54 PUUNKORJUU Korjuu vaurioita voi ehkäistä s. hyvinvointi . 40 Näin laadit tila-arvion s. . oma talous Älä hakkauta tukkimetsää liian aikaisin s. 10. . 16 METSÄKEITTIÖ Kokkailua nuotiolla ja keittimillä s. . . 62 Hyvät neuvot En halua rajata etukäteen liikaa sitä, millainen teos on valmiina. s. 30 ?13,40 € 9 | 2022 AARRELEHTI.FI Pihka pelasti pulasta s. 24 Isän opeilla METSÄÄN Hämeenkyröläinen Pekka Uusi-Rasi on sitä mieltä, että metsälle kuuluu näyttää kirvestä, s. juuret . luonto . puu . metsä ????
Jokainen kauppa on ainutkertainen hetki. Ja työt hoidetaan jämptisti kuten on sovittu. Hyvä huomen kasvaa puussa ja puutuotteissa. Hyvän metsänhoidon ja Stora Enson juhlavuoden kunniaksi puukauppaa tehdään juhlatunnelmissa. Stora Enso Asiakaspalvelu 02046 1478 (ark klo 8–16) storaensometsa.fi/150 Voit lukea Ruposen ja Monosen Metsäkauppa syntyy -artikkelin vuodelta 1956 osoitteesta storaensometsa.fi/150 Osallistut upeiden pikniksettien arvontaan (arvo 350 €/kpl) syksyn puukaupoilla tai vaikka heti eMetsää käyttämällä.. Suomalaista metsäosaamista 150 vuotta ”Ennen kuin sopimukseen päästiin, mitattiin silmällä vielä uudelleen leimikon latvoja ja rungon paksuuksia.” Aivan kuten vuonna 1956, puukaupoista ja metsänhoidosta sovitaan aina henkilökohtaisesti, luonnon ehdoilla ja metsänomistajaa kuunnellen
Reilut 30 vuotta sitten rakennetussa talossamme on keskellä muuri, jonka keittiön puolella on vuolukivinen leivinuuni ja tuvan puolella vuolukivitakka. Syyskuun lopulla Sappi kertoi myyvänsä Kirkniemen tehtaan ja kaksi MannerEuroopassa sijaitsevaa paperitehdastaan saksalaiselle pääomasijoitusyhtiölle Aurelius Groupille. Kun väitellään niin sanotun primäärisen metsäener gian kestävyydestä, kannattaa pitää mielessä, että tänä ja seuraavinakin talvina pientaloissa käytetty polttopuu oli si vaikeasti korvattava määrä kotimaista lämpöenergiaa. PETRI JAUHIAINEN PE TT ER I KIV IM ÄK I KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Kansantalouden ja Suomen huoltovarmuuden kannalta kyse ei ole vähäisistä puumääristä. Kustantajamme Viestimedian lehdet myös painetaan kotimaassa, Aarre Puna Mustan painotalossa Joensuussa. Tuotantomäärien laskettua ja valmistajien vähennyttyä painopaperibisneksessä on myyjän markkinat. Nyt olemme alkaneet haaveilla puu liedestä. Suomessa sekä sanomalehtiettä aikakauslehtipaperit ovat kallistuneet kuluvana vuonna ennätyslukuihin. Miten kätevä siinä olisi kiehauttaa kahvit ja keittää perunat, jos tulee sähkö katkoja. Tieto KeskiEuroopan klapipulasta saa luomaan lämpimiä katseita oman pihan puupinoihin, joiden eteen on nähty vaivaa ja vuodatettu hikeä. Mieheni väittää, että olen ehdollistunut ääneen, joka syntyy hiilien kolaamisesta alapesään loppupolttoon, enkä kolattuani pysty olemaan työntämättä uuniin jotain ruokaa kypsymään. Miten saatoimme unohtaa talos tamme puulieden. Kallista paperia Kunhan on talveksi hyvät, kuivat puut PÄÄKIRJOITUS Miten saatoimme unohtaa puulieden.. Sanonta liittyy hirtehiseen vitsiin, jossa pappi muistuttaa karjalais mummoa taivaan iloista ja mummo tokaisee vastauksen, joka viittaa siihen vaihtoehtoiseen paikkaan. Parasta syksyssä on uunilämmityskauden alkaminen – kunhan vain tarjolla ovat hyvät, kuivat polttopuut. Vastaavasti uutiset polttopuuvarkauksista saavat tuohtumaan. Kirkniemen paperista yli 90 prosenttia menee vientiin. Metsänomistajalle omasta metsästä saatu polttopuu on käynyt entistä arvokkaammaksi. Myönnän, että asiassa on perää. Jos tekee poltto puuta myyntiin, siitä pitää maksaa verot, mutta sitten voi myös vähentää polttopuiden tekemiseen liittyvät kulut. 3 Aarre 9/2022 METSÄ Kallistunut paperi ja jakelu huoles tuttavat lehtien kustantajia. Alkavana talvena metsänomistajan omat polttopuut ovat arvovaluuttaa. Karjalaisen uuniruokaperinteen kasvattina valmistan sii nä lähes kaikki talvikauden ruuat ja tietenkin leivonnai set. Varsinkin leivinuuni tarjoaa todellista hyötylämpöä. Kovimmilla pakkasilla lämmitämme uunin aamulla ja takan illan suussa, jotta yölläkin tarkenee. Sen toimittaa tehtaalle Metsä Group, joka ostaa puut lähialueen metsänomistajilta. Näpit irti toisten omaisuudesta! Metsänomistajan omaan käyttöönsä ottama ja pilkkoma polttopuu on verovapaata kotitarvepuuta. Viime vuonna klapien ja muun pienpuun polttaminen pientalojen tulisijoissa ja maatilojen lämpökattiloissa tuotti miltei yhtä paljon energiaa kuin metsähake, peräti 17,7 terawattituntia. Sopimus vahvistetaan ensi vuoden alussa. A arre on jo pitkään painettu paperille, jota tehdään Sappin tehtaalla Lohjan Kirkniemessä. M itä sitä vanhan iloist, koha mis ois lämmin, tapasi äitivainaani mutista kantaessaan kuurista uunipuita hataraseinäiseen lap suudenkotiini. Raaka-aine on kotimaista. 1961) on hausjärveläinen metsän omistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä, metsästystä ja villiruoanlaittoa
Lapset voi vat opiskella niistä lintujen tunto merkkejä ja aikuiset lajien vieraskielisiä nimiä. Kuu kiurusta kesään, pääskysestä ei päivääkään! J os et vielä ole Aarteen kestotilaaja, tee tilaus osoit teessa aarrelehti.fi/tilaa. Kesto tilaaja, ole hyvä! A arteen ja MT Metsän lintu pelikorteista on pitkä aikaista iloa koko perheelle. Kestotilaus kannattaa! TEE KESTO TILAUS VIIMEISTÄÄN 13.1.2023, SAAT KORTIT LAHJAKSI AARTEEN 1/2023 MUKANA! Saat tammi kuussa kivat lintuaiheiset pelikortit!. Voit tilata myös käyttäen tämän lehden palvelu korttia sivulla 65. Tuttu korttipeli saa uuden käänteen, jos vaikka varis linnut ovat valttia. Aarre 1/2023 ilmestyy tammi kuun lopussa. Saat lintupelikortit tilaaja lahjaksi, kun kesto tilauksesi alkaa viimeistään Aarteen numerosta 1/2023, jonka mu kana korttipakka postitetaan
HANNE MANELIUS JY RK I LU UK KO NE N JY RK I LU UK KO NE N 36 ”PIENELLÄ TEOLLA ON ISO VAIKUTUS” Menekinedistämis maksu on yksi keino varmistaa metsäalan toimintaedellytykset, sanoo Suomen Metsä säätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson. 46 KODIKAS HIRSITALO Hallion perhe nauttii hirsitalonsa hyvästä hengestä ja pihan ”kesämökistä”.. 32 HUIPPUTUTKIMUSTA KESKELLÄ METSÄÄ Hyytiälän metsä asemalla tutkitaan metsän ja ilmakehän vuorovaikutusta. 21 PANNAANPA PÖRSSIIN METSÄHALLITUS Valtion muhevin yksityistämiskohde sijaitsee kaikkialla kivenheiton pääs sä, kirjoittaa Teemu Keski sarja. Hyytiälän metsäasemalla mitataan, kuinka metsä ja maaperä hengittävät. JUURET 40 PISARA PIHKAA, RAHTUNEN RAHAA Pihkalla herkuteltiin ja hoidettiin haa vat, nälkä vuosina se saattoi pelastaa kuo lemalta. 38 MIESTEN TÖISSÄ Aarteen lukijat muis televat pikkupoikina tekemiään metsätöitä. 30 9 KYSYMYSTÄ KORJUU VAURIOISTA Heikko kantavuus, huono näkyvyys ja ylitiheä kasvuasen to altistavat metsän korjuuvaurioille. 24 LIIAN AIKAISIN. Avoimen metsävara tiedon perusteella tehdyt puukauppa tarjoukset saattavat lisätä ennen aikaisten hakkuiden riskiä. PUU 44 MÄNNYN PALUU Kotimainen mänty kiinnostaa taas sisus tusmateriaalina. Markkina näkymät ovat sumeat, vaikka teollisuuden puuntarve lisään tyy, kirjoittaa Luken tutkimus päällikkö Matleena Kniivilä. 16 ISÄN OPEILLA Pekka UusiRasi hoitaa met sänsä itse istutuksista ensiharvennuksiin. 6 METSÄ Aarre 9/2022 19.10.2022 32 16 24 KANNES SA KA NN EN KU VA JY RK I LU UK KO NE N NRO 9 METSÄ 3 KUNHAN ON TALVEKSI HYVÄT, KUIVAT PUUT 8 METSÄ NYT Kuitupuun hinta jatkaa nousuaan 10 LUOVAT KÄDET Hyvin kääläinen taiteilija Katri Oikarinen tekee taidetta kierrätys materiaaleista. SISÄLTÖ Talvisin nuori metsänomistaja Pekka UusiRasi tekee hankintahakkuita isänsä kanssa. ”Se on mukavaa hommaa, kun tekee sopivan mittaista päivää. 22 MILTÄ NÄYTTÄÄ ENSI VUOSI. 14 AJANKOHTAISET AARTEET Valaisimia männystä ja metsä nimisissä Satu Tuuli Karhu. Työpäivän jälkeen kroppa on väsynyt mutta pää virkeä.” Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Ismo Paukku on huomannut, että avoimessa metsävaratiedossa saatetaan rehevien maiden kuusikoille ehdottaa päätehakkuuta, vaikka arvokasvua olisi vielä jäljellä
Pihkan kerääminen sopi vanhojen miesten metsätyöksi. Löydät sieltä Aarteen juttuihin liittyvät videot sekä helmiä vuosien varrelta, kuten kaikki Jaakko Pessisen videohaastattelut. TOIVO VUORELA / MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA RISTO JUSSILA Männyn maine sisustusmateriaalina on kohentunut. OMA TALOUS 62 KÄYPÄÄN ARVOON Metsätilan arvonmääritys on ajankohtainen, kun tila vaihtaa omistajaa. VAKIOT 35 LUKIJAKYSELY 59 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 VALKOPOSKIHANHET SEKÄ VENÄJÄN JA EU:N HIILINIELUPOLI TIIKKA Miksi tundran ja taigan hanhet ovat alkaneet muuttomatkoillaan parkkeerata Suomen pelloille ja järville, kysyy Risto Isomäki. Metsäkahvit saa keitetyksi niin risu keittimellä kuin akku kahvinkeittimelläkin. youtube.com/ aarrelehti. Tilaa Aarteen kanava, jotta saat ilmoituksen uuden videon ilmestyttyä. KATSO VIDEOITA! AARTEEN VIDEOT Aarteen YouTubekanava on todellinen videoiden aarreaitta. 60 MUHEVAT PIIRAKAT Metsäsienija peurapiirakka maistuvat illanistujaisissa. HYVINVOINTI 54 TULISIJAT METSÄÄN Kokeilimme erilaisia kuumentamisen keinoja metsänomistajan metsäkeittiöön. 7 Aarre 9/2022 METSÄ 54 44 40 AARRE KOKEILU JU SS I PU IKK O NE N LUONTO 52 PÄÄSTÄISEN SYYS KIIREET Päästäisellä on aivan erityinen keino talvesta selviytymiseen
Erityisesti kuitupuulle on kysyntää. Iso kysymys on se, miten venäläinen puu kor vataan. Viime vuoden puumarkkina oli poikkeuksellisen vilkas. Vuoden 2022 pystykauppamäärä jää 14 prosenttia viimevuotista pienemmäksi. Sahatavaran tuotanto ja vienti vähenevät tänä ja ensi vuonna. Kuitupuun vuotuinen keskihinta päätyy tä nä vuonna noin viisi prosenttia viimevuotista korkeammaksi. Ne asettuvat lähelle 66 miljoonaa kuutiometriä, jota enem män hakattiin vain vuonna 2018. »Jotta saamme äänemme kuuluviin Brysselissä, meidän täytyy tehdä tiivistä ja tehokasta yhteistyötä kumppaneidemme kanssa. Ulkomailta ei siis ole tulossa helpotusta puun tarpeeseen, vaan katseet kääntyvät kotimaahan”, Horne toteaa. Kuitupuun hinnan nousu jatkuu noin kolmen prosentin tasolla ensi vuonna. Näin ei ole käynyt, vaan Baltian ja Ruotsin tuon timäärät ovat laskeneet. Kuitupuun hinta jatkaa nousuaan Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat VM-ARKISTO Kantorahatulot supistuvat hieman Markkinahakkuiden odotetaan lisääntyvän ensi vuonna noin kolmella prosentilla. Metsäteollisuuden kasvava puun tarve ja Venäjän-tuonnin päättyminen lisäävät painetta puumarkkinoille. Kemin biotuoteteh taan on määrä käynnistyä ensi vuoden lopulla. Tulen myös henkilökohtaisesti panostamaan ja käyttämään aikaa EU-vaikuttamiseen merkittävän paljon.» Metsäteollisuus ry:n uusi toimitusjohtaja Paula Lehtomäki (MT Metsä 8/2022) »Vielä kymmenen vuotta sitten puhuin varsin rohkeasti kiertoajan pidentämisen ja yläharvennuksen puolesta. Sen korvaaminen kotimaisella koivulla on hankalaa, koska koivu kasvaa Suomessa pääosin sekametsissä. Metsä teollisuuden puunkäyttö lisääntyy PTT:n mukaan lähes kuusi prosenttia eli melkein neljä miljoonaa kuutiometriä. Kysyntä siirtyy harvennus leimikoihin. ”Baltian kuitupuulle on kysyntää muuallakin, ja sen hinta on lähtenyt rakettimaiseen nousuun. Lisäksi viime vuonna kertyi pystyvarastoja, mikä on vähentänyt puun kysyntää kuluvana vuonna. ”Vielä tänä vuonna Venäjän tuonti puun korvaamisesta ei tule ongelmaa, koska Suomen metsäteollisuuden puunkäyttö vähenee huomattavasti. Puun vuotuisen keskihinnan loiva nousu kas vattaa yksityismetsien bruttokantorahatulot tä nä vuonna yli 2,4 miljardiin euroon. Koivukuidun hinta nousee havukuituja enemmän Venäjäntuonnin loput tua. Metsäteolli suuden investoinnit nostavat vuonna 2023 var sinkin kuitupuun tarvetta. Ensi vuonna havutukkien kes kihinnat kuitenkin laskevat sahatavarahintojen selvän laskun myötä. Ensi vuon na kysyntä siirtyy harvennusleimikoihin, mikä johtaa yksityismetsien bruttokantorahatulojen hienoiseen supistumiseen.. Koivukuidun kysyntää lisää myös puun käyttö kotita louksien energialäh teenä. Järjestönä pohdimme EU-vaikuttamista uudelleen. Tammikesäkuussa puun tuonti Suomeen on vähentynyt 62 prosenttia. Kemiallinen metsäteollisuus vetää niin hyvin, että jopa tukkia voi ohjautua sellukattilaan.» MTK:n metsäedunvalvonnan tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen (Maaseudun Tulevaisuus 5.10.2022) KU VA T CA RO LIN A HU SU , JA RK KO SIR KIÄ JA JY RK I LU UK KO NE N Aarre 9/2022 METSÄ 8 JOHANNES WIEHN METSÄ NYT Y ksityismetsien puukauppa jatkuu ensi vuonna vilkkaana ja puukauppa määrä nousee muutamia prosentteja, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan ennuste. Vielä tänä vuonna tukkien vuotuinen keskikantohinta nousee noin seitse män prosenttia. Viime vuosien kuumat kesät ja lisääntyneet tuhot ovat tehneet minusta varovaisemman.» Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes (Metsälehti 16.9.2022) »Paino on harvennuksissa, mutta puun kysyntä on kovaa, joten harvennukset voivat painottua järeämpiin leimikoihin. Siitä huolimatta PTT arvioi, että korvaaja löytyy kotimaasta. Syynä ovat alkuvuoden työnseisaus UPM:n tehtailla ja aiemmat tuotanto kapasiteetin leikkaukset”, sanoo tutkimusjohtaja Paula Horne. Keväällä arveltiin, että tuonti muista maista voisi lisääntyä ja korvata osittain Venäjäntuontia
Tilaukseen sisältyy myös MT Digi sekä jakson aikana ilmestyvät kuukausiliitteet Kantri, MT Metsä sekä Suomalainen Maaseutu. Viestimedia Oy / Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh 020 413 2277 (ark 8-21). jakso (norm. Kyllä kiitos! Haluan tilata Maaseudun Tulevaisuuden kestotilauksena edulliseen tutustumishintaan 1. Halutessasi voit kieltää yhteystietojen käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun. jakso 3 kk vain 65,70 € (norm. Viestimedia Oy voi käyttää ja luovuttaa annettuja yhteystietoja markkinointiin voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä noudattaen. Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 € paperilaskulisä. Osallistun samalla arvontaan ja voin voittaa Solis 20 -traktorin etukuormaimella! Palkinnon arvo 13 580,00 €. Puhelun hinta on 8,35 senttiä/puhelu + 16,69 senttiä/min. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta viestimedia.fi. 80,70 €) + Kantrin keittiössä 2 -kirja. Tilausja arvontakortti MAV2023 Kyllä, haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja tarjouksia: sähköpostilla tekstiviestillä Tarjous on voimassa 30.11.2022 asti ja koskee vain kotimaan talouksia, joihin ei ole viimeisen 3kk aikana ollut tilausta. Nimi: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Syntymäaika: Sähköposti: Maaseudun Tulevaisuus VIESTIMEDIA OY Tunnus 5002596 Info: M2 00003 VASTAUSLÄHETYS Maaseudun Tulevaisuus maksaa tilauksen postimaksun. Tilaa netissä! MT.FI/lehti tai oheisella QR-koodilla Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus MAV2023 Arvonnan säännöt: MT.FI/arvonta Rakkaudesta maaseutuun Painettu lehti + Digi nyt vain 21 90 €/kk Kestotilauksen 1. 26,90 €/kk) Voita oma traktori! Kantrin keittiössä 2 -KIRJA KAUPAN PÄÄLLE! (Arvo 25 €). Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan
Uusimmat muoto kuvansa Katri Oikarinen on muotoillut vanhoihin kirjoihin ensin kulma hiomakoneella ja sitten käsityökaluilla. HENKILÖ Teksti SUSANNA UUSITALO | Kuvat RITVA TUOMI 10 Aarre 9/2022 METSÄ. Paperija puuveistostaiteen rinnalla kulkee myös musiikki. 10 Aarre 9/2022 METSÄ LUOVAT KÄDET Katri Oikarinen tekee taidetta kulutuskapinan hengessä
katrioikarinen.com 11 Aarre 9/2022 METSÄ. Karjalaisen, jonka sanoituksia pidän nerokkaina Ajankohtaista. Katri Oikarinen on monipuolinen kuvataiteilija, joka myös keikkailee muusikkona ja on julkaissut sekä levyn että käytännön tietokirjan. 42 Työ. J. 11 Aarre 9/2022 METSÄ KUKA. Puoliso ja neljä lasta Koulutus. Katri Oikarinen Ikä. Hyvinkää Perhe. Taiteilija, designeri, käsityöläinen ja muusikko Kotipaikka. Uudet vetimet keittiön kaappeihin voi taivuttaa vanhoista lusikoista ja haarukoista, ja vanhoja vaatteita voi yhdistää myös ilman ompelukonetta Mitä uutta taidemuotoa voisit kokeilla. Kuva-artesaani ja taiteen kandidaatti Kierrätysvinkki. Performanssia Kenen muusikon kanssa haluaisit esiintyä. Pohdin hakeutuvani maisteriopintojen pariin Lisätietoja
Taiteilijana Oikarinen kertoo olevansa tutkimus matkailija. Ensimmäisten töiden joukossa oli kotiin tehty salaovi, johon hän keksi käyttää vanhojen kirjojen selkämyksiä. ”Urani kannalta merkittävä teos löytyy Visavuoren museosta, jonne tein tilaustyönä kuvanveistäjä Emil Wikströmin muotokuvan hänen omista vanhoista kirjoistaan”, Oikarinen kertoo. Erään ystävän mukaan muotoilupuoli sopisi hänelle paljon paremmin, ja vuonna 2015 Oikarinen innostui viime tipassa hakemaan. Kun ihmiset näkivät somekuvassa taiteilijan salaoven, tilauksia alkoi tulla. 12 Aarre 9/2022 METSÄ Seitsemän veljensä kanssa kasvanut Katri on taiteillut oman kuvansa Seitsemän veljestä -kirjaan. H yvinkääläinen taiteilija Katri Oikarinen oli kahdeksanlapsisen perheen ainoa tytär. ”Onnekseni sain hankittua niihin kylliksi materiaalia divarista, joka oli lopettamassa toimintansa.” Kirjataulujen kehykset ovat kierrätyspuuta, peräisin esimerkiksi vanhan ladon seinälaudoista. Idea seurasi toistaan, ja sitten syntyivät kirjataulut, jotka ovat edelleen mukana tuotannossa. Innoittajakseen hän kertoo isänsä, joka oli ”varsinainen Pelle Peloton”. Halkaisijaltaan noin metrin kokoiseen muotokuvaan tarvittiin 10 000 neliösenttimetrin kokoista, kirjoista leikattua paperinpalaa. ”Lähestyn materiaalia tutkien ja kokeillen. ”Piirtäminen, maalaaminen, kuvanveisto, savi ja muu muotoilu on minulle tuttua touhua lapsesta lähtien. Teen veistosta vähän kuin maalausta, ajatukset lopputuloksesta nousevat vasta työstämisen aikana. Luo aarteita vanhoista kirjoista -niminen kirja antaa lukijalle yli 40 ideaa vanhojen kirjojen hyödyntämiseen kodin käyttöja koriste-esineinä. Työstän useita teoksia samaan aikaan, välillä moottorisahalla, toisinaan mattopuukolla tai pinseteillä.” Taidekoulun jälkeen hän myös maalasi muotokuvia, kunnes pensselit lensivät nurkkaan. Rakkaudesta kierrätykseen Kirjataide sai alkunsa, kun Oikarinen tutki vanhoja kirjoja materiaalina ja testasi niiden käyttömahdollisuuksia. Kierrätysmateriaalin tutkimusmatkaan pohjautuu myös tee itse -opas, jonka Katri Oikarinen toteutti vuonna 2015. HENKILÖ. Taulujen lisäksi Katri on tehnyt vanhoista kirjoista muun muassa huonekaluja, koristeita, korvakoruja ja rusetteja. Aiemmin hän oli hakenut sinne kuvataidelinjalle pääsemättä sisään. Eri materiaalit ovat aina innostaneet kokeilemaan niiden mahdollisuuksia.” Kotikaupunkinsa taidekoulusta, nykyisestä Hyriasta, kuva-artesaaniksi valmistunut Katri erikoistui taidekoulussa puukuvanveistoon. Kuten opiskelun Aalto-yliopistossa. Katri Oikarinen käyttää kirjatauluihinsa poistokirjoja, jotka olisi hävitetty joka tapauksessa. ”Koen hahmottavani huomattavasti paremmin kolmiulotteisia kappaleita.” Yksi Katri Oikarisen puuveistoksista, Luovat kädet, sijaitsee Hyvinkään keskustan Kauppalankadulla. Tuoreen tai kierrätyspuun veistäminen opettaa hänen mukaansa hyväksymään sattumanvaraisuutta. Teosten kehykset ovat kierrätyspuuta. Soittimia puutarhakasveista Katri Oikarinen kertoo elämän heittäneen hänen eteensä aika ajoin uusia mahdollisuuksia, joihin hän on tarttunut rohkeasti
Kuluneena kesänä Oikarinen esiintyi kitaransa kanssa Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla sekä useissa konserteissa eri puolilla Suomea. En halua rajata etukäteen liikaa sitä, millainen teos on valmiina ja mitä haluan sen kautta välittää. Teosta tehdessään pitää kuitenkin olla rehellinen ja avoinna kaikille tunteille ja ajatuksille.” Viime aikoina Katri Oikarinen on käsitellyt teoksissaan erilaisia ihmissuhteita. Puuta veistäes sään taiteilija on työstänyt myös äiti suhdettaan. Sillä tavoin saan luotua teokseen liikkeen ja jatkuvuuden tunteen. Moottorisaha löysi tammesta ensin vanhan naisen kasvot, ja kun pölliä pyöritti, oli toisella puolella nuoren naisen hahmo.. Haluan antaa kaikille ajatuksille ja tunteille mahdollisuuden tulla näkyviksi. Puuta veistäessään Katri kertoo pystyneensä työstämään myös äitisuhdettaan. Kun teos on viimein valmis, on päivänselvää, että juuri se asia halusi tulla päivänvaloon.” ”Parhaimmillaan tällainen työskentely on eheyttävää, opettavaa ja terapeuttistakin. Sen jälkeen, kun teos on taiteilijan käsissä valmis, se saa vielä uusia merkityksiä jokaisen katsojan silmissä. Tolstoin Sota ja rauha on päässyt osaksi upeaa paperipukua, jonka Katri Oikarinen teki neljän paperitaiteilijan kansainväliseen taideprojektiin. Opiskelupaikka aukesi parhailla pisteillä, ja taiteen kandidaatiksi valmistuin vuonna 2019.” Yliopistossa Katri kokeili materiaalina ligniiniä, jota saadaan sellunvalmistuksen sivuvirtana. Kolme lapsista on jo omillaan, kotona on vielä 14-vuotias yläkoululainen. Mitä kannettavaksi saa – sitä annettavaksi saa -teos kertoo taiteilijan äitisuhteesta. Taiteilijan juuret ovat vahvasti Hyvinkäällä, jossa koti ja työhuone sijaitsevat. Elämäntäyteiset vuodet Katri Oikarinen oli neljän lapsensa kanssa 11 vuotta kotiäitinä, mutta lasten kasvettua taiteellinen luovuus on päässyt kukoistamaan monipuolisesti. ”Urani alussa työskentelin funktionaalisuus edellä, mutta iän myötä taiteen sisältö on alkanut merkitä minulle yhä enemmän.” Äitinsä sairastumisen myötä Katri Oikarinen tarttui uudelleen puumateriaaliin. Musiikin tekeminen on kulkenut hänen urallaan kaiken muun taiteenteon rinnalla, nyt myös Musiikin edistämissäätiön apurahan turvin. Aviomies työskentelee musiikin parissa ääniteknikkona. Pohjolan eksotiikalla sävytettyä popmusiikkia sisältävä debyyttialbumi ilmestyi vuonna 2020. Mikään ei ole siinä lopullista.” Viimeksi kuluneen vuoden projekteihin ja näyttelykokonaisuuksiin Katri Oikarinen on tehnyt uudenlaisia kirjateoksia, joita hän on työstänyt ensin kulmahiomakoneella ja sitten käsityökaluilla muotoillen ja hioen. ”Minusta on kiinnostavaa yhdistää abstraktia ja esittävää taidetta. Taide tekee aina jotain näkyväksi, jotain sellaistakin, mitä ei voi muulla tavoin ilmentää. Pääsykoetyöt tein viimeistä palautuspäivää edeltäneenä yönä. Hän teki soittimia puutarhakasveista ja sävelsi niillä musiikkia. Sivuaineensa opintoprojektina Oikarinen yhdisti taidetta, muotoilua ja ääntä. ”Yhdistin materiaaliprotooni kierrätyspaperia, jolloin sekä paperi että ligniini olivat peräisin puusta.” Kierrätyspaperikomposiitin kehitystyön jatkaminen on hänen kalenterissaan joskus tulevaisuudessa. 13 Aarre 9/2022 METSÄ ”En tiennyt muotoilusta mitään. ”Veistosten tekeminen on minulle lähtökohtaisesti ajattelemista
”Minulle oli itsestään selvää, että käytän kotimais ta puuta. (Lähde: Suomen metsäkeskus) SITAATIT KU PIL KA Kahvihetkiin metsässä Kupilkan kotimaisissa luonnonkuitu komposiittiastioissa seikkailevat muumit. ”Löydettävyys on pienen yrityksen haaste. Sitä osataan käyttää nyt ehkä paremmin kuin aiemmin. Siksi tavoitteenani on ollut selkeä, ajaton muotoilu. PUU AARRE 970 Joutoalueiden metsitystukea on voinut hakea maalis kuusta 2021 lähtien. Valaisinten valonlähteenä on joko E27 tai GX53kantainen ledlamppu. Hinta 470 e. ”Valaisin on esineenä tosi mielenkiintoinen. Männystä tein kotiin yhden valaisimen ja tajusin, että se näyttää älyttömän hyvältä.” Valaisinten rungot valmistetaan liimapuulevystä, joka on itäsuomalaista mäntyä. Hinta 530 e. Oikealla Kajeriippuvalaisin. Pintakäsittelykin on kehittynyt.” Kekäläinen oli syyskuussa mukana Habitaresisus tusmessuilla Helsingissä. ”Ymmärrän sen hyvin, sillä mänty on kaunis puu laji. Kuvan valaisimissa sisäosa on mustaksi maalattua mäntyä. ”Oli hauska nähdä, että erityisesti nuo remmat ihmiset ovat ihastuneet mäntypuuhun.” Myös ulkomaiset vieraat ihastelivat valaisimia. Sillä on hallitseva rooli kodissa, varsinkin talvella. Yk si Kekäläisen tulevaisuuden haaveista onkin se, että hän saisi markkinoitua tuotteitaan myös ulkomaille. Tänä keväänä hän avasi tuotteilleen verkkokaupan. Hirvet liikkuvat rauhallisemmin eivätkä säntäile ampujien eteen.» Hiismäen hirviseurueen ajopäällikkö Jaska Virolainen (Metsästys ja Kalastus 10/2022) »Täällä normaalin elämän kova ääni on, kun kurki huutaa suolla tai kello tikittää tuvan seinällä.» Pääkaupunkiseudulta vanhaan taloon Vehmaalle muuttanut Johanna Merinen (Kantri syyskuu 2022) Aarre 9/2022 METSÄ 14 H yvä valaisin on sellainen, joka on tehty luonnonmateriaalista ja jonka valo on pehmeää eikä häikäise, ajattelee puu artesaani Esa Kekäläinen. Parhaiten edistän sitä tuomalla tuotteet ihmisten nähtäväksi.” LISÄTIETOJA seeslights.com Pehmeää valoa JE NN I PÄ ÄT AL O AJANKOHTAISET AARTEET Esa Kekäläinen on koulutukseltaan puu artesaani ja automaatio insinööri. Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN ELISA HONKASALO / STUDIO 760. Siellä on neljä kotimaisesta männystä valmistettua riippuvalaisinta. Siellä hän myös viimeistelee ja kokoaa tuotteet. Metsityksiä on toteutettu tähän mennessä 970 hehtaarilla. LISÄTIETOJA kupilka.fi »Kapuloiden kalistelu on paljon parempi konsti kuin huutaminen. Korkeus 22 cm, halkaisija 19 cm, paino 0,8 kg. Mänty tuo siihen sopivaa ilmeikkyyttä.” Kekäläinen ajattelee, että mänty sopii hyvin osaksi kodin sisustusta, ja on huomannut männyn tekevän paluuta sisustukseen. 3 dl:n kuppi 25,10 e, viisi eri värivaihtoehtoa. Siellä hän sai arvokasta palautetta ja huomasi osuneensa materiaalivalinnas saan oikeaan. ”Valaisimen suunnittelu oli pitkään haaveni. Se on metsäisempi ääni kuin ihmismelu. Kekäläinen työstää puuosat työtiloissaan Aurassa CNCkoneella ja kä sin. Vasemmalla Kaaruriippuvalai sin. Vaihtoehtona on valkoinen sisäosa. Lopulta ryhdyin toimeen”, vuonna 2020 Sees Lights brändin perustanut Kekäläinen sanoo. Harkitsin koivua, haapaakin. Korkeus 16 cm, halkaisija 30 cm, paino 1,3 kg
”Varmaankin tuntoaisti. Hän valmistui Teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maisteriksi vuonna 2019.. Terho Puustinen (toim.): Heikki Haavisto. Luontoja ympäristöneuvojaksi kouluttautunut sanamaija Heli Laaksonen on myös kuvittanut kirjansa itse. Näin päättyy elämäkerta, jonka tekstin Haavisto ehti nähdä ennen kuolemaansa. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. ISÄNNÄN ÄÄNI VAPAUS ON näennäistä sellaisella valtiolla, jonka tulevaisuus riippuu muiden valtioiden armeliaisuudesta. SIIR I HA LK O KUUKAUDEN LUONTOKUVAN lähetti AnneMari Toroska Nakkilasta. Henkilögalleria on herkullinen ja juonen mausteena 2020-luvun hullutukset. Halaus tai muutama päivässä tekee elämästä parempaa!” LISÄTIETOJA Näyttelijä Satu Tuuli Karhu nähdään parhaillaan C More palvelun Made in Finland draamasarjassa, joka kertoo Nokian vaiheista. Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. Tykkään kosketuksesta. Tai tyrnimarja!” Herkin aistisi. Tai lakka. Eräänlaisia esitelmiä (Otava 2022) JOKIVESI VEREKSI AARRETTAKIN AVUSTAVA toimittajakirjailija Jukka Behm tuo uudessa romaanissaan rauhalliseen Jaakonkylän pikkukaupunkiin Vanhan testamentin vitsaukset paarmoista paiseisiin. Asiallinen, hillitty kirja muistuttaa, että EU-piireissä suomalaisten pitää panna kova kovaa vastaan, muuten emme pärjää. Vähän molempia. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. Tekstissä mukana on Laaksosen metkaa lounaismurrettakin, taiten annosteltuna. Talonpojan muistelmat (Otava 2022) ASIAA HAUSKASTI LUONTOAIHEINEN TIETOKIRJA, jonka tekstit ovat runomuodossa, vai runokirja, joka sisältää rutkasti tietoa kasveista ja eläimistä. Ollaan tarvottu metsää edestakaisin, kerätty marjoja ja sieniä. Loska ja sade saavat välillä hautautumaan peiton alle horrokseen, mutta aurinkoisina päivinä kelpaa nousta pihalle jaloittelemaan.” Juoksetko lujaa ja uitko hyvin. ”Vaihtelevasti. ”Kaikki marjat on niin mahottoman hyviä! Jos on pakko sanoa yksi niin kyllä se on mustikka. Tai karviainen. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. Kainuulainen korpimetsä on kuitenkin semmoinen henkinen koti, jonne täytyy päästä säännöllisin väliajoin haistelemaan.” Miten talviuni maistuu. Emme palauta kuvia. ”Silloin, kun ihmiset ovat ilkeitä, välinpitämättömiä tai väkivaltaisia toisilleen tai muille luontokappaleille. Mukana ovat aina nämä kaksi kaverusta, Ainotyttö ja Alma-koira, jotka molemmat nauttivat luonnossa liikkumisesta.” ANNE-MARI TOROSKA Satu Tuuli Karhu on lähtöisin Kajaanista. Jukka Behm: Ja Jumala kulki yli maan (Docendo 2022) METSÄNIMISET 15 METSÄ Aarre 9/2022 Satu Tuuli Karhu NÄYTTELIJÄ, 27 Missä on Karhun kotipesä. ”Juoksen tarvittaessa, eli kiireessä bussiin. Tanssiminen on kuitenkin paljon hauskempaa. ”Meidän perheessä on aina liikuttu metsässä ja luonnossa. Siispä tanssin lujaa! Liikunnanopettaja muistaakseni kehui uimataitoani.” Milloin muriset. Kaikenlainen epätasa-arvo sekä luonnon roskaaminen saa murahtelemaan ellei jopa karjumaankin.” Suosikkimarjasi. Tai vadelma. Heli Laaksonen: Luonnos. ”Kalliosta löytyy oma kolo. Huumori muuttuu yhä mustemmaksi, kun ilmiöiden seuraukset pahenevat
Teksti MEERI YLÄ-TUUHONEN | Kuvat JYRKI LUUKKONEN. Nuori yrittäjä hoitaa metsänsä itse istutuksista ensiharvennuksiin. 16 Aarre 9/2022 METSÄ METSÄNOMISTAJA 16 Aarre 9/2022 METSÄ Isän opeilla Kolme vuotta sitten Pekka Uusi-Rasi osti 20 hehtaaria lisämetsää, kun sijainti oli mieluisa ja hinta kohdillaan
Pekka Uusi-Rasi Ikä: 31 Kotikunta: Hämeenkyrö Koulutus: ylioppilas, metsä talouden perustutkinto Työ: maa ja metsätalous yrittäjä Metsät: noin 150 hehtaaria talousmetsää Hämeenkyrön Herttualassa Harrastukset: kuntosali ja matkailu 17 Aarre 9/2022 METSÄ. 17 Aarre 9/2022 METSÄ METSÄNOMISTA JA ”Aika näyttää, oliko tämä hyvä ostos ja saanko tästä joskus omani pois”, pohtii hämeenkyröläinen Pekka Uusi-Rasi vuonna 2019 ostamassaan koivikossa
18 Aarre 9/2022 METSÄ R unko toisensa jälkeen kaatuu rysähtäen, kun Pekka Uusi-Rasi harventaa turhan tiheäksi käynyttä koivikkoaan Hämeenkyrön Herttualassa. Rangat, joiden latvaläpimitta jää alle seitsemän sentin, Uusi-Rasi myy energiapuuna. Tukkia ei kannata tehdä itse, koska siitä saa pystykaupassa saman hinnan.” Tavallisesti isä ja poika sahaavat kuusi tuntia päivässä. ”Ja niillä on vain yksi käyttötarkoitus. Työpäivän jälkeen kroppa on väsynyt mutta pää virkeä.” ”Metsille kuluu näyttää kirvestä” Maaja metsätalousyrittäjä Pekka Uusi-Rasista tuli kotitilansa isäntä 25-vuotiaana vuonna 2016. Leijonanosa kertymästä on aina kuitua. Kun koivut aikanaan ovat siisteissä pinoissa, Uusi-Rasit keräävät ne kuormaimella metsäperäkärryyn ja ajavat maataloustraktorilla tien varteen. Poistuma on suuri, liki sata kuutiota hehtaarilta.” Moottorisahan terä pureutuu puun runkoon. Uusia ei kannata hankkia pelkästään metsätalouden takia.” Kalustovalinnassa vaihtoehdot ovat Uusi-Rasin mukaan vähissä, sillä mönkijällä tai moottorikelkalla työt eivät luista ja pienet ajokoneet ovat hänestä turhan kalliita. 2 Älä jää kyttäämään parasta hintaa puillesi, vaan tee tai teetä hoitotyöt ajallaan, jotta metsä pysyy elinvoimaisena ja kasvaa hyvin. ”Olen kuullut, että karkote oikeasti tehoaa, mutta sitä pitää suihkia joka vuosi jokaiseen puuhun, kunnes puut ovat sen kokoisia, etteivät hirvet enää yllä latvaan.” Päätehakkuita lukuun ottamatta Pekka UusiRasi tekee itse kaikki metsänhoitotyöt.. ”Kyllä täältä puuta lähtee. Jos juurikääpätilanne on paha, vaihtoehdoksi jää vain koivu, ja sekin menee hirvien suuhun.” Hirviä voisi torjua lampaanrasvasta kehitetyllä Trico-karkotteella, mutta Uusi-Rasi pitää sen levittämistä turhan työläänä. METSÄNOMISTAJA Metsiään Pekka hoitaa ”metsätalous edellä”. Pekka Uusi-Rasi hoitaa metsiään pitkälti isältään saamilla opeilla. Jos puut toipuvat ja alkavat taas kasvaa, niistä tulee vielä hyviä, oksattomia runkoja.” Kolmen hehtaarin koivikko on osa metsätilaa, jonka Uusi-Rasi osti marraskuussa 2019. Työt raikkaassa ulkoilmassa ovat Pekan mieleen. Se aiheuttaa tyvilahoa, joka tuhoaa puun arvokkaimman osan eli tyvitukin. Metsät kyllä kasvavat rajusti, jos niitä hoitaa.” Metsiensä monimuotoisuutta hän vaalii jättämällä pystyyn taloudellisesti arvottomia lehtipuita, kuten haapaa, pihlajaa ja leppää. Polttopuut mukaan lukien kaksikko hakkaa talvessa noin tuhat mottia puuta. Niissä ei kannata säästellä oman mukavuuden ja työturvallisuuden kustannuksella. ”Kyllä niillä vielä pärjää, vaikka niillä alkaakin olla ikää. Ne eivät syö metsätalouden kannattavuutta.” Vanhalla kalustolla pärjää Puoliltapäivin isä ja poika pitävät tauon. Traktori, kuormain ja metsäperäkärry ovat kaikki 1980-luvulta. ”Metsäyhtiöt eivät kovin hanakasti osta hankintapuuta. ”Latvat ovat jo pikkuisen riukuuntuneita. En tee metsätöitä sulan maan aikaan, jotta juurikääpä ei leviäisi itiöistä”, Pekka Uusi-Rasi kertoo. Kaluston uusimista nuori isäntä ei ole harkinnut. ”Aloitamme hakkuut loka-marraskuussa, kun peltotyöt on tehty, ja lopettelemme maalis-huhtikuussa, kun maa rupeaa sulamaan”, Pekka kertoo. Sellaisia myytävät metsätilat tuppaavat olemaan. Tämä on kyllä ihan mukavaa”, Lasse-isä juttelee. ”Jos kävisin palkkatöissä, en ehtisi tehdä metsätöitä ja hakkuut pitäisi teettää ulkopuolisella. ”Minun mielestäni metsille kuuluu näyttää kirvestä. ”Koivikko oli täynnä pientä keppiä. Ne, jotka hoitavat metsiään hyvin, eivät niitä myy.” Pekka Uusi-Rasi arvioi, että koivikko on istutettu 35 vuotta sitten. Koivikossakin he huhkivat kahdestaan. Saan edelleen tehdä täällä hommia, eikä minun tarvitse vastata mistään. ”Toistaiseksi olen viihtynyt, mutta ei sitä koskaan tiedä, mihin tämä maailma menee. Traktori minulla täytyy olla joka tapauksessa maataloustöiden vuoksi.” Juurikääpä kiusaa Hämeenkyrön seudulla esiintyy runsaasti kuusen juurikääpää. ”Koska metsäni ovat reheviä, vaihtoehdot ovat rauduskoivu ja kuusi. Taloudellisten tappioiden lisäksi lahottajasieni aiheuttaa päänvaivaa metsänuudistuksessa. ”Tilasta luopuminen ei ollut vaikeaa. Kaikista huonoin vaihtoehto on se, jos metsiä ei hakata ollenkaan.” Pekan vinkit 1 Sijoita hyviin työvarusteisiin. ”Pahimmillaan kolmannes aukon kuusista on ollut lahoja. ”Ja aina on tilaa riistatiheiköille. ”Pinot pitää tehdä lähelle uria, koska kuormaimessa ei ole ulottuvuutta”, Pekka sanoo. Edellinen omistaja olisi halutessaan voinut siis tehdä ensiharvennuksen jo 15–20 vuotta sitten. Seuraavana kesänä hän käytti ahkerasti raivaussahaa. Kun koivu on nurin, sahuri karsii sen ja pätkii rungon kolmen metrin pituisiksi kuitupuiksi. Eväitä tarjosi myös Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, jossa hän suoritti metsätalouden perustutkinnon vuonna 2018. 3 Hyödynnä Metsään.fi -palvelua. Tarkista omien metsiesi kohteet, jotka ovat palvelun mukaan kiireellisesti hoidettavia, ja päivitä kuvioidesi tiedot. Maatalouden tulevaisuudennäkymät ovat epävarmat.” Metsätalous tarjoaa Uusi-Rasille luontevaa tekemistä talveksi, jolloin hänellä ei ole kiire peltohommiin. ”Hankintahakkuu on mukavaa hommaa, kun tekee sopivan mittaista päivää. He istuvat kasalle pinottujen koivunrunkojen päälle, syövät eväsleivät ja hörppäävät kahvia. Tukkivaltaiset harvennukset ne tekisivät mielellään itse, jotta saisivat hakata puut haluamaansa aikaan ja katkoa ne omiin tarpeisiinsa.” Tuhat mottia talvessa Viimeiset kymmenkunta talvea Pekka Uusi-Rasi on tehnyt hankintahakkuita yhdessä isänsä Lasse Uusi-Rasin kanssa. ”Teemme ensiharvennuksia
Veikkaan, että tästä tekivät tarjouksia ihan tavalliset metsänomistajat.” Työsarkaa Pekka Uusi-Rasilla riittää vielä sittenkin, kun koivikko on harvennettu. Ne kestävät paremmin kuin kuusikot ääriolosuhteita, kuten myrskyjä ja kovia helteitä.” Silti hän ostaa jatkossakin uudistusaloilleen kuusentaimia, koska hänestä on sääli pistää nurin puhtaita koivikoita hirvieläinten jäljiltä. Puoliltapäivin isä ja poika pitävät tauon. ”Lähtöhinta oli 360 000 euroa. Hankintahakkuiden hyvä puoli on se, että ne voi tehdä siten kuin haluaa ja silloin kuin haluaa, Pekka Uusi-Rasi sanoo. Uusi-Rasi kiinnostui tilasta ensisijaisesti sijainnin vuoksi. Metsätaloudellisesti ei ole mitään järkeä ostaa tiloja nykyisillä hinnoilla. Oma tarjoukseni ei ollut lähellekään sitä.” Metsätilan, jossa hän tänään paiskii hommia, hehtaarihinta pysyi kuitenkin maltillisena. Kaupan olleet metsät olivat lähellä, vain muutaman kilometrin päässä hänen kotoaan. ”Olen pohtinut, pitäisikö hehtaarille istuttaa suositusta vähemmän kuusentaimia ja toivoa, että aukkoon kasvaa luontaisesti mäntyä ja koivua.” 20 hehtaarin puuhapalsta Ensiharvennuksen kohteena olevan koivikon Pekka Uusi-Rasi osti Metsätilat.fi-sivuston kautta. Nyt on vahvasti myyjän markkinat.” Keväällä 2019 hän teki tarjouksen lähistöllä myyntiin tulleesta noin 90 hehtaarin metsätilasta ja veti vesiperän. Ostin oikean puuhapalstan”, hän sanoo ja hymyilee. Kyseessä on metsänhoitoyhdistysten, metsänomistajaliittojen ja tuottajaliittojen omistamien välitysliikkeiden ketju. 19 Aarre 9/2022 METSÄ Tauolla Pekalle ja hänen isälleen Lasselle maistuvat kahvi ja voileivät. Metsänomistaja Pekka Uusi-Rasi on käyttänyt moottorisahaa 18-vuotiaasta.. ”Etämetsänomistaminen ei minua kiinnosta. ”Tutkijatkin ovat sitä mieltä, että sekametsiä pitäisi lisätä. ”Metsärahastot eivät olleet kiinnostuneita tästä, koska se oli pieni ja mukana tuli peltoa. ”Tässä on vielä jäljellä 17 hehtaaria tiheää, mänty voittoista sekametsää. Tykkään tehdä kaikki metsänhoitotyöt itse, ja silloin on mukavaa, että matka kohteelle on lyhyt.” Välimatkan lisäksi Uusi-Rasin ostohaluja hillitsee hinta. Tila myytiin lopulta 200 000 euroa kalliimmalla. ”Välittäjästä oli kuulemma mukava myydä metsää välillä nuorelle metsänomistajalle, kun yleensä ostajat ovat eläkeiässä.” Tila käsitti kaikkiaan 20 hehtaaria metsää ja viisi hehtaaria peltoa. ”Eipähän tarvitse ehtoolla mennä sauva kävelylle”, Lasse toteaa. ”En tiedä, onko hirviä liikaa, mutta ainakin kauriita ja valkohäntäpeuroja on ihan älyttömästi. Jos koivut saisivat kasvaa rauhassa, Pekka Uusi-Rasi istuttaisi mielellään aukkoihinsa nykyistä enemmän koivuntaimia. Niiden kantoja pitäisi verottaa.” Toistaiseksi Uusi-Rasi on istuttanut 1 800 kuusentainta hehtaarille, mutta hän on miettinyt myös muita ratkaisuja sekapuustoisuuden lisäämiseksi. ”Metsätilojen hinnat ovat pilvissä
toimituskulut 600 €). 43.364,29 € (sis. Subaru tehdastakuu: 3 vuotta/100.000 km. Subaru Forester Base-varustetasolla alk. Ajotietä seuraavat kamerat, kuljettajan vireystilaa seuraava kamera, automaattinen hätäjarrutus, adaptiivinen vakionopeudensäädin, perävaunun vakautusjärjestelmä sekä tietä seuraavat ajovalot ovat Foresterin vakiovarusteita. Kulutus 8,1 l/100 km (Eu-yhd.) CO 2 -päästöt 185 g/km (WLTP). Subaru lisäpalvelut: Subaru Vakuutus ja Subaru Assistance. Vastaus: ei mitään. Nämä kaikki turvallisuusominaisuudet ja tietenkin Subarun legendaarinen neliveto sisältyvät aina hintaan. TURVALLISESTI KOTIIN ON SUURINTA LUKSUSTA TURVALLISESTI KOTIIN ON SUURINTA LUKSUSTA Subaru_Forester_Syksy_2022_230x290.indd 1 Subaru_Forester_Syksy_2022_230x290.indd 1 4.10.2022 18.32 4.10.2022 18.32. Kuvan auto erikoisvarustein. SIKSI SUBARU FORESTERISSA ON KAIKKI TURVALLISUUSVARUSTEET VAKIONA Paljonko maksaa lisää, jos haluat Subaru Foresterin kaikilla mahdollisilla turvavarusteilla
Jotenkin vaistoan, että metsien omisteleminen on jäänne 1900-luvun kansallisesta kapitalismista. Ylikansallisia sijoittajia piisaa, koska raaka-aineista vallitsee armoton kysyntä. Läsnäolo muissa Pohjoismaissa on selkeä lähtökohta. Kukaties metsäpolku on mutkainen ja kuoppainen, mutta ei se mitään. Ehkei ekologinen näkökulma ole tarpeen. Esimerkiksi energiassa ja metalleissa resurssit ovat jo jaetut kautta maailman. Suomen vihreä kulta menee osakeannissa kuumille kiville. Sähköverkoista luopumisen keskeinen perustelu oli kaapeleiden uusimisen ja maahan kaivamisen kertaluontoinen kulunki, josta valtio-omistaja kaupassa pääsi eroon. Infran ylläpidosta täytyy maksaa joka vuosi. 1971) on historia-alan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa Suomen metsäteollisuuden historiaa, sotaja rikoshistoriaa. Vesihuollon yksityistäminen etenee vauhdilla, ilma-asioihin en jaksa tässä kolumnissa tempautua. Globaali markkina uskonto on kuin islam uskonoppineiden mukaan: siitä ei voi luopua, siihen voi vain palata. Konnunnuusa koskee kaikkia aloja. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti Teemu Keskisarja (s. Valtio jääköön Silvarumiin 51 prosentin enemmistöosakkaaksi ja perälaudaksi siltä varalta, että strategia menee vitakkoon. Kerran vielä aukeaa Venäjänkin raja, ja siellä jos missä metsänhoidon kysyntä on mittaamatonta. Valtio pistää lihoiksi lypsylehmiä, joille ei riitä rehu talven yli. Taseet töihin. Kansallisomaisuuden kadotus on tapahtunut tosiasia. Mitä seuraavaksi. Käännynnäiset ovat hyvin harvinaisia. TEEMU KESKISARJA Pannaanpa pörssiin Metsähallitus KESKISARJA Nyt on oiva hetki listautumiseen.. Vastaavia valtionmetsiä ei humise juuri missään muussa markkinatalousmaassa. Metsähallituksen hallussa on 12,5 miljoonaa hehtaaria maata ja vesialueita, kolmannes Suomen pinta-alasta. Luovutan tämän visioni ilmaiseksi konsulttien ja lobbareiden käyttöön. PANKAAMME METSÄHALLITUS pörssiin. Epäkansallistaminen sopii täydellisesti talouden megatrendeihin. Yhtiöjärjestely on itse asiassa helpohko win– win-temppu. Varmuuden vuoksi kirjattakoon ehtoihin, että Silvarum ei saa nyhtää kohtuuttomia voittoja kansallispuistojen parkkipaikkojen pysäköintimaksuista. Miten niin tämä on mahdoton höpöjuttu. Nyt on oiva hetki listautumiseen. VALTION YLIVOIMAISESTI MUHEVIN yksityistämiskohde sijaitsee kaikkialla kivenheiton päässä, vaikka sitä on vaikea nähdä kuin metsää puilta. Syömävelkoihin hupenevat siemenviljat. Metsähallituksella on roolinsa luonnon virkistyskäytössä ja suojelussa, mutta se toimii myös liikelaitoksena. Miten olisi ennallistamisasetuksen paine metsäautoteiden verkon harventamiseen. Ministeriemme mielestä ratkaisut eivät olleet vääriä vaan ”oikeita senhetkisillä tiedoilla”. Pääomaa juuttuu vuosikymmeniksi tai -sadoiksi yhteisiin puihin, jotka eivät ole kenenkään ikiomia. Osinkojen kautta valtio saa tuloja hakkuista. Välimeren rannoilla hintatasoa alentavat metsäpalot. Silvarumin pääkonttorin terävään päähän eivät tietenkään kelpaa virkamiehet. Valtion kassaan kilahtaa jopa viisi miljardia euroa. Ajanhenki huutaa julkiseen talouteen käyttörahaa heti paikalla. Semmoinen saattaa siintää metsänhoidossakin. SUOMEN TALOUSMETSISSÄ nyhjääminen ei käy Silvarumin ydintoiminnoksi. Senhetkisyys ei millään ilveellä muutu kaukonäköisyydeksi. Taikka direktiivi pinnoitteiden vaihtamisesta, kun soran nieleminen haittaa metsäkanalintuja. Pohjoisen kitukasvuisiin korpiin Metsähallituksella on lähes luonnollinen monopoli. Itku ja parku eivät auta. Uuden pörssiyhtiön nimi olkoon vaikka Silva rum (silva on latinaksi metsä). Niistähän on kertynyt loistavaa kokemusta entisissä valtionyhtiöissä. Näin ovat näreet. Kansainvälistymisen kiintopisteitä kimmeltää lähellä ja kaukana. Liekö malli puolisosialistinen ja kilpailua vääristävä. ”Omistajaohjaus” ei tulevaisuudessakaan tarkoita miljardihasardien varomista vaan eettistä paapomista ja arvopohjien liirumlaarumia. Rahalaitoksia, kaivos-, kemian-, metsäja metalliteollisuutta, sähköverkkoja, liikennettä ja tietoliikennettä, konepajoja, voimaloita... Muutosja tulosjohtajien motivointi vaatii optio-ohjelman. 21 METSÄ Aarre 9/2022 M itä kaikkea Suomen valtio onkaan antanut pois 30 vuodessa eli yhden sukupolven aikana. Keski-Euroopassa edullinen metsämaa odottaa suomalaisostajaansa kirjanpainajatoukan tuhojen jäljiltä
Graafi näyttää kopiopaperin (vihreä käyrä), päällystetyn hienopaperin (punainen käyrä) sekä LWC:n eli kevyesti päällystetyn aikakauslehtipaperin (sininen käyrä) hintojen käänty neen viime vuoden puolella nousuun, joka on tänä vuonna jatkunut. Hakkuiden kasvun taustalla ovat uudet inves toinnit ja tuontipuun korvaa minen kotimaisella puulla. Paperien hinnat (euroa/tonni) ovat nousseet tänä vuonna selvästi. PUUMARKKINAT Teksti MATLEENA KNIIVILÄ | Graafit AINO SAARIKIVI LÄHDE FOEX Indexes Ltd. Teollisuuden puuntarve lisääntyy ensi vuonna. 22 Aarre 9/2022 METSÄ Miltä näyttää ensi vuosi. Ensi vuonna hakkuiden ennustetaan kasvavan seitsemän prosenttia eli yli 66 miljoonaan kuutiometriin. Tukkipuun hakkuut pysyvät kuluvan vuoden tasolla, mutta kuitupuun hakkuut kasvavat harvennushakkuiden lisään tyessä. Nousua selittää tuotantokapasiteetin vähene minen, mutta myös tuotanto kustannusten nousu.. Markkina näkymät ovat silti sumeat, kirjoittaa Luonnonvara keskuksen tutkimuspäällikkö Matleena Kniivilä. m3 Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan teollisuuspuun hakkuut jäävät tänä vuonna korkean lähtötason vuoksi edellisvuotta pienemmiksi. LÄHDE Luonnonvarakeskus A4 B-copy 80 gr sheets EUR/t Ctd WF 100 gr reels EUR/t LWC 60 gr offset reels EUR/t Kuitupuu Tukkipuu Paperien hintoja Euroopassa Markkinahakkuut Suomessa (2022–23 Luken ennuste) 200 400 600 800 1000 1200 1400 1/2022 1/2021 1/2020 1/2019 1/2018 1/2017 20 25 30 35 40 2023 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 milj
Esimerkiksi Stora Enso pohtii Oulun sulje tun paperikoneen muuntamista kartonkikoneeksi ja Metsä Group viilupuutehtaan rakenta mista Äänekoskelle. Toisaalta metsänomistajille se voi tuoda mukanaan lisääntyvää kilpailua puusta ja ehkä joillakin alueilla myös uudenlaisia keinoja hyötyä metsistä taloudellisesti. Ha vusellun hinta puolestaan oli syyskuussa lähes 20 prosenttia korkeampi kuin vielä vuoden alussa. Vuonna 2022 Aarteen Puu markkinatpalstalla markkinoita analysoivat vierailevat kirjoit tajat, tällä kertaa Luonnonvara keskuksen tutkimuspäällikkö Matleena Kniivilä. Epävarmuutta luo muun muas sa EU:n suunnasta tuleva ohjaus puunkäytölle. Tehdas käyttää puuta 7,6 miljoonaa kuutiota vuodes sa, mikä on 4,5 miljoonaa kuu tiota enemmän kuin aiemman tehtaan puunkäyttö. Rakentaminen oli alkuvuonna monilla markkinoilla vielä vilkasta ja Euroopassa saha tavaran hintoja osaltaan nosti varautuminen venäläisen ja valkovenäläisen sahatavaran poistumiseen markkinoilta. Uusia mahdollisuuksia. Näin siitäkin huoli matta, että UPM:n Suomentuo tanto putosi lakon seurauksena roimasti vuoden alkukuukau sina. Suomessa energian hinta ei aiheuta ongelmia siinä määrin kuin osassa muuta Euroop paa. Kun isoilla talouksilla me nee huonommin, se näkyy myös Suomen viennissä. Metsänkäsitte lyssä siirryttäneen vähitellen entistä pehmeämpiin menetel miin, ja suojelualueiden määrän voi odottaa kasvavan. Myös Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä totesi toisen vuosineljänneksen olleen yhtiön historian paras. Metsäteollisuustuotteiden ky synnän aleneminen hiljentää myös puun kysyntää. Raumalla on juuri käynnistynyt Metsä Groupin uusi 750 000 saha tavarakuutiometrin saha. Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky hehkutti firman tehneen parhaimman neljän nesvuosikohtaisen tuloksensa sitten 2000luvun alun. Ensi vuonna on valmistumas sa useita sahauskapasiteettia lisääviä investointeja, kuten Versowoodin uusi sahalinja Vierumäellä, Kuhmo Oy:n uusi pääsahalinja Kuhmossa, Pölkyn Taivalkosken sahan moderni sointi, Junnikkalan uusi saha Oulussa sekä Koskisen uusi sa ha Järvelässä. Korkeita paperin hintoja selittää muun muassa vähentynyt tuotan tokapasiteetti Euroopassa. Venäjän hyökkäyssota, ener giakriisi, inflaatio, nousevat korot ja yleinen epävarmuuden kasvu heikentävät globaalia talouskasvua. Pidemmällä aikavälillä näky mät muuttuvat sumeammiksi. Vasta aivan viime aikoi na on ollut havaittavissa tasaan tumisen merkkejä. Yhteistä eri tuo tannonaloille on se, että tuotantokus tannukset – energia, logistiik kakustannukset, kemikaalit, puun hinta – ovat nousseet. Euroalue voi pa himmillaan ajautua syvään taan tumaan. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen puolestaan totesi yhtiön tako neen toisen kvartaalin ennätys tuloksen. Venä jänpuun tuonnin loppuminen lisää ensi vuonna kotimaisen puun tarvetta. Venäläisen koivuvanerin pois tuminen Euroopan markki noilta puolestaan on aiheuttanut koivuvanerin hin nannousun, joka on jatkunut kesän yli. Maakaasu taas ei ole suomalaisessa teollisuudessa lähellekään yhtä tärkeä kuin eteläisemmässä Euroopassa. Vaikka maailmanmarkkina tilanne näyttää tällä hetkellä epävarmalta, uutta tuotantoka pasiteettia on suunnitteilla ja jo käynnistymässä. Esimerkiksi aikakauslehdissä käytettävän kevyesti päällystetyn paperin (LWC) syyskuun keskihinta oli Euroopassa liki 40 prosenttia korkeampi kuin vielä kuluvan vuoden alussa. Kehityskulku on ollut poik keuksellinen, sillä paino ja kirjoituspapereiden nimellisten hintojen kehityssuunta on 20 viime vuoden ajan ollut laskeva tai tasainen joitakin matalia nousuja lukuun ottamatta. Synkeistä markkinanäkymistä huolimatta ensi vuonna koti maisen puun kysyntä kasvaa Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan tästä vuodesta ja hie man myös vuodesta 2021, mikä li taloudet eivät ajaudu syvään taantumaan. Sellutehdas tuottaa sähköä Paperin hintojen uskotaan syk syn mittaan edelleen ennemmin nousevan kuin laskevan. Lisää kapasiteettia Kotimaisen puun kysynnän kannalta oleellista on kuitenkin myös Suomessa olevan tuotan tokapasiteetin määrän kehitty minen ja se, paljonko muualta tuodaan Suomeen puuta. Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan on arvi oitu käynnistyvän ensi vuoden syksyllä. Kiinan ja Yhdysvaltojen talouskasvuennusteita on kor jailtu alkusyksyn aikana alaspäin. Hyvien tulosten taustalla oli monien metsäteollisuustuottei den hintojen nousu. V EIK KO SO M E RP UR O Epävar muutta luo myös EU.. Nämä vähentävät teollisuudelle käy tettävissä olevan puun määrää ja sitä kautta voivat vähitellen myös vaikuttaa teollisuuden tuotantokapasiteetin määrään. Kysyntä heikkenee Vaikka suomalaisfirmojen al kuvuosi oli historiallisesti erin omainen, syksy ja ensi vuosi ovat täynnä epävarmuutta. Selluteollisuus tuottaa sähköä yli oman tarpeensa ja sitä kautta hyötyy korkeista hinnoista. Talouskasvun heikkeneminen vähentää rakenta mista ja sahatavaran kysyntää. Myös muita investointeja on pohdinnan alla. Energian hinta on jo niin korkea, että osa keski ja ete läeurooppalaisista tuottajista on joutunut pysäyttämään tuo tantoaan. Kii nan talouskasvun hiljentyminen heijastuu erityisesti sellu ja sahatavaramarkkinoille, mutta myös muuhun metsäteollisuu den tuotantoon. Myös sahatavaran vientihin ta kääntyi keväällä uudelleen nousuun, mutta nousu päättyi kesäkuussa ja hinnan odote taan laskevan syksyn aikana. Samoin käy mainonnalle ja paperin tarpeelle. Korkeiden hintojen kausi on jatkunut edel leen nyt syksyllä. 23 Aarre 9/2022 METSÄ S uomalaiset metsä firmat raportoivat ensimmäisen vuosi puoliskon tulosjulkis tuksissaan erinomai sista tuloksista. Syyt hintojen nousun taus talla ovat moninaiset. Yli 90 prosenttia Suomen paperista ja kartongista viedään, ja pää markkinat ovat EUmaissa
24 Aarre 9/2022 METSÄ Parhaassa arvokasvussa olevaa metsää ei kannata hakata, vaikka siitä saisi ostotarjouksen, sanoo Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Ismo Paukku. METSÄNHAKKUUT 24 Aarre 9/2022 METSÄ
Lisäävätkö avoimen metsävaratiedon perusteella tehdyt puukauppatarjoukset ennenaikaisten hakkuiden riskiä. 25 Aarre 9/2022 METSÄ LIIAN AIKAISIN. Asiantuntijan mukaan se on mahdollista. Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 25 Aarre 9/2022 METSÄ
Esimerkiksi uudistamiskypsyydelle oli lais sa määritetty tarkat ikärajat. Ehkä hän tarvitsi puukauppatuloja. Ja myöhemmin vielä niin, ettei minkään laista metsää rajattu uudistamishakkuiden ulkopuolelle, kunhan metsänomistaja jäl keenpäin huolehti siitä, että alueelle syntyy kasvatuskelpoinen taimikko. Ne valvoivat tarkalla silmäl lä, että metsälakia noudatettiin pilkulleen. Metsälaki ei enää rajoita Kun Ismo Paukku aloitti uransa metsän hoitoyhdistyksen palveluksessa 1980luvun alussa, metsien käyttöä ohjasivat piirimet sälautakunnat. Alta viisikymppisen kuusikon hakkuussa kaikki meni siis lain kirjaimen mukaan. Myöhemmin lakia uudistettiin selvästi sallivampaan suuntaan.. 26 Aarre 9/2022 METSÄ METSÄNHAKKUUT M itä ihmettä…. Ja vuotta myöhemmin kuu sikko oli hakattu aukeaksi. Kauppakirja metsätilasta allekirjoitettiin vuonna 2020. Toimistolle päästyään Paukku tarkistaa asian. Kyllä, hän muistaa oikein. ”Ainakaan meidän yhdistyksestä yksikään metsäasiantuntija ei olisi ehdottanut läpi mitaltaan 20senttistä, kaksi vuotta aiem Vielä 1980-luvulla metsälaissa oli uudistamiskypsyydelle tarkat ikärajat. Harvennus kuu sikkoon oli tehty vuotta aiemmin, vuonna 2018. ”Tukkiprosentti on ollut 50 prosentin luokkaa, kun keskimäärin päätehakkuussa se on 80–90 prosenttia”, Paukku sanoo. Tien varren kuusikko oli tuol loin keskiiältään 45vuotiasta, sen keski läpimitta oli 21 senttiä ja pohjapintaala 22 neliömetriä hehtaarilla. Ei tämä ole ensimmäinen aukko, jonka hän näkee. Jos näin on, hakkuuta ei ole syytä kritisoida. Sekin on mahdollista, ettei metsänomis taja tarkalleen tiennyt mitä teki. Etenkin, kun uudistamiskulut pysyvät samoina, vaikka päätehakkuusta jäisi käteen vähemmän. ”Sillä, kuluuko uudistamiseen 10 vai 15 prosenttia saadusta hakkuutulosta, on suuri merkitys metsätalouden kannattavuudelle.” Ei korvaa metsäsuunnitelmaa Syitä sille, miksi metsätilan uusi omistaja päätyi hakkaamaan keskenkasvuisen met sänsä, voi vain arvailla. Silloin tilanteen pelasti kahden vuoden kauppaaika, mutta välillä kieltä mättä tuntui, että kellonko kanssa tässä pitää odottaa.” Sitten metsälaki muuttui niin, että metsi kön iän sijaan uudistamiskypsyyden perus taksi tuli metsän keskijäreys. Tukkipuusta maksetaan lähes kolminker taisesti sen verran kuin kuitupuusta, joten näin pieni tukkiprosentti tuntuu kipeästi metsänomistajan tilipussissa. ”Muistan eräänkin kerran, kun piirimet sälautakunnan valvoja totesi, että uudistet tavaksi suunniteltu metsä oli kaksi vuotta liian nuorta. Ta loudellisesta näkökulmasta siinä ei kuiten kaan ollut mitään järkeä. Auton vauhti hidastuu, kun Päijänteen metsän hoitoyhdistyksen metsä asiantuntija Ismo Paukku nostaa vaistomaisesti jalkansa kaasupolkimelta. ”Se metsä oli parhaassa arvokasvuiässään. Vuonna 2019 hän oli laatinut kohteelle tilaarvion, kun silloinen omistaja oli päättänyt myydä metsätilansa. Maapohja on lehtomaista kangasta, jossa vuosikasvu olisi ollut noin 15 kuutiota per hehtaari”, Paukku sanoo. Mutta juuri tässä nimenomaisessa kohdassa hakkuuaukea yllättää konkarin. Tien varressa avautuva hakkuuaukea van gitsee hänen huomionsa. Paukulla on 40 vuoden kokemus metsä neuvojan ja metsäomaisuuden hallinta palvelun asiantuntijan työstä
Lähdimme käymään metsässä ja sanoin hänelle, että olen samaa mieltä. Esimerkiksi osa ilmoitetuista metsänhoitotöistä tarkistetaan maastokäynneillä mutta laserkeilauksen kautta saatua tietoa ei. Kyseessä oli lehtomaisen kankaan kuusikko, johon oli viisi vuotta sitten tehty harvennushakkuu. Hän oli saanut metsäfirmalta ostotarjouksen päätehakkuukohteeseen. Paukku jäi pohtimaan tapausta ja arvelee, että puukauppaa on ehdotettu metsänomistajalle avoimen metsävaratiedon pohjalta. ”Avoimessa metsävaratiedossa saatetaan tällaiselle kohteelle ehdottaa päätehakkuuta, vaikka kasvua olisi vielä jäljellä”, Paukku sanoo. Jokaisessa yhtiössä sitä käytetään vähintään taustamateriaalina Toisinaan Ismo Paukku miettii, onko nykyinen metsälaki jo liian salliva.. Etenkin hyvin kasvavat, rehevien maiden kuusikot voivat todellisuudessa olla nuorempia kuin miksi avoin metsävaratieto ne luokittelee. Viljavalla maalla 60-vuotiaassa kuusikossa arvokasvua on vielä hyvin jäljellä. ”Hintaero korkeamman ja matalamman tukkiprosentin leimikoissa on 3 000 euroa, mutta uudistamiskustannukset ovat samat eli noin 1 500 euroa hehtaarilta.” Metsään.fi-järjestelmässä metsän uudistamiskypsyys määräytyy maantieteellisen sijainnin, kasvupaikan viljavuuden, puulajin sekä keskimääräisen rinnankorkeusläpimitan perusteella. Avoin metsävaratieto on numeerista, tietokoneella simuloitua tietoa, ja Metsään.fi-palvelun ehdottamat hakkuut perustuvat automaattisesti laskettuihin malleihin, eivät maastossa tehtyihin suunnitelmiin. Ei sitä olisi missään nimessä kannattanut vielä hakata.” Ostotarjous oli laillinen mutta metsänomistajan näkökulmasta taloudellisesti kannattamaton. 27 Aarre 9/2022 METSÄ min harvennettua kuusikkoa hakattavaksi aukeaksi”, Paukku sanoo. Avoimen metsävaratiedon tiedot kerätään laserkeilauksella, ilmakuvauksilla, koealamittauksilla sekä maastokäynneillä. ”Metsänomistajan mielestä ajatus oli järjetön. Outoja puukauppatarjouksia Jokin aika sitten Paukkuun otti yhteyttä hämmentynyt metsänomistaja. Tieto kootaan Metsään.fi-palveluun, josta metsänomistaja voi tarkastella oman metsänsä tietoja maksutta. Hämmennystä herätti se, että kyseinen metsä oli 59-vuotiasta. ”Osa metsänomistajista ei ole sisäistänyt, että Metsään.fi-järjestelmän metsävaratieto on ihan eri asia kuin tilakohtainen metsäsuunnitelma. Avoin metsävaratieto on nimensä mukaisesti kaikille avointa tietoa, jota Suomen metsäkeskus kerää yksityismetsistä valtion rahoituksella. Vaikka palvelu on hyvä ja tarpeellinen, Paukun mukaan siihen liittyy ongelma. Paukku valottaa asiaa esimerkkilaskelmalla, jossa tukkipuusta maksetaan 70 euroa ja kuitupuusta 20 euroa kuutiolta. Mikäli tukkiprosentti on 85, nousee hakkuutulon määrä 12 500 euroon. Sähköinen kauppa yleistyy Soittokierros puun ostajille paljastaa, että metsäyhtiöt käyttävät avointa metsävaratietoa avukseen eri tavoin. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisella verkkopankkitunnuksella, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla. Avoimen metsävaratiedon avulla metsänomistaja saa nopeasti käsityksen metsänsä tilanteesta, samoin kuin ehdotukset seuraavan viisivuotiskauden hakkuista. Jos hehtaarin kuusikossa puustoa on 200 mottia hehtaarilla ja tukkiprosentti on 55, metsänomistaja saa hakkuutuloa keskimäärin 9 500 euroa. Vaikka tietoja päivitetään, ne eivät välttämättä aina ole ajan tasalla
Nykyisellä Metsään.fi-palvelulla on noin sata tuhatta käyttäjää. Avoimen metsävaratiedon laa tuongelmat tunnistetaan ostajien keskuudessa, ja moni korostaa, että tarjousta edeltävä metsäkäynti on puun ostajankin etu. Metsälaki edellyttää metsänomistajaa huoleh timaan siitä, että uudistus alalle kehittyy kasvatus kelpoinen taimikko.. Uudessakin palvelussa voi esimerkiksi selailla omien metsätilojen tietoja, lähettää ja vastaanottaa yhteydenottopyyntöjä sekä hoitaa viranomaisasiointia. Palvelun suunnittelusta vastaavat Sitowise ja Bitcomp. Ai kanaan, monen vuosikymmenen päästä, tulee sitten uusi päätehakkuu. Toisinaan Paukku huomaa ajattele vansa, että voisihan metsälaki olla ki reämpikin. Seu raavaksi edessä ovat heinäykset, perkaukset ja taimikonhoidot ja näiden jälkeen harvennukset. 28 Aarre 9/2022 METSÄ METSÄNHAKKUUT Metsään.fi uudistuu S uomen metsäkeskuksen ylläpitämä Metsään.fi-palvelu uudistuu. Jos julkinen metsävaratie to esittäisi hakkuita täysin ennen aikaisesti, kauppa voidaan purkaa. Sähköinen puu kauppa kuitenkin yleistyy, sillä metsä käynnit vaativat aikaa, joka monessa organisaatiossa on kortilla. Uusi Metsään.fi 2.0 on määrä ottaa käyttöön vuoden 2023 loppuun mennessä, ja samalla vanha palvelu poistuu käytöstä. Käyttö onnistuu myös mobiililaitteella, erillistä sovellusta ei tarvita. Esimerkiksi ennakkoraivaustarpeen kartoit taminen, puuston laadun arviointi tai tuoreen myrskytuhon havaitseminen eivät onnistu työpöydän äärestä. Hakkuuaukea, joka kiinnitti Ismo Paukun huomion, on sit temmin uudistettu. ”Enkä tällä tarkoita sitä, että haikailisin takaisin piirimetsälauta kuntien aikoja. LÄHDE Sitowise Group Oyj tarjouksen laadinnassa, mutta se voi toimia myös yksinään puu kauppatarjouksen lähdeaineistona. Siihen aikaan en halua palata. Mutta sellainen pieni kasvuikäisten metsien hoitopakko olisi paikallaan. Riski ennenaikaisiin hakkuisiin tunnistetaan myös puunostajien parissa. Ja päätehakkuumahdollisuuksia ja kohteita on varmasti riittävästi niin, ettei tarvitsisi keskeneräisiä metsiä hakata.” Tarjousta edeltävä metsä käynti on ostajankin etu. Onko laki jo liian lepsu. Metsään.fi 2.0 -palvelussa voi hakea uuden metsätalouden kannustejärjestelmän (Metka) mukaisia metsänhoidon tukia. Siksi myös avoimen metsävaratiedon on tarkennuttava. Asiointi metsänomistajan, metsäpalveluyritysten sekä puunostajien välillä helpottuu entisestään. Metsän kier tokulku alkaa jälleen alusta
Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti sovitun tilauskauden loppuun. VIESTIMEDIA OY Tunnus 5002596 Info: K2 00003 VASTAUSLÄHETYS KAV2070 Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Kyllä, haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja tarjouksia . 93,60 €) vain € /4kk TILAA TEKSTIVIESTILLÄ: NUMEROON 13526 LÄHETÄ VIESTI: TILAUS KLV2070 ETUNIMI SUKUNIMI OSOITE Normaali tekstiviestin hinta. Viestimedia Oy voi käyttää ja luovuttaa annettuja yhteystietoja markkinointiin voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä noudattaen. TILAA SOITTAMALLA: 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus KLV2070 TILAA NETISTÄ: koneviesti.fi/netti. tekstiviestillä 4 Puolueeton, tekninen ammattilehti • 16 tuhtia numeroa v.2023 • Tuntee koneet ja hallitsee tekniikan järeistä työkoneista jokamiestä kiinnostaviin laitteisiin • Tietoa, josta on hyötyä: testejä, esittelyjä, koeajoja, huoltoja korjausasiaa TILAUSJA ARVONTAKORTTI . Tilaajana osallistun arvontaan ja voin voittaa Solis 20 -traktorin etukuormaimella! Koneviesti maksaa tilauksen postimaksun. Kyllä kiitos! Tilaan KONEVIESTIN edulliseen 70v juhlahintaan 4kk vain 70 € (norm. Viestimedia Oy / Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh 020 413 2277 (ark 8-21). TILAA; OSALLISTU ARVONTAAN JA VOITA SOLIS 20 -TRAKTORI! Arvo 13 580,00 € ! 70 4 Arvonnan säännöt: koneviesti.fi/arvonta TILAA NYT! Tarjous on voimassa 30.11.2022 asti ja koskee vain kotimaan talouksia, joihin ei ole viimeisen 3kk aikana ollut tilausta. sähköpostilla . Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 € paperilaskulisä. Halutessasi voit kieltää yhteystietojen käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun. 93,60 €). Puhelun hinta on 8,35 senttiä/puhelu + 16,69 senttiä/min. 70v juhlatarjous Määräaikaisena (norm. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta viestimedia.fi. Tilaukseen sisältyy myös Koneviesti Digi eli rajaton lukuoikeus kaikkiin verkkosisältöihin, näköislehtiin, arkistoon sekä KV Konevertailu -palveluun
4 Millaiset korjuu vauriot ovat vahingollisimpia ja miksi. Maastovaurioiden aiheuttamat juuristovauriot ovat vahingollisia, sillä ne altistavat puuston Metsän omistaja voi pyytää keskeyttä mään hakkuut.. Näkyvyys voi olla huono tiheän alikasvoksen takia. Turvemailla raja on 25 prosenttia. Kasvatuskelpoisia puita TIETOISKU Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat KARI LINDHOLM / VM-ARKISTO ovat rinnankorkeudeltaan yli seitsemän sentin vahvuiset rungot. Puu on vaurioitunut myös silloin, jos puun kuori on vaurioitunut yhdestä tai useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolella yhteensä 12 neliösentin tai koko rungon alueella yhteensä yli 30 neliösentin laajuudelta. Metsäteollisuuden puunkäyttö on ollut korkealla tasolla jo vuosia, ja ympärivuotinen puunkorjuu on nykypäivää. Vaurioiden syynä voi olla sateisuus ja maan heikko kantavuus. 3 Voiko metsänomistaja suojata metsäänsä korjuuvaurioilta. 1 Mikä on korjuuvaurio ja luokitellaanko kaikki korjuun yhteydessä syntyneet jäljet korjuuvaurioiksi. Aarre 9/2022 METSÄ 30 9 kysymystä korjuu vaurioista Heikko kantavuus, huono näkyvyys ja ylitiheä kasvuasento altistavat metsän korjuuvaurioille. Tapio Oy:n johtava asiantuntija Kati Kontinen: Korjuuvauriot ovat puunkorjuun yhteydessä puustoon, maaperään tai juuristoon kohdistuneita vaurioita. Metsänomistaja voi aina pyytää keskeyttämään hakkuut, jos korjuun yhteydessä alkaa esimerkiksi rankkasateiden vuoksi ilmetä pahoja painumia. Ympärivuotisuus tuo kuitenkin tullessaan sen, että vaikeissa olosuhteissa joudutaan joskus menemään kohteille, joissa korjuuvaurioita syntyy. Ennen hakkuita tehty ennakkoraivaus parantaa näkyvyyttä. Tärkeää on tehdä taimikonhoito ajallaan. Turvemaalla ajourapainaumia ovat turpeeseen leikkautuneet, yli metrin mittaiset ja yli 20 cm:n syvyiset painaumat. 2 Miksi korjuuvaurioita syntyy. Korjuujäljestä ja -vaurioista säädetään metsälaissa ja lakia täsmentävässä valtioneuvoston asetuksessa. Juuristovaurioita ovat vauriot, jotka ovat yli kahden sentin paksuisissa juurissa ja enintään yhden metrin päässä rungon keskipisteestä. Leimikkoon jäänyt kasvatuskelpoinen puu on vaurioitunut, jos puuaines on rikkoutunut. Käsittelyalueella ajourapainaumia ovat kivennäismaalla yli metrin mittaiset ja kenttäkerroksen alareunasta laskettuna yli 10 sentin syvyiset painaumat. Asetuksessa säädetään tietyt raja-arvot runko-, juuristoja maastovaurioiden sallituille enimmäismäärille. Yksi tärkeimmistä korjuujälkeen vaikuttavista seikoista on korjuun ajankohta, josta sovitaan puukaupan yhteydessä. Ajourapainaumat eivät kangasmaalla saa ylittää 20:tä prosenttia käsittelyalueen ajourien kokonaispituudesta. Kaupan yhteydessä on syytä sopia myös ajourien havutuksesta, joka on useimmin käytetty keino urapainaumien estämiseen. Tällä varmistetaan metsän oikea kasvatustiheys. Tai sitten metsä on kasvanut ylitiheänä, jolloin hakkuun yhteydessä voi syntyä runkovaurioita. Jäävän puuston vaurioprosentti käsittelyalueella ei saa puunkorjuun jälkeen ylittää 15:tä prosenttia
Korjuussa saatetaan vaurioittaa myös jäävää taimiainesta. Korjuun laatua voi arvioida myös ulkopuolinen, riippumaton taho. Korvausvelvollisuus ylittyy, jos korjuuvauriot ylittävät metsälaissa säädetyt raja-arvot. 6 Mitä pitää tehdä, jos toteaa omassa metsässään korjuuvaurioita. pykälässä. Poistamisen mielekkyys riippuu monesta tekijästä, ja sitä pitää harkita tapauskohtaisesti. Vauriot korvataan puuston täydestä arvosta. Harvennuksilla vaurioituneiden puiden poistaminen voi aiheuttaa lisää painumavaurioita sekä sen, että kasvatettavan puuston tiheys jää alle lakirajan. Vapaaehtoista korvausta varten kannattaa tehdä maastokäynti ostajan tai valtakirjalla valtuutetun organisaation kanssa ja vaatia vaurioiden määrittäminen ja mittaus sekä laskelma korvauksista. Korjuujälkeä arvioidaan vuosittain harvennusja energiapuuhakkuukohteilta. Korjuun ajankohdalla on suuri merkitys kummassakin kasvatustavassa. myös muille tuhoille kuten sieni-, tuulija hyönteistuhoille. Jos metsänomistaja epäilee korjuujäljen olevan niin heikko, että hakkuissa on rikottu metsälakia, otetaan yhteys Suomen metsäkeskukseen eli valvovaan viranomaiseen. Silloin tulee välittömästi ottaa yhteys puukaupan toiseen osapuoleen eli ostajaan tai valtakirjakaupassa metsänhoitoyhdistykseen tai metsäpalveluyrittäjään. Lisäksi puunhankintayritykset ja korjuuyrittäjät tekevät omavalvontaa. Pintakerroksen kerran rikkoonnuttua on esimerkiksi turvemailla kantavuus ajourilla menetetty kokonaan. Lain mukaan puunkorjuu on toteutettava siten, että käsittelyalueelle kasvamaan jätettävän ja myös alueen ulko puolella kasvavan puuston vaurioittamista on vältettävä. Metsälaki säätelee Korjuujäljestä ja -vaurioista säädetään metsälain 6. Puunkorjuun näkökulmasta jatkuvan kasvatuksen hakkuut voidaan pitkälti rinnastaa jaksollisen kasvatuksen myöhempiin harvennushakkuisiin. Maastoarvioinneissa tarkastellaan harvennusvoimakkuutta ja puulajivalintaa, puustoja maastovaurioita sekä ajouraväliä ja -leveyttä. Jatkuvassa kasvatuksessa poistuma koostuu valtaosin järeistä puuyksilöistä, ja korjuuvaurioita voi syntyä. Tämän jälkeen arvioidaan vauriot ja niiden aiheuttama taloudellinen vahinko sekä puuston arvonalentuma. Vaurioituneiden puiden poistaminen vähentää kuitenkin hyönteisja sienituhoriskiä. Puuston kasvuolosuhteita heikentäviä maasto vaurioita pitää välttää.. Hienojakoisten kuusikoiden kohdalla maastovauriot lisäävät juurikääpäriskiä. Sateisina syksyinä metsään voi tulla pahoja urapainumia. 9 Ovatko korjuuvauriot samanlainen ongelma sekä jaksollisen että jatkuvan kasvatuksen metsissä. Metsäkeskus tarkastaa korjuujäljen laatua osana metsälain valvontaa. 8 Pitääkö vaurioituneet puut poistaa. Kuusikoissa juuristovauriot altistavat puut maannousemasienelle eli juurikäävälle. 31 METSÄ Aarre 9/2022 Jäävään puustoon tulee helposti kolhuja ylitiheässä metsässä. Myös vapaaehtoiset korvaukset ovat mahdollisia, mikäli korjuujälki ei vastaa sovittua. 7 Milloin ostaja tai korjuuyritys joutuu korvaamaan vahingot. Esimerkiksi Tapio Oy:ssä näitä tehdään yleisesti. Tuulenkaadot houkuttelevat tuhohyönteisiä, kuten kirjanpainajia, kuusen tähtikirjaajia ja ytimennävertäjiä, jotka kaatuneisiin puihin pesiytyessään voivat aiheuttaa laajempaa tuhoa alueella. 5 Kenen vastuulla on valvoa korjuujälkeä. Maastovauriot ovat pahimmillaan hyvin pysyviä
32 Aarre 9/2022 METSÄ Hyytiälän tutkimus asemaa ympäröivät Metsähallituksen omis tamat 2 000 hehtaarin tutkimusmetsät ja suot. Viiden hehtaarin männikkö toimii luonnon laboratoriona. HUIPPU TUTKIMUSTA KESKELLÄ METSÄÄ Hyytiälän metsäasemalla tutkitaan metsän ja ilmakehän vuorovaikutusta. METSÄNTUTKIMUS Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat JYRKI LUUKKONEN Hyytiälän metsäasema Perustettu vuonna 1910, ensimmäinen rakennus valmistui 1912 Sijaitsee Juupajoella 20 kilo metriä Ori vedeltä pohjoiseen Omistaja Helsingin yliopisto 22 työntekijää, joista seitsemän on väitelleitä tutkijoita Metsäylioppilaat suorittavat asemal la kymmenen viikon kenttäkurssin SMEAR II -asema ilma kehätutkimukseen valmistui vuonna 1995 32 Aarre 9/2022 METSÄ
33 Aarre 9/2022 METSÄ P irkanmaan Juupajoella sijaitsevalla Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla on legendaarinen maine. Rakennuksen elinkaareksi on arvioitu 150 vuotta. Parhaillaan Hyytiälässä on menossa metsänharvennukseen liittyvä hiilinielututkimus. Metsässä kulkee kaapeleita sinne tänne. ”CLT-puuelementteihin on jo talotehtaalla asennettu antureita, jotka mittaavat lämpötilaa ja ilman kosteutta. Ensi vuoden alussa valmistuvan investoinnin kustannusarvio on kuusi miljoonaa euroa. Tiedepolulta metsätietoa Viime vuonna metsäasema rakensi uuden tiedepolun koululaisille ja metsänomistajille. Rakennuskin tutkii Reilut 20 henkilöä ympärivuotisesti työllistävällä tutkimusasemalla on menossa iso investointi. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelijat jatkaTiedepolkuun kannattaa tutustua ajan kanssa.. ”SMEAR-tutkimus tunnetaan ympäri maailman. Korkein ilmakehää mittaava masto kohoaa 128 metriin. Harvennuksesta lyhyt notkahdus Viiden hehtaarin laajuinen SMEAR-tutkimusmetsikkö männikköisellä mäellä tekee vaikutuksen. Kun kerran tutkimusasemalla ollaan, uudesta puurakennuksesta tulee tutkimuskohde, Living Lab. Hyytiälän lisäksi SMEAR-mittausasemia on kolmessa muussa paikassa: Helsingin Kumpulassa, Itä-Lapin Värriössä ja Puijon tornissa Kuopiossa. Antti Uotila kertoo, että mittausantureita on asennettu CLT-elementteihin jo talotehtaalla. ”Kolmen kilometrin mittaisella polulla on 18 metsänhoitoon, metsäekologiaan ja ilmakehätutkimukseen liittyvää kohdetta. Maassa ja puissa on kaasunvaihtoa ja yhteyttämistä mittaavia laitteita ja antureita. Rakennus mahdollistaa rakennetun ympäristön kestävyys-, ilmastoja hyvinvointivaikutusten monitieteisen tutkimuksen”, Uotila selostaa. Eläimet eivät ole aiheuttaneet harmia tutkimuslaitteille. Metsäylioppilaat vuosikurssista toiseen ovat oppineet ”Hyden” kenttäjaksoilla hoitamaan metsiä käytännössä. Opastauluissa kerrotaan, millaisia hoitotöitä kyseisellä kohteella on tehty ja miksi”, Antti Uotila kertoo. Uuden päärakennuksen sisäilmamittauksista saadaan jatkossa paljon mielenkiintoista tietoa puurakentamisesta. ”Harvensimme 60-vuotiaan tutkimusmetsikön kaksi vuotta sitten. Kun rakennus valmistuu, sisätiloihin asennetaan myös hiukkasia ja kaasuja mittaavia laitteita. Muutama vuosi sitten Yhdysvaltain avaruustutkimuslaitos Nasa toi tutkimuskonttinsa tänne kahdeksaksi kuukaudeksi”, kertoo tutkimusaseman johtaja Antti Uotila. Satunnaisia kulkijoita ei juuri ole, eivätkä ihme kyllä eläimetkään ole hajottaneet mittauslaitteita tai kaapeleita”, Uotila sanoo. Tietoa on tarjolla niin paljon, että suosittelemme jakamaan tiedepolkuun tutustumisen kahdelle päivälle.” Myös pidempi visiitti Hyytiälään onnistuu jatkossa, sillä uudisrakennuksessa olevia majoitustiloja vuokrataan ja ravintola palveluita tarjotaan myös ulkopuolisille. Terpeenit yhtyvät ilmakehässä jo oleviin yhdisteisiin ja synnyttävät aerosolipartikkeleita. Tiilinen ruokalaja asuntolarakennus korvataan puusta rakennettavalla päärakennuksella. Erityisesti mäntymetsistä erittyy ilmaan runsaasti terpeenejä. Suunnittelun ja toteutuksen tavoitteena on ollut laadukas ja elinkaareltaan pitkäikäinen, kestävän kehityksen periaatteiden mukainen puurakennus. Jo 1990-luvulla huomattiin, että hiilensidonnan lisäksi metsillä on toinenkin ilmakehän lämpenemistä hidastava ominaisuus. Tällä hetkellä Hyytiälän vanhin rakennus on 110 vuoden ikäinen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kakkosharvennuksen aiheuttama hiilinielun pieni notkahdus kestäisi vain kaksi vuotta. Partikkelit muodostavat pilvipisaroita ja pilviä, jotka vähentävät ilmakehää lämmittävää auringon säteilyä. Meillä käy paljon kansainvälisiä vieraita. Nyt seuraamme, kuinka harventaminen vaikuttaa hiilidioksidin sidontaan. Viime vuosina asema on noussut uuteen kukoistukseen ilmakehän muutoksia seuraavan SMEAR-tutkimuksen (Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations) ansiosta. Tutkimusmetsikössä saa liikkua vain puisia käytäviä pitkin. Sen jälkeen hiilen sidonta palaa harvennusta edeltäneelle tasolle”, Uotila kertoo havainnoista. ”Sijaintimme täällä Juupajoella metsien keskellä on hyvä. ”Polkua ei ole viitoitettu, vaan kulkijat etsivät kohteet suunnistamalla paperisen tai digitaalisen kartan avulla. Ihmisten kulkeminen on rajoitettu puisille käytäville
SMEAR-tutkimusmetsikössä olevat kammiot mittaavat maasta ja pintakasvillisuudesta haihtuvien kaasujen määrää. Kannattaa kuitenkin seurata lounaisrannikolla esiintyvän etelänversosurman yleistymistä. Hyytiälän lähellä on kaksi tutkimussuota, Siikaneva ja Lakkasuo. Seuraavana kesänä opiskelijat viettävät Hyytiälässä kaksi kuukautta tutustuen metsänhoitoon – ja tietysti myös toisiinsa. Se iskee kuivilla paikoilla kasvaviin, stressaantuneisiin männiköihin”, Uotila varoittaa. Ensimmäinen viikko on opintojen aloitussyksynä. Lisää metsätuhoja luvassa Antti Uotila on itsekin metsänomistaja ja vuonna 1991 väitellyt metsäpatologi. Ohjelmaan kuuluu jopa kenttäsahausta. Herkimmät mittarit rekisteröivät jopa sen, että puu laihtuu päivisin ja lihoo öisin. Myös okakaarnakuoriainen lisääntyy kovaa vauhtia. ”Kirjanpainaja ei ole ainoa meillä lisääntyvä tuholainen. ”Sienitauteja on esiintynyt kuivina kesinä melko vähän. Aseman lähistöllä olevissa metsissä jokainen puu on numeroitu, ja niiden kasvua seurataan vuosittain, joskus jopa päivittäin. Lakkasuosta puolet on ojitettu ja puolet ojittamatta. Ilmastonmuutos tuo uusia riskejä metsien kasvulle. Pisin seurantajakso on vuonna 1935 perustetusta Hyytiälän muistometsiköstä. Aarre 9/2022. Mittauksista käyvät hyvin ilmi soiden ilmaan päästämät metaanija hiilidioksidikaasut. Tiedepolun taulussa kerrotaan, millaisia hoitotoimia vuonna 2005 istutetulla kohteella on tehty ja mitä on tulossa. Jokainen opiskelijaryhmä pääsee miettimään, kuinka tukkipuusta saadaan mahdollisimman hyvä hyötysuhde. Opinto-ohjelmaan kuuluu kymmenen viikon jakso Hyytiälässä. Pitkät seurantajaksot Hyytiälän tutkimusaseman yli 110-vuotisen historian hyvänä puolena on se, että metsissä ja soilla sijaitsevilta koealoilta saadaan pitkät seurantajaksot. Sahaaminen tapahtuu Hyytiälän omalla kenttä sirkkelillä. Kuivat kesät lisännevät myös kuusikoiden maannousemasientä, sillä kuivuudesta kärsivä juuristo ei pysty puolustautumaan patogeeneja vastaan.” Tutkimusavustaja Sirpa Rantanen tarkastaa Hitumökissä hiukkasmittauslaitteiden kaasuvirtauksia. Asemalla on käytössään tutkimustarkoituksiin noin 2 000 hehtaaria Metsähallituksen omistamia metsiä. Tutkimuksissa mitataan myös soiden päästöjä. Vuonna 1995 alkaneet ilmakehämittaukset kertovat, että ilman hiilidioksidipitoisuus on 27 vuodessa noussut 350:stä nykyiseen 420 millilitraan kuutiometrissä (ppm). 34 Aarre 9/2022 METSÄ METSÄNTUTKIMUS vat edelleen kenttäkurssejaan. Hän seuraa edelleen tarkasti kasvitautien ja tuholaisten esiintymistä ja lisääntymistä suomalaisissa metsissä
1. VIIME VOITTAJAT AARRE 7/22:N kiinnostavin juttu -äänestyksen voitti artikkeli Erämaan sydämessä. ?Vastasi odotuksiani . KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. Aarre 9?/?2022 VAKIOT 35. . Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita kirjapalkinto. Metsänomistajan työt ja työkalut -kirja opastaa metsän töihin vuodenkierron mukaan. Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä kirjaa. Aarre 9/2022 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 15.11.2022 mennessä ja osallistu arvontaan. ?Irtonumeron ostaja . ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. ?Tilaajan perheenjäsen . Fiskars All Steel -kattilan voitti arvonnassa itselleen Pertti Ahonen, Vuokatti. 020 413 2277 (ark. ?Olen . VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. 3. ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Yhden palkinnon arvo on 25 e. ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. Voit postittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoitettua postia. ?Aarre-lehden kestotilaaja . Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. VASTAA NÄIN LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute TAI VOIT POSTITTAA kyselylomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. . Varusta kuori kirjepostimerkillä. ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Kaikki, mitä ehdit tehdä metsäsi eteen, todennäköisesti parantaa metsätaloutesi kannattavuutta, oli se sitten töiden suunnittelua ja tilaamista tai varsinaista metsätyötä. ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Varusta kuori kirjeposti merkillä. ?Muu lukija 2. 8–21)
”Nuorille suun nattuun viestintään ja toimintaan menee lähes kolmannes apurahoistamme.” METSÄVAIKUTTAJA ”Pienelläteolla onisovaikutus” Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson kannustaa lahjoittamaan osan puu kauppatulosta metsä alan toiminta edellytysten varmistamiseen. Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja 15.3.2022 alkaen, sitä ennen Metsäteollisuus ry:n viestintäasiantuntija Parasta metsässä. 38-vuotias metsänhoitaja ja maa talousja metsätieteiden maisteri Helsingistä Työ. Aarre 9/2022 Koululaistoimintaa Fredrikson pitää keskeisenä osana metsäalan toimintaedel lytysten varmistamisessa. Martta Fredrikson Tausta. Rauha METSÄ 36. Teksti MARKKUPULKKINEN Kuva MARIAMIKLAS KUKA
Nykyisessä toimintaympäristössä korostuu Metsäsäätiön rooli alaa yhdistävänä toimijana. Kuljetusapurahaa myönnettiin tänä vuonna yläkouluille myös FinnMetko-messuille osallistumiseen. Suomessa on osattu hoitaa ja käyttää metsiä fiksusti, ja samaa linjaa haluan edistää jatkossakin. Rahoitamme tällä hetkellä kahta professuuria. Tutkimuspuolen rahoituskohteena meillä on erityisesti metsäalan sosiaalinen ja taloudellinen tutkimus. Millaista palautetta saitte EUpäättäjille suunnatusta Päättäjien Metsäakatemiasta. Osuus nousi jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Rahoitamme erityisesti koululaisiin, päättäjiin ja vaikuttajiin suuntautuvaa viestintää, joka laajasti ottaen on metsätalouden toimintaedellytysten turvaamista. Viime keväänä Metsävisaan osallistui 20 000 yläkoululaista. Metsäalalla tarvitaan päivänpolttavien aiheiden yläpuolella tapahtuvaa kehittämistyötä. Pari viikkoa sitten olin Kirkkonummella kiertämässä luontopolkua erään koulutuspäivän yhteydessä. Hyvä esimerkki rahoitettavasta tapahtumasta on pääkaupunkiseudun koululaisten metsäviikko. Mikä on parasta työssäsi. Tavoitteenamme on myös puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön edistäminen sekä alan sosiaalisen ja taloudellisen tutkimuksen tukeminen. Toinen on Helsingin yliopiston metsäteknologian professuuri ja toinen Vaasan yliopiston puurakentamisen liiketoiminnan professuuri. Viime vuonna noin joka kolmannesta puukaupasta maksettiin menekinedistämismaksu. Akatemia on sisältänyt luentoja sekä vierailuja metsiin ja tuotantolaitoksille. Saimme akatemiasta hyvää palautetta. On paljon tehtävää, jotta EU:ssa ymmärrettäisiin paremmin pohjoismaista metsien käyttöä. Ensimmäinen akatemia järjestettiin Suomessa ja toinen viime kesänä Ruotsissa. Millaisilla tavoilla viette metsätietoutta koululaisille. Metsistämme löytyy paljon mahdollisuuksia ja ratkaisuja ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa ja fossiilisten raaka-aineiden korvaamisessa. Esimerkiksi nyt Saimaan alueen maakunnissa on menossa keräys, jolla tuetaan Suomen Metsämuseo Luston puukorjausrakentamista. Osallistujat pitivät sen antia hyödyllisenä, ja heistä oli tärkeää päästä vaihtamaan näkemyksiä ja lisäämään ymmärrystä metsäasioista. Kun metsänomistaja rastittaa puukauppasopimuksessa kohdan, jossa hän kertoo haluavansa maksaa pystykaupoistaan 0,2 prosentin osuuden Metsäsäätiölle, puuta ostava taho sitoutuu maksamaan Metsäsäätiölle saman summan. Esimerkiksi laaja, suomalaista metsänomistusta selvittänyt Metsänomistaja 2020 -tutkimus toteutettiin osittain meidän rahoituksellamme. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä teit siellä. Menekinedistämismaksuista on kertynyt vuosittain noin 1,8–1,9 miljoonaa euroa. Useimmiten rahaa haetaan johonkin isompaan tutkimushankkeeseen, jossa on mukana useita tutkijoita. Tykkään Metsäsäätiön toimintakentän laajuudesta ja siitä, että säätiö toimii koko metsäalan puolesta. Säätiöillä yleisesti ottaen on yhteiskunnassa iso rooli mahdollistajina. Millaisille tutkimushankkeille myönnätte apurahoja ja ketkä niitä hakevat. Metsäsäätiön apurahat mahdollistavat monenlaista pitkäjänteistä toimintaa, jonka vaikuttavuus ei välttämättä ole heti mitattavissa. Onko EU:n ajamissa ilmasto tavoitteissa hyviä puolia Suomen metsätalouden ja teollisuuden kannalta. Akatemiaa on pilotoitu EU-päättäjille nyt kaksi kertaa. Teemme kovasti töitä sen eteen, että Metsäsäätiö ja säätiön rahoittamat projektit tunnettaisiin paremmin ja että mahdollisimman moni haluaisi lahjoittaa pienen osan puukauppasummasta säätiölle. Miksi metsänomistajan kannattaisi luovuttaa osa puukauppatulostaan Metsäsäätiölle vapaaehtoisen menekinedistämismaksun muodossa. Kuinka suuri osa metsän omistajista maksaa tuon maksun puukaupan yhteydessä. Joskus myös yksittäiset tutkijat hakevat ja saavat meiltä apurahan. Toivomme tietysti, että professuureista tulisi lahjoitusrahoituksen jälkeen yliopiston omalla rahoituksella toimivia. 37 Aarre 9/2022 METSÄ Millä mielellä otit vastaan Euroopan parlamentin päätöksen siitä, että kaikkea harvennuspuuta ja hakkuu tähteitä ei enää laskettaisi mukaan uusiutuvan energian tavoitteeseen. Millaisia asioita Metsäsäätiö painottaa toiminnassaan. Järjestämme silloin tällöin myös alueellisia keräyksiä. Tuemme esimerkiksi vuosittaisen Metsävisan järjestämistä. Viime vuonna jaoimme yhteensä 1,6 miljoonaa euroa apurahoja. Hankintakaupoissa menekinedistämismaksu on 0,1 prosenttia puukauppasummasta. On ylipäätään hyvä tavoite pyrkiä eroon fossiilitaloudesta. Tämä on yksi keino varmistaa oman elinkeinon toimintaedellytykset jatkossakin. Säätiö toimii koko metsäalan puolesta.. Lapsille ja nuorille suunnattava viestintä ja toiminta muodostaa lähes 30 prosenttia jaetuista apurahoista. Lisäksi myönnämme kouluille kuljetusapurahoja metsäaiheisten retkien järjestämiseen. Kun osallistuu yhteiseen pottiin, saa aikaan paljon enemmän kuin yksittäisellä lahjoituksella. Olemme tosiaan rahoittaneet Suomen Metsäyhdistyksen toteuttamaa EU-päättäjien Metsäakatemiaa. Rahoitamme myös 4H-järjestön metsäretkiä ja kuudesluokkalaisille suunnattua Yrityskylä-toimintaa. Mihin tarvitaan Suomen Metsäsäätiötä. Vapaaehtoinen menekinedistämismaksu on Suomen Metsäsäätiön pääasiallinen rahoituslähde. Euroopan unionista tulee paljon metsien käyttöön liittyvää sääntelyä. Tuemme ja painotamme sitä, että tutkimusten tuloksista viestitään tehokkaasti. Fossiilipohjaisista tuotteista luopuminen luo paljon uutta tilaa puun käytölle esimerkiksi puurakentamisessa ja monissa kuluttajatuotteissa. 35 osanottajan joukossa on ollut edustajia EU-jäsenmaista, Euroopan parlamentin ja komission pääosastoilta, tutkimuspuolelta ja järjestöistä. Pääsen näkemään metsäalaa laajasti ja tekemään yhteistyötä yli toimialarajojen. Pienellä teolla voi olla iso vaikutus ja merkitys, kun sen kohdentaa oikein
Kun isä ja Urho lähtivät viemään ensimmäisiä kuormia, ajoi Urho heti ojaan. päivänä marraskuuta 1939, niin kuin muistetaan. Urho alkoi apumieheksi, ja koko homma alkoi sujua paremmin. Olihan Urho paljon minua vahvempi tukkia kääntämään. Naapurikylässä Hirvijoen Hannulassa tuli tilalle sukupolvenvaihdos ja siellä alkoivat kovat metsänhakkuut. Kaupan saanut metsäfirma alkoi värvätä lähiseudun metsämiehiä ja hevosmiehiä talkoisiin. Itse hän oli synnyttänyt Ukko-pojan pari kuukautta aiemmin. Isän avustuksella siitä selvittiin. Kun he sitten saapuivat takaisin metsään, isäni sanoi, että on parempi kun vaihdetaan ajomiestä. Opettaja tuli itkien luokkahuoneeseen ja sanoi, että saatte lähteä kotiin. Sota kesti 105 päivää, niin kuin tiedetään. LEO RAUTANEN PUSULA. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN Kuvitus AINO SAARIKIVI Metsätöissä välirauhan talvena T alvisota alkoi 30. Meitä oli viisi poikaa isiensä apulaisina metsätöissä. Koulu jatkui taas seuraavana päivänä. Koska meiltä oli vain kolme kilometriä matkaa plaanipaikalle jokirantaan, isäni innostui asiasta. Kaatureilla oli tinkinä sata tukkia päivässä. 38 Aarre 9/2022 METSÄ Miesten töissä Metsätöihin ovat Suomessa joutuneet jo pikkupojat voimiensa mukaan. Silloin vielä kaadettiin rungot kahden miehen vedettävällä justeerilla, katkaistiin pokasahalla ja kirveellä karsittiin. Opettajan nimi oli Ellen Savolainen, ja hän meni vuonna 1939 naimisiin Koisjärven osuuskaupan hoitajan Aatami Kiviharjun kanssa. päivänä marraskuuta opettaja kuunteli radiota, ja sieltä ilmoitettiin, että Neuvostoliitto on hyökännyt Suomeen. Meni se kesä 1940, tuli uusi kouluvuosi ja sitten alkoivat taas tukkikaupat käymään. Ennen kuin he pääsivät jokirantaan, ajoi Urho toisen kerran ojaan. Opettaja oli järjestänyt meille hiihtolomaviikon siksi ajaksi. Silloin 30. Hän palkkasi Myllykosken Urhon toiseksi ajomieheksi, ja minun piti toimia apumiehenä. Minä olin tuolloin 11-vuotias. Kirjoittajat muistelevat vuosikymmenten takaisia kokemuksiaan. Minä olin aloittanut koulunkäynnin elokuussa 1936
Mahtoikohan se ensimmäinen metsäpäivä isäni kanssa antaa kipinän tälle, että muutaman hehtaarin metsätilallamme haluan olla apuna metsän puille. Siihen aikaan pöllit kuorittiin metsässä, ja siinä työssä jouduin olemaan apuna veljelleni kuorimalla ”vasikoita”, niitä metrin mittaisia pikkupöllejä. ILKKA HOSIKE VAMPULA M aalaistalon pojan piti osallistua kaikkeen työhön. Isä sahasi puun poikki, ja puun kaaduttua siitä ei näkynyt kuin viiva hangessa. Tuosta on aikaa kohta 60 vuotta. Muistelen, että se oli kuusentaimikko, jossa oli siellä täällä isoja koivuja. Mietin, että tuommoisen voisin ostaa metsätöistä saamillani palkkarahoilla sitten isompana. Miesten mennessä kuormantekoon jäin ihailemaan repsikan kuusiaidan taakse jättämää apumoottoripolkupyörää. KOTIMETSISTÄ MYYTIIN joskus myös halkoja, ja halkokuormat tehtiin käsin kuorma-auton lavalle. Tähänkään työhön en harmikseni kelvannut avuksi. Metsikkö oli sekaisen, jopa pelottavan näköinen. Jo ennen polttopuutalkoita kävin sahaamassa tiksahalla rankojen latvoista polttopuita. Eipä niitä taida paperitehtaat ottaa enää vastaan, ja metsissä kuoriminen on loppunut jo ajat sitten. Ensimmäiset muistoni metsätöistä ovat ajalta, jolloin en ollut kovin vanha vesseli. Oli kevättalvinen pakkaspäivä, kun lähdimme puiden hakuun. Nykyään motot ja ajokoneet tekevät tuon työn, ja hyvä niin. TAPANI HIMOLA KEMI Ujostutti tuollainen kehuminen.. Toki sillä oli työllistävä vaikutus, kun moottorisahat olivat vielä silloin harvinaisia. Työ kesti useita päiviä, ja naapuristakin oli porukkaa auttelemassa. Tullessamme hämärästä metsästä kirkkaaseen auringonpaisteeseen lumi häikäisi silmiä. Minun roolini tässä hommassa noin 8-vuotiaana oli se, että kiinnitin tukkisakset tukin päähän ja velipoika sitten traktorilla veti tukin lanssiin. Nykyisinkin muistelen tuota aikaa, kun keväisin hanget hohtavat. Klapien kantaminen oli tylsää hommaa. 39 Aarre 9/2022 METSÄ Apuna metsän puille Kevättalven hangissa O lin 10-vuotiaana isäni Alpon mukana metsätöissä talvella 1966–67, jolloin lunta oli todella paljon. Ei minusta ollut vielä kovin paljon apua, mutta auttamisen intoa riitti. Sieltä hangen sisältä katkottiin puu, ja isäni vahvana miehenä nosteli tukkeja rekeen. Siellä tukit myöhemmin mitattiin ja merkittiin ostajan ja myyjän yhteistyössä. Isäni sanoi, että kyllä se sitten lähtee jatkamaan, kun on huilannut tarpeeksi. Matkan aikana hevonen seisahtui pari kertaa. Niille retkille minä en koskaan kelvannut avuksi. Kun puut olivat kyydissä, kuormaa lähdettiin viemään Vinkinmäen sankan metsän kautta ja Soinilan peltoaukean halki Loimijoen rantaan. Se taisi olla viimeinen uitto Loimijoella. OLTIIN OMAVARAISIA, sillä talven lämpö löytyi aina omasta metsästä. Isä otti mukaansa kaarisahan ja kirveen. Sain olla keväällä mukana tukkien uittamisessa jokeen. Muistan isäni kertoneen, että pikkupoikana hän oli tienannut pöllejä kuorimalla rahat Näpsä-merkkisen kameran ostoon. Työmatkamme suuntautui Pässimäen taakse, siis omaan metsäämme. Muistan vain isän kehuneen minua kovaksi työmieheksi kaupassa olleille. Ujostutti tuollainen kehuminen. Polttopuita tästä koivusta kaiketi tehtiin, ja itse yritin karsia koivun latvaosia. Lumien aikaan tehtiin varsinaiset metsätyöt, ja tukit piti saada tien varteen mitattaviksi. Luulisin olleeni noin viisivuotias, kun pääsin isän mukaan metsään. Ei ole tullut ostettua, ainakaan vielä. Tuolloin 60-luvun alussa iso osa maataloista lämmitettiin oman metsän puilla. Pajukoita ja taimikoita raivaten, oksia karsien ja lannoittaen auttelen puita kasvamaan varttuneiksi, hyvälaatuisiksi tukkipuiksi. Ainakin yksi sellainen koivu kaadettiin. Tukit laitettiin joen rantatörmälle siten, että ne saatiin kangettua jokeen, kun jäät olivat poissa. Hevonen oli pienikokoinen mutta voimakas. Halusin olla avuksi, ja olihan minua jo kehuttu kovaksi työmieheksi. Äitini ei tosin tuosta auttelemisesta pitänyt, kun saha useinkin karkaili sormilleni. Muistan, että kylällä oli polttopuutalkoitakin, talvella ajettiin hevosilla ja reellä polttopuita liiterin eteen. Isäni selitti, että kaadetaan tuo koivu tuosta pois, niin muut puut saavat tilaa kasvaa ja sitten ne kuuset kasvavat nopeasti. Kulkuvälineenä oli parireki, jota Vappu-hevonen veti. Hämärästi muistan, että kannoin omaa vesuria ja että isälläni oli kirves, pokasaha ja isot kintaat kädessä. Keväällä, ennen kuin lehmät päästettiin navetasta ulos laiduntamaan, polttopuurangat katkottiin, halottiin ja pinottiin liiteriin. Saksien kantaminen lumihangessa ei ollut minulle mieluista hommaa velipojan huutaessa ”hop hop” ja ”mikä maksaa”. Sitkeyttä tarvittiin runsaslumisessa metsässä ja erityisesti kääntöpaikalla, kun hevosesta näkyi vain hieman kaulaa ja päätä lumen keskeltä. Työn jälkeen mentiin kyläkauppaan, josta isä osti minulle limukkapullon ja itselleen kaljan. Seköhän se oli retken tavoite, en tiedä
SUOMEN KANSALLISMUSEO / YLEISETNOGRAFISET KOKOELMAT JUURET. Puisen kädensijan päässä on lovi, johon on rautanaulalla kiinnitetty metallinen terä. Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat SANNE KATAINEN / VM-ARKISTO, MUSEOVIRASTO, SUOMEN KANSALLISMUSEO ja VAPRIIKIN KUVA-ARKISTO Keruuseen oli omia erikoistyökalujaan, tässä pihkakoverrin eli koveli. Terä liikkuu ylös ja alas. Nälkävuosina pihka saattoi pelastaa kuolemalta. 40 Aarre 9/2022 JUURET PISARA PIHKAA, RAHTUNEN RAHAA Pihkalla herkuteltiin, hoidettiin haavat, rasvattiin saappaat ja tiivistettiin tynnyrit. Rahaksi pihka muuttui, kun siitä tehtiin hartsia ja tärpättiä
Jotta pysyisi hereillä Pihkaa pureskeltiin monesta syystä. 41 Aarre 9/2022 JUURET Metsänhoitaja Emil Vesterinen opastaa kahta koulu poikaa pihkan keräämisessä Helsingin Ruskeasuolla. Siksi ”pihka-aineet ovat puuaineen jälkeen tärkein metsästä saatava tuote”, väittää Harri Metsälä Pihka-kirjassaan. Pihkan keräämisen Karvonen oppi lapsena 1930-luvun Kuopiossa. Petäjästäkin saa pihkaa, mutta se tarttui enemmän hampaisiin eikä ollut muutenkaan niin hyvää [-].” Pihkaretkillään Kuopion tytöt jatkoivat pitkää perinnettä. ”Piti keksiä kaikenlaista, kun ei monellakaan ollut varaa ostaa karamelleja”, Hilja Karvonen muistelee kirjassa Kuusenkerkistä koivunmahlaan. Ihminen pysyi ankarissakin oloissa kelpoisena olemass olon kovaan taisteluun”, Vuorela selittää kirjassaan. OVASKAINEN / SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO / SUOMEN METSÄYHDISTYKSEN KOKOELMA T anssipaikan kuusikoista oli vaikea löytää pihkatippoja. ”Pojat keräsivät kumpikin 10 kiloa pihkaa päivässä ja ansaitsivat kumpikin nopeasti 90 mk”, kertoo Metsä taloudellisen Valistustoimiston alkuperäinen kuvateksti. Esi-isät huomasivat ehkä myös, että antibakteerinen pihka voi vaikuttaa hampaiden ja suun terveyteen ja yleiseen hyvinvointiin. Toiseksi tärkein metsäanti Pihkasta saadaan hartseja, tärpättejä ja rasvoja, joita voi käyttää moniin tuotteisiin painomustetta ja parfyymeja myöten. ”Meistä kuusenpihka oli siihen tarkoitukseen parasta. Kansatieteilijä Toivo Vuorela arvelee kirjassaan Suomalainen kansankulttuuri, että pihka tuntui nautinnolliselta ja virkistävältä. ”Monikäyttöistä pihka on ollut aina, jo ennen nykyaikaista kemianteollisuutta”, Erkki Laitinen sanoo.. Sitä pureskeltiin kuin purkkaa, jota ei kaupasta edes saanut. Niin tarkkaan nuoriso oli ne kerännyt purtavaksi. Esimerkiksi Ruotsin metsäsuomalaiset pureskelivat pihkamälliä, jotta he pysyivät hereillä pitkien kirkkosaarnojen ajan. ”Pihka taitaa olla Suomen vanhimpia nautintoaineita, sillä pihkamällejä hampaanpainanteineen on löytynyt kivikautisilta asuinpaikoilta”, kertoo historiantutkija ja tietokirjailija Erkki Laitinen. Tytöt menivät porukassa lähimetsään ja rapsuttivat puista pihkaa. ”Leuan puremalihakset pysyivät voimakkaina, sylkirauhasten vilkastunut eritys piristi ruoansulatustoimintaa
”Köyhään kotiinsa häntä turhaan vartoo nälkähinen vaimo lapsi-joukkoneen”, tamperelainen sanomalehti murehti tapausta. Ei ole sattumaa, että Suomen pihkatalouden huiput osuvat vaikeisiin aikoihin”, historiantutkija Laitinen huomauttaa. Hartsin vientipiikki, reilut 150 000 kiloa, oli vuosina 1865–66. Teksti lupasi, että vajaasta viidestä litrasta pihkaa syntyy reilut kaksi kiloa hartsia, ja neuvoi valmistusohjeet, joita jakoi myös lehdistö 1800-luvulla. Aikanaan pihkasta valmistettua hartsia käyttivät esimerkiksi panimot oluttynnyreiden tiivistämiseen ja pullonkorkkeihin. ”Etelä-Pohjanmaalla tärpättiä kuulemma tislattiin viinapannuissa, kun niiden käyttö kotipolttoon kiellettiin vuonna 1866”, Erkki Laitinen kertoo. Hartsireseptejä kotikeittoon Maalaisten tienestiksi pihkankeruuta suositeltiin almanakassa vuonna 1762. Talin ja pihkan liuoksessa kasteltiin kynttilöiden sydänlangat. 42 Aarre 9/2022 JUURET JUURET Nälkävuosina keruuryntäys Hartsia ja tärpättiä valmistettiin sekä teollisesti että kotioloissa. Paluumatkalla Tampereella hän hävisi korttipelissä rahansa, hevosensa ja tavaransa ja sai sakot uhkapelistä ja juopumuksesta. Sillä rasvattiin saappaat ja käsiteltiin kalaverkot. Yksi syy oli maalitärpätin kysynnän kasvu, kun rakennusten maalaaminen yleistyi”, Laitinen kertoo. Ensimmäinen pihkaryntäys oli nälkävuosina. ”Pihkan, hartsin ja tärpätin vienti alkoi lupaavasti mutta hiipui 1870-luvulla, koska markkinoille tuli halvempaa amerikkalaista pihkaa ja hartsia. SANNE KATAINEN / VM-ARKISTO. Hätää kärsivien pelastamiseksi senaatti lupasi vuonna 1868, että kruununmetsistä saa koota kuusenpihkaa erikseen osoitetuilta metsäpalstoilta. Pihkanokareet piti laittaa kiehuvaan veteen, kerätä pinnalle nouseva pihka kauhalla talteen, keittää se kokoon ja jäähdyttää tuohiropposissa kovaksi hartsiksi. Karkkulainen Vihtori Marjamäki muisteli 1960-luvulla murretutkijalle sota-ajan saippuankeittoa, jossa pataan laitettiin pihkaa sian ihran ja luitten kanssa. Suomessa keskityttiin tuottoisampaan tukkija tervakauppaan”, Laitinen toteaa. Pihka hoiti haavat ja hevosten kaviot. Jo rautakaudella Pohjoismaissa tiivistettiin pihkalla puuastioiden ja veneiden saumoja. ”Pihkankeruu oli yksi vähäväkisten selviytymiskeinoista. ”Pihkasta tuli 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Suomessa käypää kauppatavaraa. ”Ja voi ku siittä tuli valkosta saippuaa! Mutta pihkaa tartti ollav vaan enneku se tuli hyvvää.” ”Pihkaa käytettiin myös kärpäspapereihin ja liimoihin. Pihkasta tehty tärpätti oli maalien, lakkojen ja vernissojen ainesosa”, Laitinen luettelee. ”Tätä pihcaa löytyy jocapaicasa yldäkylläisesti ja taitaan kootta huokiasti, cusa Kustaa Vesala näyttää vuonna 1947 Lapualla, miten pihkan keruuväline haimaa käytetään. Puhtaanakaan ei pysytty ilman pihkaa. mändyja cuusi-metzää on”, almanakka innosti. TOIVO VUORELA / MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA Pihkan keruu on hidasta työtä, mutta yksin jatko sodan vuosina pihkaa raaputettiin ja valutettiin talkoilla miljoonia kiloja. Ulkomaille pihkaa vietiin Suomesta huippuvuonna 1877 yli 370 000 kiloa. Hartsia lienee valmistanut itse myös se Kauhajoen torppari, joka vuonna 1866 myi Helsingissä hartsia ja osti tuloilla jauhoja
Kuvateksti kertoo, että ”reipas tyttö keräsi 15 kiloa pihkaa eräänä lupapäivänä” eli koulun lomapäivänä. Valtion Pihkaja tervakonttori julisti vuonna 1918 keruun sopivan varsinkin vaimoväelle ja tanakammille lapsille, kunhan näitä perinpohjin neuvottaisiin ja asiantuntevasti valvottaisiin. Yksistään vuoden 1943 Nuorten talkoot -järjestön kampanjoissa kerättiin melkein 350 000 kiloa pihkaa. Keruu lisääntyi myös vuoden 1918 sisällissodan ja 1940-luvun jatkosodan aikaan, kun teollisuus tarvitsi pihkahartsia paperin liima-aineeksi mutta levottomissa oloissa sitä ei saatu ulkomailta. Vähitellen pihkaa kerättiin lähinnä kotitarpeiksi. Kotirintaman ratkaiseva merkitys (Readme.fi 2020) Riina Karvonen: Kuusenkerkistä koivunmahlaan. ”Talkoisiin valjastettiin myös kansakoulut kaupunkikouluja myöten. VAPRIIKIN KUVA-ARKISTO. 43 Aarre 9/2022 JUURET LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Jussi-Pekka Alander: Kansa sodassa. Lisäansioita omasta metsästä (Tapio 2022) Erkki Laitinen: Pihka pula-aikojen apuneuvona. ”Enin osa meidän maan laiskoja vätkylötä tulee siitä syystä, että lapsia aikaisin ei harjoiteta työhön”, patisti Oulun WiikkoSanomat jo vuonna 1853 nuorisoa tienaamaan pihkan keruulla. Tärpättiä sen sijaan valmistui selluloosan oheistuotteena niin paljon, että 1910-luvulla tärpätin vienti Suomesta ylitti tuonnin nelinkertaisesti. SUOMEN KANSALLISMUSEO / YLEISETNOGRAFISET KOKOELMAT Suomen Retkeilymajajärjestö opastaa postikortillaan ”pulaajan retkeilyyn” vuonna 1943. ”Tehtiin koivusesta puusta semmonen terävä lusa, tommonen kaks tuumaa levvee, ja misä pihka oli – ku pihka on usein kuusen korossakin – niin sillä lusan kulmalla se irrotettiin ja purotettiin johonkin astiaan”, Vihtori Marjamäki muisteli keräysretkiä. Teoksessa ihminen ja metsä 2 – kohtaamisia arjen historiassa (Metsäkustannus 2012) Harri Metsälä: Pihka (Kustantajat Sarmala 2001) Toivo Vuorela: Suomalainen kansankulttuuri (WSOY 1977) Ensimmäinen pihkaryntäys oli juuri 1860-luvun nälkävuosina. TOIVO VUORELA / MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA Eri puolilla havumetsävyöhykettä kehitettiin hieman erinäköisiä työkaluja pihkan keruuseen. ”Yhdestä sellukattilasta saatiin enemmän tärpättiä kuin koko talonpoikaisesta tärpätintuotannosta oli ennen saatu. Siitä ei enää ollut tulonlähteeksi.” Lasten ja naisten työtä Ahkerimmiksi pihkankerääjiksi Erkki Laitinen arvelee lapsia, joiden piti tehdä oma osansa perheen elatukseksi. ”Talkoilla kerättyä pihkaa on täytynyt sotavuosina kertyä yhteensä miljoonia kiloja”, Erkki Laitinen laskee. Jatkosodan aikana sotilaat havaitsivat Itä-Karjalan metsissä selviä jälkiä pihkankeruusta. Monille kaupunkilaislapsille ja -nuorille pihkankeruu oli ensikosketus metsä työhön.” Usein pihkaa keräsivät naiset ja lapset, mutta se sopi myös vanhojen miesten metsätyöksi. Todelliset keruukykynsä alaikäiset näyttivät jatkosodan ajan kansantalkoissa, joihin kannustettiin niin kotikuin sotarintamaa. Tuon ajan arkistovalokuvassa partiolaistyttö irrottaa pihkaa puukolla paperipussiin
Lasinen pöytälevy on tilattava lasiliikkeestä erikseen. Kuvassa ruokapöytä, jonka materiaalit maksavat noin 130 euroa. Männyn luonne oksineen kaikkineen saa nyt näkyä. 1970–80-luvulla mäntyä käytettiin sisustuksessa runsaasti, kunnes kellastuvat kalusteet saivat väistyä ja puupinnat maalattiin piiloon. K-Raudan ja Ainoakodin Villa Aallon sisustuksessa oli käytetty erilaisia puuelementtejä, kuten puurimaseiniä. Mäntyä käytetään muun muassa lattioissa sekä lämpökäsiteltynä paneelina saunoissa. Naantalin Asuntomessuilla nähtiin paljon puuta. Asuinviihtyvyyteen satsataan nyt entistä enemmän”, toteaa sisustusarkkitehti SIO ja idaDesign Oy:n toimitusjohtaja Ida Pihlajaniemi, joka tekee tiiminsä kanssa asiakaslähtöistä sisustusja tilasuunnittelua. Pihlajaniemi iloitsee siitä, että mänty on nosteessa ja että sitä käytetään uudella tavalla. Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat VALMISTAJAT M äntypinnat ja mäntykalusteet tekevät paluuta suomalaisiin koteihin. Tällä hetkellä paneeliseinät sekä rimaseinät ja -katot ovat haluttuja. SISUSTUS 44 PUU Aarre 9/2022. ”Luonnonmateriaalit ovat aina olleet terveellistä asumista tukevia valintoja. Kohteessa olivat esillä Tapio Anttilan tee itse -malliston kalusteet. Puun suosio sisustusmateriaalina on kasvanut, ja kotimaista puuta on hyvin tarjolla lattia-, seinäja kattomateriaaleiksi. Männyn paluu Kotimainen mänty kiinnostaa taas sisustusmateriaalina. Selvä trendi on myös se, että vanhoilla kesämökeillä mäntypaneloinnit halutaan säilyttää
Ne tehdään puupaloista, jotka liimataan yhteen. Kuvassa 1003 Hans Pendant, hinta 1 100 e. Oksaisuus saa tuotteessa näkyä, jos se siihen sopii. Näissäkään huonekaluissa oksanjälkiä ei piiloteta. ”Osittain se on seurausta kotimaisten materiaalien käytön lisääntymisestä rakentamisessa ja sisustuksessa. Oksaisuus saa näkyä Kodin sisustuksessa puu saa nyt näyttää puulta. Keltaisuutta ehkäistään mattapintaisella öljyvahalla. Tarvikelistat ja ohjeet Anttilan suunnittelemiin huonekaluihin on julkaistu K-Raudan verkkosivuilla, josta myös kaikki tarvittavat materiaalit voi ostaa. Tuoli 400 e. Elokuussa Vaarnii julkaisi valaisinsarjan, joka valmistetaan mäntyviilusta. LISÄTIETOJA k-rauta.fi, lundia.fi, vaarnii.com Mänty saa näyttää männyltä. Meidän asiakkaamme ovat tietoisia kulutusvalinnoistaan. Tapio Anttilan mallistossa on ruokapöytä, sohvapöytä, sivu pöytä, sänky ja säilytyslaatikot. Isona toimijana haluamme nostaa valinnoillamme kotimaisia suunnittelijoita ja suomalaisen puun arvostusta”, kertoo K-Raudan Brand Director Tarja Viilola. Suomalaisia koteja yli 70 vuotta sisustanut huonekaluvalmistaja Lundia on käyttänyt suomalaista mäntyä aina. ”Tavoitteenamme on valmistaa omaleimaisia mutta yksinkertaisia kalusteita, jotka kestävät sukupolvien ajan”, Miklu Silvanto sanoo. Pöydästä on kaksi kokoa, hinta 1 800–2 000 e. Silti Lundiallakin on pantu merkille, että viime vuosien aikana männyn maine on kohentunut. Kuvassa sivu pöytä, jonka materiaalit maksavat noin 100 euroa. Hiilineutraalius, kotimaisuus ja kestävä kehitys ovat arvoja, joita halutaan tukea omilla sisustusratkaisuilla”, Pihlajaniemi pohtii. Ruokapöytä ja ruokapöydän tuolit ovat ensimmäisestä mallistosta. Malliston päämateriaali on kotimaisesta männystä valmistettu liimapuulevy. 45 Aarre 9/2022 PUU Lundia Classic -sarjan osat valmistetaan kotimaisesta männystä. ”Haluamme rohkaista itse tekemiseen ja antaa kotimaisen designin kaikkien saataville. ”Se on meidän toiminnan ydin”, kehityspäällikkö Iiris Hollo sanoo. Vaarniin sivupöytä toimii myös jakkarana, 1 250 e. Kuvan tv-taso rottinkiovilla 2 191 e. Lundia Classicin idea on siinä, että kalusteita voi muokata muuttuvien tarpeiden mukaan. Myös mänty. Samoista osista saa koottua esimerkiksi kirjahyllyn, työ pisteen ja vaatekaapin. ”Luonnonväristen osien menekki on kasvanut muutaman parin vuoden ajan, ja kasvua tulee näiden osien kohdalla edelleen.” Vaarnii-huonekalubrändin keväällä 2021 perustaneet Antti Hirvonen ja Miklu Silvanto sanovat haluavansa nostaa kotimaisen männyn arvostusta. Norppakeinu on tämän syksyn uutuus, 950 e.. K-Rauta lanseerasi kesällä huonekalumuotoilija Tapio Anttilan suunnitteleman tee itse -huonekalumalliston. Vaarniin ensimmäisen malliston jykeväpiirteiset kalusteet on valmistettu suomalaisesta luonnonvärisestä männystä
Välillä koko porukka lähtee ”kesämökille” eli pihalla komeilevaan hirsisaunaan. Puoliso Juho halusi hirsiseinistä tummasävyiset. Kodikas hirsitalo Teksti HANNA VILO | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ PUUTALO. Muhkean kulmasohvan värin valitsi Emma, joka pitää vaaleista sävyistä. 46 Aarre 9/2022 PUU Rauman Voiluodolla Hallion perhe nauttii hirsitalonsa hyvästä hengestä
Täällä asuvat Raumalainen Hallion perhe: Emma, 36, Juho, 36, ja lapset Eino, 10, Eevi, 8, ja Elli, 3 Rauman Voiluodolla sijaitseva hirsitalo on valmistunut vuonna 2017, samoin pihalla oleva saunamökki Talon asuinpinta-ala 220 neliö metriä ja ympärillä on noin 5 000 neliömetrin tontti 47 PUU Aarre 9/2022. PUUTALO Eevi, Emma, Elli, Eino ja Juho Hallio viettävät yhteistä aikaa leikkien ja lekotellen. Puinen keinuhevonen on yksi Ellin lempileluista
Hirsi on elävä materiaali, joka luo tunnelmaa. 48 Aarre 9/2022 PUU Eino tykkää rakennella legoilla ja on Rauman Lukon innokas fani. Puunkorjuuyritystä pyörittävälle Juholle oli selvää, että materiaalina piti olla puu. ”Kun talo oli saatu suunniteltua, asiat lähtivät liikkeelle nopeasti. ”Minulle oli itsestään selvää, että haluan jäädä Voiluodolle. Perheen keskimmäinen lapsi Eevi pitää äitinsä tavoin kauniista esineistä. Se oli mahdollista ison tontin ansiosta. Talon isännälle Juho Halliolle maisema on tuttu lapsuudesta lähtien. ”Minulla oli jo pitkään ollut haaveissa hirsitalo. Näin jälkeenpäin ajateltuna emme kyllä täysin ymmärtäneet, millainen urakka meitä odotti”, Juho kertoo. Juho asensi itse maalämmön keruukentän viereiseen peltoon. Tämä on ainoa paikka, joka tuntuu kodilta.” Hirttä sen olla pitää Ajatusta omasta talosta Juho ja hänen vaimonsa Emma Hallio kypsyttelivät kolmisen vuotta. Yhdessä he rakensivat lähes koko talon. Hänen lapsuudenkotinsa, voiluotolainen viljatila, sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä. Jotta talo saatiin sopimaan mäen päällä olevalle tontille, malliin piti tehdä muutoksia. Työpäivän jälkeen Juho puski iltaisin töitä kelkkailuvarusteissa otsalampun valossa. Nuorempana asuin vähän aikaa Raumalla, mutta halusin takaisin. ”Kaverini osasi onneksi aina korjata jäljet, jos minulta oli jotain mennyt vikaan.” Rakennustöissä oli avuksi myös Voiluodon kylän erinomainen talkoohenki. Jos joku tarvitsee remonteissa tai muutoissa apua, lähdemme porukalla auttamaan.” Käytännölliset ratkaisut Hirsi ja puupinta ovat pääosassa myös kodin sisällä. Vähän matkan päässä olevalla Pyhärannantiellä kulkee silloin tällöin auto, mutta suurimman osan ajasta on täysin hiljaista. Ensin piti löytää sopiva tontti ja sen jälkeen päättää, millainen talosta tulisi. Pakkastalvi yllätti Lapsesta lähtien kotitilansa rakennustöihin osallistunut Juho päätti tehdä talon pohjatyöt yksin. Esimerkiksi talon tasakerta rakennettiin puolessatoista päivässä talkoissa, joihin osallistui kahdeksan paikallista miestä. Viihtyisyyden lisäksi kahden pienen lapsen vanhemmille oli tärkeää myös käytänPUUTALO Tumma hirsitalo istuu loistavasti kallioiselle ja metsäiselle tontille. ”Puumateriaalit tuovat sisälle lämmintä kodikkuutta”, Emma sanoo. Koristevalot ja -verho luovat hänen huoneeseensa kodikasta tunnelmaa.. ”Rakennushommien jälkeen piti pärjätä neljän tunnin yöunilla. Muun muassa etuoven paikkaa muutettiin, sillä muuten taloon olisi pitänyt kulkea takapihan kautta. Aika kova rutistus se oli muutaman kuukauden aikana”, Juho myöntää. Talon pystytysvaiheessa hän sai onneksi avukseen kirvesmieskaverinsa Marko Miettisen. Talon lämmitysmuodoksi he valitsivat maalämmön sen helppouden ja edullisuuden takia. Jos jokin menee pieleen, sitä voi aina työstää uudelleen.” Vaihtoehtoja vertailtuaan Juho ja Emma päättivät valita Mammuttihirren hirsitalon. Pystytolpat ovat massiivipuuta. Ympärillä levittäytyy peltoa ja metsää. R annikolla tuulee lähes aina, ja mustan hirsitalon terassilla se tuntuu vienona tuulenvireenä. Pulmatilanteissa hän etsi apua netin rakennusvideoista. Lisäksi puuta on helppo käsitellä. Seinämateriaaliksi Emma ja Juho valitsivat hirsipaneelin. ”Meillä on oma WhatsApp-rinki, jossa viestittelemme asioista. Haasteita toi poikkeuksellisen kylmä talvi
Eino ja Eevi käyvät taksilla koulussa muutaman kymmenen kilometrin päässä Unajassa, kuopus Elli on äidin kanssa vielä päivisin kotona. Onneksi hän oli jo vuosia kerännyt huonekaluja ja koriste-esineitä muun muassa sukulaisten ullakoilta ja huutokaupoista. Vanhempien makuuhuoneen yöpöydät Juho on nikkaroinut itse laudoista, jotka ovat peräisin 1700-luvulla rakennetusta viljasiilosta.. Einon huoneessa oleva vihreä arkku on Juhon isän koulussa tekemä ja peräisin Juhon lapsuudenkodista. ”Sotkua tulee jatkuvasti, mehut ja vedet kaatuvat lattialle. Elämä on löytänyt kotoisat arjen rutiinit. Emma pitää vaaleista ja Juho tummista sävyistä, joten molempia löytyy kodin sisältä sopivassa suhteessa. Emman ja Juhon makuuhuoneessa olevan vanhan kehdon Juhon vanhemmat antoivat lahjaksi, kun perheen esikoinen syntyi. Jos olen törmännyt johonkin kivaan ja se on ollut sopivan hintainen, se on lähtenyt mukaan.” Uudet hankinnat sopivat perintöaarteisiin täydellisesti. Pöydän ympärillä olevat peltijakkarat Emma maalasi itse. Eevin puusängyn Emman Amerikan-sukulainen on tuonut aikoinaan Suomeen, ja myös Emma on nukkunut siinä pienenä. Halliot halusivat pöydän, jonka ympärille mahtuisi iso liuta lasten synttärivieraita ja jouluna koko lähisuku. Omaan makuuhuoneeseensa Emma ja Juho halusivat hillittyä harmoniaa. Värimaailman suhteen vanhemmat tekivät kompromissin. Kaikkien materiaalien pitää kestää elämää ja kulutusta”, Emma jatkaa. Kun koko perhe on koolla, olohuoneen suuresta televisiosta katsotaan yhdessä esimerkiksi Possea tai Vain elämää -ohjelmaa. Esimerkiksi Puustellin keittiön kaapit ja työtasot ovat vaaleita, kun taas keittiön pöytä ja seinät ovat tummanruskeita. ”Mutta iskän lempiohjelma on Late Lammas”, Eevi paljastaa. Esimerkiksi keittiön suuri, haavasta tehty ruokapöytä on hankittu uutena. Pääsiäisenä 2017 Emma, Juho ja siihen aikaan 4-vuotias Eino ja 2-vuotias Eevi pääsivät muuttamaan uuteen kotiin. ”Ympärillä oleva tila ja ilmavuus tuntui aivan ihanalta vanhan kotimme ahtauden jälkeen”, Emma kertoo. Keittiöön hän halusi mahdollisimman helppohoitoisia pintoja, jotta lasten ei tarvitse liikaa varoa tekemisiään. Siksi jokaiseen huoneeseen riitti jokin erityinen aarre. 49 Aarre 9/2022 PUU nöllisyys ja helppohoitoisuus. Lasten piti saada ajella leikkimopoillaan vapaasti ilman jatkuvaa varomista. Olohuoneen seinällä oleva taulu on vanhasta vilja-aitasta löytynyt tukkimiehen kirjanpito, johon on aikanaan merkitty viljasäkkejä. Puusängyssä nukkuu Elli-kuopus. Kodin sisustaminen jäi pitkälti Emman tehtäväksi. Lisäksi olen kierrellyt kirpputoreja. Saunatelkkari oli Uudet hankinnat sopivat perintö aarteisiin. ”Alun perin ne olivat punaiset, mutta maalasin ne hopeanvärisiksi, jotta ne sopisivat sisustukseen paremmin.” Telkkari myös saunassa Uudessa kodissa perhe on ehtinyt myös kasvaa, sillä kolme vuotta sitten Eino ja Eevi saivat pikkusiskon. Emma tekee lähes kaikki perheen keittiö työt. Sisustuksen aarteita Kahden vuoden rakennusurakan loppuminen tuntui Emmasta ja Juhosta helpottavalta. ”Olemme olleet onnekkaita, kun olemme saaneet sukulaisilta paljon huonekaluja. Lattiamateriaaliksi Emma ja Juho päätyivät valitsemaan Puustellin vinyylikorkkilattian. Olohuoneen lisäksi televisio löytyy myös vanhempien makuuhuoneesta, Einon huoneesta – ja sisäsaunasta
Emma kutsuu ulkosaunaa perheen ”kesämökiksi”. Säännöt perheen junioreille ovat kuitenkin tiukat: paljuun saa hyppiä, mutta porealtaaseen ei. Talvisin pelaamme lautapelejä keittiön pöydän ääressä.” Mitkä ovat seuraavat kunnostuskohteenne. 50 Aarre 9/2022 PUU Juhon keksintö, koska hän halusi yhdistää kaksi harrastustaan, elokuvien katsomisen ja saunomisen. Siihen on aikanaan merkitty viljasäkkien määriä.. ”Esimerkiksi rappusten ikkuna on aivan hölmössä paikassa. Se pitää paikkansa, huoltotöitä riittää aina”, Juho jatkaa. Tukkimiehen kirjan pito on peräisin vanhasta viljaaitasta vuodelta 1911. Äidin leipoma mustikka piirakka maistuu koko perheelle. Lapset rakastavat pulikoimista. Talon sisäsauna ja poreallas lämpiävät sähköllä, palju ja ulkosauna oman metsän puilla. ”Tila ja ilmavuus. Juho tuumii, että jos hän aloittaisi kaiken alusta, hän tekisi monta asiaa eri tavalla. Se vaatii paljon kunnossapitoa, kuten säännöllistä maalaamista. Myös piha on aina kesken, mutta yritän joka vuosi istuttaa jotain uutta. Koulu päivän jälkeen Eino ja Eevi kokoontuvat äidin, isän ja Ellin kanssa syömään mustikka piirakkaa keittiön pöydän ääreen. Samalla vaihdetaan kuulumiset. ”Rakennusmestari aikanaan sanoi, että hirsitalo ei ole laiskan ihmisen talo. ”Tykkään puutarhasta ja keittiöstä. Keväällä ja kesällä illat kuluvat ulkona puutarhaa kuoputtaessa. Arkisin lämpiää sisäsauna, mutta viikonloppuisin nautitaan ulkona olevasta hirsisaunasta. Rakennuksen ulkopuolella on sekä palju että poreallas, joista molemmat ovat ahkerassa käytössä. ”Maalaamisen tarvetta on aina. Miedossa lämmössä on mukava rentoutua ja katsella elokuvia.” Viikonloppuisin ”kesämökille” Saunominen on koko perheen rakas harrastus. ”Ulkosaunaan meneminen tuntuu aivan samalta kuin kesämökille meno. Ulkona puhaltaa rannikon tuuli, mutta sisällä on lämmintä. Lapsilla on tilaa leikkiä sekä yläettä alakerrassa. Valitettavasti peurat ja jänikset käyvät syömässä istutukset.” PUUTALO Keittiön peltijakkarat Emma maa lasi hopean värisiksi. Emma halusi mah dollisimman suuren ruokapöydän, jotta sen ympärillä mah tuvat jouluaterialle kaikki läheiset. ”Television takana kulkee ilmanvaihtokanavia, ja sen päällä on lämpölasi. Voimme myös järjestää juhlia, joihin mahtuvat kaikki lasten kaverit.” Mitkä ovat lempipaikkojasi. Ohjeet rakentamiseen hän löysi netistä. Mutta rakennusvaiheessa ei vain voi ottaa kaikkea huomioon.” Hirsitalossa on omat haasteensa. Kun saunassa on 70 astetta tai yli, lasi ei mene huuruun. Huoltotöitä riittää Vuosien mittaan hirsitalo on tullut tuttuakin tutummaksi. Koko talo täytyy kohta maalata uudelleen. Saunominen on kuin pieni loma, joka vie ajatukset arjesta pois”, Emma kertoo. Siitä huolimatta koti on kaikille rakas, epätäydellisenäkin juuri täydellinen. Se on Juhon hirsirakentamiseen perehtyneen työntekijän Juha Kiurun taidonnäyte, joka valmistui samoihin aikoihin talon kanssa. 3 x kotirauha EMMA HALLIO, mikä kodissanne on parasta
Jos Halliot aloittaisivat rakentamisen alusta, he rakentaisivat avoinna olevan osan umpeen, jotta aulatila saataisiin parempaan käyttöön.. Vasemmalla katoksen suojassa on puulla lämmitettävä palju ja oikealla poreallas. Seinälle ripustetut trofeet ovat muistoja hänen nuoruutensa metsästysharrastuksesta. Pihalla sijaitsee Hallioiden ”kesämökki” puusaunoineen. Yläkerran aulassa on Emman tietokonepiste. 51 Aarre 9/2022 PUU Pitkiä päiviä puunkorjuuyrityksessään tekevä Juho tykkää rentoutua iltaisin katselemalla elokuvia. Saunamökki on ennen kaikkea Juhon mielipaikka
PIHAPIIRIN ELÄMÄÄ 52 Aarre 9/2022 LUONTO. 52 Aarre 9/2022 LUONTO Metsäpäästäisen näkö on huono, mutta sen pitkissä viiksikarvoissa on herkkä tuntoaisti
Vaikka emme näe niitä juuri koskaan, tiedämme niiden elävän elämäänsä kasvillisuuden ja piharakennusten kätköissä. KULUU REILU VARTTI, ennen kuin eläin tulee taas esiin. Se seisoo paikoillaan ja haistelee kuono puolelta toiselle taipuillen. Sen kallo ja aivot pienenevät, ja se lyhenee selkärangan välilevyjen kutistumisen takia. Sitten näkösälle tulee kokonainen päästäinen, häntineen parin tulitikun mittainen pikkuruinen nisäkäs, jota nokkahiireksikin on kutsuttu. Sillä on varmaan kannon uumenissa pesä, jossa se viipyy muutaman minuutin, tulee sitten esiin ja häipyy taas varvikon kätköihin. Mietin pieniä nisäkkäitä, joita pihapiirissämme elää kymmenittäin: hiiriä, myyriä ja päästäisiä. Sitten taitaa olla kunnon ruokalevon aika, sillä eläin jää koloonsa pitemmäksi toviksi. Koon ja näin ollen myös painon väheneminen merkitsevät pienempää ravinnontarvetta ja hitusen helpompaa elämää routivan maan ja lumen väliin jäävässä tilassa, jossa se talvensa viettää. Kesän yltäkylläisyydessä ravintoa riittää, mutta nyt edessä on varautuminen talveen, josta selviytymiseen päästäisellä on oma, aivan erityinen keinonsa: se kutistuu. Sen mentyä murskaan pari maapähkinää kannon kupeeseen. Tätä jatkuu, kunnes pieninkin murunen oli syöty. Päästäisten elintoiminnot ovat nopeita, pienimmillä lajeilla sydän lyö toista tuhatta kertaa minuutissa. Se on varsin yleinen ja kilpailee metsämyyrän kanssa maamme runsaslukuisimman nisäkkään tittelistä. Sen elämä rytmittyy lyhyisiin ruokailujaksoihin ja vielä lyhyempiin lepotaukoihin, jotka seuraavat toisiaan yötä päivää. Kiihkeä elämä vaatii paljon energiaa.. Korkeintaan puolentoista vuoden mittainen, kiihkeärytminen elämä vaatii paljon energiaa, joten ruokaa kuluu jopa yli eläimen painon verran vuorokaudessa. Kannossa on onkalo, jonka perältä johtaa kolo sen sisuksiin. Linnut rääkyvät jossain kauempana, ja istuskelen jakkaralla mietteissäni. Muutaman minuutin kuluttua esiin työntyy pitkä, kärsämäinen ja komeilla viiksillä varustettu kuono. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO O len Puolen hehtaarin metsässä valokuvaamassa närhiä, jotka syksy tuo aina pihaamme. Palatessaan päästäinen pysähtyy murujen kohdalla, haistelee niitä ja ottaa yhden hampaisiinsa. Se on yksi kuudesta päästäislajistamme ja esiintyy mitä moninaisimmissa ympäristöissä pelloilta ja soilta tuntureille ja metsiin. Katselen ottamiani kuvia kameran näytöltä ja päädyn määrittämään eläimen metsäpäästäiseksi. Ne ovat yksi rengas monimuotoisuuden ketjussa, jota yritämme pihassamme vaalia. 53 Aarre 9/2022 LUONTO PÄÄSTÄISEN SYYSKIIREET Tämänvuotisessa sarjassaan Heikki Willamo tarkkailee luonnon vuodenkiertoa omassa pihapiirissään Uudellamaalla. Kuulen rapinaa, käännän päätäni ja näen vilahduksen jostain pienestä, joka katoaa lahokannon taakse. Pitempää taukoa se ei ruuanetsinnän lomassa voi pitääkään. Se katoaa koloonsa mutta ilmestyy hetken kuluttua hakemaan uutta. Odotan puolisen tuntia, mutta se ei enää ilmesty näkösälle. Siirrän jakkaran lähemmäs ja jään odottamaan. Sitten se pinkaisee liikkeelle, kipittää maatuneen puun kylkeä ja katoaa mustikanvarpujen sekaan. Todettuaan pähkinäpaikan tyhjäksi päästäinen katoaa puuvajan alle. Eläin toimii hajuja kuuloaistiensa sekä herkkien viiksikarvojensa varassa, minkä lisäksi sillä on jonkinlainen kyky kaikuluodata maaston muotoja ja yksityiskohtia. Ne kuuluvat hyönteissyöjien lahkoon mutta ovat ravinnonkäytössään varsin monipuolisia. Siellä se rapistelee siristen muutaman kerran korkealla äänellään. Selkärangattomat muodostavat perustan, mutta ruokalistalle kuuluu kaikenlaista siemenistä raatoihin. PÄÄSTÄISET OVAT kummallisia eläimiä. HETKEN KULUTTUA päästäinen palaa samaa reittiä, jota oli mennytkin, ja katoaa koloonsa
54 Aarre 9/2022 HYVINVOINTI Nuotiopaikasta on iloa paitsi työnteon tauoilla myös sienija marjaretkillä sekä metsästys reissuilla. 54 Aarre 9/2022 HYVINVOINTI Tulisijat metsään. Tai muuten vain metsässä käydessä. METSÄKEITTIÖ AARRE KOKEILU KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Makkaraa ja lettuja Juttuun liittyvällä videolla kokeilemme eri tulisijoja ja keittimiä metsässä
K ahvinkeitto nuotio tulilla ei kuulu ura kalla työtä painavan metsurin arkeen. Syksyllä lämpö voi hieman houkutella hirvikärpäsiä. Puukahvainen koukkutanko kahvipannulle 64 cm. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA NUOTIOTELINE HAGHUS FIREPLACE SET HINTA: 49,90 e MITAT: Kaksiosainen, maahan upotet tava pystytolppa 120 cm. Tuli paikkoja voi olla useampi kin eri puolilla metsää. Paino 3,9 kg. Yk sin kahvittelevalle ja perhekäyttöön. Loimuava nuotio tuli luo tunnelmaa, ja samalla voi keittää kahvia, paistaa makkaraa tai tehdä jotain muuta helposti valmistettavaa ruokaa. Nuotiolla hiillostettua makkaraa ei voi kehua terveelliseksi, mutta hyvältä se maistuu kuu mana sinapin kanssa. Puukah vainen paistoteline 77 cm, halkaisija 34 cm. Työnteon tauolla vilu yllättää nopeasti, mutta nuotion lämmössä ei palele. Teräs on ikuista. ARVIO: Yksinkertainen ja tukeva nuotioteline, jossa on hyvät säädöt. Kokeilimme erilaisia kuumentami sen keinoja metsän omistajan metsä keittiöön. 55 Aarre 9/2022 HYVINVOINTI Kahvinkeitto ja ruuan valmistus muokkaavat metsätyön luonnetta elämyksellisempään suuntaan. Sii hen tärvääntyisi liikaa aikaa ja vaivaa. Kiviringin teko ja nuotio telineen pystytys käyvät käden käänteessä. Istuimeksi käy myös reppujakkara. Tulipaikka tien päähän Helpointa puuhastelu nuotiolla on silloin, kun rakentaa metsäautotien varteen pysy vän tulipaikan. Perusrakenteita ovat kivirin ki nuotiolle ja pölkyt istuimiksi takapuolen alle. Nokipannukahvin tuoksusta nauttiva metsänomistaja näkee metsätyön eri kulmasta. Nuotiotelineen käyttökelpoisuus kasvaa, kun vaaka tasossa olevien tankojen korkeut ta voi säätää.. Kesällä avotuli – jos sen tohtii säiden ja palovaroitustilanteen puolesta sytyttää – karkottaa itikoita ja mäkäräisiä. Välipa lan valmistuksen ja syömisen ohessa suju vat myös sahan viilaus ja tankkaus. AARRE SUOSITUS: Helppokäyttöinen ja pitkäikäinen, voi jättää metsään. Puukahvat ja ritilä verkko kestävät pitempään, kun ne nostetaan paikoiltaan ja säilytetään nuotiopaikalla esi merkiksi pellin alla
Säätöä voi yleensä tehdä vaakaja pystysuunnassa. Suljetumman palotilan ansiosta kuumuus saadaan aikaan pienellä puumäärällä. Nuotioteline jäähtyy käytön jälkeen nopeasti. Paistinpannun säädettävä teline, leveys 21 cm. Siitä kopistetaan tuhkat, ja se taitetaan kuljetusasentoon.. Jalalliset nuotiotelineet Jalaksilla varustetuissa nuotiotelineissä nuotiota ei tehdä maahan vaan telineen päälle. Jalallinen nuotioteline kuluttaa vähän puita. Teräslaidat tehostavat kuumenemista. NUOTIOTELINE HAGHUS CAMP BOX HINTA: 149 e MITAT: Kuljetusasennossa 38 x 36 x 10 cm. ARVIO: Ruostumattomasta teräksestä valmistettu, kuljetusasennossa salkkumallinen, jalaksille avattava nuotioteline. Kuumuutta on helppo ohjailla säätämällä etäisyyttä liekkeihin tai hiilloksen. Haghus Camp Boxiin sisältyy varrellinen paistinpannu, jolla paistetaan kuvassa suppilovahveroita. Useimmissa on yksitai kaksiosainen tolppa, joka upotetaan nuotioringin reunaan maahan pystyyn. Sen voi pystyttää juuri sinne, missä kulloinkin sattuu olemaan. Ne ovat edullisia ja rakenteeltaan yksinkertaisia. Hiiligrillit toimivat samalla tavalla. Mukana taittuva, puukahvainen paistinpannu, pituus 60 cm, halkaisija 26 cm. Pystyputki tiukka, se vaati pientä hiomista. Pystytolppaan kiinnitetään vaakatasossa kääntyviä, nuotion päälle ulottuvia tankoja, joissa on yleensä koukku kahvipannulle sekä paistoritilä tai -parila. Alta osittain avoin tulipesä ritilällä ja sivutasot. Pannut ja kattilat saa yleensä sijoitettua lähelle tulta tai hiillosta. AARRE SUOSITUS: Helppokäyttöinen ja vähän puuta kuluttava nuotioteline pannulla paistettavan ruuan valmistukseen. Letut irtoavat pannusta paremmin, kun paistaa pienehköjä lettuja eikä pannu ole liian kuuma. Kahvipannu kuumentuu koukussa, ja paistettavat kypsyvät ritilän tai parilan päällä käsin kannattelematta. Kun kahvipannu viritetään lähelle palavia puita, vesi kiehuu nopeasti. Paino 8,2 kg. 56 Aarre 9/2022 HYVINVOINTI METSÄKEITTIÖ Varustelussa hypätään pykälä ylöspäin, kun nuotio varustetaan tankomallin paistoja keittotelineellä. Sopii metsäkokkailusta pitävälle ja lapsiperheille. Avattuna pituus 73 cm, korkeus 60 cm, leveys 36 cm. Koukkutanko kahvipannulle
Sahan tankkaustauolla ei kovin työläitä ruokia valmisteta. Kokonaisten klapien sijasta on parempi halkoa kukin klapi 5–10 osaan. Trangia on samantyyppinen keittoväline. Polttoaineena kaasu Jos metsässä haluaa keittää vain kahvit, kaasulla toimivalla retkikeittimellä se on nistuu vähemmällä työllä ja nopeammin kuin avotulta käyttäen. ARVIO: Polttimeen liitettävä 1,4 litran keittoastia, jossa eristys ja kansi. Retkikeittimen valtteja ovat nopeuden lisäksi keveys ja mahtuminen pieneen tilaan. 10 e), joka asetetaan polttimen päälle alustaksi kattiloille tai kahvija paistinpannulle (lisävarusteita). Kahvipannu kiehuu kesällä noin 10 minuutissa. Varusteena kuljetuspussi. Samalla keittoastialla voi keittää kahvit ja keitot. Metsänomistajalla on puuta yllin kyllin, eikä risukeittimen keveyskään ole iso etu, jos tuli tehdään metsätien varteen. Kyse on silloin metsäreis susta, jossa ruuanlaitto on osa vapaaajan viettoa, vaikka metsätöitä ehkä tehdäänkin. Metsästäjälle tai retkeilijälle, joka liik kuu metsäteitä etäämmällä, risukeitin voi olla sopiva väline aidon tulen tekoon pienimuotoisesti. Nettopainoltaan 230 gramman kaasu patruunalla keittää kahvit ja valmistaa ruuat kahdelle ainakin viisi kertaa. 57 Aarre 9/2022 HYVINVOINTI RETKIKEITIN HAGHUS T14 HINTA: 79,90 e + kaasupatruuna noin 5–9 e MITAT: Korkeus 34 cm, paino 826 g (molemmat täyden kaasupatruunan kanssa). Aikaa säästyy, kun polt topuiden sijasta risut riittävät. Avattuna 16 x 14 x 16 cm. Päälle voi asettaa myös pienen paistinpannun tai kattilan. Pikkuruinen risukeitin Risukeitin on hyvin pieni, teräksinen tuli sija. Risu keittimet painavat noin puolesta kilosta kiloon. Tuulella keitin on syytä suojata niin, ettei tuuli heikennä kuumentumista. Vasemmalla Haghusin pohjastaan lämpörivallinen kahvipannu, oikealla tavallinen. Kokeilussa olleella Haghus Camp Box nuotiotelineellä pais toimme muun muassa sieniä ja lettuja sekä lämmitimme voilla voideltuja ruisleipiä. Kevyt ja siisti ratkaisu kaikenlaiseen ruuanvalmistukseen. Tiivis liitos tehostaa kuumentumista ja veden kiehumista. Purettuna se mahtuu pie neen tilaan. Retkikeittimiin on saatavana monenlaisia kevyitä kattiloita ja paistinpannuja. Se toimii sekä perinteisellä spriipolttimella että kaasu ja monipolttoainepolttimella. RISUKEITIN HAGHUS (pieni) HINTA: 23,90 e MITAT: Kuljetusasennossa 16 x 14 x 2 cm. Keittoastian pohjassa kiehumista nopeuttavat rivat. Kaasuliekki ei likaa pannuja ja kat tiloita, mikä tekee kaasukeittimestä siistin käyttää. AARRE SUOSITUS: Kun kahvit tai kuuma ateria pitää valmistaa nopeasti. Risukeittimen alatasossa on ilmareikiä, ja risukeittimen käyttö rinnastetaan avo tulen tekoon. Klapikoon puita ei tarvita. Myös pannu kuumentuu ja keitto kiehuu vikkelästi. Rivallinen kiehuttaa vähän nopeammin. Keittämiseen ja paistamiseen riittävät kuivat alaoksat, puupalaset, kävyt ja risut. Tankkaus tauolla ei kovin työläitä ruokia valmisteta. Piezo-sytytys, mukana kolmijalka kaasupatruunaan. Se kootaan neljästä seinästä, pohjasta ja kansiosasta. ARVIO: Haghusin kahdesta risukeittimestä pienempi ja helpommin kasattava. Paino 481 g. Retkikeittimessä on saman valmistajan kiinni pyöräytettävä keittoastia. Yksin liikkuvalle tai perhekäyttöön. Tulen sää täminen on silloin helpompaa, ja tuli palaa tasai semmin. Haghusin vaihtoehtoja.. Risukeittimen uunimaisen umpinainen tila synnyttää pienellä tulella suuren kuumuuden. Lisävarusteena saatavissa adapteri (n. AARRE SUOSITUS: Ulkoilijalle ja retkeilijälle, joka haluaa tehdä tulet vain pieni muotoisesti. Jalallinen nuotioteline sopii tarkempaan ja monipuolisempaan ruuanlaittoon kuin yk sinkertainen tankoteline
Kahvijauhot mitataan suodatin osaan (vas.). Siksi aikaa kului vähän enemmän. Halutun lämpötilan voi säätää. Laite saavuttaa peräti -18 asteen kylmyyden vaikka kesäkuumassa autossa. Nopeutta korostaa se, että alku valmistelut ovat vähäiset ja helpot. LISÄTIETOJA Haghus, baits.fi, tokmanni.fi Makita, makita.fi AKKUKAHVINKEITIN MAKITA DCM501 HINTA: 149 e (ilman akkua ja laturia) MITAT: 14 x 21 x 23 cm. Vilkkuvalo kertoo, kun vesisäiliö on tyhjä ja kahvi valmista. Laite toimii myös auton tupakansytyttimestä. Nuotiolla nokipannussa minuutteja kului selvästi eniten, koska ensin pi tää tehdä nuotio. Kun hyvät tulet oli saatu loimuamaan, sama vesimäärä kiehui alle kymmenessä minuutissa. AARRE SUOSITUS: Mukava ja nopea vekotin sille, joka haluaa nauttia kahvinsa juuri keitetyn kuumana ja tuoreena esimerkiksi autolla, ulkona, metsässä tai rakennuksilla. Sillä irtosi kahvinkeiton nopeuskisan voitto. Helppous ja siisteys ovat tämänkin vekottimen valtteja. M akitan akkukahvinkeittimel lä valmistui yksi iso kupilli nen (240 ml) heti juotavissa olevaa kahvia vain viidessä minuutissa. Keittää kahvia 1 dl/1 Ah. Mukana on hyvä kannellinen alumiinimuki, johon kahvi lirisee, sekä mittalusikka. 58 Aarre 9/2022 HYVINVOINTI METSÄKEITTIÖ Kahvit akkusähköllä Akkukäyttöinen Makita-kahvinkeitin keittää yhden ison kupillisen (240 ml) kahvia kerrallaan. Sen toiminta on samantyyppistä. Parhaimmillaan yksin kulkevan käytössä. Makitan kylmäja lämpölaukku pitää ruuat taatusti kylminä myös helteillä. Talvella laukun voi vaihtaa pitämään lämmintä. Makita valmistaa myös akulla toimivaa 0,8 litran vedenkeitintä (199 e). Paino 2 137 g, kun akku 6,0 Ah 18 V. Kun metsänomistaja harrastaa ruuanvalmistusta metsässä, tuoreiden raaka-aineiden säilyttäminen on etenkin kesällä ongelma. Millä kahvit nopeimmin. Kun kahvit keitettiin kahdelle tai useammalle, retkikeitin oli nopein. Suodattimena toimii kestävä ja pestävä kiinteä nailonverkko irrotettavassa korissa. Kahvi lirisee alumiinimukiin, johon asetetaan keittämisen ajaksi reiällinen kansi. Tunnelmaltaan nokipannu arvioitiin yli voimaiseksi ykköseksi.. Kahvit voi keittää vaikka auton katolla. Vesisäiliö (240 ml) ja suodatinkori ovat irrotettavia ja helposti pestäviä. Mainitut hinnat eivät sisällä akkuja ja latureita. Sateella keitin on mainio, kahvit voi keittää vaikka auton sisällä tai farmarin takakontissa. Kahvin maku on hyvä ja laitteen käyttö helppoa. Retkikeitin kiehutti saman vesi määrän jopa nopeammin kuin Makita, mutta kahvi oli aluksi lähes kiehuvaa ja kahvinporojen piti antaa laskeutua keittoastian pohjalle. Asuntoautolla retkeillessä vedenkeittimellä kiehauttaa nopeasti vettä monenlaisiin tarpeisiin, vaikka iltateet. Pätevä ratkaisu pulmaan on Makitan akuilla toimiva 20 litran kylmäja lämpölaukku (819 e). ARVIO: Keittimessä on hyvä kantokahva, tai sen voi kuljettaa repussa, mutta kovin kauaksi autolta keitintä ei viitsi viedä. Akkukahvinkeitin, kahvipaketti ja vettä pullossa. Jos lämpötilaksi säädetään pari kolme astetta plussaa, akut kestävät pitkän päivän
Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/ palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 15.11.2022 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 9, PL 440, 00101 Helsinki. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Avain sanassa on kahdeksan kirjainta. 59 Aarre 9/2022 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 7/2022 voittajia: Heidi Behm, Espoo Ulla Kirmo, Kyröskoski Maritta Silvennoinen, Kintaus Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. 8–16). 020 413 2277 (ark. OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 9/2022. Ristikon 7/2022 ratkaisu: Avainsana: SAASTUTE Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruu tujen kirjaimista. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Ristikon 9/2022 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 11/2022
60 Aarre 9/2022 HYVINVOINTI Riistalihasta tai metsäsienistä syntyvät ruokaisat piirakat illanistujaisiin. VILLIRUOKA 60 Aarre 9/2022 HYVINVOINTI. Teksti, kuvat ja kuvausjärjestelyt MARI IKONEN Muhevat piirakat Tähteeksi jääneestä perunasoseesta saa maukkaan pohjan sienipiirakkaan, jossa maistuu myös nokkonen
Kuullota sipulija purjosilppua öljyssä miedolla lämmöllä. Vinkki! Voit käyttää myös rukiista tai kauraista valmistaikinaa (n. Lisää pannulle myös pieniksi paloitellut sienet, sekoittele hetki ja anna sitten täytteen hieman jäähtyä. Huuhdo ja silppua purjo. Sulata myös nokkossilppu, jos se on pakastettua. 61 Aarre 9/2022 HYVINVOINTI Metsäsieni-nokkospiirakka (6–8 VIIPALETTA) 100 g perunasosetta 100 g leivontamargariinia tai pehmeää voita 2 dl vehnäjauhoja 50 g juustoraastetta (esim. Nypi joukkoon kylmä voi, kunnes seos on murumaista. Kuullota sipulisilppua paistinpannulla öljyssä, lisää sitten peura-, paprikaja chilipaprikapalat ja sekoittele jonkin aikaa. Maukasta palvia 1 Monet metsästysseurat keräävät metsästyskauden peura saalistaan isomman erän lihaa ja vievät sen lihanjalostajalle, joka tekee lihasta riistamakkaroita ja palvi lihaa. 10 cm:n pätkä purjon valkoista osaa 2 rkl rypsiöljyä 2 dl kermaa 2 munaa 1 dl ryöpättyä, silputtua nokkosta 100 g juustoraastetta 1 tl suolaa 0,5 tl kuivattua timjamia 0,5 tl rouhittua viisipippuria Sekoita perunasose, rasva, jauhot ja juustoraaste käsin tasaiseksi taikinaksi. Esipaista pohjataikinaa 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Kuutioi tai suikaloi palvipeura, poista rasvakohdat. Pistele pohjataikinaa haarukalla ja paista pohjaa 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Levitä pinnalle juustoraastetta ja lopuksi tomaattiviipaleet tai -puolikkaat. punatai mustaleimaemmentalia) Täyte: 3 dl kypsennettyjä metsäsieniä (esim. Levitä esipaistetulle pohjalle peura-sipuli-paprikatäyte ja kaada päälle muna-kermaseos. Sekoita omassa kulhossaan kerma, munat, tomaattipyree ja mausteet. Punainen peurapiirakka (8 PALAA) 2 dl ruisjauhoja 1 dl vehnäjauhoja 0,5 tl suolaa 100 g kylmää voita pieninä kuutioina 2 rkl kylmää vettä Täyte: 300 g palvattua peuranlihaa 2 punasipulia 1 punainen paprika tai suippopaprika 1 mieto chilipalko 2 rkl rypsiöljyä 2–3 tomaattia tai 10 kirsikkatomaattia 3 dl kermaa 3 munaa 2 rkl tomaattipyreetä 1 tl kuivattua basilikaa tai kourallinen silputtua tuoretta basilikaa 0,5 tl rouhittua mustapippuria 0,5 tl suolaa 100 g voimakasta juustoraastetta Koristeeksi: basilikantai rucolanlehtiä Sekoita kulhossa jauhot ja suola. Jatka paistamista noin puoli tuntia, kunnes piirakka on kauniin kullanruskea. Sekoita nopeasti mukaan kylmä vesi. Painele taikina voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Peurapiirakka on tuhtia ja aavistuksen tulista. Rasvakohdat kannattaa leikellä pois. suppilovahveroa tai mustavahakasta) 2 sipulia n. Painele taikina pyöreän piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Suikaloi paprika ja chilipalko ja poista niistä siemenet. Sekoita keskenään kananmunat ja kerma, nokkossilppu, juustoraaste ja mausteet. Kuori ja silppua sipulit. Lisänä kannattaa tarjota raikasta salaattia. Kuori ja silppua punasipulit. Anna hetki jäähtyä ja koristele yrteillä. Nosta vuoka jääkaappiin siksi aikaa, kun valmistat täytteen. Laita vuoka jääkaappiin odottamaan. Vinkki! Nokkosen voi korvata pakastepinaatilla. Jos käytät pakastettuja sieniä, anna niiden sulaa ja purista niistä sitten ylimääräinen vesi pois. 400 g), jota löytyy kaupan pakastealtaasta.. Ripottele piirakkapohjalle sipuli-sienitäyte ja kaada päälle muna-kermatäyte. Se sopii leivän päälle, ja pienikin määrä antaa riistan makua piirakoihin, salaatteihin ja keittoihin. Viipaloi tomaatit tai halkaise kirsikkatomaatit. 3 Riistapalvi on usein hyvin suolaista, mikä kannattaa ottaa huomioon ruokia maustaessa. 2 Palvattu peura on tummaa, kiinteää ja voimakkaan makuista. Kypsennä piirakkaa vielä noin 30 minuuttia 200-asteisessa uunissa
Kun käytetään taulukkohintaa, pinta-alaltaan samankokoiset kiinteistöt ovat samanhintaisia puustosta riippumatta. ”Myös pankit voivat pyytää tila-arvion lainan vakuudeksi”, muistuttaa Suomen metsäkeskuksen metsätilarakenteen asiantuntija Sanna Peltola. Kokonaisarvon korjausta arvioidessaan metsäasiantuntija ottaa huomioon muun muassa tilan tiestön kunnon, taimikonhoitotarpeet, metsätuhot, vajaatuottoiset kuviot, maapohjan kivisyyden ja soistuneisuuden, puun metsäkuljetusmatkan sekä hallinnolliset kulut. Tällaisessa tapauksessa kannattaa harkita tila-arvion teettämistä.” Se, mikä luetaan pieneksi tai pienehköksi metsätilaksi, riippuu tilan maantieteellisestä sijainnista. Myynnin lisäksi tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi perunkirjoitus, sukupolvenvaihdos sekä avioero. Yli 30 %:n suuruisesta korjauksesta verottaja vaatii kirjallisen selvityksen. M etsätilan tilaarvio on asiakirja, joka kertoo tilan käyvän arvon eli sen rahasumman, jonka tilasta todennäköisesti saisi, jos sen myisi. ”Tuottoarvomenetelmää käytetään usein silloin, kun metsätila halutaan liittää osaksi yhteismetsää”, sanoo Peltola. 62 Aarre 9/2022 OMA TALOUS KÄYPÄÄN ARVOON Metsätilan arvonmääritys on ajankohtainen, kun tila vaihtaa omistajaa. Metsätilan arvonmäärityksen perusteella lasketaan maksettava perintövero, lahjavero, luovutusvoittovero ja varainsiirtovero. Lapissa kaikki alle 60 hehtaarin metsätilat kuuluvat ryhmään, Etelä-Suomessa raja on 15 hehtaaria. Maapohjan ja taimikoiden arvo sekä odotusarvokertoimet saadaan aluekohtaisista taulukoista tai laskentaohjelmista, ja puuston hakkuuarvon laskentaan käytetään aluekohtaisia keskihintoja. Tila-arvioita laativat metsänhoitoyhdistysten lisäksi HYVÄT NEUVOT Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvitus AINO SAARIKIVI metsäpalveluyritykset sekä metsäfirmat. Avioerotilanteessa tieto tilan arvosta tarvitaan ositusta varten. ”Summa-arvomenetelmä on selkeä ja luotettava arviointimenetelmä. Yleensä kokonaisarvon korjaus on 20– 30 prosenttia. Tila-arvio laaditaan useimmiten omistajanvaihdoksen yhteydessä. Arvot perustuvat maakunnallisiin, keskimääräisiin tilakauppahintoihin ja löytyvät Vero.fi-sivustolta kohdasta Varojen arvostaminen perintöja lahjaverotuksessa. Laskuritkin epätarkkoja Pankit ja metsäfirmat tarjoavat tilan arvon määritykseen laskureita, joissa tilan arvo mää. Subjektiivisesti arvioidaan ainoastaan kokonaisarvon korjaus”, Peltola kertoo. Usein arvio on tarpeen myös lainaneuvotteluissa. Täsmällisimmän tiedon tilan arvosta saa, jos tila-arvion teettää metsäammattilaisella. Kuitenkin juuri puuston määrä vaikuttaa tilan arvoon eniten. Summa-arvo on yleisin Yleisin tila-arvion laskentaan käytetty arviointimenetelmä on summa-arvomenetelmä. Arvioinnin lopuksi tehdään kiinteistökohtainen kokonaisarvon korjaus, jossa otetaan huomioon tilan arvoa alentavat tekijät. Siinä metsätilan arvo määritetään kuvioittain puuston, taimikoiden ja maapohjan arvojen sekä mahdollisen odotusarvon summana. Laskennallisten arvojen käyttäminen voi houkutella helppouden ja yksinkertaisuuden vuoksi, mutta on hyvä muistaa, että hintataulukot eivät ota huomioon sitä, minkälaista puustoa tilalla kasvaa. Verottajan taulukkoarvot Pienten ja pienehköjen metsätilojen kohdalla voidaan tilaarvion sijaan käyttää verottajan määrittämää metsämaan laskennallista arvoa. ”Jos tilalla on hiljattain tehty runsaasti hakkuita, taulukkoihin turvautuminen voi johtaa liian korkeaan hehtaarihintaan. Metsätilan arvon määritykseen voidaan käyttää myös tuottoarvomenetelmää, jossa tulevat puunmyyntitulot ja erilaiset kulut diskontataan nykyhetkeen
Kymmenen prosentin arviovirhe puuston tilavuudessa on vielä hyväksyttävän rajoissa. ”Oma näkemykseni on, että pari kolme vuotta vanhaa tila-arviota voi vielä käyttää, sillä metsän kasvu pystytään päivittämään siihen ohjelmistolla.” Alakanttiin ei kannata Voiko metsänomistaja luottaa saamansa tila-arvion laatuun. Mikäli tila-arvion on tehnyt metsäammattilainen ja laskelmat perustuvat maastokäyntiin, Peltolan mukaan kyllä voi. Tila-arviolle ei ole virallista voimassaoloaikaa. Myöskään laserkeilausaineisto ei ole absoluuttisen totuudenmukaista.” Sanna Peltola muistuttaa, että mahdollisimman tarkka tila-arvio on metsänomistajan etu. ”Tila-arvion puustotiedot ovat perinteisesti perustuneet relaskoopilla mitattuihin puuston pohjapinta-aloihin. Tila-arvion voi päivittää Tila-arvioiden hintahaitari on suuri, paristasadasta eurosta tuhansiin euroihin. fi-palvelussa puustotiedot on kerätty kaukokartoituksen avulla. Esimerkiksi ajantasaista metsäsuunnitelmaa voidaan käyttää pohjana tila-arvion laadinnassa”, Peltola vinkkaa. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa niille voi olla käyttöä. Epätarkkuuden vuoksi metsäammattilaiset eivät yleensä suosittele pika-arviota metsätilakaupan, perunkirjoituksen tai perinnönjaon pohjaksi. Vastikkeellisia luovutuksia voi joskus tapahtua myös avioerotilanteissa. JOS METSÄTILA luovutetaan vastikkeellisesti, tila-arvion voi vähentää luovutusvoitto verotuksessa osana hankintamenoon lisättäviä myyntikustannuksia. Metsäsuunnitelma sisältää käytännössä tilaarvion tiedot. Jos kuolinpesä sitten laittaa tilan myyntiin ja saa siitä huomattavasti enemmän kuin perukirjassa on arvioitu, veroseuraamukset voivat olla perillisten kannalta ikävät.” Pika-arvion saa parissa minuutissa. MIKÄLI TILA-ARVION on maksanut tilan ostaja, hän voi sisällyttää sen hankintamenoon, joka kerryttää metsävähennyspohjaa.. Vaikka laserkeilaus tuottaa tarkkaa tietoa varttuneista metsistä, taimikoiden osalta kaukokartoitustieto ei ole yhtä tarkkaa. Sen sijaan metsäsuunnitelman voi vähentää vuosi menona. ”Maastotyön tarvetta vähentää, jos arvion laatijalla on käytössään tuoretta metsävaratietoa. VEROVINKKI PELKÄN TILA-ARVION teettämisen kustannus ei ole juoksevassa tuloverotuksessa vähennys kelpoinen. Tätä ei missään nimessä kannata tehdä. Mitä pidempi aika on kulunut, sitä enemmän tilan arvokin on muuttunut. Nimensä mukaisesti pika-arvio on nopea. Maastokäynnin vaativan tilaarvion valmistuminen vie aikaa muutamasta viikosta pariin kuukauteen. Tämä ei tarkoita sitä, ettei kahden tila-arvion välillä voisi olla eroja. Laskuri käyttää arvion määritykseen pääasiassa Metsäkeskuksen ylläpitämää Metsään.fi-palvelua, josta se hakee tilan puustotiedot. Pika-arvio on edullinen, nopea ja kelpaa verottajalle, mutta arvion tarkkuudessa voi olla toivomisen varaa. Metsään. VASTIKKEETTOMISSA MUISSA omistajanvaihdoksissa, esimerkiksi lahjoituksissa, tilaarvion kustannuksia ei voi vähentää verotuksessa. Tiedot täytettyään metsänomistaja saa arvion sähköpostiinsa parissa minuutissa. 63 Aarre 9/2022 OMA TALOUS ritetään kiinteistötunnuksen perusteella. Lopullinen kustannus riippuu tilan koosta sekä siitä, minkä verran arvio vaatii maastotyötä. ”Toisinaan kuulee, että on pyydetty esimerkiksi perunkirjoituksen yhteydessä arvioimaan metsän arvo alakanttiin
Asiakasnumeron löydät tilaus laskulta, lehden takaa osoitetietojen yhteydestä tai soittamalla asiakas palveluun. Lue Aarteen näköislehteä millä tahansa laitteella selaimen kautta ilman erillistä sovellusta. Kiitos jo etukäteen. Ku va : Ha nsu La ita la Luo tunnukset ja varmista pääsy metsäsisältöihin! Jos sinulla on käyttäjätunnuksiin tai kirjautumiseen liittyviä ongelmia, saat niihin apua asiakaspalvelustamme viestimedia.fi/asiakaspalvelu. Kirjautuminen kannattaa Löydät Aarteen verkko sisällöt osoitteesta MT.FI/metsa. Antamasi sähköpostiosoite on jatkossa käyttäjätunnuksesi. 5 Saatuasi sähköpostivahvistuksen aktivoinnista voit kirjautua tunnuksillasi osoitteessa aarrelehti.fi ja osoitteessa MT.FI/metsa. koti M etsä Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 on monelle Pelastuskoira on eksyneen ystävä Pelastuskoirat toimivat poliisin ja muiden viranomaisten apuna kadonneiden henkilöiden etsinnöissä koko Suomen alueella. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 Lisätietoja: www.luonnonperintosaatio.fi Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 MobilePay-numero: 77220 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – Ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. 4 Hyväksy käyttö ehdot ja valitse Aktivoi tunnus. Pelastuskoirien koulutus tapahtuu kaikenlaisissa maasto-olosuhteissa. Tunnusten luontiin tarvitset vain asiakasnumeron ja postinumeron 1 Mene osoitteeseen viestimedia.fi/aktivointi 2 Kirjoita asiakasnumerosi ilman etunollia sekä posti numerosi ja valitse Jatka. Toivommekin maa-alueiden omistajilta myönteistä suhtautumista maastojen käyttöön koiria koulutettaessa ja testatessa niiden osaamistasoa. 3 Tarkista osoitetietosi, anna sähköposti osoitteesi ja määrittele haluamasi salasana. Jos olet tilannut Aarteen 29.3.2022 mennessä, luet MT Metsän verkkosisältöjä maksutta vuoden loppuun saakka. 64 Aarre 9/2022 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Tee muutoksia tilauksiisi liittyviin asioihin Omat tiedot -osiossa.
itselleni?. . lahjaksi alkaen. sähköpostilla . 12 kk 127,20 e . Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stim edia Oy Asia kas palv elu Tun nus 50 025 96 Info A2 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. 2022! Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. __?/?__?/ 20___ . Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakas palveluun. Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja etuja . tekstiviestillä. AARTEEN TILAUSLOMAKE . Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . Suosittelemme maksutonta e-laskua. Metsässä viihtyy myös kumppani Hanna Nohynek.. 6 kk 69,00 e . JY RK I LUU K K O NE N M ARI I KO N EN ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY VIIKOLLA 46 JOHANNES WIEHN Etämetsänomistaja muutti lähemmäs metsätilaansa Veikko Lamminaho kerää koristehavua myyntiin Mönkkäri ei ole metsässä turhake – esittelyssä uudet traktorimönkijät Riistaruokaa arkeen ja juhlaan Nikkaroi näyttävä kynttilälyhty Myrrysmies luotti eläimistä saatuihin taikakaluihin Mika Salminen peri isältään metsätilan Kouvolan Valkealassa. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. 65 Aarre 9/2022 VAKIOT PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 69,00 e • laskutusjakso 12 kk 127,20 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 e paperilaskulisä. seuraavasta numerosta?. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi. Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa
Nämä ovat erittäin hyviä ja kunnioitettavia tavoitteita, mutta niihin ei ole mahdollista päästä, jollei EU ala ottaa huomioon tiettyjä luonnontieteellisiä faktoja. Tundran ja taigan villihanhien syksyisestä muutosta Suomen kautta on tullut yksi maapallon suurimmista luonnonnäytelmistä. Lämpötilojen noustessa havupuiden pahimpien tuholaisten eli kaarnakuoriaisten aiheuttamat tuhot kasvavat ekspo nentiaalisesti. Se on kannustanut jäsenmaitaan lisäämään metsiensä pinta-alaa ja kullekin hehtaarille sitoutuneen hiilen määrää. Sama kohtalo odottaa näillä näkymin suurta osaa kaikista Kanadan, Yhdysvaltojen ja Euroopan havumetsistä. Asetelma on surkuhupaisa ja lannistava, enkä tiedä, mitä siitä pitäisi ajatella. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. Venäjä, toisin kuin EU, ei voisi tällä hetkellä vähempää välittää ilmastonmuutoksen torjunnasta ja metsien hiilinielujen kasvattamisesta. MUTTA MIKSI tundran ja taigan – molemmat ovat muuten alun perin suomalais-ugrilaisia sanoja – hanhet ovat alkaneet syksyisin parkkeerata Suomen pelloille ja järville. EU-maiden alueella on tällä hetkellä 44 miljoonaa hehtaaria vähemmän lehtimetsiä ja 63 miljoonaa hehtaaria enemmän havumetsiä kuin vuonna 1750. Tärkeimmille yöpymisjärville kerääntyi taas valtavia hanhimassoja. Tämä on ollut Venäjällä lainvastaista, mutta kukaan ei ole pystynyt valvomaan asiaan liittyvää lainsäädäntöä. SILTI METSIEN pinta-ala on viime vuosikymmeninä kasvanut Venäjällä enemmän kuin missään muussa maassa. Yli sata miljoonaa hehtaaria venäläisiä peltoja on muuttunut metsiksi – ja lehtipuut ovat totta kai yleensä ehtineet paikalle ensimmäisinä. Samasta syystä tundran ja taigan hanhien syksyiset pysähdyspaikat ovat alkaneet siirtyä Suomeen. Jopa Suomen leveysasteilla kannattaisi alkaa pikkuhiljaa lisätä lehtipuiden osuutta. EU haluaisi kasvattaa metsiensä hiilinielun vielä kaksi kertaa nykyistä suuremmaksi seuraavien viidenkymmenen vuoden aikana. RISTO ISOMÄKI Valkoposkihanhet sekä Venäjän ja EU:n hiilinielupolitiikka ISOMÄKI Metsät ovat vallanneet PohjoisVenäjän peltoaukeat.. Metsät poistavat ilmakehästä noin 10 prosenttia kaikista EU-maiden hiilipäästöistä. Pienempiä yöpymisparvia nähtiin paljon aiempaa laajemmalla alueella, yhteensä todennäköisesti sadoilla eri järvillä ja pelloilla. Suomen syksyisistä hanhikerääntymistä voisi tulla kotiplaneettamme suurin ornitologinen spektaakkeli. Peltojen metsittäminen ilman valtion lupaa on Venäjällä itse asiassa jopa kiellettyä, eikä lupaa ole helppo saada. Samalla, kun EU-maiden yhteenlaskettu metsäpinta-ala on kasvanut, lehtimetsien määrä on vähentynyt. Kaarnakuoriaisten takia eräiden Keski-Euroopan maiden metsät ovat jo muuttuneet hiilinieluista suurien hiili dioksidipäästöjen lähteiksi. Pohjois-Venäjällä kun ei enää ole tarpeeksi paljon laajoja, yhtenäisiä peltoaukeita. Entä jos sitä alettaisiin hyödyntää matkailun vetonaulaksi niin, että hanhia toisaalta peloteltaisiin ja toisaalta houkuteltaisiin tarkoituksella sellaisille yöpymisjärville ja ruokintapelloille, joilla ne eivät tuota kiusaa alueen asukkaille ja viljelijöille. Siksi Venäjän metsittyvät pellot tulevat varmaan jatkossakin poistamaan ilmasta paljon hiiltä. Valkoposkihanhien joukossa oli myös paljon metsäja tundrahanhia. Kun ihmiset ovat pakkautuneet kaupunkeihin, kukaan ei enää ole viljellyt peltoja ja metsät ovat vallanneet valtavia alueita. Kyse on tavallaan Venäjän virallisesta hiilinielupolitiikasta. Paikkoihin, joissa myös suuret matkailijamäärät voisivat tulla niitä ihailemaan. TÄMÄ ON ERITTÄIN paha virhe. Silloin, kun kaarnakuoriaiset ehtivät lisääntyä kolme kertaa saman kesän aikana, ne tappavat kaikki havupuut, eikä tätä voi estää millään tunnetulla keinolla. Tarkemmin sanottuna siitä, että kukaan Venäjällä ei kiinnitä siihen mitään huomiota. EU:n metsäpinta-ala onkin kasvanut peräti 43 prosentilla. Aarre 9/2022 VAKIOT 66 P ohjois-Venäjällä pesivät valkoposkihanhet pysähtyivät jälleen suurin joukoin Suomeen syksyisen muuttomatkansa varrella. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Miksi niiden syksyiset levähdysja ruokailupaikat ovat siirtyneet rajan tälle puolelle. Euroopan unioni on pyrkinyt aktiivisesti lisäämään hiilinielujaan
Country 700 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7 m nostaa 3,5 m 1120 kg. Kysy niin teen tarjouksen. Myös muita malleja ja myytävänä nosturi tai vaunu. K437 Leveys 1.9 m paino 3500 kg nosturin ulottuvuus 5.5 m KATSO K437 HAKKUUVID EO NETTIKONEESTA! Metsä-Säämänen 230x290.indd 1 Metsä-Säämänen 230x290.indd 1 7.10.2022 11:10:20 7.10.2022 11:10:20. Arbos 2035 nähtävänä Pieksämäellä. Vaunu 30 S leveys 1.6 m renkaat 300/65-12. Country 850 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 8,5 m nostaa 3,5 m 1195 kg. Vaunu 70 S leveys 2m renkaat 400/60-15.5. Tukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI +358 500 373 420 www.metsa-saamanen.fi 500 550 Uudet mallit K325 Leveys 1.6m paino 2700 kg nosturin ulottuvuus 5 m. Vaunu 90 S leveys 2,2 m. Country 500 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5 m nostaa 3.5 m 550 kg. Vaunu 130 D leveys 2,4 m. Tule ja tutustu tehopakkaukseen! Country 550 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5,5 m nostaa 3,5 m 618 kg
Onnistuneiden puukauppojen ensiaskel otetaan OmaMetsässä. Omametsä.fi VUOSIEN VIISAUS KÄYTÖSSÄSI PUUKAUPOISSA. Halutessasi voit antaa kaupankäynnin kokonaan Metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisten hoidettavaksi. Me kilpailutamme puukauppasi ja autamme sinua parhaaseen lopputulokseen