24 METSÄHAKE Energiapuu kilpailee kuidun kanssa s. 18 Kokeilussa kolme tehokasta akkusahaa s. 10. 32 14,40 € 8 | 2023 aarrelehti.fi Kemijokea kanootilla s. Metsänomistaja voi vaikuttaa siihen, ettei ole lisäämässä luontokatoa. 46 metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous hyvät neuvot Yhteismetsä ei aina ole kannattavin s. 62 Pääelinkeinona metsätalous Jaalan Ilonojan kartanon omistaja Karoliina Ilonoja viihtyy raivaussahan kahvoissa, s. s
Katso lisää netistä tai soita (ark. storaensometsa.fi/luonnonhelmaan Elämässä mukana – Stora Enso. Vielä ehdit osallistua kesäkampanjaamme 30.9. Helpoiten osallistut kirjautumalla Stora Enson eMetsä-verkkopalveluun ja olet mukana arvonnassa. mennessä ja voittaa ihanat Finlaysonin lakanat neljälle hengelle. 7.30–16.00) p. Metsänomistaja! Voita upeat lakanat ja kääriydy luonnon helmaan Stora Enson kanssa et ole metsäasioiden kanssa yksin. 020 461 478. Autamme sinua kaikissa metsäsi hoitotoimenpiteissä ja puukaupoissa
Eikä mustikkahillokaan mene vuodessa vanhaksi, kun säilöjä on noudattanut huolellisesti entisajan emäntien oppeja. Onnellisia ovat nykypäivänäkin ne, joilla on hyvä kylmäkellari tai maakellari. Aikaisemmin puolukat survottiin puutiinuihin, joissa survos säilyi marjojen bentsoehapon ansiosta ilman säilöntä aineita ja sokeria ja turvasi perheelle talven C-vita miinit. Kuivatut sienet pysyvät lasipurkissa hyvänä vuosikausia eivätkä tarvitse sähköllä toimivaa kylmäsäilytystilaa. Sähkön hinta on viimeistään tänä vuonna saanut kaikki kynnelle kykenevät metsänomistajat rankametsään ja klapintekoon. Onnellisia ovat ne, joilla on maakellari. Kuluneen kesän säät ovat pienentäneet viljasatoja Suomessakin, ja omat haasteensa on sadon korjuussa. Mieti, millä keinoin itse selviytyisit kriisitilanteen ensimmäiset 72 tuntia. Suppilovahverokausi on vasta aluillaan, mutta etelässä se jatkuu normaalisyksyinä marras-joulukuulle. Pientalojen tulisijoilla ja omalla polttopuulla on suuri merkitys siinä, miten sähköä riittää kireimmillä pakkasilla ja mahdollisissa häiriötilanteissa. Energiaturpeen varmuusvarastoja pidetään yllä ainakin 2020-luvun lopulle asti. Totta kai huoltovarmuus tarkoittaa myös ruokaturvaa. Myös puolukkasato on suurimmassa osassa Suomea hyvä. Aika harvana vuonna himosienestäjienkään saaliit ovat näin suuria, että sieniä on kanniskeltu ämpärikaupalla naapureille ja ystäville, kun omat varastot ovat jo pullollaan. AARTEEN EDELLISESSÄ NUMEROSSA Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen muistutti metsien roolista Suomen huoltovarmuudessa. Kun maailman uutiset huolestuttavat, kodin huoltovarmuusvarastot tarjoavat suomalaisille mielenrauhaa. Puupolttoaineilla tuotetaan noin kolmasosa Suomen energiantarpeesta, eikä puuenergian osuus ole lähitulevaisuudessa pienenemässä vaan päinvastoin kasvaa. Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi MARIA MIKLAS Metsä tarjoaa monipuolista huoltovarmuutta PÄÄKIRJOITUS A lkukesä oli niin kuiva, että kantarellit nousivat esiin reilun kuukauden myöhässä. Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Sienikuivurit ovat kovassa käytössä. Suunnitteilla on jopa niin sanottuja huoltovarmuusmetsiä energiapuuterminaaleja täydentämään. 3 Aarre 8/2023 METSÄ. Sen jälkeen niitä on riittänyt, samaten tatteja ja torvisieniä ja lukuisia muita sienimetsän aarteita. Hyvin hoidetuista, hyvän tieverkoston varrella olevista metsistä on mahdollista saada nopeasti raaka-ainetta kriittisiin tarpeisiin. 1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta
Voit päivittää omat tietosi osoitteessa viestimedia.fi/ asiakaspalvelu 11 runsasta numeroa vuodessa Arvo 25, 00 upeat Kesto tilaajan edut Kiitos, että tilaat Aarretta. Voit tilata myös käyttäen tämän lehden palvelukorttia sivulla 65. aarrelehti.fi/tilaa Jos et vielä ole Aarteen kestotilaaja, tee tilaus osoitteessa aarrelehti.fi/tilaa. Villiyrtit ja luonnonmarjat -kirja Kestotilaajan lahjakirja postitetaan Aarteen kestotilaajille vuoden 2024 ensimmäisen numeron mukana. Metsänomistaja voi vähentää Aarteen tilausmaksun metsäverotuksessaan. Lukuoikeus näköislehtiarkistoon Aarteen näköislehtiarkistossa ovat kaikki Aarteet vuoden 2020 alusta alkaen. Helpoin tilaustapa Muistathan, että kestotilaus tulee pidemmän päälle normaalihintaista määräaikaista tilausta edullisemmaksi.. Osallistut arvontaan Kerran vuodessa järjestettävään arvontaan osallistuvat automaattisesti kaikki arvonta hetkellä voimassa olevien Viestimedia Oy:n tilausten maksajat. Aarteen tilaajana saat enemmän! 11 runsasta lehteä vuodessa täynnä metsäasiaa Aarre käsittelee metsäaihetta monipuolisesti ja värikkäästi. Vuoden 2023 arvonnan palkintona on Avant 423 kuormaaja, joka on varustettu sorakauhalla ja teleskooppipuomilla. Pidä yhteystietosi ajan tasalla! Kerromme eduistasi myös sähköpostilla ja tekstarilla. Seinäkalenteri Aarteen kestotilaajana saat aina loppu vuodesta seuraavan vuoden seinäkalenterin. Kirjan arvo on 25 euroa. Kestotilaajana saat parhaat edut. Lukuoikeus Aarteen näköislehteen Voit lukea Aarteen näköislehteä ilmestymispäivänä heti aamusta osoitteessa mt.fi/lehdet/aarre. Lahjalehdet ja etutilaukset Voit lahjoittaa lahjalehtiä ystävällesi tai tehdä itsellesi Viestimedia Oy:n lehtitilauksia erikoishintaan
18 SUVUN METSIEN VAALIJA Risto Kauppila joutui hakkaamaan suojeltavaksi aiotun metsän kirjan painajien takia. 10 KARTANON MAISEMISSA Kartanonomistaja Karoliina Ilonoja innostuu enemmän metsän kuin kartanoraken nuksen hoidosta. ELINA LAMPELA JOHANNES WIEHN MARKKU PULKKINEN KANNEN KUVA JOHANNES WIEHN Hakevuori Oy:n puuterminaalissa Askolassa haketettu puu toimitetaan Etelä-Suomen lämpöja voimalaitoksille. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Polkupyöriä puusta ja metsänimisissä Saku Tuominen. Vitamiinipommi tyrnistä syntyy upea sileä kiisseli, kun marjojen kuoret ja siemenet siivilöi pois. Metsäteollisuuden suhdanne pohjan jälkeen puumarkkinat hakevat uutta normaalia, ennustaa PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne. METSÄ 3 METSÄ TARJOAA MONIPUOLISTA HUOLTOVARMUUTTA 8 METSÄ NYT Hiilinielu vai hiilen lähde ja muita metsäalan uutisia. PUU 40 RUSKAN HEHKUA Heini Hiltusen upeissa syys SISÄLTÖ 6 Aarre 8/2023 METSÄ. JUURET 38 METSÄN OPETUKSIA Kirjoituskilpailuun osallis tuneille Aarteen lukijoille metsä on antanut monen laista ymmärrystä. 8 2023 lukuvinkki! 18 58 32 Risto Kauppilan rakkaat sukumetsät sijaitsevat Valkealan Kääpälässä. 32 ENERGIAPUU KILPAILEE KUIDUN KANSSA Energiarangan hinta lähes kolminkertaistui vuodessa. Valtava siirtolohkare on tuottanut iloa niin Kauppilalle kuin hänen lapsenlapselleenkin. 15 METSÄSIJOITTAMINEN ON SUOMESSA PIENI ILMIÖ Suomessa on pieni joukko henkilöitä, jotka ostavat useita metsä tiloja vuodessa, kirjoittaa Petri Kortejärvi. 24 TEHOKKAAT JA PAINAVAT Aarre kokeili kolmea järeää, yleissahaksi soveltuvaa akkumoottorisahaa. 22 MILTÄ NÄYTTÄÄ LOPPUVUOSI
VAKIOT 53 LUKIJAKYSELY 61 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 BIOTALOUS VOISI OLLA EUROOPAN VIIMEINEN ISO MAHDOLLISUUS Suomen olisi tärkeää pitää kiinni biotaloudesta palaamalla ”kekkoslaiseen” teollistamispolitiikkaan, kirjoit taa Risto Isomäki. 7 Aarre 8/2023 METSÄ. Tammikuun lopulla numeron 1/2024 mukana kestotilaajille postitetaan Aarteen uusin kirja, Villiyrtit ja luonnonmarjat, joka opastaa tunnistamaan, keräämään ja käyttämään Suomen luonnon arvokkaita villivihanneksia ja marjoja. Aarre kokeilu Painavat akku sahat sopivat parhaiten lyhyt aikaiseen sahaukseen. 46 24 RISTO JUSSIL A ARTO KOMULAINEN väreissä hehkuva puutarha on syntynyt vuosikymmen ten huolellisella hoidolla. HYVINVOINTI 58 KÄÄRYLEITÄ JA KIISSELIÄ Täytä kaalikääryleet riista tai kasvistäytteellä ja kruu naa ateria tyrnikiisselillä. Tärkeintä metsän omistus muotojen vertailussa on varmistaa metsäasioiden sujuva päätöksenteko. PYSY AARTEEN TILAAJANA Aarteen kestotilaajat saavat joulukuun Aarteen mukana ensi vuoden seinäkalenterin, jonka kuvat vievät metsän maailmaan. Erämaa tuo matkantekoon tunnelmaa. LUONTO 46 KANOOTILLA KEMIJOKEA Arto Komulainen teki melontaretken Kemijoen rauhallisissa, ruskan värit tämissä maisemissa. OMA TALOUS 62 YKSIN VAI YHDESSÄ. 54 ISON METSÄN TUNNELMAA Kuhmalahden Laipansalo on kaunista pikkusoiden, korpilaikkujen ja kallio metsien mosaiikkia. Lahjoja sinulle! Kemijoki on latvaosastaan rauhallinen virta, joka soveltuu leppoisaan melontaan
Puuston ja pintakasvillisuuden yhteyttäminen ei vielä kompensoi maasta vapautuvan hiilen määrää”, kertoo Luoranen. ”Biomassalaskennat ovat vielä kesken. Vuo sittain noin viidessä miljardissa painotuotteessa käytetään Kirk niemen papereita. Jo saman kasvukauden aikana kuusten läpimittakasvu varhaisperatulla alueella parani. Metsä hake tulee pääosin kotimaisilta toimittajilta. Maasta ja hakkuu tähteiden hajoamisesta vapautuu hiiltä enemmän kuin kasvillisuus ehtii sitä sitoa. Uusiutuvan ener gian osuuden kasvattamisen li säksi Kirkniemessä panostetaan myös energiatehokkuuden pa rantamiseen. Hanketta toteuttavat Ilmatieteen laitos ja Luonnonvarakeskus. Esimerkiksi leh tipuita vioittavaa aasianrunkojää rää on löytynyt Kiinasta peräisin olevista puupakkauksista. Uusiutuvaa energiaa Sappin Kirkniemen paperi tehdas on tämän vuoden aika na siirtynyt laajamittaiseen bio polttoaineiden käyttöön omas sa energiantuotannossaan. Myös taimikonhoito muuttaa metsän hiilitasetta. Tilanne uhkaa kuitenkin pahentua ilmaston muuttuessa. Pyörrekovarianssimenetelmä osoitti, että varhaisperkaus lisäsi hiilidioksidin vapautumista ilmakehään eli heikensi hiilensidontaa perkaamattomaan käsittelyyn verrattuna. Niissä tyypillisiä vieraslajeja ovat muun muassa jättipalsami, isotuomipih laja, kurtturuusu ja komealupiini. Näytteiden ottamiseksi olemme esimerkiksi kaivaneet juurakoita ylös, mikä on ollut erittäin työlästä. massamallit, jotka sopivat olemassa olevia paremmin tämän kokoisiin taimikoihin.” Perkaus heikentää hiilensidontaa Tutkimuksen hiilivuomittausten mukaan kuusentaimikko sitoo hiiltä kasvukauden aikana ja hiiltä vapautuu kasvukauden ulkopuolella. ”Seitsemänvuotias taimikko on vielä päästön lähde eikä ole muuttunut nieluksi. Metsäluontotyypeistä vieras lajit uhkaavat eniten lehtoja. Lämpenevä ilmasto tekee olo suhteet Suomessa otollisiksi yhä useammalle kasvitaudille sekä puita ravintonaan käyttäville vie raslajihyönteisille. 16,5 miljoonan euron investoinnin myötä tehtaan suorat kasvihuo nekaasupäästöt laskevat lähes 90 prosenttia. T aimikonhoidon ja erityisesti varhaisperkauksen vaikutusta kuusentaimikoiden hiilensidontaan on selvitetty maaja metsätalousministeriön TaimiCO2-hankkeessa. Vuonna 2021 aloitetussa tutkimuksessa on seurattu koemetsiköiden kehitystä Nastolassa, Tammelassa ja Karkkilassa. Olemme myös joutuneet kehittämään uudet bioPäätehakkuun jälkeen uudistusala on hiilen lähde. Kirkniemen biopolttoaineena käyttämä kuori tulee suomalai sesta sahateollisuudesta ja teh taan omalta kuorimolta. 8 Aarre 8/2023 METSÄ. ”Nastolan koealueella metsikön hiilidioksidin määrää mitataan taimikon latvuston yläpuolelta pyörrekovarianssimenetelmällä mittaustornista käsin”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Luoranen. Toisaalta tuotantopuuston kasvu kiihtyy. Lohjan Kirkniemi on maailman suurin päällystettyjä aikakausleh tipapereita tuottava tehdas. Tuholaisriskin minimoimiseksi Suomen metsät tulisi pitää mah dollisimman monimuotoisina. Luontopaneeli katsoo, että metsiin ei tulisi istuttaa vieraspuulajeja. Se, mistä osista hiilivuomittauksen hiilitaselukema muodostuu, saadaan selville laskemalla puustoon, pintakasvillisuuteen ja maaperään sitoutuneen hiilen määrä biomassaja maanäytteiden perusteella sekä seuraamalla maahengitystä. JUHA TANHUA METSÄ NYT Taimikon varhaisperkaus vähentää hiilen sitoutumista ja lisää hiilen vapautumista ilmakehään. Hiilinielu vai hiilen lähde. Myös tehtaan omat bio ja kuitulietteet hyödynne tään energiaksi. Myös perkauskannot säilyivät ainakin alkuvaiheessa elossa ja yhteyttäminen jatkui.” Jatkossa tavoitteena on tutkia, miten varhaisperkaus vaikuttaa hiilensidontaan ja puuston kasvuun pidemmällä aikavälillä. ”Tulosten perusteella voitaisiin esimerkiksi ohjeistaa käyttämään reikäperkausta täysperkauksen sijaan.” Hiiltä vapautuu kasvukauden ulkopuolella. Myös Aarteen painopaperi valmistetaan Kirk niemessä. ”Toisaalta tuotantopuusto reagoi varhaisperkaukseen hyödyntämällä uuden kasvutilan ja kiihdyttämällä kasvua. Teksti ANNE SOININEN ja MARI IKONEN | Kuva VM-ARKISTO Vieraslajit uhkana Suomen metsät ovat toistai seksi suurelta osin säästyneet vie raslajien aiheuttamilta tuhoilta, toteaa Suomen Luontopaneeli. Vuosi perkauksen jälkeen, elokuun alussa 2023, varhaisperatulta hehtaarilta on vapautunut 1,5 tonnia enemmän hiiltä kuin perkaamattomalta. Varhaisperattujen alojen tuloksia verrataan tutkimuksessa vastaaviin perkaamattomiin aloihin. Heinäkuussa 2022 kussakin seurantataimikossa tehtiin varhaisperkaus eli poistettiin valtaosa keskimäärin 2 metrin pituisesta luontaisesta puustosta, kun kuusen taimikko oli 5–6-vuotiasta ja 1–1,5 metrin pituista
Lisätietoja aikkarimainonnasta: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella. Aikakausmedioihin uppoudutaan. Myös mainoksia. Sinä olet siellä. Niitä luetaan keskittyneesti ja usein. Ne kuljettavat lukijan toiseen maailmaan
Taimikonhoitoa ja pää rakennuksen julkisivun maalaus 10 Aarre 8/2023 METSÄ. Kuka. Graafinen suunnittelija ja metsä talousyrittäjä Perhe. Monialayrittäjä Koulutus. HENKILÖ Karoliina Ilonoja Ikä. Karoliina Ilonoja kulkee kartanon lähimetsässään. Ilonojan kartano Kouvolan Jaalassa Työ. 49 Koti. Kansanmusiikki, kuntoliikunta ja käsityöt Parasta kartanoelämässä. Osa hänen metsäpalstoistaan sijaitsee kymmenisen kilometriä Jaalasta Uimilan suuntaan. Mikä on sopiva määrä metsää. Sen verran kuin sitä kykenee hyvin hoitamaan Syyssuunnitelmia. Aikuinen tytär ja kolme teiniikäistä poikaa Harrastukset. Parveke ja järvi näköala
Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 11 Aarre 8/2023 METSÄ. ”Kartanon sisällä ei ole onneksi pakko tehdä mitään remontteja”, Ilonoja sanoo. KARTANON MAISEMISSA Karoliina Ilonoja on kartanonrouva, joka käyttäisi aikansa mieluummin metsiensä hoitamiseen kuin päärakennuksesta huolehtimiseen
”80luvun puolivälistä lähtien jäljelle jäi kasvinviljely. 12 Aarre 8/2023 METSÄ. Kartanon omistaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että hommaa riittää eikä rahanmenoa voi estää. ”Kenties syksyllä. Kerttu-koiran lisäksi perheessä on kaksi kissaa. Piene nä hänestä puhuttiin kartanon tyttönä. Pihapiirin avoliiteri, aitta, työväenasunto ja viljamakasiini on rakennettu 1930luvulla. Nyt kartanon pellot on vuok rattu muille”, Ilonoja kertoo. Vuoden 1874 kesä oli kuuma ja kuiva. Ilonojan silloiset tilukset paloivat maan tasalle. ”Olen kärsinyt koko ikäni siitä, että minut määritellään asuinpaikkani kautta”, Ilonoja sanoo ja huokaisee. Päärakennuksen Kimolanlahden puolei sella seinustalla seisoo nosturi, on seissyt jo pitkään. Alkuperäisistä rakennuksista on puisen kartanon lisäksi jäljellä kivinavetta. Ilonojan mielestä suurinta luksusta karta nossa asumisessa on se, että saa olla veden äärellä. Hän ei juuri nauti karta nonpitoon liittyvästä vas tuusta ja työstä eikä siitä, että monille hän on ”se nainen, joka asuu kartanossa”. Kartanolla oli oma meijeri ja mylly, josta saatiin myös sähköä. Ohi lipuu veneitä, jotka suun taavat läheiselle Kimolan kanavalle. Ja erityisen mielissään hän olisi, jos ehtisi hoitaa metsiään eikä kaikki aika valuisi kartanon muihin töihin. Lasse oli Karoliinan isoisä, jota pojantytär ei koskaan ehtinyt tavata. Kartanolla oli navetta ja juustomeijeri sekä oma mylly, josta saatiin jauhojen lisäk si sähköä. Tilalla viljeltiin heinää, ruista ja kevätviljaa. P itkän pöydän ääressä yhdes sä Ilon ojan kartanon asuin kerroksen yhdestätoista huoneesta istuu Karoliina Ilonoja ja vaikuttaa tuskas tuneelta, kun pitäisi puhua kartanosta. Siitä on hyötyä, jos Karoliina Ilonoja saa käynnistetyksi hilseilevän julkisivun maalaamisen. HENKILÖ Parasta kartanoelämässä on Karoliina Ilonojan mielestä parvekkeelta avautuva järvinäköala. Ilonojan kartano sijaitsee Jaalassa, Kou volan pohjoisosassa. Kartanon uusi uljas päärakennus talous rakennuksineen pystytettiin kilometrin pää hän, nykyiselle paikalleen. Kapteenin pojanpoika Lasse Gestrin suomensi 1930luvulla nimensä Ilonojaksi. ”Olen harventanut koivikkoa karta non ja rannan välistä, jotta näkymä järvelle paranisi.” Se, miksi hän voi ihailla järvimaisemaa Kimolassa, on pitkä tarina. Ilonoja on laskenut, että kartanossa riittäisi pysy västi töitä puutarhurille, puusepälle, talou denhoitajalle ja metsätyöntekijälle. Se on tosin ollut suunnitelmissa jo monta vuotta.” Graafikoksi Jaalaan Kun Karoliina Ilonojan viisihenkinen lap suudenperhe asui kartanossa, sen yhteydes sä toimi vielä emakkosikala, jota pyöritti sikalanhoitaja. Tämä oli avioitunut pietarilaisen Maria Nordmannin kanssa ja osti pakkohuutokaupasta Ilon ojanimisen tilan. Vuonna 1870 seudulle saapui Venäjän keisarilli sessa armeijassa palvellut kapteeni Johan Gestrin. ”Jos valitsen näistä yhden työn, jonka hoi dan kunnolla, muut työt jäävät tekemättä.” Maisema on luksusta Kartanon parvekkeelta avautuu näkymä Ki molanlahdelle. Mieluummin hän juttelisi metsistään ja metsänhoidosta
Talon asukkaita ovat myös saksanmetsästysterrieri Kerttu ja kissat Seppo ja Jari. Jokakeväinen rituaali oli hakeminen Taideteolliseen korkeakouluun. Seuraavaksi hänet nähdään siirtämässä olohuoneen pelikonetta omaan käyttöönsä. Kahvia riittää kuulemma muillekin. Pääsin sinne vuonna 1997.” Opinnoissa vierähti aikaa, Ilonoja valmistui vuonna 2010. Energia ei riitä siihen, että piirtäisin tai etsisin toimeksiantoja. Hän on ideoinut metsää omistaville kaupunkilaisille metsänhoitopalvelua, johon kuuluvat metsässä kuvatut videoraportit. ”Suorastaan pakkomielle. Viimeisin niistä on kyläkirja Kimola, jonka toimitustyöstä vastasi hänen äitinsä Eeva Ilonoja. Tytär Dagmar, 21, on jo omillaan. Maa teki vaikutuksen.” Hänen ammattihaaveenaan oli kuitenkin graafinen suunnittelu. Siellä hän hakeutui vaihto-ohjelmaan ja pyrki niin kauas kuin vain pääsi. ”Voisin jututtaa ihmisiä, joilla on sidos metsään. ”Nyt on liikaa kaikkea. Hän on suojellut pysyvästi kymmenen hehtaaria valtakunnallisesti arvokasta suoaluetta. Vain puusto häviää ja sekin väliaikaisesti.” Kyse ei ole siitä, ettei Ilonoja kannattaisi luonnonsuojelua. Esimerkiksi metsien monimuotoisuus ymmärretään hänen mielestään vähän sinne päin. Jos kartanonrouvapuheet ärsyttävät Ilonojaa, niin samoin puheet hänestä suurena metsänomistajana. Pojat Verneri, 19, Sulo, 15, ja Arvid, 13, asuvat kotona. Sitä riittää niin paljon kuin ehtii tehdä. Lisäksi kymmenen hehtaaria kartanoa ympäröivää metsää on suojeltu määräaikaisesti. Karoliina oli lapsista keskimmäinen. Raivaussaha kutsuu Vuosi sitten Ilonoja sai päätökseen metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon. Arvid on kömpinyt hereille ja ilmestyy oviaukosta kahvimuki kädessä. ”Metsää ei ole niin paljon, että pelkästään sillä eläisi. On kiinnostavaa kuulla, miten monin eri tavoin metsäasioista ajatellaan.” Ilonojan tekee mieli oikoa väärinkäsityksiä. Sitä ennen hän ehti työskennellä mainostoimistossa Espoossa, mennä naimisiin ja asettua perheen perustettuaan Jaalaan, josta käsin hän teki freelancerina graafikon töitä Helsinkiin. Toinen ajatus on oma metsäaiheinen Youtube-kanava tai TikTok-tili. Isoveli Kallen ja pikkusisko Pauliinan kanssa puuhailtiin pihalla ja metsässä, uitiin ja pyöräiltiin, tehtiin paperinukkeja. Kartanon musiikkihuoneen seinällä on Karoliina Ilonojan Dagmar-tyttären tekemä norsunpää. ”Olin puoli vuotta lammasfarmilla Uudessa-Seelannissa. ”Jos hakataan aukko, se ei tarkoita sitä, että monimuotoisuus häviäisi. ”Pojat auttavat polttopuiden teossa ja pikkuhiljaa myös taimikoiden hoitamisessa sen, minkä opiskeluiltaan ja harrastuksiltaan joutavat.” Sukulaisselfie Ateneumissa Puolenpäivän jälkeen keittiöstä alkaa kuulua tiskikoneen tyhjentämisen ääntä. Lukion jälkeen Karoliina meni isänsä kannustamana vuodeksi maatalouskouluun Lahteen. Kartanosta ja perheestä huolehtiminen syö ajan tuottavilta töiltä”, Karoliina Ilonoja toteaa. Ilonoja opiskeli alaa Kauhajoen evankelisessa opistossa, Hollolassa ja Vantaalla. 13 Aarre 8/2023 METSÄ. Viime aikoina Ilonoja on pääasiassa taittanut kirjoja. Ja puukauppatuloista verottaja ottaa ison osan.” Metsätöistä hänen oma suosikkinsa on raivaus. Ilonojan ensimmäisen kartanonrouvan isä ja isän veljet katsovat seinältä bassoa soittavaa Karoliina Ilonojaa. Lapsia syntyi neljä
14 Aarre 8/2023 METSÄ. ”Eihän tässä asumisessa ole mitään järkeä”, Ilonoja sanoo mutta hymyilee istahtaessaan pianon ääreen. Seinällä on maalauksia kartanon ensimmäisen rouvan Maria Nordmannin veljistä. Pitäisi myös miettiä, mitä kaikelle tälle tavaralle tehdään.” Kolumbian hiihtäjät kylässä Kun Karoliina Ilonojan isänisä Lasse oli kuollut yllättäen 60-vuotiaana, kartanossa tehtiin perinnönjako. Karoliinan isä asettui kartanoon, ja metsät jaettiin sisarusten kesken. ”Bisnes on pyörinyt ihan hyvin, tosin korona-aika toi siihen notkahduksen. Ei ole reilua kaataa metsiä vain siksi, että voimme asua tässä.” Arvioija on käynyt paikalla, mutta toisaalta nyt on huono aika myydä. Ne, jotka ovat ikänsä asuneet ja tehneet täällä töitä, jäivät vähemmälle.” Ilonoja on suunnitellut, että suvun metsistä muodostettaisiin yhteismetsä. ”Pojat muuttavat pois yksi kerrallaan, ja sitten olen täällä yksin.” Kansanmusiikkia soittavassa Kyläorkesteri Raakussa Karoliina Ilonoja keskittyy laulamiseen, mutta nyt hän nappaa käteensä sähköbasson. Lämmitys tapahtuu pelleteillä, varalla on öljyja puukattila. Eli en vielä. Vuoden 2017 Lahden MM-kisojen aikaan meidän vierasmajassa yöpyi puolet Kolumbian hiihtomaajoukkueesta.” Metsäalan koulutukseen Ilonoja hakeutui, jottei oma päätöksenteko olisi metsän hoitoyhdistyksen neuvojen varassa. ”Löin myös kerran kättä päälle Sulon kanssa, että hän saa käydä koulunsa loppuun ennen kuin luovun tästä. Päärakennuksessa on siivottavia neliöitä nelisensataa. ”Verneri on ostanut itselleen pleikka vitosen”, hän perustelee äidilleen. ”Opiskelu toi paljon tietoa ja varmuutta”, Ilonoja sanoo ja esittelee kartanon pihapiiriä, josta hän on kaatanut isoja puita miesystävänsä Sami Espon kanssa. Kesähelteellä metsätyöt eivät houkuttele häntä ollenkaan. Pelkkä nurmikonleikkuu on melkoinen aika syöppö.” Metsätalous on nykyisin Ilonojan kartanon pää elinkeino. HENKILÖ Kartanorakennuksessa on puolitoista asuinkerrosta, mutta käytännössä perhe asuu yhdessä kerroksessa. ”Nyt tuntuu epäreilulta, että ihmiset, joilla ei ole tekemistä kartanon kanssa, perivät suuret määrät metsää. Sen lisäksi Ilonoja on pitänyt joskus kesäkahvilaa viljamakasiinissa ja vuokrannut entistä työväenasuntoa turisteille ja keikkatyöläisille. Olemme puheväleissä.” Metsätalous on nykyisin kartanon pääelinkeino. ”Otin kerran Dagmarin kanssa Ateneumin taidemuseossa selfieitä, joissa myös Natalia pääsi kuviin.” Ilonoja on eronnut lastensa isästä ja vastaa kartanosta ja sen kuluista yksin. Puulämmitys on tosin ainoa, joka toimii nyt. Ilonoja tekee suurimman osan metsätöistä itse, raivauksen lisäksi paperihommat, istuttamisen, rankojen kaadon ja kuljetuksen traktorilla ja metsäkärryllä. Moottorisaha pysyy kädessä, mutta heinien tallominen taimikoista ärsyttää. Yksi heistä on luutnantti, sittemmin amiraali Boris Nordmann, jonka tytär Natalia Nordmann (1863–1914) oli kirjailija, oman aikansa feministi ja taidemaalari Ilja Repinin rakastettu. Majoituksessa on ollut monenlaista sakkia 18 eri maasta. ”Olen tullut siihen tulokseen, että katkaisen suvun perinteen ja panen kartanon myyntiin. ”Se on ihan mahdollista. ”Kesällä aika myös häviää kummasti. Hän päätyi myös useisiin Repinin maalauksiin
Vakuusarvoja seurataan, ja puukaupan kassavirrasta esitettyjen suunnitelmien tulee olla realistisia. Tämä lisää vapailla markkinoilla tapahtuvien kauppojen määriä, mutta pääsääntöisesti Suomen metsät ovat edelleen tukevasti perheomistuksessa. Metsänomistamisen tarjoaman taloudellisen turvan merkitys on noussut, vaikka takavuosina veikkailtiin päinvastaista. Hyvin perustellut metsänhoitotyöt ostetaan, kunhan niitä aktiivisesti tarjotaan. MARIA MIKLAS M etsätilat vaihtavat omistajaa edelleen pääosin perheiden ja lähipiirin sisällä. Ainakaan vielä tästä ei näy merkkejä. Käytännössä tästä ei näy merkkejä. Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsän omistaja Petri Kortejärvi (s. Metsistä halutaan pitää kiinni. Nousevien puunhintojen ja vilkkaan puukaupan aikana metsätilojen hinnat eivät ole ennenkään laskeneet. Tulevan syksyn ja talven aikana ollaan ehkä uuden edessä, mikäli teollisuuden puunkäyttö vähenee merkit tävästi. Korkotason nousun pitäisi näkyä markkinassa myös niin, että sijoittajien tuottovaatimus nousee. He ovat tottuneet käyttämään rahaa ja ostamaan palveluita. Uutena ilmiönä on aktiivisen ostamisen lisäksi myös myyminen. ORPON HALLITUKSEN ohjelmaan nousi metsävähennyksen nostaminen 60 prosentista 75 prosenttiin. On kohtuullista, että ostaja voi vähentää puuvaraston arvon puukauppaa tehdessään. Metsäalalla on pelätty, että metsätalouden aktiivisuus laskee metsänomistajien keski-iän noustessa. Nyt korkojen nousu näkyy siten, että osa rahastoista on ainakin hetkellisesti lopettanut ostonsa. Tämä edesauttaisi huonosti hoidettujen metsätilojen ostamista, kuntoon laittamista ja edelleen myymistä ilman metsävähennyksen tuloutumista. PETRI KORTEJÄRVI Metsä sijoittaminen on Suomessa pieni ilmiö KORTEJÄRVI Uutena ilmiönä on tilojen aktiivinen myyminen. Toivottavasti tämä toteutuu. Metsä näyttää tähän asti tarjonneen ainakin kohtuullisen suojan inflaatiota vastaan. Tämä tarkoittaisi metsän arvostustasojen laskua ja laskevia hintoja. Ostohaluja on toki varmasti paljon suuremmalla määrällä. Ostajia on kuitenkin vähemmän kuin kauppojen lukumäärästä voi päätellä. Tämä kannattaa metsäalan toimijoiden muistaa. Metsätilan kauppahinnasta valtaosa on olemassa olevan puuston arvoa. Metsänomistus keskittyy nyt suurille ikäluokille. Pankit edellyttävät, että metsätilan ostamiseen otettu laina myös lyhenee suunnilleen puukauppojen tahdissa. Nykyinen metsävaratieto mahdollistaisi periaatteessa myös todellisen varaston arvostamisen sellaisenaan vaihtoehtona 75 prosentin osuudelle. Valtaosalla metsänomistajista ei ole lainkaan metsätilan hankintaan liittyviä lainoja, ja velkavetoinen metsäsijoittaminen on muutenkin hyvin pieni ilmiö. RAHASTOJEN ja muiden instituutioiden osuus vapailla markkinoilla tehtävistä kaupoista on toki noussut merkittävästi. Kauppahintojen summasta niiden osuus on jo pitkälle yli 50 prosenttia. Perikuntia ja omistusyhtymiä purkautuu lähipiirin tekemin kaupoin. Rahastoille ja muille institutionaalisille ostajille tällaisten tilojen ostaminen ei ole ongelma. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla. Myyjää metsävähennyksen mahdollinen tuloutuminen kirpaisee, mutta jos metsävähennykseen oikeutettuja tiloja jää edelleen omistukseen, vähennyksestä pääsee hyötymään myöhemmin. Viime vuosina kuolinpesämuotoisen metsänomistamisen osuus onkin laskenut. Myös se olisi kohtuullista, että metsänomistaja voisi jatkossa itse päättää, milloin hän lisää tilan ostossa muodostuneen metsävähennyspohjan omaan metsäverotukseensa. METSÄSIJOITTAMINEN POIKKEAA muusta kiinteistösijoittamisesta vieraan pääoman, kuten pankkilainojen, määrän osalta. Suomessa on pieni mutta aktiivinen joukko henkilöitä, jotka ostavat useita tiloja vuodessa. Metsätilojen tämäntyyppinen kehittäminen ei olisi pelkästään metsäsektorin vaan koko Suomen etu. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että sijoittajat laittavat myyntiin tiloja, joiden metsät on laitettu hyvään kasvukuntoon mutta isompia hakkuumahdollisuuksia ei lähivuosina ole. 15 Aarre 8/2023 METSÄ. Yksityishenkilöiden vapailla markkinoilla tekemien metsätilakauppojen määrä lienee 2 000–3 000 kappaleen välillä vuosittain. Noin 80 prosenttia omistajanvaihdoksista tapahtuu perintönä, lahjana tai sukupolvenvaihdoskaupoilla
”Puu vaimentaa luonnostaan kaikki soratien pienet tärinät ja töyssyt, joten ajo on todella tasaista. Työssään hän valmisti puisia mallikappaleita metallista valettavia tuotteita varten. Olo huoneen suurista ikkunoista näkyisi metsää, jota minulla olisi aikaa rauhassa katsella.” Rakennusinsinööriksi opiskeleva Marika Salo, 49, haaveilee paluusta juurilleen pohjoiseen (Kodin Kuvalehti 18/2023) Metsä sana Sitaatit I dea puisesta polkupyörästä syntyi, kun Allan Foreman vietti seitsemän kuukauden sairaus lomaa olkapäävamman vuoksi. ”Puinen polkupyörä on kuin arjen taidetta. Suomessa maa-alueilla myrskyää erittäin harvoin. 16 Aarre 8/2023 METSÄ. Gravelpyörät ovat hiekka ja soratieajoon soveltuvia eräänlaisia maantie ja maastopyörän yh distelmiä. Voit mennä sillä ajelulle, retken jälkeen pestä sen kuin tavallisen pyörän ja ripustaa takaisin seinälle.” Valmistusmateriaali, suomalainen koivu, tulee sahalta Sastamalasta ja vaneritehtaalta Lohjalta. Suomessa Foreman työskenteli ensin saunoja val mistavassa yrityksessä ja teki saunanlauteita. Yhteismetsän osakkaina voi olla yksityishenkilöitä, kuolinpesiä, yhtymiä ja yhteisöjä. (Lähde: Ilmatieteen laitos) Yhteismetsä Yhteismetsä on usean osakkaan yhteisesti omistama ja hallitsema metsäalue. ”On hienoa, että asiakas tietää täsmälleen, mistä hänen pyöränsä puu on peräisin ja että kullakin pyö rällä on oma tarinansa.” LISÄTIETOJA foremanbikes.com AJANKOHTAISET AARTEET JODIE HOWARD Koonneet ANNE SOININEN ja MARI IKONEN Polkupyöriä puusta JODIE HOWARD ”Puusta tehty pyörä on todella kestävä. Tämän vuoden alussa mies toteutti unelmansa ja valmistaa nyt omassa yrityksessään puisia polkupyöriä ja huonekaluja. Pol kupyörä voidaan tehdä myös asiakkaan oman metsän koivusta tai vaikkapa tammesta. Olen ajanut omallani eri maastoissa ja talvipakkasessa. Vuoden 2023 alussa Suomessa oli 594 yhteismetsää, joista pinta-alaltaan suurin on Kuusamon yhteismetsä. Yksikään pyörä ei ole täysin samanlainen. Voit ripustaa sen seinälle kuin taideteoksen. 21 ”Kalleimpia pahiksia metsässä eivät ole nisäkkäät, vaan havupuita lahottava juuri kääpä ja tuho hyönteisistä kirjan painaja, ytimen nävertäjä ja mäntypistiäinen.” Metsänkasvatuksen emeritusprofessori Kari Mielikäinen (MT Metsä 7/2023) ”Rakentaisin hirsi talon tontille, jossa naapurit eivät ole ihan seinän takana. Vaihdepyörän osat laukussaan hän muutti vuon na 2018 silloisen tyttöystävänsä, nykyisen vaimonsa kanssa Suomeen. Foremanin mielestä puu sopii täydellisesti gravel pyöriin. Ensin Foreman suunnitteli ja valmisti yksinkertai sen peruspyörän, sitten mutkikkaamman vaihdepyö rän. Tilaukset yrityksen netti sivujen tai Instagramin kautta. Olen useasti kaatunutkin, ja silti pyörä on aivan ehjä”, Allan Foreman kertoo. Hinta alkaen 5 000 euroa. Runko on myös jäykkä ja tukeva, joten ajettavuus on yhtä hyvä kuin hiilikuitupyörissä.” Pyörät tehdään tilaustyönä asiakkaan koon ja mitto jen mukaan. Voimakas tuuli määritellään myrskyksi, kun 10 minuutin keskituuli on vähintään 21 m/s. ”Löysin netistä kuvan puurunkoisesta pyö rästä ja tajusin, että minä muuten osaan tehdä tuollaisen.” Tuolloin vielä kotimaassaan Australiassa asunut Foreman työskenteli muotintekijänä. Koivurunkoinen gravelpyörä valmistetaan asiakkaan mittojen mukaan
”Vaikka tiedostan ystävien merkityksen, viihdyn todella hyvin myös yksin tai puolisoni Saran kanssa. Luonto on tärkeä osa elämääni, esimerkiksi metsät ja meret.” Milloin puhkeat kukkaan. ”Uskon olevani mieleltäni taipuisa. En koskaan käytä mitään keinotekoisia tuoksuja.” Oletko niin taipuisa kuin arvellaan. ”Jokaiseen vuoteen mahtuu paitsi kasvua ja kukoistusta myös vetäytymistä ja lepoa – kaikkea edellä mainittua hyvässä suhteessa.” Miltä Tuominen tuoksuu. Muun muassa paremmasta työelämästä ja hyvästä ruuasta kirjoja kirjoittanut Saku Tuominen asuu puolisonsa kanssa Helsingissä ja osan vuodesta Paternossa, Italiassa. ”Pidän laadukkaasta ja kunnianhimoisesta tekemisestä, mutta koko ajan enemmän myös irti laskemisesta, luopumisesta. 2 Minkä kansallispuiston alueella Karhun kierros-vaellusreitti pääosin kulkee. 3 Minkä puun on sanottu olevan ”köyhän miehen mahonkia”. Kroppani taipuisuudessa on kuitenkin paljon työtä edessä.” Missä asioissa olet erityisen sitkeä. 4 Mistä metsänomistaja voi saada korvauksia taimikon hirvivahingoista. Sinikka Piippo & Pertti Salo: Vastustuskykyä kasveista (Minerva 2023) KARHUN NAAPURISSA Kettu-trillerien kolmannessa osassa Venäjä hyökkää Norjan Paatsjoelle ja miehittää Huippu vuoret. Teos esittelee kasvien immu niteettia vahvistavat ainesosat ja ohjeet kasvien käyttöön. VAHVISTUSTA KASVEISTA Kirja kertoo kasveista, jotka aut tavat parantamaan vastustusky kyä. ”Vuosi vuodelta syvemmällä. 17 Aarre 8/2023 METSÄ. Markku Laukkanen: Löysipomo (Väyläkirjat 2023) 1 Kuinka monta eri puulajia kasvaa Suomen luonnossa. Teen sen eteen työtä koko ajan. Käkisalmesta evak koon lähtenyt, älykäs ja tarmokas Kolli teki elämäntyönsä Vieru mäen Teollisuuden kehittäjänä. 6 Minkä ikäisiä ovat Ruissalon tammilehtojen iäkkäimmät tammet. ”Aamulla hieman paremmalta kuin päivän päätteeksi. Minulle on tärkeää kasvaa eri suuntiin, erityisesti syvyyskasvun merkitys kasvaa koko ajan. Mukana on myös terveyttä edistäviä sie niä, mausteita ja hedelmiä. Sotilastaustaiset sisaruk set Riina ja Joni Koivu ovat taas tapahtumien keskiössä ja vievät lukijan seuraamaan Suomen sel viytymistä kriisitilanteesta. Mitä vähemmän olen ripustautunut asioihin, sitä parempi.” LISÄTIETOJA Tietokirjailija Saku Tuominen on myös luova johtaja, luennoitsija ja ravintoloitsija. MAARIT CEDERBERG 5 Mikä on kuvassa oleva kosteilla suoalueilla viihtyvä marja. Hänen uusin kirjansa, elämäkerta Ettekö te tiedä kuka minä olen (Otava) ilmestyy lokakuussa. Helena Immonen: Operaatio napakettu (Crime Time 2023) PUUKAUPPOJA JA TUOTEKEHITYSTÄ Eino Kollin (1925–2016) nimi on tuttu Marjatta ja Eino Kollin Sää tiöstä, joka jakaa apurahoja alku tuotantoon liittyville tutkimus hankkeille. Kuusi kiperää kysymystä Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 65. Syvällä olevat juuret auttavat elämän myrskyissä.” Millaisessa ympäristössä viihdyt parhaiten. Uudet kirjat Aarre visa Metsä nimiset ANTON SUCKSDORFF Saku Tuominen YRITTÄJÄ JA KIRJAILIJA, 56 Missä ovat juuresi
”Mustan metsän” kuuset ovat saaneet kasvaa rauhassa. Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 18 Aarre 8/2023 METSÄ. METSÄNOMISTAJA Suvun metsien vaalija Risto Kauppilan rakkaimmat metsät ovat vanhalla kaskimaalla, jonka kuusikoihin hän päästi nuorena poikana perheen lehmät laiduntamaan. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Mustassa metsässä Juttuun liittyvällä videolla esitellään Risto Kauppilan metsän hoitoajatuksia ja komea siirtolohkare. Nyt niitä uhkaa kirjanpainaja
Risto Kauppila Ikä: 73 Kotikunta: Kouvola Perhe: vaimo, kolme lasta ja viisi lastenlasta Koulutus: rakennusmestari Työura: Ekovillan perustaja, Hyöty paperin toimitusjohtaja Metsät: reilut 100 hehtaaria Kouvolan Kääpälässä, Tuohikotissa ja Elimäellä sekä Savitaipaleella Harrastukset: maantiepyöräily 19 Aarre 8/2023 METSÄ. Metsän omistaja ”Nuorten kuusikoiden harvennuksessa tulisi mielestäni suosia kevyitä hakkuuja ajokoneita”, Risto Kauppila katsoo
Siinä oli suuri, koskematon sammalalue, ja Kauppila oli hakemassa metsää suojeluun. Se oli oikea ratkaisu silloin. ”Hauskaa oli. Ja ryhtyy mieluisiin projek teihin. Illansuussa metsästä kantautui hurja huuto, jos poika viipyi eikä ollut au kaisemassa veräjää.” Syksyisin ilmeni ongelmia, kun lehmäntatteja nou si maasta. Sama yritys tunnetaan nykyisin nimellä Ekovilla. Pöllöt ovat pesineet metsikössä vuosikymmenten ajan, eikä Kauppila ha luaa kaataa puita ihan pöntön vierestä. 20 Aarre 8/2023 METSÄ. Kun katsetta kääntää vähän, näkee hoidettua män nikköä. Pystysuoraa kiveä ei ole mitattu, mutta se on hy vinkin seitsemän metriä korkea. Loukon Reijon kanssa aloimme tuoda mineraalivillaa Saksasta.” Oma lämmöneristystehdas aloitti toimintansa vuon na 1985, ja Kauppila oli sen tuotantopäällikkö. ”Ostin aikoinaan kahden sisarukseni osuudet itsel leni. ”Menin vuonna 1976 töihin Polarrakennusyhtiöil le, mutta jossakin vaiheessa tuli ajatus yrittämisestä. ”Kesällä karja laidunsi metsässä ja niityillä ja yöt kotipellossa. Järkäleen toisella puolella on kumpu ja sen päällä lahot tikkaat. ”Sen ykköskasarmi on entisillä maillamme”, Kaup pila sanoo. 4 Kuusikkoja kannattaa harventaa vain paksun lumen aikana ja silloinkin varovasti. ”Nikkaroin nämä, kun tyttärenpoika oli kaksivuotias. ”Lehmät tulivat ihan hulluiksi, silloin eivät piik kilangat niitä pidätelleet. Olen varma, että kolmessa vuodessa näin tapahtuu.” Tiaisia ja pöllöjä Nuorukaisena Kauppila valmistui metallimieheksi ja työskenteli peltitakomossa ennen kuin opiskeli Lap peenrannassa rakennusmestariksi. Aidan taakse piti päästä tattien perään, ja pian oltiin utareet verisinä. Kuten sellaiseen, että hankki Telialta käytetyn varavoimakoneen. Mökkinsä ympärillä hänellä on noin 30 hehtaaria suvun perintömetsiä. ”Aukkoa ei saanut koskaan hakata, paitsi jos tuli rahan tarvetta. Tultiin muina miehinä pois eikä ker rottu, mitä jännää oli tehty.” Kauppila seisoo kiven vierellä ja osoittaa sekamet sää, joka on niin tiheää, ettei sen sisälle näe. ”Pelkäsin taas kirjanpainajaa, mutta syynä on maannousemasieni tai jokin muu sairaus. Saman tien tehtiin puukaupat ja ilmoitus vakuutusyhtiölle.” Hakkuu oli iso takaisku alueen luontoarvojen takia. ”Jos kuusikkoa harventaa vähän lumen aikana tai kesällä, ei käsittääkseni käy hyvin. Nykyisin hän on hallituksen puheenjohtajana pa rissa kiinteistöyhtiössä. Näyttää siltä kuin metsään jää vain puu sinne ja toinen tänne.” Kirjanpainajien kirous Siirtolohkare on Risto Kauppilan mökkitien varrella. Hei dän mielestä se olisi saanut harmaantua rauhassa. 5 Nykyisin kannattaa suosia sekametsiä. Tein sen kaksi vuotta sitten ja ajoin rangat itse pois. Risto Kauppilan metsässä oleva siirto lohkare olisi haaste kiipeilyn harrastajalle. Lapset ja lapsenlap set ovat arvostelleet sitä, että metsä piti hakata. Jopa kovan lumen METSÄNOMISTAJA Riston vinkit 1 Metsänomistajan päätös valtaa omaan metsäänsä tulee muiden kunnioittaa. ”Kaveri huomasi tuhon ensin, kertoi, että kuusesi ovat ruskeina. ”Järkevän näköinen harvennus. 2 Metsänomistajan ei pidä unohtaa metsänsä luontoarvoja. Äitiä itketti.” Kauppila, sisarussarjan nuorin, ajoi teiniikäisenä halkoja laanille. Ystävä osti Jeepin. Töyhtötiainen tikittelee, kun Risto Kauppila nousee valkoisesta pakettiMersusta ja tutkii metsurin aa mulla kaatamaa kuusta. Isä oli kuollut. On se valtava. Jeepin sai Ukrainan armeija. Perheessä oli hevonen ja reki muttei miestä. Metsänhoitoyhdistys kävi tarkistamas sa asian. Yläosa on täysin terve, mutta katkaisukohta on sisältä mätä.” Lähellä on viirupöllön pönttö. Nyt en välttä mättä laittaisi kuusta kasvamaan kirjanpainajariskin takia.” Kuusessa metsänomistajaa mietityttävät kirjanpai najien lisäksi harvennusten korjuuvauriot. Kauppila on Valkealan Kääpälästä kotoisin, ja Kää pälässä ovat olleet myös suvun metsät. ”Metsän kasvamisen seuraaminen on suuri nau tintoni. Kone vietiin Kiovaan ja lahjoitettiin lastensairaalaan. ”Vähän vanhempana istutin maillemme 3 600 kuu sentainta. Lisäksi olen hankkinut metsiä muualta Kääpä lästä, Elimäen Ratulasta sekä Savitaipaleelta. Minun tehtäväni oli päästää lehmät aamulypsyn jälkeen metsään. Holmanrannan toisella puolella siintää Vekaranjärven varuskunta. Metsä on merkittävä hyvän olon tuottaja”, Kauppila toteaa ja muistelee, kuinka tarkka äiti oli metsistään. ”Uusi metsä saa lähteä kasvuun luontaisen uudis tumisen kautta. Välillä meinaa auto luisua ojaan, kun ajelen mökkitietä ja katselen metsiäni.” Utareet verillä tattien perään Kauppila lataa rantasaunan tulipesään klapeja ja ker too, että hänen lapsuudenperheensä lehmät kävivät juomassa nykyisessä mökkirannassa. 3 Hakkuuaukot eivät ole kaunista katseltavaa ainakaan kymmeneen vuoteen. Viime vuosien ilmiö on se, että harvennukset tehdään isoilla koneil la ja liian harvoiksi. Pakkolunastuksen myötä valtio antoi Tuohikotista 60luvun alussa 11 hehtaaria vastikemaata tuolloin alaikäiselle Kauppilalle. ”Tuo pitäisi harventaa, jos miettii sitä talousmet sänä”, Kauppila sanoo ja toteaa, ettei selkä tahdo leik kauksen jäljiltä kestää moottorisahahommia. Työuransa Kauppila lopetti Hyötypaperin toimitusjohtajana. Nykyinen mökki nousi oman metsän hirsistä Kääpä län Holmanrantaan vuonna 2011. Kauppilaa harmittaa, että hän joutui hakkaut tamaan viime vuonna mökkitien varrelta kaksi heh taaria kuusikkoa kirjanpainajien takia. Ja silloin se piti hakata niin, ettei äiti nähnyt sitä mökkitieltä.” Äidin mielestä aukot olivat rumia, ja samoin tuumii poika. Siitä on nyt kym menen vuotta.” Isoisä ja lapsenlapsi tulivat mökiltä iltakävelyille ja kiipesivät lohkareen päälle kuuntelemaan kiven tois tamaa kaikua. ”Minusta on mukava katsella, kuinka metsä kasvaa”, Risto Kauppila sanoo. Perustajat luopuivat omistuksistaan vuonna 2015. O n se iso
”Metsän monimuotoisuus on itsessään arvo. ”Aika hyvin kyllä näkee, jos hyönteinen on mennyt puuhun. Kuusikko, iältään jotakin 55 ja 70 vuoden väliltä, on kasvanut luontaisesti ja vauhdilla, sillä maa on entistä kaskipeltoa. ”Kuusikon sisällä voi aistia eteerisiä tuoksuja varsinkin sateen jälkeen.” Kaikki Kauppilan kuusikot ovat mökkitien varrella. Ja käpristyvät vielä enemmän kosteuden mukaan. Aukkohakkuun jälkeistä uudistamista suositellaan, mutta eri asia on, kannattaako sitä aina teettää kustannusten takia.” Metsänomistajana Kauppila arvostaa puunostajaa, joka tuo koko prosessin selvästi esille eikä ilmoita vain kauppasummaa. aikana raskaan koneen paino voi jauhaa juuret rikki. Kirjanpainajatuhot hirvittävät häntä yhä niin paljon, että hän tutkii tilannetta viikoittain. Alaoksat ilmapuntareina Risto Kauppila astelee mökkinsä vieressä olevaan kuusikkoon, jonka lapset ristivät aikoinaan Mustaksi metsäksi. ”Kun myy puuta, pitäisi ottaa selvää niin monesta. Ne on kerätty aikoinaan pois kaskiviljelysten tieltä. ”Yhteydenpito puun ostajan ja myyjän välillä on vähentynyt. Tien varressa on kaadettuja kuusia, jotka odottavat pois vientiä. 21 Aarre 8/2023 METSÄ. Tuleekin enemmän kuluja kuin tuloja, varsinkin harvennushakkuista.” Viime kesällä tehty aukko on sankan ryteikön peitossa. Metsän omistaja voi päätöksillään vaikuttaa siihen, ettei ole lisäämässä luontokatoa.” Riston tyttären poikaansa varten nikkaroi mat tikkaat ovat ehtineet kymme nessä vuodessa lahota. Metsänomistaja saisi heti tiedon, samoin ne, joilla on kuusikkoja lähellä. Siellä täällä on isojen kivien päälle pinottuja pienempiä kiviä, jotka lepäävät paksun sammalmaton sisällä. Siitä voi seurata väärinymmärryksiä ja yllätyksiä. ”Ovat kuin ilmapuntareita”, Kauppila sanoo ja nuuhkaisee ilmaa. Hän ihailee kuusien alaoksia, jotka ovat käpristyneet maata kohden. ”Ja jos samasta metsästä on jo kirjattu havainto, siitä voisi tulla kuittaus ilmoittajalle.” Yhteydenpito paremmaksi Eläkeläisenäkin Kauppilalla on monta rautaa tulessa. ”Pitäisi ehkä kuitenkin kysyä metsänomistajalta, haluaako hän, että risut jäävät metsään.” Risto Kauppilan mielestä metsä on tärkeä muutenkin kuin vain talousmielessä. Metsäyhtiö ilmoitti, että se jättää 30 prosenttia hakkuutähteistä metsään uuden kasvun varmistamiseksi. Hyttysiä pörrää ympärillä, mutta se ei metsänomistajaa häiritse. Musta piste kaarnassa, kaivuupölyä juurella, ulos pursuu pihkaa.” Kauppila toivoo, että olisi olemassa sovellus, johon kuka vain voisi ilmoittaa havaintonsa kirjanpainajista. Varsinkin koronan jälkeen on menty siihen, että lähetetään vain sopimuspaperit, jotka allekirjoitetaan verkossa tunnistautumisen jälkeen. Kauppilan sormet juoksevat vuosirenkaita pit kin. Hyvä motomies huolehtii siitä, että pystyyn jäävien kuusien juurilla on talvihakkuussakin havuja”, Kauppila sanoo. Hän harmittelee mökkinsä pirtinpöydän äärellä, ettei ehdi perehtyä metsäasioihin niin perusteellisesti kuin haluaisi. ”Tämä on 65vuotias.” Pitkään pöntössä viihtynyt viirupöllöpariskunta saa asua vastaisuudessakin rauhassa, sillä Risto aikoo säästää ”pöllömetsän”
Metsäjättien tuoreimmat puolivuotiskatsaukset näyttivät kuitenkin pitkää miinusta, ja useille tehtaille on annettu lomautusvaroituksia. Metsä Groupin Rauman saha lisäsi tuotantoa erityisesti mäntysahatavarassa. Kuitupuuta käyttävässä selluteollisuudessa nähdään tänä vuonna sekä tuotannon vähennyksiä että lisäyksiä. Nousua kuluvan vuoden kauppamäärissä on ollut myös Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Kaakkois-Suomessa Kymi-Savon hinta-alueella metsäteollisuuden pystykauppoina ostamien mottien määrä laski tammi-elokuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. PUUMARKKINAT V iime vuosina metsäsektorilla on ollut melkoisia yläja alamäkiä. Mäntykuidun hinta Lapissa on noussut kuutiomääriä loivemmin. Kotimaan puumarkkinat seurasivat viiveellä ja loivemmalla kasvukäyrällä perässä. Ennusteiden mukaan sekä kotimainen että eurooppalainen rakentaminen on kuitenkin vastatuulessa tämän ja ensi vuoden ajan. Painopiste kuitupuuhun Sahatavaran vienti veti kesäkuuhun asti edelleen yllättävän hyvin, vaikka huippusuhdanne onkin taittunut. Tämä puolestaan vaikuttaa tulevina vuosina tukkipuun hakkuisiin ja puumarkkinoihin. Teksti PAULA HORNE | Graafi AINO SAARIKIVI 500 1 000 1 500 2 000 2 500 2023 2022 2023 2022 2023 2022 2023 2022 2023 2022 2023 2022 22 Aarre 8/2023 METSÄ. Metsäteollisuuden suhdannepohjan jälkeen puu markkinat hakevat uutta normaalia, ennustaa PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne. syyskuuta. Vientihinnat ovat romahtaneet, mutta ne olivat edelleen 2010-luvun reaalihinnoissa. Stora Enso on ilmoittanut sulkevansa Sunilan selluntuotannon, ja muuallakin lomautuksia on ollut suunnitteilla. Kaiken kaikkiaan pohjoisen Suomen asema metsätaloudessa on vahvistumassa varsinkin havukuitupuun kauppa määrien osalta, mihin vaikuttaa esimerkiksi Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan käynnistyminen tässä kuussa. Metsä Group sen sijaan lisää sellun tuotantoa uudella Kemin biotuotetehtaallaan, joka käynnistettiin 20. Sen sijaan Lapin alueella on myyty 85 prosenttia enemmän puuta kuin viime vuonna samana ajanjaksona, Etelä-Pohjanmaalla kaksi kolmasosaa ja Kainuun ja Koillismaan alueella puolet enemmän. Korkojen nousu yhdistettynä taloudelliseen epävarmuuteen ei innosta kotitalouksia investointeihin, mikä heijastuu rakentamisen määrään. Miltä näyttää loppuvuosi. Joillakin alueilla kuitupuun käyttöä on lisännyt viime aikoina myös energiateollisuus, mutta energiatuotannon lisääntyessä hinnat Kuuden maakunnan puukauppamäärät tammi-elokuussa 2022 ja 2023 Kaakkois-Suomi Eteläja Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Kainuu Lappi LÄHDE Metsäteollisuus ry Puukauppamäärien kehitys on ollut tänä vuonna hyvin erilaista eri alueilla. Kokonaisuudessaan kuitupuun käyttömäärä nousee hieman viime vuodesta. Muutamat viime vuodet nostivat metsäteollisuustuotteiden kysyntää ja hintoja ennätyksellisen korkealle. Tämä herättää kysymyksiä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat loppuvuonna puumarkkinoihin ja miten markkinat sen jälkeen kehittyvät
Ainespuun eli tukkija kuitupuun yhteenlaskettu käyttö pysynee lähellä viime vuoden tasoa. Puun kokonaistuontimäärä jäi vajaaseen puoleen totutusta, noin viiteen miljoonaan kuutiometriin. Etelä-Pohjanmaalla puuta on myyty kaksi kolmasosaa ja Kainuu-Koillismaan alueella puolet enemmän kuin viime vuonna. Suhdanteista riippumatta laskevat ja tekevät kuitupuusta vähemmän houkuttelevan raaka-ainelähteen. Puukauppa hiljenee Vielä kuluvan vuoden alkupuolella metsäteollisuuden ahdinko ei heijastunut puukauppaan. Lapissa puu on tänä vuonna käynyt vilkkaasti kaupaksi. P E L LER VO N TA L O U ST U TK I M U S Metsänomistuksen kannattavuuteen vaikuttavat hyvä ja oikea-aikainen metsänhoito sekä puukaupan ajoitus ja kilpailuttaminen, muistuttaa MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen. Kuitupuun kokonaistarjonnassa on ongelmia Venäjältä tuodun puun jäätyä pois markkinoilta. Pohjois-Suomi vahvistuu Voisi olettaa, että kun kauppamäärä nousee, myös hinta nousee. Tuontimäärä Ruotsista on noin 20-kertaistunut neljässä vuodessa. Kysymys kuuluukin, voivatko muiden maiden puuntuonnin lisäykset korvata Venäjän-puun. Eroja kysynnässä Koska havuja kuitupuun kysyntätilanteet eroavat toisistaan, loppuvuonna kuitupuuvaltaiset harvennusleimikot käyvät todennäköisesti paremmin kaupaksi. Toki kesän jälkeen ostetaan enemmän talvileimikoita. Sen perässä tulevat Etelä-Suomen ja Keski-Suomen hinta-alueet. Juhannuksen jälkeen tahti alkoi kuitenkin hiipua normaalia lomakautta enemmän, ja loppuvuotta kohden puukauppa hiljenee niin pystykuin hankintakaupoissakin. Yhteen ostajaan sitoutumisen järkevyyttä kannattaa miettiä viimeistään silloin, kun toinen ostaja maksaisi huomattavasti korkeampia hintoja kuin metsänomistaja saisi vakiokumppaninsa tarjoamista kylkiäisistä ja bonuksista. Mäntykuitupuun kauppamäärät noudattavat samaa kaavaa: Kymi-Savon alueella pienempi kasvu, Lapissa, Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuu-Koillismaalla selvästi muuta maata suurempi. Niissä puun kuutiohinta on hieman alhaisempi sen vuoksi, että korjuuaika on niin rajallinen verrattuna kesäkorjuukelpoisiin leimikoihin. Pysyväksi seuraukseksi Venäjän-puun tuonnin loppumisesta jää kuituja tukkipuun hintaeron kaventuminen. Alueellisesti pohjoisen Suomen asema metsätaloudessa vahvistuu. Kymi-Savossa on edelleen pienin kasvuprosentti. Lapissa ja Etelä-Pohjanmaalla on suurimmat kasvuprosentit, mutta seuraavaksi kiilaa Etelä-Suomen hinta-alue. Etelä-Suomen mäntytukkien kauppoja on varmastikin siivittänyt viime vuoden loppupuolella käynnistyneen Rauman sahan puuntarve. Viime vuonna Venäjän-puun tuonti tyrehtyi maaliskuun jälkeen ja loppui kokonaan heinäkuuhun mennessä. Aarteen puumarkkina palstalla markkinoita analy soivat vierailevat kirjoittajat, tällä kertaa PTT:n metsäalan tutkimusryhmän tutkimus johtaja Paula Horne. Kesästä lähtien mäntykuitupuun hintaero uudistushakkuiden ja harvennushakkuiden välillä on kaventunut yhdeksästä prosentista kuuteen prosenttiin. Jos tahti pysyy samana vuoden loppuun asti, tavoitetaan lähes kuuden miljoonan kuutiometrin tuontimäärä. Tuonti lisääntyi kuitenkin loppuvuotta kohden, ja tämän vuoden tammi-toukokuussa tuonti on noussut keskimäärin vajaaseen puoleen miljoonaan kuutiometriin. Kauppamäärien kehitys on ollut tänä vuonna maantieteellisesti epätasaista. Toki myös uudistusleimikoista saadaan kuitupuuta, esimerkiksi männyllä noin 40 prosenttia kuitupuun kauppamäärästä, mutta yli puolet kertyy kuitenkin harvennusleimikoista. Uusi normaali puumarkkinoilla löytyy suhdannepohjan jälkeen. Kauppamäärän hiipuminen heijastuu myös hintoihin. Mäntytukin pystykauppojen alueellinen kehitys poikkeaa tästä hieman. Baltian maiden kuitupuulle on kysyntää muistakin maista ja sen hinta on noussut, joten Venäjän-puun täysimittaiseksi korvaajaksi ei siitä ole. Etelä-Pohjanmaalla heinäkuun keskihinta oli vain muutaman prosentin viimevuotista korkeampi. Kymi-Savon hinta-alueella pystykauppojen määrä ei juuri noussut tammi-heinäkuussa viime vuoteen verrattuna. Sen sijaan Lapin alueella on myyty 85 prosenttia enemmän puuta kuin samana ajanjaksona viime vuonna. Tukkeja ja kuitupuuta myytiin selvästi viime vuotta enemmän. Mistä uutta tuontipuuta. Koivutukin ja kuitupuun hinnat saavuttivat huippunsa vasta kesäkuussa ja kääntyivät sen jälkeen laskuun. Kauppamäärien kasvu ei kuitenkaan kulje aivan käsi kädessä puun hinnannousun kanssa. Tärkeimmät tuontimaat ovat Viro, Latvia ja Ruotsi, joista Ruotsista tuodaan suurin osa havukuitupuusta. Mäntytukin kauppamäärässä Etelä-Pohjanmaa on suurimpia nousijoita, mutta hinnannousu on muihin alueisiin verrattuna pienempi. MARI IKONEN 23 Aarre 8/2023 METSÄ. Tämä heijastanee harvennusleimikoiden suurempaa kysyntää. Tuodusta puusta lähes kaikki on osoitettu kuitupuuta käyttävän selluteollisuuden käyttöön. Sen sijaan mäntytukin kaupoissa suurin nousija heinäkuun keskihinnoilla verrattuna viime vuoteen on Lappi. Lapissa siis mäntykuidun kauppamäärät ovat nousseet muita alueita reippaammin mutta hinta loivemmin. Kymi-Savon ja Lapin alueilla mäntykuidun heinäkuun keskihinnat olivat nousseet vähiten viime vuoden heinäkuuhun verrattuna. Ainespuun tarve painottuu kuitenkin viime vuosia enemmän kuitupuuhun. Suurimmat nousut olivat Savo-Karjalassa ja Kainuu-Koillismaalla. Lopputuotteiden kysyntä ja hintakehitys yhdessä tuotantopanosten hinnan kanssa määrittelevät eri puutavaralajien kysyntää. Havutukkien hinnat olivat korkeimmillaan toukokuussa, minkä jälkeen keskihinta on laskenut vajaat pari euroa kuukautta kohden. Taustalla ei ole vain Venäjän-puun tuonnin loppuminen, sillä Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan ilmoitettiin jo suunnitteluvaiheessa tuovan Ruotsista käyttöönsä havukuitupuuta. Puukauppojen ajoittaminen hintahuippuihin voi olla hankalaa, mutta Karttusen mukaan puukaupat kannattaa aina kilpailuttaa suhdannetilanteesta riippumatta
Tehokkaat ja painavat AKKUSAHAT 24 Aarre 8/2023 METSÄ. Kokeilun varustuksella sahan paino nousee lähes yhdeksään kiloon. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Sahat käytössä Juttuun liittyvällä videolla sahaamme kokeilun akkusahoilla pientä ja isompaa puuta. Aarre kokeilu Jättikokoinen Cramer 82CS34 on väkivahva saha, jolle potkua antaa 82-volttinen akku
Isot ja leikkuuvoimaiset akkusahat ovat huomattavan painavia, eikä niitä kannata verrata metsäkäyttöön tarkoitettuihin ben sasahoihin. Sopivia töitä niille ovat muun muassa pihapuiden kaato, polttopuiden sahaus, hir sien veisto, tuulenkaatojen keräys ja muut vastaavat pihassa tai metsässä tehtävät saha työt. Lisävoltit tuntuvat paranta van myös vääntöä. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Kymmenen vuoden kehitystä Aarteen ensimmäisessä akkusahojen kokei lussa vuonna 2013 joidenkin sahojen akut tyhjenivät alle vartissa. Nyt voimakkaimmat akkusahat vastaavat jo 60kuutioista ammattitason bensasahaa. Näitä metsäpuiden karsintaan ja katkon taan vaatimattomia akkusahoja on edelleen markkinoilla paljon. Jos tarkoitus on hankkia akkusaha myyntihak kuuseen, parhaiten näihin vaatimuksiin vastaavat Husqvarnan, Echon ja Stihlin ak kusahojen ammattimallien terävin kärki. Tämä on metsänomis tajan hyvä tietää. VEROVINKKI Metsänomistaja voi vähentää metsäverotuksessaan sahat, niiden lisälaitteet, huolto kulut, turvaasut ja turva varusteet ja työvälineet, joita hän käyttää myytävän puu tavaran valmis tuksessa. Painavat akkusahat sopivat parhaiten sel laiseen käyttöön, jossa varsinainen sahaus on lyhytaikaista eikä sahaa tarvitse kanna tella yhtäjaksoisesti pitkiä aikoja. Ohuiden rankojen katkaisu näillä sahoilla oli hidasta. Järeiden akkusahojen ketju nopeutta ja leikkuukykyä on parannettu lisäämällä akkujen volttimäärää. Akkusahaaja ei tarvitse kombikannua, kaatonokalla varustettu parin kolmen litran öljykannu riittäisi. Tehon ja pai non suhde ei niissäkään ole hyvä, joskin parempi kuin tämän kokeilun akkusahoissa. Ketjunopeus oli mo nissa runsaat 10 m/s ja akkujen kapasiteetti 18 V. Tässä kokeilussa mukana olevat sahat ovat tehokkaampia, mutta hankintahak kaajan työkaluksi niitäkään ei ole tehty. A arre kokeili kolmea järe ää akkusahaa, jotka ovat painavia mutta toisaalta tehokkaita ja leikkuu voimaisia. Mukana olivat Cramer 82CS34 (82 V), Makita UC011G (40 V) ja Ego CS 1610 (56 V). Metsää omistavan ei yleen sä kannata ostaa näitä heikomman pään ak kusahoja niiden kapean käyttöalueen takia. Niitä ei vain tunnu olevan tarjolla. Makitan XGT-sarjan akkusaha on rakenteeltaan kätevä, mutta hankintatyöhön painoa on turhan paljon. Kaikissa kolmessa sahassa suuren ketju nopeuden ja hyvän leikkuukyvyn takaa löytyy volttimäärältään eli jännitteeltään voimakas akku. Kokeilussa mukana olleet sahat on tarkoitettu yleissahoiksi. Sahoista osa ei yltänyt tehossa edes 30kuutioisen bensasahan tasolle. 25 Aarre 8/2023 METSÄ. Tässä kokeilussa mukana olevien paina vien akkusahojen sopivia vertailukohteita ovat ne bensasahat, joita kutsutaan yleis sahoiksi tai maatilasahoiksi. Samalla akkujen paino on kasvanut
Se johtuu ak kujen keston ja tehon sekä toisaalta myös sahojen käyttöominaisuuksien tuntuvasta parantumisesta. Mutta taustalla on myös käy tön myötä syntynyt parempi ymmärrys akkusahojen hyvistä puolista. Tämä on pe rusteltua, koska akkujen lataus on todella halpaa riippumatta sähkön hinnasta. Jos kasausta on paljon ja rungot ovat paina via, akku voi kestää puolitoista tuntia tai AKKUSAHAT Mutta se suuri ero, joka nostaa tämän kokeilun kolmikon kiinnostavaksi monen sahaajan silmissä, on sähkötoimisuus. Jollei sahaa käytetä talvella, akku on syytä ladata täyteen ennen talvitaukoa. 14 tuuman laipalla varustettu Makita on metsäkäyttöön sopu suhtainen. Akkujen hankintakustannuksia on tietys ti syytä katsoa myös pitemmällä aikavälillä, koska akkujen ostoa voi verrata suuren bensamäärän ostoon kerralla. Kokeilun iso 8 Ah:n akku on hieman korkeampi kuin kotelo. Sähkömoottori ei oikuttele kuten bensakone. Akkusahan kustannukset Akkusahojen korkeat hinnat johtuvat pääosin akkujen kalleudesta. Akkusahojen kestävyys tarkoit taa pitemmällä aikavälillä vähemmän ku luja rikkoutuneista osista ja niiden vaihto työstä huollossa sekä sahan kuljettamisesta ja noudosta huoltoliikkeeseen. 26 Aarre 8/2023 METSÄ. Karsies sa sekään ei ole ihanteellista. Painavia hakkuulle Kokeilun sahoista erityisesti Makita ja Cramer ovat niin painavia, ettei niistä ole normaaliin hakkuutyöhön. Akku sijoittuu Egossa hyvin alas. Tätä kautta on mahdollista, että akku saha ei ole pitkällä aikavälillä bensasahaa kalliimpi tai sen käyttö voi tulla jopa hal vemmaksi. enemmänkin riippuen sahaajan kunnosta ja työtahdista. Helppo ja varma Vuosien mittaan olen sahannut yli 20 eri laisella akkusahalla. Samalla voi vilkaista vetorattaan kunnon. Se lisää raskautta kar sinnassa, kun sahaa kallistellaan. Jos sahattuja puita kasataan, yhdellä akulla ei edelleenkään pärjää kuin ehkä tunnin akun kapasiteetista riippuen. Akun ja sahan säh köliittimet on syytä pitää puhtaina. Tämä ominaisuus on parhaimmillaan, kun työ on sellaista, jossa saha lasketaan usein käsistä vähän pitemmäksi aikaa. Tuntuva etu on sekin, ettei akkusahaa tarvitse nykiä. Suhtautumiseni niihin on muuttunut koko ajan myönteisemmäksi, kunhan käyttöalue on oikea. Toinen huono puoli on akkujen kestä vyys. Se lähtee ”käyntiin”, kunhan akussa on virtaa. Lisäksi tarvitaan laturi, mieluiten nopea, mikä nostaa hintaa. Kätevintä olisi keskilinjassa sijaitseva painopiste. Pieniä lisäkustannuksia bensasaha voi aiheuttaa myös silloin, kun bensaa joudu taan varta vasten hakemaan kaupasta tai pumpulta. Akkusahan huolto on lähinnä teräketjun kiristystä ja viilausta, laipan kääntämistä ja muuta terähuoltoa. Napin painallus riittää. Bensasahoissa huoltokohteita Huoltoa akkusahat eivät juuri tarvitse. Kaikki tämä on vähän bensa sahan huoltotarpeeseen ver rattuna. on paljon enemmän, samoin kuin mah dollisuuksia sille, että seoksen annostelu kaasuttimeen ja palaminen sylinterissä häi riintyvät, jolloin saha ei toimi kunnolla. Lisäksi purukoppa on tarpeen aika ajoin puhdistaa. Ajan myötä esiin on noussut myös akku sahojen huolettomuus. Huoltoa ne eivät juuri tarvitse. Ominaisuudet Cramer 82CS34 Makita UC011G Ego CS 1610 Hinta saha (e) 515 549 346 Hinta saha, akku ja laturi (e) 1 154 1 077* 659 Paino ilman akkua (g)** 5 724 5 390 4 153 Työskentelypaino akkuineen** (g) 8 916 7 249 6 387 Laipan pituus (tuumaa) 15 14 16 Vetolenkin leveys (mm) 1,3 1,1 1,1 Ketjunopeus (m/s) 25 25,5 20 Akun jännite (V) 82 40 56 Akun kapasiteetti (Ah) 6 8 5 Öljysäiliön tilavuus (l) 0,25 0,26 0,15 Paino akku** (g) 3 192 1 859 2 234 Hinta akku (e) 529 389 346 Hinta laturi (e) 110 139 136 Kolme akkusahaa * Kampanjapakettina saha, 5 Ah:n akku (2 kpl) ja pikalaturi 795 e ** Aarteen mittaamat painot, työskentelypaino teräöljytankki täynnä, ketjun ja laipan kanssa Korkea akku nostaa Cramerin sahan painopistettä. Huoltokustannusten puolella akkusaha on hyvin kilpailukykyinen bensasahaan verrattuna
Myös tuulenkaatojen keruuseen sekä rankanippujen ja isompien runkojen katkontaan sahapukilla. Öljysäiliön korkki on Makitan akkusahassa mainio. Hinta on poikkeuksellisen edullinen. Laipassa on järeä kahden mutterin kiinnitys. Se on paljon, mutta saha on painava ilman akkuakin. Runko on laatikkomaisen kulmikas, sahan painoon nähden leveydeltään keskimääräinen. Rasitteena on painavuus, jonka takia saha sopii parhaiten hyväkuntoisen ja käsistään vahvan kouriin. Laippaa voi sahatessa painaa. 40 voltin, kapasiteetiltaan 8 Ah:n akku painaa 1 859 g. Parhaimmillaan saha on isojen puiden kaadossa ja pölkytyksessä, kun työtä ei tehdä pitkiä aikoja kerrallaan. Kapasiteetiltaan 4 Ah:n akun hinta on 219 euroa ja 5 Ah:n akun 279 euroa. Makitan turvaliipaisin sijaitsee parhaassa paikassa takakahvan päällä. Se on monelle riittävästi. Makitan laippaa kestää hitusen painaa katkonnassa. Makitan, kuten monen muunkin akkusahan, purukoppa on ahdas ja kerää helposti risuja. Virtanapin painalluksen jälkeen saha taas toimii. Vetolenkin paksuus on akkusahoissa tyypillisen kapea 1,1 mm. Kokeilusahan 8 Ah:n akku kestää metsänomistajalla kasausta sisältävässä lehtipuun hakkuussa puolitoista tai jopa parisen tuntia. Ergonomialtaan hyvä saha kyllin riskille miehelle. Hintakampanjan takia kokeilusahassa olleen kestävän 8 Ah:n akun hankinta ei lyö leiville ainakaan kuluvan vuoden aikana. Yksittäin ostettuna sama paketti kahden akun kanssa maksaisi 1 246 euroa. Purukoppa on ahtaanpuoleinen ja voi tukkeutua melko helposti risuista. Etuja takakahvan korkeusero ei ole suuri, tämän ansiosta saha kallistuu pienellä liikkeellä. Ketjunopeus on suuri eli 25,5 m/s, ja ketju uppoaa myös tukkipuuhun hyvin. 27 Aarre 8/2023 METSÄ. Aikaviive tuntuu liian lyhyeltä. Virta kuitenkin katkeaa turhan nopeasti, kun käden nostaa kahvalta. Tämän vuoden loppuun asti sahaa myydään kahden 5,0 Ah akun (40 V) ja pikalaturin kanssa kampanjahintaan 795 eurolla. 14-tuumainen laippa tuntuu sopusuhtaiselta myös karsintaan. Kevyempää on käyttää esimerkiksi useampaa 5 Ah:n akkua. Siitä on raskaassa sahassa hyötyä. AARRE SUOSITUS: Makitan 40-volttinen XGT-malli nostaa Makitan tehokkuudessa akkusahojen kärkikaartiin. Virta katkeaa lähes heti, kun käsi irtoaa turvaliipaisimelta. Öljyn määrän näkee ikkunasta. 40 voltin akku ja sahan välitys antavat Makitalle sitkeän väännön. Makita UC011G K okeilun kolmikosta Makita UC011G (XGT) on se akkusaha, jossa on eniten metsäsahan ominaisuuksia. Kokeilussa Makitassa oli 8 Ah:n akku (vas). Suuri paino romahduttaa sahan käyttökelpoisuuden jatkuvassa hakkuussa, vaikka käsittelyominaisuudet ovat muuten kohdallaan. Terävänä ohut ketju leikkaa mainiosti. Sahan pohja on tasainen ja luistaa hyvin runkoa pitkin työnnettäessä. Otepituus on melko pitkä, ja saha on käsissä tasapainoinen
Cramerin vastaava paino 82 voltin, kapasiteetiltaan 6 Ah:n akun kanssa on peräti 8 916 grammaa. Muotoilussa Cramerin rungon paino on sijoitettu eteen, mutta se ei riitä pois tamaan kokonaispainon keskittymistä takaosaan. Kokeilussa kävi ilmi, että parhaimmillaan nämä akkusahat ovat järeiden runkojen kaadossa ja pölkytyksessä sekä toisaalta isojen rankanippujen katkonnassa sahapukilla. 28 Aarre 8/2023 METSÄ. Kämmen pohjissa tuntuva formula fiilis sähkö moottoreista puuttuu. Akkusahan kiertoherkkyys Sahattaessa akkusahat eroavat bensasahoista ehkäpä eniten siinä, että bensasahoissa siirtyminen tehoalueelta toiselle kaasuliipaisinta painaen tai löysäten on jouhevaa. Näin painavilla sahoilla karsintatyö hankintahakkuulla ei ole järkevää edes toisella harvennuksella. Tämäkin heiken tää hieman sahan metsä kelpoisuutta. Cramerin sahan turvaliipaisin ei ole takakahvan päällä olevaa metsäsahamallia vaan kahvan sivussa hieman vaikeammin painettavissa. AKKUSAHAT Makita painaa 40 voltin, kapasiteetiltaan 8 Ah:n akun kanssa öljytankki täynnä 7 249 grammaa. Ero on niin suuri, että ainakin itselläni kesti pitkään tottua akkusahojen robottimaiseen ketjun kiertonopeuden muuttamiseen ”kaasuliipaisimella”. Cramerin iso ja painava akku tekee sahasta taka painoisen. Akkusahat ovat siihen nähden kankeita. Mutta enää se ei häiritse eikä tunnu haittaavan työtä. Sahaaja voi laulattaa moottoria laajalla kierrosalueella ilman viiveitä. Etenkin ammattitason bensasahat reagoivat kaasun painamiseen herkästi ja ajatuksen nopeudella. Esimerkiksi Husqvarnan 50-kuutioinen ammattisaha 550 XP painaa tankit täynnä 6 277 grammaa. Sama ilmiö tuli eteen akkuraivureissa. Samoin aina, kun isoja runkoja tai myös halkoja katkotaan. Ensiharvennukselle sekin on niin paljon, että sahaajalla pitää olla tavallista enemmän ruista ranteessa, jotta harvennuskoon puiden karsinta sujuu vaivatta useamman tankin ajan. Ketjun kiertonopeus muuttuu hitaammin ja kömpelömmin. Painosta huolimatta kokeilun sahoilla on oma roolinsa niiden päästöttömyyden takia. Herkästi kiihtyvällä bensasahalla korvissa ja kämmenpohjissa tuntuva formulafiilis sähkömoottoreista kuitenkin puuttuu
29 Aarre 8/2023 METSÄ. Sahan painavuus helpottaa katkaisua päältä päin, mutta kaikissa muissa töissä se on rasite, erityisesti karsinnassa. AARRE SUOSITUS: Cramerin 82-volttinen voimasaha on selkeästi erikoissaha isojen puiden kaatoon, pölkytykseen ja muuhun vastaavaan suurten runkojen sahatyöhön pihassa ja teiden lähettyvillä. Sähkölaitteiden tehoa ei mitata kilowatteina kuten bensakoneissa, mutta valmistaja ilmoittaa Cramerin tehoksi peräti 3,4 kW. Kokeilussa ollut jättikokoinen Cramer 82CS34 on valmistajan järein akkusaha. Ei siis ihme, että laitteissa on teknistä ja rakenteellista yhdenmukaisuutta Husqvarnaan. Akkusahojen öljytankit on mitoitettu riittämään akun keston ajan. Cramerin sahassa akun päällä on selkeät palkit, joista voi tarkistaa akun varaustason. Metsäkäyttöön saha sopii vain silloin, kun kuljetus tapahtuu mönkkärillä tai traktorilla. Cramerin akkusahan muotoilussa yksityiskohdat ovat sahan suurta tehoa vastaavasti järeää tekoa. Kokeilun akku pääsee aavistuksen heilahtamaan lokerossaan, mutta siitä ei ole haittaa. Cramer valmistaa myös ajettavaa ruoholeikkuria, johon sopii sama 82 voltin akkutyyppi (ajoleikkurissa 6 kpl). Näin suurta akkusahaa eivät muut tiettävästi ainakaan vielä valmista. Voima syntyy paljolti 82 voltin akusta. Saatavana on useita akkuja: 2,5 Ah 215 e, 4,0 Ah (blue tooth) 345 e, 5,0 Ah 380 e, 6,0 Ah (uusi malli) 529 e ja 8,0 Ah 540 e. Merkin uskottavuutta lisää tuntuvasti se, että yritys tekee akkukoneita Stihlille ja Stihl myös omistaa 20 prosenttia yrityksestä. Jos akku on erityisen pitkäkestoinen, asiaa on syytä tarkata. Latureista 2-paikkainen maksaa 175 euroa ja 6-paikkainen 590 euroa. Yrityksellä on toimintaa Ruotsissa, jossa se on palkannut ison liudan Husqvarnan insinöörejä palvelukseensa. Akkujen aihiot tulevat Panasonicilta. Se on akkusahalle kova lukema. Se on 334 grammaa enemmän kuin kokeilun Makitan paino, mutta Cramerissa on tuumaa pitempi laippa kuin Makitassa. Ammattisahoista 60-kuutioisten bensasahojen Husqvarna 560 XPG ja Stihl MS 362 CM teho on 3,5 kW ja tuntuu vastaavalta. Vääntö kestää sahatessa tuntuvaa laipan painamista runkoon. Laipassa on järeä kahden mutterin kiinnitys. Globe Technologies määrittelee käyttöalueekseen kodin, puutarhan ja vihreät ympäristöt, joissa käytetään akkuvirtaa fossiilisten polttoaineiden sijasta. Akku kestää kasausta sisältävässä lehtipuun hakkuussa hyvinkin tunnin työtahdista riippuen. Painoa on huimat 8 916 grammaa, josta peräti 3 192 grammaa tulee akusta. Voimasaha voimamiehelle. Rakenteeltaan Cramer suippenee hieman edestä taaksepäin. Kokeilun ison akun kanssa saha on voimakkaasti takapainoinen. Cramerin öljysäiliön korkki kiristyi sahatessa niin lujaan, että avatessa piti käyttää voimaa. Cramer 82CS34 P elkästään akkukoneisiin keskittyvän kiinalaisen Globe Technologies -yrityksen valmistama Cramer on uusi sahamerkki. Otepituus on pitkä ja etukahva melko matalalla. Sahan painoksi jää 5 724 g
AKKUSAHAT Käytä kuulosuojaimia Akkusahojen melutaso riippuu osit tain ketjunopeudesta. Pikakiristys on näppärä ja toimiva. Ego selviytyi ongelmitta paksujen runkojen katkaisusta, mutta kuusten karsinnassa Ego ei tuntunut metsäsahalta. Aarre kuitenkin suosittelee kuulosuojain ten käyttöä aina. Egon akku on sahan alla ilman kotelon tuomaa suojaa. LISÄTIETOJA Cramer, stokker.fi Ego, hautalaservice.com Husqvarna, husqvarna.fi Makita, makita.fi Stihl, stihl.fi Myös Egon öljytankin korkissa on pystyyn nostettava vääntövipu. Kuuloliiton asettama turvalli suusraja 100 desibelin melulle on 15 minuuttia ilman kuulosuojai mia. Kovin ääni lähtee niistä sahoista, joiden ketju nopeus on suurin. Perinteisen moottorisahan melutaso on noin 120 dB. Egon akkusahaa ei ole tehty metsäsahaksi, mutta silläkin saa talven polttopuut tehtyä. 30 Aarre 8/2023 METSÄ. Yli 115 dB:n melulle korvia ei saa altistaa suojaamattomina lainkaan. Akkusahoilla voi sahata lyhyitä pätkiä ilman kuulosuojaimia. Ikkuna on selkeä ja näkyy hyvin. Samoin kuin Makitassa Egossakaan ei ole näkyvää huomioväriä. Enimmillään akkusahoista syntyy noin 109 desi belin melu, joka korvan kohdalla on yleensä noin 100 dB tai vähän alle. Se pitää ottaa huomioon, kun laskee sahan maahan. Egon pitkästä 16 tuuman laipasta ohut ketju hyppää löysänä helposti pois
Kokonaisuutena Ego erottuu omintakeisella muotoilullaan, joka poikkeaa moottorisahojen perinteisestä ulkonäöstä. Ratkaisu saattaa vedota joihinkin kuluttajiin. Sahaan on saatavana useita akkuja: 2,5 Ah 178 e, 4,0 Ah 262 e, 5,0 Ah 346 e, 6,0 Ah 398 e, 7,5 Ah 493. Puutarhassa siitä ei kuitenkaan tunnu olevan erityisempää haittaa. Pitkä 16 tuuman laippa on mainio rankojen katkonnassa sahapukilla, ja tehokin riittää mainiosti. Maahan laskiessa akku osuu suoraan maahan, joten varovaisuus on tarpeen etenkin kivikossa. Sillä hoituvat polttopuiden katkonta sahapukilla, puutarhanhoito ja muut pihapiirin sahatyöt. Egon akku ei ole alaosasta suojatussa kotelossa kuten yleensä. Siksi sahaa ei kovin paljon viitsi kanniskella metsässä, eikä se ole sellaiseen tarkoitettukaan. Metsässä pitkä laippa on altis osumaan maahan. Takakahva on järeä, ja siitä saa tukevan otteen. Oksaisen puun karsinnassa Egon muotoilu voi aiheuttaa oksien jäämisen etukahvan ja akun väliin, jolloin saha ei liiku. Se on kohtaamispaikka, jossa metsänomistajat ja metsää tarvitsevat löytävät toisensa. AARRE SUOSITUS: Ego CS 1610 on sekä futuristiselta muotoilultaan että ominaisuuksiltaan selvästi pihaan, puutarhaan ja mökille tarkoitettu yleissaha. Kaadossa ja katkaisussa se ei haittaa. Me olemme perustaneet Luontotorin, joka hyödyttää kaikkia metsänomistajia. Parhaiten hoituvat vähäoksaiset lehtipuut. Ilman akkua Ego CS 1610 painaa yli kilon vähemmän kuin kokeilun Makita ja Cramer. Lisäksi tarjolla ovat 10 Ah 659 e ja 12 Ah 787 e, mutta niitä ei suositella. Kokeilun akku kestää metsänomistajalla lehtipuun hakkuussa, johon sisältyy kasausta, työtahdista riippuen vajaan tunnin tai hieman kauemminkin. Se tekee sahan näppäräksi käännellä. Ehkä sillä halutaan tehdä näkyvää pesäeroa bensasahoihin. Öljytankin tilavuus on vain 0,15 litraa, joten öljyn kulumista pitää muistaa tarkkailla. Akun kanssa tämänkin sahan paino nousee selvästi yli kuuden kilon. Runkomuodoltaan Ego on muuten kapea, mutta poikkipäin sijoitettu kookas akku tekee sahan takaosastaan etukahvan levyiseksi. Ego CS 1610 E go on vain akulla toimivia työvälineitä valmistava kansainvälinen suuryritys, jonka historia (perustettu 1993) limittyy kannettavien akkulaitteiden kehitykseen. Metsänomistajana saat säännöllistä tuottoa, kun vuokraat käyttöoikeuden metsäsi aarteisiin niitä tarvitseville: polttopuut, mahla, metsästysalue ja kaikki muu! Metsänomistajien uusi palvelu Tarjoamme myös muita palveluita, jotka ovat metsäsi kasvun asialla: nmetsäisännöintiä, nmetsäsuunnittelua, nmetsäkoutsausta. Metsässä saha ei ole hyvävoimaisen metsänomistajan käsissä liian painava polttorankojen verkkaiseen tekoon. Saha on kuitenkin kokeilun akulla lievästi takapainoinen eikä optimaalinen karsintaan. Kasvukuutiot Oy.indd 1 Kasvukuutiot Oy.indd 1 8.9.2023 14:12:31 8.9.2023 14:12:31. Ego ei kilpaile Husqvarnan, Echon ja Stihlin kanssa metsäsahoissa vaan pelkästään yleissahojen luokassa pihassa, puutarhassa, mökillä, maatiloilla ja rakennuksilla. Teräketjussa on kätevä pikakiristys ilman muttereita, mikä sopii hyvin pihaja puutarhasahaan. Tällaista rakennetta ei muissa sahoissa ole. Etuja takakahva ovat lähes samalla korkeudella. Hoidamme homman ammattitaitoisesti ja nuorekkaasti! Tutustu nettisivuihimme: www.kasvukuutiot.fi Me, metsässä elävä kansa, löydämme vielä toisemme
Teksti ja kuvat MARKKU PULKKINEN 32 Aarre 8/2023 METSÄ. Metsä hakkeen kysyntä pysynee vahvana myös tulevina vuosina. PUUENERGIA Energiapuu kilpailee kuidun kanssa Energiarangan hinta oli alkuvuonna lähes kuitupuun tasolla
Hakevuori Oy:n puuenergiaterminaalia Mäntsälä– Porvoo-tien varressa laajennetaan parhaillaan. Haketuksen tahti kiihtyy talvea kohden. 33 Aarre 8/2023 METSÄ
Vaikka yhä suurempi osa energiapuun haketuksesta tapahtuu terminaaleissa, Hakevuori Oy hakettaa edelleen kolme neljäsosaa puusta metsäautoteiden varsilla. ”Kiihdytämme parhaillaan toimintaamme syksyn sesonkiin. Haketta ostetaan myös pienemmiltä paikallisilta toimijoilta. Loka-marraskuussa alkavat hakkeen isommat toimitukset voimalaitoksille”, kertoo hankintapäällikkö Anssi Korsström. Toimitukset asiakkaille ovat helppoja ympäri vuoden.” Sellupuuta polttoon Lämpökattiloihin menee nykyään energiapuun lisäksi kuitupuuta, harvoin kuitenkaan tukkia. Rekka purkaa tonttityömaalta tullutta kantokuormaa. Laajalla terminaalialueella on jo elokuussa isoja hakekasoja. Hakevuori Oy:n toiminta sai vuonna 2001 alkunsa osittain siksi, että Itä-Uudenmaan vanhoissa kuusikoissa oli – ja on edelleen – paljon tyvilahoa. Tummat kasat ovat hakkuutähteestä silputtua haketta, jossa ovat mukana oksat ja latvukset. Esimerkiksi Kymenlaaksosta on kadonnut sellutehtaita, eikä kuitupuun kuljettaminen kauas ole taloudellisesti järkevää. Metsissä haketetaan pääasiassa hakkuutähdettä ja kokopuuta. ”Juurikäävän pilaamat tukit saadaan hyötykäyttöön hakettamalla. Karsittu ranka ajetaan terminaaleihin haketettavaksi. ”Hakkeelle on nyt hyvää kysyn tää, ja energiapuun hintakin on noussut.” I so hakkuri rouskuttaa runkopuuta täydellä teholla Hakevuori Oy:n puuterminaalissa Askolan Vahijärvellä. Kari Pietiläisen energiapuukasa saa kuivua tien varressa Askolassa kesän yli ennen hakettamista. 12 hehtaarin nuoren metsän hoidossa kertynees tä puusta jäi korjuutöiden jälkeen rahapotti myös metsänomistajalle. Osa haketuksista ja kuljetuksista on tehty alihankintana muille alan toimijoille. KUVA PORVOON ENERGIA OY / NIKO LAURILA 34 Aarre 8/2023 METSÄ. ”Terminaaleilla on monta etua. Haketus tapahtuu aina hyvissä oloissa ja tehokkailla koneilla. Vaaleammat kasat ovat energiarangasta pilkottua korkeimman laatuluokan haketta. Kasojen kohdalla on merkinnät siitä, onko raaka-aine kerätty sertifioiduista vai sertifioimattomista metsistä. Anssi Korsström kannustaa metsän omistajia laittamaan nuoret metsät kuntoon ja hoitamaan ensiharvennukset ajallaan. Isojakin puita kyllä haketetaan, mutta useimmiten niissä on ollut joko kirjanpainajatuho tai juurikääpää. Tukkipuita emme haketa vaan myymme ne yksityisille sahoille”, Korsström sanoo. PUUENERGIA Porvoon Energian kahdessa bio voimalassa Tolkkisissa poltetaan vuosittain yli puoli miljoonaa kuutio ta haketta. Myös kirjanpainajan kuivattamat kuuset saadaan hyödynnettyä ener giana.” Viime vuosina Hakevuori on hakettanut yli kaksi miljoonaa irtokuutiometriä vuodessa. ”Meidän on joskus kannattavampaa hakettaa kuitupuuta kuin hankkia sille ostaja. Hetken päästä asvalttikentälle kaartaa karsittua rankaa kuljettava puutavara-auto
Nykyään hakkuilta ei yleensä kantoja nosteta. Kuivan kelin ansiosta metsänpohjaan ei jäänyt korjuujälkiä”, Pietiläinen kiittelee. Suomen markkinoilta hävisi yhdessä yössä noin viidesosa energiahakkeesta. Keväällä otin viimein yhteyttä Hakevuoreen, ja homma hoitui todella nopeasti. Karsitun energiarangan hinta on monilla alueilla sama kuin kuitupuun hinta, vaikka tämä ei näykään suoraan Luonnonvarakeskuksen ylläpitämästä puun hintatilastosta. Hän on tehnyt yhteistyötä yhtiön kanssa aikaisemminkin. Kasvun syynä on turvetuotannon alasajo. Yrityksellä on myös paljon omaa maantiekuljetuskalustoa. Hakkeen kysynnän ja hinnan ja koko yrityksen kasvu näkyy liikevaihdossa. Hakevuoren loppuasiakkaat ovat pääasiassa Etelä-Suomen alueella sijaitsevia isohkoja lämpöja voimalaitoksia. Hinta lähes kolminkertaistui vuodessa. ”Meitä kiinnostavat eniten harvennukset ja nuorten metsien hoito. Hakevuori hoiti Kemera-tukien haun metsänomistajan puolesta. Lähellä kuitupuun hintaa Metsähakkeesta syntyi hetkellisesti pulaa viime vuonna, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan lopetti puuntuonnin Venäjältä Suomeen. ”Toimitimme omille asiakkaillemme viime lämmityskaudella 640 000 kuutiometriä haketta, vuotta aikaisemmin 670 000 kuutiota. Energiapuuta ostetaan lisäksi Päijät-Hämeen eteläosista, Etelä-Savosta ja Etelä-Karjalan länsiosista. Ostamme myös muilta metsäalan toimijoilta energiapuuta ja hakkuutähteitä”, Anssi Korsström sanoo. Hakkeen ja energiapuun hinnat eivät pompahtaneet ylös heti tuonnin loputtua, sillä hakkeen toimitussopimukset kattavat koko lämmityskauden kesään saakka. Kahden miljoonan kuution kokonaismäärästä kolmasosa on Hakevuoren omien toimihenkilöiden hankkimaa energiapuuta. Teemme ostotarjouksia myös päätehakkuista. Kuusikuitupuun hinta valtakunnallisessa tilastossa oli saman ajanjakson harvennuksissa 19–23 euroa kuutiolta. m3) Hakkeen raaka-aine 3 % kannot 6 % järeä runkopuu 63 % karsittu ja karsimaton ranka 28 % hakkuu tähde 35 Aarre 8/2023 METSÄ. Hieman myöhäiseksi kuvion kunnostus jäi. Alkaneella lämmityskaudella toimitusmäärä näyttäisi pysyvän suunnilleen edellisten vuosien tasolla”, toimialajohtaja Markku Eskelinen kertoo. ”Olin jo jonkin aikaa miettinyt metsien laittamista parempaan kasvukuntoon. Kasan päälle levitetään sateelta suojaava peitepaperi. Tästä huolimatta hakkeen käyttö lisääntyi Suomessa neljänneksellä vuonna 2021. Omat koneketjut Hakevuoren toiminta-alue kattaa Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson maakunnat. Hyväkuntoisen metsätien varressa, kymmenen kilometrin päässä haketerminaalista on kuivamassa iso kasa energiapuuta. Hakkuutähdekasat kuivuvat metsätien varressa kesän yli ennen haketusta ja kuljetusta. Muista puunkorjaajista Hakevuori eroaa siinä, että yrityksen korjuukoneista noin puolet on omia. Latvusmassan hinta nousi vuodessa 40 prosentilla. Energiapuuta kertyi sen verran, että kunnostuksesta jäi metsänomistajalle tuloakin. Hintatiedot huhti-kesäkuulta 2023 kertovat, että energiarangasta maksettiin pystykaupassa keskimäärin 17,36 euroa kuutiolta ja Etelä-Suomessa vielä kaksi euroa enemmän. Puupolttoaineiden käyttö 2013–2022 (milj. Energiarangan hinnannousu on ollut raju, sillä vuotta aikaisemmin energiarangasta maksettiin keskimäärin 6,09 euroa kuutiolta. Tuloskin näyttää hyvältä. Päätehakkuualueilta nostettiin vielä kymmenen vuotta sitten kantoja, jotka ajettiin kasaan ja haketettiin. Lauha viime talvi vähensi hakkeen tarvetta. Harvesteri pui päätehakkuutyömailla hakkuutähteet kasoihin, joista tähteet ajetaan kuormatraktorilla kasaan tien varteen. Hakevuoren viime vuoden liikevaihto, 25,8 miljoonaa euroa, oli viidenneksen edellisvuotta suurempi. Osa hakkuista teetetään alihankintana koneyrittäjillä. 5 10 15 20 25 30 35 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 LÄHDE Luonnonvarakeskus Metsähake Puupolttoaineet yhteensä * * Puupolttoaineisiin kuuluvat metsähakkeen lisäksi puupelletit, kuori, puru ja kierrätyspuu. Seuraavalle lämmityskaudelle hakkeen hinta kuitenkin nousi selvästi, samoin energiapuun ja hakkuutähteen hinta. Luvut sisältävät lämpöja voimalaitoskäytön ja puun pienpolton. Lisäksi hän sai Kemera-avustukset. Yrityksellä on toiminta-alueellaan seitsemän energiapuuterminaalia. Ryteikkö tuli kuntoon Energiapuun hyvä hinta edistää nuorten metsien hoitorästien purkua. Hakevuori nostaa ja hakettaa edelleen kantoja sellaisilta alueilta, joita raivataan rakentamisen tai uusien teiden vuoksi. Metsänomistaja Kari Pietiläinen teetti 12 hehtaarin nuoren metsän hoidon Hakevuori Oy:llä alkukesällä
Hakkeen huono puoli on sen varastoinnin vaatima iso tila”, sanoo Porvoon Energian lämmön ja tuotannon päällikkö Ari Raunio. 36 Aarre 8/2023 METSÄ. Myös lähestyvä sukupolvenvaihdos kannustaa laittamaan metsiä kuntoon. Lähestyvä sukupolven vaihdos kannustaa laittamaan metsiä kuntoon. Tulevaisuudessa kaukolämmön tuotannossamme hyödynnetään myös hukkalämpöjä ja sähköä, mikä myös vähentää hakkeen tarvetta.” ”Hakkeen hinta on lähes kaksinkertaistunut vuodessa, ja uusilla tuotantoratkaisuilla pyritään osaltaan pienentämään kaukolämmön hintojen korotuspaineita”, Raunio kertoo. Hakevuori hoitaa osan ajoista omilla kuormatraktoreillaan. ”Hake on kotimainen ja puhdas polttoaine ja tukee siksi hyvin yhtiömme siirtymistä päästöttömään energiantuotantoon. Porvoon kaupungin kaukolämmöstä peräti 98 prosenttia tuotettiin viime vuonna metsähakkeella. Molemmat voimalat tuottavat sekä lämpöä että sähköä. Terminaalihaketuk sessa voidaan käyttää järeitä koneita. ”Vanhoissa kuusikoissa on jonkin verran kirjanpainajatuhoja, ja nekin kuviot pitäisi hoitaa hakkuilla kuntoon.” Porvoo vähentää Porvoon kaupungin omistama Porvoon Energia vaihtoi vuonna 2002 voimalansa energianlähteen kivihiilestä hakkeeksi. ”Meillä on tarkoitus jatkossa hieman vähentää hakkeen käyttöä. Hakkeen yhtiö ostaa 12 eri toimittajalta. Vuonna 2013 Tolkkisiin valmistui toinenkin biovoimala. PUUENERGIA Lauri Nurminen kerää hakkuu tähteitä tien varteen seitsemän hehtaarin hakkuu aukolta Askolas sa. Metsä autoteille isoimmilla hakkureilla ei päästä. Pietiläinen pohtii, että omien metsien kunnostusprojektia pitäisi jatkaa muillakin kuvioilla. Vanhempi voimala on tulossa tiensä päähän, ja etsimme sen tilalle muita lämmöntuotantoratkaisuja. Porvoon Energia käyttää vuosittain 550 000 kuutiota haketta
Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 3,90 €/lasku. Tietoa, josta on hyötyä: testejä, esittelyjä, koeajoja, huoltoja korjausasiaa . Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointi viestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suora markkinointiin. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Rajaton lukuoikeus koneviesti.fi:n maksullisiin sähköisiin palveluihin esim. Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. 91,60 €). TILAAJALLE -artikkeleihin, KV Kone vertailuun, näköislehtiin ja arkistoon TILAUSJA ARVONTAKORTTI . Tuntee koneet ja hallitsee tekniikan järeistä työkoneista jokamiestä kiinnostaviin laitteisiin . Tilaukseen sisältyy myös Koneviesti Digi eli rajaton lukuoikeus kaikkiin verkkosisältöihin, näköislehtiin, arkistoon sekä KV Konevertailu -palveluun. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Tilaa tekstiviestillä! NUMEROON 13526 LÄHETÄ VIESTI: TILAUS KAV3022 ETUNIMI SUKUNIMI OSOITE Tekstiviestin lähetys on maksuton Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus KAV3022 Tilaa netissä! koneviesti.fi/lehti OSALLISTU ARVONTAAN JA VOITA OMA KUORMAAJA! VIESTIMEDIA OY Tunnus 5002596 Info: K2 00003 VASTAUSLÄHETYS Koneviesti maksaa tilauksen postimaksun. Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. 4 kk vain 71 € 60 Määräaikasena (norm. Ilmestyy 16 kertaa vuodessa . 91,60 €) KV_Tilausilmo_AR_kokosivu_KAV3022.indd 1 KV_Tilausilmo_AR_kokosivu_KAV3022.indd 1 12.6.2023 13:10:13 12.6.2023 13:10:13. Arvo 32 493,00 € Lisätietoja: koneviesti.fi/arvonta TILAA NYT! Tarjous on voimassa 30.11.2023 asti. Kyllä kiitos! Tilaan Koneviestin tutustumishintaan 4 kk vain 71,60 € (norm. Tilaajana osallistun arvontaan ja voin voittaa Avant 423 -kuormaajan sorakauhalla ja teleskooppipuomilla! KAV3022 Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Puolueeton, tekninen ammattilehti
Sittemmin ostimme naapurin metsää ja peltoa, ja nyt mäki on taas metsäinen. Pihlaja, vaahtera, kataja ja tervaleppä lienevät lempipuitani, eikä koivukaan kaukana ole. KUN MUUTIN MAALLE, meille hyvin näkyvä naapurin mäki kasvoi vankkaa metsää. Metsä humisee, suhisee, rasahtaa, havisee ja laulaa. Viimeinen latva ”sai kelvata”. Kerran olen kokeilumielessä istunut traktorissa, jossa oli energiakoura, mutta minua koneen vipstaakit eivät tahtoneet totella. Välillä hirvieläimet ovat tehneet tuhojaan, ja se harmittaa. Etenkin kuormittavan työvuoron jälkeen metsässä kulkeminen sai ajatukset pois töistä. Taimikoiden kasvua on ollut hienoa seurata. Metsä antaa meille monenlaista ymmärrystä. Kuusessa oli käpyjä, ja sen harva puoli laitettiin seinään päin. Siellä tehtiin hakkuu, ja koko mäki oli yhtäkkiä tyhjä. Eläimille metsä antaa suojaa ja ravintoa kuten ihmisillekin. Ensimmäisenä jouluna uudessa kodissani 45 vuotta sitten pääsin miehen kanssa hakemaan joulukuusta. Kaadetut kuuset pääsivät tukkikasaan ja laudoiksi seuraavana vuonna alkaneessa remontissa. ”Älä sure, pian se metsä kasvaa”, hän vastasi. Lapsuuteni metsiä olivat mökin lähistön mustikkaja puolukkapaikat sekä hiihtolatu Kankareen maastossa, mutta vasta maallemuuton jälkeen suhteeni metsään alkoi lujittua. Näin toistui vielä kolme kertaa. METSÄN OPETUKSIA Vuosikymmenten kuluessa sekä metsä että ihminen kasvaa täyteen mittaansa. Metsää pitää hoitaa, jotta se suo antejaan myös tuleville metsässä kulkijoille. Koti lämpiää hakkeella. Joskus kysellään, mikä on lempipuusi, mutta itse en osaa vastata. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Mäki on taas metsäinen K uusen juurella kasvaa valtavasti suppilovahveroita. Kaupunkilaistytön haaveissa siinsi komea käpykuusi, ja sellaista sitten hakemaan. Mielenterveydelle metsä on paras lääke. Oman metsän lautatavaraa on näinä vuosina sahattu lähes joka vuosi, ja näin tehdään taas ensi keväänä. Tämän opin muutettuani maatilalle 20-vuotiaana. Usein myös keräsin marjoja tai sieniä. Pettymykseni oli suuri, kun sen latva oli aivan toispuoleinen eikä käpyjäkään siellä latvassa asti ollut. Mäen reunalla on vanha lato, joka näkyi kokonaan hakkuun jälkeen, mutta nyt se on taas peittynyt puiden kasvettua. Kulkiessani metsässä katselen sammaleita ja puiden muotoja ja kuuntelen. Tämän jälkeen mieheni haki joulukuuset, eikä meillä sen koommin ollut latvakuusta. Näytin yhtä korkeaa kuusta, ja mies kaatoi sen. En oikeastaan uskonut häntä tuolloin. ”Maisema on pilalla”, sanoin miehelleni. Kun kulkee metsässä, pääsee seuraamaan luonnon vuodenkiertoa. Istuttanut olen jonkin verran, hikistä hommaa sekin kevään lämpiminä päivinä. ANNELI 38 Aarre 8/2023 JUURET
Metsä antaa ruokaa kuten marjoja ja sieniä. METSÄ, TALVI, LUMI ja pakkaset ovat opettaneet, että repussa pitää olla varakäsineet ja villasukat. Olen käynyt Metsäkeskuksen järjestämissä tilaisuuksissa oppimassa uutta. Taukotakki on ehdoton varuste taukojen aikana. Se on mukavaa ajanvietettä, kun näkee heti kättensä jäljet ja vuosien päästä harvennetun metsän kasvun. Paljon puhutaan nyt metsien suojelusta. Metsässä tunnen olevani kaukana hälinästä ja kiireestä, mieli rauhoittuu ja sielu lepää. Ihmiset, jotka vaativat kaikkia metsiä suojeluun, eivät ymmärrä kokonaisuutta, sitä mistä Suomen kansantuote muodostuu. Hankintahakkaajan työmaalla on taukojen aikana hyvä olla jonkinlainen sateensuoja pään päällä. Kylmä tuuli saattelee minut metsän suojaan. Metsä on opettanut koneitten kuten pilkekoneen, traktorin, moottorisahojen ja raivaussahojen käyttöön. Kun ottaa kilpikaarnaisen, ikivanhan männyn kunnon rutistukseen, tuntee kuinka puun lämmin energia säteilee koko kehoon. Itse olen käyttänyt vanhaa, paksua talvitakkia. Jos on lunta, olen potkinut sitä painoksi alahelman päälle, jotta tuuli ei vie peitettä mukanaan. Kävellessäni kohti hakkuutyömaata tunnen tulleeni eri maailmaan. TÄNÄ TALVENA OLEN päässyt käsiksi pitkään haaveilemaani ensiharvennussavottaan. Muutama keppi pystyyn, niiden varaan olen levittänyt peitteen. Kerkkien keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, siihen täytyy olla metsänomistajan lupa. Marjat, sienet ja kuusenkerkät ovat ilmaisia terveyspommeja pitkän talven varalle. Myös sen metsä on opettanut, että raha ei tule itsekseen taskuun, vaan sen eteen täytyy nähdä vaivaa hikeä ja joskus jopa kyyneleitä pelkäämättä. Millä lämmitämme talojamme, mistä vessapaperi tehdään, mistä on tehty paketit tai sanomalehdet ja millä maksamme esimerkiksi terveydenhoitoa. Metsä luo suomalaisille paljon suoria ja välillisiä työpaikkoja. Niitä on mukava talven mittaan syödä pakastimesta ja muistella, mistä ne kulloinkin on kerätty. Parin kolmen talven jälkeen kierrätetyn takin voi hyvillä mielin laittaa pois käytöstä. Metsästä saa monenlaista terveellistä syömistä. Harvennuksella olen ottanut huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset ja tehnyt kuviostani monimuotoisemman suosimalla koivua ja muita lehtipuita. Nenäliinan nurkalla sen voi sitten onkia pois. Alaoksat olen karsinut siltä kohdin, jossa vietän taukojani, ja laittanut oksat suojaksi lumiselta ja jäiseltä maalta. Myös lämpöä polttopuiden muodossa on metsäni minulle luovuttanut. Metsästä saa myös aineetonta, näkymätöntä energiaa. Kokemukseni mukaan vanhat kilpikaarnaiset männyt ovat parhaita puita halailla. Lisäksi olen käyttänyt istuinalusena solumuovista routamattoa, se lämmittää mukavasti ahteria. Kuusi, jonka oksat yltävät lähes maahan asti, on hyvä suoja sateilta. Jänikset tarvitsevat talvella helposti saatavaa ruokaa, joten jos hakkuutyömaalla on pienempiä haapoja, niitä voi kaataa jänisten ruokapuiksi. METSIEN MIES SAVON YTIMESTÄ 39 Aarre 8/2023 JUURET. Puita kaataessaan on syytä katsella latvusten suuntaan, sillä onhan se surkea asia, jos kurren pesä tuhoutuu talvipakkasella. Tuuheaoksainen kuusi on suojanani tällä hakkuutyömaalla. Jos hangella näkee oravan jälkiä, kurrella on lähistöllä pesäpuu. Myös riistatiheiköt ovat tarpeen, sillä pienriista tarvitsee suojapaikkoja petolinnuilta ja muilta saalistajilta. Mönkijä vetävällä kärryllä on sekin tullut hommattua ja sen käyttö opeteltua. Hankintahakkaajalla on aikaa katkoa tervasrosot ja muut tervakset erilleen myyntipuista. M etsä on opettanut elämässäni paljon ihan perusasioita myöten. PAAVO LAAJALAHTI HAAPAJÄRVI Metsästä saa myös aineetonta energiaa. Itse olen vuonna 2006 poltellut tervaa vanhassa, kunnostetussa tervahaudassa. Jos kaikki metsät suojeltaisiin, Suomi pysäh tyisi. Suomen metalliteollisuushan elää suurelta osin metsäteollisuudesta. Täällä eivät tuulet tunnu, metsä ottaa tulijan suojaansa. Ja palkkapäivä on ajallaan, kuten Savossa sanonta kuuluu. Tervaa ja tervankusta tuli omiksi tarpeiksi, ja samalla tallentuivat tervanpolton työvaiheet kirjalliseen muotoon. Kännykkä on ehdoton varuste metsätöissä. Kuusenpihkasta saa palovammoihin ja haavanhoitoon bakteereja torjuvaa salvaa, joka soveltuu myös monien ihosairauksien hoitoon. Metsä on opettanut tekemään työtä, nauttimaan luonnosta sekä hoitamaan metsiä, metsän ehdoilla tietenkin. Turvakenkien täytyy olla talvisaikaan hieman isompaa kokoa kuin kesäkelillä, ettei varpaita ala paleltaa. Talvinen metsä on armoton, jos vahinko sattuu eikä pysty hälyttämään apua. Oman työurani olen tehnyt kartonkitehtaassa ja valmistavassa metalliteollisuudessa. Kyllä Suomi elää metsästä. Metsä antaa voimia arkeen Hankintahakkaajan monet opit T ammikuisen yön pimeys alkaa siirtyä syrjään aamuhämärän tieltä, kuu yrittää valaista maisemaa pilviverhon takaa. Jos on ollut sellainen hakkuupalsta, jolla ei ole kuusia, olen käyttänyt suojana pientä kevytpeitettä. Tämän kuusen suojissa olen syönyt eväitäni ja tankannut sahani. Tätä varten on hyvä olla etutaskussa pieni pyöreä peili, sen avulla näkee, missä roska lymyää. Metsä antaa voimia arkeen. Vaikka käyttää kypärää, jossa on kuulosuojaimet ja visiiri, joskus roska löytää tiensä silmään. Samalla olen joutunut opettelemaan muun muassa harvennusmallien lukua
Puutarhuri Heini Hiltusen piha Kirkkonummella loistaa lokakuussa ruskan väreissä. Teksti SUSANNA UUSITALO | Kuvat RITVA TUOMI Pallesorvarinpensaan syysväri on voimakkaan punainen. PUUTARHA Ruskan hehkua Kasvivalinnoilla voi vaikuttaa siihen, miten puutarha vangitsee katseet myös syksyllä. Myrkyllinen pensas kasvaa luontaisena Aasiassa. 40 Aarre 8/2023 PUU
Vanille Fraise -syyshortensian kukat avautuvat valkoisina. Puu tarha Täällä asuu Puutarhuri Heini Hiltunen perheineen Kirkkonummen Oitmäessä sijaitsevan tontin koko on kaksi hehtaaria, josta on hoidettua puoli hehtaaria 41 Aarre 8/2023 PUU. Syksyn edetessä kukat muuttuvat ensin vaaleanpunaisiksi ja sitten pinkeiksi
Esimerkiksi kyynelkoivun hän halusi ehdottomasti saada. PUUTARHA Lampi tarjoaa elin ympäristön liskoille, linnuille ja monille hyönteisille. Kun Hiltunen rakentaa puutarhaansa uutta aluetta, koneet tekevät raskaimman työn. Heini Hiltunen leikkaa pensassembran vuosikasvut juhannuksen tienoilla, muuten kasvi venähtää 2–3 metrin mittaan. A mmattilainenkaan ei säästy kasvien ja puiden tuholaisilta. Raskaimmat työt koneella Hoidettua aluetta puutarhassa on nyt puoli hehtaaria, ja uutta on aina suunnitteilla. On lammesta ollut muutakin hyötyä. Kaivinkoneet kuorivat vanhan pintakasvillisuuden pois ja lisäävät tilalle kunnon kerroksen uutta multaa. Keskeneräisen kohdan päälle voi levittää pressun suojaamaan maata rikkakasveilta”, Heini vinkkaa. ”Rannalla pärjäävät hyvin myös rusokirsikat, samoin schalininkirsikka, jolla on kaunis, kerrannainen kukinta.” Puutarhan keskipiste tarjoaa paitsi silmäniloa myös elinympäristön liskoille, linnuille ja monille hyönteisille. Hiltusen perheen upeissa syysväreissä hehkuva puutarha on syntynyt vuosien mittaan pala palalta kahden hehtaarin tontille. Keväällä sipulikukkien ohella tärkeässä roolissa ovat varhain kukkivat puut ja perennat. ”Nyt jo aikuiset tyttäremme opettelivat luistelemaan lammella”, Heini kertoo. Viimeksi Heini on keskittynyt kantopuutarhaan. 42 Aarre 8/2023 PUU. Syysleimun siemen taimia ilmes tyy siellä täällä pihaan, Heinin mukaan ihan liikaakin. Lammessa, jota on sittemmin pari kertaa laajennettu, on vesi pysynyt hyvin. Takana on kirjosaarnivaahtera. Kirjanpainaja tappaa yleensä kuusia, mutta voisiko niitä olla myös männyissä”, puutarhuri pohtii tutkaillessaan runkojen kaarnavaurioita. Sen hedelmät ovat hyvin pienet ja tummanpunaiset. ”Isoa aluetta ei tarvitse saada kerralla kuntoon. ”Istutimme männyt pieninä taimina talon rakentamisen aikoihin vuosina 1995– 96. Aiemmin paikalla oli kuusivaltaista metsää, paljasta rinnettä sekä lehmien laidun. Siellä on jo oleskelualue, kivimuuri, kantoja ja heiniä. Tulevaisuudessa sinne sommitellaan upeat, monipuoliset istutukset. Mitään ei viedä tontilta pois, siirretään vain muualle maatumaan ja parantamaan maan monimuotoisuutta. Vuosia ja vuodenkiertoja Omaan puutarhaansa puutarhuri on rakentanut luontevan vuodenkierron kasveilla, jotka ovat pääosassa vuorotellen. Heini muistuttaa, että kukkimisajankohdan ohella kasvivalinnoissa kannattaa kiinnittää huomiota kasvien kokoon ja muotoon. Tunnelmallinen lammikko Kuusien keskeltä savisesta maaperästä löytyi kosteikko, joka mahdollisti luonnonsavipohjaisen lammen kaivattamisen. Heini Hiltusen pihatieltä pari noin 30-vuotiasta mäntyä on kuollut pystyyn, ja syy on hämärän peitossa. Koristeomenapuu Musta Rudolf on sirokasvuinen. Lammen ympärille syntyi istutusalue, josta puutarhurilla oli selkeä näkemys piirroskuvineen
Pensaat, havut, heinät ja perennat vuorottelevat kauniina sommitelmina. Lampi antaa puutarhalle aivan eri tyisen tunnelman. Syysvuokko viihtyy aurinkoisella kasvu paikalla ja kukkii pitkälle syksyyn. Lampea reunustavat kivin rajatut käytävät. 43 Aarre 8/2023 PUU. Näyttävä sametti sumakki kasvaa korkeuksissa. Luonnonsavipohjaista lampea on suurennettu kahdesti. Sen ympärillä kasvaa pioneja, hyvin vih reytensä säilyttävää Halcyonkuunlinjaa, keijunkukkaa, maksa ruohoa, köynnöshor tensiaa sekä kääpiö peruukkipensas
”Syksyn viimeinen ruohon leikkuu silppuaa puista pudonneet lehdet lannoittamaan maata. Ilmaston lämmetessä entistä kuivemmat alkukesät ovat monille puutarhakasveille liikaa. 3 x puutarha HEINI HILTUNEN, mitkä ovat puutarhan tärkeimmät syystyöt. Liki 30 vuotta sitten istutettuihin mäntyihin on iske nyt ilmeisesti jokin kaarnakuoriainen. ”Vain terasseilta haravoin lehdet pois.” Vuosikymmeniä huolella hoidettu piha tarjoilee silmänruokaa silloin tällöin myös puutarhavieraille, esimerkiksi Heini Hiltusen asiakkaille ja puutarhayhdistyksille. Puiden ja pensaiden lehdet muuttavat väriään syksyisin, ja havuistakin löytyy monia sävyjä ja vivahteita.” ”Puutarha elää ja muuttuu eikä ole koskaan valmis. PUUTARHA Villanukka jäkkärä on mai nio reunuskasvi, joka ei leviä kuten helmi nukkajäkkärä. ”Kirsikat, pihlajat, osa koristeomenapuista, sumakki, heisiangervo, seppelvarpu tai vaikka helmipihlaja saavat kauniin syysvärityksen”, Heini luettelee. ”Hyviä valintoja ovat myös erilaiset syyshortensiat, joiden kauneus tulee, jää ja pysyy.” Kannattaa muistaa myös perennojen syysväritys. Usean kuukauden syysväritys Syksyä ajatellen Heini Hiltusen tavoitteena on ollut valita pihalle kasveja, joista osa muuttaa väriään syyskuun alussa, toiset vasta loka-marraskuulla. ”Erikokoisilla kasveilla saa pihalle näyttävyyttä ja ulottuvuutta. 44 Aarre 8/2023 PUU. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa kuunliljat, pionit, keijunkukat ja pensaan kokoinen perhoangervo. Jos ruskan hehkuvia sävyjä on isompia ryhmiä vierekkäin, väleihin olisi hyvä istuttaa rauhoittavaa vihreää esimerkiksi havujen ja heinien muodossa. ”Samettisumakissa, joka muuttuu vihreästä keltais ten sävyjen kautta oranssin punertavaksi.” Mitä suunnitelmia sinulla on seuraavalle keväälle. Kas vimaan ja kukkapenkkien yksivuo tiset kasvit ja rikkaruohot viedään kompostiin. Se on jyrännyt esimerkiksi mustikanvarvut, ja pieniä kielontaimia näkyy kaikkialla. Arat pensaat ja puut kannattaa suojata jäniksiltä ja kau riilta riittävän korkealla verkolla.” Missä oman pihasi kasvissa syysväritys loistaa pisimpään. Kasveilla on oma elämänkiertonsa ja aikansa.” Heinillä on tapana myös siirtää, vaihtaa ja antaa pois kasvejaan. Viime aikoina pihapiirissä on huomattu kielon vallanneen alaa enemmän kuin toivoisi. Ehjät ja rikkonaiset, leveät ja kapeat lehtimuodot täydentävät hienosti toisiaan. ”Uusim man alueen istutusten viimeistely.” Kielo on levinnyt ja syrjäyttänyt tontilta musti kan varvut. Korkean purppura punalatvan vasem malla puolella on perhoangervo ja oikealla edessä hurme silkkiheinä. Puista putoavat lehdet saavat jäädä istutusalueiden katteeksi tai ruohonleikkurilla silputtuna nurmikolle
MITEN HOIDAN HIILINIELUA. 9 90 €/KK. Voimassa 30.11.2023 asti. Oikeaa tietoa tuottavasta metsänomistamisesta Metsänomistajahan sen parhaiten tietää mitä omalle metsälle kuuluu. En ole lääkäri, mutta voin vilkaista. Tilaa MT Metsä MT.FI/etutilaus tai QR-koodilla ALK. Ota MT Metsä tueksi tiedonhakuun ja päätöksentekoon, niin pysyt oman metsäsi hermolla vaihtelevassakin ilmastossa
Kanootilla Kemijokea Kemijoen erämainen latvaosa houkutti kolmen päivän melontaretkelle. Idässä Kemijoki alkaa kolmesta latvahaarasta. Naltiohaara yhtyy Kemihaaran ja Keskihaaran kanssa Kemijoeksi. Teksti ja kuvat ARTO KOMULAINEN RUSKARETKI 46 Aarre 8/2023 LUONTO. Syyskuun ruskan loisteessa työnnän kanootin vesille ja lähden Itäkairan selkosia halkovan virran mukaan. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Virran viemänä Juttuun liittyvän videon Arto Komulainen kuvasi syys kuun loppupuolella 2022 Kemi joen itäosan maisemissa, joissa joki virtaa vapaana
47 Aarre 8/2023 LUONTO. Mikä on meloessa, kun aurinko paistaa, tuuli puhaltaa selän takaa ja virta vie eteenpäin
Alempaakin Naltiotunturin rinteiltä avautuu pohjoisen suuntaan yksi Itäkairan hienoimmista maisemista. Kahden edellisviikon aikana itärajan pinnassa on satanut runsaasti, ja Kemijoen latvahaarat ovat valuttaneet vuolaasti vettä pääuomaan. Naltiotunturi on seudun ainoa tunturi, joka kohoaa yksinäisenä Itäkairan muutoin varsin tasaisen erämaan keskellä. Nostelen retkitavaroita kanoottiin ja valmistan itselleni lähtölounaan. Seuraavat tunturit ovat lounaassa 25 kilometrin etäisyydellä. Työnnän kanoottini vesille, ja pian huomaan, kuinka nopeasti joki virtaa. Matkaa sinne oli Kemihaarasta vain muutama kilometri. Välillä voi ottaa rennosti. Yksinäinen Naltiotunturi Ennen melontaretkeä olin päättänyt poiketa Naltiohaaran eteläpuolella sijaitsevalla jyrkkäreunaisella Naltiotunturilla. Kivikossa ei ole mukavaa kävellä, joten päätin olla nousematta huipulle asti. V oimakas pohjoistuuli viskoo koivunlehtiä jokeen. Koska joki virtaa etelään, tuuli pysyttelee selkäni takana. Koillisessa 15 kilometrin päässä siintävät Korvatunturit. Pakkasrapautuminen on lohkonut kallion kivilohkareiksi. Monen muun Itä-Lapin tunturin tapaan Naltiotunturin yläosa on rakkakivien peittämä. Erämaassa on jo turvallisuussyistä tehtävä valmistelut kunnolla, etenkin kun olen liikkeellä yksin. Maaruskassa loistavat varvut ovat saaneet yöllä kuura peitteen. Pohja kivistä ei ole harmia, ja kanootti lipuu virran mukana ke veästi. Se pitää kanootin luontojaan suunnassa samalla kun avittaa minua eteenpäin. Painopisteen on oltava kohdallaan, jotta kanootin ohjaaminen olisi helpompaa. Kanootin kaatumisen varalta olen pakannut vaatteet, kamerat, makuupussin ja ruoat vesitiiviisiin varustepusseihin. Lastaamisessa täytyy olla huolellinen. Ruskan värittämää jokimaisemaa katsellessani mieliala on korkealla. Keskikesällä joutuisin väistelemään kiviä ja hakemaan sopivia laskulinjoja. Mikäpä on meloessa, kun matka alkaa taittua joutuisasti. 48 Aarre 8/2023 LUONTO. Soiden keskellä mutkitteleva Naltiohaara on Pohjois tuuli avittaa minua eteenpäin. Kemijoen latva on matala, mutta nyt pohjakivistä ei olisi harmia. RUSKARETKI Latvahaarat ovat valuttaneet runsaasti vettä Kemijokeen
Maakotka ylittää joen ja suuntaa Itäkairan erämaa-alueelle. Joen vasemmalla puolella on Kemihaaran erämaa-alue, oikealla Uuraaavan soidensuojelualue. Kemijoki halkoo Itäkairan erämaata. 49 Aarre 8/2023 LUONTO 49 LUONTO. Aamuaurinko sulattelee joenvarren kuuraa pakkasyön jälkeen. Kemijoki Suomen pisin joki, pituus 550 km Joen valuma-alue on yli 50 000 km 2 Laskee Savukosken Kemi haarasta Kemijärven ja Rovaniemen kautta Perämereen Ensimmäinen Kemijoen vesivoimalaitos rakennettiin vuonna 1946 Isohaaraan Ennen voimalaitosrakentamista Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista Ensimmäisen yön leirini Kemijoen törmän päällä
Tulistelupaikka on Metsähallituksen rakentama. Vastaavia tulipaikkoja tai keittokatoksia on Kemijoen latvaosassa useita. Leirissä sytytän nuotion ja pystytän teltan. Kanoottini lipuu hiljalleen erämaan halki. Auringon laskiessa sää selvästi viilenee. Koska ollaan Urho Kekkosen kansallispuistossa, metsissä ei näy yhtään hakkuuaukeaa. Maakotka ylittää joen erämaa-alueen suuntaan. Siitä on tullut muun muassa nimitys Kemihaaran suot, joiden kohtalona oli joissakin suunnitelmissa peittyä Vuotoksen altaan alle. Joen länsipuolella, siis kulkusuunnassa oikealla, on Kemihaaran erämaa-alue, itäpuolella Uura-aavan soidensuojelualue. Pelkosenniemellä Kemijokeen yhtyy Kitinen, johon on muutama kilometri aiemmin liittynyt Luirojoki. Joenvarsi on enimmäkseen koivikkoa. Haaroista läntisin on Kemihaara, keskellä on pohjoisen suunnasta tuleva Keskihaara, ja idän suunnassa on Naltiohaara. muutaman sadan metrin päässä. Ennen vanhaan myös tästä seudusta puhuttiin nimellä Kemihaara. Aamun nokipannukahvit leirissäni Kemijoen erämaassa. Kanootti lipuu niissä itsekseen ja minä saan vain nautiskella. Maisema on erämaata silmänkantamattomaan. Sitten kömmin telttaan ja työnnyn makuupussiin. Isoja koskia ei ole, ainoastaan nopeammin virtaavia kapeikkoja siellä täällä. Näitä tunnelmia olin lähtenyt täältä hakemaan. Istun vielä hyvän aikaa tummuvassa illassa ja katselen vesilintujen iltalentoa joen yllä. Joutsenpari lentää jokea seuraillen. Suvantopaikoissakin melonta sujuu kevyesti. Käännän sen ylösalaisin ja tyhjennän siihen päässeen veden. 50 Aarre 8/2023 LUONTO. Maisema on yhtä rauhallinen kuin joki. Aikoinaan monet kivikkokosket nähnyt vanha lasikuitukanootti toimi hyvin, vaikka se hieman vuotikin. Kannan tavarat leiriin ja vedän kanootin rannalle. Sen takaa koillisen horisontissa kohoavat Korvatunturit. Ympärillä on hiljaista, vain tuuli humisee rantametsän puissa. Kolme päähaaraa yhtyvät Kemihaarassa ja jatkavat Kemijokena 550 kilometrin matkan Pohjanlahteen asti. Varustukseen kuuluvat myös puukatos ja käymälä. Leppoisaa lipumista Kemijoen kolme latvahaaraa kiemurtelevat Itäkairan selkosissa Savukosken kunnan pohjoisosassa. RUSKARETKI Hämärässä joutsenpari lentää ylläni joen uomaa seuraillen. Siellä täällä rantaan työntyy kuusitai mäntymetsää. Pakkasyö teltassa Ensimmäiselle leiripaikalle saavun illan jo hämärtyessä
Sittemmin häntä työllisti uitto. Tervattiin veneitä, tehtiin keksinvarsia ja muita valmisteluja, kunnes joki auke si. Vuosi oli 1949. Velimieheltä karhu repäisi pyssyn pois, ja mie kaavuin eraus pojan alle selälleni. ”Olin liikkeellä pienois kiväärin kanssa ja löysin kar hunpesän. Sisällä on liuskekivitakka. ”Metsätöitä mie aloin teke mään pokasahalla kaksitoista vuotiaana”, Kakkinen kertoo. Horisontissa 15 kilometrin päässä kohoavat Korvatunturit. Kun katsoin ylös, niin näkyi punai nen suu ja valkoiset hampaat ja kuului kauhea örinä.” ”Huusin velimiestä apuun, ja hän lähti tulemaan ilman pyssyä. Juoksin kotiin kol men kilometrin matkan ja hain velimiehen kaveriksi. Ne tulivat haukussa meitä vastaan, ja me ammus kelimma niitä. Sitten sai alkaa laittamaan puita jokeen”, Kakkinen kertoo. Aimo Kakkinen, 89, on asunut koko ikänsä Rovalan kylässä. ”Se oli aikanaan valtava homma. Työt alkoivat keväällä jo han kien aikaan. No karhut tulivat päälle. Hän oli päättänyt, että rouhaisee karhun päältäni pois, mutta se lähtikin pakoon. 51 Aarre 8/2023 LUONTO. Koira jäi haukkumaan pesälle.” ”Pesässä olikin kolme karhua. ”Työ oli ankaraa ja me teimma pitkää päivää. Nehän oli vat sellaisia, että syttyäkö vai eikö. Viisitoistavuotiaana Aimo joutui painiin karhun kanssa. Velimies ampui yhden karhuis ta minun winchesterillä. Lattunavaaran vanha palovartijan maja on veistetty kirveellä vuonna 1934. Mutta urakalla siitä sai kunnon palkan.” Kakkinen muistaa vielä hy vin, kuinka lohi nousi Kemijoen latvoille asti. Kemijoen uittoon kerättiin miehiä pitkin Lappia. Uittoa, lohia ja painia karhun kanssa S avukoskelainen Aimo Kakkinen, 89, on syn tynyt ja asunut ikänsä Rovalan kylässä Kemijoen rannan tuntumassa. Elan non hän sai pääasiassa metsään liittyvistä töistä. Pyssyt eivät olleet kummoisia, ja patruu natkin ladattiin itse. Niin siitä selvittiin säikäyksellä.” Naltiotunturin takana, soiden keskellä, mutkittelee itäisin Kemijoen latvahaaroista, Naltio haara. Veljensä kanssa hän sai yläjuoksulta viimeisen lohen vuonna 1948
Ylempää on mainio katsella erämaajokea, jota pitkin meloin edelliset päivät kanootilla. Sopivasti aurinko kurkistaa joen takaa puiden latvojen välistä. Katselen sen tyviosan koroa, josta aikoja sitten joku kalamies on veistänyt kirveellä sytykelastuja. Mutta rinne yllättää jyrkkyydellään. Olen katsellut jo kotona kartasta joen länsipuolella olevaa Lattunavaaraa, jossa näkyy olevan vanha palovartijan maja. Aamulla herätessäni ja kurkistaessani teltan oviaukosta huomaan maan olevan kuurassa. Kiertelen leirin lähellä ruskasta nauttien. Jatkan melomista vielä muutaman tunnin, kunnes pääsen maastopyöräni luo. Onneksi kaikki varusteeni olivat teltassa ja kanootti käännettynä rannalla. Tukevan aamiaisen jälkeen palaan joen varteen. Rinkka selässä saan kiivetä tosissani, ja perille pääsen hengästyneenä. Majoitun uudempaan tupaan. Vanha aihkipetäjä seisoo Kemijoen törmällä. Pakkasta on ollut useita asteita. Se ei ole kaukana lähimmästä joenmutkasta, matkaa kertyy reilun kilometrin verran. Otan reppuun arvokkaimmat tavarani ja lähden polkemaan joen itäpuolella kulkevaa metsäautotietä kohti Kemihaaraa, jossa ovat autoni ja peräkärry. Yö autiotuvalla ei petä tälläkään kertaa, ja nukun hyvät yöunet. Palovartijan majalla Kemijoki jatkuu samana rauhallisena virtana. Aikoja sitten joku kalamies on veistänyt korosta sytykelastuja nuotioon. Rantatörmän vanha aihkipetäjä on vaikuttava puuvanhus. Jätin sen menomatkalla odottamaan joen varteen. Päätän lähteä patikoimaan yöksi majalle. Välillä tie kulkee aivan Kemijoen rantatörmällä. Rantatörmän aihkipetäjä on vaikuttava puuvanhus. Onpa hyvä, että otin mukaan lämpimän untuvapussin. Kuuraiset kanervat ja varvut tekevät maisemasta upean. 52 Aarre 8/2023 LUONTO. RUSKARETKI Kemi-yhtiön muistolaatta Kemijoen törmällä Lattunassa. Yhtiön metsäpäällikkö Hugo Richard Sandberg (1849–1930), kutsumanimeltään Ukko-Samperi, kuljetti metsistä kaadetut puut höyryveturilla Lat tunaan, josta ne uitettiin Kemijokea pitkin eteenpäin. Vanha, vuonna 1934 rakennettu, on perua ajalta, jolloin vaaralla tehtiin metsäpalojen vartiointia 1930-luvulta aina 80-luvulle asti. Matkanteossa ei satu mitään yllättävää, joten melontani jatkuu mukavissa ja turvallisissa merkeissä seuraavan leirin tasalle. Kirveellä veistetty, Museoviraston entistämä hirsimaja on tunnelmallinen rakennus, jossa on helppo eläytyä menneisiin aikoihin. Yllätyn, kun vaaran päällä onkin kaksi majaa: vanha palovartijan maja ja uusi palovartijan maja. Sen pohja on jäässä. Ilta pimenee nopeasti, ja teen ilta-askareet kynttilän valossa
Vastasi odotuksiani . Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7. Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä Tulta ja tervaa -kirjaa (Viestimedia 2022). Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. 020 413 2277 (ark. Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. Kinnarin tilan Lähiruokasalkun voittivat arvon nassa Helli Hotti, Helsinki, Terttu Laaksonen, Jämsä, ja Matti Paananen, Suolahti. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Kirjassa tutustutaan perinteisiin suomalaisiin käsityötaitoihin ja niiden ylläpitäjiin. Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Aarre-lehden kestotilaaja . 1. Aarre 8 / 2023 Mikä juttu kiinnos ti sinua. Muu lukija 2. Irtonumeron ostaja . Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kiitokset kaikille vastaajille! Vastaa oheiseen lukija kyselyyn 22.10.2023 mennessä. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. . VIIME VOITTAJAT Aarre 6/23:n kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Kesä karjamajalla. 53 Aarre 8/2023 VAKIOT. Varusta kuori kirjepostimerkillä. 8–21). Tilaajan perheenjäsen . Kerro, mikä on lehden paras juttu. Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Yhden palkinnon arvo on 25 euroa. Varusta kuori kirje posti merkillä. Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. Olen . Osallistut samalla Tulta ja tervaa -kirjan arvontaan. Löydät kirjasta myös ohjeita ja vinkkejä männyn, koivun ja pajun hyödyntämiseen käsitöissä ja keittiössä
Edessä on päiväretki Laipansalon metsään, joka näyttää kartalta katsottuna erinomaisen lupaavalta. LUONNONPERINTÖ ISON METSÄN TUNNELMAA Tämänvuotisessa sarjassaan Heikki Willamo esittelee kahdeksan Luonnonperintösäätiön ostamaa ja suojelemaa metsää. Rajojen sisäpuolelle työntyy pienestä metsäjärvestä kiinnostavan oloinen, pitkä ja kapea lahdelma. Kohta maasto taas kuivuu ja mänty ottaa vallan, sitten onkin edessä uusi suopainanne, jota kehys tää korpireunus. Vesi on erittäin matalalla, ja lahdelma näyttää lähinnä suolta, sen perukkaan laskeva purouomakin on rutikuiva. Kurjenjalat ja muut kosteikkokasvit ovat levittäytyneet ulpukanlehtien sekaan, eikä avovettä näy lainkaan. Kuhmalahden Laipansalo tarjoaa kulkijalle rikkumatonta rauhaa. Edessäni on korpikuusten kaistale kääpäisine maapuineen, sen takana muutama aari kitukoivuja kasvavaa suota, uusi rinne ja kallionharjanteen valoisa männikkö. Kuljen kallionsyrjää pienen suon laitaan keskelle metsän rauhaa. Samassa ilman täyttää kurkien huuto. Mustikka hehkuu siellä täällä punaista ruskaa, suon saraikko ja kituliaat koivut kellertävät, mutta aamun lämmössä on vielä aavistus kesää. Sen reunassa kuusien oksilla roikkuu komeita naavapartoja. Päivän mittaan kurkiparvi toisensa jälkeen lipuu metsän yli matkallaan etelään. Kallio viettää järven rantaan, jossa minua odottaa yllätys. Maa nousee, ja tulen kallionselänteelle, jota peittää pehmeä sammalja jäkälämatto. Vuosikymmenten saatossa matala lahdenpohja kasvaisi umpeen joka tapauksessa, mutta ilmaston lämpeneminen antaa sille vauhtia. LAHDEN TAKANA vastassa on kuusikkoa ja viimeinen kallio ennen kuin edessä on suojelualueen pohjoisrajaa noudatteleva metsäautotie. Palaan takaisin ja istahdan tuulenkaadolle suojuotin päähän laskevaan rinteeseen. Suojelualue on kapea, mutta pituutta sillä riittää lähes kilometri. Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO P arkkeeraan auton suojelualueen laitaan ja heitän repun selkääni. VALOISA KALLIONREUNA muuttuu hämäräksi korveksi, jossa kuusten keskellä kohoaa kilpikaarnaisia mäntyjä. 54 Aarre 8/2023 LUONTO. Männikössä rätisee kulorastas, suuren petäjän alta löydän metson vanhoja ulostepötkylöitä. Kevyt tuuli käy pohjoisen suunnasta ja innostaa suuria lintuja. Poikkeuksellisen lämmin ja kuiva kesä antaa vinkin tulevasta. Muutamalla askeleella tie jää puiden taakse. Vieressäni olevat suuret siirtolohkareet ja suohon putoava parimetrinen jyrkänne ovat paksun, vihreän Paikka paikoin korpien reunakuusissa liehuu paksu naava
55 Aarre 8/2023 LUONTO. Pienten suo painanteiden korpi reunuksilla on komei ta petäjiä ja runsaasti eriikäistä lahopuuta
Rikkumaton rauha saa metsän tuntumaan paljon kokoaan suuremmalta. Tuuli humisee vaimeasti latvustossa narauttaen konkeloon kaatunutta puuta. Haapoja ei juuri ole, löydän vain muutaman ryhmyisen vanhuksen, joiden kyljissä on tikankoloja. Laipansalo Sijainti: Kangasalan Kuhmalahdella Pinta-ala: 18 hehtaaria Ostettu: 2022 Ominaisuuksia: Kalliometsien ja korpi reunaisten suopainanteiden kaunista mosaiikkia, johon kuuluu metsäjärven rantaa ja pitkä, kapea lahti. 57 Aarre 8/2023 LUONTO. Valoisilla harjanteilla makaavat maapuut altistuvat paahteelle ja elättävät aivan toisenlaisen lajiston kuin korpien hämäriin komeroihin kaatuneet. Siellä vallitsevaan tunnelmaan kiteytyy erinomaisesti säätiön sivuilta lainattu virke: ”Ikimetsät voivat kasvattaa ihmisiä luonnonsuojelijoiksi, ja siksi niiden suojeleminen on tärkeää koko eliökunnan yhteisen tulevaisuuden kannalta.” Sulkasammalen seassa pilkottavat yövilkan lehdet kertovat siitä, että metsä on saanut olla rauhassa vuosikymmenten ajan. LISÄTIETOJA luonnonperintosaatio.fi Harjanteiden maapuut elättävät toisenlaisen lajiston kuin korven hämärään kaatuneet. Maanpinnan tarkastelu paljastaa sammalen seasta yövilkan pieniä lehtiä. Monimuotoisuuden ylläpitämisen ja suojelun ohella Luonnonperintösäätiön tavoitteisiin kuuluu lisätä ihmisten ymmärrystä metsästä, tarjota retkeilymaastoja, inspiraation lähteitä ja oppimiskohteita. Se on suomalaista perusmetsää, jollaista on ollut muinoin kaikkialla. Tämä heinä-elokuussa kukkiva vaatimaton kämmekkä kertoo metsän saaneen olla rauhassa vuosikymmenten ajan. Oikeassa metsässä kulkeminen, sen lukemattomien asukkaiden kohtaaminen ja rauhan aistiminen avaavat mielen kunnioitukselle kahlitsematonta luontoa kohtaan. Metsässä ei ole mitään ihmeellistä tai poikkeuksellisen komeaa. Täällä monimuotoisuus piiloutuu katseelta vaikkapa mikroilmaston kirjoon. Se on karua ja lajistoltaan varmaan suhteellisen niukkaa, vaikka vesi ja rantavyöhyke tuovat siihen oman lisänsä. Kytkeytyy Laipanmaan retkeilyalueeseen. Maapuita on paljon, sammalikot ja jäkäliköt paksuja, siellä täällä roikkuu naavaa lämpimänharmaina kasvustoina. Jossakin tirauttaa töyhtötiainen, muuten on hiljaista. Siinä onkin koko kuva Laipansalon metsästä: vaihtelevaa pikkusoiden, korpilaikkujen ja kalliometsien mosaiikkia, kaikenikäisiä puita, joukossaan kilpikaarnaisia ylispetäjiä ja jo päivänsä päättäneitä keloja. Havupuiden seassa on koivuja etenkin rannassa ja soiden laitamilla. LAIPANSALO ON KAUKANA asutuksesta ja suuremmista teistä. sammaleen peitossa. Kulkeminen on helppoa kuivien harjanteiden ohjatessa askeleita soiden vieritse. Tänne on helppo kuvitella niin keskitalven hiljaisuus kuin kesäyönä männiköistä kantautuva kehrääjän surina ja leppälinnun haikea laulunsäe. Laipansalon metsä vastaa näihin tavoitteisiin
Aterian kruunaa juhlava tyrnikiisseli. Teksti, kuvausjärjestelyt ja kuvat ELINA LAMPELA Kääryleitä ja kiisseliä 58 Aarre 8/2023 HYVINVOINTI. Tarjoa vegaaniset kaalikääryleet puolukkasurvoksen ja perunoiden kanssa. VILLIRUOKA Kaalikääryleet voi täyttää riista jauhelihalla tai papusienimuhennoksella
Taita lehden reunat täytteen päälle ja kääri napakaksi paketiksi. Kuori ja kuutioi porkkana sekä sellerinvarsi. Lisää papumassan joukVoisulalla, siirapilla ja kermalla valellut riistakaalikääryleet muhivat uunissa meheviksi. Laita isoon uunivuokaan tai korkeareunaiselle uunipellille 2 rkl margariinia. Keitä kaalia noin 15 minuuttia ja irrota kaalinlehtiä sitä mukaa kuin ne pehmenevät. Keitä kaalia noin 15 minuuttia ja irrota kaalinlehtiä sitä mukaa kuin ne pehmenevät. Ota vuoka uunista ja lado kääryleet tiiviisti vuokaan. Ota vuoka uunista ja kääntele kääryleet. Nosta kaali isoon kattilaan ja täytä kattila vedellä. Leikkaa kaalinlehdistä paksua lehtiruotia ohuemmaksi. Sekoita tasaiseksi massaksi. Koverra kaalin kova kanta pois. Laita vuoka uuniin ja anna voin sulaa, jopa hieman ruskistua. Ota vuoka uunista ja kääntele kääryleet. Leikkaa kaalinlehdistä paksua lehtiruotia ohuemmaksi. Valmista täyte: Lisää kulhoon jäähtyneet ohrasuurimot, raaka jauheliha, kananmunat, siirappi, suola ja pippuri. Lisää veteen ripaus suolaa. Nosta kaali isoon kattilaan ja täytä kattila vedellä. koon kypsät ohrasuurimot sekä paistetut sienet ja vihannekset, suola ja mausteet. Jos käytät rouskuja, ryöppää ne ennen käyttöä. Laita lehdelle kaksi reilua ruokalusikallista täytettä hieman lehden koosta riippuen. Kun ohra on kypsää, anna sen jäähtyä. Sulata sillä välin 50 grammaa voita. Lisää veteen ripaus suolaa. Kaada pavut kulhoon ja muussaa ne käsin tai perunasurvimella. Riistakaalikääryleet (4 ANNOSTA) • noin 1,5 kg:n kokoinen valkokaali tai käärylekaali • vettä ja suolaa kaalin keittämiseen Täyte: • 1,5 dl esikypsytettyjä rikottuja ohrasuurimoita • 1 lihaliemikuutio • 6 dl vettä • 400 g riistajauhelihaa (hirveä, peuraa tai kaurista) • 3 kananmunaa • 2 rkl tummaa siirappia • 1 tl suolaa • 0,5 tl mustapippuria Vuokaan: • 2 rkl voita • 50 g voita sulatettuna • 2 dl kuohukermaa • 0,5 dl tummaa siirappia Keitä ohrasuurimot pakkauksen ohjeen mukaan lihaliemellä maustetussa vedessä. suppilovahveroita, mustatorvisieniä tai rouskuja • 1 porkkana • 1 sellerinvarsi • 1 sipuli • 3 valkosipulinkynttä • 1 rkl rypsiöljyä • 1 säilyketölkki (380 g / 230 g) isoja valkoisia papuja eli voipapuja • 1,5 tl suolaa • 1 tl savupaprikajauhetta • 1 tl timjamia • 0,5 tl mustapippuria Vuokaan: • 2 rkl margariinia • 50 g margariinia sulatettuna • 2 dl kaurakermaa • 0,5 dl tummaa siirappia Keitä ohrasuurimot pakkauksen ohjeen mukaan kasvisliemellä maustetussa vedessä. Puhdista metsäsienet. Kaada kääryleiden päälle sulatettu voi, kermaa ja siirappia. Taita lehden reunat täytteen päälle ja kääri sitten napakaksi paketiksi. Kuumenna paistinpannulla rypsiöljyä ja kuullota sieniä ja vihanneksia noin 10 minuuttia, kunnes sienten neste on haihtunut ja kasvikset ovat pehmenneet. Paista kääryleitä ensin 40 minuuttia. Laita lehdelle kaksi reilua ruokalusikallista täytettä hieman lehden koosta riippuen. Laita isoon uunivuokaan tai korkeareunaiselle uunipellille 2 rkl voita. Kuumenna vesi kiehuvaksi. Kasviskaalikääryleet (4 ANNOSTA) • noin 1,5 kg:n kokoinen valkokaali tai käärylekaali • vettä ja suolaa kaalin keittämiseen Täyte: • 1,5 dl esikypsytettyjä rikottuja ohrasuurimoita • 1 kasvisliemikuutio • 6 dl vettä • 100 g metsäsieniä, esim. Kaada valkoiset pavut siivilään ja huuhtele ne juoksevan veden alla. Sulata sillä välin 50 grammaa margariinia. Kuori ja silppua sipuli ja valkosipulinkynnet. Kun ohra on kypsää, anna sen jäähtyä. Laske uunin lämpötila 175 asteeseen ja jatka paistamista vielä tunti. Koverra kaalin kova kanta pois. Laita vuoka uuniin ja anna rasvan sulaa, jopa hieman ruskistua. Ota vuoka uunista ja lado kääryleet tiiviisti vuokaan. Kuumenna vesi kiehuvaksi. 59 Aarre 8/2023 HYVINVOINTI. Sekoita hyvin. Laske uunin lämpötila 175 asteeseen ja jatka paistamista vielä tunti. Kun olet rullannut kaikki kääryleet, kuumenna uuni 220-asteiseksi. Paista kääryleitä ensin 40 minuuttia. Kaada kääryleiden päälle tasaisesti sulatettu rasva, kaurakermaa ja siirappia. Kun olet rullannut kaikki kääryleet, kuumenna uuni 220-asteiseksi
VILLIRUOKA Tyrnikiisselistä saa sileää, kun marjojen kuoret ja siemenet siivilöi pois. Sen siemenissä olevassa öljyssä on paljon Evitamiinia. Ravinteita on sitä enemmän, mitä pohjoisempana tyrni kasvaa. Koristele annokset tyrnimarjoilla. 60 Aarre 8/2023 HYVINVOINTI Aarre 8/2023. Vaahdota vispiker ma. Tyrni kiisseli ja mascarpone vaahto (4 ANNOSTA) • 150 g tyrnimarjoja • 3 dl vettä • 0,75 dl sokeria • 2 rkl peruna jauhoja • 2 tl vaniljasokeria Mascarponevaahto: • 2 dl vispikermaa • 125 g mascarpone juustoa • 1 rkl raastettua sitruunankuorta • 1 rkl sokeria • 1 tl vaniljasokeria Mittaa kattilaan tyrnimarjat ja kaksi desilitraa vettä. 3 Tyrni on hyvä C-vitamiinin lähde. Anna pulpahtaa kerran ja ota kattila pois levyltä. Kuu menna kiehuvaksi ja anna porista viisi minuuttia. Kuumen na seosta koko ajan vispilällä sekoittaen. Marja on kypsä, kun sen sisällä oleva siemen on musta. Halutessasi voit jättää marjat kiisselin sekaan. Kaada tyrnimehu kattilaan ja lisää sokeri. Purista keitetyt tyr nimarjat huolellisesti siivilän läpi. Annostele jälki ruokakulhoihin tyrnikiisseliä ja mascarponevaahtoa. Mittaa joukkoon sokerit ja sekoita vaahto tasai seksi. 4 Tyrnimarjojen vitamiini pitoisuus sekä hivenaineiden ja karoteenin määrä vaihtelee kasvupaikan mukaan. Laita kattila takaisin le vylle. Lisää vaahtoon mascarpone. Jäähdytä kiisseli. Pohjoinen voimamarja 1 Suomessa tyrni pensaita kasvaa luonnossa etupäässä kivisillä ja hiekkaisilla merenrannoilla. Sekoita peru najauhot desilitraan kylmää vettä ja kaada kattilaan tyrnimehun joukkoon. 2 Marjat kypsyvät syyslokakuussa. Pese sitruuna kuumalla vedellä, raasta ruoka lusikallinen keltaista kuorta ja lisää se vaahtoon. Ravinteikasta marjaa myös viljellään puutarhoissa
Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. 61 Aarre 8/2023 VAKIOT. 020 413 2277 (ark. 8–16). Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. RISTIKKO 8/2023 Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBANmuodossa Muista antaa nämä tiedot! Osall istu ja voita ! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. Ristikon 6/2023 ratkaisu: Avainsana: UKKOSTAA Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Onnittelemme Ristikon 6/2023 voittajia: Tarja Pentti, Jämijärvi Kaarina Sohlman, Hämeenlinna Leila Soikkeli, Halikko Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 22.10.2023 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 8, PL 440, 00101 Helsinki. Ristikon 8/2023 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 10/2023
Yhteismetsillä veroetu Yhteismetsissä päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä. ”Mutta vaikka omistusyksiköllä olisi kuinka hyvä tilarakenne ja osakkailla metsänhoidon osaamista, hyvää tulosta ei saavuteta, jos omistaja ei kykene tekemään päätöksiä.” Takkuava päätöksenteko voi viivästyttää tarpeellisia hoitotöitä ja estää hyödyntämästä korkeita puun hintoja. ”Metsän omistaminen yksin on päätöksenteon kannalta helpointa”, Havia sanoo. Kuolinpesien ja metsäyhtymien osakkaille Havia suosittelee vuosittaisia keskusteluja sekä toimintasuunnitelmaa seuraavalle vuodelle, jotta joka toimenpidettä ei tarvitse sopia erikseen. Yhteismetsän toimitsijalla tai hoitokunnalla on laajat valtuudet tehdä toiminnallisia päätöksiä tilikauden aikana. Aiemmin metsien pinta-alaverotuksen aikana kuolinpesien osuus omistajista oli suurempi kuin yhtymien. ”Yhteismetsien parempi kannattavuus on liian yksinkertainen johtopäätös”, Viitala sanoo. HYVÄT NEUVOT Teksti ANU SUSI | Kuvitus AINO SAARIKIVI Helpompia päätöksiä Yhteismetsiä pidetään muita yksityismetsiä kannattavampana omistusmuotona, mutta pitääkö se paikkansa. Nykyään kuolinpesä katsotaan hankalaksi metsän yhteisomistuksen muodoksi. Metsän omistusmuoto vaikuttaa metsätilan päätöksenteon sujuvuuteen ja metsätalouden kannattavuuteen. Kun siirryttiin puun myyntitulojen verotukseen, alkoi yhtymien määrä kasvaa”, kertaa MetsäPremium Oy:n toimitusjohtaja Pirjo Havia. Näin hän voi reagoida ketterästi muuttuviin markkinatilanteisiin. Yhteismetsiä on hyvin monenlaisia alkaen Pohjois-Suomen suurista yhteismetsistä. Muiden osakkaiden kannattaa antaa metsätilan asioita hoitavalle osakkaalle valtuutus kilpailuttaa ja myydä ennalta sovitut leimikot. Yhteismetsälain muutos vuonna 2003 ja yhteismetsien alempi veroprosentti ovat innostaneet perheitä ja sukuja perustamaan myös yhteismetsiä. V erotus on ohjannut metsän eri omistusmuotojen suosiota viime vuosikymmeninä. Muiden yksityismetsien tapaan yhteismetsät voivat hyödyntää myös valtion metsätalouden tukia ja metsävähennystä. Luonnonvarakeskuksen tutkijat Esa-Jussi Viitala ja Jussi Leppänen tarkastelivat kymmenisen vuotta sitten yhteismetsien kannattavuutta ja päätyivät kyseenalaistamaan käsityksen yhteismetsien taloudellisesta tehokkuudesta. YKSIN VAI YHDESSÄ. Metsäyhtymät puolestaan toimivat puun tarjonnan kannalta keskimäärin hyvin. Kuolinpesän ja yhtymän haasteena on vaatimus yksimielisistä päätöksistä.” Toiseksi tärkein asia on tilarakenne: ei hajallaan olevia pikkupalstoja. ”Voi toimia nopeasti tilanteen ja omien senhetkisten tarpeiden mukaan. Hän toimii asiantuntijana Tapion Sujuvaan metsänomistukseen 2025 -hankkeessa. Vuonna 2005 yhteismetsät saivat puunmyynnilleen muita yksityismetsiä alemman veroasteen. Tavoitteena oli ehkäistä metsätilojen pirstoutumista ja varmistaa teollisuudelle tasaisempaa raakapuuvirtaa. Pirjo Havian mukaan tärkein tekijä eri omistusmuotojen vertailussa on päätöksenteon toimivuus. Se vaikuttaa välillisesti myös metsätalouden kannattavuuteen. 62 Aarre 8/2023 OMA TALOUS. Tärkeintä on varmis taa sujuva päätöksen teko. Yhteisomistusta voi helpottaa sopimuksin. ”Pinta-alaverotus oli kuolinpesille edullisempi. Hoitokunta ei kuitenkaan pysty sooloilemaan mielensä mukaan, sillä yhteismetsän toimintaa ohjaavat yhteismetsälaki, toimintasuunnitelma, talousarvio ja metsäsuunnitelma
”Viime aikoina on perustettu ehkä pinta-alaltaan liian pieniä yhteismetsiä. Käsittely-yksiköllä eli kuviokoolla on usein suurempi vaikutus metsätalouden kuluihin. Poikkeuksellisia vuosia M etsien pitkän aikavälin reaalituotoksi on arvioitu 3–4 prosenttia, mutta viiden viime vuoden tilanne on Luonnonvarakeskuksen tutkijan Esa-Jussi Viitalan mukaan ollut poikkeuksellinen. Tukin ja kuidun hintasuhde vaikuttaa metsätalouden kannattavuuteen ja myös metsien käsittelytapaan. Puunmyynnin alempi veroaste ei määritä koko kannattavuutta.” Yhteismetsien veroetu on muutama prosenttiyksikkö. Myös muissa sijoitusmuodoissa alhainen korkokanta ja halpa raha tuottivat hyviä tuloksia. Nyt korot ovat nousseet, mutta metsänomistaja hyötyy yhä itäpuun tuonnin loppumisesta. Jos tämä muutos on pitkäaikainen, se saattaa Viitalan mukaan ravistella käsitystä metsien optimaalisesta käsittelystä. Yllätyksenä uusien yhteismetsien perustajille voivat tulla hallinnolliset kulut kuten kirjanpidon järjestäminen, tilinpäätökset ja lakisääteiset kokoukset. Esa-Jussi Viitala neuvoo metsänomistajia toimimaan joustavasti ja hyödyntämään myös muita tulonlähteitä, esimerkiksi ympäristöja suojelutukia. Yhteismetsiä on noin kuusi prosenttia. Yllättäviä kuluja Pirjo Havian mukaan metsänomistajat tarttuvat kenties turhankin herkästi veroetuihin. Kotimaisen metsätalouden kannattavuus on ollut viime vuosien ajan poikkeuksellisen hyvä. Tuottoaan maksimoivat metsärahastot käyttävät nekin aktiivisesti erilaisia myyntituloja tukimahdollisuuksia. Muista myös muut tulot Metsissä tähtäin on vuosikymmenten päässä. Todellista etua pienentää se, ettei yhteismetsä saa yrittäjävähennystä, joka on viisi prosenttia kaikista metsätalouden verotettavista tuloista. Asiantuntijat muistuttavat myös siitä, että metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita metsänomistukselleen. Metsäteollisuuden huippuvuodet 2018 ja 2021 nostivat kotimaisen puun kysynnän ja hakkuut ennätystasolle, ja vuonna 2022 alkanut Ukrainan sota lopetti puun tuonnin Venäjältä Suomeen. Alhaisempi veroprosentti parantaa yhteismetsäomistuksen kannattavuutta. Pirjo Havia kehottaa näkemään tietyt metsänhoitokulut tulevaisuuden investointeina. Viitalan ja Leppäsen tutkimuksen mukaan suuria yhteismetsiä voi kuitenkin vaivata jäykistävä vuosisuunnittelu ja hallintokulujen nousu, kun koon kasvaessa aletaan tarvita ulkopuolista apua. Tilojen keskikoko on muita yksityismetsiä suurempi, mutta 15 viime vuoden aikana on perustettu lähinnä pienempiä sukujen yhteismetsiä. Yhteismetsät eivät saa yrittäjävähennystä. Puun kantohintojen tukki–kuitu-hintasuhde on muuttunut. Sitä Pirjo Havia ei pidä hyvänä ajatuksena. ”Metsätalouden mittakaavaetu koostuu kahdesta osasta eli tilakoosta ja käsittely-yksikön koosta”, Viitala muistuttaa. ”Se voi edelleen yleistyä, kun Suomen metsät ovat siirtymässä nuoremmille sukupolville”, Havia uskoo. Metsien tuotot eivät ole ainakaan vielä laskeneet yhtä paljon kuin muiden kiinteistöjen. Orpon hallitusohjelmassa esitetään metsävähennyksen korotusta. Päätehakkuisiin perustuva vai peitteinen kasvatus, milloin harvennetaan ja kuinka paljon harvennetaan. Verohallinto tekee 5 prosentin suuruisen yrittäjävähennyksen verotettavista metsätuloista. Metsän omistus ja verotus Suomen yksityismetsien pinta-alasta kaksi kolmasosaa on yhden henkilön tai puolisoiden omistamia. Muut yksityismetsänomistajat maksavat pääomaveroa 30 prosenttia 30 000 euron tuloihin saakka ja sen ylittävältä osalta 34 prosenttia. ”Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa se ohjaa rahaa väärään suuntaan ja voi vauhdittaa metsätilojen hintojen nousua.” Metsävähennys toki kannustaa metsänomistajia hakkuisiin, mutta Havian mielestä metsävähennyksen nykyinen taso on riittävä. Päätehakkuita voi pyrkiä ajoittamaan puun hinnan mukaan, mutta nuoren metsän hakkuut kannattaa aina tehdä ajallaan. Kuolinpesien osuus on tätä hieman suurempi, ja metsäyhtymien osuus on vajaa viidennes metsäpinta-alasta. Venäjän-tuonti piti kuitupuun hintoja pitkään tasaisen alhaalla, mutta tuonnin päätyttyä kuitupuun hinnat ovat nousseet merkittävästi. 63 Aarre 8/2023 OMA TALOUS. Varsinkaan pienillä metsätiloilla korkea tuottoprosentti ei aina ole ykköstavoite. Suvun yhteismetsä tai perheen metsien liittäminen olemassa olevaan yhteismetsään voi silti olla hyvä omistusvaihtoehto. Yhteismetsien pääomaverokanta on 26,5 prosenttia
KYSYNTÄÄ ON! OMAKOTITALOT, LOMAHUVILAT, RANTAMÖKIT, MAATILOJEN PIHAPIIRIT JA METSÄTILAT. Sopivasta kauppa heti. Tervetuloa meille! PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 Tässä on hyvä paikka sinunkin ilmoi tuksellesi! Tilaa heti 044 500 5404 aarrelehti.fi/lahjatilaus Tilaa Aarre lahjaksi ystävälle! Aarteen tilaus on lahja, josta on saajalleen iloa ja hyötyä. Aarre tarjoaa lukuelämyksiä metsänomistajille, tuleville metsänomistajille sekä kaikille metsästä kiinnostuneille. PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. 013 411 180 Pienkoneiden ja polkupyörien myynti, ammattitaitoista huoltoa jo yli 40 v. www.tuomontupa.fi 64 Aarre 8/2023 VAKIOT. Vihdintie 4, 00350 Helsinki p.09–2418 498. Luotettavaa välitystä ja arviointia yli 30v. 044 500 5404, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 044 500 5404 Olkontie 6, 82500 Kitee p
Valtion maksamaa korvausta voi hakea Suomen metsäkeskuksesta. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. 3. 6. Noin 400-vuotiaita. Tervalepän. E R K KI MO I LA S EN A L B U M I E LIN A L AM PE LA ENSI NUMEROSSA MARKKU PULKKINEN Oikein valittu maanmuokkaus varmistaa taimien kasvuun lähtöä Metsätyömuistoja Taivalkoskelta Apuvälineitä hankintahakkuulle Suometsänhoitoa uusilla ohjeilla Uppopaistetut jauhelihaja kasvispiirakat Naveroja ojitusmätästyksen yhdistelmällä saatiin turvepitoisen tuoreen kankaan vesitalous kuntoon. 2. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Oulangan kansallispuiston. Seuraava Aarre ilmestyy 23.10.2023 PALVELUKORTTI A a rr e m a k s a a p o st i m a k s u n Vie sti m ed ia Oy A sia ka sp alv elu Tu nn us 50 02 59 6 In fo A 2 00 00 3 VA ST AU SLÄ H ET YS TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 69 e • laskutusjakso 12 kk 138 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. LAHJATILAUKSEN SAAJA / UUDET OSOITETIETONI Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Tilaustunnus AAV0024 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta Aarre 8/2023. Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Suosittelemme maksutonta e-laskua. Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 e paperilaskulisä. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. Noin kolmekymmentä. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. AARTEEN TILAUSLOMAKE Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden itselleni lahjaksi alkaen seuraavasta numerosta __ / __ / 20___ 6 kk 69 e 12 kk 138 e Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen __ / __ / 20___ ajaksi __ / __ / 20___ – __ / __ / 20___ TILAUKSEN MAKSAJA / VANHAT OSOITETIETONI Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Haluan saada Viestimedialta uutisia ja etuja sähköpostilla tekstiviestillä. TÄLLÄ PALVELU KORTILLA VOIT • tilata Aarre-lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteenmuutoksesta • irtisanoa tilauksesi Tilaa Aarre! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. 4. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun. 5. Karpalo. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. AARREVISAN VASTAUKSET 1. 2023 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa
Suomalaiset ovat yhä sen verran muita edellä, että brasilialaiset tekisivät varmaan vielä jonkin aikaa mielellään kaiken yhdessä kanssamme, yhteisyritysten kautta. Aikaa korjausliikkeille ei ole paljon. Euroalueen maat eivät saa enää edes tuottaa omaa rahaansa keskuspankissaan, vaan niiden pitää ansaita käyttämänsä eurot verottamalla tai lainata rahat yksityisiltä pankeilta. Tästä syystä euroalueen maat alkavat romahtaa, kun valtion velka ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. MARIA MIKLA S Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. Nyt olisi tärkeää pitää kiinni tästä taloutemme viimeisestä suuresta linnakkeesta ikään kuin palaamalla ”kekkoslaiseen” teollistamispolitiikkaan. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen julkaisemassa reportaasissa huomautettiin, että 20 vuotta sitten Suomi vei Kiinaan teollisuustuotteita ja toi raaka-aineita, kun taas nykyään Suomi vie Kiinaan pääsääntöisesti raaka-aineita ja tuo huipputeknologiaa. Teollistamispolitiikan kiellon vuoksi EU-maiden valtiot eivät saa sijoittaa uusiin yrityksiin kuin maksimissaan 15 miljoonaa euroa ja korkeintaan 50 prosenttia pääomasta. 66 Aarre 8/2023 VAKIOT. MISTÄ OSIEN NOPEA vaihtuminen johtuu. Brasilian johtava metsäyhtiö Suzano osti jo Spinnovan, uudenlaisia puupohjaisia vaatekuituja kehittävien suomalaisten yhtiöiden ehkä kirkkaimman helmen. TÄRKEIN JÄLJELLÄ oleva alue, jolla Suomi ja Ruotsi ovat monta askelta muuta maailmaa edellä, on biotalous eli öljyperäisten tuotteiden, betonin ja metallien korvaaminen puusta tai muusta biomassasta valmistetuilla uudenlaisilla materiaaleilla. Oikeistopopulististen puolueiden nousu on kuitenkin tehnyt asiallisen keskustelun ongelmasta mahdottomaksi, sillä se on saanut muut puolueet ryhmäytymään Euroopan unionia sokeasti puolustavaksi linnoitukseksi. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. Kiinan johtoasema aurinkoenergian alalla on murskaava. RISTO ISOMÄKI Biotalous voisi olla Euroopan viimeinen iso mahdollisuus ISOMÄKI Aikaa korjaus liikkeille ei ole paljon. Sunilan tehtaan sulkeminen on askel täsmälleen väärään suuntaan. Ne eivät maksa veloistaan korkoja, eikä velkaa koskaan makseta takaisin. Suzano luettelee omissa visioissaan myös kaikki ne muut uuteen biotalouteen liittyvät tärkeät uudet ideat, jotka suomalaiset yritykset ovat tuoneet ensimmäisinä maailmaan. Lähestymistapa on pragmaattinen eikä ideologinen ja dogmaattinen niin kuin länsimailla. Muita aloja, joilla Aasian maat ovat nousseet kehityksen kärkeen, ovat esimerkiksi lääketieteellinen bioteknologia, sähkön siirtolinjat, lämpöpumput, sähköautot, akut, superkondensaattorit ja useimmat uudet materiaaliteknologiat. Kun Kiina päättää, että jonkin teollisuudenalan johtoasemien valtaaminen on tärkeää, valtio investoi silmää räpäyttämättä 100 miljardia tai enemmän. Kyse on ennen kaikkea länsimaiden järkähtämättömästä lapsenuskosta siihen, että talous toimii tehokkaimmin silloin, kun valtion rooli on mahdollisimman pieni. Mutta jos Suomi ja Ruotsi jäävät edelleen istumaan käsiensä päälle, brasilialaiset toteuttavat biotalouden suuren vallankumouksen ilman meitä. Ne kuitenkin lainaavat itseltään eli omalta keskuspankiltaan. Sittemmin Kiina, Etelä-Korea, Japani ja muut Aasian maat ovat kuitenkin siirtyneet teknologisten ravintoketjujen huipulle lähes kaikilla strategisesti tärkeimmillä aloilla. Toisin sanoen Suomesta ja muista Euroopan maista on tulossa – ja osittain jo tullut – eräänlaisia kehitysmaita suhteessa Kiinaan ja Aasian muihin nouseviin mahteihin. Eli sen verran kuin tarvitaan. Lukuisat taloustieteen nobelistit ovat kritisoineet kumpaakin valintaa kovin sanoin. Kiinalaisilla on nykyään maailman suurimmat tuulimyllyt (18 megawattia). Tästä syystä Kiina pystyi ottamaan 800 miljoonaa uutta ihmistä sairausvakuutuksen piiriin samaan aikaan, kun Suomen vielä vähän aikaa sitten maailman parhaisiin kuulunut terveydenhuolto murenee palasiksi. V ielä 80-luvulla Suomeen tuotiin Kiinasta lähinnä halpoja ja melko huonolaatuisia vaatteita ja työkaluja. Valta on vaihtumassa myös tietoteknologian alalla. Kiinan valtionvelka suhteessa BKT:hen on seitsemän kertaa ja Japanin velka neljä kertaa suurempi. Ongelman ydin koostuu kahdesta Euroopan unionin perussopimuksien valuviasta eli teollistamispolitiikan kiellosta ja euroalueen rahapolitiikasta
Metsän kasvattama Hartolan visakoivua ja kotimaista hirvennahkaa. Katso kaikki kellot: aarniwood.com