46 metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous Hyvät neuvot Metsänomistajan pankkitilit s. 10 Helpotusta kasaukseen s. 24 Isän ja pojan yhteistyötä Risto ja Jussi Iivonen tekevät metsätilan harvennushakkuut omalla konekalustolla, s. 62. s. 38 14,40 € 9 | 2023 aarrelehti.fi Savotan sekatyömies s. Ajattelin, että Kaukonpalstassa jotain jäisi minustakin jälkeen. 18 MAAN MUOKKAUS Sopivat tavat märille maille s
Vaunu 70 S leveys 2 m renkaat 400/60-15.5. Country 700/850 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7.0/8,5 m, nostaa 3,5 m 1120/1195 kg. Vaunu 30 S leveys 1.6 m renkaat 300/65-12. Tukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI +358 500 373 420 www.metsa-saamanen.fi Country 700 Pro Kuormainpaketti U lottuvuus 7 m nostaa 3,5 m 1120 kg. renkaat 500/50-17 Kahdella runkopalkilla Myös muita malleja ja myytävänä nosturi tai vaunu. K437 Leveys 1.9 m, paino 3500 kg nosturin ulottuvuus 5.5 m. Paino 225 kg läpimitta 3-30 cm KATSO K437 HAKKUUVIDEO NETTIKONEESTA Kauttani myös ARBOS traktorit Nyt rahtivapaasti 150 km Metsä-Säämänen.indd 1 Metsä-Säämänen.indd 1 5.10.2023 8:24:36 5.10.2023 8:24:36. Vaunu 90 S leveys 2,2 m. AM 300 S Pienpuuharvesteri Tehoa energiapuuja harvennushakkuisiin. Country 500 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5 m nostaa 3.5 m 550 kg. Vaunu 11 D leveys 2,4 m. KYSY NIIN TEEN TARJOUKSEN. Country 550 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5,5 m nostaa 3,5 m 618 kg. UUDET MALLIT K325 Leveys 1.6 m, paino 2700 kg nosturin ulottuvuus 5 m
Tuttu luottokuski on aarre sekä pystyettä hankintakaupoissa. Viime aikoina kuitupuuta on tuotu Ruotsista ja Baltian maista, mutta ei samoja määriä kuin itärajan takaa ennen sotaa. Vajaan vuoden takainen kohu ensiharvennusten kehnosta korjuujäljestä oli ehkä ylimitoitettu muttei tuulesta temmattu. Kaikkea sitä näkee, kun vanhaksi elää. Ensi vuonna myynti-into palautuu suhteellisen normaalille tasolle. Vastavirtaan uivalla metsänomistajalla on tänä syksynä elämänsä tilaisuus harventaa itse tai harvennuttaa puunostajalla nuoret metsänsä kasvukuntoon ja saada kaupasta kunnon tili. Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Tuhannen taalan paikka kääntyy hullunkaupoiksi, jos osa tulevasta tukkitilistä menetetään jo metsikön ensimmäisessä hakkuussa. Tammikuussa 2022 päätehakkuusta kertyneestä kuusi kuidusta maksettiin Metsäteollisuus ry:n hintatilastojen mukaan 21 euroa kuutiometriltä. 1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta. Sitä ei kannata kaupata ilman kilpailutusta, jossa ovat mukana myös energiapuun ostajat. Heinäkuussa 2023 saman tavaran mottihinta ylitti 30 euroa ja kuusija koivukuidun hankintahinta lähenteli 50 euron rajaa. Kotimaisen metsähakkeen rooli energiantuotannossa on entistä vahvempi. Puhun kotimaisen kuitupuun hinnasta, jota kuvaavat tilastot muistuttivat vuosikausia kuolleen miehen sydänkäyrää. Suomalaisella metsänomistajalla ovat kuitupuun osalta myyjän markkinat varsinkin, kun pieniläpimittainen puu käy hyvään hintaan kaupaksi myös energiapuuna. Pellervon talous tutkimuksen mukaan energiarangan pystykauppahinta oli viime vuonna yli puolitoistakertainen verrattuna vuosien 2017–19 keskikuutiohintaan. Kuutiohinnan lisäksi fiksu myyjä kiinnittää huomiota korjuun laatuun. Vahvimmassa neuvotteluasemassa ovat ne, joilla on myytävänä kelirikkokelpoinen ensiharvennusleimikko. MARIA MIKLAS Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi Kuolleen miehen sydän rupesi pumppaamaan PÄÄKIRJOITUS H elmi-maaliskuussa 2022 tapahtui paljon pahaa mutta myös jotakin hyvää: muuan tunnettu vainaja heräsi ihmeellisesti henkiin. 3 Aarre 9/2023 METSÄ. Metsän omistajalla on elämänsä tilaisuus. SYDÄNKESÄN HUIPPU HINNOISTA on nyt käännytty laskuun, ja MTK:n tuoreen Metsätutka-kyselyn mukaan yksityismetsänomistajien puunmyyntiaikomukset kuluvan vuoden lopulla ovat alhaisimmillaan kymmeneen vuoteen. Ukrainan kannalta ilmiön syy on mitä murheellisin eli Venäjän brutaali hyökkäyssota, joka yhtenä seurauksenaan lopetti puun tuonnin Venäjältä Suomeen
Metsänomistaja voi vähentää Aarteen tilausmaksun metsäverotuksessaan. Helpoin tilaustapa Muistathan, että kestotilaus tulee pidemmän päälle normaalihintaista määräaikaista tilausta edullisemmaksi.. Osallistut arvontaan Kerran vuodessa järjestettävään arvontaan osallistuvat automaattisesti kaikki arvonta hetkellä voimassa olevien Viestimedia Oy:n tilausten maksajat. Voit päivittää omat tietosi osoitteessa viestimedia.fi/ asiakaspalvelu 11 runsasta numeroa vuodessa Arvo 25, 00 upeat Kesto tilaajan edut Kiitos, että tilaat Aarretta. aarrelehti.fi/tilaa Jos et vielä ole Aarteen kestotilaaja, tee tilaus osoitteessa aarrelehti.fi/tilaa. Lahjalehdet ja etutilaukset Voit lahjoittaa lahjalehtiä ystävällesi tai tehdä itsellesi Viestimedia Oy:n lehtitilauksia erikoishintaan. Lukuoikeus näköislehtiarkistoon Aarteen näköislehtiarkistossa ovat kaikki Aarteet vuoden 2020 alusta alkaen. Seinäkalenteri Aarteen kestotilaajana saat aina loppu vuodesta seuraavan vuoden seinäkalenterin. Kirjan arvo on 25 euroa. Voit tilata myös käyttäen tämän lehden palvelukorttia sivulla 65. Aarteen tilaajana saat enemmän! 11 runsasta lehteä vuodessa täynnä metsäasiaa Aarre käsittelee metsäaihetta monipuolisesti ja värikkäästi. Villiyrtit ja luonnonmarjat -kirja Kestotilaajan lahjakirja postitetaan Aarteen kestotilaajille vuoden 2024 ensimmäisen numeron mukana. Pidä yhteystietosi ajan tasalla! Kerromme eduistasi myös sähköpostilla ja tekstarilla. Vuoden 2023 arvonnan palkintona on Avant 423 kuormaaja, joka on varustettu sorakauhalla ja teleskooppipuomilla. Kestotilaajana saat parhaat edut. Lukuoikeus Aarteen näköislehteen Voit lukea Aarteen näköislehteä ilmestymispäivänä heti aamusta osoitteessa mt.fi/lehdet/aarre
22 MILLOIN KYSYNTÄ KASVAA. 9 2023 lukuvinkki! 10 18 38 Kotiseutuneuvos Kauko Sorjonen asuu arkkitehti Wivi Lönnin entisessä talossa. 24 HELPOTUSTA KASAUKSEEN Hakkuulla puiden kasausta voi keventää lukuisilla eri nikseillä ja työvälineillä. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Ajassa oleva kello ja metsänimisissä kirjailija Katja Kettu. 32 KUORTA, KERKKIÄ JA KANNATTAVAA METSÄTALOUTTA SISÄLTÖ 6 Aarre 9/2023 METSÄ. 15 SUOMETSIEN KÄSITTELYSSÄ OLLAAN UUDEN EDESSÄ Kivennäismaiden ”kerralla kuntoon” -hoitomallit eivät suometsissä toimi, kirjoittaa Petri Kortejärvi. MARKKU PULKKINEN JYRKI LUUKKONEN MARIA MIKLAS KANNEN KUVA MARIA MIKLAS METSÄ 3 KUOLLEEN MIEHEN SYDÄN RUPESI PUMPPAAMAAN 8 METSÄ NYT Lehtipuut lisäävät lajikirjoa ja muita metsäuutisia. Naveroja ojitusmätästyksellä parannetaan maaperän kosteusoloja ja varmistetaan taimien kasvuun lähtöä. Pakkasten alkaessa Jussi Iivonen aloittaa harvennushakkuut kotitilan metsissä. 18 OMILLA KONEILLA Onkisuon maaja metsätilalla Asikkalassa isä ja poika Iivosen yhteistyö sujuu mallikkaasti. Metsäsektorin näkymät jatkuvat sumuisina, ennustaa Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Matleena Kniivilä. Puutarhasta löytyy kuvanveistäjä Sonja Vectomovin Lönnistä tekemä patsas. 30 "TAIMIKOT KUNTOON" Maaja metsätalousministeri Sari Essayah lupaa, että nykyinen hallitus ei rajoita metsien käyttöä. 10 PÖLLIMETSÄSTÄ MESENAATIKSI Kauko Sorjonen ponnisti kansakoulupohjalta vauraaksi yrittäjäksi ja kulttuurin ja taiteen tukijaksi
7 Aarre 9/2023 METSÄ. Aarre on hyvin kasvatettu ja hyväntuulinen teini, joka arvostaa juuriaan ja katsoo luotta vaisena tulevaisuuteen. Juhla numero 10/2023 ilmestyy 20. 42 UUSILLA OHJEILLA Suometsien kunnostusoji tusta ei pidä tehdä varmuu den vuoksi vaan harkitusti ja todelliseen tarpeeseen. RI ST O JU SS IL A HEIKKI WILLAMO Kauhavan yhteismetsä panostaa kestävän metsä talouden lisäksi myös luon nontuotteiden myyntiin. Lukijoiden kannal ta Aarre on lämmin kuin mummon virk kaama villapeitto ja hyödyllinen kuin pitkävartiset kumisaappaat. VAKIOT 45 LUKIJAKYSELY 61 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 KAARNAKUORIAISTEN UHKA PITÄÄ OTTAA VAKAVASTI Kaarnakuoriaisten massa esiintymät ovat jo alkaneet pienentää EUmaiden hiilinieluja, kirjoittaa Risto Isomäki. 38 MÄRILLE MAILLE Maanmuokkaus parantaa taimien kasvua ja elossa säilymistä sekä kivennäis että turvemailla. Aarre kokeilu Hankintahakkaajan välineisiin kuuluvat nostosakset ja varustevyö. LUONTO 54 PUROLEHDON REHEVYYTTÄ Valkeakosken Myllyniitty on monimuotoinen lehto metsä, jonka keskellä virtaa va puro on alueen sydän. 36 LAPSESTA AIKUISEKSI Kirjoituskilpailuun osal listuneet Aarteen lukijat muistelevat, mitä metsä on heille opettanut. LUVASSA AARTEEN SYNTTÄRIT Aarteen seuraavassa numerossa juhlimme 15 vuotta täyttävää lehteämme. JUURET 46 SAVOTAN SEKATYÖMIES Pitkän linjan metsätyömies Erkki Moilanen aloitti uran sa hevossavotoilla. 52 ASUNTORAKENTAMINEN AHDINGOSSA Puisia pientaloja rakenne taan tänä vuonna historial lisen vähän. HYVINVOINTI 58 PIIRAKOITA JA PUUROA Täytä uppopaistetut piirakat riistalla tai sienillä ja vispaa jälkiruuaksi karpalopuuroa. PUU 50 KODIN KASVIT KUNNIAAN Nikkaroi laudasta ja vane rista kukkatelineitä kotiasi somistamaan. marraskuuta. juhlaa kohden! 54 24 Myllyniityn lehtometsässä soljuu syksyn kellastamien saniaiskasvustojen reunustama puro. OMA TALOUS 62 TILIT SELVIKSI Pitkän tähtäimen puu kaupparahat tarvitsevat joskus lyhyen tähtäimen sijoituspaikan
Metsän tiheys eli yli 10 cm paksujen runkojen määrä hehtaarilla taas vaikuttaa tutkimuksen mukaan päinvastaiseen suuntaan. Metsähallitus ylläpitää koko maassa noin 36 000 kilometrin metsäautotieverkostoa ja noin tu hatta siltaa. Tavoitteena koko maassa on 70 000–86 000 yksilön talvikanta. Vuonna 2022 tienpitoon käytettiin noin 22 miljoonaa euroa, vuonna 2021 noin 19 miljoonaa euroa. Valkohäntäpeurojen metsästys tä on suositeltu painotettavaksi erityisesti alkusyksyyn. Lisäksi kun nostetaan 12 siltaa. Aluskasvillisuuden monimuotoisuuteen ja marjasatoihin voidaan vaikuttaa metsien hoidolla. saalis jäi edellisiä vuosia pienemmäksi. Kokonaan uusia tierunkoja raken netaan 90 kilometriä. ”Koivujen lehtikarike on helpommin hajoavaa ja vähemmän hapanta kuin havupuiden. ”Mitä tiheämpi metsä, sitä vähemmän valoa ja sitä vähemmän aluskasvillisuudessa on lajeja. Tieverkoston suunnittelussa lähtökohtana ovat metsätalou den puunkuljetukset. Kun lehtipuiden osuus metsässä kasvoi, Pohjanmaalla ja Kainuussa mustikan peittävyys lisääntyi mutta eteläisessä Suomessa väheni. Mustikka toipuu hitaasti esimerkiksi maapohjan käsittelystä.” Marja satoihin voidaan vaikuttaa metsien hoidolla. Lehtipuiden suurempi osuus ylitiheässä kuusimetsässä ei auta mustikkaa, koska valoa on liian vähän.” Miten metsiä pitäisi hoitaa, jotta puiden lisäksi myös muut kasvilajit menestyvät. Tämä on yksi tärkeä tekijä, miksi juuri lehtipuut lisäävät lajirunsautta aluskasvillisuudessa”, sanoo Merilä. Aluskasvillisuuden monimuotoisuuden edistämisen lisäksi ne parantavat metsien tuhonkestävyyttä. Yksi on se, että lehtipuut lisäävät metsän aluskasvillisuuden lajikirjoa. Vahtimis metsästyskaudella 1.9.–29.9. Valtion teillä liikkuu paljon retkeilijöitä, metsästäjiä, marjas tajia ja sienestäjiä. Valoisissa, paljon lehtipuita sisältävissä metsissä lajien lukumäärä on suuri. Va roja on kohdistettu erityisesti pe ruskorjauksiin. Lehtipuut lisäävät lajikirjoa 8 Aarre 9/2023 METSÄ. ”Kun lehtipuiden osuus ja puulajien määrä havumetsässä kasvoivat, putkilokasvien lajimäärä ja ruohokasvien peittävyys aluskasvillisuudessa suurenivat”, kertoo Luken johtava tutkija Päivi Merilä. Metsäteitä kunnostetaan Tämän vuoden aikana Metsä hallitus peruskorjaa tai kunnos taa yhteensä noin 630 kilometriä metsäteitä eri puolilla Suomea. Suurin osa töistä on jo tehty. Käyttäjätut kimusten mukaan eniten tiestöä käyttävät kuitenkin virkistyskäyt täjät. A luskasvillisuus luo perustan metsien biodiversiteetille eli lajikirjolle. kerroksen kalsiumpitoisuuden sekä hiili-typpisuhteen avulla. Tienpitoon satsataan tänä vuonna noin 24 miljoonaa euroa, enemmän kuin edellisvuosina. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksessa selvitettiin, kuinka eri tekijät kuten lehtipuiden määrä ja metsän tiheys vaikuttavat metsissä kasvavien putkilokasvien lajimäärään sekä ruohokasvien ja mustikan peittävyyteen eli runsauteen. ”Jaksollisessa metsänkasvatuksessa kuusitaimikko pitäisi istuttaa harvemmaksi, jotta sinne jää luontaista tilaa lehtipuille. Hirven pyyntilupamäärä pienen tyi viime vuoteen nähden noin 15 prosenttia. Lisäksi Metsähallituk sella on osakkuusteitä ja siltoja. Käytössä on 31 142 hirven ja 70 945 valko häntäpeuran pyyntilupaa. Kannattaa myös miettiä, voisiko hyvässä mustikkametsässä hieman lykätä päätehakkuuta. ”Keskiboreaalisen vyöhykkeen eli Pohjanmaan ja Kainuun metsät ovat mäntyvaltaisempia ja valoisampia kuin eteläboreaalisen vyöhykkeen tiheät kuusivaltaiset metsät. Se tuottaa marjasatoja ja ylläpitää myös muun eliöstön biodiversiteettiä tarjoamalla ravintoa metsän eläimille hyönteisistä karhuun saakka. Tiheässä metsässä, jossa ei käytännössä ole lehtipuita ollenkaan, lajeja on vajaa puolet siitä.” Mustikka hyötyy harvennuksista Lehtipuut parantavat myös metsämaan ravinteisuutta, joka määriteltiin tutkimuksessa humusSekametsillä on monia hyötyjä metsänkasvatuksessa. JARKKO SIRKIÄ METSÄ NYT Mustikka tarvitsee paitsi ravinteita myös valoa. Teksti ANNE SOININEN ja MARI IKONEN | Kuva VM-ARKISTO Hirvieläinjahti käynnissä Lokakuun puolivälissä hirvi eläinjahti pääsi kunnolla vauhtiin myös EteläSuomessa. Lehtipuiden vaikutus mustikan peittävyyteen vaihteli tutkimuksen mukaan maantieteellisesti. Hirvijahdin etenemistä voi seu rata Luken palvelusta https:// luonnonvaratieto.luke.fi. Valkohäntäpeuran metsästysaika päättyy 15.2.2024. Myös taimikon perkausvaiheessa tulisi jättää lehtipuustoa metsään.” ”Mustikan kannalta on hyvä huolehtia harvennushakkuista. Merilän mukaan sekametsiä kannattaa suosia. Ylitiheässä sekametsässä valoa on liian vähän. Tavoitteena on pienentää peura kantaa sen tiheimmillä alueilla. Jahti päättyy tammi kuun puolivälissä
Tilaa netissä! MT.FI/lehti tai oheisella QR-koodilla Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus MAV3022 Tilaa tekstiviestillä! Lähetä viesti: TILAUS MAV3022 ETUNIMI SUKU NIMI LÄHI OSOITE POSTI NUMERO POSTITOIMIPAIKKA numeroon 13526. Arvonnan säännöt: MT.FI/arvonta VOITA OMA KUORMAAJA! Maaseutukin paranee jakamalla. Tilaukseen sisältyy myös MT Digi sekä lehden välissä säännöllisesti ilmestyvät liitelehdet Kantri, MT Metsä sekä Suomalainen Maaseutu. Tekstiviestin lähetys on ilmainen Palvelu toimii kaikissa kotimaan mobiiliverkoissa. Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. MAV3022 Nimi: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Syntymäaika: Sähköposti: Maaseudun Tulevaisuus VIESTIMEDIA OY Tunnus 5002596 Info: M1 00003 VASTAUSLÄHETYS Maaseudun Tulevaisuus maksaa tilauksen postimaksun. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 3,90 €/lasku. MT Lehti + Digi nyt vain 25 50 €/ kk Määräaikainen (norm. Osallistun samalla arvontaan ja voin voittaa Avant 423 -kuormaajan! Palkinnon arvo 32 493,00€. 63,00 €). Tarjous on voimassa 30.11.2023 asti. 31,90 €/kk). Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Tilausja arvontakortti Kyllä kiitos! Haluan tilata Maaseudun Tulevaisuuden määräaikaisena edulliseen tutustumishintaan 2 kk vain 51 € (norm. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi)
HENKILÖ Kuka. Kauko Sorjonen Ikä. Lapissa van hat hongat säätiön metsässä, kotipihalla siperianpihta, Wivi Lönnin vuonna 1917 istutta ma itsenäisyyden juhlapuu Ylpeydenaiheita. Kulttuurin ja taiteen tukeminen oman nimikkosäätiön kautta, puu tarhanhoito, mökkeily Lapissa Tärkeät puut. Minerva kustantamon perus taminen ja Lapin taiteilijoiden Reidar Särestöniemen, Kaler vo Palsan ja Andreas Alaries ton museoiden ja töiden tur vaaminen säätiön hoiviin Mielessä. Keski Suomen maakunnan kulttuuri ympäristöpalkinto, Valkoisen Ruusun Ritari kunnan I luokan ritarimerkki Harrastukset. Kansakoulu Perhe. Yksineläjä Titteleitä. 81 Koti. Jyväskylän Seminaarinmäellä Ammatti. Kotiseutu neuvos, Jyväskylän yliopiston kunniatohtori, Vuoden keski suomalainen Tunnustuksia. Eläkkeellä oleva yrittäjä Koulutus. Siperianpihta on yli satavuotias kuten talokin, jonka rappauksen alta löytyy hirsistä salvottu runko. Kauko Sorjonen hoitaa yhä pitkälti omin voimin isoa puutarhaansa. Mitään ei maa ilmasta saa mukaansa, mutta jotakin hyvää toivottavasti jää jälkeen 10 Aarre 9/2023 METSÄ
Kuvataide ja musiikki tuovat Sorjoselle iloa. Salin flyygeli kuului aikoinaan Hannikaisen musiikkisuvulle. PÖLLI METSÄSTÄ MESENAATIKSI Nuoruuden metsätöistään Kauko Sorjonen eteni vauraaksi yrittäjäksi. Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat JYRKI LUUKKONEN 11 Aarre 9/2023 METSÄ. Hänestä tuli myös kulttuurin tukija, joka pelastaa metsäjättien entisiä arvotaloja
”Paavon halkomotti oli viimeisen päälle. Kuin kaappi, suora joka suuntaan. ”Se oli 17-vuotiaalle huippupalkka, jonka ostovoima oli siihen aikaan huikea.” Syksyllä palstalle oli joskus lähdettävä pilkkopimeässä, jotta oli perillä päivän valPaidan taskussa kulki kortti muis tut tamassa hyveistä. Sen hienompaa opetusta en olisi voinut saada: tärkeää ei ole tehdä nopeasti vaan tehdä hyvin. Aina viikon kerrallaan paidantaskussa kulki kortti, jossa luki jokin listan 13 hyveestä. Se kertoo hänen viimeiseksi metsätyötienestikseen 19 525 markkaa, nykyrahassa reilut 500 euroa. Opin, että mihinkään ei ole oikotietä. Tilipussin silloinen ostovoima oli melkoinen. HENKILÖ Järjestyksen miehellä on yhä mapissa tallella palkka kuitit 1950luvun metsä töistään. P oika polki pyörää vimmatusti. Arkkitehti Wivi Lönnin talo herätti Sorjosen kiinnostuk sen taiteeseen. Matka taulun äärelle on sekin ollut pitkä ja mutkainen – kilometreissä satoja, vuosissa kymmeniä ja rahoissa miljoonia. ”Olin kolmentoista. Jälkikäteen en pysty sanomaan, tulinko siitä sen jalommaksi tai hienommaksi.” Muut saavat sen arvioida. Kahdeksan tuntia päivässä kitkin helteessä rikkaruohoja”, kotiseutuneuvos Kauko Sorjonen muistelee kotonaan Jyväskylässä. Kymin miehet luottivat niin paljon, että antoivat tehtäviä mutta eivät käyneet vahtimassa tekemistä.” Koulutukseksi työnjohtaja vei Sorjosen katsomaan Hämäläisen Paavon halkopalstaa. Parikymppisenä hän kirjoitti kartonkikorteille Benjamin Franklinin Yrittäjän hyveet. Sorjonen on ripustanut Ellen Favorinin 1890-luvulla maalaaman taideteoksen juhlapaikalle ruokasaliinsa. Rakennus oli pahasti rapistunut, kun siitä 1980 luvulla tuli hänen kotinsa. Se oppi on kantanut tähän päivään.” Kansakoulupohjalta ponnistaneelle Sorjoselle uran luominen tarkoitti kovaa työntekoa ja itsensä kasvattamista. Sorjosesta tuli Kymiyhtiön metsätyöntekijä – nykytermein metsuri – suoraan kansakoulun penkiltä. ”Yritin pitää viikon hyveen mielessäni: ajattele taikka tee näin. Aamuseitsemäksi oli ehdittävä Metsäntutkimuslaitoksen pellolle. Että noin kun teet, niin hyvin menee. Yksinolon opissa Järjestys, luki yhdessä paidantaskun kortissa. ”Aamulla oli kevätjuhla, ja iltapäivällä olin jo töissä. Työteliäs poika sai lisää pestejä. ”Juuri tuosta pyöräilin töihin”, hän esittelee Punkaharjulla polveilevan hiekkatien seinällään olevasta maisemamaalauksesta. 12 Aarre 9/2023 METSÄ. Jälkimmäistä tuskin kukaan osasi odottaa 1940-luvun myllärinpojalta, sotaan ja pulaan syntyneeltä. Matkaa oli 15 kilometriä, eikä työmaalta sopisi myöhästyä. Niinpä Sorjonen löytää yhä mapeistaan palkkakuitin lokakuun lopulta 1959. Ei nopeasti vaan hyvin Varhaisaamujen pyöräily kannatti. Esimerkiksi ahkeruus, päättäväisyys, oikeudenmukaisuus tai eläytyminen työhön
Talon papereista näin, että täällä oli asunut myös metsänhoitaja Thomé perheineen.” Metsätyöt ja Punkaharjun Sorjonen oli jättänyt taakseen, kun hän muutti Jyväskylään ensin tukkuliikkeen pakkaajaksi ja autonapumieheksi, sitten töihin vanhemman veljensä Heikki Sorjosen tilitoimistoon. Vuosi oli 1988 ja Sorjonen jo rahamies. ”Huonekalut, taide, piha, kasvit ja puut tekevät taloista kokonaistaideteoksia. jetessa. Niin yrittäjä Kauko Sorjonen ajatteli nelikymppisenä, kun hän kulki Jyväskylässä rapistuvan rakennuksen ohi. 13 Aarre 9/2023 METSÄ. Talvella polvenkorkuiseen hankeen piti kahlata lapion kanssa. Patruunoiden jäljillä ”Kaupungin kaunein”, moni sanoo nykyään Sorjosen kodista. Sorjonen vaalii kokonaisuutta, sillä jokainen kaunis ja huolella hoidettu vanha rakennus herättää hänessä ihailua. ”Vaikeaa metsässä oli minusta vain yksinolo, kun ketään ei nähnyt koko päivänä. Sorjosta se ei haitannut. Sorjosen säätiö on ostanut ja kunnostanut useita arvorakennuksia, viimeisimpänä paperiteollisuuden perintöjä. Voitot menivät Kauko Sorjosen kulttuurisäätiölle, joka oli perustettu 1990-luvun lopussa. Joka aamu kysyn itseltäni, mitä olen tehnyt ansaitakseni sen, että saan asua tällaisen kauneuden keskellä. Sen oli vuonna 1911 suunnitellut ja rakennuttanut kodikseen Wivi Lönn (1872–1966), Suomen ensimmäinen naisarkkitehti, jolla oli oma toimisto. Hän ajatteli jätkän töistä jopa pysyvää ammattia. Vuonna 1977 veljekset perustivat Kopijyvä-kopiofirman ja iskivät kultasuoneen. Sorjonen arvelee, että nimenomaan Wivin talo teki hänestä taiteen tukijan, mesenaatin. Mäntässä Kauko Sorjosen kulttuurisäätiöllä on Serlachius-patruunoiden juhlatalo Mäntän Klubi ja tehtaan johtajien virkaja edustuskodit Honkahovi ja Silva sekä Jämsänkoskella Pässinmäki, Yhtyneiden Paperitehtaiden entinen edustustalo. Siellä hän huomasi, miten paljon yritykset maksavat papereidensa kopioimisesta. Vastausta en tiedä.” Lapsuuskodin kasvatukseen ei arkkitehtuuria, kuvataidetta tai muuta kulttuuria juuri kuulunut. Yhtiö päätti myydä rakennuksen, ja Sorjonen osti. ”Työntekijöitä oli enimmillään toistasataa, toimipisteitä Suomessa useita ja Baltiassa kaksi.” Vuonna 1986 pikkuveli osti Kopijyvästä isoveljensä osuuden. Mutta siihenkin opin ja siitä tykkäsin.” Joskus kävi yllättäviä käskyjä. Ei arvannut herra eikä työmies, että kaksikon tarinoihin kietoutuisi uusia yhteisiä säikeitä. Kerran piti kangeta viikon ajan kiviä pois metsäautotieltä, jotta metsänhoitaja Thomé saisi ajella palstoja tarkastamaan. Kopiofirmasta kultasuoni Surullinen talo. Sittemmin talon omisti metsäjätti Kymmene Oy eli entinen Kymi Oy, se Sorjosen nuoruuden työnantaja. ”Eräs ympyrä sulkeutui. Ja vuonna 2008 Panostaja-konserni osti Kopijyvän miljoonilla. Pihan alaosassa siperianpihdan vieressä kasvaa metsäkuusi, jolla on iso tunnearvo: sukulaiset toivat puun 20 vuotta sitten Sorjosen isän kotitilan pihasta Puumalasta. Wivi Lönnin talo ja puutarha on entistetty huolella hänen aikansa henkeen sisustusta ja huonekasveja myöten
HENKILÖ 14 Aarre 9/2023 METSÄ. ”Vanhimmat männyt ovat ehkä jopa 150-vuotiaita jättiläispuita, joiden ympäri eivät miehen kädet ylety. Yhtä omapäinen kissa kuin isäntä, tulkitsee kotiseutuneuvoksen elämäkerran kirjoittanut Risto Lindstedt teoksessaan Mesenaatti. Siihen on kuvattu liekkejä ja työkaluja, jotka kertovat Sorjosen suvun juurista kasken polttajina. Hän vähät välittää luksuksesta ja kertoo omistavansa enää mökin Lapissa. Kaikki muu kuuluu – ja aikanaan loppukin päätyy – säätiölle. Omalla tiellä Viime vuosina Wivin ja Kaukon taloon on hiipinyt hienoista haikeutta. Sorjosen ”rakas ystävä”, Lapin hiihtoladuilta 1970-luvulla elämänkumppaniksi löytynyt Pirkko kuoli viitisen vuotta sitten. Asennettaan Sorjonen kuvaa Leo Tolstoin kertomuksella talonpojasta. Oman säätiönsä kautta Kauko Sorjonen on voinut tukea taloudellisesti juuri niitä asioita, jotka ovat hänelle tärkeitä. Se vasta, vast’ on vapaa mies / ken oman luoda tiensä ties, kirjoitti Sorjosen lempirunoilija Eino Leino. Ei maasta eikä metsästä.” Mutta se sykähdyttää Sorjosen mieltä, että Mäntän vanhalla hongikolla on papereissa nyt ihan oikea nimi, ei pelkkää numero-kirjaintunnusta. Enää siihen ei löydy intoa”, 81-vuotias Sorjonen miettii. Sen jälkeen lähti koirakaveri Bikku. Metsää ostamassa Lipputangossa liehuu Savon väreissä punamusta-keltainen isännänviiri. Ja viimeksi Juuli, tallikissa, joka itsepäisesti asettui Sorjosen luo. Ostopäätös oli helppo myös silloin, kun Metsä Group halusi viime vuonna myydä Sorjosen säätiölle Mäntänlahden rannalta entisten arvorakennustensa ympäriltä 23 hehtaarin luonnonmetsikön. ”Talonpoika sai lopulta maata hautapaikkansa verran. ”Ajattelin, että siten jotain jäisi minustakin jälkeen.” LÄHTEITÄ Risto Lindstedt: Mesenaatti. Ilman emäntääkin talo on jäänyt. Onni ei tule omistuksista. Sorjonen myöntää, että väitteessä on perää. Halusin turvata ne.” Yksityiselämässä Sorjosta ei tee onnelliseksi ostaminen ja kuluttaminen. Metsiköstä tuli Kaukonpalsta. Työelämässä hän piti mieluusti kaikki langat käsissään, ja omassa säätiössä hän saa itse päättää, mihin tarkoitukseen rahaa antaa. Kauko Sorjonen (Kirjapaja 2013) Kauko Sorjosen säätiön sidosryhmälehti Mesenaatti Sorjonen ei enää omista muuta kuin mökin Lapissa. Säätiö on hankkinut Kittilästä Särestöniemi-museon läheltä reilut parisataa hehtaaria tilaan aikoinaan kuuluneita metsä alueita. Tavoitteena on, että muiden rakennusten lailla myös uusin hankinta Silva avataan yleisölle. Suvun nykyinen päämies puolestaan varmistaa, että tiettyjä metsiä ei kaadeta. ”Saliin mahtuu parikymmentä henkeä, ja minulla oli tapana kutsua ystäviä ja tuttavia kotikonsertteihin. Tämä haali yhä enemmän maata ja uskoi, että siten hänestä tulisi vapaa, onnellinen ja menestynyt
Kivennäismailla toimivat ”kerralla kuntoon” -mallit eivät suometsissä toimi, kun avohakkuita ja ojien perkausta halutaan vähentää. Samaa kannattaisi nyt ehkäpä toistaa, mutta huomattavasti viisaammin. Onnistuneen suojuspuuhakkuun jälkeen kehittyvällä tasaikäisellä metsällä on kuitenkin etunsa. Varttunutta korpikuusikkoa ei voi kerralla harventaa suojuspuuasentoon, jossa on vain 150–200 runkoa hehtaarilla. Tämä vaihtuva taimiaines saadaan vakiintumaan ja kehittymään, kun ojia perataan. Tällä kertaa ojia tulee perata vaiheittain ja varovammin ja toteuttaa vesiensuojelurakenteet kunnolla. Kaistalehakkuu saattaa toimia näillä kohteilla hyvin, mutta osassa tarvitaan myös muokkaus ja joitakin ojia on syytä varovasti perata. Myöhemmin taimet jo kuolevat liiallisen veden seurauksena, mutta edelleen uusia mäntyjä itää. KARUMMILLA RÄMEILLÄ tarkempaa tutkimusta kaipaa uudistaminen uudelleen vettämällä eli rahkasammalpintojen avulla. MARIA MIKLAS S uometsien käsittelyn tarkentamiseen on ladattu suuria odotuksia niin ilmastonmuutoksen torjunnan kuin monimuotoisuuden vahvistamisen osalta. Kaikki nämä päätökset täytyy tehdä tapauskohtaisesti. Rahkasammal runsastuu, kun puusto pääosin hakataan, ojat jätetään perkaamatta ja pohjavesi nousee. Männyn siemen itää rahkasammaleessa hyvin ja lähtee kasvuunkin. Hyvin pitkällä tähtäimellä näin voikin olla, mutta Suomen ilmastositoumusten puitteissa ei. Karumpien rämeiden raakahumus peittyy, kun rahkasammal muodostaa pintoja. 15 Aarre 9/2023 METSÄ. Tarvitaan valmistelevia hakkuita, väljennyksiä, ja niissä oikeaa puuvalintaa. Paljon on vielä tutkimatta, ja tutkittukin tieto perustuu suurelta osalta simulaatioihin. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla. Korjuuvauriot jäävät vähäisemmiksi, kun puustoa käsitellään käytännössä jaksollisen kasvatuksen mallien mukaisesti. Alttius juurikäävälle jää pienemmäksi, kun sitä verrataan erirakenteiseen, noin 15 vuoden välein poimintahakkuin käsiteltävään kuusikkoon. Kun tavoitteena on myös puun tuottaminen, tarvitaan kykyä reagoida. Suometsien ennallistaminen johtaa tutkimusten mukaan siihen, että turve muuttuu voimakkaaksi päästölähteeksi jopa satojen vuosien ajaksi samalla, kun puuston hiilinielu poistuu. Haaste on valtava varsinkin tiedon käytäntöön viemisessä. Karummilla rämeillä jatkuvapeitteisyys ja paksu raakahumuskerros estävät tehokkaasti uusien taimien itämisen. Harkittu ennallistaminen on kuitenkin perusteltua vesistöjen tilan parantamiseksi. JOILLAKIN KOHTEILLA tarvitaan myöhemmin ojien perkausta, mutta harvoin kaikkien ojien. Mikäli kuviolla on sekapuuna mäntyä ja koivua, niitä kannattaa hakkuissa säästää tuleviksi suojuspuiksi suurimpien eli tuuleen parhaiten tottuneiden kuusien lisäksi. Kohtuullista olisi, että ilmastopolitiikka tunnistaisi tämän ristiriidan. Luontaisessa uudistamisessa ajallinen ulottuvuus asettuu pidemmäksi. PETRI KORTEJÄRVI Suometsien käsittelyssä ollaan uuden edessä KORTEJÄRVI Suojus puuhakkuu vaatii oikeaa ajoitusta. Uudistumisen varmistaminen vaatii seurantaa ja aikaa. Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsän omistaja Petri Kortejärvi (s. Näin rämemänniköt syntyivät aikanaan, kun ojia ensi kerran kaivettiin. Se vaatii suunnittelua ja oikeaa ajoitusta. Ojia ei enää tietenkään perata suoraan vesistöön, ja pintavalutuskentillä on syytä olla reippaasti kokoa. Ei voi olla niin, että ilmastositoumusten seurauksena Suomea rangaistaan siitä, että parannamme vesistöjen ja monimuotoisuuden tilaa. Korpien erirakenteisen kasvatuksen ja poimintahakkuiden lisäksi tutkijoiden kannattaa lisätä käytännön koeasetelmiin vanha, mutta unohtumaan päässyt uudistaminen suojuspuuhakkuulla. Hyvälläkin suunnittelulla iso osa suojuspuista voi kaatua seuraavassa myrskyssä. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa vasta neljännes Suomen metsäojitetuista turvemaista on ensi kertaa päätehakkuumitoissa. JULKISESTA KESKUSTELUSTA saa helposti kuvan, että suometsien ennallistaminen edistää sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa että monimuotoisuutta ja vesiensuojelua. Luonnonvarakeskuksen ytimekkäästi nimetyssä Suo-hankkeessa tuotetaan tietoa siitä, miten suometsien käsittelyn tulee muuttua, jotta jatkossa päästään sekä ympäristön että metsätalouden kannalta suotuisaan lopputulokseen
Kelloa saa myös mustana, valkoisena, roosana ja havunvihreänä. euroa. ”Aikaisemmin tuvan kookas seinäkello oli statussymboli, joka löi aikamerkin puolen tunnin välein. Mutta en osannut pelätä mitään.” Mikkelin Kenkäverossa toimiva Pauliina Rundgren HandiCrafts Shop & Studio täyttää ensi vuonna 25 vuotta. Kellossa se on tikan siipeen upotettu emaloitu koriste laatta. Tapojensa mukaan hän lähti etsimään ideoita luonnosta. HEIKKI HYTTINEN Koivuvanerista tehdyn Tikkaseinäkellon koko on 28,5 x 25 cm. Liikunta vähentää sairauskuluja ja ylläpitää työkykyä. Kellotaulut laserleikataan hauholaisessa Ilosen Puutyössä, jossa puutuotteita on valmistettu kolmessa polvessa yli 60 vuoden ajan. ”Innostun edelleen siitä, että saan suunnitella. Sinne alkoi tulla naisasiakkaita kurkkimaan pienten lappujen kanssa, että missäs se on se lettipäinen naismyyjä.” Laulaja Hanna Pakarinen (Kodin Kuvalehti 20/2023) ”Nyt Koneen säätiöllä on menossa ohjelma, jolla halutaan tukea metsän asiaa. ”Olin metsässä lenkillä miettimässä kelloa. 164 Vuonna 2022 kansallispuistoissa liikkuminen säästi yhteiskunnan rahoja 164 milj. ”Olin 23-vuotias, minulla oli yksi korumalli, ei yhtään asiakasta ja kauhea laina. Kellon tarve pysyy, mutta kellon täytyy pysyä ajassa – monessa mielessä.” LISÄTIETOJA prhandicrafts.fi AJANKOHTAISET AARTEET Koonneet ANNE SOININEN ja MARI IKONEN Ajassa oleva kello HEIKKI HYTTINEN ”Olen asunut koko ikäni Mikkelissä metsien ja järvien ympäröimänä. 16 Aarre 9/2023 METSÄ. ”Olin Puukeskuksen varastossa ensimmäinen nainen. Hinta 119 e. Tämän jälkeen Rundgren tarvitsi oivalluksen, joka tekisi kellosta omaperäisen. Muotoilussa luonto on minulle loputon inspiraation lähde”, Pauliina Rundgren sanoo. Nyt asiakkaat kysyvät ensimmäisenä, että onhan Tikka-kello äänetön. Asiakkaat olivat toivoneet, että hän suunnittelisi seinäkellon, joka ei olisi tavanomaisen pyöreä. (Lähde: Metsähallitus) Ensiharvennus Kuitupuumittoihin yltäneen nuoren metsän ensimmäinen harvennushakkuu, joka on tärkeä puuston myöhemmälle kehitykselle arvokkaaksi tukkipuuksi. Ajatukseni keskeytyivät koko ajan, koska tikka hakkasi läheisen lyhtypylvään metallihattuun. Puu on Koskisen Oy:n koivuvaneria. Se häiritsi minua, kunnes tajusin, että tuohan se idea on! Tikka tunki itsensä tuotteeseen”, kertoo tuotesuunnittelija ja käsityöyrittäjä Rundgren. Koruista valikoima on laajentunut sisustuksen pientuotteisiin. Ensiharvennuspuun voi myydä kuitutai energiapuuksi markkinatilanteen mukaan. Kellotaulun paksuus 0,6 cm. Silloin voimme mennä aktivismin puolelle. Elokapina on nykyisin haluttu keskustelukumppani eri toimijoiden keskuudessa, ja positiivinen ympäristöaktivismi on hyvä asia.” Koneen Säätiön tiedeja taiderahoituksen johtaja Kalle Korhonen (Helsingin Sanomat 3.10.2023) Metsä sana Sitaatit T ikka-kello sai alkunsa tarpeesta, niin kuin Pauliina Rundgrenin tuotteet aina. Pauliina Rundgren perusti yrityksensä vuonna 1999 valmistuttuaan metalliartenomiksi. Haastavinta pienyrittäjälle on jatkuva uuden opettelu yhä hektisemmässä maailmassa.” Elämänrytmin kiihtyminen ja toisaalta perusasioiden äärelle palaaminen näkyvät myös tuotesuunnittelussa. Rundgrenin jokaisen tuotteen tavaramerkkinä on jokin käsityönä tehty emalointi
Silloin ketuttaa, kun kirjoittaminen ei luista. Sellainen vähän lemmenkipeä ja helläsydäminen muikula.” LISÄTIETOJA Katja Ketun läpimurtoteos oli Lapin sotaan sijoittuva Kätilö. En kuitenkaan ihan napakettu eli naali.” Kuinka viekkautesi ja kekseliäisyytesi ilmenee. Uusin teos osuu kultasuoneen, kunhan se tavoittaa Suomen jalkapalloa pelaavat ja lajia fanittavat nuoret. Mika Honkalinna: Suo siellä (Docendo 2023) PALLOTAITURI Aarteen avustaja Jukka Behm on myös tuottelias kirjailija. 4 Marjakuusi kasvaa luonnon varaisena Suomessa vain yhdessä maakunnassa, missä. 13-vuotias orpopoika otetaan Hammersmithin akatemiaan, jossa on tylypahkamaista vetovoimaa. Romaani Rose on poissa äänestettiin vuoden 2018 Finlandia-kilpailun yleisöäänestyksen voittajaksi. Varsinkin droonikuvissa soiden huikea kauneus avautuu aivan uudesta vinkkelistä. Kirja kertoo Suomen luonnon ainutlaatuisista vuodenajoista, jotka ovat suurten muutosten keskellä. ”Rakastan sitä lähestyvää humahdusta, joka kuuluu, kun tuuli kulkee hongiston oksien lävitse.” 17 Aarre 9/2023 METSÄ. Viimeksi ketutti, kun keräämäni sienet (10 litraa) meinasivat jäädä kuivaamatta, kun en päässyt tarpeeksi nopsaan uunin äärelle.” Viihdytkö yön hämäryydessä. SOIDEN ÄÄRELLÄ Kirja vie lukijansa upealle matkalle keskelle suo-Suomen rämeitä, korpia, nevoja ja lettoja. 6 Millä mukana kulkevalla välineellä voi mitata metsän pohjapintaalan. Kerttu Kotakorpi: Minun luontoni (Bazar 2023) Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 65. Uudet kirjat Aarre visa Metsä nimiset NICLAS MÄKELÄ Katja Kettu KIRJAILIJA, 45 Millainen on Ketun pesäkolo. ”Kettu olisi villi seikkailija, jolla olisi häntä kaina lossa ja vitsi suussa syntymästä lähtien. Viekkaus on varmaan enemmän semmoista sanoilla leikittelyä ja pilailua.” Milloin ketuttaa. Kirjalle on tulossa jatkoa. Jukka Behm: Ihmepoika Leon (Tammi 2023) 1 Missä rungon kerroksessa puun paksuuskasvu tapahtuu. ”Ehkä eniten metsäkettu tai villikettu. ”Pieni ja turvallinen, lämmin ja täynnä kirjoja. Tykkään kirjoittaa, kun muu maailma on unilla.” Millaisen kirjan hahmoksi Kettu sopisi. 3 Mitä puulajia käytetään perinteisesti sahdin maustamiseen. Ketun uusin kirja Erään kissan tutkimuksia (Otava) ilmestyi syyskuussa. Siellä asuu Kettu ja kaksi löytökissaa.” Oletko citykettu vai maalaiskettu. ”Erittäin hyvin, varsinkin loppukesän lämpimissä öissä. 2 Mikä on Suomen kansalliskala. HEIKKI WILLAMO 5 Mikä on kuvassa oleva petoeläin Gulo gulo. Kuusi kiperää kysymystä MUUTTUVA LUONTO Toisessa luontoaiheisessa teoksessaan tv-meteorologi yhdis tää omia luontokuviaan ja -kokemuksiaan viimeisimpään tietoon ilmastonmuutoksesta. ”Kekseliäisyyttä tarvitaan, kun kirjoi tetaan romaaneja tai koetetaan keksiä keinoja pitää lomaa. Katja Ketulle metsä merkitsee rauhaa ja yhteyttä johonkin ikiaikaiseen. ”Typerät ja ilkeät ihmiset ketuttavat. Tarinallinen valokuvateos kertoo soiden ainutlaatuisesta luonnosta, mystisyydestä ja suojelustakin
Jälki on juuri sellaista kuin halutaan. METSÄNOMISTAJA Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat MARIA MIKLAS 18 Aarre 9/2023 METSÄ. Omilla koneilla Onkisuon maaja metsätilalla Asikkalassa luotetaan omaan apuun metsien harvennuksissa
Isä Risto Iivonen ajaa energiarangat tien varteen. Kun maat jäätyvät, kone murahtaa taas käyntiin. 19 Aarre 9/2023 METSÄ. Metsän omistaja Risto Iivonen Ikä: 69 Työ: maaja metsätalousyrittäjä, omistaa tilan yhdessä puolisonsa Pirjo Iivosen kanssa Perhe: puoliso ja neljä täysiikäistä lasta Asuinpaikka: Asikkalan Urajärven kylä Metsät: 390 hehtaaria PäijätHämeessä Harrastukset: suunnistus Jussi Iivonen ajaa Nisulan pientä harvesteria
Mistä metsänomistaja voi päätellä, milloin kuviolla on sopiva harvennusaika. Kemeratukea saanut urakka täytyy saada valmiiksi syyskuun loppuun mennessä. Risto ajaa Jussin kaatamat harvennuspuut tien varteen. Marko Pasaselle ilmiö on tuttu. Yli viiden sentin läpimittainen ranka hyväksytään nykyään myös kuitupuuksi. ”Tienvarsihinnat ovat nyt paremmat kuin koskaan. 3 Metsänomistajan tärkein työkalu on raivaussaha, mutta sitä pitää myös muistaa käyttää. Omaa harvennettavaa on sen verran paljon, että viime vuonna päädyin hankkimaan tehokkaamman metsäkoneen. Risto Iivonen on koko metsänomistajuutensa ajan suosinut sekametsiä. Tukin teosta ei jää muuta hankintalisää kuin hiki.” ”Hinnat ovat tällä hetkellä ihan ookoo”, Risto Iivonen sanoo. Uudella koneella aiotaan myös tehdä pientä keikkaa metsänhoitoyhdistykselle. Kuvio on ensimmäinen, joka harvennettiin uudella Nisulan koneella. Jussilla on yhden taimikon varhaisperkaus kesken, ja iltapäivällä hän aikoo tarttua raivaussahaan. Ensiharvennuksen aika koittaa yleensä 20–25 vuoden päästä istutuksesta”, Pasanen neuvoo. Vettä on tullut solkenaan, ja tänään yrittäjä Risto Iivonen, 69, ja hänen poikansa Jussi Iivonen, 27, keskittyvät viljan kuivaukseen. Kuitupuuta hän myy silloin tällöin myös isoille metsäyhtiöille. Seuraksemme saamme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäasiantuntijan Marko Pasasen. ”En ole koskaan ottanut raivatessa kaikki koivuja pois, ja se on ollut hyvä ratkaisu.” Ennakkoraivaus tarvitaan Päijät-Hämeessä puu kasvaa hyvin. Pasanen ei tyrmää täysin kesäharvennuksiakaan, kunhan metsänpohja on kantava ja kuljettaja osaa latoa hakkuutähteet ajourien suojaksi. Jos latvuksen osuus menee pienemmäksi, kasvutiheys on liian suuri ja harvennus tarpeen. Jos puut tekisi kuiduksi, kaikki puulajit pitäisi erotella omiin kasoihinsa ja ajaa erikseen pinoon. Energiarangaksi kelpaa kaikki yli viiden sentin läpimittainen puu. Mukaan raivaamaan lähtee hänen tyttöystävänsä Krista Pesu, joka hänkin tekee mielellään metsätöitä. Latvat voi myydä kokopuuna, ja niistäkin saa rahaa”, Risto perustelee. Noin 40-vuotiaalla kuviolla tehtiin toinen harvennus aivan oikea-aikaisesti. Tähän on jäänyt noin tuhat runkoa hehtaarille, ja lähes kaikki puut ovat hyvässä kasvukunnossa, joten ne täyttävät taas pian kasvutilan.” Kuviolle pitää Pasasen mukaan palata viimeistään 15 vuoden päästä tekemään kolmas harvennus. ”Puussa pitäisi olla aina noin puolet rungon mitasta elävää, yhteyttävää latvusta. ”Harvennuspuulla on nyt todella hyvä kysyntä. Tällä seudulla noin puolet puusta menee kuitupuuna sellun raaka-aineeksi ja puolet energiapuuksi”, Pasanen sanoo. Sen viereen on parkkeerattu energiapuun korjuuseen tarkoitetulla giljotiinikouralla varustettu Valtra. Tällaisella rehevällä pohjalla kuuset kasvavat todella nopeasti. Moottorisahaakin miehet tarvitsevat, sillä koneen koura ei yllä kaikkialle. U rajärven Onkisuolla pidetään syyskuussa taukopäivää puinneista. Metsäyhtiöiden oli pakko laskea kuitupuun läpimittavaatimusta, jotta se pystyisi kilpailemaan energiapuun ostajien kanssa. ”Metsä on tilallemme nykyään yhtä tärkeä tulon lähde kuin maa talous”, kertoo 90 hehtaarin peltoalaa vilje levä Risto Iivonen. ”Kun tekee koneella ja saa määrän isommaksi, maksetaan myös määrälisät.” Iivoset ovat katsoneet järkeväksi myydä kaiken harvennuspuun energiapuuna. Kuituja energiapuusta maksetaan jo lähemmäs 50 euroa kuutiolta. Hankintalisä on 15 euron luokkaa kuutiolta. ”Vähän liikaa jäi puita pystyyn” Suuntaamme viime talvena harvennettuun kuusikkoon, joka sijaitsee aivan Vesivehmaan lentokentän kupeessa. ”Usein hankintahakkuissa jätetään hieman liikaa puita kasvamaan. Nisulan ohjainvivut ovat samanlaiset kuin Valtrassa, joten aika nopeasti käytön oppi”, Jussi sanoo. Maatilan ja suurimman osan metsätiloista Risto Iivonen omistaa yhdessä vaimonsa Pirjo Iivosen kanssa. Jussi on innokas ajamaan konetta, minä olen sitä vain kokeillut”, Risto kertoo. ”Korjaaminen on paljon nopeampaa, kun saa laittaa kaiken samaan kasaan ja rangan pituus voi olla kolmesta viiteen metriin. ”Kymmenen tuhatta tuntia ajettu kone on toiminut hyvin. Esimerkiksi Metsä Group maksaa hintalisää niille Metsäliitto-osuuskunnan omistajajäsenille, jotka hakkaavat harvennuspuuta yli 350 kuutiota vuodessa. Tilalla suunnitellaan lähivuosina sukupolvenvaihdosta, ja maatilan jatkajan on hyvä perehtyä myös metsäasioihin. ”Tein pitkään harvennushakkuut moottorisahalla. Kuusikoiden harvennukset kannattaisi toteuttaa talvella kantavan maan aikana. Muutama kolhu puun kylkiin olisi saanut jäädä tulematta. Viivyttely hidastaa kasvua ja lisää riskejä. Ensiharvennuksia ja muitakin harvennuksia on Pasasen mukaan rästissä enemmän kuin metsänomistajat, metsänhoitoRiston vinkit 1 Kirves on metsän paras lääke. 4 Jätä taimikoihin raivauksen yhteydessä kasvamaan myös koivuja. 2 Tee tai teetä hoitotyöt ajallaan. Isän ja pojan yhteistyö metsäasioissa sujuu mallikkaasti. Jostakin kohtaa olisi voinut ottaa muutaman puun enemmän pois. Sitten ostin metsävarustellun Valtran ja siihen harvennuksille sopivan kaatopään. Usein seuraavana päivänä huomaa, että metsä tuli jätettyä vähän liian tiheäksi, mutta homman voi helposti korjata”, Jussi analysoi. METSÄNOMISTAJA 20 Aarre 9/2023 METSÄ. Viime talvi oli vielä pientä opettelua. Käytettynä hankittu Nisula N5 -harvennushakkuukone odottelee konehallin vieressä maapohjat kantaviksi tekeviä pakkasia. ”Kohtuullisen tyytyväinen olen työjälkeen. Hakata pitää, jos haluaa metsän kasvavan hyvin. Vakiintuneena puukauppakumppanina Iivosella on metsänhoitoyhdistyksen lisäksi lähellä sijaitseva Versowoodin Vierumäen saha. Jotkin puut ovat taas niin järeitä, ettei harvesterin hakkuupää riitä niille. Metsää hänelle on vuosikymmenten mittaan kertynyt lähes 400 hehtaaria. ”Väkisin ei kannata kuitenkaan vääntää talvileimikoita kesäkorjuuseen.” Harvennuspuulla huippuhinta Hankintapuulle on aikaisempaa enemmän kysyntää, kun metsäyhtiöt eivät ehdi itse hakkauttaa niin paljon puuta kuin tehtailla tarvitaan
”Alueen voi raivata hyvissä ajoin, vaikka jo muutama vuosi ennen suunniteltua harvennushakkuuta. Kauimmaiselle palstallekaan ei ole meiltä kuin 25 kilometriä. Ostajakin voi silloin maksaa puusta paremman hinnan”, Pasanen kannustaa. Nykyään käyn iltarasteilla ja edelleen Jukolassa.” Jussi Iivosella on perheen metsässä endurorata. Vaikka koko perhe viihtyy metsässä, kevään istutukset on useimmiten ulkoistettu, koska istutusaika osuu lähes aina päällekkäin peltojen kylvöjen kanssa. Vuonna 2002 Jukolan viesti järjestettiin tuossa kilometrin päässä Vesivehmaan lentokentällä, ja radat kulkivat myös minun metsissäni. ”Myymme kaiken harvennuspuun energiaksi. Tämä johtaa väistämättä kasvutappioihin. ”Kolme vuotta sitten ostin 30 hehtaarin metsäpalstan tästä melko läheltä. ”Ehdin viime talveksi ennakkoraivata vain puolet alueesta. Se investointi ei mene hukkaan. Moottoripyöräilyn lisäksi hän harrastaa maastopyöräilyä. Isä käy iltarasteilla ja poika ajaa enduroa. Jussin lisäksi Ristolla ja Pirjolla on kolme tytärtä, ja siksikin maaja metsätilan siirtäminen nuoremmalle polvelle vaatii huolellista suunnittelua. Hän aloitti metsätyöt moottorisahalla ja vinssitraktorilla vanhempiensa omistamalla tilalla jo vuonna 1975 ja viihtyy metsissä myös vapaaaikanaan. Iivoset investoivat metsään säännöllisesti muutenkin kuin konehankinnoin. Isohkon tilan omistajanvaihdoksen käytännön toteutuksessa kuluu helposti vähintään vuosi. Haastattelupäivänä hän oli ruskareissulla Ylläksellä. Metsäfirmat eivät osta leimikoita, joita ei ole raivattu konekorjuukelpoisiksi.” Jussi Iivosella on kokemusta sekä ennakkoraivatun että raivaamattoman alueen koneellisesta harvennuksesta. Koneet pysyvät ehjinä, ja korjuujälki on parempaa. Vain kaksi kertaa on jäänyt väliin, kun oma seurani Asikkalan Raikas on järjestänyt viestin. Raivaamattomalla alalla meinasi pinna palaa.” Metsänomistaja voi tehdä ennakkoraivauksen raivaussahalla itsekin. Viime talvena harvennettu metsä on syntynyt luontaisesti 40 vuotta sitten. ”Olen suunnistanut Jukolan viestin 49 kertaa. Aarre 9/2023. Metsä alkaa olla tulonlähteenä jo samaa luokkaa kuin maatalous, vaikka nuorta metsää on suhteessa aika paljon.” Tulevan talven hakkuiden ohessa perheessä jatkuu sukupolvenvaihdoksen suunnittelu. Vuonna 2002 Jukolan viesti kulki hänen omissa metsissään. yhdistys ja metsäyhtiöt ehtivät hakata. ”Monella on hyvä raivaussaha, mutta se ei valitettavasti mene yksin metsään.” Koko ikä metsässä Risto Iivonen sai maatilan omistukseensa vuonna 1985 ja on määrätietoisesti kasvattanut tilan metsäalaa. Pasanen muistuttaa ennakkoraivauksen tärkeydestä. ”Metsäteitä tehdään aina, kun tarvetta ilmenee. ”On kaikkien etu, että hakkuukoneen kuljettajalla on hyvä näkyvyys kaadettaviin puihin. ”En osaa olla metsästä poissa vapaa-ajallakaan”, suunnistusta harrastava Risto Iivonen naurahtaa. Kuvio saa kasvaa tässä asennossa noin 15 vuotta, kunnes koittaa kolmas harvennus. Viiden viime vuoden aikana olemme rakentaneet reilun kilometrin ja puolen kilometrin metsätiepätkät”, Risto kertoo. Pirjo Iivonen puolestaan pitää metsäkävelyistä. Energiarangan tekeminen on nopeampaa, ja hinta on nyt sama kuin kuitupuulla”, Jussi (vas.) ja Risto Iivonen toteavat
Paperiteollisuuden kuukausikohtaiset vientimäärät olivat viime vuosien huipussaan juuri ennen koronapandemian alkua. 100 200 300 400 500 6/ 23 5/ 23 4/ 23 3/ 23 2/ 23 1/ 23 12 /2 2 11 /2 2 10 /2 2 9/ 22 8/ 22 7/ 22 6/ 22 5/ 22 4/ 22 3/ 22 2/ 22 1/ 22 12 /2 1 11 /2 1 10 /2 1 9/ 21 8/ 21 7/ 21 6/ 21 5/ 21 4/ 21 3/ 21 2/ 21 1/ 21 12 /2 11 /2 10 /2 9/ 20 8/ 20 7/ 20 6/ 20 5/ 20 4/ 20 3/ 20 2/ 20 1/ 20 Paperin vientimäärät Suomesta 2020–6/2023 Massan vientimäärät Suomesta 2020–6/2023 LÄHDE Luonnonvarakeskus, Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, Tulli Graafeista ylempi pitää sisällään sekä kemiallisen sellun että mekaanisen massan vientimäärät, alempi paperien. Metsäsektorin näkymät jatkuvat sumuisina, kirjoittaa Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Matleena Kniivilä. 100 200 300 400 500 Yksikkö: 1000 t. Milloin kysyntä kasvaa. Tämän vuoden alussa sellun, kotimaisen metsäteollisuuden kuluvan vuosikymmenen tähtituotteen, vienti on ollut normaalia vähäisempää varastotasojen ollessa poikkeuksellisen suuria. Pandemia vähensi painopaperien jo pitkään laskussa ollutta kysyntää pysyvästi, ja kuluvana vuonna laskua ovat aiheuttaneet myös käyttäjien isot varastot. PUUMARKKINAT 6/ 23 5/ 23 4/ 23 3/ 23 2/ 23 1/ 23 12 /2 2 11 /2 2 10 /2 2 9/ 22 8/ 22 7/ 22 6/ 22 5/ 22 4/ 22 3/ 22 2/ 22 1/ 22 12 /2 1 11 /2 1 10 /2 1 9/ 21 8/ 21 7/ 21 6/ 21 5/ 21 4/ 21 3/ 21 2/ 21 1/ 21 12 /2 11 /2 10 /2 9/ 20 8/ 20 7/ 20 6/ 20 5/ 20 4/ 20 3/ 20 2/ 20 1/ 20 Yksikkö: 1000 t. Teksti MATLEENA KNIIVILÄ | Graafit AINO SAARIKIVI 22 Aarre 9/2023 METSÄ. Kevättalvella 2022 ja 2023 vientimääriä pienensivät lakot
Kevään jälkeen talousnäkymät ovat heikentyneet eri puolilla maailmaa. Nyt loppuvuodesta ja ensi vuonna kysyntää lisää vielä Metsä Groupin Kemin uuden biotuotetehtaan käynnistyminen. Suomessa sahat ovat rajoittaneet tuotantoaan. Tänä vuonna otsikoissa ovat olleet vähentyvä kysyntä, alaspäin syöksyvät lopputuotteiden hinnat ja teollisuuden lomautukset. Ratkaisevaa kotimaisen tukin kysynnän kannalta on se, kuinka nopeasti rakentaminen elpyy vientimarkkinoilla. Suomesta valmistetuista kemiallisen metsäteollisuuden tuotteista yli 90 prosenttia ja sahateollisuuden tuotteista noin 75 prosenttia viedään muualle. V E I K K O SO M ER P U R O V ielä viime vuonna metsäteollisuus takoi ennätystuloksia. Mistä on kyse. MARI IKONEN 23 Aarre 9/2023 METSÄ. Toisaalta samaan aikaan suomalaiseen metsäsektoriin vaikuttaa merkittävästi myös se, että puun tuonti Venäjältä on lakannut. Massaja paperiteollisuudessa keskeinen syy heikkoon kysyntään ovat olleet korkeat varastotasot. Varastoja puretaan Kemiallisessa metsäteollisuudessa heikko kysyntä on näkynyt jo kuukausien ajan. Vuoden 2024 loppupuolella keskuspankit voivat aloittaa jopa ohjauskorkojen alentamiset, mikä helpottaisi esimerkiksi rakennusalan ahdinkoa. Euroopan kasvun hieman kiihtyessä Yhdysvaltojen ja Kiinan talouskasvujen ennakoidaan olevan kuluvaa vuotta heikompaa. Hintojen ja kustannusten jatkuvasti noustessa monet tuotteiden käyttäjät ostivat tuotteita runsaasti varastoon. Euroopassa rakentamisen ennakoidaan alkavan elpyä vasta vuoden 2024 loppua kohden ja vuoden 2025 aikana. Suomen metsäteollisuuteen ja -talouteen talouskehityksen heikkous heijastuu viennin kautta. Liiketulos oli yhteensä yli 2,22 miljardia euroa. Koneiden käyntiasteet ovat olleet alhaiset, tuotantoa on vähennetty ja työntekijöitä lomautettu. Alkuvuonna tarve kotimaan puulle näkyikin vahvana kysyntänä ja kohonneina kantohintoina. Kysynnän heikkous ja pienentyneet tuotantomäärät väistämättä vähentävät puun tarvetta. Vaikka kuitupuuta käyttävän teollisuuden markkinatilanne on tällä hetkellä selvästi aiempaa heikompi, kuitupuulle ja erityisesti harvennushakkuuleimikoille vaikuttaa olevan edelleen hyvin kysyntää venäläistä tuontipuuta korvattaessa. Vuoden päästä valoa. Yhdysvalloissa ja Kiinassa tilanne on kuitenkin ollut Eurooppaa positiivisempi, mikä on vaikuttanut myönteisesti maailmantalouteen. Jossakin vaiheessa tulee kuitenkin tarve palata lähemmäs normaalia. Harvennuspuuta halutaan Metsänomistajan kannalta kiinnostavaa on se, miten voimakkaasti lopputuotemarkkinoiden kehitys heijastuu Suomen puumarkkinoille. Vuonna 2022 yksityismetsätalouden liiketulos oli Luken tilastojen mukaan keskimäärin 163 euroa hehtaarilta, noin prosentin edellisvuotta vähemmän. Tämän muuttuneen todellisuuden kanssa on eletty yli vuosi, eikä loppua tilanteelle näy. Suurimmat tulokset saatiin Hämeessä, noin 300 euroa hehtaarilta. Aarteen Puu markkinatpalstalla markkinoita analysoivat vierailevat kirjoittajat, tällä kertaa Luonnon varakeskuksen tutkimuspäällikkö Matleena Kniivilä. Talouskasvun ennakoidaan hieman paranevan ensi vuoden aikana inflaation hidastuessa, mikä lisäisi myös metsäteollisuustuotteiden kysyntää. Huippuvuoden 2021 lukemista pudotusta oli 5,8 prosenttiyksikköä. Sahateollisuudessa kysyntä on pienentynyt tänä vuonna liki kaikilla markkinoilla, ja varsinkin Euroopassa laskusuunta yhä jatkuu. Kuitu puulle vaikuttaa olevan edelleen hyvin kysyntää. Euroopassa korot, inflaatio ja tuotantokustannukset ovat pysytelleet korkealla, kuluttajien luottamus talouteen on alhainen, ja teollisuustuotantoa vaivaa heikko kysyntä. Suomessa Stora Enso on sulkenut paperikoneen Anjalankoskella ja sellutehtaan Kotkan Sunilassa. Heikossa taloustilanteessa varastojen purku vie aikaa. Näin toimivat muun muassa monet painotalot varmistaakseen paperin saatavuuden. Toisaalta samaan aikaan myös uusia laitoksia valmistuu käyttöön. Lapissa liiketulos oli 42 euroa hehtaarilta. Myös sellun hintojen lasku vaikuttaa tasaantuvan Euroopassa syksyllä kysynnän vahvistuttua Kiinassa. Niinpä Venäjän-tuonnin loppuminen ei näy yhtä merkittävänä tekijänä Suomen tukkipuumarkkinoilla. Syksyllä talouskasvu on hiipumassa euroalueella nollan tuntumaan. Talouskasvun ollessa hiljaista, korkojen ollessa korkealla ja kuluttajien luottamuksen laskiessa myös tarve pakkauksille on aiempaa vähäisempää. Puun tarve tehtaalla on 4,5 miljoonaa mottia suurempi kuin vanhan tehtaan. Tämä on hämmästyttävän suuri luku jopa paperiteollisuudessa, jossa kysyntä on jo vuosien ajan pääasiassa supisPientä laskua hehtaarituloksessa tunut. Euroopassa paperin kysyntä alkoi hiipua nopeampaa tahtia jo viime vuoden puolella, ja tämän vuoden tammi-heinäkuussa kysyntä väheni 28 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajan kysynnästä. Epävarmuus pysyy korkealla tasolla. Myös viime vuosina vahvasti kasvanut kartonkituotanto on saanut oman osansa heikentyneestä kysynnästä, eikä kartonkitehtaillakaan ole vältytty tuotannon rajoituksilta. Metsäteollisuus pyrkii hankkimaan puuttuvan puun lähinnä muualta Itämeren alueelta. Tärkeimpiä lopputuotteidemme markkina-alueita ovat Eurooppa ja Kiina, mutta myös muun Aasian, Pohjois-Amerikan ja Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän talouskehitys näkyy suoraan metsäteollisuuden kysynnässä. Esimerkiksi painoja kirjoituspaperin hinnan lasku on Euroopassa tasaantunut keväästä, mikä on yleensä merkki markkinatilanteen asteittaisesta paranemisesta. Kiinassa sahatavaran kulutus on supistunut vuodesta 2020 alkaen, ja tilanne maan kiinteistösektorin ongelmien vuoksi vaikuttaa edelleen epävarmalta. Suomelle tärkeä vientimaa Saksa on ollut alkuvuoden taantumassa. Niinpä tänä vuonna ei ole ollut suurta tarvetta täydentää varastoja, vaan entisiäkin on vielä kulutettu. Tosiasiassa suurin kysyntä kohdistuu kuitenkin kotimaan metsiin. Puuntuotannon sijoitustuotto oli 6,3 prosenttia vuonna 2022. Tukkipuuta Venäjältä on tuotu vain vähän. Joitakin merkkejä tästä paluusta on jo nähty
KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Pölkyt lentoon Videolla heittelemme rankoja ja pieniä pöllejä pyöräyttämällä. Helpotusta kasaukseen Kun voimia kulutetaan puiden siirtelyssä mahdollisimman vähän, jaksaminen paranee. Se kohentaa hakkuutyön tulosta ja myös mielialaa. TYÖVÄLINEET 24 Aarre 9/2023 METSÄ
Keinoja jaksamisen säilyttämiseen silti riittää. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA S uunnattu kaato on kevyin tapa siirrellä kuitupöllejä tai poltto rankoja metsässä. Ison rungon kanssa viisi askelta ylämäkeen on raskaampaa kuin kymmenen alamäkeen. Ylämäkeen ei puita kannata kantaa tai edes siirrellä, jos sen suinkin voi välttää. Kasausta voi kuitenkin keventää lukuisilla eri nikseillä ja työvälineillä. Uittokaluston Nostosaksien pituus on 65 senttiä, avauma 26 senttiä ja paino 1,3 kiloa. Siksi sellaisessa hakkuussa, jossa puutavara kuormataan kouralla peräkärryyn, kasat pyritään tekemään niille sijoille, joihin tyvipölkyt kaatuvat. Raskaimmat tyvipöllit saavat vähiten ilmaista kyytiä. Runsas pienten kasojen määrä hidastaa kuormaamista mutta nopeuttaa ja keventää kasausta. Kasaus eli puiden nostelu ja kantami nen kourakasoihin tai peräkärryn ulottuville on metsä työn raskain vaihe. Painavien runkojen kantajalle myrkkyä on korkea latvojen ja oksien ryteikkö. Metsänomistajalle, joka ajaa itse puunsa maataloustraktorilla tai mönkijällä, nopean kuormauksen merkitys on vähäinen keventyvän kasauksen hyötyyn verrattuna. Heitossa sakset sysätään vasten pölkkyä, jolloin ne avautuvat maksimaalisesti ja saksien väkäset irtoavat puun pinnasta. Pinotavaraja nostosakset Monet metsänomistajat käyttävät nostovälineenä joko pelkkiä pinotavarasaksia tai niitä ja nostokoukkua. Siksi suunnattu kaato voi tarkoittaa myös sitä, että puut pyritään kaatamaan niin, että runkojen ja niistä tulevien oksien ja latvusten sekaan jäisi vähäoksaisia tai mieluusti oksattomia kohtia kasausreiteiksi. Paljon pieniä kasoja on hakkaajalle kevyempi vaihtoehto kuin vähän isoja. Rungon vetäminen Sisätöitä tehneen metsänomistajan kunto punnitaan painavimpien runkojen siirtelyssä. Jos voimataso on sellainen, että isojen runkojen kanssa pitää turvautua aina maksimivoimaan, kestävyys voi loppua paljon nopeammin kuin kirjoituspöydän ääressä istuessaan osasi kuvitella. Ne sopivat erityisesti raskaiden tyvipölkkyjen vetämiseen. Yksi niistä on se, että raskaimmat rungot vedetään maata myöten nostamatta niitä kokonaan ilmaan. Nämä rungot on syytä karsia pinnanmyötäisesti raskaammasta päästä, joka viistää vedettäessä maata. Asia pitää ottaa huomioon jo alustaa raivatessa. Molemmat lisäävät hien kihoamista otsalle. Kasauksen suunta päätetään jo ennen alustan raivausta ja puiden kaatoa. Näin rungon pää ei kerää oksia ja latvoja mukaansa painoksi, ja runko luistaa muutenkin liukkaammin maan pinnalla. Risukko syö voimia Kasauksen raskaus riippuu taakan painon lisäksi yllättävän paljon jalkojen alla olevan pinnan kulkukelpoisuudesta. Kokenut hankintahakkaaja ei painavia runkoja juuri kanniskele, vain siirtää ne kasoihin, joita voi olla tiheässä puustossa vieri vieressä. Tasaisella ja oksattomalla maapohjalla painavan pölkyn kantaminen on paljon helpompaa kuin upottavalla pinnalla, kivikossa tai korkeassa risukossa. Rungon tömähtäessä nutulleen puutavara kulkee lähes itsestään haluttuun suuntaan ilman, että puun kaataja siitä juuri rasittuu. Alaspäin viettävässä maastossa runkojen vetäminen on paljon kevyempää työtä. 25 Aarre 9/2023 METSÄ. Markkinoilla on tarjolla myös nostosaksia. VEROVINKKI Myyntiin tarkoitetun puu tavaran hakkuussa, katkomisessa, kasauksessa ja kuljettamisessa tarvitut työkalut ja -välineet ovat metsänomistajalle vähennys kelpoisia metsä verotuksessa. Uittokaluston Nostosakset vähentävät kumartelua. Kun aluspuun asettaa ennen kaatoa sopivasti maahan, pölliä ei tarvitse erikseen nostaa. Jalkoja pitää nostella silloin ylemmäs, ja voimia syö myös tasapainon säilyttäminen. Puun vippaus sylistä kasaan onnistuu myös pinotavarasaksilla, kun tekniikan opettelee
Isomman pokaran kärki lyödään pöllin päähän, jossa se pysyy hyvin kärjen muodon ansiosta. Sieltä otan ne tarvittaessa käyttöön. Hyvää koivuklapia syntyy, kun tuoreet rungot tehdään klapeiksi keväällä ennen kasvukauden alkua. Heiton suuri etu syntyy siitä, ettei risukossa tai muuten hankalassa paikassa tarvitse kävellä edestakaisin. 26 Aarre 9/2023 METSÄ. TYÖVÄLINEET Nostosaksien käyttö ei juuri vaadi kumartumista. Pyöräytyksessä rungon pitää osua maahan toinen pää – mieluummin raskaampi – edellä. Sama koskee lumessa kahlaamista talvella. Keväällä ja kesällä klapit kuivuvat hyvin. Pölkkyjen pyöräytys Korkeassa risukossa, kivikossa ja ojien äärellä puiden vetäminen ja kantaminen on hankalaa hommaa. Silloin ne ovat jo hieman kuivuneet. Keventäminen kuivaamalla Monien polttopuusuosikki koivu on painava puulaji. Bahcon nostosaksien vastaavat lukemat ovat 70 cm, 28 cm ja 1,2 kg. Kaataessa ja karsiessa voimat vähitellen palautuvat uutta heittelyä varten. Huonona puolena on se, ettei nostosaksia voi kuljettaa varustevyössä kuten pinotavarasaksia. Keskikokoiset ja pienemmät rungot voi silloin olla kätevintä siirtää eteenpäin heitellen. Pölkkyyn tai runkoon tarttuminen nostosaksilla on myös sikäli helpompaa, ettei se juuri vaadi kumartumista. Voimat riittävät pitempään, kun yhdellä työrupeamalla ei heitetä kovin monta puuta. Kevättä voi kuitenkin hyödyntää niin, että koivut kaadetaan keväällä, katkotaan metrisiksi, halotaan halkomiskirveellä ja kasataan ristikolle pinoon. Aisaaminen tarkoittaa kuoren rikkomista teräketjulla ainakin rungon toiselta puolelta. Toinen vaihtoehto on katkoa rankapuut kolmemetrisiksi, aisata moottorisahalla ja kasata kolmiomalliselle ristikolle kuivumaan. Yleensä pidän varustevyössä kaiken aikaa pinotavarasaksia. Työssä käyvä etämetsänomistaja ennättää kesälomallaan paremmin siirtää puut pois metsästä. Tällä tavalla heittoon käytetty voima saadaan muutettua hyvällä suhteella runkoa eteenpäin vieviksi metreiksi. Itse olen käyttänyt nostosaksia niin, että jos raskaitten puitten vetämistä on paljon, säilytän nostosaksia jossain lähettyvillä pystypuun oksassa näkyvällä paikalla roikkumassa. Toisaalta pokaraa kääntämällä kärjen saa helposti irti pöllistä. Työssä käyvällä, kaukana metsistään asuvalla metsänomistajalla ei keväällä ehkä ole kovin paljon aikaa puusavottaan. Heiton voi tehdä monella tavalla, mutta kaikissa heitoissa tärkeää on saada runko pyörähtämään ilmassa ympäri (katso juttuun liittyvä video). Sopivan painoinen kolmemetrinen pölli siirtyy yhdellä pyörähtävällä heitolla melko helposti noin 6–10 metriä eteenpäin kauempana olevaa päätä katsottaessa. Nostosaksiin ovat tyytyväisiä varsinkin ne metsänomistajat, jotka kokoavat polttopuita pelkästään käsivoimin. Rankoja nostellessa ja kantaessa eron kyllä huomaa. Fiskarsin kahdesta pokarasta isompi on polttopuiden kasauksessa selvästi pienempää käyttökelpoisempi. Nostosaksilla vedettäessä runkoa ei nosteta yhtä korkealle kuin silloin, jos vedetään pinotavarasaksilla. Kun pyöräytys on riittävä, pyörähdysliike jatkuu maahan osumisen jälkeenkin, jolloin runko kaatuu vielä lopuksi pituutensa verran eteenpäin
Tarkka kaato vä hentää kantamisen tarvetta. Se keventää vyötä. Isoja tukkirunkoja useimmat metsänomistajat kaatavat ainoastaan polttopuita teh dessään. Moni metsänomistaja pitää varustevyössään vain pinotavarasaksia ja niiden koteloa. Pinotavarasakset ovat tottumattomalle nosto koukkua helpommat käyttää. Sakset eivät luiskahtele irti rungosta. Kokeneet hankintahakkaajat suosivat tätä yhdistelmää, koska saksilla voi myös vetää. Jos kasauksessa ja puiden kantamisessa ei käytetä apuna nostovälineitä, etenkin kuusen oksantyngät syövät työkäsineet pian rikki. 27 Aarre 9/2023 METSÄ. Toisessa kädessä nostokouk ku, toisessa pinotavarasakset
Heinäkuun alussa ne kannettiin peräkärryyn huomattavasti keventyneinä. Kun kaukana olevat rungot vielä vedetään kokonaisina latvasta, ulottuvuus on melkoinen. Tärkeä vinssi Useimmiten mönkijällä pääsee ajamaan metsässä puukuorman kanssa vain siellä täällä. LISÄTIETOJA Fiskars, fiskars.com/fi-fi Bahco, bahco.com/fi_fi Nostosakset, uittokalusto.fi Stihl, stihl.fi Mönkkäri apuun Maastokelpoisen traktorimönkijän avulla polttorangan hakkuu ja tuulenkaatojen tai hakkuutähteiden keräys muuttuvat aivan toisenlaiseksi työksi. Se voi riittää, kun käyttää puiden kasauksessa apuna vinssiä. Yksi hyvä väylä keventää jo huomattavasti polttopuiden keruuta. Sellaisen voi saada vanhaa uraa kunnostaen aikaan jo muutaman tunnin kaivinkonetyöllä esimerkiksi samassa yhteydessä, kun kaivinkone mätästää hakkuuaukean. Hyvillä väylillä mönkkäri vähentää olennaisesti puiden kantamista ja siirtelyä. Se on yleensä kääntyvän puomin päässä, jolloin mönkijän ajosuunta ei vaikuta vinssaukseen. Juontaminen ei onnistu jokaisen mönkkärin keulassa matalalla olevalla vinssillä, joka on tarkoitettu kiinni juuttuneen mönkijän vedätykseen irti. TYÖVÄLINEET Koivut on toukokuun alussa kaadettu, aisattu ja pinottu kuivumaan. Oregonin joustava metsurin tukivyö tukee selkää ja myös vastustaa, jos kumartuu niin, ettei selkä ole suorassa. Mönkijän juontovinssit ovat yleensä kauko-ohjattavia, jolloin juontaja voi kävellä rungon perässä. Parhaimmillaan kasaus jää kokonaan pois, jos polttorangat tai pöllit voi nostella suoraan viereen ajettuun mönkkärin kärryyn. Edellytyksenä tietysti on se, että maasto on kulkukelpoista mönkijälle ja puukuormaa kantavalle metsäkärrylle. Puutavaravinssi on erillinen lisälaite. Näin on varsinkin silloin, kun vinssissä on myös kääntyvä nostopuomi. Jos runko tökkää kiinni, sitä voi kohottaa vaikkapa sopivalla puukangella. 28 Aarre 9/2023 METSÄ. Lihastyö voi silloin vaihtua lähes kokonaan konetyöksi. Jollei metsässä ole riittävän kulkukelpoisia mönkkäriväyliä, niitä voi tehdä sinne. Ennen sitä vaijeri pitää kuitenkin päästää kauko-ohjaimella löysäksi, koska kireällä olevassa juontopuussa piilee aina iskuvaara. Korkea vetopiste vähentää tökkimistä mättäisiin ja kiviin ja sujuvoittaa vinssausta. Vaijeria vinssissä saisi olla mahdollisimman pitkästi, 30–40 metriä. Mahdollisuus tähän laittaa metsänomistajan etsimään polttopuunsa niistä paikoista, jonne mönkkärillä parhaiten pääsee
”Työ opettaa tekijäänsä. ”Tein isoja kasoja sellaisissa kohteissa, joissa puustoa oli paljon ja tiheässä. Kun kasoja on harvassa, ne eivät ole puiden kaadossa jaloissa tai jäämässä latvojen ja oksien alle”, Jaakko kertoo. Yksi syy isojen kasojen tekoon oli se, että Pessisellä ei ollut tapana käydä kuntosalilla rautoja nostamassa. Silloin ne eivät jää oksien ja latvojen alle, ja työmaa pysyy selvänä.” Koska puiden kasaus on raskasta, Jaakko kertoo suunnitelleensa ajourien paikat aina huolellisesti ennen hakkuun aloittamista. Huomasin, että puita heitellen motteja kertyi nopeasti. ”Useimmiten heitin kuitupöllit tai energiarangat eteenpäin kohti kasaa heti jokaisen puun ja karsinnan jälkeen. Pessinen ei käyttänyt hakatessaan nostokoukkua tai pinotavarasaksia. Isojen kasojen metsuri M etsurilegenda Jaakko Pessinen tuli tunnetuksi harvennuksilla tekemistään valtavan suurista kourakasoista. Mönkijä, kuormain ja vetävä peräkärry eivät hankalassa maastossa riitä. Pitkällä vaijerilla varustettu, kauko-ohjattava juontovinssi lisää huomattavasti ulottuvuutta. Kääntyvä, kaukoohjattava nostopuomi on mainio apuri, kun kärryyn pitää nostaa tuoreita tukkirunkoja. ”Uudella palstalla kiersin ensimmäiseksi alueen läpi ja suunnittelin urien paikat. Lappajärven kuningasmetsurin harjoittelupaikkana toimi työmaa metsän vihreässä kuntosalissa. Ajourat pitää saada sinne, missä puuston painopisteet ovat.” Isojen kasojen teko sopi Jaakko Pessisen työtapaan senkin takia, että hän oli karhumaisen vahva ja kestävä. Sen, jolla on heikko selkä, voi olla parempi vetää puita käsin tai saksilla.” 29 Aarre 9/2023 METSÄ. Isommat puut hän nosti olkavarrelle ja kantoi. Siihen meni helposti tunti joka työmaalla, mutta se kannatti. Hän heitteli puut pyöräyttäen eteenpäin kohti kasaa
Kuka. METSÄVAIKUTTAJA Sari Essayah kannustaa metsän omistajia hakemaan Metka tukia. ”Nyt pitää näyttää, että taimikoita halutaan hoitaa. Euroopan unionin hän toivoo ottavan paremmin huomioon jäsenmaiden ominaispiirteet. Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuva MARIA MIKLAS Sari Essayah Tausta. 56-vuotias kauppatieteiden maisteri Lapinlahdelta Työ. Maaja metsätalousministeri 17.6.2023 alkaen, kansan edustaja vuosina 2003– 2009 ja 2015–, Euroopan parlamentin jäsen 2009–2014, Suomen Kristillis demokraattien puheenjohtaja vuodesta 2015 Parasta metsässä. Monimuotoisuus ja monikäyttöisyys 30 Aarre 9/2023 METSÄ. Rahoja ei saa jättää käyttämättä.” ” Taimikot kuntoon” Maaja metsätalousministeri Sari Essayah lupaa, että nykyinen hallitus ei rajoita metsien käyttöä
Metkan painotus on taimikoiden ja nuorten metsien hoidossa. Esimerkiksi Metso-ohjelman rahoitusta lisätään maaja metsätalousministeriön puolelta kolmella miljoonalla eurolla, samoin Helmiohjelman rahoitusta lisätään. Istun valtion omistajaohjauksen ministerivaliokunnassa enkä valitettavasti pysty kommentoimaan tätä. Metka on valtiolle hyvä sijoitus. Muutos pienentää valtion verotuloja 20 miljoonalla eurolla. On kuitenkin herännyt huoli siitä, ovatko toimet samalla EU:n ilmastotavoitteiden vastaisia. Turpeen käytöllä varmistamme myös sen, että hyvälaatuista puuta ei mene polttoon vaan ohjautuu jalostukseen. Turve on strategisesti tärkeä raaka-aine myös kuivikeja kasvuturpeena. Jäsenmaiden ominaispiirteet pitäisi ottaa paremmin huomioon. Ennallistamisella haetaan biodiversiteettitavoitteita, jotka ovat sinällään hyviä. Riittävätkö valtion rahat uuden Metka-tukijärjestelmän rahoitukseen. Suomen energiapaletti on pidettävä jatkossakin monipuolisena. Sama sääntely on sovitettu Euroopan unionin sisälle ottamatta huomioon, että unionissa on maita, joissa maapintaalasta 75 prosenttia on metsää. Mikä on Suomen kannalta haastavinta Euroopan unionin metsiä koskevassa päätöksenteossa. Entä metsien vapaaehtoiseen suojeluun suunnatut Metsoja Helmi-rahat. Nouseeko metsävähennys nykyisestä 60 prosentista. Metsien kasvua varmistamme ensi vuonna alkavalla Metka-tukijärjestelmällä, jonka painopiste on taimikoiden ja nuorten metsien hoidossa. Rahoitusta on hieman vähemmän kuin Kemera-järjestelmässä. Euroopan unionille voidaan näyttää, että suojeluohjelmamme ovat uskottavia ja että niihin on oikeasti satsattu. Toivoisin, että siinä päästäisin parempaan vauhtiin. Kun nuorten metsien hoidosta ja taimikoista halutaan pitää hyvää huolta, meidän pitää totta kai pitää myös hirvikannat oikealla tasolla. Asetuksella on jalo päämäärä, jolla halutaan puuttua vaikkapa Amazonasin laittomiin hakkuisiin. Tässä yhteydessä haluan alleviivata bioenergian merkitystä. Metsäkatoasetus on hyvä esimerkki tästä. Yhteiskunnassa keskustellaan paljon kaivosteollisuuden ympäristövaikutuksista. Myös uuden EU-komission ohjelmaan pitää saada biotalous näkyvämmin mukaan. Se on ollut jo aikaisemmin vahvuutemme. Pitäisikö metsänomistajien päätösvaltaa alueellisen hirvieläinkannan säätelyssä vahvistaa. Riittääkö Suomessa puu. Ennallistamisasetus on ympäristöministeriön vastuulla, ja yhteistyö ympäristöministeriön kanssa sujuu hyvin. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Painotuksia voidaan kuitenkin muuttaa, kun nähdään, mikä tukimuoto lähtee vetämään ja mikä jää vähemmälle käytölle. Suojelulla on myönteinen vaikutus myös Suomen metsien hiilensidontaan ja hiilinielutavoitteiden saavuttamiseen. Koska asun maalla, täällä on aika vaikea kävellä kulkematta jossain vaiheessa metsässä. Miksi valtion kannattaa omistaa miljardin euron arvosta Stora Enson osakkeita. Miten Suomen energiahuoltovarmuutta voitaisiin kehittää. Stora Enso kuuluu valtion sijoitusyhtiön Solidiumin salkkuun, ja Solidium toimii sijoituksissaan täysin markkinaehtoisesti. Eri suojeluohjelmien rahoitukseen on varattu ensi vuodelle kymmenen miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin tänä vuonna. Vaikka metsäpolitiikan on päätetty kuuluvan kansalliseen päätöksentekoon, komissio pyrkii vaikuttamaan metsien käyttöön energiaja ilmastopolitiikan kautta. Se on mielestäni merkittävä summa. Suomessa on vaikea rakentaa mitään ilman, että joku puukin pitää kaataa. Oliko turvetuotannon alasajo ennenaikaista. Siten myös tuleville sukupolville jää riittävät metsävarannot. Pyrimme viemään neuvotteluihin Suomen kannalta keskeisiä viestejä ja pienentämään asetuksesta Suomelle aiheutuvaa kustannuspainetta. Toivon tosissani, että jatkossa hoitotöihin käytetään kaikki se raha, mitä valtio on niihin osoittanut. Ennallistamista olisi viisasta katsoa olemassa olevien Natura 2000 -alueiden pohjalta. Millaisista metsäteollisuuden innovaatioista olet ollut erityisen ilahtunut. Rahoituksen pieneneminen johtuu siitä, että Kemera-tuettuihin metsänhoitotöihin haettiin vähemmän rahaa kuin niihin oli varattu. Hienoja innovaatioita ovat myös puupohjaiset tekstiilit ja lääkeaineet sekä uudet tekniset rakennustuotteet. Pitäisikö 10 prosentin omistuksesta luopua kokonaan. Minusta asiassa on löydetty tällä hetkellä aika hyvä tasapaino. Akkuteollisuuteen menevä ligniini on mielestäni merkittävä ja hieno innovaatio. Tämän hallituskauden aikana emme halua rajoittaa metsien käyttöä. Tukea ohjataan myös puiden kasvua parantavaan lannoitukseen. Metka on valtiolle hyvä sijoitus, sillä hyvin hoidetut nuoret metsät lisäävät valtion verotuloja tulevaisuudessa. Viime viikonloppuna kävin kävelemässä metsässä Lapinlahdella. Metka-järjestelmään on varattu ensi vuodelle 38,4 miljoonaa euroa, kun Kemera-rahoja oli tänä vuonna haettavissa 47,5 miljoonaa euroa. On erittäin tärkeää, että hirvieläinkannan säätelyssä kuullaan sidosryhmiä. Minulle ei ole kuulunut viestejä siitä, ettei metsänomistajilla olisi alueellisissa riistaneuvostoissa riittävästi päätösvaltaa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että metsäluonnon suojelua halutaan lisätä vapaa ehtoisten suojeluohjelmien kautta. Turvetta pidän ehdottoman tärkeänä osana energiasektorin huoltovarmuutta. Stora Enso ei ole valtion sellaisten strategisten omistusten joukossa, jotka liittyvät huoltovarmuuteen ja yhteiskunnan toimivuuden varmistamiseen. Miltä EU:n ennallistamisasetus näyttää Suomen näkökulmasta. Innovaatioiden laajempi kaupallistaminen on valitettavasti jäänyt vähän piippuun. Tällä hetkellä ennallistamisasetuksesta ovat menossa Euroopan neuvoston, parlamentin ja komission väliset trilogineuvottelut. Vähennyksen korottaminen todennäköisesti aktivoi puuta myyntiin, joten vaikutus valtiontalouteen ei välttämättä ole lopulta noin suuri. Toinen haaste on se, että EU tarjoaa samoja ratkaisuja kaikille jäsenmaille, vaikka maat ovat täysin erilaisia metsiensä, ilmasto-olojensa ja historiansa osalta. Puu riittää, kunhan huolehdimme hyvästä metsänhoidosta. 31 Aarre 9/2023 METSÄ. Puusta saatava ligniini ratkaisisi monia asioita. Ei ole järkevää yrittää palata 1950-luvun metsämaisemaan, sillä Suomen metsien menestystarina lähti vasta liikkeelle silloin. Puun myyntiin kannustava, metsänomistajien verotusta keventävä metsävähennys nousee vuoden 2025 alussa 60 prosentista 75 prosenttiin
”Suurempi pinta-ala parantaa kannattavuutta monella tavalla”, Alpo Puro-Aho (vas.) ja Arto Valkama kertovat. Metsätalouden lisäksi Kauhavan yhteismetsä kehittää toimintatapoja luonnontuotteiden myyntiin. Kuorta, kerkkiä ja kannattavaa metsätaloutta 32 Aarre 9/2023 METSÄ. Kauhavalaiset metsänomistajat näyttävät suuntaa yhteismetsien kehittämisessä. YHTEISMETSÄT Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Rohkeita kokeiluja Juttuun liittyvällä videolla Kauhavan yhteismetsän voimakaksikko kertoo hankkeistaan. Kauhavan yhteismetsä pyrkii edelleen laajentumaan
Lisäksi koko ala on luomusertifioitu. Uudenlainen ote yhteismetsän myynti tuotteiden kehittämiseen on huomattu laa jalti. Yhteismetsän sihteeri Arto Valkama tie tää, että luomusertifioiduille luonnontuot teille on kysyntää. Aktiivista metsänhoitoa Kauhavan yhteismetsän hoitokunnan pu heenjohtaja Alpo Puro-Aho iloitsee siitä, et tä paikalliset metsänomistajat ovat lähteneet luomaan yhteismetsää, jolla pystytään pa rantamaan metsätalouden kannattavuutta. Lisäksi koko pinta ala on luomusertifioitu. Kauhavan yhteismetsälle tulee muista yhteismetsistä usein kyselyjä puukkopitäjän toimintatavoista. Metsätalouden kehittämishankkeet ja pohjalaiset yritykset ovat hänelle tuttuja. Yhteydenottoja tu lee, ja näkymä on tältä osin valoisa.” PuroAho kuitenkin muistuttaa, että ratkaisua yhteismetsään liittymisestä pitää usein kypsytellä. Myös männyn kuorta kysyttiin. Pienyrittäjyydestään tunnetulla Etelä Pohjanmaalla yhteistyö on aina ollut välttä mätöntä pienten toimijoiden kesken. ”Yhteismetsän kasvava pintaala tuo mo nenlaista etua hoidon ja hakkuiden suunnit Koko yhteismetsän pinta-alalle on haettu PEFCja FSC-sertifikaatit. Luomusertifikaatti Koko yhteismetsän pintaalalle on haettu PEFC ja FSCsertifikaatit. Yhteismetsä keräsi 16 hehtaarin taimi kosta koeluontoisesti 760 kiloa kuusen kerkkiä. Kun tuottajia ei löytynyt, ehdotin että yhteismetsä voisi lähteä kokeilijaksi”, Valkama kertoo. Tunnepitoiset päätökset ottavat oman aikansa. teluun, kilpailutukseen ja toteutukseen. Markkinoimme liittymismahdollisuuksia ja ostamme uusia palstoja. Lopputuotteen käyttäjät haluaisivat männyn kuoresta valmiiksi jalostettua uu tetta, eivät kuorikasoja ovensa eteen. ”Luonnontuotteiden valmistajat kyse livät, mistä saisivat kuusenkerkkiä. Kokemuksia ”Kauhavan mallista” myös jaetaan avoimesti. Niille on ole massa kysyntää meillä ja maailmalla, mutta ongelmana on tukkuportaan puuttuminen.” Valkama ottaa esimerkiksi männyn kuo ren. Siihen on päästy halulla laa jentaa metsän tuottopohjaa ja kyvyllä tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä. Iso myyjä saa puulle myös paremman hinnan.” Kasvun tietä on kuljettu reilut kymmenen vuotta. Päivätyönsä hän tekee Suomen metsäkeskuksen projektipäällik könä. K auhavan yhteis metsä on ponkaissut metsätalouden kehittämisessä yhteismetsien kärki kaartiin. Luomusertifioidun männynkuoren myynti on osoittautunut kannattavaksi. ”Tarvitsemme tukkuportaan yrityksiä, jotka jalostavat raakaaineen loppukäyttä jille sopivaan muotoon. Sitä aiotaan tehdä vastakin. Kateus ei täällä tapa, se vie eteenpäin. Luonnontuottei den toimiva kaupallinen hyödyntäminen edellyttäisi sitä, että saisimme luotua Suo meen tällaisen jalostavan tukkuportaan.” Talvella männynkuorta Kauhavan yhteismetsä tutkii, mitä muuta metsästä voisi myydä kuin tukkia, kuitu ja energiapuuta. ”Meillä on edelleen halu kasvaa. ”Keruualueen kuusentaimikko oli taimi aineksen jalostuksen takia liian vähä oksainen”, Valkama naurahtaa. Apuna ovat olleet Valka man yhteydet yritysmaailmaan. ”Mutta nyt tiedämme, miten prosessi pitää hoitaa.” 33 Aarre 9/2023 METSÄ. Projektin tarkoituksena oli opetella ja kehittää tuotantoprosessi toimivaksi. ”Työn kautta tunnen metsästä saatavien luonnontuotteiden kauppaa
”Kuorittu luomukuori jalostetaan ensin uutteeksi ja sen jälkeen terveystuotteiksi”, Valkama kertoo. Koneen on kehittänyt paikallinen yrittäjä vanhan kuorintakoneen pohjalta. Viime kesänä yhteismetsä lähti kokeilemaan pakurikäävän kasvatusta. 34 Aarre 9/2023 METSÄ. Pakuria hieskoivikosta Viime kesänä yhteismetsä lähti kokeilemaan pakurikäävän kasvatusta yhteistyössä Kääpä Forestin kanssa. Keinovalikoimassa ovat sopivissa kohteissa myös jatkuva kasvatus, kaistalehakkuut ja pienaukot. Toistaiseksi luonnontuotteiden kaupassa on ollut kyse vasta tuotantoprosessien opettelusta. Yhteismetsän kuvioilta löytyi runsaan hehtaarin kokoinen pellonpohja, joka kasvaa hieskoivua. YHTEISMETSÄT Arto Valkama (vas.) ja Alpo Puro-Aho ovat kävelleet kaikki yhteismetsään liitettävät palstat läpi ennen liittymissopimuksen tekoa. Kasvukaudella kuorta irtoaa korjuussa, mikä heikentää tulosta. Kuorittu runkopuu on myyty kuiduksi ja energiapuuksi ja kuori säkeissä jalostettavaksi. Lahopuutakin voidaan tuottaa, jollei se ole ristiriidassa muiden tavoitteiden kanssa. Metsän vuotuinen tuotto on ollut Etelä-Pohjanmaan korkeudella normaali 4–4,5 prosenttia, kun yhteismetsän osakkailleen jakama tuotto ja arvonnousu lasketaan mukaan. Yhteismetsän mailla on 17 hehtaarin kokoinen entinen turvetuotantoalue, joka on metsitetty hiilinieluksi ja tuhkalannoitettu. Kerkkiä voidaan kerätä jopa 500–800 kiloa hehtaarilta. Mäntykuitua on kuorittu yhteensä 1 180 kiintomottia. ”Sertifikaatit ovat meille myös imagojuttu. ”Yhden puun kerkistä korkeintaan kaksi kolmasosaa voi kerätä pois. Siinä elää lajeja, joita hoidetuissa talousmetsissä ei niin esiinny. ”Sertifikaatit myös imagojuttu” Kauhavan yhteismetsän tavoitteena on kannattava ja kestävä metsätalous. Pyrimme laajentumaan ja uskomme, että mielikuva luonnon monimuotoisuutta arvostavasta Kauhavan yhteismetsästä edistää tavoitteitamme”, Puro-Aho sanoo. Tukkia ei pahemmin ole luvassa, joten kohde tuntui sopivalta pakuriymppien istutukseen. Parilla vanhalla peltopohjalla kasvaa laatuharvennettua tervaleppää. Lahopuun lisäämiseksi hakkuussa on jätetty rungon katkaistu tyviosa pystyyn ja loppuosa karsimattomana maahan. Se on panostusta tulevaisuutta ja rutinoidumpaa luonnontuotteiden kauppaa varten. Koivujen kylkeen porattiin reikiä, joihin ympit istutettiin. Pakurikäävän kasvatus kestää kymmenen vuotta tai hiukan enemmän. ”Luonto hyötyy lahopuusta. Yhteistyökumppani Kääpä Forest antaa takuun onnistumiselle. Näin luonnon monimuotoisuus yhteismetsässä lisääntyy”, Alpo PuroAho sanoo. Hyvällä toteutuksella tällainenkin tuotanto voi olla kannattavaa.” Männyn kuorta Kauhavan yhteismetsä on kerännyt jo kolmesti. Mäntykuitupuulle on saatu tällä tavalla parempi hinta. Perinteisenä terveystuotteena suosittua pakuria käytetään muun muassa teenä. Kuoren keruulle talvi on paras ajankohta. Pakurin viljely lahottaa koivut. Luomukuoren myynti on osoittautunut kannattavaksi. Siitä on se hyöty, että FSC-sertifikaatin edellyttämä lahopuun määrä lisääntyy
Hyönteisten, myyrien, hirvieläinten, sienten, metsäpalon, myrskyn tai muiden tuhojen iskiessä riski jakautuu koko osakaskunnalle. Koko tuo kilpailuetua puukaupassa ja hoitotöiden teettämisessä. Puro-Aho ja Valkama kehuvat hoitokunnan jäseniä aktiivisiksi. Kauhavan yhteismetsän hoitotyöt tekee Metsänhoitoyhdistys Keskipohja. Monet Kauhavan yh teismetsään liitetyt metsäpalstat ovat pohjalaiseen tapaan pitkiä ja kapeita. Yhteismetsä maksaa puunmyyntituloistaan veroa vain 26,5 prosenttia, tosin hallinnon kulut syövät hieman veroetua. Metsää ostettaessa osakkaat voivat sijoittaa uutta pääomaa osuuksia vastaan. Sen lisäksi toimitaan Kauhavan yhteismetsän ohjesäännön ja kehittämissuunnitelman raameissa. Lisäksi siellä on aikanaan siirtokarjalaisille perustettuja yhteismetsiä sekä uudempia sukujen yhteismetsiä. 35 Aarre 9/2023 METSÄ. Yhteismetsä voi myydä pieniä erillisiä palstoja; edellytyksenä tähän on alkuperäisen omistajan lupa. Kauhavan yhteis metsä pitää metsä tiensä kunnossa. Toistaiseksi on myyty muutamia palstoja. Kauhavan yhteismetsä on laajentunut myös lähialueille. Kuka tahansa voi liittää metsänsä siihen yhteismetsän osuuksia vastaan. Kauhavan yhteismetsän pinta-ala on nyt 1 950 hehtaaria, ja siihen kuuluu 101 osakasta. Toiminta on meillä tasaista ja sujuu hyvässä hengessä.” Verotulot Kauhavalle Yhteismetsä tarjoaa osakkaille Puro-Ahon mukaan monia etuja. Selvät säännöt Kauhavan yhteismetsän hoitokuntaan kuuluu viisi varsinaista jäsentä ja viisi varajäsentä. Viimeksi koko puumäärä myytiin kerralla, mutta kauppoja on tehty myös pienemmissä erissä. ”Kuolinpesille metsän liittäminen yhteismetsään on yksi keino välttyä perikunnan jäsenten mahdollisilta erimielisyyksiltä. Se on noin kuusi prosenttia Suomen yksityismetsien pinta-alasta. Siitä hyötyvät kaikki teitä käyttävät. Myös Kauhavan kaupunki on siinä mukana. Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Sillä ehkäistään ongelmia tulevaisuudessa esimerkiksi pitkäaikaisen vetäjän vaihtuessa. Puro-Aho muistuttaa, että sukujen yhteismetsiä perustettaessa on tärkeää laatia kattavat säännöt isojen yhteismetsien tapaan. Valtio edistää yhteismetsien muodostumista veroporkkanalla. Joillekin etämetsänomistajille se voi merkitä tukea omalle syntymäkunnalle ja yhteyden säilyttämistä omiin juuriin. Kaikkiaan Suomessa oli vuoden alussa 594 yhteismetsää, joiden pinta-ala oli 756 000 hehtaaria. Säännöille on haettu hyväksyntä Metsäkeskukselta. Yhteismetsän alueella on 16 Metso-kohdetta ja monia muita sertifiointien mukaisia, metsänkäyttöä rajoittavia kohteita. Metsänomistajat voivat liittää omia metsiään yhteismetsään, ja yhteismetsä voi myös ostaa metsäpalstoja. Etelä-Pohjanmaalla on seitsemän tällä tavalla muodostettua yhteismetsää. Vuotuinen hakkuusuunnite on tällä hetkellä noin 5 400 kiintokuutiota. ”Ja sitten on vielä se tärkeä asia, että yhteismetsän maksamat yhteisöverotulot jäävät esimerkiksi meidän tapauksessa tänne Kauhavalle.” Metsien liittämisellä yhteismetsään voi auttaa yhteismetsän kotikuntaa selviytymään paremmin maaseudun murroksessa. Päätöksiä ohjaa yhteismetsälaki. Lapualla, Vöyrillä ja Kuortaneella on yksi osakastila, Lappajärvellä ja Seinäjoella kaksi tilaa. Metsäpalstoja voidaan myös vaihtaa toisiin. Yli sata osakasta V uonna 2011 perustettu Kauhavan yhteismetsä oli ensimmäinen uudenmuotoinen, koko kunnan alueen käsittävä yhteismetsä
Nyt nuo maat ja metsät ovat nuorimmalla siskollani. KAARINA LASSILA OULU 36 Aarre 9/2023 METSÄ. Meillä yleensä poimittiin paljon marjoja talveksi. Se jätti lapsen mieleen mukavan muiston. Hänen kanssaan olemme tehneet monet marjaretket. Toisella kankaalla oli hyvä koivikko, sinne menimme. Isä kertoi myös muita ohjeita metsästä. Myös auringon suunnasta saa apua ja voi arvailla kellonaikaa. Siteenä piti olla maasta kasvava koivunvarpu, joka punottiin latvasta alkaen. Isällä oli tapana tehdä saunavastat varastoon talvea varten. Hän kertoi, että muurahaiset tekevät pesän aina puun tai kiven eteläpuolelle. Kuusten oksilla oli paljon naavaa. Teimme silloin isän kanssa vastat valmiiksi asti siellä metsässä. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Vastanteon opissa ja opettajana O lin lapsena usein isän mukana, kun hän lähti metsään tekemään töitä. Muistelen kuulleeni, että siellä, missä on naavaa, on puhdas ilma. Hän on minua paljon nuorempi, joten olen kertonut hänelle näitä juttuja lapsuudesta. Siitä voi katsoa ilmansuunnan, jos on eksyksissä. Mukavia muistoja. Vastat tehtiin aina rauduskoivusta. LAPSESTA AIKUISEKSI Tämänkertaiset kirjoittajamme kertovat, miten lapsena metsässä opitut asiat ovat pysyneet matkassa koko elämän ajan. Niin me haimme tarvikkeet ja opetin hänet kokoamaan sen. Muutama vuosi sitten viimeksi kiertelimme tuttuja paikkoja ja muistelimme lapsuusaikoja. Paljon oli puusto kasvanut ja ympäristö muuttunut. MUUTAMA VUOSI SITTEN olimme mökillä juhan nusta viettämässä. Hän oli kovasti iloinen ja minä vielä iloisempi, kun sain opettaa lapselleni jotain vanhaa perinnettä. Keräsimme oksat ja isä alkoi kokoamaan niitä. Näitä asioita olen oppinut metsästä. Jos kuori rikkoutuu, puu ei ole enää terve. Olihan se ihanaa kuunnella lintujen laulua ja puiden huminaa, istua kannolla ja syödä eväitä. Oksat eivät käyneet, niitä ei saanut punotuksi hyvin. Ei saa vahingoittaa puita. Kerran, kun isäni lähti hakemaan vastaksia, halusin mukaan. Silloin lehdet olivat sopivan kokoiset. Marjoja saa poimia, ne ovat hyvä ruuan lisäke ja vitamiininlähde. Pienet mukit mukaan ja evästä reppuun. Juhannussaunaan vastat tehtiin aattona, mutta paras aika oli isäni mielestä vähän juhannuksen jälkeen. Nuorin tyttäremme halusi tehdä itselleen saunavastan
Metsä on myös työtehtävien kautta opettanut paljon. Metsällä ja ihmisellä on samanpituinen elämänkaari, niin sanottu kiertoaika. Ennen 2000-lukua ei puhuttu jatkuvasti susista ja karhuista. Nyt pelko on lisääntynyt. Reen jälkiä pitkin oli hyvä kävellä. Äänimaailmaakin voi verrata. MARJA SUOKAS SALLA Jokaisen piti viedä kouluun puolukoita. Metsässä kulkiessa tulee tunne, että tämä kaikki on yhteistä: ihmisten, eläinten ja kasvien. Riihen takana olevassa metsässä oli harakanpesä korkeassa männyssä. Vaikutelma korostui talvella tykkylumen aikaan. Tuulen humina puissa on kuin väkijoukon kohinaa, lintujen laulu muistuttaa konserttia. Kyrön takaisen metsärinteen polkuun tehtiin aina hiihtolatu. Kuvitelkaa, miltä näyttäisi, jos maa olisi autio ja tyhjä. Metsä on kulttuurissamme aina läsnä. Yöpymiset teltassa, talvileirit lumihangessa – kantavia muistoja elämän varrelta. Sitä koulitaan ja kasvatetaan. Harvahkossa metsässä näki hyvin ympärilleen ja sai kiintopisteitä. Niistä sitten talven mittaan koulun keittäjä teki ruispuolukkapuuroa. LIIKUN METSÄSSÄ YLEENSÄ hiljaa. Tarpeettomana ja käyttämättömänä se kasvaa umpeen ja häviää. Taikametsä. Pedot ovat lähestyneet asutusta ja tulleet näkyvämmiksi. Oli avaraa ja helppo hengittää. Siellä käytiin ihailemassa ”joutsen lampea”. En silloin osannut pelätä metsässä. TAPIO PYYNÖNEN NURMIJÄRVI 37 Aarre 9/2023 METSÄ. Se kasvaa ja kehittyy kuin ihmistaimet. Koulusta ei saanut myöhästyä. Metsä otti kulkijan oksiensa suojaan, antoi turvallisuuden tunnetta ja opetti luonnon lakeja. Kolmas erilainen metsä oli sydänHämeessä. Saimme lapsina käydä keskenämme vain tietyn matkan päässä metsässä, ”ettette eksy”. Kesällä tiheä, viidakkomainen tunnelma ja helteen vuoksi kostea, kaikki kasvoi voimakkaasti. Sekös meitä kiinnosti. Maailman sivu on johtaja lehmillä ja -lampailla olleet kellot kaulassa. Opettelin suunnistamaan kiintorastien avulla. Jokainen polku on syntynyt tarpeeseen Kolmenlaisia metsäkokemuksia M etsää on joka puolella, pyörähdät miten päin vain. Metsässä oli hiukan kosteampi kohta, jossa kasvoi saniaisia, metsätähtiä ja ketunleipiä, joita syötiin. Metsää ei ihminen voi toimenpiteillään pettää, luonnonlait pitävät siitä huolen. Käydä retkellä lapsen kanssa, poimia erilaisia sieniä ja marjoja. Metsä on virkistyspaikka, energiaja ruoka-aitta, tuulensuoja, työllistäjä ja ennen kaikkea maisema, joka puolella. Ahdistava vaikutelma ja olo Lapin avaran metsän jälkeen. Kiintymys metsäluontoon syveni ajan myötä. Koivulehtoja oli myös, haapoja ja pajuja sekä katajia. Sehän oli selvä satulähde. Muistan, kun metsän eläimet pysähtyivät ihmettelemään, mihin pienellä pojalla on kiire. Luonnostaan tuntuu, ettei siellä pitäisi häiritä eläinten elämää. Sehän on suorastaan kutsu ruokapöytään. MUUTETTUANI ETELÄLAPPIIN oli toisenlaisen metsän vuoro. M etsä oli ensimmäinen opettajani. Siellä oli koivujen keskellä painauma, jossa oli lähes aina vettä. Oudoin mielestäni on kilikello-ohje karhujen pelotteeksi. Me emme saaneet niitä poimia. Sienistä äiti poimi vain karvarouskuja. Metsä on oma kansansa. Tiedettiin, että niitä siellä on. Joskus säikähdys on ollut molemminpuolista. Kuuset olivat oksiltaan suppeampia, paikoin kynttilämäisiä. Ensin ihmettelin sitä, ettei talojen vierellä ollut puita. Syksyisin sieltä käytiin poimimassa äidin kanssa mustikoita piirakkaan ja puolukoita kouluun. Partiopojalle metsä antoi olosuhteet oppia selviytymään. Myös sen pienen muurahaisen, jolla on oma polkunsa sammalen suojassa. Olen oppinut, että metsän jokainen polku on syntynyt tarpeeseen. Kuivalla kangasmaalla saatoin lykätä lastenvaunuja ja -rattaita pitkin ja poikin. Lapsuuteni metsä oli pohjoisessa Hämeessä. Koulumatka kasvatti, syntyi polku oikeaan paikkaan. Metsällä on tulevaisuus, se turvaa aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin. Aluskasvillisuus oli niukempaa, marjojen varvut puiden juurella. Täällä en uskaltaisi suunnistaa, olisi paljon vai keampi ottaa kiintopistettä. Kuvittelimme pesän olevan täynnä kaikenlaisia kiiltäviä esineitä. Kulkija ei ollut metsässä yksin. Eihän meistä ollut puuhun kiipeämään, joten asia jäi tarkistamatta. Jokaisen piti viedä tietty litramäärä kouluun. Olimme kuulleet sanonnan ”kiiltävän perään kuin harakka”. Usein ovat metsäkana linnut, hirvet tai porot säikäyttäneet. Kun tuli aika ottaa ensiaskeleita sivistyksen suuntaan, koulumatka pienelle kyläkoululle oli viisi kilometriä umpimetsää yli Impivaaran harjun. Toinen satumetsä oli pienessä metsäsaarekkeessa. Enpähän ollut vielä tutustunut sääskiin! Asuinpaikan viereiset metsät olivat pääasiassa kuivaa kangasmaata, männikköä ja kuusikkoa, harvempaa kuin etelässä. Isä oli metsätöissä hevosen kanssa talvella lähimetsässä, ja sinne saimme viedä hänelle kahvia villasukan sisään laitetussa aaltokuvioisessa termospullossa
Teksti ja kuvat MARKKU PULKKINEN Naveroja ojitusmätästyksen yhdistelmällä turvepitoisen tuoreen kankaan vesitalous saatiin kuntoon eivätkä taimet kärsineet seuraavana kesänä liiallisesta märkyydestä. MAANMUOKKAUS 38 Aarre 9/2023 METSÄ 38 Aarre 9/2023 METSÄ. Märille maille Maanmuokkaus varmistaa taimien kasvuun lähtöä. Naveroja ojitusmätästyksellä voidaan parantaa myös maaperän kosteusoloja
Menetelmä soveltuu vain lievää kuivatusta vaativille hiesuja savimaille sekä viljavammille turvemaille. Laikutus sopii kivennäismaiden lisäksi turvemaille. Ojasta kaivetusta maasta muodostetaan 10–25 cm korkeat istutusmättäät. Taimet istutetaan äestysvakoon. Luonnonvarakeskuksen tutkimukset osoittavat, että taimien alkukehitys on muokatussa maassa huomattavasti nopeampaa kuin muokkaamattomassa maassa. Kääntömätästys Maasta kaivettu mätäs pudotetaan ylösalaisin samaan kuoppaan, josta se kaivettiin. Mätäs jää vain hieman koholle maan pinnasta. LÄHDE Juha Ruuska ja Heli Virtanen (toim.): Metsäkoulu (Tapio 2022) 39 Aarre 9/2023 METSÄ Aarre 9/2023. Maapohja määrää muokkaustavan Laikkumätästys Maasta kaivettu mätäs käännetään ylösalaisin laikun viereen, jolloin kivennäismaa jää mättään pintaan. Pituuskasvun ohella maanmuokkaus vaikuttaa puuston maanpäälliseen biomassaan. Äestys ja laikutus sopivat karummille kasvupaikoille, joilla pintakasvillisuuden kilpailu on vähäistä. Menetelmä sopii karkeille kivennäismaille, joilla vesitalous on kunnossa. Naveromätästys Uudistusalalle tehdään matalia, 20–30 cm syviä naveroita eli lyhyitä ojan pätkiä, joilla ei johdeta vettä pois uudistusalalta. Jatkuvatoiminen laikkumätästys Metsätraktorin perässä vedettävä Bräcke-laite raapii maan pintaa ja muotoilee keräämästään kivennäismaasta pienipinta-alaisen mättään tasaisin välimatkoin. Säätöaurausta käytetään Pohjois-Suomen paksuhumuksisilla ja tiivispohjaisilla viljavilla mailla. ”Maanmuokkaus parantaa selvästi istutustaimien elossa säilymistä ja kasvua sekä kivennäisettä turvemailla. Vaon syvyys on maksimissaan 25 cm. Äestys Maan pinnasta poistetaan kivennäismaan peittävä humuskerros raapimalla maahan 60–80 cm leveä, jatkuva vako. Positiiviset vaikutukset taimien kasvuun syntyvät ennen muuta siitä, että maanmuokkaus vähentää pintakasvillisuuden kilpailua ja tukkimiehentäin tuhoja”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Luoranen. Menetelmää käytetään pääasiassa luontaiseen uudistamiseen ja siementen kylvämiseen. Taimet istutetaan mättään päälle. U udistushakkuun jälkeinen maanmuokkaus on pitkäaikainen ja kannattava investointi. Kolmen vuoden kuluttua istutuksesta muokattuun maahan istutettujen taimien kokonaisbiomassa voi olla jopa nelinkertainen verrattuna muokkaamattomaan maahan istutettuihin taimiin. Menetelmä rikkoo maan pintaa vain vähän. Havupuun taimien pituuskasvu on muokatussa maassa 10–25 prosenttia nopeampaa kuin muokkaamattomassa maassa. Menetelmä sopii kivennäismaille ja turvemaille, joilla kuivatus on kunnossa. Kääntömätästystä käytettäessä alueen vesitalouden pitää olla kunnossa, sillä taimet istutetaan maan pinnan tasoon. Mättäät tehdään kaivetusta maasta muokkaamattomalle alueelle. Mätäs on 15–20 cm korkea ja pinta-alaltaan vähintään 50 x 60 cm. Ojitusmätästys Käytetään uudistusaloilla, esimerkiksi turvekankailla, joilla tarvitaan kuivatusta ja vesien pois johtamista. Yksivuotiaat kuusentaimet kasvoivat kohisten ensimmäisenä kesänä. Menetelmä sopii karkeille kivennäismaille ja kuiville ja kivettömille kasvupohjille. Laikutus Kivennäismaata paljastetaan laikuittain 50–70 cm:n leveydeltä ja pituudelta. Säätöauraus Humus ja kivennäismaa käännetään metsäauralla 10–20 cm paksuksi palteeksi, johon taimet istutetaan. Taimet istutetaan aina mättään päälle
Liiat vedet pois Ojitusmätästystä käytetään uudistusaloilla, joilla tarvitaan kuivatusta ja vesien pois johtamista. Naveroista kaivetusta maasta tehdään vie reen istutusmättäät. ”Maanmuokkaus nostaa tulevia hakkuu tuloja ja lyhentää puuston kiertoaikaa”, Luoranen tiivistää. Mätästys pienentää maakerrosten sekoit tuessa maan tiheyttä ja lisää ilmavuutta. Kasvava metsä on sitonut maaperästä kosteutta. Lämpöä ja typpeä Maan muokkaaminen nostaa maan lämpöti laa, mikä on yksi tärkeimmistä taimien kasvua ja elossa oloa parantavista tekijöistä. Kun kasvillisuus poistuu, pohjaveden pinta alkaa nousta nopeasti ja pin tavesi kerääntyy paikoin lam mikoiksi. ”Muokkauskohdissa, varsinkin laikku ja kääntömättäissä, kasveille käyttökelpoisen typen pitoisuus on usein moninkertainen verrattuna käsittelemättömään maahan”, Luoranen kertoo. Tämä puolestaan vähentää taimia istutus kuopasta ylös nostavan rousteen eli pinta roudan muodostumista. Lievää kuivatusta vaativille kohteille muokkausmenetelmäksi soveltuu navero mätästys. Naverot ovat lyhyitä, pätkittäisiä ojia, joista vesiä ei johdeta suoraan laskuojiin. Samalla kohteella käytetään usein sekä navero että ojitus mätästystä. Naveroiden syvyys on 20–30 senttimetriä. Naveromätästys sopii myös kangas maiden kivisille kohteille, joilla laikku ja kääntömätästys on vaikea toteuttaa. Jos alueella on korkeuseroja, naverot kannattaa kaivaa aina rinteen eli korkeuskäyrien suuntaisesti. Kaivinkone on osattava pitää maan pinnalla myös märissä oloissa. Ojamätäs tehdään pudottamalla ojasta kaivettua maata ojan viereiselle, koskemat tomalle maalle. Tässä menetelmässä kaivetaan uusia tai kunnoste taan olemassa olevia ojia. Naveroiden vesiä ei johdeta laskuojiin. Maan muokkauksella voidaan vähentää myös halla vaurioita, sillä kylmä ilma valuu maan pinnan yläpuolelle kohoavilta mättäiltä alaspäin. Naveromätästys sopii hiesu ja savimail le ja myös sellaisille turvemaille, joissa peruskuivatus on kunnossa. Istutusalan kohonnut lämpötila sekä humuksen ja mineraalimaan voimakas se koittuminen lisäävät myös maan biologista aktiviteettia, orgaanisen aineksen hajoamis ta ja ravinteiden saatavuutta. MAANMUOKKAUS Mätästys vaatii kuljettajalta hyvää ammattitaitoa, sillä mättäiden luku määrä määrää istutustiheyden. 40 Aarre 9/2023 METSÄ. Maanmuokkauksen hyödyt ovat niin merkittävät, että Luonnonvarakeskus ar vioi, että noin 90 prosenttia uudistushak kuualoista muokataan mekaanisesti. Molempia menetelmiä voidaan käyttää kosteilla kangasmaan ja turvemaan koh teilla. Naverot keräävät vettä Veden vaivaamilla mailla tarvitaan ve sitalouden järjestelyjä ennen istutusta. Jos kohteelta on johdettava vesiä pois, valitaan menetelmäksi ojitus mätästys. Jos vettä ei johdeta pois, taimien kasvu kärsii, vaikka taimet eivät välttämättä kevään hetkelliseen märkyy teen kuolisikaan
Kosteusolojen ja kuvion läpi laskevien ojien vuoksi metsäasiantuntija suositteli mustikkatyypin tuoreen kankaan muokkausmenetelmäksi ojitusmätästystä, jolla voidaan ohjata vesiä pois märistä paikoista. Navero ei yleensä johda laskuojaan. Aukon läpi kulkevien ojien kunnostus parantaa kasvuoloja tulevina kasvukausina. Savisiin kohtiin ei taimia kannattanut istuttaa, sillä savi kuivui nopeasti lähes kivikovaksi. Kuivattaa tehokkaasti Mättäiden etuna kosteilla mailla on myös se, että maan vesi pitoisuus pienenee mättäissä lämpötilan kohoamisen ja siitä seuraavan lisääntyvän haihdunnan vuoksi. 41 Aarre 9/2023 METSÄ. Kolmasosa istutusalueesta oli kuivahkoa kangasta, ja tälle alueelle tehtiin normaalit laikkumättäät. Korjattujen ojien viereen oli kasattu syvemmältä kaivettua savipitoista maata. LISÄTIETOJA luke.fi/tutkimus/julkaisut -> Metsämaan muokkaus O massa metsässäni oli päätehakkuu viime vuoden toukokuussa. Tällä kuvion osalla noin kymmenesosa taimista kuoli kesäkuun kuivuuteen. Ravinteikkaan maan ansiosta taimien alkukehitys on todennäköisesti nopeaa. Taitava kuljettaja sai kuitenkin pidettyä telakaivinkoneen pinnalla. Metsänhoitoyhdistyksen kautta tilattu kaivinkone ilmestyi aukolle vuosi sitten lokakuun lopulla. ”Ojaston pintavedet voidaan johtaa lopuksi pintavalutuskentän tai kosteikon kautta vesiuomaan”, Luoranen neuvoo. Jaana Luoranen muistuttaa, että alueen vesitalouteen vaikuttavaa mätästystä tehtäessä pitää ottaa huomioon ravinteiden ja maan kiintoaineksen huuhtoutumisriskit. Kun kaivinkone joka tapauksessa tuli paikalle, laikkumätästämisen lisäksi oli viisasta muotoilla ojia niiltä osin kuin ne olivat menneet tukkoon tai kaventuneet. Eikä se ihan selviytynytkään vaan upposi isoimpaan ojaan eikä irronnut sieltä ilman vetoapua. Taimien istuttaminen 15–20 senttiä korkeille mättäille oli helppoa ja nopeaa. Naverot ovat lyhyitä ojanpätkiä, joissa voi olla virtauskatkoja. Seuraavana keväänä alue kuivui toimivien ojien ansiosta yllättävän nopeasti, eikä istutuksissa sopinut viivytellä. ”Kivennäismailla muokkaamisen aiheuttamat huuhtoutumisriskit ovat melko pienet. Touko-kesäkuun vaihteessa ojissa oli vielä sen verran sulamisvesiä, että kuormatraktorilla oli vaikeuksia selvitä tukkien ajosta. Hakkuun jälkeen huomasin, että vettä kertyy aukolle yllättävän nopeasti, kun haihduttavaa kasvustoa ei enää ole. Vaihtelevan maapohjan vuoksi istutusta edeltävä maanmuokkaus oli siten laikku-, naveroja ojitusmätästyksen yhdistelmä. Turvemailla tilanne on ongelmallisempi, sillä niillä valumavesien ravinneja kiintoainespitoisuudet ovat moninkertaiset kivennäismaihin verrattuna.” Vesistövaikutuksia voidaan vähentää riittävillä suojavyöhykkeillä ja käyttämällä kaivukatkoja, pohjapatoja ja lietekuoppia. Humuspitoisemmalla tuoreella kankaalla taimet selvisivät hyvin alkukesän viiden viikon kuivasta jaksosta. Yhteensä 1,7 hehtaarin kokoisen uudistusalueen muokkaus tuli maksamaan 1 245 euroa (alv %) eli 732 euroa hehtaarilta. Syksyn sateet olivat pehmittäneet osan alueesta, ja lammikoitakin oli muodostunut
Suometsät ovat Suomelle merkittävä resurssi, mutta niiden vääränlainen käyttö kuormittaa sekä vesistöjä että ilmastoa. Puuntuotannossa olevat suometsät kasvavat vuosittain puuta noin 24 miljoonaa kuutiometriä, ja niiden vuotuinen hakkuupotentiaali on noin 18 miljoonaa kuutiometriä. Toimintatapoja muuttamalla ympäristökuormitusta voidaan hillitä ilman, että taloudellisesta tuloksesta tarvitsee juuri tinkiä. Noin viidennes suometsistä on uudistuskypsiä tai lähestyy uudistuskypsyyttä. Ylimitoitettu kunnostusojitus voi olla jopa haitaksi suometsän vesitaloudelle ja saattaa kuuset alttiiksi kuivuudelle. Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa suometsiä voi olla 30–40 prosenttia metsämaan pinta-alasta. ”Aiemmin luultiin, että metsäojituksen aiheuttama vesistökuormitus olisi melko vähäistä ja että se palautuisi melko nopeasti METSÄNHOITO Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat VM-ARKISTO 42 Aarre 9/2023 METSÄ 42 METSÄ. Ojituksen pitkät jäljet Uudistushakkuu ja sitä seuraava kunnostusojitus on suometsissä usein ympäristönäkökulmasta huono ratkaisu, sillä kunnostusojituksen seurauksena vesistöihin voi karata typpeä, fosforia ja kiintoainesta. Pinta-alalla mitattuna suometsiä on yli viisi miljoonaa hehtaaria, ja ne muodostavat neljäsosan kaikista Suomen metsistä. SANNE KATAINEN Uusilla ohjeilla Suometsien vääränlainen metsätalouskäyttö kuormittaa vesistöjä ja ilmastoa. S uometsiä eli turvemailla kasvavia metsiä on Suomessa runsaasti
Ravinnetalouden häiriöt korostuvat kiertoajan loppua kohti, mutta ne voivat hidastaa puuston kasvua jo taimikkovaihteessa. Suometsien paras lannoite on puutuhka. Ojitetusta turpeesta voi vapautua ilmakehään joko hiilidioksidia tai metaania. Hiilidioksidipäästöjen riski kasvaa, jos pohjaveden pinta painuu liikaa joko kunnostusojituksen tai järeän puuston haihdutuksen seurauksena. ”Mänty on valopuu, joten se vaatii kuusta enemmän valoa taimettuakseen. Maltillisia hakkuita Jos halutaan välttyä ylimääräiseltä vesistöja ilmastokuormitukselta, suometsien käsittelyssä tulisi pyrkiä siihen, että pohjaveden pinta pysyttelee noin 30 cm:n syvyydessä. Lisäkasvu parantaa puuston haihdutuskykyä, jolloin myös kunnostusojituksen tarve vähenee. ”Korpikuusikoissa hyviä tuloksia on saatu poiminta-, kaistale-, suojuspuuja pienaukkohakkuilla, joilla metsä saadaan 43 Aarre 9/2023 METSÄ. Paksuturpeisia korpia, joissa kaliumin puutteen riski on suuri, on Suomessa yhteensä noin 530 000 hehtaaria”, Hökkä kertoo. Kun tuhkaa levitetään 3 000–5 000 kiloa hehtaarille, kasvunlisäys on kasvupaikan mukaan kahdesta kolmeen kuutiometriä vuodessa. Taimikon kehitys kärsii vasta, jos kaistale on alle 20 metriä leveä.” Maanmuokkausta tulisi Hökän mukaan käyttää harkiten, koska se lisää kuormitusta. Jos pohjaveden pinta hakkuun jälkeen nousee lähelle maanpintaa, maaperästä alkaa vapautua metaania. Eroosiolle altista muokkausjälkeä tulisi syntyä mahdollisimman vähän. Poikkeuksen tekevät varputurvekankaat, joissa varvikko voi haitata uudistumista, sekä tehokkaasti kuivuneet puolukkaturvekankaat, joille on syntynyt taimettumista haittaava raakahumuskerros.” Lannoitteeksi puutuhkaa Suometsien kunnostusojitusta ei pidä tehdä varmuuden vuoksi vaan harkitusti ja todelliseen tarpeeseen. Voi olla, ettei yksi tuhkalannoitus tällöin riitä kiertoajalle.” Matalia sarkaojia Kohteissa, joissa kunnostusojitus on välttämätön, valtaojat tulisi ensisijaisesti jättää toimenpiteitä edeltäneelle tasolle. Vaikutukset ovat nähtävissä vielä useita vuosikymmeniä ojituksen jälkeen”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Hannu Hökkä. ”Muokkauksesta ei useinkaan ole hyötyä, sillä suometsät taimettuvat helposti ilman sitäkin. ”Aiemmin uskottiin, että korpikuusikoiden ravinteisuus olisi rämeitä tasapainoisempi, mutta uusi tutkimus on osoittanut, että myös korpikuusikot voivat kärsiä fosforin ja kaliumin puutteesta. Pohjaveden pinnankorkeutta säädellään tehokkaimmin kasvatettavan puuston määrällä. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että melko kapeakin kaistale riittää taimettumiseen. PETTERI KIVIMÄKI uudistumaan ilman puutonta vaihetta. Etelä-Suomen korpikuusikossa noin 70 kuutiota hehtaarilla riittää pitämään pohjaveden pinnan halutulla korkeudella.” Rämemänniköissä lupaavimmalta uudistamistavalta vaikuttaa kaistalehakkuu, jossa uudistuminen perustuu 20–50-metrisiin kaistaleisiin. Tällöin hapellinen tila riittää puiden juuristolle mutta maaperän turvekerros pysyy vedenpinnan alla eikä hajoa. Vasta myöhemmin havaittiin, että kuormitus on luultua merkittävämpää. Tuhkalannoituksessa puutuhkaa levitetään kolmesta viiteen tonnia hehtaarille usein lentolevityksenä. ”Taimikon lannoitusta ei yleensä pidetä kannattavana, mutta muutoin laadukkaassa taimikossa sitä kannattaa harkita. Puuston heikko kasvu ei välttämättä johdu riittämättömästä kuivatuksesta, vaan syynä voi olla ravinnetalouden epätasapaino
Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat havainneet, että osassa korpikuusikoita pohjaveden pinta on kunnostusojituksen seurauksena painunut 80–100 sentin syvyyteen. Tutkija Hannu Hökän mukaan julkista keskustelua leimaa tarpeeton mustavalkoisuus. Taloudellinen tulos voi joissakin tilanteissa jopa parantua.” 44 Aarre 9/2023 METSÄ. Juurikääpä ei kuitenkaan vielä ole suometsissä massiivinen ongelma.” Suometsät ovat saattaneet säästyä juurikäävältä, koska turvemailta puu on perinteisesti korjattu talvella. Kesäkorjuissa kannot on käsiteltävä torjunta-aineella. Käytännössä kosteikkoja käytetään vesiensuojeluun harvoin, sillä monesti hakkuukohde ja kosteikoksi soveltuva maaalue sijaitsevat eri kiinteistöillä. ”Kasvatusmetsien sarkaojissa riittävä kuivatus saavutetaan 50–70 sentin ojasyvyydellä. Yli metrin syvyisistä ojista ei juuri koskaan ole puiden kasvulle hyötyä.” Ylimitoitettu kunnostusojitus voi jopa haitata puuston kasvua. KAI TIRKKONEN Haittoja voidaan vähentää Suometsistä ja niiden käytöstä on viime aikoina keskusteltu kriittiseen sävyyn. Toistuvat hakkuut voivat johtaa esimerkiksi juurikäävän yleistymiseen. Kiintoaineksen huuhtoutumisen riski on suurin, jos laskeutusallas tai lietekuoppa ulottuu kivennäismaahan. Monet eri vaihtoehdot olivat kannattavuudeltaan lähes samaa tasoa. Simulointikokeissa jatkuvapeitteinen kasvatus on osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi vaihtoehdoksi rakenteeltaan eri-ikäisissä korpikuusikoissa. Muuttamalla toimintatapoja jonkin verran ja tinkimällä hieman taloudellisesta tuloksesta metsänkäsittelyn kielteisiä ympäristövaikutuksia voidaan vähentää merkittävästi. Pitkään jatkuvaan jatkuvapeitteiseen kasvatukseen liittyy myös riskejä. Tutkijat eivät vielä tiedä, miten muutos vaikuttaa vesiensuojeluun. Mittauskohteilla talven valumamäärät ovat kasvaneet ja vastaavasti kevään valunnat vähentyneet. Valumavedet suolle Kunnostusojitusalueen valumavedet tulisi mahdollisuuksien mukaan ohjata joko luonnontilaiselle suolle tai vesiensuojelukosteikolle, jotka hidastavat veden liikettä ja pidättävät ravinteita tehokkaasti. Toinen vaihtoehto on jatkuvapeitteinen kasvatus. Näillä kohteilla kuuset kärsivät kuivuudesta, mikä puolestaan altistaa ne kirjanpainajatuhoille. ”Jos metsänomistaja haluaa käyttää suometsiään puuntuotantoon, se on täysin hyväksyttävää. METSÄNHOITO perkaamatta ja sarkaojista perata vain ne, joiden alueella on lisäkuivatustarvetta. Tutkimuksessa on myös havaittu, että ilmastonmuutos muuttaa jo nyt kunnostusojitusalueiden valumia. Pitkälle vietyjen yleistysten muodostamista vaikeuttaa se, että pitkään jatkuvapeitteisesti kasvatettuja suometsiä on Suomessa vähän. Rämemänniköissä lupaavimmalta uudistustavalta vaikuttaa kaistalehakkuu. Laskeutus altaat ovat osoittautuneet tehottomiksi. Muut vesiensuojelurakenteet, kuten laskeutusaltaat tai lietekuopat, ovat Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa usein osoittautuneet tehottomiksi. Vielä ei tiedetä, miten eri latvuskerrokset elpyvät hakkuun jälkeen tai millainen puustotiheys on taimettumiselle otollisin. Liukoisia ravinteita ne eivät pysäyttäneet lainkaan. Mallinnuksessa tarkasteltiin useita eri vaihtoehtoja erilaisilla harvennusvoimakkuuksilla ja hakkuuväleillä. Kannattavimmassa vaihtoehdossa kuusikko harvennettiin 15 vuoden välein niin, että harvennuksen jälkeen puuston pohjapinta-ala oli 10–12 neliömetriä hehtaarilla. Jatkuvaa kasvatusta Suometsien jatkuvapeitteisen kasvatuksen kannattavuuteen vaikuttavat monet tekijät, eikä menetelmää voi mustavalkoisesti luokitella joko kannattavaksi tai kannattamattomaksi. Tutkituista rakenteista keskimäärin puolet pidätti ja puolet päästi kiintoainetta. Talvikorjuu on jatkossakin toimiva tapa hillitä juurikäävän leviämistä. ”Ennen luultiin, ettei juurikääpää olisi turvemailla, mutta viime vuosina sitä on löytynyt myös suometsistä
1. Aarteen metsäristikot kirjan voittivat arvonnassa Aarre Iivonen, Kangasala, Tuomo Järvenpää, Jämsä, Osmo Järvinen, Es poo, Maija-Liisa Penttilä, Mäke lä, ja Seppo Pohjaväre, Mänttä. . Irtonumeron ostaja . Vastasi odotuksiani . Kiitokset kaikille vastaajille! 45 Aarre 9/2023 VAKIOT. Reseptien lisäksi kirja sisältää vinkkejä villiruuan keruuseen sekä saaliin käsittelyyn ja säilömiseen. Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Kerro, mikä on lehden paras juttu. 8–21). Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. Vastaa oheiseen lukija kyselyyn 19.11.2023 mennessä. Osallistut samalla Metsän ruoka-aarteet -kirjan arvontaan. Kirja opastaa vuodenkierron mukaiseen villiruuan käyttöön kodin ruokapöydässä. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä Metsän ruoka-aarteet -kirjaa (Viestilehdet 2015). Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Aarre-lehden kestotilaaja . Varusta kuori kirjepostimerkillä. Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. Aarre 9 / 2023 Mikä juttu kiinnos ti sinua. VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. VIIME VOITTAJAT Aarre 7/23:n kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Edullista särvintä nälkäisille. Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. 020 413 2277 (ark. Yhden palkinnon arvo on 25 euroa. Olen . Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. Tilaajan perheenjäsen . Varusta kuori kirje posti merkillä. Muu lukija 2
SAVOTAN SEKATYÖMIES Taivalkoskelainen Erkki Moilanen, 98, aloitti metsätyöuransa hevossavotoilla. Sen jälkeen hän tarttui kaikkiin metsätöihin, joita hänelle vain tarjottiin. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Eläviä muistoja Juttuun liittyvällä videolla Erkki Moilanen muistelee entisajan savotoita kulku miehineen. JUURET Teksti ja kuvat KARI LINDHOLM | Vanhat kuvat ERKKI MOILASEN ja AHTI LUUKKOSEN albumit 46 Aarre 9/2023 JUURET. Erkki Moilanen on 98-vuotias pitkän linjan savottamies Taivalkoskelta
”Olikohan vuosi 1937. ”Oikein kirje tuli mullekin, että mene uittoon.” Talvisavotoille 1950-luvulla Moilasen kotitilalla metsätöitä riitti vuosiksi, kunnes koitti 1950-luku ja alkoi suurten savotoiden aika. Silmät läikähtelevät veijarimaisesti ja kädet elehtivät innokkaasti, kun puhe kääntyy nuoruuden metsätöihin. ”Jos kuusi karsitaan tyvestä, tyveä kohti kaartuvat oksat on aina haitoilla. Ei silloin koululainen saanu lomapäivää pittää. Talouden korkeasuhdanne johtui Korean sodasta (1950–53). 47 Aarre 9/2023 JUURET. Muuten edessä olisi ollut työttömyys ja perhe olisi jäänyt vaille elantoa”, 98-vuotias Erkki Moilanen kertoo. Kesäisin kynnelle kykeneville oli työtä myös uitossa, jos miehet vain maataloustöiltään sinne ennättivät. Moilanen muistelee käyneensä hevossavotoilla viitenä tai kuutena talvena. Metsänhoitajien keskuudessa ”valkoiseksi valheeksi” kutsutut koivut haluttiin hävittää pois arvopuuston tieltä. Olin siellä isän ja nuoremman veljen kanssa kahtena talvena.” Erkki Moilanen muistaa kirkkaasti, kuinka Taivalkosken metsiin hakattiin 1950-luvun suursavotoilla satojen hehtaarien aukkoja. Apuna lastaamassa Erkki Moilanen ja Alpo Kumpu mäki, työvälineenä pokara. Pohjois-Suomen suursavotoilla pääasiana ei ollut voiton tekeminen puunmyynnillä, vaan pilalle harsittujen ja kasvunsa päättäneiden metsien uudistaminen kasvukuntoon sekä rintamalta palanneiden miesten työllistäminen. Sellainen minä olin. Tuolloin Erkki Moilanen oli varttunut 30-vuotiaaksi. Kuitupuun eli pöllien las tausta käsipelillä Aukusti Karjalaisen traktorin kyytiin. Poikaset ja vanhat miehet passitettiin uittotöihin, koska parhaassa iässä olleet miehet olivat rintamalla. T aivalkosken Jokijärven kylällä seisovan vanhan hirsipirtin keinutuolissa istuu jäntevä mies. Samalla kaadettiin koivikot. ERKKI MOILASEN ALBUMI Puun kysynnästä piti huolen niin sanottu Korean konjunktuuri. Yhtenä kesänä hän oli myös uitossa, sota-aikana Taivalkosken Jokijärvellä. Mutta latvasta kun lähtöö karsimaan, oksat putoaa niille sijoilleen”, Moilanen selvittää. ”Savotan sekatyömies. Lastaus koneena Veikko Alapirtin "Reinin Voortiin" asennettu vaijerinosturi. Talvisavotat tarjosivat työtä sadoille taivalkoskelaisille miehille ja kymmenille kämppäemännille. ERKKI MOILASEN ALBUMI Tukkien lastausta Harja joella vuonna 1960. Isä sanoi, että lähehän matkaan, opit miten kuusi karsitaan.” Tiedosta oli hyötyä tulevaa ajatellen. Ei ollut varaa kieltäytyä mistään töistä, joita silloin tarjottiin. Nimittäin kuusen karsinta aloitetaan latvasta. ”Lähdin Kuikkavaaran savotalle heti samana talvena, kun ostin hevosen 1950-luvun alussa.” Sitä seurasi Harjajoen valtionmaiden savotta, joka käynnistyi vuonna 1955. Kasvunsa päättäneet kuusikot ja männiköt kaadettiin laidasta lukien. Hän muistaa päässeensä isänsä mukana metsätöihin ensi kertaa kansakoulussa ollessaan. ”Ajoin Harjajoella tukkeja ja pöllejä hevosmiehenä
AHTI LUUKKOSEN ALBUMI Harjajoen ensimmäisessä traktorisavotassa puutavara oli kuljetettu ensin hevosilla välilanssiin metsään, josta se kuljetettiin traktorilla Koitijärveen uittoa varten. Myöhemmin traktorisavotoiden aikana vanha jäädytysmenetelmä oli edelleen voimissaan, mutta vesipasaa hinattiin hevosen sijasta traktorilla. Pääpirtti oli vastavalmistuneella Hepokankaan kämpällä. Jäädytysreissu päättyi aamuseitsemältä kämpälle juuri sopivasti, ennen kuin hevosporukat lähtivät palstoille. Että kokit saavat pikemmin keitot kiehumaan, kun on hyvät halot.” Moilanen muistelee, ettei puiden haku ollut tuohon aikaan muutenkaan niin ranttua kuin nykyään. Tai sitten vein paperilapun varastolle. Ei niitä tarvinnut käskeä juoksemaan kuin ensimmäisellä kerralla, sen jälkeen ne tiesivät”, Moilanen kertoo. ”Hevoset oppivat nopeasti siihenkin, että pitää juosta hilkutella eikä kävellä, ettei vettä valu hukkaan. Erkki Moilanen istuu oikealla, vuosi on 1960. ”Sitä saatettiin hakea hevosella kuorma honkia silloin, kun tarvittiin, ja ei kun haloiksi.” Muonittajaksi Iijoelle Harjajoen savotan jälkeen Erkki Moilanen pestattiin Metsähallituksen Iijoen savotalle muonittajaksi eli hartsuherraksi, ja tässä tehtävässä hän toimi kuutena savottatalvena. Vedenottoa varten oli tehty varsitie virtaavan puron varteen, jonka avanto pysyi sulana läpi talven. ERKKI MOILASEN ALBUMI 48 Aarre 9/2023 JUURET. Moilanen kauppasi Taivalkosken osuuskaupan tavaraa savottamiehille prosenttipalkalla, ja hän kertoo päässeensä hyville tienesteille. Savotalla saattoi olla 25–30 hevosta, ja hevosenrehuja, heiniä ja jauhoja piti tilata myötään.” Iijoen talvi savotalle saapui etelän kulku miehiä lakeeri kengissä. Reessä oleva vesipasa täytettiin purosta pumpulla. ”Taivalkosken osuuskaupasta tuotiin sitä tavaraa mitä tilasin puhelimella. ”Päivät saatiin olla vapaana ja ruokkia hevosta. Kuvassa vas. JUURET Kämppäelämää Puhoksen tukkikämpällä vuonna 1938. Reino, Antti, Otto, Severi ja Matti Honkanen, Toivo Järvinen, Nikolai Honkanen, Juho Manninen, Matti Honkanen, Juho Kela ja Kalle Räisänen. Joskus työnjohtaja Suviaro sanoi meille, että jos te veenajajat kehtaatte, niin käykäähän honkakuorma rämeeltä ja ajakaa kämpän rantteelle. Sillä keinoin koivut kiskottiin nurin, eikä niitä edes myyty yksityisille polttopuuksi vaan mieluummin jätettiin maahan lahoamaan.” Vesiporukka jäädytti talvitiet Moilasen työt Harjajoen savotalla jatkuivat, mutta työnkuva muuttui. Jäädytettävää rekitietä oli kolme kilometriä. ”Kahden pillarin väliin viritettiin ranteen vahvuinen vaijeri, jonka keskikohdalla oli raskas punnus. ”Hommana oli veden ajo, johon lähdettiin aamuneljältä. Työporukassa oli kaksi hevosta ja neljä miestä.” Tuohon aikaan hevosten käyttämät talvitiet jäädytettiin, jotta raskaasti kuormatut reet kulkisivat kevyemmin
Tein tenän ja sanoin, etten mie semmoiseen urakkaan ruppee. Moilanen muistaa, että korkea herra oli kovasti kiinnostunut hevosten varusteista, längistä ja luokista. Niin Kalle viimein pisti sam makon suuhunsa ja hetken päästä sylkäisi sen ehjänä pois. Menin sitä varten Ouluun, vaan siellä olikin vanhempi lääkäri, joka otti minut vastaan.” ”Hän sanoi, että jos millinkään erreys tullee, niin sinä ikäsi istut rullatuolissa. Erkki Moilanen hoitaa halkohommat, talon lämmityksen ja pihatyöt yhä itse. ”Kyseli, että mitä tehdään tällä ja mihin tämä pannaan.” Helsingin yliopiston metsäekonomian dosenttina toiminut Osara valittiin Metsähallituksen pääjohtajaksi vuonna 1952. ”Se on nyt sillä lailla Kalle, että jos et käytä sammakkoa suussa, niin me koko pitäjälle huuvamma, ettei Päätalon Kallesta tule miestä tekemällä kään”, pojat härnäsivät. ”Somersydänmaalla ja Metsäkylässä töissä oli kaksi pillaria, jotka laikuttivat hakattuja alueita. Traktorisavotoilla Moilanen ryhtyi lastaamaan tukkeja traktorin rekeen tuntitöinä. Hän jäi selkävammansa takia 1970-luvulla metsurin töistä sairauseläkkeelle. Siinä oli oja, jos sa oli puhdasta vettä ja aina sammakoita. Ei sen ajan vanhoilla kämpillä ollut peitteitä ja sänkyjä.” Iijoen talvisavotalle saapui kulkumiehiä etelästä. Kalle tuli monesti Kummun patruunan tykö ky lään, ja me poikaset nähtiin, että nythän se sieltä taas käve lee”, Moilanen kertoo. Kyllä he velkansa suorittivat, kun saivat tilin.” Itse Osara vieraisilla Kerran Hepokankaan kämpän kauppaan asteli itse Metsä hallituksen pääjohtaja Nils Osara. Osalla ei ollut kuin puku ja lakeerikengät, eikä rahaa markkaakaan. 49 Aarre 9/2023 JUURET. Moilanen kertoo, että ensin tarkoituksena oli selän kuntoon saaminen leikkaushoidolla. ”Taivalkoskella lääkärit sanoivat, että leikkaamalla ne tuommoiset viat korjataan. Muutenhan tässä iässä olisi vaikea talon töistä yksin selvitä, vaikka minulla hyvä kunto onkin.” J os Erkki Moilanen on vil kas luonnoltaan vieläkin, sitä hän oli myös nuoruus vuosinaan. Hevos ten savottakäyttö loppui 1960-luvun alkuvuosina. Sekä Kalle että Erkki asuivat Taivalkosken Jokijärven kylällä. Mies muistelee tapausta, jossa Koillismaan sa votat ja uitot kirjoihinsa ikuista nut Kalle Päätalo (1919–2000) haukkasi sammakon suuhunsa. ”Oisko tästä matkaa vajaat sata metriä. Minun piti valvoa töitä ja mitata alueet.” ”Sitten metsänhoitaja määräsi, että hakkuualueet pitää vielä palstoittaa ja numeroida istuttajia varten. ”Metsänhoitaja sanoi, että on siellä töitä vaimollekin, vilttien ja tyynynpäällisten pesua. Tämän uroteon jälkeen poikasakki julisti Päätalon Kal len viimein täyttäneen miehen mitat. Pohjois-Suomen selkosten valtavat hakkuuaukot nimettiin pääjohtajan mukaan Osaran aukeiksi. ”Päätimme, että nyt me niin pitkään kiusataan, että se pan noo.” Kuusi vuotta Erkkiä vanhem pi Kalle oli hänkin sen verran poikamainen ja leikkisä, ettei hän pannut pientä hulluttelua pahakseen. Selän takia eläkkeelle Erkki Moilanen asuu yksin omakotitalossaan Taivalkosken Jokijärven kylällä. ”Lentojätkät pyysivät velaksi ruokaa ja tarvikkeita, pantiksi he tyrkyttivät kelloja ja ajokortteja. Moilanen kertoo, että hartsuherraltakin vähenivät saatavat, koska isännät toivat tarvikkeet ja polttoaineet mukanansa savotalle. Kun 1950-luku kääntyi loppusuoralle, isännät alkoivat vaihtaa karvamersuja maataloustraktoreihin. Mullahan valvonta jää höpöksi, jos ruppeen ite vielä palstoja tekemään.” Viitisen vuotta sitten Erkki Moilanen jäi leskeksi. Niin jäi selkä leikkaamatta”, Moilanen selvittää. Ennen eläkkeelle jäämistään Moilanen työskenteli Metsähallituksen palveluksessa suurten hakkuuaukkojen uudistamistöissä. Kun Päätalon Kalle sammakon haukkasi Kesäajat eli savotoiden loma-ajat hartsuherra teki Hepokankaan kämpällä huoltotöitä ja toimi kämpänvahtina. ”Siihen loppui lavatansseissa käyminen.” ”Onneksi poikani asustaa naapurissa. Pojat olivat jo aiemmin kiusoi telleet Kallea, ettei tämä tohdi laittaa sammakkoa suuhunsa
Kodin kasvit kunniaan Nikkaroi laudasta ja vanerista telineitä viherkasveille. Malli, teksti ja kuvat SUSANNA UUSITALO OMIN KÄSIN 50 Aarre 9/2023 PUU. Kukkatelineillä kokoat eri laiset viherkasvit näyttäväksi kokonaisuudeksi. Kolmen erikokoisen telineen kokonaisuudessa on hyvä rytmi
4 x 30 mm), pora ja ruuviin sopiva kärki, harp pi tai halkaisijaltaan 250 mm:n kokoi nen pyöreä astia, sisäkäyttöön so pivaa harmaata maalia, lak kaa, öljyä tai vahaa ja sivellin Tee näin 1 Sahaa laudasta 2 kpl 300 mm:n, 2 kpl 220 mm:n ja 2 kpl 200 mm:n pituista kappaletta. J os kotona ei ole leveitä ikkuna lautoja tai tilaa kukkapöydälle, pienet kukkatelineet ovat mai nio ratkaisu viherkasvien esillepanoon. Kun ruukut eivät ole lattialla, on siivouskin helpompaa. Yksi kukka teline koostuu kolmes ta puuosasta. 5 Käsittele kaikki puupinnat haluamallasi tavalla. Kukkatelinee seen tarvitaan vain kolme osaa. Kiinnitä tasot koottuihin jalka osiin kiekon kes keltä yhdel lä ruuvilla. Tee tarkistusmittaukset ennen ruuvaamista, jotta saat kiekot jalkaosien keskelle. Jos käytät kierrätyspuuta, myös muissa pinnoissa saattaa olla hiomisen tarvetta. Mallityössä käytettiin harmaata lakkaa, joka jää yhden sivelyn jälkeen kauniisti läpikuultavaksi. Sahaa vanerista kukkatelineiden pyöreät tasot. Ohjetta seuraamalla nikkaroit kolme eri kokoista telinettä. 3 Sahaa 6 mm:n paksuisesta vanerista kolme pyöreää kiekkoa, joiden halkaisija on 250 mm. TARVIKKEET 32 mm x 200 mm:n kokoista lautaa, 6 mm:n paksuista vaneria, saha tai sirkkeli, pistosaha, hienoa hiomapaperia, mitta, kynä, suorakulma viivain, 3 kpl puuruuveja (esim. Käsittele niiden puupinnat kotisi sisustuksen väreihin sopiviksi. 6 Kokoa kukkatelineet ja kiinnitä kiekkotasot keskeltä yhdellä ruuvilla. Yhdessä telineessä on vain kolme osaa. Pinta käsittele osat halua mallasi tavalla. 4 Hio kaikkien osien sahauspinnat hienolla hiomapaperilla. Sahaa osien keskelle laudan paksuiset aukot, jotka ovat puolet kap paleiden pituudesta. 2 Sahaa jokaisen laudan keskikohtaan aukko, joka on laudan paksuinen eli 32 mm ja puolet kappaleen pituudesta eli 2 kpl 150 mm, 2 kpl 110 mm ja 2 kpl 100 mm. 1 3 4 5 6 2 51 Aarre 9/2023 PUU. Sahaa kukka telineiden jalkaosat
Mukana ovat myös hirsijulkisivuiset kerrostalot, joiden kantava runko on betonia. Puutavaran kustannukset saattoivat kaksinkertaistua kaupanteon ja talotoimituksen välissä, eikä hintojen nousua voitu siirtää talopakettien hintoihin. Ja pientalorakentaminen kulkee käsi kädessä kuluttajaluottamuksen kanssa”, Rautiainen sanoo. Asunto rakentaminen ahdingossa Korona-ajan nousubuumin jälkeen puisten pientalojen rakentaminen on joutunut ahdinkoon. ”Tilanne on ollut nähtävissä jo pitkään. Rakentamisen lajeista hankaluuksissa on erityisesti asuntorakentaminen. Alalla kuitenkin uskotaan, että suomalaiset haluavat jatkossakin asua puutaloissa. Puukerrostaloja on Suomessa noin 150 ja niissä asuntoja noin 4 800. PUURAKENTAMINEN Kuluttajat varovaisia Muutokset ovat olleet isoja ja nopeita. Ihmiset rakensivat ja remontoivat taloja ja kesämökkejä ja nikkaroivat terasseja. Puukerrostaloasuntoja valmistuu vuonna 2023 alle 400, kun vuosina 2021 ja 2022 niitä valmistui yli 700. Alalla on kuitenkin parisataa yritystä”, muistuttaa Rautiainen. Yritykset ovat sopeutuneet tilanteeseen”, Kimmo Rautiainen sanoo. Liiketulos oli molemmissa tappiollinen, ja molemmissa on jouduttu tekemään lomautuksia ja irtisanomisia. ”Eräässä lehdessä kirjoitettiin, että erityisesti pientaloyrityksiä menee nyt konkurssiin. Talotehtaat joutuivat hankaluuksiin. Tiedot ilmenevät Tampereen yliopiston rakennusopin professorin Markku Karjalaisen laatimista tilastoista. ”Tänä vuonna omakotitaloja rakennetaan historiallisen vähän, noin 3 500–4 000 eli suunnilleen puolet siitä, mitä rakennettiin viime vuonna”, kertoo Pientaloteollisuus ry:n johtaja Kimmo Rautiainen. Teksti ANNE SOININEN | Kuvat VM-ARKISTO K uluvana syksynä ei ole voinut välttyä kuulemasta rakennusalan kriisistä. Muutoin synkkä korona-aika oli puurakentamisen ja pientaloteollisuuden kannalta valoisaa. Jo viime syksynä talovalmistajien myynti oli tosi heikkoa. Talotehtaiden myynti kasvoi kohisten. Helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota johti erityisesti pientaloihin osuvaan energiakriisiin ja sähkön hinnannousuun. Vaikka talovalmistaja välttyisi konkurssilta, vaikeuksia riittää. Samanlainen 50 prosentin pudotus asuntojen määrässä on koettu pientalopuolella. Maailmanlaajuinen kysyntä johti kuitenkin siihen, että puutavaran saatavuus heikkeni ja hinta nousi rajusti. Esimerkiksi Ylen ja Maaseudun Tulevaisuuden teettämissä suurimpien talotehtaiden taloustietojen vertailuissa kävi ilmi, että Jukkatalon konkurssi ei ollut yllätys. Ei niitä ole mennyt tänä vuonna kuin kolme, Jukkatalo, Saagatalot ja Evesa, ja viime vuonna yksi, Aatelitalo. Rakennusalan ahdinkoa kiihdyttivät korkea inflaatio ja korkojen nopea nousu. Niissä puukerrostaloiksi on laskettu vähintään kolmekerroksiset asuinkerrostalot, joissa kantava runko on pääosin puinen. Ikäviä uutisia Elokuun lopussa monia hätkähdytti tieto Jukkatalon, Suomen yhden suurimman, vanhimman ja tunnetuimman talovalmistajan konkurssista. Puukerrostaloja rakennetaan tänä vuonna 13, kun viime vuonna niitä rakennettiin 16. Pientaloista jopa 90 prosenttia on puutaloja. Esimerkiksi Honkarakenteen ja Kontiotuotteen tammi-kesäkuun liikevaihto laski edellisen vuoden vastaavaan jaksoon nähden noin 37 prosenttia. Rakennusluvat ja omakotialoitukset lähtivät laskuun. ”Viime syksynä kuluttajaluottamusindeksi oli mittaushistorian pohjalukemissa. ”Syyskuun puolivälissä ruotsalainen Älvsbytalo ilmoitti sulkevansa Suomen52 Aarre 9/2023 PUU. Kuluttajista tuli varovaisia. Ahdinko koettelee myös puurakentamista. Muiden vertailtujen talovalmistajien pitäisi analyysin mukaan pärjätä
Puu sopii materiaalina ja runkorakenteena hyvin teolliseen rakentamiseen ja esivalmistettuihin elementteihin. ”Asumistoivetutkimusten mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista haluaisi asua pientaloissa. Puutavaran hinta laskenut Rakennusteollisuus RT:n pääekonomistin Jouni Vihmon mukaan rakennusalan ahdinko ei helpota vielä hetkeen. tehtaansa. Noin 25 prosenttia omakotitaloista on tällä hetkellä hirsirakenteisia. Jatkossa Suomeen myydyt talot tehdään Ruotsissa ja tuodaan tänne. Oman talon ei tarvitse enää sijaita lähellä työpaikkaa eikä edes samassa kunnassa. ”Rakennusmateriaalien ja ammattitekijöiden saatavuus on hyvä, toimitusajat ovat lyhyet, rakennusluvan saa nopeasti. Talon rakentamisesta haaveileville hän sanoo, että ajat eivät silti ole hassummat rakentamiselle, jos oma taloustilanne sen sallii. Kauhajoentehdas suljetaan tilapäisesti ja käynnistetään uudelleen sitten, kun talomarkkinat korjautuvat”, Rautiainen kertoo. Hirsitaloissa viehättää niiden ekologisuus ja hyvä sisäilma. Myös tonttien hinnat ovat tulleet paikoin alemmas.” Hän kehottaa kuluttajia kuitenkin valppauteen. Rakentaako vai ei. Puu on myös ympäristöystävällinen rakennusmateriaali. Kimmo Rautiaisen mukaan suhdanne on tällä hetkellä haastava: parempaan suuntaan mennään, mutta hitaasti. Nykyisin myös monilla perinteisillä puutalovalmistajilla on valikoimissaan hirsitaloja.” Rautiainen luottaa pientaloja puurakentamisen tulevaisuuteen. Eri rakennusmateriaalien hintakehityksessä on kuitenkin eroja. Lisäksi talovalmistajaa voi pyytää osoittamaan ihan konkreettisesti, miten sillä menee talou dellisesti.” Puun suosio pysyy Rautiainen uskoo, että puurakentaminen pitää pintansa pientalopuolella. ”Näyttää siltä, että suunta kääntyy vasta vuonna 2025, ja silloinkin kasvu on aika tiukassa.” Vihmo ennustaa, että inflaatio jatkuu ensi vuonna odotuksia sitkeämpänä. Sähkön hinta on rauhoittunut. Puurakenteiden hinta on laskenut viime vuoden kesästä lähtien huomattavasti jyrkemmin kuin muiden rakennusmateriaalien hinta. ”Vaikka Euroopan keskuspankki nosti juuri ohjauskorkoa kenties viimeisen kerran, korkojen laskusta ei kannata vielä unelmoida.” ”Rakennuskustannusten nousuvauhti tasaantuu nyt edellisiin vuosiin verrattuna, mutta kustannukset tuskin laskevat ainakaan voimakkaasti.” Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset olivat elokuussa 2,1 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten. Talovalmistajien taloustilanteet vaihtelevat, toiset ovat vakaampia kuin toiset. Indeksipisteluku, % 1/ 21 2/ 21 3/ 21 4/ 21 5/ 21 6/ 21 21 7/ 8/ 21 9/ 21 10 /2 1 11 /2 1 12 /2 1 1/ 22 2/ 22 3/ 22 4/ 22 5/ 22 6/ 22 22 7/ 8/ 22 9/ 22 10 /2 2 11 /2 2 12 /2 2 1/ 23 2/ 23 3/ 23 4/ 23 5/ 23 6/ 23 23 7/ 32 8/ 80 85 90 95 100 105 110 115 120 125 130 135 140 Eri rakennusmateriaalien kustannusindeksi 2021–8/2023 LÄHDE Tilastokeskus, rakennuskustannusindeksi Betoni, tiilet ja harkot Betonielementit Teräsrakenteet Puurakenteet KARI SALONEN 53 Aarre 9/2023 PUU. Puurakenteiden hinta on laskenut 17 prosenttia viime vuoden elokuusta. Vaikka talopaketin ostaja ei maksa taloa etukäteen, kesken rakennusprojektin konkurssiin ajautuva talovalmistaja aiheuttaa asiakkaalle ylimääräistä riesaa ja lisäkustannuksia. ”Kun vertailee talotoimittajien tarjouksia, kannattaa ottaa selvää myös valmistajien taloudesta. Etätyö on tullut jäädäkseen ja työssäkäyntialueet kasvaneet. Myös kaupunkimaisesti, mutta pientaloissa.” Parempaan suuntaan mennään, mutta hitaasti. Taloustiedot löytyvät julkisesti yritysten sivuilta ja Finder.fi-palvelusta. ”Pientaloissa varsinkin hirsitalojen suosio on kasvanut
Lyhyttä koskiosuutta lukuun ottamatta puro soljuu rauhallisesti metsän läpi, ennen kuin se laskee runsaat kaksikymmentä metriä alempana olevaan Painonjärven pieneen lahdelmaan. Tuossa on ryöpynnyt kuohuva koski alas rinnettä, mutta nyt, kuivan kesän seurauksena, kivien välissä liruu pahaisia noroja, jotka nekin katoavat näkymättömiin vähän väliä. 54 Aarre 9/2023 LUONTO. Eväitä syödessäni piskuinen peukaloinen tulee katsomaan minua. Eteneminen pitkin liukkaita, keltaisten lehtien koristamia kiviä on vaikeaa, mutta päästyäni tiheikön läpi eteeni aukeaa seesteisempi näkymä. Siitä suojelualue jatkuu niin, että lyhyt pätkä järven rantaviivaakin jää sen rajojen sisään. Paksu sammal, suuret, syksyn kellastamat saniaiset ja tiheä pensaskerros, erikokoiset maassa retkottavat rungot sekä uoman ylle oksiaan ojentelevat metsälehmukset saavat paikan näyttämään viidakolta. Puro virtaa rauhallisesti suurten tervaleppien keskelle. LUONNONPERINTÖ PURO LEHDON REHEVYYTTÄ Tämänvuotisessa sarjassaan Heikki Willamo esittelee Luonnonperintösäätiön pysyvästi rauhoittamia metsiä. Puronvarren lehtipuuvaltaisen rehevyyden lisäksi löydän hienon lehtokuusikon, jonka pohjalla olevat Sammalet ja käävät koristavat suuren metsälehmuksen runkoa. Se vilistää maanpinnan tuntumassa vikkelänä kuin hiiri, hyppää kivelle pyrstö tanakasti pystyssä, katoaa sitten saniaisten kätköön rätisten mennessään tunnusomaisesti. Teen kierroksen alueella, joka on kauttaaltaan lehtomaista ja lehtipuuvaltaista kangasmetsää. Vettä ei ole kuin nimeksi, mutta uoman mustat kivet kertovat, missä vedenpinta normaalisti on. Aukeiden reunamilla on harmaaleppiä ja raitoja. Valkeakosken Myllyniitty edustaa lehtometsien villiä runsautta. LEHMUKSET VAIHTUVAT tutummiksi lehtipuiksi, lepiksi, koivuiksi ja haavoiksi, joiden seassa kasvaa jokunen kuusi. Tiheikkö vilisee lintuja. Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO L askeudun puron rantaan. Punarinnan tiksutusta ja rastaiden ääniä kuuluu kaikkialta, muutama puukiipijä tutkii tervaleppien rosoisia kylkiä, ja ilokseni näen sinija talitiaisten joukossa pari hömötiaista. Parhaasta lehtojen rehevyydestä kertovat pensaskerroksessa rehottavat taikinamarjat, lehtokuusamat ja paatsamat. ISOSTA LEPPÄJÄRVESTÄ lähtevä Myllyniitynoja virtaa suojelualueen rajalla noin puolitoista kilometriä. Parin kosteikon tuntumassa metsä muuttuu reheväksi lehdoksi. Maasto tasoittuu, ja uomassa on enemmän vettä. Muutama vanha niitty on hiljakseen umpeutumassa, ja alueen kapeimmasta kohdasta sen läpi menee sähkölinja, jota pitkin kulkee Pirkan taival -niminen vaellusreitti
55 Aarre 9/2023 LUONTO. Poikkeuksellisen kuivan alkukesän jäljiltä puron koski paikoissa ei ole vettä kuin nimeksi
Myllyniitty Sijainti: Valkeakosken Painossa Pinta-ala: 18 hehtaaria Ostettu: 2021 Ominaisuuksia: Lehtipuuvaltaista lehto maista kangasta, lehtoa ja komeita metsälehmuksia. Tätä taustaa vasten Myllyniitty on paljon kokoaan suurempi suojelualue. Lehtojen rehevässä maaperässä viihtyvä taikinamarja muistuttaa ulkonäöltään punaherukkaa, mutta sen marjat ovat tympeän makuisia. LISÄTIETOJA luonnonperintosaatio.fi 57 Aarre 9/2023 LUONTO. Nyt laulajat ovat kuitenkin etelän mailla, ja edessä on valmistautuminen talven lepoon. Peukaloinen rätisee taas pensaikossa. Näen sammalten, jäkälien, erilaisten sienten suuren määrän. sinivuokon lehdet saavat minut näkemään silmissäni keväisen kukinnan runsauden. Keskellä viidakkomaista puulajien kirjoa ja pensaskerroksen runsautta virtaava puro on alueen sydän vaikka kulkeekin sen laidalla. Tätä jatkui kauan, joten lehdoista on vain rippeitä jäljellä. Sitten vesi virtaa kynnyksen yli, jatkaa alas kivikkoista rinnettä, kunnes maa jälleen tasoittuu. Kuusikkoon asettuu toinen Myllyniityn liito-oravareviireistä, mutta etsiskelen turhaan jälkiä tuosta salaperäisestä eläimestä. Paksun lehtikarikkeen ja multavan maan seassa piileskelevien selkärangattomien tai lahopuiden kätkemien hyönteisten määrää en voi kuin aavistaa. VALKEAKOSKELLA SIJAITSEVA Myllyniitty kuuluu Hämeen lehtokeskukseen, joka on yksi maamme kahdeksasta lehtojen keskittymästä. Reviiri on kuitenkin hieno. Papanat ovat tähän vuodenaikaan tummia ja hukkuvat kasvillisuuden sekaan. Katsomalla ympärilleni voin nähdä komeat kotkansiipikasvustot ja suuret metsälehmukset laajan puulajikirjon kruununa. Siinä puro leviää hetkeksi keskellä suurten haapojen, kuusten, tervaleppien ja koivupökkelöiden sekä saniaisten muodostamaa kaunista metsää. Metsistä lehdot ovat kaikkein monimuotoisimpia, joten näiden rippeiden säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Nuo kaikki kertovat samaa tarinaa rehevyyden ruokkimasta monilajisuudesta, johon virtaukseltaan vaihteleva puro tuo oman lisänsä. Metsinä lehdot ovat kuitenkin kaikkein monimuotoisimpia, joten näiden rippeiden säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Vähävetisyydestään huolimatta purouoma vetää minua puoleensa, ja palaan kohtaan, jossa se alkaa pudota pitkin kivikkoista rinnettä. Lisäksi alueen arvoa nostavat kolme muuta läheistä suojelualuetta, joita Myllyniitty yhdistää. Myllyniityn viehätys tuntuu tiivistyvän tälle lyhyelle matkalle. Maanviljelyn vallattua alaa lehdot multavine maaperineen olivat ensimmäisiä kohteita pellonraivaukselle. Löydän lillukan, konnanmarjan, jänönsalaatin. Etelärajaa myötäilee kahden järven välinen Mylly niitynoja. Tarjolla on suuria suojakuusia, haapoja tikankoloineen sekä tärkeimpinä ruokailupuina puronvarren tervaleppiä vain muutaman liidon päässä. On helppo kuvitella sen ponteva laulu keskelle alkukesän rehevyyttä, osaksi lehdossa kaikuvaa lintujen moniäänistä kuoroa
Piirakat voi nautiskella esi merkiksi kurkku salaatin ja ket supin kanssa. Kasvispiirakat täytetään sienillä ja soijarouheella. Reseptit, kuvat ja kuvausjärjestelyt ELINA LAMPELA Piirakoita ja puuroa 58 Aarre 9/2023 HYVINVOINTI. Jälkiruuaksi maistuu karpalovispipuuro. VILLIRUOKA Itse tehdyt lihapiirakat ovat suurta herkkua
Annostele pari ruokalusikallista täytettä pyörylän keskelle. Leikkaa siitä pyöreitä paloja (halkaisijaltaan noin 15 cm). Sekoita hyvin ja anna jäähtyä. Kokeile pienellä palalla taikinaa öljyn kuumuus: kun taikinapala nousee pintaan ja saa väriä, öljy on riittävän kuumaa. 7 Jos öljy syttyy, tukah duta palo kannella tai sammutuspeitteellä. Lisää lopuksi siirappia ja mustapippuria. Rypsiöljyn voi ot taa talteen ja hyödyntää uu delleen uppopaistamiseen. Kauli taikinan jämäpaloista uusi levy niin kauan kuin taikinaa riittää. Liikaa kuumentuessaan öljy voi syttyä tuleen. Lisää suola ja sokeri. Paista sipuleita miedolla lämmöllä, kunnes ne ovat täysin pehmenneet. Lisää kuiva soijarouhe sekä mausteet pannulle. Alusta jauhot taikinaan vähän kerrallaan. 2 Turvallisin valinta uppopaistamiseen on iso teräskattila tai valurauta pata. Pii rakat eivät saa osua astian pohjaan paiston aikana. 3 Kun paistat lihapiira koita, on tärkeää, että kattilassa on öljyä noin puo let kattilan tilavuudesta. 1 Käytä uppopaistamiseen rypsiöljyä. Lisää pannulle 1,5 ruokalusikallista voita ja ruokalusikallinen rypsiöljyä. Kasvispiirakoiden täyte • 1,5 dl kaurasuurimoita (esim. Valuta ylimääräinen vesi siivilässä pois. Anna täytteen jäähtyä ennen kuin alat koota piirakoita. Piirakoiden kuoritaikina ja paistaminen (NOIN 12 PIIRAKKAA) • 6 dl maitoa tai kaurajuomaa • 30 g hiivaa • 0,5 tl suolaa • 1 tl sokeria • 13,5 dl vehnäjauhoja • 80 g huoneenlämpöistä voita tai margariinia Paistamiseen: • 9–15 dl rypsiöljyä kattilan tai padan koosta riippuen Lämmitä maito tai kaurajuoma kädenlämpöiseksi. 4 Lämmitä öljy lieden keskilämmöllä noin 180 asteeseen. Kun kuoritaikina on kohonnut, jaa se kahteen osaan. Lisää sipulit, mausteet ja kypsät kaurasuurimot jauhelihan joukkoon. Älä käytä vettä! 8 Paistamisen jälkeen anna öljyn jäähtyä rauhassa. Kuumenna paistinpannulla puoli ruokalusikallista voita ja paista jauheliha rasvassa kypsäksi. Lisää kaurasuurimot soijarouhe-sienipaistokseen, sekoita hyvin ja tarkista maku. Tarkkana paistossa Lihapiirakoiden täyte • 2 dl kaurasuurimoita (esim. Kaada paistoöljy kattilaan tai valurautapataan. Fazer-ruokakaura) • 1 lihaliemikuutio • 2 rkl voita • 600 g riistajauhelihaa • 2 sipulia • 1 rkl rypsiöljyä • 0,5 tl mustapippuria • 1 tl paprikajauhetta • 2 tl valkosipulijauhetta • 1 tl suolaa Keitä kaurasuurimot lihaliemellä maustetussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan. Varmista, että kattila tai pata ei ole märkä. 5 Ole varovainen, kun laitat piirakat paistu maan, jotta kuuma öljy ei roisku. Nosta valmiit piirakat reikäkauhalla lautaselle talouspaperin päälle valumaan. Kauli toinen puoli noin puolen sentin paksuiseksi levyksi. Hienonna sipulit. Lisää pehmennyt rasva. Paista piirakoita kuumassa öljyssä noin viisi minuuttia, käännä ne paistamisen puolivälissä. Jätä toinen osa liinan alle odottamaan. Kun taikinapala nousee pintaan ja ruskistuu nopeasti, öljy on paisto valmis. Fazer-ruokakaura) • 1 kasvisliemikuutio • 200 g suppilovahveroita tai muita metsäsieniä • 3 pientä tai 2 isoa sipulia • 3 rkl rypsiöljyä • 3 dl tummaa soijarouhetta • 1 tl sipulijauhetta • 2 tl valkosipulijauhetta • 1 tl paprikajauhetta • 4 rkl soijakastiketta • 1,5–2 dl vettä • 1 rkl siirappia • 0,5 tl mustapippuria Keitä kaurasuurimot kasvisliemellä maustetussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan. Kuumenna öljy 180-asteiseksi. Tee sitten piirakat samalla tavalla taikinan toisesta puolikkaasta. Hienonna sipulit. Liuota hiiva leivontakulhossa pienessä määrässä lämmintä maitoa ja lisää loppu maito kulhoon. Pidä kansi tai sammutuspeite kä den ulottuvilla. Taikinaa ei tarvitse vaivata isommin, riittää, että saat kaiken hyvin sekaisin. 6 Kun alat paistaa pii rakoita, voit pienentää lieden lämpöä, jotta öljy ei kuumene liian kuumaksi. Kuumenna paistinpannulla rypsiöljyä ja kuullota sipuleita ja suppilovahveroita viisi minuuttia. Puhdista ja paloittele suppilovahverot. Jätä taikina liinan alle kohoamaan noin tunniksi. Lisää tarvittaessa soijakastiketta tai siirappia. 59 Aarre 9/2023 HYVINVOINTI. Nosta piirakat uuni pellille liinan alle ja anna kohota vielä 20 minuuttia. Paahda hetken aikaa. Siirrä jauheliha kulhoon odottamaan. Reikäkauha on hyvä apuväline. Lisää soijakastike sekä vettä vähän kerrallaan, kunnes soijarouhe on täysin pehmennyt. Käännä pyörylän reunat vastakkain ja painele reuna huolellisesti kiinni. Valuta ylimääräinen vesi siivilässä pois. Jos sinulla ei ole paistolämpömittaria, voit testata öljyn lämmön palal la taikinaa
Karpalovispipuuro (4 ANNOSTA) • 1 l vettä • 4 dl karpaloita • 1 dl sokeria • 0,25 tl suolaa • 3 dl gluteenittomia kauraleseitä • 1 tl vaniljasokeria Mittaa kattilaan vesi, karpalot, sokeri ja suola. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää kauraleseet ja anna kiehua matalalla lämmöllä 10 minuuttia välillä sekoitellen. Lisää vaniljasokeri jäähtyneeseen puuroon ja vatkaa puuro sähkövatkaimella kuohkeaksi. VILLIRUOKA 60 Aarre 9/2023 HYVINVOINTI. Jätä puuro jäähtymään. Karpalon kuoria ei kannata siivilöidä pois. Kauraleseistä keitelty karpalopuuro on rakenteeltaan mukavan rouheaa
Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. 020 413 2277 (ark. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. 61 Aarre 9/2023 VAKIOT. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. Ristikon 7/2023 ratkaisu: Avainsana: HOPEATEE Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. 8–16). Ristikon 9/2023 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 11/2023. RISTIKKO 9/2023 Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBANmuodossa Muista antaa nämä tiedot! Osall istu ja voita ! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Onnittelemme Ristikon 7/2023 voittajia: Rauno Kärpijoki, Turku Timo Löppönen, Saari Aune Parkkisenniemi, Posio Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 19.11.2023 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 9, PL 440, 00101 Helsinki
Kaikki rahoitusasiantuntijat muistuttavat, että metsänostolainan korot ovat vähennyskel62 Aarre 9/2023 OMA TALOUS. P uunmyyntirahojen sijoittamista kannattaa miettiä yleensä pitkällä tähtäimellä. Lainojen lyhentäminen sovittua nopeammassa aikataulussa voi tässä tilanteessa olla järkevää taloudenhoitoa. Rahastossamme ei ole merkintäeikä lunastuspalkkioita, ja varat saa käyttöön tarvittaessa yhdessä pankkipäivässä”, kertoo Someron Säästöpankin sijoituspäällikkö Tuomas Lomakka. TILIT SELVIKSI Metsänomistajan puukauppa rahoille tarvitaan joskus lyhytaikainen parkkipaikka. Lyhyen koron rahastoon. Samoissa lukemissa liikkuvat korot myös POP-pankkiryhmään kuuluvassa Konneveden Osuuspankissa. Vuoden määräaikaistalletukselle maksamme tällä hetkellä 3,0 prosentin koron. Säästöpankkien lyhyen koron rahasto tarjosi vuoden alusta syyskuun puoliväliin mennessä kolmen prosentin tuoton. Tilin korko määritetään vuodeksi eteenpäin, ja se on tällä hetkellä 3,0 prosenttia. ”Puukaupparahojen sijoittamista pitäisi miettiä jo ennen kuin ottaa yhteyttä puun ostajiin. ”Tämä rahasto on ollut tänä vuonna yksi suosituimmista tuotteistamme.” Lainat maksuun. ”Matalariskinen lyhyen koron rahasto on hyvä vaihtoehto määräaikaistalletukselle. POP-Pankin Waris pitää lyhyen koron rahastoa hyvänä vaihtoehtona määräaikaistalletukselle. Ainakin osalle rahoista pitää kuitenkin löytää lyhyen tähtäimen sijoituspaikka. Tällä hetkellä lyhyen koron rahastoista saa jälleen tuottoa. Kysyimme muutamasta pankista, millaista korkoa sijoitustileille saa ja minne muualle metsärahan voisi lyhytaikaisesti sijoittaa. Metsäpalstojen ostamiseen otettujen, euriborkorkoihin sidottujen lainojen korot ovat nousseet keskimäärin viiden ja kuuden prosentin välille. Keskittäjäasiakkaille korko on korkeampi”, Nordean maaja metsätalousasiakkaista vastaavan yksikön johtaja Kirsi Tossavainen kertoo. Säästö pankista arvioidaan, että vuoden loppuun mennessä rahaston tuotto saattaa yltää viiteen prosenttiin. ”Pitkäaikaisempaan tilisäästämiseen suosittelemme Joustotalletus-tiliä, jolta myös voi tarvittaessa tehdä nostoja ilman nostopalkkiota. Hän kuitenkin muistuttaa, että näihinkin rahastoihin liittyy aina pieni riski, vaikka se on pienempi kuin osaketai johdannaisrahastoissa. ”Vuoden määräaikaistilin korko on meillä tällä hetkellä 2–3 prosenttia”, palvelupäällikkö Antti Waris sanoo. ”Vapaasti käytettävissä oleville säästötileille maksamme korkoa reilusta prosentista 2,50 prosenttiin riippuen tilillä olevasta rahasummasta. Vuoden määräaikaistalletuksen korko liikkuu 3,50 prosentin tietämissä”, kertoo rahoituspäällikkö Anu Pirttilä Someron Säästöpankista. Nordea tarjoaa säästämiseen nostorajoituksetonta säästötiliä, HYVÄT NEUVOT Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI jolle maksetaan 0,4–1,4 prosentin korko talletussummasta riippuen. Nollakorkoaikana nämä rahastot menettivät kiinnostavuuttaan huonon tuoton vuoksi. Lyhyen koron rahastoja on suositeltu yrityksille vaihtoehdoksi kassavarojen säilyttämiseen. Osa päätehakkuun puukauppatilistä kuluu metsän uudistamiseen, ja puukaupan arvonlisäverot on tilitettävä valtiolle seuraavan vuoden helmikuussa. Säästö ja määräaikais tileille maksetaan jo muutaman prosentin korkoa. Jos itselle sopivaa sijoitusvaihtoehtoa ei juuri sillä hetkellä löydy, metsärahat ovat parhaassa tallessa terveessä metsässä, jossa puut tuottavat kasvullaan koko ajan lisäarvoa”, Waris muistuttaa
Siksi metsälainan lyhentämisen sijasta on yleensä järkevämpää lyhentää asuntolainaa, jonka korkoja ei saa vähentää verotuksessa. POP-pankin Antti Waris suosittelee metsänomistajalle omaa tiliä metsätalouden rahaliikenteeseen. ”Mikäli asunnontai metsänostolainan jäljellä oleva pääoma häiritsee yöunia, se on merkki lainapääoman lyhentämisen tarpeesta. Jos laina lyhenee merkittävästi, pankin kanssa voi hyvin neuvotella siitä, voisivatko tulevat maksuerät olla pienempiä”, Antti Waris sanoo. ”Näin pystyy paremmin sisäistämään metsätalouden tulot ja menot. Veron perimisestä vastaa pankki, eikä korkoa ilmoiteta vero ilmoituksessa. 63 Aarre 9/2023 OMA TALOUS. Jos tapahtumia on vain muutama, erillistä tiliä ei välttämättä tarvita. Silloin metsärahat pysyisivät erillään yksityistaloudesta ja metsätalouden kannattavuuden arviointi olisi helpompaa. Yritystilin palkkiot voi vähentää metsäverotuksessa. Pankit eivät yleensä vaadi metsätalouden rahaliikenteelle yritystiliä, vaan toiminimimuotoinen metsänomistaja voi halutessaan avata metsäasioille tavallisen käyttötilin. ”Mikäli saa varoilleen paremman tuoton sijoittamalla kuin mitä maksaa lainasta tulonhankkimisvähennys huomioon ottaen, puukaupasta saadut rahat kannattaa sijoittaa sen sijasta, että maksaisi luoton pois”, Tossavainen neuvoo. Metsätalouden rahaliikenteelle perustetun yritystilin palkkiot voi vähentää metsä verotuksessa. ”Jos taas puukauppoja tehdään säännöllisesti, erillinen tili selkeyttää kirjanpitoa.” Metsä lainan lyhentämisen sijasta on yleensä järkevämpää lyhentää asunto lainaa. Erillinen metsätili helpottaa myös tilinpäätöksen tekoa. VEROVINKKI Metsän ostamiseen otetun lainan korot ovat vähennys kelpoisia tulonhankkimis menoja metsän omistajan henkilökohtaisessa verotuksessa. Yritystilinkin voi avata, mutta pankki perii siitä yksityistiliä suuremmat kuukausija tapahtumapalkkiot. Hänkin muistuttaa, että metsälainan korot voi vähentää henkilökohtaisessa verotuksessa. poisia tulonhankkimismenoja metsänomistajan henkilökohtaisessa verotuksessa. Monesti suosittelen myös omaa arvonlisäverotiliä, minne voi laittaa puukaupoista maksettavat arvonlisäverot. Nordean Tossavainen kehottaa tekemään lainan lyhentämisestä laskuharjoituksia. Oma tili metsärahoille. Ne ovat siellä sitten tallessa, kun arvonlisäveron tilittämisen aika tulee.” Anu Pirttilä kehottaa metsänomistajaa miettimään, kuinka paljon vuodessa kertyy metsätalouteen liittyviä tilitapahtumia. ”Ammattimaisen metsätalousyrittäjän kohdalla yritystili on ehdottoman tarpeellinen, mutta vähemmän metsää omistavan on mahdollista hoitaa metsätaloutensa myös henkilöasiakastilinsä kautta”, Nordean Kirsi Tossavainen sanoo. Veroilmoitusta täyttäessä tulee joskus mieleen, kannattaisiko metsätalouden tuloille ja menoille avata oma tilinsä. Pankkitalletuksille maksetuista koroista peritään 30 prosentin lähdevero. Kiinteäkorkoisen lainan osalta on hänen mukaansa järkevää pysyä alkuperäisessä maksusuunnitelmassa, sillä pankki saattaa periä asiakkaalta provision ylimääräisistä lainanlyhennyksistä. ”Lainan lyhentäminen voi parantaa velallisen tai hänen perheensä taloutta ja helpottaa myös henkisesti.” Anu Pirttilä muistuttaa metsänomistajaa tarkastamaan, onko metsänostolainan korko kiinteä vai sidottu 12 kuukauden euriborkorkoon
Aarre tarjoaa lukuelämyksiä metsänomistajille, tuleville metsänomistajille sekä kaikille metsästä kiinnostuneille. Lisätietoja: www.luonnonperintosaatio. Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 MobilePay-numero: 77220 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – Ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. koti M etsä Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 on monelle 64 Aarre 9/2023 VAKIOT. Tervetuloa meille! PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 aarrelehti.fi/lahjatilaus Tilaa Aarre lahjaksi ystävälle! Aarteen tilaus on lahja, josta on saajalleen iloa ja hyötyä. PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. 044 500 5404, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 044 500 5404 Olkontie 6, 82500 Kitee p. 013 411 180 Pienkoneiden ja polkupyörien myynti, ammattitaitoista huoltoa jo yli 40 v
Jälsikerroksessa. TÄLLÄ PALVELU KORTILLA VOIT • tilata Aarrelehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi Tilaa Aarre! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. 2. Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Relaskoopilla. AARTEEN TILAUSLOMAKE Tilaan kestotilauksena Aarrelehden itselleni lahjaksi alkaen seuraavasta numerosta __ / __ / 20___ 6 kk 69 e 12 kk 138 e Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen __ / __ / 20___ ajaksi __ / __ / 20___ – __ / __ / 20___ TILAUKSEN MAKSAJA / VANHAT OSOITETIETONI Asiakasnumero Etu ja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Haluan saada Viestimedialta uutisia ja etuja sähköpostilla tekstiviestillä. 4. Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. 5. Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 e paperilaskulisä. Suosittelemme maksutonta e-laskua. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun. Katajaa. AARREVISAN VASTAUKSET 1. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. Ahma. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. LAHJATILAUKSEN SAAJA / UUDET OSOITETIETONI Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Tilaustunnus AAV0024 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta Aarre 9/2023. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. V E S A-M AT TI V ÄÄ R Ä VI LL E Y LI-H E M M IN K I ENSI NUMEROSSA HANNE MANELIUS Aarre täyttää 15 vuotta! Taiteilijapariskunnan värikäs talo Metsänkasvatusta kotimaisilla puulajeilla Mönkijöiden metsäkärryt Juhlavaa riistaruokaa Tulisijan lämpöä Metsänomistaja, kaukolämpö yhtiön toimitusjohtaja Tuomo Vilkkilä Saarijärveltä on myös innokas luontokuvaaja. Seuraava Aarre ilmestyy 20.11.2023 PALVELUKORTTI A a rr e m a k s a a p o st i m a k s u n Vie sti m ed ia Oy A sia ka sp alv elu Tu nn us 50 02 59 6 In fo A 2 00 00 3 VA ST AU S LÄ H ET YS TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 69 e • laskutusjakso 12 kk 138 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. Ahven. 2023 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. 3. Ahvenanmaalla. 6. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %)
Todellisessa maailmassa menemme päinvastaiseen suuntaan. Esimerkiksi Saksassa Harzin alue menetti vuosina 2018–20 kolmanneksen kaikista kuusistaan. RISTO ISOMÄKI Kaarnakuoriaisten uhka pitää ottaa vakavasti ISOMÄKI EU-maiden metsät muuttuvat hiili päästöjen lähteeksi. Laajoilla alueilla kaikki yli 20-vuotiaat kuuset menehtyivät. Kaarnakuoriaisten massaesiintymät ovat alkaneet pienentää EU-maiden hiilinieluja. Silloin, kun metsämailla viljellään kuusta tai mäntyä, niiden sekaan kannattaisi istuttaa myös lehtipuita. El Niñon aikana hyvin lämpimän pintaveden muodostama alue laajenee Australiasta ja Indonesiasta Amerikan rannikoille asti. EU:n suunnitelmissa ja Suomen hallitusohjelmassa puhutaan edelleen suurin sanoin hiilinielujen kasvattamisesta ja sitä tukevista toimenpiteistä. Viisi prosenttia Saksan yhteenlasketusta puustosta kuoli pystyyn neljässä vuodessa. Tai vaihtoehtoisesti havupuiden taimia pitäisi istuttaa vain muutamia satoja hehtaarille ja taimien väliin kasvavasta lehtipuuvesakosta osa tulisi säilyttää. 66 Aarre 9/2023 VAKIOT. Näin tapahtui siitä huolimatta, että Tyynimeri oli kolme edellistä vuotta eli toukokuuhun 2023 asti ollut kylmässä La Niña -tilassa. Samalla havupuiden osuus metsissä kasvoi paljon luonnollista tasoaan korkeammaksi. Saksa ja muut Keski-Euroopan maat ovat heränneet ongelmaan, mutta Suomi nukkuu edelleen. Toisin sanoen se oli imenyt ylimääräistä lämpöä ilmakehästä. Pohjoiset alueet lämpenevät ainakin kaksi kertaa planeetan keskiarvoa nopeammin. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. Euroopan unioniin kuuluvien maiden metsien hiilinielu oli vuosina 2009–14 keskimäärin 330 miljoonaa tonnia vuodessa. Jos et usko, että ongelma on todellinen, lähde autoajelulle Etelä-Suomeen, oikeastaan minne tahansa siellä, ja katsele tienvarsien puustoa sillä silmällä. LAAJAT METSÄTUHOT OVAT jo todellisuutta Keski-Euroopassa samoin kuin Yhdysvalloissa ja Kanadassa. EU:n hiilinielut kasvoivat tämän seurauksena jonkin aikaa, koska metsäpinta-ala lisääntyi. Puolentoista asteen raja ylittyi väliaikaisesti ensimmäisen kerran vain kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Tyynimeri oli siirtynyt lämpimään El Niño -tilaan. M aapallon lämpötila oli heinäkuussa 1,5 astetta reilun sadan vuoden keskiarvoa korkeammalla, mikä näkyi poikkeuksellisena helleaaltojen vyörynä eri puolilla maailmaa. Etelä-Suomen uusista taimikoista yli puolet on edelleen puhdasta kuusta tai ainakin voimakkaasti kuusivaltaisia, vaikka kuusi on selvästi haavoittuvin puulajimme. Euroopassa romahdus liittyy ennen kaikkea hyönteisja myrskytuhojen kasvuun, pienemmässä määrin myös metsä palojen lisääntymiseen. Näin siksi, että esimerkiksi Saksan metsien 17 miljoonan tonnin suuruinen vuotuinen hiilinielu on muuttunut neljän miljoonan tonnin vuotuiseksi päästöksi ja Tšekin 7,5 miljoonan tonnin nielu 13 miljoonan tonnin päästöksi. Tämän takia myös Suomen metsät alkavat väistämättä jo lähitulevaisuudessa kärsiä kaarnakuoriaisten ja muiden tuhohyönteisten massaesiintymistä. Meidän pitäisi alkaa nopeasti lisätä lehtipuiden osuutta Eteläja Keski-Suomessa. Kaarnakuoriaiset ovat tulossa isosti myös Suomeen, eikä ole mahtia, joka ne nykyisissä oloissa meiltä poissa pitäisi. Mitä useampia puulajeja kullakin hehtaarilla kasvaa, sitä pienemmäksi kutistuu vakavien hyönteisja myrskytuhojen riski. Vuonna 2020 se oli enää 225 miljoonaa tonnia. ONGELMA JOHTUU SIITÄ, että Euroopassa on istutettu paljon metsäteollisuuden haluamia pitkäkuituisia havupuita. Tällä hetkellä perusennuste on se, että vuoteen 2030 mennessä Euroopan unionin metsien hiilinielu putoaa reippaasti alle 200 miljoonan tonnin ja että pian tämän jälkeen unioniin kuuluvien maiden metsät muuttuvat hiilipäästöjen lähteeksi. Jos nyt alkaneesta El Niñosta tulee voimakas, maapallon lämpeneminen saattaa jo ensi vuonna ylittää pysyvästi puolentoista asteen rajan. Ei kestä kauan, ennen kuin havaitset ensimmäiset pystyyn kuolleiden kuusien tai mäntyjen ryhmät terveen puuston keskellä. MARIA MIKLA S Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s
KABE Novum Light kevyt 3,5-tonninen puoliintegroitu malli on sekä edullinen että hyvin varusteltu. Hinta alkaen: 129.000€ KABE NOVUM 750 Aina askeleen edellä… kabesuomi Kabe AB Kabe Suomi Novum FI 230x290mm.indd 1 Novum FI 230x290mm.indd 1 2023-10-04 11:33:30 2023-10-04 11:33:30. KABE Novum Crossover -malli on rakennettu Mercedes-Benz Sprinter -perusajoneuvon ja AL-KO-alustan 750-pituiselle yhdistelmälle
Perus vesianalyysi LVI: 3614200 Laaja vesianalyysi LVI: 3614407