46 metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous hyvät neuvot Näin haet Metka-tukea s. s. 62 AR-20240701-513711-_6070611.indd 1 AR-20240701-513711-_6070611.indd 1 13.6.2024 9.37.36 13.6.2024 9.37.36. 32 14,40 € 6 | 2024 aarrelehti.fi Seurana kuukkelit ja kirput s. Olen katsonut, mitä nurkissa on ja mitä niistä voisi tehdä. 40 METSÄTYÖ Ehkäise tapaturmat s. 24 Kuono kohti kirjanpainajia Metsänhoitaja Reetta Kangaslampi opetti Loitsu-koiransa haistamaan tuhohyönteiset, s. 10 Saaripuut kulkevat lautan kyydissä s
11 890€ CFORCE 850 GREY ED. 14 190€ CFORCE 1000 CFORCE 1000 HO AR-20240701-513712-_6070609.indd 2 AR-20240701-513712-_6070609.indd 2 13.6.2024 9.37.30 13.6.2024 9.37.30. 13 290€ Hinta alk. CFORCE 850 Hinta alk. 2023-mallit myynnissä nyt huikein etu hinnoin. 10 790€ Hinta alk. Säästösi jopa 1 700€! Lue lisää cfmoto.fi Hinta alk. CFORCE 850 ja CFORCE 1000 vm. 4x4 traktorimönkijä SUOMEN MYYDYIN CFORCE-MALLISTOMME UUTUUKSIA 2024 Uutuusmallit saapuvat jälleenmyyjäliikkeisimme kesäkuusta alkaen
Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksillä on tuhannen taalan paikka vastata uusien palvelujen kysyntään. Loput ovat ostaneet tilan tai saaneet sen lahjana. Liian usein kuullaan harmittelua siitä, ettei perheessä ole enää ketään jonka puoleen kääntyä. Muistutetaan elonkierron herkästä tasapainosta eli siitä, että metsiä tulee hoitaa vastuullisesti luontoarvot huomioon ottaen. Eräänä päivänä aurinko laskee minun hallinnolleni ja nousee sinun kunin kuudellesi.” ”Vau. Mufasa varoittaa Simbaa, että kuninkuuteen kuuluu muutakin kuin hauskanpitoa. Jälkikasvun perehdyttämistä metsäasioihin ei voi aloittaa liian aikaisin. Luopumisen tuskaa helpottaa, jos seuraajalle ehtii antaa hyvät eväät. Opetetaan muutakin kuin hauskanpitoa eli metsänomistamisen perusteet sekä istutusputken ja raivaussahan käyttö. Asiantuntijat suosittelevat, että metsä vaihtaisi omistajaa jo edellisen omistajan elinaikana. Kaikki mitä valo koskettaa on sinun. Muutamassa vuosikymmenessä omistaja oppii tärkeimmät asiat, ja sitten on aika siirtää vastuuta eteenpäin. Muiden etujen ohella siten maksimoidaan hiljaisen tiedon siirtäminen. Harharetkien jälkeen hänestä viimein tulee perintömaansa valtias. Tulevaisuuden nuortuva ja kaupungistuva, koulutettu ja maksu kykyinen metsänomistajakunta edellyttää saavansa yksilöllistä neuvontaa. Ja tämä kaikki on minun?” pentu ihmettelee. Onnekas on se Simba, joka ehtii saada neuvoja niin kauan kuin opastaja on vieressä. MARIA MIKLAS Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi Jylhäkalliolta näkee kauas, kun on pätevä opas PÄÄKIRJOITUS D isneyn Leijonakuningas-klassikossa (1994) Mufasa esittelee Jylhäkalliolta avautuvaa savannia: ”Katso, Simba. 1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta. Lähes puolet nykyisistä metsänomistajista on saanut metsätilansa perintönä (Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimus). 3 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513713-_6071973.indd 3 AR-20240701-513713-_6071973.indd 3 14.6.2024 8.34.48 14.6.2024 8.34.48. Kaikki mitä valo koskettaa on kuningaskuntaamme. Metsässä yksittäisen sukupolven elämäntyö ei koskaan valmistu. SIIRRETÄÄNPÄ MUFASA ja Simba suomalaiseen metsään. Perilliselle näytetään ”kaikki mitä valo koskettaa” eli metsätilan sijainti ja rajat. Jos omasta perhekunnasta ei löydy luottomiestä tai -naista, apua voi etsiä muualta. Ennen oppitunnin päättymistä isä kertoo lapselleen vielä ekologian perusteita: ”Kaikki näkemäsi elää yhdessä herkässä tasapainossa. Kuninkaana sinun on ymmärrettävä tämä.” Elokuvan juonessa seuraa surullinen käänne: leijonakuningas kuolee ja pennun pitää pärjätä omin neuvoin
AR-20240701-513715-_6070656.indd 5 AR-20240701-513715-_6070656.indd 5 13.6.2024 9.51.14 13.6.2024 9.51.14. Aikakausmedioiden parissa syntyy ajatuksia, jotka saattavat muuttaa koko elämän. Siksi niitä luetaan. Muuta tarinasi suuntaa
18 SUVUN JUURILLA Aina kun Jenny Hasu kuun telee metsäkeskusteluja, hän miettii, mitä mieltä vaari olisi. 30 ”VIELÄ MAHTUU YKSI SELLUTEHDAS” Eduskunnan maa ja metsä talousvaliokunnan puheen johtaja Jenna Simula toivoo Paltamon sellutehdashank keen toteutuvan. 32 RISKIEN HALLINTAA Tapaturmien välttämiseksi metsätöissä on ymmärret tävä sahatöiden riskit ja käytettävä kaikkia turva varusteita. 6 2024 lukuvinkki! 24 50 18 Päijänteen Kukkaron saaressa hakatut puut kulkevat mantereelle hinaajan työntämän lautan kyydissä. Jenny Hasu houkuttelee kivennäis herkkujen avulla karjaa metsään laidun tamaan. SISÄLTÖ 6 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513716-_6071974.indd 6 AR-20240701-513716-_6071974.indd 6 14.6.2024 8.35.05 14.6.2024 8.35.05. 10 LUVATUN MAAN LUOJA Kirvesmies Esa Pajulahti rakensi Padasjoen Romon kylälle riemastuttavan taidekylän. Mökkien ja lomaasuntojen suosituin rakennusmateriaali on edelleen hirsi. 22 ENERGIAPUUN KYSYNTÄ TASAANTUI Tänä vuonna energiapuuja keiden kysyntään ennuste taan vain pientä kasvua. 15 TULI TOISI METSIIMME LISÄÄ LUONNONMETSÄN PIIRTEITÄ Jos metsiimme halutaan lisätä luonnonmetsän piirteitä, etenkin maakulot tulisi saada yleistymään, kirjoittaa Petri Kortejärvi. 24 SAARIPUITA KORJAAMASSA Saarihakkuussa on monia erityispiirteitä, ja maisema vaikutukset on otettava tarkasti huomioon. FINNLAMELLI HANNE MANELIUS JOHANNES WIEHN KANNEN KUVA MARIA MIKLAS METSÄ 3 JYLHÄKALLIOLTA NÄKEE KAUAS, KUN ON PÄTEVÄ OPAS 8 METSÄ NYT Näkymätön lahottaja ja muita metsäalan uutisia. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Kuukauden luontokuvassa metsäjänis ja metsänimisis sä Meri Kuusisto
56 POLKUJA JA PIKKUTEITÄ Kotimaasta löytyy matkailukohteita, jotka ovat helposti saavutettavissa julkisilla kulkuvälineillä. Aarteen kestotilaajana pääset lukemaan lehtiä sen jälkeen, kun olet luonut itsellesi käyttäjätunnuksen. Haurastumaan päässyt metsurinkypärä kannattaa vaihtaa uuteen. OMA TALOUS 62 NÄIN HAET METKA-TUKEA Aarteen toimittaja kokeili, miten Metka-tukea haetaan taimikon varhaisperkaukselle Metsään.fi-palvelussa. 56 32 Yli puolet suomalaisista aikoo lomailla kesällä pääasiassa kotimaassa. VAKIOT 45 LUKIJAKYSELY 59 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 ONKO RACHEL CARSONIN HILJAINEN KEVÄT LOPULTA SAAPUNUT. Lisää aarteita! MUISTA ARKISTO Osoitteesta aarrelehti.fi/nakoislehti löydät jo yli neljän vuoden Aarteet näköis lehtinä. PUU 50 HIRSI PITÄÄ PINTANSA Suomalaiset suosivat hirttä ja varustelevat hirsimökkinsä usein ympärivuotiseen käyttöön. 40 KUONO KOHTI KIRJANPAINAJIA Italianpystykorva Loitsu on erikoistunut kirjanpainajien etsintään. Luo käyttäjätunnus osoitteessa aarrelehti.fi/luotunnus ja pääset uppoutumaan lehti arkistomme aarre arkkuun. Kajaaninjoen maisemiin voi tutustua höyrylaivan kyydissä. LUONTO 54 KURKIAAMU Heikki Willamo pääsi piilokojussaan todistamaan kurkien kesäistä aamuruokailua. Risto Isomäki pohtii kolumnissaan, mistä viime vuosina ilmennyt hyönteiskato johtuu. HYVINVOINTI 60 KEVYT KESÄHERKKU Voissa paistettujen ahvenfileiden lisukkeeksi sopii ruokaisa kikhernesalaatti. RIS TO JUS SILA SUOMA RY 36 JAETTUJA ILOJA Kirjoituskilpailuun osallistuneet Aarteen lukijat tietävät, että jaettuina metsän aarteet kasvavat korkoa. JUURET 46 VILLEJÄ KOHTAAMISIA Savottaja uittotyöläisille luonnoneläimet toivat milloin kiusaa ja kipuja, milloin iloa ja onnen enteitä. 7 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513716-_6071974.indd 7 AR-20240701-513716-_6071974.indd 7 14.6.2024 8.35.07 14.6.2024 8.35.07. Tunnuksen luomiseen tarvitset vain takakannen osoite kentästä löytyvän asiakasnumerosi sekä postinumerosi
Näkymätön lahottaja 8 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513719-_6071972.indd 8 AR-20240701-513719-_6071972.indd 8 14.6.2024 8.34.58 14.6.2024 8.34.58. ”Kesäaikaan raivaussahatöitä ja nuoren metsän kunnostuksia voisi tehdä lehtipuuvaltaisissa kohteissa. pysyy metsätaloudessa hyödynnettävänä puuna, kunnes se aikanaan kuolee.” Käsittele myös pienet kannot Juurikääpäriski kannattaa ottaa aktiivisesti huomioon metsänhoidon kaikkien toimenpiteiden suunnittelussa, Höglund sanoo. ”Mänty taistelee tautia vastaan pihkoittumalla ja estää sienirihmaston leviämisen ylös runkoon. Maalis-toukokuussa tukea haettiin yli 3,6 miljoonan euron edestä. Kuusenjuurikääpä on taloudellisesti merkittävämpi. Juurikääpää on Suomessa kahta lajia. Vanhat metsät Hallituksen esitys vanhojen metsien kansallisista kriteereistä on parhaillaan lausuntokierroksella. Juurikäävän vaivaamissa metsissä harvennuksia pitäisi tehdä mahdollisimman vähän. Juuri kääpä leviää itiöiden avulla. Höglund sanoo, että myös raivaussahatöissä kantokäsittely olisi syytä muistaa. Lehtipuihin juurikääpä ei tartu.” Hakkuiden yhteydessä juurikääpätartuntaa torjutaan käsittelemällä kannot urealla tai harmaaorvakkavalmisteella. Puu säilyy kaiken kaikkiaan hyväkuntoisena ja Terveen näköinen kuusikko voi olla sisältä juurikäävän lahottama. Edellisvuosina tukea on haettu noin 1,5 miljoonaa euroa vuosittain. Uusille kasvupaikoille juurikääpä leviää itiöiden avulla. Vanhojen metsien määrittelyssä kaksi pääkriteeriä ovat puuston ikä ja kuolleen puun määrä. Kaadettujen puiden kannoissa juurikääpä leviää nopeammin ja käävän tuhovaikutus kiihtyy. Juurikääpä helpommin unohtuu, sillä se ei useinkaan näy ulospäin”, toteaa Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Henna Höglund. Hallituksen esitystä on arvosteltu liian tiukoista suojelukriteereistä. Metsäkeskus on joutunut keskeyttämään terveyslannoituksen tukipäätösten teon esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan maakuntaan, kun tuen myöntämisvaltuus on jo käytetty. HANNE MANELIUS METSÄ NYT Juurikäävän aiheuttama tyvilaho näkyy kantopinnassa tummentumana. Teksti ANNE SOININEN ja MARI IKONEN | Kuva VM-ARKISTO Metka kiinnostaa Metsänomistajat ovat hakeneet Metkan terveyslannoituksen tukea erittäin vilkkaasti. Laho nousee rungossa yleensä vain 30–40 sentin korkeuteen. ”Juurikääpä voi tarttua hyvin pieniinkin tuoreisiin kantoihin, joten kannot kannattaa käsitellä saman tien.” Juurikäävän saastuttamassa metsikössä puulajin vaihtaminen lehtipuuksi on paras keino tautikierteen katkaisemiseksi. Kuusikko voi näyttää terveeltä, mutta tartunta on voinut vaivata sitä vuosikymmeniä. Juurikäävän torjunta kannattaa ottaa huomioon kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa. Myös tukiehdot ovat muuttuneet niin, että tukea saa myös puustoisiin, karumpiin suometsiin. Syken ja Luken raportti nimeltä Luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät Suomessa julkaistiin helmikuussa. heinä kuuta mennessä. Kulotuksien Metka-tukea on haettu alkuvuonna 0,15 miljoonan euron verran. Kasvupaikka puhdistuu juurikäävästä yhden lehtipuusukupolven aikana. Tukipäätösten teko jatkuu, kun tukeen saadaan lisää myöntämisvaltuutta siirtona muista metsätalouden tuista. J uurikääpä aiheuttaa taloudellisesti yli puolet Suomen metsätuhoista. Siksi metsänhoitoja hakkuutyöt kannattaisi ajoittaa pakkaskeleille, jolloin juurikäävän itiötuotanto on pysähdyksissä. Pääkriteerien raja-arvot ovat erilaisia maan eteläja pohjoisosissa. Männyllä juurikääpälaho rajoittuu puun juuristoon ja rungon alaosaan. ”Nykyään kirjoitetaan paljon kirjanpainajaja hirvituhoista, jotka on helppo havaita paljain silmin. Kuusenjuurikääpä aiheuttaa tyvilahoa kuuselle. Juurikäävän tärvelemät tyvitukit eivät kelpaa edes kuitupinoon, vaan niistä tulee energiapuuta. Vahingot metsänomistajille ovat vuosittain noin 60 miljoonan euron luokkaa. Terveyslannoituksen tukitaso on noussut. Luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten vanhojen metsien suojelutavoite perustuu EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteisiin. Tukimäärä kattaa noin 90 hehtaarin kulotusalueen. Sieni myös heikentää kuusia alttiimmiksi kirjanpainajaja myrskytuhoille. Esityksen mukaan yksityismetsien suojelu perustuu jatkossakin vapaaehtoisuuteen esimerkiksi Metso-ohjelman kautta. Lausunnot on pyydetty 24. Kantojen tautia levittävät juuret maatuvat, ja sitä kautta tauti poistuu. Uuden pysyvän suojelun pinta-ala nousee arviolta 80 000–90 000 hehtaariin. Se etenee rungon sisällä noin 20–40 senttiä vuodessa ja voi nousta vuosien saatossa jopa 12 metriin.” Metsänomistajalle tyvilaho paljastuu usein vasta hakkuun yhteydessä. Männynjuurikääpä aiheuttaa tyvitervastautia männylle ja myös tyvilahoa kuuselle. Esityksessä vanhojen metsien suojeleminen koskee valtion maita ja kohdentuu pääasiassa pohjoiseen Suomeen. Tuoreessa kantopinnassa laho näkyy tummentumana. ”Juurikääpä leviää juuristosta ylös kuusen runkoon
Tietosuojalausekkeen, tilausehdot sekä asiakaspalvelun yhteystiedot löydät osoitteesta viestimedia.fi Tilaa MT Metsä osoitteesta MT.FI/etutilaus tai oheisella QR-koodilla MT Metsä Digi etuhintaan Aarteen tilaajalle! Kestotilauksen 1. MT Metsän löydät helposti osoitteesta MT.FI/metsa ja Maaseudun Tulevaisuuden mobiilisovelluksesta. MT Metsä on metsäomaisuutesi asiantuntija verkossa! Tutustu metsänomistajan ja luonnossa liikkujan tärkeimpiin uutisiin, analyyseihin ja artikkeleihin, jotka auttavat sinua arvioimaan metsäsi taloudellista arvoa ja edistämään sen hyvinvointia. 11,20 €/kk) 9 €/kk 30 AR-20240701-513718-_6071971.indd 9 AR-20240701-513718-_6071971.indd 9 14.6.2024 8.34.45 14.6.2024 8.34.45. MT Metsä tarjoaa päivittäisen lukupaketin sinun ja metsäsi tueksi, rikastettuna Aarre-lehden syvällisillä verkkojutuilla ja Koneviestin ajankohtaisilla metsäteemoilla viikoittain. Uutta metsää joka päivä Tarjous on voimassa 31.8.2024 asti ja koskee vain uusia tilauksia. jakso (norm
1949 Ammatti. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Jättipuista Videolla näytetään, millaisesta puumateriaalista Esa Pajulahti on veistänyt teoksiaan ja miten laajaksi Luvattu maa on vuosien mittaan kasvanut. 10 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513720-_6072000.indd 10 AR-20240701-513720-_6072000.indd 10 14.6.2024 8.37.32 14.6.2024 8.37.32. Padasjoen Lions Clubin myöntämä Padasjokipalkinto vuonna 2023 Tärkein teos. Kangaskaupan myyjärouva kyseli, että mihin sinä poikakulta tätä tarvitset. Luvattu maa -taidepuisto Huomionosoitukset. Olin rakentamassa Puuilobordellia ja tarvitsin sisustukseen punaista kangasta. Puu – puusta on moneksi Muisto taide urakasta. Padasjoki Elämäntyö. HENKILÖ Esa Pajulahti Syntynyt. Kirvesmies, eläkkeellä Kotipaikka. Luvatun maan Eden Mieluisin materiaali. Esa Pajulahden Luvatussa maassa käy kesäisin vieraita ulkomailta asti, vaikkei tekijä millään tavoin markkinoi taidekyläänsä. Kuka. En osannut selittää
Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 11 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513720-_6072000.indd 11 AR-20240701-513720-_6072000.indd 11 14.6.2024 8.37.35 14.6.2024 8.37.35. Pajulahti työskenteli kirvesmiehenä. Hänen puunkäsittelytaitonsa näkyvät Luvatun maan hirsirakennuksissa. LUVATUN MAAN LUOJA Esa Pajulahti rakensi Padasjoen Romon kylälle taidekylän, jossa luonto, politiikka ja historia kohtaavat riemastuttavalla tavalla
12 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513720-_6072000.indd 12 AR-20240701-513720-_6072000.indd 12 14.6.2024 8.37.38 14.6.2024 8.37.38. ”Meitä oli siinä kuin armeijan osasto, naapuri Åkermanillaan ja traktori kuljettajineen, kun paikalle lipui musta bemari. ”Siitä ne alkoivat, nämä minun sekoilut.” Ajatus seuraa materiaalia Eläkkeellä oleva kirvesmies Esa Pajulahti tunnetaan Padasjoen Romon kylälle laatimastaan teosympäristöstä Luvattu maa. HENKILÖ Puuiloksi nimetyssä bordellissa vierailija tapaa presidentti Trumpin puolison Melanooman. Esa Pajulahti pysäytti Honda Monkeynsa metsätien varteen ja katseli näkyä ihastuneena. V altava pahka kiersi järeää kantoa turvottaen sen läpimitan liki kaksinkertaiseksi. ”Sen kuullessani melkein putosin polvilleni ja haroin ristinmerkkiä.” Kannosta syntyi Pajulahden ensimmäinen taideteos, joka sai nimen Eden. En ole koskaan kokenut, että luonnossa tarvitsisi pelätä.” Politiikkaa ja kulttuuria Luontoaiheiden lisäksi Luvatussa maassa ovat vahvasti esillä politiikka, populaarikulttuuri ja historia. Tuollainen kanto! Sen jos saisi. Pari talvea sitten Pajulahti loi teoksen, jossa Trump on matkalla vankilaan. Luvattu maa alkoi muotoutua vuonna 2008, kun Pajulahti rakensi kotitilan läheisyydessä sijaitsevalle kankaalle vapaa-ajan asumuksen saunoineen ja huusseineen. Luvatun maan rakennuksia koristavat erilaiset eläinaiheet kuten pöllöt, hirvet ja sudet. Sen kuljettaja tiedusteli, mahtaako tie olla pitkäänkin tukossa”, Pajulahti kertoo. Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli -maalausta mukailevassa Forest Force One -työssä paaRakennuksia koristavat erilaiset eläinaiheet. Myöhemmin, kun lupa kannon irrotukseen oli myönnetty ja operaatio oli täydessä vauhdissa, metsätiellä sattui erikoinen tapaus. Ensin on materiaali, ja ajatus seuraa perässä.” Metsän keskellä syntynyttä ja kasvanutta Pajulahtea luonto inspiroi loputtomasti. Kyseessä on kokonainen kylä teoksia ja rakennelmia, jotka ihastuttavat sekä taidokkuudellaan että tarinallisuudellaan. Metsänvartijan pojanpojanpoika ei toisen omaisuuteen luvatta koskisi. Sen jälkeen uusia teoksia on syntynyt keskimäärin joka vuosi. Ohikiitävän hetken Pajulahti harkitsi rehellistä näpistystä, mutta hän hylkäsi ajatuksen saman tien. ”Mitään teoksista en ole suunnitellut etukäteen vaan katsonut, mitä nurkissa on ja mitä niistä voisi tehdä. Pari vuotta myöhemmin alue täydentyi Hyvän ja pahan tiedon puuta, omenaa ja käärmettä esittävällä Eden-teoksella. Sen työstäminen oli samalla kertaa valtava urakka ja valtavan innostava kokemus. ”Joku sanoo, ettei uskaltaisi asua näin syrjässä, mutta minusta täällä on sata kertaa turvallisempaa kuin taajamassa. Yhdysvaltain entinen presidentti Trump on saanut kunnian esittää pääroolia useassakin, pilke silmäkulmassa syntyneessä kuvaelmassa. Moto oli vienyt kuusen rungon mukanaan mutta jättänyt paikalleen kannon ja sitä maassa pitelevät, reiden vahvuiset juuret. Kävi ilmi, että bemarikuski oli sama henkilö, joka oli antanut Pajulahdelle luvan kannon irrotukseen ja joka ei yleensä koskaan liikkunut niillä main
ITE-taiteella tarkoitetaan Suomessa tehtyä, kouluttamattomien taiteilijoiden arjen ympäristöissä syntyvää taidetta. Milloin rempseänä kapakkapianistina, milloin synkeänä valtionjohtajana, joka kenraalinsa Kim Pong-pumin kanssa tarkastelee arkkivihollistaan Yhdysvaltoja yli Taivaallisen rauhan aukion. 13 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513720-_6072000.indd 13 AR-20240701-513720-_6072000.indd 13 14.6.2024 8.37.42 14.6.2024 8.37.42. ”En tiedä itsekään, miten Trump lipsahti niin keskeiseksi henkilöksi. Ja aina he ovat tulleet auttamaan, vaikka hyvinä aikoina syljemme heidän silmilleen.” Putin anoo turvapaikkaa Trumpin lisäksi Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-un on päässyt tähdittämään useampaa teosta. Trumpia viedään tuomiolle Hugo Simbergin maalausta mukailevassa teoksessa. Siinä kottikärryjä perässään vetävä Venäjän presidentti anoo RajaJoosepin rajanylityspaikalla turvapaikkaa Suomesta. Hän tarjosi minulle matkaa Pohjois-Koreaan, mutta en uskaltanut lähteä mukaan. Kiireessä pakattuihin kottikärryihin on heitetty tärkeimmät, mitä käteen sattui lähdön hetkellä osumaan, eli sirppi ja vasara sekä pari ohjusta. ”En tiedä itsekään, mistä Luvattu maa -nimi tuli. Kirkon sisäpuolen koristelu on saanut vaikutteita kum mastakin. He kuitenkin lupasivat lähettää kortin, ja kortti sieltä tuli.” Kun kerran Trump ja Kim ovat saaneet omat teoksensa, miten on Putinin laita. Kai hän sanoi sen meille lapsille vinkkinä, että jos tänne jää, voi pärjääminen olla sitä sun tätä. reja kantavat totisten pikkupoikien sijasta puusta veistetyt karhut. Sen Pajulahti rakensi, kun oli osallistunut kahdesti Santiago de Compostelan pyhiinvaellukselle ja lukenut Vanhan testamentin. Pajulahti on kuitenkin haluton sovittamaan yllensä ITE-taiteilijan viittaa. Kunnes lopputalvesta Putinkin sai oman teoksensa. Uskonnollinen pohjavire Luvatusta maasta polku nousee ylös mäen päälle, jossa sijaitsee pieni metsäkirkko. Trumpin tapaa myös Luvatun maan tavernassa kädessään tuopillinen alkoholitonta juomaa. Vaikka innoittaahan hän ympäri maapallon, joten miksi ei minun hölmöläiskylässäni.” Luvatussa maassa vierailleet yhdysvaltalaisturistit kyselivät, miksi heidän maansa on siellä niin näkyvästi esillä. Luvatun maan teoksia voi luonnehtia ITE-taiteeksi. ”Vastasin heille, että aina, kun Euroopassa on hätätilanne, täällä on ruvettu miettimään, mikä on Amerikan suuntanumero. Tähän kuitenkin jäin, eikä päätöstä ole tarvinnut katua.” Minäkö taiteilija. Hautausmaalta kaadetuista jättipuista veistetty siunauskappeli on saanut nimen Päätepysäkki. ”Isä ja äiti pyörittivät maatilaa, ja isä joskus Maaseudun Tulevaisuutta lukiessaan sanoi, että lehdellä on väärä nimi, ei maaseudulla mitään tulevaisuutta ole. ”Eräänä päivänä joukko vanhempia herroja tuli käymään täällä, ja kävi ilmi, että yksi heistä oli Suomi–Korea-seuran puheenjohtaja. Metsäkirkon lisäksi Pajulahti on rakentanut kaksi muutakin kappelia, jotka sijaitsevat hänen kotitilansa mailla. Pitkään Pajulahti oli sitä mieltä, että häntä ei Luvatussa maassa nähdä. Lyhenne viittaa sanoihin ”itse tehty elämä”. Vaikka Vanhan testamentin lukeminen olikin puuduttava urakka.” Pajulahden kotitila on entinen metsänvartijan torppa, joka sijaitsee Romon kylällä kivenheiton päässä Luvatusta maasta. Mutta jotenkin se vaan sopii tälle paikalle”, Esa Pajulahti sanoo. ”Olen uskovaisen kodin lapsi, joten se pohjavire saattaa kummuta sieltä
Vastasin, että en ole. ”Oikeat eläkeläisukot istuvat ABC:llä aamupalaverissa tai viettävät koko kesän golfkentällä. ”Täytyy siirtyä lähemmäs palveluja”, hän perustelee. Tämä tsasouna sijaitsee kodin pihapiirissä. Luvattu maa on aina avoinna, mutta Pajulahti toivoo, että käynneistä sovittaisiin hänen kanssaan etukäteen. Uskonnolliset teemat kiinnostavat Pajulahtea. Hän on kuitenkin laatinut jo suunnitelman vanhuuden varalle. Syytinkipirtin seiniä koristavissa puisissa kohokuvissa esiin pääsevät hirvet ja sudet sekä pyllyttäjät. 14 Aarre 6/2024 METSÄ Aarre 6/2024 AR-20240701-513720-_6072000.indd 14 AR-20240701-513720-_6072000.indd 14 14.6.2024 8.37.46 14.6.2024 8.37.46. Määrä on vaikuttava etenkin kun ottaa huomioon, että Pajulahti ei mitenkään markkinoi taidepuistoaan. Esimerkiksi kirkkoja hän on veistänyt useamman. ”Toissa kesänä, kun kartoitettiin Padasjoen ITE-taiteilijoita, minulle sanottiin, että olen taiteilija. Kun aika koittaa, Paju lahti aikoo muuttaa asumaan Luvatun maan syytinkipirttiin. HENKILÖ ”Taloudellisesti en hyödy Luvatusta maasta pennin hyrrää. Avoinna sopimuksesta Viime kesänä Luvatussa maassa kävi noin 500 vierasta. ”Tuntuu mukavammalta, ettei tänne tulla omin päin. Pyllyttäjien ammattikuntaan kuului joukko arvostettuja varttuneita naisia, jotka takamustaan vilauttamalla karkottivat karhut karjan kimpusta. Mutta kiva sitä on tehdä”, Pajulahti sanoo. Mutta mieluummin ei alkoholia, se jää kuitenkin juomatta.” LUVATUN MAAN SIJAINTI Romontie 25, Padasjoki Työ jatkuu niin kauan kuin luovuus kukkii. En täytä kriteereitä.” Toisaalta Pajulahti ei koe olevansa eläkeläinenkään, vaikka onkin eläkkeellä kirvesmiehen työstään. Taiteilijat ovat juoppoja ja persaukisia. Ja teosten esittelykin on tarpeen, jotta vierailija pääsee kärryille.” Pääsymaksua ei ole, mutta kunnanjohtaja on kuulemma ohjeistanut, että vieraita voisi pyytää tuomaan mukanaan ainakin tuliaisen. ”Ehkä sen voisi jutussa mainita. Kauhistuttaa ajatuskin, että sortuisin sellaiseen.” Pajulahti aikoo jatkaa Luvatun maan parissa niin kauan kuin luovuus kukkii ja virtaa riittää
Jotta hakkuu kannattaisi taloudellisesti, poistettavat puut ovat usein mäntyjä ja vanerimitoissa olevia koivuja. Kuusien häviäminen mahdollisti männyn ja lehtipuiden uudistumisen. Luonnonmetsää tämä jäl jittelee kuitenkin huonosti. Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsän omistaja Petri Kortejärvi (s. VIELÄ 1950–60-LUVUILLA kulotus oli yleistä. Lyhyt vastaus on: ei minkäänlai nen. Kaskikulttuuri ja siihen liit tynyt metsälaidunnus jatkuivat satojen vuosien ajan ennen ensimmäisten vesisahojen rakentamista. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla. Luonnontilassa varsinkin männyt voivat elää jopa satoja vuosia. Jos ja kun metsiimme halutaan lisätä luonnon metsän piirteitä, etenkin alikasvoskuusia hävittävät maa kulot tulisi saada yleistymään. Näin ei jatkuvan kasvatuksen metsässä käy. PETRI KORTEJÄRVI Tuli toisi metsiimme lisää luonnonmetsän piirteitä KORTEJÄRVI Maakulot tulisi saada yleistymään. Suomalaisista puulajeista käytännössä vain kuusi uudistuu peitteiseen metsään. Minkälainen kuvio sitten sopisi maakulon jäljittelyyn. Avohakkuisiin liittyy yleensä maanmuokkaus. Jatkuvan kasvatuksen po tentiaali on syytä tunnistaa sopivilla kuvioilla nykyistä pa remmin. Rahoituksen lisäksi tarvitaan yhteistyötä metsän omistajien, metsäammattilais ten ja paloviranomaisten kesken. Yhtä kiistatonta on se, että muokkaus nopeuttaa olennaisesti uuden puusukupolven alkukehitys tä aikana, jolloin kulotuksista on käytännössä luovuttu. Metsäpalo herättää luonnollisesti pelkoa, ja mitä naapuritkin ajattelevat. Jatkuva kasvatus eri muodoissaan jäljit telee peitteisen metsän vaihetta kohta laisen hyvin. Eivät jäljittele, toteaa luonto arvoista huolestunut kansalainen, sillä avohakkuissa puut kuljetetaan pois eikä lahopuuta muodostu. Nykyään myös lahopuuta kertyy, kun avohakkuun yhteydessä jätetään säästöpuita ja säästöpuuryhmiä. Jo ennen puun teollisen käytön alkamista metsiämme hyödynnettiin intensiivisesti. Tuli kuului olennaisena osana metsien kiertoon, mutta metsäluonnon kannalta tuli pidetään nykyään liiankin hy vin kurissa. Jat kuvan kasvatuksen hak kuissa poistetaan tukki puun mitat saavuttanei ta suurimpia runkoja ja pyritään tekemään kasvutilaa taimille ja vasta järeytymässä oleville puille. Nykyään metsänhoidollisia kulotuksia tehdään vain satunnaisesti, samoin säästöpuuryhmien polttoa. Liian voimakasta maanmuokkausta tulee välttää, samoin tarpeetonta ojittamista. MARIA MIKLAS M inkälainen metsätalous jäljittelee luonnon metsää. On totta, että avohakkuu ei jäljittele luonnonmetsän häiriöitä kaikilta osin. Vapaaehtoisia metsänomis tajia ei tällaisiin toimiin helpolla löydy. Suurin osa metsistämme säilyy tulevaisuudessakin talouskäytössä, ja hyvä niin, sillä talouskäytössä metsät sopeutuvat paremmin ihmisen aiheuttamaan ilmaston muutokseen. Voisiko Metsäkeskus simuloida ja nostaa sopivia kuvioita metsä varatietoon. Luonnon metsässä ei ollut kaivinkoneita eikä kaivettu kuivatusojia; tämä on kiistatonta. 15 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513725-_6072001.indd 15 AR-20240701-513725-_6072001.indd 15 14.6.2024 8.36.41 14.6.2024 8.36.41. Yhteensovittamista siis riittää. Suomalainen boreaalinen metsäluonto osoitti sitkeytensä ja elpymiskykynsä aikana, jolloin maan väestö eli luontaistaloudessa ja ainoa käy tettävissä ollut energianlähde oli puu. Palojen väli vaihteli muuta masta vuosikymmenestä pariinsataan vuoteen ja ylikin. Toki järeitä kuusiakin poistetaan. Todennäköisesti järeistä viljelymänniköistä näitä löytyi si viimeisen harvennuksen jälkeen varsinkin, jos kuvio rajautuu taimikoihin, vesistöihin tai peltoihin. Isonkin häiriön jälkeen luonnonmet sään jää kuollutta puuta ja yleensä myös eläviä puita. Palot har vemmin nousivat latvapaloiksi, ja männyt säästyi vät. Talouskäytössä olevasta met sästä kuljetetaan puuta pois 10–30 vuoden välein. Näin tapahtuu hakkuu ja metsänhoitotavasta riippumatta. Mutta yhden boreaalisen metsän sukkession olennaisen osan avohakkuu jäljittelee oikein hyvin: valopuut kuten mänty ja koivu pääsevät uudistu maan. Vielä parempi olisi, jos osa niistä voitaisiin polttaa. Todennäköistä kuitenkin on se, että metsissä tulta käytetään jatkossakin lähinnä nuotion polttamisessa maan omistajan luvalla. Aiem min, kun metsäpa lojen leviämistä rajoitti vain luonto itse, oli tavallista, että maakulo hävitti alle kasvaneet kuuset. METSÄAMMATTILAISET OVAT tavan neet puolustaa avohakkuita sanomalla, että ne jäljittelevät myrskytuhoa tai metsäpaloa
Kuhkin Poutalan kylän suvun naisten ketjussa paikallani, toiselle seudulle asettuneena ja toisten askareiden äärellä. Metsä sana Sitaatit Kuukauden luontokuva EIJA KUJANSUU AJANKOHTAISET AARTEET Teksti ANNE SOININEN ja MARI IKONEN Innolla aamuyössä M etsäjäniksen poikanen on saanut reilun viikon ihastella uutta ilmiötä, pimeneviä öitä. Tiedän ja tunnen osani: tehdä pitää, ryhtyä, tarttua toimeen.” Kirjailija, evakkojen jälkeläinen Mari Mörö (Karjalan Kunnaat 2/2024) ”Lapsille ja nuorille sanon heti alkuun, että kaarnanveistossa yksi asia on tärkein: kaarnaa pitää kulua enemmän kuin laastaria.” Kaarnanveiston moninkertainen suomenmestari, kaarnaseppä Raimo Mutanen (Kodin Pellervo 5/2024) Kesäleimikko Kantavilla kasvupaikoilla sijaitsevat kesäleimikot ovat tärkeitä teollisuudelle, koska niistä puuta voi korjata ympäri vuoden. Kesäkuun poikanen näyttää jo oikealta jänikseltä, mutta edelleen sillä on kaikki jäniksenpoikasen hellyttävät piirteet: rajaton itseluottamus, kiinnostuksenkohteiden nopea muuttuminen, nopeus ja uteliaisuus. Kesäleimikoilla riskinä on juurikäävän leviäminen itiötartuntana. Monia metsänomistajia askarruttaa myös lintujen pesintä. (Lähde: Suomen Metsäkeskus) ”Muistojen saumakohdat liikkuvat ja elävät. Kaatunut puu kuuluu seudun jänisten suosikkipaikkoihin. Äänetön suljin ja ISO-herkkyyden sieto ovat välttämättömiä öisissä jänis kuvauksissa. Seudun jänikset ovat reilussa kahdeksassa vuodessa tottuneet öiseen kuvauskaveriinsa ja poikkeavat tervehtimässä ohi mennessään. Siemeniä kylväen uudistetaan 17 prosenttia ja luontaisesti 15 prosenttia. EIJA KUJANSUU LISÄÄ KUVIA instagram.com/eijakujansuu/ 16 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513726-_6072040.indd 16 AR-20240701-513726-_6072040.indd 16 14.6.2024 8.41.12 14.6.2024 8.41.12. 68 Metsistä 68 prosenttia uudistetaan istuttamalla puuntaimia. Olin tapaillut poikasta satunnaisesti jo neljä viikkoa ennen tämän kuvan ottamista, joten sain istua kameroineni maassa seurustelemassa. Kuva on otettu teleobjektiivilla elokuun alkupäivinä 2023. Kuviani on julkaistu myös kirjana Metsäjänis, utelias älykkö (Docendo 2021). Inarissa kahdeksan tai jopa 11 vuodenaikaa sekä arktinen valon ja värien vaihtelu antavat luontokuvaajalle loputtomasti mahdollisuuksia nähdä ja kokea tuttu asia uudella tavalla. Minulle on tärkeää kontakti kuvaajan ja kuvattavan välillä. Olen metsäjäniskuvaaja Ylä-Lapista
Siinä luovuus kukkii.” Kurkotatko kuuseen. Laajemmassa mittakaavassa ilmastonmuutos huolestuttaa.” Millainen kirja syntyisi Kuusistosta. ”Viihdyn kuohkeassa maaperässä. 4 Mikä Suomen kaupunki tunnettiin erityisesti myös tervakaupunkina. Tommi Kinnunen: Kaarna (WSOY 2024) KIIPEILYMESTARI PULASSA Yli 50 vuotta puukiipijän elämää tutkinut Markku Kuitunen kirjoit taa mainion kansantajuisesti van hojen luonnonmetsien linnusta, jonka kanta on taantumassa van hojen metsien vähetessä. Jatkosodan osalta käy selväksi, että yhteis toiminta Saksan kanssa oli tiivistä aina Lapin sodan alkuun asti. ”Kirjava. ”Ukkosmyrsky on heikko kohtani. ”Luonto antaa minulle mielenrauhaa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.” 17 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513726-_6072040.indd 17 AR-20240701-513726-_6072040.indd 17 14.6.2024 8.41.15 14.6.2024 8.41.15. Moninaisuus on rikkaus.” Pelkäätkö tuhoja. Meri Kuusisto harrastaa joogaa, meditaatiota ja luonnossa liikkumista. ”Toisinaan. 2 Missä päin Suomea kettukanta on tihein. Koulutukseltaan Kuusisto on valtiotieteen maisteri. Itselle tärkeitä tavoitteita on hyvä olla olemassa, mutta pidän juuret vankasti maassa.” Millainen on Kuusistoa ympäröivä laji kirjo. 3 Mitä on ligniini. Upeista kuvista vastaa Antti Strang. SUOMI SODISSA Takakansi lupaa uutta tietoa Suomen selviytymisestä sotavuo sina, ja sitä kirja tarjoaakin. Uudet kirjat Aarre visa Metsä nimiset SUSANNA KEKKONEN Meri Kuusisto KIRJAILIJA, 38 Missä ovat Kuusiston juuret. ”Riippuu Kuusistosta.” LISÄTIETOJA Meri Kuusisto on helsinkiläinen kirjailija, joka on kirjoittanut neljä kirjaa. Kah dessa ajassa kulkeva tarina ker too naisten sodasta ja puhumat tomuudesta – siitä, kun ”kaar naa” on kertynyt mielen pintaan eivätkä tunteet pääse esiin. ”Pohjanmaalla, mutta olen syntynyt ja kasvanut Espoossa.” Oletko pihkassa. Kuusi kiperää kysymystä Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 65. HEIKKI WILLAMO 5 Mikä on kuvassa näkyvä marja. Markku Kuitunen, Antti Strang: Puukiipijä – Vanhojen metsien viimeinen vartija (Docendo 2024) 1 Mitä tarkoitetaan sanalla metsälö. 6 Millä toisella nimellä tunnetaan kasvi ketunleipä. Hänen viimeisin romaaninsa Liila (Kustantamo S&S) ilmestyi maaliskuussa. ”Olen ehdottomasti, puolisooni.” Millaisessa maaperässä viihdyt. Eri tyisen kiinnostavaa on syksy 1939 ja pohdinta, olisiko talvisota ollut vältettävissä. Pekka Visuri – Pasi Kesseli – Carl-Fredrik Geust: Suomen sodat 1939–1945 (Docendo 2024) VAIETUT KOKEMUKSET Äitinsä kuoleman lähestyessä sisarukset Martti, Eeva ja Maija hakevat yhteyttä toisiinsa
Suvun juurilla Metsänomistajana Jenny Hasu on vielä kokematon, mutta metsätöitä hän on paiskinut pienestä pitäen. Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 18 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513728-_6072052.indd 18 AR-20240701-513728-_6072052.indd 18 14.6.2024 8.42.25 14.6.2024 8.42.25. METSÄNOMISTAJA KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Perinnebiotooppeja Juttuun liittyvällä videolla Jenny Hasu kertoo muun muassa metsä laidunnuksen merkityksestä moni muotoisuudelle
Metsän omistaja Metsässä laiduntava lihakarja kuuluu Jenny Hasun veljelle, joka pitää puolisoineen luomu tilaa Oravalassa. Jenny Hasu Ikä: 38 Perhe: puoliso Koulutus: filosofian maisteri Työ: päällikkönä VTT:llä Metsät: 25 hehtaaria Kou volassa Valkealan Oravalassa Harrastukset: remon tointi, pyöräily, lukeminen Haave: tehdä navetan ylä kertaan vanhoista ikkunoista näköala järvelle päin 19 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513728-_6072052.indd 19 AR-20240701-513728-_6072052.indd 19 14.6.2024 8.42.30 14.6.2024 8.42.30
Piti ottaa avuksi polttomoottorivehkeet.” Aikuisena metsätöiden tekemiseen on tullut erilainen merkitys kuin nuorena. Tyhjensin talon ja sitten navetan. Palstalle on nousemassa sekametsää. Tammen taimet ovat levinneet palstalle läheisen Oravalan kartanon tammi puistosta oravien ja närhien avustuksella. Siellä ei ole samanlaista vilinää kuin maalla, jossa pyörähtää tämän tästä tätejä, setiä ja serkkuja asioitaan toimittamassa. ”Tein työn isäni kanssa. Valkealan Oravalan maaseutuidyllistä on Kouvolan keskustaan varttitunnin matka. Toivottavaa olisi, että puun jalostusarvo saataisiin kasvamaan.” Siemenpuut ja tammen taimia Erityisen tarkasti Hasu kuuntelee isäänsä Tuomo Hasua sekä setäänsä, joilta saa kysyttäessä luennon verran metsätietoutta. Lehmien laiduntaminen metsässä on paluuta menneeseen. Vaikka hänellä on ollut omaa metsää vasta vähän aikaa, hän on kokenut metsätöiden tekijä. Helteisen risukon sijasta Jenny olisi halunnut olla muualla. Pitäisi ottaa ripeä puhelu metsänhoitoyhdistykselle.” Metsätöissä myös maailmalla Ensimmäisiin töihin tilakauppojen jälkeen kuului pihan pusikoiden raivaaminen. Kohta kotiin tulee täysi remontti ja siirrymme mökille.” Samalla, kun Jenny Hasu osti talon, hän osti 25 hehtaaria kantatilan metsiä. ”On kiinnostavaa kuulla, kuinka vaikkapa ligniiniin liittyviä suunnitelmia sanoitetaan. Jenny Hasu viskaa muovipurkista kivennäisiä maahan ja houkuttelee pellolla jököttäviä lehmiä ja muutamaa sonnia mukaansa. Jennyn vinkit 1 Ole utelias! Siten omasta metsästä ja metsän hoidosta oppii uutta. Hänen työkoneessaan on energiapuukoura. Kompakti bemari saa tien pöllyämään, kun Jenny Hasu siirtyy palstalleen. Pelkkää kuusikkoa ei kannata kasvattaa, sillä Kymenlaaksoa ovat piinanneet kirjanpainajat. ”Alku oli ihmettelyä. Hän tutkii myös tarkasti, mitä kaikkea suomalaiset metsäyhtiöt kirjoittavat osavuosikatsauksiinsa. ”Itse en ehdi tehdä oikein mitään. Metsätietoutta Hasu hankkii monista eri kanavista. METSÄNOMISTAJA Jenny Hasu pyrkii kasvattamaan sekametsää, sillä seudulla on ollut kirjanpainajatuhoja. Poikasiaan hoivaavat kuovit varoittelevat, kun Hasu kulkee pellonreunaa takaisin kotipihalle kuivumassa olevan energiapuukasan vierestä. 2 Kuuntele! Minua kiinnostaa kuulla sekä nii den mielipide, jotka ovat hoitaneet pitkään omia metsiään, että niiden, jotka osoittavat mieltä hakkuita vastaan. ”Höpöt, herkut on maassa”, Hasu juttelee, kun muutama turpa hamuaa purkkia. Hasu osti sen marraskuussa 2022. 3 Hoida metsiäsi! Omaisuudesta kannat taa pitää huolta. Hasusta on ollut hienoa iskeä kuokalla taimia samaan hankalaan metsänpohjaan, jossa kanssa vaari on aikoinaan tapellut. Sen myötä haittakasvit ovat vähentyneet ja hyönteiset lisääntyneet.” Vastahakoinen teini ja vaarin opit Pihallaan Hasu istahtaa puutarhapöydän ääreen. K ymijoen ääreltä kantautuu kumeaa ammumista. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa Keskustan ministerien Kulmuni, Lintilä ja Kaikkonen erityisavustajana. Lihakarja käy laiduntamassa Jennyn metsikössä, kunhan sen ensin saa sinne. ”Olisihan tässä puuhaa”, Hasu sanoo ja tarkastelee rehevänä kasvavaa metsänpohjaa. ”Siis notkumassa Valkealan ABC:llä”, hän naurahtaa. Istu tus ajoissa, hakkuut ajoissa. Minulla on akkukäyttöinen raivaussaha ja moottorisaha, mutta akkujen teho ei riittänyt. ”Se on ollut niin huonolla hoidolla.” Ensiharvennus on suunniteltu tälle vuodelle. Leppälintu näyttäytyy, tiaiset huutavat. Pääosa metsästä sijaitsee vajaan parin kilometrin päässä kotitalosta. ”Isäni on sitä mieltä, ettei tätä pitäisi esitellä julkisesti”, Hasu sanoo, kun auto on parkissa puomin edessä ja hän siirtyy metsän puolelle. ”Heiltä opin aina uutta, vaikken sitä myönnäkään.” Sukulaismiehet saa myös avuksi metsätöihin, mutta heidän tahdissaan on vaikea pysyä. 4 Nauti! Metsässä olo maadoittaa. Ei tarvitse aina suorittaa, metsässä voi myös rentoutua. Sitä ennen hän oli pari vuotta konsulttina Milttonilla. Tuoreelle metsänomistajalle on vielä epäselvää, millainen vuokrasopimus siitä on aikoinaan tehty. ”Ne ovat nyt hoitaneet tehtävänsä.” Hasu katselee metsän keskellä kohoavaa vuokralaistaan, linkkitornia. ”Hasut ovat viljelleet täällä maata sukupolvien ajan. Onko esimerkiksi syntymässä uusia investointeja tutkimusja kehitystyön pohjalta. Mutta ihan ensiksi Hasu aikoo kaadattaa siemenpuut, jotka edellinen omistaja jätti kasvamaan hakkuun jälkeen. He ovat eläneet aina metsästä. Jo vuoden ikäisenä hän oli paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kokouksessa vaarinsa Niilo Hasun kanssa. Tärkeänä tukena on myös Jennyn ”toinen isä” eli hänen äitinsä miesystävä. Sen ansiosta rinteeltä on nyt näkymä Kymijoelle kohtaan, jossa se levenee Pyhäjärveksi. ”Aina kun kuuntelen metsäkeskusteluja, mietin yhä, mitä mieltä vaari olisi.” Tietoa monesta lähteestä Kouvolan kuntapolitiikassa aktiivinen Jenny Hasu aloitti tänä keväänä työt VTT:llä. Satavuotias puutalo kuului alun perin Oravalan kartanon torpparille. Olen istuttanut ja harventanut suvun metsiä niin kauan kuin muistan.” Teini-iässä häntä ärsytti heilua raivaussahan kanssa. Työnsä takia Hasulla on asunto Helsingin Töölössä. Hänen lempilehtiään ovat The Economist ja The Wall Street Journal, joista hän ahmii kaikki metsiin liittyvät jutut. ”Sukulaisillani on metsää tästä Kimolaan saakka. 5 Opiskele! Seu raa metsäkeskus telua ja ota selville, millaisia suunnitelmia alalla on vireillä. Herefordeista ja Aberdeen-Angus-rodusta koostuva karja kuuluu Jennyn luomutilaa pitävälle veljelle Tommi Hasulle. ”Takaisin navettaan eläimet palaavat kyllä omineen.” Vielä vähän pitää heittää kivennäisiä, jotta ensimmäiset lehmät siirtyvät puiden varjoon. 20 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513728-_6072052.indd 20 AR-20240701-513728-_6072052.indd 20 14.6.2024 8.42.32 14.6.2024 8.42.32
Vaatteiden vaihtaminen luonnistuu auton vieressä metsä tien pätkällä. ”Suomessa istutuksen ergonomia on mietitty erittäin pitkälle.” Osa Suomen menestystä Kun Hasu kävelee Oravalan metsässään, hän kävelee lapsuusmaisemissaan. Myöhemmin, kun Hasu oleskeli Itävallassa, hän istutti samalla menetelmällä metsää Alpeilla. Suurta hupia oli hyppiä tukkinipulta toiselle. ”Käveltiin vuorenrinnettä ylös ja alas taimet sinkkiämpäreissä.” Kokemusta istutuksista ja luonnonhoidosta Hasulla on myös Tansaniasta, Hollannista, Virosta ja Portugalista, jossa hän pääsi palauttamaan metsiä luonnontilaan isojen metsäpalojen jäljiltä. Jos maalaistalon tyttö kuuli uittoveneen äänen ja pyöräili täysillä kotipihalta rantaan, hän ehti uimaan veneen aaltoihin. Työt ja opiskelut ovat vieneet Hasun monasti asumaan ulkomaille. Suurta hupia lapsena oli hyppiä tukki nipulta toiselle. Samalla hän on pyrkinyt selvittämään, kuinka metsiä hoidetaan muualla. Hasu toteutti pitkäaikaisen suunnitelmansa ja osti omaa metsää. ”Metsät ovat osa ketjua, jossa Suomi on aina menestynyt. Metsän suojelu ei voi olla itsetarkoitus”, Hasu sanoo. Tarvittaessa Hasu saa suku laisiltaan apua metsä töihin. Pihalla kasvaa unikkoa ja muita perennoja. ”Metsä on ollut iso osa suvun elämää ja elinkeinoa. Osa pihapiirin kasveista on tullut aikoinaan läheisestä Oravalan kartanosta. Ihan jo pelkästään istuttamisesta ja pottiputkista lähtien. Siksi metsät pitää hoitaa ja tehdä hakkuut ajallaan. Energiapuukasa syntyi Tuomo-isän koneilla ja avustuksella. ”Kymenlaaksossa niitä on kaavailtu lähinnä metsäteollisuuden yhteyteen.” Metsäkävelyltämme Hasu suuntaa suoraan Kouvolan kaupunginvaltuuston maratonkokoukseen. ”Suomessa metsänhoito on pitkälti omistajien varassa, mutta monessa maassa se nojautuu vapaaehtoistoimintaan.” Hasu näkee suomalaisessa metsäosaamisessa paljon vientimahdollisuuksia. Sellaisia on kuultu viime vuosina myös Kymenlaaksosta. Hänen mielestään rakennemuutoksen ymmärtäminen ja siihen vastaaminen on erittäin tärkeä asia pienessä maassa. Kymiyhtiön 150-vuotisjuhlan puheessaan Jenny Hasu tunnusti rikoksensa yhtiötä kohtaan: lapsena hän otti joskus uittonipusta tukkeja ja laski niiden selässä Voikkaalle. Nyt trendinä ovat Suomeen suunnitellut vihreän energian investoinnit. ”Sukulaismiesten mielestä sitä saisi olla enemmänkin.” 21 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513728-_6072052.indd 21 AR-20240701-513728-_6072052.indd 21 14.6.2024 8.42.35 14.6.2024 8.42.35. Lapsuuden kotitalo oli lähellä nykyistä omaa kotia. Meiltä on vuosikymmenien ajan myyty tehtaalle puuta ja lähdetty löysiin töihin.” Metsäteollisuuden sulkemisilmoitukset aiheuttavat hänelle kylmäävän olon
Tienvarteen ajetusta rangasta maksetut hankintahinnat ylittivät vuosi sitten kesällä peräti 48 euron rajan. 22 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513732-_6072053.indd 22 AR-20240701-513732-_6072053.indd 22 14.6.2024 8.42.29 14.6.2024 8.42.29. Tänä vuonna energiapuun kysyntään ennustetaan vain pientä kasvua. Kauppamäärissä ovat mukana kaikki energiapuulajit. 1/24 4/23 3/23 2/23 1/23 4/22 3/22 2/22 1/22 4/21 3/21 2/21 1/21 4/20 3/20 2/20 1/20 500 1 000 1 500 2 000 Energiapuun ostomäärät ovat kasvaneet kuluvalla vuosikymmenellä. Energiapuun kysyntä tasaantui Kotimaisen hakkeen kysyntä ja hinta pompahtivat uudelle tasolle vuonna 2022. Vuonna 2023 energiapuuta ostettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin vuodesta 2014 alkaneen tilastointihistorian aikana. PUUMARKKINAT Teksti MARKKU PULKKINEN | Graafit AINO SAARIKIVI | Kuva VM-ARKISTO 10 20 30 40 50 1/24 4/23 3/23 2/23 1/23 4/22 3/22 2/22 1/22 4/21 3/21 2/21 1/21 4/20 3/20 2/20 1/20 Hankintakauppa Pystykauppa LÄHDE Luonnonvarakeskus Energiarangan hinta vuosineljänneksittäin Energiapuun puukauppamäärät vuosineljänneksittäin Karsitun energiarangan pystykauppahinta on noussut neljässä vuodessa viidestä eurosta 22 euroon kuutiolta. Huippuhintojen aikana monet metsänomistajat ovat päätyneet myymään kuitupuukokoista puuta energiarangaksi, mikä on kismittänyt kuiduttavaa teollisuutta
Latvusmassan osuus energiapuusta on lähes puolet, karsitun rangan 40 prosenttia. Tuontihakkeen hinta ja saatavuus vaihtelevat kuukaudesta toiseen, mikä hankaloittaa kotimaisen hakkeen toimitusmäärien ennakointia. Viiden edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna karsitun rangan kauppa kasvoi melkein puolella. Lämpölaitoksiin on asennettu sähköllä toimivia kattiloita. Hakkeen polttomäärä kasvaa edelleen maltillisesti. Ensiharvennusleimikoita Laaniaa kiinnostavat erityisesti pieniläpimittaista puuta sisältävät ensiharvennukset ja nuoren metsän kunnostukset. Sähköntuotantokapasiteetin kasvu vaikuttaa jo energiapuun markkinoihin. Metsät kannattaa panna nyt kuntoon, kun energiapuun hinnat ovat kohdallaan. Biowatti Oy:n ja Neovan energiapuuliiketoiminnan yhdistymisestä kaksi vuotta sitten syntynyt Laania ostaa puuta ympäri Suomea lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia ja Pohjois-Karjalaa. Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa metsähakkeen laitoshinnan nousevan tänäkin vuonna peräti 12–15 prosenttia. MARI IKONEN 23 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513732-_6072053.indd 23 AR-20240701-513732-_6072053.indd 23 14.6.2024 8.42.30 14.6.2024 8.42.30. Rannikolla sijaitseviin lämpölaitoksiin tuodaan jonkin verran energiapuuta Baltian maista. MARKKU PULKKINEN Latvusmassaa korjataan pääasiassa reheviltä kuusi valtaisilta aloilta. Hannu Justenin mukaan aivan kaikkiin bioenergia-asiakkaiden määrätoiveisiin ei pystytä vastaamaan. Vertailu kannattaa tehdä huolella”, Justen neuvoo. K uitupuun vahva kysyntä on pitänyt energiapuun hinnat korkealla. Jos harvennuksen oheen on tarjolla pienialaisia päätehakkuita, yhtiö lupaa ostaa nekin. Tienvarressa kuivuvat hakkuutähteet hake tetaan usein paikan päällä. Energiapuun hintojen nopea nousu johti myös kuitupuun hintojen nousuun.” Energiapuun hyvä hinta on vauhdittanut nuorten metsien hoitoa Lounais-Suomessa. Hyvä hinta vauhdittanut Länsi-Suomessa toimivan Metsänhoitoyhdistys Lounametsän johtaja Hannu Justen näkee hänkin halvan sähkön energiapuun kilpailijaksi. Latvusmassan hinta puolestaan laski neljä prosenttia. ”Energiapuumarkkina näyttää edelleen hyvältä. Melko rauhallisesta tilanteesta pääsemme lähtemään seuraavaan lämmityskauteen”, Fränti summaa. Justen muistuttaa metsänomistajia myös energiapuun kilpailuttamisen tärkeydestä. Päätehakkuiden kuusitukista mak settiin viikolla 23 miltei 84 euron kuutiohintoja. ”Nuoret metsät kannattaa aina hoidattaa kuntoon metsänhoidollisten tarpeiden pohjalta. ”Hoitorästejä on tehty paljon pois parin viime vuoden aikana. Energiapuukauppa oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vilkasta. Luken tuoreimman tilaston mukaan karsitun rangan pystykauppahinnat nousivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kaksi prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Hän arvioi, että ensi lämmityskaudella hakkeen polttomäärä kasvaa edelleen maltillisesti. Sähkön lisääntynyt käyttö lyhentää hakelämmityskautta molemmista päistä”, Fränti sanoo. ”Tarjousten hintaerot myös nuoren metsän hoidossa ja ensiharvennuksissa ovat suuret, joten tarjous kannattaa pyytää usealta toimijalta. Vielä se ei ole kuitenkaan vaikuttanut energiapuun hintoihin. Energiamarkkinoiden heilahtelujen takia asiakkaat ovat Fräntin mukaan kasvattaneet omia raaka-ainevarastojaan. Uusia biolämpölaitoksia Suomeen ei ole parin viime vuoden aikana rakennettu, mutta olemassa olevissa kaukolämpölaitoksissa on korvattu fossiilisia energianlähteitä bioenergialla. ”Energiarangan ja kuitupuun hinnat seurailevat toisiaan. Varastoja kasvatettu Energiapuuliiketoimintaan keskittyvän Laania Oy:n metsäjohtaja Juha Fränti kuvailee vuoden alkua lupaavaksi. Metsien kuntoon laittaminen ei ole nyt rahasta kiinni, kun energiapuun hinta on edelleen historiallisen hyvällä tasolla”, Fränti kannustaa. Yhä useammin käytettävä runkohinta vaikuttaa myös energiajakeen hintaan. ”Kun esimerkiksi tuulisähköä on runsaasti ja sen hinta on halpa, lämpölaitoksissa voidaan ottaa käyttöön sähköllä toimivat kattilat. Meiltä löytyy useampi koneketju nuoren metsän hoitotöihin.” Tarjouksissa isoja eroja Lounametsän omistama Lounapuu Oy tekee parhaillaan hakkeen ja energiarangan toimitussopimuksia ensi vuodelle ja siitä eteenpäin. Ensiharvennusleimikoiden havu kuitupuusta maksettiin korkeimmillaan jopa 40 euron kanto eli pystykauppahintoja. Kantoja yhtiö nostaa enää joiltakin yhdyskuntarakentamisen kohteilta. Harvennus leimikot tekivät kauppansa hyvään hintaan. Haketta kului paljon kylmänä ja pitkänä viime talvena, mutta energiapuusta ei ole silti pulaa. Ennen kesälomakautta Jos oli energiapuun huimin buumi kesä kuun alussa hiljenemään päin, samaa ei voi sanoa muista puutavaralajeista
PUUNKORJUU KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Hinaajan avulla Juttuun liittyvällä videolla seurataan saarihakkuun toteutusta ja puun kuljetusta Päijänteellä kesällä 2023. Saaripuita korjaamassa Päijänteellä sijaitsevasta Kukkaron saaresta korjattiin puuta kesällä 2023. Puut kulkivat saaresta mantereelle lautan kyydissä. Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 24 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513756-_6072094.indd 24 AR-20240701-513756-_6072094.indd 24 14.6.2024 8.50.22 14.6.2024 8.50.22
Pieni punainen hinaaja oli kesällä 2023 tuttu näky Päijänteellä. Kun lautta on lastattu täyteen, hinaajan kyydissä kulkee kerralla kolme rekallista puuta. 25 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513756-_6072094.indd 25 AR-20240701-513756-_6072094.indd 25 14.6.2024 8.50.25 14.6.2024 8.50.25
Kalliimpaa korjuuta ”Saarella asuva metsänomistaja otti minuun yhteyttä ja kertoi, että hän olisi kiinnostu nut hakkaamaan metsäänsä. Vielä viimeinen käännös, ja lautan keula osoittaa kohti Kukkaron saarta ja sen ran nassa odottavaa materiaalikonetta. ”Hakattavat kohteet ovat pääsääntöi sesti tavanomaista, havupuuvaltaista talousmetsää. Ky seessä on niin sanottu yhteismyynti, jossa useamman metsänomistajan leimikot on yhdistetty yhdeksi myyntieräksi. Puut siirtyvät rannalta lautan kyytiin materiaali koneella. Erityisiä luontokohteita, jotka olisi pitänyt ottaa huo mioon hakkuun suun nittelussa, ei tällä kertaa ollut”, Anni Korhonen kertoo. Työ etenee joutuisasti, kiitos materiaali koneen pitkän puomin ja suuren kouran. Hak kuiden erityispiirteiden vuoksi ne pyritään aina toteuttamaan yhteismyynteinä. Ajoura nousee rannasta rinteeseen, ja syvemmältä metsiköstä kantautuu mo ton hurina. On kesä 2023, ja kaksi ja puoli kilometriä pitkässä ja 1,8 kilometriä leveässä Kukkaron saaressa on viime viikot tehty hakkuita. P ieni hinaaja etenee va kaasti pitkin Päijänteen Saviselkää työntäen edes sään puulauttaa. Päijänteen metsänhoitoyhdistys suunnit telee saarihakkuita lähes joka vuosi. ”Saarissa leimikoiden suunnittelu on työ läämpää ja korjuukustannukset korkeam mat, mikä tietysti heijastuu puusta makset tavaan hintaan. Yhteydenoton jälkeen ryhdyin kartoittamaan muiden met sänomistajien halukkuutta puunmyyntiin”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Päijänteen metsä neuvoja Anni Korhonen. Saari puista maksetaan 5–10 euroa pienempää motti hintaa. Kun lautta on lastattu täyteen, puuta liikkuu kerralla lähes saman verran kuin kolmessa tukkirekassa. Motokuski Ilkka Niemelällä on työn alla harvennushakkuu. ”Moni metsänomistaja kyllä ymmärtää hintaeron, mutta käyn asian silti aina läpi, ettei se tule yllä tyksenä.” Lautalla kolmen rekan puut Kukkaron rannassa hinaajan toinen kuljet taja Sampo Halttunen hyppää puulautalta laiturille, kiipeää materiaalikoneeseen ja ryhtyy nostelemaan puita rannan välivaras tosta lautan kyytiin. Kustannusten vuoksi saa ripuista maksetaan 5–10 eu roa pienempää mottihintaa. Kukkaron saarella tosin pesii sääksi, mutta linnun reviiri sijaitsee saaren toisessa kärjessä, kilometrien päässä työmaalta. Kukkaron saaren metsänomis tajien hakkuutarpeita kartoitti metsäneuvoja Anni Korhonen (aik. Kala sääsken pesimäalueella hakkuut tulee ajoittaa pesimäajan ulkopuolelle, ja 500 metrin säteellä pesästä suositaan jatku vapeitteistä kasvatusta. Salmessa vauhti hidastuu, kun hinaajan kuljettaja Raimo Koljander ohjaa aluksensa huolellisesti late raaliviittojen välistä. PUUNKORJUU 26 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513756-_6072094.indd 26 AR-20240701-513756-_6072094.indd 26 14.6.2024 8.50.30 14.6.2024 8.50.30. Kahmariin mah tuu kerralla iso erä runkoja, mikä nopeuttaa työtä. Yhteismyyntiin lähti mukaan toinenkin metsänomistaja, ja Korhonen pääsi kilpai luttamaan puukauppaa keväällä 2022. ”Metsäkeskuksella on tieto kalasääs ken pesistä, joten jos sellainen olisi suunnittelualueella, näkisin tiedon kartta ohjelmastani”, Korhonen kertoo. Lääti), joka on nyt siirtynyt mhy Kymenlaakson palvelukseen. Mitä suurempi myyntierä, sitä kiinnostavampi se on ostajien silmissä, ja yleensä tällöin hintakin muodostuu paremmaksi”, Korhonen sanoo
Oikealla Metsäkonepalvelu Oy:n operaatio esihenkilö Petri Lahtinen. Kukkaron metsät ovat havu puuvaltaisia. Hakkuun vaikutukset maisemaan on otettava saarissa tarkasti huomioon. 27 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513756-_6072094.indd 27 AR-20240701-513756-_6072094.indd 27 14.6.2024 8.50.34 14.6.2024 8.50.34. Ajokoneen kuljettaja Jarno Tynnyrinen tuo puukuorman rannan välivarastoon
Maanmuokkausta, lannoitusta tai raivausta ei sallita. ”Puulautan syvyys on kuormattunakin vain metri ja hinaajan 1,5 metriä, joten pystymme liikkumaan matalissakin vesistöissä”, Petri Lahtinen kertoo. Kalusto kohteen mukaan Puunkorjuusta vastaava Metsäkonepalvelu Oy on tuonut Kukkaroon kaksi hakkuukonetta ja yhden ajokoneen. Jos matka välivarastolle olisi pidempi, olisimme tuoneet tänne toisenkin ajokoneen”, kertoo Metsäkonepalvelu Oy:n operaatioesihenkilö Petri Lahtinen. Kun metsässä kasvaa useita eri puulajeja, sieltä voidaan myös korjata monia erilaisia puutavaralajeja. Tekopökkelöitä koivuista Metsäneuvoja Korhonen kertoo, että harvennuksissa metsää pyritään ohjaamaan kohti sekapuustoisuutta. Hakkuukoneen kuljettaja Ilkka Niemelä harvensi metsää kohti seka puustoisuutta. Samalla sekametsän kasvatuksessa on kyse riskien hajautuksesta. ”Konekalusto valitaan kohteen mukaan. Maisema huomioon Sääksiä tai ei, leimikon suunnittelija saa olla tarkkana saarikohteissa. ”Tietyssä määrin toiveet voidaan ottaa huomioon, ja tällä kertaa asia järjestyi”, Anni Korhonen kertoo. ”Tekopökkelöillä metsiin saadaan lisää pystylahopuuta, josta hyötyvät tikkojen ja tiaisten kaltaisten kolopesijöiden lisäksi monet muutkin lajit”, Korhonen selittää. ”Nämä metsät ovat PEFC-sertifioitu, joten rannoille on jätetty kymmenmetriset suojavyöhykkeet”, Korhonen kertoo. Suurin osa Metsäkonepalvelun saarikohteista sijaitsee Päijänteellä, mutta moduulirakenteen ansiosta kalusto voidaan maanteitse siirtää myös muille järville. Kalusto liikkuu järveltä toiselle Metsäkonepalvelu Oy:llä on saaripuista pitkä kokemus. 28 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513756-_6072094.indd 28 AR-20240701-513756-_6072094.indd 28 14.6.2024 8.50.39 14.6.2024 8.50.39. Yksi maanomistaja kysyi, olisiko mahdollista jättää hänen tonttinsa rajalle puustoa pystyyn. Kukkaron saaren rinteisessä maastossa maisemakuvaa voidaan pehmentää myös maisemapuilla ja säästöpuuryhmillä, jotka pyritään sijoittamaan hieman alemmas rinteeseen niin, että puiden latvukset yltävät lakikohdan ylle. Puita kutsutaan tekopökkelöiksi. Hinaaja ja puulautta etenevät laivaväyliä pitkin, ja hinaajan kuljettaja käyttää suunnistamiseen sisävesikarttaa ja GPS-paikanninta. Suojavyöhykkeiden puusto lisää luonnon monimuotoisuutta ja pehmentää hakkuualueen rajoja niin, että järveltä katsottuna alue näyttää metsäiseltä. Kukkaron saaren maanomistajille kerrottiin hakkuista etukäteen. Tämän lisäksi jokainen reitti käydään yllätysten välttämiseksi veneellä läpi ennen kuljetusten aloittamista. Operaatioesihenkilönä Lahtisen vastuulla on hakea vesiliikenteen tarvitsemat luvat sekä kartoittaa sopivat rantautumispaikat. PUUNKORJUU Metsäkonepalvelun Petri Lahtinen haki vesiliikenteen vaatimat luvat sekä kartoitti rantautumispaikat. Saarissa on usein osayleiskaava ja monesti myös ranta-asemakaava. Suojavyöhykkeillä tulevat kyseeseen vain poimintahakkuut. Lisäksi on otettava huomioon hakkuun maisemavaikutukset. Myös tarvittava konekalusto, eli hinaaja, moduuleista koostuva lautta, materiaalikoneet ja moottoriveneet, löytyy omasta takaa. Harvennetussa metsässä erottuu siellä täällä koivun runkoja, jotka on katkaistu 2–5 metrin korkeudelta. Työkoneet kulkevat saareen puulautan kyydissä ja ajetaan rantaan ramppeja pitkin. Kesällä 2022 yhtiö urakoi saarihakkuita Räävelijärvellä Päijät-Hämeessä. Kahden tai useamman puulajin sekametsät ovat yhden puulajin metsiä monimuotoisempia, joten niiden odotetaan sopeutuvan paremmin esimerkiksi muuttuvan ilmaston haasteisiin
Puuautot vaativat metrin vahvuisen jään, eikä sellaista pystytä jäädyttämään leutona talvena. Sekä hinaajan että puulautan syväys on pieni, joten niillä pystytään liikkumaan myös matalissa vesistöissä. Miehet kulke vat työmaalle työn antajan tarjoamilla moottori veneillä. Miehet kulkevat työmaalle työnantajan tarjoamilla moottoriveneillä. Metsäkonepalvelun työntekijöille saarihakkuisiin osallistuminen on vapaaehtoista, ja uudet tekijät perehdytetään saarisavotoiden erityispiirteisiin kokeneiden opastuksella. Jäätien teko on myös kallista. Perinteisesti saaripuuta on kuljetettu maihin jääteitä pitkin, mutta nykyään saaripuut korjataan entistä useammin sulan veden aikaan. Uittaminen on toinen perinteinen tapa, mutta Lahtisen mukaan lauttakuljetus on puun jatkojalostuksen kannalta parempi vaihtoehto. Kuljetus on myös energiatehokasta.” Jäiden tuloon asti Vaikka puunkorjuu on saaressa samanlaista kuin mantereellakin, saarihakkuisiin liittyy muita erityispiirteitä. Kun savotta alkaa, parinkymmenen tonnin painoiset hakkuukoneet on ajettava ramppia pitkin ensin lautalle ja saaressa lautalta pois. Jokainen reitti käydään veneellä läpi ennen kuljetusten aloittamista. Vähän kerrassaan hinaaja puulauttoineen pienenee, kunnes se lopulta katoaa Saviselän siniseen autereeseen. Saviselällä hinaajan kuljettaja nostaa nopeuden 5,5 solmuun. 29 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513756-_6072094.indd 29 AR-20240701-513756-_6072094.indd 29 14.6.2024 8.50.42 14.6.2024 8.50.42. Hinaajan kuljettaja suunnistaa sisävesikartan ja GPS-paikantimen avulla. Lautalla kulkevat myös korjuussa tarvittavat polttoaineja ureasäiliöt. Rannassa Sampo Halttunen on saanut puulautan täyteen, ja hinaaja lähtee paluumatkalleen kohti Kaipolan entisen paperitehtaan rantaa Jämsässä. Kun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, veneellä taitettava työmatka näyttäytyy mahtavana vaihtoehtona. ”Lautan kyydissä puut saadaan perille kuivina, jolloin ne eivät pilaannu yhtä herkästi. ”Viime vuonna Päijänteessä oli viisisenttinen jää, kun lopettelimme kautta”, Lahtinen kertoo. Mutta saarihakkuita tehdään muulloinkin kuin keskikesällä, ja marraskuussa olosuhteet vesillä voivat olla ankarat
Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuva MARIA MIKLAS Kuka. Jenna Simula Tausta. Eduskunnan maaja metsä talousvaliokunnan puheenjohtaja vuodesta 2023, valiokunnan jäsen ja kansanedustaja (ps.) vuodesta 2019, sitä ennen kansanedustajan avustaja 2011– 2019; eduskunnan erä kerhon jäsen ja entinen puheenjohtaja Parasta metsässä. Metsä on kaiken hyvinvoinnin lähde 30 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513754-_6072139.indd 30 AR-20240701-513754-_6072139.indd 30 14.6.2024 9.04.18 14.6.2024 9.04.18. 34-vuotias tradenomi ja eläintenhoitaja Oulusta Työ. METSÄVAIKUTTAJA Yli 12 vuotta eduskunnassa työskennellyt Jenna Simula on tuskastunut EU:n poukkoiluun. ”On nurinkurista, jos metsää voi kaataa vapaasti tuulitai aurinkovoiman tieltä mutta muuten ei.” ” Vielä mahtuu yksi sellutehdas” Eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simula (ps.) toivoo Paltamon sellutehdashankkeen toteutuvan
Uutta tietoa oli se, että Brasilian valtio vaatii maatalouden ja metsätalouden harjoittajia perustamaan isoja suojelualueita, jotta he saavat harjoittaa maaja metsätaloutta. On sovittu, että hyviä suojeluohjelmia, kuten Metso ja Helmi, jatketaan. Metsiä hoidetaan Pohjois-Pohjanmaalla mielestäni hyvin, vaikka hoitorästejäkin on, samoin kuin muualla Suomessa. En kannata hakkuumäärien rajoittamista valtion metsissä enkä muuallakaan. Toimia, joilla kannustetaan omistamaan metsää ja myymään puuta, tarvitaan jatkossakin. Mikä on ollut hankalin metsätalousaihe maaja metsätalousvaliokunnassa sinun puheenjohtajakaudellasi. Jatkuvasti tuodaan päätettäväksi direktiivejä ja asetuksia, joilla vaikutetaan kansalliseen metsäpolitiikkaan, vaikka metsäpolitiikan pitäisi olla jäsenmaiden omissa käsissä. Hallituksena puhumme mieluummin puhtaasta siirtymästä ja sitä edistävistä innovaatioista, joilla oikeasti voidaan vähentää päästöjä. Mihin tarvitaan Metkatukijärjestelmää. Viimeksi säikähdettiin eduskunnassa olevaa asekaappia. Eräkerho on ollut kaudesta riippumatta jonkinnäköisenä puheenaiheena. Metsätalous on täysin toisenlaista kuin Euroopassa. Miltä näyttää Metsosuojeluohjelman jatko. Mitä uutta opit siellä. On vain hyvä, että asiat nousevat keskusteluun, sillä siten ihmiset saavat oikeaa tietoa siitä, mitä metsästys on ja millä säännöillä sitä Suomessa harjoitetaan. Uskon, että Suomeen mahtuu hyvin vielä yksi sellutehdas. Toivon, että Paltamon sellutehdashanke toteutuu, sillä on hienoa, että alueelle saadaan isoja hankkeita ja piristystä elinvoimaan. Mikään ei muutu, jos kukaan ei suutu. Pitäisikö metsävähennys nostaa nykyisestä 60 prosentista 75 prosenttiin. Metsät tuovat ihmisille paljon hyvinvointia myös virkistymisen kautta. Miten vastaisit siihen. EU-vaikuttamisen pitäisi ylipäätään olla yhtenäistä ja aktiivista eikä jälkikäteen tapahtuvaa reagointia. Suojeltua alaa pitää olla sijainnista riippuen 20–80 prosenttia viljelykäytössä olevasta pinta-alasta. On myös ympäristön kannalta hyvä, että asioita tehdään vastuullisesti Suomessa eikä vastuuttomammin jossakin idempänä. Samaan aikaan säädetään metsäkatoasetusta, jolla tähdätään siihen, ettei metsiä saa kaataa rakentamisen alta. 31 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513754-_6072139.indd 31 AR-20240701-513754-_6072139.indd 31 14.6.2024 9.04.20 14.6.2024 9.04.20. Metka on hyvä kannustejärjestelmä metsien aktiiviseen hoitamiseen, ja siksi sitä tarvitaan. Puupelto-termi sai matkalla aivan uuden merkityksen. Metsäteollisuuden tarvitsema puu tuotetaan nimenomaan puuviljelmillä. Eduskunnan eräkerho on saanut osakseen arvostelua. Kahdenväliset keskustelut eri maiden päättäjien kanssa ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä Euroopan unionissa on paljon tietämättömyyttä eri maiden oloista. Kaikki EU:sta tuleva uusi sääntely on ollut vaikeaa ja tuskaista. Hallituksessa on nyt onneksi täysin yhtenäinen näkemys Suomen harjoittamasta metsäpolitiikasta. Pitäisikö hakkuita valtion metsissä rajoittaa hiilinielujen kasvattamiseksi. Kaikki hiilinieluihin liittyvät päätökset pitää tehdä tietoon ja tutkimukseen perustuen. Annamme maaja metsätalousvaliokunnassa päivittäin lausuntoja erilaisiin Euroopan unionin esityksiin. Valtion nykyisessä taloustilanteessa pitää tietysti katsoa myös sitä, mikä olisi hintalappu muutokselle. Vapaaehtoinen suojelu on paras tapa edetä metsien monimuotoisuuden edistämisessä ja arvokkaiden kohteiden säilyttämisessä. Tilanne on todella nurinkurinen. Miltä näyttää oman kotiseutusi metsien tilanne. Luotan aina yritysten ja sijoittajien arvioon siitä, millaiselle yritystoiminnalle on tarvetta. Metka kannustaa myös metsien ostamiseen ja sukupolvenvaihdoksiin. Mahtuuko Suomeen vielä yksi uusi sellutehdas. Tämä kertoo siitä, että monet ihmiset ovat vieraantuneita metsästyksestä, jolloin säikähdetään täysin normaaleja asioita. Asioita pitäisi johtaa tiedolla ja järjellä, ei ideologioilla. Brasilian maaja metsätalous nähdään Suomessa varsin mustavalkoisesti, vaikka ala on kehittynyt Brasiliassa viime vuosina todella paljon. Siitä seuraa useimmiten byrokratian lisääntymistä ja hallinnon kustannusten kasvua. Vihreän siirtymän nimissä ajetaan myös tuulitai aurinkovoimaa, ja metsiä voi laillisesti hakata tuulija aurinkovoimaloiden tieltä. Maaseudulla on aivan tavallista nähdä metsästäjiä ja aseita. Toivon, että seuraavan komission aikana asioihin tulee muutosta ja että myös omavaraisuus ja huoltovarmuus aletaan nähdä tärkeiksi asioiksi eikä niitä ajeta alas ideologisen ajattelun pohjalta. Usein sääntely aiheuttaa myös yrityksille tulojen menetyksiä. Miten olet vienyt tietoa Suomen metsätaloudesta EU-päättäjille. Poliitikkojen tehtävänä on luoda ennustettavuutta toimintaympäristöön. Eduskunnan maaja metsätalousvaliokunta vieraili taannoin Brasiliassa. Euroopan unionin ilmastopolitiikka ja metsien alistaminen ilmastopolitiikalle on ollut huonoa kehitystä. Metsäteollisuus on meillä Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla tärkeä voimavara. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että metsävähennyksen tasoa arvioidaan. Jos hakkuita rajoitettaisiin vaikkapa valtion omistamissa Pohjois-Suomen metsissä, se vaikuttaisi heti metsäteollisuuden rahavirtoihin ja alueelliseen hyvinvointiin. Nielujen määrää kasvatetaan hoitamalla metsiä hyvin. Miksi suhtaudut epäillen vihreään siirtymään. Toimin itse Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestön (Etyj) Suomen-valtuuskunnassa, ja näissäkin yhteyksissä puhun paljon Suomen metsätaloudesta. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Hakkuumääriä pitäisi mieluummin maltillisesti kasvattaa, ja tutkimusten mukaan tämä on mahdollistakin. Asiaa siis arvioidaan, mutta näkisin hyvänä, että metsävähennystä nostettaisiin. Otan Suomen maaja metsätalousasiat aina esille kansainvälisissä yhteyksissä. Päätöstä nostamisesta ei ole vielä tehty. Nielujen määrää saadaan kasvatettua parhaiten hoitamalla metsiä hyvin. Viime viikonloppuna kävin lenkillä asuinpaikkani lähimetsässä Oulussa. Eukalyptus kasvaa korjuukelpoiseksi kahdeksassa vuodessa ja mänty 12–14 vuodessa
RISTO JUSSILA 32 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513753-_6072140.indd 32 AR-20240701-513753-_6072140.indd 32 14.6.2024 9.05.02 14.6.2024 9.05.02. 2 Saatavana on myös paikan timia, joilla hälytys tehdään painamalla. Töiden aloittaminen ja lopetta minen olisi hyvä ilmoittaa viestillä. 5 Käännä auton nokka lähtö suuntaan, ennen kuin poistut autolta metsään. TURVAVARUSTEET Vinkkejä 1 Lataa 112-sovellus, joka näyt tää soittajan sijainnin. Varmista akun varaus ennen lähtöä metsään. Riskien hallintaa Aina kun metsässä käy tetään moottori sahaa, riskit ovat suurimmil laan ja kaikki turva varusteet tarpeen. 3 Pidä kännykkä metsurin puseron puhelintaskussa kätesi ulottuvilla. 4 Jonkun läheisen tulisi tietää, missä olet ja kuinka kauan aiot vii pyä
Silloin oksan putoamista ei enää osaa odottaa. Tilastojen mukaan metsäalan tapaturmat aiheutuvat useimmiten kaatumisesta, liukastumisesta tai hyppäämisestä. Visiirin metalliverkossa voi olla reikiä tai repeämiä, eikä verkko enää suojaa silmiä kunnolla oksien pistoilta, ketjusta lentäviltä puunpaloilta ja sahanpurulta. Työt pitää keskeyttää ja roska poistaa vaikka auton luona peilin ääressä. Kun osaa ja jaksaa pitää riskitason minimissä jokaisena metsätyöpäivänä, mahdollisuus vakavaan tapaturmaan kutistuu. Tuulenkaatoja korjattaessa myös päälle kellahtava juurakko voi aiheuttaa iskun päähän. Hapero kypärä vaihtoon Auringon UV-säteily haurastuttaa muovista metsurinkypärää. Tavallisin vika on rikkoutunut visiiri. Teksti RISTO JUSSILA | Kuvat VM-ARKISTO Verovinkki Kaikki metsätyössä tarvittavat turvavarusteet ja -asut ovat metsänomistajalle vähennyskelpoisia metsäverotuksessa. Metsässä käytettävistä työvälineistä ei kannata tinkiä. Lähes jokainen on joskus saanut näkökykyä heikentävän roskan silmäänsä. Normaalissa metsätyössä kypärän turvalliseksi käyttöajaksi luvataan kaksi vuotta. Kaatuva puu ei saisi osua niihin. Valtaosa metsässä tehdystä sahaustyöstä on nykyään raivausta, jossa korostuvat kompastumiset ja liukastumiset. Tapaturmariskin minimoimiseksi metsä töissä on käytettävä kaikkia turvavarusteita, ja niiden kunto on aika ajoin tarkistettava. Metsänomistajasta itsestään riippuu se, kuinka hyvin hän ymmärtää metsätyön vaarat ja miten paljon hän on valmis tekemään onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Silmät suojaan Metsänomistajan turvavarusteissa vikaa on useimmiten kypärässä: se on rikki tai toimii puutteellisesti. Sahatessa niitä on syytä käyttää aina. Kypärän iskunkestävyyttä tarvitaan, jos sahaaja jää kaatuvan puun alle. Muovin haurastuminen voi näkyä lipan juuressa hiushalkeamina tai valkoisina PETRI JAUHIAINEN JOHANNES WIEHN 33 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513753-_6072140.indd 33 AR-20240701-513753-_6072140.indd 33 14.6.2024 9.05.07 14.6.2024 9.05.07. Satunnaisessa käytössä kestoaikaa on viitisen vuotta. Jos vikaa tulee radion kuuluvuuteen, koko kypärää ei ehkä tarvitse uusia. V akavia tapaturmia sattuu metsätöissä sekä metsäalan ammattilaisille että metsänomistajille. Latvasta putoava oksa voi sekin olla vaarallinen. Pahimmat iskut silmään lentävistä puunpaloista tulevat usein kuusten kuivuneista ja kivikovista alaoksista tai oksantyngistä. Itselle sopivat varusteet lisäävät paitsi turvallisuutta myös työn miellyttävyyttä. Iskut päähän Kuulosuojaimet ovat kypärän parhaiten aikaa kestävä osa. Taimikonhoidon tapaturmatilastoissa korostuvat kompastumiset muokatussa, peitteisessä maastossa. Oksa saattaa rojahtaa niskaan vasta siinä vaiheessa, kun karsinta on edennyt osuman saaneen pystypuun alle. Myös lahopuut ovat vaarallisia. Vuotava silmä heikentää näköä ja työhön keskittymistä ja voi siten altistaa pahemmalle onnettomuudelle. Haaveri johtuu usein siitä, että kaadettu tukkipuu repäisee pystypuuhun osuessaan irti oksan, joka lennähtää kaatajan päälle. Kun sahaaja ajautuu karsiessaan osuman saaneen lahopuun alle, siitä voi tipahtaa katkennut latva päähän. Radiokuulosuojaimet tuovat kypärään lisää rikki meneviä osia. Onneksi kuolemaan johtavat onnettomuudet ovat nykyisin harvinaisia. Aikaa myöten kypärä voi käydä haperoksi
Niiden taso jaotellaan luokkiin 1, 2 tai 3. Luokittelu perustuu siihen, millä ketjunopeudella teräketju pysähtyy suojaan. suojaustaso on 20 m/s, 2. Turvasaappaan kärjen teräskuppi ei suojaa koko jalkapöytää. TURVAVARUSTEET juovina. Luokan 1. PETRI JAUHIAINEN RISTO JUSSILA 34 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513753-_6072140.indd 34 AR-20240701-513753-_6072140.indd 34 14.6.2024 9.05.11 14.6.2024 9.05.11. Kumi saappaan pohja voi olla petollisen liukas. Turvavarusteiden käytön ohella on tärkeää ym märtää sahatöiden riskit konkreettisesti, jotta niitä osaa ennakoida ja varoa. Metsurinpusero ei suojaa iskuilta eikä viilloilta, mutta sen huomioväri auttaa muita havaitsemaan puseron käyttäjän. Kärki suojaa varpaita iskuilta ja viilloilta. Väsyneenä sahatyö kannattaa lopettaa heti. Myrskytuhoalueilla esimerkiksi jännityksestä laukeavat juurakot ovat aiheuttaneet kuolemia. Huomioväristä on hyötyä muun muassa silloin, kun metsänomistaja on haaverin jäljiltä tajuton. Useimmiten viiltosuoja pysäyttää teräketjun ennen kuin se yltää ihoon asti, tai ainakin haava jää vähäiseksi. Suoja tekee käsineen kankeaksi. Siksi harva käyttää viiltosuojattua käsinettä. Viiltosuoja pysäyttää Viiltosuojat sijaitsevat turvahousujen ja -haalareiden etupuolella. Kuolemia metsätöissä ja polttopuunteossa on aiheut tanut myös sortuneen puukasan alle jääminen. Vuosittain myös kuolemantapauksia O nnettomuustilastot kertovat, että vaarallisinta metsä työtä on puun kaataminen. Jos kypärä ritisee tai siihen tulee hiusmurtumia, muovi on menettänyt alkuperäisen lujuutensa. Kuljettaja on jäänyt kaatuvan mönkijän alle, tai kuolema on aiheutunut törmäyksestä. Kun se muuttuu valkoiseksi, kypärä pitää vaihtaa. Mönkijät näkyvät onnettomuustilastoissa vuosittain. Täydellistä suojaa viiltosuojat eivät anna. Muut turvavarusteet Kumiturvasaappaissa ja nahkaturvakengissä on viiltosuojaus ja teräskärki. Verenhukka sahan viillosta alkaa olla harvinainen kuolin syy, mutta sellainenkin tapaus löytyy lähivuosilta. Jos turva-asuun tulee sahan osumia, joko oma hakkuutaito tai asenne turvallisuuteen on puutteellinen ja sitä pitää parantaa. Turvakäsineissä viiltosuoja on usein vain vasemman käden selkämyksessä. Se on pala punaista, muovin näköistä ainetta kypärän ulkopinnalla. luokan 28 m/s. Viiltosuoja ei anna täydellistä suojaa. Teräketjun osuma viiltosuojaan voi kieliä myös hakkaajan väsymyksestä. Joissakin kypärissä on UV-indikaattori. Turvakengät eivät menetä suojaavuuttaan käytön myötä. luokan 24 m/s ja 3. Kuoleman tapauksissa kaataja on jäänyt puun alle, puun tyvi on iskenyt leukaan, konkelo on pudonnut niskaan tai puu on kaatunut toisen ihmisen päälle. Halki sahattu viiltosuoja pitää vaihtaa uuteen. Lisäksi tukeva kenkä tukee nilkkaa ja jäykkä pohja jalkapohjaa. Oikeassa tarve on pienempi, koska sillä painetaan kaasua. Lujuutta voi testata vääntämällä lippaa reunoilta kaarelle
Toinen silmä muurautuu lähes umpeen. Metsurinkypärä suojaa paitsi kalloa myös silmiä ja kuuloa. RISTO JUSSILA RISTO JUSSILA 35 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513753-_6072140.indd 35 AR-20240701-513753-_6072140.indd 35 14.6.2024 9.05.14 14.6.2024 9.05.14. Puunsiru silmään Metsänomistaja karsii tuulenkaatoa. Täysillä pyörivä 50-kuutioisen sahan teräketju iskeytyy rajusti sääreen nilkan ja polven puoliväliin. Kaadon helpottamiseksi hän jättää kannon hyvin korkeaksi. Viiltosuojakäsineessä on suojaus kämmenselässä. Lopulta puu lähtee liikkumaan. Kun hän yrittää tutkia silmäänsä, siihen kulkeutuu sormista bensan ja öljyn jäämiä. Maa-ampiaisten hyökkäys Metsänomistaja raivaa loppukesällä taimikkoa. Pää on kipeä, mutta haavaa ei ole. Osumasta aiheutuu raju takapotku, joka suuntautuu sahan asennon takia niin, ettei takapotkusuoja laukea. Vasta kotona hän huomaa, että kaikkialla vartalon etupuolella on mustelmia. Kasa lähtee vyörymään. Suojaavan asun ja käsineiden takia kaikki pistot ovat päässä ja kaulassa. Metsänomistaja jatkaa töitä, mutta pistävä kipu pakottaa hänet lopettamaan. Päässä hänellä on hirvenmetsästäjän lakki. Sairaalassa ei löydy murtumia, mutta selkäkivut ovat hirvittäviä. Kivuliaita pistoja on kymmenkunta. Sieltä se putoaa kohti metsänomistajaa, joka ei juuri ennätä väistää. Laipan kärki osuu puun alle taipuneeseen räippään. Hän tuntee piston kasvoissaan, pakenee, heittää kypärän ja huitoo ampiaisia, joita on menossa myös puseron sisään. Metsänomistaja työntää ja kampeaa runkoa unohtaen kannon korkeuden. Hengenvaarallista anafylaktista reaktiota ei onneksi tule, mutta metsänomistaja päättää lähteä kotiin. Teräketju leikkaa sääreen Metsänomistaja karsii kaatamaansa kuusta samalla hitaasti kävellen eikä katso sen tarkemmin, mitä rungon alla on. Hän ei katso suoraan terälaippaan vaan pää on koholla, jolloin visiirin reunan ohi kuusen oksantyngästä pääsee lentämään pala silmään. Korkealta selälleen jäälle Metsänomistaja kaataa koivun pellon reunasta. Perkaaja kaatuu Metsänomistaja tekee taimikon varhaisperkausta. Tosielämän haavereita K aikki alla kuvatut tapaturmat ovat sattuneet oman tuttavapiirini metsänomistajille. Metsänomistaja pääsee ryömimään ojasta, raahautuu vieressä olevaan autoon, ajaa peltoa myöten lähellä olevaan kotiinsa ja soittaa ambulanssin. Jännitys rungossa on niin kova, että tyvi repeää ennen kuin puu kaatuu. Turvahousut eivät olisi antaneet parempaa suojaa, eivät myöskään matalavartiset nahkaturvakengät. Sen tyvi putoaa kannolta jalkapöydän päälle, jonne turvasaappaan teräskuppi ei yllä. Vänkärin koukulla hän vääntää konkelorunkoa jykevää oksaa pitkin, josta se rojahtaa lopulta alas. Vaurioitunut tai UV-säteilyn haurastuttama kypärä tulee vaihtaa uuteen. Kipulääkkeiden avulla ne vähitellen hellittävät. Hän sahaa varovasti kaarevuuden ulkopuolelta. Hakkaaja menettää tajuntansa ja kaatuu. Pienen tauon jälkeen hän jatkaa töitä. Poskiluu ei murru, mutta isku on kova ja poski on kipeä viikkoja. Heinäkasvit rehottavat ja peittävät näkyvyyden. Puu putoaa jalkapöydälle Metsänomistaja kaataa suurta haapaa. Saha jää jalkojen väliin ja leikkaa pohkeen puolelta farkkujen lahkeen halki nilkasta polvitaipeeseen. Kaatuessaan hän onnistuu heittämään pyörivän sahan kauemmaksi mutta putoaa sen takia selälleen ojan kirkkaalle jäälle. Hän katkoo runkoja seisten niiden päällä. Kypärän visiiri ja lippa suojaavat sen verran, ettei kasvoihin synny isompia vaurioita. Jykevä runko iskeytyy kannolla olevan sahan päälle ja sinkauttaa kieppuvan sahan yli viiden metrin korkeuteen. Kova isku poskeen Metsänomistaja kaataa lumen kaarelle taivuttamaa koivua. Saha hajoaa käyttökelvottomaksi. Oksa lentää päähän Tukkimänty lähtee kaatumaan ja osuu toiseen puuhun. Puu jää konkeloon. Kypärä lentää metrien päähän. Lääkärissä ilmenee, että pohkeen runsas verenvuoto johtuu pintahaavoista, pahempia vaurioita ei ole. Ketju leikkaa viiltosuojan halki, mutta alushousujen lahje pysyy ehjänä. Kaarevuuden sisäpuolelta puuta ei saa poikki, koska kallistuva runko jumittaa ketjun. Silmä kirvellen hän ajaa terveyskeskukseen, jossa teräväreunainen puunsiru poistetaan. Tajuihinsa tultuaan hän huomaa, että tuliterä kypärä on haljennut käyttökelvottomaksi. Rajun iskun takia tajunta katkeilee. Hän lähtee kotiin. Saha on pakko irrottaa ja pudottaa, ja sitten pakoon. Hän ylittää puolitoista metriä syvän, jäätyneen ojan koivutukin runkoa pitkin, mutta liukastuu. Hän astuu mätästyksessä syntyneeseen kuoppaan, kaatuu ja lyö kasvonsa kantoon. Päänsärky hellittää, mutta niska on jäykkä ja kipeä muutaman päivän. Olo on viluinen mutta helpottaa muutamassa tunnissa. Kertojat saivat kolhuja mutta jäivät henkiin varoittamaan muita metsätyön joskus yllättävistäkin vaaroista. Istutuksilla tarvitaan veden pitäviä hanskoja taimien torjunta-aineen takia. Jalka ei murru mutta on pitkään kipeä. Rankakasa vyöryy Farkkuihin ja lenkkareihin sonnustautunut nuori mies nousee rankakasan päälle sahaamaan syttypuita saunaan. Repeämästä iskee ylöspäin paksu puunsäle, joka lyö sahaajaa kasvoihin visiirin reunaan. Saha sinkoutuu kohti Metsänomistaja kaataa ison tukkipuun, joka jää konkeloon. Laippa raapaisee työpuseron olkapäähän naarmun, mutta ei osu pahemmin. Männystä repeää järeä oksa, joka lennähtää suoraan hakkaajan päähän, eikä hän ennätä väistää. Isku sääriluuhun on niin kova, että jalka on pitkään kipeä. Hän karsii alaoksat ja laskee sahan vieressä olevan kannon päälle. Vian takia sahan ketju pyörii tyhjäkäynnillä
MENIN YHÄ syvemmälle metsään ja osuin yhä uusille marjapaikoille. Kas kummaa, omassa metsässä oli sopiva hakkuuaukea. Vadelmia oli valtavasti, ja paljon porukkaa oli poimimassa niitä jokaisenoikeuden turvin. Olin kiinnostunut ympäristöstä ja hankin peruskartan. Kesällä 2023 oli kuivia kausia, eikä marjoja tullut. HELMI VENDELIN SUOMUSJÄRVI 36 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513764-_6072177.indd 36 AR-20240701-513764-_6072177.indd 36 14.6.2024 9.09.24 14.6.2024 9.09.24. Jo ensimmäisenä kesänä osuin laajalle hakkuuaukealle melko lähellä tietä ja asutusta. Poimintamatkat alkoivat ensin äidin opastamana, sitten yksin tai jonkun tutun aikuisen kanssa. Olen harrastelija metsäasioissa, mutta mielestäni vadelmapensaat suojaavat hakkuuaukolla puuntaimia. Yritin levittää tietoa näistä aarteista. Jaettuja iloja Metsän parhaissa aarteissa on sekin ihmeellinen puoli, että jaettuina ne kasvavat korkoa. Metsiä oli vähemmän kuin monella muulla seudulla, ja hakkuu aukea oli 1950-luvulla harvinaisuus. Emme pitäneet paikkaa salassa vaan halusimme, että mahdollisimman moni saa maistaa metsän herkkuja. Tämän tietävät myös Helmi, Marja ja Kaarina. Jos on liian kosteaa, marjoja ei tule lainkaan. Perheemme oli saanut tiedon Huhdanmäen hakkuuaukeasta noin kahden kilometrin päässä kotoani. Metsänomistaja minusta tuli vasta melkein eläkeikäisenä Suomusjärvellä. Parhaana vuonna poimin yli sata litraa. Nuorena aikuisena muutin maalaiskylään Porvoossa. Vaikka marjapaikkani olivat lähellä asutusta, en useinkaan törmännyt muihin marjastajiin. Vadelma on melko herkkä kasvi. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Hakkuuaukeiden herkut K asvoin nuoreksi Somerolla, joka tuolloin oli Suomen peltorikkain pitäjä. Katsoin jonkin sopivan metsäalueen ja pyöräilin paikalle. Hirvillä oli makuu paikkoja vadelmapensaiden seassa, ja pelästytin ne pakoon. Pensaat häviävät itsestään muutaman vuoden aikana, ja puut saavat vallata oman alansa. Tavakseni tuli lähteä heti töiden jälkeen poimimaan vadelmia
Eräänä heinäkuun iltana veljeni sanoi, että ”nyt käyn suolla katsomassa, ovatko hillat jo kypsiä”. Sisko kyllä toppuutteli, että älä hakkaa, se kuuluu vaikka kuinka kauas. Oli kaunis ilta, aurinko paistoi vielä. Onneksi ne suot ja kankaat olivat kodin lähellä, kilo metrin tai parin säteellä. Jäin aina odottamaan seuraavaa kesää, että jospa minä sitten olen tarpeeksi iso. Hän harppoi pitkin askelin, ja minä juoksin perässä. Muistoja marjaretkiltä K erron kahdesta lapsuuteni marja reissusta ja kolmannesta, joka jäi toteutumatta. Meiltäkin isä ja isommat lapset tekivät kerran kesässä retken sinne juuri hillaaikaan. Minua se har mitti pitkään. Itse en koskaan ehtinyt kasvaa tarpeeksi isoksi, koska olin perheemme kuopuksia. ”Sitten, kun kas vat, niin katsotaan.” Olihan sinne pitkä matka, koko päivä meni sillä reissulla, eväät otettiin mukaan. ”Katso nyt, miten hyvän paikan löysimme.” Siitä me saimme pienessä ajassa astiat täy teen. Aikaa myöten kylän perheet al koivat pienentyä, kun vanhemmat lapset muuttivat kotoa pois. Veljeni mieli muuttui heti, ja hän alkoi rupatella mukavia. KAARINA LASSILA OULU Sitten, kun kasvat, niin katsotaan. Suo oli hyvä hillasuo. Eivät kaikki haaveet toteudu, eikä tarvitsekaan. Veljeni oli kohta aikuinen ja minä alta kym menen. Kaikella on tarkoituksensa, näin olen ajatellut. Keksin kokeilla, miten se kaikuu, kun hakkasin mu kin pohjalla niihin säröihin. Eevasisko taisi selittää sen vanhemmille, ja onneksi he eivät suuttuneetkaan. Siinä oli paljon isoja mustikoita. Lapsena maalla asuessani oli hyviä marja vuosia. Sisko yritti houkutella, että ollaan vie lä vähän aikaa, että saamme astian täyteen. Niitä poimittiin talven varalle. TOISELLA KERRALLA olimme Eevasiskoni kanssa mustikassa. Aloin tahtoa, että lähdetään jo kotiin. Reis su jäi omalta osaltani haaveeksi. SITTEN SE kolmas marjareissu, joka ei kos kaan toteutunut. Minua ajatus kiehtoi: kokonaisen päivän kestävä marjareissu, johon kuului uimista, eväiden syömistä ja kaikkea kivaa. Säikähdin, mitä vanhemmat sa novat, kun rikoin sen mukin. ”Et sinä jaksa kävellä, ja käyn vain nopeasti.” Minä kuitenkin lyöttäydyin mukaan. 37 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513764-_6072177.indd 37 AR-20240701-513764-_6072177.indd 37 14.6.2024 9.09.25 14.6.2024 9.09.25. Totesivat vain, että melkoiseen kuntoon olin mukini saanut hakattua. Hän tiesi hyvän mustikkapaikan kuusimetsän reunassa. Ajattelin, että kyllä minä joskus sen retken vielä teen, mutta tekemättä se jäi. Sisko otti minut mielel lään mukaan, kun tiesi minun haluavan. Tu limme suon reunaan. Nehän soivat mukavasti ja metsä raikui, kun soittelin ja laulelin mukana. Siskokin torui, että katso nyt miten kävi. Poimimme ahkerasti, mutta sitten minulle tuli väsymys. Palatessa ei enää ollutkaan niin kiire, ja veljeni jopa kehui, että ”oot sinä hyvä marjakaveri”. Maalla oli kesäisin monenlaista työtä, mutta aikaa varattiin myös marjojen poimintaan. Minua ihan itketti, kun muuten oli ollut niin mukava reissu. Hän haki sangon ja pisti saappaat jalkaan. Kun kuulin hänen lähtö aikeensa, hain kumpparit nopeasti jalkaan ja pienen astian mukaan. Pyysin päästä mukaan, mutta isä sanoi heti, että et sinä voi lähteä sinne vielä. "Keksi jotain tekemistä”, hän kehotti. Esimerkiksi iltaisin muiden töiden jälkeen käytiin vielä marjareissuilla. Hilloja oli tosi paljon, ja ne olivat jo melkein kaikki kypsiä. Soita ei ollut kuivattu, joten hilloja tuli hyvin ja muita marjoja myös. Kyläläiset kävivät siellä järvellä kalastamassa ja hilloja poimimassa. Sitten huomasin, että mukin pohja oli kup ruja täynnä. Käve lin ja huomasin puun kannon, johon oli jää nyt katkeamattomia puun säleitä. ”En minä sinua ota”, veljeni sanoi. Myös perheitten vanhemmat alkoivat tulla iäkkäiksi eivätkä enää jaksaneet lähteä pitkille marjareissuille. Minäkin pienellä astialla kaadoin monta kertaa veljeni sankoon. Jatkoin kuitenkin, ja se oli minusta hauskaa. Kauempana, usean kilomet rin päässä oli suon ympäröimä erämaajärvi. Minulla oli astiana puolen litran peltimuki. Marjojen tarve näin ollen väheni. Koko matkan hän pauhasi minulle, että mitä varten lähdit mukaan
No, ymmärrettävää on, että lapsella ei ollut sinnikkyyttä kerätä tuntikausia marjoja ja odottaa, että aikuisten ämpärit täyttyivät. Tunnustan, että nykyisin vastamme sidotaan sisäkumilenkillä. NUORENA TYTTÖNÄ kuljimme parhaan tyttökaverini kanssa lähimetsään aina saman koivun juurelle puhumaan päivän ”supijutut”. Seuraa mahdollisia metsätuhoja ja toimi tarvittavasti. Kipaisin usein kämpälle, jossa miesten metsäjutut olivat pikkutytölle jännittäviä, vaikka en niitä täysin ymmärtänytkään. Tietä kotiin etsittiin monen kierroksen ajan, samosimme ja olimme pian lähtöpisteessä. Äidin kanssa syksyisellä rouskuretkellä saatiin saalista saavin täydeltä. Metsä antaa hyvää oloa, toimintaa, monipuolisia herkkuja ja taloudellista etua. Aina muistuu mieleen mummon neuvo: syö edes. Oli kesäkuu ja nousevan kuun aika. Ei aikaakaan kun taas kaverini kirkaisi, kun toinenkin kyy mateli vastaan. Muistan, miltä tuntui kaataa ensimmäinen tuhti mänty tai hahmottaa ajokoneen kymmenet vivut. Anna hyvän siemenen itää P alaan muistoissani 1960-luvun alkuun. Raivaustyö on ollut oiva kuntosali, ja monet makoisat naurut olen saanut, kun olen kupsahtanut raivaussahan kanssa monttuun. Kaverini kanssa löysimme sattumalta lakkapaikan ojitetulta suolta, ja lakat saivat meidät aivan hurmioon, innokkaina kyykimme marjojen perässä. Suu mustana tulin kotiin mustikasta. Metsän aarteet – mustikat, puolukat, vatut, kaarnikat, lakat ja karpalot sekä monenmoiset sienet – houkuttavat poimimaan. KIRJOITUSKILPAILU 38 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513764-_6072177.indd 38 AR-20240701-513764-_6072177.indd 38 14.6.2024 9.09.26 14.6.2024 9.09.26. Jakkaran päällä seisten keittelin porokahvit miehille ruisleipäpalojen painikkeeksi. Viidenkymmenen vuoden jälkeen sain oman metsän samalta suunnalta, jossa aikoinaan kuljin setien metsäkämpällä. Silloin vain rouskut olivat parhaita sieniä, äidille eivät kelvanneet tatit, kantarellit eivätkä suppikset. Tutki ajantasaista metsäsuunnitelmaa silloin tällöin, se antaa viitteet toimille. Marjastus jatkui, lakansiemenet narskuivat hampaissa. Ahkerasti suoritin vankkaa tietoa antaneen metsurintutkinnon. Taukotuvaksi oli kuljetettu pieni, kamiinallinen kämppä, jossa oli mehevä metsän ja metsätyömiesten tuoksu. Samoihin aikoihin toisaalla lähimetsässä oli iso hakkuutyömaa uuden kerrostaloalueen alta. Kantapään kautta olen yhdessä perheeni kanssa opetellut metsänhoitoa, ja hyvät yhteydet metsäammattilaisiin ovat olleet korvaamattomat. Mummo ja pappa ja monet sedät ja tädit poistuivat marjastamaan muihin metsiin. Anna hyvän siemenen itää. Me koululaiset keräsimme kaadetuista männyistä ja kuusista käpyjä, ja käpyrahoilla saimme kouluumme ensimmäisen television. Kun selkää kivistää, silloin on taukokahvin ja eväsleivän paikka, eivätkä eväät maistu missään niin hyville kuin metsässä. Sain rohkeutta tarttua raivausja moottorisahaan, tarkistaa terät ja huoltaa sahat. Muista aina, että metsä on myös lintujen, hirvien, jänisten, oravien, petojen, myyrien, käärmeiden ja hyönteisten asuinpaikka. Monella metsämarssilla olen myös joutunut hukkaan, mutta silloin aistit terävöityvät, näkee ja kuulee paljon uutta eivätkä ylimääräiset askeleet haittaa. Se on vasta kehittymässä, mutta muutamia ajatuksia olemme jo kirjanneet ylös, ja näihin saamme varmasti lisää hyviä vinkkejä: Kävele metsässä aina kun voit ja ota lapsesi ja ystäväsi mukaan. Nöyrästi tuo koivu kuunteli juttumme ja toimi meille tyttösille sen ajan terapeuttina. Pojat toivoivat, että kirjoitamme metsälle ”hoitotestamentin”. Miten hyvää jumppaa metsän herkkujen kerääminen onkaan. Talvisin eteläsavolaisessa mummolassani sedät olivat savotalla. MARJA SAVOLAINEN YLIVIESKA Aina muistuu mieleen mummon neuvo. Tuon hyvän neuvon kerron nykyisin pojilleni ja heidän pikkutytöilleen, kun he ovat marjametsään menossa: Syö edes, jos et jaksa kerätä. Mikä tuoksu porokahvista tulikaan. Vihdoin sienestäjät ja sienisato pääsivät kotiin, ja suolasieniä talven varalle putsattiin, keitettiin ja suolattiin. Samalla mättäällä, johon kaverini oli työntämässä kättään, köllötteli pulska kyy. Mummon ikimuistoinen neuvo oli: Jos et viitsi kerätä, niin syö edes. Laulussa sanotaan, että mustikanpoiminta on mukavaa toimintaa ja siinä voi ajatella useita asioita kerrankin huolella. Syksyinen päivä alkoi jo hämärtyä, eikä väsymystä voinut näyttää, vaikka saavi painoi käsiä. Kamiina lämpeni nopeasti, ja kuusikalikoista tuli mukava ritinä. Heinäkuun helteillä, jolloin hyttysaika oli ”parhaimmillaan”, lähdettiin mummon ja tätien kanssa mustikkametsään. Siirsimme metsän pojillemme, ja on hienoa huomata, miten kiinnostuneita he ovat ja miten paljon he tietävät metsäasioista. Mummo opasti tarkasti vastantekoa: miten oksat katkotaan näpeillä saman pituisiksi, miten ne kootaan napakasti, miten koivuvitsa kuoritaan ja pyöritetään pannaksi, miten vastan tyvi siistitään ja miten valmiit vastat ripustetaan aitan seinille kuivumaan ja odottamaan talven nautintoja. Menneinä vuosina olisin juossut kauaksi pakoon. Pian kuului terävä kiljahdus. VUOSIKYMMENET VIERÄHTIVÄT. Katso metsää puilta ja näet monimuotoista metsää. Jumppaa saankin, kun nykyään liki jokaisella metsäreissulla teen kuperkeikan ja yritän kammeta itseni ylös. Noilta samoilta vuosilta muistan, kun mummon kanssa hypättiin traktorin lavalle ja ajeltiin pari kilometriä hiekkahaudan reunalle katkomaan nuoria rauduskoivuja vastatarpeiksi. Luulen, että noista kokemuksista jäi siemen itämään. Kun päivän pyörimme pää alaspäin, olimme täysin sekaisin suunnista. AIKUISTUMISEN MYÖTÄ eivät hyttyset tai hirvikärpäset olleet enää kauhistuttavia
Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Tilaa soittamalla: 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus KAV4022 Tilaa netistä: koneviesti.fi/lehti tai oheisella QR-koodilla . Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Kyllä kiitos! Tilaan Koneviestin tutustumishintaan 4 kk vain 67,60 € (norm. sähköpostilasku (0 €) Valittu laskutustapa paperilasku (4,90 €) Muista hyödyntää ammattilaisen verovähennysoikeus! 500 EURO 500 Voita 500 €! Arvont a joka kuukau si Koneviesti Lehti + Digi Määräaikainen tilaus (norm. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakas viestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 €/lasku. KAV4022 VIESTIMEDIA OY Tunnus 5002596 Info: K1 00003 VASTAUSLÄHETYS Koneviesti maksaa tilauksen postimaksun. Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Painavaa asiaa maatalous-, metsäja maanrakennuskoneista sekä rahanarvoisia huoltovinkkejä. 16 tuhtia numeroa vuodessa kotiin kannettuna. Tarjous on voimassa 30.11.2024 asti. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta mpm/pvm tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. Tilaa tekstiviestillä: LÄHETÄ VIESTI: TILAUS KAV4022 ETUNIMI SUKUNIMI OSOITE Numeroon 13526 Tekstiviestin lähetys on maksuton. . TILAUSKORTTI Tilaajana osallistun samalla 500,00 euron arvontaan joka kuukausi. 86,60 €) . . Koneviestin tilausmaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia siltä osin kun ne kohdistuvat veronalaisen tulon hankkimiseen. 86,80 €) 67 €/4kk 60 -20% AR-20240701-513768-_6072176.indd 39 AR-20240701-513768-_6072176.indd 39 14.6.2024 9.09.11 14.6.2024 9.09.11. Rajaton käyttöoikeus koneviesti.fi -sivuston TILAAJALLE -artikkeleihin ja maksullisiin palveluihin kuten näköislehteen. . Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja
Loitsu erikoistui kirjan painajien etsintään. Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat MARIA MIKLAS 40 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513736-_6072214.indd 40 AR-20240701-513736-_6072214.indd 40 14.6.2024 9.15.44 14.6.2024 9.15.44. METSÄTUHOT Kuono kohti kirjanpainajia Koirat voidaan opettaa tunnistamaan tuhohyönteisiä
Loitsu Rotu: Volpino italiano eli italianpystykorva Ikä: 4 vuotta Sukupuoli: Uros Saavutukset: Kilpailee agilityssä ylimmässä eli 3. luokassa Erikoisosaaminen: Kirjanpainajien tunnistaminen 41 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513736-_6072214.indd 41 AR-20240701-513736-_6072214.indd 41 14.6.2024 9.15.47 14.6.2024 9.15.47. Reetta Kangaslampi liikkuu koiriensa kanssa pääasiassa Sastamalan ja Urjalan metsissä, talvella myös Joensuun ympäristössä
Taas Loitsu haistaa hyönteiset nopeasti ja nostaa etutassut puun kylkeä vasten löytämisen merkiksi. Lumivalkoinen väkkärä pysähtyy niille sijoilleen, sojottaa kuonoaan purkkia kohti ja jää odottamaan palkintoherkkuja. Kangaslampi tekee vielä toisen kokeen, jossa hän nostaa kirjanpainajia sisältävän, kannestaan rei’itetyn purkin kahden metrin korkeuteen oksanhankaan. Metsäalasta hän kiinnostui, koska perheen omistuksessa on metsää ja metsätieteet tuntuivat käytännönläheisemmiltä kuin biologia. ”Aikaisemmissa tutkimuksissa hajukoirat ovat löytäneet halutut eläinlajit keskimäärin 80 prosentin tarkkuudella. Hän koulutti kaksi koiraansa kirjanpainajien tunnistamiseen, minkä jälkeen tutkimusta tehtiin useammilla koealoilla. Loitsu haistaa kuusen oksalle nostetun kirjanpainajapurkin ja nostaa tassut runkoa vasten löytämisen merkiksi. Sastamalassa asuvan Kangaslammen pro gradu -tutkimus onnistui hyvin. 42 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513736-_6072214.indd 42 AR-20240701-513736-_6072214.indd 42 14.6.2024 9.15.51 14.6.2024 9.15.51. Hänen ohjaajansa Olli-Pekka Tikkanen kannusti häntä kyseisen aiheen valintaan, koska Suomessa tai muualla maailmassa ei ollut tehty vastaavaa tutkimusta. Sulatettuina ne heräilevät jälleen eloon, mikä osoittaa kuoriaisten pakkasenkestävyyden. Löytämisestä palkitaan herkuilla. Etsi-komennon jälkeen Loitsulta ei kulu minuuttiakaan, kun kovakuoriaisten piilopaikka on paljastunut. Loitsun omistaja Reetta Kangaslampi on piilottanut yhden kuusen juurelle lasisen suolasirottimen, jonka sisällä on kymmenkunta elävää kirjanpainajaa. Omien koirieni opettamista helpotti se, että olen harrastanut niiden kanssa jo pitkään agilityä eli esteratakilpailua.” Harrastuksesta tuli työ Koirat ovat olleet metsänhoitajaksi opiskelleen Reetta Kangaslammen, 28, elämässä aina. Ylipisto-opintojen lopputyön lähestyessä Kangaslampi mietti, olisiko mahdollista yhdistää koiraharrastusta metsäntutkimukseen. Kun työ on tehty, alkaa taas villi vipeltäminen muiden tuoksujen perässä. Hän oli lukenut tutkimusartikkeleita, joissa kerrottiin koirien käyttämisestä tuhohyönteisten tunnistamiseen. Rodulla ei ole vaikutusta koiran hajuaistiin. Näin hyvä tulos oli positiivinen yllätys.” Laboratoriossa ne tunnistivat kirjanpainajat 98 prosentin varmuudella. ”Loitsu oppi löytämään kirjanpainajat kolmen kuukauden koulutuksella samoin kuin toinen koirani, saksanpystykorva Lumo”, Kangaslampi kertoo. Lopputuloksena oli, että laboratorio-oloissa koirat tunnistivat kirjanpainajat 98 prosentin varmuudella. Kanadassa oli tehty tutkimusta toisella tuhohyönteisellä, erakkokuoriaisella”, Kangaslampi kertoo. Tutkimuskäyttöön tarkoitetut kirjanpainajat pakastetaan. Koira haistaa jo alkavan tuhon Suomessa koiria on käytetty aikaisemmin esimerkiksi liito-oravan, metson ja jokihelmisimpukan elinympäristöjen kartoittamiseen. METSÄTUHOT N eljävuotias italianpystykorva Loitsu viipottaa kuono kuntassa urjalalaisessa kuusikossa. ”Koirat on helppo opettaa tunnistamaan mitä hajuja tahansa. ”Ruotsissa oli kyllä tutkittu koirien kyvykkyyttä kirjanpainajien tunnistamiseen feromoneilla mutta ei oikeilla kirjanpainajilla
Näin aikaisin puiden juurille ei ole vielä karissut tunnistamista helpottavaa ruskeaa purua. ”Puhtaiden kuusimetsien tilalle olisi saatava sekametsää. Koiran hankkiminen liittyy Kangaslammen tekeillä olevaan väitöskirjatyöhön, jossa hän syventää koirien käyttämistä metsän tuhohyönteisten tunnistamisessa. Kiinnostusta riittää Kotikenneliin kuuluu vielä yksivuotias italianpystykorva Tipi, joka on luonteeltaan enemmän seurakoira eikä ole innostunut etsintätehtävistä. Kangaslampi on huomannut, että koirat haistavat kirjanpainajat heti, kun ensimmäiset koiraat ovat keväällä porautuneet puihin. ”Vielä en pysty valitettavasti tarjoamaan tunnistuspalvelua, sillä keskityn nyt tutkimustyöhön. ”Varhainen tunnistaminen on yksi keino välttää isommat kirjanpainajatuhot. Tutkimustyössä kartoittaminen on hitaampaa, koska havainnot on saman tien merkittävä mobiililaitteeseen yksittäisen puun tarkkuudella. Kangaslammen koirakatraassa on Loitsun ja Lumon lisäksi muitakin jäseniä. 43 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513736-_6072214.indd 43 AR-20240701-513736-_6072214.indd 43 14.6.2024 9.15.54 14.6.2024 9.15.54. Kirjanpainajien lisäksi muutkin kaarnakuoriaiset lisääntyvät. Monet metsänomistajat ovat jo kyselleet Reetta Kangaslampea ja hänen koiriaan oikeisiin kirjanpainajien tunnistustöihin. Jos kirjanpainajat saavat levitä vapaasti kaksi tai kolme vuotta, puiden myyntiarvosta on menetetty jo paljon. Luulisin, että ainakin isommilla metsänomistajilla kuten kaupungeilla olisi tällaiseen palveluun kiinnostusta.” Kangaslampi uskoo, että yksi koira pystyy ohjaajansa kanssa kartoittamaan noin viiden hehtaarin alueen tunnissa. Seuraavaksi havununna Reetta Kangaslampi tietää, että kirjanpainajatuhoista ei päästä Suomessa eroon vaan että tuhotilanne todennäköisesti pahenee tulevina vuosikymmeninä. Kirjanpainajia ei ole vaikeaa löytää tutkimustarkoituksiin. Siksi niiden opettaminen ei onnistu yhtä helposti kuin helpommin motivoitavien koirien”, Kangaslampi sanoo. Koira havaitsee kirjanpainajat huomattavasti aikaisemmin kuin ihminen, drooni tai satelliitti.” Tekeillä väitöskirja Kangaslammen ja hänen koiriensa yhteispeliä on ilo seurata. Kangaslampi on kerännyt aikuisia kirjanpainajia talteen ja pakastanut Reetta Kangaslampi on unelmatyössään pystyessään yhdistämään koiraharrastuksensa metsänhoidon tutkimukseen. Tällöin ihmissilmä ei vielä erota kaivautumisreikiä, tai ainakin niiden etsiminen on liian hidasta. Koirien on paljon helpompi haistaa puuhun kaivautuneet kirjanpainajat kuin purkissa olevat. Kaikki koirarodut voi opettaa tiettyjen hajujen tunnistamiseen. Tutkimuksessani koetan opettaa koiria tunnistamaan myös havununnan, joka on havupuita kuivattava perhonen.” Kangaslampi kehottaa kaikkia metsänomistajia käymään metsissään joka vuosi. Tavoitteenani on tarjota tulevaisuudessa kirjanpainajien kartoitusta maksullisena palveluna. Kangaslammen käsi saa käväistä usein ulkoilupusakan taskulla, jotta koirien oivallukset tulevat palkituiksi. Reetta Kangaslammen perheen mökin lähistöllä sijaitsevassa metsässä ei ole kaarnakuoriaisia. Koiralla pitää vain olla motivaatio oppia uutta. Neljän kuukauden ikäisestä cockerspanieli Ihmeestä on kasvamassa uusi hajuntunnistuskoira. ”Kaikki koirat eivät motivoidu uuden oppimisesta ja palkitsemisesta. Kaikki nauttivat yhdessä touhuamisesta, ja työt tulevat tehdyksi siinä sivussa. Jos olisi, alkukesä olisi helpoin ajankohta tunnistaa tuholaiset, sillä ensimmäiset kirjanpainajaparvet lähtevät silloin lentoon
I tä-Suomen yliopistossa on tutkittu kirjanpainajatuhojen sijoittumista erityyppisiin metsiköihin. Osviittaa kirjanpainajien yleisyydestä eri puolilla Suomea saa Metsäkeskuksen ylläpitämästä Kirjanpainajan iskeymälle alttiit alueet -kartasta, joka löytyy osoitteesta Metsakeskus.fi -> Avoin metsäja luontotieto -> Metsätietoaineistot -> Metsätuhot. Koirat ovat olleet Reetta Kangaslammelle tärkeitä pienestä pitäen. Kirjanpainajat voi havaita puun kyljessä olevista porautumisrei’istä, rungon pihkavuodosta ja kuusen juurella olevasta kahvinvärisestä purusta. METSÄTUHOT Tarkkaile aukkojen reunoja ne. Tutkijan työstä innostuneella Kangaslammella ei ole omaa metsää, mutta hän käy lähes päivittäin isänsä ja avopuolisonsa metsissä ulkoiluttamassa koiriaan. ”Erityisen alttiita kirjanpainajan aiheuttamille tuhoille ovat vanhat kuusikot, joissa puiden rinnankorkeusläpimitta on suuri”, kertoo väitöskirjatutkija Alexander Pulgarin Diaz. Olosuhteet ovat muuttuneet otollisemmiksi kirjanpainajalle myös PohjoisEuroopassa. Jos kuivat ja kuumat säät jatkuvat läpi kesän, tarkastuskäyntejä kannattaa jatkaa koko kesä. Hän tekee väitöskirjatutkimustaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa, jossa hän opiskeli metsänhoitajaksi. Kartasta löydät omaa metsääsi lähinnä olevat riskialueet. Tutkijat havaitsivat, että kirjanpainaja suosii varttunutta, lehtomaisella kankaalla kasvavaa metsää sekä karkeiden ja keskikarkeiden kivennäismaiden kuusimetsää. Kirjanpainajavahinkojen minimoimiseksi varttuneissa kuusimetsissä kannattaa tehdä tarkastuskierros alkukesällä. Reetta Kangaslampi arvostaa sitä, että Suomen Kulttuurirahasto piti metsätuhojen ennaltaehkäisyä tärkeänä aiheena ja myönsi hänen tutkimukselleen viime vuonna kaksivuotisen, yhteensä 60 000 euron rahoituksen. Alkukesän helteillä tutkimuskäynnit piti tehdä aamuyöllä, sillä iltapäivän kuumuudessa koirat eivät olisi jaksaneet keskittyä hajujen tunnistamiseen. 44 Aarre 6/2024 METSÄ AR-20240701-513736-_6072214.indd 44 AR-20240701-513736-_6072214.indd 44 14.6.2024 9.15.57 14.6.2024 9.15.57. Myös kuusikon sijainnilla on väliä, sillä uusien avohakkuiden läheisyydessä sijaitsevat kuusikot ovat alttiimpia tuhoille riippumatta siitä, mitä puulajia avohakkuualueelta on kaadettu. Nyt hänellä on neljä koiraa, joiden iät vaihtelevat neljästä kuukaudesta kymmeneen vuoteen. Kun vajaan puolen sentin mittaiset kovakuoriaiset ottaa pois pakastimesta, ne heräävät horroksesta eloon. Kirjanpainaja pitää korkeista lämpötiloista ja pitkistä kuivista jaksoista. ”Jos kuusimetsäsi on edellä mainitun kaltainen ja sijaitsee Etelä-Suomessa, kuusikkoa kannattaa seurata kirjanpainajan varalta entistäkin tarkemmin”, tutkija neuvoo. Aikuiset kirjan painajat selviävät hengissä pakasta misesta. Päivälämpötilan noustessa 18–20 asteeseen kaarnakuoriaisparvet lähtevät liikkeelle ja iskeytyvät heikentyneisiin puihin. Kovilla pakkas talvilla ei ole vaikutusta kirjanpainajien määrään. Töissä olevat koirat puetaan hyvin erottuviin työvaljaisiin, joista löytyvät omistajan yhteystiedot. Tuhohavainnot suositellaan ilmoitettaviksi Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään metsätuhorekisteriin osoitteessa metsainfo.luke.fi/ fi/metsatuholomake. Tutkimuksessa analysoitiin lähes 4 700 Suomen metsäkeskukseen ilmoitettua kirjanpainajatuhoa vuosilta 2012–2020. Kirjanpainaja on eniten tuhoja aiheuttava hyönteinen kuusimetsissä
Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Muu lukija 2. 8–21). Kerro, mikä on lehden paras juttu. Aarteen kesäkirjan voittivat arvonnassa Eeva Ala-Heikkilä, Mänttä, Risto Jussila, Arpela, Tapani Keisala, Lapua, ja Olli Seppänen, Kuopio. Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Yhden palkinnon arvo on 25 euroa. Varusta kuori kirje posti merkillä. . 45 Aarre 6/2024 VAKIOT AR-20240701-513769-_6072215.indd 45 AR-20240701-513769-_6072215.indd 45 14.6.2024 9.14.47 14.6.2024 9.14.47. Varusta kuori kirjepostimerkillä. Olen . Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7. Kirjassa tutustutaan perinteisiin suomalaisiin käsityötaitoihin ja niiden ylläpitäjiin. Kiitokset kaikille vastaajille! Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. Osallistut samalla Tulta ja tervaa -kirjan arvontaan. Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 020 413 2277 (ark. Aarre 6 / 2024 Mikä juttu kiinnos ti sinua. VIIME VOITTAJAT Aarre 4/24:n kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Uitto jätkän saappaissa. VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Vastaa oheiseen lukija kyselyyn 25.8.2024 mennessä. Vastasi odotuksiani . Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä Tulta ja tervaa -kirjaa (Viestimedia 2022). 1. Tilaajan perheenjäsen . Aarre-lehden kestotilaaja . Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. Löydät kirjasta myös ohjeita ja vinkkejä männyn, koivun ja pajun hyödyntämiseen käsitöissä ja keittiössä
Sitä on myös meissä, Myllymäen niityllä nalikkamassaa [kuitupuuksi kelpaamatonta kuusipinotavaraa] parkkaavissa metsätyömiehissä.” Kuukkeli tiesi rahaa Pöllisavotta vuonna 1952 oli Sulo Raiskion ensimmäinen. ”Entisajan savottaja uittotyöläiset elivät aikana, jolloin eläimiin liitettiin paljon kansanperinnettä ja 46 Aarre 6/2024 JUURET AR-20240701-513738-_6072254.indd 46 AR-20240701-513738-_6072254.indd 46 14.6.2024 9.18.45 14.6.2024 9.18.45. E eti Rasila aloitti metsätyöt 14-vuotiaana rippikoululaisena. Miehen mieleen jäi elävästi kuukkelikaksikko, joista hän kertoo kirjassa Osaran aukeat. Kuukkelit tykkäsivät meistä ja me heistä. Lapsesta saakka kasvetaan metsään, metsätöihin ja ajatukseen, että metsää hyödynnetään ja että se on elinkeino. Silloin hän oli jo sairas, viisikymppisenä työkyvyttömyyseläkeläinen, ”romukoppaan” joutunut. Oli vuosi 1937, ja sitä ennen hän oli ehtinyt olla isoveljen kanssa ”tuolla lailla metässä” monet vuodet. Tuli aina hyvä mieli komeista linnuista, jotka kuin hyvät kaverit ikään tulivat meitä tervehtimään, ja saimme katsella niitä aivan kädestä pitäen.” Kuukkelia pidettiin jätkien onnenlintuna. Silti hän ei katunut raskaan ammattinsa valintaa. ”Soattaapa suon reunasta kahahtoa hirvikin juoksuun. [– –] Luonnossa on suunnattomasti vangittua voimaa. Samaan aikaan metsään voi liittyä myös muistoja lapsuuden hauskoista leikeistä ja siellä voi olla jopa lähes pyhältä tuntuvia paikkoja, puita, kallioita tai eläimiä.” Metsäammattilaisen tuntemuksista kirjoittaa esimerkiksi Erkki Koipijärvi teoksessaan Lumeton varsitie: ”Kiuru kieppuu niityn yllä liverrellen soidinlauluaan. Vähän aikoa sen sarvet keikkuu sumun keskellä ja sinä et voi muuta ku seisahtua vähäks aikoa. ”Se on kuule mukavata, kun semmosena oikein kuulaana syysoamuna kävelöö mehtään itekseen [– –] hämähäkin verkot riippuu puijen oksilla niinku mitkä tahasa korut. Kulttuuriantropologi Tiina Suopa järvi Oulun yliopistosta tunnisti samoja piirteitä 2000-luvun alun metsäammattilaisista, joita hän haastatteli väitöskirjaansa. ”Minnoon aina sanonnu, että oon syntynny käpy suussa”, saarijärveläinen Rasila totesi haastattelussa kirjailijalle. Lumen alta vapautunut heinäniitty ahmii auringon lämpöä vapautuakseen routakahleestaan. ”Tulivat aivan kädestä ottamaan leipäpalasen. Semmosen oamun jäläkeen ei tie miel lähteä pois mehtätöistä.” Metsä herätti tunteita Eeti Rasilalle metsä eläimineen merkitsi muutakin kuin leipää ja työtä. VILLEJÄ KOHTAAMISIA Savottaja uittotyöläiset elivät metsässä rinta rinnan luonnoneläinten kanssa. [ – –] Tulet sitten suon laitaan, siellä ohuven sumun takana istuu parvi teeriä puijen oksilla ja pittää semmosta kukerrusta, että syvän meinoa kiertyä rinnassa”, Rasila kuvailee Kalevi Kalemaan kirjassa Metsien miehet. Osa niistä toi kiusaa ja kipuja, osa tarjosi ilon hetkiä ja onnen enteitä. JUURET Teksti TUIJA MANNERI | Kuvitus AINO SAARIKIVI ”Metsäsuhde peritään usein jollain tapaa kotoa
Silloin ei kannattanut lähteä nuotiolta etäämmäs niin, että jättää hangelle reppunsa. Sahan kappale oli sopivin pelotusase. ”Minä kuulin, kun metot oli siinä ihan vieressä soitimella, vain parin saan metrin päässä, ja niitähän 47 Aarre 6/2024 JUURET AR-20240701-513738-_6072254.indd 47 AR-20240701-513738-_6072254.indd 47 14.6.2024 9.18.49 14.6.2024 9.18.49. Sotavuosina hän joutui poikana yksin uiton vonkapaikalle pitkäksi aikaa ja muona kävi vähiin. uskomuksia, selittää Metsämuseo Luston amanuenssi Marko Rikala. Nälkä teki myös kekseliääksi, kertoo Aulis Kummalan muistelus Osaran aukeat -kirjassa. ”Teräase repun päällä oli suoja repulle, sitä korppi pelkäsi. Sodan ennusmerkeiksi esimerkiksi ajateltiin sisälle pyrkivät eläimet ja pitkin seiniä juoksevat oravat, Satumaarit Myllyniemi kirjoittaa teoksessa Yliluonnollinen sota. Janne Lampinen uskoi vuonna 1922 pelastuneensa juuri kuukkelin ansiosta. Olin yksin kämpällä keittämässä kahvia, kun kuukkeli tuli kämpän kynnykselle ja katteli siitä takkaan, missä oli isot honkatulet ja aikansa kateltuaan hyppäsi takan reunalle ja siitä edelleen käveli tuleen ja paloi”, tarina kertoo kirjassa Muut sortaa, saha yksin puoltaa. Salomailla kyseinen kertoja törmäsi joka päivä korppeihin. Niitä saa turhaan hätistää ulommaksi, ne palaavat hetkessä takaisin ja ovat vaarassa jäädä kaatuvien puiden alle.” Sukellus toi lohen Moni entisajan jätkä oppi jo lapsena metsästämään ja kalastamaan. ”Missä oli kuukkeleita, siellä liikkui rahaa ja siellä jätkä ansaitsi. Korpit saattoivat repiä sen auki ja kähveltää eväät. Jätkät sen kun porskuttaa -kirjassa muistellaan kämpän pihapiiriin kotiutuneita töyhtöja hömötiaisia, joita kokit ruokkivat läskillä. Savotalla ja uitolla eränkäyntiin liikeni parhaiten aikaa työnjohdolla, mutta tilaisuuden tullen muutkin tarttuivat mahdollisuuteen. ”Miehet harjoittivat sivutyönään metsästystä ammuskellen metsoja ja oravia kahdella naulassa riippuvalla pyssyllä”, Pälsi huomasi Lapissa. ”Kaatomiehet ovat silloin pulassa nälkäisten elikkojen tähden, jotka parveilevat ympärillä, kärkkyen kaadettuja kuusia. Nahoista sai lisätienestiä, ja liha oli tervetullutta ruoanlisää. Puuhun asetettua reppua korppi harvoin kävi tarkastelemaan.” Hankaluuksia hakkuilla aiheuttivat myös porot, kuuli kansatieteilijä Sakari Pälsi Lapin suurilla työmailla, joita hän kiersi 1920-luvun alussa. Kuukkelin tappaminen puolestaan tiesi pahaa, jopa surmaajan omaa kuolemaa. Tiaiset saattoivat paikoin tarkoittaa huonoa tuuria, mutta kaikkialla niitä ei vierastettu. Korppi vohki eväät Joskus eläinhavainnot tulkittiin epäonnen enteiksi. Siksi kuukkeleita nimitettiin myös jätkänlinnuiksi”, eräs muistelija toteaa perinnekeruukirjassa Jätkät sen kun porskuttaa. ”Minua varoitti kuukkeli noin viikkoa ennen kämpän paloa. Savotalla Yllästunturin kupeella paloi kämppä ja miltei miehet sen mukana
Rotta nappasi huulesta Eläintuttavuuksien vähemmän toivottua joukkoa olivat sääsket. Ketun poikasia olikin melkoisen monta. Vuonna 1961 kettua pidettiin riistalintujen pahimpana hävittäjänä ja sitä sai pyydystää koska vain, Hannu Vainio kirjoittaa teoksessa Metsä puhuu miehet tarinoi. [– –] Nehän aamuyöllä, ko niitä paljon on, ne mennee ihan hulluiksi. Paljaalle iholle siveltiin pikiöljyä. Eväspula siirty taas kauemmas.” Samassa kirjassa kalojen narraamisesta kertovat myös savottakokit: ”Mutta oli siellä mahtavaaki joskus olla, siellä kämpällä. Paitaa ei pesty koskaan, vaan aikansa palveltuaan se jäi pihkasta kankottuneena ristikon päälle. oli silloin hirveästi. Muiden mukana sitä ihaili ukkoherra: ”Lohensyöttinähän se menettelee Tuomaskin!” Ketuista sai tapporahaa Eläinten kohtelua leimasi oman aikansa arvomaailma. ”Paidan piti olla sopivan vahva, ettei sääski päässyt puremaan, mutta kuitenkin ilmava ja mukava iholle. Joku saattoi ottaa siitä kulauksenkin, koska uskoi sen torjuvan flunssaa ja yskää. Emo oli oveluutensa turvin häipynyt.” Tapporahoilla jokaiselle ryhmässä ostettiin pitkäteräinen puukko, jolla oli helpompi rengastaa siemenpuita kuin entisellä lyhytteräisellä. Käytiin harria onkimassa ja niitä paistettiin, suolattiin [– –] .” Kalajuttujakin kertyi, esimerkiksi laiskan Tuomaksen saalis Kemijoesta kesällä 1911. Kirjassaan Savitalon pojat savotalla Tapio Vilkuna kertoo näädästä, jonka miehet olivat paikantaneet männyn koloon. Ison kettupesueen kohtaloksi koitui leimausporukka, joka löysi pesän. Hongan pölyinen sisus räjähti liekkeihin, tikanreiät vauhdittivat vetoa, tulta suitsusi joka reiästä ja halkeamasta.” Näätä livahti pakoon mutta menetti kotinsa – ja turkin takamuksestaan. ”Koivusta veistämällämme kangella saatiin pesue kaivettua esille. Kerranki oltiin kaks viikkoa, ettei ollu niin paljon miehiä. Kun mies saatiin uppeluksista, saappaan kippurakärjen mukana nousi verkko ja siinä komea lohi. ”Mutta mepä veistimme reiän onton hongan tyveen, raapaisimme tervastulen alle ja asetuimme katsomaan mahtavaa näytelmää. Riittipä rahaa vielä jaettavaksikin. Hartsuherralta löytyi uusi”, Tapio Vilkuna kirjoittaa. Minähän siinä kuusen juuressa vahtasin, ja niin minä sain kaulasta mehtoa kiinni. He kolistelivat puuta, mutta eläin ei näyttäytynyt. JUURET 48 Aarre 6/2024 JUURET AR-20240701-513738-_6072254.indd 48 AR-20240701-513738-_6072254.indd 48 14.6.2024 9.18.50 14.6.2024 9.18.50. Ennen hyttyskarkotteita niitä torjuttiin flanellipaidalla ja pussihousuilla. Matti Leinonen tarinoi Muut sortaa, saha yksin puoltaa -kirjassa, miten Tuomas viivytteli uittoporukan töissään keskellä jokea ja siksi päätyi veteen
Viha ja kipu olivat yhtä kovat.” Ikävä yllätys sattui myös uittomiehelle, joka yöllä kämpälle saapuessaan hörppäsi kaljaa ja ihmetteli kovia kokkareita suupielissä. ”Yhtäkkiä pihalta kuului ankaraa kiroamista”, muistelee Irma Hirsilä kirjassa Ruoveden seudun vihreä kulta. Ruokatarvikkeet ja ihmiset vetivät niitä puoleensa. Tunnissa tuli puhdasta. Jätkät sen kun porskuttaa -kirjassa eräs mies kertoo laittaneensa täiset vaatteensa muurahaisten kekoon. ”Kellään ei olisi kait mitään sitä vastaan, että elämän oikein tympäistessä saisi heittää ihmismuodon päältään ja ravata hankiseen maailmaan vaikkapa sarvipäänä ja sorkat napsuen”, Sakari Pälsi tuumii kirjassaan Lapin vanhojen jätkien tuonpuoleista. Eikä lude häviä pakkasellakaan, mutta russakat hävisivät autiona olleesta kämpästä”, muistellaan kirjassa Jätkät sen kun porskuttaa. ”Yölläkin täytyi polttaa valoa, jolloin ne hiukan epäröivät tullessaan jätkään kiinni, mutta ne nousivat kattoon ja sieltä pudottautuivat jätkän niskaan. ”Ne paukkui, kun paloivat eikä niistä tullut loppua, vaikka vaatteet keitettiin lipeävedessä”, Särkelä toteaa. ”Tuntui monta päivää oudolta, kun ei tarvinnut kynsiä täille ruokaa.” Sääskiä torjuttiin flanelli paidalla ja pussi housuilla. Aamulla mies oivasi, että kannu oli puolillaan russakoita, tarinoidaan Turkka Jämsénin perinnejuttujen kirjassa. Kuoltuaan jätkien sanottiin itsekin muuttuvan eläimiksi. Tymäkämpien aineiden puutteessa käytettiin koiruohoa, kamferinaftaliinia, karkeaa suolaa ja nokkosia. Vaatteista täitä häädettiin riiputtamalla niitä kuuman saunan orsilla tai pudistelemalla vaatteita kiukaan päällä. Verta imevä lude kiusasi jätkiä varsinkin öisin. Kesällä ajettiin hiukset pois täitten takia”, Eemil Särkelä kuvaa 1910-lukua kirjassa Muut sortaa, saha yksin puoltaa. ”Savolaisen sällimiehen väitetään puolestaan muuttuvan korennoksi ja katoavan ilmaan. Koipijärvi: Lumeton varsitie (Gummerus 2000) Satumaarit Myllyniemi: Yliluonnollinen sota 1939–1945 (SKS 2021) Sakari Pälsi: Tukkimetsistä ja uittopuroilta (Otava 1923) Jyrki Pöysä: Jätkän synty (SKS 1997) ja Sanan voimalla savotassa, teoksessa Suomalaisen työn historiaa (SKS 1999) Ruoveden seudun vihreä kulta (Ruoveden Kotiseutuyhdistys 2006) Erkki Snellman (toim.): Muut sortaa, saha yksin puoltaa (Rovalan kannatusyhdistys 1991) Tapio Vilkuna: Savitalon pojat savotalla (Metsälehti kustannus 1998) Veikko Vuontisjärvi (toim.): Metsä puhuu miehet tarinoi (2006) Veikko Vuontisjärvi ja Sulo Raiskio (toim.): Osaran aukeat (Outamaan Ukkoherrat 2012) 49 Aarre 6/2024 JUURET AR-20240701-513738-_6072254.indd 49 AR-20240701-513738-_6072254.indd 49 14.6.2024 9.18.52 14.6.2024 9.18.52. ”Vähitellen mies rauhoittui, ja selvisi ongelman syy. Liian harvasta halkopinosta sanottiin metson lentävän läpi. Täi tuli, tukka lähti Ennen torjunta-aine DDT:n tuloa tuskin oli kämppää ilman lutikoita. Rottien hävittämiseen sen sijaan tarvittiin myrkkyä ja valtakunnallista rottasotaa. Leimaamaton eli luvatta kaadettu tukkipuu oli peura, ja osaa kulkumiehistä kutsuttiin pohjoisessa etelän variksiksi. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Viljo Heinonen: Kämppäemännät, teoksessa Metsätyön murrosvuodet (Metsämuisteloprojekti 1992) Timo Holtari, Pekka Laaksonen ja Urpo Vento (toim.): Jätkät sen kun porskuttaa (Weilin + Göös 1970) Turkka Jämsén: Työniloa LänsiSuomen metsissä ja merillä (Myllylahti 2004) Kalevi Kalemaa: Metsien miehet (Gummerus 1975) Erkki E. ”Sahan hammas voi olla viilattu liian kapeaksi eli ’hauin hampaalle’ tai liian pyöreäksi eli ’lutikan persiille’”, kirjoittaa tutkija Jyrki Pöysä. Porona kohti tuonelaa E läinkunta asettui myös jätkän sanavarastoon ja kielikuviin. Helpoimmin kämpistä saatiin karkotettua kirput, sillä siihen riitti usein pelkkä siisteys, Viljo Heinonen kertoo kirjassa Metsätyön murrosvuodet. Helpolla ei eroon päästy pääja vaate täistäkään. Se olisi yhä iloisempi loppu.” Vielä hyttysiä ja paarmojakin viheliäisemmiltä tuntuivat kämpissä viihtyvät kirput, täit, luteet, torakat, hiiret ja rotat. ”Päätäitä tuhottiin kampaamalla tiheällä kammalla ja valopetroolilla pesemällä. [– –] Hän asui joissain niistä yhtiön osoittamista kämpistä ja tulos oli se, että rotta oli purrut häntä yöllä ylähuuleen vieden palasen. He jäisivät ikuisesti kiertämään kairaa kuukkeleina tai poroina. Luteiden kimppuun käytiin tärpätillä, paloöljyllä tai paloöljyn ja suolan sekoituksella
Painumaton hirsi on valmistettu kotimaisesta kuusesta. DEN Finland toi keväällä markkinoille Finn lamelli Valo hirsihuvilat. Kuvan 134neliöinen Valohuvila on 1,5kerroksinen, ja sen voi ostaa myös täysin muuttovalmiina. Hirsi pitää pintansa HIRSIRAKENTAMINEN 50 Aarre 6/2024 PUU AR-20240701-513742-_6072255.indd 50 AR-20240701-513742-_6072255.indd 50 14.6.2024 9.18.57 14.6.2024 9.18.57
Vaikka hirrellä menee yleisesti ottaen hyvin, korkojen ja kustannusten nousun aiheuttama asuntorakentamisen lama on näkynyt hirsirakentamisessakin. Lievästi tappiollisen tuloksen teki Kontiotuote. Muutos aiheutui pääasiassa Venäjän-myynnin lakkauttamisesta vuoden 2022 keväällä heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sota vaikutti vientiin Viennissäkin on haasteita. ”Näyttää kuitenkin siltä, että hiilineutraali rakentaminen on kasvussa ja viennissä on uutta kysyntää. Teksti ANNE SOININEN | Kuvat VALMISTAJAT H irsitalot ja ristiinliimatuista massiivipuulevyistä valmistetut CLT-talot ovat viime vuosien aikana nostaneet osuuttaan omakotirakentamisessa verrattuna muihin puuraken teisiin taloihin sekä kivi taloihin. On tosin myönnettävä, että haasteita oli erityisesti isompien vapaa-ajanrakennusten kysynnässä”, kertoo Salvoksen toimitusjohtaja Veli-Matti Kurkela. Vuonna 2023 viennin osuus liikevaihdosta oli 7 prosenttia. Lomautuksiin tai irtisanomisiin turvauduttiin kaikissa muissa yrityksissä paitsi Salvoksessa. ”On edelleen epävarmaa, millä aikavälillä kysyntä eri markkinoilla toteutuu ja johtaa uusiin toimituksiin. Vienti suuntautui 14 maahan, eikä yhtä selkeää suurinta vientimaata enää ole. Yhä useampi hirsimökki varustellaan ympärivuotiseen käyttöön. Myös Kontion vienti on taantunut takavuosien huippulukemista Venäjän-kaupan loppumisen myötä. Rakennustutkimus RTS Oy:n mukaan joka neljäs omakotitalo rakennetaan nykyään hirrestä. Kuusamo Hirsitalojen, Finnlamelli-hirsitaloja valmistavan DEN Finlandin ja Salvos Finlandin liiketulos sekä Honkarakenteen oikaistu tulos olivat positiivisia. Tällä hetkellä Hongan tärkeimmät vientimaat ovat Japani, Saksa ja Ruotsi. ”Liiketoimintamme ei kärsinyt aivan samalla tavalla markkinoiden jäähtymisestä kuin mitä nyt nähdään perinteisessä asuntorakentamisessa. Suuret ikkunat tuovat maiseman sisätiloihin. Ukrainan jälleenrakentaminen ei ole lähtenyt vielä käyntiin, mutta joitakin projektikyselyitä on siihenkin suuntaan jo tullut”, kertoo Kontion Mika Rytky. Lomarakennuksissa ja saunoissa hirren osuus on jopa 70 prosenttia. Korot, inflaatio sekä rakentamisen kustannukset ovat eri vientimaissa pysyneet suhteellisen korkeilla tasoilla”, sanoo Honkarakenteen vientijohtaja Maarit Taskinen. Aloitetut pientalo hankkeet 2021–2023 2021 2022 2023 Omakotiasuntoja 6 181 5 256 3 178 Vapaa-ajanrakennushankkeita 3 847 3 691 3 104 LÄHDE Rakennustutkimus RTS Oy ”Vuonna 2023 teimme merkittäviä kulujen sopeutuksia mutta myös merkittäviä investointeja. Kaikkien valmistajien liikevaihto laski viime vuonna edellisvuoteen verrattuna – yrityksestä riippuen jopa kymmeniä prosentteja. Uskomme kuitenkin investointiemme vaikuttavan positiivisesti Kontion tuloksentekokykyyn tulevaisuudessa”, sanoo Kontiotuotteen toimitusjohtaja Mika Rytky. 51 Aarre 6/2024 PUU AR-20240701-513742-_6072255.indd 51 AR-20240701-513742-_6072255.indd 51 14.6.2024 9.19.01 14.6.2024 9.19.01. Vaikka rakentamisen hiljaiselo koettelee myös hirsirakentamista, hirren suosio pysyy. Viime vuonna yrityksen viennin liikevaihto laski 23 prosenttia edellisvuodesta. Salvos luopui viime vuonna kokonaan hirsitaloja projektiliiketoiminnasta ja keskittyi pelkästään vapaa-ajanrakennusten valmistamiseen. Honkarakenteen 78-neliöinen Honka Rock on arkkitehtuuriltaan moderni ja selkeälinjainen hirsimökki, jota on mahdollista muokata omiin tarpeisiin sopivaksi. Honkarakenteen liikevaihdosta viennin osuus on noin 30 prosenttia. Aarre haastatteli viittä kotimaista hirsitalovalmistajaa markkinatilanteesta. Toimenpiteistä huolimatta tulos oli edellistä vuotta heikompi
Katettu terassi antaa lisää seurustelutilaa. Kohtalaista kysyntää Rakennustutkimus RTS Oy:n mukaan myös vuoden 2024 alku on ollut hirsitalomarkkinoilla laskusuuntainen. ”Meillä alkuvuosi lähti kohtuullisen hyvin käyntiin, ja tälle vuodelle voi odottaa vielä varovaista piristymistä esimerkiksi positiivisten korkouutisten siivittämänä”, sanoo DEN Finlandin markkinointi-, viestintäja vastuullisuusjohtaja Maria Mroue. Vapaa-ajanasunnoilla vietetään yhä enemmän aikaa, ja ne ovat lähentyneet varustelultaan omakotitaloja. Etätyömahdollisuuksien lisäännyttyä myös työssä käyvät perheelliset ovat kiinnostuneet viettämään ainakin osan vuodesta vapaa-ajanasunnollaan”, sanoo Honkarakenteen pääarkkitehti Anne Mäkinen. Luonnon rauhaa, puhdasta ilmaa ja omaa tilaa arvostetaan kiireiseksi muuttuneessa maailmassa. Kontion Nalle 40 -hirsihuvilan saa yksikerroksisena tai parvellisena. Aarteen haastattelemat hirsitalovalmistajat sanovat, että kysyntä on kuitenkin ollut olosuhteisiin nähden hyvää tai ainakin melko hyvää. Kontion Mika Rytky sanoo, että yrityksen toimitustilanne on tällä hetkellä hyvä kausiluontoisen rakentamisen painottuessa enimmäkseen kesään. Hukkaneliöitä vältetään Myös kaupunkiasumisen kallistuminen saattaa lisätä kiinnostusta mökin hankintaan, pohtii Salvoksen Veli-Matti Kurkela. Hirreksi voi valita kuusen tai männyn. Valittavissa on harjakatto, epäsymmetrinen harjakatto tai pulpettikatto. ”Asiakkaiden päätöksenteko on ollut nyt hidasta ja vaikeaa. Kuusamo Hirsitalojen Piste 50 -hirsimökin isot ikkunat avautuvat kahdelle sivulle ja tuovat luonnon lähelle. Kadonnutta ei ole kuitenkaan ihmisten halu tehdä etätyötä, ja sitä monet tekevät juuri vapaa-ajanasunnollaan. Pohjois-Suomen matkailu on kuitenkin kehittynyt hyvin, ja se on tukenut kysyntää pohjoisen hiihtokeskuksissa”, summaa Arto Orjasniemi. ”Aiemmin ympärivuotisia vapaa-ajanasuntoja ostivat eläkkeelle jäämässä olevat pariskunnat. Samaten vuoden 2022 jälkeinen kysynnän heikkeneminen on näkynyt myös viennissä”, kertoo Kuusamo Hirsitalot Oy:n toimitusjohtaja Arto Orjasniemi. Vienti suuntautuu pääasiassa Ruotsiin. Kerrosala on 40,5 m2 ja kokonaiskäyttöala 67 m2. Korona-ajan mökkibuumi on toistaiseksi ohi. ”Edelleen kaupankäynti kotimaassa on hiljaista, mutta onneksi viennissä on positiivista virettä.” Varusteltuja kakkoskoteja Omakotitalojen lisäksi taantuma näkyy myös hirsisten vapaa-ajanasuntojen ja mökkien rakentamisessa. HIRSIRAKENTAMINEN Kuusamo Hirsitaloissa viennin osuus liikevaihdosta on 10–15 prosentin luokkaa. Myös yhä suositummaksi tullut kotimaanmatkailu lisää mökkeilyä. ”Korona-aikaisen rakennusbuumin aikana myös viennin myynti parani. Koronaajan mökkibuumi on toistaiseksi ohi. Yhä useampi niistä on kakkosasunto, jota käytetään ympäri vuoden. Muita vientimaita ovat muun muassa Saksa, Hollanti, Slovakia ja Kreikka. Myös Kuusamon Hirsitalojen loppukevään myynti oli melko hyvää, mutta kesän ja alkusyksyn tilaukset tulivat normaalia myöhemmin keväällä. 52 Aarre 6/2024 PUU AR-20240701-513742-_6072255.indd 52 AR-20240701-513742-_6072255.indd 52 14.6.2024 9.19.05 14.6.2024 9.19.05
Jos vakituiseksi asunnoksi muutettava rakennus sijaitsee vapaa-ajan asumiseen tarkoitetulla tontilla, on haettava ensin poikkeamislupaa. Kiinnostus puurakentamista kohtaan on yleisesti noussut, ja hirttä arvostetaan rakennusmateriaalina sen ekologisuuden, terveellisyyden ja kestävyyden vuoksi. ”Hukkaneliöitä pyritään välttämään energiakustannusten hillitsemiseksi. Valmistajat uskovat, että hirren suosio pitää kuluttajien keskuudessa myös tulevaisuudessa. Rakennuspaikasta ja kaavoitustilanteesta riippuen lupahakemus ratkaistaan poikkeamispäätöksellä ja/tai rakennusluvalla. Ne liittyvät muun muassa rakennuksen rakenteiden lujuuteen ja vakauteen, energiatehokkuuteen sekä jätevesija lämmitysjärjestelmään. Vapaa-ajanasuntojen muutoksissa vakituisiksi asunnoiksi kunta tarkastelee useita eri seikkoja. Mökistä vakituiseksi asunnoksi ”Kun lisäksi nollakorot siirtyvät pysyvästi historiaan, ihmisillä ei ehkä ole enää varaa entisen kokoisiin asuntoihin. ASIANTUNTIJA Rakennusvalvonnan ja rakentamisen erityisasiantuntija Paula Mäenpää, Kuntaliitto 53 Aarre 6/2024 PUU AR-20240701-513742-_6072255.indd 53 AR-20240701-513742-_6072255.indd 53 14.6.2024 9.19.08 14.6.2024 9.19.08. Tällöin kunta tarkastelee rakennuspaikkaa, sen lähiympäristöä ja yhdyskuntarakenteen muutosta laajempana kokonaisuutena. Jos vapaa-ajanasunto halutaan muuttaa vakituiseksi asunnoksi, se vaatii asunnon käyttötarkoituksen muutoksen ja edellyttää lupamenettelyä. Kun kunnalta on saatu periaatteellinen päätös siitä, että rakennuspaikka soveltuu pysyvään asumiseen, rakennuksen tulee vielä täyttää vakituiselle asuinrakennukselle asetetut tekniset vaatimukset. Salvoksen 50-neliöinen Vuolu-hirsimökki koostuu kahdesta erillisestä moduulista. Suunnittelutarvealueille eli kaavan ulkopuolisille alueille rakennettaessa kunnan viranomaisilta haetaan suunnittelutarveratkaisua. Se voidaan valmistaa käytännössä kokonaan tehtaassa, ja sen asennus tontilla kestää vain yhden työpäivän. LISÄTIETOJA den.fi, honka.fi, kontio.com, kuusamohirsitalot.fi, salvos.fi R akennuksella on rakennusluvassa määritelty käyttötarkoitus, ja sen tulee olla kaava-alueella kaavan mukainen. Huomioon otetaan esimerkiksi mahdollinen kunnallistekniikan tai teiden rakentaminen, niihin liittyvät kustannukset sekä ympäristövaikutukset. Jos kaava mahdollistaa ympärivuotisen asumisen, poikkeamismenettelyä ei tarvita vaan pelkkä rakennuslupa riittää. Muutosprosessissa tulee olla yhteydessä mökkikunnan rakennusvalvontaan. Käyttötarkoitus voi olla esimerkiksi asuinrakennus tai vapaa-ajanrakennus. Kun teknisetkin vaatimukset täyttyvät, rakennuslupa voidaan myöntää. Siksi koteihin ja mökkeihin suunnitellaan yhä enemmän myös esimerkiksi monikäyttöisiä ja muuntuvia tiloja”, kertoo DEN Finlandin Maria Mroue. Tyydytään pieniin kaupunkikoteihin, ja vastapainoksi haetaan kenties helppoa ja mukavaa vapaa-ajan asumista maalla vaikkapa vanhemmilta perityillä tonteilla.” Inflaatio ja yleinen taloustilanne vaikuttavat myös siihen, että sekä omakotitalojen että mökkien koot ovat pienenemään päin
Pariskunta oli pesinyt jo muutaman vuoden peltojen keskellä kosteassa koivikossa aivan kotimme lähellä. Kurjet olivat hiipineet hiljaa kojun eteen ja napsivat jotain kasvien seasta. Vielä tunti, ja ilma välkkyi kymmenistä siivistä. Niiden elämänkierrossa oli käsillä kaikkein vaarallisin hetki. Eräänä kesäisenä iltapäivänä kömmin taas kojuun. Kurjet kulkivat lammen takana ja rämeellä, napsivat silloin tällöin jotain nokkaansa, tutkivat rantasaraikkoa ja ihmettelivät ohi lipuvaa sinisorsapoikuetta. Aamu lämpeni pikkuhiljaa, ja pian ensimmäiset korennot olivat lennossa. LÄHILUONNON IHMEITÄ KURKIAAMU Tämänvuotisessa sarjassaan Karjalohjalla asuva luontokuvaaja Heikki Willamo kertoo arkisista ihmeistä, joita hän on kokenut omassa lähiluonnossaan, korkeintaan peninkulman päässä kotioveltaan. Lammelle kurjet tulivat usein iltaisin. Ruokailtuaan kurjet joivat ja siirtyivät illan hämärtyessä hetteikön märimpään kohtaan. Ne seisoivat hetken paikoillaan ympärilleen katsellen, sitten kaulat oikenivat, nokat kohosivat kohti taivasta ja linnut puhkesivat komeaan yhteishuutoon. AAMUN SARASTAESSA heräsin kojun vierestä kuuluvaan matalaan kurinaan. Lammelle ne tulivat usein iltaisin, jäivät yöksi, mutta poistuivat pian auringon noustua. Ne olivat välillä miltei käden ulottuvilla, ja näin tarkasti niiden terävät nokat sekä pistävänpunaiset silmät. Pimeän laskeuduttua lammelle paneuduin itsekin yöpuulle ja levitin makuupussin peitokseni. Hetken kuluttua niiden komea yhteishuuto kaikui pellolta mäen takaa. Kurjet astelivat takimmaiseen perukkaan, joivat lammesta ja hyppäsivät siivilleen. Ne olivat jättäneet veden turvan ja kiivennet sarojen latvoihin, jossa toukkanahka repesi. Esiin työntyi avuton sudenkorento, jonka siipien piti vielä oieta ja kuivua, ennen kuin siitä kehkeytyi kimmeltäväsiipinen lentotaituri. Ne seisoivat hetken valppaina, sitten nokat katosivat selkähöyheniin ja silmät painuivat kiinni. Kurjet olivat tuttuja. Kun viimeinenkin sulka ja höyhen olivat ojennuksessa, oli ruokailun vuoro. Ne jäivät kuitenkin lyhyiksi, sillä jo vartin kuluttua havahduin suurten siipien humahduksiin. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO M inulla oli pitkään piilokoju pienen lammen rannassa vain muutaman kivenheiton päässä kotioveltani. Kiinnitin kameran paikoilleen ja paneuduin tapani mukaan pienille torkuille. Nyt ne viettivät joutilasta kesää. Pidot olivat ohi. Kurkistin ulos ja näin kaksi kurkea lammen toisella puolella. Ennen nukahtamista mietin, miten hienoa oli nukkua yhdessä suurten lintujen kanssa. Käsillä oli jonkinlainen massakuoriutuminen, joten korentoja riitti niin kurjille kuin paikalla piipahtaneelle närhelle. 54 Aarre 6/2024 LUONTO AR-20240701-513750-_6072308.indd 54 AR-20240701-513750-_6072308.indd 54 14.6.2024 9.22.03 14.6.2024 9.22.03. Ne ojensivat kaulansa, nappasivat toukan ja nielaisivat sen nopealla liikkeellä etsien katseellaan jo seuraavaa. HETKEN HUUDETTUAAN pariskunta hiljeni sukimaan itseään. Ne olivat menettäneet poikasensa jo alkukesällä ja huutaneet suruaan muutaman päivän. Ne olivat ehkä kolmenkymmenen metrin päässä, mutta ääni kaikui hämmästyttävän voimakkaana – se tuntui resonoivan kojun seinissä. Kurjille oli katettu runsautta pursuva ruokapöytä aivan kojun eteen, ja ne söivät sydämensä kyllyydestä. Vuosien varrella vietin siellä monta kesäyötä nauttien hiljaisesta rauhasta ja mukavista yllätyksistä, joita lampi tarjosi miltei jokaisella reissulla. Tarkempi katsominen paljasti, että rantasaraikko oli täynnä sudenkorentojen toukkia, jotka olivat nousseet vedestä kuoriutumista varten
Miten olisi Pietarsaari. Fäbodassa on hienoja hiekka rantoja, sileitä ranta kallioita ja kymmeniä kilometrejä retkeilyreittejä. Museo sijaitsee Loimaalla. Vaihtuvissa näyttelyissä tutustutaan muun muassa takavuosien ruokakeskusteluun. Sarka-museon uusi pysyvä näyttely kertoo maatalouden koneellistumisesta. Perusnäyttely esittelee Suomen metsästyksen varhaisvaiheita. 30-vuotiaan museon uusi ydinnäyttely kantaa nimeä Metsäsuhteiden maa, ja sen kuusi näkökulmaa kertovat monipuolisesta ja muuttuvasta metsäsuhteesta. Kymijoen ulkoilureitti sai äänistä 27 prosenttia. Polkuja ja pikku teitä Kesällä ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan. Tarjolla on myös Salpapolku-retkeilyreitti. Tässä muutama tärppi. Teksti MARI IKONEN | Kuvat VM-ARKISTO ja SUOMA RY V uoden Retkipaikaksi valittiin tammikuussa Kymijoen ulkoilureitti. Miehikkälän Salpalinja-museo ja Virolahden Bunkkerimuseo kertovat itärajan maapuolustusaseman Salpalinjan rakentamisesta ja rakentajista. Sivisty museossa Suomen Metsästysmuseon kesänäyttelyissä on muun muassa Juha K. Jos Porvoo ja Rauma on jo nähty, yksi vaihtoehto voisi olla Kokkolan Neristan, käsityöläisten ja merimiesten kaupunginosa. Punkaharjulla on tarjolla upean luonnon lisäksi uudistunut Metsämuseo Lusto. KESÄMATKAILU 56 Aarre 6/2024 LUONTO 56 LUONTO AR-20240701-513746-_6072310.indd 56 AR-20240701-513746-_6072310.indd 56 14.6.2024 9.22.33 14.6.2024 9.22.33. Kymijoen ulkoilureitti on 25 kilometriä pitkä, ja noin kaksi kolmasosaa siitä kulkee joen rannassa tai sen tuntumassa. Reitille pääsee helposti suoraan junan tai bussin kyydistä, koska se kulkee aivan Kouvolan Matkakeskuksen vierestä. Punkaharjulle pääsee myös junalla. Museo sijaitsee Riihimäellä. Kesän 1944 torjuntataisteluista on kulunut 80 vuotta. Linnassa ja sen puistossa vierähtää helposti puoli päivää. Suomen uusimmassa kansallispuistossa Sallassa avattiin viime vuonna retkeilijöiden käyttöön useita päivätupia ja uusi Pahanojankurun autiotupa. Kairikon metsästysmuistoja, Teemu Järven karhugrafiikkaa ja palkittuja puukkoja. Kävelyyn ja pyöräilyyn sopivat osuudet on paikoitellen erotettu toisistaan. Retkipaikka-sivuston järjestämässä yleisöäänestyksessä oli mukana yhdeksän luontokohdetta ympäri Suomen. Vanhat puukaupunginosat ovat tutustumisen arvoisia. Seuraaviksi sijoittuivat Sallan kansallispuisto ja Punkaharju. Suomen kartanohistorian vaikuttavimpiin museoihin kuuluu Askaisten Louhisaaren kartanolinna. Sodan ja rauhan keskus Muisti Mikkelissä vie koskettavasti paitsi jatkosodan taisteluihin myös naisten ja lasten kokemuksiin sodan aikana. Olisiko nyt aika tutustua siihen kiinnostavaan lähi kohteeseen, jossa olet aina halunnut käydä. Ulkoilureitillä on kolme esteetöntä osaa, ja myös niiden ulkopuolella on helppokulkuisia osuuksia
Naisille kotimaanrakkaus liittyy varsinkin peltoihin ja maaseutuun, toreihin ja markkinoihin sekä suomalaiseen musiikkiin. Tampereen rautatieaseman edustalta pääsee Outdoor Express -bussiyhteydellä Seitsemisen, Helvetinjärven ja Isojärven kansallispuistoihin vuoroviikonloppuisin elokuun loppuun asti. Lisää retkeilyaikaa saa, jos saapuu kansallispuistoon bussikuljetuksella lauantaina ja yöpymisen jälkeen palaa sunnuntain vuorolla. Eniten kiin nostavat kaupunkikohteet (48 % vastaajista), päivämatkat lähiseudulle (47 %), ruoka ja ravintolat (42 %), luontokoh teet (37 %) sekä mökkiloma omalla mökillä (31 %). LISÄTIETOJA 100syyta.fi 57 Aarre 6/2024 LUONTO AR-20240701-513746-_6072310.indd 57 AR-20240701-513746-_6072310.indd 57 14.6.2024 9.22.37 14.6.2024 9.22.37. Kylmäpatruunoilla varustettu pehmeä kylmäkassi on kätevä, kun retkieväissä on arkoja aineksia kuten savukalatahnaa. Eväitä ilman tulta Perinteinen suomalainen retkimakkaraja letunpaistoperinne alkaa olla kuivina kesinä uhanalainen maastopalojen riskin vuoksi. Rakas kotimaa Y li puolet suomalaisista aikoo lomailla pääasiassa vain Suomessa, selviää tuoreesta kyselytutkimuk sesta. Kyselyssä selvitettiin myös suomalaisten käsitystä ja kokemuksia kotimaanrakkaudesta. Herkkuvoileivät ja mansikat voi nautiskella nätillä rannalla tai komealla kalliolla, vaikkei tarjolla olisi huuvalla varustettua grillikatosta. Suoma ry:n toteuttama 100 syytä matkailla Suo messa kampanja kokoaa verkkosivuilleen kesäkauden matkailu vinkkejä ympäri Suomea. Suomen kesämatkailu on tulvillaan luontoa, kulttuuria ja historiaa. Käytä julkisia Helppo saavutettavuus julkisilla kulkuvälineillä on yksi kauden matkailuteemoista. Joka kesä joku ihailee ensimmäistä kertaa Kolin kansallismaisemia Lieksassa Pielisen rannalla. Helppo saavutet tavuus on yksi kauden teemoista. Päiväretkelle rasiaan pakataan kylmiä eväitä ja nakataan reppuun juomapullon lisäksi kahvitermos. Esimerkiksi Aulangon luonnonsuojelualueelle pääsee Hämeenlinnan rautatieasemalta suoraan paikallisbussilla. Suosiotaan kasvattaneeseen Sipoonkorven kansallispuistoon pääsee Helsingistä usealla bussiyhteydellä, samoin 30 vuotta täyttävään Nuuksioon. Avotulen sytyttäminen on kielletty maastopalovaroituksen aikana. Suomalaiset tuntevat kotimaanrakkautta erityisesti järvimaiseman äärellä, met sässä ja saunassa. Viime vuonna Suomessa syttyi 2 500 maastopaloa. Innokkaimpia mat kailemaan kotimaassa ovat 25–44vuotiaat. Konkreettisemmin kotimaanrakkaus kiinnittyy maamerkkeihin, ruokaperinteisiin, kansallismai semiin sekä omaan kotipaikkakuntaan. Sivuston kartasta voi etsiä oman lähiseutunsa helmiä. Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoma ry:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan joka neljäs vastaa jista suosii nimenomaan lähimatkailua. Miesten vastauksissa puolestaan korostuvat historialliset kohteet ja urheilutapahtumat. Tärkeimpinä syinä korostuvat kotimaan matkailun helppous ja turvallisuus. Avotuleksi lasketaan kaikki tulet, joiden on mahdollista levitä luontoon maapohjan kautta tai kipinöinnin takia
Nuku yö ulkona -kampanja järjestetään tänä vuonna yhdeksättä kertaa Suomen luonnon päivänä 31. Kampanjan päätapahtumat ovat Vantaan Kuusijärvellä ja Saariselän Kiilopäällä. Lauantaina vietetään myös muinaistulien yötä, jota seurataan Plagenin rannalla. Mieli täyttyy aistihavainnoista, ja liikkumisen vapaus tekee onnelliseksi. Osa poluista on esteettömiä, osa vie vaativaan maastoon. Nenne Hallman – Ina Ruokolainen – Suvi Ahola: Kolmen naisen matkakirja (Into 2024) 2 Kirja tarjoaa vinkkejä lähiluontoretkiin parille miljoonalle suomalaiselle eli Uudenmaan asukkaille. Karttoihin on liitetty QR-koodi, joten reitit voi tallentaa etukäteen puhelimeen. Kaikilla pääsee Suomen kesään, tässä Jyväskylän seudulla. Hanko juhlii 150-vuotissynttäreitään kansanjuhlassa elokuun viimeisenä viikonloppuna. syyskuuta asti. Mira Lainiola – Mikko Lamminpää – Tommi Sirviö: Helsingin seudun retkeilyopas (Calazo 2024) 3 Kirjoittaja viihtyy pyöräretkillään varsinkin Saksassa, jossa voi oman aikataulunsa mukaan pysähtyä kyläkuppilaan lounaalle ja yöpyä majataloissa. Välillä nautitaan kulttuurista. KESÄMATKAILU LISÄTIETOJA hanko.fi/kansanjuhla/ kansallismuseo.fi/fi/louhisaari kouvola.fi/asuminen-ja-ymparisto/ luonto-ja-ymparisto/luontopolut/ kymijoen-ulkoilureitti/ luontoon.fi lusto.fi metsastysmuseo.fi mhy.fi/etela-savo/metsarokkaa miehikkala.fi/matkailu/salpamuseo/ muisti.org outdoorexpress.fi rengastie.fi sarka.fi suomenlatu.fi/nuku-yo-ulkona visitkokkola.fi visitkotkahamina.fi Pyöräilijöiden suosiman Saariston Rengastien kiertämistä määrittelevät yhteysalusreitit Houtskarin ja Iniön välillä sekä Nauvon ja Rymättylän välillä. Sari Kuusela: Maisema pyöräilyn taito (Aviador 2024) Retkipyörä, maastopyörä, sähköpyörä, mummopyörä... Juhli luonnossa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo järjestää viidennen Metsä Rokkaa -tapahtuman 6. Maksuttoman ja ikärajattoman päivätapahtuman vetonaulana on Käärijä, iltajuhlassa on tarjolla vauhdikasta bilemusaa. Pitkä pyörä reissu on kuin lapsuuden kesä päivä vailla velvoitteita. Tänä vuonna yhteysalusyhteyksien liikennöintiä on pidennetty viikolla, ja Rengastien kausi jatkuu 8. 58 Aarre 6/2024 LUONTO AR-20240701-513746-_6072310.indd 58 AR-20240701-513746-_6072310.indd 58 14.6.2024 9.22.39 14.6.2024 9.22.39. Kirjoitusten punaisena lankana on ilo siitä, että vielä jalka nousee ja taival taittuu. Lukija pääsee taitavien kirjoittajien mukana Kuopion seudun, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson metsiin, rannoille ja vesille. Lähes kaikkien reittien alkuun pääsee julkisilla kulkuneuvoilla. Suomessa tämäntyyppiset reissut vaativat hieman enemmän suunnittelua, mutta sydänkesällä ruokaja majapaikkoja onneksi löytyy. elokuuta. 3 x matkailu pokkari 1 Kolme kuusikymppistä ystävystä patikoi, suppailee ja pyöräilee lähiluonnossaan, kun elämäntilanne ei salli pitkiä reissuja. Urbaanein patikointi tehdään Helsingin Töölönlahden ympäri, pohjoisimmat retket suuntaavat Hyvinkään metsiin. heinäkuuta 2024 Juvalla. Lisäksi Suomen Ladun jäsenyhdistykset ja muut tahot järjestävät paikallisia Nuku yö ulkona -tapahtumia ympäri Suomen
Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakyselylomakkeen. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Onnittelemme Ristikon 4/2024 voittajia: Hannu Hyvättinen, Lampikangas Mauri Inha, Tampere Marja-Leena Mäntylä, Laitila Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteystiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 25.8.2024 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 6, PL 440, 00101 Helsinki. 020 413 2277 (ark. Ristikon 4/2024 ratkaisu: Avainsana: RAPAKELI Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. RISTIKKO 6/2024 Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN muodossa Muista antaa nämä tiedot! Osall istu ja voita ! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. 8–16). Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. 59 Aarre 6/2024 VAKIOT AR-20240701-513771-_6072309.indd 59 AR-20240701-513771-_6072309.indd 59 14.6.2024 9.21.56 14.6.2024 9.21.56. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Ristikon 6/2024 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 8/2024
Ahvenfileet kypsyvät noin kahdessa minuutissa, joten tee kaikki muu valmiiksi ennen fileiden paistamista. VILLIRUOKA Ahvenfileet ovat todellista pikaruokaa. Kun valmistat ruokaisan lisukesalaatin etukäteen, nopea lounas syntyy kesämökillä heti, kun vatsat alkavat kurnia. Teksti, kuvausjärjestelyt ja kuvat AINO SAARIKIVI Kevyt kesäherkku 60 Aarre 6/2024 HYVINVOINTI AR-20240701-513762-_6072352.indd 60 AR-20240701-513762-_6072352.indd 60 14.6.2024 9.25.57 14.6.2024 9.25.57
Koristele sian kärsämönlehdillä ja tar joa ahvenfileiden kanssa. LÄHDE Luonnonvarakeskus 61 Aarre 6/2024 HYVINVOINTI AR-20240701-513762-_6072352.indd 61 AR-20240701-513762-_6072352.indd 61 14.6.2024 9.26.01 14.6.2024 9.26.01. Näin saat niistä meheviä. Vinkki! Kikherne salaatti sopii hyvin myös muiden vaaleiden kalo jen seuraksi ja maistuu myös rasvaisemman lohen kanssa. 1 Helposti pyydettävä ja herkullinen ahven on useimpien suomalaisten ensimmäinen onkisaalis. Pilko yrtit, varsiselleri ja kevätsipuli ja sekoita ne kikherneiden kanssa. Voi antaa kalalle kauniin värin ja herkullisen maun. Valuta kikherneistä lie mi ja huuhtele herneet kylmällä vedellä. Ahvenfilee kypsyy pan nulla parissa minuutissa, noin minuutti per puoli. Kikherne salaatti on mukavaa vaih telua peruna salaatille. Paista ah venfileet voissa tai voin ja öljyn seoksessa. Älä paista liian pitkään, jotta fileet eivät kuivahda eikä niiden maku kärsi. Pienetkin mökkeili jät voivat osallistua oman lounaansa kalastamiseen. Ahvenkannat ovat pitkään olleet runsaat Saaristomerellä, Selkämerellä ja Suomenlahdella. 4 Merellä ja isoilla järvillä ahvenparvien liikkeet ovat tavallisesti muutaman kilometrin pituisia. Ahven (Perca fluviatilis) Kikhernesalaatti (4 ANNOSTA) • 1,5 dl kreikkalaista jogurttia • 3 rkl majoneesia • 2 rkl sitruunamehua • 2 tl dijon-sinappia • 1 tl suolaa • 0,5 tl mustapippuria • 3 purkillista käyttövalmiita kikherneitä suola liemessä • 2 rkl tuoretta tilliä silputtuna • 2 rkl tuoreita siankärsämön lehtiä tai persiljaa silputtuna • 2–3 varsisellerin vartta • 1 dl hienonnettua kevätsipulia Sekoita jogurtti, majo neesi, sitruunamehu, si nappi, suola ja mustapip puri ja anna kastikkeen maustua hetki viileässä. 3 Lajina ahven on elinvoimainen. Anna rasvan lämme tä pannulla kuumaksi ennen kuin laitat fileet paistumaan. Taputtele fileet kuivaksi talouspaperilla ja kuu menna paistinpannu. Paistetut ahvenfileet (4 ANNOSTA) • 8 kpl (noin 600 g) ahvenfileitä • 1 tl suolaa • 0,5 tl mustapippuria Paistamiseen: • 2–3 rkl voita • (rypsiöljyä) Perkaa ja fileoi ahvenet. Mausta ahvenfileet lo puksi suolalla ja musta pippurilla ja tarjoile läm piminä salaatin kanssa. Nostele paistaessa lusi kalla voita myös ahven fileiden päälle. Käännä kukin filee vain kerran, jotta sen kaunis muoto säilyy ehjänä. Kaada kastike salaat tiin, sekoita ja anna maustua jonkin aikaa viileässä. 5 Ahven kärsii vesistön pitkälle edenneestä rehevöitymisestä. 2 Vapaa-ajankalastajien ahvensaalis on 2000-luvulla ollut 6–13 miljoonaa kiloa vuosittain
Kyseisessä taimikossa kuusen taimet ovat pituudeltaan metrin molemmin puolin. Todellisuudessa siellä on jo nyt tiheä vesakko, joka varjostaa kuusentaimia. Kehitysluokka oli oikein eli sama kuin kuusitaimikossa, mutta pääpuulajiksi oli merkitty kuusi ja runkoluvuksi 11 347 kappaletta hehtaarilla. Tosin kirjautuminen ei onnistunut ensin käyttämälläni Safari-selaimella. Jos vastaa kieltävästi, palvelu muistuttaa, että hakemus tulee lähettää vas62 Aarre 6/2024 OMA TALOUS AR-20240701-513772-_6072350.indd 62 AR-20240701-513772-_6072350.indd 62 14.6.2024 9.25.33 14.6.2024 9.25.33. Seuraavana vuonna istutettiin 4,6 hehtaaria kuusta sekä 0,9 hehtaaria rauduskoivua. Päätehakkuu tehtiin vuonna 2019. Koivutaimikon perustamisvuosi oli merkitty oikein vuodelle 2020, ja mekaanista perkausta ehdotettiin vuodelle 2025. Palvelu myös kysyy vielä erikseen, onko metsänhoitotyö tehty. Laskennallinen metrin keskipituus on erittäin lähellä totuutta. Aarteen toimittaja kokeili, miten haku tapahtuu Metsään.fi-palvelussa. Löysin Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta perustiedot molemmista kuvioista. NÄIN HAET METKA-TUKEA Pusikoituneet taimikot pitää perata ja hakea työlle valtion tukea. Pääsin palveluun sisälle vasta, kun ymmärsin kokeilla toista nettiselainta. Väärä puulajitieto Koivutaimikon osalta Metsäkeskuksen tiedot olivat enemmän pielessä. Tietolähteenä mainittiin metsänkäyttöilmoitus. Alun perin kuvio pitikin istuttaa kuuselle, mutta hirvistä huolimatta päätin viime hetkellä kokeilla koivikon kasvattamista. Lähetetään jälkikäteen Metka-tuen hakemuslomake löytyy Metsään.fi-palvelusta Asiointi-otsikon alta. Taimikon keskipituus oli arvioitu metriksi. Vähintään 70 senttiä Metsäkeskuksen tiedoissa oli myös virhe, sillä kuusitaimikon perustamisvuodeksi oli merkitty 2021. Käyttäjän tulee vasta myöntävästi tai kieltävästi. Pisimmät ovat jo puolitoistametrisiä, kun taas heinikon ja vesakon varjoon jääneet taimet ovat selvästi alle metrisiä. Todellisuudessa koivun taimet ovat ehtineet kasvaa neljässä vuodessa jo lähes kahden metrin korkeuteen. Kuusitaimikkoni nykyiseksi keskipituudeksi arvioitiin Metsään.fi-palvelussa yksi metri. Niinpä jo neljä vuotta myöhemmin taimien keskipituus on yli Metka-tuen minimimitan. Kuusitaimikon osalta tiedot olivat lähes oikein. Ennen hakemukseen siirtymistä palvelu muistuttaa, että Metka-tukea ei voi saada ennen vuotta 2024 tehtyyn työhön. Kuviolle istutettiin kesällä 2020 yksivuotisia kuusen paakkutaimia. Molempien taimikoiden todellinen runkoluku on toki kymmeniä tuhansia hehtaarilla, kun mukaan lasketaan tiheä haapavesakko. Olennaista Metka-tuen hakemisen kannalta on juuri taimikon keskipituus, sillä sen tulee olla vähintään 70 senttiä. Olisiko metsäyhtiöltä jäänyt metsänkäyttöilmoitukseen vanha tieto. Samoin huomautetaan, että hakemuksen voi lähettää vasta, kun metsänhoitotyö on tehty. Koivun suositeltu istutustiheys on 1 600 tainta hehtaarille. Rehevässä maassa kuusi kasvaa vauhdilla. Hoitotoimena Metsään.fi-palvelu ehdotti kuusitaimikon HYVÄT NEUVOT Teksti TEPPO KUITTINEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI mekaanista perkausta vuodelle 2026. K iuruvedellä on varhaisperkauksen tarpeessa olevaa taimikkoa. Metsäkeskuksen tiedoissa koivutaimikko oli siis kuusitaimikko. Kehitysluokaksi oli merkitty alle 1,3-metrinen taimikko, pääpuulajiksi kuusi ja runkoluvuksi 1 800 kappaletta hehtaarilla eli taimikon perustamisen tavoitetiheys. Palvelussa Metsäkeskus on tuottanut taimikkojen perustamistiedoista laskennallisesti uuden puuston tiedot. Valitsin kohdan Uusi taimikon ja nuoren metsän hoidon hakemus
Varhaisperkauksesta ei kerry pienpuuta korotettua Metka-tukea varten, joten vastaus on ei. Hakemuksen voi tallentaa kesken eräisenä. Kaikki taimet näyttäisivät selvinneen ensimmäisistä kasvuvuosistaan, vaikka heinikko ja vesakko ovat niitä yrittäneet tukahduttaa. Summa näkyy hakemuksessa sitten, kun on ilmoittanut laatijan ja hakijan tiedot. Kaukana metsätilalta asuvan metsänomistajan voi olla vaikea ehtiä raivata useita hehtaareita taimikkoa Metka-tuen aikarajoissa. V altio tukee metsänhoitotöitä tänä vuonna 38,4 miljoonalla eurolla. Olen aloittanut perkaus urakan ja arvioin saavani työt valmiiksi koulujen syyslomalla. ta sitten, kun metsänhoitotyö on tehty. Tällöin Metka-tukea saa kuvion koko pinta-alan mukaisesti. Metka-tukea täytyy hakea viimeistään kaksi kuukautta töiden lopettamisen jälkeen ja töiden aloittamisesta saa olla kulunut korkeintaan vuosi. Hakemuksen voi tallentaa keskeneräisenä Metsään.fi-palvelussa ja lähettää sitten, kun työt on saatu valmiiksi. Taimikon ja nuoren metsän hoidon tuki Terveys lannoituksen tuki Metsätietuki Suometsän hoidon tuki Luonnon hoidon tuki Ympäristö tuki Kulotustuki LISÄTIETOJA Metsään.fi 63 Aarre 6/2024 OMA TALOUS AR-20240701-513772-_6072350.indd 63 AR-20240701-513772-_6072350.indd 63 14.6.2024 9.25.34 14.6.2024 9.25.34. Vaikka tiedot olisivat oikein, uuden kuvion piirtäminen Metka-hakemukseen voi olla tarpeellista silloin, jos taimikon hoitotyöt ajoittuvat usealle vuodelle. Viime vuonna Metsäkeskus rahoitti metsänhoitoa 42,2 miljoonalla eurolla. Metka-hakemuksen täyttämisen voi kuitenkin aloittaa, vaikka hoitotyö on aloittamatta tai kesken. Jos kuvioita ei löydy Metsään. Siinä tukea piti hakea ennen töiden aloittamista. Seuraavaksi ilmoitetaan kuvioiden tarkemmat tiedot. Tukea koko pinta-alalle Hakemuksessa on pakollinen kohta, jossa kysytään, onko kuviolle jätetty käsittelemättömiä alueita. Tässä Metka-tuki eroaa eniten aikaisemmasta Kemera-tuesta. Vähennys on osa valtion säästötoimia. Minulta käsittelemättömiä alueita jää alle kymmenen prosenttia, joten yhteensä 5,5 hehtaarin hoitotöille saa tukea täydet 1 100 euroa. Siinä pääsen korjaamaan vääriä lähtötietoja ja muuttamaan koivutaimikon pääpuulajiksi kuusen sijasta rauduskoivun ja merkitsemään runkoluvuksi 1 600 kappaletta hehtaarille. Kemeraan sen viimeisinä vuosina osoitettua rahaa jäi käyttämättä. Samalla lisätään työn alkamisja päättymisajankohta, tarkistetaan tiedot ja lähetetään hakemus Metsäkeskukselle käsittelyyn. fi-palvelusta tai ne ovat väärin, palvelussa voi piirtää karttaan uusia kuvioita. Metsänhoidon kannusterahasta voikin tulla tänä vuonna niukkuutta, kun potti pienenee ja rahoitettavien kohteiden määrä kasvaa. Jos käsittelemättömät alueet ovat pieniä eli alle 0,3 hehtaarin kokoisia ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala muodostaa hoidetun kuvion pinta-alasta enintään kymmenen prosenttia, niitä ei tarvitse merkitä karttaan. Sen jälkeen lähtee hakemus matkaan. Hakemukseen lisätään taimikon keskipituus. Metkan tukiluokat Riittävätkö valtion rahat. Kemera-hakemusten mukaisia metsänhoitotöitä toteutetaan vielä tänä vuonna, ja niihin maksetaan tukia samasta potista kuin Metka-kohteisiin. Hakemuksissa tapahtui kuitenkin viime vuonna loppukiri. Hakemuksessa kysytään, onko kuviolta kerätty hoitotyön yhteydessä pienpuuta. Jos käsittelemättömien alueiden yhteenlaskettu pinta-ala muodostaa kuvion pinta-alasta yli kymmenen prosenttia tai yksittäinen käsittelemätön alue on 0,3 hehtaaria tai enemmän, tukea voi hakea kuviolle vain, jos rajaa tällaiset alueet kuviolta pois hakemuksen piirtotyökalulla. Näin tietää jo taimikolle mennessään, mitä tietoja tarvitaan rahoitushakemukseen. Väärät tiedot voi korjata Hakemuksen täyttäminen alkaa valitsemalla metsäkiinteistön ja siellä kuviot, joille Metka-tukea haetaan. Laitan siihen kuusitaimikon osalta arvioimani yhden metrin ja koivutaimikon osalta kaksi metriä. Kuusitaimikon runkoluvuksi ilmoitan istutustiheyden eli 1 800 runkoa
PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. 64 Aarre 6/2024 VAKIOT AR-20240701-513774-_6072351.indd 64 AR-20240701-513774-_6072351.indd 64 14.6.2024 9.25.39 14.6.2024 9.25.39. Aarre tarjoaa lukuelämyksiä metsänomistajille, tuleville metsänomistajille sekä kaikille metsästä kiinnostuneille. 044 500 5404, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 044 500 5404 Teemu Järvi Tehtaankatu 23 A 11910 Riihimäki 17.5 – 29.9.2024 Näyttely avoinna PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 Tässä on hyvä paikka sinunkin ilmoituksellesi! Tilaa heti 044 500 5404 3 ilmoit usta vain 580 € + alv aarrelehti.fi/lahjatilaus Tilaa Aarre lahjaksi ystävälle! Aarteen tilaus on lahja, josta on saajalleen iloa ja hyötyä
2. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. Kettuja esiintyy koko maassa, mutta tihein kanta on Lounais-Suomessa. Puista ja muista putkilokasveista löytyvä polymeeri. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja. 2024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtosanoo tilauksen. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta on normaali matkapuhelumaksu (mpm) tai paikallisverkkomaksu (pvm). AARTEEN TILAUSLOMAKE Tilaan kestotilauksena Aarrelehden itselleni lahjaksi alkaen seuraavasta numerosta __ / __ / 20___ 6 kk 73,80 e 12 kk 147,60 e Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen __ / __ / 20___ ajaksi __ / __ / 20___ – __ / __ / 20___ TILAUKSEN MAKSAJA / VANHAT OSOITETIETONI Asiakasnumero Etu ja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti LAHJATILAUKSEN SAAJA / UUDET OSOITETIETONI Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Tilaustunnus AAV0024 11merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta A ar re m ak sa a po sti m ak su n Aarre 6/2024 AR-20240701-513775-_6072348.indd 65 AR-20240701-513775-_6072348.indd 65 14.6.2024 9.25.26 14.6.2024 9.25.26. Saman omistajan hallussa olevia metsiä ja metsätalousmaita. Seuraava Aarre ilmestyy 26.8.2024 PALVELUKORTTI Vie sti m ed ia Oy A sia ka sp alv elu Tu nn us 50 02 59 6 In fo A 1 00 00 3 VA ST AU S LÄ H ET YS TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 73,80 e • laskutusjakso 12 kk 147,60 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. AARREVISAN VASTAUKSET 1. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. 5. 4. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 e/lasku. Käenkaali. Oulu. 3. M AR I I K ON EN M AR IA MIK LA S ENSI NUMEROSSA ARTO KOMULAINEN Kokeilussa uudet akkusahat Ruskareissuilla Itä-Lapissa Alkusyksyn sieniherkut Parasta hintaa puusta leimikon kilpailutuksella Vanha kansa tunsi värkkipuut Metsurin ammatti kiinnostaa taas Vätsärin erämaa tarjoaa vaeltajalle haasteita mutta myös ainutlaatuisen komeaa Lapin luontoa. 6. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi ja asiakas viestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakas palveluumme. Se sitoo selluloosan ja hemiselluloosan toisiinsa ja antaa puulle sen jäykkyyden ja lahonkeston. TÄLLÄ PALVELU KORTILLA VOIT • tilata Aarrelehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi Tilaa Aarre! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. Lillukka. Kesto tilaus laskutetaan sovituin laskutusvälein kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaus hintaan
Missään ei ollut yhtään muurahaista. Suomessa hyönteiskadosta on puhuttu kovin vähän, ja tähänastinen huomio on keskittynyt kahteen asiaan: lahopuun määrän vähenemiseen ja vanhojen metsien hakkuisiin. Ilman kimalaisia ei tule mustikoita eikä muita hyönteispölytteisiä luonnonmarjoja. Hedelmäpuiden, marjapensaiden ja lukuisien muiden ruokakasvien sadot ovat riippuvaisia pölyttäjistä. Niiden takia monien keskija eteläeurooppalaisten jokien vettä voi nykyään käyttää sellaisenaan mietona hyönteismyrkkynä. Todennäköisin selitys on uusien, supertehokkaiden hyönteismyrkkyjen sekä ilmaston lämpenemisen yhteisvaikutus. Vanhojen puiden ja lahopuun määrät Etelä-Suomessa ovat todellisuudessa olleet jo pitkään kasvussa. KYSE EI voi olla ainakaan ensisijaisesti lahopuun määrän vähenemisestä. Nyt sellainen on ilmeisesti lopulta saapunut suureen osaan maailmaa – ja pienemmässä määrin myös Etelä-Suomeen. MARIA MIKLA S Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. Yhdysvaltalainen meribiologi Rachel Carson varoitteli hyönteismyrkkyjen seurauksena syntyvästä ”hiljaisesta keväästä” jo vuonna 1962. Sevillan katedraalin aukiolla oli yli sata kärryjä vetävää hevosta mutta ei ainoatakaan kärpästä. Ymmärsin vasta tänä keväänä, että kansallispuistoissa ja muilla suojelualueilla kerätyt aineistot ovat saattaneet vähätellä romahduksen syvyyttä. ISOMÄKI Ilman kimalaisia ei tule mustikoita. Oleskelimme tietysti pääsääntöisesti kaupungeissa sekä puolittain kaupunkimaisissa ympäristöissä, mutta kokemus oli silti tyrmistyttävä. Krefeld-seuran keräämiin aineistoihin perustuva raportti aiheutti epäuskoa ja ällistystä. Jokainen, joka on käynyt keskikesällä suomalaisessa metsässä, on todennäköisesti pannut asian merkille. Hyönteiset muodostavat lukuisien lintulajien, lepakoiden, jyrsijöiden, kalojen, sammakkoeläimien ja pienien matelijoiden ravinnon tärkeimmän osan. 66 Aarre 6/2024 VAKIOT AR-20240701-513776-_6072349.indd 66 AR-20240701-513776-_6072349.indd 66 14.6.2024 9.25.24 14.6.2024 9.25.24. Tänäkin vuonna oli ensin monta perättäistä takatalvea ja heti perään pitkä, raju kuiva kausi. Ne puolestaan ovat muun muassa haukkojen, pöllöjen, haikaroiden ja nisäkäspetojen ruokaa. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. Neljätoista (14). En nähnyt missään ainoatakaan ampiaista, kimalaista, kukkakärpästä tai perhosta. RISTO ISOMÄKI Onko Rachel Carsonin hiljainen kevät lopulta saapunut. Matkustin loppukeväällä maitse Espanjan Malagasta Portugalin Lissaboniin ja näin matkan varrella vajaan viikon aikana yhteensä neljätoista hyönteistä. Sitä paitsi Keski-, Itäja Pohjois-Suomen pitkään intensiivisessä metsätalouskäytössä olleissa metsissä ei ole ollut havaittavissa varsinaista hyönteiskatoa. Kun palasimme Suomeen, kaikki Malmin-talomme omenapuut olivat poikkeuksellisesti kukassa yhtä aikaa, mutta löysin kymmenestä omenapuusta yhteensä yhden kärpäsen. S aksalaiset hyönteisharrastajat julkaisivat vuonna 2017 tutkimuksen, jonka mukaan hyönteisten määrä saksalaisilla luonnonsuojelualueilla oli vähentynyt 75 prosentilla vuosina 1989–2016. Pelkään, että suojelualueiden ulkopuolella hyönteiskantojen romahdus on ollut vielä paljon syvempi kuin Krefeld-seuran raportissa. Uudet, noin tuhat kertaa DDT:tä tehokkaammat hyönteismyrkyt saattavat olla hyönteiskadon tärkein yksittäinen syy. Mistä romahdus johtuu. Epäilen vahvasti, että kyse on jostakin muusta. Viime vuodet rajuine säänvaihteluineen ovat olleet erittäin kovia hyönteisille, linnuille ja monille muille pienille eläimille. MUISTAN LAPSUUDESTANI, miten auton tuulilasia joutui aina välillä pyyhkimään rätillä puhtaaksi kuolleista hyönteisistä, jotta äiti ja isä olisivat nähneet eteensä silloin, kun pissapojasta loppui vesi kesken ajomatkan. Sitä paitsi monilla alueilla Etelä-Suomessa kaikki kukkivat puut olivat kukassa samaan aikaan. Hyönteiskannat olivat todella pienentyneet syöksykierteenomaisesti lähes kaikilla seuduilla, joilla asiasta oli kerätty tietoja. Tämä on se ongelma, jolle meidän pitää tehdä jotakin, jos haluamme pelastaa pölyttäjät ja muut hyönteiskadon uhkaamat lajit. Tutkijoiden oli vaikea uskoa, että hyönteisten lukumäärä olisi oikeasti saattanut romahtaa. Eri puolilla maailmaa tehdyt selvitykset kuitenkin vahvistivat havainnon
Valitse KABEja unelmiesi matka voi alkaa! Markkinoiden parhaiten varusteltu ajoneuvo Innovatiivista ja nykyaikaista tekniikkaa Markkinoiden laajin valikoima Kabe Suomi kabesuomi Kabe AB www.kabe.se/fi Aina askeleen edellä… Kabe_230x290mm FI.indd 1 Kabe_230x290mm FI.indd 1 2024-06-03 15:37:26 2024-06-03 15:37:26 AR-20240701-513777-_6070610.indd 67 AR-20240701-513777-_6070610.indd 67 13.6.2024 9.37.27 13.6.2024 9.37.27. Vaivattomalle KABE-elämälle on ominaista mukava matkustaminen ja parhaat mahdollisuudet rentoutumiseen määränpäässä. Olipa tavoitteena itse matka tai määränpää, mukavuudet tuovat turvallisuutta ja viihtyisää tunnelmaa ympäri vuoden kaikissa tieolosuhteissa ja kaikissa ilmansuunnissa. Mukavuus ja toiminnallisuus Ympäri vuoden, kaikissa tieolosuhteissa ja ilmansuunnissa. Otamme kaikki yksityiskohdat huomioon ajoneuvojemme suunnittelussa
Ole se ääni ja asetu ehdolle osoitteessa mhy.fi/vaalit MH Y VAL TUUSTOVA AL IT SV F FULLMÄKTIGE VA L 24 20 AR-20240701-513778-_6070612.indd 68 AR-20240701-513778-_6070612.indd 68 13.6.2024 9.37.26 13.6.2024 9.37.26. Näköalapaikka suomalaiseen metsään Tänä syksynä metsänhoitoyhdistysten valtuustovaaleissa valitaan vaikuttajia näköalapaikoille suomalaisen metsäkeskustelun ytimeen