puu . 42 Asiointivaltuudet kuntoon s. luonto . . 10 Kokeilussa järeät moottorisahat s. metsä ????. 34 DIGITALISAATIO Metsän omistajan sähköiset palvelut s. s. hyvinvointi . juuret . . 24 Olympiavoittajan METSISSÄ Tahdistin ei pidä raivaussahan tärinästä, metsänomistaja Lasse Virén harmittelee, s. 39 ?12,90 € 8 | 2021 AARRELEHTI.FI Tuntsan kiehtova historia s. . 18 ENNALLISTAMINEN Suo kuhisee elämää s. 70 Hyvät neuvot. . oma talous Nyt on minun vuoroni pitää elossa suvun hiljainen tieto veneenveistosta
Kia-huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kuukausimaksulla alk. Tilava Sorento on saatavana aina myös 7-paikkaisena, sekä tietenkin Kian 7 vuoden tehdas takuulla. 48 390 € > Teho: 202 hv – 265 hv > CO2: 38 – 177 g/km > Toimintamatka sähköllä: 57 km (PHEV)* > Saatavana etutai nelivetoisena > Vetopaino 1 500 kg (PHEV) – 2 500 kg (Diesel) > Saatavana myös 7-paikkaisena. Uusi ja monipuolinen Kia Sorento on saatavana dieselinä, hybridinä ja nyt myös taloudellisen tehokkaana plug-in hybridinä, jonka toimintamatka sähköllä on jopa 57 km. Auton toimintamatkaan sähköllä vaikuttavat muun muassa sähköajon osuus, kuljettajan ajotapa, ajonopeus, lämpötila, kelija ajo-olosuhteet sekä auton kuormaus. Kuvan auto erikoisvarustein. Kia-takuu 7 vuotta tai 150 000 km, kolme ensimmäistä vuotta ilman kilometrirajaa. CO2-päästöt 38 – 177 g/km. Kia 24h tiepalvelu vuodeksi veloituksetta. Vapaa autoetu 890 €/kk, käyttöetu 725 €/kk. Uusi Kia Sorento Nyt myös Plug-in Hybridinä. autoveroton hinta alk. Tervetuloa tutustumaan autoon, joka on tavallisen yläpuolella. 725 €/kk Talvipaketti nyt 390 € Sorento alk. 40 956,37 € + arvioitu autovero 7 433,63 € + toimituskulut 600 € = kokonaishinta 48 990 €. Uusi Sorento on varustettu nelivedolla ja lukuisilla modernin innovatiivisilla varusteilla, kuten tuulilasinäytöllä ja katvealuekameralla. 49 €/kk. Kia Sorento alk. Autoetu alk
Kuitenkin viljelymetsätalous on suuri mahdollisuus esimerkiksi metsien tehokkaan hiilensidonnan ja maise man palautumisen kannalta. Se on altis paitsi juurikäävälle myös kuivuusjaksoille, tuulituhoille ja kirjanpainajille. Kysyimme asiaa Suomen ympäristökeskuksen pää johtajalta Leif Schulmanilta (s. Hyvä esimerkki on Lammin Evo, jossa Metsähallitus joutui viime keväänä keskeyttämään metsäsuunnitelman mukaiset harvennus ja poimintahakkuut. Luonnonmetsääkin voi hyödyntää taloudellisesti, kunhan puuta haetaan ”varovaisilla poi mintahakkuilla”. Evolla on harjoitettu kaskiviljelyä, poltettu hiiltä ja tervaa, kaadettu puita pokasahalla ja ui tettu tehtaisiin sekä koulutettu 1860luvulta lähtien met sänhoitajia, metsänvartijoita ja metsätalousinsinöörejä. Mitä sillä tarkoitetaan. Viime vuosikymmeninä metsänomistajat ovat suosineet uudistamisessa kuusta myös sellaisissa kasvupaikoissa, joissa mänty menestyisi paremmin. 3 Aarre 8/2021 METSÄ Metsänomistajat toivottavat onnea sorkka eläinjahtiin. Ei sentään. 1961) on hausjärveläinen metsän omistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä ja villiruoanlaittoa. Toisinaan tuntuu, että mitä tahansa tukkikokoista, sopivan harvaa metsää sopii kutsua luon nonmetsäksi vain, koska se miellyttää silmää. Hirvenmetsästys alkoi tämän kuun alussa, ja täydellä teholla jahdit käynnistyvät lokakuun toisena lauantaina. Toisaalta myös aukoksi hakattu alue voi Schulmanin mukaan palautua luonnonmetsäksi, kunhan maata ei muokata ”vahvasti” ja kunhan metsän annetaan ”uusiutua luontaisesti siemenistä”. Entiset tukkikämpät pal velevat nykyään retkeilijöitä. 32). Avohakkuiden vastustajilla on tapana sanoa, että me nee ihmisikä, ennen kuin hakatun metsän tilalle kasvaa uusi. Vanha männikkö on monista ihanteellinen virkistysmetsä, mutta onko se luonnonmetsä. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit SAARA LAVI / VM-ARKISTO JO HA NN A KO KK O LA / VM -A RK IST O KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Metsästyksen yhteiskunnallinen paine kasvaa vuosi vuodelta. Paineita jahtiin Evolla on pitkä metsänkäytön historia.. Pääjohtajan vastauksessa hämmentää ehkä eniten se, miten torjuvasti hän suhtautuu jalostettuun taimiainek seen. Kyse on ”luonnon tilaisuuden asteesta”. Maanomistajat vaativat, että sorkkaeläinkannat on saatava reilusti alemmas. M etsäkeskusteluun on ikään kuin taka vasemmalta hiipinyt käsite ”luonnon metsä”. Missä vaiheessa metsästä tulee luonnonmetsä. Herättikö pääkirjoitus ajatuksia. Metsänhoidolliset kulotukset siellä aloitettiin jo 1950luvulla. Laadukkaat taimet ripeästi mättäisiin, oikeaaikainen perkaus ja harvennus, ja 15 vuoden päästä aukossa on EteläSuomen rehevillä mailla miltei kymmenmetri nen nuori kasvatusmetsä. Vuoden 1961 Mairemyrskyn jälkeen Evolle rakennet tiin paljon metsäautoteitä. Moni ei tule ajatelleeksi, että tällaisen metsän kauneus ja helppo kulkuisuus on metsänhoidon tulosta. Hirvien lisäksi metsäpuiden taimia syövät valkohäntäpeurat ja metsäkauriit. Syy siihen on ilmeinen eli hirvituhojen pelko. PÄÄKIRJOITUS K un ennakoidaan Suomessa yleistyviä metsätuhoja, suurinta huolta aiheuttaa kuusi. Schulman toteaa, ettei ole yhtä rajaa, joka erottaa luonnonmetsän talousmetsästä. Suomessa on harvoja alueita, joiden metsänkäytön historia on yhtä pit kää ja monipuolista. Jos Evolle perustetaan tiedekansallispuisto, sillä juh listetaan myös suomalaisen metsätieteen ja käytännön metsänhoidon historiaa
3000kg Cat 2 nostolaite. 55l/180bar 2 lohkoa. Pto 540/540e. 13 490 € sis. alv.. 90 hv, Sonalika 4.1 l, 4 Syl commonrail turbodiesel. 44 900 € sis. 20 hv, Mitsubishi dieselmoottori. Takuu 36 kk / 2000h Saatavilla myös hydrostaattivaihteistolla varustettu malli 20 Alk. Maksimi nostokorkeus 220 cm (kippauskorkeus 204 cm). alv. Neliveto, 2/4wd sähköisesti kytkettävissä. Pientraktori etukuormaajalla 90 Väkivahva ja vääntävä 90 hv Solis traktori. Lisävarusteena Etukuormaaja.Takuu 36 kk / 2000 h Alk. Katso kaikki mallit ja lähin jälleenmyyjä Solis.fi Suomessa on nyt yli 300 rekisteröityä Solis traktoria Lisätietoja Solis Suomi 0504708264 info@solis.fi Neliveto, 2wd/4wd mekaanisesti kytkettävissä. Etukuormaajan nostokyky 500kg, EURO kiinnike. Pto 540e / 1000. Ilmastoitu ohjaamo. Hydrauliikka työlaitteille edessä ja takana. Takanostolaite cat 1, 600kg
8 METSÄ NYT Hinta lappu tuhoille 10 VEISTÄJIEN SUKUA Paavo Manninen veis tää puuveneitä sukun sa vanhoilla opeilla, ja vähän uusillakin. LUONTO 58 METSÄ LIIKKUU Heikki Willamo on nähnyt karhun ja tuntenut sen läsnä olon. 15 ALEKSIS KIVI OLI KADONNEEN SUUR RIISTAN METSÄSTÄJÄ Kansalliskirjailija am pui melkein kaikkea mikä liikkui, kirjoittaa Teemu Keskisarja. 24 VAHVAT KUUSIKYMP PISET Aarteen kokei lussa kolme 60kuu tioista moottorisahaa ja yksi 70kuutioinen erikoissaha. 18 OMIEN POLKUJEN JUOKSIJA Lasse Virén on ostellut metsiä muttei aio ostaa enempää, koska lääkäri kielsi häneltä raivaussahatyöt. 32 ”LUONTOKATO HUO LESTUTTAA” Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajan Leif Schulmanin mielestä emme ymmärrä riit tävän hyvin luonto kadon seurauksia. PUU 50 METSÄN HÄMYSSÄ Hörtsänän arboretu miin Orivedelle tul laan hiljentymään ja kuuntelemaan metsän ääniä. ”Sellaisessa on myös mukavampi liikkua kuin ryteikössä.” Virén tietää, mistä puhuu: huippu-urheilijana hän harjoitteli pääasiassa metsäpoluilla. 34 SUO KUHISEE ELÄMÄÄ Ennallistaminen toi pohjoiskarjalaiselle suolle paljon uusia eläinlajeja. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Ronskisti männystä ja luonto nimisissä Lotta Jalava. 55 PUUTA PINTAAN Puun suosio lattia, seinä ja katto materiaalina on kasvanut. 62 TÄHTÄIMESSÄ VIERAS LAJIT Villisika leviää länteen ja supikoira pohjoiseen, etelässä harmia tuottaa valko häntäpeurakannan kasvu.. JUURET 42 TUNTURIEN TUNTSA Vaeltaja voi vieläkin nähdä kesän 1960 metsäpalon jälkiä Tuntsan erämaassa. KAI TIRKKONEN JO HA NN ES W IE HN JA AN A KA NK AA NP ÄÄ palvelut kehittyvät koko ajan. 22 BRYSSELIN MÖRKÖ Euroopan unionista on hahmoteltu uhkaa Suomen metsä sektorille. ”Maltilla kun tekee, puu ei lohkea vaan tottelee kirvestä, puukkoa ja höylää.” Peuraa saa metsästää syyskuun alusta helmikuun puoliväliin asti. 39 OMAAN METSÄÄN Metsänomistajille suunnatut sähköiset SISÄLTÖ Hyvin hoidettu metsä miellyttää Lasse Virénin silmää. 6 Aarre 8/2021 METSÄ 16.9.2021 62 18 10 KANNES SA KA NN EN KU VA JO HA NN ES W IE HN NRO 8 METSÄ 3 MISSÄ VAIHEESSA METSÄSTÄ TULEE LUONNONMETSÄ. Puu tuntuu veneenveistäjä Paavo Mannisesta ystävälliseltä kumppanilta, kädessä lämpimältä
OMA TALOUS 70 VALTUUDET KUN TOON Metsäyhtymien, kuolinpesien ja yhteismetsien kannattaa hakea Suomi.fi-valtuudet nyt syksyllä. VAKIOT 49 LUKIJAKYSELY 61 RISTIKKO 67 KESKUSTELUA 73 ENSI NUMEROSSA 74 METSÄNOMISTAJIEN KANNATTAA TUKEA VANHOJEN VALTION METSIEN SUOJELUA Suojelun kautta valtio menettäisi vuotuisista hakkuutuloistaan vain pienen siivun, kirjoittaa Risto Iso mäki. Aarre 8/2021 7 METSÄ 42 64 AARRE KOKEILU AR TO KO M UL AIN EN HYVINVOINTI 64 SIENTEN JUHLAA Mausta syksyn sienet maltillisesti tai aasialaisittain. 24 AARRE JULKAISEE LUKIJOIDEN LUONTOKUVIA LÄHETÄ PAINOKELPOINEN KUVA (sähköisenä vähintään 1 Mt) sekä pieni kuvan ottami seen liittyvä tarina sähköpostitse (luonto kuva@aarre lehti.fi) tai postitse (Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus ”Luontokuva”, em me palauta kuvia). Säilö osa rouskusaaliista mausteliemeen. 60-kuutioiset Husqvarna, Stihl ja Echo painavat käyttökunnossa yli seitsemän kiloa. 68 RAVINTEIKAS JAUHO SAVIKKA Jauho savikan nuoret, ryöpätyt lehdet peittoavat jopa pinaatin. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. OTITKO HIENON KUVAN?. ELINA LAMPELA RISTO JUSSILA Tuntsan erämaassa kohtaa harvoin toista kulkijaa
Lukessa aletaan vuoden 2022 alussa valmistella varautumissuunnitelmaa laajojen kirjanpainajatuhojen varalta. M etsätuhot aiheuttavat metsänomistajille monenlaisia ylimääräisiä kustannuksia. Myyrän tai hirven tekemät tuhot voivat edellyttää täydennysistutusta, ja tukkimiehentäitä joudutaan torjumaan aiempaa pohjoi sempana. Tutkimuksessa keskitytään juurikääpään ja tervasrosoon, kirjanpainajaan, ytimennävertäjään, tukkimiehentäihin ja mäntypistiäiseen sekä tuuli-, lumi-, hirvija myyrätuhoihin. Tavoitteena on saada hintalappu tärkeimmille metsätuhojen aiheuttajille. Rahoitusta tutkimukseen saadaan myös Euroopan komissiolta. ”Kartoitamme kaikesta saatavilla olevasta aineistosta, millainen näiden tuhon aiheuttajien merkitys Suomessa on ja miten suuria kustannuksia niistä tulee”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja. Metsätuholaissa vaaditut toimet ovat ennalta ehkäiseviä. ”Pyrimme ottamaan oppia Keski-Euroopasta ja Ruotsista ja sen pohjalta luomaan ymmärrystä Suomen tilanteesta.” Tutkijat ovat huolissaan kuusesta.. Aarre 8/2021 METSÄ 8 »Hybridiratkaisuja löytyy jo useista harvesterimal leista, ja lisää markkinoille tulee lähiaikoina. Kuusikko saatetaan joutua kaatamaan ennenaikaisesti kirjanpainajatuhojen vuoksi. Juurikääpä alentaa puutavaran arvoa ja voi pakottaa vaihtamaan puulajia. Luke selvittää, millaisia kustan nuksia tuhoista koituu ja miten KeskiEuroopan kaltaiset tuhot vältetään. Suomen talousmetsissä kirjanpainajakannat on pidetty alhaisina metsätuholain avulla. Lukessa katsotaan, että nykyisessä ilmastokehityksessä vakavien metsätuhojen vaikutuksiin pitää varautua. Myös havupuiden tuholaista havununnaa aletaan seurata tarkemmin, sillä sen lisääntyminen on riski. Männynjuurikäävän osuus tästä on noin 10–20 prosenttia. Lämpimät kesät nopeuttavat kirjanpainajien kehitystä ja aiheuttavat kuivuutta, joka sitten heikentää kuusen vastustuskykyä kirjanpainajaa vastaan”, Ylioja toteaa. ”Leudot talvet lisäävät roudatonta aikaa, jolloin kuuset ovat herkempiä tuulituhoille. Nyt Luonnonvarakeskus on aloittanut maaja metsätalousministeriön tilauksesta Metsätuhojen kokonaisvaltainen arviointi -hankkeen. Muuttuva ilmasto lisää metsätuhojen riskiä. Suuri kysymys on, milloin meillä voisi olla täyssähköisiä, ammattikäytössä olevia metsäkoneita.» Luonnonvarakeskuksen professori Antti Asikainen (Metsälehti 26.8.2021) »Sahatavaran kysynnän ennustetaan kasvavan 7–8 miljoonaa kuutiota vuodessa globaalisti. Juurikääpää torjutaan kantokäsittelyllä. ”Kirjanpainajakanta on pystyttävä pitämään alhaalla, sillä kehitystä on vaikea saada pysäytettyä sitten, kun kanta on liiaksi kasvanut.” Keski-Euroopan kaarnakuoriaistuhot ovat varoittava esimerkki siitä, mitä lämpö, kuivuus ja tuulituhot voivat yhdessä saada aikaan. Merkittävä osa siitä on rakentamiseen liittyvää.» Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen (Talouselämä 30/2021) »Koronapandemia sai aikaan rakennusbuumin, josta itselläkin on koke musta, kun kesällä tuli laitettua terassia ja lap sille pihatelinettä puusta. Pahimmissa tapauksissa kirjanpainajatuhot ovat kääntäneet metsät hiilinieluista hiilen lähteeksi. Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat VMARKISTO ja KEIJO KALLUNKI / METSÄHALLITUS Hintalappu tuhoille Oppia Keski-Euroopasta Tutkijat ovat erityisen huolissaan kuusesta ja kuusen kirjanpainajasta. Kaiken kaikkiaan saha tavaran tulevaisuus näyt tää hyvältä ja kasvava ympäristötietoisuus tukee tätä erinomaista tuotetta.» UPM Timberin liiketoimintajohtaja Antti Koulumies (MT 27.8.2021) KU VA T M AR IA M IKL AS , RA M I M AR JA M ÄK I JA SA AR A LA VI HANNE MANELIUS METSÄ NYT Yhden arvion mukaan juurikääpä aiheuttaa maanomistajille vuosittain lähes 50 miljoonan euron tappiot. Siitä, miten suuria nämä kustannukset Suomessa ovat, ei juuri ole tutkimustietoa
Suojelun lisäksi lajien säilymistä voidaan tukea metsien luonnonhoidon ja erilaisten hakkuutapojen avulla”, sanoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n metsienkäsittelyja suunnittelujohtaja Hannu Lehtonen. 9 METSÄ Aarre 8/2021 KETO-UUTUUDET! Keto-150 Karate Keto Forst W takaterällä 360°-Rotaattori Uhanalaiset lajit valtion talousmetsissä Metsähallitus Metsätalous Oy:n lajistoasiantuntija Tuomas Kallio hakee lajeja lahonneelta kannolta. ”Metsien käytössä huomioon otettavia lajeja esiintyy vanhojen metsien lisäksi myös nuoremmissa. ”Maastotyöt ovat parhaillaan käynnissä. M etsähallituksessa on käynnissä hanke, jonka tavoitteena on kehittää uhanalaisten lajien esiintymien huomioon ottamista valtion monikäyttömetsissä. Esimerkkikohteet ovat eri puolilla Suomea. Kuluvana vuonna lajistokartoituksia tehdään kolmen asiantuntijan voimin. Lajidemo-hankkeessa esitetään kunkin kohteen lajistoon parhaiten soveltuvat metsänja luonnonhoidon keinot. Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen on osa talousmetsien kestävää käyttöä. ”Lajidemo-hankkeen tulosten pohjalta voimme kehittää toimintatapojamme, ohjeitamme ja tietojärjestelmiämme lajiston näkökulmasta”, Tuomas Kallio sanoo.. Lajiston ja metsänkäsittelyn yhteensovittamista tarkastellaan esimerkkikohteissa. Kartoitamme kohteiden lajiston ja keräämme tiedot muun muassa puuston iästä, lahopuun määrästä ja kohteiden aiemmasta metsänkäsittelystä”, kertoo lajistoasiantuntija Tuomas Kallio
Puukko, kirves ja höylä ovat yhä veneenveistäjän tärkeimmät työkalut. HENKILÖ Paavo Manninen Ikä. Valoja videokuvaaja Kai Tirkkonen tekee minusta dokumenttifilmiä, jonka työnimi on Veistäjä – lajinsa viimeinen 10 Aarre 8/2021 METSÄ Lajinsa viimeinen Katso maistiainen dokumenttielokuvasta, jota Kai Tirkkonen on tekemässä veneenveistäjä Paavo Mannisesta. Vaimo ja teiniikäiset kaksospojat Työ. Lehtikuusivene on vielä kokeilematta Mitä haluaisit oppia. Veneenveisto, puuja tuohityöt, metsästys, kalastus, marjastus ja mustaruutiaseet Venehaave. 10 Aarre 8/2021 METSÄ KUKA. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso. Suomussalmella Piston kylässä Perhe. Rakennusalan lehtori ja työelämäkoordinaattori Koulutuskeskus Jedussa, joka toimii seitsemässä kunnassa Oulun läänin eteläosassa Harrastukset. 54 Koti. Oulaisissa Juuret. Tänä kesänä niillä syntyi kapea jokivene, jonka Manninen aikoo pitää itse. Takomaan Uutta elämässä
Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat KAI TIRKKONEN 11 Aarre 8/2021 METSÄ. 11 Aarre 8/2021 METSÄ VEISTÄJIEN SUKUA Paavo Manninen veistää puuveneitä sukunsa vanhoilla opeilla, ja vähän uusillakin
Meitä perinneja jokiveneen veistäjiä ei enää ole paljon”, rakennusalan opettaja miettii. Olin ehkä kolmen tai neljän vanha.” Isä otti pikkuvesselin mukaansa töihin, koska sen ajan kainuulaiskylässä ei ollut päiväkerhoja. ”Niiden on oltava tasan 12-millisiä eikä yhtään yli, tai taivuttaminen vaikeutuu.” Oppipojasta tekijäksi Pikkuhiljaa isä alkoi antaa veneurakoissa Paavolle lisää vastuuta, mutta vasta sitten, kun tämä sitkeästi sitä vaati. ”Isä on ainakin neljännen polven veneenveistäjä, minä viidennen. Vene tulee Manniselle itselleen lohenpyyntiin, ”kuningaslajiin”. HENKILÖ Entisajan veneenveistoniksejä Paavo Manninen siirtää eteenpäin opettajana, vuodesta 2010 alkaen koulutuskeskus Jedussa.. Veneenveistäjä suvun vesa ei tapaa kehuskella taidollaan. Se on vajaat kuusi metriä pitkä, hitusen päälle metrin leveä, sivuilla kolme lautaa. ”Elvytin vanhan tenolaisen venemallin, jollaista ei tietääkseni ole tehty 30–40 vuoteen. ”Sisäisesti ja hiljaa olen osaamisestani ylpeä. Hänelle veneenrakennus on rakas harrastus, mutta hänen isälleen se oli kakkosammatti, joka toi pienviljelyja porotilalle lisätuloa. Se on huipputunne.” Puu tuntuu ystävälliseltä kumppanilta. ”Varhaisimmissa muistoissani tuoksuu terva. Jo pienenä Paavo sai auttaa sarvihöylällä ja käsipelillä ohentamaan laudat oikean paksuisiksi. Minultakin meni aikaa, kun lohestusreissuilla tutustuin eri malleihin ja tekniikoihin.” Aikansa vierähti myös veneenveiston oppimiseen, vaikka se tapahtui kasvuvuosina isän rinnalla melkein kuin itsestään. Isä veistää verstaalla, ja minä nykerrän puukolla lastuista jotain ilmanaikuista. Esi-isien opit saattavat olla peräisin 1700-luvulta. Suvun perinneveneen kokka kohoaa tavalla, josta Manninen tunnistaa myös isänsä ja ukkinsa tekemät veneet. Pojassa oli syttynyt veistämisen palo. Enojeni puutyötaidoista päätellen olen saanut veistäjän geenejä myös äidin suvulta.” Jokivene kuningaslajiin Mannisen pieni verstas sijaitsee Oulaisissa Pyhäjoen rannalla. ”Sen jälkeen loppu tulee kokemuksen kautta. ”Viimeistelyä vailla”, Manninen esittelee uusimpansa, sutjakan jokiveneen. Hän päätyi vaimonsa mukana Kainuusta Pohjanmaalle ja perusti venepajan kotinsa piharakennukseen. 12 Aarre 8/2021 METSÄ O nko venemestari, puhelimessa kysytään usein. ”Maltilla kun tekee, puu ei lohkea vaan tottelee kirvestä, puukkoa ja höylää. Toisaalta veistäminen tuntui helpolta, koska olin elänyt veneentekoa.” Puu tuntuu Paavo Mannisesta ystävälliseltä kumppanilta, kädessä lämpimältä. ”En tiedä mestarista, mutta jonkinlainen tekijä”, Paavo Manninen vastaa. Isompana poika oivalsi, että isä teki veneitä samalla tavoin kuin oli omalta isältään oppinut, ja tämä omaltaan. Isän kanssa minulla oli kova paine onnistua, koska hän oli niin hyvä ja ryhtyi aina nopeasti itse tekemään
Hän tunnistaa sukunsa tyylin tietynlaisesta veneen keulan noususta ja uskoo sen säily neen samanlaisena satoja vuosia. ”Kerran, kun kaadoin kölikuusen harjul le, juurakko nousi ensin ilmaan ja tömähti viereeni. Alkuun se tehtiin nuotiol la, myöhemmin kaasutoholla. Puun kaa toväylä on katsottava erityisen huolellisesti, koska juurakko voi pyörähtää yllättävästi. ”Nykyajan sähkötyökaluilla siitäkin sel viää, mutta entisajan veistäjillä kädet olisi vat joutuneet koville.” Kuusi sopii kölin lisäksi hyvin järvi veneen sisäkaariin, jotka antavat veneelle ryhdin ja jäykkyyden. Kokemattomampi veistäjä tiivistää nykyään laudat liimamassalla, jota Manninen itsekin käyttää usein jokiveneissä. ”Kun työni jälki kelpasi mestarille, tiesin osaavani tarpeeksi hyvin.” Tulella ja höyryllä Isän tekemä. Mannisen lankkupiilu kirves on os tettu vanhalta veistäjältä. Nykyään Manninen hankkii venepuuta myös muualta, tuttujensa ja verkostojensa kautta. Kevättalvea pidemmälle veistämistä ei kannata lykätä, koska kuusi kuivuu kovaksi. Perinteiseen soutuveneeseen tarvi taan 15–20 puuta, ja vaikeinta on löytää emä eli kölipuuksi sopiva runko juurakkoineen. Silloin varmistuu, onko pääjuuri tarpeeksi vahva ja kaartuuko se sopivasti kokaksi. ”Luonnonköli syntyy parhaiten kuusesta, joka on rinnankorkeudelta 30 senttiä paksu. Isältään Paavo Manninen oppi, että vene laudat kuumennetaan ja taivutetaan kaare viksi tulen avulla. Tai ukin. Höy rytys puolestaan on helppoa sisätiloissakin, mutta lauta vaatii kuivumisaikaa ennen kiinnittämistä.” Perinteisen järviveneen laudat Manni sen isä koulutti poikansa veistämään niin tarkkaan toisiinsa sopiviksi, että tiivisteeksi tarvitaan vain kangasrivettä ja päälle tervaa. Mannisen isän äidinisä oli tunnettu mestari Kalle Seppänen Suomussalmen Kiantaran nalta. Sen Paavo Manninen huomaa veneistä helposti missä tahansa. Ääneen isä ei oppipoi kaa kehunut, mutta ikääntyessään hän alkoi ohjata veneen kysyjät tämän puheille. ”Tulella lauta jää haluttuun muotoon, ja sen voi nopeasti asentaa paikoilleen. Myös airon malli ratkaisee, millaista veneellä on soutaa. 13 Aarre 8/2021 METSÄ Yhdessä isä ja poika ehtivät valmistaa kymmeniä veneitä. Se piti läheltä.” Kaaret kuusennäreistä Painavan kölikuusen Manninen veistää lähes valmiiksi köliksi jo metsässä, ennen varastoi mista. Hän punnitsee runkoja vene silmällä ja puuaistilla, jotka kehittyivät, kun hän isänsä kanssa vuosia haki kotimetsästä venetarpeita. Suvun veneitä sanotaan kiantalaismallik si, kuten monia muitakin kainuulaisveneitä. ”Se varmistaa kiinnityksen, koska kapean jokiveneen laudat sujutellaan yhteen jyr kemmässä kulmassa kuin avovesiveneen laudat. ”Hyvä airo on tehty vähä oksaisesta kuusipuusta, eikä se saa olla liian pitkä.”. Pohjanmaalla Manninen on harjaantunut höyryttämään laudat. Jos kevättalvella aloittaa veistämisen, köli puu kaadetaan edellisenä syksynä.” Ensin kaivetaan esiin juurakko. Liimamassa on myös turvallisuuste kijä, koska jokivene joutuu virrassa lujille.” Köli yhdestä puusta Tuosta kuusesta voisi tulla köli, Manninen havahtuu milloin marjametsässä, milloin hirvijahdissa
”Siro ja viimeistelty vene on luovan työn palkinto. Varalla sovitetaan ensim mäinen lauta kiinni köliin.. Sittenkin varmuuden saa vasta, kun pölkky sahataan laudoiksi.” Mänty on Mannisesta mukavin puulaji laudoiksi, koska kuusi on liian oksainen tai vähintäänkin laudat on työstettävä tuoreena. Sieltä tulevat omatkin oppini, joihin jokainen sukupolvi on lisännyt niksejään. Kun tuli kaarien asennusaika, ne laitettiin jäisinä pirtin uuniin lämpenemään. Hän kaataa puut huhtikuussa ja jättää ne maahan muutamaksi päiväksi, jotta sydänpuurako tulee esiin. 14 Aarre 8/2021 METSÄ Mannisen lapsuuskodissa kuusennäreet haettiin metsästä marras-joulukuussa vähän lumen aikaan. Ajattelen, että kohta vene lähtee, ja ajattelen ihmisiä, jotka sillä soutavat.” Entä jos Paavo Manninen ei olisikaan veneenveistäjä. Viimeisen lakkatai tervasipaisun jälkeen hän istahtaa valmiin veneen äärelle, ottaa kupin kahvia ja pitää pienen juhla hetken. Kaarinäreet hautuvat hyvin myös lämpimän savusaunan orsilla. Haavasta hän on tehnyt muutaman veneen, joista yhteen hän melkein rakastui. Tuuli tekee sydänraosta aika ison, ja pahimmillaan koko puu voi olla halki.” Manninen etsii lautoihin vähintään satavuotiaita, mahdollisimman oksattomia mäntyjä, joiden tumma parkki jatkuu korkealle. ”Jokiveneiden kaarissa olen ryhtynyt käyttämään kuusen sijasta yhteen laminoituja saarnirimoja. Kevätkaadon jälkeen sen pitää antaa olla puolitoista vuotta maassa ennen sahausta ja senkin jälkeen vielä pari vuotta taapelissa. Lehtikuusi kävisi, mutta sitä on tarjolla vähän. Latvapuolen punertavaparkkisessa osassa on liikaa vääntöä ja puu liian haurasta. Sepän takoma venevara on kulkenut suvussa 1800luvulta saakka. ”Tarkasti saa kierrellä, ennen kuin hyvä puu löytyy. Sitten ne taivutettiin kuin jousipyssyn kaareksi rautalangan päälle. ”Parhaat lautapuut kasvavat notkossa, koska siellä tuuli ei pääse niitä pahasti heiluttamaan. Veneen laita kaartuu niin jyrkästi, että muista puulajeista en ole onnistunut kaaria tekemään.” Satavuotiaita notkosta Veneen sivulautoihin Manninen valitsee männyt jo pari vuotta ennen veistämistä. Venepuristimel la lautojen väliset saumat saa painettua tiiviisti yhteen. ”Sellaista en edes osaa ajatella, sillä veistäminen on niin iso ja tärkeä osa minua.” ”Kun oikein pääsen fiilikseen, mietin sukuni 1700-luvun veneseppää, joka siirsi taitonsa seuraavalle polvelle. Haapa on kuitenkin isotöinen, koska se on märkä puu ja elää valtavasti. Se pitää ottaa lautojen sahauksessa huomioon. Tilanteessa on myös herkkyyttä. Mahdolliset värivirheetkin näkee vasta sahauksessa.” Tietoa aikojen takaa Joskus Manninen veistää veneen valmiiksi viikossa, joskus useammassa. ”Haapaa on miellyttävä työstää, se on vähän keveämpää kuin mänty, muuttuu höyrykäsittelyssä kovaksi ja pysyy hyvin taivutetussa muodossaan. Nyt on minun vuoroni pitää elossa suvun hiljainen tieto.” Valmis vene antaa aiheen juhlahetkeen. Tahti riippuu veneen mallista, koosta ja tilaajan kiireestä. HENKILÖ Veneenveiston erikoistyö kaluja Manninen tekee tarvi tessaan itse
Sudet pyydysti Fanjunkarsissa ikäneito Charlotta Lönnqvist, jonka sudenkuoppa tuotti melkoiset tapporahat. Hän kiipesi latvukseen, kesti emon rääkymisen ja kynsimisen, mätki poikaset maahan ja hyödynsi ravunsyötteinä. Kivi kaihosi kadonnutta aikaa, jolloin otsoja ja hukkia vielä riitti miehuullisimpien metsämiesten haasteiksi. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 8/2021 METSÄ 15 A leksis Kivi oli siitä outo 1800-luvun rahvaanlapsi, että hän ei koskaan käynyt töissä. Charlotta Lönnqvistin hoteissa Aleksin ei torpan ainoana miehenä tiedetä edes nostaneen raskaita esineitä tai pilkkoneen klapeja. Kivi kuunteli herkällä kielikorvallaan eränkävijäveteraaneja, joiden kokemukset ulottuivat 1700-luvun puolelle. Hirvi oli sukupuuton partaalla ja karhu ja susi – karjan kannalta toivotusti – uhanalaisia. Toisaalta on todettava, että metsästykselle omistautuminen oli yksi luku Kiven syrjäytymisessä, sosiaalisessa haaksirikossa ja raha-asioiden perikadossa. TUTKIJAT OVAT sympatiseeranneet Kiveä ”metsän poikana”. Sairaalaan Helsinkiin hän otti mukaan metsästyslaukun. Hän kulki paimenessa muiden lasten tavoin mutta rupesi nuorukaisena työnvieroksujaksi ja kolmekymppisenä totaalikieltäytyjäksi. Herättikö kolumni ajatuksia. Niistä Kivi loi Seitsemän veljeksen juonenkäänteet, symbolit ja verevät kohtaukset. Karhusta Kivi käytti aina pronominia ”hän”; vaikea sanoa, oliko kirjailija itse Metsolan kuninkaan kanssa tekemisissä muuten kuin kunnioittavalta etäisyydeltä. Omien sanojensa mukaan hän oli ”kodoton ja suojaton kuin susi”. Charlottan elätti Aleksis toi pienriistaa pöytään, mutta hän ei tienannut sillä mitään eikä liioin metsästysaiheisilla kirjoituksillaan. Perimätietoon ja kansanuskomuksiin pohjasivat Kiven kuolemattomat metsäjutut. Aleksis sanoi: ”Olin suuri ampuja ja asetin pauloja ja satimia. Selvältä tuntuu, että kansalliskirjailija löysi luonnosta innoitusta, mielenrauhaa ja oravaisen lailla suojaa kaupungin pahuutta vastaan. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti Teemu Keskisarja (s. KIVI EI PALJOA kirjoittanut metsäkanalinnuista, jotka lukijoille olivat epäkiinnostavia yleisyytensäkin tähden. Kaksi yliopistomiestä saapui Helsingistä Tuusulan kuolinmökkiin. Kivi metsästi Siuntiossa mielenterveyden romahdukseen saakka. Arjesta viis. Jos vanhemmat patistivat räätälinoppiin, pikku Aleksis livahti ulos ja haki hyvitykseksi teeren. Ekotekona kanojen eduksi hän hävitti kotkanpesiä. Minuus koostui kahdesta asiasta: Kivi oli kirjailija ja metsästäjä. Mieluummin hän kyllä olisi kokenut kaiken itse. Siksi keskustelu kääntyi ainoaan mieluisaan muistoon. Aleksis Kivi eli linnustajan paratiisissa, jota aikalaiset eivät voineet tietää kohta katoavaksi. Karhun kanssa painii lyöminen ja miesjoukkoa takaa ajanut susilauma olivat tietysti litteratöörin luovia keksintöjä. Jänöä isommat saaliit olivat kuitenkin lujassa. Vieraiden oli vaikea saada yhteyttä ihmisarkaan, murheelliseen mielipuoleen. Antoisaa metsäsuhdetta ei käy kiistäminen. KIVI OLI AHKERA ainoastaan kirjoituskammiossaan korkeassa ja metsällä. Siuntiossa marraskuussa 1868 Kivi kehui kirjeessä: ”Näillä kolmella viimeisellä kuukaudella olen itseäni kuitenkin huvitellut metsänkäynnillä, jolla ajalla saavutin lintuja oikein kosolta, 98 kappaletta, mehtoja, terriä, pyitä ja vielä kaksi metsäkanaakin.” Luvut todistavat Kiven taidoista mutta myös uskomattomasta riistarikkaudesta, josta muutkin uusimaalaiset ottivat osansa. Hän ampui melkein kaikkea mikä liikkui, kerran käärmeenkin. Kirjallisena aiheena aivan ylivertaisia olivat suurpedot. Metsästystä koskivat Kiven melkein viimeiset sanat, joista on luotettava todistus. Kulttuurista ja elämän tilanteesta puhuminen ei luonnistunut ollenkaan. Pikkuporvari voisi neuvoa: Lopeta ammuskelu ja pyypillin vislaaminen ja ota vastuu omasta elämästäsi. Joo, silloin minä olin onnellinen!” TEEMU KESKISARJA Aleksis Kivi oli kadonneen suurriistan metsästäjä KESKISARJA Kivi oli kodoton ja suojaton kuin susi.. Sikäli kuin kirjeistä ja ystävien muisteluksista tiedämme, Kivi ampui omakätisesti korkeintaan jokusen ilveksen. Liike-elämän ja politiikan eliittiporukka ei tänään parhailla haulikoilla ja jahtimailla pääse samaan kuin 1860-luvulla joku puolisokea, humalainen vaivaisukko museomusketilla kirkonkylän kupeessa. 1971) on historia-alan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa Suomen metsäteollisuuden historiaa, sotaja rikoshistoriaa
Halusimme myös minimoida männylle ominaisen oksaisuuden, keltaisuuden ja kiiltävyyden”, Hirvonen sanoo. Tuotteiden valmistuksesta vastaa kuusi eri yritystä: Senkki Jurvassa, Wooden Espoossa, Kuja Studio Lohjalla, Ruhberg Lahdessa, Puulon Padasjoella ja Sipoon Puutuote Sipoossa. Kaksikko kutsui joukon muotoilijoita suunnittelemaan yhden esineen männystä ottaen huomioon materiaalin ominaisuudet, rajoitukset ja edut. ”Malliston muotokieli ei varmastikaan miellytä kaikkia. Kokonaispinta-ala on nyt noin 18,85 milj. LISÄTIETOJA storaenso.com »Heräämme noin puolentoista tunnin välein tarkistamaan, että ympäristö on turvallinen eikä siellä väijy leijona tai esimies.» Psykologi Soili Kajaste selittää ihmisen unirytmin ja yleistyvien unihäiriöiden biologisia taustoja (Apu Terveys 7/2021) »Äijät istuivat tulilla plöröä kuksassa ja piippu leuassa eräja sotareissuja muistellen. Olin passiivinen tupakoitsija, mutta aktiivinen kuuntelija.» Toimittaja Pekka Ervasti muistelee ensimmäisiä erätulikokemuksiaan pikkupoikana Kuusamossa (Jahti 3/2021) Aarre 8/2021 METSÄ 16 S uomalaisella männyllä on imago-ongelma, ajattelevat huonekalubrändi Vaarniin perustajat Antti Hirvonen ja Miklu Silvanto. ”Nyt haluamme luottaa suomalaisuuteen ja paikallisuuteen”, Hirvonen sanoo.. Toivomme, että meidän tuotteet ovat sitä kiinnostavampia, mitä enemmän niissä näkyy eletty elämä.” Yhteistyöstä muotoilijoiden kanssa syntyi 12 tuotteen mallisto, jossa on pöytiä, tuoleja ja pientuotteita. Unelmamme on löytää yhteistyökumppaneiksi pieniä sahoja, jotka ovat yhtä sitoutuneita männyn käyttöön kuin me.” LISÄTIETOJA vaarnii.com Ronskisti männystä JU SS I PU IKK O NE N AJANKOHTAISET AARTEET JUSSI PUIKKONEN Ruotsalaisen Fredrik Paulsenin suunnittelema ruokapöydän tuoli on ollut suosituin tuote. Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN Antti Hirvonen (vas.) ja Miklu Silvanto ovat palanneet Suomeen työskenneltyään ulkomailla yli 10 vuotta muotoilun ja markkinoinnin parissa. Hirvosella ja Silvannolla oli toiveensa muotokielestä jo ennen kuin he lähestyivät suunnittelijoita. Vaarniin tavoitteena on käyttää ainoastaan FSC-sertifioitua, kotimaista puuta. ”Mänty naarmuuntuu ja patinoituu ajan myötä. Hinta 375 e. Viimeistely mattapintaisella öljyvahalla vähentää keltaisuutta ja kiiltoa. ”Männystä pitää tehdä isompia ja ronskimpia huonekaluja kuin esimerkiksi koivusta. Osa tuotteista voidaan kuitenkin tehdä oksattomina. ha. Vaarnii on perustajilleen ikään kuin paluu menneeseen aikaan, jolloin tuotteet tehtiin paikallisesti ja niitä käytettiin pitkään. Oksaisuus saa Vaarniin tuotteessa näkyä, jos se siihen sopii. Ajattelimme, että tehdään mieluummin tässä ajassa haastavia kuin mitäänsanomattomia tuotteita. ”Suurin haasteemme on ollut löytää mäntyä puusepänkuivana. Keväällä lanseeratulla mallistolla he haluavat nostaa männyn arvostusta. Valmistajat hankkivat puutavaran itse, mutta suunnitelmissa on keskittää hankinta. (Lähde: pefc.fi) SITAATIT ST O RA EN SO Ekologinen lehtikääre Vogue Scandinavia -lehdessä kertakäyttöinen muovikääre on korvattu Stora Enson Ensocoat-kartongista tehdyllä pakkauksella. Tulevaisuuden klassikoita ei synny, jos pelataan varman päälle”, Hirvonen toteaa. PUU AARRE 18,85 PEFC-sertifioitujen metsien pinta-ala Suomessa on tänä vuonna kasvanut yli 300 000 ha
”KYYKIN SUOLLA kaksin käsin karpa loita ahmien, kunnes peruutin suo raan suonsilmään. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. ILM AR I O RA NE N Lotta Jalava kirjoittaa kappaleita Kärhämälauluyhtyeelleen, jonka ohjelmisto koostuu moni äänisesti lauletuista sanojen alkuperäselityksistä eli etymologioista. Mu kana ovat myös unien ja satujen metsät, jopa Viisikon seikkailut. Sanoina molemmat ovat kiinnostavia johdoksia: puisto tulee puusta, lehto todennäköisesti lehdestä.” Olisiko Jalavasta laulun aiheeksi. Kuva on otettu ennen sattumusta”, kertoo Jenna Talvitie Vaasasta. Legendan perintö (Docendo 2021) MENNÄÄN METSÄÄN ESSEEJA HAASTATTELUKIRJA tarkaste lee metsää monesta kulmasta. Kylli perkaa Suomen ruokahistoriaa 1700luvul ta 1900luvun loppuun. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. Mil lainen miehen elämä on ollut. Karjalassa jalo tarkoittaa voimakasta mutta myös pahansisuista, äänekästä ja rohkeaa. MESTARIN IHOLLA METSON JA NYKÄSEN kirja luonto kuvauksen mestarista Hannu Hautalasta on taideteos. Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. Samastun enemmän jalo-sanan merkityksiin suomen murteissa ja lähisukukielissä. Hätkähdyttävissä kuvissa Hautalan luontokuvat ovat tämän iholla. ”Ylevyydestäni ja arvokkuudestani en ole vakuuttunut. Teos koskettaa monella tavalla. Leena-Kaisa Laakso: Metsän ovi ja muita kertomuksia (Avain 2021) JOKAPÄIVÄINEN RUOKAMME RUOKAHISTORIAN TUNTEMUS lisää kun nioitusta ruokaa kohtaan, Ritva Kylli toteaa. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. Selväksi käy se, että ruoka on aina ollut pal jon muutakin kuin vain ravintoa. Sillä tavalla olen erityisen jalo.” Puisto vai lehto. Olen omassa elementissäni myös laulaessani yhdessä muiden kanssa.” Miten kestät pakkasta. JENNA TALVITIE. Emme palauta kuvia. Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria (Gaudeamus 2021) METSÄNIMISET 17 METSÄ Aarre 8/2021 Lotta Jalava KIELENTUTKIJA, TIETOKIRJAILIJA, 39 Missä ovat Jalavan juuret. Juha Metso & Anna-Stina Nykänen: Hannu Hautala. Mik si luontokuvaus on tärkeää. Parhaiten viihdyn syksyssä.” Kuinka jalo olet. Kirjassa kerrotaan, miten metsä on lohduttanut kriisin hetkellä, ja jutu tetaan metsään muuttaneita. Niissä jalolla viitataan riuskaan, kiihkeään, vankkaan ja laadukkaaseen. ”Lounais-Suomessa ja Hämeessä, sopivasti jalavien ja Jalavien tyypillisellä levinneisyysalueella.” Milloin olet vehreimmilläsi. ”Melko hyvin, etenkin lumen tultua. Toinen saapas hörppäsi kunnolla, ja vajosin hiljal leen syvemmälle. ”Aivan varmasti! Lisäksi Jalavaan liittyvästä jalo-sanasta voisi laatia rohkean etymologisen laulun, jonka kajauttaisi kauniisti ja voimakkaasti.” LISÄTIETOJA Lotta Jalava on suomalaisugrilaisten kielten tutkija ja tutkimustiedon yleistajuistaja. ”Lajityypillisesti tietenkin luonnossa liikkuessani ja joskus myös kirjoittaessani, kuten tällaisen kynäilijä-Jalavan kuuluu. ”Puistossakin viihdyn, mutta lehtoon kaipaan usein haahuilemaan. Lopulta sain ja lan ylös, mutta saapas jäi sinne. Nykäsen oival tavaa tekstiä on nautinto lukea. Teos on järkäle, silti helposti lähestyttävä. Lotta Jalavan ja Ville Elorannan tietokirja Sana sanasta – Suomen kielen jäljillä (Tammi) ilmestyi kesäkuussa. Omasta metsäsuhteestaan puhu vat esimerkiksi runoilija Risto Rasa ja luontokuvaaja Mika Honkalinna
METSÄNOMISTAJA Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 18 Aarre 8/2021 METSÄ. Myöhemmin hän alkoi ostella metsä palstoja ilokseen ja pankikseen. Synnyinkodin lähellä oleva Kentänmäki toimi aikoinaan Lasse Virénin juoksuharjoittelujen pääpaikkana. 18 Aarre 8/2021 METSÄ Omien polkujen juoksija Lasse Virén hioi aikoinaan juoksu kuntoaan itse raivaamillaan metsäpoluilla
METSÄNOMISTA JA Aarre 8/2021 METSÄ 19 Lasse Virén liikkuu mieluummin hyvin hoidetussa metsässä kuin ryteikössä. Lasse Virén Ikä: 72 Kotikunta: Myrskylä Ammatti: entinen poliisi, kansanedustaja ja yrittäjä Mistä tunnetaan: nelinkertainen olympiavoittaja Perhe: vaimo Päivi ja pojat Tuomas, Juho ja Matti, neljä lastenlasta Metsät: 15 hehtaaria Myrskylässä Harrastukset: marjastus ja metsästys
”Tarpeen tullen he ovat jeesanneet minuakin metsä töissä.” Raivaussaha sivuun Lasse Virén on ostellut metsiä itselleen ajan saatossa, vähitellen. Myös osa Lasse Virénin metsistä on siirtynyt poi kien omistukseen. 20 Aarre 8/2021 METSÄ M yrskylässä Kirkkojärven ran nalla seisoo moderni oma kotitalo ja talon parkkipaikal la kyltti, joka opastaa järveä kiertävälle Lassen raitille. Kilpailuvuosina hän tosin harjoitteli välillä ulko mailla, juoksi Kolumbiassa ja Brasiliassa laidunmailla ja puistomaisissa lehtipuumetsiköissä, mutta eniten hän on juossut mäntykankaalla Myrskylän keskustan kupeessa. Virénin aktiiviura kesti Moskovan olympialaisiin saakka. Kahvien jälkeen Virén vaihtaa collegehousut fark kuihin, pujottaa lenkkarit jalkaan ja lähtee näyttä mään metsiään. 3 Luonnontaimi kasvaa luotettavammin ja suoremmin kuin ostotaimi. ”Pariin vuoteen en ole tehnyt metsätöitä enää ol lenkaan”, Virén sanoo palatessaan metsätielle. Urallaan hän edusti Myrs kylän Myrskyä, kotikuntansa urheiluseuraa. Lasse ja Päivi Virénin kolmesta pojasta nuorin, Matti Virén, johtaa suvun bisneksiä. Olohuoneessa on muutama juoksijapatsas, jotka muistuttavat nelinkertaisen olympiavoittajan urasta. Katsellessaan veljenpojan huolellista työskentelyä metsässä setä kysyi: ”Teetkö siitä puis toa?” Virén talloo lenkkarillaan heinät pois kuusentai men ympäriltä. Metsätien toisella puolella alkaa suo. Mustikoiden suhteen Virén on omavarainen, mutta puolukkaämpäreitä tuo käynneillään Sulkavalla asu va ystävä. Virén on viimeisin juoksulajeissa olympiavoiton saavuttanut suomalainen. METSÄNOMISTAJA Lassen vinkit 1 Raivaa vain – koskaan et ota liikaa pois. ”Sukurasite. Kansanedustajavuosinaan hän ei ehtinyt metsään niin usein kuin olisi halunnut. 2 Metsäteillä on helpompi ajaa isoilla koneilla, kun pientareet pitää puhtaina pusikoista. ”Ja samalla harrastuskohde.” Hänen setänsä oli metsätalousinsinööri, jolta Lasse sai metsäoppia. Hurjimpana vuonna harjoittelukilometrejä kertyi yli 8 000. Maan siirtoon ja rakennukseen erikoistuneen sukuyrityk sen sora ja kivituhkakasojen yllä raakkuu korppi. Sen verran olen istuttanut, että olen huo mannut, ettei ostotaimesta saa yhtä hienoa ja suoraa puuta.” Välillä Lasse Virén on tehnyt paljonkin metsä hommia, taimikon perkausta ja harvennusta aina sen mukaan, miten on ollut aikaa ja innostusta. Sitten hän siirtyi pankin markkinointitehtäviin, ennen kuin aloitti yrittäjänä isoisänsä vuonna 1928 perustamassa firmassa. ”Tuosta pitäisi ottaa pois”, Virén sanoo ja osoittaa nuorta kuusikkoa. ”Lää käri kielsi.” Muuten kyllä saisi puuhata mitä vain, mutta sydämen tahdistin ei pidä raivaussahan tärinästä. Samaan aikaan hän toimi poliisina. Patsaista kookkain, Viimeinen metri, kuvaa Montrea lin olympialaisten voittotaistelua. ”Sieltä kaa dettiin puita silloin, kun oli viimeksi kunnon talvi ja routa. Metsä louhoksen kupeessa Myrskylästä Loviisan Malmgårdiin suuntaavan tien molemmin puolin on vuoroin metsää ja peltoa. Tie tuli aikoinaan tutuksi juoksijalle, kuten muutkin Myrskylää ympäröivät raitit. Myrskylässä hän on myös aina asunut ja treenan nut. Rungot kasvavat turhan tiuhassa. Lautasen pohjalle jäisiä mustikoita, päälle puuroa ja huipulle puolukkasurvosta. Mat kan aikana Virén panee merkille sitomattoman apu lantakuorman ja holtittomasti ohittavan bemarin. ”Kiuluista” hän ei välitä, sellaisiksi hän määrittelee kahvimukit. Lasse Virén on ostanut metsiä vähitellen, ja osan niistä hän on ehtinyt jo myydä. ”Mihinkäs sillä on kiire?” Noin vartin matkan päässä käännymme metsätiel le, joka päättyy VirénYhtiöt Oy:n louhokselle. Entisen huippuurheilijan, kansanedustajan, po liisin ja yrittäjän aamu on alkanut tavalliseen tapaan. Muutamia kapeita koivunrankoja on jäänyt maahan muistoksi savotasta. Metsä on ollut hänelle sekä pankki että mieluisa harrastuspaikka.. ”70vuotislahja kunnal ta”, sanoo Lasse Virén ja siemaisee kahvia Pentikin retrokupista. ”Paras puu kasvaa luonnollisesti nousseesta tai mesta. Kymmenen vuotta sitten hän raivasi palstan vel jensä kanssa ja otti polttopuuta. Vanhemman velipojan kanssa omis timme sen puoliksi sen jälkeen, kun isä sairastui.” Nyt on tehty uusi sukupolvenvaihdos. Hän voitti 5 000 ja 10 000 metrin juoksut vuonna 1972 Münchenin ja vuonna 1976 Montrealin olympiakisoissa sekä juoksi maailmanennätyksen molemmilla matkoilla. Täällä, Pakilan ja Hyövin kylän välissä, kasvavat Lasse Virénin metsät. ”Kai metsä on jonkinlainen pankki”, hän sanoo. Hän on myös metsästänyt jäniksiä ja lintuja ja ollut mukana hirviporukassa. ”En tiedä, kuinka moni muu juoksija on harjoitel lut metsässä”, hän pohtii. Eduskuntatyössään Virén ajoi etenkin liikennepuolen ja yrittäjien asioita ja toimi maa ja metsätalousvaliokunnassa. Osan niistä hän on ehtinyt jo myydäkin. Amerikansuoma laisen kuvanveistäjän Eino Romppasen (1940–2018) teos on täysikokoisena Atlantan Piedmont Parkissa ja Polar Electron pihalla Kempeleessä. Poliisimenneisyydestä ei taida päästä eroon. Kantarelleja nousee seka metsästä mättäinä, mutta sienet eivät nyt kiinnosta metsä nomistajaa. Muuten sinne ei olisi päässyt metsäkoneilla.” Metsää isältä pojille Virénin urheiluuran huippuhetket ovat muurautu neet suomalaisten verkkokalvoille
Sittemmin treenimaasto tuli yleiseen käyttöön. Koivikkokin on hänestä kaunis, varsinkin keväällä, kun lehti tulee puihin. Mutta kun en saa itse tehdä, en myöskään osta enää lisää metsää.” Virénin harmiksi lääkäri kielsi häneltä metsätyöt. Mäntykankaan kauneus Lasse Virénin mielipuu on mänty. Hirvet ovat ongelmana tietyillä paikoilla.” Raivattavaa riittäisi omilla palstoilla, ja Viréniä harmittaa, kun ei ole enää voinut tehdä metsätöitä. Maa-aines on ruovittu pois, jäljellä on kivikkoa. Ennen treenejä hän kunnosti polkuja, rapsutteli lapiolla ja kirveellä juuria ja kiviä sivuun. Se lähtee alhaalta joen ja kallion välistä ja nousee loivasti kolmen välitason kautta. Joiltain palstoilta kaikki puut on hakattu pois, mutta nyt Virén on kallistumassa jatkuvan kasvatuksen puoleen. Taimien istutus ja taimikon kasvuun saaminen heinikosta vaatii paljon työtä. Myrskylän keskustaa vartioiva Kentänmäki kohoaa sadan metrin korkeudelle merenpinnasta. ”En mielellään hakkauta suuria aukkoja, sillä niissä on omat huolensa. ”Saan kyllä avuksi kaverin, joka tekee metsähommia töikseen. ”Valitettavasti mopopojatkin löysivät tänne”, Virén harmittelee edetessään kevein askelin polulla. Suvussa on ollut metsänomistajia, ja heiltä hän on saanut metsätietoa. 21 Aarre 8/2021 METSÄ Polut juoksukuntoon Lasse Virénin tapauksessa on syytä esitellä toinenkin metsä. ”Siinä ei tarvinnut pomppia niin kuin jyrkässä mäessä.” Maisema on muuttunut. Nyt paikalla on nuorta männikköä. Se tunnetaan myös Laivakuopan metsänä, sillä jo puretun hyppyrimäen alastulorinne muistuttaa muodoltaan laivaa. Puukauppasopimukset hän on neuvotellut itse. Se on metsä, jossa Virén on viettänyt eniten aikaa. Virén pysähtyy ja esittelee kilometrin mittaisen mäen, jossa hän teki kovimmat harjoitukset. Juoksijan harjoittelun alku aikoina kankaalla kasvoi isoja puita, mutta metsä parturoitiin 70luvulla. Viimeisestä oman metsän raivauksesta on muutama vuosi. Virén huomaa, että tekemistä olisi taas. Hyvin hoidettu metsä miellyttää silmää. Synnyinkoti sijaitsee puolen kilometrin päässä. Juoksija teki pääharjoittelunsa metsäpoluilla. Kankaalla kulki valmiita polkuja, mutta Virén teki niitä lisää. Mustikoita ja puo lukoita olympiavoit taja syö päivittäin, mutta kantarellit hän jättää metsään. ”Sellaisessa on myös mukavampi liikkua kuin ryteikössä.” Metsänhoitoon liittyviä kursseja ja koulutuksia Virén ei ole käynyt. Metsä oli yksityisomistuksessa, mutta 60–70-luvun vaihteessa kukaan ei puuttunut kovaa juoksevan jokamiehen polunraivaustöihin. Oman metsän vie ressä on nuorimman pojan Matti Virénin seitsemäntoista metsähehtaaria.
Painetta päätöksiin Metsäkeskustelu EU:ssa jatkuu. Forest Europe on yleiseurooppalainen metsäministereiden yhteistyöfoorumi, joka kehittää 46 Euroopan maalle ja Euroopan unionille yhteisiä strategioita metsien suojelemiseksi ja kestäväksi hoidoksi. Myös erityisen metsäasetuksen laatimista on väläytelty. Valmistuessaan tuo asetus olisi jo paljon strategiaa järeämpi asiakirja. Strategialla ei ole jäsenmaiden lainsäädäntöön vaikuttavaa voimaa eikä sitovuutta. Suomen virallisen näkemyksen mukaan strategiassa kuitenkin ylitetään yhteisön toimivalta muun muassa metsänhoitoon ja puumarkkinoihin liittyvissä osissa. EU-maissa metsäala oli vuonna 2020 yhteensä 161,4 milj. Metsäalan osuus koko maa-alasta maittain vuonna 2020 LÄHDE Luke / Forest Europe: State of Europe’s Forests 2020. Komission metsästrategia voi olla vasta alkusoittoa. Suomen metsäala on kasvanut yli 500 000 hehtaaria 30 viime vuoden aikana. hehtaaria. 22 Aarre 8/2021 METSÄ 73,7 68,7 32,7 31,5 43,2 31 32,5 37,2 13,2 40 16,7 30,1 34,7 22,7 35,9 28,9 11,4 36,2 56,1 54,9 35,1 30,3 42,7 15 11 22,7 47,2 40,1 13,2 1–14,9% 15–23,9% 24–32,9% 33–36,9% 37–48,9% 49–63,9% 64–75% BRYSSELIN MÖRKÖ Euroopan unionista on hahmoteltu uhkaa Suomen metsäsektorille. Monta tiukkaa neuvottelua on edessä. Metsästrategia on nähtävä ennen muuta kokoelmaksi aloitteita, joilla unioni haluaa edistää metsätalouden kestävyyttä ja metsien panosta ilmastokysymyksen ratkaisussa. Unionin toimielimissä voidaan kuitenkin luoda painetPUUMARKKINAT Teksti ANTTI ÄIJÖ | Graafi LUONNONVARAKESKUS Näissä 46:ssa Euroopan maassa metsäala oli vuonna 2020 yhteensä 227,4 milj. Huhut velloivat vahvoina ennen metsästrategian julkaisua. EU-komission heinäkuussa julkaisema yhteinen metsästrategia on asiakirja, joka kertoo pyrkimyksistä ja näkemyksistä, mihin suuntaan metsätaloutta olisi hyvä kehittää. Tarkoitus on muun muassa lisätä metsitystä ja metsien kestävää käyttöä sekä vahvistaa metsätalouden tietopohjaa. hehtaaria. E uroopan unionissa ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa. Mistään tällaisesta ei lopulta ollut kyse. Kukin maa hoitaa tätä sektoria oman lainsäädäntönsä varassa. Metsänomistajia peloteltiin, että EU kieltää avohakkuut ja vaatii kaikille tiloille pakollisen metsäsuunnitelman. EU ei suoraan pysty määräilemään, mitä Suomen metsissä tehdään. Kartan maat ovat niin sanottuja Forest Europe -maita. Tuoreen asiakirjan myötä yhteisöllä on nyt julkisesti kerrotut tavoitteet moniin metsäkysymyksiin mutta ei keinoja niiden toteuttamiseen. Vuoden 2023 loppuun mennessä unionin on tarkoitus määritellä kriteerit metsätalouden kestävyydelle
Metsästrategiassa kyllä korostetaan jäsenvaltioiden päätösvaltaa. Useimmat ymmärtävät metsäsektorin merkityksen ja näkevät suomalaisten ponnistukset kestävän metsätalouden hyväksi. Suomalaisen metsäteollisuuden vientimarkkinoiden kolmesta tärkeimmästä kohdemaasta kaksi, Saksa ja Iso-Britannia, on Euroopassa. Julkisuuteen tuodaan uhkakuvia, ja seurauksena voi olla suoranaisia ylilyöntejä, joihin yksityiset metsänomistajat reagoivat. Kaupantekoon vaikuttaa myös yleinen mielipide. Viisainta politiikkaa ovat näytöt siitä, että Suomessa hoidetaan metsäasiat hyvin. Näiltä suunnilta on väläytelty myös konkreettisia uhkia, jotka rajoittaisivat hakkuumahdollisuuksia ja lisäisivät velvoitteita. EU:n energiapolitiikkaan, ilmastoon ja ympäristökysymyksiin liittyvät säädökset sivuavat läheisesti myös metsätaloutta. Usein myös suomalaisten euroedustajien keskinäiset linjaristiriidat tuodaan sävyttämään keskustelua. Kokonaisuudessaan yli 60 prosenttia alan viennistä on viime vuosina myyty Eurooppaan ja hiukan vajaa puolet EU:n jäsenmaihin. Silloin päättäjien käsittelyyn tulee mahdollisesti metsäasetus, jossa asioihin otetaan vahvemmin kantaa. Saatavana myös pelkällä sykesyötöllä JOBO RS75 Combi. Paras tapa purkaa tätä kautta tulevia paineita on pitää yllä jatkuvaa vuoropuhelua. Suomessa epäillään päättäjien asiantuntemusta. Vaikka kevät ei ollut yhtä vahva, Luken tilaston mukaan teollisuuspuun kauppamäärä nousi tammi-heinäkuussa 56 prosenttia vuoden takaisesta. Markkinat reagoivat EU:n metsävaikuttamista pohtiessa on tärkeää pitää mielessä se, miten merkittävästä markkina-alueesta Suomen puunjalostusteollisuudelle on kyse. Vuosien myötä unionin päätöksenteossa on kuitenkin tultu yhä lähemmäs suomalaisten maaperää. Mitkään säädökset eivät saisi vaikuttaa niin, että menetämme markkinoita. Läheskään kaikki luonnonsuojelijoiksi itseään nimittävät eivät näe metsätalouden harjoittamista mörkönä. EU:n tuore metsästrategia ei ole oikeudellisesti sitova, mutta se antaa perustaa metsiin liittyville poliittisille ratkaisuille vuoteen 2030 asti. On varmaan suomalaisten metsänomistajien onni, että eurooppalaisessa päätöksen teossa mitään ratkaisuja ei synny nopeasti. EU:n päätöksenteko tuntuu metsäisestä näkökulmasta kovin etäiseltä. Kolmeen edellisvuoteen verrattuna tukkipuun kauppa on tänä vuonna kasvanut 53 prosenttia ja kuitupuun kauppa 11 prosenttia. 23 Aarre 8/2021 METSÄ Ajankohtaista Kesä-heinäkuussa puukauppa kävi kaikkien aikojen ennätysvauhdilla. Pahimmillaan tehdään hätiköityjä ratkaisuja kuten aavistushakkuita. Viime kesänä julkistettua strategiaa seuraava askel voidaan ottaa mahdollisesti kahden vuoden kuluttua. Luonnonvarakeskuksen tilastoon ilmoittavat puukaupan määräja hintatietoja suurimmat puun ostajat ja metsänhoitoyhdistykset. Etäiset päättäjät Suomen liityttyä EU:n jäseneksi pidettiin selvänä, että metsäasiat pysyvät omassa hallinnassa. On tullut selväksi, että Brysselin byrokraattien kanssa on syytä olla hyvissä väleissä. Siksi vahvaa kotimaista edunvalvontaa tarvitaan – ja mielellään muita metsäisiä maita yhteistyökumppaneiksi. Etujärjestöt ovat tietysti mukana kuvioissa, kun koko Eurooppaa koskevista asioista taitetaan peistä. ta kotimaiselle päätöksenteolle. Ei pitäisi syntyä epäilystä siitä, että Suomessa metsäasioita ei hoideta kunnolla. Sille emme varmaan voi mitään, että useammatkin kotimaiset tahot hakevat ulkomailta vastakaikua omille metsänäkemyksilleen. Useimmat ymmärtävät metsäsektorin merkityksen. info@sykeharvesteri.fi www.sykeharvesteri.fi Voima ja nopeus samassa koneessa: • katkaisu 40cm • syöttövoima 37 kN • laippa 54cm, 2mm • öljyntarve 80-120 l/min • nopeus jopa 4 m/s • neljä eri ajotapaa Luotettava CAN väylä ohjausta. Tästä on syytä pitää tiukasti kiinni. HARVENNUS SYKETEC Vallgrundintie78 B, 65800 Raippaluoto Börje 040 7008796
KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso Vahvat kuusi kymppiset. Vas. MOOTTORISAHAT AARRE KOKEILU Järeää menoa Juttuun liittyvällä videolla Aarteen kokeilijat sahaavat 60-kuutioi silla sahoilla. 24 Aarre 8/2021 METSÄ PIkkusahojen valmistajia on paljon, mutta näin suuria sahoja tekevät etupäässä vain ammattisahoista tutut valmistajat. Echo, Stihl ja Husqvarna
Koivut lahoavat vanhemmiten. Isojen puiden kaataminen voi sekin olla turvariski myös osaavalle sahaajalle. Kätevästi pölkyiksi Tuulenkaadoista ainakin osa olisi hyvä jättää luontoon, mutta korjattavaakin puuta yleensä riittää, jolloin on tarvis isolle sahalle. Jäähdytysilman pitää päästä kulkemaan esteettä sylinterin ripojen läpi. Jos 25-metrinen runko katkotaan 33 sentin mittaisiksi pölkyiksi, runko pitää katkaista 75 kertaa. Syöksyvirtauksen seurauksena kaikki puut voivat olla nutullaan. Pienimoottorinen saha on pitkäkestoisessa urku auki -rääkissä turhan kovilla, koska moottori kuumenee voimakkaasti. 60-kuutioiset moottorisahat ovat erikoissahoja järeiden runkojen kaatoon ja pölkytykseen. Turpeat puujätit lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja ovat mukavia katsella, mutta väärässä paikassa ne ovat turvallisuusriski. Jättipuita voi löytyä myös peltojen reunoilta, pihaja mökkiteiden varsilta ja muilta alueilta, jotka eivät ole metsänkasvatuksen piirissä. Iso saha säästää metsänomistajan voimia ja aikaa. Jatkuvaan hakkuuseen ne ovat turhan painavia, mutta omalla käyttöalueellaan kuusikymppiset ovat erinomaisia. VEROVINKKI METSÄTYÖKÄYTTÖÖN HANKITUT moottorisahat, niiden varaosat, polttoaine ja teräketjuöljy sekä huoltoja korjauskulut ovat metsänomistajalle verovähennyskelpoisia menoja. Jytkykoon tuulipuiden pölkyttämisessä 60-kuutioiset sahat ovat mainioita. Puutteet jäähdytyksessä voivat nostaa sahan käyntilämpötilan helteillä etenkin pölkytyksessä liian korkeaksi. Kuusten juuret ovat pinnassa. M etsänomistajan suurimmat puut huojuvat usein kodin tai kesämökin pihassa. Valmisbensat ovat varma ratkaisu. Ei ole. Tropiikissa sahataan näissä lämpötiloissa, eivätkä sahat hajoa, kunhan jäähdytys on kunnossa. Onko se liikaa moottorisahoille. Tukkeutunut pakoputki voi nostaa käyntilämpötilaa. Konerikko voi aiheutua myös siitä, että taitamaton sahaaja huudattaa moottoria tuntikausia tylsällä ketjulla.. Ripojen puhtaus ja välit pitää ajoittain tarkistaa. 25 Aarre 8/2021 METSÄ Echon 18-tuumainen laippa ulottuu melko paksun rungon läpi helpottaen kaatoa ja katkontaa. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA arboristille. Tärkeää on myös korkealaatuinen seosöljy bensassa ja oikea sekoitussuhde. Kaatamista helpottaa riittävän järeä ja tarpeeksi pitkällä laipalla varustettu saha. Silloinkin pahat tapaukset on turvallisinta kaataa konevoimalla työntäen tai antaa työ Isojen kuusten karsinta osoittautui Aarteen kokeilussa kaikille jättisahoille enemmän tai vähemmän hankalaksi työksi. Hakkuutaitoiselle metsänomistajalle hyvä vaihtoehto on hankkia kookas erikoissaha, minkä jälkeen hän on omavarainen tämänkin asian suhteen. Erityisesti kannattaa välttää ammattitason kevytsahojen käyttöä jättipuiden pölkytyksessä. Kokemattoman sahurin on aina varminta turvautua puunkaatopalveluun. Vaara kasvaa, jos sahan jäähdytyskanavat ovat tukossa. Sahan painavuudesta saattaa tällöin olla jopa hyötyä, koska ylhäältä alaspäin sahattaessa ketju uppoaa hyvin runkoon jo sahan omasta painosta. Moottori voi leikata kiinni, jolloin saattaa syntyä isoja vaurioita. Pölkytys helteillä Viime kesän kuumuus pani sahojen jäähdytyksen koetukselle. Verotuksessa voi vähentää myös työtä varten hankitut turvavarusteet, -asut ja -jalkineet. Laadukasta ja hintavaa pikkusahaa ei kannata huudattaa pilalle. Halpissaha saattaa jopa hajota. Itsekin kaadoin ja pölkytin kuution koivuja 25–30 asteen helteessä
Järeä 60-kuutioinen saha on oikein passeli tykki tällaiseen nautiskeluun. Sama ilmiö vaikuttaa muun muassa moottoripyörien maailmassa. Työn iloa sekin. Tuliterässä sahassa mäntä, männänrenkaat ja sylinterin seinämät eivät vielä ole täysin hioutuneet. Tuliterää sahaa ei siksi ole syytä huudattaa pitkiä aikoja esimerkiksi suuren pihapuun pölkytyksessä. Käyttöönotto on parempi tehdä muissa töissä kuin jatkuvassa sahauksessa kaasu pohjassa. Kuusissa ei ole koskaan erityisen paksuja oksia, mutta pienempiä riittää sitäkin enemmän. Se näyttää olevan juuri se maksimipaino, jonka kokeneiden sahaajien fysiikka yleensä vielä kestää ilman että saha tuntuu erityisen painavalta. MOOTTORISAHAT Echossa on laajaalainen ilmansuodatin, mutta se ei ole yhtä monisärmäinen kuin Stihlissä ja Huskussa. Kaikki kolme sahaa painoivat käyttökunnossa yli seitsemän kiloa. Sillä isokin runko kurnahtaa poikki niin että heilahtaa, eikä siinä nokka kauan tuhise. Varsinkin miehille suuri teho ja väkevä vääntö voivat olla tekijöitä, jotka ilahduttavat ja riemastuttavat mystisesti, kun puita pätkitään pölkyiksi. Tämän olen huomannut vuosikymmenten aikana. Se voi lisätä kuumentumista. Tuliterällä tauotusta Olen kuullut paristakin tapauksesta, jossa uusi ja kallis laatusaha leikkasi kiinni muutamien ensimmäisten tankillisten aikana. Kolme päämerkkiä Tässä 60-kuutioisten sahojen kokeilussa olivat mukana ammattisahojen päämerkit Husqvarna ja Stihl sekä samaan kärkikaartiin viime vuosina kestävillä sahoillaan noussut Echo. Echo.. Sahan teho, järeys ja leikkuuvoima ovat sahaajalle ilman muuta myös tunneasioita. Kokeilun edetessä huomasimme, ettei sahojen käyttöominaisuuksista ole ihan helppo huomata muita kuin painosta johtuvia eroja. Paksujen oksien karsinta on ohuita kevyempää, koska sahaa voi ikään kuin lepuuttaa oksan päällä. Siinä on yksi hyvä syy hankkia 60-kuutioinen saha. Toinen tapaus oli lähes samantyyppinen. Käsien varassa on silloin niin suuri taakka, että muut ominaisuudet tahtovat peittyä painon alle. Siksi juuri ensi tankillisilla uudenkarhea moottori voi ikään kuin hieman vastustaa korkeimpien kierrosten saavuttamista. Sahan painavuus, hinta, suuremmat bensaja öljykulut, vähäiset käyttötunnit tai edes omat voimat eivät merkitse kovin paljon, jos metsänomistaja haluaa sahata isolla moottorisahalla. Etenkin kalliit laatusahat lähtevät yleensä kiertämään täysillä vasta muutaman viikon käytön jälkeen. Näin kävi, kun suurta pihapuuta katkottiin pölkyiksi kaasu pohjassa yhteen soittoon. Noin 50-kuutioiset ammattisahat painavat vähän yli kuusi kiloa eli runsaan kilon vähemmän. Kuusen hikinen karsinta Kokeilusahojen raskaus pomppasi esiin isoja ja karvaisia kuusia karsiessa. 26 Aarre 8/2021 METSÄ Isojen sahojen etuna kesäkuumalla on se, etteivät ne joudu jättipuiden pölkytyksessä yhtä kovaan rääkkiin kuin pienet sahat. Järeyden viehätys Sahaa ei hankita läheskään aina pelkillä järkisyillä
Kokeilun Echo ei ottanut ihan yhtä paljon kierroksia kuin Husku ja Stihl. Paksujen puiden kaadossa ja pölkytyksessä nämä heikkoudet kääntyvät plussiksi. ** Varustettu kahvojen lämmityksellä, mikä nostaa hieman painoa. Kaarnaraudoilla voi vivuta katkaisussa laippaa ja torjua katkeavia pölkkyjä pyörimästä jalkoihin. Karsinta on yleensä paras tehdä vaikkapa saman merkin 50-kuutioisella sahalla. Saha käynnistyi ja toimi hyvin. Se saattoi johtua Echoille tyypillisestä moottorin hitaasta hioutumisesta. Echo on kauttaaltaan jykevää tekoa ja tehty kestämään kovempaakin käsittelyä.. Kaatokolon teko ja tasainen kaatosahaus sujuvat isolla sahalla ja pitkällä laipalla tarkemmin ja turvallisemmin kuin pikkusahalla. Painon taustalla on japanilaisen valmistajan Yamabikon pyrkimys tehdä sahasta paitsi suorituskykyinen myös hyvin kestävä. Sahassa ei ole ilmahuuhtelua, vaan suuttimet. Raskauden ja 18-tuuman laipan takia saha on normaalivoimaisen käsissä kömpelö karsinnassa paksuoksaisia jättikoivuja lukuun ottamatta. Emme lähteneet säätämään niitä, koska se olisi ehkä ollut ennenaikaista hioutumisen näkökulmasta. Huippukierrokset löytyvät vasta viikkojen sahauksen jälkeen. Pohjassa on poikkisuuntaisia vahvikkeita, jotka voivat karsiessa tökkiä, kun sahaa työnnetään rungon päällä. Tehoa on riittävästi, mutta hieman Huskua ja Stihliä vähemmän. Echo CS 621 SX Husqvarna 560 XPG Stihl MS 362 CM Myyntihinta (e) 795 1 029 926 Sylinteritilavuus (cm 3 ) 59,8 59,8 59 Teho (kW) 3,2 3,5 3,5 Paino (g)* 8 521 7 811** 7 339 Terälevy pituus (tuumaa) 18 15 16 Vetolenkin leveys (mm) 1,5 1,5 1,6 Polttoainesäiliö (l) 0,65 0,65 0,6 Teräöljysäiliö (l) 0,3 0,33 0,325 Kokeilun moottorisahat * Aarteen mittaama paino laipan ja ketjun kanssa, polttoaineja teräöljytankit täynnä, ilman muovista teräsuojaa eli täydessä käyttökunnossa. Husqvarna. Ihmetystä aiheutti rikastimen turhan pitkältä tuntuva vipu. Vääntö tuntui kuitenkin riittävän, eikä puhti loppunut kesken. Aarre suositus: Sitkeästi vääntävä saha isojen puiden kaatoon ja katkontaan vahvakätiselle ja hintatietoiselle sahaajalle. 27 Aarre 8/2021 METSÄ Echo CS 621 SX V almistajan valikoimassa ammattitason sahoja edustava, 8,5 kilon painoinen Echo CS 621 SX oli kokeilussa olleen kolmikon selvästi raskain saha. Ison puun pölkytyksessä 60-kuutioinen on mainio. Rakenteellisissa ratkaisuissa ei ole tähdätty keveyteen
Husqvarnassa painopiste sekä kahvojen korkeudet ja sijainnit tekevät sahasta vakaan käsitellä. Tämä houkuttelee vaihtamaan 16 tai 18 tuuman laippaan. Sahassa on pinta-alaltaan suuri raskaan käytön ilmansuodatin. Sahan painopiste on vinon sylinterin ansiosta matalalla, vaikka päällepäin voisi luulla muuta sylinterikopan korkean muodon takia. Sahassa on lukuisia pieniä käyttömukavuutta lisääviä yksityiskohtia. Siksi malli profiloituu talvisahaksi. Saha vietiin huoltoon, mutta vikaa ei löytynyt. Lämpökahvojen nappi on sen verran nihkeä, ettei se mene päälle vahingossa. Sahalla voi toki sahata kesälläkin, kun kytkee lämmöt pois. Pohjan pienet vahvikkeet ovat pituuden suuntaisia, minkä ansiosta raskas saha luistaa hyvin rungolla. Ilmahuuhtelulla ja elektronisella moottorinohjauksella varustettu Husku otti reippaasti kierroksia. 28 Aarre 8/2021 METSÄ MOOTTORISAHAT Husqvarna 560 XPG K okeilussa oli Husqvarna 560 XPG, joka on merkin 60-kuutioisten sahojen niin sanottu talvimalli. Lämmitykset nostavat paitsi hintaa myös painoa, jota on tämän kokoisissa muutenkin paljon. Se tuo kätevyyttä kuusten karsintaan, mutta raskasta se on tälläkin sahalla. Isolla sahalla puu kaatuu nopeasti. Sahassa oli 15-tuuman laippa. Ilmiö jäi mysteeriksi. Siinä on kahvalämmitys etuja takakahvassa sekä kaasuttimen sähköinen esilämmitys. Se vähentää kumartelua, joka voi väsyttää selkää pitkään jatkuessaan. Ergonomia sekä muotoilu ovat Huskulle tuttuun tapaan korkeaa tasoa. Husqvarna.. Kesälämpimillä sahan käynnistymisessä ilmeni ongelmia. 15-tuumainen laippa ketteröittää Huskun liikuttelua, mutta sahan paino tekee karsinnan silti raskaaksi. Huoltokorjaamon ovella saha ei toiminut sen paremmin. Aarre suositus: Tehokas ja vääntävä saha erityisesti talvikäyttöön isojen puiden kaatoon, katkontaan ja karsintaan vahvakätiselle sahaajalle. Mallin tunnistaa paksusta etukahvasta. Ilmojen viiletessä käynnistyvyys palautui
Myös Stihl on erikoissaha isojen puiden kaatoon ja katkontaan. Mitä pitempi laippa, sitä kätevämpää on kaataa ja katkoa paksuja runkoja sekä sahata poikki halkoja tai rankanippuja pukilla. Hikoilu lisääntyy, ja niska tai selkä saattaa puutua ja jäykistyä. Kun sahan saa karsiessaan hetkeksi laskea paksun oksan päälle ennen sen katkeamista, jaksaminen paranee. Tämä varmuus on perinteisesti kuulunut Stihlin vahvuuksiin. Pitkän laipan vaarat Ammattitason 50-kuutioisissa sahoissa on yleensä vakiona 13-tuumainen laippa. Kokeilussa oli malli, jossa on uusi 16-tuumainen Stihl Light 04 -laippa, joka painaa 680 grammaa. Kokeilun Husqvarnan 15-tuumainen X-force laippa on malliltaan hitusen leveämpi ja painaa 690 grammaa. Pitkän laipan kärki myös helposti tökkää aiheuttaen takapotkun, joka voi ulottua kasvoihin. Sahassa on pitkän huoltovälin pyöreä ja tehokas ilmanpuhdistin. Laipan pituus lisää myös tapaturmariskiä etenkin tottumattomalle. Tarkista myös turvahousujen suojaus sekä visiirin ja kypärän kunto. Kuusikymppisten kanssa on turvallisinta käyttää jalkineina kumiturvasaappaita, joissa on paras eli kolmostason viiltosuoja. Karsiessa kumartumisen tarve vähenee. Stihl kiekaisee Huskun tapaan hyvin kierroksia, eikä vääntöäkään puutu. Karsintakin sujuu hyvin, mutta jatkuvaan hakkuutyöhön saha on turhan painava. Kokeilusahoissa sahojen suuri paino ja teho vielä tuplaavat vaaran. Se on muodoltaan kapeahko ja tuntui parantavan sahan ominaisuuksia karsinnassa. Suurioksaisten koivujen teossa painohaitta oli vähäisin. LISÄTIETOJA Echo, stokker.fi | Husqvarna, husqvarna.com/fi | Stihl, stihl.fi Pitkä laippa lisää tapa turma riskiä. Raskas Stihlkin on, mutta karsinnassa selvästi Echoa ja Huskua kätevämpi. 29 Aarre 8/2021 METSÄ Jo yhden ison tukkikoon kuusen karsinta 60-kuutioisella sahalla väsyttää käsivarret ja olkapäät. Kokeilun kuusikymppisissä laippojen pituudet tuumina olivat 15 (Husku), 16 (Stihl) ja 18 (Echo). Aukeilla paikoilla männyt kehittyvät koivujen tapaan paksuoksaisiksi. Rungon pohja on lähes yhtä luistava rungon päällä kuin Huskulla, mutta keveys vähentää tarvetta työntää sahaa karsiessa rungon päällä. Umpimetsässä mäntyjen oksat ovat kutakuinkin yhtä paksuja kuin kuusten, mutta oksia on vähemmän. Kuusissa oksat ovat sen kokoisia, että 60-kuutioinen katkaisee ne silmänräpäyksessä, eikä näitä pieniä lepotaukoja tule. Tehoa Stihlissä ja Huskussa on saman verran, ja siltä se tuntui myös metsässä. Stihl lähti erinomaisesti käyntiin ja toimi moitteetta. Pitkä laippa ulottuu kauas, haaverissa ehkä yllätyksellisesti jalkaan tai reiteen. Yläkahva on Stihlissä hieman korkeammalla ja sivulla hieman etäämmällä rungosta kuin Huskussa.. Oksaisella kuusella oli mittaa noin 30 metriä. Väsyneenä työskentelyä on syytä välttää. Stihl MS 362 CM K olmikon selvästi kevein saha Stihl MS 362 CM erottui kahdesta muusta paremmilla karsintaominaisuuksillaan. Siksi takapotkusuojan toimivuus pitää tarkistaa isossa sahassa usein ja sahaa on syytä käsitellä normaalia rauhallisemmin. Stihlin sileä pohja keventää karsintaa, koska se mahdollistaa sahan työntämisen rungolla eteenpäin. Toisaalta sitä raskaampaa ja kömpelömpää on karsia etenkin kuusia. Aarre suositus: Tehoon ja vääntöön nähden 60-kuutioiseksi suhteellisen kevyt saha suurten puiden kaatoon, katkontaan sekä karsintaan muillekin kuin voimamiehille. Stihl suoriutui hyvin, mutta sahan paino ja lämmin sää panivat hien juoksemaan vuolaasti kasvoilta. Sahassa on ilmahuuhtelu ja elektroninen moottorinohjaus
Sahan teho on 4,3 kW. Suomalaisen metsänomistajan metsissä ei juuri mihinkään. Tämä on ammattimetsurin työtä. Kokeilusahassa oli 18-tuumainen laippa. Katkonnassa pölkkyjä tulee paksustakin puusta ripeään tahtiin. Saha myydään ilman terälaippaa ja ketjua. Se on kuin asunnonvälityspalvelu, mutta puulle.. Jättipuiden kaadossa ja katkonnassa 20-tuumainen on näin isossa sahassa vielä parempi. 30 Aarre 8/2021 METSÄ MOOTTORISAHAT Vielä pykälää isompi Saimme kokeiluun myös Husqvarnan 70-kuutioisen jättisahan 572 XPG. Malli on meillä erikoissaha, jota käytetään muun muassa jättipuiden ja puunippujen katkontaan puutavaravarastoilla. Muotoilultaan ja ominaisuuksiltaan saha muistuttaa Huskun 60-kuutioista versiota. Leikkuuvoimaa kuvaa hyvin se, että pitopuu hurahtaa kaadossa helposti liian ohueksi, jollei pidä varaansa. Mihin näin suurta sahaa tarvitaan. Myös ammattimaiselle pihapuiden kaatajalle, joka pölkyttää asiakkaiden puut, saha on nopeudessaan kätevä. Se on niin paljon, että sahalle on jo vaikea löytää niin suuria puita, että teho pääsisi kunnolla esiin. KUN ON AIKA MYYDÄ PUUTA Kuutio on metsänomistajalle helpoin tapa myydä puuta verkossa joko ammattilaisen, kuten metsänhoitoyhdistyksen avulla tai omatoimisesti. Juurakko on takakenossa, eikä sahaaja jätä siihen parin metrin pituista kantoa, joka estäisi etukenoisen juurakon kaatumisen sahaajan päälle
Varustettu kahvojen lämmityksellä, mikä nostaa hieman painoa. ** Aarteen mittaama paino laipan ja ketjun kanssa, polttoaineja teräöljytankit täynnä, ilman muovista teräsuojaa eli täydessä käyttökunnossa. *Esimerkki rahoituslaskelmasta: Hankintahinta: 18 490 € Käsiraha: 4 622,50 € Rahoitettava osuus: 13867,50 € Suurempi viimeinen erä: 5 362,10 € Korkoprosentti: 4,90 % Sopimusaika: 60 kk Osamaksuerät: 60 kpl / 199,19 €/kk Viimeinen erä: 5 362,10 € Luottokustannukset: 3 255,52 € Todellinen vuosikorko: 9,13 % Osamaksueriin sisältyy: Käsittelymaksu 9 €/erä, Luotonperustamismaksu 195 € KSL:n mukainen luottohinta 21 745,52 € WWW.POLARIS.FI ETUSI 3687 € (SH. Pellonraivausbuumin vuosina Jaakko teki pisimmät työpäivänsä, jotka kestivät toisinaan jopa 10–12 tuntia. Jaakko oli noina vuosina kuitenkin parhaissa voimissaan, eikä saha tuntunut erityisen raskaalta. 31 Aarre 8/2021 METSÄ RAHOITUS ALK. Bensaa kului äärimmillään 8–9 tankkia päivässä. lis ä la id a t, sa h a te lin e . Ne olivat minulle tuottoisia työmaita. 199 € / KK* Laske itsellesi sopiva rahoitusvaihtoeh to sivullamme: POLARIS.FI Pyydä rahoitustarjous Polaris-kauppiaa lta. Tuolla työmaalla kova työtahti ja ahkeruus eivät siksi loppujen lopuksi kannattaneet.” Myyntihinta (e) 1 279* Sylinteritilavuus (cm 3 ) 70,6 Teho (kW) 4,3 Paino (g) 9 031** Terälevy pituus (tuumaa) 18 Vetolenkin leveys (mm) 1,5 Polttoainesäiliö (l) 0,7 Teräöljysäiliö (l) 0,35 Husqvarna 572 XPG * Ilman terälaippaa ja ketjua, jotka pitää ostaa erikseen. Jäljellä oli vain iso puusto”, Jaakko muistelee. Työvälineenä Jaakon käsissä pärisi silloin 60-kuutioinen Raket 621 -moottorisaha. Alueet sijaitsivat yleensä lähellä tilan päärakennusta, minkä takia niistä oli otettu polttopuuta. 18 490 € RANGER 570 EFI EPS ALKUPERÄISELLÄ PIKAKIINNITTEISELLÄ PRO FIT -LÄMPÖHYTILLÄ YMPÄRIVUOTISTA KÄYTTÖÄ. 22 177 €) + TK.* ALK. Se oli vastaavan kokoisia nykysahoja selvästi painavampi. SATOI TAI PAISTOI. Peltohakkuita Raketilla M etsurilegenda Jaakko Pessinen hakkasi 80-luvulla maanviljelijöille lukuisia aukkoja, jotka raivattiin pelloksi. RANGER JOKAISELLE MÖKILLE JA TILALLE Saatavana bensa-, dieselja EV-sähkömallit ja 2-, 3ja 6-paikkaiset mallit KAIKISSA RANGER-MALLEISSA: automaattinen 100% neliveto sähkötoiminen turf 1x4 -tasauspyörästö kaasuavusteinen kippilava ROPS-turvakehikko jouhevasti toimiva nopeudenrajoitin Lue lisää: WWW.POLARIS.FI SAA AJAA TIELLÄ 60 KM/H, ALK. Hän sanoi, että pärjään liian hyvin”, Jaakko muistelee huvittuneena. ”Eräs isäntä laski minun tienaavan tällaisina päivinä niin paljon, ettei hän halunnutkaan maksaa sovittua hintaa. ”Hakkasin isännille paljon kahden tai kolmen hehtaarin aukkoja, suurimmat olivat kuutisen hehtaaria. Mutta suostuin alentamaan taksaa, kun hän sitä vaati. 15 V/T-KORTTI K u va ss a lis ä va ru st e it a , m m . ”No pärjäsinhän minä, kun hakkasin taukoja pitämättä kellon ympäri, mitä hän ei ottanut huomioon
Kokonaistunnelma, metsä on minun kirkkoni Teksti MARKKUPULKKINEN | Kuva MARIAMIKLAS. 52-vuotias filosofian tohtori Porvoosta Työ. ”Olisi hyvä luoda metsänomistajille kannusteita hiilensidontaan.” ”Luontokato huolestuttaa” Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Leif Schulman on huolestunut luontokadosta, joka jää keskusteluissa liian usein ilmastonmuutoksen varjoon. 32 Aarre 8/2021 METSÄ METSÄVAIKUTTAJA Leif Schulman ehdottaa metsien kiertoajan pidentämistä 10–20 vuodella. Leif Schulman Tausta. Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja 1.1.2021–31.10.2025 Parasta metsässä. KUKA
Kun metsä avohakataan, se muuttuu viimeistään silloin talousmetsäksi. Toisessa ääripäässä on luonnontilainen metsä, josta varovaisilla poimintahakkuilla haetaan puuta. Yhteisiä säveliä on kyllä löytynyt, vaikka on keskustelussa joskus kitkaakin. Jos on pakko valita jompikumpi, niin luontokato. Jatkuvapeitteinen kasvatus on yksi ratkaisu myös tuholaisongelmaan. Mikä olisi paras yksittäinen keino ehkäistä luontokatoa Suomessa. Metsänkäsittelymenetelmiin pitäisi saada enemmän monipuolisuutta ja pohtia, mikä on oikea käsittelytapa kussakin paikassa. Metsähallituksen mailla voisi mallintaa jatkuvaa kasvatusta. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Emme ymmärrä riittävän hyvin luontokadon eli luonnon monimuotoisuuden vähenemisen seurauksia. Tärkein oppi oli se, että metsän ekosysteemi on todella monimuotoinen. Tasaikäiset kuusikot ovat aikapommi.. Olet ollut tutkijana muun muassa Perussa. Kaikista tutkimustuloksista käy ilmi, että aika loppuu kesken, jos emme kiihdytä muutoksen tahtia. Miten tämä estetään Suomessa. Metsästrategiassa on paljon Suomen linjausten mukaisia tavoitteita, eikä se ole lainkaan niin radikaali, miksi se haluttiin tulkita. Olisi hyvä luoda metsänomistajille kannusteita, jotka edistäisivät hiilensidontaa. Ensinnäkin ilmastonmuutosta pitää torjua, sillä emme halua tänne yhtään enempää kuivuusjaksoja. Millä keinoilla lisäisit Suomen metsien hiilensidontaa. Emme pysty estämään tuhohyönteisten leviämistä, jos metsissä on liian laajoja homogeenisia alueita. Kentältä on kuulunut, että metsäyhtiöt ja neuvontaorganisaatiot eivät tarjoa monipuolista metsänhoitotietoa automaattisesti. Metsätalouden puolella esimerkiksi lahopuun lisääminen olisi yksi helposti toteutettava keino. Ne ovat tietynlainen aikapommi. Kaikki ovat hyviä tavoitteita. Metsäsektori on niin tavattoman tärkeä suomalaiselle yhteiskunnalle, että valtalinjasta poikkeavat mielipiteet metsien hoidosta leimataan helposti melkein isänmaanpetturuudeksi. Alue ei ole silloin ekosysteemiltään metsää. Metsänomistajan pitää osata vaatia tietoa. Nykyisen johtavan sukupolven on tehtävä pikainen muutos kestävämpään suuntaan. Siksi sitä on vaikeampi torjua. Voi uhatakin, sillä se heikentää monimuotoisuutta vähentämällä metsästä lahopuuta. Kumpi huolestuttaa sinua enemmän, luontokato vai ilmaston lämpeneminen. Luontokato on meille paljon vaikeampi asia ymmärtää kuin ilmaston lämpeneminen, jonka näkee lämpömittarista. Talousmetsällä ja luonnonmetsällä ei ole mitään selkeää rajaa. Kestävyysmurros on loikka parempaan niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisesti, ja se on kaikkien etu. Voisimme lisätä metsäekosysteemien monimuotoisuutta sekametsillä ja välttää tuhoille alttiita tasaikäisiä kuusikoita. Jatkuvapeitteisen kasvatuksen lisääminen on yksi keino. Jäljellä olevat vanhat metsät ja hyvin vanhat puut pitäisi jättää rauhaan. Se ei maksa kansantaloudelle oikeastaan mitään, eikä siitä ole kenellekään haittaa. Sillä ylläpidettäisiin hiilivarastoa, ja hiilinielukin säilyisi vahvana. Se ei ole liian kallista yhteiskunnalle. Mikä on tärkein asia, jota ajat Syken pääjohtajana. Emme voi käsitellä yhdellä ja samalla tavalla kaikkia maailman metsiä. Hakkuuaukko voi palautua luonnonmetsäksi, jos siellä ei tehdä vahvoja muokkaustoimia ja alueen annetaan uusiutua luontaisesti siemenistä. Myös tiettyjä sademetsiä voi käsitellä avohakkuulla, vaikka toisin on väitetty. Miksi biologien ja metsänhoitajien tuntuu olevan niin vaikea löytää yhteistä säveltä metsäasioissa. Käsittelyssä pitää ottaa huomioon paikalliset olosuhteet. Pitäisikö avohakkuut kieltää. 33 Aarre 8/2021 METSÄ Mitä eroa on talousmetsällä ja luonnonmetsällä. Voisimme esimerkiksi nostaa metsätaloustuotteiden hintoja ja kääntää ympäristöteot liiketoiminnaksi. Ravinteikkaimpien maiden rehevät sademetsät uudistuvat hyvin. Jos energiaturve korvautuu liian tehokkaalla energiapuun korjuulla, mennään helposti ojasta allikkoon. Olisi suositeltavaa, että metsänomistajat paneutuisivat metsäasioihin ja pyrkisivät aktiivisesti hakemaan tietoa erilaisista metsänhoitotavoista. Metsien kestokykyä ilmastonmuutokselle pitää kaikkinensa lisätä. Maan muokkaamisesta pitäisi pidättäytyä aina kun mahdollista. Viime viikolla kävin katsomassa sieniä mökkimme lähellä olevassa metsässä Kirkko nummella. Avohakkuu ei saisi kuitenkaan olla niin hallitseva metsänhoitomuoto kuin se nyt on. Metsien kiertoaikoja voitaisiin pidentää 10–20 vuodella, mikä ei ole kovin paljon. Haasteena tietysti on se, miten ne sovitetaan ekonomiseen kestävyyteen. Mikä on tärkein metsäoppisi Amazonin alueelta. Strategiassa on esitetty keinoja, joilla metsien ekologista kestävyyttä voidaan parantaa. Pyrin saamaan aikaan kestävyysmurroksen mahdollisimman nopeasti. Osa Keski-Euroopan metsistä on muuttunut metsätuhojen takia hiilinieluista hiilen lähteiksi. Talousmetsässä ekosysteemi on yksinkertaisempi ja vähälajisempi kuin luonnonmetsässä. Meillä voisi olla myös korvauksia hiilensidonnasta metsänomistajille. Millä tavalla haluaisit rajoittaa Metsähallituksen metsien käyttöä. EU:n metsästrategiaa kauhisteltiin turhaan etukäteen. Kun valtiolla olisi esimerkkimetsiä, myös yksityisten metsänomistajien olisi helpompi siirtyä jatkuvaan kasvatukseen. Uhkaako energiapuun keruu metsiemme monimuotoisuutta. Strategiassa esitetään jäljellä olevien vanhojen metsien suojelua, jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen lisäämistä ja metsätaloustuotteiden korkeampaa jalostusastetta. On kummallista, että jatkuvapeitteinen metsänhoito oli lailla kiellettyä vielä vähän aikaa sitten. Avohakkuita ei pidä kokonaan kieltää. Maaperän hiiltä ei kannattaisi päästää muokkaamalla ilmaan. Otatko ruton vai koleran. Mitä ajattelet EU:n komission metsästrategiasta. Etelä-Suomen metsissä on keskimäärin neljä kuutiota lahopuuta hehtaarilla, kun sitä luontaisesti olisi helposti kymmenkertainen määrä. Metsien osalta voidaan puhua pikemminkin luonnontilaisuuden asteesta. Myös metsätalouskäyttöön aikanaan otettujen soiden ennallistaminen ja vedenpinnan nostaminen on hyvä keino. Ääripäänä on sellainen talousmetsä, jonka ihminen on luonut esimerkiksi istuttamalla jalostettuja taimia riviin pellolle
ENNALLISTAMINEN SUO KUHISEE ELÄMÄÄ Heikkotuottoisen suon ennallistaminen toi metsän omistajille hyvän mielen ja pohjoiskarjalaiselle suolle paljon uusia eläinlajeja. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso Lammikot ovat selvästi laajen tuneet ojien patoamisen jälkeen. 34 Aarre 8/2021 METSÄ Suo ilmasta Dronevideo näyttää Pienen Moskuunsuon lammikot pari vuotta suon ennallistamisen jälkeen. Teksti ja kuvat MARKKU PULKKINEN 34 Aarre 8/2021 METSÄ. Lammikoiden helmiketju johtaa suon alapäässä olevaan kosteikkoon, joka suodattaa humusta pois laskuvedestä
35 Aarre 8/2021 METSÄ Kaksi vuotta sitten ennallistetulta Pieneltä Moskuunsuolta Juuassa voi poimia lakkoja ja karpaloita. 35 Aarre 8/2021 METSÄ. Kesäkuun lopussa suota koristi luhtavilla
Moskuunsuot ja vanhojen metsien suojelualueet muodostavat kauniin pohjoiskarjalaisen luontokokonaisuuden. ”Tämä on toinen kesä ennallistamisen jälkeen. Metsän nykyiset omistajat, metsätalousinsinöörit Marita Tanskanen ja Ari Vattulainen ovat hyvin tyytyväisiä päätökseensä ennallistaa suo. Jo nyt on näkyvissä monia muutoksia. Suojelualueen sisällä luikertelee kuvankaunis Moskuunpuro. 36 Aarre 8/2021 METSÄ V esi loiskuu reilusti saappaiden alla Pienellä Moskuunsuolla Juuassa. Puu ei kuitenkaan koskaan kasvanut kunnolla. Esimerkkinä tästä ovat riistatiheiköt”, Vattulainen sanoo. Lammikot ovat laajentuneet ja uusia eläinlajeja havaittu. Pariskunta katsoo, että metsänhoidossa taloudellinen ja ekologinen näkökulma eivät sulje toisiaan pois. Tanskanen on asunut nuoruutensa parinkymmenen kilometrin päässä palstalta. Me Alueella oli aiemmin kaivos valtaus. Monimuotoisuuden edistäminen metsien talouskäytön rinnalla tuo metsäammattilaisille tyydytystä. ”Aika pienillä teoilla metsätaloudessa pystyy lisäämään monimuotoisuutta. Riekkoa odotellaan.. ”Viiden hehtaarin suon ennallistamisella pystyy kuulemma kuittaamaan yhden ihmisen elinaikaiset hiilidioksidipäästöt. He ostivat 28 hehtaarin metsäpalstan, johon Pieni Moskuunsuo kuuluu, Vattulaisen sedältä vuonna 2012. Olemme nähneet esimerkiksi kolme tavipoikuetta”, Tanskanen kertoo. Alue oli pitkään kaivosyhtiö Bolidenin valtauksen alla, mutta tänä vuonna valtaus ja samalla kaivoksen uhka raukesi. Puro jatkaa matkaansa ennallistetun suon etelälaidalle. Harjun takana avautuu Iso Moskuunsuo, joka on valtakunnallisessa soidensuojeluohjelmassa. Pariskunnan puheista paistaa se, että ennallistettu suo on heille sydämenasia. Ari Vattulainen ja Marita Tanskanen seuraavat kiinnostuneina, kuinka Pienen Moskuunsuon lajikirjo kasvaa. Yhdentoista hehtaarin suo ojitettiin 1950-luvulla, ja siinä on yritetty kasvattaa mäntyjä. Puro ja vanhaa metsää Juuan metsäpalstaan Pohjois-Karjalassa kuuluu suon lisäksi 13 hehtaaria tavallista talousmetsää sekä neljän hehtaarin laajuinen vanhan metsän suojelualue. Pientä Moskuunsuota ei ole tarkoitus liittää suojeluohjelmaan; se jää vain omistajiensa iloksi. Pienen Moskuunsuon laitaan onkin jätetty riistatiheikköjä. Ojat kasvavat muutamassa vuodessa umpeen. Suojelualueeseen liittyy toisen metsänomistajan suojelema vanha kuusikko. Siellä on jo näkynyt taveja ja heinäsorsia. ENNALLISTAMINEN Ojitettu suo ennallistetaan rakentamalla ojiin patoja
Kiintoaines kosteikkoon Suon alapäähän tehtiin ennallistettaessa iso kosteikko. Karjan rehua on aikaisemmin kerätty Pienen Moskuunsuon laidalla olleilta luhtaniittysaroilta. Ennallistetut suot ja samassa yhteydessä laajennetut kosteikot pidättävät hyvin suolta valuvaa, ravinteikasta kiintoainesta”, Tanskanen sanoo. Kitukasvuiselta suolta kertyi myytävää puuta vain 300 kuutiota. ”Hän oli tehnyt aikaisemmin soiden ennallistamissuunnitelmia ja tiesi, kuinka ennallistaminen saadaan onnistumaan. Ojien patoamisen seurauksena Pieni Moskuunsuo alkoi muuttaa muotoaan heti seuraavana kesänä. Oma suo suojeluun. ”Yksi ennallistamisen tärkeä tavoite on humuspäästöjen vähentäminen. Metsänomistajat tekivät asiantuntijan kanssa yhden suunnittelukäynnin suolle. Vanhojen metsien suojeluohjelmaan liitetyistä hehtaareista pariskunta kuitenkin sai verovapaan kertakorvauksen. Vesilinnut yleistyneet Eläinlajiston runsastuminen on ollut Tanskasen ja Vattulaisen mukaan yllättävän nopeaa. Suoympäristöön kuuluvia, latvastaan leventyneitä lakkapäämäntyjä jätettiin pystyyn. Ojia ei tarvitse täyttää sen enempää. ”Entiset heinänkasvatukseen käytetyt luhtaniityt ovat hyviä veden varastointipaikkoja. olemme nyt omat osuutemme tehneet”, Ari Vattulainen naurahtaa. Paikalla oli jo ennestään ruokosaraa kasvanut kosteikko, jota kaivettiin syvemmäksi. Yhtenä tavoitteena meillä oli riekon palauttaminen alueelle”, Vattulainen kertoo. Nopea muutos Suon ennallistaminen suunnitelmineen ja kaivutöineen oli maksutonta metsänomistajille. Ennallistaminen tapahtuu rakentamalla patoja ojiin. Vattulainen raivasi itse pienemmän puuston pois. Ennallistamistai suojelukorvausta valtio ei maksa. ”Järvet ovat täälläpäin selvästi kirkastuneet. Luhtaniittyjä pitäisikin hyödyntää enemmän veden välivarastoina”, Tanskanen katsoo. Nyt suon vedet kertyvät kosteikkoon, jossa ne puhdistuvat kiintoaineksesta ennen kuin jatkavat matkaansa. Saimme häneltä myös lintuharrastajan näkökulmaa hankkeeseen. Kun vedet padotaan, ojat kasvavat vähitellen umpeen. Nyt järvi on huomattavasti kirkasvetisempi”, sanoo Marita Tanskanen, jonka mukaan Suomessa on ”surullisen paljon suolta johdetuilla vesillä pilattuja järviä”. Riekkoja ei ole vielä nähty mutta vesilintuja sitäkin enemmän. Kun jatkamme kävelyä, suon reunalta löytyy vanhoja heinäseipäitä ja hankoja, joiden varret ovat edelleen kovaa puuta. ”Lammikot ovat laajentuneet huomattavasti. Metsäkeskus kumppanina Pienen Moskuunsuon ennallistaminen lähti liikkeelle yhteydenotosta Suomen metsäkeskukseen ja siellä Hannu Lehtorantaan. Asiat etenivät nopeasti. Ne varastoivat keväällä vettä, jolloin heinä kasvaa niissä hyvin. Tässä on sellainen kymmenen lammikon kaunis helminauha, joka on vahvistunut kahdessa vuodessa. Suolla kasvanut puusto kaadettiin kevättalvella 2019, ja ojat tukittiin padoilla saman vuoden syksynä. Kun lapsena uin Teerijärvessä, iho oli mustan liejun peitossa. Suon ennallistamisesta kiinnostuneiden metsänomistajien kannattaa ottaa yhteyttä alueelliseen ely-keskukseen tai Suomen metsäkeskukseen. Lisäksi monet kesäisin kuivuneet lammikot säilyttävät nyt vetensä läpi kesän”, Vattulainen näyttää. Tanskasen mielestä suot ovat yksi ratkaisu tulvaongelmiin. Käynnissä on parhaillaan myös Helmi-elinympäristöohjelma, johon liittyy soiden ennallistamista ja suojelua. Sen jälkeen Lehtoranta laati ennallistamissuunnitelman, jonka metsänomistajat hyväksyivät. LISÄTIETOJA metsakeskus.fi ym.fi/helmi. 37 Aarre 8/2021 METSÄ Vattulainen ja Tanskanen ovat suojelleet Moskuunpuroa reunustavan neljän hehtaarin kokoisen vanhan kuusikon. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän rankkasateita
Arto Karioja, rahoitusratkaisut 050 370 1288, arto.karioja@quattrox.. Hänen tavoitteenaan on jossakin vaiheessa sorsaja kanalintujen metsästys. Vesilinnut löytävät nopeasti tällaisiin paikkoihin. Suurin osa Tanskasen ja Vattulaisen omistamista metsistä on normaaleja talousmetsiä, joihin sopii myös monikäyttö. Lakkaa ja karpaloa poimitaan niin paljon kuin suo niitä suo. 38 Aarre 8/2021 METSÄ ”Tavit tulivat tänne heti ensimmäisenä vuonna, mikä oli todella iloinen yllätys. Lue lisää: www.quattrox.?. Veljekset Holtinkoski, Ylikiiminki. Metsänomistajaperhe aikoo käyttää Pientä Moskuunsuota luonnon tarkkailuun, retkeilyyn tyttärien kanssa sekä kanaja vesilintujen metsästykseen. Hirviä alueella liikkuu paljon. Kesäkuisen sadepäivän jälkeen hyönteisistä ei todellakaan ole pulaa. ”Tämä toimii hyvin teerien soidinpaikkana. ”Tuossa vanhan männyn kyljessä näkyvät karhun raapimajäljet”, Tanskanen osoittaa. Seisova vesi vetää niitä. Marjaa ja riistaa Metsäyhtiössä työskentelevät Tanskanen ja Vattulainen ymmärtävät hyvin metsien monet käyttömahdollisuudet. Suolle tullessamme teeren poikanen pomppasi auton edestä tien yli. Majava ja ahma pitävät majaansa suon lähistöllä. Hyttysiä, mäkäräisiä ja paarmoja inisee ja surisee ympärillämme huomattavasti yli tarpeen. Vielä en ole metsästänyt täällä lintuja, mutta se on tavoitteena”, Vattulainen sanoo. Lisäksi täällä pesii ainakin yksi kahlaajapariskunta. Marita Tanskanen on mukana viiden omistajan metsäyhtymässä Polvi järvellä. Vaivais koivu tarjoaa ravintoa riekoille. Myös heinäsorsahavaintoja on ollut. Ari Vattulainen omistaa kolme metsä palstaa Pohjois-Karjalassa ja yhden Etelä-Pohjanmaalla. Pienkuormaaja QX-820 QuattroX-syystarjoukset RAJOITETTU ERÄ! 2600,Etusi Hinta ennen: 22500,19900,19900,Nyt vain: Nyt vain: Pienkaivuri EX-18 Järkihintaista tehoa työmaallesi Hinta ennen: 32178,29900,Nyt vain: 2278,Etusi Kaikki hinnat alv % “lyömätön hinta-laatusuhde” QuattroX-jälleenmyyjät: Hydroforest.?, Tammisaari. Tehokone.net, Joensuu QuattroX-myynti: Harri Kangaspusu, 050 595 3112 harri.kangaspusu@quattrox.. Telkänpönttö on vielä asentamatta, se on ensi kevään tehtäviä. Konehuoltoseppanen.?, Kajaani. Kumpareille syntyy ajan saatossa sekametsikkö. Kuin todistukseksi lintujen viihtymisestä päidemme yli lentää telkkänaaras. Pienen Moskuunsuon palsta on pariskunnan ainoa yhteinen, mutta uusien metsäpalstojen ostaminen on kuulemma koko ajan kiikarissa. Suon keskellä on pari kumparetta, joilla kasvaa vaivaiskoivua. Hyönteisten määrä lisääntyy, mikä houkuttelee lintuja”, Marita Tanskanen kertoo. Vaivaiskoivu tarjoaa ravintoa riekoille ja suojapaikkoja muillekin linnuille. Niillä seisoo myös muutama kelo. ENNALLISTAMINEN Ari Vattulainen ruokkii vesi lintuja syöttöautomaatilla, joka toimii aurinkoenergialla. VK-motors.?, Ruovesi
Verkkopalvelun avulla metsänomistaja näkee, miltä tietty metsäkuvio näyttäisi käsittelyn, esimerkiksi harvennuksen tai avohakkuun, jälkeen. Silti moni arvostaa myös henkilökohtaisia tapaamisia. Metsässä liikkuessaan voi tarkistaa paikan päällä, millaisia hoitotoimia millekin kuviolle suositellaan. Jos tilalle on laadittu metsäsuunnitelma, palvelusta voi katsoa sen tarkennetut hoitotoimet. 39 Aarre 8/2021 METSÄ OMAAN METSÄÄN Metsänomistajille suunnatut sähköiset palvelut kehittyvät koko ajan. Tapaamiset säilyvät Puukauppa on sähköistynyt nopeasti. Sinne voi tallettaa tilan tärkeät metsäpaperit. Käyttöönottoon tarvitaan vain sähköpostiosoite ja pankin verkkopalvelutunnukset tai mobiilitunnistautuminen. P itkä välimatka metsätilaan ei hidasta enää hoitotoimia, sillä oman metsänsä tilanteen näkee tietokoneen tai puhelimen ruudulta. Verovähennyskelpoiset ostokuitit voi tallentaa valokuvina palveluun. Myös metsätilan talouden hallintaan tarvittavat kirjanpitoja metsävero-ohjelmat ovat helposti saatavissa. Sähköisten palveluiden käyttöön ottaminen on helppoa. Sen jälkeen on helpompi ottaa kantaa hakkuutapaan. Mobiilisovellusten avulla on helppo tarkastaa rajalinjat, ja perinteisen kartan lisäksi sovelluksesta näkee ilmakuvat metsästään. Sähköinen palvelupaikka sisältää kaikki kyseisen palveluntarjoajan kanssa tehdyt sopimukset ja muut dokumentit. Stora Enso ja Metsä Group tarjoavat mielenkiintoisen mahdollisuuden tutustua omaan metsään virtuaalisesti. Mobiilisovellusta kannattaa kokeilla jollakin tilakäynnillään. Harva metsäyhtiö tai metsänhoitoyhdistys tarjoaa metsäsuunnitelmaa enää paperimuodossa, mutta halutessaan suunnitelman voi printata itse netistä. Kaikki kolme palvelua tarjoavat sopimusten sähköistä allekirjoitusmahdollisuutta, mikä säästää metsänomistajan – ja myös yhtiöiden metsäasiantuntijoiden – aikaa. Stora Enson eMetsässä tätä mahdollisuutta ei vielä ole. Lähes kaikki puunostajat, metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyritykset tarjoavat asiakkailleen monipuolisia sähköisiä palveluja. Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista. Sähköiset palvelut ehdottavat metsänomistajalle hoitotoimia Metsään.fi-palvelun tapaan. Jotta palveluista saa parhaan hyödyn irti, palveluntarjoajalle kannattaa antaa lupa Metsään.fi-tietojen käyttämiseen. SÄHKÖISET PALVELUT Teksti MARKKU PULKKINEN Sähköiset palvelut kuviokartta metsä tilasta kuvioiden puumäärätiedot tilan hoitotoimenpide suositukset metsäsuunnitelma puuston kokonaisarvo kyseisen toimijan kanssa tehdyt sopimukset talousja verokirjanpito mahdollisuus tehdä puukauppa ja hoito toimeksiantoja mahdollisuus ottaa yhteyttä omaan metsä asiantuntijaan Tee tilauksia Metsä Groupin Metsäverkossa ja UPM Metsän verkkopalvelussa voi tehdä puukaupan tarjouspyyntöjä ja tilata metsänhoitopalveluita. Metsäyhtiöiden palveluita pystyy käyttämään näppärästi myös älypuhelimella tai tabletilla
Metsäselain on edelleen käytössä OmaMetsän rinnalla. Puukauppaja metsäasioiden hoitaminen on usein yhdistelmä puheluita, tapaamisia ja keskustelua sähköisissä kanavissa.” ”Esimerkiksi nettisivujemme Metsäbottia käytetään ahkerasti. Metsä Groupin Metsäverkkoon on avattu äskettäin suora videoneuvottelumahdollisuus metsäasiantuntijan kanssa. Loppu jakautuu videoneuvottelujen, sähköpostittelun ja chatin kesken. Tähän saakka metsänhoitoyhdistysten laatimia metsäsuunnitelmia on voinut tarkastella Metsäselain-palvelussa. Tämä on ymmärrettävää, varsinkin kun metsänomistajien keski-ikä on yli 60 vuotta. Maastokartan ja ilmakuvan lisäksi metsänomistaja voi tarkastella toimenpidevaihtoehtoja myös teemakarttojen avulla.” Uusia ominaisuuksia Tämän vuoden puolella OmaMetsään on tulossa mahdollisuus asiakirjojen hallintaan ja sähköisen allekirjoituksen luomiseen. ”Palvelun kartalta voi seurata, millä kuviolla metsässä liikkuu ja mitä toimenpiteitä kyseiselle kuviolle suositellaan. Enemmistö videoneuvotteluista käydään Juha Jumppasen mukaan kuitenkin vielä Teams-palavereina. SÄHKÖISET PALVELUT. ”Koska metsänomistajia on monenlaisia, kaikki palvelukanavat ovat tärkeitä. Metsänomistaja ja metsäasiantuntija näkevät samat karttaja metsätiedot, jolloin hakkuiden ja hoitotoimien suunnittelu Teamstai puhelinpalaverissa on helpompaa”, kertoo Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n kehityspäällikkö Juha Laitinen. Myös UPM Metsän sähköisten sovellutusten tuotepäällikkö Jaakko Lehtinen lupaa, että metsänomistajien palveleminen kasvokkain jatkuu vaikka sähköisen asioinnin osuus lisääntyy. OmaMetsä, samoin kuin suurten yhtiöiden palvelut, kertoo myös puuston arvon. ”Sähköiset palvelut herättävät metsänomistajissa mielenkiintoa, ja niiden käyttömäärät ovat jatkuvasti kasvaneet. Yhdistyksillä OmaMetsä Metsänhoitoyhdistykset avasivat viime maaliskuussa OmaMetsä-verkkopalvelun. ”Palvelussa on mahdollista tarkastella joko Metsäkeskuksen julkista metsävaratietoa tai metsänhoitoyhdistyksen laatimaa metsäsuunnitelmaa. Sähköisen kanavan kautta tulee yhä enemmän myös puukaupan tarjouspyyntöjä”, Lehtinen kertoo. Chatti helpottaa metsäasioiden vireille laittamista silloin, kun se itselle parhaiten sopii”, Tarvainen sanoo. OmaMetsä-palvelun karttaominaisuudet helpottavat metsänomistajan havaintojen tekoa. Palvelusta näkee Metsään.fi-palvelun metsävaratiedot ja hoitotoimenpide-ehdotukset täydennettynä metsänhoitoyhdistyksen tuottamilla tiedoilla. Jumppanen arvioi, että metsänomistajien tapaamisista edelleen 60 prosenttia tapahtuu kasvokkain. Puhelimitse hoidetaan viidennes kontakteista. Loppuvuonna metsänomistajille avautuu mahdollisuus myös omien karttamerkinVarsinkin puukauppa sähköistyy nopeasti. Stora Enson asiakkuuspäällikkö Juha-Matti Tarvainen painottaa, että metsänomistajat pitävät henkilökohtaista tapaamista edelleen arvokkaana metsäasioiden hoitamisessa. Tarjouspyynnöistä 10–15 prosenttia tulee Metsä Groupin oman Metsäverkko-palvelun tai alan yhteisen Kuutio-kanavan kautta. 40 Aarre 8/2021 METSÄ vastaava johtaja Juha Jumppanen kertoo, että puukuutioissa mitattuna konsernin puukaupasta jo lähes 60 prosenttia tehdään sähköisissä kanavissa. Metsänomistajat antavat niistä mielellään palautetta, mikä osaltaan kertoo palveluiden tärkeydestä metsäomaisuuden hoidossa
Kartalle voi merkitä huomioita metsästään ja vaikkapa marjaja sienipaikat. Palvelusta löytyvät puun hintatiedot, mutta integraatiota Kuutio-kauppapaikkaan siinä ei ole. Tämän vuoden aikana 5 500 metsänomistajan puukaupat ovat toteutuneet Kuution avulla”, kertoo toimitusjohtaja Aku Mäkelä. 41 Aarre 8/2021 METSÄ töjen tekemiseen. Varsinainen mobiilisovellus julkaistaan ensi vuonna. Tänä vuonna Kuution kautta saatetaan kilpailuttaa jo yli kymmenen prosenttia kaikesta myytävästä puusta. Metsänomistaja saa Kuution kautta tarjouksen tai vähintään vastauksen yli 99 prosentin todennäköisyydellä”, Mäkelä kertoo. Silloin metsänomistaja voi liittää metsästä ottamiaan kuvia suoraan sovelluksen paikkatietoon. Kuution avulla metsänhoitoyhdistys säästää aikaa lähes kolme tuntia yhtä valtakirjakaupan kilpailutusta kohden.” LISÄTIETOJA kuutio.fi LISÄTIETOJA emetsa.fi, metsaverkko.metsagroup.com/fi, omametsa.mhy.fi, upmmetsa.fi. Mitä useampi käyttää Kuutiota, sitä enemmän hyötyä siitä on kaikille osapuolille.” Aku Mäkelä kannustaa mukaan erityisesti kaikkia metsänhoitoyhdistyksiä. Valokuvien avulla voi kysyä metsäasiantuntijalta neuvoa metsän käsittelyyn. OmaMetsän kautta voi laittaa alkuun myös puukauppatoimeksiannon. ”Valtakirjakaupassa Kuutio on tehokas työväline. Kuutio kasvaa M etsänomistajia, metsänhoitoyhdistyksiä ja puunostajia palveleva kauppapaikka Kuutio avattiin vuonna 2017. OmaMetsä-palvelua voi käyttää matkapuhelimelle optimoituna selainversiona. Metsänomistaja voi käyttää Kuutiota maksutta puukauppojen kilpailuttamiseen joko omatoimisesti tai asiantuntijoiden, kuten metsänhoitoyhdistyksen tai metsäpalveluyrityksen, avulla. OmaMetsän kautta voi myös tilata kaikki metsänhoitoyhdistyksen palvelut. ”OmaMetsän kautta on tavoitettu sellaisia metsänomistajia, jotka eivät ole aikaisemmin käyttäneet metsänhoitoyhdistyksen palveluja.” Laitisen mukaan OmaMetsä helpottaa myös yhdistysten metsäasiantuntijoiden työtä, sillä se vapauttaa heidän työaikaansa asiakaspalveluun. Juha Laitinen kertoo, että palveluun on rekisteröitynyt jo yli kymmenen tuhatta käyttäjää ja määrä kasvaa tasaisesti. ”Teemme jatkuvasti töitä sen eteen, että viimeisetkin ostajat olisivat mukana Kuutiossa ja käyttäisivät sitä aktiivisesti. Vuoden 2021 tammi-heinäkuussa puukauppoja kilpailutettiin Kuutiossa lähes kolme miljoonaa kuutiometriä. ”Määrä on miljoona kuutiometriä enemmän kuin samana aikana viime vuonna ja lähes kolminkertainen vuoteen 2019 verrattuna. ”Kuutiota hyödyntää aktiivisesti jo noin 97 prosenttia Suomen puunostovolyymista
42 Aarre 8/2021 JUURET TUNTURIEN TUNTSA Lapin itäisimmässä kolkassa sijaitseva Tuntsa on tarinoiden ja tunturien erämaa. JUURET Teksti ja kuvat ARTO KOMULAINEN 42 Aarre 8/2021 JUURET. Vaikka sinne vie metsäautotie, kulkijat ovat alueella harvassa
KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso 43 Aarre 8/2021 JUURET Tuntsa Tuntsa on noin 500 neliö kilometrin suurui nen alue Sallan poh joisosassa. 43 Aarre 8/2021 JUURET Takat ovat kalkkivaikutteisista kiviaineksista muodostuneita kalliokohoumia Takkaselkätunturin päällä. Keloissa ja kannoissa näkyvät edelleen kesän 1960 suuren metsäpalon jäljet.. Syksy Tuntsassa Juttuun liittyvällä videolla kuunnellaan Tero Vuolletta erätulilla ja noustaan Takkaselkä tunturin huipulle. Jääkaudella Tuntsan alue kuului niin sanot tuun passiivisen jään alueeseen. Isoin niistä on noin 10 metrin korkuinen. Näin tunturit ovat säilyttäneet muo tonsa ilman jään isom paa muokkaamista. Tuntsa on eränkävijöi den suosiossa, ja ret keilijälle se on muka van rauhallinen kohde
Yllättäen maakotka syöksyi Vuolteen selän takaa ja iski pystykorvaan hänen edessään. Parin pakoaskeleen jälkeen sain kiväärin ladattua ja ammuin toisen laukauksen. Kotka nappasi koiran Tuntsan teki tunnetuksi jo A.E. Järvinen (1891– 1963). JUURET. Potku taisi osua metsästyskaveriini, kun se niin pahasti parkaisi.” ”Kotka kuitenkin irrotti otteen ja lensi sivummalle mättäälle oikomaan sekaisin menneitä sulkiaan. 44 Aarre 8/2021 JUURET S alla–Savukoski-tieltä Kotalasta pohjoiseen työntyvä Naruskan tie vie keskelle Tuntsaa. ”Petolintu ja koira kieppuivat maassa. Tuntsalle joh taa metsäauto tie. Ensimmäinen niistä on Tuntsan erämaa-alueelta. Sinne tie päättyykin sadan kilometrin jälkeen. ”Varovasti kiertelin ja etsin parasta suuntaa ampua. Kun viimein laukaisin noin 30 metrin päästä, karhu säntäsi saman tien pitkillä loikilla suoraan minua kohti. Lintumetsällä kulkiessaan hän käveli harvapuisessa maastossa koiran hakiessa riistaa etupuolella. ”Järvinen seikkaili, metsästeli ja kalasteli, pyysi hirviä, karhuja ja susia. Lännessä kaira jatkuu aina Tulppion tiehen saakka. Lähdin karkuun. Pohjoisesta lukien hallitsevimpia ovat Värriön luonnonpuistossa sijaitseva pyöreälakinen Sauoiva, Puitsitunturi Venäjän rajalla, Tuntsan erämaa-alueen Värriötunturien Nelonen, Viitonen ja Kuutonen, Peuratunturi, Nuolusoiva, Kuskoiva ja Takkaselkätunturi. Tuntsan etelälaitamilla Suoltijoella Vuolle seuraili karhun jälkiä ensilumen aikaan. Taustalla näkyy Peura tunturi. On kynttiläkuusikoita ja mahtavia petäjikköjä. Harpoin niiden luokse ja yritin potkaista kotkan irti koirasta. Häneltä jäi elinaikanaan julkaisematta vuonna 1939 valmistunut käsikirjoitus Tuntsasta. Alue rajautuu idässä Venäjään ja pohjoisessa Värriön luonnonpuistoon. Eteläisimpänä kohoaa karunkaunis Sorsatunturi. Se löytyi vuonna 1996 ja julkaistiin kirjana. Edelleen Tuntsa on metsästäjien suosiossa”, Vuolle kertoo. Lintukiväärin kiikarin läpi sitä siinä tarkkailin.” Toinen tarina liittyy karhunmetsästykseen. Sallassa asuva Tero Vuolle on liikkunut Tuntsan alueella 40 vuoden ajan. ”Täältä löytyvät kaikki Lapin metsämuodot. Hän pitää seutua aivan erityisenä. Niitä ympäröivät aapasuot ja tunturiylängöt.” Tunturit ovat Tuntsan helmiä. Latasin kiväärin uudelleen, mutta panos ei mennyt piippuun. Tero Vuolteella on sieltä kaksi erikoista metsästysmuistoa. Viimein hän huomasi otson makaavan kuusen juurella. Karhu tuupertui viiden metrin päähän minusta”, metsämies muistelee kiperää tilannetta
45 Aarre 8/2021 JUURET Revontulet Tuntsan taivaalla Nuoluoivan suuntaan pohjoiseen. Tuntsan maasto on helppo kulkuista myös reittien ulkopuolella. Vuolle on liikkunut Tuntsalla neljän vuosikymmenen ajan. Tero Vuolle pysty korvansa Iljan kanssa Auerma joen rannalla. 45 Aarre 8/2021 JUURET. Maisema Kuskoivan suuntaan
Nuolus kurun laavu ja linnunrata syyskuisena yönä. Lohi ei enää nouse Tuntsa jokeen. ”Tuntsajoen virroissa soudellessani ja sauvoessani olen elänyt parhaita hetkiäni”, kirjoitti A.E. Rauhaa hakevat retkeilijät saapuvat Tuntsalle, jossa harvoin kohtaa toista kulkijaa. JÄ RV ISE N KU VA KO KO EL M A / SU O M EN M ET SÄ ST YS M US EO N KU VA -A RK IST O Tiina ja Jukka Mäkelä halusivat retkeillä Tuntsalla alueen erämai suuden vuoksi. Alueen mukana meni suurin osa 200 kilometrin pituisesta Tuntsajoesta. Eräkirjailija ja metsä mies A.E. Vanhan Sallan alueella joki voimistuu valtavirraksi. Patikointia UKK-reitillä Siihen nähden, miten mainio kohde Tuntsa on vaeltajille, heitä liikkuu siellä vähän. Lohi ei enää Tuntsajokeen nouse, kuten se teki vielä viime vuosisadan alkupuolella. Neuvostoliitto rakensi vuonna 1954 vesivoimalaitoksen Koutajokeen. Ne riittävät hyvin kalastajien tarpeisiin”, Tero Vuolle kertoo. JUURET. Järvinen. ”Nykyisin Tuntsajoesta, kuten myös sen sivujoista, voi pyytää taimenta ja harjusta. Järvinen teki Tuntsaan 1930luvulla lukuisia kalastus ja metsästysretkiä. A.E . Se esti lohen nousun myös Tuntsajokeen, jonka latvat olivat Vienanmeren lohen kaukaisimpia kutupaikkoja lännessä. 46 Aarre 8/2021 JUURET Kalaisa Tuntsajoki Talvisodan päättymisen jälkeisissä alueluovutuksissa Sallan kunnan pinta-alasta luovutettiin Neuvostoliitolle noin 6 000 neliökilometriä. Edelleen Tuntsan isoin vesi on Tuntsajoki
Takkaselästä reitti jatkuu etelään Jäkälätunturin lakea pitkin ja koukkaa Sorsatunturin länsireunaa lounaaseen kohti Naruskan tammea, joka sijaitsee Naruskajärven lounaispäässä Naruskan tien tuntumassa. Läntinen reitti kiertelee vaaramaisemissa. Elämysten syysretki Kävin viime vuonna syysretkellä Tuntsalla. Tuntsa on samanlainen erämaakohde, siksi halusimme tänne”, kertoo Jukka Mäkelä. Reittejä pitkin on helppo liikkua. Mäkelät patikoivat UKK-reitillä myös Murhahaaran ja Härkätunturin autiotuvilla. Kaikkiaan pariskunta vaelteli Tuntsan seudulla ja sen eteläpuolella viikon ajan. Retkeilijöitä ei ole tungokseen asti.. Reitit on suunniteltu niin, että niissä näkee mahdollisimman monipuolisesti alueen maastoa ja metsätyyppejä. Maasto on enim mäkseen helppo kulkuista. Urho Kekkonen vaelsi nimeään kantavan reitin vuonna 1957. Hieman yllättäen taivaankansi alkoi tulla esiin pilvien takaa, ja huomasin pohjoiselle taivaalle nousevat revontulet. Tunturiylängöt ja niiden välissä olevat metsät ovat pääasiassa helppokulkuista, kovapohjaista maastoa. Järvinen: Viimeinen kesä – Arvitin kanssa Tuntsan lohijoella (Ajatus 1996) Matti Uurinmäki: Outoja kulkijoita Tuntsan erämaassa (Naruska Saivo Oy 2012) Tuntsan erämainen tunnelma houkuttelee eränkävijöitä. Tuntsalla UKK-reitti haarautuu välillä kahdeksi. Tuntsan alueella löytyy muun muassa kolme autiotupaa. Etelän suuntaan vaellettaessa reitti lähtee Savukosken Tulppiosta ja päättyy Lieksan Kolille. Ylimmäinen Nuoluskuru on oikein mainio paikka jopa päiväretkikohteeksi”, Tiina Mäkelä jatkaa. Tuuli piiskasi taivaalta sateen viimeisiä pisaroita, ja kota oli mainio paikka kuivatella sateen kastelemia kamppeita. ”Kuskoivan ja Nuolusrovan tunturipaljakat ovat käsittämättömän upeita. Laskeuduin tunturien väliseen notkelmaan, UKK-vaellusreitti kulkee Tuntsan kautta. Sain muutamia kelpo valokuvia, ennen kuin tuuli toi uudet pilvet värinäytelmän ja tähtitaivaan eteen. KIRJALLISUUTTA Paavo Hautala: Tuntsan kojamot (Sallan kunta 1982) A.E. Pääsin ajoissa nukkumaan läheiselle kumpareelle pystyttämääni telttaan. Niistä itäisempi käy Tuntsajoella jatkaen Nuolusrovaja Kuskoivatunturien kautta kohti Takkaselkätunturin laitaa. Upeat tunturipaljakat Myös reittien ulkopuolella on hyvä retkeillä. Illan pimetessä saavuin Nuoluskurun lautakodalle. 47 Aarre 8/2021 JUURET ”Olemme vaeltaneet paljon Savukosken pohjoisosan Itäkairassa. Laukaalaiset Tiina ja Jukka Mäkelä olivat viime syksynä ensimmäistä kertaa Tuntsalla. Aamuaskareiden jälkeen suuntasin Kuskoivan itäpuolen alarinnettä seuraillen kohti Takkaselkätunturia. Reitit yhtyvät Kuskoivan lounaispuolella
Takkaselkätunturi on saanut nimensä tunturin päällä sijaitsevista kalkkivaikutteisten kiviainesten muodostamista takoista. JUURET MITÄ METSÄ SINULLE MERKITSEE. 48 Aarre 8/2021 JUURET jonka kuusien suojissa tunsin olevani erämaan sydämessä. Enää sen esiintymää ei ole löydetty. Karuille kasvupaikoille muut havupuut eivät ole levinneet lukuun ottamatta alavia maita tunturien välissä. Sitä esiintyy harvalukuisena vain Enontekiöllä, Inarissa, Kuusamossa ja täällä Takkaselän kalkkipitoisessa maastossa. Isoin niistä on muutaman aarin kokoinen ja noin kymmenen metrin korkuinen. Neuvostoliiton puolelta alkunsa saanut palo riehui viikkojen ajan erämaan keskellä. Isoilla alueilla kasvaa lähinnä katajaa. Suuntasin Takkaselkätunturin autiotuvalle kamiinan ja saunan lämmitykseen. Tuli tuhosi kesällä 1960 noin 20 000 hehtaaria metsää. Kuukkelipari käväisi tervehtimässä ja jatkoi sitten lentelyään puusta toiseen puronvartta seuraillen. Muualle metsä on kasvanut, mutta yli 300 metrin korkeudessa Tuntsan tunturiylängöillä ihmisvoimin tehdyn uudistamisen tulokset ovat olleet heikot. Tunturin hienot takat Takkaselkätunturiin noustessani avautui luoteen suuntaan Tuntsan upea tunturien maisema. Tänne ei vuoden 1960 metsäpalo ollut ulottunut. Vain ohut sammalkerros peitti kovaa maan pintaa. Tuolloin tie päättyi Naruskajoen tammelle (uittoaikojen padolle) 40 kilometrin päähän Tuntsasta, joten tuli ehti levitä laajalle ennen sammuttajien pääsyä paikalle. LUE LISÄÄ: lusto.fi/metsamina. Aukeilla paikoilla kulkija näkee yhä hiiltyneitä kantoja ja kelot tuneita maarunkoja. Kuusikymmentä vuotta ei ole kaikkia suur palon merkkejä peittänyt. Takkaselkätunturilta vuonna 1938 löydetty naalinsuikerosammal on Suomessa erittäin harvinainen. Aikanaan paloalueita yritettiin uudistaa kylvämällä ja istuttamalla. Maasto oli mukavaa kulkea. Toinen paikan kasviharvinaisuuksista on Suomessa uhanalaiseksi luokiteltu tunturiarnikki. Lopulta palo laantui sateiden myötä. Tuli tuhosi S uomen suurin metsäpalo tunnetaan Tuntsan palona. Palon jälkeen alkoi vuosia kestänyt, nokisavotaksi kutsuttu palo alueen raivaus (ks. Tuuli voimisti otettaan, ja tunturin laella käyskentely alkoi tuntua kylmältä. Metsäpalon jäljiltä Tuntsan aukeilla paikoilla näkyy palaneita runkoja ja osittain pystyssä olevia nokikeloja. AR 3/2016)
?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. . Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Varusta kuori kirjeposti merkillä. ?Muu lukija 2. Aarre 8?/?2021 VAKIOT 49. Muista merkitä palautteeseen, onko se tarkoitettu vain toimituk selle vai julkaistavaksi Aarteen Keskustelua palstalla. ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. ?Irtonumeron ostaja . Varusta kuori kirjepostimerkillä. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Teoksessa pohditaan ilmastometsityksen mahdollisuuksia ja rajoituksia sekä käydään läpi erilaisia ratkaisuja. Voit pos tittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoitettua postia. ?Aarre-lehden kestotilaaja . ?Olen . ?Vastasi odotuksiani . 3. Aarre 8/2021 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 13.10.2021 mennessä ja osallistu arvontaan. Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita tietokirja. Kari Silfverberg ja työryhmä). ?Tilaajan perheenjäsen . LISÄTIETOJA intokustannus.fi VASTAA NÄIN LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN VOI täyttää Aarteen verkkosivuilla osoit teessa aarrelehti.fi/kilpailut TAI VOIT POSTITTAA kyselylomak keen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Yhden palkinnon arvo on 24,90 e. VIIME VOITTAJAT AARRE 6/21:N kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Taidetta klapeista. 1. VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. . ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. 020 413 2277 (ark. 8–21). Kirja palkinnon voittivat arvonnassa itselleen Yrjö Hilippälä, Kuusamo, Seppo Pulli, Teuva, Markku Roivainen, Tampere, ja Sirpa Salminen, Kangasala. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä kappaletta Into Kustannuksen lahjoittamaa teosta Ilmastometsät – Metsät planeetan pelastajina (toim. VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkko palvelumme kautta aarre lehti.fi
50 Aarre 8/2021 PUU Syksyllä arboretum kylpee syysväreissä, ja polut täyttyvät monien harvinaisten puiden lehdistä. PUUTARHA Teksti SUSANNA UUSITALO | Kuvat RITVA TUOMI. Metsän hämyssä Hörtsänän arboretum Orivedellä on kiehtova osa suomalaista puulaji puistojen perintöä
51 Aarre 8/2021 PUU PUUTARHA Anne-Maria ja Juhani Hörtsänä kukkapuiston näkö alapaikalla, jossa voi ihailla vuosi sadan takaista näyttävää kivirakentamista. Hörtsänän arboretum Vuonna 1909 perustettu puu laji ja kukkapuisto Oriveden Onnistaipaleen kylässä on kool taan yhteensä 5,5 hehtaaria Nykyään yksityinen luonnon suojelualue, jonka omistavat Juhani ja Anne-Maria Hörtsänä Avoinna yleisölle ympäri vuo den, opastetut ryhmävierailut sovittaessa, myös juhlakenttää voi varata tilaisuuksiin LISÄTIETOJA hortsananarboretum.fi 51 Aarre 8/2021 PUU
Hörtsänän arboretumin puinen kyltti on 1990-luvulta. Kyltin veisti Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäaseman puuartesaani.. Ainoa poika kuitenkin kaatui jatkosodassa kesän 1944 torjuntataisteluissa, mikä oli isälle musertava menetys. Upea alue vaatii jatkuvaa kunnostamista, josta vastaavat omistajapariskunnan ohella Juhani Hörtsänän sisarukset sekä Hört sänän Arboretumin Kannatusyhdistys ry. Nykyään sen puulajipuisto on yksityinen, viiden ja puolen hehtaarin kokoinen luonnonsuo jelualue, jonka omistavat Juhani ja AnneMaria Hörtsänä. Perillinen kaatui sodassa Oli tarkoitus, että Hugon työtä jatkaisi hänen puutarhakoulun käynyt poikansa. PUUTARHA Hugo Hörtsänä koristeli puistoa aikanaan myös useilla myllynkivillä, jotka keräävät katseita polunvarsilla. ”Joskus on saatu apua metsäalan opiskeli joilta, jotka ovat olleet täällä kesäharjoittelussa.” Yli tuhat kasvilajia 1900luvun alussa nuori maanviljelijä Hugo Hörtsänä halusi kokeilla, millaiset kasvit menestyvät Pirkanmaalla. 1920–30luvut olivat Hört sänän Kukkapuiston loiston vuosia, jolloin puisto ja sen isännän asiantuntemus saivat runsaasti arvostusta ja julki suutta. Maanviljelijä, kulttuurivaikuttaja ja itse oppinut puutarhuri Hugo Hörtsänä (1880–1954) perusti Hörtsänän Kukkapuis ton vuonna 1909. Sata vuotta sitten puisto kukoisti komeim millaan. Tigerstedtin kanssa, ja herrat tilasivat yhdessä taimia ulkomailta. Puistossa oli juhlakenttä esiintymislavoineen, juhla kenttää reunustava puolikaaren muotoinen virpiangervoaita sekä tunnelmallinen teko lampi, jonka yli pääsi puusiltaa pitkin. Juhlakentällä järjestet tiin muun muassa musiikki juhlia. Myös taimikkoja on harvennettu”, Juhani Hörtsänä kertoo. Hugo Hörtsänä keräsi puistoonsa yli tu hat kasvilajia ja toivotti vierailijat tervetul leiksi ihastelemaan kukkaloistoa. Yleisölle avoinna olevaan puutarhaan on vapaaehtoinen pääsymaksu. Sata vuotta sitten paikka kilpaili kauneudessa, maineessa ja kasvi lajien runsaudessa jopa muutamaa vuotta vanhemman Mustilan arboretumin kanssa. ”Keväisin ja syksyisin järjestetyillä tal koilla olemme saaneet pidetyksi käytävät ja kulkureitit avoinna. Mantsurianjalopähkinä on arka keväthalloille ja viihtyy aurinkoisilla kasvupaikoilla. Puun pähkinät ovat syömiskelpoisia. Sen polut houkuttelevat kävijää yhä syvemmälle nuuhkimaan metsän rauhoittavaa tuoksua ja ihmettelemään kauniisti sammaloituneita kivirakennelmia. Lukuisat kasvit menestyivät mainiosti Orivedellä suojaisassa etelärinteessä, jonka maaperää muhevoitti vanha lehmihaka. Puiston metsäisessä osassa alkoivat kukois taa erikoisetkin puulajit, ja kukkapuistossa kukoistivat laajat perenna ja pensasistu tukset. Hän harjoitti kirjeen ja kasvien vaihtoa Elimäen Mustilaan oman arboretuminsa perus taneen A.F. Hörtsänän ratsutila on peräisin jo 1500luvulta, ja se oli pitkään Oriveden huomattavimpia maatiloja. 52 Aarre 8/2021 PUU O rivedellä Onnistaipaleen kylässä peltoaukean takana odottaa yllätys, Hörtsänän arboretum
Itsenäisyyden juhlavuonna 2017 Hörtsänän arboretum nostettiin Suomen sadan parhaan puiston listalle. Uusia kasveja on istutettu menetettyjen tilalle. Vuosien aikana arboretumin ystävät raivasivat puistoa talkoilla. Juhlakentän päädyssä on muistokivi, johon on kaiverrettu renkailla kaikki Hörtsänän tilan isännät. Vuorijalava on pehmeä puulaji työstää”, Juhani Hörtsänä kertoo. Puutarhurin mökki on peräisin Hugo Hörtsänän ajoilta. 53 Aarre 8/2021 PUU Hugo Hörtsänän kuoltua vuonna 1954 kukkapuisto jäi satunnaiselle hoidolle. Juhani Hörtsänä kertoo, että Ruotsin kuninkaan virkamiesten arkistosta löytyy merkintä alueesta vuodelta 1508. Uusi ja vanha kohtaavat puistossa kuin huomaamatta. Palossa menetettiin Hugo Hörtsänän laajat muistiinpanot kasveista ja arboretumista. Historiaa näkyväksi 2000-luvun alusta alkaen Hugo Hörtsänän tyttärenpoika Juhani ja hänen puolisonsa Anne-Maria alkoivat tehdä suunnitelmien mukaisia kunnostustöitä. Heidän apunaan oli talkoolaisia. Osa puiston perustajan elämäntyöstä tuhoutui sukutilan päärakennuksen palossa vuonna 1973. ”Vuorijalavasta on moni puuseppä tehnyt ennakkovarauksen siltä varalta, että puu vahingoittuu. Vuosituhannen vaihteessa Hörtsänän arboretumista raivattiin pois useampi sata kuutiota kotimaisia puita, mikä oli pelastus monille harvinaisille puulajeille. Vuonna 1992 puistosta tuli yksityinen luonnonsuojelualue. 1970-luvun alussa Helsingin yliopiston metsäylioppilaat kartoittivat kasviston ja tekivät puistoon nimikylttejä. ”Myös juhlakentän esiintymislavaa entistetään.” Anne-Maria Hörtsänä esit telee pyörivää kivi kalaa, jonka puiston perustaja teetti lapsia varten. Kulttuurihistoriallisesti ja kasvitieteellisesti arvokkaalle arboretumille on laadittu ely-keskuksen hyväksymät kunnostussuunnitelmat. ”Kivirappusia on kunnostettu”, Juhani kertoo. Kolmena kesänä puistossa ahkeroi hortonomi ja dendrologi Esa Kallio. Maatalous oli koneellistunut, eikä työvoimaa riittänyt enää puutarhanhoitoon samalla tavoin kuin ennen sotia. Siihen on suunnitteilla pieni kahvila ja museo. Kivirakennelmat antavat viitteitä siitä, kuinka näyttävää kivirakenteiden käyttö on ollut alun perin. Perennapenkit värittävät maisemaa kukkapuistoon kulkiessa.. Tällöin saatiin kunnostettua muun muassa kivikkoterasseja, perennapenkkejä ja käytäviä
Kaikki harvinaiset puulajit eivät ole kestäneet Suomen talvia. PUUTARHA Luonnonkappelin katolla kasvaa Suomessa harvinainen tähkävaahtera. Saniaisten reunustama polku johdattelee alkuperäisten kukkapenkkien luo. Muistiin on jäänyt muun muassa häämatkallaan ollut pariskunta. Vanhan jalopuumetsän tunnelma on taianomainen. Kukkapuiston juhlakenttä on avoinna sopimuksen mukaisesti erilaisten tapahtumien ja kesäjuhlien järjestämistä varten. ”Kiitollisuus alueen luonnon monipuolisuudesta. Hörtsänän arboretumissa viihtyvät myös monet linnut ja nisäkkäät, kuten liito-orava, mikä varmasti ilahduttaisi luonnonsuojeluhenkistä Hugoa. Juhani ja Anne-Maria Hörtsänä haluavat kunnioittaa Hugo Hörtsänän perintöä pitämällä arboretumia avoinna yleisölle ympäri vuoden. Juhani: ”Vaihtoehtoja on monta, mutta ehkä näköalapaikan myllynkivi kiviportaiden vieressä.” Anne-Maria: ”Hienointa on, kun jalo puumetsästä nousee ylös juhlakentälle ja istahtaa penkille maisemaa ihailemaan.” Tuoksuja ja kukkaloistoa Kuljemme arboretumin omistajien kanssa polkuja pitkin ja ihmettelemme ajan saatossa kasvaneiden puiden kokoa. Hemlokki on yksi suosikkini”, Anne-Maria kertoo vinkiksi niille, jotka pitävät havuista puutarhassaan. Keväällä kukkaloiston aloittavat usein jo maaliskuulla idänsinililjat sekä noin parikymmentä erilaista vuokkoa. Metsäkylpyjä hiljaisuudessa Hörtsänän arboretumiin tullaan hiljentymään ja kuuntelemaan metsän ääniä. 54 Aarre 8/2021 PUU 3 x arboretum JUHANI ja ANNE-MARIA HÖRTSÄNÄ, kuinka kauan te olette hoitaneet arboretumia. Lapsivieraat kilpailevat taulujen löytämisessä. Joukossa on paljon myös ulkomaisia havuja lehtipuita samalta ilmastovyöhykkeeltä. ”Pihdoissa on monia vivahteikkaita tuoksuja. Kuinka kauniita ja puhuttelevia ovatkaan Jumalan luomistyöt!” Lempipaikkanne puistossa. Omistajat ovat asetelleet polkujen varsille pieniä keramiikkatauluja, jotka kuvaavat luonnon rauhaa, puiden uljautta ja kukkien kauneutta. Siellä on pioneja ja vanhaa harjaneilikkaa, mutta ruusut eivät enää saa tarpeeksi valoa isojen puiden varjossa. ”Kaupungista tulleet kävijät ovat usein haltioissaan täällä saamastaan metsäkylvystä”, Hörtsänät kertovat. ”2000-luvun alusta lukien ja ajoittain myös sitä ennen.” Millaisia ajatuksia nousee mieleenne arboretumissa kulkiessa. Näköalapaikan kupeessa kasvaa taalainkoivuja, joilla on tyypillisestä poikkeava lehtimuoto.. Anne-Maria Hörtsänä kulkee metsässä aistit avoinna ja tunnistaa puita paitsi ulkonäön myös tuoksujen ja lehtien maun perusteella. Opastusta saa sopimalla asiasta ennakkoon. Kaiken keskeltä, silti hieman piilosta, löytyy luonnon muovaama pieni kappeli, jonka katolla kasvaa komea tähkävaahtera. Anne-Maria Hörtsänä näyttää, että purppurapihta on paleltunut lumirajan yläpuolelta
Lattiamateriaaleista varsinkin lautaja lankkulattioiden kysyntä on Michelssonin mukaan kasvanut huimasti. SISUSTUS Teksti ANNE SOININEN | Kuvat VALMISTAJAT Joanna Laajiston suunnittelema Punos-designparketti on Timberwisen uusin kuvioparketti. Siitä on osaksi kiittäminen maailmanlaajuista trendiä. Erityisesti leveät lattialaudat ovat haluttuja. Vielä jokin aika sitten vanhanaikaiseksi mielletty paneeliseinä on kokenut renessanssin, samoin kuin 50-luvun rimaseinät ja -katot sekä sormipaneelit. 14 mm paksun, kolmikerroksisen parketin pohjaviilu on kotimaista kuusta, välirakenne kotimaista koivuvaneria ja pintasäle keskieurooppalaista tammea. Yhden laatan mitat 1 050 x 1 050 mm tai 770 x 770 mm, hinta alkaen 195 e/m 2 . ”Vanhojen puusisustusmuotojen lisäksi on löydetty uusia tapoja käyttää puuta, esimerkiksi erilaisissa listoituksissa tai asentamalla parkettija lattiamateriaaleja seiniin. 55 Aarre 8/2021 PUU Puuta pintaan Puiset pinnat tuovat sisustukseen lämpöä ja kodikkuutta. 2000-luvun alun kertakäyttökulttuuri ja keinomateriaalit ovat väistymässä, ja tilalle ovat tulleet kestävämmät arvot ja ekologiset luonnonmateriaalit. P uun käyttö sisustamisessa on viime vuosina kasvanut kohisten. Kysyimme sisustus arkkitehdiltä sekä valmistajilta, millaiset puuseinät ja lattiat ovat nyt suosittuja. Sisustusarkkitehti Kristiina Michelsson kertoo, että puun suosio sisustuksessa näkyy varsinkin paneloinnin lisääntymisenä
Teknologia on lisäksi kehittänyt lakkatuotteita, joilla puupaneelin oma sävy säilyy eikä pigmentöidy kellertäväksi ikääntyessään”, Michelsson sanoo. ja kattoon. Kesämökeillä mäntypinnat halutaan jälleen jättää esiin, ja perinteistä mäntylattiaa asennetaan nyt myös uusiin omakotitaloihin, kertoo Timberwisen brändijohtaja Laura Lankinen. Nuorille aikuisille. Esimerkiksi kuusituotteessamme jätämme nykyään halkeilleet oksat näkyviin”, Juha Sojakka kertoo. ”Koska haluamme käyttää kotimaista havupuuta, joissa on myös paljon oksia, olemme jo pitkään tehneet struktuuripaneeliimme karhean pinnan. Puun oksat ja syyt saavat näkyä ja tuntua. Puun suosiosta kertoo se, että muidenkin tuotteiden valmistajat haluavat tarjota puun näköistä materiaalia”, sanoo Michelsson. On valkoja harmaapestyä puuta, kokonaan harmaata, lämmintä vaaleata puuta ja vaikka mitä. Puisia sisäja ulkoverhoustuotteita valmistavan Siparilan toimitusjohtaja Juha Sojakka sanoo, että aidon puun värin lisäksi seinissä suosiossa ovat edelleen myös viime vuosien trendivärit harmaa, musta ja valkoinen. 56 Aarre 8/2021 PUU Siparilan kuusesta tehtyä Struktuuripaneelia saa kuultavan helmiäisruskean sävyn lisäksi vakiona myös neljänä muuna sävynä. Hinta on noin 70 e/m 2 , mitat 15 x 176 mm. ”Monia kiinnostaa luonnollinen, oksaisempi havupuuilme. Puun omat värit tai omaa väriä lähellä olevat, hieman vaalennetut sävyt ovat nyt seinäja lattiapinnoissa suosittuja. Hinta 54,50 e/m 2 . ”Sävykirjo on laaja. Rustiikkinen vaikutelma saadaan aikaan esimerkiksi hiekkatai soodapuhalletuilla tai harjatuilla puupinnoilla. SISUSTUS myös koivu tuntuu olevan mielenkiintoinen, kotimainen lattiamateriaali.” Valkoista ja mustaa Vaikka parketeissa suosituimpia ovat Lankisen mukaan edelleen luonnolliset, hieman vaalennetut tammen sävyt, myös ruskeat ja tummat lattiat alkavat pikkuhiljaa tehdä tuloaan. Suomalaisesta männystä tehty lauta on 19 mm paksu, 145 mm leveä ja 2 050 mm pitkä. ”Rouhea pinta on trendi, joka on tullut niin seiniin, lattioihin kuin sisustuslevyihinkin, ja sitä kopioidaan myös laminaateissa. Myös erilaiset pintakäsittelyt, kuten öljyvahaus tai mattalakkaus, tuovat puupinnan kolmiulotteisuuden ja syyt esiin. Timberwisen Parla Mänty 3X -lautalattia muodostuu kolmesta toisiaan vahvistavasta, muotovakaasta ristiinliimatusta kerroksesta. Hiilenmustalla saunasuojakäsittelyllä saadaan aikaan savusauna mainen ulkonäkö.” Puun syyt esiin Puun omaa luonnetta ja ulkonäköä korostetaan käsittelemällä pinnat eläviksi. Parkettivalmistaja Timberwisella on huomattu kuluttajien kasvanut kiinnostus havupuusta, kuten lehtikuusesta tai männystä, tehtyihin lattioihin. Paneelit valmistetaan Siparilan Parkanon ja Kajaanin tehtailla. Myös puun uusiokäyttäminen on tullut muotiin.” Laaja sävykirjo Tällä hetkellä puu saa näyttää puulta. ”Harmaa sopii moneen paikkaan, ja valkoinen on aina suosittu, koska se antaa tilan tuntua.” Toisaalta saunapinnoissa on Michelssonin mukaan nähtävissä musta trendi. ”Saunoissa käytetään nyt mustattua, noettua puuta, mustia saunapaneeleita ja erilaisia käsittelyjä
Kuvioituja pintoja syntyy niin lautoihin, hirsiin kuin levyihinkin. Erilaisilla ladonnoilla aikaan saadut kuviopar ketit ovat Laura Lankisen mukaan nyt kysyttyjä. Uusikaarlepyyläisen Oy Svarvars Trävaru handel Ab:n suosituin sisäpaneeli on hienosahattu sileäponttinen Frosty White -paneeli. Konnevedeltä kotoisin oleva Jukola Industries valmistaa persoonallisia, kolmiulotteisia puupintoja koneellisesti algoritmien ja automatiikan avulla. Lankkujen neliöhinta vaihtelee leveyksien mukaan, noin 70–90 e/m 2 . Tuotteita valmistetaan räätälöidysti asiakkaan toiveiden mukaan.. Saatavana hyvin varustelluista puutavaraliikkeistä. 57 Aarre 8/2021 PUU Lunawoodin Luna Triple Shadow -paneelin (32 x 140 mm) syvään uurrettu profiili luo kolmiulotteisen rimaseinäefektin. Hinta noin 45 e/m 2 . LISÄTIETOJA jukolaind.com | lunawood.com/fi | siparila.fi svarvars.fi | timberwise.fi | tuulipuu.fi Humppilalainen Puusepänliike Tuulipuu valmistaa lattialankkuja lähellä kasvaneesta kuusesta. Tehoste seinä voi olla vaikkapa sormi paneelista tehty sängynpääty tai seinä, johon on sommiteltu pala maisesta sisustuspaneelis ta erilaisia kuvioita. Rauhallisten pintojen pariksi voi myös yhdistää näyttävän tehosteseinän. Paneelia voi käyttää alakatoissa (kuvassa), seinissä ja saunoissa. Sommitellut kuviot Myös sileillä ja hillitymmillä seinä pinnoilla on edelleen paikkansa, Juha Sojakka muistuttaa. Kuviot ovat löytäneet tiensä erityisesti parkettei hin. ”Suosituimmat kuviot ovat siksak kimainen kalanruoto sekä chevron ladonta eli keihäänkärki tai nuolikuvio. Se on valmistettu kotimaisesta kuusesta, ja sitä on saatavana kahdessa koossa: 18 x 120 mm tai 18 x 145 mm. Myös kolmiomaisista ja punosmaisista ladontamalleista pidetään paljon.” Puu saa nyt näyttää puulta. Kysytyimpiä ovat 15–30 cm:n levyiset lattialankut. Se on valmistettu kotimaisesta kuusesta, joka lämpökäsitellään ilman kemikaaleja Iisalmen tehtaalla. Kuvan sisustuspaneeli on tehty suomalaisesta männystä. Yritys pyörittää omaa jalostusketjua metsästä valmiiksi tuotteiksi asti
MATKAN VARRELTA Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO. 58 Aarre 8/2021 LUONTO METSÄ LIIKKUU Uroskarhu ilmestyy takkuisten korpikuusten keskelle kuin tyhjästä, seisoo suurena ja vaikuttavana, nousee pystyyn, kuuntelee ja vetää vainua
HÄMÄRÄ TIIVISTYY, karhu menee menojaan kadoten kuusten tummuuteen. Tässä hämärässä korvessa olen ollut useamman kerran, ja aina tuo tuttu vanhus on käynyt tervehtimässä. Korpi on taas hiljainen, mutta lyhyt käynti jättää tunnelman, joka ei katoa. Minua kieh too ihmisen pitkä ja syvä henkinen yhteys karhuun, jonka jykevä hahmo ilmestyi luolamaalauksiin jo lä hes neljäkymmentä tuhatta vuotta sitten. Se katoaa näkyvistä, raskaat askelet vain mossahtelevat märässä hetteessä. Se tulee taas esiin, astelee lähemmäs ja katsoo suoraan kohti. Sitten se rauhoittuu ja alkaa etsiä syötävää saniaisten keskeltä. Olen katsellut paljon karhua ystäväni pitämällä kaupallisella kuvauspaikalla, jossa karhun näkemi nen on lähes taattua. Illan hämärää, tuulen tohahtelua korkealla pui den latvustoissa, punarinnan tiksutusta. Mielen maisemaa. RUNSAAT KAKSIKYMMENTÄ vuotta sitten olin Kuh mossa tapaamassa ystävääni Antti Leinosta, joka on Äkkiä karhu seisoo saniaisten keskellä, nojaa etukäpäläänsä sammaleiseen liekopuuhun kuulostellen korven rauhaa.. Se on Mettän vanhus, Haltia, Isoisä, Metsän kultainen omena, itse Metsä. Se on elämää nähnyt vanha uroskarhu, sen kat seessa on jotain, joka kertoo, miksi karhulla on mui noin ollut aivan erityinen asema ihmismielessä. Jokainen kohtaaminen on ol lut erityinen, mutta yksi vaikuttavimmista karhuko kemuksistani on hyvin toisenlainen. Se ilmestyy takkuisten korpi kuusten keskelle kuin tyhjästä, seisoo suurena ja vai kuttavana, nousee pystyyn, kuuntelee ja vetää vainua. Metsän isäntä vetoaa syvimpiin tuntoihini aivan toisella tavalla kuin mikään muu eläin. Äkkiä se on siinä. 59 Aarre 8/2021 LUONTO I stun pienessä kojussa rotkon pohjalla ja tuijotan edessä olevaa maisemaa, jonka läpi virtaa saniaisten kätkemä puro. Sanonta ”metsä liikkuu” tarkoitti aikoinaan karhun kulkevan lähistöllä. Kat selen kosteaa korpea, maassa retkottavia liekopuita, siellä täällä korkeina kohoavia mesiangervokasvustoja, rehevää ja hä myisää
Tuli se hetki, jolloin puhe lakkaa, istutaan vain tuijottamassa tuleen. Lopuksi kävimme vanhalla talvipesällä, jonka karhu oli kai vanut vanhaan muurahaiskekoon. En ollut tullut ajatelleeksi, että jossain metsän kätköissä oli varmaankin karhu, joka kuuli tai haistoi kulkum me. Se seisoo siinä kuin henkiolento.. Illan tullen istuimme alas ja keitimme teet. 60 Aarre 8/2021 LUONTO MATKAN VARRELTA Jykevä pää ilmestyy saniaispehkon taakse. Sen jälkeen kotimetsistäni on puuttunut jotain hyvin oleellista: karhun henki. Antti osoitti milloin mitäkin merkkiä karhujen elämästä. yksi suurpetokuvauksen pioneereista. Yö on nielaissut Metsän isännän. Kuulen sen juovan ja tuhistelevan itsekseen, sitten tumma pää ilmestyy saniaispehkon taakse. Puute jättää aukon, jota mikään muu eläin ei voi korvata. Se häälyy yössä unenomaisena hahmona. Metsä liikkuu. Se seisoo siinä kuin henkiolento, joka voisi milloin tahansa liueta pimeyteen. Nyt kuljeskelimme syyskuisen päivän kuvauspaikkojen läheisyydessä. Kun nostan taas katseeni, karhu on poissa. Otan kuvia hahmosta, keskityn sitten hetkiseksi kameran säätöihin. Tuossa oli sammaleelle sijattu peti, tuossa marjapuuron tuoksuiset puolukkapaskat, ja tuohon oli kaivettu syvä kuoppa ties missä tarkoituksessa. Kohta Antti sanoi: ”Nyt karhu on sitten nähnyt sinut.” Lause avasi jotakin, mitä olen miettinyt monta ker taa sekä katsellessani Kuhmon karhuja että kulkies sani karhuttomissa kotimetsissäni. Kuuntelen henkeä pidättämättä, mutta korpi on umpimielisen hiljainen. ON JO MYÖHÄ, kun karhu tulee takai sin. Olimme vieraina karhujen mailla, siinä taika piirissä, jonka tietoisuus Metsän isännän läsnä olosta luo. Emme nähneet karhua, mutta se tuli äkkiä paljon lähemmäksi. Pyöreät korvat, leveä otsa, pienet silmät mustina auk koina jykevän kuonon molemmin puo lin. Vuosien ajan olin saanut osallistua hänen karhukokemuksiinsa lähes jokapäiväisten puheluidemme välityksellä
OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 8/2021. Vastaa näin Täytä ristikon palautuslomake osoitteessa aarrelehti.fi/ristikko. Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 13.10.2021 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 8, PL 440, 00101 Helsinki. 61 Aarre 8/2021 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 6/2021 voittajia: Ritva Halla-aho, Espoo Pertti Koskelainen, Porvoo Tuomas Kurunmäki, Alavus Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. 020 413 2277 (ark. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Ristikon 8/2021 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 10/2021. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. 8–16). Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakyselylomakkeen. Ristikon 6/2021 ratkaisu: Avainsana: LORAHTAA Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista
Villisika aiheuttaa suuria riskejä maataloudelle ASF:n eli afrikkalaisen sikaruton leviämisuhan takia. Niitä on koko Etelä-Suomessa, mutta tihein kanta on itäisellä Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. V alkohäntäpeurojen kanta EteläSuomessa on edelleen kasvanut ennätyksellisistä kaatomääristä huolimatta. Varsinkin lumettomina talvina peurojen saapuessa ruokintapaikoille on jo niin pimeää, että apukeinoja tarvitaan eläimen varmaan tunnistamiseen ja asianmukaiseen, heti tappavaan riistalaukaukseen. Viime vuonna saaliiksi saatiin 1 211 villisikaa. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli kuluvan vuoden alussa noin 3 500 villisikaa. Tekniikoita voi käyttää vain vahtimismetsästyksessä metsästyksen johtajan ennalta hyväksymässä paikassa. Syyskuun alussa alkaneella peuranmetsästyskaudella on tavoitteena kaataa jopa sata tuhatta valkohäntäpeuraa. Yksikin Suomessa havaittu tautitapaus vaarantaisi suomalaisen sianlihan viennin. Yhdellä luvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa. Pieniä metsäpuiden taimia syövät peurojen lisäksi myös metsäkauriit. Sikaruton torjuntaa Keinovaloa ja yötähtäinlaitteita voi käyttää ilman poikkeuslupaa supikoiran pyynnissä ja kiinteää valoa villisian metsästyksessä. Afrikkalainen sikarutto on EU:ssa ja Suomessa lakisääteisesti vastustettava eläintauti. METSÄSTYS Teksti MARI IKONEN Kuvat VM-ARKISTO. Omakotiasujat ovat kyllästyneet siihen, että peurat popsivat pihasta hyötyja koristekasvit. Tautia on jo havaittu Baltian maissa ja Venäjällä. Peuraa saa metsästää syyskuun alusta helmikuun puoliväliin asti. 62 Aarre 8/2021 LUONTO TÄHTÄIMESSÄ VIERASLAJIT Metsästäjillä on paineita saada valkohäntäpeuran kantaa pienemmäksi. Tälle metsästyskaudelle on myönnetty lähes 78 000 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Poikkeuslupa helpottaa peurankyttäystä. Villisika leviää länteen ja supikoira pohjoiseen. Suomen riistakeskus on myöntänyt nyt alkaneelle valkohäntäpeuran pyyntikaudelle poikkeusluvan, jonka nojalla Helsinki–Tampere–Pori -alueen lounaispuolen tihentymäalueilla voi käyttää keinovaloa tai yöammuntaa varten tarkoitettuja tähtäinlaitteita. Peurakolarit ovat joillakin tieosuuksilla jokapäiväisiä. Liian suuri peurakanta aiheuttaa merkittävää haittaa maaja metsätaloudelle. Kymenlaaksossa on lisäksi ollut erillinen poikkeuslupa, joka sallii yötähtäimien käytön villisian pyynnissä
K esäkuun Paula-myrsky kaatoi PohjoisPohjanmaalla ja Kainuussa metsää alueilla, joilla metsästää vuosittain jopa 16 000 metsästäjää. Jos koronatilanne sallii, tavoitteena on järjestää pyhäinpäivän viikonloppuna eri puolilla maata Juhlapeijaisia. Sorsalintujen suojelua Suomen sorsalajeilla menee huonosti, ja jo yli puolet lajeista on luokiteltu jollakin tasolla uhanalaisiksi. Haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu supikoira on erittäin tehokkaasti lisääntyvä ja leviävä sopeutuja, joka viihtyy monenlaisissa elinympäristöissä. Juhlapeijaiset Suomen Metsästäjä liitto täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Tarkoituksena on nostaa esille ekologinen riistaruoka ja esitellä metsästystä ja seuratoimintaa. ”Tuhoalue on hyvin laaja, joten puunkorjuu tulee kestämään vähintään vuoden”, arvioi Metsähallituksen asiakkuusjohtaja Heikki Kääriäinen. Minkki ja supikoira vierailivatkin usein jo muiden rosvoamilla pesillä. Apukeinot ovat tarpeen eläimen tunnistamiseen. Tuhot vaikuttavat metsästykseen Taivalkoskella, Pudasjärvellä, Kuusamossa, Suomussalmella, Puolangalla ja Utajärvellä. Vuotuinen saalis on nykyään noin 200 000 supikoiraa. Metsästäjäliitto on kouluttanut jäseniään villisian tehokkaaseen ja turvalliseen metsästykseen sekä turvalliseen saaliinkäsittelyyn yhteistyössä Ruokaviraston kanssa. Supikoiraa saa metsästää ympäri vuoden. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa on havaittu, että monen vesilintulajin pesimäkannan taantuminen erityisesti rehevillä järvillä osuu ajallisesti yhteen supikoiran ja minkin runsastumisen kanssa. Nykyisin sen säännöllinen levinneisyys ulottuu Tornio– Suomussalmi -linjalle, ja Lapissakin voi esiintyä harhailijoita. Peijaisissa tarjoillaan kansalle esimerkiksi hirvitai peurasoppaa. Supikoira kävi tuhoamassa pesiä rannoilta ja myös metsästä vesistöjen läheltä. Metsähallitus on julkaissut tuhoalueista karttoja. Haavoittunut villisika voi muodostaa uhan sitä jäljestävälle henkilölle ja metsästyskoiralle. Haastavaa hirvijahtia Villisian metsästys on vaativaa. Varislinnut hoksasivat pesät usein ensimmäisinä, ja rikotut munat houkuttelivat paikalle nisäkäspetoja. Villisian leviämiseen liittyy uhka afrikkalaisen sikaruton pääsystä Suomeen. Supikoira lisää myös uhkaa rabieksen paluusta Suomeen. Vieraslaji supikoira osoittautui Helsingin ja Aarhusin yliopiston keinopesäkokeissa luontaisia nisäkäslajeja yleisemmäksi sorsanpesärosvoksi. Kaikkiruokainen supi koira voi aiheuttaa suurta tuhoa esimerkiksi saarien vesilintukannalle. Sika liikkuu pitkiä päivämatkoja, se on älykäs, varovainen ja nopea, ja sillä on terävät torahampaat. Vieraspetojen epäillään olevan tähän mahdollisesti yksi syypää. Tämä kävi ilmi tutkittaessa kalastaja Pentti Linkolan Hämeessä keräämien aineistojen avulla vesilinnuston pitkän aikavälin muutoksia jaksolta 1951–1970 jaksolle 1996–2015. Turvallisuussyistä heitä kehotetaan välttämään myrskytuhoalueita. Kyseisille alueille myytiin viime kaudelle yhteensä 6 000 pienriistanmetsästyslupaa ja myönnettiin 76 hirvenmetsästyksen aluelupaa hirviseurueille. Lisäksi 9 000 paikallisella metsästäjällä on metsästysoikeus johonkin vahinkoja kärsineestä alueesta.. 63 Aarre 8/2021 LUONTO Valkohäntäpeuran metsästys käy jo työstä Lounais-Suomen tihentymäalueiden metsästysseuroille. Riistakamerat paljastivat, että monilla pesillä vieraili useampi peto
Mikä ihana syysateria! VILLIRUOKA Teksti, kuvausjärjestelyt ja kuvat ELINA LAMPELA 64 Aarre 8/2021 HYVINVOINTI. 64 Aarre 8/2021 HYVINVOINTI Mausta syksyn sienet maltillisesti tai kokeile aasialaista makumaailmaa. Sienten juhlaa Sienipasteijat maistuvat vaikkapa lämmittävän keiton kanssa
Kuullota sipuleita ja sieniä öljyssä pannulla 5–10 minuuttia. Varmista, että käytät salaattiin sellaista oliivi öljyä, jonka mausta pidät. 2 Esimerkiksi herkku tatteja kertyi elokuussa monilla paikkakunnilla jopa ennätysmääriä. Silppua sipuli ja valkosipulinkynnet. 1 Vaikka keskikesän sieni sato jäi kuivan ja kuu man sään vuoksi heikoksi, ei syksyn sienisaaliita ole menetetty. Jaa sienitäyte tasaisesti neliöille. Pistele pasteijat kevyesti haarukalla ja voitele kananmunalla tai kauramaidolla. Mausta mustapippurilla, suolalla ja meiramilla. 4 Rouskujen paras sato kausi on yleensä elo kuusta syyskuun loppuun. Sekoita joukkoon keitetty kvinoa. 3 Sienten ilmaantumiseen tarvitaan pitkä kostea jakso. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja tarkista lopuksi suolan määrä. Paista 225-asteisessa uunissa noin 15 minuutin ajan.. Miten käy sienisadon. Silppua kevätsipuli. suppilovahveroita, tatteja tai ryöpättyjä rouskuja 2 rkl rypsiöljyä 0,5 tl mustapippuria 0,5 tl suolaa 1 tl meiramia Voiteluun: kananmunaa tai kauramaitoa Laita lehtitaikinalevyt leivinpaperin päälle sulamaan. Puolita lehtitaikinalevyt niin, että saat yhteensä 16 neliötä. Painele sauma kiinni sormella ja lopuksi vielä haarukalla. Kostuta kevyesti neliön kaksi sivua ja taita kolmion muotoiseksi pasteijaksi. Keitä kvinoa pakkauksen ohjeen mukaan kasvisliemessä. 65 Aarre 8/2021 HYVINVOINTI Rouskut ovat maukkaita myös miedosti maustet tuina. 5 Mahdollisuudet hyvään rouskusaaliiseen ovat tänä syksynä olemassa. Puhdista sienet. Muutama sadekuuro ei riitä. Sienipasteijat (16 KPL) 8 lehtitaikinalevyä (500 g) 0,5 dl kvinoaa 1 dl vettä puolikas kasvisliemikuutio 1 sipuli 2 valkosipulinkynttä 150 g metsäsieniä, esim. Tarjoa lisukkeena tai alku palana tuoreen leivän kanssa. Pidä silmällä tuttuja sieniapajia! Rouskusalaatti 200 g ryöpättyjä karva, kangas tai haaparouskuja 1 kevätsipuli 2 rkl kapriksia 0,5 tl suolaa 0,5 tl mustapippuria 4 rkl hyvää oliiviöljyä Pilko ryöpätyt rouskut pieniksi paloiksi
Näihin jää koukkuun! 66 Aarre 8/2021 HYVINVOINTI VILLIRUOKA Itämaan rouskut (N. Viipaloi chili, valkosipulit ja inkivääri. Kaada kuuma liemi purkkeihin, anna hieman jäähtyä ja sulje kansi. Säilyke on syömäkelpoista niin pitkään kuin se näyttää ja tuoksuu hyvältä.. Asettele rouskut, chili-, valkosipulija inkivääripalat puhtaaseen, kuumennettuun lasipurkkiin. Käytä joko yhtä neljän desilitran lasipurkkia tai kahta kahden desilitran lasipurkkia. Anna liemen kiehahtaa. 4 DL VALMISTA SÄILYKETTÄ) 200 g ryöpättyjä karva-, kangastai haaparouskuja 2 mietoa chilipalkoa 6 valkosipulinkynttä pieni pala tuoretta inkivääriä 3 dl vettä 1 dl väkiviinaetikkaa 1 dl sokeria 1 tl suolaa 2 tl korianterinsiemeniä Paloittele ryöpätyt rouskut sopiviksi suupaloiksi. 66 Aarre 8/2021 HYVINVOINTI Mausteisessa liemessä muhivissa rouskuissa on sopivasti potkua. Mittaa kattilaan vesi, etikka, sokeri, suola ja korianterinsiemenet. Säilytä kylmässä. Anna sienten marinoitua viikon verran
Yleensäkin kaipaisin keskustelua eri tulkinnoista, joita lainsäädännön pohjalta tehdään. Nykyään puhutaan metsätalousyrittämisestä, ja verotus on muuttunut totaalisesti. OMAINEN Kelan tulkinnat ihmetyttävät O li taas mielenkiintoisia juttuja Aarrelehdessä. Seuraamukset voivatkin sitten yllättää. On kohtuutonta palvelutarpeen varaan joutuneen ihmisen alistamista tehdä tällaisia ratkaisuja, joita Kela nyt tekee. 67 Aarre 8/2021 VAKIOT KESKUSTELUA Lohjalla on toisin A arre-lehden 7/21 sivun 68 jutussa ”Liian vanha, liian nuori?” kerrottiin laskennallisen metsätuoton vaikuttavan kunnallisen palvelu asumisen maksuihin. Kukaan ei odota joutuvansa yhteiskunnan palvelujen varaan, näin oletan. Tämä kerrottiin Lohjan vanhusten palvelu keskuksen lähettämässä kirjeessä. Luopuminen voi tapahtua kaupan tai lahjoituksen kautta, ja ainoastaan asianomistajille kuuluu menettelytapa, jolla toimitaan. Normaalisti me ihmiset jäämme eläkkeelle, ja silloin luovutaan yritysomaisuudesta, joka on tuottanut elannon tai osan siitä. Tuollaiset tulkinnat joutavat romukoppaan. Artikkeli ”Liian vanha, liian nuori?” (AR 7/21) herätti kysymyksiä Kelan tulkinnoista metsän omistukseen ja metsästä luopumiseen. TUULA MIKKOLA JAALA, KOUVOLA SSC – Puoliautomaattiset tukijalat UUTTA TEKNIIKKAA 16.9–2.10.2021 Olemme mukana! MYYNTI: PER-ÅKE FURUBACKA +358 40 506 5213 pelle.furubacka@kronos.fi UUTUUS! Monipuolinen metsävaunu – kovaa käyttöä varten Saatavana -kuormaimella. Ainakaan täällä Lohjalla laskennallista metsätuloa ei huomioida tulona tässä yhteydessä. Asiallista kohtelua ihmisille, olivatpa he nuoria tai vanhoja. Tässä iän karttuessa niitä lukee eri näkökulmasta kuin nuorempana. Lainsäätäjien pitäisi ottaa kantaa siihen, näinkö he ovat tarkoittaneet. Tulkinta tuntuu vanhanaikaiselta hapatukselta, joka on peräisin ajalta, jolloin veroissakin maksettiin metsän tuotosta laskennalliselta pohjalta. Veroja oli maksettava, vaikka metsää ei ollut monta hehtaaria
Lautasellinen vihreitä villivihanneksia eli hortaa on paikallisille perusruokaa. Jauhosavikka sopii erityisen hyvin papuja linssiruokiin sekä riistaan ja sieniruokiin. Myös reumavaivoista tai nivelrikosta kärsiville jauhosavikkatinktuurasta voi olla apua. Siellä herkutellaan kesällä ja syksyllä kasvimailla rehottavalla hentorevonhännällä eli vlitalla. Ne on esikäsiteltävä ryöppäämällä samoin kuin nokkoset. Jauhosavikan ylimmät lehdet ovat soikeita ja ehytlaitaisia. Jauhosavikka on yksivuotinen ruoho, jonka koko vaihtelee kasvupaikan mukaan. Vanha kansa on käyttänyt jauhosavikkaa ummetuksen hoitoon. Liottamalla, huuhtelemalla ja keittämällä kitkeryys häviää. Kokeile vaikkapa sekasienipiirakkaa, johon lisäät keitettyä savikkaa, timjamia ja rakuunaa. Se maistuu myös ohukaisissa, kasvispihveissä ja munakkaissa. Niitä on syöty jo kivikaudella. Aasialaisilta marjanpoimijoilta olen oppinut maustamaan savikkaruokia kookosmaidolla, garam masalalla ja juustokuminalla sekä ripauksella chiliä. Vlitaa tarjoillaan kotona ja tavernoissa keitettynä sitruunan, suolan ja oliiviöljyn kera. KIVIMETSÄSSÄ Teksti RAIJA KIVIMETSÄ | Kuvat RAIJA KIVIMETSÄ ja VM-ARKISTO | Kuvitus AINO SAARIKIVI Ihana soppa syntyy lipstikasta ja savikasta. Ravinteikas jauhosavikka. Kasvin tiedetään lisäävän virtsaneritystä ja elvyttävän maksan toimintaa. Sen maku muistuttaa paljon jauhosavikkaa ja hyvänheikinsavikkaa. PAULA MYÖHÄNEN Kivimetsässäpalstan toimittaja, FM Raija Kivimetsä (s. Heitä liotusvesi pois, huuhtele siemenet muutaman kerran ja keitä muutama minuutti. Savikasta ja villifenkolista leivotaan Kreetalla myös herkullisia piirakoita. Kukat ovat pieniä ja muodostavat tähkämäisiä sykerökimppuja. Jauhosavikan varsi on pysty ja monesti raidallinen ja haaroittuva. Suomessa savikoita löytyy ainakin parikymmentä eri lajia. Herkkua ympäri maailmaa Oma ihastukseni savikoiden syömiseen juontaa juurensa Kreetalta, jonne olen veSaviheinäksikin kutsutun jauhosavikan nuoret lehdet ovat monien mielestä parempaa kuin pinaatti. 1962) on kokenut villiyrttikouluttaja ja tietokirjailija. Sen jälkeen siemeniä voidaan käyttää leivontaan ja lisukkeeksi. Kasvimaan kupeessa kasvi saattaa venähtää jopa puolitoistametriseksi. Ulkoisesti savikan lehdillä on hoidettu hyönteisten pistoja, ihottumia ja auringon polttamaa ihoa. Nuoria lehtiä voi verrata maultaan pinaattiin, vanhemmiten lehtien maku muuttuu karvaaksi. tänyt villiyrttija patikkamatkoja jo parinkymmenen vuoden ajan. Ranskan villiyrttiharrastajilta olen oppinut yhdistämään savikkaruokiin timjamia ja rakuunaa. Savikka korvaa pinaatin keitossa ja muhennoksissa. 68 HYVINVOINTI Aarre 8/2021 K un opetan villiyrttikursseillani jauho savikan (Chenopodium album) tunnistamista ja käyttöä, moni hämmästelee kuullessaan, että savikkaa on viljelty ruuaksi ympäri maailmaa ennen pinaatin yleistymistä. Hyvä tunnusmerkki on lehdissä oleva jauhomainen pinta. Jauhosavikka on kotimaisen luonnon rikkausruoho! Ryöpättävä ennen käyttöä Savikat ovat maukkaita ja ravinteikkaita villivihanneksia. Siemenissä on saponiineja, jotka kitkeröittävät makua. Savikat viihtyvät joutomailla, pelloilla, pihoilla, kasvimailla ja tienvarsilla. Kokeile myös siemeniä Jos pidät kvinoasta, kokeile savikansiemeniä. Siemenet sisältävät runsaasti kuitua ja kivennäis aineita. Jauhosavikan lehdet sisältävät runsaasti Cja B-vitamiineja, karotenoideja, A-vitamiinia, kalsiumia ja kaliumia. Niistä voi käyttää nuoret lehdet, kukat ja siemenet. Lehdet ovat harmahtavan sinivihertävät. Lehdet ovat muodoltaan kolmiomaiset tai vinoneliömäiset ja reunoiltaan niukkatai tylppähampaiset. Esikäsittele siemenet liottamalla niitä yön yli papujen tapaan. Niukkaravinteisessa maassa pituutta voi kertyä vain kymmenen senttiä. Ihana soppa syntyy lipstikasta ja savikasta. Savikka on villivihannes, jota hyödynnetään myös Italiassa, Intiassa ja Kiinassa. Toisin kuin monia muita villivihanneksia savikoita ei pidä syödä kypsentämättöminä. Revonhäntäkasveihin (Amaranthaceae) kuuluvat savikat ovat yleisiä kaikkialla maailmassa
Anna jauheen turvota vartin verran. Raasta kesäkurpitsa. GLUTEE NITON Aarre 8/2021 HYVINVOINTI 69 Jauhosavikkapihvit 2 luomumunaa 1 tl psylliumia yksi keskikokoinen kesäkurpitsa pieni pala kiinankaalia (silputtuna 1 dl) 2 dl ryöpättyä jauhosavikkaa 1 dl gluteenittomia kaurahiutaleita 0,5 dl kuorittuja hampunsiemeniä tai mantelirouhetta 0,5 dl juustoraastetta 2 rkl luomusitruunan mehua 1 tl juustokuminaa hieman ruususuolaa 1 tl kuivattua timjamia Paistamiseen: oliiviöljyä Vatkaa munien rakenne rikki ja lisää munaseokseen teelusikallinen psylliumia. Muotoile taikinasta noin kuuden sentin läpimittaisia, litteitä pihvejä. Jauhosavikka pihvit voi kypsentää kätevästi uunipellillä.. Mikäli kärsit munuais vaivoista, älä syö savikoita ollenkaan. Savikoissa on paljon ok saalihappoa, joten älä syö niitä kypsentämättä. Muista! Savikat keräävät itseensä maaperästä runsaasti nit raatteja. Lisää myös muut ainekset ja mausteet ja sekoita hyvin. Anna taikinan tekeytyä jonkin aikaa ennen paistamista. Jos kypsennät pihvit uunissa, lorauta taikinaan hieman kylmäpuristettua neitsytoliiviöljyä. Ryöp pää kasvit ennen käyttöä! Nauti savikkaruokien kumppanina maitoa, juus toa, parsakaalia, seesamin siemeniä tai jotakin muuta kalsiumpitoista. Silppua kiinankaali sekä ryöpätty jauhosavikka mahdollisimman hienoksi. Nitraatit muuttuvat elimistössä haitallisiksi nit rosoamiineiksi, jotka voivat kuormittaa terveyttä ja ai heuttaa suolistohaasteita. Vinkki! Psyllium on jänönratamon kuivatuista siemenistä valmistettua kuitupitoista jauhetta, joka muun muassa parantaa gluteenittomien leivonnaisten rakennetta sekä auttaa ummetukseen. Jauhosavikka on kasvimai den ja peltojen tuttu rikka ruoho, joka sopii ryöpätty nä myös ruokakasviksi. Lisää kasvikset munaseokseen. Paista kasvispihvit joko uunissa tai öljytilkassa paistinpannulla
Myös kuolinpesien ja yhteismetsien on tehtävä valtuushakemus, kun ne ottavat käyttöön Suomi.fi-valtuuden. Verotusyhtymät voivat tehdä valtuutuksen omatoimisesti Suomi.fi:n Valtuutus-palvelun kautta silloin, kun niiden kaikki osakkaat ovat henkilöitä, joilla on suomalainen henkilötunnus ja jotka voivat käyttää sähköisiä tunnistautumisvälineitä. 70 Aarre 8/2021 OMA TALOUS VALTUUDET KUNTOON Metsäyhtymät, kuolinpesät ja yhteismetsät tarvitsevat OmaVeron käyttöön Suomi.fi-valtuuden. Sitä varten tarvitaan muun muassa kaikkien osakkaiden allekirjoitukset, jotta osakkaiden kuuluminen yhtymään tai kuolinpesään saadaan todistettua. Silloin, kun metsätilalla on useita omistajia, sähköisen asioinnin hoitamiseen tarvitaan kaikkien omistajien antama valtuutus. Näistä valtuushakemus vaatii enemmän paperityötä. Sellaisten verotusyhtymien, joissa on osakkaina muita yhtymiä tai kuolinpesiä tai joissa joillakin osakkailla ei ole käytössään sähköisiä tunnistautumisvälineitä, on edelleen haettava Suomi.fi-valtuus viranomaisvaltuushakemuksen kautta. Nyt järjestelmä pystyy käyttämään verotusyhtymärekisterin tietoja valtuuksien vahvistamisessa. L isäajan saaneet Katso-tunnisteet ja -valtuudet poistuivat lopullisesti käytöstä 31. Omatoiminen valtuushaku Omatoimisen Suomi.fi-valtuuden hakemisen aloittaa joku metsäyhtymän osakkaista. Metsänomistajat ovat käyttäneet Katso-palvelua joko tunnisteena kirjautuessaan itse sähköisiin palveluihin tai valtuuttaakseen asianhoitajan hoitamaan metsäverotukseen liittyviä asioita. Jos ryhtyy itse hoitamaan ve. Suomi.fi-valtuuden hakemisen voi hoitaa kahta reittiä: joko tekemällä viranomaisvaltuushakemuksen tai omatoimisesti Suomi.fipalvelun kautta. Hän käynnistää valtuuden antamisen tunnistautumalla Suomi.fipalveluun omilla pankkitunnuksillaan tai mobiilivarmenteella. Osalle yhtymistä valtuuksien hakemista on nyt helpotettu. Seuraavaksi osakas antaa kohdasta Anna valtuus tarvittavat asiointivaltuudet niille henkilöille, jotka asioivat yhteisön puolesta. Sähköisiä tunnistautumisvälineitä ovat omat verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne ja sähköinen henkilökortti. jaksi voidaan valtuuttaa myös esimerkiksi tilitoimisto. Kirjauduttuaan hän valitsee palvelussa asiointiroolikseen Yrityksen valtuudet ja valitsee listalta verotusyhtymän. AsianhoitaHYVÄT NEUVOT Teksti ANU SUSI | Kuvitus AINO SAARIKIVI Hakemukseen tarvitaan useita asiakirjoja. Kaksi tapaa hakea Usein yhtymä tai kuolinpesä valitsee asioitaan hoitamaan yhden osakkaista. Yksinkertaisempaa omatoimista valtuutusta voi käyttää verotusyhtymä tietyin edellytyksin. Viimeistään nyt metsäyhtymät, kuolinpesät ja yhteismetsät tarvitsevat Suomi.fivaltuuden, jotta ne voivat käyttää Verohallinnon sähköistä asiointipalvelua OmaVeroa. elokuuta 2021. Helpompi hakutapa Verotusyhtymien Suomi.fivaltuuksien käyttöönottoa helpotettiin toukokuussa. Verottajan sähköisiin palveluihin ei tarvita enää erillistä tunnusta, vaan palveluun tunnistaudutaan omien verkkopankkitunnusten tai mobiilivarmenteen avulla
Valtuuden saanut henkilö pääsee sähköisiin palveluihin vasta, kun kaikki osakkaat ovat vahvistaneet valtuuden. Valtuutusten tilanteen voi tarkistaa Suomi.fi-palvelussa Muiden vahvistettavat -sivulla. Jos vanhemmat ovat eronneet, huollonjakosopimus tai -määräys voi vaikuttaa lapsen puolesta asiointiin, ja silloin saatetaan tarvita Suomi.fi-valtuus.. Metsäyhtymä tarvitsee asiakirjan, josta käy ilmi hakemuksen allekirjoittajien nimenkirjoitusoikeus. Kun he valitsevat asiointiroolikseen Yrityksen valtuudet, he näkevät verotusyhtymän valtuuden kohdassa Yhdessä vahvistettavat valtuudet. Siksi valtuutuksen käynnistäneen osakkaan on ilmoitettava asiasta muille osakkaille, jotta he tietävät käydä Suomi.fi-palvelussa vahvistamassa valtuuden. Kuolinpesä tarvitsee valtuushakemuksen liitteiksi kopion perukirjan osakasluettelosta ja kopiot hakemuksen allekirjoittajien suomalaisesta henkilökortista tai passista. Valtuutettu ei pysty käyttämään OmaVeroa, vaan hänen pitää hoitaa päämiehensä vero asiat täyttämällä paperilomakkeita, puhelimitse tai asioimalla vero toimistossa. Varaudu paperisotaan Valtuushakemusta varten tarvitaan useita asiakirjoja. Koko valtuushakemusprosessi kannattaa hoitaa kuntoon jo syksyllä hyvissä ajoin ennen seuraavaa veroilmoitusta. Hakemukseen liitetään Katso-tunnisteen käyttäjätunnus. Omainen vero asioiden hoitajaksi rotusyhtymän asioita, valtuus annetaan itselle. Sähköisen valtuuden voi antaa kaikkeen veroasiointiin tai rajata sen esimerkiksi veroilmoituksen tekemiseen. Jotta kuolinpesä voi valtuuttaa henkilön tai yrityksen hoitamaan asioita puolestaan sähköisen asioinnin kautta, sillä pitää olla Y-tunnus. Jos omistaa metsää yksityishenkilönä, OmaVeroon voi tunnistautua omilla verkkopankkitunnuksillaan. Jos valtuuden antajalla on käytössään henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne tai varmennekortti, valtuutuksen voi tehdä Suomi.fi-palvelussa. Siellä näkyvät vielä muiden vahvistamista odottavat valtuudet. Mikäli iäkäs metsänomistaja ei käytä verkkopankkia, hänen pitää antaa valtuutus paperisella valtakirjalla, sillä ilman sähköisiä tunnistautumiskeinoja ei voi antaa Suomi.fi-valtuutta. Kun metsänomistaja on edunvalvonnassa ja edunvalvojalla on ollut aiemmin Katso-tunnus, edunvalvoja hakee Suomi.fivaltuutta virkailijavaltuuttamispalvelun kautta. Mikäli kuolinpesällä ei ole Y-tunnusta, se voi tällä hetkellä hoitaa veroasioita vain paperi lomakkeella. LISÄTIETOJA Valtuuksien omatoiminen hallinnointi: suomi.fi/valtuudet Ohjeita valtuuden antamiseen yhteisönä: suomi.fi > Ohjeet ja tuki > Tietoa valtuuksista > Anna valtuus yrityksenä tai yhteisönä Verohallinnon ohje Suomivaltuuksien luomisesta: vero.fi/ tietoa-verohallinnosta/yhteystiedotja-asiointi/asioi-verkossa/ valtuuttaminen/ Puhelinoperaattorin kautta hankittava sähköinen henkilöllisyystodistus: mobiilivarmenne.fi M yös omaisen, muun henkilön tai yrityksen voi valtuuttaa hoitamaan metsäveroasioita. Jos edunvalvojalla ei ole aiempaa Katso-tunnusta, hän ei toistaiseksi voi saada Suomi.fi-valtuutta, vaan hänen pitää hoitaa valvottavansa veroasiat puhelimitse tai verotoimistossa. Ne kannattaa hankkia valmiiksi ennen hakemuksen tekemistä. Kun valtuushakemus on hyväksytty, yhtymän tai kuolinpesän on käytävä Suomi.fi-palvelussa antamassa varsinainen asiointivaltuus, jonka avulla valtuutettu vasta pääsee hoitamaan veroasioita sähköisesti. 71 Aarre 8/2021 OMA TALOUS Suomi.fi-valtuus Suomi.fi-valtuuksien avulla yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt voivat valtuuttaa jonkun toisen hoitamaan viranomaisasiointia puolestaan. Tällöin valtuuden saanut voi hoitaa veroasioita kätevästi OmaVeron kautta. Järjestelmä ei erikseen ilmoita muille osakkaille valtuuden odottavan vahvistamista. Muut osakkaat kirjautuvat Suomi.fi-palveluun omilla pankkitunnuksillaan. Kun valtuuden saanut asioi sähköisissä palveluissa, hänen oikeutensa hoitaa asioita tarkistetaan valtuusrekisteristä. Tällainen on esimerkiksi verotuspäätös, josta näkee yhtymän osakkaat. Metsänomistajista verotusyhtymät ja kuolinpesät tarvitsevat Suomi.fi-valtuuden verottajan sähköisten palvelujen käyttöä varten. Lisäksi tarvitaan kopiot hakemuksen allekirjoittajien suomalaisesta henkilökortista tai passista. Valtuus on sähköinen valtakirja, jonka tiedot tallennetaan valtuusrekisteriin. Alaikäisen lapsensa veroasioita hoitava vanhempi ei yleensä tarvitse erillistä valtuutta OmaVeroon, sillä järjestelmä löytää tiedon huoltajuudesta väestötietojärjestelmästä. Suomi.fi-valtuudella metsänomistaja voi valtuuttaa myös esimerkiksi tilitoimiston tai metsänhoitoyhdistyksen hoitamaan metsäveroasioitaan
040 720 7981, Myyntimestarit Oy Netistä tai soittamalla 0400 451 900 Traktoreihin, kuormaajiin, metsäkoneisiin, mönkijöihin, kuljetusautoihin jne! Paljon kokoja -helppo asentaa Nastaketjut Neliskanttinastalliset liikenneketjut Jääketjut Jääketjut Tilaa ajoissa talven liukkaille keleille! Meitä myös työvaatteet joka kelille! Myynti, huolto ja varaosat ALAVUDEN AUTO OY Täyden palvelun liike Alavudella Lähteentie 2, 63300 Alavus Puh. 4 Kirjoita avautuvaan lomakkeeseen sähkö postiosoitteesi ja haluamasi salasana. 020 413 2277 (arkisin kello 8–21). Hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %).. 5 Mene uudestaan osoitteeseen aarrelehti.fi ja klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa Kirjaudu. Saat sähkö postiisi aktivointiviestin, jossa olevaa linkkiä klikkaamalla saat tunnukset käyttöösi. 72 Aarre 8/2021 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Paina Kirjaudu. 3 Kirjoita asiakasnumerosi ilman etunollia sekä posti numerosi. (06) 511 2866, 040–530 0059 www.alavudenauto.fi AARTEELLA NYT JO 152 000 LUKIJAA! (KMT 2020) HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Luo käyttäjä tunnukset Aarteen verkkopalveluun! Tunnusten luontiin tarvitset vain asiakasnumeron ja postinumeron 1 Mene osoitteeseen aarrelehti.fi ja klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa Kirjaudu. 2 Klikkaa kohtaa Luo tunnukset ja Aktivoi käyttäjätunnuksesi. Asiakasnumeron löydät tilaus laskulta, lehden takaa osoitetietojen yhteydestä tai soitta malla asiakaspalveluun. Kirjautuminen kannattaa Lue ajattomia ja hyödyllisiä Aarre Plus -artikkeleita Löydä arkiston aarteita vuodesta 2016 alkaen Lue näköislehteä joko verkko selaimella tai älylaitteella Aarresovelluksessa Tee muutoksia yhteystietoihisi sekä tilauksiisi liittyviin asioihin Omat tiedot -osiossa Kaikissa ongelmatilanteissa voit olla yhteydessä asiakaspalveluun, puh. Lisää sähköpostiosoitteesi ja salasanasi. Klikkaa jatka. Hyväksy käyttö ehdot ja aktivoi tunnuksesi
Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. 2021! Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. __?/?__?/ 20___ . digitilauksena 12 kk 94,80 e . Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi. H AN NE MA NE L I U S JY RK I LUU K K O NE N ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 14.10.2021 HANNE MANELIUS Metsänhoitotöitä suvun mailla kolmen polven voimin Männyntaimikko hirvilauman talvilaitumena Käsineet hakkuulle ja raivuulle Metsänomistajan vakuutukset Yksinhuoltaja kunnosti pienen punaisen pirtin Muistoja Lokan lossisavotalta Kipunan Vekku on metsänomistaja Tuomo Kurkelan metsästyskaveri, jonka kanssa on pyydetty monet kanalinnut.. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. 6 lehteä 73,80 e . . Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. seuraavasta numerosta?. tekstiviestillä. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. 73 Aarre 8/2021 VAKIOT PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 lehteä 73,80 e • laskutusjakso 11 lehteä 119 e (12 kk) Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – Sähköposti Haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja etuja . Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun. Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stim edia Oy Asia kas palv elu Tun nus 50 025 96 Info A2 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. 11 lehteä 119 e (12 kk) . sähköpostilla . Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki aarrelehti.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). AARTEEN TILAUSLOMAKE . Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. lahjaksi alkaen. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. itselleni?
Niistä suuri osa on luonnon monimuotoisuuden kannalta jopa arvokkaampia kuin useimmat Metso-ohjelman myötä yksityisille metsämaille perustetut luonnonsuojelualueet. Suojelun kautta valtio menettäisi vuotuisista hakkuutuloistaan vain hyvin pienen siivun. Koko metsäsektorin kannalta olisi hyödyllistä, jos ongelmalle pystyttäisiin tekemään jotakin suhteellisen nopeasti. Lapissa tilanne on oleellisesti parempi, koska suhteellisen suuri osa metsistä on suojelun piirissä. Yksityismetsänomistajien ja MTK:n kannattaisi tukea tätä luonnonsuojelijoiden ehdotusta näkyvästi ja voimakkaasti. Myös se tulee kalliiksi, koska metsistä joudutaan maksamaan hintoja, jotka ylittävät kirkkaasti markkina-arvon. Edistyminen tässä suuria tunteita herättävässä kysymyksessä yksinkertaistaisi metsäkeskustelua ja parantaisi suomalaisen metsätalouden kansainvälistä mainetta. Lisäksi metsänomistajien näyttävä tuki ehdotukselle muuttaisi yleistä ilmapiiriä rakentavampaan suuntaan ja helpottaisi siten metsistä ja ilmastosta käytävää keskustelua. Asetelmaa saattaisi helpottaa eriytyneempi keskustelu. Herättikö kolumni ajatuksia. Pohdiskeleva ja rauhallinen debatointi, jossa faktat selvitetään perusteellisesti, on yhä harvinaisempaa. Tämä vaikeuttaa asioiden ymmärtämistä. Tilanne ei ole kovin hyvä minkään osapuolen kannalta. Silti Metsähallitus aikoo edelleen hakata kaikki tällä hetkellä suojelun ulkopuolella olevat vanhat metsät lähivuosikymmenien aikana. SUURIN OSA SUKUPUUTON uhkaamista metsälajeista on Etelä-Suomen metsissä, joista vain noin yksi prosentti on suojeltu. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 8/2021 VAKIOT 74 Metsänomistajien kannattaa tukea vanhojen valtionmetsien suojelua ISOMÄKI M etsäkeskustelu on viime vuosina alkanut polkea ikävällä tavalla paikoillaan. Sosiaalinen media on ruokkinut nopeaa, vihaista ja tunnepainotteista keskustelua, jossa kaikki lukkiutuvat omiin kupliinsa. Sitä paitsi suurin osa metsänomistajista ei halua myydä tai rauhoittaa metsiään. LUONNONSUOJELIJAT OVAT ymmärrettävistä syistä huolissaan siitä, että noin tuhat metsissä elävää lajia uhkaa kadota Suomesta. RISTO ISOMÄKI Valtio menettäisi hakkuu tuloistaan vain pienen siivun.. Esimerkiksi hiilivarastojen hoitaminen ja kasvattaminen, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen sekä erilaiset metsien virkistyskäyttöön ja metsämaisemaan liittyvät valinnat ovat kaikki monimutkaisia ja erilaisia asiakokonaisuuksia, vaikka niillä on myös ilmeisiä yhteyksiä. On kuitenkin yksi asiaan liittyvä toimenpide, joka olisi mahdollista toteuttaa melkein saman tien ja hyvin pienin kustannuksin ja joka parantaisi tilannetta merkittävästi. Ainakin osittain kyse on keskustelukulttuurin yleisemmästä rappeutumisesta. Vanhoissa metsissä on niin järeä puusto, etteivät suojelualueiden hankintaan varatut määrärahat riitä pitkälle. Metsiemme luonnonarvoja kartoittaneet suojelubiologit ovat viime aikoina korostaneet yhä painokkaammin, että näiden valtion jo valmiiksi Lapin ulkopuolella omistamien arvokkaiden vanhojen metsien suojeleminen olisi kaikkein järkevin ja kustannustehokkain tapa toimia uhanalaisten metsälajien pelastamiseksi. Nyt metsäkeskustelussa puhutaan usein kaikesta mahdollisesta yhtä aikaa ja ihan sekaisin. Sen toteuttaminen kasvattaisi suojelualueiden määrää Etelä-Suomessa halvalla ja yksinkertaisella tavalla ja vähentäisi yksityisiin metsätiloihin kohdistuvia paineita. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. TOIMENPIDE TULISI hehtaaria kohden ratkaisevasti halvemmaksi kuin yksityismetsien ostaminen. Etelä-Suomen metsien suojeleminen yksityismetsiä ostamalla on kallista ja usein myös muuten vaikeaa. Samat väärinkäsitykset toistuvat loputtomasti, eikä rakentavia kompromisseja tahdo löytyä. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Lapin ulkopuolella sijaitsevissa, valtion omistamissa talousmetsissä on biologien mukaan vähintään 50 000– 80 000 hehtaaria vanhoja metsiä. Suojelualueiden perustaminen pakkolunastuksen kautta ei ole suosittu menettelytapa
Hyvin hoidettu metsä on terve ja tuottava. Se on myös teko paremman ilmaston puolesta.. Lue lisää osoitteesta storaensometsa.fi/syksy2021 tai soita 02046 1478 (ark. klo 8 – 16) Elämässä mukana – Stora Enso Voita puulämmitteinen Ooni pro -pizzauuni Kampanja-aikana 1.9.-31.10.2021 Stora Enson kanssa puukaupan tai metsänhoitosopimuksen tehneet tai eMetsä-palveluun kirjautuneet (www.emetsa.fi) osallistuvat 5 kpl puulämmitteisen suositun Ooni pro -pizzauunin (arvo 549 €) arvontaan. Palkintoa ei voi vaihtaa muihin etuuksiin. Kasvatushakkuu antaa tilaa puille kasvaa ja on tuloa metsänomistajalle. Kasvatushakkuu metsäsi parhaaksi Helppoa kuin pizzan paistaminen Anna meidän hoitaa metsäsi – ota itsellesi aikaa nauttia metsän tuotoista ja herkuista
METSÄNOMISTAJA, VUOSIEN VIISAUS KÄYTÖSSÄSI Aina olen metsissä kulkenut tutkien, tietoa keräten, hoitaen ja huolella arvioiden. Sinun rinnallasi – nyt myös verkossa. Oman metsän tieto ja tuki Metsänhoitoyhdistyksen uudessa verkkopalvelussa Omametsä.fi