30 Huskun vääntävä kuusikymppinen s. 46 metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous hyvät neuvot Metsäraha poikimaan s. 16 AR-20240923-518617-_6146026.indd 1 AR-20240923-518617-_6146026.indd 1 10.9.2024 11.17.43 10.9.2024 11.17.43. 62 Harrikkamiehen kyydissä Reijo Lanu ja Anne Vilkki-Lanu lunastivat itselleen Lanun sukumetsät Virolahdella, s. Pelätään metsien häviämistä, mutta umpeen tämä maa on kasvamassa. 38 14,40 € 8 | 2024 aarrelehti.fi Ihastusta ilmassa savotalla s. 22 YMPÄRISTÖTUKI Lisätuloa arvokohteen suojelusta s. s
MARIA MIKLAS Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi Ei muulla väliä, jos vain on hyvät, kuivat puut PÄÄKIRJOITUS E lokuun lopun moniin suuntiin velloneen raakkukohun aikana joku varmaan tuli muistaneeksi kirjailija Anni Kytömäkeä, jonka Finlandia-palkitun Margarita-romaanin yksi päähenkilö oli jokihelmisimpukka. Jokin ihmisen lajihistoriaan tai ainakin esivanhempien välittämään perimätietoon liittyvä; se helpottava tunne, kun syksyllä kurkistaa liiteriin ja hiljaa mielessään varmistuu siitä, että minä ja läheiseni selviydymme tästäkin talvesta. Polttopuuasiassa tavalliset suomalaiset ovat osoittaneet harvinaisen itsenäistä ja itsepäistä ajattelua. Tänä vuonna polttopuukauppiaat ovat kertoneet, että tulevan talven puut myytiin viittä vaille loppuun jo kesällä siitä huolimatta, että klapien hinnat ovat nousseet selvästi raakapuun hinnannousun myötä. Olemme palautteesta havainneet, että omasta metsästä saadut polttopuut ovat kenties suurin yhteinen tekijä lukijakuntamme metsänomistusta koskeville arvoille ja tavoitteille. Kaikki polttopuihin liittyvä kiinnostaa: kirveet, halkaisulaitteet ja klapikoneet, puun oikea-aikainen kaataminen ja oikeaoppinen pinoaminen, nuotiot, takat ja hormit, eri puulajien lämpöarvot, poltto puun verokohtelu, puulämmityksen tuoma rahansäästö, osaa myös polttopuista saatu myyntitulo. Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. 1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta. Euroopan unionissa poliitikot saavat vaikka loputtomiin kiistellä siitä, mikä on uusiutuvaa energiaa ja mikä ei ole. 3 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518619-_6146023.indd 3 AR-20240923-518619-_6146023.indd 3 10.9.2024 11.17.33 10.9.2024 11.17.33. Haastattelun kuvat oli otettu Hämeenkyrössä asuvan Kytömäen lähimetsässä, jonka hän on ostanut. Se, ettei hän onnistu tekemään tulta. Me selviydymme tästäkin talvesta. Metsästä on seitsemän hehtaaria suojeltu ja loput kolme hehtaaria jätetty ”talonlämmitysmetsäksi” (lainausmerkit Hesarin). Mitähän Kytömäelle kuuluu. Helsingin Sanomat kertoi (su 1.9.2024). POLTTOPUUN KYSYNTÄ kasvoi sekä Suomessa että KeskiEuroopassa hurjasti syksyllä 2022, tunnetuista syistä. Viranomaiset voivat muistuttaa pienhiukkasten vaaroista, päältä sytyttämisestä ja nuohousväleistä. Tiesitkö muuten, mikä on metsään eksyneen suurin riski. Ja sitten vielä jokin, mitä on vaikea pukea sanoiksi. Jännittävää! Luonnonperintösäätiön puheenjohtaja Kytömäki on ainakin tässä yhdessä asiassa hyvin lähellä Aarteen lukijoita
Aikakausmedioiden parissa syntyy ajatuksia, jotka saattavat muuttaa koko elämän. Siksi niitä luetaan. AR-20240923-518621-_6146022.indd 5 AR-20240923-518621-_6146022.indd 5 10.9.2024 11.17.33 10.9.2024 11.17.33. Muuta tarinasi suuntaa
22 VÄÄNTÄVÄ KUUSIKYMPPINEN Husqvarna 560 XP Mark II on iso ja tehokas saha, joka sopii isojen puiden kaatamiseen ja pölkytykseen. 30 ”METSIEN MYYNTI ULKOMAILLE ON ESTETTÄVÄ” MTK Säätiön hallituksen puheenjohtaja Esa Härmälä pitää Suomen metsien siirtymistä ulkomaiseen omistukseen äärimmäisen huolestuttavana. Varhaisperkauksen jälkeen maisema kaunistuu, kun pusikko häviää ja istutus taimikko nousee näkyville. 20 ERIKOISPUUN KYSYNTÄ VAIHTELEE ALUEITTAIN Metsänomistajan kannattaa olla itse aktiivinen erikoispuukaupassa. SISÄLTÖ 6 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518622-_6146055.indd 6 AR-20240923-518622-_6146055.indd 6 10.9.2024 11.19.08 10.9.2024 11.19.08. 28 JUURIKÄÄVÄN TARKKA PAIKKATIETO ON METSÄNOMISTAJAN ETU Mikäli lahodatan siirtäminen tehdään vaikeaksi, tieto ei kulje käytäntöön, kirjoittaa Petri Kortejärvi. ”Laitamme joka vuosi vireille keskimäärin 60–80 hakemusta”, metsäneuvoja Joonas Mäkinen kertoo. 8 2024 lukuvinkki! 38 10 32 Ympäristötuki herättää kiinnostusta Metsän hoitoyhdistys Päijänteen alueella. MARKKU PULKKINEN HANNE MANELIUS RITVA TUOMI KANNEN KUVA JOHANNES WIEHN Jaana Pauluksen henkevä väripuupiirros on hänen veistämänsä painolaatan peilikuva. 16 METSÄKIERROS MAASTURILLA Reijo Lanu ja Anne Vilkki-Lanu kulkevat metsissään Virolahdella museomaasturilla. 14 AJANKOHTAISET AARTEET Kuukauden luontokuvassa närhi ja metsänimisissä Jukka Haapalainen. METSÄ 3 EI MUULLA VÄLIÄ, JOS VAIN ON HYVÄT, KUIVAT PUUT 8 METSÄ NYT Uudet suositukset sekametsiin ja muita metsäalan uutisia 10 VANERIIN VEISTETYT Taiteilija Jaana Paulus tekee väripuupiirroksia, joiden painolaatat syntyvät kerros kerrokselta. 32 SYKSYN HYVÄ TYÖ Varhaisperkaus nopeuttaa puiden kasvua, ja sen voi tehdä myös syksyllä
LUONTO 58 PETOKSELLA SAATU Heikki Willamo houkutteli viettiensä pauloissa olevaa hirvisonnia kuvattavaksi ääntelemällä kuin naarashirvi. 46 22 Keittiön ja pirtin välinen elämänluukku oli kämppä emäntien ja työmiesten välisten valtakuntien portti. 38 SUOJELUN ARVOINEN LEHTOLAIKKU Metsän luontoarvojen suojelusta maksettava ympäristötuki kiinnostaa monia metsänomistajia. VAKIOT 43 LUKIJAKYSELY 51 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 SUOMEN OLISI JÄRJETÖNTÄ OSTAA EU:STA HIILENSIDONTAA Suomi voisi itse hoitaa hiilensidonnan halvalla ja luotettavalla tavalla, kirjoittaa Risto Isomäki. akateeminenwebshop.com ja booky.fi Hyötytietoa! 7 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518622-_6146055.indd 7 AR-20240923-518622-_6146055.indd 7 10.9.2024 11.19.11 10.9.2024 11.19.11. OMA TALOUS 62 METSÄRAHA POIKIMAAN Puukaupparahoille saa pitkästä aikaa kohtalaisen hyvää, riskitöntä tuottoa. JUURET 46 ROMANSSIT RIKKOIVAT KÄMPPÄLAKIA Moni avioliitto sai alkunsa kohtaamisesta savotalla tai uitolla, mutta savotan aikana kämppäemännän kanssa vehtaamista ei suvaittu. Muista ainakin nämä: Villiyrtit ja luonnonmarjat, Tulta ja tervaa, Ankara savotta sekä Metsänomistajan työt ja työkalut. 44 TARKKOJA LAUKAUKSIA Valkohäntäpeuran pyyntilupia on myönnetty viimevuotista vähemmän. Aarre kokeilu Husqvarna 560 XP Mark II osoittautui kokeilussa väke väksi työjuhdaksi. KIRJA OSTOKSILLE VERKKOON Nyt voit hankkia Aarteen kirjoja helposti lahjaksi myös ystäville. HYVINVOINTI 60 SOPPAA JA PUUSTEJA Suolaisten puustien täytteessä on haperoita ja juustoa, linssikeitto viimeistellään rouskuilla. PUU 52 HIRSITALO LAMMEN RANNALLA Heljä Nygrenin persoonallinen hirsitalo sulautuu syysmaisemaan Mäntyharjun Kolkkalassa. Löydät kirjamme Akateemisen kirjakaupan verkkokaupasta sekä Booky.fistä. RISTO JUSSILA SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO / EDVARD PÄÄSKYLÄN KOKOELMA / TUOVI NOUSIAINEN 36 AINA KANNATTAA LÄHTEÄ METSÄÄN Metsäretki tuottaa iloa, tulipa vastaan metsän aarteita tai ei, kertovat Aarteen lukijat kirjoituksissaan
PASI LEINO METSÄ NYT Riippumatta siitä, kasvatetaanko sekametsää vai yhden puulajin metsää, tärkeintä on valita oikea puulaji oikeaan paikkaan ja tehdä hoitotoimet oikea-aikaisesti. Päivitetyissä metsänhoidon suosituksissa kuvataan, miten sekametsät kannattaa perustaa. ”Sekametsän kasvatuksessa ei ole kaavamaisia ratkaisuja. Metsä Groupin vastaava oppiso pimuskoulutus alkaa tammikuus sa 2025 ja kestää noin puolitoista vuotta. Haku on avoinna 4. Nyt perkauksessa voi jättää kasvamaan havupuun pituista, siemensyntyistä lehtipuuta. Useampien puulajien kasvattaminen edistää luonnon monimuotoisuutta ja vahvistaa metsän kestävyyttä tuhoja vastaan. Esimerkiksi männyn ja kuusen sekametsä voidaan perustaa istuttaen tai niin, että mänty kylvetään siemenistä. Tarkkana koivun kanssa Sekametsää perustettaessa puulajien valinnassa on otettava huomioon kasvupaikka ja puulajien erilaiset kasvunopeudet. UPM rekrytoi tänä syksynä noin 50 opiskelijaa oppisopimusohjel miinsa. Suosituksissa kuvataan, millaisille kasvupaikoille erilaiset sekametsät sopivat, miten ne kannattaa perustaa ja miten niiden varhaishoito kannattaa toteuttaa. Sekametsällä tarkoitetaan sellaista metsää, jossa pääpuulajin osuus kaikista puista on enintään kolme neljäsosaa. Metsävähennys on metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin kannus tava veroetu, jossa tilan ostanut metsänomistaja saa vähentää osan tilan hankintamenosta ja myydä puuta verovapaasti. Istutustiheyteen ja taimikonhoidon toteutukseen vaikuttavat kasvatettavat puulajit ja niiden suhde”, sanoo Tapio Oy:n metsien käytön asiantuntija Laura Nikinmaa. Koulutus kestää noin kaksi vuotta ja koostuu käy tännön harjoittelusta sekä lyhyis tä teoriaopinnoista. LISÄTIETOJA metsanhoidonsuositukset.fi Useampi puu laji vahvistaa metsän tuhon kestävyyttä. Taloudellisesti parhaimpaan tulokseen pääsee, jos jätettävät lehtipuut ovat rauduskoivua. Opiskelijat sijoittuvat tuo tanto ja kunnossapitotehtäviin Metsä Groupin tuotantolaitoksille eri puolille Suomea. loka kuuta saakka, ja opiskelijoita ote taan 60. M etsänkasvatus perustuu Suomessa tasaikäiseen kasvatukseen, jossa suositaan joko kuusta tai mäntyä. Aiemmin metsänhoidon suosituksissa on kannustettu poistamaan kaikki lehtipuusto havupuiden seasta jo varhaisperkauksessa. Jalostetun rauduskoivun ylivoimainen kasvuvauhti johtaa kahden latvuskerroksen metsään, jossa korkealle karkaava koivu piiskaa kuusenlatvoja. Ennallistamisasetuksen voi maantuloon hallitus vastaa koh distamalla noin 1,8 miljoonaa euroa vapaaehtoiseen luonnon suojeluun ja yksityisrahoitteisen luonnon ennallistamisen tehos tamiseen. Oppisopimuksella Suurista metsäyhtiöistä sekä UPM että Metsä Group tar joavat palkallista oppisopimus koulutusta tuotantolaitoksilleen Suomessa. Laki on tarkoitus saada eduskun nan käsittelyyn keväällä ja voi maan joskus sen jälkeen. Pääpuulajin lisäksi kasvatetaan vähintään toista lajia. Metsänhoidon suosituksia päivitettiin sekametsien kasvatuksen osalta. Oppisopimuspaikkoja ava taan Kouvolan, Lappeenrannan ja Pietarsaaren sellutehtailla, Jäm sän, Kouvolan, Lappeenrannan, Rauman ja Valkeakosken paperi tehtailla sekä Tampereen tarrala minaattitehtaalla. Lisärahaa on osoitettu Metso ja Helmiohjelmiin. Toisaalta sekametsän kasvatus voi olla metsänomistajalle keino hallita taloudellisia riskejä. syyskuuta, ja ohjelmat käyn nistyvät vuoden 2025 ensimmäi sellä neljänneksellä. Sekametsien kasvatuksen tueksi on saatu uutta tutkimus tietoa. Rauduskoivun istuttamista samaan aikaan havupuiden kanssa ei suositella. Metsänomistajat ovat tarjon neet metsiään suojeluohjelmiin innokkaasti, mutta rahoituksen puutteessa moni tarjottu kohde on tullut torjutuksi. Haku päättyy 30. Teksti ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN | Kuva VM-ARKISTO Lisää Metsolle Hallitusohjelmassa luvattu metsävähennyksen korotus 60:sta 75:een prosenttiin ei tule voimaan vielä ensi vuoden alussa. Jos kirjanpainaja iskee kuusiin, metsikössä on jäljellä vielä terveet männyt. Yhdistelmä voi olla esimerkiksi kuusi-koivu, mänty-kuusi tai kuusi-koivu-mänty. Uudet suositukset sekametsiin 8 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518625-_6146056.indd 8 AR-20240923-518625-_6146056.indd 8 10.9.2024 11.19.01 10.9.2024 11.19.01. Sekametsän perustamisen vaihtoehtoina ovat pääpuulajin viljely ja luonnontaimien hyödyntäminen, sekaviljely tai täysin luontainen uudistaminen. Kiinnostus sekametsiä kohtaan on hiljalleen lisääntynyt, ja myös tutkimustietoa on saatu lisää. ”Tulevaisuudessa metsänkasvatuksen suunta on yhä enemmän sekametsiin, ja muutoksen vieminen käytäntöön edellyttää uuden omaksumista”, sanoo maaja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Satu Rantala. Suomen metsämaan pinta-alasta 14 prosenttia on sekametsää
MT Metsän löydät helposti osoitteesta MT.FI/metsa ja Maaseudun Tulevaisuuden mobiilisovelluksesta. MT Metsä on metsäomaisuutesi asiantuntija verkossa! Tutustu metsänomistajan ja luonnossa liikkujan tärkeimpiin uutisiin, analyyseihin ja artikkeleihin, jotka auttavat sinua arvioimaan metsäsi taloudellista arvoa ja edistämään sen hyvinvointia. Tietosuojalausekkeen, tilausehdot sekä asiakaspalvelun yhteystiedot löydät osoitteesta viestimedia.fi Tilaa MT Metsä osoitteesta MT.FI/etutilaus tai oheisella QR-koodilla MT Metsä Digi etuhintaan Aarteen tilaajalle! Kestotilauksen 1. 11,20 €/kk) 9 €/kk 30 AR-20240923-518624-_6146054.indd 9 AR-20240923-518624-_6146054.indd 9 10.9.2024 11.18.50 10.9.2024 11.18.50. jakso (norm. Uutta metsää joka päivä Tarjous on voimassa 30.11.2024 asti ja koskee vain uusia tilauksia. MT Metsä tarjoaa päivittäisen lukupaketin sinun ja metsäsi tueksi, rikastettuna Aarre-lehden syvällisillä verkkojutuilla ja Koneviestin ajankohtaisilla metsäteemoilla viikoittain
Se, kun teokseni ostetaan johonkin arvostettuun kokoelmaan Mitä muuta taidetta voisit tehdä kuin kuvia. 1963 Ammatti. Kuka. Lahden taide instituutissa 1987– 1991, Lahden muotoiluinstituutissa 1991 sekä Kuvataide akatemiassa 1999 Paras palaute työstä. Suomen kaikki kauniit metsät Ajankohtaista. Kirjoittaa, sillä olen aina tallentanut ajatuksiani ja ideoitani sanallisessa muodossa Inspiroivimmat koira lenkkimaastot. Näyttely Galleria Duetossa Helsingissä 25.9.–20.10.2024 10 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518626-_6146078.indd 10 AR-20240923-518626-_6146078.indd 10 10.9.2024 11.25.30 10.9.2024 11.25.30. Taidegraafikko, puupiirtäjä ja konservaattori Koti. Taalintehtaalla Utuja Jojo-koirien kanssa Opinnot. Isovillakoirat Jojo ja sen äiti Utu ovat Jaana Pauluksen lenkkeilykavereina myös uusissa kotimaisemissa Taalintehtaalla. HENKILÖ Jaana Paulus Syntynyt
Painolaattaan veistetyt tarinat syntyvät hitaasti kerros kerrokselta. Kuvassa Pihlaja rannalla -teoksen painolaatta. VANERIIN VEISTETYT Taiteilija Jaana Pauluksen väripuupiirrokset imevät katsojan sisälleen. Teksti SUSANNA UUSITALO | Kuvat RITVA TUOMI 11 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518626-_6146078.indd 11 AR-20240923-518626-_6146078.indd 11 10.9.2024 11.25.35 10.9.2024 11.25.35. Jaana Pauluksen värikkäät puupiirrokset syntyvät yhden vanerilaatan avulla
”Usein teoksella on nimi ja tarina valmiina jo kauan ennen työn aloittamista.” Seuraavaksi Paulus alkaa työstää vaneria erilaisilla taltoilla, veitsillä ja joskus myös mattopuukolla. Tämä on hyvin meditatiivista työtä.” Taiteilija käyttää öljypohjaisia painovärejä, jotka hän telaa laatalle. Paulus kertoo etsineensä uutta taloa ja työhuonetta kolmen vuoden ajan. Öljypohjainen väri telataan painolaatalle useina ohuina kerroksina. Tekniikassa vedostetaan kuvaa kymmeniä kertoja yhtä ja samaa painolaattaa käyttäen. Luonnon kauneus ja hienovaraiset yksityiskohdat toistuvat taiteilijan värikkäissä puupiirroksissa, jotka on tehty reduktiotekniikalla. Kuva rakentuu kerros kerrokselta, kun laatasta leikataan pois kohtia, joihin ei haluta uutta väripintaa. Yhden laatan tekniikassa samaa laattaa työstetään jopa kymmeniä kertoja. Sielunmaisemat, kipupisteet ja unikuvat piirtyvät taiteeksi. ”Veistämisen prosessi vie mukanaan. Valo ja puut paljastivat kodin Taiteilijan elämä on vastikään siirtynyt Kemiön saaren Taalintehtaalle. Muuttolaatikoita on siellä täällä, ja työhuoneen remontti entisessä venehallissa ja sen verhoomossa on vielä kesken. Tekniikka on kotoisin Japanista, jossa sitä käytettiin käärepaperien koristeluun. Jaana Paulus käyttää töissään ohutta japaninpaperia. Jaana Paulus ihastui väripuupiirroksiin jo 1980-luvulla opiskellessaan grafiikkaa Lahden taideinstituutissa. Jokainen työ on oma maailmansa. Ne toivat hänelle stipendin taideinstituutin parhaasta päättötyöstä sekä jäsenyyden Suomen taidegraafikoiden liitossa. Hänen päättötyönsä sisälsi sarjan väripuupiirroksia. T altta painuu voimalla vanerin pintaan. Kun Jaana Paulus veistää painolaattaa, hänen molemmat kätensä ohjailevat talttaa tai veistä. Kun taiteilija on tyytyväinen johonkin kuvioon ja sen väriin, hän leikkaa laatasta sen kohdan pois, jolloin uusi värikerros ei enää tartu siihen. ”Koivu on niin kovaa, että sen työstäminen on vuosien mittaan alkanut käydä käsiini yhä enemmän. ”Kun tulin Mäntymäelle, huomasin ensin täällä vallitsevan valon ja tontilla olevat puut. Seuraavaksi hän levittää laatan päälle paperin, johon hän hiertää värikerroksen käsin. Jaana Pauluksen toinen käsi ohjaa kuvioita painaen, toinen taas pidättää liikettä. ”Olen tilannut talttoja Sveitsistä, Japanista ja Yhdysvalloista, mutta olen ostanut niitä myös ihan tavallisesta rautakaupasta.” Kuva rakentuu vanerille kerros kerrokselta, peilikuvana. Jotenkin tämä talo muistuttaa minua lapsuudenkodistani”, Jaana hymyilee ja kertoo paikkakunnan olevan hänelle tuttu jo vuosien takaa. Olen löytänyt käyttööni myös japanilaisen shina-vanerin, joka on lehmuksen kaltaista puuta ja pehmeämpää leikata.” Teoksen tarina valmiina Etukäteen mielessä pyörinyt aihe piirtyy vanerille ensin kevyesti hiilellä ääriviivoja sommitellen. HENKILÖ 12 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518626-_6146078.indd 12 AR-20240923-518626-_6146078.indd 12 10.9.2024 11.25.38 10.9.2024 11.25.38. Hän esittelee työhuonettaan, valmiita töitään ja käyttämäänsä reduktiotekniikkaa. Taulujen painolaattana on useimmiten ollut koivutai mäntyvaneri. Suomessa oli muutamia alan taitajia, mutta kukaan ei opettanut tekniikkaa, joten Paulus päätti opetella sen itse. Matkat ja muistot aiheina Oman elämän vaiheet samoin kuin ympäröivän maailman tapahtumat näkyvät Jaana Pauluksen taiteessa
Jaanan lapsuuden kesät on ikuistettu Päijänteen ylle kaartuvassa tervalepässä. Sinne Paulus on päättänyt hyödyntää kierrätystä eli tehdä uniikkeja uusia töitä käyttämällä vanhoja painolaattoja. ”90-luvulla tein rajuja ja kantaaottavia töitä, joissa oli voimakkaat värit. LISÄTIETOJA jaanapaulus.fi Kuva rakentuu vanerille kerros kerrokselta, peilikuvana. Toiselta ammatiltaan Jaana Paulus on konservaattori, ja myös sen alan osaaminen on tuonut hänen puupiirroksiinsa aiheita, nimiä ja materiaaleja. Seuraavaksi saattaa olla tuloillaan puutarha-aiheinen sarja.” ”Aiheet eivät lopu koskaan. Aarre 8/2024 AR-20240923-518626-_6146078.indd 13 AR-20240923-518626-_6146078.indd 13 10.9.2024 11.25.41 10.9.2024 11.25.41. Hänen teoksiaan on valtion, eduskunnan sekä useiden kaupunkien, museoiden ja säätiöiden kokoelmissa. Kierrätystä uuteen näyttelyyn Yli 30 vuotta kestäneen uransa aikana Jaana Paulus on esitellyt töitään kotimaassa ja ulkomailla lukuisissa ryhmäja yhteisnäyttelyissä. Puupiirroksiin tarvitsemiaan työvälineitä Jaana Paulus on tilannut ympäri maailmaa. Hän mainitsee inspiraation lähteinä myös vaikkapa Jäämeren rantojen avaruuden sekä kirkkotaiteen naiskuvat. Yksityisnäyttelyitä Suomessa hänellä on ollut vuodesta 1989 lähtien. Hänen toistuvia teemojaan ovat luonnon kauneus ja pyhyys, ihmisen sulautuminen luontoon. Lähde-nimiseen teokseensa Jaana Paulus on kuvannut perheensä tarinaa, ajatusten runsautta ja pohdintoja elämästä. ”Käytän normaalistikin vanerilaatoista molemmat puolet, mutta nyt lähdin tutkimaan vanhojen laattojen tarinoita ja niistä kumpuavia uusia kuvia”, taiteilija kertoo hiertäessään mustaa väriä painolaattaan, josta löytyi heti inspiraatiota seuraavaan teokseen. Painolaatan pikkutarkat kuviot hierretään paperille erilaisilla hiertimillä. Pian hänellä avautuu yhteisnäyttely Taru Mäntysen kanssa helsinkiläisessä galleriassa. Veistettyjen painolaattojen pinnat ovat jo itsessään taideteoksia. Nyt minulla on ollut paljon sinisiä sävyjä ja naiseuden tutkimista. Esimerkiksi isoäitini tarinat on ikuistettu tauluihini, samoin tekemäni matkat.” Töissä on maisemia niin Italian Gardajärveltä kuin kotimaasta
Kuvausinnostukseni syttyi jo nuorena oman kameran myötä, ja tätä samaista lintujen ruokintapaikkaa olen kuvannut yli 15 vuoden aikana lukuisia kertoja. Istun sohvan reunalla kameran linssi suunnattuna ikkunaan. Ostaja toteuttaa hakkuusopimuksen mukaiset korjuutoimet ja vastaa puunkorjuun kustannuksista ja laadusta. Onnistuin saamaan tämän kuvan, kun pähkinä oli sen nokassa. Hukka joen tapaus ei saa johtaa tunne kuohussa tehtä viin linjauksiin ja korvaukset tomaan käytön rajoitukseen.” MTK:n metsävaltuus kunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola (Savonmaa 4.9.2024) ”Tuli paljon kommentteja, että aivan pähkä hullua, miten aiotte pärjätä kolmen lapsen kanssa ilman tuki verkkoja tuollai sessa paikassa.” Instagramin Metsämutsi, perheineen Tampereelta Pelkosenniemelle muuttanut eräopas Anni Vuohensilta (Yrittäjä 4/2024) Pystykauppa Pystykauppa on puukauppamuoto, jossa metsän omistaja luovuttaa ostajalle hakkuuoikeuden metsän hakkuusopimuksen mukaiseen alueeseen. Asettaudun niin, että linssi on mahdollisimman lähellä ikkunaa, jolloin voin minimoida ikkunalasin aiheuttamien heijastusten ja tahrojen näkymisen kuvassa. Napattuaan pähkinän nokkaansa närhi nousi takaisin katolle. Polttoväli 108 mm, suljinaika 1/320 s, aukko f/6.3 ja ISO 1 600. Valpastun ja alan kuvata. Sitten se hyppäsi laudan reunalle, tarttui jaloillaan sen alareunaan, tasapainotti itseään toisella siivellään ja kurotteli pähkinöitä mökin uumenista. Myyjä voi esittää sopimukseen omia toiveitaan. Kuva on otettu Canon EOS R -kameralla, objektiivina 70–200 mm. Olen Etelä-Pohjanmaan Isojoella lapsuudenkotini olohuoneessa. TEIJA JÄRVENPÄÄ LISÄÄ KUVIA Instagram.com/teijajarvenpaavalokuvaus 14 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518632-_6146079.indd 14 AR-20240923-518632-_6146079.indd 14 10.9.2024 11.25.04 10.9.2024 11.25.04. Metsä sana Sitaatit Kuukauden luontokuva TEIJA JÄRVENPÄÄ AJANKOHTAISET AARTEET Koonneet MARI IKONEN ja ELINA LAMPELA Närhen upeat värit L okakuinen päivä vuosi sitten, aurinko pilkahtelee välillä pilven takaa. Ensin närhi lennähti lintulaudan katolle tarkkailemaan tilannetta. Tällä kertaa paikalla on huomiota herättävä vierailija, närhi. Kuvassa tulee esiin närhen upea väritys, ja taustan puunlehdet viestivät jo syksystä. Puiden ja pensaiden reunustamalla pihalla ei varsinainen lintujen ruokintakausi ole vielä alkanut, mutta vierailijoita, kuten käpytikka ja tiaisia, liikkuu pihalla ympäri vuoden. (Lähde: Luke) ”Luonnonsuojelu kuuluu perustus lain mukaan kaikille ja se tarkoittaa myös taloudellista vastuuta. 272 Vuonna 2023 yksityisten metsänomistajien, yhtiöiden ja valtion metsissä käytettiin 272 miljoonaa euroa metsänhoitoja metsänparannustöihin
”Kaunis taide, paneutuva, keskittynyt suoritus, taito ja ammattimaisuus.” Milloin palaa päreet. Taitava kirjoittaja pohtii aihettaan monipuolisesti ja vetävästi. Tanssii tähtien kanssa ohjelman tuomarina Haapalainen on ollut vuodesta 2006. Mutta vaihtelu on mukavaa, talvessa on oma viehä tyksensä.” Mikä saa sinut havisemaan. ”Kyllä lämpö on hyväksi, koko olemus toimii parem min lämmössä kuin viimassa tai tuiskussa. Asioiden itsestään selvänä pitäminen. ELÄMÄN ELÄIMET Ilkka ja Sesse Koiviston tyttärestä, Korkeasaaren lapsesta, tuli varhain julkkis, ja ensimmäisen kirjansa hän julkaisi jo 10-vuotiaana. Suomen aurinko miellyttää nykyään enemmän kuin eteläisempi, polttava aurinko. Kasvien kulttuurihistoria on valtavan mielenkiintoista ja sisältää verisiä taisteluita vallasta ja rahasta. Puista kirjaan on valittu muun muassa valkopaju, josta on saatu salisyylihappoa aspiriiniin, sekä metsien kuningas tammi. Mutta naisten töiden ja niiden vuodenkierron kuvaajana Mustonen on etevämpi kuin koskaan. PASI LEINO 5 Mikä kuusikoissa viihtyvä ruokasieni on kuvassa. Jonkin verran on juurruttu jo Askolaankin.” Varjossa vai auringossa. 1964) on miettinyt koko ikänsä, miten eläinten kanssa pitäisi elää. 6 Minkä Suomen kunnan vaakunassa on ahma. ”Auringossa. Juuria on kasvatettu myös Lontoossa yli 30 vuoden ajan ja Helsingissä. Pari pe rusti Helsinkiin HSDS tanssi studion, joka tarjoaa alkeis ja jatkotason tanssitunteja. 15 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518632-_6146079.indd 15 AR-20240923-518632-_6146079.indd 15 10.9.2024 11.25.07 10.9.2024 11.25.07. Jos Haapalaista viedään, ei suju niin hyvin.” LISÄTIETOJA Tanssija, koreografi, tanssitaiteilija ja tanssinopettaja Jukka Haapalainen on Suomen menestynein kilpa tanssija puolisonsa Sirpa SuutariJääskön kanssa. Kuusi kiperää kysymystä Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 65. Aura Koivisto (s. Bill Laws: 50 kasvia jotka muuttivat maailmaa (Moreeni 2024) 1 Mitä tarkoittaa talous metsän jättö puu. ”Kun halutaan pal jon mutta ei olla valmiita tekemään omaa osuut ta. Helsingin kaupunkisuunnittelu ei toimi.” Miten sujuu Haapalaisen vienti. ”Lapualla. ”Jos Haapalainen vie, sujuu hyvin. Aura Koivisto: Elämä eläinten kanssa (Into 2024) NAISTEN TÖISSÄ Rouvankartanon tarinoiden toinen osa voi olla pettymys niille lukijoille, jotka kaipaavat Enni Mustosen kirjoilta romanttisen rakkauden sivujuonnetta. Yhdeksän vuotta sitten Jukka Haapalainen ja hänen puolisonsa toteuttivat pitkä aikaisen haaveensa. Enni Mustonen: Kartanonrouva (Otava 2024) KUNNIA KASVEILLE Sipuli, kaali ja peruna – tai toisaalta tupakka ja kokapensas. Päreet palavat joka päivä myös Helsingin keskustassa. 4 Minkä tunturin rinteellä on Suomen korkein kohta. 3 Missä sijaitsee Evon retkeilyalue. Yksi tärkeä työ on synnyttäminen sekä synnytyksissä avustaminen. Uudet kirjat Aarre visa Metsä nimiset MTV3 Jukka Haapalainen TANSSIJA, 59 Missä ovat Haapalaisen juuret. Jos Suomes sa on kesällä hyvä sää, se on täydellinen säätila.” Tarvitsetko lämpökäsittelyä. 2 Mihin mauttomaan marjaan puolukan saattaa sekoittaa
Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 16 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518634-_6146091.indd 16 AR-20240923-518634-_6146091.indd 16 10.9.2024 11.26.52 10.9.2024 11.26.52. METSÄNOMISTAJA Metsä kierros maasturilla Reijo Lanun ja Anne Vilkki-Lanun kesäpaikalta on lyhyt matka metsiin, jotka ovat olleet Lanun suvun omistuksessa vuosisatojen ajan. Reijo osti auton 30 vuotta sitten. Veteraani-ikään ehtinyt Toyota Land Cruiser palveli aikoinaan rakennusliike YIT:n työmaalla Irakissa. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Keikkuvaa kyytiä Juttuun liittyvällä videolla lähdetään museo maasturilla metsään ja kuullaan auton historiasta
Metsän omistajat Reijo Lanu ja Anne Vilkki-Lanu Iät: Reijo 71, Anne 68 Perhe: kaksi aikuista tytärtä Koulutus: Reijo on maatalouskoneteknikko, Anne kävi puutarhurikoulun Metsät: Reijon suvussa kulkeneet metsät Virolahden Ravijoella Harrastukset: Reijolla harrikoiden ja muiden kulkupelien rassaaminen, Annella ulkoilu, lukeminen, piirtäminen ja tähtien katselu pihalta Haave: omien metsien pysyminen terveinä Pariskunnan metsistä löytyy muun muassa Annen istuttama arboretum, Reijon äijäluolahenkinen metsäkämppä sekä metsäsauna pienen tekolammen rannalla. 17 Aarre 8/2024 METSÄ 17 METSÄ AR-20240923-518634-_6146091.indd 17 AR-20240923-518634-_6146091.indd 17 10.9.2024 11.26.56 10.9.2024 11.26.56
Muut metsätyöt he tilaavat ostopalveluina Metsänhoitoyh distys Kaakon kautta. Aina jokin puulaji säilyy. Hän alkaa haaveilla marjaretkestä, eväistä ja termospullokahveista. Niistä saa hyytelöä hirvipaistin kylkeen. Kärryn kanssa hän käy hakemassa tuulenkaa toja välillä itsekseen ja välillä Annen kanssa. Kun pohja peittyy, hän kippaa saaliin isom paan astiaan. Lanun mönkkärin perävaunuun sopii yksi puun runko. Tuholaiset ovat nakertaneet runkoja pikkuhiljaa. Välillä Toyota etenee sellaisessa kulmassa, että se näyttää kellahtavan kyljelleen. Mäntykangas muuttuu korkeammalla kallioiseksi. Propsihommista tupakkirahaa Reitille kaatunut puu on sahattu kulkureitin kohdal ta. Pitkäaikainen työskentely raivaussahan kanssa ei minulta onnistu.” Armeija kyseli lisämaita Pariskunnalla on kaksi tytärtä. ”Pitäisi varmaan vaihtaa puulajia tai kasvattaa mo nia eri lajeja.” Metsä on eläkeläisen pankki Pariskunta asuu kerrostalossa Haminassa. Puut kasvavat kukkulalla kituliaasti. Matkassa oli usein lintuluodikko. Merimiehiltä sai hankittua monenlaista herkkua ku ten pirtua. 3 Omaan metsään voi ripotella huvin vuoksi tammenterhoja ja seurata, nouseeko taimia. ”Metsätila on ollut suvun hallussa 1600luvulta. ”Vuonna 1994 kaaduin maastopyörällä ja rikoin lonkkani. Sen jälkeen puut ovat kärsineet. Metsälainaa heillä on edelleen, mutta tärkeää oli se, että metsä pysyi suvussa. Lanu pysäköi pienelle aukiolle. ”Propsit olivat silloin kaksimetrisiä. Reijon omistusosuus on kaksi kolmasosaa, Annella on kolmasosa. Kesämökin Virolahden Ravijoelta he hankkivat parikymmentä vuotta sitten. Kannattaa valmistautua ilmastonmuutokseen. Repsikan paikalla istuvaa Annea ei taas saa kar hujen takia metsään ilman autoa. Reijo ja hänen vaimonsa lunastivat metsät Reijon siskoilta sisarus ten äidin kuoleman jälkeen. Ni mi tulee siitä, että mäen laella kasvoi aikoinaan puu, josta näki satamaan. Tieksi uraa ei voi kutsua. Lihasvoima riitti niiden tekemiseen ihan hyvin.” Reijo Lanu on koulutukseltaan maatalouskonetek nikko, mutta hän ei ole tehnyt alan töitä. Ke rään varvusta aina joka marjan”, hän kertoo. ”Puukaupat on tehty. Sen reunalla on tuu lenkaatoja ja pystyyn kuolleita kuusia. Kone tulee kun ehtii.” Puoliso Anne Vilkki-Lanu napsii mustikoita suu hunsa sillä aikaa, kun Reijo tutkailee kaatuneita rankoja. T oyota Land Cruiser etenee yli ki vien, kantojen, kuoppien ja töyssy jen. Toistaiseksi puita on kaadettu lähinnä metsänhoi dollisista syistä. Reijon vinkit 1 Jos metsässä kasvaa vain yhtä puulajia, tuhon tullessa ollaan ongelmissa. Sottaaminen jäi harmittamaan häntä. Anne erottaa sivuikkunasta tähyillessään tervamus tikkaa. Sitä ei tarvinnut myydä perinnönjaon yhteydessä ulkopuolisille. Apuna veljeksillä oli ensin hevonen ja 50luvun lopulta lähtien Normagtraktori. Tuulet ovat käyneet rajuiksi, tuhoja voi tulla nopeasti. Maalausalan firman pyörittämisen jälkeen hän työskenteli Rannik kotyöpajan ohjaajana, Haminan sairaskodissa lomasi jaisena ja Ekamilla työpajaohjaajana. ”Alkukesästä hyttysiä pörräsi niin paljon, ettei kärsinyt pilkkoa koko puuta”, sanoo Lanu ja väistää kantarelliesiintymän. Reijon taktiikkana on poimia marjoja pieniin kup peihin. Latvateeriä am muttiin puista. 2 Tulevaisuudesta ei tiedä, mitkä puulajit Suomessa menestyvät. Talvisista metsäkeikoista jäi mieleen ainainen var paiden palelu. Nokassa olevaa vinssiä ei kuitenkaan tarvita. Alueelle tehtiin harvennus muutama vuosi sitten. Kun oli omaa rahaa, oli lupa polttaa tupakkia kotona. 15vuotiaana Reijo sai palkkaa, kun hän teki työtä setänsä kanssa metsässä. Metsä on hänelle tuttu lapsuudesta lähtien. ”Ei koskaan sen takia, että saataisiin Mersu pihaan. ”Tää on tätä ikävää juttua”, Lanu sanoo ja pyyhkäisee otsaansa. ”Kun puun laittaa nurin, ei enää ole itse näkemässä, kun sen kohdalta nousee taas täysikasvuinen puu”, Reijo toteaa. 4 On tärkeätä käydä metsässä tarkastuskierroksilla. Isännät lähettivät pelloilta rengit katsomaan, oliko laivoja saapunut Maringinlahdelle. Mökin autotallissa on toinenkin maasturi, mönkkäreitä sekä pari 1940luvun Harley Davidsonia, joilla ei tosin pääse mättäitä pitkin. ”Varsinkin eläkeläiselle. Land Cruiser saapuu notkahdellen Laivamäelle. Matkustamo heiluu kuin risti aallokossa, kun nelikymppinen museoauto sukkuloi metsäreittiä pitkin. Heitä on yritetty hou kutella metsähommiin, jotta perimätieto siirtyisi. Varmaa korkotuottoa juoksee jatkuvasti, kun tekee omasta metsästä itselleen polttopuut.” Mustikoita ja katajanmarjoja Koska maasturilla pääsee minne tahansa, Reijo ei kävele metsissä muulloin kuin hirviporukan ajomie henä. Ajo uria on muodostunut, kun Reijo Lanu on tehnyt metsässään kierroksia eri kulkuneu voilla. Joskus mukaan napataan katajanmarjoja. On helpompi hengittää, kun tietää, että hädän hetkellä voi tehdä puukauppo ja”, Lanu sanoo. Reijo ohjaa maasturin rinnettä alas. ”Tuli vaihtelua suolaisen sianlihan syömiseen. Reijo oli mukana jo koulupoikana, kun isä ja setä tekivät metsähommia. Anne näyttää kohdan, josta löytyi muutama vuosi sitten rikkinäisiä keräyslaatikoita ja roskia thaimaa laisten marjanpoimijoiden jäljiltä. Sieltä on mitattu ajan mittaan pääomaa lähinnä pois.” Metsänomistus aiheuttaa välillä harmia ja huolta, mutta toisaalta se tuo myös tukea ja turvaa. Kel jutti kyllä se haulien syljeskely”, Lanu muistelee. Märkien rankojen ylittäminen voi saada renkaat luisuun. Paras vaihtoehto on sekametsä. METSÄNOMISTAJA 18 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518634-_6146091.indd 18 AR-20240923-518634-_6146091.indd 18 10.9.2024 11.26.58 10.9.2024 11.26.58. ”Näissä maisemissa viihdyn kesät ja talvet”, Reijo sanoo. ”Katselen jokaista mustikkaa silmästä silmään. Mökille on kotoa puolen tunnin matka ja mökiltä omaan metsään muutama minuutti. Parin hehtaarin kuusikko pitää hakata pois kirjanpainajien takia
Anne Vilkki-Lanu työskenteli 41 vuotta Kotkan kaupungin toimistopuutarhurina. Erkki kantoi uurnaa. ”Ollaan viety tyttöjä kakarasta asti metsään. ”Jos illalla ei ole muuta, aina voi tehdä mönkkärikierroksen metsässä ja lämmittää sen jälkeen metsäsaunan.” Reijo voi vetäytyä metsä kämppään ympäri vuoden. Kerran viiteen vuoteen”, Anne sanoo. Naapurin Erkki, jo edesmennyt metsänhoitaja, arvioi puuston arvokkaammaksi kuin Lanujen saama tarjous. Kuusissa on ollut kirjanpainajatuhoja. Omissa metsissä ei touhuta jatkuvasti, mutta heillä on niistä hyvä kokonaiskuva. Puolustusvoimat halusi ostaa Lanuilta lisämaata. Vasemmalla puolella on Reserviupseerikoulun maita ja varoituskylttejä ampuma-alueesta. Pahaa teki, mutta pakko oli. Hiekanvärinen kylki hipoo puita, joiden runkoihin on maalattu armeijan reviiri sinisellä ja valkoisella. Sivummalla on Reijon Onnela, entinen metsätyöläisten kämppä, johon hän voi vetäytyä ympäri vuoden. ”Sen tuomaa häiriötä emme olisi osanneet edes hinnoitella. Yksi pariskunnan suosikkipaikoista on puronvarsi rehevässä kuusikossa. Hän hankki muun muassa puisto-osaston kasvit, ja hankintoja hän on tehnyt myös metsäsaunan ympärille: alppiruusuja, atsaleoja, sahalininpihtaa, hemlokkeja, siperiankärhöjä ja magnolioita. Halusimme myös pysyä linjassa. ”Vaikka ne eivät kasvaisi, ne saisivat edes pysyä hengissä. 19 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518634-_6146091.indd 19 AR-20240923-518634-_6146091.indd 19 10.9.2024 11.27.01 10.9.2024 11.27.01. Onnelan vierustalla kasvaa hakkuukypsää puuta, mutta Anne jarruttelee myyntiä. ”Minä pääsen Onnelaan vain siivoamaan. Joskus voi ojanperkauksen tekemällä saada välit poikki.” Erkki oli mukana, kun Reijo Lanun sedän tuhkat vietiin aikoinaan metsään samaan kohtaan, jossa setä oli tykännyt ihastella kurkien lentoa. Juristina työskentelevä Louna Lanu, 39, asuu Vantaalla. Metsätuhoja tarkastellessaan Anne ja Reijo äkkäsivät hyvän marjapaikan. Tiellä kävellessä näkyi ennen vain pieni pala taivasta latvojen välistä.” Kumpikin puolisoista tykkää istuskella mökin puutarhassa ja lukea kirjaa. Sonja Lanu, 28, opiskelee Jyväskylässä luokanopettajaksi. Olen tuonut taimille vettä, jos on ollut kuivaa.” Pieni peukaloinen varoittelee isolla äänellään. On kelkkailtu ja tehty tulia”, Reijo sanoo ohjatessaan maasturia oman metsän rajalla. Sinne tulee sähkö, mutta valmiudessa ovat myös kaasuja öljylamppu. Vaurioituneesta metsiköstä on tehty puukaupat, sen hakkuuta vielä odoteltiin. ”Hakkautimme tien toiselta puolelta metsän vasta kolme vuotta sitten. Osa Lanun metsistä on mustikkatyypin kangasta. Lisäksi läpiajoliikenne metsässä olisi lisääntynyt. ”Minä etenin kainalosauvoilla pyöräonnettomuuden jäljiltä. Sedän toiveen mukaisesti nautimme kakkua ja kaksi olutta.” Reijon oma Onnela Metsäkierros päättyy sauna tuvalle, jonka vieressä oleva tekolampi täyttyy lähdevedestä. Muutkaan eivät myyneet maita, joten emme mekään.” ”Muutokset eivät ole aina kivuttomia
Erikoispuiden kasvatus on usein työlästä, mutta arvopuusta maksettu hinta kannustaa ahkeroimaan. Vuonna 2023 erikoispuuta myytiin teollisille ostajille 642 000 kuutiometriä. PUUMARKKINAT Teksti MARKKU PULKKINEN | Graafi AINO SAARIKIVI | Kuva VM-ARKISTO E rikoispuiksi luetaan monet lehtipuulajit kuten haapa, pihlaja, tervaleppä, tammi, vaahtera sekä visaja loimukoivu. Sähköinen markkinapaikka aktivoisi metsänomistajia erikoispuiden hyödyntämiseen. Luonnonvarakeskuksen tilastossa erikoispuiksi luetaan koivun erikoistyvi, tukkija kuituhaapa sekä muu erittelemätön erikoispuu. Havupuista siperianlehtikuusi on yleisin erikoispuulaji. Hyvälaatuisen, oksattoman visakoivun markkinahinta on 3–5 euroa kilolta, oksaisen visan alle euron kilolta. Myös viljellyt joulukuuset ja koristehavut voi laskea erikoispuiksi. Ei olekaan ihme, että monia metsänomistajia kiinnostaa – ainakin teoriassa – erikoispuiden kasvatus. Tai jos ei kasvatus, ainakin oman metsän erikoispuiden taloudellinen hyödyntäminen. Sen sijaan mäntypylväät ja -parrut sekä järeä mäntytyvi tilastoidaan Lukella tavalliseksi mäntytukiksi. Teollisuuspuun hakkuissa erikoispuut jäävät usein hyödyntämättä. Erikoispuun osuus kaikesta teollisuuspuun kaupasta on vain noin prosentti. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi esimerkiksi haavat jätetään mieluummin pystyyn kuin kuljetetaan kuitutai energiapuupinoon. Erikoispuun kysyntä vaihtelee alueittain Monia Aarteen lukijoita kiinnostaa erikoispuiden kasvatus, mutta erikoispuulle on usein haastavaa saada ostajaa asian mukaiseen hintaan. 20 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518638-_6146092.indd 20 AR-20240923-518638-_6146092.indd 20 10.9.2024 11.26.12 10.9.2024 11.26.12. Metsänomistajan 100 200 300 400 500 600 700 800 2023 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 Erikoispuun kauppamäärät 2014–2023 LÄHDE: Luonnonvarakeskus, Teollisuuspuun kauppa Erikoispuun kauppaa ei juuri tilastoida, mutta jotakin asiasta tiedetään. Yksi kuutiometri visakoivua painaa noin 930 kiloa, joten huolellisesti hoidetun ja karsitun visakoivikon hehtaarituotto voi nousta korkeaksi
Näkymiä syksyyn Sahatavaran kehno markkinatilanne näkyy muun muassa niin, että Metsä Groupin Vilppulan ja Lappeenrannan sahojen väkeä lomautetaan syksyn mittaan. Siellä käydään kauppaa pienehköistä runkomääristä ja sahatavaraeristä. Raaseporin Fiskarissa erikoispuista sahataan lautaa ja lankkua oviin, ikkunoihin, lattioihin, paneeleihin ja huonekaluihin. Haapa, erityisesti hybridihaapa, ohjautuu lähes aina energiahakkeeksi. Erikoiset puulajit sopivat mausteeksi tuomaan monimuotoisuutta varman kysynnän valtapuulajien joukkoon. Jos taas metsänomistaja haluaa kasvattaa erikoislehtipuista laatutukkia, se toki vaatii häneltä erityistä aktiivisuutta.” Visakoivuja pitää karsia. Kouvolan Elimäellä sijaitseva Arboretum Mustila on lähes pyhiinvaelluskohde monille erikoispuista kiinnostuneille. Viennin vetureina ovat kemiallisen metsäteollisuuden tuotteet, joista kartongin hintanäkymät vaikuttavat sellua vahvemmilta. Visalle on kysyntää Salon ja Someron seudulla toimivan Metsänhoitoyhdistys Salometsän toiminnanjohtaja Olavi Pitkänen on visakoivun osalta Partasen kanssa samoilla linjoilla. Hän kannustaa metsänomistajia vaikkapa vaihtamaan osan tavallisesta metsäkuusesta muihin puulajeihin. Hän on sitä mieltä, että eri puulajeilla saadaan aikaan paremmin riskejä kestävä sekametsä. Rakentamisen hiljaiselo näkyy myös vanerin hintojen laskuna. ”Lehtikuusi kasvaa Suomessa hyvin ja on erittäin viljelyvarma laji. Emme kuitenkaan kaada niitä itse. Erikoispuiden kauppaa varten on perustettu Facebookiin Erikoispuupörssi. ”Kiinnostus erikoispuihin on selvästi kasvanut. ”Käymme hakemassa melko pieniäkin eriä erikoispuita. Alueellamme on jonkin verran myös luontaista visakoivukantaa. Suosiotaan kasvattanut douglaskuusi on toinen hyvä vaihtoehto”, Reinikainen luettelee. Myös lehtikuusen menekki on hänen mukaansa kasvanut. ”Toimihenkilömme kulkevat silmät ja korvat auki ja huomaavat erikoispuut metsäkäynneillään. Suoraan erikoissahalle Erikoispuukaupan marginaalista asemaa Suomen puuvirroissa kuvastaa se, että teollisuuspuun kokonaiskauppamäärissä erikoispuiden osuus on yhden prosentin luokkaa. MTK muistutti metsänomistajia syyskuun alun puumarkkinakatsauksessaan, että kuluvan vuoden puista on ostamatta vielä kolmasosa. Siperianlehtikuusesta ja euroopanlehtikuusesta on pitkäaikainen kokemus, ja lehtikuusitukille on markkinoilla myös kysyntää. Suomeen on perustettu myös erikoispuun välittäjäyrityksiä, kuten Asikkalan Vääksyssä toimiva BellusWood Oy. ”Visakoivulla on melko tasainen kysyntä, ja sille saa aina hyvän hinnan. Kysyntä saattaa painottua kuitupuuhun ja harvennusleimikoihin. Erikoispuukauppoihin voi päästä kiinni ottamalla yhteyttä erikoispuita jalostavaan lähisahaan. Visakoivun koristeelliselle puuainekselle on käyttöä muun muassa puukoissa, kelloissa, koruissa ja keittiövälineissä. pitää itse huolehtia siitä, että erikoispuu menisi arvoiseensa käyttöön. Kiinnostuneiden kannattaa muistaa, että visakoivuja pitää hoitaa aktiivisesti muun muassa pystykarsinnalla.” Muiden erikoispuiden kysyntää Pitkänen pitää satunnaisena. Sivustolta kannattaa käydä katsomassa ajankohtaista tarjontaa ja hintoja. Niille löytyy helposti ostajia. Pitkänen laskee erikoispuuksi myös pylväsmännyt ja järeät männyn tyvitukit. Useimmat ostajat eivät ajattele erikoispuun tulevaa kysyntää tai hintaa, vaan he haluavat terveen, elinvoimaisen ja monimuotoisen metsän”, kertoo Mustilan toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen. Arboretumista voi ostaa kymmenien erikoispuulajien taimia. Hän kannustaa metsänomistajia istuttamaan erityisesti visakoivumetsiköitä. ”Harvennusvaiheessa voi vielä miettiä, mitä haluaa jättää kasvamaan tukeiksi.” Suomessa menestyviä jaloja lehtipuita Reinikainen pitää hyvinä vaihtoehtoina metsän monipuolistamiseen. MARI IKONEN 21 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518638-_6146092.indd 21 AR-20240923-518638-_6146092.indd 21 10.9.2024 11.26.13 10.9.2024 11.26.13. Maksamme erikoispuusta huomattavasti teollisuuspuuta paremman hinnan”, kertoo Fiskarin Laatupuu Oy:n materiaaliostoista vastaava Kari Partanen. ”Tervalepälle ja lehtikuuselle löytyy silloin tällöin kiinnostuneita ostajia. Suurin osa lehtikuusista menee energiapuuksi, koska alueellamme ei ole niille vakiintunutta kysyntää.” Haapaa kasvaa varsinaissuomalaisissa metsissä paikoitellen runsaasti. Kiinnostus kasvanut Erikoispuiden kasvattajat ovat usein valmiita uhraamaan paljonkin vapaa-ajastaan, jotta he saavat erikoispuumetsikkönsä kukoistamaan. JARKKO SIRKIÄ Visakoivu on arvopuuta, jota myydään kiloittain. ”Lehtipuilla on paljon muitakin arvoja kuin vain puuaineksen arvo. Kun jollekin erikoispuulajille ilmaantuu kysyntää, he osaavat yhdistää myyjän ja ostajan.” Pitkänen on sitä mieltä, ettei erikoispuita kannata ainakaan talousmielessä istuttaa isoiksi metsiköiksi
Pienten puiden kanssa sahan paino voi tuoda käsittelyyn kömpelyyttä. Mitä isompi puu, sitä enemmän 60-kuutioisen Huskun ärhäkästä tehosta on hyötyä. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Kyllä katkeaa Juttuun liittyvällä videolla sahaamme kokeilun Husqvarnalla ja tutkimme sen ominaisuuksia. MOOTTORISAHAT Aarre kokeilu Vääntävä kuusi kymppinen 22 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518658-_6146164.indd 22 AR-20240923-518658-_6146164.indd 22 10.9.2024 11.31.50 10.9.2024 11.31.50
Se on helppo ja väkevä työjuhta, jolle voi ennustaa pitkää käyttöikää myös isojen puiden sahuussa. Sahan edeltävää versiota Aarre kokeili kolme vuotta sitten (ks. Aiemmassa hellepulmia Aarteen kokeilussa uutuuden selvimmin havaittavaksi ominaisuudeksi nousi entistä parempi käynnistettävyys. Moni on kuitenkin valinnut kahden tai useamman sahan taktiikan. Motiivia voi antaa myös se, jos metsä on samalla harrastus, johon kuuluvat myös sahat. Nyt sujuvasti käyntiin Tässä kokeilussa ollut sahan uusi malli Mark II käynnistyi kesähelteelläkin hyvin, joten Autotune 3.0 tuntui onnistuneelta päivitykseltä. Sahassa ei ole ryyppyvipua, vain ylös nostettava käynnistysvipu kuten ennenkin. Ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisin mutta voi helpottaa töiden tekoa. Ne tekevät käynnistyksen hyvin helpoksi ja luotettavaksi. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Sahassa on päivitetty Autotune 3.0 -moottorinohjausjärjestelmä. Mutta nyt saha käynnistyy ja pysyy tyhjäkäynnillä vipu yläasennossa. Siinä saha käynnistetään kaasu pohjassa, mitä kokemattoman ei pidä tehdä edes ketjujarru päällä. Paljon pienemmälläkin pärjää. Kaasua painettaessa vipu laskeutuu alas ja saha menee normaalikäynnille. Lämpimänä rikastinvipua ei tarvitse käyttää. Näin iso ja tehokas saha sopii isojen puiden kaatamiseen ja pölkytykseen. Kenttäsaha suurine tukki runkoineen on ympäristö, josta löytyy sopivia töitä isolle ja tehokkaalle moottorisahalle. 23 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518658-_6146164.indd 23 AR-20240923-518658-_6146164.indd 23 10.9.2024 11.31.56 10.9.2024 11.31.56. Nykäisyä keventävä puoli puristimen nappi on poistettu. Huolto epäili ongelman johtuneen silloisesta Autotunesta, jossa saattoi olla yksilöllisyyttä. Sahaan tehdyt uudistukset ovat onnistuneita. Muuten mainiosti pelanneen sahan puutteeksi havaittiin tuolloin huono käynnistyvyys kuumina kesäpäivinä. Saha on hieman keventynyt, ja sen käynnistys on aiempaa helpompaa. Husqvarna 560 XP Mark II on uudistettu versio 60-kuutioisesta ammattimallista. Viileillä säillä ongelmia ei ollut. On pieni ja kevyt sekä toisaalta suuri ja tehokas, ehkä niiden välimuotokin. Nykäisyä keventävä puoli puristimen nappi on poistettu. AR 8/2021). Huoltoliikkeen asiantuntija tutki sahan löytämättä vikaa, eikä hänkään saanut hellepäivänä sahaa sen paremmin käyntiin. Tällaiselle metsänomistajalle uusi 560 XP Mark II eli Markku Kekkonen edustaa mielenkiintoista tehopakettia voimasahojen päähän. J os metsänomistaja haluaa pärjätä yhdellä ainoalla sahalla, Husqvarna 560 XP Mark II on liian painava ja toisaalta myös turhan tehokas voimanpesä. Jouduin usein käyttämään ”pakkokäynnistystä”, joka vaatii turvallisuuden näkökulmasta ammattimetsurin osaamistason. Vaikka uusittu saha malli on kookas, sen muotoilu on pysynyt entiseen tapaan profii liltaan melko kapeana. Valmistaja lupaa sen säätävän tehon optimaaliseksi aiempaa tarkemmin ja ilman kalibrointia. Tarvittava nykäisy on niin vähäinen, ettei puristuksen kevennystä tarvita. Vivun voi myös työntää alas, jolloin saha pysyy pienellä puolikaasulla teräketju aavistuksen liikkuen
Se nostaa painoa noin 300 grammaa ja hintaa satasen. Remontti on ollut perusteellisempi kuin sahojen uusituissa malleissa yleensä. Pitkä 18-tuumainen myös helpottaa tarkkaa kaatosahausta. Tehokkaan sahan yksi etu on se, että osan oksista voi sahata poikki miltä puolen vain eikä saha jumiudu taipuvan oksan painosta. Huskusta on saatavilla myös XPG-malli, jossa on kahvalämmitys etuja takakahvassa sekä kaasuttimen sähköinen esilämmitys. Suurten puiden sahauksessa isommat koneet yleensä myös kestävät moottoriltaan pienempiä pitempään. Tärkeänä tavoitteena on ollut liiallisen kuumentumisen riskin vähentäminen. Tärinäjousen kierteisiin voi silti joskus jumiutua oksa. Uutuudessa on edeltävän mallin tapaan tehoa huimat 3,5 kW. Ketju-uraltaan 1,5 mm:n ketju leikkaa puuta todella maukkaasti. Vastaavan tehoinen Stihl MS 362 painaa noin sata grammaa Huskua vähemmän. Se on noin 300 grammaa vähemmän kuin aiemmin. Tankit täynnä ja 15 tuuman terävarustuksella saha painaa 7 463 grammaa. 24 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518658-_6146164.indd 24 AR-20240923-518658-_6146164.indd 24 10.9.2024 11.32.02 10.9.2024 11.32.02. Isoissa sahoissa, joilla etupäässä vain kaadetaan ja katkotaan, moottorin lämpötilan nousu liian korkeaksi voi olla ongelma. Toisaalta karsinta ominaisuudet ovat 15-tuumaisella selvästi paremmat. Kokeilun 60-kuutioinen Husku eroaa 50-kuutioisesta selvimmin jykevällä huipputehollaan. Paino on kuitenkin pudonnut. Sahan suuri teho tulee parhaiten esiin 18 tuuman laipalla, kun kaadetaan ja katkotaan hyvin isoja puita. Sahan pohja on sileä, eikä ulokkeita ole. Kokeilusahassa oli 15-tuumainen laippa, jolla leikkuutehon hyötyjä ei saa ulosmitattua aivan maksimaalisesti. Lisäksi se on selvästi vahvempi vääntäjä myös matalilla kierroksilla. Hieman edeltäjää kevyempi Päällepäin Mark II on hyvin samanlainen kuin edeltävä malli. Viilentävä ilman kulkee nyt lämpöä tuottavien osien kohdalta läpi aiempaa paremMOOTTORISAHAT Myyntihinta (e) 1 149 Sylinteritilavuus (cm3) 59,8 Teho (kW) 3,5 Paino (g)* 7 463 Terälevyn pituus (tuumaa) 15 Vetolenkin leveys (mm) 1,5 Polttoainesäiliö (l) 0,65 Teräöljysäiliö (l) 0,32 Husqvarna 560 XP Mark II * Aarteen mittaama paino laipan ja ketjun kanssa, polttoaineja teräöljytankit täynnä eli täydessä käyttökunnossa. Uutta Husqvarnaa on myyty sahaliikkeissä noin tuhannella eurolla ja vähän allekin. Isossa sahassa se voi lisätä tärinää tuntuvasti. Husqvarnan pykälää pienemmän ammattimallin 550 XP Mark II sylinteritilavuus on 50,1 cm³, teho on 3,0 kW ja paino noin 700 grammaa vähäisempi. Jäähtyy paremmin Valmistajan mukaan sahaan on tehty lukuisia rakenteellisia ja teknisiä muutoksia, joista suurin osa ei näy juuri mitenkään päällepäin
Isotkin rungot katkeavat päivitetyllä Huskulla hämmästyttävän helposti. Tuliterää sahaa ei pidä huudattaa pitkiä aikoja kaasu pohjassa esimerkiksi suuren pihapuun pölkytyksessä. 25 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518658-_6146164.indd 25 AR-20240923-518658-_6146164.indd 25 10.9.2024 11.32.07 10.9.2024 11.32.07. Verovinkki Metsänomistaja voi vähentää metsäverotuksessa sellaiset metsätyövälineet ja -varusteet, joita hän käyttää metsä taloudessaan. Käyttöönotto on parempi tehdä vaihtelevissa töissä eikä jatkuvassa sahauksessa kaasu pohjassa. Teho kestää sahan painamisen puuhun. Isojen sahojen etuna on se, etteivät ne joudu jättipuiden pölkytyksessä yhtä kovaan rääkkiin kuin pienet. Pitkän huoltovälin ilmansuodatin on hyvin tiivis. Muistan myös tapauksen, kun ymmärtämätön sahaaja huudatti moottoria tuntikausia tylsällä ketjulla aiheuttaen kiinni leikkaamisen. Olen kuullut kahdesta tapauksesta, jossa uusi ja kallis laatusaha leikkasi kiinni muutamien ensimmäisten tankillisten aikana. Kuumentuminen voi aiheutua siitä, että sylinterin jäähdytysrivat ovat likaiset ja tukossa eikä ilma pääse kulkemaan esteittä ripojen läpi. Näin kävi, kun suurta pihapuuta katkottiin pölkyiksi kaasu pohjassa yhteen soittoon. Usein haaveri johtuu siitä, että sahassa on käytetty erehdyksessä puhdasta bensaa, eli voitelu on pettänyt. Tapaukset olivat lähes samanlaisia, sahat niissä erimerkkisiä. Seurauksena on yleensä hintava koneremontti. Myös tukkeutunut pakoputki voi nostaa käyntilämpötilaa. Valmisbensoilla nämä riskit on helppo välttää. Siinä on yksi syy hankkia 60-kuutioinen saha. Tämä voi lisätä kuumentumista. Älä huudata tuliterää sahaa M oottorisahan leikkaaminen kiinni eli männän jumiutuminen sylinteriin on epätavallista, mutta sitä sattuu. Ensimmäisillä tankillisilla uudenkarhea moottori voi ikään kuin hieman vastustaa korkeimpien kierrosten saavuttamista. Tuliterässä sahassa mäntä, männänrenkaat ja sylinterin seinämät eivät vielä ole täysin hioutuneet. Metsätalouskäyttöä ei ole pelkkä poltto puiden teko omaan käyttöön. Saha voi leikata kiinni myös liian vähäisestä jäähdytyksestä johtuvan kuumentumisen takia. Runsaassa katkonnassa purukopan alle kertyy tiivistä sahanpurun massaa. Etenkin laatusahat lähtevät yleensä kiertämään täysillä vasta muutaman viikon käytön jälkeen. Ongelmia voi aiheuttaa myös sekoitebensan väärä sekoitussuhde tai heikkolaatuinen seosöljy. Ripojen puhtaus ja välit pitää ajoittain tarkistaa. Koppa ja sen alapuolinen alue on hyvä puhdistaa ajoittain kunnolla
Metallihiukkaset aiheuttavat häiriöitä magneettiventtiilin toimintaan, mikä voi näkyä sahan käynnissä. Aiemmassa mallissa oli RevBoost-toiminto, joka mahdollisti hetkellisesti kierrosten LISÄTIETOJA Husqvarna, husqvarna.fi nousemisen yli rajoittimen. Ne kuluttavat myös moottoria. Isoa sahaa ei tarvitse viilata niin usein kuin teholtaan pienempää. Sitä ei enää ole, eikä saha ota yhtä korkeita huippukierroksia. MOOTTORISAHAT Pystyviiva käynnistys kopassa näyttää kaatosuunnan. Tähän on päästy muotoilemalla ilmaa ohjaavia rakenteita uudestaan. Uutta on käynnistin kopan yli kulkeva kaato viiva. Sahan tasapainoisuus voi myös hämätä ja siirtää huomiota pois sen painosta. 26 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518658-_6146164.indd 26 AR-20240923-518658-_6146164.indd 26 10.9.2024 11.32.13 10.9.2024 11.32.13. Aarre suositus: Huipputehokas ja vääntävä saha isojen puiden kaatoon, katkontaan ja pölkytykseen vahvakätiselle sahaajalle. Hyvä käsissä Painostaan huolimatta Husqvarna on tasapainoinen ja kätevän tuntuinen käsissä. Ketjun riittä västä terävyydestä pitää silti huolehtia kaiken aikaa. Metallipölyä syntyy lähinnä teräketjun viilauksesta. Mutta jos ruista ranteessa riittää, oksat kyllä lähtevät kuusesta vikkelästi. min. Uusi vaakatasoinen viiva ei ole yhtä hyödyllinen. Se on terämuttereiden korkeudella eli kertoo laipan keskilinjan kaatokoloa ja -sahausta tehdessä, jolloin laippa ei aina näy. Ne helpottaisivat kaatokolon sopivan syvyyden ja toisaalta kaadossa pitopuun sopivan paksuuden arviointia. Sahassa oli entuudestaan pystysuuntainen, sahan yläosan läpi ulottuva kaatoviiva, joka osoittaa kaatosuunnan. Itse kaipaisin käynnistimen koppaan mieluummin viivoja, jotka kertoisivat teräketjun linjat työntävän ja vetävän terän kohdilta. Se torjuu metallihiukkasten pääsyä kaasuttimen polttoainetta säätävään magneettiventtiiliin ja moottoriin. Ergonomia on hyvä. Kun teräketjun viilauk sen aloituskohtana pitää hyvin näkyvää kultaista lenkkiä, lopetuskohta kin löytyy helposti. Se optimoi moottoritehoa kompensoimalla automaattisesti korkeudesta, ilmankosteudesta, ulkolämpötilasta sekä likaisesta ilmansuodattimesta ja polttoaineesta johtuvia eroja. Totuus valkenee, kun karsii suuren ja oksaisen kuusen. Sahan muotoilu on Husqvarnalle tyypillisesti päältä kapeahko. Tankatessa metallihiukkasia voi päätyä tankkiin bensan sekaan. Suuresta erosta ei kuitenkaan ole kyse, ja nykyiselläänkin saha on ärhäkkä. Kulmat ovat pyöristettyjä, eikä sahassa ole pinnasta ulos pistäviä osia. Sahan moottoriosa on niin painava, että tasapainoisuus säilyy myös 18 tuuman laipalla, jollaisen löysin sahaan muista sahoistani. Uutuus sopii ison sahan helppoa ja varmaa käynnistystä arvostavalle. Autotune ei lisää jäähdytysilman kiertoa. Magneettinen suodatin Tankkiin polttoaineletkuun on lisätty magneettinen suodatin. Uutta on käynnistinkopan yli vaakatasossa kulkeva kaatoviiva. Myös moottorin osia kuten sylinteriä ja mäntää on muotoiltu paremmin jäähtyviksi. Hyväkuntoisenkin kasvoilta kaatuu sen jälkeen hiki
Vaihto uuteen ei onnistunut, koska Metsurit oli myyty loppuun. Huoltoon emme satasen sahaa vieneet. Se ottaa vetelästi kierroksia mutta on kestänyt käyttökunnossa. Kokeilun halpissahat on tarkoitettu kesäsahoiksi, niissä ei ole talviläppää. Vikana oli myös huonohko käynnistyvyys, tuntuva bensan kulutus sekä heikkolaatuiselta vaikuttanut teräketju. Tasalaatuisuuteen ei kiinalaisissa halpiksissa ole silti luottamista. Muodoltaan kulmikas Norrköping pelasi kokeilun alkuvaiheessa hyvin, mutta sitten saha hiljeni. Vaikka Jonköpingin laatu on karkeaa halpistasoa, kokeilussa olleen yksilön kestävyys on ollut yllättävän hyvä. Syynä oli valmistusvika. Sitä kertyi kaasuttimen kurkkuun, josta poistin sitä ajoittain sormella. Kahden vuoden kuluttua Metsurin teräöljyt alkoivat valua sahasta nopeasti alle, vaikka saha seisoi paikoillaan. 27 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518658-_6146164.indd 27 AR-20240923-518658-_6146164.indd 27 10.9.2024 11.32.17 10.9.2024 11.32.17. Jatkoimme niiden kokeilua jutun ilmestymisen jälkeen vielä kahden vuoden ajan. Norrköpingissä takapotkusuojan lukitseva E-sokka ei pysynyt uutena paikoillaan, ja saha vaihdettiin takuussa uuteen. Teräöljyt tulivat ulos niin nopeasti, että Metsurin käytöstä luovuttiin. Joskus halpis voi kestää kauankin, mutta kaikille näitä voittoja ei riitä. Jonköpingissä ei ollut uutena varsinaisia vikoja, mutta ilmansuodatin päästi liitoksestaan kaasuttimeen hienojakoista pölyä. Käyttö oli satunnaista. Lisää arkistossa Muistathan, että Aarteen kaikki sahatestit ja -vertailut vuoden 2020 alusta löytyvät Aarteen näköislehtiarkistosta osoitteesta aarrelehti.fi/nakoislehti. Nyrkkisääntö tässäkin on, että laatu maksaa aina. Sahaustöitä olivat muun muassa polttopuiden sahaus, rakentaminen, tuulenkaatojen keruu sekä käyttötuntien lisäämiseksi halkojen halkaisu pituussuunnassa. Halpissahat kestotestissä K ymmenen sahan kokeilussamme kaksi vuotta sitten (AR 8/2022) oli mukana kolme kiinalaista halpissahaa: Metsuri 45 cm³, Norrköping 52 cm³ ja Jonköping 53 cm³. Rahat olisin saanut takaisin, mutta jatkoin kokeilua omatekoisella lukitusnapilla. Aarteen tilaaja pääsee lukemaan arkistoa luomalla tilaajatunnukset ja kirjautumalla. Parhaiten pärjäsi tehoonsa nähden painava Jonköping. Kokeilun loppuvaiheessa saha saatiin käyntiin, mutta Norrköpingistä jäi arvaamaton vaikutelma. Sahassa on 18-tuumainen, kapeutensa takia helposti taipuva laippa, joka on silti pelittänyt. Kiinalaisen halpissahan ostaminen näyttää olevan arvan ostamista. Sahojen hankintahinnat kaksi vuotta sitten olivat: Metsuri 79,90 euroa, Norrköping 99 e ja Jonköping 149 e. Tehon ja painon suhde on kaikissa heikko: Metsuri 1,6 kW/5 887 g, Norrköping 2,2 kW/6 340 g ja Jonköping 2,0 kW/6 821 g. Metsuria kootessani puolikaasun lukitusnapin jousi lensi autotallin seinään
Se on käytännössä ainoa keino varmistaa, että tieto on saatavilla seuraavissa työvaiheissa (uudistamisen suunnittelu, taimien tilaaminen, muokkaus, kylvö, istutus, taimikonhoito ja harvennus). Isoisä ei ole enää tiedonsiirtolupaa antamassa. Itse olen sitä mieltä, että lahojen kantojen tarkka paikkatieto ja sen perusteella muodostetut lahopesäk keet tai alueet tulisi viedä automaattisesti Metsäkeskuksen metsävaratietoon. Samassa yhteydessä saadaan kannolle paikkatieto. Työssä onnistuttiin loistavasti. Olennaisin näyttää kuitenkin jääneen kesken, nimittäin juurikäävän paikkatiedon siirtäminen metsäalan toimijoi den ja etenkin metsänomistajan käyttöön. Tiedetään, että juurikääpä saadaan kartalle ja sähköiseen paikkatietoon. Hank keen aikana esitettiin monta kehnoa perustelua sille, että tiedon siirtämisen täytyy olla mahdollisimman vaikeaa. Minä ainakin haluaisin tietää, oliko isoisäni aikanaan koi vulla uudistamassa metsässä juurikääpää ja jos, niin missä sitä oli. Jos tiedon saanti on joka vaiheessa metsänomistajan erikseen antaman luvan takana, ei tule mitään, tieto jää hyödyntämättä. PETRI KORTEJÄRVI Juurikäävän tarkka paikka tieto on metsänomistajan etu KORTEJÄRVI Isoisä ei ole enää antamassa tiedon siirto lupaa. Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsän omistaja Petri Kortejärvi (s. Juurikääpää ei ole joka paikassa edes EteläSuomessa. Kun moto katkoo kuusen ty veltä laholumpin tai lahokuidun ja sen jälkeen ter vettä ainespuuta, riittävä tieto on saatu. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla. LUONNONVARAKESKUKSEN VETÄMÄSSÄ Tyvituhohankkeessa tutkittiin, miten juurikäävän esiintymät saataisiin kartalle ja paikkatietoon niin, että tieto voi taisiin ottaa huomioon metsäkuvion myöhemmässä hoidossa lähtien viljeltävän puula jin valinnasta. Paljon puhutut kirjan painajatuhotkin ovat suurelta osin juurikäävän seurannaistuhoja. 28 Aarre 8/2024 METSÄ 28 METSÄ AR-20240923-518631-_6146162.indd 28 AR-20240923-518631-_6146162.indd 28 10.9.2024 11.30.15 10.9.2024 11.30.15. Metsäalalla on tavallista, että hakkuun ja uudistamisen toteuttavat eri toimijat. Iso asia – ja metsänomistajien etu – on juurikäävän tehokas torjunta nyt ja tulevaisuudessa. Päinvastoin, mitä parempaa tietoa kohteesta on, sitä korkeammaksi kauppahinta muodostuu. Hakkuuko neen datan perusteel la kartoitus onnistuu ilman ylimääräistä työtä. Juurikääpä heikentää kuusia ja aiheuttaa toistuvia tuulenkaatoja, joiden avul la kirjanpainajan kannat pysyvät korkeina. Erikoisin väite oli se, että mikäli lahodata olisi vapaasti saatavilla, metsätilan myyjä saisi tilastaan ehkä huonom man hinnan. Metsätilan ostajista ja terveen metsätilan myyjistä ei oltu huolissaan. Lahodatan perusteella tietäisin, kannattaako alikas voskuuset raivata pois vai voiko ne huoletta kasvattaa seuraavaksi puusukupolveksi. Juurikäävän leviäminen johtuu ihmisen toiminnasta eli ennen kantokäsittelyjä tehdyistä kesäaikaisista hak kuista ja etenkin satoja vuosia jatkuneesta peitteisestä metsä taloudesta. Kun tätä laho dataa hyödyn netään, voidaan muodostaa metsi köstä lahokartta, josta erottuvat juurikääpä pesäkkeet ja terveet alueet. MARIA MIKLAS K uusen juurikääpä ja männyn tyvitervastauti ai heuttavat vuosittain metsätalouden suurimmat taloudelliset tappiot. Suomen olosuhteissa peitteiseen metsään uudistuu puulajeista käytännössä vain kuusi, ja kuusijatkumon seurauksena juurikääpä on päässyt leviämään yhä laajemmalle. MIKÄLI LAHODATAN siirtäminen tehdään vaikeaksi, niin kuin nyt näyttää, tieto ei kulje käytäntöön. Kokemus asiantuntijat eli hakkuukoneen kuljettajat jo tietävätkin, että leimikolla juurikääpä keskit tyy usein muutamaan pesäkkeeseen. Pää sääntöisesti se on juurikääpää, joka leviäisi juuriyh teyksillä kuusen istutustaimiin. Tyvituhohankkeessa päästiin siis pitkälle. Tiedetään, että paikkatiedon tuottaminen on yksinkertaista eikä aiheuta lisätyötä. Olin mukana Tyvituhohankkeen ohjausryhmässä. Sitä paitsi tuskinpa lahotieto metsätilan hintaan vaikuttaisi. Se tiedetään jo vanhastaan, että juu rikäävän saastuttamalle alueelle ei kannata istuttaa kuusia. Ei tarvita edes tekoälyä sen päättelyyn, että kan nossa on lahoa. Toivon, että metsäala kykenee tässä asiassa erottamaan toisistaan isot ja pienet asiat. Tietäisin myös, onko erira kenteiseksi kehittyneen kuvion kasvattaminen jatkuvan kasvatuksen malleilla hyvä vai huono ajatus. Nimenomaan sähköisenä paikkatietona lahotiedonkin pitää siirtyä jousta vasti, mikäli haluamme, että tietoa myös hyödynnetään
TILAUSKORTTI Tilaajana osallistun samalla 500,00 euron arvontaan joka kuukausi. 16 tuhtia numeroa vuodessa kotiin kannettuna. Koneviestin tilausmaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia siltä osin kun ne kohdistuvat veronalaisen tulon hankkimiseen. sähköpostilasku (0 €) Valittu laskutustapa paperilasku (4,90 €) Muista hyödyntää ammattilaisen verovähennysoikeus! 500 EURO 500 Voita 500 €! Arvont a joka kuukau si Koneviesti Lehti + Digi Määräaikainen tilaus (norm. Tilaa tekstiviestillä: LÄHETÄ VIESTI: TILAUS KAV4022 ETUNIMI SUKUNIMI OSOITE Numeroon 13526 Tekstiviestin lähetys on maksuton. Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakas viestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. KAV4022 VIESTIMEDIA OY Tunnus 5002596 Info: K1 00003 VASTAUSLÄHETYS Koneviesti maksaa tilauksen postimaksun. 86,60 €) . . Rajaton käyttöoikeus koneviesti.fi -sivuston TILAAJALLE -artikkeleihin ja maksullisiin palveluihin kuten näköislehteen. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 €/lasku. Painavaa asiaa maatalous-, metsäja maanrakennuskoneista sekä rahanarvoisia huoltovinkkejä. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja. . Tarjous on voimassa 30.11.2024 asti. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta mpm/pvm tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). . Tilaa soittamalla: 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus KAV4022 Tilaa netistä: koneviesti.fi/lehti tai oheisella QR-koodilla . Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Kyllä kiitos! Tilaan Koneviestin tutustumishintaan 4 kk vain 67,60 € (norm. Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. 86,80 €) 67 €/4kk 60 -20% AR-20240923-518664-_6146163.indd 29 AR-20240923-518664-_6146163.indd 29 10.9.2024 11.30.15 10.9.2024 11.30.15. Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä
Esa Härmälä Tausta. Teksti ja kuva MARKKU PULKKINEN Kuka. 70-vuotias agronomi Helsingistä, toinen koti Lohjalla Työ. Monipuolisuus – metsä on henkisen, taloudellisen ja fyysisen hyvinvoinnin lähde 30 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518654-_6146220.indd 30 AR-20240923-518654-_6146220.indd 30 10.9.2024 11.34.35 10.9.2024 11.34.35. ”Ostamiamme metsäpalstoja hoidamme kestävästi ja ylisukupolvisesti.” ” Metsien myynti ulko maille on estettävä” MTK Säätiön hallituksen puheenjohtaja Esa Härmälä pitää metsien omistuksen siirtymistä ulkomaalaisille sijoittajille kansallisesti kriittisenä asiana. METSÄVAIKUTTAJA Esa Härmälä painottaa, että ensi vuonna sata vuotta täyttävä MTK Säätiö tukee toiminnallaan maaseudun hyvinvointia. Hän toivoo, että asia estettäisiin lailla. MTK Säätiön hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2017, sitä ennen muun muassa MTK:n puheenjohtaja, Metsähallituksen toimitusjohtaja, työja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja sekä Fennovoima Oy:n hallituksen puheenjohtaja Parasta metsässä
Suhtaudumme myönteisesti tuulivoimapuistoihin ja tarkastelemme avoimin silmin mahdollisuuksia omilla maillamme. Missä päin Suomea säätiön metsät sijaitsevat. Apurahoja on ohjattu myös yliopistoille ja tutkimuslaitoksille kuten E2 Tutkimukselle, Pellervon taloustutkimukselle ja Luonnonvarakeskukselle. Avointa peltomaisemaa pitää mielestäni säilyttää, mutta joissakin paikoin voisi maaja metsätalouselinkeinojen ja ilmaston edun kannalta harkita turvepeltojen metsittämistä. Miten olette järjestäneet säätiön metsien metsänhoidon ja puukauppojen kilpailutuksen. Pyrimme olemaan samaan aikaan hyvää metsänhoitoyhdistysväkeä ja hyviä metsäliittolaisia. Metsätilan sukupolvenvaihdos on Suomessa helppoa mutta ei halpaa. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Eurooppalaista edunvalvontaa todellakin tarvitaan, ja MTK ja Metsäteollisuus ry tekevät siinä hyvää työtä. Saksassa kasvatetaan maissia pelloilla ja kaasutetaan sitä biokaasuksi. Avoimet kulttuurimaisemat häviävät. Vietämme pääjuhlaa ensi vuoden kesäkuun lopussa Lahden Sibeliustalossa. Teetämme myös pienen filmin säätiön toiminnasta. 31 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518654-_6146220.indd 31 AR-20240923-518654-_6146220.indd 31 10.9.2024 11.34.37 10.9.2024 11.34.37. Samalla tarkastimme sorkkaeläintuhot ja kesällä tehdyn harvennushakkuun korjuujäljen. Pitäisikö osa Suomen pelloista metsittää. Muillekin yhtiöille voimme myydä puuta, ja myymmekin silloin tällöin. Keille säätiö jakaa avustuksia. Saksan linjaus puunpolton osalta ei perustu faktoihin. Maataloustuottajien liitoilla, tuottajayhdistyksillä ja metsänhoitoyhdistyksillä on erilaisia hankkeita, joita rahoitamme. Kilpailua on, ja sitä pitääkin olla. Millaisia satavuotisjuhlia MTK Säätiö suunnittelee. Nyt huolestuttaa eniten Saksan linjaus siitä, ettei puu olisi uusiutuva energianlähde. Järjestämme MTK:lle myös maankuulut Kettulan hirvijahdit. Kuusi vuotta sitten tehty sukupolvenvaihdos sujui suunnitelmien mukaan. Lahjaveroihin meni metsien noin kahden vuoden bruttotuotto. Myymme vuosittain noin 35 000 kuutiota puuta, ja puukaupan kilpailutuksissa olemme saaneet hyvin tarjouksia. Lahjoitin kolmelle lapselleni osuudet metsäpalstoista, ja nyt meillä on neljän henkilön verotusyhtymä. Hoitamalla hyvin kohta sadan vuoden aikana kertynyttä omaisuuttamme pystymme jakamaan vuosittain 750 000 euroa apurahoja maaseudun hyvinvoinnin tukemiseen. Miten säätiö suhtautuu metsiinsä kaavailtuihin tuulipuistoihin. Pidän äärimmäisen huolestuttavana Suomen metsien siirtymistä ulkomaiseen omistukseen. Avustuksia suunnataan muun muassa MTK:n koulutustoimintaan ja MTK:n koululaisja päiväkotitoimintaan. Rahoitamme lisäksi muutamia maaseutuelinkeinoille tärkeitä professuureja. Suomessa pelätään metsien häviämistä, mutta umpeen tämä maa on kasvamassa. Mitä muuta toimintaa teillä on. Hakkuisiin liittyvät metsänhoitotoimet, kuten uudistamiset, hoidamme metsän hakanneen yhtiön kanssa. Metsiä on myös Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä, hieman myös Kanta-Hämeessä. Apurahat ovat kaikkien kiinnostuneiden haettavissa kerran vuodessa, huhtikuussa. Mikä sinusta on tällä hetkellä kuumin edunvalvontaasia. Pohjoisimmat palstat ovat Posiolla ja Ranualla. Rahoitamme myös Turun yliopiston maaja kiinteistöoikeuden professuuria, koska maa-, vesija ympäristöoikeuden korkein opetus loppui kokonaan ja se näkyi monessa maanomistusasiassa kielteisesti. Metsiä ei ylihakata eikä myydä eteenpäin, vaan ne pidetään talonpoikaisen ajatusmaailman mukaisesti säätiöllä ja luovutetaan seuraavalle polvelle paremmassa kunnossa kuin ne olivat silloin, kun ne on hankittu. Juhlasta tulee säätiön näköinen eli perinteinen, isänmaallinen ja talonpoikainen. Rahastot olivat korkojen nousun takia vähän aikaa poissa pelistä, ja se rauhoitti selvästi markkinoita. Ostamme mielellämme lisää metsäpalstoja. Suurin metsäkeskittymä on Salon seudulla. Onko myynnissä olevista metsäpalstoista kova hintakilpailu. Metsien tuotto käytetään isänmaallisiin ja maaseutua palveleviin tarkoituksiin. Säätiön mailla ei ole tällä hetkellä yhtään tuulivoimalaa. Miksi metsänomistajan kannattaisi myydä metsätilansa MTK Säätiölle. Olit pitkään mukana metsän omistajien edunvalvonnassa. Lisäksi olemme tilanneet toimittaja Pekka Ervastilta Kettulan tilan eräperinnettä käsittelevän kirjan. Säätiön tarkoituksena on tukea maaseudun elinkeinoja ja elämää. Jos metsänomistajalla ei ole perillisissään tai muussa lähipiirissään halukkaita metsätilan jatkajia, olemme kiinnostuneita ostamaan tällaisia palstoja. Ylläpidämme Salon Suomusjärvellä sijaitsevaa Kettulan metsätilaa, jota MTK käyttää paljon omaan toimintaansa. Annamme myyjälle takuun siitä, että metsä on ylisukupolvisesti kestävässä hoidossa. Säätiöllä on 8 000 hehtaaria metsää, jota hoidetaan hyvin. Suku polven vaihdos on helppoa mutta ei halpaa. Nyt kuitenkin eletään sellaista aikaa, ettei tuulivoimaloiden osalta tunnu tapahtuvan mitään, vaikka tuulivoimasta paljon puhutaan. Onko omien metsiesi siirtäminen seuraavalle sukupolvelle sujunut niin kuin toivoit. Puukaupasta meillä on runkosopimus Metsä Groupin kanssa. Lahjaveroaukosta tuli suurempi kuin ajattelin. Kaikissa hoitotöissä ja hakkuissa mennään aina metsän ehdoilla. Olin tänään metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijan ja poikieni kanssa suunnittelemassa Paimion metsäpalstamme seuraavia hoito töitä. Muista hoitotöistä vastaavat metsänhoitoyhdistykset. Tämä on kansallinen kysymys, johon Suomessakin pitäisi herätä. Esimerkiksi Ruotsissa metsätiloja ei voi eikä saa myydä yhtiöille tai rahastoille. Olemme rahoittaneet Aalto-yliopiston puurakentamisen professuuria ja Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ruokaturvan ja kansallisen huoltovarmuuden työelämäprofessuuria. Mikä on säätiön tärkein tehtävä
Syksyn hyvä työ Varhaisperkauksella nopeutetaan puiden kasvua ja parannetaan niiden laatua. Jos kesällä oli muita kiireitä, taimikon voi perata myös syksyllä – ja pikkaisen myöhässäkin. VARHAISPERKAUS Teksti ja kuvat MARKKU PULKKINEN 32 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518643-_6146221.indd 32 AR-20240923-518643-_6146221.indd 32 10.9.2024 11.35.14 10.9.2024 11.35.14. Omatoimimetsänomistajan työsaavutus varhaisperkauksessa jää helposti alle puoleen hehtaariin päivässä
Istutetut rauduskoivut ja lehtikuuset kasvavat nopeammin kuin luontaiset lehtipuut. Keskikesällä kaadettujen lehtipuiden kantovesat kasvavat pituutta hitaimmin ja loppusyksyllä kaadettujen puiden kantovesat nopeimmin”, Karri Uotila kertoo. Alvvelvollinen metsän omistaja voi vähentää myös ostostensa alvit. ”Tutkimuksissamme kuusen läpimitta ja biomassa ovat reagoineet erittäin positiivisesti varhaisperkauskäsittelyyn. 33 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518643-_6146221.indd 33 AR-20240923-518643-_6146221.indd 33 10.9.2024 11.35.18 10.9.2024 11.35.18. Kaikilla kohteilla vesojen keskipituuden kasvu oli hitaampaa kuin kontrollikäsittelyssä pystyyn jätettyjen lehtipuiden kasvu. Hyvällä hoidolla taimet pyrähtävät kasvuun ja jättävät muun kasvillisuuden alleen. Mieluiten kesällä Suositus on yleensä ollut se, että varhaisperkaus tehtäisiin lehdelliseen aikaan kesällä, jolloin suuri osa ravinteista on puiden lehdissä. Luken koealoilla vesakon kasvu on ollut varhaisperkauksen jälkeen yllättävän hidasta. Aukkopaikkoihin kannattaa jättää varhaisperkauksessa lehtipuita, erityisesti rauduskoivua. ”Tyypillisesti vesakon pituuskehitysmalleissa vesojen kasvupyrähdys ajoittuu ensimmäiselle ja toiselle kasvuvuodelle”, Uotila kertoo. Myöhästymisen seurauksena perkaustyö on myös hitaampaa ja kalliimpaa. Viiden vuoden iässä Istutuskuusikon sopiva varhaisperkausaika on 5–6 vuoden kuluttua istutuksesta. Verovinkki Metsänhoitoa varten hankitut välineet, kuten raivaus saha ja turvavarusteet, ovat metsän omistajalle vähennyskelpoisia metsä verotuksessa. Suosituksia myöhemmin tekemäni varhaisperkaus vapautti istutuskuuset kovaan kasvuun koivujen ja leppien seasta. Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan parhaillaan taimikon varhaisperkauksen vaikutusta puiden kasvuun ja hiilensidontaan. Tutkimuksessa läpimitan kasvu on ollut jopa 1,8–2,6-kertainen vertailualaan verrattuna. Uotila lisää, että kuusentaimien pituuskasvu paranee vasta muutaman vuoden viiveellä käsittelyn jälkeen. Taimikon aukoista voi päätellä, että heinien torjunta olisi ollut ensimmäisinä vuosina tarpeen. Huonolla hoidolla taimet kasvavat hitaasti eli jurovat, tekevät tyvimutkan tai jopa kuolevat. T aimikon ensimmäisillä vuosilla on suuri merkitys metsätalouden kannattavuudelle. Jätä aukkoihin lehtipuuta Osa istutetuista taimista kuolee väistämättä ensimmäisinä vuosina. Kun varhaisperkaus tehdään ajoissa niin, että syntyvien lehtipuukantojen läpimitta on pieni, niiden vesojen kasvu on hidasta. Männyn istutustaimikon varhaisperkaus on tarpeen silloin, jos lehtipuustoa on runsaasti ja lehtipuut ovat ylittämässä mäntyjen pituuden. Jos varhaisperkaus viivästyy suositelluista ajoista, puiden kasvusta menetetään huomattava osa. Kun varhaisperkaus tehtiin heinäkuussa, kuusten läpimitta kasvoi jo saman vuoden syksyyn mennessä perkaamattomiin koealoihin verrattuna”, kertoo tutkija Karri Uotila Luonnonvarakeskuksesta. Istutetuissa koivikoissa ja lehtikuusikoissa selvitään yleensä yhdellä, myöhemmässä vaiheessa tehtävällä taimikonhoidolla. ”Perkauksen ajankohdalla ei ole juuri vaikutusta kantovesojen syntymiseen mutta kylläkin jonkin verran niiden pituuskasvuun. Perkaustyö itsessään on nopeampaa ennen lehtien puhkeamista ja pintakasvillisuuden syntyä, joten työajan menekin ja vesomisen kannalta paras perkausajankohta on alkukesällä touko-kesäkuussa. Silloin kuuset ovat 1–2 metrin korkuisia
Kylvetyissä männiköissä ja rauduskoivikoissa voi taimitihentymiä kuitenkin poistaa. Vahvasta kankaasta valmistetut housut suojaavat jalkoja puutikkujen iskemiltä. 34 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518643-_6146221.indd 34 AR-20240923-518643-_6146221.indd 34 10.9.2024 11.35.21 10.9.2024 11.35.21. Vaikka raivaussahan terä pyörii yli metrin päässä sahaajasta, katkaistavan puun tyvestä lentää tikkuja sahuriin asti. ”Sen sijaan yksittäisen metsänomistajan kannalta runsaan lehtipuuston jättäminen nuoriin kuusentaimikoihin olisi hyvin todennäköisesti taloudellisesti haitallista.” Lehtipuut tasaavat taloudellista riskiä ja tuovat kuviolle monimuotoisuutta. VARHAISPERKAUS Hiiltä vai kasvua. Perkaaja tarvitsee myös kypärän ja kuulosuojaimet sekä tukevapohjaiset, pitävät jalkineet. L uonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan varhaisperkaus vähentää taimikon hiilensidontaa ainakin kahdeksi vuodeksi. Uotila toteaa, että hiilensidonnan lyhyenkin laskun kansantaloudellinen haitta voi olla merkittävä, koska metsien hiilensidonnalla on mahdollista paikata muilta sektoreilta aiheutuvien hiilipäästöjen kustannuksia. Silmikon alla kannattaisi käyttää vielä suojalaseja tai silmälaseja, sillä silmikon alareunan alta pääsee joskus lentämään puun siruja kasvoille. Sahan hinta tulee maksetuksi usein jo ensimmäisessä raivausurakassa. Varhaisperkauksessa ei ole vielä tarkoitus harventaa istutettuja puita, ainoastaan vaurioituneet puut otetaan pois. Kunnon raivurilla Omassa metsässään työskentelevän metsänomistajan kannattaa hankkia raivaussaha. Perkauk sessa voi jättää puu tihentymiä riista tiheiköiksi. Alv-velvollinen metsänomistaja voi vähentää hinnasta arvonlisäveron. Istutuspuiden nopea kasvu tulevina vuosina kuitenkin kompensoi alueen hiilensidonnan hetkellisen laskun. Varhaisperkauksen yhteydessä voi jättää puutihentymiä riistatiheiköiksi sekä huonolaatuista lehtipuuta sorkkaeläinten syötäväksi. Istutuskuusikon mahdollisiin aukkopaikkoihin kannattaa varhaisperkauksessa jättää kasvamaan lehtipuita. ”Metsikkötasolla, kun otetaan huomioon myös maahengitys ja muu kasvillisuus, muutokset hiilitaseeseen ovat alhaisempia kuin pelkän elävän puuston osalta”, tutkija Karri Uotila kertoo. Myös akkukäyttöisillä raivaussahoilla alkaa nykyään jo pärjätä, kunhan latauspiste on lähellä. Takkiin kannattaa valita näkyvää turvaväriä, jotta tapaturman sattuessa pelastajien on helpompi löytää paikalle. Tämä johtuu siitä, että ennen varhaisperkausta alueella saattaa olla jopa 20 000–40 000 puuta hehtaarilla ja perkauksen jälkeen puita on jäljellä alle viidesosa. Kaikkein suurinta, ammattilaisten suosimaa raivaussahaa ei kannata välttämättä ostaa, sillä sellaiset painavat enemmän kuin ”puoliammattilaissahat”. Varsinainen taimikonhoito seuraa vasta myöhemmin. Laadukkaan raivaussahan saa hieman alle tuhannella eurolla. Kun jokaisessa paikassa kasvaa puu, alue ei ole vajaakäytössä. Tästä syystä silmikko on välttämätön turvavaruste
Maisema kaunistuu, kun pusikko häviää ja istutustaimikko nousee näkyville. Istutuspuut suorastaan pyrähtävät kasvuun, kun valoa ja ravinteita riittää. Metka-tuki puolestaan merkitään metsätalouden vero ilmoituksessa metsätalouden tuloksi. Jos varhaisperkaus itse tehden ei innosta eikä työhön ole voimia ja aikaa, työ kannattaa teettää metsäammattilaisella. Viikonloppuraivaaja ei pääse tukirahoilla kummoisillekaan tuntipalkoille, mutta saa niillä kuitenkin kuitattua polttoaineet ja raivaussahan kiinteät kulut. Työsaavutus puolen päivän sahausrupeaman aikana oli noin puoli hehtaaria. Tätä ja tulevien vuosien taimikonhoitourakoita varten ostin noin 800 euroa maksaneen raivaussahan. Modernilla sahalla ja hyvillä valjailla työ oli mukavaa, ja taimikkoon halusi lähteä vielä seuraavanakin päivänä. 35 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518643-_6146221.indd 35 AR-20240923-518643-_6146221.indd 35 10.9.2024 11.35.24 10.9.2024 11.35.24. Tuen suuruus on 200 euroa hehtaarilta. Raivaus onnistui vielä tuossakin vaiheessa, vaikka sahaustyö ja kulkeminen kaadettujen puiden seassa oli hitaampaa. Tukea voi hakea, jos perattava alue on vähintään hehtaarin kokoinen. Metsäpalveluyrityksellä teetettynä varhaisperkauksen hinta on noin 400–500 euroa hehtaarilta (alv %). Itse tein vuonna 2015 istutetulle neljän hehtaarin kuusikolleni varhaisperkauksen seitsemän vuoden kuluttua istutuksesta. Rehevällä maalla varhaisperkauksen voi tehdä jo neljän vuoden päästä istutuksesta, kuten tällä Luonnonvarakeskuksen koealalla on tehty. KUVA KARRI UOTILA, LUONNONVARAKESKUS Metka kattaa kuluja T aimikon hoitoon, myös varhaisperkaukseen, voi saada Metkatukea. Vaikka sitten myöhässäkin Onnistunut varhaisperkaus tuo metsänomistajalle taloudellisen hyödyn lisäksi myös silmäniloa. tarkemmat ohjeet AR 6/2024, s. Ammattilaisen työstä maksettu summa tulee aikanaan korkoineen takaisin metsän kiertoajan lyhenemisenä. 62). Varhaisperkauksen tärkeimmät työvälineet ovat helppokäyttöinen raivaussaha, hyvin istuvat valjaat sekä kypärä-kuulosuojainvisiiriyhdistelmä. Toisin kuin aiemmassa Kemerassa Metka-tuetulle työlle ei tarvita aloituslupaa. Ajanpuutteeni takia työ viivästyi parilla vuodella suositellusta ajankohdasta. Jouduin maksamaan hämäläisyydestäni muutaman ylimääräisen hikipisaran, sillä osa koivuista ja lepistä alkoi olla jo ranteen paksuisia. Hakemus tehdään Metsään.fipalvelussa (ks. Se oli hyvä hankinta. Myös taimikon kasvun hidastuminen toi taloudellista menetystä. Ostopalvelun kulut saa vähentää metsäveroilmoituksessa metsänhoidon menona. Metka-tuki huomioon ottaen kustannukseksi jää 200–300 euroa hehtaarilta. Metka-tukea kannattaa kuitenkin hakea jo siksikin, että poliittiset päättäjät näkevät, että metsätalouden tukirahat ovat tärkeä satsaus metsänhoitorästien purkamiseen. Niiltä metsänomistajilta, joille metsänhoito on lähinnä mukava harrastus ja ulkoilumuoto, yhteiskunnan tuet saattavat jäädä hakematta. Työn voi aloittaa milloin vain, ja tukihakemus jätetään työn valmistumisen jälkeen
Sen nähdessään ja sitä silittäessään kulkija huokaa: monta olet nähnyt aikaa, pysy turvassa täällä metsän suojassa jatkossakin. Tähän se jostakin siirrettiin, läheltä tai kauempaa. Tai ehkä sammaleeseen ei uskallettu koskea, mutta rajalinjaa hiukan karsittiin. Osa etsii tarkoituksella, osa osuu paikalle vahingossa. Sellainen on vanhan rajapyykin voima. Joskus joku on hiukan kaivellut sammalta pois numeron päältä. Yksi tunnelma, jota on vaikea kuvailla, on se kun metsässä kohtaa hyvin vanhan rajapyykin. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Tässä se pyykki edelleen on M etsä on suoja, metsä on voima. Tässä joku siihen numeron hakkasi. Joku sen aina silloin tällöin huomaa. Joskus rajapyykin on annettu olla liiankin rauhassa, ja sen päälle on kasvanut puu. Retki tuottaa iloa myös ilman saalista. Aina kannattaa lähteä metsään Metsän aarre voi tulla vastaan yllättäen, tai aarteita voi etsimällä etsiä. Siellä voin olla turvassa, ja siellä on ääretön määrä luonnon kuvioita, värejä ja tunnelmia. Tähän sen paikka kerran mitattiin, sen ajan välinein. Tässä se on edelleen, vuosisatoja myöhemmin. A-PÖLLÖ 36 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518672-_6146222.indd 36 AR-20240923-518672-_6146222.indd 36 10.9.2024 11.34.31 10.9.2024 11.34.31
Veistän muutaman kiehisen ja sytytän nuotion. Sieni puolestaan saa kasvilta hiilihydraatteja, joita se ei pysty itse tuottamaan. USEIMMITEN SIENESTÄN yksin, omissa metsissäni. Tuli rätisee puissa, ja kärsivällisen odottelun jälkeen minulla on hyvä hiillos. Pakkaan mukaan eväät, sieniveitset ja korit. Mikään ei ole parempaa treeniä koko lihaksistolle kuin kulkeminen haastavassa maastossa. 37 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518672-_6146222.indd 37 AR-20240923-518672-_6146222.indd 37 10.9.2024 11.34.32 10.9.2024 11.34.32. Niin sanottu sienestäjän katse harjaantuu ja jää päälle koko kaudeksi. Pakkaan reppuni takaisin autoon. Tuolla kauempana näen, kuinka sijoilleen kiertynyt, ikiuneen kelottunut puu kohoaa ylväänä kohti korkeuksia. Yksin kuljen niitä reittejä, jotka sattuvat huvittamaan, ja pidän tulistelutauon silloin kuin itse haluan. Kuljen havuneulaspolkuja ristiin rastiin. Sienirihmastojen suurennetut mikroskooppikuvat samoin kuin itse sienet ovat uskomattoman kauniita. METSÄSSÄ SAAN olla täydellisen läsnä kussakin hetkessä. Vanhat naavapartakuuset levittävät oksansa, juurakoiden päällä on pehmeää sammalmattoa, nuoremmat puut kurottavat varvikosta kohti valoa. Aina kannattaa lähteä metsään! METSÄ KYLLÄ HOITAA Sienestäjän katse jää päälle koko kaudeksi. Metsässä kulkeminen ja kaiken kauniin ihmettely viehättävät vuodesta toiseen. Mielessä käy, bongaankohan tänään itselleni uuden sienilajin. Kori täyttyy hyvää vauhtia. Sienestystartunnan olen ilmeisesti saanut vanhemmiltani, jotka molemmat keräsivät sieniä. Puolen tunnin ajomatkan jälkeen nousen metsäautotietä ylös, ja nautinto voi alkaa. Ensimmäiseksi kuljen paikkaan, josta kuvittelen löytäväni jotakin, mitä en ole vielä tänä sesonkina löytänyt. Sieni ja isäntäkasvi (puu) elävät symbioosissa. Valmiit nuotiopuut odottavat pinossa. Ystävän kanssa oppii koko ajan lisää, ja lisäksi sienestys on niin hauskaa, että näitä päiviä muistelee vielä aikojen kuluttua. Paistan jotain hyvää syötävää ja keitän nokipannukahvit. Hengitän syvään ja haistan kaikki metsän upeat tuoksut. Vielä on aikaa koluta useita kohteita. Pitää ihan ääneen ihastella, kun vaikkapa tumman kaakaon värinen, pieni ja napakka männynherkkutatin lakki pilkottaa keskellä mäntymetsän valkeaa jäkälikköä tai kun rehevässä lehtipuumetsässä näkyy uhkea haaparouskurykelmä. Haen eväsreppuni autosta ja ladon klapit tulipaikalle. Yksi retkipäivän kohokohdista on tulistelu. MATKAN PÄÄSSÄ näkyy kaatunut, mutta jo uutta elämää täynnä oleva lahopuu, jota kymmenet erikokoiset ja -ikäiset käävät reunustavat. Sienijuuri myös suojaa isäntäkasvia taudinaiheuttajilta ja kuivuudelta. Jos näin käy, edessä on tarkka ja systemaattinen tunnistamisprosessi. Taukopaikkani edessä avautuu maisemataulu, joka on aina vähän erilainen. Kun keskittyy täysin kulkemiseen, mieli työstää keskeneräisiä, taustalla olevia asioita. Ne ovat ruoanlaitossa monikäyttöisiä. Tauko tekee hyvää, ja eväät maistuvat parhailta juuri metsässä. Luonnon monimuotoisuuden lisäksi lahopuut tarjoavat kulkijalle oivallista runkojenylityshyppelyä. Voin keskittyä omiin ajatuksiin. Kuivatut tai suolasienet ovat myös mainioita lahjoja sukulaisille ja ystäville. Niistä saa erinomaisen umamiaromin moneen ruokaan, ja toki niiden käyttö pienentää kuukausittaisia ruokamenoja. Siellä täällä näkyy jotakin, mitä poikkean tarkastelemaan lähemmin. Saaliin määrä vaihtelee, eikä saaliilla oikeas taan ole niin paljon merkitystäkään. Sienijuuri eli mykorritsa on nerokas osoitus luonnon win–win-vaihdannasta. Sienijuuren kautta kasvit saavat maaperästä paremmin ravinteita, erityisesti fosforia. Metsä kylpee vihreässä, ilmassa on pirteää kosteutta, loppusyksyn rauhaa. Sienestäminen yksin on erilaista kuin ystävän tai porukan kanssa. Metsäretken jälkeen olen täynnä iloa, rentoutta ja energiaa, ja retkipäivän endorfiinit vaikuttavat kehossa vielä useita päiviä. Mieleni askaroi päivän aikataulussa ja reitityksessä. Mielestäni metsä tarjoaa parhaan ympäristön ongelmanratkaisulle ja luovuudelle. Sienestys on kuin elämä itse, loputtomasti uuden oppimista ja löytämisen iloa. Kuivaan, suolaan ja pakastan sieniä. Suomessa on eri sienilajeja tunnistettu jo kahdeksan tuhatta, ja todellisuudessa määrä on suurempi, koska uusia lajeja löydetään kaiken aikaa. Kroppa lämpenee ja silmät haravoivat maastoa. Täällä ovat myös nämä minun metsäni aarteet, sienet. Sienestyskausi alkaa toukokuussa ja jatkuu aina marraskuuhun, jolloin koriin kopsahtelevat useat myöhäissyksyn lajit. Huolirypyt katoavat kasvoilta jo vartin metsäkävelyn jälkeen. Mykorritsa on isäntäkasvin ja sienijuuren muodostama, molemmille hyödyllinen kokonaisuus. Sieniretken jälkeen olen täynnä energiaa O len sen tyypin sienestäjä, joka ei osaa lopettaa sienestämistä, vaikka sieniä olisi jo enemmän kuin tarpeeksi. Sienestäessä saa liikuntaa ja saa hengittää puhdasta ilmaa. Keskityn täydellisesti siihen, mitä aistin. Pian näen tuttuja sieniä niiden tutuiksi tulleissa paikoissa. Täällä minä taas olen, ja tänne haluan aina uudelleen palata. Lisäksi sienistä saa todella maukasta ja ravintoarvoltaan erinomaista ruokaa
YMPÄRISTÖTUKI Suojelun arvoinen lehtolaikku Metsän luontoarvojen suojelusta maksettava ympäristötuki kiinnostaa monia metsänomistajia. Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 38 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518670-_6146271.indd 38 AR-20240923-518670-_6146271.indd 38 10.9.2024 11.38.36 10.9.2024 11.38.36. Tukihakemuksen laatiminen on vaativa urakka, jossa kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. Ympäristötuki on kymmenen vuoden määräaikainen sopimus, jossa metsänomistajalle maksetaan korvaus metsän suojelemisesta
Runsaslahopuus toisille kohteille on tämän vuoden aikana ollut mahdollista hakea myös kannustinkorvaus ta, joka maksetaan so pimusalueella olevasta kuolleesta puusta. Kan nustinkorvaus on sitä suurempi, mitä enem män kuollutta puuta tu kialueella on. Verovinkki Metsäkeskuksen maksama ympäristö tuki on metsänomistajalle verotettavaa metsä talouden pää oma tuloa. Tukea voidaan mak saa myös ympäristötuen valmisteluista koitunei siin kustannuksiin silloin, kun metsänomistaja on valtuuttanut tuen ha kemiseen ulko puolisen tahon. Alueella voidaan tehdä luonnon hoitotoimia, mikäli niis tä on sovittu etukäteen. Enimmil lään sitä voi saada 20 pro senttia ympäristötuesta. Sopimuksen vastaiset hakkuut johtavat tuen takaisin perintään. Suurten ja runsas puustoisten Metsokoh teiden tukimäärät voivat liikkua useissa tuhansissa tai jopa kymmenissä tu hansissa euroissa. Kannustinkorvausta kuolleesta puusta Ympäristötuki on kiinteistökohtainen, ja tuki koostuu peruskor vauksesta ja hakkuuarvo korvauksesta. Ympäristötuki hakemusta varten metsän luontoarvot ja puustotiedot on määritettävä tarkasti. Jos tuki myönne tään, metsänomistaja solmii Metsä keskuksen kanssa määräaikaisen sopimuksen, jossa mää ritellään kohteeseen liittyvät ehdot. Yksittäiselle koh teelle maksettavan tuen minimimäärä on 500 euroa koko tukikau delta. 39 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518670-_6146271.indd 39 AR-20240923-518670-_6146271.indd 39 10.9.2024 11.38.40 10.9.2024 11.38.40
Osa tämän metsän lahopuista sinnittelee vielä pystyssä, osa on jo antanut periksi ja makaa sammalikossa pitkänään. Erityisen tärkeiden elinympäristöjen lisäksi tukea voi saada Metsoohjelman mukaiseen elinympäristöjen suojeluun. ”Olisiko lehtokuusama?” Puustossa ei näy merkkejä aiemmista hakkuista. Ja jos suojelusta kerran on mah dollista saada korvausta, miksei sitä kannat taisi hakea. Tärkeä lahopuujatkumo Metsäautotien helle ja paarmat vaihtuvat noroa ympäröivien kuusten suojassa viiley teen. Nämä metsälain 10. Mikäli erityisen tärkeän elinympäristön säilyttämisestä aiheutuu metsänomistajalle kustannuksia tai tulonmenetyksiä, hän voi hakea luontoarvojen suojeluun metsätalou den ympäristötukea. Osakkaat pyysivät metsäneu vojaa selvittämään tilan metsien hoito ja hakkuutarpeita. Noro ja lehtolaikku kuuluvat Luhangalla sijaitsevaan metsätilaan, jonka omistavan kuolinpesän osakkaat ottivat talvella Mäki seen yhteyttä. Metsän hoitoyhdistys Päijänne on tuonut tuki mahdollisuutta aktiivisesti metsänomista jien tietoisuuteen, mikä näkyy myös vireille laitettujen tukihakemusten määrissä. pykälän mukaiset alueet ovat luontokohteita, jotka tulee metsänhoidossa suojella luonnon moni muotoisuuden turvaamiseksi. Lahopuuta sen sijaan on runsaas ti, mikä on monimuotoisuuden kannalta hyvä asia. ”Etenkin kuolinpesän nuoremmille osak kaille metsän luontoarvojen säilyttäminen on tärkeää. Alajuoksulla maasto käy rehevämmäksi. ”Mutta kun asiasta kertoo, useimmat kiinnostuvat heti.” K ivet peittävät uoman pohjaa vieri vieressä ai van kuin joku olisi näh nyt vaivaa ja asetellut ne paikalleen yksitellen. YMPÄRISTÖTUKI Noro ja lehtolaikku ovat metsälain 10. Eliöille eriasteisesti lahonneiden puiden muodostama lahopuujatkumo on tärkeä, sillä monet niistä ovat sopeutuneet elämään tietynasteisesti lahonneella puulla. Puiden varjostus ja virtaava vesi luovat omanlaisensa pienilmaston, joka poikkeaa ympäröivästä kangasmetsästä. pykälän perusteella suojeltavia, erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Alarinteessä se laskee pientä lehtolaikkua sivuten Vähä Kal liojärveen”, Mäkinen kertoo. ”Noron alkupiste sijaitsee ylempänä rinteillä, jossa useat pienet valumapisteet yhdistyvät yhdeksi uomaksi. Suomen metsälajeista noin nel jännes eli 4 000–5 000 lajia on riippuvaisia lahopuusta. Metsäneuvoja Joonas Mäkisen mukaan ympäristötuki ei ole vielä kaikille metsänomistajille tuttu. Suuri joukko sieniä, hyönteisiä ja muita eliöitä käyttää lahoavaa puuta ra vinnokseen ja kierrättää sen ravinteet takai sin maaperään. 40 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518670-_6146271.indd 40 AR-20240923-518670-_6146271.indd 40 10.9.2024 11.38.44 10.9.2024 11.38.44. Kenttäkerroksessa varpujen paikan valtaavat saniaiset ja muut ruohovartiset kasvit, ja kuusten joukossa kasvaa enenevässä määrin lehtipuita, kuten koivua ja haapaa. Hakkuita suunniteltaessa kymppipykälän mukaiset kohteet tulee rajata leimikon ulkopuolelle. Kiinnostava tukimuoto Ympäristötuki on osa Metkatukijärjestel mää, ja tukea haetaan Metsäkeskukselta. Hakematta jättäminen olisi kuin jättäisi rahaa ojan penkalle.” Vaikka ympäristötukea on voinut hakea jo vuodesta 1997 lähtien, kaikki metsänomis tajat eivät vielä tunne sitä hyvin. Joonas Mäkinen tutkii pensasta, jonka himmeän harmaanvihreät lehdet kasvavat oksan vastakkaisilla puolilla. ”Laitamme joka vuosi vireille keskimäärin 60–80 hakemusta”, Mäkinen kertoo. Hellejakson jäljiltä uoma on kuiva, mutta kun Metsänhoito yhdistys Päijänteen metsäneuvoja Joonas Mäkinen kävi täällä edellisen kerran alku keväällä, vettä virtasi norossa niin paljon, että siitä olisi voinut täyttää juomapullonsa. Mäkinen aloitti selvityksen tutustumalla avoimeen metsävaratietoon, josta hän löysi merkinnän tilalla sijaitsevasta metsälain eri tyisen tärkeästä elinympäristöstä. Kun Joonas Mäkinen kertoi ympäristö tuen mahdollisuudesta kuolinpesän osak kaille, nämä kiinnostuivat saman tien
Ympäristötuki tuli Kemera-lakiin metsälain uudistuksen jälkeen vuonna 1997. Uutta sopimuskautta voi hakea jo ennen kuin edellinen on päättynyt. Runsas ja eri asteisesti lahon nut lahopuusto lisää metsän moni muotoisuutta. Raatikaisen mukaan varat riittävät kaikkien kriteerit täyttävien hakemusten rahoittamiseen. Tuen määrä on noussut kantohintojen mukana S uomen metsäkeskus ryhtyi käsittelemään Metka-kannustin järjestelmän mukaisia ympäristö tukihakemuksia alkysyksyllä. Metsäkeskuksen luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen lupaa päätöksiä kohtuunopealla aikataululla. Määräaikaisten ympäristösopimusten tukikausia päättyy tänä vuonna yli 4 000 hehtaarin verran. Riitta Raatikaisen mukaan metsänomistajien tietoisuus monimuotoisuuden turvaamisen tärkeydestä on lisännyt kiinnostusta ympäristötukea kohtaan. Ensimmäiset ympäristötukisopimukset solmittiin samana vuonna, ja sopimukset tehtiin aluksi 30 vuodeksi. Viime vuodesta tukitaso on kuitenkin noussut, sillä laskennassa käytettävät maakunnalliset keskikantohinnat nousivat kaikissa maakunnissa. Siirtyminen Kemerasta Metkaan ei tuonut muutosta ympäristötuen laskentaperusteisiin. Uusia tukikelpoisia kohteita löytyy metsistä edelleen. 41 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518670-_6146271.indd 41 AR-20240923-518670-_6146271.indd 41 10.9.2024 11.38.47 10.9.2024 11.38.47. Metsiensuojelun Metso-ohjelman käynnistyttyä vuonna 2008 kymmenen vuoden mittaista määräaikaista ympäristötukea on voinut saada myös Metsoohjelman mukaisten, luontoarvoiltaan merkittävien elinympäristöjen suojeluun. Metsälakiin määriteltiin tuolloin erityisen tärkeät elinympäristöt, joiden suojeluun ympäristötukea saattoi hakea. Parhaassa tapauksessa sopimuskausien välille ei silloin jää pitkää katkoa”, Raatikainen vinkkaa. ”Uuden haun voi laittaa metsäalan toimijan kanssa vireille jo ennen sopimuksen päättymistä. ”Pyrimme siihen, ettei tukipäätöstä joudu odottamaan kuukautta tai paria kauempaa.” Tälle vuodelle ympäristötukeen on varattu määrärahoja yli 12 miljoonaa euroa. Mikäli määrärahoja jää, säästynyt osuus voidaan siirtää seuraavalle vuodelle
Teoriassa metsänomistaja voisi hakea ympäristötukea myös oma-aloitteisesti, mutta käytännössä hakuprosessi vaatii elinympäristön, luontoarvojen sekä metsän puustotietojen määrittämiseen liittyvää syvällistä asiantuntemusta. Maastoarvioinnin jälkeen tiedot syötetään Metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyvään ympäristötuen laskentataulukkoon. Ehkä se on halunnut rakentaa itselleen hirsimökin.” Vaativa maasto arviointi Luhangan metsätilan kuolinpesän osakkaat ovat valtuuttaneet Metsänhoito yhdistys Päijänteen hakemaan ympäristötukea kuolinpesän puolesta. Vireillä olevaan hakemukseen odotetaan Metsäkeskukselta päätöstä kuluvan syksyn aikana. Ajatus tuntuu Mäkisestä mukavalta. ”Metsäkeskus ei enää avusta ympäristötukihakemuksen laatimisessa vaan palauttaa hakemuksen täydennettäväksi, mikäli siinä on puutteita. Pienelläkin kohteella maastoarviointi vie useita tunteja, ja laajemmat kokonaisuudet voivat vaatia arvioijalta päivien tai jopa viikon työn. YMPÄRISTÖTUKI Majava on kalunnut järeän haavan tyveä. Alue säilyy metsänomistajan omistuksessa. Kun pöytäkirja syksyllä valmistuu, Mäkinen esittelee sen kuolinpesän osakkaille. Ympäristötuki ei vai kuta metsän omistus oikeuteen. Metsänhoitoyhdistys Päijänteessä tukihakemusten laatimisesta vastaa asiaan koulutettu erityisasiantuntija. Sen jälkeen noro ja lehtolaikku saavat jäädä luonnontilaan ainakin seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi. Mikäli nämä hyväksyvät pöytäkirjan, metsänhoitoyhdistys allekirjoittaa sen osakkaiden puolesta. Hyvä mieli suojelusta Metsäkeskus laatii neuvottelupöytäkirjan yhdessä tuensaajan valtuuttaman tahon kanssa. Mäkinen pysähtyy tarkastelemaan haapaa, jonka tyveä majava on syönyt. ”Yleensä majavat eivät kalua näin järeitä runkoja, mutta tällä kertaa kyseessä on ollut poikkeuksellisen kunnianhimoinen yksilö. ”Tällaisen kohteen suojelusta tulee metsäneuvojallekin hyvä mieli.” Pienelläkin kohteella maasto arviointi vie useita tunteja. Kohta lähistöltä löytyy toinen, kolmas ja neljäskin kaluttu puu. 42 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518670-_6146596.indd 42 AR-20240923-518670-_6146596.indd 42 10.9.2024 12.36.45 10.9.2024 12.36.45. Helpoimmalla metsänomistaja pääsee, kun ottaa yhteyttä metsäalan toimijaan”, Mäkinen sanoo
Olen . Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä Tulta ja tervaa -kirjaa (Viestimedia 2022). VIIME VOITTAJAT Aarre 6/24:n kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Luvatun maan luoja. . Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Varusta kuori kirjepostimerkillä. Varusta kuori kirje posti merkillä. Tilaajan perheenjäsen . Löydät kirjasta myös ohjeita ja vinkkejä männyn, koivun ja pajun hyödyntämiseen käsitöissä ja keittiössä. VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Vastasi odotuksiani . 43 Aarre 8/2024 VAKIOT AR-20240923-518666-_6146269.indd 43 AR-20240923-518666-_6146269.indd 43 10.9.2024 11.37.36 10.9.2024 11.37.36. Vastaa oheiseen lukija kyselyyn 20.10.2024 mennessä. Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Osallistut samalla Tulta ja tervaa -kirjan arvontaan. Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7. Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tulta ja tervaa kirjan voittivat arvon nassa Pekka Karppinen, Ranua, Eeva Liisa Paasilinna, Rova niemi, Seppo Pulli, Teuva, ja Marja Savolainen, Ylivieska. 1. Aarre 8 / 2024 Mikä juttu kiinnos ti sinua. Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Aarre-lehden kestotilaaja . 020 413 2277 (ark. Kerro, mikä on lehden paras juttu. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Kiitokset kaikille vastaajille! Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. 8–21). Yhden palkinnon arvo on 25 euroa. Kirjassa tutustutaan perinteisiin suomalaisiin käsityötaitoihin ja niiden ylläpitäjiin. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. Muu lukija 2
Tarkkoja laukauksia Hirvilupien määrä kasvoi viime syksyyn verrattuna, mutta moni metsänomistaja on huolissaan taimikko tuhoista. Valkohäntäpeuran pyyntilupia on edellis vuotta vähemmän, mikä kismittää lounais rannikon omakotiasujia ja mökkiläisiä. METSÄSTYS 44 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518652-_6146270.indd 44 AR-20240923-518652-_6146270.indd 44 10.9.2024 11.37.51 10.9.2024 11.37.51. Teksti MARI IKONEN | Kuvat SANNE KATAINEN / VM-ARKISTO Seuruehirvi jahdin aloituspäivä on monille metsästäjille syksyn odotetuin päivä
Hirvijahtiin lokakuussa Metsänomistajia kiinnostaa vuodesta toiseen se, miten paljon hirvikantaa verotetaan. lokakuuta Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Myös monen muun lajin pesimäkannat Suomessa ovat vähentyneet, joten sorsastajia kehotettiin pidättyvyyteen muiden lajien kuin sinieli heinäsorsan, telkän ja tavin suhteen. Jo alkusyksynä eli koirien koulutusaikana susivahinkoja on tullut eri puolilla Suomea sen verran runsaasti, että jahti seurueissa kytee kapinamieli. Esimerkiksi Ylä-Lapin riekkokannat ovat pienentyneet noin puoleen syksyn 2023 huippumääristä. Hirvikannan kasvun seurauksena pyyntilupien määrä nousi tälle kaudelle noin yhdeksän prosenttia. Moni maan omistaja harrastaa metsästystä. Karhujahti päättyy, kun kaikki 70 lupaa on käytetty, tai viimeistään lokakuun lopussa. Valkohäntäpeuran varsinainen metsästysaika alkaa koko maassa 28.9. Hirvijahdin ensimmäinen jakso oli Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella 1.–20. Alkukaudesta metsästäjiä muistutetaan aina myös siitä, että osalla kyyhkyistä voi vielä olla poikaset. Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maan tasolla 70 000–90 500 yksilön talvikantaan. Vesilintujen metsästys alkaa vuosittain 20. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli viime talvena noin 117 000 valkohäntäpeuraa. Kun luvat väistämättä loppuivat minuuteissa, moni kiinnostunut jäi ilman. Sopivasta hirvikannan koosta vallitsee jatkuvaa erimielisyyttä sidosja eturyhmien välillä. Yksi jakolinja on metsänomistajat vastaan metsästäjät siitä huolimatta, että moni maanomistaja harrastaa metsästystä. Metson, teeren ja pyyn sekä riekon ja kiirunan alueelliset ja lajikohtaiset metsästysajat rajoituksineen vahvistettiin hieman ennen kauden alkua. Viime vuoteen verrattuna kanalintujen metsästysajat lyhenivät monin paikoin. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa. Sorsastuksen suosio on viime vuosina selvästi laskenut. ja päättyy helmikuun puolivälissä. Suuressa osassa Lappia ja Koillismaata metson ja teeren kannat ovat vahvat, kun taas Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa teerikanta on laskenut merkittävästi. Valkohäntäpeurakanta painottuu vahvimmin Lounais-Suomeen. Valtio korvaa suden suuhun joutuneiden metsästyskoirien taloudellista arvoa, mutta se on laiha lohtu metsästäjälle ja hänen perheelleen, joille se dreeveri, jämtti tai norjanharmaa on ollut perheenjäsen. syyskuuta. syyskuuta. Muualla Suomessa hirvijahdin aloituspäivä on lauantaina 12. Linnustuksessa samoin kuin kaikessa metsästyksessä tulee luonnollisesti aina noudattaa sitä perussääntöä, että kohde pitää tunnistaa ennen liipasimen puristamista. syyskuuta saakka. Punasotka ja nokikana ovat rauhoitettuja. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikanta oli viime metsästyskauden jälkeen noin 84 000 hirveä. Kanalintujahti käynnistyy vuosittain 10. Poronhoitoalueen sisällä tämän vuoden uudistetut lupakäytännöt ja uusi aluejako aiheuttivat sen, että lupamyynnin alkaessa eteläisen Suomen karhunmetsästäjät olivat kytiksellä Metsähallituksen Eräluvat-verkkokaupan ostoskorissa kuin hipsterit suosikkibändinsä lipunmyyntijonossa. Metsäkanalintujen kannat vaihtelevat vuosittain merkittävästi, mikä otetaan huomioon metsästysajoissa. Etelä-Suomessa teeren ja metson kannat ovat usealla alueella hieman kasvaneet, sen sijaan pyykanta on pienentynyt. Syyskuun alussa muualla maassa aloitettiin hirven, valkohäntäpeuran ja kuusipeuran vahtimismetsästys, jossa koiran käyttö on kiellettyä. Kaatolupien määrä väheni Etelä-Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hirven metsästysaika päättyy koko maassa tammikuun puolivälissä. Kanalinnut kiinnostavat Monen itseään kunnioittavan metsämiehen ja -naisen perinteikkäin metsästysmuoto on metsäkanalinnustus. elokuuta, jolloin viljojen puinnit olivat eteläisessä Suomessa jo täydessä vauhdissa. Tänä vuonna haulikkojen pauketta harvensi huoli vesilintukantojen taantumisesta. elokuuta kello 12. 45 Aarre 8/2024 METSÄ AR-20240923-518652-_6146270.indd 45 AR-20240923-518652-_6146270.indd 45 10.9.2024 11.37.54 10.9.2024 11.37.54. Metsäkaurista saa metsästää syyskuun alusta helmikuun puoliväliin, mutta ajavan koiran käyttö on kiellettyä 27. Kyyhkyjahti jatkuu lokakuun loppuun. Hirven vahtimismetsästys rajoittuu pelloille. lokakuuta. Lieksaan myönnetyt kymmenen karhulupaa menivät jäihin, kun hallinto-oikeus julisti ne luonnonsuojeluyhdistyksen valituksen jälkeen toimeenpanokieltoon. M etsästyskausi 2024–25 käynnistyi vaisuhkosti. Varsinainen hirven metsästysaika alkaa 5. Kanta pieneni 11 prosenttia viimevuotisesta, ja laskua oli erityisesti Varsinais-Suomessa, Etelä-Hämeessä ja Uudellamaalla. Peurahaittojen vähentämiseksi valkohäntien tihentymäalueilla tavoitellaan edelleen kannan leikkaamista. Huolta koirista Moni metsästysmuoto ja nykyisellään varsinkin hirvijahti perustuu koirien käyttöön. Etelässä valkohäntiä Suomen riistakeskus on myöntänyt tälle metsästyskaudelle 34 007 hirven ja 59 035 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Sepelkyyhkyjen metsästys alkoi 10. Tälle metsästyskaudelle valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin noin 16 prosenttia vähemmän kuin viime kaudella. Osan kannanhoidosta tekevät lounaisessa Suomessa yleistyneet sudet ja ilvekset. Vesilintujahdissa ampumisen saa aloittaa tunti ennen auringonnousua, ja se pitää lopettaa viimeistään tunti auringonlaskun jälkeen, huonolla säällä jo aiemmin. Kun sänkipeltoja on tarjolla runsaasti, kyyhkyt eivät kokoonnu yhdelle lohkolle ruokailemaan ja metsästys käy haastavammaksi. Sekä vesilintuettä kanalintujahdissa on tärkeässä roolissa myös metsästyskoiraharrastus. Viime vuoteen nähden hirvilupien määrässä oli suhteellisesti eniten kasvua Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Karhuluvat kortilla Poronhoitoalueen ulkopuolella ei ole tänä syksynä voimassa olevia karhun kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupia
Eräänä iltana muut miehet huomasivat, että Eino oli mennyt Martan luo keittiöön, emäntien tiloihin. Sitten alkoi yhteinen neuvonpito mitä tehdä tälle emännälle, joka oli useimpien jätkien mielestä huora ja lutka ja vaikka mikä vosu”, kirjan muistelus jatkuu. Miehet valvoivat kateellisina toisiaan, ja kateus saattoi ilmetä myös naisia halventavana nimittelynä. Lemmenpari säikähti mekkalaa ja lähti hiihtelemään. ROMANSSIT RIKKOIVAT KÄMPPÄ LAKIA Moni avioliitto sai alkunsa kohtaamisesta savotalla tai uitolla, mutta savotan aikana kämppäemännän kanssa vehtaamista ei suvaittu. JUURET Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat MUSEOVIRASTO ja SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO 46 Aarre 8/2024 JUURET AR-20240923-518644-_6146321.indd 46 AR-20240923-518644-_6146321.indd 46 10.9.2024 11.41.22 10.9.2024 11.41.22. Kämppälaki kielsi suhteet Naisia halveksiva nimittely ja väitteet esimerkiksi prostituutiosta johtuivat yleensä kateudesta, selittää kansatieteilijä, Helsingin yliopiston vararehtori Hanna Snellman, joka on tutkinut Kemijoen uittoja metsätyöläisiä. M iehiä oli kämpällä kolmetai neljäkymmentä ja emäntiä kaksi. ”Aamulla jätkät kokoontuivat kaikki ulos katsomaan, kun pariskunta vapautetaan kuivaushuoneesta. Toinen heistä, Martta nimeltään, tykästyi Einoon. Sen jälkeen he asettuivat aamuyöllä kuivaushuoneeseen lämmittelemään. Yksi jätkistä havahtui unestaan ja herätti muitakin, ja joukko pönkkäsi kuivaushuoneen oven ulkopuolelta kiinni. Sakki ei heidän kahdenkeskistä yhdessäoloaan suvainnut. He rupesivat ”pitämään seuraa”, kuten muistelija kertoo kirjassa Jätkän pätkät. Joku ärsyyntyi niin paljon, että iski kirveellä auki elämänluukun, jonka kautta ruokaa tarjoiltiin keittiöstä kämppään
SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO / STORA ENSO METSÄN KOKOELMA 47 Aarre 8/2024 JUURET AR-20240923-518644-_6146321.indd 47 AR-20240923-518644-_6146321.indd 47 10.9.2024 11.41.25 10.9.2024 11.41.25. Liikaa hellustelua ”Jos vaan puhukaan jonku kans pitempään, niin se oli heti sanomista”, Terhi Reiterä lainaa tutkimus artikkelissaan entistä kämppäemäntää. Lammin kämpän emäntiä Kit tilän Kuolavaarassa vuonna 1955. Tiheä asiointi saattoi miellyttää myös kyökin puolella, todistaa Elsa-Kaisa Koivukangas. Jos kuka tulee kolmen metrin etäisyyteen minusta, silloin tulee rumihii.” Savustaminen jäi sillä kertaa sikseen. Yksi kaatoi sangollisen kylmää vettä varkain ko siskelevan niskaan, ja toiset ottivat hänet vastaan yleisellä selkäsaunalla. ”Sattui varmaankin, että nuorella jätkällä ilmeni tavallista useammin asiaa elämänluukulle”, Unto Palokas tulkitsee teoksessa Jätkän elämää. ”Yhteisöhän olisi mennyt sekai sin, jos miehet olisivat alkaneet kilvoitella siitä, kuka saa huomiota.” Miesvaltaisessa yhteisössä valvonta ja kateus ulottuivat myös vapaaajalle ja kämpän ulko puolelle muka roisina huumorina. ”Miessakki lähestyi katajapensas ja tuohikäkkärä kädessä. Kaikesta huolimatta ihastuksia ja suhteita syntyi, olivathan emännät usein nuoria ja naimattomia ja tapasivat metsätöissä ikäisiään miehiä. Rauhanrikkojan täytyi aamulla ottaa tili ja lähteä työmaalta.” Eroon naisenhajusta Naisten moraalin ja siveyden tarkkailu metsätyö mailla oli käytännössä pakon sanelemaa, Hanna Snellman toteaa. Jätkien käyttäytymissäännöstö eli kämppälaki määräsi, että naiskokkiin ei saanut kajota eikä hiipiä hänen viereensä yöllä. Emäntien makuukopperoita kutsuttiin kutu kopeiksi.” Einolle ja Martalle kämppäporukan tuomio tuli ripeästi: kumpikin joutui jo samana päivänä jättämään työnsä. MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / SAKARI PÄLSI ”Jos nainen oli yhdelle ystävällisempi kuin toiselle, hänen yöllisistä toimistaan vihjailtiin muille ilman minkäänlaista todellisuuspohjaa. Sanoin: Työ tiijättä, että suonissani virtaa poho jolaasta verta, joka ei vapise eikä tutise. Elämänluukulla parveilee jätkiä, ja santsi kupin lisäksi heitä kiinnostaa ehkä jokin muu kin Rovaniemen YläSäynäjällä vuonna 1923. Muista kuin heterosuhteista muistelukset eivät kerro. Kämppälain rikkomisen seuraukset sai tuntea nahoissaan myös se jätkä, joka vuonna 1915 pyrki Lapissa emännän petiin. ”Rangaistus seurasi nopeasti ja tehokkaasti. Jätkän pät kät kirjassa kertoja kuvaa, miten häneltä yritettiin savustaa jalkovälistä naisenhajua pois, koska hän oli tansseista päässyt yöjalkaan jonkun talontytön kamariin. Silmäpeliä kokkien rauhoitusmääräyskään ei estänyt. Tulitikkuaskista sytyttivät tulta tuohikäk kärään. Hän kertoo kokkikokemuksistaan Erkki Snellmanin kirjassa Muut sortaa, saha yksin puoltaa: Savottamiesten mie lenkiintoa kämppä emäntiä kohtaan lisäsi se, että nämä olivat yleensä nuoria, riuskoja työihmisiä ja usein myös nättejä ja nauravaisia. Minä paljastin puukkoni ja taisin kirotakin. Muissa miehissä heräsi aikeesta epäilys, joten he nukkuivat koiranunta ja saivat ihailijan kiinni itse teosta, Sakari Pälsi ker too kirjassa Tukkimetsistä ja uittopuroilta
Vakituista parisuhdetta jopa kunnioitettiin. Viattomuutta ja jännitystä muisteluksista löysi myös tutkija. ”Näin ne sitten tyttöjä lähestyivät. ”Sen perästä ei sitten tullut savot taan menoakaan.” Riiustelu johti alttarille Pikkuseurustelua ja vispilänkauppaa. Toimi Raasakka muiste lee Erkki Snellmanin kirjassa, kuinka 1920luvun uittomiehet ostivat loppu tilillä ensin komeat puvut, kravatit kravattineuloineen ja kauluspaidat mansettinappeineen. Sellaisiksi Toivo Jumisko kuvailee emäntien ja jätkien suhteita perin nekirjassa Muut sortaa, saha yksin puoltaa. Siksi hän vaihtoi pestiä – ja lopulta kohtasi ”sen oikean”. Työmaalla he eivät kuiten kaan olleet näkyvästi riiustelleet. Tuleva puoliso kohdattiin usein metsä työmaalla. Kuva on julkaistu Enso-Gutzeitin henkilökuntalehdessä vuonna 1957. Kyllähän siellä olis saanut kavereita kin vaihtaa, mutta kyllä se yksi aina yhdelle talvelle riitti.” Joskus teerenpeli kääntyi haitaksi. ”Jätkistä, jotka pääsivät kyliin talollisten suojiin, mo net menivät avioliittoon, koska tytöt pitivät heitä ryh dikkäinä, komeina, hyvännäköisinä miehinä, jotka pys tyivät mihin työhön hyvänsä”, 1900luvun alkuaikoja kuvailee edellä mainitussa kirjassa Aapo Leinonen. MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA Kämppäemäntä Taimi Muikku pesee kattilaa purolla. SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO / ENSON KOKOELMA 48 Aarre 8/2024 JUURET AR-20240923-518644-_6146321.indd 48 AR-20240923-518644-_6146321.indd 48 10.9.2024 11.41.28 10.9.2024 11.41.28. ”Parit selittivät, että lähinnä vain ensimmäiset kat seet vaihdettiin elämänluukun läpi. Eräältä emännältä miehet alkuun aina kysyivät, onko hänellä sulhasta, vakituista kaveria. [– –] Sitten työväentalolla tanssittiin ja oli hauskaa.” Osa jätkistä pestautui luppoajoiksi taloihin maa töihin, koska oma koti sijaitsi liian kaukana tai sitä ei ehkä edes ollut. Yhdellä työ maalla miehiä oli 80 ja emäntiä neljä, mutta ”kaksi kokkia vaan hellusteli” ja muille kokeille kertyi liikaa hommia, Koivukangas harmittelee. JUURET Ranualaisen metsäkämpän edessä 1920-luvun alussa kauppias Juho Lohi (vas.), kämpän emäntä Hilma Piri, kämppäemännän apulainen, työnjohtaja Kalle Ranua ja tuntematon mies. Myös Hanna Snellman tapasi tutkimusmatkoillaan paljon pariskuntia, jotka kertoivat tutustuneensa uitoilla tai talvisavotoilla. ”Seurustelu oli pidettävä salassa, ja vasta vakavan suhteen saattoi paljastaa muille käm pän miehille”, Terhi Reiterä kirjoittaa. Lehti seurasi purouittoa Pohjois-Karjalassa Kuohattijärveltä Pieliseen. ”Ja ko sano että on: no ole sitte!” Ihastuminen johti varsin usein avioliittoon. ”Aina, kun uusia miehiä tuli, niin katottiin, että onko komeita. Loppu seurasi sit ten myöhemmin, siellä, minne työpaikan seurustelu kielto ei ulottunut.” Luppoaikojen lempeä Työn lomassa syttynyt kiinnostuksen kipinä saattoi vahvistua varsinkin luppo aikoina, jolloin metsätyötä ei ollut tarjolla. Ja viksunnäköisiä ne olivatkin uusissa kamppeissa. Kun Reiterä perehtyi 33 entisen kämppäemännän muiste luksiin, yli puolessa kerrottiin, että tuleva puoliso oli kohdattu metsätyömaalla
SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO / METSÄTEOLLISUUS RY:N KOKOELMA / TEOLLISUUSVALOKUVAAMO MANNELIN Metsätyömiehet lisäsivät maaseudun kaikkien naisten mahdollisuuksia kumppanin valintaan, eivät pelkästään kokkien. 1947 eräällä savotalla tutustuin kämppä emäntään seurauksella, että vielä samana vuonna solmimme avioliiton”, etenee muistelus Hanna Snellmanin väitöskirjassa. ”Tein savotoilla viikot töitä kuin mielipuoli, tehopakkauksia irtosi tusinoittain. Tässä kannetaan yhteisvoimin vettä joesta kattilalla ja sangoilla Savukoskella vuonna 1947. Jätkät toivat ”uutta verta Pohjolan perille”, kuten Ilta Kivilahti perinnekir jassa toteaa. Yksi tapa osoittaa mielenkiintoa oli auttaa savottaja uittoemäntiä näiden raskaimmissa töissä. Jätkät toivat uutta verta Pohjolan perille. Mutta pyhän seutuna aina juopottelin kaikki ansioni. Miesten pihkaista hajuakaan tytöt eivät hänen mukaansa vierastaneet. Tätä jatkui kunnes v. 49 Aarre 8/2024 JUURET AR-20240923-518644-_6146321.indd 49 AR-20240923-518644-_6146321.indd 49 10.9.2024 11.41.32 10.9.2024 11.41.32. ”Sattui sellainenkin tapaus, että oltiin jo kihlois sa ja sulhanen tuli savotasta, niin jälleennäkemisen syleily kesti niin kauan, että tytön retonkinen mekon rinta tarttui pojan puseroon! Mutta tämä ei tahtia haitannut, he meni vät avioon, niin kuin moni muu etelän mies ja Lapin tyttö tekivät, perustaen perheensä.” Morsiuskurssi käytynä Raskaiden sotavuosien jälkeen muuan Matti päätti ottaa siviilielämästä kaiken ilon irti
Kuva on kainuulaiselta uittopirtiltä 1950-luvulta. Kämppäoloissa hän todennäköisesti oli kuitenkin nähnyt, olisiko morsianehdokkaasta pien tilan emännäksi ja metsätyöläisen vaimoksi. Hän muistelee elämäänsä kirjassa Muut sortaa, saha yksin puoltaa. ”Sana hyvästä kokista kulki. Metsä työmiesyhteisössä edellytettiin, että kunnon vaimo kävi auttamassa miestään metsässä. Perheeseen ei syntynyt poikia, joten Ebbakuopus lähti jo 11vuotiaana isän kaveriksi pöllimetsään ja jatkoi metsätöissä vielä aikuistuttuaan. SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO / EDVARD PÄÄSKYLÄN KOKOELMA / TUOVI NOUSIAINEN 50 Aarre 8/2024 JUURET AR-20240923-518644-_6146321.indd 50 AR-20240923-518644-_6146321.indd 50 10.9.2024 11.41.35 10.9.2024 11.41.35. Jotkut kutsuivatkin kokkikursseja morsiuskursseik si, kertoo Pakkasen ja Leikolan metsähistoriateos. Vai mona häntä saattoi odottaa rooli, jota kirjailija Kalevi Kalemaa kuvailee näin: ”Vanhojen työmenetelmien kaudella ei metsätyö miehen naiselle riittänyt ainoastaan se, että hän lait toi ruokaa, huolehti kodista ja pesi miehensä vaatteet. Yhden ihmisen työvoima lisää merkitsi melkoista leivän jatkoa.” LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Timo Holtari, Pekka Laaksonen ja Urpo Vento (toim.): Jätkät sen kun porskuttaa (Weilin +Göös 1970) ja Jätkän pätkät (Postipankki 1970) Kalevi Kalemaa: Metsien miehet (Gummerus 1975) Unto Palokas: Jätkän elämää (Pohjois-Karjalan metsätyömieskodin kannatusyhdistys 1995) Esko Pakkanen ja Matti Leikola: Metsää, puuta ja kovaa työtä (Metsäkustannus 2010) Sakari Pälsi: Tukkimetsistä ja uittopuroilta (Otava 1923) Terhi Reiterä: ”Kämppäemäntä, olet alituisen tarkastelun ja ’silmälläpidon’ kohteena!” Teoksessa Metsien miehiä ja naisia (Metsähistorian seura ja Lusto 2012) Erkki Snellman (toim.): Muut sortaa, saha yksin puoltaa (Rovalan kannatusyhdistys 1991) Hanna Snellman: Tukkilaisen tulo ja lähtö (Pohjoinen 1996) Tapio Vilkuna: Savitalon pojat savotalla (Metsälehti kustannus 1998) JUURET Keittiön ja pirtin välinen elämänluukku oli samalla kämppäemäntien ja työmiesten välisten valta kuntien portti. Kumppaniksi metsätyöhön Metsätyömailla ahkeroi jonkin verran naisia myös varsinaisissa metsätöissä saha ja kirves kädessä. ”Sieltä puun juurelta aviopuolisoni löysi pikiöljyn ja ahavan mustaaman metsän neidon.” Ebban myöhemmistä vaiheista kirja ei kerro. Matti ei tekstissään kerro, millä perusteilla hän vai monsa valitsi. Työteliäs ja siisti tyttö ihminen oli kysytty maaseudun vaimomarkkinoilla”, Tapio Vilkuna kirjoittaa. Yksi heistä oli Ebba Ruotsalainen. Hänen täytyi pihkata myös omat vaatteensa. Miehet viettävät iltaa tupakkia poltellen ja jutustellen
Ristikon 6/2024 ratkaisu: Avainsana: ELINALUE Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Ristikon 8/2024 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 10/2024. RISTIKKO 8/2024 Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN muodossa Muista antaa nämä tiedot! Osall istu ja voita ! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. 8–16). 51 Aarre 8/2024 VAKIOT AR-20240923-518671-_6146320.indd 51 AR-20240923-518671-_6146320.indd 51 10.9.2024 11.40.32 10.9.2024 11.40.32. Onnittelemme Ristikon 6/2024 voittajia: Arno Grönroos, Kintaus Jari Kortelainen, Iisalmi Veikko Pitkänen, Vaajakoski Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteystiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 20.10.2024 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 8, PL 440, 00101 Helsinki. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. 020 413 2277 (ark. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen
52 Aarre 8/2024 PUU AR-20240923-518648-_6146358.indd 52 AR-20240923-518648-_6146358.indd 52 10.9.2024 11.43.52 10.9.2024 11.43.52. PUUTALO Hirsitalo lammen rannalla Omaperäinen hirsitalo sulautuu syys maisemaan Mäntyharjun Kolkkalassa. Teksti ja kuvat SUSANNA UUSITALO Taloa ympäröivä metsä heijastuu kauniisti pihalammen pinnasta. Heljä Nygrenin on aika valmistella puutarha lepokauteen
Täällä asuvat Heljä Nygren sekä hänen 18-vuotias poikansa Iiro Sappinen Mäntyharjun Kolkkalassa sijaitseva hirsitalo on valmistunut vuonna 1994 Asuinneliöitä talon kahdessa kerroksessa on 174, ja pihapiirissä on työja varastotilaa kolmessa rakennuksessa 53 Aarre 8/2024 PUU AR-20240923-518648-_6146358.indd 53 AR-20240923-518648-_6146358.indd 53 10.9.2024 11.43.56 10.9.2024 11.43.56. Puu talo Syksyllä puu tarha valmistautuu lepokauteen, ja Heljällä on taas haravalle käyttöä
Pariskunta osti puolen hehtaarin tontin tutuista maisemista läheltä Mäntyharjun keskustaa. Tupa ja leivinuuni Sisältä talo on yhtä vaikuttava ja persoonallinen kuin ulkoa. Porras tasanteen meri rosvo tilattiin aikanaan Ruotsista. Puut päärakennusta ja kolmea varastoa varten kaadettiin Hirvensalmelta ja sahattiin Mäntyharjun Varpasessa. Talon pohjana oli Heljän ja Ollin laatima ruutupaperiluonnos. Kun betonilattia oli valettu ja kuivunut, työmaalla oli hyvä hetki viettää isännän 30-vuotissynttäreitä. Itse talo sulautuu maisemaan kuin olisi aina seissyt siinä. Molempia kiinnostivat vanhat talot ja perinteinen puurakentaminen. Sinne saattoi rakentaa luonnon keskelle ilman asemakaava-alueen rajoituksia. Pienen välieteisen kautta astutaan avoimeen tilaan. Hirsiseinät ja katto pään päällä riittivät juhlapaikaksi isolle porukalle. Sauna oli väliaikainen kyhäelmä”, Heljä naurahtaa muistoilleen. Ensin pihamuurit Heljä Nygren ja Olli Sappinen etsivät ensi alkuun vanhaa taloa Mäntyharjun taajamasta, mutta kun sopivaa ei löytynyt, he päättivät rakentaa itse. Korkea tupa on pari porrasaskelmaa eteisen yläpuolella, ja keittiö aukeaa tuvasta jälleen muutaman askelman ylempänä. Rivitalossa asunut nuoripari kaipasi lisää tilaa ja isoa pihaa. Lupaa odotellessaan pariskunta muun muassa kunnosti pihapiirin lammen ja rakensi pihan komeat kivimuurit. Keittiössä Heljä juttelee kylään tulleen Sinna-tyttärensä kanssa. Rakennuksen ulkopinnat käsiteltiin aikanaan rautavihtrillillä, joka harmaannuttaa hirren kauniisti. ”Inspiraatiota talon suunnitteluun saimme Sääksmäen Visavuoresta, Tuusulan Halosenniemestä ja monista muista upeista hirsirakennuksista, joita olimme reissatessamme nähneet.” Korkean rakennuksen edessä on lampi ja takana kallioinen rinne. Hirsikehikkoa olivat kokoamassa alan ammattilaiset, joita löytyi Heljän lähisuvusta. PUUTALO 54 Aarre 8/2024 PUU AR-20240923-518648-_6146358.indd 54 AR-20240923-518648-_6146358.indd 54 10.9.2024 11.44.01 10.9.2024 11.44.01. Rakennuspiirtäjä toteutti pariskunnan toiveet, mutta rakennusaikaansa nähden erikoisen talon rakennusluvan saamiseen meni lopulta kolme vuotta. Heljä Nygrenin taideteos nojatuolin yläpuolella on omakuva, joka kertoo kodista, unelmista, työstä ja luovuudesta. Kolme harmaata piharakennusta sopivat päärakennuksen tyyliin ja tarjoavat runsaasti varastotilaa. Koska oli juhannus, pitihän juhlissa myös saunoa. Talon pohjana oli rakentajien ruutu paperi luonnos. Talo lämpiää öljyllä, lisänä on puu. Hirsitalo lammen rannalle valmistui asuinkuntoon 30 vuotta sitten värikkäiden rakennusvaiheiden jälkeen. Portaikon seinillä on upeita perintöryijyjä. ”Valtavasti tehtiin töitä. Rakentamiseen kului lopulta kolme vuotta”, Heljä Nygren kertoo. ”Naapurin vanhasta laiturista saimme suuren pöydän juhlia varten. P ersoonallinen, 30 vuotta sitten valmistunut hirsitalo Mäntyharjulla oli käsistään kätevän nuoren pariskunnan yhteisen unelmoinnin ja sinnikkään työn tulosta
55 Aarre 8/2024 PUU AR-20240923-518648-_6146358.indd 55 AR-20240923-518648-_6146358.indd 55 10.9.2024 11.44.06 10.9.2024 11.44.06. Hän on harrastanut vuosikymmeniä keramiikkatöitä, ja yhdessä miehensä kanssa hän kävi tiffanylasikurssin. Sieltä saatua taitoa oli mukavaa hyödyntää ovien ja ikkunoiden koristelussa. ”Emme halunneet olohuonetta. Vaikka pariskunnalla oli selkeät toiveet, heidän oli vaikea löytää kaikkia haluamiaan materiaaleja. Heljä teki muurarille pienoismalleja pahvista ja savesta sekä kunnosti vanhoja huonekaluja. Luonnon rauhassa Keittiöaskareita tehdessään Heljä Nygren katselee usein ikkunasta kalliolle, jossa vuosikymmenten takaisen tanssilavan paikalla kasvaa nykyään metsää. Sittemmin myös Sinna-tyttären huone tapetoitiin hänen rippijuhliensa alla. Kerran Olli ja Heljä ajoivat Hämeenkyrön tiilitehtaalle hakemaan ylipalanutta tiiltä, jotta leivinuuni ja tv-huoneen tiiliseinä saisivat heidän toivomansa ilmeen. Tv-huoneesta löytyy suvun tärkeitä esineitä kuten rekiryijy ja kello. Hankintoja tehtiin myös huutokaupoista. ”Leivinuuni aukeaa keittiöön, koska niin se oli paljon käytännöllisempi”, talon emäntä jatkaa ja kertoo uunissa paistuneen vuosikymmenten mittaan monia herkkuruokia ja meheviä joulukinkkuja. Portugaliin suuntautuneelta lomamatkalta löytyi muun muassa valaisimia. Yksi kekseliäs yksityiskohta on sukkalaatikot, jotka Olli nikkaroi makuuhuoneen porrasaskelmiin. Metsäkoneenkuljettajaksi opiskeleva Iiro mahtuu sohvalle juuri ja juuri pitkälleen. ”Moni asia muotoutui lopullisesti vasta tehdessä, jolloin oli helpointa ratkaista yksityiskohtia puun ehdoilla.” Suureksi avuksi urakassa olivat kummankin moni puoliset kädentaidot. Vanhempien makuuhuone oli aluksi talon ainut huone, jonka seinissä oli tapetit. Rakennusalan yrittäjänä toiminut Olli sommitteli näyttävän portaikon tuvasta yläkertaan autiotalosta saadun vaatekaapin ehdoilla. ”Joulukuusiostoksilla meidän oli vaikeaa löytää tarpeeksi korkeaa kuusta, koska sen paikka on ollut portaikon edessä.” Materiaalien metsästystä Hirsitalon sisustus muotoutui työn edetessä. ”Oli siinä muurarilla ihmettelemistä, kun pyysin häntä hurvittelemaan ja jättämää linjalangan pois, jotta saadaan sopivan rustiikkinen lopputulos.” Talon sisäpinnoissa puuta on käytetty upean monipuolisesti. Keittiöstä näkee talon takana olevalle kalliolle, jonka päällä oli 1950-luvulla tanssilava. Talon uniikkeja ikkunoita on teetetty puusepällä. Itse tehden juuri sopivaa Rakentaessaan pariskunta ei tyytynyt tavan omaisiin ratkaisuihin. Olli ideoi ja nikkaroi makuuhuoneen porrasaskelmien alle säilytystilaa. Lentokone sängyn yläpuolella tilattiin Ruotsista. Tupa, keittiö, yksi makuuhuone, tv-huone, wc, kodinhoitotilat, sauna ja takkatupa ovat alakerrassa, jossa on miellyttävää lämpöä antava lattialämmitys. ”Oman kodin tekeminen perheelle oli maailman tärkein asia”, Heljä muistelee. Monia ovia, ikkunoita ja kaappeja rakentajapari teetti puusepällä sekä värjäytti laattoja uudelleen keraamikolla. Aikaa ja energiaa kului, mutta se ei heitä haitannut. Yläkertaan vievät portaat kuljettavat avoimen aulan kautta muihin makuuhuoneisiin. Tämä oli koti meidän perhettä varten, ja meille tuli tupa”, Heljä Nygren kertoo
Omia lapsiaan hän ei kuitenkaan halua sitouttaa taloon ja sen historiaan. Heljä asuu taloa nuorimman poikansa Iiron kanssa. ”Vaikka rakas tan puusepällä teetettyjä vanhanaikaisia ikkunoita, ik kunoiden pesusta en pidä.” Onko sinulla mieles sä jokin uusi koti projekti. Ja elämästä ihan päivä kerrallaan. Vuoden aikojen vaihteluun liittyvää kunnossapitoa riittää ihan tarpeeksi.” Sopivasti tummuneet tiilet leivinuuniin löytyivät itse valiten. ”Iltaisin kuuntelen lintujen ääniä ja seuraan majavan liikkeitä lammessa. Pariovien tiffany lasituksen Heljä ja Olli opiskelivat ja toteuttivat yhdessä. Ympäröivä luonto on Heljälle entistäkin tärkeämpi asia. Hyvät yöunet ja hiljaisuus ovat luksusta.” Mikä on inhokki kotityösi. ”Omassa kodissa saa levätä kunnolla. Hirsien lisäeristäminen ynnä muut talon huoltoon liittyvät pakolliset työt voisivat kuulua jo hieman nuoremmille. Hämärässä saatan nähdä ketun.” Vanhusten parissa työskentelevä Heljä tietää, että monien muistojen täyttämä koti ei välttämättä ole hänen loppuelämänsä koti. ”Ei ole uusia suunnitelmia. PUUTALO 3 x kotirauha HELJÄ NYGREN, mistä pidät talossasi eni ten. Talon ulkoseinät käsiteltiin aikanaan rautavihtrillil lä, joka harmaannuttaa hirren pinnan. 56 Aarre 8/2024 PUU AR-20240923-518648-_6146358.indd 56 AR-20240923-518648-_6146358.indd 56 10.9.2024 11.44.12 10.9.2024 11.44.12. ”Vaikka tämä talo oli minulle aikanaan se tärkein juttu, nuorilla on ihan oma elämä ja suunnitelmat”, Heljä sanoo. Ympäröivä luonto on entistä tärkeämpi. Keraamikko värjäsi uudelleen ja lasitti lasku tilan laatoituksen rakenta jien maun mukaiseksi. Myös Sinna vierailee siellä lähes päivittäin, koska hänen kotinsa on vain parin kilometrin päässä. Ajat ovat muuttuneet monella tapaa. Näin syksyllä hän nauttii sienestämisestä ja marjojen keräämisestä
Takkatuvassa on puu hella, savustusuuni ja avotakka, jonka pie noismallin Heljä teki muurarille savesta. Sinna tutkii van hojen tunnelma valojen kuntoa ennen syksyn pimeitä iltoja. Heljä Nygrenin hirsitalo sulau tuu kauniisti syk syiseen metsä maisemaan. 57 Aarre 8/2024 PUU AR-20240923-518648-_6146358.indd 57 AR-20240923-518648-_6146358.indd 57 10.9.2024 11.44.18 10.9.2024 11.44.18
Koh taan yksilöitä ja katson omaa toimintaani yksilön kannal ta. Huijauksesta tuskin koitui haittaa hirvelle, mutta jollakin tasolla se tuntuu väärältä. Olen kuitenkin aina ollut kuvattavieni puolella. Jään istumaan piilooni ajatellen lyhyttä kohtaamista. Päästän pitkän nenäsointi sen äänen, joka jäljittelee naarashirven kiimakutsua. Hirvi ihmettelee, missä kutsun lähettänyt naaras on. Silti olen ikävuosien karttuessa pohdiskellut yhä enemmän toimintani eettistä puolta. Minuutit kuluvat hitaasti, mutta lopulta kauempaa kuuluu vastaus: uah! Matala öhkäisy kantaa juuri ja juuri korviini, mutta seuraava kuuluu jo paremmin. Hirvisonni on kuullut kutsun ja tulee nyt etsimään kiimaansa kuuluttavaa naarasta. Se saa minusta vai nun, ravaa kappaleen matkaa poispäin, pysähtyy hetkeksi epäröimään, mutta juoksee sitten metsään. 58 Aarre 8/2024 LUONTO AR-20240923-518656-_6146359.indd 58 AR-20240923-518656-_6146359.indd 58 10.9.2024 11.42.21 10.9.2024 11.42.21. AMMATTINI JA intohimoni on villieläin ten valokuvaaminen, ja hirvi on yksi eh dottomia suosikkejani. Se pysähtyy kuuntelemaan. Toivotan sille mielessäni parempaa onnea seuraavalla yrityksellä. Yhden hirven lyhyt harharetki ei siinä paljon paina. Hirvikuvauksiin kes kittyneinä vuosinani harrastin sitä aika paljon, mutta sen jälkeen vain silloin tällöin. Se on kiehtovaa ja jännittävää, se on hyvä tapa houkutella hirvi kuvattavaksi. Äsken en kohdannut mitä tahansa hirveä vaan juuri tuon yksilön – kauniin, elämänkiihkoa täynnä olevan hirvisonnin. Kään nän päätäni ja toistan kutsun. Sitten jään odottamaan. Yritän suhteuttaa tekoani menoon, jota näen ympäril läni: liikenteen tappamia eläimiä teiden varsilla, metsien rajua hakkaamista, viljelymaiseman autioitumista, jat kuvaa rakentamista ja niin edelleen. Öhkäisen vai measti, ja hirvi jatkaa matkaansa suoraan minua kohti. Minä otan kuvia, minkä jälkeen hirvi menee me nojaan. Se seisoo hievahtamatta, ottaa sitten epäröi vän askelen, vetää vainua niin, että kuulen ilman kulke van sen suurissa sieraimissa. Muinaiset metsästäjät varmaankin houkuttelivat kiimahirviä aseidensa ulottuville saadakseen ruokaa. Otan muutaman kuvan oksiston aukosta, sitten sonni pysähtyy reilun kymmenen metrin päähän. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO I stun niityn laidassa leveähelmaisen kuusen alle piiloutuneena. Se on vielä nuori, mutta sen niska on paksu ja tumma karva kiiltää, jokainen yksityiskohta piirtyy kauniisti illan syvenevässä hämärässä. Puun pitkät oksat viistävät maata ja muodostavat suojan, jonka tummat seinät pii lottavat minut ympäröivältä maailmalta. Suljen sieraimeni sormillani ja muodostan kämmenistäni torven. Huijasin viettiensä pauloissa olevaa sonnia, joka nuoruut taan ja kokemattomuuttaan lankesi ansaan. Matkintani on kaukana täydellisyydestä, mutta nuorten uroshirvien kannattaa tarkistaa vähäisinkin mahdollisuus, sillä to dellisilla kiimatantereilla niille on varattu pelkkä sivusta katsojan rooli. LÄHILUONNON IHMEITÄ PETOKSELLA SAATU Tämänvuotisessa sarjassaan Karjalohjalla asuva luontokuvaaja Heikki Willamo kertoo arkisista ihmeistä, joita hän on kokenut omassa lähiluonnossaan, korkeintaan peninkulman päässä kotioveltaan. Se kuuntelee korviaan käännellen ja ihmet telee, missä kutsun lähettänyt naaras on. KATSELEN KOMEAA eläintä kameran läpi. Lopulta se lähtee kiertämään kuusta, jonka helmoissa piileskelen, ja väistämätön tapahtuu. Hirven muodossa on ikivanhaa jyhkeyttä, ihmisen kytkök set siihen ovat vuosituhansien mittaisia, sen kuvia on kivikaudella maalattu ranta kallioihimme kymmenittäin. Ääni lähestyy koko ajan, ja kohta niityn laitaan ilmestyy kuusipiikkinen sonni
59 Aarre 8/2024 LUONTO AR-20240923-518656-_6146359.indd 59 AR-20240923-518656-_6146359.indd 59 10.9.2024 11.42.23 10.9.2024 11.42.23. Hirvisonni tulee aivan lähelle. Se on vielä nuori mutta voimainsa tunnossa
Tuhdit haperopuustit maistuvat sellaisenaan tai linssikeiton kanssa. Teksti, kuvat ja kuvausjärjestelyt ELINA LAMPELA Soppaa ja puusteja 60 Aarre 8/2024 HYVINVOINTI AR-20240923-518668-_6146421.indd 60 AR-20240923-518668-_6146421.indd 60 10.9.2024 11.46.57 10.9.2024 11.46.57. VILLIRUOKA Haperoista, pinaatista ja juustosta syntyy mehevä täyte suolaisille puusteille. Rouskut viimeistelevät hienostuneen linssikeiton
Valmista täyte. Rouskut sopivat hyvin sopan hillittyyn makumaailmaan. Lisää kuumalle pannulle rypsiöljy, sienet ja sipulit. 2 Rouskuista erittyy valkoista maitiaisnestettä maltoa rikottaessa. Sekoita hyvin ja jätä täyte odottamaan. Lisää myös ryöpätyt ja pilkotut rouskut, kasvisliemikuutio, laakerinlehdet, tuoretta timjamia ja litra vettä. Kuutioi sipuli ja hienonna valkosipulinkynnet. Kun taikina on kohonnut, laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Rouskut ja haperot 1 Rouskut ja haperot ovat vaalea itiöisiä helttasieniä, jotka kuuluvat samaan Russulales-lahkoon. Voitele puustit kananmunalla tai kaurajuomalla ja ripottele pinnalle auringonkukansiemeniä. Suomesta tunnetaan lähes 80 rouskulajia ja yli kaksisataa haperolajia. Suomessa ei ole myrkyllisiä haperolajeja. 4 Haperoita ei tarvitse ryöpätä. Ranskalaistyyppinen linssikeitto on kevyttä ruokaa. Lisää sellerikuutiot, lehtikaalisilppu ja valkosipuliviipaleet. Kuumenna rypsiöljy kattilassa ja kuullota ensin sipulija porkkanakuutioita noin kolme minuuttia. 3 Suurin osa rouskuista vaatii esikäsittelyn. 61 Aarre 8/2024 HYVINVOINTI AR-20240923-518668-_6146421.indd 61 AR-20240923-518668-_6146421.indd 61 10.9.2024 11.47.00 10.9.2024 11.47.00. 5 Opettele tunnistamaan sienet varmasti, ennen kuin käytät niitä ravinnoksi. Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet. Puhdista ja pilko haperot. Leikkaa taikinarullasta noin neljän sentin paksuisia paloja ja nosta ne uunipellille leivinpaperin päälle leikkuupinta ylöspäin. Kuullota keskilämmöllä, kunnes sienistä on haihtunut neste ja sipuli on läpikuultavaa. Hapero-juustopuustit (NOIN 12 KPL) Taikina: • 3 dl maitoa tai kaurajuomaa • 1 pussi kuivahiivaa • 1 tl sokeria • 1 tl suolaa • 5 dl vehnäjauhoja • 2 rkl voita tai margariinia Täyte: • 8 dl puhdistettuja haperoita • 1 iso sipuli • 2 valkosipulinkynttä • 1 rkl rypsiöljyä • 150 g pakastepinaattia • 150 g mustaleima emmentalraastetta • 1 tl suolaa • muutama rouhaisu mustapippuria myllystä • 1 rkl tuoretta tai 1 tl kuivattua timjamia Pinnalle: • voiteluun kananmunaa tai kauramaitoa • auringonkukansiemeniä Rousku-linssikeitto (4 ANNOSTA) • 1 iso sipuli • 3 porkkanaa • 1 sellerinvarsi • 2 lehtikaalin lehteä • 3 valkosipulinkynttä • 2 rkl rypsiöljyä • 2 dl vihreitä linssejä • 3 dl ryöpättyjä rouskuja (esim. Kauli taikinasta jauhotetulla pöydällä suorakulmion muotoinen levy (noin 50 x 35 cm). Kuullota keskilämmöllä, kunnes sipuli on läpikuultavaa. Sekoita kuivahiiva, sokeri ja suola maitoon. Vinkki! Voit tehdä puustien täytteen myös muista metsäsienistä. Sekoita ensimmäiset kaksi desilitraa vehnäjauhoja vispilällä. Haperot ovat usein värikkäitä, rouskut hillitymmän värisiä. Kääntele minuutin verran ja lisää juustoraaste, suola, pippuri ja timjami. Paista 12–15 minuuttia. Huuhtele linssit lävikössä ja lisää kattilaan. Lämmitä maito reilusti kädenlämpöiseksi (+ 42 C). Levitä täyte tasaisesti levylle ja rullaa levy pitkältä sivulta. Mausta keitto suolalla ja mustapippurilla. kangas tai karvarouskuja) • 1 kasvisliemikuutio • 1 l vettä • 2 laakerinlehteä • 1 rkl tuoretta timjamia • 1 tl suolaa • muutama rouhaisu mustapippuria myllystä Kuori ja kuutioi sipuli, porkkanat ja sellerinvarsi. Esimerkiksi kantarellit, suppilovahverot ja kehnäsienet sopivat hyvin yhteen juuston ja pinaatin kanssa. Lisää loput jauhot ja vaivaa käsin noin 5 minuuttia, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoilta. Sulata pakastepinaatti mikrossa ja lisää se pannulle. Joillakin rouskuilla maitiais neste on värillistä. Anna keiton kiehua matalalla lämmöllä 25 minuuttia, kunnes linssit ovat kypsiä. Lisää voi tai margariini ja vaivaa se kunnolla taikinaan. Peitä kulho liinalla ja jätä kohoamaan vedottomaan paikkaan 45 minuutiksi. Niitä keitetään väljässä vedessä 10 minuuttia, ja keitinvesi kaadetaan pois. Irrota lehtikaalin lehdistä keskiruoti ja hienonna lehdet. Syömäkelvottoman lakritsirouskun neste on vesikirkasta. Useimmat haperot ovat mietoja, mutta osa on maultaan kirpeitä
Siirtäminen onnistuu Metsäliitto Osuuskuntaan maksetut osuusmaksut voi metsätilan sukupolvenvaihdostilanteessa siirtää aikaisemmalta omistajalta uudelle omistajalle. Perusja lisäosuuksien siirtoon tarvitaan kirjallinen ilmoitus. Näitä sijoituksia kutsutaan lisäosuuksiksi. Esimerkiksi HYVÄT NEUVOT Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI 30 hehtaaria metsää Joensuussa omistava metsänomistaja maksaa perusosuusmaksuna 1 500 euroa. Lisäosuuspääoma palautetaan jäsenelle osuuslajista riippuen 6–18 kuukauden kuluessa jäsenyyden irtisanomisilmoituksesta. Metsäliitto maksaa perusosuuksille vuosikorkoa, jonka suuruus on ollut 2000-luvulla 5,5–7,5 prosenttia. Sitä tarjoavat myös puun ostajayhtiöt. Mikäli siirron saaja ei ole Metsäliiton jäsen, hänen on haettava jäsenyyttä kuuden kuukauden kuluessa osuuksien saannista. Osuuksien siirto on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa metsätilan kauppatai lahjoituspäivästä. Jäsenet saavat Metsä Groupilta myös erilaisia muita jäsenetuja sekä bonuksia, joilla voi maksaa esimerkiksi yhtiöltä ostettujen metsänhoitopalvelujen maksuja. Metsä1-osuuksien voimassaoloa voi pidentää tekemällä Metsä Groupin kanssa puukauppaa. Metsäliitosta kerrotaan, että perusosuusmaksun on yleensä saanut takaisin jo 1–2 kuukauden kuluttua eroilmoituksesta. Metsä1-osuudet muuttuvat kymmenen vuoden jälkeen automaattisesti Metsä2osuuksiksi, joille maksetaan hieman pienempää korkoa. Metsäliitto Osuuskuntaan voi sijoittaa perusosuusmaksun lisäksi puukaupparahoja Metsä Groupin kanssa tehdyistä puukaupoista. Stora Ensolla Tähtitili Stora Enso tarjoaa yhtiön kanssa puukaupan tehneille 62 Aarre 8/2024 OMA TALOUS AR-20240923-518678-_6146418.indd 62 AR-20240923-518678-_6146418.indd 62 10.9.2024 11.46.24 10.9.2024 11.46.24. Osuusmaksu palautetaan Perusosuusmaksun saa takaisin osuuskunnasta erotessaan osuuskunnan sääntöjen mukaan viimeistään 6–18 kuukauden kuluessa eroilmoituksesta. Osuuskunnan jäsenyyden etuna on korkotuoton lisäksi se, että jäsen pääsee päättämään osuuskuntansa asioista luottamushenkilövaalien kautta. Metsäliiton perusja lisäosuudet eivät ole arvopapereita, eikä niistä anneta osuustodistuksia tai osuuskirjoja. Kun osuuksien saaja hyväksytään osuuskunnan jäseneksi, hänellä on samat oikeudet perusosuudesta tai lisäosuudesta maksettavaan korkoon kuin siirtäjällä olisi ollut. Vuonna 2023 osuuskorko oli 6,5 prosenttia. Metsä1-lisäosuuksille maksettiin viime vuodelta 6,0 prosentin korko. Pisimmälle puukaupparahojen sijoittamisen on vienyt Metsä Groupin omistaja, Metsäliitto Osuuskunta. O sa metsäyhtiöistä sitouttaa puun myyjiä pitkiin kumppanuussuhteisiin tarjoamalla lisäpalveluna metsärahalle varsin hyvääkin korkoa tuottavia talletuksia. Metsän sijainnista riippuen perusosuusmaksu on 12,50–65 euroa hehtaarilta. Metsäliiton tarjoamista taloudellisista ja muista eduista pääsee osille liittymällä osuuskunnan omistajajäseneksi. Osuuksilla ei ole myöskään järjestettyä jälkimarkkinaa, jossa niillä voisi käydä kauppaa. Osuuskuntaan liityttäessä pitää kuitenkin maksaa metsän sijaintikunnan ja pinta-alan perusteella määräytyvä perusosuusmaksu. Jäseneksi voivat liittyä kaikki yli kolme hehtaaria metsää omistavat metsänomistajat. Metsäliitto Osuuskunnassa ei ole liittymismaksua eikä vuotuista jäsenmaksua. METSÄRAHA POIKIMAAN Puusta maksetaan nyt hyvää hintaa, ja puukaupparahoille saa pitkästä aikaa kohtalaisen hyvää, riskitöntä tuottoa
Nordnet myy UPM:n asiakkaille sijoituspalveluja samoilla hinnoilla ja ehdoilla kuin muillekin asiakkailleen. Korko määräytyy sopimuksen teon hetkellä. Parhaaseen eli 4,10 prosentin korkoon ylsi elokuussa ruotsalainen Svea Bank, jonka Suomen-toiminnot sijaitsevat Helsingissä, Sastamalassa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Tämän hetken jatkokorko on 3,5 prosenttia”, kertoo yhtiön palvelujohtaja Tomi Tarnanen. Pankkien ja metsäyhtiöiden talletustileiltä kertyvistä koroista maksetaan aina 30 prosentin lähdevero. Sopimus tilistä solmitaan puukauppojen yhteydessä kolmeksi, kuudeksi tai kahdeksitoista kuukaudeksi. Yli 5 000 euroa ylittävältä osuudelta 85 prosenttia osuuskoroista on veronalaista ja 15 prosenttia verotonta pääomatuloa. Tilien ehdot kannattaa lukea tarkkaan. Pankistakin saa taas korkoa Tähtitili-talletusvaihtoehdon kilpailukykyisellä korolla. Westas tarjoaa kiinteäkorkoista Tukkitiliä 0,5–2 vuoden puukaupparahatalletuksille. Aktian korkotarjous puolen vuoden talletukselle oli 3,27 prosenttia ja Nordean 3,05 prosenttia. Tilien ehdot kannattaa lukea tarkkaan. 63 Aarre 8/2024 OMA TALOUS AR-20240923-518678-_6146418.indd 63 AR-20240923-518678-_6146418.indd 63 10.9.2024 11.46.26 10.9.2024 11.46.26. Koskisen Oy:n Koskiraha-tilin korko on yli 20 000 euron sijoituksille 4,0 prosenttia ja alle 20 000 euron sijoituksille 3,5 prosenttia. Kuuden ja kahdentoista kuukauden määräaikaistalletuksien korot ovat tällä hetkellä melko lähellä toisiaan sen vuoksi, että Euroopan keskuspankin odotetaan laskevan ohjauskorkoaan loppuvuoden aikana puolella prosenttiyksiköllä. ”Tähtitilin korko on tällä hetkellä 4,5 prosenttia. Määräaikainen talletus joko pankin tai metsäyhtiön määräaikaistilille on hyvä vaihtoehto säästää puukauppaan sisältyvä arvonlisävero seuraavan vuoden helmikuussa tapahtuvaa arvonlisäveron maksua varten. M yös pankeista voi etsiä väliaikaista parkkipaikkaa puukaupparahoilleen. Myös miniminosto on 3 000 euroa. UPM:llä ei ole tarjolla puukauppamaksujen talletustiliä. Esimerkiksi OP Uusimaa tarjosi elokuussa puolen vuoden ja vuoden määräaikaistalletuksille 3,35 prosentin koron. Rahat voi nostaa pois 45 päivän irtisanomisajalla. ”Huomattava osa Stora Enson puukauppakumppaneista käyttää Tähtitiliä. Tähtitililtä voi nostaa rahaa milloin tahansa, mutta miniminosto on tuhat euroa. Tilille voi jättää puukaupparahoja ja niihin liittyviä arvonlisäveron osuuksia. Monet pankit maksavat tällä hetkellä 12 kuukauden talletukselle 3–4 prosentin koron. Esimerkiksi Versowoodin Versotilille maksetaan tällä hetkellä 3,5 prosentin korko. Muita rahoja tilille ei voi siirtää. Aktiivisuus on ollut viime aikoina kasvussa korkojen nousun ja yleisen puukauppa-aktiivisuuden myötä.” Myös sahoilla tilejä Monet sahayhtiöt tarjoavat puukauppa-asiakkailleen Stora Enson Tähtitilin kaltaista määräaikaistalletusvaihtoehtoa. Rajoitteena on ainoastaan puukaupassa kulloinkin liikkuva rahamäärä. Raha ehtii tuottaa korkoa muutaman kuukauden ajan. Versotilin minimitalletus on 10 000 euroa. Yhtiö ohjaa puun myyjän sijoittamaan rahojaan sijoitusyhtiö Nordnetin kautta. Tähtitili on lähtökohtaisesti kahden vuoden määräaikaistili, minkä jälkeen tilierä siirtyy automaattisesti jatkokorolle. Tämän jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Jos talletuksensa nostaa alle vuoden kuluttua sopimuksen alkamisesta, korko pienenee yhdellä prosenttiyksiköllä. Talletettava minimisumma on tuhat euroa. Tähtitilille säästettävässä rahasummassa ei ole ylärajaa. Sijoitusaika on puolesta vuodesta kolmeen vuoteen ja minimisijoitus tuhat euroa. Tilin korko on tällä hetkellä 4,5 prosenttia ja minimitalletus 3 000 euroa. Verovinkki Alle 5 000 euron suuruisista osuuskoroista 25 prosenttia on veron alaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verotonta tuloa
044 500 5404, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 044 500 5404 Lisätietoja: www.luonnonperintosaatio.fi Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 MobilePay-numero: 77220 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – Ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. 64 Aarre 8/2024 VAKIOT AR-20240923-518680-_6146415.indd 64 AR-20240923-518680-_6146415.indd 64 10.9.2024 11.46.29 10.9.2024 11.46.29. PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. koti M etsä Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 on monelle PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 aarrelehti.fi/lahjatilaus Tilaa Aarre lahjaksi ystävälle! Aarteen tilaus on lahja, josta on saajalleen iloa ja hyötyä. Aarre tarjoaa lukuelämyksiä metsänomistajille, tuleville metsänomistajille sekä kaikille metsästä kiinnostuneille
Jättöpuu eli säästöpuu on hakkuualueelle pystyyn jätettävä puu, jonka tarkoitus on muuttua lahopuuksi. Seuraava Aarre ilmestyy 21.10.2024 PALVELUKORTTI Vie sti m ed ia Oy A sia ka sp alv elu Tu nn us 50 02 59 6 In fo A 1 00 00 3 VA ST AU SLÄ H ET YS TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 73,80 e • laskutusjakso 12 kk 147,60 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. TÄLLÄ PALVELU KORTILLA VOIT • tilata Aarre-lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteenmuutoksesta • irtisanoa tilauksesi Tilaa Aarre! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. 2024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtosanoo tilauksen. 5. JOH A NN ES W IE H N JOH A NN ES W IE H N ENSI NUMEROSSA MARIA MIKLAS Heli Laaksosen luontoretket Yrittäjä Pekka Kaikkosen metsät Energiapuun markkinat Ennallistamisasetus tuli – mikä muuttuu metsissä. 3. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 e/lasku. Kesto tilaus laskutetaan sovituin laskutusvälein kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaus hintaan. Hämeenlinnan Lammilla. Kittilän. Sianpuolukkaan, joka on syömäkelpoinen mutta mauton marja. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta on normaali matkapuhelumaksu (mpm) tai paikallisverkkomaksu (pvm). Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi ja asiakas viestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakas palveluumme. 2. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. 4. AARTEEN TILAUSLOMAKE Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden itselleni lahjaksi alkaen seuraavasta numerosta __ / __ / 20___ 6 kk 73,80 e 12 kk 147,60 e Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen __ / __ / 20___ ajaksi __ / __ / 20___ – __ / __ / 20___ TILAUKSEN MAKSAJA / VANHAT OSOITETIETONI Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti LAHJATILAUKSEN SAAJA / UUDET OSOITETIETONI Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Tilaustunnus AAV0024 11merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta A ar re m ak sa a po sti m ak su n Aarre 8/2024 AR-20240923-518681-_6146416.indd 65 AR-20240923-518681-_6146416.indd 65 10.9.2024 11.46.18 10.9.2024 11.46.18. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. 6. Haltitunturin rinteellä. Mustavahakas. AARREVISAN VASTAUKSET 1. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja. Harrastuksena hirvenjuoksu Elämää Oravalan kartanossa Runoilija Heli Laaksonen kouluttautui luontoja ympäristöneuvojaksi, koska hän on aina tykännyt vähän neuvoa
Tästä korjattiin teollisuutta varten 59 miljoonaa ja lämmityspuuksi 10 miljoonaa kuutiota. Entä jos alkaisimme varastoida suuria määriä hakkuutähteitä, taimikonhoidossa kaadettua rankaa ja talousmetsien luonnollista poistumaa epäonnistuneella tavalla kuivattujen soiden ojiin. Jos tällaisia soita ennallistetaan patoamalla ojat, ne lakkaavat vapauttamasta hiilidioksidia ilmakehään ja muuttuvat jälleen hiilinieluiksi. SUOMESSA ON eri arvioiden mukaan 1–2,5 miljoonaa hehtaaria epäonnistuneella tavalla metsiksi ojitettuja soita. Eloperäinen aines hajoaa nopeammin lämpimämmissä olosuhteissa. Hiilen varastoiminen kasvaviin metsiin ja maaperään on aina sitä helpompaa, mitä kylmemmistä olosuhteista on kyse. Metsiimme jäi hakkuiden jäljiltä lahoamaan ainakin 15–20 miljoonaa kuutiota hakkuutähteitä ja taimikonhoidon jäljiltä pienempi määrä ohutta rankaa. Havumetsien osuus metsien pinta-alasta on EU:n alueella kasvatettu luonnottoman suureksi. Suomen tilanne ei kuitenkaan ole läheskään yhtä kriittinen kuin monien eteläisempien EU-maiden. Miksi Suomi maksaisi Keskija Etelä-Euroopan maille miljardeja euroja erittäin epävarmasta hiilensidonnasta, kun se voisi itse hoitaa homman kotiin paljon halvemmalla ja ratkaisevasti luotettavammalla tavalla. Jos käyttäisimme valtaosan hakkuutähteistä, taimikonhoidossa syntyneestä rangasta ja talousmetsien luonnollisesta poistumasta tällä tavalla, voisimme sekä välttää hiili nielujen ostamisen että ansaita ehkä jopa 5–10 miljardia euroa vuodessa myymällä hiilen varastointipalveluja muille EU-maille. 66 Aarre 8/2024 VAKIOT AR-20240923-518682-_6146420.indd 66 AR-20240923-518682-_6146420.indd 66 10.9.2024 11.46.31 10.9.2024 11.46.31. Pohjoisen havumetsävyöhykkeen maaperässä on tästä syystä keskimäärin paljon suurempia hehtaarikohtaisia hiilivarastoja kuin Keskija Etelä-Euroopassa, tropiikista puhumattakaan. Havupuiden ongelmat pahenevat Suomessakin, kun myös tuhohyönteisten tappamista pienistä mäntyryhmistä on tänä kesänä tullut aiempaa tavallisempi näky. Eteläja Keski-Euroopan metsät ja maaperä ovat sitä paitsi jo alkaneet muuttua hiilinieluista hiilipäästöjen lähteiksi. KESKIPITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ huomionarvoisinta on se, että Etelä-Eurooppa on kuivumassa jonkinlaiseksi puoliaavikoksi. Tällöin myös rahat jäisivät Suomeen ja tukisivat valtiontalouden tasapainottamista ja työllisyyttä. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. Tämä on tähän mennessä johtunut ennen kaikkea myrskyja hyönteistuhoista sekä metsäpalojen yleistymisestä. Y mpäristöministeriön tuoreen arvion mukaan Suomi saattaa lähitulevaisuudessa joutua ostamaan muilta EU-mailta 0,8–2 miljardin euron verran hiilidioksidin sidontapalveluja, erittäin korkealla hinnalla. Pelkät kaarnakuoriaiset ovat jo tehneet eräiden Keski-Euroopan maiden metsistä isoja uusia päästölähteitä. Saharan eteläpuolella sijaitsevan Sahelin sademäärät ovat jo pitkään kasvaneet samaan aikaan, kun EteläEurooppa on kuihtunut yhä kuivemmaksi. Metsien runkopuumäärä siis kasvoi vuodessa vähän yli 20 miljoonalla kuutiolla. Jos suo-ojat täytettäisiin kokonaan, rahkasammalen kasvu pysäyttäisi ylimääräisen metaanin tuotannon todennäköisesti jo seuraavana kesänä samalla, kun ojiin varastoitu biomassa muuttuisi ilmakehästä poistetuksi, turvallisesti varastoiduksi hiileksi. Metaanipäästöt kuitenkin kasvavat samalla niin paljon, että se saattaa kumota saavutetun ilmastohyödyn. Metsämme tuottivat vuonna 2023 yhteensä 103 miljoonaa kuutiota uutta runkopuuta. Eikö meidän kannattaisi jättää eurooppalaiset hiilinielut ostamatta ja käyttää vähän pienempi summa rahaa hiilensidontaan omassa maassamme. Ongelma kärjistyy jatkossa ilmaston lämpenemisen myötä. Varsinkin, kun Suomen alueella nyt todellakin sattuu olemaan hiilen varastoimiseen ratkaisevasti paremmin soveltuvat olosuhteet. MARIA MIKLA S Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. RISTO ISOMÄKI Suomen olisi järjetöntä ostaa EU:sta hiilensidontaa ISOMÄKI Suomi voisi itse hoitaa homman kotiin. Tämä sillä edellytyksellä, että myös suoturpeeseen sitoutuva hiili hyväksytään hiilinieluksi. Runkopuun niin sanottu luonnollinen poistuma oli 11 miljoonaa kuutiota. Ilmastovyöhykkeet siirtyvät lämpenemisen myötä ennennäkemättömällä vauhdilla
43 889.39 € (sis. toimituskulut 600 €). SIKSI SUBARU FORESTERISSA ON KAIKKI TURVALLISUUSVARUSTEET VAKIONA Paljonko maksaa lisää, jos haluat Subaru Foresterin kaikilla mahdollisilla turvavarusteilla. Subaru tehdastakuu: 3 vuotta/100.000 km. TURVALLISESTI KOTIIN ON SUURINTA LUKSUSTA TURVALLISESTI KOTIIN ON SUURINTA LUKSUSTA Subaru_Forester_Syksy_2024_230x290.indd 1 Subaru_Forester_Syksy_2024_230x290.indd 1 4.9.2024 8.57 4.9.2024 8.57 AR-20240923-518683-_6146419.indd 67 AR-20240923-518683-_6146419.indd 67 10.9.2024 11.46.34 10.9.2024 11.46.34. Ajotietä seuraavat kamerat, kuljettajan vireystilaa seuraava kamera, automaattinen hätäjarrutus, adaptiivinen vakionopeudensäädin, perävaunun vakautusjärjestelmä sekä tietä seuraavat ajovalot ovat Foresterin vakiovarusteita. Kuvan auto erikoisvarustein. Vastaus: ei mitään. Subaru Forester Base-varustetasolla alk. Subaru lisäpalvelut: Subaru Vakuutus ja Subaru Assistance. Kulutus 8,1 l/100 km (Eu-yhd.) CO 2 -päästöt 185 g/km (WLTP). Nämä kaikki turvallisuusominaisuudet ja tietenkin Subarun legendaarinen neliveto sisältyvät aina hintaan