56 hyvät neuvot Ennakoivaa tienpitoa s.62. 32 Hankasalmen harvesteri Antti Oksasen metsurin ura alkoi 59 vuotta sitten ja jatkuu edelleen, s. 10 TYÖVARUSTEET Näin valitset sopivat nahkaturvakengät s.24 14,40 € 6 | 2023 aarrelehti.fi Vesiluonto virkistää s. metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous Rehupulan uhatessa metsästä löytyi karjalle monenlaista syötävää. s. 38 Uuden metsänomistajan ABC s
Myös muita malleja ja myytävänä nosturi tai vaunu. K437 Leveys 1.9 m, paino 3500 kg nosturin ulottuvuus 5.5 m. Country 500 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5 m nostaa 3.5 m 550 kg. AM 300 S Pienpuuharvesteri Tehoa energiapuuja harvennushakkuisiin. Paino 225 kg läpimitta 3-30 cm KATSO K437 HAKKUUVIDEO NETTIKONEESTA Kauttani myös ARBOS traktorit Metsä-Säämänen.indd 1 Metsä-Säämänen.indd 1 16.6.2023 13:20:22 16.6.2023 13:20:22. Vaunu 130 D leveys 2,4 m. UUDET MALLIT K325 Leveys 1.6 m, paino 2700 kg nosturin ulottuvuus 5 m. Country 550 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5,5 m nostaa 3,5 m 618 kg. Country 850 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 8,5 m nostaa 3,5 m 1195 kg. Vaunu 90 S leveys 2,2 m. KYSY NIIN TEEN TARJOUKSEN. Vaunu 30 S leveys 1.6 m renkaat 300/65-12. Vaunu 70 S leveys 2 m renkaat 400/60-15.5. Tukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI +358 500 373 420 www.metsa-saamanen.fi Country 700 Pro Kuormainpaketti U lottuvuus 7 m nostaa 3,5 m 1120 kg
Tässä puupohjaisten tekstiilien arvoketjussa 20 miljoonan metsähehtaarin Suomi loistaa poissaolollaan. Kesästä 2021 lähtien Sunilan tehtaalla on valmistettu selluprosessissa erotetusta ligniinistä hiilimateriaalia, joka sopii esimerkiksi sähköautojen ja työkalujen akkuihin. Keski-Suomessa iloitaan – jälleen kerran. Maailman sellutehtailla tuotettavasta ligniinistä arviolta 98 prosenttia poltetaan energiaksi, ja muuhun käyttöön sitä on tähän mennessä jalostettu hyvin vähän. Lanka kehrätään Saksassa, kangas kudotaan Italiassa ja takit valmistetaan Saksassa. Tänä vuonna UPM avaa Saksan Leunassa suuren biokemikaalijalostamon. Yhtiön Skutskärin sellutehtaalla Ruotsissa on aloitettu kannattavuustutkimus ligniinin erottamisesta. Todennäköisesti Stora Enso perustaa Lignoden tuotantolaitoksen Ruotsiin eikä Kotkaan niin kuin siellä kovasti toivottiin. Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Stora Enson pitkään kehittämällä Lignode-kovahiilimateriaalilla katsotaan olevan lupaavat kasvunäkymät. Satoja työpaikkoja ollaan vähentämässä myös Stora Enson konsernitoiminnoista. Stora Enso puolestaan aikoo sulkea syksyllä Sunilan havusellutehtaan Kotkassa. Vuotuinen tukin käyttö uudella tehtaalla on noin 400 000 kuutiota ja suorat työllisyysvaikutukset noin 150 uutta työpaikkaa. Katsotaan vielä esimerkki UPM:n Euroopan-investoin neista. 1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta. Myönteinen puurakentamisuutinen saatiin, kun Metsä Group ilmoitti rakentavansa Äänekoskelle uuden kertopuutehtaan, jonka arvioidaan käynnistyvän loppuvuonna 2026. Kaakkoisja Itä-Suomi ovat olleet helmikuun 2022 jälkeen lujilla muutenkin. Kymenlaakson aluetaloudelle Sunilan lakkautus on ankara isku. Vuonna 1938 perustetun sellutehtaan sulkemisen myötä menetetään 250 työpaikkaa. Tehdas on käyttänyt vuosittain noin kaksi miljoonaa kuutiometriä havukuitupuuta. Yritysten, yksiköiden ja lopputuotteiden kannattavuus vaihtelee ja sitä mukaa myös koti maisen raakapuun tarve eri maakunnissa. Tie tähdestä luuseriksi voi olla lyhyt. Syyksi se kertoo muun muassa kiristyneen kilpailun kuitupuusta. Siellä jalostetusta polyesteristä on määrä valmistaa muun muassa ulkoiluvaatteita. 3 Aarre 6/2023 METSÄ. Vuodet eivät ole veljeksiä, eivät edes neljännesvuodet. STORA ENSO ILMOITTI, että sen kovahiilipohjaisen akkumateriaalin koelaitos jatkaa Kotkassa. Kymen laakson alue taloudelle Sunilan lakkautus on ankara isku. Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi MARIA MIKLAS Jyrkät suhdannevaihtelut ovat yhä osa metsäalaa PÄÄKIRJOITUS K esäkuun puolivälissä tuli peräkkäisinä päivinä kaksi erimerkkistä metsäteollisuusuutista kuin muistutuksena alan suhdanneherkkyydestä
Seinäkalenteri Aarteen kestotilaajana saat aina loppu vuodesta seuraavan vuoden seinäkalenterin. Voit päivittää omat tietosi osoitteessa viestimedia.fi/ asiakaspalvelu 11 runsasta numeroa vuodessa Arvo 25, 00 upeat Kesto tilaajan edut Kiitos, että tilaat Aarretta. Voit tilata myös käyttäen tämän lehden palvelukorttia sivulla 65. Pidä yhteystietosi ajan tasalla! Kerromme eduistasi myös sähköpostilla ja tekstarilla. Kirjan arvo on 25 euroa. Metsänomistaja voi vähentää Aarteen tilausmaksun metsäverotuksessaan. Lukuoikeus näköislehtiarkistoon Aarteen näköislehtiarkistossa ovat kaikki Aarteet vuoden 2020 alusta alkaen. Aarteen tilaajana saat enemmän! 11 runsasta lehteä vuodessa täynnä metsäasiaa Aarre käsittelee metsäaihetta monipuolisesti ja värikkäästi. Villiyrtit ja luonnonmarjat -kirja Kestotilaajan lahjakirja postitetaan Aarteen kestotilaajille vuoden 2024 ensimmäisen numeron mukana. Lukuoikeus Aarteen näköislehteen Voit lukea Aarteen näköislehteä ilmestymispäivänä heti aamusta osoitteessa mt.fi/lehdet/aarre. aarrelehti.fi/tilaa Jos et vielä ole Aarteen kestotilaaja, tee tilaus osoitteessa aarrelehti.fi/tilaa. Vuoden 2023 arvonnan palkintona on Avant 423 kuormaaja, joka on varustettu sorakauhalla ja teleskooppipuomilla. Lahjalehdet ja etutilaukset Voit lahjoittaa lahjalehtiä ystävällesi tai tehdä itsellesi Viestimedia Oy:n lehtitilauksia erikoishintaan. Kestotilaajana saat parhaat edut. Osallistut arvontaan Kerran vuodessa järjestettävään arvontaan osallistuvat automaattisesti kaikki arvonta hetkellä voimassa olevien Viestimedia Oy:n tilausten maksajat. Helpoin tilaustapa Muistathan, että kestotilaus tulee pidemmän päälle normaalihintaista määräaikaista tilausta edullisemmaksi.
KANTONEN / MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA KANNEN KUVA PETRI JAUHIAINEN Helsingin Seurasaaren ulko museoon 1900luvun alussa siirretty Maalahden karja maja. 10 HANKASALMEN HARVESTERI Antti Oksasen metsurin ura alkoi lähes 60 vuotta sitten ja jatkuu edelleen. 15 TOTTA JA TARUA METSÄTUHOISTA Petri Kortejärvi pohtii kolumnissaan, miksi juurikääpäja kirjanpainajatuhot ovat yleistyneet. 18 RIISTAA JA TALOUSMETSÄÄ Tuore metsänomistaja Jukka Heinänen kiinnostui metsäasioista osin metsästysharrastuksensa kautta. 6 2023 lukuvinkki! 18 38 52 Tuusulalaisesta Jukka Heinäsestä tuli metsänomistaja viime vuoden lopulla. Hirvipurilaiset saavat mehe vyyttä pirteästä puolukka majoneesista ja grillissä makeutuneesta sipulista. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Vivahteikasta visakoivua ja metsänimisissä Suvi Ahola. METSÄ 3 JYRKÄT SUHDANNEVAIHTELUT OVAT YHÄ OSA METSÄALAA 8 METSÄ NYT Uusia suosituksia vesiensuojeluun ja metsäuutisia. Kartonkien kysynnän odotetaan elpyvän syksyllä, kirjoittaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Emmi Haltia. Kuva on vuodelta 1966. 32 TIEDOLLA TULOKSIIN Kokosimme uudelle metsänomistajalle tietopaketin, jolla metsäasioissa pääsee alkuun. Tiedonjanossaan hän haki opiskelijaksi metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon. 22 NOTKON JÄLKEEN UUTEEN NOUSUUN. 30 "POLIITTINEN KOMISSIO AIHEUTTAA HAASTEITA" Metsäteollisuus ry:n EU-asioiden johtaja Kaisu Karvala on ollut yllättynyt metsäasioiden tunnepitoisuudesta. 36 METSÄN ANTIMIA Aarteen kirjoituskilpailun teksteissä ylistetään metsien monipuolista satoa. VILLE YLI-HEMMINKI MARIA MIKLAS K.O. SISÄLTÖ 6 Aarre 6/2023 METSÄ. 24 NÄIN VALITSET NAHKATURVAKENGÄT Aarre tutki erilaisten nahkaturvakenkien ominaisuuksia
Luo nyt itsellesi käyttäjätunnus osoitteessa viestimedia.fi/aktivointi ja uppoudu Aarteisiin! Lue verkossa! JUURET 38 KESÄ KARJAMAJALLA Vielä sata vuotta sitten joillakin paikkakunnilla naiset muuttivat lehmien kanssa kesäksi kotitilan syrjäisille metsä kulmille. 7 Aarre 6/2023 METSÄ. LUONTO 48 HAAPOJEN LAAKSO Urjalan Haapalaakso tarjoaa kodin ja ravintoa monille selkärangattomille ja uhanalaisille eliöille. VAKIOT 54 LUKIJAKYSELY 60 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 METSÄNOMISTAJIEN ÄÄNET RATKAISIVAT VAALIT Metsien hiilinieluihin ja luontokadon pysäyttämiseen liittyvät näkemykset ovat eriytyneet kauas toisistaan, kirjoittaa Risto Isomäki. PUU 42 METSÄN KUTSUMAT Helsinkiläispariskunta muutti vanhaan asemarakennukseen Suomen metsäisimpään kuntaan. Tunnuksen luomiseen tarvitset taka kannen osoitekentästä löytyvän asiakas numerosi sekä postinumerosi. OMA TALOUS 62 KULJETTAVASSA KUNNOSSA Aarre kokosi tietoa metsätien käyttäjän ja tienpitäjän vastuista sekä vinkkejä tien kunnossapitoon. HYVINVOINTI 52 RIISTAA GRILLIIN Valmista kesän grilliherkut hirvestä ja peurasta. Aarre kokeilu Nahkaturvakenkiä kannattaa huoltaa kenkärasvalla. ”Varsinkin virrassa meloessa tilanteet muuttuvat jatkuvasti ja on pakko elää hetkessä”, sanoo vesiluonnossa virkistyvä Jyrki Kuisma. 56 24 RIS TO JU SS ILA JYRKI LUUKKONEN MUISTA LEHTI ARKISTO Osoitteesta mt.fi/lehdet/aarre löydät reilun kolmen vuoden Aarteet näköis lehtinä. Aarteen kesto tilaajana pääset lukemaan lehtiä, kun kirjaudut sisään. 56 MIELEN VAPAUTTA Vesiluonnossa stressi vähenee ja mieli elpyy ja selkeytyy
YläLapin metsien inventointi tehdään kymmenen vuoden välein, kun muualla man nerSuomessa valtakunnan met sien inventointi on jatkuvaa. Uusissa suosituksissa metsänomistajille esitellään vaihtoehtoina myös 15 ja 30 metrin levyiset suojavyöhykeratkaisut. Viime vuonna tarkastetuista ensiharvennuksista noin puo let oli harvennettu liian harvaksi. Tarkastusmenetelmää aletaan nyt kehittää kaukokartoituspoh jaiseksi. Ne antavat metsänomistajille keinoja vähentää vesistöille aiheutuvaa kuormitusta. Metsätalouden toimenpiteet tulisi tehdä vain siinä laajuudessa kuin ne ovat metsänkasvun kannalta tarpeen”, sanoo Tapion vesiasiantuntija Tiina Ronkainen. Maaperästä liikkeelle lähtevät ravinteet, kiintoaines ja humus aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä ja tummumista. Metsälaki velvoittaa säilyttämään luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten lähteiden, purojen, norojen ja pienten lampien ominaispiirteet. Toukokuussa julkaistiin uusia metsänhoidon suosituksia vesiensuojeluun. ”Tärkeää on tietysti myös se, että työt toteutetaan oikea-aikaisesti ja ettei koneilla aiheuteta rinteisiin valmiita vesiuria, joita pitkin ravinteet ja kiintoaines lähtevät liikkeelle.” Leveydellä lisää monimuotoisuutta Vesiensuojelun yksi keino on jättää vesistöjen ja pienvesien varteen puustoisia alueita, suojavyöMetsänomistaja voi edistää vesiensuojelua esimerkiksi suoja vyöhykkeiden avulla. 2,55 miljardia kuutiometriä Suomen puuston vuotuinen kasvu vuosien 2019–2022 VMIai neistosta laskettuna oli 103,7 miljoonaa kuutiometriä. PEFC-metsäsertifioinnin vähimmäisvaatimuksena ovat keskimäärin vähintään 10 metriä mutta kaikkialla vähintään 5 metriä leveät suojavyöhykkeet. ”Tutkimukset osoittavat, että mitä leveämmän suojavyöhykkeen jättää, sitä parempi se on monimuotoisuuden kannalta. Suojavyöhykkeen leveyteen vaikuttavat esimerkiksi vesistön tai pienveden tyyppi ja luonnontilaisuus, alueen vesitalous, maanpinnan kaltevuus ja maalaji. Taustalla on Metsäkeskuksen viime vuonna KeskiSuomessa tekemä erillissel vitys ensiharvennusten korjuu jäljestä. Suometsien ojien kunnostuksessa suositellaan aiempaa matalampia ojia, 50–90 cm, sekä tarveharkintaa, että perattaisiin vain ne ojat, joilla on parantava vaikutus metsän kasvuun. Myös VMIaineiston mukaan liian voimakkaat harvennukset ovat viime vuosina lisääntyneet. Tuloksista syntyneen ko hun jälkeen Metsäkeskus havaitsi puutteita ja virheitä selvitykses sään, jossa yli puolet korjuukoh teista oli arvioitu dronella kuva tun aineiston perusteella. 8 Aarre 6/2023 METSÄ. Metsätaloustoimet voivat myös muuttaa alueen vesitaloutta ja vesistön ekosysteemin hyvinvointia. MARIA MIKLAS METSÄ NYT Yksityismetsässä Lammilla Evojoen rantaan on jätetty FSCsertifikaatin vaatima vähintään 15 metrin levyinen suojavyöhyke. Tietenkin metsänomistaja itse tekee päätöksen, joka on hänen omien tavoitteidensa mukainen”, Ronkainen sanoo. ”Pienemmät vesistöt ovat tietysti herkempiä vesistöhaitoille ja tarvitsevat leveämpiä suojavyöhykkeitä.” Veteen päin voimakkaasti kaltevilla metsän uudistusaloilla ja hienojakoisilla maalajeilla tarvitaan leveämpiä suojavyöhykkeitä kuin tasaisilla ja karkeajakoisilla mailla. Teksti ANNE SOININEN ja MARI IKONEN | Kuvat VM-ARKISTO Muutoksia seurantaan Suomen metsäkeskus alkaa kehittää puunkorjuun laadun seu rantamenetelmiään. Suojavyöhykkeen leveyttä valittaessa tulee ottaa huomioon lainsäädännön ja mahdollisen metsäsertifioinnin asettamat vaatimukset. Tavoittee na on, että uusi menetelmä olisi käytössä vuonna 2026. ”Olennaisinta on välttää tarpeetonta ojitusta ja liian voimakasta maanmuokkausta metsän uudistamisessa. hykkeitä. Niitä on ollut laatimassa noin 30 metsä-, ympäristöja ilmastoalan toimijaa. Uusia suosituksia vesiensuojeluun Leveyteen vaikuttaa myös vesistön tyyppi. Uusimpien VMImittausten mu kaan puuston määrä Suomessa on 2,55 miljardia kuutiometriä. Vastedes Metsäkeskus lisää mi tattujen koealojen määrää, eikä se käytä tämän vuoden tarkastuksis sa enää dronella tuotettua aineis toa vaan ainoastaan maastossa tehtäviä mittauksia. Puuston kasvusta 43 % on mäntyä, 34 % kuusta ja 22 % lehtipuuta. Kehitystyöhön osallistu vat tutkimuslaitokset ja puunkor juun keskeiset toimijat. Suojavyöhykkeet pidättävät kiintoaineja ravinnehuuhtoumia, suojaavat rantavyöhykettä kulumiselta ja edistävät monimuotoisuutta. Leveyden kasvaessa paranevat myös vesistöja ilmastohyödyt. Puustosta 50 prosenttia on mäntyä, 30 prosenttia kuusta ja 20 prosenttia lehtipuuta. Kasvun lisäys uusimmassa mittauksessa selittyy YläLapin metsien kasvun paranemisella. M etsätalouden toimenpiteistä aiheutuu vesistöille erilaista kuormitusta. Erilevyisistä suojavyöhykkeistä voi valita alueen vesitalouteen ja omiin tavoitteisiinsa sopivimman. Se on 70 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin edellisen mittaus kauden (2014–2018) tulosten mu kaan
Tukkipuun osuus puukauppatuloista pysyi 70 prosentissa. Luonnonvarakeskus kertoi toukokuun puolivälissä, että mäntyja koivukuitupuulla reaaliset eli inflaation vaikutuksesta puhdistetut hinnat olivat pystykaupoissa korkeimmillaan 25 vuoteen. Kuitenkin varsinkin kuitupuun hinnat ovat nousseet inflaatiota nopeammin. Verkon suosituin puukauppapaikka on Kuutio, jonka käyttö on metsänomistajille maksutonta. Inflaation vuoksi reaaliset kantorahatulot laskivat edellisvuodesta 12 prosenttia ja edellisen viisivuotiskauden keskiarvosta kahdeksan prosenttia, kertoo Luonnonvarakeskuksen kantorahatulotilasto. Leimikon kilpailutuksen voi antaa siellä myös valtakirjalla metsänhoitoyhdistykselle. Vilkkain viikko oli edellisvuosien tapaan toukokuun lopussa, jolloin Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat metsänomistajilta 2,2 miljoonaa kuutiometriä puuta. Lähes joka kolmas metsänomistaja käytti viimeisimmässä puukaupassaan sähköisiä palveluita, kertoo MTK:n keväällä tekemä Metsätutka-kysely. Tänä vuonna puusta maksettuja hintoja on kurittanut voimakas inflaatio. Koivukuitua ei enää tuoda Venäjältä, ja teollisuuden kanssa siitä kilpailevat klapiyrittäjät. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla määrä oli enää noin miljoona kuutiometriä. Kuusitukin keskihinta oli silloin vajaat 80 euroa ja koivukuidun vajaat 30 euroa kuutiometriltä. Yksityismetsänomistajille tästä päätyi noin 90 prosenttia. Kuusikuidun hinta oli viimeksi reaalisesti nyky tasoa korkeammalla 15 vuotta sitten. Puukaupoissa vilkas alkuvuosi K esäkuun toiseen viikkoon mennessä Suomessa oli solmittu puukauppoja 18,4 miljoonasta kuutiometristä, mikä on lähes puolet enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Maakunnittain eniten tuloja saatiin Pohjois-Savossa, EteläSavossa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. JAANA KANKAANPÄÄ Metsänomistajien viimevuotiset kantorahatulot olivat ennätyssuuret, mutta inflaation vuoksi reaaliset kantorahatulot laskivat.. Vuonna 2022 metsänomistajien saamat kantorahatulot olivat 2,8 miljardia euroa. Myös kantohintojen alkuvuoden huippu osui toukokuun loppuun
Nuotiomakkara sekä täytekakku ja kahvi Hienointa metsässä. Hankasalmi Ammatti. Kuka. Hän tekee edelleen verokirjalla hankintahakkuita sekä tonttihakkuita. Metsuri Perhe. Vapaus ja luonto 10 Aarre 6/2023 METSÄ. 1 moottori sahauksen MMjoukkue kulta, 1 MMhopea, 1 SMkulta, 1 SMhopea, 3 SMpronssia sekä lukuisia osatehtävien voittoja Harrastukset. 74 Kotipaikkakunta. Elokuun 1991 MMkisamatka osui Neuvosto liiton vallan kaappausyritykseen, kun Moskovassa tankit vyöryi vät Punaiselle torille Paras metsäeväs. Puoliso Riitta, kolme lasta ja 10 lastenlasta Palkinnot. Kilpa sahaus ja pihapuiden kaato Ikimuistoisin kisa reissu. Antti Oksanen ei aio jäädä eläkkeelle. ”Eivät kaikki ota motoa metsiinsä.” HENKILÖ Antti Oksanen Ikä
Kilpasahauksessa Oksa nen karsi runkoja niin vauhdikkaasti, että sai jo 1980luvulla liikanimen Hankasalmen harvesteri. HANKASALMEN HARVESTERI Pitkän linjan kilpasahaus konkarin Antti Oksasen metsurin ura alkoi 59 vuotta sitten ja jatkuu edelleen. Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat PETRI JAUHIAINEN 11 Aarre 6/2023 METSÄ
Ensimmäisissä versioissa kuulosuojaimet ja kypärä olivat erilliset”, Oksanen muistelee. Parhaimpina talvina motteja kertyi 5 000. He kaatoivat, karsivat ja kuorivat puut, jotka talven tullen ajettiin hevosilla tien varteen. Moottorisahat olivat järkäleitä Oksasen työura kattaa vuosikymmenet, jolloin metsäala kävi läpi suurta murrostaan. Sen jälkeen Antti Oksanen laittoi koulukirjat nippuun ja ilmoitti rehtorille, että viilaaja-koneistajan opinnot olisivat hänen osaltaan tässä. HENKILÖ Vuoteen 2006 asti Antti Oksanen työskenteli Metsä Groupin palveluksessa. Kesäaikaan savotalle lähdettiin jo neljältä, kun ilma vielä oli yön jäljiltä raikas. Rehtori ei 15-vuotiaan oppilaansa päätöksestä ilahtunut. Sitä ennen ei viiltosuojahousuista tai turvajalkineista ollut kuultukaan vaan töitä tehtiin farkuissa ja kumisaappaissa. ”Enso-Gutzeitin työmaa se oli, Leppäveden toisella puolen. ”Työnjohtaja sanoi, että koneellahan onnistuu ne huonommat, annetaan sinulle vähän parempaa.” Ensiharvennusten ja myöhempien harvennusten lisäksi Oksasta tarvittiin moton avuksi aina, kun palstalla kasvoi niin järeitä puita, ettei kone niille pärjännyt. ”Aukkojahan ne työmaat alkuvuosina etupäässä olivat, ja niitä tehtiin tuonne 1980-luvulle asti, jolloin velimies osti moton.” 80-luvulla metsurityönä tehdyt päätehakkuut jonkin verran vähenivät mutta eivät päättyneet kokonaan. Metsurina moton avuksi Antti Oksanen on koko uransa tehnyt lähes pelkästään hakkuutyötä. ”Sitten, kun täytin 18 vuotta, sahat kevenivät sen verran, että niitä pystyi jo käyttämään karsimiseen.” Työ oli kovaa ja sitä oli paljon. ”Hän sanoi, että tätä päätöstä tulet vielä katumaan. Myös vanerikoivikoiden hakkuut työllistivät häntä pitkään. Ensimmäisillä työmailla 1960-luvulla meno oli toisenlaista kuin nykyään. ”Se on hyvä firma, josta minulla on vain myönteistä sanottavaa.” Tarkkuuskatkaisussa kilpailija sahaa kahdesta, levyalustan päällä olevasta tukista 3–8-senttiset kiekot aluslevyä vahingoittamatta. Tulos on kirjattu kiekkoon. Isän ja veljen kanssa mentiin, alku autolla ja loput junalla.” Työmaalla ahkeroi yhtä aikaa toistakymmentä metsuria. Sahat olivat 13–14 kilon painoisia järkäleitä, joita käytettiin pelkästään puiden kaatamiseen. ”Vanerikoivikoita sain tehdä varmaan kaksikymmentä vuotta. 12 Aarre 6/2023 METSÄ. Mutta en ole katunut.” Ensi vuonna päätöksestä tulee kuluneeksi 60 vuotta. ”Turvakypärät sentään tulivat jo vuonna 1968. Parempaa hommaa ei ollutkaan.” Takapotkusta haava ranteeseen Metsurin urallaan Antti Oksanen on säästynyt vakavilta tapaturmilta – siitäkin huolimatta, että työturvallisuuteen herättiin vähän kerrassaan vasta 1970-luvulla. K aksi viikkoa riitti. Mahtuu joukkoon myös raivauksia ja istutuksia, mutta vähemmässä määrin. Niin kiire ei kuitenkaan koskaan ollut, ettei kesken työpäivän olisi ehtinyt virittää nokipannukahvit. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1964 Oksanen aloitti metsurin savotan, joka jatkuu yhä. Hakkuukoneita ei noihin aikoihin metsissä vielä nähty, mutta sen verran koneellistuminen oli päässyt käyntiin, että metsureilla oli käytössään moottorisahat
Oksanen arvelee tämän johtuvan siitä, että hän noudattaa tarkkaan oikeita työasentoja ja huolehtii muutenkin lihaskunnostaan esimerkiksi venyttelemällä ja käymällä hierojalla säännöllisesti. ”1990-luvun alussa jouduttiin työturvallisuussyistä ottamaan kännykät. Terä heilahti kohti rinnuksia ja repäisi mennessään haavan vasempaan ranteeseen. ”Mutta kymmenen kuukautta kesti, ennen kuin selkä oli ennallaan. Seuraavana vuonna Jämsänkoskella hän osallistui itse ja sijoittui neljänneksi. Onni onnettomuudessa oli se, että ranteen tavoitti vain laipan kärki. Palkintokaappia koristaa satakunta erilaista pokaalia, mitalia, palkintolautasta ja kristalliesinettä. Ja ne olivat pitkiä kuukausia.” Vuonna 2007 Oksasta kiusasivat toistuvat migreenit, jotka lopulta äityivät niin pahoiksi, että näkö saattoi mennä kolme kertaa päivässä. Hopeaja pronssisijoja on kertynyt useita. Yhtäkkiä en pystynyt kantamaan mitään.” Oksanen ohjattiin fysioterapiaan, ja sitkeän jumppaamisen myötä selkä alkoi pikku hiljaa kuntoutua. ”Silloin ei vielä ollut sahoissa ketjujarruja.” Kymmenen kuukauden piina Metsurin ammatissa koville joutuvat ruumiinosat, kuten selkä ja polvet, ovat kestäneet. 13 Aarre 6/2023 METSÄ. ”Hermo meni jollain lailla pinteeseen. Sen jälkeen kilpaileminen veikin miehen mennessään. Se tapahtui vuonna 2013, kun olin sahaamassa pojan kanssa.” Jokin selässä tuntui oudolta, ja ohikiitävän hetken Oksanen mietti, pitäisikö työ keskeyttää. Kilpailut koostuvat viidestä eri osatehtävästä, jotka mittaavat sahaajan tarkkuutta, nopeutta ja sorminäppäryyttä. ”Nykyään jo kisoissa häviän niille.” Migreenien syyksi paljastui kananmunan kokoinen aivokasvain. Vaikka arpi edelleen muistuttaa tapahtuneesta, käsi säästyi. Leikkaus tehtiin Kuopiossa, ja se onnistui niin hyvin, että omasta mielestään Oksanen olisi jo parin päivän jälkeen ollut valmis metsätöihin. Ja samasta paikkaa leikattiin kasvain.” Menestystä kilpasahaajana Vuonna 1985 Oksanen seurasi Pieksämäellä ensimmäistä kertaa elämässään moottorisahauksen SM-kisoja. Vakavin tapaturma Oksaselle sattui vuonna 1969, kun äkillinen takapotku yllätti sahaajan. ”Karsinta on aina ollut minulla vahvin laji. ”Yhden ainoan kerran olen satuttanut selkäni. Teräketjun vaihtoon kyllin nopeasti sen sijaan ei tahdo sorminäppäryys riittää.” SM-kisoissa Oksanen voitti kultaa vuonna 1993. Pitkä antenni sojotti vasemman ohimon vieressä. Lopulta syyksi paljastui kananmunan kokoinen aivokasvain. Moottorisahauksen taidoissa on Suomessa kilpailtu 1960-luvulta lähtien. MM-tasolla parhaat suoritukset ovat vuoden 1993 neljäs sija Sveitsistä sekä Oksanen on siirtänyt kilpasahausosaamistaan hyvällä menestyksellä nuoremmille sukupolville. Kasvaimen syystä Oksasella on aavistus. Lopullinen sijoitus saadaan laskemalla yhteen osatehtävistä kertyneet pisteet. Seuraavassa hetkessä selässä nykäisikin kunnolla
”Sellaista lahjakkuutta minulla ei ole. Viime aikoina osallistujamäärät ovat vähentyneet ja osallistujakaarti ikääntynyt, mikä surettaa Oksasta. Aikaisemmin osakokeessa karsittiin oikeita oksia, mutta nykyään oksat on rakennettu runkoon sorvaamalla. Kilpailijan tehtävänä on karsia valmistellusta rungosta noin 30 oksaa mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti niin, ettei tule runkovaurioita eikä jää oksantynkiä. Niemisjärven mestaruuskisojen karsimiskokeen rungot lepäävät pihatien varressa. Ennen New Yorkin syyskuun 2001 terroriiskuja moottorisahan sai ottaa mukaansa lento koneeseen, mutta sen jälkeen turvaohjeet kiristyivät. Tuskin kukaan haluaisikaan, sen verran tärkeä varuste omaan käteen sopiva saha kilpailijalle on. Saksaan ja Puolaan, oli ne reissuja.” Sen lisäksi, että itse kilpailee, Oksanen on myös aktiivinen kisajärjestäjä. Vaikka koetan tehdä karhun, niin sialta se näyttää.” HENKILÖ Sahasta pidetään parempaa huolta kuin emännästä. Oksanen karsi runkoja sellaisella vauhdilla, että hän sai jo 1980-luvulla Koneviestin metsätoimittajalta Jorma Voutilaiselta lempinimen Hankasalmen harvesteri. Päärakennus ja pihan riiuupaikaksi nimetty aittarakennus ovat hirttä, ja riiuupaikan käsinveistettyjä salvoksia koristavat hirsien piparkakkutyvet. ”Se on kurjaa, että kesäkisoja järjestetään nykyään vähemmän kuin ennen. Vaikka mies muutoin käyttelee sahaa kuin kirurgi veistään, eläinhahmoja hän ei sahaa. ”Sitten mentiin kisoihin autolla. ”Kilpasahastahan pidetään melkein parempaa huolta kuin emännästä”, Oksanen sanoo. SUMOKI ry palkitsi Antti Oksasen vuonna 2019 kultaisella kypärällä työstä, jota hän on tehnyt kilpasahauksen eteen. Aluejohtaja vain tokaisi, että se on niin jokapäiväistä se keihäskulta”, Oksanen naurahtaa. Palkintokaapissa on esillä vain osa vuosien varrella kertyneistä pokaaleista. Kultakypärä kiitokseksi Kilpailuissa jokaisella osanottajalla on mukanaan oma sahansa, jota ei saa vaihtaa kesken kisan. Ensimmäiset moottorisahauksen mestaruuskilpailut oli tarkoitettu vain metsäalan ammattilaisille, mutta nykyään kisoihin saa osallistua kuka tahansa. Viime keväänä hän vastasi Metsä Groupin moottorisahauksen mestaruuskisojen järjestämisestä kotikylässään Niemisjärvellä. vuoden 1991 MM-joukkuekisavoitto ja yksilökisan hopeasija Neuvostoliitosta. ”Sillä nimellä ne edelleen huutelee.” Kotipihassa vieraita tervehtii myös moottorisahalla veistetty karhu, joka ei kuitenkaan ole Oksasen omaa käsialaa. 14 Aarre 6/2023 METSÄ. Sen kunniaksi Metsäliiton eli Antti Oksasen työnantajan aluejohtaja järjesti kahvitarjoilun. Vuosien mittaan hän on järjestänyt lähes 30 moottorisahauksen mestaruuskilpailua. Vuonna 2019 Suomen moottorisahauskilpailijat SUMOKI ry palkitsi Antti Oksasen kultaisella metsurinkypärällä työstä, jota hän on alan eteen tehnyt. ”Samana vuonna Kimmo Kinnunen voitti keihään maailmanmestaruuden, mutta ei sille pidetty kahvitarjoiluja. Vaikka ne hupikisoja ovatkin, niin tosissaan ne otetaan.” Mestari ei sahaa karhuja Oksasen koti sijaitsee Hankasalmella, Kynsiveden rannalla
Kun kuusta viljellään männyn kasvupaikalle, sen juuristo kehittyy kasvupaikan olosuhteiden mukaan. Myrskyn jälkeen kaarnakuoriaistuhojen leviäminen talousmetsiin on hyvin todennäköistä. Veikkaan kuitenkin rehevien kasvupaikkojen kuusikoiden olevan isoimmassa vaarassa varsinkin, jos metsässä on juurikääpää ja kuusikon kiertoaikaa pyritään jatkamaan. Takavuosien jatkuvaa kasvatusta muistuttavien hakkuiden seurauksena metsät ovat kuusettuneet. Tämä pitää paikkansa. Nykyiset viljelykuusikot ovat ikänsä puolesta vielä pääosin turvassa kirjanpainajalta mutta eivät muilta kaarnakuoriaisilta kuten kuusentähtikirjaajalta. Juurikääpä tietysti heikentää myös pystyssä pysyviä kuusia. Valtion korvauskynnys tulee pitää matalana, jotta asenteet suojelua kohtaan pysyvät suopeina. Myöhemmin kesäharvennukset ovat yleistyneet, mutta toisaalta myös kantokäsittely on ollut arkipäivää pitkään. Aarteen uusi kolumnisti, metsänhoitaja ja metsän omistaja Petri Kortejärvi (s. Näin varmasti on. Kuusta on istutettu laajemmin vasta 30 vuoden ajan. Ennen piikkilankaa pelkästään risuaitoihin on korjattu valtava määrä kuusirankoja ja ainakin osa näistä kesäaikaan. MARIA MIKLAS V iime vuosina kovasti yleistyneet kirjanpainajatuhot Etelä-Suomen kuusikoissa ovat omien havaintojeni mukaan lähes aina juurikäävän seurannaistuhoja. Entä ovatko suojelualueet ja niissä runsastuvat kaarnakuoriaiset uhka viereisille talousmetsille. Kyllä ja ei. Ajoissa tehty varhaisperkaus näyttää selvästi parantavan luontaisten ja kylvettyjen mäntyjen mahdollisuutta nousta sekoitukseksi viljelykuusikoihin. Männyn kasvupaikat kannattaa viljellä männylle ja ottaa hirvituhojen riski. Kaarnakuoriaisille otollista tuoretta lisääntymisalustaa on jatkuvasti tarjolla. Sen sijaan kotitarvepuuta niistä on aikanaan otettu paljonkin. Miksi juurikääpä on runsastunut metsissämme. Väite on historiaton. SELLAISTAKIN VÄITETÄÄN, että avohakkuut aiheuttavat kirjanpainajan runsastumista, kun hakkuuaukon viereisen kuvion kuuset altistuvat tuulelle ja muuttuneelle mikroilmastolle. Paljon varoitellaan siitä, että kuusta viljellään nyt männyn kasvupaikoille ja että nämä kuusikot eivät kestä kirjanpainajien hyökkäyksiä lämpenevässä ilmastossa. Väite kuitenkin muuttuu lyömäaseeksi jaksollista kasvatusta vastaan, jos unohdetaan se, että harvennus ja varsinkin yläharvennus kasvattavat hyönteistuhojen riskiä paljon laajemmalla alueella. Peitteiseen boreaaliseen metsään uudistuu puulajeista käytännössä vain kuusi, ja kuusijatkumon seurauksena juurikääpä on päässyt runsastumaan. Pitkään metsätalouden ulkopuolella ollut, hiljalleen ränsistyvä vanha kuusikko saattaa hyvinkin olla tasapainossa. Pitää kuitenkin muistaa, että suurinta osaa Etelä-Suomen varttuneista kuusikoista ei ole koskaan harvennettu kesäaikaan. Rehevillä kasvupaikoilla veden puute tulee kuusille suurempana yllätyksenä kuin karummilla paikoilla. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla. Kuusikoihin kannattaa pyrkiä saamaan sekapuuksi mäntyä ja koivua. Juurikäävän seurauksena varttuneissa kuusikoissa kaatuu järeitä kuusia ilman myrskyjäkin. PETRI KORTEJÄRVI Totta ja tarua metsätuhoista KORTEJÄRVI Sekaviljely olisi saa tava valta menetel mäksi. Ennen kuormatraktoreiden kehittämistä hakkuut tehtiin talvella, ja ainoa lähikuljetukseen käytetty voimakone oli hevonen, myöhemmin maataloustraktori. Kuusia kyllä kuolee, mutta kirjanpainajan lisäksi myös sen luontaisten vihollisten kanta on korkealla. Vaan onko juurikääpäkään syyllinen. Juurikääpä ja myös kirjanpainajatuhot vaivaavat Etelä-Suomen varttuneita kuusikoita, joita ei ole koskaan avohakattu eikä viljelty. Aika näyttää, muodostuuko niistäkin pysyvä ongelma. Puut vaativat liikkuakseen lunta maan ja reenjalasten väliin, eikä työvoimaakaan ollut isommin saatavilla kuin talvella. Nämä tilanteet on syytä tunnistaa ja tunnustaa. Sekaviljely olisi saatava valtamenetelmäksi. MYÖS KESÄHAKKUITA pidetään syypäänä juurikäävän runsastumiseen. Tämän seurauksena kuuset saattavat hyvinkin sinnitellä hengissä. 15 Aarre 6/2023 METSÄ. Runsaspuustoinen uudehko suojelualue taas on riski naapureille, kun siihen osuu isompi häiriö. Usein kuulee väitettävän, että kirjanpainajan ja sitä ennen juurikäävän runsastuminen olisivat seurausta avohakkuista ja viljelemällä perustetuista kuusikoista. Kirjanpainajien kanta on ja pysyy korkealla, ja kun kasvukaudesta tulee kuiva ja kuuma, seurauksena on puustokuolemia. Tässä on perää
Puutavaransa hän hankkii pääasiassa yksityishenkilöiltä. Esimerkiksi mortteli on valmistettu visakoivusta ja sen survinosa luumupuusta. Mutta jos tila on kaukana, tuottaa todellisia ongelmia päästä valvomaan hakkuuta.” Etämetsänomistaja Irma Welling (Metsä Groupin Viesti 2/2023) Metsä sana Sitaatit U seimmiten tässä työssä hermo lepää. Morttelia valmistettaessa tuoreesta pölkystä sorvataan raaka-aihio, kun puu on vielä kosteaa. Tavalla tai toisella täältä on lähdettävä.” Sahateollisuuden konsultti Kai Merivuori (MT Metsä 5/2023) ”Usein hakkuukoneen kuljettaja ottaa yhteyttä silloin, kun kone on jo palstalla. Suomen järvien keskisyvyys on seitsemän metriä. 16 Aarre 6/2023 METSÄ. Tilaukset nettisivujen kautta sähköpostitse tai puhelimitse. Sen halkaisija on noin 8 cm, korkeus 12 cm. (Lähde: vesi.fi) Kitumaa Metsätalousmaa jaetaan puuston kasvun perusteella kolmeen eri luokkaan, metsämaahan, kitumaahan ja joutomaahan. Kaltiaisen vuonna 2015 perustama yritys Yonawood valmistaa kotimaisesta puusta huonekaluja ja lahjatavaroita kuten keittiövälineitä sekä koristeja käyttöastioita. Ymmärrän sen, sillä heidänkin aikataulunsa elävät. Ikää kun tulee, alkavat vaivat kiusata. ”Aihiota kuivataan 1–6 kuukautta tuotteesta ja sen koosta riippuen. Visakoivupölkyn kuivattamisessa voi mennä vuosikausia. Käsityöharrastuksen Kaltiainen omaksui jo lapsena vanhemmiltaan. Hinta 55 e. 7 ”Maailman metsätuhot kohdistuvat pääosin varttuneisiin metsiin. Kitumaaksi luetaan metsä, jonka vuotuinen kasvu on yli 0,1 kuutiometriä mutta alle yksi kuutiometri per hehtaari. Kuivauksen jälkeen aihio sorvataan lopulliseen muotoonsa ja pintakäsitellään.” LISÄTIETOJA yonawood.fi AJANKOHTAISET AARTEET JOONA KALTIAINEN Koonneet ANNE SOININEN ja MARI IKONEN Vivahteikasta visakoivua SARI SALMINEN Joona Kaltiaisen suosikkimateriaali on koivu sen hyvän työs tettävyyden ja tasa laatuisuuden vuoksi. Joutomaa on puutonta tai lähes puutonta. Kuivaminen ei saa tapahtua liian nopeasti. Sorvatessa aihioon jätetään reilusti työstövaraa, koska se halkeilee ja vääntyy kuivuessaan. Siksi Kaltiainen sorvaa pienemmät käyttöesineet usein tuoreesta puusta. ”Työskentelin kokkina ja keittiöpäällikkönä eräässä lomakeskuksessa noin 20 vuotta. Kymijoen vesistöön kuuluva Päijänne on Suomen syvin järvi, 95 metriä. Ymmärtäähän sen. Pienemmissä lahjatavaroissa Kaltiainen käyttää myös visakoivua, omenapuuta ja katajaa. Pääraaka-aineet ovat mänty ja koivu. Kaltiaisen isä on puuseppä ja äiti verhoilija. Toimeksi annot ovat mukavia ja vaihtelevia.” Näin kuvailee polvijärveläinen Joona Kaltiainen työtään puuseppänä. Mortteli on valmistettu visa koivusta, survinosa luumu puusta. Korona-aikoina päätin lopettaa ne hommat ja rupesin täysipäiväiseksi puuseppäyrittäjäksi.” Kaltiainen haluaa tehdä persoonallisia, valtavirrasta poikkeavia puutuotteita asiakkaan toiveita noudattaen. Käsillä tekemiseen liittyvät myös hänen aiemmat ravintola-alan työnsä. Visakoivu antaa esineelle näyttävän ilmeen. Tuoretta puuta on nopeaa ja helppoa sorvata kuivaan verrattuna
3 Mitä on nimitetty korpirojuksi. Vaikka tutkijakol mikko lopuksi osoittaa toden näköisintä syyllistä, teos on enem män kuin kuka sen teki arvoitus. 6 Mitä tarkoittaa biodiversiteetti. (WSOY) ilmestyy elokuussa. ”Esimerkiksi elämäkerta, jossa muistelen yli 40 vuoden työuraani toimittajana, kriitikkona ja kirjailijana. Millaisessa maa perässä Ahola on kasvanut. 2 Minkä puun siemenet ovat oravan pääasiallista ravintoa. ”Viimeinen ke sä ennen eläkkeelle jäämistä kuluu tiiviisti töis sä. ”Sauvakävelen pitkin pelto ja metsä teitä, poimin kesällä kukkia ja syksyllä sieniä.” Millaiset näkymät aholta avautuvat. Enni Mustonen: Kasvattitytär (Otava 2023) PARASTA TEEMUA Tv-sarjan näyttämä tuskailu kannatti: Tulilahtikirja on hyvin taustoitettua ajankuvaa 50luvun lopulta, Teemu Keskisarjaa par haimmillaan. ”Pihoillani Helsingin Tapanilassa ja Sippo lassa on hedelmäpuita, tuomia ja syree nejä, siilejä, rusakoita ja kauriita. Teksti esittelee keinoja korvata kaupasta ostettavia ruokaaineita, maustei ta ja kosmetiikkaa luonnonyrteillä. Lomat on pidetty viime syksynä ja talvena.” Millainen on Aholaa ympäröivä laji kirjo. Oja kellukasta kaakaojuomaa. ”Helsingissä naapurissani on Malmin entinen lentokenttä. 17 Aarre 6/2023 METSÄ. ”Kymen laakson Sippolassa, savimaalla, joka onkin vanhaa pellonpohjaa.” Miltä näyttää Aholan suvi. Hänen uusin kirjansa, antologia Mitä Helvi Hämäläinen todella sanoi. Teemu Keskisarja: Tulilahti – tutkimuksia nais murhista (WSOY 2023) 1 Miksi kutsutaan puun tainta, jossa on vasta ensimmäiset lehdet. Keväällä mete löivät joutsenet, kurjet ja satakielet.” Kuinka hyödynnät avaraa ympäris töäsi. MARKKU VUORIKARI 5 Mikä on kuvassa näkyvä perhonen. Suvi Ahola on työs kennellyt Helsingin Sanomissa vuodes ta 1984 lähtien pää asiassa kulttuuri toimituksessa. OPPEJA OMA VARAISUUTEEN Nokkosesta sampoota. Uudet kirjat Aarre visa Metsä nimiset VEIKKO SOMERPURO / WSOY Suvi Ahola TOIMITTAJA JA KIRJAILIJA, 64 Aho on viljelyn jäljiltä nurmettunut kaskimaa tai pelto. Tai sitten kasviskeittokirja.” LISÄTIETOJA Suvi Ahola on julkaissut omaelämäkerrallista proosaa, esseitä, runoja ja keittokirjoja. Kirjassa on toki myös romantiik kaa, mutta ennen muuta se kun nioittaa naisten töiden historiaa. Satu Hovi: Omavaraista – Luonnon antimet hyötykäyttöön kotona ja keittiössä (Kirjapaja 2023) NAISHISTORIAA Tuottelias Kirsti Manninen eli Enni Mustonen on uudessa sar jassaan omalla alueellaan myös maantieteellisesti. Sippolassa katselen Orijärvelle, kun lämmitän rantasaunaa.” Minkälainen kirja Aholasta syntyisi. 17vuotias Hedda Noora joutuu emännöi mään hunningolle ajautunutta Frugårdin kartanoa Mäntsälässä. Kuusi kiperää kysymystä Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 65. 4 Missä sijaitsi Suomen ensimmäinen sellutehdas. Kiinnostava aihe olisi kaivannut ympärilleen kuvia
METSÄNOMISTAJA Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat MARIA MIKLAS 18 Aarre 6/2023 METSÄ. Jukka Heinänen pohtii, olisiko kuusikuviolla jo päätehakkuun aika. Riistaa ja talousmetsää Metsänomistajaksi on monta reittiä. Monimuotoinen metsä miellyttää tuoreen metsänomistajan silmää. Jahtipäiviä omissa metsissä kertyy melkoisesti. Tuusulalainen Jukka Heinänen kiinnostui metsänhoidosta metsästyksen kautta
Metsän omistaja Mäntykankaat ovat Jukka Heinäsen mielimaisemaa. Metsästäminenkin on helppoa hyvän näkyvyyden tarjoavassa männikössä. Jukka Heinänen Ikä: 46 Kotikunta: Tuusula Työ: everstiluutnantti, yleisesikuntaupseeri Metsät: omistaa metsää Hämeen linnan Lammilla metsäyhtymässä yhdessä isänsä kanssa Harrastukset: metsästys, satunnainen kalastus, kaksi cockerspanielia ja kuntapolitiikka 19 Aarre 6/2023 METSÄ
Nyt meitä omistajia on kaksi, ja isälläni on tilasta suurempi osuus. METSÄNOMISTAJA 20 Aarre 6/2023 METSÄ. Linnut viihtyvät hyvin hoidetussa metsässä, ja metsästäminen on helppoa ja turvallista. ”UPM Metsän verkkopalvelu on hyvä, ja sitä käytän eniten. Esimerkiksi palstan laidalla kulkevan Evojoen rannoille on jätetty 15 metrin suojavyöhykkeet. ”Käymme puolentoista vuoden aikana läpi kaikki oleelliset metsänomistamiseen liittyvät asiat. Oppia alan tutkinnosta Jukka Heinäsellä ei ole aikaisempaa kokemusta metsän hoitotöistä tai niiden suunnittelusta. Kävele palstasi läpi ja seuraa samalla kartalta, missä olet. Melkein heti metsämies kuulee pyyn vihellyksen. ”Hyvä metsänhoito ja riistanhoito sopivat mielestäni hyvin yhteen. Ainakaan vielä Heinäsellä ei ole suunnitelmissa tehdä raivaussahahommia itse. ”Isoisäni osti tämän metsätilan lastensa nimiin vuonna 1952. 3 Käy metsässä si vähintään kerran vuodessa. Jukan vinkit 1 Tutustu met sääsi. Tuore metsänomistaja janoaa tietoa metsänhoidosta, sillä hän haluaa oppia arvioimaan hoitotarpeita itse. Sitä mukaa kuin isäni sisaruksista on aika jättänyt on omistajien määrä vähentynyt. Kun viime vuoden kauppoja tehtiin, ostaja ja myyjä arvioivat palstan hintaa OP Metsäarvion ja samalla seudulla toteutuneiden kauppahintojen pohjalta. Kurssin alku vaikuttaa sopivan käytännönläheiseltä. Kun on nähnyt metsän maastossa, on helpompi arvioida hoitotoimia myös digitaaliselta kartalta. ”Isälläni on ollut kumppanuussopimus UPM:n kanssa, ja yhtiön metsäasiantuntija on antanut säännöllisesti neuvoja, kuinka kuvioita tulisi hoitaa. Tila kuuluu UPM:n FSC-sertifioinnin piiriin, jonka kautta metsänhoitoon tulee monimuotoisuutta. Yhteistyö on sujunut hyvin, joten jatkamme yhteistyötä saman asiantuntijan kanssa. Sekametsät ovat yhteinen tavoitteemme. Palstalta löytyy monenlaista metsää. Metsään.fi-palvelusta tarkistan joskus, että UPM:n tiedot ovat ajan tasalla. Se on ollut tähänkin asti Matti Heinäsen hyvässä hoidossa, mutta jatkossa metsänhoidon on tarkoitus olla vieläkin aktiivisempaa. ”Aina kun mahdollis ta jätämme metsään riistatiheikköjä. On tyypillistä Evon alueen kuivaa mäntykangasta ja rehevämmän maapohjan kuusikoita. Hän tulee nyt kesällä käymään. Hän on käynyt siellä vanhempiensa kanssa 1980-luvulta lähtien, viime vuosina yhä useammin metsästämässä ja sienestämässä. ”Tarkoitus on vaalia monimuotoisuutta lisäämällä lehtipuiden määrää. Omaan palstaan ja sen hoitotarpeisiin tutustuessaan Heinänen on hyödyntänyt sähköisiä työkaluja. UPM:n sähköisessä palvelussa on helppo pitää myös verokirjanpito. Halutessaan metsäveroilmoituksen saa sieltä valmiiksi täytettynä napin painalluksella.” Lisää monimuotoisuutta Isä ja poika Heinäsen metsäpalsta on hieman keskimääräistä suomalaista metsätilaa isompi. Kuuntelen usein myös metsäaiheisia webinaareja. Niinpä hän ilmoittautui opiskelijaksi Metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon. Metsänhoidon perustietojen hankkiminen helpottaa keskustelua metsäammattilaisten kanssa.” Varttuneen männikön jälkeen metsäretkellämme tulee vastaan pari varhaisperkausta kaipaavaa taimikkoa. Metsässä liikkuminen on hänelle kuitenkin tuttua myös ammatin puolesta, sillä hän työskentelee Puolustusvoimain palveluksessa, tällä hetkellä Maanpuolustuskorkeakoulussa strategian opettajana. Merkitsen kaikki kulut sinne saman tien. Suurimmalta osaltaan tila säilyy tavallisena talousmetsänä”, Heinänen linjaa. Kauppakirjakin laadittiin omin voimin. Heinäsen ei tarvinnut miettiä kovin pitkään osuuden ostamista, sillä metsätila on tullut hänelle tutuksi vuosien varrella. En ole hankkimassa raivaussahaa. ”Minulta on kotoa palstalle matkaa 120 kilometriä, mikä hankaloittaa töiden toteuttamista. A stelemme tuoreen metsänomistajan Jukka Heinäsen kanssa helppokulkuisella mäntykankaalla Hämeenlinnan Lammin Iso-Evon kylässä. Mökkiä tai muuta asuinrakennusta palstalla ei ole. Jatkossa minä vastaan pääosin metsän hoitotöistä”, Jukka Heinänen kertoo. Männikkö on saanut Pöllönpesä-nimensä alueella kauan sitten asustelleen pöllön mukaan. Kierrämme kaikki kuviot läpi ja laadimme metsäsuunnitelman”, Jukka Heinänen kertoo. Silloin näet, onko siellä myrskytai hyönteistuhoja ja miten taimikot ovat lähteneet kasvuun. Ammattilaiset saavat toistaiseksi tehdä hoitotyöt. Ne ovat helppo ja usein ilmainen tapa pitää tietojaan ajan tasalla. Todennäköisesti joku kuvio siirtyy jatkuvaan kasvatukseen. 4 Perehdy metsä verotukseen. Viime vuonna ostimme yhdessä isäni kanssa tätini omistaman osuuden. Metsoa en ole vielä onnistunut ampumaan”, Heinänen kertoo. Jatkossa tilan metsänhoidon on tarkoitus olla entistäkin aktiivisempaa. Koivut ovat kasvaneet jo reilusti kuusien yläpuolelle. Jossakin vaiheessa tulee varmasti istutuksia, ja niistä voisin aloittaa omat metsätyöni”, Heinänen pohtii. 2 Teetä metsä suunnitelma metsäammattilaisella. Jos olet tyytyväinen ammattilaisen palveluihin, pidä yhteyttä häneen säännöllisesti. Riistatiheikköjä jätämme lintujen ja muun pienriistan suojapaikoiksi.” Yhtymän osakkaaksi Heinäsestä tuli metsänomistaja viime vuoden lopulla, kun hän osti osan suvun metsäyhtymästä itselleen. Metsä kanalinnut ja rusakot löytävät suojaa kuusen oksien alta”, Jukka Heinänen kertoo. Vero tusta ei pääse pakoon, joten metsäverotuksen perusasiat kannattaa opiskella ja hyödyntää verovähennysmahdollisuudet. Metsätilasta tehtiin metsäarvio kymmenisen vuotta sitten, kun Jukka Heinäsen isä Matti Heinänen, 76, osti tilasta edesmenneen veljensä osuuden. Tarkasta myös toteutettujen hoitotoimien laatu ja onnistuminen. Lähes kolmasosa alueesta on aikoinaan ojitettua suota, jolla kasvaa kituliaasti mäntyjä. Pyitä ja teeriä olen saanut lähes joka vuosi. ”Täällä liikkuu mukavasti metsäkanalintuja
Tällä kertaa ei löytynyt. Ajouria hän pitää onnistuneina. Heinäsen mielestä jälki on siistiä ja kuusia on jäänyt kasvamaan sopiva määrä. Ennallistaminen, taksonomia ja muut EU:n suunnitelmat ovat tavalliselle metsänomistajille aika epäselviä. Suosikkikastikkeeni riistalihalle on punaviini-mustaherukkasipulikastike. Hänen nähdäkseen retkeilyalue toimii erinomaisesti jo nykyiselläkin tavalla ja palveluilla. Jukka Heinäsellä ei ole asiasta mielipidettä puolesta eikä vastaan. Muutamiin mäntyihin iskenyt tuho mietityttää. ”Euroopan unionin päätöksistä ei voi tietenkään koskaan olla varma, mutta uskon metsätalouden mahdollisuuksien säilyvän hyvinä. Heinänen kokkaa mielellään riistaruokia. Isäni kanssa teemme sukupolvenvaihdosta siinä vaiheessa, kun hän haluaa osuudestaan luopua.” Katselemme kulkiessamme, löytyisikö tutuilta paikoilta korvasieniä. Vaikka metsätalouden yllä riippuu välillä metsien käyttöä rajoittavia tummia pilviä, Heinänen näkee metsänomistamisen tulevaisuuden valoisana. Hirviä ja peuroja alueella riittää. ”Metsä on yleensä merkittävä sijoitus, joten sieltä on tärkeää tavoitella kunnon tuottoa ja vähintään pitää metsä sellaisessa kunnossa, että sen arvo säilyy.” Kuljemme seuraavaksi viime talvena toteutetun reilun hehtaarin ensiharvennusalueen läpi. ”Ajourat helpottavat muutakin liikkumista metsässä.” Onnistunut ensiharvennus Ykköstavoitteena metsänomistukselleen Jukka Heinänen pitää taloudellista tuottoa. Meillä on myös seuran viikkokilpailuja, joihin seuran sääntöjenkin mukaan on silloin tällöin osallistuttava.” Sorkkaeläinten aiheuttamia tuhoja Heinänen ei yhtymän metsäpalstalta muista. Sienikastikekin on aina hyvä.” Suvun metsäperinnön vaaliminen on jatkunut jo Heinäsen omiin lapsiin. Hän on jäsenenä Iso-Evon Eränkävijöissä ja kehuu seuraa aktiiviseksi. He päättävät aikanaan, ovatko kiinnostuneita metsänhoidosta. ”Meillä on ampumarata tässä ihan vieressä Evon metsäkoulun alueella. ”Hirven sisäfilee on parasta lihaa, mitä voi saada. Olisi hyvä, että niistä saataisiin mahdollisimman pian varmaa ja ymmärrettävää tietoa.” Valtion omistamiin metsiin Evon retkeilyalueelle on ehdotettu tiedekansallispuiston perustamista. Parin kuusentaimikon varhaisperkaus on Heinästen metsäyhtymän seuraavia metsänhoitotoimia. Metsäasiantuntijan käynti selvittänee tuhon syyn. ”Olen retkeillyt täällä useamman kerran lasten kanssa. Pidän myös metsäkanalinnuista. 21 Aarre 6/2023 METSÄ. Kyseessä voi olla esimerkiksi okakaarnakuoriainen. Vireä metsästysseura Metsästystä Jukka Heinänen on harrastanut yli 20 vuotta. Siellä käyn usein ampumassa. Eläinten ja talousmetsän yhteis elo on sujunut ongelmitta, mikä kertoo sopivasta hirvi kannasta. Ne helpottavat omaakin liikkumista. Viime talvena toteutettu ensiharvennus näyttää Jukka Heinäsen silmään hyvältä
Sellu ja mekaaninen massa ovat vielä niukasti paperin perässä. Myös ulkopakkauskartonkien vienti hinnat lähtivät viime vuoden lopul la laskuun. Notkon jälkeen uuteen nousuun. PUUMARKKINAT Teksti EMMI HALTIA | Graafit AINO SAARIKIVI Sanastoa Fluting Ulkopakkauskartonkeihin kuuluva aallotuskartonki, jota käytetään aaltopahvin keskikerroksena Kraftlaineri Ulkopakkauskartonkeihin kuuluva vahva kartonki, jota käytetään muun muassa aaltopahvin pintakerroksena Muu kartonki Useita kartonkilajeja, joista valtaosa sisäpakkauskartonkeihin kuuluvaa taivekartonkia Sulfaattikartongit Sisäpakkauskartonkeihin kuuluvia korkealaatuisia kartonkeja, joita käytetään esimerkiksi elintarvike-, kosmetiikkaja nestepakkauksiin Vuosina 2020–2021 Suomen metsäteollisuuden päätuottei den viennin arvossa tapahtui merkittävä käänne, kun kartonki ensin kiri paperin kiinni ja sitten ohitti sen. Myös puutuoteteol lisuus on ohittanut paperin ja oli viime vuonna suunnilleen tasoissa kartongin kanssa. LÄHTEET Luke ja Tulli Muu kartonki Muu sulfaattikartonki Fluting Kraftlaineri Paperi Puutuoteteollisuus Kartonki Massa Kartonkien vientimäärät Kartonkien vientihintojen kehitys Metsäteollisuuden viennin arvo 100 200 300 400 500 600 700 800 Q1/ 23 Q4/ 22 Q3/ 22 Q2/ 22 Q1/ 22 Q4/ 21 Q3/ 21 Q2/ 21 Q1/ 21 Q4/ 20 Q3/ 20 Q2/ 20 Q1/ 20 Q4/ 19 Q3/ 19 Q2/ 19 Q1/ 19 1000 t 300 600 900 1200 1500 3/2 3 1/2 3 11/ 22 9/2 2 7/2 2 5/2 2 3/2 2 1/2 2 11/ 21 9/2 1 7/2 1 5/2 1 3/2 1 1/2 1 11/ 20 9/2 7/2 5/2 3/2 1/2 11/ 19 9/1 9 7/1 9 5/1 9 3/1 9 1/1 9 Euroa 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 202 2 202 1 202 201 9 201 8 201 7 201 6 201 5 201 4 201 3 201 2 201 1 201 200 9 200 8 200 7 200 6 200 5 200 4 200 3 200 2 200 1 200 199 9 199 8 199 7 199 6 Miljoonaa euroa 22 Aarre 6/2023 METSÄ. Varsinkin ulkopakkauskartonkien markkinatilanne on heikentynyt nopeasti, mutta syksyllä kartongin kysynnän odotetaan elpyvän, kirjoittaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Emmi Haltia. Kartonkien vientimäärät alkoivat laskea viime vuoden lopulla. Sen sijaan muiden kartonkien ja sulfaattikartonkien hintojen nopea nousu taittui vasta tänä vuonna lieväksi laskuksi
Vuoden lopulla myös flutingin tuotanto lisääntyy Mondi PowerFluten Kuopion tehtaalla. Loppuvuoden näkymä on kaksijakoinen. 23 Aarre 6/2023 METSÄ. Toisaalta taas Euroopassa nähty hintojen lasku heijastunee Suomen vientihintoihin viiveellä niin, että kartongin keskimääräinen vientihinta päätyy lievään laskuun viime vuoteen verrattuna. Sisäpakkauskartonkien hinnat olivat tammi-maaliskuussa lähes 20 prosenttia korkeammat verrattuna viime vuoteen. Sulfaattikartonkeja ja muita korkealaatuisia sisäpakkauskartonkeja käytetään esimerkiksi elintarvike-, kosmetiikkaja nestepakkauksissa. Lomautukset kestäisivät enintään 90 päivää ja voivat koskea suurinta osaa Metsä Boardin kartonkien tuotantolaitoksista. Kaksijakoiset näkymät Tämän vuoden alussa ulkoja sisäpakkauskartonkien hinnat ovat kehittyneet eri suuntiin. Tullin ja Luken tietojen mukaan kartonkia vietiin Suomesta tämän vuoden tammi-maaliskuussa lähes neljännes edellisvuotta vähemmän. O T S O H ALT I A Teollisuus sopeuttaa tuotantoaan. Kartonkien vienti useisiin muihin maihin, esimerkiksi Italiaan, Turkkiin ja Puolaan, kasvoi kuitenkin sen verran, että viennin lasku jäi kokonaisuutena maltilliseksi. Päätöstä tästä investoinnista odotetaan ensi vuonna. tuotanto käynnistyy vuonna 2025. Heikentyneen kysynnän taustalla ovat sekä yksityisen tavarakulutuksen lasku että monille kartonkien käyttäjille kertyneet suuret varastot pakkausmateriaaleja. Finanssikriisin (2008) ajoista lähtien kartongin osuus on kuitenkin noussut melko tasaista tahtia niin, että sen viennin arvo oli viime vuonna lähes 30 prosenttia koko metsäteollisuuden viennin arvosta ja 40 prosenttia massaja paperiteollisuuden viennin arvosta. Heikentyneen kysynnän lisäksi myös helmikuinen ahtaajien lakko ja Venäjälle kohdistuneen viennin loppuminen näkyvät luvuissa. Kartongin osuuden odotetaan lähivuosina vain kasvavan. Myös muovin korvaaminen uusiutuvilla materiaaleilla lisää kartongin kysyntää. Toiseksi merkittävimmäksi kartonkien vientikohteeksi nousi Yhdysvallat, kun kartonkien vienti Venäjälle päättyi viime vuonna. Myös flutingin hinta oli alkuvuonna hieman viime vuoden vastaavaa ajankohtaa matalampi. Tulevan syksyn aikana kartonkien kysynnän odotetaan elpyvän, kun kartonkituotteiden käyttäjien varastot laskevat normaaleiksi ja yleinen taloustilanne arvioiden mukaan paranee. Asetuksen mukaan esimerkiksi pikaruokaravintoloissa tulisi siirtyä paikan päällä nautittavien ruokien kertakäyttöpakkauksista uudelleen käytettäviin pakkauksiin. V ielä viime vuonna eri kartonkituotteiden kysyntä oli niin kiivasta, että tuottajilla oli jopa vaikeuksia vastata siihen. Viime vuoden lopulla Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi pakkausja pakkausjäteasetukseksi. Tehtaan tuotantokapasiteetti on 750 000 tonnia sisäpakkauskartonkeja vuodessa, mikä on noin 18 prosenttia viime vuoden kartongin tuotannosta Suomessa. Siihen saakka Venäjä oli merkittävä kartonkien vientimaa kahdeksan prosentin osuudellaan. Kesäkuun puolivälissä se ilmoitti sulkevansa muun muassa kierrätetyn kraftlainerin tuotantoa Alankomaissa ja Puolassa parantaakseen kustannustehokkuutta ja markkina-asemaansa. Myös Metsä Board selvittää vastaavan kokoluokan taivekartongin tuotannon aloittamista Kaskisissa. Kilpailu kiristyy Kartongin vientinäkymien perusvire on ollut jo pitkään positiivinen, ja sellaisena se näyttäytyy myös jatkossa. Toisaalta yleisen taloustilanteen odotetaan vähitellen paranevan. Keski-Euroopan markkinoilla jo näkyvä sisäpakkauskartonkien hintojen lasku ei ole vielä täysin heijastunut Suomen vientihintoihin. Kilpailu siis kiristyy, ja kustannustehokkuudeltaan heikoimpia laitoksia tullaan sulkemaan jatkossakin. Sen sijaan sisäpakkauskartongeilla hintakehitys on ollut hyvin erilainen, ja tuottajat ovat onnistuneet siirtämään nousseet kustannukset lopputuotteiden hintoihin. Lisäksi myös muualle Eurooppaan on tulossa uutta kartonkikapasiteettia lähivuosina. Vientimäärät ovat kuitenkin laskusuunnassa kaikissa kartonkilajeissa, ja tuottajat joutuvat sopeuttamaan tuotantoa vastaamaan alhaisempia toimitusmääriä. Kraftlainerin hinta oli tammi-maaliskuussa 22 prosenttia viime vuotta matalampi. Saksan-viennissä korostuvat korkealaatuiset sisäpakkauskartongit. Stora Enso kertoi keväällä, että useiden tuotteiden markkinatilanne on heikentymässä. Käytännössä se todennäköisesti tarkoittaa kesäkaudella lomautuksia, joista Metsä Board on jo aloittanut neuvottelut. Kartongin tuotannon ennakoidaan laskevan tänä vuonna lähes viidenneksen viime vuodesta. Kartongin globaalia kysyntää lisää kaupungistumisen ja verkkokaupan kasvun myötä lisääntyvä tuotteiden pakkaaminen. Jos asetus tulee voimaan tällaisena, se heikentää jonkin verran ruokapakkauksiin käytettävien kartonkilajien näkymiä. Muovin korvaamiseen liittyy kuitenkin tulevaisuudessa myös kysymyksiä. Teollisuuden kapasiteetin käyttöaste laskee kuitenkin merkittävästi tänä vuonna, koska teollisuus sopeuttaa tuotantoaan hiljentyneeseen kysyntään. Vuositasolla tuotannon lisäys on noin 10 prosenttia flutingin nykyisestä tuotannosta. Kartonkia viedään Suomesta eniten Saksaan, yli 13 prosenttia kaikesta kartongin viennistä. Eniten viedään Saksaan Kartongin osuus Suomen metsäteollisuuden viennin arvosta oli 90-luvulla ja 2000-luvun alussa alle 15 prosenttia. Syksyllä elpymistä. Kartongin tuotantoon on tulossa lisää kapasiteettia, kun Stora Enson Oulun tehtaan kartongin Aarteen Puumarkkinatpalstalla markkinoita analysoivat vierailevat kirjoittajat, tällä kertaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Emmi Haltia. Kartongin tuotantoon on investoitu merkittävästi viime vuosina, ja myös tänä vuonna tehtävät investoinnit lisäävät kartonkien tuotantokapasiteettia Suomessa. Tänä vuonna Metsä Board lisää tuotantoaan Kemissä ja Stora Enso Varkaudessa. Nämä investoinnit tuovat noin kahdeksan prosentin lisäyksen kraftlainerikartongin tuotantokapasiteettiin Suomessa. Tänä vuonna kysyntä on heikentynyt erityisesti ulkopakkauskartongeissa, joita käytetään pahvilaatikoiden materiaaleina
Nahkaturvakengät suojaavat, jos teräketju osuu kenkiin tai pölkky putoaa varpaille. TYÖVARUSTEET Näin valitset nahka turvakengät 24 Aarre 6/2023 METSÄ. Lisäksi turvakenkien varsi tukee nilkkaa ja kengän pohja jalkapohjaa
Taipumaton pohja ei taitu ja luiskahda kivien väliseen rakoon. Se voi aiheut taa kipua ja saattaa johtaa myös kaatumiseen. Päällepäin samannäköisten nahkaturva kenkien kiertojäykkyydessä voi olla selviä eroja. Taipumisen voi selvittää niin, että tarttuu toisella kädellä kengän kannasta, toisella teräskupin suojaa masta kärjestä ja vääntää kärkiosaa ylöspäin eli vartta kohti. Riittävä hoito varmistaa käyttö mukavuuden säilymisen. Tällaisia nahkaturvaken kiä ovat ainakin Husqvarna Technical 24 ja Meindl AirStream Rock. Päkiästä taipuva pohja on siksi met sänomistajalle helppo ja varma valinta. McCullochin nahkaturvakengät taipuvat monien muiden nahkaturvakenkien tavoin päkiästä melko helposti. Kivikossa kävelijän ei tarvitse koko ajan tunnustella jalkapohjalla, voiko alla olevaan kohtaan astua. 25 Aarre 6/2023 METSÄ. Päkiästä taipuva nahkaturvakenkä tuntuu kutakuinkin saman laiselta kuin jalkineet yleen säkin mukaan lukien kaikki kumiturvasaappaat ja myös tavalliset kumisaappaat. Hyvä käyttökokemus nahka turvakengistä syntyy siitä, että osaa valita ominaisuuksiltaan sopivat jalkineet ja sovittaa kenkiä ennen ostamista. Useimmat nahkaturva kengät taipuvat päkiästä. Jos käsissä on painava pölli, jalkapohja taittuu vielä tavallista helpommin. Töihin metsään voi lähteä vaikka suoraan kaupasta. Alustan näkemisen ongelmia kohtaa myös raivaussahan käyttäjä korkean kasvil lisuuden seassa. VEROVINKKI Metsätyössä tarvittavat välineet ja turvavarusteet, kuten työasut ja turva jalkineet, ovat metsänomistajalle metsä verotuksessa vähennys kelpoisia. Päkiästä taipumattomissa kengissä kiertojäykkyyskin on yleensä hyvä, eli poh ja ei väänny sivusuunnassakaan. Maahan kaadettua puuta kar siessa oksat peittävät yleensä näkyvyyden. Jos näin käy, jalka terä vääntyy ja voi kiilautua kivien väliin. Niiden käyttö ei vaadi totuttelua, vaikka ei olisi aiemmin kävellyt nahkaturvakengillä. Sahaaja ei voi nähdä, mihin astuu. Näin jäykkä pohja kestää taipumatta, kun käyttäjä astuu vaikkapa kahden kiven päälle niin, että toisen päälle ulottuu vain kengän kärki, toisen päälle vain kanta. Jalat rasittuvat ja väsy vät vähemmän, koska kengänpohja tukee jalkapohjaa hyvin myös leveyssuunnassa. Kiertojäykkyys parantaa tasapainoa epä tasaisella alustalla. N ahkaturvakenkien olen nainen ominaisuus on se, taipuvatko kenkien pohjat päkiästä vai eivät. Husqvarna Technical 24. Pohjan kiertojäykkyys Kengänpohjan kiertojäykkyys tarkoittaa sitä, kuinka helposti pohja vääntyy leveys akselinsa suunnassa. Myös polvien ja lonkkien vääntyminen vähentyy. Kiertojäykkyys selviää, kun tarttuu kengän kannasta toisella kädellä, kärjestä toisella ja vääntää pohjaa leveyssuunnassa vastakkaisiin suuntiin. Päkiästä taipuva nahkaturvakenkä taipuu pohjasta tuntuvalle kaarelle melko helposti. Kumpaankin suuntaan taipumaton pohja helpottaa turvallista liikkumista etenkin kivikossa. Taipumattomalla pohjalla on huoletonta kävellä kivi koissa ja myös pölkkyjen seassa. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Taipumaton pohja Päkiästä taipumatonta kengänpohjaa isokin mies saa vääntää hampaat irvessä, eikä poh ja taivu kaarelle kuin aavistuksen. Hakkuutyössä kivikkoisessa maastossa asia korostuu. Sanonta ”summassa vaan niin kuin karstuset Amerikkaan” kuvaa silloin tunnelmaa maastossa edettäessä. Taipu mat tomalla pohjalla on huoletonta kävellä pölk kyjen seassa
Siellä eroa päkiästä taipuvaan ei välttämättä enää huomaakaan. Jäykkäpohjaiset turvakengät istuvat yleensä parhaiten normaaliin tai kapeahkoon jalkaterään. Tämä pitää ymmärtää kenkää valitessa. Pohjat kestävät öljyä ja polttoaineita. Samasta syystä monet naiset voivat löytää jalkoihinsa parhaiten istuvat kengät juuri jäykkäpohjaisista. Taipumattomaan pohjaan totutellessa jalkineen vartta ei ehkä aluksi kannata nauhoittaa ylös asti. Sammalpeitteinen metsämaa pehmentää kulmikkuutta. Mitä epätasaisempi tai louhikkoisempi maasto, sitä enemmän jalkapohjaa ja nilkkaa tukevista kengistä on hyötyä. Leveäjalkainen voi vierastaa jäykkäpohjaisia nahkaturvakenkiä, koska leveyssuunnassa ne saattavat tuntua ahtailta. Jäykkäpohjaisen ja pitkävartisen jalkineen pitäisi olla tyköistuva, jotta kengän nilkkaa ja jalkapohjaa suojaavat erityiset ominaisuudet toimivat kunnolla. 26 Aarre 6/2023 METSÄ. Pääasiassa käytän päkiästä taipuvia, koska hankalassa maastossa liikkumista on minulla vähemmän. Meindl AirStream. Se vaikuttaa kävelyyn ja kumarteluun. Lestin leveys Päkiästä taipumattomat ja kiertojäykkyydeltään jäykät nahkaturvakengät eivät yleensä ole kovinkaan leveälestisiä. Kovalla alustalla ja myös myymälän lattialla kävely on kulmikkaampaa. Pitkä varsi on tarpeen, jotta nilkka saa varresta tukea epätasaisen alustan vääntäessä jalkaa. Omia kokemuksiani Kaikissa nahkaturvakengissä voi aluksi tuntua varren kankeutta tai muuta ahtautta, joka häviää kävelyn myötä kenkien enemmän tai vähemmän mukautuessa jalkoihin. Epätasaisella alustalla pohjasta vakaa kenkä vähentää tarvetta tunnustella, mitä jalan alla on. Se heikentää nilkan tukea mutta päästää nilkan liikkumaan kengässä enemmän. Kun koko on oikea, kesällä nahkaturvakengät toimivat parhaiten yhden paksuhkon retkitai urheilusukan kanssa. Toisaalta myös nilkan tuki vähenee. Tasaisessa maastossa sekä mökillä pihaja puutarhatöissä käytän päkiästä taipuvia, melko lyhytvartisia nahkaturvakenkiä. Nahkaturvakengät ovat sisäosiltaan kumiturvasaappaita pehmeämmät. Haittapuolena on se, että jäykkäpohjaiset kengät vaativat käyttäjältä yleensä totuttelua. Koska päkiä ei taivu, kantapää nousee kävellessä hivenen korkeammalle kuin pohjaltaan taipuvissa. Molemmat ovat tuntuneet hyviltä omalla käyttöalueellaan. Kummat jalkineet ovat paremmat. TYÖVARUSTEET Nauhoituksen korkeutta mataloittamalla voi helpottaa varren taipumista. Niillä on leppoisampaa kävellä pitempiä matkoja. Nämä ”turvakävelykengät” ovat väljemmät kuin tyköistuvat pohjasta taipumattomat, ja nauhatkin kiristän yleensä melko löyhästi. Nahkaturvakengät ja ohuet sukat eivät kesällä hiosta yhtä paljon kuin kumiturvasaappaat. Huomion voi silloin kohdistaa itse työhön, mikä parantaa työmukavuutta. Oregon Fiordlandien pohjissa on naulaan astumisen suojat. Kaikki nämä tekijät parantavat kenkien ilmavuutta, mistä on iloa varsinkin kesähelteillä. Olen itse käyttänyt päkiästä taipumattomia, pitkävartisia nahkaturvakenkiä toistakymmentä vuotta. Totuttelu taipumattomaan Päkiästä taipumaton nahkaturvakenkä, jossa on hyvä kiertojäykkyys, on aina melko pitkävartinen. Villasukka vai ei. Jäykkä pohja pysyy tietysti aina jäykkänä. Tämä johtuu siitä, että jäykän pohjan ja pitkän varren tuki on parhaimmillaan, kun jalka istuu kengässä tiiviisti. Laitan ne aina jalkaan kivikkoisessa maastossa, jota polttopuutyömaillani riittää. Samoin ruohikossa silloin, kun en syystä tai toisesta näe mihin astun
Tukkeja katkoessa varpaat ovat vaarassa litistyä myös rungon alle. Nahkaturvakengällä voi huoletta astua vetiseen ojaan, mutta pitkä altistus vedelle ei ole hyväksi. Vetiset paikat Nahkaturvakenkiä ei ole tarkoitettu vedessä seisomiseen. Jos nahka vettyy läpimäräksi, kuivattaminen kuumassa kovettaa nahkaa. Kumiturvasaappaissa nilkan kohta on hyvin tiukka, jotta painavat kengät pysyvät jaloissa. Sievi Timber. Nahkaturvakenkiä pitämällä tältä välttyy. Silloin jalka hikoaa vähemmän ja nahkaturvakenkien ilmavuus pääsee paremmin esiin. Turvajalkineet suojaavat, jos varpaille putoaa pölkky nostokoukuista. Jos tämä toistuu 27 Aarre 6/2023 METSÄ 27 METSÄ. Uudet tai hyvin hoidetut nahkaturvakengät eivät vuoda, ja niillä voi liikkua myös suolla, mutta avovedessä materiaali on silti aina koetuksella. Jos nahkaturvakenkiä pidetään talvella, koko pitää valita niin, että villasukatkin mahtuvat. Nilkan kohdan pehmentämiksi monet käyttävät kumiturvasaappaissa villasukkia myös kesällä. Mutta villasukissa jalat myös hikoavat kesällä voimakkaasti. Villasukista on sekin hyöty, että koska kumiturvasaappaiden jalkaterissä on yleensä runsaasti väljyyttä, kengät voivat hölskyä ilman paksuja sukkia. Pehmentäjäksi ei tarvita villasukkaa
Nahkaturvakengille sopivat mahdollisim man vähän lämmittävät kuivaimet. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Kengät kuntoon Juttuun liittyvällä videolla näytämme, miten nahkaturvakenkiä hoidetaan ja huolletaan. Pahimmissa rapa koissa porskutetaan kumiturvasaappaat jaloissa. Kevyet ja ilmavat Nahkaturvakengät ovat erin omaiset työjalkineet silloin, kun ne istuvat hyvin jalkaan ja käyt töpaikka on sopiva. Kumiturvasaapas pari painoi tuolloin keskimäärin 928 gram maa enemmän kuin nahkaturvakenkäpari. LISÄTIETOJA Husqvarna, husqvarna.fi McCulloch, mcculloch.com/fi Meindl, uittokalusto.fi Oregon, stokker.fi Sievi, sievi.com Stihl, stihl.fi TYÖVARUSTEET Huoneen lämpö on hyvä kuivaus lämpötila nahka turva kengille. Kalliit kengät myös kestävät pitempään hyväkuntoisina, kun nuukailen niiden käytössä. Siksi myös taimikonhoidossa on syytä käyttää turvajalkineita. Mutta jollei käyttäjä ole tottunut raskaisiin jalkineisiin, jo vajaan kilon lisäpaino jaloissa voi tuntua taakalta ja syödä jaksamista. Kuivaus ja hoito Missä voi sulaa, siellä nahka palaa, väittää vanha viisaus. Näistä syistä en itse käytä nahkaturvaken kiä silloin, jos tiedän joutuvani kahlaamaan vedessä tai mudassa vähänkin pitempiä aikoja. Kotona huoneenlämpö on hyvä kuivaus lämpötila nahkaturvakengille. Kuivuttuaan ne aika ajoin vaha taan tai rasvataan valmistajan käyttöohjeiden mukaisesti. Var sinkin tottumattomalle metsätyö on ihan tarpeeksi raskasta muutenkin. Tällä tavoin vä hennän nahkaken kien huoltotarvetta. 28 Aarre 6/2023 METSÄ. Kenkää kohden se ei ole kuin noin 460 grammaa. Aarteen kokeilussa joitakin vuosia sitten punnitsimme 14 paria eri kumiturvasaappaita ja 8 paria nahkaturva kenkiä, kaikki kokoa 44. Nahka on jäänyt ehjäksi ja pitää rasvattuna edelleen vettä. Se estää nahan kutistumista ja ko vettumista sekä säilyttää veden pitävyyden. Myös savi, muta ja muu nahkaan pintty nyt lika heikentävät hoitoaineiden imeyty mistä, jollei likaa harjata ja pestä riittävän usein pois. Sen sijaan satunnaisesti metsissään töitä teke vien tilanne on yleensä toinen. useasti, nahan vedenpitävyyttä ylläpitävien kyllästeaineiden imeytyminen voi heikentyä. Ero ei ehkä kuulosta isolta. Nahkaturvakengät ovat kumiturvasaap paita ilmavammat. Raivaussahallakin voi kompastuessaan sahata jalkaansa. Ennen kuivausta kengät puhdistetaan. Monet pitkän metsätyöuran tehneet ovat niin tottuneita kumiturvasaappaisiin, ettei vät osaa muita enää käyttääkään. Kuuman lämpöpatterin tai takan vierustaa tai pan nuhuonetta ei suositella. Nahkaturvakengät tuovat työmukavuutta lisääviä vaihtoehtoja metsätöitä tekevän jal kinevalintaan. Metsän omistajalle nahkaiset turvajalkineet ovat hyvä lisä kumiturva saappaiden rinnalle. Teräketju on nuolaissut kumireunusta. Oman kokemukseni mu kaan käyttäjien arvostus tätä ominaisuutta kohtaan vaihtelee melkoisesti. Kenkärasva pehmentää nahkaa ja tekee sen pinnan vettä ja likaa hylkiväksi. Saatavana on myös kengänkuivaimia. Stihl Function. Jos kengissä on pohjalliset, on tärkeää huomata poistaa ne kuivauksen ajaksi
Husqvarna Technical 24 -nahka turvakengän varsi ulottuu pohkeen alaosaan. Jalkineiden sovitus on syytä tehdä huolella. HUSQVARNA TECHNICAL 24 Hinta: 389 euroa Turvaluokka: 2 (24 m/s) Aiemmin väriltään harmaa-mustat Husqvarna Technical 24 -nahkaturvakengät ovat uudistuneet oranssin huomiovärisiksi. Varret ovat pitkät. Tuulan mukaan sen huomaa lestistä, joka ei ole leveä. Lestiltään jalkineet istuvat parhaiten normaalilevyisiin tai kapeisiin jalkateriin. Sisus on pehmeä, eikä villasukkia tarvita kesällä pehmusteeksi. Viiltosuojilla ja teräskuppikärjillä varustettujen kenkien pohjat eivät taivu pituuseikä vaakasuunnissa. Pohjallinen on irrotettava ja pestävä. Aarre kokeilu 29 Aarre 6/2023 METSÄ 29 METSÄ. Aarre suositus: Erityisen jämäkät ja vakaat nahkaturvakengät. Metsänomistaja Tuula Salo kokeili kenkiä ja kehui niiden antamaa tukea jalkapohjille ja nilkoille. Tukeva nahkaturvakenkä auttaa tasapainon säilyttämisessä. Suojaavat kumivahvikkeet kiertävät kengän alaosia ympäri koko alareunalta. Ero päkiästä taipuviin nahkaturvakenkiin tuntui hänestä pieneltä. Varren tiukka ote nilkasta ja jäykän pohjan vaikutus kävelyyn vähentyvät, kun nauhoitusta ei uloteta ylimpiin nauhalenkkeihin asti. Technical 24 -kengät ovat hengittävät ja vedenpitävät, mutta niitä ei ole tarkoitettu vedessä seisomiseen. Tästä on hyötyä kumartelussa, kovalla alustalla kävelyssä tai kun vasta totutellaan kenkiin. Kengät ovat kumiturvasaappaita kevyemmät, mutta pitkävartisina ne lukeutuvat nahkaturvakenkien painavampaan päähän. Sahatessa housunlahkeet lasketaan varsien päälle purusuojiksi. Epätasainen maasto tuo omat riskinsä hakkuutyöhön. Kengät pitävät jalkapohjat kivikossakin suorassa ja tukevat hyvin nilkkoja. Technical 24 -kengät on tarkoitettu istuvuudeltaan tiukoiksi. Parhaimmillaan kivikkoisessa tai epätasaisessa maastossa, jossa ne parantavat myös liikkumisen turval lisuutta. Tuula ei pitänyt taipumattomilla pohjilla kävelemistä kovin kulmikkaana
Metsäteollisuus ry:n EU-asioiden johtaja 1.2.2023 alkaen Parasta metsässä. Metsäasioiden tunnepitoisuus on yllättänyt hänet. 52-vuotias valtiotieteen maisteri Brysselistä Työ. Hiljaisuus, tuoksut ja metsän voimaannuttava viisaus 30 Aarre 6/2023 METSÄ. Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuva JUHA ROININEN Kuka. METSÄVAIKUTTAJA Kaisu Karvala rakentaa Brysselissä uusia kumppanuuksia. Kaisu Karvala Tausta. ”On astut tava ulos suomalaisesta ja pohjois maisesta kuplasta ja pyrittävä löytä mään kavereita isoista jäsenmaista.” ” Poliittinen komissio aiheuttaa haasteita” Metsäteollisuus ry:n EU-asioiden johtajalla Kaisu Karvalalla on pitkä kokemus edunvalvonnasta Brysselissä
Vesuriakin on tullut täällä käytettyä. Komissio on käyttäytynyt tässä asiassa huonosti. Jäsenmaiden metsät kuuluvat tavalla tai toisella EU:n ympäristö-, energiaja maatalouspolitiikkaan ja näin ollen sääntelyn piiriin. Entä tärkeimmät kumppanit. En muista tilannetta, jossa valiokunta olisi tyrmännyt kokonaan parlamentille annetun raportin, kuten maatalousja kalastusvaliokunta nyt ovat tehneet. Jotkut suomalaiset europarlamentaarikot sen sijaan ovat olleet metsäasioissa erittäin aktiivisia ja vieneet asioita eteenpäin. Heille pitää antaa iso kiitos Suomen etujen edistämisestä. Pitkät lounaat ovat mennyttä aikaa. Entä miten Brysselissä ei ainakaan kannata toimia. Tämä ei millään tavalla istu institutionaaliseen lainsäädäntöprosessiin. Ennallistamisen valmistelu ei missään nimessä pääty, vaikka parlamentti äänestäisi esityksen nurin. Nyt ei ole tapahtunut kumpaakaan. Täällä oli helppo aloittaa, koska Metsäteollisuus ry:n edustajat ovat tehneet jo aikaisemmin hyvää työtä. Onko tässä perää. 31 Aarre 6/2023 METSÄ. Viime hallituskausi oli lievästi sanottuna haastava. Mitkä ovat lobbarin salaiset aseet. Mitkä ovat Metsäteollisuus ry:n EU-edunvalvonnan tärkeimmät tavoitteet tänä vuonna. Mikä on ollut isoin yllätys metsäasioissa. Ensin on varmistettava se, että ennallistamisasetus menee Suomen kannalta hyvin maaliin. Miten on mennyt. Onko odotettavissa, että ensi vuonna valittava EU-komissio suhtautuu metsäasioihin eri tavalla kuin nykyinen. Yleissivistys on tärkeää, koska usein puhutaan aluksi jostain muusta aiheesta, jotta saadaan kontakti keskustelukumppaniin. Metsäasioiden käsittelyssä ja keskusteluissa ohitetaan heppoisesti faktoja ja puhutaan joskus arvolatautuneesti tunnepohjalta. Esimerkiksi komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans on käynyt kovistelemassa europarlamentaarikkoja. Tilaisuuden pääpuhujana oli raportööri César Luena, joka ei ole kahteen vuoteen tavannut teollisuuden edustajia. Metsäteollisuus ry tukee luonnon monimuotoisuutta tukevia toimia, mutta me toivomme komissiolta hyvin valmisteltua ja kansalliset erityispiirteet huomioon ottavaa lainsäädäntöä. Järjestimme myös europarlamentaarikko Petri Sarvamaan ja ruotsalaisen europarlamentaarikon Emma Wiesnerin kanssa kuulemistilaisuuden ennallistamisasetuksesta Euroopan parlamentissa. Tänä vuonna on tulossa vielä maaperän terveyttä koskeva lainsäädäntöesitys. Miten käy ennallistamisasetuksen. Samasta hallituksesta Brysseliin tuotiin kolmen eri ministerin kolme erilaista kantaa. Tuntuu siltä kuin komissio kutsuisi sisämarkkinoille lisää Kiinassa valmistettavia muovipakkauksia sillä verukkeella, että niitä voi käyttää uudelleen. Juuri tänään olen saarimetsässä kesäpaikassamme Kustavissa. Saimme keväällä nostettua julkisuuteen sen, että venäläisiä koivuvanerituotteita virtaa Eurooppaan Kazakstanin ja Turkin kautta. En ole lobbarina tottunut tällaiseen, ja sitä on ollut vähän surullista seurata. Toimistomme avajaisiin osallistui paljon väkeä Euroopan komissiosta, parlamentista, mediasta ja järjestöistä. Suomen edellinen hallitus oli todellakin myöhässä vaikuttamisessaan vaikkapa ennallistamisasetukseen. Homma on lähtenyt rytinällä liikkeelle. Asian käsittely on mielenkiintoisessa vaiheessa. Saksan ja Itävallan sisarjärjestöt tulevat todennäköisesti mukaan Metsäteollisuus ry:n uuteen toimitilaan, josta toivon koko toimialan näyteikkunaa. Lobbaaminen on myyntityön kaltaista hommaa. Katseemme on siirretty jo seuraavan komission kauteen. Pakkausjäteasetus (PPWD) tulee päätettäväksi syksyllä. Olet kokenut EU-lobbari. Entuudestaan meillä on jo hyvä yhteistyö Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Tapaamisiin pitää mennä aina vähän hattu kourassa ja kysyä, kuinka voin auttaa, jotta saamme yhdessä paremman lainsäädännön. Vähintään englantia ja ranskaa on osattava sujuvasti. Kohdeyleisö pitää tuntea hyvin ja olla kiinnostunut siitä ihmisestä, jota on tapaamassa. Väitetään, että Suomi on vaikuttamispyrkimyksissään aina myöhässä. Se on huono asia, sillä myös ympäristövaliokunta ottanee asiaan hyvin vahvan kannan. Minun tehtäväni on tuoda aikaisempi työ näkyväksi omien kontaktieni kautta. Sinulla on muutama kuukausi takana metsäteollisuuden edunvalvojana. Ei ainakaan kannata yrittää nostaa itseään muiden yläpuolelle tai yrittää opettaa vastapuolta. Tästä voi seurata blokkiutuminen, jolloin suljetaan tie jatkoneuvotteluilta. Kannattaa unohtaa klisee, että Suomen metsät eivät kuuluisi Euroopan unionin lainsäädännön alle. Brysselissä pitää olla myös vankka kielitaito. On myös tärkeää uskaltaa tunnustaa vastapuolelle, jos ei tiedä jotain asiaa, ja toimittaa hänelle vastaus myöhemmin. Brysselissä on sellainen piirre, että vaikka asia kaatuisi parlamentin täysistunnossa, se pulpahtaa taas jossain vaiheessa esiin. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Tuntuu ihan järkevältä, että Säätytalolla istuttiin nyt pitkään ja kirjoitettiin paperille selkeät, koko hallituksen yhteiset tavoitteet. Pienellä jäsenmaalla ei voi olla ristiriitaisia tavoitteita. Toivon, että seuraavalta komissiolta tulisi hieman maltillisempia ja paremmin valmisteltuja esityksiä. Uskoisin niin, sillä nykyinen komissio on saanut hyvänlaisen näpäytyksen ennallistamisasetuksesta. Lähtökohtana pitää olla suvereeni tietopohja, josta on hyötyä EU-virkamiehille. Keskusteluun on välillä vaikea vastata järkija tiedeargumenteilla. Mitä asioita Suomen EU:n jäsenmaana pitäisi parantaa metsäedunvalvonnassaan. Nykyinen komissio on ollut hyvin poliittinen komissio. Siinä vaiheessa, kun jäsenmailta kysyttiin kantaa, Suomella ei ollut esittää mitään. Olemme hakeneet kavereita isommista jäsenvaltioista. Meidät on otettu hyvin vastaan, ja olemme päässeet luomaan uusia tärkeitä yhteistyösuhteita ja kertomaan vanhoille kumppaneille, että olemme nyt pysyvästi Brysselissä. Nyt olemme hakeneet kumppaneiksi Espanjaa, Saksaa, Itävaltaa, Ranskaa ja Puolaa. Ammattilaisten eteen ei voi tuoda jatkossa yhtä huonoja esityksiä. Pienellä jäsenmaalla ei voi olla keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Se ei näyttänyt hyvältä, kun katselin silloin vielä metsäalaa ulkopuolelta. Suomelle tärkeä uudistuva, puupohjainen biotalous on saatava vahvasti mukaan komission viisivuotisohjelmaan ja vaihtoehdoksi fossiiliselle tulevaisuudelle. Asiasta kirjoittivat muun muassa Politico ja Financial Times
UUDEN METSÄNOMISTAJAN ABC Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat VM-ARKISTO 32 Aarre 6/2023 METSÄ. Päätehakkuun jälkeen metsä pitää uudistaa. JYRKI LUUKKONEN Tiedolla tuloksiin Uudella metsänomistajalla on paljon pohdittavaa. Monipuolista ja luotettavaa metsätietoa on onneksi runsaasti tarjolla. Taimien istutus sopii myös metsänomistajan itse tehtäväksi työksi
M etsä saattaa tupsahtaa perinnönjaon kautta omis tukseen hie man yllättäen. Töiden toteuttajia löytyy, kun han metsänomistaja osaa kertoa mitä haluaa. Asiantuntijapalveluista kerrotaan enemmän seuraavan aukeaman kainalojutussa. Hänellä voi olla kokemuspe räistä tietoa siitä, miten mikin kuvio on kasvanut ja mitä mah dollisia ongelmia on ollut. Metsän omistaminen on suu relta osalta johtamista. Asiantuntijat vain ehdottavat eri vaihtoehtoja. jo joihinkin metsänomistuksen kannalta tärkeisiin ammattilai siin. Palstan läpi käveltäessä asiantuntija pystyy kertomaan, millaisia hoitotoimia eri kuviot tarvitsevat lähitulevaisuudessa. Metsäsuunnitelma on pitkän tähtäimen toimintasuun nitelma omien metsien hoitoon. Suunnitelmaa tehtäessä kaikki metsikkökuviot, niiden kasvu vaiheet ja tulevat hoitotoimet käydään läpi. Metsään.fipal velusta on mahdollista nähdä metsätilan kiinteistötunnuk sella, missä kasvuvaiheissa eri metsäkuviot ovat ja mitä hoito toimia niille ehdotetaan. On hyvä muistaa, että metsän omistaja tekee omaa metsäänsä koskevat päätökset aina itse. Metsää voi omistaa tekemättä siellä itse mitään konkreettisia hoitotöitä. Metsänomistajalla on oltava omat, mietityt tavoit teet metsänhoidolleen ja metsän käsittelytavoilleen. Useimmat metsänomis tajat kuitenkin nimenomaan haluavat hankkia itselleen met sää joko metsätilan sukupolven vaihdoksella tai ostamalla tilan vapailta markkinoilta. Metsäsuunnitelman laati minen on hyvä tapa aloittaa yhteistyö metsäammattilaisen kanssa. Käy kursseilla Metsänomistajille on tarjolla lyhyempiä ja pidempiä kursseja HANNE MANELIUS HANNE MANELIUS 33 Aarre 6/2023 METSÄ. Kysy ammattilaiselta Kun perinnönjakoa, sukupol venvaihdosta tai metsätilakaup poja on suunniteltu, tuleva metsänomistaja on tutustunut Kursseista ja koulutuksista on hyötyä, tapahtuvat ne sitten metsässä, luokkahuoneessa tai verkossa. Pankin yritysrahoi tusasiantuntija on lainatarjousta tehdessään pohtinut metsätilan tulevia tuottoja ja vakuusarvoa. Jos kokemukset ovat olleet hyvät, on usein jär kevää jatkaa saman, metsät jo ennestään tuntevan asiantunti jakumppanin kanssa. Edellinen omistaja saattaa muistaa, mitä hoitotoimia mil lekin kuviolle tehty ja milloin. Tämä tieto saattaa auttaa tekemään viisaita ratkaisuja jatkossa. Suomen metsävaratieto on kaikille avointa. Samalla selviävät myös oman kiinteistön rajat. Hyödynnä kokemusta Kannattaa myös hyödyntää metsätilan edelliselle omistajalle kertynyttä tietoa, jos mahdol lista. Edellisellä omistajalla voi myös olla kokemusta alueella toimivien metsäammattilaisten osaamisesta. Heidän avullaan tuleva met sänomistaja on päässyt jo jyvälle metsäpalstan tilanteesta. Jos metsäarvion teettäminen on vasta suunnitteilla, metsän omistajan kannattaa lähteä met säarvioijan mukaan kiertämään metsää. Alkaapa metsänomistaminen millä lailla tahansa, ennen seu raavia askeleita kannattaa tutus tua omaan metsään ja hankkia perustiedot metsänhoidosta. Jos oma osaaminen ei riitä metsävaratiedon tulkintaan, kannattaa ottaa yhteyttä metsä ammattilaiseen. Tässä jutussa annetaan vink kejä siihen, kuinka metsän hoi dossa ja omistamisessa pääsee sujuvasti alkuun, ja ohjataan uusia metsänomistajia lisä tiedon lähteille. Metsäkiinteistöihin pereh tynyt asiantuntija on kenties laa tinut metsäarvion, joka kertoo tilan arvon puustoineen ja maa pohjineen. Metsäopettaja Pasi Sironen opasti osallistujia raivaussahan käytön saloihin Metsänhoitoyhdistys KeskiSuomen järjestämällä kurssilla Saarijärvellä toukokuussa 2020. Maksulliset koulutukset matkoineen voi vähentää metsäverotuksessa. Metsänhoitoyh distysten lisäksi asiantuntijoita löytyy muistakin metsäalan organisaatioista ja metsäyhti öistä
Metsään-peruskurssit ja -jatkokurssit ovat olleet suosittuja. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien omistamia ja hallinnoimia edunvalvontaja neuvontaorganisaatioita. Yritysten palvelut ovat usein ilmaisia, koska ne haluavat sitouttaa metsänomistajan puukauppaasiakkaakseen. M etsästä elävä Suomi on täynnä metsäammattilaisia, joten metsänomistajalla on varaa valita. Metsäveroilmoitus sekä arvonlisäveroilmoitus jätetään kerran vuodessa, helmikuun loppuun mennessä. Suomen metsäkeskuksen kautta saa opastusta tiettyihin metsänomistamiseen liittyviin töihin, kuten metsäteiden tekoon, valtion tuella rahoitettujen hankkeiden toteuttamiseen ja metsien vapaaehtoiseen suojeluun. Koulutukset tuovat mukavaa vaihtelua arkielämään, eivätkä ne yleensä tunnu työltä. Puukaupat, hoitotyöt ja myös neuvontapalvelut kannattaa kilpailuttaa, jotta pystyy maksimoimaan tulot ja säästämään kuluissa. Jos voimat ja aika eivät riitä, senkin metsätyön voi teettåä. Suomen metsäkeskus tarjoaa koulutuskokonaisuuksia, joissa uusille metsänomistajille annetaan kokonaiskuva tärkeimmistä metsän omistamiseen liittyvistä asioista. Kurssi sopii myös pienten metsätilojen omistajille. Metsäkeskus auttaa myös Metsään.fi-palvelun käytössä. Myös sähköisiä metsänhoidon oppaita on saatavilla. Kursseja järjestävät samat tahot, joilta saa muutakin neuvontaa metsäasioissa. Niiden osalta ne kilpailevat lähinnä metsänhoitoyhdistysten kanssa. Toki myös puun ostajien asiantuntemusta kannattaa hyödyntää. UUDEN METSÄNOMISTAJAN ABC Taimikon raivaus on parhaimmillaan palkitsevaa. Metsänomistajan kannattaa ehdottomasti osallistua metsäverokoulutuksiin, Kun tuntee perustermit, on helpompi keskustella ammattilaisten kanssa. Muutaman kymmenen euron sijoituksella saa metsänhoidon perustiedot kompaktissa koossa ja ymmärrettävästi kirjoitettuna. Mistä löytyy hyvä metsäammattilainen. Metsänhoitoyhdistysten jäsenet saavat jäsenmaksua vastaan alennuksia palvelumaksuista. Metsäkeskuksen virkamiehet eivät osallistu metsänhoidon neuvontaan. Yksikin säästetty tai tienattu tuhatlappunen kasvaa metsikön noin 70 vuoden kiertoajalla ison koron. Niitä on tarjolla esimerkiksi Tapio Palvelut Oy:n Metsäkaupassa. Muista talous Metsällä on useimmille metsänomistajille taloudellinen merkitys. Metsästä halutaan tuottoja, koska metsistä ja niiden hoidosta aiheutuu myös kuluja. Tärkein digitaalinen tiedonlähde on Tapion laatimat Metsänhoidon suositukset. Metsäteollisuusyritykset tarjoavat neuvontapalveluita metsänomistajille. Heitä kuunnellessaan kannattaa muistaa, että he edustavat kaupallista tahoa ja toimivat edustamansa yrityksen intressien mukaisesti. Yritysten metsäasiantuntijat tulevat pyydettäessä käymään metsäpalstalla ja kertovat näkemyksensä ajankohtaisista hoitotoimista. Kyseisessä koulutuksessa käydään läpi kaikki metsän omistamiseen ja hoitoon liittyvät asiat lähiopetuksena luokassa ja metsässä. Kurssien tärkeä anti on metsänhoidon ammattisanastoon tutustuminen. Metsäverotus on yksinkertaisempaa kuin metsänhoito. Kun tuntee perustermit, on helpompi keskustella ammattilaisten kanssa. Myös metsätalouteen liittyvät matkat merkitään ajopäiväkirjaan, sillä ne saa vähentää metsätalouden kuluina. Hyviä perusteoksia ovat muun muassa Uuden metsänomistajan kirja, Metsäkoulu, Metsänhoidon suositukset ja Tapion taskukirja. Joka puolella Suomea toimii alueellinen metsänhoitoyhdistys, jossa työskentelee iso joukko ammattilaisia. Kannattaa liittyä metsäorganisaatioiden uutiskirjelistoille tai seurata niiden nettisivuilta, millaista koulutusta on tarjolla. Jos haluaa opiskella isompia kokonaisuuksia, metsätalousyrittäjän ammattitutkinto on yksi hyvä vaihtoehto. Tutustu metsänhoitoon Uuden metsänomistajan kannattaa tutustua metsänhoidon perusoppikirjoihin. ja webinaareja, joista useimmat ovat vieläpä ilmaisia. Yksityiset metsäpalveluyritykset tarjoavat myös neuvontapalveluita. Ammattikirjojen hankintahinnan samoin kuin ammattilehtien (esimerkiksi Aarre) tilaushinnan voi merkitä veroilmoitukseen metsätalouden kuluiksi. Taajaan päivittyvissä suosituksissa käydään läpi metsänhoidossa eteen tulevat asiat ja suositellaan kuhunkin tilanteeseen parasta, tutkimukseen perustuvaa toimintamallia. Metsänomistajan kirjanpito ja talous tiivistyvät metsäveroilmoitukseen. Kaikki tulot ja menot pitää merkitä vuoden mittaan tarkkaan ylös ja tallentaa paperisina tai sähköisinä metsätalouskansioon. Kurssien antina on tietosisällön lisäksi se, että kursseilla tapaa muita metsänomistajia, joiden kanssa voi vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Metsä Groupin, Stora Enson ja UPM:n lisäksi myös pienemmillä ja paikallisilla metsäteollisuusyrityksillä on omia metsäasiantuntijoitaan. JOHANNES WIEHN 34 Aarre 6/2023 METSÄ
Tasaikäisrakenteinen metsä Perinteisen metsänkasvatuksen menetelmin hoidettu metsä. Veroilmoituksen oikealla täyttämisellä tienaa parhaan tuntipalkan, joten siihen kannattaa käyttää aikaa. Tukki Puun tyviosasta saatava, läpimitaltaan järeä puutavara, jota käytetään sahojen ja vaneritehtaiden raaka-aineena. Uudistuseli päätehakkuu Hakkuutapa, jossa poistetaan vanha puusukupolvi. Puustoltaan yhteneväisiä ja tasaikäisiä metsikkökuvioita hoidetaan yhtenevin menetelmin uudistamisesta päätehakkuuseen. Sertifiointi Menettely, jossa kolmas osapuoli tarkistaa, vastaavatko metsien hoito ja käyttö etukäteen asetettuja kestävän metsätalouden ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia kriteerejä. Kerralla poistetaan noin kolmasosa puustosta. Kuitupuu Läpimitaltaan pienikokoinen puutavara, jota käytetään metsäteollisuudessa selluloosan ja paperin raaka-aineena. Suomessa ovat käytössä PEFCja FSC-sertifiointijärjestelmät. Jatkuva kasvatus Metsän hoitamista toistuvin kasvatushakkuin jatkuvasti peitteisenä. Päätehakkuussa käytettäviä menetelmiä ovat avohakkuu, siemenpuuhakkuu ja kaistalehakkuu. LISÄTIETOJA metsakeskus.fi/koulutukset-jatapahtumat metsanhoidonsuositukset.fi metsään.fi mhy.fi vero.fi 20 metsänhoidon perustermiä Ajoura Metsään harvennushakkuun yhteydessä hakattava 4–5 metriä leveä ajoväylä puutavaran kuljetusta varten. Kantohinta Pystykaupassa maksettava puun yksikköhinta, jonka ostaja maksaa myyjälle, kun ostaja huolehtii hakkuusta ja kuljetuksesta. Kehitysluokkia ovat muun muassa uudistusala, taimikko, nuori kasvatusmetsä, varttunut kasvatusmetsä ja uudistuskypsä metsä. Ensiharvennus Nuoressa metsikössä tehtävä ensimmäinen hakkuu, joka tuottaa myyntikelpoista puutavaraa. Suunnitelma tehdään 10 vuodeksi, ja siihen sisältyy metsäkartta kuviokohtaisine metsätietoineen ja toimenpide-ehdotuksineen. Verohallinnon verkkosivuilla on kerrottu ymmärrettävästi kaikki metsäverotukseen liittyvät asiat. Muokkaus Metsän uudistamiseen tähtäävää maanpinnan koneellista käsittelyä. Hakkuutähde voidaan sopia kerättäväksi energiakäyttöön. Koska metsätila on jokaiselle metsänomistajalle iso omaisuuserä, viimeistään metsänomistajaksi tultuaan kannattaa hoitaa kuntoon elämän turvapaperit, kuten testamentti, edunvalvontavaltuutus ja mahdollinen henkivakuutus. Harvennushakkuu Hakkuu, jonka tavoitteena on edistää puuston kasvua antamalla tilaa metsikön parhaiden puiden kasvulle. Luontainen uudistaminen Metsän uudistamista luonnon siemennystä ja siitä syntyvää taimiainesta hyväksi käyttäen. Ensiharvennus tehdään, kun metsä on 20– 40 vuotta vanhaa. Kehitysluokka Metsikkökuvioiden luokittelu niiden kasvuvaiheiden mukaan. Kuvio Metsikkö eli metsikkökuvio eli kuvio on kasvupaikkatyypiltään, puustoltaan ja käsittelytarpeiltaan yhtenäinen metsän osa. joita järjestetään joka vuosi tammi-helmikuussa. Yleisesti käytettyjä maanmuokkausmenetelmiä ovat laikutus, äestys, mätästys ja ojitusmätästys. Hakkuutähde Hakkuussa metsään jäävät puut ja rungon osat, kuten kannot, oksat ja latvahukkapuu. Metsikössä kasvaa jatkuvasti kaiken ikäisiä ja kokoisia puita. Metsäsuunnitelma Metsätilalle tehty metsien hoitoja käyttösuunnitelma. Kantokäsittely Havupuun kantojen käsittely hakkuun yhteydessä harmaaorvakkasientä tai ureaa sisältävällä torjunta-aineella kuusen ja männyn juurikääpäsienen leviämisen ehkäisemiseksi. Metsäverotuksesta kerrotaan myös kirjoissa, ammattilehdissä ja netissä. Jos epäilee osaamistaan, veroilmoituksensa voi teettää myös metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijalla. Säästöpuu Avohakkuualoille pysyvästi jätettävät puut tai puuryhmät, joiden tarkoituksena on edistää luonnon monimuotoisuutta. Suojavyöhyke Vesistön tai muun tärkeän luontokohteen ja metsätalouden toimenpidealueen väliin jätettävä koskematon alue, jonka tavoitteena on vesistön tai muun luontokohteen suojelu. LÄHDE Metsäkoulu (Tapio Palvelut Oy 2022) 35 Aarre 6/2023 METSÄ. Yleensä poistetaan isoja puita ja tehdään kasvutilaa pienemmille. Uudistaminen Uuden puusukupolven perustaminen istuttamalla taimet, kylvämällä siemenet tai jättämällä hakkuuaukolle siemenpuut uudistamaan aluetta luontaisesti
Keräillessä metsää tutkii ihan eri lailla, mutta sinne myös pysähtyy. Metsän merkitys on suurin silloin, kun sinne ei pääse. Opin eri lajeista ja niiden kasvupaikoista. Opin, miten paljon aikaa ja vaivaa veisi, jos keräisi itse kaiken ravintonsa. Metsä on sekoitus yllätyksiä ja tasaisuutta. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI M etsä on aina ollut osa elämääni. Omat antimeni olen keräillyt suurimmaksi osaksi kotilähiöni metsästä. Silloin se lakkaa olemasta itsestäänselvyys. Metsään meno on tällä hetkellä helppoa kaupungissakin. Vieressäni keräilemässä kävivät lukuisat pörriäiset, linnut ja nisäkkäät. Metsässä olo opettaa arvostamaan kaikkea metsän ulkopuolella. Uskon, että metsän merkitys ihmisille kasvaa tulevaisuudessa, jos metsään pääsy vaikeutuu tai metsien tila huononee. Kameran kaivoin esiin lukuisia kertoja ja kuvasin metsän otusten touhuja. Suomalainen metsä on erityinen, koska saamme kerätä sieltä monenlaisia antimia. Pienenä kuljin metsässä laulaen, juosten, tutkien. Metsässä on hyvin vähän vaaroja, joten lapsille suomalainen metsä on paras paikka oppia ja seikkailla. Opin parhaista ajoista kerätä eri antimia ja parhaista tavoista vältellä pieniä inisijöitä. MILLA SALMINEN TAMPERE Keräilyä kaupunkimetsässä 36 Aarre 6/2023 METSÄ. Metsän merkitys muuttui, kun aloin kerätä sieltä marjoja ja villiyrttejä talven varalle. METSÄN ANTIMIA Metsän opetukset -kirjoituskilpailumme sadosta on tällä kertaa vuorossa ylistystä kesäisen metsän marjoille, sienille ja villiyrteille
Luonto ja metsä ovat minulle kaikki kaikessa. En myöskään säikyttele eläimiä vaan annan niiden olla rauhassa. Syksyisin pakastimet ovat täynnä metsän satoa. Marjoja olemme poimineet myös myyntiin, kun on löydetty yli oman tarpeen. Tosin joihinkin paikkoihin tulee sitten vatukkoa ja korvasieniä. Järkevällä keräämisellä ja säilömisellä syksyn sato riittää pitkälle seuraavaan vuoteen. Harmittaa, kun metsiä hakataan aukoiksi, marjastusja sienestyspaikat häviävät. Samalla metsässä saa mielenrauhaa ja virkistyy. Olen itsekin innokas metsässä liikkuja. Sukuni on täynnä innokkaita marjastajia, ja olen oppinut heiltä omavaraisuutta. Toivon muidenkin kunnioittavan metsää ja luonnon elämää. Kansakoulussakin kävimme puolukkaja sieniretkillä. Puolukkaja karpalosaalista haettiin pitkienkin matkojen takaa. Marjat ja sienet ovat terveellinen lisä ruokapöytään. Vältän myös turhaa puun taimien päälle tallaamista enkä rupea käsittelemään taimia, ellen ole hoitamassa niitä. Tottahan se on, että se metsässä itikoiden syötävänä oleminen ei aina olisi kiinnostanut, mutta lähdettävä oli. Ja tietää mitä suuhunsa laittaa, kun poimii itse. Olen oppinut tunnistamaan niitä sienikirjoista. Tulet teen vain sinne tarkoitetulla paikalla ja lajittelen jätteeni. Kun olimme jo vähän vanhempia, uskalsimme lähteä marjametsään ilman vanhempia ihmisiä. Mustikoita ja vadelmia poimimme myös. Metsän antimia käytän myös askarteluun. Väsyneitä olimme, kun kannoimme täydet ämpärit veneeltä kotiin, mutta mieli oli hyvä runsaasta saaliista. Metsän keskellä asumisesta on hyötyä, marjamaastot ovat lähellä. Pyöräillessäni liikun merkittyjä reittejä myöten. Lapsuudessani poimittiin sienistä vain korvasieniä ja rouskuja, nyt poimin muitakin sieniä. Matka sujui joutuisammin kuin veneellä. Aamulla aikaisin lähdettiin, käveltiin pitkä matka venerantaan, äiti souti vaikeakulkuisen kivikon yli, ja matkaa oli vielä pitkälti ennen kuin päästiin puolukkamättäille. Tuskin olisin näin innokas marjastaja, jollei sitä olisi opetettu jo lapsena. Olen oppinut omavaraisuutta Pakastimet täyteen metsän satoa J o edesmennyt pappani oli metsuri ja innokas metsästäjä. Nuoremmille sukupolville annan neuvon: menkää metsään! EIJA HOKKANEN KANGASNIEMI Tietää mitä suuhunsa laittaa, kun poimii itse. 37 Aarre 6/2023 METSÄ. Metsän siimeksestä saattaa löytää upeita näköalapaikkoja, joista on mahtavaa ihailla puhdasta Suomen luontoa. Olen myös oppinut, että välillä pitää harventaa puustoa, jotta taimet mahtuvat kasvamaan. Näin en pääse eksymään enkä turhaan rasita luontoa. En tiedä käydäänkö nykyisin. Sienistä kerään vain varmasti tuntemani ruokasienet. Olen oppinut kunnioittamaan metsää. Marjametsään aion mennä niin kauan kuin jalka nousee. Pyrin poimimaan käsin, sillä se on hellävaraisempaa varvuille kuin koneella poimiminen. Haluan opettaa niitä seuraavalle sukupolvelle ja muille metsässä kulkijoille. Kun äidistä ei enää ollut lähtijäksi, kävimme siskoni kanssa samoilla marjastuspaikoilla. MARJASTUS ON MIELIPUUHAANI kesäisin ja syksyisin. Liikun metsässä kävellen, juosten, hiihtäen ja pyöräillen sekä metsän satoa poimien. Tämä tarkoittaa sitä, että en turhaan katko puiden oksia enkä vuole pystyssä olevan koivun rungosta tuohta. HENNA AITTOMÄKI ÄÄNEKOSKI K un olin lapsi 1960-luvulla, äitini ja kummitätini veivät meitä lapsia marjaja sienimetsään. Häneltä sain kullanarvoisia ohjeita ja vinkkejä metsän aarteista. Aikuisiällä sitten kyyditsin äitiä ja siskoani samoille karpaloapajille tietä pitkin. Elämänkumppanini kanssa aloitamme marjastuksen lakkasoilta ja päätämme sen karpalosoille. Olen oppinut, että jos puissa on naavaa, luonto voi hyvin. Meitä oli kuusi lasta, joten jokaisen työpanosta tarvittiin ruoan hankkimiseksi isolle perheelle. Evästä oli mukana, ja kyllä se maistuikin poimimisen lomassa. Maasta poimituista kävyistä ja oksista saa ihania koristeita. Illansuussa tultiin takaisin painavien ämpäreiden kanssa. Roskien paikka ei ole luonnossa. Olen kiitollinen äidille ja kummitädille siitä, että he opettivat meidät marjastamaan ja sienestämään. MARJOJA POIMIESSANI poimin marjat järjestyksessä ja katson, että ne ovat riittävän kypsiä. Sisarusten kanssa poimimme metsämansikoita, ja myös mesimarjoja löytyi vielä siihen aikaan
Paimenet olivat lapsia, mutta karjamajoilla tarvittiin työvoimaksi aikuisia naisia. Samuli Paulaharju kuvasi paimenpojat Alahärmän Luoman luhdalla vuonna 1929. Kun syrjäisiä hirsimajoja ei enää tarvittu karjataloudessa, niistä saattoi tulla savottakämppiä. MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / SAMULI PAULAHARJUN KOKOELMA JUURET Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat MUSEOVIRASTON KUVA-ARKISTO ja SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO 38 Aarre 6/2023 JUURET. KESÄ KARJA MAJALLA Vielä sata vuotta sitten lehmät lähtivät hoitajiensa kanssa kesäksi tilan takamaille, missä eläimet etsivät metsästä ruokansa
Majalla lehmät lypsettiin aamuin illoin ja paikoin kolmesti vuorokau dessa. ”Myöhemmin kesällä, kun ruoka alkoi lähistöltä loppua, lehmät menivät hyvinkin kauas sydänmaal le, josta tulivat vasta myöhään lypsettäviksi huhui lut kuultuaan. Muualla majoja oli vähemmän. Maanomistusolot ja tilojen tarpeet vaihtelivat. MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / SEURASAAREN KUVAKOKOELMA Kantokyydillä laitumelle Nykyihminen ajattelee lehmän maidontuotta jaksi, mutta aikoinaan lehmä oli ennen kaikkea lannantuottaja. Päivät lauma kulki maastossa. ”Kohta koko lauma saapui veräjälle – joukon johtaja eellimmäisenä – loppu matkan useinkin juosten tullen”, Aune Koskela muistelee pitäjähistoriikissa elämää haapavesiläisellä karjamajalla. Karjamajakulttuurin kukoistuskautta oli 1800-luvun loppupuoli ja 1900-luvun alkupuoli. Kaukaistenkin niittyjen heinät oli usein korjattava talvirehuksi, joten myös kar jamajalla niityt saatettiin aidata lehmiltä turvaan. 39 Aarre 6/2023 JUURET JUURET 39. ”Riittävän ravinnon löytyminen karjalle on ollut haaste esihistori an hämäristä saakka”, kertoo Tu run yliopistosta arkeoosteologi Auli Bläuer, joka on perehtynyt karjanhoidon varhaishistoriaan. Karjamajoja tiedetään Suomes ta ainakin keskiajan lopulta. Voi halpeni, puu kallistui Suomessa karja majoja on ollut ainakin 1500–1600-luvuilta lähtien, ehkä aiemminkin, sillä Ruotsista on löydetty merkkejä paimenten yöpymisestä metsässä jo pronssi kaudella. Joissakin paikoin majoja käytettiin vielä 1950-luvulla. Sonta turvasi pelloilla leipäviljan kasvun. Rehu lehmille oli hankittava luonnosta, koska sitä ei vielä viljelty. Helsingin Seurasaareen siirretyn Maalahden karjamajan asuinhuoneen tuli sija keittopatoineen. Vieressä on kerrossänky asukkaille. Metsästä löytyi metsätyypistä riippuen karjalle monenlaista syötävää, sillä lehmät syövät paljon muitakin kasveja kuin ruohoa.” Luonnonniityt olivat parempia laitumia kuin metsät, mutta talojen ja kylien lähiniityistä teh tiin viljapeltoja. Lännessä vahvo ja karjamaja-alueita olivat ruotsinkielinen Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Tornion joen laakso, idässä PohjoisKarjala, Pohjois-Savo ja Laatokan Karjala. Karjamajat olivat tavallisesti pie niä hirsitupia, jotka rakennettiin kotitilan metsäpalstoille joskus viiden, joskus jopa parinkymmenen kilometrin päähän. Jossakin majalle lähti vain joutokarjaa, jossakin parhaat lypsävät. Niitä oli Haapaveden seudulla lähes parisataa, sillä alue oli yksi Suomen karjamajavaltaisimmista. Sattuipa joskus, että jäivät yöksikin metsään.” Silloin oli paimenen lähdettävä etsimään lau maansa. Jotkin majat si jaitsivat aivan syrjässä hankalien ve sireittien tai kinttupolkujen takana. Toinen, vähäarvoisempi syy karjanpitoon oli voi. Karjamajoja tiedetään Suomesta ainakin keskiajan lopulta. Voita myymällä saatiin taloon rahaa. Tapa hiipui, koska pelto heinän viljely ja meijerit yleistyivät, laki rajoitti karjan päästämistä metsään, työvoima kallistui, voin hinta laski ja metsän arvo nousi. ”Metsäluonto antoi energiaa, jonka ihminen hyödynsi maitona, lihana ja lantana. I llalla metsänreunasta kuului lehmän kellon kalke
Puuastiat oli kuurattava huolella. Työtä riitti. Joskus talon uusi miniä saatettiin lähettää majalle ensimmäiseksi kesäksi eräänlaiseen työharjoitteluun. Kun metsänhakkuut lisääntyivät, karjamajoista saattoi tulla jonkinlaisia savottakämppien edeltäjiä, pohtii Erkki Laitinen kirjassa Ihminen ja metsä. Savottakämpän esiaste ”Hirsiseinät ja tuohimalkakatto, kuusi metriä pitkä ja kolme leveä. Pieneen neliömäärään mahtuu paljon”, Pajula arvioi. Pesti oli ”sitkeyttä kysyvää ja vaivalloista, mutta omalla laillaan viehättävää ja nautittavaa”, Hilkka Meri kallio toteaa kirjassa Haapavesi ennen ja nyt. Rehun perässä metsälaitumille ja karjamajoille lähdettiin mieluusti heti, kun ruoho alkoi vihertää. Talven rehupula oli silti todellinen uhka. ”Ne sopivat tarkoitukseen, koska tuvat oli varustettu uunilla ja koska ajohevosia voitiin pitää karjasuojissa.” Työtä lähes vuorotta Eläinten kanssa metsämaille muuttivat naiset, koska karjanhoito kuului heidän töihinsä. Sisällä porstua, asuinja maitokamari. ”Maitoastioita täytyi olla paljon. Juustoa ja viiliäkin tehtiin. A.O. Heikel kuvasi hirsisen, malkakattoisen karja majan Maalahdella vuonna 1903. JUURET Suotuisimmilla seuduilla, esimerkiksi jokirannoilla, suoniityillä ja vaaranrinteillä, heinää riitti kesälläkin syötäväksi. Toiset olivat joka päivä maidossa, toiset piimässä”, Merikallio kertoo. Niitä käyttivät metsästäjät, kalastajat ja tervanpolttajatkin. Vuosi oli 1906. ”Eurajoella Lavilan kartanossa lehmät olivat keväällä 1689 niin heikossa kunnossa, että ne piti kantaa laitumelle ja illalla noutaa reellä metsästä takaisin”, Bläuer kertoo. Niin saatiin piimää ja voita. Maja-arjesta saattoi vastata kokenut, palkattu ”majamuori” tai ”kenttäämmi”. Lopulta maja saatettiin asuttaa pysyvästi”, Auli Bläuer kertoo. ”Maja on selvästi suunniteltu käytännölliseksi ja toimivaksi. Nukkumaparvi, kerrossänky ja huoneen nurkassa tulisija ja pata”, rakennuskonservaattori Erkka Pajula esittelee karjamajaa, joka on säilynyt näihin päiviin. Maito lypsettiin, ja se piti piimiä, kermoittaa ja kirnuta. Yhtä hyvin sinne saatettiin passittaa talon tytär tai pappilan ”röökynä” piian tai paimen pojan kanssa. ”Myös autioituneesta talosta saattoi tulla karjamaja, ja majat olivat usein eräänlaisia monitoimitiloja. Niitä hangattiin Pohjanmaa oli vahvaa karja maja-aluetta. MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA 40 Aarre 6/2023 JUURET. Maja sijaitsee Helsingissä Seurasaaren ulkomuseossa, jonka ensimmäiseksi rakennukseksi se ostettiin Maalahden ruotsinkieliseltä karjamaja-alueelta
Aamuvarhaisella käki kukkui, aurinko valaisi kukkivat niityt ja järvellä leijaili usvapilviä. SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO / HYYTIÄLÄN METSÄASEMAN KOKOELMA 41 Aarre 6/2023 JUURET 41 JUURET. MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / SAMULI PAULAHARJUN KOKOELMA Tammelan Hykkilässä Jussilan talon karjaa haetaan metsälaitumelta vuonna 1928. Mutta pitkiä aikoja ei maisemaa voinut ihailla, sillä ”kiire oli aina”. Teoksessa Haapavesi ennen ja nyt III (Haapavesi-seura 1974) Erkki Laitinen: Karjamajat metsien keskellä. Kesä jäi muistoihin – ja lopulta historiaan. Leipomista ja käsitöitä riitti aina. Luonto piirtyi muistoihin Askareet eivät loppuneet maidon käsittelyyn. Jos lantaa ei voitu kuljettaa kotitilalle, sillä paranneltiin peltoa tai niittyä majan ympäristössä. Naiset lypsävät itäsuomenkarjaa Pohjois-Savon Rautavaaralla vuonna 1923. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Auli Bläuer: Voita, villaa ja vetoeläimiä (Turun yliopisto 2015) Aune Koskela: Muistoja kesämajalta ja Hilkka Merikallio: Kadonnut karjamajamiljöö. Lehmien lisäksi mukana oli usein lampaita ja sikoja. Kirnupiimää vietiin leileissä pitkin kesää kotitaloon, mutta muu piimä kerättiin majalla suuriin sammioihin. hiekalla ja pesimillä, jotka oli tehty kuivatuista kuusenhavuista, vaivaiskoivuista tai kanervanvarsista. TOIVO KAUKORANTA / MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA Maidon jatkojalostus teetti karjamajoilla paljon työtä. Samuli Paulaharju ikuisti hänet Ylihärmän Kankaan kylässä vuonna 1929. Aherruksen vastapainoksi karjamaja-arki antoi luontoelämyksiä. Kotiinpaluu koitti viimeistään mikkelinpäiväksi syyskuun lopussa. Teoksessa Ihminen ja metsä 2 (Metsäkustannus 2012) Asko Vilkuna: Karjan kesäsuojista ja laiduntamisesta Pohjanmaalla (Suomen muinaismuisto yhdistys 1961) Toivo Vuorela: Suomalainen kansankulttuuri (WSOY 1975) Ann-Catrin Östman: Karjamajakäytäntö. Suolattuna voi säilyi hyvin, ja se piti varastoida myöhemmin myytäväksi. Heinäaikaan karjamajalta käsin muonitettiin väkeä, joka tuli metsäja suoniittyjen korjuuseen. Teoksessa Suomen maatalouden historia II (SKS 2004) Pieni paimentyttö Aili Raakel Yliluoma. Talveksi oli tehtävä saunavihdat, kerättävä eläimille lehtikerput ja ihmisille marjat ja sienet. Ne kuljetettiin pois vasta talvikeleillä. Enää ei metsänreunassa kalkata lehmän kello
42 Aarre 6/2023 PUU. PUUTALO Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat PETRI JAUHIAINEN Työntekijät asemalta lähtivät jo 1960luvulla, mutta Veera ja Aleksi ovat halunneet säilyttää muiston heistä ja talon historiasta. Metsän kutsumat Kerman vanha asema sai nuoren helsinkiläispariskunnan muuttamaan maan metsäisimpään kuntaan
Puu talo Täällä asuvat Veera ja Aleksi Rossi sekä siperian huskyt Alva ja Isla Hirsirunkoinen talo on valmistunut vuonna 1938 Heinä veden Kerman asemaksi arkkitehti Thure Hellströmin tyyppipiirustusten mukaan Henkilökunta lähti asemalta vuonna 1968, ja junaliikenne loppui vuonna 1984 43 Aarre 6/2023 PUU. Kuvauspäivänä Alvan leikkikaverina oli ystävien tummaturkkinen Umka. Veeran ja Aleksin koira toiveesta tuli Kermassa totta
”Kun kävelin porstuaan, tuntui vahvasti kuin olisin tullut kotiin. Saimme hengittävän talon, joka on talvella viileä PUUTALO 44 Aarre 6/2023 PUU. Niiden ääniin Aleksi ja Veera Rossi kertovat tottuneensa nopeasti. Rotu tarvitsee paljon liikuntaa, joten joka aamu perhekunta lähtee pitkälle lenkille. Samoin voisivat Veera, 33, ja Aleksi, 32, todeta, sillä Pieksämäki–Joensuu-rata kulkee aivan talon takaa. ”Jos nuoria halutaan pitää paikkakunnalla, sieltä täytyy löytyä aitoa luontoa. ”On luojan lykky, että vesitöitä ei ole tehty enempää. Se seisoi tukevasti paikoillaan.” Juuri sellaisen kodin pari halusi. Paikan, jossa voisi ottaa koiran. ”Vanhat asemat ovat upeita ja kiinnostavia. Ajatuksissa siinteli Porvoo tai Loviisa, mutta sopivaa vanhaa ja kaunista taloa ei löytynyt. Se tervehtii yksivuotiaan riehakkuudella. ”Hiukan järkytyimme kuitenkin siitä, miten vähän täällä on luonnontilaisia ja suojeltuja metsiä ja miten paljon avohakkuita”, Veera sanoo. Aistin aina paikkojen tunnelmia, ja talossa oli hyvin maanläheinen tuntu. Pian Alva saa kaverikseen toisen huskyn. Oli koronasyksy 2020, ja Veera matkasi kumppaninsa Aleksi Rossin kanssa Pohjois-Karjalassa kohti Heinävettä. Juokseva vesi ja sisävessa rakennukseen tulivat vasta vuonna 2007, ja sauna sijaitsee yhä pihalla. Paikan, jossa Veera, taiteilijanimeltään Veera Milja, voisi kirjoittaa runoja ja järjestää joogakursseja ja jossa Aleksi voisi jatkaa etänä työtään tietoturvapäällikkönä. Hän on vienyt asiasta päättäjille terveisiä. ”Ja vieraita.” Junia kulkee aseman ohi edelleen muutama päivässä. Joka huoneessa on pönttöuuni. Mutta niin vain kävi. Se käänsi hänen etsintäkatseensa Savonlinnan ympäryskuntiin. Se on suojannut taloa. ”Alva rakastaa korvapuusteja”, Veera kertoo. Paikan, jossa voisi elää luonnonläheisemmin ja omavaraisemmin ja jossa pääsisi helposti metsään. Lisäksi retkeilijöille tarvitaan karttoja ja polkuja.” Helsinkiläispariskunta ei alun perin suunnitellut muuttavansa Heinävedelle saakka. Pihan poikki saunaan Juna män justiinsa, laulaa Esa Pakarinen elokuvassa Lentävä kalakukko. P liis, älä ole kiva talo, ole ihan hirveä talo, Veera Rossi toivoi hiljaa mielessään. Liikennekäytön jälkeen se oli asuntona jätetty sopivasti rauhaan, liki alkuperäiseen kuntoon. Maalta kotia etsinyt pariskunta oli nähnyt ilmoituksen Kerman entisestä asemasta. Rakennuksessa on seitsemän tuli sijaa. ”Alva rakastaa vieraita”, Veera kertoo. Ulkoilumetsiä riittää, sillä Heinävesi on Suomussalmen ohella Suomen metsäisin kunta. Junaradassa on jotain samaa kuin meressä, koska sitä pitkin pääsee aina jonnekin. Vastaan rientää aseman vikkelin asukas, ruskeasilmäinen siperianhusky Alva. Lokakuun lopun harmaansynkeä päivä ja pitkä ajomatka eivät nekään varsinaisesti pohjustaneet taloon ihastumista. ”Kovinta rytinää pitää täyteen lastattu puutavarajuna, mutta jämerä talo ei edes tärise.” Kun pari harkitsi aseman ostamista, rakennuksen valtiksi osoittautui aiempien remonttien vähyys. Suurimman osan vuotta aamu alkaa lämmittämisellä. Taasko avohakkuu. Sitten Veera päätyi Savonlinnaan kirjoittamaan ja järjestämään kaupungin ensimmäistä Taiteiden yötä. Taajamajuna puksuttaa ohi neljästi päivässä, tavarajunat satunnaisesti. Mutta Kerman asemaan suhtauduin epäillen, koska netissä olleet valokuvat eivät tehneet talolle oikeutta”, Veera muistelee
Lattioille Rossit eivät ole tehneet mitään. Ne ovat nähneet elämää ja ovat ihanat juuri sellaisina. mutta pysyy kuivana. Nyt samoilta askelmilta alkaa Aleksi ja Veeran koti. Ensimmäiset tosin tulivat lumien mukana alas. Odotussalista löytyy tarvittaessa lisää majoitustilaa ystäville tai Veeran vetämien joogaretriittien osallistujille. Kurkut ja tomaatit viihtyvät häälahjaksi saadun kasvihuoneen lämmössä. Joogatunteja hän pitää entisessä varastomakasiinissa. Juuri tässä kulkee rakennuksen vanha jakolinja. Kyltin puolella odotettiin junaa, toisella puolella oli asunto ja toimisto. ”Ensiasunnon osto oli verotonta hehtaariin asti, mutta lopusta pikkupläntistä syntyi hirveä ruljanssi”, Aleksi kertoo. Leivinuuni sen teki Heleä kesäpäivä on niin kaukana joulukuisesta muuttopäivästä kuin olla voi. Tontilta jouduttiin myös kaatamaan puita, koska sähköyhtiö siirsi sähkölinjan paikkaa. ”Kylmälle vintille jätimme lepakoille omat 200 neliötään”, Aleksi lisää. Oman maan antimista Keittiön sähköliedellä porisee kesäkeitto, jota Aleksi hämmentää. Kylmämakasiinista tuli joogasali, jossa Veera opettaa. Myös sisäilma pysyy hyvänä, mikä on tärkeää.” ”Eivätkä edelliset asukkaat onneksi olleet peittäneet vanhoja lattialankkuja laminaatilla tai sliipanneet värimaailmaa harmaaksi ja valkoiseksi.” Aleksi ja Veera ovat hekin tehneet enimmäkseen pintaremonttia eli poistaneet pinkopahveja, maalanneet ja tapetoineet. Emme käytä väkilannoitteita emmekä käännä maata. ”Sen raivaamisessa oli iso työ. Perunaja kasvimaataan Rossit viljelevät permakulttuurin periaatteiden mukaisesti. Ihan vielä eivät oman maan perunat ole ehtineet soppakokoisiksi, mutta myöhemmin on luvassa myös esimerkiksi kaaleja, porkkanoita, herneitä, valkosipulia, papuja ja maa-artisokkaa. Jälleen jäteasemalle Henkilökunta asemalta lähti 1960-luvun lopulla, mutta sisällä kyltti pienen seinäaukon yläpuolella lupaa edelleen ”matkalippuja”. Lattialankkujen painaumista näkee yhä, missä lipunmyyjä seisoi. Rakennuksen valtiksi osoittautui aiempien remonttien vähyys. ”Pihalla ei ennestään kasvanut juuri mitään. Talon paristasadasta neliöstä on asuinkäytössä 140. Aloitimme kasvatuslaatikoista ja hyötykasveista ja päädyimme pölyttäjäkasveihin ja permakulttuurin lähestymistapaan. ”Hyppäsimme heti maalla asumisen syvään päätyyn. 45 Aarre 6/2023 PUU. Perustamme kasveille kohopenkkejä oman maan aineksista ja naapurin hevosenlannasta.” Tomaatteja kypsyy kasvihuoneessa, jonka pari sai häälahjaksi. ”Kodin puolella meillä on keittiö, kaksi makuuhuonetta sekä työja olohuoneet”, Aleksi esittelee. Vihkimistä isompi paperisota tosin tarvittiin hiukan yli hehtaarin kokoisen tontin vuoksi. Ensin se oli tyhjennettävä vuosikymmenten rojuista. Makasiinissa oli 40 vuoden pölyt, ja se oli täynnä romua. Vesikatto maalattiin, ja se sai lumiesteet. Se harmitti, mutta toisaalta klapipino kasvoi. Talo oli ollut jo pidempään myynnissä, mutta puulämmitys oli tainnut vähentää ostajaehdokkaita”, Veera kertoo. Yhteinen talo ja asuntolaina johtivat siviilisäädyn muutokseen. Jäteasemalle piti viedä tolkuttomasti tavaraa”, Veera kertoo. Rossien arki asemalla alkoi pimeänä, lumisena ja kylmänä
”Kerran ulkona oli 20 astetta pakkasta, mutta en influenssassa jaksanut pitää tulia ja Veera oli reissussa. Paris kunta halusi ostaa viisi sänkyä tai avattavaa sohvaa. Ikkunat jos saisi pestyä. Aseman odotussalissa riittää neliöitä, ja joogaretriittien väki tarvitsee petejä. ”Syksyllä nautimme sadonkorjuusta ja ruskasta, talvella taas tykkäämme hiihtää koirien kanssa Kermajärven jäällä. Elämä saa kuljettaa.” PUUTALO Kaupunki elämästä Aleksi ja Veera kaipaavat eni ten ystäviään. Unelmakodissa on haastavat puolensa, kuten pitkä kylmä talvi se kä pitkä välimatka perheen ja ystävien luo. Talon myyjiltä jäi sänky, joka on tehty vanhan sau nan hirsistä. ”Hän kyseli, olenko varma niiden mah tumisesta”, Veera kertoo. Sisällä oli silloin kah deksan lämpöastetta”, Aleksi kertoo ensim mäisen talven kokemuksia. Mutta kotona työskenteleminen mahdollistaa meille tällaisen asumisen, toi sin kuin jos molemmilla olisi kokopäivätyö kodin ulkopuolella.” Kevättä kohden kaikki muuttui parem maksi. ”Päätimme jo talokauppaa tehdessämme, että minkään ratkaisun ei tarvitse olla ikuinen. 3 x kotirauha ALEKSI ja VEERA ROSSI, mikä tuntuu kesällä kodissanne parhaalta. ”Ei onneksi mitään. Parasta kuitenkin on se, kun lumi sulaa ja kevät lopulta koittaa.” Mitä on remonttisuunnitelmissa seuraavaksi. Rossit ostavat mieluummin käytettyä kuin uutta. Niitä riittää vielä uusiin kin projekteihin. ”Edellisiltä asukkailta saimme keittiön pöy dän ja parisängyn, joka on nikkaroitu vanhan saunan hirsistä. Saa nähdä, mil laiseksi se paisuu, jos täältä joskus lähdemme.” Niin. Tavoitteena on vanhahko tunnelma, joka sopii talon henkeen. Nyt se on hiottu, maalattu vaaleansiniseksi ja palvelee keittiössä teekaappina. Hän oli vuoren varma. Viime talvena lämmityskin helpottui, kun pari hankki kolme ilmalämpöpumppua. Kesällä Aleksi ja Veera Rossi viihtyvät parhaiten isossa puutarhas saan. Olohuoneen sohvista toinen on kirpputorilta, toinen ystävän miehen iso äidiltä. ”Kosketus maahan tekee mei dät onnellisiksi.” 46 Aarre 6/2023 PUU. Veera ja Aleksi eivät välttämättä asu loppuikäänsä Kermassa. Ihanaa muttei ikuista Kirpputorin myyjä oli ihmeissään. Muutenkin koti on kalustettu pitkälti kirp putorilöydöillä. ”Kesävieraat, yltäkylläinen puutarha ja lähistön kirkkaat uimavedet.” Entä muina vuodenaikoina. Talon jokaisessa huoneessa on pönttöuuni ja lämmitettäviä tulisijoja yhteensä seitse män. Räsymattoja ovat lahjoittaneet monet tutut.” Yksi parhaista ostoksista oli edullinen emän nänkaappi, jonka ihanuutta muut eivät kirp piksellä nähneet roosan maalin alta. Niitä on 14 ja jokaisessa 12 ruutua.” ”Minulle taas talon myi lopullisesti leivin uuni”, muistelee Aleksi, innokas kokkaaja ja leipoja. ”Käytännölliseksi taloamme ei oikein voi sanoa. ”Tullessamme muuttokuorma mahtui yhteen pakettiautoon ja peräkärryyn. Uunia pitää lämmittää kolme tuntia, kun Aleksi paistaa juurileipää
”Apurahojeni turvin olen saa nut viime vuodet kirjoittaa lähes kokoaikaisesti”, Veera iloitsee. 47 Aarre 6/2023 PUU. Sohvas ta tykkää myös hoitokoira Umka. Veden pumppaa minen ja muut maalaiselämään kuuluvat arkiaska reet tuovat terve tullutta vastapai noa aivotyölle. Huone kaluista moni on saatu ystäviltä ja sukulaisil ta tai löydetty kirpputoreilta. Isot ikkunat ovat omiaan Veeran viherkasviharrastuk selle. Olohuoneen sohva on pariskunnan mieluisin hengai lupaikka
Ne havisevat hiljaa aamun ensimmäisessä tuulenvireessä, puhuvat kieltä, jota vain haavat osaavat. Niiden seurana kasvaa kuusia, koivuja, muutama mänty ja vanha raita. Suurimpien ympäri käteni eivät riitä kuin puoliväliin. HAAPAA VOI HUOLETTA nimittää suomalaisen metsän tärkeimmäksi puuksi, avainlajiksi. Kaikki näyttää neitseelliseltä, mihinkään ei haluaisi jättää jälkiä. Vanhojen puiden tyvillä näkyvissä olevat juuret kertovat tämänkin metsän olleen ennen kosteaa korpea. Juuri niiden ja tietenkin runsaan lahopuun takia Luonnonperintösäätiö on ostanut tämän peltojen eristämän metsäpalstan. Paljon ei toki tarvitse kävellä aluetta tutkiakseen, sillä Haapalaakso on vain runsaan viiden hehtaarin kokoinen, suorakaiteen muotoinen kaistale. Jatkan kulkuani kohti alueen kaakkoisreunaa, jossa haapoja on enemmän. Joku on sortunut maahan, toisista on revennyt suuria oksia tai latvuksen haara. En ole pitkään aikaan levähtänyt näin komeiden haapojen alla. HETKEN KULJETTUANI saavun ensimmäisten suurten haapojen alle. Maan pintaa peittävät saniaiset, erityisesti alvejuuret ja metsäimarteet sekä metsäkorte. Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO Y litän kapean peltokaistaleen ojanvartta pitkin ja astun varhaisessa aamussa lepäävään metsään. Lillukka suikertaa metsän pohjalla pitkinä rönsyinä. Istahdan jättiläisten alle, nojaan selkäni yhden karheaan kuoreen ja nautin puiden suojaavasta rauhasta. Se antaa kodin ja ravintoa monelle eliölle, joista puolensataa on uhan alaisten lajien listalla. Laidunnus loppui jo kauan sitten. Se sulkee minut hämärään syliinsä – kuusten, koivujen, pökkelöiden ja maassa retkottavien liekopuiden maailmaan. Metsä jäi omilleen, ja se on kasvanut kirveenkoskemattomana ainakin puoli vuosisataa. LUONNONPERINTÖ HAAPOJEN LAAKSO Uudessa sarjassaan Heikki Willamo esittelee kahdeksan Luonnonperintösäätiön ostamaa ja suojelemaa metsää. Pökkelöitä ja muuta lahopuuta on valtavasti. Kulkeminen on hidasta maapuiden, tiheiden saniaiskasvustojen ja pehmeiden kortepilvien kiertelyä. 48 Aarre 6/2023 LUONTO. Se on peltojen ympäröimä ja yhtyy vain yhdestä kulmastaan ojitettuun rämeeseen. Haapojen jykevät rungot kohoavat metsän keskellä pylväinä leveiden latvustojen tavoitellessa taivaan pilviä. Monilajisina rehottavat sammalet nousevat korkealle haapojen rosoisille kyljille. Ympärillä olevien peltojen kuivattamisen myötä vesitalous muuttui, ja peltojen keskelle jäänyttä kaistaletta käytettiin metsälaitumena. Sen kukat ovat vaatimattomia, mutta kirkkaan punaiset marjat erottuvat kauniisti Haapalaakson metsänpohjan vihreydestä. Urjalan Haapalaakso on tikkojen ja lukuisten selkärangattomien paratiisi
49 Aarre 6/2023 LUONTO. Haapalaakson komeaa haavikkoa, jossa vanhimpien runkojen ympärysmitta on pitkälti kolmatta metriä
50 Aarre 6/2023 LUONTO. LUONNONPERINTÖ Vanhojen haapojen kolot ja halkeamien rakoset tarjoavat pesä paikkoja monille metsän asukkaille
Haavankääpä on yleinen varttuneilla haavoilla. Tyven karkean kaarnan syvissä uurteissa piileskelee suuri joukko erilaisia selkärangattomia, erityisesti muutamia uhanalaisia, vain ikihaapojen rungoilla esiintyviä kotiloita. Nämä metsän asunnonrakentajat te kevät uuden kolon joka vuosi, jolloin vanhat jäävät muiden kolopesi jöiden käyttöön. Suuria haapoja, rehevää saniaiskorpea ja paljon lahopuuta. Nisäkkäistä ainakin liitoorava, orava, näätä ja erilaiset lepakot majailevat mielellään koloissa. Haapalaakso Sijainti: Urjala Pinta-ala: 5 hehtaaria Ostettu: vuonna 2009 Ominaisuuksia: Peltojen keskelle rajautuva entinen laidunmetsä, joka on saanut kasvaa kirveenkoskemattomana vuosikymmenten ajan. Kolojen määrästä päätellen metsä on tikkojen paratiisi, ja pehmeiksi lahonneiden pökkelöiden määrän perusteella luulisi hömö tiaisenkin täällä viihtyvän. SUURIN OSA HAAPOJEN elättämästä monimuotoi suuden kirjosta piileskelee kuitenkin syvällä vanhojen puiden sisuksissa tai kuoren alla, jossa monet kova kuoriaiset ja muut hyönteiset kehittyvät munista toukiksi, koteloiksi ja lopulta esiin tunkeutuviksi aikuisiksi. 51 Aarre 6/2023 LUONTO. Ympärilläni olevien haapojen kylkiä koristavat pahkamaiset haavankäävät. Ydinlahoa aiheuttava kääpä laji on yleinen, jo ten miltei jokainen suuri haapa on sisältä lahon pehmentämä. Esimerkiksi uhanalai nen raidankeuhkojäkälä kasvaa nimestään huolimatta usein vanhojen haapojen rungoilla. Se on nopeakasvuinen mutta voi parhaim millaan elää lähes kaksisataavuotiaaksi. Havahdun siihen, että auringon säteet pilkis tävät harvenevan pilvi peitteen raosta. Se aiheuttaa ydinlahoa, joten useimmat suuret haavat ovat sisältä onttoja tai pehmeiksi lahonneita. Metsästä kuuluu vaimeaa kopu tusta, sitten harmaapää tikan hiljainen ”kjyk”. Järeä haapa on lahopuidemme aatelia, joka antaa kodin monelle uhanalaiselle eliölle. Haapa on valoa tarvitseva pioneeripuu, joka vesoo nopeasti kulon polttamiin metsiin ja myrskytuho alueille mutta myös pienempiin metsään syntyviin aukkoihin. Tämän se kä muutenkin pehmeän puuaineksen takia haapa on pesäpuuna tikkojen suosima. Emäksinen ja ra vitseva lehtikarike tuot taa multavaa maata, jossa kukoistaa runsaslajinen maaperäeläimistö. Myös haapaan erikoistuneita sieni, sammal ja jäkälälajeja on erityisen paljon. Tarvitsijoita onkin pitkä lista: tiaisia ja sieppoja, leppälintu, uuttukyyhky, käenpiika, useampi pöllö sekä telk kä. Tuollainen vanhus kohoaa latvuston ylle samanlaisena jättiläi senä kuin luonnonmetsien suurimmat ylispetäjät. Vielä kuolemansa jäl keen haapavanhus antaa korvaamattoman panok sensa metsän ekosys teemille. Se viihtyy tällaisis sa rehevissä, lehtipuuvaltaisissa metsissä, ja suuret haavat ovat erityisesti sen mieleen. LISÄTIETOJA luonnonperintosaatio.fi Vielä kuolemansa jälkeen haapa vanhus antaa panoksensa metsän eko systeemille. Lintu on aika lähellä, etsii varmaankin lahopuista toukkia tai maasta muurahaisia
Pirteä puolukka majoneesi ja grillissä makeutunut sipuli mehe vöittävät vähä rasvaisesta hirvenjauhe lihasta teh dyn hampurilaisen. Teksti, kuvausjärjestelyt ja kuvat VILLE YLI-HEMMINKI Riistaa grilliin 52 Aarre 6/2023 HYVINVOINTI. VILLIRUOKA Kesäkuumalla on mukavaa siirtää ruuanlaitto ulos. Hirvipurilaiset saavat pikanttia makua puolukkamajoneesista. Katajamarinoidut hirven ja peuran fileet voi grillata kokonaisina tai pihveinä
Nosta päälle salaatinlehti ja sämpylän kansi. 53 Aarre 6/2023 HYVINVOINTI. Jätä kastike maustumaan jääkaappiin. Sivele pestyt porkkanat ja sipulit ruokaöljyllä ja rouhi päälle ripaus suolaa. Grillaa lihan seuraksi kauden kasviksia ja tarjoa lisukkeena piparjuurikastiketta. Leikkaa peuran ulkofilee noin 1,5 cm:n vahvuisiksi pihveiksi ja pyörittele pihvit marinadissa. Hirvipurilaiset (6 ANNOSTA) • 600–800 g pakastettua hirvenjauhelihaa • suolaa ja pippuria myllystä • 2 sipulia • 0,5 dl ruokaöljyä • 1 tl valkoviinietikkaa • 2 tl sokeria • 6 viipaletta savucheddarjuustoa • 6 briossisämpylää • 2 dl puolukkamajoneesia • 6 salaatinlehteä Grillaukseen: • 1 metri alumiinifoliota Muotoile sulaneesta hirvenjauhelihasta kuusi noin sentin paksuista pihviä leikkuulaudan päälle. Rouhi hirven sisäfileen pintaan suolaa ja pippuria ja pyörittele filee marinadissa. Grillaa kasviksiin pinta ja siirrä ne sitten grillin ylätasolle noin 10 minuutiksi. Tarjoa lisukkeena myös kotimaisia varhaisperunoita sekä raikasta vihersalaattia. 3 Katajanmarjoja käytetään riistan ja kalan maustamiseen ja marinointiin. Tarjoa hirvipurilaisten lisukkeena. Marinadi saa olla voimakkaan makuinen. Grillaa sipulinyyttiä kaasugrillissä viisi minuuttia alatasolla ja siirrä sen jälkeen ylätasolle 10 minuutiksi. Kuori sipulit ja leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi. Puolukkamajoneesi • 2 rkl puolukoita • 1,5 dl täysmajoneesia Painele tuoreet tai pakastetut puolukat survokseksi ja sekoita majoneesin kanssa. Katajanmarja on kypsä kolmantena vuotena kukkimisen jälkeen, jolloin se on lähes musta. Jätä lihat muutamaksi tunniksi maustumaan jääkaappiin. Asettele pihvien päälle juustoviipaleet ja nostele pihvit folion päälle. Lämmitä hampurilaissämpylät grillissä. Rouhi pihvien päälle molemmin puolin suolaa ja pippuria. Poista pakastetuista ja jääkaapissa sulatetuista riistafileistä kalvot ja kuivaa lihan pinta. Pyyhi ylimääräinen marinadi pois peurapihveistä ja grillaa pihvejä kuumassa grillissä muutama minuutti per puoli. Marinoitua riistafileetä kahdella tavalla (8 ANNOSTA) • 600 g hirven sisäfileetä • 600 g peuran ulkofileetä Marinadi: • 1,5 dl ruokaöljyä • 0,5 dl soijakastiketta • 2 rkl barbecuekastiketta • 2 rkl punaviinitai balsamietikkaa • 10 katajanmarjaa Piparjuurikastike: • 200 g ranskankermaa • 2 rkl piparjuuritahnaa • 2 tl valkoviinietikkaa • 1 tl sokeria • 0,5 tl suolaa Lisukkeeksi: • nippu porkkanaa • nippu kevätsipulia • suolaa ja pippuria myllystä Tee ensin marinadi: Sekoita tilavassa astiassa 1 dl ruokaöljyä, soijakastike, barbecuekastike ja viinietikka ja lisää joukkoon huhmareessa murskatut katajanmarjat. 4 Kuivaa katajan marjat miedolla lämmöllä. 2 Parasta poimintaaikaa on syksy, jolloin marjoja voi kerätä karistamalla katajan oksia alle levitetyn vaatteen päälle. Pyyhi hirven sisäfileestä pois ylimääräinen marinadi ja grillaa fileepätkää kuumassa grillissä välillä käännellen noin 10 minuuttia. Katajaa riistalle 1 Katajan marjat ovat oikeastaan käpyjä eivätkä marjoja. Kokoa hampurilaiset: Levitä puolukkamajoneesia molemmille sämpylänpuolikkaille. Kaada seos foliopaperille ja tee siitä kaksinkertainen folionyytti. Tarjoa burgerit saman tien. Valmista piparjuurikastike: Sekoita yhteen ranskankerma, piparjuuritahna, valkoviinietikka, sokeri ja suola. Leikkaa hirven sisäfilee noin sentin vahvuisiksi viipaleiksi ja aseta ne tarjolle yhdessä peurapihvien, grillattujen kasvisten ja piparjuurikastikkeen kanssa. Aseta alaleivälle savujuustolla päällystetty pihvi ja levitä sen päälle sipuliseosta. Kääri pihvit hetkeksi folioon tekeytymään. Rouhi pinnalle suolaa ja pippuria. Nosta filee folion päälle ja kääri liha folioon tekeytymään 15 minuutiksi. Tällöin pinta ei käpristy ja aromit säilyvät parhaiten. Lisää sipulin joukkoon kaksi ruokalusikallista öljyä, tilkka viinietikkaa, sokeria sekä ripaus suolaa myllystä. Sipaise jauhelihapihvien päälle öljyä ja grillaa niitä muutama minuutti per puoli kuumassa grillissä. Grillaa riistafileisiin kunnolla kypsä pinta, mutta jätä sisus mehevän punertavaksi
Kiitokset kaikille vastaajille! Vastaa lukija kyselyyn 27.8.2023 mennessä. Osallistut samalla Lähiruokasalkun arvontaan. Varusta kuori kirjepostimerkillä. 8–21). Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7. Olen . Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Aarre 6 / 2023 Mikä juttu kiinnos ti sinua. Palkinnon arvo on 50 e. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Vastasi odotuksiani . Irtonumeron ostaja . LISÄTIETOJA kinnarintila.fi Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. 54 Aarre 6/2023 VAKIOT. Tulta ja tervaa kirjan voittivat arvonnassa Tuure Jordan, Porvoo, Anneli Rimpelä, Pori, Taina Uski, Kannuskoski, ja Aulis Varpula, Kurikka. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kolme Kinnarin tilan Lähiruokasalkkua. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Tilaajan perheenjäsen . Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Salkun sisältö: Kinnarin tilan höyryttämättömät kaurahiutaleet, ruokaisat kaura suurimot, lettujauho, ruispuurojauho, kestipiparit, villisuola ja kaura reseptivihko sekä Sahlmanin marjamarmeladi, Nikkarin Tilan mansikka-anis hillo, Vadelmatarhan hunaja ja Maatilan muistipeli. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. 1. Kerro, mikä on lehden paras juttu. Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. 020 413 2277 (ark. Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. Muu lukija 2. VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. . Aarre-lehden kestotilaaja . Varusta kuori kirje posti merkillä. VIIME VOITTAJAT Aarre 4/23:n kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Lisää kuutioita valiosiemenellä
Ota MT Metsä tueksi tiedonhakuun ja päätöksentekoon, niin pysyt oman metsäsi hermolla vaihtelevassakin ilmastossa. Tilaa MT Metsä MT.FI/etutilaus tai QR-koodilla ALK. 9 30 €/KK. Oikeaa tietoa tuottavasta metsänomistamisesta Metsänomistajahan sen parhaiten tietää mitä omalle metsälle kuuluu. MITEN HOIDAN HIILINIELUA. En ole lääkäri, mutta voin vilkaista
56 Aarre 6/2023 HYVINVOINTI. HYVINVOINTI Teksti HANNA VILO | Kuvat JYRKI LUUKKONEN Mielipaikka lataa akut 1 Mieti, millaisessa paikassa viihdyt ja tunnet olosi rentoutuneeksi. Jyrki Kuisma on kiertänyt yli 40 vuotta kotimaan järviä ja jokia. Aava ulappa luo tilaa kuormittuneeseen mieleen. ”En ikinä kyllästy ainutlaatuiseen vesiluontoomme.” Mielen vapautta Luontoympäristö tukee hyvinvointia monin tavoin, ja veden läheisyys saattaa vahvistaa vaikutusta entisestään. 4 Käytä mielipaikkaasi tietoisesti hyväksesi. 2 Kuulostele, millaisen olotilan kyseinen paikka saa sinussa aikaan. Käy lataamassa akkujasi, kun olet stressaantunut. Käykää tutustumassa toistenne mieli paikkoihin. Mihin jalkasi vievät sinut iltalenkilläsi. 3 Tarkkaile, milloin sinun tekee mieli mennä mieli paikkaasi, mitä sinulle siellä tapahtuu ja mitä haluat siellä tehdä. 5 Jaa mielipaikkakokemuksesi puolisosi tai ystäväsi kanssa
”Tiedostamattomasta mielestä saattaa edelleen tulla heikkoja signaaleja, jotka vaikuttavat siihen, millaisissa paikoissa me koemme viihtyvämme.” Elpymisen myötä myös työmuistin toiminta saattaa parantua. 57 Aarre 6/2023 HYVINVOINTI. ”Luonnossa liikkuja voi ihailla ympäristöään, mutta hän ei joudu tietoisesti tarkkailemaan sitä jatkuvasti. Aavaa avaruutta ympärillä niin paljon, että katse saa levätä kiinnittymättä mihinkään. Kun stressihormoni kortisolin määrää on mitattu syljestä, merkittävää laskua on havaittu jo reilun puolen tunnin luonnossa oleskelun jälkeen. Toisen, 18 vuotta kestäneen brittitutkimuksen aikana huomattiin, että niinä vuosina, kun tutkitut asuivat lähimpänä rannikkoa, he kertoivat olevansa onnellisempia ja vähemmän masentuneita kuin niinä vuosina, kun he asuivat sisämaassa. Molemmissa ympäristöissä stressitaso alkaa nopeasti laskea. Kun suomalaisilta on kysytty heidän arkielämän mielipaikkaansa, reilut 40 prosenttia on nimennyt jonkin metsäkohteen, reilut 20 prosenttia puiston ja vajaat 20 prosenttia rantatai vesialueen. Kyse voisi olla noin joka viidennen suomalaisen mielipaikasta. Tarkkaavuus elpyy Sekä metsäettä vesiluonto tarjoavat tärkeän vastapainon rakennetulle kaupunkiympäristölle. Alle kymmenessä minuutissa aivojen ja sydämen toiminnassa pystytään jo mittaamaan selviä suotuisia muutoksia.” Stressi vähenee Tutkimusten mukaan metsäja vesiluonnon elvyttävät ja virkistävät vaikutukset ovat hyvin samantyylisiä. Yksi elpymistä tuottava perusprosessi on lumoutuminen. Loput viettävät aikaansa mieluiten liikunta-alueilla tai rakennetussa kaupunkiympäristössä. Hän on psykologian professori ja ympäristöpsykologian dosentti Tampereen yliopistosta. Esimerkiksi laineiden liplatus tai täysin tyyni vedenpinta voivat aiheuttaa lumoutumista. Samalla koemme ajan kuluvan hitaammin.” Osa ihmisistä haluaa vaistomaisesti hakeutua avaraan ja avoimeen paikkaan, jossa katse saa lipua horisonttiin. Usein ihmiset kertovat masentuneisuuden kokemuksen vähentyneen luonnossa vietetyn ajan jälkeen”, professori Korpela kertoo. Heitä houkuttelevat usein erityisesti järvija merimaisemat. Juomakelpoinen vesi on saattanut viestiä esivanhemmille siitä, että juuri siinä paikassa on mahdollista jäädä eloon. Aaltoja, pilviä, kukkia tai puiden lehtiä katsellessa silmä saa levätä. Vesielementti liittyy vahvasti myös elpymisteorioihin. Samalla olo alkaa tuntua levolliselta, turvalliselta ja tyyneltä. ”Lumoutuminen tarkoittaa sitä, että huomio ja tarkkaavuus kiinnittyvät johonkin asiaan ympäristössä. Siksi avara maisema voi auttaa selkiyttämään mieltä ja tunteita. Moni pitää vaisto maisesti maisemasta, jossa katse saa lipua kauas horisonttiin. Avoimien paikkojen ja vesiympäristön viehätys saattaa liittyä myös lajinkehitykseen. K aukana siintävä horisontti. Englannissa tehdyn tutkimuksen mukaan luonnon elvyttävä vaikutus vahvistuu, jos siihen liittyy jokin vesielementti. Luonnossa vietetty aika voi näkyä työtehon palautumisena. Kirkas, sininen taivas ja kimmeltävä järvenselkä. Avaruus selkiyttää mieltä Muuhun luontoon verrattuna vesiluonnolla on havaittu joitakin erityispiirteitä. Silloin tarkkaavuus ja keskittymiskyky pääsevät elpymään.” Elpymisen myötä myös työmuistin toiminta saattaa parantua. Tämä kuva on Jyväs kylän Tuomiojärveltä. Luonto on täynnä itseään toistavia pyöreitä ja pehmeitä muotoja, jotka eivät yhtä paljon kuormita näköjärjestelmää. Aivojen kuvantamistutkimuksissa taas on havaittu, että luontoympäristössä verenkierto alkaa vähentyä surun ja masentuneisuuden käsittelyyn liittyvillä aivoalueilla. Selviytymisen kannalta se on ollut tärkeää. ”Aistijärjestelmämme on rakennettu tarkkailemaan kaupunkiympäristön näköärsykkeitä jatkuvasti, jotta osaamme arvioida, ovatko ne mahdollisesti vaarallisia meille”, Korpela sanoo. ”Käytännön kokemus tukee tutkimuksia. Jo muutamassa minuutissa autonomisen hermoston rauhoittava osa alkaa aktivoitua, mikä saa pulssin ja verenpaineen laskemaan ja sydämen sykevälivaihtelun lisääntymään. Stressitason lasku on havaittu myös sylkitutkimuksissa. Avarissa paikoissa esivanhempamme ovat nähneet mahdolliset uhkatekijät, kuten villieläimet, jo kaukaa, eivätkä vaaratilanteet ole päässeet yllättämään. Kaupungit ovat täynnä kulmikkaita ja teräviä muotoja, jotka kuormittavat ihmisen näköjärjestelmää, vaikka emme olisi siitä tietoisia. Monelle avara maisema symboloi myös vapautta”, Korpela kertoo. ”Näkyvä avaruus luo usein mielentilaan avaruutta. Luontokohteiden suosio ei hämmästytä mielipaikkatutkimusta tehnyttä Kalevi Korpelaa. ”Elpyminen lähtee luontoympäristössä liikkeelle muutamassa sekunnissa
Luontoympäristön pehmeitä, pyöreitä ja aaltoilevia muotoja katsellessa silmät ja aivot saavat levätä. Luvut sisältävät sekä lajia harrastavat että lajia kokeilleet ihmiset. 58 Aarre 6/2023 HYVINVOINTI. HYVINVOINTI Kolmea ei ihminen koskaan kyllästy katsomaan: elävää tulta, nukkuvaa lasta ja virtaavaa vettä. Jyväskyläläinen Jyrki Kuisma meloo Laukaan Kuusaankoskessa vuosikymmenten kokemuksen tuomalla varmuudella. Suomalainen viihtyy veden äärellä 66 % ui luonnonvesissä 55 % viihtyy rannalla 29 % käy soutelemassa 22 % veneilee moottoriveneellä 13 % pitää rantapeleistä kuten rantalentopallosta 12 % SUP-lautailee eli suppailee 11 % meloo 5 % sukeltaa tai snorklaa 3 % purjehtii matkapurjehdusveneellä 2 % ajelee vesiskootterilla 1 % surffaa LÄHDE Luonnonvarakeskus, Luonnon virkistys käytön valtakunnallinen inventointi ja ulkoilutilastot 2020
Virrassa meloessa tilanteet muuttuvat jatkuvasti ja on pakko elää hetkessä.” Vuosien melontakokemus on tuonut hänelle sekä varmuutta että tervettä varovaisuutta. ”Aloin tehdä melontalenkkejä. Koskissa vaaditaan tervettä varovaisuutta, sillä vaaratilanne voi yllättää nopeasti. Lapsena hän asui Hämeenlinnassa Katumajärven lähellä. ”Virtaavassa vedessä on jotakin hienoa” J ärvimaisemat ovat kuuluneet Jyrki Kuisman, 61, elämään lähes aina. Pari vuotta myöhemmin hän sai oman kajakin, jolla hän pääsi opettelemaan melontaa. Virtaavan veden äärellä hän tuntee itsensä pieneksi. ”Suomalainen vesiluonto on ainutlaatuinen. Huomasin, että se tasapainotti voima nostoa erinomaisesti.” Myöhemmin opiskelut veivät Jyrkin Tampereelle, jolloin melonta jäi vähäksi aikaa. ”Joet ja kosket ovat olleet olemassa paljon kauemmin kuin minä. Oli jännittävää tutkia vedenalaista maailmaa.” Jo kymmenvuotiaana Jyrki kävi yksin soutelemassa ja kalastamassa. ”Parhaiten on jäänyt mieleen ilveksen kohtaaminen. Ilves katseli rannalta Jyrkin ensimmäisestä melontareissusta on kulunut yli 40 vuotta. Hyvät melontaliivit istuvat napakasti päällä. ”Oma taitotaso täytyy pitää jatkuvasti mielessä. Jos koskessa käy hullusti, avun saaminen voi olla todella haastavaa.” Vesiluonto herättää Jyrkissä kunnioitusta. ”Varsinkin virtaavassa vedessä on jotakin hienoa. Ne ovat virranneet paljon ennen minua ja virtaavat minun jälkeeni.” Ympäröivät metsät ovat vuosien varrella tarjonneet ikimuistoisia kohtaamisia. ”Lähdin silloisen tyttöystäväni, nykyisen vaimoni Seijan kanssa kahdestaan koskelle. Laji kaipasi rinnalleen kestävyysliikuntaa, jolloin Jyrki muisti taas melontaharrastuksensa. Hän oli nähnyt televisiossa koskimelontaa käsittelevän ohjelman, josta hän sai kipinän kokeilla lajia. Lisäksi vesi muistuttaa ajan mitta suhteista. Kolmekymppisenä hän sai työpaikan koneja metallitekniikan opettajana Keski-Suomen ammattioppilaitokselta ja muutti Jyväskylään. Siitä tuli hyvin tuttu elementti.” Parikymppisenä Jyrki innostui voimanostosta. Vesiluonto voi tuoda yllättäviä tilanteita, joihin täytyy reagoida nopeasti. Puhtaaseen ja kirkkaaseen veteen oli mukava pulahtaa kesällä päivittäin. Ensimmäinen kerta meni aika lailla uimiseksi.” Myöhemmin Jyväskylästä löytyi kokeneita koskimelojia seuraksi. Seija katseli rannalla, kun minä jouduin veteen kerran toisensa jälkeen. ”Kasvoin pienestä pitäen liikkumaan vesillä. Vuosien varrella tutuiksi ovat tulleet niin kotimaan joet, kosket ja järvet kuin Norjan joet ja vuonot. Myös järvenselällä pitää varautua tuulenpuuskiin. Kaikki murheet häviävät mielestä, kun lähtee melomaan.” Vesiluonto herättää kunnioitusta ja muistuttaa ajan mitta suhteista. Jokia pitkin meloessaan Jyrki on saanut ihailla esimerkiksi hirviä ja metsoja vain muutamien metrien päästä. ”Kävin erityisesti sukeltelemassa. Se katseli minua rannalta.” Jyrki Kuismalle on tärkeää, että myös tulevaisuudessa vesistöt säilyvät puhtaina sekä eläimiä että ihmisiä varten. 59 Aarre 6/2023 HYVINVOINTI. Heidän kanssaan Jyrki alkoi päästä lajiin kunnolla sisälle
Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. 8–16). Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. Ristikon 4/2023 ratkaisu: Avainsana: RISUAITA Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBANmuodossa Muista antaa nämä tiedot! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. 60 Aarre 6/2023 VAKIOT. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Onnittelemme Ristikon 4/2023 voittajia: Auli Huuhka, Kuvansi Mauno Nousiainen, Iisalmi Markku Roivainen, Tampere Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 27.8.2023 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 6, PL 440, 00101 Helsinki. Ristikon 6/2023 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 8/2023. 020 413 2277 (ark. Osall istu ja voita ! RISTIKKO 6/2023 Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti
Tilaukseen sisältyy myös Koneviesti Digi eli rajaton lukuoikeus kaikkiin verkkosisältöihin, näköislehtiin, arkistoon sekä KV Konevertailu -palveluun. Rajaton lukuoikeus koneviesti.fi:n maksullisiin sähköisiin palveluihin esim. Tuntee koneet ja hallitsee tekniikan järeistä työkoneista jokamiestä kiinnostaviin laitteisiin . 4 kk vain 71 € 60 Määräaikasena (norm. 91,60 €) KV_Tilausilmo_AR_kokosivu_KAV3022.indd 1 KV_Tilausilmo_AR_kokosivu_KAV3022.indd 1 12.6.2023 13:10:13 12.6.2023 13:10:13. Arvo 32 493,00 € Lisätietoja: koneviesti.fi/arvonta TILAA NYT! Tarjous on voimassa 30.11.2023 asti. Kyllä kiitos! Tilaan Koneviestin tutustumishintaan 4 kk vain 71,60 € (norm. Tietoa, josta on hyötyä: testejä, esittelyjä, koeajoja, huoltoja korjausasiaa . Ilmestyy 16 kertaa vuodessa . Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Tilaa tekstiviestillä! NUMEROON 13526 LÄHETÄ VIESTI: TILAUS KAV3022 ETUNIMI SUKUNIMI OSOITE Tekstiviestin lähetys on maksuton Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus KAV3022 Tilaa netissä! koneviesti.fi/lehti OSALLISTU ARVONTAAN JA VOITA OMA KUORMAAJA! VIESTIMEDIA OY Tunnus 5002596 Info: K2 00003 VASTAUSLÄHETYS Koneviesti maksaa tilauksen postimaksun. 91,60 €). Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointi viestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suora markkinointiin. TILAAJALLE -artikkeleihin, KV Kone vertailuun, näköislehtiin ja arkistoon TILAUSJA ARVONTAKORTTI . Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 3,90 €/lasku. Tilaajana osallistun arvontaan ja voin voittaa Avant 423 -kuormaajan sorakauhalla ja teleskooppipuomilla! KAV3022 Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Puolueeton, tekninen ammattilehti
Pienimpien metsäalueiden metsäteitä ei Tauran mukaan ole kannattavaa rakentaa kestämään kelirikkoajan puunkuljetuksia. A arteen lukijalla oli ikävä kokemus hakkuun ja puunkuljetuksen jäljiltä heikkoon kuntoon jääneestä metsätiestä. Kantavuus tahtoo heiketä aina tietyissä paikoissa. Lopulta yritys ei enää vastannut hänen yhteydenottoihinsa. Jos tiellä ei ole talvikunnossapitoa, tulevaa talvihakkuuta voi pohjustaa siten, että tie aurataan. Yhtiö kunnosti tietä, mutta kevyt lanaus ei tasannut uria. Vaatimuk sia on kas vattanut kuljetus kaluston suuren tuminen. Tiekiistoja voi vähentää ennakoimalla tien hoitotarpeita ja varautumalla raskaisiin kuljetuksiin. Jos tie on hyvässä kunnossa ja liikennettä vain maltillisesti, vuosittaiseen kunnossapitoon riittää Suomen Tieyhdistyksen yksityistieasiantuntijan Teuvo Tauran mukaan vesakoiden niitto ja lanaus. Mikäli tien kuntoa ei seurata, saattaa käydä niin, että pidemmän ajan kuluessa syntyneitä vaurioita menee viimeisen tienkäyttäjän piikkiin. Mitä metsänomistaja voisi tehdä, lukijamme kysyy. Metsätalouden osuuden saa laskettua tieyksiköinnin avulla. Teitä on eritasoisia. 62 Aarre 6/2023 OMA TALOUS. ”Yleensä tiekunnat tuntevat tiensä ongelmakohdat”, Miettunen sanoo. Tien heikkojen kohtien vahvistaminen ennen tiedossa olevaa kuormitusta ehkäisee isompia ja kalliimpia korjaustöitä. Vähän vanhempi tie vaatii lisämurskeen ajoa, jottei kantavuus heikkene. Hän ehdottaa itse, että tie kannattaisi kuvata ja vanhat urapainumat mitata ennen raskaita kuljetuksia, jotta syntyneet uudet vauriot voi osoittaa pitävästi. Kysyimme tieasiantuntijoilta metsätien käyttäjän ja tienpitäjän vastuista sekä vinkkejä tien kunnossapitoon. Vanhemmilla teillä voi olla nykykalustolle liian pienet kääntöpaikat ja niukasti ohituspaikkoja. Ennakointi auttaa MTK:n Pohjois-Suomen kenttäpäällikön Seppo Miettusen muHYVÄT NEUVOT Teksti ANU SUSI | Kuvitus AINO SAARIKIVI Lukijan toive juttu kaan moni ongelma vältetään, kun tie tarkastetaan erityisesti kevään ja syksyn jäljiltä ja tarkastuksen tulokset ja tarvittavat kunnostustyöt kirjataan ylös. Erityisesti energiapuun korjuussa käytetyt hakkurit vaativat paljon kääntötilaa, Miettunen toteaa. Metsätien perusparannuksen ja rakentamisen kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa poistoina. Metsätien kunnolla on metsänomistajalle taloudellista merkitystä. Lisäksi pitää tarkkailla tien kuivatuksesta huolehtivien rumpujen sekä sivuja laskuojien kuntoa. Tien kunnossapitoon osakkailta kerätyt tiemaksut sekä kunnilta saadut avustukset ovat tiekunnalle verovapaita. Tien kantavuus paranee, kun sen pohja pääsee jäätymään. Tieto helpottaa ongelmien ennakointia. KULJETTAVASSA KUNNOSSA VEROVINKKI Metsätien tiemaksut ovat metsän osalta vähennyskelpoisia metsäverotuksessa. Vaatimuksia metsäteille on kasvattanut kuljetuskaluston suurentuminen. Puunkorjuuyritykset pyrkivät Miettusen kokemuksen mukaan yleensä aika hyvin välttämään tievaurioita, ja tarvittaessa ne ovat valmiit korjaamaan syntyneet jäljet. Tienpitäjä vastaa tiestä Tien käyttäjällä on vastuuta aiheuttamistaan vaurioista, mutta päävastuu siitä, että tie on liikennetarvetta vastaavassa kunnossa, kuuluu yksityistielain mukaan tiekunnalle
Neuvoa voi kysyä myös tieisännöitsijöiden valtakunnallisesta maksullisesta palvelunumerosta. Parempi hinta puusta Hyvä metsätie auttaa metsänomistajaa kasvattamaan puukauppatuloja. Teuvo Taura muistuttaa tiekunnan toiminnan perustuvan yksityistielakiin ja kannustaa avoimuuteen tiekunnan asioissa. Joskus Tieyhdistykseen tulee kyselyjä, tarvitseeko esimerkiksi tiemaksun ja päätöksenteon perusteena olevaa tieyksiköintiä kertoa kaikille osakkaille. Tieisännöinti yleistyy Kovasti yleistynyt sähköja valokuitukaapelien asennus voi vaatia tiekunnalta valvontaa. Metsätiepuolella myös metsänhoitoyhdistykset tarjoavat palveluja. Yksiköinti ja varojen käyttö on kuitenkin lain mukaan kerrottava osakkaille. ”Kyllähän tiekunnan velvollisuus on pitää tie kunnossa. Suuria valtakunnallisia palveluntarjoajia ovat TeMePa ja Tievahti. ”Yleensä oma tiemaksu hyväksytään paremmin, kun osakas pääsee näkemään, mihin tienpitorahat on käytetty”, Taura toteaa. Tarvittaessa myyjä ja ostaja voivat pitää yhteisen katselmuksen ennen kuljetuksia. Ilman tiekunnan päätöstä ei voida kerätä tiemaksua, eikä järjestäytymätön tiekunta voi hakea ely-keskusten tai metsätalouden tukijärjestelmän mukaisia yksityistietukia. LISÄTIETOJA tieyhdistys.fi 63 Aarre 6/2023 OMA TALOUS. Se, että tiekunnat haluavat ulkoistaa tieasioiden hoitamista ammattilaisille, on Tauran mielestä hyvä suuntaus. V uosittain Suomen Tieyhdistys kouluttaa noin 25 uutta tieisännöitsijää. Tauran mukaan puukauppasopimukseen olisi hyvä kirjata, että kuljetuksia vältetään kelirikon aikana ja että silloin, jos korjuuaikataulu ei jousta, puun kuljettaja vastaa tiehen tulevien vaurioiden korjaamisesta. Joskus kelirikko voi tulla keskellä talvea. Käytännössä saattaa olla niin, että jokin tiekunta ei ole kokoontunut vuosiin, osakkaiden yhteystietoja ei ole päivitetty ja tieyksiköinti on vanhentunut. Kokouksia tarvitaan ”Selkeä enemmistö tiekunnista toimii tien osakkaiden voimin”, Teuvo Taura kertoo. Voi olla näkemyseroja tienpidossa ja kiistaa tiemaksuista varsinkin, jos tiellä on erityyppisiä osakkaita elinkeinonharjoittajista mökkiläisiin. Yksityistielaki edellyttää tiekunnan kokoontuvan vähintään neljän vuoden välein. Jos tiekunnassa koetaan vanhan ohjeen mukainen yksiköinti oikeudenmukaiseksi, sillä voi Tauran mukaan jatkaa edelleen. Maanmittauslaitoksen juuri uudistettu tieyksiköintiohje ohjaa tasapuoliseen maksujen jakoon. Suomen Tieyhdistyksellä on maksutonta neuvontaa jäseninä oleville tiekunnille. ”Silti meille tulee joka vuosi palautetta, etteivät nykyiset tieisännöitsijät pysty ottamaan uusia asiakkaita”, Teuvo Taura sanoo. Sopua tiekuntiin Tiekuntien vastuuhenkilöiksi on harvoin tungosta. Tehtaat kun kaipaavat raaka-ainetta ympäri vuoden. Puukauppasopimuksissa tievaurioiden korjaamisesta sovitaan Seppo Miettusen mukaan hyvin vaihtelevasti. Sopimuksessa saatetaan jopa todeta, että puun myyjä vastaa vaurioiden korjaamisesta. Jos tietää, että on lähivuosina tulossa isoja puukauppoja, metsänomistajan kannattaa hyvissä ajoin vaatia kunnostustoimia tai jopa tien perusparannushanketta”, Taura sanoo. Silloin tiekunnan toiminta tulee säännöllisemmäksi ja asiat hoidetaan yksityistielain mukaan. Asiantuntemusta vaativa tieyksikkölaskelma saatetaan tilata asiantuntijalta, mutta kokousten pitäminen ja kunnossapitotöiden teettäminen hoidetaan itse. Metsäsuunnitelman mukaan leimikko voi olla kesäkorjuukelpoinen, mutta Teuvo Taura muistuttaa tarkistamaan, riittääkö myös metsätien kantavuus. Sekä Miettunen että Taura toteavat, että yksi tiekuntien yleisistä ongelmista on kokousten koollekutsuminen. Puun ostajat maksavat puusta korkeamman hinnan, jos leimikko on mahdollista korjata kesällä. Erilaisia koulutustilaisuuksia yksityisteistä järjestää Tieyhdistyksen lisäksi myös Suomen metsäkeskus
013 411 180 Pienkoneiden ja polkupyörien myynti, ammattitaitoista huoltoa jo yli 40 v. Tässä on hyvä paikka sinunkin ilmoituksellesi! Tilaa heti 044 500 5404 64 Aarre 6/2023 VAKIOT. PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Tervetuloa meille! aarrelehti.fi/lahjatilaus Tilaa Aarre lahjaksi ystävälle! Aarteen tilaus on lahja, josta on saajalleen iloa ja hyötyä. Aarre tarjoaa lukuelämyksiä metsänomistajille, tuleville metsänomistajille sekä kaikille metsästä kiinnostuneille. koti M etsä Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 on monelle PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 Olkontie 6, 82500 Kitee p. 044 500 5404, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 044 500 5404 Lisätietoja: www.luonnonperintosaatio.fi Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 MobilePay-numero: 77220 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – Ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun
Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 e paperilaskulisä. Se aloitti toimintansa vuonna 1880. 4. Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Neitoperhonen. LAHJATILAUKSEN SAAJA / UUDET OSOITETIETONI Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Tilaustunnus AAV0024 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta Aarre 6/2023. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi. Seuraava Aarre ilmestyy 28.8.2023 PALVELUKORTTI A a rr e m a k s a a p o st i m a k s u n Vie sti m ed ia Oy A sia ka sp alv elu Tu nn us 50 02 59 6 In fo A 2 00 00 3 VA ST AU S LÄ H ET YS TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 69 e • laskutusjakso 12 kk 138 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. TÄLLÄ PALVELU KORTILLA VOIT • tilata Aarrelehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi Tilaa Aarre! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. Sirkkataimeksi. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun. Valkeakoskella. 2. 3. 6. AARREVISAN VASTAUKSET 1. Kotipolttoista viinaa eli pontikkaa. AARTEEN TILAUSLOMAKE Tilaan kestotilauksena Aarrelehden itselleni lahjaksi alkaen seuraavasta numerosta __ / __ / 20___ 6 kk 69 e 12 kk 138 e Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen __ / __ / 20___ ajaksi __ / __ / 20___ – __ / __ / 20___ TILAUKSEN MAKSAJA / VANHAT OSOITETIETONI Asiakasnumero Etu ja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Haluan saada Viestimedialta uutisia ja etuja sähköpostilla tekstiviestillä. 5. Suosittelemme maksutonta e-laskua. Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. Luonnon monimuotoisuutta. 2023 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Kuusen. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. M US E O VIR AS TO E LIN A L AM PE LA ENSI NUMEROSSA HANNU HUTTU Metsästys kauden avaus Kainuussa Onnistunut puukauppa Sienestys nousi suosioon jatkosodan vuosien ruokapulassa Saha teräväksi Näin ehkäiset hirvituhoja Leivonnaisia puolukasta Suomussalmelainen rajavartija Lauri Moilanen ja harmaa norjanhirvikoira Jätkä ovat kokenut pari karhujahdissa. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin
Näiden kahden ajattelutavan yhteensovittaminen on vii me vuosina lievästi sanottuna takkuillut. MARIA MIKLA S Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. Jos puusta saatu energia olisi tuotettu fossiilisilla energialähteillä, Suomen hiilipäästöt olisivat olleet kaksin kertaiset. Happamoitumisen ja lämpenemisen yhteisvaikutus uhkaa hävittää valtameristä kokonaisia eliöiden luokkia ja mahdollisesti jopa ko konaisia pääjaksoja. Eivätkö muutkin kansalaiset voisi osallistua ilmastotalkoisiin, edes pienellä panoksella. Tätä on vaikea mieltää yhtä tärkeäksi kuin kokonais ten lajien tai luokkien pelastamista, varsinkin kun suuri osa Suomessa esiintyvistä lajeista on sirkumpolaarisia eli koko pohjoisen havumetsävyöhykkeen alueella esiintyviä. Ne ovat ne eläimet, joi den suojelusta meillä on erityinen vastuu, koska ne eivät elä missään muualla kuin Suomessa. Suurin osa metsänomistajista kuuluu ikäluokkiin, jotka ovat tottuneet ajattelemaan asioita uhanalaisten lajien pelastamisen eli sukupuuttojen torjumisen kautta. Toisin sanoen metsänomis tajien äänet saattoivat ratkaista eduskun tavaalien tuloksen. Lisäksi metsänomistajat olivat järjestelmällisesti kasvattaneet metsien hiilivarastoja yhä suuremmiksi ja näin poistaneet vuosikymmenien ajan ilmakehästä myös suurimman osan Suomen muista hiilipäästöistä. Metsälehden eduskuntavaalien alla tekemän mielipidekyselyn mukaan lähes kaksi kolmasosaa vuon na 2019 vihreitä kannattaneista metsänomistajista aikoi keväällä 2023 äänestää muita puolueita. Kenties siitä, että metsänomistajat ja ”vihreät” – laajasti käsitettynä – alkoivat viime vaalikaudella elää omissa rinnakkais todellisuuksissaan. Tämä on mielestäni edelleen perusteltu lähestymistapa tilanteessa, jossa jopa enemmistö maailman kaikista eliö lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon ilmaston lämpenemi sen ja ylimääräisen hiilidioksidin aiheuttaman meriveden happamoitumisen takia. 66 Aarre 6/2023 VAKIOT. Jos Metsälehden gallup osui oikeaan, metsänomistajien ää nestyskäyttäytymisen muutos aiheutti vaalituloksessa ehkä kolmen ja puolen prosentti yksikön suuruisen siirtymän kokoomuksen ja perussuoma laisten hyväksi ja muiden puolueiden tappioksi. Esimerkiksi ”linnut” on luokka, samoin kuin ”nisäkkäät”. ON KUITENKIN SYYTÄ muistaa, että vaikka Suomella ei ole kokonaisia omia lajejaan, meillä on kaksi ikonista alalajia eli saimaannorppa ja saimaanlohi. Perussuomalaisia äänestävien metsänomistajien lukumää rä näytti kasvavan reilulla kahdella kolmasosalla, ja myös kokoomus näytti lisäävän kannatustaan. Sekä metsien hiilinieluista että luontokadon pysäyttämi sestä pitäisi ryhtyä käymään rakentavaa ja kompromissiha kuista keskustelua, jossa kummatkin osapuolet ovat valmii ta muuttamaan mielipiteitään esille tulevan tutkimustie don pohjalta. Muun muassa hyönteiset, hämähäk kieläimet ja äyriäiset kattava ”nivel jalkaiset” on pääjakso. Yksi vaalitulokseen vaikuttanut tekijä on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle. ”Vihreät” sanoivat, että hak kuut olivat romahduttaneet Suomen metsien hiilinielut ja että tästä aiheutuisi Suomelle miljardien eurojen ylimääräinen lasku. Viime aikoina on alettu puhua ennen kaikkea erilaisten lajien paikallisten po pulaatioiden suojelusta. RISTO ISOMÄKI Metsänomistajien äänet ratkaisivat vaalit ISOMÄKI Näkemykset ovat eriytyneet kauas toisistaan. MISTÄ MUUTOS JOHTUI. Metsänomistajien mielestä puusta oli saatu suuri osa kaikes ta Suomen energiasta, koska metsiä oli hoidettu hyvin. K evään mittaan on puhuttu paljon vihreiden ja keskustan vaalitappion sekä kokoomuksen ja perussuomalaisten voiton taustalla olleista teki jöistä. Myös keskusta ja SDP olivat vaarassa menettää metsänomistajien ääniä. Koska Suomi joutuisi ostamaan hiilinieluja Italialta, kaikki suomalaiset joutuisivat maksumiehiksi. Saimaanlohen pelastaminen vaatisi vain muutamien pa tojen purkamista ja noin 25 miljoonan euron investointia. Mutta ilmeisesti annamme saimaanlohen kuolla sukupuut toon, koska emme osaa panna asioita tärkeysjärjestykseen emmekä enää pysty sopimaan asioista keskenämme. Toivon, että kevään eduskuntavaali tulos lisäsi myös vihreiden mielenkiintoa aitoa vuoropuhelua kohtaan. MYÖS LUONTOKADON pysäyttämiseen liittyvät näke mykset ovat eriytyneet kovin kauas toisistaan. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan
Hän on paikallinen ammattilainen, joka tietää, mikä on metsäsi ja sinun parhaaksi. Ajantasainen tieto, kaikki metsänhoidon palvelut, neuvonta, tarjouspyynnöt ja sopimukset Omametsä.fi. METSÄNOMISTAJA, ASIANTUNTIJA AINA KÄYTÖSSÄSI OmaMetsästä tavoitat oman metsäasiantuntijasi