s. 78 Hyvät neuvot. . 10 Kiehtova Kurjenrahka s. luonto . . 50 Metsää perinnöksi s. 24 ?12,90 € 7 | 2020 AARRELEHTI.FI Sata vuotta marjoja s. hyvinvointi . metsä ????. 18 PAKURIN VILJELY Lisätuloja koivikosta s. oma talous Olen umpisavolainen mieleltäni, kieleltäni ja ajattelultani. 38 TURVAA METSÄSSÄ Ennakoi savotan vaarat s. . juuret . puu . . 62 Kovaan kuntoon METSÄTÖISSÄ Kehonrakentaja Voitto Suosaari tekee rasvanpolttotreenin raivaussahan kanssa, s
Sisustuksen uusi värimaailma ja valoisuus, perusvarustelun uudistus sekä mukavuusja designpaketit ovat kohottaneet edelleen Kaben houkuttelevuutta. Rinta-Jouppi Oy *) (09) 25257500 www.rintajouppi.fi www.kabe.se/fi Aina askeleen edellä… Kabe Crown-MB Uusi Kabe 2021 sulavalinjaista sporttisuutta ja tyylikästä asumistasoa. Rinta-Jouppi Oy*) 020 7881340 www.rintajouppi.fi • Rovaniemi Caravankeskus Reatalo*) (016) 315 440 www.reatalo.net • Seinäjoki J. Rinta-Jouppi Oy*) 017 36830 00 www.rintajouppi.fi • Lahti J. Tiedämme varsin hyvin, että yksityinen ja yksilöllinen matkailu ja liikkuminen antaa parhaan suojan muutosten maailmassa. Kaben matkailuvaunujenja autojen*) jälleenmyyjät: • Helsinki/Vantaa Helsinki Caravan Oy *) 0300 472 370 www.helsinkicaravan.fi • Jyväskylä Jyväs-Caravan*) 0400 407 066 www.jyvascaravan.fi • Kokkola Kokkolan Vaunupalvelu Oy 040 515 8159 www. Arvovalintaa on entistäkin helpompi tehdä. Kuvat kertovat parhaiten, että Kaben timantteja on jälleen taidokkaasti hiottu. Rinta-Jouppi Oy *) 06 4201800 www.rintajouppi.fi • Tampere Caravan Erälaukko Oy *) 020 75 59960 www.eralaukko.fi • Turku Turun Länsi-Vankkurit Oy*) (02) 274 9880 www.lansivankkurit.com • Tuusula K&K Kivinen Oy (09) 273 1707 www.kkkivinen.fi • Vantaa J. fi • Lappeenranta J. Rinta-Jouppi Oy *) 020 7881310www.rintajouppi. vaunupalvelu.fi • Kouvola Kouvolan Vaunu Oy *) (05) 311 9077 www.kouvolanvaunu.com • Kuopio J. Tervetuloa tutstumaan Kaben uuteen mallistoon ja tekemään arvovalintoja. Kabe Classic. Turvallisuus ja yhdessäolo on jokaisen perheen mielessä nyt, kun suunnataan vapaa-ajan viettoon
Lisää tutkimusta On viisautta olla nöyrä luonnon edessä.. päätoimittaja Elina Lampela (s.1984) on pääkaupunkilaistunut lappilainen, joka harrastaa luonnossa samoilua, sienestystä ja villiyrttejä. Varaakkukin on viisasta pakata reppuun. Päivästä tuli pitkä, mutta se onneksi päättyi hyvin. Mikä kaikkein pahinta, he ovat jättäneet kännykän autolleen tai kotiin”, Seppälä kertoi. 24) muistilistan varusteista ja toimista, joilla metsänomistaja voi ennakoida vaaranpaikkoja ja varautua haavereihin. ”Yksi profiili on noussut huolestuttavasti esille: Iäkkäät, kokeneet, vuosikymmeniä jängillä kulkeneet hillastajat, jotka ovat lähteneet matkaan yksin. 3 Aarre 7/2020 METSÄ Jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaan hoidetussa metsässä ei tehdä avohakkuita. Toimittaja Risto Jussila on koonnut tähän Aarteeseen (s. Ylikonstaapeli Jari Seppälä Lapin poliisista kertoi Lapin Kansassa, että jängille on hillasesongin aikana eksynyt joka päivä joku. Suomessa jatkuva kasvatus on edelleen suhteellisen harvinaista eikä sen laajamittaisen käytön seurauksista ole riittävästi tietoa. Kun hätäpuhelun soittaa sitä kautta, hätäkeskus näkee, mistä soitat. Tutkimuksen mukaan jatkuvan kasvatuksen tulisi olla eniten käytetty metsien käsittelyn tapa, mutta avohakkuista ei pitäisi silti luopua kokonaan. Puhelimen sovelluskaupasta kannattaa ladata ilmainen 112-sovellus. Herättikö pääkirjoitus ajatuksia. J opa kokeneelle luonnossa liikkujalle metsä muuttuu pelottavaksi, kun suunta katoaa. Vaaroihin on viisasta varautua PÄÄKIRJOITUS J yväskylän yliopisto tutki simulaatioiden avulla, millaisia eri tavoilla kasvatetut metsät ovat sadan vuoden sisällä. Samoin kuin marjastajan on savotalle painuvan metsänomistajan hyvä ilmoittaa jollekulle läheiselle aikeistaan. Julkinen keskustelu aiheesta varmasti jatkuu vilkkaana, ja toivottavasti keskustelujen pohjaksi saadaan myös lisää tutkimustietoa. Hillastajia on etsitty helikopterein, koirin ja poliisipartioin. Itse eksyin kerran vaelluksella Lapissa. Tänä suurenmoisena marjakesänä moni on eksynyt luontoon. Tilanne hankaloituu entisestään, jos keho väsyy. Siinä on kaksi tärkeää vinkkiä lisää: ota kaveri mukaan ja laita täyteen ladattu kännykkä vetoketjutaskuun. Tutkimus osoitti, että parhaaseen lopputulokseen useiden tavoitteiden näkökulmasta päästään yhdistelemällä jatkuvaa kasvatusta ja avohakkuisiin perustuvaa metsien käsittelyä hyvällä suunnittelulla. Teknologiaa kannattaa ilman muuta hyödyntää luonnossa, vaikka tarkoitus ei olekaan kulkea ruutu kiinni naamassa. On viisautta olla nöyrä luonnon edessä ja tiedostaa metsätyön ja luontoretkien vaaranpaikat. Silloin järkikään ei leikkaa. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit SARI GUSTAFSSON / VL-ARKISTO HA NN E M AN EL IU S / VL -A RK IST O Aarteen vs. Tässä on ensimmäinen vinkki: ota metsäretkelle mukaan riittävän paljon vettä ja evästä, mieluummin liikaa kuin liian vähän. Karttasovellukset ja urheiluun tarkoitetut paikannussovellukset ovat oiva apu myös retkeilijäkeräilijälle. Oli helle, hiki valui, verenimijät kiusasivat ja paniikki meinasi iskeä. Kerro, mihin menet ja milloin arviolta aiot palata. Kompassin ja kartan käyttö kuuluvat tietysti jokaisen perusosaamiseen. Näin jopa kangastuksia. Moderni teknologia on iso apu, mutta luonnossa liikkujan täytyy silti hallita kartan ja kompassin käyttö. Omalle metsäpalstalle töihin lähtiessä ei ehkä ole eksymisen vaaraa, mutta muihin vaaroihin on viisasta varautua
6 METSÄ 20.8.2020 32 18 10 KANNES SA KA NN EN KU VA HA NN E M AN EL IU S NRO 7 METSÄ 3 VAAROIHIN ON VIISASTA VARAUTUA 8 METSÄ NYT Metsä ohjelmat valmistuvat 10 SAVOLAINEN PIHAMIES Metsäpalstat Savossa ovat uutis ankkuri Matti Röngäl le suuri nautinto. Aarre 7/2020. Henri Törmä arvioi metsän arvon maastossa ja antaa hoitovinkkejä. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Tuohi taipuu koruiksi ja metsä nimisissä Maaret Kallio. 30 ”PUULLE ON HYVÄÄ KYSYNTÄÄ” Puun ostajat odottavat pirteää puukauppa syksyä. Minulla ei enää ole suuria menestystavoitteita, mutta silti olen leikissä tosissani”, sanoo uutisankkuri Matti Rönkä. SISÄLTÖ Voitto Suosaari on menestynyt kehonrakentaja, joka yhdistää treenaamisen metsätöihin. ”Minulle on tärkeää opetella asioita, joissa en ole niin hyvä. Selvitimme, miten internetistä saatavat ja ihmisen tekemät metsäarviot eroavat toisistaan. PUU 56 RAUHALINNA PELASTUI Teatteri pariskunta muutti autioon kartanoon, joka monen mielestä oli tuhon oma. 22 HUOLI PUSEROSSA Koronaaika on hei kentänyt painopape reiden ja vahvistanut kartonkien kysyntää. JUURET 50 TUOKKOSET TÄYTEEN Jokamiehenoikeudet saivat alkunsa sata vuotta sitten tehdystä puolukkaretkestä. MARIA MIKLAS HA NN E M AN EL IU S M AR KK U PU LK KI NE N 38 KULTAA KOIVIKOSTA Tuure Heikkonen viljelee metsässään luonnon ihmeaineena pidettyä pakuria. 18 KEHONRAKENTAJAN KUNTOKOULU Voitto Suosaaren tavoitteena on kehonrakennuksen MMkulta sekä tuhat hehtaaria metsää. Eväsastiasta ei löydy makkaraa, vaan tarkkaan annosteltu määrä riisiä, jauhelihaa, kasviksia ja oliiviöljyä. 44 TIEKUNNAN SILTAHANKE Salmilammen tiekunta toteutti itse siltojen ja tierumpujen kunnostushankkeen. 14 NÄIN TUOTAT KALLISTA LAHOKUUSTA METSISSÄSI Tum pelointi ja laiskuus metsän synnytyk sessä lisää laho puuta, kirjoittaa Juha Aaltoila. 32 IHMINEN VAI KONE. 24 VARAUDU JA ENNAKOI Metsätyöt sujuvat turvallisesti, kun harmeihin varautuu etukäteen
Marjastaminen ja säilöminen yleistyivät sotaja pulavuosien jälkeen. UUNO PELTONIEMEN KOKOELMA, KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA, MUSEOVIRASTO RIST O JUS SILA Sammalet muodostavat pehmeän maton. HYVINVOINTI 72 AROMIKAS SUO MARJA Happamanmakea lakka maistuu sekä tuoreena että kypsennettynä. Risto Isomäki pohtii, kasvaisivatko hiilivarastot suuremmiksi, jos metsiin asennettaisiin ukkosenjohdattimia.. Tervetuloa verkko sisältöjemme pariin! 74 PUNAPOSKI PUOLUKKA Puolukka antaa ruokiin kevyttä hapan imelyyttä. Frakkimallinen sadeviitta on suunniteltu moottorija raivaussahatyöhön. AARTEEN VERKKOSIVUILLA on nyt enemmän sisältöä kuin koskaan. Osoitteesta aarrelehti.fi löydät metsäuutisten lisäksi ajattomia ja kiinnostavia Aarre Plus -artikkeleita. VAKIOT 71 LUKIJAKYSELY 77 RISTIKKO 81 ENSI NUMEROSSA 82 PITÄISIKÖ MYÖS METSIÄ SUOJELLA SALAMOILTA. 7 Aarre 7/2020 METSÄ 24 62 50 TU O M O KE SÄ LÄ IN EN LUONTO 62 KERMEJÄ JA KURKIEN HUUTOA Kurjenrahkan kansallispuisto tarjoaa suomaisemia silmänkantamattomiin. 68 KESÄPÄIVIEN TANSSIJAT Ilmaston lämpeneminen on vähentänyt pohjoisia perhoslajeja. AARRE VERKOSSA MIKÄ AARRE PLUS. OMA TALOUS 78 METSÄÄ PERINNÖKSI Mitä metsää perivän pitää huomioida perinnön saatuaan. Jutut avautuvat myös Aarre Digi -tilaa jille. Kesto tilaajana pääset lukemaan Aarre Plus -artikkeleita kirjautumalla sisään
Suhde on ihan vääristynyt. Jotain satoja vuosia kestävää kuitenkin.» Kirjailija Anni Kytömäki (Suomen Kuvalehti 32/20) KU VA T KA RI SA LO NE N, KO RK EA SA AR EN EL ÄIN TA RH A JA RA M I M AR JA M ÄK I Aarre 7/2020 METSÄ 8 LARI LIEVONEN METSÄ NYT M ikä on suurin kestävä hakkuumäärä Uudellamaalla. Jos niistä jotain täytyy tehdä, niin vaikka viuluja ja muita soittimia. Jos metsänomistajan tavoite ei ole puuntuotanto, eihän se silloin ole rästi.» Metsänomistajille suunnatuista tietoja neuvontapalveluista väitöskirjan tehnyt Helsingin yliopiston tutkijatohtori Sari Pynnönen (Metsälehti 13/20) »Susia on noin 200, koiria 700 000. Puut kasvaa täysikasvuisiksi parisataa vuotta. Teksti ANNE SOININEN | Kuvat VL-ARKISTO Alueellisia metsä ohjelmia on laa dittu 1990luvun lopusta lähtien.. Merimetsot muuttavat luotojen ja saarten luontoa muutamaksi vuodeksi. Ohjelmista näkee, mihin alueen uusiin hankkeisiin voi hypätä mukaan, tai vastaavasti voi ottaa kantaa, jos jotain olennaista puuttuu.” Siksi metsänomistajien toivotaan kommentoivan alueellisten metsäohjelmien luonnoksia, jotka ovat parhaillaan luettavissa Metsäkeskuksen verkkosivuilla. Metsänomistaja voi vaikuttaa Haatajan mukaan metsäohjelmien tavoitteena on myös se, että metsänomistajat pystyisivät hyödyntämään metsiään aiempaa monipuolisemmin ja metsän omistamisen kannattavuus siten paranisi. ”Metsäneuvostot ovat laatineet ohjelmat yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Yksi työryhmä on tarkastellut metsien hyödyntämistä metsätalouden näkökulmasta, toinen metsien muuta hyödyntämistä, kuten matkailua tai marjastusta, ja kolmas ryhmä on miettinyt toimenpiteitä ympäristön näkökulmasta.” Näkemyksiä on kerätty myös maakunnissa järjestetyistä tilaisuuksista sekä Metsäkeskuksen verkkosivuilla olleen avoimen kyselyn kautta. Alueelliset metsäohjelmat määrittävät, millaisia metsien hoitoon ja käyttöön liittyviä toimenpiteitä kuhunkin maakuntaan on suunnitteilla. Muun muassa tällaisia asioita on sisällytetty alueellisiin metsäohjelmiin, joita Suomen metsäkeskus parhaillaan laatii vuosiksi 2021–2025. Sen jälkeen ohjelmat viimeistellään saatujen palautteiden ja lausuntojen perusteella alueel lisissa metsäneuvostoissa, jotka lyövät lukkoon lopulliset metsäohjelmat syyskuussa 2020. Ohjelmat laaditaan alueellisten metsäneuvostojen johdolla 14 maakunnalle tai niiden yhdistelmille. Miksi sen pitää olla puusta tehtyä. Kommentit voivat siis olla hyvin konkreettisiakin”, sanoo Haataja. ”Olemme esimerkiksi saaneet palautetta, että miksi ohjelmassa ei ole mietitty hirvituhoja tai hirvikannan tavoitekantaa alueella. Mihin hankkeisiin Kemera-rahoitusta suunnataan tulevina vuosina omalla alueellasi. ”Metsäohjelmissa on mietitty, kuinka metsänomistajat saisivat enemmän tuottoa muillakin keinoilla kuin puunmyynnillä. Ne toteuttavat Kansallisen metsästrategia 2025:n tavoitteita alueellisella tasolla. Miten ilmastokestävää metsätaloutta edistetään. Palautetta luonnoksista voi antaa 28.8.2020 saakka. Se ei ole mitään siihen verrattuna, mitä tehometsätalous tekee luonnon moni muotoisuudelle.» Korkeasaaren eläintarhan kuraattori Ville Vepsäläinen (HS Helsinki, viikko 32) »Kirjallisuudessa mua harmittaa eniten paperi. Valmisteilla olevien alueellisten metsäohjelmien johtoajatuksena on metsien kokonaiskestävä käyttö, joka ottaa huomioon taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuurisetkin näkökulmat, kertoo aluekehityksen johtava asiantuntija Jyrki Haataja Suomen metsäkeskuksesta. Alueelliset metsäohjelmat ovat metsätalouden ja metsien hyödyntämisen tavoiteohjelmia, jotka perustuvat metsälakiin ja -asetukseen. »Oletetaan, että taimikot, joita ei ole hoidettu hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti, ovat hoitorästejä. Metsäohjelmat valmistuvat Tavoitteena on, että omistamisen kannattavuus paranisi
distyneemmille oluentekijöille löytyy mäskäyslaitteistot, kokomaltaat, humalat ym.. Oluentekijän mekka Valmiilla olutuutteilla ja reseptipaketeilla kotivalmistaja tekee maistuvaa olutta. Käymisastiat ja tarvikkeet kaikkeen kotiviinin valmistukseen. Kasvoipa puutarhassasi mitä vaan, meiltä löytyy siihen sopivat käymisaineet. Tee itse puutarhan antimet viiniksi Laaja valikoima erilaisia käymisainepakkauksia takaa onnistuneen kotiviinin. Helppokäyttöiset välinepakkaukset tekee oluenvalmistuksesta helppoa ja siistiä
Aarre 7/2020 SAVOLAINEN PIHAMIES Uutisankkuri Matti Rönkä haluaa innostua, mennä epämukavuusalueelle ja oppia uusia asioita. Minulle metsät ovat suuri ilo.” HENKILÖ Teksti ANNE SOININEN | Kuvat MARIA MIKLAS METSÄ 10 10 METSÄ. ”Kansantalouden kannalta olen epätoivottu metsänomistaja, joka asuu Helsingissä ja omistaa pieniä palstoja ympäriinsä. Yksi suurimpia nautintoja on omissa metsissä puuhastelu
Helsinki Perhe. Valtio tieteiden maisteri Ammatti. Kolme aikuista lasta Koulutus. Oman hien ja metsän tuoksu Aarre 7/2020. Suorat vaalilähetykset Parasta metsässä. 11 METSÄ KUKA. Matti Rönkä saa metsistään polttopuita, joita tuo kaupunkiin sekä itselleen että ystävilleen. Matti Rönkä Ikä. Lento pallo, hiihto, luke minen, laulami nen Lempi kirjailijasi. Uutisankkuri ja kirjailija Harrastuk sesi. ”Amerikan sala savolainen” Annie Proulx Parasta tvtyössä. 60 Kotipaikka
”Sieltä Maaningan–Pielaveden alueelta ovat kaikki Suomen Röngät lähtöisin. Laulamisessa on ollut palkitsevaa oppia ja oivaltaa esimerkiksi, millaisia maneereja tulee käyttäneeksi tai miten eri lihakset vaikuttavat laulamiseen. Toisaalta näen kyllä selvästi, miten kuusikko virkistyy ja kuinka metsä talousmetsänä paranee.” Metsätyöt – puiden nostelu, vääntäminen ja kääntäminen – epätasaisella alustalla ovat Röngälle mitä suurimmassa määrin kuntoilua. Nilsiän kuusikko on kaukana, joten se on pitkälti metsänhoitoyhdistyksen hoidossa. Saan siitä suurta mielihyvää, samoin kuin jostain onnistuneesta harhautuksesta jalkapallossa. 12 Aarre 7/2020 METSÄ M iten talitiainen laulaa Savossa?” kysyy Matti Rönkä ja pitää painokkaan tauon. Kilpailumielessä Rönkä on harrastanut useampaa kuin viittä lajia, enimmäkseen palloilulajeja ja nuorempana yleisurheilua. Vitsailusta huolimatta savolaisuus on Röngälle vakava asia. ”Titituotanuinnikkaastityy!” Istun tv:stä tutun uutiskasvon keittiössä Helsingin Tapanilassa, eikä tinttivitsi jää kahvipöytäkeskustelumme ainoaksi savolaissutkautukseksi. Olen umpisavolainen mieleltäni, kieleltäni ja ajattelultani.” Jotkut muistavat Röngän jo 1980-luvulta MTV:n uutistenlukijana. Rönkä tunnetaan myös kirjoistaan. Poikaansa he kannustivat käymään kouluja. Pihapiirin ulkorakennuksesta löytyy puuvarasto, kokoelma kirveitä ja kaksi moottorisahaa, joten klapihommissa rehkimistä ei tarvitse lopettaa kaupungissakaan. Maata ei kuitenkaan valmisteta enää lisää, joten oletan, että niihin sijoitetut vähäiset rahat ovat suhteellisen turvassa.” Akateeminen pihamies Rönkä kertoo nauttivansa metsässä hääräämisestä. Illuusio vapaudesta Matti Röngän molemmat vanhemmat olivat maatalon kasvatteja, mutta sisarussarjojensa nuorimpina lapsina he eivät jatkaneet sukutilojaan vaan hakeutuivat muihin töihin. ”Minulle on tärkeää opetella asioita, joissa en ole niin hyvä. Hän innostui ja kustansi itse lisää. ”Haukivuoren palstalla on rappiomökki, jonka ulkorakennusten katon alle saan puut kuivumaan. Fanaattinen urheilu on aina ollut osa uutisankkurin elämää. Tunnen itseni savolaiseksi, ja minulla on siihen vahvat perusteet.” Rönkä kertoo, että hänen sukuaan on jäljitetty 1500-luvulle saakka. Se näkyy esimerkiksi niin, että asiasta nähdään monta eri puolta. Siinä ei varmasti ole taloudellisesti mitään järkeä, mutta saan siitä suuren nautinnon.” Tapanilan-talossa on takka ja saunassa puukiuas, joten kaadetuista koivuista Rönkä tekee polttopuita ja tuo kaupunkiin. Hän rakentelee, nikkaroi, puuhastelee, lukee ja kirjoittaa. ”Outokummussa oli Euroopan suurin kuparikaivos. Lisäksi hän omistaa kolme metsätilaa: äidiltä perityn palstan Nilsiässä ja kaksi muuta palstaa Haukivuorella ja Hirvensalmella. Yksityisetsivä Viktor Kärpän seikkailuista kertovia dekkareita on sovitettu myös tv-sarjaksi ja elokuvaksi, ja romaanit ovat saaneet palkintoja ja tunnustusta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Metsät hän hankki eräänlaiseksi eläketurvaksi, sillä savolainen vapauden illuusio tarkoittaa Röngälle myös sitä, että vähän rahaa pitää olla myös jemmassa. Viimeiset 30 vuotta hän on kuitenkin viihtynyt Ylellä, ensin pitkään päällikkötehtävissä ja viime vuodet uutisankkurina. ”Olen kotoisin Outokummusta, joka on toki Pohjois-Karjalaa, mutta jos Savon mafia olisi olemassa, olisin jäsen. Vaikka Helsingissä on vierähtänyt jo yli 40 vuotta, savolaisuus on ja pysyy. Siellä hän kaataa vähin erin tiheässä kasvavia koivuja pois. Haukivuoressa Rönkä sen sijaan käy useamman kerran kesässä. ”Olen akateeminen pihamies: ihminen, jolla on sen verran pintapuolista agraaritaustaa, että tunnistaa alan termit, mutta myös vähän liian hyvät työkalut ja liian hyvä hylsysarja siihen nähden, mitä hän niillä pystyy tekemään.” Kohtuuttoman innokas harrastaja Akateeminen pihamiehisyys ilmenee Röngän sanoin myös ”kohtuuttoman innokkaana harrasteluna”. En voi olla vahvasti mitään mieltä, vaan olen ennemminkin aina toista mieltä: ’No eihän nyt noin voi sanoa’.” Puuhamaa Savossa Rönkä on asunut samassa rintamamiestalossa Helsingin Tapanilassa 30 vuotta. Röngän mielestä savolaiselle ajattelutavalle on tyypillistä eräänlainen illuusio vapaudesta. Taloa ympäröi puolivilli puutarha rodopensaineen, hedelmäpuineen ja viiniköynnöksineen. Viime syksynä Rönkä sai syntymäpäivälahjaksi laulutunteja. Pari vuotta sitten Rönkä hommasi Sulkavalta ”norppatorpan”, syrjäisen erämökin ilman mukavuuksia. ”Savolaisen on erittäin vaikea sitoutua voimakkaasti mihinkään ismiin, esimerkiksi poliittisia ääriliikkeitä ei Savossa voisi kuvitellakaan. ”En tule niistä suuria kantotilejä kuittaamaan. Helsinki on minun kaupunkini, enkä minä täältä varmaan muualle muuta – mutta sitten on kyllä oltava niitä muitakin paikkoja.” Ne muut paikat sijaitsevat tietenkin Savossa. Minulla ei enää ole suuria menestystavoitteita, mutta silti olen leikissä tosissani!” HENKILÖ. Siellä minä sitten riehun ja rahtaan puita pois. Siksi toimittajan ammatti sopii minulle todella hyvin. Isä työskenteli Outokummussa autonkuljettajana, äiti oli maalaispostin hoitaja. Rönkä harrastaa edelleen 3–4 kertaa viikossa sykettä nostavaa liikuntaa – lentoja jalkapalloa, jääkiekkoa, hiihtoa – vähintään 45 minuuttia kerrallaan ja kirjaa suoritukset ylös. Koivua kun nousisi luontevasti aivan hirveästi, eikä sillä sitten kuitenkaan ole muka arvoa ja sitä pitäisi tuhota pois. ”En ole rikas, mutta pidän tärkeänä sitä ajatusta, että jos rupeaa potuttamaan, niin voin vaikka huomenna lopettaa työt, myydä talon ja tinkiä elintasosta.” Metsiä Röngällä on yhteensä vajaa 20 hehtaaria. ”Vaikka kyllä minä maallikkona ihmettelen, että miksi. Viisitoista sukupolvea sitten esi-isäni ui samassa järvessä, jossa minä nyt. Niitä hän kutsuu puuhapalstoiksi. Ainoa neuvo kotoa oli, että älä mene kaivokseen! Vaikka työ oli hyvin palkattua, se olisi myös armoton ja veisi terveyden. Oli päivänselvää, että lähden Outokummusta pois.” Siispä Rönkä luki ylioppilaaksi, kävi armeijan ja muutti vuonna 1979 parikymppisenä nuorukaisena Helsinkiin opiskelemaan valtiotieteitä. ”Tämä on aika lähellä sellaista elämänmuotoa, jota haeskelen. Ensimmäinen esi-isä merkittiin veroluetteloihin sekä Keri mäellä että Tavinsalmen kuninkaankartanon liepeillä Pohjois-Savossa
Eikä niin, että täy tänpä vielä kerran moottorisahan tankin, koska ’kyllä minä vielä nuo’. ”Ainakin töitä on nyt hyvin vapauttavaa tehdä: ei tarvitse ajatella pomoputkea eikä pönkittää omaa asemaansa. En kuvitellut kirjoittavani enempää, en todellakaan.” Kirjoja on sittemmin ilmestynyt kym menen: kahdeksan Viktor Kärppä dek karia ja kaksi muuta romaania. 13 Aarre 7/2020 METSÄ Röngän mielestä on tärkeää pärjätä ja yrittää parhaansa, mutta myös tehdä asioita, joissa ei ole niin hyvä. Oival lista on, että kirjoittamista voin kuiten kin jatkaa.” Rönkä toi voo jatkossa kin innostuvansa tai ainakin katsovansa uusia asioita hyväksyvästi. Siellä ei raken neta, viljellä eikä laiteta kasvimaata. Savolaiselle ajattelutavalle on tyypillistä illuusio vapaudesta. Silloin tapah tuu haaveri.” Onneksi on norppatorppa, jonne voi ajaa metsätöiden päätteeksi. Rapsuteltavana hoitokoira Maisa. Toisaalta ihan kaikkea ei enää tarvitse opetella. Taval linen laskettelu ja hiihto saavat riittää.” Sekin on kantapään kautta opittu, että innokkuuden kanssa on opittava pitämään varansa. Siellä heitellään virveliä ja saunotaan. Viiltohousut jalkaan Viime syksynä Matti Rönkä täytti 60 vuot ta. ”Tavoitteenani oli saada aikaan konk reettinen esine, jossa lukee Matti Rönkä ja kirjan nimi. Siitä tulee kirjai lijan mukaan ”vanhenevan miehen hori naa”, joka sijoittuu sekä nykyaikaan että 1960 ja 70luvuille. ”Kun riehun metsätöissä, niin pitäisi pi tää mielessä, että a) kyllä ne viiltohousut pitää olla jalassa ja b) kun väsyttää, niin sitten pitäisi lopettaa. Ja kuun nellaan savolaista talitinttiä. Toi saalta työuran päättyminen alkaa väistä mättä hah mottua. Koronakevät tuskastutti Rönkää, sillä silloin ei päässyt harrastamaan joukkuelajeja. Seuraava romaani on jo työn alla, ja se ilmestyy vuoden päästä syksyllä. ”Annoin itselleni jo viisikymppisenä lu van, että en opettele lumilautailua. Voin rauhassa sanoa, jos jossain ei ole mitään järkeä. ”Olen enemmän polttomoottorimies kuin tietokonemies.”. ”Sauva kävely alkoi tulla korvista ulos!” Röngän esikoisromaani, Tappajan nä köinen mies, ilmestyi vuonna 2002. Vaikka uudet asiat kiinnostavatkin, digiajan haasteista uutisankkuri ei innostu. Sekin oli Röngälle tyypillinen, epämukavuus alueelle menevä projekti. Siellä ei ni mittäin voi tehdä mitään. Mitä ajatuksia ikä herättää
Raivaussahalle liian isoon ja hakkuukoneelle liian sakeaan ja pieneen puustoon tuli markkinarako, johon iskee paja jos toinenkin. TUMPELOINTI JA LAISKUUS metsän synnytyksessä lisää lahopuuta. Käsittääkseni metsänomistajat osallistuvat asian korjaamiseen uutterammin ja kalliimmin kuin kukaan muu. Kannoista leviää kuuseen laho, mäntyyn tappava tyvitervas. Harvan ihmisen puuntuottamisen tulosten jäljillä on retkeilty niin paljon kuin Jouko Juurikkalan pylväiköissä. Oiva vaihtoehto taistelulle sisukasta vesakkoa vastaan. Kuusikon yläharvennus on tutkimuksen taitolaji, joka arkityössä johtaa liian harvaan puustoon. Vaan eipäs surra! Maa puskee 10–15 vuodessa tiheikön, jossa metso kulkee jalan ja metsätohtorin resepti on nuoren metsän kunnostus. Kasvukilpailun häviäjät eivät pysy pienillä juurillansa pystyssä; tuuli lisää lahoa maapuuta kuusta. 1947) pääsi taimien lajitteluun 11-kesäisenä, siitä ura yleni aukkojen viljelijäksi. Taannoisessa puukaupassa lähti hehtaarilta 580 kuutiometriä 62-vuotiaita mäntyjä. Haavasta tulee pitkäaikainen kololinnun koti kunnes se lopulta putoaa maan ötököiden ja sienten ruoaksi. KUKA HALUAA LISÄÄ lahoa kuusta palokärjen ja hevosmurkun lisäksi. Otaksun että monen. Viivyttely viljelytöissä luo vesoille etumatkaa, heinien poljeskelu auttaa osan taimista kasvuun ja sitten on varhaishoidon aika. Viisaat insinöörit eivät osanneet aikoinaan kuvitella moista menoa mahdolliseksi. Herättikö kolumni ajatuksia. Monenko pajan giljotiini tai muu leikkuri jättää havupuun kannot käsittelemättä. Kuusialikasvos, pussihousukansan ja syväekologin ”juurmehtä”, on usein valmiiksi laho. Valtion tukien saanti kukkaroon näyttää ylivoimaisen makealta verrattuna siihen, millaiset tukkitulot metsä antaa tulevilta hakkuilta. Jos leimikolla on jokunen iso haapa, hän sahaa vuosia ennen hakkuuta lovet haavan tyviin ja käsittelee ne torjunta-aineella. Valtio tukee työtä, saha soi. Tuoreimmalla käynnilläni katselin iloiten, kuinka Joukon tytär Leena Juurikkala-Ketola ja miehensä Jyrki perkasivat taimikkoa. Miljardien eurojen kysymys on, mikä puulaji korvaa maanosan vuosisataisen rahapuun. Sysmäläinen yrittäjä Jouko Juurikkala tuottaa tervettä tukkia ja säästää pihlajat ja raidat pölyttäjille, jalosoukkojen, kääpien ja monen muun hyväksi. Kamalin lahokuusen lisääjä on kirjanpainaja, jonka aiheuttamaan katastrofiin haetaan lääkettä Keski-Euroopassa. Uusi työ, uudet tuet! VEDÄN KÄTTÄ hien polttaman metsälakkini lippaan kunnioittamaan häntä, joka noitumatta ajaa Ponssen alas lavetilta 11 metriä korkeaan vihreään seinään. Metsänhoitajan työ yksityismetsissä vei hänet vuonna 1986 kynän varteen, ja kynä on pysynyt terävänä. Nuoriso-osasto tupsautti vesojen kantoihin torjunta-ainetta, jottei sahausta tarvitse uusia. Hän viljelee aukot nopeasti hakkuun jälkeen. JATKUVA KASVATUS lisää tehokkaasti kuusen lahoa. Oiva keino tuottaa uutta lahoa on istuttaa kuusta vanhan hakatun lahokuusikon tilalle. Ikävät taudit tarttuvat hyvin ja ovat kroonisia. Kohta hypähtävät pioneeripuut haapa ja koivu yli viljelytaimen, eikä valtiokaan auta. Tämä on ikävän yleistä. Sama koskee metsuria, joka kaatokahvaan kytketyllä sahalla aukoo valolle tietä tureikkoon. KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen kolumnisti Juha ”Koltta” Aaltoila (s. Metsänomistajien lahontuotanto on tehotonta, koska suurin osa lahopuusta on kuusta, lahopuista yleisintä. Samalla lahoaa koneyrittäjän bisnes ja kuskipula pahenee pusikoissa ähräilyyn. Lahopuuta syntyy kiitettävästi, kun kone repii ahtaudesta riukuja energiaksi. Rahapuuta tuottaneet harvennukset nostavat myynnit yli 700 kuutiometriin hehtaarilta. Ovat kehittäneet raivaussahat metsänhoitoon ja koneet hakkaamaan kuituja tukkipuita hoidetuista metsistä. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 7/2020 METSÄ 14 L ahopuun niukkuus metsissä mainitaan usein suurimmaksi syyksi luontomme vähämuotoisuudelle. Jouko Juurikkala lyö leikiksi: ”Olen niin laiska, etten viitsi tehdä samaa työtä monta kertaa, ja niin köyhä ettei minulla ole siihen rahaakaan.” JUHA AALTOILA Näin tuotat kallista lahokuusta metsissäsi AALTOILA Viivyttely viljely töissä luo vesoille etumatkaa.. Tukin keräilytalous harventaa metsää kerta kerralta ja valo nostaa valtaan kastikan, angervon ja horsman. Luontokin auttaa jo, kun lahottaja tarkenee tehdä työtä pidemmän ajan vuodessa kuin ennen, jopa huhtikuulta marraskuulle. Myrskytuhoista jää paljon kuusta metsiin, joihin iskee kirjanpainaja lystimielin lisäämään sukuansa ja lahoa
Monipuoliset tiedot karttoineen ovat maksutta käytettävissäsi silloin, kun niitä tarvitset. Suunnittele nyt kesän metsänhoitotyöt. Sinä päätät metsäsi hoidosta! Me tarjoamme sinulle perustiedot metsästäsi ja sähköisen asiointipalvelun. 029 432 409, asiakastuki@metsakeskus.fi. ILMOITA TYÖKOHTEISTA JAA METSÄTIETOJA ILMOITA HIRVIVAHINGOISTA LÖYDÄ TÖILLE TEKIJÄ LÖYDÄ LUONTOARVOT KÄYNNISTÄ SUOJELUSELVITYS LIITY LUOMUKERUUALUEESEEN HAE KEMERA-TUKEA LÖYDÄ METSÄNHOITOKOHTEET KÄYNNISTÄ PUUKAUPPA. Myös chatissa. KIRJAUDU osoitteessa www.metsään.fi | ASIAKASTUKI apunasi: p
Siitä korujen pallomainen muoto sai alkunsa.” Äkräs-korusarjaan kuuluu tätä nykyä myös kaulakoru. PUU AARRE 48 Suomalaisten metsätilojen keskikoko vuonna 2019 oli 48 hehtaaria. ”Ei siinä auttanut kuin pistää toiminimi pystyyn siltä seisomalta”, nauraa Tuohi Design -yrityksen vuonna 2018 perustanut Koskeli-Ratamaa. ANNI KOSKELI-RATAMAA Koonneet ANNE SOININEN ja ELINA LAMPELA »Onnemme on usein ulkoa mää riteltyä, elämys onnea. ”Tuohesta löytyy paljon värivaihteluita. Tuohi on kerätty kaadetuista pihapuista ja tonttihakkuista tai saatu muun puutavaran sivutuotteena. Silloin tällöin asiakkaat kyselevät perinteisten tuohikonttien ja -korien perään, mutta Koskeli-Ratamaa keskittyy tekemään omanlaisiaan tuotteita. Tuohensa Koskeli-Ratamaa hankkii puuteollisuuden yrityksiltä Joensuun seudulta, eikä yhtään puuta ole kaadettu tuohen hankkimisen vuoksi. Tuohen sitkeys vaihtelee muun muassa puun kasvupaikan ja tuohen keräysajankohdan mukaan. Jos onnea pitää tavoitella muiden silmissä ja muiden ehdoil la, se on katoa vaa.» Pappi, toimittaja ja tietokirjailija Hilkka Olkinuora (Yhteishyvä 4/20) »Minua viehät tää suomalainen tapa sanoa, että marjareissulla me saimme marjo ja. ”Laitoin ruseteista ylijääneet palat kiehuvaan veteen, ja huomasin, että ne kerääntyivät syheröiksi. Luontoon ei mennä ottamaan, vaan luonto aina antaa.» Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola (Seura 32/20) Tuohi taipuu koruiksi Äkräs-korusetti on valmistettu kotimaisesta koivun tuohesta. Kaulakorun ketjun pituus noin 70 cm. (Lähde: Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimus, Luke) SITAATIT UU M AR KE T Moderni muoto Kristoffer Heikkisen valmistamat koivupuiset Comma-koukut muistuttavat muodoltaan saunoista tuttuja oksaripustimia. Setin hinta on 75 e.. Ne syntyivät rusettien ylijäämäpaloista. Pian tuohiyrittäjä suunnitteli myös ensimmäisen korumallinsa, Äkräs-korvakorut. Hinta 45 e. Myös raudusja hieskoivun tuohen väri on erilainen.” Joskus tuohi on niin haurasta, että sitä ei voi työstää. Päätin tehdä hääkoristeluistamme ylijääneestä tuohesta miehelleni rusetin.” Tuohiasuste herätti suurta ihastusta, ja juhlissa paikalla ollut Joensuun alueen yritysneuvoja suorastaan vaati, että rusetit on saatava myyntiin. Tummemmat Äkräs-korut on valmistettu tuohen alimmasta, puuta lähimpänä olevasta kerroksesta, ja vaaleat tuohen vaaleammasta ulkopinnasta. LISÄTIETOJA uumarket.fi Aarre 7/2020 METSÄ 16 K un joensuulainen Anni Koskeli-Ratamaa valmisti ensimmäisen tuohiesineensä, ei hän voinut kuvitellakaan, että se johtaisi yrityksen perustamiseen. Itseoppinut suunnittelija on varttunut kädentaitajien suvussa ja harrastanut käsitöitä lapsesta saakka. ”Haluan pitää oman lähestymistapani tuoheen modernina ja raikkaana.” LISÄTIETOJA tuohidesign.fi M AR IA HIL TU NE N AJANKOHTAISET AARTEET Anni Koskeli-Ratamaa on sivutoiminen yrittäjä ja päivätöissä Joensuun kaupungilla. Korvakorujen halkaisija noin 1 cm ja riipuksen halkaisija noin 3 cm. ”Olin menossa mieheni kanssa juhliin, joissa pukukoodina oli ’jotain puusta’
Titta Kuisma & Leila Nevakivi: Lapsen oma metsäkirja (Minerva 2020) UUTTA SIENITIETOA KIRJA TUTUSTUTTAA meidät sieniin terveys edellä ja muistuttaa, että myös tavalliset ruokasienemme edistävät terveyttämme monin eri tavoin. Kattava tietopaketti sisältää uutta tietoa tutuista ja vieraammistakin sienistä ja kuvaa 20 eri sienilajin tai -ryhmän kasvupaikat, ainesosat, terveysvaikutukset ja käyttötavat ruokana ja/tai rohtona. ”Kieltämättä! Kotini ja kesäpaikkani ovat kukkulalla, muuta maanpintaa korkeammalla.” Millaisia näköaloja tarjoat. Jännittävä retki voi alkaa jo kotiovelta. Emme palauta kuvia. ”Enemmän silokallio. Teddy Keen: Seikkailijan käsikirja (Nemo 2020) LUONTOKASVATUSTA KAUNIISTI KUVITETTU lastenkirja on sivistävä paketti pikkulukijoille. ”Kyllä. Ohessa eri metsätyypit ja kasvija eläinlajit tulevat tutuiksi. ”Monesti! On huomattavasti tärkeämpää uskaltaa yrittää kuin pyrkiä onnistumaan. Jyrkkyyttäkin löytyy silloin, kun olen uhattu tai peloissani.” Pysyykö Kallio vakaana myrskyssäkin. Kallion uusin kirja, Voimana toivo (WSOY), ilmestyi maaliskuussa. KUTSU SEIKKAILUUN MITEN LEIRIPAIKKA valitaan. Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. Kuinka nuotion saa syttymään. Luonnon kunnioitus on kirjan kantava teema. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. ”Mahdollisimman laaja-alaisia näkemyksiä niin omaa itseä, muita ihmisiä kuin elämää havainnoidessa.” Näkyykö Kalliossa aikakausien jättämiä kerrostumia. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. ”Vanhassa metsässä Kiteen Hovinsalossa on ilo taivaltaa! Kulkija saa ihailla luonnon montaa muotoa, kun metsää ei ole hoidettu liikaa. Tarinassa seurataan liito-oravaa, joka etsii itselleen sopivaa kotimetsää. Sitkeään yrittämiseen kuuluu myös epäonnistumisia.” Oletko silokallio vai rosoinen jyrkänne. Pitääkin näkyä! Mitä paremmin menneisyyttään ymmärtää, sitä vähemmän se automaattisesti vaikuttaa tulevaan.” Milloin olet jäänyt kuin nalli kalliolle. Seurana metsässä olivat loppukesän hirvikärpäset.” HARRI TIUSANEN Maaret Kallio suuntaa tulevana syksynä 12 paikkakuntaa kattavalle luentokierrokselle.. LA UR A M AL M IVA AR A KUUKAUDEN LUONTOKUVAN lähetti Harri Tiusanen. ”Kun elämässä myrskyää, hakeudun kallioiden, metsän ja meren luokse. Sinikka Piippo & Pertti Salo: Terveyttä sienistä (Minerva 2020) METSÄNIMISET 17 METSÄ Aarre 7/2020 Maaret Kallio KOULUTTAJAPSYKOTERAPEUTTI, 42 Oletko rakentanut majasi kalliolle, kukkulalle. Suuren luonnon äärellä voi tuntea, miten tyrskyt tulevat ja menevät, mutta perusasiat pysyvät.” LISÄTIETOJA Maaret Kallio on kouluttajapsykoterapeutti, kolumnisti ja tietokirjailija. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. Vaikka kirjassa seikkaillaan ympäri maailmaa Siperiasta Saharaan, luonnossa yöpyminen, nuotiolla tunnelmointi ja muut retkeilyelämykset ovat universaaleja
18 Aarre 7/2020 METSÄ Kehon rakentajan kuntokoulu Jämsäläinen Voitto Suosaari tavoittelee lisää metsähehtaareita ja valmistautuu raivaussahan kanssa kehonrakennuksen maailmanmestaruuskisoihin. METSÄNOMISTAJA Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat HANNE MANELIUS 18 Aarre 7/2020 METSÄ
Rasvanpolttoliikuntana metsän raivaus onkin ihanteellista treeniä”, Voitto Suosaari kertoo. 19 Aarre 7/2020 METSÄ METSÄNOMISTA JA ”Kilpailussa kehonrakentajan lihakset pääsevät parhaiten esiin, jos kehon rasvaprosentti on mahdollisimman pieni. Voitto Suosaari Ikä: 53 Ammatti: rakennus arkkitehti, yrittäjä Kotikunta: Jämsä Perhe: puoliso ja 23, 21 ja 13vuotiaat pojat Metsät: reilut 300 hehtaaria parilla kymmenellä eri tilalla Jämsässä ja Orivedellä Harrastukset: klassi nen kehonrakennus, melonta, retkeily 19 Aarre 7/2020 METSÄ
Niitä kasvattamalla valmistelen jo vaarinpäiviä, jolloin aion joka päivä kävellä vuoren laelta rantaan.” Nyt tulevaisuuden maisema teettää vielä töitä. Niitä kaikkia tarvitaan tänään. Yhtään neliömetriä metsää en ole saanut perintönä, lahjana tai naimakaupalla.” Nyt Suosaarella on takanaan metsäkauppoja jo parisenkymmentä, ja metsämaata on kertynyt reilut 300 hehtaaria. Sen pidempää metsätyöpäivää valmistautumisvaiheessa ei voi tehdä tai lihasmassaa alkaa kadota. Suosaaren eväskorista ei kuitenkaan löydy makkaraa, vaan pieni kattila, jossa on tietty määrä riisiä, jauhelihaa, kasviksia ja oliiviöljyä. Nuoret koivut, pihlajat ja lepät kaatuvat nopsaan. Suosaari on kilpaillut 15 vuotta klassisessa kehonrakennuksessa, nykyään yli 50-vuotiaiden masters-sarjassa. Voiman lisäksi treeni kehittää lihaksiston tasapainoa ja liikkuvuutta. METSÄNOMISTAJA Voitto Suosaari toivoo, että voisi tulevaisuudessa perustaa poikiensa kanssa yhteismetsän.. 20 Aarre 7/2020 METSÄ Voiton vinkit 1 Kiinnostu metsästäsi – tai myy se. Pitää jättää vähän reserviä siltä varalta, että hirvet sattuvat aterialle.” Tavoitteena tuhat hehtaaria Raatovuoren kauppa oli Voitto Suosaaren kolmas metsäostos. Se auttaa häntä laskemaan kehon rasvaprosentin mahdollisimman lähelle kahta, jolloin lihakset pääsevät paremmin esiin. T ämä metsä on pakko saada”, Voitto Suosaari ajatteli heti kun nousi autostaan Raatovuorella Längelmäellä. Ruokatauon jälkeen hän raivaa vielä toisen tankillisen ja polkee sitten kotiin. Haluaisin rakentaa tänne eläkepäivien kodin, josta perikunta saa aikanaan kantaa minut pois.” Kuusi vaihtui mäntyyn Auton tavaratilasta nousee ensin esiin eväskori, sitten laatikollinen polttopuita ja lopuksi raivaussaha. Olihan tämä jo metsänomistaja ja asui vain kymmenen kilometrin päässä. Ostohetkellä se kasvoi kuusta, mutta kymmenen vuotta sitten Suosaari hakkautti energiapuun korjuun yhteydessä noin 15-vuotiaat kuuset ja istutti tilalle männyntaimia. Niiden määrätietoisesta hankkimisesta hän innostui vuonna 2003 samalla kun rakensi liikerakennusta Jämsään. Sen pitäisi kestää osumaa 50-kertaisesti tavalliseen verrattuna, ja hyvin se tuntuu vievän”, Suosaari arvioi ensikokemusta. Karun rinteen alaosassa maaperä on rehevää ja pusikoituu nopeasti. Alhaalla lainehti Eväjärvi. ”Esimerkiksi toissa keväänä jyrkän ratapenkereen hakkuu osoittautui liian rankaksi. ”Kokeilen ensimmäistä kertaa sahassa kovapalaterää. ”Toivon, että tästä metsästä tulee loppusijoituspaikkani. Palkintokokoelmassa on kahdeksan Suomen mestaruutta, kaksi EM-hopeaa ja yksi EM-pronssi sekä pronssi maailmanmestaruuskisoista. ”Rantamaisemassa männikkö miellyttää minua eniten. Kaatuilin jäisessä rinteessä, ja lihakset jumiutuivat.” Lihasvoimaa Suosaari kasvattaa kuntosalilla. Pian omistaja kuitenkin ehdotti, että Suosaari ostaisi itse koko 30 hehtaarin tilan. Siihen kuului myös tilan talouskeskus ja päärakennus, jossa olen koko ikäni asunut. 4 Tee hankintapäätös ja osto tarjous ajoissa, jotta tarjouksen jättöaika ei umpeudu. ”Olin tutkinut paikkaa kartalta, mutta näkymä ylitti odotukset kirkkaasti. Kehonrakentajana hänen työja ruokarytminsä on pilkun päälle tarkka. Maisema oli karussa jylhyydessään mykistävän kaunis.” Voitto Suosaari tuli paikalle rakennusarkkitehtina tekemään piirustukset omistajan lupahakemuksiin rantatonteille. 3 Kun haluat to della kovasti os taa tietyn tilan, tar joa korkein hinta, minkä siitä voit mak saa. ”Nyt raivaan kuviolta vain rääpeikön, taimikon harvennus saa odottaa. Silloin ei har mita niin paljon, jos kauppa meneekin si vu suun. ”Olen kova asettamaan itselleni tavoitteita, ja rakennustyön lomassa aloin ajatella, että olisi mukava rakentaa vielä 5 000 neliötä ja omistaa 400 hehtaaria metsää.” Rakennustavoitteeseen on yhä matkaa tuhansia neliöitä, mutta metsätavoite lähenee. ”Vain mänty ja kataja saavat jäädä, kaikki muu on kieltolistalla”, Suosaari sanoo, asettaa kuulosuojaimet korville ja käynnistää raivaussahan. Se on metsässä melkeinpä ainoa asia, jolla on kiire. Viime joulukuun MM-kisoissa olin viides, ja päätin jatkaa kilpailemista.” Kisailun Suosaari yhdistää metsänhoitoon. ”En tosin tiedä, pystynkö siihen koskaan.” Raivaus polttaa rasvaa Taukonuotio syttyy yhdellä tulitikulla. ”Rasvan vähentäminen alkaa kolmesta neljään kuukautta ennen kisoja, ja metsän raivaamisessa sydämen syke on rasvanpolttoon ihan ideaali, samanlainen kuin reippaassa kävelyssä.” Rasvanpolttotreeninä Suosaari saattaa aamulla pyöräillä palstalle ja raivata tankillisen verran eli parisen tuntia. Hänen uransa metsänomistajana alkoi vuonna 1997 Suosaaren tilan jakamisesta isovanhempien kuoleman jälkeen. Niitä hän saattaa ostaa edelleen, jos ne sopivat metsäkokonaisuuteen. Rantaan laskeutuvassa rinteessä raivausta odottaa vajaan puolen hehtaarin kuvio. ”Se kaikki merkitsee myös parempaa työkykyä metsässä.” Aukko kasvaa lapsenlapsille Metsän ostajana Voitto Suosaari hankki alkuun melkein millaista metsää tahansa, myös aukkoja. ”Vielä puuttuu EMja MM-kultaa, eli tavoiteltavaa riittää. ”Yritin siinä sitten pidätellä, etten paljastaisi innostustani. Mäen päältä hän näki jyrkän rinteen, joka avautui länteen. Muut työt kes tävät odottaa vuoden tai kaksi. Myöhemmin ostin vielä serkkuni ja isäni osuudet tilasta ihan käypään arvoon. Jos metsänomistajal la ei ole tietoa, halua, mielenkiintoa, aikaa tai rahaa metsänsä hoitoon, metsä kan nattaa myydä aktiivi selle omistajalle. Tahdotko puuhapalstan vai harjoittaa metsä taloutta. 2 Ostoaikeissa mieti, millai nen metsä parhaiten palvelee omia pää määriäsi. ”Ostin tädiltäni hänen perintöosuutensa, 17 hehtaaria. Kauppaa hierottiin neljä kuukautta”, Suosaari kertoo nyt, viisitoista vuotta myöhemmin, samoilla jalansijoilla Raatovuoren laella. Suosaari onkin nostanut sen tuhanteen hehtaariin ja kymmenen prosentin kasvuun vuodessa
Voitto Suosaari käy Raatovuoressa myös nautiskelemassa – ja suunnittelemassa loppusijoituspaikkaansa. Silloin tällöin joku yhä kummastelee Suosaarelle, miksi koulutettu mies hikoilee työkseen metsässä eikä keskity vain rakennussuunnitteluun ja -valvontaan. Toisaalta olen ollut aika huono realisoimaan rantatontteja, vaikka metsätilojen mukana on tullut kahdeksan kilometriä rantaviivaa.” Kohti yhteismetsää Nuotio alkaa hiipua, mutta tauko saa vielä jatkua. Voitto Suosaari seuraa isänsä opetusta, jonka mukaan metsää kannattaa omistaa sen verran kuin itse pystyy hoitamaan. ”Metsästä on tullut minulle tärkeä työllistäjä ja tulonlähde. Jos tulee, niin lyhennän hakkuulla heti lainoja.” Muutaman kerran kauppa on onnistunut niin hyvin, että puunmyyntitulot ovat melkeinpä kattaneet tilan hinnan. Viitisen vuotta sitten kaikille tehtiin metsätaloussuunnitelma ja hoitosuositukset kullekin kuviolle. ”Mutta sitten ei tule pitkään aikaan mitään muuta kuin työtä ja kulua. Tosin se edellyttää sitä, että joku kolmesta pojastani ottaisi kotitilan hoitoonsa. Myös raivattavaa riittää eli sen puolesta pitäisi ainakin päästä huippuhyvään kisakuntoon”, Suosaari naurahtaa. Valtaosa tiloistani on kasvatusmetsää, joten seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi on tiedossa sata hehtaaria harvennusta. 21 Aarre 7/2020 METSÄ ”Metsätalous on ylisukupolvista toimintaa, ja tulevat lapsenlapseni korjaavat aikanaan satoa tämän päivän aukosta.” Nykyään metsän sopivasta sijainnista on tullut Suosaarelle tärkeä ostokriteeri. Tulevaisuuden visiossa perustan metsistäni heidän kanssaan yhteismetsän.” Suosaari on vienyt poikiaan pienestä saakka metsään retkeilemään ja koettanut siten herättää heissä metsähenkeä. Suosaaren metsätiloista pienin on puolen hehtaarin ja suurin 70 hehtaarin kokoinen. ”Rakentamisen aion aloittaa 60-vuotiaana. Se tuntuu sopivalta, koska harvennusja päätehakkuita lukuun ottamatta hän tekee metsätyöt itse: mätästää, istuttaa, heinää, raivaa, täydentää taimikot, hoitaa hakkuiden ennakkoraivaukset, tarvittaessa ojittaa ja rakentaa jonkin verran metsäteitäkin. Pisin matka kotoa palstalle on 23 kilometriä. Sen järvenpuoleisesta seinästä tulee korkea ja melkein kokonaan lasinen. Hänelle itselleen metsä oli poikasena välillä pakkopullaa isän apulaisena, mutta samalla työtaidot karttuivat ihan huomaamatta. Virallisia suojelualueita Voitto Suosaari ei aio metsiinsä perustaa, mutta hän harrastaa hienojen kohteiden omaehtoista suojelua. Se tulee edellisiltä sukupolvilta ja heidän työnsä kunnioittamisesta.” Eläkekodista tulee pulpetti kattoinen puutalo. Kehonrakentajan metsätyöpäivän eväs on aina samanlainen ja täsmälleen sama kuin kotilounas olisi: grammalleen tarkkaan punnittu määrä riisiä, lihaa, kasviksia ja oliiviöljyä.. Hänellä on eläkekodista vahva mielikuva: Jyrkänteen reunalla kohoaa pulpettikattoinen puutalo. Mutta ihan pohjimmiltaan minut varmaan johti tähän maahenki. ”Päätehakattavaa metsää omistan aika vähän, koska sitä tulee myyntiin vain harvoin. ”Työt ajoitan pääosin suunnitelman mukaan
Graafissa viikko 2/19 sisältää puukaupat viikoilta 1/19 ja 2/19, viikko 2/20 sisältää puukaupat viikoilta 1/20 ja 2/20. Teollisuusliiton lakko tuntui puukauppojen määrissä mutta ei juuri hinnoissa. Suomen hyvä tilanne on poikkeustapaus. Hinnat eivät heilu Viimeksi kuluneen vuoden aikana muutokset puun hinnoissa ovat olleet pieniä, kun otetaan huomioon isot häiriötekijät. Havutukkien hinta oli heinäkuussa euron verran alle vuosi sitten samaan aikaan maksetun. Yhtiöillä pitäisi olla reilusti kiinnostusta kaupantekoon, kun tähänastiset ostomäärät ovat yli viidenneksen jäljessä edellisvuodesta. Kuusija mäntykuidun kantohinnat vuoden 2019 alusta alkaen Kuusija mäntytukin kantohinnat vuoden 2019 alusta alkaen Kuusitukki, uudistushakkuu Mäntytukki, uudistushakkuu Kuusitukki, harvennushakkuu Mäntytukki, harvennushakkuu LÄHDE Luke / Metsäteollisuus ry Kuusikuitu, uudistushakkuu Mäntykuitu, uudistushakkuu Kuusikuitu, harvennushakkuu Mäntykuitu, harvennushakkuu 15 17 19 21 23 25 30/20 20/20 10/20 50/19 40/19 30/19 20/19 10/19 40 50 60 70 80 30/20 20/20 10/20 50/19 40/19 30/19 20/19 10/19. Touko-kesäkuussa oli pieni korjaus ylöspäin, tosin tänä vuonna se jäi pienemmäksi kuin on totuttu. Valitettavasti alueellista vertailua ei nykytilastoinnin takia voi tehdä tarkasti. Kysyntä tällä sektorilla näyttäisi olevan kasvamassa, kun turpeen käyttöä tullaan lähivuosina todennäköisesti rajoittamaan. T oipuminen koronapandemian ensimmäisestä aallosta on metsäsektorilla sujunut tyydyttävästi tuotannon laskusta huolimatta, mutta jatko arveluttaa. Koronan heikentämä kysyntä on vaikuttanut sekin, mutta noteeraukset ovat pitäneet. Kuusija mäntytukin keskihinnat ovat tänä vuonna olleet hieman alle viime vuoden tason. Huipputuloksiin puumarkkinoilla tuskin enää ylletään, mutta alkuvuotta parempaa kannattaa yrittää. Huonot uutiset ulkomailta, erityisesti tärkeistä ostajamaista, lamauttavat nopeasti puumarkkinoita kotimaassa. 22 Aarre 7/2020 METSÄ HUOLI PUSEROSSA Epävarmuus on ensimmäinen asia, joka tulee mieleen syksyn puukauppaa pohtiessa. Tehtailla tarvitaan tänä vuonna vielä paljon puuta. Kuitupuun hinta on vuodessa vaihdellut suhteellisesti tukkien hintaa enemmän, mutta hintataso on nyt lähes tarkalleen sama kuin vuosi sitten. Energiapuumarkkinoilla toimivat osaksi eri yrittäjät kuin muussa puukaupassa. Näin näyttävät tilastot koko maan keskihintaa tarkastellen. Energiapuun kaupassa vertailukohPUUMARKKINAT Teksti ANTTI ÄIJÖ | Graafi AINO SAARIKIVI Kuitupuun hinnat ovat eläneet tukkien hintoja enemmän, kun katsotaan tilannetta vuoden 2019 alusta saakka. Hintataso on kuitenkin nyt lähes samanlainen kuin vuosi sitten
Positiivinen asia on se, että kilpailevaa Venäjän sahatavaraa riittää vientiin niukasti loppuvuonna, koska puun korjuuolosuhteet ovat naapurimaassa olleet vaikeat. Nämä ovat nyt niin alhaalla, että kovin suuriin hintojen korotuksiin ei liene mahdollisuutta. Kuitupuun kysyntä kasvaa Pohjois-Suomessa, kun Stora Enson investoinnit Oulussa otetaan vaiheittain käyttöön. teina ovat ennen muuta fossiilisten energialähteiden hinnat. Haetaan näkemystä Vakiintuneen puukaupan vuosirytmin mukaan kauppoja yritetään elokuussa saada käyntiin alkukesän hintoja alemmilla tasoilla. finnmetko konv.pdf 1 24.7.2020 9:39:38 2250 Max. Sahoilla odotukset syksyn suhteen eivät ole korkealla. Tämän takia UPM näytti paperiliiketoiminnan tappiota puolivuotiskatsauksessaan. Tasapainottava tekijä on kartonkien vahvistunut kysyntä, näiden valmistukseen käytetään yhä suurempi osa selluloosatuotannosta. Monella tavalla vaikeasta vuodesta huolimatta sahateollisuudessa on yrittäjiä, jotka uskovat tulevaisuuteen. Mekaanisen puunjalostuksen kannalta tärkeät ostajamaat Kiina ja Japani ovat olleet kovin varovaisia kaupanteossa vuoden lopulle ja tämä lisää tarjontapainetta Euroopassa. Tiukkaa markkinoilla Koronapandemia on jo nyt vaikuttanut huomattavasti metsäteollisuuden eri tuoteryhmien markkinoihin. Harvennusleimikot ovat juuri nyt ostossa halutuimpia. Tähän on useimmilla metsäyhtiöillä olemassa hyvät valmiudet. Kuitupuun hinnan ennustetaan olevan likimain samalla tasolla kuin viime vuonna. Kaikkien myyntihalukkaiden metsänomistajien käytössä on tietysti Kuutio, jolla tavoittaa kaikki leimikosta kiinnostuneet ostajat. Keski-Euroopasta on tulossa markkinoille yhä enemmän kiireellistä korjuuta vaativaa tuhopuuta ja se painaa hintoja. Keväällä alkanut korona-aika on opettanut, että puukauppoja voi hyvin tehdä sähköisesti. Papereiden heikko kysyntä ja siitä johtuvat tuotannon supistukset vaikuttavat aikaa myöten myös selluloosan menekkiin. Massan valmistus on tuonut rahaa kassaan, mutta marginaalit ovat viimeisten kahden vuoden aikana selvästi kutistuneet. Tätä suomalaiset metsäjätit pelkäävät eniten. Sekä Pellervon taloustutkimus että Luonnonvarakeskus ennustavat, että havutukkien hinta tulee tänä vuonna laskemaan edellisvuodesta. Moista ei ole tapahtunut viiteen vuoteen markkinoiden supistumisesta huolimatta. Näillä näkymillä ei merkittäviä hintojen korotuksia olisi loppuvuonna luvassa. 23 Aarre 7/2020 METSÄ Harvennus leimikot ovat juuri nyt halutuimpia. Epävarmuuden vallitessa on pakko olla varovainen hintakehityksen arvioinnissa. Etelämpänäkin ostot pysynevät hyvällä tasolla, mutta hinnoittelussa tullaan vetämään tiukkaa linjaa. Tätä kuvastaa esimerkiksi Koskisen Oy:n päätös uuden sahalaitoksen rakentamisesta: Kärkölässä suunnitellaan laajennusta, joka kasvattaisi tuotantomäärän 365 000 kuutiometriin. Pientä helpotusta voi olla saatavissa Yhdysvalloista, siellä sahatavaran hinta on kehittynyt niin hyvin, että se kiinnostaa muun muassa Ruotsin yrityksiä. Painopapereiden kysyntä kärsii eniten ja näiden markkinat ovat Euroopassa supistuneet lähes kolmanneksen. Hintojen tarkistuksia tehdään sitten, jos tarjonta ei toteutuneella hintatasolla vastaakaan kysyntää
Husqvarnan sadepusero ja -housut. 24 Aarre 7/2020 METSÄ Varaudu ja ennakoi Voimakkaat kuurosateet ja pitempi sateinen sääjakso ovat haasteita raivaajalle. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso 24 Aarre 7/2020 METSÄ. AVUKSI METSÄTÖIHIN Sateen sattuessa Juttuun liittyvällä videolla tutustutaan kahteen erilaiseen raivaajan sade asuun. Sadeasu yllä tulee kuuma, mutta likomärkänä alkaa palella
Pysäyttikö epätietoisuus rajalinjasta työt. Ehkä jo ennen kuin työpäivä pääsee edes alkuun. Ammattimetsuri viilaa raivurinsa ja moottorisahansa illalla seuraavaa päivää varten. Muun muassa näiden harmien kanssa pärjää paremmin, kun varautuu tulevaan ennalta. Ketjun katkeamisen ja terälevyn halkeamisen varalta autossa on hyvä pitää varaketju ja -levy. 25 Aarre 7/2020 METSÄ Rajoja tarkastaessa kannattaa mukana pitää ainakin vesuri. Läheskään aina näin ei ole. Kun olennaiset asiat osaa ottaa huomioon, työpäivästä selviytyy paremmin ja tulosta syntyy varmemmin. Edes hieman tylsällä ketjulla tai terällä ei kannata tehdä töitä. Siksi liikaa Kiveen hakattu numero kestää aikaa. 3 Viila mukaan Ilman viilaa ei metsään ole menemistä. Kokosimme muistilistan savottaan lähtijälle. Sammal ja jäkälä numeron peittäessään naamioivat pyykin kuitenkin tavallisen kiven näköiseksi. 1 Rajat auki Harva metsänomistaja voi kehua sillä, ettei yksikään rajapyykki ole hukassa. F yysinen, raskas ja vaaroja sisältävä ulkotyö yksin kaukana muista teknisen ja siksi vikaherkän sahan kanssa on hankala yhdistelmä. Pakottiko vesisade pois metsästä. Metsätöissä se tarkoittaa yllättävän monia asioita, joihin kokenut metsätöiden tekijä suhtautuu kuten itse työhön. 2 Huolla ja tarkista saha Puhdista ja huolla raivausja moottorisaha säännöllisesti. Tsekkaa myös turvaliipaisimen kunto. Niiden esiin saaminen on jo puoli voittoa. Paljon on kuitenkin tehtävissä sen eteen, ettei näin käy. Käytännössä sekään ei haittaa, jos rajalinjat on pidetty auki. Jälkeä syntyy heikommin, ja sahaa joutuu huudattamaan, jolloin se joutuu turhan koville. Näin hyvä työvireys ei katoa aamulla viilaukseen. Asia tuntuu itsestään selvältä, mutta näin on käynyt monelle. Myös ketju on hyvä kiristää valmiiksi. Varasaha ajaa saman asian. Kun metsänomistaja sitten lähtee sahaamaan raivausrästejä kuntoon, työpäivä saattaa tärvääntyä rajojen etsiskelyyn. Aurausviitat pyykeillä helpottavat pyykkien löytämistä. Jos asuu kaukana metsistään, eikä säännöllisiin käynteihin ole aikaa tai niistä aiheutuisi liian paljon vaivaa, kompastuu helposti tähän perusasiaan. Kyse on varautumisesta. Muista pitää ruohonleikkurin puhdas bensa ja sahojen sekoitebensa erillään. Ei ihme, jos raivaus tai moottorisahatyö omassa metsässä on toisinaan pakko heittää kesken. Tavallisempaa on vähäinen osuma kiveen, minkä jälkeen terälevy tai -ketju ei pure kunnolla. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA ei voi korostaa sitä, kuinka tärkeää säännöllinen rajojen auki raivaaminen on. Hajosiko saha. Äärettömän tärkeää on tarkistaa ennen jokaista lähtöä moottorisahan takapotkusuojan toimivuus. Uudenkarhea on tarpeen, jos tulee paha osuma ja ketjua tai levyä joutuu viilaamaan paljon. Öljyttömällä bensalla sahaaminen aiheuttaa männän kiinni leikkaamisen ja moottoriremontin. Hanki viiloja useita kerralla ja pidä mukana aina yksi lähes tuliterä hieman ehkä jo kuluneen lisäksi. Osuma kiveen, piikkilankaan tai puun sisässä olevaan naulaan voi tylsyttää terän käyttökelvottomaksi. Etenkin taimikoissa vesakko räjähtää kasvuun uskomattoman nopeasti häivyttäen rajat. Puhdista ilmansuodatin tai vaihda se tarvittaessa, kuten myös tulppa ja tankista löytyvä polttoaineensuodatin. VEROVINKKI METSÄTÖISSÄ KÄYTETTÄVÄT turva varusteet, kuten kypärät, turva saappaat, turvahousut ja työ hanskat ovat metsänomistajal le vähennyskelpoisia vuosi menoja metsävero tuksessa.. Aurausviitta ei lahoa kuten puusta tehty merkkiseiväs
Liikaa siihen ei saa luottaa. Moottorisahatöissä varasahan ei tar vitse olla ykkössahan veroinen. Setti so pii raivaukseen. Huskun sadeviitan ja sadelahkeiden yhdistelmä suojaa kypärän ja niskasuojan kanssa sateelta yllättävän hyvin, mutta ei kuumota yhtä paljon kuin sadeasu. 6 Ensiapupakkaus Ehkäpä eniten metsänomistajat laiminlyövät turvallisuuttaan lähte mällä metsätyöhön ilman vetoketjullisessa taskussa kulkevaa ensiapupakkausta. Sadelahkeiden täydentäjäksi löytyy Husqvarnalta hihallinen sadeviitta, jossa on pitkä frakkimallinen takaosa ja hyvin lyhyt etumus, jonka voi säätää napituksella myös osittain auki. Turvakengät suojaavat monin tavoin. Siinä oleva rulla side harsoa sekä harsotaitokset auttavat runsaan verenvuodon tyrehdyttämisessä. 26 Aarre 7/2020 METSÄ Kun väsy iskee, laita pillit pussiin. Varsinkin voimakkaan moottorisahan teräketju voi upota turvaasun viiltosuo jauksen läpi. Niitä saa varaosina. Hakkuun ennakkoraivuulla myös kevyt moottori saha kelpaa kohtalaisesti varasahaksi. Jos asia unohtuu, seurauksena voi olla saharikko. Moottorisahatyössä sadelahkeet ovat tur han alttiit ketjun hipaisuille. Yleensä ketjun nopeus kuitenkin hiljenee niin paljon, ettei vakavaa vammaa synny tai haaveri jää naarmun tasolle. Erityisesti pitkästä matkasta metsäänsä ajaneelle sekin on parempi vaihtoehto kuin lähtö kesken päivän tympein mielin kotiin. Pienempiä haavoja varten ensiside pakkauksessa on laastareita. Keväällä ja syksyllä viileillä säillä raiva tessa metsänraivaukseen tarkoitettu sade asu on sikäli helppo valinta, että ilman vii leys tekee sadeasun käytön mahdolliseksi. Kun metsä on sateen jäljiltä märkä, taimikon varhaisperkauksessa pelkät pitkät sade lahkeet antavat ehkä jo riittävän suojan märkyydelle. Silloin voi olla parempi käyttää tavallis ta raivausasua. Jos mukana on pahviin laminoitu peili silmään menneen roskan poistoa varten, pahvipeiliä voi hyödyntää painesiteen teke miseen vuolaasti vuotavaan haavaan. Moottorisahalla sahatessa tapaturma riski on moninkertainen raivauk seen verrattuna, mutta myös raivatessa on syytä pitää mukana ensi sidepakkausta. Kivikossa jäykkä pohja voi ehkäistä varvasvaivoja estäessään niveliä taipumasta liikaa.. Jos sade yltyy tai tulee kylmä, työ on paras lopettaa. Metsurinpuserossa ei ole viiltosuojaus ta, mutta huomiovärilläkin on merkitystä. Sadeasun allakin kastuu, mutta vesisateen sijasta omasta hiestä. Se on eräs tuloksekkaan työn osatekijä. Olo pysyy kuitenkin lämpimänä, eikä tauoillakaan tule liian kylmä. Silloin kastuu sadevedestä, mutta vähäinen sade ei ehkä haittaa liikaa. Suojaus ei sil loin ole kunnollinen ja visiiri pitää vaih taa. Ammattiraivaaja ei tuhlaa aikaansa ja voimiansa huonolla viilalla kihnuttamiseen. 5 Sateen sattuessa Vesisade on ikävä ja hankalasti torjut tava haitta raivatessa, hakkuutähtei den keruussa ja hankintatyössä. Kesäkuumalla sadeasun käyttö on tuka laa. Jos kypärässä on vikaa, syynä on useimmiten reikä visiirissä. AVUKSI METSÄTÖIHIN Ruohonleikkurin bensaa ei kannata laittaa kombikannuun. 4 Kunnon turvavarusteet Polttopuiden keruussa moottori sahalla ja hakkuutyössä tarvitaan kunnolliset suojavarusteet: turvahousut tai viiltosuojilla varustetut avohaala rit, kypärä sekä kumiturvasaappaat tai nahka turvakengät
Ilma kiertää, kun viitta ei peitä kaikkea. Kun soitat hätäpuhelun sen kaut ta, sovellus kertoo hätäkeskukselle tarkan sijaintisi automaattisesti. Mukana voi olla tarvikkeita myös murtumia ja kylmettymistä varten. Tästä ei ole varaa tinkiä! Puseron taskussa metsässä on aina oltava ensisidepakkaus. Muista ladata kännykkä etukäteen. Niitä olisi hyvä aika ajoin kerrata. Vielä laajemman turvan antaa ensiapu laukku. Se nopeuttaa avun saantia. Lataa kännykkään ilmainen 112hätä sovellus. Suomen Punaisen Ristin materiaaleista löytyy ohjeita vakavan verenvuodon ty rehdyttämiseen. Metsätyö on metsänomistajalle parhaimmillaan mukavaa ja idyllistä puuhaa. Turvallisuus syntyy siitä. Kerro jollekin tarkasti, mihin menet. Ennen autolta poistumista käännä se niin, että lähtö on mahdollisimman helppoa ja nopeaa, jos olet loukkaantunut. Jos haava on paha, sidetarpeita tar vitaan jo ennen repulle saapumista. Mönkijäturmia sattuu, mutta loukkaantuneelle mönkkäri saattaa olla myös kultaa kalliimpi apu poispääsyyn metsästä. Ensiapulaukku repussa ei korvaa met surinpuseron taskussa olevaa ensisidepak kausta. Se kulkee metsään kätevimmin repussa. Mutta vaara vaanii, eikä sitä saa unohtaa. Sadelahkeet turvahousujen päällä. Siksi niihin pitää varautua. Kun jaksaa varoa ketjun osumaa, myös pienet moottorisahatyöt sujuvat. Metsään tullessa on hyvä ilmoittaa vaikka tekstarilla, kun aloitat työt. 27 Aarre 7/2020 METSÄ Husqvarnan frakkimallinen sadeviitta moottorija raivaussahatyöhön. 27 METSÄ. 7 Helpota löytämistäsi Metsätyössä sattuu harvoin vakavia onnettomuuksia, mutta joskus kuiten kin
Kerro tekstarilla, kun työpäivä on ohi. Myös hämärää tulee välttää, jotta palaat savotalta riskejä ottamatta ehjänä kotiin. Tee se seu raavallakin kerralla. ”Vähäisellä vesisateella vedin äitini Sylvi Pessisen aidosta lam paanvillasta kutoman villapaidan metsurinpuseroni päälle. Se opastaa sinut tankkauspaikalle ja helpottaa löytämistäsi, jos olet pulassa, kuten myös huomiovärinen asu. ”Metsurinpuseron alla villa pusero tekee olon tukkoiseksi ja kangistaa liikkeitä. Nestehukka voi aiheuttaa kehon kuivumista ja ylirasitustilan. Jos palstalla oli tiheää kuusikkoa, hän hakeutui sateella mieluiten sinne. Sahaa tankatessa on hyvä tankata myös oma keho. 28 Aarre 7/2020 METSÄ AVUKSI METSÄTÖIHIN Villapaita sateella K un vettä satoi kaatamal la, metsurilegenda Jaakko Pessinen ei hakannut. ”Sadeasua en käyttänyt haka tessa koskaan. Ellei ilmoitusta kuulu, sinua osataan ruveta etsimään. LISÄTIETOJA Husqvarna, husqvarna.com/fi Muistitko kokeilla taka potkusuojan toimivuuden ennen kuin viimeksi aloitit sahaamisen. Se lämmittää myös märkä nä, johtui märkyys sitten hiestä, vedestä tai sulaneesta lumesta.” Laita palstalla huomiovärinen bensakanisteri kiven päälle tai puun oksaan. Jos villapaidan laittaa metsurin puseron alle, olo ei ole aivan yhtä lämmin. Lämpöisillä säillä sahan tankkausväli voi olla turhan pitkä sahaajan elimistölle. Vesisateella vaatteiden kas tuminen ei ole Jaakon mielestä ongelman ydin, vaan se, että märissä vaatteissa alkaa palella. ”Puhdas villa on ihoa vasten hyvä ja luonnonmukainen mate riaali. Se on liian kuuma siihen työhön”, Jaakko kertoo. Keho voi kärsiä siitä muulloinkin kuin kuumalla.. Se pitää ihmeellisesti lämmintä, eikä edes tauoilla tullut kylmä.” Niksi on Jaakon mukaan siinä, että villapaita laitetaan nimen omaan metsurinpuseron päälle. 8 Neste ja välipalat Jaksaminen metsässä parantuu, kun nauttii sopivasti nestettä ja pieniä välipaloja. Vähäinen sade ei kuitenkaan estänyt häntä uurastamasta työ maallaan. Onko sinulla tapana pitää juomatauko vasta sitten, kun tulosta on kunnolla syn tynyt. Hän piti metsurin kumiturvasaappais sa aina villasukkia, myös kesällä, jotta kenkä istui paremmin jal kaan eikä hiertänyt. Riittävä neste ja välipalat parantavat työtehoa, mutta vielä tärkeämpää voi olla se, että jaksaminen vähentää työtapaturmia. Etenkin raivurin tankkausväli voi venyä yli tuntiin, joka on turhan paljon. Tankkaustauolla kylmä iskee li komärkään hakkaajaan niin lujaa, että Jaakon mielestä se rasittaa kovassa työssä rasittunutta eli mistöä jo liikaa heikentäen muun muassa palautumista. Kun väsy iskee, laita pillit pussiin. Aitoon villaan Jaakko on luot tanut myös jalkojen suojana. Puseron päällä siitä ei ole haittaa, eikä sitä silloin oikein huomaakaan”, Jaak ko vinkkaa
Kiitos Armin, voin vielä asua itsenäisesti omassa kodissani.” “ Katso lisää Armi-kokemuksia: Tuolin nerokas mekanismi mahdollistaa nousun vaivattomasti kuitenkin omat voimasi hyödyntäen. Suosittelen! Lääkäri Petri Karvonen “ Mittojesi mukaan (mm. Kysy rohkeasti! TEHTY SINULLE Kallistuva istuin ja käsinojien mekaniikka helpottavat seisomaan nousemista, ja ohjaa nousemaan oikein. Nivelrikon takia nousu sattui polviin ja selkään. HYVÄ SELÄLLE • TURVALLINEN • ERGONOMINEN • FYSIOTERAPEUTTIEN SUOSITTELEMA • KEVENTÄÄ HOITAJAN TYÖTÄ Design by TAPIO ANTTILA Soita ja kysy lisää kotimaisesta Armista Puh: 050 366 1832 Kysy myös kiiteltyä maksutonta kotiesittelyä! armi-aktiivituoli.fi Nyt kun ikäihmisten liikkuminen on rajoitettua, on aika hankkia kotiin tuoli, joka edistää käyttäjänsä liikkuvuutta, toimintakykyä ja mahdollistaa heikkovoimaisen kin omatoimisen harjoittelun helposti ja turvallisesti. Voimantuotto ohjautuu lihaksiin jotka vahvistuvat. Armilla nousu on lähes kivutonta ja jumppaan sillä nyt päivittäin. istuinkorkeus) ja runsaasti verhoiluja värivaihtoehtoja. Soita ja kysy lisää. AUTTAA YLÖS Polviin, lonkkaan eikä selkärankaan kohdistu kuormitusta, kipua tai haitallisia kiertymiä. Muokattavissa niin isoille kuin pienille. HYVÄ NIVELILLE Olet itse tuolin ainoa moottori. Vahvistunut lihaskunto parantaa tasapainoa ja vähentää kaatumisriskiä. AKTIVOI OMIEN LIHASTEN KÄYTTÖÄ Erinomainen ristiselän tuki yhdessä säädettävän (ylös/alas, eteen/taakse) niskatuen kanssa tarjoaa hyvän koko selän tuen. Tarkista myös mahdolliset kampanjat ja tarjoukset. Vahvistaa lihaksia kuin huomaamatta
Ostajien mukaan kaupan siirtämi nen verkkoon sujui hyvin. Yhtiö lupaa syksylläkin tarjo ta palveluita asiakkaan haluamalla tavalla. Tarjouksia tulee kaikkiin leimikoihin, parhaimmillaan jopa 6–8. ”Tuontipuun lisääntyminen on erikoinen ilmiö tässä tilanteessa. Monet metsäpalveluita tarjoavat yritykset keksivät keväällä, että metsänomistajilla on poikkeustilanteessa enemmän aikaa keskit tyä metsäasioihin, joten ne lisäsivät palve lutarjontaansa. ”Kymenlaaksossa puukauppa on käy nyt valtakunnan keskitasoa paremmin ja myyntisuunnitelmia on vireillä kolmannes enemmän kuin vuosi sitten. Hintatasokin on säilynyt suhteellisen vakaana”, johtaja Jari Ursin Metsänhoito yhdistys Kymenlaaksosta kertoo. PUUKAUPPA Teksti MARKKU PULKKINEN Kaupan siirtäminen verkkoon sujui hyvin. Metsänomistajien etujärjestö MTK nä kee alkuvuoden laimean puukaupan syyksi myös lisääntyneen raakapuun tuonnin. Metsänomistajien rekisteröitymiset ja kävijämäärät ovat kasvaneet. Toiveikkaana syksyyn Stora Enso antoi puunostajista ensimmäisenä henkilöstölleen porttikiellon metsänomistaja tapaamisiin. Osto ja asiak kuusjohtaja Sami Honkasen mukaan se ei vaikuttanut kauppa määriin. Puun ostajat näkevät syksyn kevättä valoisampana. Kesäkuun viimeisillä viikoilla kauppa kävi kuin raju myrsky. ”Touko ja kesäkuu toivat hiljaisen ke vään jälkeen puumarkkinoille taas reilun tarjonnan. ”Kevään ja alkukesän aikana noin 15 prosenttia yksityismetsänomistajien puu kaupoista kilpailutettiin Kuution avulla. KaakkoisSuomessa kysytyimpiä kohtei ta ovat kuitupuuvaltaiset leimikot. Heinäkuussa puunostajat vetäytyivät vuo silomille ja kauppamäärät putosivat noin puoleen vuoden keskimääräisestä tahdista. Myös metsä ammattilaiset ovat aktivoituneet”, Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä toteaa. Puukauppapaik ka Kuution käyttö lähes tuplaantui edelli seen vuoteen verrattuna. Myös energiapuulle on Ursinin mukaan kasvavaa kysyntää. Mäen mukaan kotimaan puutavaramark kina on vetänyt erinomaisesti, koska raken taminen, korjaaminen ja muu nikkarointi lisääntyivät huomattavasti koronatilanteen vuoksi. Ostammekin kaik kia puutavaralajeja kesäkorjuukelpoisista kohteista koko Suomessa, mutta voimak kaimmin tarpeemme painottuu eteläiseen Suomeen”, Sami Honkanen kertoo.. Näyttää siltä, että puukauppa jat kuu pirteänä myös syksyllä”, Mäki kuvailee. Samalla, kun hakkuu ja tuotantomäärät ovat normaalia pienemmät, puun tuontia lisätään. ”Kevät osoitti selvästi markkinoinnin ja aktiivisten yhteydenottojen tärkeyden. P uukauppaa on kuluvana vuonna tehty vajaa viidennes vähem män kuin vuosi sitten. ”Ostajat ovat nyt aktiivises ti liikkeellä. Metsäteollisuus osti Suomesta puuta noin 500 000 kuutiometriä viikossa, ja samaan aikaan ulkomailta tuo tiin puuta reilut 200 000 kuutiota viikossa. Kesäkuussa Stora Enson kesäkorjuukel poinen puuvaranto oli lämpimästä talvesta johtuen tavoitetta pienempi. Kotimaan puukauppa on sujunut kokonai suutena kohtuullisesti, sillä myös metsä teollisuuden tuotanto on jäänyt viime vuotta pienemmäksi muun muassa talven lakoista johtuen”, Honkanen sanoo. Metsänhoito yhdistyksen toimituskaupoissa on korjuu varantoa yli neljäksi kuukaudeksi.” Lisää tuontipuuta LänsiSuomessa toimivan Westas Groupin metsäjohtaja Juha Mäki hakee syksyn markkinoilta ”isoa määrää mänty ja kuusi tukkia”. Tilanne näyttää piristyvän syksyn koittaessa. ”Puulle on syksylläkin hyvää kysyntää. Tammihuhtikuussa puuta tuotiin Suo meen noin kymmenes enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuonnis ta kärsii niin kotimainen met sänomistaja kuin metsäkone urakoitsijakin”, MTK:n tutki muspäällikkö Kalle Karttunen muistuttaa. 30 Aarre 7/2020 METSÄ ” Puulle on hyvää kysyntää” Puukaupan takkuamisen syynä ovat ostajien mukaan kehno talvi ja lakot, ei koronavirus. Westas Group on Juha Mäen mukaan tehnyt puukauppaa perinteiseenkin tapaan pirtinpöydän ääressä, jos metsänomistaja on niin halunnut. ”Ostomäärämme pieneni vät ensimmäisen vuosipuoliskon aikana viidenneksen kuten muillakin toimijoilla. Tavallisesti kauppa pysähtyy juhannukseen, mutta tänä kesänä kaupan käyntiä jatkettiin sen jälkeenkin. Hintataso on vakaa ja pitkän aikavälin hintoihin nähden hyvä. Verkossa tai kasvotusten Koronakevät pisti sekä puun ostajat että myyjät opettelemaan sähköisten työkalujen käyttöä. Sel keä esitys metsänomistajalle ajankohtaisista hoito ja hakkuutöistä johti usein tulok seen”, Jari Ursin iloitsee
M onilla etämetsänomistajilla olisi hyvää aikaa perehtyä metsätilansa asioihin viettäessään kesää oman metsäpalstansa keskellä. Pienemmät puunostajat saivatkin keväällä etulyöntiaseman isompiin verrattuina. Sijoita pieni osa puukaupastasi tulevaisuuteen! METSÄELINKEINO LUPA KUKOISTAA #metsäsäätiö25 Luonnonvarakeskuksen mukaan kesäkuussa hakattiin puuta teollisuuden käyttöön neljä miljoonaa kuutiometriä, mikä on saman verran kuin viime vuonna. Voisiko maan tapaa muuttaa. Osa metsäfirmoista päätti metsänomistajan puolesta, etteivät halua tavata asiakkaitaan. Kahden henkilön metsäkävelyitä ei Suomen hallituskaan kieltänyt. Heinäkuussa lähes kaikki puunostajat lasketaan omille lomilleen ja palvelun taso heikkenee. Onneksi keväällä oli niitäkin metsäammattilaisia, jotka tulivat mielellään metsänomistajan kanssa kävelemään leimikot läpi ja tekemään kauppaa normaaliin tapaan. Voisiko maan tapaa muuttaa ja pitää puukaupan ovet auki myös heinäkuussa. Ostajan ei kuitenkaan kannattaisi pakottaa metsätalousyrittäjää verkon orjaksi, vaan tarjota hyvää ja monikanavaista palvelua asiakkaan ehdoilla. MARKKU PULKKINEN JOHANNES TERVO / VL-ARKISTO. Silti metsänomistajille suunnatuissa uutiskirjeissä toivottiin, että metsänomistajat pitäisivät talouden rattaat pyörimässä. Tästä kertoo se, että metsänomistajat jättivät Kuutio-palvelussa kaikkein eniten tarjousja yhteydenottopyyntöjä juuri heinäkuussa. Metsäteollisuus on kuitenkin ollut huono hyödyntämään metsänomistajien loma-ajan. Keväällä itsensä läpi lyönyt sähköinen puukauppa on hyvä lisäpalvelu ja sopii hyvin useimmille metsänomistajille. 31 Aarre 7/2020 METSÄ Metsänomistaja, Metsäsäätiö on rahoittanut metsäalan yhteisiä hankkeita jo 25 vuotta. Vapaaehtoisella menekinedistämismaksulla voimme jatkaa työtä tulevaisuudessakin. Tästä kertoo puukaupan notkahdus alle puoleen kesäkuun määristä. Palvelun taso heikkeni myös maaliskuun lopussa ja jatkui heikkona kesäkuulle saakka
Isommalla palstalla on varttuneempaa metsää, ja siihen kannattaa käyttää enemmän aikaa”, Törmä suunnittelee. Selvitimme, voiko koneen tekemien arvioiden tuloksiin luottaa ja miten ne eroavat ihmisen tekemästä työstä. METSÄTILAN ARVO Teksti ja kuvat MARKKU PULKKINEN M etsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen arviointiasiantuntija Henri Törmä katselee tabletistaan tänään arvioitavan metsätilan perustietoja. Tila jakautuu kahteen kiinteistöön. ”Pienempi palsta näyttää selkeämmältä, joten lähdetään siitä liikkeelle. Pienemmän, kuuden hehtaarin palstan selkeys johtuu siitä, että lähes kaikki kuviot on istutettu 1970-luvulla maataloustuotannosta poistuneelle pellolle. Puut ovat tasaikäisiä ja suorissa istutusriveissä. Kanta-Hämeessä sijaitseva metsätila on 25 hehtaarin kokoinen. Metsäarvioita saa internetistä puolessa minuutissa. Teetimme siitä tätä juttua varten hinta-arviot metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijalla sekä OP Metsän ja UPM Metsän laskureilla. Arvioidun metsätilan arvokkain kuvio on noin kymmenen vuoden päästä päätehakkuuiässä. IHMINEN VAI KONE. 4,5 hehtaarin kuvio muodostaa kolmanneksen koko 25 hehtaarin metsätilan arvosta. Ohessa hoitosuosituksia Henri Törmä painottaa metsään lähtiessämme, että arvioinnissa kannattaa keskitAarre 7/2020 METSÄ 32
Erityisen paljon aikaa Törmä käyttää varttuneimpaan, lähinnä päätehakkuuta olevaan 4,5 hehtaarin kuusivaltaiseen kuvioon, sillä se muodostaa kolmanneksen koko 25 hehtaarin metsätilan arvosta. Maapohjan ja taimikoiden arvon määrittäminen ei vie asiantuntijalta juurikaan aikaa, sillä ne määritellään valmiista taulukoista maantieteellisen sijainnin ja taimikon iän mukaan. Siinä puuston markkina-arvo ja maapohjan arvo lasketaan yhteen. Vähän väliä Törmä kaivaa esille relaskoopin, jolla hän määrittää puiden runkotilavuuden. Arviossa oli selkeästi eroteltu kuvioiden puumäärät, puutavaralajit, puuston markkina-arvo sekä maapohjan arvo. Metsäasiantuntija havainnoi puustomäärien lisäksi metsäteiden kunnon, ojituksen toimivuuden ja kuvioiden korjuukelpoisuuden. Taimikoihin ja nuoreen metsään ei kannata tuhrata liikaa aikaa, sillä niiden osuus kiinteistön kokonaisarvosta jää useimmiten pieneksi. Koko 25 hehtaarin metsätilan käyväksi arvoksi metsänhoitoyhdistys sai 131 300 euroa. OP Metsäarvio yllätti Samasta metsätilasta hankittiin myös OP Ryhmän sähköinen metsäarvio. Tällä tilalla Törmä käyttää kokonaisarvokorjauksena 20 prosenttia. tyä erityisesti kasvatusvaiheessa tai lähellä päätehakkuuta oleviin kuvioihin. OP Metsäarvion arvonlisäverollinen hinta on 129 euroa ja se maksetaan verkkopankissa tai luottokortilla. Metsänhoito yhdistyksen arviokäynti hoitui nopeasti kevään koronatilanteesta huolimatta.. Luotettava summa-arvomenetelmä Metsäarviot laaditaan pääsääntöisesti summa-arvomenetelmällä, joka on osoittautunut luotettavimmaksi arviointitavaksi. Oleellinen osa summa-arvomenetelmää on puuston ja maapohjan kokonaisarvosta tehtävä kokonaisarvokorjaus, joka on aina miinusmerkkinen. Korjauksen suuruuteen vaikuttavat muun muassa metsän hoidon taso, puun kuljetusmatkojen pituus, tiestön kunto, maaston muodot sekä maapohjan kivisyys ja soistuneisuus”, Törmä selventää. Palvelutilauksesta valmiiseen raporttiin kului aikaa kolme viikkoa. Palvelustaan metsänhoitoyhdistys lähetti 800 euron laskun (alv %), josta sai kymmenen prosentin jäsenalennuksen. Metsässä kävellessämme Törmä antaa hoitosuosituksia eri kuvioille varhaisperkauksen, harvennusten ja päätehakkuiden osalta. Se perustuu Aarre 7/2020 METSÄ 33 ”Asiantuntijan käynti metsässä on välttämätön metsän arvon luotettavassa määrittämisessä”, Henri Törmä painottaa. Hän yhdistää digikartallaan pari kuviota yhdeksi, koska niiden puusto on samassa kasvuvaiheessa. Tilaajan ei tarvitse olla OP:n asiakas eikä kyseisen metsäpalstan omistaja. OP Metsäarvio on viime vuonna avattu palvelu. Metsänomistaja saakin arvioinnin ohessa ajantasaiset hoitosuositukset. Metsänomistaja sai puolen päivän maastokäynnin vaatineen arvion sähköpostiinsa kolmen päivän päästä. Nämä metsän arvoon vaikuttavat seikat huomioidaan arvioinnin loppuvaiheessa, kun puuston ja maapohjan kokonaisarvosta tehdään kokonaisarvovähennys. OP Metsäarvion tilaaminen onnistuu metsäkiinteistön rekisteritunnuksella. Maapohjan arvo on Etelä-Hämeessä 160–680 euroa hehtaarilta riippuen metsätyypistä. 30 prosenttia tai sitä suurempi kokonaisarvokorjaus on melko harvinainen. Perusteena tähän ovat muun muassa hoidon hyvä taso, kohtuullisen kantava maastopohja sekä hyväkuntoiset tiet ja lastauspaikat. ”Korjaus on yleensä 20–25 prosenttia kokonaisarvosta
34 Aarre 7/2020 METSÄ METSÄTILAN ARVO män mukaan myös haapa ja mänty saattavat joskus sekoittua metsävaratiedoissa, ja tämä aiheuttaa huomattavasti suuremman eron puuston arvoon. Hänen mukaansa suurin syy hintaeroon on kokonaisarvokorjaus. Metsätilan käyväksi arvoksi se laski 107 600 euroa. ”Uudistuskypsällä metsällä on selvästi korkeampi puun hinta. Yleensä pika-arviot antavat palstalle suuremman arvon kuin se todellisuudessa on”, Törmä tietää. Perinteinen arviokin on aina tehtävä, mutta pika-arviolla pääsee hyvin alkuun. Perunkirjoituksia ja perinnönjakoja en lähtisi pika-arvioilla tekemään”, Törmä painottaa. maapohjainen tila asfalttitien varrella on kuitenkin aina selvästi arvokkaampi kuin pohjaton suo tiettömien taipaleiden takana”, Törmä vertaa. ”Ihmettelen hieman tuota 30 prosentin automaattivähennystä. Sähköiset työ kalut ja julkinen metsävaratieto no peuttavat metsä arvioijan työtä.. OP:n arviossa puun keskihinnat ovat matalammat, sillä siihen ei ole merkitty lainkaan uudistuskypsässä vaiheessa olevaa metsää. Pika-arviolla alkuun Arviot eroavat toisistaan myös puun hinnan osalta. TörSuomen metsäkeskuksen keräämään ja ylläpitämään metsävaratietoon. Mielestäni laitoin kuviot kuitenkin perustellusti uudistuskypsiksi”, Törmä sanoo. Metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi kertoo, että alueellisissa osuuspankeissa OP Metsäarviota käytetään perunkirjoituksiin ja sukupolvenvaihdosten suunnitteluun. Tällä tilalla vanhimmat metsät eivät ole olleet kovin pitkään uudistuskypsiä, joten tulkinta ei ollut minullekaan helppo. OP Metsän ja Törmän arviot eroavat myös siinä, että OP:n arviossa männyn määrä oli reilusti yläkanttiin. OP Metsäarvio saapui sähköpostiin puolessa minuutissa. ”OP:n arvio on ihan hyvin suuntaa antava, joten sille voi olla käyttöä sukupolvenvaihdosta tai perinnönjakoa suunniteltaessa. Tämäkin raportti on hyvin selkeälukuinen ja erottelee puutavaralajit ja niiden arvot. Tästä ei kuitenkaan synny suurta virhettä, sillä kuusen ja männyn hinnat ovat lähellä toisiaan. ”Arviot ovat menneet harvemmin näin päin. Yli 20 prosentin ero arvioiden välillä oli pienoinen yllätys myös metsäasiantuntija Henri Törmälle. OP:n palvelussa käytetään aina 30 prosentin kokonaisarvokorjausta eikä siinä huomioida metsäpalstan erityispiirteitä. Hän korostaa, että OP Metsäarvio laaditaan verohallinnon perintöja lahjaverotuksen ohjeiden mukaisesti, joten verottajan Haapa ja mänty saattavat sekoittua metsävara tiedoissa. Varttuneimmatkin kuviot on merkitty kasvatusmetsiksi. Hoidettu kangasTämän kuusikon harvennus on edessä viiden vuoden päästä tai pian sen jälkeen. Törmä antaa lopuksi OP Metsäarviolle aidon tunnustuksen. Metsänhoitoyhdistyksen käyttämällä 20 prosentin kokonaisarvokorjauksella metsätilan arvoksi olisi OP:n arviolla tullut 122 900 euroa, jolloin eroa yhdistyksen arvioon olisi enää seitsemän prosenttia. OP Metsäarvio+ tarkentaa OP Ryhmässä nähdään sähköisen arvion käyttökohteet varsin laajasti. OP:n kautta saa edelleen myös ilmaisen metsän pika-arvion, joka ei ole yhtä tarkka kuin uusi palvelu
Arvioiden erilaisuus aiheuttaa varmasti joskus riitoja perheiden sisäisissä kaupoissa tai perinnönjaossa. Silloin arvio on varmasti ajan tasalla. Ei kaupan perusteeksi OP:n ja metsänhoitoyhdistyksen arvioiden eron Kortejärvi näkee johtuvan samoista seikoista kuin Törmä. Se laski metsätilan käy väksi arvoksi saman 107 600 euroa, jonka OP Metsäarvio antoi. Taimikoihin ei kannata arvio käynnillä tuhlata liikaa aikaa, sillä niiden osuus metsäpalstan kokonais arvosta jää yleensä pieneksi. Tällaiseen toimintaan asiantuntija ei tietenkään suostu. OP Metsäarvio+:n arvonlisäverollinen hinta on 199 euroa. Teetimme metsätilalle myös tämän tar kennetun arvion. Eri lähteistä tulevat arviot voivat erota toisistaan kymmenillä prosenteilla, sillä metsän arvon määrittäminen on aina osittain myös arvioijan tulkintaa. Vanhimmalla kuviolla kuus ten läpimitta oli keskimää rin 27 senttiä ja pituus 23 metriä. Pankki haluaa myydä mahdollisimman paljon luottoja ja metsäyhtiöt ostaa mahdollisimman paljon puuta mahdollisimman edullisesti. OP:n lisäksi metsäyhtiöiltäkin saa arvioita, mutta metsänomistajan kannattaa niitä tulkitessaan muistaa yritysten olemassaolon tarkoitus. M etsäpalstan käyvän arvon määrittäminen eurolleen on mahdotonta. Metsätilan vakuusarvon määrittämiseen lainanhaun yhteydessä osuuspankit vaativat aina, että arvio tehdään OP Metsäarvio+ palvelulla. Puuta on yli 10 000 euron arvosta hehtaarilla. Sekin perustuu Suomen metsä keskuksen metsävaratietoon, mutta lisäksi metsäasiantuntija tarkastaa satelliittikuvien ja metsänhoitoilmoitusten perusteella, että julkinen metsävaratieto on ajan tasalla. Robottiarviot ovat joka tapauksessa hyvä alku ja apu metsäkauppojen liikkeelle saattamiseen. Arvion teettäminen maksaa muutamia satoja euroja, mutta metsäkiinteistön kokonaisarvo huomioiden hinta on varsin kohtuullinen. Luotettavin tapa metsän arvon määrittämiseen on edelleen puolueeton ja kokenut metsäasiantuntija, joka tekee maastokäynnin arvioitavassa metsässä. Suvun sisäisissä kaupoissa metsän arvo halutaan usein painaa mahdollisimman alas ja ulkopuolisille myytäessä nostaa mahdollisimman ylös. Kortejärvi perustelee OP Metsäarvion tarpeellisuutta kustannussäästöillä ja no peutuvalla lainanmyönnöllä. Koska robottien ja asiantuntijoiden arviot eroavat toisistaan, on eri intressiryhmien helppo valita arvioista itselleen mieluisin. Metsäasiantuntijalta pyydetään joskus samasta kohteesta kahta arviota eri käyttötarkoituksiin. ”Perinteisen metsäarvion teettäminen vie aina vähintään kaksi viikkoa, ja kustannus on moninkertainen”, Kortejärvi sanoo. Niilläkin on paikkansa, etenkin kun nettiarviot ovat edullisia tai jopa ilmaisia. MARKKU PULKKINEN suunnalta ei tule yllätyksiä, jos perinnön jako tai metsätilakauppa tehdään OP:n arvion pohjalta. 35 Aarre 7/2020 METSÄ Mitä ja ketä uskoa. ”Arvioinnissa pitää keskit tyä runsaspuustoisiin ku vioihin, koska niistä metsän arvo pääosin muodostuu”, Henri Törmä painottaa.
Metsäkiinteistöjen toteutuneet myyntihinnat ylittävät säännönmukaisesti metsäarvioiden antamat arvot. 36 Aarre 7/2020 METSÄ Mhy Kanta-Häme / Henri Törmä OP-Metsäarvio+ UPM Metsän pika-arvio Puuston arvo 135 709 euroa 127 730 euroa 134 200 euroa Taimikoiden arvo 13 145 euroa 9 730 euroa 13 800 euroa Maapohjan arvo 15 316 euroa 16 190 euroa Kokonaisarvokorjaus -20 % -30 % % Metsätilan arvo 131 300 euroa 107 600 euroa 148 000 euroa Puutavaralajien määrät (m 3 ) Mäntytukki 74 445 309 Kuusitukki 1 617 1 262 1 142 Koivutukki 86 210 262 Mäntykuitu 33 305 239 Kuusikuitu 1 381 1 125 1 128 Koivukuitu 352 540 771 Puuta yhteensä (m 3 ) 3 543 3 887 3 851 Puutavaralajien hinnat (e/m 3 ) Mäntytukki 59,5 51,4 ei ilmoitettu Kuusitukki 58 52,3 Koivutukki 39,54 36,57 Mäntykuitu 19 16,1 Kuusikuitu 17,17 16,1 Koivukuitu 15,23 15,2 Arviointipalvelun hinta 800 euroa (-10 % jäsenalennus) 199 euroa euroa Palvelun toimitusaika 14–28 päivää 2 arkipäivää 30 sekuntia Runkotilavuus pitää välillä tarkistaa relaskoopilla. Metsäarviot vertailussa Vertailu on tehty 25 hehtaarin metsätilalla Kanta-Hämeessä.. Olemme vertailleet metsänhoitoyhdistysten myyntikohteille laatimia arvioita, ja OP Metsäarvio on antanut yleensä viidennestä alhaisemman käyvän arvon.” Kortejärvi kertoo, että OP Metsäarviossa on summa-arvolaskelman lisäksi aina myös tuottoarvomenetelmällä laskettu kuvaaja, jolla näkyy metsän arvo 2–5 prosentin tuottovaatimuksilla. Kyseisen arvion tarkoituksena näyttää olevan metsänomistajan innostaminen puukauppoihin, sillä UPM antaa metsälle huomattavasti suuremman arvon kuin kaksi muuta vertailussa ollutta arviota. METSÄTILAN ARVO ”Kehitysluokkajakaumassa on eroja, mikä johtaa siihen, että metsänhoitoyhdistyksen arviossa tukkien yksikköhinnat ovat selkeästi korkeammat. UPM arvioi yläkanttiin Myös UPM Metsä tarjoaa julkiseen metsävaratietoon pohjautuvaa pika-arviota puuston arviointiin. Sukulaisten välisissä kaupoissa myyntihinta on usein arviohintaa matalampi. Puuston markkina-arvosta se antaa kuitenkin varsin totuudenmukaisen kuvan. Puutavaralajien mottimäärät ovat jokseenkin samat”, Kortejärvi kommentoi. ”OP Metsäarvio antaa metsätilalle yleensä pikaja metsäasiantuntijan arviota pienemmän arvon. UPM:n metsänarvolaskuri kertoo kantahämäläisen metsätilan arvoksi 148 000 euroa. ”Tuottoarvokuvaajan avulla saa käsityksen mahdollisesti toteutuvasta kauppahinnasta”, Kortejärvi toteaa. Puuston, taimikoiden ja maapohjan arvosta ei ole tehty kokonaisarvovähennystä, joten UPM:n arviota ei voi käyttää kiinteistön kokonaisarvon määrittelyssä. Kumpikaan haastatelluista metsäasiantuntijoista ei suosittele pika-arvioita eikä perinteistäkään arviota suoraan kiinteistökaupan perusteeksi, sillä metsätilan myyntihintaan vaikuttavat puuston arvon lisäksi rakennukset, tontit, kulkuyhteydet ja maantieteellinen sijainti. Hän korostaa, että uusi OP Metsäarvio on huomattavasti tarkempi kuin aikaisempi OP:n pika-arvio
5.590 € + TK CFORCE 450 EFI -traktorimönkijä vakiona mm: vinssi, vetokuula, alumiinivanteet, maastorenkaat ja 12 v virran ulosotto. tutustu cfmoto-malleihin ja löydä OMA suosikkisi!. euroopan OSTETUIN MÖNKIJÄMERKKI löydä lähin palveleva cfmoto-jälleenmyyjäsi ja koko mallisto: www.atvfinland.fi CFORCE ZFORCE UFORCE 400-1000 CC 500-1000 CC 800-1000 CC 3 V TAKUU 3 V TAKUU 2 V TAKUU CFMOTOSUOMI CFMOTO-MALLISTO ALK. T3A ja T3B-versio
Myös viljelyn menot vähennetään maa talouden verotuksessa vuosimenoina. Valmis pakuri irtoaa purkuraudalla. Pakuria ei saa kerätä metsistä ilman maan omistajan lupaa.. Pakuriymppejä kauppaavat yritykset lupaavat suuria tuottoja. LUONNONTILA ISESTI KASVANEISTA pakuri käävistä saatu myyntitulo on vero tonta. Kultaa koivikosta Pakurilla on kysyntää maailmalla, ja Suomessa siihen vastataan houkuttelemalla maanomistajia pakuri käävän viljelijöiksi. PAKURIN VILJELY Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN Aarre 7/2020 METSÄ 38 VEROVINKK I PAKURIVILJEL MÄN TUOTTO kirjataan maatalouden verotukseen
Tuure Heikkonen viljelee Janne Mankin tuomia Suomen Pakurin ymppejä. 39 METSÄ Aarre 7/2020
Se ei sido mihinkään, sillä viljelijä voi käyttää pakurin itse tai myydä kenelle haluaa. Vain isoja eriä ostetaan Pakuria mainostetaan maailman vahvimpana antioksidanttina. Yritys tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua pakurinviljelyä suunnitteleville. 40 Aarre 7/2020 METSÄ Lopuksi päälle sipaistaan haavasuojaa. Suomen Pakuri perustettiin Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen hankkeen tulosten kaupallistamiseksi. Hoidamme myös tarvittaessa keruun ja kuivatuksen.” Valmiiksi asennetun ympin veroton hinta on viisi euroa. Siksi kotipihan koivusta irrotettua yksittäistä pakuria ei kannata lähteä kauppaamaan. Kauppatavarana on aina kuivattu pakuri. Koivuihin työnnettyihin ymppeihin on istutettu pakurisientä. Kuivatessa painosta lähtee vähintään kolmasosa ja parhaimmillaan kaksi kolmasosaa. Porauksessa oleva koivumetsä on Kouvolassa. Seuraavaksi ympit työnnetään reikiin.. Luonnonpakurin kerääminen metsästä on helppoa, mutta se ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Vaativien tutkimusten takia kauppaerä on vähintään 100 kiloa. Sen tarkemmin sijaintia ei paljasteta. Naputus sorkkaraudalla ja pakuri reppuun, kuivatus ja myyntiin. Ensimmäiset ympit asiakkaille yritys porasi vuoden 2016 keväällä. Vielä on odotettava 2–3 vuotta, ennen kuin sato saadaan kerättyä. Miehet siirtyvät ymppäämään seuraavaa puuta. ”Aika riippuu puusta, paikasta ja kesistä. ”Kun pakurin irrottaa, se pitää paloitella heti ja jättää kuivumaan. Suomessa käytettiin sota-aikana pakurista tehtyä tikkateetä. Jos istutukset tekee itse, pääsee halvemmalla. Kasvupaikka selvitetään, sillä se vaikuttaa ympäristön epäpuhtauksia imevän pakurin laatuun. Lisää pakurin kasvattajia siis tarvitaan. Samalle puolelle koivua syntyy nopeasti neljä reikää puolen metrin välein. Molemmilla on liikkeellä omat istutusryhmät. Venäjällä ja Kiinassa sitä myydään apteekeissa syöpälääkkeenä. Metsänomistaja Tuure Heikkonen työntää ympin sisälle ja Janne Mankki sivelee päälle vihreää haavasuojaa. ”Tulemme paikalle, istutamme ympit ja teemme kirjallisen ostosopimuksen, jossa lupaudumme ostamaan pakurin. Paras arvio istutuksesta keräämiseen on Etelä-Suomessa 6–8 vuotta, pohjoisessa vuoden tai pari pidempi”, Mankki sanoo. Jos kostea pakuri jää muovipussiin, se on pian homeessa”, Mankki sanoo. Kääpä Forest mainostaa verkko sivuillaan Pohjola-pakurikantansa päihittävän verPAKURIN VILJELY Ensin koivuun porataan reiät neljälle korkeudelle. Jos hyvin käy, se sairastuttaa koivun, ja rungosta puhjenneen pakurikäävän ensimmäinen sato on valmis korjattavaksi kuuden vuoden kuluttua. Puu tuottaa pakuria kunnes kuolee. Nordic Fungin kautta saa tilattua pakurin lisäksi paljon muitakin istutettavia sieniä, mutta maanomistajan on hoidettava ymppäykset itse. ”Pakurin kilohinnan takia viljelmän pitää mielellään salassa”, Heikkonen sanoo. Ymppejä kauppaavat yritykset korostavat hyvää tuottoa. ”Vähän sama kuin myisi myllylle teekupillisen viljaa.” Lupauksissa suuret tuotot Yksi ymppi tuottaa pakuria noin kilon kuivapainon verran, joten neljän ympin koivusta saa nelisen kiloa arvotavaraa myyntiin. Kolmaskin sato on mahdollinen. Suomen Pakurin lisäksi täyden palvelun pakettia tarjoaa Kääpä Forest (aiemmin Suomen Agrometsä). Ymppi on uurrettu puutappi, sellainen, joka on tuttu Ikean huonekalujen kasaajalle. Pakuria kerätään Suomessa vuosittain 10 000–20 000 kiloa. Arvosienialan tavoitteena on se, että reilun kymmenen vuoden kuluessa suomalaista pakuria syntyisi myyntiin 500 tonnia. Ostaja varmistaa myös, onko pakuri luomua vai ei ja miltä tilalta se on kerätty. P ora pureutuu koivun runkoon puolen vaaksan syvyyteen ja sylkee silppua ulos. Jopa kolme satoa pakuria Janne Mankki on pakuriymppejä myyvän ja asentavan Suomen Pakuri Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Kerätty pakurierä tutkitaan. Siitä mitataan kosteusprosentti ja tehdään silmämääräinen tarkistus ja pistokokeita, joissa pakuri analysoidaan laboratoriossa. Parinkymmenen euron sijoitus voi kasvaa nykyisellä noin 40 euron kilohinnalla 160 euron arvoiseksi. Maanomistajan luvalla sitä voi kyllä ottaa talteen, ja valtion metsiin on myönnetty keräyslupia. Koivu tuo enemmän tuloa pakurin lahottamana kuin tukkipuuna, vieläpä paljon nopeammassa ajassa. Ihmeaineen kilohinta vaihtelee 30–50 euron välillä, mutta isompiakin hintoja mainostetaan. Toinen sato saadaan kolmessa vuodessa, sillä sairastumisvaihe on jäänyt pois
Yhdistyksen jäsenet ovat enimmäkseen metsän omistajia. Se rakentaa laatujärjestelmää yhteis työssä Luken kanssa.. Vuonna 2016 perustet tu yhdistys haluaa tehdä suomalaisesta pakurista markkinoiden luotetta vimman, puhtaimman ja laadukkaimman tuotteen. 41 METSÄ Myynnin edistämistä Voittoa tavoittelematon yhdistys Pro Pakuri Fin land ry kehittää suoma laisen pakurin ja mui den erikoissienten arvo ketjua. Pakuria on mainostettu maailman vahvimpana antioksidanttina. 41 METSÄ Aarre 7/2020 Puutappiin kasvaa pakurisientä istutusastiassa. Brändin rakennus al kaa metsien luomu sertifioinneista ja ulottuu kuluttajien mieltymys ten selvittämiseen eri markkina alueilla. Yhdistys kehittää paku rin viljelyä ja välittää jä senilleen istutettavia sie niymppejä. Istutus sujui tänään yhteistyössä
Suomi on toistaiseksi ainoa maa, jossa pakuria viljellään luonnossa. Tuure Heikkonen on yksi ensimmäisistä. Kannollekin löytyy jatkokäyttöä. ”Kiinassa pakuria tuotetaan laboratoriossa, mutta antioksidanttiarvot ovat eri tasoa kuin luonnonpakurissa.” Suomen Pakurin ymppeihin saa 30 eri pakurikantaa. PAKURIN VILJELY Ymppi on puutappi, johon on istutettu pakurisientä. Uusia ideoita mietinnässä Pakurilla on nyt hyvä kilohinta, mutta hintakehitys voi mietityttää metsänomistajaa. Tulokset pian näkyvissä Suomen Pakurilla on nyt noin 300 sopimusviljelijää ympäri Suomen. Pakuria ostavat kotimaiset elintarvikefirmat, kosmetiikka-ala ja jauheita valmistavat yritykset. Heikkonen istutti ensimmäiset pakurinsa kolme vuotta sitten.. ”Siihen voi istuttaa ympillä lakkakääpää. ”Jokainen pakurikilo lähtisi raaka-aineeksi Kiinaan, mutta pakuri on järkevintä jalostaa Suomessa valmiiksi tuotteeksi. ”Ostamme mielellämme lahonneet koivut, sillä ne voidaan hyödyntää rahanarvoisiin tuotteisiin kuten kerosiinin valmistukseen”, Mankki sanoo. Pakuri menee jalostettavaksi Muutama vuosi sitten harva tiesi pakurista mitään, mutta nyt sijoittajatkin ovat heränneet. Osalla viljelijöistämme on vakuutus pakurivahingoille.” Pakurinviljelijöitä on vielä melko vähän, mutta jos tulokset ovat niin hyviä kuin luvataan, määrä kasvanee reippaasti. Esimerkiksi yhdestä kilosta saa tuhat kahden desilitran pakuriteepakkausta”, Mankki laskeskelee. ”Suomalainen pakuri päihittää venäläisen, sillä pakurikääpä on sienikasvi, joka imee itseensä saasteita. Pakurikoivumetsiä kysytään. Markkinoiden on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2021 mennessä”, Mankki kertoo. On totuttu siihen, että puut kasvatetaan tukiksi ja myydään tehtaalle”, sanoo leipätyökseen autokaupassa työskentelevä Mankki. Hän istutti koivikkoonsa ensimmäiset 500 ymppiä kolme vuotta sitten. ”Googlasin sanan pakuri, etsin tietoa, ja mietin, että menköön syteen tai saveen. Suomalaista pakuria menee jonkin verran Saksaan, Sveitsiin ja Hollantiin. Pakurin lahottaman koivun latvaosasta saa itselleen polttopuuta, muuten puu on lahopuuta. Pakuri on puhjennut esiin koivun rungosta. ”Riskeistä suurin on varkaus”, Mankki toteaa. Asiakkaat ovat valmiita maksamaan ekstraa Suomen puhtaassa luonnossa kasvaneesta pakurista.” Suomen Pakuri yrittää tuoda markkinoille vuosittain uusia tuotteita. ”Niistä näkyy jo, että jotain on tulossa läpi. Milloinkohan myös Heikkosen naapurit alkavat viljellä pakuria. Niiden toimivuutta selvitettiin Raharääseikkö-hankkeessa. ”Pakuriin pätee sama periaate kuin taimien viljelyssä. Epäilyjä on, vaikka meillä on esittää tutkimustuloksia ymppäyksen toimivuudesta”, Mankki sanoo. Osasta on tullutkin.” Kasvu on tapahtunut etuajassa, sillä yleensä pakuri puhkeaa rungon läpi neljäntenä kasvukautena. Tuotto-odotus on sama kuin pakurissa.” Kantoihin voi istuttaa lakkakääpää. On myös tärkeää, että ymppitappi on tarpeeksi iso ja pitkä, jottei sieneltä lopu ravinto ennen kuin puu sairastuu”, Mankki sanoo. Siihen nähden metsätaloudessa on kyntämätöntä sarkaa.” Kun viimeinen sato pakuria on kerätty koivusta, runko pitää viedä metsästä pois, jos ei halua pakurin itiöiden leviävän tahattomasti. ”Metsää on innovoitu yllättävän vähän. ”Suomalainen haluaa ensin nähdä, mitä naapurille käy. Kokeilussa on esimerkiksi pakureiden kasvatus muissa lehtipuissa kuin koivussa. Epäilyttikö satsaus pakureihin. ”Toinen on se, että kolmannen pakurisadon aikaan puut voivat katketa. ”Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2015 niin sanottujen lääkinnällisten sienten maailmanmarkkinat olivat 18–24 miljardia dollaria. ”Noin kolme neljästä ympistä iti”, Mankki summaa. Naapurit ehkä ajattelivat, että mies on seonnut lopullisesti, kun porailin puihin reikiä suojakäsineet käsissä.” Heikkonen teki reiät metsän puolelle, jotta pakurit eivät puhjetessaan paistaisi tieltä silmään. ”Viimeistään sitten, kun ostan uuden Mersun", Heikkonen sanoo ja naurahtaa. ”Autoalalla ideoidaan koko ajan uutta. Eri puolelle Suomea myydään erilaisia kantoja, sellaisia, jotka on eristetty maantieteellisesti samalta alueelta. 42 Aarre 7/2020 METSÄ tailussa muut pakurikannat: ”Nopein ja aggressiivisin pakurikanta, joka soveltuu kasvatettavaksi kaikkialla Suomessa.” Suomen Pakuri ilmoittaa myymiensä ymppien olevan ainoita tieteellisesti tutkittuja
Ne ovat näkyviä merkkejä alkavasta pakurikasvaimen kasvusta. Ymppäyksen onnistumisprosentti koepuuta kohden oli keskimäärin 79 ± 13 %. 43 METSÄ Aarre 7/2020. Seurannan ja tilastollisen analyysin perusteella merkittävimmät ymppäyksen onnistumiseen ja pakurikasvainten muodostumiseen vaikuttavat tekijät olivat koeviljelmän eteläinen sijainti, mineraalimaa, alhainen rinnankorkeusläpimitta, metsikön korkea puuston tiheys sekä ymppäys kevätkaudella. Seuranta osoitti, että koivuja voidaan ympätä onnistuneesti pakurikäävän kasvainten tuottamiseksi, mutta 4–5 vuoden seurantajakson aikana ei syntynyt vielä kaupallisesti merkittävää satoa. Osassa onnistuneesti ympätyistä puista oli pullistumia ja/tai halkeamia kuoressa. Vuonna 2018 toteutetussa seurannassa tarkastettiin yhteensä 679 ympättyä koivua, jotka sijaitsivat 24 eri kasvupaikalla. LÄHDE Sienten viljely biotalouden toimenpiteenä -hankkeen loppuraportti Istutuspaikka pidetään salassa, sillä varkaus on pakuriviljelijän suurin riski. Sopii vähä arvoisiin hies koivikoihin V uosina 2013–2014 Maaja elintarviketalouden tutkimuslaitos (nykyisin Luonnonvarakeskus) perusti Raharääseikkö-hankkeessa pakurin koeviljelmiä ympäri Suomen. Suomi on toistaiseksi ainoa maa, jossa pakuria viljellään luonnossa. Viljelyä suositeltiin kohdistettavaksi metsätaloudellisesti vähätuottoisten koivikoiden hyödyntämiseen, erityisesti hies koivikoiden rääseikköihin. Ymppäämiseen oli käytetty kahta eri Liperistä kerättyä pakurikääpäkantaa
44 Aarre 7/2020 METSÄ Tiekunnan siltahanke Salmilammen tiekunta päätti toteuttaa itse kunnostushankkeen, johon sisältyi neljä eri siltaa. Projekti onnistui hyvin. Rumpuputkien väliin tuleva murske tiivistettiin mahdollisimman hyvin. METSÄTIEN KUNNOSTUS Teksti PEKKA VIRTAMO | Kuvat JOHANNA KOKKOLA 44 Aarre 7/2020 METSÄ
45 Aarre 7/2020 METSÄ. 45 Aarre 7/2020 METSÄ Tiekunnan puheenjohtaja Ilkka Lukkarinen (vas.) ja siltatyömaan vastaavana johtajana toiminut Lauri Hyttinen tarkastavat yhtä työkohdetta
Jostakin syystä samassa yhtey dessä ei tarkistettu siltarumpujen kuntoa. Lauri Hyttinen esitteli hankesuunnitelman ja vastaili tiekunnan osakkaiden kysymyksiin. Mitä useamman sillan kautta tilan liikenne kulkee, sitä suurempi osuus kustannuksista tilalle lankesi. Siltojen huono kunto paljastui, kun toista siltakohdetta katsomaan mennyt ammatti lainen erehtyi osoitteesta ja tutkikin vahin gossa Salmilammen tiekunnan tierumpujen kuntoa. Täällä maasto siltojen METSÄTIEN KUNNOSTUS Vanhat rumpuputket olivat puhkiruostuneet. Hankkeen ko konaishinnaksi arvioitiin 140 000 euroa. Siltaremontteja varten ei tehty maaperä tutkimuksia, koska kyse oli pitkään käytössä olleista siltapaikoista. Annoin myös joitakin neuvoja ja toimin oikolukija na, kun tiekunta kilpailutti työt ja materi aalit”, kertoo tie ja vesirakennusinsinöörin koulutuksen saanut Hyttinen. Suunnitteluvaiheessa hän oli yhteydessä elykeskukseen, jolla ei ollut hankkeeseen mitään huomauttamista. Kaikin puolin kunnolla Salmilammentien ja siihen liittyvien metsä autoteiden peruskunnostus tehtiin kesällä 2008. Hanketta varten päivitettiin siltayksiköinti, jonka perusteella kustannukset jyvitettiin osakastiloille. Lisäksi toimin työmaan vastaa vana johtajana toteutusvaiheessa. Päätökseen myötävaikutti se, että Luk karisen naapurissa asuu nyt jo eläkkeellä oleva Lauri Hyttinen, joka työuransa ai kana suunnitteli, rakensi ja valvoi lukuisia vastaavia hankkeita ensin Kontiolahden kunnan ja sittemmin Joensuun kaupungin palveluksessa. Varmistus Metsäkeskuksesta Koska Salmilammen tiekunnan hankkeen rahoituksesta katettiin merkittävä osa Ke meratuilla, kävivät Lukkarinen ja Hyttinen aluksi Metsäkeskuksessa ja selvittivät hank keen tukikelpoisuuden. Tuoreen kokemuksen havahduttamana Lukkarinen vinkkaa muille tienpitäjille, että jos sinkityt tierummut ovat saavuttaneet 30 vuoden iän ja rumpujen läpi virtaa suope räisiä vesiä, olisi hyvä tarkistaa rumpujen kunto. Hyttinen suostui auttamaan Salmilammen tiekuntaa. Silloin urakka annettiin ulkopuolisel le toimijalle. Siellä todettiin, että hanke on tarpeellinen ja täyttää tuensaan nin ehdot sekä sisältönsä että toteutusta pansa puolesta. Salmilammen tiekunta hyväksyi hank keen sisällön ja rahoituksen kokouksessaan alkuvuodesta 2017. Paikallinen yritys toimi hankkeen pääurakoitsijana.. ”Ilman ammattilaisen apua ei tämmöi seen ole syytä lähteäkään”, Lukkarinen painottaa. Tiekunta perustettiin 1980luvun alussa, kun Salmilammensalolle tehtiin metsäauto tiet. 46 Aarre 7/2020 METSÄ K ontiolahden kirkon kylän kupeessa metsä autoteitä ylläpitävä Salmilammen tiekun ta havahtui kolmisen vuotta sitten karuun todellisuuteen. Kuivan jakson ansiosta puron vesi oli vähissä, ja virtausta rajoitettiin lisää väliaikaisilla padoilla. Siksi tiekunta joutuu huolehtimaan myös usei den siltojen ja tierumpujen kunnosta. Alueella virtaa pikkupuroja ja Pielis jokeen laskeva Kuusoja, joka muistuttaa enemmänkin kapeaa jokea kuin ojaa. ”Halusimme nyt varmistua siitä, että siltaremontti tehdään kaikin puolin kun nolla ja että kaikki hyöty siitä jää tiekunnan osakkaina oleville maanomistajille. Siltatyömaa saattaa aiheuttaa ongelmia kalanviljelylaitokselle, jos sellainen toimii työmaan alapuolisessa vesistössä. Varsinkin siltarumpujen alaosa oli lähes ruostunut pois. ”Vastasin hankkeen suunnittelusta ja piir sin kuvat. Hyttinen informoi asiasta myös paikallista kalastuskuntaa. Siksi päätimme tehdä kunnostuksen itse omana hankkeena”, taustoittaa tiekunnan puheen johtaja, maanviljelijä ja maaseutuyrittäjä Ilkka Lukkarinen. Edessä odotti siltaremontti, sillä 1980luvulla teh tyjen siltojen teräsrummut olivat ruostu neet puhki
”Jos kyseessä olisi uusi siltapaikka, maaperätutkimus pitäisi tehdä”, Hyttinen huomauttaa. Soita ja pyydä tarjous: 040 505 8697 | 020 741 3322 Agromaster Oy Teollisuustie 8, Lemi Pilkemaster PI LK EM AS TE R. Pääurakoitsijana Judin Oy toimi hankkeessa myös laskuttajana eli käytännössä toteutti yhteishankkeen. Tiekunta pyysi tarjoukset neljältä, joista valittiin paikallinen Kuljetus ja kuormaus Judin Oy. FI Tieliikennekäyttöinen kuljetusalusta henkilöauton perään • Polttotai sähkömoottori • Ketjusaha • Automaattisesti säätyvä halkaisuterän korkeus • Halkaisee läpi mitaltaan jopa 30 cm puut • 5.6 t halkaisuvoima • Kattavat varusteet vakiona Markkinoiden nopeimmat klapikoneet Pilkemaster GO! yhdistää uudella tavalla klapikoneiden helpon liikuteltavuuden sekä tehokkaan ja tasalaatuisen poltto puun teon. 47 Aarre 7/2020 METSÄ ympärillä on sorakangasta, joten ongelmia ei ollut odotettavissa. Remontti siirtyi toteutettavaksi kesällä 2019. Työharjoittelussa ollut Mika Pölönen täryttimen ohjaimissa. Valmistettu Suomessa Tervetuloa esittelyyn! FinnMETKO 2020 3.-5.9. Koska purojen virtaama on alimmillaan loppukesällä, työ ajoitettiin elo-syyskuun vaihteeseen. Kemera-tuetussa hankkeessa on pyydettävä tarjoukset vähintään kolmelta yritykseltä. Silloin suunnittelu on helpompaa, ja rakennusvaiheessa työkoneet voivat työskennellä satelliittiyhteyden avulla aina oikeassa korkeudessa. Vastaavat hankkeet kilpailutetaan usein kokonaisurakoina, mutta Salmilammen tiekunta päätyi kilpailuttamaan maansiirtotyöt ja tarvittavat massat yksikköhintaurakkana, eli massoista pyydettiin tonnihinnat ja koneista miehineen tuntihinnat. Kulut pysyivät kurissa Hankkeen toteutus viivästyi noin vuodella, kun kävi ilmi, että Kemera-tukiin oli suunnitteilla korotuksia. Siltapaikoille tehtiin kartoitus ja maastomalli valtakunnallisessa korkeusja sijaintijärjestelmässä. Jämsä osasto 500. Tavoitteena oli pitää kulut kurissa, ja siinä myös onnistuttiin. Putket nielivät rahaa Jo kesällä 2018 tiekunta korjasi kaksi pienempää rumpua, joihin ei ollut tulossa Tämä työmaa on viimeistelyä vaille valmis. Näin varmistettiin se, että maanomistajat voivat vähentää täysimittaisesti maksamansa arvonlisäveron. Kun uusista tukiehdoista sitten saatiin varmuus, Metsäkeskus teki myönteisen rahoituspäätöksen. Koska tiekunta ei ole alv-velvollinen, ei se olisi voinut laskuttaa arvonlisäveroa, ja tämä olisi merkinnyt Lukkarisen mukaan noin 10 prosentin tappiota tiekunnan osakkaille. Henkilöauton perässä kulkeutuva Pilkemaster GO! on kattavasti varusteltu jo vakiona
Metsätien rakentamista ja perusparannusta tuetaan vain usean tilanomistajan yhteishankkeena. LISÄTIETOJA metsakeskus.fi Tämä polymeeri pinnoitettu rumpu kestää isältä pojalle.. Kunnostetun tien päällysrakenteen on oltava vähintään 3,6 metriä leveä. Silloin työ sujuu aikataulussa ja lopputulos on sitä mitä pitää. Perusparannus voi myös koskea pelkästään metsätiehen liittyvän sillan tai sen rummun rakentamista. Kun sillan vapaa-aukko on vähintään kaksi metriä, puhutaan putkisillasta. Käsittelyn ansiosta putket kestävät pitempään alueella, jossa puroihin laskee syövyttäviä suovesiä. Kun rummut muualla asennettiin syvemmälle maahan, se oli kädenojennus puroissa eläville kaloille. Siltaremontin loppukustannukset olivat noin 128 000 euroa, ja kallein menoerä olivat putket. Sinkitetystä teräksestä valmistetuissa kierresaumaputkissa on molemmin puolin polymeeripinnoite. ”Vesistöjen pinnat olivat hyvin alhaalla ja purojen virtaamat vähäiset, eikä maaperä tuottanut yllätyksiä. Kiviaines lisätään rumpuputkien ympärille ja päälle 30 sentin kerroksina. Kunnostettavien metsäteiden on sovelluttava ympärivuotiseen käyttöön pois lukien kelirikkoajan käyttörajoitukset. Hyttinen korostaa, että jos tiekunnalla on vähänkin epäilystä siitä, pystyykö se itse hoitamaan siltahankkeen, remontti kannattaa tilata kokonaispakettina asiantuntevalta tekijältä. Kaikki sujui suunnitelmien mukaan. METSÄTIEN KUNNOSTUS Kemera-vinkki Kemera-tukea myönnetään metsäautoteiden perusparannukseen ja uusien metsäteiden tekemiseen. Kokonaispaketteja tarjoavat esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset ja Otso Metsäpalvelut Oy. Hyttinen luonnehtii urakkaa helpohkoksi. Sen rummut asennettiin tarkasti entiseen korkoon, jotta sillan yläpuolisen vesistön pinnan taso ei muutu. Lukkarinen muistuttaa, että käytettyjen materiaalien pitää olla laadukkaita ja kaivinkonemiesten ammattitaitoisia. Tiiviys olisi hyvä tarkistaa asiantuntijan tekemällä tiiviysmittauksella, ja niin tehtiin tässäkin tapauksessa. Rumpuputkien ympärille asennetaan suodatinkangasta, jotta murskeen kivet eivät riko putkea. Uusien rumpujen lisäksi siltakohteisiin tuotiin noin 2 400 tonnia kiviainesta. Kalat uskaltavat nyt paremmin uida rumpujen läpi. Hankkeen budjetti piti hyvin kutinsa. Rumpujen asennukseen oli hyvät ohjeistukset”, Hyttinen tiivistää. Kaikkiaan työt kestivät 17 päivää. 48 Aarre 7/2020 METSÄ Kemera-tukea. Kahdeksan teräsputken kokonaishinta oli yli puolet hankkeen budjetista. Kilpailutus toi säästöjä Kestävän putkisillan rakentaminen alkaa siitä, että rumpuputkille rakennetaan hyvä perusta, arina, karkeasta murskeesta. Työt tehtiin pätkissä, sillä kerralla saatiin paikalle vain osa rummuista. ”Tällaisia rumpuputkia toimittaa vain yksi kotimainen toimija, joten niitä ei voitu kilpailuttaa. Nyt ne uskaltavat paremmin uida rumpujen läpi. Näin tulvat eivät pääse syövyttämään luiskaa. Kesän 2019 hankkeessa kunnostettiin neljä putkisiltaa, ja kuhunkin vaihdettiin kaksi uutta putkea. Lukkarinen ja Hyttinen arvioivat, että tiekunnan valitsema kilpailutustapa tuotti osakkaille noin 12 000 euron säästöt verrattuna siihen, jos remontti olisi kilpailutettu kokonaisurakkana. Tämä remontti rahoitettiin suoraan tiekunnan kassasta osakkailta perityillä käyttömaksuilla. Tuissa hyväksyttyihin kokonaiskustannuksiin voidaan sisällyttää suunnittelu-, työja tarvikekustannukset sekä hankkeeseen liittyvät lupaja toimitusmaksut. Onneksi näiden rumpujen pitäisi kestää aina vuosisadan loppupuolelle saakka”, Lukkarinen sanoo. Metsätalouden kuljetusten osuuden on oltava vähintään 30 prosenttia perusparannettavan tien käytöstä. Luiskiin kannattaa Lauri Hyttisen mielestä asettaa molempien putkien ympärille suodatinkangasta, jonka päälle louhe tulee. Uudet rummut olivat hiukan suuremmat kuin entiset, joten ne sijoitettiin syvemmälle maaperään lukuun ottamatta siltaa, joka sijaitsee heti Salmilampien alapuolella. Tukiprosentit vaihtelevat alueen ja hankkeen luonteen mukaan. Samasta syystä rumpujen alapinnalle levitettiin soraa. Suuremmat putket mahdollistavat myös tarvittaessa uuden putken sujuttamisen sisäpuolelle. Tukiehdot täyttäville tiekunnan osakkaille myönnettiin Kemera-tukea 60 prosenttia kustannuksista. Jokainen kerros tiivistetään tärylevyllä
Hyviä tuloksia haavahoidossa Uudenkaupungin terveyskeskuksen haavavastaanoton haavayhdyshenkilö Marika Metsä-Tokila yllättyi jo kuukauden hoitotuloksista diabeetikkojen säärihaavojen hoidossa. Laserterapiaa suositellaan kudosvaurioiden hoitoon Käypä hoito -suosituksissa. Lääkintälaser myös nopeuttaa urheilusuorituksen jälkeistä palautumista. Osa vaikeistakin kiputiloista kärsivistä potilaista on saanut lievitystä kipuun, liikkumiseen ja liikeratoihin jo muutaman viikon hoidon aikana. Uskomatonta! Ostin laitteen heti ja hoitovaste oli erinomainen myös kipuilevassa polvivammassakin. Tunnettuja vastaaiheita ei ole, mutta hoitoa ei suositella syöpäkasvaimiin, silmiin eikä raskaana olevan vatsanseudulle. Kliinisiä tutkimuksia, käyttäjäkokemuksia ja hoito-ohjeita löytyy sivustoilta terveystekniikka.fi ja bcurelaser.fi. Nopeimmat oirelievitykset on saatu jo parissa viikossa. Näin yhden hoitokerran hinnaksi jää vain muutama eurosentti. Laserhoitoa on käytetty kivunhoidon tukena. Laitteen maahantuoja on Terveystekniikka Valko Oy. www.terveystekniikka.fi Tel. Yksi hoitokerta on 6–8 minuuttia kohta, 2–3 kertaa päivässä Yliannostusriskiä ei ole. Laitteesta on saatavana malleja ammattilaisja kotikäyttöön ja se on myös vuokrattavissa. Se nostaa elimistön entsyymituotantoa ja vapauttaa endorfiineja. Lisäksi se on tehokas kivun lievityksessä. B-Cure antoi yli 80% kivunlievityksen heti ensimmäisellä 6 minuutin kokeilukerralla. Parhaimmillaan oirelievitys on ollut hoitojakson jälkeen noin pari viikkoa, kertoo Pehkonen. Tehokas B-Cure lääkintälaser hoitaa kivut ja haavat Edullinen hoitomuoto kotikäyttöön B-Cure Lääkintälaser sopii koko perheelle iästä riippumatta ja myös lemmikkien kivun ja haavojen hoitoon. Muutamilta pitkäaikaispotilailta on haavaumat hoidettu kokonaan, Metsä-Tokila kertoo. B-Cure Laser on käytössä ammattilaisilla kipuklinikoilla ja haavahoidossa, sekä jo sadoissa suomalaisissa kodeissa. Esimerkiksi akillesjännetulehduksen on todettu parantuvan laserterapialla 3 kertaa nopeammin kuin pelkällä lääkityksellä. O B-Cure laser on helppokäyttöinen ja monipuolinen laite koko perheen käyttöön. Vahvojen opiaattien käyttöön liittyvät potilaalla niiden sietokyvyn nousu, herkistyminen kivun tunteelle ja riippuvuusriski. Tutkitusti tehokas Kliiniset tutkimukset todistavat pienteholaserin tehoavan muun muassa nivelrikon, reuman, alaja yläselkävaivojen, fibromyalgian ja akillesjännetulehduksen aiheuttamaan kipuun, sekä edistää ihoja kudosvaurioiden paranemista. Kliinisissä tutkimuksissa on terapian todettu olevan kivunlievityksessä teholtaan verrattavissa kipulääkkeisiin. 045 609 9000 Hannu Eloranta, Golfaaja Sain laserilla apua 5 kk vaivanneen tenniskyynärpään hoidossa. 30 000 ohjeenmukaista hoitokertaa. Suosittelen! mainos. Lääkintälaserterapian etuna on sen parantava vaikutus, joka takaa myös pitkäaikaisen hyödyn. ulun kaupungin kuntoutuspalvelujen fysiatrian yksikössä fysiatri Timo Pehkosella on käytössä B-Cure laserlaite yhtenä eilääkkeellisenä kivunhoito-menetelmänä. Laser tukee ja edistää haavan paranemista yhdessä haavan hyvän puhdistuksen ja oikean haavanhoitotuotteen kanssa. – Lääkkeettömien hoitomenetelmien käyttöä korostetaan, ja laserhoitolaite on turvallinen ja kokeilemisen arvoinen. Usein lievitys on välitöntä, toisinaan taas muutaman hoitokerran jälkeen. – Neljässä viikossa saimme hyviä tuloksia kroonisten haavojen ja arpikudosten hoidossa. Koska kivunlievitys perustuu kivun lähteen parantamiseen, tulee aluetta hoitaa laserilla kuurinomaisesti. Lääkintälaserterapia on turvallinen lääkkeetön hoitomuoto kivunlievitykseen ja haavojen hoitoon. Vaikka laitteen hankintahinta on muutamia satasia, saa sillä huoltovapaasti n. Kroonisen kivun hoidossa haasteena on kipulääkkeiden vaatimaton teho. Ensivaikutelma on positiivinen. Laser lisää elimistössä myös kollageenin ja elastiinin luonnollista tuotantoa, joita keho tarvitsee kudosvaurioiden korjaamiseksi. B-Cure Lääkintälaser (808 nm) Pienteholaserhoito, (Low Level Laser Therapy, LLLT) tehostaa kehon omaa immuunijärjestelmää ja vahvistaa solusignaaleja
JUURET Teksti TUIJA MANNERI Kuvat MUSEOVIRASTO, LUSTO, SUOMEN METSÄSTYSMUSEO ja ILOMANTSIN MUSEOSÄÄTIÖ Aarre 7/2020 JUURET 50. TUOKKOSET TÄYTEEN Marjastaminen oli pitkään naisten ja lasten tehtävä. Sata vuotta sitten naisten puolukkaretki johti myös oikeuteen – ja tärkeään tuomioon
”Sata vuotta sitten Lindgren teki oman puolukkaretkensä jälkeen jotain sellaista, mistä hän ansaitsisi enemmän huomiota kuin on saanut”, ker too erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakes kuksesta. 51 Aarre 7/2020 JUURET Naiset poimivat karpaloita Karjalan kannaksella vuonna 1937. Tapahtumasarja alkoi Suomen suuriruhtinaskun nassa, syyskuun neljäntenä päivänä vuonna 1914. Itselle tai ilmaiseksi sukulaisille ja tuttaville poimittiin marjoja 32 miljoonaa kiloa vuodessa. Yhdessä perheessä kerättiin siis marjoja keskimäärin 13 kiloa. Eräässä saaressa naiset pysähtyivät pitä mään taukoa, kantoivat puolukkansa veneestä maas toon risujen alle piiloon ja lähtivät etsimään taloa, josta saisi kahvia. KUVA UUNO PELTONIEMEN KOKOELMA, KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA, MUSEOVIRASTO K iitos, Ilma Lindgren! Tämän ajatuksen lähetän ilmoille kesän mustikka mättäiltä, lakkasoilta ja vadelmapensaikoista. Halu myydä mustikoita sen sijaan väheni, eli mustikoista yhä suurempi osa tuli omaan käyttöön. Sillä välin maanomistaja veljensä kanssa löysi puo lukat. ”Hän haastoi miehet oikeuteen omavaltaisuudesta ja marjojensa ryöväämisestä.” Mustikka voitti puolukan Yli puolet (56 prosenttia) suomalaisista kotitalouksista poimii yhä marjoja omiksi tarpeikseen, selvisi poimintatutkimuksessa vuosina 2011–13. Ja etenkin syksyn puolukka kankailta. Poimijat kieltäytyivät, ja miehet veivät kaikki puolu kat. Ruokolahtelainen Ilma Lindgren souteli kolmen muun naisen kanssa Saimaan saarissa poimimassa puolukoita. Lindgrenin oikeudentajuun se ei mahtunut. Suosituimmaksi marjaksi nousi mustikka, joka ohitti aiemmin ykkössijaa pitäneen puolukan. Eniten kotitarvemarjastusta harrastettiin Lapissa (27 kiloa/talous) ja vähiten EteläSuomessa (7,5 kiloa/ talous). Mustikan ja puolukan jälkeen eniten poimittiin vadelmaa ja lakkaa.. Kun naiset saapuivat paikalle, isäntä vaati osaa marjoista ”vuokraksi” maillaan marjastamisesta
KUVA ILOMANTSIN MUSEOSÄÄTIÖ JUURET. ”Maaseutuyhteisöissä työnjako ruoanhankinnassa oli sukupuolten välillä varsin selvä: miehet viljelivät, metsästivät ja kalastivat, kun taas naiset keräsivät ja kasvattivat erilaista syötävää”, kertoo tutkija Jaana Luttinen, joka on perehtynyt ihmisen ja metsän yhteiseen arkihistoriaan. Keripukki oli aika yleinen vaiva talvisin, kun C-vitamiinin saanti oli rajallista”, Peltola miettii. Marjanpoimijana Lindgren oli sikäli ajalleen tyypillinen, että marjastaminen nähtiin pitkään nimenomaan naisten ja lasten askareena. 52 Aarre 7/2020 JUURET Mies metsästi, nainen keräsi Ilma Lindgren oli itsellinen, eli hän asui maalla mutta ei omistanut maata. Myös marjapaikat olivat ennestään tuttuja. ”Varsinaiselta nälkäkuolemalta marjat tuskin pelastivat ketään, mutta ehkä niiden vitamiinit kuitenkin pelastivat ihmisten purukalustoja. Naiset ja keskenkasvuiset joutivat kerääjiksi parhaiten ehkä siksi, että marjat kypsyivät juuri sadonkorjuun aikaan. ”Talonpoika teki niin raskasta fyysistä työtä, että marjoja pidettiin pitkään lähinnä lasten muonana ja katovuosien hätäruokana”, Luttinen lisää. Esimerkiksi sana puolukka on tunnettu suomen kielessä 4 000 vuotta. ”Muinaisessa ja esiteollisessa Suomessa marjoja kyllä poimittiin ja syötiin, mutta ei niitä hirveästi ruokana arvostettu. Luonteeltaan Lindgrenin on kuitenkin täytynyt olla sitkeä, koska hän jaksoi ponnistella puolukoiden vuoksi läpi pitkän oikeusprosessin. 1920tai 1930-luku. ”Tuoreet marjat ja makeat hillot kuuluivat säätyläisten juhlapöytiin.” Lasten ruokaa ja hätämuonaa Ihmiset ovat syöneet marjoja todennäköisesti aina. Ruoassa tärkeintä olivat kalorit, joita marjoista ei juuri saa”, Peltola selittää. Kirjoitustaidoton kansa ei ole voinut merkitä marjastuskokemuksiaan muistiin, mutta teini-ikäinen kartanontytär Jakobina Charlotta Munsterhjelm kuvasi vuosina 1799–1801 päiväkirjoissaan marjastamista. Nykyisen kaltaista arvoa marjoilla ei silti ole ollut kovinkaan pitkään. Silloin miehet tarvittiin pelloilla. Lapsilla ja vanhuksilla oli eniten aikaa poimimiselle.” Marjastamista opeteltiin kokeneen poimijan johdolla pienestä pitäen. ”Marjoja käytettiin paljon myös rohtoina.” Marjastajat levähtävät Huhuksessa Ilomantsissa. Hänen vakioaskareitaan oli metsämansikoiden, vadelmien ja puolukoiden kerääminen ja perkaaminen äidille keittiöön. ”Marjastus oli tavallaan myös sukupolvikysymys. Sen enempää Rainer Peltola ei hänen elämästään tiedä. Ne katsottiin alkukesästä valmiiksi, sillä parhaan poimintasesongin aikaan taloissa oli muutenkin kiirettä eikä marja-apajia enää ehditty haeskella
Lindgrenin haastama maanomistaja perusteli oikeudessa, että Lindgren oli poiminut marjoja alueelta, jonka isäntä oli varannut ja aidannut omaan käyttöönsä. Asiaa oli tosin harkittu, kun Suomen rikoslakia 1880-luvulla uudistettiin. ”Esimerkiksi Loimaan kappalainen muistutti vuonna 1644 saarnassaan, että huhtikuussa voi kerätä karpaloita, heinäkuussa kypsyvät mansikat, mustikat ja muuraimet ja elokuussa vadelmat, juolukat ja puolukat”, Jaana Luttinen kertoo. ”Varsinkin porvarit näkivät, että puolukka on rahanarvoinen kauppatuote, eivätkä halunneet vaikeuttaa sen saatavuutta.” Jääkaappina suonsilmä Puolukasta tuli ensimmäinen merkittävä myyntimarja paitsi satoisuutensa myös sisältämänsä bentsoehapon Mustikanpoimijat ruokatauolla Liperissä Pohjois-Karjalassa vuonna 1941. KUVA SAMULI PAULAHARJUN KOKOELMA, KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA, MUSEOVIRASTO JUURET 53. Marjoja syötiin kylmänä talkkunaan sekoitettuna sekä ruisjauhojen kanssa keitettynä huttuna tai uunissa imellettynä mämminä.” Puolukoista sai rahaa Koska Ilma Lindgren ei omistanut maata, hänen oli hankittava elantonsa jollakin muulla tavalla. KUVA KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA, MUSEOVIRASTO Tytöt marjassa Kampinkylässä Kurikassa vuonna 1939. Marjojen hyödyistä kirjoitettiin tutkimuksia, ja papit puhuivat luonnon antimien puolesta. On hyvin mahdollista, että hän aikoi myydä saarista poimimansa puolukat. Hän ei myöskään ollut poiminut kaikkia marjojaan juuri tämän isännän mailta vaan muistakin saarista. ”Keskiajalla kyliä ympäröivät metsät olivat yhteisomistuksessa, ja vasta isonjaon myötä eli 1750-luvun jälkeen alkoi muodostua nykyisen kaltainen yksityismetsänomistus. ”Ensimmäisenä metsämarjana juuri puolukalle alkoi tulla kaupallista arvoa 1800-luvun lopussa. ”Marjat toivat vaihtelua ruokavalioon, joka sisälsi runsaasti viljaa ja suolaisia särpimiä. Lindgrenin mukaan aitoja ei ollut, vaan kyse oli tavallisesta metsämaasta. Talonpoikaisja pappissäätyjen mielestä marjat kuuluivat maanomistajalle, mutta aatelisto ja porvaristo halusivat poiminnan kaikille vapaaksi. Sellaisissa tilanteissa herää aina myös kiista siitä, kenelle luonnontuotteet kuuluvat”, Rainer Peltola selittää. Oikeudenkäynnissä tiivistyi poimintakulttuurin pitkä historia. Ilma Lindgren vetosi oikeudessa siihen, että rikoslaki ei kiellä toisen mailta marjastamista. Aarre 7/2020 Suhtautuminen marjoihin muuttui hitaasti, mutta jo 1600-luvulla oppineet ryhtyivät korostamaan marjojen terveellisyyttä ja monikäyttöisyyttä. Kaupunkien lähellä porvarit ostivat marjoja, ja maaseudulla ne kävivät kaupaksi säätyläisperheille ja kesävieraille. Marjanpoimijat elivät pitkään välitilassa: oli epäselvää, mikä metsissä olisi vain maanomistajan ja mikä kaikkien ulottuvilla”, Peltola kertoo
Marjat kerättiin tyhjiin, nurin käännettyihin apulantasäkkeihin. 54 Aarre 7/2020 JUURET vuoksi. Marjoja oli kertynyt 20 litraa, mutta Lindgren ei saanut niitä koskaan takaisin. org/wiki/ Korkeimman_ oikeuden_päätös_ marjanpoiminnasta_ ja_omankäden oikeudesta Matti Vaara: Luonnonmarjojen käyttö kotitalouksissa ja teollisuudessa. Puolukka varastoitiin yleensä survottuna tai rikki kiehautettuna puuastioissa tai -tynnyreissä. Teoksessa Ihminen ja metsä 1 – kohtaamisia arjen historiassa (Metsäkustannus 2012) Korkeimman oikeuden päätös marjanpoiminnasta ja omankädenoikeudesta. Lisäksi miehet tuomittiin omankädenoikeuden käytöstä sakkoihin – mutta armahdettiin niiden maksamisesta. Korkein oikeus velvoitti isännän ja tämän veljen korvaamaan Lindgrenille marjoista kolme silloista markkaa ja oikeudenkäyntikuluista 50 markkaa. Hapon ansiosta puolukka kesti kuljettamista ja säilyttämistä, vaikka kylmäkalusteita tai -ketjuja ei ollut eikä sokeri ollut vielä yleistynyt säilönnässä. https://fi.wikisource. Poronmaidosta tehdyn juustomassan ja marjojen sekoitusta voitiin myös riiputtaa poronvatsoissa, kunnes se muuttui juustomaiseksi herkuksi”, Luttinen kertoo. KUVA SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO, METSÄTEOLLISUUS RY:N KOKOELMA JUURET. Sittemmin, 1930-luvulla, sitä ruvettiin kutsumaan jokamiehen oikeudeksi.” Puolukka kesti kuljettamista ja säilyttämistä. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Jaana Luttinen: Metsä ruokamaisemana. ”Lopullinen ratkaisu asiaan saatiin vasta vuonna 1920, kun Suomi oli jo itsenäistynyt. Lisäksi kokonaiset puolukat saatettiin peittää kylmällä vedellä. Monikäyttö ja ekosysteemipalvelut (Luonnonvarakeskus 2015) Hannele Klemettilä ja Laura Jaakola: Mansimarjasta punapuolaan. ”Eräs isäntä Posiolta kertoi taannoin, että hänen isänsä pakkasi syksyllä koko perheen traktorin peräkärryyn ja vei poimimaan puolukoita, joista saatiin rahaa. Sotaja pulavuosien jälkeen marjastaminen ja säilöminen kasvoivat, koska sokerin hinta laski ja jääkaapit yleistyvät. Marjoja saatettiin myös upottaa säilytysastioissa kylmiin suonsilmäkkeisiin ja lähteisiin. Julkaisussa Metsä. Ensin kihlakunnanoikeuden ja sen jälkeen hovioikeuden mielestä maanomistaja sai takavarikoida puolukat. Sakoista tuli armahdus Vuonna 1914 myös Ilma Lindgren oli pakannut puolukkansa säkkiin. E. Myös karpalo ja lakka sisältävät bentsoehappoa ja säilyivät paremmin kuin mustikka, jota kuivattiin varsinkin kuumeja vatsalääkkeeksi. Marjakasvien kulttuurihistoriaa (Maahenki 2011) Naiset marjasankoineen metsäautotiellä. 1930tai 1940-luku. JÄRVISEN KUVAKOKOELMA Nainen poimii puolukoita muoviämpäriin. KUVA SUOMEN METSÄSTYSMUSEON KUVA-ARKISTO, A. Tällaisilla vesipuolukoilla Jakobina Charlotankin kotona Hämeenkylän kartanossa juhlistettiin nimipäiviä talvella, kun tuoreita marjoja ei saanut. Ja aina kun kertoja luuli, että nyt päästään kotiin, isä kaivoi jostain esiin vielä yhden, tyhjän säkin”, Peltola tarinoi. ”Lapissa marjoja sekoitettiin poronmaitoon nassakoihin. Silloin Korkein oikeus päätti, että Lindgrenillä oli oikeus marjoihinsa”, Peltola kertoo. ”Oikeuden päätös vahvisti, että marjoja saa poimia metsistä ilman maanomistajan lupaa. 1970-luvulla tulivat pakastimet, mikä lisäsi marjojen poimimista myyntiin
Osallistun samalla arvontaan ja voin voittaa KORANDO -henkilöauton, arvo n. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta viestilehdet.fi. Tilaukseen sisältyy myös MT Digi sekä jakson aikana ilmestyvät kuukausiliitteet Kantri, MT Metsä sekä Suomalainen Maaseutu. 8–21). Maaseudun Tulevaisuus maksaa tilauksen postimaksun. Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus MAV0021 Tilaa kupongilla! Me maksamme postimaksun. Tilaa MT tutustumishintaan Voit voittaa auton! . MAV0021 Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti Kyllä, haluan saada Viestilehdet Oy:ltä uutisia ja tarjouksia sähköpostilla tekstiviestillä Maaseudun Tulevaisuus VIESTILEHDET OY Tunnus 5002596 Info: M2 00003 VASTAUSLÄHETYS Antamiasi tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. 020 413 2277 (ark. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja jatkuu kestotilauksena kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. 32 000,00 €! Arvonnan säännöt: MT.FI/arvonta. 72,90 €) Valitse mieluisin tilaustapa: MT_tilausilmo_225x300_MAV0021_AR7.indd 1 28.4.2020 14:54:24. 72,90 €). 49,80 € (norm. jakso 3 kk vain 49,80 € (norm. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojen käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n asiakaspalveluun: Viestilehdet Oy/Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh. Tilaa netissä! MT.FI/lehti tai oheisella QR-koodilla MT Metsä – uusi kuukausilehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa! Nyt 3 kk:n lehdet VAIN 16 60 /kk Kestotilauksen 1. Tilausja arvontakortti Kyllä kiitos! Haluan tilata Maaseudun Tulevaisuuden edulliseen tutustumishintaan 1. jakso 3 kk yht. Tarjous on voimassa 30.11.2020 asti ja koskee uusia kotimaan tilauksia
PUUTALO Teksti RIITTA VAURAS | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ. 56 Aarre 7/2020 PUU Rauhalinnan päärakennuksessa on alkuperäiset ikkunat, joiden ruudut ovat käsin vedettyä lasia. Rauhalinna pelastui Teatteripariskunta muutti Kaarinaan autioon kartanoon, jota jo söivät sienet. Ikkunoita on nelisenkymmentä, ja puitteet tarvitsevat kittiä ja maalia
57 Aarre 7/2020 PUU PUUTALO Teatteriohjaaja Tiina Puuma lainen ja lavastaja Teppo Järvinen tekevät kotona suunnittelutöitä. Täällä asuvat Teatteriohjaaja Tiina Puumalainen, lavastaja ja arkkitehti Teppo Järvinen ja Tiinan lukioikäiset kaksoset Myös Tepon kaksi jo aikuistunutta lasta vierailevat usein Rauhalinnassa 57 Aarre 7/2020 PUU. Lasikuisti on molempien suosikkipaikka miettiä, piirtää tai kirjoittaa
von Essen 1800-luvun puolivälissä. Turkuun on matkaa 10 kilometriä. Armfelteja asui kartanossa sadan vuoden ajan, minkä jälkeen se vuonna 1952 myytiin Jalostuspalvelulle. Yksi henkilöistä on Erik Armfelt. Mahtirakennus rapistui Teppo näyttää valokuvan vuodelta 1905. Etäisyys työpaikasta ei pelota. ”Pesät ovat noissa julkisivun koristepylväissä”, Teppo osoittaa. Kartanorakennuksen tarkkaa ikää ei tiedetä, ei myöskään arkkitehdin nimeä. Kartanopuisto rajoittuu pieneen luonnonsuojelualueeseen, jonka sydämenä on näköalakallio keloineen. 58 Aarre 7/2020 PUU T ämä on maaginen paikka”, Rauhalinnan kartanon isäntä Teppo Järvinen sanoo hymyillen ja kehuu ympäröivää luontoa. Myös kartanon sivurakennuksessa riittää remontoitavaa. Kunnan pieni laituri tarjoaa uimaja onkimahdollisuuden. ”On vaikea tajuta, että Kaarinan keskusta on aivan lähellä.” Kartanon luona soi tauoton sirkutus: sinitiaiset kantavat pojilleen tammenkehrääjäkoin toukkia. Pelloille alkoi nousta omakotitaloja, mutta kartano seisoi vuosia autiona. Rauhalinnan kartanon perustivat kreivitär Adelaide ”Vava” Armfelt ja hänen toinen puolisonsa, valtiopäivämies J. Hänen vaimonsa Tiina Puumalainen kattaa pöytää kiveyksellä, jonka he ovat kaivaneet esiin mättäiden alta. Teatterilaiset tulevat Vuosikymmenten jälkeen kartanosta tuli jälleen yksityiskoti syksyllä 2018, kun Järvinen ja Puumalainen toivat muuttokuormansa Rauhalinnaan keskelle remonttimylläkkää. Hirret olivat terveet Muuttovaiheessa kartanon uudet omistajat kokivat ikävän yllätyksen. ”Sellaistakin tietoa on, että hirsirunko on siirretty muualta tälle paikalle”, kertoo Teppo ja arvioi, että komeassa kartanossa on kierrätettyä hirsitavaraa useammastakin rakennuksesta. Tampereen Työväen Teatterin ohjaaja Tiina Puumalainen ja lavastaja Teppo Järvinen muuttivat Kaarinaan Tampereelta Pyynikinharjun vanhasta puutalosta. Rinteitä peittää jalopuulehto. PUUTALO Kaarinan Rauhalinna sijaitsee kivenheiton päässä Kaarinan keskustasta. Teemme paljon etätyötä, ja pendelöinti kahden kaupungin välillä sujuu hyvin”, Tiina kertoo. A. Kivijalka on tiiliverhoiltu ja rapattu. ”Vanhojen talojen tunnelma ja mittasuhteet miellyttävät meitä”, Tiina sanoo. Siinä isompi seurue kahvittelee samassa paikassa. ”Saariston läheisyys oli yksi syy hankkia koti Kaarinasta. ”Kesällä harrastamme täällä ahkerasti ruotsalaisittain gökottaa eli kuuntelemme lintujen laulua ja juomme aamukahvit ulkona”, nauraa Teppo. Venepaikkakin löytynee, arvelee lapsuutensa kesät Espoon saaristossa viettänyt Teppo. Hän astuu tammiholviston varjostamalle luonnonkiviportaikolle. Kaupat oli tehty heinäkuussa. Kun sopivaa ostajaa ei ilmaantunut, suojeltu mahtirakennus alkoi rapistua. Tiina on kotoisin Turusta, eli hänellekin rannikkoluonto on tärkeä. Pelloilla laidunsivat suuret sonnit. Kartano lepää savipatjalla, ja yksi rakennuksen nurkista on pahasti painunut. Kaarinan kaupunki osti Rauhalinnan vuonna 2011, kaavoitti maat ja pani kartanon myyntiin. Sähkövedot ja patterit piti uusia turvallisuussyistä. Heidän jälkeensä kartanossa asuivat kreivittären perilliset, viimeisenä Auda Armfelt vuodet 1938–52. Myöhemmin Rauhalinnassa oli siitossikala. Mahtaville kellareille mietitään uutta käyttöä.. Pellon takana välkkyy Kuusistonsalmi. Perustan graniittilohkareet näkyvät 1900-luvun alun valokuvissa
Klassinen tsehovilaiskuisti on teatterintekijöiden mieleen. ”Kattoon pingotettu kangas peitti yläpuolella olevan kylpyhuoneen aiheuttamat kosteusvauriot sekä roisit lankut, joita pitkin oli vedetty sähköjohtoja”, Teppo selostaa ja sanoo, että huone entistetään vasta sitten, kun varsinainen keittiö valmistuu. ”Teppo ymmärtää vanhan rakennuksen vaatimukset, ja hänellä on ammattitaitoa suunnitella remonttien vaiheet oikein.” Teppo avaa matalan keittiösiiven oven. Lattiaa ei ole. 59 Aarre 7/2020 PUU ”Se oli kallis paukku”, harmittelee isäntä ja kertoo, että rakennuksen muut remonttitarpeet oli käyty pitkälti läpi jo kauppaa tehtäessä. Nämä piti siivota pois ennen muuttoa. ”Talvellakin me olemme istuneet tässä filtit hartioilla ja juoneet glögiä perheen ja ystävien kanssa. Aateliselämää Kartanon pihanpuoleista julkisivua hallitsee komea kuisti. Uuni on kuin lavaste Kartanon ruokasalin pitkä pöytä riittää suurellekin seurueelle. Haluamme jatkaa tätä traditiota, se on meillekin sopivaa aateliselämää”, isäntä ilakoi. ”Mutta esimerkiksi sädesieni kasvoi vain kipsilevyissä, ja niiden alla oli aivan terveet seinähirret”, Tiina lisää ja kiittää puolisoaan, jolla on paitsi lavastajan myös arkkitehdin tutkinto. Meillä on mukavat oltavat nytkin. Tiina Puumalainen maalaa lavasteiden pienoismalleissa tarvittavia hahmoja. Teatterilaisina olemme tottuneet siihen, että kaikki on väliaikaista”, Tiina sanoo. Oli paljon nuoria, ja meno oli rentoa ja hauskaa. Väliaikaiset sähkö-, vesija viemärivedot risteilevät tilassa, johon joskus tulee uusi keittiö sekä sauna ja kylpyhuone. Kuistilta astutaan eteiseen, jota hallitsevat alkuperäiset, narisevat kierreportaat. ”Tähän tulevat keittiö, kylpyhuone ja sauna. Tässä on myös hyvä tehdä töitä tai vain miettiä, lukea, piirtää tai kirjoittaa”, Tiina hymyilee. ”Tämä alkuperäinen pääsisäänkäynti voidaan joskus palauttaa paikoilleen”, arvioi Teppo ja kertoo, että siihen kuuluvia salmiakkiikkunapokia on tallessa piharakennuksessa. Kopiot on maalannut Tiinan isä, lavastaja Kaj Puumalainen.. Tarjoilu sujuu mutkatta, sillä kapean salin toiselle seinälle on rakennettu toimiva keittiötaso. Yläkerrassa on omat huoneet niin lukiota käyvillä kaksospojilla kuin jo aikuistuneilla tyttärellä ja pojalla. ”Täällä on aina pidetty hyvää huolta ystävistä ja sukulaisista”, kertoo Teppo ja viittaa Anders Ramsayn (1832–1910) aikalaismuistelmiin. Se on kuin lavaste ja sopii nykyisten omistajien sisustukseen, Kartanon keittiö on purettu, sillä sen oli valloittanut puutaloille tuhoisa lattiasieni. Rauhalinnan saleja koristavat vanhat lavaste-esineet, kuten monet tunnetut taideteokset. Nyt työt ovat pysähdyksissä, kunnes saamme järjestettyä lisärahoitusta.” ”Ei tuo monttu minua vaivaa. Väliaikaiset vesija viemärivedot risteilevät suuren montun yllä. Olohuonetta hallitsee kaakeliuuni, mutta uunilta uupuu piippu. ”Emme ota paineita keskeneräisistä töistä. ”Iloista seuraelämää vietettiin jo kartanon perustajien aikaan. Katossa repsottaa rappausristikko, ja päivä paistaa alimpien hirsien välistä. Päämäärä on tiedossa, ja se saavutetaan joskus”, miettii Tiina rauhallisesti. Ryömintätila oli täynnä asbestia, peseytymishuoneessa oli sädesientä ja keittiössä lattiasientä. Talon vastakkaisella puolella ruokasalin jatkeena on aikanaan ollut toinen, pienempi lasiveranta. Tilaa riittää myös perheen ystäville. Katon kiiltävät, ikivanhat vanerit ovat uhkaavasti notkolla. Korkea huone on viihtyisä ja raikas, vaikka kolmisenkymmentä vuotta tehdyn remontin jäljiltä lastulevy peittää hirsiseiniä ja laminaatti lattialankkuja
”Ei ole kellään Goyan maalauksia ja muita arvotauluja niin paljon kuin meillä”, Teppo nauraa. ”Hirsitalon oikaisu tulee kyllä onnistumaan, mutta työ vaatii erityisosaamista ja kärsivällisyyttä”, sanoo Teppo. Sellaisia päiviä on tietenkin myös, ettei pysty mihinkään, ja sekin on ihan hyvä päivä.” Suojellun pää rakennuksen katolle ei saa asentaa aurinko paneeleja. ”Vaaralliset materiaalit ja virheelliset rakenteet on aina ensin poistettava ja korjattava, jotta talosta saadaan terve. ”Valitettavasti mikään niistä ei ole aito.” Åbo Akademin kokoelmissa olevat Auda Armfeltin valokuvat kertovat, että olohuone on ollut aikanaan vaalea. ”Kun tällaisen talon ostaa, niin tietää, että sitä päivää ei tule, että kaikki on valmista”, miettii Tiina. ”Sehän on Ranskan suuren vallankumouksen ajalta”, hehkuttaa Teppo, ja kertoo, että vanhoissa valokuvissa takan tilalla on krumeluurinen kakluuni. Vasta tämän jälkeen on pintaremontin aika”, painottaa Teppo. ”Kun tuotantopäätös on tehty, on taustatutkimuksen, kirjoittamisen ja suunnittelun vuoro, ja näihin töihin on hyvä keskittyä täällä Rauhalinnassa”, kiittää Tiina. Sähkölasku hirvittää Ohjaajan ja lavastajan työt alkavat jo kauan ennen kuin näytelmän harjoituskausi alkaa. Pariskunta on yhtä mieltä siitä, että kun ympärillä on upea luonto, eivät remonttihuolet stressaa. Talven sähkölasku on Tepon mukaan ”infernaalinen”. Nuohoojan mukaan sitä on käytetty, mutta sillä ei ole koskaan ollut omaa piippua. Sivurakennuksen katolle paneelit ovat suunnitelmissa. ”Ehkä Auda Armfelt halusi 1930-luvun lopulla vähän modernisoida uutta kotiaan.” Ennen sotia asennetut vesikiertopatterit on pariskunnan harmiksi hävitetty. Talvella taloa ei lämmitetä yli 18 asteen, ja osassa huoneita lämpötila pidetään sitäkin alempana. Tummat tapetit ovat muutamien vuosikymmenten takaa, jolloin tehtiin monia sellaisiakin muutoksia, jotka ovat ajan myötä turmelleet rakennusta. 60 Aarre 7/2020 PUU jossa on pienoismalleja ja muita muistoja rakkaista teatterihankkeista. ”Puutarhatyöt rentouttavat, ja jos on jotakin mietittävää, ulkona askaroidessa ratkaisu yleensä löytyy.” Työhuonetta hallitsee avotakka, jonka yhdessä tiilessä on luku 1789. ”Sitä ei siis tarvitse tavoitella, vaan joka päivä voi tehdä sen mihin pystyy. Syynä ovat mitä ilmeisimmin vanhat viemärivedot ja keskuslämmitysrakenteet. Työ on oleellinen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen säilymisen kannalta, ja siksi valtio saattaa avustaa hanketta. ”Väliovet pidämme talvella kiinni, ja jos jokin huone ei ole käytössä, laskemme sen lämpötilaa”, selostaa Tiina. Talvikuukaudet talossa ollaan villasukkalinjalla, eikä sisälämpöä nosteta yli 18 asteen. Avotakka antaa lämpöä työhuoneeseen.. Savipatjalla lepäävän kartanon itäinen julkisivu on notkolla, ja yksi rakennuksen nurkka on pahasti painunut. Taloon ei voida asentaa aurinkopaneeleja, sillä suojellun kartanon ilmettä ei saa muuttaa. Heijastava ”gazing ball” on klassinen kartanopuutarhan koriste. Ne aiotaan palauttaa ainakin alakertaan samalla, kun turvataan maalämpöön. Notkolla ja kallellaan Syksyllä kartanoa ympäröivät huikeat syysvärit, ja rauha ja hiljaisuus tuntuvat turvalliselta. PUUTALO Kartanon ainut kaakeli uuni on mysteeri. Silti korjaushankkeita on vietävä eteenpäin. Rauhalinnan kartanossa on toistakymmentä korkeaa huonetta. Seinällä on muun muassa Francisco de Goyan alaston Maya, Madridin Prado-museon vetonaula
Loputon korjaustyömaa ei pariskuntaa stressaa. Puiset, natisevat kierreportaat ovat alkuperäi set. 3 x koti rauha TIINA JA TEPPO, mitä teette kotona mieluiten. Ikää niillä on noin 170 vuotta. ”Nau timme luonnosta, puutarhanhoidosta ja haaveilusta.” Mikä on talossan ne parasta. Työhuoneen avo takan yhdessä tiiles sä näkyy vuosiluku 1789, Ranskan suuren vallan kumouksen vuosi. Tiina Puumalainen ja Teppo Järvinen ovat asettuneet asumaan kartanoon, joka monen mielestä oli jo tuhon oma. ”Kodi kas rauha ja luon nonläheisyys.” Mitä kodissa kor jataan seuraa vaksi. ”Perus rakenteita siten, että keittiön ja kylpyhuoneen ra kentaminen voi alkaa.” 61 Aarre 7/2020 PUU. 61 Aarre 7/2020 PUU Teatteripari rakastaa tarinoita, ja niitä tar joaa yllin kyllin myös nykyinen kotitalo
KANSALLISPUISTOT Teksti ja kuvat TUOMO KESÄLÄINEN 62 Aarre 7/2020 LUONTO. Puiston maisemia hallitsevat laajat keidassuot, tummat suojärvet, kalliokukkulat ja vanhat havumetsät. 62 Aarre 7/2020 LUONTO KERMEJÄ JA KURKIEN HUUTOA Kurjenrahkaan pääsee paikallisliikenteen linjaautolla Turun Kauppatorilta noin tunnissa
63 Aarre 7/2020 LUONTO. Retkeilyreittejä pitkin pääsee tutustumaan seudun suurimpiin keidassoihin, Kurjenrahkaan ja Vajosuohon. 63 Aarre 7/2020 LUONTO Kurjenrahkan kansallispuiston alueelta löytyy harvinaisen yhtenäisenä ja koskemattomana säilyneitä suoalueita
Puiston perustamisen jälkeen myös alueen retkeilyrakenteet ovat kehittyneet valtavasti. Tällaisella suolla sen Paksuimmillaan turvetta on lähes kahdeksan metriä. Alueen tunnettuus ja samalla kävijämäärät alkoivat kasvaa vuonna 1998, kun sinne perustettiin vuosikymmenien pohdinnan jälkeen kansallispuisto. KANSALLISPUISTOT T eräväkärkisen pystykiven kiertäminen kuljettaa minut lapsuusmuistoihin. Nykyään tulipaikka löytyy Savojärven rannalla sijaitsevan Kurjenpesän luontotuvan pihapiiristä. Se on Kurjenrahka. Sen varrelle mahtuvat myös puiston suosituimmat kulttuurinähtävyydet, kuten yli 600 vuoden ajan rajapaikkana toiminut Kuhankuonon rajakivi ja vuoden 1918 sodan tapahtumiin liittyvä, vain 17-vuotiaana kuolleen Ahti Jalosen muistokivi. Savojärven rannoilta löytyvät myös alueen tunnusmerkiksi nousseet, pitkälle järveen nojaavat männyt. Laajan turvekakun paksuus on keskimäärin noin kolme ja puoli metriä, paksuimmillaan turvetta on lähes kahdeksan metriä. Metsän reunasta saarekkeelle on vajaan sadan metrin matka, mutta saarekkeen jälkeen suota jatkuu silmänkantamattomiin. Rantatörmälle rakennetut pitkospuut, toisella puolella laaja suo ja toisella kirkkaana kimmeltävän suojärven tyyni pinta – reitin suosio on helppo ymmärtää. Rajakivi sijaitsee suon reunamalla kohoavalla kalliosaarekkeella, jota ympäröivät hakkuilta säästyneet ikimetsät. Tunnelma oli intiimi, nuotiopaikkakin sijaitsi vielä rajakiven kanssa samalla saarekkeella. Kansallispuiston suot ovat luonnonreservaatti ja turvapaikka monille kasveille ja hyönteisille. Rajoitusosia ja -aikoja lukuun ottamatta myös suoalueilla saa liikkua vapaasti. Luontotuvan parkkipaikalta alkaa myös osa kansallispuiston patikointireiteistä, kuten puiston suosituimmaksi reitiksi noussut, kuuden kilometrin mittainen Savojärven kierros. Luontotuvassa kävijät kohtaavat jättimäisen kurjen pään, kurjenjalat ja niiden juuressa olevan pesän, jotka tarjoavat mahdollisuuden asettua kurjenpojan asemaan ja tutustua suohon linnun näkövinkkelistä. Pieni parkkipaikka, ajan runtelemat pitkospuut ja rauha, jonka rikkoivat vain retkiseurueen omat riemunkiljahdukset. Mättäiden tasolla sinnittelevät suokasvit, kuten kihokit, paljastavat kauneutensa vasta läheltä katsottuna.. Käydä nyt seitsemässä kunnassa muutamassa sekunnissa! 1990-luvun alkupuolella retki Kuhankuonolle oli erilainen. Kansallispuistolle nimen antanut suo on kolme kilometriä leveä ja kaksi kilometriä pitkä keidassuo, joka on säilynyt harvinaisen yhtenäisenä ja koskemattomana. Kuhankuonon rajakiven ympäri juokseminen tarjosi maailman nopeimman maakuntakierroksen. Suopursu tuoksuu Savojärven kierroksen varrelle mahtuu upeita järvinäkymiä, laajoja suomaisemia, meheviä marjamättäitä ja huumaavan tuoksuisia suopursutuuheikkoja. Kurjenpesän luontotuvalta Kuhankuonon rajakivelle on noin 300 metrin esteetön reitti, joka sopii myös pyörätuolilla ja lastenrattaiden kanssa liikkuville. Keidassuota kutsutaan myös kohosuoksi sen rakenteen vuoksi. 64 Aarre 7/2020 LUONTO Selkeästi opastetut reitit tekevät puistossa retkeilystä helppoa ja mukavaa
Pukkipalon reitin varrella sijaitseva Paltanvuoren näköalapaikka on Mynämäen korkein kohta. Kapua luontotorniin Maantieteellisesti puisto jakaantuu kolmeen osaan, jotka ovat Kurjenrahkan ja Lammenrahkan keidassuoalueiden lisäksi Vajosuo reunametsineen sekä Laidassuon, Lakjärvenrahkan ja Pukkipalon suoja metsäalueet. Eläinten tapaan ne tiesivät tulostani jo paljon ennen kuin itse huomasin ne. Luonnonpuistoon pääsee tutus tumaan kahdelta Kuhankuonon retkeilyreitistöön kuuluvalta rei tiltä. Vaikka hetki oli lyhyt, on näin suuren linnun kohtaaminen tällaisessa ympäristössä aina säväyttävä luontoelämys. Soiden kummallisimpia kasveja ovat hyönteisiä syövät kihokit.. Hillaa ja karpaloita Suot ovat Kurjenrahkan kansallispuiston hallitseva teema. Alueen maisemiin pääsee tutustumaan parhaiten kulkemalla kolmen kilometrin mittaisen Vajosuon kierroksen. Pitkospuille tunkeutuvat kaikki suon tuoksut ja maisemat, osa eliömaailmastakin. Vajosuo on Kurjenrahkan tavoin laaja keidassuo. Kansallispuiston metsät ovat soiden reunametsiä ja soiden keskelle jääviä metsäsaarekkeita. Nyt puun kostealla pinnalla kömpii pieni rupikonna. Toisinaan keidassoista käytetään myös nimeä kermikeidas. Metsäisen kalliosaarekkeen ylittänyt polku laskeutuu takaisin kohti suota. Vaskijärven luonnonpuisto Noin 8 kilometrin päässä Kurjen rahkan kansallispuistosta sijait seva Vaskijärven luonnonpuisto on laajimpia erämaisena säi lyneitä alueita koko Lounais Suomessa. Kuljut toisistaan erottavia rämemättäitä taas sanotaan kermeiksi. Hetken epäilevinä tuijotettuaan ne levittävät suuret siipensä ja hiljalleen katoavat näköpiiristä. Sammalet muodostavat pehmeän ja vehreän maton metsän pohjalle. Suomaailman ihmeiden keskelle johdattavat pitkostetut polut. Keidassuon vetisiä painanteita, suonsilmiä, kutsutaan kuljuiksi. Kurjenrahka tunnetaan kurkien kotisuona, ja täällä pääsee usein vähintään kuulemaan kurkien kauas kantavat karahdukset, jotka voivat hämäränä kevätiltana olla jopa hieman pelottavia. Silloin yksi retken odotuksista saa täyttymyksen, kun puiden runkojen takana siintävän suolammen rannalla seisoo kaksi komeaa kurkea. Eikä kyyn kohtaaminenkaan harvinaista ole. Jähmettyneinä ne tuijottavat kohti metsää. Puiston alueella esimerkiksi marjastus ja sienestys on kielletty, samoin kuin merki tyiltä reiteiltä poistuminen. Suo on sen laitamilla kulkevan retkeilyreitin tärkein nähtävyys. Koska kyseessä on luonnonpuis to, pitää sääntöihin kiinnittää eri tyistä huomiota. Kesäisin tuttu näky ovat myös lämpimällä puulla päivää paistattelevat sisiliskot, hämähäkit ja hyönteiset. Loppukesästä rahkasoilla kypsyvät hillat, ja syksyisin mättäitä kirjovat mehukkaat karpalot. 65 Aarre 7/2020 LUONTO keskusta kohoaa reunaosia ympäröivää kivennäismaata korkeammalla
Kuhankuonon retkeilyreitistö Kuhankuonon retkeilyreitistö on useiden rengasreittien ja niiden välisten yhdysreittien muodostama, satojen kilometrien mittainen reittikokonaisuus, joka kulkee Turun Ruissalosta Yläneen Pyhäjärvelle. Kansallispuiston reitit yhdistyvät myös laa jempaan Kuhankuo non retkeilyreitistöön.. Hohtavaa aarnisammalta Vajosuon jälkeen vaellusreitti myötäilee kansallispuiston ulkopuolelle rajautuvia pikkuteitä ja talousmetsiä, kunnes se saapuu jälleen kansallispuiston alueelle Pukkipalon aarnimetsän reunalla. Lajin alkeisrihmoilla on valoa heijastavia ominaisuuksia. Rajoitusosia on myös osissa Kurjenrahkan, Pukkipalon, Laidansuon ja Lammenrahkan alueita. Suon ohi kulkee myös 30 kilometrin mittainen Vajosuon vaellus -niminen reitti, joka kiertää kansallispuiston kaikki kolme osaa ja jonka varrelle mahtuvat kaikki Kurjenrahkan nähtävyydet. Soistumisen pystyyn tappamissa kuivissa kuusikoissa vallitsee aavemainen tunnelma. Suon laidalla kohoavan luontotornin laelta avautuu upea, seesteinen suomaisema, jossa käkkyräiset ja kitukasvuiset männyt pistävät sieltä täältä esiin turvemättäiden ja suonsilmien lomasta. Reitistön polut kulkevat EteläSuomen oloissa poikkeuksellisen laajoilla, hyvin säilyneillä ja edustavilla metsäja suoalueilla. Polttopuita riittää, ja laavulla istuessa rätisevän tulen takana siintää kutsuvana kellertävä suomaisema. 66 Aarre 7/2020 LUONTO Savojärven tunnus merkiksi ovat kohon neet kohti järveä kallistuneet männyt. Vajosuon laidalla on myös pieni vuokratupa. Ylhäältä hahmottaa hyvin myös suon rakenteen. Puiston suosituin reitti, kuu den kilometrin mittainen Savojärvenkierros, kulkee kauniissa järvimaisemissa. Polut yhdistävät toisiinsa myös kansallispuiston kolme erillistä osaa, Kurjenrahkan, Vajosuon ja Pukkipalon alueet. Muuten suolle voi jalkautua marjastamaan tai tutustumaan syvemmin suon eliöja kasvimaailmaan. KANSALLISPUISTOT Melko helppokulkuisen polun päässä sijaitsee yöpymiseenkin soveltuva laavu. Reitit johtavat myös Kurjenrahkan kansallispuistoon, jossa ne yhtyvät saumattomasti kansallispuiston reitteihin. Mieli ja keho ren toutuvat luonnon turvekylvyssä. Tuulenkaatojen muhkeiden juuripaakkujen kätköissä kulkija saattaa havaita salaperäisen hohteen. Pukkipalon aarnialue on koko Lounais-Suomen viimeisiä yhtenäisiä, vanhapuustoisia havumetsäalueita. Metsistä hakattiin suurimpia puita, ja aluetta on ojitettu 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Siellä on paljon lahopuuta ja tuulenkaatoja. Pitkospuita reunustavat mehevät ruoppakuljut, joihin on ilo työntää kädet tai jalat. Pukkipalon aarnimetsiin voi tutustua kiertämällä yhdeksän kilometrin mittaisen Pukkipalon reitti -nimisen rengasreitin. Linnuston pesimärauhan turvaamiseksi Vajosuon rajoitusalueella liikkuminen on kiellettyä 15.4.–15.7. Hämyisissä onkaloissa kasvaa sadunhohtoinen aarnisammal. Metsähallitus valitsi alueen aarnialueeksi vuonna 1958, ja se on turvannut Pukkipalon säilymisen luontoparatiisina
Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – Sähköposti Haluan saada Viestilehdet Oy:ltä uutisia ja etuja . Suora maksusopimus tehdään oman pankin kanssa. sähköpostilla . Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestilehdet.fi. Verkkopankissasi voit tilata e-laskun, jolloin tilaus laskusi ohjataan suoraan verkko pankkiin. Voit laittaa veloituksen tapahtumaan automaattisesti tai hyväksyä laskut erikseen. digitilauksena 12 kk 94,80 e . Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä tilaajapalveluun puh. . Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . 11 lehteä (12 kk) 109,80 e . __?/?__?/ 20___ . seuraavasta numerosta?. Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stile hde t Oy Tila aja palv elu Tun nus 50 025 96 Info AR 1 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä tilaajapalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Jos lehtitilaus on yrityksen nimellä, voit ilmoittaa verkko laskuosoitteen tilaajapal veluumme tilaajapalvelu@viestilehdet.fi HUOLEHDI TILAUS LASKUASIAT VAIVATTOMASTI SIIRTYMÄLLÄ SÄHKÖISEEN MAKSAMISEEN. Käytössäsi olevat maksuttomat maksu vaihtoehdot ovat elasku ja suoramaksu. Paperilaskulisä liitetään tilauslaskuusi automaattisesti ja se näkyy lasku lomakkeella eriteltynä.. Tarkistat ainoastaan saamasi laskun oikeellisuuden, ja pankkisi huolehtii laskun maksamisesta automaattisesti eräpäivänä. 6 lehteä 70,80 e . Paperilaskulisä on 1,90 euroa / lasku. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) TILAAJAPALVELU puh. Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . itselleni?. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. tekstiviestillä. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä tilaajapalveluun. Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. AARTEEN TILAUSLOMAKE . PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 lehteä 70,80 e • laskutusjakso 11 lehteä (12 kk) 109,80 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. alkaen. 2020! Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. lahjaksi alkaen. Hyvä asiakkaamme, siirry sähköiseen maksamiseen Viestilehdet Oy veloittaa paperilla toimitettavista lehtien tilaus laskuista laskutuslisän 1.9. Suoramaksusopimus sopii tilaajalle, joka ei käytä verkko pankkia. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) tilaajapalvelu@viestilehdet.fi PL 440, 00101 Helsinki aarrelehti.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %)
68 Aarre 7/2020 LUONTO Ritariperhonen on yksi komeimpia päiväperhosiamme. Kukilla käydessään se on hermostuneen oloinen, pyrähtää kohta seuraavalle ja katoaa sitten yhtä nopeasti kuin ilmestyikin. PIENTÄ ELÄMÄÄ 68 Aarre 7/2020 LUONTO
Ne jakautuvat viiteen heimoon: ritarija kaaliperhosiin, sinisiipisiin, täpläperhosiin sekä paksupäihin, jotka tosin joskus luetaan omaksi yläheimokseen. Tätä kirjoittaessa, heinäkuun puolivälissä, nokkosperhosen kesäsukupolvi KESÄPÄIVIEN TANSSIJAT Uhanalaisten lajien listalla on useita pohjoisia perhosia. Ilmaston lämpeneminen ahdistaa pohjoisimpia perhosiamme. Pieni karttaperhonen on joinain keväinä pihamme yleisin päiväperhonen. Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO. Se edustanee ihmisten mielissä kaikkia kahdeksaatoista toisistaan vaikeasti erotettavaa sinisiipilajia. Niistä verrattomasti yleisin on alapuoleltaan kauniin vihreä kangasperhonen, joka lentää keväällä monenlaisissa paisteisissa ympäristöissä. Päiväperhosten nauttimasta arvostuksesta kertoo se, että Suomen täyttäessä sata vuotta maallemme valittiin kansallisperhonen. Toisaalta ilmaston lämpeneminen on tuonut meille uusia lajeja. Sinisiivet kuuluvat sinisiipisiin yhdessä kultaja nopsasiipien kanssa. Kultasiipien pääväri on nimen mukaisesti kullanoranssi, joka muutamalla lajilla hehkuu todella kirkkaana. Nopsasiivet ovat pieniä, vilkkaita perhosia, joiden koreimmat värit ovat usein siipien alapinnoilla. Viimeisen runsaan vuosikymmenen aikana olen pihallamme nähnyt isonokkosperhosen sekä molemmat häiveperhoset. Sen sijaan aikaisemmin yleiset nokkosja neitoperhonen ovat vähissä joitakin aikoja sitten kantoja harventaneen taudin jäljiltä. 69 Aarre 7/2020 LUONTO P äiväperhosten suureen ja monenkirjavaan yläheimoon kuuluvia lajeja on tavattu Suomessa 120. Elinympäristöt katoavat Meidän iäkkäiden ihmisten muistoissa lapsuuden kesät olivat täynnä päiväperhosten tanssia. Päiväperhoset ovat ihmisille rakkaita, ne tuovat mieleen kesän ja kukkaset, päivänpaisteen ja lämmön. Toisaalta ilmaston lämpeneminen auttaa eteläisiä lajeja laajentamaan elinaluettaan ja tuo meille koko ajan uusia lajeja. Toisaalta päiväperhoset on harhaanjohtava nimi, sillä kovin monet muutkin perhoset ovat aktiivisia päivällä. Tämä ei ole pelkkää nostalgiaa, sillä perhoset ovat todella vähentyneet kukkaniittyjen ja -ketojen, laidunmaiden, piennarkasvustojen vähenemisen, soiden ojitusten ja rakentamisen myötä. Voittajaksi äänestettiin paatsamasinisiipi, jo toukokuussa lentävä, kaunis, hohtavansininen perhonen. Lajistostamme on kadonnut jo muutamia, uhanalaisten listalla on monta. Päiväperhoset lentävät mieluiten auringonpaisteessa. Mielleyhtymät ovat oikeita, sillä kaikki lajit lentävät päivällä, useimmat mieluiten auringonpaisteessa, myös kukilla ne vierailevat ahkerasti. Näistä lajeista en osannut haaveillakaan, kun muutimme maaseudun rauhaan runsaat kolmekymmentä vuotta sitten
Tankattuaan kuukauden päivät kukkien mettä ne katoavat talvipiiloihinsa odottamaan kevättä. Suuria ja komeita Komeimmat päiväperhosemme kuuluvat ritariperhosten sukuun. PIENTÄ ELÄMÄÄ lentää taas ilahduttavan runsaana. Toukat kasvavat muutamassa viikossa koteloitumisvalmiiksi, ja jo heinäkuun alussa uusi sukupolvi pääsee siivilleen. Sukupuolten kohtaamisen varmistaa niiden tapa hakeutua seudun korkeimpiin maastokohtiin. Keidas perhosille Perhospuutarha tuo iloa mielelle ja hyötyä luon nolle. Esimerkiksi nokkosperhonen sukulaisineen sekä yleinen sitruunaperhonen viettävät talvensa aikuisina, jotka virkoavat kevätlämpimien myötä, parittelevat ja munivat toukkien ravintokasveille. Myös täpläperhosiin kuuluu suuria ja näyttäviä lajeja, kuten haapaja häiveperhoset, keisarinviitta sekä suruvaippa, joka oli suosikkini Suomen kansallisperhoseksi. Sen alkukoti on Pohjois-Afrikassa, seuraava sukupolvi varttuu keväällä Euroopan eteläosissa, ja siitä kuoriutuvat yksilöt saavuttavat etelärannikkomme kesän kynnyksellä. Tämä rauhoitettu ja erittäin uhanalainen laji esiintyy Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa sekä paikoin Uudellamaalla. Se tarkoittaa muna-, toukkaja kotelovaihetta, josta lopulta kuoriutuu aikuinen perhonen. Talvehtiminen voi tapahtua missä tahansa muodossa. Laajasta levinneisyydestään huolimatta ritariperhonen on vähälukuinen laji, jota ei juuri koskaan näe kuin yksittäin. Perhosille mieluisista perennoista löytyy hel posti tietoa, ja niitä va litessa kannattaa suosia lajeja, jotka kukkivat eri aikoina. Täydellinen muodonvaihdos Perhoset kuuluvat hyönteisiin, joilla on täydellinen muodonvaihdos. Helpoin ta on jättää ainakin osa nurmikosta leikkaamatta ja kylvää sille niittykas veja, kuivalle kohdalle kedon kukkasia. Useimmat päiväperhosemme talvehtivat kuitenkin munana, toukkana tai kotelona, ja aikuisten lentoaika ajoittuu lajista riippuen keväästä pitkälle syyskesään. Mettä tarjoile va keidas kerää nimittäin perhosia laajalta alueelta, ja näin niille riittää ravin toa koko kesän ajaksi. Meillä esiintyy myös vaeltajia, jotka ilmestyvät maahamme vuosittain mutta eivät kykene talvehtimaan täällä. Meillä on perinneperennoita va rattuna perhosille, mutta suurin kuhina käy loppu kesästä kukkivalla mäki meiramilla eli oreganolla. Monet niittyjen kukista ovat tär keitä myös perhostouk kien ravintokasveina. Ohdakeperhonen on uskomaton lentäjä, joka on tavattu jopa Huippuvuorilla, keskellä Pohjoista jäämerta. Kookkain on vaalea isoapollo, jonka suurikokoisen naaraan siipien kärkiväli voi olla lähes kymmenen senttiä. Pihojen ja pientareiden koristus on toipumassa. Olemme antaneet sen le vitä yrttipenkistä runsaak si kasvustoksi, joka on kaikkien mesihyönteisten suuressa suosiossa.. Lähes yhtä suuria ovat harvinainen ja vain Lounais-Suomen katoavilla laidunniityillä esiintyvä pikkuapollo sekä ritariperhonen, joka puolestaan on koko Suomen laji. Se saavutti äänestyksessä kunniakkaan kolmannen sijan, heti toiseksi tulleen neitoperhosen kannoilla. Ne saapuvat alkukesällä, kasvattavat yhden sukupolven ja joko kuolevat pois tai pyrkivät syksyn saapuessa takaisin etelään. Itse hoi dan paria niittylaikkua ja kuivempaa ketoa. Se voi olla kaikkea hallitun hoitamattomuu den ja sopivien perennoi den täyttämien kukka penkkien väliltä. Viimeksi mainittu on todellinen kulkija. Toisensa kohdattuaan pariskunta nousee korkeuksiin ja laskeutuu sitten sopivaan paikkaan parittelemaan. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi kaaliperhonen, komea mustanja punaisenkirjava amiraali sekä ohdakeperhonen. 70 Aarre 7/2020 LUONTO Mäkimeiramin kukalta siivilleen lehahtanut keisarinviitta ei ole vielä kerinyt pitkää imu kärsäänsä rullalle. Pienelläkin tontilla voi jättää sopivan kulman re hottamaan, suuremmalla voi tehdä suunnitelmal lisempaa työtä
Aarre 7?/?2020 VAKIOT 71 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 16.9.2020 mennessä ja osallistu arvontaan. LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN voi täyttää myös Aarteen si vuilla osoit teessa aarrelehti.fi/kilpailut VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkko palvelumme kautta aarre lehti.fi. Voit postittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoi tettua postia. 8–21). Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita hedelmäpuristin.. KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. ?Muu lukija 2. Muista merkitä palautteeseen, onko se tarkoitettu vain toimituk selle vai julkaistavaksi Aarteen Keskustelua palstalla. ?Tilaajan perheenjäsen . VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. VIIME VOITTAJAT AARRE 5/20:N kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Toivo etsii pesät. Varusta kuori kirjeposti merkillä. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Puristin soveltuu sekä hedelmien että marjojen mehustamiseen. ?Olen . Palkinnon arvo on 299 e. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. . Arvomme Kotiviini.fi:n (Viinitalo Melkko Oy) lahjoittaman Ferrari hedelmäja viinipuristimen. 3. 020 413 2277 (ark. ?Vastasi odotuksiani . ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n Tilaajapalveluun: puh. Laadukas italialainen puristin on valmistettu metallista ja puusta. ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. ?Aarre-lehden kestotilaaja . Aarre 7/2020 1. Siinä on tukeva ruuvimekanismi. Säiliön koko 25 x 40 cm, tilavuus noin 20 l. LISÄTIETOJA kotiviini.fi VASTAA NÄIN POSTITA KYSELYLOMAKE osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. . Varusta kuori kirjepostimerkillä. ?Irtonumeron ostaja . ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Fiskarsin tuote paketin puutarhaan voitti arvon nassa itselleen Eija Hauska, Hämeen kyrö
Lehdistä voi tehdä teetä. Marjat kypsyvät EteläSuomessa heinäkuun puolivälissä ja Pohjois-Suomessa elokuun alussa. Nimenomaan kypsää marjaa kutsutaan pohjoisessa hillaksi, höllöksi tai lötöksi. Lakkaa kutsutaan yleisesti myös nimillä hilla ja suomuurain. Lehdet sisältävät flavonoideja, ellagihappoa, gallihappoa sekä niiden johdannaisia. Marjoja voi käyttää tuoreena ja kypsennettyinä esimerkiksi hilloissa, leivonnaisissa, jälkiruoissa ja likööreissä. Astiaan kannattaa laittaa paino päälle, esimerkiksi elintarvikemuovi pussi puolillaan vettä, ja viedä heti kylmään säilytyspaikkaan. Lakka-nimitystä käytetään etenkin Itäja Keski-Suomessa, muurainta Lounais-Suomessa ja Hämeessä ja hillaa Pohjois-Suomessa. Vitamiineja ja kuitua Lakan marja sisältää runsaasti C-, Aja Evitamiineja sekä ellagitanniineja, jotka ehkäisevät salmonellaa ja muita suolistobakteereja. Aromikas suomarja Happamanmakea lakka on herkku marja, joka maistuu sekä tuoreena että kypsennettynä. Marjat voi kiehauttaa miedossa suolavedessä ennen tölkkeihin säilömistä. Marjat säilyvät jonkin aikaa sel laisenaan viileässä. Lakan maku sopii hyvin yhteen muun muassa mangon ja muiden pehmeiden hedelmien, lihan, kalan, juuston, saksankirvelin ja seesaminsiementen kanssa. Tuoreena tai kypsennettynä Lakan maku on happamanmakea ja aromikas. Lehdissä on erityisen runsaasti oligomeerisiä ellagitanniiniyhdisteitä. Lakoista saa myös hyvänmakuista mehua. Pohjoisessa kasvaneissa marjoissa sitä on kaikista eniten. Ne kannattaa hiostaa eli fermentoida ennen kuivaamista, jolloin niiden aromi voimistuu. Marjat voi säilöä myös niin, että perkaamisen jälkeen kaksi kol masosaa marjoista laitetaan väl jään astiaan ja loput marjat pu serretaan mehuksi ja kaadetaan kokonaisten peitoksi. Marjat tulisi kuitenkin saada kylmään heti poimimisen jäl keen niin, etteivät ne ehdi läm metä keruuastiassa. Vain emikukat tuottavat marjoja. Ne säilyvät hyvin omassa liemessään sur vottuna niiden sisältämän bent soehappoglykosidin ansiosta il man lisättyä sokeria. Pohjoisessa hilla on ollut niin tärkeä marja, että marjan eri kypsyysasteille on omia nimityksiä. Tänä vuonna Aarteen yrttinainen Satu Hovi keskittyy kir joituksissaan Suomen luonnon upeisiin marjoihin. Teksti SATU HOVI | Kuvat VL-ARKISTO | Kuvitus AINO SAARIKIVI. Lakoissa on omena-, sitruunaja bentsoehappoa sekä antioksidantteja. Kuituja ja tanniineja marjassa on runsaasti. Ellagihaposta säilyy neljännes hilloamisen jälkeenkin. Kypsä marja irtoaa kannastaan helposti. Lehdistä voi valmistaa myös tuoremehua, johon lehdet antavat upean kullankeltaisen värin. Marjoja ei kehity, mikäli kasvusto koostuu ainoastaan joko hedetai emiyksilöistä. Viher jauhetta voi ripotella ruokien sekaan. Säilö ripeästi Lakat kerätään kypsän keltaisi na eikä raakoina eli punaisina. Lakassa on myös hieman B1ja B2vitamiineja sekä muun muassa magnesiumia, kalsiumia, kobolttia, karotenoideja, rautaa ja sinkkiä. Kukat sopivat tuoreina tai kuivattuina esimerkiksi salaattiin. Suurikin lakan kasvustolaikku voi olla peräisin yhdestä juurakosta. Lakan siemenissä on öljyä. Aarre 7/2020 HYVINVOINTI 72 L akka (Rubus chamaemorus) kasvaa rämeil lä ja korvissa koko Suomessa mutta runsaimmillaan Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla. YRTTINAINEN Lakan lehdet kannattaa hiostaa ennen kuivaamista. Marjat voi kuivata tai pakastaa, tosin ylivuotisena marjat me nettävät pakastimessa väriään. Lakan lehdet sopivat hyvin yrttiteen raakaaineeksi. Marjan kannan eli verholehdet, jotka jäävät jäljelle marjoja perattaessa, voi kuivattaa ja jauhaa viherjauheeksi tai keittää teeksi. Siemen öljy on erityisen E-vitamiinipitoista. Lakka on kaksikotinen eli sen hedeja emikukat ovat eri yksilöissä. Lehdet ja kukat voi kuivata tai pakastaa. Marjat voi soseuttaa, levittää voipaperille kuivumaan ja tarjoilla karamelleina. Sen jälkeen ne voi esimerkiksi jauhaa viherjauheeksi. Muitakin nimiä marjalle on ollut
Ripottele pinnalle aiemmin tekemäsi taikinamuru. Villivihannekset ja marjat (WSOY 2005) Sinikka Piippo: Villivihannekset. Keitä vesi ja kaada se sekaan. Lakanlehtisima 1 l lakan lehtiä 500 g siirappia 2 dl fariinisokeria 4 l vettä 1 tl hiivaa Pane lakan lehdet, siirappi ja sokeri ämpärin pohjalle. Paista kasviksia uunissa vielä 10 minuuttia. Paista sipulit pannulla kypsäksi voissa. Siivilöi, pullota ja säilytä viileässä. Ota pelti uunista ja siirrä kasvikset tarjoiluvadille. Asettele päälle lakat, leipäjuusto ja parmesaani siivuja. Laita kansi löysästi ämpärin päälle vuorokaudeksi. Sekoita sokeri lakkojen joukkoon. Murusta hiiva pinnalle. Yhdistä kulhossa loput täytteen ainekset ja lisää piirakan pinnalle. Jätä seos hautumaan, kunnes vesi on jäähtynyt kädenlämpöiseksi. Kuutioi leipäjuusto. Pese perunat hyvin ja leikkaa ne veneen mallisiksi. Pese ja suikaloi porkkanat, sellerit ja palsternakat noin sentin paksuiksi tikuiksi. (Yle.fi 2015) Riitta Törrönen: Tutkimustietoa marjojen terveellisyydestä ja terveysvaikutuksista (researchgate.net 2015) Yrttitarha.fi Lämmin lakkasalaatti 1 dl oliiviöljyä 2 rkl punaviinietikkaa 1 tl hienoa merisuolaa 4 perunaa 2 porkkanaa 2 sellerinvartta 3 palsternakkaa 2 punasipulia 25 g voita 100 g leipäjuustoa 2–3 dl lakkoja 50–100 g parmesaanijuustoa Sekoita öljy, punaviinietikka ja merisuola yhteen. Sekoita lopputaikinaan muna ja painele taikina voideltuun piirakkavuokaan. Pilko kylmä savulohi salaatin päälle ja ripottele sitten lakat pinnalle. Levitä lakat pohjan päälle. KAI TIRKKONEN 73 HYVINVOINTI Aarre 7/2020 Punertava lakka on raaka eikä vielä valmis poimittavaksi. Kuori ja leikkaa punasipulit ohuiksi renkaiksi. (Minerva 2016) samimuseum.fi/eatnansaddu Tuula Viitaniemi: Puolukka, mustikka, juovukka ja ojukka – mistä tulevat marjojen nimet. Paista 200 asteessa noin 40 minuuttia, kunnes piirakka on saanut hieman väriä. Sekoita ranskankerma, siankärsämö, pippuri, sinappi ja sitruunamehu. Kun marja kypsyy, verholehdet avautuvat ja marjasta tulee kullankeltainen. Tarjoile salaatti kastikkeen kanssa. Kylmä lakkasalaatti 1 l erilaisia salaatinlehtiä ja villiyrttejä, kuten voikukanlehtiä ilman keskiruotia, poimulehtiä ja vesiheinän versoja 1 dl lakkoja 1 tl ruskeaa sokeria 100 g kylmäsavulohta Kastike: 2 dl ranskankermaa 1 dl siankärsämönlehtiä tai tilliä 1 tl mustapippuria 1 tl Dijon-sinappia 1 rkl sitruunamehua Asettele salaatinlehdet ja villi yrtit vadille. Raasta valkosuklaa ja ripottele raaste lakkojen päälle. Lisää ne sitten uunipannulle juuresten joukkoon ja ripottele päälle öljy-etikkaseos. Ota kolmasosa taikinasta erilleen piirakan murupintaa varten. Juoma on valmista nautittavaksi noin kolmen päivän kuluttua siivilöimisestä.. Lakkapiirakka Pohja ja muruseos: 3 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta 1 dl sokeria 100 g voita 1 kananmuna Täyte: 3–4 dl lakkoja 100 g valkosuklaata 1,5 dl ranskankermaa 2 kananmunaa 1,5 dl sokeria 1 tl mesiangervonkukkia tai vaniljajauhetta Nypi jauhot ja sokeri voin kanssa murumaiseksi seokseksi. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Satu Hovi: Marjat (Readme.fi 2019) Sinikka Piippo: Luonnonyrtit. Levitä ne uunipannulle ja paista kypsiksi 200 asteessa (noin puoli tuntia)
Puolukka antaa ruokiin kevyttä hapanimelyyttä. VILLIRUOKA Teksti ja kuvaus järjestelyt ELINA TEERIJOKI Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ 74 Aarre 7/2020 HYVINVOINTI. Lihapullat ja puolukat sopivat samalle lautaselle. 74 Aarre 7/2020 HYVINVOINTI Punaposki puolukka Jos puolukkasadon runsaus yllättää, kokeile rohkeasti erilaisia reseptejä. Makupari on kotoisin Ruotsista
Ruotsalaisessa ruokaperinteessä sitä tarjotaan esimerkiksi hillona lihaja silakkaruokien kanssa. Jaa taikina kahteen tai kolmeen leivinpaperilla vuorattuun leipävuokaan. Tarkista maku. Puolukka säilyy viileässä ilman sokeriakin survoksena. Kun pinta alkaa tummua, alenna lämpötilaa 160 asteeseen ja peitä leivät kevyesti alumiinifoliolla. 4 Kirpeää makua voi pehmentää yhdistämällä puolukkaan vaikkapa vaniljaa, valko suklaata tai kookosta. Sekoita hyvin, mutta älä vaivaa. 3 Puolukka on Pohjoismaiden yhteinen perinneherkku. Kaikkia vehnäjauhoja ei välttämättä tarvita, taikina saa jäädä melko löysäksi. Jos haluat puolukkaisemman kastikkeen, lisää hieman hilloa. Kohota noin puolitoista tuntia. Saaristolaisleipä on parhaimmillaan päivän tai parin päästä paistamisesta.. Paista leipiä aluksi 175 asteessa. Anna tekeytyä noin 20 minuuttia. Keitä, kunnes kastike sakenee. Paista leipiä kaikkiaan noin tunti ja 15 minuuttia. Puolukkainen saaristolaisleipä 2 TAI 3 LEIPÄÄ 1 l piimää 50 g hiivaa 3 dl siirappia 2 dl puolukkasurvosta 3 dl kauraleseitä 3 dl kaljamaltaita 4 dl ruisjauhoja 2 tl suolaa n. 2 Puolukassa on paljon bentsoe happoa, joka saa sen säilymään hyvin. Liuota hiiva siihen. Riistalihapullat ja puolukkainen kermakastike (4 ANNOSTA) 0,5 dl korppujauhoja 0,75 dl vettä 500 g riistajauhelihaa 1 kananmuna 1 tl suolaa 0,5 tl rouhittua mustapippuria hiukan rasvaa paistamiseen Kastike: 1,5 dl vettä puolikas lihaliemikuutio tai vastaava määrä fondia 0,5 rkl maissitärkkelystä 1–2 rkl puolukkahilloa hyppysellinen tuoreita timjaminlehtiä 2 dl ruokakermaa Tarjoiluun: kokonaisia puolukoita timjaminoksia Sekoita lihapullataikinan ainekset kulhossa tasaiseksi massaksi. Hilloa ja survosta 1 Puolukka on mustikan ohella Suomen metsien yleisin kasvilaji. Muotoile taikinasta lihapullia ja paista ne pannulla kypsiksi. 1 l vehnäjauhoja Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi. Nämä lähisukulaiset saattavat myös risteytyä. Sekoita kastikkeen raaka-aineet kattilassa ja vispaa tasaiseksi. Tarjoa lihapullien ja kastikkeen kanssa perinteisiä kuoriperunoita ja puolukkahilloa. 75 Aarre 7/2020 HYVINVOINTI Saaristolaisleipä saa hapanimelän aromin puolukka survoksesta. Lisää loput aineet puuhaarukalla sekoittaen
Yhdistä kermavaahto rahkaseokseen varovasti sekoittaen. Valmista täyte. Sillä aikaa vaahdota kerma ja sekoita toisessa kulhossa rahka ja sokerit. Anna hyytyä kylmässä ainakin neljä tuntia. Liota liivatteet kylmässä vedessä. Koristele kakku esimerkiksi puolukanvarvuilla. Voit lisätä kuuman juoman sekaan kuivattuja puolukoita tai karpaloita. Sulata puolukat tarvittaessa ja survo ne. Kuumenna sitruunamehu kiehuvaksi ja liuota liivatteet siihen. Purista liivatelehdistä vesi pois. Kun liivatelehdet ovat pehmenneet, purista niistä vesi pois. Kun illat viilenevät, glögin mausteita lainaava puolukka juoma lämmittää. Rouhi keksit ja pehmeä voi murumaiseksi massaksi tehosekoittimessa. Painele puolukat rikki. Avaa irtopohjavuoka ja irrota kakku vuoasta, auta tarvittaessa ohuella lastalla. Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä noin 10 minuuttia. Vuoraa irtopohjavuoan pohja ja reunat leivinpaperilla. Kuumenna sitruunamehu kiehuvaksi ja liuota liivatteet siihen. Aarre 7/2020 Rahkahyydyke kakun voi koris tella kokonaisilla puolukanvarvuilla. Voit laimentaa juomaa vedellä tai lisätä sokeria halutessasi. Levitä puolukkaseos rahkakerroksen pinnalle. Laske lämpö matalaksi ja keitä kannen alla noin 30 minuuttia. Valmista pinnan hyytelö. HYVINVOINTI 76. Siivilöi juoma ja tarkista maku. Lisää vesi ja sokeri. VILLIRUOKA Puolukka-rahkakakku (12 ANNOSTA) Pohja: 250 g Digestive-keksejä 100 g voita tai margariinia Täyte: 6–7 liivatelehteä 4 dl kuohukermaa 500 g (2 purkkia) pehmeää maitorahkaa 1 dl sokeria 4 tl vanilliinisokeria 3 rkl sitruunamehua 1 dl jäisiä puolukoita Pinnan hyytelö: 2 liivatelehteä 200 g puolukoita 0,5 dl vettä 2 rkl sokeria 2 rkl sitruunamehua Ota voi pehmenemään pöydälle. Lisää lopuksi jäiset pakastepuolukat. Lisää liivateliuos seokseen ohuena nauhana kaataen, jatkuvasti sekoittaen. Kaada täyte keksipohjan päälle ja nosta jääkaappiin hyytymään pariksi tunniksi. Kuuma puolukkajuoma (6 ANNOSTA) 400 g pakastettuja tai tuoreita puolukoita 1 l vettä 1 tähtianis 1 kanelitanko 2 dl sokeria Mittaa ainekset kattilaan ja kiehauta. Kaada liivateliuos puolukkasurvoksen joukkoon koko ajan sekoittaen
Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. Vastaa näin Lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 16.9.2020 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 7, PL 440, 00101 Helsinki. 77 Aarre 7/2020 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 5/2020 voittajia: Toivo Laatikainen, Tyrnävä Aila Lahtinen, Yli-Ii Taisto Heino, Lahti Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. 8–16). Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Tai täytä ristikon palautuslomake osoitteessa aarrelehti.fi/ristikko. Ristikon 7/2020 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 9/2020. 020 413 2277 (ark. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n Tilaajapalveluun: puh. OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 7/2020. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakyselylomakkeen. Ristikon 5/2020 ratkaisu: Avainsana: SIIVEKÄS Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista
Jos yksikin osakas vastustaa hakkuita, ne jäävät tekemättä. Pienillä, Etelä-Suomessa alle 15 hehtaarin tiloilla verottaja hyväksyy myös laskennallisen metsän arvon käytön. Laskennallinen metsän arvo perustuu kolmen edellisen vuoden metsämaan kauppahintoihin. 78 Aarre 7/2020 OMA TALOUS METSÄÄ PERINNÖKSI Vuosittain 10 000 suomalaista perii metsää. 1 Mitä metsää perinnöksi saaneen tulee ensin tehdä. Arvio on maksullinen, ja hinta määräytyy metsän pinta-alan mukaan. 2 Kuka metsätilan tila-arvion tekee. 3 Entä metsäsuunnitelma, onko se tarpeellinen. Osituksen perusteella leski saa oman osuutensa avio-oikeuden perusteella. Mitä vasta-alkavan metsänomistajan pitää huomioida perinnön saatuaan. Perunkirjoituksessa arvioidaan vainajan omaisuus. Tila-arvioita tekevät esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset ja metsäalan yritykset. Kuolinpesä jaetaan perinnönjakosopimuksella. 5 Miten kuolinpesä puretaan ja millaisia vaihtoehtoja sille on. Tässä vaiheessa on syytä keskustella, mitä kukin haluaa itselleen. Perunkirjoituksen jälkeen kuolinpesän nimissä olevaa omaisuutta, kuten metsätilaa, hallinnoi kuolinpesä. HYVÄT NEUVOT Teksti MARIA LATOKARTANo | Kuvitus AINO SAARIKIVI Kannattaa huomata, että kuolinpesän verotus on erillään sen osakkaiden henkilökohtaisesta verotuksesta. Valitettavasti yhteisen omaisuuden hoidosta syntyy usein ristiriitoja, ja monissa kuolinpesissä metsänhoito voi viivästyä erimielisyyksien takia. Jos pesä on ollut jakamatta vuosikausia, ei alkuperäisiä omaisuuserien arvoja voida enää käyttää, vaan esimerkiksi metsän arvo joudutaan määrittämään uudelleen. Jos tila-arvion teettäminen näin nopeassa aikataulussa on mahdotonta, voi verottajalta hakea lykkäystä perunkirjoituksen toimittamiselle. Perintö voi sisältää myös muita omaisuuseriä kuin metsää. Jos kuolinpesä on pitkään purkamatta, on mahdollista, että joku osakkaista kuolee ja kuolinpesän sisälle syntyy uusi kuolinpesä. Metsäsuunnitelma on järkevää teettää tila-arvion yhteydessä. Jos sisaruksia on useampia, perintövero jakautuu useammalle maksajalle. Tällaisen pesän purkaminen myöhemmin voi olla hankalaa. Myös omaisuuserien arvot muuttuvat vuosien myötä. Metsän arvioimiseksi teetetään yleensä metsätilan tila-arvio. 4 Miten kuolinpesä sopii metsätilan hoitoon ja millaisia asioita kannattaa huomioida, jos metsätilaa halutaan jatkossakin hallinnoida kuolinpesän kautta. Perinnönjakosopimuksessa omaisuus jaetaan perillisten kesken niin, että jokainen saa omaa perintöosuuttansa vastaavan osan. Metsäsuunnitelma ei ole pakollinen, mutta siitä voi olla merkittävää hyötyä esimerkiksi tulevien metsänhoitotöiden suunnittelussa. Kuolinpesä sopii metsäasioiden hallinnointiin silloin, kun osakkaat tulevat hyvin toimeen keskenään. Jos leski on elossa, tehdään ensin ositus. Kuolinpesässä tarvitaan yksimielisyys esimerkiksi puukauppojen tekemistä varten. Tällä on merkitystä esimerkiksi silloin, kun osakkaissa on vaikkapa opiskelijoita, jotka saavat Kelan myöntämiä tukia. Sanna Peltola, metsätilarakenteen asiantuntija, Suomen metsäkeskus: Perunkirjoitus tulee järjestää viimeistään kolmen kuukauden sisällä henkilön kuolemasta. Jos kuolinpesä halutaan pitää jakamattomana, kannattaa metsäasioiden hoitamista varten tehdä yhteishallintasopimus, jossa metsän hoitoon liittyvistä asioista sovitaan. Yksi lapsista voi esimerkiksi saada metsätilan, toinen asunto-osakkeen ja kolmas Metsäyhtymä voi olla hyvä välivaiheen omistusmuoto.. Perunkirjoitus toimii veroilmoituksena, jonka perusteella perintövero määräytyy
Kyseessä on siis suhteellinen osuus, eikä maastossa voida näyttää, minkä alan kukin omistaa. Kuolinpesät tekevät usein puukauppoja maksaakseen perintöverot. Metsäkeskuksen järjestelmistä löytyvät myös tiedot metsänkäyttöilmoituksista eli aiotuista hakkuista. VÄHENNYSKELPOISIA EIVÄT kuitenkaan ole ositus ja perin nönjakokulut eivätkä omaisuuden myynnistä aiheutuneet kustannukset. 9 Mistä saan apua ja neuvoja metsäomaisuuden hoitoon. Kuitenkin kuka tahansa pesän osakkaista voi vaatia pesän jakamista, ja tällöin myös lesken mahdollinen hallintaoikeus raukeaa. Metsäomaisuuden hoitoon saa apua ja neuvoja esimerkiksi Metsäkeskuksesta, jossa järjestetään uusille metsänomistajille koulutuksia. Kuolinpesä voi halutessaan tehdä puukauppoja, jos kaikki osakkaat suostuvat siihen. Silloin perillisillä ei ole lesken eläessä oikeutta käyttää metsäänsä. Jos perinnönjättäjä on ollut ALV-velvollinen, kuolinpesä jatkaa arvonlisäverovelvollista toimintaa. Jos yksikin osakkaista vastustaa kauppoja, ne jäävät tekemättä. Kun hakkuuja hoitotyöt on tehty metsäsuunnitelman mukaisesti, metsätila on arvokkaampi ja siitä voi saada hyvän hinnan, jos sen haluaa myydä.. Puolisolla saattaa myös olla metsään testamentilla sovittu hallintaoikeus, vaikka hän ei omistaisikaan sitä. Leski on kuolinpesän osakas perinnönjakoon saakka ja hallinnoi pesää yhdessä perillisten kanssa. Liittyä voi maksamalla metsänhoitomaksun. Leski saa myydä metsästä puuta tuoton verran, mutta hän ei saa luovuttaa omaisuutta tai antaa sitä oman velkansa pantiksi. Y-tunnus säilyy samana. Metsäasioihin voi tutustua myös kirjallisuuden kautta tai lukemalla alan lehtiä. rahaa. 7 Miten selvitän metsätilan keskeneräiset hankkeet, kuten puukaupat sekä tieja ojitushankkeet. Pitääkö liittyä metsänhoitoyhdistykseen. Jos lapsia on esimerkiksi kolme, voidaan perustaa metsäyhtymä, jossa jokaisella lapsella on kolmasosa tilasta. Keskeneräisistä Kemera-hankkeista, kuten tienrakennusja ojitushankkeista, saa tietoa Suomen metsäkeskuksesta. Jos on tiedossa, että jonkun metsäyhtiön kanssa on tehty puukauppaa, niin kyseiseen firmaan voi olla suoraan yhteydessä. Jos omaisuuserät eivät ole samanarvoisia, niitä voidaan tasoittaa pesän rahavaroilla. Tietojen saanti edellyttää kopion toimitetusta perukirjasta, josta käyvät ilmi oikeuden omistajat. 8 Mihin rekistereihin kuolinpesän osakkaiden pitää metsänomistajina ilmoittautua. Arvonlisäverovelvollisuus jatkuu perinnönjakoon, tilasta luopumiseen tai lopetus ilmoitukseen saakka. Yhdistyksen jäsenyys ei automaattisesti jatku perinnönjättäjän menehdyttyä. Metsätilan arvon lisäverovelvollisuuden voi tarkistaa osoitteesta ytj.fi. TILAN MAHDOLLINEN alvvelvollisuus jatkuu kuolinpesän metsissä. Yhtymäosuuksien myynti on verotuksellisesti järkevämpää kuin kuolinpesäosuuksien. 79 Aarre 7/2020 OMA TALOUS VEROVINKKI PERUNKIRJOITUSKULUT OVAT kuolin pesälle verovähennyskelpoisia, samoin perun kirjoitusta varten hankitut selvityk set ja todistukset. 6 Mikä on lesken asema. On mahdollista tehdä myös osittainen perinnönjako, jos metsä halutaan jakaa, mutta muu omaisuus jättää vielä jakamatta. Toinen vaihtoehto on jakaa metsä kolmeen osaan, jolloin joudutaan tekemään lohkomisia ja metsä pirstoutuu pienemmiksi osiksi. Kuitenkaan metsää ei kannattaisi hakata aivan viimeiseen kalikkaan, koska hakattu metsätila ei ole houkutteleva kohde ulkopuoliselle ostajalle. Myös Metsänhoitoyhdistykset ja muut metsäalan toimijat neuvovat käytännön asioissa. 10 Voiko kuolinpesä tehdä puukauppaa tai myydä koko metsätilan. Metsäyhtymä voi olla hyvä välivaiheen omistusmuoto kuolinpesän purkamisen jälkeen, sillä myöhemmin yhtymäosuuksia voidaan myydä sisarusten kesken. Metsänhoitoyhdistykseen liittyminen on vapaaehtoista
Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh. 09–241 8498. Maaja metsätalouskirjanpidot . 0400 679 468 Huippusuosittu, raivaussahanterän viilauksen mullistanut Raite-yhdistelmäviila on ainoa viila, jolla teroitat hammasja selkäpinnan yhdellä kertaa.. 06 4761 104 KOVA KYSYNTÄ! OMAKOTITALOT, MAATILAN PIHAPIIRIT Sopivasta kauppa heti. koti M etsä PO L20 15 -4 15 6 on monelle Arvoturve Oy Kouvolan Sippolasta! Tilaukset ja toimitussopimukset Arvo Suutari 0500 574 350 Jyrääntie 400, 45100 Kouvola www.arvoturve.fi Arvotarha Oy Jyrääntie 400 • 45100 Kouvola puh. (06) 511 2866, 040–530 0059 www.alavudenauto.fi Uusimaa ja ympäristökunnat. 0500 574 350 arvo.suutari@arvotarha.fi www.arvotarha.fi arvo suutari toimitusjohtaja KUIVIKETURVETTA METSÄ JA SÄHKÖ Kaadamme vaikeatkin pihapuut kokemuksen tuomalla ammattitaidolla Soita Jukka Mäkelä 4 0700 5 4 21 Oulainen +100 km säteellä Myynti, huolto ja varaosat ALAVUDEN AUTO OY Täyden palvelun liike Alavudella Lähteentie 2, 63300 Alavus Puh. Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh. Tiedustelut: P. 050 3425234 Maasaunan löylyt lumoavat pehmeydellään Nimetön 3 1 1.6.2016 15:04:42 LIITTYMÄLLÄ RIIPPUMATTOMAN FSC® RYHMÄN JÄSENEKSI VIESTIT VASTUULLISESTA METSÄN HOIDOSTA ILMAN SIDONNAISUUKSIA AVOIN RYHMÄ KAIKILLE METSÄNOMISTAJILLE METSÄNOMISTAJAN SERTIFIOINTIRYHMÄ laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille Maaja metsätalouskirjanpidot laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. 80 Aarre 7/2020 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. 06 4761 104 laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. Jani Ylä-Rautio 0400 625 488 Ostetaan energiapuuta www.raite.fi | puh. Pellonreunojen raivaukset ja kantojen nosto. 040 -586 3950 info@luonnonperintosaatio.fi www.luonnonperintosaatio.fi Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh. 06 4761 104 laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy Suomi KALASTAA 2020 vapaa-ajankalastaja.fi Tutustu ja tilaa esite holvisaunat.. www.tuomontupa.. Maaja metsätalouskirjanpidot . Luotettavaa välitystä yli 30 v. Maaja metsätalouskirjanpidot . 0400 679 468 RAITE Yhdistelmäviila www.raite.fi l puh. Vihdintie 4, 00350 Helsinki p
mennessä osoitteessa aarrelehti.fi/tilaa. Ilahduta kahta ystävääsi. Metsänomistajan akkusahat Kävynkerääjän kanssa hakkuu aukolla Kiertoajan optimointi omassa metsässä Soppaa ja säilykettä rouskuista Miehet viinanpolttopaikalla helmikuussa 1928 Valtimolla Pohjois-Karjalassa. J O HAN NA KO KK O L A JY RK I LUU K K O NE N VAKIOT 81 ystävällekin! TILAA LEHTI ITSELLESI OSOITTEESSA aarrelehti.fi/ tilaa Aarteen 8/20 välissä on tilaajille etukuponki, jolla voit ilahduttaa kahta ystävääsi ilmaisella lehtilahjalla! Jos et vielä ole tilaaja, toimi nopeasti ja tee tilaus 6.9. Aarre 7/2020 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 17.9.2020 METSÄMUSEO LUSTO, ENSON KOKOELMA Kun viinanpoltosta tuli laitonta, tuotanto piiloutui metsiin Miten hirvijahti toteutetaan susi alueella
TUTKIMUSTULOS NOSTAA heti mieleen kiinnostavia kysymyksiä. Jo ensimmäisen kohdalle osuneen ukkosmyrskyn aikana salama löi puuhun kaksi kertaa suhteellisen lähellä mök kiä. Entä kannattaisiko myös muunlaisia metsiä ja turvemaita ryhtyä suojaamaan salamoilta. Virtasalmen kanjoni ilmeisesti keräsi salamaniskuja alueelle silloin, kun myrsky tuli sopivasta suunnasta. Äiti käski isän tehdä asialle jotakin. Suurin osa Australiassa, Kanadassa, Alaskassa ja Venäjällä viime kesänä syttyneistä metsä ja turvepaloista oli salamoiden sytyttämiä. Samalla johtimen pinnalle kertynyt kosteus haihtui sihahtaen ja ilma ikään kuin välähti. Isä veti paksun johdon mökin katon yli ja edelleen syvälle järveen. Niiden takia kuolee 24 000 ja loukkaantuu noin neljännesmiljoona ih mistä vuodessa, mutta ne tappavat uuden arvion mukaan joka vuosi myös 190 miljoonaa suurta sademetsäpuuta. Herättikö kolumni ajatuksia. Muutama suurikokoisin prosentti puista muodostaa 50–60 prosenttia metsän hiilivarastosta. Kallioisen niemen puustossa oli kuitenkin eräs silmiinpistävä ja vanhempiani lievästi huolestuttava piirre: noin joka toisessa männyssä oli salaman jättämiä arpia. Sen sijaan jos sattui olemaan alakerran saunalla salaman iskiessä, kokemus oli joskus kovin toisenlainen: salama näytti valopatsaalta, jonka kuva säilyi verkkokalvolla mon ta päivää, ja jyrinä iski kuin kranaatin räjähdys. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 7/2020 VAKIOT 82 V anhempani rakensivat 51 vuotta sitten Asikka lan Kalkkisten kylille kesämökin. Jotkut niistä ovat jopa 80 metrin korkuisia ja monta metriä pak suja. 190 miljoonaa puuta ei välttämättä kuulosta suurelta määrältä, mutta trooppisten sademetsien suuret puut ovat oikeasti isoja, vähintään muutamia kymmeniä mutta usein monta sataa kuutiota. Tutkimukset osoittivat, että puolet kaikista trooppisissa sademetsissä hakkuualueiden ulkopuolella menehtyvistä suurista puista kuolee salaman iskuihin. ISOMÄKI Maapallolla on vuosittain noin 1,4 miljardia salamaa.. Mökki nousi jyrkän kallion päälle, Kalkkisia kohti kape nevan syvän kanjonin eli Virtasalmen suulle. Entä jos raivokas trooppinen salamointi estää puita kasva masta kovin suuriksi. Itse salamaa ei näkynyt eikä jyrinää kuulunut, kos ka salamat tulivat katolle suoraan ylhäältä päin. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. Mitä tapahtuisi, jos trooppisiin sademetsiin asennet taisiin esimerkiksi yksi puiden latvoja ylemmäs nouseva ukkosenjohdatin neliökilometriä kohti. Sademetsien jättiläispuut eivät kuitenkaan yleensä ole kovin vanhoja. Sitä paitsi sademetsien puuvarasto on yleensä paljon pienempi kuin voisi kuvitella, tyypillisesti alle tuhat kuutiota hehtaarilla. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Isä sai mökkinaa puriltamme, yleisradiotoiminnan veteraani Arvi Hauvoselta Lahden vanhan radiomaston ukkosenjohdattimena aiemmin käytettyä kuparijohtoa. Kas vaisivatko metsien puut ja hiilivarastot paljon nykyistä suuremmiksi. Kun mökin portailla istui kovalla ukonilmalla, ukkosenjohdatin nak sahti vähän väliä, aina kun salama osui siihen. Miksei puumäärä kasva monta kertaa nykyistä keskiarvoa suuremmaksi. Kalliolla ja sen lähistöllä kasvaa nyt isompia ja korkeampia puita kuin siellä on kantojen perusteella aiem min kasvanut. Ukkosenjohdatin alkoi kerätä puo leensa kaikki salamat isolta alueelta. Salamat kun iskevät sademetsissä juuri jättiläisiin, jotka kohottavat latvansa naapureitaan ylemmäs. Ajattelin kuitenkin pitkään, etteivät salamat olisi mikään iso ongelma puille edes tropiikissa, missä salamointi on rajuinta. Mutta kun yhdysvaltalaiset, brittiläiset ja hol lantilaiset tutkijat alkoivat laskea salamaniskujen tappa mia puita, tulos oli yllättävä. Lisäksi ainakin 500 miljoonaa puuta vahingoittuu sala moiden iskuissa, koska trooppiset salamat hyppäävät usein ensimmäisestä puusta myös muutamaan sen naapuriin. JOKA TAPAUKSESSA SALAMA ei viimeisten 50 vuoden aika na ole iskenyt kertaakaan puihin mökiltä näkyvällä alueel la, ja vanhat arvet mäntyjen kyljissä ovat menneet lähes umpeen. Trooppisten sademetsien puut kasvavat erittäin nopeasti. RISTO ISOMÄKI Pitäisikö myös metsiä suojella salamoilta. Parhaiden olemassa olevien arvioiden mukaan maapal lolla on vuosittain noin 1,4 miljardia salamaa
. Päätöksentekoon tarvitaan monenlaisia metsänomistajia. Oletko kiinnostunut kehittämään metsänhoitoyhdistyksen toimintaa ja haluatko vaikuttaa siihen, minkälainen metsänhoitoyhdistys on vuonna 2025. Valtuutettuna edustat kaikkia mhy:n jäseniä, tule mukaan! Millaisia metsäasioita arvostat ja mitä osaamista toisit valtuustoon. Metsänomistajat on metsänhoitoyhdistysten vaalivuosi! Maija, 33 METSÄNOMISTAJA , ASETU EHDOLLE 30.9. Ota selvää ja tee leikkimielinen testimme www.mhy.fi/vaalit Yhdistyksen suunnasta päättää valtuusto. Teppo, 42 Matti, 55 Oletko SINÄ tässä. mennessä: www.mhy.fi/vaalit. MENNESSÄ Jäsenet ovat metsänhoitoyhdistysten tärkein voimavara. Asetu ehdolle 30.9