Juhlahiihdon yhteydessä julkaistavassa lisähistoriikissamme, kertoo
Syrjänen.
Jalmari Korhonen
mukana
Vuoden 1955 tulosluettelosta löytyvät ainakin Viialan Viriä yleisessä sarjas-
sa edustanut Jalmari Korhonen sekä retkisarjassa
hiihtäneet Viialan Pyryn
Leo Kolehmainen ja Toijalan Vauhdin Matti Pennanen.
69-vuotiaana vuonna 1998
edesmennyt Jalmari Korhonen tuli tunnetuksi erityisesti kullanhuuhtojana,
mutta tytär Jutta Korhonen kertoo isänsä olleen
myös innokas urheilumies.
. Eero Tiusanen sijoittui neljänneksi tuloksella 75,38.
Voitto Pauli
Nevalasta
Suomi?Ruotsi-yleisurheilumaaottelussa Tukholmassa sama kolmikko edusti
jälleen Suomea. Tämä
lienee Tiusasen uran paras
saavutus.
Vuonna 1968 Tiusanen yritti päästä Meksikon
olympiajoukkueeseen, mutta valtavista harjoitusmääristä huolimatta kääntyi urheilijanuorukaisen ura laskusuuntaan.
Tiusasen tuloksista mainittakoon vielä vauhditon
korkeus 155 senttiä sekä
Toijalan keskusurheilukentällä 500 gramman rautapallolla heitetty 112 metriä, mitä muut keihäsmiehet pitivät
uskomattomana tuloksena.
. Äänekosken pikkujättiläinen Jorma
Kinnunen voitti tuloksella
Eero Tiusanen heitti Kalevan Kisoissa 1965 SM-pronssille tuloksella 78,94. Hän voitti kisan
11-vuotiaasta lähtien kuutena vuonna peräkkäin.
Vuonna 1958 hän voitti
ensimmäisen Suomen mestaruuden 15-vuotiaiden poikien 3-ottelussa Suomen ennätys -pistein 420. Seuraavana vuonna
tuli Kauhavalla Suomen mestaruus 6-ottelussa ikäluokan
Suomen ennätyksellä 3743
pistettä.
Tiusanen voitti Helsingissä 1960 17-vuotiaiden SM-
kilpailuissa Suomen mestaruudet sekä kuulassa että
keihäässä.
Toijalan Yhteiskoulua
käydessään hän voitti Suomen oppikoulujen kisoissa
1960 Valkeakoskella keihäänheiton tuloksella 69,84
(700 gramman keihäs), mikä oli ikäluokan Suomen ennätys. Eläkepäiviin
kuuluvat liikunta kaikissa
muodoissa, vieraat kielet
sekä ulkomaan matkailu.
Merkkipäiväänsä hän viettää matkoilla.
Torsti Sirkesalo
Tarja Antola
Eero Tiusasen uran huippu ajoittui 1960-luvulle. Myös neljän kilon kuulalla tehty tulos
18,23 oli ikäluokan Suomen
ennätys. Teivon
maalialueelle katsomaan,
miten liki 3 500 nykyhiihtäjää suoriutuvat samasta urakasta, kertoo Pirkan Hiihto
ry:n nykyinen puheenjohtaja Tapio Syrjänen.
Tapahtuman järjestelyissä vuosikausia mukana ollut, ja itsekin 50 hiihdetyn
Pirkan ansiosta neljänneksi Hiihtokuninkaaksi kruunattu Pentti Syrjänen on
lupautunut toimimaan isäntänä kello 12 tarjottavalla
soppalounaalla Teivon kisa-
kansliassa.
. Hopealle heitti Väinö
Kuisma 81,42 ja pronssille Eero Tiusanen tuloksella
78,94.
Samana vuonna mitalikolmikko edusti Suomea
PM-kisoissa Helsingissä.
Kinnunen voitti jälleen tuloksella 82,90, toinen oli
Willy Rasmussen ja kolmas
Väinö Kuisma. Hän kilpaili monessa
lajissa, hiihti, suunnisti ja
juoksi. Pirkan Hiihto suksitaan sunnuntaina 3. juhlahiihtoa varten jo aloitettu. Suomi otti
komean kolmoisvoiton pehmeällä heittopaikalla. Akaan Seutu
Nuorten maailmantilaston kärkimies keihäässä
Eero Tiusanen heitti kahdeksantena
suomalaisena yli 80 metrin
Suomen keihäshuippuihin
1960-luvulla kuulunut, 26.
helmikuuta 70 vuotta täyttävä akaalainen Eero Tiusanen aloitti uransa Toijalan Vauhdin Karhunpokaalikilpailuissa. Isä oli huippukuntoinen eläkeikään asti, Jutta
Korhonen kertoo.
Kullanhuuhtojana Jalmari Korhonen voitti useita Suomen mestaruuksia ja
maailmanmestaruuksia.
Vuoden 1955 Pirkan
Hiihdossa Jalmari Korhonen sijoittui 16:nneksi ajalla 6.44,40. Pirkan Hiihto
on vasta ovella, on suunnitelmat maaliskuussa 2014
järjestettävää 60. Samana vuonna hän
sai Valkeakoskella nuorten
10-ottelussa SM-hopeaa.
Vuonna 1962 Tiusanen heitti Tampereen Pyynikin kentällä 19-vuotiaiden maailmantilaston kärkituloksen
74,67.
Jyväskylän Kalevan Kisoissa 1965 käytiin kova keihäskilpa. maaliskuuta perinteisellä ja vapaalla hiihtotavalla miesten ja naisten yleisessä sarjassa, 40- ja 50-vuotiaiden
miesten sekä 45-vuotiaiden
naisten perinteisen tyylin
sarjoissa.. Ennätykset ja edustustehtävät tuli tehtyä 1960-luvun puolivälissä eli noin
kahden vuoden aikana ennen kuin myös keihäsmiehet siirtyivät valmentautumisessaan niin sanotulle
harmaalle alueelle, Tiusanen toteaa.
Työuransa Tiusanen teki autoilijana. Kisasta raportoi myös Aamulehti.
82,48. Kesä
1966 ja kehityksen pysähtyminen olivat silti valtava
pettymys Eero Tiusasen urheilu-uralla.
Vuonna 1967 käytiin
Odessessa keihäskilpa, jon-
ka voitti latvialainen Jãnis
Lusis yli 80 metrin tuloksella. Liikuntaa hän harrastaa edelleen aktiivisesti.
Ensimmäiseen Pirkan Hiihtoon vuonna
1955 osallistui hiihtäjiä myös Toijalasta ja Viialasta
Tarja Antola
Vaikka 59. Jär-
jestys oli tällä kertaa Väinö
Kusima 78,08, Jorma Kinnunen 75,68 ja Eero Tiusanen
74,60.
Vuoden 1965 kohokohtiin kuului vielä voitto Pauli Nevalasta piiriottelussa
Vaasassa tuloksella 79,88
sekä ennen talvea Toijalan
Matinpuiston kentällä heitetyt yli 85 metrin harjoitusheitot.
Alkukesällä 1966 Tiusanen heitti kotikentällään ensimmäisenä hämäläisenä ja
kahdeksantena suomalaisena yli 80 metriä, 80,35. Toivotamme kaikki ensimmäisessä hiihdossa mukana olleet tervetulleek-
si sunnuntaina 3.3. Toiseksi tuli viimeiselle kierrokselle kilpailua johtanut Tiusanen tuloksella
78,63 ja kolmanneksi virolainen Mart Paama. Yleisen sarjan voiton vei
vuonna 1955 Tampereen
Poliisi-Urheilijoiden Tauno
Karvanen ajalla 5.37,08.
59. Toiveena on, että saisimme ensimmäisestä hiihdosta muistikuvia, jotka sitten voisimme julkaista ensi
vuonna 60. Kun hän vietti kesät
Lemmenjoella, jossa hän
joutui kävelemään kymmeniä kilometrejä ja kantamaan tavarat selässään, oli
se hyvää pohjakunnon hoitamista. Tähän liittyen järjestäjä etsii
nyt henkilöitä, jotka liki 60
vuotta sitten, vuonna 1955,
olivat mukana historian ensimmäisessä Pirkassa.
. Hiihtäjiä yleises-
sä sarjassa oli 36. 8
Tiistai 26.2.2013 . Matkana
oli tuolloinkin 90 kilometriä Niinisalosta Tampereelle