s. 38 metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous hirvituhot Syöntivaraa taimikoihin s. 16 Karhujahtia Kainuussa Rajavartija Lauri Moilanen ja norjanharmaa Jätkä ovat kokeneet jahtikumppanukset, s. 10 Tyhjätaskusta metsäsijoittajaksi s. 22 14,40 € 7 | 2023 aarrelehti.fi Sota-aika toi sienet pöytään s. 32. Haluan ylläpitää käsityökulttuuria ja auttaa omalta osaltani luontoa. 50 TYÖVÄLINEET Sahanteroituksen niksit s
Ruotsissa ja Norjassa tuhoja tuottanut Sylvia oli meidän tiluk silla parin tuulenpuuskan kokoluokkaa, silti se katkaisi ja kaatoi vanhan päätalon pihasta koivun. Maamme ensimmäiset tulitikkutehtaat perustettiin 1840luvulla, ja viimeinen niistä, FinnMatch Oy Vaajakoskella, lo petti toimintansa vasta vuonna 1995. Tiesittekö muuten, että Suomessa tehtiin sadan vuoden ajan (1873–1972) lankarullia koivusta. MARIA MIKLAS Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi Tervaa, tulitikkuja ja jalostettua ligniiniä PÄÄKIRJOITUS T änä kesänä Suomi on säästynyt isoilta metsä paloilta ja pahoilta myrskyiltä. Ei onneksi talon eikä linjan päälle vaan parven ajosillan kaiteelle. Kenties siitä on tulossa meidän aikamme tervaa. Koivikon tilan pihakoivut olivat suuria jo lapsuudessani, nyt ne ovat lahoja ja suuria. Isoja muutoksia tapahtuu edelleen, viimeksi tällä vuosi kymmenellä, kun kartonki ohitti paperin Suomen metsä teollisuuden päätuotteiden viennin arvossa. Suomen varhaisia vientihittejä olivat purje laivojen mastot. Mies sai painavan perustelun kannalleen, miksi ne kaikki pitäisi kaataa. Kolme suurta metsäfirmaa ovat kiinnostuneita puun lig niinistä, sellunkeiton sivutuotteesta, joka aikaisem min poltettiin energiaksi. Ligniinille on suuria suunnitelmia. LANKARULLAT JA NIIDEN mate riaali ovat vain yksi esimerkki siitä, miten metsiimme perustuvat tuotteet ja niiden raakaainetarpeet ovat vuosisatojen aikana vaihdelleet. Raakaaine ja työvoima oli halpaa ja lankarullien valmistus erittäin kannattavaa liiketoimintaa. Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Siitä voidaan jalostaa biopohjais ta liimaa, palon estoaineita, akkumateriaalia, betonia, muovia, tekstiilejä ja melkein mitä vain, minkä teollinen valmistaminen osoittau tuu kannattavaksi liiketoiminnaksi. 3 Aarre 7/2023 METSÄ. Parhaillaan pohditaan, miten EU:n pakkausjäteasetus vaikuttaa kartongin markkinoihin. Tulitikut valmistettiin haavasta, jonka tärkein tehtävä nykyään on lisätä metsien monimuotoisuutta. 1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta. Kova ja lohkeamaton koivu oli rulliin paras materiaali, ja koivua oli Suomen metsissä kaskenpolton jäljiltä runsaasti. Monen suomalaisen metsäteollisuusyrityksen toiminta on saanut alkunsa lanka rullista. Nyt myös puu tuoteteollisuus on ohittanut paperin ja on tasoissa kartongin kanssa. Tehtaita oli 22, ja pel kästään vuonna 1913 valmistettiin 1,3 miljardia lankarullaa kotiompelijoiden tarpeisiin. Suomen varhaisia vientihittejä olivat purjelaivojen mastot sekä laivojen suo jaaineeksi poltettu mäntyterva
Markkinat ohjaavat tehok kaasti sitä, missä ja miten paljon puuta käytetään, kirjoittaa Luonnonvara keskuksen yliaktuaari Tuomas Niinistö. HANNU HUTTU ERKKI VOUTILAINEN / MUSEOVIRASTO / JOURNALISTINEN KUVA-ARKISTO RITVA TUOMI KANNEN KUVA HANNU HUTTU Minja Kolehmaisen pienestä matkailu autosta löytyy veistorautoja, pistosaha, nauhahiomakone ja puutavaraa. Metsä ja riistaorganisaa tioilla olisi mahdollisuus tuottaa parempaa paikal lista tietoa puulajivalinnan tueksi, kirjoittaa Petri Kortejärvi. 22 SAHA TERÄVÄKSI Aarre kokosi käytännön vinkit moottorisahan terä ketjun viilaamiseen. Karhujahdissa Lauri Moilaselle ja Jätkälle kertyy kymmeniä kilometrejä liikuntaa päivän aikana. 7 2023 lukuvinkki! 38 10 50 Pitkälle 1900-luvulle saakka suurimmassa osassa Suomea sieniä väheksyttiin. 20 RIITTÄVÄTKÖ SUOMEN METSIEN PUUVARAT. 10 YHTEYDESSÄ LUONTOON Taiteilija Minja Kolehmai nen asuu ja tekee puu sepän töitä matkailuautossa. 30 ”METSÄT OVAT TÄRKEÄ OSA HUOLTOVARMUUTTA” Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Janne Känkäsen mukaan muut tunut maailmantilanne on korostanut metsien roolia huoltovarmuudessa. 32 SYÖNTIVARAA TAIMIKOIHIN Mitä enemmän hirvillä on SISÄLTÖ 6 Aarre 7/2023 METSÄ. 14 AJANKOHTAISET AARTEET Koivuinen Leppänen ja metsänimisissä Saarni Mäntynen. METSÄ 3 TERVAA, TULITIKKUJA JA JALOSTETTUA LIGNIINIÄ 8 METSÄ NYT Viholliset avuksi ja muita metsäuutisia. Niiden keräämistä on pidetty naisten ja lasten työnä. 29 MIKÄ ON, KUN EI MÄNNYN JA KOIVUN VILJELY LISÄÄNNY. 16 TYHJÄTASKUSTA SIJOITTAJAKSI Markku Kouvalla on sekä omaa metsää että osakkuus tuhansiin metsähehtaarei hin oman sijoitusyhtiönsä kautta
Lahjoja sinulle! 58 22 Puolukka sattumat tuovat mukavaa kirpeyttä syksyisiin pikkuleipiin. ELINA LAMPELA RIST O JUS SILA sopivia ravinnonlähteitä, sitä vähäisemmiksi jäävät taimikkotuhot. 7 Aarre 7/2023 METSÄ. JUURET 38 EDULLISTA SÄRVINTÄ NÄLKÄISILLE Sienestyksen läpimurto Länsi-Suomessa tapahtui vasta toisen maailmansodan ruokapulan aikana. PYSY AARTEEN TILAAJANA Aarteen kestotilaajat saavat joulukuun Aarteen mukana ensi vuoden seinäkalenterin, jonka kuvat vievät metsän maailmaan. VAKIOT 43 LUKIJAKYSELY 62 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 KADONNEEN HIILEN ARVOITUS PALASI TAKAISIN Olemme saattaneet suuresti aliarvioida metsien ja suurien yksittäispuiden synnyttämien maanalaisten hiilinielujen koon, kirjoittaa Risto Isomäki. Tammikuun lopulla numeron 1/2024 mukana kestotilaajille postitetaan Aarteen uusin kirja, Villiyrtit ja luonnonmarjat, joka opastaa tunnistamaan, keräämään ja käyttämään Suomen luonnon arvokkaita villivihanneksia ja marjoja. LUONTO 50 KARHUN JÄLJILLÄ Aarre seurasi viime kesänä karhujahdin aloituspäivää Suomussalmella. OMA TALOUS 60 ONNISTUNUT PUUKAUPPA Puukaupat kannattaa suunnitella huolella ja välttää äkkipäätöksiä. 36 METSÄN HUOMASSA Aarteen kirjoituskilpailun teksteissä muistellaan metsän tarjoamia eväitä ja elämyksiä. Aarre kokeilu Moottorisahan teräketjun saa teräväksi viilalla tai koneella. PUU 44 TERVETULOA SILTALAAN! 1800-luvun lopun hirsihuvila Enäjärvellä on tv:stä tutun tanssijapariskunnan haaveiden täyttymys. HYVINVOINTI 58 KIVASTI KIRPEÄÄ Leivo puolukkasadosta kirpakat keksit ja mehevä piirakka. 54 METSÄSSÄ VIRTAA JOKI Ahmauksenkorven helmi on metsän halkaiseva joki, joka lisää monimuotoisuuden kirjoa
Kirjanpainajan lisääntymisnopeuteen nähden se on liian vähän.” Pelto-Arvon mukaan paras tapa torjua kirjanpainajatuhoja on yhdistää perinteisiin metsänhoitokeinoihin luonnon omia keinoja eli hyödyntää kirjanpainajan luontaisia vihollisia, petoja ja loisia. Raivausja harvennusvaiheessa metsään pitäisi jättää myös muita puulajeja ja lisätä soveltuvilla kohteilla männyn ja koivun osuutta.” Feromoni ansat eivät estä tuhoja. Kannattaa huomata, että Metka tuo nuorten metsien hoidon tukeen 12 metrin pituusrajan, mikä rajaa ensiharvennuskohteita merkittävästi. ”Muurahaiskuoriaiselle on hyvää ruokaa tarjolla myös männyissä. 6.9. Tuhojen torjunnassa voitaisiin tutkijan mukaan hyödyntää kirjanpainajakuoriaisen luontaisia vihollisia. 30.8. Jos niissä on paljon kirjanpainajien iskeymiä, pihkavuotoja ja tyvillä purua, hakkuut ovat toimiva ratkaisu. Kemera-hakemusten on oltava Metsäkeskuksessa viimeistään 1.10.2023. L uonnonvarakeskus ja Metsäkeskus seuraavat kirjanpainajakantojen kehittymistä feromonipyydysten avulla. Myös sekapuustoisuudella voidaan ylläpitää kirjanpainajan luontaisten vihollisten populaatiota. Aikaisem min tuhot olivat usein seuraus ta metsän tuulituhoista. Tuen suuruus on kriteerit täyttävissä yli kolmemetrisissä taimikoissa 230 euroa hehtaarilta ja alle kolmemetrisissä 160 e/ha. ”Torjunnan tarvetta arvioitaessa tulisi kiinnittää huomiota kuolleiden puiden ympärillä oleviin, vielä vihreisiin mutta vahingoittuneisiin puihin. Myös jotkut metsänomistajat ovat ottaneet pyydykset kokeiluun omassa metsässään. 25.9. Kemera-tukea voi vielä saada 450 e/ha, kun nuoren metsän hoitokohteella kerätään myös pienpuuta. LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET mhy.fi/tapahtumat Ravintopuita vihollishyönteisille Mikäli kuolleita puita on vain muutamia siellä täällä eikä ongelma ole levinnyt ympärillä oleviin puihin, Pelto-Arvon mukaan on parasta jättää kuolleet puut metsään. Hakemusta ennen töiden aloittamista ei tarvita. aiheena on ensimmäisen puukaupan teko. ”Kirjanpainaja ei ole enää kiinnostunut pystyyn kuolleista puista, joista kaarna on irronnut. Tilaisuudessa puhuvat Digija väestötietoviraston asiantuntijat Suvi Malinen ja Jani Saarela. Kemerassa tuen rajana on 16 sentin läpimitta. Osa niistä on avoimia kaikille metsänomistajille. Aiheeseen johdattaa PTT:n metsäekonomisti Marjo Maidell. Vuonna 2024 voimaan tulevassa Metka-tuessa tukea taimikonhoitoon ja nuoren metsän hoitoon haetaan vasta töiden toteuttamisen jälkeen. Ehkäisevien hakkuiden tarvetta ei pitäisi kuitenkaan liioitella.” Kuusikoiden kirjanpainajatuhot ovat viime vuosina lisääntyneet. Viholliset avuksi. ”Jos kuivat kesät yleistyvät, meidän pitää miettiä vaihtoehtoja kuuselle. Kemera-tuki edellyttää hakemusta sekä ennen töiden aloittamista että töiden tekemisen jälkeen. Mhy Pirkanmaan johtaja Jussi Parviainen käy läpi puukaupan vaiheet suunnittelusta kaupan päättämiseen. Teksti ANNE SOININEN ja MARI IKONEN | Kuvat VM-ARKISTO Muista hakea Kemera-tukea Taimikonhoitoon ja taimikon varhaishoitoon on vielä saatavana Kemera-tukea. Puita kuljetettaessa helposti vahingoitetaan pystyyn jäävien puiden juuristoa ja altistetaan niitä sienitaudeille kuten juurikäävälle. ”Ne ovat hyvä työkalu kirjanpainajakannan seuraamiseen, mutta ne eivät riitä kannan kontrollointiin tai itse tuhon estämiseen. Auttavatko feromoniansat kirjanpainajakannan pienentämisessä, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Mikko Pelto-Arvo. opastetaan, miten edunvalvoja tai edunvalvontavaltuutettu voi hoitaa metsäasioita metsänomistajan puolesta. perehdytään vapaaehtoisiin hiilimarkkinoihin metsänomistajan näkökulmasta. 8 Aarre 7/2023 METSÄ. Kirjanpainajien tappama puu kannattaa jättää ravintopuuksi harmittomammille eliöille, jotta kirjanpainajan luontaisilla vihollisilla riittää saalistettavaa silloin, kun tuholaisia ei ole.” Kirjanpainajan luontaisia vihollisia ovat muun muassa muurahaiskuoriaiset, päpsiäiset ja loispistiäiset. MARKKU PULKKINEN METSÄ NYT Viime vuosina kirjan painajatuhoja on aiheuttanut varsinkin kuivuus. Tutkimusten mukaan feromoniansat voivat parhaimmillaankin pyydystää vain kolmanneksen koko kirjanpainajapopulaatiosta. Webinaareja metsästä Metsänhoitoyhdistykset järjestävät alkusyksynä jäsenilleen useita maksuttomia webinaareja. Webinaari sopii varsinkin uusille metsänomistajille. Kun metsässä on pieni määrä lahopuuta ja useampia puulajeja, pedoilla ja loisilla on paremmat mahdollisuudet hallita kirjanpainajakantoja.” Sekapuustoisuus olisi Pelto-Arvon mukaan muutenkin järkevä varokeino. Perinteisesti kirjanpainajaa on talousmetsissä torjuttu poistamalla tuulen kaatamat ja kirjanpainajan vahingoittamat puut metsätuholain määräaikojen kuluessa sekä tekemällä ehkäiseviä hakkuita
P O L A R I S . Heinäkuussa Metsähallitus muistutti retkeilijöille, että kansallispuistoissa ja muilla valtion suojelualueilla kävijöiden omissa telttasaunoissa on käytettävä itse tuotuja polttopuita. Alustan tekniikkaa suojaa metallinen pohjalevy. Siinä on automaattinen 100 % neliveto, joka reagoi nopeasti ilman erillisiä kytkemisiä, mikäli sutimista tapahtuu. Erämaiden roskaantuminen on jatkuva ongelma. Uudessa Sportsman 570 EFI -mallissa on nykyaikainen, vähäpäästöinen ja bensapihi ProStar TM -nelitahtimoottori DOHC-neliventtiilitekniikalla. Kalastajilta jää maastoon siimaa ja metsästäjiltä hylsyjä. Tavaratelineiden kantavuudet edessä 42 kg ja takana 82 kg. F I SPORTSMAN 570 EPS HUNTER SE T3B Maailman myydyin mönkijämalli ja moninkertainen testivoittaja. Valtion alueille hankitaan vuosittain noin 200 000 metsästysja kalastuslupaa. Kaikkien luonnossa liikkuvien pitää välttää roskaamista ja muistaa, että tulet tehdään vain sallituilla paikoilla. Eräetiketti painottaa saaliin, luonnon ja toisten luonnossa liikkujien kunnioitusta. Eräetiketti on laadittu erityisesti valtion alueille. Lisäksi metsästysja kalastusjärjestöillä ja Suomen riistakeskuksella on omia vastuullisen harrastamisen ohjeitaan, joihin jokaisen kannattaa tutustua. Omia tulisijoja käytettäessä tulee aina huolehtia myös tuhkan paloturvallisesta käsittelystä. Sh. 13 390 € + tk. Metsästäjien ja kalastajien on noudatettava lainsäädäntöä, saaliskiintiöitä ja muita lupaehtoja. Metsähallitus kertoo saavansa kielteistä palautetta myös metsästyskoirien käytöstä alueilla, joilla tehdään porotöitä. Aarre 7/2023. LISÄTIETOJA eraluvat.fi/eraetiketti Taukokahvista voi nauttia myös metsäpalovaroituksen aikana, kun turvautuu termokseen. Maastopalovaroitusten aikana kansallispuistoissa ja muilla valtion suojelualueilla tulenteko on sallittua vain tulentekopaikoilla, joissa on hormi ja katto. Vakiovarusteena Hunter-mallissa: Polaris 2500lbs HD -sähkövinssi, kahva-/peukalonlämmitin, etuja takapuskuri, tavaratelineiden lisälaidat sekä 14” aluvanteet / 26” CST-renkaat SPORTSMAN 570 EPS HUNTER EDITION • Markkinoiden paras automaattinen 100% neliveto • Markkinoiden paras nopeudenrajoitin • MFD-mittaristo • Sähkötoiminen kaasun ohjaus • Ergonominen istuin • Rekisteröity kahdelle • Ohjauksen mukana kääntyvä LED-lisävalo • LED-ajovalot edessä ja takana • Integroidut LED-suuntavilkut edessä ja takana • Sähköpistoke ja vetokoukku peräkärrylle vakiovarusteena • Huoltolatauspistoke vakiovarusteena (18Ah akku) • Maavara 340 mm • Edessä kannellinen tavaratila • Glacier Pro -puskulevyn pikakiinnitys • Pieni kääntösäde – ketterä maastossa • Tri Mode -ohjaustehostin • Erittäin kestävä Camo-väritys • Saatavana traktorimallina T3b / 60km/h. Eräetiketti ottaa huomioon kalastuksen ja metsästyksen erityispiirteet kuten saaliin kunnioituksen ja tulistelun erilaisilla alueilla. REKISTERÖITY KAHDELLE! CAMO KARI SALONEN Kunnioita luontoa ja noudata sääntöjä M etsästäjien ja kalastajien odotetaan jatkossa noudattavan uutta Eräetikettiä Metsähallituksen kalastusja metsästysalueilla. Liiterit tyhjenivät varsinkin Päijänteen kansallispuistossa ja muissa kansallispuistoissa, joihin saavutaan veneellä. Niiden lisäksi Eräetiketti kehottaa ottamaan huomioon muut hyvät käytänteet, jotta eränkäynti olisi mahdollisimman vastuullista ja kestävää. W W W . Eräetiketti on jatkoa Retkietiketille, jota noudatetaan valtion alueilla retkeiltäessä
Lehmuksesta veistetyn lehden koko on noin 20 x 10 x 1,7 senttimetriä, joten sitä on helppo työstää pienissäkin tiloissa. Koivusta ja saarnesta val mistettu tuoli puutaiteen museossa Yhdysvaltain New Hampshiressa, töitä ollut esillä myös Japanissa, Englannissa, Ranskassa ja Tanskassa Esikuva. Lehdet ovat osa Päästän irti -nimistä teosta. Turun Jänis gallerian näyttely tammi kuussa 2024 Lisätietoja. Minja Kolehmainen Ikä. Matkailuauto Minja & Mobile Workshop Työ. Vapaa taiteilija ja tilaus töitä toteuttava puuseppä Koulutus. 37 Koti. minjakolehmainen.com 10 Aarre 7/2023 METSÄ. Taiteen kandi daatin tutkinto Kentin University for the Creative Arts yliopistossa, puu sepän koulutus Teuvan ai kuiskoulutuskeskuksen ja oppi sopimuksen kautta, opiskelee parhaillaan yrit täjyyttä Lohjan Luksiassa Teoksia maailmalla. Surffausloma Norjassa Tulossa. Nikari Oy:n perustaja Kari Virtanen Ajankohtaista. HENKILÖ Kuka
Minja Kolehmainen Minja & Mobile Work shop matkailu autossaan, joka on monesti myös avoinna yleisölle. Teostensa kautta hän välittää luonnosta saamaansa energiaa, rauhaa ja kauneutta. Teksti SUSANNA UUSITALO | Kuvat RITVA TUOMI 11 Aarre 7/2023 METSÄ. YHTEYDESSÄ LUONTOON Taiteilija, puuseppä Minja Kolehmainen asuu ja työskentelee matkailuautossa
Hän kulki kolmen kuukauden ajan busseilla ja laivoilla aina Portugaliin, josta hän jatkoi matkaa muutamaksi kuukaudeksi Sri Lankaan. Sekin oli olennaista, että teoksiin oli lupa koskea. ”Maaliskuussa 2020 palasin Suomeen. Inspiraatio teokseen on syntynyt valtameren kallioista ja kivistä. Yksi tuoleista päätyi Museum For Fine Woodworking Objects -museon kokoelmiin Yhdysvaltoihin. Sitten pääsin Nikarille ja suoritin siellä harjoittelun jälkeen oppisopimuksella puusepän ammattitutkinnon.” Arvomaailma kirkastui Lähipuusta tehdyistä laatuhuonekaluistaan tunnetun Nikarin puuseppänä Fiskarsissa Minja viihtyi seitsemisen vuotta. Hän hakeutui vuodeksi opiskelemaan taidetta Länsi-Uudenmaan ruotsinkieliseen kansankorkeakouluun Karjaalle. Sieltä hän HENKILÖ lähti Etelä-Englantiin Kentin yliopiston taidelinjalle ja suoritti taiteen kandidaatin tutkinnon. ”Sitten isäni kuoli ja elämäni meni uusiksi. Puusepäntyönä valmistettujen huonekalujen ohella Yhteys-näyttelyssä oli esillä pieniä puuveistoksia sekä kipsistä valettuja teoksia. Minun oli tarkoitus rakentaa punainen pakettiautoni matkailuautoksi reissatakseni Euroopassa, mutta saman tien alkoivat koronarajoitukset. Vasta vähitellen, opintojen ja työelämän kautta, suunta alkoi kirkastua. 12 Aarre 7/2023 METSÄ. Minun oli pakko pitää välivuosi, työstää menneitä ja kulkea kohden uusia unelmia.” Välivuosi vei Minjan reppureissulle puoleksi vuodeksi Eurooppaan. Englantiin ja takaisin Minja kertoo olleensa lukion jälkeen ”ihan pihalla” toiveistaan elämän suhteen. Taiteilija kehotti sivelemään esineiden pintaa ja tuntemaan niistä välittyvän energian. Samanaikaisesti olin hakenut Teuvan aikuiskoulutuskeskukseen opiskelemaan puusepän perustutkintoa. K upru Gallerian Yhteys-näyttelyn viimeisellä viikolla Raaseporin Fiskarsin ruukkikylästä löytyy kiitollinen taiteilija. Minja Kolehmainen kertoo teostensa puhutelleen ihmisiä tavalla, jollaista hän etukäteen toivoi. ”Olen saanut seurata iloa, surua ja liikutusta, olla osana katsojien kokemia tunteita, joita heille töistäni on välittynyt.” Tärkeänä tunteiden välittäjänä näyttelyssä toimi äänimaailma aaltojen liikkeistä. Vahvassa luontoyhteydessä meren äärellä oli helpompi elää hetkessä, inspiroitua, juurtua ja tuntea olevansa osa kaikkeutta.” Pohdintojen jälkeen hän osaa nyt määritellä elämäntehtävänsä ja -arvonsa: ”Haluan ylläpitää suomalaista käsityökulttuuria ja auttaa omalta osaltani luontoa. Menin Nikarille haastatteluun, ja siellä kehotettiin, että suoritan ensin puusepän perustutkinnon ja haen sen jälkeen harjoitteluun heille.” ”Näin tein ja muutin pariksi vuodeksi Pohjanmaalle. Tahdon myös nähdä elämän kauneuden ja jakaa sen katsojan kanssa taiteen kautta.” Kivet-puuveistoksia saa koskettaa, tuntea niiden sileät ja terävät pinnat. Siellä aloin miettiä, että haluaisin opetella tekemään huonekaluja perinteisin menetelmin käsityönä.” Koti-ikävä toi viisi vuotta maailmalla seikkailleen nuoren naisen takaisin Suomeen. ”Sen jälkeen muutin Lontooseen. Neiti-tuolin runko on koivua ja istuin saarnen sydänpuuta. Prosessoin isän kuolemaa ja omaa elämääni. En ottanut paineita siitä, etten luonut mitään konkreettista. Työskentelin pari vuotta kokoonpanijana ja CNC-jyrsijänä yrityksessä, joka valmisti huonekaluja koivuvanerista. ”Halusin maamme parhaimpien puuseppien oppiin Nikari Oy:lle Fiskarsiin. Ajelin sitten Suomessa ja Pohjois-Norjassa.” ”Välivuoden aikana en tehnyt taidetta vaan keskityin omaan hyvinvointiini ja henkiseen kasvuun
Tällä hetkellä lehmus on puulajeista se, jota hänen mielestään on nautinnollisinta työstää. Sieltä tarttui mukaan taito kipsivalujen tekoon. Pienessä matkailuautossa on kaikki puusepän työssä tarvittava. ”Hain ja sain apurahan taiteelliseen työskentelyyn.” Minja & Mobile Workshop Suomen Kulttuurirahaston apurahan turvin taiteilija hankki pari vuotta sitten käytetyn matkailuauton ja muokkasi siitä itselleen liikkuvan kodin ja työhuoneen taiteen ja puusepäntöiden tekemiseen. 13 Aarre 7/2023 METSÄ. Niissä voi olla mukana puusta tuttua muotokieltä mutta myös uusia elementtejä, joita tekniikka mahdollistaa. ”Luonto on minulle arvoista tärkein.” Elämäntapaansa hän kuvailee minimalistiseksi. ”Ruotsissa katkesi vetoakseli, mutta kaikesta selviytyy.” Jos sinulla ei olisi matkailuautoa, missä mieluiten asuisit ja työskentelisit. Yhteys luontoon auttaa häntä saamaan voimaa arkeen. Tällä hetkellä elämä ja työ on tien päällä. Komeroista löytyy myös monenlaista puutavaraa. Kaikesta selviytyy Luonnossa liikkumista varten Minja Kolehmaisen matkailuauton mukana kulkevat polkupyörä, surffiskeitti sekä surffilauta. Parkkeeraan auton yöksi niin, että pääsen ajamaan helposti ilman peruutteluja pois, jos tulee turvaton olo.” Käytetystä kulkupelistä on omat harminsa. Mietiskelyvuoden jälkeen Minja Kolehmainen päätti, ettei hän kuulu enää entiseen elämäänsä. Minja kertoo lahjoittavansa osan joidenkin teostensa myyntituloista Itämeren suojeluun. Työpöydän veistoraudat hän osti entiseltä työtoveriltaan. Teos nimeltä Juuret (käsin veistetty lehmus, halkaisija 48 cm). Minjan työhön liittyvät ”toiveet universumille” olisivat juuri julkisten tilojen kookkaita installaatioita, joista olisi iloa monille. Minja Kolehmainen viettää mobiiliverstaassaan minimalistista kulkurielämää, nykyään lähinnä Suomessa. Joskus auto on hajonnut matkan päällä. ”Täytyy pitää toinen silmä auki, tarkkailla ympäristöä ja kuunnella omaa intuitiota. Muita puulajeja Kolehmainen hankkii useimmiten Fiskarsin Laatupuusta. ”Enemmän kuin vaatteita”, Kolehmainen naurahtaa. Kolehmaisen uusimmat materiaalikokeilut ovat syntyneet Portugalissa. ”Valtameren äärellä minitalossa, jossa minulla olisi myös oma ateljee.” Matkailu autossa on veistorautoja, pistosaha, nauha hioma kone ja paljon puu tavaraa. Auton kaappeihin on varastoituna pistosaha, nauhahiomakone ja imuri puuntyöstöä varten. Lehmusta hän on saanut Kari Virtaselta, Nikarin perustajalta ja Minjan idolilta. Sen hän myöntää, että joskus yksin matkaavaa myös pelottaa. Luovin ja aikaansaavin hän kertoo olevansa aikaisin aamulla. Luonnon keskellä matkaillessaan hänessä on versonut voimakas kiitollisuus, mutta samalla hän tuntee lisääntyvää huolta muun muassa merten tilasta. Fiskarin koululle taiteilija toteutti massiivisen kipsi-installaation, jossa myös oppilaat olivat mukana kultaamassa unelmiaan teokseen
Tämän jälkeen hän opiskeli tuotemuotoilua Lontoon Royal College of Art -taideyliopistossa, josta hän valmistui maisteriksi vuonna 2019. (Lähde: Luonnonvarakeskus) ”Luonnossa liikkuminen oman koiran kanssa on rentouttavaa ja auttaa unohtamaan kaiken epäolennaisen.” Jaalan Metsästysseuran puheenjohtaja, metsästys koiraharrastaja, luokan opettaja Anu Pentinniemi (Jahti 3/2023) ”Metsästyskausi alkaa syksyllä, ja silloin kylänmiehet lähtevät metsälle, siis seisoskelevat tien poskessa puhelimet kädessä.” Valokuvaaja Joel Karppanen kirjoittaa elämästä 223 asukkaan Kökarin saarella Ahvenanmaalla (Mondo 6/2023) Metsäsuunnitelma Metsäsuunnitelma sisältää tiedot metsätilan puustosta, metsänhoitotarpeista, arvokkaista elinympäristöistä sekä puunmyyntimahdollisuuksista. Leppänen-sivupöytäsarjan pienen pöydän halkaisija on 45 cm, korkeus 45 cm. 14 Aarre 7/2023 METSÄ. Opinnot jatkuivat Lahden Muotoiluinstituutissa, jossa hän suoritti kalustemuotoilijan tutkinnon. Toivonen valmistui puuartesaaniksi vuonna 2012. Nämä tekijät ohjaavat muotoilija Riku Taneli Toivosen työtä, kun hän alkaa suunnitella uutta tuotetta. Menin pajalle, ja prosessi lähti rullaamaan”, kertoo Toivonen. ”Lahoamisprosessi on pysähtynyt siinä vaiheessa, kun materiaali on puusepänkuivaa eli siinä on 6–8 prosenttia kosteutta.” LISÄTIETOJA rikutanelitoivonen.com AJANKOHTAISET AARTEET AINO HUHTANIEMI Koonneet ANNE SOININEN ja MARI IKONEN Koivuinen Leppänen AINO HUHTANIEMI Riku Taneli Toivonen on 38vuotias helsinkiläinen muotoilija. Suuremman pöydän halkaisija 70 cm, korkeus 35 cm. ”Suunnittelen monista materiaaleista, mutta puu on minulle helpoin ja tutuin. Ensin syntyi ruokapöytä, sitten kolmen erikokoisen pöydän sivupöytäsarja. Metsäammattilainen laatii kymmenvuotissuunnitelman maastokäynnin perusteella metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti. Hän opettaa sivutoimisesti taideaineita, muotoilua ja suunnittelua Luksian ammattiopistossa. 2,8 Metsänomistajat saivat vuonna 2022 kantorahatuloja 2,8 miljardia euroa. Kaikkein lahoimmat kohdat Toivonen luonnollisesti poisti valmistuksen aikana. Pöytien kannet on tehty puun sydämen esiin tuovasta päätypuusta, johon on lahoamisen seurauksena muodostunut upeita kuvioita. Toivonen suunnittelee omassa yrityksessään huonekaluja ja tekee tuote-, tilaja sisustussuunnittelua yrityksille. Siellä hän tutustui paikalliseen sahayrittäjään Markku Leppäseen. Leppänen-pöytäsarja sai alkunsa kesällä 2018, kun Toivonen oli taideresidenssissä Karstulan ArtRannassa. Tällä oli hallussaan hauskan näköistä lahoa koivutavaraa, hukkamateriaalia, joka oli menossa kuljetusteollisuuden alustavaraksi. ”Yhdessä pohdimme, voisiko siitä saada jotain muutakin aikaiseksi. euroa. Se on ainutlaatuinen orgaaninen materiaali, joka on jo itsessään kaunis, vaikka siitä ei tekisi mitään”, sanoo Toivonen. Materiaali oli niin kiehtovaa, että ei siinä kauheasti tarvinnut miettiä, mitä alkaa tehdä. Maakunnittain eniten tuloja saatiin Pohjois-Savossa, 305 milj. Metsä sana Sitaatit K äyttötarkoitus, ekologisuus, materiaali. Terve lahopuu on kuitenkin aivan käyttökelpoista materiaalia, kertoo Toivonen
”Olen musiikin suhteen vähän sellainen ”more is more” -tyyppinen tapaus. Ehkäpä siis jotakin sellaista.” LISÄTIETOJA Saarni Mäntynen johtaa helsinkiläistä Kanavan kaiku -kuoroa ja työskentelee musiikinopettajana musiikkileikkikouluissa ja Pakilan yläasteella. 3 Mikä on mykorritsa. Rakastan suuria kokoonpanoja, melankoliaa ja suuria tunteita. Teoksen toisessa osassa pohdi taan ihmisen ja metsän ikiaikais ta suhdetta ja sen muuttumista. Pepe Forsberg & Anneli Jussila: Puut puhuvat (Minerva 2023) 1 Saako pihlajanmarjoja kerätä jokamiehenoikeudella. ”Viihdyn hyvin melkein missä vain, mutta ehkä kaikista parhaiten rannoilla.” Millainen kuorosovitus Saarni Mänty sestä syntyisi. ”Olen parhaimmillani valossa ja lämmössä. Markus Melin, Pi Mäkilä ja Aino Ässämäki: Metsät ja ilmastonmuutos (Tapio 2023) LAMPI JA LUTAKKO Hienosti kuvitettu kirja lähes tyy aihettaan kiitettävän moni puolisesti maantieteen, biologian, metsänhoidon, historian, kansan perinteen, kalastuksen, kuva taiteen ja kirjallisuuden kautta. Kuusi kiperää kysymystä Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 65. ”Nimi Saarni oli ollut äidilläni mielessä jo pitkään ennen syntymääni. Metsä lampien tummavetinen brändi ei ole yhtä arvostettu kuin järvien, mutta lammet ovat tärkeä osa suomalaista lähiluontoa. 2 Mikä viranomainen valvoo metsä lainsäädännön noudattamista. 6 Mistä puusta saadaan pettua. ”Haluan ainakin itse ajatella, että olen joustava ja sopeutuvainen kasvuympäristöni suhteen.” Viihdytkö puistoissa, rannoilla vai kui villa kankailla. Aikuisena olen oppinut pitämään nimestäni ja kannan sitä ylpeänä.” Tarvitsetko paljon valoa. KOHTI TULEVAA Kuivuusjaksot ja kirjanpainaja tuhot ovat jo täällä, ja pahempaa lienee luvassa. 4 Missä päin Suomea sijaitsee Ruunaan retkeilyalue. Jukka Mikkonen & Harri Hakala: Metsälampi (ntamo 2023) PUIDEN KERTOMAA Mitä metsät meille merkitsevät ja mitä ne opettavat. TERHI PAPE-MUSTONEN 5 Mikä on kuvassa näkyvä metsänkävijää loppukesästä kiusaava hyönteinen. Uudet kirjat Aarre visa Metsä nimiset MINNA KUVAJA Saarni Mäntynen MUSIIKKIKASVATTAJA, 28 Missä ovat juuresi. Kirja esitte lee kiehtovaa tutkimustietoa siitä, kuinka puut viestivät keskenään ja muun ympäristönsä kanssa. Paahteesta en kuitenkaan välitä.” Kuinka vaativa olet kasvuympäristösi suhteen. 15 Aarre 7/2023 METSÄ. ”Olen kasvanut Turussa, mutta juureni ovat Keski-Suomen männikkömetsissä.” Miten sinusta tuli Saarni. Kirjan aihe ei voisi olla ajankohtaisempi. Saarni Mäntynen valmistui keväällä 2023 musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta musiikkikasvatuksen osastolta. Nuorempana minulla oli ristiriitainen suhde etunimeeni, lapsena jouduin tavaamaan sitä ja korjaamaan ihmisiä aika usein. Miten käy kuusimetsien ja miten yksityis metsänomistaja voi varautua tu levaisuuteen omilla metsänhoito päätöksillään. Entä mitä ajatella EU:n ilmastosääntelystä
Nykyään hän johtaa tuhansien hehtaarien metsäsijoitusyhtiötä. Teksti ja kuvat KARI LINDHOLM 16 Aarre 7/2023 METSÄ. METSÄNOMISTAJA Tyhjä taskusta sijoittajaksi Markku Kouva osti ensimmäisen metsätilansa 24 vuotta sitten isän takaamalla pankkilainalla
Metsän omistaja ”Metsästä saa selvästi yli kolmen prosentin suuruista tuottoa, kun metsänhoito ja hakkuut tehdään oikeaan aikaan”, Markku Kouva sanoo. Markku Kouva Ikä: 49 Kotikunta: Oulu Ammatti: Nordic Silva Oy:n toimitus johtaja ja yksi kolmesta omistajasta Koulutus: metsätalousinsinööri ja kiinteistönvälittäjä Perhe: puoliso ja kolme aikuista lasta Metsät: omaa metsää noin 800 hehtaaria, yhtiön kautta osakkuus 2 500–3 000 metsähehtaariin Harrastukset: metsästys, kalastus, mökkeily sekä liikunta, varsinkin hiihdon ja juoksun ultramatkat 17 Aarre 7/2023 METSÄ
V aikka tilojen hinnat ovat nousseet, metsään sijoittaminen kannattaa yhä. ”Teen yhä raivauksia ja istutuksia, vaikka yhtiön hallinnointi vaatii jatkuvasti enemmän aikaa.” Kuusi vuotta sitten perustetun oululaisen Nordic Silva Oy:n toimitusjohtaja Markku Kouva omistaa kolmasosan yhtiön osakkeista. Tosin nyt, miltei neljännesvuosisata myöhemmin, metsäammattilaisen ostama metsä näyttää kovin erilaiselta kuin ostohetkellä. Nordic Silva tekee metsätilakauppoja Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Jos tilalla on rantaviivaa, lohkomme rantatontteja, jotka myydään edelleen.” ”Tuottoa saadaan myös sitä kautta, että yhtiön maille rakennetaan tuulivoimaa tai kaivos.” Myös metsien hiilikaupassa Kouva näkee ansaintamahdollisuuksia ja on harmissaan siitä, että valtio on ”sosialisoinut yksityismetsien hiilinielut”. ”Kyllä tässä saa olla koko ajan liikekannalla. Kouvan vastuulla ovat yhtiön operatiivinen toiminta ja kiinteistökaupat Pohjois-Pohjanmaalla. ”Tuolloin sain vahvaa kokemusta kiinteistökaupan kiemuroista.” Liikkeelle tyhjätaskuna Vuonna 1999 Markku Kouva valmistui metsätalousinsinööriksi Rovaniemen metsäoppilaitoksesta ja harkitsi ensimmäisen metsätilansa ostamista. 4 Tarkkaile puumarkkinoita ja hyödynnä puun myynnissä hintahuiput. Hän on laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV), ja ennen Nordic Silvan perustamista hän hoiti yrittäjänä UPM:n maiden myyntiä Pohjois-Suomessa. ”Ei sovi minun oikeustajuuni, että metsänomistajan maksaman lannoituksen tuoma lisäkasvukin lasketaan valtion hyväksi.” Nordic Silvan liiketuloksen kannalta tärkeitä ovat huolellisesti harkitut tilakaupat, sillä usein tulos pohjustetaan jo metsätilan ostohetkellä. ”Punkkeja täällä sisämaassa ei juuri ole, mutta rannikolla ne ovat lisääntyneet vaivaksi asti”, Kouva harmittelee. ”Usein kysellään juuri hehtaarien määrää, mutta sillä ei ole sinänsä merkitystä. Yksi tuottoa nostava keino on metsätilojen jalostaminen ja myyminen eteenpäin. 5 Jos olet aikeissa ostaa metsätilan, selvitä, mitä olet ostamassa, ja maksa metsästä oikea hinta. ”Tilanne on muuttunut aiempaa paremmaksi myyjän kannalta, sillä hinnannousun myötä tilakaupoista on tullut kannattavia myyjällekin.” Markun vinkit 1 Jos olet perinyt metsää, pohdi ensimmäiseksi, tuntuuko ajatus metsän omistamisesta hyvältä. Sitä mieltä on oululainen Markku Kouva, 49, joka aloittelee hakkuun ennakkoraivausta hoitoa vaille jääneellä metsäpalstalla Oulun Kiimingissä. Harvennuspuun kohonneet hinnat ovat paisuttaneet myös Nordic Silvan kassaa. ”Pieniä tiloja myydään polttopuupalstoiksi. Markku Kouvan ensimmäinen oma tila oli sadan hehtaarin metsäpalsta Rovaniemellä. Raivaussahan käynnistämisessä on ongelmia, sillä mies ei muistanut vaihtaa edellisellä taimikonhoitoreissulla katkennutta käynnistysnarua uuteen. ”Muutaman kerran siellä on harvennettu.” Viime vuonna 70 tilakauppaa Markku Kouvan ajatuksena ei ollut ryhtyä metsäsijoittajaksi, vaan se tapahtui pikkuhiljaa. ”Omilla toimilla tuottoa pystyy kohentamaan huomattavasti.” Parempaa tuottoa saadaan ajallaan tehdyllä metsänhoidolla ja oikein ajoitetuilla hakkuilla. ”Myöhemmin ostin toisen tilani. Narun tyngästä nykimällä saha herää henkiin, ja sitten alkaa tapahtua. Tilan hehtaarihinta oli siis nykyrahassa noin 250 euroa. Metsätiloja on satoja, kuvioita useita tuhansia. Kouva arvioi, että sama tila tuolloisessa kunnossaan maksaisi tämänhetkisillä metsätilamarkkinoilla noin 150 000 euroa. METSÄNOMISTAJA Markku Kouvan mielestä metsäsijoittajaksi ryhtymiselle ei ole esteitä, jos alkurahoitus ja oma metsäosaaminen on kunnossa. Yrityksen päätoimiala on metsäomaisuuden hoitaminen. Yrityksen liikevaihto tilikaudella 2022 oli 6,6 miljoonaa euroa, ja voittoa yhtiö teki noin 900 000 euroa. 3 Hoida tai hoidata metsäsi kasvukuntoon. Tällä tavoin metsää rupesi kertymään.” Kun metsätiloja on riittävästi, niiden panttaus käy rahoittajalle vakuudeksi. Kouva liikkuu metsässä vikkelästi kuin kärppä, ja riuku poikineen tömähtää maahan. Kauppahinta oli 100 000 markkaa, nykyiseen rahanarvoon muunnettuna reilut 25 000 euroa. ”Se mahdollistaa uusien kohteiden ostamisen varsinkin, kun kassavirtaa ohjautuu säännöllisesti rahoittajan suuntaan.” Henkilökohtaisessa omistuksessaan Kouvalla on 800 hehtaaria metsää. Kouvan mielestä tuotto-odotus on melko vaatimaton. Hakkuiden jäljiltä tilojen puusto on taimikkovaltaista ja nuorta metsää. Läheskään jokainen tehty tarjous ei johda kauppoihin, sillä ostajia on muitakin”, Kouva kertoo ja on sitä mieltä, että kilpailu tekee vain hyvää. ”Aikeissa ei ole ostaa enempää metsää itselleni, mutta Nordic Silvan tavoitteena on toiminnan laajentaminen ja metsäomaisuuden kerryttäminen.” Viime vuonna Nordic Silva teki 70 metsätilakauppaa, joiden keskihinta oli noin 100 000 euroa. Sääsket ovat hereillä. Ammattilaisilta kuten metsänhoitoyhdistykseltä kannattaa kysyä neuvoa, mitä töitä metsässä olisi tehtävä. 18 Aarre 7/2023 METSÄ. Monta keinoa parempaan tuottoon Pohjoissuomalaiselta metsältä odotetaan noin kolmen prosentin vuosituottoa. Olin tuohon aikaan tyhjätasku.” Reilu parikymppinen nuorukainen haki pankista lainaa, jonka takaajaksi lupautui isä, pudasjärveläinen metsäammattilainen Jorma Kouva. 2 Mikäli omistaminen kiinnostaa, ala tutustua siihen, mitä olet perinyt. ”Ei siinä ollut kuin yksi ongelma, rahat puuttuivat. Yhtiön taseessa on tällä hetkellä noin 2 500–3 000 hehtaaria metsää. Rahoitin kaupan osin ensimmäisen tilan hakkuutuotoilla, osin pankkilainalla. Sen sijaan puuston määrällä on merkitystä, ja sitä seuraan tarkkaan.” Hinnat kipusivat kohdalleen Kouvan mielestä Pohjois-Suomen metsätilat ovat olleet pitkään aliarvostettuja
Rahastojen rynnistäminen Pohjois-Suomen metsiin oli merkittävin yksittäinen tekijä tilojen hintojen nousulle. Kouva vertailee kaikkia aineistoja ristiin, mutta mikään ei korvaa jalkautumista maastoon. Viime aikojen korkea korkotaso on johtanut siihen, että velkavivulla metsää ostaneet rahastot ovat vetäytyneet tilakaupoilta ainakin toistaiseksi. ”Käyn tarkistamassa myyntiin tulevat kohteet aina paikan päällä ennen ostotarjousta, ja samaa suosittelen muillekin.” Rahastot ovat vetäytyneet tilakaupoilta ainakin toistaiseksi. Investoinnit puunjalostukseen luovat uskoa puun kysynnälle myös jatkossa.” Metsätilojen kysyntää kiihdyttivät halvat korot. Ajourat kannattaa katsoa ilmakuvista. ”Lainarahan korko ylittää nyt metsän tuoton”, Kouva tiivistää syyn. Myös metsänkäyttöilmoitukset on syytä tarkistaa.” Kesäkuussa 2021 Koillismaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla riehui Paula-myrsky. ”Heillä ei ole välttämättä käsitystä edes siitä, missä tila sijaitsee, puhumattakaan siitä, että he tuntisivat tilan puuvarat. Metsätilan ostamista harkitsevia Kouva kehottaa selvittämään kohteen tarkan puumäärän, sillä useimmiten tilan arvo määräytyy puuston arvon perusteella. Alkupääoman lisäksi tarvitaan ammattitaitoa, riskinotto kykyä ja onnea. ”Metsäkiinteistömarkkina on kasvussa. Muutaman vuoden ajan rahastot pyrkivät ostamaan lähes kaiken, mitä myyntiin tuli. ”Viime vuonna Nordic Silva teki 70 metsätilakauppaa, joiden keskihinta oli noin 100 000 euroa”, toimitusjohtaja Markku Kouva kertoo. Hän toteaa, että kaukokartoituksella kerätyt metsävaratiedot ovat pääosin luotettavia, vaikka alueellisia erojakin löytyy. Hintojen nousu ei estä metsäsijoittajaksi ryhtymistä vieläkään, jos rahoitus on kunnossa. ”Edelleen täältä löytyy kohteita, joissa tuulenkaatoja ei ole korjattu.” Paula-myrskyn tuhot eivät vielä näy laserkeilausaineistossa, mikä on aiheuttanut Kouvalle uutta päänvaivaa alueen tilojen arvioinnissa. Laserkeilaukseen perustuva metsävaratieto löytyy Metsään.fi-palvelusta, jota Kouva selaa päivittäin. Siksi puustotiedot kannattaa selvittää tarkoin ennen tilakaupoille ryhtymistä.” 19 Aarre 7/2023 METSÄ. Paulan tuhot päänvaivana Markku Kouva tietää kokemuksesta, että suuri osa nykyisistä kaupunkilaismetsänomistajista on saanut metsänsä perinnön kautta. Mikäli myynnissä olevan tilan metsäsuunnitelma on ajan tasalla, sieltä löytyvät kuviokohtaiset tiedot hoitoja hakkuuehdotuksineen. ”Puuston pituudet ja tilavuudet on ilmoitettu aineistossa melko luotettavasti, mutta puulajijakaumassa sekä järeyksissä löytyy virheellisyyttä. ”Metsätilan arvo määräytyy puuston arvon perusteella. Markku Kouva tarttuu mielellään raivaussahan kahvoihin itsekin, vaikka valtaosan yhtiön metsien hoidosta tekevät aliurakoitsijat. Metsää omistavat suuret ikäluokat ikääntyvät, ja tiloja tulee myyntiin enemmän
Edellisvuoteen verrattuna puukauppamäärissä ollaan 5,5 miljoonaa kuutiometriä edellä. Markkinat ohjaavat tehokkaasti sitä, miten paljon ja missä päin Suomea puuta käytetään, kirjoittaa Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Tuomas Niinistö. LÄHDE Luonnonvarakeskus Ajankohtaista Puukauppa on lomakauden jälkeen taas piristynyt. Hakkuumäärät kuitenkin vaihtelevat vuosittain. Metsäteollisuus ry:n jä senyritykset ostivat viikolla 31 noin 323 500 kuutiometriä puuta. Kuusija mäntytukkien hinnat oli vat elokuun alussa loivassa laskussa, kun taas koivu tukin hinta on jatkanut lievää nousuaan. 20 Aarre 7/2023 METSÄ. Erityisesti Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa hakkuukertymä on jäänyt määritettyä kestävyysrajaa pienemmäksi. Kaksi tumminta sinistä kertovat siitä, että kestävien hakkuiden rajat on kyseisellä ajanjaksolla ylitetty. PUUMARKKINAT Teksti TUOMAS NIINISTÖ | Graafi AINO SAARIKIVI Toteutuneen hakkuukertymän osuus suurim masta ylläpidettävissä olevasta hakkuukertymä arviosta 2016–2025 maakunnittain (%) 2022 2016–2022 KOKO MAA 93 91 Uusimaa 97 98 Varsinais-Suomi 93 91 Satakunta 103 98 Kanta-Häme 101 103 Pirkanmaa 107 103 Päijät-Häme 103 104 Kymenlaakso 100 106 Etelä-Karjala 111 113 Etelä-Savo 104 103 Pohjois-Savo 102 97 Pohjois-Karjala 94 87 Keski-Suomi 94 95 Etelä-Pohjanmaa 88 83 Pohjanmaa 92 87 Keski-Pohjanmaa 81 84 Pohjois-Pohjanmaa 82 80 Kainuu 78 76 Lappi 73 71 Ahvenanmaa 100 99 Kartat esittävät runkopuun toteutuneen hakkuukertymän suhteessa Luken arvioon suurimmasta ylläpidettävissä olevasta vuotuisesta hakkuukertymästä. Kuusikuidusta maksettiin heinä kuussa keskimäärin noin 28 e, koivu kuidusta 27 e ja mäntykuidusta reilut 26 euroa kuutiometriltä. 71 80 84 83 87 99 91 98 98 103 103 113 103 104 106 95 97 87 76 2016–2022 73 82 81 88 92 100 93 103 97 107 104 111 101 103 100 94 102 94 78 2022 Riittävätkö Suomen metsien puuvarat. Eniten kotimaakunnan puuta on tarvittu Etelä-Karjalassa
Ekologisen kestävyyden kysyntä markkinoilla on jatkuvassa kasvussa. Halutaanko rajoittaa metsätalouden harjoittamista tai peräti kieltää se kokonaan. Metsien kyky sitoa lisää hiiltä on rajallinen. Elinkeinorakenteemme on monipuolisempi kuin muutama vuosikymmen sitten. Markkinat ohjaavat tehokkaasti sitä, missä ja miten paljon puuta käytetään. V iime vuosina Suomen metsäpolitiikassa on riittänyt erimielisyyksiä. Näyttääkö metsäsektorin lähitulevaisuus siis synkältä. Puutuotteiden vahva globaali kysyntä todennäköisesti siirtäisi hakkuita Suomen rajojen ulkopuolelle. Vaikka ilmaston ja luonnon hyväksi tarvitaan jatkossakin lisää toimia, metsäpolitiikassa maltti on valttia. Luken arviossa on otettu huomioon myös monimuotoisuuskysymyksiä, mutta joidenkin tahojen mielestä sekä ilmastoettä monimuotoisuusulottuvuuksille tulisi antaa kestävyysrajoja määritettäessä tähänastista suurempi painoarvo. Usein tuotannon rajoitukset merkitsevät myös työpaikkojen vähenemistä. Millaista suojelua. Koko maan tasolla kestävää hakkuumäärää ei ole ylitetty. Metsäteollisuus on painottunut erityisesti Kaakkois-Suomeen, jossa metsävarat ovat olleet täysipainoisesti käytössä jo ennen Venäjän-tuonnin päättymistä. Luonnonhoidon vaikutukset alkavat myös näkyä joidenkin monimuotoisuudelle suotuisten rakennepiirteiden kehityksessä, kuten lahopuun määrässä. Kallis lasku Suomelle Suurin kestävä hakkuukertymä on suhteellinen käsite, josta ei ole yhteistä näkemystä. Kaakko vaikeuksissa Metsiämme ei voi ajatella pelkästään euroina. Hiilinielujen ohella Suomessa halutaan lisätä elinympäristöjen suojelua muun muassa EU:n monimuotoisuusstrategian ja YK:n biodiversiteettisopimuksen nimissä. Yrityksien tuotekehityksen tuloksena on jo julkaistu merkittäviä innovaatioita. Puun tuonnin päättyminen Venäjältä on myllertänyt puumarkkinoita. Kuitenkin puheet hakkuiden rajoittamisesta ovat yrityksille vaikeita tilanteessa, jossa Venäjältä tuotua puuta on poistunut markkinoilta useita miljoonia kuutiometrejä. Tällä hetkellä metsäteollisuudelle tuottaa ongelmia laskuun kääntynyt sellun hinta eikä sahatavara käy kaupaksi koronavuosien tapaan. Tavoitteisiin on kirjattu myös päätöksenteon ennakoitavuuden parantaminen, mikä on edellytys elinkaareltaan usein vuosikymmenten päähän ulottuville suurinvestoinneille. Niiden avulla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita sekä saavuttaa korkeampi jalostusaste ja tuottaa suurempaa arvonlisää käytettyä puukuutiometriä kohden. Suojelukeskustelussa erimielisyyksiä riittää alkaen siitä, millaisia toimia metsien suojelulla Tuotannon rajoitukset merkitsevät työpaikkojen vähenemistä. Metsiltä odotetaan yhä enemmän myös luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston kannalta. Vaikka tuoreessa hallitusohjelmassa linjataan tavoitteeksi edetä suojelun toteuttamisessa laatu eikä hehtaarit edellä, myös pinta-alatavoitteet pysyvät mukana päätöksenteossa. Teollisuuden puuraaka-aineen saatavuus halutaan turvata, eikä metsäteollisuuden kilpailukykyä haluta heikentää poliittisilla päätöksillä. Siksi ei ole yllättävää, että UPM:n Kymin ja Kaukaan tehtailla sekä Metsä Groupin Joutsenon sellutehtaalla on tehty ja suunnitellaan toimia tuotannon sopeuttamiseksi ja että Stora Enso ilmoitti suunnittelevansa Kotkan Sunilan sellutehtaan sulkemista. Myös metsän määritelmästä on käynnissä jatkuva väittely. Toisaalta lisää puuta on saatu myös soita ojittamalla, mikä on kiistatta heikentänyt suoluonnon tilaa. S A RA K UP AR I 21 Aarre 7/2023 METSÄ. Kuitenkin osassa maakuntia hakkuut ovat viime vuosina toteutuneet määritettyjä kestävyysrajoja korkeampina. Samaan aikaan metsäteollisuustuotannon rajoittamisesta tulisi Suomelle kallis lasku. Epäillä kuitenkin sopii, tuottaisivatko Suomessa asetettavat hakkuurajoitukset ilmastohyötyjä globaalista näkökulmasta. Vaihtoehtoja kannattaa punnita ennakkoluulottomasti kestävän kehityksen kaikkien eri osa-alueiden näkökulmasta. Siksi metsäteollisuuden voi perustellusti odottaa olevan jatkossakin yksi Suomen talouden tukipilareista. kenenkin mielestä tarkoitetaan. Tuoreessa hallitusohjelmassa viesti metsäsektorin puolesta on vahva. On syytä muistaa, että puupohjaisilla tuotteilla on myös tulevaisuudessa suuri merkitys fossiilisista raaka-aineista irtautuvassa maailmassa. Hakkuiden rajoittaminen mahdollistaisi pysymisen ilmastotavoitteissa eli Euroopan unionin poliittisesti asetetuissa tavoitteissa. Korkeasuhdanne vaihtui nopeasti yritysten alavireisiin tulosjulkistuksiin vuoden 2023 toisen kvartaalin osalta. Hakkuumäärien vertailu Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvioimaan suurimpaan ylläpidettävissä olevaan hakkuukertymään paljastaa haasteen. Tästä huolimatta metsäteollisuustuotteet ovat kattaneet edelleen noin viidenneksen Suomen tavaranviennistä. Metsätaloudessa luonnonhoidon toimista on tullut jo arkipäivää. Hallinnollisella tasolla ei ole vielä tarkkaa selvyyttä esimerkiksi siitä, millaiset kohteet lopulta täyttäisivät maamme kansainvälisten sitoumusten suojelutavoitteita. Suojelualueiden lisäämistavoitteet koskevat kaikkia elinympäristöjä, mutta metsäisessä maassa katseet kääntyvät erityisesti metsiin. Maltti on valttia Ilmastoja monimuotoisuuskysymyksiä ei kuitenkaan kannata nähdä uhkana vaan mahdollisuutena myös talouden näkökulmasta. Tämän perusteella on esitetty näkemyksiä, että vuotuinen hakkuumäärä on Suomessa jo nyt kestämättömän korkea. Metsäsektori työllistää suoraan ja välillisesti kymmeniä tuhansia suomalaisia ympäri maan. Metsävaramme eivät ole ehtymässä; puuston määrä Suomen metsissä kasvaa edelleen. Viime aikoina metsävarojen käyttöä on esitetty rajoitettavaksi erityisesti ilmaston nimissä. Sadan viime vuoden aikana kasvua on saatu aikaan hyvällä metsänhoidolla. On myös mahdollista, että vielä tällä hetkellä jalostuskelvoton puu saattaa jatkossa kelvata teollisen tuotannon raaka-aineeksi, mikä tehostaisi puuraaka-aineen hyödyntämistä. Keinoiksi on väläytelty keppiä, kuten puunmyynnin ankarampaa verottamista, ja porkkanaa, kuten hiilensidonnasta maksamista metsänomistajille. Nyt tilanne on entistä vaikeampi. Aarteen Puumarkkinatpalstalla markkinoita analysoivat vierailevat kirjoittajat, tällä kertaa Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari, MMM Tuomas Niinistö. Muutos kannattaa nähdä mahdollisuutena
Siitä on iloa etenkin isojen puiden kaadossa ja katkonnassa. TYÖVÄLINEET 22 Aarre 7/2023 METSÄ. Saha teräväksi Mikäs on sahatessa, kun teräketju leikkaa hyvin ja suoraan
Liian löysä ketju lisää purseen muodostumista, kun ketju pääsee hakkaamaan laippaa. Vanhaa, puoltavaa ketjua ei silti kannata nakata kierrätykseen. Puoltavalla ketjulla ei silloinkaan kannata tuhrata. Ei ole ihme, jos välillä tuntuu, että kaikki on vastaan, vain saha puoltaa. Siksi puoltavalla sahalla ei pidä ryhtyä tukkikokoisen puun kaatoon. Ja jos uusi ketju vaikka hipaisee vänkäriin, viilausvaraa on enemmän. Ellei sitä tee, laippa voi kulua toispuoleiseksi, mikä voi aiheuttaa puoltamista. Purse johtuu laipan reunojen leviämisestä sivuille. M etsätyö on raskasta. Samoin lautojen, mahdollisesti naulaisten ja hiekkaisten, sahaukseen vanha ketju on sopiva. Harjanteet ja kolot aiheuttavat ketjun kulkuun epävakautta. Alvvelvollinen metsänomistaja voi vähentää myös ostosten arvonlisäverot. Purse poistetaan lattaviilalla viistosti laipan reunoja pyyhkäisten. Kun pursetta on paljon, laippa on siitä kohdasta aavistuksen leveämpi kuin muualta. VEROVINKKI Moottorisahat ja niiden vara osat sekä sahan huoltamiseen tarkoitetut työkalut ovat metsän omistajalle metsäverotuksessa vähennyskelpoisia kuluja. Terälaipan reunoille syntyy koloja. Laipan reuna on kuluessaan levinnyt sivulle, ja siihen on syntynyt harjanne, joka pois lohjettuaan on jättänyt jälkeensä kolon. Metsänomistajilla ei yleensä ole ongelmia moottorisahan teräketjun viilauksessa työkuntoon, mutta hyvin tavallista on se, että kuluneessa ketjussa toisen puolen hampaat ovat lyhyemmät. 23 Aarre 7/2023 METSÄ. Jos viilausvaraa on, ketjun saa hyvään tikkiin, eikä se ole vaikeaa. Teräketjun vetolenkit kulkevat laipan urassa ja sivulenkkien alapinnat makaavat uran reunojen päällä. Tämä on kuitenkin helppo välttää. Purse tuntuu sormenpäissä terävyytenä laipan reunoilla. Kaadon osalta tilanne on vielä pahempi. Purse voi kasvattaa harjanteen, joka kallistaa ketjua aiheuttaen puoltamista. Eniten sitä muodostuu heti kärkipyörän taakse mutta ajan oloon koko laipalle. Vanha ketju on omiaan ranka puiden sahuuseen ja kivikkoisiin paikkoihin. Jollei laipan reunojen yli levinneitä metalliharjoja poisteta, ne lopulta murtuvat. Ketjun pyöriessä laipan reunat kuluvat, ja niihin muodostuu pursetta. Se on omiaan rankapuiden sahuuseen ja kivikkoisiin paikkoihin, joissa vaara ketjun osumasta kiveen on suuri. Ison puun kaataminen puoltavalla sahalla on vaarallista. Puoltaminen tulee kunnolla ilmi vasta tukkikoon rungoissa. Laippa on tasaisesti kulunut, kun se pysyy tasaisella pöydällä pystyssä molemmin päin. Helpoin ratkaisu Nopein lääke puoltamisen ongelmaan on vaihtaa sahan ketju tuliterään. Se vähentää purseen muodostumista. Pursetta laipassa Jollei ketjun vaihtaminen uuteen palauta täysin suoraa leikkuuta, vikaa on myös terälaipassa. Puoltava ketju saattaa kiertää niin viheliäisesti, että katkaisu hankaloituu. Osittain se johtuu täsmällisen kaatokolon tekemisen vaikeudesta mutta vielä enemmän siitä, että kieroon menevällä ketjulla kaatosahaus on vaikea saada osumaan kaatokolon taakse oikealle alueelle. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Uudessa ketjussa leikkuukyky on varmasti kohdillaan. Korjaava sahaus altapäin ei paranna tilannetta, koska ketju jänkää toiseen suuntaan. Niin tekee moni kokenutkin sahaaja, vaikka vanha ja viilattu ketju olisi iskussa. Toispuoleisesti kulunut Terälaipan tasaisen kulumisen varmistamiseksi laippa pitää kääntää silloin tällöin
Tärkeät purupiikit Pelkkä leikkuuhampaiden pituusero ei välttämättä aiheuta puoltamista. Viilaa työnnetään siis yläviistoon. Se johtuu kätisyydestä. Oikeakätisellä viilaustyöntö on voimakkaampi kämmenpuolen suuntaan työnnettäessä. Myös vetorattaan kulumat ja vauriot voivat aiheuttaa epävakautta ketjun suoraan kulkuun. Viilaa työnnetään hampaaseen niin, että kahvapuoli on hieman viilan kärkeä alempana. Uudessa sahassa laippa ja ketju kestävät hyväkuntoisina pisimpään. Purse poistetaan lattaviilalla. Vaurioitunut vetoratas on syytä vaihdattaa. Normaali tapa on, että puruhampaat viilataan vapaalla kädellä ilman alennuskaaviota. Kun saha käännetään ja viilataan toista puolta, työntö suuntautuu rystypuolelle. Puru hammas viilataan suoraan. Terävä, reunan yli levinnyt metalliharja viilataan pois. Hivenen yläviistoon Viilauksessa on toinenkin tärkeä kulma. Normaali viilauskulma on ylhäältä katsoen 30–35 astetta suhteessa laippaan. Puoltamista pahentaa vanhan laipan ketju-uran kuluminen sivusuunnassa väljäksi. Tähän voi yhdistyä se, että myös viilauskulmat voivat olla ketjun eri puolilla erilaiset. Leikkuuhammas haukkaa puuta vain niin syvään kuin leikkuuhampaan etupuolella oleva syvyydensäätöhammas eli puruhammas antaa sille tilaa. Myös kuvan puruhampaan epätavalli sempi viisto viilaus on toimiva. Kuluneessa ketju-urassa ketjun löysyyskin lisää sitä. Rystypuolen hammas jää siksi helposti isommaksi. Ketju leikkaa silloin voimakkaammin toisen puolen hampailla, mikä vetää ketjua vinoon. Tällä säädetään leikkuuhampaan etureunan muotoa. Kallistuskulma on enintään 10 astetta. Miksi toisen puolen hampaat kuluvat etenkin metsäviilauksessa toista puolta nopeammin. Jos vetoratas on kulunut, sen ja uuden ketjun jako eivät ehkä täysin täsmää. 24 Aarre 7/2023 METSÄ. Työntö yhdellä kädellä rystylle on voimattomampi ja myös epävakaampi, jolloin viila puree huonommin. Leikkuuhammas vasemmalla ja puruhammas oikealla. Puoltava ketju Hyvin tavallinen syy puoltamiseen on se, että leikkuuhampaat on viilattu toiselta puolelta pienemmiksi mutta puruhampaat eli syvyydensäätöhampaat on viilattu molemmilla puolilla yhtä pitkiksi tai niitä ei ole viilattu juuri lainkaan. Se säästää ketjua ja laippaa. Ketju venyy nopeasti, ja laippakin voi kulahtaa tavallista pikemmin. Siihen kun vertaa, näkee helposti, onko kulma ylhäältä katsoen oikea. TYÖVÄLINEET Vaurioitunut vetoratas on syytä vaihdattaa. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Teräketjun viilaus Juttuun liittyvällä videolla viilaamme teräketjun vapaalla kädellä ja rullaohjaimella. Vetolenkki mahtuu silloin kallistelemaan urassaan aiheuttaen epävakautta leikkuuseen. Viilauksen jälkeen tuet irtoavat puusta helposti. Viilaustuessa saha ei heilu, vaikka viilaa työntää kovemminkin. Silloin puruhampaat ovat kaikkialla yhtä pitkät, mutta leikkuuhampaat ehkä selvästi pitemmät ketjun toisella puolella. Jokaisen leikkuuhampaan tyvellä on tehdastekoinen apuviiva, joka näyttää oikean viilauskulman. Työnnöt tehdään noin 45 asteen kulmassa terälaipan reunoihin. Esimerkiksi niin, että aika ajoin jokaista puruhammasta pyyhkäistään kaksi kertaa lattaviilalla. Tästä on hyötyä varsinkin silloin, kun viila ei ole kovin terävä. Stihlin viilaustuet naputellaan isoon pölliin tai kantoon vaikkapa klapikokoon sahatulla oksan pätkällä. Ketju leikkaa silloin enemmän toisen puolen hampailla ja puoltaa. Mikäli laippa on vielä kulunut ja ketju-ura väljä, suora sahaus ei tahdo onnistua
Ei varsinaisesti, mutta kätevä ja nopea Forstreich on. Jos puruhampaita pitää viilata metsässä, se tehdään yleensä pyyhkäisemällä hampaita latta viilalla kerran tai kah desti ilman alennuskaaviota. Syntyy tukeva viilauskulma, joka on sama kuin ketjun jokaisen leikkuuhampaan tyvellä tehtaan jäljiltä näkyvä viilauksen apuviiva. Hankintakynnys mataloituu, jos kotona on jo Milwaukeen akku ja laturi. Erityistä on jyrsimen hienojakoinen terä. 25 Aarre 7/2023 METSÄ. Sähköllä teräväksi metsässä M ilwaukee Forstreich KSX -ketjunteroituskone toimii 12 voltin ja 4 ampeeritunnin akulla. Sen alatuki tuetaan laipan kylkeen ja kaksi tassumaista ylätukea ketjun hampaiden väleihin. Koon ja painon puolesta teroitin kulkee metsään vaikka repussa. Silloin laitteella voidaan teroittaa myös raivaussahan terälevy. Jyrsinterä pyörii silloin toisessa hampaassa yläreunasta alaspäin, toisessa alareunasta ylöspäin. Syntyvä metallijauhe on pienempää kuin pyöröviilasta syntyvä. Jyrsinterä on 5 senttiä pitkä ja kiristetään istukkaan kahdella mukana tulevalla avaimella. Teriä on saatavilla paksuuksina 4,0–5,5 millimetriä. Terien luvataan olevan pitkäikäisiä. Hetkellinen virheasento ei pilaa terää. Laite soveltuu myös moton ketjun teroitukseen suoraan laipalta. Se tarkoittaa, että terän reunasta tulee sileämpi ja myös terävämpi. Ketjusta tulee todella terävä. Teräpäässä on työvalo ja kahdella ruuvilla kiinnitetty kulmaohjain. Laite on akun ja terän kanssa runsaat 30 senttiä pitkä ja painaa 983 grammaa. Silloin jyrsinterää voidaan myös helpommin kallistaa pyöröviilan tapaan. Leikkuuhampaan vasemmassa reunassa näkyy apuviiva, jonka mukaiseen kulmaan leik kuuhammas viilataan. Forstreich KSX ketjunteroitin on jyrsin, jolla teräketjun teroitus sujuu ilman fyysistä ponnistelua. Iso plussa on sekin, että viilaustauko metsässä akkulaitteella tarjoaa fyysisen lepohetken, jota normaali viilaus ei juuri tarjoa. Jyrsimellä se onnistuu. Terävää jälkeä näyttää syntyvän molemmista suunnista kirskumatta. Terä ei viilaa eikä hio vaan jyrsii leikkuuhampaan teräväksi. Jarrua tilauksen tekoon lyö luultavasti hinta. Ainakin kokenut viilaaja voi poistaa ohjaimen. Isotkin viilaukset sujuvat vaivatta. Toinen vaihtoehto on ottaa vanhaa ketjua viilatessa kulmaohjain pois. Uudehkossa ketjussa ohjain pelaa siksi hyvin, mutta kuluneessa toisen puolen hampaat pitää jyrsiä etupuolelta, toisen puolen hampaat normaalista suunnasta. Turvaliipaisin tuntui hieman kömpelöltä, se pakottaa käden otteen turhan taakse laitteen terästä. Yhä useammat työvälineet toimivat akulla. Laite maksaa 249 euroa, yksi jyrsinterä 29 euroa, akku 69,90 euroa ja laturi 135 euroa. Koko paketin hinta on 482,90 euroa. Ohjain ei ole rakenteeltaan symmetrinen. Ilman kulmaohjaintakin jyrsinterä on helppo pitää hampaan apuviivan osoittamassa oikeassa kulmassa, koska sähköllä pyörivää laitetta pidetään vain paikoillaan. Tai jos pitää surisevista teknisistä vempeleistä. Tarvitseeko metsänomistaja sähköjyrsintä. Samoin jos jyrsimelle on muutakin kuin metsäkäyttöä. Jyrsinosan pituus on 1,8 senttiä. Laitteessa on kolme nopeutta, mutta nopeinkaan ei syö hammasta äkkinäisesti
Alvja metsäverovähennyksen jälkeen hinnaksi jää viilaa kohden vajaa euro. Tarkistan ja tarvittaessa viilaan myös puruhampaat rullaohjaimen alennuskaaviolla. Silloin kämmenja rystypuolen työnnöt pysyvät voimaltaan samalla tasolla ja ketju kuluu tasaisesti. Rullaohjain on siksi eräänlainen vapaan käden viilauksen opastaja. Kun laippa sahoineen puristetaan ruuvipenkkiin, viilan työnnön voi tehdä kahdella kädellä. 26 Aarre 7/2023 METSÄ. Se oli kehno teroitus, mutta lepät kuitenkin kaatuivat painavalla Homelitella. Ottavalla viilalla Ketjun viilauksen huonoa tulosta rystypuolen työnnöillä lisää viilan tylsyys. Mielekkäintä tämä tarkka mutta vaivaton viilaus on silloin, kun olen lähdössä kaatamaan ja pölkyttämään vaikkapa isoja koivunköriläitä. Kuvassa ohjaimen alennuskaavio on painettu laippaa vasten tukemaan ohjainta. Kahdella kädellä Viilasin moottorisahan teräketjun ensi kerran lähes 50 vuotta sitten. Oikeat kulmat TYÖVÄLINEET On mukavaa, kun terä leikkaa maukkaasti ja suoraan. Viilanohjaimista en ollut kuullutkaan. Lähes 50 vuoden viilauksen jälkeenkään en pääse vapaalla kädellä aivan samaan tehdasmaiseen lopputuloksen kuin rullaohjaimella. Kämmenpuolelta tylsyyttä voi jonkin verran korvata voimalla, mutta yhden käden rystypuolen työnnöillä tylsää viilaa on vaikea saada puremaan voimakkaasti, se vain vinkaisee kimeästi. Viilaan edelleen ketjun pääasiassa vapaalla kädellä ilman ohjainta. Alumiinisena se ei paina juuri mitään ja mahtuu pieneen tilaan. Viilaus rullaohjaimen avulla sujuu metsässä myös saha sylissä. Käytän itse sitä, koska se ei peitä näkyvyyttä viilattavaan hampaaseen. Jokaiselle vähänkin enemmän sahatöitä tehneelle metsänomistajalle tylsä viila on tuttu juttu. Uusi viila maksaa pari euroa. On mukavaa, kun terä leikkaa maukkaasti ja suoraan. Se riippuu muun muassa viilan koosta. Kotona teen sen viilapenkissä sisätiloissa hyvässä valossa. Jos niitä ostaa 6 tai 12 kappaleen pakkauksessa, yhden hinnaksi tulee ehkä 1,3–1,5 euroa. Oikea viilakoko näkyy ketjun myyntipakkauksen taulukosta. Viilaan uudehkolla viilalla ja työnnän sitä yhdellä kädellä. Normaaliketjujen teroituksessa käytetään joko 4,0 mm:n tai 4,8 mm:n pyöröviilaa riippuen ketjujaosta ja vetolenkin paksuudesta. Käytän viilapenkissä ajoittain rullaohjainta. Ohjaimet ja koneteroittimet Muitakin hyviä viilan ohjaintyyppejä on kuin rullaohjain. Niitä löytyy jokaiselta, yleensä turhan paljon. Kolmas merkitsevä kulma on rintakulma, joka tarkoittaa ikään kuin leikkuuhampaan terävyyttä suhteessa leikkuuhampaan yläreunaan. Riittää, että ketjun viilaa aika ajoin ruuvipenkissä ja että metsäviilauksissa pitää asian mielessä: vähän vähemmän voimaa yhden käden kämmentyöntöön ja enemmän rystytyöntöön. Hampaiden pituuseron taustatekijänä voisi siksi olla myös tylsä viila. Huskun rullaohjain on helpompi käyttää kuin miltä laite päälle päin näyttää. Se on tehokas lääke toisen puolen hampaiden jäämiseen pitkiksi. Jos nuukailee kuluissa kihnuttamalla tylsällä viilalla, voi aiheesta kysyä, säästääkö väärässä paikassa
Ei varsinkaan, kun tekee vaurioituneen ketjun viilaukset melko usein ohjaimella ja säätää kaaviolla purupiikit. Omatekoiset puiset viilanpäät ovat jämäköitä ja pysyvät hyvin kourassa myös käsineet kädessä. Omaan käyttööni ne tuntuvat ketjun irrotuksen ja takaisin laittamisen takia työläiltä ja hitailta. painuvat selkäytimeen, kun näen kaiken aikaa koko viilan ja hampaan. Metsässä se voi tarkoittaa jopa puolen tun nin viilausta. LISÄTIETOJA Husqvarna, husqvarna.fi McCulloch, mcculloch.com/fi Milwaukee, uittokalusto.fi Oregon, stokker.fi Stihl, stihl.fi Lipsahti kiveen K etjun osuessa kiveen tai naulaan ehkä vain pari kolme hammasta vaurioituu pahemmin muiden selvitessä vähemmällä. Leikkuukyky on sen jälkeen paras mahdollinen. Kun purupiikin viilaa alennuskaavion avulla, jokainen leikkuuhammas puree puuta saman verran. Ei aiheuta. Ketju on sen jälkeen käyttökelpoinen, vaikka ei optimaalinen. Viilaan pahiten vaurioituneet hampaat heti teräviksi ja lisäksi mataloitan niiden purupiikit lat taviilalla. Muita hampaita viilaan vähemmän. Märässä metsässä istuminen tarkoittaa takamuksen välitöntä kastumista. Se parantaa ketjun suoraa kulkua. Tässä jutussa esiteltävä Milwaukeen akkukäyttöinen jyrsin on niihin nähden kätevä. En itse menettele näin ainakaan silloin, jos ketju on uudehko. Aiheuttaako tällainen viilaus puoltamista. Olen kokeillut myös teroitinlaikalla varustettuja, verkkovirralla toimivia koneteroittimia. Pieniksi jo viilattuja viilaan säästellen, jotta kokoero tasoittuisi. Vasta myöhemmillä viilauksilla pienennän vähi tellen isoja hampaita kohti pienemmiksi viilattujen kokoa. Muovisesta viilanpäästä viila on helppo vaihtaa. Terä leikkaa suoraan, vaikka hampaissa on kokoeroja. Jos haluaa viilata kaikki hampaat heti vaurion jälkeen samankokoisiksi, teroituskone on ele mentissään. Ketjun voi teroittaa sahasta irrottamatta, ja teroituslaitteen voi kuljettaa metsään. Husqvarnan setti huoltotöihin: kaksi pyöröviilaa, viilanpää, lattaviila ja rulla ohjain, jossa on myös purupiikin alennuskaavio. Siksi saha on hyvä osata viilata myös seisaaltaan tai polviasennosta. Erityisesti jokaisen purupii kin oikea korkeus on tällaisessa ketjussa tärkeää. 27 Aarre 7/2023 METSÄ. Suositusten mukaan silloin viilataan pahiten vaurioitunut kuntoon ja sitten kaikki muut samankokoisiksi
Joskus, hyvin harvoin, ketju katkesi kuusia karsiessa. 28 Aarre 7/2023 METSÄ. Ohjain tuetaan viilatessa leikkuuhampaan päälle. Viilatessa laskin purupiikin matalaksi mutta en liian matalaksi. TYÖVÄLINEET Stihlin 2-in-1 -viilanpidike sisältää kaksi pyöröviilaa ja lattaviilan. Tehokas saha leikkaa M etsurilegenda Jaakko Pessinen sahasi niin tukkirungot kuin rankakoon energia puut 50kuutioisilla moottorisahoilla. Männikössä ja koivikossa hän ei muista ketjun koskaan katkenneen. ”Ketju kestää kuustenoksien karsimisen par haiten, kun pitää kierrokset korkealla. Kuitenkin silloin, jos kaa doin isoja puita, ketjun piti olla vähän paremmassa kunnossa.” Jaakon mukaan sahat ja ketjut kestivät hänellä hyvin. Oregon-viilanohjaimessa on pikakiristys pyöröviilaan. Sahan teräketjua hän viilasi harvoin, jos se ei ollut tylsynyt maahan sahaamisesta. Konelaikalla teroittaessa ketju kuluu helposti liikaa, jos asiaan ei kiinnitä huomiota. ”Sahasin yleensä muutaman päivän yhdellä viilauksella. Kun teroituksen tekee istualtaan, se käy lepotauosta. Silloin myös saha toimii ja kestää oksien kovuuden pa remmin.” Uransa aikana Lappajärven mies ajoi loppuun peräti 80 moottorisahaa. Leikkuuja puruhammas viilataan sillä yhtä aikaa. Näin leppoisaa on ketjun viilaus akkuteroittimella. ”Totuin tähän tyyliin. Painoin sahaa, ja sillä ta valla ketju puri aina riittävän hyvin”, Jaakko kertoo. Kaasua en paljon löysännyt oksalta toiselle siirtyessä. Kuningasmetsurin konsti vaatii voimaa, mutta sitähän hänellä oli hirmuisesti
PETRI KORTEJÄRVI Mikä on, kun ei männyn ja koivun viljely lisäänny. Männyn ja koivun osuus on hieman noussut, mutta usein kuulee, että ne myydään loppuun jo istutusvuotta edeltävänä syksynä. 29 Aarre 7/2023 METSÄ. Kokemukset äestyksestä ja männyn konekylvöstä ovat vanhastaan huonoja hiemankin rehevämmillä pohjilla. Riistahallinnolla on tässä suuri vastuu. Vaikka näin saadaan parempi käsitys siitä, paljonko kuusentaimia tulee tilata, yleensä vasta hakkuun ja muokkauksen jälkeen voidaan maalaji ja juurikääpä ottaa kunnolla huomioon uudistamisen suunnittelussa. Suomessa jo toteutetaan boorilannoitusta kuormaa kantavilla drooneilla. Toivon, että uusi maaja metsätalousministeri raivaa hirvikarkotteen lentolevittämisen esteet. Laikutus on korvannut metsä-äkeet monin paikoin, mutta laikutuksen muokkausjälki ei vedä vertoja äestykselle. Aarteen uusi kolumnisti, metsänhoitaja ja metsän omistaja Petri Kortejärvi (s. Nykyaikaisilla drooneilla pystyy moneen. KORTEJÄRVI Metsäalan tulisi pystyä parempaan. MARIA MIKLAS R ehevien maiden viljely kuusella on edelleen perusteltua, mutta kokonaisuutena kuusen osuus istutustaimista on noussut liian isoksi. MUOKKAUKSESSA ON siirrytty hyvin perustein mätästykseen, joka toimii varsinkin kuusenviljelyssä erinomaisesti. Suuri osa nykyisistä 20–40-vuotiaista viljelykuusikoista on istutettu äkeellä muokattuun pohjaan. Turvemaat ovat toki asia erikseen. Ensimmäinen perkaus tehtiin mäntyjen kannalta yleensä aivan liian myöhään. Lampaanmunuaisrasvasta valmistettu karkote ehkäisee taimien syöntiä tehokkaasti. Kuusta voi edelleen istuttaa äesjälkeen, jos haluaa. Samaan aikaan Suomessa on kokonaisia pitäjiä, joissa hirvikanta on nykyään tasolla, joka mahdollistaa ainakin männyllä viljelyn. En väheksy hirvituhoja ja niiden riskiä ollenkaan, mutta iso vahinko tapahtuu, jos paikallisia mahdollisuuksia männyn ja koivun viljelyyn ei tunnisteta. ON KIISTATONTA, että joillakin alueilla runsas hirvikanta estää männyn ja varsinkin koivun viljelyn. Saatavuuden parantaminen olisi helpoin tapa lisätä männyn ja koivun osuutta. Asiaa ei helpota se sinänsä hyvä käytäntö, että uudistamisesta ja sen puulajista tehdään kaupat yhä useammin jo puukaupan tai puukaupan kilpailutuksen yhteydessä. Mitään järkiperustetta kiellolle ei ole. Äesjälkeen syntyy myös koivua sekapuuksi, jota taitava metsänomistaja tai ammattimetsuri pystyy jättämään sekoitukseksi. Metsänhoitoyhdistysten ja muiden metsäpalveluja tarjoavien tulisi ottaa enemmän etunojaa, jotta mäntyä ja koivua riittäisi paremmin. Nykysäännökset estävät kasvinsuojeluaineiden levittämisen ilma-aluksesta, ja lisäksi karkote tulee myyntiluvan mukaan levittää vain suojattaviin taimiin. Katseet kääntyvät taimituottajiin, mutta taimitarhat tuottavat taimia tilausten mukaan ja käytännössä tilaukset tulevat metsäalan organisaatioilta. Metsäja riistaorganisaatioilla, Suomen metsäkeskusta unohtamatta, olisi mahdollisuus tuottaa parempaa paikallista tietoa puulajivalinnan tueksi ja metsänomistajien rohkaisuksi. Luonnonvarakeskus julkaisee tuulituhojen ja kirjanpainajan riskikarttoja, mutta hirvikannan ja hirvituhoriskin osalta vastaavaa ei tarjota. Nyt tiedetään paremmin: kylvömännikkö kannattaa perata jo neljäntenä kasvukautena ja joskus jo vuotta aiemmin. Nykyään ongelmana alkaa olla metsä-äestyksen saatavuus. HIRVIKARKOTTEISTA ON hyviä kokemuksia niin käytännössä kuin tutkitustikin. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla. Metsäalan tulisi pystyä parempaan. Metsurityönä ja reppuruiskulla tehtävä levitys on kallista, ja työn tekijätkin taitavat loppua kesken. Nämä seikat estävät droonien käytön karkotteiden levittämisessä. Nämä kokemukset ovat kuitenkin pääosin ajalta ennen varhaisperkauksen vakiintumista. Metsäammattilaiset pystyvät omalla alueellaan seuraamaan, onko taimikoiden sekapuuna olevia mäntyjä syöty ja missä määrin. Vai onko niin, että metsänomistajalle mahdollisesti koituvaa pettymystä hirvituhosta pelätään niin paljon, että myydään mieluummin ratkaisua, jossa juurikäävän ja ilmaston lämpenemisen riskit realisoituvat varmasti. Selvää on myös se, että eri alueiden hirvikantaa täytyy pystyä sääntelemään entistä tarkemmin. Se olisi mainio konkreettinen teko sääntö-Suomen purkamiseksi. Ongelmia aiheuttaa se, että aine on (luonnollisesti) rekisteröity kasvinsuojeluaineeksi
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja 1.9.2020 alkaen Parasta metsässä. Tuoksu ja tunne luonnossa olemisesta 30 Aarre 7/2023 METSÄ. METSÄVAIKUTTAJA ”Metsien hyvä hoito on jokaiselta metsänomistajalta iso panostus myös Suomen huoltovarmuuteen”, Janne Känkänen muistuttaa. 56-vuotias valtiotieteen maisteri Helsingistä Työ. Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuva MARIA MIKLAS Kuka. Janne Känkänen Tausta. ” Metsät ovat tärkeä osa huoltovarmuutta” Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Janne Känkäsen mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on korostanut metsiemme roolia huolto varmuuden turvaajina. Uudet puuterminaalit ovat pohdinnassa
Viime syksynä puhuitte mahdollisista huoltovarmuusmetsistä. Siksi myös puun huoltovarmuutta pitää varmistaa useammalla tavalla. Materiaalisen varautumisen puolella oli ja on nyt päivitetty laaja varmuusvarastointi. Kaiken kaikkiaan toimintamme on vahvistunut ja terästynyt. Yksityisiä metsiä ei ole suunniteltu huoltovarmuusmetsiksi. Turvallisuusympäristön muutos on pitkäaikainen ilmiö, ja se edellyttää huoltovarmuustoiminnan rahoituksen vahvistamista tämän hallituskauden aikana. Kun maailmantilanne on muuttunut ja puun merkitys kasvanut, olemme pohtimassa muun muassa uutta puuterminaaliverkostoa puuenergian saannin varmistamiseen. Rajatummassa mielessä metsillä on merkittävä rooli energiahuoltovarmuudessa. Miten huoltovarmuutta tulisi Suomessa yleisesti kehittää. Hyvin hoidetuista, hyvän tieverkoston varrella olevista metsistä on mahdollista saada nopeasti raaka-ainetta kriittisiin tarpeisiin. Millainen rooli metsillä on Suomen huoltovarmuudessa. Onko sellaisia jo perustettu. Myös toimialakohtainen verkostoja poolimalli toimi jo aikaisemmin hyvin. Kun metsänomistaja pitää hyvää huolta metsäomaisuudestaan ja hoitaa metsiään kestävästi, hän tekee silloin ison osan myös Suomen huoltovarmuuden ylläpitämisestä ja rakentamisesta. Meillä pitää olla koko ajan tarkka tilanne kuva. Meidän roolimme on turvata yhteiskunnan toiminnan jatkuvuus poikkeusoloissa, ja silloin fossiiliset polttoaineet säilyvät huoltovarmuustekijöinä vielä tulevat vuosikymmenet. Puupolttoaineilla tuotetaan noin kolmasosa Suomen energiantarpeesta, eikä osuus lähitulevaisuudessa pienene vaan pikemminkin kasvaa. Metsillä on suuri merkitys yhteiskunnan taloudellisen toiminnan kannalta alkaen metsänomistajista ja päätyen jalostavaan teollisuuteen. Olemme myös parantaneet suunnitteluamme, ja kriittisten sektoreiden suunnitelmia on päivitetty. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Tänä vuonna toteutamme tavoitteellisesti lisähankintoja vielä yhden terawattitunnin edestä. Siihen kuuluu myös säilyviä elintarvikkeita, taskulamppu ja paristoilla toimiva radio. Kotivara sisältää yksinkertaisia asioita alkaen puhtaasta vedestä. Turvevaraston tavoitteena on turvata lämmityskauden poltto ainehuoltoa. Huoltovarmuusmetsä voisi olla energiapuuterminaaleja täydentävä ratkaisu, mutta asiaa ei ole viety eteenpäin. Koronapandemia testasi Suomen huoltovarmuutta. Viime viikonloppuna kävin Juvalla vapaaajan asuntomme ympäristössä samoilemassa metsässä. Entä muut kansalaiset. Saimme viime vuonna koottua kahden terawattitunnin turvevaraston. Mikä on energiapuun rooli niin sanotussa vihreässä siirtymässä. Kansainvälisesti vertaillen suomalaiset ovat kriisivalmiudessaan hyvin valveutuneita. Tässä tilanteessa huoltovarmuuden rahoituksen riittävyys on koetuksella. Olemme varautuneet turpeen varmuusvarastojen ylläpitämiseen tämän vuosikymmenen loppupuolelle saakka. Terminaalit ovat myös kustannuskysymys. Huoltovarmuuden perusteet Suomessa olivat hyvässä kunnossa jo ennen pandemiaa. Vihreä ja puhdas siirtymä sisältää ison bisnespotentiaalin myös metsien osalta ja on siten Suomelle merkittävä asia. Esimerkiksi kuluneen kesän kuivuus pienentää kotimaista viljasatoa. Puun huoltovarmuus on meillä kehittyvän toiminnan alue, ja suunnittelemme parhaillaan sen osalta uusia toimintamalleja. Se on merkittävä asia myös ilmastonmuutoksen kannalta. Ylläpidämme yhteistyökumppaneidemme kanssa 72 tunnin kotivarasuositusta, jonka avulla jokainen kotitalous pystyy selviytymään kolme vuorokautta omin voimin kriisija häiriötilanteissa. Tilannekuva-analyysien pitää olla systemaattisia ja ajantasaisia. Millaiset ovat turpeen varmuusvarastot tällä hetkellä. Vielä ei ole ratkaisua valmiina, mutta lähivuosina terminaalitoiminta saattaa käynnistyä. Mitä metsänomistajat voivat tehdä parantaakseen Suomen huoltovarmuutta. Puuenergian osalta on ajateltu, että puuenergiavarasto on koko ajan valmiina kasvavissa metsissä, mikä jo sellaisenaan antaa meille varmuuden puupolttoaineen riittävyydestä. Mitä pandemiasta opittiin. Energiaturpeen varmuusvarasto rakennettiin viime vuoden aikana, koska energian saanti muuttui epävarmemmaksi Venäjän aloittaman sodan myötä. Jokaisen metsänomistajan kannattaa olla hereillä huoltovarmuuteen liittyvistä kysymyksistä kansalaisena ja aktiivisena toimijana. Olemme myös raportoineet, että joidenkin lääkkeiden saatavuudessa on ollut runsaasti häiriöitä. Tämän vuoden alusta alkaen olemme tuottaneet toimialakohtaisia tilannekuvia kerran kuukaudessa. Tähän asti on lähdetty siitä, että fossiiliset polttoaineet ovat ainoita varastoitavia polttoaineita. Uudet ja vahvistuneet uhat edellyttävät sitä, että huoltovarmuuden turvaamisen ja varautumisen tasoa nostetaan. Meillä pitää olla aikaisempaa parempi ymmärrys maailmantaloudesta. Voisi ajatella, että valtion iso metsäomaisuus toimii eräänlaisena huoltovarmuusmetsänä. Yksi tärkeimmistä opeista oli se, että meillä pitää olla koko ajan tarkka tilannekuva siitä, miten eri asiat vaikuttavat huoltovarmuuteemme. 31 Aarre 7/2023 METSÄ. Verkoston pitäisi olla vahvasti integroitu kaupallisiin järjestelmiin kuten monissa muissakin varmuusvarastoitavissa tuotteissa on. Miten Huoltovarmuuskeskus on edistänyt puun huoltovarmuutta. Tärkein asia on pitää huolta riittävästä kotivarasta. Kotivaran avulla annetaan viranomaisille aikaa ratkaista kriisi tai suunnitella ja toteuttaa tarvittavat varajärjestelmät. Huoltovarmuudessa ei ole miltään osin hyvä nojata vain yhteen ratkaisuun, vaan riskienhallinnan kannalta pitää olla useita vaihtoehtoja. Yhteiskunnan oli huoltovarmuuden näkökulmasta järkevä antaa energiaturpeesta luopumiselle pidempi siirtymäaika. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perusteellisesti, mikä heijastuu myös huoltovarmuustoimintaan. Sota Ukrainassa on uskoakseni vielä lisännyt kansalaisten kriisivalmiutta
Alkavalle metsästyskaudelle hirven pyyntilupia on myön netty vähemmän kuin edellis vuonna, esimerkiksi Oulun riista keskuksen alueelle 12 pro senttia ja Lappiin yli 30 prosent tia viimevuotista vähemmän. Syöntivaraa taimikoihin Metsänhoitoon on etsitty keinoja tasa painotella tavoiteltujen sorkkaeläinkantojen ja taimikko tuhojen ehkäisyn välillä. HIRVITUHOT Teksti ANU SUSI | Kuvat RAMI MARJAMÄKI ja SANNE KATAINEN / VM-ARKISTO 32 METSÄ Aarre 7/2023
Jätä peratessa hirvivaraa Varpu Kuutti neuvoo metsänomistajia arvioimaan, onko oman metsän taimikoissa hirvieläintuhojen riskiä, ja ottamaan tuhoriskin huomioon taimikonhoidossa. 33 Aarre 7/2023 METSÄ Aarre 7/2023. Tavoitteena on etsiä keinoja, miten riistaja metsätalous voivat toimia rinnakkain. Taimia jätetään noin 5 000 kappaletta hehtaarille, mistä havupuita on 1 500–2 000 kappaletta. Mikä Sorkkahanke. Taimikoihin suositellaan jätettävän riistatiheikköjä, jotka myöhemmin jäävät säästöpuu ryhmiksi. Hyviä keinoja ovat oikea-aikainen varhaisperkaus ja vähäisen riskin taimikoissa myös muun ravintopuuston, kuten pihlajan ja haavan, säästäminen. Hirvituhoja on tarkasteltu laajasti metsäalan organisaatioiden yhteisessä Sorkka-hankkeessa. Tutkimukset osoittavat, että mitä enemmän hirvillä on sopivia ravinnonlähteitä, sitä vähäisemmiksi jäävät taimituhot. Taimikkojen varhais perkauksessa suositellaan reikä perkausta, jos alueella on hirvi tuhojen riski. Pienet hirvieläimet eli lähinnä valkohäntäpeurat ja metsäkauriit suosivat varpuja, ruohovartisia kasveja ja puiden versoja. Etelä-Suomen metsien kuusettuminen on riski myös siinä mielessä, että ilmaston lämpenemisen uskotaan lisäävän pintajuurisille kuusille hankalia kuivia kausia, tuulituhoja ja heikentyneiden metsiköiden kirjanpainajatuhoja. Kuusta on istutettu myös kuuselle sopimattomille kasvupaikoille. Hankkeessa kehitetään uusimpaan tutkimustietoon perustuvia toimintatapoja, joilla voidaan vähentää hirvieläintuhojen riskiä sekä sovittaa yhteen metsänhoitoa, riistanhoitoa ja hirvieläinkantojen hallintaa. Hirvien suosikkeja ovat mäntyja lehtipuuvaltaiset taimikot, varsinkin pienialaiset ja metsän ympäröimät. Syksyllä 2023 päättyvässä hankkeessa päivitetään metsänhoidon suosituksia hirvieläintuhojen torjunnan osalta ja järjestetään aiheeseen liittyviä koulutuksia. Hirvien määrä laskenut Hirvikannan pieneneminen 2000-luvun alun huippuvuosista on valtakunnan metsien inventointien (VMI) mukaan vähentänyt hirvituhojen määrää. Tarvittaessa Tricoa Myös kuusentaimikkojen varhaisperkauksessa suositellaan reikäperkausta hirvieläintuhojen ehkäisyyn. Lisäksi taimikkoaikaiset vauriot voivat näkyä myöhemmin puutavaran laadussa niin, että tavoiteltua tukkia joudutaankin pinoamaan kuitupuukasaan. Metsänomistajat hakevat korvauksia vain murto-osasta niistä. Myös kuusen latvakasvaimet voivat kelvata niille. Hirvi kurkottaa ja katkoo taimien latvoja jopa viidestä metristä. Hankkeessa on arvioitu hirvieläinten elintapojen ja kantojen tiheyden vaikutusta metsätuhoihin ja sitä, miten lämpenevä ilmasto vaikuttaa hirvieläimiin. Sorkka-hankkeen taimikonhoito-ohjeissa suositellaan reikäperkausta, jossa poistetaan ylikasvuiset lehtipuut ja jätettävää tainta ympäröivät vesat. Lyhyempiä lehtipuita ja kuusia säästetään aukkopaikoissa. LISÄTIETOJA tapio.fi/projektit/sorkkaelaintenvaikutus-metsien-terveyteen-jakasvukykyyn-ilmastotavoitteidenkannalta ten hirvien polkemassa urassa on helpompi liikkua. Valtaosa hirvieläintuhoista syntyy talvella, kun sorkkaeläimille on tarjolla niukasti ravintoa. Sorkkaeläinten vaikutus metsien terveyteen ja kasvukykyyn ilmastotavoitteiden kannalta -hankkeessa ovat mukana Tapio, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus sekä maaja metsätalousministeriö. Hirvien suosimilla talvehtimisalueilla pienikin hirvimäärä voi aiheuttaa merkittäviä tuhoja, kun eläimet viihtyvät taimikossa jopa kuukausia. Varhaisperkauksessa männyntaimikko jätetään sekapuustoiseksi ja tiheäksi, yli 4 000 tainta hehtaarille. H irvieläinten lasketaan aiheuttavan vuosittain kymmenien miljoonien eurojen edestä tuhoja metsissä. VEROVINKKI Hirvieläintuhoista saadut vahinkokorvaukset merkitään metsävero ilmoituksessa tuloksi kohtaan Muut tulot. Tänä syksynä hankkeen pohjalta päivitetään metsänhoidon suosituksia. Mitä paksumpi lumipeite, sitä hanakammin hirvet hakeutuvat laumoihin, sillä toisYli puolessa miljoonassa hehtaarissa metsiämme on hirvituhoja. Kasvatettavan puulajin taimitiheys kannattaa jättää riittävän suureksi. ”Kauriseläinten aiheuttamat tuhot tunnetaan huonommin kuin hirvituhot”, toteaa Tapio Oy:n metsänhoidon asiantuntija Varpu Kuutti. Tappioita tulee menetetyistä taimista ja tulevaisuuden kasvunmenetyksestä. Varjoon jääneet männyntaimet sisältävät vähemmän suoja-aineita, mikä tekee ne alttiimmiksi hirvien syönnille. Talvikannan tavoitetiheyttä, joka on 2,5–3 hirveä tuhannella hehtaarilla, ollaan nyt valtakunnan tasolla lähellä, mutta alueelliset ja paikalliset erot ovat isoja. Taimikkotuhojen pelossa Suomessa on jo vuosikymmenet suosittu kuusta, sillä hirvet syövät mieluummin rauduskoivun ja männyn taimia
Erikoistutkija Juho Matala pohti Metsäkeskuksen webinaarissa viime marraskuussa, että lumipeitteen oheneminen saattaa lisätä myös hirvien varpuravinnon käyttöä, mikä voisi vähentää taimikkotuhoja. Vain osa metsän omistajista hakee korvauksia Männynja kuusentaimikot harvennetaan voimakkaammin vasta sitten, kun taimet ovat yltäneet ohi hirven kurottaman eli 4–5 metrin pituuden. HIRVITUHOT Y ksityinen metsänomistaja voi saada hirvieläinten aiheuttamasta metsävahingosta valtion maksamaa korvausta. Vahinkoilmoitus tehdään Suomen metsäkeskukselle Metsään.fi-palvelun kautta. Hangen paksuus rajoittaa pienten hirvieläinten levittäytymistä pohjoisemmaksi, mutta talviruokinnan tukemina ne pärjäävät lumisemmillakin alueilla. Hirvien lisäksi myös peurat, kauriit ja porot vierastavat lampaanrasvan hajua ja makua. Vuoden 2022 tuhoista maksettiin korvauksia 740 000 euroa. Valtion maksama korvaussumma on laskenut viime vuosina sitä mukaa kuin hirvikanta on pienentynyt. Hirvituhon minimikorvaus on 170 euroa. Jos hirvien talvehtimiskanta on alueella suuri, puuntaimien ruiskuttaminen lampaanrasvapohjaisella Trico-karkotteella vähentää riskiä, että taimet maistuvat hirville. Aarre 7/2023. Saaduista korvauksista pitää maksaa veroa. Ilmaston lämpeneminen saattaa helpottaa kauriseläinten talvehtimista, jos hanget ohenevat etelässä. Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin aiheuttamat taimikkotuhot lisääntyvät kannan kasvun ja lajien levittäytymisen myötä. Hirvivahinkokorvauksia ei myönnetä institutionaalisille metsänomistajille kuten metsärahastoille. Pienet hirvieläimet leviävät Hirvien aiheuttamia metsätuhoja havaittiin viimeisimmässä VMI:ssä reilulla puolella miljoonalla hehtaarilla. Metsäkeskus arvioi vahingon maastotarkastuksessa. Lehtipuusekoitus tekee puustosta paremmin muutoksia kestävän, ja puuston monilajisuus lisää myös metsän monimuotoisuutta. Varat korvauksiin tulevat metsästäjien maksamista pyyntilupamaksuista. Nykyään metsänomistaja saattaa jättää vahinkoilmoituksen tekemättä siitä pelosta, että joutuu itse maksamaan arviointimaksun. Kuusentaimikkoon jätetty lehtipuu voi tiheän hirvikannan alueilla vähentää mäntytaimikoiden syöntipainetta. Muiden hirvieläinten aiheuttamat tuhot ovat nousseet 10 000 hehtaarin luokkaan. Arviointikäynti on maksullinen, mutta vahinkokorvaus kattaa arviointimaksun. Korvausta maksetaan metsänviljelyaineiston, taimikon tai varttuneemman puuston kasvutappioista sekä uudistusja täydennysistutuskuluista. Käsiteltävien taimien on oltava kuivia, sulia ja lumettomia, ja käsittelypäivänä lämpötilan on oltava nollan yläpuolella. Valtakunnan metsien inventoinnissa havaittujen hirvituhojen hehtaarimäärän perusteella vain hyvin pieni osa metsänomistajista hakee hirvieläinvahingoista korvauksia. Jos tuo korvauskynnys ei ylity, arviointimaksu on maksettava itse. Muiden hirvieläinten kuin hirven aiheuttamia tuhoja on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Juho Matalan mukaan todettu VMI:ssä Lounais-, Eteläja Keski-Suomessa sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Metsäkaurista tavataan Pohjois-Suomessa saakka, mutta kannan tiheyksistä eri puolilla maata ei ole tarkkaa tietoa. Valkohäntäpeuran aiheuttamat tuhot ovat suurimmat eläimen alkuperäisellä leviämisalueella Pirkanmaalla. Metsästäjät ovat monin paikoin siirtymässä peurakannan ylläpitoruokinnasta jahtikauden aikaiseen houkutteluruokintaan, jonka tavoitteena on vähentää eläimiä hallitusti vahtimismetsästyksellä
Kotona ei ollut vielä tuolloin televisiota. Aukea on kuin oma maailmansa. Ennen kotiaukeaa kuljetaan metsän läpi, ja kun tullaan aukealle, kotini näkyy aukean vastalaidalla. Metsä ja polku tuntuivat turvallisilta kulkea. Kun olin alakouluikäinen, kävimme pari vuotta vanhemman veljeni kanssa katsomassa urheiluohjelmia ja muita lapsille sopivia tv-ohjelmia kaverien luona. Talojen välissä oli polku, jonka isämme merkitsi valkoisesta lakanakankaasta revityillä nauhoilla. METSÄN HUOMASSA Metsän opetukset -kirjoituskilpailumme tämänkertaiset kirjoittajat kertovat metsän heille antamista eväistä ja elämyksistä. Metsän jälkeen näky kodistani antoi uutta puhtia loppumatkaan. Vuosikymmenien ajan metsä on ollut myös taloudellinen turva. Lapsille mieluinen tehtävä oli päiväkahvien vieminen isälle puunkaatoon tai peltohommiin metsän takana sijaitseville lohkoille metsän läpi kävellen. Kun läheltä on tullut myyntiin sopivia maa-alueita, on menty metsään ikään kuin pankkiin ja otettu säästöt käyttöön kauppahintojen maksamiseksi. KOTIMETSÄN TURVASSA 36 Aarre 7/2023 METSÄ. Aukeaa ympäröivät metsät antavat turvallisuuden tunteen. Metsä päättyy jokeen, jonka takana on lapsuuskaverieni koti. Kansakouluun oli viiden kilometrin matka. Ne ovat suvun ikiomia turvapaikkoja, joissa useankin sukupolven voimin yövytään, ruokaillaan tai käydään päiväkahvilla. Takimmaisin laavu on lähellä luonnonsuojelualueen rajaa, ja sieltä on mukava aloittaa retki luonnonsuojelualueelle. Kotimetsä on ollut turvani lähes 70 vuoden ajan, eikä sen ääreltä ole tarvinnut lähteä minnekään. Nauhat olivat niin tiheässä, että taskulampuilla valaisten näimme nauhat ja polun sijainnin. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Metsä tuntui turvalliselta K otitaloni rakennukset siirrettiin 1900-luvun alussa vanhalta kylätontilta pari kilometriä pohjoisemmaksi isoimman lohkon keskelle. Talo on aukealla, jonne saavutaan kaikilta suunnilta metsien läpi. Olin koulun aloit taessani pienikokoinen ja usein uuvuksissa pyöräilystä. Talon takana on noin kilometrin levyinen metsävyöhyke, joka koostuu kylän talojen kapeista metsälohkoista. Laavut on tehty suurten puiden alle ja puut ovat niiden suojana, jolloin niitä ei ole kovin helppo löytää. Metsiin tehtiin majoja, joiden tilalle on sittemmin rakennettu laavuja
Monta kertaa jälki tai ääni tulee selvitettyä joko heti puhelimen sovelluksella tai viimeistään kotona nettiä ja alan kirjoja selailemalla. Varmaan näin kävikin. Tarkkaavaisuus herkistyy kuulemaan eläinten ääniä ja panemaan merkille niiden metsään jättämiä merkkejä. Metsässä saimme olla katseilta rauhassa, touhuta omiamme ja nauttia yhdessäolosta kavereiden kanssa. Myimme mieheni kanssa luonnon suojelualueeksi lehdon, jossa kasvoi myös suuria kuusia. Sinne veimme vaimoni kanssa myös omat lapsemme ihastelemaan maisemia ja toivottavasti tartutimme heihin ainakin osan omasta metsäja luontoinnostuksestamme. Tartutimme metsäinnostuksen myös lapsiin Vuodet eivät ole veljeksiä K ouluttauduin 1970-luvulla kaupalliseksi sienineuvojaksi. Vaikka olen asunut lapsuuteni Hämeenlinnan keskustassa, muistan, että jo silloin minulla oli palava halu päästä metsän huomaan. Toinen kriteeri on se, että sienellä ei ole myrkyllisiä matkijoita. Tuoreen puun tuoksu tukkikasan kohdalla on tyrmistyttävän ihana. Ihmettelin, miksi leppärousku on kauppasieni. Jokaisessa metsässä katse kiinnittyy samoihin asioihin. Luonto elää omaa tahtiaan. Tuossa poltettiin ekat salasavut, tuolla oli kenttä, jossa pelattiin lätkää koulun jälkeen, tuohon baariin yritettiin alaikäisenä vilahtaa sisälle, ja tuon talon pihalla juostiin talonmiestä karkuun. Poikien kanssa teimme pyöräretkiä Katumalle, Mantereen linnavuorelle, Ahvenistolle ja Hätilän metsiin. Paikka oli Kettula. Talviset hiihtoretket pimenevässä illassa, lumisten puiden lomassa, otsalampun valossa saavat välillä ihastelemaan ääneen metsän kauneutta. Sitä olin nähnyt vain jonkin yksilön siellä täällä. Nyt, kun yli 30 vuoden KeskiSuomessa asumisen jälkeen palaan syntymäkaupunkiini, sen tienoot alkavat elää omaa elämäänsä nuoruusmuistojen kautta. Melko ahkerasti olen vaellellut metsissä, mutta en ole osunut paikoille, joissa olisi sieniä sellaisia määriä, että niitä kannattaisi kerätä myyntiin. Lastenlasten iloiset ilmeet kertovat, että metsäretket ovat nasta juttu, kun täällä oppii aina jotain uutta. Kaikki muistot eivät ole muistamisen arvoisia, ja monista lapsuusja nuoruusmuistoista olen myös ottanut opiksi. Olen melko ahkerasti osallistunut paikkakunnan kuntosuunnistukseen. Syksyn ruska on tullut koettua kotimaisemien lisäksi myös pohjoisessa, jossa maata peittävä kasvillisuus ja puut saavat taianomaisen loiston. Keräsin niitä mukaani, ja taas suunnittelin ohjelmaa eläkepäivilleni. Tuolla kasvaa suppilovahveroita, tuo kuusikko on ihanteellista rouskumetsää. Perheen Whats Appryhmään tulee valokuvia milloin mistäkin nuotiopaikasta. TIMO LUOKOMAA LAUKAA Metsässä saimme olla katseilta rauhassa ja touhuta omiamme. Kauppasieniksi on hyväksytty sienet, joita kasvaa niin suuria määriä, että myyntiin saadaan kannattavuutta. Vähän samaan tapaan alkaa metsäkin elää omanlaista elämäänsä mielessäni. Kevään ensimmäiset pajunkissat ja koivunlehtien viherrys saavat mielen kääntymään kohti kesää. HELMI VENDELIN SUOMUSJÄRVI A suin lapsuuteni ja nuoruuteni Hämeenlinnassa. Tätä tai tuota ei ainakaan enää kannata jatkossa tehdä. Hei tuohan tarkoittaakin sitä, jee. METSÄ ON OPETTANUT nauttimaan näkymästään ja tuoksustaan eri vuodenaikoina. Metsä on opettanut, että vuodet eivät ole veljeksiä. Siellä oli valtavasti kehnäsieniä, joka myös on kauppasieni. 37 Aarre 7/2023 METSÄ. Tuolla näkyy hyvää mustikkakangasta, tuo on selvästi kantarellimetsää. Etsittiin sopivia katajia jousipyssyiksi ja symmetrisiä oksanhaaroja ritsoiksi, tehtiin majoja puihin. Tämä taimikko olisi aika harventaa – kenen se sitten onkin. Useaan taloon, risteykseen, pihaan ja kaupungin osaan liittyy jokin muisto. Siellä oli valtavasti leppärouskuja ja ajattelin, että sitten eläkkeellä keräisin niitä myyntiin. Jälkiä ja jätöksiä, puunkuoren koloamista ja raapimista, pesien rakentelua. Mieleeni muistuu keskiviikko joskus 1990-luvun lopulla. Seuraavan kerran, kun kyseiseen asiaan metsässä törmää, kokee ahaa-elämyksen. Muistan isäni vieneen meidät retkelle Vanajan kirkon viereen, Kirkkokalliolle
Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat MUSEOVIRASTON KUVA-ARKISTO JUURET 38 Aarre 7/2023 JUURET. ERKKI VOUTILAINEN / MUSEOVIRASTO / JOURNALISTINEN KUVA-ARKISTO EDULLISTA SÄRVINTÄ NÄLKÄISILLE Länsi-Suomessa sienet olivat pitkään halveksittuja madonlakkeja. Kun niiden arvostus kasvoi, alan tohtori olisi halunnut organisoida metsätyöläisistä sientenpoimijoita ja varata sienisadon vain maanomistajille. Laina Hakula (vas.) ja Pirkko Voutilainen sieniä keräämässä syyskuussa 1960. Sienestäminen, samoin kuin marjastaminen, katsottiin naisten ja lasten työksi
Sienestäjä ylittää metsälaitumen aitaa Karjalohjalla vuonna 1938. Varsinkin länsisuomalainen maalaisväestö suhtautui sieniin ”halveksuntaan asti torjuvasti”, Toivo Vuorela kirjoittaa teoksessa Suomalainen kansankulttuuri. Muutamaa vuotta myöhemmin sienestys yleistyi huimasti sota-ajan ruokapulan takia. Sieniaikaan kirkkoherralla oli tapana herätä neljältä, pyöräillä Ruskeasannan metsiin ja poimia kolme korillista sieniä ennen työpäiväänsä. ”Ne olivat meidän ruokavarastomme tuon nälkä sodan aikana. ”Pohjanmaan maaseudulla sieniä pidettiin lehmien ruokana ja madonlakkeina. Nälkävuosina syötiin mieluummin pettua kuin sieniä”, kertoo Ritva Kylli, ruokahistorian tutkija Oulun yliopistosta. Jälkipolvet tietävät sienten karttamisen syyn Bulgaria paremmin. KUVA VUODELTA 1952, KUVAAJA TUNTEMATON / VANTAAN KAUPUNGINMUSEO Vävy Kurt Björkvall ikuisti Otto Weckströmin (1892–1972) mielipuuhassaan vuonna 1950. Pitkälle 1900-luvulle saakka suurimmassa osassa Suomea sieniä väheksyttiin. Joutilaat keräilköön Rahvas voi pahoin jo kuullessaan puhuttavan sienistä, kuvaili Elias Lönnrot Suometar-lehdessä vuonna Helsingin pitäjän kirkkoherra Otto Weck ström oli Gunnar-poikansa mukaan taustaltaan ”vahva maalaispoika”. VANTAAN KAUPUNGINMUSEO 39 Aarre 7/2023 JUURET. Muisteluksesta kertoo Jaana Luttinen kirjassa Metsä ja ihminen. AARNE PIETINEN / MUSEOVIRASTO / HISTORIAN KUVAKOKOELMA V enäjän keisarillisen armeijan upseeri Faddei Bulgari oli nälkäinen – ja ihmeissään. On tietymätöntä, mistä syystä ruotsalaiset ja suomalaiset eivät käytä sieniä ravinnokseen”, Bulgari kirjoitti muistelmissaan Suomen sodasta 1808–1809. Suomen metsissä kasvoi valtavasti ”erilaisia maukkaita, tuoksuvia sieniä”, mutta kansa ei kerännyt eikä syönyt niitä
Sienes täjät hyvällä rousku apajalla, kuva on 50luvulta. ”Paaston aikoina on ollut pakko keksiä vaihtoehtoja liharuoalle, ja idässä sieniä on käytetty siinä luovasti”, tutkija Ritva Kylli taustoittaa. Hän selitti sienikammoa kansan tottumattomuudella ja turhalla pelolla. Keräilyn ajateltiin kuuluvan naisille ja lapsille, ja juuri heille sienestämistä suositteli alan tutkijakin vielä vuonna 1947. Tavallista oli, että kannakselaisten talojen pihoilla roikkui langoissa kuivumassa sieniä, keväällä korvasieniä eli mörskyjä ja kesällä tatteja. 1858. Sellainen toiminta kuin luonnontuotteiden talteenotto antaisi heille tilaisuuden suorittaa työtä, joka on kansantaloudellisesti yhtä arvokasta ja tuottavaa, tulivatpa tuotteet kotitarpeisiin tai myytäviksi”, Toivo Rautavaara kirjoittaa Suomen sienisato -nimisessä väitöskirjassaan. Valistusta kansalle Siinä missä Länsi-Suomen tavallinen kansa 1800-luvulla karttoi sieniä, herrasväelle varsinkin kantarellit jo hiukan maistuivat. Pietariin lähti myös tynnyreittäin suolattuja sekasieniä, ”maitosieniä” kuten karvalaukkuja, haapasieniä ja muita rouskuja. Kaakkois-Suomessa ja varsinkin Karjalankannaksella Faddei Bulgari olisi jo Suomen sodan aikaan huomannut, että myös tavallinen kansa syö sieniä. ”Etenkin asutuskeskuksissa on paljon toisarvoista työvoimaa (lapsia, nuorisoa, naisia), joka käyttää vain pienen osan ajastaan tuottavaan työhön. Sienten itäinen käyttö liittyi uskontoon. Luterilaisessa Suomessa ei 1500-luvun uskonpuhdistuksen jälkeen enää paastottu, mutta ortodoksisessa Karjalassa paasto kuului yhä elämään. Keräilyn ajateltiin kuuluvan naisille ja lapsille. ”Maitosieniä” eli rouskuja ryöpättiin ja säilöttiin suola sieninä puusaaveihin. Oma vaikutuksensa on voinut ollut sillä vanhalla asenteella, että marjanpoimija ei ole mies eikä mikään. Tapa levisi Pohjanlahden tälle puolelle Ruotsin paremman väen pöydistä, missä vaikutti ranskalainen ruokakulttuuri. PEKKA KYYTINEN / MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA JUURET Sienten keräämiseen kannusti paitsi nälkä myös raha, sillä sieniä myytiin venäläisille huvila-asukkaille ja läheiseen suurkaupunkiin Pietariin. 40 Aarre 7/2023 JUURET. Vaihtoehto lihalle Aivan koko Suomi ei karttanut sieniä
[– –] Tällaista hyvää ruokaa sienistä tietämättömät ihmiset tallaavat jalkainsa alle ja syyttelevät kuitenkin Jumalaa ja ihmisiä siitä, että heillä on ruoasta puutetta [– –]”, Topelius kirjoittaa ja antaa myös käytännön ohjeita sienten keräämiseen ja käyttämiseen. Niinpä herkkutatti oli herraskaisilla lautasilla nimeltään karljohan. Siinä talonpoika Kallen perhe valistuneesti kerää sieniä, vaikka muut kyläläiset pilkkaavat heitä. Esimerkiksi vuonna 1941 keräysNiin sanotun paremman väen pöytiin sienet kulkeutuivat ranskalaisesta keittiöstä Ruotsin kautta. ”Maantieteelliset erot Itäja Länsi-Suomen välillä alkoivat tasoittua, kun karjalaisia omine ruokatapoineen muutti eri puolille Suomea. Sitä luettiin Suomen kouluissa 1940-luvulle saakka. Hyvänä esimerkkinä tästä on vuonna 1863 ilmestynyt Sienikirja eli Sieni-Kallen osviitta tuntemaan ja käyttämään syötäviä sieniä. ”Täällä ei ole sellaisia syötäviä kasveja, joita on eteläisissä maissa, mutta sen sijaan Jumala on antanut meille runsain määrin erilaisia sieniä. Ne puettiin usein opettavaisiksi tarinoiksi. ”1900-luvun alkupuolella sienitietoutta lisäämään tulivat kotitalousoppilaitokset, Marttajärjestö ja lehdet, esimerkiksi Kotiliesi”, Ritva Kylli kertoo. ”Monille ruokasienille annettiin ranskalaisia nimiä”, Jaana Luttinen kirjoittaa. Epäileväiseen kansaan valistus tehosi varsin huonosti. CONSTANTIN GRÜNBERG / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 41 Aarre 7/2023 JUURET. Herkullinen sieni sai ruotsinkielisen nimensä Ruotsin kuningas Kaarle XIV Juhanan eli entisen ranskalaismarsalkan Jean-Babtiste Jules Bernadotten mukaan. Kun ruoka sodan mittaan väheni, metsän antimet nousivat ihan toiseen asemaan kuin ennen.” Talkoilla sieniä keräämään innostettiin sota-aikana myös nuorisoa. Tuli suvi ja Kallella oli vielä tarpeeksi leipää, vaikka kaikkein muitten vilja silloin oli loppunut.” Lehmälle ensin Satusetä Sakari Topeliuksesta tuli yksi sienivalistajista Maamme kirjassa, joka ilmestyi vuonna 1875. Eugenie ja Renate Grünberg, anoppi ja miniä, sienestämässä Helsingin Haagassa 1930-luvun alussa. Kotiliesi neuvoi vuonna 1927, että jos käytettävissä ei ole hyvää sienikarttaa, löytöjä kannattaa tarjota ensin lehmälle: ”Jos se kelpaa lehmälle, kelpaa se myös ihmiselle. Lehmä ei syö myrkkysientä erehdyksessäkään.” Satumaisen kallista Sienestämisen läpimurron Ritva Kylli ajoittaa toiseen maailmansotaan ja sen jälkeisiin vuosiin. Jotta vähäväkiset ymmärtäisivät helpottaa nälkäänsä sienillä, sivistyneistö aloitti valistuskampanjoita. Vuosikymmeniä oli jo korostettu, että sienet ovat hyvää ravintoa. ”Näin tultiin talvi hyvin aikoihin; sienet korvasivat leipää [– –]
Varsinkin Itä-Suomessa itse kerätyistä sienistä saadaan hiukan myyntitulojakin. Rautavaara katsoi sienet ”särvinruoka-aineeksi” lihan ja kalan lailla. JUURET talkoomitalin saamisen yksi edellytys oli se, että keräsi 20 kiloa sieniä. ERKKI VOUTILAINEN / MUSEOVIRASTO / JOURNALISTINEN KUVA-ARKISTO 42 Aarre 7/2023 JUURET. Hänestä tuli vahva sienten puolustaja. Sienestämisestä olisi hänen mielestään pitänyt kehittää ”järkiperäistä” ja tehdä siitä osa metsätyöntekijöiden arkea. heinäkuuta 1960. Teoksessa Ihminen ja metsä 1 (Metsäkustannus 2012) Toivo Rautavaara: Suomen sienisato (WSOY 1947) Sakari Topelius: Maamme kirja (WSOY 1985) Toivo Vuorela: Suomalainen kansankulttuuri (WSOY 1977) Kriisin keskellä ruokasienten tarve oli kova. Myös nuorten sienestysinnostus on ollut kasvussa. Hilkka ja Kaisa Reinman perkaamassa sieniä Valkealan Riihikalliossa 23. Nuoret saivat sinä vuonna kokoon yli 4,6 miljoonaa sienikiloa, raportoi Kansa sodassa -kirja. ”Sienet ovat luonnonmarjojen lailla ainutlaatuista syötävää, jota ei tarvitse kylvää eikä kasvattaa. Teoksessa Ihminen ja metsä 2 (Metsäkustannus 2012) Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria (Gaudeamus 2021) Luonnon virkistyskäyttö 2020 (Luke 2022) Jaana Luttinen: Sienet osaksi ruokavaliota. Tohtorismies kun piti parhaana, että ”sienisato on metsänomistajan omaisuutta, semminkin kun huonohkoilla metsämailla vuotuisesta sienisadosta voi saada suuremman tulon kuin puun kasvusta.” Ritva Kylli arvelee, että metsäsieniä arvostettaisiin nyt ehkä nykyistäkin enemmän, jos oikeutta kerätä niitä ei pidettäisi niin itsestään selvänä. Sen kun vain menee metsään.” LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Jussi-Pekka Alander: Kansa sodassa (readme.fi 2020) Janne Haikari: Metsän marja-apajat ja sienipaikat. ”Sen sijaan sienet ovat kansantaloudellisesti erinomaisen edullisia, ne kun ovat ’kasviriistaa’, jonka hankkimiseen ei tarvita peltoa eikä viljelytöitä.” Kenen metsä, sen sieni. Lihan tuottaminen oli kuitenkin kallista, ja kalaa oli hänen mielestään huonosti saatavilla. Kaakkois-Suomessa sieniä käytettiin aiemmin ja yleisemmin kuin läntisessä Suomessa. Kriisin keskellä ruokasienten tarve oli kova. Nykyään noin 40 prosenttia suomalaisista sienestää, enimmäkseen omaan ruokapöytään. Esimerkiksi Helsingissä ”muun särpimen puutteessa sienten kysyntä on ollut suuri ja niitten hinnat satumaiset”, Toivo Rautavaara kirjoittaa väitöskirjassaan. ”Valtion ja yhtiöitten laajoihin metsiin voitaisiin sijoittaa tuhansia metsätyöläisperheitä, joitten talvisen hakkuuja ajotyön ja kesäisten perkaus-, kuivatusja tietöitten täydennyksenä olisi järjestelmällinen metsän sivutuotteitten talteenotto sekä pieni maatalous.” Toteutumatta jäi Rautavaaran toinenkin toive: se, että sienestäminen pitäisi rajata jokamiehenoikeuksien ulkopuolelle. Toivo Rautavaara hahmotteli sienille huomattavasti tärkeämpää elinkeinopoliittista tulevaisuutta
8–21). Osallistut samalla ristikkokirjan arvontaan. Vastasi odotuksiani . Varusta kuori kirjepostimerkillä. Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Muu lukija 2. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Arvomme kaikkien vastaajien kesken viisi ristikkokirjaa. Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7. Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. Kiitokset kaikille vastaajille! Vastaa oheiseen lukija kyselyyn 24.9.2023 mennessä. VIIME VOITTAJAT Aarre 5/23:n kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Saariston rauhassa. Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. 020 413 2277 (ark. Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. Irtonumeron ostaja . Olen . 1. VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Aarre 7 / 2023 Mikä juttu kiinnos ti sinua. Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Aarre-lehden kestotilaaja . Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Tilaajan perheenjäsen . Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tulta ja tervaa kirjan voittivat arvon nassa Armi Ahola, Sääskiniemi, MarjaLeena Elovaara, Hamina, Lasse Sinisalo, Tampere, ja Vilho Viinanen, Haapaoja. Niiden laatija on Suomen tunnetuin ristikontekijä Erkki Vuokila. Varusta kuori kirje posti merkillä. Kirjassa on 84 kokosivun sanaristikkoa. Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. . Aarteen metsäristikot -kirja on koottu Aarteessa vuodesta 2008 alkaen ilmestyneistä sanaristikoista. Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. 43 Aarre 7/2023 VAKIOT. Kerro, mikä on mielestäsi lehden paras juttu
PUUTALO Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN Tuvan nurkassa oleva yli satavuotias kirjoituslipasto on Jussin isoäidin peruja. Tervetuloa Siltalaan! Tanssijapariskunta Katja Koukkulan ja Jussi Väänäsen kesämökillä Enäjärvellä on avoimet ovet ystäville ja kyläläisille. 44 Aarre 7/2023 PUU
Puu talo Katja Koukkula ja Jussi Väänänen löysivät unelmiensa kesäpaikan muutama vuosi sitten. Täällä mökkeilevät Siltalassa vapaaaikaansa viettävät Katja Koukkula, 49, ja Jussi Väänänen, 48 Kouvolan Enä järvellä sijaitseva hirsihuvila on rakennettu vuonna 1897 maatilan päärakennukseksi Tilaa huvilassa on noin 117 neliömetriä, yksin tupa on 50-neliöinen 45 Aarre 7/2023 PUU
Kylän porukka on ystävällistä.” Jussi rakensi talon edustalle puisen terassin, jottei vieraiden tarvitse istua vinossa. Katja Koukkula ja Jussi Väänänen ottavat vieraat sydämellisesti vastaan. Yhdeltä naapurilta tuli mustaviinimarjapensas, toinen haki pois punaherukkapensaan. Täällä piipahtaa usein mökkinaapureita, ystäviä ja kyläläisiä. Puusepän tekemän kaapin pääl lä on tanssi kilpailusta saatu pokaali. Pystyrimalaudoitettu, punaiseksi maalattu hirsitalo, Siltala nimeltään, valmistui vuonna 1897 Enäjärvelle, joka sijaitsee nykyisen Kouvolan itäkolkassa. V aaleiden harsoverhojen välistä pääsee valoisalle lasiverannalle ja siitä eteiseen, jonka puinen kynnys on askelten pyöristämä. Löytöjä ja kierrätystä Talo oli ostettaessa hyvässä kunnossa, mutta tavaraa oli kertynyt paljon. Klapipinon puut Jussi pätki ja pilkkoi omasta metsästä. Hän ei halua korjauttaa mitään, mikä ei ole rikki. Tuvan puupöytä on valmistunut alun perin Hollannissa esitettyyn tanssiteokseen. Katjan suvun kesäpaikkaan Oulun Yli-Iihin on Hel”On sellainen olo, että olemme jo melkein enäjärveläisiä. 46 Aarre 7/2023 PUU. ”Kun astuin sisälle tupaan, ihokarvat nousivat pystyyn. ”Oli jo fiilis, ettei unelma toteudu koskaan”, Katja sanoo. Ympärillä on maalaisidylli. Vuoden päästä tähdet olivat kohdallaan ja asiat etenivät. Kolme vuotta sitten ”Hieroja-Leena”, pariskunnan pitkäaikainen hieroja ja ystävä Leena Sorsa, soitti ja kertoi nähneensä unta, jossa Katja ja Jussi olivat pitämässä Enäjärven kylätalolla tanssikursseja. Uljas valkoinen takka ja sen vieressä hyllykkö polttopuulle. ”Ja pian hän ilmoitti, että hänen siskollaan olisi myynnissä Enäjärveltä vanha talo.” Taloa mentiin katsomaan, vaikka Katja arveli, ettei budjetti riitä siihen millään. Alahirren korjaukseen Jussi Väänänen pyytää apua perinnerakentajalta. Mukana oli hänen veljensä Petri Koukkula, joka ymmärtää rakennusten päälle. Vinyylilevyjen säilytyspaikkana on Oulun lyseon alkuperäinen seinäkaappi, johon Jussi asensi jalat. Tavaroiden lisäksi sama ohjenuora pätee pihakasveihin. ”Saako olla itse tehtyä raparperimehua?” Katja kysyy ja kaataa vaaleanpunaista juomaa Ultima Thule -laseihin. Paljaat, korkeat hirsiseinät. Ystävä toi kaasugrillin ja Jussi hämmästyi, miten mukavaa on laittaa ulkona ruokaa. Kierrätys on pariskunnalle tärkeä arvo. Laaksossa virtaa Summanjoen latvahaara. Olin pakahtua”, Katja kertoo. Mökin etsiminen Etelä-Suomesta alkoi seitsemisen vuotta sitten ja oli pitkään tuloksetonta. PUUTALO singin keskustassa asuvalle pariskunnalle turhan pitkä ajomatka. Pariskunnalla oli mahdollisuus hankkia omakseen Siltala, joka oli aiemmin ollut aina saman suvun hallussa. Esineitä saadaan ja annetaan eteenpäin, kirppareilta tehdään löytöjä. Haaveiden täyttymys Oma mökki oli pitkäaikainen haave. Irtaimisto tuli talokaupan mukana. Niin kesäpaikoissa tuppaa käymään. Kookas tupa tekee vaikutuksen. Osa huonekaluista on käytössä uusilla omistajilla, esimerkiksi kiikkustuoli ja kaksi vanhaa sohvasänkyä sekä puusepän tekemä kaappi, jonka päällä on nyt tanssikilpailusta saatu pokaali
Ja sitten maalata ulkoseinät. Siltalassa puuhaillessa oma kädenjälki näkyy heti. ”Muistan voimisteluvaatteesi, valkoiset sortsit ja sinisen paidan”, Katja sanoo ja katsoo Jussia. Mökki ei saa olla työleiri. Edessä on myös ensimmäinen sooloesitys Helsingin Kulttuurikeskus Stoassa. Yksi ulkonurkka on korjattu. Talon kylpyhuoneen rakensivat edelliset omistajat viitisentoista vuotta sitten liityttyään vesiosuuskuntaan. Talon rakennuttaja oli kauppias ja edistyksellinen maanviljelijä, joka haki oppia Tanskasta. Vaikka täällä on paljon vanhaa, mökkimme ei ole museo. Ehjää ei korjata. Sitä jos katsoo, voi ajatella, että tämä on pelkkä rötiskö”, Jussi arvelee. ”Sain sen enoltani. Katja maalasi keittiön seinät ja otti yläkaapeista ovet pois. Katto on tiivis. Hirsien välistä pursuu tilkkeeksi työnnettyä sammalta ja jopa vanhoja kalsareita. Tuvan seinällä roikkuu Eveliina Hämäläisen maalaus Katjan ja Jussin tanssiteokseen. Tuvan seinässä on ilmalämpöpumpun musta sisäyksikkö, mutta se on päällä vain lämmittäessä. Sen ilmettä Katja on kohentanut yksinkertaisella tavalla ottamalla kaapeista ovet pois ja maalaamalla seinät. Jussi tanssii syksyllä Espoossa Glims & Gloms -ryhmän Tii-Tii-Tiitiäinen-esityksessä. 47 Aarre 7/2023 PUU. Myös hyllyillä on samanlaisia viinilaatikkoja säilytysrasioina. Kädenjälki näkyy heti Pariskunnan ensitapaaminen oli joulukuussa 1980. Elävää historiaa Siltalan tupaa kutsutaan nykyään olohuoneeksi. Myöhemmin molemmat harrastivat samassa tanssiseurassa Oulussa. Keittiön ja makuuhuoneen välissä on lekotteluhuone, jonka seinustalla on kutsuva divaani. Myös puupala pöytä on valmistettu tanssi teokseen. Kummankin äidit olivat töissä Kelassa, ja työntekijöiden pikkujouluissa alle kouluikäisellä Jussilla oli voimisteluja Katjalla tanssiesitys. Tekemistä riittäisi, mutta yhteistuumin on päätetty, että keskeneräisyyttä pitää sietää. Pärekaton päällä on kaksi huopakerrosta. Vuonna 1993 heistä tuli tanssipari, seuraavana vuonna alkoi seurustelu. ”Ilma vaihtuu mainiosti kuumanakin päivänä. Se on palkitsevaa. Olo ei ole tukahduttava, vaikka ikkunoissa ei ole verhoja.” Nuohooja kertoi heille, että tuvan takka kierrättää lämpöä harvinaislaatuisella tavalla. ”Julkisivu hilseilee. Kaikki esineet ovat käytössä.” Levysoitin pyörittää levyä puisen viinilaatikon päällä. ”Olemme tainneet hakea Alkosta enemmän viinilaatikoita kuin juotavaa”, Jussi arvelee ja hymyilee. Täällä voi haahuilla rauhassa, sienestää ja polkea välillä uimarannalle”, Katja sanoo. Sitä yritämme välttää Siltalassa. Muutama hirsi täytyy vielä kengittää ja julkisivusta vaihtaa pari lautaa. Jussin mielestä talo on ryhdikäs ikäisekseen. ”Olemme molemmat projekti-ihmisiä ja tottuneet urakointiin. Häitä tanssittiin 13 vuotta sitten. Remonttien valmistumiseen ei ole ensi-iltoja. Kilpatanssin lisäksi yhteiseen uraan mahtuu opetusta, valmennusta, koreografioita ja oman taidetanssigenren luominen. ”Toipumiseni ehdoilla suunnittelen Jussin apuna koreografiaa Tanssiteatteri Hurjaruuthin Talvisirkukseen.” Kumpikin on tanssinut ikänsä, luonut katoavaa taidetta. Myös Katjalla piti olla oma sooloesitys kahden teoksen yhteisillassa Jussin kanssa, mutta hän vakavan sairastumisen takia on vielä sairaslomalla. Kasvimaata kitkiessä ajatukset nollautuvat. Tällä ei ole tapahtumasta mielikuvaa. Asioita tehdään rauhassa sitä mukaa kuin ehditään. Lisäksi talossa on kaksi makuuhuonetta ja keittiö. Ehkä hän oli hakenut myös tietoa lämmityksen uusista tuulista. Jussi kehuu hirttä rakennusmateriaalina
Hän tykkää pötkötellä tuvan matoilla ja eteisessä ja katsella kattoa ja seiniä. Lupa leikkiä Siltalan pihamaata raivatessa vastaan on tullut yllätyksiä, monenlaisia vanhoja perennoja ja marjapensaita. Pihapiirin aitat on yhdistetty aitta riviksi, jossa säily tetään polttopuita ja työkaluja. Angervot lähtivät terassin tieltä naapurille, ja Hieroja-Leena toi mökkiläisille kaasugrillin. Puutarhassa puuhailu on löytöretkeilyä. PUUTALO 48 Aarre 7/2023 PUU. Sellaista Katja on suunnitellut. Sauna on vielä vanhempi kuin talo, mutta se ei ole käytössä. Pihapiirin kaksiosainen ja kolmiosainen aitta on yhdistetty aittariviksi. KATJA: ”Harmonia, hiljaisuus ja oma rauha.” JUSSI: ”Luonto, rauha ja puuhailu.” Mitkä ovat lempipaikkojanne. 3 x kotirauha Mikä mökissänne on parasta. En ollut ymmärtänyt, miten mukavaa on laittaa ruokaa ulkona.” Katja on pyrkinyt siihen, että kesämökillä jokainen soppi on viihtyisä. ”Yhden aitan seinään on kaiverrettu vuosiluku 1789. Siltalassa on vietetty joulua, uuttavuotta ja pääsiäistä. Kotoa on lomaparatiisiin parin tunnin matka. ”Punavuoressa ei voi tepastella pihalla avojaloin ja aamutakki päällä.” Katja tykkää pötkötellä matoilla ja katsella kattoa ja seiniä. Olin aina ihmetellyt, miksi siitä ollaan niin mehuissaan. Lueskelin hirren vuosirenkaita ja pääsin sataanviiteenkymmeneen. Sikalasta ja navetasta on jäljellä enää kivijalat. Sisustaessa saa leikkiä ja kokeilla, vaikkapa maalata halutessaan seinätapettiin omat kuvionsa. Keskimmäisestä tulee Katjan jooga-aitta. Viime vuonna juhannusvieraat istuivat rinnetontin tuoleissa vinossa, joten Jussi päätti rakentaa terassin. Katossa on reikiä, ja vettä on tullut sisään vuosikausia. JUSSI: ”Tienpuoleisen seinän alahirsien kun nostus.” KATJA: ”Lintujen kuuntelu ja pihan kat selu.” Katja ja Jussi tulevat mökilleen aina kun suinkin pääsevät. Keskim mäiseen aittaan on tulossa Katjan joogastudio. Rakennusmateriaali on alkanut siis kasvaa 1600-luvun alussa”, Jussi kertoo. Porin sänkyteh taan valmistama patenttisänky on klassinen terassivuode. Oma tupa ja oma lupa. ”Tulemme tänne aina kuin mahdollista”, Katja sanoo. Aitoissa säilytetään polttopuuta ja työkaluja. ”Tänä kesänä aloitin grillauksen terassilla. JUSSI: ”Pötkötys sohva ja pihan terassi.” KATJA: ”Joka paikassa on hyvä fiilis.” Seuraava projekti mökillä. ”Aina on vähän erilainen näköala ja fiilis, missä sitten makaakin tai istuu ja missä asennossa.” Freelancereina työskentelevä pariskunta viettää Enäjärvellä melkein kaikki vapaansa
49 Aarre 7/2023 PUU. ”Ihminen kaipaa luontoa, tiedostaa sen tai ei”, Katja sanoo. Tuvan alkuperäiset kuusiruutuiset ikkunat uusittiin 1920-luvulla kolme ruutuisiksi. Polttopuuhyllyssä on paikallisesta höyläämöstä saatuja ötökkä vapaita klapeja. Tupa on niin iso, että keskilattialla mahtuu mainiosti tanssahtelemaan. Kaapin päällä on pariskunnan Eurovision tanssikilpailusta voittama pokaali. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Lempi paikkoja Juttuun liittyvällä videolla Katja Koukkula ja Jussi Väänänen esittelevät huvilaansa ja kertovat sen sisustuksesta. Sekä Enäjärven että Sanijärven rannalle on pihasta kilometrin matka. Uimareissut taitetaan usein pyörillä
Karhun jäljillä Karhujahti vaatii miehen ja koiran saumatonta yhteispeliä. Teksti ja kuvat HANNU HUTTU Karhu on aktiivinen öisin, joten Moilasen ja Jätkän on oltava liikkeellä jo aamuvarhaisella. Aarre seurasi jahdin aloituspäivää Suomussalmella Lauri Moilasen ja Jätkän perässä. METSÄSTYS 50 Aarre 7/2023 LUONTO. Tuoreet jäljet haisevat koiralle paremmin
Ei siis mikään paras sää karhunpyyntihommiin. LÄHDE Maaja metsätalousministeriö S ateen piiskatessa auton tuuli lasia käännyn valtatieltä soratielle. Arvion mukaan kanta on noin 20 prosenttia pienempi kuin edellisen arvion aikaan vuonna 2021. Kauden kiintiönä 180 karhua Metsästyskaudella 2023–2024 karhun metsästyskiintiö on 180 kar hua, mikä on 166 karhua vähemmän kuin edellisellä kaudella. Varpuspöllön vihellystä Kohta tien toiselta suunnalta kajastaa auton valo. Se mutkittelee vaaran rinnettä alas järvelle päin ja halkaisee metsäautotien ja järven välisen alueen. Koiran on miellyttävämpää liikkua, kun veto ei kohdistu pelkästään kaulaan. Karhunmetsäs tyskauden aloituspäivänä 20. Parituntinen runsas sade teki kuiten kin tepposensa ja huuhteli hajut yöllisiltä karhunjäljiltä. Koiran aistit toimivat herkeämättä. Välillä se nuuskii maata tarkemmin, mutta jänistä isompaa siitä ei ole kulkenut. Kannanhoidollisel la karhunmetsästyksellä pyritään myös ylläpitämään karhujen ihmis arkuutta. Toivo saa jäädä autoon odottelemaan, kun lähdemme kävelemään sorastamatonta tien pohjaa. Karhut aiheuttavat vahinkoja porotaloudelle, mehiläistarhaajille ja peltokasveille. Suomen karhukanta on niin suuri, että sitä säädellään niin sanotulla kannanhoidollisella metsästyksellä. Auto lähestyy nopeasti ja pysähtyy viereen. Varhainen aamu on kuitenkin vilpoisam pi, ja silloin täytyy yrittää. Kun saavumme järven rantaan, kuikan sukellushuuto ”kuiik” on kuin merkki, että 51 Aarre 7/2023 LUONTO. Vanhempi on nimeltään Jätkä ja nuorempi, kaksivuotias, on Toivo. Kiintiöstä poron hoitoalueella on 50 karhua ja poron hoitoalueen ulkopuolella 130 karhua. Päivän valjettua lämpöä on luvassa koirien kannalta ehkä liikaa. ”Jäi talutushihna kotiin, niin meni vähän ylimääräistä aikaa sitä hakiessa”, Moilanen kertoo ja pyyhkäisee koirastaan pari irto karvatuppoa. Sadealue etenee sääennusteen mukaisesti, pilven reuna liikkuu vauhdikkaasti kohti itää. elokuuta 2022 aamulla viideltä on vielä pimeää. Jätkä kulkee edellä liinan päässä. Liinattaessa valjaat ovat parem pi vaihtoehto kuin panta. Ennen elokuussa 2023 alkavaa metsästyskautta arvio Suomen karhu kannan koosta on 1 740–1 925 yksilöä. Multapintaisesta tienpohjasta ison eläimen jälki näkyisi hyvin. Saavun sovittuun metsäautoteiden risteyk seen hyvissä ajoin. Kaadetut karhut ovat yleensä suhteellisen nuoria, mikä johtuu osittain siitä, että huomattava osa itäisen Suomen aikuisista uroksis ta siirtyy Venäjän puolelle ennen metsästys kauden alkua. Synkän kuusimetsän kohdalla tunnelmaa lisää varpuspöllön falsettiin menevä vihellys sarja. Autosta nousee suomussalmelainen raja vartija Lauri Moilanen ja avaa takaluukun. Taivaalta ropisevat vielä viimeiset pisarat ennen kuin sää poutaantuu. Moilanen ottaa Jätkän ulos. Pennulliset naaraat ja alle yksivuotiaat pennut ovat rau hoitettuja. Karhu kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivissä tiukasti suojel tuihin lajeihin. Kontista katselee kaksi harmaata norjan hirvikoiraa
perillä ollaan. Yleensä se sisältää paljon mustikkaa. Karhun ulosteen tunnistaa syksyllä helposti. Koiraa ei voi päästää metsään vapaaseen hakuun, koska todennäköisesti se silloin päätyisi hirven jäljille. Moilanen löytää sam maleesta hirven sorkan painaumat. ”Suurin osa karhua haukkuvista koirista haukkuu myös hirveä”, Moilanen toteaa. Esimerkiksi suosalmekkeet karhun kulkupaikkoina ovat hyviä tarkkailukohteita. Joskus aiemmin jälkien etsintään käytettiin myös lanausta. Ravintoa etsiessään karhu myös hajottaa METSÄSTYS Puhelimen koiratutka sovelluksesta Lauri Moila nen näkee myös metsästys porukan muiden jäsenten ja heidän koiriensa sijainnit. Nyt meille on muodostunut sellainen menetelmä, että kahden kolmen miehen porukoissa etsitään jälkiä ja jätöksiä eri suunnilta.” Suosalmekkeet karhun kulku paikkoina ovat hyviä tarkkailu kohteita. Jälkiä ja jätöksiä Karhun jälkiä etsitään liinaamalla eli niin, että koiran ohjaaja antaa koiran edetä liinan päässä teiden reunoja ja metsiä. Yhdeksänvuotias Jätkä on Moilasen edellisen koiran Popin jälkeläinen. Kun koira ilmaisee löytäneensä jäljen, pitää tarkastaa, onko se karhun, hirven vai kenties poron jälki. Koira suurena apuna Elokuussa 2022 Pohjois-Karjalan ja Kuhmon karhunpyyntilupien toimenpidekielto teki pyynnin aloituksesta poikkeuksellisen. Karhun jälkiä ei löytynyt, joten palaamme takaisin autolle. Koirattomat hakevat jälkiä sellaisilta paikoilta, joista on mahdollista havaita jäljet näkemällä. muurahaispesiä sekä repii lahokantoja, jotka erottuvat maastosta hyvin. Sen takia Moilanen on valinnut ensimmäisen päivän metsästysalueen lännempää kuin normaalisti. 52 Aarre 7/2023 LUONTO. ”Ennen pyydettiin koko porukalla ja liinattiin koirilla samoilla alueilla. Jos se osoittautuu karhun jäljeksi, silloin otetaan porukka kasaan ja jahti voi alkaa. Suurin osa Moilasen metsästysporukasta omistaa metsästyskoiran ja yrittää etsiä jälkiä koiran avulla. Tassunjälkien lisäksi karhu jättää maastoon myös muita näkyviä merkkejä, kuten jätöksiä. Muuten karhun jälki erottuu maastossa huonosti, mutta pehmeästä sammaleesta sen voi erottaa. Nyt se on haistanut jotakin mielen kiintoista. Metsäautotien reunaa lanattiin auton perässä olevalla ketjulla. Hirviä on Suomussalmen metsissä paljon enemmän kuin karhuja. Moilasen karhunmetsästysporukkaan kuuluu kymmenkunta aktiivista pyytäjää. Odotettavissa oli metsästäjien tunkua Suomussalmen maisemiin, varsinkin itärajan tuntumaan. Lanaus jälkeen muodostui pehmyt pinta, josta eläinten jäljet erottuivat hyvin. Nykyään Metsähallituksen teillä, joita metsäautotiet Kainuussa pääasiassa ovat, lanaus on kielletty
”Hirvi tästä on mennyt.” Kokenut karhunpyytäjä Koiran perässä kävelymme jatkuu metsäau totien päähän, josta jatkamme metsän läpi kohti seuraavaa metsäautotietä. Syksy on metsämiehelle kiireistä aikaa. Aseena karhun metsästyksessä Lauri Moi lanen käyttää linnunpyyntiaikana rihlakkoa, jossa on luotipiippuna 6.5x55, Ruotsin Mauser. Liinaavalle koiramiehelle voi kertyä jahti päivinä kymmeniä kilometrejä kävelyä. Moilanen soittaa meille kyydin. Aamu on pitkällä, ja viimeistään nyt lämpö on haihduttanut jäljet. ”Paljon tärkeämpää kuin aseen kaliiperi on hyvä osuma.” Aamu on jo pitkällä Moilasen kännykkä soi. Parin kilometrin jälkeen Jätkä val pastuu ja hyppää ojan yli metsän puolelle. ”Jos joku sattuu löytämään merkkejä karhusta, silloin kokoonnutaan ja aletaan käymään sitä aluetta tarkemmin läpi.” Lähdemme liinaamaan metsäautotien vartta. Ripeä patikointimme jatkuu, kunnes saavumme seuraavalle metsäautotielle. Ensimmäinen karhua haukkuva koira Moilasella oli harmaa norjanhirvikoira Popi, jolle ammuttiin kolmisenkymmentä kar hua. Samalla aseella voi metsästää myös metsäkanalintuja. Saalista pyydetään eikä oteta. Koirille keli on jo liian kuuma. Hannu Säippä on tullut sovitulle paikalle, ja Moilanen laittaa Jätkän autoon. Jätkälle hän laskee kaadetuksi tähän mennessä kolmetoista karhua. Aamu on pitkällä ja jahti tältä päivältä ohi. Lauri Moilanen toimii rajavartijana Kuhmossa Vartiuksen rajavartioasemalla. Aiemminkin hän met sästi muun jahdin yhteydessä myös karhua, jos tilanteita tuli eteen. Näistä Moila nen on itse ampunut vajaat kaksikymmentä. Runsaat sateet ovat nostaneet metsäpuron vedenpinnan korkealle. Karhujahti vaatii metsästäjiltä aikaisia herätyksiä, aktiivista päivystämistä, luon non tuntemusta, kovaa kuntoa ja sitkeyttä. Aluetta seurataan jatkossa tarkkaan, jos vaikka sama karhu tulisi ta kaisin luvalliselle alueelle. Samaan metsästys porukkaan kuuluva kaveri soittaa itä rajan lähellä olevista tuoreista karhunjäljistä. Lisäksi Moila sella on varttumassa kaverinsa kanssa yhtei nen vuoden ikäinen plottinajokoira. Siellä ei saa metsästää, eikä niin lähellä valtakunnanrajaa uskalla löy sätä koiraa karhun perään, joten tilanne kuivuu käsiin. Miehet toteavat, että jahti on tältä päivältä ohi. Rajavartija Lauri Moilasella on kokemusta aktiivisesta karhunmetsästyksestä viiden toista vuoden ajalta. Pääsemme kuiten kin yli kuivin jaloin. Myöhemmin syksyllä metsästysporukka onnistuu saamaan eräksi kaksi karhua. Nuori norjanharmaa Toivo on mukana vielä kokemusta hakemassa. Moilanen tarkastelee koiran osoittamia jäl kiä sammalikosta. Koiralle hyvin haisevat jäljet johtavat ra javyöhykkeelle. Pelkästään karhumetsälle lähdettäessä hänen käytössään on järeämpi patruuna, .375 H&H Magnum. Kohta mutkan takaa kuuluu soratien ro pinaa renkaiden alla. Metsästysporukkaan kuuluva Hannu Säippä on hänkin katsel lut jälkiä teiden varsilta, mutta tuloksetta. 53 Aarre 7/2023 LUONTO
Se kulkee hetken suoraan, tekee mutkan ja jatkaa taas määrä tietoista juoksuaan. Pehmeä sammalikko kätkeytyy paikoitellen metsä ja korpiimar teen, alvejuurien sekä metsäkortteen pehmeään peittoon. Joen koillinen puoli on puhtaampaa havumetsää taivaita tavoittelevine kuu sineen ja petäjineen. Luoteen suunnalta puhaltava, myrskyinen tuuli riepottelee suurten kuusten latvoja. Kul jen sen vartta suojelu alueen läpi ihastellen rantatöyräillä kukkivien suoorvokkien paljoutta. Se on kaadettu vuosia sitten, mutta kääpien kansoit tamassa kartiomaises sa kannossa näkyvät edelleen majavan ham paiden jäljet. Kaiken kokoisia maapuita on paljon, samoin suuria siirtolohkareita. Toisaalla kukkii käenkaali, oravanmarja on vasta nupullaan. LUONNONPERINTÖ METSÄSSÄ VIRTAA JOKI Uudessa sarjassaan Heikki Willamo esittelee kahdeksan Luonnonperintösäätiön ostamaa ja suojelemaa metsää. Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO A stelen Ahmauksenjoen varteen kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Auringonpaiste tekee metsästä valojen ja var jojen levottoman tilk kutäkin, mutta taivaalla kiitävät pilvet rauhoitta vat näkymiä hetkittäin. Joki on euroopanmajavan kul kumaita, mutta suoje lualueen havuvaltainen puusto ei ole houku tellut talttahampaita padon tai pesänrakennukseen. Niiden seasta löytyy jokunen vanha haapa ja koivu, myös lahopökkelöitä tikkojen ja tiaisten tarpeisiin. Joen lounaispuolella on mäkiä komeine mäntyi neen ja niiden rinteillä kuusten seassa koivua ja haapaa, muutama raitakin. Metsä valittaa, vonkuu ja natisee, mut ta syvällä uomassaan pieni joki virtaa tummana ja tyynenä läpi metsän. Löydän myös muuta man yövilkan, pienen, myöhemmin kesällä kukkivan kämmekän. Siellä täällä kohtaan palokärjen ja pohjantikan ruokailujälkiä, mutta muuten havainnot lintumaailman tapahtumista jäävät vähiin. 54 Aarre 7/2023 LUONTO. Menneiden vuosikymmenten metsäojitusten vimma on yltänyt tännekin, muuttanut metsän vesitasapai Alkukesällä jokivarressa kukkii suo-orvokki kauniina kasvustoina. Sen esiintyminen kertoo, että metsä on saanut olla rauhassa vuosikymmenten ajan. Hienoa tunnelmaa rikkovat ainoastaan ojien viillot. Penkalla retkottaa suuri haapa. Töyhtötiainen käy tirauttamassa tervehdyksensä, ja punarinta tiksuttaa varoituksiaan osuessani liian lähelle sen pesää. Ulvilan Ahmauksenkorvessa on vanhan metsän tunnelmaa. Alkukesän lintukuoro hukkuu tuulen pauhuun. AHMAUKSENJOKI TAI AHMAUKSENOJA, niin kuin sen virallinen nimi kuuluu, jakaa suojelualueen kah teen osaan
Ahmauksenjoki virtaa tummana ja rehevärantaisena läpi suojelu alueen. 55 Aarre 7/2023 LUONTO
LUONNONPERINTÖ 56 Aarre 7/2023 LUONTO. Myrsky on katkaissut järeän kuusen suuren pahkan yläpuolelta
57 Aarre 7/2023 LUONTO. Harmaalepät ojentelevat lehteviä oksiaan veden ylle, kuolleet kenottavat pökkelöinä korpipaatsa mien keskellä. Se kätkeytyy puiden taakse mutta virtaa siellä avaten metsän latvustoon aukon, valoisan ja kos tean suonen, joka ruokkii monimuotoisuutta. Istahdan valtavan siirtolohkareen kylkeen. KATSELEN JOEN suun taan. Päivä on tyyni ja hiljai nen. Metsä on valtaosin toistasataa vuotta vanhaa. Metsä on sateettoman kesän jäljiltä kuiva, mut ta jokivarsi on paikka pai koin rehevää viidakkoa suurine sanikkaisineen. LISÄTIETOJA luonnonperintosaatio.fi Suurimmat kuuset ovat lähes kahden sylin paksuisia. Ojat näkyvät yhä syvinä viiltoina metsän pohjalla, mutta ne ovat hiljalleen tukkeutumassa ja kasvamassa umpeen. Niitä on siellä täällä, jääkauden liikkuvat jäätikkömassat ovat niitä kuljettaneet, sirotelleet yksinäisiksi monumenteiksi ja kasanneet pienempiä röykkiöiksi, joita sammalet osittain peittävät. Joen partaalta voi löytää tähtitalvikin, yh den metsän taianomai simmista kukista. Havu puiden seassa on lehti puustoa, ja järeää kuusimaa puuta on runsaasti. Sen tummassa vedessä elävät monet ve sihyönteiset, ja sitä pitkin kulkevat niin majava kuin saukkokin. Eihän se mikään valtava alue ole, mutta riittävän suuri keidas monen metsän eliön säilyä ja lisääntyä. Suojelualueena Ahmauksenkorpi on erinomainen. Ympärilläni on yli neljäkymmentä hehtaaria hie noa metsää. Pintaalaltaan riittävän iso monen metsälajin asuinsijaksi. Aika tekee työtään, ja kun vesi ei enää virtaa ojia myöten pois, metsä palautuu kohti entistä tilaansa. Sen rehevyydessä voi kuulla idänuunilinnun, ja pikkusieppo löytää leppäpökkelöistä sijan pesälleen. noa ja kuivattanut pieniä korpilaikkuja. Palokärki on iskenyt suuren aukon kuusen tyveen päästäkseen käsiksi ytimessä asustaviin hevosmuurahaisiin. Ahmauksenkorpi Sijainti: Ulvila Pinta-ala: 41 hehtaaria Ostettu: vuonna 2019 Ominaisuuksia: Toistasataa vuotta vanhaa, vaihtelevaa havumetsää, jonka läpi kiemurtelee pieni, rehevävartinen joki. Kun lähden joen partaalta, olen muutamalla as keleella keskellä komeaa metsää, jonka suurimmat kuuset ovat lähes kahden sylin paksuisia. Minulle, satunnaiselle kulkijalle, se avautuu metsänä, jossa voi viettää päivän – kuljes kella, istus kella ja nauttia rauhasta. Avoimien laikkujen sammalmattoa täplittävät orvokkien lehdet, vesirajassa on korpikaislojen komeita kasvustoja. Välillä joki sukeltaa läpitunkemat tomaan tiheikköön kadoten liekopuiden alle, jonne katosi myös vilahdukselta näkemäni vesipäästäinen. Helmenä on metsän halki virtaa va joki, joka lisää monimuotoisuuden kirjoa. Palokärjen raikuva huuto kajahtaa suurten puiden keskeltä. SYYSKUUN ALUSSA PALAAN Ahmauksenkorpeen hy vin toisenlaisissa tunnelmissa
Puolukka kekseihin voi käyttää pakas tettuja tai tuorei ta puolukoita. Teksti, kuvausjärjestelyt ja kuvat ELINA LAMPELA Kivasti kirpeää 58 Aarre 7/2023 HYVINVOINTI. VILLIRUOKA Keksien kirpakat puolukkasattumat ja piirakan mukavasti hapan täyte sopivat suomalaiseen makuun
Kaada täyte vuokaan taikinan päälle. 2 Jos pakastat puolukat kokonaisina pusseissa tai rasioissa, sokeria ei tarvitse lisätä ollenkaan. Ripottele täytteen päälle puolukat tasaisesti ja lisää vielä puolukoiden päälle muruseos. Paista piirakkaa 175-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia. 5 Vesipuolukat laitetaan lasipurkkiin kokonaisina ja päälle kaadetaan keitettyä, jäähdytettyä vettä. Vinkki! Jos käytät pakastepuolukoita, sekoita niihin 1 tl perunajauhoja ennen kuin ripottelet ne täytteen päälle. Valmista täyte. Anna piirakan jäähtyä kunnolla ennen kuin leikkaat sitä. Jätä leviämisvaraa. 3 Puolukkasurvokseen voi lisätä hieman sokeria. Anna keksien jäähtyä leivinpaperin päällä. Ota 2 dl muruseosta erilliseen astiaan. Sekoita kuivat aineet kulhossa ja lisää joukkoon margariini. Ne saavat hieman paahtua pinnasta. 4 Puolukat voi säilöä kokonaisina puhtaassa lasipurkissa myös niin, että marjojen päälle laitetaan kerros survottua puolukkaa. Puolukkakeksit (NOIN 30 KPL) • 100 g leivontamargariinia • 1 dl sokeria • 1 dl fariinisokeria • 2 tl vaniljasokeria • 0,75 dl rypsiöljyä • 0,75 dl kaurajuomaa • 5 dl vehnäjauhoja • 1 tl leivinjauhetta • 1 tl soodaa • 0,5 tl suolaa • 2 dl puolukoita Anna margariinin pehmentyä hetki huoneenlämmössä. Sekoita taikinaa lusikalla tai puuhaarukalla. Lisää puolukat taikinaan. Mittaa margariini ja sokerit kulhoon ja vaahdota sähkövatkaimella muutama minuutti. Lisää rypsiöljy ja kaurajuoma. Nypi taikina käsin niin, että saat murumaisen seoksen. Monta tapaa säilöä 1 Puolukat voi säilöä pakastamalla, survoksena tai niin sanottuina vesipuolukoina. Sekoita jäljelle jäävään muruseokseen soijajukurtti ja kaurajuoma. Sekoita. Sekoita soijajukurtti, sokerit, perunajauho ja sitruunamehu kulhossa vispilällä sileäksi seokseksi. Pyörittele taikinasta palloja, litistä niitä hieman keskeltä ja nosta leivinpaperin päälle uunipellille. 59 Aarre 7/2023 HYVINVOINTI. Vegaanisen puolukkapiirakan mehevyyden sa laisuus on soija jukurttitäytteessä. Alpro Greek Style) • 0,25 dl kaurajuomaa Täyte: • 300 g (eli loput 400 g:n purkista) soijajukurttia • 1 dl sokeria • 1,5 tl vaniljasokeria • 2 tl perunajauhoja • 2 rkl sitruunamehua • 4 dl puolukoita Valmista ensin pohjataikina ja muruseos. Voitele pyöreä piirakkavuoka ja levitä taikina vuokaan ja sen reunoille. Paista keksejä uunin keskitasolla 180 asteessa 8–15 minuuttia. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Tarkkaile keksejä paiston aikana. Puolukkapiirakka Pohja ja muruseos: • 125 g margariinia • 4 dl vehnäjauhoja • 1 dl sokeria • 1 tl leivinjauhetta • 1 tl ruokasoodaa • 1 tl vaniljasokeria • ripaus suolaa • 1 dl (100 g) paksua maustamatonta soijajukurttia (esim. Sulata margariini. Survos säilyy omassa liemessään jääkaapissa tai kellarissa. Seos lisätään lopuksi piirakan pinnalle. Sekoita vain sen verran, että ainekset sekoittuvat
Kaikki ostajat eivät esimerkiksi anna pikkutukille erillistä hintaa. Jos haluaa helpottaa työtään, kilpailutuksen voi toteuttaa myös netin Kuutio-puukauppapaikalla. 3 Vertaa tarjouksia Ostotarjouksien vertaaminen vaatii kokemusta ja ymmärrystä puutavaralajeista. Kesällä puun hinnat ovat olleet laskusuunnassa. Jos oma taito ei riitä ostajien kilpailuttamiseen, kilpailutuksen voi ulkoistaa metsänhoitoyhdistykselle tai metsäpalveluyritykselle. Hakkuita ei pidä teettää pelkästään puun hintahuipun perusteella. Eri ostajat haluavat erilaista puutavaraa ja antavat hintatarjoukset puutavaralajeittain. 60 Aarre 7/2023 OMA TALOUS. Pelkän tarjouksen loppusumman perusteella ei voi tehdä päätöksiä, sillä kokonaissummat eivät ole koskaan vertailukelpoisia. Ostajat pyrkivät täyttämään tulevan syksyn ja talven puuvarastonsa ennen kesälomakautta. Viime vuosina toistuvana trendinä on ollut se, että hinnat nousevat yleensä vuoden alusta juhannukseen asti. Tarjouksessa saattaa olla palveluita, jotka tulevat myyjän maksettaviksi. Näin varmistaa, että vakikumppani pysyy tarjouksissaan markkinahinnoissa. Tarjoukset kannattaa pyytää muutamalta alueella toimivalta ostajalta. ONNISTUNUT PUUKAUPPA Puukaupat kannattaa suunnitella huolella ja välttää äkkipäätöksiä. Esimerkiksi juurikäävän torjunta kuuluu joillakin ostajilla puun hintaan, kun Hinnat nousevat yleensä vuoden alusta juhannukseen asti. Myös metsäkävelyllä asiantuntijan kanssa selviää hakkuiden suositeltava ajankohta. Hyvä hinta on vain osa onnistunutta puukauppaa. Tämä ei tarkoita sitä, ettei puukauppoja kannattaisi tehdä, sillä hintataso säilynee edelleen hyvänä. Silloin seuraavan hakkuun pystyy toteuttamaan metsänhoidollisesti oikeaan aikaan ja metsä pysyy kauttaaltaan hyvässä kasvussa. Suunnitelmallisilla myynneillä hintahuiput ja -laaksot jäävät ehkä kokematta, mutta keskimäärin puusta saa kilpailukykyisen hinnan. Metsänhoitoyhdistys kokoaa saadut tarjoukset, ja sen jälkeen metsänomistaja voi valita puukauppakumppaninsa. Suunnitelmaa kannattaa noudattaa. Puun ostajien soittoihin ja kaikenkirjaviin kylkiäisja etusetelitarjouksiin kannattaa suhtautua maltillisesti. V iime keväänä, kun puun hinta oli huipussaan, jotkut metsänomistajat saattoivat intoutua tekemään puukaupan vaikka eivät olleet sellaista suunnitelleet tälle vuodelle. 2 Kilpailuta Aiemmin tekemistään metsänhoitotöistä saa parhaan tuntipalkan, kun kilpailuttaa tulevan hakkuun. 1 Seuraa suunnitelmaa Metsäsuunnitelma kertoo selkeästi, milloin eri metsänhoitotoimia on tarpeen tehdä. Jos ei halua teettää metsäsuunnitelmaa, oman metsän hoitotarpeita voi arvioida myös Metsään.fi-palvelun avulla, metsänhoitoyhdistysten OmaMetsästä tai metsäteollisuusyritysten verkkopalveluista. Jos antaa valtakirjan metsänhoitoyhdistykselle, yhdistys hoitaa kaupan toteuttamisen alusta loppuun. Oman alueen hintakehitystä kannattaa seurata säännöllisesti vaikkapa Maaseudun Tulevaisuuden HYVÄT NEUVOT Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI sivuil ta tai Luonnonvarakeskuksen tilastoista. Myös tukkien minimiläpimittavaatimukset voivat olla eri ostajilla erilaiset. Suunnitelmaan on merkitty myös hakkuusuositukset. Jokaisella metsänomistajalla tulisi olla vähintään kymmenen vuoden suunnitelma päätehakkuiden ja harvennusten toteuttamisesta. Vaikka sinulla olisi vakiintunut ja luotettavaksi kokemasi puukauppakumppani, kannattaa silti välillä pyytää kilpaileva tarjous
Sovi tässä yhteydessä myös päätehakkuun jälkeiset uudis tustoimet, jos haluat ostajan to teuttavan ne. Puutavaralajien katkonnan pitää olla sopimuk sen mukaista. 5 Valvo korjuuta Koneyrittäjä ilmoittaa yleensä päivää tai paria aikaisemmin, milloin harvesteri ilmestyy metsään. 4 Mene mukaan metsään Kun kauppakumppani on valittu, allekirjoitetaan kauppa sopimus. Tämä tapahtuu usein sähköisesti. Tässä yhtey dessä voi varmistaa, että omat toiveet ovat menneet ostajan kautta kuljettajan tietoon. Usein puunkorjuu tapahtuu varsin nopeasti. Varaa puukauppatilistä arvon lisäveron ja pääoma veron maksamisen lisäksi rahat seuraavan vuoden uu distustoimiin. Harvennusten osalta on tarkastettava, onko kasvamaan jääneiden puiden tiheys suositusten mukainen, ovatko ajourat alle neljä metriä leveät, onko pystyyn jääneissä puissa runkovaurioita tai maas toon jäänyt syviä urapainumia. Tilitetyssä summassa on mukana ostajan maksama 24 prosentin arvon lisävero, jonka metsänomista ja tilittää valtiolle seuraavan vuoden helmikuussa. Uudistamispalve luun kuuluvat maanmuokkaus, taimet tai siemenet sekä istu tustyö, joskus myös taimikon varhaishoito. Useimmissa puukauppa sopimuksissa ostajalla on kaksi vuotta aikaa toteuttaa sopimuk sen mukainen hakkuu. LISÄTIETOJA Asiantuntijana jutussa toimi Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson johtaja Panu Pettinen Kuutio, kuutio.fi Metsänhoitoyhdistysten markkinakatsaukset, mtk.fi/mhy-puukauppatilasto Sijoita ja nauti Kun puukauppa on sujunut alusta loppuun hyvin, metsänomistaja voi ottaa hetken rennosti ja nauttia työnsä hedelmistä. taas toiset laskuttavat kulun metsänomistajalta. Met sänomistajan kannattaa mennä ostajan mukaan, sillä silloin hän voi esittää erityistoiveensa esimerkiksi joidenkin puiden tai puuryhmien säilyttämisestä. Ostajat lähettävät myyjälle hakkuukoneen mittaustositteet heti hakkuun jälkeen. 8 Hyödynnä veroedut Puukauppatilityksestä pidätetään 19 prosen tin ennakkovero. 6 Tarkasta hakkuujälki Kun hakkuu on tehty ja puut ajettu pinoon, kannattaa käydä tarkastamassa hakkuujälki niin metsässä kuin puupinoilla. Etenkin harvennushakkuissa olisi tärkeää varmistaa puunkor juun metsänomistajaa tyydyt tävä laatu jo ensimmäisen heh taarin aikana eikä vasta korjuun päätyttyä. Puukaupparahalle kannattaa etsiä järkevä sijoituskohde ja muistaa, että varallisuus on syytä hajauttaa eri omaisuuslajeihin. Niihin kannattaa perehtyä, vaikka lu kujen ymmärtäminen vaatii hie man aivotyötä. Nämäkin pitää tarkastaa ja verrata niitä ostotar joukseen. Yleensä 10–20 prosentin suu ruinen ennakkomaksu kaupasta on maksettu heti sopimuksen alle kirjoittamisen jälkeen. Ne kannattaa hyö dyntää metsäveroilmoitusta tehdessään. Jos hakkuujäljessä on huo mautettavaa, reklamaatio pitää tehdä saman tien kirjallisesti tai sähköpostilla. Päätehakkuun jälkeiseen uudistamiseen kannattaa varata noin 15 pro senttia puukauppatilistä. Metsänomistajalle on annettu monia verohuojen nuksia. Ostajaa voi pyytää selventämään, mitä tositteen luvut tarkoittavat. 61 Aarre 7/2023 OMA TALOUS. Merkittävimmät verohelpotukset ovat metsä vähennys ja menovaraus. 7 Tarkasta mittaus todistus ja tilitys Noin kuukauden päästä hakkuusta ostaja lähettää viral lisen mittaustodistuksen ja lo pullisen laskelman tilitettävästä kauppasummasta. Äkäinen puhelu ei riitä, sillä myyjälle pitää jäädä todiste reklamaatiosta. Metsänomis tajan kannattaisi käydä terveh timässä kuljettajaa. Jos oma tai to ei riitä tarjousten vertailuun, vertailun voi teettää metsän hoitoyhdistyksellä. Ennen hakkuukoneen saa pumista ostaja käy yleensä rajaamassa hakattavan alueen eli leimikon paikan päällä
Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. Osall istu ja voita ! RISTIKKO 7/2023 Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. 62 Aarre 7/2023 VAKIOT. Ristikon 5/2023 ratkaisu: Avainsana: POTAATTI Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBANmuodossa Muista antaa nämä tiedot! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Ristikon 7/2023 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 9/2023. 020 413 2277 (ark. 8–16). Onnittelemme Ristikon 5/2023 voittajia: Marja Hyssänmäki, Pori Arto Jaakkola, Kodisjoki Aarre Soikkeli, Halikko Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 24.9.2023 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 7, PL 440, 00101 Helsinki. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh
Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Tilausja arvontakortti Kyllä kiitos! Haluan tilata Maaseudun Tulevaisuuden määräaikaisena edulliseen tutustumishintaan 2 kk vain 51 € (norm. Tarjous on voimassa 30.11.2023 asti. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 3,90 €/lasku. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. MT Lehti + Digi nyt vain 25 50 €/ kk Määräaikainen (norm. Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. MAV3022 Nimi: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Syntymäaika: Sähköposti: Maaseudun Tulevaisuus VIESTIMEDIA OY Tunnus 5002596 Info: M1 00003 VASTAUSLÄHETYS Maaseudun Tulevaisuus maksaa tilauksen postimaksun. Osallistun samalla arvontaan ja voin voittaa Avant 423 -kuormaajan! Palkinnon arvo 32 493,00€. 31,90 €/kk). Tilaukseen sisältyy myös MT Digi sekä lehden välissä säännöllisesti ilmestyvät liitelehdet Kantri, MT Metsä sekä Suomalainen Maaseutu. 63,00 €). Tekstiviestin lähetys on ilmainen Palvelu toimii kaikissa kotimaan mobiiliverkoissa. Tilaa netissä! MT.FI/lehti tai oheisella QR-koodilla Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus MAV3022 Tilaa tekstiviestillä! Lähetä viesti: TILAUS MAV3022 ETUNIMI SUKU NIMI LÄHI OSOITE POSTI NUMERO POSTITOIMIPAIKKA numeroon 13526. Arvonnan säännöt: MT.FI/arvonta VOITA OMA KUORMAAJA! Maaseutukin paranee jakamalla. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi)
Viilaustuki (UUTUUS) ja www.raite.. Luotettavaa välitystä ja arviointia yli 30v. koti M etsä Ra ha nk er äy slu pa RA /2 02 0/ 92 1 on monelle Metsään!-esitteessä kerrotaan, mitä koirien maastoharjoituksissa tapahtuu ja miksi lupien saaminen harjoitteluja koemaastoille on tärkeää. 044 500 5404, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 044 500 5404 PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 Lisätietoja: www.luonnonperintosaatio.fi Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 MobilePay-numero: 77220 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – Ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. Esite: Antamalla pelastuskoirille harjoitteluluvan omistamallasi maa-alueella mahdollistat pelastuskoirien kouluttamisen tärkeään tehtäväänsä. Aarre tarjoaa lukuelämyksiä metsänomistajille, tuleville metsänomistajille sekä kaikille metsästä kiinnostuneille. Sopivasta kauppa heti. PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Vihdintie 4, 00350 Helsinki p.09–2418 498. aarrelehti.fi/lahjatilaus Tilaa Aarre lahjaksi ystävälle! KYSYNTÄÄ ON! OMAKOTITALOT, LOMAHUVILAT, RANTAMÖKIT, MAATILOJEN PIHAPIIRIT JA METSÄTILAT. I puh. www.tuomontupa.fi 64 Aarre 7/2023 VAKIOT. 0400 679 468 – Viilausasento seisaaltaan – Helppo viilata myös alhaalta päin – Todella terävät hampaat Tässä on hyvä paikka sinunkin ilmoituksellesi! Tilaa heti 044 500 5404 Aarteen tilaus on lahja, josta on saajalleen iloa ja hyötyä
JOH A NN ES W IE H N RI TV A T UO M I ENSI NUMEROSSA ARTO KOMULAINEN Kokeilussa kolme akkusahaa Kartanonrouva opiskeli metsä talousyrittäjäksi Ekovillan perustaja vaalii sukunsa metsiä Valkealassa Yhteismetsän kannattavuus Puutarhurin piha hehkuu syksyn väreissä Kemijoen erämainen latvaosa houkutteli Arto Komulaisen kolmen päivän ruskaretkelle kanootilla. Hirvikärpänen. LAHJATILAUKSEN SAAJA / UUDET OSOITETIETONI Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Tilaustunnus AAV0024 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta Aarre 7/2023. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. 2023 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Männystä, sen kuoren alla olevasta jälsija nilakerroksesta. Lieksassa, Pohjois-Karjalassa. Mykorritsa eli sienijuuri on kasvin juuren ja sienen muodostama molemmille hyödyllinen kokonaisuus, symbioosi. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi. Marjoja saa kerätä, kunhan ei mene toisten pihoille. Suomen metsäkeskus. TÄLLÄ PALVELU KORTILLA VOIT • tilata Aarrelehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi Tilaa Aarre! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. 2. Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. 3. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Suosittelemme maksutonta e-laskua. Puun muita osia ei saa ottaa tai vahingoittaa. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. AARTEEN TILAUSLOMAKE Tilaan kestotilauksena Aarrelehden itselleni lahjaksi alkaen seuraavasta numerosta __ / __ / 20___ 6 kk 69 e 12 kk 138 e Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen __ / __ / 20___ ajaksi __ / __ / 20___ – __ / __ / 20___ TILAUKSEN MAKSAJA / VANHAT OSOITETIETONI Asiakasnumero Etu ja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Haluan saada Viestimedialta uutisia ja etuja sähköpostilla tekstiviestillä. Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun. 6. 4. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. 5. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. AARREVISAN VASTAUKSET 1. Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 e paperilaskulisä. Seuraava Aarre ilmestyy 25.9.2023 PALVELUKORTTI A a rr e m a k s a a p o st i m a k s u n Vie sti m ed ia Oy A sia ka sp alv elu Tu nn us 50 02 59 6 In fo A 2 00 00 3 VA ST AU S LÄ H ET YS TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 69 e • laskutusjakso 12 kk 138 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh
Kaupin ja kumppanien erittäin hyvällä hetkellä julkaisema tutkimus tarjosi ongelmaan vastauksen. Oma vahva veikkaukseni on, että tämä olisi palapelin tärkein puuttuva palanen. Ihminen vapautti ilmaan suuren määrän hiilidioksidia, ja tutkimukset olivat osoittaneet, että noin kolmannes siitä liukeni hiilihappona valtamereen. Tästä häviää YK:n maatalousjärjestön ja monien arvovaltaisten tutkimuslaitosten mukaan noin prosentti vuodessa. Minne loppu hiilidioksidi katosi. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. Mutta vain osa lopusta hiilidioksidista jäi ilmakehään. RISTO ISOMÄKI Kadonneen hiilen arvoitus palasi takaisin ISOMÄKI Mitä tälle hiilelle tapahtuu. Mutta nyt katoavan hiilen arvoitus on palannut takaisin hieman uudenlaisessa muodossa. Hiiltä syövistä pelloista voi tulla jopa tärkein yksittäinen osavastaus ilmaston lämpenemisen ongelmaan. MEILLÄ ON SIIS lukuisia tutkimuksia, joiden mukaan maatalousmaa menettää vuosittain 1–1,5 prosenttia eloperäisestä aineestaan. Hiukan yksinkertaistetusti: Ihmiskunta tuottaa joka vuosi noin 11 miljardin tonnin suuruiset hiilipäästöt kuluttamalla fossiilisia polttoaineita, valmistamalla sementtiä ja hävittämällä metsiä. Minne se menee. Kolme miljardia tonnia sitoutuu pohjoisiin ja trooppisiin metsiin, ja loppu katoaa merien pohjalietteisiin tai poistuu ilma kehästä niin sanotun kemiallisen eroosion eli hiilidioksidia nielevien kemiallisten reaktioiden myötä. Tutkijat ovat kuitenkin pitkään väittäneet, että heillä on suhteellisen hyvä ja tarkka kuva näiden nielujen koosta. Kolmas mahdollisuus on se, että olemme suuresti aliarvioineet metsien ja suuriksi kasvavien yksittäispuiden synnyttämien maanalaisten hiilinielujen koon. Puolitoista prosenttia olisi jo lähes saman verran kuin ihmiskunnan kaikki muut hiilipäästöt yhteensä. Maailman tiedepiirit kohisivat tuolloin niin sanotun katoavan hiilen arvoituksesta. Nämä ratkaisut ovat kuitenkin pääsääntöisesti vasta tulossa. Tutkimustulokset saivat laajaa huomiota maailman tiedotusvälineissä. H elsingin yliopiston ympäristötieteen professori Pekka Kauppi saavutti noin kolme vuosikymmentä sitten maailmanlaajuista kuuluisuutta ison mysteerin ratkaisijana. Sekin on mahdollista, että merien ja järvien pohjalietteisiin varastoituu tiedettyä enemmän eloperäistä ainesta. Suurin osa katoavasta hiilestä sitoutui pohjoisten havumetsien puuston lisäkasvuun, ehkä myös osin metsien maaperään ja pohjoisiin soihin. Maatalousmaiden maaperässä on YK:n arvion mukaan noin 680 miljardia tonnia hiiltä. 66 Aarre 7/2023 VAKIOT. Mitä tälle hiilelle tapahtuu. On mahdollista, että maassa eloperäisen aineen hajotessa syntyvä hiilihappo voi olla arveltua suurempi hiilinielu. Yhtälön täytyy mennä tasan. Minne se menee. Ongelmana on kuitenkin se, että myös maapallon viljelyja laidunmaat näyttäisivät menettävän suuria määriä eloperäistä ainesta. Joka tapauksessa meidän olisi nykytilanteessa entistä tärkeämpää selvittää, minne loppu katoava hiili menee. PROFESSORI KAUPIN ja hänen työtoveriensa aikanaan esittämä ratkaisu on edelleen relevantti ja iso osa vastausta. Jotkin tutkimuslaitokset ovat puhuneet vielä vähän suuremmasta vauhdista ja sanoneet, että suuressa osassa maailmaa nykymuotoinen tehomaatalous tuottaa enää 60 satoa ennen kuin eloperäinen pintamaa on menetetty. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vain alle prosenttia maatalousmaasta hoidetaan tällä hetkellä niin, että se on hiilinielu eikä hiilipäästöjen lähde. MARIA MIKLA S Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. Kun tiedämme, mistä on kysymys, osaamme vahvistaa tätä ”ylimääräistä” hiilinielua emmekä vahingossakaan toimi tavalla, joka muuttaa myös sen hiilipäästöjen lähteeksi. Sekä Suomessa että muualla maailmassa on käynnissä hankkeita, jotka pyrkivät muuttamaan viljelymaat hiilidioksidin lähteestä merkittäväksi uudeksi hiilinieluksi. Erityisesti kuivilla alueilla ja sademetsissä puut voivat rakentaa jopa kymmenien metrien syvyisiä juuristoja. Tästä kolme miljardia tonnia liukenee hiilihappona meriin ja reilut neljä miljardia tonnia jää ilmakehään. Yksi prosentti 680 miljardista tonnista on 6,8 miljardia tonnia
Mhy.fi/puukauppa. Halutessasi voit antaa koko puukaupan hoidettavaksemme, hyväksyt vain tarjouksen ja me huolehdimme kaikesta muusta. PUUKAUPPOJEN VUOKSI EI TARVITSE VÄÄNTÄYTYÄ SOLMUUN Viisas pääsee vähemmällä, sillä Metsänhoitoyhdistykseltä saat tietoa ja apua puukauppojen tekemiseen. Puukauppojen solmut ovat meille tuttuja, joten ota rennosti ja nauti metsäsi tuomasta turvasta pankkitililläsi