24 14,40 € 7 | 2024 aarrelehti.fi Vanhan kansan puutaidot s. 18 Aikuisopinnoilla metsuriksi s. 38 metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous hyvät neuvot Leimikko oikealle ostajalle s. Neuvoja pystyn ottamaan vastaan vasta nyt, kun hallitsen sanaston. 10 KOKEILU Viisi erilaista akkusahaa s. 32 Kyttäämässä kameralla Jouni Hiltunen ikuistaa dokumenttielokuviinsa Suomen komeimpien lintujen elämää, s. 60 AR-20240826-515233-_6119683.indd 1 AR-20240826-515233-_6119683.indd 1 13.8.2024 7.49.24 13.8.2024 7.49.24. s
Renkaat 500/50-17. Sopii vaunuille 110 D, 130 D, 150 D. Country 500 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5 m, nostaa 3.5 m. 1120 kg. 550 kg. 1195 kg. Leveys 2.28 m. Vaunu 70 S. KATSO K437 HAKKUUVIDEO NETTIKONEESTA Country 850 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 8.5 m, nostaa 3.5 m. K437 Leveys 1.9 m, paino 3,5 t nosturin ulottuvuus 5.5 m. Vaunu 110 D, 4 pankkoparilla, 2 runkopalkilla. Renkaat 500/50-18, 550/45-22.5. Renkaat 300/65-12. Renkaat 550/45-22.5. AH 30 S Pienpuurulla harvesteri Paino 225 kg Max katkaisu 300 mm Country 720 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7 m, nostaa 3.5 m 1120 kg. 4 OSASTOLLA 506 AR-20240826-515234-_6120326.indd 2 AR-20240826-515234-_6120326.indd 2 13.8.2024 10.59.05 13.8.2024 10.59.05. Leveys 2 m. Countryllä takuu 3 vuotta Country 720 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7.2 m, nostaa 3.5 m 1356 kg. OLEMME MUKANA Jämsä 29.-31.8. 13 kuormainja 10 vaunumallia. Renkaat 400/60-15.5. 618 kg. Country 550Kuormainpaketti Ulottuvuus 5,5 m, nostaa 3,5 m. Rahtivapaasti 150 km Pieksämäeltä! UUDET MALLIT K325 Leveys 1.6 m, paino 2.6 t nosturin ulottuvuus 5 m. Kannattaa kysyä tarjous. Vaunu 90 S Leveys 2,2 m. Vaunu 130 D. Vaunu 30 S leveys 1.6 m. Tukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI +358 500 373 420 www.metsa-saamanen.fi Country 700 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7 m, nostaa 3,5 m
Puhe virtaa virtaavassa maailmassa puhe virtaa virtaavassa maailmassa ja sinun täytyy itse tietää miltei kaikki. Paavo Haavikko (runokokoelmasta Lehdet lehtiä, Otava 1958) PAAVO HAAVIKKO (1931–2008) oli paitsi kirjailija ja kustantaja myös metsänomistaja. Moottorisahan hankintahinta, se on helppo käsittää: se tarkoittaa euromäärää, joka metsänomistajan pitää pulittaa sahaostoksestaan. Kolumnistimme Petri Kortejärvi pohtii sivulla 15 syitä, miksi osa metsänomistajista on metsätalou dessaan passiivisia ja metsiin jää hakkuuja hoitorästejä. Harvennushakkuu on jotakin, mistä metsänomistaja saa puukauppatuloa. Sen sijaan taimikon harvennus on työ, josta joutuu itse maksamaan. Silti se tulee usein mieleeni metsäkeskustelua seuratessa, varsinkin runon viimeinen säe. Se tarkoittaakin kuutiometrikohtaista taksaa, jonka puun ostaja maksaa puusta, jonka metsänomistaja toimittaa kaadettuna tienvarteen ja josta kertyy sennimisiä pinoja kuin mät ja kuk. Ensi alkuun hän ei edes ymmärrä sanoja, joita muut käyttävät, ja kokee itsensä voimattomaksi ja osaamattomaksi. Hänen yllä oleva nuoruudenrunonsa ei tiettävästi kerro metsänomistamisesta. Tämän lehden Metsänomistaja-tarinaan arvelen monen lukijamme samastuvan. Täydentäisin hänen listaansa vielä yhdellä selityksellä eli metsäalan vierailla termeillä ja vaikeasti omaksuttavalla kielellä. Puupinojen nimet ovat mät ja kuk. Kun puoliso kuolee äkillisesti, leski joutuu surunsa keskellä selviytymään monista itselleen aiemmin vieraiksi jääneistä käytännön asioista. Otetaan vaikka ”hankintahinta”. Perikunnan metsistä huolehtiva Hilkka Ylä-Pynnönen ratkaisi ongelman opiskelemalla metsätalousyrittäjäksi (sivu 18). Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. 1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta. Puukaupasta tai metsänhoitopalvelusta on hankala sopia, jos ei täysin ymmärrä, mitä metsässä on sen jälkeen tapahtumassa. (Unohdetaan tässä yhteydessä mahdolliset alvja vero vähennykset.) Entä puun hankintahinta. Mitä on silmissä. MARIA MIKLAS Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi Metsäkielen hallitseminen päästää alan sisäpiiriin PÄÄKIRJOITUS M istä ääni meissä tulee. METSÄNOMISTUKSEEN LIITTYVÄ erikoissanasto ei tee uuden metsänomistajan elämää helpoksi. Mutta olisi aika paljon vaadittu, jos jokaisen metsänomistajan täytyisi suorittaa tutkinto, jottei tule niin sanotusti myydyksi markkinoilla. Sinun täytyy itse tietää miltei kaikki. Varhaisperkaus ja ensiharvennus kuulostavat oudokseltaan miltei samalta, vaikka niiden välissä on pari kolme vuosikymmentä. 3 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515235-_6119684.indd 3 AR-20240826-515235-_6119684.indd 3 13.8.2024 7.49.15 13.8.2024 7.49.15
10 PALUU LINTUIHIN Jouni Hiltusen uusimpien dokumenttielokuvien pääosassa ovat ihmisten sijasta linnut. HANNAKAISA HOLMI JYRKI LUUKKONEN HANNE MANELIUS KANNEN KUVA JOHANNES WIEHN METSÄ 3 METSÄKIELEN HALLITSEMINEN PÄÄSTÄÄ ALAN SISÄPIIRIIN 8 METSÄ NYT Laaja-alaista riistametsänhoitoa ja muita metsäalan uutisia. Raili ja Toivo Kesti kokeilivat kymmenen vuotta kerrostalo elämää, kunnes he alkoivat kaivata takaisin omakotitaloon. 15 VASTAAVATKO METSÄ PALVELUT METSÄN OMISTAJIEN TARPEITA. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Kuukauden luontokuvassa kärppä ja metsänimisissä Saila Susiluoto. Palvelujentarjoajien kannattaa miettiä, osataanko metsäpalveluita myydä ja myyntiä johtaa, kirjoittaa Petri Kortejärvi. SISÄLTÖ 6 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515238-_6119720.indd 6 AR-20240826-515238-_6119720.indd 6 13.8.2024 7.58.32 13.8.2024 7.58.32. Hän aikoo ratsastaa perheen metsissä niin kauan kuin pystyy. 24 KESYT, KEVYET JA TEHOKKAAT Kokeilimme viittä hyvin erityyppistä akkusahaa metsässä ja pihatöissä. Metsurin työ on fyysisesti rankkaa, joten Piia Piilonen pyrkii pitämään työpäivänsä maltillisen mittaisina. 7 2024 lukuvinkki! 18 32 42 Metsänomistaja Hilkka YläPynnöselle ratsastus on sekä harrastus että sivu elinkeino. 36 ”YHTEISPELI METSÄNOMISTAJIEN KANSSA TOIMII” Metsästäjäliiton toiminnan johtaja Jaakko Silpola toivoo metsänomistajille parempia korvauksia hirvien aiheuttamista taimikko tuhoista. 22 TUKKILEIMIKON NOPEAT KESÄKAUPAT Miten onnistui kuusitukkivaltaisen päätehakkuuleimikon kilpailutus kesäkuussa. 18 YHTÄKKIÄ YKSIN Puolison äkillinen kuolema jätti Hilkka YläPynnöselle vastuun sadoista metsähehtaareista. 32 PIKAVÄYLÄÄ METSURIKSI Lähihoitaja ja kotiäiti Piia Piilosen matka metsuriksi alkoi somekanavan selaamisesta
Muista ainakin nämä: Villiyrtit ja luonnonmarjat, Tulta ja tervaa, Ankara savotta sekä Metsänomistajan työt ja työkalut. 7 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515238-_6119720.indd 7 AR-20240826-515238-_6119720.indd 7 13.8.2024 7.58.34 13.8.2024 7.58.34. VAKIOT 57 LUKIJAKYSELY 63 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 SUOMI – KYMMENIEN TUHANSIEN GALLERIA METSIEN MAA. R IS TO JU SS IL A ARTO KOMULAINEN JUURET 38 KAIKKI VÄÄRÄT VÄRKKIPUITA Puuosaaminen oli omava raistaloudessa tärkeä taito, jota isät siirsivät pojilleen. Löydät kirjamme Akateemisen kirjakaupan verkkokaupasta sekä Booky.fistä. akateeminenwebshop.com ja booky.fi Aarre kokeilu Egon akku sahan teho vastaa 50–60-kuutioista bensasahaa. Vihreät katokset teiden yllä tekevät maisemasta sadun hohteisen, kirjoittaa Risto Isomäki. OMA TALOUS 60 SOPIVALLE OSTAJALLE OIKEALLA HETKELLÄ Ostajan tarpeisiin suunni teltu leimikko ja puukaupan kilpailutus takaavat metsän omistajalle parhaan hinnan. 50 KAKSI REISSUA VÄTSÄRIIN Vätsärin erämaan maasto on karua ja vaikeakulkuista mutta maisemat upeita. KIRJA OSTOKSILLE VERKKOON Nyt voit hankkia Aarteen kirjoja helposti lahjaksi myös ystäville. Hyötytietoa! 50 24 Vätsärin erämaassa on paljon vesistöä: pitkulaisia vuonoja, järviä ja lampia sekä näitä yhdistäviä puroja ja jokia. HYVINVOINTI 58 SIENIÄ JA JUUSTOA Metsäsienistä valmistetun keiton tai piirakan makua voi korostaa täyteläisillä juustoilla. PUU 42 OMAN MAUN MUKAAN Raili ja Toivo Kesti muut tivat juurilleen upouuteen puutaloon Oulun Haapa lehtoon. LUONTO 48 METSÄN SIELU Töyhtötiainen on paikkalin tu, joka elää elämänsä ker ran valitsemallaan reviirillä
Aikaisemmissa tutkimuksissa suuri mittakaava on selittänyt parhaiten esimerkiksi metsäkanalintujen poikastuottoa”, Lindén kertoo. Kauppa on Kontion historian suurin ja yksi rakennuskomponenttien suurim mista vientikaupoista Suomessa. On esimerkiksi suotavaa jättää riistatiheikköjä, jotka tarjoavat suojaa pienriistalle. Vientimaista tärkeimpiä ovat muun muassa Japani, Kiina, IsoBritannia ja Egypti. Riekko viihtyy esimerkiksi vähäravinteisilla suoalueilla. Tutkimuksessa on hyödynnetty Metsäkeskuksen laserkeilauksen inventointiaineistoa ja Luken loppukesäisin tehtävien riistakolmiolaskentojen kanalintuaineistoa. Viimeksi tuotanto määrä on ollut yhtä pieni vuoden 2013 lokakuussa. Lisäksi se sisältää merkittävän määrän lisäoptioita. Kun otettiin huomioon myös kilometrin ja viiden kilometrin päässä olevien metsäkuvioiden rakennepiirteet, mallien ennustekyky parani entisestään. Viime vuosina hirsi alan vienti on ollut vaatimatonta, ja Venäjäntoimitusten loputtua vientimarkkinoita on etsitty aktii visesti muista maista. Sahateollisuus ry:n toimitusjohtajan Tino Aallon mu kaan tukin hinta on noussut mer kittävästi enemmän kuin loppu tuotteen eli sahatavaran hinta. 20 vuotta sitten vastaava luku oli yli viisi miljoonaa kuutiometriä. Historiansa aikana Kontio on toimittanut hirsikohteita yli 30 eri maahan. Tutkimustulokset täydentävät riistaystävällisen metsänhoidon nykyisiä suosituksia. Solmittu puitesopimus on ar voltaan noin 250 miljoonaa eu roa. Tosin myös laskentamenetelmät ovat tuona aikana muuttuneet, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Andreas Lindén. Tilastojen valossa metsäkanalintujen kannat ovat 60 viime vuoden aikana taantuneet. ”Esimerkiksi nuoret koivikot ovat riekon suosimia elinympäristöjä.” Ymmärtämällä paremmin kanalintujen suosimia metsän rakennepiirteitä metsänomistaja voi räätälöidä omia metsänhoitomenetelmiään. KARI SALONEN METSÄ NYT Suomen kookkain metsäkanalintu metso viihtyy havu puuvaltaisissa metsissä. Laaja-alaista riistametsänhoitoa 8 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515241-_6119719.indd 8 AR-20240826-515241-_6119719.indd 8 13.8.2024 7.58.41 13.8.2024 7.58.41. ”Teerelle on olennaista, että metsän tiheys eri kuvioiden välillä vaihtelee sekä yhden että viiden kilometrin skaalalla.” Teeri hyötyy puuston pohjapinta-alan kasvusta, samoin riekko. Menetelmät eivät ole täysin vertailukelpoisia.” Luke on selvittänyt metsäkanalintujen suosimia metsän rakennepiirteitä kolmessa eri mittakaavassa. Pyy, samoin kuin teeri, suosii myös rehevien alueiden sekametsiä, joissa on tiheä pensaskerros ja eri-ikäisiä puita. Kanalintuja suosivassa metsänhoidossa olisi hyvä ottaa metsän rakennepiirteet laaja-alaisesti huomioon. ”Olisi myös hyvä, että metsäalueet olisivat yhtenäisiä ja sisältäisivät ekokäytäviä, joita pitkin metsäkanalinnut pääsevät kulkemaan paikasta toiseen.” Teeri hyötyy puuston pohjapintaalan kasvusta. M etso, teeri, pyy ja riekko ovat merkittäviä riistalajeja ja keskeinen osa havumetsävyöhykkeen ekosysteemiä. Tarkempi tutkimustieto tekee mahdolliseksi kanalintuja suosivan riistametsänhoidon suunnittelun. Toimitukset vahvistavat Kontion asemaa maailman suu rimpana hirsitalovalmistajana. Neljän kanalintulajin esiintymistä selittivät parhaiten metsän rakennepiirteet pienimmässä mittakaavassa eli metsäkuviotasolla. Valtava hirsitilaus Pudasjärveläinen Kontio tuote Oy on solminut seitsemän vuoden puitesopimuksen kan sainvälisen asiakkaan kanssa. Teksti ANNE SOININEN ja MARI IKONEN | Kuvat VM-ARKISTO Sahaus laskussa Sahatavaran tuotanto määrä on merkittävässä laskus sa. Suomen metsistä on hakattu vuosittain 40–50 prosenttia tukkia kokonaishakkuista 15 viime vuo den aikana. ”1960-luvulta 1980-luvun loppuun kanalintujen kantoja laskettiin vain parhaissa poikuemaastoissa, kun taas vuodesta 1989 lähtien kanalintuseurantaa on tehty riistakolmiolaskennalla. Kesäkuussa kumulatiivinen 12 kuukauden tuotantomäärä oli 10,1 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa. Myös vien nissä sahatavaran suhdannetilan ne on ollut vaikea. Ensimmäiset toimitukset lähte vät asiakkaalle syksyn 2024 aikana, ja varsinaiset toimitukset käyn nistyvät alustavasti alkuvuodes ta 2025. Viimeksi kuluneiden 12 kuukau den tuotannosta myytiin 1,8 mil joonaa kuutiometriä Suomessa. taista metsää. Riistatiheikköjä ja ekokäytäviä Metso ja pyy suosivat loppukesästä suurta latvuspeittävyyttä, järeitä kuusikoita ja tiheää mäntyvalLuonnonvarakeskus selvitti, millaisia metsän piirteitä metsäkana linnut suosivat. Sopi mus kattaa yhteensä noin 10 000 asunnon hirsirakenteet kahteen eri kohteeseen, joista ensimmäi nen sijaitsee Välimerellä. ”Vaikka pienimmän eli metsäkuviotason rakennepiirteet ennustivat parhaiten metsäkanalintujen esiintyvyyttä, eri mittakaavoja on syytä tarkastella samanaikaisesti
Hakkuiden jälkeen pesät voivat kuivua tuulen vaikutuksesta tai muuttua liian märiksi, jolloin kekojen lämmönsäätely pettää. Säästöpuuryhmät tarjoavat elinympäristön erilaisille lajeille, jotka hyötyvät säästöpuuryhmien tarjoamasta suojasta ja resursseista. AR-20240826-515241-_6119719.indd 9 AR-20240826-515241-_6119719.indd 9 13.8.2024 7.58.44 13.8.2024 7.58.44. Tutkimusalueet sijaitsevat Oulujärven ja Salpaus selkien välisellä alueella. Tämä johtuu siitä, että kekojen orgaaninen aines eli neulaset ja oksat muuttuu mikrobitoiminnan kautta puiden ja kasvien käyttöön soveltuviksi ravinteiksi. Luken tutkimushankkeessa selvitetään, kuinka säästöpuuryhmien koko ja sijoittelu vaikuttavat kekomuurahaisiin ja niiden pesien säilymiseen. SUVI ELO Kekomuurahaiset auttavat torjumaan metsätuhoja K ekomuurahaiset ovat tärkeitä metsien monimuotoisuuden ylläpitäjiä. Aikaisemmissa tutkimuksissani on havaittu, että muurahaisten selviytymistä voi edesauttaa se, jos pesät sijaitsevat lähempänä metsän reunaa”, kertoo hanketta koordinoiva Luken tutkija Jouni Sorvari. Kekomuurahaiset myös torjuvat metsätuholaisten, esimerkiksi tukkimiehentäin ja mahdollisesti myös kirjanpainajan, aiheuttamia taimikkoja metsätuhoja. Lisäksi muurahaiskekojen läheisyydessä kasvavat puut ovat nopeakasvuisempia ja tukevampia kuin kauempana olevat puut. Tutkija Jouni Sorvarin mukaan kekopesät voivat olla myös merkittäviä hiilivarastoja kokoonsa nähden. Luonnonvarakeskuksen KekoMetsä-hanke selvittää keinoja suojella kekomuurahaisten pesiä uudistushakkuissa. ”Haluamme selvittää, minkä kokoisia säästöpuuryhmiä kannattaa jättää kekomuurahaispesien ympärille, jotta ne elpyisivät hakkuiden jälkeen. Niiden keot tarjoavat elinympäristön sadoille muille eliölajeille, kuten hyönteisille, hämähäkkieläimille ja muille selkärangattomille, joista moni elää ainoastaan kekomuurahaisten pesissä. Metsien kekopesät autioituvat usein uudistushakkuiden seurauksena, koska kekomuurahaisten ravinnonlähteet, kuten kirvat, vähenevät ja kekojen mikroilmasto muuttuu
60 Kotipaikka. Avotunturi Lempimetsä. Vaimo ja kaksi poikaa Työ. Kurki KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Joutsenia kuvaamassa Juttuun liittyvällä videolla Jouni Hiltunen kertoo, mikä laulujoutsenissa kiehtoo ja miksi ne päätyivät hänen dokumenttiinsa. ”Heinävesi on yhä henkinen kotini.” HENKILÖ Jouni Hiltunen Ikä. Kouvolan Kuusankoski Perhe. Lapsuudenkesänsä Jouni Hiltunen kolusi pohjoiskarjalaisia metsiä. Kuka. Isäni metsä palsta Heinävedellä Lempilintu. Julkaissut 24 elokuvaa Harrastukset. Dokumentti elokuvaohjaaja Tuotanto. 10 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515242-_6119742.indd 10 AR-20240826-515242-_6119742.indd 10 13.8.2024 8.03.55 13.8.2024 8.03.55. Oleilu Lempimaasto
Hiltusen parhaillaan työn alla olevan dokumentti elokuvan pää osassa ovat laulujoutsenet. Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 11 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515242-_6119742.indd 11 AR-20240826-515242-_6119742.indd 11 13.8.2024 8.03.58 13.8.2024 8.03.58. Ne ovat ihmisten sijasta pääosassa hänen uusimmissa dokumenttielokuvissaan. PALUU LINTUIHIN Jouni Hiltusen valokuvausharrastus alkoi aikoinaan linnuista
Valmistuttuaan hän sai leffaidean pappamopoista. Kaksikko on tehnyt aikaisemminkin yhteistyötä. ”Olin ujo etsimään uusia ystäviä, sen sijaan luontokuvaus vei mukanaan. ”Koska koirilla ei ole tekemistä, niitä pidetään valtaosa vuodesta kiinni ketjussa. Ajoin viikonloput pitsoja ja viikot kuvasin. Kesän alussa haimme variksentai harakanpoikasen ja kasvatimme sitä pullalla. Koulu alkoi vuonna 1990 ja käynnisti Hiltusen elokuvauran. Omat juuret luovat erikoisen tunnesiteen.” K äytävällä työhuoneen edessä on letka laukkuja, jotka ovat täynnä kuvaustarvikkeita. Armeijan jälkeen jatkoin harrastusta. Lisäksi ohjasin joka vuosi oman tv-dokumentin. Myin kuvia Luonnonkuva-arkistoon ja juttuja kuvineen Suomen Luontoon ja Kamera-lehteen.” Kotona tiedusteltiin, milloin poika lopettaa hössötyksen. ”Elokuvan toteutuminen on aina kiinni siitä, saadaanko työlle tilaaja ja rahoitus.” Valokuvaajasta elokuvaajaksi Jouni Hiltusen luontosuhde syntyi Heinävedellä, jossa hän vietti lapsuuskesänsä serkkunsa kanssa. Siitä olisi vaikea luopua, vaikken siellä käy ja vaikka sinne ei voi maaston takia rakentaa. Seurasimme Tanskan yliopiston ryhmää, joka perusti Grönlantiin pop up -eläinlääkäriasemia rekikoirille.” Kuvamateriaalia on nyt kasassa niin paljon, että ideaa voidaan esittää tv-yhtiöille. Uusi, Grönlantiin sijoittuva tarina kertoo rekikoirista, jotka ovat jäämässä työttömiksi ilmastonmuutoksen ja jäätiköiden sulamisen seurauksena. ”Olimme aina metsässä. Yhdestä tuli niin kesy, että se seurasi syksyllä serkkua koulumatkan ajan.” Heinäveden-kesinä Hiltuselle kehittyi taito, joka on äärimmäisen tärkeä luontoelokuvien tekijälle: ”Tiedän, kuinka eläimen löytää kameran eteen.” Luontovalokuvaus käynnistyi toden teolla teini-ikäisenä. Opintojen ohella hän teki kaksi dokumenttia. Tein kaikkea mahdollista kuvaajana, assarina ja äänittäjänä. Jorma Luhdan kirja Kurkimaa kului Jounin käsissä. Kun Hiltunen näki ilmoituksen videokuvausartenomin koulutuksesta Rovaniemen taideja käsityöoppilaitoksessa, hän haki opiskelijaksi ja pääsi sisään parhain pistein. ”Kuvattiin yötä päivää”, kertoo dokumenttielokuvien ohjaaja Hiltunen, joka oli reissussa mukana kuvaajana. Hiltusen tuotantoyhtiö Katharsis Films tuotti Jääskeläisen elokuvan Beringinsalmen valaanpyytäjistä. ”Isän metsäpalsta päätyy joskus minulle. HENKILÖ 12 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515242-_6119742.indd 12 AR-20240826-515242-_6119742.indd 12 13.8.2024 8.04.01 13.8.2024 8.04.01. Jouni Hiltunen on juuri palannut Grönlannista, jossa vierähti kuukausi ohjaaja Kira Jääskeläisen dokumenttielokuvan ennakkosuunnittelumatkalla. Perhe asui Helsingin Herttoniemessä, jonka lähellä oli Viikin kosteikko lintuineen. ”Tarjosin sitä tuotantoyhtiö Illumelle ja pääsin työllistämistuella hommiin. Illume oli korkeakouluni.” Eläimet päähenkilöiksi Blatnoi Mir – varkaiden maailma -dokumentin idea lähti siitä, kun Hiltusen käteen Kotona tiedusteltiin, milloin poika lopettaa hössötyksen
Hiltunen on ohjannut yli 20 elokuvaa. Aiheet löytyvät joskus sattuman kautta.” Kuusankoski on Helsinkiä lähempänä monia luontokohteita, mutta autolla saa silti ajaa paljon. Yhteistyötä edistettiin hankkimalla vankilaan yhden talven lämmi tyshiilet. Luonto alkaa kotiovelta.” Aihe dokumenttielokuvaan kurjista syntyi Miehikkälästä ostetun mökin ansiosta. ”Joutsenen elämänmenoon pätee sama kuin muihinkin lintuihin. ”On ollut hellyttävää seurata läheltä laulu joutsenten tiivistä yhteiseloa. Kaupunkilintujen taltioiminen on mukavaa vaihtelua, kun dokumentaristin ei tarvitse istua kameran kanssa itikoiden ruokana. Kur jet huusivat läheisillä pelloilla, ja Hiltunen lähti etsimään niitä. Elokuvassa seurataan myös kurkiparvien muuttomatkoja. Hyvä, että tiellä pysyttiin”, Hiltunen muistelee päätään pyö ritellen. Vankilan johtoon tutustuttiin paistamalla kananpoikia ja maistelemalla kotipolttoista pontikkaa, jonka nimi oli suomennettuna ”unohda järki”. Tilin saldoa tutkiessa ei tosin synny riemua. Puolitoista vuotta työn alla ollut Laulu joutsenesta tulee esitykseen vuoden 2025 joulukuussa. Osa viihtyy suomaisemissa, osa urbaaneissa ympäris töissä. JOUNI HILTUNEN 13 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515242-_6119742.indd 13 AR-20240826-515242-_6119742.indd 13 13.8.2024 8.04.03 13.8.2024 8.04.03. ”Sitten matka jatkui. Sataako vai paistaako. Et pääse vankilaan. Muutoin nukutaan, mutta varuillaan toinen silmä auki.” Maanviljelijän aamunavaus Kolmetoista vuotta sitten Hiltunen muutti perheineen Helsingistä Kouvolan Kuusan koskelle. Pitäisi olla kokeneem pi ja puhua venäjää. Jokelassa joutsenet astelevat suo jatietä pitkin kadun yli. ”Puskin eteenpäin ja sain rahoitusta. Joukkoon mahtuvat esimerkiksi Baikaljär ven ja Amurjoen välisen junaradan rakenta jista kertova BAM sekä Hiltusen omia juu ria perkaava Elämä, näytä minulle kasvosi. Nuori ohjaaja päätti perehtyä naapurimaan elinkautisvankeihin, mutta hän kohtasi epäilyjä. ”Jouduttiin palkkaamaan lakimies. ”Eläimet ovat siitä kivoja, että niiden kanssa ei tarvitse neuvotella. osui venäläisten vankien tatuointeja esit televä kirja. Ainakaan et saa kuvata siellä. Jos joku eksyy porukasta, millainen paniikki sille syntyy!” Elokuvan käsikirjoituksen mukaisesti Hiltunen samoilee samoilla Lapin erä mailla, joilla kirjailija Yrjö Kokko rämpi etsiessään harvinaiseksi käynyttä lintua. ”Melkein kaikki on nyt kuvattu, mutta Lapinreissu on tekemättä”, Hiltunen ker toi kesäkuun alussa. Välillä on jaksoja, jolloin elintärkeitä apurahoja ei heru. Hiltunen on seurannut erilaisissa pai koissa asuvia laulujoutsenia. Kokon kirja Laulujoutsen – Ultima Thulen lintu (1950) vaikutti siihen, että laji säilyi Suomessa. Työpäivä alkaa usein kuin maanviljeli jällä. He olisivat halunneet valmiiseen elokuvaan muutok sia. Pääosa ajasta menee syömiseen ja ruoan etsimiseen. Työ on mieluisaa, mutta taloudellinen epävarmuus kalvaa. Mutta ensin juotiin vodkaa. Lappiin Jouni oli lähdössä juhannuksen jälkeen poikansa Samun kanssa. Riitoja vältettiin, jotta kuvauslupa heruisi. Miliisit kaivoivat hanskalokerosta pullon, joka tyhjennettiin yhteisvoimin. ”Ollaan viihdytty tosi hyvin. JOUNI HILTUNEN Tämä Merikotkan paluu -elokuvaan (2023) ikuistettu kotkanpesä sijaitsi Luirojoella Lokan tekoaltaan lähellä olevalla suosaarekkeella. Men näkö maastoon vai ei. Viime vuosina hän on keskittynyt ihmis ten sijasta luontoon. Ihminen saat taa huomata avautuneensa enemmän kuin haluaisi näyttää telkkarissa.” Raamattujen salakuljettajista kertoneesta elokuvasta Taivaallinen tehtävä tuli erimie lisyyttä päähenkilöiden kanssa. ”Ilman mökkiä ei olisi kurkileffaa. ”Vaimoni ihmetteli aikoinaan, kuinka paljon teenkään työtä palkkaani nähden. Jos joskus on ylimääräistä rahaa, pitää vaihtaa auto tai kamera.” Uudella lonkalla Lappiin Tämän vuoden alussa Hiltusella oli kolme kuukautta sairauslomaa, sillä pitkään sö Kurjenpojan pitkä matka -elokuvaansa (2021) Hiltunen kuvasi useita vuosia. Mu kana neuvotteluissa olivat myös salakuljet tajia edustanut oikeustieteen professori ja Inkerin kirkon piispa.” Joutsenten jäljillä Hiltusen kaksi viimeisintä dokumentti elokuvaa ovat Kurjenpojan pitkä matka ja Meri kotkan paluu. Maastopäiviä tulee vuodes sa helposti sata ja ajokilometrejä 50 000. Miliisiau to otti sen hinaukseen. Päin vastoin kuin monet kollegansa Hiltunen ei ole hakeutunut työttömäksi työnhakijaksi apurahakausien ja projektien välissä. Syn tyi kansainvälinen yhteistuotanto.” Kun kuvausryhmä teki ennakkomatkan vankilasaarelle, auto hajosi tielle. Hiltunen katsoo ikkunasta ulos ja tarkistaa sään
Kuvausmatka maksaa vain bensat ja ajan. Hiltunen pystyttää kameransa Lintukymin rannalle ja jää odottamaan. Se on ottanut joen poukaman reviirikseen. Lopulta joutsenpari lipuu esiin. Pitää osata pohtia, mihin lintu todennäköisesti tulee tiettynä hetkenä. HENKILÖ Jouni Hiltunen purkaa työhuoneessaan tavaroita Grönlantiin suuntautuneen ku vausmatkan jälkeen. ”Paussi teki hyvää. Jaalan Lintu kymin joutsen pariskunta on ot tanut reviirikseen joen poukaman. Hän yrittää ottaa yhteyttä mieheen, jonka kodin pihapiirissä asuu joutsenpari. Tuotantoyhtiön pyörittäminen on välttämätön paha tekijälle, joka haluaa pitää kiinni riippumattomuudestaan. Joskus harvoin palkkaan toisen kuvaajan matkaan.” Hiltusen molemmat pojat ovat olleet Katharsis Films Oy:llä kesätöissä. Päätin erikoistua kaikkeen. ”Squashin aloitin vasta siinä iässä, kun se olisi kannattanut lopettaa.” Viime kesänä Hiltunen ei olisi voinut tehdä Joutsen-elokuvansa kuvauksia Lapissa. Yle ei tee sopimusta, jos on toiminimi, ja freelancerina tekijänoikeudet jäisivät Ylelle tai tuotantoyhtiölle. ”Kun kaikki tapahtuu niin kuin on olettanut, tulee valtava onnistumisen tunne.” Tuotanto yhtiön pyö rittäminen on välttämä tön paha. ”Aikanaan minulle sanottiin, että dokumentaristin pitää erikoistua johonkin. Juoksevia kuluja riittää. Kuvaus on samanlaista kyttäämistä kuin metsästäminen. Pesii kenties ensi vuonna. könä ollut lonkka leikattiin joulukuussa. Yhteystieto löytyy nimellä ”Joutsenpappa joen varrella”. ”Kihlapari. Vanhempi poika Ville ilmoitti, ettei aio leffa-alalle, mutta meni elokuvakouluun ja valmistui tuottajaksi. Elokuvan leikkausvaiheessa koneen ääressä kuluu kuukausia. Hiltunen laskee nykyään määrän gigatai terabiteissä. 14 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515242-_6119742.indd 14 AR-20240826-515242-_6119742.indd 14 13.8.2024 8.04.06 13.8.2024 8.04.06. Ja työkeikka Grönlantiin antoi hyvää motivaatiota kuntouttaa jalka nopeasti.” Hiltunen nostaa kameralaukun valkoiseen sitikkaansa ja lähtee ajamaan kohti Jaalaa. Välissä on pitkiä ottoja, joissa ei tapahdu mitään. Oven vierustalla roikkuu elokuvafestivaalien kaulanauhoja nimikyltteineen, työpöydillä lojuu näyttöpäätteitä. Se auttaa, kun teen itse kaiken paitsi musiikin. ”Jos tallentaisin ihmisen nimen, en muistaisi mihin hän liittyy”, sanoo Hiltunen, joka on kuvausmatkoillaan tutustunut moniin ihmisiin niin hyvin, että heidän luotaan löytyy yöpaikka. Oikein odottaa, että pääsee painamaan liipaisinta.” Jokin ajatus pitää olla siitä, mihin piilokojun laittaa. ”Hän oli töissä useissa tuotanto yhtiöissä mutta paloi loppuun ja vaihtoi alaa.” Yhteen luontodokkariin kertyy materiaalia satoja tunteja. Sitä ei tehdä summamutikassa. Jalkapallon, korealaisen karaten, tenniksen ja sulkapallon harrastamisella oli osuutta lonkkavaivoihin. Uudella lonkalla kävely maastossa ja raskaiden tavaroiden kantaminen onnistuvat taas. Syntyisi kauhea sota, jos muita joutsenia ilmestyisi paikalle.” Kuin metsästäjä väijyssä Hiltusen työhuoneessa jatkuu sama tavarapaljous kuin käytävällä. ”Kuvatessani aavistan, mikä pätkä päätyy leffaan
Keskeisin este lienee se, että metsäpalveluiden toteuttajista, metsureista, on kasvavaa niukkuutta. Metsänomistajat ovat hyvinkin valmiita ostamaan tarvitsemiaan metsäpalveluita, kun niitä heille vain tarjotaan. Tätä toimintatapaa olisi hyvä monistaa kaikissa metsäorganisaatioissa, ja voisihan sen jokin taho tuotteistaakin tyyliin ”Viiden vuoden metsäsopimus”. Heitä on hyvinkin kolmannes kaikista metsänomistajista, ja heidän omistusosuutensa yksityismetsien pinta-alasta on todennäköisesti tätäkin suurempi. Aika moni metsänomistaja käyttää lainarahoitusta keittiöremonttiin tai auton vaihtoon, miksei sitten myös isompaan taimikonhoitolaskuun jakamalla maksut kuukausieriin. Ilmaiselle neuvonnalle ei ole tekijöitä ja vielä vähemmän rahoitusta. Ja vaikkei asiakas loppujen lopuksi tarttuisi tarjoukseen, ainakin hän sai samalla metsäneuvontaa! Myynnin esteet täytyy tietysti selvittää, ja usein ne ovat tiedossa. Aika harva suomalainen elää pelkästään metsätalouden tuloilla, mutta merkittäviä lisätuloja metsä tarjoaa monille. Ja lukevat tätä kolumnia – kiitos siitä! SYYPÄIKSI HOITORÄSTEIHIN löydetään usein niin sanotut passiiviset metsänomistajat. Metsäammattilainen kertoo asiakkaalle selkeän arvion, millainen osuus puukauppatilistä tämän on syytä varata pankkitilille myöhemmin toteutettavien hoitotöiden maksamista sekä arvonlisäveron tilittämistä varten. Osataanko metsäpalveluita myydä ja myyntiä johtaa. USEIN KUULEE vaadittavan, että metsäneuvontaa pitäisi lisätä ja metsänomistajia valistaa ja jopa kouluttaa entistä paremmin. Kukapa haluaisi myydä palvelun, joka ei toteudu sovittuna aikana. Valtio tukee metsänhoitoa 30–40 miljoonalla eurolla vuosittain. Osa palveluntarjoajista rakentaa asiakkaalle paketin, johon kootaan kaikki tarpeelliset hakkuut ja hoitotyöt vaikkapa seuraavien viiden vuoden ajalta. Muiden palveluiden ja tuotteiden myyjät voivat yleensä vain haaveilla samanlaisesta onnistumisesta. He todennäköisesti voimaantuvat metsätaloutta harjoittaessaan. Metsäpalveluihin käytetään tästä vain 10 prosenttia. Silti samojen henkilöiden tunneside metsään voi olla vahva. Työvoiman saanti on jo nyt metsäalan yksi keskeinen haaste. Samalla asiakas varmistuu siitä, että hän pystyy maksamaan metsänhoitotyöt hakkuutuloillaan. Rästien ei pitäisi johtua ainakaan rahan puutteesta. KORTEJÄRVI Ilmaiselle neuvonnalle ei ole tekijöitä. METSÄNHOITOTÖIDEN HINTA on luonnollisesti yksi este sille, etteivät metsänomistajat osta palveluita. Todennäköisesti ainakin osa näistä passiivisista kokee, että elämän tärkeät asiat ovat jossakin muualla kuin metsätaloudessa. Metsänomistajien vuotuiset kantorahatulot nousevat jo kolmeen miljardiin euroon. Palvelujentarjoajien kannattaa katsoa peiliin ja miettiä ihan kunnolla, ovatko suomalaiset metsäpalvelukonseptit kaikilta osin kunnossa. Metsäasiat eivät tunnu heistä voimaannuttavilta vaan kuormittavilta. Yhdestä jokavuotisesta riesasta eli metsäveroilmoituksen jättämisestä he välttyvät, kun eivät tee metsässä tai metsälle mitään. Näille metsänomistajille metsätalous tarkoittaa tärkeää elämänsisältöä, ilon ja onnistumisen kokemuksia. Metsäpalveluiden myymisestä on paljon lupaavia kokemuksia. Ilman ulkomaista kausityövoimaa emme pärjää. Suomessa on suuri joukko aktiivisia metsänomistajia. Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsän omistaja Petri Kortejärvi (s. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla. Neuvonnan sijasta täytyy luottaa myyntiin jo siksikin, että myyty metsäpalvelu lähes aina myös toteutuu. 15 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515247-_6119741.indd 15 AR-20240826-515247-_6119741.indd 15 13.8.2024 8.03.09 13.8.2024 8.03.09. Metsänhoidon rästit eivät vähene syyllistämällä metsätaloudessaan passiivisia metsänomistajia. PETRI KORTEJÄRVI Vastaavatko metsä palvelut metsän omistajien tarpeita. Metsätilat ja niiden hakkuumahdollisuudet ovat erilaisia. Metsää omistava kansalainen voi olla muuten hyvin aktiivinen, ainoastaan metsätaloudessaan passiivinen. Löytyykö valikoimasta tapoja palvella epävarmoja asiakkaita. Nämä konstit ovat historiaa. Huoli on luonnollisesti suurin metsäalan sisällä. Rahoituksen kulut ja korot ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia menoja. MARIA MIKLAS M etsien hoitorästeistä ollaan Suomessa tasaisen huolestuneita. Samalla koko alan täytyy yhdessä huolehtia siitä, että metsureiden työolot ja työn tekemisen ehdot ovat kunnossa. Metsänhoitotöiden rahoittamiseen löytyy ratkaisuja myös pankista
Vaikka niiden sanotaan olevan arkoja, tällä yksilöllä uteliaisuus voitti arkuuden. 90 Tuoreet sienet ovat kevyttä ravintoa. Sivusilmällä huomasin kivikasan luona liikettä. JAANA RUNDELIN 16 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515248-_6119787.indd 16 AR-20240826-515248-_6119787.indd 16 13.8.2024 8.11.37 13.8.2024 8.11.37. Astelin metsäpolulla kohti Kitkajärveä kuvaamaan erästä kalliomuodostelmaa ilta-auringon valossa. Jäin seisomaan ja odottelin. Sitten se loikki toiselle puolelleni varvikon sekaan. Ei tullut, mutta edellisestä kohtaamisestamme jäi hyvä mieli ja mukavia kuvamuistoja. Väkisinkin hymyilytti tämän viuhahtelijan seuraaminen. Kaikis ta tuntemuksista voi oppia ja niitä voi jäädä pohti maan eteenpäin.” Ympäristöpsykologian erityisasiantuntija, metsä kylpyryhmiä ohjaava Sara MalveAhlroth (Koti ja maaseutu 4–5/2024) Suojavyöhyke Metsätaloudessa suojavyöhykkeellä tarkoitetaan vesistön ja hakkuualueen väliin jätettyä kaistaa, jossa on pysyvä puusto. Taas! Pian huomasin kivien seasta nenänpään ja kaksi nappisilmää. Kohta vikkelä otus ilmestyi kannon takaa uteliaasti tarkkaillen. Kauaa ei tarvinnut odotella, kun se säntäili mättäältä toiselle, kannon taakse ja kivikasan uumeniin. Parhaita kuvausretkikokemuksiani ovat juuri tällaiset satunnaiset kohtaamiset. Kuvaussessiomme edetessä alkoi tuntua siltä, että kärpän uteliaisuus oli käymässä jo liialliseksi. (Lähde: Arktiset Aromit ry) ”Minuun otti yhteyttä tänä keväänä kolme metsäpalvelu yrittäjää, jotka kaikki totesivat, että urakkahin nat ovat nyt niin alhaiset, että he eivät voi maksaa itselleen työehto sopimuksen minimipalkkaa.” Tornator Oyj:n pää luottamusmies, metsuri Tommi Nevalainen (Tekijä 6/2024) ”Ei kannata ripustautua ajatukseen, että luonto tuo vain rauhan tunteita. Kärppä eli portimo (Mustela erminea) on petoeläin. Suojakaistoilla pyritään vähentämään metsänkäsittelyn aiheuttamia haittoja vesien laadulle, luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle. Muutamaa päivää myöhemmin kävin katsomassa, tulisiko vilkas kärppä taas kuvattavaksi. Otin repun selästäni ja asetin kamerani runkoon laajakulman tilalle 100–400 mm:n objektiivin. Kameran tarkennuksen seuranta ja sarjakuvaus auttoivat onnistuneiden kuvien saamisessa. Sain säädöt kohdilleen ja odotin, koska vilistelijä olisi taas kärppänä paikalla. Katsoin parhaaksi jättää kärpän reviirilleen ja poistua paikalta. Metsä sana Sitaatit Kuukauden luontokuva JAANA RUNDELIN AJANKOHTAISET AARTEET Koonneet MARI IKONEN ja ANNE SOININEN Kärppänä paikalla O li elokuun loppupuoli Kuusamossa. Se auttaa nosta maan esiin sen mikä on tärkeää juuri nyt. Noin 90 % niiden painosta on vettä, ja niiden energiasisältö on vain noin 25 kcal/100 g
MAALAISJÄRKEÄ Kasvitieteilijä Seppo Vuokko on tuttu paitsi radion Luontoilloista myös kirjoistaan ja kolumneistaan. 4 Kunka monta hirvikärpästä voi yhdessä hirvessä olla. ”Ennen Väli merellä, nykyisin pääasiassa Suomessa, sieni metsissä, järven rannoilla.” Mikä saa sinut ulvomaan. ”Sitkeys, optimismi sekä viisas ja osaava puolisoni.” LISÄTIETOJA Saila Susiluoto on palkittu helsinkiläinen runoilija, jonka runoja on käännetty viidelletoista kielelle. ”Vaihteleva, sillä asun tällä hetkellä viimeistä vuotta Sam matissa, Eeva Joenpellon kirjailijakodissa, jonka puolisoni sai käyttöönsä kolmeksi vuodeksi.” Oletko yksinäinen susi vai lauma eläin. Heli Laaksonen: Jatkos (Otava 2024) SUOMALAISET SUURPEDOT Kirja tarjoaa uusinta tietoa neljän suurpetomme, karhun, ahman, suden ja ilveksen, elintavoista ja käyttäytymisestä sekä lajien välisistä suhteista. Kuusi kiperää kysymystä Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 65. KARI SALONEN 5 Mikä on kuvassa näkyvä maukas ruokasieni. Susiluodon viimeisin runoteos Akheron (Otava 2024) ilmestyi keväällä. Katja Holmala: Suurpedot Suomen luonnossa (Otava 2024) 1 Kuinka monta ulkoilulailla perustettua valtion retkeilyaluetta Suomessa on. En usko, että osaan enää asua kaupungissa." 17 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515248-_6119787.indd 17 AR-20240826-515248-_6119787.indd 17 13.8.2024 8.11.40 13.8.2024 8.11.40. Lajiston muuttumisesta kertoo se, että kirjaan on otettu myös metsiemme uusin tulokas, kultasakaali. Uudet kirjat Aarre visa Metsä nimiset SABRINA BQAIN Saila Susiluoto RUNOILIJA, 53 Millainen on kotipesäsi. "Metsä ja luonto ovat minulle yhä tärkeämpiä. Seppo Vuokko: Metsäläisen mietteitä (Reuna Publishing House 2024) OODI PÖLYLLE Heli Laaksosen Jatkos on jatkoa kirjalle Luonnos (2022) ja jälleen tekijän itsensä kuvittama. Mutta ystävälaumaa on mukava tavata välillä.” Missä vaeltelet mieluiten. 3 Mitä toista marjaa juolukka ulkonäkönsä puolesta muistuttaa. Laaksosen luontorunot ovat tiivistettyjä, raikastettuja ja taiten lounaismurteella maustettuja luontoesitelmiä, joihin mahtuu sellaisiakin sanoja kuin nisäkäsnimistötoimikunta. ”Viihdyn pääasiassa puolisoni ja per heen kanssa. Tämän kokoelman kolumnit on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa vuosina 2005–22. ”Iloinen ja värikäs.” Selviytymiskeinosi erämaassa. 2 Minkä puun yleinen lahottaja on pakurikääpä. Hyväs sä: ihmisten välinen yhteys, toivo, lajien väli nen ystävyys, kukoistava puutarha.” Minkälainen runo Susiluodosta syntyisi. Savitaipaleen ajattelija kerää ja kasvattaa oman ruokansa ja kritisoi kaupunkilaisten kotkotuksia. ”Pahassa: epäoikeudenmukaisuus, maailman tilanne, il mastonmuutos ja välinpitämättömyys. 6 Mistä johtuvat vaahteran lehtien mustat pilkut. Saila Susiluodon lempiharrastus on puutarhanhoito. Kirja on kielen ja tiedon ilotulitusta ja sopii kaikenikäisille
METSÄNOMISTAJA Hilkka Ylä-Pynnönen Ikä: 62 Kotikunta: Mänttä-Vilppula Perhe: aikuinen tytär ja aikuinen poika sekä tämän vaimo ja kaksi lasta Koulutus: sairaanhoitaja, kauppatieteiden maisteri Työ: maaja metsätilan emäntä, ajoittain liike-elämän projekteja Metsät: omaa ja perikunnan metsää hallinnoitavana noin 600 hehtaaria Mänttä-Vilppulassa ja Orivedellä Harrastukset: ratsastus, sienestys ja avantouinti 18 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515250-_6119808.indd 18 AR-20240826-515250-_6119808.indd 18 13.8.2024 8.17.23 13.8.2024 8.17.23. Satulaan hän ehtii pari kolme kertaa viikossa, kesällä useamminkin. Metsän omistaja Hilkka Ylä-Pynnönen ratsastaa perheen omissa metsissä
Yhtäkkiä yksin Puolison äkillinen kuolema jätti Hilkka Ylä-Pynnöselle vastuun sadoista metsähehtaareista. Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat JYRKI LUUKKONEN 19 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515250-_6119808.indd 19 AR-20240826-515250-_6119808.indd 19 13.8.2024 8.17.28 13.8.2024 8.17.28. Nyt hän opiskelee metsäasioita, jotta voi siirtää tiedot ja taidot seuraaville sukupolville
”Neuvoja pystyn ottamaan vastaan vasta nyt, kun hallitsen alan sanaston.” Metsä muuttuu, ei pilaannu ”Pitäisikö mummo mennä hakemaan vesuri?” Tällaisen lausahduksen Hilkka kuulee usein seit senvuotiaalta pojanpojaltaan Eliakselta. Pelkkä viljanviljely ei elätä. Itse en olisi ehtinyt ajoissa istuttaa niitä mihinkään, joten myin taimet Facebookin Metsä ryhmän kautta.” Sitäkin Hilkka miettii parhaillaan, mistä tänä vuon na otetaan 500 kuutiota haketta lämmitykseen. Itseäni tosin saan syyttää, sillä en osannut kunnolla lukea karttaa, johon hakkuusuunnitelman muutokset oli merkitty.” Toiste niin ei käy, ei ainakaan jos se on Hilkasta kiinni. P olku vie vanhaan, komeaan kuu sikkoon. ”Ostaminen oli meille yhteinen harrastus. Opintojen myötä hän on myös saanut hyviä vinkkejä muilta metsänomistajilta. ”Yksi mieluisista ratsupoluistani kulkee juuri täällä. ”Lopullisesti sisuunnuin, kun erään ratsastusreitin loppuosa hakattiin kiellostani huolimatta. ”Tutkinnon suorittaminen ei ole minulle tärkeintä. Hilkan vinkit 1 Ole rohkea. Hevosista juontaa myös Hilkan päättämä hakkuukielto. Viime vuonna hän aloitti naismetsänomistajil le suunnatun metsätalousyrittäjän koulutuksen. Ratsastus on tilamme sivuelinkeino ja rakas harrastukseni. Englannissa asuvan Emmityttären elämäntilanne ei metsästä huolehtimiseen veny, ei myöskään Vilp pulan kotitilalle asettuneen Jaakon, jolla on pienet lapset ja maatilan konetyöt. Mutta kuinka vanhaan. En ajatellut, että joutuisin joskus itse ohjaksiin.” Metsänhoito oli jäänyt etäiseksi myös perheen lapsille. Yhtä usein minä kieltäydyn”, Hilkka YläPynnönen kertoo kotinsa lähi metsässä Vilppulassa. Olennaisinta on se, että opin hallinnoimaan näitä metsiä.” Hallussa alan sanasto Valkoinen hevonen rouskuttaa niityllä ruohoa. Hän pu hui metsäasioista paljon, mutta enhän minä painanut niitä mieleeni. Onneksi oli metsätuloja Hevonkuusen polku kääntyy takaisin kohti tilan pää rakennusta. 3 Harjoittele kartanlukua. Se vähentää väärin käsityksiä. Päätösvalta on sinun, ei metsäneuvo jan tai puunostajan. Metsäteiden murs keesta on myös usein väännettävä, koska isokokoisen murskeen päällä ei pysty ratsastamaan.” Neuvotteleminen tuntuu Hilkasta nyt huomatta vasti helpommalta ja varmemmalta kuin ensi alkuun. 5 Pidä kiinni it sellesi tärkeistä asioista. Niistä vastaa iso metsäyhtiö, jon ka kanssa tilalla on pitkään ollut hoitosopimus. Hänen puolisonsa Antti menehtyi yllättäen, kun bakteerin aiheuttamaa aivokalvontulehdusta seurasi keuhko veritulppa. ”Antin kuollessa olimme ehtineet tilata uudet 12 500 kanaa. ”Yhtiö arvioi, että tarvitaan 13 000 tainta. Pienten epäselvyyksien vuoksi minusta alkoi kuitenkin tuntua siltä, että asioista pitäisi tietää itse enemmän.” Jonkun perheessä olisi todella opeteltava metsä asiat, Hilkka päätteli. Jokin toi meentulo pitäisi maatilalla olla, tai sitten pitäisi itse tehdä metsässä todella paljon.” Osa YläPynnösen metsistä kuului sukutilaan, kun Hilkka ja Antti avioituivat vuonna 1989. ”Valtakirjalla pystyn sopimaan kuolinpesän puoles ta, mutta ensimmäisinä vuosina koin itseni todella voimattomaksi ja osaamattomaksi.” Pitää itse tietää enemmän Aluksi kaikki rullasi eteenpäin valmiiden metsäsuun nitelmien mukaan. Aion ratsastaa metsissämme niin kauan kuin pystyn, sillä siinä ajatukset puhdistuvat ja mieli rentoutuu. Toisaalta am mattilainen tekee työt nopeasti. Sen jälkeen pariskunta hankki lisää metsää sitä mukaa kuin sopi via kohteita löytyi. Vesuri on METSÄNOMISTAJA Metsätalousyrittäjän koulutus on tuonut Hilkka Ylä-Pynnöselle varmuutta hallinnoida perheen metsiä. Se on Jenny, Hilkan suosikki, joka askeltaa kärsivällisesti valokuvattavaksi emäntänsä kanssa. Hakkuu ehdotuksissa tätä palstaa tarjotaan aina ensimmäisenä. Tai miten kilpailuttaisi 20 hehtaarin ensiharvennuksen syksyksi. Ystäväni kanssa omistamme yhdessä islanninhevosia.” Metsässä ratsastamisesta tuli Hilkalle myös tärkeä selviytymiskeino syksyllä neljä vuotta sitten. Ota seuraavat su kupolvet mukaan op pimaan metsäasioita ja päättämään niistä. Painavalta tuntui myös äkkivastuu noin 600 hehtaarista metsää. Vai keassakin elämän tilanteessa kannattaa tehdä itselle tärkeitä ja kivoja asioita, sillä niis tä saa voimaa mennä eteenpäin. Vain kolme kuukautta myöhemmin kuoli tapaturmaisesti heidän esikoisensa. Sitten alkoi Ukrainan sota, ja rehun hinta kaksinkertaistui mutta kananmunien hinta ei noussut. Kun osaa metsäsanaston, ymmärtää ammat tilaisia ja pystyy ottamaan vas taan muiden metsän omistajien vinkkejä. ”Yhteistyö on toiminut hyvin, ja yhteyshenkilömme on mukava. Ja se joku olisi luontevimmin hän itse. 4 Päätä työn jako: mitä ha luat tehdä itse ja mitä teettää muilla. 2 Opiskele. Siitä huolimatta surun keskellä oli tehtävä ratkaisuja. Murheen musta peitto laskeutui Hilkan mieleen pitkäksi aikaa. Metsikkö on nimeltään Hevonkuusi. ”Seuraavaksi pitäisi päättää, otetaanko kanoja vielä uudestaan. 6 Katso tulevaan. ”Pitäisi sekin selvittää. Ilman metsätuloja ei olisi pärjätty”, Hilkka kertoo. Esimerkiksi pohtia sitä, mitä tehdä 900 kuusen taimelle, jotka jäivät uudistamisesta yli. Paluureitin sivuun jää iso kanala, joka nyttemmin on tyhjillään. Heistä 900 ylimääräistä oli vähän, mutta minusta se oli aika iso heitto. Hevosen selästä näkee myös kätevästi sienet.” Ratsuretkillä mieli saattaa ratkoa myös metsä kysymyksiä. Omalla työllä säästöä voi saada istuttamisista, varhais perkauksista ja raivaa misesta. 20 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515250-_6119808.indd 20 AR-20240826-515250-_6119808.indd 20 13.8.2024 8.17.30 13.8.2024 8.17.30. ”Hevosten ansiosta minun oli synkimpinäkin ai koina pakko lähteä ulos ja liikkumaan. ”Metsäyhtiön kanssa asia jäi vähän ilmaan, sillä en hyväksynyt heidän tarjoustaan. Mitä myydään ja mitä uudistetaan, mitä raivataan ja mitä harvennetaan. Antti oli kiinnostunut metsänhoidosta ja vastasi siitä
21 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515250-_6119808.indd 21 AR-20240826-515250-_6119808.indd 21 13.8.2024 8.17.33 13.8.2024 8.17.33. ”Pystyn esimerkiksi tekemään omin voimin osan varhaisperkauksista. ”Iso metsäyksikkö antaa puukaupanteossa aina enemmän mahdollisuuksia kuin pieni. Toinen on koskematon jyrkänne, noin viiden hehtaarin kokoinen Helvetinvuori, toinen parin hehtaarin lehtomainen rotko kodin vieressä. On paljon perkuuta tiedossa”, Hilkka toteaa horsmien ja ohdakkeiden seasta. Tosin tykkäisin, jos joku muu huoltaisi sahat. ”Tämä se on”, Hilkka kuuli äänen mielessään, kun hän ratsasti ensi kertaa islanninhevosilla. Kannatan jaksollista kasvattamista. Suuri missioni on opettaa heille elinaikanani Pynnösen metsät ja niiden rajat. ”Näillä alkaa olla hätä. En usko, että metsä menee siinä pilalle, se vain muuttuu.” Talousmetsän lisäksi tilaan kuuluu kaksi määräaikaista Metsosuojelualuetta. Tiedän myös, milloin kannattaa kutsua ammattilaiset apuun.” ”Ratsureititkin väistämättä aina muuttuvat, kun metsää hakataan ja uudistetaan. Varhaisperkausta on tiedossa riittämiin. Hän halusi kokeilla, millaista työ on, jotta voi tehdä sitä myös itse siinä määrin kuin ehtii ja jaksaa. Oma moottorisahakin Hilkan autosta löytyy, viime äitienpäivänä lahjaksi saatu. Muutama vuosi sitten täällä istutettiin viidelle hehtaarille kuusentaimia. Toistaiseksi olen ainoa, joka ne tietää.” Monilla palstoilla Hilkka on jo ehtinyt kulkea poikansa ja tyttärensä kanssa, mutta paljon riittää vielä kierrettävää ja opittavaa. kaksikon yhteinen työkalu, jolla he ovat raivanneet tienvarsia ja kulku-uria. ”Tästä tulee hyvä harjoittelupaikka pikkupoikien kanssa”, hän viittaa Eliakseen ja tämän pikku veljeen Tuomakseen. Osaan kyllä itse, mutta varsinkin teroittaminen on työlästä.” Istuttamista Hikka on käynyt opettelemassa ammattilaisen kaverina. Viisivuotias hovawart Vesta lähtee aina innokkaasti kaveriksi metsänhoitoon. Missiona lapsenlapset Häntä vain vilahtaa, kun viisivuotias hovawart Vesta kirmaa ulos autosta. Siksi Antin visio oli se, että metsät pidettäisiin yhtenäisinä. ”Pojat ovat elämäni valo. Hevonkuusen palstan vanhat puut säästyvät toistaiseksi hakkuilta – kunhan vain kirjanpainaja pysyy sieltä poissa. Että niitä ei jaettaisi.” Autosta löytyy äitienpäivänä lahjaksi saatu moottorisaha. Laitteisiin tarttuminen tuntuu helpolta, kun tietää miten niitä käytetään. ”Lapsesta lähtien minua varoiteltiin koneista, mutta nyt olen kaatanut puitakin. Mietinnässä on myös tilan tulevaisuus. 11-vuotiaan Jennyn hän omistaa yhdessä ystävänsä kanssa. Nyt ollaan Koivumäessä, entisen maatilan pihapiirissä jokusen kilometrin päässä tilakeskuksesta. Uudet taidot ovat antaneet hänelle paitsi itseluottamusta myös itsenäisyyttä. Nykyään isoäiti osaa käyttää myös raivaussahaa
Huomaa, että graafissa kuvatut viikkohinnat ovat neljän edellisen viikon keskiarvoja. Hyvin harvoissa kaupoissa hinta on toistaiseksi ylittänyt sen. Arvokkaimman puutavaralajin eli kuusitukin uusi haamuraja pääte hakkuupystykaupoissa näyttäisi olevan noin 90 euroa kuutiolta. Tukkileimikon nopeat kesäkaupat Kaikkien puutavaralajien hinnat olivat tämän kesän alussa kohdallaan metsänomistajan kannalta. Puutuotteiden kysyntä on kuitenkin edelleen hyvä, joten syksyn mittaan hinnat saattavat pysyä hyvällä tasolla. 22 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515254-_6119835.indd 22 AR-20240826-515254-_6119835.indd 22 13.8.2024 8.18.21 13.8.2024 8.18.21. Päädyin tekemään nopeat kesäkorjuukaupat päätehakkuuleimikostani. Elosyyskuussa 2024 hinnat todennäköisesti vähän not kahtavat, kun puun ostajat siirtyvät ostamaan talvileimikoi ta. Tästä huolimatta kesäkuuhun osui vielä viime vuosina usein toistu nut hintapiikki. PUUMARKKINAT Teksti MARKKU PULKKINEN | Graafi AINO SAARIKIVI | Kuva VM-ARKISTO 20 40 60 80 100 30 /2 4 28 /2 4 26 /2 4 24 /2 4 22 /2 4 20 /2 4 18 /2 4 16 /2 4 14 /2 4 12 /2 4 10 /2 4 8/ 24 6/ 24 4/ 24 2/ 24 52 /2 3 50 /2 3 48 /2 3 46 /2 3 44 /2 3 42 /2 3 40 /2 3 38 /2 3 36 /2 3 34 /2 3 32 /2 3 Kuusitukki Mäntytukki Koivutukki Kuusipikkutukki Mäntypikkutukki Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Mäntykuitupuu LÄHDE Metsäteollisuus ry Kantohinnat vko 32/2023–30/2024 (uudistushakkuu, kaikki puutavaralajit) Puun hinta nousi viime kevääna jopa ennustettuakin enemmän
Kaupan kohteena olleessa leimikossa mäntytukin osuus oli metsävaratiedon mukaan 40 prosenttia. Määrästä melkein kolme viidesosaa oli latvusmassaa, jonka hinta pystykaupoissa oli huhti-kesäkuussa keskimäärin 8,90 euroa kuutiolta. Kuvituskuva. Tarjousten lopussa olevilla leimikon kokonaishinta-arvioilla ei ole mitään merkitystä, joten ne kannattaa unohtaa heti alkuunsa. Se on metsänomistajan kannalta hyvä asia. Ovatpa tarjoukset sitten puutavaralajitai runkokohtaisia, tarjousten vertailussa pitää olla tarkkana. Ennakkoraivaus on helppo tehdä itse, jos siihen vain on aikaa. Kuutio oli pettymys Neljän hehtaarin päätehakkuuseen minut innosti hyvien puunhintojen lisäksi metsälainan korko. Puun pitempiaikainen markkinahintaseuranta osoittaa, että ostohinnat ovat vuoden korkeimmalla tasolla yleensä touko-kesäkuussa. Elokuussa hinnat yleensä laskevat, kun siirrytään talvileimikoiden kauppoihin. N eljän hehtaarin aukko metsässäni EteläHämeessä odottaa jo muokkausta. Jouluna asialla voin sitten vielä jälkiviisastella kinkun ja luumukiisselin välissä. Kokopuusta maksettiin reilut 12 euroa kuutiolta. Heinäkuussa kauppamäärät puolittuvat. Kaksi vuotta sitten kilpailutin pienemmän päätehakkuun sähköpostitse. Loppukeväälle ja alkukesään muodostui aikaisempien vuosien tapaan vielä pieni piikki ylös. Kaikki sujui hyvin Jokainen ostaja vaati ennakkoraivauksen 0,7 hehtaarin peitteisemmällä alueella. Verottajaa vaikeampi rasti on istutusporukan jallittaminen ensi kevään 6 000 taimen istutustalkoisiin. Ne on viisasta kilpailuttaa erillään puukaupasta tai ainakin ottaa kilpaileva tarjous esimerkiksi metsänhoitoyhdistykseltä. Vertailukelpoisen kokonaishinnan perusteella halvimman ja kalleimman tarjouksen ero oli kuutisen prosenttia. Loppuvuodeksi PTT eli Pellervon taloustutkimus ennustaa tukkipuulle hienoista hintojen laskua, joten alkukesän kaupantekoaikani saattoi osua oikeaan kohtaan. Todellisuudessa mäntyä oli alle kymmenesosa. Puukauppani sujui alusta loppuun hyvin, ja ostaja noudatti sopimuksen ehtoja. Reilun kokoiseen päätehakkuuleimikkoon tuli vain kolme tarjousta, mutta ne olivat hyviä. Puutavaralajien hinnat olivat markkinahintoihin nähden kohdallaan. Parhaassakaan tarjouksessa kuusitukin hinta ei yltänyt 90 euroon kuutiolta, vaikkei se siitä paljon jäänytkään. Myytyjen puiden arvoa voin kasvattaa metsäveroilmoituksessa, kun käytän jäljellä olevaa metsävähennyspohjaa pääomaveron pienentämiseen. Hakkuutähteen hinta oli viidenneksen kuitupuuta alempi. Päätin ensimmäistä kertaa hoitaa puukauppani kilpailutuksen Kuutio-verkkopalvelun kautta. Sahojen tarjouksissa, kuten tässäkin, pikkutukki erotellaan joskus omaksi hintaluokakseen. JOHANNES WIEHN Ennätyksiä energiapuukaupassa Energiapuun kauppa oli huhti-kesäkuussa ennätysvilkasta. Nyt hakatun kuvion kanssa olisi voinut odotella vielä viisi vuotta, mutta puuston vuotuinen kasvu olisi ollut pienempi kuin pankkilainan korko. Tarjouspyynnöt sai samalla vaivalla lähtemään yli kymmenelle ostajaehdokkaalle. Sama ostaja on vahvoilla myös seuraavassa kaupassani, vaikka senkin aion taas kilpailuttaa kaikkien alueen ostajien kesken. Myös puunkorjuu sujui asiallisesti. Puukauppatarjouksen yhteydessä tarjotaan usein myös maanmuokkausja istutuspalveluja. Runko hinnoittelu on selkeä hinnoittelu tapa. Isoista metsäyhtiöistä kaksi jätti tarjoamatta. Täten virallisen hintaseurannan hinnat ovat yleensä hieman alemmat kuin todelliset kauppahinnat. Kierroksen saalis oli kuitenkin pettymys. Kesäkuun puolenvälin kaupantekopäivästä kului vain kaksi kuukautta, kun kuusitukkivaltaisen leimikon puut olivat jo siirtyneet sahalle. Aion tehdä myös 15 prosentin menovarauksen uudistamis kuluihin. Sain kesäkorjuukelpoisesta päätehakkuuleimikosta vain kolme tarjousta. Lakisääteinen kantokäsittely sisältyy joillakin ostajilla tarjouksen kokonaishintaan, toiset laskuttavat siitä erikseen. Kuumassa kysyntätilanteessa olisin odottanut hieman suurempaakin hintaeroa. MARI IKONEN 23 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515254-_6119835.indd 23 AR-20240826-515254-_6119835.indd 23 13.8.2024 8.18.22 13.8.2024 8.18.22. Tällaiset virheet myyjän pitää ottaa huomioon tarjousten vertailussa. Järeydestä lisähintaa Saamani kolme tarjousta olivat asiallisia. Hyvä hetki iskeä on jouluaterian jälkiruokakahveilla ja -konjakeilla, kun jälkikasvulla on vatsa täynnä ja mieli hyvä. Osa ostajista käyttää erilaisia lisiä siksi, että niitä ei oteta huomioon puukauppatilastoinnissa. Palvelun olisi voinut ostaa myös puunostajilta hintaan 250–300 euroa (alv %). Tilastoituja kauppoja kertyi 2,5 miljoonaa kuutiota. Kuitupuusta tarjottiin 31–39 euroa kuutiolta. Ostajat perustavat tarjouksensa julkisen metsävaratiedon kautta saatuihin puumäärätietoihin, pitävät ne paikkansa tai eivät. Metsävaratieto pielessä Yhden tarjoajan kokorunkohinnoittelu leimikon valtapuun eli kuusen osalta oli myönteinen yllätys. Homma kuulosti helpolta, ja sitä se olikin. Kysyntää riitti myös kokopuuna korjatulle energiapuulle, jonka määrä yli kolminkertaistui vuoden takaisesta. Silloin sain kuusi tarjousta. Se vaikeutti tarjousten keskinäistä vertailua, mutta myyjän kannalta runkohinnoittelu on selkeä ja reilu hinnoittelutapa. Voittaneessa tarjouksessa havutukkien hintaa oli korotettu kolmen euron järeyslisällä. Tänä vuonna puun hinta kiipesi tasaisesti ylöspäin vuoden alusta lähtien. Käytän Kuutiota jatkossakin yhtenä kilpailutuksen työkaluna, mutta sen lisäksi aion lähestyä ostajia perinteisin keinoin eli sähköpostilla tai puhelimella. Jos vertailun tekeminen itse yhtään askarruttaa, vertailu – tai koko puukauppa avaimet käteen -periaatteella – kannattaa teettää ammattilaisella
Jäähdytyksen ilmanotto on hyvin suojattu, kuten myös akku alapuolelta tulevilta iskuilta. Kesyt, kevyet ja tehokkaat 24 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515278-_6119850.indd 24 AR-20240826-515278-_6119850.indd 24 13.8.2024 8.39.45 13.8.2024 8.39.45. Husqvarnassa akku on sijoitettu poikkipäin runkoon. AKKUSAHAT Aarre kokeilu KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Sähkön voimalla Juttuun liittyvällä videolla sahaamme kokeilun akkusahoilla ja tutkimme niiden ominaisuuksia
Husqvar nassa akku on alapuolelta täysin suojattu. Mitä suurempaa puuta katkaistaan, sitä tärkeämpää on sitkeä vääntö. Echon uusi lilliputti puree puuta kokoisekseen hämmästyttävän ärhäkästi. Ketjunopeus mitataan kuormittamattomalla ketjulla eli vailla leikkuuvastusta. Tarjolla on edelleen myös hitaan ketjunopeuden sahoja, joiden Akku sahat ovat ponkais seet hui min loikin eteenpäin. Ketjunopeuden säilymistä leikkuussa kuvastaa sahan vääntö, joka ilmenee käytännön sahauksessa. Sähkömoottorin jäähdytys ilma otetaan Echossa (vas.) ja Egossa (oik.) osittain sahan alapuolelta, joka on altis ros kaantumaan. Viisi litraa sekoitebensaa on kevyt kiikuttaa palstalle kombikannussa. Metsässä kaukana pistorasioista kaiken ytimessä on energian paino. Pääosin kyse on akkujen kehittymisestä. Toisaalta rätinkiä vaikeuttaa se, että akkuja bensasahojen ominaisuudet eivät ole kaikilta osin keskenään vertailukelpoisia. Aarteen kokeilussa oli mukana viisi hyvin erilaista akkusahaa. Toisaalta sama määrä sähköenergiaa akkuihin ladattuna tarkoittaa sellaista taakkaa, että käyttäjällä pitää olla muulin mieli. Echo tuo nyt tähän kehitykseen erilaista näkökulmaa ultrakevyellä akkusahalla. A kkusahojen vähittäinen kehitys entistä paremmiksi jatkuu, eikä eteenpäin menolle näy loppua. Useimmiten metsänomistajat sahaavat vain polttopuita, eikä sahaustunteja kerry vuodessa kovin paljon. Aiemmin missään akkusahassa ei ole ollut kytkintä. Vielä ei ole se päivä, mutta Husqvarnan uusi sahamalli 542i XP kurottaa jo melko lähelle. Verovinkki Metsänomistaja voi vähentää metsäverotuksessa sellaiset metsätyövälineet, joita hän käyttää metsätaloudessaan. Toisaalta hyvät akut nostavat sahan painoa ja hintaa, eikä akkusahoista löydy formulamaista kiihtyvyyttä. Aiemmin akun jännitteen (V) ja kapasiteetin (Ah) eli akun keston kasvu on tarkoittanut melko suoraviivaisesti myös akun ja koko sahan painon kasvua. Monissa sahamerkeissä on jo 82 voltin akkuja. Tarjonta monipuolistuu Aarre pyrkii helpottamaan lukijoidensa sahavalintoja kokeilemalla akkusahoja laajalla skaalalla. Hankintahakkuita tekevien metsänomistajien joukko ei kuitenkaan ole kovin suuri. Ääripäitä edus tivat ultrakevyt saha, hir muisen painava ja tehokas saha sekä tämän hetken paras akkusaha kuitupuun hankintahakkuuseen. Kärkeen tässä kehityksessä ponkaisee nyt Husqvarna kytkimellä varustetulla akkusahallaan. Kaikille muille eli metsänomistajien enemmistölle varmatoimiset akkusahat ovat todella houkutteleva vaihtoehto. Mukana kokeilussa on jälleen monenlaisia sahoja. Tarjolla olevat sahat ovat teholtaan valtaosin täysin riittäviä polttopuiden tekoon. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Ketjunopeus ja vääntö K un akkujen volttimäärä eli jännite on kasvanut, ketjunopeuskin on yleensä lisääntynyt. Juuri tästä näkökulmasta akkusahat ovat ponkaisseet viime vuosina huimin loikin eteenpäin. Tärkeämpää käytön kannalta on kuitenkin se, millainen ketjunopeus on puuta leikatessa. Akkusahojen kasvaneen leikkuutehon taustalla on osittain akkujen jännitteiden suurentuminen. Varansa saa silti pitää. 25 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515278-_6119850.indd 25 AR-20240826-515278-_6119850.indd 25 13.8.2024 8.39.55 13.8.2024 8.39.55. Käänne lähestyy Metsänomistajia kiinnostava kysymys on se, milloin akkusahat ovat hankintahakkaajille yhtä hyviä työkaluja kuin bensasahat. On kuitenkin hyvä huomata, ettei ketjunopeus kerro kaikkea leikkuuvoimasta. Heille sahan valinta voi siksi olla nyt vaikeaa – etenkin jos hintaa katsotaan samalla tavalla kuin moni tekee sähkötai hybridiautoa hankkiessaan. Toisaalta myös sahausominaisuudet paranevat jatkuvasti. Metsätalouskäyttöä ei kuiten kaan ole pelkkä poltto puiden teko omaan käyttöön. Egossa ja Echossa akku on kokonaan tai osittain näky villä alapuolelta. Akkujen kasvanut volttimäärä on tuonut akkusahoihin useimmiten myös lisää vääntöä. Se tarkoittaa lisää leikkuutehoa ja sahausaikaa. Husqvarnassa ilmaa ei oteta sahan alta. Kuitenkin aina kun lähdetään metsään töihin, vaikka vain rankoja tekemään, sahan pitää täyttää tietyt perusvaatimukset muun muassa tehon osalta. Lisäksi huoltoa, korjauksia ja melua on akkusahoissa vähän. Akkusahoissa on monia ominaisuuksia, jotka bensakoneilta puuttuvat täysin: ei hiilidioksidipäästöjä, ei nykimistä käyntiin, ei käyntiongelmia, ei kaasuttimen jäätämistä talvella
LISÄTIETOJA Brücke, tokmanni.fi Cramer, stokker.fi Echo, stokker.fi Ego Power, hautalaservice.com Husqvarna, husqvarna.fi Taulukossa ilmoitetut painot ovat Aarteen mittauksia kokeilun akun kanssa työkunnossa. Kuuloliiton asettama turvallisuusraja 100 dB:n melulle on 15 minuuttia ilman kuulosuojaimia. Pelkkä sahan ja sen lisävarusteiden han kintahintojen vertailu ei siten kuvaa kovin hyvin sitä, paljonko sahaaminen bensa ja akkusahoilla ajan myötä maksaa. *** Ei ole ilmoitettu. ** Kokeilussa ollutta 3,0 Ah:n akkua ei ole nyt saatavana, hinta on 2,5 Ah:n akun hinta. * Hintaan sisältyvät muista poiketen akku ja laturi. Korjaus ja huoltokustannusten osalta akkusaha on selvästi bensasahaa edullisem pi. Huomaa, että moniin akkuihin on saatavilla eritehoisia latureita. Tällä rintamalla uusi, ultrakevyt Echo tuskin jää ainoaksi lajissaan akkusahojen tarjonnan jatkuvasti laajetessa. Ostopäätökseen vaikuttaa tietysti myös se, onko metsänomistajalla entuudestaan muita sahoja. Lisäksi tarvitaan laturi, mieluiten nopea, mikä lisää kuluja. Akun kesto riippuu puiden oksai suudesta sekä sahaajan työtahdista. Yhden latauksen hinta voi jäädä alle 10 sentin. Perinteisen moottori sahan melutaso on noin 120 dB. Miksi kantaa rankasavotassa raskasta, jos kevyelläkin pärjää. Viat ovat epätavallisia, eikä kustannuksia aiheuttavaa huoltoa juuri tarvita. Todellisia kustannuksia arvioidessa pitää katsoa riittävän pitkälle. AKKUSAHAT Echo DCS 2500 Brücke CSB 40 Husqvarna 542i XP Cramer 82 CS24 Ego Power CSX 5000 Hinta ilman akkua (e) 396 199* 879 389 665 Kokeilun akku (Ah) 2,25 2,5 5,0 3,0 6,0 Akun jännite (V) 50,4 40 36 82 56 Akku hinta (e) 205 – 289 209** 398 Hinta akun kanssa (e) 601 199 1 168 598 1 063 Paino akun kanssa (g) 3 523 4 041 5 321 5 577 9 002 Laipan pituus (tuumaa) 10 16 13 14 20 Vetolenkin leveys (mm) 1,1 1,1 1,3 1,1 1,3 Ketjunopeus (m/s) *** 15 24 25 30 Viisi erityyppistä akkusahaa Paitsi akkusahojen hinnoissa myös niiden painoissa ja ketju nopeuksissa on suurta vaihte lua. käyttöalue rajoittuu pihaan ja pieniin sahatöi hin. Aarre kuitenkin suosittelee kuulosuojainten käyttöä aina. Jos taas bensasahan bensa seos öljyineen pitää hakea kaupasta tai asemalta, sekin lisää kustannuksia. Enimmillään akkusahoista syn tyy noin 109 dB:n melu, joka korvan kohdalla on yleensä noin 100 desibeliä tai vähän alle. Yksityiskohtiin kannattaa paneutua ennen hankintaa. 26 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515278-_6119850.indd 26 AR-20240826-515278-_6119850.indd 26 13.8.2024 8.39.59 13.8.2024 8.39.59. Kovin ääni lähtee niistä sahoista, joiden ketjunopeus on suurin. Mutta jos karsintaa on paljon, työ käy raskaaksi. Kapasiteetti eli akun kesto lisää hintaa. Akkusahoilla voi sahata pikkuhetkiä ilman kuulosuojaimia. Yleensä on. Joillekin se voi merkitä pitkiä ajomatkoja. Jos kasausta on paljon ja rungot ovat pai navia, kapasiteetiltaan keskimääräistä kes tävämpi akku voi kestää metsänomistajalla tunnin tai ylikin. Bensasahan kustannuksiin pitää muistaa ynnätä myös sahan kuljetus huoltoon sekä nouto sieltä. Yli 115 dB:n melulle korvia ei saa altistaa suo jaamattomina lainkaan. Metsään niiden kanssa ei kannata lähteä. Tarkasti saa harkita myös kovin painavan akkusahan hankintaa. Tehokkaat kevytsahat miellyttävät useim pia polttorankaa sahaavia metsänomistajia. Käytä kuulosuojaimia Akkusahojen melutaso riippuu osittain ketjunopeudesta. Jos sahattuja puita välillä kasataan, yhdel lä, kapasiteetiltaan keskikokoisella noin 5 Ah:n akulla pärjää vajaasta puolesta tunnis ta tuntiin. Todelliset kustannukset Akkusahojen vastaavia bensasahoja kor keammat hinnat johtuvat pääosin akkujen kalleudesta. Esimerkiksi pihapui den kaadossa ja suurten runkojen pölkytyk sessä se voi olla mainio. Akkujen ostoa voi verrata suuren bensamäärän ostoon ker ralla, koska akkujen lataaminen on todella halpaa riippumatta sähkön hinnasta. Aarteen kokeilussa olleet sahat on esi telty (myös yllä olevassa taulukossa) jär jestyksessä kevyimmästä painavimpaan. Silloin hyvä yh distelmä voi syntyä kahdesta erikokoisesta sahasta, joista pölkytyssaha voi ehkä ollakin iso ja painava
Vähäoksaista lehtipuuta tehdessä akku kestää pitempään, jos työrupeamaan kuuluu myös rankojen siirtelyä ja kasausta. Aarre suositus: Echo DCS 2500 on ultrakevyt, mutta ärhäkästi puuta leikkaava pikkujätti. Ketjun pitäminen riittä vän kireällä parantaa myös Echossa vetorat taan säilymistä hyvässä käyttökunnossa. Ultrakevyt uutuus on akkuversio Echon mallista 2511WES, joka painaa tankit täynnä nelisen kiloa. Ominaisuudet sopivat hyvin polttorangan hakkuuseen, jota kapasiteetiltaan pieni akku kuitenkin rajoittaa. Leppäranka katkeaa Echon pikkusahalla hyvin helposti, eikä ranka metsällä tarvita katkai suun pitkää laippaa. Echo 2500 on riittävän tehokas rankasavottaan. Kahdella tai kolmella akulla saa työkalun, joka miellyttää keveyttä arvostavaa rankapuiden sahaajaa. Tällä sahalla kädet eivät sahatessa väsy. Rankapuuta sahattaessa akku tyhjenee jopa vartissa. Rajoituksia asettaa akun 2,25 Ah:n kapasiteetti. Echo DCS 2500 Hämmästyttävä keveys on Echon hallitsevin ominaisuus. N yt rävähti kevyttä, akkutoimista rankasahaa odottaneelle mieluisa uutuus. Korkeutta saisi ehkä olla hieman enemmän, joskin suoja kyllä turvaa sahaajan nytkin. Echo on varustettu virtapainikkeella. Paksukin rankapuu katkeaa melkoisen helposti, kun ohuen ketjun pitää terävänä. Saha sopii myös pihaan, puutarhaan ja mökille pieniin sahatöihin. Mikäli latauspistoke on lähellä, kolmella akulla vaihto ladattuun sujuu juomatauolla. Näin kevyttä sahaa jaksavat lapsetkin nostaa. Akun 50,4 voltin jännite tekee pikkuruisesta sahasta hämmästyttävän ärhäkän purijan. Se on erityisen jämäkkä, mutta lyhyt. Echossa öljytason näky vyys on erinomainen. 27 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515278-_6119850.indd 27 AR-20240826-515278-_6119850.indd 27 13.8.2024 8.40.09 13.8.2024 8.40.09. Sen lisäksi pitää vielä painaa kahta turvaliipaisinta ennen kuin varsinainen käyttöliipaisin toimii. Pikkujätin akku maksaa 205 euroa, joten esimerkiksi kolmen akun setti lisää hankintahintaa tuntuvasti. Maailman kevyimmän polttomoottorisahan titteliä on pitänyt Stihl 151, jonka painoksi Aarre on mitannut tankit täynnä 3 437 grammaa. Akkusahoissa teräöljyn lop puminen yllättää helpom min kuin bensa sahoissa. Saha on tasapainoinen ja istuu hyvin käsiin. Totuttelua vaatii lyhyt kymmenen tuuman laippa. Echo DCS 2500 painaa akun kanssa ja öljytankki täynnä vaivaiset 3 522 grammaa. Tämä tuntui aluksi työläältä, mutta turvavarmistus lienee tarpeen sahan lelumaisen ulkomuodon takia. Se pakottaa etenkin pitkän käyttäjän kumartelemaan tavallista enemmän, mutta siihen tottuu. Sekin on vähän, painaahan esimerkiksi hankintahakkaajien suosikki Stilh 201 tankit täynnä viitisen kiloa. Sen seuraaja, Stihl 152, ei suuresti eroa edeltäjästään. Yhdellä akulla ei pärjää, jos työtä halutaan tehdä vähänkin pitempi pätkä. Mietintää herätti takapotkusuoja. Uusi Echo tuntuu näitä sahoja tehokkaammalta ja lienee kevein akkutoiminen moottorisaha
Öljytankin korkissa ei ole hukkaan joutumista estävää pidikettä, kuten kokeilun muissa sahoissa. Ketju pitää viilata usein, jotta riittävä leikkuukyky säilyy. Pitkä laippa ja ketju tuntuvat heikentävän nopeutta, joten senkään puolesta pitkä laippa ei tunnu oikealta valinnalta. Tässä puretaan lahon nutta pihakeinua. Pienemmällä laipalla ja rungon muotoilulla sahasta olisi saanut vielä kevyemmän, mutta ilmeisesti tavoitteena on päinvastoin ollut muokata sahaa isomman näköiseksi. Pakettina myytävässä sahan, akun ja laturin kokonaisuudessa on 2,5 Ah:n akku. Pihatöissä se menettelee. Tankin kookas korkki on metsä töissä altis aukea maan. AKKUSAHAT Brücke on päällepäin melko ison näköinen saha, vaikka painonsa puolesta se lukeutuu kevytsahoihin. Leimaa antavin ominaisuus sahalla on 239 euron hinta, johon sisältyvät akku ja laturi. Sahalle luvataan ketjunopeutta vain 14,5 m/s, mikä hieman ihmetyttää 40 voltin akku huomioon ottaen. Aarre suositus: Brücke CSB 40 ei kilpaile teknisillä ominaisuuksillaan vaan akkusahaksi hyvin halvalla hinnalla. Jos moottorisahoista ei ole mitään kokemusta, käyttäjä ei ehkä osaa kaivata parempaa. Käyttäjän käsiin Brücke istuu 16 tuuman laipasta huolimatta yllättävän hyvin. Teräöljyn kulutus tuntui vähäiseltä, mutta riittävältä. Mutta polttorankoja sahanneelle näin vähäinen ketjunopeus ja heikko vääntö eivät riitä, vaikka rankapuu kyllä katkeaa. Koekäytössä esiin nousi heti sahan heikko leikkuuvoima. Sahassa on Oregonin ohut 1,1 mm:n ketju, joka tuntuu edustavan monentasoisia ketjuja valmistavan Oregonin vähemmän laadukasta tarjontaa. Pienimuotoiseen katkontaan pihapiirissä ja puutarhassa saha kelpaa. Kapea ja pitkä laippa taipuu karsiessa herkästi, jolloin ohut ketju lentää helposti päältä, jollei se ole kireällä. 28 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515278-_6119850.indd 28 AR-20240826-515278-_6119850.indd 28 13.8.2024 8.40.20 13.8.2024 8.40.20. Kun hinta on näin vähäinen verrattuna akkusahojen keskimääräisiin hintoihin, kokeilijan odotuksetkaan eivät olleet kovin korkealla. Brücken akkusahan ominaisuudet riittävät pieniin sahatöihin. Käsissä jämäkkä, mutta aloittelijalle pitkä 16 tuuman laippa on jonkinmoinen turvallisuusriski, koska se lisää varpaisiin sahaamisen vaaraa. Metsätöihin Brücke CSB 40 on turhan kesy kone. Brücken vetoratas on yksinkertainen, mutta hitaan ketju nopeuden sahalle se on riittävä. Halpuus näkyy sahan leikkuuvoimassa, joka ei riitä rankasavottaan. Brücke CSB 40 M yös Brücke lukeutuu kevytsahojen kevyempään päähän, vaikka ulkomuodoltaan se ei siltä näytä. Kokeilun aikana Tokmanni myi Brückeä, joka on sen oma tuotemerkki, vain 199 eurolla. Tämä johtuu järeästä ja korkeasta takakahvasta sekä pitkästä 16 tuuman laipasta. Koska kyseessä on lähinnä pihasaha, akun kesto lienee tämän tyypin sahalle sopiva
Se parantaa tuntuvasti sahausmukavuutta. Kytkimen ansiosta sahaus uudella 542i XP -mallilla muistuttaa bensasahalla sahaamista. 29 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515278-_6119850.indd 29 AR-20240826-515278-_6119850.indd 29 13.8.2024 8.40.30 13.8.2024 8.40.30. Turvaliipaisin on Huskussa kookas ja käyttömukavuus yhtä hyvä kuin merkin bensa sahoissa. Husqvarna 542i XP H usqvarnan uutuus 542i XP edustaa valmistajan ammattimallin sahoja, kuten tunnus XP kertoo. Sahassa on 36 voltin akku, joka antaa ketjunopeutta 24 m/s. Ammattitason ketju sahoissa kytkimet ovat kuitenkin kestäviä. Siksi sahan aiempaa järeämpi, malliltaan 1,3 mm:n teräketju tuntuu kokonaisuutta hyvin palvelevalta uudistukselta. Huomasimme, että uutuus mahdollistaa ronskimmat otteet, kun virtakatkosta ei tarvitse varoa. Tämä ei aiheuta työhön suuria ajallisia katkoksia, mutta se vie metsätyössä huomiota ja voi tuntua ärsyttävältä. Se estää akkusahan virran äkillisen katkeamisen. Husqvarnan kytkin lisää mukavuutta, mutta se tarkoittaa myös lisä osaa, joka voi rikkoutua. Saha sopii metsänomistajalle monenlaisiin sahatöihin, mutta rungon korkeahko suositushinta (897 euroa) voi hillitä etenkin muiden kuin hankinta hakkaajien ostohaluja. Sahan paino on ilmoitettu sen kanssa. Kytkimen luistamisen kuulee myös sahan äänestä. Uusi Husqvarna vastaa etenkin työkseen sahaavan tarpeisiin. Ilman kytkintä akkusaha pysähtyy liian suuressa vastuksessa varoittamatta ja kuin seinään. Se parantaa karsintaominaisuuksia erityisesti pyyhkäisykarsinnassa. Ammattimallista kertoo se, että vääntö on akkusahojen kärkeä. Erityisesti karsintaominaisuudet ovat akkusahojen huippua. Päällepäin saha on samannäköinen ja vain kympin kalliimpi kuin malli 540i XP, joka on esitelty Aarteessa aikaisemmin (AR 8/2020). Lämpökahva lyhentää akun kestoa. Toisaalta saha tekee myös muiden käyttäjien puunkaa dosta miellyttävämpää. Saatavana on myös 9 Ah:n BLi 300 -akku, joka on painavampi. Saatavana on myös lämpökahvallinen versio. Kokeilussa sahasimme Huskun BLi 200X -akulla, jonka kapasiteetti on 5,0 Ah. Kytkimen ansiosta uutuuden kuormitus vähenee, kun vastus käy liian suureksi, samoin kuin bensalla toimivissa moottorija raivaussahoissa. Virta pitää silti kytkeä ensin päälle. Missään muussa akkusahassa sellaista ei ole vielä ollut. Leikkuuteho riittää hyvän väännön ansiosta helposti tukin katkaisuun. Uutuus on silti kuin eri maailmasta, koska siinä on kytkin. Sen jälkeen pitää nostaa käsi turvaliipaisimelta, jotta sahausta voi jatkaa. Painoa kytkin ja järeämpi terävarustus tuovat sahaan lisää noin 300 grammaa, mutta painolla tulee hyödyllistä vastinetta. Etenkin bensasahoihin tottuneelle kynnys akkusahan käyttöön ottamiseen saattaa alentua ratkaisevasti. Ergonomia on Huskun uudessa akkusahassa korkeaa tasoa kuten merkin ammattimal leissa yleensäkin. Aarre suositus: Husqvarna 542i XP nousee keskipakoiskytkimen ansiosta hankintahakkaajalle sopivien akkusahojen kärkeen
Tuotemerkki on uusi, mutta jollei tämä seikka arveluta, työsaha hyvän tuntuisella akulla irtoaa sopuhintaan. Virtanappi on keskellä edessä. Cramerin ohut ketju parantaa hyvän ketju nopeuden omaavan sahan leikkuukykyä entisestään. AKKUSAHAT Cramer 82 CS24 K iinalainen Cramer on uusi sahamerkki, jonka valmistaja Globe Technologies tekee vain akkukoneita. Tässäkin tuntuu olevan taustalla kokeneiden suunnittelijoiden kädenjälki. Rungon hinta (389 euroa) on selvästi vähemmän kuin vastaavan tehoisissa merkkisahoissa. Cramerin sahan öljy tankin korkin läppä lukittuu painamalla. Kokeilussa Cramer osoittautui mukavaksi peliksi. Laippakin on kapea, joten sen vääntämistä pitää välttää, jottei ketju hyppää urastaan. Kokeiluun saimme 3,0 Ah:n akun, mutta tällä hetkellä saatavilla on 2,5 Ah:n (209 e) ja 5,0 Ah:n (359 e) akkuja. Ketjunopeus 25 m/s on hyvää tasoa. Painoa ei ole liikaa rankametsään, ja myös tukkikoon pihakoivu katkeaa helposti. Painomittaukset on tehty 3,0 Ah:n akulla. Virtanappi on sijoitettu hyvin keskelle sahaa. Yritys valmistaa niitä myös Stihlille, joka omistaa siitä 20 prosenttia. Se ei ole varsinainen metsä saha mutta kelpaa myös polttopuiden tekoon. Ei ihme, että Cramerin joissakin ratkaisuissa on samankaltaisuutta Husqvarnan kanssa. Öljytankin korkissa on samanlainen ylös nostettava läppä kuin Stihlin ja Huskun korkeissa. Suorituskyvyltään sitä voisi verrata 45-kuutioisiin maatilasahoihin. Akkuaihiot tulevat Panasonicilta. Kokeilun Cramer on yleis saha kaikenlaisiin saha töihin. Terävarustus pelasi kokeilussa, mutta se ei ehkä ole aivan yhtä toimiva kuin saha muuten. Turvaliipaisin on peukalon syrjällä painettavaa mallia mutta niin hyvin sijoitettu, että se toimii hyvin. Saha painaa 3,0 Ah:n akun kanssa ja öljytankki täynnä 5 577 grammaa, mikä on kuitenkin vähemmän kuin keskimääräisten maatilasahojen paino. Myös vääntö tuntuu riittävältä isompienkin puiden katkaisuun. Oman mausteensa kuvioon tuo se, että yrityksellä on toimintaa myös Ruotsissa, jossa se on haalinut Husqvarnan insinöörejä leipiinsä. 30 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515278-_6119850.indd 30 AR-20240826-515278-_6119850.indd 30 13.8.2024 8.40.41 13.8.2024 8.40.41. Päältä katsottuna Cramer on kapeahko ja tuo mieleen Huskun akkusahojen profiilin. Aarre suositus: Cramer 82 CS24 edustaa akkusahoissa sitä teholuokkaa, jolla metsänomistaja pärjää monenlaisissa töissä. Jäähdytysilma ote taan osin sahan alta. Etukahva on matala, tasapaino on sopiva, ja saha istuu hyvin käsiin. Turvaliipaisin on Cra merissa sivulla olevaa nappimallia mutta silti toimiva. Sahassa on 14 tuuman laippa kapealla 1,1 mm:n ketju-uralla
Valossa on kaksi tehoaluetta. Toinen olennainen ominaisuus on peräti yhdeksän kilon paino mukana olleen 6,0 Ah:n akun kanssa. Kokeilussa ollut uutuus Ego Power CSX 5000 on mallin tämän hetken lip pulaiva. Vaikka Egossa on 20-tuumainen laippa, raskaan akun takia saha on takapainoinen. Ylhäällä näkyvät päällä olevan työvalon ja ketjujarrun kuvakkeet. Se perustettiin vuonna 1993, kun kannettavia akku laitteita ryhdyttiin valmistamaan laajemmin. Sahassa on kolme tehoaluetta, jot ka valitaan selkeästi toimivasta vivus ta. Tämä näkyy Egojen muotoilussa. Vastaavan tehoisessa met säsahassa ketjuuran pitäisi olla 1,5 mm. Jännitteeltään 56 voltin akku antaa sahalle tehon, joka vastaa 50–60kuutioista bensasahaa. Egon käyttöalueella työvalo ei ole hassumpi lisävaruste. Se ei matki met säsahoja vaan pyrkii olemaan oma futuristinen brändinsä. Suuri ketjunopeus ja hyvä vääntö antavat Egolle erinomaisen leikkuukyvyn. Järeän kuusen kar simiseen se ei sovi, mutta paksuok saisten pihapuiden karsinta sujuu kohtalaisesti. Sahaa maahan laskiessa tämä on hyvä pitää mielessä. Kuormitustaso sahatessa näkyy oikealla. 31 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515278-_6119850.indd 31 AR-20240826-515278-_6119850.indd 31 13.8.2024 8.40.51 13.8.2024 8.40.51. Saha on parhaimmillaan isojen runkojen katkonnassa. Massiivinen saha on varustettu 20 tuuman laipalla, jossa on 1,3 mm:n ketjuura. Valinnat näkyvät lednäytöllä. Tämä heikentää karsintaominaisuuksia mutta ei haittaa katkonnassa ja kaa dossa eikä esimerkiksi pihapuiden jättioksien katkaisussa. Koekäytössä hallitsevimmaksi piirteeksi nousi sahan suuri leikkuu voima. Jos karsintatyötä on paljon, se on parasta tehdä toisella, kevyemmällä sahalla. Ego ei kilpaile Stihlin, Husqvarnan ja Echon kanssa metsäsahoissa vaan pelkästään yleissahojen luokassa pihassa, puutarhassa, mökillä, maa tiloilla ja rakennuksilla. Li säksi sahassa on takapotkusuojan alla kirkas työvalo, jonka saa päälle napista. Ketjunopeutta ja öljynsyöttöä voi säätää. Suuren pai non takia saha sopii lähinnä riskille miehelle, joka on tottunut tekemään raskasta työtä. Akku on alaosastaan näkyvillä eikä suojatussa kotelossa. Aarre suositus: Ego Power CSX 5000 on isojen puiden kaatoon sekä suurten runkojen pölkytykseen ja runkonippujen katkontaan tarkoitettu erikoissaha sinne, missä suositaan hiljaista ääntä. Ego Power CSX 5000 V ain akkutoimisia työvälineitä valmistava Ego on kansainväli nen suuryritys. Myös teräöljyn syöttömäärässä on kolme tasoa, jotka valitaan painona pista. Metsäkäytön näkökulmasta sahan ratkaisut tuntuvat omituisilta, mutta yleiskäytön näkökulma muut taa tilanteen. Saha on kahvoiltaan jämäkkä mutta käsissä selvästi takapainoinen. Samoin siitä näkyy sahauksen tehotaso. Metsäänkin sahan voi viedä. Vään töä on mukavasti, ja isokin tukki kat keaa todella helposti. Se riittää Egon käyttö alueella. Hyvin raskaana sahana Ego kuormittaa erityisesti etukahvan kättä, jolla sahaa kannatellaan, kun sahaa pidetään yhdellä kädellä. Erikoista on se, että näytöltä näkyy, onko takapotkusuoja päällä. Se on niin paljon, ettei heikkovoimainen pär jää sahan kanssa
Tämä järjestyi.” Työmaat lähellä kotia Pikaväylän jälkeen Piilonen on työskennellyt metsurina Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomella. Parasta työssä on vapaus. Kun pikaväylä syyskuussa 2023 päättyi, Piilonen päätti jatkaa opintojaan. ”Mutta halusin kokeilla jotain uutta.” Piilonen täytti hakemuksen jo samana iltana. Keväällä luokkahuoneesta siirryttiin maastoon harjoittelemaan käytännön töitä eli moottorisahan, raivaussahan ja istutusputken käyttöä. I lmoitus Facebookin syötteessä loppuvuodesta 2022 kiinnitti saarijärveläisen Piia Piilosen huomion. Ryhmämme oli hirmuisen hyvä ja kannustava. Pikaväylää metsuriksi Kotiäiti Piia Piilosen matka metsuriksi alkoi somekanavan selaamisesta. ”Metsäala tuntui mielenkiintoiselta heti ensimmäisistä teoriapäivistä lähtien. Yhdeksän kuukautta kestävän, monimuoto-opiskeluna tapahtuvan koulutuksen aikana suoritettaisiin kaksi tutkinto-osaa metsätalouden perustutkinnosta sekä luonnonhoitokortti. Hän opiskelee Pokessa metsäalan perustutkintoa ja valmistuu tämän vuoden lopussa metsuri-metsäpalveluiden tuottajaksi. Viime vuonna hän teki vuoden viimeiset leimikon ennakkoraivaukset joulunalusviikolla. Kohta seurasi kutsu haastatteluun, ja jo haastattelun aikana hän sai kuulla pääsevänsä koulutukseen. Suurin osa meistä opiskelijoista oli Keski-Suomesta, mutta iät ja taustat vaihtelivat paljon”, Piia Piilonen kertoo. ”Olen ajanut autoa ja traktoria, mutta muuta koneiden tuntemusta minulla ei ollut. Piilonen ja parikymmentä muuta opiskelijaa perehtyivät metsätyyppeihin, sertifiointivaatimuksiin sekä metsäja luonnonsuojelulakiin. ”Olin ollut kotona lasten kanssa, mutta kotihoidontuki oli päättymässä keväällä ja mietin, mitä tekisin sen jälkeen”, Piilonen kertoo. Ajokoneen kuljettajan pitää kyetä tekemään esimerkiksi letkujen vaihdot itsenäisesti, joten kysyin, voisinko päästä hallille harjoittelemaan koneiden huoltoa. Aiemmin Piilonen on työskennellyt hevosenhoitajana ja lähihoitajana. ”Tämän vuoden toukokuu oli helteinen, joten istutin taimia yöllä. Myös tänä vuonna hänen on tarkoitus jatkaa raivauksia niin pitkälle kuin kelejä riittää. ”Metsurin töitä ei ole tarjolla koko vuodeksi, joten olen nyt opetellut ajamaan ajokonetta. Myös puuston mittausta harjoiteltiin. Sen jälkeen hän saa itse päättää, missä tahdissa tekee ne. Olin päivän kotona lasten kanssa, ja kun mies tuli illalla töistä, teimme läpsystä vaihdon.” 32 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515288-_6119927.indd 32 AR-20240826-515288-_6119927.indd 32 13.8.2024 8.47.35 13.8.2024 8.47.35. Hoitoalalta olisi todennäköisesti löytynyt töitä kotipaikkakunnalta. Harjoittelin ensin simulaattorilla, ja sen jälkeen olen koulun pihassa nostellut puita kyytiin ja pois.” Piilonen antaa ammattiopistolle kiitosta siitä, miten hyvin oppilaitos on kyennyt vastaamaan hänen toiveisiinsa. Entinen lähihoitaja nauttii vapaasta ja luonnonläheisestä metsätyöstä. Siitä lähti nälkä kasvamaan. Piilonen saa tietää tulevat työmaansa yleensä pari viikkoa etukäteen. METSÄKOULUTUS Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS Metsä vei mennessään Koulutus alkoi tammikuussa 2023 teoriaopinnoilla. Koulutukseen kuuluvan oppisopimusharjoittelun Piilonen suoritti Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomessa. Koulutuksen jälkeen tarjolla olisi työpaikka. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Poke tarjosivat metsurin töihin pikaväylän, joka sopisi esimerkiksi alanvaihtajille
Tänä vuonna hän valmistuu metsuri-metsäpalveluiden tuottajaksi. Hakuaika seuraavaan, vuoden 2025 alussa alkavaan koulutukseen päättyy tämän vuoden lopussa. ”Jos työmaa on lähellä, käyn yleensä syömässä kotona ja hoidan samalla kotiaskareita. Täsmäkoulutusta metsureille -koulutus auttaa paikkaamaan työvoimavajetta, sillä opiskelijat pääsevät nopeasti alan töihin metsänhoitoyhdistyksen työmaille. 33 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515288-_6119927.indd 33 AR-20240826-515288-_6119927.indd 33 13.8.2024 8.47.38 13.8.2024 8.47.38. KeskiSuomen metsäneuvosto myönsi hyvin toimivalle koulutusväylälle vuoden 2024 Pro metsä -palkinnon. Keski-Suomessa on ollut haasteita löytää metsänhoitotöihin koulutettua työvoimaa, eikä alueen metsäohjelman mukaisia taimikonhoitotavoitteita ole saavutettu vuosiin. Tunnin tauon jälkeen jaksaa taas tosi hyvin tehdä töitä.” Jos urakka on kauempana, Piilonen ottaa eväät ja syö ne autossa tai kannonnokassa. LISÄTIETOJA Lehtori Päivi Kaipomäki, p. ”Työ käy jalkojen päälle, sillä päivän mittaan kertyy kilometrejä. Täsmäkoulutus tuo uusia osaajia T äsmäkoulutusta metsureille -koulutus järjestetään ensi vuonna jo kolmatta kertaa. Piia Piilosen työpäivät täyttyvät istutuksista ja raivauksista. Hän arvioi työskentelevänsä päivässä keskimäärin 6–7 tuntia. Koulutukseen osallistuvalla tulee olla käytössään auto sekä raivaussaha ja turvavarusteet. Lähimmälle työmaalle oli kotoa matkaa 300 metriä. Opetus kielenä on suomi. Ja vaikka yritän säätää valjaat kohdalleen, ensimmäisinä raivauspäivinä hartiat kipeytyvät.” Tasapainottava treeni kuntosalilla olisi hyväksi, mutta siihen on käytännössä vaikea löytää aikaa, ”kun on lapset ja hevoset”. Aiemmin olin ottanut evääksi lähinnä leipää ja banaania.” Tuntuu jaloissa ja hartioissa Metsurin työ on fyysisesti rankkaa, joten Piilonen pyrkii pitämään työpäivänsä maltillisen mittaisina. ”Sain vinkin termoksen käyttöön koulusta. Esimerkiksi tänään hänellä on termospullossa kanakeittoa. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Poken kehittämä, laajaa kiinnostusta herättänyt koulutusohjelma on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi tuoda uusia osaajia alalle. Tänään vakassa on rauduskoivun taimia. Ensimmäinen yhdeksän kuukauden mittainen kurssi käynnistyi tammikuussa 2023. Piilosen työmaat sijaitsevat kotikylällä Lannevedellä, mikä on ollut hänelle iloinen yllätys. 040 547 6336, paivi.kaipomaki@poke.fi Pikaväylän aikana Piilonen kiinnostui metsäalasta niin paljon, että jatkoi opintojaan
”Naulaan astumisen jäl keen olen aina pitänyt maas tossa turvakenkiä.” Kuukkelin kanssa puunajoon Pikaväylän alussa herännyt kiinnostus metsä alaan ei ole sammunut. Se kuitenkin näkyisi tili pussissa. ”Metsurina tienaan joka tapauksessa enemmän kuin hevostenhoitajana.” Istutuksilla Piiloselle maksetaan is tutettujen taimien määrän perusteella. Hänelle selvisi, että vaikka palvelulle periaatteessa on kysyntää, sen hinta karsii ostajia. Alkukesän hellejakson aikana hän työskenteli usein yöllä, kun oli viileämpää. ”Kuukkelista pitäisi tulla ravihevonen, mutta lenkillä se tykkää lähinnä nuuskia voikukkia ja kuunnella lintujen laulua.” Yrittäjyyskurssin yhteydessä Piilonen teki hevosmetsurin liiketoimintasuunni telman. Ensimmäisestä Piilonen sel visi yhdellä pistolla, jälkim mäisestä piti käydä ottamas sa jäykkäkouristusrokotus. Turvajalkineet ja sadeasun kustansi työn antaja. Piilosta kiinnostaisi opetella kiipeilykaato. Sitä ennen hän kuunteli Juha Vuorisen koko tuotannon. Raivauksilla on hehtaaritaksa, joka riippuu työmaan vaikeudesta. ”Mahdollisuuksia on paljon, joten katse len rauhassa, mikä kiinnostaa eniten.” Sopivasti sekaisin. Metsäalalla on erilaisia polkuja, joita pit kin edetä. Piilonen antaa kiitosta Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistolle. Ensin hän kuitenkin aikoo opettaa hevo sensa puunajoon. ”Jos tässä työssä haluaa kunnon palkkaa, töitä on paiskittava.” Piilonen arvioi päässeensä lähihoitajan työssä parempiin ansioihin, mutta silloin hän ei vielä ollut perheellinen ja pystyi te kemään paljon yö ja viikonloppuvuoroja. Ajokonehom mien lisäksi Piilosta kiinnostaisi opetella kiipeilykaato. Istutuksilla tarvittavat pottiputki ja taimivakka ovat metsänhoitoyhdistykseltä. Karhu ja tai susia hän ei ole kohdannut. Raivaussaha, turvavarusteet ja auto Piilosella piti olla käytössä omasta takaa. Metsässä liikkuessaan hän on nähnyt useamman sorkkaeläimen, ja joitakin kerto ja istutusalalla on tullut vastaan kyy. Tämän lisäksi mak setaan kilometrikorvaukset. Äänikirjoja viihdykkeeksi Töitä tehdessään Piilonen kuuntelee ääni kirjoja. Jos kuuntelisin murha podcasteja, varmaan alkaisin pelätä”, Piilo nen naurahtaa. Ikävimmät tapaukset ovat olleet astumiset maa ampiaispesään ja naulaan. Parhaillaan kuuntelussa on Pauliina Vanhatalon alias Veera Vaahteran METSÄKOULUTUS 34 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515288-_6119927.indd 34 AR-20240826-515288-_6119927.indd 34 13.8.2024 8.47.40 13.8.2024 8.47.40. Metsurilla ei ole kiinteää työaikaa, joten halutessaan Piilonen voisi tehdä lyhyempiä päiviä. Hänen kurssikavereistaan lähes kaikki ovat alan töissä. Se on metsurityön erikoistek niikka, jota käytetään puiden kaatamiseen ahtaissa tai vaikeapääsyisissä paikoissa. Kolmevuotias lämmin verinen Cuculus, tuttujen kesken Kuuk keli, on Piilosen mukaan luonteeltaan sopivan mukava ja leppoisa metsätöihin. ”Toisaalta onhan Suo messa muutamia yrittä jiä, jotka tekevät hevos metsurin töitä, ja heillä on kalenterit täynnä.” Piilosen opintoryhmästä kaikki paitsi yksi ovat jääneet metsäalalle, ja kolme heistä on Piilosen tavoin jatkanut opinto jaan. Tähän mennessä hän on kuunnel lut 140 kirjaa. Metsurin työssä parasta on Piilosen mukaan vapaus. ”Varsinkin öisin kuuntelen vain kevyitä ja hauskoja kirjoja. Piia Piilosen suunnitelmat ovat vielä auki
”Hirvieläinkantoja pitäisi silloin oleellisesti kasvattaa, enkä näe sitä järkeväksi, koska samalla vahingot lisääntyisivät.” ” Yhteispeli metsän omistajien kanssa toimii” Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola toivoo metsänomistajille parempia korvauksia hirvieläinvahingoista. METSÄVAIKUTTAJA Jaakko Silpola katsoo Suomen riistakannat liian ohuiksi kaupalliseen metsästykseen. Kaatoluparahat riittäisivät korotukseen. Jaakko Silpola Tausta. Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja vuodesta 2020, sitä ennen edunvalvonnan erityis asiantuntija Vapossa; sivutoiminen metsätalousyrittäjä Parasta metsässä. Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuva MARIA MIKLAS Kuka. 60-vuotias maa talousja metsätieteiden maisteri ja MBA Hämeenlinnasta Työ. Metsät ovat henkireikä, virkistäytymisen runsaudensarvi, hienojen metsästysmahdollisuuksien kehto ja taloudellista hyötyä tarjoava puuhamaa 36 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515256-_6119956.indd 36 AR-20240826-515256-_6119956.indd 36 13.8.2024 8.48.19 13.8.2024 8.48.19
Mikä on ollut hankalin metsästykseen liittyvä edun valvonta asia kuluvana vuonna. Suuri asia hyväksyttävyydelle on kestävä metsästys. Miten mukaan saataisiin enemmän nuoria. Ratojen ympäristöluvituksesta on luovuttava liian byrokraattisena ja kalliina niin, että saavutetaan hallitusohjelmassa mainittu tavoite tuhannesta radasta. Lounais-Suomessa peurakantaa on toki edelleen monin paikoin harvennettava. Onko hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvausjärjestelmä mielestäsi kunnossa. Onko paisti edelleen käypä vuokra metsästysoikeuden luovuttamisesta. Suurpetojen metsästys on täysin jumissa. Taimikkovahingoista kannattaa luonnollisesti hakea Metsäkeskukselta korvauksia. Suuremmat korvaukset olisi mahdollista maksaa jo nykyisin kerättävistä kaatolupamaksuista. Ampumaratoja on enää alle 700. Lisäksi olemme tuottaneet Metsästysammunnan ABC -koulutusjärjestelmän, jotta kaikilla metsästyksestä kiinnostuneilla olisi mahdollisuus tulla hienon harrastuksen pariin. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Poikkeusluvalla haltuun otettujen lintujen lihaa olisi voitava hyödyntää, toisin kuin nyt. Suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskeva lainsäädäntö ja hallinnointi on uudistettava edellä kerrotulla tavalla. Meillä on alueelliset hirvimäärätavoitteet, ja tällä hetkellä olemme keskimäärin aika lähellä tavoitteita. Mitä haluaisit sanoa niille metsänomistajille, joiden mielestä hirvet aiheuttavat liikaa taimikkotuhoja. Kaikkien suurpetojen metsästys poronhoitoalueen ulkopuolella on täysin jumissa. Maksun perusteena näissä maissa ovat huomattavasti tiheämmät riistakannat. Tämä johtuu siitä, että EU:n suojelulinjauksiin liittyen maamme oikeuslaitos on valitusten jälkeen kaatanut kaikki myönnetyt suurpetoluvat. Ruotsissa tilanne on toinen, sillä maassa on hyvin kehittynyt suurpetojen hallinnointija poikkeuslupajärjestelmä, joka ottaa huomioon EU-suojeluvaateet mutta toisaalta selkeästi raamittaa ne sosioekonomiset reunaehdot, joiden mukaan suurpetoja voidaan metsästää. Olin eilen omassa metsässäni Hämeenlinnan Lammilla pelastamassa kuusentaimia rehevän maan vattupuskilta ja heiniltä. Samalla kävin tarkastamassa hakkuun jäljen sekä hirvieläinten suolakivet. Metsästäjät hoitavat vapaaehtoisesti myös suurriistavirka-aputehtäviä jäljittämällä eläimiä, jotka ovat kolaroineet autojen kanssa, sekä karkottamalla suurpetoja kauemmas asutuksesta ja karjasta. Esimerkiksi hirvitiheys on Ruotsissa noin kaksinkertainen Suomeen verrattuna, ja villisika-, kuusipeuraja metsäkauriskannat ovat siellä hurjat. Järjestöjen yhteinen kanta on se, että vahinkokorvauksen hallinnointia tulisi keventää ja korvauksia korottaa. Monilajisessa kannanhoidossa ja kaatolupamäärissä tulee ottaa huomioon myös petojen verottama hirvimäärä. Joskus on käytössä myös hehtaarimaksu metsästysoikeudesta. Metsästäjien määrä on lievästi laskenut, mutta edelleen metsästyskortin lunastaneita on maassamme yli 300 000. Mikäli alueella on tällaista herkkyyttä, asiasta kannattaa olla yhteydessä alueen metsästysseuraan ja pyytää sitä säästämään lupia ja metsästystä lähelle kauden loppua, jotta talvehtivaa kantaa pystytään harventamaan ennen jahtikauden päättymistä. Kantatavoitteet asetetaan paikallisesti, ja Metsästäjäliiton edustajat ovat mukana kuultavina alueellisissa riistaneuvostoissa. Metsästäjät pyrkivät vuodesta toiseen tasaisiin eläinmääriin sekä hirvien että peurojen osalta. Onko metsästyslainsäädännössä muutostarpeita. Tämä tarkoittaa sitä, että eläinkannat eivät vaarannu metsästyksen takia, että riistasaalis hyödynnetään ja että riistakantojen mahdollisesti aiheuttamat vahingot pysyvät matalina. Tästä huolimatta voi käydä niin, että hirvien kokoontuessa talvehtimisalueille syntyy paikallisia vahinkoja. Ruotsissa puhutaan suojametsästyksestä, jolloin esimerkiksi valkoposkihanhi on metsästettävissä ympäri vuoden, jos pellolle laskeutuu vähintään viisi yksilöä. Rahavuokraa käytetään yleensä vain isompien alueiden vuokraamisessa. Metsästäjäliitolla on yhteinen näkemys MTK:n kanssa siitä, että hirvieläinvahinkojen korvausjärjestelmää tulisi kehittää. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa on useita hyviä kirjauksia metsästyslainsäädännön kehittämisestä. Entä niille metsästäjille, jotka ovat tyytymättömiä hirvien kaatolupamääriin. Metsästysseurat ukkoutuvat. Metsästyksellä pyritään pitämään hirvikannat kohtuullisina alueellisesti ja valtakunnallisesti. Suurpetojen kuvaushaaskaruokinnan malleja on kehitettävä niin, että pedot eivät totu ihmisiin. Suomen ampumarataverkosto on uhkaavasti harvenemassa. Miten metsästäjät pystyisivät omalla toiminnallaan parhaiten edistämään metsästyksen yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. 37 Aarre 7/2024 METSÄ AR-20240826-515256-_6119956.indd 37 AR-20240826-515256-_6119956.indd 37 13.8.2024 8.48.21 13.8.2024 8.48.21. Merkittävin syy metsästysoikeuden antamiseen on silti hirvieläinkantojen säätely sekä yhteisöllisyys, jonka seuratoiminta alueelle muodostaa. Korvaukset maksetaan metsästäjien maksamista hirvieläinten kaatolupamaksuista. Suomessa seurat perinteisesti kiittävät maanomistajia tuomalla kaatolihat ja järjestämällä maanomistajille hirvipeijaiset. Suomen tilanne eroaa esimerkiksi Etelä-Ruotsista ja Saksasta, joissa on yleisesti käytössä maanvuokrat. Metsästäjäliitto järjestää tänäkin vuonna noin 40 nuorten metsästysleiriä eri puolilla maata. Ilahduttavasti naisten määrä uusista metsästäjistä on jo neljäsosa. Metsästyksen tulee olla turvallista, jotta maanomistajat ja muut luonnossa kulkijat otetaan huomioon ja heille taataan turvallinen olo. Asiaa hoidetaan asettamalla hirven ja peuran kantatavoitteet ja ohjaamalla metsästystä luvituksella niin, että kannat vastaavat tavoitteita. Suomessa metsästäjät ottavat huomioon myös maatalouden tarpeet sitoutumalla pitämään villisikakannan mahdollisimman pienenä afrikkalaisen sikaruton riskin vähentämiseksi. Metsästäjäliitto on esittänyt suurpetoja koskevaa lainsäädännön ja hallinnon kehitystyötä Ruotsin mallin mukaisesti. Metsästäjät pyrkivät myös siihen, että suurpetokannat olisivat kohtuulliset niin, että petojen ihmispelko säilyisi ja kotieläinvahinkojen määrä pysyisi siedettävänä. Metsästykseen on tosiaan saatava mukaan uusia harrastajia, erityisesti nuoria mutta myös naisia. Valkoposkihanhien ja merimetsojen poikkeuslupiin perustuvan metsästyksen lainsäädäntöä on kehitettävä, tässäkin esimerkiksi Ruotsin tai Viron mallien mukaisesti. Maksuja kerätään vuosittain merkittävästi enemmän kuin mitä korvauksia maksetaan. Osa metsästäjistä pitää lupamääriä kantaan nähden liian suurina, osa liian pieninä, mutta suurin osa sopivina
Lapio, harava tai varsta kannatti tehdä kestävistä ja kevyistä puulajeista, jotta työkalua jaksoi paremmin heiluttaa. ”Cusinen Witta, Catawainen Sejwäs ja Hapanen Ajdas, ne pitäwät miehen ijän”, kertoo Jaana Lutti sen kirjaansa löytämä opinnäytetyö vuodelta 1759. Eikä se ollut mitään erityistietoa vaan pitkälti jokamiehentietoa”, Kåre Pihlström sanoo. Koivusta taas tiedettiin, että sen ”kylki pitää kirweswarssa” ja kannattaa ”otta rauuxia wastoixi”. Niinkin voisi kuvata teollistumista edeltäneen ajan Suomea. P uukansa eli puuaikaa ja loi puukulttuuria. Kaikkiin tarkoituksiin osattiin valita sopivimmat puut ja puulajit. Pyöreisiin muotoihin ja sidoksiin tarvittiin taipuisuutta, aitoihin ja saunaan kosteudenkestoa ja astioihin sellaista puuta, josta ei tartu hajuja tai makuja. Puuosaaminen oli omavarais taloudessa tärkeä taito, jonka isät siirsivät pojilleen. JUURET Teksti TUIJA MANNERI | Kuvitus AINO SAARIKIVI Kovaa, kevyttä ja taipuisaa Kun elanto oli monella tavoin kiinni puista, niiden ominaisuudet oli tunnettava tarkasti. Puusta nikkaroitiin työ-, huoneja tarvekalut, kalanpyydykset ja ansat. Suksija lattiapuiden oli siedettävä kovaa kulutusta. ”Omavaraistaloudessa melkein kaikki tehtiin itse ja valtaosa tarveaineista haettiin metsästä. Puu käytettiin juurista latvaan”, kertoo metsänhoitaja ja tietokirjailija Kåre Pihlström. ”Kallista rautaa riitti vain teräaseiksi, lukkoihin ja ajoneuvojen raudoittamiseen”, kansatieteilijä Toivo Vuorela selittää kirjassaan. ”Tällaisen aikakausia kestäneen ja sukupolvia koskeneen alkukoulutuksen huipputuloksena on meillä esiintynyt hyvinkin vaativiin tehtäviin pystyneitä kansanmiehiä”, kansatieteilijä Sakari Pälsi pohtii suomalaisten kirvesmiesja puusepäntaitoja kirjassaan Eräelämän perinteitä. Tuhkalla lannoitettiin kaskimaat. Puulla lämmitettiin talot, riihet ja saunat ja aidattiin pellot. Puusta rakennettiin kodit, tallit ja navetat, veneet, reet ja kärryt. Siksi huonekalujen liitokset vahvistettiin usein naulojen sijasta puuvaarnoilla. Puulla kypsennettiin ruoka, ja puusta myös saatiin ruokaa eli hakoja ja lehdeskerppuja eläimille, pettua ihmisille. 38 Aarre 7/2024 JUURET AR-20240826-515260-_6119955.indd 38 AR-20240826-515260-_6119955.indd 38 13.8.2024 8.48.24 13.8.2024 8.48.24. ”Kirjatietoa ei ollut, joten osaaminen siirtyi perimätietona vanhemmilta lapsille sukupolvesta toiseen. ”Puiden kaikki osat ovat ihmiselle hyödyllisiä”, Harri Metsälä tiivistää kirjassaan Puukansa. Puun pihkalla ja keitoksilla hoidettiin vaivoja, ja saunassa puhdistauduttiin vihdalla. Puulajeihin liittynyt tietotaito tiivistyi kansan suussa sanonnoiksi, jotka tukivat muistia. KAIKKI VÄÄRÄT VÄRKKIPUITA Vanha kansa tiesi, että vääntyneistä rungoista, oksista ja juurista saa vaikkapa auran tai länget
Sen mukaan astiantekijä etsi sydäntalvella yläkuun aikaan sitkeää ja tiheäsyistä ”karankakuusta”. Parhaan tarvepuun haussa otettiin tiedon lisäksi apuun silmät, nenä ja korvatkin. Sopiva kohta hongan kyljestä muuttui kolmi jalkaiseksi jakkaraksi, yhdestä kappaleesta tehdyksi. Eräkulttuurin ja agraariajan lapset osal listuivat askareisiin pienestä pitäen, heti kun siihen suinkin kykenivät. ”Haravan piikit pihlajasta, varsi haavasta. Sekin vaikutti, minkä ikäisenä puu olisi kuhunkin tarkoitukseen parhaim millaan. Pahkasta tuli suppilo, nuija, kauha tai kulho. Vänkyrästä karahkasta syntyi vaikka kävelykeppi tai kantoväline. Pärevasuun kannatti haeskella ”suora, mustakuo rinen ja naavakas” petäjä, kirjoittaa Ahti Rytkönen savolaisesta perimätiedosta. Mutkalle kääntyneen rungon päällä taivu tettiin reen jalaksia. Tuulessa narisevaa puuta ja tikan suosikkia pitää varoa: se on tervaton ja lahoaa. 39 Aarre 7/2024 JUURET AR-20240826-515260-_6119955.indd 39 AR-20240826-515260-_6119955.indd 39 13.8.2024 8.48.25 13.8.2024 8.48.25. Jos lastu haisee pahalle, ei puuta pidä ottaa”, Kauto vaara kirjoittaa. Kestävin korpikoivu löytyi muurahaispesän vierestä ja hyvät vannepuut suon laidalta. Tuomi vahva vantehiksi, pihlaja rekipajuksi, kannun laudaksi kataja”, Kåre Pihlström kertoo muutaman esimerkin kansanviisauksista. Sairasta puuta ei kannata käyttää. Iso kataja tai ”honkiutunut petäjä kin” sopisi astiatarpeisiin. Puutaitojen merkityksestä syntyi sanonta: ”Metsä täynnä tarvispuita, muttei tunne tuhmat miehet.” Tuhmalla tarkoitettiin tässä tyhmää. Oppinsa nuoret saivat havainnoimalla, matkimalla ja kokeilemalla. Suorat, väärät ja pahkurat Osaaminen siirtyi uusille sukupolville arjen töiden lomassa. Tekijällä oli oltava mielessään tarve esine ja hänen oli nähtävä puussa sen muoto”, Pekka Kautovaara kuvailee kirjassaan Kättentöitä. Silmin, korvin ja nenällä Puista oli tiedettävä, millaisissa oloissa ne olivat kasvaneet ja miten nopeasti. ”Puun haju ja väri kertoo puun kunnon. ”Pojat vietii mehtää oppimaan mehtäaapista”, sa nottiin Hartolassa. He kouliintuivat panemaan metsässä merkille sekä suorat rakennuspuut että väärät värkki puut kuten pahkat, juurakot ja vääntyneet oksat. ”Puun oman muodon hyväksikäyttö helpotti teke mistä: tuli luja, kun luonnon aloittamaa työtä vain jatkettiin. Miehet veivät, sillä puun työstä minen kuului miehille, kuten Jaana Luttinen toteaa kirjassa Ihminen ja metsä
”Reen jalasta sen paremmin kuin luokkia ei noin vain – ei ainakaan aikaa tuhlaamatta – menty metsästä ottamaan. ”Asian selvittämiseksi saatettiin myös ottaa vähän kaarnaa pois ja katsoa, irtoavatko säikeet suoraan vai kierteisesti. Esimerkiksi riihen uuniin saatettiin kelpuuttaa vain koivu klapeja, koska silloin ruisjauhoista tulisi valkoisempia kuin muilla puulajeilla lämmitettäessä. ”Suomalaisten kätevyys on miltei uskomaton”, Pälsi lainaa kirjassaan saksalaista sotakirjeenvaihtajaa. ”Käyttöön valikoitui sitä puuta, mitä oli kätevimmin saatavilla. Jos joutui hakemaan kaukaa kuusta aidaspuuksi, otettiin lähempää haapavesakkoa. ”Esimerkiksi koivu on kuivatettava hitaasti ja huolellisesti, koska se pyrkii vääntymään ja halkeilemaan. Illalla askartelu jatkui. ”Renkimiehen oli osattava varttaa kirveensä, kuokkansa, viikatteensa, lapionsa, tehtävä harava ja heinähanko, pystyttävä kokoamaan saavi, ämpäri, kiulu”, Sakari Pälsi listaa. Suorasyinen puu helpotti esimerkiksi tynnyrin valmistamista”, Kåre Pihlström kertoo. ”Siltoja, bunkkereita, rekiä, saunoja, kalojen savustuslaatikoita, veneitä ja majoja laittaa jokainen Tarvekalujen veistely oli varsinkin talviajan puhdetyötä. Tarvepuut otettiin usein sisälle kuivumaan jopa vuosiksi ennen veistämistä”, Pihlström kertoo. Vuorelan mukaan miesväki ryhtyi puutöihin, kun naiset lähtivät navetalle aamuvarhaisella, ennen päivän valkenemista ja ulkopuuhia. Taitava päätteli oksia katsomalla, olivatko puun syyt suoria. JUURET 40 Aarre 7/2024 JUURET AR-20240826-515260-_6119955.indd 40 AR-20240826-515260-_6119955.indd 40 13.8.2024 8.48.26 13.8.2024 8.48.26. Pellolla, uitoilla ja sodassa Sopivia puita katseltiin metsässä aina, eikä liikkeelle lähdetty ilman kirvestä. Haapa säilyy hyvin ilmaa vasten vaikkakaan ei maata vasten.” Tarvekalujen veistely oli varsinkin talviajan puhdetyötä. Vastapäivään kiero puu kelpaisi rakentamiseen, mutta myötäpäivään kiertynyt puu kiertyisi vain lisää ja vääntäisi seinän vinoon. Sellaisia oli metsässä kuljeskeltaessa katsottava valmiiksi, jopa keräiltävä kortikartanolle halkovajan orsille kuivumaan”, Toivo Vuorela kirjoittaa. Kierossa puussa oksarivit olisivat sekaisin. Jotkin tavat perustuivat uskomuksiin. Hänen mukaansa jokainen pystyi valmistamaan kaiken, mitä tarvittiin eräretkillä ja metsätyömailla – tai rintamalla
Risat ja tarpeettomat puutavarat voitiin polttaa energiaksi tai kierrättää. suomalainen. ”Nykyään myös keskitytään vähän liikaa vain männyn, kuusen ja koivun käyttöön ja puhutaan, että erikoispuulajeja pitää lähinnä säästää ja suojella. Esimerkiksi raidan, tervalepän ja jalojen lehtipuiden käyttö lisäisi niiden kiinnostavuutta, mikä johtaisi siihen, että niille annetaan enemmän kasvu tilaa metsässä”, Kåre Pihlström miettii. Löylyjen jälkeen vihta kelpasi vielä luutimaan lattiaa tai uunia tai ovensuuhun jalkojen pyyhkimiseen. ”Puuesineet eivät pilanneet luontoa, vaan niistä tuli maatuessaan vähitellen jälleen osa metsää.” LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Pekka Kautovaara: Kättentöitä (Otava 2003) Jaana Luttinen: Puuta metsästä kotiin. Maastoon jääneistä erämiesten rakennelmista tai peltojen reunaan hylätyistä risukarhista ei koitunut ongelmia. ”Esineitä käytettiin mahdollisimman pitkään ja oltiin säästäväisiä”, Jaana Luttinen kirjoittaa. Enää niitä ei tarvita arjessa. Vanhan kansan puuviisaudesta nykyihmiselle soisi siirtyvän myös ekologisuuden. He valmistavat kirjepaperia tuohesta, [– –] kahvikuppeja ja pulloja puusta, selkäreppuja, kalakontteja, kahvipurkkeja tuohesta.” Uudeksi, liekiksi ja maaksi Entisajan puutieto ja puutaidot ovat kadonneet nopeasti. Teoksessa Ihminen ja metsä, osa 1 (Metsäkustannus 2012) Harri Metsälä: Puukirja (Rakennusalan kustantajat 1997) ja Puukansa (Rakennusalan kustantajat 2000) Kåre Pihlström ja Anneli Viherä-Aarnio: Suomalaisten puut arjessa ja ajatuksissa (Metsäkustannus 2020) Sakari Pälsi: Eräelämän perinteitä (WSOY 1944) Ahti Rytkönen: Savupirttien kansaa (WSOY 1931) Toivo Vuorela: Suomalainen kansankulttuuri (WSOY 1983) Puuta joka tarpeeseen Mänty: hirsiä, lankkuja, lautoja rakennuksiin, laivoissa vaihtoehto tammelle, kaivospropseja, päreitä, paanuja, ikkunan ja oven karmeja, huonekaluja, tervaa ja tervatynnyreitä Kuusi: vitsaksia, lenkkejä, aitoja, vanteita, kangasja kehräpuita, astioita, pöydänjalkoja, työkalujen varsia, kantavia rakenteita, tikkaita, päreitä, äkeitä, karhia, soittimia Kataja: ruoka-astioita, vanteita, vitsaksia, veneen kaaria, tikkaiden puolia, pyydyksiä, koreja, aitatolppia, heinäseipäitä, kahvoja, koukkuja, jousipyssyn kaaria Koivu: huonekaluja, lattioita, suksia, länkiä, luokkeja, jalaksia, lapioita, aisoja, rattaanpyöriä, säilytysastioita, polttopuita, vihtoja, vispilöitä, luutia, tuohesta kattoja, astioita, verkon painoja, kontteja, virsuja Haapa: aidaksia, työkalujen varsia, vakkoja, astioita, lauteita, meloja, airoja, veneitä, vesijohtoja, siltarumpuja, kattopaanuja, pärekoreja, suksia Leppä: huonekaluja, astioita, rukinpyöriä, lauteita, muotteja, lestejä, mehiläispönttöjä, soittimia, äyskäreitä Pihlaja: työkaluja, luokkeja, aisoja, suksia, sauvoja, astioita, aidanvitsaksia, pyörien puolia ja akseleita, huonekaluja Paju: työkalujen varsia, reen ja kelkan osia, luokkeja, puuja lumikenkiä, koreja, pyydyksiä, heinäseipään tappeja, pillejä Tuomi: luokkeja, vitsaksia, vanteita, koreja, pienesineitä, huonekalujen yksityis kohtia 41 Aarre 7/2024 JUURET AR-20240826-515260-_6119955.indd 41 AR-20240826-515260-_6119955.indd 41 13.8.2024 8.48.27 13.8.2024 8.48.27
Kesällä sen pihatyöt ovat heille mieluisa harrastus. Aktiiviset eläkeläiset Raili ja Toivo Kesti muuttivat neljä vuotta sitten upouuteen omakotitaloon Oulun Haapalehtoon. Teksti ja kuvat HANNAKAISA HOLMI 42 Aarre 7/2024 PUU AR-20240826-515275-_6119997.indd 42 AR-20240826-515275-_6119997.indd 42 13.8.2024 8.53.10 13.8.2024 8.53.10. PUUTALO Oman maun mukaan Makuuhuoneiden tapetit samoin kuin talon muut pintamateriaalit Raili ja Toivo pääsivät valitsemaan itse
Puu talo Täällä asuvat Eläkkeellä olevat Raili Kesti, 81, ja Toivo Kesti, 81 Vanhalle tontille Oulun Haapalehtoon rakennettu puutalo valmistui loppukesällä 2020 43 Aarre 7/2024 PUU AR-20240826-515275-_6119997.indd 43 AR-20240826-515275-_6119997.indd 43 13.8.2024 8.53.14 13.8.2024 8.53.14. Raili ja Toivo Kesti asuivat Haapalehdossa myös perheensä ruuhkavuosina ja palasivat siten yhteisille juurilleen
”Mielestämme tämä on juuri sopivan kokoinen meille. Raili kertoo, että sisustuksen pintamate riaalit ovat heidän itse valitsemiaan. Tulimme lähemmäs Oulun keskustan aluetta”, Raili kertoo. Toivo ja Raili Kesti ovat tunteneet toisensa lapsesta lähtien. Nykyiseen kotiinsa he muuttivat loppukesällä 2020. Rakennuksen toisella sivulla on autokatos ja varastotilat. ”Tulimme siis tavallaan takaisin yhteisille juurillemme”, Toivo sanoo. Raili ja Toivo saivat Puroilataloilta apua ja ohjeistusta materiaalivalintoihin. ”Sijainti ratkaisi, sillä tässä on palvelut lä hellä. Vanhalle tontille Pääosin 1970luvulla rakennettu Haapa lehto on Kesteille tuttu asuinalue. Kestit ovat asuneet kolmessa kerros talossa, yhdessä erillistalossa ja kahdessa omakotitalossa. Talo tuntuu juuri sopivan kokoiselta. Luonnonvalo valaisee sisätiloja kauniisti olo huoneen isoista ikkunoista. He ovat kotoisin Ruukista, joka on nykyisin Siikajoen kuntaa. Kuunte len radiota ja ihastelen Railin kukkia”, Toivo Kesti kertoo. Heillä on neljä lasta ja neljä lastenlasta. Kun Puroilatalot osti Ou lun Haapalehdossa sijaitsevan kiinteistön, suurella tontilla oli purkukuntoinen talo. Rakennusprojekti alkoi vuonna 2019. Valitsimme lattiamateriaalit, tapetit ja muut.” Pitkästä tavarasta Talossa on kolme makuu huonetta, olohuone, keittiö, ruokailutila, kodinhoito huone, kylpyhuone, sauna ja kaksi wc:tä. Rakennusliike purki talon ja rakensi tilalle kaksi uutta omakotitaloa. Hän on raken nusliikkeen entinen kirves mies, joka kouluttautui aikuis iällä rakennusarkkitehdiksi. Oppikoulussa he olivat samalla luokalla. K esällä minun lempi paikkani on ilman muuta terassi. Vierashuone tuo taloon mukavasti lisää oleskelutilaa. Yhteistyö rakennusliikkeen kanssa sujui heidän mukaansa erinomaisesti. Naimisiin he menivät vuonna 1965, joten yhdessä asumisesta heille on ehtinyt kertyä kokemusta jo seitsemältä vuosikymmeneltä. Perheen ruuhkavuosien aikaan he asuivat 30 vuotta omakotitalossa, joka sijaitsi muutaman sa dan metrin päässä nykyisestä kodista. PUUTALO 44 Aarre 7/2024 PUU AR-20240826-515275-_6119997.indd 44 AR-20240826-515275-_6119997.indd 44 13.8.2024 8.53.19 13.8.2024 8.53.19. Olemme olleet taloon tosi tyytyväisiä”, Toivo to teaa. Talon toisella sivulla on lämmin varasto, autokatos ja lasitettu terassi. Raili ja Toivo Kesti varasivat oman talonsa jo rakennusvaiheessa, joten he pääsivät vai kuttamaan osaan materiaalihankinnoista. Raili on tehnyt elämäntyönsä toimiston hoitajana ja toimistopäällikkönä Tahkokan kaan keskuslaitoksessa, Toivo puolestaan junaturvallisuusasiantuntijana VR:llä. Asuinpin taalaa on 106 neliömetriä. ”Kävimme KRaudassa sisustusneuvo jan luona ja selvittelimme erilaisia vaih toehtoja. Kestien nykyisen talon on rakentanut oululainen raken nusliike Puroilatalot, ja sen on suunnitellut arkkitehti Tapani Rantala
”Kun maailman mullistuksia seuraa, vähän meillä oli takaraivossa sekin, että onpahan pahan päivän varalle jokin lämmönlähde.” Pihatöitä mielen virkistykseksi Aiemmasta omakotitalostaan Kestit muuttivat kerrostaloon. Mökin he ovat sittemmin myyneet. Kahdelle hengelle sopivan saunan puu materiaalina on lämpökäsiteltyä haapaa. Rakennusvaiheessa otettiin huomioon, että olohuoneeseen on mahdollista pystyttää takka. Kestien valitsema Tulikivi-takka luovuttaa hitaasti lämpöä, jota ilmastointikone sitten kierrättää ympäri taloa. Kestien talo on rakennettu perinteisesti paikan päällä niin sanotusti pitkästä tavarasta. He ajattelivat silloin, etteivät tarvitse kahta pihaa hoidettavaksi. Loppusumma piti maksaa vasta, kun kauppakirja oli tehty. Sieltä he muuttivat nykyiseen taloonsa. Ensin he muuttivat erillistaloon, jossa he asuivat neljä vuotta. Raili: ”Käsitöitä ja ristisanatehtäviä. Raili: ”Keinutuoli. Kesäisin pyöräilemme ja talvisin hiihdämme ja käymme sauvakävelyllä.” 45 Aarre 7/2024 PUU AR-20240826-515275-_6119997.indd 45 AR-20240826-515275-_6119997.indd 45 13.8.2024 8.53.24 13.8.2024 8.53.24. Talvella tykkään hirveän paljon takan lämmöstä.” Mikä asuinalueessa miellyttää eniten. Siinä on hyvä lukea ja täyttää ristikoita.” Toivo: ”Kesällä terassi. Aika paljon harrastamme myös liikuntaa. Timpurit ovat lähteneet liikkeelle lautanipusta ja eristepaalista. Pihassa on kukkia, marjapensaita, kaksi omenapuuta ja kirsikkapuu. Kaikki sujui asiallisesti, ja aikataulukin meni nappiin”, Toivo kertoo. Talo on puuverhoiltu ja puurunkoinen. 3 x kotirauha Mikä on lempipaikkanne kotona. Talvella varsinkin Toivo viihtyy takan vieressä. ”Olemme tykänneet takan lämmöstä aiemmassa omakotitalossa sekä mökillä”, Toivo kertoo. ”Sähkönkulutukseen takan vaikutus on ollut pieni, mutta sen antama lämpö on miellyttävää”, Toivo sanoo. Sopivan pieTulikiven vuolukivitakka tuo olohuoneeseen lämpöä ja kodikkuutta. Suihkutiloihin antaa raikkautta värikäs tehosteseinä. Raili ja Toivo: ”Hyvä julkinen liikenne, tutut kävelyreitit sekä se, että palvelut ovat hyvin lähellä.” Mitä teette kotona mieluiten. Lämmitys hoituu kaukolämmöllä, mutta olohuoneeseen Kestit halusivat erillishankintana varaavan takan. Takasta lämpöä ja tunnelmaa Talon LVI-työt hoiti LVI Nikki & Toppila Oy, joka on Puroila-talojen vakiintunut yhteistyökumppani. ”Kun varasimme talon, meidän piti maksaa varausmaksu. Heillä oli tuolloin myös kesämökki Revonlahdella 50 kilometrin päässä Oulusta. Mielelläni myös luen ja teen pihatöitä.” Toivo: ”Luen sekä puuhastelen kaikenlaista. Seinärakenteessa on kivivillaeriste, sitten kipsilevy ja sen jälkeen tuulensuojalevy, jonka ulkopuolella on tuuletusrako. Kun Raili ja Toivo olivat kokeilleet reilut kymmenen vuotta kerrostaloelämää, he alkoivat kaivata takaisin omakotitaloon
Myös naapurin leikkimökki oli kaatunut ja siirtynyt pari metriä paikaltaan. He tykkäävät tehdä pihatyöt itse. Myräkkä kesti vain hetken. ”Naapurin iso koivu oli kaatunut konkeloon niin, että se uhkasi rysähtää meidän puutarhavajan päälle”, Toivo kertoo. ”Ehdin ajatella vain, että nyt tulee hirveä ilma, kun jo alkoi sataa aivan mahdottomasti. Vieläkö heillä on muuttoaikeita. ”Onneksi mitään sen pahempaa ei kuitenkaan sattunut.” Kestit siivosivat yhdessä naapurin kanssa myrskyn jättämiä jälkiä. Kun se oli ohi, katsoin, että mikä ihme tuossa pihassa mötköttää.” Myrskypuuskat olivat pukanneet naapuritontin suuren, vanhan kuusen kenolleen Kestien talon suuntaan. Toivo tarkistaa talon kaukolämpö laitteiston toimin nan säännöllisin väliajoin. 46 Aarre 7/2024 PUU AR-20240826-515275-_6119997.indd 46 AR-20240826-515275-_6119997.indd 46 13.8.2024 8.53.29 13.8.2024 8.53.29. ”Raili huolehtii kukkapenkit ja marjapensaat, minä leikkaan nurmikon ja talvisin teen lumityöt. Toivo istui terassilla, kun hän huomasi mustat pilvet taivaalla. Myrskyn aiheuttamia tuhoja raivattiin Haapalehdon alueella useita viikkoja. Kuusen latva oli katkennut ja pudonnut heidän pihaansa. Vaikka töitä ei ole kovin paljon, sen huomaa silti äkkiä, jos niitä ei kukaan tee.” Myrsky runteli pihapiiriä Kun Raili ja Toivo olivat asuneet uudessa kodissaan vajaan vuoden, jännitystä aiheutti Ahti-myrsky, joka vyöryi Oulun yli ja aiheutti laajasti tuhoja keskustassa ja lähialueilla. ”Olemme kyllä tykänneet asua tässä. Sen jälkeen naanestä pihasta ei aiheudu Kestien mukaan liikaa työtä. Toivon ja Railin tontin toisella sivulla oleva omakotitalo on rakennettu vuonna 1949. ”Ei enää”, Raili toteaa, ja puoliso vakuuttaa vierestä: ”Kyllä me nyt tässä olemme niin kauan kuin vain voimme omatoimisesti asua.” Myrskyn jälkiä siivottiin yhdessä naapurin kanssa. Siinä sateessa ei eteensä nähnyt. Kymmenen viime vuoden aikana Raili ja Toivo Kesti ovat muuttaneet kahdesti. Tässä on hyvä Kestien naapurustossa on useita eri-ikäisiä ja erilaisia omakotitaloja, rinnakkain niin uudempaa kuin vanhempaa rakennuskantaa. Lisäksi seinillä on hänen ristipisto ja kanavatöitään. Talosta ei ole tullut pettymyksiä vastaan vielä ollenkaan”, Raili sanoo. puri poisti loput suuret puut omalta tontiltaan. PUUTALO Keittiö kalusteet ovat Puustellin kotimaista tuotantoa. Käsitöitä harrastavan Raili Kestin Laakson lilja ryijy on olohuoneen seinällä. Hän soitti palokuntaan, mutta myrsky työllisti pelastuslaitosta niin, että ensi hätään ketään ei saatu paikalle. Toivo toteaa, että pihatyöt käyvät harrastuksesta. Vaikka talo sijaitsee Oulun keskustan liepeillä, asuinalue on niin rauhallinen, ettei liikenteen melukaan juuri kuulu. Kestien pihapiiri sattui juuri myrskyn kulkureitille. Osan myrskyn kaatamista puista Raili ja Toivo saivat itselleen takkapuiksi. Myrskyn jälkeen ei talon pihapiirissä ole sattunut suurempia mullistuksia. Puuhaa on sen verran, että mieli pysyy virkeänä. Useasta muustakin lähikuusesta oli latva poikki
47 Aarre 7/2024 PUU AR-20240826-515275-_6119997.indd 47 AR-20240826-515275-_6119997.indd 47 13.8.2024 8.53.32 13.8.2024 8.53.32. Kestit viihtyvät puutarhassaan. Auringonkukat ovat kasvaneet parhaimmillaan kolmen metrin korkuisiksi
Systeemi toimii niin kauan kuin elinpiirissä on kaikki hyvin. Siitä riittää tiaisille varastoitavaksi aivan toisella tavalla kuin yksitoikkoisissa talousmetsissä. Pesimäajan ulkopuolella töyhtötiaiset liikkuvat hyvässä seurassa niin sanotussa tiaiskillassa, jonka muina jäseninä on hömöja kuusitiaisia sekä usein muutama puukiipijä. Ne voivat toki lentää muualle, mutta ilman ruokaa paraskaan selviytyjä ei pärjää. Tämä on muutaman kilometrin päässä kotioveltani oleva viimeinen kaistale metsästä, jonka aikanaan opin tuntemaan. Monta silmäparia auttaa havaitsemaan ajoissa pöllön tai haukan. LÄHILUONNON IHMEITÄ METSÄN SIELU Tämänvuotisessa sarjassaan Karjalohjalla asuva luontokuvaaja Heikki Willamo kertoo arkisista ihmeistä, joita hän on kokenut omassa lähiluonnossaan, korkeintaan peninkulman päässä kotioveltaan. Porukka on nytkin koolla, mutta muut tiaiset touhuavat kiireisinä varastoja puuhaten. Ne kätkevät ruokaa talven tarpeisiin. Tuon pirteän linnun kohtaaminen ilahduttaa aina, ja usein sen kohtaakin, se on asustanut täällä niin kauan kuin muistan. Poikaset ovat siivillään runsasta kuukautta myöhemmin, mutta emojensa ruokittavina vielä jonkin aikaa. Itsenäistyessään kesän kynnyksellä ne vaeltavat vain sen matkaa, että löytävät itselleen vapaan reviirin. TINTTI LENNÄHTÄÄ lahopökkelön nokkaan ja katselee minua pää kallellaan. Kuljen tuttua polkua, tuttujen puiden alla, olen kulkenut täällä vuosikymmenten ajan. Ne liikkuvat puiden eri osissa ja eri korkeuksilla ja suosivat sekametsissä eri puu lajeja. Se on kuin pikkuinen metsätonttu hienosti kirjaillussa hiippalakissaan ja leveässä mustassa parrassaan. Tiaiskilta on hienosti toimiva yhteisö. Töyhtötiainen ilmestyy puiden takaa katsomaan, kuka sen metsässä kulkee. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO M etsässä on hiljaista. Maa tuoksuu sateen jäljiltä, ja ilmassa leijuu orastavaa syksyn tuntua. TIAISKILTA ON hienosti toimiva yhteisö. Töyhtötiainen on paikkalintu. 48 Aarre 7/2024 LUONTO AR-20240826-515272-_6120054.indd 48 AR-20240826-515272-_6120054.indd 48 13.8.2024 9.10.37 13.8.2024 9.10.37. Pientä kilpailua toki on, mutta edut ovat suuremmat. Ne muistavat ainakin osan kätköistään, mutta kun jokaisella lajilla on oma paikkansa, sattumaltakin löytyneet osuvat todennäköisesti omalle tai puolison kohdalle. Kumpareella suurten mäntyjen alla kuulen tutun äänen: tilililit, tii-tii tilililit. Jos minun pitäisi nimetä suosikkilintuni, valinta osuisi varmaankin juuri tuohon metsän sieluun. Myös pesäpökkelöitä riittää. Se pesii usein juuri tässä metsän valoisimmassa osassa, jossa kilpikaarnaiset männyt, hopeanharmaat kelot ja koivuvanhukset kasvavat sulassa sovussa suurten kuusten kanssa. Linnut piilottavat tuhansia siemeniä, hyönteisiä, niiden munia ja koteloita sekä hämähäkkejä kaarnanrakosiin, oksiston jäkäliin, riippuviin naavoihin ja ties minne. Se elää elämänsä kerran valitsemallaan reviirillä. Vanhassa metsässä on sekapuustoa, eri-ikäisiä puita ja lahopuita, jotka ylläpitävät suurta selkärangattomien lajikirjoa. Parvi luo turvaa. Jos metsä kaadetaan ja ravintovarastot tuhoutuvat, tiaiset ovat pulassa. Lyhyiden talvipäivien pakkasilla ne ovat täysin riippuvaisia näistä varastoista. Sen höyhenpuvun hillityt värit ovat kuin ympärillä olevilta puiden rungoilta lainatut. Kaikilla kolmella lajilla on omat tapansa. Hakkuut nakersivat sitä vuosien varrella, kunnes jäljellä olevat rippeet saivat suojelun suojan. Se kovertaa varhain keväällä lahopökkelöön kolon tai etsii valmiin, sisustaa sinne lämpöisen pesän ja munii 4–6 munaa huhtikuun puolivälin tietämillä
Töyhtötiainen on monen muun metsälinnun tavoin taantunut uhanalaiseksi. 49 Aarre 7/2024 LUONTO AR-20240826-515272-_6120054.indd 49 AR-20240826-515272-_6120054.indd 49 13.8.2024 9.10.39 13.8.2024 9.10.39
Kivikkoinen maasto on vaativaa mutta maisemat upeita. Kaksi reissua Vätsäriin Kokeneelle patikoijalle Vätsärin erämaa on ehkä se kaikkein vaikuttavin ja arvostetuin retkikohde Suomessa. Teksti ja kuvat ARTO KOMULAINEN | Karttapiirros AINO SAARIKIVI RUSKAVAELLUS Aarre 7/2024 50 LUONTO AR-20240826-515268-_6120055.indd 50 AR-20240826-515268-_6120055.indd 50 13.8.2024 9.12.43 13.8.2024 9.12.43. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Pohjoisen luontoa Videolla nähdään Routasen kurun korkeuseroja ja Vainosjärven rantamaisemia
Aarre 7/2024 51 LUONTO AR-20240826-515268-_6120055.indd 51 AR-20240826-515268-_6120055.indd 51 13.8.2024 9.12.46 13.8.2024 9.12.46. Routasenkuru on kymmenen kilometrin mittainen kanjoni Vätsärin itäosasssa
Vätsärissä maasto on karumpaa ja vaikeakulkuisempaa kuin maamme muilla erämaa-alueilla. Vätsäri Erämaa Inarijärven itäja koillisosassa valtion mailla Inarin kunnassa Sai erämaa-alueen statuksen vuonna 1991 erämaalain nojalla Alueen laajuus on 1 573 neliökilometriä Sopii patikointiin vain kokeneille, suunnistustaitoisille vaeltajille V ätsärin erämaaalue sijaitsee YläLapin itäosassa Inarijärven koillispuolella. Vätsärin erämaa Unohduimme ihailemaan Routasenkurun maisemia tuntikausiksi, joten paluumatkalla ehti tulla hämärää. Olimme palailemassa Kaldoaivin erämaasta ja päätimme samalla reissulla käväistä Vätsärin itäosassa, Routasenkurussa. Illan lähestyessä kävimme tutustumassa lähimaastoihin. Uutuanjoelle leiriin Ensimmäisen syysvaellukseni Vätsäriin tein yhdessä Markus Sirkan kanssa. Tunturimaisemaa hallitsivat vaarojen kallioiset laet ja niiden yksittäiset kivenlohkareet. Maisema oli hyvin erikoinen kalliomuodostelmineen. Kahdeksan kilometrin tunturiosuuden jälkeen laskeuduimme Joulutunturilta Norjan rajan vieressä kulkevalle poroaidalle. Näytti kuin kivet olisi sinne joku asetellut. RUSKAVAELLUS 52 Aarre 7/2024 LUONTO AR-20240826-515268-_6120055.indd 52 AR-20240826-515268-_6120055.indd 52 13.8.2024 9.12.51 13.8.2024 9.12.51. Näätämöstä läheltä Norjan rajaa lähdimme tallustamaan mäntykankaiden ja pienten suolaikkujen lomitse kohti avotunturia. Vätsärin eteläosaan kuuluu noin kolmasosa Inarijärvestä, ja sieltä pääsee veneellä vuonoja pitkin keskelle erämaata. Useimmiten Vätsäriin lähdetään patikoimaan erämaan pohjoispuolelta Norjaan menevän tien varresta Kirakkajärveltä tai Näätämöstä. Maata pitkin edettäessä kiviröykkiöt tekevät patikoinnista haastavaa. Katselimme tummuvaa maisemaa ja nousimme Routasenjoen itäpuolen vaara-alueelle. Mäntymetsässä maasto on tasaista, ja rajan vierustalla aina Uutuanjoen ja Routasenjoen risteykseen saakka on Vätsärin ehkäpä ainoa helppo kulku-ura. Poroaidan vieressä oli helppo kulku-ura. Maata pitkin erämaan sydämeen ehtii tienvarresta vasta parin päivän vaeltamisen jälkeen. Vesistöä on paljon: pitkulaisia vuonoja, järviä ja lampia sekä näitä yhdistäviä puroja ja jokia
Välillä pääsimme patikoimaan aivan jyrkänteen tuntumassa ja ihastelimme hienoja näkymiä. Keittelimme aamu päivä kahvit kurun reunalla. Aamupäivä kahvit keittelimme vanhalla nuotion pohjalla aivan kurun reunalla. Tämä lienee koko Vätsärin helppokulkuisinta maastoa. Huomasimme heti, ettei paikkaa ole turhaan mainittu yhtenä Lapin hienoimmista luontokohteista. Juomapullot oli kätevää täyttää kurunlaidan puroista. Kanjonin lumoissa Aamulla lähdimme kulkemaan kurun länsireunaa kohti sen eteläpään koskia ja könkäitä. Aamulla patikoimme tienvarteen ja aloitimme kotimatkan. Päätimme palata leiriimme kurun itäpuolta. Reilun kymmenen kilometrin jälkeen saavuimme ensimmäisille vesiputouksille. Laskeuduimme alas jokien tasalle ja kahlasimme takaisin leiriin myöhäiseksi jääneelle päivälliselle. Routasenkurun retkellä kaverinani oli Markus Sirkka (vas.). Vaikka alue ei ole suuri, se on sitä vaikuttavampi. Palasimme leiriin jokien yli kahlaten täysikuun antaessa valoa. 53 Aarre 7/2024 LUONTO 53 LUONTO AR-20240826-515268-_6120055.indd 53 AR-20240826-515268-_6120055.indd 53 13.8.2024 9.12.59 13.8.2024 9.12.59. Jostakin syystä kallio ei ole rapautunut vaan on yhtenäistä muodostelmaa koko könkään alueella. Kannatti tulla, siitä ei ollut epäilystäkään. Se olikin hyvä päätös: maasto oli jylhempää mutta silti mukavampaa patikointiin, kallioinen vaara toisensa jälkeen. Ruoan jälkeen uni maittoi koskien kohinassa. Leirissä ruokailimme nuotion loisteessa, ja sen jälkeen istuskelimme tulilla malttamatta käydä heti nukkumaan. Norjan rajalla poroaidan vieressä on polku-ura mäntymetsässä. Koska lähdimme paluumatkalle pitkällä iltapäivän puolella, saavuimme tuttuun jokien risteykseen vasta illan pimetessä. Meiltä vierähti kolmisen tuntia kierrellessämme ja kuvatessamme hienoja näkymiä. Navakka itätuuli toi vilun, joten kauaa emme kallioilla viihtyneet mainioista maisemista huolimatta. Vesi on aikojen saatossa hakenut reittinsä könkäillä ja kovertanut uomansa kallioon. Itätaivaalla kuu antoi valoa, ja kahlasimme jokien yli hämyisessä luonnonvalossa
Pohja näkyi, vaikka syvyyttä oli metritolkulla. Vuosi sitten syyskuussa päätimme Elina Kähkö län kanssa lähteä vaellukselle alueen länsiosaan. ”Rakensin kymmenen vuotta sitten mökin Vainosjärven eteläpäähän”, Vätsärin läpikotaisin tunteva mies kertoi. Aloitimme patikoinnin Kirakkajärveltä. Totesimme Elinan kanssa leiripaikan mainioksi. Pystytin teltan, jonne Jalmari oitis pujahti ja kaivautui untuvapussin mutkaan nukkumaan. Alkumatka oli taas mäntymetsää, jossa polku kiemurtelee kohti erämaan sydäntä. Häneltä saimme vinkkejä vaikeassa maastossa kulkemiseen. Hän lupasi kuljettaa meidät hyvään leiripaikkaan Vainosjärven pohjoispäähän, niemen tuntumaan. ”Olin käymässä kaupassa ja nyt palailen mökille”, Kirakkajärven syntyperäinen asukas kertoi meille. Rantatöyräällä kasvoi kanervikkoa, ja teltalle oli lukuisia hyviä paikkoja. Kauno Semenoff tuntee Vätsärin seudun hyvin. Venematkan aikana ihmettelimme veden kirkkautta. Kovaa hiekkarantaa oli koko lahden mitalta. Jatkoimme matkaa yhdessä Kaunon kanssa niitä näitä jutustellen. Välillä pidimme taukoja Semenoffin vakiopaikoissa ja katselimme karttaa hänen kanssaan. ”Vätsäri on kaunis, karu maa. Mukana meillä oli Jalmari, nuoresta iästään huolimatta jo kokenut retkikoira. Vätsärin erämaa-aluetta leimaavat kallioiset ja kivikkoiset maastot, joiden välissä on jokia, lampia, pitkulaisia järviä ja tuntureita. Yllättäen polun vieressä ison petäjän tyvellä istuskeli mies reppuineen. Vartin ajelun jälkeen Kauno ohjasi veneen hiekkarannalle, jonka vieressä seistä törötti ikivanha kelopöytä. Mäkiä ja vaaroja on vieri vieressä, eikä yhtään tiedä, mitä seuraavan nyppylän takaa ilmestyy.” Luonto tarjoaa siellä marjojen lisäksi myös muita antimia. RUSKAVAELLUS 54 Aarre 7/2024 LUONTO 54 LUONTO AR-20240826-515268-_6120055.indd 54 AR-20240826-515268-_6120055.indd 54 13.8.2024 9.13.06 13.8.2024 9.13.06. Kelopöydän päällä oli kätevää valmistaa illallista. Mutta kalan saa vain silloin tällöin, ei niitä niin paljon ole.” Leiriin Vainosjärvelle Saavuimme Vainosjärven luoteiskulmaan Kaunon veneen luo. ”Järvissä on rautuja, taimenia, harjuksia ja joissakin myös siikaa. Toivotimme hyvät päivät, ja mies esittäytyi Kauno Seme noffiksi. Hyvästelimme ystävällisen oppaamme, joka lähti ajelemaan mökilleen. Lähdin keräilemään tunturimittarin Patikoinnin alkutaipaleella kohtasimme Kauno Semenoffin, joka oli palailemassa kauppareissulta mökilleen Vainosjärvelle. Erämaajärven mökkiläinen Ensimmäinen retkeni Vätsäriin oli niin onnistunut, että kaipasin sinne uudelleen
Aarre 7/2024 55 LUONTO AR-20240826-515268-_6120055.indd 55 AR-20240826-515268-_6120055.indd 55 13.8.2024 9.13.14 13.8.2024 9.13.14. Rinkka painoi kivutessamme rinnettä ylös Vainosjärven pohjoispuolella. Nuotiopuiksi kokosin tunturi mittarin touk kien tappamia tunturikoivuja. Jalmari oli kuin kotonaan Vätsärissä, onhan se ollut Elinan mukana monilla Lapinretkillä. Löysimme Elinan kanssa useita kuivuneita lampia, joista vesi oli oudosti hävinnyt
Välillä eteen tuli kuivuneita lampia tai liian jyrkkiä mäennyppylöitä. Aamupalan jälkeen lähdimme tutustumaan lähimaastoon. Kiertelimme pahimpia kiviröykkiöitä. Mukanamme ollut 1:100 000 paperikartta ei näissä maastoissa juuri auta tarkkaan suunnistukseen. Aurinko nousi vaaran takaa ja sulatteli hiljalleen kuuran verhoamaa maata. Koko illan jatkunut sade loppui yöllä ja taivas kirkastui. Yhdellä joenmutkan lampareella Elina pulahti aamuuinnille. Olin ladannut kännykkääni offline-kartan, jota käytimme pari kertaa sijainnin tarkistamiseen. Sinne on palattava vielä uudelleen. Palasimme muutaman päivän vaellukseltamme autolle enimmäkseen uusia reittejä. Pakkasaamun tunnelmaa Iltapäivällä sää oli poutainen, mutta leiriin saavuimme tihkusateessa illan jo hämärtyessä. Muita polttopuita ei alueella olekaan. Muutoin suunnistimme paperikartan avulla. Päivällistä söimme nuotion valossa, mutta sade voimistui niin, että nuotiomme oli sammua. Vain loppumatkan mäntymetsikössä kuljimme polkua pitkin. Jatkoimme unia aamupäivään ja valmistimme sitten aamiaista teltan etuosassa. Jo kotona puhelimeen ladattu kartta kuuluu eräretken turvavarusteisiin. Sade tuli ihan sääennusteen mukaisesti. Heräsimme Vätsärin erämaan upeaan pakkasaamuun. Kiviä kierrellessä suunta vaihtuu koko ajan ja matkalle tulee lisää pituutta. Aamu oli kuulas ja telttakangas jäässä. Yöllä sade lakkasi ja matalapaine vetäytyi. Tuuli vihmoi viimeisiä vesipisaroita järven suunnalta, kun nostimme rinkat selkäämme. Kompassisuunnassa pysyminen oli haastavaa jopa Elinalle, joka on suunnistanut kilpaa lapsesta lähtien. Kauno oli aivan oikein opastanut meitä, että seuraavan kumpareen takaa ei tiedä mitä vastaan tulee. Onneksi ei satanut lunta. Ilta vierähti leirin pystyttämisessä ja ruoanlaitossa. Vetäydyimme teltan suojiin. Jalmaria sää ei yhtään innostanut, jos ei meitäkään. Kivikoiden kiertelyä Heräsimme aamuyöllä pisaroiden alkaessa napsahdella teltan kattoon. Vätsärin kivisessä maastossa etenevälle ensilumi ei olisi ollut lainkaan hyvä asia. Pian taukonuotio oli valmis. Vesipisarat jäätyivät teltan päällä, lammikot saivat riitteen pintaansa. Sää tyyntyi ja tähti taivas loisti kirkkaana. Uusikuu oli aluillaan eikä häirinnyt hienoa yötaivasnäkymää. 56 Aarre 7/2024 LUONTO AR-20240826-515268-_6120055.indd 56 AR-20240826-515268-_6120055.indd 56 13.8.2024 9.13.19 13.8.2024 9.13.19. Hieman etelämpänä sitä oli vuorokauden aikana kertynyt yli kaksikymmentä senttiä. Sen jälkeen sää tyyntyi ja tähtitaivas loisti kirkkaana. Puolenpäivän lähestyessä sade hieman laantui, ja koska iltapäivän ennuste lupasi vain sadekuuroja, kömmimme teltasta ja kasasimme leirin. Avantouintia tavallaan, vaikka joki ei vielä jäässä ollutkaan. Elina Kähkölä pulahti aamuuinnille virkistävään jokiveteen. toukan syömiä tunturikoivunraatoja tulipuiksi nuotioon. Lähdimme tallustamaan märässä metsässä itään päin. Vätsäri teki lähtemättömän vaikutuksen. RUSKAVAELLUS Tervakset ovat hyviä sytykkeitä. Vätsärin pohjoisosassa on tuntureita, metsää, kivikoita, kallioisia vaaroja ja vesistöjä
020 413 2277 (ark. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Vastaa oheiseen lukija kyselyyn 22.9.2024 mennessä ja osallistu arvontaan. Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. Aarre 7 / 2024 Mikä juttu kiinnos ti sinua. . Kirjassa pääsevät ääneen savotoilla uurastaneet metsätyömiehet, metsätöiden historiaan perehtyneet tutkijat sekä Aarteen lukijat. 57 Aarre 7/2024 VAKIOT AR-20240826-515259-_6120053.indd 57 AR-20240826-515259-_6120053.indd 57 13.8.2024 9.10.29 13.8.2024 9.10.29. Varusta kuori kirjepostimerkillä. Aarteen kesäkirjan voittivat arvonnassa Mauri Hämäläinen, Helsinki, Johanna Juvonen, Vesanka, Juha Naumanen, Kuusamo, ja Heimo Saarimäki, Ritola. Olen . Yhden palkinnon arvo on 25 e. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Varusta kuori kirje posti merkillä. Kerro, mikä on lehden paras juttu. Kiitokset kaikille vastaajille! Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. Vastasi odotuksiani . Osallistut samalla Ankara savotta -kirjan arvontaan. Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Aarre-lehden kestotilaaja . 8–21). Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. Se kertoo ajasta ennen metsä työn koneellistumista. 1. VIIME VOITTAJAT Aarre 5/24:n kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Ammattilaisen ottein. Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä Ankara savotta -kirjaa (Viestilehdet 2019). Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Muu lukija 2. Tilaajan perheenjäsen . Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7
Torvisienikeitto on syksyn maukkain sienikeitto, joka sopii myös juhlaaterian alkukeitoksi. Kokeile keittoa tai piirakkaa. VILLIRUOKA Metsäsienien herkullista makua voi toisinaan korostaa täyteläisillä juustoilla. Teksti, kuvausjärjestelyt ja kuvat MARI IKONEN Sieniä ja juustoa 58 Aarre 7/2024 HYVINVOINTI AR-20240826-515284-_6120136.indd 58 AR-20240826-515284-_6120136.indd 58 13.8.2024 9.19.04 13.8.2024 9.19.04
59 Aarre 7/2024 HYVINVOINTI AR-20240826-515284-_6120136.indd 59 AR-20240826-515284-_6120136.indd 59 13.8.2024 9.19.07 13.8.2024 9.19.07. Ohutmaltoi set, halkaistut sienet on helppo kuiva ta jopa huoneenlämmössä. suppilovahveroita) • 1 keskikokoinen purjo • 2 rkl voita • 2 dl kermaa • 2 kananmunaa • 2–3 dl vahvanmakuista juustoraastetta • 1 tl suolaa • 0,5 tl myllystä rouhittua mustapippuria • (pieni kourallinen tuoretta timjamia) Nypi kulhossa yhteen voi ja jauhot. Purjo-kantarellipiirakka (6 ANNOSTA) Pohja: • 100 g voita • 2,5 dl vehnäjauhoja • 1 dl vahvaa juustoraastetta (esim. Puhdista ja paloittele kantarellit. Vinkki! Keiton voi valmistaa myös tuoreista mustatorvisienistä (reilu 1 l), mutta sen mausta tulee erityisen aromikas käytettäessä kuivattuja sieniä. Kantarellipiirakka on parhaimmillaan vastapaistettuna. Kuumenna sieniä paistinpannulla, kunnes niistä haihtuu vesi. Laita pohjalle sienet ja purjosilppu. Tarjoa iltapalana runsaan vihersalaatin kanssa. Koskenlaskija voimakas) • (1 rkl ruskeaa Maizenaa) • 0,25 tl rouhittua viisipippuria • (ripaus suolaa) Pinnalle: • nippu ruohosipulia tai persiljaa Murentele kuivatut torvisienet kulhoon ja kaada päälle litra vettä. 3 Sienistä perataan pois mul lalta maistuva jalka. Helppo torvisienikeitto (4 ANNOSTA) • 1–1,5 dl kuivattuja mustatorvisieniä • 1 l vettä • 2 sipulia • 2 rkl voita • 200 g pakastettuja keittojuureksia • 1 kasvisliemikuutio • 250 g sulatejuustoa (esim. Ne säily vät useita vuosia kannellisessa lasipur kissa pimeässä ja kuivassa paikassa. Lisää kattilaan pussillinen keittojuureksia ja kääntele myös juureskuutioita voissa. Sekoittele liedellä, kunnes juusto sulaa. Laita kattilaan sienet ja niiden liotusvesi sekä kasvisliemikuutio. Tarkista suola. Lisää juustoraaste ja lopuksi vesi. Hyvällä onnella löydät miltei samoilta jalan sijoilta korillisen sen lajitovereita. gruyère tai mustaleimaemmental) • 2 rkl kylmää vettä Täyte: • 4 dl esikäsiteltyjä kantarelleja (tai esim. Murentele sientä muhennoksiin, keittoihin tai vaikka suolaisen pannu kakun taikinaan. Vatkaa sekaisin kerma, kananmunat ja juustoraaste. Rouhi mausteeksi ripaus viisipippuria. 4 Kuivatun mustatorvi sienen maku on niin voimakas, että sitä voi käyttää myös maustee na. Paista 200-asteisen uunin alaosassa noin 35–40 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea. Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi ja laita se kylmään siksi aikaa, kun valmistat täytteen. Sen satokausi alkaa heinäelokuussa ja jat kuu loka kuulle. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä hiljaa kannen alla noin 15 minuuttia. Maukas mustatorvisieni 1 Mustatorvisieni on syys metsän herkullisimpia sieniä. Anna sienten liota puolisen tuntia. Taputtele taikina halkaisijaltaan noin 28-senttisen piirasvuoan pohjalle ja reunoille. 2 Jos bongaat sieniretkellä tum maa, käpristynyttä lehteä muistut tavan mustatorvisienen, pysähdy heti ja katsele tarkkaan ympärillesi. Kuori ja silppua sipulit ja kuullota silppua voissa kattilan pohjalla miedolla lämmöllä. Soseuta keitto sauvasekoittimella (sopan ei tarvitse olla täysin sileää) ja lisää paloiteltu sulatejuusto. Tarvitset piirakkaan nelisen desilitraa kypsiä sieniä. Mausta suolalla, mustapippurilla ja halutessasi tuoreilla timjaminlehdillä. Vinkki! Juustona voi käyttää vaihteeksi myös sinihomejuustoa. Kaada päälle muna-kermajuusto seos. Halkaise purjo ja huuhtele se hyvin huolellisesti (lehtien välissä voi olla multaa). Silppua pinnalle ruohosipulia tai persiljaa ja tarjoa tuoreen leivän kanssa. Kuullota purjosilppua voissa paistinpannulla miedolla lämmöllä. Katkaise lehdistä pois kuivahtaneet, tummanvihreät päät ja silppua loput purjosta. Jos haluat keitosta paksumman, ripottele sekaan ruokalusikallinen maissitärkkelystä ja kiehauta
Piensaha ei kuitenkaan ole kiinnostunut energiapuusta eikä energiapuun ostaja tukista.” ”Oma kokemukseni on se, että sekaleimikosta metsänomistaja ei saa parasta mahdollista hintaa.” Vänskän mukaan yhden laajan sekaleimikon sijasta myyntiin kannattaa tarjota kohteita, jotka vastaavat puutavaralajeiltaan ja hakkuutavoiltaan paikallisten puunostajien tarpeisiin. Pelkästään tilastoja seuraamalla ollaan kuitenkin jälkijunassa. Vänskän mukaan asia ei ole näin yksioikoinen. ”Puukauppaan valmistautuminen alkaa leimikon suunnittelusta eli siitä, että tehdään puunmyyntisuunnitelma ja määritellään hakattava alue”, muistuttaa Metsänhoitoyhdistys Päijänteen metsäasiantuntija Olli Vänskä. Se on metsänomistajille, puunostajille, välittäjille sekä muille metsäalan palveluntarjoajille tarkoitettu avoin ja riippumaton kauppapaikka. Tämä voi olla yksityismetsänomistajalle haastavaa etenkin silloin, kun alueen ostajakenttä on muutoksessa. Vänskän mukaan puunmyyntisuunnitelman kannattaa olla valmiina, vaikka myynti ei juuri nyt olisi ajankohtaista. Leimausselosteesta käyvät ilmi puustotietojen lisäksi suunniteltu hakkuutapa sekä arvio kertyvistä puutavaralajeista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhteen leimikkoon niputetaan riittävän monta kuviota. ”Moni metsänomistaja haluaa tehdä puukaupan silloin, kun puusta maksetaan mahdollisimman korkeaa hintaa. Keskivertometsänomistaja ei myy puuta joka vuosi, joten puukauppaan ryhtyminen voi herättää monia kysymyksiä. Se nopeuttaa asioita sitten, kun hetki on oikea. ”Eli jaotellaan leimikko herkkupaloihin, jotka laitetaan myyntiin juuri oikealla hetkellä.” Suunnitelma valmiiksi Jotta leimikon voi suunnitella ostajan tarvetta vastaavaksi, ensin on tunnettava paikalliset puunostajat. ”Itse käytän työssäni Kuutiota, koska käytännössä kaikki puunostajat ovat siellä”, Olli Vänskä sanoo. Entä miten varmistaa paras mahdollinen hinta oman metsän puille. Tarjolle herkkupaloja Metsänomistaja on saattanut kuulla nyrkkisäännön, jonka mukaan leimikosta kannattaa tehdä riittävän suuri, jotta se HYVÄT NEUVOT Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvitus AINO SAARIKIVI kiinnostaisi puunostajia. Ennakkovalmistelu helpottaa ajoitusta, sillä kun paperityöt ovat valmiit, kohteen voi kilpailuttaa heti.” Omat toiveet esille Itse kilpailutus tapahtuu ottamalla suoraan yhteyttä alueen puunostajiin tai syöttämällä leimikon perustiedot sekä leimaus seloste Kuutio.fi-verkkopalveluun. Esimerkiksi Keski-Suomessa, jossa Vänskä työskentelee, viime vuosina on pienpuumarkkinoille tullut useampia uusia energiapuun ostajia. Mitä kohteita kannattaa myydä. 60 Aarre 7/2024 OMA TALOUS AR-20240826-515294-_6120137.indd 60 AR-20240826-515294-_6120137.indd 60 13.8.2024 9.19.03 13.8.2024 9.19.03. ”Eri-ikäistä metsää ja erilaisia hakkuutapoja yhdistelevissä sekaleimikoissa on se ongelma, että niissä pyritään tarjoamaan ostajalle samaan aikaan hyvin erilaisia puutavaralajeja. ”Leimikon suunnittelijan pitää tuntea puumarkkina todella hyvin ja olla hereillä ja tietoinen muutoksista.” Leimikosta laaditaan leimausseloste eli puunmyyntisuunnitelma, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot hakkuukohteesta. P uukauppa on tavalliselle metsänomistajalle merkittävä taloudellinen tapahtuma. SOPIVALLE OSTAJALLE OIKEALLA HETKELLÄ Ostajan tarpeisiin suunniteltu leimikko ja puukaupan kilpailutus takaavat metsän omistajalle parhaan mahdollisen hinnan
”Järeysrunkohinnoittelu on melko tuore hinnoittelutapa”, Vänskä sanoo. Verovinkki Metsänomistaja voi vähentää puukaupan kilpailutuksen kustan nukset kokonaan omassa metsä verotuksessaan. Mikäli kyseessä on puutavaralajeit tain tehty tarjous, on tärkeää selvittää kunkin ostajan osal ta, mikä on tukin minimiläpimitta, miten puut kat kotaan ja tehdäänkö erikoispuita kuten pikkutukkeja tai pylväitä. Metsänomistajalla voi olla tie dossaan luottoyrittäjä, jonka hän haluaa hakkuuta tekemään. Myyjä saattaa myös haluta sääs tää kesämökin lähimetsän tai vaikkapa yksittäisen puun. Sitova hakkuusopimus Tarjousten pyytäminen ei vielä sido puunmyyjää, joten jos metsän omistaja päättääkin olla myymättä, hänellä on oikeus niin tehdä. Vänskä muistuttaa, että katkonnan vaikutus loppu tulokseen on usein 3–5 euroa kuutiolta. ”Etenkin harvennushakkuissa laadukkaalla korjuujäljellä voi olla erittäin suuri vaikutus puu kaupan onnistumiseen.” Vertailu työlästä Keskimääräinen aika tarjousten jättämiselle on 1–2 viikkoa, minkä jälkeen edessä on tar jousten vertailu. Puutavaralajikohtaisen hinnoittelun sijasta ostaja saat taa tarjota järeysrunkohintaa, jossa puista maksettava hinta määräytyy poistettavien runko jen toteutuneen keskijäreyden perusteella. ”Nämä toiveet kannattaa vies tiä tarjouspyynnössä, sillä ne voivat vaikuttaa siihen, kenen kanssa kauppa tehdään.” Toisinaan toiveita esitetään myös korjuun toteuttajasta. 61 Aarre 7/2024 OMA TALOUS AR-20240826-515294-_6120137.indd 61 AR-20240826-515294-_6120137.indd 61 13.8.2024 9.19.04 13.8.2024 9.19.04. Jotkin yhtiöt sallivat esimerkiksi vain rajoitetun määrän lyhyitä mittoja. Myyjän kannalta tärkeintä on se, että puiden arvokas tukkiosa otetaan talteen niin tarkasti kuin mahdollista. Kokematto malle puunmyyjälle urakka voi olla työläs, sillä eri ostajien mitta ja laatuvaatimukset vaih televat kovasti. Myös hinnoit telukäytännöt eroavat. ”Ja vaikka kaikki ostajat tarjo avat leimausselosteen perusteel la, joku voi lisätä tarjoukseen pikkutukin tai jon kin muun erikois puutavaralajin.” Yhtiöillä voi olla myös katkontaa koskevia rajoituk sia. Sen sijaan metsänhakkuu sopimus, kun sinne asti pää dytään, on juridisesti sitova Kokemat tomalle tarjousten vertailu on työläs urakka. Hyödyn nämme laskennassa metsän hoitoyhdistysten keräämää katkontaaineistoa.” Tarvittaessa saatujen tar jousten ehtoja tarkistetaan ostajien kanssa neuvotellen, Vänskä lisää. Hän muistuttaa, että metsän omistaja voi jo tässä vaiheessa esittää toiveitaan tulevan hak kuun suhteen. Yleistä se ei kuu lemma ole. ”Jos metsänomistaja on so pinut yhdistyksemme kanssa valtakirjakaupasta, teemme tarjousten vertailun siten, että ostajien käyttämä katkonta otetaan huomioon. Metsänomista jalla saattaa esimerkiksi olla näkemys siitä, minkä verran säästöpuita hakkuissa jätetään. ”Oma kokemuk seni on se, että laadukkaassa tukkimetsässä puutavaralaji hinnoittelu saattaa olla parempi vaihtoehto.” Katkonta huomioon Pelkkä kuutiohinta ei kerro, miten hyvä tarjous on ja onko se parempi kuin toi sella ostajalla
”Tukit on tärkeää saada puutavaran jalostuslaitokselle tuoreina. Vasta kilpailutus paljastaa markkinoiden todellisen hintatason ja tarjoaa metsänomistajalle parhaan lopputuloksen.” ”Jos puukaupan valmistelu ja kilpailutus tuntuu työläältä, kannattaa muistaa, että palvelun voi aina ostaa.” Tunnista pien ostajan riskit E nergiapuun vahva kysyntä on tuonut markkinoille joukon uusia pienpuun ostajia, joiden kanssa toimimiseen liittyvästä riskistä metsänomistajan on hyvä olla tietoinen, sanoo Metsänhoitoyhdistys Päijänteen myyntipäällikkö Henri Mommo. Uuden toimijan kohdalla ei tarvita kovin monta hinnoitteluvirhettä, kun ostajan kassa on tiukoilla.” Mommon mukaan Metsänhoitoyhdistys Päijänteen alueella on muutaman vuoden sisällä useampi pienpuun ostaja mennyt konkurssiin, jolloin metsänomistajan puukauppatulo on jäänyt saamatta. ”Ammattimainen puunostaminen vaatii pääomaa. Isojen yhtiöiden ja sahojen sopimuksissa yleensä todetaan, että omistusoikeus siirtyy kaadettaessa tai mitattaessa, mutta yhtä hyvin omistusoikeuden voidaan sopia siirtyvän vasta maksettaessa. Vaikka edut tuntuisivat houkuttelevilta, puukaupan kilpailutusta ei pidä unohtaa, Olli Vänskä muistuttaa. Metsänomistajalle saatetaan tarjota alennuksia metsäpalveluista, ennakkomaksua tai takuuhintaa eli hyvitystä kauppahintaan, mikäli puun hinta nousee kaupanteon jälkeen. Energiapuussa näin ei ole, vaan puut voivat hyvin odottaa välivarastossa. ”Puukaupassa ei pidä olla sinisilmäinen. ”Jos omistusoikeus siirtyy vasta maksettaessa ja ostaja menee konkurssiin kesken kaupan, puut eivät ole konkurssipesän omaisuutta, vaan metsänomistaja voi myydä ne toiselle ostajalle.” Kauppakirjoissa on tavallisesti ehto, joka sallii puiden kuljetuksen varastosta eteenpäin ennen mittausta ja maksua. ”Pienostaja ei ole huono vaihtoehto, eikä tarkoitus ole pelotella metsänomistajia. Tähän ei kannata suostua. HYVÄT NEUVOT 62 Aarre 7/2024 OMA TALOUS AR-20240826-515294-_6120137.indd 62 AR-20240826-515294-_6120137.indd 62 13.8.2024 9.19.05 13.8.2024 9.19.05. Puukauppaan liittyvää riskiä voi kuitenkin hallita eri tavoin. Jos ostaja on haluton suostumaan ehtoon, kannattaa miettiä, haluaako ylipäätään tehdä kauppaa hänen kanssaan.” Mikäli yhtään arveluttaa, ostajan taustat kannattaa tutkia. Halutessa ostopalveluna Monet puunostajat tarjoavat metsänomistajalle erilaisia bonuksia, etuja tai kannustimia pyrkiessään vauhdittamaan puukauppaa. asiakirja, joka velvoittaa sekä ostajaa että myyjää. Kaikkia riskejä on kuitenkin hyvä pyrkiä välttämään.” Hakkuu sopimus velvoittaa sekä ostajaa että myyjää. Hakkuusopimuksessa otetaan kantaa myös siihen, missä tilanteessa puiden omistusoikeus siirtyy ostajalle. Henri Mommo korostaa, ettei hän halua mustamaalata pien ostajia. Tilinpäätöstietojen lisäksi on hyvä selvittää esimerkiksi yhtiömiesten taustat ja se, miten pitkään yritys on ollut toiminnassa. Kaupalle kannattaa esimerkiksi sopia ehto, jonka mukaan puiden omistusoikeus siirtyy ostajalle vasta maksettaessa. Sopimuksessa sovitaan puukaupan yksityiskohdista, esimerkiksi käytettävistä hakkuutavoista, korjuuajankohdasta, mittaja laatuvaatimuksista sekä maksuaikataulusta
Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Ristikon 7/2024 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 9/2024. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. Onnittelemme Ristikon 5/2024 voittajia: Eeva Humalamäki, Tampere Eva Isaksson, Huhdasjärvi Sirpa Nieminen, Lehmo Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteystiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 22.9.2024 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 7, PL 440, 00101 Helsinki. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. RISTIKKO 7/2024 Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN muodossa Muista antaa nämä tiedot! Osall istu ja voita ! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. 020 413 2277 (ark. 63 Aarre 7/2024 VAKIOT AR-20240826-515293-_6120135.indd 63 AR-20240826-515293-_6120135.indd 63 13.8.2024 9.18.48 13.8.2024 9.18.48. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. 8–16). Ristikon 5/2024 ratkaisu: Avainsana: RAIKASTE Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista
PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. 044 500 5404, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 044 500 5404 PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 aarrelehti.fi/lahjatilaus Tilaa Aarre lahjaksi ystävälle! Aarteen tilaus on lahja, josta on saajalleen iloa ja hyötyä. 64 Aarre 7/2024 VAKIOT AR-20240826-515296-_6120171.indd 64 AR-20240826-515296-_6120171.indd 64 13.8.2024 9.20.17 13.8.2024 9.20.17. Aarre tarjoaa lukuelämyksiä metsänomistajille, tuleville metsänomistajille sekä kaikille metsästä kiinnostuneille
Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi ja asiakas viestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakas palveluumme. Mustikkaa. 6. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. TÄLLÄ PALVELU KORTILLA VOIT • tilata Aarre-lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteenmuutoksesta • irtisanoa tilauksesi Tilaa Aarre! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja. Viisi: Evon, Iso-Syötteen, Kylmäluoman, Oulujärven ja Ruunaan retkeilyalueet. 2. Sienitaudista (vaahterantervatäplä), joka ei ole vaahteralle vaarallinen. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta on normaali matkapuhelumaksu (mpm) tai paikallisverkkomaksu (pvm). 2024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtosanoo tilauksen. AARTEEN TILAUSLOMAKE Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden itselleni lahjaksi alkaen seuraavasta numerosta __ / __ / 20___ 6 kk 73,80 e 12 kk 147,60 e Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen __ / __ / 20___ ajaksi __ / __ / 20___ – __ / __ / 20___ TILAUKSEN MAKSAJA / VANHAT OSOITETIETONI Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti LAHJATILAUKSEN SAAJA / UUDET OSOITETIETONI Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Tilaustunnus AAV0024 11merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta A ar re m ak sa a po sti m ak su n Aarre 7/2024 AR-20240826-515297-_6120170.indd 65 AR-20240826-515297-_6120170.indd 65 13.8.2024 9.20.09 13.8.2024 9.20.09. AARREVISAN VASTAUKSET 1. Herkkutatti. 4. S U S A NN A U U SIT AL O E LIN A L AM PE LA ENSI NUMEROSSA JOHANNES WIEHN Kokeilussa merkkimoottorisaha ja kolme halpissahaa Erikoispuiden markkinat Hirsitalo lammen rannalla Romansseja syttyi savottakämpillä Varhaisperkaus lokakuussa Villejä aineksia uuniruokiin Haminassa asuvien Reijo Lanun ja Anne Vilkki-Lanun metsät sijaitsevat kesämökin lähellä Virolahdella. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 e/lasku. Kesto tilaus laskutetaan sovituin laskutusvälein kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaus hintaan. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. 5. Koivun. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. 3. Seuraava Aarre ilmestyy 23.9.2024 PALVELUKORTTI Vie sti m ed ia Oy A sia ka sp alv elu Tu nn us 50 02 59 6 In fo A 1 00 00 3 VA ST AU SLÄ H ET YS TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 73,80 e • laskutusjakso 12 kk 147,60 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. Jopa 10 000–20 000 hirvikärpästä
Jos Suomi päättäisi jättää riittävän korkealla teiden yli kasvaneet oksat paikoilleen, ratkaisu lisäisi maamme omaleimaisuutta ja ainutlaatui suutta matkailukohteena. Viime vuosina on kuitenkin ollut helppo panna merkille, että teiden yllä yhteen kasvaneista metsistä on tullut aiempaa yleisempiä. Suuria ja suurehkoja puita ei kasva pelkästään kansallis puistoissa ja muilla suojelualueilla. Suomesta on tulossa kymmenien tuhansien galleria metsien maa. En muistanut koskaan ennen nähneeni Suomessa sa manlaista maantien yli kurkotta vaa galleriametsää. Mutta entä selvästi korkeammalla kasvavat oksat, ne, joihin edes mikään erikoiskuljetus ei koskaan yltäisi tökkäämään. Kun muutin vuonna 1992 nykyisen Raaseporin Bromarviin, ihailin erityisesti yhtä sinne johtavan tien pätkää. Samalla talousmetsissäm me kasvavien vähintään 40 senttiä paksujen puiden määrä on inventaarioi den mukaan ne linkertaistunut sadan mittaus vuoden aikana. Harvat seikat vaikut tavat jatkossa Suomen maakuvaan matkailukohteena yhtä paljon kuin tätä asiaa koskevat päätökset. Nykyisellä menolla niin käy pian vielä paljon useammin. V iimeaikaisen metsäkeskustelun perusteella voisi helposti luulla, että maassamme kasvaa nykyään selvästi vähemmän suuria puita kuin esimerkiksi puoli vuosisataa sitten. Monet aiemmin suhteellisen tavalliset maisemat ovat niiden ansiosta alkaneet muuttua jopa sadunhohteisiksi ihmemaiksi. PUUT KASVAVAT sen verran nopeasti, että viranomaisten tai poliitikkojen – ja yksityisteiden osalta tietenkin maan omistajien – täytyy varmaan suhteellisen pian päättää, mitä asialle tehdään. Niitä on myös puistois sa ja kaupunkimetsissä, kesämökkien tonteilla sekä maa laistalojen pihoilla ja päärakennuk sia ympäröivissä metsiköissä. ISOMÄKI Maisemat muuttuvat sadun hohteisiksi ihmemaiksi. SUUNTAUS VAIKUTTAA yhä voimakkaam min siihen, miltä Suo mi näyttää. Myös talousmetsissä on enem män suuria puita kuin puoli vuo sisataa sitten. Lindön kartanon jälkeen tien molemmin puolin kasvavien tam mien latvukset olivat kasvaneet yhteen eräänlaiseksi vihreäksi katokseksi. Suomen kyläteiden metsätunne leista alkaisi levitä lukemattomia edustavia kuvia Kiinan, Euroopan ja muun maailman somekanavilla. MARIA MIKLA S Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. Asiaa koskevaa yleistä päätöstä ei kannattaisi tehdä ilman harkintaa. Nykyään se on rei lut miljardi kuutiota suurempi. Niiden yhteenlas kettu runkopuumäärä oli vuonna 1973 noin puolitoista miljardia kuutiota. Löysin myös toisen saman tyyppisen vihreän tunnelin Ten holasta, Prästkullan kar tanon ohi vievältä tieltä. RISTO ISOMÄKI Suomi – kymmenien tuhansien galleriametsien maa. 66 Aarre 7/2024 VAKIOT AR-20240826-515298-_6120172.indd 66 AR-20240826-515298-_6120172.indd 66 13.8.2024 9.20.08 13.8.2024 9.20.08. Tiettyyn korkeuteen asti ei varmaankaan ole vaihtoehtoja ainakaan julkisten teiden osalta. Tielaitoksen täytyy raiva ta teiden yli kasvavat oksat pois, ennen kuin ne tukkivat tiet rekoilta. EN OSAA suoralta kädeltä arvioida, paljonko galleria metsien säilyttäminen lisäisi liikenneturvallisuuteen liittyviä riskejä tai teiden huoltokustannuksia. Valinta ei ole ihan niin pieni, merkityksetön ja arkipäiväinen kuin äkkiä voisi ajatella. Todellisuudessa lähes kaikkialla Suomessa on nykyään paljon enemmän isokokoisia ja edelleen kovaa vauhtia järeytyviä puita kuin silloin, kun itse olin lapsi tai nuori. Tällaisia seikkoja pitäisi kuitenkin verrata matkailulle koituviin hyötyihin sekä maisemien kaunistumisen ihmi sille tuottamaan iloon. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. Pienemmillä teillä liikkuessa vastaani on tullut satoja paikkoja, joissa puiden latvustot ottavat kiinni toisiinsa. Tällaisia teiden yli kasvaneita metsägallerioita oli epäile mättä muuallakin, mutta eivät ne tuolloin vielä kovin ylei siä olleet. Teiden yli kurkottavat galleriametsät ovat myös kansain välisesti suhteellisen harvinaisia. Teille sataisi enemmän lehtiä ja neulasia, ja kovalla tuulella ainakin isommat oksat voisi vat olla jonkinasteinen turvallisuusriski. En tiedä, mitä asiasta on muuten ajateltu, mutta itse olen alkanut rakastaa näitä pienien maanteiden ja kyläteiden ylle kasvaneita vihreitä katoksia
Aikakausmedioihin uppoudutaan. Lisätietoja aikkarimainonnasta: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella AR-20240826-515299-_6119707.indd 67 AR-20240826-515299-_6119707.indd 67 13.8.2024 7.49.42 13.8.2024 7.49.42. Ne kuljettavat lukijan toiseen maailmaan. Niitä luetaan keskittyneesti ja usein. Sinä olet siellä. Myös mainoksia