WIKMAN NURINyrittäjän avoin tilitys
8 2012
?
HINTA
6,90?
www.ajolinja.fi
AMMATTIAUTOILUN
ERIKOISLEHTI
MANNISEN
MAN
VIIKKOASUNTO
76-tonniset
rekat tulossa
PUUAUTOILIJAT
IHMEISSÄÄN
TranspointJouni vuoden
2012 sankari
Tarmo Fribergin
UNIIKKI
Scania
WILLIAMSSON
KOKO HISTORIA
www.ajolinja.fi
MERSUN UUSI
rivikone 15,6 l
ja 625 heppaa
60 V.
Paino: ScanWeb, Kouvola
ISSN 0359-3010
TRUCK OF THE YEAR
JURY MEMBER
VAN OF THE YEAR
JURY MEMBER
BUS OF THE YEAR
JURY MEMBER
KÄY TYKKÄÄMÄSSÄ
ajolinja
facebookissa
TÄSSÄ NUMEROSSA
Pääkirjoitus
76-tonniset rekat tulossa
Puuautoilija Savolainen ja
painokorotukset
Kuljetusyrittäjän puheenvuoro
Vuoden sankari pelasti hengen
Ruotsalainen betoniauto
Jarrurempat tarkoin säädeltyjä
Sisärengas Pentti Tiainen
Williamsson 60 vuotta
Taukopaikka Savonlinnasta
MB esitteli 15,6-litraisen rivikoneen
Puutavararekka ojaan
Armeija hankki uusia telavehkeitä
Talvirengaspakko Ruotsin
kuorma-autoihin
Pihkakiidon nostalginen 143-Scania
Rebel-Lehtisen Amerikan terveiset
Herää jo direktiivipäiviin!
Kauranteen veteraaniautot
Trans-Mann Mannisen MAN
Lankoski osti Wikmanin
konkurssipesästä
Johan Wikman ja kasvihuoneilmiö
Wikman ja konkurssin taustat
Puolan nätti Scania
Kuvat kertovat . Tämä kompensoi rikkidirektiiviä, joka puhtaamman polttoaineen takia lisää Suomi-saaren kuljetuskustannuksia laivojen korkeampien käyttökulujen
takia.
Kun moduulit tulivat 90-luvun lopulla, silloin puhuttiin suurista summista, joita tiestöä pitää pitkien rekkojen takia parantaa. Mutta mistä lisäraha, se on ikuinen kysymys.
Lisäsatsaus tarvittaisiin myös tiestön talvihoitoon.
Hirvittää ajatus 76-tonnisesta peililiukkaalla tiellä. Ilmoitusmyynti:
Riitta Tynkkynen
040 455 9656
Tuija Sihvo
040 455 1753
. Ne tarvitsevat
korjausta joka tapauksessa, painokorotuksista huolimatta. Ruuhkia saataisiin lyhennettyä, sillä ovathan
monet moottoritieosuudet yhtä oikean kaistan rekkajonoa. f i
A M M AT T I A U T O I L U N T U O R E I M M AT U U T I S E T J A TA PA H T U M AT
Nro 8 . Päästöjen vähentämisessä EU:ssa on kunnianhimoinen tavoite, johon moduulit olisivat vahva lääke.
Moduulikaluston Suomi on päättänyt räväkästi toimia ja heittää lisää löylyä. Tulisiko poikkeus näinä vaikeina aikoina. 3. Ohitettiin jopa Ruotsi, jossa
nykyistä painavampien moduulien kokeilu on menossa.
Metsäteollisuus tulee saamaan sen, mitä se jo vuonna 2010 ensi kerran otti esiin eli kokonaispainon korotukset. Joitain kokeiluja on ja on ollut, mutta
laajassa mitassa ei ole tapahtunut mitään olennaista.
Euroopan parlamentissa on vahvaa mielipidettä, että
moduuliyhdistelmät heikentäisivät rautatieliikenteen
kilpailukykyä. Vaikea uskoa.
Suomi on keskustellut Euroopan komission kanssa
painomuutoksista, joten sokkona projektiin ei ole lähdetty.
Nyt mennään kokonaispainokorotuksiin teollisuuden toive edellä. Suomen
silloista valtaosa on huonossa kunnossa. Yhteydenotot/
osoitteenmuutokset/
tilaukset:
Puhelin: 09 547 621
Telefax: 09 547 622 46
www.boy.fi tai
sähköpostilla boy@boy.fi
. Oman kolmiakselisen vetoauton kysyntä laskee, hyvityshinta ilmeisesti myös.
Tähän asti ei valtio ole tukenut millään lailla kuljetusyrittäjän hankintoja. PÄÄ KIRJOITUS
w w w. Osoite:
Nuijamiestentie 5A,
00400 Helsinki
. Kustantaja:
B YHTIÖT Oy
. Yhtään risteystä ei ole kuitenkaan
taidettu parantaa pelkästään moduulien takia.
Nyt puhutaan taas tiestöstä . Päätoimittaja:
Jouni Hievanen
jouni.hievanen@ajolinja.fi
. Tätä ´kaksi raidetta hyvä, neljä pyörää
paha. Isot rekat tulee, ei mahda mitään,
vaikka miten kuljetusyrittäjää jurppisi.?
. Euroopassa on keskusteltu, että nykyisiä ajoneuvoyhdistelmiä voitaisiin pidentää ja ottaa käyttöön moduuliyhdistelmiä. Huutava 110 Scania
Liikkuvan Poliisin kolumni
Ärjykisan finaalikolmikko
Rekan ratista taksiyrittäjäksi
Tieraportissa New York
Fribergin iloinen kiertäjä Scania 140.
Palveluhakemisto
Sähkeitä
Pikkurahtarit
Huutoja ja kuiskauksia
3
4
6
11
12
16
18
19
20
28
30
31
32
33
34
36
38
40
42
46
48
50
54
56
58
59
60
62
68
72
74
76
78
Kokonaispainojen
korotus myrkkyä
kituvalle autoilijalle
. Ulkoasu: Ismo Kivelä
. Mutta toisaalta - onhan noilla 70-tonnisilla ajettu ennenkin
kuutiopainojen aikaan. On
ruvettava hankkimaan viisiakselista puutavaraperävaunua, uutta kasettikärryä. a j o l i n j a . AJOLINJA . Ja Kainuussa on otettu öisin
isot painot jo käyttöön, Liikkuvan Poliisin ratsioissa on
huomattu.
Suurin huolenaihe on kuitenkin kuljetusyrittäjän talous. ajatusta vastaan on taistellut muun muassa kansainvälinen maantiekuljetusunioni IRU.
Ja olisihan moduuleista iso etu, kuten on Pohjolassa
nähty. hyvä näin. 2012
AMMATTIAUTOILUN
ERIKOISLEHTI
. Että miten se kestää uudet kalustoinvestoinnit
Neliakseliset nupit
saavat kolme tonnia
lisää kuormaa.
Kovimpana juttuna on 76-tonniset, johon
päästään yhdeksänakselisilla. Joulukuun alussa oli tieto, että
vaarallisten aineiden kuljetukset saattavat jäävät siksi paitsi isoista kokonaispainoista.?. Australiassa voi
myös ADR-yhdistelmä olla road train
maantiejuna.
PYSYVÄ KOROTUS
?
?
?
?
uomen hallituksen ministerityöryhmä esittää, että
raskaan kaluston
enimmäismassoja ja
- mittoja tullaan korottamaan. Kokonaispainot kasvamassa,
kuljetusyrittäjät jarruttavat
. On
pysyvä korotus, joka mahdollistaa muun mu4 . Tässä luvussa on otettu huomioon
massamuutosten aiheuttamat lisäkustannukset liikenneverkolle.
Hallituksen ehdotuksen mukaan tulossa on
kaksivaiheinen kokonaispainojen korotus. 4-akselisen auton siltasääntölievennys 4,4 m
. Korotuksen kerrotaan edistävän Suomen
kilpailukykyä, vä-
4-akselinen
5-akselinen
8-akselinen
9-akselinen
kuorma-auto 32 t
kuorma-auto 38 t
yhdistelmä
(60t)
yhdistelmä
(60t)
35
42
68
76
t
t
t
t
. Läpimenolle ei
pitäisi olla estettä, paitsi ehkä ADR-kuljetusten osalta. AJOLINJA ?
?
?
?
?
2-akselinen kuorma-auto
3-akselinen kuorma-auto
Kuorma-auton 3-aks. Viiden vuoden siirtymäajaksi tulisi voimaan määräaikaiset korotukset, jolla tasoitetaan, ministerion sanoin, hankintapiikkiä ja markkinahäiriötä.Väliaikaisista
korotuksista keskustellaan koko ajan, jos osa
niistä tulisi sittenkin pysyviksi.
Komissiolta lupa
Liikenne- ja viestintäministeriössä saataneen
asetusluonnos valmiiksi joulukuun aikana.
18 t
26 t
24 t
60 t
20
28
27
64
t
t
t
t
Sitten se lähtee Euroopan Komissiolle, jolla
on kolme kuukautta aikaa vastata tai sitten
pyytää vielä kolme kuukautta lisäaikaa.
- Aikaisintaan huhtikuussa asetus voisi tulla voimaan, toteaa liikenne- ja viestintäministeriön yli-insinööri Juhani Puurunen.
Kalustomuutoksista on kyselty epävirallisesti Euroopan Komissiolta. teli
7-akselinen yhdistelmä
assa 76-tonniset yhdistelmät ja 4,4 metrin
enimmäiskorkeuden. Viisiakseliset
saavat neljä tonnia
lisää kuormaa.
hentävän ympäristöpäästöjä sekä alentavan
logistiikkakustannuksia.
Liikenneviraston arvioiden mukaan vuosittaiset logistiikkakustannussäästöt olisivat
ensimmäisinä siirtymäajan vuosina 60 miljoonaa euroa, viiden vuoden kuluttua jopa 200
miljoonaa. Mutta
tarvitaan niitä kalliita kalustoinvestointeja.
Teksti Jouni Hievanen
ADR-kuljetukset
jäämässä pois
S
. Yli 44 t:n yhdistelmän siltasääntölievennys
VÄLIAIKAINEN KOROTUS
Ruotsalaismerkit ovat
hevosvoimakunkkuja eli
saavat kyllä painonkorotuksesta etua.
Kuva Hannu
Pohjonen.
Tehovaatimukseen
eivät kaikki yllä
?Raskaan kaluston tehovaatimus on 5 kilowattia (6,8 hevosvoimaa) tonnia kohden.
Tehovaatimus tarkoittaa käytännössä, että
40-tonnisessa euroyhdistelmässä pitää olla
272 hevosvoimaa. Scanialla on 730-heppainen, Volvolla
on 750-heppainen. 500 heppaa ei
riitä.
Renault Kerax menee yli hikisesti, koska
tarjolla on 520 hevosvoimaa. Se ei riitä.
MANnilla on toki mallistossa 680-heppainen
V8, mutta se on lähinnä lavettiveturikone.
Mercedes-Benzillä on nyt 598-heppainen,
Euro 6 vaiheessa 625-heppainen. Toisaalta jos
mäkiä halutaan mennä kunnolla ylös, tehoa
saisi olla kyllä lähempänä 700 heppaa, toteaa
liikenne- ja viestintäministeriön yli-insinööri
Juhani Puurunen.
Nähtävästi yli 60-tonnisten tehovaatimukselle tulee kuitenkin siirtymäaika.
Kahdeksanakselisessa 68-tonnisessa tulisi olla potkua 462 hevosvoimaa. Polttoaineveron palautusjärjestelmä ja tuettu investointirahoitus kuljetusyrityksille.
. Selvitäkseen muutoksista kuljetusyritykset tarvitsevat valtion tukemaa lainoitusta, hankintatukea
Euro 6?moottoreihin ja yleisen kustannustaakkansa huojentamista. Kuljetuskaluston enimmäispainon korotus 60 tonnista
64 tonniin pysyväksi.
. Käytännössä pienimmät tehot ovat isojen kuljetusliikkeiden rahtiautoissa eli tyypillisesti 420460 heppaa.
Näyttää siltä, että tehovaatimus ei lievene
superrekkojen tulon myötä.
- On se hyvä vähimmäisarvo. Tämähän täyttyy reilusti,
kun rekkavetureissa on yleisesti vähintään se
400 heppaa.
60-tonnisissa tulee olla 408 heppaa. Ensimmäisinä vuosina säästöjä
syntyisi 60 miljoonaa euroa ja sen jälkeen
jopa 200 miljoonaa euroa vuodessa. ?
. 5. Molempien valmistajien
isolohkoista ei ole kuitenkaan vielä esitelty
Euro 6 versioita, mutta kyllä ne sieltä tulevat.
Superrekkojen tulon myötä hevosvoimat
tulevat joka tapauksessa kasvamaan . Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry teki
jäsenkyselyyn kaavailluista mitta- ja painomuutoksista. Kyseyyn vastasi 1075 kuljetusyrittäjää.
SKAL laski jäsenyrittäjiensä arvioiden perusteella kalustoinvestointitarpeen
koko toimialalle. SKAL epäilee, että summa tuskin riittää
alempiasteisen tieverkon muutoksiin.
Enemmistö kyselyyn vastanneista oli sitä
mieltä, että kuljetuskaluston mittojen ja
massojen kaavaillut korotukset vaarantavat liikenneturvallisuuden tiestön kunnon
takia.
Ministerityöryhmä perustelee muutosesitystä logististen kustannusten alentamisella. SKAL
arvioi hyödyt huomattavasti vähäisemmiksi. Laskelman perusteita ei ole julkistettu. 517 hevosvoiman raja ei siis tuota tuskaa. Tismalleen
sama tilanne on supisuomalaisella Sisulla,
joka käyttää Mersun tekniikkaa.
Ruotsalaismerkit ovat parhaimmassa asemassa. AJOLINJA . Mutta kun otetaan puumiesten enemmän käyttämä malli eli
Trakker, jäädään rajan alle. 76 tonnia vaatii 517 hevosvoimaa.
Tehovaatimukseen alle jää DAF, jolla on
suurimpana XF-mallistossa 510-heppainen
versio eikä se muutu Euro 6 vaiheessa.
Iveco menee Straliksella rajan yli heittämällä 560-hepan versiollaan. Investointitarve
on alimmillaan
1,4 miljardia, enimmillään 4,5 miljardia euroa.
Maanteiden tavaraliikenteen liikevaihto on noin
5 miljardin euroa.
SKAL muistuttaa, että jo nykyisellään kannattavuutensa kanssa kamppailevia yrityksiä
ei pidä painostaa investointeihin. SKAL: Nykytiestöllä 76-tonniset vaarallisia
. Tämä on tilanne
myös Euro 6 aikana.
MANnista on tarjolla perusautoon 13-litraisesta 540-heppainen versio, mutta Euro 6
vaiheessa vain 480-heppainen. Kuljettamisen kustannuksia tulee alentaa polttoaineveron palautusjärjestelmällä, kuten SKAL on esittänyt.
Infraan tarvitaan Liikenneviraston arvion
mukaan yli miljardin euron ylimääräiset inves-
toinnit seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kuljetusasiakkaiden tulisi tukea kuljetusyritysten toimintaa
pitkillä sopimuksilla. säilyy
tehovaatimus nykytasolla tai sitten ei.
- Sitä ei ole kuitenkaan päätetty, sillä asetusluonnosta ei ole vielä tehty, Puurunen sanoo marraskuun lopulla.?
,,
76 tonnia
vaatii 517
hevosvoimaa.
YRITTÄJIEN
VASTAEHDOTUS
. Teiden, siltojen ja kuljetusten
toimintaympäristön parannukset
ensisijaisiksi jo vuoden
2013 budjetissa.
. Vuonna 2013 voimaantulevien 76 tonnin enimmäispainojen muuntaminen
valvotuiksi kokeiluiksi.
. Kaikilta kuorma-autovalmistajilta löytyy siihen ratkaisu.
Mutta kun mennään todellisiin superrekkoihin, tilanne muuttuu
Hyvä
ajettava, Teuvo
Savolainen
tuumaa
autostaan.
6
6 ?
. Lieksan Savolaiset eivät sulata kokonaispainon korotusta
Painavat kärryt sy
Metsäfirma ottaa
hyödyn itselleen, ei me
autoilijat, Savolainen
tuumaa isommista
kokonaispainoista.
Teksti ja kuvat Jouni Hievanen
?- Menee kuin
juna. AJOLINJA
AJOLINJA ?
?
7
7. AJOLINJA
AJOLINJA ?
. vältä
K
un Savolaisen Teuvo oli pikkupoika, Lieksassa on 50-60 kuorma-autoilijaa.
- Nyt meitä on 12-13, 55-vuotias kuljetusyrittäjä tuumaa.
Rekkakaluston painot ja pituudet ovat toista luokkaa kuin 70-luvun alussa. Hevosvoimat
ovat tuplaantuneet, vaikka Savolaisen Mersumaailmassa ei 600 hevosvoiman rajaa ole
vielä edes ylitetty.
- Tämä tuli juhannuksena. Mahtaa olla meidän 23.s Mersu, Savolaisen Teuvo tuumaa ja
työntää 598-heppaista Actrosta menemään
kohti Lieksan Nurmijärveä.
60-luvun alussa kokeiltiin Volvo Vikingiä,
kymmenen vuotta myöhemmin 140-Scaniaa.
Niillä eväillä ei Urpo Savolaisen päätä käännetty pois tähtikeulojen maailmasta.
Isä-Urpon jäädessä eläkkeelle vuonna 1990,
Teuvo ja viisi vuotta vanhempi velipoika Kari
??
. Savolaiset
ajavat kiinteällä
perävaunulla.
?Vieterikärryjä?
ei ole ollut.
?
Ketjut
kiinni. Ei hyödy automies
korotuksista ei.
Kolmeakselisen vetäjän paino
on nousemassa väliaikaisesti 28
tonniin, jolloin kärry saisi painaa
40 tonnia. . Lastausta
. Jo
nyt se pari tonnia, joka tulee otettua ylimääräistä, pyritään laittamaan vetoautoon.
- Tämä Mersun alusta on 33tonninen.Voisi tähän ottaa enemmänkin, vetäjään vaan lisää kuormaa, Savolainen tuumaa.
Ei lieksalainen halua, että painavasta kärrystä tulee kevyemmän vetoauton ohjaaja.
Neliakselista vetoautoa ei painonkorotuksen takia Savolaisilla. AJOLINJA ?
Logliftillä.
Savolaisen kanta on puutavara-autoilijoiden maailmassa kovin yleinen. Näin saadaan 68 tonnia täyteen.
- Kai se on sitten viisiakselinen
kärry hommattava.
Sen viidennen akselin voisi laittaa taka-akseliparin eteen. Lieksan Savolaiset
Savolainen jatkoivat vuonna 1952
alkanutta puutavara-autoilua.
Sippiakseli kärryyn
Savolaisilla olisi aika uusia perävaunu, mutta kun tuli tämä painomuutosasia, nyt vain odotellaan.
Eli tulevatko ne 68-tonniset kahdeksanakseliset ja 76-tonniset
yhdeksänakseliset.
Kun kysyy Savolaisen Teuvolta
painouudistuksesta, saa vastaukseksi rumia sanoja. Mo-
. Kiristys
tapahtuu sitten
paineilmalla.
nelle yrittäjälle voisi riittää lisäakselin asentaminen perävaunuun.
- Sippiakseli, jonka siten laskisi alas, kun tullaan pikitielle.
Pohjoiskarjalainen ei ole isojen
perävaunupainojen kannattaja. On suomeksi sanottuna ihan syvältä.
- Metsäfirma ottaa hyödyn itselleen, ei me autoilijat, Savolainen tuumaa.
8
Paloi yöllä,
vain ruoto jäi jäljelle.
Uutta ei hankittu, homma loppui siihen.
ajaa paljon myös manuaalilla.
- Automaatilla ei ole silmiä.
Manuaalilla kuluu vähemmän ainetta, Savolainen heittää tutun
kommentin.
Keppilaatikkoa ei vanhan polven automies ota enää millään
takaisin.
Uusi taitaa mennä aavistuksen
pienemmällä polttoaineella kuin
edellinen Actros.
Vetokyky on toista maata kuin
70-luvun turbottomassa V10-Mersussa.
- Kun se näki mäen, heti tukehtui. Pohjois-Karjalassa on puunajossa
yksi Sisu Polar, nousutelinen, joensuulaisilla Kanasen veljeksillä.
- Ne ei tälläisia lerkutinvehkeitä ota, Savolaisen Teuvo tietää.
Fuller pitää olla.
Robottilaatikko on
mieleen
Nyt on toinen peräkkäinen Actros
menossa, jossa on robottilaatikko. Ollaan Lieksan
Nurmijärvellä. Kytkinpoljinta ei siis ole.
- 900 000 kilometriä on ajettu
näillä roboteilla. Ajettiin kesällä puita veteen.
On se Märäjälahden pudotuspaikka vieläkin käytössä Pielisen
rannalla.
Savolaisilla oli joskus metsäkonekin.
- Velipoika hoiti sitä. Tästä
paikasta on lähtenyt
Savolaisten toimesta
paljon puuta.
. Ei ole tarvinnut
muuta kuin hyryytellä, Teuvo Savolainen tuumaa.
Nykyisellä Actroksella on ajettu 100 000, edellisellä 3358:lla
800 000 kilometriä.
- Ne I-Shift miehet käyvät usein
remontissa, lentää kuitti Volvon
suuntaan.
Savolainen ei luota sokeasti
automaattivaihtamiseen, vaan
Ei hydrauliikkaa
Ei liukupaloja
Ei lavan ja rungon
välistä rasvailua
Ei ketjun rasvausta
. Sen lauantain veljekset
ajavat vuorotellen.
- Sunnuntaina vietetään sitten
Kaisanpäivää.
Nimitys tulee siitä, kun Kaisa,
naispoliisi, passitti kerran Teuvon
kotiin nukkumaan. Tehtiin pumppuremontti, ohitusleikkaus.
Kun tupakka jäi, tuli painoa tilalle.
Mersu liikkuu kuutena päivänä
viikossa. ruveta kuitenkaan heti hankkimaan, jotta saataisiin 76 tonnia
täyteen.
- Ehkä yksi uusi auto vielä laitetaan. Ei hän
komponenttiyhteistyötä
pahana pidä - ei lainkaan. Kun täytän 60, sitten saa
nuoremmat jatkaa.
Savolaiselle on selvinnyt, että
uusimallinen rivikoneinen Actros,
puumiesten käyttämänä pitkänä
telivetoalustana, olisi tulossa
vuonna 2014.
Mutta onko niitä nuoria puutavara-autonkuljettajia riittävästi
tulossa?
- Meillä ei ole jatkajia. Poika on
Amerikassa tietokonehommissa.
Se pitkä polku, jotaTeuvo Savolainen on isän jäljissä astellut, alkaa olla
harvinaista elämänuraa.
- 15 vuotiaana lähdin apumieheksi. Kolmaskin velipoika oli, mutta hän menehtyi nelikymppisenä.
- Viinan kanssa läträili, Teuvo
Savolainen kertoo.
Kari lähtee aamuisin kolmen
maissa. 9. Nosturihytti
on poikaa.
Sakot kalsarisillaan
Savolaisen veljekset ajavat Mersua kaksistaan. Oli kertynyt liikaa ajotunteja, kun velipoika oli
sairaslomalla.
- Ja kerran sain sakot kotona
kalsarisillaan, Savolainen nauraa.
Poliisi pysäytti velipojan Kiteellä. Actrokseen ei ollut muistettu
laittaa uutta liikennelupaa mukaan,
joten liikenteestä vastaavalle eli
kotona olevalle Teuvolle tuli maksua.
??
. Mutta kyllä niilläkin ajaa rutuutettiin.
Savolaiset eivät ole lastutusmiehiä. Teuvo jatkaa puolen päivän jälkeen ja tekee päivän päätteeksi kuorman velipojalleen.
- Auto seisoo neljä-viisi tuntia
vuorokaudessa. AJOLINJA . Tehtaan antamat tehot
ovat riittäneet.
Kiitämme Asiakkaitamme
Kuluneesta Vuodesta ja
Toivotamme Rauhallista Joulua
ja Onnellista Uutta Vuotta
?
?
?
?
KAIKKI LAVATYYPIT VARMALLA TOIMITUKSELLA
- Eivät maksa lastuttajat, jos
jotain sattuu.
Mersu-elämä on ollut viime
vuosina teknisesti kohtuuhuoletonta.
- No kytkin on heikko kohta.
Sitä lieksalaisyrittäjä vieläkin ihmettelee, miten saksalaiset saatiin puhuttua
mukaan Sisuun. Ei vanhat miehet
enää jaksa.
Teuvo sai muistutuksen elämän
rajallisuudesta viitisen vuotta sitten.
- Olen jatkoajalla
?. Marko
Lavikainen on lähdössä puutavarayhdistelmällä kohti uusia
seikkailuja.
Mitä mieltä olet kokonaispainojen korotuksista?
- Ihan p... AJOLINJA ?
Cooler meni, ksenonvalot, valorauta...
- 13 000 eurolla laitettiin uutta
tavaraa.
Ei se edellinenkään työjuhta,
3358 vuodelta 2007, säilynyt koko
Savolais-uraa ehjänä.
- Meni koko juna selälleen Ahvenisen risteyksessä. Lieksan
Savolaiset
. Kesällä juuri laitoin uuden yhdistelmän, Nevalainen korottaa ääntään.
Uusiin kalustoinvestointeihin ei
nyt ryhdytä.
- Painonkorotuksella paikataan
sitä ministeri Hautalan hyväksymää rikkidirektiiviä, Nevalainen
puuskahtaa.
No miten on uusi Scania pelannut?
- Radio on mennyt kerran mykäksi, ei muuta, lieksalaisyrittäjä
sanoo. . On menossa vuoronvaihto. Isännän eli Mika Nevalaisen ajopäivä on ohi. Ajettiin
Kettusen 13litraisen FHVolvon perässä
Lieksasta
Uimaharjuun.
Samaa tahtia
edettiin.
- Kyttäisivät liikenneluvattomia
eikä luvallisia.
K & T Savolainen Ky:n paperihommat, palkanmaksut, tekee
äänetön yhtiökumppani Merjasisko, joka on naimisissa Jari Ikosen kanssa. Mutta onhan ne lusittava.
- Lähden kurssille kerralla, käyn
päivät putkeen.
Yksi jatkokoulutuspäivä saadaan kasaan, kun suoritetaan työturvallisuuskortti. Otetaan vaikka
tämä AdBlue-liuoksella tehtävä
pakokaasujen päästönvähennys.
- Aamulla potkaisin pihalla ureapyttyä. Jäässä oli, Savolainen
hymähtää.
Urealiuosta ei ole saatavana
mittarista Uimaharju-Lieksa suunnalla.
- Luulisi kannattavan, kun täällä liikkuu niin paljon puuautoja.
Moni puutavara-autoilija onkin
ottanut takuuajan jälkeen urean
pois käytöstä.
Ei saa Savolaiselta hehkutusta
ammattipätevyysdirektiivi, joka
vaatisi viiden päivän jatkokoulutuksen. Mika Nevalainen (vas.) ja Marko Lavikainen.
. Ja onhan niillä Ikosillahan puutavara-autoja - viisi.
Savolaisten maailmaa on keräillä puita laajasta Lieksasta.
Ajosopimus on Metsä Groupin
kanssa. Onneksi koitti joulukuu ja pakkaset.
Kerral sitten kurssille
Euroopan unioni ei ole Savolaisen Teuvon ajatuksissa kovin hyvässä huudossa. Evästä ja kahvia ennen kuin lähdetään kuorma päällä tielle.
rejä oli mittarissa vasta 5 000.
- Vastaantulevasta metsäkoneenkuljetusautosta irtosi vetopyörä ja tuli keulaan, Savolainen
kertoo.
Onneakin oli mukana, että pyörä osui sen verran sivuun, ettei
autoa tarvinnut pitää pois ajosta.
?Ei mitään
järkeä?
Pieni haveri
Ja kun liikutaan paljon tien päällä,
sitä sattuu ja tapahtuu.Tuore 3360ajokki sai siipeensä, kun kilomet10 . Ja kohta niitä
pyöriä tarvitaan lisää, jotta Suomi
pyörisi vieläkin nopeammin. ?
. Ilman sitä ei ole
asiaa vuoden vaihteen jälkeen
tehtaalle.
- Vaimon kaupan bonuskortti ei
kuulemma käy, Savolainen hymähtää.
. Oli liukasta, heitti vetäjän poikittain, Teuvo
Savolainen kertoo.
Velipoika säilyi ehjänä, auto ei.
- 60 000 euron arvio.
Tienhoito ei saa kiitosta.
Huollot ja korjaukset teetetään
Mersuun Karjalan Yhdistelmäjarruilla, Mersu-merkkikorjaamolla
Kiteen Tolosenmäellä.
- Siellä tehdään vaikka yötä
myöten, jos on tarvis, Savolainen
sanoo.
Palvelu pelaa.
Ja kun Teuvo Savolainen katsoo peilistä, hän näkee, miten 63tonnisen yhdistelmän renkaat
pyörivät vinhasti. Metsärahti Mika Nevalaisen
R730-Scania seisoo Uimaharjun
tehtaan portilla. Kuormat viedään usein
Uimaharjuun, Kiteelle ja Punkaharjulle.
Hyvien kelien aikaan Savolaiset keräsivät puita teiden varsille.
Syksyn sateiden takia sivutiet menivätkin pehmeiksi. Ei mitään järkeä
Kyllähän se
romantiikka oli todellisuudessa varmasti kaukana
tuonkin ajan maataloudesta saati sitten nykyisestä tehomaataloudesta.Tälläkin hetkellä on vielä olemassa pienviljelijöitä, jotka eivät pääse vielä
eläkkeelle, mutta joiden ei enää kannata myöskään laajentaa, koska ei ole
jatkajaa tilalle. On järjetöntä julkaista tukien saajat ja määrät lehtien
palstoilla, sillä todellisesta tilanteesta mitään tietämättömät luulevat, että nuo tukiaiset valuvat suoraan maanviljelijöiden lompakkoon ja kerskakulutukseen.
Suurin osa suomalaisista on jopa valmiita maksamaan enemmän kotimaisista elintarvikkeista. Nyt alkaa olla viimeiset kohtalon
hetket pitää Suomi omavaraisena.
Elintarvikeketju tarjoaa tänä päivänä lähes 300 000 työpaikkaa, joista melkoinen osa on myös kuljetuksen parissa. Palanpainikkeeksi juodaan kolme viikkoa vanhaa puolalaista luomumaitoa ja ai
että kun vatsa toimii hyvin. Lain uudistus selkeyttää myös
maatilaurakoitsijoiden ja kuljetusyritysten välistä työnjakoa ja
varmasti myös parantaa näiden kahden elinkeinon välisiä suhteita, kun ei tarvitse turhista riidellä.
Hyvää Joulua
niin pöndelle
kuin stadiin!
Tomi Roimola
Kuljetusyrittäjä
Kymenlaakso
. Salmonella on muualla Euroopassa erittäin yleinen sairaus,
mutta vedetään vaan tuontimunia kaksin käsin huiviin,
niin eipähän kärsitä ainakaan ummetuksesta.
Itse asiassa äskeisen
kappaleen jälkeen voisi
ajatella, että Suomen
maaseudulla saattaa sittenkin olla vielä tulevaisuutta, kunhan kotimaisten elintarvikkeiden tuottajia opitaan vielä arvostamaan myös rahallisesti. 90luvulla siihen tarvittiin jopa
kolmisenkymmentä tilaa.
Iltapäivisin televisiosta
voi katsella Ansan ja Taunon 50-lukuista maaseutuelämää. Kotimaisten joulukinkkujenkin suosio on jälleen kasvussa, mutta eihän niitä riitä
enää kaikille, kun suurin osa suomalaisista sikaloistakin on
ajettu alas kannattamattomina. Tuohon aikaan
oli hienoa olla ylioppilas.
Lakki päässä huhkittiin
kesä sukutilalla jossakin
maaseudulla. Tuontiviljasta
leivotusta leivästä löytyy suuria määriä glyfosaattijäämiä, mutta kai se
on vaan joku uusi vitamiini. Kauppa ja teollisuus
yrittävät kaikin keinoin saada entistä enemmän voittoa muun
muassa kuljetusyrittäjien ja maanviljelijöiden kustannuksella.
Molemmat elinkeinot tekevät tällä hetkellä nollatulosta erona
ainoastaan se, että maatalous tarvitsee nollatulokseen päästäkseen maataloustukea. Maitotilalla
käy säännöllisesti maitoauto, usein myös karja-auto, vilja-auto,
rehuauto, öljyauto... Nyt vastaavalla alueella kerää maitoa vain kolme autoa, vaikka siirtoajoa tulee
moninkertaisesti. Tämä yhtälö on muuten ihan
hyvä, mutta K ja S ottavat aina omansa pois. Olen kierrellyt kymenlaaksolaista maaseutua maitoautolla jo
neljännesvuosisadan, vaikka nuori olenkin. Suurin kate kuuluisi ilman
muuta sille maidontuottajalle, joka herää seitsemänä päivänä
viikossa aamulypsylle ennen kukonlaulua. KULJETUSYRITTÄJÄN
PUHEENVUORO
Maaseudun tulevaisuus
. Maaseudulla harvemmin näkee laitonta kabotaasiliikennettä - paitsi jos ovat eksyneet.
Jos pönde ajetaan alas, ei ole sen jälkeen helppoa myöskään
Kehä Kolmosen sisäpuolella. Jotenkin vain tuntuu siltä,
että pienviljelijät ovat kuitenkin onnellisempia
ihmisiä kuin suurtilalliset. Jos ei yhdellä elinkeinolla pärjää, keksitään jotakin oheistoimintaa. Raskas liikenne työllistää
taas tienhoitoautoja. Olen
huomannut, että karjatilalta
suoraan ostetun tinkimaidon hakijoiden määrä on jälleen lisääntynyt, mikä tarkoittaa omalta osaltaan sitä, että lähiruoka on tulossa
hiljalleen taas muotiin.
Maalaiset ovat tottuneet vastoinkäymisiin
ja ovat sitkeitä ihmisiä. Toisin kuin monet kateelliset kaupunkilaiset luulevat, ilman maataloustukea Suomen pellot kasvaisivat pajua. Tosin maatalouden
rakennemuutos on johtanut siihen,
että yhdestä kylästä voi jälleen
tänäkin päivänä tulla säiliö täyteen, mutta yhdeltä tilalta. Tosin autojen käyttöastekin on nykyisin aivan toista luokkaa. Siellä sitä sitten tilataan härän sisäfilettä ja syödään onnellisena värjättyä argentiinalaista
sianlihaa. Tuohon aikakauteen sisältyy melkoinen rakennemuutos niin kuljetuselinkeinossa kuin maanviljelyksessäkin.
On varsin surullista katseltavaa, kun näkee autioituneita kyliä
sekä kyläkeskuksissa sijaitsevia entisiä kauppoja ja kouluja.
Kaikissa kylissä ei enää ole edes niitä maitotilojakaan, eikä sen
myötä myöskään laiduntavia lehmiä.
90-luvun alkupuolella Kymenlaakson Osuusmeijerin ajossa
oli vielä alun toista kymmentä maitoautoa. Sääntöhän salli
tavaran kuljettamisen ilman liikennelupaa, mikäli maksullisten
kuljetusten osuus oli enintään 30 prosenttia urakan kokonaisarvosta tai yrityksen liikevaihdosta. Ei se suuri ole aina kaunista.
Olen jo jonkin aikaa ollut sitä mieltä, että kuljetusyrittäjät ja
maanviljelijät ovat samassa veneessä. Olen kuullut, että
supermarket maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa,
enkä ihmettele yhtään niillä katteilla. 90-luvulla yhdestä kylästä saattoi tulla nuppikuorma maitoa - jopa ylikin. AJOLINJA . Jo joka
kolmannella maatilalla on monialaista yritystoimintaa, joista
tärkeimpänä mainittakoon koneurakointi.
Tavaraliikennelaki uudistuu ensi vuoden alusta, jolloin niin
sanottu 30 prosentin sääntö jää pois laista. Tilalliset hoitavat aktiivisesti metsiään, mikä
työllistää myös puutavara-autoilijoita. 11
Arjen
sankari sai palkinnon
uroteostaan.
Teksti ja kuvat Jouni Hievanen
Kauhun
hetket Kangasalla
J
ouni Asumaniemi on aloittanut
työpäivänsä iltapäivällä neljän
maissa. Paikalla oli kuljetusalan kerma liikennenimisteri Merja Kyllöstä myöten.
Mutta annetaan Vuoden Sankarin kertoa,
mitkä ovat sankaruuden rakennusaineet.. Jouni Asumaniemi
väisteli pyörivää Mustangia
Nopeilla toimilla Transpoint-moduuliyhdistelmän
kuljettaja pelasti nuoren
naisen hengen. Täälläkin on edessä sama ruljanssi, kontti ja kärry
pois, uudet tilalle.
Yllä on heijastava työasu. Koko työvuoro on pelkkää mustaa kaiken valon imevää asfalttia. Mutta tähän on Etelä-Suomen marraskuisessa sadekaudessa
ammattikuljettaja saanut tottua.
On edetty torstaihin. Oli
se työkeikaksi luettava, kun hän kävi pokkaamassa 5000 euron shekin Helsingissä Kulttuuritehdas Korjaamolla.Tamperelaiskuljettaja oli Ammattina Sankari palkintogaalan päätähti. Asuniemi on ehtinyt
12 . AJOLINJA ?
ajaa kotiterminaalilta Tampereen Viinikasta
FM-Volvolla Turkuun, tehdä kontin ja perävaunun vaihdon ja tulla Helsingin Pasilaan. Viikko aikaisemmin, 15.11, Asumaniemellä oli yllään mustanpuhuva työasu, johon kuului myös kravatti
Sen seuraamiseen ei ison
auton kuljettajalla tosin ollut aikaa.
Osumasta sulavalinjainen henkilöauto sai
??
. Silloinkin oli Asumaniemellä edessä yövuoro, lähtöpaikkana
tutuksi tullut tamperelaisterminaali. Lämpötila oli nollan vaiheilla. Mutta ei se vauhtikaan nopsasti alkanut hiljetä, sillä tie oli liukas.
Mustangin vauhti hidastui pyörimisliikkeessä ja auto läheni uhkaavasti. Koska
alla oli nykyaikainen yhdistelmä lukkiintumattomin jarruin, yhdistelmä ei alkanut vikuroimaan. Hän lähti
ohittamaan 25-metristä yhdistelmää. Jatkamme
yhdessä kumppaniemme kanssa vähintään
yhtä pitkään kuin alkuperäinen Kanadan
TruckHero kampanja, joka on elänyt
vuodesta 1956, Huhta sanoo. Tie
Kun kevytperäinen takavetoinen oli palaamassa omalle kaistalleen Asumaniemen edessä, henkilöauto alkoi pyöriä keskiviivalla.
Silloin astui kuvaan mukaan ammattikuljettajan refleksinomainen toiminta. Ammattikuljettajien Ammattina Sankari
kilpailu järjestettiin nyt toisen kerran.
Ajolinja on yksi Bridgestonen jäjestämän
kisan yhtestyökumppaneista. Kangasalan keskusta tulisi jäämään pian vasemman käden
puolelle.
Suoran oli noteerannut myös tuttua tietä
ajanut Ford Mustangin kuljettaja. Viime vuonna
voiton vei kuopiolaisen Lähivaaran puutavara-autonkuljettaja Petri Varkoi.
- Vaikka sankaritarinoita onkin kertynyt
rajallinen määrä, niin uskon lujasti siihen,
että teillämme liikkuu hyvin paljon aitoja
herrasmiehiä, jotka toimivat päivittäin
sankareiden tavoin, kertoo Jussi Huhta
Bridgestonelta.
- Suurin haasteemme on saada suuri
autoileva joukko tietoiseksi Ammattina
Sankari kampanjasta ja sen mukanaan
tuomasta suuresta kiitoksesta, jolla he
voisivat kiittää omaa sankariaan. Pian sivuutettiin moottoritiellä kotikaupunginosa Linnainmaa, sitten käännyttiin kaksikaistaiselle Lahden suuntaan. ?Teillä on paljon
sankareita?
. Ei siinä ehditty miettiä.
Asumaniemi survaisi jarrut pohjaan. Samaan
aikaan paistoi edessä vastaantulijan valot.
- Arvioin, että ehtii ohitse, Asumaniemi kertoo.
Pyörimistä nokan edessä
. AJOLINJA . Palkinnon äärellä pelastettu ja
sankaritarinan ilmoittaja Silvia Autio
(vas.), Vuoden Sankari 2012 Jouni
Asumaniemi, liikenneministeri Merja
Kyllönen sekä Bridgestonen Jussi Huhta.
teki loivan kaarroksen vasemmalle, oli loivaa
myötälettä. ?
. Kalustossa ei ollut mitään erikoista, oli kolmevuotias
FM-Volvo, perässä viisiakselinen moduulimittainen rahtikärry.
Iltakahdeksan jälkeen startattiin kohti Mikkeliä. Jouni Asumaniemi on nyt
Pasilan terminaalilla kontinvaihdossa.
Mustaa jäätä
Palataan talvipäivään 15.2. 13. Meno oli varovaista.
- Mittarissa oli korkeintaan 80 km/h, ehkä
karvan alle, kuljettaja muistaa.
Paljon kovempaa ei autolla olisi päässytkään, sillä nopeudenrajoitin on säädetty Transpoint-arvoon 83 km/h.
Sitten alkoi pitkä suora. Neljän kilometrin päässä tuli vastaan Lentolan Prisman
valot, oli ensimmäinen Kangasalan risteys.
Asumaniemi oli tiedostanut, että on mustan
jään vaara. Samaan aikaan
vastaantulijakin lähestyi vauhdilla tietä, jossa
oli 100 km/h nopeusrajoitus.
- Ajattelin, että nyt rytisee, Asumaniemi
kertaa kokemuksiaan.
Pyörivä Mustang osui takapäällään vastaantulevaan henkilöautoon, joka jatkoi etenemistä omalla kaistallaan eteenpäin - ei osunut rekan kylkeen
Sieltä auto ei
enää kimmahtanut takaisin Asumaniemen kiusaksi, vaan raahautui kaidetta vasten ja lopulta pysähtyi.
14 . AJOLINJA ?
. Alkoi kissa ja hiiri leikki.
Kun henkilöauto pyöri vasemmalle, Asumaniemi väisti oikealle. Hän juoksi
Mustangin luo, jossa oltiin onneksi puhekunnossa.
- Nuori nainen sanoi, että anteeksi, en tiennyt että on niin liukasta,
ison auton kuljettaja tuumaa.
Henkilöauto sai ruhjeita joka
puolelle. Onneksi vastaantuleva
rekka huomasi heti tilanteen, pysähtyi kauas ja kytki myös keltaiset vilkut.
Asumanimelle oli hätä, miten
kävi pikkuautoilijoille. Mustang oli kuin härkätaistelun jäljiltä.
Hätää ei ollut kauempanakaan,
jonne oli pysähtynyt ensiosuman
saanut henkilöauto.
Ambulanssi ja paloauto tulivat
paikalle nopeasti, olihan Kangasalan pelastuslaitos lähellä.
- Tyttö soitti isälleen, joka tuli
läheltä kotoa paikalle.
Jonkin ajan kuluttua Asumaniemi sai luvan lähteä jatkamaan
matkaa. Välillä rekka oli oikealla,
välillä vasemmalla. Siihen ei ollut henkisellä
puolella estettä, kun kukaan ei
loukkaantunut. Etäisyyttä ei
ollut pahimmoilleen kuin sentti,
korkeintaan viisi. Henkilöautoilija oli ilmoittanut
pelastumistarinan Bridgestonen
järjestämään Ammattina Sankari. Sekin auttoi, kun
hän sai purettua asian tyttöystävän kanssa puhelimessa.
- Mutta sinä yönä ei tarvinnut
pitää radiota päällä.
Työvuoro ei katkennut, vaikka
vapaasen olisi tuollaisen kokemukseen jälkeen ollut mahdollisuuskin.
Parin viikon kuluttua pelastunut
nuorukainen lähetti koskettavan
kirjeen niin Asumaniemelle kuin
hänen työantajalleenkin.
- Se kirje riitti palkkioksi, kuljettaja sanoo.
Lisää kunniaa tuli puolen päästä. Mustang osui kaiteeseen,
vaihtoi pyörimissuuntaa ja kimposi takaisin FM-Volvon eteen.
Asumaniemi käänsi, nyt vasemmalle. Tasonostolaitteen avulla kontti ylös.
Kaikki tämä tapahtui sadan
metrin matkalla.
Työ jatkui
Mutta ei ison auton kuljettaja voinut levähtää, vaikka saikin mo-
duuliyhdistelmänsä pysäytettyä
onnellisesti tien viereen.
Asumaniemi kytki hätävilkut
päälle. Välillä tuntui
kun se tulisi ylitseni. . Luulin kuolevani.
Mustang osui sitten toisen kerran vasempaan kaiteeseen, mutta nyt kylki edellä. Käytössä oli koko tien leveys.
- Henkilöauto oli välillä niin lähellä edessä, etten nähnyt sitä
kunnolla ohjaamosta, ammattikuljettaja kertaa.
Henkilöauton kuljettaja kertoo
samaa. Jouni Asumaniemi
vauhtia pyörimisliikkeeseen
kisaan. ?
. Usein yhdistelmäkuormassa on 15 purkupaikkaa
ja niiden päälle viisi lastausta.
Nyt Asumaniemen Jounin
edessä on 150 kilometriä mustaa
märkää tampereentien asfalttia.
Toiset oli olosuhteet 150 hengen
palkintojuhlassa, jonne mentiin
kymmenmetristä punaista mattoa pitkin.
Kyynelsilmässä voin sanoa,että
Asumaniemen Jouni on ikuisesti
minun rekkasankarini. Nyt perään
Tampereelle
vietäväksi tulee
vanhempi
kolmiakselinen
perävaunu.
,,
Nyt ollaan
Itellan miehiä.
. Jouni Asumaniemi hakee Pasilan ajotoimistosta Tampereelle menevän kontin ja perävaunun numerot.
- Tykkään työn vaihtelusta, kuljettaja sanoo ottaessan uutta konttia Volvon ylle.
Arki ei ole pelkkää siirtoajoa,
vaan myös lastausta ja purkua.
Sitä saa kokea joka toinen viikko
päivävuorossa. On oltava nöyrä,
sankaritekojen jälkeenkin. Kiitos ei
riitä siihen, mitä haluan hänelle
sanoa, pelastettu Silvia Autio
kertoi sankaritarinassa.
Tien päällä ammattikuljettajan
suuruus tulee ilmi pienuuden ymmärtämisessä. Olihan se tilanne lähtökohtaisesti vaikea, kuljettaja tuumaa
rauhalliseen tahtiinsa.
Poliisikuulusteluissa osapuolilta kysyttiin tien liukkaudesta.
- Sanoin, että minä tein havaintoja 22 vuoden ajokokemuksella,
nainen parin vuoden kokemuksella.
Mustang-kuljettaja oli tulossa
autokoulun pimeäajokurssilta sadan kilometrin päästä, kun onnettomuus tapahtui.
Tapahtuma jätti tottakai jälkensä ison auton kuljettajan elämään.
Hajanaiset muistikuvat eivät
unohdu.
- Olen nyt vieläkin varovaisempi, kun joku lähtee ohittamaan.
Työnantaja, silloin vielä VR
Transpoint, nyt yrityskaupan myötä Itella Logistics, tarjosi luonaan.
Ja palkintogaalan aikaan tuli kaksi vapaapäivää.
- En ole tapahtumaa rummuttanut, Asumaniemi toteaa.
Asia tuli enempi työkavereiden tietoon vasta marraskuussa,
palkitsemisen jälkeen, sisäisen
verkkolehden kautta.
Nöyrästi eteenpäin
Elämä jatkuu. Kärry perään, letkut ja johdot kiinni.
uuteen perjantaihin. Marraskuinen vanha torstai kääntyy muistojen joukkoon.Ylitetään keskiyö, siirrytään
. 15. AJOLINJA . Pääpalkinnosta Asumaniemi lahjoitti puolet, kuten säännöissä sanotaan. 2500 euroa meni
syöpälapsille.
Lisää varovaisuutta
Asumaniemi kertoo saaneensa
tapahtumasta itsevarmuutta, että
pystyy toimimaan oikein äkkitilanteissa.
- Mutta tarvittiin siinä onneakin
Kalustona on R560 koukkulava-auto
sekä irrotettavalla koukku- ja betonilaitteistolla oleva R500:nen
vuosimalliltaan 2007.
Painonsäästöä
Scania on yrityksen uusin investointi. Renax Stängserin
Scaniassa on
vaihdettava
kuormatila
Kuraa ja
koukkua
Saadaan enemmän
kantavuutta, kun ei
ole vaihtolavarunkoa. Pelle kertoo, että autoa lähdettiin rakentamaan käytetystä
16 . Päällirakenteen vaihto tapahtuu nostamalla auton ilmajousitus ylös,
asettamalla tukijalat paikoilleen
kuten kartiotappisysteemissäkin,
mutta seuraavaksi päällirakennet-
ta ajetaan taaksepäin rungossa
olevan hydraulisylinterin avulla
noin 200 milliä, jolloin se irtoaa
lukkoholkeistaan.
Seuraavaksi irrotetaan päällirakenteen hydrauliletkut, jotka on
sijoitettu nätisti auton kuljettajan
puolelle, sivulaatikoiden päälle,
alumiinikannen alle. MSM:n laitteisto poikkeaa autonrunkoon kiinnitykseltään huomattavasti perinteisestä kartiotappiratkaisusta.
Rungon molemmin puolin on
sijoitettu seitsemän holkkia, rungon pituussuunnassa. Molemmille
päällirakenteille on
oma apurunko,
jotka kiinnittyvät
holkeilla autoon.
Teksti ja kuvat Jussi ?Silicone?
Löppönen
V
eljekset Pelle ja
Fredrik Anderson
omistavat kahden
Scanian yrityksen
Renax Stängser Ab:n
Ruotsin Söderköpingistä. 25 minuuttia.
Tämä laitteisto on mahdollistanut auton rakentamisen kuten min-. Veljesten kokemuksen mukaan betonikuupan vaihto koukkulaitteeseen
kestää kokonaisuudessaan noin
20 . Alusta lasketaan alas ja ajetaan alta pois. Veljeksille
tullessaan auto oli valkopunainen
ja päällä oli MSM:n valmistama
koukkulaite.
Päällirakennetta haluttiin muuttaa paremmin yrityksen tarpeisiin
soveltuvaksi, tinkimättä betonikuupan kuljetuskapasiteetista.
- Jos betonivarustus olisi istutettu koukkulavarungolle perinteiseen vaihtokoritapaan, hyötykuormassa olisi menetetty noin 1,5
kuutiota betonia, Pelle kertoo.
Niinpä päädyttiin MSM:n eli
Monsarps Sveds och Machinen
ratkaisuun, jossa molemmat pääl-
lirakenteet ovat irrotettavia apurunkoineen päivineen. Näihin holkkeihin päällirakenne lukittuu pitkien, rahtilavalaidan saranatappia
muistuttavien tappien avulla. AJOLINJA ?
koukkulava-autosta
Perässä seuraa usein koukkulavakärry.
- Autoa ajaa pääasiassa veli
Fredrik ja meidän palkkakuski,
joka tuuraa molempia autoja tarvittaessa, Pelle tarkentaa.
Härmän visiitti oli veljeksille ensimmäinen. Perusmaalauksen suoritti Billackeringen I Mjöl-
kien tuet on
leikattu
rosterista
fantasiamiekkojen
näköisiksi.
by Ab ja motiivit loihti takuuvarma
valinta Terje Aspmo. Betoni ?Scania on
kuorrutettu LED-valoilla.
Huomaa siniset LEDvalot ohjaamon ja
betonikuupan alla.
. Mittariin on kertynyt
koukku- ja betoniajossa vajaat 50
000 kilometriä.
- Meidän työ on puhtaasti paikallista. Pystyput-
kä tahansa täysiverisen betoniauton, ilman kompromisseja. Vaihtokorilaitteesta
kielii vain tukijalkojen
tupit. AJOLINJA . Koukkuhommia tehdään kaikille tarvitseville
pienrakentajasta alkaen, Pelle valottaa työkuvioita. Ajolinja yllätti
Pelle Andersonin
puunaamassa
työkaluaan.
. Sisustuksesta vastasi Bill och Marine Lingköpingistä.
- Auton rakennukseen kului aikaa kaikkiaan noin vuosi, Pelle
muistelee.
Scania on ollut aktiivityössä reippaan vuoden. ?
. Perässä on yhdeksänmetrinen radio-ohjattu kuljetin.
Paikallista rallia
- Tämä on yrityksen historian ensimmäinen oikea näyttelyauto,
Pelle sanoo.
Scanian rakennukseen valittiin
tunnetut ja laadukkaat tekijät, jotka sijaitsivat lähellä. Autolla ajetaan kaikille alueen betonifirmoille. Alumiiniset
lokasuojat ovat hieno
yksityiskohta.
. MSM:n vaihtokorilaite lukittuu
seitsemällä tapilla runkoon
hydraulisylinterin avulla. Etumpi on
lukitustappi ja taaempi ohjuri.
. Kehuja sai osakseen
myös suomalainen rekkakansa. Rosterityöt
luotettiin Östergötlands Aluminium
Sveds Ab:lle. Kovasti olivat naapurimaan miehet tyytyväisiä tapahtumaan ja sen järjestelyihin. Erityistä kiitosta tuli VIP-kohtelusta ja
majoituksesta joka oli järjestetty
auton läheisyydessä viihtyisissä
mökeissä. 17. . Betonikuuppaan mahtuu laillisesti 7,5
kuutiota massaa
Tällöin jarrujen testaaminen voidaan suorittaa koeajon perusteella.
A- ja B-luvat
Raskaan kaluston paineilmajarrujen korjaaminen on aina luvanvaraista. Jarrusovituksella saadaan kaikki ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän pyörät
lukkiutumaan samanaikaisesti. Sähköohjatuilla
EBS-jarruilla varustetut vetoautot
ja perävaunut kuuluvat pääsääntöisesti perustarkastuksen piiriin.
Laaja tarkastus suoritetaan ajoneuvoille, jotka on varustettu lukkiutumattomin ABS-jarruin tai
kuorman tuntevalla ALB-venttiilillä, ja ovat O3- (>3500kg) tai
O4-luokan (>6000kg) perävaunun
vetoon varustettuja N2 ja N3-luokan kuorma- tai erikoisautoja,
sekä O3- ja O4-luokan perävaunuille.
Jarrusovituspakkoon on olemassa joitakin poikkeuksia ajoneuvon
rakenteen, massojen tai koon niin
vaatiessa. Tässä
järjestelmässä pyöräjarrua käytetään perinteisen nestejarrun tavoin hydraulisesti, jota
tehostetaan paineilmasylinterin avulla - toisin
kuin henkilöautoissa, joissa tehostamisen
hoitaa alipaine.
Jarrusovituksia
Raskaan kaluston jarruihin ja niiden toiminnan tarkastamiseen määräaikaiskatsastuksen yhteydessä liittyy termi jarrusovitus. Jos jarrut
ylikuumenevat,
vaikka epäonnistuneen remontin
takia, siinä voi
palaa vaikka
koko auto.
vinkit
Jokapojan
rakentelu
Puhtaan paineilmajarrujärjestelmän ohella
kevyissä kuorma-autoissa voi törmätä myös
paineilmatehosteisiin nestejarruihin. AJOLINJA ?. Polkimen ja pyöräjarrun välillä ei siis ole
hydraulista tai mekaanista yhteyttä.
. Paineilmajarruissa on
siis pyöräjarrua ohjaavana ja
käyttävänä voimana paineilma,
joka aikaan saa mekaanisen jarruttavan liikkeen. A-luvalla voi tehdä myös jarrusovituksia.
B-luvan haltija saa suorittaa jarrujärjestelmien korjaus-, huolto- ja säätötöitä, mutta ei tehdä
jarrusovitus- eikä muutostöitä. Näin parannetaan jarrujen tasaista kulumista
Jarrusovitusmittauksia on kahdenlaisia
eli perustarkastus ja laajatarkastus.
Perustarkastus suoritetaan lain mukaan kaikkiin paineilmajarruin varustettuihin autoihin ja erikoiskuljetusperävaunuille, joita ei ole varustettu
ALB-venttiilein. Jarrusovitusmittauksen tehtävänä on todeta ajoneuvon jokaisen akselin jarruttavan oman
osansa ajoneuvon massasta kaikissa kuor-
Jarrurempat
tarkoin säänneltyjä
Saako raskaan kaluston
paineilmajarruja rempata itse?
Ja jos saa, niin mitä saa?
mitustilanteissa. B-luvan haltijalla
18 . Osa 9
Teksti Jussi Löppönen
R
askaan kaluston jarrulaitteet ovat
lähes poikkeuksetta paineilmatoimiset. Jarrukorjausluvat on jaettu kahteen eri ryhmään, A- ja Bkorjauslupiin.
A-luvan omaavalla korjaamolla on oikeus suorittaa kaikkia jarrujärjestelmiin ja niiden säätölaitteisiin liittyviä korjaus-, huolto-, säätö- ja
muutostöitä
Miten
hoituu tällainen määrä ammattipätevyysmerkintöjä puolessa vuodessa, jos kaikki haemme sitä yhtä
aikaa. Osoituksena ammattipätevyydestä myönnetään kuljettajalle
edellytysten täyttyessä hakemuksesta ammattipätevyyskortti, jonka myöntää Liikenteen turvallisuusvirasto.Tarkempia tietoja ammattipätevyyskortin hakemisesta löytyy Liikenteen turvallisuusviraston internetsivuilta.
Rahtarit ry:n jäsenillä on edullinen ja helppo tapa pitää koulutuksensa ajan tasalla, käymällä
kurkkaamassa koulutustarjonta
yhdistyksen kotisivulta www.
rahtarit.fi kohdasta koulutus.
Ammattipätevyyttä osoittava
merkintä voidaan tehdä myös ajokorttiin, jos hakija täyttää ammattipätevyyttä koskevat vaatimukset sekä tieliikennelaissa tai sen
nojalla säädetyt ajokorttiluvan
myöntämisen edellytykset. hommilta.
Teollisuudelle näistä massojen
korotuksista voi olla etua, mutta
onko kukaan ajatellut kuljetusyrittäjää, kuljettajaa saati tiestömme kuntoa. Sankarit tunnistaa siitä, että he edistävät
omalla esimerkillään herrasmiesmäistä käyttäytymistä liikenteessä, ojentaa auttavan kätensä apua
tarvitseville tai osoittaa rohkeutta
ja nopeaa ajattelukykyä sekä suoraselkäisyyttä onnettomuus- ja
vahinkotilanteissa.?
Eläköön ammattilainen -teemalla kampanjoimme useiden
tahojen kanssa tärkeän asian
puolesta. Kyseisen kertomuksen voi lukea tämän Ajolinjan
sivuilta.
Nettisivustolla www.ammattina
sankari.fi on myös haastekampanja vuodelle 2013:
?Haasta ystäväsi mukaan Sankari kampanjaan. Siltikin määrä on suuri.
. Käytännössä nämä pitkää linjaa ajavat maantiejunat sopivat moottoriteille ynnämuille leveille ja tasaisille valtaväylille, joita
Suomessa on melko harvassa.
Näiden ja kaikkien muiden esille tulevien kysymysten lomassa
on hyvä sulatella joulukinkkua,
ampua uudenvuoden raketit ja
katsella tulevaa.
Arvosta itseäsi ja ammattiasi!
Kiitos kuluneesta vuodesta.
Toivotan hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.
Pentti Tiainen
Tiedätkö, koska kuljettajakorttisi
vanhentuu. Hakemus ammattipätevyyden merkitsemisestä ajokorttiin tehdään
asuinpaikan poliisille.
Liikenteen turvallisuusviraston
Trafin mukaan vuoden 2012 vaiheessa kuorma-auton ajamiseen
oikeuttavia kortteja oli voimassa
hieman vajaat 545 000. Oli kiva,
kun porukkaa tuli tarinoimaan ja
vieläpä jokunen liittyi jäseniksi.
Syyskokouksessa saatiin hallitukseen tiukan äänestyksen jälkeen nuorta porukka. Kortti on voimassa 5
vuotta. 19. ?tavallisilla autoilijoilla?, joita ammattipätevyys ei koske (esimerkiksi vaimoni ja tyttäreni). Kuorma-autokorteista osa
on ns. Suomelle oli
myönnetty kymmenen vuoden
siirtymäaika 2,60 metrin levyisten moduulien käytölle, joka päättyi vuoden 2009 lopussa. Jos lakia luetaan tarkasti, tämä kielto koskee myös paineilmatehosteisia nestejarruja.
Laissa on tarkasti määritelty erilaisia vaatimuksia, joita lupaa hakevan korjaamon tulee täyttää. Jarrujen korjaajalla on suuri
vastuu. Tuntuu hyvältä, että nuorista löytyy aktiivisuutta harrastetoimintaan. Kasvua on siis lähes 27 prosenttia. Tällaisia vaatimuksia asetetaan muun
muassa korjaamotiloille, vastuuhenkilöiden koulutukselle ja ammattiosaamiselle, vaadittaville työkaluille sekä jarrujen mittauslaitteille.
Mitä saa korjata
ilman lupaa?
Ilman jarrulupaa suoritettavat paineilmajarrujen korjaustyöt on laissa rajattu hyvin tarkasti.
Voit vaihtaa jarrusylinterin ja sen
kalvon, uusia jarruputkia ja jarruletkuja, vaihtaa ilmakompressorin suodattimen. Ne kulkevat rinnakkain, mutta ne ovat kaksi eri asiaa. Kenenkähän kukkaroon tuo kasvuprosentti tupsahtaa?
Saamassani tiedotteessa todetaan: ?Korotuksen tavoitteena on
edistää Suomen kilpailukykyä,
vähentää liikenteen ympäristöpäästöjä sekä alentaa logistiikkakustannuksia?.
Jokainen varmaankin muistaa
hyvin vuoden 1996 direktiivin, joka
kieltää kokonaispituudeltaan yli
22-metriset ajoneuvoyhdistelmät
eli moduulit, jotka ovat leveämpiä
kuin 2,55 metriä. Maksimikorkeus nousee
4,2 metristä 4,4 metriin. Puheenjohtaja Pentti Tiainen
SISÄRENGAS
RAHTARIT RY
ei myöskään ole oikeutta tehdä
ABS-jarrujärjestelmien ja sähköjarrujärjestelmien säätölaitteisiin liittyviä huolto- tai korjaustöitä. Nyt ollaan menossa toiseen suuntaan.
Tämähän tuntuu ihan ?hölmöläisten. Kukaan ei ole lii-
kenteessä yksin. ?
Rahtarit näkyy ja kuuluu
E
nsimmäiseen vuoteeni Rahtarit ry:n
puheenjohtajana on
mahtunut paljon.
Monessa tapahtumassa on tullut oltua mukana.
Onneksi tämä on yhteispeliä.
Meidän kunniapuheenjohtajamme Kimmo Puntti on hoitanut osan edustustehtävistä.Työnjakomme toimii niin, että Kimmo
hoitaa etelää ja itse touhuan koko
Suomen alueella. Niin
kuin tilastoista voi nähdä, jäsenmäärämme on kasvanut huimasti
vuosien myötä. Uusiminen on
suositeltavaa tehdä viimeistään 15
työpäivää ennen kortin voimassaoloajan umpeutumista. Asia
on tärkeä ja siksi vielä kerran
mieliin tämä massamuutos.
Esitys on, että jatkossa Suomen tieverkolla suurin sallittu ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino
saisi olla 60 tonnin sijasta 76 tonnia. Näin voimme yhdessä toimia ja saamme sanomamme myös kuulumaan valtiovallan tehdessä ammattiamme
koskevia päätöksiä.
Vuoden 2012 sankariksi raati
valitsi Jouni Asumaniemen, joka
autonsa taitavalla hallinnalla ja
ammattilaisen kokemuksella pelasti Silvia Aution hengen. Voit myös korjata
merkinanto- tai varoituslaitteita ja
jarruvaloihin liittyvien komponentteja ja johdotuksia, jos kyseessä
ei ole painemittarien, jarruvoimansäätimien ja lukkiutumattomiin jarrujärjestelmiin sekä sähköjarrujärjestelmiin liittyviä korjauksia
Voit myös uusia jarrujärjestelmän venttiilejä, jotka eivät vaadi
säätötoimenpiteitä.
Laki kuitenkin asettaa edellä mainituille töille ehdon, että korjauksessa käytettävien komponenttien
tulee olla alkuperäisiä, valmistajan
kyseiseen ajoneuvoon tarkoittamia
tai muilta teknisiltä ominaisuuksiltaan alkuperäistä vastaavia osia.
Kuka saa korjata?
Jarrulainsäädäntö määrittelee
myös vaatimukset jarrukorjauksia
suorittaville henkilöille.
Korjaukselle tulee aina olla vastuuhenkilö, joka täyttää lain vaatimukset. Pidä huoli siitä, että omasi
on edelleen voimassa, sillä vanhalla kortilla ei saa ajaa metriäkään.
Kuljettajakortti voidaan uusia
aikaisintaan 90 päivää (kolme
kuukautta) ennen kuin edellinen
kortti vanhenee. Kuljettajakortti uusitaan jättämällä hakemus
Ajovarman toimipisteeseen.
Erilaiset kuljettajien ammatilliset vaatimukset ovat lisääntyneet.
Hyvä ammatillinen koulutus mahdollistaa toimimisen kuljettajana
ammattiliikenteessä. Mutta
kuormantuntevan ALB-venttiilin
vaihto on sallittua, samoin säätö
valmistajan antamiin arvoihin.
B-jarruluvan haltijalla ei ole oikeutta vaihtaa pyörän ABS-anturia
jarrujen kitkapintojen vaihdon yhteydessä. AJOLINJA . Korjauksen suorittavalla
henkilöllä on oltava vähintään viiden vuoden kokemus autoasentajan töistä sekä riittävä kokemus
suoritettavista töistä.
Kokeneen asentajan apuna tai
välittömässä valvonnassa voidaan
käyttää myös vähäisemmän kokemuksen omaavaa asentajaa.
Syynä erittäin tiukkaan paineilmajarrujen korjausta koskevaan
lainsäädäntöön on liikenneturvallisuus. Paikalla olijat
nousivat seisomaan ja useampi
liikuttui, jopa kyyneliin, kuultuaan
tapahtuneesta. Vastuun jakaminen näissä hommissa on todella valttia.
Matkailuautollani reissatessa
jokunen minut ?bongasi?. Ajo-oikeus
ja ammattipätevyys eivät ole
sama asia. Kannattaa käydä katsomassa nettisivuja ja tehdä lupaus, niin tulee mietittyä mikä on
itselle tärkeintä liikenneturvallisuuden kannalta.
Tämä muistuttaa meitä kaikkia
siitä, kuinka meidän tiellä liikkujien on tunnettava vastuumme ja
velvollisuutemme toisia tiellä liikkujia kohtaan. Yhdessä ja yhteispelillä kaikki toimii paremmin.
Lisähaastetta kuljetusalalle ja kuljettajalle
Onko koulutuksesi
ajan tasalla?
Hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä esitti
marraskuun alussa, että raskaan
liikenteen kaluston enimmäismassoja ja -mittoja korotetaan.
Edellisessä lehdessä Tomi Roimola pohti jo kyseistä asiaa. Kalustoon joutuu investoimaan, kuljettajan päivä pitenee lastaus- ja purkuaikojen kasvamisen myötä ja varsinkin korkeus tuo haastetta huonoilla teillä
auton kallistellessa enemmän.
Lisäksi painon vaikutus ajoneuvon kiihtyvyyteen ja pysähtymiseen ovat haasteellista varsinkin
liukkaalla. Linja-auton
kuljettamiseen oikeuttavia kortteja
puolestaan oli vajaat 54 000. Hän
oli tullut gaalaan kertomaan tapahtumien kulusta
1960luvulla ajoneuvoyhdistelmissä
käytettiin sinistä rekkavaloa.
Vaasalainen
60
uranuurtaja
. Vasemmalta
oikealle Ingmar Beijar, Derrik
Håkans ja Ener Holm. Williams-
sonin ScaniaVabis LBS76
Super 1970luvun alussa.. Williamssonin ensimmäinen
20 . AJOLINJA ?
bulkkiauto, Scania LBS110 Super
kipattavilla Briab-korirakenteilla.
Williamsson oli ensimmäisiä,
joka käytti näitä yhdistettyjä
bulkki- ja kappaletavarayhdistelmiä. Toiseen suuntaan ajettiin
kappaletavaraa ja toiseen
muoviraetta.
. Tyypillinen
1970-luvun
lopun Norjan ja
Tanskan
liikenteen
yhdistelmä.
. Williamssonin kuljettaja
Sven Ivars ja uusi ScaniaVabis L75 rekanvetäjä
varustelutöissä Haaparannassa vuonna 1964.
vuotta
. Axel Williamsson (oik.)
kuljettajineen Tukholmassa
vuonna 1964. Kuljetusliike AXEL WILLIAMSSON
. Williamssonin auto
peruuttaa laivaan
Vaasan Vaskiluodossa
1960-luvun lopulla.
Varustamon näyttömies ja perämies
avustavat.
Investointi tuli mahdolliseksi vasta kun Axelin
isä, Arvid Williamsson, pystyi osoittamaan,
että hänen ulkomaille myymänsä nahat olivat
tuottaneet Suomelle vastaavan määrän valuuttaa.
Volvo toimitettiin seuraavana vuonna. Merkittävän osan Helsinkiin suuntautuvasta liikenteestään Axel hoiti
yhteistyössä Karl Fredmanin kanssa.
Puutavarapuolella Lapin ajot jatkuivat. onnistui Sundsvallin laivalta ulos ajaessaan viemään kolleegansa Volvo F89:stä kuljettajan oven. Tällä kertaa kuitenkin
kuljettaja onnistui sammuttamaan palon auton jauhesammuttimella. Kuljettaja soitti sitten ylpeänä konttorille. Axel ei kuitenkaan
surrut epäluotettavan ja ylläpidoltaan kalliin Fordin täystuhoa,
vaan huomautti sammuttimen
tyhjentämisestä. Edessä olevan auton
perävaunun kyljessä näkyy
vaasalaisen Tiklas-pukinetehtaan
mainokset. Tämä
oli noussut autoonsa eikä ehtinyt sulkea ovea
kyllin nopeasti. Axel Williamssonilla oli vankkoja näkemyksiä kalustosta ja kuljettajien johtamisesta.
Hänen kirjoissaan pyörän irtoaminen muttereiden kiristämisen puutteesta oli kuljettajalta
lähes rattijuopumukseen verrattava rikos.
Axel otti myös huomioon kuljettajiensa erityispiirteet. Kuvat Williamssonin arkisto, Gerda
Holm, Johan Grägg, Mikael Blomberg ja Jari Pellas
A
xel Williamsson aloitti tukkiauton kuljettajana Wiik&Höglund
Oy:n (nykyinen KWH-konserni)
palveluksessa. Axel
hankki vuonna 1958 uuden yhtiökumppaninsa Gerhard Saxbergin kanssa järeän 120hevosvoimaisen Mercedes-Benzin, jolla ajet??
. AJOLINJA . Oli myös kala-auto, jolla ajettiin saaristosta kalaa Vaasan kalaliikkeisiin.
Viking ensimmäinen uusi
Ensimmäisen oman autonsa, joka oli Volvo
Viking, Axel tilasi vuonna 1955. Siihen aikaan
autojen tuonti oli vielä lisenssikauppaa. Nämä poistettiin
myöhemmin varkauksien
ehkäisemiseksi.
Axel Williamsson
ei kaihtanut riskejä,
vaan näki uudet
mahdollisuudet.
Perustajan muisto elää
vahvana tässä eräässä
Suomen vanhimmista
kuljetusliikkeistä.
Teksti Tom Fredman. luokiteltu työntekijä ?S. on laivalla??
Toisella kerralla yhtiön Ford Transcontinental oli syttynyt reissun päällä palamaan, mikä
ei sinänsä ollut mikään ihme.12-volttisen sähköjärjestelmän takia autoa usein kutsuttiin
pimeyden valtiaaksi. Kolme Williamssonin autoa
reissun päällä 1970-luvun
alussa. Kerran eräs ?vaaralliseksi mieheksi. Kuljettaja vannoi jälkeenpäin, ettei koskaan
enää lähtisi sammuttamaan palavaa autoa. ?
. Vankkojen
näkemysten Axel
. Åkerholm vaikutti myös
ulkomaanliikennöitsijänä firmassaan Oy
Landtransport Ab. Vuonna 1952
yhtiö ulkoisti kalustonsa kuljettajille, jolloin Axel osti veljensä Levi Williamssonin kanssa käytetyn Commerin.
Veljekset ryhtyivät ajamaan puutavaraa Lapissa Wiik&Höglundin omistamista metsistä.
Näissä ankarissa tie- ja keliolosuhteissa Axel
oppi nopeasti, miten pidetään auto toimintakunnossa, korjaamoiden ja varaosien puutteesta huolimatta.
Samoihin aikoihin Axelilla oli lisäksi taksi
kotiseudullaan Koivulahdella (nykyisin Mustasaari). 21. Axel oli nuhdellut oven aukaissutta kuljettajaansa sanoilla ?kuinka saatoit
pitää ovea auki, kun tiesit että ?S. Siihen tehtiin alkeellinen vetopöytä ja perään
puurunkoinen, yhdeksänmetrinen jarruton
puoliperävaunu.
Ensimmäinen täysperävaunu, käytetty
NTM-valmiste, jossa oli jarrut ainoastaan takaakselilla, tuli vasta vuonna 1961 Aulis Ekegrenin konkurssipesästä. Helsinkiläisellä Ekegrenillä oli ollut laajaa toimintaa mannermaan
liikenteessä jo 1950-luvulla, mutta kiristynyt
kilpailu ja vaikeudet paluukuormien hankinnassa syöksivät firman nurin.
Williamssonin toiminta laajentui uuden Volvon myötä kappaletavarasektorille. Axel aloitti liikennöinnin linjalla Vaasa-Helsinki Klas
Åkerholmin lukuun
Höyrymyllyltä ajettiin myös
näkkileipää Saksan Liittotasaval22 . Esimerkiksi
kaikki Päijänne-tunnelin rakentamisessa käytetty nitraatti hoidettiin Norjasta suoraan työmaalle
Williamssonin autoilla.
Axel Williamsson osti vuonna
1961 kuopiolaiselta liikennöitsijältä linjan Vaasasta Kuopioon.
Linjan suurin työllistäjä oli jälleen Vaasan Höyrymylly, tällä
kertaa kuitenkin sen eläinrehupuoli.
Koska kasvua oli sittenkin
enemmän ulkomaanliikenteessä,
Axel myi toiminnnan vuonna 1963
eteenpäin kuljettajilleen. Onnettomuus Ruotsin
Finnerödjassa 1960-luvun
alussa. Saxberg osti myöhemmin Axelin
osuuden autosta itselleen.
Ruotsiin ja
Norjaan
Vuonna 1959 Wärtsilä Oy:n Vaasan tehdas oli saanut kaupaksi
vanerisorvin Ruotsin Kristinehamniin. Tähän M/S Wasa Express. Näin päästiin eroon kalliista ja hitaasta ?M/
S Haaparannasta?, joka tarkoitti
noin 900 kilometriä maantietä
Vaasan torilta Uumajaan. Keikka kesti
noin kaksi viikkoa ja silloiset soratiet pistivät autojen tekstiilirenkaat koville. Etualalla Williamssonin
Scania LBS110 täysperä ja takana Hallvar&Saxbergin Scania.
tiin tukkia Pellosta Tornioon. Ennen Osloa oli myös muutama
heikko silta, jossa ?virallinen?
kantavuus ei riittänyt edes yhdistelmän omapainoon.
Mannermaalle
Vientikuormat Osloon koostuivat
enimmäkseen Vaasan Höyrymyllyn tuotteista ja paluukuormat raaka-aineista Vaasan Saippua
Oy:lle. Auto suistui tieltä
mutkassa ja päätyi nokka
edellä talon seinään. Laivan odotusta Vaskiluodossa 1970-luvun alussa. Karlskogan
ympäristöön, Avestaan ja Degerforsiin lähti siihen aikaan paljon
pohjalaisia työn perässä.
Kun vielä Vaasan Höyrymyllyllä oli laajamittaista vientiä Osloon, Axel perusti vuonna 1959
Tornion kautta ajettavan rahtilinjan Vaasa - Oslo. Kun koneen valmistuminen venyi, tiedusteltiin Fredmanilta ja Williamssonilta valmiuksia
suoraan maantiekuljetukseen.
Herrat lähtivät reissuun Tornion
kautta ja saivat kuorman ajoissa
perille.
Paluukuorma kerättiin Fredmanin ostamista varaosista ja käytetyistä kuorma-auton akseleista, joista tehtiin myöhemmin Maalahdella puoliperävaunuja. Seuraavana vuonna sisaralus Nordia
toi helpotusta nopeasti syntyneeseen kapasiteettipulaan.
Rekkoja ottava lauttaliikenne
Vaasasta alkoi vasta vuonna
1965. AJOLINJA ?
taan ja Hollantiin.
Hollantiin vietiin jossain vaiheessa koneet uuteen näkkileipätehtaaseen. Siksi harva se reissu
poikettiin Kalixissa Kalle Karlssonin rengasliikkeessä.
Sillat olivat mielenkiintoisia.
Ruotsissa Ullångerin kylässä oli
kanneton silta - pilareille oli tehty
laudoista kapeat ajoliuskat. Kuljetusliike Axel Williamsson
. Ensimmäisessä
kuljetuksessa oli se tärkein osa
eli tehtaanjohdon hirsisauna.Tehdas kuitenkin lakkautettiin muutaman vuoden kuluttua.
Kun Ilkka Oy 1960-luvun alussa rakensi uuden sanomalehtipainon Seinäjoelle, Williamsson
kuljetti sinne painokoneet Saksan Frankfurt am Mainista.
Mutka Savoon
Varhain, luultavasti jo vuonna
1963, Williamsson alkoi hoitaa
muovituotteiden kuljetuksia
Wiik&Höglundin omistamalta pietarsaarelaiselta Oy Walter Narsin tehtaalta Ruotsiin ja Norjaan.
Paluukuormissa tuotiin Etelä-Norjasta Norsk Hydrolta muoviraaka-ainetta Pietarsaareen.
Norsk Hydrolta ajettiin myöhemmin myös suuria määriä am-
. Kuljettajat Ingmar Beijar ja Ener Holm
onnistuivat väistämään pihalla
leikkineitä lapsia ja henkilövahinkoja ei tullut.
moniumnitraattia louhintaräjähteeksi Suomen kaivoksille ja isoille louhintatyömaille. Sven
Ivars ja Rafael Stagnäs jatkoivat
liikennöimistä ensin nimellä Williamsson & Co ja sittemmin perustamassaan Sini-Trans yhtiössä.
Lautta-elämää
Vuonna 1961 Silja Line aloitti
Ruotsin laivaliikenteen autolautta M/S Scandialla Turusta Norrtäljeen.Tämä läpiajettava alus otti
14 yhdistelmää ja 154 henkilöautoa ja tarjosi entistä paremmat
mahdollisuudet ulkomaanliikenteelle Pohjoismaihin. Sana
tästä kuljetuksesta kiersi ja vähitellen ilmeni kysyntää muuttokuljetuksille Ruotsiin.
Tilatkin olivat ahtaanpuoleiset.
1970-luvun lopulla ruvettiin
suunnittelemaan uutta terminaalia Vaskiluotoon.Väliaikaisesti jouduttiin kuitenkin pitämään tavaran varastointia Victor Ekin vanhassa Vaskiluodon ?hiiliboksissa?,
joka oli suunnilleen samalla paikalla kuin on nykyinen Wasalandian huvipuisto. Byrokratia oli massiivista ja tulliselvitys saattoi speditööristä riippuen
kestää tunti- tai päiväkausia. Ainoastaan Norjan liikenteessä tarvitsee enää asioida tullin kanssa. Luvanhan piti löytyä autosta oikeaksi todistetun kopion muodossa.
Liikenneluparikkeistä ei kuitenkaan löytynyt pitkienkään tutkimusten jälkeen näyttöä.Williamsson sai puhtaat paperit.
Ratkaisu lupapulmaan keksittiin, kun Axel osti vuonna 1980
Ruotsista Samuelssonin muusikkosuvulta pöytälaatikossa olleen
musiikkikustannusosakeyhtiön.
Se muutettiin kuljetusliikkeeksi,
nimenään AW-Trans Ab ja kotipaikkanaan Nyköping.
??
. ?
. Tullibyrokratiaa
. ?
. Kirjoittaja muistelee, että näin oli
ainakin Turussa ja Helsingin Sompasaaressa.
Ulkomaanliikenteessä olevan
auton työajasta meni useinkin kokonainen työpäivä viikosta passitusten tai luovareiden odotteluun.
Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin, kaikki tämä poistui. Williamssonin
täysperä jonottamassa laivaan.
Etualalla Williamssonin Ford
Transcontinental rekanveturi.
Polarfrigo-yhdistelmä näyttää
olevan V. Firman ensimmäinen kopiokone näet tunnettiin nimellä
?lupakone?, joka oli ahkerassa
käytössä lupien yhteydessä. Varastotilat olivat yhteiset heidän yhteenliittymän Nord-
expressin kanssa.
1960-luvun puolivälissä konttori muutti läheiselle Myllykadulle
Kiitolinjan tiloihin ja 1970-luvun
alussa Vaasan keskustaan, Kauppapuistikko 35:een. ei saa-
nut jatkaa purkupaikalle.
Autojen kuormat sinetöitiin tulosatamassa. Tullissa virkailijat
laskivat tavaraerät tai tullin saattomies tuli mukaan purkupaikalle
todetakseen tavaramäärät. 23. Automäärän kasvaessa oli
erittäin hankalaa saada uusia lupia, joten olemassa olevat luvat
jouduttiin kierrättämään autojen
välillä sitä mukaa kuin niille saatiin kuormia.
Tässä tilanteessa syntyi viranomaisille, ilmeisesti jonkun vihjeen perusteella, epäily, että ajettaisiin luvatta. Katajan autoja.
laivaan piti peruuttaa. Uusi terminaali
konttoreineen ja korjamoineen
valmistui vuoden 1980 alussa ja
toi suurta helpotusta firman hallinto-, huolto- ja varastointitoiminnalle.
Lupakone
Kun tilaongelmat oli ratkaistu, ilmeni uusi pullonkaula - liikenneluvat. Williamssonin
Scania LBS140
ajaa laivaan
Vaasassa 1970luvun lopulla. Sundsvallin satama arviolta
vuonna 1974. Sen ensimmäinen raskas yhdistelmä oli
Norjaan Trondheimiin matkalla
ollut Williamssonin auto.
Toimistoja ja
terminaaleja
Kun Axel vielä ajoi linjaa Helsinkiin, firman toimisto sijaitsi Vaasan Varastokadulla sulassa sovussa muiden liikennöitsijöiden
kanssa. Koska koko dokumentista piti olla kopio jokaista
rajanylitystä varten, tuli paperinipuista välillä paksuja - olihan purkupaikkoja usein jopa 20.
Tuontipuolella piti hoitaa tullaukset mieluiten tulosatamassa.
Siksi saapuvan auton kuorma piti
ilmoittaa ennakkoon kyseiseen
tulliin luovutusilmoituksen saamiseksi. AJOLINJA . Ilman tätä ?luovaria. Tämä sijainti
ei kuitenkaan ollut optimaalinen,
sillä rekkojen pysäköintiä Vaasan
pääkadun varrella ei katsottu suopeasti. Vaasan liikkuva
poliisi, erään erittäin velvollisuudentuntoisen virkamiehensä aloitteesta, käynnisti esitutkinnan asiassa ja alkoi kutsua Williamsso-
nin johtohenkilöitä kuulusteluihin.
Nähtiin mahdollisena, että joitakin ylilöyntejä tosiaan oli tapahtunut. Kun Axel Williamsson aloitti
ulkomaanliikenteen 1950-luvun
lopulla, kuormien vientitullaukset
hoidettiin Vaasan sisäsataman tullissa.
Vientikuormille tehtiin tullipassi tavaraluetteloineen, johon listattiin jokaiseen purkupaikkaan
menevät tavarat
?
. Scania 142H bulkkiyhdistelmä
1980-luvulta.
. AW-Transin
moduuliyhdistelmä 1980luvun lopulla.
Dollyn päällä
roikkuva traileri
on Teljän
Kuljetuksen
entinen.
Axel kuoli, leski jatkoi
Firman perustaja ja vetäjä Axel
Williamsson menehtyi 23. Kuljetusliike Axel Williamsson
. AW-Transin Topline-Scania
moduuliyhdistelmä ajaa laivaan
Vaasassa 1990-luvun alussa.
. Tälläiset ristiinkytkennät
kieltävä laki tuli voimaan vasta
myöhemmin.
AW-Trans harjoitti jonkin verran myös itäliikennettä kuljettaen
turkiseläinten rehutuotteita Ruotsista Viroon ja Venäjälle. Mainittakoon, että yhtiön auto oli M/S
Estonia-laivalla kohtalokasta haaveria edeltävällä viikolla vuonna
1994.
Irtoperäliikenne lopetettiin kannattamattomana 2000-luvun alussa. Lisäksi hankittiin muutamia rekkavetureita juuri alkaneeseen irtoperäliikenteeseen.
Parhaimmillaan AW-Transilla oli
14 yhdistelmää.
Irtoperäliikenteessä käytettiin
sekä auto-dolly-yhdistelmiä että
tavallisia rekkavetureita. Merkittävä osa trailereista oli alussa
Alankomaiden rekisterissä, dollyt Suomen tai Ruotsin kilvissä
kuten myös autot. Koko Williamssonin laivue
Vaskiluodon terminaalin
pihassa pääsiäisenä 1994.
Vasemmalla ruotsalaisen AWTransin kalusto. . Ruotsalaiset autot kotiutettiin, kun Suomen liikennelupa- ja
arvonlisäverolainsäädäntö muuttui.
?
Tyypillinen 1980luvun
Norjan ja
Tanskan
liikenteen
yhdistelmä. Tällöin virkavallalle tuli välillä harmaita hiuksia kun piti tarkastaa ruotsalaisen auton, suomalaisen dollyn ja
hollantilaisen puoliperävaunun
muodostaman yhdistelmän laillisuutta. AJOLINJA ?
. Myös pienellä
ohjaamolla ajettiin
1980-luvulla
ulkomaanliikenteessä.
. kesäkuuta vuonna 1983 aivoverenvuodon aiheuttamiin komplikaatiohin.
24 . Keskellä sekä
oikealla suomalaiset autot.
Ruotsin tytär
AW-Transin toiminta alkoi uittamalla muutama auto Ruotsin rekisteriin samalla kun niiden kuljettajat suorittivat ruotsalaisen
ajokortin. Myös Volvo F10
kelpasi ulkomaanliikenteeseen.
Tässä lastataan
terminaalilla.
merkeissä.
. He ehdottivat, että Williamssonin operatiivinen toiminta siir-
rettäisiin Huolintakeskukselle.
Kalusto ja kiinteistöt jäisivät firmaan, joka käytännössä jatkaisi
Huolintakeskus Oy:n liikennöitsijänä.
Ehdotus torjuttiin mahdottomana. B-junan välivaunu oli leasingkalustoa.
. Laivaliikenteen alettua,
tavaramäärien kasvaessa, Williamssonilla oli vuosien etumatka
kilpailijoihin nähden. Tämä Volvo FB89
oli piha-autona vielä
1990-luvulla.
. 25. Tyypillinen
1990-luvun
Norjan ja
Tanskan
liikenteen
yhdistelmä.
Alusta asti Williamssonila on kokeiltu rohkeasti uusia asioita.
Linjaliikenne Vaasasta Osloon
täysin omien asiakkaiden varassa oli 1950-luvulla ennenkuulumatonta. Tämä Scania 112H oli
Ennakkoluulottomuutta
ensimmäinen bulkkipuoliperävaunuyhdistelmä.
. AJOLINJA . Myös Ivecoa on kokeiltu. Williamssonin
bulkkiyhdistelmä ajaa
laivaan Turussa.
. Tulopuoli ja asiakkaat olisivat
siirtyneet isolle speditöörille ja
menopuoli olisi jäänyt firmalle.Todettakoon, että Axel oli saanut
vastaavan tarjouksen vuosia aikaisemmin, kun Polar-Express oli
lähestynyt häntä ?yhteistyön syventämisen. Voimakkaana persoonana ja ahkerana kehittäjänä hänen poismenonsa herätti firman sidosryhmissä huolta yritysten toimintamahdollisuuksista.
Firman arki kuitenkin jatkui
Axelin lesken, Elvi Williamssonin, johdolla ja ennen kaikkea lojaalisten työntekijöiden ja pitkäaikaisten asiakkaiden ansiosta.
Sitten Vaskiluotoon ilmestyi
delegaatio, Huolintakeskus Oy:n
johto. Tällöin oli
myös oma huolintakonttori Tuk-
??
Kuljetusliike Axel Williamsson
Kolikkorallia Norj
holmassa tulliselvitysten helpottamiseksi.
1970-luvun puolivälissä alkoi
niin auto- kuin työntekijämääränkin voimakas kasvu, mikä jatkui
aina 1980-luvun lopulle asti. Kappaletavaralastausta terminaalilla. Varhaisessa
vaiheessa kaikki Williamssonin
käyttämät vakuutusyhtiöt kieltäytyivät näiden kuljetusten vakuuttamisesta. Kuljetukset sujuivat firman kokeneimpien kuljettajien
hoidossa kuitenkin suunnitelmien mukaan.
. Luuri ja näppäimistö tulivat kojelaudalle. Firmassa on
. Yhtiön historian erikoisimpiin
toimeksiantoihin kuuluu vuonna
1991 Norjan valtionpankille suoritettu rahakuljetus.
Taustalla oli Norjan silloinen
kolikkouudistus. Kymmenisen kiloa painava keskusyksikkö laitettiin vuoteen
alle. Ennen puhelinaikaa kuljettajia
sai kiinni reissun
päältä lähinnä soittamalla tai faksaamalla laivayhtiöihin tai taukopaikkoihin.
Nykyisin lähes kaikissa autoissa
. Kokonaiskustannus oli autoa
kohden noin 10 000
markkaa. Firman trailerkalustoa
keikalla Norjassa.
alkaa olla GPS-seurantalaitteet.
Ensimmäinen naispuolinen kuljettaja tuli töihin vuonna 1981,
kun Axelin tytär YvonneWilliamsson aloitti AW-Transin kuljettajana. Käytössä olleita
kolikoita kuljetettiin Oslosta LänsiSuomessa sijaitsevalle paikkakunnalle sulatusta ja uudelleen valamista varten.Tämän jälkeen puolivalmiit aihiot vietiin takaisin Osloon
lyötäväksi uusiksi kolikoiksi.
Luonnollisesti turvallisuuteen ja
salassapitoon liittyvät valmistelut olivat mittavat. Myös
trukki on firman väreissä.
26 . Liikennelupien vapauttaminen ja kiristyvä kilpailu päätti kasvukauden ja autoja ei enää tullut lisää.
Voimavarat kohdistettiin kaluston
uudistamiseen ja huoltokulujen
kurissa pitämiseen.
Vuoteen 1981 asti kaikki
paperityö tapahtui käsin.
Ensimmäinen tietokone
oli Commodore 8032
levyasemalla ja kirjoittimella. Axel ei ollut tästä innoissaan,
mutta Yvonne sai tahtonsa läpi ja
samalla arvokasta kokemusta
kuljettajan arjesta.
Yvonnesta tuli myöhemmin AWTransin toimitusjohtaja ja hän vastaa nykyisin Williamssonin palkanlaskennasta sekä huolinta- ja
tullauspalveluista. Laitteisto maksoi 40 550 markkaa.
NMT-puhelimia ruvettiin asentamaan
autoihin 1980-luvun lopulla. AJOLINJA ?. Axel Williamsson Oy:n nykyjoh-
toa eli toimitusjohtaja Sebastian
Mellberg (vas.), hallituksen
puheenjohtaja Lena Fant, hallituksen jäsen ja huolitsija Yvonne
Williamsson, kuljetuspäällikkö
Katri Rosenqvist ja myyntipäällikkö
Mikael Weckström.
.
Hän yritti turhaan selittää, että tästä seuraisi 30 tonnin
kolikkolastin pakollinen tarkastuslaskenta. Kiitokset ansaitsevat myös Dan Skog,
Johan Grägg, Mikael
Blomberg ja Jari Pellas.
Artikkelin lähteenä on käytetty Dan Skogin muistiinpanoja Williamssonin historiasta. Tämän jutun valmistumisesta ja onnistumisesta haluan kiittää Williamssonin toimitusjohtaja Sebastian Mellbergiä, muuta johtoa sekä
henkilökuntaa. ?
. Tämän
päivän
kalustoa.
liamssonin tyttäret omistavat nykyisin koko osakekannan. ?
Kiitokset
. Ideana on, että kuljettajat voivat päivittää tilauksia
ja hoitaa kuittaukset eteenpäin
laskutukseen välittömästi.
Myös kalustoon ja kuljettajien
koulutukseen sekä työmotivaation edistämiseen panostetaan Williamssonilla jatkuvasti. Matkalla Norjan
Bergeniin vuonna 2000.
Kuljettajana on Rolf Pada.
. ?
Kalusto: 23 vetoautoa, 32 perävaunua.
Liikevaihto 7/2012: 7,2 milj. Kolmas
sukupolvi Williamssoneja on mukana firman liikennejohdossa, toimitusjohtajana työskentelee Sebastian Mellberg.
Viime vuosien taantuma ja kiristynyt markkinatilanne on vaikuttanut myös Williamssonilla,
mutta tästä huolimatta on inves-
. Williamssonin
uusin moduuliyhdistelmä.
toitu uuteen tietojärjestelmään,
jossa auton liikkeitä voi seurata
reaaliajassa. euroa.
Kalustoinvestoinnit vuodessa: 400 000 - 500 000 ?.
. Kaukolämpöputkia
ajetaan neljällä jatkorekalla
Vaasasta Pohjoismaihin.
edelleen töissä naisia ulkomaanliikenteen kuljettajina.
Toiminta on laatu- ja ympäristösertifioitu ISO-laatustandardin
mukaan.Tämän laatujärjestelmän
soveltaminen kaikkeen toimintaan
on vaatinut useamman vuoden
työn johdolta ja työntekijöiltä.Yhtiö on edelleen Williamssonin perheen omistuksessa, Axel Wil-
. Williamssonin silloinen toimitusjohtaja Alf Norrgård oli toisen auton
kuljettajana. AJOLINJA . Vasta kun mukana ollut
Norjan pankin logistiikkapäällikkö
puuttui asiaan ja pyysi tulliesimiehiä soittamaan pankin turvallisuusjohtajalle, tullimiehet luopuivat
hankkeestaan. 27. Oy Axel Williamsson Ab
aan
Ainoa välikohtaus sattui Ruotsin puolella
Sundsvallin satamassa.
Kaksi rahakuormassa ollutta yhdistelmää ajoi Vaasan laivasta rantaan ja joutuivat tullin niin sanotun
?mustan jengin. Jätevedenpuhdistamon
toimitus Norjaan suoraan
mökkialueelle.
. ratsiaan.Tullimiehet halusivat välttämättä rikkoa kuormatilojen sinetit
tarkastaakseen kuormat
Löppönen
Itse leivotun jättikokoisen
korvapuustin saa 1,60 eurolla.
Herkullinen mustikkahillopossumunkki maksaa 1,80. Minna Kosonen kertoo, että raaka-aineet hankitaan lähialueen tiloilta.
28 . Ville Tilkkanen.
Teksti ja kuvat Jussi ?Silicone. Niskavuoren Portti
on Savonlinnasta
tullessa vasemmalla.
Pihassa pääsee
kiertämään lenkin ja
kerralla sopii
useampikin yhdistelmä pihaan.
OHI EI MALTA AJAA N
iskavuoren Portti sijaitsee valtatie 14 varrella Savonlinnan itäpuolella, Louhen- ja Silvolantien
liittymässä. Muuten auki ollaan aamukuudesta iltaseiskaan. Risteyksen kohdalla nopeusrajoitus on kätevästi kuuskymppinen.
Itse tehdään
. AJOLINJA ?
Niskavuoren Portin palveluihin kuuluvat kahvio- ja ruokapuolen lisäksi posti, veikkaus
sekä myymälä, josta saa peruselintarvikkeita
ja joitakin autotarvikkeita.
Taukopaikan yrittäjinä, kahvin janoisia ja
nälkäisiä palvellen, ovat toimineet kohta kaksi
vuotta Minna Kosonen ja Riikka Kauppinen.
Aikaisemmin molemmat olivat edellisen taukopaikkayrittäjän palveluksessa palkollisina.
Yrittäjien apuna häärii joukko työntekijöitä,
joilta hymy irtoaa herkästi toimittajan seuratessa asiakaspalvelua.
- Kaikki leivonnaiset ja ruoka tehdään itse
omassa keittiössä, Minna Kosonen kertoo.
Ruoka on aitoa lähiruokaa.
Toimittaja testasi listan ulkopuolelta annoksen nimeltä ?Emännän erikoinen?. ?. Niskavuoren emännät valmistavat
maukasta suussa sulavaa.
. TaukoPaikalla
ajolinja
!
T
Y
N
,,
Rekkamiehet ovat
Niskavuoren Portin
suurin asiakasryhmä
Idyllinen hirsitupa Savonlinnan
lähellä saa pelkkiä kehuja. Hyvää oli, nälkä ei
jäänyt.
- Suurin asiakasryhmä on ylivoimaisesti
rekkamiehet. Pihaan on vaivaton
kurvata isommallakin ajokilla tasamaan liittymästä. Se sisältää
tuhdin jauhelihapihvin, paistetun munan ja
sipulia sekä ranskalaiset. Ei olla suotta Rahtirasti, Minna
jatkaa.
Keittiö on auki aamuseitsemästä iltapuoliseitsemään. Hinnoista
saa rahtarialennuksen.
Nokkosen Mika Imatralta kuskaa Fazerin
leipiä Heikki Semi Ky:n MAN TGL 12.240:llä.
Reitti kulkee Lappeenrannasta Puumalan kautta Savonlinnaan. ?
?Parempaa ei
ole löytynyt?
. Niskavuoren
Portin pihaan
mahtuu.
. Kyydissä
on PCC:tä eli kalsiumkarbonaattia paperiteollisuuden käyttöön.
- Vakioreitti kulkee Imatralta Varkauteen
Puumalan kautta. AM&HP Palvelut Oy:n Pölli-Scanialla pihaan kurvasi Matikaisen Mika.
- Itse leivotut pullat ovat suussa sulavia.
Pihaan mahtuu isollakin autolla oikein hyvin,
Mika kertoo.
Pöllikuskin ensikokemukset Savonlinnan
uudesta rinnakkaisväylästä ovat erittäin hyvät.
- Ennen meni ilman ruuhkiakin kaupungin
läpi ajossa 20 minuuttia ja kesällä pahimmillaan reipas tunti. Näin huonoilla keleillä
ajetaan Savonlinnan läpi, silloin toppaan
tässä Niskavuoren Portissa, Ville kertoo.
- Ohi ei malta ajaa. . ?
?Ei pärjää isot
huoltikset?
. - Neljästi
viikkoon
toppaan
tässä, Mika
Nokkonen
kertoo.
Ohitustie
ajansäästäjänä
. AJOLINJA . Ram Mark Oy:n
Jorma Silvennoinen
(oik.) on
lopettelemassa ruokailua
siemaillen
jälkiruokakahvia
Suomalaisen
Tuukan
kanssa.
?Isot annokset?
. Tilkkasen Ville on kurvannut pihaan
Teljän Kuljetuksen yhdistelmällä. ?
. Nyt koko kaupunki on sivuutettu reippaassa viidessä minuutissa, Mika
sanoo. 380 kilometriä pitkän reitin
ehdottomasti paras taukopaikka on leipäkuskin mukaan Niskavuoren Portti.
- Palvelu on erittäin hyvä ja tähän on helppo
tulla. 29. Maansiirto alalla toimiva Jorma Silvennoinen kertoo Niskavuoren Portin olevan vakiopaikka.
- Tässä tulee hoidettua kaikki päivän syömiset ja kahvitauot, silloin kun nurkilla ollaan
hommissa, Jorma kertoo
On miehestä alueen paras ruokapaikka hintalaatusuhteeltaan.
- Ei pärjää isot huoltikset, Jorma jatkaa.
Tavallisesti ruuaksi valikoituu päivän ruoka-annos.
Energiapuukauppaa tekevä Tuukka Suomalainen yhtyy Jorman ajatuksiin.
- Tämä on olevan lähialueen sydän, jossa
ihmiset kohtaavat ja vaihtavat kuulumisia,
Tuukka tuumaa. Kymmenen vuotta ollaan tätä reittiä ajettu ja parempaa taukopaikkaa ei ole vielä löytynyt, syömään kiirehtivä Mika huikkaa. ?
. On ruoka sen verran
hyvää ja annokset isoja, kuuluu perustelut
Uusi kone
tuntee Amerikassa
lyhenteen DD16
(Detroit Diesel) ja
Mersu-maailmassa
se on OM473.
turbocompound, lisäahdin, jonka
antaa voimaa hammasrattaiden
välityksellä kampiakselin päähän.
Turbocompound tulee myös uuteen FH-Volvoon ensi syksynä.
Uudesta isolohkosta puhutaan
näin aluksi huhtikuussa yleisölle
esiteltävän Arocs monttumallin
yhteydessä. Ilmajousisia
. Kevyen omapainon
Bosch.
versio on Loader.?. No, onhan tätä myllyuutuutta jo jonkin aikaa odotettu.
Nykyisen 15,95-litraisen V8:n
voimaversio on 598 hevosvoimaa
ja vääntöä 2800 newtonmetriä.
Tai onhan tarjolla tietysti erikoiskuljetukseen tarkoitettu lavettiveturi SLT, jossa on 653 heppainen versio, Powershift robottilaatikolla ja Voithin turbokytkimellä.
Se vääntää enimmillään 3000 Nm.
15,6-litrainen rivikone on ollut
käytössä Pohjois-Amerikassa, josta tuli myös uuden Actroksen 12,8litrainen. UUSI Mercedes-Benz
Arocs ja 15,6-litrainen rivikone
625
hevosvoimaa-
ALUKSI
Mersun raskaan
kaluston mallisto
uudistuu taas pari
nytkäystä eteenpäin.
Teksti Jouni Hievanen
. Kun Amerikoissa on käytössä 600-heppainen voimaversio,
Eurooppaan tulee samasta myllystä suurimmillaan 625-heppainen
. Nämähän on jo esitelty.
. Öljytilavuus 46 litraa.
nollisesti monenlaisia. Pitkät telivetoiset tulevat myöhemmässä lanseerausaallossa eli kevään puunkuorma-
ajakiertueella mennään vielä nykymallisilla Actroksilla.
OM473
Neljä konetta
Arocs tulee käyttämään samoja
hyttejä kuin on Actroksessa ja Antoksessa. Kun puhutaan
Euro6 Sisusta, siihen on tulossa tietysti tämä 15,6 litrainen rivikone. Ja vääntää sen
3000 Nm, jonka robottilaatikko Powershift 3 sallii.
Mersun miehet olivat kuulemma
hymyilleet esittelytilaisuudessa siihen malliin, että rajumpaakin tehoversiota saattaisi olla tulossa.
Turbocompound
Ehkä erikoisinta, moottorissa on
30 . Tilavuus
15,569 litraa. kapeaa mallia, pitkää ja lyhyttä.
Arocs on tulee saatavaksi myös
. tässä vaiheessa. Mutta tulee kone tietysti maantieautoonkin, myös
suomalaisen puutavarankuljettajan iloksi. Kuivapaino 1300 kiloa.
Akselistovaihtoehtoja on luon. Isku
71 mm.
koneilla. Suomi varustautuu ottamaan
vastaan järeät 76-tonniset rekat
ensi vuonna. ?
. Valitaanko hytiksi sitten leveä vai kapea,
jää nähtäväksi. Poraus
39 mm.
7,7 litran, 10,7 litran ja 12,8 litran
. Räyhäkkään
näköinen piirroskuva Arocs offroadmallista.
. AJOLINJA ?
Samalla
Euro 6
SISU
. Maailmanmerkki
Mercedes-Benzin vastaus tähän
on uusi 15,6-litran rivikone, joka
tulee Euroopan markkinoille Euro
6 versiona. Tarjolla on siis leveää ja
. Ruiskutus X-Pulse
on luonnollisesti laaja valikoima.
common rail,
Erikoisoloihin tarjotaan Grounder-mallia
Tutk
nettom
n tapah
enneon nnettomuude
ik
li
ä
tt
e
.
o
ömästi
piennettä
lisi välitt taa muuta liik että varoitus it
t,
o
us
r
a
u
a
v
v
m
a
o
a
tt
tt
tu
s onne jää riitt muistu
Tutkija iittävän kaua
e
r
enteell
ä
ik
d
li
tää vie . ?
. ?
peliaik
tävästi
vaurioitui, sitä ei tutkijalautakunnan raportti
kerro.
Kaatuneen bussin lähes kaikki vasemman
puolen ikkunat rikkoutuivat. Perävaunu
kaatui tielle.
Vastakkaisesta suunnasta onnettomuuspaikkaa lähestyi kaksi henkilöautoa, puutavarayhdistelmä ja linja-auto.
Henkilöautonkuljettajat, jotka ajoivat Audia
ja Citroenia, saivat pysäytettyä autonsa tien
oikeaan reunaan.
Huomattuaan esteen E14-Sisun kuljettaja
alkoi jarruttaa, jolloin perävaunu alkoi heittelehtiä. Miksi Sisu
VA
TI!
E
H
A
ttaa,
ROIT
i muistu
r tt
ten tuan rapo
takunn uuden osallis dutu
la
a
ij
. Etupäähän tuli
myös vaurioita.Takarivin vasemmanpuoleisin
istuin vääntyi ja sisälle tuli multaa.
Muita henkilövahinkoja ei raportoitu tapahtuneen kuin että Sisun kuljettaja sai kasvoihin
lasinsiruja. Näin muulle
ta
paikas
aa. Ammattikuljettaja sai yhdistelmän kuitenkin pysäytettyä, tien vasempaan reunaan.
Viimeisenä tullut venäläinen Higer-bussi
väisti estettä vastaantulijan kaistalle, suistui
vasemmalle pientareelle ja kaatui kyljelleen.
Vauriot
Ojaan suistunut yhdistelmä vaurioitui keulasta, erityisesti vastapenkkaan osunut oikea
etukulma.Vetäjän kuorma liikkui työntäen etusermiä ohjaamoon, joka vaurioitui takaa.
Vetopalkkiin tuli repeämiä, vetokytkin mur-
tä sinu
. Oli kaksi astetta pakkasen puolella ja
satoi vettä. 70
km/h oli liikaa liukkaalle tielle.
Tutkijat toteavat vielä, että perävaunun renkaat, lailliset kyllä, olivat tarkoitettu kesäkäyttöön.
Tienhoitotoimenpiteet oli aloitettu, mutta ne
eivät olleet vielä ulottuneet onnettomuuspaikalle.
Suositukset
Tutkijalautakunta teki onnettomuuden seurauksena tuttuun tapaan suosituksia ja parannusehdotuksia.
Ensinnäkin busseihin ja raskaiden ajoneuvojen perävaunuihin tulisi määrätä pakolliseksi talvirenkaat.
Raskaan ajoneuvojen kuljettajien lakisääteiseen täydennyskoulutukseen (ammattipätevyysdirektiivi) tulisi määrätä pakollinen vaikeissa oloissa ajamisen osuus, jossa painotetaan oikeaa tilannenopeutta.
Ajoneuvoihin tulisi määrätä pakolliseksi pidontunnistus, joka rajoittaa tarvittaessa ajonopeutta.
Ajonvakautusjärjestelmä tulisi määrätä pakolliseksi raskaisiin ajoneuvoihin sekä ABSjarrut vanhoihin perävaunuihin.
Tienhoitoa tulisi tehostaa, samoin raskaan
liikenteen rajavalvontaa. Vammautumattomia kerrottiin olleen autoissa 23.
Riskitekijät
Tutkijalautakunta toteaa, että Actroksen kuljettaja käytti liian suurta tilannenopeutta. Perävaunu liukui vasemmalle ja osui oikealla sivullaan vetäjän vasempaan takakulmaan. Raskaan liikenteen kolarit
Puutavararekka suistui
TÄYDESSÄ KUORMASSA ojaan
Teksti Jouni Hievanen,
piirros Jussi ?Silicone. Elettiin marraskuun aamua kello 05.10.
Perävaunu alkoi heittelehtiä ja vetoauto
suistui ojaan oikealle puolelle. Oli loskaista, jäistä, erittäin liukasta. AJOLINJA . Tuntuuko, et
tä oma
ivumaan. Löppönen
Tutkijat: Talvirenkaat
pakolliseksi!
rinasi!
Kerro oma ta
tti
lta lähti ajokor
Tutkijoiden mukaan 70 km/h
oli liikaa valtatien liukkaudessa.
M
ercedes-Benz Actros 3254 vetoinen puutavarayhdistelmä ajoi
valtatietä pohjoiseen 70 km/h nopeudella kuorma päällä. Lähe hköku
ti
os
lp
sä
liian he
n
ee
jan toimituks
.fi ?
tarinasi Ajolin
ja
in
ol
aj
n@
ievane
postilla jouni.h
tui, muun muassa.
Perävaunun kaatumisesta tielle pankot
vääntyivät.
Henkilöautoista toinen säilyi vaurioitta, toinen sai naarmuja.
Sisun ohjaamo sai yläosastaan vaurioita.
Aisa vääntyi, vetokita murtui. 31
Kun tuli pysähtymiskäsky, kuljettaja toimi koulutuksen mukaisesti ja ajoi Bankun tieuralta ilmasuojaan.
Tällöin ajoneuvon etummainen vaunu kääntyi
kyljelleen ojaan - kävelyvauhdissa.
Kuljettajan turvavyö ei ollut kiinnitettynä ja
hän loukkasi olkapäänsä. Bankkuun tuli pieniä vaurioita.
Jopa litra kilsalla
Ja lisää Bankkuja on tulossa.
Suomen armeijalle koitti loppusyksystä joulu, kun saivat Norjasta 4000 kilometriä ajettuja Bankkuja. Hyvin oleellista oli, kuinka löysälle telat olivat päässeet.
Bensa-Nasuja käytetään vuoden 2017 loppuun, jonka jälkeen ne myydään joko huutokaupassa tai suuremmissa erissä. Valmistusmäärä
on noin 11 000 kappaletta.
Petoja menemään
M
Mikä on Pohjolan paksussa hangessa ylivertainen miehistönkuljettaja. Bankut maksaa 27 000 euroa kappale.
Molempi parempi
Sisu Nasussa, malliltaan NA-140BT:ssä, on Roverin 3,5-litrainen tai
3.9-litrainen bensakone, teholtaan
reilu 190 heppaa, väännöltään 318
Nm. Ylivertaista maastoautoa haluavan kannattaa siis olla
hereillä.
Nyt hankitut telavehkeet tulevat PohjoisSuomen joukkojen käyttöön. ?
Norjan Bankuilla on tarkoitus korvata bensakoneisia Nasuja niiden isojen polttoainekulujen takia.
Ajolinjan Facebookissa Nasun bensa- dieselversioita ajanut lukija kertoo, että kulutus
bensalla oli noin 40 litraa sadalla, pahimmillaan litra kilometrillä. Nyt kalustoa on tarkoitus modernisoida.
Teksti Jouni Hievanen
Nasu-Sisu
. AJOLINJA ?
Tutka-Sisu
8x8 Viroon
. Tutkajärjestelmään
kuuluu myös Sisu 4x4 maastokuorma-autoja. Omapainoa on karvan alle
viisi tonnia.Vaihdelaatikko on automaattivaihteinen.
Nurinkin sen saa, kuten Sodankylässä kävi.
Marssiosasto eteni soratietä. Niissä pysyi telat paremmin päällä ja kestivät huomattavasti pitempään. Nasussa oli puolestaan voimakkaampi kone,
Bankkua vaivasi voimattomuus.
Ajurin mukaan Nasun keskinivelessä on laajemmat liikevarat kuin Bankussa. Aluksi niitä tulee 123, lisähankintavaraus on 150. Kovalla pakkasella ei meinannut Nasulla päästä mihinkään ennenkuin
telat lämpesivät. Näiden syiden
takia Nasu kulkee paremmin lumessa ja maastossa - telat ovat Nasussa leveämmät.
Toinen telakuski, Kajaanissa palvellut, kallistui enemmän Bankun suuntaan. Bandwagn on levinnyt 34 maahan,
aina Brasiliaan asti. Nasu on
suomalainen
valmiste.
. No telavehje tietysti.
Suomen armeijalla on suomalaisvalmisteisia Sisu Nasuja
(Nauha-Sisu) ja ruotsalaisia Bandvagneita eli
Bankkuja. Kone on
kuusipyttyinen kolmelitrainen, 136 heppainen,
väännöltään 225 Nm.
Eräs tela-ajuri kommentoi konemiesten
Masinistit-sivuilla, että Bankussa oli Nasua
parempaa ajoasento ja lämpöinen koppi. Käyttöönottohuollot tehdään Tervolassa, jossa hommaa on
useaksi vuodeksi.
Mutta ei nuo Norjasta tulevat 123 plus 150
Bankkua vielä ihan riitä, tarvittaisiin jostain
130 lisää.
Ja onhan se kova juttu, kun telavehje menee
myös vedessä, melkein 5 km/h:ssa vauhtia.?. Toisenlainen kulkija ajossa
Bankku
Armeijan bensaNasut korvataan
naku-Bankuilla
Ketterät ja maastokelpoiset telavehkeet ovat tärkeitä Suomen
armeijalle. Sisu Defence toimitti marraskuun
alussa Viron ilmavoimille 8x8 Sisun.
Auto on osa kauppaa, jossa Viro osti
ranskalaiselta Thales-Raytheon Systems Companyltä Ground Master ilmapuolustusjärjestelmän.
Tutka-autoksi tulevassa Sisussa on
automaattinen hydraulinen vaaitusjärjestelmä, jolla tutka pysyy koko ajan
vaakatasossa. Ne ovat idealtaan samantapaisia.
Kyytiin mahtuu 16 heppua, joista etuvaunuun
4-5, taakse 10-11. Uudemmissa, NA120-GT-malleissa, on amerikkalainen 6,5-litrainen V8-diesel, joka tuottaa 160
heppaa ja vääntää 387 newtonia.
Ruotsalaisen Hägglunds Vehiclen valmistamissa Bankuissa
luotetaan Mersun dieselvoimaan. Ajurin mielestä Nasu oli ehkä
vähän parempi suolla.
Ja sitä monet kuskit kertovat, että telavehkellä pääsee aivan uskomattomiin paikkoihin.
On hyvä muistaa, että telavehkeellä voi ajaa
sulalla tielläkin eli se ei ole pelkkä talvinen
maastovehje.
32
Ojaan ajaneissa ulkomaisissa rekoissa lähes puolessa (45 %) oli vetopyörinä
renkaat, joiden uransyvyys oli heikko. Teliveto on yliveto, kun on kunnon rengastus.
Ajolinja kysyi vuosi sitten liikenneministeriöstä asiaa. 33. Määärys koskee myös ulkomaisia kuorma-autoja.
Ruotsin liikenneviraston viime talvena tekemän tutkimuksen mukaan 95 prosentissa
teillä liikkuneissa ruotsalaisissa kuorma-autoissa oli vetopyörien uransyvyys hyvässä
kunnossa. ?
. AJOLINJA . Vetävien talvirengaspakko Ruotsiin
R
uotsissa tulee olla talvirenkaat
raskaan kaluston vetävissä pyörissä ensi vuoden alusta lähtien.
Tähän asti talvikaudella on pitänyt olla vetoauton renkaissa vähintään viiden millimetrin urasyvyys.
Uuden lain mukaan kaikissa Ruotsissa liikennöivissä kuorma-autoissa tulee lisäksi olla
talvirenkaat tai vastaavat renkaat auton vetävissä pyörissä 1. Paripyöristä toinen voi olla sileä.
- Suomi on tässä asiassa edelleen kehitysmaa. Toivottavasti Suomi ottaa mallia Ruotsista ja tilanne saadaan paranemaan myös
meillä, Nokian Renkaiden kuorma-autorengasyksikön johtaja Pontus Stenberg sanoo.
. joulukuuta ja 31.maaliskuuta välisenä aikana talvikelin vallitessa. Riittää, kun urasyvyys on
1,6 milliä. Silloin virkamies totesi, että ?seuraamme tilannetta ja Ruotsin kokemuksia?.
Nokian Renkaiden ja myös Ajolinjan kokemuksen mukaan alalla pitkään toimineiden,
arvostettujen suomalaisten ja ruotsalaisten
kuljetusyritysten kalustoissa käytetään pää-
sääntöisesti pohjoisen talveen suunniteltuja
talvirenkaita. Onnettomuuksien lisäksi monet huonoilla renkailla
ajavat rekat ovat ruuhkauttaneet liikennettä,
kun ne ovat ajautuneet ojaan tai jääneet jurraamaan paikoilleen liukkaissa mäissä.
Suomessa on raskaan kaluston renkailla
väljät säännökset. Näin on pakko, jos meinaa pärjätä liikenteessä Pohjolan talvessa.
Nokian Renkaat korostaa, että hyviä talvirenkaita tarvitaan myös perävaunuun, jossa
minimiuransyvyys tulisi olla vähintään kolme
milliä
Takana
häröilee
ruotsalainen
Scania-friikki.
Pihkakiidon Scania 143-630
Kiertää kuin
moottorisaha
. . AJOLINJA ?. Pentti
Haapakangas,
Tarja-Leena
Halonen ja
Timo Tuomaala
(oik.). Rosteriputket
ovat RST-Steelin
käsialaa.
1,7 miljonaa ajettu
700-heppainen
143:nen puskee
tietä Tarja-Leena
ratissa.
Teksti ja kuvat Jouni Hievanen
34
Viimeisiä kunnon Scanioita.
Kierroksia kone ottaa 3000, kun
vakioarvo on 2200.
- Kiertää kuin moottorisaha.
Vinkkelin elämöintiä on sen
verran rajoitettu, että putki ei ole
aivan suora. Laittoi pumpun ja suuttimet, Haapakangas kertoo.
Potkua on noin 700 heppaa.
Puristukset ovat kunnossa, ne
virittäjä mittasi.
- Mekaanisella pumpulla. On ollut uinunut
harrastus.
Naiskuskin hellässä huomassa 80 km/h taulussa 143:nen
vie polttoainetta 45-50 litraa.
Kierroksia on vinkkelissä silloin 1500.
- Vanha auto, teho ei ole
ilmaista ja maastot ovat
mäkiset, Haapakangas
kertoo dieselkulutusta
nostavia tekijöitä.
Pihkakiidolla on toinenkin ajokki, ActrosMersu vuodelta 2005.
Mersua ajaa haapajärveläinen TimoTuomaala, jolla on omakin auto vaihtolavaajossa. P
ihkakiito on niin suomalainen kuljetusyrityksen nimi kuin
vain voi olla. 35
35. Musta
paholainen.
- Ainut merkki, mikä sanoo
näin, tuumasi eräs V8-lippispäinen muovipussi kädessä kuunnellessaan vinkkelin huutoa.
Ja siinä onomatopoeettisessä
ääntelyssä on monta monta huutomerkkiä.
- Pekka Herlevi on virittänyt
kevyesti. Ennen oltiin Combitransilla rahdin ajossa, jossa kertyi miljoona ajokilometriä.
Mustan pihkakiitolaisen ajurina toimii Tarja-Leena Halonen.
Hän saa nauttia nahkasisustuksesta.
- Kuorma päivässä, naiskuljettaja kertoo.
Omapainoa autolla on noin 9
800 - 10 000 kiloa. ?
?
. Vaimenninta on 30
senttiä.
- Voi tehdä paremmin töitä,
Haapakangas kertoo.
Ei tule siis karhut metsässä
niin lähelle ihastelemaan.
- Tämä auto herätti kiinnostuksen rakenteluun. AJOLINJA
AJOLINJA ?
. Puut kulkevat
XXL Terminatorien välissä
- Niillä pankoilla saa eniten kuormaa, Haapakangas kertoo.
Pankot voi olla 2,6 metriä leveällä, koska pituutta yhdistelmällä
on alle 22 metriä. Jos oltaisiin
moduulimittainen eli yli 22-metrinen, leveys saisi olla 2,55 metriä.
Tämä on niitä EU-kukkasia.
Kuormasta maksetaan, mutta
rajansa kaikella.
- 63-tonnissa on taksaleikkuri.
Power Truck Show:ssa pihkakiitolainen herätti ansaittua huomiota. Hoki vain ?the best Scania
truck in the world?.
. Eräs ruotsalainen maistissa ollut nuorukainen hyppäsi rattiin ja antoi lapikasta olan takaa.
Eikä meinannut millään astua alas
hytistä. Nostalgisena ajopelinä
on Scania 143H, joka on viimeistä kolmossarjan vuosimallia 1996.
On Streamline-maski.
Viimeiset kolmossarjalaiset
ovat niin hyvässä huudossa, että
moni sellaisessa ajava ei autosta
raaski luopua lainkaan.
- Tähän on jäänyt the best vin-
tage kyltti tekemättä, sanoo auton omistaja Pentti Haapakangas.
1,7 miljoonaa kilometriä ajettu
V8 on edelleen töissä, raakapuun
siirtoajossa
Kesän jälkeen kaikista moottoreista,
jotka eivät täytä päästöjä, Navistar maksaa
sakkoa 1920 dollaria moottorilta.
Navistar koitti yhä kehittää päästönhallintajärjestelmäänsä, jolla saataisiin riittävän puhdas tulos ilman AdBlueta. AJOLINJA ?
Amerikan
terveiset
JUUSO ?THE REBEL. Happy trails
and keep it between the ditches!
Juuso
Idaho Falls, ID. Daimler uskoo vaihdelaatikkoonsa niin kovin, että antaa sille viiden
vuoden tai 750 000 mailin eli 1,2 miljoonan
kilsan takuun.
Cummins maailman suurin
Cummins on legendaarinen dieselmoottoreiden valmistaja, maailman johtava.
Historiaa sen verran, että jo vuonna 1931
osallistui Cummins dieselillä ensimmäisenä
ja ainoana Indy 500 kisaan. Se ulottuu vene/pick-up luokasta aina 360
tonnin maansiirtodumppereihin.
Maantiekäyttöön on Cumminsilta ISX 12 ja
ISX 15 moottori, josta otetaan irti 600 hv ja
2780 Nm. Tarkoitus oli pärjätä EGR-pakokaasunkierrätyksellä ilman Def-systeemiä, joka tarkoittaa
SCR-urearuiskutusta - nimi vain on täällä eri.
Navistar pelasi niin sanotuilla EPA-pisteillä,
joiden ansiosta vaatimuksia ei olisi tarvinnut
täydellisesti saavuttaa.
Kesällä korkein oikeus kuitenkin päätti, etta
pistesysteemi saa loppua ja moottorien on
täytettävä päästömääräykset kokonaisuudessaan. Lehtisellä
on Kuljetusliike T.Lehtinen Ky.
Ennen kuin Juuso lähti viitisen
vuotta sitten rekkakuskiksi
Kanadaan, hänellä oli myös
oma kuljetusfirma Rebel
Express.
simiteho on 560 hv ja huippuvääntö 2508 Nm.
Detroitilla on myös tuore 15,6-litrainen
DD16, jonka teho yltää 600 hevosvoimaan ja
vääntöä on 2780 Nm. Tulosta ei saatu,
joten Navistar joutui turvautumaan Cumminsin apuun.
Autoihin tulee saatavaksi Cumminsin 15litrainen ISX. . Me uskomme,
että automaatit ovat käsivammaisia varten.
Me vannomme vahvasti EatonFullerin synkronoimattomaan nimeen.
Detroit Dieselin tuotteita käytetään pääasialliseti vain Daimlerin omissa merkeissä eli
lähinnä Freightlinerissa.
owdy kaikki Suomen gearjammerit !
Jos hiukan ihmetellään Amerikan moottori- ja kuorma-autovalmistajien viimeisimpiä esityksiä.
MaxxForce vaikeuksissa
Ajan Navistarin valmistamalla International
ProStarilla, jossa koneena on 13-litrainen
Navistar MaxxForce. Autossa oli jo tuolloin
mekaanisesti toimivat levyjarrut.
Cumminsin dieselmoottorivalikoima on laaja. Juuso Lehtinen on kotoisin
Kouvolasta, jossa hänen
isällään Toivo ?Topi. Sieltä löytyy aina se 600 hv ja 2780 Nm ryömintävaihteelta lähtien.
Kun Fullerin ryömintävaihteen välitys on
noin 18:1, vääntöä pukkaa kardaaniin ja vetoakselille 50 000 Nm!
Näillä mennään tällä kertaa. Vaikka auto oli
painavampi ja suurempi kuin kilpailijansa, se
sijoittui sijalle 13 ajaen koko 800 kilometrin
kisan maaliin asti.
Olen nähnyt kilpurin Indianapolisin Motor
Speedway museossa. Sen tuore DD15 moottori, 14,8-litrainen rivikuutonen
Def-systeemilla, tulee täyttämään luonnollisesti tulevat US2014 päästömääräykset. Siihen on tulossa isoja
muutoksia. MaxxForce 13 koneisiin tulee
ensi vuoden alussa ICT Plus, Cumminsin Def.
MaxxForce 15 koneisiin systeemi tulee myöhemmin.
Navistarilla on muutenkin ollut isoja ongelmia 15-litraisten kanssa.
Noita MaxxForce moottoreita myydään vain
Interrnationaliin eli kyse on Navistarin omasta
ongelmasta.
DD lupaa pitkät kilsat
Detroit Diesel on tunnettu täkäläinen moottorivalmistaja, jonka omistaa Daimler. Mak36 . Tästä koneesta on kuulemma juttua tässä lehdessä enemmänkin,
sillä onhan se tulossa Euroopan Mersuihin.
Kuulin siitä jo viime kesänä.
DD16-moottoreita markkinoidaan täällä,
että niillä pystytään ajamaan 1,2 miljoonaa
mailia eli lähes kaksi miljoonaa kilometriä ilman
koneremonttia. Internationalissa on
MaxxForce
13 kone.
Navistarin moottorisekoilu
H
Todellisia maanteiden kuninkaita robottilaatikot tuskin hätkäyttävät. DD16-kone ei ole tarkemmin
tuttu, joten en pysty kertomaan enempää.
Robotti käsivammaisille
Detroit Diesel valmistaa nykyisin myos akseleita ja vaihdelaatikoita.
Suurin uutuus on DT12 automaattilaatikko,
joka on samaa tekniikkaa kuin Mersun Powershift. Näillä päästään myös US2014 päästörajoihin, sen Def-systeemin turvin.
Cumminsin moottoreita on saatavilla muun
muassa Dodge Ram pick-upiin, Kenworthiin,
Peterbiltiin, Volvoon, Freightlineriin ja Internationaliin.
50 000 Nm
Monet varmasti sanovat nyt, että Euroopassa
huipputehot ovat 730-750 hevosvoimaa.Tiedän.
Yhdessäkään US-moottorissa ei tehoja tai
vääntöä tiputeta millään vaihteella. LEHTINEN
. Sen povataan antavan kovaa vastusta
täällä Volvon I-Shiftille. Kone on luokiteltu alunpitäen vuoden 2010 US-päästömääräyksiin, joita se ei
kuitenkaan täyttänut sataprosenttisesti
37. Oli paljon tuttuja ja tarinaa riitti.
Esittelin autoani ulkoa ja sisältä. Tapahtumaa
seuraavat Bob Brinker
(vas.) ja isäni Topi Lehtinen
(toinen oik.)
nian Pomonassa rekkanäyttelyssä, josta saaliina oli neljä ykkospokaalia. Kavereiden etunimiä en
muista.
Oli hieno nähdä suomalaisia
kolleegoja pitkästä aikaa. Oli hieno tapaaminen kaiken kaikkiaan.
Ja nyt Amerikassa on ainakin
kaksi kuskia, joilla on SKAL-lippis. Mukana oli muun
muassa R.V Lehtonen Helsingistä, Trans Peltola Kuusankoskelta
ja tukkiautoilija Rahikka Kouvolasta. SKAL porukka kävi tapaamassa
. Mukana oli myos isäni Topi Lehtinen, joka oli minulle suurin syy
tapaamiseen. ?
0lQWVlOlQ 5DKWDULNHVNXV
$PPDWWLSlWHY\\VNRXOXWXNVHW 5DKWDULW U\ Q MlVHQLOOH VHNl WLODYXRNUDXV U\KPLOOH
.RXOXWXNVHW NRXOXWXV#UDKWDULW IL WDL DODYDOLQWD
7LODYDUDXNVHW U NHVNXV#UDKWDULW IL WDL DODYDOLQWD
. SKAL-pomo Risto
Jaakkola (oik.) luovuttaa
SKAL-lippiksen Juuso
Lehtiselle. Minä ja Bob. Bob esittelli autoa kavereilleni.
Kävimme porukalla syömässä,
jonka jälkeen jatkoimme illan viet-
toa ryhmän hotellilla Hollywoodissa. Vieressä parkissa oli Kanadassa aikanaan tapaamani michiganilaisen Bob Brinkerin näyttelykalustoa. Bob oli juuri edellisenä viikoloppuna ollut Kalifor-
. AJOLINJA . SKAL Suoritealat ry:n johtaja
Risto Jaakkola otti minuun yhteyttä viime keväänä ja kertoi
Amerikan jäsenmatkasta. Hän
kysyi, jos voisimme tavata Los
Angelesissa.
Tapaamisen tarkoituksena oli,
että kertoisin kuljetusyrittajänä
olemisen eroista Suomessa ja
Pohjois-Amerikassa.Tapaaminen
sovittiin Ontarioon Kaliforniaan T/
A truckstopille, jonka parkkiin
mahtuu 700 rekkaa.
Ryhmään kuului noin 90 henkeä, josta miespuoliset matkailijat saapuivat tapaamiseen
Siihen
on siis vielä matkaa.
Määrä on toki kasvanut vääjäämättä. Älä jätä koulutusta
viime tippaan, silloin on koulun penkillä ruuhkaa! ?
Tarviiko koulutusta?
. Jatkokoulutusmäärä kiihtynyt, muttei tarpeeksi
Jaakko-kulta, herää jo!
Ammattipätevyysdirektiivin jatkokoulutuksen takaraja lähestyy vääjäämättä.
Teksti Jouni Hievanen
K
un puhutaan ammattipätevyysdirektiivin jatkokoulutuksesta,
puhutaan kerätyistä koulutuspäivistä.
- Viimeisin päivitetty tieto on
marraskuun alkupuolelta, jolloin oli 234 682
kappaletta jatkokoulutusmerkintöjä, kertoo
Jussi-Pekka Laine Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista.
On arvioitu, että kun vuoden syksy 2014
tulee, tarvitsisi merkintöjä olla noin 500 000,
jotta nykyinen kuljettajamäärä säilyisi. Jos otat merkinnän aiemmin,
uusi viisivuotisjakso alkaa viimeksi käydyn koulutuksen koulutuspäivästä. Pätevyydet joustavasti
. 35 tuntia koulutuasta
päivittää molemmat luokat. Janne Hötti
näytti Scanian
YETD-kisassa
elvytystaitojaan.
Ensiapu on yksi
mahdollinen
direktiivikoulutusaihe.
s.com
rkoulutu
www.facebook.com/SuomenNosturikoulutusOy
ADR-Koulutus Timo Kallionpää Oy, Junttilankatu 18, 32700 Huittinen
d
w.a
ww
ADR -peruskurssi: 14-16.1 ja 23-25.2 Huittinen*
ADR -säiliökurssi: 28.2 - 1.3 Huittinen
ADR täydennyskurssit: 15.12, 27-28.12, 5.1, 10-11.1,
19-20.1, 21-22.2, 23.1, 2-3.2, 4-5.2 ja 2.3 Huittinen
Työturvallisuuskorttikoulutus: 17.12, 7.1, 6.2 ja 20.2
Huittinen, 18.2 Kaarina
ADR -erityiskurssi: 17.1 ja 26.2 (räjähteet, luokka 1) ja
24.1 ja 27.2 (radioaktiiviset aineet, luokka 7) Huittinen
Î
38 . Tälläisiä ovat muun muassa useat
ADR-koulutukset.
Eli koulutuspäiviä on hieman enemmän kuin
merkintöjen määrä.
Lisäksi Trafin koulutusmerkintäluvussa on
mukana henkilöt, jotka ovat suorittaneet perustason ammattipätevyyskoulutuksen vuon-
na 2010 ja ovat käyneet jatkokoulutuspäiviä.
Heidän takaraja ei ole 10.9.2013/2014, vaan
viisi vuotta perustason saavuttamisesta. ?
Suomen Nosturikoulutus Oy
. Yrityksemme kuljettaa vain omia tavaroita ja näin ollen ei tarvitse liikennelupaa.Tarvitsevatko kuljettajamme ammattipätevyyttä?
- Kyllä tarvitsevat. Eli vuodessa tuli 50 000,
viimeisessä puolessa vuodessa 36 000.
- Jokainen kuukausi on edellisen vuoden
vastaavaa kuukautta vilkkaampi, Trafin Laine
kertoo.
Mutta kun yli 250 000 merkintää uupuu, se
tarkoittaa 120 000 per vuosi.
Koulutustahdin pitää siis vielä kiristyä selvästi.
Mutta eivät nuo päiväluvut kokonaistilannetta täysin kerro. Heidän määränsä ei ole iso.
Eli taas voidaan sanoa. Ammattipätevyyskoulutukset,
myös yrityskohtaisesti
p yy
räätälöidyt ap-koulutukset
Ota yhteyttä: 040 486 50 11
www.nosturikoulutus.fi
matti.keskinen@nosturikoulutus.fi
. Silloin
seuraava viisivuotisjakso käynnistyy
10.9.2014. Tarvitseeko minun käydä koulutuspäivät sekä tavaraettä henkilöliikenteessä?
- Henkilöliikenteen jatkokoulutuspäivä
käy tavaraliikenteen jatkokoulutuspäiväksi ja päinvastoin. Ajoneuvonosturinkuljettajan koulutukset ja -kortit
. Mikäli koulutusohjelma on
useampipäiväinen, kuljettaja saa siitä yhden
merkinnän. AJOLINJA ?
Koulutusohjelmat
hyväksytty direktiivin
mukaiseen koulutukseen.
Î
Näistä kursseista saa direktiivin mukaiseen jatkokoulukseen yhden päivän.
ja 13.9 (radioaktiiviset aineet, luokka 7) Huittinen
Tieturva 1 -koulutus: 18.12, 8.1, 7.2, 21.2 Huittinen,
19.2 Kaarina
Ensiapu 1: 1-2.2 Huittinen
Hätäensiapu: 9.2 Huittinen
Ennakoiva ajaminen: 29.12, 13.1 ja 9.2 Huittinen
* Ei luokkia 1-7 | Yhdistetty täydennyskurssi on 2 päivää (uusitaan luokat kappaletavara ajolupa ja/tai säiliö) | Täydennysperuskurssi on 1 päivän (uusitaan kappaletavara.)
Î
Ajokorttiluokan C:stä
Î Ilmoittautumiset ja tiedustelut: 040 592 4455 tai
CE:hen koulutus aloitettu
yhdessä Siltala Oy:n kanssa.
timo.kallionpaa@adrkoulutus.com. Kuormausnosturin käyttö asennustyössä koulutukset ja -kortit
. Yksi päivistä
on oltava ennakoivan ajon koulutusta.
Ajan rekkaa työkseni ja olen käynyt jo
nyt kaikki viisi direktiivipäivää. Ammattipätevyys ei ole
sidottu liikenneluvalliseen toimintaan.
Ajan päätyökseni kuorma-autoa ja silloin tällöin linja-autoa. Vuoden 2011 huhtikuu 140 000, vuoden 2012
huhtikuu 198 000. Milloin
minun kannattaa ottaa merkintä ammattipätevyydestä ajokorttiin?
- Merkintä ammattipätevyydestä kannattaa ottaa vasta 9.3.2014 jälkeen
??>ÌÌ?«BÌiÛÞÞÃ`?Ài?Ì??Û??Ê?Õ?>?ÃiÌÊ>Ì????ÕÕÌÕ?ÃiÌ
?
V?. S
U
T
U
L
U
O
K
I
V
I
I
MUISTA DIREKT
Ammattilaisten autokoulu
Jos haluat oppia ajamaan sujuvasti
ja turvallisesti, niin tule meille.
Ê ???ÀÌ?ÌÊ??«?ÃÌ>ÊLÕÃÃ???
?
??ÕÀÃÃ?ÌÊÞÀ?ÌÞ?Ã?i
(017)364 2042
Piispansilta 11 A, 4.krs. 0207 599 929 | cap@driving.?
Hämeentie 54, 00500 Helsinki
Puh. 010 424 9500 . Alkaa tammi- helmikuussa 2013
Ammattidirektiivin mukaiset jatkokoulutukset
. À?Û??}ÊqÊ??ÕÕÌÕ?ÃiÌÊLÕÃÃi?iÊ>ÊÞ?`?ÃÌi??i
?-ÕÕ???ÌÌii??iÊÀBBÌB??`ÞÌÊ??ÕÕÌÕ?ÃiÌÊÞÀ?ÌÞ?Ãi?Ê
Ì>À«i?`i?Ê?Õ?>>?ÊÞ?`iÃÃBÊ?>?ÃÃ>??i
TORNION LIIKENNEKOULU
www.tornionliikennekoulu.fi
?
?
Itäranta 8, 95400 Tornio . Puh: 016 - 480 905
. ajotaito@pp.inet.?. jatkuvasti...
TIEDUSTELE
tai katso
WWW.AJOTAITO.FI
www.capjatkokoulutus.fi
JOENSUU / PELTOLA
Peltolankatu 5 | Puh. toimisto@tornionliikennekoulu.?
Ammattilaisten
asiallaasiakkaan
. B -> BC-korttiin alkavat tammikuussa 2013
Henkilöliikenteen ammattidirektiivi koulutus 140h
www.autohallinautokoulu.net
. Traffica
Ammattimaista palvelua
ehdoilla
ADR- koulutus
Ennakoiva ajaminen
Taloudellinen ajotapa
Trukkikoulutus
Hygieniapassi
Digipiirturikoulutus
Työturvakortti
Tieturva 1 ja 2
Ensiapu 1 ja 2,
hätäensiapu
Hygieniapassi
Hygieniapassi
Tavaraliikenneyrittäjäkoulutus
CE-ajokortti
D1- ja D-ajokortti
Ajokorttikoulutukset
Räätälöity henkilöstökaikkiin luokkiin
koulutus
B, C1-, C-, C1E-, CE-,
D1- ja D-luokat
Lähes kaikista koulutuksistamme saat merkinnän
Ajoneuvohallintokeskuksen ammattipätevyysrekisteriin.
Kysy myös yrityskohtaisesti räätälöityä jatkokoulutusta.
info@traffica.fi
puh. Iso Omena.
puh/fax: (09) 803 2107, gsm: 050 5564 604
gsm 040 582 6000
Ammattipätevyyskoulusta Turussa,
Osta kurssi vaikka joululahjaksi, lahjakortilla!
Rahtikatu 3
80100 Joensuu
AUTOKOULU
Ajotaito Oy
www.makenautokoulu.?
Autohallin Autokoulussa.
Savilahdentie 6
70210 Kuopio
WWW.AJOTAITO.FI
Ajokorttiluokan korotukset
Aikaisemmin oli juttua hänen MB-
Jakeluautoilija Kauranne
piti pihanäyttelyn, jossa
oli monenkokoista
museorekisteröityä.
Teksti ja kuvat Jouni Hievanen
pullaposkesta, nokallisesta L1513 mallista.
Mutta ei Kauranteen museoautot siihen jää.
Elokuussa hän oli koonnut kotinurmikolleen
entisöidyt veteraaniautot ja -moottoripyörät.
Oli siinä muutama harvinaisuuskin, erityisesti
Fiat-pikkuautoissa.
Fiat 850 Idroconvert on ainut Suomessa.
Vuoden 1968-mallinen on nähnyt tietä vain 77
000 kilsaa. AJOLINJA ?. Fiat 850
Idroconvert.
. Ex-radioauto on
tavarankuljetuskunnossa,
kun seinät on vast?ikään
vaneroitu.
. Erikoisuus se, ettei kytkinpoljinta
. Vanhakalusto
ajolinja
. Tämäkin on
Fiat 850
vuodelta 1966.
Mutta Coupemallia.
40 . Vesa Kauranne, monipuolinen
museoautoharrastaja.
S
ipoolaishelsinkiläisen kuljetusyrittäjä Vesa Kauranne ajeli
Mercedes-Benz 508D:llä alkukesästä Ajolinjan sivuilla. Lerppahuulen
oveen on teipattu
V.Kauranne.
Vesa Kauranne esitteli vanhaa kalustoaan
Lerppahuulta ja
pikkufiiattia
On 250 vuodelta 1956, on enduromalli 250 Sixdays. 80 km/h on kova
nopeus, Kauranne kertoo.
Ja kokonaisuuden kruunaa museorekisteri
MB-319. RadarEye System varoittaa ajoissa
Varoitusetäisyys on säädettävissä aina 20m asti.
Varoitusääni ja varoitusvalo vaihtuvat etäisyyden
muutoksen mukaan.
Alueet
Orlacon RadarEye System on ajoneuvokameran aktiivinen apuri.
Varoitusääni kiinnittää kuljettajan huomion ja värisymbolit kertovat
kohteen etäisyyden ajoneuvosta.
1
2
3
4
5
Radar oik
Peruutuskamera
Radar vas
Käyttökohteita rajoittaa lähinnä mielikuvituksen puute. Moottoripyörätkin kuuluvat Kauranteen elämään.
Autossa oli radiolaitteet, jotka on poistettu.
Kauranteelle auto tuli Hämeenlinnasta.
- Isän leipomossa oli 1960-luvun alussa
tällainen, olen sitä aina haaveillut.
Kauranne fiksasi ?lerppahuulta?, koska pe-
ruskunnostuksessa oli hätiköity.
- On tiheästi välitetty. AJOLINJA . Varoittava
kamerajärjestelmä tuo turvallisuutta ja tehokkuutta raskaaseen
kalustoon, työkoneisiin, trukkeihin tai vaikkapa nostureihin.
etäisyys = 2m...20m
Katso www.mytrade.fi tai soita 09-8559 5720
. ?
. 41. Ihka aito Hangossa tehty Helkaman mikroauto,
vuodelta 1961, on Vesan veljen Juhan ajopeli.
ole, mutta vaihdekeppi on.
Ja sitten on Fiat 600 vuodelta 1958, Fiat
500 Nuova vuodelta 1962, kaksipaikkainen
Fiat 850 sedan vuodelta 1969. Eikä
ajometritkään kovin pahat ole, 23 000.
- Se on Ruotsin armeijan vanha, teknisesti
hyvä, Vesa Kauranne tietää.
Voimanlähteenä on 1,9-litrainen bensakone.
- Oli tätä myös 1,9-litraisella dieselillä.
. Sitten on Coupe 850, vuodelta 1966.Yksi Volkswagen Kuplakin on, vuodelta 1972.
Moottoripyöräkalustossa on kaksi tsekkiläistä Jawaa, jotka olivat kovia pelejä 50- ja
60-luvuilla. Omana käyttöpyöränä on
40-vuotias Honda CB750 Four.
L319
Hyötyautojen puolta piti vahvasti MercedesBenz L319, jolla oli vuosimallia 1966. Mersuilla
hankitaan
kotiin leipä.
AJOLINJA ?
ihanuuteen, vaan oltiin ensin Kuljetusliike Törmäsellä ADR-kuljettajana. Ja alkoi ajamaan heidän hom-. Trans-Mann Mannisen MAN
Viikkoasunto
Omistajakuljettaja satsauksen ymmärtää, sillö onhan XXL-hyttinen MAN arjen koti.
Teksti Jouni Hievanen, kuvat Arsi Koivula
J
ani Manninen, Varsinais-Suomen
Littoisista, perusti vuonna 2008
kuljetusyrityksen Trans-Mann Oy.
Mutta heti ei lähdetty yrittämisen
42 . Ja oli pitänyt tietysti käydä ADR-opissa ja kuljetusyrittäjäkurssilla.
- Siihen asti olin ollut irtoperähommissa,
Jani Manninen kertoo.
Vuonna 2010 hän osti sitten Törmäseltä
TGA-MANnin
Autossa viihtymiseen ja
. On
sopivasti kodin lähellä, Jani Manninen kertoo. MAN TGX 18.540
Dieselostot vuodessa: ..... Se koitti 800 000 kilometrissä.
- Mietin, ostanko vähän käytetyn vai uuden.
Kun pankki oli myös sitä mieltä, että uusi käy,
ostin sellaisen. Mutta on nyt jo eläkkeellä.
Huollot ja korjaukset TGX:ään tehdään Turun Raskoneella, jossa auto oli esillä korjaamon lokakuisissa avajaisissa. On ainakin metrejä edessä.
Kaupat uudesta XXL-hyttisestä TGX-MANnista tehtiin Janne Ahtiaisen kanssa. AJOLINJA . Tilava sisältä,
Manninen kertoo.
On siis ihanteellinen omistajakuljettajan
. 3 800 ?
. Sieltä oli viime
numerossa tästä Mannisen rekkaveturista
pikkukuva, mutta toimituksen virheen takia
auton omistajaksi oli kirjattu Törmänen.
- Raskoneella on huolto toiminut hyvin. 43. Takana on pietarsaarelaisen
Forslightin valopaneeli.
. Mutta se 2004-mallinen Baijerin Leijona oli sen verran ajettu, että
pian oli vaihdon aika. Jani Manninen.
työkalu.
Näyttävyyttä on saatu rosterilla, joka on
nivalalaisen RST-Steelin käsialaa.
- Olen piirtänyt itse lintuverkon, pakoputket
sekä helmapellit ja niihin kuviot.
elämiseen on lisävarusteina muun muassa
taukoilmastointi, kaapisto takaseinässä, mikroaaltouuni ja 22-tuumainen taulutelkkari dvdsoittimella.
Elämäntavan juuret on saatu kotoa, sillä isä
oli rekkamiehiä. ?
Kaikilla herkuilla
MAN on kelannut mittariin 142 000 kilometriä.
Ne kaikki ovat kuljetusyrittäjän ajamia.
- Näin mennään toistaiseksi, Manninen toteaa.
Maanantaina mennään tien päälle, perjantaina tullaan kotiin. Transmann Oy
Kalusto: ................ Teippaukset on tehnyt Graffiti Design Liedosta.
mia, ADR-kuljetuksia. Moottorina on se suurin Euro 5 MAN eli 540heppainen rivikone.
- On hiljainen ja pehmeä. 36 000 ?
Huollot vuodessa: .............
AJOLINJA ?
- Viisi Volvoa, seitsemän
Scaniaa, 13 dollya ja kahdeksan perävaunua on Wikmanin konkurssipesästä,
Pekka Lankoski laskee pörs-
. Vaikka nostalgia-
entisöintiin!. Nokat ovat toinen toistensa tasalla.
44 . Autolankoski osti Wikmanin
pesästä 33 yksikköä
. Ikkunasta
katsominen ei tuo iloa, siellä on
marraskuinen tihku ja pimeys.
Autolankosken pihalla on noin 120 yksikköä
käytettyä kuorma-autoa ja perävaunua. Pekka
Lankoski on
tehnyt
autokauppaa
34 vuotta.
?Kalustoa hoidettu
- Huutokaupalla saadaan konkurssipesään vähemmän
rahaa kuin tarjouksilla, käytettyjen kauppias
uskoo. Molemmat ostokanavat ovat
Pekka Lankoskelle tuttuja.
Teksti ja kuvat Jouni Hievanen
P
ekka Lankoski on tullut seitsemän jälkeen työpaikalleen Rautatienkatu kymppiin
Sen
hyväksyttiin velkojainkokouksessa 29.10.
- On harvinaista, että kuljetusliikkeellä oli
niin paljon omaa kalustoa.Yleensä ovat rahoitusyhtiön, jotka hakevat omansa pois.
Eivätkä ne 50 vuotiaan kuljetusliikkeen autot mitään romuja olleet.
- Näkee, että kalustosta on pidetty huolta
loppuun asti. Wikmanin kalusto oli
Scaniaa ja Volvoa.
. Kotimainen F88-Volvo, vielä ilman innokasta ostajaa.
. Etualan Scanialla on ajettu reilu 500 000 kilsaa.
hyvin?
silehden autoilmoituksestaan.
Mutta ei se entisen närpiöläisen kuljetusliikkeen kalusto Lankoskelle sormia napsauttamalla tullut. Piti ensin pyytää kalustoluettelo
konkurssipesältä ja tehdä sille tarjous. Renkaatkin ovat hyvät, autokauppias kertoo.
Suuri osa Wikmanin isoista autoista on
2006-2008-mallisia, kaikki tältä vuosituhannelta. 45. . AJOLINJA . Tarkkalan entinen.
. Tuoreimmilla on ajettu hiukan yli 500
Närpiöstä se on tämäkin rahtiauto.
. Siinä olisi hyvää kärryä.
tyy liian lintta, se myydään autopurkaamoon. Isä Toivo Lankoski
aloitti autokaupan jo vuonna 1959.
Valuuttakurssit vaikuttavat kaupantekoon.
- Ruotsin kurssi on vahvistu-
nut, vaikeuttaa, Tanskan kruunu
on ollut vakaampi.
Osa autoista on tullut riviin suoraan kuljetusliikkeiltä, osa tietysti
vaihdossa. Wikmanin dollyja on ajettu PNO:lta hankittujen entisten Nybrokin kärryjen alle.
toa Tanskasta, Saksasta ja Hollannista.
- Tanskassa on Euroopan parhaat autot. Käydään
velipojan kanssa vuorotellen. Ja kun pihaan ilmes-
. Näkyy alustasta,
vaikka rungon välipalkeista.
Sokkona ei tietysti autoja osteta.
- Yleensä käydään itse katsomassa, kerran kuussa. AJOLINJA ?
. Siellä oli Lankosken
Pekankin käsi usein ylhäällä.
- Joo, paljon ostettiin.
Vielä on yksi FL-Volvo autorivistössä, muut ovat jo maailmalla.
- Vaikka sitä muuta usein sanotaan, huutokaupalla saadaan usein
vähemmän rahaa pesään kuin tarjouksilla, Lankoski toteaa.
Miten niin?
- Tarjouksissa ehtii etukäteen
tutustua kalustoon rauhassa.
Huutokaupassa helposti häkeltyy,
ei ehdi reagoimaan huutoihin tarpeeksi nopeasti.
Yli 50 vuotta kauppaa
Eniten Lankoskelle tulee kalus46 . Muutama jakoauto on vanhempaa, 14 vuotiaita.
Dollyt ovat myös 2000-luvun
tuotantoa. Pekka Lankoski kertoo.
Harri Lankoski on ollut mukana vuodesta 1985, Pekka vuodesta 1978. Asiallisia kavereita. Oli siistit paikat,
Lankoski sanoo.
Yksi wikmanilaisista on jo myyty, viikossa.
Pesästä ja huutokaupasta
Konkurssipesiltä Autolankoski
ostaa muutaman kerran vuodessa. Autolankoski osti Wikmanin pesästä 33 yksikköä
000 kilometriä. SR-Sisu ei ole pelännyt kivikuormaa eikä L
. . On tyypillistä, että konkurssin
tehnyt velallinen ei hyväksy kalustosta tehtyjä tarjouksia.
- Hänellä on usein suurempi
kuva kaluston arvosta kuin mitä
se on.
Ei ostaja halua maksaa tunteista ja elämäntyöstä.
Pakkohuutokauppaan ajaudutaan silloin tällöin.
- Se on viimeinen konsti.
Eräs lähihistorian suurimmasta pidettiin EKS-Yhtiöiden pihalla
Forssassa. Suomessa on kaksi suurta, Kauppilan Autohajottamo Ilvesjoella ja RM-Trucks Munsalassa.. Mutta sellaista eroavuutta toki
on, joka ei hevillä muutu
- Euroopassa on ajettu pienemmillä painoilla. Mitä etelämmäksi
mennään, sitä huonompaa on,
Pekka Lankoski toteaa.
Aikaisemmin mantereelta tuoduissa oli suomalaisia paremmat
varusteet, mutta ero on tasoittunut. Perävaunuissa on iäkkämpää, mutta niitä on tarvittu
vähemmän, kun pääosaksi on
vedetty dollyilla DSV:n puolikkaita.
- Kun haettiin autoja, treffattiin
muutamia Wikmanin kuskeja
Mutta näyttää noissa pelkissä käytetyissäkin riittävän työsarkaa.?
! d ___ UWJQTQ[\Q NQ
. 47. Kiekkoautoja ei ole
tehty kevään 2006 jälkeen.
Autolankoski tulee myös MANautot, joiden piirimyyjänä oltiin
vuodet 1987-1997. AJOLINJA . Jos sellainen on autossa, menee paremmin kaupaksi kuin samanikäinen
digipiirturiauto. Ja siitä
pitäisi saada vielä hyvä hinta. Uudemman
kaluston herjaavat vikakooditkin
saadaan pois yleistesterillä. 2000-MAN postipaketteja.
Kalusto hoidetaan myyntikuntoon omassa hallissa. Takavuosien virheistä on siis opittu.
Paperipiirturista
tykätään
Käytettyjen kauppa hyytyi vuonna 2008 eikä ole siitä ihmeemmin
piristynyt.
- Päätöksenteko on hidastunut. Ehkä nykyisin vähän
paremmin, kun pihaan ei haluta
jäävän vaihtureita seisomaan pitkäksi aikaa. Mutta käy kauppa jollain tavalla, on säilynyt tietty tasio.
Internet on mullistanut autokauppaa.
- Ostaja ja myyjä ovat tulleet
lähemmäksi toisiaan, Pekka Lankoski kertoo.
Ostajia löytyy ulkomailtakin.
- Ei niin vanhaa Volvoa, etteikö
se kelpaisi Etelä-Amerikkaan.
Sinne on myyty 80-luvulta asti.
Lähi-Idässä on Scania huudossa, samoin maailmanmerkki Mersu.
Mutta kyllä Lankoskella on välillä Ivecoa ja Renaultiakin.
- Hinta on silloin tietysti alempi.
Oikeastaan ainoa uudempi,
mitä ei ole otettu riviin, on 13litrainen R480-Scania.
- Se on vielä kallis. Mazdan edustus lopetettiin vuonna 1998. Ja
vielä on vältytty kalliiden urearuiskutuslaitteiden remonteilta.
Näkyy rivissä olevan pari kyynel-viirusilmäistä FH-Volvoa,
Tarkkalan värisiä.
- Joo, Volvolta ostettu. Vuoden
2009-mallisia.
Automaahantuojat tarjoavat
kalustoa useamminkin, mutta hinnasta päästään harvemmin sopimukseen. Ei
ole kysyntää, Lankoski sanoo.
Myynti-ilmoituksissa näkee
usein sana paperipiirturi
Johan Wikman.
48 . Perustaja isoisä
Hans-Erik Wikman
oli vielä menossa
mukana.
Vuonna 2007
. Johan
ja kasvihuoneilmiö
Wikman jatkaa
toiminimellä keräilyajoa
Lapsesta asti firman vaiheet nähnyt
Johan Wikman jäähdyttelee 94-Scanian
ratissa. Ollaan Närpiön Vihanneksen terminaali-pakkaamossa, puoli kilometriä korirakentaja NTM:stä.
Kun lähdetään tien päälle puoli yhden
maissa, Kristinestadsvägen on hiljainen.
Tarkoitus on pudottaa tyhjät parille kasvihuoneelle, ottaa kyytiin lasti tomaattia ja kurkkua, tuoda ne pakkaamoon.
Sieltä pitkälinjalaiset vievät sitten Cvitamiinipommit jakeluverkkoon, ihmisten iloksi.
Rahtihommista konttoriin
Kun Johan pääsi armeijasta
vuonna 2005, hän siirtyi oman
perheyrityksen jakoauton FLVolvon rattiin, ajamaan omalta terminaalilta. Johan Wikman vetelee viimeisiä tyhjiä
vihanneslaatikkolavoja Scania 94:n kyytiin
Närpiön Bölessä. AJOLINJA ?. Konkurssipäivä 31.8 jäi
lähtemättömästi mieleen
Teksti ja kuvat Jouni Hievanen
. Se oli aivan
ymmärrettävää, sillä olihan
hän kasvanut Oy Wikman
AB:n valokiilassa.
Kun Johan syntyi vuonna 1983, oli isä Kent
Wikman saanut ajokortin vuotta aikaisemmin
. Tämä sopi
myös auton omistajarahoittajalle.
- Pari viikkoa avustin konttorilla paperiasioissa konkurssipesää,
Johan kertoo.
Sitten hän siirtyi ajamaan tätä
isänsä autoa.Toinenkin nuppiauto Scania 94 on vihannesajoon.
Sitä vuoden 1999-mallista tarvi- . ?
. Närpiössähän
pärjää ykkösäidinkielellä, ruotsilla.
Vuonna 2009 merkonomi Johan Wikman siirtyi konttorille. AJOLINJA . 49. Keräilytyötä
riittää, sillä Närpiössä oli yli 400
kasvihuoneviljelijää. Kasvihuoneyrittäjän vanha Rocla.
taan kesäsesonkina.
- Se ostettiin konkurssipesäsEn halua olla tien päällä.
tä.
Konttoritöitä eikö löytyisi jostain logistiikkatalosta?
- Olin töissä perheyrityksessä.
Alanvaihto mielessä
Ei ole sama, jos on vieraalla, JoScaniat eivät ole kilometrinnielihan tuumaa ja lisää Scaniaan lijöitä. Ettei kasvit saa tauteja.
Se päivä, 31.8, syöpyi Johanin
mieleen lähtemättömästi.
- Antaa isän kertoa siitä enemmän, Johan sanoo peruuttaessaan 300 000 kilometriä ajettua
Scaniaa kasvihuoneen taakse.
Korkean moottoritunnelin päällä on rekisteriote. Näin vihannekset ja
sähkölaskut kasvavat.
Mutta ei Johan meinaa ikuisesti ajaa palkkarenkinä.
- Ehkä menen kouluun.
Syvältä kitalaesta lähtee sana
aikuiskoulutus. Tänään keräilyajo alkoi kello 10.30 ja päättyi 15.30.
Kasvihuoneisiin ei ole ulkopuolisilla
asiaa. 60 prosenttia
Suomen tomaateista, kolmasosa
kurkuista tulee näiltä lakeuksilta.
Ajoa riittää nykyisin läpi vuoden, sillä kasvukautta saadaan pidennettyä keinovalolla.Marraskuun
päivässä lasirakennukset hohtavat,
valot palavat. Sieltä jäi palkanlaskija eläkkeelle.
- Viimeinen vuosi oli talousdellisesti vaikea.
Konkurssi iski nopeasti.
- Se tuli parissa viikossa.
,,
piön Vihannekselta. Scania 94
on vuodelta
2004.
Johan sai pitkän kortin.
- Aloin ajamaaan Helsinkiin
kappaletavaraa R-Scanialla.
Melko pian yksi Wikmanin kuljettajista jäi eläkkeelle. Ala on vielä arvoitus.
Eikö kuljetusalalta löytyisi töitä?
- Minulla on kaksi pientä tyttöä.
. Johan siirtyi jatkamaan hänen ajoaan, Unitulen patjoja
- Jaoin niitä 1,5 vuotta, pääasiassa Helsingissä.
Kyytiin mahtui 120 kuutiota eli
yhdistelmä oli moduulimittainen.
Rahtihommissa Johan oppi
suomen kielen. Se oli ollut kaupparekisterissä jo vuonna 1996, mutta
tuli tarpeeseen syyskuun alussa.
Närpiön Vihannekselle kävi, että
pitkäaikainen vihannestenkerääjä jatkoi hommaansa. Ajoalue on 15 kilometriä Närsää vauhtia. Siitä käy ilmi,
että auton omistaa Scania Finans
ja haltijana on Transport Kent Wikman.
Kun OyWikman Ab:n laulu lop-
pui, tällä autolla jatkettiin ajoa toiminimellä
Se
oli vuoden 1950-luvun lopun nelipyttyinen Scania-Vabis 36, jolla
ajettiin Pohjanmaan Munakeskuksen ajoja, tomaatteja ja hiekkaa.
Omatekoisella avolavalla kuljetettiin siis kaikkea mahdollista.
- Ensimmäinen uusi autoni oli
Ford Trader, Hans-Erik muistelee
Se taisi olla niitä viimeisiä Thames Tradereita, sillä valmistus
loppui vuonna 1965, jolloin Wikmanillekin auto tuli. Keväällä tuli puolivuosisataa
täyteen siitä, kun Hans-Erik aloitti
liikennöinnin.
Pienestä alkoi
Hans-Erik Wikman aloitti automiehen uran naapurin Håkan
Snickarsin entisellä autolla. AJOLINJA ?
. Keittiön
pöydän ympärillä istuu myös Kentin isä Hans-Erik Wikman.
Ennen kuin ruvetaan ruotimaan
50-vuotiaan firman loppua, on kiivettävä puuhun tyvestä. Närpiöläisen Hugo Wiikin (vas.) piikkinokallinen Mersu, joka oli Lindqvistin ajossa. 50-vuotiaan
Wikmanin konkurssi
Elämäntyö meni
Kun rahat loppuvat, ne loppuvat.
Näin kävi närpiöläiskuljetusliikkeelle,
jossa oli jo kolmas polvi työn touhussa.
Teksti Jouni Hievanen
N
ärpiön Bölessä, pellon reunassa rinteessä, on 70-luvulla rakennettu kaksikerroksinen omakotitalo. Samalla tuli toinen
auto, Volvo F84.
- Sillä ajettiin myös perunaa
Lappväärtistä, Rovaniemelle ja
Kemijärvelle asti.
Nokaton Scania-Vabis LB76 tuli
50 . Englantilainen oli halvempi kuin ruotsalaismerkit, jotka alkoivat kovasti yleistymään.
Fordilla ajettiin pari päivää viikossa kananmunia ja naapurin
alihankkijana meijerille maitoa.
Kun naapuri hoiti hommat huonosti, Hans-Erik sai neuvoteltua
ajot itselleen. Pihapiiri on tyypillinen suomenruotsalainen eli hyvin hoidettu. Talon vieressä on korkeaovinen autotalli, jonne mahtuu vaikka kuorma-auto.
Ja kuljetusyrittäjä täällä asustaakin, Kent Wikman. Miten on
tähän päivään tultu?
. Kolmen polven automiehiä
eli Hans-Erik, Kent ja
Johan Wikman.
. Oikealla Hans-Erik Wikman.
Wikmanin ruotsalaismerk-
kisiä. Sinne veti
monen pohjalaisen jalat, joten jonkun piti ajaa ne muuttokuormat.
Yli mentiin Naantalista Norrtäljeen, silloin ei puhuttu vielä Kapellskäristä.
Ostettiin Landgärds
Vuonna 1971 tuli uusi Scania.
Kumpi se oli, nokallinen vai nokaton, siitä isä ja poika Wikman ovat
eri mieltä.
Ajot lisääntyivät ja vuonna 1973
tuli kaksi uutta 110-Scaniaa, joiden ovessa luki Landgärds. Kent
muistaa, että söi paljon naftaa
ja öljyä. Linja oli saatu ostamalla Runar Landgärdsiltä kalustoa.
Vaasassa oli terminaali.
- Enemmän se oli lastaussilta,
Kent muistelee.
Helsingin konttori oli Tuomarilassa, Tuusulantien läheisyydessä.
- Kilpailu oli kovaa.
Vanha toteamus piti paikkaan-
sa, että rahtitaulukot olivat vain
pohja alennusprosenteille.
- Samaa linjaa ajoivat myös
P.Nyholm, K.Fredman, Lindqvist,
Lillträsk ja Lumiaho, Wikmanit
muistelevat.
Vaasasta sai lähteä linjalle iltapäivällä aikaisintaan kahden
maissa. Kuorma oli lastattu
Tukholmasta.
Ojaanajon syy on klassinen.
Tie oli aurattu ojan päälle.
- 11 kilometrin matkalla oli kolme rekkaa ojassa, Hans-Erik
muistelee.
Ja liukastakin oli.
- Sanoivat, että hiekkaa tulee,
mutta seuraavana päivänä. Hans-Erik oli liikkeellä Lapissa, Suomutunturin paikkeilla, kun
vuoden 1976-mallinen Scania 110
kaatui ojaan. Samaan aikaan oli mahdollista lähteä toisella autolla
Helsingistä. Keskellä oleva 140Scania tuli käytettynä. Tämän kuusivuotias Kent-poika muistaa hyvin.
- Siinä oli sisällä erikoinen haju.
Ei sellaista ole muissa ollut, Kent
kertoo.
Seitenkutosella ajettiin välillä
ulkomaillekin, Ruotsiin. . Helsinki välillä. ?
vuonna 1969. Siinä kerrottiin, että Kaskisiin tulee Metsä-Botnien sellutehdas.
??
. AJOLINJA . Oli kallis auto.
Tie ojan
päällä
. Autoilla ajettiin linjaliikennettä Vaasa . 51. Hans-Erik on auton päällä.
taksilla perässä.
Ja sen pirssitaksan maksoi
kuljetusyrittäjä.
Kaskinen toi vauhtia
Toiminta sai vauhtia eräänä aamuna, kun Hans-Erik Wikman istui rapulla, joi kahvia ja luki Vasabladetia. Tärkeää hommaa oli
Hankkijan varaosien ajo.
- Jos lähti liian aikaisin ja varaosia oli vielä tulossa, ne tuotiin
Sillä saatiin kompensoitua huonoa rahtipuolta. Harjavallasta Niinivirralta
vuokrattiin hallitilaa, perustettiin
Porin Rekkaterminaali Oy.
Niinivirta oli tullut tutuksi jo aiemmin, sillä heille ajettiin CEMTissä. AJOLINJA ?
Rekkaterminaaliin
Tärkeä vaihe Wikmanien yrityshistoriassa alkoi vuoden 1983
alussa, jolloin perustettiin Helsingin Rekkaterminaali. Rekkaterminaalin porukasta monella oli vaikeuksia. Samaan
aikaan alkoi lama, Kent Wikman
toteaa.
Siitä pudotuksesta ei enää toivuttu. Viimeiset sellupaalit valmistuivat 32 vuotta
myöhemmin.
Iso työllistäjä oli 60-luvun lopulta Raision tehdas, josta ajettiin rehua Pohjanmaan maanviljelijöille ja jauhoa leipomoille. Konkurssi tuli harjavaltalaisille vuonna 2001.
- Meiltä ei jäänyt mitään sisään, Kent ja Hans-Erik Wikman
vakuuttavat.
Mutta se Porin jakelualue oli
liian iso, kävi taloudellisesti raskaaksi. Wikman oli silloin suurimmillaan. Kansainvälisen DSV
jätin omistama DFDS Transport
osti Helsingin Rekkaterminaalin
kymmenisen vuotta sitten. 50-vuotiaan Wikmanin konkurssi
- Käskin kuljettajaa viedä rahtitaulukon pääkonttoriin Helsinkiin.
Sieltä olivat sanoneet, että haluavat nähdä miehen, joka lähettää
ajotarjouksen ennen tehtaan rakentamista, Hans-Erik Wikman
kertoo.
Työmaalle ajettiin joka päivä
yksi kuorma parin vuoden ajan.
Tehtaan piipusta alkoi nousta savua vuonna 1977. Edellisen sivun kuvassa on takimmaisena F89-Volvo, jolla ajettiin Polar?Expressin ajoja Italiaan, Saudi-Arabiaan ja Tunisiaan. Pari R-Scaniaa Kristiinankaupungin ABC:n pihalla.
Nythän turkulaisella on oma
kuljetusliike.
Silloin vuoden 1976 paikkeilla
Wikmaneilla oli vajaa kymmenen
autoa.
- Ei koskaan ollut hirveän hyviä
vuosia. DSV myi kotimaan kappaletavarapuolen, alle 2500 kilon
kuljetukset, Kaukokiidolle.
- Se pudotti meidän liikevaihtoa 1,2 miljoonaa euroa. vähän aikaa sitten jo
toisen kerran.
Wikman sai kitkuteltua laman
yli, vaikka kuljetettava vähenikin
radikaalisti. Autoja oli 29 ja ne olivat
tuoreita. Wikmanien terminaali silloin, kun katolla oli Kiitolinjan kyltti.
. Hankittiin
renkaita.
- Vuonna 1977 tuli F89, seuraavana vuonna ei mitään, 1979 kolme autoa, Kent muistelee.
Hänellä ei tuolloin ollut vielä
ajokorttia, mutta kyllähän uudet
autot jäivät innokkaan automiesnuorukaisen mieleen.
Kent rattiin
Kent sai ajoluvan vuonna 1982.
Se sattui sopivasti, kun tehtiin
52 . Pakasen Eeron keltaisten hirmujen
meno loppui konkurssiin. Velkaa siis oli.
Porin seudun terminaali hiljeni
ja päättyi omaan mahdottomuuteensa.
Kun DSV:n nyyttiajo meni Kaukokiidolle, 13 liikennöitsijää perusti maanlaajuisen Fennowayjakeluverkoston. Se homma loppui vuonna 2001, kun toinen kuljetusyrittäjä alkoi ajamaan
halvemmalla.
- Kyllä me se ajo hyvin hoidettiin.
Vuonna 2001 otettiin ulkomaan
autot pois. Meillä ei ollut osakkeita, Kent Wikman sanoo.
Kun tuli se kova 90-luvun lama,
moni kuljetusyritys hyytyi lopullisesti. Silloin
Wikman siirtyi ajamaan Widjeskogin alaisuuteen.
Vuodesta 2006 lähtien ajettiin
sitten suoraan DSV:n alaisuudessa, kun Teljän Kuljetus lopetti
DSV:n kappaletavara-ajossa.
Wikman jatkoi Porin seudun jakelua. Autoja oli silloin Wikmanilla noin 15.
- Oltiin huonossa kunnossa,
Kent Wikman muistelee.
Vuonna 1995 tuli valoa ikkunaan, kun saatiin Ingmanin maitotuotteiden ajo Sipoosta Pohjanmaalle. Siihen meni Wikmankin mukaan, Vaasan ja Närpiön seudun alueliikennöitsijäksi.
Vaasassa Wikmaneilla oli Vaasan Rekkaterminaali Oy, joka ei
ollut pelkästään Fennowayn rahdin
varassa. Sanoin, että mitä nyt
teen, kun auton pitää olla aamulla
Vaasassa. Kun monessa paikkaa
tavaran piti olla aamuseitsemältä, se aiheutti turhaa ajoa, kun
tärkeät asiakkaat piti hoitaa ensin.
Kovin pudotus Oy Wikman AB:n
historiassa tapahtui vuoden 2009
keväällä. Piiparinen teki konkurssin, raunioille
syntyi VP-Kuljetus. Poliisi näytti, että hän
lähtee tuohon suuntaan ja sinä
tuohon suuntaan.
Toisen kerran kun kävi käry,
isä Hans-Erik kielsi poikaa ajamasta enää kärry perässä.
- Nyt jos ajaisi ilman rekkakorttia, se olisi lehdessä.
1980-luku oli Kent Wikmanin
mukaan rauhallista aikaa.
- Terminaali vei aikaa ja rahat
Vapaa-aika meni kotiverstaalla
Finbyssä, keskustan tuntumassa.
Iso paukku oli, kun Raision ajot
loppuivat vuonna 1987.
Kiitolinjan väreissä oli ehditty
ajaa 70-luvun puolivälistä, mutta
se loppui kultaisella 80-luvulla.
80-luvulle jäi myös Rautakirjan
ajot, jota oli hoidettu vuodesta
1973 Porista ylöspäin.
. Onpa siellä rivissä pari SM-Sisuakin.
. Oli omiakin asiakkaita.
Ei kääntynyt parempaan
Mutta vielä kerran Kent Wikman. Hacklinille ajettiin viimeiseksi.
DSV ja vaikeudet
Ja sitten alkoivat logistiset yritysjärjestelyt. Se oli maan
kattava jakeluverkosto, jossa oli
mukana joutsenolainen Veljekset
Piiparinen, kokemäkeläinen Teljän Kuljetus, Widjeskog Pedersörestä ja Eero Pakanen Oulusta.
- Me ajettiin suoraan Rekkaterminaalille. Rahaa oli vaikea saada,
Kent Wikman kertoo.
Hän muistaa, että kerran 70luvun puolivälissä oli sellainen tilanne, että loppuvuonna piti tehdä tilinpäätösostoja. Teljän Kuljetus pääsi tuolloin velkasaneeraukseen . . Närpiöläinen maailmankuva oli jo kovasti laajentunut.
- Yksi kuljettajista oli Veijo Kanttikoski, joka ajoi meillä monta vuotta.
omaa terminaalia Närpiöön.
- Ajoin hiekkaa sinne pohjiin
pyhät arjet, autoilija muistelee.
Rahtikeikalle piti päästä pitkällä autolla, vaikkei pitkää korttia
vielä ollut.
- Poliisi pysäytti Karkkilassa ja
antoi sakot. Ja
paluukuormana tuotiin viljaa.
- Silloin oli yksi vasikkakin, jota
vedettiin kymppipyörällä, HansErik muistelee.
Vuonna 1975 tuli F88-Volvo,
seuraavana vuonna kaksi
Vaasan 600-neliöinen terminaali on konkurssipesällä vielä realisoimatta.
Jos konkurssipesässä on varoja velkojen maksun jälkeen, ylijääneet rahat palautuvat konkurssin tehneelle yritykselle. Osa on
saanut onneksi muualta töitä, Kent
Wikman sanoo.
Wikmanien historiassa heillä on
ollut töissä kaksi virolaista, muut
ovat olleet kotimaisia.
Mutta joku ne Wikmanilta jääneet kuljetukset hoitaa. Päöosa kalustosta on myyty, samoin Närpiön toimitilat. AJOLINJA . Jouduttiin ajamaan liikaa vajaakuormilla.
- Koko tämä vuosi 2012 mentiin
alaspäin.
Lisälainaa toiminnan pyörittämiseen olisi pankista saanut,
mutta vain puolet pyydetystä. Oy Wikman
Ab teki liikevaihtoa 3.4 miljoonaa
euroa. Kreikka, Espanja ja Italia vetävät taaksepäin.
Elokuussa Oy Wikman Ab haki
yhdessä pankkien kanssa konkurssia. hankki pari uutta FH-Volvoa, jotka tulivat ajoon keväällä 2011.
Näytti vähän, että piristyisi. 53. Sellainen on Wikmanien tapauksessa
mahdollista.
Aivan piippuun Oy Wikman AB
osakeyhtiötä ei siis ajettu.
- Miksi olisi pitänyt, Kent Wikman kysyy.
- Jos olisi mennyt kuitenkin
myöhemmin konkurssiin, poika
Johan Wikman jatkaa.
Käyttövarat loppuivat
Nyt liikkuvat virolaiset
Konkurssipesässä on omaisuutta pesänhoitajan mukaan 1,7 miljoonaa euroa ja velkoja 1,4 miljoonaa euroa. Tappiollisen
tuloksen myötä Oy Wikman Ab:n
vakavaraisuus on painunut omavaraisuusasteella mitattuna erittäin heikoksi.
- Ajattelin, että kyllä se vielä
kääntää, Kent Wikman sanoo.
Näin ei käynyt. Laskin, että tämän kokoisessa yrityksessä pitää investoida 2,5 autoa
vuodessa, Kent Wikman tuumaa.
Vuodet 2009 ja 2010 olivat menneet ilman kalustoinvestointeja.
Vuosi 2011 oli tuloksellisesti
vielä jonkinmoinen. Yhtiön kasvu oli maltillista
liikevaihdon noustessa 5.6 prosenttia edellisestä vuodesta.Vaikka tulos jäi edelleen pakkaselle,
kasvoi se edellisestä vuodesta
38 000 euroa eli 61.3 prosenttia.
Tappiota tilikaudelta kertyi 24 000
euroa, kun edellisenä vuonna tappio oli 62 000 euroa. Siitä kertoo
Kauppalehti Balance tilinpäätösraportti seuraavaa. Osin siksi velkoja oli vähemmän kuin varallisuutta.
Kuljetusyrittäjä sanoo, että vararikko pisti mielen heittelemään.
- Illalla tuntuu, että konkurssi
oli oikea ratkaisu. Siitä on
nuorella polvella käsitys.
- En ole 8-tiellä nähnyt ennen
niin paljon virolaisia vetävän kärryjä kuin nyt, Johan Wikman sanoo vakavana.
Liikennöinnin aloittanut HansErik Wikman sanoo loppusanat.
- Ei tunnu hyvältä. - On äärimmäisen harvinaista, että konkurssissa varat ylittää velat, ehkä yksi tapaus vuodessa, sanoo konkurssiasia-
mies Eeva Arko-Koski Konkurssiasiamiehen toimistosta Helsingistä.
Mutta ei se laitonta ole, jos
kyse on likviditeettikonkurssista
eli käyttövarojen loppumisesta,
kuten Wikmanin tapauksessa.
Arko-Koski sanoo, että jos
epäillään, että varallisuutta on
enemmän kuin velkoja, voidaan
. Se hyväksyttiin käräjäoikeudessa kuun viimeisenä päivänä.
Rahoitusyhtiöistä Nordea haki
neljä autoaan pois, Aktia kaksi.
Loput omarahoitteiset menivät
Kankaanpäähän Lankoskelle.
- Ei hyvältä tuntunut, kun autot
tulivat viimeisen kerran vastaan,
kun menivät Lankoskelle, tuumaa
hiljaisesti Johan Wikman, kolmannen polven automies.
- Ei pankki peräänny, Kent Wikman tuumaa.
Kun kassassa ei ollut rahaa
maksuihin, konkurssihan siitä tuli.
Pesänhoitajan mukaan omaisuudesta saataneen suurin piirtein arvioitu summa. Aamulla sitten
miettii, että oliko se oikea vai väärä, Kent Wikman miettii.
Eikö olisi voinut yrittää päästä
velkasaneeraukseen?
- Mitä se olisi auttanut. Monta vuotta on tehty turhaan työtä, hän
tuumaa murheellisena.
50 vuotta tuli täyteen. Olisi tarvittu myös lisää takuita. Joutuu maksamaan
esimerkiksi kuljettajien palkkoja pidempään. Wikmanilla oli pitkiä työsuhteita, ei ollut läpimenopaikka.
- Se tässä on ikävintä. ?
käyttää kevyempääkin ratkaisua
eli yrityksen asettamista selvitystilaan.
- Selvitystila on halvempi, ei
tarvita pesänhoitajaa, konkurssiasiamies sanoo.
Jos selvitystilassa todetaan yrityksen velkoja olevan varallisuutta suuremman, silloin yritys asetetaan konkurssiin.
- Selvitystilassa olemissa tulee kuluja. Tämä Wikmanin Volvo on vuodelta 2006.
?Harvinaista,
että varoja
enemmän?
. Ei tämä niin yksinkertaista ole, Kent Wikman
sanoo.
Ja eihän sitä kuljetusyrittäjän mukaan edes tiedetty ennen
pesäluetteloa, että varat-velat
suhde oli paremmin päin. Kaikki kuljetusliikkeen omaisuus kun
oli jo lainojen panttina.
- Olisi maata ja metsiä ollut,
vanhaisäntä Hans-Erik Wikman
sanoo.
Tai asunnot, kuten tämä haastattelupaikka Kentin koti.
Mutta se muu omaisuus ei ollut
osakeyhtiön nimissä eli ei ollut
pakko laittaa menemään.
- Minusta ei näyttänyt, että kahden vuoden sisään olisi parempaa näköpiirissä. Varat ovat siis velkoja suuremmat.
- En sitä tiennyt silloin, kun
haettiin konkurssia, Kent Wikman
sanoo.
Tilanne selvisi, kun tehtiin pesäluettelo.
Kuljetusyrittäjän mukaan pankki oli aikaisemmin lainaa antaessaan ottanut reilusti takuita, liikaakin. Rahat
oli loppu.
Kun Wikmanin näköpiirissä ei
ollut parempia aikoja, saneeraushakemusta ei tehty.
Kuljettajia jäi ilman töitä kolmisenkymmentä. ?
Syyksi suureen oman työn
osuuteen Adam kertoo Puolassa tarjolla olevien valmistuotteiden rajallisuuden.
- Halutaan olla erilaisia. Vääntöä irtoaa takapyöriltä
miehekkäät 3000 Nm ja kone puskee ulos
pyöreät 650 heppaa.
Yritys ajaa pääasiassa kalaa Norjasta Tanskaan ja Puolaan, tanskalaisen Thermo Transitin alihankkijana. Kalankuljetin Puolasta.
T
rans-Powisle on kuuden auton
yritys, jonka omistaja Adam
Mietkowski. Kenworthin ja Peterbiltin keulallahan sitä voi bongailla.
Keskustelu kääntyy jenkkirekkoihin. AJOLINJA ?
rävaunuja.
Adam kertoo syystäkin ylpeänä rakentaneensa Scanian itse talkooporukan avustuksella. Trans-Powislen piristetty Scania
. Näin saan juuri
mieleisen, Adam nauraa.
Haaveena jenkkirekka
Scaniaa katsellessa ei voi välttyä huomaamasta Amerikka-henkisyyttä. - Visio on selvä, siitä tulee piiitkä ja
matala, Adam tuumaa. Eikä aikaakaan,
kun Adam osoittaa karjapuskurilla istuvaa
Paccar-joutsenta ja kysyy tietääkö toimittaja
mistä tuo on. Adam valotti todellisuutta suorituskyvyn suhteen. Sisustan
tekemiseen kului vain seitsemän päivää.
Jalometalliosat ovat pääasiassa Adamin
omaa käsialaa. Scania
R560:llä. Löppönen
. Mies oli saapunut
Suomeen muutaman vuoden
vanhalla ?Indian Girl. ?. Käy ilmi,
että Adamin haaveena on rakentaa oma jenkkiveturi. Perässä vedetään omia pe54 . Takaseinää kehystää itse tehdyt pystyputket ja raamit täyttää Adamin tyttöystävän
taiteilema villiori.
Talkootyötä
Puolasta
Omassa pajassa on tehty
tämäkin puolalaisveturi.
- Halutaan olla erilaisia,
kertoo kuljetusyrittäjä
Adam Mietkowski.
Teksti ja kuvat Jussi
?Silicone. Motiivikuvat ovat tyttöystävän käsialaa,
sisustuksen on loihtinut hyvä kaveri
Adamin kaveri
loihti Scanian
verhoilut vain
seitsemässä
päivässä.
. Auto on täynnä
hienoja käsintehtyjä
yksityiskohtia.
. Mielessä
vellovasta jenkkirekkakuumeesta kielii
Paccar-joutsen
Scanian keulassa.
. f i
. 55. AJOLINJA . - Itse kun
tekee, saa
sellaisen kun
haluaa,
nauraa Adam
Mietkowski.
. Hieno oivallus
käyttää kiilloitettua
venttiilikoppaa
koristeena.
. Power
Truck
Show´n
tiimi
kuluneestavuodesta
vuodesta
Power
Truck
Show'n
tiimi kiittää
kiittää kuluneesta
jaja
toivottaa
menestystävuodelle
vuodelle
2013.
toivottaakaikille
kaikilleHyvää
HyvääJoulua
Joulua ja menestystä
2012.
Tavataan
Härmässä.
Tavataanjälleen
jälleen10.-11.8.2012
9.-10.8.2013 Härmässä.
Messuosastojen myynti on käynnissä, yhteydenotot
Ari 0400 264 116, Juha 0400 567 068,
Mikko 0400 563 786 ja Rami 0500 569 522.
w w w. p o w e r t r u c k s h o w
Oli rullakot ja perälauta, Auramon tekemä. Siellä selvisi, että se
laite oli tuo kuvan Scania 110.
Auto oli silloin vielä alustana.
Kotimatka meni paremmin kuin
vuonna 1968, jolloin isä nouti
Hernesaaresta upouutta Autosalvan myymää FB84-Volvoa. Piti putsata sakkakuppi ja ilmata.
- Huopaisen Pitkä-Essolla tyhjennettiin sitten tankki, isä kertoo.
Korina Laurila-Mikkosta
Mutta miksi sitten tuli Scania,
ensin 80?
- Imago oli niin kova.
Mutta ei pikkukoneinen Scaniakaan mitä tahansa kestänyt.
Kun perään tuli La-Min tekemä
Jouko Kouhian entinen kaksiakselinen perävaunu, kahdeksanlitraisesta rivikuutosesta meni
useaan kertaan kannentiiviste.
110 tuli siis tarpeeseen, vaikkei
elintarvikekuljetuksissa juhlittukaan isojen painojen kanssa.
80 jäi myös siksi mieleeni, kun
seurasin innokkaana kuusivuotiaana apumiehenä, miten vaikeaa
on 18-metrisen täysperävaunuyhdistelmän peruuttaminen. Ensin aamupäivällä
tavarat kyytin, iltapäivällä ulos.
Se oli Bedford-aikaa.
Volvoon oli tullut jo helpotus,
siirtolava, jolloin kuormanteko
Hallmanilla oli varastomiesten
hommaa.Yhten?ä kesänä lastaajana oli juurikorpelainen Tapani
Kansa.
Satakymppi oli kaksiakselinen.
Peräylitystä oli riittävästi, mutta
ei niin paljon kuin työkaverin Noroahon Laurin nokallisessa Volvossa. AJOLINJA ?
kin tuntia ennen kuin perä oli jotenkin suorassa Hallmanin laiturissa.
Mutta miksi 110:n päälle tuli
kausalalaisen La-Min peltikylkinen?
- Mistä muualta sitten, Pentti
kysyy.
Jo ennen lukutaitoa opin, että
La-Mi tarkoittaa Laurila Mikkonen.
Ja kuten kuvasta näkyy, satakympissä oli vihreät pleksiset jälkikäteen asennetut ilmanohjai-
met. Taisi
siinä ensi kerroilla mennä puoli56 . ajolinja
uusi Kuvat
juttu !
sarja
Ajolinjan
päätoimittaja
kertoo nyt kasvutarinan, miten hänestä
tuli automies.
L
Huutava
Kertovat
ähtisitkö aamulla
hakemaan sellaista
laitetta, jossa on ratti, isä Pentti Hievanen sanoi Jouni-
pojalleen.
Seitsemänvuotiaana kymenlaaksolaispoikana olin innoissaan, kun pääsin käymään Helsingissä. Siinähän taka-akseli oli
keskellä umpikoria . Muotivillityksen ideana oli
pitää sivuikkunat puhtaina.
Scania 110:llä työskentely oli
helppoa kuin heinänteko. Tuli pakkanen ja Volvo hyytyi varman kymmenen kertaa. Ja kun siihen lautaan piti
uusia nivelet, jouduttiin menemään Kotkasta Kehä III:n varrelle
Veromieheen - siinä se Auramo
vieläkin on.
Kaupan kuljetuksissa oli saanut kyllä 60-luvulla lempata ihan
tarpeeksi. melkein.
110-aikaan kotona oli jo kakko-. Edelläajavan kuorma-auton lankkukuorma iskeytyi
Volvon hyttiin, joka jouduttiin uusimaan.
Volvosta jäi sekin vahva muisto, kun sillä isä meni maanantaiaamuna pimeää ja metsäistä
Haminan ja Taavetin väliä kohti
Lappeenrantaa. Tuli
Käpylässä ylinopeussakot.
Volvo koki peräänajon 7-tiellä
Karhulassa, siinä kohdalla, mihin
on nousemassa nyt Kotkan uusi
Scania-talo. Perjantaina oli
Teboililta tankattu tankki täyteen,
oli ollut kesälaatua
Hän painoi äkkiä virta-avaimen pohjaan.
Ja sanoi, että laturi voi mennä,
jos auto ei saa virtaa käydessä.
Silloin opin lopullisesti, että sammutus hoidetaan kahvasta.
Jakevan vuonna 1976 valmistunut terminaali oli jotain uutta ja
ihmeellistä. Kun
perhe oli pieni, pidemmätkin matkat tehtiin pelkästään kuormaautolla.
Mutta kyllähän se 110 huuti.
Maantivauhdissa oli kierroksia
yli 2000. AJOLINJA . Kun taas kerran lopetin lyhyen piha-ajon, jätin auton käymään ja laskeuduin hytistä. Ja kulki iloisemmin, kun
oli harvempi perä. Jos tuntuu, ettei se
sinulta onnistu,
toimittaja voi
tehdä haastattelun.
Lähetä kuva tietojesi kera
Ajolinja, Nuijamiestentie 5A,
00400 Helsinki tai sähköpostilla
jouni.hievanen@ajolinja. 110
sauto, Saab 99. Myyjänä toimi Aappo Matinheikki ?
nimi syöpyi 12-vuotiaan mieleen.
Perävaunun hakukeikka Närpiöstä ei ikinä unohdu. Autoihin kasvoi kiinni.
Jouni Hievanen
Lähetä
meille kuva!
. Ja että apumies oli haiskahtanut viinalle.
Perään NTM-läinen
NTM:n perävaunun. Kerran olin
palkkakuskin apuna, ajettiin Taavetista Uttiin 105 km/h taulussa.
Ja olihan siinä 111:sessä parempi kori, Jokan tekemä.
Ilman 110 ja 111:ssä vietettyjä
hetkiä minusta ei olisi tullut rekkatoimittajaa. 11-vuotiaana ilman
kärryä, 12-vuotiaana pitkänä 20metrisenä yhdistelmänä. 80 km/h riitti meille,
mutta ei E.Lehtosen miehille. onneksi painoin itse
käyttönappulaa. Scania
on juuri haettu
koritehtaalta
Kausalasta.
siniset Kuopioon matkalla olevat Scaniat suihkaisivat usein
ohi, kun mentiin Kotkasta Kouvolaan.
Kasvutarina
Scania 110 oli isossa roolissa
nuorukaisen kasvutarinassa.
Joka ikinen työpäivä koulun lomien aikana olin mukana . Jäi väliin, menetti
muotoaan eikä palautunut koskaan aivan ennalleen.
Kerran jäi jalka perälaudan ja
lavan väliin . Sidonta oli
pettänyt ja paaleja oli pudonnut
avolavaisesta tien oheen. Laiskotti, ei olisi millään viitsinyt lähteä hytin lämmöstä ulos ensimmäiseen purkupaikkaan.
Isä nukkui 110:ssä aina iltapäivällä, pää ratin päällä, kymmenisen minuuttia, jossain parkkipaikalla tai pysäkillä. Kun sitten
sunnuntai-aamuna oli lähtö, eipä
ollutkaan rivikuutosen akuissa
tarpeeksi virtaa.
Koneremontteja ei Scaniaan
tehty, kestivät kevyessä elintarvikehommassa sen vaihtoiän 600700 000 kilometriä vaivoitta.
Sen viimeisen vuoden Scania
110 ja NTM perävaunu olivat eri
paria. Siitä tehtiin
kaupat eräänä aamupäivänä työn
ohessa Taavetin Teboililla. Tien vieressä seisoi nuppiauto, joka oli ottanut kyytiin Partekilta vuorivillalastin. Ne
. Kärry oli jo uutta ajattelua
eli korkeampi . Lähdettiin torstai-iltana kymmenen maissa,
jotta oltaisiin aamusta perillä.
Jalasjärven jälkeen alkoivat
Scanian lämmöt nousta. Se tuli tarpeeseen, sillä viisihenkinen perhe,
myöhemmin kuusihenkinen, ei
kehdannut enää jatkuvasti lainata tutulta Vauxhall Vivaa tai Peugeot 403:sta 400-kilometriselle
mummolamatkalle Huittisiin. Aluksi siinä oli avolaiturit, jonka yksi taittopelleistä koitui kymmenvuotiaan peruskoululaisen oikean jalan etuvarpaan
kohtaloksi. Muutaman kerran uni alkoi maistua jo ajaessa,
mutta pikkupojan huuto herätti
kyllä raavaan autoilijan piennarhiekan rapistessa.
Isä, minä ja 110 joutui kerran
Lappeenrannan leveäkaistatiellä
kohtaamaan ikävän onnettomuuden. ilmajousinenkin.
Väritys oli jo uutta Jakevan vihreävalkoista, kun vetoautossa oli
alkuperäiset Spar-tekstit.
Mutta eihän se Scania paljoa
muuttunut, kun tilalle tuli 111. Pysähdyimme, kun kuljettaja heilutti
kättään.
Selvisi, että kuljettaja oli peruuttanut ja apumies oli nostanut
paaleja kyytiin. Isä
tuli ajotoimistosta ja huomasi heti,
että harmaan kojetaulun keskellä
vilkkui päävaroitusvalo. fi
110 sai peräänsä vuonna 1979
. Useita kertoja oli
varvas jos toinenkin rullakoiden
pyörien alla.
Kun yhdistelmäkuormaa oli
aamulla lastattu viiden ja kahdeksan välillä, sen jälkeen maistui
hyvin unet isän ajaessa kohti Lappeenrantaa. Jossain
leipomossa paloi valot, saatiin lisävettä syylariin.
Sitä NTM-kärryä on kehuttu
joku vuosi sitten tässä lehdessä
maasta taivaaseen, joten jätetään
kertaus tekemättä.
Paluumatkalla poikettiin yöksi
Huittisiin mummolaan. Onko sinulla arkistossa
valokuvaa tai kuvia, joista
sinulla on sellaisia muistoja,
jotka haluaisit tulevan
Ajolinjan lukijoiden tietoon.
Kerro auton elämästä omin
sanoin. Työ oli saanut yllättävän lopun, kun jostain syystä
apumies oli jäänyt vetopyörien
alle.
Isä ei antanut poikaansa tulla
lähelle. Oli
musta kojetaulu entisen harmaan
sijaan, muuten oli hytti samanhenkinen. Näitä iltapäivän piha-ajohetkiä Jakevan
pihalla Kouvolassa sitä odotti koko
pitkän aamun, joka oli alkanut
puoli neljältä kotoa.
Alku aina hankala, ajohommissakin. kahdeksanvuotiaasta 13:een ikävuoteen.
Ensin taisin pyöriä lähinnä isän
edessä, myöhemmin yhä enem-
män rullakon vetäjänä, ehtana
apumiehenä.
110 oli ensimmäinen auto, jota
sain ajaa. 57. Ollaan Hallmanin pihalla vuonna 1974. Kuulin kyllä, miten kuljettaja kuvaili, että ?se jynssähti sinne alle?
Valvonnan yhdenmukaisuus vaatii valtakunnallisen organisaation ja toimivat kansainväliset yhteydet.
Muualla Euroopassa, missä liikenteen valvontaa suorittavat yksiköt on lakkautettu, ollaan palaamassa juuri ammattitaidollisista syistä takaisin liikenneyksiköihin. Hyvä valvontamaksun
saanut, olemme kumonneet
teille osoitetun valvontamaksun, eikä sitä
tarvitse maksaa.
Ystävällisin terveisin
Uudenmaan
Pysäköinninvalvonta Oy. Kannatti - säästyi 40 euroa.
Valitus
Mitä: Peugeot Boxer henkilöauto
Missä: Metropolian parkkialue,
Agricolankatu 1-3, Helsinki.
Milloin: 12.11.2012 kello 9.48
. Sain vierailuani varten
päivän mittaisen pysäköintiluvan koulun opettajalta, jonka
hän haki vahtimestarilta.
Parkkeerasin sellaiseen
paikkaan, vinoparkkiin, jossa
pitkä auto tukkisi kulkuväylää
mahdollisimman vähän.
58 . Tämä 35 tunnin jatkokoulutus on siis vanhojenkin
linja-autonkuljettajien suoritettava 10.9.2013 ja kuorma-auton
kuljettajien osalta 10.9.2014 mennessä. Jos vireystila pääsee laskemaan, on kohtalokkaan virheen mahdollisuus suuri. Ei näytä riittävän, että
kuljettajat ottavat vain osaa koulutukseen, kun opetetut asiat tien päällä näkyvät
vain heikosti liikenteen ja kuljetuksien turvallisuutena. Poliisin peruskoulutuksessa pitää kaikille opettaa raskaan liikenteen perusvalvonnan asiat.
Raskaan liikenteen valvonta vaatii koulutuksen lisäksi useiden vuosien
kokemuksen. Uusia linja-autonkuljettajia ovat 10.9.2008 ja kuorma-autonkuljettajia 10.9.2009 jälkeen alalle tulleet henkilöt.
Vanhojen kuljettajien ammattipätevyys pitää päivittää 5 vuoden välein. Kuljettaja ja kuljetusliike huokuvat ammattitaitoa ja turvallisuutta. Siksi olenkin huolissani siitä, että pian ammattikorkeakouluksi muuttuvassa poliisin peruskoulutuksessa ei opeteta raskaan liikenteen valvontaa
lainkaan. Poliisi voi
keskeyttää ilman ammattipätevyyskorttia ajavan kuljettajan
ajon ja sakottaa kuljettajaa sekä ajoneuvon luovuttajaa.
Lain mukaan jatkokoulutuksessa koulutusta annetaan kuljettajan kannalta keskeisissä asioissa. Kun raskaalta liikenteeltä vaaditaan ammattitaitoa, on kohtuullista edellyttää sitä myös valvovalta viranomaiseltakin. Sillä ei
siis ole mitään tekemistä
ylemmän moottoripyörän kuvan
kanssa. Moottoripyörän
kuva on kuin lisäkilvestä, mutta
se vaatisi päämerkkiä seuraksi.
Ei ole pysäköintikieltomerkkiä.
Jos haluttaisiin, ettei autolla
saa pysäköidä, tulisi olla siis
pysäköintikieltomerkki ja lisäkilpi
sallittu moottoripyörille. Suunniteltu poliisin organisaatiomuutos 11 paikallispoliisin yksikköön ei tule parantamaan valvojien ammattitaitoa. ajoneuvoja kaupallisessa
liikenteessä. ammattipätevyyden suorittamiseksi. ennakoivan ajon koulutuksen polttoaine- ja
rengassäästöinä sekä kuljetusten keskeytysten vähentymisenä, kun onnettomuudet vähentyvät. Toki sen
jokainen tajuaa, että moottoripyörä siinä on. Uskoisin, että ammattipätevyyspäivät olisivat pitkälti suoritettuina, jos kuljettajilta vaadittaisiin esimerkiksi vuoden sitoutuminen samaan
työnantajaan koulutuksen antamisen jälkeen.
Jatkokoulutus on tarkoitettu ammatissa jo toimiville kuljettajille, sen erityisenä tarkoituksena on tukea kuljettajan ammattia
lisäämällä hänen ammatillisia valmiuksiaan, terveyttään ja jaksamistaan ammatissaan sekä liikenteen ja kuljetuksien turvallisuutta
Kuljettajan työ on raskasta, vaatii hyvää terveyttä ja jaksamista. AJOLINJA ?
Näin toki liikennemerkit, jotka
ovat oheisessa kuvassa.
Tieliikennelaista löytyy tuo
alimmainen liikennemerkki, joka
on yksisuuntainen tie. Näin sen voi ihan hyvin
tulkita, kun ajo pihallakin on
yksisuuntaiseksi ajateltu.
Ylempää merkkiä ei löydy
tieliikennelaista. Yksinkertaisesti asiat ovat
kunnossa ja hoidettu. Ikävä kyllä näitä kursseja ei ole järjestetty kuluvana vuonna eikä
tultane järjestämään seuraavanakaan. Lisäksi
nämä säädökset muuttuvat sillä nopeudella, ettei edes viiden vuoden välein
pidettävä koulutus riitä, vaan alan uudistuksia on seurattava jatkuvasti. PoliisiAsia
Koulutus hyödyttää niin
ammattikuljettajaa kuin poliisiakin
. Kuitenkin raskaan liikenteen kolaritutkintakin on suoritettava virkavastuulla ja sellaiselle paikalle voi
joutua mikä kenttäpartio tahansa.
Eläköön ammattilainen!
Antti Koskela
komisario
Liikkuva poliisi
Liikenne
Parkkisakkorysä
Sain mielestäni aiheettoman parkkisakon,
joten valitin. Jatkokoulutuksessa liikenteen erikoistumisopinnoissa voi suorittaa
muun muassa raskaan liikenteen ja vaarallisten aineiden kuljetusten valvontakurssin. Yhtenä koulutettavana pakollisena asiana pitäisi olla myös kuljettajaa koskevien keskeisten
säädösten päivittäminen. Ammattiliikenteen yhteiset pelisäännöt ja myös ammattipätevyyskoulutus tukevat näitä ammatillisia valmiuksia, kuljettajien jaksamista ja terveyttä sekä liikenteen ja kuljetuksien turvallisuutta. Hyvän ammattilaisen tuntee
tien päällä hänet kohdatessaan. Tällaisia olisivat ainakin ajo- ja lepoaikasäädökset,
ajoneuvon kuormitusta ja kuntoa sekä mittoja ja massoja koskevat säädökset.
Niin raskaan liikenteen kuljettajan kuin valvojankin pitää tuntea jopa
tuhansia sääntöjä tehdäkseen työnsä lain mukaan ja ammattitaitoisesti. Ja alue
tulisi olla selvästi merkitty, nyt ei
ollut mitään viivaa missään.
Näillä perusteilla totean
maksun aiheettomaksi.
Terveisin
Auto- ja liikennetoimittaja
Jouni Hievanen
Vastaus
. Kaiken
ikävintä on sakottaa tien päällä tietämättömyydestä. Tällainen tien päällä
kantapään kautta kouluttautuminen saattaa olla monta kertaa kalliimpaa kuin
ammattipätevyyspäivän suorittaminen.
Koulutuksen sisällön lisäksi pitäisi arvioida koulutetun asian oppiminen.
Käytännössä pitäisi järjestää siis jonkinlainen koe. Varsinaista ammattipätevyyttä raskaan liikenteen valvonnassa ei vaadita, eikä osaamattomien sitä tarvitse valvoakaan. Työnantajat toivovat myös
katetta kuljettajilleen maksamalleen koulutukselle sekä sitoutumista kuljetusliikkeen palvelukseen. Pakollisena osiona annetaan opetusta
turvallisen, taloudellisen ja ympäristöystävällisen ajotavan vahvistamiseksi.
Muut kurssit ovat kuljettajan tai kuljetusliikkeen valittavissa, mikä tarkoittaa,
että kuljettaja voi käydä saman kurssin vaikka neljään kertaan tai osallistua
jollekin ?harrastekurssille. Uusien linja- ja kuorma-auton kuljettajien ammattipätevyys
on hankittava ennen kuin voi ajaa ko. Toivotaan, että jatkossa nämä
kuljetukset lisääntyvät ja edelleen kehittyvät myös raskaan liikenteen valvonnan osalta.
Kentällä, tien päällä, ammattilaisen tulee jatkossakin kohdata ammattilaisen. Kate tulee mm. Suorituksesta annetaan joko erillinen ammattipätevyyskortti Ajovarmasta tai se
merkitään kuljettajan ajokorttiin poliisilaitoksella
Te hyvät lukijat
olette äänestäneet kiitettävästi ja nyt tiedetään, mitkä ovat
kolme eniten ääniä saanutta
ehdokasta. Uusi
aika näkyy,
1.
palkinto
HDS 13/20 SX
Ärjy 30th Anniversary
Golden Edition
sillä postikortteja ei ole enää takavuosien malliin laatikollista.
Miksi sitten toimitus valitsee
parhaan eikä pelkät äänet ratkaise. Tällä estetään, ettei kylän miehet masinoi porukkaa
jonkun vanhan lintan taakse ja sitten meillä on
voittajana se vanha lintta.
2.
palkinto
HD 6/16
MX Plus
painepesuri
Mutta kyllä täällä toimituksen
puolella pyritään mahdollimman
tasapuoliseen ratkaisuun. Jokaiselle on
luvassa Kärcherin tuotteita. ?
3.
palkinto
Puzzi
8/1 C +
jatkoletku. Teknisillä ratkaisulla
on siis merkitystä.
Mutta kaikki nämä kolme
ovat jo voittajia. On kaksi Scaniaa
ja yksi Sisu.
Ääniä on tullut mukavasti
niin sähköpostitse
kuin tekstiviesteinä. 2012
15.
Finaalitrio
Valkosen
Road Trip
Kolme parasta Ärjyä
on nyt selvillä. Ulkonäöllä
on suuri painoarvo.
Tärkeä pointti on myös se,
millainen työkalu on käyttäjän
kannalta, arjen logistiikan palvelijana. Ajolinjan Ärjykisa 2012 on
loppusuoralla. Mutta se on selvää, että kun osaksi
mukana on taiteen arvostelua,
yhtä oikeaa mitattavaa ratkaisua ei ole olemassa. Toimituksen raati valitsee
eniten ääniä saaneista voittajan.
Teksti Jouni Hievanen
Jalavan
Elm-Street
10.
Rundgrenin
Punahilkka
13.
Ovat muuten pulassa, kun
lapset pitää saada jollain ilveellä kouluun, Jari
Kaari muistelee.
Seuraavana päivänä tehtiin sitten päätös,
että Jari saa aloittaa koulukyyditykset. Koulutoimistosta sanottiin suoraan, ettei
heillä ole muuta vaihtoehtoa kun kannustaa
minua aloittamaan. Jari itse ajaa
myös joka päivä sekä taksia että linja-autoja.
Pääasiassa muut kuin kouluajot suuntautuvat Viron puolelle Tallinnaan, Saarenmaalle
sekä Pärnuun, jonne Kaari-Matkat tekevät reissuja. On
kolme isoa linja-autoa, viisi Sprinter-pikkubussia (joista yksi inva-taksi), yksi 9+1-paikkainen Vito sekä kaksi E-Mersua taksina.
Koulukyytiajossa on tällä hetkellä joka päivä 6 - 8 autoa. Vakituisia kuljettajia on oman
väen lisäksi kuusi henkeä. Saman verran kuljettajia on tuurareina. Jarin vaimo Niina ajaa
koulukyytejä sekä vastaa niistä. AJOLINJA ?
. Yrittäjä Jari Kaari Teuvan Norinkylästä
Rekasta
pirssiin
- Taksa on laskettava tosi tarkasti, muuten
käy köpelösti, tuumaa Jari Kaari
koulukyytien kilpailutuksesta.
Teksti Nina Nilsson, kuvat Nina Nilsson ja Jari Kaari
O
n keskiviikko ja eletään vuotta
2002. Niin
hiljaisen tavaran kuljetus vaihtui vähän äänekkäämmän kuorman kyyditsemiseen. Jari on isällänsä Keijolla ikäänkuin alihankkijana,
vaikka matkatoimistoa pyöritetään oikeastaan
perheyrityspohjalta.
- Tämä touhu alkaa olla jo niin laajaa, että
tekisi mieli enemmän tehostaa kuin laajentaa.
Mutta näillä mennään nyt kuitenkin eteenpäin.
Katsotaan, mitä keväällä tapahtuu, kun koulukyyditysten osalta on taas uusi tarjouskilpailu, Kaari toteaa.
Koulukyytisopimukset tehdään kolmeksi
vuodeksi kerrallaan. Se käsittää kymmenen autoa. Jari Kaari, yrittäjä Teuvalta.
- Myönnän, että yritin vielä kerran rekkailua
ja ajoin Norjaan kesäkuukaudet. Lehteä selaillessaan 13 vuotta yhdistelmää ajanut Jari Kaari saa ajatuksen.
- Soitin siltä seisomalta koulutoimistoon ja
kysyin, voisinko ryhtyä ajamaan koulukyytejä. Jarin isällä on Porissa matkatoimisto KaariMatkat ja sieltä löytyi myös sitten SprinterMersu ensihätään.
- Ilmoitin kaikille ajavani vain korkeintaan
vuoden, mutta tuosta vuodesta on nyt kulunut
yli kymmenen vuotta.
Kahden kuukauden jälkeen Kaari rupesi
hankkimaan omaa taksilupaa.
60 . Tähän mennessä sopimus on sisältänyt vuosittaisen hintojen tarkistuksen eli taksat ovat nousseet polttoainehin-. Totesin kuitenkin, ettei se ollut enää mun juttu ja palasin
takaisin taksin rattiin, autoilija tunnustaa.
Koulukyytejä
Tällä hetkellä piskuisessa Norinkylässä Teuvalla on tukikohta Jarin Mersu-voittoiselle kalustolle. Teuvan Norinkylässä Etelä-Pohjanmaalla paikallinen taksiautoilija kiittää ja kumartaa kuluneista vuosista ja ilmoittaa
paikallislehden välityksellä lopettavansa hommat
Ensi keväänä Kauhajoen kaupungin
tarjouskilpailussa hinnan pitää olla kiinteä koko
kolme vuotta, joten taksa pitää laskea tosi
tarkasti, ettei käy köpelösti.
Pitkähkö sopimus on Jarin mukaan kuitenkin hyvä, koska se antaa mahdollisuuden
. ?
??
Autoilija kertoo
hankinnoistaan
,,
,,
,,
Kalustokuluista
Pikkubussin hankintahinta on noin 110
000 - 125 000 euroa riippuen siitä,
millainen ilmastointi, hattuhyllyt, penkit ynnä muuta. Meillä
on kaikkien autojen sisusta tullut Tampereen
Hervannasta.
Ulkomainen sisustus on todellakin halvempi, mutta silloin ei voi olla täysin varma, missä
korjautat, kauanko kestää, toimiiko takuu.
Kotimainen on aina kotimainen?.
Polttoainekuluista
Polttoaineiden hinnat ovat nousseet
aivan järjettömästi. ?
. Kotimainen sisustus on aina
kalliimpi kuin esimerkiksi Virossa tehty. Jarin ei tarvitse
miettiä vastausta.
- Kallis auto ostaa, mutta varaosat ovat
edullisia ja niitä saa. Kaikki renkaat ostetaan Kauhajokiselta JH-Renkaalta ja vuodessa kustannuksia renkaista kertyy noin 10 000 euroa.
Olen hyvinkin tarkka rengaskuluista ja pidän niistä kirjaa. Meillä on aina
ollut Michelinit alla, mutta nyt olemme
vaihtaneet nokialaisiin yksinkertaisesti siitä syystä, että Michelinit eivät jostain
syystä kestä Sprinterin alla soratiellä. Nokalla on iso moottori, uudemmissa V6.
- Kun esimerkiksi Viron reissuilla kyydissä
on paljon porukkaa ja tavaraa joka luukku
täynnä, on mukava ajella paikasta toiseen.
Vanhimmilla Mersuilla on ajettu 650 000
kilometriä ilman sen kummempia ongelmia.
Normaalia huolto-ohjelmaa on noudatettu ja
kertaakaan ei autot ole jättäneet tien varteen.
Autot huollatetaan No:ärpiössä Käyttöautolla, jossa Jarin mukaan homma pelaa ja ajat
saa suhteellisen pian. Myös huolto pelaa moitteettomasti ja se on tässä meidän hommassa
tärkeää.
Jarin isä on ajanut Mersulla vuodesta 1967.
- Mitä isät edellä, sitä pojat perässä, Iso,
turvallinen, toimintavarma, tilava pikkubussi,
Jari listaa mielipiteitään ajokeistaan.
Kaikki Kaaren pikkubussit ovat automaattilaatikolla. ,,
Yritin vielä kerran rekkailua ja
ajoin Norjaan kesäkuukaudet,
mutta se ei ollut enää mun juttu.
tehdä investointeja ja vaihtaa autoja.
- Yhtäkään autoa en ole tämän kymmenen
vuoden aikana vielä vaihtanut, lisännyt kylläkin, Jari Kaari nauraa.
Mikäli hän saa koulukyydit taas kolmeksi
vuodeksi eteenpäin, syksyllä alkaa sitten autonvaihtorumba.
Kilometrejä kertyy Jarille itselleen 90 000 100 000 vuodessa, koulukyydeille ja linjaautoille kullekin noin 70 000 vuodessa.
Mersuja vuodesta 1967
Miksi sitten Mercedes Benz. 61. Se on jokaisen autoilijan
omantunnon kysymys sitten, kuinka kattavia
vakuutuksia pitää?. Se on aivan mahdottoman
paljon. Pelkkää tähtikeulaa.
tojen ja muiden kulujen nousun myötä myös
sopimuskautena.
- Tämän vuoden tammi-elokuussa polttoainekulut ovat nousseet meillä 15 000 euroa
vuoden takaisiin. Yhtiötä pitäisi kilpailuttaa säännöllisin väliajoin, jotta kustannukset
pysyisivät edes jotensakin tolkuis-
saan.
Koulukyydityksille ei tarvita erillisiä vakuutuksia, mutta alkolukko ja turvavyöt on oltava
jokaisessa autossa. Automäärä ja kilometrimäärä
ovat pysyneet samoina?.
Rengashankinnoista
Renkaita kuluu paljon. Kudokset pettävät. Isoihin takseihin menee vähintään yksi sarja vuodessa.Ylimääräisiä laskuja on rengasrikkojen takia tullut tänä vuonna monta?.
,,
Vakuutusmaksuista
Vakuutusmaksut ovat aivan järjettömiä. Näyttää
vahvasti siis siltä, että Jari Kaari Oy:n elinKaari on vasta aluillaan.
- Meillä on tavoitteena tehdä hommat niin
hyvin, että pyydetään vastakin, Jari kiteyttää
toiminta-ajatuksensa. AJOLINJA . - Terve Sprinter, tuumaa kirahvi.
. Polttoainekustannukset ovat nousseet tammi-elokuun
aikana 15 000 euroa vuoden takaisiin lukemiin verrattuna. Myös mahdolliset korjaukset teetetään Närpiössä.
Jarin vanhin poika Niko, 17, opiskelee autopuolella Kauhajoella ja tekee myös jonkin
verran perushuoltoja. Perheen 15-vuotias
Jenni-tytär auttelee autojen siivoamisessa ja
pienin, vajaa 2-vuotias Neea-tyttö, on kovaa
vauhtia kasvamassa konttoristiksi
Järeällä nosturilla
varustettu Western Star.
Meikäläiseen tyyliin
tukijalat edessä ja takana,
mutta kuskin paikka on
puutavaranosturimaisesti ylhäällä.
. Ajolinja
seurasi ammattikuljettajan
elämää Manhattanilla.
Y
hdysvaltain itärannikolla sijaitseva New
York on maailman tunnetuimpia metropoleja. AJOLINJA ?. Autoilu Times
Squarellä on vaikuttava kokemus.
62 . Se muistetaan
muotimaailman mekkana, terroristi-iskuista WTC-torneihin, siellä on Vapaudenpatsas.
. Tyypillinen jakoauto
tuomassa meijerituotteita
kulmakauppaan.
. Löppönen
New York
?
?
?
?
Sijainti: Yhdysvallat
Perustamisvuosi: 1626
Pinta-ala: 1 214,4 km2
Asukkaita: 8 175 133
Rekkakuski
ruutupaperilla
Keltaisia takseja valtavasti.
Torvet ja piipaa pillit soivat.
Puolikaskuski linkuttaa porttikongiin Broadwayllä. ajolinja
TIERAPORTTI
Teksti ja kuvat Jussi ?Silicone
Itä-länsisuunnassa kulkevat kadut
ovat streetejä. Keskellä Manhattania sijaitsee
Empire State Building. Yhdistelmät
peruutetaan kadulta suureen porttikongiin, missä laiturit sijaitsevat.
New Yorkin keskusta on Manhattanin saarella, jossa elää noin 1,6 miljoonaa ihmistä.
Koko saari on rakennettu täyteen toinen toistaan korkeampia rakennuksia, Keskuspuistoa lukuun ottamatta.
Looginen katuverkosto
Etelä-pohjoissuunnassa kulkevat kadut ovat
Avenueita. Josh on yksi niitä
kuljettajia joka on ylpeä
työstään, asfalttia
niellään tyylillä. Katukuvassa poliisi on esillä näyttävästi, järjestyshäiriöitä ei näkynyt. Se kulkee koko Manhattanin
saaren läpi.
Ja kun ollaan autojen Amerikassa, kävelykatuja ei varsinaisesti ole.
Loogisen katuverkoston ansiosta Manhattanilla suunnistaminen on varsin helppoa, kun
vain hahmottaa idän ja lännen sijainnin. Sen välittömässä
läheisyydessä on yksi maailman
suurimmista tavarataloista Macy?s,
johon saapuu tavaraa jatkuvasti
rekkakuormittain. Toisin sanoen Manhattanin katuverkosto on pääsääntöisesti kuin ruutupa-
. Toki Manhattan on
myös varakkaamman väestön aluetta, joka
osaltaan siistii katukuvaa.
Poliisi jeesaa
Manhattanilla liikkuminen autolla tuo aluksi
mieleen jonkin asteisia kauhukuvia, varsinkin
jos on ollut ruuhka-aikaan jossakin Euroopan
metropoleista. Jotkin Avenuet on poikkeuksellisesti nimetty, kuten kuuluisa Broadway. Aluksi
järjestelmä tuntuu oudolta, mutta siihen pääsee sisään kyllä yllättävän nopeasti.
Väenpaljoudesta huolimatta Manhattan on
siistin ja suhteellisen turvallisen oloinen. On huomattavasti helpompi määrittää kuljettu matka laskemalla kadunvälit kuin
mitata kuljettuja metrejä tai jaardeja. Vanhan
Kenworthin omistaa Multy collection, Hackettstownista New Jerseystä.
peria. AJOLINJA . kadun läntisen osan ja 4.
Avenuen risteyksessä.
Kuljettavaa matkaa mitataan kortteleissa
(blocks). Streetit on numeroitu etelästä alkaen 1220, Avenuet idästä länteen 1-12. Osoitteet on annettu muodossa 31st West 4th Avenue eli ollaan 31. 63. Liikenne vaikuttaakin äkkises-
??
. ,,
New Yorkissa
ei ole varsinaisesti
kävelykatuja.
Punaisia päin kulkevia jalkamiehiä varoitetaan torven soitolla ennen risteykseen
saapumista.
Liikennevirta on toki valtavaa.
Ajoneuvoja on kaikenkokoisia turistibussista mopoautoon ja raskaaseen yhdistelmään. TIERAPORTTI New York
ajolinja
. Streetit ovat
kapeampia ja aina yksisuuntaisia, ajosuunnan vaihtuessa jokaisella kadulla.
Tilaa liikenteessä saa, kun kertoo aikeistaan - mutta hidastelua
ei katsota hyvällä. Vaikka
valo loistaisi tuoretta vihreää, voi
poliisi katkaista liikenteen, jottei
risteystä ajeta tukkoon.
Jalankulkijoille annetaan kohteliaasti tietä. Liikenne. Amerikkalainen takalaitanostin
ei ehkä saisi suomalaisen
jakokuskin hyväksyntää.
. Kiilaa perinteisten
jenkkibussien rintamaan lyö
tehokkaasti Vanhool.
tään sekavalta ja vaaralliselta,
mutta kaaoksessa vallitsee selkeä järjestelmällisyys.
Avenuet ovat leveitä ja useakaistaisia, joissa liikenne kulkee
molempiin suuntiin. Yhdistelmäkuski odottaa
tyynesti vuoroaan purkupaikkaan Broadwayllä.
. AJOLINJA ?
säksi myös liikennepoliisi. Kiireisimmissä
risteyksissä on liikennevalojen li64 . R-mallin Mackit ovat
edelleen suuressa suosiossa
roska- ja maansiirtoautoina
kestävyytensä vuoksi.
. Se herättää edelleen
suuria tunteita.
??
. World Trade Centerin
raivaus ja jälleenrakennus
on Manhattanin massiivisin
yksittäinen rakennusurakka. 65. Peterbilt 389
automaatilla, kokonaismassaa on kiloina 36
287. AJOLINJA . Automattilaatik-
koinen Kenworth
T800 vaihtolavaautona.
ei kuitenkaan ruuhkaannu seisovaksi. Voisi väittää, että nopeammin ajaa ruuhkassa Manhattanin
halki kuin kesäaikaan piskuisen
Savonlinnan kotikaupunkini läpi.
Pahimmat ruuhkat New Yorkissa ovat sisäänmenoväylillä ja sielläkin vain tiettyinä aikoina.
. Huomaa AdBlue- eli
DEF -säiliö askelman
takana.
. Purkujätteet
kasataan peltisiin
vaunuihin, jotka
kipataan jätepakkuriin
tai vaihtolavalle.
Pakkureissa on
yleensä rauta- tai
kumijouset.
Manhattanin postikeskuksen laituriin tökätään
muun liikenteen seasta
kahdelta sivulta.
. TIERAPORTTI New York
ajolinja
Jakoautoa ja yhdistelmää
Miljoonakaupungin tavaravirtojen
määrä on valtava. Osa
tavarakuljetuksista tapahtuu täysimittaisilla yhdistelmillä. Kauppoja, kadunvarsiliikkeitä, hotelleja, ostoskeskuksia ja ravintoloita on vieri
vieressä. Rakennusmaa on arvokasta ja
kysyntä kovaa. Samalla kilpailevan fir66 . Kalustosta ja toimintatavoista huokuu samalla vanhoillisuus että modernius.
Osa jakelukalustosta on kuin
60-luvun elokuvissa. Kuljettaja
ajaa pahvilaatikolta muistuttavaa
jakoautoa, joka on varustettu lehtijousilla, ilmastointina hytin ovettomuus. Olikin
mielenkiintoista seurata, kun kuljettaja survoo puolikasyhdistelmää liikenteen seasta kulmapakilla porttikongiin.
Manhattanin rakennuskantaa
peruskorjataan ja uutta rakennetaan vanhojen tilalle taukoamatta. Osa keveistäkin jakoautoista
on edelleen rautajousilla.
Pakassa ei lehtiä ole säästelty tässä on seitsemänlehtinen.
. Jätteet kootaan alkuillasta
kasoiksi katujen varsille, mistä
jäteautot poimivat ne kyytiin.
. Purkujätteet kuljetetaan pois vaihtolava-autoilla sekä jätepakkureilla.
Yhdyskuntajätteen keräily ta-
pahtuu New Yorkissa ilta- ja yöaikaan. AJOLINJA ?
man kuski tyrkkää viereen tuliterällä ilmastoidulla automaattivaihteisella ilmajousisella Mitsubitshi
Fusolla. USA:n postin
näkemys hyvästä
jakeluautosta.
Ilmajouset kylläkin.
. Tällaisia vetureita
automaattilaatikolla näkyy
katukuvassa jonkin verran.
Merkkinä Mack.
Automaatti suosiossa
Yhdysvallat on tunnetusti vasta-
. Molemmilla on kyydissä
pientä nyyttiä lähimyymälöihin ?
ei liene vaikea arvata, kumpi kuljettajista nauttii työstään enemmän.
Kaluston erilaisuudesta huolimatta amerikkalainen ei sulata. On se
nousuteli - ja
jakoautossa!
kohtien maa eikä New York tee
poikkeusta. Yksi iso kuljetustarpeen pyytäjä ovatkin suuret
rakennustyömaat, jonne tavarat
toimitetaan myös yhdistelmillä.
Kuorman purku hoituu suurilla
nostureilla suoraan kadulta liikenteen ja ihmisvirran lomassa. Kaikkea tavaravirtaa ei
ehditä hoitamaan pelkillä jakeluautoilla, vaikka niitä vilistääkin
silmien edessä jatkuvasti
AJOLINJA . Jenkkihän vannoo omissaan perinteisen akseliperän
nimeen. . Teräspalkkikuorman purku
5th Avenuella
Metropolitan
taidemuseon
edustalla.
. Ominaisuuksiin ei liiemmälti kuulu kallistuksia tai vierimisesteitä eli rinnepaikassa ei
parane montaa rullakkoa kerrallaan takalaidalle työntää. Eurooppa-
laiseen silmään
hitusen
kotitekoisen
oloinen
kappaletavaranosturi.
. Toimin-
Linja-autokalustossa suurta aluevaltausta näytti tehneen Vanhool,
joka erottui edukseen perinteisten niittikylkisten jenkkibussien
seassa. Harvemmin
keskustaan eksyvä kalusto oli
. Pääsääntöisesti jakoautoissa on apumies kuten roska-autoissakin.
Automaattivaihteistot ovat suuressa suosiossa betoniautoissa,
vaihtolava-autoissa ja puolikkaan
vetureissa, jotka suhasivat kaupungissa päivittäin. Suurten rakennusten
rakentaminen ahtaassa on
valtava logistinen haaste.
keppillä hämmennettävää Fulleria.
tavarma se takuulla on, mutta
liekö kovin käyttäjäystävällinen
joka tilanteessa.
Vanhanaikaiset
takalaitanostimet
Vanhool-busseja
Amerikkalainen takalaitanostin on
kaikessa yksinkertaisuudessa
tasainen ylösalas-liikkuva teräslevy, joka taittuu keskeltä. ?
. Myös autot pysäköidään
kerroksittain.
. Takareunassa on saranoitu luiskapala.
Osa takalaitanostimista oli
avattava käsin paketista ja ne
sulkeutuivat käsin jousien avustuksella. Kuorman purku
käynnissä 7th Avenuella.
huonoa palvelua. Tavarat on tultava perille ehjänä. Tekniikka vaikutti Vanhooleissa olevan pääsääntöisesti Mersua.
Euro-alustaiset bussit oli helppo tunnistaa vanteen suuremmasta pulttikehästä ja navanaukosta
sekä napavälitteisestä vetoakselista. Manhattanilla maa on
arvokasta, joten rakennetaan
ylöspäin. 67
Paprikanpunaista Scaniaa.
68 . Lietolaisen Scania on vasta
400 000 kilsaa ajettu.
Teksti ja kuvat Jouni Hievanen. Fribergin Tarmon Scania 141
Iloinen kiertäjä
L
ietolainen Tarmo Friberg työntää menemään
kasettiyhdistelmällä Hämeenkyrön Sasissa.
Scania 141 ei ole tainnut aikaisemmin olla
täällä Tampereen länsipuolella.
V8-koneinen Scania oli tullut uutena Juvalle vuonna 1979, auto oli myyty Mikkelistä. AJOLINJA ?
Hyvä tuli, kun kokonaan entisöi
itse. Puutavaranajossa oltiin vain pari vuotta, josta auto meni Helsingin Scanialle vaihtoautorivistöön.
Se, miksi auto
meni juuri Perniöön, ei ole pelkkää sattumaa. Helsingin
Scania-myyjä Seppo Heininen myi auton isälleen ja hänen
veljilleen, Keijo, Pauli ja Tauno Heiniselle.
Mutta jo vuoden 1985 marraskuussa Scania oli taas pois
kilvistä, sattuneesta syystä. . 69. Tarmo Friberg on raskaan
kaluston asentaja Raskoneella. Telin keinuvipu katkesi kipatessa ja runko meni väärään. AJOLINJA . - Vuosi ja 7 kuukautta
eläkkeeseen, Friberg sanoi
lokakuussa.
Napaperäisen auton runkoa lyhennettiin ja päälle laitettiin soralava. Siitä lähtien auto seisoi 22
vuotta kuusikossa, ilman lavaa ja kippiä.
- Moottorisahalla piti katkaista puut, olivat kasvaneet
rungon läpi, Tarmo Friberg kertoo.
??
. Tämähän on sitä tuttua kierrätystä, kun puuautosta on paljon tehty maa-ainesautoja.
Auto pistettiin kilpiin vuoden 1983 alussa
Kytkin on tarkistettu, mutta se
ei vaatinut jatkotoimenpiteitä.
- Oli varmaan vast?ikään laakeroitu.
Kun autoa käytettiin seisontavuosien jälkeen kotona, kesti kauan, ennen kuin turbo lähti mukaan. Hiekka oli
usein kauhamiehen jäljiltä kasana.
- Poliisi saattoi pistää tasoittamaan, jotta nähtiin, onko kuor-
Kaikki käyty läpi
Parempikuntoinen hytti vaihdettiin pojan Marko Fribergin vanhasta kilpurista, joka siirtyi pois
ratakuorma-autoilun kiihkeästä
maailmasta reilu kymmenen vuotta sitten.
- Lattian ja takaseinän ikkunoista alaspäin otin alkuperäisestä hytistä. 18-metrinen kasettiyhdistelmä.
Kuutiopainoilla
Lietoon Fribergeille auto haettiin vuonna 2007 elokuussa.
Scania-yhdistelmän lavojen sivuissa on ajan henkeen kuuluvat
keltaiset lätkät, kuutiopainoihin
perustuvat sallitut kuormamäärät. Fribergin Tarmon Scania 141
. Sen
perässä on kuutiomäärä, joka
voidaan ottaa kyytiin.
Lavan sisällä oli vielä viiva, johon asti saattoi lastata. . AJOLINJA ?
. Auto piti ajaa
katsastuksessa jarrukäytävään.
Kaiken tämän Friberg teki kotona. Hiekkapuhallukset hoiti teollisuusmaalaamo KSP Kaarina.
Väriä pintaan ruiskutti ammattimaalari designeri Janne Seppä
Fribergin pihalla ja naapurin maalaamossa.
Vetoauto valmistui tänä vuonna toukokuussa, perävaunu vuotta aikaisemmin tammikuussa.
- Vuoden 2010 keväällä tehtiin
välityönä Aatu-pojalle Sisu, Friberg kertoo.
Siitä Markus ?Aatu. Ensimmäinen merkintä, II,
tarkoittaa maa-ainesluokkaa. Vihreä vinkkeli.. Fribergin
LP 138 CVT Sisusta oli juttu Ajolinjassa silloin tuoreeltaan pari
vuotta sitten.
. Lavat on pohjamaalattu, jottei ruosteinen vesi ei tule vaivaksi.
seisoneesta vuoden 1973-mallisesta 110-Scaniasta.
- Teen siitä vielä joskus rekkaveturin.
Vetäjään tehtiin uusi apurunko,
samoin lava.
- Koko auto on hiekkapuhallettu.
Perävaunu on vuodelta 1975,
Jykin tekemä. Hytti ja sitä pienemmät osat
mahtuivat rintamamiestalon kellariin, isommat taiteiltiin taivasalla.
Raskaan kaluston asentajana
Tarmo Friberg on ollut Raskoneella vuodesta 1999. Päällä oli Elgin lava,
joka tehtiin lähes kokonaan uusiksi. Vain juoksut ja etuseinä oli
riittävän hyvää entisestä.
- ALB-venttiili piti asentaa perävaunuun ja autoon. Niin oli jumissa.
- Turbo piti laakeroida.
Jarrut tietysti uusittiin.
Runko otettiin Fribergin pihalla
70 . Se piti
vaihtaa.
- Alakerran runkolaakerit ja
kiertokangenlaakerit vaihdoin
myös.
Syöttöpumppu on tarkistettu,
suuttimen kärjet ovat uudet, samoin vesipumppu.
- Stefat olivat kivikovia.
Tiivisteet jouduttiin vaihtamaan
perästä ja aluevaihteiston päästä. Käytännön
oppia mekanikointiin tuli Markopojan ajaessa Scanialla kilpaa ja
omasta autoilijana ajasta.
No ihan kaikkea ei ole tehty
itse. Ovet on korjattu, Friberg sanoo.
Tuulilasin alapuolelta raitisilmakanavan pelti oli syöpynyt puhki
ja vesi oli valunut V-lohkojen väliin öljykaukaloon ja syövyttänyt
sitä kautta nokka-akselin
70-lukuinen
työympäristö.
alkuperäiset männänrenkaat, jo
rupesi kestämään.
140:sessä oli potkua 350 heppaa, uudemmassa 141:sessä
385.
- 141:sessä on eri suuttimet,
turbo ja nokka, Friberg muistaa.
140:sessä oli niitä alakerran
laakerivikoja, jotka saattoivat
osua kohdalle jo 150 000 kilometrissä.
- Nykyisillä päästään jo 1,5
miljoonaa, raskaskalustoasentaja sanoo.
Mutta yksi korviakuultava ero
140 ja 141:sellä on.
- Vanhempi käy pehmeämmin,
Friberg tuumaa.
Mutta kauan se lietolaisenkin
vinkkeli vielä kukkuu. Tästä vaivasta Scania pääsi kokonaan vasta reilut kymmenen vuotta sitten, kun 12-pykäläisestä tuli
ylivaihdeversiot.
Nyt puikkoperäinen vinkkeli
kiertää 80 km/h:ssä vain 1450.
- Kulkee varmaan 140 km/h,
Friberg arvioi.
Linja-auton perä, ennen sanottiin.
Kun autolla ei ole tarve ajella
enää kuorma päällä, harvasta
perästä ei ole haittaa. Nykyauto ei
paina yhtään vähempää, mutta
kokonaispainot ovat tietysti nousseet.
141:sen sallittu kuorma oli kuutiopainoaikaan 7,4 kuutiota.
- Jos oli110-Scania, F88-Volvo
tai Jyry-Sisu, sai ottaa kahdeksan kuutiota.
Kun Fribergin sorajunassa on
kaksiakselinen kärry, hiekkamäärä on 9 kuutiota.
- Kolmeakseliseen sai ottaa 12
kuutiota, Friberg muistelee.
Kulkee!
- Vaihdoin napaperän akseliperään, kun kone kiersi niin paljon,
Friberg kertoo.
80 km/h:ssä oli jenkaa reilu
2000. Samoja
ongelmia oli Kiitoliikenteelläkin.
Kun sitten hankittiin Scanialta
. Se on vuoden 1968-mallinen nokallinen N86-Volvo. Männänrenkaat vaan
yksinkertaisesti loppuivat. Olen itsekin joutunut
lapiohommiin, Friberg kertoo.
Omapainoa Fribergin 141:sessä on 10,8 tonnia. ?
H
Hy
yv
vä
ää
äJ
Jo
ou
ullu
jja
am
ua
me
a
ene
e
s
s
t
t
y
y
vu
v
s
s
u
t
t
ä
ä
o
o
d
d
e
e
*OUSIPALVELUT llllee 2
20
01
13
KAIKKIIN
AJONEUVOIHIN
JAPERiVAUNUIHIN
?LEHTI
JAILMAJOUSET
?ALUSTANOSAT
?ISKUNVAIMENTIMET
?KORJAUKSETJAMUUTOSTYyT
?ASENNUKSET
?PYyRiNSUUNTAUKSET
0ITiJiNMiKI!RINATIE . Ajokilsoja
ei ole takana kuin karvan alle 400
000.
Kotona takapihalla odottaa uusi
projekti. Perävaunun veivattava käsijarru on takana.
. Silloin lietolainen oli siis
autoilija, omistajakuljettaja.
- Ei 60 litraa riittänyt aina.
Aamulla kun lähdettiin neljän
maissa kotoa liedosta kohti Vampulan kalkkitehdasta, vinkkelin ja
Tarmon menoa ei pidätellyt mikään.
- Välillä ajettiin mittari pohjassa.
Kierroksia oli 120 km/h:ssä
3000.Tuvassa oli silloin Södertäljen kansallislaulua kerrakseen,
alkuperäisorkesterin soittamana.
Sen työautonsa 140:sen Friberg osti käytettynä Maalahdesta, jossa auto oli ollut puutavaraautona.
- Mittarissa oli silloin 231 000
tai 321 000, en enää tarkalleen
muista, Friberg kertoo.
Ei vinkkeli vaivaton ollut. Lavat ovat
sisäpuolelta pohjamaalattu, joten
soraa ei siksi viitsi ottaa ylleen.
- 27-30 litraa vie nyt.
Ei se kauhea dieselkulutus ole.
Toisenlaisiin lukemiin Tarmo
Friberg tottui 80-luvun alussa,
jolloin hänellä oli kasettiyhdistelmänä vuoden 1974-mallinen Scania 140. maa liikaa. Kun
auto meni vaihtoon F12-Volvoon
600 000 kilometrissä, kone oli
ollut auki kolme kertaa.
- Brasialaiset tarvikeosat eivät
kestäneet. Ja se
tietysti kostautui maantiellä. Kun ei 10-vaihteiseen saatu muuten tarpeeksi pieniä vaihteita, piti ottaa tiuha perä
(ELSINKIPUHELIN
6UOSAARENSATAMA2AHTARINKATU
71. (ELSINKI
WWW VALLILANTAKOMO ½
. AJOLINJA
Määräaikaishuollot
. ajolinja
Palveluhakemisto
AJONEUVOTEIPPAUS
SAMMUTUSJÄRJESTELMÄT
AUTOPESUPALVELUT
<70 )LUH6WRS
?
Myös raskaan kaluston
harjapesulinja
1 km ohiajotieltä
Soita ja varaa aika!
Moottoritilan palontorjunta
Aktivoituu automaattisesti palon syttyessä.
Pakokaasusuodattimet
Yksinkertainen ratkaisu suljettujen tilojen päästöongelmiin.
044 081 3322, 050 057 0165
www.oepironetti.?
PERÄVAUNUT JA PÄÄLLIRAKENTEET
AKKUJA
Kraputie 2
Itäsalmi/Helsinki
TELIVAUNU OY
WECKMAN
ajolinja
Paininpuuntie 23, Heinola
P. Päälirakennetyöt
. Korjaukset . 03-874 220,
fax 03-874 2244
- AMMATTIAUTOILUN ERIKOISLEHTI -
KORJAAMOJA
Puinnintie 12
28 360 Pori
0400 637 934
0440 637 936
Raskaskalustohuolto
Vesa Raikunen Oy
Raskaan kaluston huollot . Hydrauliikkatyöt . 0500 687 241 | konepalvelu@suomi24.?
?
?
ajolinja
- AMMATTIAUTOILUN ERIKOISLEHTI -
88
?
?
Sivuikkunoiden
tuulenohjaimet
Verhosetit
Pöydät
Viirit
Koristevalot. Käytössämme myös Autocom diagnoosi- ja vianhakuohjelmat
AVOINNA ma . Takalaitanostimen korjaukset ja tarkastukset
. pe 7 . Jarrukorjausten A-lupa
. Katsastuskorjaukset / käynnit . Analogisten sekä digitaalisten piirturien tarkastukset ja säädöt
. 19, muina aikoina sopimuksen mukaan
Konepalvelu Lammi
VARAOSAT
www.konepalvelulammi.?
Thermo King ja Carrier
-huollot ja korjaukset
Raskaan kaluston
huoltoja ja korjauksia
Raskaankaluston
verkkokauppa
rekkamies.com
Kylmäkoneiden
purkuosia
?
Rataskatu 18, 60320 Seinäjoki
Puh. Kolarikorjaukset paketti- sekä kuorma-autoihin
Hyötyliikentee
ät
ehtymättömästä tieto-kanavasta löyd
uutiset ja uutuudet, kuljetustalouden
tapahtumat meiltä ja muualta.
n jo tänään.
Pysy ajan tasalla, tulevaisuus tehdää
AJONEUVOISTUIMET
JOUSILIIKKEET
Auto tekniikka
Auto, tekniikka ja kuljetus
Fax. (09) 561 7880
Vallilan Takomo Oy,
Vallilan
Oy,
Arinatie
5, Takomo
00370 Helsinki
Rahtarinkatu
1, 00980
Helsinki.
Arinatie 5, 00370
Helsinki
www.vallilantakomo.?
www.vallilantakomo.?
ja kuljetus
an ja
Tuhti lukupaketti kuljetuksen, logistiik
n
liikenteen maailmasta. 08-3116 866
Fax 08-311 6366
VAROITUSVILKKUPANELIT
Jalasjärvi,
61760 Ilvesjoki
Puh. Tilaus on määräaikainen
ja alkaa seuraavaksi ilmestyvästä numerosta.
Tarjous koskee vain uusia tilaajia
www.teraspyora.?
ajolinja
Puh. 0400 422 900
www.ajolinja.fi
HINAUSPALVELUA
maksuttomalla tekstiviestillä!
Ajoneuvonostureiden
HUOLLOT JA KORJAUKSET
Puh. 06-4568 888
www.kah-trucks.fi
www.avoline.fi
Tilaa
Palvelun hinta on 0 ?.
Palvelu toimii Soneran, Elisan, Tele?nlandin,
DNA:n, Saunalahden ja Ainan liittymistä.
- 30 vuotta ammattilaisten asialla -. Saat tilauksestasi
kuittausviestin ja postitse laskun. 020 7410 820
seuraavaa
2 numeroa
Hinta sisältää ALV:n.
10
80
Lähetä viesti ATK 2 ETUNIMI SUKUNIMI LÄHIOSOITE
POSTIOSOITE numeroon 16303. (09) 561 7880
Puh. 06-4568 800
fax 06-456 8888
AJONEUVONOSTURIT
Laippatie 19 A, 00880 HKI
P
. PIENOISMALLEJA
!
s
u
o
j
r
a
t
is
m
u
t
s
u
t
u
T
PURKAAMOT
PIIRTURIT,
MITTALAITTEET
VDO
KIENZLE Service
Mittarihuolto Rami Ky
www.osatori.fi
Alasintie 11 90400 Oulu
Puh
Moottorina on 460-hevosvoimainen 11-litrainen
rivikuutonen.
Betoniauton omapaino on 13 200 kiloa.
Päällirakenteena on 9kuution Stetter mixer
Light Line betonisekoitin, 300 litran vesisäili-
öllä. ?
. Koska se on pörssiyhtiö, myynneistä
on kerrottava rehellisesti.
Vuoden alusta lokakuun loppuun mennessä on Volvo kuormureiden myynti vähentynyt Länsi-Euroopassa 13 prosentilla, kun
Itä-Euroopassa on saatu kasvua
11 prosenttia.
Pohjois-Amerikassa on myös
kasvettu, 11 prosentilla. äänekkäitä ja energiasyöppöjä maaliikuskeluun.
TaxiBotin ansiosta lentokone
voi siirtyä omien suihkumoottoriensa käyttöön vain minuutti
ennen nousua. Huoltomiehet hommiin, auton valmistenumero koneeseen ja tutkimaan auton perustiedot rekisteristä.
Hopsista! Rekisterin mukaan
auton pitäisi olla Englannissa
sikäläisen kuljetusliikkeen hallinnassa. Kimppakyytien
lisääminen henkilöautoliikenteessä olisi suositeltavaa niin päästöjen kuin liikenteen sujuvuudenkin
kannalta, Autoliiton puheenjohtaja Martti Merilinna toteaa diplomityön tuloksista. Lentokoneiden omat moottorit ovat
turhan isoja. ?
-18%
-22%
Lama täällä,
nousu siellä
74 ?
. Veli Venäläinen oli tullut Oulun Scanialle huoltoon melko
uuden rekkansa kanssa. Kun jossain on alavirettä,
jossain menee samaan aikaan
kohtuullisesti. Leveämpi
veturi saa kaksi 16-litraista V8konetta, joista irtoaa kummastakin 770 heppaa.
,,
. Scania on saanut suuren tilauksen Ranskasta lentokenttäajoneuvopuolelta. Lavan seinät
ovat neljää milliä, pohja kuutta
milliä. EteläAmerikassa on menty alas 22 prosenttia, Aasiassa 18 prosenttia.
Volvon kokonaismyynti on sakannut kuusi prosenttia.
Luvut osoittavat, että maailma
ei ole todellakaan yhteneväinen
paikka. Auto oli varastettu
Englannista ja siihen oli tehty
ohjauslaitteiden siirto puolelta
toiselle. Omapainossa ei ole mukana
hydraulista poistokourua tai kuljetushihnaa.
Norjan Renault myöntää, että
Lander ja Kerax työmaa-autot eivät ole oikein käyneet heillä kaupaksi - sen sijaan alle 16-tonniset
jakoautot kyllä.
Renault on saanut Suomessa
Premium
Lander.
+11%
+11%
nehinausta
TaxiBotin
avulla.
-13%
Scania-myllyt auttavat lentsikkaa
Kun lentokoneet hinataan
kentillä ulkopuolisella ajoneuvolla, säästetään polttoainetta ja
tulee vähemmän päästöjä. Renault
. Volvo AB on maailmanlaajuinen kuorma-autovalmistaja. Lentoko-
. Hänen mukaan siksi ulkomaalaisten valvontaa pitää tehostaa. Henkilöautoilijoiden edunvalvoja Autoliitto on tilannut ja rahoittanut AaltoYliopiston diplomityön, jossa Reko Möttönen vertaili henkilöautojen päästöjä muihin kulkuneuvoihin.
Diplomityöstä käy ilmi, että maaseudulla henkilöauton päästöt ovat
matkustajamääriin suhteutettuna
linja-autoliikennettä pienemmät.
Linja-autojen keskimääräinen matkustajamäärä maaseudulla on vain
yhdeksän henkilöä. Henkilöauton
päästöt jäävät tällä matkustajamäärällä linja-autoa pienemmiksi, vaikka henkilöautossa olisi pelkkä kuljettaja.
Pistokehybriditeknologiaa hyödyntävän henkilöauton päästöt
jäävät sekä diesel- että kaasubussien alapuolelle jo nykyisillä
henkilöauton matkustajamäärillä.
Jos henkilöautossa matkustaa
neljä henkilöä, ovat päästöt muillakin teknologioilla kilpailukykyiset linja-autojen kanssa.
- Uudellamaalla on pitkät työssäkäyntimatkat eikä joukkoliikenne ole aina realistinen vaihtoehto.
Seudulla on myös paljon harvaan
asuttuja alueita. Se on Renaultin mukaan
vähemmän kuin kilpailijoissa.
Koeajossa oli Meillerin lavalla
varustettu Lander, jonka omapaino oli 13 500 kiloa. Hytin sisäosat oli vaihdettu kokonaan.
No, huoltohommia venäläisen kuljettajan kanssa tuli jatkamaan sinivalkoinen sinisin
vilkuin varustettu auto miekkamiehet sisällään.
Tämän tarinan kertoi uusimaalainen kuljetussuunnittelija. ?. Eräs toisen merkin aluepäällikkö ihmetteli, että Renault
alustoja saa pakettiauton hinnalla.
Kuorma-autotarjousta kyseltäessä ei kannata siis unohtaa ranskalaismerkkiä. ?
Varastettu
rekka Oulussa
. W
W
W .
A
J
O
L
I
N
J
A
.
F
,,
I
SAHKEITA
RENAULT ALUSTOJA SAA JO
PAKETTIAUTON HINNALLA
A M M AT T I A U T O I L U N T U O R E I M M AT UUTISET JA TA PA H T U M AT
Henkilöauto
usein bussia
päästöttömämpi!
. AJOLINJA
AJOLINJA ?
?
74
merkittäviä isoja kauppoja, näkyvämpänä viimeksi Ahola Transportille. ?
Renault on kevyt ja sopuhintainen
. Renault-porukka on esitellyt
Pohjoismaiden kuljetusyrittäjille ja
lehdistölle neliakselisia Premium
Lander malleja.
Renault Trucks Nordic muistuttaa, että neliakselisessa Landeralustassa on omapainoa vain 9,6
tonnia. Lentokoneiden TaxiBot hinureihin tulee
3000 Scania-moottoria.
Kapeampi versio varustetaan
kahdella 9-litraisella 400-heppaisella rivikoneella
Venäjä suunnittelee kuormaautoihin tiukempia päästömääräyksiä. Eli
kun USA:ssa on 3,2 miljoonaa
kuorma-auton kuljettajaa, niistä
on silloin naisia reilu 150 000.
Pohjois-Amerikassa naiset ajavat kuorma-autoa usein elämänkumppaninsa kanssa. Kun
näinä aikoina yli kuusitonnisia
pistetään kilpiin Venäjällä 79 000
kappaletta, vuonna 2020 määrän arvioidaan kasvavan lukemaan 200 000!
Yhteisyritys Kamazin ja
Daimlerin välillä perustettiin neljä vuotta sitten. AJOLINJA . Se, mitä voimalla ei saa liikkumaan, saa oikealla tekniikalla paikoilleen.
On tutkittua tietoa, että naisen
palkka on yhteiskunnassa yleensä miestä pienempi.
- Tämä on tasa-arvoisin ala
minkä tiedän, eli kun vain teet
saman työn kuin muutkin, saat
saman palkan, Titta Malmila sanoo.
- Kalusto on jo muuttunut, koska työnantajat muuttuvat?, Malmila kysyy. Komponenttiyhteistyö tuo lisätöitä
Mersun Saksan tehtaille. Venäläiset
saa käyttöön tehokkaamman
voimapussin, sillä länsimarkkinoilla koneesta oli suurimmillaan 428-heppainen versio.
Bussi-Kamazeihin tulee kaasukone M 906, tutulla 6,4-litraisella lohkolla, 231 ja 279 hevosvoiman versioina.
Yhteistyötä kasvatetaan
myös akselistoissa. Tie on kuoppainen, mutta onneksi on tasoittajia,
porilainen Malmila sanoo.
Kalusto ei ole esteenä alalle
tuloon.
- Kuorma-auton parkkeeraaminen on yhtä helppoa kuin henkilöauton. Liittouminen oli
ratkaisu onneen. Axorhyttit tulevat venäläisautoon.
Eli pian Kamaz on kuin Mersu.
Kamaz on Venäjän kovimpia
rekkabrändejä ja myyntiverkosto on laaja. Se on viisi prosenttia. Mersu ei olisi yksin päässyt
näin vahvaan asemaan
Venäjällä, jossa tuontikuormureille on merkittävät tullit. ?Naiset aiheuttavat vähemmän vahinkoja?
. Avaimella voidaan rajoittaa auton nopeutta.
Ja jottei audiolaitteet saa porukkaa liikaa innostumaan ja johtamaan huomiota pois liikenteestä, äänenvoimakkuutta voidaan
rajoittaa. On arvioitu, että
Euroopan suurin rekkamarkkina tulee kasvamaan rajusti. Kamaz on
kuin Sisu eli
käyttää
Mersun osia.
rin ohjaamoyhteistyöstä. Tästä kuljetusyritykset voivat hyötyä suoraan,
painottaa Ellen Voie.
Suomessa on myös naiskuljettajayhdistys, Naispark ry.
- Perheen tuki ammatinvalinnassa on tärkeä ja samanlaista
tukea tarjoamme kaikille työtä
tekeville sekä alalle tulijoille, kertoo Naispark ry:n puheenjohtaja
Titta Malmila.
Puheenjohtajan mukaan Naisparkin tapaamisissa hersyy myös
huumori.
- Jaamme kapellivinkkejä, ulkomaan ajon faktatietoa, äitiysneuvoja, polttoaineenkulutusvertailuja sekä mistä tyköistuvat työvaatteet saisi. Työskentelemme tä-
. ?
ajonvakautusjärjestelmän ja törmäyksenestojärjestelminen
p o i s k y t ke m i n e n .
Avaimella voidaan aikaistaa myös polttoainevalon syttyminen.
MyKey-avainjärjestelmälle
on Fordin mukaan kysyntää.
Se on jo käytössä PohjoisAmerikan malleissa ja tulee nyt
Euroopan Fiestaan lisävarusteeksi. Kaikkiin malleihin MyKey on saatavana vuoteen
2015 mennessä.
Nuorten liikennetilastot ovat
murheelliset. Ideana on, että
vanhemmat voivat näin rajoittaa
jälkikasvunsa menoa tien päällä.
Ylinopeutta pidetään vanhempien keskuudessa isona ongelmana. Kamazin
busseihin ja kuormureihin tulee 15 000 mersulaista akselia.
Aikaisemmin tänä vuonna ilmoitettiin Kamazin ja Daimle-
. Se ei Kamazia haittaa,
sillä pellin alle otetaan Mersun
koneet. On apuvälineitä trukeista sähköpässeihin. ?
. Eurooppalaiset
alle 25-vuotiaat kuljettajat ovat
kaksi kertaa todennäköisemmin osallisena vaarallisessa
onnettomuudessa.
Ja kun vanhemmat sitten itse
hyppäävät rattiin omalla avaimellaan, auto antaa omistajalleen täydet ominaisuudet. Voidaan myös estää radio-CD:n käyttö, jos turvavyöt eivät ole kiinnitetty.
MyKey:llä voidaan estää myös
suurimman kuljetusyrityksen rekrytoinnissa.
- Naiskuljettajat ovat usein huolellisempia ajaessaan ja aiheuttavat näin vähemmän vahinkoja
kuorma-autoille. Ford onm kehittänyt auton avaimen, MyKey:n, joka rajoittaa auton ominaisuuksia. ?
män muuttamiseksi, sanoo Ellen
Voie.
Ellen Voie perusti naiskuljettajajärjestön vuonna 2007
työskenneltyään yhden
Yhdysva l t o j e n
Nuorille autoon
omat asetukset
. Euroopassa prosentti rekkakuskeista on naisia, kun Yhdysvalloissa määrä on selvästi suurempi. 75. Niitä arvioidaan menevän 7000 vuodessa.
Koneyhteistyö käsittää Axorista tutut 12-litraisen OM 457
rivikuutosen, teholtaan 354 ?
456 hevosvoimaa. Ellen Voie johtaa
amerikkalaista naiskuljettajayhdistystä.
Kamaz on pian kuin Mersu
. Johanna Noppa
näyttää Volvon naistenpäivässä viime vuonna,
miten ketjutus sujuu.
. Viikkojen
yhteisasumista jenkkirekassa helpottaa, koska hytissä on mukavasti tilaa.
Women in Trucking järjestön
perustaja ja puheenjohtaja Ellen
Voie sanoo, että Yhdysvaltojen
nykyinen kuljettajapula korjattaisiin tuplaamalla naiskuljettajien
määrä.
- Alalla vallitsee usein vanhanaikainen, mieskeskeinen kulttuuri ja naisia ei mielletä työhön pys-
tyviksi ja käytettävissä oleviksi,
Ellen Voie sanoo.
Tästä syystä Women in
Trucking on koostanut rekrytointioppaan, jossa neuvotaan, kuinka kuljetusyritykset voivat houkutella naisia tulemaan töihin.
- On edelleen liian yleistä, että
naisia ahdistellaan alan töissä ja
että levähdyspaikat ja kuljetusterminaalit eivät tunnu turvallisille
Marko Oikari, 11 vuotta.
. Samu Tarvainen, 14 vuotta.
. Oskari Tuomi.
. Miro Leppämäki, Oripää.
. Nico Andersson.
. Arttu Keisala, Alahärmä, 6 vuotta.. Leo Punta, 15 vuotta.
. t
i
r
a
t
h
a
R
u
k
Pik
Jos kiireltäsi ehdit,
piirtele vaikka pikkurahtareita ja lähetä
piirustus osoitteeseen
Ajolinja,
Nuija-miestentie
5A, 00400 HELSINKI.
. Luca Andersson, 6 vuotta.
. Petteri Timonen, Valtimo, 9 vuotta.
. Jesse Jaatinen.
Päälirakennetyöt
. Analogisten sekä digitaalisten piirturien tarkastukset ja säädöt
. Korjaukset . Määräaikaishuollot
. f i
Oy Närpiön Puu ja Metalli | AB Närpes Trä & Metall
Puh 06 2626200 | www.ntm.?. Asiakkaitamme ja Yhtei?yökumppaneitamme kiittäen
toivotamme Hyvää Joulua ja menestystä Vuodelle 2013
Puinnintie 12
28 360 Pori
0400 637 934
0440 637 936
Raskaskalustohuolto
Vesa Raikunen Oy
Raskaan kaluston huollot . Käytössämme myös Autocom diagnoosi- ja vianhakuohjelmat
AVOINNA ma . 19, muina aikoina sopimuksen mukaan
www.suomenkuljetuslaite.?
Hyvästä yhteistyöstä kiittäen
toivotamme hyvää joulua ja
menestystä vuodelle 2013!
Onnin Auto Oy
Malmin Kauppatie 46, 00730 Helsinki
www.onninauto.?
Puh. Kolarikorjaukset paketti- sekä kuorma-autoihin . Hydrauliikkatyöt . Jarrukorjausten A-lupa
. Katsastuskorjaukset / käynnit . a j a r d o s . pe 7 . 010 281 7000
Rauhallista Joulua ja
Menestystä vuodelle 2013!
?~?
Trailer Oy
w w w. Takalaitanostimen korjaukset ja tarkastukset