42 metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous puumarkkina t Energiapuu hinnoissaan s. Touhuni näytti kai siltä, että herrasmiesvaras on viemässä polttopuuta. 20 AR-20241021-521567-_6176405.indd 1 AR-20241021-521567-_6176405.indd 1 7.10.2024 13.46.21 7.10.2024 13.46.21. 34 14,40 € 9 | 2024 aarrelehti.fi Keräilijän sahaaarteet s. 10 ENNALLISTAMINEN Mitä EU-asetus tuo mukanaan metsille. 28 Sammalen viilaaja Heli Laaksonen opiskeli luontoneuvojaksi ja järjestää kuuden metrin luontopolkuja, s. 16 Kannattaako kiertoaikaa pidentää s. s. s
3 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521569-_6176416.indd 3 AR-20241021-521569-_6176416.indd 3 7.10.2024 13.46.48 7.10.2024 13.46.48. Monen metsänomistajan kokemusten mukaan perhemet sän tulevaisuus on yllättävän hankalaa ottaa puheeksi, liit tyyhän aiheeseen sellaisia kiusallisia seikkoja kuin ihmis elämän rajallisuus sekä tasapuolisuus jälkeläisten tulevai suuden turvaamisessa. Jo ylipäätään rahasta puhuminen voi tuntua jotenkin epäsuomalaiselta. Samalla metsä omaisuuden arvostus nousee. Tiedotteen tarkempi silmäily osoitti, että hankkeessa on edistetty tärkeää asiaa eli sitä, että metsänomistajaperheis sä keskusteltaisiin ajoissa ja avoimesti metsien tulevai suudesta. Savolainen metsäkeskustelu hankkeen projektipäällikön Esa Lappalaisen mukaan on tärkeää, että kaikki perheen jäsenet saavat kertoa rauhassa oman näkemyksensä. Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Kes kustelun pohjalta perhe voi rakentaa yhteistä ymmärrystä suvun metsistä ja niiden tulevaisuudesta. Aiheeseen liittyy kiusallisia seikkoja. Ehkä juuri niistä on helpointa aloittaa: yh teisistä metsämuistoista ja edellisten polvien työn ja hiljaisen tiedon kunnioittamisesta. Suomen Metsämuseo Luston tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorva huomauttaa, että keskus telu myös auttaa perheen metsiin liittyvien merkitysten ja perinteiden siirtämisessä seu raavalle sukupolvelle. SUOMEN METSÄKESKUKSEN ja Suomen Metsämuseo Luston yhteisessä hankkeessa tuotettiin opas metsänomistajaperheiden metsäsuhdekeskustelun tueksi. Luston verk kosivuilta löytyvä opas (Luston julkaisuja 8: Perhesuhteita ja sukusiteitä metsään) tarjoaa vinkkejä siihen, miten kes kustelun metsistä voi aloittaa. Hank keen nimi hymyilytti, ja ensimmäisenä mieleen tuli, että keskustelu etenee jotenkin näin: ”Ka mitteepä ne metät.” ”Ka mitteepä ne.” ”Niin jotta uattelin vuan kysästä, jotta kukapa ne mahtas ne meijjän perreen mehtäpalstat ottoo.” ”Ka suatanpa vaekka minäkii ne ottoo tahi suatanpa olla ottamatakkii.” Pyydän anteeksi savolaisilta sekä stereotyyppistä heimo ajatteluani että kehnoa savon taitoani. Aloituspallo on metsätilan nykyisellä omistajalla, mutta lapsetkin voivat vihjata olevansa keskusteluun halukkaita. MARIA MIKLAS Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi Savolainen metsäkeskustelu on aloittamista vaille valmis PÄÄKIRJOITUS T oimituksen sähköpostiin tuli tiedote metsätilo jen sukupolvenvaihdoksia edistävästä hankkees ta nimeltä Savolainen metsäkeskustelu. 1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta. Opas myös neuvoo, millä tavoin ristiriitoja voi käsitellä ja kuinka keskustelu sujuu rakentavasti
LUKEMISTO | SÄHKÖ JA LÄMMITYS Vain yksi lämmitysmuoto on suojassa sabotaaseilta. Tarjous voimassa 30.11.2024. MT LEHTI + DIGI 25 90 €/kk Määräaikaisena (Norm. 33,20 €/kk) T A R J O U S MT.FI/lehti AR-20241021-521571-_6176418.indd 5 AR-20241021-521571-_6176418.indd 5 7.10.2024 13.46.49 7.10.2024 13.46.49
9 2024 lukuvinkki! 54 42 16 Hirvenjuoksussa vauhti ei saa olla niin kova, että ampumatarkkuus kärsii. Päivi Vähä-Jaakkolan suurin vahvuus on tarkka sihti. 20 HAKKUUTÄHTEET TALTEEN METSÄHAKKEEKSI Energiapuun hyvä hinta kannustaa keräämään ja myymään päätehakkuusta kertyvän latvus ja oksa massan. 34 MIKÄ MUUTTUU METSISSÄ. 14 AJANKOHTAISET AARTEET Kuukauden luontokuvassa idänkirsikorento ja metsä nimisissä Anna Karhunen. 16 PUUHOMMISSA PIENESTÄ PITÄEN Yrittäjä Pekka Kaikkonen sai tuntumaa metsätöihin jo lapsena isän kanssa. 28 9 KYSYMYSTÄ KIERTOAJAN PIDENTÄMISESTÄ Pidennetyssä kiertoajassa puusto kasvatetaan nyky suosituksia järeämmäksi. 32 ”LUOTETAAN METSÄNOMISTAJIIN” Työtehoseuran toimitus johtaja, metsäneuvos Juha Ojala antaisi metsänomis tajille lisää vapautta päättää metsiensä hoidosta. Simo Viljasen keräilymuseossa on työkalujen lisäksi kaksi huonetta täynnä entis ajan sekatavarakaupan tavaraa. SISÄLTÖ 6 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521572-_6177300.indd 6 AR-20241021-521572-_6177300.indd 6 8.10.2024 7.45.18 8.10.2024 7.45.18. 31 MÄNNYN KYLVÖ TÄSMÄASEEKSI SEKAMETSIEN VILJELYYN Mäntyä kannattaisi kylvää aina maanmuokkauksen yhteydessä, kirjoittaa Petri Kortejärvi. 22 RAUTAA RAJALLE Kun kiviset rajapyykit merkitsee metallilla, ne on helppo löytää jatkossa metallinpaljastimella. MARKKU PULKKINEN JYRKI LUUKKONEN JOHANNES WIEHN KANNEN KUVA MARIA MIKLAS METSÄ 3 SAVOLAINEN METSÄKESKUSTELU ON ALOITTAMISTA VAILLE VALMIS 8 METSÄ NYT Droonit avuksi metsä palojen torjuntaan ja muita metsäalan uutisia. Viime vuosina metsänhoidosta on tullut tärkeä harrastus yrittäjä Pekka Kaikkoselle. 10 SAMMALEN VIILAAJA Runoilija Heli Laaksonen tutkii luonnon yksityis kohtia pilkunviilaajan tarkkuudella
Löydät kirjamme Akateemisen kirjakaupan verkkokaupasta sekä Booky.fistä. LUONTO 52 SYKSYN LINTU Syksyn pimeydessä varpus pöllön kohtaamisessa on jotain erityistä, kirjoittaa Heikki Willamo. HYVINVOINTI 58 SYKSYISET UUNIHERKUT Täytetyt paprikat ja omena kaurapaistos ovat arjen klassikoita. OMA TALOUS 60 RAHASTOT PALASIVAT Rahastot ovat jälleen aktivoituneet metsätila markkinoilla. Aarre kokeilu Rakenneilmaisinta voi käyttää metallin etsintään puu tavarasta. 54 TÄHTÄIMESSÄ HARRASTUS Hirvenjuoksun monin kertainen suomenmestari Päivi VähäJaakkola innos tui lajista teiniiässä. 46 22 Rygjarotuiset lampaat huolehtivat maiseman hoidosta Oravalan kartanon pihapiirissä. PUU 46 SUKUPOLVELTA TOISELLE Historiallisesta Oravalan kartanosta ja sen rakennuk sista pitää huolta nyt viides sukupolvi Horn borgeja. akateeminenwebshop.com ja booky.fi Hyötytietoa! 7 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521572-_6177300.indd 7 AR-20241021-521572-_6177300.indd 7 8.10.2024 7.45.21 8.10.2024 7.45.21. Osa puun ostajista on alka nut veloittaa juurikäävän torjunnan kustannukset puun myyjiltä. JUURET 42 METSURIN MUSEO Simo Viljasen keräily museo Iittalassa on vanhojen moottorisahojen taivas. 38 KENEN PIIKKIIN KANTOKÄSITTELY. 40 LUONNON AARTEITA Aarteen lukijat kirjoittavat koskemattoman luonnon tarjoamista elämyksistä. Brittiläisen startupyhtiön keksintö tekee perunan varsista rahanarvoista tavaraa, kirjoittaa Risto Isomäki. VAKIOT 39 LUKIJAKYSELY 63 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 PERUNANVARSIEN KUITUA MYÖS PUUPOHJAISIIN VAATTEISIIN. R IS TO JU SS IL A JOHANNES WIEHN EU:n jäsenmaille on annettu kaksi vuotta aikaa ennallistamisasetuksen toimeenpanolle. KIRJA OSTOKSILLE VERKKOON Nyt voit hankkia Aarteen kirjoja helposti lahjaksi myös ystäville. Muista ainakin nämä: Villiyrtit ja luonnonmarjat, Tulta ja tervaa, Ankara savotta sekä Metsänomistajan työt ja työkalut
Niitä pystytään hyödyntämään esimerkiksi lannoitteena ja maanparannusaineena. Tällä hetkellä metsäpaloja torjutaan muun muassa tähystyslennoilla. Menetelmä, jossa drooni tunnistaa savun videokuvan perusteella, on nyt valmis. Droonin tekoäly oppi tunnistamaan savun ja lähetti siitä hälytyksen. Tehdasprosesseissa syntyy sivuvirtoina kuoren ja purun lisäksi erilaisia lietteitä, tuhkia ja kalkkijakeita. Droonien keräämää dataa siirrettiin tilannekuvakeskukseen, jossa digitaalisen mallin avulla ennustettiin palon leviämistä ja suunniteltiin sammutustoimenpiteitä. Tuki metsätien toteutukseen on haettava 30.6.2025 mennessä. Muutos on osa valtiontalouden säästötoimia, ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025. Salamat sytyttävät paloista noin kymmenen prosenttia, ja alle viisi prosenttia on viime vuosina syttynyt puunkorjuuja maanmuokkaustyömailta. Tuotantoon suhteutettu kaatopaikkajätteen määrä laski vuodesta 2022 lähes 10 prosenttia. Ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat äärevät sääolot lisäävät metsäpalojen syttymisriskiä. Harjoituksessa ei poltettu metsää vaan paikalle hankittua kunttaa. Tutkimushankkeessa ovat mukana Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus, VTT sekä Jyväskylän ja Oulun yliopistot. Sivuvirrat talteen Metsäteollisuus ry:n mukaan vuonna 2023 Suomen metsäteollisuuden tehdasprosesseissa syntyvistä sivuvirroista lähes 95 prosenttia hyödynnettiin materiaalina, raaka-aineena tai uusiutuvan energian tuotannossa. Metsäteiden perusparannushankkeiden yhteydessä on rakennettu uutta tietä noin kilometri vuodessa. KIMMO HAIMI / VM-ARKISTO METSÄ NYT Metsä hallituksen ennallistamispoltoissa metsää kuvattiin drooneilla ennen palon syttymistä sekä syttymisen ja palon aikana. Droonit avuksi palontorjuntaan 8 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521575-_6177335.indd 8 AR-20241021-521575-_6177335.indd 8 8.10.2024 8.29.04 8.10.2024 8.29.04. Hankkeessa onnistuttiin kehittämään tekoälyä ja drooneja niin, että ilmassa lentävä drooni havaitsee palon merkit kaukaa ja välittää tiedon reaaliajassa vastaanottajalle. Menetelmä on jo käytettävissä Syyskuussa uutta teknologiaa testattiin Kuopiossa Pelastusopiston harjoitusalueella. Samalla poistuisi mahdollisuus tehdä uutta tietä yksityistien perusparannuksen yhteydessä. S uomessa syttyi kesäkaudella 2023 yli 2 500 maastopaloa. Syntyy myös kerrannaisriskejä, jolloin metsäpalon riski kasvaa esimerkiksi myrskytuhon jälkeen. Sivuvirrat käytetään joko metsäteollisuusyritysten omissa prosesseissa tai hankkeissa yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi toimijalla täytyy tietysti olla lupa lennättää drooneja”, Honka vaara selventää. ”Menetelmän voi esimerkiksi integroida palontorjujien omiin laitteistoihin. Teksti ELINA LAMPELA Tuki loppumassa Hallitus esittää, että tuki uusien metsäteiden rakentamiseen poistuu metsätalouden kannustejärjestelmästä. Tekoälyä koulutettiin Metsähallituksen ennallistamispoltoista kerätyn kuvamateriaalin avulla. Jos hakee tukea vuoden 2024 puolella pelkästään tien toteutussuunnitelman laatimiseen, täytyy valmis toteutussuunnitelma toimittaa Metsäkeskukseen 31.3.2025 mennessä. Valtaosan paloista aiheuttaa ihmisen toiminta. ”Oli ilahduttavaa nähdä, että menetelmät todella toimivat. Uuden teknologian ei ole tarkoitus korvata pelastusalan ammattilaisia vaan helpottaa sammutustöitä. Tekoäly havaitsi palon video kuvasta. ”Droonien välittämä tieto voi esimerkiksi auttaa siirtämään nopeammin sammutuskalustoa ja -henkilöstöä sinne, missä niitä tarvitaan eniten”, kertoo VTT:n erikoistutkija Hannu Karvonen. Myös vaikeasti hyödynnettävän viher lipeäsakan eli soodasakan käyttöä on edistetty. Viime vuosina yritykset ovat panostaneet muun muassa lannoitekäytön edistämiseen ja ravinteiden kierrätykseen. Tukea uusien metsäteiden rakentamiseen on maksettu keskimäärin 42 kilometrille vuosittain vuosina 2016–2023. Testeissä droonin tekoäly havaitsi palon videokuvasta ja lähetti hälytyksen. Pelastustoimen tilastojen mukaan kymmenen viime vuoden keskiarvo on noin 2 600 maastopaloa vuodessa. Droonin tekoäly oppi tunnistamaan savun ja palon etenemisen. Tämä vahvisti käsitystämme siitä, että droonit ja tekoäly voivat olla avainasemassa maastopalojen varhaisessa havaitsemisessa ja sammuttamisessa”, kertoo hanketta johtava professori Eija Honkavaara Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta. Korkeat lämpötilat, alhainen kosteus ja navakat tuulet kuivattavat maaperää. Tukea uuden metsätien rakentamiseen ja toteutussuunnitelman laatimiseen voi hakea vielä tämän vuoden loppuun mennessä Metsäkeskuksesta. FireMan-tutkimushankkeessa on kehitetty teknologiaa, jossa miehittämättömät droonit voisivat tehdä tätä samaa tarkkailua. Sen algoritmi on julkaistu avoimena datana, joten yritykset voivat vapaasti hyödyntää sitä. Ne ovat miehitettyjä lentoja, joiden tarkoituksena on löytää metsäpalojen alut ajoissa. Kuopiossa testattiin uudenlaista teknologiaa maastopalojen torjunnan avuksi
”Jatkuvan kasvatuksen hakkuita käytetään suometsissä jonkin verran enemmän kuin kivennäismailla, mutta ero ei ole merkittävä. Sallan kansallis puistosta löytynyt valkohiippolaji on vain puolen sentti metrin mittainen. N oin 70 prosenttia suometsistä uudistetaan avohakkuilla, käy ilmi Suomen metsäkeskukseen saapuneista metsänkäyttöilmoituksista. Metsähallituksen Luontopalvelut järjestää Bioblitzin vuosittain jossakin kansallispuistossa tai muulla suojelu alueella. Jatkuvassa kasvatuksessa metsä säilytetään puustoisena koko ajan, ja siellä kasvaa monen kokoisia ja eri-ikäisiä puita. Eniten lajeja saatiin putkilokasveista, sammalista, kaksisiipisistä eli kärpäsistä ja sääskistä, kovakuoriaisista ja sienistä. Tällaisia hakkuita ovat esimerkiksi poimintaja pienaukkohakkuut. Alle kolmannes suometsistä uudistetaan luontaisesti ja jatkuvan kasvatuksen hakkuilla. Vaikka monenlaista löytyi, paljon jäi myös havaitsematta. Jatkuvan kasvatuksen hakkuita tehdään suometsissä useimmin Lapissa, Kainuussa ja Uudellamaalla. Avohakkuu on edelleen yleisin uudistustapa suometsissä Sallan lajijahdissa löytyi yli 1 300 eliölajia M etsähallituksen Luontopalvelut järjesti Sallan kansallispuistossa 9.–10. Kolme äärimmäisen uhanalaista lajia olivat hitupihtisammal, pikkuresusammal ja heleäkinnassammal. Sallan kansallispuistossa aiemmin tuntemattomia lajeja havaittiin peräti 608. Lajijahtiin osallistui 29 asiantuntijaa ja harrastajaa. Pikkuresusammalta on löydetty Suomesta vain kerran aiemmin, vuonna 1873 Helsingin Pasilasta. ”Suometsissä kasvaa tällä hetkellä noin neljännes Suomen puuvaroista. Ilmoituksista selviää myös se, että avohakkuita tehdään useimmin seurakuntien suometsissä ja vähiten valtion suometsissä. elokuuta Bioblitz-tapahtuman, jonka tavoitteena oli löytää kansallispuiston alueelta 24 tunnin aikana mahdollisimman monta eliölajia. Suometsissä tehtiin hakkuita viime vuonna yhteensä noin 110 000 hehtaarin alalla. Nämä metsät ovat myös merkittäviä hiilija ravinnevarastoja, joissa hakkuutavan valinnalla ja huolellisella suunnittelulla voi vähentää kuormitusta ilmastoon ja vesistöihin”, Remes toteaa. Suomessa soita on ojitettu metsätalouskäyttöön lähes 5 miljoonaa hehtaaria. Uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja havaittiin yhteensä 97. Lähes miljoona hehtaaria suometsää on tulossa lähivuosikymmeninä uudistuskypsään ikään. Jatkuva kasvatus on hyvä suometsien käsittelytapa esimerkiksi rehevillä turvekankailla, joissa on jo valmiiksi hyvälaatuinen kuusialikasvos”, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. Yhteensä he löysivät 1 348 eliölajia, mikä on Lapissa järjestettyjen Bioblitz-tapahtumien ennätys. ”Esimerkiksi Suomen runsaslajisin eliöryhmä eli pistiäiset pitää sisällään yli 7 000 suomalaista lajia, mutta näistä tavoitettiin tapahtumassa tuskin prosenttiakaan”, kertoo luonnonsuojelun asiantuntija Sampsa Malmberg Metsähallituksen Luontopalveluista. KAISA JUNNINEN 9 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521575-_6177335.indd 9 AR-20241021-521575-_6177335.indd 9 8.10.2024 8.29.07 8.10.2024 8.29.07. Tapahtuman tarkoituksena luontokohteiden kartoittamisen lisäksi on kertoa luonnon monimuotoisuudesta ja sen suojelemisen tärkeydestä. Avohakkuita tehdään suometsissä useimmin Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla. Erittäin uhanalaisia lajeja löytyi 10, vaarantuneita 24 ja silmälläpidettäviä 60. Suometsiä on eniten Pohjois-Suomessa sekä Eteläja Keski-Pohjanmaalla. Sienilöydöistä kiinnostavin lienee vain puolen senttimetrin mittainen, tieteelle kuvaamaton valkohiippolaji. Yksi lajijahdissa löydetyistä hyönteisistä oli 0,65 millimetrin mittainen Ptiliolum spencei -ripsikuoriainen, jota ei ole havaittu Suomessa yli 70 vuoteen. Luontainen uudistaminen on suosituinta Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa. Ensimmäinen Bioblitz järjestettiin vuonna 1996 Yhdysvalloissa. Uudistushakkuiden osuus kaikista suometsien hakkuista on noin viidennes, yli 20 000 hehtaaria vuodessa
Rauman Lapissa Mäentaan ja Kodiksamin kylien rajalla Perhe. Kodin lähellä oleva lehtomainen purolaakso Sykähdyttävin luontohavainto. Puoliso Miikka Lappalainen Koulutus. Heli Laaksonen käy säännöllisesti lempi metsässään. Parikymmentä runoteosta ja kirjaa, lisäksi yhteisjulkaisuja ja käännöksiä Harrastukset. HENKILÖ Heli Laaksonen Ikä. Erittäin uhanalaisen jääleinikin näkeminen Lapissa LISÄTIETOJA hulimaa.fi 10 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521576-_6176434.indd 10 AR-20241021-521576-_6176434.indd 10 7.10.2024 13.47.54 7.10.2024 13.47.54. Filosofian maisteri suomen kielessä, lisäksi luontoja ympäristöneuvoja Julkaisut. Maalaaminen, sauvakävely ja kansalais opiston kurssit Lempirunoilija. 52 Koti. Sinne men nään tämän luonnon muok kaaman portin kautta. Kuka. Anja Erämaja Lempimetsä
SAMMALEN VIILAAJA Runoilija Heli Laaksonen tutkii luonnon yksityiskohtia pilkunviilaajan tarkkuudella. Luupin kanssa metsässä voi vierähtää muutaman metrin matkalla useampi tunti. ”Luanto järjestää, mää katon.” ”Hyvä olo ei tule koneiden tarjoamasta viihteestä vaan itse tekemisestä: runoilemisesta, kirjoittamisesta, maalaamisesta.” Teksti ANNE SOININEN | Kuvat MARIA MIKLAS 11 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521576-_6176434.indd 11 AR-20241021-521576-_6176434.indd 11 7.10.2024 13.47.57 7.10.2024 13.47.57
Luonto on aina ollut runoilijalle rakas. Yhdessä nurkassa törröttää kauraa, toisessa auringonkukka. Yhtä tärkeää kuin nähdä on myös tuntea ja haistaa. ”Vaikka se näyttää huvittavalta, kukaan ei naura. HENKILÖ Metsässä oleminen on Heli Laaksoselle fyysinen kokemus. ”En oikein tiedä, millä sanalla kuvataan sitä, kun on todella kiinnostunut yksityiskohdista. Komea pihlaja kasvaa portaiden vieressä aivan kiinni päärakennuksessa. ”Pihlaja on tämän pihan asukas. Lavaesiintymiset loppuivat, ja kun painetun kirjan tulevaisuus näytti epämääräiseltä, hän päätti aloittaa luontoja ympäristöneuvojan opinnot ammattiopisto Liviassa Kaarinan Tuorlassa. Parikymmenvuotisen uransa aikana hän on julkaissut lukuisia runoteoksia, lastenkirjoja, käännöksiä ja historiikkeja sekä kiertänyt ympäri Suomea esittämässä runojaan. Pandemia-aikana Laaksosen elämässä tapahtui käänne. ”Ajattelin kouluun hakiessani, että luonto on kuitenkin aina jollain tavalla pysyvä, eikä kukaan voi määrätä siihen muutoksia. Hän on tätä nykyä myös Suomen Sammalseuran jäsen. ”Hämähäkki on voinut pakertaa seittiään koko yön. Puutarhassa kasvaa sikin sokin hedelmäpuita, pensasmustikkaa, pikkusydäntä. Kielitieteen puolella se on pilkunviilaaja, niin olisinko sitten sammalen viilaaja?” Sammaleisiin Laaksonen kertoo rakastuneensa luonto-opintojensa aikana päätä pahkaa. Kun se on juuri saanut hienon verkkonsa valmiiksi, niin sittenkö minä tulen ja imuroin sen pois?” Neuvova runoilija Heli Laaksonen on Suomen luetuimpia runoilijoita, joka tunnetaan erityisesti lounaismurteella kirjoitetuista runoistaan. Olen aina tykännyt vähän neuvoa, ja nyt minulla on siitä paperikin.” Naama edellä sammalikkoon Luontosuhdettaan Laaksonen kuvaa ”hysteerisesti yksityiskohtiin meneväksi”. Vanhan hevoshaan paikalle on koottu lahopuupuisto, jossa on puolilahoja puunoksia ja kantoja kääpineen sekä lahonnut puinen pöytä. Niin kuin kaikki muutkin kasvit ja eläimet”, sanoo Laaksonen. Tapana on, että seuran retkillä heittäydytään sammalikkoon vatsalleen ja hihkutaan muille uusista löydöksistä. ”Kotieläimiä meillä ei ole, mutta muita eläimiä vaikka kuinka paljon, ainakin oravia, fasaaneita ja siili.” Arvostus kaikkea elollista kohtaan johtaa siihen, että välillä ruohonleikkurin tai pölyn imurin käynnistäminen on Laaksosesta liian brutaali toimenpide. Kaikki tietävät, ettei uhanalaisia sammalia voi repiä ylös vaan niiden sekaan on mentävä naama edellä.” Laaksosen mielestä fyysisen kontaktin ottamisessa metsään on oma ihanuutensa. H eli Laaksosen luontosuhde käy selväksi hänen 150-vuotiaan talonsa kotipihalla Rauman Lapissa. Laaksonen ei henno kaataa sitä, vaikka pitäisi. Seuran kursseilla tutkitaan hartaasti mikroskoopilla, onko sammalen lehtien tyvinurkkasolukoiden muoto pitkulainen vai kuusikulmainen. Sitä paitsi luontoja ympäristöneuvoja kuulosti minusta hyvältä. 12 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521576-_6176434.indd 12 AR-20241021-521576-_6176434.indd 12 7.10.2024 13.47.59 7.10.2024 13.47.59. ”Minulle on tärkeää kokea, miltä luonto tuntuu, ja päästä siihen kiinni.” Runoilija asuu vanhassa, puulämmitteisessä maalaistalossa. Suihku ja vessa ovat ulkorakennuksessa
”Myös lahopuussa voi nähdä luonnon ihmeellisyyden”, Laaksonen sanoo. Minä saan katsoa ja nyökytellä.” Haaveena ensyklopedia Laaksonen on erityisen innostunut lajin tuntemuksesta. Omilla metsäretkillä hänel tä saattaa vierähtää tunteja. Lajien erikoisominaisuuk siin perehtymällä myös luonnon suurem mat merkitysketjut alkavat avautua. Ennen kaikkea tarvitaan suuria päätök siä valtioiden tasolla ja kansainvälisesti. Muutaman metrin matkalle mahtuu vaikka miten monta kasvia ja ihasteltavaa asiaa. ”Lajintunnistussovellukset ovat varmas ti hyviä, mutta usein käy niin, että ensin ihminen ottaa kuvan jostain kasvista, samalla hän huomaa saapuneen viestin, ja sitten hän jo istuu sammalikossa up poutuneena sähköposteihin. Luonnon ja ympä ristön tila, kirjaalan vaikeudet ja yleisen taloustilanteen kehitys saavat hänet miet teliääksi. ”Olennaista kuuden metrin luonto polulla on kysymys ’miksi’. Niin kuin metsäkerrossammal tekee tämän vuoden kasvunsa, tee sinäkin!” Kuuden metrin luontopolun voi pitää myös sisällä. Se on harmi, sillä tarkoitus oli mennä metsään nimenomaan ir rottautumaan arjesta.” Lempeää valistusta Kun Laaksosen katse siirtyy luupin näyttämistä luonnonihmeistä suu rempiin kokonaisuuksiin, näkymä ei ole yhtä heh keä. ”Silloinkin, kun koronavuosina ei ta pahtunut mitään, metsäkerrossammal teki joka vuosi uuden vuosikasvaimen. Niistä löytyy yleiskielellä säemuotoon kirjoitettuja humoristisia mutta tiukkoihin faktoihin perustuvia kuvauksia kääpiöpääs täisestä röyhyvihvilään. Pitäisi elää enemmän ensimmäistä kuin viimeistä päivää. Haukkumalla asiat eivät parane, ennem minkin lempeällä valistuksella. ”Nyt, kun kaikki tietosanakirjat on vih doin saatu kierrätyskeskusten silppureihin, minä haluan tehdä uusia. ”Minusta on mielenkiintoista, että jotkut kiinnittävät huomiota tämmöiseen. Tutki jat tutkivat ja kertovat. ”Kun tietää vaikka sen, että mäkikuismaa käytetään masennuksen hoidossa tai että raidankeuhkojäkälä on viittä vaille uhan alainen eteläisessä Suomessa, kasvia katsoo ja siitä ajattelee eri tavalla kuin ennen.” Omanlaisiaan lajikuvauksia sisältävät myös Laaksosen kaksi viimeisintä kirjaa, vuonna 2022 ilmestynyt Luonnos ja loppu kesällä 2024 ilmestynyt Jatkos. Puolentoista tunnin aikana voi istua sohvalla ja kuulla monta tarinaa ja runoa lillukanvarsista, patinanasta kan rihmastosta tai liitoora van papanoista, joita Laakso nen kaivelee taikapussistaan. ”Näin synkkiä tunnelmia ei ole omana elinaikanani vielä ollut. Samalla tavalla voi itseä muistuttaa: nyt vaan omaa peliä. Rakastan hulluna kirjoittamista, sammaleihin nojautumista ja luontoneuvomista. Mallia voi ottaa vaik kapa metsäkerrossammaleesta. Aiheita siis riittää!” Matelua metsässä Uudessa ammatissaan Heli Laaksonen on järjestänyt metsäretkiä, joita hän kutsuu kuuden metrin luontopoluiksi. Konseptiin kuuluu, että metsässä edetään matelu vauhtia, pysähdellään ja ihmetellään. Se pelasi omaa peliä. 13 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521576-_6176434.indd 13 AR-20241021-521576-_6176434.indd 13 7.10.2024 13.48.01 7.10.2024 13.48.01. Luonnoksessa ja Jatkoksessa on molemmissa 80 lajin kuvaukset, ja Suomesta on löydetty noin 50 000 lajia. Se ei ole sattumaa, vaan siihen vaikuttavat valo ja kosteusolot, naa purikasvit ja ilmastovyöhykkeet.” Jos rajuilma iskee, kuuden metrin luonto polun voi pitää myös sisällä. ”Jos asiat menisivät moittimisella kun toon, luonto olisi ollut hyvällä tolalla jo pitkään. Hänen mielestään jokaisen on tärkeää tehdä ilmaston hyväksi oma osan sa. Suojeluhalun pitäisi kummuta suuremmasta ymmärryksestä, syvästä rak kaudesta, siitä, että luonto on niin tärkeä ja rakas, ettei sitä halua menettää.” Toivoa täytyy silti ylläpitää, Laaksonen sanoo. Äly puhelinta hän ei omista. Minkä takia tämä kasvi kasvaa juuri tässä. ”Se vähä, mitä mielenterveydestäni on vielä jäljellä, on sen ansiota, että minulla ei ole koko ajan internet mukana.” Laaksosen mielestä on surullista, että ruudun ääressä oleminen vie nykyihmisen elämästä niin ison siivun. Hänen haaveenaan on löytää keltasompasammal. Sen huomaa jopa metsäretkillä. Eksymisen varalta Laaksonen ottaa mukaansa ikivanhan kännykän. Mutta onko enää tilaajia ja lukijoita, jos kaikkien rahat me nevät sähkölaskuihin ja arvonlisäveroihin?” Lentämisen Laaksonen lopetti viisi vuot ta sitten
Se on syyskuun uusi hellepäivien ennätys. Noin kolmen kuukauden päästä, heinä kuun lopussa, lentää jo idänkirsikoren non uusi sukupolvi merenlahtien ran taniityillä, lammilla ja järvenlahdilla. Tätä ruskeankirjavaa, tulitikun mit taista korentoa on vaikea havaita kas villisuuden seasta, ja lentoon lähties sään se voi hävitä kuin tuhka tuuleen. Idänkirsikorento on siinäkin mieles sä erikoinen, että se on ainoa Suomessa aikuisena talvehtiva korento laji. Lentokauden alettua seuraa nopea parittelu sekä muna ja toukkavaihe. Niin aikaisin ei muita suden korentoja ole vielä liikkeellä. Muistan, että rauhoitetun korennon löytäminen oli hieno elä mys. En simmäiset talvehtivat yksilöt löydettiin juuri Paraisilta. Edellinen ennätys, viisi päivää, oli vuodelta 1968. Metsä sana Sitaatit Kuukauden luontokuva ARI AHLFORS AJANKOHTAISET AARTEET Koonneet MARI IKONEN ja ELINA LAMPELA Tulitikun mittainen S iihen aikaan vielä melko harvinaisen idänkirsi korennon näin ensimmäis tä kertaa kymmenkunta vuotta sitten Paraisilla. Laskeutuessaan sillä on yksi erikoinen piirre: se laittaa kaikki neljä siipeään keskiruumiin samalle puolelle. 8 Syyskuussa Suomessa oli kahdeksan hellepäivää. Yhteismetsän kiinteistö toimituksessa haamutiloja voi perustaa myös nykyisten osakkaiden lapsia ja lastenlapsia varten. (Lähde: Ilmatieteen laitos) ”Sanoin isälle jo pikkupoikana, että kyllä minä nuo metsät sinulta haluan pois ostaa.” Eteläsavolainen metsänomistaja Miska Voutilainen, 21 (UPM Metsän henki 3/2024) ”Mitä paremmin ja automaattisem min luontokohde tieto saadaan kulkemaan eri järjestelmien vä lillä, sitä pienempi riski virheille on. ARI AHLFORS LISÄÄ KUVIA naturephoto.1g.fi/kuvat 14 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521582-_6176435.indd 14 AR-20241021-521582-_6176435.indd 14 7.10.2024 13.48.28 7.10.2024 13.48.28. Talven se viettää kasvillisuuden seassa ja aloittaa lentämisen aikaisin keväällä, jo maalis kuussa. Sen jälkeen levittäytyminen on ollut nopeaa, ja nykyisin laji on vakiintunut EteläSuomeen. Lajin ensimmäiset yksilöt ha vaittiin Suomessa 2000luvun alku puolella. Pelkkien yksittäis ten sähköpostien varassa ei pitäisi joutua olemaan.” Metsä Groupin tuotantojohtaja Hannu Alarautalahti (Metsä Groupin Viesti 3/2024) Haamutila Kiinteistö, jolla ei ole lainkaan omaa maa-aluetta vaan ainoastaan oikeus yhteisiin alueisiin, esimerkiksi tietyn suuruinen osuus yhteismetsään. Korento voi lentää lokakuun loppuun saakka
Katja Lamminen: Metsien monimuotoisuus (Tapio 2024) SUURI TARINA Mirabilis imaisee heti mukaansa. Päätösosassa Mikael, Riina ja Joni Koivu ovat kukin tahoillaan pahassa pulassa ja Eurooppaa uhkaa suursota. Tärkeä teos jokaisen hyllyyn. ”Kun kohtaan tai näen epäoikeudenmukaisuutta, ainakin tekisi mieli karjahdella.” Maistuvatko metsämarjat. Anna Karhunen tunnetaan myös Kaverin puolesta kyselen -podcastista, jota hän tekee toimittaja Tiia Savukosken kanssa. TUOMO KESÄLÄINEN 5 Mikä on kuvassa näkyvän sammalen nimi. Juuri ilmestyneessä tieto kirjassaan Juomishäiriö (Kosmos) Karhunen käsittelee alkoholinkäyttöä omien kokemustensa, vertaistarinoiden ja asiantuntijatiedon kautta. Uudet kirjat Aarre visa Metsä nimiset MERI BJÖRN Anna Karhunen KIRJAILIJA, 43 Millainen on Karhusen kotipesä. Näköni ja kuuloni ovat aika huonoja, mikä on terävöittänyt ha juaistini erittäin tarkaksi.” Milloin karjahtelet. Rakastan erityisesti mustikoita!” Aiotko vetäytyä talviunille. ”Kaikki kotimaiset marjat ovat herkkuani. Yhteistuumin voisimme selättää ilmastonmuutoksen ja luontokadon. Mirabiliksen päähenkilö Ella tulee niin lähelle lukijaa, että hänen surunsa tuntuu palana kurkussa. Lamminen kertoo, mitä voimme tehdä käytännössä metsälajien hyväksi. 6 Kuinka monta Unescon maailman perintökohdetta Suomessa on. ”Karhunen torkkuu pikku tupluurit tilaisuuden tullen mutta pysyy skarppina ympäri vuoden.” Miten käy, jos metsässä törmää Karhuseen. Kytömäki on mestari rakentamaan maailmoja, joissa tosi, kuvitelma, historia ja nykyisyys risteilevät. 4 Mikä myrkyllinen sieni on kauttaaltaan valkoinen. 15 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521582-_6176435.indd 15 AR-20241021-521582-_6176435.indd 15 7.10.2024 13.48.30 7.10.2024 13.48.30. ”Olen citykarhu ja arkisin vaellan kivitalojen keskellä mutta karkaan mökille luonnon helmaan aina tilaisuuden tullen.” Mikä on terävin aistisi. Anni Kytömäki: Mirabilis (Gummerus 2024) 1 Mitä puita kutsutaan pioneeri puiksi. 2 Kuinka monta piikkiä siilillä on selässään. Helena Immonen: Operaatio Tulikettu (Crime Time 2024) KEINOJA ON Ympäristöahdistuksen keskellä tarvitaan tarinoita ympäristönsuojelun onnistumisista, kirjoittaa toimittaja Katja Lamminen tietokirjassaan. Kuusi kiperää kysymystä Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 65. 3 Mistä kielestä sana ruska on lainattu. KOIVUT PULASSA Helena Immosen neliosainen kettusarja on ollut ansaitusti 2020-luvun yllätyshitti. ”Herkkyys tois ten fiilisten tunnistamisessa on vahvuuteni, mutta se ei taida olla aisti. Reserviupseerin tausta antaa kirjailijalle erinomaiset eväät turvallisuuspolitiikan kiemuroissa liikkuviin jännäreihin. ”Saattaa saada halauksen ja kuulla pari hassua juttua.” LISÄTIETOJA Anna Karhunen on helsinkiläinen kirjailija ja toimittaja, joka työskentelee Ylellä konsepti suunnittelijana. Kytömäen rehevää kieltä on nautinto lukea
Elintarvikealan yrittäjä Pekka Kaikkonen tutkailee Savitaipaleen metsissään olevaa koivikkoa. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Joulukuusia Videolla Pekka Kaikkonen kiertää metsissään lokakuun lopulla ja katsoo valmiiksi joulukuusia, joista riittää myös perheen vanhoille tuttaville. Puu hommissa pienestä pitäen Yrittäjä Pekka Kaikkonen sai tuntumaa metsätöihin jo pikkupoikana, kun hän vietti viikonloppuja isän ja pokasahan kanssa. METSÄNOMISTAJA Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 16 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521584-_6176436.indd 16 AR-20241021-521584-_6176436.indd 16 7.10.2024 13.48.56 7.10.2024 13.48.56
Metsän omistaja Kaikkosella on hyviä muistoja nuoruusvuosien metsätöistä isän kanssa. Pekka Kaikkonen Ikä: 62 Perhe: vaimo ja neljä aikuista lasta Koulutus: elintarviketieteiden maisteri Työ: Hoviruoka Oy:n toimitusjohtaja ja osakas Metsät: Savitaipaleella 40 ha, Taipalsaarella vajaat 10 ha, Ylämaalla 5 ha Harrastukset: metsätyöt ja ravihevoset 17 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521584-_6176436.indd 17 AR-20241021-521584-_6176436.indd 17 7.10.2024 13.49.00 7.10.2024 13.49.00. Mukaan otettiin termospullo ja eväät, ja tauolla tehtiin makkaratulet
”Isä oli nuorena isokokoinen. Oikealla puolella Kemera-tuettu taimikonhoito tehtiin vuotta myöhemmin. ”Kirjanpainajatuhoja ei ole omissa metsissäni toistaiseksi ollut”, Kaikkonen sanoo ja hyppää ojan yli tutkailemaan jäljelle jäänyttä koivikkoa. Hän muutti taannoin Porvoosta takaisin Lappeenrantaan, lähemmäksi metsiään ja nuoruusmaisemiaan. Ylämaan kunnassa Kaikkosella on vapaa-ajanasunto ja sen ympärillä 2,5 hehtaaria metsää. Työt tehtiin pokasahalla. Sen jälkeen hän siirtyi HK:n lihavalmisteja valmisruokateollisuuden johtajaksi. ”Mukana olivat aina termospullo ja eväät. Kesämökin vieressä on talvimökki, joka sekin on 2,5 hehtaarin metsätontilla. Sitä tehdessä unohtuu kaikki muu, ja siinä näkee heti kättensä jäljen.” 18 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521584-_6176436.indd 18 AR-20241021-521584-_6176436.indd 18 7.10.2024 13.49.02 7.10.2024 13.49.02. 2 Käytä metsää moninaisesti, siellä voi tehdä muutakin kuin metsänhoito työtä. Mies jätti molemmat ja lähti nolona pois.” Pekan vinkit 1 Huolehdi metsistäsi jatkuvasti. Savotan kauppamies Kaikkosen isä, 11-lapsisen perheen kuopus, lähti aikoinaan 14-vuotiaana kotoaan Kiuruvedeltä metsätöihin. 3 Huolehdi siitä, että turvavarusteet ja työvälineet ovat asianmukaiset. ”Homma sujui niin hyvin, että halusin jatkaa yhteistyötä toisessa muodossa”, Kaikkonen sanoo. Yleensä syyskuussa muutan vaimon kanssa aitasta talviasuttavaan mökkiin.” Kaikkosen lippis mainostaa PR Forestia, Antti Ruuskasen ja Tero Pitkämäen metsäkoneurakointija lannoituspalveluyhtiötä. Käsistä pumpattiin säännöllisesti pois mätää. Hän aloitti tuotekehityspäällikkönä vuonna 1991 ja eteni toimitusjohtajaksi, kunnes sai potkut vuonna 2004. Kun Pekka Kaikkonen valmistui elintarviketieteiden maisteriksi, ensimmäinen työpaikka oli Osuusteurastamo Karjaportti Kouvolassa. Kesti kauan, ennen kuin isä suostui ostamaan ensimmäisen moottorisahan”, Kaikkonen muistelee. METSÄNOMISTAJA ”Raivaaminen on parasta aivojumppaa. ”Isälle metsät olivat tärkeä juttu. Jätä nyt ainakin tuo, jossa on nauha, isä pyysi. Kaikkonen omistaa siivun PR Forest Oy:stä oman yhtiönsä kautta, joka on hänen ja hänen lastensa yhteinen. Vasemmalla on kolme vuotta aiemmin raivattua männikköä. Pian sieltä ilmestyi tyyppi kahden kuusen kanssa. Pikkupojasta lähtien Pekka oli isän apuna, kun tämä hoiti suvun metsiä. Messuilla osastolla riitti porukkaa, lupsakka keihässankari oli kova vetonaula. Ruhojen leikkaaminen sujuu häneltä edelleen, ei tosin enää niin nopeasti kuin nuorena. Poika seurasi isänsä polkuja elintarvikealalle. Hän työskenteli pitkään Lappeenrannan Karjaportin konttorinjohtajana, joten perhe asui teurastamon vieressä. P ekka Kaikkonen astelee saappaat jalassa metsäautotietä ja tähyilee molemmin puolin. Suurin osa metsistä on perittyjä, mutta on hän myös ostanut muutaman palstan. Hän kasvoi enää sentin pituutta sen jälkeen, kun oli lähtenyt kotoa.” Miehenmittainen nuorukainen pärjäsi kovassa työssä, mutta kyynärpäihin jäivät ikuiset arvet siitä, kun hän kuori runkoja urakkapalkalla. Niitä on helpompi hoitaa täältä käsin kuin Porvoosta”, sanoo Kaikkonen, Kouvolassa toimivan Hoviruoka Oy:n toimitusjohtaja ja osakas. ”Välimatkaa niillä on sata metriä. Tärkeä juttu oli tehdä makkaratulet, oli talvi tai kesä.” Tukikohtana oli äidin kotitila, jonka metsiä isä ja poika hoitivat. Hän hoiti niitä itse ja piti ne todella hyvässä kunnossa.” Isän jalanjäljissä Myöhemmin Kaikkosen isä toimi kaupan palveluksessa ja elintarviketeollisuudessa. ”Kivaa, kuivaa kangasta”, Kaikkonen sanoo. Rauduskoivun tilalle on kasvamassa kuusta. ”Moni kyseli messuilla vegaanisten tuotteiden perään, ja sellaista kehittelimme pari vuotta. ”Pinoamishommia ja istuttamista soisilla mailla. Kerran pysähdyttiin tien varteen, kun hangessa näkyivät metsään johtavat jalanjäljet. ”Käveli kymmenen kilometriä metsäkämpälle eikä palannut enää kotiinsa.” Savottakämpällä vanhemmat miehet keskittyivät vapaahetkinään ryyppäämään ja pelaamaan korttia. Oman firman nimeksi tuli Hoviruoka. Ja se on muuten hyvä eväs myös metsätöissä.” Keihäsmiehiä ja metsäbisneksiä Notkelmassa oleva aukko on hakattu vuonna 2020. 4 Jätä metsä hyvään kuntoon seuraavalle suku polvelle. ”Isäni osti nämä metsät vuonna 1994 eläkevuosiensa iloksi ja hakkautti ne vuonna 2008.” Perintömetsä, kaikkiaan noin 35 hehtaaria, on nyt Kaikkosen omistuksessa. Ympyrä sulkeutui. ”Mukavaa puuhastelua, hyvää myös kuntoilumielessä, sillä pelasin nuorena jalkapalloa.” Perinteisiin kuului hakea isän kanssa joulukuuset itselle ja naapureille. Kaikkosen metsät sijaitsevat hiekkaharjulla Savitaipaleella, parikymmentä kilometriä Lappeenrannasta Mikkelin suuntaan. Sen tunnetuin tuote on Vihis. ”Isä oli yleensä merkinnyt syksyllä nauhalla mieluisat kuuset. Vuonna 2008 Kaikkonen ryhtyi elintarvikealan konsultiksi, ja vuonna 2011 hän osti yhtiökumppaniensa kanssa Karjaportin liiketoiminnan. ”Vihiksen myynti on kasvanut vuosittain 10 prosenttia. Joulukuuset itselle ja naapureille Viikonloppusavotoista isän kanssa on jäänyt Pekka Kaikkoselle hyviä muistoja, vaikka välillä ranteita paleli ja lunta tippui kauluksen alle. Syntyi hyvä kasvispiirakka, jonka kuluttajat nimesivät uudestaan.” Vaikka Kaikkonen on ollut 30 vuotta elintarvike-alalla, hän ei ole muulloin todistanut samanlaista innostusta. Hoviruoka sponsoroi aikanaan viisi vuotta Ruuskasta. Savitaipaleelta hän on ostanut viisi hehtaaria ja Taipalsaarelta saaripalstan. Kaikkosen isä sen sijaan teki kauppaa ja hommasi miehille kaivattuja tarvikkeita. ”Pääosa metsistäni on Lappeenrannan ympäristössä
Saara totesi, että hänellä on kolme raivaussahaa.” Melkein ainoa harrastus Neli-viisikymppisenä Pekka Kaikkosella piti kiirettä töissä niin paljon, että metsätöihin ei liiennyt kovin paljon aikaa. Aina siitä jotakin saa.” 19 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521584-_6176436.indd 19 AR-20241021-521584-_6176436.indd 19 7.10.2024 13.49.05 7.10.2024 13.49.05. Savitaipaleen metsä tuli perintönä isältä, joka hankki sen eläkepäiviensä iloksi. Kaikkosella on yhdeksän ravurin osaomistus. Päätehakkuita ei ole tulossa, metsä ei ole vielä kypsää. ”Näyttää lupaavalta”, hän sanoo tutkaillessaan lähellä tietä kasvavaa tuuheaa kuusta. ”Olen itsekin tehnyt metsätilaostoksia.” Metsä on Pekka Kaik kosen mielestä turval linen sijoitus. Aina siitä jotakin saa.” Metsän hoito on Kaikkoselle tärkeä harrastus. Martti Kaikkonen, 30, on Hoviruoan työnjohtaja, ja Saara Kaikkonen, 32, työskentelee Metsä Groupissa liiketoiminnan kehityspäällikkönä. Kerran hän jätti Mikkeliin työasioille ajaessaan peräkärryn tien varteen ja lastasi illalla kotiin palatessaan rankoja kärryyn valkoisessa kauluspaidassa ja kravatissa. Hän on jatkanut isänsä perinteitä ja vie joulu kuusia iäkkäille tuttaville. ”Raivaaminen on parasta aivojumppaa. Toimitusjohtajan työssä sitä ei huomaa samalla lailla.” Toinen rakas harrastus on ravihevoset. ”Tavoitteena on tehdä nyt pääasiassa raivauksia ja ensiharvennuksia.” Pekan puoliso Taina Kaikkonen on maatalon tyttö Ylämaalta. Perheen esikoinen Laura Kaikkonen, 34, työskentelee opettajana Porvoossa. ”Isälläni ei ollut metsätöissä mitään turvavarusteita, ja silmiin lensi aina jotain. Koko perheen juttu ”Metsät ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa”, Kaikkonen toteaa ja tarkistaa männikköä, jota pitäisi harventaa muutaman vuoden päästä. Olen huolehtinut, että meillä on kunnon varusteet”, Pekka Kaikkonen sanoo ja suoristaa lippistään. Hänellekin metsätyöt ovat tuttuja pienestä pitäen, joten on ollut luontevaa, että metsässä on käyty polttopuuretkillä koko perheen voimin. ”Kun Saara aikoinaan aloitti Stora Ensolla, häneltä kysyttiin metsätyövehkeistä. ”Metsä kasvaa varmasti. Aikoinaan omistuksessa oli sellainenkin hevonen, jonka yksi omistajista oli Sauli Niinistö. Aikuisina lapset ovat olleet mukana raivaamassa taimikoita. ”Aika moni auto hiljensi kohdalla. Touhuni näytti kai siltä, että herrasmiesvaras on viemässä polttopuuta.” Viime vuosina metsänhoito on ollut aktiivisempaa ja Kaikkoselle tärkeä harrastus. Kaikkonen on jatkanut perinnettä ja käynyt hakemassa joulupuita lastensa kanssa iäkkäille tuttaville. Yhdessä kimpassa on mukana Antti Ruuskanen, toisessa Iivo Niskanen. Hevoset voivat joskus olla hyviä sijoituksia. Kuinka on metsän kanssa. Sitä tehdessä unohtuu kaikki muu, ja siinä näkee heti kättensä jäljen. ”Se kasvaa varmasti. Kaikkonen tutkailee, kasvaa ko metsässä sopivia kuusen taimia. Kuopus Antti Kaikkonen, 27, pelaa MyPassa maalivahtina ja on laskennan assistenttina Hoviruoassa
Hakkuutähteiden eli latvusmassan hinta ylitti kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla 23 prosentilla viime vuoden keskimääräisen tason. PUUMARKKINAT Teksti ja kuva MARKKU PULKKINEN | Graafi AINO SAARIKIVI Graafiin on kuvattu eri energiapuulajien kuutiometrikohtaiset hinnat pystykaupoissa vuosineljänneksittäin vuoden 2020 alusta kesäkuun 2024 loppuun. Latvusmassasta maksettiin kevään 2024 pystykaupoissa keskimäärin 8,90 euroa kuutiometriltä. Hakkuutähteet talteen metsä hakkeeksi Energiapuun hyvä hinta kannustaa keräämään ja myymään pääte hakkuusta kertyvän latvus ja oksamassan silloin, kun keruu on ostajalle kannattavaa. Energiapuun pystykauppahinnat 2020–2024 LÄHDE Luonnonvarakeskus Hinta e/m³ 5 10 15 20 25 2/24 1/24 4/23 3/23 2/23 1/23 4/22 3/22 2/22 1/22 4/21 3/21 2/21 1/21 4/20 3/20 2/20 1/20 Latvusmassa Kokopuu Rankapuu Energiapuu keskimäärin 20 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521588-_6176500.indd 20 AR-20241021-521588-_6176500.indd 20 7.10.2024 13.49.47 7.10.2024 13.49.47. Hakkuutähteen mottihinta lähentelee jo kymppiä
Jos tähteiden keruu tapahtuu kesäkuussa, aluetta ei ehditä muokata ja istuttaminen jää syksylle tai seuraavalle keväälle. Oksaja latvusmassan kerääminen voi kuitenkin siirtää hakkuuaukon istutusta vuodella eteenpäin. ”Hakkuutähteet muodostavat noin kolmanneksen keräämästämme energiapuusta. Vielä kymmenen vuotta sitten hakkuutähteiden keruun hyödyistä ja haitoista käytiin vilkasta keskustelua. Yksi tapa on laskea hakkuutähteen määrä leimikolta korjatun ainespuun määrästä. Koivukuidun hinta vaikuttaa myös koivu klapien hintaan. Hakevuori Oy:n hankintapäällikön Anssi Korsströmin mukaan kysyntä on nyt vakiintunut ja hinnat tasaantuneet. Monet energiayhtiöt ovat hankkineet sähkökattiloita kaukolämmön tuotantoon. Kärryyn saatetaan joskus laittaa lisäpankkoja tai poikittaistukia varmistamaan kuorman pysymistä. Nyt syksyllä kuitupuiden hinnat ovat kääntyneet lievään laskuun, mutta edelleen niitä kirittävät energiarangasta maksetut hinnat. viereisen sivun graafi). Kun tähteet on ajettu kasaksi, se suojataan sateelta vahvalla peitepaperilla. Loppu tulee karsituista rangoista ja kokopuusta. ”Varisevat neulaset ja pienet oksat muodostavat tästä suurimman osan”, Korsström sanoo. Joskus määrä mitataan vasta haketuksen yhteydessä hakekuutioina. MARI IKONEN 21 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521588-_6176500.indd 21 AR-20241021-521588-_6176500.indd 21 7.10.2024 13.49.48 7.10.2024 13.49.48. Istutus voi viivästyä Useimmat metsänomistajat myyvät hakkuutähteen puukaupan mukana asiaa sen kummemmin miettimättä. Korsström kertoo, että 200 kuutiosta kuusiainespuuta jää tähteeksi noin 40 kiintokuutiometriä oksaja latvusmassaa. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon korjuupalvelu mittaa ajokoneen kuormainvaa’alla korjatun hakkuutähteen painon ja muuttaa sen Luonnonvarakeskuksen kerrointaulukon avulla kuutioiksi. ”Noin 90 prosentilla kuusivaltaisten metsien uudistushakkuista tähteet kerätään pois. Lähellä EteläSuomen suuria kau punkeja irtomotin hinta on kivunnut 90 euroon. Toinen kolmannes tulee energiarangasta ja loppu kokopuusta”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon johtaja Petri Pajunen. Energiapuumarkkina on säilynyt suhteellisen vakaana sen jälkeen, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan syöksi hinnat ja kysynnän jyrkkään nousuun. Hakkuutähteen hinta seurailee energiarangan hintaa, jonka hinta puolestaan seurailee kuitupuun hintaa. Neulaset ruskettuvat, ja ne putoavat pois lastauksen yhteydessä. Luken kokoaman tilaston mukaan hakkutähteen hinta oli viime keväänä pystykaupoissa noin yhdeksän euroa kiintokuutiometriltä (ks. Sähkökattilat kilpailevat Etelä-Suomessa toimiva Hakevuori Oy on keskittynyt energiapuun korjuuseen ja haketukseen. Hakevuoren keskimääräiseltä hakkuutähdetyömaalta kertyy 100–200 kuutiometriä energiapuuta. Esimerkiksi kuusella hakkuutähteen määräksi arvioidaan viidennes ainespuun määrästä. Kasa peitetään paksulla paperilla, jotta massaan ei pääse vettä. ”Keruualueen pitäisi olla vähintään hehtaari, jotta kokoon saadaan vähintään yksi täysperävaunullinen haketta”, Pajunen lisää. Jos taas hakkuu tehdään loppukesällä tai syksyllä, tähteet jätetään aukolle odottamaan seuraavan kevään kuivattavia kelejä”, Pajunen selittää. Muutaman satasen tai tuhannen euron suuruinen lisätulo on useimmille tervetullut. Hakkuutähteen keruu tapahtuu samanlaisella kuormatraktorilla, jolla myös tukit ja kuitupuut kuljetetaan tien varteen. Myös Baltian maista tulee edelleen jonkin verran haketta Suomeen. Mäntyvaltaisissa kohteissa tähteet voivat jäädä keräämättä, koska massaa ei kerry tarpeeksi.” Kuljetusmatkan tienvarteen pitäisi olla alle puoli kilometriä, jotta keruu on kannattavaa. Kuitu ja klapit hinnoissaan Kasvatushakkuista saadusta kuitupuus ta maksettiin kesällä 2024 kaksi kertaa niin paljon kuin kesällä 2020. Niillä tuotetaan lämpöä etenkin keväästä syksyyn, kun sähkö on yleensä halpaa”, Korsström kertoo. Nyt keruusta on tullut normaali toimintatapa. Iso osa hakkeesta on murskattu päätehakkuiden latvusja oksamassasta. Kasaan ajetun latvusmassan pitää olla kuivaa, jotta puu ei ala mädäntyä ja menettää energiaarvoaan. Tämä pitää ottaa huomioon maanmuokkausta, taimia ja istutusporukkaa varattaessa. Sähkö on noussut puuenergian kilpailijaksi. Hakkuutähde muodostaa Hakevuoren raaka-aineesta noin kymmenesosan. Keruu alueen pitää olla kyllin iso. PEFC-sertifioinnin mukaan kolmasosa hakkuutähteestä on jätettävä keräämättä, jotta metsään jää orgaanista ainesta ja ravinteita. Keväällä ja kesällä riittää usein kuukauden kuivatus. Hakkuutähteen pitää antaa kuivahtaa aukolla vähintään kuukauden, jotta neulaset varisevat pois. ”Hakkeen hinnannousua ei ole tällä hetkellä näkyvissä. Tienvarren kasassa hakkuutähde ei enää juuri kuivu. S yysviileät ovat saaneet kaupunkien lämpölaitokset puhisemaan ja voimalaitosten pihat täyttymään metsähakkeesta. Hinta kuutioiden mukaan Hakkuutähteen hinnoittelulle on muutama eri tapa. Neulaset jätetään Hakevuori on kiinnostunut hakkuutähteen keruusta silloin, jos kerättävä alue on vähintään kaksi hehtaaria ja kuljetusmatka tien varteen korkeintaan 300 metriä. ”Hakkuutähteen pitää antaa kuivahtaa aukolla kesäkuukausina muutaman viikon
22 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521608-_6176501.indd 22 AR-20241021-521608-_6176501.indd 22 7.10.2024 13.51.15 7.10.2024 13.51.15. Pyykki määrittää rajan paikan, ei kartta. Aarre kokeilu R autaa r ajalle Metallinpaljastin rääkäisee äänekkäästi rajapyykin viereen sijoitetun metallin kohdalla. METALLINPALJASTIMET KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Nauloja ja ruuveja Juttuun liittyvällä videolla kokeilemme metallinpaljastimia metsään ja puutavaraan liittyvissä kohteissa
Pyykin kadottua rajalinjan tarkka sijainti käy epäsel väksi. Vähitellen katoaa myös rajalinja umpeen kasvaessaan. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA ainakin lapionmitan syvyyteen, ja osa siitä jätetään maan pinnalle. Kun ketjun maan sisään jätettävään pää hän kiinnitetään sopiva harus poikkipäin, ketju pysyy maan alla, vaikka metsäkoneen terästelat kuopivat maata pyykin kohdalta. Sen jälkeen linjaa ylläpitävät enää mahdolliset linjaseipäät, jotka avohakkuussa toden näköisesti kaatuvat ja peittyvät oksien alle. O n harmittavaa huomata raja pyykin kadonneen hakkuun seurauksena tai muuten vain vuosien saatossa. Hankalin tilanne syntyy silloin, kun rajalinjan molemmin puolin tehdään avohakkuu. Sen pituudeksi riittää vajaa metri. 23 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521608-_6176501.indd 23 AR-20241021-521608-_6176501.indd 23 7.10.2024 13.51.23 7.10.2024 13.51.23. Ketju kaivetaan maahan Varren päässä olevaa lautasmallin ilmaisinta on helppo liikutella edestakaisin maan pinnassa. Sopivaksi merkintämateriaaliksi on osoit tautunut pätkä kettinkiä. Sen jälkeen rajat löytyvät metallinpaljastimella, vaikka pyy kit ja rajan muut maanpäälliset merkit siirtyvät tai hukkuvat. Usein rajan erottamien kuvioiden eriikäi syys auttaa hahmottamaan rajan suurin piir tein. Sen jälkeen pyykit voi paikallistaa metallin paljastimella, vaikka rajan kaikki muut mer kit maan pinnalta häviävät. Joskus tilan raja kulkee ojaa myöten. Kestävä merkintä Metsänomistaja voi merkitä kiviset rajapyy kit sijoittamalla pyykkien kohtaan metallia. Mitä paksumpaa karhuketjua käyttää, sitä pitem pään se kestää, mutta ohuempikin ketju kelpaa. Jos muistaa metsässä kulkemansa reitin, pudonneet työkalut tai avaimet löytyvät metallinpaljastimella melko helposti. Netin runsaan tarjonnan lisäksi niitä löytää tavarataloista. Aurausviitan lisäksi pyykkikivi on merkitty osin maan alle kaivetulla ketjulla, jonka päässä on muovinaru. Kettingin etuna on se, ettei se vahingoita metsäkoneen, traktorin tai mönkijän ren kaita eikä siihen voi loukata itseään. Se tuo tehoa etsintään. Maan pintaan ulottuva pää on hyvä jät tää näkyville, jotta ketju ei pääse vuosien saatossa painumaan maahan liian syvälle. Metallinpaljastin kykenee ilmaisemaan metallin vain pintamaasta, yleensä noin 10–20 sentin syvyydestä riippuen laitteen laadukkuudesta, maalajista ja metalli esineen koosta. Näkymistä voi varmistaa solmimalla ketjun päähän pätkän paksua, vaikkapa oranssia muovinarua. Mutta tavallista on sekin, että pyykki hukkuu. Rajapyykkien katoamista voi ehkäistä niin, että merkitsee kivi pyykit sijoittamalla niiden alle metal lia. Paljon paljastimia Metallinpaljastimien tarjonta on kasvanut valtavasti
Kun kaataa arveluttavan puun mootto risahalla, se kannattaa kaataa hyvin ma talaan kantoon, koska nauloja ei yleensä lyödä aivan maanrajaan. METALLINPALJASTIMET Garrett Ace 300i erottaa jalot metallit raudasta. Laite ilmaisee metallin löytymisen äänekkäällä rääkäisyllä. Puunrungon sisällä voi olla nauloja, piikkilankaa tai sinkilöitä. Maan pinnalle jätetyn kettingin laite löy tää virheettömästi. Jos rantapellon ja rannan välissä on met säsuikale, sen reunoilta löytyy usein van hoja piikkilankoja, jotka oli tapana naulata aspeilla eläviin puihin. Syvälle paksun rungon sisään jäänyttä naulaa kohtuuhintainen metallinpaljastin ei luultavasti kykene ilmaisemaan. Tätäkin useammin metsään hukkuu ko telosta pudonnut nostokoukku. Jos runko pölkytetään, työhön on omi aan vanha, käytöstä poistettu teräketju. Metallinpaljastin on äänekäs laite. Nostokoukku kadoksissa Olin firman metsurina harvennuksella tien reunassa. Useiden kymmenien neliömetrien suu ruista alaa tutkittaessa on tehokkainta käyttää lautasmallista paljastinta, jossa on pitkä varsi. Jätin tuliterän vänkärin yöksi metsään maahan pitkin pituuttaan, jotta se ei näkyisi tielle. Ominaisuus on hyödyllinen, kun halutaan erottaa korut ja kolikot rautanauloista, joita löytyy lähes kaikkialta. Piikkilankaa pihakoivussa Metsänomistajalle metallinpaljastimen toinen käyttöalue on sellaisten puiden kaa dossa, joiden tyvellä voi olla nauloja, piikki lankaa, sinkilöitä tai muuta metallia. Seuraavana yönä satoi ensilumi, joka ei sulanut. Tällaisia puita saattaa olla pihapiirissä ja muun muassa peltoon rajautuvan metsä palstan reunassa. 24 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521608-_6176501.indd 24 AR-20241021-521608-_6176501.indd 24 7.10.2024 13.51.27 7.10.2024 13.51.27. Sellaista on helppo kuljettaa pitkiä aikoja lähellä maan pintaa. Jos tietää metallilla merkityn pyykin sijainnin muutaman neliömetrin tarkkuu della, sen paikantamiseen riittää luultavasti myös pienempi, kädessä pidettävä metallin paljastin. Metallia sisältävä alue on todennäköisimmin noin 25–150 cm:n korkeudella maanrajasta. Kuulokkeiden avulla laitteen hälytykset eivät kuulu ympäristöön. Ne ovat peräisin ajalta, kun laitumia rajattiin piikkilangalla. Jos taas naula tai piikkilanka ulottuu 5–10 sentin päähän puun pinnasta, laadukas laite piip paa. Toinen vaihtoehto on halkaista tyvipölkky halkaisulaitteella tai kirveellä, jolloin puun sisällä oleva metalli yleensä paljastuu. Vielä toukokuussa etsin kaato rautaani, mutta sitä ei koskaan löytynyt
Etsinnässä kävellään hitaasti eteenpäin ja laitetta kuljetetaan lähellä maan pintaa puolelta toiselle käännellen noin puolentoista metrin levyisellä kaistalla. Metsäkäytössä Garrett on erinomainen, kun etsitään kadonneita työkaluja tai metallilla merkittyä pyykkiä. Erittelytoiminnon avulla laite erottaa eri metallityypit, mitä hyödynnetään korujen ja kolikoiden etsinnässä. Kuivista lankuista ja laudoista esimerkiksi ruuvinpätkät löytyvät noin 10 sentin syvyyteen saakka, mutta silloin paljastimen pitkä varsi hankaloittaa käyttöä. Siinä laite on kokonsa takia kömpelö. Garrett on monipuolinen laite, jossa on paljon toimintoja. Eri metallien rajaus ja muu tarkennettu metallinetsintä vaatii laitteen käytön opettelua. Kantavan merkkiäänen takia laitteeseen sisältyvät myös kuulokkeet. Rajapyykki on hautautunut kunttaan. Näyttää myös kohteen syvyyden. Digitaalinen näyttö on melko suuri. Karsittujen ja katkottujen tukkirunkojen tutkimisessa Garrett on kätevämpi. Peruskäyttö on helppoa. Garrett Ace 300i Hinta: 319 e Pituus: 124 cm Paino: 1 359 g* Arvio: Amerikkalainen Garrett tunnistaa metallit maasta noin 10–20 cm:n syvyydestä. Maan pinnassa tai lähellä sitä oleva metalli löytyy todella helposti. 25 Aarre 9/2024 METSÄ 25 METSÄ AR-20241021-521608-_6176501.indd 25 AR-20241021-521608-_6176501.indd 25 7.10.2024 13.51.31 7.10.2024 13.51.31. Aarre suositus: Garrett Ace 300i on parhaimmillaan, kun etsitään metalliesineitä maan pinnasta tai vähän pinnan alta laajalta alueelta. Herkkyyttä voi säätää. Tuoreesta puusta naula yleensä löytyy vielä 5–10 sentin syvyydestä asti riippuen naulan asennosta ja kannan koosta. Soveltuu myös naulojen ja muun metallin etsimiseen kaadettujen ja karsittujen runkojen pinnasta tai vähän kuoren alta, jolloin runkoja pitää pyöritellä. Kela ja varsi ovat vesitiiviitä, ja siksi laitteella voi etsiä esimerkiksi kadonneita työvälineitä myös veden alta. Lautaskela on kääntyvä, joten sillä voi etsiä metallia myös pystypuiden ulkopinnasta. Laite toimii neljällä AA-paristolla. Takuu 3 vuotta. Garrettin laitteilla on Suomessa lukuisia myyjiä. Puutavara pitää tutkia maassa, mikä ei aina ole käytännöllistä. On aika merkitä rajan kulma luotettavammin. Koivuinen seiväs ja kuitunauha ovat lahoamassa. Käsituellisen varren päässä olevan lautasmallin etsintäkelan koko on 7 x 10 tuumaa
Epäilyttävässä puutavarassa katkaisutai leikkuu linja kannattaa tutkia molemmin puolin koko lankun mitalta. Ruuvit on poistettu lankusta vääntimellä, mutta onko sisässä katkenneita ruuvinpätkiä. Paljon ikävämpää on, jos ne löytyvät vasta sitten, kun sirkkelin terässä rämähtää. Kenttäsirkkelin terä on halkaissut kuoren alla piilossa olleen ison naulan kannan ja myös osan naulasta. Sitä ei huomattu, ja kenttäsirkkelin terä katkaisi naulan. Rakenteeltaan laite on luja. Tellingeissä ruuvit tuppaavat kuitenkin katkeilemaan puun sisään. Monen metsänomistajan pihasta tai mökiltä löytyy lankku taapeli. Naula sahanterässä Pienet vannesahat ovat kasvattaneet suosiotaan metsänomistajien keskuudessa. Ylemmissä tukeissa korkealla puussa metalli on harvinaista. Niillä voi sahata hitaaseen tahtiin tukkeja pelkoiksi, lankuiksi ja laudoiksi. Metallinpaljastin on kätevä puutavaran sisään jääneiden ruuvinpätkien ja joskus myös naulojen löytämiseen. Garrettin laitteilla on Suomessa lukuisia myyjiä. Garrett Pro Pointer AT Hinta: 159 e Pituus: 23 cm Paino: 185 g* Arvio: Pro Pointer At on Garrettin laite tarkkaan paikannukseen. Kotitarvesahaaja hyödyntää puita esimerkiksi pihapiiristä ja asutuksen lähialueilta, jonne ei uloteta myyntileimikoita. Sopii hyvin naulojen ja metallin etsintää lankuista ja laudoista. Oman käyttöalueensa metallinpaljastimelle tuovat traktorit ja mönkijät peräkärryineen. Laitteessa on äänija värinähälytys. Peruskäyttö on melko helppoa, mutta kaikkien ominaisuuksien hyödyntäminen vaatii opettelua. Tilapäisiä rakenteita on kätevä koota ja purkaa vääntimellä ja ruuveilla. Kotipihan sirkkelit Metsänomistajilla on tapana sahauttaa tuulen kaatoja puutavaraksi, jota hyödynnetään omissa rakennustöissä. Se selviää Pro Pointerilla. Erityisen hyvin näppärä laite sopii esimerkiksi lankkuihin jääneiden ruuvinpätkien etsintään. Takuu 2 vuotta. Sivussa on pieni valo, joka näyttää lähinnä hämärässä. Laite on vesitiivis kuuteen metriin saakka. Yhdistelmäkäytössä isolla laitteella määritetään kohde maasta muutaman lautaskelan kokoiselta alueelta ja sen jälkeen Pro Pointerilla muutaman sentin tarkkuudella. Metallin riski piilee lähes poikkeuksetta tyvitukin tyvipäässä, joka kannattaa tutkia tarkasti. Kenttäsahoissa, jotka yleensä ovat vannesahoja tehokkaampia sirkkelisahoja, riskit ovat samat. Metallinpaljastin on vannesahaajalle hyödyllinen vekotin. Terä vaurioitui pahasti. Kenttäsahureilla on enemmän kokemusta nauloista ja muusta metallista, ja he osaavat yleensä tutkia tyvitukkien tyvipäitä kotitarvesahaajia paremmin. Värinähälytys on tarkoitettu vedenalaiseen käyttöön. Varastoitua puutavaraa käytetään tilapäisesti muun muassa telineinä maalausja rakennustöissä. Tulos on varmin, kun etsintä tehdään siltä puolen, jossa reikä näkyy. Toimii 9 V:n paristolla. Sillä voi paikantaa myös pienen kultahipun. Sitä voi käyttää täsmälliseen paikannukseen itsenäisesti tai yhdessä esimerkiksi Garrett Ace 300i -laitteen kanssa. Tukin pinnalla oli taittunut naula pinnanmyötäiseksi lyötynä. Aarre suositus: Garrett Pro Pointer on parhaimmillaan, kun etsitään mahdollisia metalliesineitä paikoista tai kohdista, joissa niiden tiedetään suurin piirtein olevan. Äänen ja värinän voimakkuus kasvaa, kun kohde lähenee. Lankuista ja laudoista metallinpaljastimet löytävät ruuvinpätkät yleensä hyvin. Pro Pointer paikantaa myös hyvin pienet esineet tarkasti. Metsässä Pro Pointerilla voi etsiä pystypuusta rungon pintaan tai lähelle kuorta ulottuvia nauloja ja muuta metallia. Näissä paikoissa naulojen ja muun metallin riski on normimetsää suurempi. Molempien työkalujen etsintä lautasmallin metallinpaljastimella tuottaa tulosta, jos on vähänkään hajulla siitä, missä päin metsää ne katosivat. Kohde löytyy tarkasti. Niistä voi metsään tai pellolle pudota monenlaista, jonka omistaja haluaisi takaisin. METALLINPALJASTIMET 26 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521608-_6176501.indd 26 AR-20241021-521608-_6176501.indd 26 7.10.2024 13.51.36 7.10.2024 13.51.36. Kun samasta lankusta myöhemmin rakennetaan, se voi päätyä katkaisutai halkaisusirkkeliin
Laitteessa on LCD-näyttö, ja se toimii 9 V:n paristolla. Kasvavasta puusta laite tunnistaa rautapitoiset metallit lähes 10 sentin syvyydeltä. Se on rakentajan ja remontoijan työväline kotikäyttöön. Erilaiset johdot laite tunnistaa noin 4–5 sentin syvyyteen saakka. Laitteella paikannetaan muun muassa erilaiset kaapelit ja putket niiden vahingoittumisen estämiseksi. Pientä ja kevyttä ilmaisinta on helppo liikuttaa. Vanha jättikoivu ranta tontin rajalla voi piilotella nauloja kyljessään. Epäilyttävät kohteet on parasta tutkia ennen koneen käynnistämistä. Kuivasta puutavarasta rautanaulat ja ruuvit löytyvät noin 10 sentin syvyyteen asti. Rakenneilmaisin on tarkoitettu seinien tut kimiseen, mutta sitä voi käyttää myös metallin etsintään puutavarasta. Laite paikantaa metallit noin 10–12 cm:n syvyydeltä, parhaiten rautapitoiset metallit. Rautapitoisen metallin laite tunnistaa noin 10 cm:n syvyyteen saakka. Yksi naula riittää pilaa maan pikkusirkkelin terän. Aarre suositus: PROF-rakenneilmaisin on monipuolinen rakenteiden tunnistaja. Käyttö on helppoa eikä juuri vaadi opettelua. Soveltuu myös naulojen ja muun metallin paikallistamiseen tuoreista puista sekä puutavarasta. Ilmai sin kykenee näyttämään lä hellä pintaa olevat naulat. 27 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521608-_6176501.indd 27 AR-20241021-521608-_6176501.indd 27 7.10.2024 13.51.42 7.10.2024 13.51.42. Laitteen takaosassa on sensori, ja käytössä laitetta liikutetaan kohteen pintaa myöten. Puukoolauksen kipsilevyn alta laite tunnistaa tarkasti noin kahden sentin syvyyteen asti ja määrittää puun reunat, puun syväpaikannus 38 millimetriin asti. Takuu 1 vuosi. Se tunnistaa kohteen keskipisteen ja näyttää sen prosentteina: keskellä kohdetta näytölle tulee lukema 100 %. LISÄTIETOJA * Laitteet on Aarteen kokeilussa punnittu käyttökunnossa eli pariston kanssa Garrett, garrett.com PROF, k-rauta.fi PROF-rakenneilmaisin Hinta: 56 e Pituus: 14,5 cm Paino: 152 g* Arvio: PROF-rakenneilmaisin on rakenteiden sisällä olevien materiaalien selvittämiseen tarkoitettu laite. K-Raudan myymä laite on valmistettu Kiinassa
Päätehak kuutulojen saannin viivästymi nen heikentää lyhyellä aikavälil lä taloudellista kannattavuutta, jos metsänomistajan tuottovaa timus metsälleen on korkea. Hynynen: Kiertoajan pidentä minen sopii terveisiin kasva tusmetsiin, joissa tuhoriski on pieni. Puustoinen metsämaisema säilyy tavallista pi dempään, mikä on usein eduksi myös luonnon moni muotoisuudelle. Pitkällä aikavälillä kannat tavuus voi jopa parantua, sillä useimmilla kasvupaikoilla kier toajan maltillinen pidentäminen lisää sekä puuston kasvua että ainespuun tuotosta. Jos kiertoaikaa pidennetään, puuston läpimittaa kasvatetaan 2–3 senttiä nykysuosituksia jä reämmäksi. Sillä tarkoitetaan puuston kasvat tamista nykyisin totuttua jä reämmäksi ja vanhemmaksi. Jylhä: Vajaatuottoisten met sien kiertoaikaa ei kannata pidentää, ei myöskään lehtipuu valtaisten metsien, sillä niissä puun luontainen elinikä tulee vastaan. Hynynen: Jos kiertoaika pitenee, pääoma on sidottuna puustoon pidemmäksi aikaa. Vuosissa mitattuna kyse on kuusikoissa keskimää rin 5–10 vuodesta ja männi köissä 10–20 vuodesta. Myös mahdolliset tuho riskit on syytä ottaa huomioon. Hynynen: Kiertoajan pidentä minen ei sovellu sellaisiin etelä suomalaisiin kuusikoihin, joissa on suuri riski kaarnakuoriaisille, juurikäävälle tai tuulituhoille. Metsään sitou tuneen pääoman tuotto heikkenee metsänkasvatus ajan pidentyessä. Tutkimusprofessori Jari Hynynen, Luonnonvarakeskus: Kiertoajan pidentäminen on termi, jota käytetään puun tuotannon piirissä olevien talousmetsien yhteydessä. Metsäasiantuntija Lea Jylhä, MTK: Kyse on eri tavoitteiden eli talousmetsien puuntuotan non ja hiilensidonnan yhteen sovittamisesta sekä suomalaisen metsätalouden ilmastokestä vyydestä. Mitä nopeammin puut kasvavat, sitä lyhyempi niiden kiertoaika on. Männiköissä kiertoajan pidentäminen on yleensä turval lisinta, mutta kuusikoissa se on taloudellisesti kannattavampaa. Metsänhoi don suosituksissa kiertoaika määräytyy puuston järeyden perusteella. Tavoitteena on pyrkiä lisäämään metsien hiilivarastoa puustopääoman kasvaessa. 9 kysymystä kiertoajan pidentämisestä Pidennetyssä kiertoajassa puusto kasvatetaan nykysuosituksia järeämmäksi. Kun metsää kasva tetaan järeämmäksi, puustoon sitoutunut hiilivarasto kasvaa. 6 Miten pidennetyn kiertoajan käyttäminen metsänkasvatuksessa eroaa tavanomaisesta kiertoajasta. Jaksollisessa metsänkasva tuksessa puusto uudistetaan kiertoajan jälkeen. Puuston tuho riskit kasvavat met sän ikääntyessä. Palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo, Tapio: Pohdinta Kun kiertoaikaa pidennetään mal tillisesti, metsän puuntuotoksen ja tukkipuun mää rä kasvaa, mikä on eduksi myös hiilen varastoitumiselle puustoon. TIETOISKU Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuva JYRKI LUUKKONEN / VM-ARKISTO Hyötyjä ja haittoja 2 Miksi kiertoajan pidentäminen on nyt ajankohtainen aihe. 5 Miten kiertoajan pidentäminen vaikuttaa metsätalouden kannattavuuteen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. 1 Mitä tarkoittaa termi ”kiertoajan pidentäminen”. 3 Millaisiin metsiin kiertoajan pidentäminen soveltuu. Metsätalouden toimenpiteistä ai heutuvat hiilipääs töt siirtyvät myö hemmäksi ja tois tuvat harvemmin. Maantieteellisesti tarkasteltuna riskit pienenevät pohjoiseen mentäessä. Kiertoajan pidentäminen ja puuston kas vattaminen nykyistä järeäm mäksi on kannattavaa vielä noin 3 %:n korkovaatimuksella. Tällä tavoin voidaan kasvattaa metsien hiilivarastoa, mutta kaikkiin metsiin kiertoajan pidentäminen ei sovi. Kyseessä olisi siis merkittävä muutos. Puuston kasvu heikkenee metsän ikääntyessä. 4 Millaisiin metsiin kiertoajan pidentäminen ei sovellu. Suurin osa 50–60vuotiaista kuu sikoista on kuitenkin kohtalaisen terveitä, eikä niiden kasvattami nen viisi vuotta nykyistä pidem pään aiheuta merkittävää riskiä. Jylhä: Terve, hoidettu, havu puuvaltainen metsä on hyvä lähtötilanne kiertoajan piden tämiseen. Kasvu nopeuteen taas vaikuttavat puulajin lisäksi maaperän ravinteisuus, metsän maantie teellinen sijainti sekä metsän hoitotoimet. Jos esimerkiksi kuusikoissa siir ryttäisiin yleisesti nykyistä 5–10 vuotta pidempään kiertoaikaan, kuusikoiden keskimääräinen hiilivarasto lisääntyisi 10–20 prosenttia. 28 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521580-_6176514.indd 28 AR-20241021-521580-_6176514.indd 28 7.10.2024 13.51.35 7.10.2024 13.51.35. Hynynen: Keskustelu lähti liik keelle tarpeesta lisätä metsien hiilivarastoa kuitenkin niin, ettei samalla vaaranneta metsän elinvoimaa
7 Onko kierto ajan pidentämiseen saatavissa tukea. 9 Liittyykö kiertoajan pidentämiseen virheellisiä käsityksiä. Nykyinen kiertoajan pidennys on askel siihen suuntaan, millaisia metsänhoidon suositukset olivat 30 vuotta sitten. TESTAA HARVENNUSMALLEJA metsanhoidonsuositukset.fi/fi/ harvennusmallihaku Metsää ei ole tarkoitus seisottaa maailman tappiin. Hanke toteutettiin vuosina 2022–24. Sen suuremmasta liikkeestä tässä ei ole kyse. Hynynen: Pidennetyssä kiertoajassa ei ole tarkoitus seisottaa metsää maailman tappiin asti. Jos metsänomistaja haluaa käyttää tavanomaista pidempiä kiertoaikoja, se on syytä ottaa huomioon jo edeltävissä harvennuksissa. Uutta tietoa P idennetyn kiertoajan vaikutuksia metsien hiilensidontaan tutkittiin Suomen metsäkeskuksen, Tapion ja Luken PIKMA-hankkeessa. Hanke tuotti uutta tietoa, joka sisällytettiin metsänhoidon suosituksiin helpottamaan metsänomistajien ja metsäammattilaisten päätöksentekoa. Hankkeen päätavoitteena oli selvittää, miten metsän kiertoajan pidentäminen nykyisistä suosituksista voisi parantaa metsien hiilensidontaa ja kestävyyttä. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaiset kohteet soveltuvat parhaiten kiertoajan pidentämiseen. Metsän peitteisyys lisääntyisi, mikä suosii peitteisyyttä vaativia eliölajeja, joista ollaan syystäkin huolissaan. Korkokantaajattelu löi metsänkasvatuksessa läpi noin 30 vuotta sitten. Vuotuiset uudistushakkuiden pinta-alat vähenisivät ja hakkuut kohdistuisivat nykyistä enemmän harvennuksiin. 29 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521580-_6176514.indd 29 AR-20241021-521580-_6176514.indd 29 7.10.2024 13.51.37 7.10.2024 13.51.37. Laajamittainen pidennettyyn kiertoaikaan siirtyminen vaatisi eri tahoilta sopeutumista. Metsien hiilensidonnan näkökulmasta pidennetty kiertoaika on parempi vaihtoehto kuin jatkuva kasvatus. Metsäluonnon monimuotoisuutta siirtyminen pidennettyyn kiertoaikaan ei pelastaisi, mutta se veisi kehitystä oikeaan suuntaan. kierto ajan pidentämisestä tulee tavallisesti esille silloin, kun metsä on jo uudistuskypsää. Samalla arvioitiin pidennetyn kiertoajan vaikutuksia muun muassa metsän monimuotoisuuteen, puuston elinvoimaisuuteen ja taloudelliseen kannattavuuteen. Pidennetyssä kiertoajassa puuston hiilivarasto ja hiilensidonta säilyvät suurempina. Jatkuvassa kasvatuksessa taimettuminen vaatii, että puita poistetaan hakkuun yhteydessä melko paljon. Myös metsien kookkaiden puiden ja kuolleen puun määrä lisääntyisi. Kun kiertoaikaa pidennetään maltillisesti, harvennuskertoja ennen metsän uudistamista ei lisätä. Männiköissä kiertoajan jatkaminen on yleensä turvallisempaa kuin kuusikoissa, koska tuhoriskit ovat pienemmät. Teollisuuden puunsaannilta pidennettyyn kiertoaikaan siirtyminen vaatisi jonkin verran sopeutumista, mutta nykyisillä hakkuumäärillä ongelmat eivät olisi kohtuuttomia. Se, halutaanko asiaa edistää, on poliittinen kysymys. Männiköissä kierto ajan pidentäminen on turvallisempaa kuin kuusikoissa, joissa tuho riskit ovat isommat. Puuston laatu ja elinvoimaisuus sekä puumarkkinatilanne ratkaisevat, millaiset perusteet kiertoajan pidentämiseen on taloudellisesti ja onko vielä järkevää toteuttaa esimerkiksi ylimääräinen harvennus. Metsän hoitosuositusten päivitys korkeamman korkovaatimuksen mukaisiksi johti siihen, että etenkin VäliSuomessa metsien kiertoajat lyhenivät merkittävästi. Jylhä: Kiertoajan pidentämiseen ei ainakaan toistaiseksi ole tarjolla tukia. Vapaaehtoisiin hiilimarkkinoihin kohdistuu paljon odotuksia, mutta toistaiseksi hiilimarkkinoiden kehitys on ollut hidasta ja EU-lainsäädäntö kehitysvaiheessa. Ne ohjaavat tekemään harvennukset kevyem pinä, jolloin puusto järeytyy hitaammin. 8 Mitä seuraisi, jos pidennettyä kiertoaikaa ryhdyttäisiin Suomessa soveltamaan laajamittaisesti. Hynynen: Oikein kohdennettuna maltillinen kiertoajan pidentäminen lisää puuston kasvua ja tilavuutta. Tällöin metsänomistajan tulee arvioida, millaisia hyötyjä, haittoja ja riskejä puuston jatkokasvatukseen liittyy. Hyvin pitkissä kiertoajoissa harvennuskertoja tarvitaan tavanomaista useampia, jotta vältetään puuston ylitiheys ja kasvun taantuminen. Tällöin apuna voi käyttää metsänhoidon suositusten pidennetyn kiertoajan harvennusmalleja. PIKMA-hanke oli osa maaja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta
Aikakausmedioiden parissa syntyy ajatuksia, jotka saattavat muuttaa koko elämän. AR-20241021-521620-_6176512.indd 30 AR-20241021-521620-_6176512.indd 30 7.10.2024 13.51.23 7.10.2024 13.51.23. Muuta tarinasi suuntaa. Siksi niitä luetaan
Jos kerran sekametsiä halutaan lisää ja samaan aikaan halutaan hillitä metsänviljelyn kustannuksia, mäntyä kannattaisi kylvää aina maanmuokkauksen yhteydessä, myös silloin, kun ajankohta ei ole aivan optimaalinen. Pitää kuitenkin muistaa se, että hienojakoisilla maalajeilla pelkkä kylvö usein epäonnistuu, samoin kuin se, että istutuskoivujen alle ei tietenkään kannata kylvää mäntyä. Nyt tilanne on toinen. Sekaviljely istuttamalla saattaa tuottaa myös pettymyksiä. METSÄ-ÄESTYKSEN JA männyn kylvön huono maine 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa johtui paljolti siitä, että siihen aikaan ei juuri tehty varhaisperkauksia. Parasta olisi, jos pottiputken lisävarusteeksi kehitettäisiin pieni kylvölaite, jota käytettäessä otetta putken kahvasta ei tarvitsisi irrottaa. Käsin kylvämiseen ei ole tarjolla reikäkorkilla varustettua limsapulloa kummoisempaa välinettä. KUUSI–MÄNTYSEKAMETSÄN PERUSTAMISEEN sopii yleensä parhaiten kuusen istutus ja männyn kylvö. Kyseinen kauha ei näy yleistyneen. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla. Tämä johtuu äesjäljen monipuolisuudesta tasaiseen laikkuun verrattuna. Kylvölaite saisi mielellään soveltua myös koivun kylvöön. Metsä-äes tuottaa yleensä parhaimman alustan männyn ja koivun itämiselle. Kun kerran sekametsiä ja myös puhtaita männiköitä halutaan perustaa aiempaa enemmän, tarvitaan metsä-äestyksen paluuta. PETRI KORTEJÄRVI Männyn kylvö täsmäaseeksi sekametsien viljelyyn KORTEJÄRVI Metsäkylvökauha ei näy yleistyneen. Kylvömänniköt saadaan kyllä nousemaan myös puolukkatyyppiä rehevämmillä mailla, kunhan tehdään varhaisperkaus 4–5 vuoden kuluttua kylvöstä. Tästä on tulossa uutta tutkimustietoa. Sekaviljelyssä uudistetaan usein kuusta ja mäntyä sekaisin. Männyn laadun hallinta menee vaikeaksi, ja kuuset jäävät ainakin alkuun mäntyjen alle. Metsäalan organisaatioiden pitäisi edistää sitä, että urakoitsijat pystyvät investoimaan kylvökauhoihin. Ainakin Pohjois-Suomessa männyn kylvöltä voi odottaa hyvää onnistumista myös loppusyksynä ja alkutalvesta. Myös ammattitaitoisista kaivinkoneenkuljettajista on pulaa. Siementen kustannus on kohtuullinen: hehtaarille 150–200 grammaa männynsiemeniä voisi riittää, kun alueelle istutetaan kuusta. Kauhassa oleva kylvölaite ja seula mahdollistavat siementen kevyen peittämisen, mikä parantaa itävyyttä kuivina kesinä. MARIA MIKLAS S ekametsistä puhutaan nyt paljon, ja sekaviljely on lisääntynyt myös käytännössä. Hyvä niin, vaikka ihan joka hehtaarille ei tarvita sekametsää. Käsin kylvöön tarvitaan kokonaan uutta ajattelua ja uusia laitteita. Uudistamisen kustannusten hillitsemiseksi jatkuvatoiminen muokkaus lisääntyy. Kannattaa muistaa sekin, että suuri osa nyt 20–40-vuotiaista, hyväkasvuisista viljelykuusikoista on istutettu äesjälkeen. 31 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521581-_6176513.indd 31 AR-20241021-521581-_6176513.indd 31 7.10.2024 13.51.24 7.10.2024 13.51.24. Maanmuokkauksen, istutuksen ja taimien hinnat ovat kuitenkin nousseet reippaasti. Kylvön osalta työvälineet ovat valitettavasti taantuneet. Istutustyön kustannukset kasvavat, kun käsitellään kahta puulajia. Entisaikojen kylvökannuja ja kylvökeppejä löytyy enää Metsämuseo Lustosta. Istutetut männyt ja koivut lähtevät nopeasti kasvuun, ja nykyisillä siemenillä ja paakkutaimilla istutusmännyn laatu on hyvä. Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsän omistaja Petri Kortejärvi (s. Haasteena on sekin, että männyn istutuksen aikaikkuna on kapeampi kuin kuusen. Metsä-äestyksen saatavuus vain on valitettavan heikkoa. Männyn ja koivun uudistaminen istuttamalla on lisääntynyt. Työ on yksinäistä ja ympäripyörivän kaivinkoneen työergonomia heikkoa. Kylvöön on kehitetty erityinen metsäkylvökauha. Koivun ja kuusen sekaviljely ei toimi, jollei sitten nimenomaan halua perustaa kaksijaksoista metsää. Kaivinkoneet ovat syrjäyttäneet metsä-äkeet, ja osin hyvästäkin syystä, sillä istutettu kuusi kasvaa hyvin mättäällä. Jatkuvatoiminen, laikkumättäitä tekevä mätästäjä pystyy lähes samaan kuin äes, mutta kylvön alustana metsä-äkeen jälki on parempi. Sama pätee SeedGun-kylvölaitteeseen, jonka kanssa siemenet voi kylvää kaivinkonemuokkauksen yhteydessä. Männyn kasvu on mustikkatyypin karummalla laidalla yleensä selvästi kuusta nopeampaa
METSÄVAIKUTTAJA MMM:n ylijohtajana 2010-luvulla työskennellyt Juha Ojala on keskeinen henkilö nykyisen metsälainsäädännön takana. Juha Ojala Tausta. Työtehoseuran toimitus johtaja vuodesta 2015, 2010–15 MMM:n ylijoh taja, aiemmin pitkään Metsä hallituksessa; osaaikainen metsätalousyrittäjä Keski Suomessa ja Satakunnassa Parasta metsässä. Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuva MARIA MIKLAS Kuka. ”Annoimme silloin metsänomistajille lisää päätösvaltaa, ja se linja on toiminut.” ” Luotetaan metsänomistajiin” Työtehoseuran eläkkeelle jäävä toimitus johtaja, metsäneuvos Juha Ojala antaisi metsänomistajille entistä enemmän vapautta päättää metsiensä hoidosta. Luontoympäristö 32 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521613-_6176536.indd 32 AR-20241021-521613-_6176536.indd 32 7.10.2024 13.52.16 7.10.2024 13.52.16. 64vuotias metsän hoitaja, maatalous ja metsätieteiden maisteri ja eMBA Nurmijärveltä Työ
Näetkö metsäpolitiikassa joitakin muutostarpeita. Yritysten hyvät taseet antavat mahdollisuuden tuottaa uusia innovaatioita. Olemme yksityinen yhdistys ja toimimme kuin yritys. Olemme vetäneet pari vuotta Metsäalan Johtamisakatemiaa, ja nyt aloitamme pilottikoulutuksena Metsäalan EU-akatemian. Meillä on myös metsätalousyrittäjien ammattitutkinto, joka tähtää taloudellisen osaamisen parantamiseen metsäomaisuuden hoidossa. Metsästrategiaa on hyvä päivittää tältä osin esimerkiksi tavoittelemalla metsiin laajempaa puulajivalikoimaa. Luotetaan siis metsänomistajiin. Meiltä valmistuvan henkilön pitää olla riittävän valmis itsenäiseen työskentelyyn. Miksi metsäala on valikoitunut Työtehoseuran keskeiseksi koulutuskohteeksi. Mitkä ovat suomalaisen metsä sektorin menestystekijät tulevaisuudessa. Tämän lisäksi jo 200 metsäalan yrittäjää on käynyt yrittäjyyskoulutuksemme. Miten Suomen hallituksen koulutusleikkaukset vaikuttavat Työtehoseuran toimintaan. Se on kaikkien osapuolten etu. Strategisissa tavoitteissa pitää ottaa huomioon ilmastonmuutos. Metsäalalle pitää toki asettaa tietyt reunaehdot kuten metsälaki, mutta reunaehtojen sisällä on annettava vapaus toimia. Meidän ei tarvitse hötkyillä leikkausten kanssa, vaan voimme katsoa asioita pidemmällä aikavälillä. Heidän on hallittava koneen tekniikkaa ja tietotekniikkaa sekä tunnettava metsänhoidon yleiset periaatteet, metsälait ja metsäluonnon ekologiaa. Normiohjausta ei ainakaan pidä lisätä, vaikka sitäkin on tämän syksyn mittaan ehdotettu. Meillä on myös puutavara-autonkuljettajien koulutusta. 1990-luvun lama ja vuosien 2008–09 finanssikriisi olivat todella dramaattisia ajanjaksoja. Viime viikolla kävin metsässäni Huittisissa kouluttamassa metsästyskoiriani ja samalla tarkastin taimikonhoitotarpeita. Metsälaki toimii mielestäni nyt hyvin, kun se sallii erilaiset metsänhoitotavat. Kuljettaja joutuu tekemään paljon päätöksiä nopeassa tahdissa. Olemme velaton yritys, ja tase on hyvässä kunnossa. Suomalainen metsäteollisuus on tällä hetkellä maailman parasta. Nyt päättyvä aikuiskoulutustuki on ollut monille opiskelijoillemme taloudellinen turva, jonka avulla he ovat voineet lähteä opiskelemaan uutta alaa. Tältä osin uudistuksessa romutetaan jatkuvan oppimisen filosofiaa. Olemme kehittäneet valtakunnallisesti metsäalan koulutusta kaikilla tasoilla ja vakiinnuttaneet metsäkoneenkuljettajakoulutuksen Etelä-Suomeen. Meilläkin on edessä leikkauksia koulutukseen. 33 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521613-_6176536.indd 33 AR-20241021-521613-_6176536.indd 33 7.10.2024 13.52.17 7.10.2024 13.52.17. Koulutuksen osuvuuden varmistamiseksi olemme ottaneet käyttöön soveltuvuusarvioinnin ennen koulutuksen aloittamista. Joillekin kohteille taas sopii avohakkuu. Silloin Suomessa suljettiin paljon metsäteollisuuden tehtaita. Metsänomistajille pitää antaa päätösvalta omien metsiensä hoidossa, haluavat he sitten suojelua, taloudellisen tuoton tavoittelua tai jotakin siltä väliltä. Taloudellinen tilanteemme on onneksi vakaa. Tuen poistaminen vähentää mahdollisuuksia alanvaihtoon. Suurin osa 22 miljoonan euron vuosituloistamme muodostuu siitä, että myymme valtiolle ammatillista koulutusta ja saamme siitä korvauksen. Meillä on käytössä ajanmukainen konekanta, joka sisältää useita korjuuketjuja. Lisäksi teemme työn tuottavuuden tutkimusja kehittämistyötä, jota monet säätiöt ja ministeriöt rahoittavat. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Keskisuurena ammatillisena kouluttajana olemme lisänneet opiskelijamääriä ja parantaneet koulutuksemme tasoa. Satavuotisen historiamme aikana aloimme ensiksi kehittää maataloustyötä. Normi ohjausta ei ainakaan pidä lisätä. Tätä on tutkittu myös meillä. Vaikka koulutus olisi kuinka hyvää, metsässä työskentely ei pidemmän päälle sovi jokaiselle. Esimerkiksi pakollista kiertoaikojen pidentämistä en näe tarpeellisena vaan vahingollisena. Menestys syntyy siitä, kun annetaan markkinatalouden toimia. Odotamme ensin valtion lopulliset päätökset ja toimimme niiden mukaan koulutuksen sopeuttamisessa. Lisäksi olemme tehneet ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa metsäalan koulutuksen laadun arviointia työelämän kannalta. Millä tavoin olet kehittänyt Työtehoseuraa (TTS) toimitus johtajakaudellasi. TTS kouluttaa metsäkoneen kuljettajia. Siihen aikaan metsäteollisuus leimattiin moneen kertaan auringonlaskun alaksi. Mikä on ollut oman aikasi pahin metsäkriisi. Työ on eräänlaista multitaskausta. Työelämässä opitaan sitten vielä paljon lisää. Esimerkiksi jatkuvaa kasvatusta on monilla kohteilla taloudellisestikin järkevää toteuttaa. Osaavista ammattihenkilöistä on kova kilpailu, ja siksi moni kuljettaja lähtee muille toimialoille. Nyt tilanne on täysin toinen. Tällä hetkellä tärkeimpinä asioina metsätalouden koulutuksessa ovat metsäalan johtamisen ja yrittäjyyden kehittäminen. Miksi niin moni metsänkoneen kuljettaja siirtyy nopeasti muihin hommiin. Vuonna 2010 olin työvoimaja elinkeinoministeriössä käynnistämässä metsäalan strategista ohjelmaa, jolla pyrittiin saamaan liikkeelle uusia innovaatioita. Jo ennen sotia siihen kylkeen tuli metsätalouden koulutus. Meillä on myös yritysasiakkaita, joille järjestämme räätälöityjä koulutuksia. Joskus on helpompaa lähteä töihin rakennustyömaalle muutaman kilometrin päähän kuin ajaa savotalle perä metsään. Metsäteollisuus on investoinut Suomeen paljon, puumarkkinat toimivat hyvin, ja metsänomistamisen kannattavuus on parantunut merkittävästi. Mitä heidän ainakin pitäisi osata. Vain pieni osa rahoituksesta kerätään opiskelijoilta. Mistä TTS saa rahoituksensa. Metsäteollisuusyritysten taseet ovat paremmassa kunnossa kuin koskaan. Sillä heikennettäisiin niiden metsänomistajien toimintamahdollisuuksia, jotka haluavat metsistään mahdollisimman hyvää tuottoa. Metsäkoneenkuljettajien koulutus on melko kallista arvokkaiden koneiden vuoksi, mutta saamme siitä valtiolta käyvän korvauksen. Myös puun tarjonta oli huonossa hapessa. Käytännön metsätöitä emme opeta enää lainkaan lukuun ottamatta metsäkoneenkuljettajien koulutusta. Vaikka meillä on paljon myös metsäpuolen toimintaa, nykyään logistiikka ja rakentaminen ovat suurimmat toimialamme. Sinulla on pitkä kokemus metsäalan johtotehtävistä
KARI SALONEN ENNALLISTAMISASETUS Mikä muuttuu metsissä. Jäsenmaille on annettu kaksi vuotta aikaa EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanolle. EU:n ennallistamisasetus ei koske pelkästään metsiä, mutta se koskee niitäkin eli useita eri metsäja suoluontotyyppejä. Mikä muuttuu, kun Suomessa aletaan asetuksen mukaisesti ennallistaa metsiä. Teksti HANNES MÄNTYRANTA | Kuvat VM-ARKISTO 34 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521621-_6176535.indd 34 AR-20241021-521621-_6176535.indd 34 7.10.2024 13.52.39 7.10.2024 13.52.39
päivänä voimaan tulleen Euroopan unionin ennallistamisasetuksen toimeenpano on vielä niin sanotusti vaiheessa. Metsäalan kannalta asetuksen kaksi tärkeintä kohtaa ovat ennallistettavat metsäja suoluontotyypit ja kaikkia metsiä koskevat indikaattorit. Yksityismaille on kuitenkin pakko mennä, koska vuoteen 2040 mennessä ennallistamistoimet pitää ulottaa 60 prosentille ja vuoteen 2050 mennessä 90 prosentille kunkin luontotyyppiryhmän siitä pinta-alasta, joka ei ole riittävän hyvässä tilassa. Hänen mukaansa yksityismetsänomistaja saattaa jopa hyötyä ennallistamisasetuksesta – myös taloudellisesti. ”Niissä tehtävien ennallistamistoimien kustannukset määräytyvät ennallistettavan ja palautettavan pinta-alan sekä esiintymien tilan mukaan. KLAUS HARTIKAINEN 35 Aarre 9/2024 METSÄ 35 METSÄ AR-20241021-521621-_6176535.indd 35 AR-20241021-521621-_6176535.indd 35 7.10.2024 13.52.43 7.10.2024 13.52.43. Asetus kuitenkin edellyttää sitä, että sidosryhmillä pitää olla suunnittelussa todellista vaikutusvaltaa. Se lisää asetuksen hyväksyttävyyttä huomattavasti”, juristi Anna-Rosa Asikainen sanoo. Hyvä arvaus on, että sen jälkeen keskitytään valtionmaihin ja vasta sen jälkeen yksityismaihin. Koskee myös yksityis metsiä Vuoteen 2030 asti luontotyyppien ennallistamisessa voidaan keskittyä Natura-alueisiin. Luonnonmetsät ja suot Tapion tuottaman Luodsi-raportin (Luontodirektiivin luontotyypit talousmetsissä ja niiden tilan parantaminen) mukaan esimerkiksi boreaalisten luonnonmetsien ennallistaminen hyötyisi suojelusta. Luontotyyppi Juristi Anna-Rosa Asikainen muistuttaa, että asetuksen sallimat joustot on tarkoitettu käytettäviksi. Kumpaakaan ei vielä tiedetä tarkasti”, sanoo Asikainen. Luontotyypeistä metsäalaa koskevat esimerkiksi boreaaliset luonnonmetsät, puustoiset suot, harjumetsät ja lehdot. ”Jos saamme asetuksen myötä käyntiin MTK:n pitkään ajaman luontoarvojen markkinan, sillä voi olla suuri merkitys metsänomistajille.” Useita luontotyyppejä Suunnitelma asetuksen jäsenmaakohtaisesta toimeenpanosta pitää toimittaa Euroopan komissiolle 1.9.2026 mennessä. Osa toimeenpanon vaatimasta selvitystyöstä on vasta alkamassa, osa jo käynnissä. Toimeenpanoa aletaan suunnitella työryhmissä, joiden tehtäviä tai kokoonpanoa ei ole vielä määritelty. MTK:n luonnonsuojelun lakiasioihin erikoistunut juristi Anna-Rosa Asikainen tarkoittaa järkevyydellä ennen kaikkea kunnollisia arvioita asetuksen kustannuksista ja hyödyistä. ”Tällöin on tärkeää, että pitäydytään vapaaehtoisissa menetelmissä. Ennallistamisasetus koskee muun muassa harjumetsiä, joita Suomessa on 700 000 hehtaaria. Lisäksi asetus mainitsee pölyttäjäkantojen ennallistamisen ja antaa mahdollisuuden korvata turvepeltojen vettämistä suometsien vettämisellä. Maanomistajien etujärjestössä MTK:ssa uskotaan, että järkevällä valmistelulla tuloksesta voidaan saada kunnollinen. Metsäja suoluontotyyppien lisäksi metsiä koskevat pienvedet ja vesiensuojeluvelvoitteen kautta merija sisävesiekosysteemit sekä virtavedet. ”Tarvitaan arvioita asetuksen vaikutuksista luonnon tilaan ja talouteen, vaikutuksista niin metsäalalle kuin koko yhteiskunnalle ja myös metsänomistajille”, Asikainen sanoo. TUIJA MANNERI E lokuun 18
Boreaalisista luonnonmetsistä 300 000 hehtaaria on suojelualueiden ulkopuolella. Luontotyyppiin luetaan myös kuivat lehdot, joista valtaosa on Naturan ulkopuolella. Metsäluontoon liittyviä laatumittareita ovat muun muassa kuolleet pystyja maapuut sekä puuston monilajisuus. Harjumetsät ja lehdot Luontotyypin määritelmän täyttäviä harjumetsiä on Suomessa 700 000 hehtaaria, ja asetus koskee niitä kaikkia. Harjumetsissä on tyypillisesti jyrkkiä valoja varjorinteitä sekä niiden väliin ja reunoille jääviä tasamaita. Voi olla, että niitä voidaan ennallistaa talousmetsien luonnonhoidon keinoin, mutta menetelmiä saatetaan joutua kehittämään. Valtaosa harjumetsistä on Natura-ohjelman ulkopuolella. Niitä ei saa sivuuttaa, sillä muuten tuloksesta ei saada tasapainoista.” ENNALLISTAMISASETUS 36 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521621-_6176535.indd 36 AR-20241021-521621-_6176535.indd 36 7.10.2024 13.52.45 7.10.2024 13.52.45. Jos luontotyypin pinta-ala on pienentynyt ”suotuisasta viitealasta”, asetus edellyttää pinta-alan palauttamista. Suotuisat viitealat Ennallistamisasetus on täynnä termejä, joiden sisältö on jäänyt suurelle yleisölle epäselväksi. Niistä valtaosa on Natura 2000 -ohjelman ulkopuolella, eikä niistä tiedetä tarpeeksi. ”On tärkeää muistaa, että nämä joustot on tarkoitettu käytettäviksi. ”Toisaalta viitealaan vaikuttaa myös arvio luontotyypin mahdollisuuksista selvitä ilmastonmuutoksessa eli luontotyypin tulevaisuus”, Asikainen sanoo. Ennallistamisasetuksen piiriin kuuluvia lehtoja voi Suomessa olla yhteensä lähes 360 000 hehtaaria. Puustoisten soiden pinta-ala Suomessa on lähes kaksi miljoonaa hehtaaria. Harjumetsien ennallistaminen saattaa hoitua metsänhoidolla, mutta se voi vaatia menetelmien kehittämistä. Suotuisa viiteala puolestaan määritellään luontotyypin ”historiallisen levinneisyyden” perusteella. Niistäkin valtaosa on Naturan ulkopuolella. Paahdeympäristöjen hoidosta on kokemusta, mutta tasamailla joudutaan ehkä miettimään isompien säästöpuiden jättämistä tai jatkuvaa kasvatusta. Osa näistä metsistä suojeltaneen EU:n biodiversiteettistrategiaan kuuluvassa vanhojen metsien suojelussa. Vaikka luontotyyppejä koskevat vaatimukset voivat tuntua kovilta, Asikainen korostaa, että niissä on mahdollisuuksia joustoon. On epäselvää, paljonko niiden ennallistamisessa vaaditaan suojelua ja paljonko voidaan tehdä esimerkiksi metsänhoidon valinnoilla kuten jatkuvalla kasvatuksella. JAANA KANKAANPÄÄ on määritelty siten, että määritelmään kuuluu luonnontilaisuus
Tämä lienee ensimmäinen kerta, kun metsäluonnon hoidossa määritellään edes jollain tavalla monimuotoisuuden riittävä taso. 37 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521621-_6176535.indd 37 AR-20241021-521621-_6176535.indd 37 7.10.2024 13.52.48 7.10.2024 13.52.48. M etsähallituksen teettämän arvion mukaan ennallistamisasetuksen aiheuttamalla hakkuumäärien vähentymisellä valtion metsissä voi olla suuret kerrannaisvaikutukset. Suomessa ei ole vielä päätetty, mitkä kuusi valitaan. Puupulassa olisi vaikeaa lisätä puun tuontia, koska Venäjän-tuonti on loppunut. Valtaosa puustoisista soista on Naturan ulkopuolella. Jos indikaattorin eli laatumittarin taso ei ole tyydyttävä, se on saatava kasvuun, kunnes tyydyttävä taso on saavutettu. Mitä tarkoittavat ”yleiset metsälinnut”, sitä selvittää Luonnonvarakeskus. Yksin Pohjois-Suomessa olisi vaarassa puolenkymmentä sahaa. Pakollinen indikaattori on yleisten metsälintujen indeksi. LARI LIEVONEN Metsähallitus huolissaan pohjoisen sahoista Ennallistamisasetus myös säätää, että jos luontotyyppi on hyvässä tilassa, sitä ei saa heikentää. Lopuista seitsemästä kukin maa saa valita kuusi. Metsähallituksen tuottoisimmat metsämaat ovat Etelä-Suomessa, ja kokonaan etelään kohdistuva suojelu vähentäisi hakkuita 2,1 miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsähallituksen hakkuiden vähenemästä siirtyisi useiden tutkimusten mukaan 50–70 prosenttia ulkomaille. Mutta miten voitaisiin turvata vaikkapa raakun elinympäristöjä niin, että laji saadaan lisääntymään. Metsälintuja turvaava indikaattori voi edellyttää esimerkiksi riittävää määrää varttunutta metsää. Nyt Metsähallituksen hakkuut ovat kuusi miljoonaa kuutiometriä vuosittain. Pääosin hakkuut siirtyisivät maihin, joissa luonnon monimuotoisuus on suuremmassa uhassa kuin Suomessa, esimerkiksi Venäjälle. Metsäteollisuuden liikevaihto pienenisi 415–446 miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkiksi Luontopaneeli on arvioinut, että asetus vaatisi puolen miljoonan hehtaarin lisäsuojelua valtionmetsissä. Kahdeksan laatumittaria EU:n ennallistamisasetus määrittelee myös kahdeksan metsäindikaattoria, jotka kuvaavat maan metsäluonnon tilaa. Niiden perusteella voitaisiin määritellä niiden tyydyttävä taso. Tämä vastaisi hakkuiden vähenemistä 1–2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Puuraaka-aineen käyttöä paikattaisiin puupulassa arvion mukaan myös fossiilisilla raaka-aineilla. Indikaattoreista yksi on pakollinen. Pohjois-Suomeen painottuvassa suojelussa 60 prosenttia suojelusta olisi Lapissa, 30 prosenttia Pohjois-Karjalassa ja 10 prosenttia Etelä-Suomessa. Luonnonvarakeskuksen on määrä julkistaa lokakuussa esitys indikaattorien pohjatiedoista. Luontodirektiivin lajeista tunnetuimpia ovat liito-orava ja jokihelmisimpukka eli raakku. Tämä vaihtoehto veisi koko metsäsektorilta arvion mukaan 1 700 työpaikkaa. Artikkelia varten on haastateltu myös maaja metsätalousministeriön johtavaa asiantuntijaa Katja Matveista. Verotulot vähenisivät 38 miljoonaa ja palkkasumma 65 miljoonaa euroa vuodessa. Jos se osattaisiin, se varmaan olisi jo tehty. Metsäteollisuuden liikevaihto vähenisi noin 900 miljoonaa euroa vuodessa, verotulot 76 miljoonaa ja palkkasumma 130 miljoonaa euroa vuodessa. Luontotyyppien suotuisat viitealat määritetään niiden historiallisen levinneisyyden avulla, ja erityistä huomiota kiinnitetään metsälintuihin. Indikaattoreilla on merkitystä kaikille metsänomistajille, sillä ne pitää saada kasvuun kaikissa metsissä, ei siis vain edellä kuvatuilla luontotyypeillä. VTT:n tutkijan Pasi Holmin Metsähallitukselle tekemässä selvityksessä hakkuiden vähenemän vaikutusta arvioidaan sen mukaan, minne lisäsuojelu painottuisi. Muut seitsemän indikaattoria ovat kuolleet pystypuut, kuolleet maapuut, eri-ikäisrakenteisen metsän osuus, metsien kytkeytyneisyys, orgaanisen hiilen määrä metsässä, sellaisten metsien osuus, joissa luontaiset puulajit ovat valtapuulajina, sekä puuston monilajisuus. Kokonaan Etelä-Suomeen kohdistuva suojelu vähentäisi työpaikkoja koko metsäsektorilla 3 600. Vähenemä olisi miljoona kuutiota, jos suojelu painottuisi Pohjois-Suomeen. Toisaalta se, miten laatumittarien toteutumista seurataan, on vielä avoinna. Jäsenmaat itse määrittelevät niille tyydyttävän tason. Kaikissa skenaarioissa lisäsuojelu aiheuttaisi useiden sahojen ja muiden teollisuuslaitosten sulkemisen. Lintudirektiivi koskee kaikkia luonnonvaraisia lintuja. Sahojen kaatuminen vaikuttaisi väistämättä myös yksityismetsänomistajiin, koska se tarkoittaisi alueen puunostajien vähenemistä. Lisäksi Natura 2000 -ohjelman perustana olevissa luontoja lintudirektiiveissä mainittujen lajien elinympäristöjen riittävä määrä ja laatu tulee turvata, jos muut toimet eivät sitä tee
Biologisen torjunnan vaikutus perustuu siihen, että harmaaorvakkasieni valtaa kasvutilan maannousemasieneltä. Toisaalta esimerkiksi sahayhtiö Versowood veloittaa puun myyjää ja vähentää juurikäävän torjuntakulun puukauppamaksusta. Asetus määrää, että kaikki yli kymmenen senttiä halkaisijaltaan olevat havupuiden kannot on käsiteltävä torjunta-aineella. Esimerkiksi Stora Enso ja Metsä Group sisällyttävät juurikäävän torjuntakulun kokonaistarjoukseensa, eikä siitä peritä erillistä maksua. Versowoodista kerrotaan, että korjuuyrittäjä voi edelleen valita, kumpaa menetelmää haluaa käyttää. Torjuntakäsittely on tutkimusten mukaan eduksi jo silloin, kun kannon läpimitta on viisi senttiä. Peittävyyden voi arvioida sinivihreästä väristä, sillä torjunta-aineeseen sekoitetaan väriainetta onnistumisen tarkistamiseksi. Esimerkiksi Metsä Group on tänä vuonna ohjeistanut korjuuyrittäjänsä käyttämään pelkästään harmaaorvakkasientä sisältävää torjunta-ainetta. Yhtiöstä kerrotaan, että metsänomistaja voi esittää toiveensa käytettävästä torjuntaaineesta ja että toive toteutetaan ”mahdollisuuksien mukaan”. Kantokäsittelyn kustannus on sadan euron luokkaa hehtaarilta. Metsätuholaki edellyttää juurikäävän torjuntaa havupuuvaltaisten metsien hakkuissa toukokuun alusta marraskuun loppuun. Yhtiö kuitenkin aikoo lisätä kannusteita harmaaorvakkasienen käyttöön. Kenen piikkiin kantokäsittely. Toisen vaihtoehdon tarjoaa harmaaorvakkasientä sisältävä torjunta-aine Rotstop. Urean käyttö on jatkumassa. Pohjavesialueilla maastoon ei saa ruiskuttaa ureaa. Torjunta-aineen pitää peittää vähintään 85 prosenttia kannosta. Ureapohjaista torjunta-ainetta valmistava Yara haki poikkeuslupaa urean käytön jatkamiselle ensi vuoden alusta alkaen, joten ensi vuonnakin käytössä on kaksi torjuntavaihtoehtoa. METSÄTUHOT Teksti ja kuva MARKKU PULKKINEN Kaksi vaihtoehtoa Juurikääpää eli maannousemaa saa Suomessa torjua joko ureapohjaisella tai harmaaorvakkasientä sisältävällä torjuntaaineella. Kantokäsittelyllä ehkäistään juurikäävän itiöiden leviämistä sulan maan ajan hakkuissa. Huomioon tarjousvertailussa Osa puun ostajista veloittaa juurikäävän torjuntakulun hakkuun yhteydessä metsänomistajalta. Siksi myös varttuneen havupuutaimikon raivaus on parasta tehdä pakkaskauden aikana. Metsä Group perustelee biologiseen torjuntaan siirtymistä ureanvalmistuksen aiheuttamien fossiilisien hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä. K uusen tyvilahoa ja männyn tyvitervastautia aiheuttava juurikääpä on metsiemme taloudellisesti pahin tuhonaiheuttaja. 38 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521593-_6176691.indd 38 AR-20241021-521593-_6176691.indd 38 7.10.2024 14.01.39 7.10.2024 14.01.39. Osa puun ostajista on alkanut veloittaa metsätuholain edellyttämän juurikäävän torjunnan kustannukset puun myyjiltä. Sulan maan leimikoiden osalta kannattaakin tarkistaa, sisältyykö juurikäävän torjunta tarjouksen hintoihin vai vähennetäänkö torjunnan kustannus puukauppatulosta. Hakkuujäljen tarkaste lussa kannattaa kiinnittää huomiota juurikääpä käsittelyn riittävään peit tävyyteen kantopinnoissa. Monet metsäyhtiöt ovat siirtymässä kemiallisesta torjunnasta biologiseen torjuntaan. Jos metsänomistaja on tehnyt pystykaupat eli luovuttanut ostajalle hakkuuoikeuden, käytännössä puun ostaja on vastuussa juurikäävän torjunnasta annetun asetuksen noudattamisesta. Myös Stora Enso sallii korjuuyrittäjilleen molempien torjunta-aineiden käytön
Osallistut samalla Ankara savotta -kirjan arvontaan. Kiitokset kaikille vastaajille! Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. 39 Aarre 9/2024 VAKIOT AR-20241021-521617-_6176597.indd 39 AR-20241021-521617-_6176597.indd 39 7.10.2024 13.52.40 7.10.2024 13.52.40. Tilaajan perheenjäsen . Olen . Kirjassa pääsevät ääneen savotoilla uurastaneet metsätyömiehet, metsätöiden historiaan perehtyneet tutkijat sekä Aarteen lukijat. Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. Se kertoo ajasta ennen metsä työn koneellistumista. 020 413 2277 (ark. Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä Ankara savotta -kirjaa (Viestilehdet 2019). Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Vastaa oheiseen lukija kyselyyn 17.11.2024 mennessä ja osallistu arvontaan. Ankara savotta kirjan voittivat arvon nassa Arno Grönroos, Kintaus, Paula Heimlander, Nuppulin na, Matti Mätäsaho, Kerava, ja Pekka Tiilikainen, Äitsaari. Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. Varusta kuori kirjepostimerkillä. . Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Varusta kuori kirje posti merkillä. Vastasi odotuksiani . Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Aarre 9 / 2024 Mikä juttu kiinnos ti sinua. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kerro, mikä on lehden paras juttu. Yhden palkinnon arvo on 25 e. Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Aarre-lehden kestotilaaja . Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Muu lukija 2. 8–21). Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7. 1. VIIME VOITTAJAT Aarre 7/24:n kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Kaksi reissua Vätsäriin
Suopursun tuoksua, veden valtaamia polkuja. Kuljimme läpi Vongoivan männikön, joka oli aivan uskomaton paikka. Luonto ei aina näytä parhaita puoliaan ja maisemiaan, hetken pitää olla oikea. ”Täällä sitä ollaan! Isän vuosikymmeniä vanha Savotta 906 -rinkka istuu selkään kuin voi näkkäriin, rinkkatreeniä on tehty kuntoradalla lukemattomia tunteja, ja nyt tarvitsee vain kävellä ja nauttia.” ARKITYÖNI ON ihmisten auttamista tietokoneen ääressä. Lapset olivat sen verran isoja että pärjäsivät hyvin isänsä kanssa. Luultavasti myös kotiväki oli helpottunut tästä ratkaisusta. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Sosiaalitätönen vaelluslomalla K oti-ikävä iski ensimmäisen vaelluspäivän päätteeksi. Yksi luonnon upeimmista aarteista on se, että se riittää sellaisenaan. Arvostan nyt eri tavalla myös ylitykseen rakennettuja siltoja, samoin kuin kuivia kumisaappaita. Itäkairaan minut houkuttelivat alun perin kynttiläkuuset ja varmaan myös Itäkairan prinsessan kertomukset. Suota yläja alamäkeen. Se on asia, johon ihmisellä ei ole tekoa. Kaveritkin elävät ruuhkavuosiaan, joten vaelluskaveria ei heistä oikein löytynyt. ”Konttorirotta vapaa-ajalla”, naurettiin ja mietittiin, miten kuvat saisi niin sanotusti vahingossa näkyviin Teams-palaverissa. Erämaassa. En ollut kuitenkaan extreme-kokemuksien perässä, en yleensäkään elämässä. Vielä ei ollut kuitenkaan aika suunnistaa erämaahan puolison kanssa. Myös sääolosuhteet ratkaisevat mahdollisuuksia puolestamme, sillä sinnikkään vesisateen takia jäi tällä kertaa Vongoiva näkemättä. Juuri sen takia ne ovat niin täydellisiä. Näin niin paljon vuolaasti virtaavia puroja ja jokia, että ihastuin niihin valtavasti. Se vähän kirpaisi, onhan kyseessä kuitenkin ikoninen paikka. Ne vain ovat, niitä ei ole rakennettu tai tehty luonnonvaroja tuhlaten. Luonnon aarteita Koskemattoman luonnon tarjoamat elämykset ovat arvokkaampia kuin helpon elämän tavoittelu, tietävät tämänkertaiset kirjoittajamme. Ikimetsän puut ovat aina olleet siellä ja muotoutuneet omanlaisikseen. Jonkinlainen vastaisku ”sitku”-elämälle se oli, ja ehkä siihen liittyi myös neljänkympin kriisiä. Ikivanhoja keloja koskemattomina, osa maassa, osa pystyssä. Luonto tekee loput. Kävi mielessä, mitä ihmettä teen täällä Itäkairassa vieraiden ihmisten kanssa pimenevässä syyskuun illassa, kun voisin olla kotisohvalla rakkaan perheeni luona. Tuliterät kumisaappaat vuotavat, ja maastossa on ennätyksellisen paljon vettä. HENNA IKÄVALKO MIKKELI 40 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521622-_6176595.indd 40 AR-20241021-521622-_6176595.indd 40 7.10.2024 13.52.44 7.10.2024 13.52.44. Kulje, istu alas, kosketa, kuuntele, haista ja maista. Vuoden verran valmistautumista, ja siellä sitä sitten oltiin. Taustalla saattoi vaikuttaa myös Anni Kytömäen kirja Margarita. Se riittää. Teetä vielä kyyti pojaksi, mielikin alkoi kohenemaan. Sieltä on hitsin pitkä matka siihen, kun ylitän vuolaasti virtaavaa Jaurujokea ilman housuja rinkka selässä. Teltta kasaan, vaatteiden vaihto ja murua rinnan alle. Tuntui turvalliselta lähteä erämaahan vaellusoppaan matkassa, olinhan jo vuosia seurannut hänen reissujaan sosiaalisessa mediassa. Viikko jäljellä, jippii
Erämaajärvi suojelumetsän keskellä H akkaamattoman, suojellun metsän siimeksessä sijaitsee muutaman hehtaarin kokoinen Ahojärvi. Samaten katiskaan meni pientä ahventa, mutta kerran katiska oli kyljellään ja sisällä yli nelikiloinen hauki. Tukki oli hieman veneen muotoinen, ja siitä sain idean tehdä erämaajärvelle sopivan, yksipuisen ruuhen. Tarjoamani erityisen tärkeät luontokohteet, noin kuusi hehtaaria, suojeltiin siten, että sopimus päättyy vajaan viiden vuoden kuluttua. Otin siitä oksattoman, kuusi metriä pitkän tyvitukin. EDELLISTALVENA TUULI kaatoi todella ison haapapuun. Ahvenet jäävät pieniksi, mutta tietyn mitan ylittäneillä hauilla riittää ruokaa ja ne kasvavat isoiksi. Rakentamattoman erämaajärven ympärillä humiseva sakea metsä on parasta sinfoniaa mitä maalaispoika on kuullut. Arvokkaimpiin kohteisiin oli tarjolla 30 vuoden suojelusopimus maanomistajille maksettavaa korvausta vastaan. Vuonna 1998 aloitettiin vapaaehtoisten suojelualueiden perustaminen yksityisten maille. 41 Aarre 9/2024 METSÄ AR-20241021-521622-_6176595.indd 41 AR-20241021-521622-_6176595.indd 41 7.10.2024 13.52.45 7.10.2024 13.52.45. Kova työ siinä oli, ja tarkkana piti olla, ettei sahaa mistään kohtaa puuta puhki. Tuumasta toimeen. Näin sekään työ ei mennyt hukkaan, vaan aina ohi kulkiessa sai syksyllä maistella makeita mansikoita. He tulivat meille kysymään, enkö myisi tonttia järven reunalta. Niistä hyväksyttiin Ahojärven ympärillä olevat metsäalueet, Ahojärvestä lähtevää puronvartta, suosaareke ja kaksi lähdealuetta. Isot hauet kai söivät ne heti. PIKKUPOIKANA KALASTELIN Ahojärvellä mato-ongella ja rannalta heitetyllä katiskalla. Kaksitoistavuotiaana olin isäni apuna, kun läheisestä järvestä vietiin sinne ruutanoita maitokannussa, mutta siitä istutuksesta ei ole saatu yhtään ruutanaa. Vastasin heille, että hyvin monella on mökki järven rannalla mutta harvalla kokonainen luonnontilassa oleva järvi. Olin jo viemässä ruuhta järvelle, kun vaimo tuli hätiin ja varoitti, että pikkupojat lähtevät sillä melomaan ja ruuhi kaatuu. Sieluni silmissä väikkynyt unelma yksipuisesta ruuhesta erämaajärvellä ei toteutunut. Kerran karpaloiden poimintareissulla ollut seurue oli osunut järven rannalle ja havainnut sen salo-ominaisuudet. Ongella tuli pientä, tummaa ahventa. Metsäkeskuksen johtaja kysyi, eikö mieleeni ole tullut hakea järven ympärille rantakaavaa ja myydä rantatontteja. Kesällä ruuhi täytettiin mullalla, ja siihen istutettiin mansikantaimia. Aiemmin järvi on sijainnut suoalueen keskellä, mutta 1930luvulla järven pintaa laskettiin 40 senttiä, ja sen seurauksena järven ympärille on kasvanut sakea metsä. Otin yhteyttä paikalliseen Metsäkeskukseen, ja sieltä tuli johtaja katsomaan tarjoamiani kohteita. Koversin moottorisahaa ja kirvestä apuna käyttäen ruuhen, joka mielestäni kantaisi pari kolmekin henkilöä. Siihen loppui se kalastusreissu, mutta tulipahan muistiin jäänyt elämys. Erään kerran kaverin kanssa onkiessa koukkuun tarttui hieman kookkaampi ahven, jota kurkottaessani otin hieman liikaa etunojaa ja molskahdin järveen. Isokokoisia haukia isänikin kertoi sieltä saaneensa. TUOMO KAUPPI KODISJOKI Kerran katiskan sisällä oli yli nelikiloinen hauki. Yhden teorian mukaan pienessä lammessa vallitsee kova pula ruuasta. Onnekkaasti järvi on säästynyt mökkirakentamiselta. Vastaukseni oli samansisältöinen kuin aiemmin tontin ostajille. Ostajaehdokkaat myös edellyttivät, että erämaaominaisuuksien pitää säilyä siten, etten myy kenellekään muulle tonttia järven rannalta
Ensi kesänä Simo Viljanen toivoo voivansa pitää museotaan avoinna muutamina päivinä heinäja elokuussa. JUURET Teksti ja kuvat MARKKU PULKKINEN Simo Viljasen keräilymuseo Tänä vuonna museo oli avoinna elokuisina sunnuntai-iltapäivinä. Sahat ovat saaneet seurakseen myös lukuisia muita työkaluja. METSURIN MUSEO Hämeenlinnan Kuurilasta löytyy vanhojen moottorisahojen taivas. Ryhmiä Viljanen ottaa vastaan ennakkovarauksesta ja hoitaa opastuksen. Lähes 600 moottori sahaa on aseteltu merkeittäin siistei hin riveihin useam paan eri vajaan. Museokäynnistä saa halutessaan maksaa viiden euron kannatusmaksun. LISÄTIETOJA Facebook: Simo Viljasen keräilymuseo 42 Aarre 9/2024 JUURET AR-20241021-521594-_6176638.indd 42 AR-20241021-521594-_6176638.indd 42 7.10.2024 13.54.39 7.10.2024 13.54.39
Melukin oli hirveä. M etsätyökaluihin keskittynyt, vuosi kymmenten kuluessa pikku hiljaa rakentunut keräilymuseo sijaitsee Kuurilan kylässä, jonka nimen moni muistaa Suomen tuhoisimmasta rauhanajan junaturmasta vuodelta 1957. Kuulosuojaimet tulivat käyttöön vasta 1960-luvun lopulla.” Sahojen keräämisen Viljanen aloitti vuonna 1980, koska hän halusi säilyttää vanhaa metsätyöhistoriaa. Siinä vaiheessa aloin miettiä, pitäisikö moottorisahoja ryhtyä pelastamaan, etteivät ne kaikki päädy muuhun käyttöön tai romutettaviksi.” ”Omat sahani menivät yleensä vaihdossa takaisin liikkeeseen, kun ostin uuden sahan. Osa mopoista on ollut käytössä hänellä itsellään. Museon isäntä Simo Viljanen, 78, osti 1990-luvun lopulla paikan, jossa oli useita vanhoja rakennuksia. Oli aika jäykkä olo, kun pääsin kotiin. Tärinänvaimennusta ja takapotkusuojaa ei ollut. Taukotupia ei ollut. ”Kuulo on kehno. Työvuodet muistuttavat nyt olemassaolostaan. Molempiin suuntiin toimiva kuorima rauta on harvinai nen työkalu. ”Kun pääsin 15-vuotiaana kansalaiskoulusta, lähdin vesurihommiin paikalliseen kartanoon. 1990-luvun lamassa jäin työttömäksi ja 2000-luvun alussa työkyvyttömyyseläkkeelle.” Kullokilla käyntiin Ensimmäisen, McCulloch-merkkisen moottorisahansa Viljanen hankki työkalukseen vuonna 1963. ”Kuljin alkuvaiheessa metsätyömaille ympäri vuoden mopolla. ”Se painoi 12 kiloa. Talvet sahasin justeerilla isäni kanssa.” ”Tein metsätöitä kartanoissa ja metsäfirmoissa. Simo Viljanen aloitti moottori sahojen keräämisen vuonna 1980. Ensimmäisen moponi ostin vuonna 1962.” ”Oli kamalaa lähteä ajamaan pakkasessa yli kymmenen kilometrin päähän työmaalle ja ehtoolla taas takaisin. Vasta vuonna 1976, kun olin jo melkein 30-vuotias, hankin ensimmäisen autoni.” Vuosien mittaan sahat kevenivät, mutta työ oli silti ruumiillisesti raskasta. Molempiin polviin ja toiseen lonkkaan on laitettu tekonive43 Aarre 9/2024 JUURET AR-20241021-521594-_6176638.indd 43 AR-20241021-521594-_6176638.indd 43 7.10.2024 13.54.44 7.10.2024 13.54.44. Raskaan työuransa metsurina Viljanen teki KantaHämeen metsissä. Keräilyn kirjo kasvoi, kun hän muutti kotikylällään väljem piin tiloihin vuonna 1997. Selkä on leikattu kerran. ”Siinä vaiheessa keräilyharrastukseni räjähti käsiin”, hän naurahtaa. Ensimmäisen moottorisahani sain kuitenkin hankittua myöhemmin takaisin.” Mopolla savotalle Simo Viljasen keräilymuseosta löytyy myös melkoinen määrä perämoottoreita, mopoja ja puuvanteisia polkupyöriä. ”Yksi mies tuli kyselemään minulta vanhaa moottorisahaa mikroauton koneeksi
”Ulkomaalaisista sahoista arvokkaimpana pidän englantilaista Danarm Tornado -sahaa 1950-luvun lopulta.” Danarmin saamista kokoelmaansa Viljanen joutui odottamaan pitkään. Teränä niissä on isohampainen justeeriterä. JUURET let. Hän saattaa ostaa myös toimimattoman sahan. Sen Viljanen sai vaihtokaupassa luovuttaessaan vastineeksi suomalaisen Hyry Siniviiva -sahan. 44 Aarre 9/2024 JUURET AR-20241021-521594-_6176638.indd 44 AR-20241021-521594-_6176638.indd 44 7.10.2024 13.54.46 7.10.2024 13.54.46. Yhdessä vajassa kumisee peltisiä polttoaineja öljykanistereita. Jos saha on jo jumiutunut, se alentaa vähän hintaa. Suomessa on puolisensataa aktiivista moottorisahojen keräilijää. Pula-aikana metsureita motivoitiin hakkuu-urakoihin Metsätyömaiden tehopakkauksella. Simo Viljanen ja häntä keräilymuseon ylläpidossa auttava ystävä Hanna Koivula tarkastelevat vieraskirjan tuoreimpia kirjauksia. Kymmeniä sahakeräilijöitä Kokoelman vanhimpia moottorisahoja ei voi kevyiksi kehua, niitä on nostettava kaksin käsin. Nyt odottelen toisen lonkan leikkausta”, kyynärsauvojen avulla rauhallisesti liikkuva Viljanen kertoo. Lähes 600 sahan pitäminen toimintakuntoisena olisikin aikamoinen urakka. Monet vanhimmista sahoista ovat kahden sahurin sahoja. Osiensa puolesta museosahan pitäisi olla aina täydellinen.” Talo täynnä tarinoita Kun Viljasen keräilyharrastus roihahti täyteen vauhtiin, kotipaikan taloihin, vajoihin ja konesuojiin alkoi ilmestyä sahojen lisäksi muutakin metsätöihin liittyvää esineistöä. ”Kun saan uuden sahan, tiputan tulpan reiästä vähän öljyä ja nykäisen sahaa, etteivät männänrenkaat jumahda kiinni. ”Olin sopinut, että menen hakemaan sahan tamperelaisesta koneliikkeestä. Minulla on myös kahden miehen Kita-saha”, keräilijä esittelee. He tapaavat tapahtumissa ja vierailevat toistensa luona. Omassa kokoelmassa ollut saha saattaa tulla uudelleen vastaan vuosien päästä. Simo Viljanen tavoitteena ei ole pitää kokoelmansa kaikkia sahoja toimintakunnossa. Asia harmitti minua vietävästi.” ”Törmäsin samaan sahaan yli 20 vuotta myöhemmin ja sain ostettua sen silloin eräältä keräilijältä. Ensimmäisestä vajasta löytyy Viljasen suurin saha-aarre. Suomalaisia saha-aarteita Vanhat moottorisahat on aseteltu siisteihin riveihin punaisten vajojen hyllyille ja pöydille. Tapaamisissa ostetaan, myydään ja vaihdetaan sahoja. Keräilymuseoon tutustuu vuosittain muutamia kymmeniä vierailijoita. ”Tämä yhden miehen Kita X1 -sähkösaha on valmistettu Valmetin lentokonetehtaalla Tampereella vuonna 1951. Valmistusnumero on yksi ja tämä on tiettävästi ainoa jäljellä oleva malli. Edellisenä viikonloppuna kauppias oli kuitenkin myynyt sahan joillain messuilla pois. Maksoin sahasta tuhat euroa.” Kokoelman vanhin saha, saksalainen Dolmar, on vuodelta 1943. Niiden kylkiä koristavat öljy-yhtiöiden vuosikymmenten mittaan muuttuneet logot
Mihinkäs metsuri sahoistaan pääsee. Tavaroiden tarinat ovat ainoastaan Simo Viljasen päässä. Nykyiset tilat ovat täyttyneet kuisteja myöten vanhoista esineistä, ja vierailija saa olla tarkkana, ettei pudottele esineitä hyllyiltä. Nyt museo on levinnyt jokaiseen rakennukseen”, Viljanen naurahtaa. Kuvan Hyry PS 90 on harvinaisuus. Voin kyllä tehdä vaihtokauppoja, jos kiinnostavia esineitä löytyy.” Hän ottaa vastaan kokoelmaansa sopivia esineitä, jos joku haluaa niitä lahjoittaa. ”Pitää muistaa, mitkä tavarat on saatu lahjoituksina, sillä lahjaksi saatuja esineitä ei saa koskaan antaa eteenpäin. Monilla heistä oli rikostaustaa. ”Käyn vielä rompetoreilla katselemassa, mitä on tarjolla. Edelleen vaihtokauppoja Ikä ja jalkavaivat ovat saaneet Viljasen lopettamaan kokoelmiensa kasvattamisen, mutta mihinkäs koira karvoistaan ja metsuri sahoistaan pääsee. On noloa, jos sitä ei löydy.” Simo Viljanen pitää museotaan avoinna vain harvakseltaan. Sitä museon omistaja ei itsekään tiedä, sillä esineistä ei ole kortistoa. Tontilla sijaitsi sodan aikana siirtopoikien työpalveluleiri. Siirtopojat työskentelivät esimerkiksi metsätöissä, sahalla ja turvesoilla. Siirtopojat olivat nuoria miehiä, jotka eivät syystä tai toisesta kelvanneet armeijaan. Lahjan antaja saattaa tulla joskus käymään ja kysyä, missä hänen lahjoittamansa esine on. Erikoisin etiketein varustettuja limonadija olutpulloja on pari hyllyllistä, samoin tyhjiä tupakkaaskeja. On myös metsureille jaettuja, kahvia, sokeria ja tupakkaa sisältäneitä Metsätyömaiden tehopakkauksia. Montako esinettä keräilymuseossa mahtaa kaikkineen olla. En ole myymässä täältä mitään. Leimakirveitä ja vesureita löytyy kymmenittäin. 45 Aarre 9/2024 JUURET AR-20241021-521594-_6176638.indd 45 AR-20241021-521594-_6176638.indd 45 7.10.2024 13.54.49 7.10.2024 13.54.49. Hyry ei kuitenkaan pärjännyt kilpailussa ulkomaisten sahojen kanssa. Harmaa Jo-bu Tiger on kokoelman arvokkaimpia sahoja, sillä se on prototyyppi, josta ei löydy runkonumeroa eikä tyyppikilpeä. Helsingissä valmistettiin Hyry-moottorisahoja 1950–1960-lukujen vaihteessa. Siirtopoikien leiri Simo Viljasen asuinpaikka on jo itsessään eräänlainen museo. Viljasen keräilymuseosta löytyy myös sekatavarakauppaan, armeijaan, apteekkiin ja kouluun liittyvää esineistöä, matkaradioita, gramofoneja, kameroita, kirjoituskoneita, puhelimia ja jopa puhelinkeskuksia. Vierailupäivän valmistelu nimittäin edellyttää työlästä tavaroiden siirtelyä, jotta vieraat mahtuvat kulkemaan rakennusten sisätiloissa. ”Rakennuksista isoin oli sen verran huonossa kunnossa, että ajattelin heti, että siihen saa hyvän museon
Suku polvelta toiselle Historiallisesta Oravalan kartanosta pitää huolta nyt viides sukupolvi Hornborgeja. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Kerrostumia Juttuun liittyvällä videolla Totte Hornborg kertoo, millaisia urakoita saattaa pitää sisällään nykypäivän kartano elämä. PUUTALO Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN Kartanon sisällissodassa palaneen päärakennuksen siipi on nykyisin kotimuseo. 46 Aarre 9/2024 PUU AR-20241021-521598-_6176668.indd 46 AR-20241021-521598-_6176668.indd 46 7.10.2024 14.00.56 7.10.2024 14.00.56
Täällä asuvat Ingela Hildén, 50, ja Totte Hornborg, 50, sekä heidän kaksostyttärensä Christina ja Ingrid Hornborg, 16 Oravalan kartanon nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1934. Puu talo Nykyinen isäntäpari Totte Hornborg ja Ingela Hildén edustaa viidettä Hornborgien sukupolvea Oravalan kartanossa. Sen kokonaispinta-ala on 363 m2 ja huoneistoala 237,5 m2 Huoneita päärakennuksessa on 21, mutta perheen käytössä ovat etupäässä keittiö, olohuone, makuuhuone ja wc 47 Aarre 9/2024 PUU AR-20241021-521598-_6176668.indd 47 AR-20241021-521598-_6176668.indd 47 7.10.2024 14.01.00 7.10.2024 14.01.00
”Siis puutarhan ja maiseman hoitoon sekä rakennusten kunnossapitoon peruna kellarista väentupaan”, kertoo agrologiksi kouluttautunut Ingela, joka osallistuu myös peltotöihin. Saimme kukin opiskella halua mamme ammatit.” Metsänhoitajaksi valmistuneelle Tottelle kartanon ja sen metsien haltuun ottaminen tuntui luonnolliselta ratkaisulta. Kirkko herra hankki Jukon tilan, josta tuli myö hemmin Kouvolan kartano. ”Kuin olisi ulkona, vaikka istuu sisällä”, tuumaa karta non nykyinen isäntä Christian ”Totte” Hornborg ja esittelee päätyikkunan alla olevaa soitto kelloa. Kartanon maiden luomuviljelystä vastaa Totte palkkatyönsä ohella. O ravalan kartanon päärakennuksen salista avautuu ovi suorakulmaiseen kesähuoneeseen, jonka jokainen seinä on silkkaa ikkunariviä. Omistajuus on samalla myös elämäntapa. Kuopus otti vastuun Oravalan kartano sijaitsee Kouvolassa, van hassa Valkealassa Kymijoen varrella, Voik kaan Virtakiven ja Jaalan Pyhäjärven välissä. Kirkkoherran tytär Augusta Hornborg meni naimisiin Oravalan kartanon omista jan Wilhelm Stenijin kanssa. 48 Aarre 9/2024 PUU AR-20241021-521598-_6176668.indd 48 AR-20241021-521598-_6176668.indd 48 7.10.2024 14.01.07 7.10.2024 14.01.07. Totte otti kartanossa ohjat vuonna 2001. Oli renkejä, piikoja, karjakoita, muonamiehiä, torppareita, puutarhureita ja metsänhoitajia. Eniten aikaa menee ylläpitoon. Niissä näkyvät konkreet tisesti vuosisatojen mittaisen kartano elämän jäljet. Kartanon salia hallitsee pitkä pöytä, jonka päällä on monta pellillistä leivoksia ja piiraita. Ja näyttää nappi toi mivan vieläkin. Maata viljellään, metsiä hoidetaan ja raken nuksia ylläpidetään se hetki, kun ne ovat omalla vastuulla. Vuonna Menneinä aikoina kartano kuhisi väkeä. ”Mietimme pitkään, mitä teemme kartanon eri rakennus ten kanssa. Hän on nuorin neljästä sisaruksesta. ”Seuraava sukupolvi jatkaa ehkä työtä ai kanaan”, toivoo Totte, joka edustaa viidettä polvea Hornborgeja Oravalassa. Konsertti järjestetään entistetyssä hevostallissa. Nappia painamalla saatiin aikoinaan hälytys palvelusväelle keittiöön. Kotimuseo toimi aikaisem min vuosikau sia sukulaisen kesämökkinä. Tämä harrasti uhkapelejä ja sähläsi bisneksensä niin, että kartanon ostivat Augustan veljet. Menneinä aikoina tienoo kuhisi väkeä. Päätimme pitää ne kunnossa ja tilan elävänä, jotta kulttuuri perintö säilyy”, Ingela kertoo. Nykyinen isäntäpari venyy itse moneen. Ingela vastaa kartanon paperitöistä ja mat Oravalan kartanon nykyinen pää rakennus valmistui vuonna 1934. Ensimmäinen esiisä seudulla oli Johan Kristian Hornborg, jonka keisari Aleksan teri I määräsi Valkealan seurakunnan kirkko herran virkaan vuonna 1808. PUUTALO kailuliiketoiminnasta. Siipirakennuksen kynnykset on jätetty esiin. ”Soittelit taas”, toteaa karta non emäntä Ingela Hildén, joka oli hake massa tarjolle piirakkaa ja vaniljakastiketta. Ne ovat Ingelan esivalmisteluja seuraavan päivän jazzkonserttia varten. ”Vanhemmat eivät tuputtaneet kartanoa kenellekään
Siitä tuli Karjalan ratsuväki rykmentin everstiluutnantin asuinkartano eli puustelli siihen asti, kun Oravala päätyi osaksi Venäjän keisarikuntaa. Vuoden 1681 reduktiossa säteri eli ratsu palveluksesta vapautettu tila palautettiin kruunulle. Samalla liityt tiin kunnalliseen vesi ja viemäriverkkoon. Pian aloittamisen jälkeen iski korona. Sen rakennutti Totten isoveli Michael Hornborg 2000luvun alussa. Pienten yläikkunoiden ja muiden tyyliseikkojen perusteella talo vaikuttaa paljon vanhemmalta. ”Ryh mämatkalaisten virta tyrehtyi saman tien.” Kartanolla on onneksi monia tulonlähtei tä, viljelyä, metsätaloutta ja asuntojen vuok rausta. ”Jos kysyin menneistä Totten isältä, mi tään mielenkiintoista ei muka koskaan ollut tapahtunut.” Kun kaksoset Christina ja Ingrid olivat pieniä, Ingela alkoi penkoa arkistoja ja kir konkirjoja. Remontin aikana perhe asui kartanon vieressä olevassa puutarhurin ja työnjoh tajan asunnossa, joka on vuodelta 1918. Sähköt, ulkovuoraus, vesikate ja osa hirsikehikosta uusittiin. Seiniltä poistettujen pinkopahvien sisältä löytyi monta tapettikerrosta. Tämän pojan, kenraalikuvernööri Karl Gyllenstiernan, säteri valmistui Oravalaan vuonna 1671. Totte Hornborg soittelee joskus gramofonilla van hoja savikiekkoja museovieraille. Löytyi mahtavia tarinoita, ja vähitellen syntyi ajatus vierailuelinkeinosta”, Ingela kertoo. ”Palapelin palaset loksahtelivat paikoilleen. Nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1934, ja se remontoitiin perusteellisesti vuonna 2015. Alkuperäisestä päärakennuksesta on jäl jellä enää kivijalka. ”Siis Totten isoisän isoisälle.” Historiallisia tutkimuksia Muuttaessaan kartanoon vuonna 2006 Ingela kiinnostui sen historiasta. 49 Aarre 9/2024 PUU AR-20241021-521598-_6176668.indd 49 AR-20241021-521598-_6176668.indd 49 7.10.2024 14.01.13 7.10.2024 14.01.13. 1876 se siirtyi kokonaan toisen veljeksen Nikolai Hornborgin omistukseen. ”Ja kun tytöt olivat ihan pieniä, asuimme tuolla”, Totte sanoo ja osoittaa vanhem piensa nykyisen kotitalon suuntaan. Hän on myös koulu tettu opas ja vastaa kartanokierrosten opastuksista. Siis siitä, että kartanolla järjestetään ohjelmaa matkailijoille. Tilalle laitet tiin puukuitulevyjä ja hengittävää makula tuuritapettia. Löytyi monenlaista. Opastettuja kier roksia, joilla voi tutustua Oravalan kartanon historiaan, tarinoihin, kotimuseoon ja tammipuistoon. Tämä ei ehtinyt käydä paikalla koska menehtyi Pietarissa salaman vaikutuksia tutkivassa sensaatio maisessa kokeessa. Tässä sängyssä Totten isoisän isä Edward Horn borg makasi vuonna 1918, kun ikkuna rikkoutui ja luoti osui sängynpäätyyn. Ingelalla on agrolo gin ylempi ammatti korkeakoulututkinto. ”Jos aikaa jää, yritän ulkoiluttaa omissa metsissä raivaussahaa.” Perusteellinen remontti Oravalan kartanon historia käynnistyi siitä, kun Ruotsin kuningatar Kristiina lahjoitti 1640luvulla Valkealan pitäjän vapaaherra ja valtioneuvos Erik Gyllenstierna af Ulaborgille. Kartanomiljöössä järjeste tään myös kulttuuritapahtumia, perinne rakentamispäiviä ja draamaopastuksia. Se paloi sisällissodan ai kana vuonna 1918 niin kuin moni muukin kartanon rakennuksista. Se nousi kartanon maille ensimmäisenä palon jälkeen. Kuten tieto siitä, että vuonna 1753 kartanon lunasti fyysikko Georg Richmann. Totte työskentelee suurimman osan ajasta tilan ulkopuolella ja tekee metsä sertifiointeja sopimusarvioijana. Tummanruskeat lattiat saivat kevyen hionnan jälkeen vaalean sävyn
Nyt sen hirsipäätyisessä osassa mahtuu kävelemään, mutta aiemmin kattorakenteisiin saattoi lyödä päänsä. Kosintoja tammipuistossa Vuodesta 1771 vuoteen 1830 Oravalan kartano oli haminalaisen saha-, tervaja viinaimperiumia pyörittäneen Bruunin suvun edustusja kesähuvila. Kysymys siipirakennuksen huoneluvusta osoittautuu vaikeaksi. ”Nyt me vanhemmat olemme vuorotellen Hangossa”, Ingela kertoo. Suku rakennutti kartanoon parin hehtaarin tammipuiston. Sitä oli lähes metrin verran.” Kun lattia saatiin lopulta näkyviin, oli heti selvää, että paikasta tehdään kulttuuritila. Tulitus sytytti tulipalon, joka tuhosi kaikki tuulen alla olleet seitsemän rakennusta. Ruotsinkielinen ala-aste oli Kuusankoskella mutta yläaste ja lukio Kotkassa asti. Muuten julkisivu on punamultaa niin kuin monessa muussakin pihapiirin rakennuksista.” Siipirakennuksesta kotimuseo Alkuperäisen kartanon siipirakennus selvisi tulipalosta. ”Yhtenä sateisena syksynä puimakelejä odotellessa tartuimme Ingelan kanssa talikoihin ja aloimme poistaa historiallista paskakerrosta. Yksi uusimmista kunnostustyöstä on kartanon vuonna 1894 rakennettu navetta, joka on toiminut myös emakkosikalana ja kanalana. Helsinki-kuvistaan tunnettu Brander otti sen kartanoita ja suurtiloja esittelevän kirjasarjansa osaan, joka tosin jäi tekemättä. Salongin seinällä on Victor Westerholmin maalaus, tai oikeastaan jäljennös siitä. ”Ikkunalistoihin maalasimme alkuperäisen keltaokran sävyn. Kotimuseona toimivan siipirakennuksen salongin flyygeli on valmistettu Pietarissa 1800luvun puolivälissä. Seinällä on myös valokuvaaja Signe Branderin kartanokuva. Sen vanhin osa on 1730-luvulta, mutta myöhemmin sitä on laajennettu ja korotettu. Meidän pitää ymmärtää, mitä kaikkea täällä on”, sanoo kartanon historiaan perehtynyt Ingela. Seiskaluokan ajan tytöt ajoivat sinne koulutaksilla puolitoista tuntia suuntaansa. ”Morjestetaan ja tehdään vaihto läpystä.” Välillä puuhaa tuntuu olevan liikaakin. Navetan uusi elämä Christina ja Ingrid käyvät koulua nyt Hangossa, josta Ingela on kotoisin. Rakennus oli 1990-luvun loppuun asti erään sukulaisen kesähuvilana, mutta nyt se toimii kotimuseona. Samana iltana ikkuna räsähti rikki, ja luoti osui sängynpäätyyn. ”Mutta niitä ei ole joka huoneessa.” Yhdessä makuuhuoneessa on sänky, johon Totten isoisän isä Edward Hornborg asettui vapauduttuaan punaisten vankeudesta. Taiteilija maalasi yli kymmenen teosta Oravalasta oleskellessaan kartanossa. Rygja-rotuiset lampaat huolehtivat maisemanhoidosta navetan luona. Perhe pakeni punaisten tulitusta suojapaikkaan. Osa muotopuutarhan hiekkakäytävistä on kaivettu esille, tukimuureja on entistetty ja raivausta suoritetPunaisten luoti osui sängyn päätyyn. ”Päätimme, että kartano tarvitsee apuamme. Nykyisessä asussaan se on ollut luultavasti sata vuotta. PUUTALO ”On ollut ihan eri asia asua samassa talossa lasten vanhempana kuin silloin, kun olin itse lapsi”, Totte sanoo. ”Sen muistan, että kaakeliuuneja on 11”, Ingela sanoo. 50 Aarre 9/2024 PUU AR-20241021-521598-_6176668.indd 50 AR-20241021-521598-_6176668.indd 50 7.10.2024 14.01.19 7.10.2024 14.01.19
Rantasaunassa pää see irti tilan töistä ja katsomaan jokea.” Seuraava remontti. ”Ihmettelinkin, miksi Totte oli ajanut silloin partansa.” Sekin on selvinnyt, että pariskunnan suvuilla on yhteistä historiaa. Isäntäpari kunnosti navetasta kulttuuri tilan, jossa järjeste tään muun muassa konsertteja. Pölyinen ja väsynyt maajussi sai myöntävän vastauksen. ”Tiesitkös sen?” Ingela kysyy, ja Totte nyökyttelee. Markiisi kosi tätä Oravalan kartanossa. ”Museonavetan sisä pihan laittaminen kuntoon.” tu. Siellä kohtasivat Ingelan esi-isä, talonpoikien edustaja Gustav Adolf Qvarnström, sekä Oravalan ensimmäisen Hornborgin Nikolain veli Johan Kristian Hornborg, joka toimi valtio päivien valmistelijana. ”Minäkin kosin tuossa pellolla Ingelaa”, Totte kertoo ja osoittaa rannan suuntaan. ”Ranta saunan lauteet. Ruotsinsalmen linnoituksen rakentamista johtanut ranskalainen markiisi Jean Babtiste Prevost de Sansac rakastui Bruunin perheen tyttäreen Ulricaan. 51 Aarre 9/2024 PUU AR-20241021-521598-_6176668.indd 51 AR-20241021-521598-_6176668.indd 51 7.10.2024 14.01.27 7.10.2024 14.01.27. Siipirakennukses sa säilytetty esi neistö luo entis ajan tunnelmaa. 3 x koti rauha Mikä on kodissanne parasta, TOTTE HORNBORG . Kartanon nykyisen päärakennuksen pienessä salissa oleva sohvaryhmä on harvoin käytössä. Perinteinen puna multa sekä kelta okran sävyt tois tuvat kartanon rakennuksissa. Pieni punainen huvimaja on luultavasti 1800-luvun alusta. Kartanon pieneen saliin on ripustettu Ingelan mummiltaan saama taulu Porvoon valtiopäiviltä. Kevätrypsi oli kylvetty ja aurinko laskenut. ”Rauhoittava tunnelma.” Mikä on lempi paikkasi
Puolituntinen kuluu, tähtiä syttyy lisää, ja lopulta hahmotan kappaleen linnunrataa, joka kulkee poikki taivaan ristin suun taisesti. VARPUSPÖLLÖN LÄPITUNKEVA huutosarja herättää minut aamuyön hämärään. Vähäisestä koostaan huolimatta siinä on karismaa. Hämärä syvenee ympärilläni, varpuspöllö viheltää pari kertaa pehmeästi ja viettelevästi, sitten taivaalle syttyvät ensimmäiset tähdet. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO S yyspäivä on kääntynyt illaksi, ja metsässä tuntuu viileältä. Vähäi sestä koostaan huolimatta siinä on karis maa, jota ei monelta suuremmalta löydy. Tuijotan siitä näkyvää taivasta, mietin hyviä ajatuksia ja kuuntelen hiljaisuutta. Se on syyshuuto, jota ei muina vuodenaikoina kuule. Nuoruuteni pöllöretkillä sen kuuleminen oli harvinaista herkkua, mutta kun aloin viettää öitäni vanhoissa metsänsirpaleissa, pienestä pöllöstä tuli erottamaton osa syysöiden tunnelmaa. Riisun päällysvaatteeni, kääräi sen ne tyynyksi ja ryömin makuupussiin. Muutaman kerran huudettuaan pöllö vaikenee, mut ta kohta näen sen lentävän kuuseen, jossa sen musta siluetti piirtyy oksien lomasta vasten vaalenevaa taivas ta. Olen seurannut kesäöinä poikueita, katsellut talvipäivinä pihassa vierailevia pöllöjä, mutta syksyn pimeydessä sen kohtaamisessa on jotain erityistä. Lopulta nukahdan rauhalliseen uneen. Se on matkannut vuosimiljoonia halki loputtoman avaruuden ja saavuttaa minut juuri nyt. Se on kuin ikku na, josta voin kurkistaa pikkuruiseen osaan näkyvää maailmankaikkeutta. Olen aina pitänyt varpuspöllöstä. Maapallo pyörii ja paljastaa minulle koko ajan uusia tähtiä. Metsän latvusto aukeaa ylläni ristin muotoisena aukko na, jonka keskellä on komea kelo. Osat vaihtuvat. PUIDEN KESKELLÄ on pimeää, silmät eivät erota enää kuin ylläni olevan kaistaleen tähtien kirjomaa taivasta. Se liikkuu loiton tuen hitaasti oksasta, jonka takaa hetki sitten ilmestyi. Se istuu hievahtamatta ja tuijottaa minua, painuu lopulta kumaraan, pudottautuu siivilleen ja katoaa hä märään. Se vastaa herkästi vihellykseen, tulee iltaisin katsomaan ja toimii varhaisaamujen takuuvarma herätyskellona. Pöllö huutaa vielä kerran, sitten se on poissa. Makaan hiljaa paikoillani, ja kohta pöllö on taas äänessä, nyt paljon lähempänä. Yleensä minä etsin metsän asukkaita, joten välillä on mukavaa, kun joku niistä onkin kiinnostunut minun puuhistani. Keskitän katseen taas tähteeni. Fal settiin nousevassa huudossa on rajua voimaa, jota on vaikea uskoa vaaksan mittaisen linnun aikaansaamaksi. Valvon pitkään ajatusten vaeltaessa milloin ympärilläni olevassa metsässä, milloin huikaisevan avaruuden ääret tömyydessä. Se voi olla sammunut jo aikoja sitten, mutta sen valoa on yhä matkalla tänne. LÄHILUONNON IHMEITÄ SYKSYN LINTU Tämänvuotisessa sarjassaan Karjalohjalla asuva luontokuvaaja Heikki Willamo kertoo arkisista ihmeistä, joita hän on kokenut omassa lähiluonnossaan, korkeintaan peninkulman päässä kotioveltaan. Keskitän kat seen kirkkaaseen tähteen. Ne ovat paljon äänessä ja tuntuvat jotenkin uteliaammilta. 52 Aarre 9/2024 LUONTO AR-20241021-521606-_6176670.indd 52 AR-20241021-521606-_6176670.indd 52 7.10.2024 13.59.51 7.10.2024 13.59.51. Ne näyttävät tuikkivan aivan latvuston yllä, mutta ovat kaukana, niiden valo on vanhaa. Vuosien varrella pienestä pöllöstä on tullut minulle nimenomaan syksyn lintu. Katselen itselleni sopivan yöpaikan, syön voileivän, ja koska sadetta ei ole luvassa, levitän makuualustan paljaan taivaan alle. Edessä on pitkä talvi, ja pöllöt ovat aktiivisia varastoja tehdessään. Vain punarinta tiksuttaa sen vierailusta hermostuneena
53 Aarre 9/2024 LUONTO AR-20241021-521606-_6176670.indd 53 AR-20241021-521606-_6176670.indd 53 7.10.2024 13.59.52 7.10.2024 13.59.52. Herään aamu pimeällä varpus pöllön huutoon, ja kohta se jo katsoo minua oksaltaan
Kun Päivi Vähä-Jaakkola aloitti hirvenjuoksun, 15-vuotiaan piti ampua järeällä hirvikiväärillä. Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat JYRKI LUUKKONEN HIRVENJUOKSU 54 Aarre 9/2024 LUONTO AR-20241021-521602-_6176669.indd 54 AR-20241021-521602-_6176669.indd 54 7.10.2024 14.00.38 7.10.2024 14.00.38. Rakkaus lajiin syttyi jo lapsuudessa ja siirtyy nyt omalle jälkikasvulle. Tähtäimessä harrastus Päivi Vähä-Jaakkola on hirvenjuoksun moninkertainen suomenmestari. Nykynuoret aloittavat usein pienoiskiväärillä
”Myös oikeassa metsästyksessä täytyy osata arvioida, miten kaukana riistaeläin on.” Männikkö vie mukanaan Arvioinnin jälkeen matka jatkuu. Nopeimmasta ajasta saa täydet 300 pistettä, ja saman sarjan hitaammilla jokainen lisäminuutti vähentää kuusi pistettä. Lähdetään tutustumaan, millaisesta lajista on kyse. Viime heinäkuun SM-kisojen metsästyshirvessä hän nappasi jälleen kultaa. Kisajärjestäjä voi viedä hirvenpään vaikka umpimetsään, mutta sen täytyy näkyä. Hirvikävelyssä ja talvisessa hirvenhiihtelyssä meno on rennompaa, koska aikaa ei oteta. Missä hirvi lymyää Syysaurinko kurkkii ikkunasta ja saa olohuoneen seinustan kimaltelemaan. ”Nelilapsisessa perheessä kuluu paljon lihaa, ja peurat ovat olleet näillä seuduilla maanvaivana. Jokainen virhemetri merkitsee kahden pisteen vähennystä. Jossakin kohdin matkalla tulee vastaan tällaisia hirvitauluja, ja kilpailija yrittää arvioida etäisyyden niihin.” Etukäteen ei tiedä, missä kruunupään kuvat odottavat. Harvassa männikössä ei huomaakaan, kun matka taittuu. Niistä noin 150 on hirvenjuoksun, hirvenhiihdon ja metsästysammunnan SM-kilpailuista. ”Hirvenjuoksussa ja hirvikävelyssä maastoon, yleensä metsäpoluille tai metsäteille, merkitään muutaman kilometrin mittainen reitti. Peurojen avulla löytyy myös oikea talo, jonka ulkoseinään on kiinnitetty kaksi isoa peurankuvaa. P euravaara, muistuttaa liikennemerkki vähän väliä maalaismaisemassa Punkalaitumella. Hän aloitti 15-vuotiaana hirvenjuoksun ja hirvenhiihdon, metsästäjien suosimat luontoharrastukset, jotka toimivat sekä kehittävänä kuntoilumuotona että kilpa lajina. Päivi kertoo, että lajin liikuntaosuus pitää yllä fyysistä kuntoa ja tuottaa hänelle hyvää oloa. Se antaa harrastusmahdollisuuden niillekin, joille eivät sovi vauhtilajit. Etäisyyden arvioinnista voi saada maksimissaan 300 pistettä. Nyt sudet ovat alkaneet pienentää kantaa, mutta työtä riittää metsästäjillekin.” Urheilussa Päivin tähtäimessä ei ole peura vaan hirvi. Juoksuvauhti ei saa nostaa sykettä niin korkeaksi, että ampumatarkkuus kärsii. Kisoissa arviointi onnistuu häneltä ”välillä hyvin, välillä sinne päin”. ”Itse tein”, Päivi Vähä-Jaakkola naurahtaa. Paljon ehtii saavuttaa, kun kilpailuvuosia on takana jo 30. ”Kangasmaastossa, hiekkaisella maaperällä on ihana juosta. Puuduttavalla soratiellä taas tuntuu siltä, ettei etene ollenkaan.” Kesäkaudella metsästysseurat järjestävät paljon kilpailuja. Tarkka sihti on Päivi VähäJaakkolan suurin vahvuus. Palkinto kaapeissa välkehtivät Päivi VähäJaakkolan, 40, pokaalit ja mitalit. Ne on leikattu vanerista ja maalattu valkoisiksi. Peurankuvat antavat vihjeen siitä, että maaja metsätalousyrittäjä metsästää ja mieluiten juuri valkohäntäpeuroja. Arviointipisteestä niihin on matkaa vähintään 50 ja korkeintaan 200 metriä. Jokainen yritys kuitenkin ylläpitää ja kehittää tärkeää taitoa. Metsästysseura Haukan ampumaradalla Päivi ottaa varastosta suuren, puisen hirvenpäätaulun ja pystyttää sen lähikuusikkoon. 55 Aarre 9/2024 LUONTO AR-20241021-521602-_6176669.indd 55 AR-20241021-521602-_6176669.indd 55 7.10.2024 14.00.43 7.10.2024 14.00.43. Jos nyt oltaisiin kisassa, Päivi panisi juoksuksi, sillä hirvenjuoksussa kello käy. Nyt Päivi arvioi, että hänen pystyttämänsä taulu sijaitsee meistä noin 70 metrin päässä
Täydellinen onnistuminen kilpailutilanteessa tapahtui edelliskesänä. Nyt tärkeimmältä tuntuu opastaa lapsia ja nuoria hirvenjuoksun pariin. Harjoittelu ei niinkään kiinnostanut. Omatkin lapset ovat innostuneet lajista ihan tuputtamatta. ”Isäni harrasti ampumista, samoin setäni, pappani ja minua vuoden vanhempi isoveljeni. Kuntoaan hän kohottaa myös kotitilan metsien taimikonhoidolla. Tällaisia asioita voin mahdollistaa muillekin lapsille kuin omilleni. Ammunta on hirvenjuoksun ratkaisevin osa-alue, koska tulospisteet kerrotaan kuudella”, Päivi kertoo ja lupaa kokeilla, miten ammunnassa tällä kertaa kävisi. ”Sen ansiosta minun tulee lenkkeiltyä ainakin kerran pari viikossa.” Muuten lenkkeily helposti jäisi, koska maatila, iso perhe ja palkkatyö Huittisten Hankkijan puutarhavastaavana pitävät Päivin arjen täyteläisenä. Hän ottaa auton perästä esiin kilpaluodikkonsa, jonka hän sai palkinnoksi viisi vuotta sitten SM-kisoista. Harjoittelussa auttaa etäisyysmittari. Itse harrastin pianonsoittoa, mutta siitä ei koskaan kirjoitettu mitään.” Niinpä musisoiva pikkusisko päätti 9-vuotiaana lähteä suvun miesten mukana ampumaradalle. Hän on saavuttanut kaiken, mistä joskus unelmoi, oikeastaan enemmänkin. Päivi Vähä-Jaakkola ampui näytteeksi kymmenen laukauksen sarjan 100 metrin päässä olevaan maalitauluun. Teinivuosina treenasin kuitenkin paljon, kymmeniä tuhansia laukauksia ja pitkiä sarjoja. Harrastuksessa ei ole alaikärajaa, mutta sitä on vaikea päästä kokeilemaan, jos lähipiirissä kukaan ei omista aseita eikä kuulu metsästysseuraan. Hän oppi ampumaan ilmakiväärillä ja huomasi osuvansa hyvin. ”Jos juoksee kauhean lujaa, on vaikea ampua tarkasti. 56 Aarre 9/2024 LUONTO AR-20241021-521602-_6176669.indd 56 AR-20241021-521602-_6176669.indd 56 7.10.2024 14.00.47 7.10.2024 14.00.47. Veljeni pärjäsi kisoissa, ja siitä kerrottiin lehdissä. Se oli nuorelle tytölle aika järeä ase.” HIRVENJUOKSU ”Noin 70 metrin päässä”, kuuluu Päivin arvio hirvikuvan sijainnista. ”Pienoiskivääri on hyvä aloitteluun, mutta kun itse aloitin hirvenjuoksun, aseen piti sääntöjen mukaan sopia hirvenmetsästykseen ja ammuin hirvikiväärillä. ”Ampumakisoissa oli hirmu kiva käydä, koska lapset saivat aina palkintoja. Aloittamiseen tarvittiin myös ripaus sisaruskateutta. ”Se toi minulle ensi kertaa täydet 100 pistettä. Isoveli oli minulle varmasti paras mahdollinen treenikaveri, SM-mitaleita pursuaa hänenkin kaappinsa.” Kymmenen kymppiä Jos oltaisiin vielä Päivin kotona, hän voisi etsiä maalitaulun, jossa jokainen laukaus on osunut kymppiin. Siirrytään siis takaisin metsästysseuran ampumaradalle ja kuvitellaan kisapäivää. Kisoissa menestyminen on jäänyt hänelle jo toissijaiseksi. ”Aina tarvitaan aikuinen, jonka ohjauksessa ja valvonnassa ampuminen on luvallista ja turvallista. Jos taas juoksee vähän hitaammin, pystyy ampumaan paremmin, koska syke on matalampi.” Juuri ampumisesta Päivi, omaa sukua Mäkelä, ensimmäiseksi innostui jo pikkutyttönä, ehkä vähän verenperintönä. Että tuolta hengästynyt Päivi hölkkää metsästä ampumapaikalle. Siinä ohessa tulee vähän kisailtua vielä itsekin.” Treenikaverina isoveli Hirvenjuoksussa aseeseen tartutaan vasta reitin loppupuolella. Silloin hankittu pohja on kantanut tänne saakka.” ”Edesmennyt pappani, joka asui meidän kanssa samassa pihapiirissä, valmensi ja kuskasi minua ja veljeäni silloin, kun isä ei ehtinyt. Se oli motivoivaa. Nuorten innostaminen ja harjoittaminen on Vähä-Jaakkolalle nykyään harrastuksessaan tärkeintä. Monta kertaa on tullut 99, ja tarkasta sihdistä minut tunnetaan
Oikeassa kisassa Päivi juoksisi ammunnan jälkeen maaliin. Nykyään aseissa on oltava turvanauha merkkinä siitä, että lipas on poistettu eikä piippuun ole jäänyt panosta. ”Oma kilpailemiseni on jo rentoa nautiskelua ilman menestyspaineita. On aika ampua. ”Myöhemmin kaliiperivaatimus poistui, ja nykyään 13-vuotiaat ja sitä nuoremmat voivat ampua kiinteältä pystytuelta.” Kilpailuissa asetta säilytetään telineessä ampumapaikalla. Mutta aina, kun on lappu rinnassa, yritän loppuun saakka.” Elokuun 2024 SM-kisoissa tämä rento jäähdyttelijä hävisi hirvenjuoksun naisten sarjan kullan yhdellä pisteellä. Lapset taas saattaisivat pysähtyä silläkin matkalla syömään marjoja. Tauluun jäävä pistemäärä kerrotaan lopputuloksessa kuudella. Harrastuksessa Päiviä viehättää myös sen sosiaalinen puoli. Juosten, kävellen ja suksilla Hirvenjuoksu • Juostaan maastossa 4–5 km, nuorimmat ja iäkkäimmät vähemmän, ajan otto • Arvioidaan etäisyys kahteen 50– 200 metrin päässä sijaitsevaan hirvenpääkuvaan • Ammutaan pystystä 10 laukausta tauluun 100 metrin päähän • Maksimipisteet 1 200, josta kolmannes juoksusta, kolmannes arvioinnista ja puolet ammunnasta Hirvikävely • Kävellään maastoon mer kitty reitti, ei ajanottoa • Arvioidaan etäisyys neljään hirvenpääkuvaan • Ammunta kuten hirven juoksussa • Maksimipisteet 1 200, puoliksi arvioinnista ja ampumisesta Hirvenhiihto • Hirvenjuoksun talvivastine • Perinteinen hiihtotapa • Helpohkossa maastossa 7–9 km, nuorilla ja iäkkäillä vähemmän, ajanotto • Arviointi, ammunta ja pisteytys kuten hirven juoksussa Hirvenhiihtely • Talviversio hirvikävelystä Viestit • Hirvenjuoksussa ja hirven hiihdossa kolmen tai neljän hengen joukkueina • Juoksumatka 2–3 km, hiihto 3–4 km • Yksi arviointi, ammun nassa viisi laukausta, ohilaukauksista sakko kierroksia LISÄTIETOJA metsastajaliitto.fi Ammunta ratkaisee hirvenjuoksun osa-alueista eniten. ”Hirvenjuoksua harrastetaan maaseudulla, siellä missä on ampumaratoja”, Päivi Vähä-Jaakkola toteaa. Kisoissa tapaa vanhoja tuttuja ja saa uusia. Kymmenen laukausta kajahtaa nopeassa tahdissa samalla tavalla kuin kilpailuissa. Se myös opettaa suhtautumaan aseisiin kunnioittavasti.” Erityisen hienoa Päivistä on huomata luotsaamistaan nuorista sama, minkä hän itse nuorena koki. ”Vähän häiritsi valokuvaaminen, ei tullut ihan parasta minua.” Sukupolvesta toiseen Jäljellä on enää loppukiri. Joskus taas epäonnistuu, mikä auttaa sietämään pettymyksiä. ”Nuoret oppivat, että kun asiat menevät pieleen, ei jäädä tuleen makaamaan vaan noustaan ylös ja jatketaan kohti uusia taisteluita.” Kymmenen laukausta kajahtaa nopeassa tahdissa. 57 Aarre 9/2024 LUONTO AR-20241021-521602-_6176669.indd 57 AR-20241021-521602-_6176669.indd 57 7.10.2024 14.00.51 7.10.2024 14.00.51. Joskus kaikki menee nappiin ja saa onnistumisen tunteita. ”Meille ja monille muille laji on koko perheen ja eri sukupolvien yhteinen harrastus. Päivi Vähä-Jaakkola nostaa korvilleen peuratarroilla merkityt kuulosuojaimet ja tähtää sadan metrin päässä olevaan maalitauluun
Teksti, kuvat ja kuvausjärjestelyt ELINA LAMPELA Syksyiset uuniherkut 58 Aarre 9/2024 HYVINVOINTI AR-20241021-521618-_6176687.indd 58 AR-20241021-521618-_6176687.indd 58 7.10.2024 14.01.25 7.10.2024 14.01.25. Sienillä ja kikherneillä täytetyt paprikat salaatin kanssa tuovat väriä arkiruokapöytään. Nyt paprikoiden sisään lusikoidaan curryllä maustettua täytettä, ja kaurapaistos saa kipakkuutta karpaloista. VILLIRUOKA Täytetyt paprikat ja omena-kaura paistos ovat arjen klassikoita
Lisää silputtu purjo, sienet ja valkosipuli. Tarjoile run saan salaatin kanssa. Jos keitinvettä jää yli, kaada se pois. Huuhtele sienet ryöppäämisen jälkeen kylmällä vedellä, puristele ylimääräinen vesi pois ja paloittele sienet. Asettele paprikoiden puolikkaat uuni vuokaan. Lusikoi täyte paprikanpuo likkaisiin tasaisesti. Lisää kikherneet pannulle ja jatka paistamista vielä viisi mi nuuttia. Pirskottele paprikoille hieman oliiviöljyä. Paista 200asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Parhaimmillaan karpalo on ensipakkasten jälkeen. Omena-karpalopaistos (3–4 ANNOSTA) • 2 kotimaista syysomenaa • 3 dl karpaloita Murutaikina: • 75 g voita tai margariinia • 2 dl kaurahiutaleita • 2 dl mantelilastuja • 0,5 dl sokeria • 1 tl vaniljasokeria • 0,5 tl kanelia Tarjoiluun: • vaniljajäätelöä Huuhtele omenat ja kuivaa niiden pinta talouspaperilla. 4 Karpaloa on helppo säilöä esimerkiksi kokonaisena pakastamalla. Lisää joukkoon kypsät kaurasuurimot, mustapippuria ja suolaa. Levitä omenaviipaleet piirakkavuoan pohjalle. Leikkaa kannat varovasti pois ja siisti paprikat siemenistä. Halkaise omenat, poista siemen kodat ja leikkaa ohuehkoiksi vii paleiksi. Pese purjo huolellisesti ja vii paloi se puolirenkaiksi. 2 Karpalo on hyvä C-vitamiinin lähde. Poimi pakkasten jälkeen 1 Suomessa kasvaa kaksi karpalo lajia, isokarpalo ja pikku karpalo. Ne ovat käytön kannalta yhtä arvokkaita. Karpaloinen kaurapaistos ei ole kovin makea, joten jäätelö maistuu sen seurana. Paista 200asteisessa uunissa 30–40 minuuttia. 3 Karpalon paras poiminta-aika on myöhään syksyllä. 59 Aarre 9/2024 HYVINVOINTI AR-20241021-521618-_6176687.indd 59 AR-20241021-521618-_6176687.indd 59 7.10.2024 14.01.28 7.10.2024 14.01.28. Paista miedolla lämmöllä noin 10 mi nuuttia. Sokeria ei tarvitse lisätä, sillä karpalon sisältämä bentsoe happo toimii säilövänä aineena. Täytetyt paprikat (4 ANNOSTA) • 4 paprikaa • 1 dl kaurasuurimoita (esim. Levitä taikina nokareina omenoiden ja karpaloiden päälle. Keitä kaurasuurimot kasvis liemellä maustetussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan. Fazer ruokakaura) • puolikas kasvisliemikuutio • 150 g karva-, kangastai haaparouskuja tai muita metsäsieniä • puolikas purjo (noin 150 g) • 2 valkosipulinkynttä • 2 rkl rypsiöljyä • 1 tl curryjauhetta • 1 tl juustokuminaa • 0,5 tl chilirouhetta • 1 tölkki kypsiä kikherneitä • 0,5 tl mustapippuria • 1 tl suolaa • noin 2 rkl oliiviöljyä Huuhtele paprikat ja halkaise ne pituussuunnassa. Ripotte le päälle karpalot. Paista mausteita öljyssä miedolla lämmöllä mi nuutti. Ryöppää rouskut eli keitä niitä väljässä vedessä noin 10 minuuttia. Kuori ja silppua valkosipulinkynnet. Sekoita hyvin. Tarjoile lämpimänä vaniljajäätelön kanssa. Mittaa kaikki taikinan ainek set kulhoon ja nypi käsin mu rumaiseksi seokseksi. Kaada kikherneet siivilään ja huuhtele kylmän veden alla. Jos käytät sellaisia metsäsieniä, joi ta ei tarvitse ryöpätä, puhdista sienet ja paloittele ne. Lisää paistokasariin rypsiöljy ja mausteet
Metsärahastojen ostot kään tyivät jyrkkään laskuun kesä kuussa 2023 ja olivat alimmil laan tammikuussa 2024. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yksityinen ostaja häviäisi kaikissa tarjouskilpailuissa. ”Rahastojen ostot olivat pie nimmillään, kun korot nousivat noin 4 prosenttiin. Elokuussa 2024 metsä rahastojen osuus kauppasum mista oli jo noin 45 prosenttia. ”Näistä vaihtoehtoisista ansaintamuodoista puhuttiin kovasti vielä jokin aika sitten, mutta nyt niiden ympärillä käy tävä keskustelu on laantunut. 60 Aarre 9/2024 OMA TALOUS AR-20241021-521628-_6176690.indd 60 AR-20241021-521628-_6176690.indd 60 7.10.2024 14.01.37 7.10.2024 14.01.37. Metsäteollisuuden keskeisten tuotemarkkinoiden kysynnän elpyminen jatkui vuoden toisel la neljänneksellä, ja suhdanteen voimistumisen odotetaan hei jastuvan puun ostomääriin ja kantohintoihin. HYVÄT NEUVOT Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvitus ja graafit AINO SAARIKIVI Korot hillitsivät Viitarinteen mukaan metsä rahastojen markkinoilta vetäy tymisen taustalla vaikuttavat todennäköisesti useat tekijät, joista korkotaso on yksi merkit tävimmistä. RAHASTOT PALASIVAT Vuodeksi metsätilamarkkinoilta vetäytyneet rahastot ovat jälleen aktivoituneet ostoissaan. Korkojen nousu nosti ra hoituskustannuksia ja teki metsäsijoituksista vähemmän houkuttelevia. ”Viime tammikuussa metsä rahastojen osuus metsätilakaup pojen kauppasummista oli vain 8,2 prosenttia. Erilaisia strategioita Rahastojen uudelleen kasvanut ta kiinnostusta voi puolestaan selittää korkotason lisäksi myös puumarkkinoiden korkea suhdanne. ”Se, että puun tuonti Venä jältä on tyrehtynyt, on lisännyt kotimaisen puun kysyntää. Korkeammat korot myös heikensivät rahas tojen tuottoodotuksia, mikä sai rahastot vähentämään metsä tilojen ostamista. Myöhemmin, kun korot laskivat noin 3 pro senttiin, rahastot alkoivat jälleen aktivoitua ostoissaan.” Osa rahastoista on hakenut tuottoa perinteisen metsä talouden ulkopuolelta kuten hiilimarkkinoilta sekä tuuli ja aurinkovoimasta. Metsä teollisuuden investoinnit Suomeen ovat vahvistaneet uskoa siihen, että puun kysyntä säilyy vahvana jatkossakin”, Viita rinne sanoo. Kovin pitkään metsärahastot eivät ehtineet olla pois markki noilta, sillä jo viime kesäkuussa ne alkoivat jälleen kasvattaa os tojaan. N oin vuoden ajaksi metsätilamarkki noilta vetäytyneet metsärahastot tekivät kesän aika na ripeän paluun markkinoille, ilme nee Metsätilat.fi:n tilastosta. Aikaisempina vuosina rahastojen osuus oli vakiintunut noin 60 prosenttiin, joten pudotus oli huomattava”, kertoo Metsätilat.fi Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Esa Viitarinne. Voi olla, että tämä on osaltaan vaikuttanut rahastojen passivoi tumiseen”, Viitarinne arvioi
Verovinkki Metsätilan ostajan maksettavaksi tulee varainsiirto veroa kolme prosenttia kauppa hinnasta. Vuoden 2023 alussa hyväksytty tuloverolain muutos laajensi Suomen mahdollisuuksia verottaa myös rahastojen kautta omistettujen kiinteistöjen myyntivoittoja. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun metsärahasto, jonka omistajina on ulkomaisia sijoittajia, myy Suomessa puuta tai luopuu kokonaan metsätilastaan. Verotuksellisia aukkoja on useissa säädöksissä, mikä tekee tilanteen korjaamisesta haastavaa”, arvioi Tampereen yliopiston vero-oikeuden professori Pekka Nykänen. ”Suomi on solminut tällaisia verosopimuksia monien maiden kanssa, ja neuvottelu niiden kaikkien kanssa olisi pitkä prosessi. Myös välillisten myyntivoittojen verotuksen estävät kansainväliset verosopimukset tulisi neuvotella uudelleen. Metsärahastoissa tämä periaate ei aina toteudu, vaan rahastojen metsätulot voivat jäädä Suomessa kokonaan verottamatta. Silti olisi mahdollista neuvotella tärkeimmät sopimukset uudelleen.” Hietasen mukaan esimerkiksi Suomen ja Luxemburgin välinen verosopimus olisi tärkeää uudistaa, sillä luxemburgilaisilla metsärahastoilla on Suomessa merkittävä määrä omistuksia. Joiltakin osin verotuksen aukkoja on jo pyritty paikkaamaan. Kansainvälisen verotuksen perusperiaatteen mukaan kiinteistötulojen, esimerkiksi metsätulojen, verotusoikeus on lähtökohtaisesti kiinteistön sijaintimaalla. Finnwatch ry:n veroasiantuntijan Saara Hietasen mukaan metsä rahastojen verotusongelmia voitaisiin ratkoa niin kutsuttuihin korkovähennysrajoituksiin kohdistuvilla korjaustoimilla sekä laajemmalla kiinteistörahastojen verokohtelua muuttavalla uudistuksella. M etsärahastojen verotukseen liittyviä aukkoja ei ole vieläkään pystytty paikkaamaan, arvioivat Aarteen haastattelemat veroasiantuntijat. 61 Aarre 9/2024 OMA TALOUS AR-20241021-521628-_6176690.indd 61 AR-20241021-521628-_6176690.indd 61 7.10.2024 14.01.38 7.10.2024 14.01.38. ”Käytännössä verotuksen voivat estää Suomen sisäiset verosäännökset, Suomesta saadun tulon käsitteeseen liittyvät ongelmat sekä kansainväliset verosopimukset. Varainsiirto veroilmoitus ja maksu on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa kauppa kirjan alle kirjoittamisesta. Rahastoissa on edelleen ammottavia veroaukkoja Suomen ja Luxemburgin välinen vero sopimus pitäisi uudistaa
Hin takuplaa hän ei markkinoilla näe. 62 Aarre 9/2024 OMA TALOUS AR-20241021-521628-_6176690.indd 62 AR-20241021-521628-_6176690.indd 62 7.10.2024 14.01.40 7.10.2024 14.01.40. Kauppasummissa rahastot ovat näkyvämmin esillä, koska ne ostavat keskimäärin isompia metsätiloja kuin yksityiset. ”Kun rahastot aktivoituvat, ne usein kilpailevat keskenään isoista tiloista, joiden kohdalla yksityinen kysyntä joka tapauk sessa on vähäisempää. Ja erityisesti pienten ja keskisuurten metsätilojen kaupoissa yksityiset ostajat ovat vahvoilla.” Rahastot ostavat isom pia tiloja kuin yksityi set metsän omistajat. ”Pari vuotta sitten julkisuu dessa puhuttiin, että metsätilo jen hintataso olisi kestämätön. Ja nyt, kun korot ovat käänty neet laskuun, todennäköisyys myynneille entisestään piene nee.” % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % OSTAJARYHMIEN OSUUDET KAUPPAMÄÄRISSÄ OSTAJARYHMIEN OSUUDET KAUPPASUMMISSA Yhtiöt Rahastot Yksityiset Muut Yhtiöt Rahastot Yksityiset Muut % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 LÄHDE Maanmittauslaitos Yli 10 hehtaarin metsätilakaupat ostajaryhmittäin 2015–2024 Tilastot vuosina 2015-2024 tehdyistä yli 10 hehtaarin metsätilakaupoista on laatinut Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Esa Ärölä. Toiset toimivat pidemmällä aikajänteellä, mikä tekee niistä vakaampia toimijoi ta markkinoilla.” Korkojen nousu herätti huolta siitä, että metsärahastot saattaisivat alkaa myydä omis tuksiaan. Yksityinen pärjää Rahastojen ak tiivisuus nostaa metsätilojen kes kihintoja, mutta tilastojen valossa ero ei ole Viita rinteen mukaan merkittävä. Tämä ei silti tarkoita sitä, ettei myös isoja tiloja päätyisi yksityiselle ostajalle. Rahastojen hank kimat metsätilat ovat keskimää rin 44 hehtaarin kokoisia. Etelä ja LänsiSuomessa metsätilojen vahva yksityinen kysyntä ja maltilliset tilakoot selittävät rahastojen pienempää osuutta ostoissa. Maantieteellisesti rahastojen ostot ovat painottuneet Keski Suomeen, Kainuuseen, Itä ja PohjoisSuomeen. Tämä vas tavuoroisuus on pitänyt metsä tilakauppojen määrän korkeana myös silloin, kun rahastojen ostot ovat olleet vähäisiä. ”Korkotason noususta huoli matta rahastot eivät ole ryhty neet laajamittaisiin myynteihin. Yk sityisten ostajien ostamat met sätilat ovat selvästi pienempiä, keskimäärin 19 hehtaaria. Viitarinne muistuttaa, että eri rahastojen markkinakäyt täytyminen voi vaihdella niiden taustalla olevien sijoitusstrate gioiden mukaan. Näillä alueil la tilakoot ovat suurempia ja yksityinen kysyntä vähäisempää, mikä tekee niistä houkuttelevia rahastoille. Rahastojen aktivoituminen uudelleen ei Viitarinteen mu kaan merkitse sitä, että yksityi nen ostaja aina häviäisi niille hintakilpailussa. Yllä olevista graafeista näkyvät eri ostajaryhmien osuudet kauppa määrien ja kauppasummien mukaan. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Kuluvan vuoden tilanne on laskettu syyskuussa. Jos nyt katsoo taaksepäin, hinta taso näyttäytyy perusteltuna.” ”Tänä vuonna puun hinnat ovat nousseet jyrkästi, mutta tämä ei ole heijastunut metsä tilojen hintoihin, mikä ehkä viestii siitä, että hintatilanne on normalisoitunut.” Tilastoista käy ilmi, että silloin, kun rahastojen ostot ovat vähäisiä, yksityiset ostajat paikkaavat kysyntää. ”Osalla rahastoja on korkea tuottovaatimus, jolloin ne saat tavat tarkastella tuottoa lyhyellä aikajänteellä. HYVÄT NEUVOT Isot tilat kiinnostavat Rahastojen ostot ovat kohdis tuneet keskisuuriin tai suuriin metsätiloihin. ”Iso tila koko tarjoaa rahastoille mahdollisuu den hyödyn tää suuruu den ekono miaa, kun taas yksityi selle ostajalle keskeisempi kriteeri on myytävän palstan sijainti”, Viitarinne sanoo. Metsärahastot eivät ole merkittävissä määrin myyneet metsäomaisuuttaan, eikä suuntausta tällaiseen ole nähtävissä
Ristikon 7/2024 ratkaisu: Avainsana: OKULAARI Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. 8–16). 63 Aarre 9/2024 VAKIOT AR-20241021-521615-_6176685.indd 63 AR-20241021-521615-_6176685.indd 63 7.10.2024 14.00.41 7.10.2024 14.00.41. Ristikon 9/2024 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 11/2024. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. RISTIKKO 9/2024 Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN muodossa Muista antaa nämä tiedot! Osall istu ja voita ! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Onnittelemme Ristikon 7/2024 voittajia: Leena Isoniemi, Jalasjärvi Aarre Laine, Pori Jorma Niskala, Jokimaa Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteystiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 17.11.2024 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 9, PL 440, 00101 Helsinki. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. 020 413 2277 (ark
Aarre tarjoaa lukuelämyksiä metsänomistajille, tuleville metsänomistajille sekä kaikille metsästä kiinnostuneille. 044 500 5404, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 044 500 5404 aarrelehti.fi/lahjatilaus Tilaa Aarre lahjaksi ystävälle! Aarteen tilaus on lahja, josta on saajalleen iloa ja hyötyä. Lisätietoja: www.luonnonperintosaatio.fi Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 MobilePay-numero: 77220 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – Ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. 64 Aarre 9/2024 VAKIOT AR-20241021-521630-_6176684.indd 64 AR-20241021-521630-_6176684.indd 64 7.10.2024 14.00.53 7.10.2024 14.00.53. koti M etsä Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 on monelle PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p
3. AARTEEN TILAUSLOMAKE Tilaan kestotilauksena Aarrelehden itselleni lahjaksi alkaen seuraavasta numerosta __ / __ / 20___ 6 kk 73,80 e 12 kk 147,60 e Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen __ / __ / 20___ ajaksi __ / __ / 20___ – __ / __ / 20___ TILAUKSEN MAKSAJA / VANHAT OSOITETIETONI Asiakasnumero Etu ja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti LAHJATILAUKSEN SAAJA / UUDET OSOITETIETONI Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Tilaustunnus AAV0024 11merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta A ar re m ak sa a po sti m ak su n Aarre 9/2024 AR-20241021-521631-_6176686.indd 65 AR-20241021-521631-_6176686.indd 65 7.10.2024 14.00.54 7.10.2024 14.00.54. Suomen sana ruska on lainaa saamelaiskielistä: pohjoissaamen ruški ja inarinsaamen ruške tarkoittavat ruska-aikaa. Seuraava Aarre ilmestyy 18.11.2024 PALVELUKORTTI Vie sti m ed ia Oy A sia ka sp alv elu Tu nn us 50 02 59 6 In fo A 1 00 00 3 VA ST AU S LÄ H ET YS TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 73,80 e • laskutusjakso 12 kk 147,60 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. 4. 6. AARREVISAN VASTAUKSET 1. Se on tappavan myrkyllinen sieni. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 e/lasku. 2024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtosanoo tilauksen. 3 000–6 000. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. Karhunsammal. TÄLLÄ PALVELU KORTILLA VOIT • tilata Aarrelehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi Tilaa Aarre! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta on normaali matkapuhelumaksu (mpm) tai paikallisverkkomaksu (pvm). Luontaisesti puuttomalle maalle ensimmäisenä levittäytyviä puulajeja kutsutaan pioneeripuiksi. 2. Seitsemän: Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue, Struven ketju ja Merenkurkun saaristo. 5. Turvemaiden tuhkalannoitus tuo merkittävää lisäkasvua Mönkijä hyötykäytössä Syksyn juhlavat metsäherkut Kadonneen rajapyykin metsästäjät Kun keihäänheiton maailmanmestari Kimmo Kinnunen tarttuu raivaus sahaan, evästaukokin jää pitämättä. Valkokärpässieni. JYR K I L UU KK ON EN P E T RI J AU HI A IN EN ENSI NUMEROSSA HANNE MANELIUS Joko tuulivoimabuumi lässähti. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi ja asiakas viestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakas palveluumme. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. Kesto tilaus laskutetaan sovituin laskutusvälein kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaus hintaan
66 Aarre 9/2024 VAKIOT AR-20241021-521632-_6176688.indd 66 AR-20241021-521632-_6176688.indd 66 7.10.2024 14.01.10 7.10.2024 14.01.10. Tämä ratkaisisi kauniisti puuvillan riittävyysongelman. Asiaa kannattaisi tutkia, sillä Suomen viljelijät ovat taloudellisesti hyvin ahtaalla. BRITTILÄINEN STARTUP-YHTIÖ nimeltä Fibe on nyt kehittänyt jotakin, mikä saattaa hälventää aiheeseen liittyviä pelkoja. Fiben mukaan samaa menetelmää voi käyttää vaatteiden valmistamiseen myös monista muista maatalouden satotähteistä. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. ISOMÄKI Keksintö tekee perunan varsista rahan arvoista tavaraa. Jos keksintö tekee perunanvarsista rahanarvoista tavaraa, siitä voi jatkossa olla paljon iloa maanviljelijöille. Fibe ei kuitenkaan vielä pysty valmistamaan pelkistä perunanvarsista tehtyä lankaa, vaan sen materiaalissa on 25 prosenttia perunanvartta ja 75 prosenttia puuvillaa. Yhtiö on maininnut muun muassa herneen ja papujen varret. Voitaisiinko myös niihin sekoittaa laadun kärsimättä esimerkiksi 25 tai 50 prosenttia perunanvartta. Huhtikuussa Fibe lanseerasi markkinoille maailman ensimmäisen osittain perunanvarsista valmistetun vaatelangan. MARIA MIKLA S Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. Ne eivät kuitenkaan ole vielä onnistuneet käynnistämään asiassa suurta maailmanlaajuista vallankumousta, kahdesta syystä. PERUNANVARSIEN KUITUA on tarjolla paljon enemmän kuin puuvillaa. Lisäksi ympäristöjärjestöjen voimakas vastustus on vähentänyt projektin houkuttelevuutta. Pelloille ja laidunmaille poltetaan eri puolilla maailmaa joka vuosi miljardeja tonneja satotähteitä, joille voisi löytyä paljon parempaakin käyttöä. Suomen perunasato on 570 miljoonaa kiloa vuodessa, eli sadon sivutuotteena syntyy noin 200 miljoonaa kiloa perunanvarsia. Peräti 10 prosenttia kaikista ihmisen hiilidioksidipäästöistä saattaa aiheutua vaatteiden tuotannosta. Y K-järjestöjen, Euroopan unionin ja Maailmanpankin uuden arvion mukaan vaateteollisuuden osuus ilmastoa lämmittävistä päästöistä on luultua suurempi. Nykyään perunanvarret ovat eräänlaista ongelmajätettä. Tämän vuoksi Fiben nykyinen 25/75-sekoitussuhde on kaukana ihanteellisesta. Euroopan unionin politiikka on viime vuosiin asti kieltänyt valtioiden ja yksityisten yritysten suurisuuntaisen yhteistyön, eivätkä yhtiöiden omat rahkeet ole nykyisessä taloustilanteessa riittäneet uusien maailmanlaajuisten teollisuudenalojen luomiseen. Halpamuotiteollisuus on saanut paljon ihmisiä ostamaan aiempaa suurempia määriä vaatteita, ja 70 prosenttia kaikista maailman vaatekuiduista valmistetaan nykyään öljystä. Paras ratkaisu ongelmaan olisi siirtyä puusta valmistettuihin vaatteisiin. RISTO ISOMÄKI Perunanvarsien kuitua myös puupohjaisiin vaatteisiin. Jos niistä – ja ehkä myös joistakin muista maatalouden satotähteistä – tulisi puuvillan veroista ja yhtä arvokasta vaateteollisuuden raaka-ainetta, hyödytön jäte muuttuisi maatilojen uudeksi tulonlähteeksi. Koska ne ovat myrkyllisiä, niitä ei voi esimerkiksi syöttää karjalle. Puuvillan riittävyysongelma taas pahenee sitä mukaa kuin puuvillaan sekoitettavia kuituja löytyy lisää. Ympäristöjärjestöt ovat pelänneet, että puupohjaisten vaatekuitujen tuotanto johtaisi metsien liian tehokkaaseen käyttöön. Fiben mukaan perunanvarsien kuitu muistuttaa ominaisuuksiltaan puuvillaa ja siitä on mahdollista tehdä erittäin hienoja vaatteita. Mikäli puupohjaisiin vaatekuituihin voitaisiin jatkossa lisätä perunanvartta ja muita maatalouden satotähteitä esimerkiksi suhteessa 50/50, ympäristöjärjestötkään eivät ehkä enää vastustaisi uutta biotaloutta yhtä mustavalkoisesti kuin nyt. Soveltuisiko sama tekniikka yhtä hyvin tai vielä paremmin erilaisiin uusiin puupohjaisiin vaatekuituihin. Maailmassa tuotetaan vuosittain noin 380 miljoonaa tonnia perunaa, ja niiden sivutuotteena syntyy 150 miljoonaa tonnia perunanvarsia. Suomalaiset ja ruotsalaiset metsäyhtiöt ovat johtaneet uusien, laadukkaiden ja aiempaa ekologisempien puupohjaisten vaatekuitujen kehittämistä. Myös kassavanvarret ja palmujen, banaanien ja ruokabanaanien lehvät saattaisivat toimia
Vaunu 130 D. Renkaat 500/50-18, 550/45-22.5. Country 850 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 8.5 m, nostaa 3.5 m. Vaunu 30 S leveys 1.6 m. 13 kuormainja 10 vaunumallia. Kannattaa kysyä tarjous. Leveys 2 m. 1120 kg. KATSO K437 HAKKUUVIDEO NETTIKONEESTA AR-20241021-521633-_6176689.indd 67 AR-20241021-521633-_6176689.indd 67 7.10.2024 14.01.22 7.10.2024 14.01.22. Renkaat 500/50-17. Countryllä takuu 3 vuotta Country 720 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7.2 m, nostaa 3.5 m 1356 kg. Renkaat 400/60-15.5. Sopii vaunuille 110 D, 130 D, 150 D. Country 500 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5 m, nostaa 3.5 m. 550 kg. Tukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI +358 500 373 420 www.metsa-saamanen.fi Country 700 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7 m, nostaa 3,5 m. Leveys 2.28 m. 618 kg. Vaunu 90 S Leveys 2,2 m. Renkaat 300/65-12. Vaunu 70 S. Vaunu 110 D, 4 pankkoparilla, 2 runkopalkilla. K437 Leveys 1.9 m, paino 3,5 t nosturin ulottuvuus 5.5 m. UUDET MALLIT K325 Leveys 1.6 m, paino 2.6 t nosturin ulottuvuus 5 m. 1195 kg. Renkaat 550/45-22.5. AH 30 S Pienpuurulla harvesteri Paino 225 kg Max katkaisu 300 mm Country 720 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7 m, nostaa 3.5 m 1120 kg. Rahtivapaasti 150 km Pieksämäeltä! Country 550Kuormainpaketti Ulottuvuus 5,5 m, nostaa 3,5 m
3 vuoden takuu ilman tuntitai km-rajaa 6O km/h AR-20241021-521634-_6177355.indd 68 AR-20241021-521634-_6177355.indd 68 8.10.2024 8.41.10 8.10.2024 8.41.10