oma talous Puuta ei pidä käyttää tarpeettomasti, niin kuin ei betoniakaan. hyvinvointi . 50 Vakuutusturvaa tapaturmiin s. luonto . juuret . metsä ????. 26 METSÄTUHOT Hirvilauma talvehtii taimikossa s. 46 Kokeilussa 24 paria työkäsineitä s. . . 10. . . 70 Hyvät neuvot Ikimetsän EMÄNTÄ Luonnonperintösäätiön suojelujohtajan Anneli Jussilan tärkein työkalu on taskulaskin, s. puu . 36 METSÄNHOITO Metsätöitä kolmen sukupolven voimin s. s. 18 ?12,90 € 9 | 2021 AARRELEHTI.FI Lokan lossisavotta s
KATSO NETTIKONEESSA HAKKUUVIDEO! Kinetic K9 Paino 2900 kg Leveys 1.8 m Kaiken puun ajoon, hakuukouran alustaksi, rakeistetun tuhkan levitykseen. PIEKSÄMÄELTÄ RAHTIVAPAASTI 200KM SAAKKA! UUTUUS! ai16329962677_Metsä-Säämänenmalli.pdf 1 30.9.2021 13:04:28
Havusellun viennin kasvu Eurooppaan korvaa Kiinan heikentyneen kysynnän. Metsien ja metsäpohjaisen toiminnan kehityssuunta voi riippua kahdesta tekijästä, katsauksessa huomautetaan. Kuluvana vuonna tähtenä on loistanut sahatavara, jatkossa sille tekevät seuraa kartonki ja vaneri. Enää ei väitellä vain hakkuutavoista vaan ylipäätään tavoista, joilla omistajan on lupa käyttää metsäänsä. N iin kauan kuin sää pysyy plussan puolella, metsän omistajat ruiskuttavat männyntaimiinsa lampaanrasvaa siinä toivossa, että hirvilauma siir tyisi talvehtimaan naapurin puolelle. Ajattelemme pelastavamme maailman hyvällä metsänhoidolla, mutta katsomosta huudetaan, että väärin pelastettu. Erittäin hyvän metsäteollisuusvuoden perään povataan toista hyvää. Julkaisu muistuttaa, että megatrendit voivat muuttua eikä toimintaympäristön tarkastelu saisi rajoittua vain ”hyvän metsätulevaisuuden” mahdollistaviin tekijöihin. PÄÄKIRJOITUS. Metsätalouden harjoittajan näkökulmasta se on liikaa. Herättikö pääkirjoitus ajatuksia. Bruttokantorahatulojen odotetaan nousevan ensi vuonna yli 2,3 miljardiin euroon, jolloin ne ylittävät jopa huippuvuoden 2018 nimellistulot. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit PETTERI KIVIMÄKI / VM-ARKISTO HA NN E M AN EL IU S KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Pohdintaan voi myös metsänomistaja samastua. Ensimmäinen on se, jatkuuko kehitys kohti hiilineutraaliutta kaikilla talouden ja yhteiskunnan aloilla ja minkälaiset ratkaisut siinä korostuvat. Tosin koronaa edeltäneelle tasolle ei metsäteollisuustuotteidemme entisellä lippulaivalla ole enää paluuta. Tutkijat pohtivat, mikä on metsien rooli hiilineutraalin talouden ja maailman rakentamisessa. Huimien tuulivoimaskenaarioiden kääntöpuoli on se, että myllyjen, voimalinjojen ja huoltoteiden alle on jäämässä valtava määrä metsä maata. Jopa painopaperien kysyntä on hieman kasvanut. Pitää kartoittaa myös ”erilaiset metsätulevaisuudet” eli epäselvät, hankalat ja riskipitoiset tekijät ja varautua yllättäviin kehityskulkuihin. Trico on laastari Hyvän metsätulevaisuuden tiellä on vastuksia Katsomosta huudetaan, että väärin pelastettu. Yksi yllättävä kehityskulku liittyy maankäytön muutoksiin. Taimikkotuhot ovat hirvikannan suora kustannus. V iime viikolla Pellervon taloustutkimus julkisti metsäalan ennusteensa vuodelle 2022. Metsänomistaja kuulee, että hänen mailleen suunnitellaan tietä, rataa, asuinaluetta tai kaivosta. Hyvää ja kaunista PTT lupailee myös metsänomistajille. Hiukan pidemmälle tulevaisuuteen kurkistaa Itä-Suomen yliopiston ja Suomen Metsämuseo Luston yhteisjulkaisu Katsaus metsäalan tulevaisuustöihin. Hirvikarkote on riittämätön ratkai su ongelmaan, jonka hirvet aiheut tavat metsätaloudelle. 1961) on hausjärveläinen metsän omistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä ja villiruoanlaittoa. 3 Aarre 9/2021 METSÄ Hirvikantaan liittyvistä etu ristiriidoista on juttua sivulla 36. Toinen pääkysymys on metsien ja metsäpohjaisen toiminnan rooli maailmassa ja taloudessa. Paljon suurempia epäsuoria kustannuksia tulee siitä, kun karujakin maita uudistetaan hirvien pelossa kuuselle, jonka tule vaisuus muuttuvassa ilmastossa on täynnä uhkia. Juuri kun olimme mielestämme todistaneet, että hiilensidonnassa olemme hyvisten puolella, hiilinielukeskustelu on väistymässä taka-alalle luontokatoon liittyvän syyllistämisen tieltä. Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maas sa 68 000–85 000 yksilön talvi kantaan
Kirjasta löydät myös ohjeita ja vinkkejä männyn, koivun ja pajun hyödyntämiseen niin käsitöissä kuin keittiössä. Tilaaja, ole hyvä! ” Tulisena hehkuva rauta on vaikea materiaali, sillä se jäähtyy hetkessä.” P erinteet ja tekijät kunniaan! Tulta ja tervaa -kirja nostaa esiin perinteisiä suomalaisia käsityötaitoja ja luonnon materiaalien monipuolista käyttöä. Voit tilata myös käyttäen tämän lehden palvelu korttia sivulla 73. Saat kiinnostavan ja hyödyllisen Tulta ja tervaa -kirjan tilaaja lahjaksi, kun kestotilauksesi alkaa viimeistään Aarteen numerosta 1/2022, jonka mukana kirja postitetaan. KIRJAN ARVO 25, 00 TEE KESTO TILAUS NYT, SAAT KIRJAN LAHJAKSI AARTEEN 1/2022 MUKANA! Kestotilaus kannattaa! Saat tammikuussa Tulta ja tervaa kirjan! ” Otsa rypyssä tätä työtä ei kannata tehdä, sen verran raskasta se on.”. J os et vielä ole Aarteen kestotilaaja, tee tilaus osoit teessa aarrelehti.fi/tilaa. Työstään kertovat muun muassa vuolija, takoja, taidekäsityöläinen, tuohitaiteilija, pettuleipuri ja tervanpolttaja. Kirjassa tutustutaan sekä perinnetaitoihin että niiden ylläpitäjiin
”Isot puut tekevät minuun aina vaikutuksen. 58 PUHTAAMPAA LÄMPÖÄ Vanhat tulisijat aiheuttavat 10 IKIMETSÄN EMÄNTÄ Rakastuminen Pentti Linkolaan käänsi An neli Jussilan elämän polun Luonnonperin tösäätiön johtajistoon.. Puun hinta on jäänyt jälkeen elin kustannusten kehityk sestä, vain kuusitukki on pitänyt jotenkin pintansa. 6 Aarre 9/2021 METSÄ 14.10.2021 46 10 18 KANNES SA KA NN EN KU VA HA NN E M AN EL IU S NRO 9 METSÄ 3 HYVÄN METSÄ TULEVAISUUDEN TIELLÄ ON VASTUKSIA 8 METSÄ NYT Suometsät päivitykseen 15 SAVUTUPA OLI HISTO RIAN TESTIVOITTAJA Energiatehokkuu dessa savutupa voitti kartanoiden kakluu nit, kirjoittaa Teemu Keski sarja. 42 METSÄN MONET ANTIMET Viimeisissä Aarteita metsästä kirjoituskilpailun teksteissä muistellaan muun muassa lap suutta. 34 ”VARHAISPERKAUS PITÄISI TUPLATA” Taimikoiden hoitoräs tit huolettavat Suomen metsäkeskuksen johtajaa Ari Einiä. 46 KOULUJA TEHTAALTA ElementitE valmistaa Kouvolassa puisia kouluja ja päiväkoteja. 36 HIRVITUHO HARMIT TAA Metsänomistajan SISÄLTÖ Anneli Jussila on etsinyt Suomesta vanhoja metsiä Luonnonperintösäätiölle suojeltaviksi jo yli 20 vuotta. 18 SUVUN MAILLA Ohelan tila Petäjävedellä on ollut Tuomo Kurkelan suvun omistuksessa vuodesta 1924. Elementit-E:n tehdas hallissa rakennusten moduulit valmistuvat vaiheittain. 24 MONELLAKO MOTILLA AUTO. Kurkela on yrittänyt tiirata haavan juurelta papanoita, mutta toistaiseksi niistä tai niiden jättäjästä ei ole havaintoa. HANNE MANELIUS HA NN E M AN EL IU S JO HA NN ES W IE HN keinot ovat vähissä, jos oma taimikko osuu hirvien talvi laitumeksi. 26 KÄSINEET TYÖN MUKAAN Metsänomis taja tarvitsee monen sortin käsineitä, joita vaihdetaan säiden ja töiden muuttuessa. Kunnioitan ja ihailen puuvanhuksia, ne ylläpitävät tätä maailmaa.” Hehtaarin suuruinen liito-oravien pesintäalue Tuomo Kurkelan suvun metsässä suojeltiin. PUU 52 WALLININ PIRTISSÄ Kahden lapsen yksin huoltaja Ulla Nissinen löysi haaveidensa mummonmökin Jaaran kylästä. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Toimisto metsässä ja metsä nimisissä Hannes Mäntyranta. JUURET 50 LOKAN LOSSISAVOTTA Veden alle pystyyn jätettyjä koivuja nou kittiin lossin kannelta Lokan tekoaltaalla 1970luvun alussa
68 HOITAVA POIMU LEHTI Ruusukasveihin kuuluva poimulehti on erityisesti naisten kasvi. OTITKO HIENON KUVAN?. VAKIOT 63 LUKIJAKYSELY 67 RISTIKKO 73 ENSI NUMEROSSA 74 TULVASUOJELU EDEL LYTTÄÄ LISÄÄ METSIÄ JA PUITA – KAUPUN KEIHIN Ilman nopeita suunnanmuutoksia tulvat aiheuttavat rakennuksille kalliita vaurioita jo hyvin pian, kirjoittaa Risto Isomäki. Metsänomistajalla on hyvä olla useampi hansikaspari. VESA-MATTI VÄÄRÄ RISTO JUSSILA Paras keino vähentää hirvi vahinkoja on säädellä kantaa. HYVINVOINTI 64 VAALEAA KALAA Kokkaa kotimaisesta kalasta välimerellistä ruokaa ja puolukoista ihana posset. 7 Aarre 9/2021 METSÄ 26 36 64 AARRE KOKEILU HA NN E M AN EL IU S enemmän päästöjä kuin modernit laitteet. OMA TALOUS 70 TURVAA TAPATURMIIN Tapaturmavakuutukset tuovat metsänomis tajalle taloudellista turvaa. Käsineet ovat kovilla metsätöissä. Ahvenfileet ja kylmä tomaattikastike on pikantti alkupala. LUONTO 60 YÖN KÄTKEMÄT Huuhkajien syyssoidin herättää valokuvaajan kaikki aistit. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. AARRE JULKAISEE LUKIJOIDEN LUONTOKUVIA LÄHETÄ PAINOKELPOINEN KUVA (sähköisenä vähintään 1 Mt) sekä pieni kuvan ottami seen liittyvä tarina sähköpostitse (luonto kuva@aarre lehti.fi) tai postitse (Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus ”Luontokuva”, em me palauta kuvia)
Minun taskulaskimellani en saa sillä hinnalla hankkeesta millään kannattavaa metsän omistajalle.» Metsänomistaja Jyrki Ketola (Metsälehti Makasiini 6/2021) »Metsänomistajan on nyt parasta jatkaa hyvää metsän hoitoa omien tavoitteidensa mukaisesti. N oin neljännes Suomen puuntuotannon metsämaasta on suometsiä. Jäseneksi voi liittyä Tapion verkkosivuilla. Esimerkiksi hakkuita ei ole syytä uuden sääntelyn pelossa kiirehtiä.» MMM:n metsäja bioenergiayksikön päällikkö Marja Kokkonen kommentoi EU-sääntelyn vaikutuksia (Taloustaito 8/2021) KU VA T JA RK KO SIR KIÄ , JA AN A KA NK AA NP ÄÄ JA PE TT ER I KIV IM ÄK I Aarre 9/2021 METSÄ 8 HANNE MANELIUS METSÄ NYT Metsänhoidon suositukset tarjoavat metsänomistajalle tietoa metsänhoidon eri vaihtoehdoista. Hinta on aivan liian korkea, 17 000–19 000 euroa kilometriltä. Ja toisaalta ennallistaminen: millaisia kohteita kannattaa ennallistaa ja miten?” Tutkijat ovat suositelleet turvemaille jatkuvaa kasvatusta, ja metsäyhtiöistä ainakin Metsä Group suosittelee sitä tietyille suotyypeille. Edellinen isompi uudistus oli vuonna 2014, kun metsälaki muuttui. Tutkimukset ovat osoittaneet, että vanhojen ojitusalueiden ravinnepäästöt ovat korkeammat kuin aiemmin on luultu. Yksi suometsänhoidon kipukohta on vesiensuojelu. ”Suometsiin liittyen odotamme Luonnonvarakeskuksessa käynnissä olevien tutkimuksien tuloksia. Käytännön näkökulmia pöytään Metsänhoidon suosituksia päivitetään säännöllisesti. Ne julkaistaan todennäköisesti vuonna 2023”, Vanhatalo kertoo. Kovin hintapiikki näyttäisi sahatavaran osalta olevan hiljalleen ohitse, mikä luonnollisesti vaikuttaisi myös tukkipuun hintaan.» Metsä Woodin ja Metsä Forestin johtaja Juha Mäntylä (Metsä Groupin Viesti 3/2021) »Nykymallilla perusparannuksissa metsätiet rakennetaan käytännössä uusiksi. Ojitettujen suometsien merkitys puuntuotannolle on suurin Pohjanmaalla, Meri-Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat VM-ARKISTO Suometsät päivitykseen 80 prosenttia maaperän hiilestä on turvemaissa.. Metsänhoidon suositukset valmistellaan yhteistyössä tutkijoiden, asiantuntijoiden ja tiedon käyttäjien kanssa. Suometsien hoidon suositukset käsitellään ensi vuonna. Seitsemän vuoden takaisen päivityksen jälkeen uutta tutkimustietoa on saatu paljon ja saadaan vielä valmistelutyön aikanakin. Myös hiilen varastointi on iso teema, sillä noin 80 prosenttia maaperän hiilestä on turvemaissa. Ne ovat tärkeää aineistoa työryhmälle.” Tapio on perustanut Metsänhoidon suositusten pyöreän pöydän, joka on kaikille metsänomistajille, alan ammattilaisille ja opiskelijoille avoin yhteisö. ”Metsänomistajat kaipaavat tietoa siitä, minkälainen metsänhoito on suometsissä järkevää. ”Nyt pitää ratkaista se, miten hiili saadaan pysymään turpeessa, kun suometsiä hoidetaan”, Vanha talo sanoo. Jäsenten toivotaan tarjoavan käytännön näkökulmia ja huomioita alueellisista olosuhteista. ”Keskeinen kysymys on se, miten suometsiä voidaan hoitaa niin, että huuhtoumat vesistöihin ovat mahdollisimman pienet. Suometsien lisäksi harvennusmallit ovat yksi iso kokonaisuus. Ne ovat nimensä mukaisesti suosituksia, päätöksen toimenpiteistä tekee metsänomistaja itse. ”Tämä päivityskierros on mittava. LISÄTIETOJA metsanhoidonsuositukset.fi | tapio.fi/pyoreapoyta Metsänhoidon suositukset päivitetään vastaamaan muuttuvaan ilmastoon. Sen jälkeen päivityksiä on tehty muun muassa jatkuvan kasvatuksen suosituksiin. Metsityksen suositukset päivitettiin tänä vuonna. Kunnostusojituksen ja maanmuokkauksen tarve on silloin pieni, samoin kuin hakkuiden aiheuttama pohjaveden pinnan vaihtelu. Vaihtoehtojen vaikutuksista talouteen, luontoon, virkistyskäyttöön ja hiiliteemaan kaivataan perusteluja”, sanoo metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo Tapiosta. »Olemme saaneet osamme tukkipuun ja sahatavaran hintojen noususta, mutta myös vanerija Kertotuotannossa käytettävät liimat ovat kallistuneet jatkuvasti
109,00 € FS 410 C-EM Raivaussaha Tehokas raivaussaha vaativaan työskentelyyn! Maksimitehot kaikissa tilanteissa. Pakkaus sisältää paristot, lisäketjun ja työkalun ketjun vaihtoa varten. Alhainen äänentaso sekä polttoaineenkulutus. Rahtikulut lisätään hintaan. Suojaava välipohja terästä ja teräskärki. Katso koko laaja valikoimamme täältä: hylte.fi Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! Myymälä avoinna: ma-pe klo 9-17 (rajoitettu valikoima) info@hylte.fi Hylte Hunting & Outdoor Vaunusepäntie 4 68660 PIETARSAARI. 129,00 € Lumberjack Metsurin Saappaat luokka 3 Teräksinen kantapää sekä vahvistettu varvasosa ja nilkka. Stihl 2-MIX -moottorilla. Erinomainen polttoainetalous ja tärinänvaimennusjärjestelmä. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Varustettu ergonomisilla valjailla, pikalukitussuuttimella ja teleskooppiputkella. 138,00 € Kaikkea metsään Function Universal Suojahousut Protective housut viiltosuojalla varustetut työhousut metsässä ja maalla työskenteleville. 195,00 € 435 II Moottorisaha 13" Kevyt ja tehokas yleissaha sinulle, joka haluat helposti käynnistettävän ja hallittavan moottorisahan. 679,00 € MS 170 Moottorisaha 30 cm Kevyt ja bensiinikäyttöinen moottorisaha Stihliltä. 299,00 € 550 XPG Mark II Moottorisaha 13/15" Ylivoimainen kapasiteetti ja runsaat testaukset, jotka täyttävät kaikkein vaativimpienkin maanja metsänomistajien vaatimukset. 59,00 € Lavoro Elite Metsurikenkä Kova metsurikenkä ruskeaa nahkaa. Mukana kaksi akkua. 249,00 € Sis. 2 koteloa, koukku, mittasakset ja 15 metrin mitta. 545FR Raivaussaha Tehokas Husqvarnan raivaussaha. Täydellinen saha polttopuiden tekemiseen ja muihin puutarhatöihin. Varustettu moottorin äänellä ja kaasua painettaessa ketju pyörii. 598,00 € DS18DJL Porakone/ Ruuvinväännin Kätevä ja luotettava porakone/ ruuvinväännin avuksi moniin töihin. 725,00 € 455 Rancher Moottorisaha Ihanteellinen moottorisaha maanomistajille tai niille, jotka haluavat erittäin suorituskykyisen kumppanin. Mukana siimapää, vesakkoterä ja metsäraivausterä. Helppo käynnistys ja taloudellinen 2-MIX-moottori. 129,00 € Hemsedal Flanellipaita 9,90 € Katso hintaa! Leikkimoottorisaha Leikkimoottorisaha lapsille. Trimmerilanka Arvo 9,80 € PM 2000i Invertterigeneraattori Kevyt ja tehokas generaattori. 499,00 € MS 201 C-M Moottorisaha Stihlin kevyin moottorisaha täydellinen esim. alv. M-Tronic takaa optimaalisen moottoritehon. 749,00 € Metsurikenkä/Työkenkä Forest Work Työ-/metsurinkenkä viiltosuojaluokka 2. oksien karsimiseen. 719,00 € Sähköinen Reppuruisku Sähköinen reppuruisku 10 litran kalvopumpulla ja 18V litiumioniakulla. Valikoimaamme kuuluvat sekä kotiettä ammattikäyttöön tarkoitetut sahat! Katso koko valikoima netistä Työkaluvyö Husqvarnan täydellinen työkaluvyö. Toimitus sisältää siimapään, vesakkoterän, kantovaljaat ja raivausterän. Teräskärki, naulaanastumissuoja, pitoa tukeva pohja sekä tuulenja vedenpitävä kalvo. Suojaluokitus 1. 23,56 € Kaikki hinnat sis. (viiltosuojaluokka EN ISO 17249: 2013 LUOKKA 2). 185,00 € Meiltä löydät laajan valikoiman polttoaine-, akkuja sähkökäyttöisiä moottorisahoja
Sitten rakastuminen Pentti Linkolaan käänsi hänen elämänpolkunsa Luonnonperintösäätiön johtajistoon. 10 Aarre 9/2021 METSÄ IKIMETSÄN EMÄNTÄ Anneli Jussila opiskeli taidehistorioitsijaksi ja ryhtyi mehiläisfarmariksi. HENKILÖ Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat HANNE MANELIUS 10 Aarre 9/2021 METSÄ
museoissa, kir joittanut useita kirjoja Koti. ”Lapin eteläpuolella metsäalasta on suojeltu vain kolmisen prosenttia.” Anneli Jussila Ikä. Ristisaari Vanajanselällä Ajankohtaista. Pohjois Lapissa Euroopan viimeiset lähes koskemattomat luon nonmetsät ja eteläisessä Suomessa rehevät lehto metsät Pyhä paikka. 11 Aarre 9/2021 METSÄ KUKA. Eteläisen Suomen metsien tila huolettaa Anneli Jussilaa. Puuvanhukset lajista riippumatta Tärkeitä metsiä. Hämeenlinnassa Harrastukset. Uusin kir ja Pentti Linkola ja minä (Minerva Kustannus) il mestyi syyskuun lopulla 11 Aarre 9/2021 METSÄ. Kävely, ret keily, kasvien hoito, met säpuutarha, puiden kuun telu ja etenkin talvella elo kuvat ja lukeminen Lempipuu. Taidehistorian maisteri, lisäksi kirjalli suustieteen, kansatieteen ja arkeologian opintoja Työ ja ura. 66 Koulutus. Luonnon perintösäätiön suojelujoh taja (2021–) ja toiminnan johtaja (2005–2020), Elon kehälehden päätoimittaja 1990luvulla, kulttuurialan töitä mm
Kunnioitan ja ihailen puuvanhuksia, ne ylläpitävät tätä maailmaa”, Jussila sanoo. Välillä opinnot jäivät tauolle, koska hän etsi maaseudulta rauhaa, ekologista elämäntapaa ja konkreettista tekemistä. Elämäntapa ekologina, kuten Jussila sanoo. Aulangon kuusen ympäri hänen käsivartensa eivät yletä, eivät lähestulkoonkaan. 1960-luvun Helsingissä akateemisen perheen rasavilli tytär löysi kotihuvilan pihakuusen oksistosta itselleen pesän. Valtavassa hiljaisuudessa ja kesäyön ihmeellisessä valossa kelot loistivat lähes hopeisina, maagisina. Linturetkestä kaikki alkoi Anneli Jussilan elämän ensimmäinen tärkeä puu oli sekin kuusi. ”Isot puut tekevät minuun aina vaikutuksen. Pentti Linkola tuli pitämään yhteisölle lintuillan ja linturetken, ja yhteisiä keskustelunaiheita löytyi heti. Hän kuuntelee usein puiden ja tuulen ääniä ja kertoo niistä Metsänsydämiä-kirjassaan. Tammisaaren saaristossa hän eli miesystävänsä kanssa mehiläistilallisena ja omavaraisviljelijänä. ”Kuumuuden takia kuljimme öisin. Soutaja ja taloudenhoitaja Komea, karismaattinen ja vähän synkkä, oli kolmekymppisen Jussilan ensivaikutelma viisikymppisestä Linkolasta. 12 Aarre 9/2021 METSÄ V anha puu löytyy yllättäen. ”Jos kädet yltävät rungon ympäri, puu oli Pentin mielestä taimi”, Jussila hymyilee ja painautuu kuusen harmaaseen kylkeen. Sen jälkeen 1980-luvun lopulla Jussila asui Tenholan Elämänkoulu-yhteisössä ja ajatteli yhä enemmän metsien suojelua. Teinivuosina luonto jäi sivurooliin, mutta Jussila muistaa Taivalkoskenja Kuusamon-vaellukset, joilla hän näki ensi kertaa kelopuita. Hän ei ole ennen huomannut sitä Aulangon luonnonsuojelualueella kotikaupungissaan Hämeenlinnassa. Syvämietteistä huminaa Yli neljännesvuosisadan Anneli Jussila on etsinyt Suomesta vanhoja metsiä Luonnonperintösäätiölle suojeltaviksi. Mänty vastaa hänen mielestään vain navakalle tuulelle, rauhallisesti ja terävästi, mutta ”kuuset huminoivat tummemmalla ja pehmeällä äänellä, syvämietteisesti”. ”Oi, tämä on varmasti yksi suurimpia kuusia, joita olen koskaan nähnyt. Ensin hän teki sitä säätiön yhtenä perustajajäsenenä ja vapaaehtoisena asiainhoitajana, sitten palkattuna toiminnanjohtajana ja nykyään suojelujohtajana. Ja uskokaa pois, ikääntyneitä puita Jussila on elämänsä aikana nähnyt paljon. Oikea kuningatar!” Anneli Jussila ihailee valtavaa puusenioria. Vieraisilla Jussilan oli tarkoitus nukkua saunakamarissa, HENKILÖ Jussila nojaa usein puihin kuulostelemaan niiden ja tuulen ääniä. Se tuntui vähän pelottavalta, mutta oli äärettömän kaunista.” Opiskelut Jussila aloitti kirjallisuustieteestä mutta vaihtoi sitten taidehistoriaan. Hänestä parhaiten kuulee, jos syventyy tuntemaan kaarnan tai tuohen omalla ihollaan.. Juttu jäi kuitenkin kesken, ja Linkola kutsui Jussilan kotiinsa Sääksmäelle, missä hän eli pientilallisena ja kalastajana. Puu on siis täysikasvuinen, kuten sen iän olisi määritellyt edesmennyt Pentti Linkola, Jussilan rakastettu ja ystävä
Seuraavina keväinä Jussila istutti pienen mökin pihaan omenapuita ja yrttejä ja ke säisin hän kulki Linkolan kanssa linturet killä ja marjastamassa. Mutta rakkaus jatkui joitakin vuosia vielä eri osoitteissakin, ja aikojen saatossa meistä tuli läheisiä ystäviä.” ”Lopulta hän oli minulle kuin tärkeä kummisetä.” Pariskunta sanaili, että Jussilasta ei sitten tullutkaan Linkolan taloon emäntää mutta hänestä tuli ”metsän emäntä”, Linkolan työkumppani metsien suojelussa. Siellä ihminen on luopunut halustaan laittaa järjestykseen, rajoittaa ja omistaa.” Ystäviksi ja kumppaneiksi Yhteiselämä Linkolan tilalla päättyi aikanaan. ”Metsien elämänvoima on niin valtava, että se vetää hiljaiseksi”, Anneli Jussila miettii.. Hänestä ihminen oli metsässä aina kuin norsu lasikaupassa, vaikka yrittäisi toimia kevyesti.” Retkien myötä Jussila alkoi entistä enem män arvostaa vanhan metsän vihreyttä, har moniaa ja salaperäistä tunnelmaa. Tarvittiin juna, bussi, polkupyörät ja teltta, kun Jussila ja Linkola matkustivat Parikkalaan katsastamaan Akanvaaran kahtakymmentäviittä hehtaaria, joista tuli säätiön ensimmäinen suojelukohde. ”Alkuun tarkoitus oli suojella Pentin sääs töillä vain yksi metsä. Keräysten ja lahjoitusten turvin se on saanut sittemmin seurakseen yli 3 500 Metsässä tuntuu kuin aika pysähtyisi. Fiksu pankkivirkailija ehdotti säätiötä.” Vuonna 1995 Pentti Linkola, Anneli Jus sila ja biodiversiteettitutkija Otso Ovaska perustivat Luonnonsuojelusäätiön, jonka nimi muuttui myöhemmin Luonnon perintösäätiöksi. Jussila muutti kymmenen kilometrin päähän, rivitaloon Sääksmäen kirkon mäelle. 13 Aarre 9/2021 METSÄ mutta kaatosateen takia saunaan lähtö jäi ja hän päätyi isännän viereen. Ensimetsä Etelä-Karjalasta Sopivaa vanhaa metsää suojeltavaksi ei vain tahtonut löytyä. Syksyllä kaksikko sienesti ja säilöi puutarhan satoa. Hän oli poh jimmiltaan yksinäinen susi, joka halusi asioiden tapahtuvan hänen omalla, vakiintuneella tavallaan. Ruoka odotti puuhellalla lämpimänä, kun kalastaja kotiutui kylmästä. Metsässä hänestä tuntui kuin aika pysähtyisi, eikä enää ollut kellon eikä kalenterin aikaa. ”Parisuhdearki ei ollut Pentin vahvoja puolia. Opin häneltä myös katsomaan luonnonti laisen metsän ominaisuuksia, esimerkiksi erirakenteisuutta, lahopuun määrää, kääpiä ja eläinten jälkiä.” ”Pentille olennaista oli se, että metsässä on mahdollisimman vähän ihmisen toimin taa. Syksyllä Linkola myös kalasti, samoin tal vella, ja Jussila oli välillä soutaja na ja hoiti mökin taloutta. Luontoja metsäkokemuksistaan Anneli Jussila on kirjoittanut kaksi kirjaa, Metsänsydämiä ja Sivu poluilla, merkintöjä vaelluksilta. Sitten tärppäsi. ”Ikimetsässä sallitaan kuolema, ja siksi se kuhisee elämää. He alkoi vat ajatella, että suurin valta yhteiskunnassa on rahalla, joten raha voi olla ainoa keino metsien suojelemiseksi. ”Opin Pentiltä soutamaan laatokanvenettä. Viisi vuotta Linkola ja Jus sila tutkivat Helsingin Sanomien metsän myyntiilmoituksia
Säätiö ei tee nopeaa vallankumousta, mutta pala kerrallaan se voi säilyttää jotain äärimmäisen tärkeää.” Säätiön tuoreimmat metsäostokset ovat Pentti Linkolan muistometsä Toivakassa sekä muistolehto Kangasalan Sahalahdella. Pihalla lintujen ruokintalauta oli tyhjä, ja keltainen mökki seisoi autiona hiljaisuudessa. Tiedot ja raportit alueista hän saa usein säätiön yhdyshenkilöverkostolta tai pohjoisen vastuuhenkilöiltä. Hän kertoo Linkolan jyrkkyydestä, mutta myös ilosta ja lempeydestä. Kaupan jälkeen metsä rauhoitetaan pysyvästi luonnonsuojelulailla.” ”Juuri nyt metsän hinta on kova, ja liikkeellä ovat erilaiset kotija ulkomaiset rahastot. Jussila laskee, mitä tilasta voitaisiin maksaa. Enää Jussila ei ehdi itse tutkia kaikkia metsiä tai soita, joita säätiölle vinkataan ostettavaksi, joita sille lahjoitetaan tai testamentataan tai joista netin hakuvahdit ilmoittavat. Luonnonperintösäätiön suojelu kohteissa voi retkeillä, mutta alueille ei viitoiteta polkuja tai tehdä rakennelmia. HENKILÖ Pentti Linkolan muistokeräykseen lahjoitetuilla rahoilla muistolehdoksi rauhoitettiin Sahalahden Kurikanvuori Kangasalla. ”Omat työpäiväni kuluvat pitkälti erilaisten raporttien ja taskulaskimen kanssa.” Tarjouskilpailuja metsistä Jussila alkaa innostua, jos hän näkee papereista, että metsässä on yli satavuotiaita havupuita tai 80-vuotias koivukuvio tai jos metsänhoitoyhdistys mainitsee tilaraportissa luontoarvoja. Jos kaikki näyttää hyvältä, Jussila laskee, mitä metsästä voitaisiin maksaa, ja säätiö tekee tarjouksen. 14 Aarre 9/2021 METSÄ hehtaaria ja yli 140 suojelukohdetta eri puolilta Suomea. Syyskuun lopussa ilmestyi hänen kirjansa elämästä Pentti Linkolan kanssa. Pentin kuoleman jälkeen tuntui siltä, että myös minun on kirjoittamalla käytävä läpi muistojen labyrinttia.” Jussila avaa kirjassaan arkea Linkolan kanssa, madekeiton reseptiä myöten. ”Radikaalit ajatukset kumpusivat minun mielestäni Pentin surusta, toivottomuudesta ja turhautumisesta ihmisten ahneuteen, kuluttamiseen ja luonnon tuhoamiseen.” ”Luonnonperintösäätiön menestyminen kuitenkin muutti myöhemmin hänen kielteisiä ajatuksiaan kansasta ja instituutioista. Silti metsää pitäisi koko ajan myös ostaa, koska hakkuut uhkaavat luonnonmetsiä ja luonnontilaisen kaltaisia metsiä.” Paluumatka muistoihin Kymmenen viime kuukautta Anneli Jussila on kirjoittanut. Esimerkiksi siitä, että terrorismi, taudit ja diktatuurit pelastaisivat maapallon liikakansoitukselta. ”Se oli Pentti Linkolalle tärkeää.” KUVA ANNELI JUSSILA. Sitten hän laskee puukuutioita ja kartoittaa tarkemmin sijaintia ja lähimpiä suojelukohteita, joihin alue voisi ehkä joskus yhdistyä. Anneli Jussilalle muistojen paikka on myös Linkolan tila, jossa hän kirjansa kirjoittamisen aikana vieraili vielä kerran. Ne jäävät piiloon, jos puhutaan vain Linkolan vallankumouksellisista kirjoituksista. Suuren kuusen alla. ”Usein kyse on tiukoista tarjouskilpailuista, joita olemme onnistuneet välillä voittamaan. ”Pentistä on kirjoitettu paljon, mutta läheisen naisen näkökulma on puuttunut, ja virallista elämäkertaa lukuun ottamatta hänestä ovat kirjoittaneet lähinnä miehet
Elämä tapahtui paljolti sivurakennuksissa ja ulkosalla. Niitäkin kiistatta oli olemassa. Savutupa ei suosinut kirjallisuuden tekijöitä eikä lukijoitakaan, mutta puheen, kuuloaistin ja muistin varassa kukoistivat tarinat, sadut, kaskut, arvoitukset ja kansanrunous. Kirkko ja oikeuslaitos vaativat läpinäkyvämpää yksityiselämää. Ilman tätä ominaisuutta on vaikea selittää, kuinka ruumiiltaan kivulloiset esivanhempamme pysyivät järjissään ilman psykiatreja ja psyykenlääkkeitä. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti Teemu Keskisarja (s. Kun hikiset paljasjaloin hipsivät tarpeilleen hankeen, äärilämpöjen heilahdus aiheutti slaageja, jotka olivat yleisimpiä kuolinsyitä. Siirrettävyys oli kätevä ominaisuus, jos metsät ympäriltä ehtyivät ja maat menivät jakoon. VALON, TILAN JA YKSITYISYYDEN kaipuu ei ole Homo sapiensille luontaista, pikemminkin päinvastoin. Hirsien salvaaminen oli parin päivän kirveshomma. Se koski vain talvihorrosta. Polttopuuta sieti talonpojan säästää silloinkin, kun metsä oli kaikkien yhteistä. Savutupa oli uneen tuutijana hellempi kuin omakotitalo. Lämmitysjärjestelmä täytti tärkeimmän tehtävänsä: tuotti lämpöä. 1971) on historia-alan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa Suomen metsäteollisuuden historiaa, sotaja rikoshistoriaa. Siinäkin on nurja puolensa. Historia testasi savutupaa ja hyväksi havaitsi. Lämmitysjärjestelmän takia suomalaisilla oli ruma ruskea iho ja ”sienimäinen” keho, kuten Linné luokitti kasvi tuntemuksellaan. Pimeiden pirttien kansaa vaivasi silmäpaskoksi sanottu sarveiskalvotulehdus. Ennen mitään tupia olivat sukupolvet toisensa jälkeen maanneet rykelminä luolissa, kuopissa ja teltoissa. Kun vilu hiipi vällyn alle, oli myöhäistä huitoa jäisessä metsässä. Talvella savutuvan Off-asento tarkoitti pakkasta ja On pätsiä. Ennen 1800-lukua ei kannattanut rehvastella kaksikerroksisella pytingillä ja koristeellisella julkisivulla siitäkään syystä, että sodat tämän tästä hävittivät talonpoikaisarkkitehtuurin maan tasalle. Esivalta ei nähnyt asenteidensa lävitse savutupien etuja. Elämänmuoto vaikutti viheliäiseltä. Ylipäätään silmien käyttö oli samankaltaista kuin myyrillä. Mikään valistus ei voinut tuikkia näihin rakennuksiin. Tietenkään ihmiset eivät kesken heinänteon kömpineet pirttiin pitämään palaveria. Unettomuuden painajaismainen yleistyminen 1900–2000-luvuilla liittyy elon ja olon sokkeloihin sekä ympärivuorokautiseen valosaasteeseen. Ahtaimmissa tuvissa ei mies turkki yllä mahtunut kääntymään. Puolivakavissaan Linné ehdotti raipparangaistusta alamaisille, jotka eivät suostu rakentamaan ulos lämpiäviä uuneja. Asujaimet oleilivat kelteisillään tulen päälläkin, koska käristyminen oli pienempi paha kuin jäätyminen. Ylimääräiset huoneet, väliseinät, lasi-ikkunat, tuuletus, alusvaatteet ja omat sängyt ovat vasta viimeisimpien aikojen kulttuuri-ilmiö. Uuden rakentaminen kävi verrattain helposti, kun nurkkakivet ja uuni säästyivät. Erään kiertokirjeen mukaan lämmitys piti muuttaa, jotta rahvaalta katoaisi ”tilaisuus kaikenlaisiin törkeisiin paheisiin, joita heidän savupirteissään paljon tapahtuu”. Ahtautta ei kuitenkaan sovi surkutella. Mutta kun valmista tuli, uuni säteili syvää, läpitunkevaa lämpöään hyvinkin vuorokauden. Herättikö kolumni ajatuksia. Savolaiskylässä, jossa oli kaikkiaan satakunta asuinneliötä, saattoi muutaman katon alla majailla iso kaskiyhteisö, saman verran porukkaa kuin kerrostalossa. Linné totesi, että savutuvissa silmäpuolet taluttivat tyystin sokeita sukulaisiaan. Energiatehokkuudessa savutupa voitti vetoisten kartanoiden kakluunit ja hormit. SAVUTUVAT OLIVAT paloturvattomia, mutta roihahdukset eivät kaataneet maailmaa. Asukkaat joutuivat katkuisimmassa ja häkäisimmässä lämmitysvaiheessa haukkomaan henkeä ovensuussa ja pakenemaan naapuriin tai kakkospirttiinsä. Pelkästään rakentajien typeryydestä ei voinut johtua rakennustyypin levinneisyys Skandinaviasta Siperiaan ja ikiaikainen suosio, joka Suomessa paikoin säilyi 1900-luvulle saakka. Klapeja piisasi vain sen verran kuin joku jaksoi pilkkoa ajoissa. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 9/2021 METSÄ 15 L uonnontieteilijä Carl von Linné havainnoi 1700-luvun Suomessa asumuksia, jotka uuniksi tai kiukaaksi kutsuttu kivikasa tuprutti täyteen sauhua. VALAISEMISEEN KASAUTUI 1700-luvulla myös moraalisia paineita. Räppänää ja puisia ikkunaluukkuja oli vaikea käyttää termostaatteina. TEEMU KESKISARJA Savutupa oli historian testivoittaja KESKISARJA Ahtaus koski vain talvi horrosta.
Kalustepuuseppä Harri Talvion valmistamia työpisteitä on asennettu viiteen luontokohteeseen. (Lähde: Metsäkeskus) SITAATIT KO LO D ES IG N Tyyliä kotitoimistoon Kolo Designin kynäteline (17 e) on öljyttyä tammivaneria ja sopii myös kattaukseen aterintelineeksi. Arvostan laajaa verkostoa.” Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN LAHDEN KAUPUNKI Viita-työpisteet Lahdessa ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Halaamme puita ja teemme rieskaa nuotiolla.» Levillä toimivan HaliPuun perustaja Riitta Raekallio-Wunderink (Yrittäjä 3/2021) Aarre 9/2021 METSÄ 16 L ahdessa on syksyn aikana voinut tehdä töitä luonnon keskellä. Pinnat käsittelin ympäristöystävällisellä puuöljyllä”, Harri Talvio kertoo. ”Lahteen on keskittynyt paljon muotoiluja puualan yrityksiä. Euroopan ympäristökaupunki 2021 haluaa Viita-etätyöpisteillä muistuttaa työelämän joustavuudesta ja luonnon rauhoittavasta vaikutuksesta. Niissä on puhelinja mukiteline, upotus tietokoneelle, syvennys kynille sekä ripustuskoukku laukulle. Se on 12 % vähemmän kuin viime vuonna. Talvio rakensi työpisteet kokonaan ylijäämätavarasta. Työpisteissä katto ja pohja kiinnitetään toisiinsa pyöreillä rimoilla. Rakenteesta tuli jämäkkä.” Pöytälevyssä on upotus tietokoneelle. PUU AARRE 21,7 Kemera-tukia on maksettu elokuun loppuun mennessä metsänomistajille 21,7 milj. Mutta tuossa on limanuljaska! Näytän, miten se nyljetään.» Sienineuvoja, kantarellien poimimisen maailmanmestari Anu Brask (Me Naiset 39/2021) »Viikoittaisissa livelähetyksissä jaamme perheemme kokemuksia eri vuodenaikoina. Koska projektista jäi kuusipuuta yli, Talviolle tarjoutui mahdollisuus rakentaa Viidat siitä. LISÄTIETOJA greenlahti.fi/tyopiste Toimisto metsässä PE TR I KO IV IST O AJANKOHTAISET AARTEET Harri Talvio perusti Upwood Design -yrityksen vuonna 2014. Työpisteiden ripustuksen suunnittelu oli haastavin vaihe. LISÄTIETOJA kolodesign.fi »Tämä on niin sanottu olan yli -sieni, en tunne. ”Pyrin aina siihen, että tuotteissani ei näy ruuveja tai nauloja. Senkin Talvio halusi toteuttaa mahdollisimman huomaamattomaksi. ”Kuusi on kevyt ja ulkokäytössä kestävä materiaali, joten se sopii hyvin tähän tarkoitukseen. Viidat on valmistettu kotimaisesta kuusesta. Paino jakautuu tasaisesti, eikä puuhun jää kiinnityksestä jälkiä.” Lahden kaupungille on satanut työpisteistä positiivista palautetta, joten alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen töitä luonnon äärellä voi tehdä vielä koko lokakuun ajan. Työpisteet ovat Lapakiston luonnonsuojelu alueella, Lanu-puistossa, Mustankallion mäellä, Radiomäellä ja Tapanilassa.. ”Kaluste kiristetään puunrunkoon kuormaliinoilla. Levyyn Talvio porasi reiän, jotta vesi pääsee valumaan pois. Hänen puuseppätuttavansa valmisti Lahden kaupungille aiemmin tänä vuonna puupaviljongin kuusesta. euroa. Kotimainen avainlipputuote. Työpisteen ensimmäiset luonnokset teki LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin opiskelijaryhmä. TBWA\Helsingin suunnittelijat ja Harri Talvio hioivat luonnokset toteutuskelpoisiksi
Sakari Siltala & Teemu Keskisarja: Kun niin perkeleesti sahaa (Siltala 2021) AJATTELEMISEN AIHETTA HYVÄ KOLUMNI herättää ajattelemaan. EvakkoTeutori aloitti, Keijo ja Tenho jatkoivat polvenkorkuisista, nyt sahaavat pojanpojat Pekka ja Ville. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. ”Jos lyönti sattuu, se mer kitsee pihkaa. Passimies ei saa metelöidä, kahista eikä haista partavedelle. Silloin jurotaan.” Miten kestät karuja olosuhteita. lokakuuta. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. Emme palauta kuvia. Nyt heidän luontoa ja ilmastoa laajasti ruotivat kolumninsa on julkaistu kirjana. Työtä on riittänyt, tuuriakin tarvittu. Vävy otti sudenkorennon käteensä, ja siitä se pyrähti heinikkoon”, kertoo Maarit Lampela Rova niemeltä. MAARIT LAMPELA Hannes Mäntyranta tunnetaan myös aktiivisena keskustelijana. Valtakunnalliset Metsäpäivät järjestetään Helsingissä hotelli Clarionissa 28.–29. Saara Kankaanrinta & Ilkka Herlin: Luonnollisia ajatuksia (Teos 2021) MIES HIRVENÄ KUN JAHTIVUOSIA on takana yli 60 ja kaadettuja hirviä miltei 800, hiljaista tietoa hirvistä on kertynyt runsaasti. Aina ei edes halua. ”Valoa saa, jos sitä hankkii. Monet Herlinin ja Kankaanrinnan kolumneista ovat sellaisia. Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. Metsäpäivien pääteemana on metsien käytön monet tavoitteet. Karjalankarhukoiransa haukulle hiipiessään Mykkänen astuu mättäiden väliin kuin hirvi ja saattaa hämäykseksi riipiä koivunlehtiä. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. Hänen metsäalaa käsitteleviä kolumnejaan voi lukea esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuudesta.. Taustatarina on Suomen taloushistoriaa. Mutta ei leimakirveen, se vain surettaa.” Maistuuko pettu. PUUTA LAUDOIKSI KOPRAN SAHASUVUN vaiheissa riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita: yritysostoja, ylinopeussakkoja, tulipaloja, välirikkoja. Herkulliseksi teoksen tekee se, että kirjoittajat kommentoivat ajatuksiaan tekstien jälkisanoissa. Sitä varten ranta on.” LISÄTIETOJA Hannes Mäntyranta työskentelee Suomen Metsäyhdistyksessä viestinnän suunnittelijana. PIR JO PIE SA LA ”OLIMME VÄVYPOJAN kanssa syysretkellä Kätkävaaran luontopolulla Tervolassa, kun huomasimme upean sudenkorennon suolammen pinnalla. ”En uskaltaisi jättää kokkausta muille.” Millaisen veden rannalla viihdyt. ”Sen, missä on mäntyranta, siitä tulee nimikin. Mänty rannasta pääsee hyvin järvelle. ”Kaikkialla Kehä III:n ulkopuolella.” Saatko riittävästi valoa. ”Vetämällä villasukat jalkaan.” Oletko pihkassa. Adam Mykkänen: Hiki hirven tutkinnassa, kuuma karhun kainalossa (Myllylahti 2021) METSÄNIMISET 17 METSÄ Aarre 9/2021 Hannes Mäntyranta VIESTINNÄN SUUNNITTELIJA, 64 Missä ovat Mäntyrannan juuret
Metsänhoitotöitä tehdään nykyään kolmen polven talkoina. METSÄNOMISTAJA Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 18 Aarre 9/2021 METSÄ. 18 Aarre 9/2021 METSÄ Suvun mailla Ohelan tila Petäjävedellä on ollut Tuomo Kurkelan suvun omistuksessa vuodesta 1924
Tuomon sukutila merkitsee heille kiinnekohtaa menneisiin polviin ja paikkaa, jossa voi rentoutua sekä naut tia pihassa ja metsässä puuhastelusta. Tuomo ja Petra Kurkela Ikä: 70 ja 69 vuotta Asuinpaikka: Nokia Ammatti: Tuomo on rakennus mestari ja Petra sairaanhoitaja Perhe: lapset Jussi, Marja ja Matti sekä lapsenlapset Hertta, Kosti, Maisa, Malla ja Kerttu Metsät: Petäjävedellä Ohelan tilalla noin 20 hehtaaria Harrastukset: metsästys Vekun kanssa, metsänhoitotyöt sekä polttopuiden teko yhdessä perheen kanssa 19 Aarre 9/2021 METSÄ. 19 Aarre 9/2021 METSÄ METSÄNOMISTA JAT Tuomo ja Petra Kurkela viihtyvät Petäjä vedellä
2 Älä raivaa männyntaimik koa liian aikaisin, hirvi syö ja taitte lee pienet, pystyyn jätetyt taimet. Hän hoiti metsiään saamansa opin perusteella, joka oli se aukkohakkuu.” Matti Kurkela teki myös itse aktiivisesti metsätöitä. Äidinisän torppa Petäjävedellä sijaitseva Ohelan torppa siihen kuuluvine maineen on ollut Tuomo Kurkelan suvun omistuksessa vuodesta 1924, jolloin Tuomon äidin isä, torppari Toivo Björkman lunasti sen itselleen. Vuosista on jäänyt kosolti mukavia muistoja. ”Aitaa on yhteensä yli 300 metriä. ”Kaatolupia pitäisi myöntää paljon nykyistä enemmän. ”Lapsina meillä oli tapana kisata siitä, kuka uskaltaa juosta hevosen vatsan alta. Kun kukaan ei enää viljellyt Ohelan peltoja, ne metsitettiin. ”Naapurissa asui samanikäisiä lapsia, ja täällä me päästeltiin ympäri metsiä ja varvikoita, sisällä käytiin vain syömässä.” Vaikka Toivon ja Siirin elämä oli nykysilmin katsottuna niukkaa, tuon ajan mittapuulla torppa oli vauras. Nykyinen keittiö toimi aiemmin heinätallina”, hän kertoo. Tuvan sydän, liesi, on yhä paikallaan, vaikkei enää käytössä. Sen kattopellit kiiltävät auringossa, mutta seinähirsistä ja kivijalasta näkee, että rakennuksella on jo ikää. 20 Aarre 9/2021 METSÄ Tuomon ja Petran vinkit 1 Jos et tiedä, mitä metsälle pitäisi tehdä, katso sitä kahden vuo den päästä. Eikö mielenkiinto riitä omaisuuden hoitoon, vai onko kyse välinpitämättömyydestä?” Neljä poikaa hevosen selässä Torpan takana alarinteessä kiviaita seurailee entisen pellon reunaa ja sukeltaa sitten metsikköön. Tuomo Kurkela kumartuu oviaukossa ja astuu sisään tupaan. ”Nykyistä hoitorästien määrää on vaikea ymmärtää. Viime vuonna korjattiin sato.” Liian paljon hirviä Siinä missä 1960-luvulla Ohelan maille istutettiin koivua ja mäntyä, on uudistamisessa viime vuosina ollut pakko suosia kuusta. ”Mäntyä ei uskalla laittaa, hirviä on niin paljon. Toivo Björkmanin aikaan kiviaita piti lehmät ja Tuula-hevosen poissa ylärinteen kaurahalmeesta. Navetassa oli kolme lehmää, kanoja ja possu ja tallissa Tuula-hevonen. Toivo ja hänen puolisonsa Siiri Björkman viljelivät maata. 4 Ota lapset ja lapsenlapset mukaan metsä töihin. ”Matti oli koulutukseltaan metsäteknikko. Usein mietin, kuka pellot on raivannut. Sillä oli joutuisaa kulkemisen lomassa antaa kyytiä heinälle ja vesakolle. Toivolle ja Siirille syntyi kaksi lasta, tytär Aune ja poika Alpo, joka menehtyi jo parivuotiaana espanjantautiin. Torpalla meni hyvin, ei ollut tarpeen myydä metsää”, Tuomo kertoo. ”Perheemme muutti isän työn perässä Nokialle, ja vanhin siskoni Marke syntyi vuonna 1941.” Toivo ei myynyt puuta Tuomo sisaruksineen vietti lapsena kaikki kesät Toivon ja Siirin luona torpalla. Sitten tehtiin kamari. T orppa seisoo ryhdikkäänä rinteessä. Vesuri aina mukana Tästä seurasi se, että kun Ohelan metsät Toivon kuoltua siirtyivät Tuomon isän, Matin, hallintaan, metsissä oli puuta todella runsaasti. 3 Matti-isä sanoi, että metsä tar vitsee kirvestä, ei se muuten kasva. Sitten ehkä jo tiedät, kun puut ovat hieman kasvaneet. Ihmetyttää, etteivät metsäteollisuus ja vakuutusyhtiöt painosta tähän suuntaan.” Perheen kodin lähellä Nokian Porintiellä hirvikolareja sattuu paljon. Tuomo Kurkela muistaa, miten isä metsään lähtiessään nappasi aina vesurin mukaansa. Aune meni myöhemmin naimisiin Matti Kurkelan kanssa, joka opiskeli Rovaniemellä metsäkoulussa metsäteknikoksi. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, ettei Toivo koko elinaikanaan myynyt metsistään puuta. Nykyistä hirvikantaa hän pitää ylitiheänä. ”Tietääkseni Toivo teki vain halkoja, sahatukkia hän ei myynyt täältä ikinä. Valmistuttuaan Matti Kurkela sai työpaikan Nokia-yhtiöltä. Hirvet tietävät, missä kohtaa aitaa aukko on, ja niillä kohdin rytisee. Kanta on aivan toisissa lukemissa kuin 1960luvulla.” Tuomo Kurkela on itse intohimoinen metsästäjä. ”Minulla on tallessa vuonna 1966 otettu valokuva istutuksesta. Isän esimerkistä Tuomo Kurkela oppi, että kun metsää hoitaa, se on kuin laittaisi rahaa pankkiin. SRVAMETSÄNOMISTAJA Tuomo Kurkelan äidin isä Toivo Björkman lunasti Ohelan torpan itselleen vuonna 1924.. ”Tämä tuvan puoli rakennettiin aikanaan ensin. Tai sitten me kaikki neljä poikaa kiipesimme selkään ja Tuula kiersi lenkin”, Tuomo Kurkela muistelee. Nykyihmisen pituudelle keittotaso tuntuu matalalta. Kiviä on todella paljon”, Tuomo Kurkela pohtii. Siiri-mummo kuoli 1950-luvulla, Toivo muutamaa vuotta myöhemmin
Lintujen touhuja on mukava seurailla.. Liikennevahinkojenlisäksihirvistäonhaittaa metsänomistajille,silläetenkintalvilaidunmailla toistuvasyöntivoiestäämetsänkasvatuksen. ”Vaikkahirvituhoihinvoihakeakorvauksia,monikaanmetsänomistajaeiniitähae,silläsuhteessa tuhoonkorvausonpienijahankalasaada.” Koko klaani istuttamassa MattiKurkelakuolivuonna2002jaleskeksijäänyt Aunekaksivuottamyöhemmin.Vuonna2005Tuomojahänenpuolisonsa Petra Kurkelalunastivat OhelantilanTuomonsisaruksilta. VaikkaTuomojaPetratänäänovatOhelassakäymässäkahdestaan,useinheidänlisäkseenpaikalla ovatmyöslapset Jussi, MarjajaMatti sekälapsenlapset Hertta, Kosti, Maisa, MallajaKerttu. ”Jussiontehnyttäällävarmastisatojentuntien edestätyötätaimikoitaraivatessaan.” TuomoKurkelakumartuutarkastelemaankeväälläistutettujentaimienlatvuksia.Hyviltänäyttävät, jokaisenpäässäonvähintäänparikymmensenttinen vuosikasvu. Maissin koeviljelmä kasvoi Ohelassa hyvin. MetsätalousinsinööriksivalmistunutJussiKurkelaonviimevuosinaottanutyhäenemmänvastuuta Ohelanmetsienhoidosta. ”Jokainensaaosallistuayhdessätekemiseenvoimiensajataitojensamukaan.Päivänpäätteeksisaunommejaistummeiltanuotiolla.” ”EtenkinmetsänistutusonKurkelanklaanintapahtuma.Viimekeväänäteimmetäällämetsänhoitotöitäjoviidennessäpolvessa,kunlapsenlapsetolivat mukanaistuttamassakuusentaimia”,Tuomokertoo. Ulkona vietetyn päivän kruunaa, kun saa illalla istahtaa pihassa nuotion ääreen. PetraKurkelanmukaanparastayhteisissätalkoissaonsaadaviettääaikaayhdessälasten,heidänpuolisoidensajalastensakanssa. Tuomo Kurkela on kiinnittänyt metsiin lukuisia linnunpönttöjä. 21 Aarre 9/2021 METSÄ yhteyshenkilönäTuomoKurkelakutsutaanusein onnettomuuspaikalle. Petra Kurkela on lapsesta lähtien nauttinut linturetkistä, marjastamisesta ja sienestämisestä. ”Autostairronneitaosiaonsaattanutlentääkymmenienmetrienpäähän,jakuljettajatäriseejärkyttyneenäratintakana.Henkilövahingoiltaononneksi vältytty.Ehkäsyynäonse,ettäautokantaonparantunutjakolaritilanteessahirvilennähtääautonyli.” Kurkelaonitsekinjoutunuthirvikolariin. 1980-luvullaKontiolahdellahirviseisoiyhtäkkiä ajovaloissa.Automenikatonkauttaympäri,mutta kuljettajanhenkisäilyi. ”Tuomonkanssavietämmetorpallahuhtikuusta lokakuullenoinpuoletajastamme.Kokojoukontalkoitapidämmemuutamankerrankesässä,keväällä puutalkootjamyöhemminmetsänhoito-tairakennustalkoitatarpeenmukaan”,PetraKurkelakertoo
Alempana rinteessä torppa katsoo vakaana, miten uusi sukupolvi kasvattaa Ohelan maahan omat juurensa. Tuomo Kurkela kiinnittää Vekun talutushihnan, ja kuljemme yhdessä ylös rinnettä. Tuomo Kurkela on yrittänyt tiirata haavan juurelta papanoita, mutta toistaiseksi niistä tai niiden jättäjästä ei ole näkynyt vilaustakaan. Nykyihmiselle keittotaso on matala.. Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista tapahtui kuitenkin syksyllä Lapissa. Metsätalousinsinööriksi valmistunut Jussi Kurkela on koemielessä istutta nut Ohelan maille jaloja lehtipuita, kuten tammea. Jussi Kurkela on istuttanut rinteeseen tammea, saarnea ja kynäjalavaa. 22 Aarre 9/2021 METSÄ ”Keväällä kuivuus kiusasi, ja osa taimista näytti istutuksen jälkeen surkeilta. Sekä tavalliset että liitävät serkkunsa. Kotona Nokialla metsästysmaat avautuvat lähes omasta pihasta. Tuskin sentään karhu, vaikka sellainenkin kulki viime syksynä pihan poikki ja jätti jätöksensä aitan taa. ”Vekku on hyvä käyttökoira, sillä on vahva riistavietti”, Kurkela kehuu ja silittää koiran silkkistä päätä. Mukana metsästys reissuilla on pysty korva Kipunan Vekku. Nykyään kaurahalmeen tilalla on puulajipuisto. Mutta Jussi sanoi, että kyllä ne siitä nousevat.” Musta lehti olikin ukkometso Etupihalla aitan takaa syöksähtää punaruskea pystykorva, joka isäntänsä nähdessään tuntuu suorastaan tärisevän innosta. Papanoita ei ole näkynyt. Pysähdymme kiviseen rinteeseen, jossa Toivo Björkman 1900-luvun alkuvuosikymmeninä viljeli kauraa. METSÄNOMISTAJA Tuomo Kurkela on aktiivinen metsämies. Sisällä torpassa kokee häivähdyksen mennei den sukupolvien elä mästä. ”Haavan keltaisten lehtien joukossa näkyi yllättäen yksi musta lehti, joka tarkemmin katsottuna ei ollutkaan lehti vaan ukkometson musta kylki.” Yhtäkkiä Vekku terästäytyy, saa ilmasta vainun ja tähyää kuono väristen ylärinteen suuntaan. Kävelyn lomassa Kurkela kertoo, että myös Toivo Björkmanilla oli aikanaan Vekku-niminen pysty korva. Oravannahat olivat siihen aikaan arvossaan, ja Toivo ja Vekku metsästivät sadoittain oravia. Kipunan Vekku on Tuomon metsästyskaveri, yhdessä on pyydetty monet metsäkanalinnut. Menikö siellä metsäkauris tai ehkä supi. ”Olimme suunnitelleet harvennusta, kun ely-keskuksesta otettiin yhteyttä ja kerrottiin, että alueella on liito-oravan pesäpuu.” Hakkuun sijaan hehtaarin suuruinen pesintäalue suojeltiin. Uusi polvi kasvattaa juurensa Nykyään oravat saavat hyppiä Ohelan metsissä huoletta
Jäljelle jäävät vähäiset päästöt kompensoimme lyhentämättöminä sertifioitujen metsänsuojeluja metsityshankkeiden kautta. Siksi saat meiltä lähes kaikki mainospainotuotteet ja viestinnän materiaalit 100-prosenttisesti hiilineutraaleina. Yritysnäkyvyytesi vastuullinen kumppani www.punamusta.com 100-prosenttisesti hiilineutraalit painotuotteet syntyvät vähentäessämme ympäristön kuormitusta tuotannon jokaisessa vaiheessa. JÄTÄ PYSYVÄ MUISTIJÄLKI BRÄNDISTÄSI HIILINEUTRAALISTI ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E Laadukas esite tai vastuullisuusraportti jää vastaanottajan mieleen, kun se on painettu ympäristövastuullisesti. Valitse vastuullisesti – paina hiilineutraalisti.
Havutukit menestyvät Tarkastelin tilastoista tärkeimpien puutavaralajien hintakehitystä vajaan 40 vuoden ajalta. Tämä onnistui pääpiirteissään hyvin viime vuosituhannella, kun MTK ja teollisuus sopivat hinnoista vuosittain. Oikeasti muutoksen suunta ja suuruus riippuvat siitä, mitä vuosia vertaillaan keskenään. LÄHDE Luke / Metsäteollisuus ry Kuusikuitu, uudistushakkuu Mäntykuitu, uudistushakkuu Kuusikuitu, harvennushakkuu Mäntykuitu, harvennushakkuu Kuusija mäntykuidun kantohinnat vuoden 2021 alusta alkaen Kuusija mäntytukin kantohinnat vuoden 2021 alusta alkaen Kuusitukki, uudistushakkuu Mäntytukki, uudistushakkuu Kuusitukki, harvennushakkuu Mäntytukki, harvennushakkuu 15 17 19 21 23 25 35/21 30/21 25/21 20/21 15/21 10/21 5/21 50 60 70 80 35/21 30/21 25/21 20/21 15/21 10/21 5/21 Teksti ANTTI ÄIJÖ | Graafi AINO SAARIKIVI. Puun hinnat ovat jääneet pahasti jälkeen elin kustannusten kehityksestä. Lähtökohta on vuodessa 1983, koska siitä lähtien Metsäntutkimuslaitos julkisti vuosiyhteenvetoihin kuusija mäntytukin erikseen. Parhaimmillaan puun hinta on kehittynyt suunnilleen elinkustannusindeksin tahtiin. Tilanne muuttui kilpailulain estettyä valtakunnalliset sopimukset ja suositukset. M aksetut puunhinnat ja niiden muutokset ovat jatkuvia keskustelunaiheita metsänomistajien kohtaamisissa. Huippuhintojen vertailu ei ole erityisen hedelmällistä, pysyvämpi trendi kertoo enemmän. Vain kuusi tukki on pitänyt jotenkin pintansa verrattuna 80-lukuun. Kumpikaan näistä ei ollut poikkeuksellisen hyvä eikä PUUMARKKINAT Sahatavaran hyvän kysynnän vuoksi havutukkien hinnat nousivat kesää kohti, mutta kesän jälkeen markkinatilanne on rauhoittunut. Vertailuvuodeksi otin viime vuoden, josta tilastot ovat valmiit. Yleinen näkemys varsinkin iäkkäämpien puun myyjien keskuudessa on se, että viime vuosituhannella tilitykset olivat parempia. Hyvä kysyntä on kirittänyt tänä vuonna myös kuitupuun hintoja. 24 Aarre 9/2021 METSÄ MONELLAKO MOTILLA AUTO. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vain parhaiden hintojen vallitessa ollaan vertailussa vahvoilla
Esimerkiksi auton tai asun non hankkimiseksi pitää näinä aikoina korjata huomattavasti enemmän puuta kuin viime vuosituhannella. Kun menneiden vuosien hinnat muutetaan nykytasoon elinkustannusindeksillä, näh dään, että yleinen käsitys puun hintojen laskusta pitää pääosin paikkansa. Sellupuuta tulee tarjolle niin hyvin, että lukumää rältään kutistunut joukko ostajia pystyy käyttämään tilannetta hyväkseen. Metsätiloista hyviä hintoja Myöskään palkkakehitykselle puu ei ole pitkään aikaan pär jännyt. Ostovoimaa verrattaessa puun hinnan ja sitä kautta metsätulojen kehitys näyttää yllättävän epäedullisel ta. Syrjäseuduilla puun hinta on pitänyt paremmin pintansa erityisesti vanhojen asuntojen hintoihin verrattuna. Huippuhinnat sahatavaramark kinoilla ovat kuitenkin jääneet taakse. Palkat ovat Suomessa kehittyneet yleistä kustannuske hitystä nopeammin. Asuntoosakkeiden hintakehi tys kasvukeskuksissa on ollut erityisen vahvaa, kun niistä on tullut haluttuja sijoituskohtei ta. Mäntykuidun reaalihinnasta on vajaan 40 vuoden aikana hävinnyt noin 40 prosenttia, kuusikuidun vähän vähemmän, ja koivukuidun reaalihinnasta noin neljännes. Romahtanut kuitupuu Koivutukki on oma lukunsa. Puu ei ole pysynyt mukana muutoksessa. Pintaala Suurin häviäjä hinnoissa on ollut kuitupuu. Ihmiset ovat siis vaurastuneet ja pystyneet kuluttamaan enem män. Parhaiten on vuosien saatossa pintansa pitänyt kuusitukki, jonka reaalihinta oli viime vuonna vain noin viisi prosent tia alle vuoden 1983 hinnan. Palkoissa ei myöskään ole tullut notkahduk sia niin kuin puun hinnoissa. Jos 1980luvulla mukavan asunnon saattoi saada reilun 1 000 kuutiometrin puukauppa tuloilla, nyt sama määrä riittää kasvukeskuksissa vain keittiöön tai reiluun käsirahaan. Män nylläkin tämän vuoden hinta on kehittynyt hyvin, mutta aina kaan vielä ei ole ylletty 1980lu vun tasolle, kun hintoja vertail laan indeksillä korjattuna. Vertail tavana ovat kustakin puutavara lajista maksetut valtakunnalli set keskihinnat. Ostovoima hiipuu Ostovoiman kehi tys on eri asia kuin hintakehitys, mutta usein nämä sekoite taan keskenään. verotus ei aikoinaan myynti tuloja suoraan rokottanut. Hakkuut ovat koh distuneet erityisesti tukki leimikoihin. Kehitys heijas taa sitä, että sahatavaran vientihinnat ovat nous seet. huono puukauppavuosi. Viime vuosituhannen puolella vanerikoivu oli vielä arvossaan, ja siitä maksettiin ajoittain kaik kein parhaita hintoja. Siksi puun ostossakaan ei syksyn mittaan ole kovin vah vaa kehitystä odotettavissa.. Tänä päivänä kaup poihin tarvittaisiin 500–600 kuutiometriä, kun verotus otetaan huomioon. Puun myyjän kannalta kuluva vuosi on ollut kelpo vuosi ja metsäyhtiöille vielä parempi. Pudotus huipulta on ollut raju. Hyvän henkilöauton saattoi 1980luvun puolivälissä saada myymällä noin 300 mottia ha vutukkia. Vielä murheellisempi on vertailu asuntojen hintoihin. Tukkipuun vuoden kes kihinta kasvaa noin 12 prosenttia ja kuitupuun noin kuusi. Sen sijaan met säkiinteistöjen arvo on kehit tynyt palkkakustannuksiakin nopeammin. Männyn reaalihinnan lasku tarkasteluajan jaksolla on ollut noin 20 prosenttia. Koko metsäteollisuuden puunkäyttö nousee tänä vuonna lähes seitsemän prosenttia koronan kurit tamasta viime vuodesta. Puumarkkinoiden varsi nainen häviäjä on kuitenkin ollut kuitupuu. Olisiko niin, että laadukkaan koivun kasvatuksesta on valtaosin luo vuttu kysynnän ailahtelun ja hirvituhojen vuoksi. 25 Aarre 9/2021 METSÄ Ajankohtaista Kuluvana vuonna yksi tyismetsien bruttokanto rahatulot nousevat reilun neljänneksen viime vuo teen verrattuna, ennustaa Pellervon taloustutkimus. Tämän vuoden hintahuipulla kuusitukista on sitten maksettu selvästi enemmän. Mäntytukki oli selvästi järeää kuusta arvokkaampaa vuon na 1983, mutta tilanne kääntyi tämän vuo situhannen puolella. Tämän vuoden hintahuipus takaan ei koivutukin myyjille ole ollut paljon iloa, ja syitä ti lanteeseen sopii miettiä. Vuoteen 2020 mennessä koivutukin reaa lihinnasta oli pudonnut rei lu kolmannes pois. Erityisen vahvaa kehitys on ollut kymmenen vii me vuoden aikana
TYÖVARUSTEET AARRE KOKEILU Hanska pitää Videolla käymme läpi erilaisia metsätyö käsineitä ja niiden ominaisuuksia. 26 Aarre 9/2021 METSÄ Käsineet työn mukaan Kun käyttää hakkuutyössä nosto välineitä, lujienkin käsineiden käyttöikä vähintään tuplaantuu, vähemmän lujien vielä enemmän. Husqvarna Technical. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso 26 Aarre 9/2021 METSÄ
Jousto antaa hieman anteeksi, jos leikkaus ei vastaa kovin tarkasti käsien muotoa. Sama näkyy käsineissä. Viiltosuojallinen käsine parantaa turvallisuutta. Uudet metsurinasut eivät ole säkkimäisiä eivätkä alusja väliasut roikkuvan väljiä. Kuusen pihka mustaa käsineet, ja kuivat oksantyngät kuluttavat sormenpäät. Stihl Advance Ergo MS. Kuitenkin jos haluaa tiiviisti istuvat ja mukavilta tuntuvat käsineet, ne löytyvät parhaiten sovittamalla. Osuma voi kohdistua selkämyksen lisäksi kämmenpuolelle, jolloin käsineen materiaalin lujuus myös kämmenpuolella on eduksi. Joustavat käsineet istuvat monen mallisiin kouriin. Niistäkin löytyy yhä useammin elastaania tai muuta joustavaa materiaalia. Nykyisin joissakin käsineissä on viiltosuoja molemmissa käsineissä. Niiden käyttö ei kuitenkaan ole kovin yleistä. Osumatarkkuuskin voi parantua, mikä puolestaan lisää turvallisuutta. Istutuksilla iso osa työstä tehdään käsillä: taimia pudotellaan putkeen ja putken leukoja laukaistaan kiinni. Silloin kuusipöllien kuivat ja terävät oksantyngät syövät märkyyden pehmittämää nahkaa rajusti. Sitä on yleensä kämmenselässä ja usein myös sormien selkämyksissä suikaleina. Kun klapit pilkotaan kirveellä, hyvin istuva käsine helpottaa työtä. Nahan kuluminen nopeutuu, jos käsineet ovat läpimärät. Tiukka on tarkka Tiiviisti kädessä istuvilla käsineillä moottorija raivaussahan käyttövipuja voi hallita paremmin. Kuusi kuluttaa Metsätöissä puiden kasaaminen käsin kuluttaa käsineitä eniten. Guide 46. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA VEROVINKKI METSÄTYÖSSÄ KÄYTETTÄVÄT työasut ja -asusteet sekä turvavarusteet ovat metsänomistajalle vähennyskelpoisia metsäverotuksessa. Käsineet suojaavat haavoilta ja hiertymiltä, lialta, kosteudelta ja kylmältä sekä parantavat pitoa. 27 Aarre 9/2021 METSÄ M etsätyöasujen trendinä on pitkään ollut hyvä istuvuus ja joustavuus. Sillä on jämpti tarttua koukun tai saksien kahvaan ja pistää työkalu takaisin koteloon. Molemmissa työvaiheissa paras ote ja tuntuma syntyvät riittävän hyvin istuvilla käsineillä. Viiltosuojalliset metsurinkäsineet Metsurin viiltosuojallisissa turvakäsineissä viiltosuoja on perinteisesti ollut vain vasemman käden käsineen kämmenselässä. Varsinkin kuusipöllien nostelu käsillä kuluttaa nahkaa ja myös muita materiaaleja, heittely vielä enemmän. Sopivan tiukka ja hyvin istuva käsine on silloin mainio, samoin sahaa tankatessa. Takertuminen heitossa terävään oksantynkään voi tehdä käsineen pintaan viillon tai palkeenkielen. Moottorisahan teräketju ja raivaussahan terälevy on aina viisainta viilata käsineet käsissä haavojen välttämiseksi. Metsänomistaja tarvitsee monen sortin käsineitä, joita vaihdetaan säiden ja töiden muuttuessa.. Kun puita ja rankoja nostellaan koukuilla ja saksilla, tiukka käsine on jälleen hyvä. Käsineet suojaavat käsiä tukkimiehentäin torjuntaaineelta, jolla taimet on ruiskutettu. Hyvä raivauskäsine istuu tiiviisti ja on melko tiukka sekä hyvin taipuisa. Periaatteessa teräketju voi joissakin tilanteissa kuten kaatuessa osua sahaajan käteen. Myös tuntuma sahan kahvoihin sekä kaasuliipaisimeen parantuu. Ne maksavat enemmän ja ovat kuitumaton takia peruskäsinettä kankeampia
Kui vaus huoneenlämmössä säilyttää paremmin nahan joustavuuden. Kädet hikoavat silloin vähemmän, ja kuumalla nahkakäsineet tuntuvat monia tekokuituisia viileämmiltä. Kuumassa koppuraksi Jos läpimärät nahkakäsineet kuivataan kuumassa, ne kovettuvat koppuroiksi. Useimmat käsineet ovat parhaimmillaan vasta sitten, kun ne ovat muotoutuneet käyttäjänsä kouriin. Jos puita kasataan pel kästään koukuilla ja saksilla, nahkakäsineet voivat kestää kuukausia tai yhden talven, satunnaisessa käytössä jopa useamman vuoden. Myös sormituntuma on tyypillisesti parempi kuin nahkakäsineissä. Synteettisen materiaalin etuna on lähes aina nahkaa parempi istuvuus paremman taipuisuuden ansiosta. Ehkä eivät, ja siksi niitä on hyvä olla useampi pari. Hakkuutöissä loistava pito kääntyy hai taksi. Nahkakenkien kenkävaha kelpaa tarkoitukseen. Turhan pitävä lateksi Vuorilliset, kämmenien ulkopinnalta la teksiset käsineet, joiden kämmenselkämys on hengittävää neulosta, ovat suosittuja ulkotöissä kylmillä säillä. Patron SH037. Se Urakkatyössä isoja kuusia käsin kasat taessa nahkakäsineet voivat kulua puhki kolmessa viikossa. 28 Aarre 9/2021 METSÄ Ohut nahkakäsine on kesäkuumalla hengittävä ja viileä. Tekokuituiset käsineet voi kuivata melko kuumassa, eivätkä ne kovetu. Osassa lateksipintaisia käsineitä pito on niin hyvä, ettei kahva luista käsineen sisäs sä. Mutta kuivuvatko käsineet silloin seuraa vaan päivään. Sadesään käsineet Vedenpitävät käsineet ovat yleensä vuo rillisia. Puristusta höllätään ja kahva luistaa käsi neen sisässä. Näin tehdään muun muassa kaadossa ja silloin, kun runkoa karsitaan alapuolelta. Siksi tällaisia käsineitä ei voi suositella kokemattomalle hakkuu työhön. Kokeilussa mukana olleen vedenpitävän Guide 9504 käsineen vuori on niin ohut ja huokoinen, ettei käsine ole kuuma. Vasemman käden pitää luistaa sahan etukahvalla, kun ote muutetaan kahvan yläosasta sivulle päästämättä kahvasta irti. Nahan pehmeyttä ja vettähylkivyyttä voi lisätä vahaamalla kämmenpuolia ajoittain nahkavahalla. Se tekee pienempiin esineisiin ja työkaluihin tarttu misesta tarkempaa. Sujuva otteen vaihto vaatii tottumusta, jottei saha putoa. Materiaalina nahka on monia tekokui tuisia käsineitä hengittävämpää. Kun käsineet käyvät liian mä riksi, vaihdetaan repusta kuivat tilalle. Kesällä ja vielä syksylläkin ne ovat sahatöissä niin kuumat, että kädet hikoavat ja käsineet kostuvat, vaikka vesi ei pääse sisään. TYÖVARUSTEET Putoava lumi solahtaa ranteista sisään. Siksi monet käyttävät vähäisellä sateella pakkasiin saakka samoja käsineitä kuin kui valla kelillä. Nitriili pinnoitteinen käsine on ohut ja notkea. Raivaussahan kahvoista ja kirveen varres ta lateksi antaa erinomaisen pidon purista matta. Niiden kuminen pinta antaa erinomaisen pidon ja suojaa kämmentä kosteudelta. Synteettisen tuntuma Kokeilussa oli mukana myös synteettisistä materiaaleista valmistettuja käsineitä, jotka tarjoavat erilaisia ominaisuuksia kuin pe rinteiset nahkakäsineet. Vedenpitävä käsine kuivuu kunnolla, kun sen kääntää ympäri ja tukee pystyasentoon, jolloin ylöspäin nouseva kosteus pääsee pois käsineestä.. Käsineet saa näin nopeammin kuiviksi. Siksi niin sanotut asen tajan käsineet eivät yleensä ole nahkaa
Tässä kokeilussa viiltosuojallisia käsineitä ei vielä saatu kulumaan niin paljon, että kysymykseen olisi löytynyt vastaus, mutta palaamme asiaan tuonnempana. Kiinnostaviksi käsineet tekee se, että ne kestävät kulumista selvästi tavallisia käsineitä enemmän. Viiltosuojallisia perus käsineitä käytetään muun muassa puukkoa käsiteltäes sä, mutta hyvin istuva ja kes tävä käsinetyyppi sopii myös hakkuutyöhön poudalla. Hintakin on korkeampi, mutta nostaako kestävyys käytön silti kannattavaksi. 29 Aarre 9/2021 METSÄ Viiltosuojalliset peruskäsineet Saimme kokeiluumme myös peruskäsineitä, joissa on viiltosuojaus. Metsätöissä niitä ei yleensä käytetä, koska esimerkiksi puukon tai kirveen terän viilto ei kuulu metsätyön tavallisiin riskeihin. Samoin terävien oksantynkien raapaisuja. 29 Aarre 9/2021 METSÄ. Viiltosuojakäsineissä suoja on neuloksessa ja kattaa kaikki pinnat
Lämpimyys lisääntyy tuntuvasti, kun käsineet ovat täysin kuivat. Märässä metsässä käsineet kastelee vesi, talvella lumi. Vedenpitävyys suojaa myös torjunta-aineilta. Myöhään syksyllä, kun sää kylmenee, sateella on ainakin raivattaessa paras käyttää vuorillisia, vedenpitäviä käsineitä. Ainakin Husqvarna Functional -käsineissä on tämä perusteellinen suojaus. Mitä käteen talvella. Siksi kokeneet hakkaajat varaavat mukaan useita kuivia varakäsineitä. Tämä käsine pitää sovittaa, jottei tule hankkineeksi liian tiukkoja. Putoava lumi solahtaa ranteista heti sisään. Jossakin määrin samaa voi tapahtua myös raivatessa. Kokeilussa sellainen oli muun muassa Guide 5171W. Yksi syy sormien paleluun on kosteus käsineissä. Jos kädet ovat arat kylmälle, väljät, vuorilliset rukkaset ovat lämpimin valinta pakkaselle. Roskia sormenpäihin Kuusikkoa hakattaessa käsineiden tiukkuus ranteesta ratkaisee sen, kertyykö käsineiden sisään teräviä kuusenneulasia ja muuta ryönää, jota rungoista aina irtoaa. 30 Aarre 9/2021 METSÄ TYÖVARUSTEET sopii istutuksille, kun nostellaan märkiä taimipaakkuja. Markkinoilta löytyy myös talvikäyttöön tarkoitettuja työsormikkaita. Kaasuliipaisinta painavassa kädessä rukkasta ei voi kuitenkaan sahatessa pitää. LISÄTIETOJA Biltema, biltema.fi | Fortes, skydda.fi | Guide, skydda.fi Husqvarna, husqvarna.com/fi | Patron, ikh.fi Stihl, stihl.fi | Tegera, ejendals.com/fi Fortes WD13 on syyssateilla vedenpitävä ja lämmin käsine raivaajalle. Hikoilu on yksilöllistä, mutta myös hikoilun takia käsineet voivat kostua, myös vedenpitävät. Parhaiten roskien pääsy käsineisiin estyy, kun ranteessa on kiristettävä tarranauha sekä sen lisäksi uloimpana koko ranteen ympäri ulottuva leveä resori. Se on hankalaa ja heikentää työturvallisuutta. Siksi vedenpitävä käsine on sadesäillä ja lumikeleillä hyvä. Töissä moni tarkenee syyskylmillä ja vielä pikkupakkasillakin tavallisilla, tukevarakenteisilla työkäsineillä. Puseron riittävän pitkä hiha antaa vielä lisäsuojaa lumelta. Huonommin raivuulle ja hakkuulle soveltuvat sellaiset käsineet, joiden suut ovat väljät ja avonaiset. Käsineen kannattaa olla sopivan tiukka.. Talvella kiristettävä ranne ja/tai resori estää myös lumen pääsyn käsineen sisään
Kämmen polyuretaania, selkämys spandexia, vuori puu villaa. Yleiskäsine. Kämmen pehmeää ja sitkeää, kulutusta kestävää mattamaista keinonahkaa, selkämys joustavaa spandexkangasta. Pito hyvä, ei niin liimaava kuin lateksilla. Biltema 382648 talvi Hinta: 5,50 e Arvio: Neulos akryylia, resori polyesteria, kämmenen ja sor mien pinnoite paksuhkoa lateksia. Istuu erittäin tii viisti ja joustavasti. Patron SH036 Hinta: 4,90 e Arvio: Kämmen ohuehkoa nah kaa, selkämys joustavaa polyes teriä. Kämmenpuolella karkeakuvioinen, paksuhko latek sipinnoite. Kesäkäsine rankakuor man tekoon, kun rungot ovat liuk kaita. Raivaussahatöihin sulan maan aikana kuivalla kelillä, ei päästä roskia käsineen sisään. Ranteen kaulus hyvin avoin resorin jälkeen, minkä takia ei hakkuutyöhön. Hengittää selkämyk sestä. Istuu tiiviisti. Rai vaussahaukseen syksyllä kylmillä poutasäillä, pihatöihin, puiden pilkontaan. Pihatöihin. Pihatöihin. Sormien sivuissa joustavaa kangasta. Neulos ohueh koa, mutta kulutuksenkestävyys erinomainen. Yleiskäsine pihaan ja mökille talvella, kun pitää vastail la puhelimeen.. Kämmenessä ohut pinnoite nitrii liä. Tiukasti kä teen istuva joustava käsine, jossa erinomainen pito. Valmistetaan myös vuorillisena, lämpimämpä nä talvimallina. Lyhyt ranne, tiivis leikkaus, istuu tiukasti. Kämmenessä nitriilipinnoite, sel kämys joustavaa ja hengittävää kudosta. Klapien tekoon kirveellä tai klapikoneella. Lyhyt ja jous tava ranne, jossa tarrakiristys. Biltema 382664 Hinta: 9,90 e Arvio: Mekaanikon käsineet. Hakkuutöihin sulan maan aikana. Pito hyvä, ei niin liimaava kuin lateksilla. Pitkähkön mallinen, löysä resori ranteessa yläpuolella. Ohuuden takia hakkuulle lähinnä koivik koon. Patron SH5724 Hinta: 7,90 e Arvio: Kämmenpuoli nahkaa, kämmenessä sisällä ohut vuori pehmeää fleeceä, selkämys puu villakangasta. Metsässä kiristyksen puuttuminen ranteesta päästää roskat sisään. Patron SH111 Hinta: 8,90 e Arvio: Kämmenpuoli lujaa ja tukevaa vuohennahkaa, kämmen selkä joustavaa spandexia, rys tynen pehmeää neopreenia. Ranteessa kuminauharesori yläpuolella. Ran teessa hyvin tiukka kuminauha resori. Puiden pilkontaan, rai vaussahaukseen kesällä poudal la, sahojen huoltoon, teräaseiden teroitukseen. HiVishuomioväri, rystysissä heijastin. Raivaus sahaukseen kesällä poutasäillä, sahojen huoltoon ja korjaukseen. Raivaussahaukseen ke sällä kuivalla säällä, ei pahemmin päästä roskia käsineen sisään. Kiristettävä neopree niranne, jossa tarrakiinnitys. Joustavat ja pehmeät. 31 Aarre 9/2021 METSÄ Työkäsineitä metsään Patron SH050 Hinta: 2,90 e Arvio: Kämmenselkä seitin ohutta, ilmavaa, saumatonta, neulottua polyamidia, joka on hyvin joustavaa. Neulos ohutta mutta kestävää. Kapea malli, istuu tiiviisti. Lämmin. Käsine istuu tiiviisti ja tiukasti. Kuminauharesori ympäri ranteen. Neulos UHMWPEkuitua (po lyeteeniä). Oranssi huomioväri. Patron SH037 Hinta: 5,90 e Arvio: Kämmenpuoli pehmeää ohuehkoa nahkaa, selkämys jous tavaa neulosta. Joustava, istuu tiukasti. Tii vis, sormituntuma hyvä. Biltema 382645 Hinta: 6,90 e Arvio: Viiltosuojattu, suojaa puu kon terän ja vastaavien viillolta. Biltema 382674 Hinta: 11,50 e Arvio: Talvikäsineet, joiden peu kalon sekä etu ja keskisormien pinnoite mahdollistaa koske tusnäytön käyttämisen käsineet käsissä. Aukeaa ranteesta resorin jälkeen avonaiseksi. Puiden pilkontaan, raivaussahaukseen kesällä pou dalla, sahojen huoltoon, teräasei den teroitukseen. Kestää kulumista. Puutarhaan. Fortes BN5S Hinta: 12,52 e Arvio: Viiltosuojattu, suojaa puu kon terän ja vastaavien viillolta
Käsien iho vahvistui niin, että kädet kestivät sen. Pitkä ja tiukasti tarrakiristyksellä suljettava ranneosa, joka on kumipinnan ansiosta joustava. Silloin käsiä ei niin helposti ala palella.” Aarre 9/2021 Ulompi nahkakerros on kulunut puhki, sisempi on vielä jäljellä. Mäntymetsissä kädet pihkaantuivat mustiksi. Kämmenpuoli vahvistettu kaksinkertaiseksi. Varakäsineitä saattoi olla mukana kuusi tai seitsemän paria. Istuu tiiviisti. Talvella nahkakäsineet pysyvät kuivina vain kovilla pakkasilla, muulloin ne aina kastuvat. ”Aloitin uuden tankin aina kuivilla käsineillä. Kuivat oksat jäävät kuusipölleissä koviksi ja teräviksi ja voivat rikkoa ihon”, Jaakko kertoo. Rankojen kasaukseen ja pihatöihin talvella. Heitossa käsine tarttuu helposti oksantynkiin, mutta ilman käsineitä sai heitellä huoletta. Husqvarna Technical light.. TYÖVARUSTEET Kuivat käsineet joka tankkauksella M etsurilegenda Jaakko Pessinen hakkasi koivikot ja kuusikot sulan maan ajan aina pakkasiin saakka ilman käsineitä. Ohut ja hyvin taipuisa. Raivaussahaukseen, pihaan ja puutarhaan sateella. Siksi Jaakko vaihtoi käsineet joka tankkauksen jälkeen. Voi kuivata nopeasti, eivät kovetu ja kutistu. Yleiskäsine metsätöihin. Pito erinomainen. Kulutuksenkestävyys hyvä. Kahvitauolta oli mukavampi palata työhön, kun käsineet olivat kuivat. Yleiskäsine kaikenlaisiin metsätöihin. Kädessä äärimmäisen pehmeä, joustava. Pitää myös öljyisellä pinnalla. Husqvarna Classic light Hinta: 16,90 e Arvio: Kämmenpuoli vuohennahkaa, selkämys jerseyneulosta. Raivaussahaajalle vesija räntäsateisiin syksyllä sekä talvella pakkasille. Kämmenen ja selkämyksen pinnoite lateksia, paksu vuori nukkapintaista neulosta. Kämmen vuohennahkaa, selkäosa joustavaa spandexia. Hakkuu sujui nopeaan. Kapea ja tiukka malli, istuu erityisen tiiviisti. Fortes WD13 Hinta: 21,09 e Arvio: Vedenpitävä. Pito hyvä, ei niin liimaava kuin lateksilla. 32 METSÄ Guide 9504 Hinta: 11,95 e Arvio: Täysin vedenpitävä. Sanitizedkäsittely suojaa bakteereilta. Husqvarna Classic Hinta: 15,90 e Arvio: Yhden koon käsineet. Kämmenessä iskua vaimentava pehmuste. Istuvat tiiviisti. Istutukseen. Nitriilipinnoitettu käsine, kämmenessä kaksoispinnoite, vuori äärimmäisen ohutta neulosta. Istuu todella tiiviisti, minkä takia pitää valita riittävän suuri koko, jottei ole jäykkä. Raivaussahatöihin kesällä, sahojen huoltoon ja korjaukseen, ajohanskoiksi, pihatöihin. Jaakko ei käyttänyt nostokoukkuja tai -saksia vaan heitteli pöllejä. ”Kuusikoissa oli pakko käyttää käsineitä. Pihka irtosi, kun pesi kädet työpäivän jälkeen mäntysuovalla ja niin kuumalla vedellä kuin pystyi. Pitkähkön mallinen, tiivis resori ranteessa. Viiltosuojattu, suojaa puukon terän ja vastaavien viillolta. Tegera 9111 Hinta: 17,00 e Arvio: Tekokuituinen käsine, kämmenpuoli kuvioitua, ohutta, sitkeää, kumimaista, hieman venyvää microthania, selkämys hengittävää tekstiiliä
Kämmen pehmeää vuohennahkaa, selkämys polyesteriä, pehmeä nukkavuori polyesteriä, Thinsulate-vanu. Hakkuulle ympäri vuoden, rai vaukseen ja yleiskäsineeksi viileille säille. Neopreeniranteessa tarrakiristys ja ennen sitä kuminauharesori selkämyksessä. Neopreeniranteessa tarrakiristys, ennen sitä kuminauharesori selkämyksessä. Antaa tiiviin otteen sahaan. Pito hyvä. Peukaloiden selässä froteepinta nenän ja kasvojen pyyhkimiseen. Laatukäsine raivauk seen. Tiiviisti istuva ja tiukka malli. Luja ja tuplapintojen takia erityisen kestävä. Paksuhko ja lämmin. Stihl Advance Ergo MS Hinta: 24,00 e Arvio: Kämmenpuoli naudannahkaa, huokoinen selkämys hyvin hengittävää, joustavaa kangasta. Raivaussahaukseen syyskylmillä, talvella hakkuutyöhön, myös räntäsateille, yleiskäsineeksi talvella. Talviseen metsätyöhön, talvikalastukseen ja yleiskäsineeksi.. Lujatekoinen. Luja ja tuplapintojen takia erityisen kestävä. Lämmin talvikäsine, myös räntäsateelle. Neopreeniranteessa tarrakiristys, ennen sitä kuminauharesori selkämyksessä. Uloimpana ranteessa pitkä neulottu kalvosin, joka joustaa laajasti ja lämmittää. Kämmenpuoli kestävää tekonahkaa, peukalon hangassa tuplapinta. Kämmenessä pehmustus. Guide 5171W Hinta: 21,65 e Arvio: Vedenpitävä talvikäsine. Kädessä erityisen pehmeät ja miellyttävät. Patron SH0250W Hinta: 21,90 e Arvio: Vedenpitävät talvikäsineet. Selkämyksessä neulosta, vaahtomuovia ja joustavaa spandexia. Selkämys eri kangasmateriaaleja. Kaksinkertainen nahka koko kämmenessä, sormenpäissä ja peukalon sisäpinnalla. Hakkuulle ympäri vuoden, raivaukseen ja yleiskäsineeksi viileille säille. Ranne erityisen suojaava ja tiukasti suljettava. Kuminauharesori ympäri ranteen, sen jälkeen lyhyt avoin kaulus, jonka takia hakkuutyössä vain melko hyvät. Sormien sivuissa kaistaleet joustavaa kangasta. Kuminauharesori ympäri ranteen, ranteen kaulus sen jälkeen avoin, jonka takia ei hakkuutyöhön. Ei ranteiden avonaisuuden takia hakkuutyöhön. Mönkijän ajohanskoiksi. Neopreeniranne jossa tarrakiristys, pysyy lujasti kädessä. Yleiskäyttöön, mönkkärin ajoon, kuorman tekoon, pihatöihin. Eristys paksu, siksi kooltaan turpeat mutta joustavat. Tiivis leikkaus, pitkä ranneosa. Selkämys joustavaa kangasta, myös ohut heijastava nauha. Malliltaan kapea, istuu erinomaisesti. Istuu napakasti. Istuvuus käteen kokeilun paras. Kämmenessä kaksi iskunvaimennuspalaa, selkämyksessä ohut heijastinnauha. Kuminauharesori ympäri ranteen. Rystyset nailonneopreenia. Husqvarna Technical Hinta: 32,90 e Arvio: Kämmenpuoli vuohennahkaa, sormien sivuissa kaistaleet joustavaa kangasta. Vettä hylkivä. Husqvarna Technical light Hinta: 27,90 e Arvio: Kämmenpuoli käännettyä vuohennahkaa, joka harjattu pehmeäksi. Joustava ja pehmeä käsissä, istuu hyvin. Husqvarna Functional talvikäsineet Hinta: 39,90 e Arvio: Vedenpitävät ja lämpimät käsineet pakkasille. Kämmen kestävää keinonahkaa, selkämys joustavaa tekstiiliä, pehmeä vuori. Husqvarna Functional Hinta: 27,90 e Arvio: Kämmenpuoli vuohennahkaa, kämmenessä ja peukalon sisäpinnalla tuplanahka, selkämys vaahtomuovilla vuorattua spandexia. Raivaussahaukseen, yleiskäsineeksi. Puiden pilkontaan ja pihatöihin. Hakkuulle ympäri vuoden, raivaukseen ja yleiskäsineeksi viileille säille. Miellyttävän pehmeä ja joustava, tiivis. 33 Aarre 9/2021 METSÄ Guide 46 Hinta: 18,30 e Arvio: Kämmen hyvin taipuisaa pukinnahkaa, selkämys joustavaa tekstiiliä, rystynen neopreenia. Ranteessa tarranauhakiristys metallirenkaan kautta, kämmenpuolella kuminauharesori, uloimpana ranteessa pitkä neulottu kalvosin, joka joustaa laajasti ja lämmittää. Nahaksi pehmeä ja taipuisa, miellyttävä käteen. Hakkuulle, raivaukseen ja yleiskäsineeksi. Peukaloiden selässä froteepinta nenän ja kasvojen pyyhkimiseen. Guide 5112 Hinta: 31,70 e Arvio: Kämmen kestävää tekonahkaa, sisällä ohut vuori, selkämys joustavaa tekstiiliä, rystynen neopreenia. Mukavan pehmeä ja miellyttävä. Ranneke neopreeniä, jossa tarrakiristys. Kaksinkertainen nahka koko kämmenessä, sormenpäissä ja peukalon sisäpinnalla. Microfleecevuori, 40 g:n Thinsulate-eristys ja hengittävä Hiporakalvo. Erinomainen sormituntuma. Sormien sivuissa joustosuikaleet
34 Aarre 9/2021 METSÄ METSÄVAIKUTTAJA Ari Einin mielestä metsätalouden pitää olla kannattavaa silloinkin, kun metsän omistaja teettää hoitotyöt ostopalvelu na. ”Hyvässä puukauppa tilanteessa taimikoiden hoito usein unohtuu.” Teksti MARKKUPULKKINEN | Kuva MARIAMIKLAS KUKA. Ari Eini Tausta. 57-vuotias metsänhoitaja (MMM) Helsingistä Työ. Metsässä aika pysähtyy. ”Kannattavuuden ei pitäisi rakentua metsänomistajan oman työn varaan.” ”Varhaisperkaus pitäisituplata” Suomen metsäkeskuksen johtajaa Ari Einiä huolet tavat taimikoiden hoitorästit. Suomen metsäkeskuksen johtaja vuodesta 2012 Parasta metsässä
Tiede ja koulutusleikkausten perumi nen oli hyvä, sillä joissakin metsäalan töissä on työvoimapulaa ja metsäammattilaisten kouluttaminen on tärkeää. Resurssimme ovat periaatteessa kunnossa. Varhaisperkausten määrä pitäisi tuplata. Olen huolissani myös juurikäävän vai vaamista kuusikoista jatkuvan kasvatuksen yleistyessä. Mikä on merkittävin uhka. Palvelusta esimerkiksi tehdään joka päivä noin 30 000 karttalehtitilausta, joista tarkastellaan puu varatietojen lisäksi muun muassa metsälain määrittämiä tärkeitä elinym päristöjä ja kuvioiden korjuu kelpoisuutta. Sillä on omat vahvuutensa, ja tulokset ovat olleet erinomaiset. 35 Aarre 9/2021 METSÄ Yksityisen metsänomistuksen määrä on vähentynyt nopeasti parin viime vuoden aikana. Niitä oli viime vuonna 34. Suomen metsäkeskuksen perustamisen aikoihin kymmenen vuotta sitten resurs seistamme leikattiin viidennes. Toissa päivänä kävin juoksemassa omassa lähimetsässäni Helsingin Roihuvuoressa. Yhä harvemmat metsänomistajat ovat enää riippuvaisia metsästä saatavista tuloista. Uudistetun palvelun keskiössä ovat met sänomistajien monikanavainen asiointi Metsäkeskuksen ja osin myös muiden toi mijoiden kanssa sekä metsä ja elinympäris tötiedon tarjoaminen asiakkaille ymmärret tävässä ja tietoturvallisessa muodossa. Inventointikierron lyhentämiseen emme saaneet lisäresursse ja, vaan se toteutetaan tehtäviä priorisoiden ja tuottavuutta parantaen. Mitä hyviä uutisia metsäalalle tuli hallituksen budjettiriihessä syyskuussa. Metsävaratietoja ja Ilmatieteen laitoksen tuulikarttoja yhdis telemällä voidaan saada hyvinkin tarkka kuva siitä, missä puita on todennäköisesti kaatunut. Nykyisen palvelun sisältöä ei enää kehitetä, vaan pyrimme varmistamaan palvelun häi riöttömän toiminnan vuosina 2021–23. On myös alettu henkisesti hyväksyä se, että perintömetsän voi myydä, jos kokee metsän omistamisen vaivalloiseksi. Teemme nykyään satelliittivalvontaa, joten mikään hakkuu ei jää huomaamatta. Kuusi on altis myrskytuhoille ja kirjanpainajakeskittymil le. Kuivilla mailla kuusen elinvoima kärsii. Huolestuttaako se. Metsänomistajien keski-ikä nousee edelleen. Nuorten metsien hoidon taso on melko hyvä, koska puuenergian käyttö on lisäänty nyt turpeen käytön vähennyttyä. Metsätiet mahdollistavat myös metsien monikäytön. Metsälain vastaiset hakkuut viedään poliisille.. On viitteitä siitä, että moniin metsänomistajiin iskee eläkkeelle päästyä kova into metsien hoitoon. Uudistamisvelvoitteen laiminlyönteihin liittyviä sopimuksia korjaavista toimen piteistä tehdään vuosittain viidestä kym meneen. Ei huolestuta, sillä kaikki iät ovat yhtä oi keita omistaa metsää. Oletko tyytyväinen Metsään.fipalvelun käyttömääriin. Metsätiet tulee pitää kunnossa jo metsäpa lojen tehokkaan sammuttamisen takia. Haluaisimme viedä digi talisaatiota eteenpäin vielä nykyistäkin nopeammin. Juuri käynnistetyn metsävaratiedon toi sen inventointikierroksen toteutamme kuu dessa vuodessa, kun ensimmäinen kierros vei kymmenen vuotta. Äärevöityvät sääilmiöt ja niiden mukanaan tuomat myrskyt, metsäpalot ja erilaiset hyönteiset ja sienet, jotka voivat tappaa puun. Metsälle on kovaa kysyntää, sillä maailmassa on valta vasti vapaata pääomaa, joka etsii turvallista tuottoa. Vuo sitasolla noin 60 000 metsänomistajaa ja tuhat yritystä käyttää palvelua. Nämä rikkomukset eivät ole yleen sä dramaattisia. Metsänomistajien ja meidän omatkin odotuksemme kasvavat jatkuvasti niin puuntuotannon kuin esimerkiksi moni muotoisuuden vahvistamisen ja ilmasto toimien osalta. Myös metsämaan kohonnut hintataso on kannustanut tilojen myyntiin. Kemerakelpoisia metsänhoitotoimia voisi toteuttaa nykyistä aktiivisemmin. Kan nustan metsänomistajia metsä teiden kunnossapitoon ja perus korjaukseen. Metsäkeskuksen strateginen tavoite on saada metsänomistajat tekemään tietoisia päätöksiä metsistään. Joskus sirpaloituneiden palstojen myynti sijoitusrahastoille on hyvä asia, sillä se tuo ammattimaisuutta ja tehokkuutta metsä talouteen ja myös metsien suojeluun. Olemme käyttömääriin tyytyväisiä. Metsätuhojen ennakoidaan yleistyvän Suomessa. Vakavampia rikkeitä ovat metsälain vas taiset erityisen tärkeiden elinympäristöjen hakkuut. Mistä tämä kertoo. Poliisille näitä tapauksia ei juuri päädy. Suo malainen perhemetsätalous on kuitenkin ollut erittäin toimiva järjestelmä. Myös metsien ja erityisesti kuivien mai den kuusettuminen on uhka. Hyvä uutinen oli se, ettei tullut huonoja uu tisia. On toki myös tilanteita, joissa nuorempi polvi olisi nykyomistajaa kiinnostuneempi metsänhoidosta. Kun puukauppa käy kiivaana, jäävät taimikot vähemmälle huomiolle. Jos sukupolvenvaihdoksia ei tehdä aikanaan, seurauksena voi olla mo nimutkaisia kuolinpesiä, mistä ei ole hyötyä kenellekään. Myös vahvaa tiedettä tarvitaan ilmastovaikutusten selvit tämiseksi. Lämpene vät talvet kuluttavat metsäteitä aikaisempaa enemmän. Ovatko Suomen metsäkeskuksen toimintaresurssit kunnossa. Tapauksia on vuosittain noin 300, kun metsänkäyttöilmoituksia tehtiin esimerkiksi viime vuonna yhteensä 124 000. Koska kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Mitkä ovat yleisimpiä rikkomuksia. Parin vuoden päästä käyttöön otettavassa, Kemeran korvaavassa Metkakannustinjär jestelmässä ajatuksena on se, että enää ei tuettaisi nuoren metsän eli kehitysluokka kakkosen hoitotoimia vaan työt tehtäisiin jo taimikkovaiheessa. Haetaanko Kemera-tukia kyllin aktiivisesti. Sen sijaan taimikoiden hoidossa olisi kirittävää. Yleisimpiä ovat metsänkäyttöilmoitusten laiminlyönnit. Sen jälkeen on ollut tasaisempaa. Se voi olla talouskäyttöä tai suojelua, useimmilla jotakin siltä väliltä. Nuoren metsän hoi to on aina myöhästynyttä metsänhoitoa. Ne voivat johtua väärinym märryksistä tai tietojärjestelmävirheistä. Uusi Metsään.fipalvelu lanseerataan samalla aikataululla kuin nykyisen Kemeran korvaava Metkatukijärjestelmä. Kemeravarojen säilyminen ny kyisellään on toimialan kannalta hyvä asia. Ne kaik ki vietiin poliisille tutkittavaksi. Taimikoiden hoito on tärkeää myös metsän terveyden sekä ilmaston kannalta. Kuinka palvelua aiotaan kehittää. Valvotte viranomaisena metsälain noudattamista. Kehitämme yhteistyökumppanei demme kanssa tutkasatelliittijärjestelmää, jolla pystyisimme löytämään tuhokohteet myrskyjen jälkeen. Nyt toimintabud jettimme on 48–50 miljoonaa euroa, josta valtionapu kattaa noin 85 prosenttia. Jokaisen metsän omistajan pitäisi kysyä itseltään, mitä ha luaa metsältään. Myös sähköinen puukauppapaikka Kuutio käyttää Metsään.fidataa. Toinen Kemeran murheen kryyni on metsäteiden kunnossa pito eli peruskorjaus
TAIMIKKOTUHOT Puoli miljoonaa hehtaaria Vuonna 2020 taimikon laatua alentaneita tuhoja todettiin noin 536 000 hehtaarilla. Vuosina 2014–18 maanomistajille korvattiin hirvieläintuhoja yhteensä noin 3,97 miljoonaa euroa. Vakavia ja täydellisiä tuhoja oli noin 60 000 ha. 36 Aarre 9/2021 METSÄ MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen tarkastaa mäntytaimikkoa, jossa hirvet ovat laiduntaneet useana talvena peräkkäin. 36 Aarre 9/2021 METSÄ. Kasvatus kelpoisia taimia ei juuri ole. Korvattujen tuhojen pinta-alaosuus VMI:ssä mitatuista vakavista ja täydellisistä tuhoista vaihtelee maakunnittain 2,4 ja 20,4 prosentin välillä
37 Aarre 9/2021 METSÄ HIRVITUHO HARMITTAA Hirvikannan oikeasta koosta taitetaan peistä vuodesta toiseen. Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 37 Aarre 9/2021 METSÄ. Metsänomistajan keinot ovat vähissä, jos oma taimikko osuu hirvien talvilaitumeksi
”Maanomistajien ja metsästäjien yhteistyö on keskeisessä roolissa hirvikannan hoidossa. Kantatavoite kertoo, kuinka monta hirviyksilöä tuhatta hehtaaria kohden tietyllä hirvitalousalueella halutaan olevan. Meillä on jatkuvasti sekä maakunnallisia että paikallisia ongelmia hirvikannan saamisessa asialliseen tasoon”, metsänomistajia edustava Leskinen harmittelee. Hirvien pelossa moni metsänomistaja on vaihtanut puulajin kuuseen, vaikka sekään ei ole ongelmaton vaihtoehto.. ”Nyt käydään kovaa keskustelua nykyisestä toimintamallista, joka mahdollistaa kantatavoitteista päättämisen ottamatta huomioon maanomistajien ja viranomaisten näkemyksiä. Kanta tavoitteissa on suurta vaihtelua. Joukossa on taimia, joiden latvan hirviemä on katkaissut vasalleen. Näyttää siltä, että taimet on syöty vähintään neljänä talvena perätysten.” Paljonko on sopivasti. Varsinais-Suomessa vastaava luku on yhdellä hirvitalousalueella 5–5,5 yksilöä eli lähes kaksinkertainen. Kantatavoitteet karkaavat Hirvien lukumäärää säädellään hirvikantatavoitteella. Hirvikannan koko on Suomessa vuosien saatossa vaihdellut laidasta laitaan. MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen kulkee puulta toiselle ja arvioi tuhojen laajuutta. TAIMIKKOTUHOT Uudistaako vai jatkaako kasvatusta, vaikkei tukkia tule. Kasvupaikka on tuoreen kankaan karumpaa reunaa, ja mäntyjen joukossa kasvaa paikoin lehtipuuta ja kuusta. Siinä kysymys, johon ei ole metsänomistajaa tyydyttäviä vastauksia. Hirvikantatavoitteet asetetaan alueellisissa riistaneuvostoissa, jotka toimivat Suomen riistakeskuksen yhteydessä. ”Tämä ei onneksi ole täysin lohduton kohde. Jos kasvupaikka olisi karumpi, tilanne olisi täysin toivoton”, Leskinen toteaa. Jokaisen männyn latvakasvain on katkaistu, monesta useaan kertaan. 38 Aarre 9/2021 METSÄ K angasniemen Kutemajärvellä sijaitseva kymmenvuotias männyntaimikko on paraatiesimerkki siitä, miltä taimikko näyttää sen jälkeen, kun hirvilauma on vuodesta toiseen pitänyt aluetta talvilaidunpaikkanaan. Luonnonvarakeskuksen tekemän kanta-arvion mukaan Suomen metsissä asusti syksyn 2020 jahdin jälkeen 82 100 hirveä. Suurimmassa osassa Suomea tämä toimii, mutta valitettavasti ei kaikkialla. Riistaneuvoston kokoonpanoon kuuluu kuusi riistanhoitoyhdistyksen edustajaa sekä maanomistajajärjestön, Suomen metsäkeskuksen, ely-keskuksen sekä maakuntaliiton edustajat, yksi kustakin. Iso lainsäädännön valuvika on myös se, ettei riistaneuvoston asettamasta kantatavoitteesta voi valittaa mihinkään”, Leskinen sanoo. Onko määrä nyt sopiva. Metsää voi pyrkiä kasvattamaan sekapuustoisena. ”Ei yhtään ehjää mäntyä. Suurin osa lehtipuista on kokenut mäntyjen kohtalon, sen sijaan kuuset näyttävät terveiltä. Riistaneuvostojen asettamissa kantatavoitteissa on suurta vaihtelua hirvitalousalueiden välillä. 1900-luvun alussa kannan suuruudeksi arvioitiin vain muutamia kymmeniä eläimiä. Esimerkiksi Etelä-Savossa hirven kantatavoite on 2,5–3 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Vastaus on kyllä tai ei riippuen siitä, keneltä asiaa kysyy. Sata vuotta myöhemmin, 2000-luvun alussa, oltiin toisessa ääripäässä, silloin hirviä arvioitiin olevan yli 150 000 yksilöä
Maanomistajan olisi kuitenkin tärkeää olla mukana vaikuttamassa toimin taan, vaikka ei itse metsästäisikään. Pahimmillaan laatuvikaa todetaan noin kolmanneksella mäntyvaltaisista taimikoista. Hirville maittavat myös lehtipuut. ”Mutta niiden määrä olisi siedettävä.” Harva hakee korvauksia Vakuutusyhtiöiden tarjoamat metsävakuu tukset eivät korvaa hirvituhoja. Hirvieläintuhoihin voi hakea korvausta Metsäkeskukselta, mutta suuri osa maan omistajista jättää korvauksen hakematta. ”Olisi ensiarvoisen tärkeää, että kaikilla hirvitalousalueilla saavutetaan kantatavoit teet. Paras keino vä hentää hirvivahinkoja on säädellä kantaa riittävästi. Mekaaniset latvasuojat ovat yksi keino suojata taimia, mutta niitä Leskinen suosit telee vain erityisille kohteille. Tästä syystä Leskinen kannustaa maanomistajia liittymään metsästysseuran jäseneksi. Hirvikannan säätely on mitä suurimmassa määrin yhteis työkysymys.” Paikalliset metsästysseurat solmivat met sästysoikeudesta sopimuksen maanomis tajan kanssa. Muuten riskinä on, ettei maanomistajan näkökul maa osata ottaa huomioon. MTK:n kyselytutkimuksen perusteella vain Metsä vakuutus ei korvaa hirvi tuhoja. 39 Aarre 9/2021 METSÄ Leskisen mukaan ongelmallisinta on se, että hirvikantatavoitteet jäävät toistuvasti toteutumatta noin kolmanneksessa hirvi talousalueista. Hirvieläintuhoja esiintyy eniten suuren kannan alueilla sekä Lapissa. Yleisen käytännön mukaan metsästysoikeudesta ei ole maksettu maan omistajalle korvausta, koska vastikkeena odotetaan kannansäätelyä. Ylikasvuiset lehtipuut tulee poistaa, sillä varjossa kasvaneet männyt ovat alttiita syönnille. ”Maan 59 hirvitalousalueesta noin 20:ssä kantatavoitetta ei ole saavutettu koskaan, ei hipaistu tavoitteen yläreunaakaan. Uudistaa ko vajaalaatuinen taimikko vai jatkaa kas vatusta ja hyväksyä se, ettei puista koskaan kehity tukkia. ”Viime vuosina maanomistajajäsenten osuus metsästysseuroissa on ollut lasku suunnassa. Se, että kantaa ei säädellä riittävästi, luo paineita siirtyä vastikkeettomasta metsästysoikeu desta maan vuok raan.” Leskinen muis tuttaa, että tavoi tetason mukaisella hirvikannalla tai mituhoja esiintyisi yhä. Tässä hirviemä on taittanut koivun latvan vasalleen.. Tämä syö uskottavuutta koko järjestelmältä.” Leskisen mukaan kyse ei ole resurssi pulasta vaan siitä, että kentällä on erilaisia näkemyksiä sen suhteen, minkälaista kan nan tasoa todellisuudessa tavoitellaan. Puhtaan männikön sijaan kannattaa tavoitella sekapuustoa esimerkiksi niin, että kylvää sekaan rauduskoivua. ”Näissä näkemyksissä vahinkonäkökulma joko painottuu tai sitten ei.” Jopa joka kolmas taimikko Hirvitiheys on suurin eteläisellä ja lounai sella rannikolla, Pohjanlahden rannikolla Vaasan eteläpuolella sekä KaakkoisSuo messa. ”Jos kantaa ei saada alas, kynnys aloittaa viljely uudelleen on erittäin korkea”, Leski nen sanoo. Niiden käyttäminen ei poista hirvikannan sääte lyongelmaa.” Maanomistajat metsästämään Yksittäisen maanomistajan mahdollisuu det vaikuttaa hirvivahinkojen määrään metsässään ovat rajalliset. Varsinainen taimikon harvennus kannattaa tehdä vasta 3–5 metrin pituudessa. Luke suosittaa sekapuustoa Luonnonvarakeskus ohjeistaa hirvituhojen riskialueilla kasvattamaan mäntytaimikon huomattavasti tavanomaista tiheämpänä, jopa 6 000–10 000 tainta hehtaarilla. Toistuvan syönnin jälkeen metsänomista ja on vaikean kysymyksen edessä. ”Jokainen ymmärtää, että latvasuojat ovat hirvittävän työläs vaihtoehto
Kymmenen litran kanisteri riittää noin hehtaarin käsittelyyn. PIHAPUIDEN JA kasvustojen suojaamisesta koituneet kustannukset eivät ole metsäverotuksessa vähennyskelpoisia. Tuetussa hinnassa kaksi kolmasosaa tuotteen hinnasta on maksettu pyyntilupamaksuilla kerätyistä varoista. ”Hakuprosessi koetaan hankalaksi. Vain harva maanomistaja hakee hirvituhosta korvauksia. Tricoa voi ostaa suoraan Berneriltä tai liikkeistä, joiden valikoimiin tuote kuuluu. ”Esimerkiksi menetettyjä kasvuvuo sia ei metsänomistajalle korvata miten kään. Ruiskutushetkellä taimien on oltava kuivia, sulia ja lumettomia, jotta karkote tarttuu niihin. Tricon teho perustuu sen hajuun, joka on hirvieläinten mielestä epämiellyttävä. Hirvikannan säätelyn kannalta olisi tärkeää, että va hingot tulisivat riistahallinnon tietoon. ASIANTUNTIJA riistavahinkovastaava Teemu Lamberg, Riistakeskus Keski-Suomi TAIMIKKOTUHOT VEROVINKKI TRICO-HIRVIKARKOTTEEN hankintakustannukset ja mahdolliset levittämisen kustannukset ovat vähennyskelpoisia metsä talouden pääomatulojen verotuksessa. Lisäksi maanomistajat pelkäävät, ettei 170 euron korvauskynnys ylity, jolloin he joutuvat itse maksamaan arviointi kustannukset”, Leskinen sanoo. Tricon käyttömäärä on seitsemässä vuodessa yli kaksinkertaistunut.. Tricon käyttömäärä on seitsemässä vuodessa yli kaksinkertaistunut. ”Hakea kuitenkin kannattaisi, jotta vahingot tulisivat riistahallinnon tietoon”, Leskinen muistuttaa. Tricon tukematon hinta 10 litran kanisterille on noin 150 euroa. Tuetulla hinnalla Tricoa myydään hirvieläinvahinkokorvauksiin oikeutetuille. Lämpötilan on oltava plussan puolella, sillä pakkasessa tuotteen rasva kovettuu. Karkotteen voi ruiskuttaa itse tai tilata työn ostopalveluna. Vuonna 2020 määrä oli 26 000 litraa. Suomen riistakeskuksen aluetoimistot, riistanhoitoyhdistykset ja osa metsänhoitoyhdistyksistä välittävät Tricoa tuettuun hintaan 50 euroa kanisterilta. Vuonna 2020 hirvivahinkokorvauksia maksettiin maanomistajille kaikkiaan 1,3 miljoonaa euroa. Puutarhoihin on tarjoilla Trico Garden -peurakarkotetta. Korvausjärjestelmään tarvitaan iso remontti.” T rico-hirvikarkotetta tuo maahan Berner Oy. Kun korvauksia ei haeta, riistahallinto ei saa vahingoista tietoa. Vuonna 2013 Suomen riistakeskus välitti Tricoa 10 550 litraa. Hyvää ruiskutusaikaa on esimerkiksi alkusyksy. 40 Aarre 9/2021 METSÄ Hirvikarkotteen teho perustuu hajuun kuusi prosenttia maanomistajista haki ja sai korvauksia viimeisimmästä hirvi eläinvahingostaan. Keskimääräinen korvaussumma oli 2 300 euroa, josta arviointikustannuksen osuus oli noin 400 euroa. Tietyillä alueilla jopa kaksi kolmesta ei hakenut korvauksia. Osa metsänomistajista on hyötynyt Trico-karkotteesta. Tuotteen tehoaine on lampaanrasva, jota on 65 grammaa litrassa. JOS METSÄNOMISTAJA on alv-velvollinen, näiden kustannusten alvit ovat vähennyskelpoisia arvon lisäverotuksessa, ja tuloverotuksessa vähennys kelpoiseksi jää arvonlisäveroton osuus kustannuksista. Timo Leskisen mukaan järjestelmän suuri puute on se, että merkittävissä vahinkotapauksissa se korvaa vain mur toosan maanomistajille aiheutuneista tappioista
MT Jättinumero Maakuntien lumoa 29.10.2021 MT.FI | Kokonaistavoittavuus 514 000 (KMT 2021) Kuinka painavaa asiaa. Osallistujien kesken arvotaan MT-aiheisia palkintoja. Mukana on myös henkilöhaastatteluja ja reilusti tietoa etätyön mahdollisuuksista. Arvaa tuhtiakin tuhdimman MT Jättinumeron paino! Osallistu kommentoimalla juttua osoitteessa MT.FI/jattiskisa tai skannaamalla oheinen qr-koodi. MT Jättinumero on jo 105-vuotiaan Maaseudun Tulevaisuuden voimannäyte ja eläköön-huuto printtilehdelle. Printtijakelun lisäksi verkkosivusto MT.FI on avoinna kaikille lukijoille koko viikonlopun 29.-31.10.2021. Numeron teemoja ovat monipaikkaisuus, maakuntien kasvava viehätysvoima ja suomalaisten ehtymätön rakkaus maaseutua kohtaan. Lokakuun lopulla ilmestyvän MT Jättinumeron puolen miljoonan painos jaetaan kaikkiin Suomen maakuntiin. Jättipainos 500 000 kpl Osallistumaan tästä! MT_Jattinumero2021_b2c_230x290mm.indd 1 4.10.2021 14:58:20
42 Aarre 9/2021 METSÄ KIRJOITUSKILPAILU Metsän monet antimet Tässä vielä viimesyksyisen kirjoituskilpailumme satoa. Aarteen ensi numerossa julistetaan uuden kirjoituskilpailun aihe. Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI
Niin me siivosimme koivun pois, ja pahkastakin saimme vielä hyvät rahat. Enemmän tuli sitten hengailtua metsässä. Laahasimme metsän läpi ne kaksisataa säkkiä noin viidensadan metrin päähän tien varteen. Kerran eräs autoilija tuli taas pilkkeitä hakemaan. KUN PALELIN HORKASSA, Poju lompsi tasaista tahtia eteenpäin hörähdellen välillä turvallisen tuntuisesti. Vähän alkoi jo sormia paleltaa puristaessani ohjaksista yhä lujempaa. Maaliskuun alussa luokkipuut laitettiin palaneeseen hevosenlantakasaan. Minulla ei ollut aavistustakaan, miten löydän takaisin. Tunsin vain hevosen läsnäolon. Löysin tärkeän aarteen, joka sai äksyn teinin rauhoittumaan, hellittämään ja hengittämään. Astuin sisään talliin, otin ruunan pilttuusta, laitoin länget selkään, aisaremmit paikalleen ja perään tervantuoksuisen, pitkänmallisen reen. Siellä ne saivat olla kuukauden päivät, ennen kuin ne kelpasivat painettavaksi oikeaan muotoonsa. LEO RAUTANEN PUSULA O li joulukuu 40 vuotta sitten. KUN TULTIIN ISOMMIKSI, menimme isän kanssa rankametsään. Sitten kirveellä halkaistiin kiekot, vähän aikaa kuivatettiin ja sitten säkitettiin myyntiin. Olihan siellä. Hän tuumasi, kummoisia nämä kuusen kävyt mahtaisivat olla puukaasuautojen polttoaineeksi. Siellä kun vähän aikaa hakattiin, tuli vastaan tuomipensas. Minä olin neljäntoista vuoden vanha ja velipoika kaksitoista. Ilta kallistui hämärän rajalle. Maisema näytti samanlaiselta joka puolella. Kastettiin paita välillä jokiveteen ja laitettiin märkänä takaisin päälle. Me velipojan kanssa käytiin poimimaan niitä. Oli kuumat kesäpäivät siinä juhannuksen alla, ei tuulenvärähdystäkään käynyt, ja hyttysiä oli kamalasti. Autoilija toi meille kaksisataa kangassäkkiä kuusenkäppösille. Kun tulimme vieläkin isommiksi, meillä oli jo moottorisahat ja traktorit käytössämme. Hellitin suitsista ja laitoin ne jalkani ympärille, jotta voisin lämmitellä käsiäni. Sitten puut sai kuivua muutamia päiviä, ja sen jälkeen päät tasattiin ja kuorittiin. Hevonen tuntui itsevarmalta ja näytti tietävän mitä tekee. Hengailua ja hengittämistä Häkäpönttöpilkkeitä ja luokkipuita J atkosodan aikana autot kävivät puukaasulla, ja pilkkeistä oli kova pula. Vastasin, etten tiennyt mutta Poju tiesi ja se riitti. Naapurin rouvashenkilön ja meidän rajalla kasvoi iso koivu, ja siinä kyljessä oli iso pahka. Tie, jota tuskin enää erotti, oli kapea ja luminen, eikä siinä voinut pitkän reen kanssa enää kääntyä. Hetken siinä matkaa taitettuani en tiennyt enää tarkalleen, missä olin. 43 Aarre 9/2021 METSÄ Metsämaisema ympärilläni näytti taas kauniilta. Ja niin lenkki oli tehty, tulimme takaisin hevostalleille. Niinpä me ruvettiin pari vuotta nuoremman velipoikani kanssa pilkkeitä tekemään. Menin maate oljilla ja lampaankarvataljalla pehmustettuun rekeen. En pystynyt nauttimaan edes ympärilläni olevasta talvimaisemasta. Pelkoni oli hävinnyt, sormiini oli palautunut tunto, ja talvinen metsämaisema ympärilläni näytti taas kauniilta. Kyllä tämä käpyjen poimiminen vielä kävi, mutta pois kuljettaminen oli vaikeampi juttu. Minä sanoin rouvalle, että tuo koivu pitäisi kaataa, kun se on kovasti kallellaan kylätielle päin. Hän tuli metsän läpi, ja kuuset olivat karistaneet käppösiä maantielle. Matka jatkui ja tulimme metsäaukiolle. Isä sanoi, että siellä perämettällä on jokirannassa monta isoa kuusta, ehkä siellä on käpyjäkin. Minulle, äksylle teinille, oli annettu tehtäväksi viedä Poju-ruuna metsään rekiajelulle, vaikka olin luvannut lähteä kavereiden kanssa hengailemaan kartsalle. Se joulukuu ei todellakaan ollut harmaa ja vähäluminen. Laitoin Pojulle kunnon iltasapuskat ja lähdin kotiin. Myös pieni pelko iski kehooni painaen rintakehääni kasaan, ja hengittäminen tuntui raskaalta. Isä valitsi parhaat, noin 7–8 senttiä paksut puut. Tuomipuu oli kaadettu kymmenen vuotta sitten ja alkanut vesomaan kannosta, ne versot olivat juuri sopivan paksuisia hevosen luokkipuiksi. Katselin isoja lumihiutaleita, joita satoi taivaalta. Poju teki tarkan kierroksen aukiolla ja tuli samalle reitille takaisin. Ensin sahattiin sirkkelillä koivupuusta viiden sentin paksuisia kiekkoja. Kotona isä kysyi, tiesinkö siitä uudesta metsätielenkistä. Rouva sanoi, että saatte sen koivun kaatopalkaksi, kun siivoatte kaikki roskat pois. Olikin luokki jo valmis. Saavuin metsätielle, oli rikkumaton hiljaisuus ja pureva pakkanen. Pojun rauhallisuus tarttui myös minuun. MALLA. Lunta satoi koko ajan lisää, se oli pehmeää ja puhdasta. Vain tuomi kelpaa hevosen luokkipuuksi. Hengitin muutaman kerran rauhallisesti sisään ja ulos, eikä rintakehässä tuntunut enää puristusta. Meni hukkaan koko homma, kun osoittautui, että kävyt olivat liian nopeita puukaasuautossa polttaa
Usein äitini palasi rakennukselta isää aiemmin kotiin. Oltiin kuin kotonamme kaiken sen kanssa, mitä metsä meille antoi. Kun vanhemmat töiden jälkeen lähtivät Jaamanlammen rakennukselle, minä ja veljeni jäimme kotiin kotiapulaisen kanssa. Siinä oli oltava tarkkana, ettei kipinöitä lentänyt ja tullut tulipaloa. Keräsin kaadetuista puista oksia ja latvuksia ja harvennuskohteista ohuita runkoja, joista ei ollut myyntipinojen joukkoon. Kaikessa kukoistuksessaan se ehkä kuvasi suomalaisia ihmisiä ja päättäväisyyttä sekä ainutlaatuista suhdettamme luontoon. Kun äiti oli asettanut mahla-astiat koivujen juurelle, siitä tiedettiin että kevät on tullut. Tuli sitä kerättyä käpyjäkin, mikäli oli sopivaa kohdetta ja ostajia. Tuo talo oli jonkin uuden alku mutta myös loppu. Siihen aikaan siitä tuli melkein muotiakin, kuultiin jostakin että se olisi terveellistä. Jo se tuoksu heidän vaatteissaan sai minut ajattelemaan, mitä metsä on meidän perheelle antanut. Rakennusprojekti oli suomalaisen miehen työntekoa, mutta talo metsän keskellä kaipasi myös naista. Niitä antimia on vaikea rahassa mitata. Tehdyt puut pinottiin joko ulkosalle pinoihin tai pihapiirissä puuliiteriin. Edes koivun mahla ei enää ollut meille vierasta, sitä juotiin kuin linnunmaitoa. Vanhempieni uurastaminen sai minut arvostamaan heidän työtään. Vaikka heillä oli jonkinlainen moottorisaha, kovaa työtä se puiden kaataminen oli. Hevosella tuotiin rangat tuvan uunin eteen ja työnnettiin uuniin sitä mukaa kuin ne paloivat. Nythän eivät kaikista kohteista kerätyt kävyt kelpaa. Marjastettu ja sienestetty oltiin aiemminkin, mutta nyt suhde luontoon oli muuttunut paljon läheisemmäksi. TALON RAKENTAMISEN aikoihin mustikat, puolukat ja sienet tulivat hyvin tutuiksi. 44 Aarre 9/2021 METSÄ KIRJOITUSKILPAILU Polttopuuta hakkuilta Talo metsän keskellä I sällä oli tiedossa tontti, jonne rakentaisimme talon. Muistan kun kuuntelimme tikan hakkaamista ja siitä laskimme elinikää. Molemmat vanhempani kävivät tuohon aikaan päivätöissä, ja äidilläni oli hoidettavanaan kotona vielä isovanhemmatkin. Joka tapauksessa tuo kaikki oli koko perheemme projekti. Työ oli rankkaa mutta varmasti kaiken arvoista. Kun tontilta oli raivattu puut, niitä samoja puita käytettiin talon sisällä panelointiin. SIINÄ TALOSSA NÄKYI vanhempieni elämäntyö. Hänelle se ei kuitenkaan ollut samanlainen unelmien täyttymys kuin talo metsän keskellä. Lopulta kaikki keskeytyi äitini melko yllättävään poismenoon. Isäni hankki uuden asunnon kotikaupungista. Koivu oli hyvää polttopuuta, mutta myös lepän, kuusen ja männyn tähteet kelpasivat. Muisto suomalaisesta metsästä kasvoi osaksi myös minua. Samalla sai raitista ilmaa. Ajatukset liikkuivat uuden talon ympärillä. Kun äitini nukkui pois, siinä suli osa sitä unelmaa, mitä isäni halusi toteuttaa. Muistan ne kesät, jotka vietimme Jaamanlammen rannalla. Sen jälkeen isänikään ei enää halunnut käydä tuolla talolla, se olisi ollut hänelle liian raskasta. MARJUKKA LEPPÄNEN JOENSUU M etsäsavotasta tuli kerättyä polttopuuta, jolla oli hyvä lämmittää kotia ja laittaa hellassa ruokaa puiden ollessa kuivia. Isä oli luonnostaan kova työmies, ja siinä hommassa oli äidinkin oltava mukana. Ne ajettiin lähelle kotia kasoihin, joista ajan mittaan sahasin pidempiä tuvan uuniin ja lyhyitä hellaan sekä kamarin uunissa poltettaviksi. Tontti oli metsän keskellä, joten talon tieltä jouduttiin kaatamaan metsää. Vanhaan aikaan oli läpiajettavia porstupia. Vaikka olen vammainen, minulle annettiin tärkeä tehtävä kotiapulaisemme opastamisessa. AMALIA
48,00 €). nroa 4 Kestotilauksen 1. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. sähköpostilla . TILAA, OSALLISTU ARVONTAAN JA VOITA SPORTSMAN TRAKTORIMÖNKIJÄ! Kyllä kiitos! Haluan tilata KONEVIESTIN edulliseen tutustumishintaan 4 lehteä vain 39 € (norm. Koneviesti maksaa tilauksen postimaksun. Osallistun samalla Suurarvontaan, jonka palkintona on Sportsman 570 EPS 6x6 LE T1b 60kmh mönkijä ! Arvo n.16 290,00 € ! 1 / 4 | Koneviesti 2021 NRO 4 | 18.3.2021 | 12,40 Pitkäperäinen parannetulla hydrauliikalla Uudistunut lehti! • Mukana Koneklassikot • Leikkurikauha Shear King PUOLUEETON TEKNINEN AMMATTILEHT I SUURI TRAKTORIVERTAILU Traktoriin tehdasvalmis metsävarustus 7 HUIPPUKON ETTA Isuzu D-Max uudistui HYUNDAI HX220 KV-20210318-4243 71-.indd 1 3.3.2021 15:16:48 UUDISTUNUT TILAA KV_Tilausilmo_230x290_KAV1047_AR3.indd 1 4.10.2021 10:34:47. Tilaus jatkuu kestotilauksena 4 lehden jaksoissa voimassa olevaan normaalihintaan niin kauan kuin itse haluan. Puhelun hinta on 8,35 senttiä/puhelu + 16,69 senttiä/min. Saan kaupan päälle Akusta voimaa -kirjan! Kestotilaajan etuna saan mm. rajattoman lukuoikeuden verkkopalveluun. 48,00 €) 39 € vain + Akusta voimaa -kirja (arvo 20,00 €) TILAA NETISSÄ koneviesti.fi/netti TILAA SOITTAMALLA 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus KAV1047 Tarjous on voimassa 30.11.2021 asti ja koskee vain kotimaan talouksia, joihin ei ole viimeisen 3kk aikana ollut tilausta. VIESTIMEDIA OY Tunnus 5002596 Info: K2 00003 VASTAUSLÄHETYS KAV1047 Nimi _____________________________________________________________________________ Lähiosoite ________________________________________________________________________ Postinumero __________________ Postitoimipaikka _______________________________________ Puhelin __________________________________________________________________________ Sähköposti ________________________________________________________________________ Kyllä, haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja tarjouksia . 020 413 2277 (ark 8-21). Paperisiin laskuihin lisätään 1,90 € paperilaskulisä. tekstiviestillä 4 Puolueeton, tekninen ammattilehti • Ilmestyy 18 kertaa vuodessa, yli 2 000 sivua/vuosi • Tuntee koneet ja hallitsee tekniikan järeistä työkoneista jokamiestä kiinnostaviin laitteisiin • Tietoa, josta on hyötyä: testejä, esittelyjä, koeajoja, huoltoja korjausasiaa TILAUSJA ARVONTAKORTTI . Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta viestimedia.fi. Viestimedia Oy / Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh. jakso (Norm
Synnyinjuurilla työtä jatkoi Vesa Elo Ky, jonka liiketoiminnan Veli Hyyryläinen osti vuonna 2009. Yrityksen kasvettua hän myi sen vuonna 2006 Tieliikelaitokselle. Ne ovat suoja kelmun sisälle pakattuja kouluraken nuksen osia. Tuotannossa yritys käyttää pääasiassa puu materiaaleja. Se pääsee kuutioiden pitkään riviin odotta maan erikoiskuljetusta kohteeseen. LEIPÄ PUUSTA Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN T eollisuusalueen parkki paikalla Kouvolassa seisoo valtavia valkoi sia kuutioita. Yrityskaupan jälkeen ElementitE:n liiketoiminnan ydin oli sama, teollinen puurakentaminen. Vuonna 2019 liikevaihto oli jo 35 mil joonaa. Sitten tuli korona, ja tilauskanta romahti 10 miljoonan euron tasoon. Piti keksiä jotain ihan muuta.” Vesa Elo Ky oli valmistanut pieniä kou luja ja toimistorakennuksia. Vastaavasti tekeminen asennus työmaalla on vähentynyt. Päivässä syntyy yksi 60 neliömetrin kokoinen moduuli. Val mistetut moduulit ovat tosin muuttuneet vuosikymmenen aikana suuremmiksi ja pidemmälle varustelluiksi. Tavoitteena on tehdä pitkään kestäviä rakennuksia järkevästi ja tehokkaasti. Ne tehdään tehtaassa asen nusta vaille valmiiksi”, kertoo ElementitE Oy:n omistaja, rakennusneuvos Veli Hyyryläinen. Tulos kääntyi plussalle. Hyyryläinen oli aloittanut yrittäjän uran sa vuonna 1976 ratatöissä yhdellä pyörä kuormaajalla. Ensimmäisinä vuosina liikevaihto vaihteli puolesta miljoonasta miljoonaan euroon ja toiminta oli tappiollista.” Sitkeä tuotteen ja tuotannon kehittämi nen alkoi näkyä, ja julkiset puurakennukset rupesivat käymään kaupaksi. Työn osuus tehtaalla on kasvanut vuosi vuodelta. 46 Aarre 9/2021 METSÄ Kouluja tehtaalta Elementit-E valmistaa Kouvolan tehtaallaan puisia kouluja ja päiväkoteja. Tänä vuonna tuotantotahti on palannut epide miaa edeltävään aikaan. Rakennustyö on järkevämpää tehdä sisätiloissa.” Moduulit kuin hirsirakennuksia Rakennusneuvos nousee portaat toimiston katolla olevalle tasanteelle, josta avautuu. ”Alku oli vaikea ja markkinatilanne haas tava. ”Koulujamme ja päiväkotejamme on ympäri Suomea. ”Tontilla sääolosuhteet vaihtelevat ja ta varoiden siirtely vie aikaa. ”Kau pan myötä tuli kilpailukielto. ”Ilman puuta ei olisi meitä.” Ratahommista puurakentamiseen ElementitE:n juuret ovat Kouvolassa 1960luvulla käynnistyneessä rakennustuo tannossa, josta on versonut oksia eri suun tiin. Kerran päivässä jät tiläistrukki hakee tien toisella puolella olevasta ElementitE:n ko koonpanohallista uuden, valmiin moduulin
”Olemme kasvattaneet varastoja, koska toimitukset eivät ole olleet yhtä sujuvia kuin ennen”, Veli Hyyryläinen sanoo.. 47 METSÄ Aarre 9/2021 Rakennustyö ElementitE:llä hoituu ympäri vuoden kuivissa sisätiloissa. ”Rakentaminen on tehokkaampaa näin kuin sään armoilla.” Elementit-E Oy Perustamisvuosi 2009 Toimiala teollinen puu rakentaminen Kotipaikka Kouvola Omistaja Veli Hyyryläinen Liikevaihto 2020 noin 11 miljoonaa euroa, tänä vuon na arviolta yli 30 miljoonaa Työntekijöitä noin 70 LISÄTIETOJA elementit.fi Päivittäin valmistuu yksi 60-neliöinen moduuli. Se siirretään kelmutettuna pihalle odottamaan kuljetusta. Monessa puumateriaalissa hinta on noussut reilusti, mutta suurin hankaluus on ollut saatavuudessa
48 Aarre 9/2021 METSÄ Lehtomäen päiväkodin suunnittelu alkoi maaliskuussa 2018, ja luovutus tilaajalle oli saman vuoden lokakuussa. Niissä hinta ei jousta, eli lisäkulut menevät omaan piikkiin. ”Myynnissä on kiinteät sopimukset. Puumateriaalia tarvitaan paljon. Siirtyessämme tänne muutimme siltanosturit radio-ohjattaviksi ja rakensimme viereen oman lämpökeskuksen. LEIPÄ PUUSTA. Poltamme siinä ylijäämäpuun, joka ensin haketetaan”, Hyyryläinen kertoo. Harjoittelija Aarne Ohlsbom viimeistelee ulkoseinää. näkymä lähes sadan metrin mittaiseen tehdashalliin. Työ alkaa välipohjien, seinien ja kattoelementtien kokoamisesta. Se tarkoittaa sitä, että kuukaudessa syntyy noin 1 200 neliömetriä valmista puurakennusta. Kertopuu tilataan Metsä Woodilta. Tehtaan kidasta pullahtaa joka arkipäivä yksi 60-neliöinen moduuli. Jopa teräsrakenteita näkyy. Esimerkiksi rungon päämateriaalien hinta sekä toimitusmäärät on sidottu joulukuussa 2020. Elementit-E on suosinut hankinnoissaan vuosisopimuksia. Hallin perällä näkyy aina vain valmiimpia moduuleita. Uusissa tarjouksissa otetaan huomioon puun kallistunut hinta.” Hyyryläinen on havainnut, että palkintoja saaneissa puurakennuksissa saattaa olla lattia betonista ja väliseinät tiilestä tai ontelolaatasta. Sen pitkällä suoralla moduulit valmistuvat vaiheittain kuin legotalot. Muu puutavara tulee Versowoodilta, Veljekset Vaaralta, Kouvolan Sahalta sekä muilta tukkuja vähittäiskauppiailta. ”Tiloissa toimi aikaisemmin Steka Oy:n konepaja
”Tavoitteenamme on, että luokka on aina niin valmis, että tilaajan tarvitsee vain laittaa liidut paikoilleen.” Sesonkiaikaa on alkusyksy. Pitkässä teollisuushallissa moduulit valmistuvat vaiheittain.. 49 Aarre 9/2021 METSÄ Sen sijaan Elementit-E:n moduulit ovat puuta ryömintätilasta ylöspäin. ”Ammattikoulusta hankitulla rakentajan perustutkinnolla pärjää, mutta tarvitsemme myös maalareita, mattojen ja laattojen asentajia, ilmastointiasentajia sekä sähköja putkimiehiä. ”2000-luvun koulurakennuksissa on ilmennyt jo rakennusvirheitä. Rakennustyöntekijät Tommi Jäntti (vas.) ja Jani Tuukkanen tekevät kantavaa sisäseinää. Aika monenlainen kierrätys on näpertelyä siihen verrattuna, jos voimme muuttaa rakennusten käyttötarkoituksia ja sijainteja.” Liituja vaille valmis luokka Hyyryläinen tekee kierroksen talotehtaassaan ja pysähtyy katsomaan, kuinka rakennustyöntekijät Tommi Jäntti ja Jani Tuukkanen tekevät kantavaa sisäseinää. Rakentaminen oli kustannustehokasta, sillä kaikkialla pärjättiin pitkälti samoilla materiaaleilla. ”Kun rakennus saa uuden käyttötarkoituksen uudessa paikassa, sen hiilijalanjälki on periaatteessa nolla. Tehtaalla voisi tehdä myös puisia omakotitai rivitaloja, mutta niiden teettäjät haluavat usein yksilöllisiä ratkaisuja. Senkin takia yhteiskunnalle olisi parasta, jos voitaisiin monistaa turvallisia ratkaisuja.” Puurakennus syntyy Elementit-E:n tehtaassa niin joutuisasti, että tilaaja ei välttämättä tarvitse lainkaan väistötiloja. Elementit-E:n tuotannossa järkevin tuotantokoko on tuhannesta neliöstä ylöspäin. Vähintään kerran vuodessa jokin yrityksen rakentamista päiväkodeista tai kouluista vaihtaa paikkaa. ”Parhaillaan Espoon Veräjäpellosta siirretään Vanttilaan seitsemän vuotta sitten tehty, vajaan 2 000 neliömetrin kokoinen koulu rakennus.” Puukoulun paikkaa voidaan siis vaihtaa tarpeen mukaan, jos oppilasmäärät muuttuvat tai käyttökieltoon menneen rakennuksen tilalle tarvitaan nopeasti uusi. ”Pientaloissa on liikaa variaatioita. Lisäksi hallissa työskentelee harjoittelijoita, vuokrafirmojen kautta palkattua lisätyövoimaa sekä alihankkijoita. Puuta ei kuitenkaan pidä käyttää tarpeettomasti, niin kuin ei betoniakaan. Tehdashallin uusimmassa moduulissa ahertaa ilmastointiasentaja. Päiväkoti luovutettiin tilaajalle saman vuoden lokakuussa. Kokonaisuus alkaa olla maalausta, kelmutusta ja puhdistusta myöten valmis. Puun käytön lisäksi meidän vastauksemme tuohon tavoitteeseen on kierrätettävyys”, Hyyryläinen sanoo. Jos tilattaisiin vaikkapa kymmenen samanlaista pientaloa, sitä voisi harkita.” Rakennus siirtyy, luonto kiittää Elementit-E:n valmistamat rakennukset on suunniteltu helposti liikuteltaviksi. ”Moduuleissamme ei ole paljon eroa hirsirakennukseen. Me vastaamme kokonaisuudesta, ja kaikki rakennustyö tapahtuu meidän tiloissamme.” Elementit-E:n sesonkiaikaa on alkusyksy, kun uusia kouluja ja päiväkoteja pystytetään. Hyvässä hybridirakennuksessa mitään materiaalia ei ole tarpeettoman paljon. Esimerkiksi kouvolalaisen Lehtomäen päiväkodin suunnittelu alkoi maaliskuussa 2018 ja tehdastuotanto kesäkuussa. ”Yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla on pitkään ollut hiilineutraalius. Olemme koonneet tueksemme pienten yritysten verkoston. ”Teollisesti järkevintä olisi tehdä samanlaisia kouluja, mutta joka kunnassa tuntuu olevan vähän erilainen käsitys siitä, millainen on hyvä oppimisympäristö”, Hyyryläinen sanoo. Pitää olla tarkasti mietittynä, missä kohtaa mikäkin rakenne toimii.” Nopeasti valmista Sotien jälkeen ympäri Suomea nousi tyyppipiirustuksilla kouluja ja rintamamiestaloja. Tilat halutaan usein pölypuhtaina, niin myös tekeillä oleva, Lohjalle menevä koulu. Omia työntekijöitä Elementit-E:llä on noin 70. Asennustyö käynnistyi elokuussa
Tuohon aikaan roskapuuna pidetyt koivut kaadettiin usein maahan kahden pillarin väliin viritetyn vaijerin avulla. Niput tarttuivat kantoihin Koivuleikkurin kuljettajana toiminut Kaarlo Heikkinen Sodankylästä oli lossisavotan alkaessa 15-vuotias. Ilmeisesti vedenpinnan vaihtelun seurauksena Lokan lossisavotassa kerätyt vähät koivunrungot ajautuivat rantalanssista takaisin tekojärven aaltojen syleilyyn. Lanssista takaisin järveen ”Siinähän kävi lopulta niin, että ainuttakaan lossilla korjattua koivumottia ei saatu toimitettua Lokasta eteenpäin”, kertoo Veitsiluoto Oy:n piiripäällikkönä toiminut Veikko Vuontisjärvi Sodankylästä. Koivun kysyntä räjähti Kemijärven sellutehtaan aloitettua toimintansa 60-luvun puolivälissä Itä-Lapin koivulle tuli nopeasti kova kysyntä. Erikoinen kesätyö oli tulevalle konemiehelle varsinainen tulikaste. ”Kyllä siinä mietittiin, että mitähän tästä hommasta tulee. Lokan allas täytettiin Luirojokea säännöstelemällä kesällä 1967. Lokan koivut olivat entisillä valtionmailla, mutta Metsähallitus oli jo todennut, ettei niiden korjuu ollut kannattavaa. Onneksi lossi oli suhteellisen vakaa kovassakin aallokossa, joten korjuutyö sinänsä sujui melko hyvin. Arvokkaat havupuut oli hakattu ja korjattu Lokan 40 000 hehtaarin laajuisen tekoaltaan tieltä hyvissä ajoin ennen vedenpinnan nostamista. Hirvenkari oli seilannut nuoruudessaan merillä, eikä veden päällä tapahtunut puunkorjuu häntä hirvittänyt. Metsänhoitaja matkusti Tukholman satamaan ja hankki sieltä Veitsiluoto Oy:lle hydraulitoimisen giljotiinileikkurin, joka oli siihen saakka palvellut satamapaalujen käsittelijänä. Veitsiluoto päätti ryhtyä tekoaltaan vedessä seisovien koivujen korjuuseen. Hinauksessa oli omat vaikeutensa, sillä syvässä uineet niput tarttuivat tavan takaa matalien rantavesien kannikoihin ja risukoihin. Sen sijaan koivut oli jätetty pystyyn, koska niille ei ollut käyttöä. Tämän jälkeen oli löydettävä vielä alus, jonka kannelle kourakuormain kytketään. Veitsiluodon Sodankylän hankinta-alueen silloinen metsänhoitaja Viljo Hirvenkari päätti, että korjuuseen ryhdytään tästä huolimatta. Heikkisen tehtävänä oli katkoa rungot ja nostella ne vedestä lossin kannelle. 50 Aarre 9/2021 JUURET LOKAN LOSSISAVOTTA Lokan tekoallasalueen puunkorjuu huipentui erikoiseen näytelmään, kun veden alle pystyyn jätettyjä koivuja ryhdyttiin noukkimaan lossin kannelle. Koska Kemijoki Oy:n tulevia vesivoimaloita ruokkimaan tehty tekoallas haluttiin täyttää nopeasti, koivut oli jätetty pystyyn vedenpinnan alle. JUURET Teksti KARI LINDHOLM | Kuvat VEIKKO VUONTISJÄRVI ja VEITSILUOTO OY:N ARKISTO L okan tekoaltaalla Sodankylässä nähtiin 1970-luvun alussa Suomen ehkä eriskummallisin savotta, kun Veitsiluoto Oy ryhtyi katkomaan ja noukkimaan talteen allashakkuissa pystyyn jätettyjä koivuja lossin kannelle. Valtavan tekoallasalueen puunkorjuu oli alkanut jo vuonna 1958. Parhaina päivinä koivua saatiin kannelle kymmenkunta mottia”, Heikkinen sanoo.. Kustannukset juoksivat, eikä koivupuupino rannalla juuri kasvanut. Sodankyläläisissä ja varsinkin Lokan kylän asukkaissa Veitsiluodon lossisavotta herätti hämmennystä ja hilpeyttäkin. Savotasta kehkeytyi todennäköisesti Euroopan vähätuottoisin ja kannattamattomin. Osat naitettiin toisiinsa Lokassa, ja pian uittoyhdistyksen hinaajalla vahvistettu puunkorjuuyksikkö seilasi miehistöineen Lokan aalloilla kohti pinnan alta kurkottelevaa koivikkoa. Kannella rungot karsittiin, pätkittiin, niputettiin ja sen jälkeen hinattiin rannalle. Ponttonin virkaa toimitti Pelkosenniemeltä hankittu Kemijoen lossi, jonka perään hommattiin jämerä perämoottori. Niitä ei myöskään voitu uittaa Kemiin, sillä koivu ei kellu. Nippujen korkkipuut tehtiin kelohongasta, jotta niput eivät uppoaisi hinauksen aikana tekoaltaaseen
Jään päältä koivua saatiin talteen kym meniä tuhansia kuutioita, mutta lossilla korjatuista ei mottiakaan. Lossin uppoaminen valkeni miehistölle vasta seuraavana aamuna, kun miehet saapuivat kämppämajoituksestaan rannalle. Ahti Annala ajaa ”Linkku Valmetilla” koivukuormaa Lokan Viuvalo ojan yli. Korjuun mah dollisti se, kun tekoaltaan vedenpinta laski talven ajaksi. Hän muistelee, että osa Lokan rannoilta korjatuista koivuista odotti kolmekin vuotta lanssissa Kemijärven sellutehtaalle pääsyä. Siitä päättelimme lossin uponneen.” Myöhemmin sukeltaja kävi irrottamassa kuormaimen lossin kannesta. ”Olimme siirtämässä metsätraktoria. Itse lossi jäi tekoaltaan pohjaan, jossa se makaa tänäkin päivänä. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Kyllä Lappi taamoo (toim. 51 Aarre 9/2021 JUURET Lokan tekoaltaan koivuranka savotan lossi Veitsiluoto Oy:n terävänpään tarkastuksessa 1970luvun alussa. ”Lossia ei näkynyt missään, mutta koivut olivat kaarella edellisiltana ankkuroidun lossin kohdalla. ”Talvitien reikä puh kaistiin pillareilla Peura suvannon kohdalta nelos tieltä. Veikko Vuontisjärvi) Metsä puhuu, miehet tarinoi (toim. Lokan tekoaltaan ympärille puskettiin reilu sata kilometriä talvitietä”, Veikko Vuontisjärvi kertoo. Osa yhtiön palveluksessa tuolloin työskennelleistä ei halua puhua aiheesta vieläkään, vaikka tapahtumista on kulunut lähes 50 vuotta. Veikko Vuontisjärvi) J o ennen lossi savottaa Lokan tekoallasta ympä röiviltä rantamatalikoilta ja jään päältä korjattiin talteen koivua useampana talvena yhteensä 50 000–60 000 kuutiometriä. Sitä tehtiin kymmeniä kilometrejä tiettömän erä maan läpi. Koivusavotta kaikkine vastoinkäymisineen oli varsin nolo koettelemus Veitsiluoto Oy:lle. Tiedonkulkua hankaloitti myös se, ettei käytössä ollut radiopuhelimia. Syynä epäilyyn oli kai se, että traktori oli jätetty rannalle ennen uppoamista.” Kaarlo Heikkinen sanoo, että tekoaltaan rannat olivat petollisia eikä miehistölle annettu selkeitä ohjeita, mihin lossilla tulisi ajaa. ”Veitsiluodon työnjohtaja aluksi moitti meitä siitä, että olisimme upottaneet lossin tahallaan. ”Nekin kelpasivat, vaik ka olivat jo mustuneita, pösölahoja.” Lossi on edelleen tekoaltaan pohjassa.. Rantasavotta onnistui Lossi upposi altaaseen Eräänä syyspäivänä tapahtui yllättävä haveri, kun lossi sai pohjakosketuksen Luirojoen uoman rantakiviin. Jouduimme jättämään kannelle ajetun traktorin rannalle, jotta lossi kevenisi ja kulkisi lähempänä pintaa”, Kaarlo Heikkinen kertoo
52 Aarre 9/2021 PUU Ulla ja hänen tyttärensä kutsuvat pirtin olohuonetta hirsihuoneeksi. Wallinin pirtissä Kahden lapsen yksinhuoltajan Ulla Nissisen vuosia hellimä haave toteutui, kun hän keväällä 2018 osti vanhan hirsimökin Kiikoisista. PUUTALO Teksti MEERI YLÄ-TUUHONEN | Kuvat JYRKI LUUKKONEN. Sohvaryhmän Ulla sai ystävältään
PUUTALO Täällä mökkeilevät Sosionomi Ulla Nissinen, 37, ja hänen tyttärensä Pihla Tapola, 15, ja Frida Viteli, 7 Jaaran kylässä Sastamalan Kiikoisissa sijaitseva hirsitalo on rakennettu 1900-luvun alussa, ja se kuului pitkään mylläri Karl Evert Wallinin perheelle 53 Aarre 9/2021 PUU. 53 Aarre 9/2021 PUU Nokialainen Ulla Nissinen ja tyttäret Frida Viteli ja Pihla Tapola odottavat jo ensi kevättä, jotta he pääsevät taas mökille Jaaraan
”Täällä kaikki on hitaampaa. Ulla Nissinen tyttärineen on laittamassa mökkiä pikkuhil jaa talviteloille. Teemme os tokset kyläkaupassa, ja tuttu taksikuski nap paa meidät siitä kyytiin. PUUTALO Vuosikymmeniä metsittyneessä pihassa riittää harvennettavaa. Ehdin kiintyä täällä muihinkin asioihin, kuten taloon ja Jaaran kylään”, Ulla Nissinen sanoo. Hän vietti mökillään tänäkin vuonna lähes koko kesälomansa ja kaikki vii konloput huhtikuun alusta heinäkuun loppuun. Hänen isänsä kuului perikuntaan, joka oli päät tänyt luopua mökistä.” Nissinen kävi katsomas sa paikkaa ja ihastui sekä mökkiin että sen vieressä kasvavaan sankkaan kuusi metsään. ”Lapsuudenystäväni vinkkasi minulle siitä. 54 Aarre 9/2021 PUU K ellastuneet koi vunlehdet laikut tavat nurmikkoa pienen punaisen mökin pihamaalla Sastamalan Kii koisissa. Kauppoja ei päästy hieromaan heti, sillä perikunnalla oli vai keuksia lainhuudatuksessa. Mökki oli ja on yhä varsin alkeellinen. Yhtä myllärin lapsista ei ollut julistettu kuolleeksi, ja osa suvusta asui Yhdysvalloissa. Koulupäivisin yksi bussivuoro ajaa Jaaran kylälle saakka. ”Onneksi tässä ol lutta kuusimetsää ei kaadettu heti ensim mäisenä kesänämme. Olimme täällä ensimmäistä kertaa yötä jo juhannuksena.” Autoton mökkiläinen Kun omaan budjettiin sopiva, mieleinen mökki löytyi, Nissistä ei estänyt edes se, että hän ei omista autoa. Olen laskenut, että se tulee halvemmaksi kuin pitää omaa autoa.” Kyläkaupalta mökille matkaa kertyy viisi kilometriä. Sähköjohdot ovat vuosikymmenten takai set eikä vesi tule eikä mene, mutta se sopii Nissiselle. ”Mökin myötä minusta on tullut kesä ihminen. Toukokuussa 2018 Ulla Nissisestä tuli vihdoin vanhan hirsitalon omistaja. ”Ajattelin, että saavutan unelmani ehkä joskus eläkepäivinä, koska olen ollut vuosia yksinhuoltaja ja minulla oli jo asuntolaina.” Keväällä 2017 Nissinen kuitenkin kuuli, että Jaaran kylästä on tulossa myyntiin 1900luvun alussa rakennettu hirsitalo, jos sa on kaksi huonetta ja keittiö. ”Bussi pysähtyy Kiikoisissa. Suoma Wallinin vanha kahvi kuppi löytyi talon irtaimistosta.. En jaksaisi enää millään viettää kesää kotona kerrostalossa.” Haaveiden mummonmökki Oma mummonmökki kesänviettopaikka na oli nokialaisen Nissisen pitkäaikainen haave. Piharakennus, jossa sauna alun perin sijaitsi, oli niin huonokuntoinen, että se piti purkaa. ”Aloitamme mökkikauden yleensä pääsiäisen kieppeillä ja olemme täällä syyskuun loppuun saakka”, Nissinen kertoo. Tiskaami nen on aika operaatio, kun lämmitän vedet ja raahaan tiskit pihalle, mutta tykkään sel laisesta pysähtyneisyydestä.” Ensimmäisinä vuosina tontilla ei ollut edes saunaa. ”Sain tingattua hinnan aika edulliseksi ja pystyin ottamaan lainan, jonka äitini takasi. Talo oli kuulunut myllärin perheelle. Talo oli aika naan kuulunut mylläri Karl Evert Wallinin perheelle. Perhe taittaa 60 kilo metrin mökkimatkan julkisilla ja taksilla
Se on tässä mökissä ihan parasta, kun pystyn lukemaan Wallinin suvun historiaa vanhoista esineistä, kuvista ja kirjeistä”, Nissinen sanoo. Säästin parhaat ja heitin pois kaiken, mitä ei voinut kierrättää.” Keittiöstä Nissinen poisti muovimatot lattiasta ja levyt seiniltä. Uudet asukkaat laajensivat yksitupaisen mökin kaksihuoneiseksi. Ulla Nissinen tekee mökillä mielellään kaiken laisia pihatöitä.. 55 Aarre 9/2021 PUU ”Kävimme tyttöjen kanssa Sastamalan kaupungin omistamassa Kiikoisten rantasaunassa. Olen päättänyt, etten stressaa keskeneräisistä projekteista.” Ulla Nissinen haaveilee kasvimaasta, mutta toistaiseksi se on saanut jäädä. En ollut aikaisemmin vaihtanut sulakkeita, ajanut nurmikkoa tai käyttänyt porakonetta.” Nyt Nissinen tietää myös, miten leivinuunin saa vetämään. ”Teen remonttia kiireisyysjärjestyksessä rahapussini sallimissa rajoissa. Lipaston laatikoista löytyi mustavalkoisia valokuvia ja kasapäin mustekynällä kirjoitettuja kirjeitä. ”Tomaatit ja kurkut vaativat niin paljon vettä, että niitä pitäisi käydä kastelemassa viikollakin, ja se ei oikein toimi ilman omaa autoa.” Kaikkea käyttökelpoista Ensimmäisissä talkoissa mökille valmistui huusi. Siirtolaisuusinstituutin nettisivuilta löysin heidän lähtöpäivänsäkin.” Mökin olo huonetta koris tavat usein itse kerätyt kukat. Mökillä siskok set tykkäävät pelata Fortunaa ja lautapelejä. Hän poimii laatikosta yhden kirjeen, joka on leimattu Yhdysvaltain Minnesotassa. Arabian pannu oli paketissa keittiön kaapissa. ”Kirjeitä lukemalla minulle on selvinnyt, että Suoman sisaruksista kolme lähti Amerikkaan. Liinavaatekaapissa on pitsityynyliinoja, joihin on kirjailtu nimikirjaimet SW. Puhumme paljon Suomasta. Talo oli täynnä kaikenlaista rojua. ”Rakastan vanhoja tarinoita. ”Hän asui täällä 1990-luvun alkuun asti. Se lämpiää kesäisin kolme kertaa viikossa.” Tänä kesänä pihaan nousi uusi sauna. Seuraavaksi vuorossa on tiilikaton kunnostus. Hän elää keskusteluissamme edelleen.” Olohuoneen senkin päällä ovat Suoman aikanaan käyttämät silmälasit, joita Nissisen kuopus Frida sovittaa nenälleen, sekä keittiön muovimaton alta löytyneitä vanhoja sanomalehtiä. Sohvaryhmän ja sängyt olen saanut kavereilta ja ostanut netistä.” Kiehtovia tarinoita Kyläläiset kutsuvat Ulla Nissisen mökkiä Wallinin pirtiksi. ”Melkein kaikki huonekalut, matot ja astiat ovat peräisin tästä talosta. Sitten hän maalasi koko huoneen. ”On ollut kiva huomata, että vaikka en ole maailman kätevin ihminen, olen oppinut uusia taitoja.” Mökkiä siivotessaan hän löysi rojun seasta paljon kaikenlaista käyttökelpoista. Lautalattiasta tuli vihreä, seinistä mintunvihreät, ja katto ja leivinuuni saivat pintaansa valkoisen värin. ”Ihan alkeista on täytynyt lähteä. Ruokaa hän ei ole vielä uunissa kypsentänyt, mutta aikoo harjoitella sitä siskonsa kanssa. ”Täällä ei ollut yövytty enää vuosiin. Pirtin viimeinen vakituinen asukas oli myllärin tytär Suoma Wallin, Ulla Nissinen kertoo. Noin 120 vuotta sitten rakennettuun mökkiin muutti Suomen itsenäistymisen aikoihin mylläri Karl Evert Wallin perheineen. Sen jälkeen Nissinen aloitti vuosikymmeniä kesäkäytössä olleen talon tyhjentämisen
”Naiset ajattelevat usein, että he eivät voi ostaa taloa ilman miestä, mutta minä ainakin olen saanut aina apua, kun olen sitä tarvinnut.” Ulla Nissinen kannustaa kaikkia pitämään kiinni unelmistaan. Naapurit ovat joskus todenneet, että teillä on siellä kauhea ralli, ja kysyneet eikö minua tympäise. Mökillä kuopus nukkuu yleensä äidin vieressä.. ”Sain vähän kuin bonuksena tosi kivat naapurit. ”Vanhat esineet ovat minulle merkityksellisiä, koska jatkan tämän talon elämää.” Kuusimetsä katosi Kaarisahan terä pureutuu puuhun, kun Ulla Nissinen pätkii polttopuita tonttinsa rajalle rakennetun kiviaidan vieressä. ”Jotkut kyläläiset ovat tykänneet siitä, kun pihaan tuli lisää valoa, mutta minulle kaupunkilaisena juuri metsä oli se juttu”, Nissinen harmittelee. PUUTALO Mökillä ei ole sähköä lukuun ottamatta muita mukavuuksia. Runsaan 3 000 neliön tontti on teettänyt uudella omistajalla paljon töitä. Lisäksi naapurit pitävät mökkiä silmällä talvisin ja soittavat Nissiselle tarvittaessa. 56 Aarre 9/2021 PUU Nissiselle on tärkeää vaalia Wallinien jäämistöä, vaikka nämä eivät ole hänelle sukua. Täällä ei tarvitse kuin vähän raottaa suutaan, niin joku on jo järjestänyt apua.” Kyläläiset ovat auttaneet Nissistä muun muassa piharakennuksen purkamisessa ja saunan rakentamisessa sekä tarjonneet hänelle kyytiä kauppaan. Näin kävi esimerkiksi keväällä 2020, kun metsänomistaja hakkautti vanhan kuusikkonsa Nissisen kiviaidan takaa. ”Palaudun töistäni täällä paljon paremmin kuin kotona”, Nissinen sanoo. Tässä on hyvä aihio myös ympärivuotiseen asumiseen.” Perhe nauttii ulkoilma elämästä. Teini tyttökin on täällä kuin eri lapsi, osallistuu pihapeleihin ja hyppii trampoliinilla. ”Monet hylkäävät haaveen omasta mökistä, vaikka maaseutu on täynnä tällaisia taloja. Ulkoilmaelämää Muutamassa vuodessa Kiikoisten-mökistä on tullut lastensuojelun osallisuushankkeessa työskentelevälle sosionomille todellinen henkireikä. ”Olemme ulkona usein koko päivän. Hän sanoo kuitenkin jo tottuneensa uuteen, avartuneeseen näkymään. ”Viikonloput ovat niin lyhyitä. Kotona hän on enemmän huoneessaan.” Nissisen tyttäristä etenkin nuorempi viihtyy mökillä hyvin. Myös isosisko Pihla saa aikansa kulumaan etenkin silloin, kun hänellä on ikäistään seuraa. Aina kun saan olla täällä jonkun ylimääräisen päivän, se on todella kivaa.” Syksyn tullen Nissisen perheessä on opeteltu taas käyttämään kenkiä, sillä kesäisin he kulkevat paljain jaloin. Sanon että ei, omaa aikaa jää riittävästi.” Nissisen ystävät ja tuttavat pitävät mökin ostanutta yksinhuoltajaa rohkeana. ”Meillä käy paljon vieraita. ”Piha oli pahasti metsittynyt, kun tulimme tänne, ja raivattavaa riitti moneksi vuodeksi.” Mökkielämä Jaaran kylällä lähti mukavasti alkuun, sillä naapurit osoittautuivat ystävällisiksi ja avuliaiksi, Nissinen kertoo. Frida (vas.) ja Pihla auttavat äitiään arkiaskareissa. Mökillä he nauttivat ulkoilmaelämästä. Lipaston laatikossa on vanhoja kirjeitä talon viimeisen vakituisen asukkaan Suoma Wallinin Amerikansukulaisilta. ”Meillä on aina nukuttu perhepedissä”, Ulla kertoo. Korona-aikana hän on tehnyt myös töitä mökiltä käsin
Juon aamu kahvin ulkona, jos sää sallii. 57 Aarre 9/2021 PUU 3 x mökkirauha Mikä on lempipaikkasi mökillä, ULLA NISSINEN. ”Mieluiten olen pihalla. ”Ottaisin sen verran enemmän lainaa, että saisin tehtyä heti joko kattotai sähköremontin. Tykkään runoista, koska niitä voi lukea yhden sieltä, toisen täältä.” Mitä teet mökillä mieluiten. Makaan siinä ja luen kirjaa. ”Olohuoneen itulaatikko. Mökin vintiltä Ulla Nissinen löysi olo huoneeseen sopivat, seinästä seinään ulottuvat räsymatot.. Keittiön muovi maton alta löytyivät alku peräiset lautalattiat. Tykkään puuhata, mutta minulle on myös tärkeää levätä ja ladata akkuja.” Jos aloittaisit mökin remontin nyt, tekisitkö jotain toisin. Nyt minulla ei ole varaa tehdä kaikkea sitä, mitä haluaisin.” Ulla Nissinen lukee mielellään runoja joko ulkona pihakeinussa tai olo huoneen pui sessa sohvalaatikossa eli itulaatikossa
Pellettipoltin saatavilla lisävarusteena. ”Tulisija ja savupiippu ovat laitepari, joten niiden tulee olla keskenään sopivat. Hinta alkaen 5 375 e + asennus ja toimitus. On arvioitu, että altistuminen pienpolton hiukkasille aiheuttaa noin 200 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. Warma-Uunien malliston CE-merkityt takat ja puuhellat läpäisevät uudet päästörajat ensi vuoden alusta alkaen. Pintavaihtoehtoja on useita, kuvan takka on kokonaan laattaa. ”Romutuspalkkiolla voitaisiin kannustaa omakotitaloasukkaita energiatehokkuuden parantamiseen ja hiukkaspäästöjen vähentämiseen. Siihen saa Tuplakiertolisä tehojärjestelmän, jolloin puuta tarvitaan vähemmän. Osa tulisijavalmistajista tarjoaa uuden tuli sijan ostajalle vanhan tulisijan purkutyön veloituksetta. Kun uusi tulisija kytketään olemassa olevaan piippuun, täytyy varmistaa, että piippu on paloturvallinen ja kestää tulisijan aiheuttaman lämpörasituksen. Se tarkoittaa käytännössä uusia päästörajoja tulisijoille. Puun pienpoltto on merkittävä pien hiukkasten päästölähde ja terveysriski. Vanhat tulisijat aiheuttavat enemmän päästöjä kuin modernit tulisijat, joissa polttotekniikka on kehittyneempää. Valmistajan uusin tuote, Hilda 85 Plus, on retrohenkinen varaava takka. Tulisijaja savupiippuyhdistys on ehdottanut, että myös tulisijat liitettäisiin vastaavaan kannustinjärjestelmään. Paikalleen muurattujen tulisijojen käyttöikä voi olla yli 50 vuotta. ”Tulisijaan voi olla vahvat tunnesiteet, ja se on myös tärkeä sisustuselementti. Saanan voi sijoittaa suoralle seinälle, nurkkaan tai tilanjakajaksi. Pintavaihtoehtoina valkoinen tai musta kaakeli. Uusi laite valitaan niin, että se on kooltaan ja teholtaan tilaan sopiva. Muun muassa tämä jarruttaa tulisijan uusimista. Ministeriön kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa vanhojen takkojen uusiminen nostetaan yhdeksi tärkeäksi toimenpiteeksi pienpolton hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Vanhan tulisijan 1 500 euron romutuspalkkio saisi Taloustutkimuksen kyselyn mukaan 10 prosenttia puulämmittäjistä hankkimaan uuden, vähäpäästöisen tulisijan.” LISÄTIETOJA tsy.fi, nunnauuni.com, tiileri.fi, tulikivi.fi, uunisepat.fi, warmauunit.com Osa valmis tajista tarjoaa purkutyön veloituksetta.. Juuri tällaisissa asioissa ammattilaiset voivat auttaa”, Murtokare sanoo. Ammattilaiset avuksi Tulisija on luontevaa vaihtaa uuteen kiinteistön peruskorjauksen yhteydessä. Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat VALMISTAJAT S uomessa käytössä oleva tulisijakanta uusiutuu hitaasti. 58 Aarre 9/2021 PUU Puhtaampaa lämpöä Uuniseppien Saana on pieni ja kompakti varaava takka: 76,5 cm x 55,5 cm x 165 cm. Korkeus 180–230 cm. Puhtaampaa palamista voi tavoitella vaihtamalla aikansa palvelleen tulisijan uuteen. Kun päätös vanhan tulisijan poistamisesta ja uuden hankkimisesta on tehty, Hannu Murtokare suosittelee olemaan yhteydessä ammattilaisiin. Kaikkiin Uuniseppien takkamalleihin tulee ensi vuoden alusta alkaen sertifikaatti, josta ilmenevät direk tiivin mukaiset arvot. Direktiivi koskee uusia tehdasvalmisteisia tulisijoja mutta ei perinteisesti muurattuja takkoja tai kiukaita. Mutta jos halutaan puhtaampaa palamista, vanhan tulisijan vaihtaminen uuteen ja oikeaoppinen puunpoltto ovat paras ratkaisu”, toteaa Tulisijaja savupiippuyhdistyksen toiminnanjohtaja Hannu Murtokare. Kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa ehdotetaan saunankiukaiden romutuspalkkiota kiuaskannan uusimiseksi. Useiden valmistajien tulisijat täyttävät jo nyt uudet päästörajat. Saanan perusmallin hinta asennettuna alkaen 3 500 e. Tulisijan, hormin ja piipun viat voivat tulla esille myös nuohouksen yhteydessä. Ensi vuoden alussa kaikissa EU-maissa astuu voimaan direktiivi puun pienpolton TULISIJAT pienhiukkasista. Puun pienpoltto on ympäristöministeriön mukaan pienhiukkasten suurin päästölähde Suomessa. Tulisijavalmistajilta ja oman kunnan rakennusvalvonnasta kannattaa ensimmäisenä selvittää, mitä tulisijan uusiminen vaatii
Muista nuohous 1 Tulisijojen ja savu hormien säännöllinen nuohous parantaa palo turvallisuutta ja lämmitys tehoa sekä vähentää pien hiukkaspäästöjä. 2 Vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuk sissa tulisijat ja savuhormit on nuohottava vähintään vuoden välein, vapaaajan rakennuksissa vähintään kolmen vuoden välein. Paljon värivaihtoehtoja. Korkeudessa vaihtoehdot 150 cm, 180 cm ja 210 cm. Hinta asennettuna alkaen 8 799 e. Takan pintaan voi vuolukiven sijaan valita myös esimerkiksi keraamisen laatan tai lasipinnan, kuten kuvassa. Pintavaihtoehtoja on useita, kuvassa Unica-vuolukivipinta. Huo lehdi riittävästä korvausil masta. Molemmat mallit saatavilla useassa eri koossa. Kotitalousvähen nyksen voi saada sekä kotona että vapaaajan asunnolla teetetystä työstä.. 4 Lakisääteiset nuohoukset tulee muistaa itse tilata ammattinuohoo jalta, joka antaa asiakkaalle todistuksen nuohoustyöstä. Patentoitu palomenetelmä alittaa vuoden 2022 päästörajat jo nyt. 59 Aarre 9/2021 PUU Tulikiven Karelia-takkamalliston uutuus Petro on varaava takka, jossa on suuri kulmaluukku. Karelia-sarjan takat läpäisevät uudet päästönormit jo nyt. 7 Puhtaan palamisen tunnistaa siitä, että sy tytysvaiheen jälkeen pii pusta tulee vaaleaa ja tus kin näkyvää savua. Kuvassa Aida, värinä mattamusta aronia. 3 Pelastuslaki velvoittaa rakennuksen omistajaa tai haltijaa huolehtimaan säännöllisestä nuohouk sesta. 5 Polta tulipesässä vain kuivaa ja puhdasta puuta, älä roskia tai maa lattua puuta. NunnaUunin Joya on varaava vuolukivitakka. Säilytä poltto puut hyvin tuulettuvassa tilassa suojassa sateelta. La do puut vaakatasoon niin, että ilma pääse kulkemaan polttopuiden välistä. VEROVINKKI TAKAN ASENNUKSESTA tai kor jauksesta voi saada kotitalous vähennyksen, kun myös yleiset koti talousvähennyksen edellytyk set täyttyvät. Tiilimassaan on lisätty posliinimurskaa, joka parantaa tulisijan lämmönvarauskykyä. Tiilerin varaavat pönttöuunit Aino ja Aida täyttävät uudet päästövaatimukset. Hinta asennettuna alkaen 3 568 e. Kaikissa NunnaUunin vakiomalliston varaavissa takoissa on Kultaisen Tulen arina. 6 Poista tuhka ennen kuin sytytät puut. Kuvan Joya Glass-1 92,4 cm x 53,6 cm x 153,6 cm, hinta 6 030 e + asennus ja rahti. Petron tulipesässä voi polttaa sekä puuta että pellettiä. Moderni polttotekniikka perinteisessä pönttöuunissa
Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO MATKAN VARRELTA. 60 Aarre 9/2021 LUONTO YÖN KÄTKEMÄT Kumeat puhallukset, rääkäisyt, huohotus ja puuskutus tuntuvat iholla ja syvällä selkäpiissä. Eletään huuhkajien syyssoitimen aikaa
Se alkaa taas huhuilla. Näen, miten valkoinen kurkkulaikku laajenee ja supistuu puhallusten tahdissa. Kumeat puhallukset, rääkäisyt, huohotus ja kummallinen puuskutus tuntuvat iholla ja syvällä selkäpiissä. Juuri nyt on helppo ymmärtää huuhkajan tuonpuoleiseen liittyvä maine. Ääni kaikuu syvänä ja kumeana jostain kauempaa, mutta pian huuhkajakoiras lentää läheisen männyn latvaan. Sitten se pudottautuu siivilleen ja katoaa lopullisesti pimeyteen. Pariskunnalla on takanaan pitkä, jo maaliskuussa alkanut pesimäkausi. Koiras vaihtaa paikkaa, kiertää vuorta kuuluttaen omistusoikeuttaan joka suuntaan. Vanhat vaistot pyrkivät esiin, muinainen pimeänpelko ja kuvitelmat siellä asustavista voimista. 61 Aarre 9/2021 LUONTO E nsimmäiset puhallukset kuuluvat auringon vielä punatessa korkeimpien puiden latvoja. Se kerjää ruokaa läpi yön, mutta nyt se on vaiti. Viimeisen kerran näen sen kelon oksalla, mustan sarvipäisen hahmon vasten taivaalle syttyvää tähtien kirjoa. Alkujaan yön lintu on varmaankin auttanut eläviä yhteyteen vainajien kanssa, myöhempi uskonto teki siitä pahan, kuoleman sanansaattajan sekä tuhon ja kurjuuden ennustajan. Ehkä sekin kuuntelee aikuisten komeaa laulua. Ilta pimenee pöllöjen laulaessa maagista duettoaan. Vieläkin yksi kolmesta poikasesta on paikalla kärttämässä emojensa huolenpitoa. Pimeänpelko ei ole vaivannut minua sitten lapsuusvuosien, tällainen tähtikirkas syysyö metsässä kuuluu pikemminkin mieluisimpien kokemusten Huuhkajakoiras lentää männyn latvaan, sen kumeat puhallukset täyttävät hämärtyvän illan.. Kerta toisensa jälkeen, viiden sekunnin välein. Soidin jatkuu intensiivisenä. Koiras levittää suuret siipensä ja liitää äänen suuntaan. Se kumartuu jokaisella puhalluksella, ryhdistäytyy ja kumartaa taas. ELETÄÄN LOKAKUUN puoliväliä, huuhkajien syyssoitimen aikaa. Hetken kuluttua kauempaa kuuluu naaraan käheä vastaus. Huu-uu, huu-uu. KUN SILMÄT EIVÄT enää näe, korvien merkitys kasvaa
Katsella ja kuunnella, sillä paljon tapahtuu yön kätkemänä. Tieto ja kokemus auttavat asettamaan kuultua oikeisiin puitteisiin, mutta pimeys jättää sopivasti tulkinnan varaa. Sitten pöllöt ovat hiljentyneet talven odotukseen, piileskelleet katseiltamme pitkinä öinä, kunnes helmikuu on herättänyt ne yli kuukauden kestävään kevätsoitimeen. Olemme katselleet poikasten touhuja kesäöiden hämärässä, nähneet niiden loikkivan louhuisilla rinteillä vuorenpeikkojen lailla, tekevän ensimmäisiä hapuilevia lentoyrityksiään ja nousevan lopulta mäntyjen tukeville oksille ruokaa kerjäämään. Haluan tietää, mutta haluan myös tilaa omille, sisältäni nouseville kuvitelmille. MATKAN VARRELTA. Sieluni silmin näen lintujen istuvan vierekkäin, sukivan tosiaan ja juttelevan hiljaa. Kuulen, miten naaras antaa kyytiä poikaselleen, joka yrittää tulla väliin omine vaatimuksineen. Ne ovat olleet yhdessä pitkään, pesineet vuorellaan jo alun toistakymmentä vuotta. Sen tuloksena kallion syvennykseen on ilmestynyt kahdesta neljään munaa, ja me olemme antaneet pöllöille pesimärauhan. Syksyllä ne ovat menneet menojaan, ja soidin on kaikunut vuorella lokakuisen viikon. Kaikki aistit saavat töitä. Nautin täysin siemauksin tunnelmasta ja tapahtumien kiihkeydestä. Kuulen ainakin yhden parittelun, vaikka pesinnän alkuun on lähes puoli vuotta. OLEN SEURANNUT ja valokuvannut ystäväni kanssa pöllöparin elämää useamman vuoden ajan. 62 Aarre 9/2021 LUONTO Juuri ennen pimeän laskeutumista huuhkajan sarvipäinen hahmo kuvastuu taivaalle syttyviä tähtiä vasten. piiriin. Kun silmät eivät näe, pääsee mielikuvitus siivilleen. Vuosien varrella olemme saaneet katsella huuhkajien elämää. Vasta toukokuun lopulla olemme palanneet tervehtimään suureksi kasvaneita poikasia. Koiras kiertää vuorta omistus oikeuttaan kuuluttaen. Välillä pariskunta on niin lähellä, että erotan vaimeimmatkin äänet
8–21). NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Aarre 9/2021 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 10.11.2021 mennessä ja osallistu arvontaan. ?Irtonumeron ostaja . KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita eränkävijän setti. Voit pos tittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoitettua postia. Varusta kuori kirjeposti merkillä. ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. ?Olen . ?Tilaajan perheenjäsen . Muista merkitä palautteeseen, onko se tarkoitettu vain toimituk selle vai julkaistavaksi Aarteen Keskustelua palstalla. VIIME VOITTAJAT AARRE 7/21:N kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Kilpis järvi lumoaa. VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkko palvelumme kautta aarre lehti.fi. 1. . ?Vastasi odotuksiani . Varusta kuori kirjepostimerkillä. 3. . ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Kahvat ovat suomalaista visakoivua, metalliosat ruostumatonta terästä. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kolme eränkävijän set tiä. ?Muu lukija 2. Aarre 9?/?2021 VAKIOT 63 WOOD JEWEL. Kolarilaisen Wood Jewelin eräsetissä on tulentekotikku ja purkin avaaja. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. Fiskarsin puutarha ja retkisahan voittivat arvonassa itselleen Saila Juopperi, Hamina, Merja Ketola, Köyliö ja Aila Tolppanen, Varkaus. ?Aarre-lehden kestotilaaja . VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. Yhden palkinnon arvo on 30 e. LISÄTIETOJA woodjewel.fi VASTAA NÄIN LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN VOI täyttää Aarteen verkkosivuilla osoit teessa aarrelehti.fi/kilpailut TAI VOIT POSTITTAA kyselylomak keen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. 020 413 2277 (ark
64 Aarre 9/2021 HYVINVOINTI Kotimainen ahven, kuha tai siika sopii hyvin Välimeren alueen tyylisiin kalaruokiin. Myös särkikalat pääsevät keitossa oikeuksiinsa. 64 Aarre 9/2021 HYVINVOINTI. 5 Voit tarjota keiton kanssa myös aiolia eli valkosipulilla maustettua majoneesia. Vaaleaa kalaa Bouillabaisse on monen lempi kalasoppa. 2 Kotimaisista kaloista voit kokeilla bouillabaisseen oikeastaan kaikkia lajeja lasten onki mista sinteistä arvosaaliiseen. Tuoksuva keitto syntyy myös kotimaisesta kalasta. 4 Korvaa juhlaversiossa 1 dl kalaliemestä kuivalla valkoviinillä. Liemen voit keittää ruodoista. 3 Voit halutessasi jättää äyriäiset pois, mutta ne tekevät keitosta koristeellisen ja antavat lisämakua. Liemessä tomaatti ja fenkoli antavat tärkeän ominaismaun. VILLIRUOKA Teksti ja kuvausjärjestelyt ELINA TEERIJOKI | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ Kaiken kalan soppa 1 Ranskalainen kala keitto bouillabaisse [bujabes] on alun perin köyhien kalastajien arkiruoka, johon käytettiin päivän saalista ja tarjolla olevia vihanneksia
Keitä kannen alla pienellä lämmöllä poreillen vähintään puoli tuntia. Halkaise tomaatit, poista siemenet ja kova keskiosa ja kuutioi hedelmäliha. Pilko kalafileet annospa loiksi ja lisää liemeen. Lisää säilyketomaatit liemineen, mausteet ja ka laliemi. Paista ahvenfileet oliivi öljyssä hiukan ruskehtaviksi ja mausta suolalla. Pitkä haudutus tekee liemestä vie lä maukkaamman. Tarjoa bouillabaisse tuo reen vaalean leivän kanssa. Bouillabaisse (4 ANNOSTA) 1 sipuli 1–2 valkosipulinkynttä 2–3 rkl oliiviöljyä 1 fenkoli (noin 250 g) 1 tölkki kokonaisia, kuorittuja tomaatteja 5 laakerinlehteä 1 tl kokonaisia mustapippureita 0,25 tl chilijauhetta muutama timjaminoksa puolen sitruunan mehu 1 l kalalientä 400 g vaaleaa kalaa fileinä (esim. katkarapu, sinisimpukka) Ahvenfileet ja kylmä tomaattikastike (4 ALKUPALA-ANNOSTA) 3 suurta, kypsää tomaattia 1 dl mustia kivettömiä oliiveja 0,5 dl pieniä kapriksia tai noin 10 kpl suuria kapriksia 1 rkl oliiviöljyä tuoretta oreganoa muutama rouhaisu mustapippuria 8 ahvenfileetä oliiviöljyä paistamiseen ripaus suolaa Upota tomaatit kiehuvaan ve teen noin minuutiksi. Suikaloi fen koli, lisää kattilaan ja paista pari minuuttia. Kuu menna oliiviöljy kattilassa ja kuullota sipuleita siinä parin minuutin ajan. Lisää lopuksi äyriäiset. Irrota oreganon leh det varresta. Anna kiehua poreillen muutaman minuutin ajan, jotta kala kyp syy. ahven, kuha, särkikalat) 200 g äyriäisiä (esim. Kaada ve si pois, nosta hiukan jäähtyneet tomaatit lautaselle ja kuori ne. Kaada kastikkeesta yli määräinen neste pois. Sekoita tomaattikastik keen ainekset kulhossa, mausta mustapippurilla ja nosta jääkaappiin tekeyty mään noin tunniksi. Hienonna oliivit ja kap rikset. Kuori ja silppua sipulit. Levi tä kastike fileille, koristele annokset oreganon lehdillä ja tarjoa alkupalana.. Aarre 9/2021 HYVINVOINTI 65 Neljästä isosta ahvenesta saa pikantin alkupalan neljälle
Keitä miedolla lämmöllä muutaman minuutin ajan. Kaada joukkoon puolukkamehu, sekoita ja keitä vielä pari minuuttia. Kuumenna kattilassa kerma, sokeri ja vaniljasokeri koko VILLIRUOKA Ihana puolukka posset maistuu myös niille, joille puolukan kirpeys on yleensä liikaa. 66 Aarre 9/2021 HYVINVOINTI ajan pohjaa myöten sekoittaen. Survo marjat rikki ja siivilöi mehu talteen. Tarvitset noin 1,5 dl puolukkamehua. 66 Aarre 9/2021 HYVINVOINTI Puolukkaposset (4 ANNOSTA) 3–4 dl puolukoita 0,5 dl vettä 3 dl kuohukermaa 0,75 dl sokeria 1 tl vaniljasokeria Kiehauta puolukat veden kanssa ja anna poreilla miedolla lämmöllä muutama minuutti. Vinkki! Possetiin eli puolukkakermahyytelöön ei tarvita liivatetta, sillä puolukan hapot hyydyttävät kermaseoksen.. Koristele annokset tuoreilla puolukoilla. Kaada hyytelö annosmaljoihin ja anna hyytyä jääkaapissa muutaman tunnin ajan, mieluiten yön yli
Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Vastaa näin Täytä ristikon palautuslomake osoitteessa aarrelehti.fi/ristikko. Ristikon 9/2021 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 11/2021. Avain sanassa on kahdeksan kirjainta. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. 67 Aarre 9/2021 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 7/2021 voittajia: Esko Kärki, Lappeenranta Merja Tihinen, Veneheitto Tapio Ylitalo, Alajärvi Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. 020 413 2277 (ark. Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 10.11.2021 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 9, PL 440, 00101 Helsinki. OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 9/2021. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. 8–16). Ristikon 7/2021 ratkaisu: Avainsana: PINAATTI Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruu tujen kirjaimista
Sitä löytyy myös vanhoista, villiintyneistä puutarhoista. Vanhan kansan viisaus naisten ikiomasta auttajasta on todentunut nykypäivänäkin. Ei siis ihme, että myös kosmetiikkateollisuus on kelpuuttanut kasvin ihoa kiinteyttäviin ja hoitaviin tuotteisiin. Yrttiterapeuttina ja villiyrttikouluttajana olen iloinnut siitä, kuinka monet naiset ovat saaneet kasvista apua kuukautiskipuihin, suolistovaivoihin, turvotuksiin ja kuiviin limakalvoihin. Vahvat antioksidantit Poimulehdestä on apua moniin vaivoihin. Käyttökelpoinen on myös puutarhan jättipoimulehti, jos et ole käyttänyt lannoitteita tai myrkkyjä. Tehokas vaikutus hyvinvointiin on myös poimulehden eteerisillä öljyillä, karvasaineilla ja tanniineilla, jotka supistavat limakalvoja ja pistävät vipinää ruuansulatukseen. Uskomuksista tuotteiksi Keskiajan alkemistit uskoivat, että poimulehden kastepisaroilla voitaisiin muuttaa rautaa tai lyijyä kullaksi. Voit itsekin kokeilla poimulehtiteetä kasvovetenä. Ne kelpaavat myös alkoholipohjaisten tinktuuroiden tekoon. PAULA MYÖHÄNEN Kivimetsässäpalstan toimittaja, FM Raija Kivimetsä (s. Poimulehti on yleinen meillä Suomessa mutta myös muualla Euroopassa. PMS-vaivat tai vaihdevuosien kuumat aallot ovat helpottaneet sen jälkeen, kun käyttöön on otettu poimulehti ruokana ja teenä. Kasvin kuppimaisesta syvennyksestä löytyy monesti pisaroita, jotka ovat joko kasvin omaa kitkeränmakuista eritettä tai kastetta. Ikivanha naisen apu Poimulehti on erityisesti naisten kasvi. Poimulehti sisältää vahvoina antioksidantteina tunnettuja fenoleja, jotka hillitsevät kehon matala-asteista tulehdusta ja ehkäisevät tulehduksia. Tuon suloisen kasvin ulkonäkö pettää, sillä kauneuden ja herkkyyden taakse kätkeytyy paljon tehoa terveydelle. Kasvi kuuluu keittiössäni myös villiyrttimunakkaisiin, keittoihin ja kakkuihin. Meillä tavataan liki 30 eri poimulehtilajia, jotka kaikki ovat käyttökelpoisia niin ruokana kuin rohtona. Poimulehti on ihana rohto, mutta se on hyvää myös teenä ja ruokalautasella. Itse käytän poimulehtiä etenkin veitsipestossa muiden villiyrttien kera. Poimulehden kasvupaikka vaihtelee. Kukillaan kasvi ei komeile, sillä ne ovat pikkuruisia ja kellanvihreitä, kovin vaatimattoman oloisia. Jäähdytä tee ja säilytä jääkaapissa korkeintaan pari päivää. Kasvissa on myös pieniä määriä kipuja ja tulehdusta hoitavia salisylaatteja. Teksti RAIJA KIVIMETSÄ | Kuvat RAIJA KIVIMETSÄ ja VM-ARKISTO | Kuvitus AINO SAARIKIVI KIVIMETSÄSSÄ Silputtu poimulehti maustaa kalaruuat.. Se maistuu metsäretkien eväsleipien välissä sienisalaatin ja aurinkokuivattujen tomaattien kera. Sitä on kutsuttu naisenavuksi, hiirenhameeksi, Neitsyt Marian viitaksi, maarianvaipaksi ja vanhanpiianheinäksi. Ne sopivat myös juomiin. Silputtu poimulehti maustaa mukavasti kalapullat ja uunikalan. Välillä vaihdan kanelin fenkolinsiemeniin ja karpalot kuivattuihin mansikoihin. Kansa on hyödyntänyt poimulehteä ripulin hoidossa ja verenvuotojen tyrehdyttäjänä. Englanniksi kasvin nimi on lady’s mantle, hienon naisen viitta. Erään tarinan mukaan poimulehden kastepisaroiden nauttija saa ikuisen kauneuden ja nuoruuden. Ruusukasveihin kuuluvan, monivuotisen poimulehden tunnistaa parhaiten piparkakkumaisesta, sievästi poimuttuneesta, viuhkamaisesta lehdestä. Kun lehdet aukeavat isoiksi ja piparkakkumaisiksi, ne ovat hyvää ainesta teeksi, joka sopii myös kasvisliemeksi. Pieniä poimulehtiä voi nauttia sekä tuoreena että kypsennettyinä. Villiyrttiteet rikastuvat niin maultaan kuin ravintoarvoiltaan paremmiksi, kun niitä tuunaa mausteilla ja kuivatuilla tai tuoreilla marjoilla. Pieniä, suloisia kukkia voi hyödyntää koristeluihin, teehen, kakkuihin ja muihin leivonnaisiin. Aarre 9/2021 HYVINVOINTI 68 J os saisin ottaa autiolle saarelle mukaani vain kaksi kasvia, toinen niistä olisi ehdottomasti poimulehti (Alchemilla vulgaris). Isokokoiset lehdet toimivat piharatamon tapaan laastareina ja ihoruhjeiden hoitajina. Hoitava poimulehti Poimulehti on naisen paras ystävä, joka hellii meitä sisäisesti ja ulkoisesti. Tuoreena ja kypsennettynä Kuten kaikki villiyrtit myös poimulehti on parasta nuorena ja vielä suppuisena. Arabinaiset ovat käyttäneet poimulehtiteetä ulkoisesti ihonsa vaalentamiseen. Se auttaa suolisto-ongelmissa, ehkäisee tulehduksia, hoitaa ihoa ja limakalvoja ja tasapainottaa naisen hormonitoimintaa. 1962) on kokenut villiyrttikouluttaja ja tietokirjailija. Pimeinä syysja talvi-iltoina haudutan pannullisen poimulehtiteetä, jonka maustan kanelilla ja karpaloilla. Omat kokemukseni kasvin käyttämisestä kertovat samanlaista ilosanomaa. Se viihtyy ojanpientareilla, purojen ja niittyjen laitamilla, hiekkamailla sekä valoisissa metsissä
Hauduta 10–15 minuuttia ja nauti halutessasi hunajan kera. Poimulehtiteen voi nauttia kuumana tai kylmänä ja makeuttaa halutessaan hunajalla. Vinkki! Teen voi valmistaa joko tuoreista poimulehdistä tai kuivatuista (2 rkl). Kokeile poimulehteä laastariksi. Muista! Vanhan kansan uskomuksen mukaan poimulehti tyynyn alla takaa levollisen unen. Eri lajien lehtien maku vaihtelee. Poimulehti viihtyy aurinkoisilla niityillä, tienvarsilla ja rannoilla. Se tasapainottaa hormonien heittelyjä ja hoitaa limakalvoja. Lisää joukkoon haluamasi mausteet ja marjat. Poimulehti laukaisee vatsan kouristuksia ja helpottaa oloa.. Juomaan saa vaihtelua eri mausteilla. Poimulehtitee helpottaa synnytyksestä toipumista. Voit jäähdyttää teen ja juoda sitä myös kylmänä. Kasvi tyrehdyttää verenvuotoa ja ehkäisee tulehdusta. Kokeile poimulehtiteetä myös erilaisiin vatsavaivoihin. Pehmennä puhdasta lehteä kämmenten välissä ja laita haavan tai nirhauman päälle. 69 HYVINVOINTI Aarre 9/2021 Villimpi poimulehtitee 1 litra kiehuvan kuumaa vettä kourallinen tuoreita poimulehtiä (myös isot lehdet ja kukat sopivat) Maustamisvaihtoehtoja: 1 rkl fenkolin siemeniä 3–5 cm:n pätkä kanelitankoa 1–2 rkl kuivattuja karpaloita, mansikoita tai puolukoita 3–4 katajanmarjaa Laita poimulehdet teepannuun tai pressopannuun. Mikäli maustat juoman marjoilla, voit halutessasi käyttää myös tuoreita metsämarjoja
Vakavien metsätyötapaturmien vaarasta kertoo se, että kymmenen viime vuoden aikana Melan asiakkaista neljä on kuollut metsätöissä. ”Metsässä sattuvat tapaturmat ovat yleensä lieviä. Erot vakuutusten välille syntyvät siinä, kuinka suuret työkyvyttömyyspäivärahat, pysyvän haitan korvaukset tai kuolemantapauskorvaukset tapaturmavakuutuksesta maksetaan. Yhtiöt lupaavat, että vapaaehtoiset tapaturmavakuutukset korvaavat myös kaikki metsässä sattuvat tapaturmat. ”Periaatteena on se, että tapaturmavammojen hoito korvataan aina ensisijaisesti lakisääteisestä vakuutuksesta ja toissijaisesti vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta.” Lakisääteisen vakuutuksen ensisijaisuus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi metsässä tapahtuvan mönkijäonnettomuuden henkilövahingot korvataan liikennevakuutuksesta, ei vapaa ehtoisesta tapaturmavakuutuksesta. Päivärahoissa eroja Kaikki vakuutusyhtiöt, myös lakisääteistä tapaturmavakuutusta hoitava Mela, maksavat tapaturmien hoitokulut kokonaisuudessaan. Voimassa koko ajan Kaikki kolme jutussa mainittua vakuutusyhtiötä tarjoavat ympäri vuorokauden ja ympäri maailman voimassa olevaa tapaturmavakuutusta. Nilkka tai ranne saattaa murtua liukastuessa tai kaatuessa. Vakuutusyhtiöiden maksamat päivärahat ovat Kelan päivärahaa suurempia. Korvaustaso vaikuttaa vakuutuksen vuosimaksuun. Metsänomistaja pystyy melko vapaasti päättämään, millaiset korvaukset hän haluaa työkyvyttömyydestä. Jokainen työikäinen henkilö saa työkyvyttömyyden ajalta Kelan sairauspäivärahan, joka on minimissään 29 euroa päivältä. Reilut 3 000 metsänomistajaa on näin tehnytkin. Mela korvaa vuosittain noin 300 metsätapaturmaa. Tapaturma sattuu yleisimmin taimikon hoitotöissä.. Joissakin vakuutuksissa voi olla hoitokulujen maksimikorvaussumma tapaturmaa kohden. ”Siinä tapauksessa, että metsänhoitotöitä tehdään palkollisena tai yrittäjänä, tapaturmaturva tulee lakisääteiseltä puolelta palkansaajan tai yrittäjän työtapaturmavakuutuksen kautta”, kertoo Pohjola Vakuutuksen henkilövakuuttamisesta vastaava Atte Erkamo. U seimmat metsänomistajat tekevät töitä metsissään vain muutamia päiviä vuodessa. Jos lakisääteinen vakuuttamisvelvollisuus on laiminlyöty, vapaaehtoinen vakuutus ei korvaa vahinkoa. Tapaturmavakuutukset tuovat metsän omistajalle taloudellista turvaa. ”Tapaturmakuvauksissa on tullut esille putoamisia, ampiaispesään astumisia sekä vesurin, raivaussahan tai moottorisahan osumia raajoihin”, kertoo kehityspäällikkö Susanna KallioKönnö. Melan tilaston mukaan tapaturma sattuu yleisimmin taimikonhoitotöissä. Silloin, kun metsätyöt eivät ole jokapäiväistä elinkeinotoimintaa, vakuutusyhtiöiden vapaaehtoiset tapaturmavakuutukset kattavat myös metsätöissä sattuneet onnettomuudet. Saha osuu raajaan Myös LähiTapiolan metsätapaturmatilastoissa kärkiMETSÄNOMISTAJAN VAKUUTUKSET Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI sijoilla ovat raajojen murtuma-, venähdysja ruhjevammat. 70 Aarre 9/2021 OMA TALOUS TURVAA TAPATURMIIN Metsässä sattuu ja tapahtuu – ja joskus sattuu pahastikin. Enemmän metsissään työskentelevät metsänomistajat voivat ottaa lakisääteisen Matatyötapaturmavakuutuksen Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta Melasta. Mutta metsä töissä piilee aina vakavan tapaturman vaara, ja vakuutus on riskienhallintaa myös pahimman varalle”, sanoo tuotekehityspäällikkö Päivi Wiitamäki vakuutusyhtiö Pohjantähdestä
Kerro lähei selle, minne menet ja milloin palaat, ja ota mukaan kännykkä. Sairauskulut erikseen Kaikki haastatellut vakuutus asiantuntijat neuvovat otta maan tapaturmavakuutuksen lisäksi sairauskuluvakuutuksen. 71 Aarre 9/2021 OMA TALOUS VEROVINKKI METSÄNOMISTAJA VOI vähentää verotuksessa metsävakuutuksen sekä Melan lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen. Se on samalla tavoin osa fiksua, sukupolvien yli teh tävää taloussuunnittelua kuin vaikkapa metsänhoitosuunni telman päivitys. Jos vakuutukseen haluaa myös tapaturmapäivärahat, hin ta nousee. Kun hak kuuta tehdään yhdes sä, puu voi kaatua työ parin päälle. Metsätöihin ei pidä koskaan lähteä ilman asianmukaisia turva varusteita. Muista henkivakuutus Mikäli tapaturmavakuutuksen yhteyteen ottaa mukaan sai rauskuluvakuutuksen, nousee vakuutuksen hinta 3–5kertai seksi. Pys tyyn noussut juurakko saattaa kaatua paikoil leen ja ihminen jäädä puristuksiin. Vakuutus korvaa tällöin hoitokulut 10 000 euroon asti yhtä tapaturmaa kohden ja tarjoaa 50 000 euron pysyvän haitan sekä tapatur maisen kuoleman korvaukset. Pohjantähden Wiitamäki ker too esimerkkinä, että 50vuo tiaan henkilön tapaturmava kuutus maksaa keskimäärin 80 euroa vuodessa. Sen avulla pystyy edistämään metsä omaisuuden sujuvaa siirtymistä seuraavalle sukupolvelle.” ”Henkivakuutuksella voidaan tukea jälkipolvia perintöverojen maksussa. Päivärahaan oikeuttavaa laa jennusta tapaturmavakuutuk seen ei ole pakko ottaa. ”Esimerkiksi metsätöissä tai halkojen hakkaamisessa tapah tunut olkapään kipeytyminen ei yleensä ole tapaturma, vaan se voi johtua olkapäässä entuudes taan olevasta rakenteellisesta viasta. Vaaran paikat Erityisen vaarallista metsätyötä on myrsky tuhopuiden korjuu. Metsävakuutuksen eli metsä omaisuuden vakuuttamisen rinnalla on hyvä huolehtia myös metsänomistajan omasta va kuutusturvasta, LähiTapiolan KallioKönnö painottaa. Pohjola Vakuutuksessa päivärahaoikeu den tuova Toimeentulovakuu tus on eriytetty tapaturmien hoitokulut korvaavasta Terveys vakuutuksesta. Sairauskuluvakuutus korvaa tällaisen vamman hoi don”, Wiitamäki selventää. Tapaturmaksi määrittely edellyttää aina ulkoisesta teki jästä johtuvaa äkillistä ja odot tamatonta tapahtumaa. Henkivakuutus voi olla voimassa jopa 90 ikä vuoteen asti.”. Eri yhtiöiden tapaturmava kuutusten omavastuuosuudet, hoitokulukorvausten maksimi summat ja pysyvän haitan korva ukset eroavat, joten vakuutusten hintavertailua on hankala tehdä. Ympäri vuorokauden voimas sa olevan tapaturmavakuutuk sen saa useimmiten noin sadan euron vuosimaksulla. ”Kattavan henkilöturvan kan nalta on hyvä, jos metsänomis tajalla on sekä tapaturma että sairauskuluvakuutus.” Satasella saa Tapaturmavakuutuksen hinta riippuu valittavan vakuutus paketin laajuudesta sekä vakuu tettavan iästä ja asuinpaikka kunnasta. Se kannattaa jättää suo siolla ammattilaisille. Jos vammaa ei vakuutus yhtiössä katsota tapaturman aiheuttamaksi, hoitokulukor vauksen ja mahdollisen työ kyvyttömyyspäivärahan saa siinä tapauksessa sairauskulu vakuutuksesta. Sen sijaan vapaaehtoiset tapaturmaja henkivakuutukset eivät ole metsäverotuksessa vähennys kelpoisia. Konkelo eli toista puuta vasten kaatu nut, jännittynyt puu voi potkaista yllättä vään suuntaan. ”Henkilövakuutustuotteista metsänomistajia on kiinnosta nut myös henkivakuutus
www.luonnonperintosaatio.. Pellonreunojen raivaukset ja kantojen nosto. Luo käyttäjä tunnukset Aarteen verkkopalveluun! Tunnusten luontiin tarvitset vain asiakasnumeron ja postinumeron 1 Mene osoitteeseen aarrelehti.fi ja klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa Kirjaudu. Paina Kirjaudu. 72 Aarre 9/2021 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. koti M etsä Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 on monelle TÄSSÄ ON HYVÄ PAIKKA SINUNKIN ILMOITUKSELLESI! TILAA HETI 040 720 7981 Kaikissa ongelmatilanteissa voit olla yhteydessä asiakaspalveluun, puh. 4 Kirjoita avautuvaan lomakkeeseen sähkö postiosoitteesi ja haluamasi salasana. Asiakasnumeron löydät tilaus laskulta, lehden takaa osoitetietojen yhteydestä tai soittamalla asiakaspalveluun. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy Uusimaa ja ympäristökunnat. 5 Mene uudestaan osoitteeseen aarrelehti.fi ja klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa Kirjaudu. Saat sähkö postiisi aktivointiviestin, jossa olevaa linkkiä klikkaamalla saat tunnukset käyttöösi. 3 Kirjoita asiakasnumerosi ilman etunollia sekä postinumerosi. P :t u l e t s u d e i T info@luonnonperintosaatio.. 2 Klikkaa kohtaa Luo tunnukset ja Aktivoi käyttäjätunnuksesi. Kirjautuminen kannattaa Lue ajattomia ja hyödyllisiä Aarre Plus -artikkeleita Löydä arkiston aarteita vuodesta 2016 alkaen Lue näköislehteä joko verkkoselaimella tai älylaitteella Aarre-sovelluksessa Tee muutoksia yhteystietoihisi sekä tilauksiisi liittyviin asioihin Omat tiedot -osiossa. Jani Ylä-Rautio 0400 625 488 Ostetaan energiapuuta Netistä tai soittamalla 0400 451 900 Traktoreihin, kuormaajiin, metsäkoneisiin, mönkijöihin, kuljetusautoihin jne! Paljon kokoja -helppo asentaa Nastaketjut Neliskanttinastalliset liikenneketjut Jääketjut Jääketjut Tilaa ajoissa talven liukkaille keleille! Meitä myös työvaatteet joka kelille! Myynti, huolto ja varaosat ALAVUDEN AUTO OY Täyden palvelun liike Alavudella Lähteentie 2, 63300 Alavus Puh. (06) 511 2866, 040–530 0059 www.alavudenauto.fi 5 9 3 6 8 5 4 . Lisää sähköpostiosoitteesi ja salasanasi. 020 413 2277 (arkisin kello 8–21). Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. Klikkaa jatka. Hyväksy käyttö ehdot ja aktivoi tunnuksesi. Hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %)
Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. 2021! Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi. Opilion-kalusteen on suunnitellut muotoilija Heidi Harmanen, ei Harmonen. 6 lehteä 73,80 e . itselleni?. PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 lehteä 73,80 e • laskutusjakso 11 lehteä 119 e (12 kk) Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. digitilauksena 12 kk 94,80 e . Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . 73 Aarre 9/2021 VAKIOT OIKAISU AARTEEN 7/2021 Ajankohtaiset aarteet -palstan jutussa oli virhe. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. 11 lehteä 119 e (12 kk) . AARTEEN TILAUSLOMAKE . sähköpostilla . 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki aarrelehti.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). lahjaksi alkaen. seuraavasta numerosta?. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. tekstiviestillä. __?/?__?/ 20___ . Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stim edia Oy Asia kas palv elu Tun nus 50 025 96 Info A2 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. J O HAN NES W IEH N M ARI I KO N EN ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 11.11.2021 PETRI JAUHIAINEN Hiihtäjät raivaamassa Ateljee Pihkahovin isäntä Seppo Laatunen veistää pöllejä ja musisoi Hyöty irti mönkijästä metsätöissä Ensiharvennus omistajan toiveen mukaan Ruokaisasti riistasta Valiojoukko raivaussahan kahvoissa: hiihtäjät Perttu Hyvärinen (vas.) ja Kari Varis matkalla Pertun metsään.. Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – Sähköposti Haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja etuja . Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun.
1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. SUOMI ON TÄHÄN MENNESSÄ lämmennyt noin kaksi ja puoli kertaa globaalia kes kiarvoa enemmän, mutta ero voi jossa kin vaiheessa revetä vielä suuremmaksi, kun lumen ja jään peittämät alueet hu penevat. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. Sponge City ohjelma korostaa, että kaupunkeja ei saa rakentaa liian täyteen. Tämä on ehdottomasti järkevää ja suositeltavaa. Puiden juuret tekevät maahan ikään kuin lukemattomia pieniä kanavia tai kaivoja, joita pitkin jopa suunnattoman suuret määrät sadevettä johtu vat nopeasti syvempiin maakerrostumiin vahinkoa teke mättä. Nykyään puhutaan jo paljon ilmastonmuutokseen va rautumisesta. Palolai tos raportoi, että ”vettä tulvii rakennusten kellareihin ympäri Helsinkiä”. Samalla Sponge City pyrkii lisäämään puiden ja met sien määrää kaupungeissa. Tropiikissa voi sataa yli metrin vuorokau dessa, puolitoista kertaa enemmän kuin entisessä Suo messa vuoden aikana. Ovatkohan kaikki ilmastonmuutokseen varautumisesta puhuvat poliitikot varmasti ymmärtäneet, mitä käsit teellä oikein tarkoitetaan. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 9/2021 VAKIOT 74 H elsingin taivaalta tuli 21. Meillä suunnitel laan uusia kaupunginosia tulvaherkille maille ja alueille, joilla lisärakentaminen pahentaa myös ympäröivien kau punginosien tulvia. Koska maaveden aiheuttamat riskit ovat kasvaneet, yhä useammat kiinteistöjen omistajat ovat kaivattaneet talojensa ympärille salaojia tai tehostaneet jo olemassa ollutta salaojaverkkoa. Olisi tärkeää varautua ajoissa lämpenemisen muka naan tuomiin, ratkaisevasti nykyistä rajumpiin sateisiin. Tämä oli neljännes koko elokuun normaa lista sademäärästä. Joka tapauksessa ilman nopeita suunnan muutoksia tulvat aiheuttavat kaupunkiemme rakennuksille kymmenien miljardien eurojen suuruiset kosteus ja homevauriot jo ennen tä män vuosisadan puoliväliä. Nykyaikaiset talot homehtuvat helposti, ja niitä on kallis kuivattaa talvella. Tapahtunut oli kuitenkin vasta pientä esimakua siitä, mitä on tulossa. Uudet salaojat kuitenkin pahentavat kau punkien yleistä tilannetta. Ehkä tyylipuhtain esimerkki siitä, mitä nyt ei missään tapauksessa kannattaisi tehdä, on Malmin lentokentän muuttaminen asuinalueeksi. Vai ovatko Helsingin päättäjät sittenkin jonkinlaisia koko pääkaupunkiseudun osittaisesta tyhjentämisestä haaveilevia piilo keskustalaisia. RISTO ISOMÄKI Tulvasuojelu edellyttää lisää metsiä ja puita – kaupunkeihin ISOMÄKI Kaupunkeja ei saa rakentaa liian täyteen.. Pahimmillaan vahinko voi olla niin suuri, että taloa ei enää kannata korjata. NÄIN KIINASSA, mutta entä Suomessa. Suurin osa taloistamme on rakennettu niin, että suhteellisen pienikin vesivahinko aiheuttaa helposti kymmenien tuhansien eurojen suuruiset kustannukset asuntoa kohden. päivänä elokuuta puolessa tunnissa alas 22 millimetriä vettä. Sadevesiviemäreiden vetokyky ylittyi hetkessä, ja kaduille kertyi paikoin puoli metriä vettä. Herättikö kolumni ajatuksia. Myös pääkaupungin valta katu, Mannerheimintie, oli hetken aikaa poikki. Mutta todellisuudessa valtio sekä monet kaupungit ja yksityiset ihmiset tekevät edelleen hartia voimin töitä tulevien tulvavahinkojen pahentamiseksi. ONGELMA ON JO alettu tiedostaa eri puolilla maailmaa. Vantaanjoen tasangolla on hyvin paljon taloja, joille koituu ongelmia, jos asfaltin sekä metsän ja huokoisen maan suhde muuttuu liikaa. Esimerkiksi Kiinan suuri Sponge City ohjelma (”imu sienikaupunki”) etsii tapoja varautua tulevaisuuden rajumpiin sateisiin. Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enem män vesihöyryä se voi pitää sisällään ja sitä kovempia sateita syntyy. Meillä halutaan edelleen tiivistää kau punkirakennetta ja vähentää puuston ja viher alueiden määrää. Mitä isompi osa pintaalasta on taloja tai asfalttia, sitä pienempi osa ve destä imeytyy maahan. Kun Maapallo oli 55 miljoonaa vuotta sitten reilut kymmenen astetta nykyistä kuumempi, pohjoisnavalla oli 43 astetta nykyistä lämpimämpää. Mitä tehokkaammin yksityi set tontit on salaojitettu, sitä suurempi osa sadevedestä päätyy saman tien kaupungin viemäreihin niin, että ne ylikuormittuvat ja täyttyvät. Myös sepelillä ja hiekalla päästään samansuuntaisiin tuloksiin, mutta puut ovat halvin ja kestävin tapa johtaa paljon vettä syvälle maahan
klo 8 – 16) Elämässä mukana – Stora Enso Voita puulämmitteinen Ooni pro -pizzauuni Kampanja-aikana 1.9.-31.10.2021 Stora Enson kanssa puukaupan tai metsänhoitosopimuksen tehneet tai eMetsä-palveluun kirjautuneet (www.emetsa.fi) osallistuvat 5 kpl puulämmitteisen suositun Ooni pro -pizzauunin (arvo 549 €) arvontaan. Hyvin hoidettu metsä on terve ja tuottava. Se on myös teko paremman ilmaston puolesta.. Palkintoa ei voi vaihtaa muihin etuuksiin. Kasvatushakkuu metsäsi parhaaksi Helppoa kuin pizzan paistaminen Anna meidän hoitaa metsäsi – ota itsellesi aikaa nauttia metsän tuotoista ja herkuista. Lue lisää osoitteesta storaensometsa.fi/syksy2021 tai soita 02046 1478 (ark. Kasvatushakkuu antaa tilaa puille kasvaa ja on tuloa metsänomistajalle
Tee ennakko?laus ensi keväälle. Sähk. Kaikissa malleissa Hardox lava vakiona. EO kahvat JOUTSA kuormaimet 5.5-9.0m KIRE kuormaimet 6.7-7.5m Malliston kaikki kuormaimet laippakiinni?eisiä, voidaan asentaa myös peräasennus telineelle. Kylvöpohjan tasoitukseen KIRE esimuokkaaja, muokkaavat terät kulutusteräksestä. Salaojien sorastusvaunu, sopii myös hakkeen levitykseen. TUOTTEISSA OIKEA HINTA-LAATU SUHDE MARKKINOIDEN LAAJIN MALLIVALIKOIMA ® Ilmoitetut hinnat alv.0% ® Yleisperävaunut 10-18 tonnia + ?lavuudet 10-42 kuu?ota Vankkarakenteiset 10-18 ton maansiirtovaunut. Myös radio-ohjauksella. Lisävarusteena isommissa metsävaunuissa veto napamoo?oreilla, pienemmissä napamoo?ori tai rullaveto. MS-vaunuissa monipuolinen varustelu mahdollisuus eri käy?ötarkoituksiin Monitoimi maansiirtovaunu hiekoi?mella ja nyt myös asfal?reunojen täy?ölai?eella. Aloitamme KARHU-MARA mallisen salaojakoneen valmistuksen tämän syksyn aikana. Puomistoja runkotakuu täydet 3 vuo?a. ja tarkemmat tekniset ?edot ne?sivuiltamme www.seppokuismaoy.. G20 pro koura G22 hardox koura G24 risukoura Kahmarileuat G15-G22-G23 hardox kouriin I-power hydrauliikan lisäpumppu 22cc 540-akselille, 14cc 1000-akselille Tee ennakko?laus nyt, toimitukset keväällä 2022. 50 vuotta konekauppaa ja valmistusta Linnamäen?e 3, 24910 HALIKKO AS PUH 02-7318 251, 0400-226925 Hinnat, myyn. Kuormaimiin saatavana useita eri ohjausven?ili vaihtoehtoja, manuaali, hydraulinentai sähköinen esiohjaus