puustossa. Laitteen siipien kärkiväli on kaksi metriä ja hinta kymmeniä tuhansia eu roja. ”Arvokasvua ei tällaiseen metsään enää tule, mutta boorin puutoksen voi korja ta seuraavan puusukupol ven yhteydessä.” 35 METSÄ. ”Parhaiten tieto tavoittaa, kun pääsee maastossa näyttä mään metsänomistajalle vikai suuden”, Hytönen sanoo. Näköyhteysvaatimusta on perusteltu lentoturvalli suudella. ”Isommissa yrityksissä halutaan nähdä, missä määrin puheet droonilevityk sen tehokkuudesta pitävät paikkansa ja millaisia levi tysmääriä niillä pystytään urakoimaan.” Siinä, missä reppuruiskulla varustettu metsuri ehtii päi vässä käydä läpi kaksi heh taaria, droonilla hehtaareja kertyy kymmenen. Lentämiseen vaaditaan lentolupakirja, eikä lennät täminen ole kaikilla alueilla sallittua. Hytönen työskenteli 15 vuot ta metsäneuvojana Luhangan alueella, missä boorin puut teesta kärsiviä kaski ja lai dunmaita on runsaasti. Haasteita voi tuottaa levitystarkkuus. ”Boorinpuutteen vuoksi tuk kiprosentti voi uudistusleimi koilla pudota 15–20 prosenttia ja harvennuksissa suhteelli nen vaikutus on vielä tätäkin suurempi
Boorilannoitus taas on varsinkin Keskija Itä-Suomen metsien yksi tärkeimmistä metsänhoidollisista toimenpiteistä. MaaTIETOISKU Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuva KARI LINDHOLM / VM-ARKISTO Aarre 6/2022 METSÄ 36 kaasusta valmistetaan ammoniakkia ja ammoniakista typpeä, joten sillä on suora vaikutus typpilannoitteiden hintoihin. Onko lannoituksia peruttu. Oheisessa esimerkissä (ks. taulukko) oletetaan lannoituksella saatavan 2,5 kuutiometrin lisäkasvu. Petri Jykylä, toimitusjohtaja, ForestVital Oy: Aiempiin vuosiin verrattuna lannoitusten hehtaarimäärät vähenevät koko Suomen tasolla arviolta yli 50 prosenttia. Anssi Ahtikoski, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus: Luonnonvarakeskuksen pitkäaikaiset lannoituskokeet puolukkaturvekankailta osoittavat, että lannoitus lisää puuston kasvua noin 2,6–3 kuutiometriä vuodessa. Räsänen: Turvemailla käytettävän tuhkapohjaisen kierrätyslannoitteen ja turvesekä kivennäismailla käytettävän tuhkapohjaisen boorilannoitteen hintatasot ovat pysyneet tasaisina, ja niiden kysyntä on ollut erittäin runsasta. Typpilannoitusten osalta pudotus voi olla jopa yli 80 prosenttia. 5 Miten lannoitteiden hintojen nousu näkyy lannoitusten hehtaarimäärissä. Keskeytimme metsän kasvatuslannoitteiden myynnin jo maaliskuussa. Räsänen: Typpilannoitteiden hintaan vaikuttaa erityisesti maakaasun hinta, joka on viimeksi kuluneen vuoden aikana noin 12-kertaistunut. Arto Alanen, toiminnanjohtaja, Metsänhoitoyhdistys Suomenselkä: Emme ole mark. Seuraamme tilannetta koko ajan ja pyrimme aukaisemaan myynnin heti, kun se on mahdollista. Taulukon lukuarvot osoittavat, paljonko lannoite saa enimmillään maksaa (euroa/ hehtaari), jotta lannoitus olisi metsänomistajalle taloudellisesti perusteltua. Laskentakorkokanta on joko 3 % tai 5 %. Tuhkalannoituksella voidaan tehokkaasti lisätä turvemaiden metsien kasvua sekä hiilensidontaa. Lannoitus tehdään puolukkaturvekankaan männikössä ensiharvennuksen yhteydessä, ja lannoituksen aikaansaama lisäkasvu realisoidaan 15 vuoden kuluttua tehtävässä harvennuksessa joko täysimääräisesti (100 %) tai osittain (70 %). Tuhkaja boorilannoituksia tehdään edelleen. Tällä toimenpiteellä halusimme turvata peltolannoitteiden saatavuuden kotimaassa. Millainen tilanne on tällä hetkellä. Arvio tukkipuuosuudesta on joko 20 % tai 40 %. Kun arvioidaan lannoituksen taloudellista kannattavuutta, on laskelmassa otettava huomioon korkokanta, arvio tukkipuuosuudesta sekä se, hyödynnetäänkö lisäkasvu kokonaan vai osittain. 3 Ovatko myös muissa lannoituksissa käytettävien lannoitteiden hinnat nousseet. Pitääkö tämä paikkansa myös nykyisillä lannoitteiden hinnoilla. 4 Kasvatuslannoitusta on pidetty yhtenä metsätalouden kannattavimmista investoinneista. 6 kysymystä metsän lannoituksista Suuri osa tämän vuoden kasvatuslannoituksista on peruttu lannoitteiden hintaja saatavuusongelmien vuoksi. Juho Räsänen, myyntipäällikkö, Yara: Sota Ukrainassa on vaikuttanut oleellisesti lannoitteiden raaka-aineiden hintoihin sekä heikentänyt niiden saatavuutta. 2 Mistä typpi lannoitteiden hintojen nousu tarkkaan ottaen johtuu. Kantohintana on käytetty mäntytukille 59,18 euroa/kuutio ja mäntykuidulle 18,98 euroa/ kuutio. 1 Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekoitti lannoitemarkkinaa
Vallius: Sovimme myös työkustannuksista hyvissä ajoin viime vuonna, joten työn hintaan ei ole tulossa merkittäviä muutoksia. Pienialaiset boorin puutokset olemme toteuttaneet reppuruiskulevityksinä. 6 Heijastuuko hintojen nousupaine myös lannoitustyön kustannuksiin. Matalammalla 3 %:n laskentakorko kannalla, kun lisäkasvu hyödynnetään täysimääräisesti ja tukkipuuosuus on 40 %, lannoittaminen on taloudellisesti perusteltua vielä silloin, kun lannoitta minen maksaa 843 euroa hehtaarilta. Siten kasvatamme lannoituksilla saatavaa hiilensidontaa ja tarjoamme korvaavaa työtä kivennäismaiden lannoituksia tekeville yrittäjille. Teemme tänä vuonna kasvatuslannoituksia normaalin määrän myös kemiallisilla lannoitteilla. On kuitenkin selvää, että polttoaineiden jyrkkä hintojen nousu nostaa jatkossa sekä lentolevitysten hintoja että lannoitteiden toimitushintoja. Kivennäismaiden lannoitteiden kaltaista hinnannousua ei ole havaittu tuhkan osalta. Alanen: Kustannusten nousu kevään levityksissä oli vielä maltillista. Sen sijaan typpilannoitteita ei tällä hetkellä ole myynnissä lainkaan. Terveyslannoitteilla, kuten tuhka ja boori, hinnat eivät ole nousseet yhtä jyrkästi. LASKELMA Anssi Ahtikoski, Luke 37 METSÄ Aarre 6/2022 kinoineet kivennäismaiden lannoituksia emmekä kyselleet tarjouksia tälle vuodelle. Jos laskentakorkokantana käytetään 5 %:a, lisäkasvu hyödynnetään vain osittain ja tukkipuuosuus on 20 %, lan noituskustannus ei saisi olla enempää kuin 341 euroa hehtaarilta. Laskenta korko Lisäkasvun hyödyntäminen Tukkipuuosuus 20 % Tukkipuuosuus 40 % 3 % osittain (70 %) 455,3 e 590,7 e kokonaan (100 %) 650,4 e 843,9 e 5 % osittain (70 %) 341,2 e 442,7 e kokonaan (100 %) 487,4 e 632,4 e Kannattavuusrajat e/ha. Suurin osa korotuksista johtuu polttoaineiden hinnannoususta. Tuhkalannoitukset jatkuvat normaalisti, ja joutomaiden metsitykset lisäävät niiden määriä tällä hetkellä. Lannoitteiden raaka-aineita valmistetaan muuallakin kuin Venäjällä. Savolainen: Niin sanottu metsätraktoriindeksi, joka kuvaa maakonelevityksen kustannustasoa, on noussut 13 prosenttia huhtikuusta 2021 huhtikuuhun 2022. Tuhkalannoituksia jatketaan lähes normaalisti. Myös tuhkalannoitusten määrä säilyy ennallaan. Nämä lukuarvot edustavat laskelman äärilaitoja, ja muut euromääräiset kan nattavuusluvut jäävät niiden väliin. Heikki Savolainen, metsänhoitojohtaja, Metsähallitus Metsätalous Oy: Kivennäismaiden lannoitteiden toimittajamme ilmoitti keväällä, ettei lannoitteita riitä metsälannoitteisiin ja että kaikki saatavilla olevat lannoitteet suunnataan maatalouteen. Lannoituksen kannattavuus Esimerkkilannoitus tehdään puolukkaturve kankaan männikössä en siharvennuksen yhteydessä. Tämä johtuu yksinomaan hintojen rajusta noususta. Lannoitteiden valmistus ja siihen liittyvä logistiikka on maailmanlaajuista. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että terveyslannoituksissa, joissa lannoitteiden hinnat eivät ole samalla tavoin nousseet, kysyntä on säilynyt verraten normaalina suhteessa aiempiin vuosiin. 30 prosenttia lannoituksista on turvemaiden tuhkalannoituksia, ja niiden määrää pyrimme hallitusti lisäämään. Aika näyttää, minkälaisia ratkaisuja Suomeen tulee lannoitteiden osalta. Eija Vallius, johtaja, Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme: Lannoitteiden hinnannousu ei yhdistyksemme alueella näy juuri mitenkään, sillä saimme lyötyä lannoitteiden hinnat lukkoon toimittajien kanssa jo alkusyksystä 2021. Tähän ei hinnan nousulla ole ollut vaikutusta. Perustelu on täysin ymmärrettävä, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seuranneet pakotteet ovat vaikuttaneet venäläisten lannoiteraaka-aineiden ja energian hyväksyttävyyteen. Lannoitteita ja niiden raaka-aineita valmistetaan muuallakin kuin Venäjällä. Metsähallituksessa noin 70 prosenttia lannoituksista jää tekemättä. Jykylä: Painetta on luonnollisesti myös levitystyön kustannuksissa ja rahdeissa, mutta hehtaarikohtaiset vaikutukset ovat sen verran pieniä, että niihin toteutukset eivät kaadu, jos lannoitteiden hinnat olisivat kohtuulliset
PUUKAUPPA Teksti ja kuvat KARI LINDHOLM 38 Aarre 6/2022 METSÄ. Vain pienen osan hankintapuusta hakkaavat metsänomistajat itse. 38 Aarre 6/2022 METSÄ HANKINTAPUUTA MOOTTORISAHALLA Hankintahakkuutkin tehdään nykyään yleensä motolla, ja usein asialla on metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu
39 Aarre 6/2022 METSÄ Terho Pumpanen Sodankylästä hakkaa traktorilleen noin kolmen metrin levyistä ajoväylää kasvatusmetsän läpi. Enimmäkseen kuitupuuta Hankintakaupat ovat tyypillisesti kuitupuupainotteisia. Varsinainen harvennusleimikko on parinsadan metrin päässä. Mäntykuitupuun hankintahinta oli keskimäärin 31,7 euroa, kuusikuitupuun 33 euroa ja koivukuitupuun 32,5 euroa kuutiometriltä. LÄHDE Luonnonvarakeskus 39 Aarre 6/2022 METSÄ. Vuonna 2021 hankintakauppojen kaikesta puusta oli kuitupuuta kaksi kolmasosaa. Hankintakuitupuun reaalinen hintataso laski viime vuonna kaksi prosenttia edellisvuodesta, kun taas pystykaupoissa kuitupuun hinnoissa oli reaalista nousua kahdesta kolmeen prosenttia
Ammattimetsurinakin työskennellyt Ter ho Pumpanen kertoo tehneensä 300 heh taarin kokoisen metsätilansa hakkuut itse 1980 luvulta lähtien. Työ on ollut hänestä kannattavaa hankinta lisän ja nuo ren metsän hoidon Kemera tuen turvin. Poikkeuksena on yksi kerta. Sama toistuu kerran toisensa jälkeen. PUUKAUPPA Terho Pumpanen toteaa, ettei polttoaineen hinnan nousulla ole suurta merkitystä traktorisavo talla. Talvella traktorin avuksi ote taan moottorikelkka ja parireki. Pumpanen loikkaa VolvoValmet 505:n hyttiin ja siirtää traktoria eteenpäin. Pumpasen tekemät laatuharvennukset ovat tuottaneet 1980luvulta lähtien tuhan sia motteja havukuitua. Kemeratukikelpoisissa leimikoissa nuo ren metsän hoidon tuki ja pienpuun korjuu tuki nostaa puun hintaa käytännössä 4–7 euroa kuutiolta. Aikaisemmin ammatti metsurinakin työs kennellyt Pumpanen myy hankintapuunsa Metsä Groupille. Silloin moto kävi hakkaamas sa tienpohjan suon taakse, johon en päässyt traktorillani”, Pumpanen sanoo. Kasurisen mielestä pääsyynä hankinta hakkaajien riveihin iskeneeseen katoon on työn heikentynyt kannattavuus. Omaa metsäänsä hakkaava metsänomistaja pyrkii katkomaan mutkaisetkin rungot niin, että pinoon kertyy tukkia. Istuin pyörähtää takaperin, ja mies kurottaa kou rakuormaimen puikkoihin. Hankintatyön arvo on verovapaata 125 kuutiometriin asti vuodessa, eikä monikaan hankintahakkaaja tätä määrää ylitä. Pumpanen sahaa puita vuosimallin 1984 maataloustraktorinsa edestä kulkureitiksi varsinaiselle harvennusleimikolleen. Nopein liikkein metsänomistaja karsii rangat. Kevy en kaluston ajoura on vain kolmisen metriä. Metsänhoito yhdistys Sodankylän aluevastaava Pekka Kasurinen toteaa, että 30 vuotta sitten hankintatyön tekijöitä oli paikkakunnalla sadoittain, nykyään enää kourallinen. Metsä Groupin maksama hankintalisä nostaa puun kuutiohintaa 50 kiintokuution jälkeen yhdellä eurolla, 100 kuution jälkeen 1,5 eurolla ja 200 kuution jälkeen 2,5 eurol la, Terho Pumpanen kertoo. Metsuri katkoo tarkemmin Terho Pumpanen on sitä mieltä, että am mattitaitoinen moottorisahuri katkoo tukkirungot tarkemmin kuin metsäkone ja myös järkeilee katkonnan niin, että parem paan hintaan oikeuttavat tukkipituudet voi hyödyntää tarkkaan. Kärpän lailla liikkuva mies on hankin tahakkaaja, niitä lajinsa viimeisiä, jotka vielä ura koivat oman metsänsä hakkuut moottori sahalla ja maatalous traktorilla. Useimmiten puu on päätynyt Metsä Groupille, koska Pumpanen on Metsäliiton omistajajäsen. Riveissä käynyt kato Pohjoisen Suomen metsänhoitoyhdistyk sistä kerrotaan, että moottorisahalla puita kaatavat hankintahakkaajat ovat harvinais tuneet 1990luvulta lähtien. Koura tarraa pölleistä ja pudottaa ne metsäkärryn pan kolle. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Omilla koneilla Heinäkuussa 2021 kuvatulla videolla metsänomistaja Terho Pumpanen hakkaa kulku-uraa leimikolle moottorisahalla ja noukkii puut traktorinsa metsäkärryyn. 40 Aarre 6/2022 METSÄ M oottorisaha laulaa Terho Pumpasen tottuneissa kourissa Sodankylän Vaa lajärvellä. Stihlin saha surahtelee. Itse hyödynnän rungot tarkasti, latvasta tulee kuitua.” Jos puussa on mutkia tai vaurio, koneelli sessa korjuussa tukkikokoinen puu saattaa Pumpasen mukaan päätyä raakkipinoon. Vielä jokunen surahdus, ja pöllit pötköttävät varvikossa. Lisäksi yhtiö maksaa lisähintaa kuljetus kelpoisuudesta enintään 3,5 euroa kuutiolle, jolloin yli 200 kuution toimitus tienvarteen kohottaa peruskuutiohintaa yhteensä 5,5 eurolla. Kustannuk set ovat nousseet, hankintapuun hinta ei. ”Latvat moto katkoisi maahan. ”Maataloustraktori on metsäkoneisiin verrattuna kevyt, eikä puiden kuljetuksesta jää myöskään urapainaumia maastoon.” ”Teen tilani hakkuut itse
Näille pienille hankintayrittäjille on työtä esimerkiksi pienien kuvioiden hoitoharvennuksissa, jotka eivät ole kannattavia puuta ostaville yhtiöille. Kehnot taksat eivät houkuta metsänomistajia hakkuille. Kun 1980-luvulla puukauppatilillä sai uuden traktorin, nykyään tili riittää päältä ajettavaan ruohonleikkuriin. Hankintakaupat eivät aiheuta puun ostajalle sivukuluja. 41 Aarre 6/2022 METSÄ Metsärahan ostovoimakaan ei ole entisellään. Viiden kunnan alueella toimivassa mhy Koillismaassa viime vuoden korjuumäärä oli 180 000 kuutiometriä. Nykyään hankintahakkaajien tien varteen toimittamista tukeista maksetaan jopa vähemmän kuin samasta puutavaralajista pystykaupoissa. Valtion tavoitteena on saada metsistä enemmän energia puuta nyt, kun uu siutuvalle energial le on paljon lisä tarvetta venäläisen fossiilisen energian ja tuontipuun kor vaajana.. Puunkorjuun keskittyminen aiheutti paitsi hankintahakkuiden vähentymistä myös hintojen laskua. Maaliskuusta lähtien kohonneet polttoaineiden hinnat ovat lisänneet puun korjaajien ja kuljettajien polttoainekustannuksia. ”Kun vielä puuta ostavat yhtiöt ryhtyivät hankaloittamaan hankintahakkaajien työtä vaikeaselkoisilla mittaja laatuvaatimuksilla, moni täkäläinen ripusti rukkaset naulaan”, Kasurinen sanoo. ”Motoilla hakataan maksua vastaan myös muille metsänomistajille. Ensiharvennukselta pätevä sahuri saa toki jonkinmoisen palkan”, Härkönen sanoo. Suuri osa kotimaisesta hankintapuusta tulee nykyään markkinoille metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun kautta. Samalla lievennettiin tuen saannin ehtoja. Yhdistykset ovat kompensoineet yrittäjien kustannustaakkaa taksojen korotuksilla. Viime vuonna mhy Sodankylä korjasi jäsentensä metsistä puuta noin 50 000 kuutiometriä. Koura kuormaajana on Nokka 3367, jonka ulottuvuus on 6,5 metriä. Hankintayrittäjät tekevät hoitoharvennuksia. Suuria puumääriä käyttävät yhtiöt varmistavat puunsaantiaan pystykaupoilla, jossa yhtiö ostaa hakkuuoikeuden ja jossa puiden hakkuista ja lähikuljetuksesta vastaavat ostajan käyttämät sopimus urakoitsijat. Hankintatyö koneellistuu Jotkut edelleen hankintahakkuita tekevät metsänomistajat ovat hankkineet käytettyjä hakkuuja ajokoneita, joiden kanssa työskennellään oman perheen voimin. Maataloustraktorin perään kyt ketty metsäkärry on varustettu kahdeksan tonnin telillä. Tukea pienpuun keruulle Nuoren metsän hoidon tukea ko rotettiin kesäkuun alussa. ”Osaava moottorisahuri tekee harvennuksella 5–7 kiintoa päivässä.” Palkkatyössä käyvälle metsänomistajalle jo hehtaarin energiapuuharvennus vuodessa on Härkösen mielestä melkoinen saavutus. Sen vuoksi hankintapuun määrä on meillä jopa jonkin verran noussut viime vuosina”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Koillismaan johtaja Antti Härkönen Pudasjärveltä. ”Korvaus menetetystä vapaa-ajasta on melko pieni. Ongelmana on kuitenkin hankintapuun epätasainen saatavuus ja laatu sekä vaihteleva toimitusvarmuus. Puulle on kysyntää”, kiteyttää Antti Härkönen. ”Katteet kärsivät kaikilla, ja paineita on puun hintojen nostamiseen. Apuna korjuupalvelu Hankintakaupassa puun myyjä sitoutuu toimittamaan sovitut puutavaralajit ja -määrät luovutuspaikkaan sovittuna aikana. Metsäteollisuudella on maksukykyä, mutta maksuhalut ovat hakusessa. Jos hoidon yhteydessä kerä tään pienpuuta, tu ki on nyt 460 euroa hehtaarille. Metsänomistajien oman työpanoksen vähentyminen johtuu Antti Härkösen mukaan paitsi vaativasta hakkuutyöstä myös hankintakaupan tiukoista ehdoista. ”Firmat eivät päästä omia motoketjujaan hanttihommiin.” Härkösen mielestä hankintahakkuista tuleva puu olisi ehdottomasti halvinta raaka-ainetta puuta ostavalle teollisuudelle
Enhän minä ollutkaan, olin usein ollut isän kaverina metsätöissä. Teimme metsässä töitä rinta rinnan. Tuli sitten maanantai. Työ oli metsän perkausta ja aluskasvillisuuden harvennusta. Isä ja kaksi muuta kylän miestä olivat ottaneet urakan tehdä risusavottaa läheisellä metsäalueella. Vanhempi miehistä tuumasi, että aina ruuan jälkeen pitää oikaista selkä, ja heittäytyi pitkäkseen mättäälle. Päivästä jäi minulle mukava muisto, ja olin iloinen, kun sain tehdä arvokasta hoitotyötä metsässä. Otin isän repun ja vesurin ja evästä reppuun. Minua nolotti valtavasti. KAARINA LASSILA OULU. Onneksi en ollut nukkunut kauaa eivätkä työni siitä kärsineet. TULI RUOKATAUKO, sitä kesti varmaan noin puoli tuntia. Yritin loppupäivän tehdä entistäkin ahkerammin, etteivät toiset pääse kertomaan isälleni. Olin ollut tulevan puolisoni kanssa treffeillä. 42 Aarre 6/2022 METSÄ Kauniita kesäpäiviä Toinen kirjoittaja muistelee yhtä metsätyöpäivää ja toinen 40 vuoden uurastustaan luonnon apumiehenä. Mietin hetken, missä oikein olinkaan. Miehet olivat menneet jatkamaan töitään. Metsästä nauttimista parhaimmillaan. Lopulta heräsin raivauksen ääniin ja olin aivan tokkurassa. Miehet jopa kehuivat, että huomaa etten ole ensimmäistä kertaa näissä hommissa. Päiväunet risusavotassa E lettiin vuotta 1953, jolloin olin parikymppinen ja asuin vielä vanhempieni luona. Onneksi se sopi toisille hyvin. Miehet kiusoittelivat, että ”on tyttö tainnut olla viime yönä jossain muualla kuin nukkumassa” ja että ”pitäähän sitä nuoren nukkua silloin kun nukuttaa”. Sitten tajusin tilanteen ja palasin nopeasti työn pariin. Alue oli laaja, joten siinä oli työtä moneksi viikoksi. No, me muut teimme sitten samoin. Vaan kuinkas kävikään, minä olin nukahtanut. Oikeassahan he olivat. Tuntui ihanalta pötköttää siinä, olimmehan tehneet töitä jo monta tuntia, ja katsella taivasta ja puiden latvoja. Otimme eväsreput esille ja söimme eväät. Työkaluna käytettiin vesuria. Ja aamupuoleen se oli mennyt, mutta enhän minä heille sitä nyt kertonut. Oli alkukesän ihana aamu. Kaikki huonot ja liian tiheät kasvustot poistettiin niin, että metsä pääsi kasvamaan paremmin. Perkaajan piti itse osata arvioida, mikä poistetaan ja mikä kannattaa jättää. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Minua nolotti valtavasti. Hän kysyi toisilta miehiltä, kävisikö niin, että hänen tyttärensä tulisi maanantaina hänen tuuraajakseen. Savotta oli jo hyvällä alulla, kun isälleni tuli tärkeä meno
Koivu piiskaa ylivoimallaan kuuselta latvan, ja silloin tie dän, että kuusi siirtyy kohta polttopuukasaan. Se on minulle hiljentymisen paikka ja kirkkoni luonnon helmassa. Koivupökkelöä ei syntynyt itsestään, siinä piti auttaa luontoa. Jokaisella metsällä on omat haltiat var jelemassa sen menestystä. Niin on myös minun puolen hehtaarin metsälläni. Lap suudenkodin läheltä kaivettu näsiä ei halunnut elää metsäni reunassa. Marjareissuillani löydän jatkuvas ti ihmisten sinne salaa kuljettamia kasveja. Jokainen löytämäni kasvi saa sille sopivim man paikan jostakin kohtaa puolen hehtaarin metsääni. Hiiden kivellä on hyvä miettiä esiisien haltioita menneitten vuosituhansien aikana. METSÄ KASVAA niin paljon, että saan sieltä tarvitsemani polttopuut ja vuosittain joulukuu sen kaupunkikodin pihalle. Muu taman vuoden koivu jaksoi puhjeta lehteen, mutta sitten alkoi sen pitkä tie pökkelöksi ja paluu luonnon kiertokulkuun sen jälkeen, kun se oli antanut suojan monelle lintu sukupolvelle. Kyseessä lienee peritty innostus, sillä isäni isä puuhaili maanviljelyn ohessa samanlaisia asioita pihakasvien kanssa. Hyönteiset ja linnut ovat saaneet muitakin paikkoja metsästäni. Kului viisi vuotta, ja perennat olivat vaihtuneet angervoiksi. Sinne se hävisi hiljalleen. Sain seu rata sivusta sitä, miten luonto ei salli paljasta maata. Pellon keskiosa jäi odottamaan tulevien vuosien ideoita. Kaikki muu oli varattu luonnolle. En kuitenkaan tuhonnut sitä kokonaan vaan siirsin paikkaan, jossa se saa vapaasti levitä ja loistaa. Puolen hehtaarin metsässä M ukavin harrastukseni on touhuami nen luonnon apumiehenä omassa puolen hehtaarin metsässäni. Näsiä oli itse valinnut paikkansa lehtokuusa man ja tuhkapensaan välissä ja viihtyy siinä. Kaadettavat puut luonto osoittaa omalla tavallaan. Myöhemmin päätimme vaimoni kanssa hankkia maapalan, jossa voimme kasvattaa marjoja, vihanneksia ja kukkia. Näsiän kohdalla toteutui minulle tuntematon luonnon viisaus. Taimien os taminen on aina ollut poikkeus. JORMA AALTONEN JYVÄSKYLÄ. Hiljalleen opin kuuntelemaan luonnon antamia vihjeitä ja jopa tiukkasanaisia ohjeita. Haluan pitää puo len hehtaarin metsäni siistinä ja kerään oksat kasaan. Vuosien kuluessa on syntynyt kolme oksakasaa, joiden päälle heittelen aina lisää oksia. Siirsin sen sitten mielestäni par haiten lehtometsää muistuttavaan kohtaan ja sopivaan varjoon. LUONNON KANSSA PUUHAILLESSA minulle on syntynyt yli sadan eri puuvartisen kasvin leikki arboretum. 43 Aarre 6/2022 METSÄ Luonto on luonut metsääni koloja ja kätköjä. Sieluni silmillä näin kauniin pensaikon rajaamassa loistavaa kuk kapenkkiä. Oli hirveä urakka, en nen kuin sain pajuangervon tuhottua keskeltä pihaa. Puiden ja pensaiden keräily on monien sattumien summa. Pajuangervon valtava kasvuvoima yllätti minut täydellisesti. Oli onni, etten silloin istunut viiden metrin päässä ulko huussissa. Varastin naapurin pihan reunasta muutaman oksan ja tökkäsin ne pe rennaryhmän taustaksi. Jo ennen muotiin tulleita hyönteishotelleja minulla on ollut kotipaikkoja kaikille lajiin ja rotuun katsomatta. Alussa osa tontista oli peltoa ja toinen puoli metsittynyttä hakamaata. Luonto on luonut metsääni erilaisia koloja ja kätköjä. Keneltäkään lupaa kysymättä joudun rik komaan luonnon järjestystä kiskomalla kym meniä kuusen ja koivun taimia, jotka muuten valtaisivat kaiken vapaan maan. Luonnon kylvämä koivu ohittaa minulle arvokkaan istutetun kasvin, ja silloin koivu joutuu väisty mään. Monesti tapahtuu myös toisinpäin. Kaupungin ympäristön metsäteiden varsilla on minun aarreaittani. Siinä istuskellessa näen ympärilläni luonnon mo ninaisuuden ja oman vaatimattoman käden jälkeni. Pienellä avustuksella tulivat mukaan puuvartiset, ja horsmat hävisivät. Ensin tulivat horsmat, jotka peittivät muutamana kesänä koko taivaan siemenhaitu villaan. Edessä on usein vuosien kokeilu ja tasapainon hakeminen. Komea halkeama ja kauas lentäneet kuoren palat kertoivat tapahtuneesta. Näin kaupunkimetsästä löytynyt pihta saa tarvitsemansa tilan juuri ennen kuin koivu ehtii tuhota sen latvan. Vuosikymmenten ku luessa tämä leikkikenttä on jäänyt vain minun hoitooni. Seuraava syysmyrsky katkaisi puun, ja pystyyn jäi viitisen metriä tyveä. Kului vuosia, ja yllätyin näsiän kukista metsässäni. Vuosia sitten salama iski lähes pisimpään mäntyyn. Alareunasta kasat maatuvat hiljalleen. Kasojen hyön teismaailma on minulle arvoitus, mutta uskon niiden palvelevan luonnon monimuotoisuutta. Kaadettavaksi tuomittu koivu sai erilaisen tulevai suuden, kun kuorin sen heinien ja sammalien kätkemän tyven. Lintujen pesiä niissä näkyy silloin tällöin, ta vallisimpana punakylkirastaan. Muotoilin suuren kiven ympärille hiiden ja vaatimatto man kuppi kiven. Sen jälkeen luonto on muokannut sitä omalla tavallaan. Peltojen reunoihin istutin suojametsäksi pari kassillista hiekkakuopan reunasta keräämiäni mäntyjä ja rauduskoivuja. Parhaat palat pel toa jätin marjapensaille ja kasvimaalle sekä pienelle oleskelupihalle mökin ympärille. Siinä se loistaa kaksi kertaa vuodessa, enkä ole uskaltanut puuttua sen elämään. Jo kouluiässä aloin siirrellä metsän pensas löytöjä pihapiiriin isoisän istutusten rinnalle. Pienestäkin puusavotasta jää kasa oksia. Hoidetun pihan jatkoksi tein kukkivan ketoalueen hyön teisten kodiksi ja omaksi ilokseni
Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN ja YKSITYISET KUVA-ALBUMIT JUURET 44 Aarre 6/2022 JUURET. 44 Aarre 6/2022 JUURET MIILU SAAREN MENNEISYYS Tirvan Miilusaaren kimröökitehtaan ympärille nousi 1800-luvun lopulla vilkas tehdaskylä. Nykyään siitä on jäljellä lähinnä kivijalkoja
45 Aarre 6/2022 JUURET Oppaamme Erkki Alatalo Ruuna kosken kivikolla. 45 Aarre 6/2022 JUURET. Aikaisemmin koskessa olivat tukinuittoa helpot tavat hirsiseinämät, mutta muuten maisema lienee samanlainen kuin Tirvan tehtaiden kultaaikoina
Suomen Rautatiemuseossa luulisi olevan tietoa hevosvetureista, mutta kokoelman hoitaja ei ole kuullut Tirvan hevosista eikä niistä ole kuvaa. Suomen metsämuseo Luston kokoelmissa on päiväämätön valokuva hevosista vetämässä tukkikuormaa, joka on lastattu kiskoilla liikkuvaan vaunuun. Kaksi vuotta myöhemmin Turpaan ruutitehdas räjähti, joten Palmberg pystyi keskittymään omiin liiketoimiinsa. Aatokset siirtyivät kenties kauppaneuvotteluissa Pietarissa kimröökiin eli nokimustaan, jota käytettiin maaleissa ja kirjapainomusteen valmistuksessa. Vuonna 1882 Palmberg perusti Vehkalahteen kimröökitehtaan, ja koska kauppa kävi hyvin, hän päätti laajentaa tuotantoa. 46 Aarre 6/2022 JUURET T ämän jutun tekeminen alkoi siitä, kun valo kuvaaja Johannes Wiehn kertoi kuulleensa, että Tirvan tehtaiden kapea raiteisella rautatiellä käytettiin aikoinaan hevosvetureita. Kouvolan Poikilo-museoiden kuva-arkistosta ei löydy kuvaa Tirvan hevosvetureista. Voisiko se pitää paikkansa. Palmberg osti alueen vesi oikeuksineen vuonna 1888. Vaurautta koivupölleistä Nuori insinööri Knut August Palmberg valvoi Kuusankosken itärannalla Valkealan pitäjässä Kymintehtaan rakennustöitä ja toimi laitoksen ensimmäisenä isännöitsijänä vuosina 1873–77. Sellaista ei löydy myöskään Museoviraston Finna-arkistosta eikä Suomen elinkeinoelämän keskusarkiston Elkan tietokannoista. Tirvan höyryveturi Pässi kiskoi 1910-luvulta lähtien lankkuja ja lautoja Tirvan sahalta Kaipiaisten aseman luona sijainneelle lautatarhalle, missä puutavara lastattiin isompiin juniin. JUURET Erkki Alatalo etsii merkkejä vanhasta veturitallista. Jotakin kärhämää taisi syntyä tehtaan saksalaisten paperimestarien kanssa, sillä Palmberg lähti rakentamaan ja johtamaan Turpaan ruutitehdas Oy:n tuotantolaitoksia Sippolaan. RAINO HEDEN KOTIALBUMI. Nykyään Tirva kuuluu Kouvolaan. Rautatieharrastajien keskustelupalstan kirjoituksissa mainitaan Miilusaaren hevosveturit, mutta vahvistuksen tiedolle toisi valokuva. Paikka uudelle tehtaalle löytyi Väliväylän varrelta Tirvalta. Insinöörissä oli pelurin vikaa. Mutta kuva ei ole Tirvalta vaan Mäntän paperitehtaalta. Kimröökitehtaan lisäksi hän rakennutti Tirvalle tuolloin modernin sahalaitoksen ja höyläämön
Vuonna 1903 Tirvan Miilusaaresta rakennettiin 60 sentin levyinen ja kuuden kilometrin mittainen rautatie Kaipiaisten asemalle. Kimröökiä käytet tiin maaleissa ja painomusteessa. Töitä paiskittiin, välillä harrastettiin. Etualalla kimrööki tehdas. Saarta, joka jää Väliväylän kahden uoman väliin, alettiin kutsua Miilusaareksi. Entä sitä ennen. Nyt sen paikalla pienellä saarella on puiden saartama huvimaja. Joka toinen viikko konttorin edessä käytiin torikauppaa. Sitä ennen oli hetken aikaa käytössä hidas, englantilaisvalmisteinen polttomoottoriveturi. Kadonnut rautatie Erkki Alatalo opastaa meidät laskeutumaan Miilusaareen johtavat kävelysillan portaat ja osoittaa paikkaa, jossa kimröökitehdas aikoinaan toimi. Työläiset saivat osan palkasta rahana, osan kaupan tuotteina. Puunmyyjät ajoittivat tulonsa niin, ettei kuormaa ollut vastaanottamassa pihiksi tiedetty Kylliäinen. Tukkeja kulki sahalle ja lautoja sahalta myyntiin, ja kimröökin tuotanto kasvoi vuosi vuodelta. Vasem malla näkyy Tirvan tehdas alueen konttori rakennus. Ensimmäinen höyryveturi, Tirvan Pässi, aloitti urakkansa vuonna 1910. 47 Aarre 6/2022 JUURET Kimröökin raaka-aineena oli koivuhiili, jota poltettiin huonolaatuisista koivuhaloista ja -pölleistä. Liikennöinti radalla alkoi seuraavana vuonna. Nuorukainen siirtyi pian hoitamaan sahaa ja eteni tehtaan isännöitsijäksi. Tirvaa hän johti itsevaltiaan ottein. Työntekijöitä oli parhaimmillaan lähes sata, ja koska perheet olivat suuria, Tirvalla riitti vilskettä. KALERVO PYYSALON KOTIALBUMI. Tirvalle rakennettiin työntekijöiden asuntoja, pajoja, talleja, varastosuojia sekä tynnyri vannehtimo. Kaiken keskuksena oli konttori, jonka yhteydessä oli kirjasto ja osuuskauppa. Miilusaarta hallitseva entinen isännöitsijän talo on nykyään OAJ:n virkistystoiminnan käytössä. Oliko käytössä tosiaan ollut hevos vetureita. Palmberg palkkasi tehtaan kauppaan sillinmyyjäksi Joonas Kylliäisen. Rata rakennettiin 1903 Tehdasyhdyskunta nousi ripeästi. Puu hiillettiin miiluissa. Sitten puuhiili jauhettiin hienoksi pölyksi kuulamyllyissä ja pakattiin joko mäntyisiin tynnyreihin tai 125–2 000 gramman pakkauk siin. Tehtaalla oli kiertävä sairaanhoitaja ja kätilö
Ryhmä oli käynyt raunioituneella veturitallilla. Alatalo syntyi vuonna 1946 eli vuotta ennen kuin Tirvan sahalaitos paloi ja kapearaiteinen rautatie purettiin. Tehdaskonttoria ei enää ole, ei myöskään kauppaa eikä pajoja. Nettikeskusteluista mieleeni jäi tieto Suomen rautatiehistoriallisen seuran vuonna 1995 tekemästä ratavalliretkestä Tirvaan. Sitä tuskin huomaa, koska jäljellä ei ole rakenteita. JUURET Miilusaaresta Kaipiaisten asemalle johtava ratapohja on vielä näkyvissä, mutta vanhan rautatien kaikki rakenteet on purettu. Pokinmäellä on entisiä työläisten asuntoja, jotka ovat nykyisin kesämökkejä. Nykyään rakennuksen omistaa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Hän on lupautunut esittelemään sitä, mitä tehdaskylästä on nykyään jäljellä. Kemiallisesta tehtaasta on jäljellä piippu, johon on muurattu vuosiluku 1912. Tuotantoprosessin sivutuotteena syntyi happikaasua, josta tuli tehtaan päätuote. Sen kohdalta alkaa hiekkatie, joka on tehty entisen ratalinjan päälle. Löytyy pelkkiä kivijalkoja. Kimröökitehdas on purettu, saha paloi 1947. Radantekijöitä työssään jossakin Kaipiaisten ja Miilu saaren välillä. Lautatarhan paikalla kasvaa metsää. Tehdasalueesta ei ole jäljellä juuri mitään. Miilusaari toimii opettajien lomaja virkistyskeskuksena. 48 Aarre 6/2022 JUURET Paikallishistoriaa harrastava Alatalo on tehnyt kirjan Kaipiaisten rautatiehistoriasta. ”Tehtaan isännöitsijän Joonas Kylliäisen asunto. TAISTO KARHUN KOTIALBUMI. Rasvoja hydraamalla valmistettiin steariinia ja talia. Kierrämme Miilusaarta mukanamme Alatalon tulostama vanha karttapiirros, josta näkyy, missä on aikoinaan ollut rakennuksia. Se on entistetty tarkasti Museoviraston ohjeiden mukaan”, Alatalo esittelee. Tie päättyy Tirvantielle. Kartan mukaan ratalinja jatkaa metsässä maantietä mukaillen. Ikkunoista näkee, että sisällä on ihmisiä. Miilusaaren rinteessä seisoo komea talo. Olisikohan se yhä pystyssä. Bertil haki oppia Sveitsistä ja Englannista ja perusti Miilusaarelle kemiallisen tehtaan. Kuljemme ohi paikan, jossa oli aiemmin Knut Augustin pojan Bertil Palmbergin talo. Herrasväki huviretkellä Käymme vilkaisemassa paikkaa, jossa on karttapiirroksen mukaan ollut rakennus radan molemmin puolin. Kimröökitehdas on purettu, ja saha paloi vuonna 1947
Woikoski-kirjan kuva on vuodelta 1906. Joonas Kylliäinen toimi kuitenkin toisin. Kuvatekstin mukaan Tirvan kesä vieraita vietiin hevosvetureilla junaajeluille. Kuvassa on herrasväkeä pyhäpuvuissaan istumassa avonaisessa matkustajavaunussa. Miehillä on knalli tai kesälakki, naisilla hienot hatut. Nykyrahassa se on reilut 2,8 miljoonaa euroa. 49 Aarre 6/2022 JUURET Ruunakosken rantakalliossa on reikä, joka liittyy luultavasti jotenkin tukinuittoon. Kuvasta voi päätellä, että yksi hevonen veti aina yhtä matkustajavaunua. Kuva on vuodelta 1906. Vaunun takana kiskoilla näkyy toi sen hevosen pää. Taustalla näkyy metsikköä. WOIKOSKI-KIRJA. Kuva on voitu ottaa missä kohtaa tahansa kuuden ja puolen kilometrin rataa. Hevoskuski Forsbergin kyydissä on kuvatekstin mukaan Palmbergin, Boreliuksen ja Renforsin perhettä. Clas Palmberg arvelee, että Tirvan tehtailla hevos vetureilla oli jonkinlainen merkitys myös rahdin kulje tuksessa. ”Ilmeisesti hän nettosi kaupasta hyvin itsekin. ”Mutta minun käsittääkseni hevosilla vedettiin pääasiassa matkustajavaunuja.” Kuvassa on herrasväkeä pyhäpuvuissaan. Isännöitsijän loistokaupat Kun Knut Augustin poika, Bertilin veli Alfred Palmberg kuoli vuonna 1928, omaiset olisivat halunneet myydä Tirvan tehtaat Kymin Osakeyh tiölle. Entä hevosveturit. Ainakin hän oli sen jälkeen varoissaan”, tietää Woi kosken nykyinen patruuna, Bertil Palmbergin pojanpoika Clas Palmberg. Kuvassa on mukana myös tehtailija Knut August Palmberg (1844–1914). Bertil Palmberg siirsi happituotantonsa Voikoskel le Valkealan ja Mäntyharjun rajalle. Siellä Palmber gien sukuyhtiö tehtailee kaasuja edelleen. Matkustaja vaunun alla kulkee rautatie, ja vau nun eteen on valjastettu hevonen. Alatalo näyttää valokuvaa, jonka hän on löytänyt kaasuyhtiö Woikosken historiaa käsittelevästä kirjas ta. Woikosken Tehdas museossa on kuva Tirvan radasta ja joitakin kisko nauloja. Kapearaiteisia rautateitä oli aikanaan yleisesti tehtailla eri puolilla Suomea. ”Varsin pieniä nauloja”, Palmberg lisää. ”Tavaraa vietiin Tirvalta hevosilla myös maanteitä pitkin, mutta kiskoilla kulkevaan vaunuun sai ehkä lastattua isomman kuorman”, Alatalo arvelee. Siinä on Palmbergejä ja Boreliuksia, seuruetta sylivauvasta vaariin. Isännöitsijä teki kaupat EnsoGutzeitin kanssa 8 678 590 markasta
Mantereen puolella on yhä pystyssä August Palmbergin kesähuvila. Kun ratapohjaa alkaa seurata, esiin tulee raunioitunut rakennus, vanha veturitalli rasvamonttuineen. Luonto alkoi kätkeä muistot toimeliaasta tehdaskylästä. Jatkosodan aikana Puolustus voimat vuokrasivat Tirvan tehtaat. Sotien jälkeen Tirvan tehdas hiipui nopeasti. Sen katolla kasvaa kaksi kuusta. KALERVO PYYSALON KOTIALBUMI. Siellä valmistettiin puuhiiltä ja pilkettä armeijan tarpeisiin. Uittaminen Väliväylässä oli rankkaa työtä, jossa oli mukana paljon paikallista työvoimaa. JUURET Miilusaaren alueen saharakennuksia Tirvan kukoistuksen vuosina. Matkan aikana lasti purettiin ja lastattiin peräti 11 kertaa. 50 Aarre 6/2022 JUURET Vanha veturitalli löytyi pusikon keskeltä. Seinään nojaa unohtunut kiskonpätkä. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Aimo Vuorinen: Woikoski – Satavuotiaan taustaa ja nykypäivää (Tekstikarelia ky 1985) Kalevi Kuusela: Tirva – Kappale Kymenlaakson teollistumisen historiaa vuosilta 1890–1947 (Kymenlaakson seutukaavaliitto 1983) Metsä valtasi tehdasalueen Ostamalla Tirvan tehtaat Enso-Gutzeit sai yksinoikeuden Väliväylään eli Saimaalta Kymijokeen kulkevaan uittoreittiin. Suvannoista tukit vedettiin ponttonilautoilla hevoskiertoa käyttäen. Seinään nojaa yksi kiskon pätkä. Puutarhan läheltä jatkuu entisen rautatien saniaisten valtaama pohja. Rakennuksia rappeutui ja paloi, osa niistä purettiin. Sotien jälkeen Tirva hiipui nopeasti
. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kolme Kolo Designin rasiaa sekä kolme Tulta ja tervaa -kirjaa. ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. . 3. ?Olen . ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Voit postittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoitettua postia. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Rasia on valmistettu kotimaisesta koivuvanerista. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Aarre 6/2022 VASTAA NÄIN LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute TAI VOIT POSTITTAA kyselylomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! 1. ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Kirja esittelee perinnetaitoja ja niiden ylläpitäjiä. Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita koivurasia tai kirja.. KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. LISÄTIETOJA kolodesign.fi Mitä pidit Aarteesta. ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. ?Muu lukija 2. ?Vastasi odotuksiani . VIIME VOITTAJAT AARRE 4/22:N kiinnostavin juttu -äänestyksen voitti artikkeli Jäänteitä historiasta. ?Irtonumeron ostaja . Varusta kuori kirjeposti merkillä. ?Aarre-lehden kestotilaaja . 8–21). VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. Koko 80 x 165 x 43 mm. Varusta kuori kirjepostimerkillä. ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. Rasian arvo on 16,90 e, kirjan arvo on 25 e. ?Tilaajan perheenjäsen . 020 413 2277 (ark. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Aarre 6?/?2022 VAKIOT 51 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 23.8.2022 mennessä ja osallistu arvontaan. Kolo Designin koivurasiat voittivat arvonnassa itselleen Eero Kitin oja, Siikajoki, Matti Mätäsaho, Kerava, ja Mauno Nousiainen, Iisalmi
Rakas puuhamaa Petri Holopainen ja Anne Hyvärinen nykyaikaistivat 1970-luvun hirsimökin ympärivuotiseksi vapaa-ajan asunnoksi, jonka ytimestä löytyy pala vanhaa koulua. Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat PETRI JAUHIAINEN MÖKKI. Petri ja Anne tekivät itse kaiken, mihin ei ollut pakko palkata ulkopuolisia ammattilaisia. 52 Aarre 6/2022 PUU Mökin peruskorjaus pihatöineen vei reilut kolme vuotta
Täällä mökkeilevät Kaavilaiset teollisuustyön tekijät Petri Holopainen ja Anne Hyvärinen sekä shetlannin lammaskoira Bono; mökillä käyvät ajoittain myös kum mankin aikuiset ja teiniikäiset lapset edellisistä liitoista Kuopion Vehmersalmella Suvas veden rannalla sijaitsevan vapaa-ajan asunnon rakensi 1970-luvulla Petrin isoisä Remonttivuosina 2016–19 mökki laajeni sataneliöiseksi ja modernisoitiin ympäri vuotiseen asumiseen sopivaksi Aarre 6/2022 PUU 53. Aarre 6/2022 PUUTALO Petri ja Anne tutustuivat toisiinsa työpaikalla ja huomasivat pian, että kumpikin nauttii mökkeilystä, ruoanlaitosta ja luonnossa liikkumisesta
Niin ilmoittaa Bono, Annen ja Petrin 12vuotias shetlanninlammaskoira, joka jolkottelee pihatielle tuttua autoa vas taan. Myös huonekorkeus kasvoi, ja pohjoispää dyn 30 neliön laajennusosaan lisättiin ma kuuhuone, wc ja kodinhoitohuone. Nyt lämpö mökille tulee maasta ja vesi lähteestä. Vapaaajallaan hän mieluummin puuhailee kuin lekottelee. Sokkeli, eristykset, ikkunat, ulkover hous, kattotuolit ja huopakatto on uusittu. ”Petellä on mökillä aina joku risu tai saha kädessä”, Anne nauraa kaksikon kesäkei taassa Kuopion Vehmersalmella, Suvas veden rannalla. Sen ansiosta Petrin isovanhempien rakentama mökki tuli kuntoon ja pysyi suvussa. ”Jos ei muuta keksi, voi siirtää aallon murtajan kivet uuteen paikkaan. Edelliselle sukupolvelle jäi mökin käyttöoikeus, mikä pienensi lahjaveroa. Osina. ”Jotain sipisteltävää”, kuten pariskunta sanoo. Ulkoseinien punaruskea väri vaihtui hel miäismustaan. ”Isä ja äiti ehtivät käynnistää remontin, mutta kun se alkoi laajentua, päätimme tehdä sukupolvenvaihdoksen. Isä on myös koko ajan ollut remontissa mukana, laudoitti räystäät kin”, Petri juttelee. Kaikki meni uusiksi Purkuvaiheesta Petri muistaa elävästi hetken, jolloin hän istui mökin lattialla. Kesäasuttavan mökin tilalle Petri ja Anne halusivat ympärivuotisen vapaaajan kodin kaikkine nykyajan mukavuuksineen sisä vessasta ja lattialämmityksestä alkaen. Petrin kuormaautoilijaisä oli vuosien saatossa keräillyt mökille kivilohkareita, jotka nyt päätyivät kukkapenkin reunukseksi.. Ylhäällä näkyi taivas, ja seinähirsien ala puolelta paistoi päivä. Helmiäismusta ulkomaali heijastuu valossa erilaisena vuodenja vuorokaudenaikojen mukaan. 1970luvun hirsimök ki oli tullut tiensä päähän, Petrin sanoin ”rötisköksi”, ja edessä oli iso korjausurakka. ”Se väri viehätti, koska valo heijastuu siitä monella eri tavalla vuodenajan, sään ja kellonajan mukaan.” MÖKKI Mökkitonttiin kuuluu entinen lypsyhaka, jonne nyt kasvatetaan koivikkoa. ”Sano vaan, että kävin jääkaappia tyhjen tämässä”, Hannu Holopainen sanailee savo laisittain ja kertoo, että sukupolvenvaihdos oli hänelle ja Irmalle helpotus. Kumpikin viipyy mielellään aamukahvilla mökin isojen ikkunoiden äärellä järvimaise maa ihailemassa, mutta sitten täytyy jo saa da käsille askaretta. Jätevesi menee panospuhdista moon. ”Hajukin oli kamala, koska alapohjan vanhat junavaunulankut lemusivat kivi hiilitervalta.” Kaikki lattiasta kattoon meni uusiksi. Sekin on kokeiltu.” Lahjaksi vanhemmilta Joku tulee. Vanhemmat lahjoittivat mökin Petrille viitisen vuotta sitten. ”Itse sain rakentaa”, Petri muistelee tyyty väisenä. 54 Aarre 6/2022 PUU S yntymäpäivälahja oli mieluinen. Vintiltä oli löytynyt lepakon jätöksiä, ja lattian alta pöllähti hiirenpesiä. Petri Holopainen sai viime vuonna avovaimoltaan Anne Hyväriseltä kesä mökille puu liiterin. He asuvat 12 kilometrin päässä ja poik keavat mökille usein esimerkiksi kukkia kastelemaan, tai kahville kuten tänään. He nauttivat siitä, että mökillä riittää nurmikkoa leikattavaksi, istutuksia kas teltavaksi, halkoja hakattavaksi, kaislikkoa niitettäväksi ja metsää hoidettavaksi. Pian karvaturri saa rapsutuksia Petrin vanhemmilta Irma ja Hannu Holopaiselta
Milloin kak sin, milloin sukulaisten tai ystävien kanssa. Rantatulilla Petri ja Anne tapaavat istua tunnelmoimassa ja grillaamassa. ”Melkein kaikki rantaasukkaat ovat su kulaisiamme”, Petri viittilöi ympärilleen. Sen omisti äidinisä, joka myi koulun isänisälle 2 000 markalla. Työtaitonsa ja tahtonsa hän ja Petri ovat omaksuneet lapsuudenkodeistaan maatiloilla. Rosvopaistikin kypsyy joskus rantahiekas sa, jota on ajettu poukamaan kuormakau palla 1970luvulta lähtien perheen omalta hiekka kuopalta. Liuskekivet ovat mökille karttunutta kierrätystavaraa.. ”Kiireetön kokkailu on meille yhteinen harrastus ja tapa rentoutua”, Anne kertoo. ”Viime vuosina lähes kaikki vapaat ja lomat ovat menneet remontointiin ja mök kipihan laittamiseen, mutta se ei ole ollut pakonomaista työleiriä ja aikataulutettua urakkaa. Olohuoneen vanhat seinähirret kertovat mökin historiasta. ”Ukkini rakensi mökin aikoinaan Enan salon entisen koulun puolikkaasta. Ne ovat vielä vanhempaa perua kuin mökin raken nusvuosi 1976, ja hirsien mukana isän suvun rakentamaan mökkiin punoutuu myös Pet rin äidin suku. Hän mie luummin hoitaa läheisiä metsäpalstojaan ja hehtaarin mökkitonttia. ”Itselleen kun tekee, tietää mitä saa ja voi katsoa peiliin, jos jokin epäonnistuu.” Myös Anne on Petrin lailla kiivennyt niin rakennustelineille kuin katolle. Vakituisen palk katyön lisäksi hänellä on nyt tuore yhden miehen yritys, joka tekee huolto, raken nus, piha ja metsätöitä. Tulisija on alun perin ollut osa kivimurskainta. Petri ei juuri vedessä viihdy. ”Kipeäksihän ihminen tulee, jos vain ma kaa jouten sohvalla.” Rantatuli rauhoittaa Sorsapesue uiskentelee rantapoukamaan. Tummien hirsien vastinpariksi pari valitsi sisustukseen vaalean värimaailman. Hän pystyi myös tekemään itse mökkitontin kaikki maansiirtotyöt, kun sai polttoaineen hinnalla tutultaan kaivinkoneen lainaan. Hain siihen metsästä tuhatkunta mäntyrankaa, ja samalla tuli sopivasti raivattua tiheikköä.” Ahkeraa talonmiestä ja naista mökillä tarvitaan, sillä pihapiiriin kuuluvat asuin rakennuksen ja puuliiterin lisäksi sauna, nukkumaaitta, verkkovaja ja grillikatos. ”Istutimme entiseen lypsyhakaan mökin viereen parisataa koivua ja rakensimme riukuaidan pihatietä reunustamaan. Ennemminkin olemme nauttineet omin käsin tekemisestä. Ajattelimme, että mökki valmistuu sitten kun valmistuu.” Remontin jälkeen Petrin on pitänyt keksiä itselleen uutta tekemistä. Ehkä ne olisivat voineet olla isommatkin”, Petri ja Anne sanovat. Omalla rakennusvuorollaan Petri ja Anne ovat palkanneet ulkopuolisia ammattilai sia vain pakollisiin LVI ja sähkötöihin. Hänen ja Annen vakituinen koti sijaitsee Kaavilla, minne kertyy mökiltä nelisen kymmentä kilometriä. Suplautailu ja uiminen ovat mökillä Annen isoja iloja. Olohuoneessa ja sisäsaunan pukuhuoneessa – rakennuksen sydämessä – näkyviin jäi entisiä seinähirsiä. Rakennus purettiin ja hir ret siirrettiin tänne”, Petri kertoo. Petri on aikoinaan rakentanut omakotitalon. Muuten kaikki on tehty omin ja Petrin isän voimin. 55 Aarre 6/2022 PUU Lainassa kaivinkone Kaikkea vanhaa ei purkuporukka heittänyt jätelavalle. Iloa ilman aikataulua ”Lähdetäänkö Bono suppailemaan”, Anne kysyy, ja koira näyttää heti hyppytyyliä lau dalle pääsemisessä. ”Isot ikkunat tuovat järven ja luonnon lähelle. Saunarantaan Petri ideoi tulisijan kivimurskaimen osasta. Sorsia ei häiritse isäntä, joka saunarannassa virittelee nuotiota isoon pataan
Myös vakituista muuttoa mökille ollaan mietitty, mutta se piden täisi työmatkaa. 56 Aarre 6/2022 PUU Pariskunnan työaikataulut ovat nekin mökkeilylle otolliset. Sisääntuloa voisi elävöittää pergolalla tai rantaviivan jatkoksi rakentaa laavun. ”Se lämpenee kesällä joka päivä, ja silloin mekin pysähdymme ja vain istuskelemme saunan kuistilla tai rannalla.” Kaiken touhun keskellä mökki on myös levon ja rauhoittumisen paikka. Ne saatiin paikalliselta soramontulta. Neljä yhteistä vapaapäivää vietetään mökillä. Puuhuollosta mökillä vastaa enimmäkseen Petri ja puutarha töistä Anne. ”Miettisin lasitusta eteläpäädyn terassille, jotta se ei olisi säiden armoilla, kun järveltä tuulee ja sataa.” Mitä kaavailet seuraavaksi mökki projektiksi. Osa sen runkohirsistä on veistetty käsin vuonna 1945. Mökkiremontin ai kaan Petri havahtui vanhan saunan kau neuteen. Kun katselee järvelle avautuvaa maisemaa ja ympäröivää luontoa, huomaa, kuinka pienet asiat voivat tehdä ihmisen onnelliseksi.” Tekisitkö jälkiviisaana remontissa nyt jotain toisin. 3 x mökkirauha Mikä tuntuu kesän parhaalta hetkeltä, ANNE HYVÄRINEN. Ehkä sit ten eläkkeellä.” Sauna kiersi suvussa Saunan seinähirteen on kaiverrettu neljä pys tysuoraa viivaa ja niiden alapuolelle V eli numero viisi. Laiturin rakentamistakin on vähän puuhattu.” MÖKKI Rantasaunasta tuli mökin kruunu. Siitä muistan, että olin 45vuotias, kun sauna valmistui ja että saunan hirret on vuonna 1945 veistetty käsin kotimet sän puista”, Petri esittelee rantakalliolle rakentamaansa saunaa. ”Suunnitelmat elävät jatkuvasti. Shetlanninlammas koira Bono haluaa pitää lauman koossa ja viihtyy aina siellä missä sen ihmisetkin.. Molemmat tekevät paperikoneiden viiroja Juankoskella Valmetin tehtaalla samantahtisessa vuo rotyössä, joten kuuden päivän työputkien jälkeen heillä on neljä yhteistä vapaa päivää. Samojen hirsien suojissa ovat aikoi naan löylytelleet sekä hänen isänsä että äitinsä perheet, sillä sauna on vuosien varrella kiertänyt Petrin isän kotitilalta äidin kotipaikkaan. Isä ja äiti sanoivat heti, et tä siitä vain otatte.” Lauteisiin ja kattoon Petri kaatoi haapaa omasta met sästä ja sahasi tukit kyläläis ten kenttäsirkkelillä leveiksi lankuiksi. ”Aamut auringonnousun aikaan. ”Pitkään mietin, että kehtaanko kysyä saunaa meille. ”Ne vietämme melkein aina mökillä, niin kesällä kuin talvella. ”Sattumalta menivät päällekkäin juuri nuo kaksi hirttä, joiden numeroista tulee 45. ”Saunasta tuli mökkielämämme kruu nu”, Anne iloitsee. Saunakalliolta järvelle vievään rinteeseen hän pyöritteli Annen kanssa portaiksi ja pengermäksi ki ven jos toisenkin
Alkuperäinen tiilenpunainen puuhella sai remontissa valkoisen maalipinnan. Pihan grillikatos ja pöydät ovat 1970luvulta, mutta myös ne kunnostettiin uuteen uskoon. Petrin vanhemmat Irma ja Hannu Holopainen poikkesivat päiväkahville nuorta polvea tapaamaan. Bono lähtee mieluusti Annen kanssa järvelle suppailemaan, mutta Petri viihtyy paremmin kuivalla maalla kuin vesillä. 57 PUU Aarre 6/2022
PIHAPIIRIN ELÄMÄÄ 58 Aarre 6/2022 LUONTO. 58 Aarre 6/2022 LUONTO Yksi toisensa jälkeen puukiipijän poikaset ilmestyivät oven takaa ja kiipesivät seinälle
Puukiipijät ovat pesineet pihassamme jo vuosia, pari kertaa niitä varten tehdyissä pöntöissä mutta enim mäkseen kuolleiden kuusien kaarnan alla. Se rakentaa kuivista kuusenok sista tukevan pohjan, jonka päällä varsinainen pesä on. Pariskunnalla oli menossa kesän toinen pesintä, ja sopiva paikka oli löytynyt oven ja seinän välisestä kapeasta raosta. Kauan sitten löysin pesän vajan nurkan rakosesta, mutta nyt ne olivat siis valinneet tämän riskialttiin paikan oven takaa. Pesä pysyi kuin py syikin paikoillaan. Valtaosa siitä oli kuivia kuusen oksanpätkiä, joita linnut olivat kiilanneet ri mojen väliin. Maassa lahoaa pari isoa tuulenkaatoa sekä pienempää puuta. Seinä on rimoitettu, ja rakennelma oli rimojen välissä. Emot toivat niille muutaman kerran ruokaa, mutta pian lyhytpyrstöiset puukii pijänalut siirtyivät lähipuiden rungoille. Kun poikaset toukokuun jälkipuoliskolla jättivät pesän, siirryin muiden kuvaus aiheiden pariin. Siellä linnut olivat hautoneet ja ruokkineet poikasiaan ilman, että olin huomannut mitään. Juhannuksen jälkeen ajattelin sulkea oven ja olin juuri poistanut kangen, kun seinälle aivan nenäni eteen len nähti puukiipijä ruokaa nokassaan. Puukiipijät hääräsivät edelleen pihassa, mutta en kiinnittänyt niihin sen kummempaa huomiota. Katajankuoren liuskoista muotoiltu ja höyhenillä sekä koirankarvoilla sisustettu pesäkuoppa oli häm mästyttävän pieni siihen nähden, että siinä oli varttunut viisi potraa puukiipijänpoikasta. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO M uutama vuosi sitten kuvasin puukiipijöitä pienessä pihametsi kössämme. Kysymys oli vain muutamasta sekunnista. Lintu pujahti oven taakse ja ilmestyi kohta näkösälle poikasen ulostepallo nokas saan. Avasin varovasti puuvajan oven. Ne piilottavat pesiään sei nänrakoihin, repsottavien nurkkalautojen alle tai seinus talla kuivuvien halkopinojen taakse. Silloin olin valmiina ja katselin, miten ne yksi toisensa jälkeen ilmestyivät oven takaa, kiipesivät seinälle ja jäivät sii hen hetkeksi ihmettelemään avaraa maa ilmaa. Hoidon piiriin kuuluvat muutamat niitty ja ketolaikut, kasvimaa ja ta lon lähiympäristö, mutta esimerkiksi pieni metsikköm me saa kasvaa niin kuin parhaaksi näkee. Kun ovi oli seinää vasten, emojen kulkuväylä oli ollut hyvin ahdas. Sitten ei kestänyt kuin hetken, ja ne olivat kadonneet metsän varjoihin. Osa puukiipijöistä on löytänyt pesäpaikkoja pihoista ja vanhoista ulkorakennuksista. Suurten kuusten seassa on vanhoja koivuja ja mänty jä, muutama kelo sekä pystyyn kuolleita kuusia. 59 Aarre 6/2022 LUONTO VAJAN OVEN TAKANA Tämänvuotisessa sarjassaan Heikki Willamo tarkkailee luonnon vuodenkiertoa omassa pihapiirissään Uudellamaalla. Emolintu pujahti oven taakse.. PUUKIIPIJÄ TEKEE PESÄNSÄ useimmiten kuolleesta puusta osittain irronneen kaarnan ja rungon väliin tai myrskyn silpoman puun rakosiin. OLIN VARMA, että häiriöni takia poikaset jättäisivät pe sän saman tien, niin kuin puukiipijöiden tapana on. Ne jäivät kuitenkin paikoilleen ja lähtivät vasta seuraavana aamuna. Tuuletuksen edistämiseksi jätin oven auki ja telkesin sen rautakangella tiukasti seinää vasten. Kesäkuun alussa siirsin ulkona kuivumassa olleet kla pit puuvajaan. Asetin rautakangen varovasti takaisin ja peräännyin muutaman metrin. Me hoidamme runsaan hehtaarin kokoista pihapii riämme varsin pitkälti luonnon ehdoilla. Jos emo ei olisi viime hetkellä tullut pesälle ja jos se ei olisi uskaltautunut aivan eteeni, olisin avannut oven ja pudottanut pesän poikasi neen. Itse pesärakennelma oli hämmästyttävän suuri, ne lisenkymmentä senttiä korkea. Linnut olivat tehneet pesän kuolleeseen kuuseen irti repsottavan kaarnan ja rungon väliin. Koko rakennelma oli tyhjän päällä, mutta tiivis oksamassa piti sen paikoillaan
60 Aarre 6/2022 LUONTO AARTEITA LÄHELTÄ Keski-ikäinen pariskunta päätti karttaa kansallispuistojen ruuhkia ja kokeilla kesäretkiä kotiseudullaan. KESÄMATKAILU 60 Aarre 6/2022 LUONTO. Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat TUIJA ja HARRI MANNERI Heti ensimmäinen kohde yllätti, kun Keski-Suomen korkein putous löytyikin kotikunnasta
+ Lyhyitä matkoja jaksaa taivaltaa, vaikka fyysinen kunto ei olisi parhaasta päästä. + Reppu on kevyt, kun varusteita, ruokaa ja juomaa tarvitsee vain vähän. + Retket on helppo ajoittaa hyvään säähän. + Jo muutamassa tunnissa voi ko kea elämyksiä, joten retken ehtii tehdä vaik ka työpäivän jälkeen. 61 Aarre 6/2022 LUONTO. ”Nuotiopaikoilla ei aina ole poltto puita, mutta lyhyellä retkellä pienet ruokatulipuut jaksaa hyvin kantaa repussa mukana”, Harri Manneri vinkkaa. + Kotiseutu tulee tutuksi. 61 Aarre 6/2022 LUONTO ”Vastaan voi joskus tulla aikamoisia otuksia”, Tuija Manneri varoittaa. Lähiretkien plussat + Matkoihin kuluu vain vähän aikaa, rahaa ja polttoainetta. + Väkeä on vähemmän ja rauhaa enemmän kuin isoissa ja tunnetuissa luontokohteissa
Vain mehiläi nen pörisee vaimeasti varvikon vaatimat tomissa kukissa. Puiden välistä pil kottaa Nytkymenjoki, jonka vesi ryöppyää pystysuorana putouksena ennen kuin jatkaa matkaansa kohti Päijännettä. Jämsän Partalan kyläyhdistyksen opas taulu sanoo, että Juvéninkoskessa on kuuden metrin putous; nettisivusto puhuu seitsemästä metristä. Noin puolen kilometrin päässä metsä muuttuu luonnon suojelualueeksi, ja polku päättyy hurjan kallionjyrkänteen reunalle. Tuijan oikutteleva polvi kesti retket hyvin, kun vauhti pysyi rauhallisena ja matkat lyhyinä. Kauas oli näin lyhyt matka. Jämsässä Ruuhivuoren jyrkänteen reunalla kulkee polku, josta voi paikoin nähdä alas rotkojärvelle. Tuntuu kuin söisimme voileipiämme jossain erämaassa. Mutta tänäänkin on ihan hyvä päivä. Kaukana näkyy kapea ja pitkä järvisoiro, tummana entisen jäätikköjoen uomassa. On vedessä voimaa! ”Hiukan hävettää”, tunnustan miehelle. Tuntuu erämaalta Repusta löytyvät eväät, tietenkin. Kauas oli näin lyhyt matka. Sitten tuli vielä kummaa kipua toiseen polveen. Ja komein joen monista kos kista, jotka aikoinaan pyörittivät myllyjä, sahoja, suksipajoja ja huopaverstaita. 62 Aarre 6/2022 LUONTO K eväällä 2021 alkoi tulla uu tisia, että kansaa kokoontuu kansallispuistoihin ruuh kaksi asti. Kaunis ilma houkuttelee luontoon, ja lähi retkille voi helposti valita parhaat säät. Se tekee retkestä retken. Esimer kiksi Ruuhivuori ja Rotkojärvi, jotka sijait sevat 15 kilometrin päässä Juvéninkoskelta. Harri ehdotti tyyneen tapaansa, että jos pa kokeiltaisiin pikkureissuja. Vähän hävettää Korvissa kohisee, kun ehdimme muutaman metrin päähän autolta. Hiekkatien varrelta lähtee vuorelle mer kitsemätön mutta selvä polku. Muita ihmisiä ei näy, ei kuulu. Vinkin taukopaikaksi antaa netissä kun nan matkailusivusto, jolta löytyy nykyään ilahduttavan paljon luontokohteita. ”Nyt jäävät tämän kesän retket ja vaelluk set tekemättä”, kiukuttelin miehelleni. Maasto kosken ympärillä on jyrkkää, mutta tarkkaan astellen pääsen laskeutu maan putouksen alajuoksulle, josta sen nä kee parhaimmillaan. Päätämme, että seuraavan kerran tullaan tänne keväällä, jolloin vettä putouksessa on eniten. Alas kurkistaessa alkaa melkein huimata. Niin tai näin, mutta korkein KeskiSuomen putouksista se il meisesti on. Repuissa oli onneksi tilaa kotiinviemisille.. Puut peittävät näköalaa, joten tänne kannattaisi tulla lehdettömään aikaan. Hieno rengasreitti ”Minkä paikan se eräopas sinulle neuvoi kaan?” mies kysyy yhtenä lomaaamuna. Että ihminen voi asua vuosia parinkymmenen kilometrin päässä näin upeasta paikasta ja aina ajaa vain ohi. KESÄMATKAILU Pitkospuut ja opasteet on juuri uusittu Iso-Vuorijärven reitillä Orivedellä. Kierrettäisiin niitä kotiseudun luontokohteita, jotka aina oli aiottu katsastaa mutta jotka joka kerta jäivät toiseksi, kun mieli paloi kotoa kauem mas. Siitä alkoivat yllätykset. Vaikka tarkoitus oli vain retkeillä, metsästä löytyi myös saalista. Eivät riitä parkki tilat, eivät nuotiopaikat, ja korona virus uhkaa levitä
Nuotiopaikoille ei tarvitse jonottaa. Keskeltä Korkea kosken taajamaa löytyi hieno rotko laakso ja erimittai sia luontopolkuja. Sellaisen, jonka nimi on Synnin lukko ja jonka maanomistajat rauhoittivat luonnonsuojelu alueeksi jo 1960luvulla”, mainostan miehelle, kun kesä kääntyy lo puilleen. Lukko taas tarkoittaa hämäläismur teella yksinkertaisesti rotkoa, joka jämsäläi sittäin olisi rotti. Aikuisille lienee kirjoitettu jo kirannan kyltti, jossa lukee ”Huolien huuh tomispaikka”. Samalla aivot yrittävät hahmottaa opastaulun tietoa, että kallioperä on 1 800 miljoonaa vuotta vanhaa. ”IsoVuorijärvi”, löydän kohteen Retki paikka.fisivustolta, jota Katikin suositteli. Jaloissa painaa, mutta mieli kevenee. Sieltä löytyy jotakin, mitä ei kuntakeskustalta heti osaisi odottaa, nimittäin raviinilehto luon nonsuojelualueella. ”Kohde on pieni ja vähemmän tunnettu, ja on arkipäivä”, mietimme selitystä ihanal le rauhalle, joka karkottaa pettymystä kesän vaellusvajeesta. Ehkä ajatus entisaikaisen syn nyttäjän kohtalosta tuo kylmänväreet. Ajomatkaa kertyy 50 kilometriä, ja periltä löytyy kaikki, mitä sivuston kirjoitukset lupasivat. Asumme selvästi rotkoseudulla, uusi havainto kotikulmista sekin. Tummien lohkareiden keskellä ajattelen, miten paikalliset pakenivat rotkoon venä läistä vainoojaa 1700luvun isonvihan ai kaan. Aika ja valuma vedet tekevät kallio seinämiin taidetta. Kädet hakeutuvat kuin itsestään sivele mään kallioseinämien verkkomaisia kohou mia, joita valumavedet ovat kiveen kulut taneet. Historia tulee liki ”Haluatko nähdä vielä yhden rotkon. Aikuisille lapsille piti tietysti lähet tää kuvia äiskän ja iskän reissuista. Toisen seurueen ää niä kuuluu vaimeina jostain kauempaa. Hän vinkkasi, että naapurikunnassamme Ori vedellä on jokin hieno reitti. Tä näänkään emme kohtaa ketään. Kiitos kyllä – näinä aikoina juuri sitä tarvitaan! Jotain puhdistustaikoja joen hiljainen solina taitaa tehdä. Tai kallioista huokuva kylmyys. Kolmesta luontopolusta valitsemme pi simmän, kahden kilometrin reitin. Parkkipaikalta kävelemme metsätietä pitkin polulle, joka vie rotkon pohjalle. Rotkon nimi ei silti viittaa viholaisten pahuuksiin, vaan ilmeisesti Synninlukko on alun perin ollut Synnyinlukko. Joki huuhtoo huolet Kotimatkalla pysähdymme toiseen naa purikuntaan Juupajoen keskustaan. Viluttaa. 63 Aarre 6/2022 LUONTO ”Sekö, missä on nuotiopaikka luolassa?” varmistan, kun muistan taannoisen työ puhelun Ähtäriin Kati Granrothille. Pitkät portaat laskeutuvat alas rotkolaaksoon, jon ka pohjalla joki virtailee, välillä hitaammin ja välillä nopeammin. Merkitty, reilun neljän kilometrin rengasreitti kiertää kauniita kallio, järvi ja suomaisemia välillä aivan vesirajassa. Pit kospuut on vasta uusittu, riippukallion alla sijaitsee luola, ja jos polveni soisi, kierrosta voisi jatkaa vielä kuudella lisäkilometreillä. Poluilla tuli vastaan enemmän metsän aarteita kuin muita ihmisiä.. Myyttiset olennot viehättävät varmasti lapsikävijöitä mutta yhtä lailla viisikymppi sen silmää. Jyhkeiden kuusten keskellä päivänpaiste muuttuu vehreäksi hämäräksi, jonne pai kalliset talkoolaiset ovat luoneet satumaail man sammalpeikkoineen ja eläimineen. Joku ehkä synnytti rotkossa pakomatkal laan. Ajomatkaa kertyy parikymmentä kilomet riä
Pian hekin lähtevät, ja poukama jää meille. Koetut kohteet Juvéninkoski, Jämsän Partala Ruuhijärvi, Jämsän Palsina Iso-Vuorijärvi, Orivesi Juupajoen rotko, Korkeakoski Synninlukko, Jämsä Rasuanniemi, Jämsänkoski LISÄTIETOJA himosjamsa.fi, orivesi.fi, juupajoki.fi, retkipaikka.fi, suomenvesiputoukset.fi KESÄMATKAILU Pitkät portaat vievät Juupajoen rotkon vihreään hämyyn. Itse tyydymme kahlailemaan, koska emme älynneet ajatella, että vesi olisi vielä uimalämpöistä. Koimme hienoja luontoelämyksiä. ”Äkkilähdön evääksi löytyy kaapista aina jotain, eikä ole säilymistai kantamisongelmia.” Päädymme tekemään yhteenvetoa kesän retkistä. Jotakin jää ensi kesään Mies asettelee hiillokselle folionyytit, joiden sisällä on perunaa ja sulatejuustoa. Jonotus jää lyhyeksi, sillä meidän lisäksemme hiekkarannalla on vain uimaripoikien perhe. Patikointikilometrejä ei kertynyt paljon eikä telttaöitä yhtään, mutta silti koettiin hienoja luontoelämyksiä ja yhteisiä hetkiä puolison kanssa. ”Lähiretkiä on helppo muonittaa”, mietin viivästyneellä lounaalla. Kadehdimme pientä veljesparia, joka pulikoi hienohiekkaisella rannalla. Nuotiosavun tuoksuisena ja vatsa kylläisenä on helppo olla tyytyväinen. Grillitikuissa kypsyy makkaran-, tomaatinja paprikanpaloja ja nuotion reunakivillä lapsuuden partioretkien suosikki suklaabanaani. Se saa kuulemma jäädä ensi kesään. ”Parasta olisi lisätä uikkarit ja pikkupyyhe retkien vakiovarustelistalle”, suunnittelemme samalla kun odotamme vuoroa rannan nuotiopaikalle. Yhdellä nuotiopaikalla piti hetki jonottaa, mutta odotuksen jälkeen ruoka maistui sitäkin paremmalta. Lähteissä kodin jääkaapista löytyivät ainekset grillivartaisiin ja perunanyytteihin.. 64 Aarre 6/2022 LUONTO Polku vie poukamaan Aurinko ja lämpö löytyvät vajaan kymmenen kilometrin päästä Rasuanniemen luonnonsuojelualueelta Jämsänkosken Kankarisveden rannalta. ”Lähistöltä löytyisi muuten vielä yksi rotko, Vororotti”, naurahdan puolisolle, kun paluumatkalla lähestymme kotikylän risteystä. ”Osuipa hieno kohde kesän viimeiseen retkeen”, ihastelemme miehen kanssa, kun kierrämme jääkauden muodostamaa harjuniemeä. Polku vie toistasataavuotiaiden kilpikaarnamäntyjen keskelle, välillä aurinkoisiin hiekkapoukamiin tai kivikautiselle asuinpaikalle. Uikkarit ja pyyhe unohtuivat repusta, mutta pelkkä veden äärellä oleskelukin virkistää
Niin pientä retkeä ei olekaan, ettei siihen mahtuisi eväshetki. 65 Aarre 6/2022 LUONTO ”Hyviä retkipaikkavinkkejä saa kuntien matkailusivustoilta. Myös lähiretkielämyksistä jää mukavia yhteisiä muistoja. Sieltä bongasimme Juvéninkosken.” Foliossa paistuu pestolla, juustolla ja paprikalla täytettyjä paahtoleipäpareja. Aina ei tarvitse vaeltaa kauas. Iso-Vuorijärven reitillä komeiden riippukallioiden lipan alta löytyy myös luolamainen nuotiopaikka.
66 Aarre 6/2022 HYVINVOINTI Paista ihana sienipizza! Sydänkesän sienistä voi kokata myös wokkia tai valmistaa pikkelsiä. VILLIRUOKA 66 Aarre 6/2022 HYVINVOINTI. Teksti ja kuvausjärjestelyt ELINA TEERIJOKI Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ Kultaiset kantarellit Kantarellipizza ei ole pikaruokaa, sillä taikina tehdään jo edellisenä päivänä
Täytä tölkki piripintaan ja sulje se heti kuumana pestyllä ja steriloidulla kannella. Kuori ja viipaloi punasipuli. 3 Napakkalihainen vaalea orakas muistut taa muodoltaan kantarellia ja rakenteeltaan lampaan kääpää. Peitä taikina ja anna sen kohota yön yli jääkaapissa. Ihan pienimmät napit voi käyttää kokonaisina. Muista orakkaat! 1 Vaaleaorakas on kol men tähden ruoka sieni, joka on melko yleinen mutta ei yhtä satoisa kuin kanta relli. Kantarellipikkelsi 1 l pieniä kantarelleja 1 dl väkiviinaetikkaa 1 dl vettä 1 dl sokeria 0,5 dl sitruunamehua 2 tl suolaa 1 tl kokonaisia valkopippureita 1 laakerinlehti Puhdista sienet huolellisesti ja leikkaa ne paloiksi. Anna jäähtyä ja säilytä jääkaapissa, jossa pikkelsi säilyy vaikka talven yli.. Paista 225-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Vaalea kantarellipizza 2,5 dl vettä nokare (n. Vinkki! Taikinasta saa kaksi annoskokoista tai yhden uunipellin kokoisen pizzan. 67 Aarre 6/2022 HYVINVOINTI Sienipikkelsin kannattaa antaa maustua viikon verran ennen maistamista. Ryöppää sienet nopeasti kiehuvassa vedessä. Lisää jauhot vähän kerrallaan ja alusta kimmoisaksi, kiinteäksi taikinapalloksi. 2 Vaaleaorakkaita löytää lehdoista ja tuoreista kangasmetsistä. Mittaa kattilaan säilöntäliemen ainekset ja keitä noin 10 minuuttia. Suikaloitu vaalea orakas sopii vaikkapa broi lerisuikaleita korvaamaan. Sienen tunnistaa lakin alapinnan vaaleista piikeistä. Laita sienet liotettuun, pestyyn ja kuumennettuun lasipurkkiin ja kaada kuuma liemi päälle. Revi pekoni ja mozzarella suikaleiksi. 4 Vaaleaorakas on kyp sennettävä huolellises ti, jolloin raa’an sienen hie man kirpeä maku häviää. Lisää täytteet ohueksi kaulitun pizzan pinnalle ja ripottele päällimmäiseksi tuoretta timjamia. Puhdista ja paloittele kantarellit. 6 dl pizzajauhoja Täyte: tuoreita kantarelleja 1 punasipuli 3 viipaletta pekonia 1 pallo (125 g) mozzarellaa tuoretta timjamia Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja murustele siihen hiiva. 10 g) tuorehiivaa n
Lisää sitten sipulija paprikasuikaleet. Sekoita kastikkeen ainekset kulhossa. Kaada kastike päälle ja anna kiehahtaa. Jatka paistamista muutaman minuutin ajan, kunnes sienet ovat varmasti kypsiä. 68 HYVINVOINTI Aarre 6/2022 Orakaswokki (2 ANNOSTA) 3–4 dl vaaleaorakkaan viipaleita (4–5 suurta sientä) 2–3 valkosipulinkynttä pieni pala tuoretta inkivääriä 1 punasipuli varsineen 1 punainen paprika Paistamiseen: seesamiöljyä Kastike: 2 rkl soijakastiketta 1 rkl ruskeaa sokeria tai siirappia 1,5 dl vettä 1 tl maissitärkkelystä Puhdista ja viipaloi vaaleaorakkaat. Paista ensin valkosipulia ja inkivääriä noin minuutin ajan koko ajan sekoittaen. Kuumenna öljy suuressa paistinpannussa tai wokkipannussa. Ripottele halutessasi päälle seesamin siemeniä. Tarjoa heti jasmiini riisin kanssa. 68 HYVINVOINTI Inkiväärillä ja valkosipulilla maustetun kasviswokin voi valmistaa myös muista metsäsienistä. Suikaloi kaikki kasvikset. VILLIRUOKA. Varo polttamasta! Lisää sienet ja paista niitä minuutin ajan
020 413 2277 (ark. OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 6/2022. 8–16). Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Ristikon 6/2022 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 8/2022. 69 Aarre 6/2022 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 4/2022 voittajia: Pirkko Hautalahti, Imatra Tuure Jordan, Porvoo Anneli Rimpelä, Pori Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Avain sanassa on kahdeksan kirjainta. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/ palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 23.8.2022 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 6, PL 440, 00101 Helsinki. Ristikon 4/2022 ratkaisu: Avainsana: HEHTAARI Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruu tujen kirjaimista. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen
met luontoarvomarkkinat. Viime vuosituhannella energiapuuta pidettiin lä hinnä jätteenä. Pohjana puuston arvo. Hän vertaa tilannetta energiapuukaup paan. Kun metsänomis tajan ja luontoarvojen säilyttä misestä kiinnostuneen ostajan tavoitteet kohtaavat, alueesta on tehtävä sopimus, jossa sovitaan suojelun hinnasta. Maa ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on avaamassa Luontoarvot.fisivuston, jossa metsänomistajat voivat tarjota suojeltaviksi sellaisia kohteita, jotka eivät ole saaneet vaikkapa Metsorahoitusta. ”Palveluun tulee kuitenkin sopimusmalleja, joiden avulla ostaja ja myyjä voivat tehdä sopimuksen luontoarvokau pasta. Luontoarvokaupan kohteena olevien metsäalueiden ei tarvit se täyttää virallisten suojeluoh jelmien kriteereitä, jolloin luon toarvoiltaan arvokkaan alueen suojeleminen on metsänomista jalle helpompaa. fi sivustoa kehittänyt MTK:n kenttäpääl likkö Seppo Niskanen. ”Luontoarvot.fi laajentaa metsänomistajien mahdolli suuksia metsiensä elinkeinoläh töiseen hyödyntämiseen eko systeemipalveluiden kautta”, Niskanen sanoo. Avautuu loppukesällä Uuden palvelun avulla MTK haluaa synnyttää Suomeen avoi HYVÄT NEUVOT Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Sopimusmalleja ollaan vasta kehittämässä. Luontoarvot.fipalvelun piti avautua jo keväällä, mutta ICT alan lakko on viivästyttänyt palvelun julkaisua. Uuden kaup papaikan myötä he voivat tehdä luontotyötä ja pitää huolta monimuotoisuudesta. Niskanen arvioi palvelun avautuvan loppukesällä. Ainakaan alkuvaiheessa Luontoarvot.fi ei mahdollista varsinaisen sopimuksen teke mistä tai rahansiirtoja ostajan ja myyjän välillä. Kansalaiset ja yhteisöt voivat puolestaan ilmoittaa palvelussa kiinnostuk sensa suojelun rahoittamiseen. ”On paljon luonnonsuojelusta kiin nostuneita ihmisiä, joilla itsel lään ei ole metsää. Joskus neu vottelut saattavat johtaa myös kiinteistökauppaan. 70 Aarre 6/2022 OMA TALOUS LISÄTULOA LUONTO ARVOISTA Luontoarvokauppaan on syntymässä malli, joka voi tarjota lisätuloa metsänomistajille. Myös yri tykset voivat osallistua arvok kaiden metsäkohteiden säilyt tämiseen”, sanoo Luontoarvot. Tarjontaa suojelukohteiksi on ollut runsaasti, eivätkä kaik ki maanomistajien tarjoamat kohteet ole mahtuneet valtion rahoittamiin suojeluohjelmiin. ”Emme puutu markkina paikalla luontokohteiden hinnoitteluun, mutta annam me siihen vinkkejä. Luontoarvosopimuk sessa voidaan sopia vaikkapa siitä, että metsänomistaja lisää alueellaan linnunpönt töjen määrää.” Seppo Niskanen painottaa, että nyt ollaan tekemässä jo tain aivan uutta. Kun energia puulle löydettiin käyttökoh teita ja markkinatavat va kiintuivat, energiapuustakin alkoi saada rahaa. M etsiensuojelu ohjelma Metso ja soidensuojelu ohjelma Helmi ovat osoittaneet, että metsien suojelua ja luon non monimuotoisuutta voidaan edistää parhaiten vapaaehtoi suuden pohjalta. Arvokkai den luonto kohteiden säilyttämisestä kiin nostuneet ostajat voivat luoda palveluun oman profiilinsa, joka kertoo, millaisten kohteiden suojelemisesta he ovat kiinnos tuneita. Suojelu sopimuksen hinnan voi johtaa esimerkiksi puuston arvosta. Myös kohteiden käsittelyajat ovat olleet luvattoman pitkiä. Valtion Helmi ja Metsokorvaukset ovat yksi hyvä pohja lähteä miettimään hintaa”, Niskanen sanoo.
Tämä tuli pienenä yllätyksenä myös maisema-arvokauppahankkeen tutkijoille. Alueet olivat myös sidosryhmien esille tuomia keskeisiä kohteita Rukalla sekä matkailuteiden ja Karhunkierroksen retkeilyreitin varsilla. Mukana oli esimerkiksi Valtavaaran laelta näkyviä maisemia”, Mulari selostaa. Sopisiko Metkaan. Liisa Tyrväisen mielestä tavoitteet maisema-arvojen säilyttämisestä ja hiilinielujen lisäämisestä tukevat hyvin toisiaan.. Mallisopimuksia ei ole kuitenkaan tällä hetkellä vapaasti saatavana verkossa. ”Hehtaarikorvaus hakkuutulojen menetyksestä oli keskimäärin 300 euroa. Kokeilualueella Kuusamossa alueen metsänomistajat, matkailuyrittäjät ja kotimaanmatkailijat suhtautuivat maisema-arvojen suojeluun hyvin myönteisesti. Hankkeessa kartoitettiin, onko matkailuyrittäjillä ja turisteilla kiinnostusta maksaa maisemien säilyttämisestä”, kertoo Luken tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen. Tyrväisen mielestä maisemaarvojen suojelulle olisi tärkeää löytää yhteisesti hyväksytty malli, jossa sovitetaan yhteen metsätalous ja matkailukäyttö. Luvat keräyslippaisiin ja sähköisiin lahjoitusnappeihin ovat kiven alla. Suomalaiset turistit sen sijaan lahjoittivat mielellään rahaa maisemien säilyttämiseen. 71 Aarre 6/2022 OMA TALOUS Maisemia turisteille ja mökkiläisille L uontoarvokaupan lisäksi parhaillaan kehitellään mallia maisema-arvokauppaan. Metsänomistajat eivät saa noin vain kerätä rahaa aluettaan käyttäviltä ihmisiltä, sillä rahankeräyslaki rajaa tarkasti sen, mihin tarkoituksiin rahaa voi julkisesti kerätä. Löytyykö maksuhalua. Maisema-arvokauppaa voivat käydä myös yksittäiset mökkiläiset ja mökkitontin naapuritilan omistavat metsän omistajat. Kymmenen vuoden maisemahyvityssopimukset tehtiin vain muutaman metsänomistajan kanssa, koska vapaaehtoisten maksujen tuotto jäi vähäiseksi. Ulkomaalaisten turistien lahjoitushalukkuutta emme päässeet korona-aikana testaamaan”, Tyrväinen kertoo. Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus toteuttivat EU-rahoitteisen Cincere-tutkimushankkeen, jolla etsittiin uusia toimintamalleja maisema-arvokaupan toteuttamiseksi 11 Euroopan maassa. Maisemaja virkistysarvokaupan tavoitteena on säilyttää matkailuelinkeinon ja metsien virkistyskäytön kannalta tärkeät metsäalueet ja -maisemat. ”Hankkeen tavoitteena oli luontomatkailun toimintaympäristön turvaaminen. Suomen metsäkeskuksen asiakasneuvoja Risto Mulari oli mukana Kuusamon hankkeessa kartoittamassa maisema-arvokauppaan sopivia kohteita. Kaikki hankkeessa mukana olleet metsänomistajat suhtautuivat myönteisesti malliin, jossa suojelun rahoitus tulee alueen käyttäjiltä.” Risto Mulari kertoo, että Metsäkeskus on jo aikaisemmin kehittänyt sopimusmalleja maisema-arvojen suojeluun. ”Matkailuyrittäjät eivät kuitenkaan olleet kovin innokkaita maksamaan maisema-arvoista. ”Metsäkeskuksen metsävaraja luontotiedoista poimittiin kohteet, jotka sijaitsivat suojeluohjelmien ulkopuolella, maisemallisesti keskeisissä uudistamiskypsissä metsissä. Hankkeen kokemusten perusteella Mulari katsoo, että valtion olisi hyvä olla jollakin panoksella mukana arvokkaiden maisemaalueiden säilyttämisessä. Hän ehdottaa, että maisemaja virkistysarvokauppa otettaisiin mukaan uuteen metsätalouden tukijärjestelmään (Metka)
puh. kokemuksella. Lue Aarteen näköislehteä millä tahansa laitteella selaimen kautta ilman erillistä sovellusta. Luotettavaa välitystä yli 30v. 150 km säteeltä H:gista Asumiseen sekä vapaa-aikaan. Vihdintie 4, 00350 Helsinki p. 72 Aarre 6/2022 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Selkeillä ohjeillamme teet saunasi itse! Tutustu ja tilaa esite holvisaunat.. Antamasi sähköpostiosoite on jatkossa käyttäjätunnuksesi. Tunnusten luontiin tarvitset vain asiakasnumeron ja postinumeron 1 Mene osoitteeseen viestimedia.fi/aktivointi 2 Kirjoita asiakasnumerosi ilman etunollia sekä posti numerosi ja valitse Jatka. 0400 679 468 www.raite.fi Nyt ilmainen kuljetus TÄSSÄ ON HYVÄ PAIKKA SINUNKIN ILMOITUKSELLESI! TILAA HETI 040 720 7981 Luo käyttäjä tunnukset ja varmista pääsy metsäsisältöihin! Jos sinulla on käyttäjätunnuksiin tai kirjautumiseen liittyviä ongelmia, saat niihin apua asiakaspalvelustamme viestimedia.fi/asiakaspalvelu. koti M etsä Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 on monelle ETSIMME ASIAKKAILLEMME RANTAHUVILAA/TALOA RANNALTA n. Jos olet tilannut Aarteen 29.3.2022 mennessä, luet MT Metsän verkkosisältöjä maksutta vuoden loppuun saakka. Raite Yhdistelmäviilalla teroitus onnistuu, koska viilaat sekä hampaanettä selkäpinnan samanaikaisesti. 5 Saatuasi sähköpostivahvistuksen aktivoinnista voit kirjautua tunnuksillasi osoitteessa aarrelehti.fi ja osoitteessa MT.FI/metsa. www.tuomontupa.fi Yhdistelmäviila OSUIKO RAIVAUSSAHA KIVEEN. 3 Tarkista osoitetietosi, anna sähköposti osoitteesi ja määrittele haluamasi salasana. 050 342 5234 Vahva ja kestävä harkkorakenne holvin alla pehmeät ja happirikkkaat löylyt! Lisätietoja: www.luonnonperintosaatio.fi Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 MobilePay-numero: 77220 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – Ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. 09–2418 498. Asiakasnumeron löydät tilaus laskulta, lehden takaa osoitetietojen yhteydestä tai soittamalla asiakas palveluun. Tee muutoksia tilauksiisi liittyviin asioihin Omat tiedot -osiossa.. Kirjautuminen kannattaa Löydät Aarteen verkko sisällöt osoitteesta MT.FI/metsa. 4 Hyväksy käyttö ehdot ja valitse Aktivoi tunnus
Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Suosittelemme maksutonta e-laskua. Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stim edia Oy Asia kas palv elu Tun nus 50 025 96 Info A2 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 69,00 e • laskutusjakso 12 kk 127,20 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. lahjaksi alkaen. 12 kk 127,20 e . 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi.. Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakas palveluun. sähköpostilla . Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . 2022! Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja etuja . Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 e paperilaskulisä. Riistaa ja järvikalaa Metsäraha Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen metsäammattilaiset pumppasivat sammutusveden Kankarisjärvestä. __?/?__?/ 20___ . 6 kk 69,00 e . tekstiviestillä. seuraavasta numerosta?. AARTEEN TILAUSLOMAKE . Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. itselleni?. 73 Aarre 6/2022 VAKIOT A R T O KO M U L A I N EN M ARI I KO N EN ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 24.8.2022 HANNE MANELIUS Säästöpuuryhmän poltto on tehokasta luonnonhoitoa Hakkuun valvonta Kokeilussa akkukäyttöiset lehtipuhaltimet Ruskavaellus Kaldoaivin erämaassa Mitä tapahtui Sallan Rikkilehdossa kesällä 1989. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. . Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti
Toisin sanoen puuta poltettaessa ilmaan vapautuva hiilidioksidi pitäisi jatkossa laskea ilmastoa lämmittäväksi kasvihuonepäästöksi. Ennen kaikkea: jos sähkön hinta uhkaa muutenkin tulevana talvena ajoittain nousta jopa kolmeen euroon kilowattitunnilta, mitä tapahtuu jos kotitaloudet, erikokoiset yhtiöt, kunnat ja valtio jatkossa vähentävät eivätkä lisää puun käyttöä lämmitykseen. Niiden määrä on kuitenkin miljoonia tai kymmeniä miljoonia kertoja pienempi kuin biosfäärin yhteenlaskettu kokonaistuotanto maapallon historian aikana. Monien sähköllä lämmittävien kotitalouksien lämmityslasku joulukuussa 2021 oli yli tuhat euroa. Tämä voisi ajoittain tarkoittaa sähkölämmittäjille jopa 200 euron päiväkohtaisia lämmityskuluja. Suurin osa siitä kuitenkin palautuu saman tien takaisin ilmakehään hiilidioksidina. Myös oman aurinkovoimalani tuottaman sähkön myyminen verkkoon on tänä vuonna ollut kannattavampaa kuin koskaan aikaisemmin, koska näidenkin ansioiden suuruus määrittyy sähkön pörssihinnan mukaan. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Heidän yllättävistä päähänpistoistaan oli kaikenlaista kiusaa ja harmia, mutta ihmisten piti vain sopeutua niihin. MUINAISET KREIKKALAISET ajattelivat, että maailmaa hallitsevat kaikkivoivat – enemmän tai vähemmän sekopäiset – jumalat, jotka asuivat Olymposvuorella. Maapallon puustoon ja muuhun kasvillisuuteen sitoutuu vuosittain 120 miljardia tonnia hiiltä. Meidän ailahtelevaiset jumalamme tosin asuvat Brysselissä eivätkä Olymposvuorella, ja meidän jumalamme vain kuvittelevat olevansa kaikkivoipia. Olymposvuoren valtiaat saivat päähänsä milloin mitäkin. ON TÄRKEÄÄ PAINOSTAA Venäjää lopettamaan sotatoimensa Ukrainassa. Zeus, Hera, Apollo, Artemis ja Afrodite olivat pelkkiä taruhahmoja. Ainakin toistaiseksi, kunnes Ukrainan sodan synnyttämä poikkeustila on ohi. Valtiot eivät myöskään saisi enää edistää, suositella tai tukea puun käyttämistä energiaksi. Toinen uutisista oli tuore analyysi sähkön hinnannoususta Ukrainan sodan sekä Euroopan unionin Venäjä-pakotteiden seurauksena. Sitä paitsi sähkön korkea hinta on nopeuttanut investointeja aurinkoja tuulivoimaan, mikä on hyödyllistä ilmaston kannalta. Kumpikin niistä olisi herättänyt huolta ja kysymyksiä myös yksinään. Millaisia sähkön hintapiikkejä silloin syntyy. Tulevana talvena sähkö voi kallistua vielä enemmän, koska sähkön ja maakaasun tuonti Venäjältä loppuu. Aarre 6/2022 VAKIOT 74 S uomalaisissa tiedotusvälineissä esiteltiin toukokuun lopulla samana päivänä kaksi merkittävää energiapoliittista uutista. Fossiilisten polttoaineiden esiintymät voivat tuntua suurilta. Valtion pitäisi eri tavoin kannustaa ihmisiä lämmittämään puulla. Tilanteessa, jossa sähkön hinnan kohoaminen ennennäkemättömiin lukemiin uhkaa lukuisien kotitalouksien vakavaraisuutta, ilmiselvä ratkaisu olisi lisätä puulämmityksen osuutta. EU:N EHDOTUS vie pohjan pois koko uusiutuvan energian käsitteeltä. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. Uutisten yhdistelmä oli tyrmäävä. Sen ydin on aina ollut juuri biomassaenergian ja fossiilisten polttoaineiden välinen ero. Sähkön hinta oli talvella pahimmillaan käynyt jopa eurossa kilowattituntia kohden, ja hinnat pysyivät korkeina viikkojen ajan. Tiedämme nyt, ettei antiikin kreikkalaisten maailmankuva ihan pitänyt paikkaansa. Toisin sanoen samat hiiliatomit kiertävät loputtomasti ilmakehän ja kasvillisuuden välillä. RISTO ISOMÄKI Hullut jumalat kaukaisella Olymposvuorellaan ISOMÄKI Ilmiselvä ratkaisu olisi lisätä puu lämmitystä.. Saman päivän lehdissä esiteltiin kuitenkin myös toinen energiapoliittinen uutinen. Vuosimiljardien varrella biosfäärin sadan tai tuhannen vuoden tuotanto on varastoitunut öljy-, maakaasuja kivihiiliesiintymiin. EU:n parlamentin ympäristövaliokunnan esityksen mukaan puuta ei enää pitäisi luokitella uusiutuvaksi energiaksi. Asiantuntijoiden mukaan sähkön hinta saattaa talvella 2022–23 nousta pahimmillaan kolmeen euroon kilowattitunnilta. Ei Kreikan Olymposvuorella oikeasti mitään jumalia ollut. Taidamme kuitenkin nykyään olla vähän samanlaisessa tilanteessa, jossa antiikin kreikkalaiset uskoivat olevansa
Vakiovarusteltu korkealaatuisilla ja kirkkailla LED-valoilla Tehokas vinssi, jonka vetokyky on jopa 3500 LBS 270 mm maavara Koorrosionkestävästä teräksestä valmistettu puskuri Jämerät 25” maastorenkaat alumiinivanteilla Kookas hytti ja mukavat istuimet Kallistettava kippilava 250 kg lastauskapasiteetilla 1 2 3 6 7 4 5 EUROOPAN SUOSITUIN MÖNKIJÄMERKKI, SUOMESSA SIJALLA 2 Tutustu myös laajaan CFORCE-mallistoomme, alk. takuu ilman tuntitai kilometrirajaa UUTUUS! Tehokkuutta ja voimaa työkäyttöön ja vapaa-aikaan.. 6 390€ www.cfmoto.fi 7 6 1 3 2 4 5 3 v. UFORCE 600 EFI EPS alk. 13 490€ • Kattava vakiovarustelu • Moottori 580 cc, enimmäisteho 30 kW/41 hv • 60 km/h • Kaksi värivaihtoehtoa Saatavilla lämpöohjaamolla, joka mahdol listaa laitteen ympärivuotisen käytön. Lämpöohjaamon hinta asennettuna 5 990€
Las Palmas GRAN CANARIA Santa Cruz de Tenerife TENERIFFA Puerto del Rosario FUERTEVENTURA Arrecife LANZAROTE Funchal MADEIRA San Sebastian LA GOMERA Santa Cruz de Tenerife TENERIFFA Santa Cruz de La Palma LA PALMA Puerto del Rosaria FUERTEVENTURA Arrecife LANZAROTE Funchal MADEIRA Las Palmas GRAN CANARIA Gran Canaria Teneri a Agadir MAROKKO La Palma Lanzarote Madeira