s. 30 ?12,90 € 9 | 2020 Sompion kiveliöillä s. luonto . hyvinvointi . 24 HANKINTAHAKKUU Puukauppatili ei tule ilman hiki pisaroita s. . 64 Mitä kuuluu Jaakko Pessiselle. 10 TYÖVÄLINEET Raivaussahan terät kuntoon s. . juuret . . 78 Hyvät neuvot. oma talous AARRELEHTI.FI Otin Mora-puukon konsultiksi ja ryömin sen kanssa lattian alla. puu . s. 36 Luontokasvatusta MAASTOSSA Metsäretkipäivän ideoinut Arja Kaasinen haluaa kehittää lasten luonnonlukutaitoa, s. metsä ????. . 50 Metsänomistajan eläkevakuutus s
2 715 € jAXAl 100 cm kuomulla asennettuna! Hintaan sisältyy kipin kaasujousi ja takalaitavaneri! Haluatko AKusi sinisellä vai mustalla kuomulla. Hinnat eivät sisällä lisävarusteiden asennuskuluja ellei toisin mainita. AGCO SuOmi Oy Katso lähin jälleenmyyjäsi agcosuomi.fi Kuljeta mitä kuljetat AKu – KuljetuStArpeiden mOniOSAAjA tArjOuS! 1 690 € Norm. Hintoihin lisätään rekisteröintimaksu. Vakiovarusteet •Kippi •Nokkapyörä •Laminoitu, vesitiivis vanerilattia •Avattavat ja irrotettavat etuja takalaita •Kokonaan hitsattu, upposinkitty runko •Vahva akseli iskunvaimentajilla •Astinlaudat lokasuojissa •5+5 kiinnityssilmukkaa sisälaidoissa •2+2 kiinnityskoukkua ulkolaidoissa Tekniset tiedot •Kokonaispaino 825 kg •Omapaino 303 kg •Kantavuus 522 kg •Laitakorkeus 40 cm •Lavan koko 350 x 150 cm •Hitsattu runko •Lehtijouset lehtijousilla AKu Bp 1000 rBA EC0576AK AKu Bp 1500 rBA EC0575AK A-runko malliset kevyet ja kiertojäykät AKu-venetrailerit 3 387 € 2 788 € tArjOuS! 1 175 € Norm. 1861 € Takuu 2 vuotta erittäin vahva ja tilava vaunu hitsatulla rungolla AKu Cp350-lH SC0144AKS (sininen) SC0144AKB (musta) tArjOuS! 2 350 € Norm. Hinnat sisältävät alv 24 %. 1 297 € tArjOuS! 2 550 € Norm. 2 919 € Vakaa vedettävä ja hyvä kantavuus AKu Bp750-l EC0507AK Vakiovarusteet •Nokkapyörä •Sivutuet kahdella sivupyörällä •2 kölirullaa •Takakeinussa 3 kölirullaa •Vinssipukissa vintturi ja nokkakumi Tekniset tiedot •Kokonaispaino 825 kg •Omapaino 183 kg •Kantavuus 642 kg •Leveys 207 cm •Pituus 545 cm uutuudet! Tekniset tiedot •Kokonaispaino 1000 kg •Omapaino 294 kg •Kantavuus 706 kg •Pituus 634 cm •Leveys 209 cm •Jarrullinen •Kumivääntöjousi Tekniset tiedot •Kokonaispaino 1600 kg •Omapaino 359 kg •Kantavuus 1241 kg •Pituus 635 cm •Leveys 209 cm •Jarrullinen •Kumivääntöjousi Vakiovarusteet näissä molemmissa •Nokkapyörä •Hitsattu upposinkitty runko •Step-on-lokasuojat •3 kölirullaa, takakeinu ja 2 sivutukea •Hitsattu sidontalenkki •Säädettävä vinssipukki, vintturi ja nokkakumi •Vesitiivis pyörännapa •Vesitiiviit LED-äärivalot •Helposti sivulle käännettävät LED-valot erittäin vahva prO-vaunusarja AKu 350 prO SC0169AKB1 Tekniset tiedot • Kokonaispaino 825 kg • Omapaino 316 kg • Kantavuus 509 kg • Laitakorkeus 40 cm • Lavan koko 350 x 150 cm • Hitsattu runko Vahvoja vakiovarusteita mm. Tarjoushinnat niin kauan kuin tavaraa riittää. • Säädettävä nokkapyörä • Vahvistetut C-renkaat • Extravahva akseli ja pyörännavat • Vahvistettu vetoaisa ja vetopää Kaikki tiedot: agcosuomi.fi lehtijousilla lehtijousilla musta 100 cm jAXAl-kuomu ja lisävarusteet asennettuna
Sama selvemmin. M etsänomistajakunnan metsänomistuksen tavoitteiden erilaisuus tukee metsiin kohdistuvia erilaisia politiikkatavoitteita. Pessisen enneuni toteutui lokakuussa 2019 Jyväskylän KoneAgriassa, jossa Kuningasmetsurin kaikki kappaleet Viestilehtien messuosastolta myytiin loppuun. Siinä käsitellään muun muassa metsänomistajien omatoimisia metsänhoitotöitä eli sitä, kuinka moni ehtii ja jaksaa metsäänsä raivaussahan tai istutusputken kanssa saati ainespuuta hakkaamaan. Sain seurata vierestä, kuinka messukävijät – nuoret ja vanhat, naiset ja miehet – jonottivat päästäkseen kättelemään legendaarista metsuria. Tämä siitä huolimatta, että verrattuna kymmenen vuoden takaiseen kyselyyn uuden aineiston metsänomistajatavoitteissa korostuvat metsästä saatava turva ja puunmyyntitulot. 3 Aarre 9/2020 METSÄ Jaakko Pessinen kertoi elämästään ja kirjoitti ni mikirjoituksia Kuningas metsurikirjaan vuosi sitten Jyväskylässä. Suomessa on paljon metsää, josta yksityismetsänomistajat omistavat valtaosan. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit ANNI-SOFIA HOPPI / VL-ARKISTO UO LE VI O RIS TO KU VA HA NN U VÄ HÄ NE N Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. PTT:n osaraportti vahvistaa, että yksi suomalaisen metsänkäsittelyn kipupisteistä on avohakkuu. 30). 1961) on hausjärveläinen metsän omistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä ja villiruoanlaittoa. Herättikö pääkirjoitus ajatuksia. Kyllä aukoille, kunhan ne eivät ole liian isoja PÄÄKIRJOITUS K eväällä 2019 metsuri Jaakko Pessinen näki unta, jossa hänen edessään oli pitkä jono ihmisiä, joille hän kirjoitti nimikirjoituksia. Risto Jussila kertoo sivulla 36, mitä kuningasmetsurille kuuluu nyt. Kun iki honka kaatuu Metsiä tarvitaan moneen.. Tuolloin Risto Jussilan Kuningasmetsuri-kirja oli vasta työn alla, eikä kukaan osannut aavistaa, millainen (nyt jo kolmanteen painokseen yltänyt) menestysteos elämäkerrasta olisi tulossa. Edellinen, Metsien hoidon ja kasvatusmenetelmien hyväksyttävyys -tutkimusraportin sivulta 58 löytyvä virke on kapulakielinen mutta osuu asian ytimeen. Kiinnostava tieto on se, että noin viidennes metsänomistajista jättää ainakin osan metsistään puuntuotannon ulkopuolelle. Harvinaisiksi käyvien hankintahakkaajien ajatuksia kertovat tässä Aarteen numerossa veljekset Sami ja Kosti Savolainen (s. En itse osaisi vastata esimerkiksi siihen, miten suhtaudun soiden kunnostusojitukseen, koska aihe jakaa myös tutkijoita ja siitä tulee jatkuvasti uutta tietoa (s. Kokonaisuuden kannalta on hyvä, että maamme 600 000 yksityismetsänomistajasta yksi myy puuta usein ja toinen harvoin, kolmas suojelee koko palstansa ja neljäs suosii aikaisia päätehakkuita ja mahdollisimman ripeää uudistamista. Metsiä tarvitaan moneen: kaadettua puuta teollisuudelle, kasvavaa puuta hiilinieluihin, lahopuuta ötököille, kauniita metsiä retkeilyyn... Yli puolet metsänomistajista katsoo, että avohakkuiden käyttöä pitäisi rajoittaa maiseman tai vesiensuoje lun kannalta arvokkailla alueilla. 48). Täytyy antaa iso kiitos teille reilulle 2 000:lle kyselytutkimukseen vastanneelle metsänomistajalle, kysymykset eivät nimittäin olleet helppoja. Maaseudulla avohakkuut hyväksytään suopeammin kuin taajamissa ja kaupungeissa, vaikka juuri haja-asutusalueella aukot aiheuttavat väliaikaista virkistyshaittaa. Alussa siteeraamani PTT:n raportti on osa laajaa Metsänomistaja 2020 -tutkimusta, jonka viimeinen osaraportti julkaistaan joulukuussa. Seuraavassa kuussa Jaakko Pessinen, voimamies ja terveyden perikuva, sai yllättävän sairauskohtauksen, jonka jäljiltä hän on edelleen toipilaana. Aukot kuitenkin pääsääntöisesti hyväksytään, kunhan ne eivät ole liian isoja eivätkä herkillä maisema-alueilla
Tulppa-märkätilalevy on turvallinen ja nopea ratkaisu seinien ja lattian vedeneristykseen. Meiltä saat laadukkaat, kosteusteknisesti turvalliset ja homehtumattomat tuotteet kaikkeen eristykseen.. Ylpeinä osaamisestamme voimme luvata, että suomalaiset olosuhteet ovat kohdanneet voittajansa. Luja ja vettymätön routaeriste sekä alapohjien ja käännettyjen kattojen lämmöneriste. Suomen vaihteleva sää on haastanut meitä jo pitkään ja ajanut yhä parempiin suorituksiin. Perinteistä eristettä ohuempi, energiatehokas valinta seiniin ja yläpohjiin. FF-PIR-levystä kehitetty, huoltovapaa passiivinen antennielementti, joka säilyttää mobiiliverkon kuuluvuuden sisälle. Muottiteknologialla valmistetut laadukkaat EPS-lämmöneristeet
14 AJANKOHTAISET AARTEET Jakkara kuin karkki ja metsä nimisissä Matti Puro. 6 METSÄ Aarre 9/2020 15.10.2020 36 10 16 KANNES SA KA NN EN KU VA M AR IA M IK LA S NRO 9 METSÄ 3 KYLLÄ AUKOILLE, KUNHAN NE EIVÄT OLE LIIAN ISOJA 8 METSÄ NYT Iso sat saus Kemiin 10 KUTSUMUKSENA KASVIT Arja Kaasinen haluaa innostaa opet tajia ja lapsia kiinnos tumaan luonnosta. 30 OMIN VOIMIN Sami ja Kosti Savolaisen met sätilalla ei motoa näy, sillä Sami kaataa puut ja Kosti ajaa ne Fiatilla tien varteen. 21 MÄTÄKUUSTA TULI YMPÄRIVUOTINEN Satoa pilaavat linnut ja hirvieläimet yleisty vät, maanviljelijät har vinaistuvat, kirjoittaa Juha Aaltoila. ”Voisin huonosti, jos en pääsisi päivittäin metsään.” ”Kovin usein en moottori tai raivaus sahaan ehdi enää tarttua. 42 PYYKIT PIILOSSA Maastossa on 12 miljoonaa rajamerkkiä, joista viidennes on kadoksissa. Jaakko Pessisen metsätyö ura päättyi viime marras kuussa sairauskohtaukseen. MARIA MIKLAS M AR IA M IK LA S RI ST O JU SS IL A 46 ”SUOMELLE VIHREÄ SIIRTYMÄ” Maa ja metsätalousministe riön luonnonvaraosas ton päällikkö Tuula Packalen toivoo, että alkutuotannon rooli saataisiin nostettua vahvemmin esille. JUURET 54 SOMPION KIVELIÖIL LÄ Vanha Sompio oli metsien, aapojen ja tunturien maa, joka katosi Lokan tekojär ven myötä. 48 7 KYSYMYSTÄ KUN NOSTUSOJITUKSESTA Milloin kunnostus ojitus on järkevä ja kannattava hanke. 22 PAPERI PINTEESSÄ Laskutrendi pape reiden kulutuksessa vaikuttaa metsään asti. 16 MINISTERIN METSÄSSÄ Kansanedustaja ja ministeri Thomas Blomqvist luottaa metsiensä hoidossa metsäammattilaisiin. PUU 60 TEHOKASTA HUOLTO VARMUUTTA Hyvä tuli sija on raken nukseen sopiva, vähäpäästöinen ja lämmitys teholtaan suuri.. SISÄLTÖ Lasten metsäretkipäivän kehittänyt Arja Kaasi nen varttui metsien keskellä Sulkavalla ja asuu nyt metsien ympäröimänä Espoossa. 50 VANHEMPIEN APUNA Viimeisissä Töissä met sässä kirjoituskilpailun teksteissä muistellaan vanhempien kanssa tehtyjä metsätöitä. 24 TERÄVÄ JA HARITETTU Millaisia ovat eri valmistajien raivaus sahojen terät ja kuinka niitä pitäisi huoltaa. 36 ”SITTEN MENETIN TAJUNTANI" Metsuri legenda Jaakko Pes sinen sai sairauskoh tauksen, josta toipuu nyt palvelukodissa. Tuulenkaatoja käyn kuitenkin pilkkomassa silloin tällöin”, pohjoismaisen yhteistyön ja tasaarvon ministeri Thomas Blomqvist kertoo. Metsä retkille lähtee usein mukaan koira
7 Aarre 9/2020 METSÄ 24 64 74 AARRE KOKEILU JY RK I LU UK KO NE N 64 SUKUTALON SUOJELIJAT Elisa ja Hannu Tapola remontoivat vanhan hirsitalon kodikseen ja saivat yllättyä monta kertaa. Nopeasti valmistuva kalakeitto on arkiruokien aatelia. Ohjeet löydät tämän leh den sivulta 69!. 69 NÄIN LUOT KÄYTTÄJÄTUNNUKSET Aarteen verkkosivuille LUONTO 70 VETTEN ÄÄRELLÄ Sirvikkäät eli vesiperhoset pysyttelevät koko elämänsä rantojen tuntumassa. Ihmis kunnan täytyy turvautua yhä voimakkaammin hiilidioksidia ilmasta poistaviin ratkaisuihin, kirjoittaa Risto Iso mäki. LUO KÄYTTÄJÄ TUNNUS! VERKKO KÄYTTÖÖN! AARTEEN KESTOTILAAJANA sinulla on lukuoikeus kaikkiin sisältöihin verkko sivuillamme. Jos et vielä ole luonut käyttä jätunnuksia verkkoon tee se nyt. 76 HAPAN PIHAMARJA Pihlajanmarjoissa on kolme kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa. OMA TALOUS 78 VAHINGON VARALTA Milloin metsänomistajan pitää ottaa lakisääteinen eläkeja tapaturmavakuutus. Osoitteesta aarrelehti.fi löydät hyödyllisiä Aarre Plus artikkeleita sekä näköislehden, jotka avautuvat vain kestotilaajille sekä Aarre Digi tilaa jille. Kovapalaterän teroitukseen tarvitaan timanttilaikka. AINO SAARIKIVI RISTO JUSSILA Talviomenat säilyvät kellarissa helmikuulle saakka. VAKIOT 59 RISTIKKO 73 LUKIJAKYSELY 81 ENSI NUMEROSSA 82 TULEEKO BIOMASSAN VARASTOINNISTA UUSI ELINKEINO MAA SEUDULLE. HYVINVOINTI 74 MUTKAT SUORIKSI Maukas siikakeitto valmistuu puolessa tunnissa, ja helpon päärynäkakun voi leipoa valmiiksi jo edellisenä päivänä
Parhaillaan yhtiössä odotetaan aluehallintovi raston päätöstä ympäristölupahakemukseen. Päätuote sel lun lisäksi tehtaalla valmistettaisiin erilaisia biotuotteita sellun tuotan non sivuvirroista. Teksti ANNE SOININEN | Kuva VL-ARKISTO. ”Perustehtävämme on luoda markkina Metsä liitto Osuuskunnan jäsenten omistamien metsien puulle. »On tärkeää, että yhteiskunnan kannusteet ja sääntely ohjaavat oikeaan suuntaan. Toteutuessaan Kemin biotuote tehdas tuottaisi sellua 1,5 miljoo naa tonnia vuodessa. ”Tavoitteena oli saada päätös aikaiseksi viime keväänä, mutta ympäristölupapro sessi on kestänyt ennakoitua kauem min”, kertoo Metsä Groupin pääjoh taja Ilkka Hämälä. Iso satsaus Kemiin Ympäristölupaa odotetaan marraskuussa. Kunhan lopullinen päätös tulee, alamme sitoa projektiin merkittävästi lisää pääomaa.” Sellun markkinat ovat tällä hetkellä alavireiset. ”Ennen investointipäätöstä täy tyy saada sovittua rahoituspaketti, mutta muuten projekti on mittavasti käynnissä. ”Puunhankintamme perustuu suurimmalta osin osuuskuntamme jäsenten yksityismetsiin, mutta teemme kauppaa kaikkien puumarkki noilla olevien toimijoiden kanssa. Tehdas käyttäisi kuitupuuta noin 7,6 miljoonaa kuutiota vuodessa, mikä on 4,5 miljoonaa kuutio ta enemmän kuin nykyinen sellutehdas. Päätöstä ei tehdä niin, että katsotaan, mikä on sellun hinta investointi päätöksen tekohetkellä”, Hämälä korostaa. Kuitu puu hankittaisiin pääosin Lapista ja Kainuusta. M etsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre tekee parhaillaan hankesuunnitte lua Kemin biotuotetehtaan raken tamiseksi. Vaikka metsät ovat uusiutuva resurssi, ne ovat silti rajalliset.» Tekir Oy:n johtava konsultti Sini Harkki (Maaseudun Tulevaisuus 30.9.2020) »Käytämme puuta metsätaloudellisesti paljon ja tunnemme niiden ominaisuudet rakentamisessa ja selluntuotannossa, mutta muuten puiden elämässä ja niiden tuottamien yhdisteiden tarkoituksissa riittää vielä tutkimista.» Muun muassa männyn yhdisteiden terveysvaikutuksiin perehtynyt Åbo Akademin tutkija Lauri Polari (Suomen Luonto 7/2020) »Juurikäävän torjunta on ostajan vastuulla ja sillä sipuli. Investoinnin arvo olisi 1,5 miljardia euroa, mikä olisi Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi. Tehdas olisi valmis noin kahden vuoden päästä siitä, kun investointipäätös on tehty. Toteutuessaan tehdas korvaisi Kemin nykyisen selluteh taan. Metsäalalla tärkeää on optimointi. Puun kysyntä kasvaa Puolet valmistamastaan sellusta Metsä Group jalostaa itse kartongeiksi ja pehmopaperiksi ja puolet se myy maailmalle, etenkin Kiinaan. Siksi meillä täytyy olla riittävästi ensim mäisen asteen jalostamista eli vahvaa sahaamista, puuviiluteollisuutta ja sellun tuo tantoa”, sanoo Hämälä. Meillä on tekninen konsepti, olemme rakenta neet uutta infrastruktuuria ja ostaneet päälait teet ehdollisina investointipäätökselle. Hämälä arvioi, että ympäristölupa voitaisiin saada marraskuussa ja että loppuvuodesta kaikki tarvittava olisi koossa päätösharkintaa varten. ”Suomen vientituloja tehdas lisäisi reilut puoli miljardia euroa vuodessa suhdanteista riippuen”, arvioi Hämälä. Tällainen iso hanke luo suuren, porrasmaisen kasvun puun kysyntään.” Metsä Groupin merkittävin lähitulevaisuuden investointi on Kemin biotuotetehdas, jonka hankesuunnittelu on edennyt loppusuoralle. ”Kysyntää ja kannattavuusennustetta seura taan pitkällä aikajänteellä. Kaikkien kauppoja neuvottelevien metsänomistajien kannattaa pitää huoli, että näin se menee.» Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon myyntijohtaja Juha Huttunen (Metsälehti Makasiini 6/2020) KU VA T SA NN E KA TA IN EN , M ER VI SA RE NIU S / ST UD IO KU VA KA AR I JA LA UR I PO LA RI Aarre 9/2020 METSÄ 8 PEKKA FALI METSÄ NYT Uusi biotuotetehdas korvaisi Kemin nykyisen, vuosikapasiteetiltaan noin 620 000 tonnin sellutehtaan. Korona on painanut painopapereiden kysyntää, eikä sellumarkkina ole elpynyt normaalitasolleen
Pidämme oikeuden hinnan muutoksiin. 10 790 € 205 €/kk *. 8 990 € 175 €/kk * TRX520FE2 T3B sh. Tarkat rahoitusesimerkit ja -ehdot verkkosivuillamme. Aarre-lehti 9/2020 1/1 sivu 230x290 mm + 5 mm leikkuuvara TRX420FE1 T3B sh. F I Pyydä vaihtoja rahoitustarjous: HONDA ATV -mallisto alkaen 7 990 € * Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. H O N DA M Ö N K I J ÄT. F I UUTUUDET! HONDA 2020 TRX520FA6 T3B sh. 11 990 € 230 €/kk * facebook.com/hondamonkijat Hondabikes Finland H O N D A M Ö N K I J ÄT
HENKILÖ Teksti ANNE SOININEN | Kuvat MARIA MIKLAS 10 Aarre 9/2020 METSÄ. 10 Aarre 9/2020 METSÄ KUTSUMUKSENA KASVIT Kun kasvatustieteilijä Arja Kaasinen huomasi, että lapset ja nuoret tuntevat kasveja hyvin heikosti, hän päätti tehdä asialle jotain. Ideoita on riittänyt, ja yhdestä kiinnostui presidenttikin. Biologiaa työkseen opettava Arja Kaasinen törmäsi Aarre-lehden kuvauksissa ensimmäistä kertaa elämässään mäntykukkaan
Ensin se vaani matalana, sitten seurasi hyökkäys ja takaa-ajo, ja seuraavaksi sillä olikin jänis suussa. 11 Aarre 9/2020 METSÄ. Kissankello Parasta metsässä. Aviopuoliso Jussi ja kolme lasta (17, 14, ja 8) Koulutus. 46 Kotipaikka. ”Vaikka luonnossa liikkuminen onkin yleisesti vähentynyt, viime kevät ja kesä osoittivat, että luonnossa liikkumista arvostetaan.” Arja Kaasinen Ikä. Rauhallisuus ja tuoksut Jännittävin luontomuisto. 11 Aarre 9/2020 METSÄ KUKA. Filosofian tohtori, luokanja aineenopettaja Ammatti. Laulaminen, laulujen säveltäminen, runoilu, pianonsoitto, juokseminen ja puutarha Lempikasvi. Espoo Perhe. Tänä kesänä näin omalla pihallani 20 metrin päästä ilveksen. Biologian didaktiikan yliopistonlehtori Harrastukset
Sanonkin aina maastopäivän jälkeen opiskelijoille, että mitä todennäköisimmin suurin osa teistä nukahtaa tänä iltana lempeisiin uniin ja nukkuu yönsä hyvin.” Luontoretkiltä Linnaan Reilut kymmenen vuotta sitten Kaasinen julkaisi väitöskirjansa, jonka mukaan suomalaiset lapset ja nuoret liikkuvat luonnossa vähän ja tunnistavat keskimäärin hyvin heikosti kasvilajeja – sellaisia kuin voikukka, mänty, kuusi ja leskenlehti. Metsässä Kaasinen käy joka päivä. Emme kuitenkaan vielä tiedä kasveista tai niiden kemiallisesta viestinnästä tarpeeksi. Kaasinen on biologian didaktiikan yliopistonlehtori, mikä tarkoittaa, että hän opettaa Helsingin yliopistossa tuleville luokanja aineenopettajille, millä tavoin biologiaa kannattaisi koulussa opettaa. Myös omassa työssään Kaasinen kohtasi opettajia, jotka nolostelivat huonoja lajintunnistustaitojaan. Kun kasvilajeja ei näe, eivät ne kauheasti kiinnostakaan.” Kaasisen tutkimuksesta kävi ilmi myös, että opettajien lajintunnistustaidot ovat heikot. Tavoitteena on, että lapset saisivat metsäkokemuksia ja muistoja metsässä olemisesta. ”Kiinnostavuudessaan kasvit ovat jääneet hieman muiden eliölajien jalkoihin. Ulkona puuhailulla on myös positiivisia vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Kuvia, videoita ja kysymyksiä he voivat laittaa WhatsApp-sovellukseen, jonka päässä päivystän. Nekin, jotka ovat ensin nyrpistelleet, kertovat aina jälkeenpäin, että olipa kivaa! Jokin taika siellä tapahtuu joka kerta.” Kun kasveja ja eläimiä pääsee havainnoimaan luonnossa itse, ne jäävät paremmin mieleen. ”Suurin syy siihen on se, että jokapäiväinen luonnossa liikkuminen, koulumatkojen kulkeminen kävellen tai pyöräillen ja luonnossa leikkiminen ovat selkeästi vähentyneet. Luontoon ei ole enää luonnollista kontaktia. Siellä oli koko elinpiirini, ja siellä tapahtuivat kaikki leikit ja liikkuminen. ”Pyysimme opiskelijoideni kanssa presidenttiä suojelijaksi, sillä hän on useasti tuonut ilmi, että pitää ympäristöasioita tärkeinä”, kertoo Kaasinen. Musiikista, luonnosta ja liikunnasta kiinnostunut tyttö varttui maatilalla Sulkavalla Itä-Suomessa. Jos emme tunne kasveja, emme löydä uusia lääkeaineita. ”Metsä on olohuoneeni. Joka päivä köröttelin 18 kilometrin koulumatkan linja-autolla metsien keskeltä kirkonkylälle.” Suurten metsien ympäröimänä Kaasinen asuu nytkin, tosin Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa. Esimerkiksi kasvimaailman myrkyt ovat vahvimpia myrkkyjä maailmassa. Niistä ei vain liiaksi muisteta varoittaa. Tapahtuman suojelijana on tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Jos opettaja ei itse ole kiinnostunut tai tunne kasveja, ei hän myöskään opeta niitä tai luonnossa liikkumista oppilailleen. Kukin menee omaan lähimetsäänsä ja tekee tehtävät. Koti on kymmenen vuoden ajan ollut Pohjois-Espoossa, Nuuksion kansallispuiston ja Luukin luonnonsuojelualueen lähellä. Samana syksynä Arja Kaasinen sai yllätyksekseen kutsun itsenäisyyspäivän juhliin Presidentinlinnaan. Tapahtumapäivä on järjestetty siitä lähtien kouluissa ja päiväkodeissa joka vuosi toukokuussa. Sitten keksin: Mitä jos meillä olisi jokin tapahtuma tai kampanja, jossa kerrottaisiin, miten tärkeää on mennä lapsen kanssa metsään?” Syntyi Suomen lasten metsäretkipäivä, jonka Kaasinen polkaisi käyntiin yhdessä opiskelijoidensa kanssa vuonna 2016. ”Miksi ihmeessä opetamme ympäristökasvatusta luokassa sisällä, kun ympäristö on oven takana. Jopa 60 prosenttia lääkkeistämme sisältää vaikuttavana aineena kasviperäisiä lääkeaineita, kertoo Kaasinen. HENKILÖ. Kaasisen oma luontosuhde kehittyi jo lapsuudessa. Päivän aikana opitaan, leikitään ja retkeillään ulkona luonnossa. Kasvi ei olekaan mikä tahansa ruohontupsu tai jotain vihreää mössöä, vaan kannusruoho!” Luontosuhteen kehittymisen myötä ihminen oppii arvostamaan luonnon monimuotoisuutta ja hänelle herää halu pitää luonnosta huolta. Kaasinen haluaa innostaa tulevia opettajia erityisesti maasto-opetukseen ja huomaamaan, miten koulun ulkopuolisia tiloja voitaisiin käyttää hyväksi opetuksessa. Lopuksi palataan Zoomin ääreen ja pidetään palaute.” Arja Kaasinen suunnittelee, kuinka järjestäisi koronasyksynä maastokurssin opiskelijoille etänä. Voisin huonosti, jos en pääsisi päivittäin metsään.” Kasvit ovat yleissivistystä Luontosuhteen syntymisen lisäksi kasvilajien tunnistamisesta on paljon muutakin hyötyä. ”Se oli ihan mieletön kunnianosoitus ja viesti siitä, että ympäristöja luontoasioita arvostetaan. Kenties tulevaisuudessa vielä hämmästymme, mitä ja millä tavalla kasvit viestivät toisillensa!” Koulun tehtävänä on antaa myös lajien tunnistamisessa kaikille tasavertaiset yleissivistävät tiedot. Syntyy luonnonlukutaito: ymmärrämme, mitä luonnossa tapahtuu ja että ihminen on vain yksi osa luontoa ja täysin riippuvainen muista eliölajeista, sanoo Kaasinen. Toki yliopisto-opiskelulle tyypillisiä luentojakin on, mutta myös runsaasti pakollisia ryhmätunteja, joilla kävellään, liikutaan ja tehdään harjoitustöitä metsässä tai opetellaan mikroskoopin ja luupin käyttöä laboratoriossa. ”Asuin metsän keskellä. ”Entä mitä meillä olisi päällä tai mitä ruokalautasellamme olisi, jos emme tuntisi kasveja ja osaisi hyödyntää niitä?” Yleissivistykseen kuuluu, että tiedämme kasveista edes jotakin, muistuttaa Kaasinen. Niinistö osallistui itsekin metsäretkipäivään espoolaisen koulun oppilaiden kanssa vuonna 2018. ”Nykypäivänä monikaan ei enää koe ulkoilmassa vietetyn päivän tuomaa hidasta väsymistä. ”Minulle tuli voimakas tunne, että tälle asialle on tehtävä jotain konkreettista. Kukaan ei voi etukäteen tietää, kenestä lopulta tulee puualan insinööri, lääkäri tai kemisti. ”Vien aina opiskelijat yhdelle ojalle, ja siellä he sitten seisovat kumisaappaat jalassa ja läträävät vedessä. 12 Aarre 9/2020 METSÄ T apaan opiskelijat aamulla Zoom-videosovelluksessa, sitten jalkautan heidät maastoon. Koska ne eivät liiku, ne eivät myöskään ensimmäisinä tunnu vaarallisilta. Siitä tulee kokonaisvaltaisen hyvä olo, hehkuttaa Kaasinen. Miksi voikukkaa ei voi mennä katsomaan pihalle, vaan se katsotaan kirjasta?” Taika tapahtuu ojalla Kaasisen oma opetus on käytännönläheistä. Toivottavasti se kannustaa myös muita ideoimaan ja jatkamaan työtä luonnon parissa!” Metsien keskeltä kylille Metsäretkipäivän syvällisempänä tarkoituksena on edesauttaa lapsen luontosuhteen kehittymistä. Käyn siellä koiran kanssa, käyn siellä juoksemassa, kävelemässä, suunnistamassa, marjastamassa, joskus ihan vaan virkistymässä ja istuskelemassa. ”Kun kasveja ja eläimiä alkaa pikkuhiljaa tunnistaa, niihin syntyy henkilökohtaisempi suhde
Kasveja voi oppia myös hajuaistin avulla. Lenkkiä kier täessään ih miset voivat tutustua sen varrella kas vaviin lajeihin.” Kaasinen on kehitellyt myös Hemulikas vikerhon, jossa kasveista kiinnostuneet lap set voivat harrastaa kasvilajien tunnistusta. Miten ihmeessä aika riittää kaikkeen. Uusin on tämä: bloo mingniminen kasvikävely, joka lainaa peri aatteensa ploggingista eli roskajuoksusta. Ko tona odottavat puoliso, kolme lasta ja koira ja monenmoiset harrastukset. ”Tarkoitukseni on suunnitella esimer kiksi kaupunkien keskustoihin valmiita kävely tai juoksulenkkejä, joiden varrelle on merkitty vaikka katuliiduilla eri kasvien kasvupaik koja: ’Tässä kasvaa tah mavillakko’ tai ’Tuosta löydät ruu suruohon’. Oman opetustyön ja opet tamisen kehittämisen lisäksi tohtorisnaisen työhön kuuluu tutkimusta, seminaareja ja tieteellisten julkaisujen kirjoittamista. ”Kerää tiiviiseen pussiin eri kasvien osia. Bloominglenkillä kerätään roskien sijaan kasvihavaintoja. Eihän aika koskaan tavallaan lopu. Sitten muutin ajatteluta paani. Jatkossa sitä voisivat organisoida omilla paikkakunnil laan vaikkapa erilaiset luontojärjestöt tai seurat. ”Ajattelin aikaisemmin, että aikaa ei ole ikinä riittävästi. ”Suomessa lapset ja nuoret voivat har rastaa ohjatusti lähes kaikkea muuta, mutta kasvikerhoa ei vielä ole ollut.” Kerhoa on jo kokeiltu hyvällä menes tyksellä kahdessa koulussa. Murskaa ne, sekoita ja metsäntuoksusekoituksesi on valmis!” ”Tämän päivän lapset, tulevaisuuden päättäjät, tarvitsevat tietoa luonnon moni muotoisuudesta, jotta he osaavat tehdä maapallon kannalta järkeviä päätöksiä vaik kapa metsän hoitamisesta tai viheralueista.” Aikaa tulee aina lisää Kaasista ajaa työssään eteenpäin suuri in nostus ja uteliaisuus, joiden hän vitsailee juontavan savolaiskarjalaisesta kyläntäti perinteestä: utelias mieli haluaa tietää kai kesta vähän kaikkea. ”Luupin avulla avautuu toinen ulottuvuus!”. Kaasinen tutkii luupilla puun pinnan jäkälää. Uusia ideoita kasvitietouden lisäämiseksi pulpahtelee pintaan tuon tuosta, välillä kuulemma liikaakin. 13 Aarre 9/2020 METSÄ Arja Kaasinen viestittää mielenkiintoisesta kasvihavainnosta opiskelijoilleen WhatsApp-ryhmässä. Kutsumustyötä tekevän Kaasisen päivät venyvät pitkiksi. Täytyy ajatella, että aikaa tulee aina lisää!” Lapset tarvitsevat tietoa luonnon moni muotoi suudesta
Käsillä tekeminen oli aina kiinnostanut Lanttoa ja kulkenut harrastuksena mukana. PUU AARRE –15 Aikuinen hirvikärpänen kestää jopa miinus 15 asteen lämpötiloja, joten kovakaan yöpakkanen ei niitä hävitä. 129 e. LISÄTIETOJA hannalantto.fi Jakkara kuin karkki M AIJ A AS TIK AIN EN AJANKOHTAISET AARTEET Ylitorniolta kotoisin oleva Hanna Lantto on tällä hetkellä äitiys lomalla. Jokainen asiakkaalle lähtevä tuote kulkee minun kauttani.” Piilo-jakkara valittiin vuonna 2018 Habitaremessujen kiinnostavimmaksi tuotteeksi. ”Olin jo siitä todella iloinen, mutta sitten jakkara sai keväällä 2019 myös pronssia kansainvälisessä A’Design Awards -muotoilukilpailussa!” iloitsee Lantto. ”Päätin osallistua vuoden pituiseen tuotemuotoilun koulutusohjelmaan Helsinki Design Schoolissa. Hinta 325 e. En halunnut tehdä perusjakkaraa, vaan sellaisen, joka olisi sopusuhtainen ja jolla olisi toinenkin funktio.” Tuloksena oli Piilo-jakkara, jonka jalat on tehty koivusta ja istuinosa koivuvanerista. Suunnittelutyössä Lantolle tärkeitä arvoja ovat kestävyys ja vastuullisuus. ”Haluan käyttää suomalaista koivua ja suomalaista puuta ylipäänsä, sillä se on kestävä, ajaton ja kaunis materiaali.” Piilo-jakkaran kansi on irrotettava, joten istuinosa toimii myös säilytystilana. LISÄTIETOJA viilu.fi »Värit ovat läheltä katsottuna epäluonnollisen räikeitä. On oranssia, neonvihreää ja syvää purppuranpunaista. Hän palaa töihin ja jatkaa opintojaan Lahden Muotoiluinsti tuutissa ensi vuoden alussa. Tehtävänä oli suunnitella jakkara, jonka lähtökohtana olivat värit. Saatavana kuutta eri väriä. Muotoilijapariskunnan yritys toimii Karkkilassa. Jakkaran korkeus 45 cm, istuinosan halkaisija 33 cm, istuinosan sisällä olevan säilytystilan syvyys 7 cm. Tavoitteenani on, että tuotteillani olisi pitkä elinkaari. Näyttää kuin luontoäiti olisi vedellyt sävyt spraymaalilla.» Toimittaja Valtteri Väkevä ihmettelee Pallastunturien rakkakivikon jäkäliä (Mondo 9/2020) »Ihmisen suosta nostaminen ei ole helppo juttu: ensin on kevennettävä rinkan painoa, sitten nostettava voimakkaasti ja varovasti ylös märästä hetteiköstä ja lopuksi hoidettava vahingoittunut jalka kävelykuntoon.» Eläkeläinen Ahti Mäkelä muistelee ruskaretkeään (Tunne & Mieli 5/2020) Aarre 9/2020 METSÄ 14 K un vantaalainen Hanna Lantto jäi neljä vuotta sitten viestintätyöstään äitiyslomalle, hän mietti, pitäisikö elämässä kokeilla vielä toisenlaistakin reittiä. ”Halusin yhdistää vaaleaan koivuun jotain rohkeaa väriä. ”Pyrin tekemään aina jotain uutta, yllätyksellistä ja monikäyttöistä. Pallia voi käyttää eteisen apujakkarana, yöpöytänä tai vaikkapa olohuoneen sivupöytänä. Menestyksen myötä Lantto jättäytyi pois viestintäalan töistä ja alkoi työskennellä päätoimisesti yrittäjänä. Muotoiluala vei minut mennessään.” Koulussa syntyi Lanton tunnetuin tuote. HANNA LANTTO DESIGN STUDIO OY Piilojakkara on tehty kotimaisesta koivusta ja koivuvanerista. (Lähde: Luonnonvarakeskus) SITAATIT VIIL U JE W EL RY Puinen jalokivi Viilu Jewelryn kalvosinnapit on valmistettu kotimaisesta visakoivusta ja hopeasta. Hän tekee yrityksessään kaiken itse lukuun ottamatta huonekalutuotteiden valmistusta. Haluan myös panostaa laatuun. Koonneet ANNE SOININEN ja ELINA LAMPELA
Tietokirjailijan tavoitteena oli luoda mahdollisimman realistinen kuva susi alueista. Hyytämöisen henkäyksiä Timonlammella Simon päivänä 28. Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. Tänä syksynä hän tanssi TTK:ssa kenkäsuunnittelija Minna Parikan kanssa. Toivoisin joskus tulvivani yli äyräiden.” Millaisen tanssin tekisit Purosta. ”Parhaimmillani vuolaasti mutta hetkittäin erittäinkin lempeästi ja tasaisesti.” Syntyykö pienistä puroista suuri joki. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. ”Toivotta vasti unohtumattoman mestariteoksen. Heikki Willamo: Metsä minussa (Parvs 2020) HUKAN REVIIRILLÄ MIA TAKULA halusi selvittää, millaista susireviireillä on. Juha Hurme: Suomi (Teos 2020) METSÄNIMISET 15 METSÄ Aarre 9/2020 Matti Puro TANSSIJA, TANSSINOPETTAJA, 37 Missä on Puron alkulähde. Suuresta joesta valtameri.” Milloin tulvit yli äyräiden. METSÄN TARINOITA AARTEEN LUKIJOITA vuodesta 2008 asti kuvillaan ja sanoillaan ihastuttanut Heikki Willamo on kulkenut 40 vuotta eteläsuomalaisissa metsissä. Hän retkeili hukkien mailla 150 yön yli. ”Vapaana virtaavana, hyvässä flowtilassa onnellisena.” Soljutko rauhallisesti vai virtaatko vuo laasti. ”Puron alku lähde syntyy hetkessä ja inspiraatiosta. Niin tanssissa kuin puroissa tärkeää on hyvä flow, vapaana virtaava liike ja kauneus.” LISÄTIETOJA Ylöjärveltä kotoisin oleva Matti Puro on tanssija, tanssinopettaja ja koreografi. Uuteen kirjaan on koottu hänen metsäkuviaan vuosilta 1987– 2020. Hauskat anekdootit tekevät isoistakin aiheista helposti lähestyttäviä. Mia Takula: Susien mailla (Docendo 2020) HISTORIA HERÄÄ HENKIIN JUHA HURME kutsuu aikamatkalle Suomen menneisyyteen ja taikoo runsaalla, tarinoivalla kirjoitustyylillään tutut historian tapahtumat ja henkilöt parilta viime vuosisadalta henkiin. Puro opettaa ja valmentaa kilpai levia tanssi pareja ympäri Suomen.. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. ”Vanha sanonta 'Simo siltoja tekevi' näyttää pitävän paikkansa myös ilmastonmuutoksen aikoina. Ennen itsekin susia pelännyt Takula uskoo, että tieto on paras lääke pelkoon. lokakuuta 2019.” LIISA KONTTURI Matti Purolla on takanaan yli 20 vuoden kansain välinen kilpatanssi ura. Aivan yllättäen.” Milloin Puro solisee kauneimmin. NU M I NU M M EL IN / M TV O Y KUUKAUDEN LUONTOKUVAN lähetti Liisa Kontturi Tuupovaarasta. ”Pienestä purosta suuri joki. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. Willamon kuvien äärellä on helppo pysähtyä, sillä ne kertovat koskettavaa tarinaa. Emme palauta kuvia. Puro on tullut tutuksi muun muassa Tanssii Tähtien Kanssa viihdeohjelmasta, jonka hän on voittanut kolme kertaa. ”Tämä Puro pysyy yleensä hyvinkin uomissaan. Kaunistelematon kerronta puhuttelee
16 Aarre 9/2020 METSÄ Ministerin metsässä Ministeri Thomas Blomqvist viihtyy Raaseporin metsissään vähintään yhtä hyvin kuin valtioneuvoston linnan kabineteissa. METSÄNOMISTAJA Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat MARIA MIKLAS 16 Aarre 9/2020 METSÄ
Thomas Blomqvist Ikä: 55 vuotta Kotipaikka: Raasepori Työ: Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri 6.6.2019–, kansanedustaja (RKP) 2007–, maaja metsätalousyrittäjä Koulutus: Ylioppilas, maaja metsätalouden opintoja Helsingin yliopistossa Perhe: Aviopuoliso Maria Blomqvist ja kolme lasta Metsät: 96 hehtaaria maatilan yhteydessä Harrastukset: Metsässä liikkuminen, hiihto, juoksu, kirjallisuus ja historia 17 Aarre 9/2020 METSÄ. 17 Aarre 9/2020 METSÄ METSÄNOMISTA JA Oman lähimetsän polut, kivet ja purot ovat tulleet Thomas Blomqvistille tutuksi jo lapsuudessa
”Metsä on ollut aina osa tätä maatilaa ja on tullut siksi minulle tutuksi. ”Hienoja innovaatioita” Ministeri lähipiireineen tutustui äskettäin UPM:n uusiin innovaatioihin ja oli ilahtunut näkemästään. Samoin puurakentaminen lisääntyy.” Suomen edellinen hallitus hyväksyi puurakentamisen ohjelman, ja nykyisen hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa puurakentaminen. Hoidan metsääni perinteisin menetelmin eli puut ovat tasaikäisiä. Thomasin vinkit 1 Kannattaa opiskella met sänhoidon perus teet, jotta perus faktat, terminolo gia ja käytännöt ovat tuttuja. ”Hallitus laatii piakkoin teollisuusstrategian, jossa käydään läpi ne asiat, joita pitää vielä kansainvälisen kilpailun näkökulmasta kehittää. Metsästyksen ja marjastuksen hän on jättänyt muille. Blomqvistin kotikulmat, Billnäs ja Fiskars, ovat tunnettuja puusepistään ja upeista huonekaluistaan. Uudella palstalla jätän kokonaan käsittelyn ulkopuolelle yhden puolen hehtaarin alueen vanhaa, kaunista metsää, jossa on paljon kiviä ja ketunkoloja.” Metsätöiden jäätyä vähemmälle Blomqvist kävelee ja juoksee metsissä mielellään. Nautin metsän tuoksuista, äänistä ja hiljaisuudesta.” Vajaan sadan hehtaarin metsillä on luonnollisesti myös iso taloudellinen merkitys 85 peltohehtaarin maatilalle. 18 Aarre 9/2020 METSÄ P ohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerillä Thomas Blomqvistilla (RKP) on syyskuisena maanantaina etätyöpäivä. ”Metsäteollisuus on tehnyt hyvää kehitystyötä. 4 Hoida taimikot. ”Metsäala on pystynyt tasapainottamaan Suomen taloutta tänäkin vuonna. Kuuset, koivut ja männyt ovat kunnioitettavan kokoisia eikä kuusissa näy lahoa. ”On harvinaista, että toteutan näin suuren päätehakkuun. Sekä harvesteri että kuormatraktori ovat haastattelupäivänä työn touhussa. Nyt on hyvä hetki sipaista mänty syrjään kulkua haittaamasta. 5 Tunne metsiesi luonto arvot ja monimuo toisuuskohteet ja huomioi ne met sien käsittelyssä. Olen lapsuudesta asti pyörinyt näissä lähimetsissä, ja monet paikat ovat muodostuneet tärkeiksi. Ei aikaakaan, kun propsi on kellahtanut nurin ja pilkottukin. Tunnen lähimetsän kaikki polut, kivet ja vanhat puut. Metsänhoidon suunnittelussa aktiivinen metsänomistaja on luottanut 1990-luvun alusta alkaen paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen, Skogsreviretiin. 3 Uudista metsä varmalla menetelmällä. Metsä on kiinnostava investointikohde.” Haasteitakin toki on. Myös muut sellun uudet käyttökohteet lääketeollisuudesta alkaen kasvattavat metsäketjun arvonlisää. ”Esimerkiksi paperin kulutus vähenee ja teollisuus joutuu sopeuttamaan toimintaansa.” Metsäteollisuuden toimintaedellytysten ministeri näkee olevan Suomessa melko hyvin kunnossa, vaikka jotain korjattavaakin on. Siksi halusin itsekin ostaa lisää metsää, kun se oli mahdollista. Turvavarusteista ministeriä ei tarvitse muistuttaa, sillä turvasaappaat ja -housut sujahtavat jalkoihin automaattisesti. Käsityötaidot ovat säilyneet alueella edelleen, sillä Fiskarsissa toimii useita puusepänliikkeitä ja myös kaksi pienempää sahaa. Tammisaaressa sijaitsevassa Novia-ammattikorkeakoulussa opetetaan metsänhoidon lisäksi myös puurakentamista. Metsäsektori on Suomelle jatkossakin tärkein ja vakain vientitulojen lähde, Thomas Blomqvist uskoo. Se tuli rakennettavaksi, kun Blomqvist osti keväällä naapuriltaan metsäpalstan. Hyvissä kantimissa Suomi tarvitsee tulevina vuosina huomattavan määrän vientituloja paikatakseen koronaviruksen aiheut tamia kuluja ja lyhentääkseen valtionvelkaa. Viikonloppu kului viljan puinneissa. 6 Seuraa alueesi kaavoitus tilannetta ja vai kuta siihen aktiivi sesti kaavan laati misvaiheessa. Puheesta kuulee, että metsä on ollut Blomqvistille tärkeä elementti lapsuudesta lähtien. Kuivurille kulkiessaan Blomqvist huomasi tien päälle kallistuneen männyn. Myyn myös puut yhdistyksen kautta. Teollisuus tekee sitten valtiovallan toimien jälkeen omia ratkaisujaan, mikä on kannattavaa ja mihin maahan investoidaan. Teollisuuden toiveita on kuunneltava jatkossakin herkällä korvalla”, Blomqvist painottaa. Skogsreviret kumppanina Ennen vuonna 2007 alkanutta kansanedustajakauttaan Thomas Blomqvist ehti tehdä metsätöitä myös itse. On etsittävä keinot, joilla voidaan turvata metsäteollisuuden toimintaedellytykset ja kilpailukyky. Metsätielle tuli heti käyttöä, sillä uudella palstalla oli päätehakkuuvaiheessa oleva neljän hehtaarin kuvio. ”Se on toteuttanut lähes kaikki hoitotyöt. Pottiputki ja raivaussaha tulivat tutuiksi. METSÄNOMISTAJA. Muovin korvaaminen puupohjaisilla materiaaleilla tarjoaa isot mahdollisuudet liiketoiminnalle. ”Kovin usein en moottoritai raivaussahaan ehdi enää tarttua. Tuulenkaatoja käyn kuitenkin pilkkomassa silloin tällöin”, Blomqvist kertoo. Blomqvistin viimeisin investointi metsään oli vajaan kilometrin mittainen uusi metsäautotie. Pidän hyvin hoidetuista metsistä ja siksi luotan Skogsreviretin ammattitaitoon”, Blomqvist sanoo. Metsät ja metsiä jalostava teollisuus ovat meille iso rikkaus ja voimavara. Muutaman kuukauden kesälomaa viettänyt sahakin pörähtää käyntiin parilla vedolla. 2 Vaali hyvää ja pitkäaikaista yhteistyötä metsä ammattilaisen kanssa
Hakkuutähteet menevät polttoon Tammisaaren Ener gian biolämpölaitokseen.. Met siensä hoidossa hän luottaa pitkä aikaiseen kumppaniinsa, metsän hoitoyhdistys Skogsreviretiin. 19 Aarre 9/2020 METSÄ ”Kyllä tämä asu aina puvun voittaa”, ministeri Thomas Blomqvist tuumii astellessaan sahaamaan tien yli kaatunutta mäntyä. Thomas Blom qvist nauttii metsän tuok suista, äänistä ja hiljaisuudesta. Tuttu mies koneen puikoissa. Komeille tukeille riittää otta jia. Hyvin hoidettu metsä miellyttää Thomas Blomqvistin silmää
Parantamista siis on. Metsäasiantuntemus ei ministerin kabinetista lopu, sillä hänen avustajanaan toimii pitkän linjan metsälobbari Anders Portin, joka siirtyi ministerin avustajaksi ruotsinkielisen maaja metsätaloustuottajien etujärjestön SLC:n metsäasiamiehen tehtävistä. Viimeisimmäksi tänä vuonna ympäristöministerit sopivat, että Pohjoismaat edistävät yhdessä puurakentamista Euroopan unionissa. 20 Aarre 9/2020 METSÄ Neljän hehtaarin päätehak kuu on Blomqvistin metsis sä poikkeuksellisen iso. ”Varmasti on. ”Metsäala on edelleen hyvin miesvaltainen ja naisia pitäisikin saada enemmän alalle. Kemera-järjestelmä kannustaakin sukupolvelta toiselle jatkuvaan pitkäjänteiseen metsänhoitoon”, Blomqvist uskoo. Naisia on tullut jo ilahduttavasti metsänomistajien joukkoon. Kaikilla aloilla pitäisi päästä eroon segregaatiosta eli ammattien eriytymisestä sukupuolen mukaan. Tasa-arvo kunnossa. Toivottavasti tämä kehitys jatkuu”, Blomqvist sanoo. Mahtaisiko pohjoismaisella yhteistyöllä olla jotain annettavaa suomalaiselle metsäalalle. Ensi keväänä alue uudistetaan kuusen ja männyn taimilla. Voisimme kyllä tehdä paljon enemmän yhteistyötä metsäpoliittisissa asioissa, koska metsäsektorilla on Euroopan unionin kestävässä kehityksessä niin keskeinen rooli.” Kemera-tuet Blomqvist näkee merkittäväksi tekijäksi, kun suomalaista metsätaloutta viedään tuottavampaan suuntaan. Pinta on sopivan karkeaa kiveä, joten se kes tää hyvin puunkuljetukset.. Viimeisin investointi oli vajaan kilometrin mittainen uusi metsäautotie. Uskallankin väittää, että hallituksen sisällä ymmärretään, että metsäja biotalous ovat sellainen osa suomalaista yhteiskuntaa, johon kannattaa panostaa.” Vaikkei metsäala kuulukaan Blomqvistin vastuualueisiin hallituksessa, pystyy hän hyvin tukemaan metsäasioiden käsittelyä. ”Biotaloustuotteilla pystytään vähentämään huomattavasti fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Pienellä taloudellisella porkkanalla on kannustettu metsänomistajia metsien hyvään hoitoon, ja metsien kasvu on parantunut. METSÄNOMISTAJA Blomqvist on tyytyväinen myös siihen, että hallitus on ymmärtänyt biotalouden merkityksen ilmastopäästöjen vähentäjänä. Tasa-arvoministeriltä pitää tietysti kysyä, olisiko metsäalan tasa-arvossa jotain kehitettävää. Ja kysymättäkin hän painottaa, että kaikenlaisella häirinnällä pitää olla nollatoleranssi kaikkialla, myös metsäalalla. ”Metsänhoidon kannustinjärjestelmämme on ollut viimeisen 40 vuoden aikana erittäin onnistunut. Thomas Blomqvist on tyytyväinen uuteen metsä tiehen
RUOTSI ON VAROITTAVA esimerkki. Meillä satoa pilaavat linnut ja hirvieläimet yleistyvät, maanviljelijät harvinaistuvat. Villisika ja hirvieläimet aikaistavat viljelijöiden luopumista tuotannosta. Merimetso ei tee ahvenesta uhanalaista, mutta kun lin tu syö puoli kiloa kalaa päivässä, kuluttaa 10 000 linnun lautta 150 000 kiloa kalaa kuussa. Metsänhoitajan työ yksityismetsissä vei hänet vuonna 1986 kynän varteen, ja kynä on pysynyt terävänä. Ankara laidunnus köyhdyttää kasvillisuutta, hyönteiset, matelijat ja sammakkoeläimet vähenevät. Jos Ranskan viranomainen vaatisi pe lotteeksi ammutun hanhen hautausta tai polttoa, kulkisi kylän läpi pilkkasaatto, joka kantaisi suurta pahvihanhea, jolla olisi ympäristöministerin kasvot. Ja sit ten syötäisiin hanhea pormestarin talon edustalle pukkien päälle pystytetyissä pitkissä pöydissä. JUHA AALTOILA Mätäkuusta tuli ympärivuotinen AALTOILA Uhanalainen laji onkin suomalainen ammatti kalastaja.. Sen saa mitä tilaa, eli nyt on afrikkalainen sikarutto Saksassa ja lihamarkkina sekaisin. Ympäristökirjanoppineet ovat lohduttaneet meitä var mana tietona, että ”musta ritari”, kuten he merimetsoa ihaillen kutsuvat, syö vain pieniä roskakaloja. Sitä kelpaa kysyä! Mistä suon pohjaan pääravinteet ja hi venet, mistä viljelijän pellon mullan miljardit mikrobit, jotka emännän, isännän ja lehmien taidoin ja yhteistyöllä meijerin kanssa loihti vat ruokapöytäämme maitoa, voita, juustoa, viiliä, kermat synttärikakun päälle. Hanhenkaan kieli ei ole tuohesta, ja hyvä pitää olla appeen sikälikin, että parikiloinen lintu jaksaa lentää rasvataakkansa kanssa talven pitoon Pohjanmeren rannoille. JOS ON AITO HUOLI luonnon monimuotoisuudesta, on suru seurata, kuinka ”allfresserit”, kaikensyöjät, syövät lintujen munia ja poikasia. Ja kun merimetsolla on hantlankarina hylje, kuva muuttuu: uhanalainen laji onkin suomalainen ammattikalastaja. Merimetso syö mieluiten 10–25senttisiä ahvenia. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit 21 METSÄ Aarre 9/2020 U utterasti syksyn lehtiä ihaillessani ja some kompostia pöyhiessäni huomasin, että mätä kuusta on tullut ympärivuotinen. Tutkija Lari Venerannalle kiitos siitä, että hän nukut ti ja merkkasi 2 000 ahventa ja laski porukan mereen. Karjalan viljapelloilla ja lypsykkien rehumailla aher tanut hanhinyrkki on hyvä esimerkki: ei ole ihmisen, ei edes virkahenkilön, helppo löytää viisauden lähteelle. Kuvitelkaa WWF:n vaativan, että villisiko jen 1,3 miljoonan yksilön kanta Saksassa on pudotettava neljäsosaan nykyisestä ja että häkellyttävän nopeasti kasvanut pesukarhun kanta on vieraslajina tuhottava. Toki sentään mä toitotan torvehein: ”Hoi hanhisein, ah impyein!” Mut mistä se oikean sävelen saa, joka hanhea paimentaa. Herättikö kolumni ajatuksia. KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen kolumnisti Juha ”Koltta” Aaltoila (s. Kauan sitten ihmishengen turvannut metsästys on nyt kyvyttömyyttä ja haluttomuutta hallita kantoja. Ruuan ja puun tuottajan, kotipuutarhurinkin piikki ja pinna ovat näköjään loputtoman pitkät. Vihreä valta kihlasi toimittajien enemmistön samaan tapaan kuin punahome 1970luvulla. Aika nu rinkurista nurkkaa kuningaskunnan asiantilasta edustaa myös liikenne, jossa vuoden alusta syyskuun loppuun mennessä auto ja metsäkauris törmäsivät 30 000 kertaa, 2 500 kertaa jäi hirvi auton alle tai lensi yli ja 3 700 kertaa jysähti puskuri villisikaan. Moni ainaisen mätäkuun juttu jää vaille vas tinetta, kun selkärangaton virka, järjestö ja tiedeväki vaikenee, viime mainittu ilmeisesti väärän värin näyttämisestä seuraavan apuraha pulan pelossa. Merkkejä löytyi myöhemmin pesimäluodoilta, ja Ve neranta kertoi Ylellä, että tutkimus osoittaa sen, minkä ammatti kalastaja on jo tiennyt. Turpeesta tyhjiin kalutuille soille hanhen ruokamaita perustavalle virkaväelle sopii opiksi Eino Leinon säkeet: Minä paimenlauluja laulaisin, jos oikea paimen ma olisin, mut mistä se oikean sävelen saa, joka hanhia paimentaa. Ruotsi on silti esimerkiksi Saksaan verrat tuna vähäriistainen maa. URBAANIEN KULUTTAJIEN ekoanekassaa tuloksekkaasti hoitava WWF kertoi, kuinka monien selkärankaisten eläinlajien kannat ovat romahtaneet. En löytänyt tiedot teesta ilon pilkahdusta riemukkaista poikkeuksista, kuten hanhesta, valkohäntäpeurasta, merimetsosta, hirvestä, metsäkauriista, villisiasta, pesukarhusta. 1947) pääsi taimien lajitteluun 11-kesäisenä, siitä ura yleni aukkojen viljelijäksi. Eipä notkuisi pandajengin kolehtihaavin varsi rahan painosta. Pahin kolarikausi on vasta alus sa, kun eläimet säikkyvät jahtia ja vaeltavat talvilaitumille
Paperimarkkinat ovat olleet erityisen voimakkaassa laskussa tänä vuonna, joten nykyisen toi minnan jatkaminen vain lisäisi alan ylikapasiteettia ja painaisi hintoja. sanomalehtipaperin kartonki muu paperi Yksikkö: miljoonaa tonnia Puun kysyntä heikkenee, kun jalostavaa teollisuutta ajetaan Suomessa alas. Kaipolassa on kolme pape rikonetta, joihin on investoitu melko vähän tämän vuosituhan nen puolella. LÄHDE Metsäteollisuus ry painoja kirjoituspaperi, sis. Iso summa miten tahansa arvioituna, mutta osa siitä olisi ollut poistumassa joka tapauk sessa. Sanoma lehtipaperi on jo pitkään ollut metsäteollisuuden tuotteista heikoimmin kannattava ja sen kulutus on laskenut jyrkimmin. Heikosti kannattava paperi Tehtaan sulkemisen myötä kutistuva liikevaihto on rahaa, joka nyt poistuu kansantalou desta. Laskutrendi papereiden kulutuksessa jatkuu ja vaikuttaa metsään asti. Luonnonvarakeskuksen tuoreen ennusteen mukaan paperin tuotanto vähenee Suomessa vuosien 2020–2021 aikana lähes 40 prosenttia vuodesta 2019. Kaipolan myötä loppuu sano malehtipaperin teko Suomessa kokonaan, ja yhtiön liikevaihto supistuu tämän vuoden vien tihinnoin laskettuna noin 300 miljoonaa euroa. Tuotantoa supistamalla yhtiö pyrkii pitämään kysyntää ja tarjontaa paremmin tasa painossa. Kaipolan kolmen paperi koneen pysäyttäminen on alalla lähes yhtä iso merkkipaalu kuin aikanaan tuotannon lopetus Voikkaalla tai Stora Enson pää tös sulkea Kemijärven selluteh das. Kun pörssiyhtiö kertoo tällaisista suunnitelmista, ne poikkeuksetta myös toteutuvat. Paperin keskimääräiset vientihinnat alenevat sekä tänä että ensi vuonna. Paperikoneiden sulkemi nen ei ole yksin Suomea ja UPMkonsernia koskeva ilmiö. Laskennallisesti tuotanto on todennäköisesti ol PUUMARKKINAT Teksti ANTTI ÄIJÖ | Graafi AINO SAARIKIVI 2 4 6 8 10 12 2010 2000 1990 1980 1970 1960 Metsäteollisuus ry:n tilastoon pohjaava graafi esittää paperin ja kartongin tuotannon kehityksen Suomessa vuodesta 1960 alkaen. Paperin ja kartongin tuotannon kehitys Suomessa. Vuoden kovin isku koet tiin elokuun lopussa, kun UPM kertoi suunnittelevansa Kaipo lan paperitehtaan sulkemista tämän vuoden loppuun men nessä. 22 Aarre 9/2020 METSÄ PAPERI PINTEESSÄ M etsäteollisuuden rakennemuu tos on edennyt raskain askelin viime kuukausien aikana. Painoja kirjoituspaperin tuotannon ja viennin vähenemistä ovat voimistaneet alkuvuoden 2020 työtaistelut ja tuotantokapasiteetin väheneminen. Vähän Kaipolan uutisen jälkeen Stora Enso kertoi sulkevansa sanomalehtipaperia valmista van koneen Ruotsissa
lut kannattavaa, koska tuloslaskennassa poistettavaa pääomaa tehtaalla on ollut jäljellä vähän. Päällystettyä mekaanista painopaperia on voitu tuottaa 270 000 tonnia vuodessa. Puun kulutus supistuu Kaipolan päätuote on ollut sanomalehtipaperi, jonka tuotantokapasiteetti on 450 000 tonnia. Raakapuusta tärkein materiaali on ollut tuore hiomokuusi. Puumarkkinat ovat tänä vuonna olleet alavireiset, ja UPM:n päätös vain vahvistaa kehitystä. Tukin hinnat laskevat tänä vuonna edellisvuoteen verrattuna. Jokaisesta sahatusta tukkikuutiometristä hakkeeksi päätyy lähes kolmannes. Mäntytukin markkinat ovat olleet selvästi kuusitukin markkinoita hiljaisemmat. Auringonlaskusta nousuun Metsäteollisuudelle on povattu monta kertaa auringonlaskua, mutta synkkyydestä on joka kerta noustu. Tämän seurauksena sahojen kyky maksaa puusta on entistä heikompi. Suomesta on tullut selluloosan viennin suurvalta, mutta siihen ei pitäisi tyytyä. On epäselvää, mihin päätyy se hake, mitä Kaipola ei enää ota vastaan. Pudotus painopapereiden kulutuksessa ja tuotannossa on siinä mielessä ikävä asia, että pitkälle jalostetut laadut ovat tuoneet Suomeen alan parhaat vientitulot. Kuitupuun kysyntä lisää harvennusleimikoiden kauppoja, ja ensi vuonna kuitupuun keskihinta nousee. Metsänomistajat saattavat siksi kokea muutoksen havutukeista tarjottavassa hinnassa jo syksyn aikana. Sahahakkeen kysyntä supistuu likimain yhtä paljon kuin kuusikuidun ostot. Hakkeen hinta kärsii kysynnän supistumisesta. Tälläkin hetkellä on kehittämisvaiheessa paljon uusia puuraaka-ainetta hyödyntäviä teollisia tuotteita. Erityisesti yksityismetsien hakkuut vähenevät. Puun kysyntä supistuu Kaipolan sulkemisen jälkeen noin 400 000 kuutiometriä vuodessa. Korkea verorasite ja muut ulkoiset kustannukset nimettiin osaltaan syiksi, joilla Kaipolan alasajoa perustellaan. Paperin tuotannon supistuessa viennin painopiste kääntyy tuotteisiin, joiden tonnihinta on yleensä ollut alhaisempi. Ensi vuonna kartonki nousee Suomen metsäteollisuuden arvokkaimmaksi vientituotteeksi. Leveys 1,57 m Paino 2T Lisävarusteet – Lämmin ohjaamo – Telat/ketjut – Kauko-ohjattu vinssi – Kippilava – Tuhkan/ apulannanlevitin 0500 373 420 l Tukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI www.metsa-saamanen.fi Kuusi eri kokoluokkaa Kysy tarjous AM 300 rullaharvesteri tai sykeharvesteri Katso video kotisivuilta. Raskaimmin tilanteen kuitenkin joutuvat kokemaan tehtaan työntekijät. Vie kuitenkin vuosia aikaa ennen kuin perinteistä paperinvalmistusta korvaavia innovaatioita saadaan tuotantoon laajassa mittakaavassa. Käyttämiensä raaka-aineiden vuoksi Kaipolan sulkemisella on vaikutusta sekä kuitupuun että havutukin markkinoihin. Hakkeen Kaipolan tehtaille ovat toimittaneet pääasiassa lähialueiden sahat. 23 Aarre 9/2020 METSÄ Ajankohtaista Puukauppojen ja hakkuiden määrä vähenee selvästi tänä vuonna. Ensi vuonna puun kysyntä piristyy, kertoo Pellervon taloustutkimuksen metsäalan ennuste. Melko varmaa kuitenkin on se, että hakkeen hinta kärsii kysynnän supistumisesta. Hiomoon on tarvittu mahdollisimman tuoretta kuusikuitua ja se on hinnoiteltu muuta kuitupuuta arvokkaammaksi. Nämä ovat ilman muuta tärkeitä kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä, mutta supistuvilta markkinoilta löytyy suurin syy puun myyjien kannalta ikävään tehtaan sulkemispäätökseen. Soita ja tule katsomaan miten harvesteri toimii! Kinetic T8 8-pyörävetoinen pienmetsäkone Nyt saatavana Saatavana myös Country metsäperävaunut ja kuormaimet metsä-säämänen valk pohja 95x130.indd 1 31.10.2019 9:13:20. Lisäksi Kaipolassa on käytetty noin yhdeksän prosenttia maamme sahojen hakkeesta. Keräyspaperin käyttäjänä Kaipola on ollut Suomen suurin. Todennäköisesti UPM tulee nyt tarjoamaan sahoille hakesopimuksia aikaisempaa heikommin ehdoin. Ostot yksityismetsistä supistuvat tänä vuonna selvästi edellisvuodesta. Tällaiseen vaihtoehtoon kannattaa metsänomistajien varautua. Voi hyvin olla, että puun kysyntä kotimaassa jääkin pidemmäksi aikaa viime vuosia alhaisemmalle tasolle. Neuvotteluja haketoimituksista ja -hinnoista käydään pitkin vuotta. Näistä toimituksista ja hinnoista on aina neuvoteltu tiukasti, sillä kyseessä on sahoille tärkeä sivutuote
Hidastuminen lopussa voi kertoa liian vähäisestä harituksesta. RAIVAUSSAHOJEN TERÄT AARRE KOKEILU Näin terät purevat Juttuun liittyvällä videolla kokeillaan esiteltyjä terälevyjä. Aarre 9/2020 Terävä ja haritettu Terälevyn tulisi leikata puuta helposti alusta loppuun saakka samalla tavalla puuhun upoten. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso METSÄ 24
Näiden tavallisten vaivojen syyt voivat löytyä terä levystä, joka ei ole täydessä tikissä. Käy terälevyn toisen puolen hampaat läpi eli harita joka toinen hammas koko levystä. Toisaalta teräksen laadun merkitys on suuri. Väljästä sahausraosta puru myös mahtuu sinkoutumaan pois ahtauttamatta rakoa. Lopulta seurauksena voi olla kytkimen rikkoutuminen. Samalla pienenee hampaiden haritus. Tuliterässä terälevyssä on yleensä riittävä haritus. Väännä kunnes näet hampaan taipuvan ohjaimen reunaan asti. Silloin terälevy alkaa myös jäädä jumiin aiempaa useammin. Kun terälevy tylsyy ja sitä viilataan, hampaat lyhenevät. Ahdas sahausrako rasittaa moottoria ja kytkintä. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA R aivaussahan terälevyn hampaat sojottavat terälevyn reunassa vuorotellen eri suuntiin. Harituksen näkee katsomalla terälevyn hampaita täsmälleen levyn suuntaisesti. Raivaussahoja ja niiden teriä myyvät kauppiaat tietävät, että joillakin raivaajilla terälevy halkeaa aika usein, mutta jotkut sahaavat vuosikausia levyn koskaan halkeamatta. Jotkut sahaajat harittavat hampaat silti jo ennen ensikäyttöä. Täristääkö terä leikatessa. Halkeamat ja murtumat Harva huomaa terän hiusmurtumaa sahatessaan tai viilatessaan. Se on välttämätöntä, jotta terälevy mahtuu pyörimään sahausraossa väljästi ja hankaamatta rungon poikkileikkauspintoihin. Lähtökohtaisesti terälevyt, joiden paksuus on 1,5 mm tai 1,6 mm, voivat murtua vähän helpommin kuin 1,8 millimetrin paksuiset terät. Mitä enemmän viilaa, sitä useammin pitäisi harittaa. Haljenneesta terälevystä irtoaa lopulta hampaan kokoinen tai isompikin pala. Läpimitaltaan 225 millimetrin terälevyssä sojottaa 12 hammasta kummallekin puolelle. Siksi sahaus ehkä jatkuu, mutta ei yleensä hirveän kauan, koska murtumalla on taipumus suurentua. Pienemmässä 200 millimetrin levyssä on 11 hammasta puolellaan. Se kannattaa tehdä heti, kun huomaa tukkoisuutta tai noin 15–20 tankin välein, jos terä on viilattu joka tankkauksella. 25 Aarre 9/2020 METSÄ Jäikö terälevy paksuun runkoon jumiin. Ohjaava seinämä estää hampaan liiallisen vääntymisen. Ahtaus tuntuu muun muassa niin, että isommat rungot eivät katkeakaan helposti pyyhkäisten, vaikka terä on terävä. Ei ole väliä, mistä aloitat harituksen, kun etenet järjestyksessä ja lasket vääntäessäsi harittamasi hampaat, jotta kaikki tulevat väännetyiksi. Hampaita vääntäen Jos haritus unohtuu, terä ei mahdu pyörimään paksumman rungon sisässä väljästi ja puru tukkeuttaa rakoa. Haritusvälineessä uran alla oleva ohjaava reuna estää liian vääntymisen. Viilanohjaimen päässä on kolot haritusta varten. Lopulta yksi hammas ja osa sen alla olevasta terälevystä lohkeavat palana pois. Käännä saha ja väännä toisen puolen hampaat. Siksi huonolaatuinen 1,8 VERO VINKKI RAIVAUSSAHAT JA raivausvarusteet ovat metsänomistajalle verovähennyskelpoisia hankintoja.. Molemmissa on yleensä urat 1,6 ja 1,8 millimetrin paksuisille terälevyille. Se antaa aihetta epäillä, että myös sahaajalla on vaikutuksensa asiaan. Rikkoutuneella levyllä ei pidä sahata. Työvälineen ura asetetaan hampaan päälle ja hammasta väännetään kieroon. Eri suuntiin osoittavien hampaiden pitäisi olla korkeimmista kohdistaan erillään toisistaan. Tukkoinen sahausrako kuumentuu ja voi polttaa tummuutta terälevyyn ja runkoon. Hajosiko kytkin. Haritus tehdään viilanohjaimella tai haritusraudalla. Tärinä ja ikävä ääni kertovat sahaajalle, kun turma on käynyt. Pidä haritusrautaa siinä muutama sekunti paikoillaan, jotta jäntevä teräs todella vääntyy. Harituksen ansiosta terä leikkaa puuhun terälevyä paksumman sahausraon
Sama ilmiö on useimmille tuttu juttu moottorisahan ketjun viilauksesta. Jotkut huoltoliikkeet teroittavat teriä koneellisesti, mutta kustanKilauta terää viilalla harituksen tai viilauksen jälkeen. Jos samalla vääntää kahvoista ohjaten ja siirtäen runkoa, riski edelleen kasvaa. Tasakokoisina hampaat leikkaavat tasaisemmin. Viilanohjaimen käyttö on suosittua. Sen avulla hampaan viilausura pysyy kaiken aikaa alkuperäisessä optimikoossa. Terälevyn hoitoon tai vaih toon tarvittavat välineet: viilanohjain tai haritus rauta (vas.), lukitustappi ja lukkomutterin avain.. Sen seurauksena toisen puolen hampaita tulee ehkä viilattua huomaamatta voimakkaammin, jolloin ne kuluvat enemmän. RAIVAUSSAHOJEN TERÄT Levyllä on sahattu kauan halkeamisen jälkeen. Paras ratkaisu vaivaan on viilata kaikki piikit koneella yhtä pitkiksi. Terä osui kiveen Kun terä osuu kiveen, osassa hampaista vaurio voi ulottua pitkälle hampaan selkään. Kiveen osuneen terän viilaus kotona ruuvipenkissä uudenkarhealla viilalla kuulostaa jo paremmalta. Ohjaimen yläreunassa on opastavat viivat 15 asteen viilauskulmalle. Hampaita on viilattu toiselta puolelta paljon enemmän kuin toiselta. Jos viila on liukas luikku, hommasta ei tule mitään. Nopea stoppi voi olla moottorille turhan raju. Jumiutumiset voi vat lisääntyä, mikä rasittaa kytkintä. Näin siksi, että ison palan irrottua äkkipysäys sahatessa on mahdollista. Käsin urakka voi olla toivottoman kova. Kovassa urakkatyössä raivaajalla voi olla houkutus lähes lyödä pyörivä terä runkoon, mikä lisää riskiä terän halkeiluun. 26 Aarre 9/2020 METSÄ millin terä voi haljeta helpommin kuin hyvälaatuinen 1,6 millin terä. Sitä varten pitää mukana olla lukkomutterin avain ja lukitustappi. On aika tavallista, että terälevyn viilaus sujuu helpommin levyn toiselta puolelta. Osuma kiveen, naulaan tai piikkilankaan täysillä kierroksilla niin, että terä pysähtyy rajusti, aiheuttaa herkästi hiusmurtuman tai sen, että pala irtoaa heti. Tyydyttävä ratkaisu voi olla viilata pitkiä hampaita sen minkä jaksaa ja käyttää tätä terälevyä sen jälkeen vain varhaisperkauksessa, jossa runkokoko on pienin mahdollinen. Terän viilaus Pääosa metsänomistajista on raivannut metsiään, joten heille raivurin terän teroitus on tuttua. Jos viilaa kulman terävämmäksi, saha puree ronskimmin mutta tylsyy nopeammin. Kilauta terää viilalla harituksen tai viilauksen jälkeen. Vasta sitten hampaan kärki on kunnolla terävä. Moottorin kuormitus kas vaa halkeaman aiheutta man lisävastuksen takia. Tällainen terä pitäisi viilata niin, että ensin viilataan pahimman osuman saanut hammas niin pitkältä matkalta, että hampaan selässä oleva vaurio häviää. Terä myös leikkaa huonommin, koska lyhyemmät piikit eivät yllä ottamaan puuhun yhtä hyvin. Viivojen avulla kulma on helppo pitää sopivana. Ilmeisesti on myös niin, että terissä voi olla lujuuseroja. Terä puoltaa, vaikka raivatessa sitä ei huomaakaan samalla tavalla kuin moottorisahalla sahatessa. Metsässä tehtynä näin iso urakka syö työaikaa. Terän hyvä ja tasainen leikkuukyky palautuu. Jos terässä on halkeama, se on paras vaihtaa. Paras ratkaisu voi olla vaihtaa terä mukana olevaan varaterään. Lopputuloksena kaikki terälevyn toisen puolen hampaat jäävät korkeammiksi. Tätä työtapaa on syytä välttää. Kun oppii tuntemaan ehjän terän kirkkaan äänen, on mahdollista tunnistaa myös murtuneen terän erilainen sointi. Olematon piikki ei leikkaa enää kunnol la. Loput hampaat pitäisi jyystää samaan mittaan
Ala hammastakin voi viilata, mutta se ei ole välttämätöntä.. Vastaava, identtinen tuplahammas löytyy Strandin terästä. Terä ei tukkeudu heinikossa lainkaan. Torahammas terässä Epätasaisesti sujuneen viilauksen tai kiviosumien jäljiltä terään saattaa muodostua yksittäisiä pitkiä hampaita. Teroitukseen tarvitaan timanttilaikka, ja teroitus on vaativaa. Kovapalaterän hampaassa on erillinen, kovempaa metallia oleva pala. Parhaan terävyyden mentyä kovapalaterä voi olla repivämmän oloinen isompia runkoja sahatessa. Kolo ei ole yhtään syvempi, mutta se on laajempi. Myös lyönti kovaan puuhun, vaikkapa sitkaaseen pihlajaan, voi torahampaan takia aiheuttaa terälevyyn hiusmurtuman. Normihampaat viilataan tavalliseen tapaan 5,5 millin pyöröviilalla. Jos tällää kiveen pahasti, paloja voi irrota, jolloin terä on pilalla. Talttahampaat viilataan lattaviilalla ja pikkuhampaat pyöröviilalla, mutta vain aika ajoin. Kovapalaterä on silloin huoleton ja helppo vaihtoehto. Heinäkasvit eivät kietoudu V-Klinganilla sahatessa akselin ympärille, eikä terä tukkeudu. Teroitus maksaa kolmanneksen tai puolet terän hinnasta. Alahampaan kärki on suora, ylähammas on tavalliseen tapaan 15 asteen kulmassa. Se on hyvä apu heinikkoisella kohteella. Sen alla on neljä pikkuhammasta. Kohteilla, joissa vesa on pientä ja seasta pukkaa heinäkasvillisuutta, terä on erinomainen. Kolon alaosassa on toinen ura, jonka avulla muodostuu toinen, alempana oleva hammas. Kivisessä maastossa kovapalaterää ei kannata käyttää. V-Klingan heinikkoon Erikoisteriin lukeutuu myös normiterän ulkomuodosta melkoisesti poikkeava V-Klingan. Osuma tylsyttää terän luultavasti vaihtoon. Tässä kokeilussa niitä edustaa CMT. Jos epäilee, kannattaa muistia ja rutiinia verestää harjoitellen. Niissä hampaiden välissä normaalisti oleva kolo on muotoiltu eri tavalla. Kiviosumien takia repussa tai autossa kannattaa pitää useita varateriä, jotta raivausurakka voi jatkua esimerkiksi koko sille varatun lomaviikon ajan. Teroitus vaatii timanttilaikan. Kovapalaterä tai mieluummin nippu niitä on paras teroituttaa ammattilaisella. Ellei niitä viilaa muiden pituisiksi, terän purenta on epätasaista. Lukkomutterin lukitseva muovijenka löystyy ajan myötä, joten niitäkin olisi hyvä olla muutama jemmassa. Niiden lisäksi isojen v-kolojen yläreunoissa on talttamaiset terät sekä niiden alla neljä pikkuhammasta. Pitkä hujoppi voi täräyttää terää pahasti graniitin reunaan osuessaan. Tehokkaamman purunpoiston takia maahantuoja ilmoittaa terän tuovan sahaukseen 20 prosenttia lisää tehoa. Leikkuukyky voi heiketä ja terä saattaa täristää tavallista enemmän. Ne ovat muita kalliimpia, mutta niillä raivaa pitkään ilman teroitusta. Moninainen teräarsenaali leikkaa heinikkoa ja vatukkoa kietomatta heinänkorsia akselin ympärille. Ylimpänä on tavallinen hammas, jonka alapuolella pystysuorassa on vielä talttaterä. Pitkässä torahampaassa voi myös piillä syy terän hiusmurtumaan. Siinä on vähemmän puuta leikkaavia tavallisia hampaita kuin normaalissa metsäterässä. Myös pienet ja isommat rungot kaatuvat hyvin, mutta hakkuun ennakkoraivuussa terä on hieman hidas. V-Klingan. Tuplahampaan alemman piikin tarkoituksena on tehostaa purun poistoa. Hitusen hiekkaisten puiden kaadossa kovapalaterä on hyvä, koska se ei hevin tylsy. Helppo kovapalaterä Osa metsänomistajista on mieltynyt kovapalateriin. 27 Aarre 9/2020 METSÄ nus saattaa lähestyä kiusallisesti uuden terän hintaa. Stihlin tuplahammas Stihlin metsäterässä on tuplahammas. Sen tehtävänä on poistaa purua. Terän vaihto on yksinkertainen toimenpide, joka sujuu alle minuutissa
Husku ilmoittaa terän paksuudeksi 1,8 milliä, mutta oma digimittaukseni ympäri terää antoi paksuudeksi 1,85 milliä. Stihlin tuplaterä painaa 225 millin koossa 445 grammaa, mikä on noin 75 grammaa vähemmän kuin Huskun, Oregonin ja Bahcon vastaavan kokoiset terät. Kahvan kulmat osoittavat oikean teroituskulman. Täyteen vauhtiin kiihdytettynä isompi massa puolestaan sisältää enemmän energiaa ja lisää hitusen katkaisuvoimaa. Mahdollista tehonlisäystä oli silti mahdotonta arvioida. Teräostoksille mennessä pitää siis muistaa oman sahan terälevyn ja sen keskireiän halkaisija. Välineellä voi myös harittaa terän. Isompi kiihtyy parhaiten isossa ja voimakkaassa raivaussahassa. Se ehkäisee aukeamista. LISÄTIETOJA Bahco, uittokalusto.fi CMT, uittokalusto.fi ja stokker.fi Husqvarna, husqvarna.fi Oregon, stokker.fi Raite, raite.fi Stihl, stihl.fi V-Klingan, uittokalusto.fi Terien tärkeät lukemat Metsäteriä on kahta kokoa: läpimitaltaan 200ja 225-millisiä. Terän vaihdossa terä lukitaan lukitustapilla. Stihl ei ilmoita myyntipakkauksissa terä levyjen paksuuksia. 28 Aarre 9/2020 METSÄ Teräpakkaukseen painetun käyttöohjeen mukaan myös alahammasta voi viilata. Jos näin on, ero voi johtua myös ohuemmasta terästä, eikä vain tuplahampaasta. Silloin lattaviilalla vain kiillotetaan hampaan selkäpinta. Alun perin sen sanotaan syntyneen Ruotsissa niin, että ammattiraivurit rupesivat viilaamaan normiterään itse tuplahampaita. Sillä voi viilata terän vaikka joka tankillisen jälkeen. Teoriassa Stihlin siis pitäisi kiihtyä hitusen paremmin tyhjäkäynniltä lähdettäessä. Ainakin ammattisahaajia terä on kiinnostanut. Viilaus voi parantaa terän purennan tasaisuutta suurilla rungoilla. Mittailin molempien terien paksuutta. RAIVAUSSAHOJEN TERÄT Raiteyhdistelmäviila Raite-yhdistelmäviilassa on yhdistetty kaksi lattaviilaa (2,5 mm x 16 mm x 150 mm) ja pyöröviila (5,5 mm). Raite sopii normaaliin perusviilaukseen, mutta parhaimmillaan se on, kun terälevy on osunut kiveen. Isommasta 225 mm:n levystä on eniten hyötyä hakkuun ennakkoraivauksessa, kun kaadetaan paljon isompaa rankaa.. Hampaan kärki jää viilatessa näkymättömiin, mutta siihen tottuu nopeasti. Sormella koittaen luisto on oikein hyvä. Kenties se kuluu ajan mittaan vähemmäksi, jolloin terä ehkä aavistuksen ohentuu. Terä puree todella hanakasti ja uppoaa hyvin isoon runkoon. Lukitusmutterissa on päinvastainen jenka kuin normimutterissa. 200 mm:n terälevy (kuvassa) riittää raivaukseen. Koska erot ovat näin pieniä ja osin vastakkaisiin suuntiin vaikuttavia, niitä on sahatessa vaikea huomata, etenkin jos raivaus saha on iso ja tehokas. Kokeilin terää isommalla 225 millin teräkoolla tehokkaalla raivaussahalla. Paino 300 g, hinta 49,90 e. Tuo 0,05 milliä voisi olla uuden pinnoitteen aiheuttamaa lisää. Mittaus antoi 225 millin WoodCut High-Performance -metsä terän (tuplahammas) paksuudeksi tasan 1,60 millimetriä. Liukas terälevy Husqvarnan uudessa Japanissa valmistetussa Scarlet-terässä on teflonia muistuttava liukas pinta. Kumpaakin teräkokoa on saatavana 20 millin keskireiällä sekä 1 tuuman eli 25,4 millin keskireiällä. Kumpainenkin tuntui menevän hyvin halukkaasti puuhun eroamatta selvästi toisistaan. Periaatteessa terällä on silloin edellytykset purra puuta 1,8 millin terää paremmin. Yritin verrata Stihlin tuplahampaan ja Scarletin eroa samalla isolla sahalla ja samankokoisilla 225 millin terillä sahaten. Se ei ole välttämätöntä. Lattaviilaa ei paineta viilatessa, ellei terä ole saanut osumia
Ohuus keventää aavistuksen terää, lisää kiihtyvyyttä ja parantaa leikkuukykyä. Terässä tuntuu olevan etenkin 225-millisenä mainio purevuus, mikä voi tuplahampaan lisäksi johtua myös terän 1,6 millin paksuudesta. HUSQVARNA SCARLET HINTA: 22,90 e (225 mm), 19,90 e (200 mm) PAKSUUS: 1,80 mm / 225 mm, 1,60 mm / 200 mm ARVIO JA SUOSITUS: Uudenlaisella teflonia muistuttavalla liukkaalla pinnalla molemmilta puolilta päällystetty raivausterä. Kätevintä on hankkia iso nippu teriä ja teroituttaa ne kerralla. Sovel tuu kaikenlaiseen raivaukseen. Perus terä kaikenlaiseen rai vaukseen. Älä lyö terää puuhun, vältä kahvoista vääntöä sahatessa. Parhaan terävyyden mentyä isompien runkojen sahaus voi tuntua terän leveyden takia repivältä. Kestää runkojen lievää hiekkaisuutta tylsymättä. Hampaassa ei ole edellä olevien terien kaltaisia rakenteellisia erikoisuuksia, vaan se on normaali raivausterän hammas. Pienemmän 200 millin terän paksuus on 1,5 milliä. 29 METSÄ BAHCO HINTA: 12,90 e (225 mm ja 200 mm) PAKSUUS: 1,8 mm / 225 mm, 1,5 mm / 200 mm ARVIO JA SUOSITUS: Hinnaltaan kokeilun edullisin terä, joka on tehty Ruotsissa. Tätäkään terää ei kannata käyttää kivikkoisissa kohteissa. CMT HINTA: 34,90 e (225 mm), 29,90 e (200 mm) PAKSUUS: teräpala 2,15 mm ARVIO JA SUOSITUS: Erillisillä kovapaloilla varustettu terä, joka kestää terävänä todella pitkään, kunhan ei saa vähäisiäkään hipaisuja kivistä. Alahammasta ei tarvitse teroittaa, mutta teroitus silloin tällöin voi kuitenkin hitusen parantaa purennan pehmeyttä oikein paksuilla rungoilla. Pienemmän 200 millin terän paksuus on 1,5 milliä. V-KLINGAN HINTA: 29,90 e (225 mm), 28,90 e (200 mm) PAKSUUS: 1,85 mm, 225 mm ja 200 mm ARVIO JA SUOSITUS: Erikoisterä varhaisperkaukseen, kun taimikon seassa kasvaa runsaasti heinää, vatukkoa ja muuta paksurunkoista heinäkasvillisuutta. Teroituta ammattilaisella. Terässä ei ole hienouksia tai erikoisuuksia, mikä näkyy hinnassa. Isommassa taimikossa terä on kuitenkin normiterää aavistuksen hitaampi. Teroitus on normiterään verrattuna työlästä mutta ei vähääkään vaikeaa, kun asian miettii rauhassa. Pinnoitetta on myös terän leikkuupinnalla, joten terästä tarkka ehkä sipaisee viilalla ennen ensikäyttöä. Ei tukkeudu heinäkasveista. Terän liukas pinta vähentää kitkaa terän ja leikkauspintojen välissä parantaen leikkuukykyä. Alahampaan tehtävänä on kuljettaa purua tehos tetusti pois. Mikäli taimikkoon on jäänyt yksittäisiä isoja, käsivarren paksuisia runkoja, nekin kaatuvat jopa yllättävän helposti. Terässä ei ole hienouksia tai erikoisuuksia, mikä näkyy hinnassa. Yksi osuma kiveen voi viedä leikkaavuuden ja kovateräpalojakin voi irrota, jolloin terä on pilalla. 225 millin terässä on neljä isoa v-koloa, 200 millin terässä kaksi isoa v-koloa. Mahdollisesti se parantaa myös kierrosnopeuden ylläpitoa leikatessa. Ohuus keventää aavistuksen terää, lisää kiihtyvyyttä ja parantaa leikkuukykyä. STIHL HIGHPERFORMANCE TUPLATERÄ HINTA: 26,30 e (225 mm), 23,30 e (200 mm) PAKSUUS: 1,60 mm, 225 mm ja 200 mm ARVIO JA SUOSITUS: Strandin terän kanssa identtinen tuplaterä. Mainion purennan omaava metsäterä kaikenlaiseen raivaukseen. Talttaterät ovat arkoja kiviosumille ja niiden profiilien korjausviilaus pahan osuman jälkeen on hankalaa. Bahco lukeutuu merkkiteriin, joihin on totuttu luottamaan. Ylempi normihammas teroitetaan tavalliseen tapaan. Hampaiden välissä avara kolo, jonka pohjaan on muotoiltu toinen hammas. Perusterä kaikenlaiseen raivaukseen. Älä lyö terää puuhun ja vältä kahvoista vääntöä sahatessa.. Hyvä terä raivaajalle, joka ei halua tai tarkasti näe viilata terää metsässä. Ei kannata käyttää kivisissä taimikoissa. Aarre 9/2020 OREGON HINTA: 14,90 e (225 mm ja 200 mm) PAKSUUS: 1,8 mm / 225 mm, 1,5 mm / 200 mm ARVIO JA SUOSITUS: Hinnaltaan hieman muita edullisempi Ruotsissa tehty terä, joka lukeutuu silti merkkiteriin, joiden laatuun on totuttu luottamaan
HANKINTAHAKKUU 30 Aarre 9/2020 METSÄ. 30 Aarre 9/2020 METSÄ Sami (vas.) ja Kosti Savolainen korjaavat puuta metsätilaltaan hankintatyönä. Metsänomistajia pitäisi kannustaa hankintahakkuisiin selvästi nykyistä enemmän, veljekset sanovat
Vuotuiset puu kauppatilit eivät ole tulleet ilman hiki pisaroita, tietävät Sami ja Kosti Savolainen. Verovapaus on maatila ja vuosikohtainen. Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat PETTERI KIVIMÄKI VEROVINKKI HANKINTATYÖN ARVO on vero vapaata 125 m 3 :n puumäärään asti. 31 Aarre 9/2020 METSÄ 31 Aarre 9/2020 METSÄ OMIN VOIMIN Korpijussin mäen metsätilan mailla ei motoa näy. Hankintatyön ar voksi katsotaan määrä, joka vastaavasta työstä olisi maksettava palkatulle henkilölle.
No, se on nyt kävelty lävitse kolme kertaa”, Sami Savolainen nauraa. ”Se käpyjen kerääminen ei oikeasti ollut ihan huonoa hommaa. Kumpikin tiesi hyvin, että metsän ensimmäiset vuodet ovat sen tulevan kehityksen kannalta tärkeimmät ja että alkuvuosien eteen tehty työ maksaa itsensä takaisin tulevissa puukauppatileissä. ”Noin 70 mottia hehtaarilta täältä taisi tulla. Aino muistaa yhä, miten pojat eräänäkin syksynä keräsivät puolukoita niin paljon, että niitä siivottiin yökaudet. ”Kun aikanaan olimme Merita-pankissa lainasta neuvottelemassa, pankinjohtaja sanoi, että ei muuta kun kävelette sen lävitse raivaussahan kanssa. Samia muisto hymyilyttää. Mutta hikipisaroitta tili ei ole tullut. Kumpaakin tarvittiin myöhemmin oman metsätilan kanssa. Puutavaran lisäksi metsä tarjosi muutakin elantoa. Veikko Savolainen ehdotti Samille ja Kostille, että nämä perustaisivat metsäyhtymän ja ostaisivat tilan yhdessä. Metsänhoitoyhdistys niitä osti litrakaupalla.” Lapsuusvuosina syttyi kipinä ja kertyi taito ja sitkeys tehdä metsätöitä. Työt tehtiin ensin hevosella, myöhemmin traktorilla ja vinssillä. It-huuman kynnyksellä metsä ei ollut muodikas sijoituskohde, mutta jälkikäteen katsottuna kauppa oli kannattava.. Kun isä vielä lupasi ottaa vastatakseen kaupasta koituvan 4 000 markan varainsiirtoveron, veljekset päättivät suostua ehdotukseen. Hänniskylällä sijaitsevalta Savolan kotitilalta ei tänne ole kuin kivenheitto, ja vaikka tila 90-luvulla olikin lähinnä pelkkää taimikkoa ja istuttamatonta aukkoa, kokeneena metsämiehenä Veikko Savolainen tiesi, että Konneveden mäkisillä rinteillä puu kyllä kasvaisi hyvin. Sami Savolainen laskee, että tilan arvo on 24 vuodessa nelinkertaistunut ja puuta sieltä on myyty jo kaksi kertaa tilan kauppahinnan edestä. Kauppakirja allekirjoitettiin paikallisen pankinjohtajan toimistossa. 32 Aarre 9/2020 METSÄ E dellisestä harvennuksesta ei ole kulunut kymmentäkään vuotta, mutta hakkuista kertovia ajouria ei metsästä löydy hakemallakaan. ”Vielä 1970-luvulla puut vinssattiin kokonaisina pellolle ja mestari katsoi, mistä ne katkottiin”, Kosti Savolainen muistelee. ”Perinteisesti ajatellaan, että metsän tuotto on neljän prosentin luokkaa, mutta jos metsässä tehdään alkuvuosina töitä, kymmenenkään prosenttia tuottoa ei riitä. ”Isä neuvoi olemaan rohkea ja sanoi, ettei lainaa pidä pelätä”, Sami Savolainen muistelee. Tai miten Sami alta kouluikäisenä tuli kuperkeikalla mäkeä alas, kun täysi käpyreppu veikin kerääjänsä mennessään. Pahimmillaan jopa niin, ettei metsässä vuosikymmeniin ole tehty mitään. Silti puukauppaa on tehty aktiivisesti joka vuosi. Ja nyt näyttää siltä, että tänne voisi taas tulla sahan kanssa”, Sami Savolainen sanoo. Tämän tiedon valossa Sami ja Kosti Savolaista ei lakkaa kummeksuttamasta se, miten monella metsänomistajalla on varaa jättää metsänsä hoitamatta. Ollaan Konnevedellä, Korpijussin mäen metsätilalla, jonka Sami Savolainen omistaa yhdessä veljensä Kosti Savolaisen kanssa. Tärkeät ensimmäiset vuodet Veikko-isä ei ollut väärässä, kun hän aikanaan arvioi Korpijussin mäen olevan hyvä kauppa. Ei sillä, että työmäärä olisi veljeksiä yllättänyt. HANKINTAHAKKUU Korpijussin mäen metsätilan veljekset ostivat Veikko-isän rohkaisemana vuonna 1996. Metsä tarjosi elantoa Elinaikanaan Veikko Savolainen vastasi Savolan tilan yli sadan metsähehtaarin hoidosta itse. 41 hehtaarin metsätila on siitä erikoinen, että moto ei täällä ole käynyt kuin kaksi kertaa koko sen 24 vuoden aikana, kun tila on ollut veljesten omistuksessa. Isän ja Aino-äidin kannustamina perheen neljä lasta pääsivät mukaan metsään jo varhain. Isä rohkaisi ostamaan Kun Korpijussin mäen metsätila tuli myyntiin vuonna 1996, se kiinnitti heti Samin ja Kostin isän Veikko Savolaisen huomion
Hankintahakkuu työllistäisi Veljesten isän Veikko Savolaisen nuoruudessa tavallista oli, että metsänomistaja asui tilallaan, työskenteli kesät pellolla ja talvet metsässä. Kuidun kehitys on se, mikä ratkaisee Suomen tulevaisuuden”, Sami Savolainen sanoo. Kosti Savolainen arvelee, että hinnoittelun taustalla on tietoinen pyrkimys taata se, että päätehakkuuleimikot hakataan aina motolla. Nykyään entistä useampi metsänomistaja asuu kaupungissa ja hankintahakkuita tekee niin harva, että aletaan jo puhua katoavasta kansan perinteestä. ”Näin pieneen maahan ei tule toista Nokiaa. Siinä jokaisen rungon ei tarvitse olla senttitarkkaan katkottu, eivätkä pienet lenkoudet haittaa. 33 Aarre 9/2020 METSÄ Ja jos metsät hoidettaisiin hyvin, saisimme helkatin paljon enemmän massaa maailmalle, mistä hyötyisivät muutkin kuin metsänomistajat.” Tulevaisuus kuidussa Vuonna 1996, kun veljekset ostivat metsätilan, matkapuhelimia valmistava Nokia oli läpimurtonsa kynnyksellä. Siinä ”motoketju”, jonka voimalla puu Korpijussin mäen metsätilalta liikkuu tien varteen. Ensimmäisenä listalla on hankintapuun huono hinta, toisena verottajan määrittelemä hankintatyön verovapauden yläraja, 125 kuutiometriä. Oman tilan taimikot hoidetaan ajallaan ja metsien kasvukuntoa ylläpidetään esimerkiksi lannoituksin.. Moni muistaa yhä 2000-luvun vaihteen ja it-huuman, jonka vauhdittamana Suomi nousi 1990-luvun lamasta. Toisin kävi. ”Ei kenenkään kannata isoa konetta kuskata puolen hehtaarin takia”, Kosti Savolainen sanoo. Taimikot ovat ehtineet ensiharvennusikään ja tuottavat hakepuun lisäksi jo kuitupuutakin. Liikkuu siitä huolimatta, että veljesten mielestä hankintatyöstä maksettava korvaus on niin mitätön, ettei sen kannustamana hankintakauppaa kannattaisi juuri tehdä. ”Vielä on isäntiä, joilla on vehkeet, joilla jalka nousee ja jotka osaavat teroittaa moottorisahan ketjun. Vuosikymmentä myöhemmin Nokiasta oli jäljellä enää rippeet mutta Korpijussin mäen rinteillä metsä kasvoi yhä. Sami Savolainen uskoo, että tekijöitä olisi nykyistä enemmän mutta ensin pitäisi korjata pari epäkohtaa. Sami Savolaisen mielestä metsänomistajien hankintahakkuiden tukeminen olisi äärettömän tärkeää etenkin nyt korona-aikaan, kun yksi ja toinen taho ilmoittaa yt-neuvotteluista ja irtisanomisista. Oliko ennen paremmin Kun Sami ja Kosti Savolainen ostivat Korpijussin mäen metsätilan, ensimmäisinä töinään he istuttivat uudistamista vaille jääneet aukot. Tavallaan hän tämän ymmärtääkin: päätehakkuilta lähtee usein puutavaraa useaan eri kohteeseen ja laatuja pituusstandardit ovat tiukat. ”Ensimmäisessä ja toisessa harvennuksessa hankintapuusta vielä maksetaan enemmän kuin pystykaupassa, mutta avohakkuussa puun hinta voi olla jopa huonompi”, Kosti Savolainen sanoo. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten käytäntö oli se, että avohakkuun jälkeen puukauppatilistä jätettiin tietty summa Sami ja Kosti Savolainen uskovat aktiiviseen metsänhoitoon. Ja viime vuosina on alkanut näyttää siltä, että Suomi saattaa sittenkin lähteä uuteen nousuun puun tai puukuidun avulla. Näin Sami ja Kosti Savolainen uskovat. Hetken vaikutti siltä, ettei digitalisoituvassa maailmassa enää ole sijaa puulle tai sitä jalostavalle teollisuudelle. Mutta kuitupuu on toinen tarina. Korvaus ei kannusta Sami ja moottorisaha, Kosti ja metsävarusteltu vuoden 87 Fiat. Oleellista on, että samalla, kun hankintahakkaaja työllistäisi itsensä osan vuodesta metsätöissä, hänen tilalleen voitaisiin palkata joku toinen, jolla metsätyömahdollisuutta ei ole. Ja jos kuvio on pieni – niin kuin ne suomalaisilla metsätiloilla usein ovat – olisi vain järkevää, että maanomistaja hakkaisi puut itse. Näille isännille hankintahakkuu voisi olla osatyöllistäjä.” Toinen osa voisi Sami Savolaisen mukaan olla mitä tahansa työtä tai vaikka eläkettä
Hankintakaupoissa mäntykuitupuun keskihinta oli 32,4 e/m 3 , kuusikuitupuun 34,5 e/m 3 ja koivukuitupuun 32,9 e/m 3 . Hankintapuusta oli kuitupuuta 73 %. Mäntykuitupuun keskihinta pysty kaupoissa oli 17,7 e/m 3 , kuusikuitupuun 19,5 e/m 3 ja koivukuitupuun 16,8 e/m 3 . Metsä on Suomelle arvokas resurssi ja puukuidun kehitys ratkaisee maamme tulevaisuuden, Sami Savolainen uskoo.. Tilastoon kirjautuu myös esimerkiksi metsän hoitoyhdistysten korjuupalveluna hakattu puu, eli kaikki hankintahakkuisiin kirjautuva puu ei ole metsänomistajan itse korjaamaa. Vuonna 2019 tukkipuuta hakattiin hankintana 2,7 miljoonaa mottia ja kuitupuuta 6,3 miljoonaa mottia. ”Metsätalouden koko ketjun kehittyminen on tehnyt mahdolliseksi sen, että Suomessa kannattaa omistaa metsää. Luken tilaston mukaan vuonna 2019 yksityismetsistä ostetusta mäntytukista maksettiin pystykaupoissa keskimäärin 56,5 e/ m 3 ja kuusitukista 59,9 e/m 3 . 34 Aarre 9/2020 METSÄ pankkiin ikään kuin pantiksi ja rahat sai itselleen vasta, kun uudistusalalla oli kasvatuskelpoinen taimikko. Sami Savolainen myöntää suoraan, että omistajalta kysyy kylmäpäisyyttä mennä metsään riittävän aikaisin ja ottaa pois tarpeeksi. Hankintakaupoissa mäntytukista maksettiin keskimäärin 60,59 euroa ja kuusitukista 62,53 euroa kuutiometriltä. Jokainen vientieuro hyödyttää meitä kaikkia.” Kysyy kylmä päisyyttä mennä metsään riit tävän aikaisin. Päinvastoin. Uusi metsälaki antaa metsänomistajalle aiempaa enemmän vapautta päättää metsänsä käsittelystä. Kaikkiaan vuonna 2019 hakattiin metsäteollisuuden käyttöön 63 miljoonaa kuutiota runkopuuta. Puilla on taipumus käyttää hyväkseen annettu kasvutila, ja etenkin koivikko pitäisi vanhan ohjeen mukaan harventaa ensin niin harvaksi kuin uskaltaa ja seuraavana päivänä käydä ottamassa vielä saman verran pois. Mutta toisaalta, jos metsässä käy useammin ja ottaa sieltä kerralla vähemmän, maapohja ei koskaan ole alituottoinen. Oikea kasvatustiheys on kieltämättä monisyinen asia. ”Tutkimus on osoittanut, että metsän hehtaarituotto on nykymuotoisen metsänhoidon myötä tuplaantunut. Vaikkei siinä Sami Savolaisen mielestä mitään järkeä ole. ”Sitä käytäntöä ei olisi koskaan pitänyt muuttaa, vaikka se holhousta olikin”, Sami Savolainen sanoo. Esimerkiksi aiemmin pannassa ollut jatkuva kasvatus, jossa metsää ei uudisteta keinollisesti vaan uudistumisen odotetaan tapahtuvan luontaisesti, kun metsästä poistetaan isoimpia puita, on nykyään sallittua. ”Nytkin tuntuu, että vasta täällä olin, ja tämä onkin jo näin paljon turvonnut.” Vaikka Korpijussin mäen metsätilalla myös seuraava harvennus hoituu veljesten omana työnä, Sami Savolainen korostaa, ettei hän kritisoi nykyaikaista koneellista puunkorjuuta saati halua, että metsätaloudessa peruutettaisiin takaisin 1960–70-luvun käytäntöihin. Enää tuskin kukaan puhuu neljästä harvennuksesta, tavallisempaa on, että ensiharvennuksen jälkeen metsässä käydään korkeintaan kahdesti ennen pääte hakkuuta. Ja nyt kehitys yritetään torpata ja mennä takaisin harsimiseen.” Neljä harvennusta Kun Kosti Savolainen 1980-luvulla opiskeli metsäkoulussa, heille opetettiin, että metsä harvennetaan neljä kertaa ennen kuin se uudistetaan. HANKINTAHAKKUU Valtaosa kuitupuuta Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan hankintahakkuiden määrät ovat vuosien 2010–2019 välillä vaihdelleet koko maassa 6,2–9,9 miljoonan kuutiometrin välillä vuosittain
Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta viestilehdet.fi. autovero + toimituskulut 600 € + talvirengaspaketti 1969 €). 020 413 2277 (ark. Investoit tarkemmin, olet ajan tasalla, säästät ja saat koneet kestämään ja tuottamaan entistä paremmin. Paperisiin laskuihin lisätään 1,90 € paperilaskulisä. Saan täyden käyttöoikeuden Koneviestin verkkopalveluihin, KV Plus -juttuihin, näköislehtiin ja arkistoon. Tarjous on voimassa 30.11.2020 asti ja se koskee uusia kotimaan tilauksia. Palkinnon kuva, ilmoitetut varusteet ja tarkka hinta perustuvat materiaalin tuotantohetkellä saatavana oleviin tietoihin. Viestilehdet Oy valitsee Korando-palkintoauton arvontahetken tuotevalikoimasta. 32 000,00 €! Tilaus jatkuu 7 lehden jaksoissa kulloinkin voimassaolevaan hintaan. Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja se laskutetaan tilauksen alettua. Koneviesti osaa asiat, joista sinulle on hyötyä hankinnoissa, huolloissa, korjauksissa ja käytännön töissä. jakso € TILAA NETISSÄ koneviesti.fi/lehti TILAA SOITTAMALLA 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus KAV0021 4 4 4 TILAA NIIN TIEDÄT! 90 KV_Tilausilmo_230x290mm_KAV0021_AR_2_2020.indd 1 2.10.2020 12:29:13. Kuvan auto erikoisvarustein. Arvo n. Arvonnan järjestäjä maksaa arpajaisveron. 81,20 €). Antamiasi tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Voin voittaa Korando G1.5T 4WD 6AT QUARTZ -henkilöauton, arvo n. KAV0021 Nimi ____________________________________________________________________________ Lähiosoite ________________________________________________________________________ Postinumero ____________________ Postitoimipaikka ______________________________________ Puhelin ______________ – _________________________________________________________ Sähköposti ____________________________________@ __________________________________ Kyllä, haluan saada Viestilehdet Oy:ltä uutisia ja tarjouksia o sähköpostilla o tekstiviestillä TILAUSJA ARVONTAKORTTI . ALV.) NRO 1 16.1.2020 Teemana rengasuutuudet • Vinkkejä verstaalle • Lännen 8800K • Ford Transit Custom PHEV Vertailussa akkurälläkät KÄTEVÄSTI ILMAN JOHTOA NOKIAN TRACTOR KING PELLOLLA HOLLANTILAISTA KONEHUUMAA, OSA 2 KOKEILUSSA KOKEILUSSA STIHL MS 194 C-E -MOOTTORISAHA Valtra A114 HiTech 4 KV-20200116-385243-.indd 1 8.1.2020 9:27:03 N ro 1 20 19 Te em an a m itta us, pa ika nn us ja au to m atii kk a, Ve rta ilu ssa ro bo ttir uo ho nle ikk uri t Ke sk ipa ko lev itti m et, Pä äst öta so 5 Selkateksti_0119.indd 1 27.12.2018 11:26:10 N ro 1 20 19 Te em an a m itta us, pa ika nn us ja au to m atii kk a, Ve rta ilu ssa ro bo ttir uo ho nle ikk uri t Ke sk ipa ko lev itti m et, Pä äst öta so 5 Selkateksti_0119.indd 1 27.12.2018 11:26:10 101 Lukijan IDEA IDEAA + Lukijan idea kirja, arvo 15 € nroa 49 vain 7 (Norm. 81,20 €) Kestotilauksen 1. VIESTILEHDET OY Tunnus 5002596 Info: K2 00003 VASTAUSLÄHETYS Kyllä kiitos! Tilaan Koneviestin edulliseen kestotilaushintaan 1. Koneviesti maksaa tilauksen postimaksun. 32 000,00 €! TIEDOSTA ON HYÖTYÄ. 32 559,00 €. Arvonnan järjestäjällä on oikeus julkaista arvonnan tulos julkaisemissaan lehdissä ja sähköisissä tuotteissa. Arvonta suoritetaan 18.12.2020 ja siihen osallistuvat kaikki arvontahetkellä voimassa olevien Viestilehdet Oy:n lehtitilausten maksajat sekä kaikki 30.11.2020 mennessä saapuneet arvontaan oikeuttavat vastaukset. jakso 7 lehteä vain 49,90 € (norm. Vastanneiden nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. (sis. Halutessasi voit kieltää yhteystietojen käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n asiakaspalveluun: Viestilehdet Oy/Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh. Voittajaan otetaan yhteys henkilökohtaisesti. 8–21). TILAA HETI! + Kestotilaajan edut: Verkkopalvelun, näköislehden ja arkiston rajaton lukuoikeus! PUOLUEETON TEKNINEN AMMATTILEHTI IRTONUMERO 11,90 E (SIS. n Ilmestyy 18 kertaa vuodessa, yli 2 000 sivua/vuosi n Tuntee koneet ja hallitsee tekniikan järeistä työkoneista jokamiestä kiinnostaviin laitteisiin n Tietoa, josta on hyötyä: testejä, esittelyjä, koeajoja, huoltoja korjausasiaa OSALLISTU ARVONTAAN JA VOITA KORANDO-HENKILÖAUTO! Viestilehdet Oy järjestää Suurarvonnan, jonka palkintona on SsangYong Korando G1.5T 4WD 6AT QUARTZ -henkilöauto, arvo n
Myös henkistä kanttia on tiukassa paikassa löytynyt. 36 Aarre 9/2020 METSÄ ”Sitten menetin tajuntani” Hyvä kunto on auttanut Jaakko Pessistä tervehtymisessä. Jalat ovat edelleen heikot, mutta käsivarsissa on voimaa. KUNINGASMETSURI 36 Aarre 9/2020 METSÄ
Siitä alkoi pitkä hoidon ja kuntoutuksen jakso, joka ei ole vieläkään päättynyt. "Olen hyväksynyt tapahtuneen", hän sanoo rauhallisesti. Osaan olla kiitollinen siitä, vaikka se aika on nyt takana.” Hän on jo hyväksynyt sen, että hakkuut on hakattu. Minä sain olla täysin terveenä ihmeellisen pitkään. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Aarre 9/2020. Hän on tehnyt pysyvän sopimuksen palvelukodin kaikista palveluista. Hän palasi sisälle, mutta olo alkoi yllättäen tuntua huonolta. Yritin hakea sanoja, mutta ei puheesta tullut oikein mitään”, Jaakko muistelee. Se olisi jälleen energiapuun hakkuuta. ”Hakkuut on hakattu” Alkuun Jaakon oli vaikea tottua ajatukseen, ettei hän lähdekään aamulla metsään. Kolmannessa kerroksessa Jaakolla on tilava huone, ja hoitohenkilökunta huolehtii kaikesta. Kohtaus jälkiseurauksineen iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Sanat eivät tahtoneet tulla suusta. 37 Aarre 9/2020 METSÄ Metsurilegenda Jaakko Pessinen istuu penkillä palvelu kodin pihassa. Lääkärin mukaan paljon huonomminkin olisi voinut käydä.” Mitään aavistusta sairauskohtauksen aiheuttaneesta diabeteksesta Jaakolla ei etukäteen ollut. ”Vaikka olin täysin vuodepotilas, ajatuksissa oli koko ajan se, että kunpa pääsisin jo täältä pois. Ulos lähtiessä kotitalon ovi ei suostunut loksahtamaan lukkoon. Hän ei pystynyt kävelemään eikä nousemaan vuoteesta. Jalat eivät toimi kunnolla, mutta Jaakko ei ole alakuloinen. Päivän valkenemista hän odotteli radion ääressä. Lattialla hänen oli vaikea ymmärtää, mitä oli tapahtunut. Ikään kuin ovi ei olisi halunnut päästää häntä lähtemään. Että voisin lähteä taas aamuisin metsään palstalle.” Nyt hän on jo hyväksynyt sen, että hakkuut on hakattu. Sopertaen hän sai kerrotuksi tarvitsevansa apua. Sitä ajatteli, että antaisin vaikka kaikki rahani, jos kaikki palaisi ennalleen. ”Enää en haikaile metsätöihin. Aholan kotitalon sijasta Jaakko Pessisen kotina on nyt Palvelukoti Maijala Lappajärven keskustan tuntumassa. Pistäytyminen ulkoilmassa on hänelle mieluista. Jaakko tuntee olonsa muuten hyväksi, mutta kävely ei vieläkään onnistu kuin rollaattorin kanssa. Puhe ja muisti ovat onneksi palautuneet entiselleen. Jaakko päätti purkaa ja korjata lukon ennen lähtöään. ”Valtava mullistus tämä on ollut. Edellispäivä oli ollut miehen pitkän metsurinuran viimeinen työpäivä, mutta sitä hän ei herätessään tiennyt. Samaa jatkui useampi päivä. Jaakko katsoi parhaaksi mennä pitkäkseen, mutta matkalla sänkyyn hän kaatui. Kyllä minä olen hyväksynyt sen mitä tapahtui, ja olen kiitollinen siitä, että olen vielä hengissä. Viimeinen asia, jonka Jaakko muistaa, on se, että hän sulki puhelimen. M arraskuisena aamuna 2019 Jaakko Pessinen heräsi ennen viittä. Sitten pimeni. Minulta kysyttiin jotain, mutta puhuminen oli vaikeaa. Asiat pitää uskaltaa nähdä niin kuin ne ovat eikä jäädä elämään mielikuvituksessa. Palsta oli loppunut, ja hän oli saanut uuden. Tutkimukset menivät kuin puoliunta nähden. ”Terveyden arvon ymmärtää kokonaan vasta sitten, kun sen on menettänyt. Edellisenä iltana Jaakko, 70, oli tankannut ja viilannut sahan sekä laittanut kaiken valmiiksi metsään lähtöä varten. Sellainen oli ennen kokematonta. Viisikymmentäneljä vuotta kuljin metsätöissä sairastamatta päivääkään. Vähitellen Jaakko alkoi paremmin ymmärtää saaneensa vakavan sairauskohtauksen. Olo heikkeni nopeasti. Sen hän tajusi, että asiat olivat nyt pahasti. Ja sitten silmänräpäyksessä kaikki elämässäni pyörähti päälaelleen”, Jaakko kertaa tapahtunutta. Jaakko on vähitellen tottunut Palvelukoti Maijalan elämänrytmiin Lappajärven keskustan tuntumassa. Vaivoin hän sai soitettua veljenpojalle, jonka numeron muisti. Aholasta Maijalaan ”Heräsin sairaalassa, kun minua työnnettiin paareilla pitkin käytävää
”Enää Lapissa kiertely ei ole mahdollista.” Jaakon mukaan autolla ajo kotimaisemissa Lappajärvelläkään ei ehkä enää onnistu. Mutta nyt miehen käsien ulottuvilla on rollaattori. Ensin pitäisi päästä kävelemään.” Vaikka kävelyja toimintakyky palautuisivat täysin, moottorisahaan Jaakko ei aio koskea, se aika on ohi. ”Asuntoauto olisi pitänyt hankkia jo silloin, kun olin vielä terve”, hän harmittelee. Kiersin käytävillä lenkkiä ja harjoittelin. Niillä on helppo kannatella vartaloa. Nyt kävely rollaattorin kanssa sujuu ulkonakin. Mutta minun elämäni kulkee näin. Aarteen haastattelua ja kuvausta varten Jaakko on leikkauttanut hiuksensa. Muutaman askeleen pääsen, mutta sitten lähtee viemään.” Rollaattorin kanssa Jaakko kulkee tottuneen oloisesti. 38 Aarre 9/2020 METSÄ Käsivarret kannattelevat Jaakko istuu levollisesti puupenkillä Maijalan pihassa. ”Kävely ei onnistu ilman sitä. Nyt pystyn sen jo hyväksymään.” Aarre 9/2020. Jalkojen pitäisi toimia hyvin, jotta se olisi mahdollista. Mutta mielellään hän KUNINGASMETSURI ”Kun olin vuodepotilaana, ajattelin koko ajan, että kunpa pääsisin sairaalasta pois. ”Toivottavasti pystyn jonakin päivänä taas kävelemään ilman apuvälinettä. Päällisin puolin hän vaikuttaa samanlaiselta kuin viimeksi tavatessamme, kun hän kävi vielä metsätöissä. Uskon että niin käy, mutta aikaa se näyttää ottavan. Vaikka hän väittää voimiensa hävinneen, kuningasmetsurin käsivarret ovat edelleen vahvat. ”Aluksi kuljin tämän kanssa vain sisällä. ”Mutta sen näkee sitten. Hoitohenkilökunnan kannustus on ollut rohkaisevaa. Pitää vain jaksaa liikkua päivästä toiseen”, Jaakko suunnittelee. Uudet haaveet Työuransa viimeisinä vuosina Jaakko kertoi minullekin usein haaveestaan hankkia asuntoauto, jolla hän työt lopetettuaan lähtisi kiertämään Lappia. Aika monta kertaa viikossa käyn täällä pihassa.” Toiveissa on, että jalat alkaisivat pelata niin hyvin, että kävely ilman rollaattoria onnistuisi taas. Pihlajissa marjat hohtavat tulipunaisina
39 METSÄ. Korona vei eristyksiin Jaakon veljet ja sisar sekä lukuisat tuttavat ovat käyneet vierailuilla. Muiden ihmisten antama hoiva oli tehnyt valtavan vaikutuksen. ”Tuntuu hyvältä, kun saan nyt vain olla ja minusta huolehditaan. Moni tuntema Elämänmuutos on tuonut esiin Jaakon henkisen vahvuuden, joka lienee osaltaan peruja kodista ja karusta elämästä. En ole tottunut sellaiseen. Enää minun ei tarvitse tehdä joka päivä itse ruokia niin kuin olen vuosikym meniä tehnyt. ”Tunnen täkäläiset metsäkonekuskit, ja olisi mukava jutella hakkuista heidän kans saan. Ei tarvitse siivota, ei pestä pyykkiä, ei mitään.” Työuran aikana oli ajoittain raskasta teh dä päivän päälle sahan huollon ja seuraavan päivän varusteiden kuivattelun ja valmiste lun lisäksi vielä huushollihommat. ”On valtava helpotus saada olla tällaisessa paikassa. Laiskaksi tässä kyllä oppii, sen olen jo huomannut, mutta tulihan niitä töitäkin aikanaan tehtyä”, kuningas metsuri virnistää. Kesäisin olisi mukava pistäytyä Aholassa vanhassa kotitalossa ja juoda ehkä kahvit nisun kanssa. Mieli on edelleen valoisa. ”Täällä Maijalassa minusta tuntui aluksi nololta maata sängyssä ja katsoa päältä, kun huone siivotaan ja ruoka tuodaan viereen. 39 Aarre 9/2020 METSÄ kävelisi vielä tuttuihin metsiin seuraamaan puita kaatavaa metsäkonetta. Täällä minäkin pääsen nauttimaan sellaisesta.” Kun soittelin Jaakolle hänen toipumisen sa ensimmäisinä kuukausina, hän usein kiit teli sitä, kuinka hän sairaudesta huolimatta tunsi olevansa kuin herran kukkarossa. Sekin, kun Jaakko poikasena haki Aholan kylä kaupasta pokasahan latin velaksi lähties sään ensi kerran vieraalle metsätöihin. Siinä saisi hetken elää myös niitä van hoja aikoja ja metsätyön tunnelmaa. Mutta hyvältä tä mä huolenpito on tuntunut. Mutta töitä en halua enää tehdä. Herran kukkarossa Vaikka rautaisen terveyden menettäminen on Jaakko Pessiselle kova paikka, hän näkee nykyisessä elämässään myös hyviä puolia. Muistot ovat tallessa. Pelkkä katselu riittäisi”, Jaakko tuumii
Kaikki ovat sen edessä yksin”, Jaakko tuumii. Myös jääkiekkoa ja jalkapalloa Jaakko seuraa, kuten lähes kaikkea urheilua. 40 Aarre 9/2020 METSÄ tonkin on soittanut. Mutta eiköhän kisoja rupea taas tulemaan, kun koronaan saadaan rokote.” ”Perillä odottaa jotain” Palvelukodin ruokaa Jaakko kehuu vuolaasti. Mutta nekin asiat on pitänyt käydä läpi. Koronaa Jaakko ei ole osannut pelätä. Se kaikki on auttanut sopeutumaan. Mielilajeja ovat yleisurheilu ja hiihto. Televisiosta mieluisinta ohjelmaa on urheilu. Koronaviruksen takia käyntejä rajoitettiin keväällä, ja rajoituksia on edelleen. ”Hyvä se on, että palvelukodin vanhoja ihmisiä suojellaan.” Pessisen päiväohjelmaan kuuluu hoitojen lisäksi pientä virkistystoimintaa, kuten jumppaa, bingoa ja joskus seurakunnan edustajan vierailu. Pääsy valmiiseen pöytään on pitkään yksin eläneelle Jaakolle luksusta. Maailman menoa Jaakko seuraa päivittäin radion, lehtien ja television välityksellä. ”Nyt oloni tuntuu hyvältä, ja toivon hartaasti, että saisin elää ja ponnistella vielä kauan. Hän sanoo, että tämän sisäistäminen on helpottanut oloa toipilasaikana. ”Koronan takia monet isot urheilukisat on peruttu. En pelkää lähteä yksin. En halua täältä enää pois.” Palvelutalon arkeen tottumisen myötä vakavat asiat eivät pyöri mielessä niin usein kuin sairastumisen alkuaikoina. Se on harmittanut, kun nyt olisi ollut hyvää aikaa katsoa. Lääkäri kehotti häntä puhumaan paljon puhekyvyn parantamiseksi, ja siihenkin kontakteista on ollut apua. Siellä perillä odottaa jotain.” KUNINGASMETSURI Jaakko on kiitollinen siitä, että sai elää terveenä pitkään. ”Sängyssä liikuntakyvyttömänä maatessani olen ymmärtänyt sen, miten jokainen joutuu pohjimmiltaan ottamaan yksin vastaan lähdön hetken. ”Olen tottunut tänne, ja tulen elämään täällä loppuelämäni. Mutta jos näin ei käy ja lähtöni koittaa, luulen, että pystyn hyväksymään senkin. Tämä on nyt minun kotini. Raskaan työn tekeminen on ollut hyvää elämää, mutta nyt on aika levätä.
Metsuri ja voimamies Jaakko Pessisen elämäkerta KUNINGASMETSURI jatkaa voittokulkuaan! Lue lisää! KUNINGAS METSURI Jaakko Pessisen kiitetty elämäkerta sopii loistavasti myös lahjakirjaksi kovakantinen, 304 sivua mukana valokuvaliite painettu Suomessa kustantaja Viestilehdet Oy LISÄTIEDOT JA OSTOPAIKAT aarrelehti.fi/kuningasmetsuri Vielä ehdit ostaa lahjaksi! KUNINGASMETSURI Kysy lähim mästä kirjak aupas tasi, joka voi tilata kirjan sinulle ! Palau tetta lukijoi lta: ” Iso suositus tälle!” ” 300 sivua meni parissa päivässä.” ” Paras kirja ikinä!” ” Herkistää raavaammankin miehen.”
Rajoja siis riittää. Tällä kertaa homma oli helppo. ”Toisinaan pyykkien etsimiseen kuluu aivan mahdottomasti työaikaa. Viidennes pyykeistä hukassa Kaikkien rajamerkkien löytäminen maastosta ei ole mahdollista. ”Joskus hakkuukuvion ulkoreunaa erehdytään luulemaan kiinteistön rajaksi, mutta tässäkin pitää olla tarkkana”, huomauttaa Ronkainen. Jos tilan rajaa ei kaikesta etsinnästä huolimatta löydetä ennen hakkuita, hakataan varman päälle ja metsään jätetään hakkaamaton vyöhyke hukassa olevaa rajalinjaa vasten. On arvioitu, että Aarre 9/2020. Tästä syystä alueella on lukuisia tiloja, joiden pituus on yli 10 kilometriä, mutta leveys vain 30 metriä. Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Ilkka Ronkaisen työnä on maastossa olevien rajamerkkien eli rajapyykkien etsintä ja metsäkiinteistön rajojen määrittäminen näiden perusteella. ”Rajojen etsintä ja niiden merkitseminen maastoon nauhoittamalla kuuluu hakkuuoikeuden haltijalle eli puun ostajalle. Maastossa on 12 miljoonaa rajamerkkiä, joista viidennes on kadoksissa. Rajojen löytäminen on välttämätöntä myös leimikon suunnittelussa ja tila-arvion tekemisessä.” Ronkainen kertoo esimerkkinä, että hänen toimialueellaan Keminmaassa maanomistajat ovat halunneet oman metsäpalstansa ulottuvan Kemijokeen. Pikemminkin ne olivat hyvässä tallessa maaemon helmoissa. Mies tähyää sitä ahkerasti. 42 METSÄ Pyykit piilossa Metsäkiinteistön rajojen etsintä ei ole helppoa aina edes metsäammattilaiselle, saati kaupungistuneelle metsänomistajalle. Jokin näyttäisi olevan hukassa. METSÄNHOITO Teksti ja kuvat KARI LINDHOLM L ounaislappilaisessa lehtometsässä harppovan miehen kaulan ympärille pujotetussa narulenkissä heilahtelee paikannuslaite. Rajamerkit eivät olleet varsinaisesti kadoksissa, vaikka niitä piti etsiskellä tovi. Mies kiertelee ja kaartelee, välillä pysähtelee saapasvarren yli ulottuvassa varvikossa lippansa alta vilkuillen, sitten taas tähystää laitettaan. Ronkainen määrittää rajoja tällä kertaa siksi, että kiinteistöllä sijaitsee metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun pystyyn ostama leimikko, ja hakattava kuvio rajoittuu naapurikiinteistöön. ”Tässähän se onkin”, kuuluu helpottunut huokaisu. Tarkoituksena on ehkäistä rajarikot eli varmistaa, että hakkuita ei tehdä rajanaapurin puolelta”, Ronkainen selvittää
Tässä metsässä rajan paikka on helppo erottaa. Keminmaalainen metsäneuvoja Ilkka Ronkainen etsii rajalinjoja tyypillisimmin ennen hakkuita. Rajanaapureista toinen on harventanut metsänsä, toinen ei. 43 METSÄ Aarre 9/2020
Ronkainen huomauttaa, että paperiset ja digitaaliset kartat ovat hyvänä apuna rajojen etsinnässä. ”Rajan todellisen paikan selvittäminen on aloitettava etsimällä ensin rajapyykit, ja tähän kartat ja paikantimet tarjoavat hyvää osviittaa.” Maanomistaja voi hankkia maanmittauslaitokselta karttoja, joihin on merkitty maastossa olevat rajamerkit numeroin. LÄHDE maanmittauslaitos.fi Jos rajalinjaa ei ole raivattu auki, rajan paikan voi merkitä nauhoituksella. Puhelimen tai käsi-gps:n näyttämä paikkatieto voi poiketa toisinaan jopa kymmenillä metreillä todellisesta, eikä siviilikäyttöön tarkoitetun paikanninlaitteen tarkkuus riitä rajan linjaamiseen maastoon. Siirtäminen kuuluu virkavastuulla toimivalle maanmittarille. Rajamerkeissä on numero, joka näkyy toimituskartalla ja kiinteistörekisterikartalla. ”Pyykkikartoista näkyy sekin, jos pyykkejä on jouduttu siirtämään sivuun alkuperäiseltä paikaltaan esimerkiksi ojituksen takia”, Ronkainen sanoo. ”Niissä voi olla epätarkkuuksia ja virheitä, vaikka kartta olisi peräisin maanmittauslaitokselta.” Paikannussatelliitin älylaitteisiin tarjoamaan paikkatietoon ei voi sokeasti luottaa. Laissa rajalinjan enimmäisleveydeksi on säädetty 1,5 metriä. Maanomistaja ei saa korvata rajamerkkiä uudella omatoimisesti. Maanomistajat saa vat raivata maastoon merkityn vanhan rajalinjan itse, jos rajan sijainnista ei ole epäselvyyksiä. Palstan sijainti ja rajojen kulku kannattaa selvittää ensi tilassa, jotta ongelmilta vältyttäisiin. Ainoastaan maan mittausinsinöörillä on lupa siirtää rajamerkkiä maastossa. Jos rajamerkki on vaarassa tuhoutua maankäytön yhteydessä, on mahdollista hakea rajankäyntitoimitus, jossa merkki siirretään turvallisempaan paikkaan. 44 Aarre 9/2020 METSÄ vähintään viidennes noin 12 miljoonasta rajamerkistä on pysyvästi hukassa, jolloin vähintään 2,4 miljoonan rajamerkin olinpaikka ei ole tiedossa. METSÄNHOITO. Niistä on helppo todeta, vastaako maastosta löydetyn rajamerkin numero kartalla näkyvän pyykin numeroa. Puisia paalupyykkejä on maastossa etenkin soilla. Jos koordinaattien epätarkkuuden takia päädytään hakkaamaan naapurin metsää, hakkuuoikeuden haltija on tästäkin vastuussa. Noin yhdeksän miljoonaa rajamerkkiä sijaitsee metsässä, ja useilta miljoonilta merkeiltä puuttuvat tarkat koordinaatit. Rajamerkkien löytäminen maastosta on tärkeää ennen hakkuita. Samalla on hyvä valvoa, etteivät Älä korvaa rajamerkkiä itse Yleisimpiä raja merkkejä ovat kivipyykit, betonipyykit ja metallista valmistetut putkija pulttipyykit. Kivipyykkeihin hakattiin aiemmin myös rajan suuntia kuvaavia viivoja ja kulmia. ”Palstaa kannattaa pitää silmällä myös siksi, ettei sinne perustettaisi epävirallisia kaatopaikkoja. Kuvassa on betonipyykki. Tuore maanomistaja ei tiedä välttämättä edes sitä, missä kunnassa oma perintöpalsta sijaitsee. Maastoon asennetun virallisen rajamerkin siirto on rangaistava teko, eikä siihen saa missään tapauksessa ryhtyä itse. Vaikka hakkuita tai hoitotöitä ei olisi suunnitteilla, on puuston terveyttä sekä myrsky-, hirvija lumituhoja syytä tarkkailla. Kun palstaa ei löydy Kansalaisten tietämys maaomaisuudestaan on heikentynyt kaupungistumisen myötä huolestuttavasti
Jos tiedossa on esimerkiksi kunnallistekniikan kaivu, pyykit kannattaa etukäteen etsiä ja valokuvata sekä kirjata ylös niiden numerot ja sijainnit. Juopperi toteaa, että lakia ei käytännössä noudateta tältä osin, ja valtaosa rajalinjoista onkin puuston vallassa, jolloin niitä on usein mahdotonta erottaa metsästä. Maanomistajien lakiin kirjattu velvollisuus on pitää rajalinjat avoinna. Maanomistaja on vastuussa omista rajapyykeistään. Jos rajamerkit ovat aikojen saatossa kadonneet, toimitusinsinööri merkitsee alkuperäiselle paikalle määrittämänsä rajan uusin rajamerkein. ”Etelä-Suomen rehevillä ja nopeakasvuisilla mailla linjat kannattaisi raivata viiden vuoden välein. Auki raivatut rajalinjat helpottavat metsäkiinteistön rajojen hahmottamista valtavasti. Samassa yhteydessä rajalinjat raivataan auki, minkä jälkeen rajan näkyvyyttä tehostetaan vielä kepeillä ja nauhoilla. Jos pyykkejä katoaa kaivun yhteydessä, on kirjanpidolla helppo osoittaa, milloin ne ovat kadonneet. Paikannuslaitteet ja kartta ovat hyvä apu rajamerkkien löytämiseen, mutta niiden käyttöön liittyy epätarkkuuksia, Ronkainen huomauttaa. 45 Aarre 9/2020 METSÄ naapurin hakkuut tule rajan väärälle puolelle”, metsäasiantuntija Risto Juopperi Vesilahdelta sanoo. ”Vastuu vahingosta on sen aiheuttajalla, mutta maanomistajien on vaikea tapahtunutta todistaa, jos kuluu vuosia siitä, kun pyykit on kaivettu sijoiltaan. Jos koko kiinteistö vaihtaa omistajaa, rajankäyntiä ei välttämättä tarvita. Juopperi on toiminut 40 vuotta Metsäkeskuksen ja Otso-metsäpalvelujen tienrakennusesimiehenä Lapissa. Naapurin suostumusta ei tarvita, mutta asiasta pitää ilmoittaa hänelle. Rajalinjoista suuri apu Kiinteistöjen välisiä rajalinjoja on maastossa noin 1,8 miljoonaa kilometriä. Rajalinja on betoni pyykin lisäksi merkitty kepillä ja nauhalla. Kustannukset jaetaan rajankäynnistä tulevan hyödyn mukaan rajanaapureiden kesken. Rajankäynnin hinta vaihtelee sadoista euroista useisiin tuhansiin euroihin riippuen etsittävien ja maastoon asennettavien rajamerkkien määrästä, selvitetyn rajan pituudesta sekä rajankäyntiin osallistuneiden kiinteistöjen määrästä. Jos tekijää ei voida näyttää toteen, vahinko jää maanomistajille.” Rajalinjat kannattaa raivata raja naapurin kanssa. Rajojen paikka selvitetään rajankäyntitoimituksessa viimeistään silloin, kun kiinteistö lohkotaan. Pohjois-Suomessa sopiva raivausväli on noin 10 vuotta, mutta karuilla kangasmailla se voi olla huomattavasti pidempikin”, kertoo Juopperi. Rajalinjat kannattaa raivata yhdessä rajanaapurin kanssa 1,5 metrin leveyteen. Maanmittauslaitoksen lähettämä pitkä lasku saattaa tulla yllätyksenä tuoreille maanomistajille. Jos rajan avaamisesta ei päästä sopimukseen, maanomistaja saa omalla kustannuksella raivata metsämaalla sijaitsevan rajan. Reklamaatio on syytä tehdä viipymättä vahingon aiheuttajalle. Jos rajamerkkejä ei löydetä maastosta, Juopperi kehottaa selvittämään rajat ensin paikallisen metsänhoitoyhdistyksen tai metsäpalveluyrityksen kanssa. Mikäli asiasta jää vielä epäselvyyttä, maanomistaja voi tilata maanmittauslaitokselta rajankäynnin, jossa rajan paikan määrittää toimitusinsinööri. Metsäputki pyykki on metallinen, maahan kiinnitetty rajamerkki.. Niistä on suuri apu myös talvella, kun lumi peittää maassa olevat rajamerkit. Joskus voi käydä niinkin, että vähäpuustoisen perintöpalstan rahallinen arvo jää rajankäynnin kustannusten jalkoihin
”Suomellevihreä siirtymä” Maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston tuore päällikkö, ylijohtaja Tuula Packalen muistuttaa alkutuotannon tärkeydestä Suomelle. 46 Aarre 9/2020 METSÄ METSÄVAIKUTTAJA ”Kaavamääräyksillä voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia metsänomistajille”, aihetta tutkinut Packalen huomauttaa. Teksti MARKKUPULKKINEN | Kuva MARIAMIKLAS KUKA. Tuula Packalen Tausta. Liikkuminen herkällä kuulo-, näköja hajuaistilla varustetun koiran kanssa. Maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikkö 1.6.2020 alkaen Parasta metsässä. 56-vuotias filosofian tohtori (Ph.D.), tutkija ja professori Outokummusta Työ
Toinen haaste on se, että yleiskaavamerkinnät vaihtelevat kunnittain ja tulkinnat tapauskohtaisesti, mikä hankaloittaa metsienkäytön suunnittelua. Kun määritellään tavoitteita jollekin sektorille, ei yleensä lasketa, voidaanko sen jälkeen enää saavuttaa tavoitteita jollakin toisella sektorilla. Millaisia asioita aiot edistää MMM:n luonnonvaraosaston päällikkönä. Alueiden erilaisuus ja erikoistuminen pitäisi nähdä voimavarana. Reitistö ja alueiden palvelutaso opasteineen, laavuineen, pitkospuineen ja roskahuoltoineen pitää säilyttää hyvänä ja kohentaakin sitä. Jos maanomistaja ei voi kaavamääräysten takia käyttää aluetta kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla, kunta on velvollinen lunastamaan tai korvaamaan alueen. Monet riistanhoitotoimet edistävät myös muuten luonnon monimuotoisuutta. Korona-aikana olemme huomanneet, kuinka oleellista huoltovarmuuden kannalta on oma maa-, metsä-, vesi-, kalaja erätalous. Luotatko siihen, että Euroopan unionissa ymmärretään pohjoismaisen metsätalouden erityispiirteet. Toivoisin Suomen vievän samaa viestiä myös EU-tasolle. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta joutoalueet pitäisi metsittää mahdollisimman nopeasti. Kun puun ostajalle on tarjolla leimikko, joka sisältää toimenpiderajoituksia tai maisematyölupavaatimuksia, hän saattaa jättää kyseisen kohteen varmuuden vuoksi puukaupan ulkopuolelle, koska ei voi olla varma kunnan tulkinnasta. Hyviä esimerkkejä tästä ovat vaikkapa Suomen riistakeskuksen sähköinen lupakukkaro ja Metsähallituksen Eräluvat-palvelu. Metsitettäviä alueita Suomessa on eri arvioiden mukaan muutamista kymmenistä tuhansista hehtaareista yli 200 000 hehtaariin. Sorkkaeläinten aiheuttamia ongelmia taimikoille voidaan mielestäni ratkaista siten, että kannanhoitotavoitteista sovitaan yhdessä paikallisella tasolla kuten on jo tehtykin. Jotkin alueiden käyttöä ohjaavat kaavamääräykset voivat rajoittaa metsätalouden harjoittamista, ja niillä voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia metsänomistajille. Kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden ja kuntien lähivirkistysalueiden on tarjottava myönteisiä asiakaskokemuksia. Miten kiinnostusta luonnossa liikkumiseen saadaan pidetyksi yllä. Viime sunnuntaina kävin maastopyöräilemässä Outokummussa. Viime vuosina laadullinen eli kvalitatiivinen metsäntutkimus ja siihen liittyen erilaiset kyselyja haastattelututkimukset ovat yleistyneet. Kaavoituksen tarkoitus on luoda edellytyksiä sekä elinkeinoille että hyvälle elinympäristölle. Uudet käyttäjät tuntuvat tarvitsevan myös aiempaa enemmän opastusta siinä, kuinka luonnossa toimitaan. Vihreä ja digitaalinen siirtymä tarjoaa meille hyvät mahdollisuudet vahvistaa alkutuotannon ja eri teollisuussektoreiden uudistumista. Maaja metsätalousvaltaisilla alueilla käyttöä ohjaavista kaavamerkinnöistä ei kuitenkaan seuraa automaattisesti korvausvelvoitetta. Näen EU:n metsästrategian mahdollisuutena. Toivoisin, että maankäytön ja metsienkäytön suunnittelijat keskustelisivat enemmän keskenään, jotta vältettäisiin turhat ristiriidat. Riistan hyväksi voidaan tehdä sellaisia riistanhoitotoimia, jotka eivät ole ristiriidassa metsätalouden kanssa. Panostetaanko Suomessa riittävästi metsien tutkimiseen. Biotalous on sisäänrakennettuna hiilineutraaliustavoitteessa, ja Suomeen valmistellaan parhaillaan biotalousstrategiaa. Julkisuudessa eniten lienee ollut hallituksen esitys metsitystuesta sekä muut ilmastokestävän maaja metsätalouden kehittämishankkeet. Riistan elinympäristöiksi voidaan kehittää alueita, jotka eivät ole parhaimmillaan metsätalouskäytössä. Euroopan unionissa on menossa vihreä ja digitaalinen siirtymä, joka konkretisoituu parhaillaan valmisteltavassa elpymispaketissa. Digitaalisesti pystytään tarjoamaan myös karttoja, luontotietoutta ja opastuspalveluita. Mobiiliteknologia ja digitaaliset palvelut tarjoavat paljon mahdollisuuksia asiakaskokemuksen parantamiseen. Näkyikö biotalous riittävästi hallituksen syyskuisessa budjettiriihessä. Olisikin sopiva aika nostaa esille sitä, miten tärkeää oma alkutuotanto on Suomen teollisuudelle, viennille ja hyvinvoinnille. 47 Aarre 9/2020 METSÄ Korona-aika sai suomalaiset luontoon. Tässä taustalla ovat Suomen edistyneet riistakantojen seurannat ja hirvitietojärjestelmä, jotka mahdollistavat pienipiirteisen suunnittelun. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Siinä voidaan sovittaa yhteen metsien hoidon sekä ilmasto-, biodiversiteettija biotalousstrategioiden tavoitteet. Myös uudet maakuntakaavamerkinnät, kuten hiljaiset alueet tai viherrakenne, mahdollistavat erilaisia tulkintoja mahdollisista rajoitteista. Vaikutusarviot olisivat kustannustehokas keino sovittaa yhteen eri sektoreiden tavoitteita. Toivoisin myös sitä, että alkutuotannon rooli saataisiin nostettua Suomessa vahvemmin esille. Suomi on esittänyt, että myös EU:n biodiversiteettistrategiassa otettaisiin huomioon eri maiden nykytila, lähtökohdat sekä maiden itse asettamat tavoitteet ja keinot toimeenpanossa. Koska tulen tutkimusmaailmasta, haluaisin tuoda politiikan valmisteluun avoimet ja läpinäkyvät vaikutusarviot. Suomen tahtotila on se, että jäsenmaiden erilaisuus pitäisi ottaa huomioon metsästrategiassa. Metsätalouden liiketieteen tai kansantalouden laskentamallit eivät ole viime vuosina juuri kehittyneet, mikä on harmi. Joutoalueet pitäisi metsittää nopeasti.. Alueita vapautuu esimerkiksi maataloudesta ja turvetuotannosta. Millaisia toimia tarvitaan, jotta metsänomistajien ja metsästäjien intressit pystyttäisiin sovittamaan yhteen nykyistä paremmin. Siinä Suomen biotalouden kannalta tärkeitä teemoja ovat vihreän ja kestävän kasvun lisäksi kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen sekä infrastruktuurin kehittäminen ja digitalisaatio. Politiikkavalmistelussa tarvitsisimme myös laskennallista ja taloustieteen osaamista. Esimerkiksi biotalouden logistiikkaketjut tarvitsevat koko maan kattavan tieja tietoliikenneverkon. Viime helmikuussa pidetyn hallituksen ilmastokokouksen linjausten mukaisesti vuoden 2021 alusta astuu voimaan uusi metsityslaki, jonka toteuttamisessa Metsäkeskuksilla ja ely-keskuksilla on merkittävä rooli. Suomesta on viimeisen kymmenen vuoden aikana hävinnyt pellonraivauksen ja rakentamisen seurauksena vajaat 19 000 hehtaaria metsää vuosittain, joten siltäkin kannalta metsittäminen olisi tärkeää. Tällöin kaava voi epäsuorasti estää jopa maisemaja ulkoiluarvojen kannalta tärkeät harvennukset ja taimikonhoidon. Suuri osa metsänomistajista on myös metsästäjiä, ja kannattaisi hyödyntää heidän näkemyksiään. Mitä haasteita kaavoitus tuo metsätalouden harjoittamiselle. Kyllä näkyi, sillä hallituksen toimintaa ohjaa hyvin paljon Suomen hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä. Löytyisikö Suomesta metsitettäviä alueita, joilla voitaisiin lisätä hiilinieluja. Kansalaisten ja yritysten yhteydenottojen perusteella halukkuus osallistua ilmastotalkoisiin metsittämällä tuntuu olevan suuri
Aarre 9/2020 METSÄ 48 7 kysymystä kunnostus ojituksesta Kunnostusojituksia tehdään vuosittain 60 000– 70 000 hehtaarilla. Viljavankin suon kunnostusojitus voi olla kannattamaton tai kaivuteknisesti mahdoton. ARVONLISÄVEROVELVOLLINEN METSÄNOMISTAJA käyttää vähennyksissä alvittomia hintoja ja ilmoittaa alvit alv-palautuksia varten arvonlisäveroilmoituksella. Uudisojituksen myötä suon turvekerros on voinut painua jopa yli puoli metriä. Huttunen: Suometsänhoitohankkeisiin saa tämän hetken tiedon pohjalta ainakin VEROVINKKI KUNNOSTUSOJITUKSEN SEKÄ siihen liittyvien muiden hoitotöiden ja hakkuiden kustannukset ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia menoja. Laajoilla ja tasaisilla ojitusalueilla kunnostusojitus voi vaatia hyvin suuren yhteishankkeen, jotta laskuojien perkaus saadaan toteutettua niin pitkälle alajuoksun suuntaan, etteivät vedet jää seisomaan sarkaojiin. Hankkeen hallinnointi ja valvonta kuuluu sen toteuttajalle, joka on useimmiten sama kuin suunnittelija. Jos kunnostusojituksessa syvennettävän laskuojan pohja yltää kallioon tai syventäminen edellyttää esimerkiksi valtatien ali menevän ojarummun laskemista, saattavat kaivutyön kustannukset nousta kohtuuttomiksi. Jos metsänomistaja ei ole alv-velvollinen, hän vähentää kustannukset alvillisina.. Milloin kunnostus ojitus on järkevä ja kannattava hanke. Suometsänhoitohankkeet voidaan pääosin toteuttaa aika pian hakkuiden jälkeen. Maastosuunnittelussa tulee ottaa huomioon ja käydä läpi suometsänhoito kokonaisuudessaan, kuten hakkuut, lannoitus, vesiensuojelu, tieyhteydet ja muut hoitotoimenpiteet. Yhteydenoton jälkeen suometsänhoidon suunnittelija ottaa yhteyttä suoalueen muihin maaomistajiin ja koostaa alustavan suunnitelman. Käytännössä hanke etenee hakkuiden mukaan. Samoin käy, jos turpeen pinnan korkeusero alajuoksulla Kasvupaikan ja puuston on täytettävä tietyt vaati mukset, jotta kunnostus ojitushank keelle saa Kemera tukea. Jos metsässä on kasvatuskelpoinen puusto, on huonokuntoisen ojaston kunnostaminen tärkein metsän kasvun mahdollistava toimenpide. 4 Miten hankkeet rahoitetaan. Tavoitteena on juuriston hapenpuutteesta kärsivän metsikön kasvun parantaminen. 2 Millaisilla soilla kunnostusojitusta ei kannata tehdä. 3 Miten ojitushankkeet etenevät. Luonnonvarakeskuksen tutkija Markku Saarinen: Liian vähäravinteisilla tai liian pohjoisessa sijaitsevilla kasvupaikoilla. Alimmalla kannattavalla viljavuustasolla, etelässä varputurvekankailla ja Etelä-Lapin ja Kuusamon alueella puolukkaturvekankaalla, on kunnostusojitushetkellä oltava vähintään sellainen puusto, että se saavuttaa noin 20 vuoden kuluessa harvennuksen leimausrajan. Mhy Savotan metsäasiantuntija Jarkko Huttunen: Kunnostusojitushankkeessa lähtökohta on metsän nykytilanne. Lisäksi pitää olla riittävän suuri puustopääoma. KARI SALONEN TIETOISKU Teksti ANU SUSI | Kuva VL-ARKISTO olevaan vesistöön on kutistunut liian pieneksi. 1 Mitkä ovat kunnostus ojituksen tavoitteet. Kunnostusojituksen tarve otetaan huomioon myös metsäsuunnitelmassa. Ojaston kunnostaminen on ajankohtaista yleensä 20–30 vuoden välein. Huttunen: Kunnostusojitushankkeet lähtevät liikkeelle usein joko yhden metsänomistajan yhteydenotosta tai metsäammattilaisen tekemästä käynnistä metsässä, jossa on todettu kunnostusojituksen tarve. Kokonaisuudessa hanke kestää yleensä 2–3 vuotta
Keinoja päästöjen vähentämiseen kaivataan, sillä yhteensä lähes viiden miljoonan ojitetun hehtaarin ympäristövaikutukset ovat mittavat. Nykyinen Kemera-laki on voimassa 31.12.2020 asti. Muutoin tuki on 30 %. Mitä tehokkaampi kuivatus on, sitä syvemmällä on pohjaveden pinta ja sitä suuremmat ovat kasvihuonekaasupäästöt. Tästä syntyy monimutkainen yhtälö, jonka ratkaiseminen vaatii vielä tutkimusta ja erilaisten mallien laatimista. Suolta ei vapaudu metaania, jos pohjaveden pinta ei nouse yli 30 senttimetrin, ja hiilidioksidipäästöt pienenevät, kun suon kuivatus ei ulotu tätä syvemmälle. Metsänhoitoyhdistyksessä toteutamme hankkeet kokonaispakettina, jolloin vastaamme hankkeen ajan siitä syntyvistä kustannuksista ja laskutamme ne maanomistajilta sopimuksen mukaan joko tietyin välein tai kokonaan hankkeen valmistuttua. Nykysäännösten mukaisia hakemuksia voi jättää vuoden loppuun saakka.. Luonnontilaisten soiden hapettomasta turvekerroksesta vapautuu metaania, joka sekin on voimakas kasvihuonekaasu. 7 Millä keinoilla kunnostus ojituksen vesistö vaikutuksia pienennetään. Itse olen tässä asiassa kohtalaisen pidättyväinen, ainakin toistaiseksi. Samalla turvemaat ovat metsätaloudelle tärkeitä. 49 METSÄ Aarre 9/2020 7 kysymystä kunnostus ojituksesta Voiko ojituksen ympäristöhaittoja pienentää. Kykeneekö osittain umpeen kasvanut ojasto hoitamaan homman. Tuki on 60 % kokonaiskustannuksista silloin, kun kohde on vähintään 5 ha. L uonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston viime vuosien tutkimuksissa ojitetut suot ovat osoittautuneet arvioitua suuremmiksi vesistökuormituksen ja kasvihuonekaasujen päästölähteiksi. 5 Ketkä toteuttavat kunnostusojituksia. Huttunen: Metsänhoitoyhdistykset ja metsänhoitopalveluita tarjoavat yritykset. Yksi tutkittava keino pohjaveden pinnan vaihtelujen tasaamiseen on jatkuva kasvatus. Kunnostusojitukset ovat erityisosaamista vaativa työlaji, jossa suunnittelijan ja toteuttajan ammattitaito on tärkeää sekä metsätalouden että ympäristön kannalta parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Suovedet ruskeaksi värjäävän liukoisen orgaanisen aineksen huuhtoumiin on vaikea vaikuttaa muutoin kuin rajoittamalla huuhtoutumishuippuja. Pohjaveden pinnan vaihtelut lisäävät soiden ravinnekuormaa, sillä pohjaveden pinnan nousu esimerkiksi hakkuiden jälkeen lisää fosforin ja liukoisten kiintoaineiden huuhtoutumia. Myös ojitettujen soiden ennallistaminen lisää tätä kautta kasvihuonekaasupäästöjä. Valuma-alueen koon lisäksi vaikuttavat sen maaperän ominaisuudet kuten topografia, kalliopintojen määrä, maaperän lajitekoostumus ja maakerrosten paksuus. Kun ojitus alentaa suon pohjaveden pintaa, kuivuva turvekerros alkaa maatua ja osa turpeesta hajoaa hiilidioksidina ilmaan. Kemera-vinkki Kemera-tukea suometsän hoitoon myönnetään ojitusalueiden kunnostukseen ja vesiensuojelutöihin. Eniten kasvihuonekaasuja vapautuu reheviltä ojitetuilta soilta, keskija niukkaravinteisten turvemaiden päästöt ovat vähäisiä. Myös puuston kasvulle riittävä pohjaveden pinnan taso on 30–40 senttimetriä. Pohjaveden pinnan korkeudella on erilaisia vaikutuksia turvemaiden ravinnekuormaan ja kasvihuonekaasuihin. Tuki maksetaan toteuttajalle, joka vähentää tuen hankkeen loppulaskusta. Luken Markku Saarisen mukaan tutkimukset viittaavat siihen, että keinot, jotka tasaavat pohjaveden pinnan vaihteluja, vähentävät ojitetun suon haitallisia ympäristövaikutuksia. Tämä riippuu siitä, kuinka laajalta alueelta vesiä virtaa suometsään. Saarinen: Erilaisia menetelmiä on paljon: laskeutusaltaat, pintavalutuskentät, valuntaa puskuroivat kosteikot, virtaamansäätöpadot, ojanperkauksen kaivukatkot, kaivutyön ajoittaminen eri ajankohtiin eri osissa kunnostusojitusaluetta, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen ajoittaminen suhteessa avohakkuuajankohtaan, tarpeettomien ojanperkausten välttäminen ja niin edelleen. Turvemaiden metsätalouden suurin vesistökuormittaja on kiinteän ja liukoisen orgaanisen aineksen huuhtoutuminen. Tuettavan kohteen tulee olla vähintään 2 ha:n kokoinen yhtenäinen alue. 6 Voiko kunnostus ojituksen korvata hoitamalla suota jatkuvasti peitteisenä. Ojitetun suon ravinnekuormituksen ajateltiin aiemmin laskevan kymmenessä vuodessa luonnontilaisen suon tasolle, mutta Luonnonvarakeskuksen tutkimukset osoittavat typen huuhtoutumisen jatkuvan vuosikymmeniä turpeen maatuessa ja saattavan jopa kasvaa sitä mukaa, mitä kauemmin ojituksesta on. Runsas haihduttava puusto, vähintään 100– 120 kuutiota hehtaarilla, vähentää kunnostusojituksen tarvetta, eikä menetelmään sisälly pohjaveden pintaa nostavaa avohakkuuta. Puut haihduttavat vettä silloin, kun ilman suhteellinen kosteus on alhainen. Sitä vapautuu lisäksi ojitetuilta soilta, jos niiden pohjaveden pinta nousee esimerkiksi hakkuun jälkeen. Niillä sijaitsee viidennes maan puuvaroista, ja metsät lähestyvät lähivuosikymmeninä päätehakkuuikää. Kun ojitusaluetta ympäröivältä valuma-alueelta virtaa paljon vesiä, voi kysyä, riittääkö jatkuvasti peitteisen puuston haihdunta poistamaan kaiken suometsään tulevan veden turpeesta vai tarvitaanko ojaverkostoa avuksi. Niitä esiintyy erityisesti silloin, kun hyvin viljavan ojitusalueen vesipinta nousee avohakkuun jälkeen ja pintaturve joutuu hapettomiin oloihin. Kylmän ja sateisen sääjakson aikana haihdunta on olematonta, ja myös ravinnehäiriöistä ja metsä tuhoista kärsivän puuston haihdunta kapasiteetti voi laskea radikaalisti. vuoden 2020 loppuun Metsäkeskukselta Kemera-tukea 60 prosenttia hankkeen kustannuksista. Saarinen: Ainakin osittain
Klubitakki omilla rahoilla K uulun suuriin ikäluokkiin, joilla ei ollut viikkorahaa eikä paljon muutakaan. Marjoja poimimalla sai kasaan mukavia summia. RAIJA KAARNA MYLLYKOSKI. 50 Aarre 9/2020 METSÄ Vanhempien apuna Viimeisissä Töissä metsässä -kirjoituskilpailun teksteissä muistellaan sota-aikaa sekä vanhempien kanssa tehtyjä metsätöitä. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut ELINA LAMPELA | Kuvitus AINO SAARIKIVI Marjoja poimimalla sai kasaan mukavia summia. Kun tulin kotiin ostoksilta, meillä oli käymässä tuttu metsuri. Omaa rahaa kuitenkin oli kiva olla. Itikoita pyöri ympärillä paljon säästä riippuen. Metsäisessä kunnassa, jossa lapsuudenkotini oli, saattoi ansaita ahkeroitsemalla. Silloin täytyi aloittaa poiminta varhain, että pääsi pois ennen kuuminta ilta päivää. Teollisuuden marjanostaja ”Marja-Ukko” kiersi autolla määräpäivinä ostamassa saaliin, ja rahat sai käteen heti. Mieleeni jäi, kun hän kysyi: ”Onko tuo norttipusero?” Äitiäkin nauratti, ja kohta istuimme kaikki tyytyväisinä kahvipöydän ääressä. Eräänä syksynä minulla oli tavoite: halusin klubi takin, joka oli silloin muotia. Puolukoista ansaitsi paremmin. Silloin oli jo raikkaampaa ja marjoja kertyi nopeammin. Mustikan poiminta oli kuumaa hommaa. Esittelin hänelle takin ja keltaisen puseron, jotka olin marjastusrahoilla ostanut
Alkumatka sujuikin hyvin, mutta Saukkolassa isä jäi pienen kuorma-auton alle. Se oli niin kuuma kesä, että kun menimme Lahtelan rantaan uimaan, takasin Pietin mäen päälle tullessa tuli niin kova hiki, että päätimme lähteä takaisin järveen. Kotona emme uskaltaneet puhua mitään meidän seikkailuista, ennen kuin vasta pitkän ajan päästä. Me Armaksen kanssa päästiin jouluksi kotiin. Häntä ei tosin päästetty sisälle, vaan ikkunan läpi saimme seurustella. Seppälän Ollin talossa oli pärekaton teko käynnissä, noin tuhat neliömetriä. Minä ojensin kelkan jukon hänelle ja vedin hänet jään päälle. Tällä kertaa hänet määrättiin Mäntän keskusvarastolle sotapojille muonaa lähettämään. Liisi-sisko tuli seuraavalla viikolla ja pikkusisko Seija sitä seuraavalla. Minä löin äkkiä rautikkaan jäähän ja huusin että ”siellä on avovettä”. NIIN KAUNIS KESÄ joutui äkkiä pilvivarjojen peittoon. Tämä kurkkumätä oli yhtä vaarallinen tauti kuin koronavirus nykyään. Siihen sovimme kaikki kuusi lasta ja isä kyytiin, ja ajoimme Karkkilaan tohtori Haglundin hoiviin. Kun olimme kelkkailleet parisataa metriä, kuun valo alkoi nousta ja kävi pieni tuulen väre. Kyläläiset tulivat avuksi. Mainittakoon, että isämme kaksi veljeä ovat hukkuneet koulumatkallaan toisella puolella järveä vuonna 1904. Toinen jalka meni kahdesta kohdasta poikki. Isälläni oli yksi tuttu mies Lohjan vaneritehtaalla, joten hän lähti polkupyörällä Lohjalle uutta terää hakemaan. Siihen loppuivat katon teon kiireet ja tuli muita kiireitä tilalle. Hyvä kun olimme ensiksi saunan lämmittäneet. Tietysti miehet tekivät päreet loppuun ja navetan osa saatiin katettua, mutta liiterin osa jäi tekemättä. Sota syttyi ja tämä jäi tekemättä. Santalan rannasta pääsimme hyvin jäälle ja kelkkailimme niemen nokkaa ympäri Seppälän salmeen päin. Nyströmin Matin kanssa kävimme sunnuntaiaamuna onkimassa Armaksen kelkan ylös pitkä vartisella tukkikeksillä. päivä vuonna 1939, ja minä täytin 10 vuotta. Kun syystyöt saatiin tehdyksi, marraskuun viimeisenä eli Antin päivänä alkoi talvisota. Minä, Armas ja Saara jäimme Karkkilan sairaalaan. Armas oli hiukan edellä eikä saanut kelkkaa niin nopeasti pysähtymään, hän vajosi jäihin. Talvi kului rysiä kutomalla. Yli 20 kiloa painava terä sidottiin polkupyörän runkoon kiinni. HUHTIKUUN ENSIMMÄISENÄ lauantaina vuonna 1945 isä sanoi, että ”menkääs te pojat taas saunaa lämmittämään”. Saara seuraavalla viikolla. Meiltä oli kaksi hevosta sodassa. Sain ajatuksen, että mennääs tuonne jäälle kelkkailemaan, Lumi oli sulanut jo jään päältä. Lopulta asiat onneksi selvisivät. Silloin äidille tuli hätä käteen: lapset on saatava äkkiä lääkäriin! Isä tilasi Tammisen henkilöauton Nummelta. Niin alkoi kotimatka. Syksyllä 1944, kun sota vihdoin loppui, minä kävin rippikoulua. Poliisi saapui eräänä päivänä ja kysyi minulta, ”missäs isäsi on”. Poliisi astui sisälle ja sanoi, että ”täällä sinä vaan makaat, sinä olet karkuun juossut”. KUN KEVÄT SAAPUI, oli isä taas jalkeilla ja pikkuhiljaa hän alkoi kävellä. Lääkärin olisi pitänyt ilmoittaa sotilaspiiriin, että isäni makaa sairaalassa. Sotilaspiiristä tuli kysely poliisi Salikoskelta: onko Vihtori Rautanen sotilaskarkuri, kun ei hän ole saapunut varuskuntaan. 51 Aarre 9/2020 METSÄ Muistoja sota-ajalta O li kesäkuun 28. Jalka oli vedossa edelleen. Kun isä tuli toista hevosta hakemaan Karkkilan asemalta, hän tuli samalla katsomaan meitä kurkkumätäsairaalaan. Pärehöylässä oli niin huono terä, ettei isäni enää alkanut sillä terällä höyläämään. Kun olimme muutaman pesällisen polttaneet, oli sauna jo melko lämmin. Isäni sai kutsun sotaan. Isäni sanoi kuulleensa lääkärien keskustelleen, että jalka on uudelleen katkaistava, kun jalkaterä osoitti 45 astetta ulospäin. Niinpä Helsingissä sairaalat tyhjennettiin, ja isäni sai siirron Pusulaan. LEO RAUTANEN PUSULA Toinen jalka meni kahdesta kohdasta poikki.. Käännyimme ympäri, Armas istui minun kelkkaan ja ajoimme kovaa vauhtia suoraan saunaan. Vain Alli-siskoon tauti ei tarttunut, vaikka hän oli joka paikassa muiden mukana. Minä vastasin, että ”tuolla hän on kammarissa”. Meitä lapsia oli Seppälän kylässä ainakin kymmenen. Talvella 1945 en voinut osallistua ollenkaan hiihtokilpailuihin, koska kurkkumätä löi jonkun jälkitaudin polviin, mutta kyllä ne sitten hiljaa hiihdellessä paranivat. Pakkasta oli 10 astetta. Yksi poika kuoli viereiseen sänkyyn. Kun jatkosota syttyi, hän sai jälleen kutsun astua palvelukseen. Meillä oli vanhan ajan kiuas, jota sai lämmittää puoli päivää. Joulukuun ensimmäisenä päivänä minulle nousi kuume, toisena päivänä veljelleni Armakselle ja kolmantena päivänä siskolleni Saaralle. Vaikka päreitä oli aika paljon, tuntui, että ne loppuvat kesken
Nuoruudessa pääsin jälleen istutustyöhön, kun isän ostaman metsätilan pellot istutettiin. Meiltä katosivat tukkisakset hankeen. Oikeastaan ensimmäiset kunnolliset muistoni metsätöistä ovat lukioajoilta. Olen ollut istuttamassa myös mäntyjä ja polkaissut siementä maahan. Oli paljon lunta ja hankala kahlata lumessa. Löysin isäni kalenterin, johon hän oli tehnyt muistiinpanoja tekemistämme metsätöistä. Nyt aikuisena olen poiminut marjoja paljon kesäisin, mustikoita, vattuja, puolukoita, karpaloita ja joskus lakkojakin. Enpä minä siellä paljon mitään tehnyt, mutta muistan kun näin kannon päällä sarvijaakon ja säikähdin. Poimin niitä lähimetsästä. Tänä päivänä paikalla kasvaa hyvin harvennettu varttunut kuusikko. Metsämme sijaitsi sen verran kaukana, että työhön lähdettiin koko päiväksi eväiden kanssa. Metsää hoitaessa riittää aina töitä, jos ei muuta niin polttopuun tekoa. Minulla on ollut marjanpoimintatyötä jo nuorena, kun poimin mansikoita lähitilalla. Työ oli tuolloin paljon helpompaa pottiputkilla ja paakkutaimilla. Nyt isän jo kuoltua olemme noita peltoja harventaneet osittain hankintahakkuuna mönkijällä puita ajaen tienvarteen sisarusten ja nykyisen nuorison voimin, osittain metsäkonevoimin. TARJA KINNUNEN RUUHIMÄKI wood-mizer falkberg 111x142.indd 1 1.10.2020 10:00:13. KATI AUVINEN KUOPIO L apsena katsoin jännittyneenä, kun isä nosti hatusta arvan isoisän perinnönjaossa. Yhdessä vanhempien kanssa tehty metsätyö on luonut pohjaa nykyiselle metsäkiinnostukselleni. Tuntui mukavalta puuhalta kerätä rankoja tukkisaksilla kasaan, kun isä sahasi niitä rangoiksi. O lin alle kouluikäinen, kun olin isän kaverina metsässä kylvämässä männyn siemeniä hiekkakankaan laikkuihin. Sitten kävimme heinimässä ja raivaamassa. Maasto oli kivistä ja oli vaikea kuokalla löytää maata kuusen avojuurille. Metsästä löytää aina jotakin tekemistä, ja moottorisaha on siinä hyvä työtoveri. Lapsuudesta muistan myös moottorisahan tuoksun, kun isä oli tuonut sahan lämpimään huoneeseen rassattavaksi. 52 Aarre 9/2020 METSÄ Isän kanssa metsätöissä Istutuksista hankintahakkuisiin KIRJOITUSKILPAILU Lapsuudesta muistan myös moottorisahan tuoksun. Muistan myös, kun kouluun piti viedä muutama litra puolukoita. Palstaamme sattui juuri tehty aukko, joten jouduimme heti metsätöihin. Muistan, että ensimmäinen työni metsässä ei ollut kovin helppo. Päivän päätteeksi poimittiin hillat ja mustikat kotiin viemisiksi ja työn nostamat hiet huuhdottiin uimalla kyläkoulun rannassa. Aikuisena olen opetellut moottorisahan käytön ja ollut apuna metsätöissä, harvennushakkuissa. Metsätöissä saa mukavasti liikuntaa samalla, kun tekee jotain hyödyllistä. Kaikenlaisia metsätöitä on tullut tehtyä: heinien kitkemistä taimien ympäriltä, risusavottaa, polttopuiden keruuta ja ihan isojen tukkipuidenkin kaatoa joskus. Niitä etsittiin tovi, kunnes löydettiin kuin löydettiinkin ne. Se on minulle aarre muistona noista ajoista. Keräsin isän kanssa syyslomalla leppärankoja polttopuuksi. Yhtenä talvena olimme isän kanssa harventamassa nuorta männikköä mäellä
Yritysnäkyvyytesi vastuullinen kumppani www.punamusta.com ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 100-prosenttisen hiilineutraalit painotuotteet syntyvät vähentäessämme ympäristön kuormitusta tuotannon jokaisessa vaiheessa. Jäljelle jäävät vähäiset päästöt kompensoimme lyhentämättöminä Gold Standard-sertifioitujen ilmastoprojektien kautta. Valitse vastuullisesti – paina hiilineutraalisti.. JÄTÄ PYSYVÄ MUISTIJÄLKI BRÄNDISTÄSI HIILINEUTRAALISTI Näyttävä asiakaslehti tai laatua huokuva vastuullisuusraportti jää vastaanottajan mieleen, kun se on painettu yrityksesi arvojen mukaisesti – täysin hiilineutraalina
Allas on saanut nimensä sen kaakkoisrannalla sijaitsevasta Lokan kylästä. 54 Aarre 9/2020 JUURET Lokan tekojärvi Sompio. Sompion aapamaiden hukuttaminen sai ankaraa arvostelua paitsi alueen asukkailta myös luonnonsuojelijoilta. 54 Aarre 9/2020 JUURET SOMPION KIVELIÖILLÄ Itä-Lapin Sompio oli metsien, aapojen, jokien ja tunturien maa, jota metsäsaamelaiset asuttivat. Vanhaa Sompiota ei enää ole. Altaan avulla säädellään Kemijoen voimalaitoksille tarvittavaa vesimäärää. Lokan tekojärven täyttö aloitettiin vuonna 1967. JUURET Teksti ja kuvat ARTO KOMULAINEN Lokan tekojärvi Lokan tekojärvi on Euroopan unionin suurin tekojärvi. Vuotson kanava yhdistää Lokan tekojärven toiseen suureen Lapin tekojärveen, Porttipahdan altaaseen
55 Aarre 9/2020 JUURET. 55 Aarre 9/2020 JUURET Lokan tekojärvi peitti vanhan Sompion vuonna 1967. Tekojärven pinta-ala on 216–418 km 2 riippuen säännöstellyn järven vedenkorkeudesta
Aikanaan Luiro oli yli 200 kilometriä pitkä joki, joka useista toisista Lapin joista poiketen virtasi lähes pelkästään kiveliöitten eli erämaitten halki. Lähdin saman tien takaisin, mutta pimeässä ajelin loppumatkan, tuttua jokea.” Porot uivat lautalta toiselle Lokassa Alakorva on asunut viisikymmentä vuotta. Ja virtaa edelleen, Lokan tekojärven mittaa lyhyempänä. ”Ennen allasta saattoi kesässä olla saman verran käyntejä siellä.” Kun uitto siirtyi kumipyörille, Urpo Alakorva oli itsekin mukana puunajossa rekalla. Turistit tulivat postiautolla Korvaseen, ja minä niitä ruukasin viedä Karapuljuun.” Yhden kerran postiauto toi neljä turistinaista sovittuun paikkaan, jossa Urpo oli veneen kanssa heitä vastassa. Oli jo ilta, kun pääsimme perille. Kuva vuodelta 1958.. ”Olen kulkenut nulikasta asti joella, ensin isän matkassa harria pyytämässä”, Alakorva muistelee. Tie tuli Vuotsosta Mutenian ja Korvasen kautta Lokkaan. Käymme katsomassa jokivenettä, jolla hän aikoinaan kuljetti turisteja Luirojoella. Nykyään kairassa saa Urpo Alakorvan mukaan kävellä päiväkausia niin, ettei näe tai kuule muita kulkijoita. Se oli Suomen suurin suo ja Euroopan suurin aapasuo. Kyllä maisemat menivät hankalan näköisiksi.” ”Metsähallitus myi rantametsiä leveranssimiehille, jotka myivät puut eteenpäin Kemiyhtiölle ja Veitsiluodolle. Arvopuut kerättiin, loput jäivät veden alle, ja siellä kai ne ovat vieläkin.” Veden noustua turvelautat peittivät kolmanneksen pinnasta. JUURET Syysaamun aurinko nousee vanhan Sompion takaa. 56 Aarre 9/2020 JUURET S yyskuun päivä on kaunis, koivut loistavat keltaisina, kun tapaamme Urpo Alakorvan hänen kotipihallaan Lokan kylässä. ”Hävitys kotiseudulla alkoi 60-luvun alussa, kun tulevan altaan rantametsiä alettiin hakkaamaan. Kuva on otettu Koitelaisen päältä koillisen suuntaan. ”Naiset alkoivat kyselemään, milloinka se venekyytimies tulee. Jänkää ja aapaa Luiron varsilla riitti, mahtavimpana 70 neliökilometrin laajuinen Posoaapa. ”Porot niillä kävelivät ja uivat lautalta toiselle, vanhoilla laidunmaillaan”, Alakorva kertoo. Tekojärven tulon jälkeen hän ei ole käynyt kuin parikymmentä kertaa Karapuljussa. Minäkin pystyin sillä ajamaan jo alle kymmenvuotiaana. Urpo Alakorva ajaa moottorilla Luirolla Korvasessa 12-vuotiaana. Samoin hukkuivat Korvasen, Rieston ja Kurujärven kylät sekä osa Muteniaa. Ruskaa Koitelaisen tunturissa. ”Sitä ennen kerkesin käydä Karapuljussa veneellä varmaan satoja kertoja. ”Itse asiassa viidettäkymmenettä vuotta.” Erämaitten Luiro Vanhan Sompion jakoi pohjoisesta etelään Luirojoki, aapojen ja korpien läpi mutkitteleva virta, joka saa alkunsa pikkuisten Luiroja Kopsusjärvien latvapuroista, mahtavan Sokostin länsirinteiltä. ”Rinkat kuitenkin heitettiin kyytiin ja lähdin ajamaan Luiroa ylöspäin. Eipä silloin muuta harrastusta ollut, kun vain pääsi livahtamaan joelle.” Urpo oli yhdeksäntoista, kun hän lähti evakkoon kotikylästään Korvasesta vuonna 1967 Lokan tekojärven alta. ”50-luvun puolivälissä isä hommasi ensimmäisen Johnson-perämoottorin. Minä kun olin sellainen pojannulikka, niin eivät naiset arvanneet minua kyytimieheksi”, Alakorva naurahtaa. Posoaavan peitti alleen Lokan tekojärvi
Keinoja kaihtamatta Mosku hankki takaisin vääryydellä viedyt porot. Mosku ystävystyi sittemmin kenraaliksi ylenneen Kurt Walleniuksen kanssa. Lokasta Luiron yläjuoksua on matkaa Karapuljuun mutkineen noin 50 kilometriä. Museovirasto kunnosti rakennukset vuonna 1998. Moskun talo Ala-Ponku piharakennuksineen sijaitsee Lokan tekoaltaan koillispuolella. Viimeinen loveen lankeaminen epäonnistui. Vaikka Urpo Alakorva ei enää järjestä veneretkiä Luirolla, on joki edelleen veneiltävässä kunnossa. Elää paikannimissä Vanhan Sompion voidaan katsoa kadonneen Lokan tekojärven myötä. Akmeelin hautapaikka on Sompiojärven itärannalla. Karapuljun autiotuvalla voi rauhoittua vaikkapa lukemaan Moskun pojan Lauri Hihnavaaran mainiota kirjaa Luiron laulu, joka kertoo sompiolaisten elämästä. Vanhan Sompion alueella eli Lokan tekojärven ympäristössä on tunnettuja retkikohteita. Mosku eli Aleksanteri Hihna vaara oli Sompion kuuluisa poromies ja metsäsissi. Urpo Alakorva kävi veneellä Karapuljussa satoja kertoja ennen Lokan tekojärven tuloa. Pikkuhiljaa Moskusta tuli suuromistaja: 1930-luvulla hänellä tiedettiin olleen yli tuhannen poron tokka. Kaverusten retkillä sattui ja tapahtui. Mosku kuoli 55-vuotiaana Sodankylässä. Matkan varrella voi pistäytyä Uulalan erämaatalolla. Vaimo unohti sanat, ja niin Akmeeli ei koskaan lovestaan herännyt. Akmeeli kokosi Sodankylän, Sompion ja Keminkylän soturit yhteen ja löi Venäjältä tulleen vainolaisen. Joki on edelleen veneiltävässä kunnossa. Akmeeli ja Mosku Ennen kristinuskon saapumista Sompioon siellä vaikutti 1600-luvulla Lapin ehkä tunnetuin ja arvostetuin tietäjä, samaani ja sotapäällikkö Akmeeli. Pohjois-Sodankylän matkailuyhdistys käyttää markkinoinnissaan Sompio-teemaa. Sompion epäilemättä kuuluisin henkilö on ollut porokeisari ja metsäsissi Aleksanteri Hihnavaara eli Mosku (1882–1938). Sompion viimeinen tietäjä ja parantaja oli Polvari-Jaakko eli Jaakko Alariesto (1823–1880). Hän oli lovinoita, eli hänen tiedettiin kykenevän rumpua lyömällä lankeamaan loveen eli vaipumaan taianomaiseen mielentilaan ja saamaan apua tuonpuoleisesta. Kovaja teräväpäinen erämaiden asukki tunnettiin yhteenotoista porovarkaiden kanssa. Nimenä Sompio esiintyy vielä Sompion luonnonpuistossa, Sompiojärvessä ja Sodankylän Sompio-paikallislehdessä. Näistä on luettavissa molempien herrojen elämäkerroista. KUVA YKSITYISKOKOELMA. 57 Aarre 9/2020 JUURET ”Se on vähän niin, että kun katuvalot lakkaavat näkymästä, tulee turistilla kiire kääntyä takaisin”, mies naurahtaa. Ennen loveen vaipumista Akmeeli kertoi vaimolleen sanat, joilla tämän tuli miehensä jonkin ajan kuluttua herättää. Talon pihapiirissä voi käydä vapaasti ja pitää taukoa avoinna olevassa kodassa. Niistä kaksi kiinnostavinta ovat Sompion luonnonpuisto järven pohjoispuolella sekä Koitelaisen noin 50 000 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue järven eteläpuolella. Hän oli taiteilija Andreas Alarieston isoisän veli. Taustalla vasemmalla Nattaset. Maisema Lokan kyläs tä pohjoiseen yli Lokan tekojärven. Koitelaisen karu tunturijono on syrjässä tieltä, eikä sinne ole opastettuja reittejä. Mosku paimensi porokarjaansa myös keväisin ja kesäisin, ja näin hän oli hyvin selvillä poroelostaan. Kelo köllöttelee Koitelaisen luonnon suojelualueella
KIRJOJA SOMPIOSTA Samuli Paulaharju: Sompio – Luiron korpien vanhaa elämää (Salakirjat 1939) Sakari Kännö: Mosku, (WSOY 1992) Lauri Hihnavaara: Luiron laulu (WSOY 2002) Yrjö Teeriaho: Muuttuva Sompio (Ykin Kartat Oy 2011) JUURET Koitelaisen vaikeakulkuista lakimaastoa tunturin pohjoispäässä. Graniitti on Nattasilla niin kovaa, ettei jääkausi ole siihen kunnolla pystynyt. Heidän tulonsa myötä lapinkyläjärjestelmä lakkasi olemasta 1770–80-luvuilla. Se käsitti enää nykyisen Lokan tekojärven seudulla sijainneet kylät Mutenian, Korvasen, Rieston, Kurujärven ja Lokan. Laajalla Sompion alueella metsien ja vetten viljaa piisasi. Nykyisen Suomen Lapin alueella sijaitsi yksi Lapinmaan erillinen alue, Kemin Lappi. Kuusikelovanhus pötköttelee Lokan erämaassa, vanhan Sompion maisemissa.. Siihen kuului 13 lapinkylää, saameksi siidaa. Ne noudattavat pääpiirtein vedenjakajaseutuja, valuma-alueita. Tilalle tulivat kunnat, joiden rajat useassa kohtaa noudattavat lapinkylien rajoja. Koitelaisen luonnonsuojelualue on noin 50 000 hehtaarin kokoinen. Alueena Sompio oli laajempi Saariselän tunturien etelälaidalta etelään Tanhuaan saakka, lännestä Vuotsosta itään aina Luirojoen latvavesille. Suojeltuna on vanhan Sompion alueen kiveliöitä eli erämaata. On oletettu, että metsästykseen, kalastukseen ja pienimuotoiseen poronhoitoon perustuva lapinkyläjärjestelmä olisi vallinnut koko saamelaisten asuttamalla alueella 1500-luvulta alkaen. Ruotsalaiset ja suomalaiset saapuivat etelästä saamelaisalueille. Sompion luonnonpuiston Pyhä-Nattasen punainen graniitti on lohkeillut näyttäviksi tooreiksi. Yksi näistä oli Sompio. Näin myös Sompiossa. 58 Aarre 9/2020 JUURET Osa historiallista Lapinmaata S ompio kuului historialliseen Lapinmaahan, joka sijaitsi pääosin nykyisten Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosien sekä Venäjän Kuolan alueella. Sompion lapinkylä ulottui pohjoisessa Inariin, lännessä Sodankylään, idässä Kuolajärveen ja etelässä Kemijärveen. Sompion itäinen osa Keminkylä irtautui Sompiosta 1700-luvun alussa. Siida-sanan on katsottu viittaavan erityiseen kyläyhteisöön, jossa oli itsenäinen hallintoyksikkö ja jossa muun muassa harjoitettiin elinkeinoja yhteiseen lukuun. Sompio pieneni. Tämän huomasivat aikojen kuluessa myös lantalaiset
Vastaa näin Lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 11.11.2020 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 9, PL 440, 00101 Helsinki. Ristikon 9/2020 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 11/2020. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. 8–16). Tai täytä ristikon palautuslomake osoitteessa aarrelehti.fi/ristikko. 020 413 2277 (ark. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 9/2020. 59 Aarre 9/2020 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 7/2020 voittajia: Tarja Ahl, Laukaa Marja Huimala, Hasula Päivi Tolppanen, Siikajärvi Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Ristikon 7/2020 ratkaisu: Avainsana: ALUEMERI Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruu tujen kirjaimista. Avain sanassa on kahdeksan kirjainta. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n Tilaajapalveluun: puh
Tulikiven Raita-vuolukivitakkaa on saatavilla kolmessa vakiokorkeudessa. TULISIJAT. Pintavaihtoehdoissakin on valinnanvaraa. 60 Aarre 9/2020 PUU Varaavan takan tulipesässä voi polttaa klapeja tai pellettejä
Nykyaikaisen talon lämmitykseen saattaa riittää entistä pienempi tulisija, ja erityisesti tämä koskee energiatehokkaita rakennuksia. Tulisija kodin ja tarpeen mukaan Tulisijan tulee olla rakennukseen sopiva, hyötysuhteeltaan hyvä ja vähäpäästöinen mutta myös kodin sisustukseen ja henkeen istuva. Takkoja, leivinuuneja ja kiukaita on pientaloissa sekä maatilojen asuinrakennuksissa. Kamiinoita ja puulämmitteisiä kiukaita suositaan esimerkiksi kesämökeillä, korjaamoilla, työhuoneissa ja retkituvissa. Teksti JARI KUPIAINEN | Kuvat VALMISTAJAT Useimpaan uuteen pientaloon asennetaankin tulisija. Laite on usein varsinaisen järjestelmän kuten sähkötai hakelämmityksen, kauko-, maalämmön tai näiden yhdistelmien varajärjestelmä. Kilo kuivaa polttopuuta sisältää noin neljä kilowattituntia energiaa. Tulisijan tärkein tehtävä on lämmittää. Tulisijan käyttö vaatii halua, osaamista sekä kuivia polttopuita. Tulisijojen uudet päästörajat tule vat voimaan vuo den 2022 alussa. M aassamme on Rakennustutkimus RTS:n mukaan yli kaksi miljoonaa tulisijaa. Mikäli rakennuksen vuotuinen lämmitysenergian kulutus on 20 000 kWh ja tulisijan hyötysuhde 80 prosenttia, tarvitaan 20 irtokuutiota eli noin 12 pinokuutiota koivupilkettä. Tämä merkitsee yleensä hyvää lämmitystehoa ja pieniä päästöjä. Hyötysuhde 82 %, nimellisteho 5,7 kW, lämmitettävä ala 40–120 m 2 . Tulisijoissa käytetään energiaPäästöt pieniksi Suomessa 76 prosentilla oma kotiasujista on varaava takka tai uuni, puukiuas on 37 prosentilla. Vanhoissa kerrostaloasunnoissakin voi olla tulisijoja. Hyvässä tulisijas sa on korkea ko konaishyötysuhde ja suuri lämmön tuotto. 61 Aarre 9/2020 PUU Kiertoilmatakka luovuttaa lämpöä nopeasti ja lämmityksen alusta alkaen. Lämmittäjä saattaa tuntea pärjäävänsä säällä kuin säällä. Tulikivi Pielinen Palas. Useiden valmista jien tulisijat täyt tävät jo nyt uudet päästörajat. Varaavan tulisijan hyöty suhde on 80–90, kevyttulisijan 70–80, kiukaan 50–75, avotakan 30–40 prosenttia. Kun talo on hyvin rakennettu ja tiivis, pulmana saattaa olla liian tehokas tulisija, rakennuksen turha lämpiäminen ja jopa tuuletuksen tarve. Puulämmitys vä hentää Suomessa sähkönkulutusta yhden ydinvoi malayksikön ver ran. Joissain takkamalleissa lämpöenergiaa varastoidaan veteen ja jaetaan lattialämpönä. Tehokasta huolto varmuutta Tulisijat ovat hyötysuhteeltaan entistä parempia. Näistä kaksi kolmannesta menee remonttikohteisiin ja yksi kolmannes uudisrakennuksiin. VTT:n mukaan sähkölämmittäjä voi talvipakkasilla korvata lämmitystarpeesta jopa puolet varaavan takan avulla. Jos tulisija on lisälämmönlähde ja hyötysuhde 75 prosenttia, koivuklapeja kuluu seitsemän irtokuutiota eli noin neljä pinokuutiota. Uudisja korjauskohteisiin Maassamme myydään vuosittain noin 25 000 varaavaa tulisijaa ja kevyttulisijaa sekä 15 000 puulämmitteistä kiuasta. Huoltovarmuuden lisäksi tulisija voi tuoda myös henkistä riippumattomuutta. Tulisija vaatii hy vän ja lämmön kestävyydeltään sopivan hormin.. Pienhiukkaspäästöjä vähennetään oikealla poltto tekniikalla ja kui villa polttopuilla. Tulisija antaa lämpöä myös sähkökatkoksen aikana
Uuteen rakennukseen tulisijan voi hankkia suhteellisen vapaasti lämmitystarpeen, taloudellisten mahdollisuuksien ja ulkonäön perusteella. Savupiippu valitaan tiili-, harkkoja teräspiipun väliltä. Kiertoilmatakassa on takkasydän ja kuorirakenne. LISÄTIETOJA harvia.fi | nunnauuni.fi | schiedel.fi | tulikivi.fi | tiileri.fi | tsy.fi | uunisepat.fi Varaava tulisija tulisi saada mahdollisimman keskelle asuntoa. Kevyttulisijoja ovat kamiinat, kevyttakat, kiertoilmatakat, pienet liedet ja kiukaat. Mitä painavamman tulisijan valitsee, sen parempi laitteen lämmönvarauskyky yleensä on. TULISIJAT. Laitteet soveltuvat tiloihin, joissa lämpöä tarvitaan nopeasti ja polttopuita on hyvin saatavilla. Niiden lämmitysteho on kokoon ja painoon nähden korkea. Vanhassa rakennuksessa pitää lisäksi huomioida lattian kantavuus, savuhormin kunto, korvausilman saanti ja paloturvallisuus. Kevyttakan ja kiertoilmatakan lämmitysaikaa ja lämmitystehoa voi säätää. Kevyttulisijalla voi lämmittää huoneen, varaava tulisija luovuttaa lämpöä pitkään jopa koko asunnon tarpeisiin. Tulisijat voivat painaa 400–4 000 kiloa ja maksaa 500–10 000 euroa. Kevyttulisijat painavat muutamasta kymmenestä useaan sataan kiloon ja voivat maksaa 200–2 000 euroa. Tulisijat jaotellaan painon, materiaalin ja lämmönvarauskyvyn mukaan kevyttulisijoihin ja varaaviin tulisijoihin. Varaaviin tulisijoihin luetaan takat, takkaleivinuunit, leivinuunit, massiiviset liedet, pönttöuunit, keraamiset takat ja myös kertalämmitteinen kiuas. merkintää helpottamassa valintaa samaan tapaan kuin kodinkoneissa. Tulisijan ja savuhormin tulee sopia hyvin yhteen. Savupiipun tehtävä on viedä tulisijan savukaasut turvallisesti hormin kautta ulkoilmaan. Kamiinat ja kevyttakat valmistetaan teräksestä ja valuraudasta. Yksittäisen huoneen tulisijan paikan määrittelee usein se, missä savuhormi sijaitsee. Näistä kehittyi sisäänlämpiävä leivinuuni ja myöhemmin massiiviset takat ja takkauunit. Hormiin ei saa johtaa kuumempia savukaasuja kuin valmistaja suosittelee. Tulisija painaa 1 310 kg ja laitteen korkeus on 2 250 mm. Laitteet soveltuvat päätai varalämmityslähteeksi asuntoihin. Kivikuoppaan tehty avotuli oli taloustulisijan ensimmäinen muoto maassamme, idästä tullut kivikiuas puolestaan ensimmäinen varaava tulisija. Varaavat tulisijat tehdään lämmönkestävästä ja hyvin lämpöä johtavasta materiaalista kuten poltetuista tiilistä, vuolukivestä, luonnonkivestä tai valumassasta. Erilaisia tulisijatyyppejä Tulisijoja on suunniteltu erilaisiin asumistarpeisiin. Kevyttakan kuoriosa voi olla keramiikkaa, vuolukiveä tai käsiteltyä terästä. Hyötysuhde 91 %, lämmöntuotto 33 kWh. Myös pellettiä polttava pellettitakka muistuttaa kiertoilmatakkaa. Tärkeintä on, että asukas on tyytyväinen tuotteeseen laadun ja hinnan puolesta, ja tulisija lämmittää asunnon suunnitellulla tavalla. Pienikin varaava tulisija voi luovuttaa lämpöä vielä vuorokauden jälkeen. 62 Aarre 9/2020 PUU Pönttöuunin sisällä on massatiiliä varaamassa lämpöä. Takka, pönttöuuni ja iso kiuas on tarkoitettu lämmittämiseen, leivinuuni ja liesi myös ruuan tekoon. Varaava tulisija kuten takkauuni tulisi saada mahdollisimman keskelle asuntoa, jotta lämpö jakautuisi tasaisesti. Tiileri Aino
63 Aarre 9/2020 PUU Tulikiven Karelia Saramo -takan hyötysuhde on 83 %, paino 2 090 kg, korkeus 1 800 mm ja lämmöntuotto 60 kWh. Polttopuut kannattaa säilyttää ilmavassa, sateenpitävässä ja maanpinnan tasosta korkeammalla olevassa varastossa. Häkävaroitin on hyvä valinta tulisijaa käytettäessä, ja asukkaan tulee muistaa myös nuohous. Teho 15,9 kW, kivitila 200 kg, saunan maksimikoko 24 m 3 . Pellettilämmittämisessä tulee varoa laitteen liiallista kuumenemista. Kiukaan päästöjä on saatu pudotettua tulipesän muotoilulla ja ohjatulla ilmankierrolla. Puiden tulee mahtua hyvin palotilaan, eikä palotilaa pidä ahtaa täyteen. Vakituisessa asunnossa nuohous tehdään vuosittain ja vapaa-ajan asunnoissa yleensä joka kolmas vuosi. Tulisija toimii parhaiten puhtailla ja kuivilla eli 15–20 kosteusprosentin klapeilla. Klapeja pitää tehdä itse tai ostaa valmiina. Omien polttopuiden tekeminen vaatii metsää, viitseliäisyyttä ja sopivia työkaluja. Rakennusmääräyskokoelmista selviää paloturvallisuuteen kuten savuhormiin ja rakenteisiin liittyvät vaatimukset. Polttopuun hankkiminen ja säilyttäminen ovat tulisijan käyttäjän tärkeitä kysymyksiä. Hormiin ei saa johtaa kuumempia savukaasuja kuin valmistaja suosittelee. Kamiinat luovuttavat lämpöä nopeasti ja sopivat hyvin pieniin tiloihin. Valmistajan ohjeista voi tarkistaa tulisijan käyttöön ja suojaetäisyyksiin liittyvät asiat. Tulisijan ja savuhormin tulee sopia hyvin yhteen. Silloin päästöt ovat vähimmillään. Kerran päivässä lämmitettäessä klapeja voi kulua tavallisena talvena 2–5 kuutiometriä ja useampaa tulisijaa hyödynnettäessä 5–15 kuutiometriä. Schiedel Savuhormistot. Tulisijaan voidaan asentaa ilman jakoa ja samalla lämmitystä tehostava laitteisto. Puhdasta, kuivaa puuta T ulisijoissa voi polttaa puuta, joissakin malleissa myös pellettejä. Harvia Legend. Klapit tulee tuoda sisälle vuorokausi ennen polttamista. Tulikivi Senso.. Pelletit ovat teollisuuden sivuvirrasta kuten sahanpurusta valmistettuja ja muotoon puristettuja paloja, joilla on kokoonsa nähden suuri lämpöarvo. Kokonaisuutta ohjataan älypuhelimen sovelluksella. Tiileri León
PUUTALO Sukutalon suojelijat Vanhan hirsitalon peruskorjaus toi Elisa ja Hannu Tapolalle monta yllätystä aikojen takaa. Nyt hirsien päältä on poistettu monta kerrosta tapetteja, joista pala jäi eteisen seinälle muistoksi. 64 Aarre 9/2020 PUU Seinähirret ovat 1830luvun lopulta. Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat JYRKI LUUKKONEN. Myös sitä vanhempia, tulipalossa säästyneitä hirsiä on talossa käytetty uudelleen. Yksi oli iloinen, toinen haikea ja kolmas hiukan hurja
65 Aarre 9/2020 PUU Elisa ja Hannu Tapola suosivat syksyllä kypsyviä talviomenoita. 65 Aarre 9/2020 PUU. Lempäälässä sijaitseva hirsi talo on Hannun suku tilan päärakennus ja valmis tunut noin vuonna 1840. ”Ne säilyvät kellarissa hyvin helmikuulle saakka ja ovat parhaimmillaan jouluna.” PUUTALO Täällä asuvat Elisa ja Hannu Tapola, eläke päiviään viettävät sai raanhoitaja ja metsänhoitaja
Sisäänkäyntejä talossa on kaksi: toinen oli aikoinaan tarkoitettu arkikäyttöön, toinen vieraille. Läheltä on löytynyt rautakautisia polttokalmistoja ja merkkejä kivikauden arjesta. PUUTALO Uuden kuistin kauniit ikkunat ja pariovet on kierrätetty tilan vieraspytingistä, joka purettiin 50 vuotta sitten. ”Haluamme vaalia sukuhistoriaa ja kulttuurimaisemaa. Keittiö ja kamarit muodostavat talon toisen puoliskon, pirtti toisen. Hänelle ja Elisalle talo päätyi Hannun vanhempien kuoleman jälkeen. Talo sijaitsee Lempäälässä, Mottisen kulttuurimaisema-alueella. Suurpalon tuhkasta Nauriinkeltaisen päärakennuksen katolla metalliviiri julistaa vuotta 1743. Elisa purjon kanssa kasvimaalla. ”Länsipäädyn makuuhuoneesta näen koko 24-metrisen talon läpi itäpäädyn pirttiin”, Hannu kuvailee. Ajoituksen varmisti hirsien lustoanalyysi”, pohtii isäntä, joka on koulutukseltaan metsänhoitaja. Ennen järvi tosin lainehti useita metrejä korkeammalla kuin nyt. Niiden väliin jäävät kodinhoitotilat ja entinen puhelinkamari, nykyinen televisioja lukunurkkaus. Siitä saakka Mottiset ovat todistettavasti asuneet mäellä. Siitä pelkästään vanha talo pitää huolen, vaikka peruskorjaus onkin saatu hyvään malliin.” Kirjekätkö sahanpuruissa ”Olen syntynyt tuon oven takana”, Hannu näyttää keittiössä. Oma kasvimaa antaa satoa pitkälle syksyyn. Välioven toisella puolen on nyt Hannun työhuone ja sen takana parin makuuhuone. 66 Aarre 9/2020 PUU M illaistakohan elämä silloin oli?” Ajatuksissaan Elisa ja Hannu Tapola ovat usein kurottaneet kohti menneisyyttä sen jälkeen, kun he vuonna 2007 alkoivat remontoida kodikseen Hannun sukutilan vanhaa päärakennusta. Eläkkeelle hän jäi kolmisen vuotta sitten sosiaalija terveysministeriöstä työturvallisuusasioiden parista. ”Lemposten kylällä riehui vuonna 1836 tuhoisa suurpalo, joka vei Mottisenkin rakennukset. Leveyttä suorakaiteen muotoisella rakennuksella on kahdeksan metriä. Purjon lisäksi Elisa Tapola kasvattaa muun muassa kesäkurpitsaa, porkkanaa, punajuurta ja salaattia.. Päärakennuksen lisäksi tuli peltoja, metsää, vanha navetta, lato, pihasauna, maakellari ja varastoja. ”Peruskorjaukseen onkin ulkona kuulunut se, että Museovirasto tutkii ensin. ”Tapolaksi sukunimi muuttui, kun vaarini tuli kotivävyksi”, Hannu selventää. Vastuun ottaminen isosta kokonaisuudesta oli kaksikolle itsestään selvää. Elisa ehti vapaalle vuotta aiemmin Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Hannu on yhdeksättä sukupolvea. Ranta oli myös lähempänä taloa, joskin edelleen Elisa pääsee muutamalla askeleella vanhan navetan takaa lempipuuhaansa eli onkimaan omalta laiturilta. Neljä arkeologia esimerkiksi kaivoi viime keväänä viikon pihalla ja pellolla, kun sähköt vedettiin ilmajohdoista maakaapeliin.” Tilan – nimeltään Mottinen – historia ulottuu kauas, koska se sijaitsee Vanajaveden rannassa tärkeän vesikulkureitin varrella. Uusien tekemisessä kesti varmasti muutama vuosi. ”Nyt olemme ihanasti joutilaita, mutta emme todellakaan jouten. Se tarkoittaa, että hoidamme metsiä ja pidämme pellot viljelyksessä. Nyt niissä kasvaa kuminaa.” Nykyisen päärakennuksen alkuvaiheista ei löydy kirjallista tietoa, mutta Hannu arvioi valmistumisvuodeksi 1840
”Alakerran tilat ovat vanhojen talojen ta paan vähän epäkäytännölliset. Isäntäparin makuuhuoneesta näkee työhuoneen, keittiön ja tv-nurkkauksen läpi yli 20 metriä pirttiin saakka. Hirsi sai lähteä, jos terä upposi siihen yhdellä iskulla.” Samalla alapohjan sammal ja purueris teet korvattiin selluvillalla ja lattioihin asennettiin lattialämmitys. Paikoitellen hir sissä olikin kova peseminen ja harjaaminen.” Hirret olivat silti niin hyväkuntoisia, että väliseinissä hirsipintaa jätettin paljon esiin. ”Vintin lattiapurujen sekaan oli piilo tettu isäni ja hänen veljensä kenttäpostit talvi ja jatkosodasta. Toinen sisäänkäyntikuisti on maalattu alkuperäiseen tapaan siniseksi. Räjähtämätön tykin am mus oli ehkä vuoden 1918 tapahtumien peruja. Uudet lattiahir ret Hannu teetti paikallisella sahalla ja höyläämöllä oman metsän pystyynkuiva neista tai myrskyn kaatamista kuusista. Uuni on esimerkki talonväen remonttifilosofiasta: vanhaa kun nioitetaan ja palautetaan. ”Soitin löydöstä poliisille, ja pian olivat jo sotilaat pihassa. ”Seinissä saattoi olla 13 kerrosta tapettia, miljoona nupinaulaa ja pinkopahvien maa leista oli tarttunut puuhun venäjänsinistä ja preussinpunaisista maalia. ”Uloimmat ikkunat esimerkiksi säilytet tiin vanhan lasin vuoksi, ja keittiön väliseinä siirrettiin entiselle paikalleen. Suvun vanhat lastenvaunut toimivat yhä, mutta niitä käytetään vain erityistilaisuuksissa.. ”Arviolta 90 prosenttia puutavarasta on saatu omasta metsästä. Vanhaa palauttaen Tuli ritisee koivuntuohissa, kun Hannu sytyttää syysaamun iloksi tulet pirtin val koiseen kaakeliuuniin. 67 Aarre 9/2020 PUU ”Vähän isohan talo meille kahdelle on”, Elisa naurahtaa pirtissä, jonka huone korkeus on yli kolme metriä. Olen juuri saanut valmiiksi kirjan niistä ja heidän serkkujen sa kir jeistä.” Toinen löytö valaisee keittiötä. Pirtin kaake liuunin ja savupiipun lisäksi palautimme toi Pirtin uuden uunin 1800-luvun kaakelit ovat peräisin puretusta vieraspytingistä. Talosta löytyy ai nakin kuusta, mäntyä, lehtikuusta, koivua, tervaleppää ja lehmusta.” Osa puutavarasta päätyi vinttiin, joka kul kee toisessa kerroksessa talon pituudelta. Kolmas, hiukan hurja yllätys paljastui liiterin pohjalta. Hannu oli jo kiikuttamassa vintistä kerättyjä me talliosia roskiin, kun perheen naiset tun nistivat ne lampuksi. ”Sen alla ovat yhä alkuperäiset lattialan kut, jos seuraavat sukupolvet haluavat ottaa ne esiin”, Hannu pohtii. Kaikki kolme kamaria ovat pieniä ja vain yhteen voi ma joittaa yövieraita”, Elisa kertoo. Pirtin 60vuotias mäntylattia kaipasi kuitenkin vain hiomista ja lakkaamista. Alapohjassa osa kantavista hirsistä sen si jaan oli vaihdettava. Niitä on ilmestynyt paljon, ja yksi löydöistä oli erityisen tunteikas. Eikä hän ihmettelisi, vaikka lattian alta löytyisi yl lätyksiä. Siitä suurin osa jäi entiseen tapaan kylmäksi varas toksi, mutta toiseen päätyyn tehtiin vieras kamari ja kylpyhuone. Luulen, että vaarini oli löy tänyt ammuksen pellosta.” Konsulttina puukko Suurimmat korjaukset on tehty talon keit tiö ja kamaripuoliskossa, missä rakenteita purettiin aluksi esiin kaksi kuukautta. Ne ovat käytössä aina kun kylään saapuu vieraita kolmen aikuisen tyttären ja heidän viiden lapsensa perheistä. Hänen appivanhempansa peruskorjasivat talon 1950luvulla, joten korjausvelkaa oli kerty nyt. ”Otin Morapuukon konsultiksi ja ryömin sen kanssa lattian alla
”Töitä tehtiin tuntitaksalla, mutta en ole koskaan tarkistanut, laskutettiinko kahvihetkistä. ”Pirtin kaakeliuuni on ainoa asia, joka tässä talossa on varmasti suorassa. Talon kahviajoista myös Hannu piti aina kiinni remonttiväen kanssa, kun hän vajaan vuoden vuorotteluvapaallaan oli läsnä työmaalla. ”Kesällä puutarhaa kuopsuttamassa ja talvella kirjan kanssa joko televisionurkkauksessa tai makuuhuoneen ikkunan luona nojatuolissa, joka periytyy kummisedältäni.” Jos aloittaisitte remontin nyt, tekisitkö jotain toisin. ”Vanhassa talossa on opittava elämään sen kanssa, että kaikki on hiukan vinossa. ”Se vähentää sähköjohtoja, joita hiiret ja rotat saattavat jyrsiä, mikä aiheuttaa tulipalo vaaraa. ”Klapeja pitää minusta olla aina varastossa vähintään kahden vuoden tarpeisiin. Paloturvallisuuden lisäämiseksi asensimme myös vanhaan savupiippuun metallisen sisäpiipun.” Uuden teknologian rinnalla remontissa on käytetty muitakin kierrätysmateriaaleja kuin uunikaakeleita. ”Kaikki toiveeni toteutuivat, kun viime kesänä etupihalle valmistui terassi ja pystyimme viettämään ulkona kahden lapsenlapsen kastejuhlan.”. ”Itse olemme perheen kanssa tehneet työmaalla kaikkea mitä olemme osanneet, varsinkin purkaneet ja maalanneet.” Työ on opettanut kärsivällisyyttä ja joustavuutta. Tulisijat isäntäpari halusi takaisin paitsi historian myös huoltovarmuuden vuoksi. Vihreä sohvakalusto tuli taloon perintönä Hannu Tapolan isän serkulta. Sen muurari varmisti vatupassilla”, Hannu hymähtää. Omassa sähköremontissaan Hannu valitsi useimpiin valaisimiin langattomat katkaisijat. Se muutettiin sähkölampuksi vuonna 1918. Puuja sähkölämmitys vaihtui remontissa maalämpöön ja aurinkoenergiaan, mutta hellan, leivinuunin, takan ja kaakeliuunin avulla talo pysyy tarvittaessa lämpimänä oman metsän polttopuilla. Vuonna 1970 puretun vieraspytingin koristeelliset ikkunat ja pariovet kuuluvat nyt uuteen kuistiin, jonka arkkitehti suunnitteli talon puutarhan puoleiselle sivulle. ”Kuisti onnistui niin hyvin, että moni on arvellut sitä alkuperäiseksi”, Hannu iloitsee. ”Siellä on vietetty hauskoja hetkiä perheen ja ystävien kanssa”, Elisa lisää. 68 Aarre 9/2020 PUU Tilavan pirtin keskimmäinen kattovalaisin oli alun perin öljylamppu. Yhteiset tauot tuovat työmaalle hyvää ilmapiiriä.” Vanhan talon remontteihin Hannu suosittelee nimenomaan tuntipalkkaa, ei urakkatyötä, koska urakkatarjouksissa on vaikea varautua siihen mitä ikääntyneessä talossa tulee vastaan. PUUTALO 3 x kotirauha Missä vietät kotona mieluiten aikaasi, ELISA TAPOLA. Huoltovarmuuttamme lisäävät myös oma jätevedenpuhdistusjärjestelmä ja kaivovesi. senkin tulisijan ja piipun, jotka oli poistettu edellisessä peruskorjauksessa.” Purettujen uunien 1800-luvun kaakelit olivat tallessa, ja muurari löysi niistä riittävästi materiaalia pirtin uuniin. Ja maakellarissa perunat, porkkanat, omenat, mehut ja hillot. ”Enää en valitsisi keittiöön ruutukuvioista tapettia, koska nurkissa se paljastaa, miten vinossa seinät ja katto ovat.” Kaipaatko kotiinne vielä jotain. Hyvällä tavalla vinossa ”On kymmenkahvien aika, maistuuko?” Elisa kutsuu. Tällaiset talot ovat aivan kuten ihminen ja elämä: vähän epätäydellisiä, eivätkä koskaan tule valmiiksi.” Vanhan talon remontteihin Hannu suosittelee tuntipalkkaa. Enää puuttuu aggregaatti sähkökatkosten varalta.” Sähkövalo taloon tuli vuonna 1918 kylässä ensimmäisenä, koska talo oli lähimpänä rannan voimalaitosta
2 Klikkaa kohtaa Luo tunnukset ja Aktivoi käyttäjä tunnuksesi. 1 Mene osoitteeseen aarrelehti.fi ja klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa Kirjaudu. 3 Kirjoita asiakas numerosi ilman etu nollia sekä posti numerosi. Klikkaa jatka. Paina Kirjaudu. VOIT TEHDÄ muutoksia yhteystietoihisi sekä tilauksiisi liittyviin asioihin Omat tiedot -osiossa. Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). 5 Mene uudestaan osoit teeseen aarrelehti.fi ja klikkaa oikeassa yläkul massa kohtaa Kirjaudu. 4 Kirjoita avautuvaan lomakkeeseen sähkö postiosoitteesi ja halua masi salasana. Näin luot käyttäjätunnukset Aarteen verkkosivuille 1 LEHTI METSÄSTÄ Aarteen kestotilaajana sinulla on lukuoikeus kaikkiin Aarteen verkkosisältöihin. Asiakas numeron löydät tilaaja laskulta, lehden ta kaa osoitetietojen yhtey destä tai soittamalla tilaaja palveluun. VOIT LUKEA näköislehteä joko verkkoselaimella tai älylaitteella Aarre-sovelluksessa. Hyväksy käyttöehdot ja aktivoi tun nuksesi. Li sää sähköpostiosoitteesi ja salasanasi. aarrelehti.fi 2 3 69 PUU Aarre 9/2020. Saat sähköpostiisi aktivointi viestin, jossa ole vaa linkkiä klikkaamalla saat tunnukset käyttöösi. Tilaajapalvelu auttaa Kaikissa ongelmatilanteissa voit olla yhteydessä asiakaspalveluun soittamalla numeroon 020 413 2277 (arkisin klo 8–21). KIRJAUTUMINEN KANNATTAA VOIT LUKEA ajattomia ja hyödyllisiä Aarre Plus -artikkeleita
PIENTÄ ELÄMÄÄ Aarre 9/2020 LUONTO 70. Sirvikkäillä on vahvat jalat, joilla ne kiipeilevät vikkelästi rantakasvillisuuden joukossa. Kuvassa joku putkisirvikäslaji
Ne käyttävät ravinnokseen niin pieniä selkärangattomia kuin verkkoon ajautunutta kasviplanktonia. Suuri joukko lajeja rakentaa itselleen putkimaisen suojuksen, joka suojaa vihollisilta myös naamioimalla toukan pohjamateriaalin sekaan. Kolmas tapa on munia vesikasvien kelluslehdille tai aivan rantaviivan tuntumaan, jolloin sateet huuhtovat kuoriutuneet toukat veteen. Makeista vesistä sirvikkäitä löytyykin sitten kaikkialta aina kesällä kuivuvista sadevesilammikoista suurjärvien tyrskyrannoille. Ne muistuttavat ulkonäöltään yöperhosia, mutta niiden siivet ovat harvan karvoituksen peittämät toisin kuin perhosilla, joilla ne ovat suomupeitteiset. Nimestään huolimatta ne eivät ole perhosia. Verkkoja kutovat toukat asustavat niiden uumenissa, toiset piileksivät pohjakivien ja vesikasvillisuuden seassa. Toukkien ravinto vaihtelee, samoin sen hankintatapa. Leviä, uposkasvien lehtiä tai pohjaan painunutta kasvimassaa käyttää ravinnokseen kasvinsyöjien joukko. Lajeja tunnetaan lähes 13 000, mutta uusia löytyy jatkuvasti. Virtavesissä elää oma lajistonsa, joista osa on sopeutunut koskien pyörteisiin, osa suvantopaikkojen hiljaisiin virtauksiin. Pedot saalistavat pikkueläimiä, kuten pienempien hyönteisten toukkia, mutta niille kelpaavat myös kalojen raadot. VETTEN ÄÄRELLÄ Vesiperhoset ovat keskikokoisia tai pieniä rannoilla eläviä hyönteisiä. Elämää vedessä Sirvikkäiden kehitys alkaa munasta. Molemmat käyvät läpi täydellisen muodonvaihdoksen, mutta sirvikkäiden toukat elävät vedessä, ja vain aikuisvaiheen ne viettävät kuivalla maalla. Toukkavaiheensa takia sirvikkäät ovat sidottuja veteen, useimmat ovat vielä erikoistuneet aivan tietyn tyyppisiin vesiin. Useimmat lajit eivät ilmeisesti syö aikuisena lainkaan. Yksinkertaisimmillaan tämä on sopivan mittainen pala järviruo’on onttoa vartta, taidokkaimmillaan tasakokoisista hiekansiruista yhteenmuurattu putki. Siiviläja rysäsirvikkäiden verkkokudelmat ovat suppilotai katiskamaisia pyydyksiä, jotka toimivat parhaiten virtavesissä. Suomessa esiintyvät, reilut kaksisataa lajia jakaantuvat kahdeksaantoista heimoon, joista suurin on lähes kahdeksankymmentä lajia käsittävä putkisirvikkäiden heimo. Joidenkin lajien naaraat munivat lennosta suoraan veteen, toiset ryömivät kasveja pitkin sukelluksiin ja kiinnittävät munat tai munaryhmät niiden varsiin. Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO. Rannikoiden vähäsuolaisessa murtovedessä elää muutama laji, mutta valtaosa ei siedä suolaa. Sirvikkäiden lahko on paljon huonommin tutkittu kuin perhosten. Erilaisia verkkopyydyksiä rakentavat lajit ovat sekasyöjiä. 71 Aarre 9/2020 LUONTO V esiperhosten lahkon virallinen nimi on sirvikkäät
Suurimpien isosirvikkäiden siipien kärkiväli on yli viisi senttiä, mutta useimmilla lajeilla se jää alle kolmen sentin. Näyttäviä ovat myös mehiläisten ja muurahaisten häälennot. Toukka kasvaa, luo ahtaaksi käyvän nahkansa ollen valmis koteloitumaan noin viiden luontikerran jälkeen. Sitten kotelo ui pintaan ja siitä kuoriutuu siivekäs ja lentokykyinen sirvikäs. Sirvikkäitä tapaa pitkin kesää, mutta runsaimmillaan ne ovat elokuussa. Se kutoo ympärilleen kotelon, jonka sisällä muodonvaihdos tapahtuu viikossa tai parissa. Niiden suuosat ovat heikosti kehittyneet, eivätkä useimmat lajit ilmeisesti syö aikuisena lainkaan. Vahvasuoniset siivet ovat lepoasennossa laskostettuna takaruumiin päälle tai kierrettynä tiiviisti sen ympärille. Varsinkin kesymehiläisten parvet voivat olla sakeita ja surina muistuttaa kaukana hurisevan moottorin ääntä.. Sen siipiväli lähentelee kuutta senttiä, ja harmaankirjavassa värityksessäkin on hillittyä tyyliä. Jotkut lajit kutsuvat kumppania rummuttamalla tai väristelemällä jaloillaan, toiset lähettävät kutsuvia hajuviestejä. Parveilijat ovat koiraita, ja kokoontuminen tapahtuu lajista riippuen veden pinnan tuntumassa, rantakasvillisuuden yllä tai korkealla puiden latvustoissa. Naaraat munivat, munista kuoriutuu toukka, joka on useimmilla lajeilla vaihe, jossa pitkä talvehtiminen tapahtuu. Ne tapahtuvat, kun pesiin syntyneet uudet kuningattaret lähtevät liikkeelle sukukypsien koiraiden kanssa perustaakseen uusia yhdyskuntia. Nevajoelta on kuvailtu sirvikkäiden massoja, jotka näyttivät kauempaa sakean sumun kaltaisilta pilviltä ja haittasivat jopa veneliikennettä. Kaikki sirvikkäät eivät parveile. Aikuisen elämä on lyhyt, vain viikon tai parin mittainen. Tarkoitus on sukupuolten yhteensaattaminen. Surviaissääskien ja päivänkorentojen ylös alas leijuva tanssi tai humalaperhosten kesäiltainen lentely puiden latvusten ympärillä ovat samanlaisia soidinrituaaleja kuin sirvikkäiden parveilulennot. Naaraat tarkkailevat esitystä sivummalta ja valitsevat joukosta itselleen mieluisan parittelukumppanin. Joskus parveilu saavuttaa käsittämättömät mittasuhteet. Niitä näkee kiipeilemässä rantakasveilla, paistattelemassa päivää vesikivillä ja lumpeenlehdillä tai risteilemässä edestakaisin veden yllä. Toukkavaihe muodostaa sirvikkäiden elämässä sen pisimmän jakson. Kuoriuduttuaan se on saavuttanut sukukypsyyden, jonka päämääränä on paritella ja jatkaa sukua. Pitkissä jaloissa on lajityypillisiä kannuksia ja väkäsiä, tuntosarvet ovat pitkät ja ohuet, joillain lajeilla jopa viisi kertaa etusiiven mittaiset. Sattumanvaraiselta näyttävä lentely liittyy suvunjatkamiseen, ja siinä on itse asiassa tarkka koreografia, jonka mukaan lajit erottuvat toisistaan. Rantavyöhykkeen asukkaita Aikuiset sirvikkäät ovat enimmäkseen vaatimattoman ruskeita, harmaita tai harmaankirjavia hyönteisiä. PIENTÄ ELÄMÄÄ Parveilevat hyönteiset Parveilu kuuluu tyypillisenä osana monien hyönteisten lisääntymiskäyttäytymiseen. Sirvikkäät pysyttelevät koko elämänsä rannan tuntumassa, joskin kirkas valo voi houkutella niitä kauemmas. Sirvikkäiltä puuttuu perhosille tyypillinen imukärsä. Niin äänikuin tuoksusignaalit ovat tiukasti lajityypillisiä ja houkuttelevat vain oman lajin koiraita. 72 Aarre 9/2020 LUONTO Mustanja harmaankirjava isosirvikäs on yksi komeimpia vesiperhosiamme. Liikkuessaan toukka työntää putkesta päänsä ja sen takana olevat kolme jalkaparia ja raahaa suojusta perässään. Rakennusaineiksi kelpaavat myös oksien ja korsien pätkät, lehdenpalaset, oikeastaan kaikki sopivan kokoinen aines, mitä pohjasta löytyy. Meillä ei tällaisia määriä esiinny, mutta tyyninä iltoina rannoilla voi käydä melkoinen vilske tuhansien parveilevien hyönteiskoiraiden pannessa parastaan naaraiden miellyttämiseksi
020 413 2277 (ark. Palkinto sisältää kolme kirjaa: Kevytretkeilijän opas (SKS), Muutto lintujen matkassa (Karisto) ja Perhokalastuksen jäljillä (Tammi). ?Irtonumeron ostaja . ?Olen . 3. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n Tilaajapalveluun: puh. ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. 1. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. VIIME VOITTAJAT AARRE 7/20:N kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Kul taa koivikosta. Aarre 9/2020 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 11.11.2020 mennessä ja osallistu arvontaan. ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. ?Aarre-lehden kestotilaaja . Palkinnon arvo on 91,65 e. KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. Arvomme kaikkien vastaajien kesken luontokirjapaketin. . ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita kirjapaketti. Muista merkitä palautteeseen, onko se tarkoitettu vain toimituk selle vai julkaistavaksi Aarteen Keskustelua palstalla. LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN voi täyttää myös Aarteen si vuilla osoit teessa aarrelehti.fi/kilpailut VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkko palvelumme kautta aarre lehti.fi. Voit postittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoi tettua postia. Varusta kuori kirjeposti merkillä. Hedelmäpuristi men voitti arvonnassa itselleen Paavo Leppänen, Joensuu. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. LISÄTIETOJA finlit.fi, karisto.fi, tammi.fi VASTAA NÄIN POSTITA KYSELYLOMAKE osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Aarre 9?/?2020 VAKIOT 73. Varusta kuori kirjepostimerkillä. ?Tilaajan perheenjäsen . 8–21). ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. ?Vastasi odotuksiani . VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. ?Muu lukija 2.
74 Aarre 9/2020 HYVINVOINTI Joskus tarvitaan hyvää ruokaa nopeasti. Simppeli kalakeitto valmistuu puolessa tunnissa ja helpon päärynäkakun voi pyöräyttää valmiiksi edellisenä päivänä. Mutkat suoriksi Nopean siikakeiton valmistuminen kestää käytännössä sen verran kuin perunoiden kypsyminen vie aikaa. VILLIRUOKA Teksti, kuvat ja kuvausjärjestelyt AINO SAARIKIVI 74 Aarre 9/2020 HYVINVOINTI
6 Silakkasesonki jatkuu vilk kaana vuoden loppuun saak ka, ja silakka onkin erityisen ha luttu kala joulupöytään. Jäiden lähtiessä haukea ja särkeä voi myös saada hyvin. Kaada taikina päärynöiden päälle kakku vuokaan ja paista kakkua uu nissa noin 45 minuuttia. 3 Keväällä ahven ja kuha ovat aktiivisia. Lorauta keiton sekaan halutessasi hieman valkoviiniä ja lisää hienonnettu purjosilp pu sekä kuivattu nokkonen. Aset tele viipaleet kakkuvuokaan tasainen puoli alaspäin. 2 Silakka ja muikku uivat hyvin pyydyksiin alkuvuodesta, ku ten myös hauki ja kuha. Voit tarjoilla kakun vaniljajäätelön kanssa. Kuori ja paloittele perunat pieniksi paloiksi. Kakku on parhaimmillaan vasta seuraavana päivänä, kun se on saanut vetäytyä yön yli jääkaapissa. Voit tällöin myös lisätä 2 rkl psylliumia tuomaan hieman rakennetta taikinaan, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Purista kalapalojen päälle puolikkaan sitruunan mehu ja laita kala jääkaappiin maustumaan keiton valmiste lun ajaksi. Laita vesi ja liemikuutio kattilaan ja kuu menna kiehuvaksi. Voitele irtoreu nainen kakkuvuoka oliivi öljyllä ja ripottele pohjalle hieman sokeria ja kanelia. Halkaise sillä välin purjo, pese hyvin ja leikkaa pieneksi silpuksi. Puolita päärynät, poista sie menkodat ja viipaloi puolik kaat pituussuunnassa. Simppeli siikakeitto 4–5 ANNOSTA 600 g siikafileetä 0,5–1 tl suolaa 0,5 sitruunan mehu 800 g perunoita 1 l vettä 1 kalaliemikuutio 1 pieni purjo (0,5 dl valkoviiniä) 2 tl kuivattua nokkosta 2 dl kuohukermaa 1 dl hienonnettua tilliä Poista kalasta ruodot, leik kaa suupaloiksi ja mausta suolalla. Luonnonkalan sesongit 1 Made avaa kalan sesonki vuoden ja sesonki jatkuu yleensä maaliskuun alkuun. 5 Syksyllä kalatiskien tarjon ta on monipuolisimmillaan. Vinkki! Saat kakusta glutee nittoman, kun korvaat veh näjauhot manteli jauhoilla. Pese ja kuori päärynät, mutta säästä kuoret. 4 Kesällä siikasaaliit ovat par haimmillaan. 75 Aarre 9/2020 HYVINVOINTI Päärynä-ruusukakku 50 g sulatettua voita 3 isoa tai 6 pienempää päärynää, mieluiten luomua 2 dl piimää 3 kananmunaa 2 dl vehnäjauhoja (tai 2,5 dl mantelijauhoja) 1 dl sokeria 0,5 dl tuoreita ruusun terälehtiä tai 2 rkl kuivattuja 1 tl vaniljauutetta 1 tl kardemummaa 1,5 tl jauhettua inkivääriä 1 tl kanelia 0,25 tl suolaa Vuoan voiteluun: oliiviöljyä hieman kanelia ja sokeria Tarjoiluun: vaniljajäätelöä Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Syys ja lokakuussa lähes kaikki peruskalat ahvenesta silakkaan ovat sesongissa. Laita päärynänkuoret ja kaikki muut ainekset teho sekoittimeen ja soseuta tai kina sileäksi. Kun perunat ovat kypsiä, lisää keittoon kerma ja siika palat. Lisää pe runat kattilaan ja anna kiehua noin 10 minuuttia. Anna keiton kuumentua niin, että kalapalat kypsyvät ja nosta sitten kattila liedeltä. Lisää päälle hienonnettua tilliä ja tarjoile.. Kostea ja mehevä päärynäruusukakku on parhaimmillaan vetäydyttyään yön yli jääkaapissa. Sulata voi kattilassa ja anna sen jäähtyä
LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Turkka Aaltonen & Nalle Corander: Luonnonvaraiset hyötyja myrkkykasvit (Eräperinne 1997) Satu Hovi: Marjat (Readme 2019) Inger Ingmanson & Pelle Holmberg: Marjakirja (Karisto 2004) Sinikka Piippo: Luonnonyrtit. Survoksesta syntyy karkkia, kun sen levittää leivinpaperille noin sormenpaksuiseksi kerrokseksi, ripottelee pinnalle sokeria, antaa kuivua ja leikkaa paloiksi. Pakastus vuorokauden ajan ja kuivaus vähentävät marjojen kitkeryyttä. Tuoreita tai kuivattuja marjoja tai niistä jauhettua jauhoa voi käyttää puuroon, pannukakkuun, kakkuun, kekseihin, sämpylöihin tai leipään. Yhdessä ne tasaavat hapanta makua miedommaksi. Pihlajanmarjojen pariksi sopivat myös porkkana, kurpitsa, päärynä, peruna ja puolukka. Väriaine on karoteenia, joka on ihmiselle helposti saatavassa muodossa. Marjat voi kuivata myös merisuolapedillä. Aarre 9/2020 HYVINVOINTI 76 P ihlajanmarjoja (Sorbus aucuparia) kutsutaan joskus Pohjolan sitruunoiksi. Hapanmarjan makuparit Marjoista voi valmistaa esimerkiksi mehua, nektaria, teetä, viiniä, likööriä, snapsia, siideriä ja viinietikkaa. YRTTINAINEN Teksti SATU HOVI | Kuvat VL-ARKISTO | Kuvitus AINO SAARIKIVI Marjat voi marinoida säilykkeeksi kapriksen tapaan. Niistä voi valmistaa myös muun muassa sosetta, hyytelöä, hilloja ja marmeladia. Parasorbiinihappo tuhoutuu, kun marjat kuivataan tai keitetään. Marjojen sokeri on pääasiassa hedelmäsokeria. Villivihannekset ja marjat (WSOY 2005) Sinikka Piippo: Villivihannekset (Minerva 2016) Heli Plattonen: Luonnonkasvit käyttöön (Atena 2006). Kuivattuja pihlajanmarjoja napostelee mielellään sellaisenaan, ja ne ovat kauniita väripilkkuja leipätaikinan seassa. Tuoreissa marjoissa on lisäksi muun muassa fosforia, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, rautaa, sinkkiä ja K-vitamiinia. Myös suolaliuoksessa liottaminen (1–2 rkl suolaa / 1 l vettä) yhden tai kahden vuorokauden ajan voi vähentää marjojen karvautta. Mausteista inkivääri, fenkoli ja kookos toimivat pihlajanmarjan kanssa. Kuivattujen marjojen maku muuttuu makeammaksi, vähän rusinamaiseksi. Makupareiksi sen kanssa sopivat muun muassa omena ja inkivääri. Jäätyneet tai hieman pakkasen puremat pihlajanmarjat ovat makeita. Vähemmän tilaa vie, jos ne kuivattaa terttuineen ja riipii vasta kuivuneina. Pihlajanmarjoja käytetään joko yksin tai yhdessä muiden marjojen tai hedelmien kanssa. Liottamisen jälkeen marjat huuhdotaan kuumalla vedellä. Pakastaminen ja pakkanen vähentävät marjojen omenaja parkkihapon määrää. Hapan pihamarja Vitamiinirikas pihlajanmarja on happamuudestaan huo limatta monikäyttöinen marja keittiössä. Pihlajanmarjoissa on noin kolme kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa. Marjat voi survoa raakana ja tarjota sokerin tai hunajan kera survoksena. Ne voi myös paistaa pannulla ja ripotella sokeria päälle. Pihlajanmarjojen C-vitamiini säilyy hyvin ja kestää keittämistä. Niiden sisältämä D-sorbitoli sopii myös diabetesta sairastaville. Kuivaa tai pakasta Pihlajanmarjat kuivuvat pyyhkeelle tai paperille levitettynä lämpimässä paikassa. Marjojen happamuus vaihtelee voimakkaasti eri puissa. Marjat peitetään etikkaliuoksella 12–24 tunniksi ja huuhdotaan. Pakastetut marjat sopivat hyvin antamaan väriä ja kirpeyttä salaatteihin ja raasteisiin. Ylivuotinen, kellarissa seuraavaan kesään säilytetty pihlajanmarjamehu maistuu erinomaiselle ja on parasta höyrymehua. Joidenkin puiden marjat ovat pieniä ja karvaita, toisten taas suuria ja hyvänmakuisia. Tänä vuonna Aarteen yrttinainen Satu Hovi keskittyy kir joituksissaan Suomen luonnon upeisiin marjoihin. Marjat voi marinoida säilykkeeksi kapriksen tapaan tai säilöä siirappiin tai hunajaan. Hapanta makua voi lieventää liottamalla marjoja 4–5-prosenttisessa etikkaliuoksessa (1 l vettä / 3 rkl etikkaa). Pariksi voi kokeilla myös toista happamanmakuista ainesosaa, kuten ananasta. Marjat sisältävät runsaasti myös A-vitamiinia ja kuituja. Pihlajanmarjat toimivat mainiosti marinadeissa ja kastikkeissa. Niitä yhdistetään usein omenan tai inkiväärin kanssa
Nauti puuro hunajaja voisilmän kera.. Sekoita hiiva kädenlämpöiseen veteen. Paloittele omenat. Kaada päälle mehu tai siideri. Pihlajanmarjapuuro 1 dl pihlajanmarjoja 2 omenaa 1 l vettä 1 dl sokeria 3 dl ruisjauhoja Perkaa ja huuhdo pihlajanmarjat. Sokeroi jäähtyneen puuron pinta. Pyhä pihlaja Pihlajanmarjat kypsyvät syyskuussa. Kaada seos lämpimiin purkkeihin. hauta marjat ja omenanpalat vedessä. Anna kohota noin tunnin ajan. MARKKU VUORIKARI 77 HYVINVOINTI Aarre 9/2020 Pihlajanmarjat ovat yleensä punaisia, mutta keltamarjaisiakin pihlajia voi löytää. Puhdista ja huuhdo marjat ja kuutioi omenat. Anna massan kiehahtaa ja lisää voi sekä sokeri. Suomalaiset ovat pitäneet pyhinä erityisesti sellaisia pihlajia, jotka kasvavat erityisissä paikoissa, kuten toisen puun rungosta tai kallion halkeamasta. Vaivaa taikinaa uudelleen ja leivo siitä kaksi leipää. Marjojen pyhyyttä on selitetty sillä, että niissä on risti. Tarkemmin katsoen kuvio on kuitenkin viisikulmio, vanha onnensymboli. Anna kiehua 15 minuuttia. Vatkaa munat kulhossa ja sekoita soseeseen inkivääriraasteen kanssa. Lisää suola, siirappi ja fenkoli tai anis. Kansanperinteen mukaan ensimmäisenä uudisrakennuksen pihalle tulisi istuttaa pihlaja onnea tuomaan. Anna seoksen kiehua miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen ilman kantta 10–15 minuuttia, kunnes se sakenee. Pihlajanmarjaleipä 4 dl tuoreita tai kuivattuja pihlajanmarjoja 50 g hiivaa 1 l vettä 1 rkl suolaa 2 tl fenkolia tai anista 2 rkl siirappia 1 l porkkanatai omenaraastetta noin 16 dl ruistai vehnäjauhoja Puhdista ja huuhdo tuoreet marjat. Purista seos siivilän läpi kattilaan. Paista leivät 200 asteessa, kunnes ne ovat kypsiä eli kunnes pohja sormilla kumauttamalla kumisee. Ota kattila levyltä ja anna seoksen jäähtyä hieman. Linnut syövät aina makeamarjaiset puut ensimmäisinä tyhjiksi. Tarkista, että nestettä on noin 2 cm:n kerros ja lisää tarvittaessa vettä. Käytä curdia skonssien ja paahtoleivän päällä. Marjat kannattaa kerätä kaksihaaraisella kepillä. Keitä ne pehmeiksi vedessä ja soseuta. Voitele pata ja peitä sen sisäpinta herukanlehdillä. Lisää sokeri ja vatkaa ruisjauhot sekaan vähitellen. Raasta inkivääri. Pihlajasta voi käyttää keittiössä kukkia, lehtiä ja marjoja. Alusta taikina jauhoilla ja anna nousta kaksinkertaiseksi. Sekoita, kunnes voi sulaa. Niitä voi kerätä aina helmikuulle asti, jos linnut eivät ole niitä siihen mennessä syöneet. Voit laittaa ruoan myös leivinuunin jälkilämpöön yön yli. Kotipihlajaa on pidetty sekä pyhänä että paholaisen puuna. Laita broileri pataan ja padan reunoille loput pihlajanmarjat ja omenat. Työnnä pihlajanmarjoja, omenanpaloja ja muutama herukanlehti broilerin sisään. Paista broileria uunissa 175 asteessa kannen alla runsaan tunnin ajan tai kunnes broileri on kypsää eli liha irtoaa luista. KiePihlajanmarjacurd 2 l pihlajanmarjoja 2 dl vettä 100–125 g voita 5 dl sokeria 2 cm pala inkivääriä 3 munaa Puhdista ja huuhdo marjat. Anna puuron kiehua miedolla lämmöllä tunnin ajan välillä hämmentäen. Laita kansi padan päälle. Lisää marjat ja porkkanatai omenaraaste. Broileria pihlajan marjojen ja herukan lehtien kera 1 suuri broileri (1,5 kg) 1 rkl suolaa 1 rkl rouhittua mustapippuria 2–3 dl pihlajanmarjoja 2–3 omenaa noin 15 mustaherukanlehteä 3 dl omenatai seljankukkamehua tai -siideriä noin 2 dl vettä Mausta broileri sisäja ulkopuolelta suolalla ja pippurilla
OMA TALOUS 78 Aarre 9/2020. Harva metsänomistaja on niitä kuitenkaan ottanut. HYVÄT NEUVOT Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI VEROVINKKI MYELJA MATA-VAKUUTUS MAKSUT voi vähentää kokonaisuudessaan metsäverotuksessa. VAHINGON VARALTA Maatalousyrittäjän eläkeja tapaturmavakuutukset ovat lain mukaan pakollisia monille metsänomistajille. Myel-vakuutusmaksun voi halu tessaan vähentää myös palkka tuloista ansiotuloverotuksen puolella
6 Kuinka moni metsänomistaja on ottanut Myel ja Matavakuutukset. Tällä hetkellä meillä on 3 200 metsänomistajaasiakasta, kun kokonaisasiakasmäärämme on 58 000. Vakuutuksessa ei ole sul jettu pois mitään liikuntalajeja, kuten vakuutus yhtiöiden tapa turmavakuutuksissa usein on. Vaka via tapaturmia sattuu metsässä onneksi melko harvoin. Se korvaa ta paturmavammojen hoitokulut ilman kor vauskattoa. Melasta arvioitiin silloin, että Suomessa on tuhansia metsän omistajia, joiden pitäisi lain mukaan ottaa kyseiset vakuu tukset. Metsäpintaalan ja metsätyöpäivien perusteella määritetään vuotuinen työtulo, jonka perusteella määräytyvät vakuutusmaksut ja vakuutuk sista saatavien etuuksien, kuten eläkekertymän ja päivärahan, suuruus. 79 Aarre 9/2020 OMA TALOUS F inanssivalvonta huo mautti kaksi vuotta sitten Maatalousyrit täjien eläkelaitosta (Mela) siitä, että se ei ole valvonut riittä västi metsätalousyrittäjien laki sääteistä eläke ja tapaturma vakuuttamisvelvollisuutta. Esimerkiksi alle 53vuotiaan maa tai metsä talous yrittäjän Myelvakuutus maksu on 13 prosenttia työtulos ta 27 800 euron vuosityötuloon saakka. Se on hyvä ja edullinen tapa paran taa omaa eläketurvaa. Palkkatyössä oleva Myel vakuutettu saa sairausajalta korvauksen sekä työnantajal taan että Myelvakuutuksesta. Miksi näin. 1 Milloin metsän omistajan on pakko ottaa Myel eläkevakuutus ja Mata työtapaturmavakuutus. työkyvyttömyysturvineen ja perheeläkkeineen on Myelvakuutuksessa sama kuin muissakin työeläkevakuutuk sissa. 5 Myelvakuutuksen maksu on pienempi kuin yrittäjien Yel vakuutuksen. Mela toteuttikin viime vuonna valvontakampanjan, jossa lähestyttiin huomattavia elinkeinotuloja metsistään saa via metsänomistajia. Vakuutettujen metsän omistajien määrä on melko pie ni, sillä yli sata tuhatta suoma laista omistaa metsää yli 50 heh taaria. Muilla aloilla toimivilla yrittäjillä maksu on 24,1 pro senttia työtulosta. Matavakuutuksen voi ha lutessaan laajentaa kattamaan myös vapaaajan, jolloin se turvaa metsänomistajaa ympäri vuorokauden ja ympäri maail man. 4 Paljonko vakuutukset maksavat. Tästäkin syystä metsänomistajan kannat taa harkita Myelvakuutusta. Eläkekerty mä ja eläketurvan kattavuus Myel-vakuutus kartuttaa eläkettä muualta kertyvän eläkkeen päälle. Myös vanhuuseläkkeellä olevat saavat vapautuksen. Suurin syy vakuutusten ulkopuolelle jättäy tymiseen oli se, että metsänomis taja ei kertomansa mukaan työs kentele omassa metsässään. Työkyvyt tömyyden ajalta mak setaan lisäksi tapaturma päiväraha. 3 Mitä hyötyä on Matatapaturma vakuutuksesta. 029 435 2650. Aarteen kysymyksiin vastasi Melan vakuutusyksikön tiimin vetäjä Leena Vehkomäki. Myelva kuutusmaksu tästä työ tulosta on alle 53vuotiailla 950 euroa ja yli 53vuo tiailla 1 009 euroa vuo dessa. Myelvakuutus kar tuttaa metsänomistajalle eläkettä muualta kertyvän eläkkeen päälle. Myel ja Matavakuu tusten maksut riippuvat siitä, kuinka paljon metsää omistaa ja kuinka paljon siellä työs kentelee. Vakuutukset voi ottaa vapaaehtoisesti jo silloin, kun omistaa metsää noin puolet edellä mainituista pintaaloista ja tekee töitä metsässään. Tällä hetkellä metsän omistaja asiakkaiden keskimääräinen vuo sityötulo on 7 300 euroa eli 608 euroa kuukaudessa. Matatapaturmavakuutuksen he voivat kuitenkin saada. Kampanja kohdistettiin vero tietojen perusteella 250:lle suu rimmalle, vakuuttamattomalle metsänomistajalle. LISÄTIETOJA www.mela.fi / puh. Lisäsi hieman. Esimerkiksi 20 vuoden Myelvakuutusjakson aikana vanhuuseläkettä kertyisi muun vanhuuseläkkeen päälle noin 210 euroa kuukaudessa. Suuri osa heistä on toki vanhuuseläkkeellä, eivätkä siksi voi saada Myeleläkevakuutusta. Matatapa turmavakuutus maksaa samalla työtulolla työajan osalta noin 80 euroa ja vapaaajan osalta noin 60 euroa vuodessa. Tyypillisimmät metsätapa turmat aiheutuvat liukastumi sista ja kompuroinneista, joi den seuraukset ovat useimmi ten ruhjeita ja murtumia. Myelvakuutus oikeuttaa metsätalousyrittäjän myös Myelsairauspäivärahaan sekä Kelan sairauspäivärahaan, kun työnteko estyy sairauden vuok si. Lakisääteinen, pakollinen va kuuttamisvelvollisuus koskee metsänomistajia, jotka omista vat metsää EteläSuomessa yli 50, KeskiSuomessa yli 75 tai PohjoisSuomessa yli sata heh taaria ja jotka työskentelevät it se metsissään. Valtio tukee maa ja metsä talous yrittäjien eläkevakuu tusmaksuja. Tapaturmavakuutukset voi ottaa vapaaehtoisina silloinkin, kun on vanhuuseläkkeellä. Tapaturma päivärahan saa, vaikka metsänomistaja olisi muualla palkkatöissä. Melassa vakuutettujen metsänomistajien keskimääräinen metsäpintaala on 110 hehtaaria. Jos vakuutetulle sattuu vakava ta paturma ja siitä seuraa pysyvä työkyvyttömyys, maksetaan vakuutuksesta myös tapatur maeläke. Kaikkien metsänomistajien kannattaisi selvittää Myel ja Matavakuuttamismahdollisuu tensa. 2 Mitä hyötyä on Myel eläkevakuutuksesta. Vapautuksen lakisääteisestä vakuuttamisvelvollisuudesta voi saada, jos ei tee itse metsän hoitotöitä tai metsään liittyviä suunnittelu ja kirjanpitotöitä, vaan on ulkoistanut ne. 7 Lisäsikö viime vuonna toteutettu valvontakampanja vakuutettujen metsän omistajien määrää. Kampanjan tu loksena saimme 60 uutta met sänomistajaa asiakkaaksemme. Kyseisellä turvan tasol la Myelsairauspäivärahan suuruus on 14 euroa päiväs sä. Lakisääteinen Matavakuutus on hyvin kattava ja kattavuu teensa nähden edullinen tapa turmavakuutus. Sen saa selville ottamalla yhteyttä Melan asiakaspalve luun puhelimitse tai sähkö postitse
24.500 e www.heinila.fi. PROSESSORIT alk. Luotettavaa välitystä yli 30 v. 045 866 5044. Maaja metsätalouskirjanpidot . Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh. 80 Aarre 9/2020 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Vihdintie 4, 00350 Helsinki p. 06 4761 104 laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. koti M etsä PO L20 15 -4 15 6 on monelle 12.6.–30.9.2020 Tehtaankatu 23 A 11910 Riihimäki www.metsastysmuseo.fi SUOMEN METSÄSTYSMUSEO Ruots. 06 4761 104 laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy Tiedustelut: P. www.tuomontupa.. Pellonreunojen raivaukset ja kantojen nosto. 0400 895 174 tai 0400 157 701 • nastaketjut ja liikenneketjut • aidot ja alkuperäiset • paljon kokoja helppo asentaa Tilaa netissä tai soita: LUMIKETJUT TRAKTOREILLE JA TYÖKONEILLE trukeille pyöräkuormaajille mönkijöille, autoille jne. Maaja metsätalouskirjanpidot . Jani Ylä-Rautio 0400 625 488 Ostetaan energiapuuta KOVA KYSYNTÄ! OMAKOTITALOT, MAATILAN PIHAPIIRIT Sopivasta kauppa heti. Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh. (06) 511 2866, 040–530 0059 www.alavudenauto.fi AARTEELLA NYT JO 152 000 LUKIJAA! (KMT 2020) HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981. Myynti, huolto ja varaosat ALAVUDEN AUTO OY Täyden palvelun liike Alavudella Lähteentie 2, 63300 Alavus Puh. 09–241 8498. METSÄ JA SÄHKÖ Kaadamme vaikeatkin pihapuut kokemuksen tuomalla ammattitaidolla Soita Jukka Mäkelä 4 0700 5 4 21 Oulainen +100 km säteellä puh. 040 -586 3950 info@luonnonperintosaatio.fi www.luonnonperintosaatio.fi Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. Maaja metsätalouskirjanpidot . 06 4761 104 Uusimaa ja ympäristökunnat. Edullinen kuljetus! Nimetön 3 1 1.6.2016 15:04:42 laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille Maaja metsätalouskirjanpidot laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. P
020 413 2277 (arkisin klo 8–21) TILAAJAPALVELU puh. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä tilaajapalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. lahjaksi alkaen. Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – Sähköposti Haluan saada Viestilehdet Oy:ltä uutisia ja etuja . Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä tilaajapalveluun. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. digitilauksena 12 kk 94,80 e . Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . . Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. AARTEEN TILAUSLOMAKE . 2020! Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Moderni rintamamiestalo Yhden miehen yhteismetsä Peuraa ja hirveä ruokapöytään Kongan perheen Leskelä Highland -tilalla Mäntyharjulla eläimet pitävät voimalinjan alustan siistinä ja vanhat kedot avoimina. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä tilaajapalveluun puh. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stile hde t Oy Tila aja palv elu Tun nus 50 025 96 Info AR 1 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteenmuutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) tilaajapalvelu@viestilehdet.fi PL 440, 00101 Helsinki aarrelehti.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). itselleni?. __?/?__?/ 20___ . 6 lehteä 70,80 e . Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. tekstiviestillä. 11 lehteä (12 kk) 109,80 e . JAA KKO NI EM E LÄ J O HAN NA KO KK O L A PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 lehteä 70,80 e • laskutusjakso 11 lehteä (12 kk) 109,80 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestilehdet.fi.. 81 Aarre 9/2020 VAKIOT ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 12.11.2020 HANNE MANELIUS Ylämaankarja maisemanhoitajana Hirsitalot nousevat nyt kaupunkeihin Mönkijän plussat ja miinukset metsätöissä – kenen kannattaa ostosta harkita. seuraavasta numerosta?. sähköpostilla . Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden
Suomessa päästään suurimpaan puun tuottoon silloin, kun kasvatetaan hyvin suurta määrää pieniä puita, kymmeniä tuhansia rankoja hehtaarilla. Meidän kannattaisi ehkä selvittää, mikä olisi halvin tapa rakentaa hehtaarien tai kymmenien hehtaarien laajuisia sadekatoksia puun ja muun biomassan varastointia varten. Vai onko olemassa muita, vielä halvempia mutta riittävän pitkäikäisiä ratkaisuja. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. IHMISKUNNAN AHDINGON syveneminen muuttaa asetelmia. Nopeakasvuiset poppelit. Jättiputki. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 9/2020 VAKIOT 82 K oronapandemian jälkeisissä toimissa pitää yhdistää ilmastonmuutoksen torjunta ja talouden elvyttäminen. Niistä selkein on puun ja muun biomassan kasvattaminen. Suomi on kuitenkin taannut alan yritysten lainoja 14 miljardilla Varsinais-Suomen telakkateollisuuden ylläpitämiseksi. Mutta jos puun varastointia ei ajatella vain kasvavien puiden kautta, mahdollisuudet ovat suuremmat. Siis mitä tahansa biomassaa. Kukaan ei ole koskaan väittänyt, että luksusristeilijöiden tuotanto edistäisi ilmastonmuutoksen torjuntaa. Maailmantalouden rakenteita hallitsevat edelleen fossiilisia polttoaineita tuottavat yhtiöt sekä yritykset, joiden toiminta perustuu niiden käyttöön. Kun raja tulee vastaan, hiilivarasto ei enää kasva, ja sitä on pitkän päälle vaikea estää kutistumasta. Kannattaisiko katot tehdä aurinkopaneeleista, niin että ne tuottaisivat myös sähköä. Jos päästöjen vähentäminen etenee jatkossakin toivottua hitaammin, ihmiskunnan täytyy turvautua yhä voimakkaammin hiilidioksidia ilmasta poistaviin ratkaisuihin. KORONAVIRUSPANDEMIA ON kyllä lisännyt yleistä tietoisuutta siitä, että ilmastonmuutos voi olla luultua pahempi asia ja että sille pitäisi tehdä jotakin. Donald Trump ja Jair Bolsonaro ovat tietysti olleet eri linjoilla. Rahkasammal. Voi olla, että Suomeen kannattaa jossakin vaiheessa tuoda varastoitavaksi myös lämpökuivattua trooppista puuta. Herättikö kolumni ajatuksia. Kasvavaan metsään on kuitenkin mahdollista varastoida vain hyvin rajallinen määrä hiiltä. Tropiikissa syntyy joka vuosi ehkä noin 40 miljardin hiilitonnin verran puuta ja muuta biomassaa. Samalla kannattaisi päivittää arviot siitä, mitkä ovat nykyään Suomen olosuhteissa tuottavimmat ja kannattavimmat tavat viljellä hiilen poistamiseksi säilöttävää biomassaa. Ainakin puheissa. ISOMÄKI Ihmiskunnan ahdingon syveneminen muuttaa asetelmia.. Järviruoko. Tiheinä kasvustoina metsämailla kasvatettava haapa. Koripaju. Vaikka puun suojaisi tropiikissa sateelta, se imee ilmasta niin paljon kosteutta että sienet, bakteerit tai termiitit syövät sen. Käytännössä asia ei vain ole ihan yksinkertainen. Elvytyksen ja ilmastokriisin torjunnan yhdistäminen on silti ollut eräänlainen maailmanpolitiikan valtavirta. Ruokohelpi. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Sitä ei kuitenkaan ole mahdollista varastoida pitkiksi ajoiksi, toisin kuin meillä. Uudet tekniikat tekevät tästä syystä läpimurtonsa yleensä silloin, kun talous pyörii kovilla kierroksilla ja löysää rahaa on tarjolla joka suunnasta. Kymmenen metrin korkuinen tiiviiksi jyrätty sekä sateelta ja maavedeltä suojattu kasa puuta tai muuta biomassaa varastoi hehtaarille sata kertaa enemmän hiiltä kuin vanha metsä. Ohuella rangalla ei vain ole ollut riittävää markkina-arvoa. Markkinoita monopolina tai ainakin oligopolina hallitsevat yhtiöt eivät halua pistää kaikkea ihan uusiksi ennen kuin niiden on ihan pakko. Tällä tavalla on hyvissä olosuhteissa pystytty tuottamaan jopa 40–45 kiintokuutiota energiapajua per hehtaari per vuosi. RISTO ISOMÄKI Tuleeko biomassan varastoinnista uusi elinkeino maaseudulle. Koronatilanne saattaa silti käytännössä heikentää hallituksien mahdollisuuksia tehdä sellaisia asioita, joita ne oikeasti jo haluaisivat tehdä ilmastokriisin torjumiseksi. Laman uhatessa hallitukset ajautuvat helposti puhumaan ilmastonmuutoksen torjunnasta mutta tukemaan ilmastokriisiä edistäviä, konkurssin uhkaamia yrityksiä. Niillä on edelleen vahva taloudellinen intressi hidastaa muutosta. Maailman poliitikot ovat viime kuukausina toistelleet tätä ajatusta lukemattomissa eri yhteyksissä
AUTOJA RAJOITETTU ERÄ KIINNITÄ HUOMIO TURVALLISUUTEEN Oikea varustelu, huolellisuus, harkinta, kokemus ja taito – turvallisuus on monen tekijän summa, autossakin. Subaru_Forester_huomio_turvallisuuteen_230x290.indd 1 1.10.2020 11.00. kahden eri tutkimuslaitoksen saama tulos. SUBARU FORESTER JUURI NYT alk. Tästä osoituksena on mm. Subaru putsasi pöydän kilpailijoiden nenän edestä erinomaisen hyvillä pisteillä kaikilta turvallisuuden osa-alueilta ja kaikkien aikojen korkeimmalla pistemäärällä lapsiturvallisuudesta. Forester on todistetusti turvallinen auto. 39.993,19 € (ei sisällä toimituskuluja 600 €). Subaru tietää tämän
Verojen, uudistuskustannusten ja muiden kulujen jälkeen sijoitettavaa varallisuutta jää 17 400 €. Kiinteistörahastoja hallinnoi LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy. LähiTapiolan osake-, korkoja yhdistelmärahastojen omaisuudenhoitaja on LähiTapiola Varainhoito Oy ja niitä hallinnoi Fim Varainhoito Oy. Laske säästölaskurillamme paljonko metsätulosi voisivat kasvaa osoitteessa lahitapiola.fi/aloitasaastaminen Palveluntarjoajat: Sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Laskelmassa on käytetty 6 %:n tuotto-odotusta. Sijoita metsäkaupasta saadut tulot, niin metsäsi jatkaa kasvuaan myös päätehakkuun jälkeen! Esimerkkilaskelmassa metsänomistaja on tehnyt 2,5 hehtaarin päätehakkuun, josta on kertynyt yhteensä noin 700 m 3 tukkija kuitupuuta. 31 160 € 17 400 € 10 vuotta. Kymmenessä vuodessa ja 6 %:n tuotto-odotuksella varallisuus olisi kasvanut 31 160 euroon. Kaupan arvoksi muodostuu 30 000 €. Sijoittamiseen liittyy aina riski sijoituksen arvon laskemisesta ja pääoman menetyksestä