juuret . 46 ?13,40 € 7 | 2022 AARRELEHTI.FI Erämaavaellus Lapissa s. 32 Laatuhakkuita ITSE TEHDEN Tuomas Pietilä hankki käytetyn moton, jotta saa harvennusten jäljen mieleisekseen, s. 10 Säästöpuiden poltto tuo palojatkumon s. 16 TYÖVÄLINEET Pihamaa siistiksi akkupuhaltimella s. oma talous Vanhetessani kuljen omaa polkuani yhä päättäväisemmin kohti pyhää. hyvinvointi . 70 Hyvät neuvot. metsä ????. luonto . s. 60 Metsäraha takaisin metsään s. puu . 24 METSÄTUHOT 33 vuotta Rikkilehdon saastekohusta s. . . .
Hyvään tarinaan ei kuulu aste-eroja tai ajallista liukumaa. 1961) on hausjärveläinen metsänomistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä, metsästystä ja villiruoanlaittoa. sivu 46). Ajan henkeen sopivassa tarinassa puupelloiksi luetaan kaikki metsät, joissa ihmiskäsi on kylvänyt tai istuttanut osan siellä parhaillaan kasvavista puista. Jokainen tölkillinen ja purkillinen metsän satoa on arvokas ensi talvena, kun inflaatio kurittaa kotitalouksien ostovoimaa. RISTO JALKANEN JA RK KO SIR KIÄ KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Tarinan kuvittaja haki innoitusta kareliaanisista vaaramaisemista, vaikka sopivampi kuva-aihe olisi ollut Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset (1893). Kun täällä nykyään sytytetään metsikkö tai puuryhmä palamaan, kyseessä on luonnonhoitotoimi, jolla turvataan elinympäristöjä uhanalaisille lajeille (ks. K un hyvä tarina lähtee leviämään, tosiseikoilla ei ole väliä. Tällä hetkellä yksi ajan henkeen sopiva tarina tuntuu olevan se, että Suomessa on muka kahdenlaisia metsiä, luonnonmetsiä ja puupeltoja. Sienikausi jatkuu vielä pitkään, esiin putkahtelee uusia lajeja, ja pian kypsyvät puolukat. Sitten niitä alkoi löytyä, ämpäritolkulla. sivu 32). Tutkimusrahaa paloi 35 miljoonaa markkaa, ja edelleen Naruskalla on toiminnassa ilmanlaadun mittausasema. J onkin aikaa näytti siltä, että kuivuus oli vienyt kotimetsämme kantarellit. Mies heilauttelee punaista poimuria, minä putsaan ja laitan rasioihin. Vielä ehtii Ajan henki leimaa metsäkäsityksiä PÄÄKIRJOITUS Jotkut tarinat ovat tuonti tavaraa.. Vielä ehtii keräämään – myös tuliaiseksi niille, jotka eivät metsään pääse. Versosurman vaivaama männikkö Itä-Sallassa herätti maailmanlaajuista huomiota kesällä 1989. Soilta ja pohjoisen Suomen korvista on saatu jälleen mahtavia hillasaaliita. Vielä vuonna 1997, kun oli jo pitkään tiedetty Rikkilehdon puukuolemien todellinen syy, Suomen luonnonsuojeluliiton tuolloinen puheenjohtaja vakuutti Helsingin Sanomissa, että Kuolan saastepäästöjen vaikutusten tutkiminen oli tarpeen (HS 5.9.1997). Ihmismieli hakeutuu luonnostaan kohti dikotomiaa eli kahtiajakoa jonkin ominaisuuden mukaan. Tarinoista etsitään hyviksiä ja pahiksia. Itä-Sallan Naruskalla havaittiin kesäkuussa 1989, että muutaman hehtaarin alueella oli kuollut nuorta männikköä. Perustettiin Itä-Lapin metsävaurioprojekti, johon osallistui kymmeniä eturivin ympäristötutkijoita. Sopivasti paikan nimi vielä sattui olemaan Rikkilehto (ks. Muodikas selitys metsätuholle löytyi nopeasti: ilmansaasteet, tarkemmin sanottuna Kuolan niemimaan raskaan teollisuuden rikkipäästöt. Jotkut tarinat ovat tuontitavaraa, kuten Tuhannen ja yhden yön sadut, Grimmin veljesten keräämät kansansadut sekä kuluvana kesänä somekanavissa levitetty Ei polteta tulevaisuutta, joka yritti uskotella klapikansallemme, että Suomessa poltettaisiin metsiä energiaksi. 3 Aarre 7/2022 METSÄ Metsän aarteita kannattaa nyt säilöä runsaasti talven varalle. Kaskiviljelykausi näkyy edelleen Savon kuusikoissa boorin puutteena, mutta kampanjan rahoittajille kerrottakoon, että Suomessa ei ole enää tapana polttaa kaskea. Ne puut, jotka puupelloissa kasvavat luonnostaan ja omia aikojaan, eivät tarinaan mahdu, eivät myöskään luonnonmetsistä löytyvät kannot. Meidän takapihan metsässä mustikat ovat isoja kuin pensasmustikat. Lapsenlapset etsivät sieniä innoissaan ja auttoivat myös niiden syömisessä
Siksi niitä luetaan.. Aikakausmedioiden parissa syntyy ajatuksia, jotka saattavat muuttaa koko elämän. Muuta tarinasi suuntaa
22 ONKO HUIPPUSUHDANNE OHI. 16 LAATUHAKKUITA OMALLA KONEELLA Maatalousyrittäjä Tuomas Pietilä hankki monitoimikoneen varmistaakseen omien metsiensä hyvän hoidon. 6 Aarre 7/2022 METSÄ 24.8.2022 10 16 32 KANNES SA KA NN EN KU VA M AR IA M IK LA S NRO 7 METSÄ 3 AJAN HENKI LEIMAA METSÄKÄSITYKSIÄ 8 METSÄ NYT Kuoriai nen kuivattaa latvoja 10 PYHYYDEN KESKELLÄ Helena Nuutinen rakastaa vanhoja puita ja kansanrunouden rikasta kieltä. HANNE MANELIUS M AR IA M IK LA S HA NN E M AN EL IU S 32 PALOJATKUMO SÄÄSTÖ PUISTA Päijänteen metsän hoitoyhdistys poltti säästöpuuryhmän osana talousmetsien luonnonhoitoa. Taimikonhoitoa, harvennuksia ja päätehakkuita riittää jokaiselle vuodelle. ”Pysähtyminen on vaikeaa. 44 POIMURI JA SIRPPI Metsän apuvälineitä on moneen lähtöön, todistavat Aarteen lu kijat kirjoituksissaan. 38 8 KYSYMYSTÄ METSÄNKÄYTTÖILMOITUKSESTA Metsän käyttöilmoitus on metsälain valvon nan tärkein työkalu. 24 PIHA PUHTAAKSI Kokeilimme lehti puhaltimia syyspihan siistimiseen. JUURET 46 RIKKILEHDON MYSTEERI Kuolan rikki päästöjen arveltiin tappavan mäntyjä Sallassa 80luvun lopulla, mutta totuus oli toinen. 40 MYYJÄN PARHAAKSI Hyvä tulos puu kaupassa edellyttää, että leimikko kilpailu tetaan ja korjuujälkeä valvotaan. 14 AJANKOHTAISET AARTEET Koivu tukista kalusteita ja metsä nimisissä Niko Kettunen. Enkä itse ole siinä muita parempi”, Helena Nuutinen sanoo. 21 SOTA-AJAN SELVIYTYMINEN JA NYKYPÄIVÄN NYYHKIMINEN Monissa seikoissa yhteiskunta on avuttomampi kuin 80 vuoden takaisena sotaaikana, kirjoittaa Teemu Keskisarja. ”Metsätalous on minulle merkittävä tulonlähde.” Hallitun tulenkäytön kautta syntyvien metsäpaloympäristöjen määrä on nykyään vuosittain noin tuhat hehtaaria. SISÄLTÖ Maatalousyrittäjä Tuomas Pietilän metsistä löytyy kaikissa kasvuvaiheissa olevia kuvioita. Sahatavaramarkkinoi den poikkeuksellinen huippusuhdanne al kaa olla ohi, kirjoittaa PTT:n metsäekono misti Matti Valonen. PUU 50 PEILI KUIN AURINKO Askartele luonnon. 30 ”KOMISSIO ON RISTIRETKELLÄ” Maa ja metsätalousministeri Antti Kurvinen uskoo uutteraan lobbaami seen. Sen käytön lisäämistä jarruttavat ainakin hinta sekä osaajien ja kaluston puute
Husqvarna 525iB ja Makita DUB362 PG2 ovat teholtaan sopivia puhaltimia isoon pihaan. OMA TALOUS 70 TAKAISIN METSÄÄN Puukaupparahoille saattaa nyt saada par haimman tuoton, kun sijoittaa ne takaisin metsään. 52 MUISTOJA MERILTÄ Entinen merikapteeni Esko Kelavirta asuu Haminan ytimessä Soboleffin kauppa kartanossa. HYVINVOINTI 68 LASTEN MIELEEN Kun haukisaalis tai riista liha jauhetaan, ruoka maistuu myös lapsille. AARRE METKOSSA Tervetuloa Aarteen osastolle Finn Metkomessuille Jämsään 1.–3.9.! Myymme siellä viimeiset Kuningas metsurikirjat hintaan 10 e/kpl. Parhaiten arvanneille luvassa palkintoja! Löydät Aarteen osastoilta 234 ja 236.. 7 Aarre 7/2022 METSÄ NÄHDÄÄN MESSUILL A! 24 60 40 AARRE KOKEILU AR TO KO M UL AIN EN materiaaleista aurinko peili. RISTO JUSSILA RIST O JUSS ILA Kaldoaivin erämaan porot eivät ole tottuneet retkeilijöihin. VAKIOT 57 LUKIJAKYSELY 67 RISTIKKO 73 ENSI NUMEROSSA 74 AFRIKAN SUURET HARMAAT METSÄNHOITAJAT Norsut hoi tavat metsiä samalla logiikalla kuin oman lajimme metsän hoitajat, kirjoittaa Risto Isomäki. Osastolla pääset myös tutustumaan erilaisiin moottorisahoihin ja arvuuttelemaan niiden painoa. Tukkia ei saa päätyä kuitu pinoon, metsäneuvoja Teemu Vainikainen muistuttaa. LUONTO 58 PERHOSKESIÄ Mäki meirami vetää perho sia puoleensa Heikki Willamon pihassa. 60 ERÄMAAN SYDÄMESSÄ Kaldoaivi Pohjois Lapissa on Suomen suurin erämaaalue, jossa voi vaeltaa omia polkujaan tai merki tyllä reitillä
Erityisesti harvennusten jälkeen nuoret kuusikot ovat alttiita sen hyökkäyksille. Ja kaikki nämä tuhonaiheuttajat voivat ilmetä yhtä aikaa”, Heli Viiri varoittaa. T änä kesänä erityisesti Savossa, Eteläja Pohjois-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä on ihmetelty latvoistaan kuivuneita kuusia. Toinen keskeinen keino on hakkuutähteiden korjuu metsäenergiakäyttöön. Kuusentähtikirjaajan heikentämät kuuset kun vetävät kirjanpainajaa puoleensa. Lisäksi tulee uusia tuholaisia, ja nykyisten lajien käytös muuttuu ilmaston lämmetessä. ”Nyt näyttää siltä, että viime ja tämän kesän lämpö on edistänyt kuusentähtikirjaajan lisääntymistä. Siksi heikentyneitä kuusia ei pidä poistaa yhtä nopeasti kuin kirjanpainajatuhojen yhteydessä.” Toimenpiteiden tarve riippuu siitä, kuinka paljon tuhoja on ja kuinka suuri kirjanpainajakanta alueella on. ”Jos yksittäisiä puita poistetaan, tuhot saattavat pahentua, sillä kuusentähtikirjaaja lisääntyy hakkuutähteissä. Taloudellinen tappio tuossa vaiheessa on valtava.” Vaikea torjua, mutta keinoja on Jos omassa metsässä on yksittäisiä latvoista kuivuneita kuusia, Viiri kehottaa tarkkailemaan tilannetta rauhassa. Jo viime kesänä kuivia latvoja näkyi, mutta tänä kesänä vielä enemmän kuin vuosi sitten", kertoo UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri. Puutavaran varastoinnissa ja tuhopuiden korjuussa tulee noudattaa metsä tuholakia. Karujen kasvu paikkojen kuuset sekä juuri harvennetut kuusikot ovat alttiita sen iskuille. ”Nyt viimeistään pitäisi muistaa, että karuille maille ei tule istuttaa kuusta. Yksi kuusikko kuoli ensiharvennuksen jälkeen pystyyn. Kirjanpainajan tuhot voidaan pysäyttää poistamalla heikentyneitä puita, mutta kuusentähtikirjaajan tapauksessa sama keino ei toimi. Tärkein keino estää kuoriaisen lisääntymistä on välttää nuorten kuusikoiden harvennuksia parveiluaikana ja juuri ennen sitä eli touko-kesäkuussa. Ilmastonmuutos rasittaa eniten kuusta, koska se on pintajuurinen. Heli Viiri on nähnyt muutaman tosi pahan tapauksen. »Ilmastonmuutokseen voi varautua tehokkaasti hoitamalla metsiä aktiivisesti, niin että ne pysyvät terveinä, hyvin kasvavina ja rakenteeltaan monipuolisina. Kuusentähtikirjaaja suosii kuivuuden heikentämiä kuusia. Oman onnensa varaan metsiä ei kannata jättää!» Metsäneuvos Erno Järvinen (Maaseudun Tulevaisuus 8.8.2022) »Käytännön kokemuksen mukaan Suomen oloissa luontainen uudistuminen hoitaa sekapuuston syntymisen. Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat VMARKISTO Kuoriainen kuivattaa latvoja Nuoret kuusikot ovat alttiita hyökkäyksille.. Tuhoja esiintyy eniten latvoissa, mutta ensiharvennuskohteissa kuoriainen pääsee nakertamaan myös tyvitukin aluetta. ”Siinä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa kasvatus alusta. Puun hinnan voi olettaa nousevan, jolloin metsäteollisuuden tulisi pystyä siirtämään kohonneet kustannukset lopputuotteiden hintoihin.» PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne (Taloustaito 7/22) KU VA T M AR IA M IKL AS , PT T JA JA AN A KA NK AA NP ÄÄ Aarre 7/2022 METSÄ 8 JARMO PALOKALLIO METSÄ NYT Kuusi, jonka latvan kuusentähtikirjaaja on tuhonnut, voi pysyä elossa vuosikausia. Jo nyt näemme, että kirjanpainajan kanssa jokainen kesä on edellistä pahempi. Tuhot ovat todennäköisimmin kuusentähtikirjaajan aiheuttamia. Se on yleisin kaarnakuoriaislajimme, jonka tekemät tuhot eivät aiemmin ole olleet kovin merkittäviä. Tyvi voi kelvata tukkipuuksi, latva menee energiapuuksi. ”Kuusentähtikirjaajaa on huomattavasti vaikeampi torjua kuin kirjanpainajaa”, Viiri harmittelee. Kuusentähtikirjaaja iskeytyy kuusen ohuen kuoren alle. Pelkästään kuusta istuttaen syntyy kuusta, mäntyä ja lehtipuita sisältävä sekametsä, ja sama on tulos istuttamalla pelkkää mäntyä kasvupaikalle, jolla myös muut puulajit menestyvät.» Professori Matti Kärkkäinen (Metsälehti 8.7.2022) »Esimerkiksi Metsä Groupin Raumalle tuleva uusi saha ja Kemin biotuotetehdas kasvattavat selvästi kotimaisen puun tarvetta
369,00 € 545FR Raivaussaha Tehokas Husqvarnan raivaussaha. 329,00 € 110iL Ruohotrimmeri (sis. Rahtikulut lisätään hintaan. Liivi 54,50 € Takki 64,90 € Buteo Sadeasut naisille ja miehille Valmistettu kierrätetystä polyesterista. oksien karsimiseen. 245,00 € MSA 140 C-B Akkukäyttöinen Moottorisaha (sis. alv. Laaja valikoima tuotteita Metsä Katso koko valikoima netistä 550 XP/XPG Mark II Moottorisaha Ylivoimainen kapasiteetti ja runsaat testaukset, jotka täyttävät kaikkein vaativimpienkin maanja metsänomistajien vaatimukset. 550 XP 695 € 550 XPG 755 € MS 201 C-M Moottorisaha Stihlin kevyin moottorisaha täydellinen esim. 559,00 € Silky Bigboy 2000 Kokoontaitettava saha Kokoontaitettava käsisaha, joka on helppo ja käytännöllinen ottaa mukaan. 25,90 € EIA Taimipora 80 cm/95 cm Teroitetulla, karkaistulla terällä avojuuritaimien istuttamiseen. Siimapää ja ruoho-/vesakkoterä mukana. Varustettu visiirillä, joka tarjoaa selkeän näkyvyyden ja hyvän ilmanvaihdon. Mukana siimapää, vesakkoterä ja metsäraivausterä. akun+laturin) Kevyt akkukäyttöinen moottorisaha. Ergonominen ote ja ruostetta hylkivä pinta. M-Tronic takaa optimaalisen moottoritehon. Punainen tai vihreä. 469,00 € FS 131 Raivaussaha Tehokas trimmeri/raivaussaha sitkeän ruohon leikkaamiseen. Toimitetaan settinä, joka sisältää siimapään, vesakkoterän, valjaat ja raivausterän. Hinnat alk 649,00 € 525 RX Raivaussaha Husqvarnan kevyt ja mukava raivaussaha, joka on voimakas ja tehokas ruohoa ja aluskasvillisuutta vastaan. Takki 129,00 € Housut 76,90 € Paita Canada Pehmeä ja mukava, vuorattu, vetoketjullinen flanellipaita. Helposti käynnistettävä 4-MIX-moottori. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Katso koko laaja valikoimamme täältä: hylte.fi Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! info@hylte.fi www.hylte.fi. 679,00 € Hawk Pro 145-230 Teräketjun hiomakone LED-valaistuksella 149,00 € Tukkisakset Terävämmät ja parannellut sakset, joiden hiotut reunat tarjoavat vahvan pidon tukkeja nostettaessa. akun+laturin B70 & C80) Husqvarna 110iL on ihanteellinen akkutrimmeri pienempiin puutarhoihin. Erinomainen polttoainetalous ja tärinänvaimennusjärjestelmä. 80 tai 95 cm. 35,00 € Kypärä Technical Tukeva, kevyt kypärä, jossa on kuulosuojaimet. 71,90 € /kpl 435 II Moottorisaha 13" Kevyt ja tehokas yleissaha sinulle, joka haluat helposti käynnistettävän ja hallittavan moottorisahan. 59,00 € Mukavia vapaa-ajan vaatteita Fleeceliivi/Fleecetakki Bolmen miehille ja naisille Ruskea tai harmaa. 139,00 € Kaikki hinnat sis
Kouluttaja ja esiintyvä taiteilija Kalevan Nainen Mielenkieli-yrityksessään Tuotanto. 71 Koti. Pohjois-Karjalassa ikimännyn juurella Perhe. Pihlaja 10 Aarre 7/2022 METSÄ. Metsäpolku, pitkospuut Paras tuoksu metsässä. Sateen jälkeen alkukesästä, kun maa ja kasvit tuoksuvat Suosikkipuu. 10 Aarre 7/2022 METSÄ Helena Nuutinen harmittelee, ettei ole löytänyt Muuramesta itselleen rakasta metsää. Salaisuuksien tutkiminen ja niitä kohti kulkeminen, kieli, hiljaisuus, kirjoittaminen, lukeminen, pellavavaatteiden ompeleminen Lempipaikka luonnossa. Eläkkeellä oleva filosofian maisteri ja logonomi Työ. HENKILÖ KUKA. Onneksi Muuramenjoen varrella voi ulkoilla luonnonkauniissa maisemissa. Helena Nuutinen Ikä. Eronnut, kolme lasta, kuusi lastenlasta Tausta. Neljä kirjaa, joista uusin Puukuiskaaja (Basam Books 2021) Harrastukset
11 Aarre 7/2022 METSÄ PYHYYDEN KESKELLÄ Helena Nuutinen rakastaa metsää, puita ja kansanrunouden rikasta kieltä. Näistä aineksista syntyi hänen neljäs kirjansa Puukuiskaaja. Teksti MARIA LATOKARTANO | KUVAT HANNE MANELIUS 11 Aarre 7/2022 METSÄ
Sen kestääkseni kuljen omaa polkuani yhä päät täväisemmin kohti pyhää. Puukuiskaaja-kirjansa kautta Helena Nuutinen kokee liittyvänsä osaksi ikivanhaa naisten ja äitien ketjua.. Hän on koonnut ja esittänyt kansanrunoista ja muista vanhoista teks teistä kokoamiaan monologeja ja itkenyt itkuvirsiä. Edessä avautuva polku johdattaa hänet syvemmälle metsään. Haastoin itseni etsimään ilmaisuja, jotka vievät samaan päämäärään toista kautta.” Muinaisten naisten ketju Puukuiskaajan maailma on esiäitiemme maailma: vanhojen, viisaiden, ryppyisten ja lempeiden itkijänaisten, ennusmerkkien näkijöiden ja yrttien tuntijoiden maailma. Vieras tan mustavalkoisia uskonnollisia käsitteitä, jotka lukitsevat ajattelun. Sitä, miten kehon vanhetessa tietyistä asioista on luo vuttava ja saatava toisia tilalle. Kirjansa avulla Helena Nuutinen haluaa avata lukijalle portin met sän syvimpään olemukseen. Mielenkieliyrityksensä kautta hän on järjestänyt ryhmille ”myyttisiä met säretkiä”, jotka ammentavat sisältönsä suo malaisista kansantarinoista. ”Halusin Puukuiskaajaan pyhyyttä, mutta en tahtonut kirjoittaa hartauskirjaa. Puukuiskaaja kertoo Siljasta, parantajasta, joka vie kyläläisiä metsän ”ohuille paikoille”. ”Keskikoulussa opettaja antoi minulle luettavaksi Kalevalan häärunoja. Näin en sorru ryppyvoiteiden ja kasvojenkohotusten har hateille.” Sielun kaipaama vanha viisaus viipyilee suurten puiden alla. Myyttisiä metsäretkiä Helena Nuutinen on tehnyt työuransa äidinkielen ja vuorovaikutustaidon ope tustyössä sekä esiintyvänä taiteilijana ja kouluttajana. Kaleva lamitta, nelipolvinen trokee, meni minulla suoraan vereen, ja sillä tiellä olen yhä.” Suomalaisille metsän hyvinvointia edistä vä vaikutus on tuttu juttu. Vallihaudan sillan saa nostaa ”Minua viehättää tarina keskiaikaisesta linnasta, jota ympäröi vallihauta. Luovuus tarvitsee kuitenkin myös yksinoloa, tyhjyyttä, unta, hiljaisuutta, pelkkää olemista.” HENKILÖ Nuutinen on huomannut viihtyvänsä yhä enemmän vanhojen puiden siimeksessä, niiden ikiaikaista viisautta kuuntelemassa. ”Meillä nykyajan ihmisillä vallihaudan silta on aina alhaalla. Siljan mukana lukija kulkee vartijapuulta sielukivelle, su run karsikkoon ja pihlajapiiriin – paikkoi hin, joissa näkyvän ja näkymättömän maail man raja ohenee miltei olemattomaksi. ”Vanheneminen tekee myös kipeää. Tarinassa linnanherra päättää, milloin silta on ylhääl lä ja milloin taas ollaan yhteydessä ympä röivään maailmaan”, Nuutinen sanoo. Sateen jäljiltä ilma on sakeana ke säisen luonnon tuoksua. Suurten puiden lähei syyteen on myös Helena Nuutinen huo mannut hakeutuvansa yhä useammin. Metsässä syke hi dastuu ja verenpaine laskee, stressi lievittyy ja mieliala kohenee. ”Olen itsekin muinaisnainen, haluan liit tyä ikivanhaan naisten ja äitien ketjuun.” Nuutinen kertoo prosessista, jonka hän tuntee olevan käynnistymäisillään. Hieman samankaltaiseen metsään vie Puukuiskaaja, Nuutisen neljäs kirja, joka ilmestyi vuosi sitten. Puukuiskaajassa näkyy Nuutisen rakkaus metsään ja suomalaisen kansanrunouden rikkaaseen kieleen. Siinä hän käy läpi ikääntyvän naisen maailmaa ja vanhana ihmisenä elämistä. 12 Aarre 7/2022 METSÄ M uuramelaisen rivi talon keittiössä Helena Nuutinen sulkee silmänsä ja siirtyy hetkessä kauas juuril leen, PohjoisKarjalan laulumaille
Siitä, että hiljaisuudessa kohtaa jotakin sellaista, mitä mieluummin työntää pois kaksin käsin kuin kohtaa kasvotusten. Maailma tarvitsee naisen syliä.” Hiljaisuudessa hehkuu kipinä, meille annettu pyhä tehtävä, jota kohti kuljemme. Ja kun antaa itselleen luvan rauhoittua, voi päästä metsänpeittoon. Se ottaa syleilyynsä ja näyttää ihmiselle ikuisuuden. ”Emme me ole syntyneet maailmaan vain siksi, että söisimme terveellisesti ja harrastaisimme liikuntaa, mutta sielun hiljainen puhe ei kuulu metelin yli. Helena Nuutisella on Mielenkieli-niminen yritys, jonka kautta hän tarjoaa tilaisuuksiin luonnosta ja naiseudesta ammentavaa ohjelmaa.. ”Olen aina ollut reipas lähtemään. Täytämme päivämme kiireellä, työllä, viihteellä, virikkeillä. Jokakeväinen lehtien puhkeaminen on ihme, mutta itseäni puhuttelee vielä syvemmin syksy, se, miten luonnollisesti kuollut ja elävä ovat syksyisessä metsässä sopusoinnussa.” Kun avautuu metsälle, avautuu itselleen. ”Kunnioitan ja rakastan metsän elämää, puita ja sammalia. ”En älynnyt, että minun olisi pitänyt rauhoittua ja antaa aikaa surulle. ”Sanoin itselleni, että nyt Helena otat tämän surun vastaan. Vanha viisaus viipyilee suurten puiden alla. ”Kansantarinoissa metsänpeitto kuvataan pelottavana paikkana. Kuitenkin se koskettaa jokaista, ja jokaisen pitää siitä selviytyä. Enkä itse ole siinä muita parempi.” Joitakin vuosia sitten Nuutinen sairastui vakavasti. Tätä nykyä Muurame. 13 Aarre 7/2022 METSÄ Nuutinen pohtii, että loppujen lopuksi yksinolon välttämisessä on kyse kuolemanpelosta. ”Pysähtyminen on vaikeaa. Ja sen jälkeen nautin niin hemmetisti, kun sain siitä kirjoittaa.” Edelleen suru on Nuutiselle rakas ja tärkeä aihe. Rakastan työtäni ja olin aina aiemmin hoitanut sillä itseäni.” Metsä tuo lohdun ja rauhan Maaliskuussa 2020 Helena Nuutinen oli juuri kirjautunut Kiteen Kesälahdella sijaitsevaan Sovintolan residenssiin, kun koronapandemia hyökyi yli maailman. ”Tässä maailmassa surua ei saisi julkisesti olla olemassa. Polku johdattaa syvemmälle metsään. Pysähdys tuli vasta sairaalan vuodeosastolla. ”Varsinkin meissä naisissa on ikiaikaista, intuitiivista kykyä, metsän ymmärrystä. Kun hän oli hädin tuskin toipunut, hän alkoi jo täyttää kalenteriaan. Huoli, pelko ja yksinäisyys iskivät voimalla ja kanavoituivat kirjoittamiseen. Vuodessa hän toteutti 12 teatteriesitystä, kirjoitti kaksi kirjaa ja kulki ympäri maan esiintymässä messuilla ja seminaareissa. Aika hidastuu, tuuli kuiskailee ikimännyn oksissa. Pohjois-Karjalassa on minun heimoni, luonto ja metsä, jota rakastan.” Helena Nuutinen sulkee silmänsä ja siirtyy hetkessä Pohjois-Karjalan laulumaille. Rovaniemi, Lahti, Jyväskylä, Rantasalmi, Joensuu, Kitee, Kontioniemi... Minulle se on tila, jossa kaikki turha häviää, myös aika, ja jossa ihminen ei kaipaa tai tarvitse mitään.” Kaipuu kotiseudulle Nuutinen toivoo, että Puukuiskaaja johdattaisi lukijansa hiljaisen viisauden äärelle. Helppoa ei ole kenelläkään.” Helena Nuutiselle metsä on syvän lohdun tuoja. Nyt uneksin, että saisin elää siinä ympäristössä jossa viihdyn. Olemme menettäneet suunnan.” ”Itselläni se ikiaikainen pyhä tehtävä on tämä Kalevan Naisen tehtävä.” Nuutinen kääntää auki Suomen kartan, jota hän kutsuu muuttokartaksi
Aarre 7/2022 METSÄ 14 PUU AARRE 2,43 Suomeen tuotiin tammi-toukokuussa 2,43 milj. ”Valikoimani on aika pieni, enkä sitä kovin isoksi pysty edes kasvattamaan. Tuodun puun määrä väheni edellisen vuoden samaan ajankohtaan verrattuna 55 %. Ei yhtä kovaa kuin tammi tai saarni, mutta riittävän kovaa jakkaroihin, senkkeihin ja valaisimiin, joita Laakso tekee. Aku Laakso tekee tällä hetkellä jonkin verran tilaus töitä, mutta tavoitteena on keskittyä tekemään vain oman malliston tuotteita. Molemmat valmistetaan kotimaisesta massiivikoivusta. Laaksolla on siellä oma verstas, ja appiukko toimii hänelle sahurina. (Lähde: Luke) SITAATIT ST O RA EN SO Akkuja puun ligniinistä Stora Enso ja Northvolt alkavat valmistaa ligniinipohjaisia akkuja. Laudat kuivatetaan paikallisilla kuivaamoilla.” Laakso ostaa koivutukit pääsääntöisesti lähialueen metsänomistajilta. ”Haluan käyttää koivua, koska sitä ei tarvitse tuoda maailman ääristä. ”Oma firma on aina ollut haaveena, ja tuoteideoita minulla on ollut jo pitkään. LISÄTIETOJA storaenso.com »En ole hullu koiranainen, vaan minussa on vahvana jotain, mitä evoluutio on tuottanut ihmis lajille. Heillä on haaveena jatkaa sukutilaa Koijärvellä. Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN. Sunilan tehtaiden koelaitos on tuottanut ligniiniä teollisesti vuodesta 2015. Eläinrakkaus on minulle kunniakasta perinteen jatkamista, osa jotain hyvin vanhaa, tärkeää ja merkityksellistä, ei mitään hömppää.» Kirjailija ja biologi Tiina Raevaara (Koiramme 6/2022) »Manuaalinen työvaihe jää pois. Jakkara: korkeus 45 cm, leveys 32 cm, syvyys 32 cm, hinta 349 e. Aloin nähdä niissä kaupallista potentiaalia, joten perustin yrityksen.” Laakso on kotoisin Humppilasta Kanta-Hämeestä mutta asuu avopuolisonsa kanssa tällä hetkellä Tampereella. ”Jiirin pyöristetyt reunat ovat kauniit. ”Meillä on pihassa kenttäsirkkeli, jolla appiukko sahaa koivutukit tuppeen. Penkki: korkeus 45 cm, leveys 64 cm, syvyys 32 cm, hinta 619 e. Massiivipuu taas tuo omanlaistaan arvokkuutta tuotteelle.” Laadukas koivu on Laakson mielestä kaunista ja sopivan kovaa. Massiivikoivuiset Jiiri-jakkarat ja -penkit ovat Laakson uusimpia kalusteita. Tykkään siitä, että yksinkertaisesta tuotteesta saa pienillä yksityis kohdilla kivan näköisen.” Istuimet pintakäsitellään lakalla tai läpikuultavalla kalustemaalilla, joka ei peitä puun syitä. Itse olen toistaiseksi vain lautapoikana. 15-vuotiaana sain oman pienen verstaan, ja siitä innostus vain kasvoi.” AG US Jiiri-sarjassa on jakkara ja penkki. Loppuvuodeksi saan toivottavasti uuden tuotteen mallistoon.” LISÄTIETOJA agus.fi Koivutukista kalusteita AG US AJANKOHTAISET AARTEET Aku Laakso valmistui viime vuonna rakennusinsinööriksi. Tämä on iso harppaus, ei tällaista ole käytössä millään toisella sahalla.» Metsä Fibren Rauman sahan projektijohtaja Harri Haapaniemi (Metsä Groupin Viesti 2/2022) A ku Laaksolla on takanaan puolitoista vuotta yrittäjyyttä. kuutiometriä puuta. ”Olen lapsesta lähtien tehnyt puukäsitöitä. Puuntyöstön hän on oppinut tekemällä
Selviän menestyksekkäästi erilaisissa elin ympäristöissä.” Milloin huudat. Onneksi täällä Espoossa näkee lajitovereita – kerran yksi jolkotteli par vekkeeni edestä keskellä päivää.” Oletko ovela. ”Aika harvoin. Silloin saatan jopa ölistä. Kilven Saaristosarja sijoittuu hänen lapsuutensa Kustaviin ja nojaa sen puheenparteen ja kulttuuriin. Erityiskiitoksen kirja ansaitsee helppotajuisuudestaan sekä suorastaan uskomattoman tarkoista kuvista. Pärkkele! Onnea tuo rakkaus kuvataiteisiin. ”Kun Suomi voittaa jää kiekossa. AMIRAALIPERHOSEN KUVASI iisalmelainen Kaarlo Asikainen elokuun lopulla vuosi sitten. Loppukesän kirkas, matalalta paistava aurinko teki taustan varjon mustaksi.” KAARLO ASIKAINEN Niko Kettunen retkeili Takaovuorella Japanissa Tokion lähellä pari vuotta sitten.. Laura Kokko: Volter Kilpi (SKS Kirjat 2022) METSÄNIMISET Niko Kettunen TOIMITTAJA, 37 Citykettu vai maalaiskettu. Jannut miettii rakentaisko laivan, kuten muuan blogisti tiivisti Alastalon salissa -yhdenpäivänromaanin juonen. 15 METSÄ Aarre 7/2022 Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. Siinä elementit, joiden varaan Gösta Serlachius rakentaa Raija Orasen romaanin minäkertojana tehtaidensa menestystä. Ensimmäisestä on apua harrastuksessani, kitaransoitossa.” LISÄTIETOJA YTM Niko Kettunen on tiedetoimittaja, joka tunnetaan muun muassa Helsingin Sanomien Viikon eläin palstan kirjoittajana. Yhden kohtaamani ystävän tunnistin kirjan avulla kiviseeprahypykiksi. Emme palauta kuvia. ”Yliliikkuvat sorminivelet ja huumorintaju. ”Kaupunkilaistunut maalaiskettu. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. MÄNTÄN MIES HALPA KÄYTTÖVOIMA, halpa raaka-aine, halpa työvoima. Sami Karjalainen: Suomen hyppy hämähäkit (Docendo 2022) KUSTAVIN MIES ENSIMMÄINEN ELÄMÄKERTA Volter Kilvestä on samalla vahvistus siitä, miten säätykiertokaan ei häivytä juurten merkitystä. Palstan parhaat eläinpakinat on nyt koottu kirjaksi, Viikon eläimet (SKS). Luonteeltani kuu lun pikemminkin sorkkaeläinten lahkoon: olen lehmänhermoinen ja hidas asioiden märehtijä.” Miten sopeudut muutoksiin. Sielunmaisemani on kuusamo lainen korpimetsä. Sodat ja suhdannevaihtelut, aina vain enemmän vaativat paperityöläiset eli matit ja vaikeat ihmissuhteet lisäävät afäärimiehen työtaakkaa ja sydänoireita. Oikean ketun ulvahtelua en muuten ole luonnossa kuullut.” Mikä on Kettusen erityistaito. Raija Oranen: Iso (Otava 2022) KOMEAT HYPPIJÄT EN TIENNYT olevani kiinnostunut hyppy hämähäkeistä mutta löysin itseni ahmimasta Sami Karjalaisen tietokirjaa. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. ”Kettumaisen sukunimen li säksi olen sukujuuriltani puoliksi savolainen, joten juonikkuuteen pitäisi ainakin olla hyvät lähtökohdat!” Ketuttaako. Tämä amiraali oli kesän ensimmäinen näkemäni. ”Amiraaliperhonen on vaeltaja, joka saapuu Suomeen kesällä ja jälkeläiset palaavat etelään syksyllä. ”Aika hyvin
Laatu hakkuita omalla koneella Maatalousyrittäjä Tuomas Pietilä hankki monitoimikoneen varmistaakseen omien metsiensä hyvän hoidon. Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat MARIA MIKLAS Aarre 7/2022 METSÄ 16
Tuomas Pietilä tekee ensiharvennuksia ja energiapuun korjuuta omien metsiensä lisäksi myös muiden metsänomistajien metsissä. METSÄNOMISTA JA METSÄNOMISTAJA Tuomas Pietilä Ikä: 39 Kotikunta: Tammela Ammatti: maaja metsätalousyrittäjä vuodesta 2008, agrologi (AMK) Metsät: 230 hehtaaria Tammelassa ja Hämeenlinnassa Perhe: vaimo ja 1ja 3-vuotiaat lapset Harrastukset: metsästys ja palokuntatoiminta 17 METSÄ Aarre 7/2022
Metsätalous on minulle merkittävä tulonlähde maatalouden ja koneurakoinnin ohella.” ”Kaikki metsäni sijaitsevat kymmenen kilometrin säteellä maatilasta. Kuusikkoon ei mennä kesällä Pietilän metsistä löytyy kaikissa kasvuvaiheissa olevia kuvioita. Tarkkana saa tietysti olla, ettei kolhi jäljelle jäävien puiden runkoja ja juuria.” Päätös monitoimikoneen hankinnasta syntyi melko nopeasti kaksi vuotta sitten. 4 Sovella metsiesi hoitoon omaakin näkemystäsi, aina ei tarvitse kulkea virran mukana. ”Äkkiä tämän käytön oppi, kun on koko ikänsä pelannut maatalouskoneiden kanssa. Myös tonttipuita kaadamme sulan maan aikaan.” Ei liian harvaksi Monet metsänomistajat ovat sitä mieltä, että isojen metsäfirmojen toteuttamat harvennukset jäävät Työmaa melkein näkyy tuvan ikkunasta. Pietilän ja hänen koneyhtiökumppaninsa Mäkelän yhteen laskettu metsäala on useita satoja hehtaareja, ja konekalustoon on panostettu muutenkin kuin harvesterin osalta. Metsien hoitaminen on helpompaa, kun työmaalle pääsee melkein kotiovelta”, Pietilä sanoo. METSÄNOMISTAJA Tuomas Pietilän mielestä metsän harventaminen motolla on niin kiehtovaa, että ajankulu unohtuu joskus kokonaan.. 2 Tee tai teetä ensiharvennukset, ilman sitä ei tule laatupuuta. Maaja metsätalousyrittäjä Tuomas Pietilä käyttelee monitoimikoneen ohjaimia tottuneesti. ”Olen ostanut lähistöltä myyntiin tulleita metsätiloja. Yritys kaataa myös tonttipuita. Metsästä maatilan tukijalka AMK-agrologiksi Hämeen ammattikorkeakoulussa Tammelan Mustialassa opiskellut Tuomas Pietilä osti maaja metsätilan vanhemmiltaan vuonna 2008. Tilalla on tällä hetkellä viljelyssä 113 hehtaaria peltoa. Mielestäni harvennukset pitäisi tehdä aina tällaisilla pienemmillä koneilla, ja talvisaikaan”, Pietilä sanoo. Kone oli silloin jo 17 vuotta vanha, mutta käyttötunteja opetuskäytössä oli kertynyt vain 8 000. 18 Aarre 7/2022 METSÄ Tuomaksen vinkit 1 Hoida taimikot ajallaan. Menossa on vanhalle pellolle luontaisesti kasvaneen koivikon ensiharvennus. V uosia ja puunrunkoja nähnyt Timberjackin harvesteri surauttelee koivuja nurin Tammelan Teurolla KantaHämeessä. Talvellekin piti löytää töitä, joten Pietilä päätti kasvattaa metsäpinta-alaansa. ”Harventaminen imaisee mukaansa, ja ajankulu unohtuu. Nyt kaksi kolmasosaa metsäkoneketjun työajasta kuluu omistajien omissa metsissä ja kolmannes muiden metsissä. Pietilä, 39, on kasvattanut määrätietoisesti sekä peltoettä metsäalaansa. 6 Pidä metsätiet kunnossa. Pietilän tuttava, maaja metsätalousyrittäjä Jaakko Mäkelä, huomasi myynnissä olevan käytetyn metsäkoneen ja kysyi Pietilältä, ostaisivatko he sen yhteiskäyttöön. Kesät kuluvat oman tilan ja puolison Vihdissä sijaitsevan maatilan töissä sekä peltotöitä muille viljelijöille urakoiden. 5 Kilpailuta puunmyynnit ja kartoita myös paikalliset erikoispuun ostajat. Vain koivikoita harvennamme joskus kesällä. ”Tämä on keskikokoinen, 17 000 kilon painoinen harvesteri, jolla pystyy ensiharvennuksissa liikkumaan ketterästi puiden välissä. Päätehakkuut ja pääosan kakkosharvennuksista Pietilä teettää puun ostajilla, sillä oma harvesteri on liian pieni isojen puiden kaatamiseen. Alusta alkaen hänellä oli tarkoitus elättää itsensä päätoimisena yrittäjänä. Ajokoneena Pietilällä on metsävarusteltu Valtra ja siinä melko tuore Keslan metsäperäkärry. Mielestämme se oli hyvä hankinta.” Koneen ostamisen jälkeen kaverukset perustivat Pohjois-Tammelan Konetyö -nimisen osakeyhtiön, joka tarjoaa ensiharvennuksia ja energiapuun korjuupalveluja myös muille metsänomistajille. Työn imua koneen hytissä Haastattelupäivän työmaa melkein näkyy tuvan ikkunasta. 3 Älä viivyttele uudistamisessa. ”Ajoimme Nurmeksen metsätyökoulun huutokauppaan, ja pienen kilpahuudannan jälkeen saimme koneen itsellemme. Vapaina hetkinä koivikkoon on helppo lähteä touhuamaan vaikka vain pariksi tunniksi. Metsäala on kasvanut 160 hehtaarista 230 hehtaariin. Ei meinaa malttaa millään lopettaa, kun pääsee alkuun”, rauhallisesti jutteleva Pietilä naurahtaa. Se oli ollut koulutuskäytössä Jämsän metsäkonekoulussa. Kesällä hakatun alueen voi istuttaa jo syksyllä. Taimikonhoitoa, harvennuksia ja päätehakkuita riittää jokaiselle vuodelle. Vanhan perinteen mukaan metsästä ollaan pois äitienpäivästä isänpäivään, ja sitä periaatetta noudatamme edelleen. Oma metsänhoitotyökin on silloin mielekkäämpää. Koulutuskoneena sitä oli huollettu erittäin hyvin. Kun harvennustilauksia alkoi tulla alueen muilta metsänomistajilta, yrittäjät hankkivat viime vuonna ajokoneeksi 25 vuotta vanhan Timberjackin kuormatraktorin. ”En mene omiin enkä muidenkaan kuusikoihin kesällä
Olen ottanut asian puheeksi mhyja metsästyspiireissä ja koettanut saada kantaa alaspäin”, sanoo itsekin hirvimetsällä käyvä Pietilä. ”Isot koneet tarvitsevat leveät ajourat, ja puun ostajille on edullisinta ottaa harvennuspuu ajourilta. ”Olisin odottanut puun hintaan reilumpaa korotusta, sillä loppu tuotteiden hinnat ovat nousseet jyrkästi”, Tuomas Pietilä pohtii. ”Koivua ja muitakin lehtipuita tykkään jättää muiden puiden sekaan. 19 Aarre 7/2022 METSÄ Timberjackin käytettynä ostettu harvesteri on Tuomas Pietilän tärkein työkalu omien metsien hoidossa. FSC:n kriteereissä metsiin jää myös enemmän käsittelemättömiä alueita ja jättöpuita.” Tärkeä metsänhoitoyhdistys Tuomas Pietilä tekee itse useimmat metsänhoitotyöt, kuten taimikonhoidot, istutukset ja hakkuiden ennakkoraivaukset. ”Se oli mielestä järkevää, sillä sertifikaatti tukee monimuotoisuutta ja FSC-puusta saa hieman paremman hinnan. Metsään pitää kuitenkin jäädä riittävästi puuta, sillä esimerkiksi lumija tuulituhoja syntyy väistämättä.” Metsiensä uudistamisen Pietilä hoitaa lähes yksinomaan istuttamalla, sillä mäntyjen kylvöt eivät ole viime aikoina onnistuneet. Männiköitä kurittavat myös hirvet. ”Hirvikanta on ollut tällä seudulla hieman liian runsas. Kiinnostuksen ja opit metsätöihin Pietilä on saanut isänsä lisäksi sedältään, joka opetti Tuomasta metsäasioissa ja kannusti häntä osallistumaan metsätaitokilpailuihin. Siksi homma ei oikein kiinnostakaan metsä yhtiöitä”, Pietilä näkee.. usein liian harvoiksi. Kuvan koivikko on saanut alkunsa luontaisesti vuonna 1989. Osan metsäpalveluista Pietilä ostaa Metsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeeltä. ”En näe jatkuvaa kasvatusta kovin järkevänä, sillä puiden poimiminen on nykyisillä korjuukoneilla hankalaa. Monimuotoisuutta edistän myös jättämällä jokien, purojen ja järvien rannoilla reilut suojavyöhykkeet.” Muutama vuosi sitten Pietilä liitti metsänsä UPM:n FSC-sertifikaattiin. Pietilä on myös metsänhoitoyhdistyksen hallituksen jäsen. Syntyy juuristovaurioita, ja alikasvusto joka tapauksessa kärsii. ”Nyt on onneksi pieni taitekohta menossa.” ”Peurojakin on liikaa, mutta ne tekevät tuhoa lähinnä pelloilla.” Enemmän jättöpuita Pietilä suosii jaksottaista kasvatusta, jossa yhdellä kuviolla kasvaa samanikäistä puustoa. Pietilä pitää kritiikkiä oikeutettuna ja on itsekin reklamoinut kaksi kertaa huonosta harvennusjäljestä. Myös taimet hän tilaa metsänhoitoyhdistyksen kautta. Jatkuvassa kasvatuksessa olevat metsät kuusettuvat ja puulajit vähenevät”, Pietilä perustelee metsänhoitonäkemyksiään. Seuraavaksi suunnitelmissa on teettää yhdistyksen asiantuntijalla ajantasainen metsäsuunnitelma. ”Ensiharvennuksissa on hyvä työsaavutus, jos saa hakattua 40 kuutiota päi vässä
”Vanhan perinteen mukaan metsästä ollaan poissa äitienpäivästä isänpäivään. METSÄNOMISTAJA Myös moottorisahaa tarvitaan harvennuksissa silloin tällöin, sillä kaikki rungot eivät mahdu harvesterin kouran läpi. Rungot ovat tikkusuoria ja kasvu hyvä. Moto koukutti taas sen verran, että on pakko päästä jatkamaan vielä hetkeksi. Isä ja perheen molemmat pojat saattavat muutaman vuoden päästä viettää laatuaikaa konetöissä. Energiapuuta ovat ostaneet L&T Biowatti ja Neova, jotka juuri yhdistyivät Laania Oy:ksi. Tuomaksen kolmivuotias esikoinen on jo ollut ottamassa tuntumaa koneiden kyydissä istumiseen. Tämänkin koivikon rangat menevät polttoon, eivät kuiduksi. Männikön rungot ovat tikkusuoria. Metsämies suuntaa kulkunsa takaisin harvennustyömaalle. Energiapuun tulevaisuuden Pietilä sanoo näkevänsä valoisana ”EU:n suunnitelmista huolimatta”. ”Kun katsoo, kuinka lopputuotteiden hinnat ovat kehittyneet viime ja tänä vuonna, olisin odottanut puun hintaan reilumpaa korotusta.” Pietilä kilpailuttaa puukaupat itse. Tämä kuvio saa kasvaa vielä reilut kymmenen vuotta ennen päätehakkuuta. Vahvimpia ostajaehdokkaita Tammelan alueella ovat metsänhoitoyhdistyksen lisäksi Metsä Group, UPM, Versowood ja Westas. Samalla metsäoppia siirtyy kuin huomaamatta seuraavalle sukupolvelle. Puuenergian käyttö tukee Lounais-Hämeessä puun hintaa. Yhdistys pitää omalta osaltaan huolta myös puun hinnasta”, Pietilä painottaa. Se on lannoitettu kymmenen vuotta sitten. Niin vältytään juuristovaurioilta”, Tuomas Pietilä linjaa.. Päätehakkuut ja kakkosharvennukset hän myy pystykauppana, eli puun ostaja korjaa puut ja kuljettaa ne tien varteen. Itse korjaamansa ensiharvennusja energiapuun hän myy tien varteen kuljetettuna eli hankintakauppana. Puun hintakehitykseen hän ei ole tyytyväinen. Alikasvospuuta voisi ottaa vielä jossain vaiheessa pois”, Pietilä suunnittelee. Suosikkipaikkani omissa metsissäni on juuri tällainen kaunis männikkö pienen harjun päällä. 20 Aarre 7/2022 METSÄ ”Metsänhoitoyhdistys on tärkeä palveluiden tarjoaja pienemmille metsänomistajille. ”Tällaisissa metsiköissä silmä lepää. Energiapuuksi myynti helpottaa myös puiden ajamista, sillä kaikki puut voi ajaa samaan kasaan ja rangan läpimitaksikin riittää neljä senttiä.” ”Itselläni on hakelämmitys, ja siihen kuluu omaa harvennuspuuta”, Pietilä kertoo Lisää konemiehiä kotona Siirrymme koivikosta kilometrin päähän noin 60-vuotiaaseen männikköön. ”Energiapuun hinta ylittää usein kuitupuun hinnan
Paha niin, mutta oli siinä puolensakin. Elämisen ehtoja oli ja on muitakin. Aarre 7/2022 METSÄ 21 T otta kai teknologia helpottaa Suomen pysymistä kylläisenä, lämpöisenä, valaistuna ja upporikkaana. Tuottajat hyötyivät, eivätkä kuluttajatkaan tarkemmin katsottuna kärsineet. Maalla, kaupungissa ja metsässä ihmiset vastasivat omasta ainutkertaisesta elämästään. Parin sukupolven onnenpotkut ovat muuttuneet ”perusoikeuksiksi”. Kauppaliikkeet suoriutuivat sota-aikana niukkuuden jakelusta ja kymmenien miljoonien ostokorttien leikkelystä. SOTA-AJAN SINIVALKOISEN ja harmahtavan maatalouden paikalla on vuonna 2022 värikkäämpi maailmanjärjestys. Ei ole myöskään pakkokeinoa tai kannustinta, jolla työtön tai hyödytön työllinen (meikäläinen mukaan lukien) ohjautuisi lannan luomiseen. Talous oli ennen mittaamattomasti köyhempi ja pienempi, mutta myös ketterämpi, jäntevämpi, sitkeämpi, notkeampi ja eloonjäämisvimmaisempi. Perus muodossaan se tarkoitti voinyttösen vaihtamista lapsen kenkiin. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti Teemu Keskisarja (s. Nykyinen ”hyvinvointivaltio” tarkoittaa yhteistä eikenenkään-laaria. Yhteiskunta ei edes 1930-luvun lopun hyvinä vuosina hellinyt ”etuisuuksilla”. TEEMU KESKISARJA Sota-ajan selviytyminen ja nykypäivän nyyhkiminen KESKISARJA Kansa kykeni mottitalkoisiin.. Siitä syystä kävi päinsä, että valtion menoista yhtäkkiä 50 prosenttia hujahti sotimiseen. Monissa seikoissa yhteiskunta on avuttomampi kuin 80 vuoden takaisena sota-aikana. Kuvittelepa budjettiriihtä, jossa riihikuivaa on puolet vähemmän kuin edellisvuonna. Niitä ilman ei muka voi suomalainen ihminen elää, vaikka todistetusti on elänyt. Se täyttyy velkarahasta, satoi tai paistoi. Valkokaulusväki pystyi heinätöihin sukulaistalossa. Ja mikä nykynäkökulmasta uskomattomampaa: syödä särkeä, lahnaa ja silakkaa. Lapamatoja oli, mutta ei ”ruokarajoitteita” eli eettisiä kouristuksia ja teeskenneltyjä allergioita. Ei hymy huulilla ja isänmaallisia lauluja laulellen, vaan kiroten ja hammasta purren, mutta kykeni kumminkin. Sataprosenttisessa kontrollissa maakansan yritteliäisyys olisi halvaantunut kuin kommunismissa. Jatkosodan huoltovarmuus oli kaikessa epävarmuudessaankin kadehdittava. En tällä kertaa tarkoita talvisodan henkeä, uhrimieltä ja kohtalokasta yhteenkuuluvuutta. Siivu leivästä, maidosta, lihasta ja kananmunista liikkui laittomasti kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Olosuhteisiin nähden oli suotavaa, että säännöstely, rajahinnat ja korttisysteemi takasivat minimi annokset kaikkein köyhimmille. 1971) on historia-alan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa Suomen metsäteollisuuden historiaa, sotaja rikoshistoriaa. En karsasta sähköä, asfalttia, traktoreita ja harvestereita. Miksi astuttaa hieho ja kuokkia ylimääräinen aari, jos sotavaltio vie kaiken puoli-ilmaiseksi. Luonnistuuko moisten ”leikkausten” puiminen poliitikoilta ja kansalaisilta. Pidän kolumnin erossa pyssyjutuista. MIELENMAISEMAAN raha-asiat lopulta nivoutuivat. Hintojen muodostumista ja ketjun linkeille jakautumista, byrokratiaa, moraalipörssiä, tukiaisia ja valkoposkihanhen kaltaisia taivaan merkkejä olisi erittäin vaikea selittää ulko puoliselle ”järkiolennolle”. Elintarpeiden markkinat toimivat 1940-luvulla olosuhteisiin nähden hyvin. Melko harvat taakat painoivat vastasyntynyttä julkista sektoria. Vai sanoisinko toisin päin: 1930–40-lukujen Suomella oli avuja. Sota-aikana löytyi tuuraajia sadoille tuhansille maalaissotilaille, koska elinkeinoelämä painottui elintoimintojen ylläpitämiseen. MAATALOUS ON NYKYÄÄN liemessä, jos muutama tuhat kausityöntekijää puuttuu. Ne eivät juljenneet eivätkä voineetkaan kyykyttää tavarantoimittajia tai nylkeä ylihintoja asiakkaiden selkänahasta. Sellaista ei ole olemassa tänään eikä huomenna. Jos ja kun energia loppui, melkein koko kansa kykeni halkometsässä pakollisiin mottitalkoisiin. Silti osa osaamisestamme ja pärjäämisestämme on harhaa. Suurin osa suomalaisista osasi vähintään onkia, soutaa ja kokea rysän. Rauhan aikanakin riitti vilun ja nälän siedätyshoitoa. Työmarkkinat liikekannallepanivat ukkojen, akkojen, lasten ja puolikuntoisten invalidien reservin. Ehkäpä ahtaimman edessä, absoluuttisessa pakkotilassa, mutta ei sitä ennen. Siitä huolimatta, että propaganda ja virkavalta suomivat salakauppiaita. Musta pörssi oli mainettaan parempi, kokonaisuuden kannalta myönteinen ilmiö. Harva jos kukaan tienasi omaisuuksia trokauksella
Tosin toukokuussa 2022 sahatavaran vientihinta nousi huomattavasti pidemmän ajan keskiarvoa korkeammaksi. 22 Aarre 7/2022 METSÄ Onko huippu suhdanne ohi. PUUMARKKINAT Teksti MATTI VALONEN | Graafit AINO SAARIKIVI Sahatavaran vientimäärät maanosittain 2021 Mäntyja kuusisahatavaran vientihinnat kuukausittain Eurooppa 4247 Aasia 2646 Afrikka 1683 Pohjois-Amerikka 118 Oseania 29 Latinalainen Amerikka 3 Yksikkö: 1000 m 3 Yksikkö: 1000 m 3 Egypti 1069 Iso-Britannia 1013 Japani 798 Kiina 734 Ranska 579 Saksa 553 Saudi-Arabia 488 Viro 445 Israel 377 Algeria 308 Sahatavaran tärkeimmät vientimaat 2021 Koko maailma yhteensä 8725 LÄHDE Luke, Tulli Mäntysahatavara Kuusisahatavara 150 200 250 300 350 400 5/22 3/22 1/22 11/21 9/21 7/21 5/21 3/21 1/21 11/20 9/20 7/20 5/20 3/20 1/20 e / m 3 Sahatavaran vientihinnat lähtivät kovaan nousuun syksyllä 2020, kun sahatavaran kysyntä kasvoi pandemian seurauksena. Silloin kolme tärkeintä sahatavaran vientimaata olivat Egypti, Iso-Britannia ja Japani.. Esimerkiksi on tässä nostettu viime vuoden vientimäärät. Korkein hintapiikki nähtiin viime syksynä. Suomen sahatavaraviennistä puolet suuntautuu Eurooppaan. Sahatavaramarkkinoiden poikkeuksellinen huippusuhdanne alkaa olla ohi, kirjoittaa PTT:n metsäekonomisti Matti Valonen. Sen jälkeen kysyntä on heikentynyt, ja hinnat ovat kääntyneet laskuun
Inflaatio kiihtynyt Inflaatio heikentää kuluttajien ostovoimaa, mikä vaikuttaa kielteisesti myös rakentamiseen. Loppuvuonna sahatavaran markkinatilanne heikkenee hiljalleen ja hinnoissa nähdään korjausliike alaspäin kohden koronaa edeltänyttä hintatasoa. Kuitenkin käynnissä oleva tuotanto pitää rakennusalan vireänä vielä jonkin aikaa Suomessa ja luultavasti myös muualla Euroopassa. Rakennusmateriaalien kallistuminen kasvattaa rakennuskustannuksia, mikä vähentää halukkuutta ryhtyä uusiin rakennushankkeisiin. Tätä pienemmäksi tammi-toukokuun vientimäärä jäi viimeksi vuonna 2015, mikäli ensimmäistä koronavuotta ei oteta huomioon. Kun koronapandemia pakotti ihmiset kotiin, tee itse -rakentamisen suosio kohotti sahatavaran kysynnän ja hinnat tappiin. Kallistunut energia lisää rakennusmateriaalien tuotantokustannuksia ja siten niiden myyntihintoja. Viiteen edelliseen vuoteen verrattuna tukkipuuta oli hakattu seitsemän prosenttia enemmän ja kuitupuuta 10 prosenttia vähemmän. 23 Aarre 7/2022 METSÄ K esästä 2020 lähtien sahatavaramarkkinoilla on eletty poikkeuksellista aikaa. Kesäkuussa asuntolainojen viitekorkona käytetty 12 kuukauden euribor nousi prosentin tuntumaan. Vienti on hiipunut Suomesta vietiin tämän vuoden tammi-toukokuussa maailmalle 3,7 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, mikä oli neljä prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna. Tänä vuonna Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja fossiilisten polttoaineiden tuonnin väheneminen Venäjältä ovat edelleen kiihdyttäneet inflaatiota. Tämäkin tasapainottaa markkinatilannetta, vaikka rakentaminen vähenisi voimakkaammin. Toisella neljänneksellä rakentamista lienevät jo haitanneet rakennusmateriaalien heikentynyt saatavuus ja kohonneet hinnat. Rakentamisen maltillinen väheneminen tasapainottaisi markkinaa, mutta voimakkaampi väheneminen vetäisi kysynnän laskuun. Suomessa kuluttajahintaindeksi nousi kesäkuusta 2021 kesäkuuhun 2022 vajaat kahdeksan prosenttia eli huomattavasti enemmän kuin palkansaajien palkat. Hakkuumäärä oli viisi prosenttia vuoden takaista pienempi. Korkeimmillaan hinta kävi viime syksynä 410 eurossa kuutiometriltä. siitä, minkä verran rakentaminen vähenee. Viime syksynä inflaatio alkoi kiihtyä kysynnän kasvun, maaVuonna 2022 Aarteen Puumarkkinatpalstalla markkinoita analysoivat vierailevat kirjoittajat, tällä kertaa Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Matti Valonen. Omatoimirakentamisen kasvu lisäsi sahatavaran kysyntää vuosina 2020 ja 2021, joten sen väheneminen tietää paluuta kohti koronaa edeltänyttä kysyntämäärää. Tee itse -rakentaminen on vähentynyt, sillä keväällä koronarajoitusten purkauduttua kuluttajat alkoivat jälleen käydä ravintoloissa ja konserteissa ja tehdä lomamatkoja. Rakentaminen on tunnetusti suhdanneherkkää liiketoimintaa, joka on talouskasvun hidastuessa tai taantuman tullessa yleensä ensimmäisten kärsijöiden joukossa. Korot ovat kuitenkin edelleen huomattavan matalalla. Tammi-toukokuussa puutuoteteollisuuden viennin arvo oli Luken mukaan tasan kaksi miljardia euroa, luvussa oli nousua edellisestä vuodesta reaalisesti 19 prosenttia. Kuluvana kesänä sahatavaramarkkinoiden suhdanne on kääntynyt huonommaksi. Sahatavaran kysynnän vähenemisen vanavedessä myös hinnat ovat kääntyneet laskuun. Ennen korona-ajan sahatavaran korkeasuhdannetta hinta oli korkea, jos se ylitti 200 euroa kuutiometriltä. Työmaita ei myöskään ole tapana jättää kesken. Toukokuussa sahatavaran keskimääräinen vientihinta oli huomattavasti pidemmän ajan keskiarvoa korkeampi, 390 euroa kuutiometriltä. Euroopassa rakennusinvestoinnit pitivät tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä pintansa. Käänteen taustalla ovat omatoimisen rakentamisen hiipuminen, rakennusmateriaalien kallistuminen sekä kuluttajien ostovoiman heikentyminen inflaation ja korkojen nousun myötä. Tilanne on kutakuinkin sama Suomen tärkeimmissä sahatavaran vientimaissa Euroopassa. Viime vuoden tammi-toukokuuhun verrattuna vienti kasvoi ainoastaan Aasiaan. Korkojen nousu lisää kuluttajien asuntolainan hoitokuluja ja heikentää heidän ostovoimaansa. Puolet Suomen sahatavaraviennistä suuntautui Eurooppaan, viidesosa Aasiaan, toinen viidennes Pohjois-Afrikkaan sekä kymmenesosa Lähi-itään. Inflaation taltuttamiseksi keskuspankit ovat alkaneet vähitellen nostaa ohjauskorkojaan. Heinäkuun lopussa Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkonsa puoleen prosenttiin. Käynnissä oleva rakennustoiminta ei kuitenkaan reagoi taloustilanteen muutoksiin heti, sillä kohteiden rakentaminen vie usein vähintään vuoden. Saatavuuden heikkenemisen taustalla on tuonnin väheneminen Venäjältä, josta on tuotu eritoten rakennusterästä. Kesäkuun 2022 hakkuumäärä oli yhtä suuri kuin vuotta aikaisemmin ja neljä prosenttia enemmän kuin edellisen viiden vuoden aikana keskimäärin, Luke kertoo. Käänne ei näy heti Sahatavarasta noin 80 prosenttia käytetään rakentamiseen, joten sahatavaran kysynnän kannalta ratkaisevaa on rakennusmäärien kehitys. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Suomen sahatavaran vientimäärä oli edellisvuoden tasolla, mutta lasku alkoi huhtikuussa. Korkojen nousu heikentää ostovoimaa.. Sahatavaran tuonti Venäjältä päättyi heinäkuussa EU:n viidennessä pakotepaketissa asetetun siirtymäajan mukaisesti, minkä myötä Euroopan markkinoilla olevan sahatavaran määrä on vähentynyt. KI MM O BRA ND T ilmanlaajuisissa logistiikkaketjuissa vallinneiden ongelmien ja komponenttien saatavuusongelmien takia. Kesän markkinatilanteesta ei ole vielä tilastojen vahvistamaa tietoa, sillä tuoreimmat vientitilastot ovat toukokuulta. Tulevaan hintatasoon vaikuttaa sahatavaramarkkinoiden tasapaino, joka riippuu ensisijaisesti Hakkuut vähentyneet edellisvuodesta Tammi-kesäkuussa teollisuuspuuta hakattiin yhteensä 30,7 miljoonaa kuutiometriä. Suomessa rakennuslupien määrä on pienentynyt voimakkaasti, mikä ennakoi rakentamisen vähenevän
TYÖVÄLINEET AARRE KOKEILU KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Helppo lehtisouvi Videolla puhallamme syksyistä pihaa kokeilun kolmella lehtipuhaltimella. Lehtipuhaltimella lehdet siirtyvät nopeammin kuin haravalla ja kottikärryillä, ja puhaltimen avulla urakka sujuu kevyemmin. Piha puhtaaksi Aarre 7/2022 METSÄ 24
Ruoho ei ole tässä ihan lyhyttä, mutta lehdet irtoavat silti helposti, koska ne ovat kuivia ja hiljattain pudonneita. Akkulaitteiden suosio johtuu käytön helppoudesta. Myös päästöttömyys on akkukoneiden valtti, joillekin jopa tärkein. Välttämätöntä silppuaminen ei ole, sillä eloperäinen aines hajoaa itsestäänkin. Sähkömoottoria ei tarvitse kiskoa, se toimii napista painaen. Toisaalta esimerkiksi Makita on juuri tuonut uudet, entistä paremmat akkuvaihtoehdot molempiin. Kuluvan vuoden maaliskuussa Makita lopetti bensalla toimivien työvälineiden valmistuksen kokonaan. Akkupuhaltimet suosittuja Ruohotrimmerit ja pensasleikkurit toimivat kotipihoissa pääosin akuilla. Akkulaitteissa alkuinvestointi on tuntuva. Huoltojen ja korjausten tarve vähenee, mikä alentaa käyttökustannuksia. Bensan kallistuminen suosii akkutrendiä. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA M itä enemmän pihassa on lehtipuita ja pensaita, sitä enemmän karisee lehtiä ja oksia. 25 Aarre 7/2022 METSÄ Husqvarna 525iB -lehti puhallin on kapea ja melkoisen kevyt. Sähkömoottori on polttomoottoria varmempi ja pitkäikäisempi. Lehdet liikkeelle Jotta lehtipuhaltimesta on todellista hyötyä, puhallustehon pitää olla niin suuri, että ilmavirta jaksaa irrottaa lehdet maasta ja lennättää ne eteenpäin. Puhallusteho syntyy putken läpi menevän ilman nopeudesta ja määrästä. Remontoija poistaa puhaltimella purut ja maalari nopeuttaa pinnan kuivumista. Sama akku käy kaikkiin laitteisiin. Akulla toimiva lehtipuhallin on monessa pihassa syrjäyttänyt haravan. Suurista valmistajista muun muassa Makitalla kehitys kuvaa suuntaa koko alalla. Suosittuja ovat myös akkutoimiset lehtipuhaltimet. Kokeilussa olleista Husqvarnan laitteista Husqvarna 525iB -puhaltimessa vastaavat. Saman akun käyttömahdollisuus pienentää kustannuksia useamman laitteen ostajalla, vaikka ensimmäisen setin hinta akkuineen voikin olla selvästi bensakonetta kor keampi. Jotta laitteen käyttö pysyy edullisena, akkua ei saa pudottaa, jottei se rikkoudu, eikä säilyttää tyhjänä, jotta varauskyky säilyy. Sen voi kompostoida ja palauttaa takaisin multana. Puhallin kokoaa kasoiksi lehdet, pienet oksat, neulaset ja kävyt. Se, jonka silmä lepää siisteydessä, haluaa poistaa nurmikoilta, kiveyksiltä ja pihatieltä ainakin enimmän irtoaineksen. Metsänomistajille tärkeät moottorija raivaussahat eivät ole olleet tässä kehityksessä edelläkävijöitä. Havupuista ropisee käpyjen lisäksi neulasia ja kaarnaa. Bensan ostot ja tankkaukset jäävät pois, ja laitteen ääni on hiljaisempi. Lehtipuhaltimissa se riittäisi arviolta 10 vuoden käyttöön kotipihassa ja mökillä, tai pidempäänkin. Ne ovat Aarteen kokeilussa tänä syksynä, ja tuloksista kerromme myöhemmin. Akkujen yksi latauskerta maksaa vain joitakin senttejä, sata latauskertaa muutamia euroja. Tuotekehitys oli jo aiemmin suunnattu akkukoneisiin. Yli kymmenen vuotta sitten, ensimmäisten joukossa, Makita ryhtyi valmistamaan akkuvirralla toimivia työvälineitä, joita sillä on nyt noin 250 erilaista. Lähes kaiken maahan pudonneen voi ajaa ruohonleikkurilla silpuksi ja jättää ruohikkoon lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi sekä toisaalta pieneliöstölle ravinnoksi. Muillakin suurvalmistajilla loikka bensasta akkuihin on pitkällä työvälineissä ja laitteissa. Kuvassa puhallin ilman irrotettavaa putkea. Miksi akkukone. Aarteen kokeilussa olleen Makita DUB362 PG2 -puhaltimen puhallusvoima on 14,4 N, ilmannopeus 54 m/s ja puhalluskapasiteetti 13,4 m 3 /min. Polttomoottorilla toimivia papattavia puhaltimia näkee ammattikäyttäjillä
Teholtaan pienempiä ja edullisempia laitteita on runsaasti tarjolla, mutta jos piha on vähänkin isompi, kokeilulaitteiden tehotaso on sopiva. Silloin tässä esiteltyjen puhaltimien teho on tarpeen, jotta märätkin lehdet irtoavat. Kuivia lehtiä voi puhaltaa myös hiekalta. Autokatoksen kivilaatoille kertyy hiekkaa, joka lähtee helposti puhaltimella. Silloin se ei pölise ja likaa katoksen seiniä. Aamuisin ruohikko on kasteinen, iltapäivällä on kuivempaa. Muita käyttövinkkejä Pihamäntyjen alta neulasia ei ehkä kannata poistaa, koska happamina ne tukahduttavat ruohikon kasvua. Tehon vakionopeuden säädin alla vasemmalla.. Kuivan kankaan luomupiha on aina siisti ja helppohoitoinen. Husqvarna 525iB on varustettu yhdellä putkella (vas.). Tuuliesteeksi riittää kaistale korkeaa heinää. Sade painaa lehdet lujasti maahan. Lyhyestä ruohosta lehdet irtoavat hyvin. Lehdet voi puhaltaa kasaan ja kuljettaa pihalta pois. Suurissa sisätiloissa kuten konehalleissa puhallinta ei yleensä kannata käyttää, koska se nostattaa pölyn ilmaan hyllyille ja rakenteiden päälle. Pidä teho niin pienellä, että hiekka juuri ja juuri lähtee. Pulmana voivat olla kävyt. Säädä jälleen teho tai pidä puhallin niin korkealla, että vain lehdet lentävät mutta hiekka pysyy aloillaan. Kaikessa käytössä lehtipuhaltimen akku kestää parhaiten silloin, kun tehoa käytetään vain sen verran kuin on tarpeen. Puhaltimella voi koota kasaan myös leikatun pensasaidan oksasilppua. Lehtien puhallus on parasta tehdä poudalla, kun edellisestä sateesta on päivä tai pari. Varsinkin avautuneet lähtevät helposti puhaltimella. Aarre suosittelee tätä teholuokkaa. Isolla tontilla ne voi puhaltaa reuna-alueelle, josta tuuli ei tuo niitä takaisin. 26 Aarre 7/2022 METSÄ TYÖVÄLINEET luvut ovat 11 N, 48 m/s ja 12,8 m 3 /min. Muista käyttää hengityssuojainta. Husqvarnassa on lisäksi boost-toiminto, jolla nopeus yltää Makitan lukemiin. Haravointi tehdään yleensä vasta sitten, kun kaikki lehdet ovat pudonneet. Ne vettyvät ja muuttuvat raskaammiksi mutta irtoavat voimaa käyttäen. Niksejä puhaltamiseen Puhaltimella syksyinen lehtisouvi hoituu vähemmällä työllä ja nopeammin kuin haravalla. Husqvarna 525iB:ssä on maksimitehon nopeasti antava boosttoiminto, painike alla oikealla. Tehokas laite lennättää kasoihin myös märät lehdet. Ensimmäiset lehdet jauhautuvat silpuksi ruohonleikkurin terissä. Kokenut lehtien puhaltaja leikkaa nurmen lyhyeksi siinä vaiheessa, kun lehtiä on jo hieman pudonnut. Makita DUB362 PG2-puhaltimen mukana tulee kolmen putken sarja. Siksi puhallus kannattaa tehdä vaikkapa kahdessa erässä. Säädä teho tai pidä puhallin niin etäällä kävyistä, että ne liikkuvat mutta neulaset pysyvät paikoillaan. Niillä lehdet pöllähtävät hyvin liikkeelle vaikka olisivat vähän märkiä. Lehdet irtoavat silloin kätevästi. Parhaiten liikkeelle saa hiljattain pudonneet lehdet. Sateisena syksynä poutapäiviä on harvoin. Ulkona maalatessaan maalipinnan saa kosketuskuivaksi nopeasti puhaltimella, jos vaikkapa sade uhkaa. Molemmat laitteet edustavat kädessä pidettävien puhallinten tehokkaampaa päätä. Ensimmäisellä kerralla poistetaan enimmät. Kattoremontissa vanhat villanrippeet lähtevät rakenteista parhaiten puhaltimella. Remonttihommissa puhallin on kätevä purujen ja roskien siirtäjä vaikka ovesta ulos asti
27 METSÄ HUSQVARNA 525 IB HINTA: 499 e RUNGON PAINO: 2,2 kg VARUSTEET: 1 putki (42 cm) ja kantohihna PUHALLUSVOIMA: 11 N ILMANNOPEUS: 48 m/s, boost 56 m/s PUHALLUSKAPASITEETTI: 12,8 m 3 /min OMINAISUUDET: Kevyt lehtipuhallin, joka työkunnossa BLi 200 akun (5 Ah, 36 V) ja mukana tulevan putken kanssa painaa 3 752 grammaa. Sopii hyvän akun kanssa myös ammattikäyttäjän työvälineeksi pieniin kohteisiin, joissa puhallettavaa ei ole kovin paljon. Se on 436 grammaa vähemmän kuin vertailun Makitan vastaava paino. Sen jälkeen käyttöliipaisinta ei tarvitse painaa, mikä helpottaa työtä. Kantohihnalle on yksi kiinnitysrengas, joka sijaitsee laitteen vasemmassa kyljessä keskellä. Näppäimistö sähkötoiminen. Husqvarna 525iB:n ergonomia on hyvä, ja laitteen muotoilussa on moderni ilme. Hihna ei haittaa laitteen käyttöä. AARRE SUOSITUS: Tehoonsa nähden kevyt ja muodoltaan kapea ammattitason lehtipuhallin pieniin ja isoihin pihoihin kotiin ja mökille. Boostia voi käyttää jatkuvasti. Akun sopiva kapasiteetti riippuu pihan suuruudesta. Sopiva ilmavirta säädetään painamalla käyttöliipaisinta sopivasti, jonka jälkeen vakionopeudensäädintä painamalla säätö lukittuu. Keveytensä ansiosta ketterä myös, kun käytetään ilman hihnaa ja kättä liikutellaan laajalti. Selvimpänä erona kokeilun Makitaan on keveys, kun käytetään ilman kantohihnaa. Hihnaton käyttö on Makitaa ketterämpää, kun laitetta liikutellaan yhdellä kädellä puolelta toiselle. Kun painike vapautetaan, laite jatkaa normaaliteholla. Voidaan käyttää myös jättikokoisen reppuakun kanssa, jolloin kelpaa ammattikäyttöön suurillekin pihoille. Putki (42 cm) on lujempaa muovia kuin Makitan putket, päässä on metallivahvistus. Eron huomaa töitä tehdessä selvästi silloin, kun ei käytetä kantohihnaa. Ottaa ilman molemmilta sivuilta. Koko paketin hinta yhdessä BLi 200 -akun (5 Ah) ja nopean QC500-laturin kanssa 967 euroa. Näppäimistössä on boost-painike, joka pohjaan painamalla ja pitämällä saadaan koneesta irti suurin mahdollinen ilmavirta. Ilman hihnaa Husqvarnaa on helppo liikutella laajoin liikkein, mikä monipuolistaa käyttöä. Erityisiä käsivoimia ei ilman hihnaakaan tarvita, joten sopii myös heikkovoimaisille. Saatavilla useita eri akkuja. Aarre 7/2022
Makita toimii kahdella akulla, jotka on sijoitettu laitteen takaosaan. Makitan pitkällä putkella ilman saa suunnattua tarkasti pienelle alalle. AARRE SUOSITUS: Tehoon nähden keskipainoinen, muodoltaan leveähkö ammattitason lehtipuhallin pieniin ja isoihin pihoihin kotiin ja mökille. Laite ottaa ilman takaa. Se on 319 euroa vähemmän kuin kokeilun Huskun hinta, mikä osaltaan kertoo laitteen olleen markkinoilla jo pitkään. Tehoa säädetään käsikahvan yläosassa olevalla 6-portaisella säätöpyörällä, jossa on tiheäportainen naksu säätöä helpottamassa.. Makita lukeutuu tehon puolesta 6 Ah:n akuilla myös ammattikäyttäjän välineeksi, kun puhallettavaa ei ole paljon. Käsistään vähävoimainen käyttää laitetta siksi mieluiten hihnan kanssa. Sillä ilmavirran saa kohdistettua läheltä ja tarkasti. Tästä voi olla hyötyä paitsi pihassa, myös rakennustöissä. Käsikahvassa on mekaaninen lukitusnappi, jota painamalla kaasuliipaisin lukittuu valitulle teholle. Aarre 7/2022 TYÖVÄLINEET MAKITA DUB362 PG2 HINTA: 309 e RUNGON PAINO: 2,7 kg VARUSTEET: 3 putkea (42 cm, 27 cm, 27 cm leveä) ja kantohihna PUHALLUSVOIMA: 14,4 N ILMANNOPEUS: 54 m/s PUHALLUSKAPASITEETTI: 13,4 m 3 /min OMINAISUUDET: Keskipainoinen lehtipuhallin, joka painaa työkunnossa kahden akun (6 Ah, 2x18 V=36 V) ja mukana tulevan pisimmän putken kanssa 4 188 grammaa. Kummankin lyhyen putken voi liittää pitkään, jolloin syntyy 61-senttinen putki. Molemmat ratkaisut ovat toimivia, mutta mekaanisina ne eivät edusta uudempaa sähkösäätöisyyttä. Vinkki: Kantohihnassa Makita pyrkii asettumaan vaakatasoon. Lukitus vapautuu uudestaan painamalla. Kantohihna kiinnitetään kahteen pisteeseen käsikahvan molemmin puolin. Ilmanottoaukko on niiden alapuolella. Mekaaninen säätö näkyy laitteen kohtuuhintana. METSÄ 28 Makitan kummankin lyhyen putken voi liittää yhteen pitkän kanssa. Vahvakätinen jaksaa heilutella mielin määrin, vähävoimaiselle käyttö on helpointa kantohihnan avulla. Jos haluat putken osoittavan painamatta alas, kiinnitä kantohihnan molemmat päät takakiinnikkeeseen. Kokeilun DUB362 PG2 on jo pitempään myynnissä ollut, kestäväksi osoittautunut laite. Peruskoneen (309 e) kampanjahinta on syyskuun loppuun asti 279 euroa. Se helpottaa maahan takertuneiden lehtien irrottamista. Toisella ilma puhaltuu kohti maata, toisella maanmyötäisesti. Mukana kolme eripituista putkea: yksi 42-senttinen ja kaksi 27-senttistä, joista päästään leveän voi asettaa paikoilleen kahteen eri asentoon. Siinä on kuusi eri tehotasoa, tehoa säädetään säätöpyörästä. Koko paketin hinta yhdessä kahden 6 Ah:n akun ja Makitan tuplalaturin kanssa on 648 euroa
Husqvarna 550iBTX -reppupuhallin on massiivinen laite. Hyvä puhallusteho mahdollistaa sen, ettei lehtien liikuttelu vaadi juuri lainkaan pysähtelyä. 29 METSÄ Ison Huskun mukana tulee monipuolinen putkisarja sekä liitin, jolla reppuakku liitetään akkulaturiin latausta varten. Painot esitetään vertailukelpoi suuden vuoksi ilman akkua, putkea ja kantohihnaa. AARRE SUOSITUS: Vankkatekoinen lehtipuhallin, jossa on mahtava työntövoima, sopii parhaiten ammattikäyttöön puistoihin, taloyhtiöille ja yrityksille sekä kartanoiden ja maatilojen laajoille pihoille, joissa puita ja pensaita on paljon. Näin pitkäkestoisen akun hankinta on perustellumpaa, jos sille on myös muuta käyttöä esimerkiksi raivaussahan tai järeän trimmerin kanssa. Pääosa 13,3 kg:n kokonaispainosta tulee isosta reppuakusta. Aarre 7/2022 HUSQVARNA 550IBTX HINTA: 719 e RUNGON PAINO: 6,3 kg VARUSTEET: kantovaljailla varustettu integroitu metallirunkoreppu, 4 putkea PUHALLUSVOIMA: 21 N ILMANNOPEUS: 54 m/s, boost 66 m/s PUHALLUSKAPASITEETTI: 21 m 3 /min OMINAISUUDET: Ammattitason reppupuhallin kartanokoon pihoihin, maatiloille, puistoihin ja taloyhtiöille. Painaa käyttökunnossa Husqvarna 950X -reppuakun (31,1 Ah) kanssa 13,3 kiloa. Tärinänvaimennus. Puhaltimen alaosassa ovat jalakset, joiden varassa laite pysyy maassa pystyssä. LISÄTIETOJA Husqvarna, husqvarna.fi | Makita, makita.fi Aarteen kokeilemien lehtipuhaltimien hinnat on kerrottu ilman akkua. Tukevat valjaat, joissa hyvät säädöt. Koko paketin hinta yhdessä 950X-reppuakun ja QC500-laturin kanssa on 2 517 euroa, josta pääosa muodostuu reppuakun (1 599 e) hinnasta. Käyttöliipaisin käsikahvoineen samanlainen kuin Husqvarnan akkukäyttöisissä raivaussahoissa. Tämä nopeuttaa työtä.. Vakionopeudensäätö, boost-toiminto, akun varauksen tilanäyttö, monipuolinen putkivalikoima. Kokeilu osoitti, että vaikka laite on tehokas, tavallisen kokoisessa kotitai mökkipihassa näin isosta laitteesta ei ole kovin paljon hyötyä pienempiin verrattuna. Reppuakulla käyttöaika on useita tunteja riippuen käytetystä tehosta. Vasta sitten, kun pihapuita on paljon ja lehtiä kertyy suuria kasoja, reppupuhaltimen vahva työntövoima pääsee oikeuksiinsa. Rakenne on vankka, ja myös Huskun reppuakku on rakenteeltaan lujaa tekoa. Ilmanotto on sivulta
”Komissioon ristiretkellä” Maaja metsätalousministeri Antti Kurvinen uskoo, että uuttera lobbaaminen tuo järkeä EU:n metsäpäätöksiin. Luontoyhteys ja rauhoittuminen, metsä tuo rauhan ihmiselle. 36-vuotias oikeustieteen maisteri Kauhavalta Työ. Teksti MARKKUPULKKINEN | Kuva MARIAMIKLAS KUKA. Maaja metsätalousministeri 29.4.2022 alkaen, sitä ennen tiedeja kulttuuriministeri, toisen kauden kansan edustaja Parasta metsässä. Antti Kurvinen Tausta. 30 Aarre 7/2022 METSÄ METSÄVAIKUTTAJA ”Vapaaehtoisuus on metsien suojelussa paljon tehokkaampaa kuin pakottaminen”, Antti Kurvinen katsoo
Miten EU-päättäjät vakuutetaan siitä, että metsäenergia on uusiutuvaa energiaa. Sillä on arvonsa, että helsinkiläinen yrittäjä tai oululainen eläkeläinen voi sijoittaa metsään pieniäkin summia. Oma metsäomistus lisää ihmisten kiinnostusta metsäasioihin. Huolestuttaa toki, vaikka Suomi onkin huoltovarmuusasioissa maailman kärkeä. Valmistelussa ollaan vasta alkuvaiheessa, arviointi toteutetaan syksyllä. Minulle on tullut metsärahastojen metsätilakaupoista kymmeniä yhteydenottoja. Vaikka koko maankäyttösektori kääntyi viime vuonna tilastojen mukaan päästölähteeksi, metsien hiilinieluvaikutus on edelleen positiivinen. Lisäksi halusin kertoa hänelle, ettei Euroopan unioni pääse ilmastotavoitteisiinsa, jos rajoitamme metsien käyttöä valtavasti. Parhaillaan EU:ssa on menossa 7–8 lainsäädäntöhanketta, jotka tavalla tai toisella vaikuttavat metsien käyttöön. Ennallistaminen itsessään on huono termi, koska emme varmasti halua mennä ajassa sataa vuotta taaksepäin. Emme pääse koskaan irti fossiilitaloudesta, jos emme esimerkiksi salli puuraaka-aineen käyttöä energiaksi. Metsänomistajat tarjoavat innokkaasti metsiään vapaaehtoiseen Metsosuojeluohjelmaan. Meillä Suomessa hallintoprosessit kestävät aika pitkään, mikä on valitettava heikkous. Joudumme käymään meppien kanssa läpi ihan perusasioita ja kertomaan, että Suomessa metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan emmekä polta energiaksi tukkipuuta vaan metsätalouden sivuvirtoja. Ei pidä määrätä ylhäältä vaan antaa ihmisten tehdä omia valintojaan. Sekin kertoo siitä, että Suomessa pitää olla enemmän sellaista suojelua, joka pohjautuu vapaaehtoisuuteen. Eivät rahastot siis pelkästään pahasta ole. Suurin yllätys on ollut se vyörytys, joka Euroopan unionista tulee tällä hetkellä metsien käytön sääntelyyn. Paneelia ollaan valmistelemassa, ja sen nimeksi on kaavailtu metsäbiotalouspaneelia. Hyvä metsänhoito vähentää osaltaan riippuvuutta venäläisestä energiasta. Kuluvalla vaalikaudella metsärahastojen verotusta on kuitenkin kiristetty, ja tällä on haluttu suosia yksityismetsätaloutta. Tiedän, että monilla seuduilla rahastot tekevät niin kovia tarjouksia, että paikallisilla metsätalousyrittäjillä ei ole mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa. Miksi rahoitus päätösten saaminen kestää niin kauan. Ensimmäisellä Brysselin-matkallani toukokuussa olin jopa hieman järkyttynyt siitä ilmapiiristä, joka Brysselissä vallitsee metsien käytön osalta. Pitäisikö suomalaisen metsämaan siirtymistä ulkomaalaisomisteisille metsärahastoille rajoittaa. Se onnistuu, kun metsänhoitotoimet tehdään oikea-aikaisesti. Kaikki ovat todella tärkeitä. Olemme Euroopan unionin ja Maailman kauppajärjestön jäsen, mikä tarkoittaa sitä, että emme voi noin vain säätää lakia, joka kieltää metsien oston ulkomaalaisilta sijoittajilta. Komission meininki on se, että yhtään puuta ei saisi kaataa. Mikä näistä EU:n valmistelemista metsäasioista on mielestäsi Suomelle tärkein. Kaikkien EU:n lainsäädäntöhankkeiden yhteisvaikutusta pitäisi arvioida paremmin. Metsiemme hoito on vastuullista, ei suinkaan plantaasimetsätaloutta, jossa tuhotaan luontoa ja hakataan metsät tyhjiksi. Kaikenlainen metsien käyttö koetaan pahana. Suomen luontopaneeli ottaa aktiivisesti kantaa metsäasioihin. Pitäisikö vastapainoksi perustaa tieteellinen metsäpaneeli. Mihin selvityksellä pyritään. Niitä ei ole koordinoitu yhteen, ja yhteisvaikutus voi olla hyvin haitallinen metsätalouden näkökulmasta. MMM tekee parhaillaan metsälain ilmastoarviota. Kaikki hakatut alueet uudistetaan. Tarkoitus on selvittää, miten metsien hiilinieluvaikutusta voitaisiin vahvistaa. Niistä neuvotteluista syntyvät lopulliset päätökset. Mikä on ollut sinulle suurin yllätys metsäasioissa keväällä alkaneella ministerikaudellasi. En osaa sanoa yhtä selkeää syytä hitaaseen käsittelyyn, mutta pyrimme vauhdittamaan ja sujuvoittamaan käsittelyä. Oman ministerikauteni pääjuttu on ehdottomasti Suomen huoltovarmuudesta huolehtiminen. Suurimmat metsärahastot ovat kotimaisia, ja niiden omistajat ovat pääsiassa suomalaisia, jotka ovat lähteneet metsäsijoittamiseen rahaston kautta. Kuumin asia tällä hetkellä on ennallistaminen, sillä komission antama asetusluonnos on hyvin ongelmallinen. Samasta syystä metsiin sijoittuvat tuulivoimahankkeet ovat nyt erityisen tärkeitä. Vapaaehtoisuus ja vaihtoehdot ovat paljon tehokkaampia toimia kuin pakottaminen. Energian huoltovarmuuden osalta on tärkeää, että saamme puuta myös lämpöenergiaksi. Metsäsektorin osalta on äärettömän tärkeää, että saamme suomalaista puuta liikkeelle ja pystymme toimittamaan metsäteollisuudelle raaka-ainetta. Pidän metsäpaneelia ehdottoman tarpeellisena, ja olen jo edistänyt asiaa. Asiaa viedään eteenpäin yhdessä työja elinkeino ministeriön kanssa. 31 Aarre 7/2022 METSÄ Huolestuttaako sinua Suomen huoltovarmuus nyt, kun Euroopassa soditaan. Halusin kertoa ja näyttää hänelle, että suomalainen metsätalous ei aiheuta metsäkatoa. Vaaditaan uutteraa lobbaamista, jotta Euroopan parlamentin kanta saadaan tolkulliseksi. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Mikä oli tärkein asia, jonka halusit hänelle kertoa. Tämä on hirveän vaikea kysymys, ja suhtaudun siihen vähän ristiriitaisesti. Sinänsä on positiivista, että Metso-ohjelma ja uusi Helmi-monimuotoisuusohjelma ovat niin suosittuja. Kävin kesälomalla saarimetsissä, kun olimme ystävien kanssa veneilemässä Turun saaristossa. Valitettavaa on tietysti ollut se, että suojeluhakemuksia on tullut enemmän kuin olemme voineet ohjelmiin ottaa. Pitää antaa ihmisten tehdä omia valintojaan.. Minusta Timmermansin vierailu oli todella onnistunut. Metsästrategia, biodiversiteettistrategia, metsäkatoasetus ja ennallistaminen iskevät suoraan metsiin. Ulkomaalaisia metsärahastoja pidän hieman ongelmallisina. On hyvä muistaa, että parlamentin kanta ei ole suinkaan viimeinen kanta, vaan sen jälkeen alkavat kolmikantaneuvottelut europarlamentin, Euroopan neuvoston ja EU-komission kesken. Komissiolla tuntuu olevan käynnissä ristiretki metsätaloutta vastaan. EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans vieraili kesäkuussa Suomessa
LUONNONHOITO 32 Aarre 7/2022 METSÄ. Ensin Eetu Paananen, Seppo Lohtander ja Tuomas Korhonen asentavat kellupumpun toimintavalmiiksi. 32 Aarre 7/2022 METSÄ Säästöpuiden poltto alkaa kohta
PALOJATKUMO SÄÄSTÖPUISTA Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 33 Aarre 7/2022 METSÄ. 33 Aarre 7/2022 METSÄ Päijänteen metsänhoitoyhdistys poltti Jämsänkoskella säästöpuuryhmän osana talousmetsien luonnonhoitoa. Samalla siirrettiin kulotusosaamista uusille metsäammattilaisille
”Lyö kiinni vaan!” Lohtander huikkaa, ja kohta pumppu vaikenee. Sitä ennen ympäröivä maasto pitää kastella hyvin, jottei tuli karkaisi sin ne, minne ei ole tarkoitettu. Yhteinen mielipide on ollut se, että tuli pitäisi palauttaa metsiin. Se on on nekas bonus ja viimeistelee sammutustyöt. Länsi tuulta noin yksi metri sekunnissa. Tärkeää luonnonhoitoa Hallitun tulenkäytön – metsänhoidollisen kulotuksen, ennallistamispolton, säästö puuryhmien polton sekä paahdeympä ristöjen hoitopolton – kautta syntyvien metsäpaloympäristöjen määrä on nykyään vuosittain noin tuhat hehtaaria. Miten se tehdään, onkin hankalampi kysymys. Kun metsäpaloympäristöjä ei ole riit tävästi, palaneesta puusta riippuvaiset eliölajit ovat hätää kärsimässä. Kyllä, ilmoitus on tehty viime viikolla.” Lohtander taittaa alikasvoksesta näreet ja ojentaa ne Korhoselle, Läätille ja Koivu selle. Henri Mommo soittaa vielä paloviran omaiselle: ”Huomenta. Nyt ollaan elokuun alkupuolella. Suuttimia pitelevät Anni Lääti ja Karoliina Koivunen kaivavat kantapäänsä maahan. Säitä odotellessa Jämsänkoskella sijaitseva kuusivaltainen metsä hakattiin keväällä. Varomattoman pitelijän se voisi vie dä mennessään kuin vikuroiva hevonen. Suomen koko metsäpintaalasta se on vain muutamia promillen sadasosia. Ensi yöksi on luvassa sadetta. ”Tuossa. Täällä Jämsänkoskella, viisi kilometriä Koskenpään suuntaan aloitel laan kohta säästöpuuryhmän polttoa. Toiseen tarttuu Korhonen. Tänään sää on juuri sopiva. Tuli ahmii risukkoa Kello on yhdeksän aamulla, ja kaikki alkaa olla valmiina sytytystä varten. Lohtander tarkistaa vielä paloletkujen liitokset. Tulen ylläpi tämät karut ja kuivat metsien luontotyypit, harjujen paahderinteet ja karukkokankaat menettävät ekologisia erityispiirteitään. Miehet lähte vät kiertämään säästöpuuryhmää tuulen Säästöpuuryhmää ympäröivä palokuja kastellaan huolel lisesti ennen tulen sytyttämistä. Päijänteen metsänhoito yhdistyksessä kulotus osaamista siirretään nuorille metsä ammattilaisille. Noilla liettuatte, jos leviää vieri metsään.” Oksaan kiinnitetystä kuitunauhasta Lohtander tarkistaa vielä tuulen suunnan. Vesi pisaroi aluskasvillisuuden lehdillä ja kerääntyy lätäköiksi palokujalle. Kun vesi nousee letkuun, se nousee pai neella. Laita pumppu päälle!” Parinsadan metrin päässä Kankaris järvessä kellupumppu hyrähtää käyntiin. Korjuun yhtey dessä hakkuukoneen kuljettaja ajoi motolla hakkuutähteet säästöpuuryhmän alle. Kevätpehmeään maahan moton telat pai nuivat juuri sopivasti niin, että säästöpuu ryhmää ympäröivästä palokujasta paljastui maanpinta. ”No niin, valmista on. Tarkoituksena on kohta polttaa säästö puuryhmä. Eetu Paananen koppaa kellupumpun kaina loonsa ja kahlaa aaltoihin. Rannalla Seppo Lohtander, Tuomas Korhonen ja Anni Lääti vetävät palo letkuja kohti hakkuuaukean laidassa sijaitsevaa säästö puuryhmää ja sen ympäri. ”Ei kai siinä muuta kuin ruvetaan sytytte lemään.” Lohtander ottaa itse toisen kaasutohon. Palovas taavana toimiva Lohtander on viime viikot seurannut säätyypin muutoksia tarkkana kuin heinäpoutaa vartoileva maajussi. Takana on useamman päivän poutajakso ja sää on tyy ni. Anni Lääti on mukana ensimmäistä kertaa.. 34 Aarre 7/2022 METSÄ LUONNONHOITO E nsin rannalle jäävät kengät, sitten sukat. Jos ei olisi painunut, pinta olisi pitänyt paljastaa koneellisesti esimerkiksi kaivinkoneella
Metsän polttaminen on työvoimavaltaista työtä, jonka tehostaminen on vaikeaa. Kun sytytys tehdään oikein, palaminen luo alueen keskustaa kohti suuntautuvan imun. Koivut eivät tulta kestä ja kuolevat myöhemmin pystyyn. Mutta ensin juodaan vissyä ja paistetaan makkarat. Mikä hallitun tulenkäytön lisäämistä jarruttaa. Tuli on niellyt kaiken mihin yltää. 35 METSÄ Suomessa elää kymmeniä metsäpaloista riippuvaisia hyönteislajeja. Osaajien ketju rakentuu Nopeasti kaikki on ohi. Vielä pitää kuokkia auki palopesäkkeet, nostaa pumppu järvestä, kerätä letkut kasaan, pakata ne peräkärryyn ja kuljettaa metsänhoitoyhdistyksen varastoon kuivumaan. alapuolelta, toinen myötäja toinen vastapäivään. Ötököitä ja kukkia Paloalueilla viihtyviä hyönteisiä ovat muun muassa palokurekiitäjäi nen, kaskikeiju, kulokauniainen, palo jahkiainen, sysipimikkä, tuhkalatikka ja kulokaarnakuoriainen. Ainakin sen hinta, sekä osaajien ja kaluston puute. Ensimmäiset suuntavat paikalle, kun maa vielä höyryää kuumuuttaan. Tuli on niellyt kaiken mihin yltää ja hiipuu. Tuli rätisee, ahmii risuja ja nuolee pystypuita. Esimerkki paloympäristöjen kasvi lajeista on huhtakurjenpolvi, jonka siemenet vaativat itääkseen kovan lämpösokin. Aarre 7/2022 35 METSÄ. Savupatsas kohoaa taivaalle, ja polttajien ylle sataa tuhkaa. Palo saavuttaa humisten lakipisteensä. Männyt saattavat sinnitellä kaarnansa alla
Ne elävät alueella vain vuoden tai pari ennen kuin jatkavat matkaa. Sen myötä alueelle saadaan nopeasti paljon lahopuuta sekä pitkä jatkumo palossa elävänä säästyneestä puustosta. Yhdessä maanomistajan kanssa sovitaan kohteen rajauksesta ja nauhoitetaan poltettava säästöpuuryhmä.” Kemera-varoin tuettuja kulotuksia tehdään yksityismailla vuosittain 50–100 hehtaarilla. Tukea saadakseen alueen on oltava pinta-alaltaan vähintään kaksi hehtaaria ja kasvupaikkatyypiltään tuoretta tai kuivahkoa kangasta. Lajiston kannalta parhaassa palossa poltetaan iso säästöpuuryhmä. Kulotuksessa poltetaan suurin osa hakkuutähteestä, osa humuskerroksesta sekä leimikolle jätetty säästöpuuryhmä. Kovakuoriaisten lisäksi palanut puu on tärkeää perhosille, luteille ja pistiäisille. Monet lahopuulla elävistä lajeista hyötyvät palon yhteydessä kuolleesta puusta. Ensimmäiset hyönteislajit tulevat paikalle jo silloin, kun puut vielä savuavat. Jämsänkosken uunituore paloala höyryää auringossa. Jämsänkosken neljän aarin lämpäre sitoi päiväksi kuuden henkilön työpanoksen. Eikä se kauaa ole mustakaan. Sen ylittävä määrä korvataan maanomistajalle maakunnallisen keskikantohinnan mukaan. Palanutta puuta tarvitsevat hyönteiset aistivat kuumuuden ja suunnistavat infrapuna-aistinsa avulla paloalueelle. Kulottamisen hehtaarikustannus vaihtelee paljon. 2000-luvulla kulotuksen kustannukset ovat nousseet nopeasti, Tapion selvityksen mukaan vuosituhannen alun noin 350 eurosta 1 500–2 000 euroon ja jopa sen yli. Tapion raportteja nro 30 (2018) Metsän polttaminen on työvoimavaltaista. Mustunut maa on kaikkea muuta kuin kuollut. Osaamista myös tietoisesti siirretään nuorille metsäammattilaisille. Paikalle saattaa lehahtaa myös valkoselkätikka. Säästöpuuryhmän eloon jääneet männyt säikähtivät tulikylpyä sen verran, että lähivuosina ne tekevät normaalia runsaamman siemensadon. Siihen vaikuttaa esimerkiksi kohteen koko, muoto, veden saatavuus sekä palokujien tarve. ”Mikäli tarjolla oleva kohde soveltuu kulotukseen, se valmistellaan Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeiden hankehakuun. Yritämme saada uudet toimihenkilöt aina mukaan polttoihin, jotta taito säilyisi”, Mommo kertoo. K ulotuksesta kiinnostuneen metsänomistajan kannattaa olla yhteydessä Metsäkeskukseen, sanoo Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Jarmo Uimonen. Ensimmäiset jo matkalla Suomessa elää noin 40 metsäpaloista riippuvaista hyönteislajia. Hakkuutähteistä ei makseta korvausta.” Parin vuoden sisällä Kemeran on korvaamassa uusi Metsätalouden kannustejärjestelmä Metka. ”Säästöpuuryhmässä on oltava vähintään kymmenen kuutiota puuta. Palamisesta syntynyt savu haihtuu ja kuumuus laantuu, mutta niiden lähettämä viesti on jo vastaanotettu. LÄHDE Henrik Lindberg, Lauri Saaristo ja Ari Nieminen: Tuli takaisin metsiin. ”Sepolla on vyön alla yli 20 kulotusta. 36 Aarre 7/2022 METSÄ LUONNONHOITO Kulotus omaan metsään. Metkassa kulotus todennäköisesti siirtyy luonnonhoitohakkeista metsätalouden hankkeiden puolelle. Päijänteen metsänhoitoyhdistys on sikäli onnekkaassa asemassa, että talosta löytyy sekä osaamista että tarvittava kalusto. ”Metkassa tukea ei haeta hankehaun kautta, vaan toteuttaja hakee suoraan pinta-alaperusteista tukea, kuten esimerkiksi nuoren metsän hoitohankkeissa nytkin tehdään”, Uimonen sanoo.. PEFC-metsäsertifioinnin minimivaatimus on kymmenen runkoa hehtaarilla. Jämsänkoskella neljän aarin alue vaati kuuden henkilön työpanoksen. Ensi keväänä maata peittää jo sirkkataimien matto. Hyönteisten perässä alueelle tulevat lahottajasienet ja kääväkkäät sekä niitä syövät lajit
F I Saa ajaa tiellä 60km/h alk. köysi ja auto-stop) • upea Black Pearl metalliväri • mustat aluvanteet • tehdasasenne ttu lämmityslaitteisto • yrityksille veroetuja • edulliset käyttökulut • EPS-ohjaustehostin • ADC-alamäkijarru • EBS-moottorijarru RANGER XP 1000 EPS NORDIC PRO • rekisteröity kolmelle (T1b, 60km/h) • tehdasasennettu lämmityslaitteisto • EFI-ruiskumoottori (DOHC) • automaattinen 100% neliveto • TURF 1x4 -veto (tasauspyörästö) • EPS-ohjaustehostin • IRS-erillisjousitus • kipplavan kantavuus 454 kg • sähkövinssi 4500 lbs vakiovarusteena • LED-valot KATSO KOKO MALLISTO:. Uransa aikana hän on osallistunut yli 20 kulotukseen. 1800-luvun lopulla valtion metsien metsäpaloala oli keskimäärin noin 10 000 hehtaaria vuodessa. P O L A R I S . Lisääntyneiden avohakkuiden myötä kulotuspinta-alat kasvoivat, ja ennätysvuosina 1950-luvulla Suomessa saatettiin kulottaa yli 30 000 hehtaaria vuodessa. 15v/T-kortti Saatavana kaksi ja kolme paikkaisina Crew-malli jopa 6-paikkaisena Ranger-mallistossa Bensa-, dieselja sähkömallit UUTUUS Täyssähkö Ranger XP Kinetic! Kuvassa lisävarusteita TULE JA TUTUSTU, NIIN TIEDÄT MIKSI RANGER ON NIIN SUOSITTU! KAIKKI RANGER-MALLIT SAATAVANA PRO FIT CABIN -LÄMPÖHYTILLÄ PAKETTIHINTAAN! Pyydä tarjous Polaris-kauppiaalta! UUTUUS! RANGER SP 570 EPS NORDIC PRO • rekisteröity kahdelle • järeämpi karjapuskuri • pohjapanssari (uusi) • HD 3500 lbs -sähkövinssi (synt. 1960-luvulla kulotuksen suosio romahti eikä sen jälkeen ole noussut. Nykyään keskimääräinen vuosittainen paloala vaihtelee viidensadan hehtaarin molemmin puolin. Suomessa metsäpalojen lukumääriä ja pinta-aloja on tilastoitu valtion metsissä 1860-luvulta saakka. 37 METSÄ UUTUUS! RANGER XP KINETIC W W W . 37 Aarre 7/2022 METSÄ Polttamisella on pitkät perinteet Seppo Lohtander on kokenut kulottaja. Palojen lisäksi metsää on poltettu tarkoituksella. Kaskeamisen loputtua metsää uudistettiin tulen avulla kylvämällä siementä vanhoille kaskialoille. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan välissä kulotuspinta-alat olivat vuodessa keskimäärin 5 000–10 000 hehtaaria. 2000-luvulla vuosittainen metsäpalopinta-ala on pysytellyt noin 500 hehtaarissa. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa paloalaa lisäsivät vielä kasket, joita Itä-Suomessa poltettiin yleisesti. T uli ja metsät ovat aina kuuluneet yhteen. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä keskimääräinen paloala pysytteli 10 000–20 000 hehtaarissa, vaikka niin sanottuina suurpalovuosina paloala saattoi nousta lähelle sataa tuhatta hehtaaria. Sotien jälkeen metsäpaloala pieneni ja vakiintui 1970-luvulla alle tuhanteen hehtaariin vuodessa
Keskeytynyttä hakkuuta voi jatkaa kolmen vuoden sisällä, jollei hakkuu ole välillä päättynyt. Hostikka: Maanomistaja tai hallintaoikeuden tai muun TIETOISKU Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuva KAI TIRKKONEN / VM-ARKISTO erityisoikeuden haltija tai näiden valtuuttama henkilö, usein jonkin metsäorganisaation tai hakkuuoikeuden omistajan toimihenkilö. Sari Alden, rahoitusja tarkastuspäällikkö, Suomen metsäkeskus: Metsänkäyttöilmoitus on metsälain valvonnan tärkein käytännön väline. Mikäli hakkuut kohdistuvat metsälain 10. 6 Missä tilanteissa jätetty ilmoitus pitää tarkistaa tai tehdä uudestaan. momentissa tarkoitettuun erityisen tärkeään elinympäristöön, metsänkäyttöilmoitus tulee tehdä myös edellä mainituissa tapauksissa. 38 METSÄ Aarre 7/2022 8 kysymystä metsän käyttö ilmoituksesta Metsänkäyttöilmoitus on metsälain valvonnan tärkein työkalu. Hostikka: Kaikista kasvatusja uudistushakkuista sekä hakkuusta, joka tehdään metsätuhon vuoksi. pykälän 2. Mikäli puutavaraa käytetään kaupallisen toiminnan raaka-aineena, kyse ei ole kotitarvehakkuusta. Sen avulla viranomaiset saavat tiedon suunnitelluista hakkuista ja hakkuun toteuttaja tiedon esimerkiksi metsikön uhanalaisista lajeista. 3 Millaisista hakkuista metsänkäyttö ilmoitus tehdään. Hostikka: Metsänkäyttöilmoitusta ei tarvitse tehdä kotitarvehakkuusta eikä pienikokoisen, keskiläpimitaltaan ennen hakkuuta enintään 13-senttisen puuston hakkuusta. Mikäli hakkuu on päättynyt, uusi ilmoitus on tehtävä, vaikka aikaa olisi vielä jäljellä. Tarkistustarve syntyy, jos hakkuuseen. Aki Hostikka, rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö, Suomen metsäkeskus: Metsänkäyttöilmoitus on lakisääteinen ilmoitus aikomuksesta hakata metsää. Ilmoitus jätetään Metsäkeskukselle. pykälän mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun tärkeän elinympäristön läpi on hakkuun yhteydessä ajettava puuta. Alden: Metsänkäyttöilmoitus on voimassa kolme vuotta. Metsänkäyttöilmoitusta voi olla tarpeen tarkistaa ennen hakkuun alkamista. 4 Milloin metsän käyttö ilmoitusta ei tarvitse jättää. 5 Milloin ilmoitus tulee viimeistään jättää. Sen perusteella myös muut viranomaistahot, joita asia koskee, saavat tiedon suunnitellusta hakkuusta. 1 Mikä on metsänkäyttö ilmoitus. Hakkuun voi jatkaa loppuun, vaikka kolmen vuoden määräaika täyttyy hakkuun aikana. Alden: Kotitarvehakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa syntyvä puutavara otetaan metsänomistajan polttotai rakennuspuuksi. Hostikka: Metsänkäyttöilmoitus tulee jättää viimeistään 10 päivää ja aikaisintaan kolme vuotta ennen hakkuun tai muun toimenpiteen aloittamista. Metsänomistaja, metsänkäyttöilmoituksen laatija ja hakkuuoikeuden haltija saavat Metsäkeskuksesta tiedon hakkuuseen mahdollisesti vaikuttavista ja hakkuussa huomioon otettavista seikoista, kuten uhanalaisista lajeista, pohjavesialueista tai muinaismuistokohteista. Alden: Vaikka kyse ei olisi hakkuusta, metsänkäyttöilmoitus on tehtävä, kun aikomuksena on käsitellä metsälain 10. Ilmoitusta ei tarvita myöskään sähkölinjojen ja junaratojen reunavyöhykkeiden hakkuista, oja-, vesijohtotai viemärilinjan hakkuista eikä pienialaisista tietai sähkölinjan tai muun vastaavan linjan hakkuista. Ilmoitus on tehtävä myös muista hakkuista, joilla tarkoitetaan esimerkiksi hakkuita erityiskohteissa, sekä erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelystä. Hakkuu katsotaan päättyneeksi, kun varastopaikka on tyhjennetty ja koneet siirretty pois leimikolta. 2 Kuka metsänkäyttö ilmoituksen tekee
Uusi metsänkäyttöilmoitus on tehtävä myös siinä tapauksessa, että hakkuu laajenee yli kaksi hehtaaria. Uusi metsänkäyttöilmoitus on tehtävä, jos hakkuun alettua siihen liitetään uusia alueita tai hakkuutapa muuttuu. Alden: Poikkeusta määräaikaan saatetaan hakea esimerkiksi silloin, jos korjuukalusto on lähettyvillä ja hakkuuta halutaan laajentaa tai hyödyntää suotuisat korjuukelit. Nopeutettu käsittely on maksullinen. 39 METSÄ Aarre 7/2022 Metsänkäyttöilmoituksella kerrotaan hakkuuaikeesta. Yksittäisen metsänkäyttöilmoituksen tiedot voi pyytää myös Metsäkeskukselta. liitetään uusi kuvio, aiemmin ilmoitetun kuvion pinta-ala laajenee tai hakkuutapa muuttuu. Lomakkeen voi lähettää Metsään.fipalvelussa, sähköpostilla tai metsäalan toimijoiden omista tietojärjestelmistä. Metsänomistajan henkilötietoja lukuun ottamatta metsänkäyttöilmoitukset ovat julkista tietoa. Noin 60 % metsänkäyttöilmoituksista tarkastetaan henkilötyönä. Hostikka: Metsänkäyttöilmoituksen jättäminen on maksutonta, mikäli se tehdään vähintään kymmenen päivää ennen toimenpiteen aloittamista. Metsänkäyttöilmoituksen lomake, lomakkeen täyttöohje ja lähetysohjeet löytyvät Metsäkeskuksen verkkosivuilta. Jos hakkuu on tarpeen aloittaa ennen 10 vuorokauden määräajan kulumista, Metsäkeskukselta voi hakea poikkeusta ilmoituksen tekemisen määräajasta toimittamalla meille poikkeuslupahakemuksen. 7 Mitä tarkoittaa nopeutettu käsittely. Päätös on maksullinen. Metsänkäyttöilmoituksia eli hakkuuaikomuksia voi kuka tahansa tarkastella Metsäkeskuksen verkkosivuilla. LISÄTIETOJA metsakeskus.fi. Mikäli pyydettäviä tietoja on paljon, Metsäkeskukselle on tehtävä kirjallinen tietopyyntö. Yleensä sähköisesti Metsäkeskukseen saapuu vuosittain noin 120 000 metsänkäyttöilmoitusta. Lomakkeen voi myös postittaa tai tuoda paikan päälle mihin tahansa Metsäkeskuksen toimistoista. Niistä 94 prosenttia jätetään sähköisesti. Alden: Yksittäinen metsänkäyttöilmoitus muuttuu julkiseksi tiedoksi sen jälkeen, kun se on tallennettu Metsäkeskuksen rekisteriin. Tietojen julkisuudesta säädetään julkisuuslaissa sekä metsätietolaissa. Kaikki metsänkäyttöilmoitukset asiatarkastetaan eli varmistetaan, että ne sisältävät tarvittavat tiedot ja että hakkuun edellytykset toteutuvat. Henkilön nimija yhteystietoja, henkilötunnusta tai tilinumerotietoja ei kuitenkaan luovuteta. 8 Ovatko metsän käyttö ilmoitukset julkisia
Heihin luotetaan, ajoittain ehkä liikaakin. Puukauppaa on käyty moneen muuhun kaupantekoon verrattuna hämmästyttävän paljon ostajien ja puunkorjaajien ehdoilla. HAKKUUN VALVONTA Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA 40 Aarre 7/2022 METSÄ. Hyvä tulos edellyttää leimikon kilpailutusta ja sitä, että korjuujälkeä valvotaan. 40 Aarre 7/2022 METSÄ MYYJÄN PARHAAKSI Puukaupan onnistuminen ei ole itsestään selvää
LISÄTIETOJA arviointikeskus.fi METSÄ 41 Aarre 7/2022. Sopimukset kuntoon Arviointikeskus on lakitoimisto, jonka toimialaa ovat muun muassa kiinteistö arviointipalvelut. Aarre 7/2022 ”Pitkältä ajalta kerätty katkontaaineisto antaa ennakko tietoa eri ostajien tavoista katkoa rungot”, metsä neuvoja Teemu Vainikainen sanoo. ”Viime aikoina olemme saaneet toimek siantoja muun muassa tuulivoiman ra kentamiseen liittyvistä kysymyksistä. Ti moMatti Torpan mukaan puun myynnis tä samoin kuin muistakin kaupoista kan nattaa sopia mahdollisimman tarkasti. Kaikista yksityiskohdista ja ehdoista kannattaa sopia mahdollisim man täsmällisesti, ennen kuin sopimus allekirjoitetaan”, Torppa neuvoo. Aiemmin toimisto tun nettiin nimellä Maanomistajien Arviointi keskus. Metsäkaupoissa myyjän ja ostajan vä lillä syntyvät epäselvyydet kuuluvat ne kin Arviointikeskuksen toimialaan. Tuulivoimayhtiöt voivat pyrkiä siirtämään vastuita ja velvoitteita maanomistajille”, kertoo lakimies Timo-Matti Torppa. ”Ei pidä luottaa siihen, että asiat hoitui sivat itsestään
Jos tukkia ei oteta tarkkaan talteen, se näkyy nopeasti myyntituloissa. ”Ostajilla on erilaisia tarpeita sahatavaran pituuksista, ja siksi ne voivat katkoa rungot eri tavalla. Hankalaksi kilpailutuksen tekee se, että ostajien katkonnassa eli apteerauksessa on suuriakin eroja. ”Tukkia pitäisi tehdä mahdollisimman paljon, eikä sitä saisi päätyä myyjälle epäedullisen katkonnan takia kuitupinoon”, Vainikainen sanoo. Puukauppa aloitetaan tekemällä puunmyyntisuunnitelma. Jos katkontatiedoista selviää, että tiettyä tukkipituutta ja -läpimittaa on hyvin paljon, se voi viitata siihen, että näiden mittojen suosiminen on heikentänyt myyjän kannalta ihanteellista katkontaa. Ostajalla on tähän oikeus, mutta katkonnan pitäisi tapahtua niin, ettei siitä aiheudu myyjälle taloudellista haittaa. Katkontatiedot syyniin Hakkuun ollessa meneillään metsänhoitoyhdistys valvoo tukkiosuuden hyödyntämistä seuraamalla, millaista puuta tienvarren kuitukasoihin kertyy. Erot siinä, miten puu katkotaan tukiksi, pikkutukiksi ja kuitupuuksi, vaikuttavat suuresti puukaupan loppusummaan”, Vainikainen huomauttaa. Se näkyy myös hinnassa.. Valtakirjakaupassa pyritään saamaan selville myyjän kannalta paras ostotarjous. 42 Aarre 7/2022 METSÄ HAKKUUN VALVONTA K un metsänomistaja myy puunsa suoraan ostajalle, leimikon kilpailutus eli tarjousten pyytäminen saattaa jäädä tekemättä. ”Teemme vertailulaskelman hakkuutuloista ja nimeämme parhaan tarjouksen. Yhdistys tuntee ostajat Eri ostajien puutavaralajien hintoja pystyy vertailemaan itsekin. Kiistatapauksessa nekin ovat todennäköisesti saatavilla, mutta ne pitää ehkä lähteä itse katsomaan ostajan nimeämästä paikasta. Yhteydenpito on parantuKorjuukelpoisuus sulan maan aikana parantaa tuntuvasti ostajien kiinnostusta leimikkoa kohtaan. ”Katkonta-aineiston avulla pystymme vertaamaan parhaillaan myyntiin tulevaa kohdetta eri ostajien muihin samalla alueella tekemiin hakkuisiin.” Ostotarjouksia, parhaillaan kaupattavaa puuerää ja aiempien hakkuiden katkonta-aineistoja vertaamalla metsänhoitoyhdistys antaa suosituksen siitä, kenelle puut olisi paras myydä. Toisaalta täydellisiä katkontatietoja eli niin sanottuja pitkiä listoja ostajat eivät aina anna automaattisesti. ”Silloin on mahdollista, että joltakin toiselta ostajalta leimikosta olisi saanut selvästi paremman hinnan”, muistuttaa Metsänhoitoyhdistys Karstula-Kyyjärven metsäneuvoja Teemu Vainikainen. Kokenut metsänomistaja haluaa ehkä hoitaa kilpailutuksen itse, mutta harvoin tai ensi kertaa puukauppaa tekevälle kynnys voi olla korkea. Tukin hinta on kuitupuuhun verrattuna yli kolminkertainen. Motokuskin ristipaineet Kun tehtaalta tai sahalta tulee hakkuukoneelle tilaus tietyistä tavaralajimitoista, korjuussa ei enää ole kyse koneen kuljettajan vapaasti tekemistä valinnoista. Urakoitsijalle maksettu korvaus perustuu korjattuihin kuutiometreihin, ja joskus myös kuljettajan tuntipalkka nousee, kun päivittäinen mottimäärä ylittää tietyn rajan. Se antaa tietoa tukkiosuuden hyödyntämisen asteesta. Kun leimikko on kaadettu, yhdistys tarkistaa saamistaan mittaustiedoista, kuinka tukit on katkottu. Koska ostajilla on erilaisia puunjalostuslaitoksia ja niillä eri tarpeita raaka-aineen pituuksille ja läpimitoille, laitoksen saamiin tilauksiin pyritään vastaamaan jo metsässä niin, että moto katkoo rungot sopiviksi. Mikäli kauppaan kuuluu myös pikkutukkeja, sen kasoihin ei saisi päätyä tukeiksi kelpaavaa järeyttä. Puun myyjä kuitenkin päättää itse, kenelle hän puunsa myy.” Korjuun valvonta Pystykaupassa sovitaan puutavaralajien yksikköhinnat sekä puutavaralajien mittaja laatuvaatimukset. Yhdistyksen metsäneuvoja käy läpi tilan metsät, selvittää hakkuumahdollisuudet ja tekee ehdotuksen hakkuusta metsänomistajan toiveita kuunnellen. Kokeneet metsänomistajat tietävät tämän ja saattavat edellyttää leimikkoonsa luottokuljettajaa, jolla on ”silmää metsälle” ja jonka korjuujälki on ”kuin itselle tekisi”. Lopullisen päätöksen tekee aina metsänomistaja itse. ”Jos metsänomistaja on yhtään epävarma osaamisestaan, hän voi antaa puukaupan metsänhoitoyhdistyksen hoidettavaksi”, Vainikainen neuvoo. Metsänhoitoyhdistykset keräävät kaadettujen puiden katkontatiedot kaikista yhdistysten kautta tehdyistä puukaupoista. Korjuuyrityksen intresseissä voi olla hakata leimikosta enemmän ja järeämpää puuta kuin metsän ja sen omistajan etu vaatisi. Huolellisesti tehdyssä ensiharvennuksessa motteja kertyy päivän mittaan tyypillisesti vain vähän. Ristiriitaa voi aiheuttaa myös hakkuukoneen kuljettajan tarve saavuttaa tietty tuntituotos. ”Hakkuukoneiden kuljettajien ammattitaito on kasvanut viime vuosina, ja he ovat pätevää väkeä. Oleellista on, että tukkiosuus hyödynnetään mahdollisimman tarkkaan ja että korjuujälki on hyvä. Hänen rooliinsa kuuluu tehdä toivottuja mittoja ikään kuin sallituissa rajoissa
Vähätuottoiset ensiharvennuskohteet eivät yleensä kiinnosta isoja puunostajia, ja paljon on myös sellaisia talvileimikoita, joista ei tule yhtään ostotarjousta. Niiden tuotto työn toteuttajalle jää usein heikoksi, jos hakkuu tehdään tarkasti metsänhoidon suosituksia noudattaen. Metsäfirmoilla, urakoitsijoilla ja kuljettajilla on kiusaus koetella metsälain rajoja varsinkin ensiharvennushakkuilla. Jos sellainen tulee, siitä saadaan puille pystyhinta. Vuonna 2016 korjuujälki oli suositusten mukaista yli 60 prosentissa kohteista. Korjuupalvelu apuna Metsänhoitoyhdistys Karstulan-Kyyjärven toimintoihin kuuluu myös hankintapalvelu. Toisaalta kuskien joukkoon kuuluu aina myös niitä, jotka huomaavat valinneensa väärän alan ja poistuvat nopeasti helpompiin töihin. Loppuosa eli noin 60 prosenttia ylsi lain minimivaatimuksiin. ”Tällaisessa kohteessa saatan kuitenkin pyytää ostajilta tarjouksen. Vain 20 prosentissa korjuujälki arvioitiin hyväksi eli suositusten mukaiseksi. Ainoaksi mahdollisuudeksi voi jäädä metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu. Virheellisen korjuujäljen ylivoimaisesti suurin syy oli harventaminen liian harvaksi. Jos päästään sopimukseen, yhdistys hakkaa leimikon sekä välittää puut ostajille. Tutkittuja kohteita oli 309. Metsäverotuksen kannalta mhy:n korjuupalvelun kautta myyty puu myydään hankintakaupalla. Yhdistys tekee tarjouksen korjuun hinnasta”, Vainikainen selvittää. Myös metsäautotie voi vaurioitua puun kaukokuljetuksessa, jolloin saattaa syntyä tarve korjata painumia murskeella. Monet asuvat kaukana metsistään eivätkä edes seuraa, miten kohteet hakataan. Mikäli leimikon puusto jää ensiharvennuksen jälkeen liian harvaksi, se alentaa metsän tuottoa koko lopun kiertoajan. ”Me Karstulan-Kyyjärven yhdistyksessä emme tee päätehakkuita. Päätehakkuussa tukkia ei kerry yhtä paljon kuin taiten harvennetuilla kohteilla. Se on vaihtoehto pystykaupalla tapahtuvalle puunmyynnille. Metsänomistajan voi olla itse vaikea arvioida vaurioiden tasoa, tai hän ei ehkä kehtaa huomauttaa niistä, jos ei ole varma asiasta”, Vainikainen sanoo. Korjuun hoitavat yhdistyksen omat urakoitsijat. Kun metsänhoitoyhdistys tekee itse puukauppaa, yhdistyksen tarjousta ei tee sama henkilö, joka vertaa tarjousta kilpaileviin ostotarjouksiin. Vauriot ja urapainumat Hakkuun valvontaan harvennuksilla kuuluu myös työn laadun arviointi. Saman verran löydettiin virheellistä korjuujälkeä. Jos tukkikokoisesta rungosta on tehty kuitua, syynä voi olla paitsi katkonnan virhe myös lenkous tai muu laatuvika.. Yksin on myös vaikea pärjätä isoille ostajille. Myös liian leveitä ajouria tehtiin paljon. Jos puunkorjuun ajankohta on esimerkiksi säiden vuoksi epäedullinen, se voi näkyä jäävän puuston runkoja juuristovaurioina ja myös maapohjan vaurioina. Kaikki metsänomistajat eivät ymmärrä, milloin korjuujälki on lainvastaista, eivätkä osaa vaatia virheistä hyvitystä. Toisaalta sekin on muistettava, että edelleen moni ensiharvennus tehdään hyvin. ”Nämäkin asiat kuuluvat hakkuun valvonnan piiriin. Hakkaamme ja välitämme vain harvennusja energiapuuta”, Vainikainen kertoo. 43 Aarre 7/2022 METSÄ Ensiharvennuksia raskaalla kädellä K esällä Suomen metsäkeskus raportoi tulokset viime vuonna tekemistään ensiharvennusten tarkastuksista. ”Olipa myyntitapa mikä tahansa, metsän omistajan on syytä muistaa, että hyvä puukauppa ei synny itsestään. Myös puun myyminen vaatii ammattitaitoa”, Teemu Vainikainen sanoo. Metsänhoitoyhdistys tekee tarjouksen puunkorjuusta. Metsänomistajan näkökulmasta on hyvin huolestuttavaa, että ensiharvennusten laatu näyttää romahtaneen. Ongelmia voi olla harvennuksen voimakkuudessa ja ajourien leveydessä. Siksi ostajien ja korjuuyritysten asennetta ensiharvennusten korjuun laatuun on enää vaikea pitää vahinkona. RISTO JUSSILA nut, ja he suhtautuvat työhönsä vastuullisesti”, Vainikainen kehuu. Metsä autotievoi vaurioitua puunkulje tuksessa. Lisäksi tarkastuksissa havaittiin maastoja puustovaurioita
Työtä johti setämies. Kiitosta sai, jos marjojen joukossa ei ollut roskia. PIRKKO PERÄVAINIO LAITILA. Teini-ikäisenä tein kaksossisareni kanssa ”kesäpuita”. Aitasta sitten kipaistiin hakemassa tarvittava määrä esimerkiksi vispipuuroa varten. Otimme aina selvää, mistä sai parhaimman hinnan. Hankimme sievoiset taskurahat. Kesällä tarve puiksi kelpasivat paksuista oksista pilkotut säleet. Mieluisissa muistoissani säilyvät mustikan tahrimat ja pihkaiset kädet. Puolukassa kävi koko perheemme. Talvella tarvittiin paljon klapeja lämmitykseen. 44 Aarre 7/2022 METSÄ Sormet sinisinä Poimuri ja sirppi Metsän apuvälineitä on moneen lähtöön. Usein isä vei marjat, sillä kirkonkylään oli viisi kilometriä. ”Lapsityövoima” oppi työntekoa ja monia taitoja. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI A lle kouluikäisenä minä ja sisarukseni saimme mennä mukit mukanamme lähimetsään pellon taakse. Säleitä tehtiin myrskyn kaatamista tai itse kaadetuista männyistä. Eräällä marjastusreissulla näimme kolme kyykäärmettä. Yksi ylistää varrellista marjanpoimuria, toinen heinäystyökaluaan. Lapsista mustikoiden poiminta kävi työstä. Vähitellen meistä tuli oikeita marjastajia. Äiti odotti meiltä mustikkasaalista ja lupasi tehdä mustikkamaitoa, mustikkasoppaa tai mustikkapiirakkaa, mitä milloinkin. Myimme kymmeniä kiloja mustikoita paikallisiin kauppoihin. Muistan, miten erään kauppiaan vaimo lupasi ostaa veljeni marjat itselleen. Ne oli poimittu tarkoin ja hellästi, eikä marjojen pinta ollut vioittunut. Puolukoita ei myyty läheskään niin paljon kuin mustikoita, vaan niitä survottiin suureen puutiinuun talven varalle
Heinäystyötä on tehty nyt kahtena syksynä, ja taimet ovat selvinneet hyvin hengissä. KESÄLLÄ 2011 ostin itselleni varrellisen marjanpoimurin. Vieläkin, lukuisten marjalitrojen jälkeen, se on kuin uusi. Mutta hänhän käyttikin marjanpoimuria! Epäreilua, sanoisin nyt. Torpan kahden hehtaarin mailla metsien keskellä viljeltiin maata ja elettiin omavaraistaloudessa 1800-luvun lopulta vuoteen 1965 saakka. Siitä ovat merkiksi jääneet lukuisat kivikasat entisen viljelysmaan ympärillä. Hakkuu tehtiin syksyllä 2019, ja kuusen taimet istutettiin seuraavana keväänä mätästettyyn maahan. Rakennusten rauniot löytyivät metsäkävelyllä vanhojen koivujen keskeltä. Olen omistanut laulun Suomen metsureille. ON OLLUT MIELENKIINTOISTA seurata kuusentaimien kasvua. Siellä jossakin lähtivät alulle myös istutetut kuusentaimet. Kun olin lapsi ja nuori, keräsin marjat käsin. Nopsien sormieni ansiosta sain astiani ensimmäisenä täyteen. Torpan ympärillä oli rehevää sananjalkaa ja heinää kasvava pihapiiri. Selkä suorana saa mennä ja palata kotiin ilman selkäsärkyä. Ensimmäisenä syksynä istutuksen jälkeen alkoi taimien pelastusoperaatio. Varren kahva asetetaan terään nähden samaan suuntaan. Kotimaisen taotun sirpin terään kiinnitetään pulteilla kahvallinen heinätalikon tai lapion varsi sirpinvarren tilalle. Vanhempani eivät omistaneet muuta maata kuin pienen omakotitontin, mutta perimme heiltä rakkauden metsää ja luontoa kohtaan. Isäntä kokeili sirppiäni, ja nyt meillä on niitä kaksi. Lähetin levyn Radio Suomeen toivoen, että se joskus soitettaisiin Metsäradiossa. Olen kiitollinen myös saamastani työvälinevinkistä, joka teki omasta heinäystyöstäni sujuvaa. Otin käyttöön hämeenkoskelaisen Antti Maulan minulle neuvoman työvälineen, joka osoittautui erinomaiseksi. Kun paikallinen metsäasiantuntija kävi nauhoittamassa hakkuualueen, hän toivotti alueen uudistamiseen ”onnea ja menestystä”. Onnea, menestystä ja viitseliäisyyttä meille kaikille metsänomistajille arvokkaaseen metsänhoitotyöhön! LEENA OLKKONEN HARTOLA L apsuudenkotini oli tavallinen kaupunkikoti. Poimuri on aivan ihana. ENSIMMÄISENÄ KESÄNÄ istutuksen jälkeen, kun maisema avartui, valo lisääntyi ja siemenpankin siemenet heräsivät, alueella kukki valtavasti niittykasveja. Alue on hirvien talvehtimisaluetta, joten kuusi valikoitui sopivimmaksi puulajiksi. Istuttajaa vastaan tuli vanha kiviarkkukaivo, joka paljastui kaadetun koivun juurakon alta. Tontilta löytyi eletyn elämän jälkiä: emaliastioita, vanhoja pulloja ja kenkiä. Istutimme torpan ympärille myös pienen erän serbiankuusta. 45 Aarre 7/2022 METSÄ Marjastusta selkä suorana Onnea ja menestystä! T ilamme entinen torppa siirtyi takaisin tilan maihin muutama vuosi sitten. Taimien istutustyössä oli mukana seuraavaa sukupolvea puolisoineen, eikä tehtyä työtä haluta hukata. Torpan viimeinen isäntä oli nimeltään Onni. Pieni leikkimielinen kilpailu oli käynnissä meidän sisarusten kesken. Sirpin ohut terä on helppo ohjata niin, että taimi säästyy mutta heinä katkeaa. Istutustyön evästauoilla tuli moneen kertaan mietittyä, millaista elämä on ollut keskellä metsää tiettömän taipaleen takana ja millaisia ovat olleet torpan arkiset askareet. Talvisin kellarissa oli isoja saaveja täynnä puolukkahuuppaa ja suolasieniä. Hän tarvitsi tilalla menestyäkseen paitsi onnea myös paljon ruumiillista työtä. Alueelle suunniteltiin hakkuu ja tehtiin tie. Terävällä sirpillä heinä ja ohuet vesat katkeavat hyvin, ja työtä voi tehdä selkä suorana. Sen avulla kotiin tulee enemmän marjoja ja marjastaminen on mukavampaa. Osa rehevästä alueesta ei ollut uudistunut luontaisesti. Viimeistään silloin ymmärsin metsä asiantuntijan toivotuksen. Toivon teidän Aarre-lehden lukijoiden pitävän siitä. Torpalle ei ollut tietä, vaan asukkaat kulkivat polkua pitkin järvelle ja siitä veneellä kylälle. Kun taimet alkavat parin vuoden kuluttua voittaa heinän, uskon, että rehevä maaperä kasvattaa paikalle komean kuusikon. Äidin sienipullat olivat maanmaukkaita! Mustikat säilöttiin keittämällä ne hilloksi, kunnes kotiin tuli pakastin arkku. Saunan raunioilta löytyivät vanhat käsikivet, jotka olivat onneksi pysyneet ehjänä mätästyksen jäljiltä. Metsäretket tulivat lapsuudessa tutuiksi minulle ja sisaruksilleni. Näin ei ole vielä käynyt, mutta ehkä joskus. Se innosti meidät pitämään taimista erityistä huolta. Viimeistään silloin ymmärsin metsäasiantuntijan toivotuksen ”onnea ja menestystä”. Olen kiitollinen metsäasiantuntijan ”onnea ja menestystä” -toivotuksesta. Isä oli kuitenkin aina kaikista nopein ja hänen saaliinsa monin verroin isompi kuin meidän. Suosittelen! Metsäihmisenä tein vuonna 2012 laulun nimeltä Metsien miehet. Salamana se nielee kitusiinsa mustikat ja puolukat, eikä tarvitse poimia kyykkien ja polvillaan. Sen voitte kuunnella YouTubesta (Kaija Munne: Metsien miehet). Verraton apulainen marjastukseen tuo punainen poimuri on, en siitä luopuisi mistään hinnasta. Hiukan sen käyttö vaatii opettelua, jottei tule revittyä varpuja maasta juurineen, mutta kyllä siihen pian tottuu. KAIJA MUNNE HEINOLA. Miksei meille lapsille hommattu sellaista ihanaa laitetta. Useasti menimme keräämään metsän satoa talteen. Kahlatessaan rehevien saniaisten ja heinäkasvien seassa hän kokeneena metsämiehenä ilmeisesti näki, millainen taistelu elintilasta taimilla on vielä edessään
Teksti KARI LINDHOLM | Kuvat KARI LINDHOLM ja RISTO JALKANEN Männynverso surman aiheuttamaa täystuhoa Rikkilehdossa Sallassa kesäkuussa 1989. 46 Aarre 7/2022 JUURET RIKKI LEHDON MYSTEERI Vuonna 1989 Sallan Rikkilehdosta löydettiin henkitoreissaan riutuvaa männikköä. Mediassa tuhon aiheuttajaksi pääteltiin Kuolan rikkipäästöt. Tutkija tiesi oikean syyllisen. RISTO JALKANEN JUURET
”Uutisen yhteydessä julkaistiin minun ottamani kuva Rikkilehdon alueelta”, Jalkanen kertoo. ”Oksat tuotiin meille uuden mediakohun saattelemana. ”Sillä retkeilyllä Oulun yliopiston professori antoi lausuntoja, joiden mukaan syy löytyy saasteista”, Aaltoila muistaa. kan Lautakotaojalta. Helsingin Sanomat otsikoi heinäkuussa 1990 Kuolan tehtaiden laskevan Itä-Lappiin enemmän saastetta kuin siihen asti on kuviteltu. 47 Aarre 7/2022 JUURET P ohjois-Sallan Naruskalla sijaitseva, muutaman hehtaarin kokoinen Rikkilehto ponkaisi otsikoihin kesällä 1989, kun Sallan yhteismetsän edustaja ilmoitti löytäneensä sieltä henkitoreissaan kituvan männikön. ”Olin itsekin sitä mieltä, että syy on ilmansaasteissa, kunnes tutkija Jalkanen selvitti asian”, kertoo emeritustoimittaja Juha Aaltoila, joka työskenteli tuolloin Maaseudun Tulevaisuuden metsätoimituksessa. Saastekeskustelu oli saanut paikallista pontta Lappia ja Pohjois-Pohjanmaata vuonna 1987 koetelleen miljoonan hehtaarin neulaskadon myötä. Näytteistä ilmeni, että kyseessä oli surmakkasieni ja sen aiheuttama männynversosurma. Niinkin arvovaltainen julkaisu kuin The New York Times otsikoi Neuvostoliiton tappavan Suomen metsät. ”Pohjoisen metsää menetetään ja ihmisten hätä kasvaa koko ajan”, maan valtalehti kirjoitti. Kuolan niemimaan nikkelija kuparisulatot tupruttivat ilmoille rikkidioksidia vain 160 kilometrin päässä Rikkilehdosta, joten syyllisen tuhoon oletettiin löytyvän Neuvostoliitosta. Happosateet ja rikkilaskeumat olivat tuohon aikaan ilmansaastekeskustelun ytimessä. Männyt toipuivat hyvin, sillä seuraava kesä oli viileä”, muistelee Risto Jalkanen, joka työskenteli tuolloin Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) erikoistutkijana Rovaniemellä. Myös kotimaisissa lehdissä omaksuttiin linja, jossa Kuolan rikkipäästöt julistettiin syypäiksi Rikkilehdon mäntyjen huonoon tilaan. Seuraavan vuoden huhtikuussa Sallan yhteismetsä toimitti Metlalle kuolleita männynoksia NarusRisto Jalkanen esittelee versosurman tappamaa män nynrunkoa, joita löytyy Rikki lehdon maastosta vielä yli 30 vuotta tapauksen jälkeen. Aaltoila kävi Rikkilehdossa juttukeikalla samoihin aikoihin, kun Sallan kuolevat puut nousivat otsikoihin. Neulaskatotapauksesta hän sai korko nimen ”pakkasukko”. Kyse ei ollut saasteista vaan sienestä.. Syynä eivät olleet saasteet vaan vuodenvaihteen 1986–87 vähälumisuus, joka altisti mäntyjen juuret pakkasvaurioille. Lujaa uskoa saasteisiin ”Juurivauriot aiheuttivat neulasten kuivumista ja neulaskatoa. Ruskeita mäntyjä rupesi löytymään laajemmalta alueelta, ja seuraavaksi vuorossa olikin Rikkilehdon löydös”, Jalkanen muistelee
Ihmisiä virtasi paikalle bussilasteittain. Kyseessä ei ole lehto ensinkään vaan tavallinen mäntymetsä, eikä paikalla ollut mitään tekemistä rikin saati rikkidioksidin kanssa. Itse ihmettelin samaa kuin muutkin eli sitä, miten saastelaskeuma voi olla noin paikallinen”, kertoo Lapin Metsäkeskuksessa työskennellyt Heikki Nivala Kemijärveltä. Noihin aikoihin metsistä oli kadonnut luppo, mikä kertoi ilman epäpuhtauksista. Saastekohun keskiössä kylpevä Rikkilehto sai ensimmäiset vieraansa kesällä 1989. Toinen, vakavalla mielellä esitetty teoria oletti savukaasujen siirtyvän Kuolasta Rikkilehtoon ”ilmastollista putkea” pitkin. Tuohon aikaan Tennilä työskenteli Sallan metsänhoitoyhdistyksessä. Rikkilehto elokuussa 2002. Näky järkytti puhtaaseen luontoon tottuneita pohjoissuomalaisia, jotka pelkäsivät saman toistuvan omalla kotiseudullaan. Naruskalla tuuli kävi yleensä etelästä tai lounaasta, koillisvirtaukset olivat harvinaisempia. Busseja saapui Rikkilehtoon vielä seuraavanakin kesänä”, kertoo Sallan yhteismetsän korjuuesimies Vesa Tennilä. Nivalan mieleen on jäänyt se, kuinka osa metsäntutkijoistakin ennusti Lapin metsien kärsivän jatkossa ilmansaasteista. Kouva ihmetteli myös sitä, kuinka saastepilvet voisivat kulkea Kuolasta vastatuuleen. RISTO JALKANEN JUURET. Eloonjääneet männyt ovat toipuneet 1980-luvun männyn versosurmatuhoista. Muistan, että ilmansaasteista uutisoitiin vielä senkin jälkeen, kun syyksi oli selvinnyt männynversosurma. Sulattojen päästöt olivat tuohon mennessä tappaneet metsää sadan tuhannen hehtaarin alalla. Hän muistaa, että Rikkilehdon Rikkilehdon tapaus käynnisti Itä-Lapissa mittavan ilmanlaadun tutkimushankkeen, joka jatkuu vieläkin. 48 Aarre 7/2022 JUURET Oudon paikallinen laskeuma Metsäammattilaiset olivat Rikkilehdon tapauksen vuoksi epäuskoisen hämmästyneitä. Kuvassa Oulun yliopiston mittausasema Sallan Naruskalla kolmisen kilometriä Rikkilehdosta. Kuolan metsäkuolemat tulivat tietoon samoihin aikoihin kuin Rikkilehto, jonka nimi sopi saastekohun teemaan. Musta maa järkytti Lappilaiset vierailivat 1980-luvun lopulla Kuolan niemimaalla, jossa he näkivät sikäläisten teollisuuslaitosten aiheuttamia laajoja metsätuhoalueita. ”Rikkilehto oli iso puheenaihe siihen aikaan. Silloinen piirimetsänhoitaja, nyt jo edesmennyt Matti Klemetti esitti humoristisen teorian, jossa Kuolan saastepilvet matkustavat ensin maapallon ympäri, saapuvat Sallaan lounaasta ja vasta sen jälkeen satavat myrkkynsä Rikkilehtoon. Sallan yhteismetsän silloinen toiminnanjohtaja, nyt jo edesmennyt Reino Pirttilä ehdotti kioskin perustamista alueelle. Kävijöitä oli niin runsaasti, että metsään syntyi metrin levyinen kinttupolku. Kuolassa myös tulen käsittely oli leväperäistä, ja metsäpalot olivat polttaneet pystyyn kuolleet puut. ”Reino oli opastamassa retkeilijöitä ensimmäisen syksyn aikana. ”Tuntui uskomattomalta, voiko rikkilaskeuma kohdentua niin paikallisesti. Itse mietin, olisiko pakkasella vaikutusta asiaan”, muistelee Metsähallituksessa suunnittelijana työskennellyt Jorma Kouva Pudasjärveltä. Hän tuskaili, ettei muuhun enää ehdikään
Värriön tutkimusasema jatkaa toimintaansa edelleen, ja Oulun yliopiston mittalaitteita on toiminnassa myös Naruskalla. Rikkilehdon versosurmaepidemia oli jo loppumaisillaan, kun asia nousi julkisuuteen. Jalkanen kertoo, että mäntyihin ei ilmaantunut uusia kuolevia versoja enää kesällä 1989. 49 Aarre 7/2022 JUURET metsäkuolemaa puitiin yhdistyksen yleisessä kokouksessa ja että sen syistä käytiin kuumaa, osin politisoitunutta keskustelua. Versosurman tuntomerkki on männyn viimeisimpien vuosikasvaimien ruskistuminen. Rikki lehdon männyistä tautiin kuoli noin kolmasosa.. Alueella lojuu yhä kesän 1988 versosurman tappa mia männynrunkoja. Nyt siellä ei ole enää tuhattakaan runkoa hehtaarilla”, Risto Jalkanen sanoo. Rikkimittari poistettiin käytöstä kahden toimintavuoden jälkeen, kun mittaustulokset olivat lähes aina alle normaalin tausta-arvon. ”Selvästi oli nähtävissä, että kyse oli männynversosurmasta, mutta tätä ei tahdottu millään uskoa. ”Tutkimuksissa taudin alkuperä johdettiin niinkin kauas kuin 1940-luvulle. Versosurma oli piileksinyt Rikki lehdossa kymmeniä vuosia ennen kuin se havaittiin.” Metsähallituksen suunnittelijana Rikki lehtokohun aikana työskennellyt Jorma Kouva ihmetteli saastelaskeumaselitystä. Runkoja oli 4 400 kappaletta hehtaarilla. Rikkilehdon myötä Lapin ilmanlaatua ruvettiin tutkimaan tosissaan. Oulun yliopisto otti Naruskalla käyttöön rikkimittarin, joka mittasi ilman rikkipitoisuuksia. Kolmannes männyistä kuoli Rikkilehdon neljän hehtaarin alalla kasvanut, kymmenen metrin korkuinen riukumännikkö oli kohun alkaessa jo 70-vuotias. Saasteita ei kuitenkaan havaittu tutkimuksissa”, Jalkanen kertoo. Oli vahva usko siihen, että metsän kuoleminen johtui saasteista. Mikäli oksat kuolevat latvuksen alaosasta ylöspäin, kyseessä on versosurma. Tapaus käynnisti vuosia kestäneen, 35 miljoonaa markkaa maksaneen tutkimusjakson, johon osallistui 20 merkittävää tutkimusorganisaatiota Suomesta ja ulkomailta. Naruskan kylätien varteen Moilasen tilan navetan taakse asennettu laite havaitsi kohonneita rikkipitoisuuksia, mutta ne olivat hyvin lyhytkestoisia piikkejä. Versosurma tappoi peräti joka kolmannen Sallan Rikkilehdon männyistä. ”Joku sitten huomasi, että rikkipiikit ajoittuvat samaan hetkeen, kun Naruskan kalankasvattamolla kävi tankkiauto hakemassa lohenpenikoita”, Juha Aaltoila naurahtaa. Saastekohu vaikutti vahvasti siihen, että läheisen Värriön tutkimusaseman lakkauttamisaikeista luovuttiin. Rikkimittari Naruskalle Metlan erikoistutkijana työskennellyt Risto Jalkanen passitettiin tutkimaan, mitä Rikkilehdossa oli meneillään. Tiedossa kun oli, että vallitseva tuulen suunta oli etelä tai lounas eikä koillinen, jossa Kuolan sulatot sijaitsevat. ”Viitisen tuhatta runkoa kuoli taudin kourissa
Peili kuin aurinko OMIN KÄSIN TARVIKKEET 5–15 MM:N PAKSUISIA PAJUN OKSIA, 6 MM:N VAHVUISTA VANERIA, PORA JA PUUPORANTERÄ, PISTOSAHA, JAPANINSAHA, OKSASAKSET, HIOMA PAPERIA, MITTA, KYNÄ, LIIMAA, OHUTTA JUUTTINARUA, SAKSET, PYÖREÄ PEILI JA RIPUSTUS KOUKKU 50 Aarre 7/2022 PUU. 50 Aarre 7/2022 PUU Aurinkopeili tuo kesäistä tunnelmaa kotiin tai katettuun ulkotilaan
3 Sahaa pajunoksista 35 keppiä japaninsahalla noin 150–250 mm:n mittaisiksi. Kun keppejä on pariton määrä, na ru menee joka kierroksella ristik käin edellisen narun kanssa. Anna keppien kuivua sisätilassa noin kolmen vuorokauden ajan. Somista peili juuttinaru punoksilla. Sahaa seuraavaksi vanerikiekko kokonaan irti levystä. Hio sahausjäljet hiomapaperilla. Hio sahausjäljet. 5 Puno peilin somisteeksi ohut ta juuttinarua joka toisen kepin alta ja joka toisen kepin päältä. Piirrä peilin paikka vaneriin, jotta osaat kohdistaa sen liiman levityksen jälkeen. Ympy rämuotteja saat keittiökulhoista, mutta voit käyttää myös harppia. Anna kuivua liiman oh jeen mukaan. Solmi narut ja kiinnitä ne sekä punokset pie nillä liimatipoilla peilin taustaan. Nyt niitä myydään erityisesti rottingista valmistettuina. Liimaa kepit vanerikiekkoon tasaisin välein. Tee näin 1 Hae muutama pajunoksa. Mittojen ei tar vitse olla tarkkoja, sillä lopputulos on elävämpi, kun kepit ovat eri mittaisia. Kuori kepit heti, jolloin kuo ri irtoaa helposti vetämällä. Puno sisäreunaan viisi kierrosta ja ulko reunaan 15 kierrosta. Jos keräät pajua toisen mailta, muista kysyä maanomistajalta lu pa. Liimaa peili paikalleen. Pajunoksilla kehystetty peili on klassisen aurinkopeilin luonnon läheinen versio. Joitakin vuosia sitten aurinkopeilit tulivat taas trendikkäiksi. 4 Sommittele kepit vanerikie kolle tasaisin välein ja liimaa niin, että noin 10 mm keppien päistä jää kiekon sisäreunan ulko puolelle. Poraa vaneriin ensin reikä, jonka avulla pääset sahaamaan pienem män ympyrän. Sahaa kuivuneet kepit peilin auringonsäteiksi. 51 PUU Aarre 7/2022 Kerää pajun oksat. Kuori ja kuivata ne. Piirrä peilin mittojen mukaan ympyrät vanerille ja sahaa vanerikehys irti. Malli, teksti ja kuvat SUSANNA UUSITALO K ullanhohtoiset aurinkopeilit löysivät tiensä suomalaisten koteihin etelänmatkojen tuliaisina jo vuosikymmenet sitten. 2 Piirrä peilin mittojen avulla vaneriin kaksi ympyrää: yksi ympyrä, joka on 10–20 mm pie nempi kuin peili ja toinen, joka on noin 50 mm suurempi. 6 Kiinnitä ripustuslenkki vane rin taustaan kiekon yläreu naan. Hio keppien päät. 1 3 4 5 6 2. Samantyylisen peilin voi hyvin valmistaa myös omin käsin luonnonmateriaaleista. Kiinnitä ripustus lenkki ja liimaa peili paikalleen. Jos kepit ovat kuivuttuaan mielestäsi liian kirjavia tai erivärisiä, saat ta saisemman väripinnan hiomalla ne kokonaan hienolla hiomapaperilla
Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN PUUTALO. 52 Aarre 7/2022 PUU Soboleffin kauppakartano rakennettiin pian sen jälkeen, kun vuoden 1840 tulipalo oli tuhonnut korttelin aikaisemmat rakennukset. Muistoja meriltä Entinen merikapteeni Esko Kelavirta asuu Haminan ympyräkaupungin ytimessä Soboleffin kauppakartanossa
53 Aarre 7/2022 PUU Esko Kelavirta asuu aivan Haminan keskus tassa, raati huoneen, kirkon ja kirkko puiston vieressä. PUUTALO Täällä asuu ESKO KELAVIRTA, 74, joka hankki kotinsa aikoinaan puolisonsa Marja-Liisa Pihlajan kanssa Asunto-osakeyhtiö Bergqvistin talosta Haminan keskustassa sijaitsevassa asunnossa on neljä huonetta ja keittiö, 103 neliötä kahdessa kerroksessa Kellari on 1700-luvulta, sen päällä oleva rakennus vuodelta 1842 53 Aarre 7/2022 PUU
Kahdeksan asunnon lisäksi korttelimaisessa kokonaisuudessa on nykyään muutama liikekiinteistö. Sisustuksessa näkyy matkoilta kertyneitä esineitä. Osa mukulakivistä aseteltiin sisäpihalle uudelleen sen jälkeen, kun taloyhtiö siirtyi pari vuotta sitten maalämpöön ja pihaan kaivettiin kolme 260-metristä kaivoa. Keskimmäisen oven avaa Esko Kelavirta, 74, eläkkeellä oleva opettaja ja merikapteeni. Haminalaiset tuntevat rakennuksen Bergqvistin talona. Merimieselämän kutsu Taavetista kotoisin oleva Kelavirta lähti merille vuonna 1967 heti lukion jälkeen. ”Se oli köyhän pojan ainut kortti päästä ulkomaille. Kuvassa laivan kello. Vanhempi osa valmistui vuotta aikaisemmin. H aminan Pikkuympyräkatua reunustaa pitkänomainen puutalo, johon on kadun puolelta kolme sisäänkäyntiä. Työ merimiehenä vei Esko Kelavirtaa Euroopasta PohjoisAfrikkaan, Lähi-itään sekä Pohjoisja Etelä-Amerikkaan. Aloittaessaan opettajana Poitsilan koulussa hän siirtyi perheineen vuokralle Haminan ortodoksiseen pappilaan. Sen jälkeen Kelavirta suoritti varusmiespalveluksen laivastossa, meni naimisiin ja opiskeli Helsingissä opettajaksi. Siinä toimi pitkään liike mies Lennart Bergqvistin perustama sekatavarakauppa, jota hänen leskensä piti 1960luvulle asti. Talon toinen nimi, Soboleffin talo, tulee rakennuttaja Feodor Soboleffiltä. Ääretön maisema, tyyni sää.” ”Vuonna 1986 palasin Poitsilaan opettajaksi ja päädyin rehtoriksi, mutta kesälomiani vietin Lappeenrannan ja Viipurin väliä ajavan matkustajalaivan kipparina.” Komeat pariovet Olohuoneen seinällä roikkuu kitara, joka on kulkenut Kelavirran mukana merillä. ”Se kuului purjelaivassa työskennelleelle merimiehelle, joka omisti aiemmin kesäasuntoni.” Olohuoneesta aukesi vielä joitakin vuosia sitten ovi, joka yhdisti nykyisen kodin seinän takana olevaan 50 neliön asuntoon. ”Sain opettajan viran vuonna 1976, ja siitä lähtien olen ollut haminalainen.” 80-luvulla Kelavirta opiskeli Kotkassa merikapteeniksi ja työskenteli perämiehenä useilla laivoilla. ”Merimieselämän parhaita hetkiä oli olla yöllä vahdissa keskellä Atlanttia ja katsella tähtiä. Nurkassa oleva merimiesarkku ei sentään ole ollut hänen omassa käytössään. Hän esittelee olevansa ”virkaiältään vanhin” asunto-osakeyhtiön nykyisistä asukkaista. Merimiehen elämästä sain maistiaisia kaverini isältä. Kasarminkadulle aukeavan portin luota on näkymä raatihuoneelle. Viimeinen oli parisataametrinen ro-ro-alus, joka kuljetti Ruotsista Yhdysvaltoihin ja Meksikoon kaikkea mahdollista kauppatavaraa paperista autoihin ja helikoptereihin. Hänen kauppakartanoonsa kuului kahdesta erillisestä talosta yhdistetyn päätalon lisäksi pihapiiriä rajaavat kymmenkunta puista ulkorakennusta. 54 Aarre 7/2022 PUU Sisäpihan molemmissa päissä on ollut aina portti. Hän oli perämies ja pyörähti kotona kerran vuodessa kesä lomallaan.” Merillä vierähti kolme vuotta. ”Muutin 90-luvun alussa tuohon seinän toiselle puolelle”, Kelavirta kertoo olohuoneessaan, joka kuuluu talon uudempaan, vuonna 1842 valmistuneeseen osaan. PUUTALO
”Mutta kauan sitä ennen tämä saattoi toimia putkana.” Samalla kohdalla on ollut rakennuksia ainakin 1700-luvulla lähtien. Hänen ikkunoidensa edustalla viihtyvät villiviini, jasmiini ja kirsikkapuu. Kahden portin rajaaman pihapiirin tunnelma on luultavasti melko samanlainen kuin 1800-luvulla. ”Vuonna 1821 Haminassa riehui suurpalo, mutta kotini kohdalla olleet talot säästyivät siltä”, kertoo Kelavirta, jonka hyllyssä oleva kirja Tähtilinnoituksen talot – elämää historiallisessa Haminassa kertoo myös hänen asuintalonsa historiasta. Vuoden 1840 tulimyrskyltä ne eivät olleet enää suojassa. Syvällä viileässä sijaitsevat taloyhtiön kellaritilat sekä laaja, harmaakivestä ja tiilestä muurattu holvi. Kadun varrella on useita 1800-luvun puolivälissä rakennettuja puutaloja. Sotilasmusiikki tapahtuman myötä moni keskustan pihapiireistä aukeaa hetkeksi yleisölle. Kelavirta astuu käytävämäisen keittiön kautta pieneen eteiseen ja siitä mukulakivillä päällystetylle takapihalle. Autotallit ovat entisiä hevostalleja.. Tuli riehui puukaupungissa Vuonna 1653 perustetun Haminan keskusta on kaavoitettu harvinaiseen ympyräkaavan muotoon. Hän poisti ovien yläpeilit ja tilasi niiden paikalle lasit koulunsa siivoojalta, joka taisi tiffanytekniikan. Yläkerrassa on makuuhuone ja työhuone. Niitä astellessa pitää varoa, ettei iske päätään kattoon. ”Bergqvistin kauppa käytti tätä kylmävarastonaan”, Kelavirta sanoo. Julki sivu verhous uusittiin viime sotien jälkeen. Talleissa, joissa entisaikaan oli hevosia, säilytetään nykyisin autoja. Silloin tontti kuului kruunulle, ja Viipurin kuvernementin kartan mukaan paikalla sijaitsi kaupungin vankila. Vain keittiö lattioineen on täysin uusittu.” Eteisen puiset pariovet Kelavirta pelasti Haminan kaupungin roskakuormasta ja kunnosti ne itse. Kelavirran työ huoneen ikkunasta näkyy Haminan ortodoksinen kirkko. ”Kotini näyttää melko lailla samalta kuin se oli 90-luvun alussa. ”Tässä tulee tavattua luontevasti naapureita.” Kelavirta avaa puuoven, jonka takaa laskeutuvat jyrkät portaat. Kelavirran asunnon alla olevassa holvissa oli Hamina Tattoon aikana taiteilija Eija Ylisen taidenäyttely. Ostimme myöhemmin yläkerrassa olevan kaksion ja lopulta tämän.” Kun Marja-Liisa kolme vuotta sitten menehtyi, asunnot erotettiin jälleen toisistaan ja pienempi meni myyntiin. 1800-luvun alussa korttelin tontit olivat siirtyneet yksityisomistukseen. ”Minä muutin siihen avioeroni jälkeen. Suurpalon jälkeen kauppias Feodor Soboleff hankki omistukseensa kaikki nykyisellä tontilla olevat rakennukset. Nykyajasta muistuttaa vain puutarhakalusteryhmä aurinkovarjoineen. 55 Aarre 7/2022 PUU Päärakennus on yhdistetty kahdesta osasta. ”Löytöovet sattuivat sopimaan tismalleen oviaukkoon.” Tyrmä alakerrassa Kodin alakerrassa on keittiö, olohuone sekä tv-huone, jota Esko Kelavirta käyttää lukusoppenaan. Keskustan kolmesta ympyränmuotoisesta kadusta Pikkuympyräkatu on keskimmäisin. Piha on taloyhtiön yhteistä aluetta. Viereisessä asunnossa asui alun perin Kelavirran avopuoliso Marja-Liisa Pihlaja
”Tämä on näkymä, jota ei väsy katsele maan”, Esko Kelavirta sanoo. ”Talvisodan aikana tälle kohdalle tip pui katon läpi pommi. Huoneet tapetoitiin ja kaakeliuunien määrä nostettiin kahdeksaksi. LÄHTEENÄ KÄYTETTY Janne Asplund, Teiju Autio, Ilkka Kaskinen ja Matti Parpola: Tähtilinnoituksen talot – elämää historiallisessa Haminassa (Kustannus Aarni 2021) PUUTALO Tv-huone keittiön vieressä palvelee Esko Kelavirran lukunurkkauksena. Vuosi palon jälkeen pystyssä oli viisi rakennusta ja käymälä. Sen takana seisoo kaupungin keskellä sijaitseva raatihuone. ”Keittiön viereinen huone, jossa lueskelen kirjoja.” Onko sinulla suun nitteilla remont teja. Kadun toisella puolella on Pyhien apos tolien Pietarin ja Paavalin kirkko puistoi neen. Yhdessä piharakennuksessa ovat yleiset saunatilat ja takkahuone.” Maisema miellyttää Esko Kelavirta nousee yhden mutkan te kevät rappuset asuntonsa yläkertaan. Kaakeliuuneja ei enää ole, mutta Ke lavirran kylpyhuoneen yhteydessä on vuonna 1984 valmistunut sauna. Kodin sisustuksessa on monia muistoja merillä vietetyiltä työvuosilta.. Taustalla siintää Haminan uusi maamerkki, Euroopan korkeimmassa lipputangossa liehuva, tenniskentän kokoi nen Suomen lippu. 56 Aarre 7/2022 PUU Soboleff käynnisti uudisrakentamisen pikaisesti. ”Se on taloyhtiön ainoa yksityissauna. Seuraa vana vuonna nousi iso kulmatalo, jossa oli sali, viisi kamaria, kaksi puotikamaria, keittiö, kaksi porstuaa, kuusi kaakeli uunia ja yksi tiiliuuni. Portaikon toisella puolella olevassa työhuoneessa oleva 50luvun senkki on Kelavirran lapsuudenkodista Taavetista. Se saattoi jäädä räjähtämättä, mutta vahinko oli silti mittava.” 3 x kotirauha ESKO KELAVIRTA, mikä kodissasi on parasta. ”Ikkunan karmien maalaus ta kenties. Sombrero tarttui matkaan työreissulta Meksikosta vuonna 1985. Toteuttaja oli Keittiövelho. Pieniä pinta juttuja.” Sotien jälkeen päärakennuksen julkisivu verhous uusittiin kokonaan, mutta väritystä myöten Soboleffin talo on melko samanlai sessa kuosissa kuin rakentamisvuotenaan. Vuoden 1875 isossa kunnostuksessa kulmatalo jaettiin kahdeksi huoneistok si. ”Keskei nen sijainti, rauhal linen katu ja ikku noista avautuva maisema.” Mikä on lempi paikkasi. Yläkerran makuuhuoneesta näkyvät muutaman muun puutalon, Haminan kaup piaantalomuseon ja Rosenkovin rinkeli puodin katot. Keittiö uusittiin 2000-luvun alussa Kelavirran avopuolison suunnitelman pohjalta. Toisessa näistä huoneistoista asuu nyt Kelavirta
1. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Arvomme yhden palkinnon, jonka arvo on 94,90 euroa. ?Irtonumeron ostaja . . Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kolmen litran vetoisen Fiskars All Steel -teräskattilan. ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. LISÄTIETOJA fiskars.fi VASTAA NÄIN LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute TAI VOIT POSTITTAA kyselylomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. VIIME VOITTAJAT AARRE 5/22:N kiinnostavin juttu -äänestyksen voitti artikkeli Missä reppu, siellä koti. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. 8–21). . VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. ?Olen . ?Tilaajan perheenjäsen . Aarre 7?/?2022 VAKIOT 57. 020 413 2277 (ark. KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. Varusta kuori kirjepostimerkillä. Uutuussarja on valmistettu ensiluokkaisesta ruostumattomasta teräksestä, ja tuotteilla on 25 vuoden takuu. VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. ?Muu lukija 2. All Steel -keittoja paistoastiat valmistetaan Fiskarsin Sorsakosken tehtaalla. Kolo Designin koivurasiat voittivat arvonnassa itselleen Martti Ahonen, Virrat, Kyösti Huhtala, Lempäälä, ja Tapani Keisala, Lapua. ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita kotimainen teräskattila. Voit postittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoitettua postia. ?Vastasi odotuksiani . Varusta kuori kirjeposti merkillä. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 3. Aarre 7/2022 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 20.9.2022 mennessä ja osallistu arvontaan. ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. ?Aarre-lehden kestotilaaja . ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4
PIHAPIIRIN ELÄMÄÄ 58 Aarre 7/2022 LUONTO. Naaraan siipien kärkiväli voi olla jopa seitsemän senttiä. 58 Aarre 7/2022 LUONTO Keisarinviitta on suurin hopeatäplämme
Mäkimeirami on loistava hyönteiskasvi, jonka pienet, vaaleanpunaiset, medestä rikkaat kukat houkuttelevat perhosten lisäksi kimalaisia, mehiläisiä ja muita pistiäisiä sekä kukkakärpäsiä. Vaikka vuodet eivät ole veljiä keskenään ja perhoskesien laatu vaihtelee, suunta on selvä. ILMASTON LÄMPENEMINEN etenee vääjäämättä. Tuo pieni perhonen on yksi suosikeistani, erikoinen siinä mielessä, että keväällä lentävä sukupolvi on kirkkaan oranssinkirjava, kun taas kesäsukupolvi on tummanruskea ja valkopilkkuinen näyttäen aivan pikkuruiselta haapaperhoselta. Tutussa pihapiirissä muutokset tulevat konkreettisiksi. Pystyn helposti määrittämään toistakymmentä lajia: sinija kultasiipiä, lauhahiipijöitä, sitruuna-, lanttu-, nokkosja neitoperhosia, suuria keisarinviittoja ja pienempiä täpläperhosia sekä etelästä tulleita vaeltajia, kuten kaaliperhosia, amiraaleja ja ohdakeperhosia. Kun vaikutuksiin lisätään nykyaikaisen maaja metsätalouden tehokkuus, vieraslajit sekä rakentamisen ja muun maankäytön lisääntyminen, alkuperäisluonnollemme se tietää yhä kovenevia aikoja. Mäkimeirami eli oregano karkasi yrttipenkistämme jo vuosia sitten, ja annoimme sen muodostaa kasvimaan viereen villikasvuston yhdessä nokkosten kanssa. Päiväperhoslajisto on kuitenkin runsaimmillaan, ja aurinkoisina päivinä parinkymmenen neliömetrin mäkimeiramikasvusto vetää niitä puoleensa magneetin lailla. Parisenkymmentä vuotta sitten se alkoi tehdä paluuta, ja aivan viime vuosina siitä on tullut pihassamme yksi näkyvimmistä keskija loppukesän perhosista. Pihamme elokuisista päiväperhosista saa kukkien äärellä suhteellisen hyvän kuvan. Maahamme saapuu uusia lajeja.. Isonokkosperhosesta on vain muutama havainto, mutta yksi niistä oli piharakennuksessa onnistuneesti talvehtinut yksilö. Karttaperhosia sen sijaan saattaa nähdä mäkimeiramikasvustolla yhtä aikaa lähes kymmenen, ja se on keisarinviitan tapaan liittynyt tonttimme runsaimpien päiväperhosten joukkoon. Keisarinviitan lisäksi pihaamme ovat ilmestyneet häiveperhonen ja pikkuhäiveperhonen, isonokkosperhonen sekä karttaperhonen. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO E lokuun helteisenä iltapäivänä pihamaamme mäkimeiramikasvustossa lepattaa melkoinen perhosten joukko. Se ei ole vain lisääntyneitä helteitä tai rankkasateita, se muokkaa luontoamme kovalla kädellä. Ensin tulevat mittarit, sitten yökköset, ja pimeyden kätkemänä mäkimeirameilla käy varmasti samanlainen kuhina kuin päiväsaikaan. Pienet nopeammin kuin suuret, mutta lopulta muutos koskee meitä kaikkia. On jotenkin ristiriitaista katsella kauniita perhosia, iloita uusista lajeista ja ymmärtää samalla, että syy niiden ilmaantumiseen on itse asiassa meille kaikille uhka. MÄKIMEIRAMIN KUKKIESSA kesä on kallistumassa loppuaan kohden, ja suurin osa pihan ketoja niittykukista on jo lakastunut. Mäkimeiramikasvustolla olen nähnyt parhaimmillaan seitsemän yksilöä yhdellä silmäyksellä. Alkukesällä nokkosilla näkyy nokkosperhosten, neitoperhosten ja karttaperhosten piikikkäitä toukkia. Ilmasto lämpenee, ja maahamme saapuu uusia lajeja. OLEN SEURANNUT pihapiirimme päiväperhosia runsaan neljännesvuosisadan ajan, joten minulla on lajiston muutoksista suhteellisen tarkka käsitys. Lajisto muuttuu. Lajeja katoaa ja toisia tulee tilalle, on voittajia ja häviäjiä. Molemmat ovat omalla herkällä tavallaan erittäin kauniita. Illan hämärtyessä lajisto muuttuu. Viime vuosina minua on ilahduttanut erityisesti suuri ja näyttävä keisarinviitta – lapsuuteni harvinaisuus, joka myöhemmin katosi maastamme lähes kokonaan. 59 Aarre 7/2022 LUONTO PERHOSKESIÄ Tämänvuotisessa sarjassaan Heikki Willamo tarkkailee luonnon vuodenkiertoa omassa pihapiirissään Uudellamaalla. Häiveperhonen on vakiintunut pihan asukkaaksi
60 Aarre 7/2022 LUONTO KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Ruskan loistoa Juttuun liittyvällä videolla vieraillaan muun muassa vaelluksen varrelle osuneilla tuntureilla ja leiripaikoilla. Tarjolla oli hienoja maisemia ja useampia kohtaamisia lintujen kuin ihmisten kanssa. ERÄMAAN SYDÄMESSÄ Suomen suurin erämaa-alue, Pohjois-Lapin Kaldoaivi, houkutteli muutaman päivän syysvaellukselle. Teksti ja kuvat ARTO KOMULAINEN Vaivaiskoivu ja riekonmarja loistavat syyskuussa ruskan väreissä. RUSKAVAELLUS 60 Aarre 7/2022 LUONTO
Horisontissa piirtyvät Kaldoaivin tunturit. Kaldoaivin erämaa-alue Suomen suurin erämaa-alue, laajuus miltei kolme tuhatta neliökilometriä Saanut erämaaalueen statuksen vuonna 1991 Sijaitsee KoillisLapissa Utsjoen ja Inarin kunnissa lähellä Norjan rajaa Paikoin hankalakulkuista tunturierämaata, jossa on vain itäosassa merkittyjä reittejä Suosituin merkitty reitti, kesäreitti Sevettijärvi– Pulmanki, on reittivalinnasta riippuen 60–70 km:n pituinen, eikä sitäkään suositella aloitteleville retkeilijöille Sateisina syksyinä pitää myös merkityillä reiteillä varautua vetisiin suonylityksiin LISÄTIETOJA luontoon.fi/ kaldoaivi Kaldoaivin erämaa-alue 61 Aarre 7/2022 LUONTO. 61 Aarre 7/2022 LUONTO Maisema Rovi vaaralta Tsokkisjärven suuntaan länteen
Viiden kilometrin patikoinnin jälkeen piti ylittää Pulmankijokeen laskeva Luossajoki. Alkusyksy oli ollut kuiva, joten ylitys sujui helposti ensin kahlaamalla ja syvimmän veden kohdalla kiveltä toiselle hyppien. Ensimmäisen vaelluspäivän ta voitteeni oli patikoida yöksi Adol fin kammille YläPulmankijärven pohjoispään tasalle. Valmista tuli ja rinkka sel kään... Märillä kivillä taiteileminen vaati toki mel koista rohkeilua. Antti Valo ja Mika Hentto nen olivat syyskuussa 2021 viiden päivän vaelluksella Kaldoaivin erämaassa.. Alkukilometrien jälkeen, kun tienpohja ja polut loppuivat, huo masin kumisaappaiden olleen väärä valinta. Täytyi vä hentää tavaraa auton takakonttiin. Ei pahus, liikaa painoa. Saksalaiskoneen hylyllä Luossajoen jälkeen avautui helppokulkui nen tunturimaasto, jossa seuraavat viisi kilometriä taittuivat mukavasti. Uusin voimin jatkoin matkaani, jota oli edessä vielä parikymmentä kilometriä. Onneksi sateet olivat lyhyitä kuuroja. Ajatellun ruokatauon aikaan satuin sopivasti Moresveaijoen varteen kallioiselle alueelle pienen könkään alle. Vaikka tarkkaa tietoa ei RUSKAVAELLUS Jatkosodan alussa pakko laskun tehneen saksalais koneen hylky on vielä tun nistettavissa lentokoneeksi. 62 Aarre 7/2022 LUONTO Onneksi sateet olivat lyhyitä kuuroja. Pulmankijoen itäpuolen tuntureita taivaltaen matkaa sinne kertyisi mutkineen lähes 30 kilometrin verran. Illan jo hämärtyessä etsiskelin toisen maailmansodan aikaisen saksalaisen Jun kers Ju 52 kuljetuskoneen hylyn paikkaa. Vaelluskengät säärystimien kanssa olisi vat olleet paremmat jalkineet tälle reissulle. Välillä pilvet laskeutui vat tunturinkupeita alas tihkusa teen saattelemana. Karttaani olin merkinnyt vain ruksin hylyn summittaisesta paikasta. S yyskuun päivä oli harmaa ja pilvet roikkuivat tunturien päällä, kun pakkailin kamp peitani rinkkaan Pulmanki järven eteläpään pysäköinti paikalla 20 kilometriä Nuor gamista etelään. Tunturikoivujen oksista valui housunlahkeita pitkin vettä saappaisiin, ja niiden löysät pohjat tuntuivat kivikossa ikäviltä. Se oli mainio tauko paikka. Muistin lukeneeni hylyn sijaitsevan Pulmankijoelta toista sataa metriä itään
Seisoessani koneen siivellä minun oli helppo eläytyä Lapin erämaahan pakkolaskun tehneen miehistön tunte muksiin. 63 LUONTO. Yllätyin, kun kammin ympäristössä oli ainakin viisi telttakuntaa ja itse kammi täynnä majoittujia. Persoonallinen majapaikka, totesin: loivaan rinteeseen rakennettu, tyypilliseen tapaan turpeella vuorattu. Poronsarvia oli kertynyt katolle melkoinen röykkiö. Meni päiviä, ettemme tavanneet muita vaeltajia”, Antti kertoi. Emme tupia, emme edes selkeitä polkuja. Telttaa pystyttäessäni alkoi jatkuva sade, jota kesti yön ajan. Lentokoneen miehistön kerrotaan selviytyneen pakkolaskusta hengissä. Oikeastaan sade kruunasi reissun, kun pääsimme mukavuusalueemme ulkopuolelle kokemaan aitoa luontoa.” ollut, pienen kiertelyn jälkeen osuin vesi lampareelle, jossa hylky makasi. Herättyäni maisema oli märkä. ”Alkumatkan erämaavaelluksella emme nähneet juuri mitään ihmisen aikaansaamaa. Adolfin kammilla Illan pimettyä ja askeleen jo painaessa saavuin Adolfin kammille. ”Vaikka vaelluspäivämme olivat sateisia, se ei haitannut. Adolfin kammi on saanut nimensä vuonna 1941 pakkolaskun tehneen Ju 52 -kuljetuskoneen saksalaisen kapteenin mukaan. Miesten mielestä Kaldoaivin erämaasta tekevät erityisen paikan karu ja koskematon luonto sekä hiljaisuus. ”Palasimme takaisin Pulmangille Tsaarajärven kautta, loppumatkan kuljimme merkittyä reittiä pitkin”, Antti kertoi myöhemmin. Sotahistoriallinen muistomerkki oli vaikuttava kokemus harmaan illan hämä rässä. 63 Aarre 7/2022 LUONTO ”Vaikuttavan karuja maisemia” A dolfin kammilla tapasin Antti Valon ja Mika Henttosen, jotka olivat viiden päivän ja viiden vaeltajan retkellä Kaldoaivin erämaassa. Niin myös eiliset vaellushousuni, kumi saappaista ja sukista puhumattakaan. Alumiininen rumilus lojui samassa paikassa, johon se oli neuvostoliittolaisen koneen tulituksen jälkeen jäänyt vuonna 1941. Adolfin kammin lähellä kohisee upea putous
Seuraani liittyi Markus Sirkka, jonka kanssa olimme viime vuosina usein taivaltaneet Lapin erämaissa. Tiedä sitten, millaiset kummittelut olisivat kammilla alkaneet, jos siihen olisi joku yöllä istunut. ”Opukasjärvellä ei sitten ole enää autiotupaa”, Markus kertoi patikoinnin lomassa. Puuvaja ja huussi sekä tulipaikka olivat sentään säästyneet palolta. Ohitimme Näätämöjoen eteläpuolisen mäntyvyöhykkeen nopeasti mönkijäuraa pitkin. 64 Aarre 7/2022 LUONTO Avasin teltan oven raolleen ja sytytin eteistilaan retkikeittimen, jonka yllä kuivattelin varusteet. Tarina kertoo, että vaeltajat voivat istua siinä päivällä, mutta yöllä se on jätettävä Aatulle. Kaukana lännessä horisonttiin piirtyivät Kaldoaivin tunturien muodot. Tunturimittarin tuhoja Opukasjärven tuvan pihapiirissä vietetyn telttayön jälkeen matkamme jatkui Iisakkijärven autiotuvalle. Ylitettävänä oli kaksi jokea. Vaaran huipulta avautui lännen suunnalle upea järvien ja tunturien maisema. Koska päivää oli vielä jäljellä, suuntasimme lounaan jälkeen Rovivaaralle, joka sijaitsee muutaman kilometrin kämpästä länteen. Karumpiin maisemiin Olin suunnitellut kapuavani Kaldoaivin tunturin huipulle, mutta aamu oli niin sumuinen, että luovuin ajatuksesta. Rovivaara on yksi seudun hienoimmista paikoista maisemien katseluun. Siellä maisema muistutti Vätsärin erämaan pohjoisosaa: kallioita, kiviä, lukuisia järviä ja lampia. Hylystä on kammiin siirretty kapteenin istuinpenkki. Sen sijaan siirryin erämaa-alueella idemmäksi. Adolfin kammi on saanut nimensä erämaahan pakkolaskun tehneen koneen kapteenin mukaan. Tieto yllätti minut, koska olin muutama vuosi aiemmin yöpynyt kyseisessä autiotuvassa. Opukasjärveltä Iisakki järvelle johti mitä mainioin polku halki hiekkakankaiden.. Varsinkin lähellä vaaraa oleva Tsokkisjärvi oli alkuillan valossa hienon näköinen. RUSKAVAELLUS Askkasjohkan maisemaa Mattit Roavvevarrin suuntaan. Järven eteläpäässä ollut autiotupa oli kuulemma palanut vuonna 2018. Samalla teltta kuivui sopivasti pakkauskuntoon. Näätämöjoen yli johti silta, ja Silisjoella oli jokivene. Vene oli kiinnitetty rullien varassa kulkevaan köyteen, jolla se vedettiin joen yli. Perillä Iisakkijärven tupa osoittautui oikein mainioksi
Polku oli aikoinaan tärkeä kaupankäyntireitti. Aina on kuitenkin otettava mukaan oma teltta siltä varalta, että tuvissa on täyttä tai ei jaksa kulkea tuvalle asti. Erämaa-alueen itäosassa on mahdollista yöpyä myös autiotuvissa. Ne, jotka retkeilevät Kaldoaivin länsiosassa, yöpyvät teltassa. Me Markuksen kanssa patikoimme yleensä merkittyjen reittien ulkopuolella, mutta Kaldoaivin historiallisella Inarinpolulla taivallamme pätkän matkaa ihan mielellämme. Polku on sittemmin elvytetty uudelleen käyttöön 150 vuotta kestäneen hiljaiselon jälkeen. Kaldoaivin erämaan porot eivät ole tottuneet retkeilijöihin ja ovat arkoja. Se oli käytössä vuoteen 1852, jolloin Suomen suuriruhtinaskunnan ja Ruotsi–Norjan välinen raja suljettiin. 65 LUONTO Aarre 7/2022. Sevettijärvi–Pulmanki on kohtalaisen helppokulkuinen kesäretkeilyreitti, joka kulkee usean autiotuvan ja yhden vuokrakämpän kautta. Kaldoaivin erämaan merkityt reitit sijaitsevat alueen itäosassa. Tsuomasjärven tupa sijaitsee Utsjoen kunnan puolella ja loput Inarin kunnan puolella. 65 LUONTO Kiehtova Inarinpolku K aldoaivin erämaa-alueella sijaitsevat autiotuvat ovat alueen itäosassa. Toinen reitti on sadan kilometrin mittainen Inarinpolku, joka johtaa Sevettijärveltä ja Norjan Varanginvuonon perällä sijaitsevaan Karlebotnin kylään
Sen laen kivenjärkäleet ovat kuin aseteltuja monumentteja kaukaisilta ajoilta. Iloinen yllätys oli myös pikkutikka, joka evästauollamme Opukasjärvellä lennähti lähikoivuun. 66 Aarre 7/2022 LUONTO ”Lapintiaisia”, hihkaisi Markus. Sekin oli ruoanhaussa, koputteli nokallaan koivujen lahonneita oksanhaaroja. Tämän tästä pyrähti lentoon usean linnun parvia. Paluupatikoinnilla pääsimme tarkkailemaan kuukkeleiden touhuja niiden hakiessa syksyn kypsyttämiä marjoja polunvarren mättäiden lomasta. Lapin linnut seurana Ruokailun ja nokosten jälkeen nousimme Rousajärven eteläpuolen Laasavaaraan, joka on erämaa-alueen itäosan tyypillinen kallioinen vaara. Erämaan lintuja nämä kuikat. Tämän tästä pyrähti lentoon riekko parvia. Peilityyneltä Iisakkijärveltä kantautui kuikan huuto. Kuolleitten koivujen näkymä oli perin ankea, mutta muutoin ruskan värjäämät maisemat näyttivät hienoilta. Emolintu ojensi poikaselleen pyydystämänsä kalan. Ahkerasti linnut touhusivat ruokailupuuhissa ja lennähtivät välillä edemmäksi. Läheisen vaaran rinteellä ja laella törröttää tuhatmäärin koivuja, jotka tunturimittarin toukat ovat syöneet paljaiksi lehdistä. Vaaran länsija eteläpuolella on soita, joilla riekot viihtyvät. Sen enempää kuukkelit kuin pikkutikkakaan eivät kameroitten kanssa hiippailevista retkeläisistä tuntuneet juuri välittävän. RUSKAVAELLUS Markus Sirkka vetää veneen Silisjoen vastarannalta, jonne edelliset vaeltajat ovat sen ylityksen jälkeen jättäneet. Kaldoaivin erämaa-alueen Iisakki järvi syyskuun alun yössä.. Ne lensivät muutaman sata metriä ja laskeutuivat vaivaiskoivujen ja kanervien suojiin. Kaksi upeaa lintua lipui hiljalleen järvenselällä toisen välillä sukeltaessa kaloja iltapalaksi. Vielä ennen nukkumaanmenoa saamme kuulla lintujen upeat huudot. Lapintiainen on löytänyt ravinnokseen toukan. Kaldoaivin tunturierämaata olisi riittänyt vaeltaa lähes kolme tuhatta neliökilometriä. Tällä reissulla siitä tuli koetuksi vain pienenpieni osa. Ne etsivät jäkälien alta hyönteisiä ja niiden toukkia. Illan hämärtyessä saavuimme takaisin Iisakkijärven autiotuvalle. Tunturikoivujen oksilla taiteili kaksi vaaleanruskeaa lintua
Ristikon 7/2022 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 9/2022. Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/ palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 20.9.2022 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 7, PL 440, 00101 Helsinki. 020 413 2277 (ark. Avain sanassa on kahdeksan kirjainta. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. 8–16). 67 Aarre 7/2022 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 5/2022 voittajia: Mervi Heikkilä, Ypäjä Terttu Kuivaniemi, Kälviä Hannu Toropainen, Tohmajärvi Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 7/2022. Ristikon 5/2022 ratkaisu: Avainsana: HAULIKKO Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruu tujen kirjaimista. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh
VILLIRUOKA 68 Aarre 7/2022 HYVINVOINTI. 68 Aarre 7/2022 HYVINVOINTI Kun haukisaalis tai riistaliha jauhetaan, ruoka maistuu myös suvun lapsille. Teksti, kuvausjärjestelyt ja kuvat MARI IKONEN Lasten mieleen Riistapullat tarjotaan vastapaistettuina perunamuusin, puolukkahillon ja kasvisten kanssa tai kylminä perhejuhlan noutopöydässä
Murustele leipäviipaleet kulhoon, kaada päälle kerma, sekoita ja anna turvota. Jos haluat varmistaa, ettei taikinaan tule ummehtunutta makua vanhaksi päässeistä korppujauhoista, käytä jatkeena kermassa tai kermaviilissä liotettua leipää. 2 Kesällä uistellut tai katiskaan uineet hauet kannattaa fileoida ja pakastaa saman tien, jauhaa fileitä isompi erä kerralla ja pakastaa osa kalapihveistä. Silppua yrtit ja purista sitruunamehu. Silppua maustekurkku pieniksi kuutioiksi, silppua myös yrtit. Jauha tasaiseksi massaksi monitoimikoneella tai sauvasekoittimella. Jauha fileepalat lihamyllyllä kahteen kertaan, jotta kaikki ruodot varmasti hienontuvat. Silppua pekoni. Muotoile taikinasta keskikokoisia lihapullia leivinpaperilla päällystetylle uunipellille. Lisää kulhoon raaka jauheliha, kypsennetty sipuli-pekonisilppu, munat ja mausteet. Tarkista maku ja tarjoa kastike haukimurekepihvien kanssa. Haukimurekepihvit (5–6 ANNOSTA) 700 g haukifileitä 4 viipaletta paahtoleipää 2 dl kermaa 2 munaa 2 tl suolaa 2 rkl sitruunamehua nippu tuoretta tilliä nippu tuoretta ruohosipulia Paistamiseen: 50 g voita tilkka rypsiöljyä Leikkaa haukifileet pitkittäin. Kostuta tarvittaessa kätesi kylmällä vedellä. Kuullota sipuli-pekonisilppua paistinpannulla miedolla lämmöllä voissa. Vatkaa kalamassa, leipämassa, munat ja mausteet tasaiseksi, melko pehmeäksi mureketaikinaksi. Sekoita kermaviiliin maustekurkkuja yrttisilppu sekä mausteet. Anna taikinan levähtää jääkaapissa. Kermaviilikastike (5–6 ANNOSTA) 250 g kermaviiliä 1 maustekurkku kourallinen tuoretta tilliä kourallinen tuoretta ruohosipulia 1 tl mietoa sinappia 1 tl vaaleaa viinietikkaa 1 tl sokeria Kaada kermaviili kulhoon. Paista riistapullia 200-asteisessa uunissa 15–20 minuuttia.. 3 Mureketaikinaan käytetään usein korppujauhoja. Sekoita lihapullataikina tasaiseksi. Puhtaita makuja 1 Laadukkainta riista jauhelihaa saa, kun jauhaa tuoreet tai pakastetut liha palat juuri ennen ruuaksi valmistamista. 69 Aarre 7/2022 HYVINVOINTI Mehevät riistapullat (5–6 ANNOSTA) 4 viipaletta paahtoleipää 2 dl kermaa 1 suuri sipuli (1 valkosipulinkynsi) 1 rkl voita 100 g pekonia 600 g hirven, peuran tai kauriin jauhelihaa 2 munaa 2 tl suolaa 1 tl rouhittua mustapippuria (kourallinen silputtua tuoretta persiljaa tai timjamia) Murustele paahtoleipäviipaleet kulhoon, kaada päälle kerma, sekoita ja anna hetken turvota. Sileää haukimassaa voi myös kypsentää vesihauteessa kalapateeksi tai keittää kalaliemessä juhlavia haukikvenelleja. Paista pannulla pieni koepihvi ja tarkista maku. Kuori sipuli ja silppua se hienoksi. Anna hetki jäähtyä. Kuori ja hienonna veitsellä halutessasi myös yksi valkosipulinkynsi. Muotoile mureketaikinasta litteitä pihvejä ja paista ne keskilämmöllä voi-öljyseoksessa. Tarjoa keitettyjen perunoiden ja salaatin sekä kermaviilikastikkeen kanssa. Miedonmakuiset, kuohkeat haukipihvit maistuvat perinteisen kermaviilikastikkeen kanssa tai vaikka kalapurilaisissa
Puulle on jatkossakin kysyntää. Taimia tarvitaan noin 3 400, mikä tarkoittaa noin tuhannen euron kulua. Muista uudistamiskulut Hakattu alue kannattaa uudistaa mahdollisimman nopeasti, jotta metsän kasvuun ei tule katkoja. Varaa rahaa veroihin Kaksikymmentäviisi tuhatta euroa tuntuu äkkiseltään suurelta summalta. Raivaussaha on omatoimiselle metsänomistajalle järkevä investointi. Uudistamiskulujen jälkeen esimerkkimetsänomistajan käteen jää noin 11 000 euroa. P uukaupasta saaduille rahoille on tällä hetkellä hankala löytää tuottavaa ja turvallista sijoituskohdetta. Tässä jutussa on esimerkkinä metsänomistaja, joka on teettänyt kahden hehtaarin uudistushakkuun ja saanut siitä 25 000 euron puukauppatulon. Jos metsäkiinteistön ostamisesta on jäljellä metsävähennysoikeutta, pääomavero on hieman pienempi. Enää ei ole isoa pulmaa siitä, mihin lopun rahan sijoittaisi. Tilille tulleesta summasta on siten maksettava vielä 11 prosenttia pääomatuloveroa. 70 Aarre 7/2022 OMA TALOUS TAKAISIN METSÄÄN Puukaupparahoille saattaa nyt saada parhaimman tuoton, kun sijoittaa ne takaisin metsään. Uudistaminen onnistuu sitä varmemmin, mitä nopeammin sen tekee. Puunmyynnin arvonlisävero on 24 prosenttia. Uudistettava alue pitää muokata, jotta taimet tai siemenet lähtevät hyvin kasvuun. Kahden hehtaarin uudistamiseen kuluu rahaa yhteensä 2 000–3 000 euroa. Kahden hehtaarin muokkaamiseen kuluu siten noin tuhat euroa. Viiden vuoden kuluttua istutuksesta taimikko kannattaa käydä läpi raivaussahan kanssa ja kaataa istutetun puulajin kanssa kilpailevat vesakot. Puun ostaja pidättää puukauppatulosta automaattisesti 19 prosenttia pääomaveron osuutena. Puunmyyntitulosta maksetaan myös 30 prosentin pääomatulovero, joka on tässä tapauksessa 6 050 euroa. Niinpä 25 000 eurosta kuluu vajaat 5 000 euroa arvonlisäveron maksamiseen seuraavan vuoden helmikuussa. Varhaisperkausta ja muuta taimikonhoitoa ei tarvitse tehdä itse, jos siihen ei ole aikaa tai osaamista. Jos homman haluaa ja ehtii tehdä itse, kuluna ovat raivaussahan hankinta ja polttoaineet. Palvelun voi ostaa metsänhoitoyhdistykseltä tai. Päätehakkuutuloista kannattaa laittaa aina noin 15 prosenttia sivuun uudistamista varten. Viikonloppumetsurille sopiva, laadukas raivaussaha maksaa 800 euroa. Puun ostajan myyjälle tilittämässä summassa on aina mukana arvonlisävero, joten arvonlisäveron osuus pitää laittaa visusti talteen. Muokkaus maksaa 400–600 euroa hehtaarilta menetelmästä riippuen. Ihan ensimmäiseksi on hyvä muistaa, että summaan HYVÄT NEUVOT Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI sisältyy veroja, jotka on tilitettävä valtiolle seuraavan vuoden alussa. Taimet pitää varata hyvissä ajoin edellisenä vuonna, jos mielii päästä istuttamaan seuraavana keväänä. Kun arvonlisävero ja pääomatulovero on vähennetty 25 000 euron kokonaissummasta, jäljelle jää 14 000 euroa. Jos teettää istutustyön ulkopuolisella, sekin maksaa noin tuhat euroa. Satsaa varhaisperkaukseen Istutetut taimikot pitää muistaa hoitaa hyvin. Kannattaa miettiä, löytyisikö omasta metsästä hoitokohteita, joihin sijoitettu raha olisi investointi tulevaisuuden puunmyyntiin. Voimakas inflaatio ja korkojen nousu sumentavat talousnäkymiä. Miten sen voisi panna poikimaan omalla metsätilalla
Suurimmat muutokset tulevat suometsien hoidon tukiin. ASIANTUNTIJALÄHTEET Metsäasiantuntija Lauri Laakso, Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme Luonnonvarakeskus Raivaus saha on järkevä investointi.. Varhaisperkauksen hinta on 350–400 euroa hehtaarilta. Metsäautotien perusparannus maksaa noin 20 000 euroa kilometriltä, ja siihen on mahdollista saada valtiolta tukea puolet. muilta palveluntarjoajilta. Tuhkalannoitteiden ja booripitoisten terveyslannoitteiden hinnat eivät ole nousseet, joten nämä lannoitukset ovat erittäin hyviä sijoituskohteita. Kunnosta metsätie Metsätien kunnostus on mittava investointi, johon olisi hyvä saada mukaan alueen muita metsänomistajia. Puukaupparahalla voi teettää myös metsätien reunojen raivauksen, jolloin tie kuivuu nopeammin eivätkä puiden juuret vahingoita tien runkoa. Tilanne on nyt muuttunut, kun lannoitteiden hinnat ovat kaksinkertaistuneet ja myös levityksen polttoainekulut nousseet. Varhaisperkaukseen saa valtiolta hehtaarikohtaista tukea, mikä parantaa edelleen varhaisperkauksen kannattavuutta. Omien metsäpalstojen puunkuljetusta voi turvata ja metsäkiinteistön arvoa nostaa myös pienemmillä kunnostustoimilla, kuten kääntöpaikan rakentamisella. Kemera-tuesta siirrytään Metkatukeen, jonka voimaantulo edellyttää EU-komission hyväksyntää. 71 Aarre 7/2022 OMA TALOUS Valtion tuet uudistuvat Valtion metsänhoitotukien järjestelmä uudistuu. Tukea saa myös myöhempään taimikonhoitoon. Kaikki tekstissä kerrotut hinnat ovat arvonlisäverottomia. Jos raivattavana on jo hieman vanhempaa, yli kolmemetristä taimikkoa, hehtaarihinta on noin sata euroa korkeampi. Alv-velvollinen metsänomistaja voi vähentää tuotteiden ja palvelujen alvit valtiolle tilittämistään puunmyynnin arvonlisäveroista. Tie kestää näin pidempään ilman kalliita kunnostustoimia. Tuhkalannoitteita käytetään suometsiin ja terveyslannoitteita esimerkiksi vanhoille pelloille, joilla esiintyy tyypillisesti boorin puutosta. Kemera-hakemuksia voi jättää Metsäkeskukselle 1.10.2023 asti. Ajallaan tehty taimikonhoito lisää hakkuutuloja koko kiertoajalta 40 prosenttia, mikä tarkoittaa vuosikoroksi laskettuna viittä prosenttia. Tällä hetkellä lannoituksen hinta on noin 600 euroa hehtaarilta. Lyhennä lainaa Yksi varmasti tuottava sijoituskohde puukaupparahoille on pankkilainan lyhentäminen. Nykyrekoille sopivan kääntöpaikan saa teetettyä 3 000 eurolla. Jos esimerkiksi 50 000 euron metsänhankintalainassa on pankin marginaalia 1,5 prosenttia, lainan hoitokulut ovat vuoden päästä noin 1 750 euroa vuodessa. Metka korvaa Kemeran vuoden 2024 alussa. Kasvatuslannoitus on siten edelleenkin kannattava hoitotoimi (ks. Luonnonvarakeskuksen laskelman mukaan kasvatuslannoitus kannattaa edelleen esimerkiksi mäntykankaalla, jos lannoitteiden ja levitystyön hinta jää alle 800 euron hehtaarilta. AR 6/2022). Voikin olla järkevää maksaa metsälainaa pois sillä summalla, mikä metsänhoitotöistä jää jäljelle. Ennen lannoitteiden hinnannousua kasvatuslannoituksen sai 400 euron hehtaarihinnalla. Lainan lyhennykselle saa tässä tapauksessa 3,5 prosentin koron. Terveyslannoituksille saatava korkotuotto on 20 prosentin luokkaa. 12 kuukauden euriborkoron ennustetaan olevan vuoden päästä noin kaksi prosenttia. Harkitse lannoitusta Ennen kuluvaa vuotta metsien kasvatuslannoitus antoi keskimäärin 15 prosentin koron investoinnille. LÄHDE Suomen metsäkeskus VEROVINKKI METSÄN UUDISTAMISKULUT, metsä työvälineet ja -asut, polttoaineja matkakulut, lannoituskulut, metsätien kunnostus sekä urakoitsijoille maksetut korvaukset ovat vähennyskelpoisia metsäverotuksessa. Metkassa taimikon ja nuoren metsän hoidon tukihakemus jätetään vasta sitten, kun työ on toteutettu. Varhaisperkauksella ja taimikonhoidolla pääsee nyt parempaan tuottoon kuin pankkien tarjoamilla sijoitusrahastoilla
Luotettavaa välitystä yli 30v. Jos olet tilannut Aarteen 29.3.2022 mennessä, luet MT Metsän verkkosisältöjä maksutta vuoden loppuun saakka. Luo käyttäjä tunnukset ja varmista pääsy metsäsisältöihin! Tunnusten luontiin tarvitset vain asiakasnumeron ja postinumeron 1 Mene osoitteeseen viestimedia.fi/aktivointi 2 Kirjoita asiakasnumerosi ilman etunollia sekä posti numerosi ja valitse Jatka. 72 Aarre 7/2022 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Toivommekin maa-alueiden omistajilta myönteistä suhtautumista maastojen käyttöön koiria koulutettaessa ja testatessa niiden osaamistasoa. Ku va : Ha nsu La ita la TÄSSÄ ON HYVÄ PAIKKA SINUNKIN ILMOITUKSELLESI! TILAA HETI 040 720 7981 Jos sinulla on käyttäjätunnuksiin tai kirjautumiseen liittyviä ongelmia, saat niihin apua asiakaspalvelustamme viestimedia.fi/asiakaspalvelu. kokemuksella. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy Lisätietoja: www.luonnonperintosaatio.fi Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 MobilePay-numero: 77220 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – Ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. 5 Saatuasi sähköpostivahvistuksen aktivoinnista voit kirjautua tunnuksillasi osoitteessa aarrelehti.fi ja osoitteessa MT.FI/metsa. 4 Hyväksy käyttö ehdot ja valitse Aktivoi tunnus. Kiitos jo etukäteen. www.tuomontupa.fi Selkeillä ohjeillamme teet saunasi itse! Tutustu ja tilaa esite holvisaunat.. 09–2418 498. KATSO MESSUHINNAT www.raite.fi I puh. Lue Aarteen näköislehteä millä tahansa laitteella selaimen kautta ilman erillistä sovellusta. Tee muutoksia tilauksiisi liittyviin asioihin Omat tiedot -osiossa.. Pelastuskoirien koulutus tapahtuu kaikenlaisissa maasto-olosuhteissa. Asiakasnumeron löydät tilaus laskulta, lehden takaa osoitetietojen yhteydestä tai soittamalla asiakas palveluun. 3 Tarkista osoitetietosi, anna sähköposti osoitteesi ja määrittele haluamasi salasana. Antamasi sähköpostiosoite on jatkossa käyttäjätunnuksesi. 050 342 5234 Vahva ja kestävä harkkorakenne holvin alla pehmeät ja happirikkkaat löylyt! Uusimaa ja ympäristökunnat. Pellonreunojen raivaukset ja kantojen nosto. 0400 679 468 ETSIMME ASIAKKAILLEMME RANTAHUVILAA/TALOA RANNALTA n. Kirjautuminen kannattaa Löydät Aarteen verkko sisällöt osoitteesta MT.FI/metsa. Vihdintie 4, 00350 Helsinki p. koti M etsä Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 on monelle hammasviilataan samanaikaisesti. Jani Ylä-Rautio 0400 625 488 Ostetaan energiapuuta Pelastuskoira on eksyneen ystävä Pelastuskoirat toimivat poliisin ja muiden viranomaisten apuna kadonneiden henkilöiden etsinnöissä koko Suomen alueella. 150 km säteeltä H:gista Asumiseen sekä vapaa-aikaan
Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. AARTEEN TILAUSLOMAKE . 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. sähköpostilla . tekstiviestillä. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stim edia Oy Asia kas palv elu Tun nus 50 025 96 Info A2 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. 12 kk 127,20 e . lahjaksi alkaen. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. J O HAN NES W IEH N RI TV A T UO M I ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 21.9.2022 JYRKI LUUKKONEN Retkeilykirjailijan vaellusvinkit Villisikakyttyyllä Miehikkälässä Hongotar ja muut saaliinhaltijat Kokeilussa 10 edullista moottorisahaa Energiarankaa tarvitaan enemmän kuin koskaan Eija Keckmanin syyspuutarhassa Sienipelmeneitä ja ihanaa tyrnicurdia Tamperelainen Harri Ahonen suosii retkeilyasuna polvipituisia housuja myös syksyn viileillä säillä.. Suosittelemme maksutonta e-laskua. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). itselleni?. Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja etuja . Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakas palveluun. 6 kk 69,00 e . . Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi. Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 e paperilaskulisä. 2022! Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. __?/?__?/ 20___ . seuraavasta numerosta?. 73 Aarre 7/2022 VAKIOT PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 69,00 e • laskutusjakso 12 kk 127,20 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia
Aarre 7/2022 VAKIOT 74 O mia metsätilojaan pitkään hoitaneet ihmiset tietävät, että suhteellisen voimakkaasti harvennettujen metsien kuutiometrimäärä kasvaa lopulta selvästi suuremmaksi kuin harventamattoman puuston. Suurin Karjalankannaksella koealalta koskaan mitattu laskennallinen puumäärä on ollut peräti 2 000 kuutiometriä hehtaaria kohden. Mutta harventaessaan metsää ne samalla tekevät tilaa paremmin kasvaneille ja suuremmille puille samalla tavalla kuin oman lajimme metsänhoitajat. Afrikan sademetsissä on tyypillisesti hehtaarilla 360–430 tonnin suuruinen maanpäällinen hiilivarasto. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. TÄMÄN PAIKALLAAN JUNNAAVAN keskustelun näkökulmasta on hauska yllätys, että norsujen Afrikassa harjoittama ”metsänhoito” näyttää kasvattavan metsien hiilivarastoja hyvin samanlaisen logiikan kautta kuin ihmisten Suomessa suorittamat harvennukset. Norsut kyllä kaatavat suuria määriä pieniä puita. Kummallakin mantereella kasvaa hyvin suurikokoisiksi tulevia puulajeja, mutta Afrikan sademetsien puut ovat keskimäärin paksumpia kuin esimerkiksi Amazonasin puut. Voimakkaasti harvennettujen tai alun perinkin harvaan istutettujen metsien koealoilta sen sijaan löytyy yli tuhannen kuution puumääriä. Toisin sanoen norsujen toiminta järeyttää puustoa ja kasvattaa metsien hiilivarastoja. Suuri osa kaikista norsunlannan mukana maahan päätyvistä siemenistä itää. Jos metsää ei harvenneta, se niin sanotusti riukuuntuu. Keskiarvo on noin 400 tonnia hiiltä hehtaarilla. Norsujen muokkaamissa metsissä on epäilemättä enemmän hiiltä myös maan alla. Valtaosa taimista päätyy tietysti nopeasti lehmien, vuohien tai villien kasvinsyöjien ruuaksi eikä ehdi kasvaa suuriksi puiksi. Norsut syövät puiden lehtiä ja kuorta ja tuhoavat suuria määriä pieniä ja keskikokoisia puita. Se laskettiin Raivolan lehtikuusimetsästä, johon oli 1700-luvun alussa istutettu vain reilut 400 puuta hehtaarille. SILLOIN, KUN AFRIKKALAISESSA sademetsässä elää yksi norsu neliökilometrillä, metsässä on kullakin hehtaarilla keskimäärin 100 kuutiota enemmän puuta ja noin 25 tonnia enemmän hiiltä kuin sellaisessa metsässä, josta norsut on hävitetty kokonaan. Useimmat tutkimuksen vertailualueet ovat sitä paitsi olleet norsuttomia vasta suhteellisen lyhyen aikaa. Etelä-Amerikan sademetsissä tyypillinen vaihteluväli on 260–390 tonnia ja keskiarvo reilut 300 tonnia. NORSUT OVAT TÄRKEITÄ myös monenlaisten metsien uudistumisen ja monimuotoisuuden kannalta. Tämäkin on vasta puuston maanpäällinen hiilivarasto. Parikymmentä vuotta sitten julkaistun tutkimuksen mukaan kolmasosa sademetsien puulajeista levittää siemeniään ennen kaikkea norsujen avulla. Norsut saattavat selittää jopa suurimman osan erosta. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Nature Geoscience -lehdessä huhtikuussa julkaistun tutkimuksen mukaan tämä vanha näkemys on ollut vakava väärinkäsitys. Jos ihminen ei ole omin silmin seurannut eri tavalla hoidettujen metsien kehitystä, hänen voi olla hyvin vaikea ymmärtää, että harvennukset pitkän päälle kasvattavat metsien puumäärää ja hiilivarastoja. Savanninorsut kuljettavat syömänsä siemenet jopa 65 kilometrin päähän, ja tutkimuksien mukaan kukin norsu kylvää päivässä keskimäärin 3 200 puun siementä lantansa mukana. Vain harvat puut pääsevät lihomaan järeiksi. Toisin sanoen Afrikan sademetsissä on melkein sata tonnia suurempi hehtaarikohtainen hiilivarasto ja todennäköisesti paljon enemmän eloperäistä hiiltä myös pinnan alla. Luonnontilaisista metsistämme ei ole koskaan löydetty yhtä suuria puukuutiomääriä. Siirtomaakauden virkamiehet uskoivat, että norsut hävittävät metsiä, ja norsukantaa pyrittiin harventamaan metsien suojelemiseksi. Elefanttien pitkän aikavälin vaikutus sademetsien puustoon voi olla vielä suurempi. RISTO ISOMÄKI Afrikan suuret harmaat metsänhoitajat ISOMÄKI Norsut harventavat ja kylvävät puita.. Suurin osa jää kitukasvuisiksi rangoiksi eikä edes kasva kovin pitkiksi. Monet kaupungeissa asuvat ympäristönsuojelijat uskovat, että metsän hiilivarasto kasvaa sitä suuremmaksi, mitä vähemmän puustoa harvennetaan. Tämä johtuu ainakin osin siitä, että Afrikassa on norsuja mutta Etelä-Amerikassa ei
Lue lisää tuotteesta ja löydä lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta cfmoto.fi EUROOPAN SUOSITUIN MÖNKIJÄMERKKI Black Edition alk. Lue lisää tuotteesta ja löydä lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta cfmoto.fi EUROOPAN SUOSITUIN MÖNKIJÄMERKKI. T3B 40/60 km/h Kauppaan sisältyy markkinoiden paras takuu: 3 vuotta ilman kmtai tuntirajaa! Saatavilla valikoiduilta jälleenmyyjiltä kautta maan. 6990€ Kompakti ja tehokas traktorimönkijä CFORCE 520L Black Edition sopii mainosti niin huvikuin hyötykäyttöönkin. Black Edition alk. Vakiovarusteisiin kuuluvat voimakas vinssi ja jämerä veto kuula auttavat sinua hoitamaan vaikeat työt. T3B 40/60 km/h Kauppaan sisältyy markkinoiden paras takuu: 3 vuotta ilman kmtai tuntirajaa! Saatavilla valikoiduilta jälleenmyyjiltä kautta maan. Saatavana pitkänä versiona, joka on rekiste röitävissä 2 henkilölle. Vakiovarusteisiin kuuluvat voimakas vinssi ja jämerä veto kuula auttavat sinua hoitamaan vaikeat työt. Hidas vaihteistoalue antaa maksimaalisen vetokyvyn. Saatavana pitkänä versiona, joka on rekiste röitävissä 2 henkilölle. Sen 495 cc moottori, CV-Tech -variaattoriratkaisu ja EFI tarjoavat uskomattoman kiihtyvyyden. Sen 495 cc moottori, CV-Tech -variaattoriratkaisu ja EFI tarjoavat uskomattoman kiihtyvyyden. 6990€ Kompakti ja tehokas traktorimönkijä CFORCE 520L Black Edition sopii mainosti niin huvikuin hyötykäyttöönkin. Hidas vaihteistoalue antaa maksimaalisen vetokyvyn
Las Palmas GRAN CANARIA Santa Cruz de Tenerife TENERIFFA Puerto del Rosario FUERTEVENTURA Arrecife LANZAROTE Funchal MADEIRA San Sebastian LA GOMERA Santa Cruz de Tenerife TENERIFFA Santa Cruz de La Palma LA PALMA Puerto del Rosaria FUERTEVENTURA Arrecife LANZAROTE Funchal MADEIRA Las Palmas GRAN CANARIA Gran Canaria Teneri a Agadir MAROKKO La Palma Lanzarote Madeira