Alv. 24% Kevyt kuorma-auto! 6.2L V8 AUT 4X4. 24% CADILLAC ESCALADE SUV 2023 182.900,Sis. Kevyt kuorma-auto! Takuu 36 kk/200 tkm., Adaptiiviset ajovalot, Head-Up-näyttö, hätäjarruavustin, kaistavahti, aluvanteet, nop.raj.tunnistin, panoramakatto, rengaspainaineen valvontajärjestelmä, Start-Stop järj., tavaratilan lämmösäätölaite, törmäysvaroitin, katveavustin, läm. Adaptiiviset ajovalot, Head-Up näyttö, hätäjarruavustin, kaistavahti, aluvanteet, nopeudenrajoitus tunnistin, panoramakatto, rengaspainaineen valvontajärjestelmä, Start-Stop järj., tavaratilan lämmösäätölaite, törmäysvaroitin, katveavustin, läm. Kevyt kuorma-auto! 6.2L V8 AUT 4x4. ratti, ilmajouset, nahkasisusta, 6 airbac, AKG-Sound syst., ym. 24% CHEVROLET TAHOE HIGH COUNTRY 2023 121.900,Sis. CARVISTA.FI OSTO • MYYNTI • VAIHTO • RAHOITUS Uudet Chevrolet ja Cadillac kuorma-autot myös meiltä Katso kaikki mallit VIRALLINEN RAM MAAHANTUOJA 69.900,RAM-mallisto alkaen! SLT CLASSIC HEMI BLACK 69.900,Sis. alv Crew Cab ohjaamolla Bensa 5.7 CHEVROLET SUBURBAN HIGH COUNTRY 2023 123.900,Sis. 69.900,Suomen suurin Pick Up-mallisto! 10 mallia heti varastosta! KUSTOM KULTURE SHOW GRAND NATIONAL ROADSTER SHOW AMC MATADOR 4D ’73 • CHEVROLET IMPALA 2D HT ’63 DODGE CHALLENGER R/T SE 440 ’70 • FORD PICKUP ’37 • HUDSON HORNET ’52 PONTIAC BONNEVILLE 2D HT ’60 • HARLEY-DAVIDSON SHOVELHEAD CHOPPER ’74 LISÄKSI ESITTELYSSÄ 70 02 45 -2 40 2 PAL VKO 2024-16 Suomalaista työtä • www.amerikanrauta.fi R a kkaud e sta R a utaan • 2/ 2 02 4 • 11 ,9 € FORD BRONCO SPORT 302 ’71 CHEVROLET CORVETTE 427 ’82 I 10 VAAN 9 TÄHTÄIMESSÄ SÄILYMÄIHME AM ER IK AN RA UT A 2/ 20 24 NR O 90 ”H AL U SIN SII TÄ TU LE VA N N IIN RÄ VÄ KK Ä KU IN M A H D O LL IS TA M IE LU U M M IN Ö VE RIT KU IN VA JA RIT -T YY PP IS ES TI.”. Adaptiiviset ajovalot, Head-Up näyttö, kaistavahti, aluvanteet, nopeudenrajoitus tunnistin, panoramakatto, rengaspainaineen valvontajärjestelmä, Start-Stop järj., tavaratilan lämmönsäätölaite, törmäysvaroitin, katveavustin, aut.ilmastointi, läm. Takuu 36 kk/200 tkm. Alv. Alv. 24% CADILLAC ESCALADE ESV 2023 184.900,Sis. Uusi upea suburban korkeimmalla High Country varustuksella! Adaptiiviset ajovalot, Head-Up näyttö, kaistavahti, aluvanteet, panoramakatto, rengaspaineen valvontajärjestelmä, Start-Stop järj., aut.ilmastointi, ym. ratti, ym. Alv. ratti, ilmajouset, nahkasista, 6 airbac, AKG-Sound syst., ym. Kevyt kuorma-auto! Takuu 36 kk/200 tkm. Takuu 36 kk/200 tkm
Tällä kertaa luomme katsauksen projekteihin Itä-Suomessa, Pohjanmaalla sekä Meri-Lapin suunnalla. Hannu Kohvakka päätyi myymään puolenkymmentä vuotta sitten Amerikan Raudassa esitellyn Oldsmobilensa, ja hankki tilalle rauhalliseen cruisailuun sopivan entisöidyn avo-Cougarin. Niistä viimeisin, aito peltikorinen ’34 Coupe on ehkä kaikkein hienoin, ja tuttuun tapaan senkin pellin alta löytyy isolohko. Imperial Crown Southampton 4d HT ’60. Pian kuitenkin vanha kuume päästä ajamaan kilpaa voitti, ja Hannu hankki tilalle yli 650-heppaisella 489-isolohkolla varustetun Monte Carlon. Mika Karvinen on Amerikan Raudan lukijoille tuttu paitsi siipi-Mopareistaan, myös jo useammista rodeistaan. 91 AMERIKAN RAUTA 2/2024. Talleissa tapahtuu Seuraava Amerikan Rauta ilmestyy 18.4.2024 Isolohkolla se u raa va ss a nume ro s s a Kisakuume voitti Vain listojen tähden Chevrolet Monte Carlo ’72. Polvijärveläinen Jouni Räsänen hankki turkoosin Imperialinsa vuonna 2020 varaosa-autoksi punaiselle Imperialilleen saadakseen siihen puuttuneet kylkilistat. Kori osoittautui kuitenkin niin hyväksi, että Jouni päätti sittenkin rakentaa osanluovuttajastakin auton, ja hieno siitä tulikin! tietenkin Ford 5w Coupe ’34
Tässä numerossa on mukana jo raportti kauden ensimmäisestä kotimaisesta näyttelystäkin, nimittäin Kaapelitehtaan Kustom Kulture Show’sta, joka vietti tänä vuonna jo 10-vuotisjuhliaan. Meihin rankkasade ja saapunut myrsky ei ehtinyt vaikuttaa kuin kastuneiden vaatteiden ja melkoisen turbulenssin muodossa, kun lähdimme kotimatkalle, mutta paikallisille se teki tuhoja monin paikoin. Tässä numerossa esiteltävän kontiolahtelaisen Kai Hirvosen AMC Matadorin kohdalla lumi aiheutti pari talvea sitten todellisen katastrofin, kun tallin katto romahti auton päälle sillä seurauksella, että hetken näytti, ettei autosta tule enää kalua. Kuvernööri julistikin alueelle hätätilan, ja seuraavana päivänä uutiskuvissa näkyi puoliväliin kylkeä mutaan hautautuneita autoja. Viimeisenä päivänä Grand National Roadster Show’hun suuntautuneella reissullamme helmikuun alussa nimittäin alkoi sataa ja kunnolla. Riverkin oli täynnä vettä – sitä oli niin paljon, että Burbankissä virta läikähteli jo yli korkeiden betonireunojen. Tomi Eronen Päätoimittaja tomi.eronen@amerikanrauta.fi Sadetta ja paistetta. Sen verran sitä kuitenkin on tullut, että monilla ottanee aikansa ennen kuin säilytystallien ovet saa auki. Se yleensä kuiva, monista elokuvista tuttu ja valtaosin betonoitu L.A. Lopulta Kai sisuuntui ja kunnosti auton ripeällä aikataululla näyttelykelpoiseen kuntoon. Numerossa on mukana myös tarina siitä, miten Leo Laurell ihastui nuorena poikana Pekka Leinon Corvetteen niin, että tuli ostaneeksi YKjoukoissa ollessaan sukupolvea uudemman lasikuitusportin ja reilut parikymmentä vuotta myöhemmin juuri sen oikean sukupolven Corveten, se edellinen kun tuli muutettua asuntorahastoksi heti, kun auton myynti silloisten pykälien mukaan ilman veroseuraamuksia oli mahdollista. Meillä Suomessa on riittänyt lunta, muttei sentään katastrofiksi asti. Hienoa näyttelyssä on myös sen kansainvälisyys, ja valtaosa ulkomaisista taiteilijoista saapuu paikalle vieläpä ihan omalla kustannuksellaan – koska haluaa tulla juuri tähän tapahtumaan. Väärässä ovat. Jo etukäteen oli tiedossa, että Los Angelesia oli lähestymässä myrsky, joka saattaisi tuoda mukanaan jopa 48 tuntia yhtäjaksoisesti jatkuvan sateen. Tulee se kesä tänäkin vuonna, ja paistaa se aurinko meillä Suomessakin. Varsinkin, jos katolta pääsee putoamaan lunta oven eteen. Ihan niin kuin Etelä-Kaliforniassakin sataa välillä vettä. 3 Pääkirjoitus AMERIKAN RAUTA 2/2024 S anovat, ettei eteläisessä Kaliforniassa koskaan sada. Matkalla lentokentälle kaverin puhelin alkoi pitää oudon kuuloista hälytysääntä ja siihen tulikin viranomaisvaroitus, jossa käskettiin kaikkia Topanga Canyonin alueella olevia keräämään perheenjäsenet, lemmikkieläimet ja lääkkeet ja poistumaan kodeistaan välittömästi mutavyöryvaaran takia. Ja sitä vettä, sitä tuli. Vaikka välillä pitkä talvi saattaa tuntua uuvuttavalta, ja rakentelumotivaatiokin saattaa ehtiä kadota, niin ajokeleihin ei ole enää kuin kuukausi. Olimme Venice Beachillä, kun pilvet alkoivat tummua tummumistaan ja pian alkoi sataa. Mukana oli tällä kertaa suorastaan poikkeuksellisen monta hienoa uutuusautoa, kovatasoisista hot rod -taiteilijoistahan tapahtumassa ei ole ollut puutetta koskaan
Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. 03 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) tilaajapalvelu@amerikanrauta.fi Päätoimittaja Tomi Eronen Avustajat Tuukka Erkkilä, Jussi Löppönen, Pasi Kekarainen, Janne Kutja, Olli Lehtinen, Petri Ruokamo, Pekka Lähde, Fredrik Robertsson, Robert McCarter, Beto Mendoza, Kari B. Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Mikkonen, Petteri Hautamaa, Veli Vartiala, Markku Pahkajärvi Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Sari Mantila Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Tilaajapalvelu Puh. 06 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi Postiosoite Amerikan Rauta, PL 350, 65101 Vaasa Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.amerikanrauta.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@amerikanrauta.fi myynti@amerikanrauta.fi materiaali@amerikanrauta.fi etunimi.sukunimi@amerikanrauta.fi Painopaikka PGM Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2243-4550 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 4 AMERIKAN RAUTA 2/2024 Toimitus. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim
o?ce@fhra-tre.net. Omistatko näyttelykuntoisen klassikon, customin, rodin, muskelin,harrikan, rekan, driftingin tai tuningin. Ilmoittautumiset 7.4.2024 mennessä FHRA Tampereenseutu ry
2/2024 68 H-D Shovelhead ’74 26 Hudson Hornet ’52 12 Täs s ä num e ro ss a 6 AMERIKAN RAUTA 2/2024. 26 Hudson Hornet ’52 Kulhossa asuva Vesa Kuivalainen hankki helpoksi ja nopeaksi projektikseen edelliseltä rakentajalta kesken jääneen mild kustomin, mutta kahdeksan vuotta meni ennen kuin se oli valmis. 56 Dodge Challenger R/T SE 440 ‘70 Kun aiemmin Teksasissa kaupan ollut ja sillä kertaa ohi mennyt harvinaisilla alkuperäisoptioilla varustettu Challenger tuli uudelleen projektikuntoisena myyntiin Ruotsissa, ei sitä enää voinut jättää ostamatta. 44 Pontiac Bonneville 2d HT ’60 Tämä Pontiac on pieksämäkeläisen Hannu Poikosen tyylikäs näkemys siitä, kuinka yhdistetään sopiva määrä uutta ja vanhaa. 50 AMC Matador ’73 Kontiolahtelainen Kai Hirvonen kohtasi sen, mistä autoharrastajat näkevät painajaisia. 20 Ford Bronco Sport ’71 Janne Mäkinen löysi tunnetun ”Black Widow” Camaronsa myymisen jälkeen Suomisäilymäihmeen – uutena maassa myydyn ja entisöimättömän Broncon. kannessa: Chevrolet Corvette ’82 Nro 90. ESITTELYSSÄ 12 Chevrolet Corvette ’82 Vajaat kaksi vuotta takaperin lehdessämme esiteltiin Leo Laurellin komea ’70 Cadillac-avo, joka oli oikeastaan vain vahingossa paisunut väliprojekti, jolla piti tyydyttää ajohalut sillä aikaa, kun C3-Corvette oli vielä kesken. Talvisäilönä toimineen navetan katto romahti sillä seurauksella, että Kai hetken epäili, tuleeko autosta enää kalua. 32 Chevrolet Impala 2d HT ’63 Oulun museoajoneuvotarkastajilla oli näppinsä pelissä siinä, että Jari Lankilan ’63 Impalasta muokkaantui lähellä kadunpintaa kulkeva ilmajousituksella varustettu lowrider. 38 Ford Mustang Convertible ’68 Jarmo Taipale päätti rakentaa itselleen samanlaisen Shelby Mustangin, kuin Gas Monkey Garagen Richard Rawlingsilla sekä seikkailija Thomas Crownilla oli
68 Harley-Davidson Shovelhead ’74 Teemu Forsberg tunnetaan hyvin Amerikan Raudan kanttakin koristaneesta rodipickupistaan, mutta samaan aikaan mies on rakennellut myös pyöriä. 82 Kustom Kulture Show 72 Grand National Roadster Show 38 Ford Mustang Convertible ’68 62 Ford Pickup ’37 ’37-mallin kuorkista ’40-mallisen näköiseksi rakennettu pickis koki muuttui patinoituneesta shop truckista astetta häijymmäksi Coffin Shaker -teemaiseksi lavarodiksi. Meininki oli tuttuun tapaan hyvä, ja paikalla nähtiin myös poikkeuksellisen monta kotimaista uutuusautoa. TAPAHTUMAT 72 Grand National Roadster Show Al Slonakerin vuonna 1950 ensimmäistä kertaa järjestämä Roadster Show on USA:n vanhin edelleen järjestettävä sisänäyttely, joka kerää Pomonan Fairplexiin vuosittain noin 1 500 ajoneuvoa. 88 Muumio muistelee Windsorin herttuanakin sittemmin tuntemaan opittu Ville Sievers muisteli viime numerossa alkutaivalta Wagonin kanssa. Aitoa 70-lukua henkivän hippikopterin tieltä mies joutui myymään näyttelyissäkin palkitun korean Triumphinsa. 82 Kustom Kulture Show Kaapelitehtaan kansainvälinen kustomkulttuurinäyttely vietti tällä kertaa jo 10-vuotisjuhliaan. 86 Kutjan kuva Animaatiosta tuttu automalli (Doc Hudson) muuntui linjakkaaksi nelioviseksi kustomiksi, joka toteutettiin käyttämättä muiden merkkien osia. Tällä kertaa paneudumme siihen, miten autosta jalostui oikea hot rod. VAKIOT 8 Rauta-annos Uutisissa mukana yhden aikakauden loppu sekä uusia tuulia. Perinteisten palkintoluokkien ohella näyttelyssä valitaan America’s Most Beautiful Roadster sekä jaetaan tapahtuman perustajan kunniaksi Al Slonaker Award. 7 AMERIKAN RAUTA 2/2024. 10 Pelit ja Vehkeet Mukana tavaraa lippahatuista lelukärryihin
Moparin viimeaikaiseen tapaan loppua kohti niin sanotusti pidot paranivat, ja viimeisen vuosikerran 300C oli varmasti parempi kuin koskaan aiemmin. Tuotanto myytiin Stellantis-emoyhtiön kertoman mukaan loppuun 12 tunnissa. LuckyAki on rakentanut prätkiä jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan ja saanut luomuksillaan lukuisia palkintoja. Samassa yhteydessä valikoimasta katosi Suomessakin varsin suosittu farmarimalli, jota ei koskaan kotimarkkinoilla edes ollut tarjolla. Sen sijaan samaa koria tarjottiin eri keulalla ja varustelulla nimellä Dodge Magnum. Ohjelmassa tutustutaan myös Suomen prätkäskeneen erilaisten vierailujen ja alan tapahtumien kautta.Sarjan ensimmäisellä kaudella tavoitteena on rakentaa valmiiksi neljä erilaista kustomoitua Harrikkaa. Harrikat minttiin Harrikat minttiin on Eveo-kanavalla nähtävä uusi 10-osainen moottoripyörien rakenteluohjelma. Harrikat minttiin Eveolla kanavapaikalla 17 perjantaisin klo 20.30, uusinnat sunnuntaisin ja maanantaisin klo 17.00. Tarinan mukaan muun muassa rap-ikoni Snoop Dogg soitti Chryslerin johtajalle nähtyään uuden 300C:n ja kysyi, että ”can you hook me up?” Uudemman, aiempaa pyöreämpilinjaisen korin 300C sai mallivuodelle 2011, ja samaan aikaan sen myynti Euroopassa Chrysler-nimellä päättyi. Varttimailin viimeisen vuosikerran 300C kiihtyi 12,8 sekunnissa ja huippunopeudeksi sille kerrottiin 160 mph, eli 257 km/h. Aikakauden loppu Chryslerin menestystä niittäneelle 300C-malliperheelle sanottiin heipat joulukuussa, kun viimeinen mallisarjaa edustanut yksilö rullasi tehtaan liukuhihnalta. Vuoden 1957 nopeimman tuotantomallin mukaan nimetty 300C-mallihan lanseerattiin vuonna 2004 lähinnä ylempään keskiluokkaan, mutta kaikkien yllätykseksi sitä ostivatkin myös sellaiset asiakkaat, joilla oli varaa oikeaan Bentleyhin, vaikka malli sai kansan suussa samantyylisen keulailmeensä vuoksi myös köyhän miehen Bentleyn nimityksen. Aikakauden kunniakkaasti päättänyt viimeinen perinteinen veekasikoneinen takavetoinen jenkkisedan rullasi komeassa Velvet Red -värissä Ontarion Bramptonin tehtaan liukuhihnalta 8.12.2023, ja koko 300-mallin tuotanto päättyi vuoden loppuun mennessä. Pari vuotta poissa mallistosta ollut 300C palasi vuodelle 2023 rajoitettuna eränä, joita valmistettiin kaikkiaan 2200 auton verran – 2000 USA:n ja 200 Kanadan markkinoille. Hän on työskennellyt aiemmin myyntijohtajana virallisella HarleyDavidson-jälleenmyyjällä, jonne hänet napattiin hommiin kustomointitaustansa ansiosta. 8 AMERIKAN RAUTA 2/2024 Uutispalsta Toimittanut: Tomi Eronen. Oululainen LuckyAki’s Full Throttle Shop on yksi Suomen aktiivisimmista Harrikoiden kustomointiin erikoistuneista yrityksistä ja Harrikat minttiin -ohjelmassa seurataan, miten nämä kaksipyöräiset luomukset syntyvät LuckyAkin ja tämän luottomekaanikon ”Timantti” Karin sekä muiden taustajoukkojen käsissä. Moottorina 2023 mallin 300C Special Editionissa oli 485-hevosvoimainen ja vuoden 1957 esikuvan tapaan 392-kuutiotuumainen Hemi, jonka turvin Car and Driver mittasi mallin kiihtyvän nollasta 60 mailin tuntinopeuteen hurjassa 4,4 sekunnissa. Prätkien rakentamisen lisäksi hänet tunnetaan myös pitkän linjan tatuointiartistina, kustomkulttuuriin erikoistuneen lehden päätoimittajana, muusikkona, näyttelijänä, vaatedesignerina sekä tapahtumapromoottorina
perjantai Cruisingit 9 AMERIKAN RAUTA 2/2024. Lappeenranta Cruising & Swap Lappeenrannan ravirata 10.8. Drive-In & Rock Hyvärilä, Nurmes 24.8. Classic Motorshow Lahden Messukeskus 11.–12.5. lauantai Mäntsälä, Juustoportti Kuun viimeinen perjantai Nokia, Nokian Panimo Oy Parittomat keskiviikot Nummela, Prisma Kuun 2. European Street Rod Nationals Ellivuori, Sastamala 12.–14.7. Pitkän linjan jenkkiharrastajana tunnetun Teemun myötä ohjelmassa esiintyy ilahduttavasti myös vanhempaa jenkkikalustoa, kuten Teemun ihan ensimmäinen oma auto, miehen jo reilusti yli 30 vuotta takaperin hankkima Lincoln Continental ’61. perjantai Porvoo, Kuninkaanportti (Ruiskumestarinkatu) Kuun viimeinen lauantai Raasepori, Karjaan ABC Kuun 1. Amiraalin Vappu Amiraali Talli, Kiltintie 5, Hämeenlinna 4.–5.5. Selänteen tallin sisältöähän on esitelty Amerikan Raudassakin, kun Veli Vartiala vieraili Teemun luona Coto de Cazassa. American Car Show Oulu Ouluhalli 18.5. lauantai Kajaani, ABC Kuun 1. 402 m Street Outlaw -kiihdytyspäivä Pudasjärven lentokenttä 11.–14.7. No Speed Limit – huippunopeuden mittaus Pudasjärven lentokenttä 20.7. 16.–17.3. lauantai Jyväskylä, ABC Keljonkangas Kuun 2. perjantai Espoo, Fat Lizard (Otaniemi) Kuun 2. Rauma Rock’n’Roll Cruising 2024 Poroholman lomakeskus 18.5. perjantai Riihimäen Turpakäräjät (Ullan Pakari) Joka keskiviikko Seinäjoki, (Citymarket) Kuun 2. K IM M O N EV A LA IN EN Alajärv, ABC/S-Market Kuun 1. Paraikaa ruudussa pyörivää Top Gear -ohjelmauutuutta tähdittää kolmikko Teemu Selänne, Ismo Leikola ja Christoffer Strandberg. October Swap Meet Teivon Ravikeskus, Tampere T apah tuma t Top Gear Suomi ruutuihin Legendaarisen brittisarjan kotimaisessa versiossa nähdään myös vanhempaa jenkkikalustoa, mikä saattaa olla aktiivisena harrastajana tutun juontajakolmikkoon kuuluvan kiekkolegenda Teemu Selänteen ansiota. Mukana ohjelmassa on myös muuta Amerikan Raudasta tuttua kalustoa, muun muassa Kimmo Nevalaisen maailman nopeimmaksi katu-C2-Corvetteksi rakentama SIX-5. lauantai Pori, ABC Tikkula Kuun 1. perjantai Klaukkala, Jäähallin parkkipaikka Kuun viimeinen lauantai Lahti, Ace Corner Kuun 2. American Car Show Messukeskus, Helsinki 27.4. 402 m Street Outlaw -kiihdytyspäivä Pudasjärven lentokenttä 25.5. Hot Rod & Rock Show Tampereen Messuja urheilukeskus 30.4. Hayride Jamboree Pistohiekka 10.8. No Speed Limit – huippunopeuden mittaus Pudasjärven lentokenttä 12.10. perjantai Hyrylä, Burger King Kuun 1. American Beauty Car Show Haapsalu, Viro 13.7. perjantai Tampere, Motor Power (Pirkkalan Sarankulma) Kuun viimeinen lauantai Vaasa, Tuesday Coffee meet, Grillo, Sundom Kesätiistait klo 18–20 Vantaa, Rekolan Shell Kuun viimeinen perjantai Vantaa, Tiedekeskus Heureka Kuun 3. Winter Swap Meet Teivo Teivon Ravikeskus, Tampere 29.–31.3. perjantai Järvenpää, ST1 Kuun 3. Tomahawk Town Swap Kaasutintie 17, Helsinki 1.6. Ride In Oulu Motor Meet Äimäraution ravirata 16.–17.8. 402 m Street Outlaw -kiihdytyspäivä Pudasjärven lentokenttä 10.8. NNC Streetslide Hyvinkään lentokenttä 10.8. perjantai Helsinki, Kauppatori Kuun 1. Vintageland Aino Areena, Järvenpää 23.3. lauantai Kerava, Neste Kuun 2. Vintage & Swap Amiraali Talli, Kiltintie 5, Hämeenlinna 27.–28.4
Uudet kiillotustyynyt löytyvät tutuissa 40– 180 mm koossa. 10 AMERIKAN RAUTA 2/2024 Tuoteuutuudet Toimittanut: Tomi Eronen Kiiltoa kesäksi Rupes esittelee aivan uuden tyyppiset akkukäyttöiset täyden koon LHR15ja LHR21kiillotuskoneet. Hinta 169 €. Rupesin uutuuksiin kuuluvat myös erittäin karkea XC-2 Xtra Cut -kiillotustahna sekä DA-Intermediate -kiillotustyynyt. Koneen kyljessä oleva LED-valo kertoo koneen rasituksen määrästä sekä akun tilasta. Jari Mäen valikoimista löytyvät suosittujen Stetson-lippisten ohella samaa tyyliä noudattavat Chevrolet-lippikset. Jarimaki.fi Klassikko ruutua päälle Pendleton Wyatt on puuvillainen miesten Western-paita, joka on saanut inspiraationsa Pendleton Gambler -klassikkopaidasta ja siinä onkin samoja piirteitä, kuten kaarevat nepparilliset rintataskut ja selän yläkaarre. Koneen mukana tulee aina kaksi akkua, joista toista voi ladata sillä aikaa, kun toista käytetään. Ajoaika täydellä akulla on 35–45 minuuttia riippuen rasituksesta. Materiaali tuntuu pehmeältä ja miellyttävältä päällä, ja Pendletonhan on ruutupaidoissa SE oikea merkki, joten Wyatt erottuu todellakin edukseen perusruutupaidoista. Legendaarisen hattumerkin lippalakkeja Mäeltä löytyy peräti 35 eri mallia, ja kankaisten hinnat ovat 49 eurosta 55 euroon, ruskeasta peurannahasta tehdyn mallin hinta on 149 €. Lux-paketin mukana tulee myös akun tilalle kiinnittyvä johtoadapteri, jonka avulla konetta voi käyttää johdollisena. HLGroup.fi Oliko lippisasiat kunnossa. Tonupstore.com. Valmistusmateriaalina on isomman tapaan pelti, ja hintaa lelukärryllä on 65,00 €. XC-2 Xtra Cut -kiillotustahna on yleisesti yhteensopiva kaikentyyppisten kiillotuskoneiden kanssa ja suunniteltu erityisesti maalipinnan virheiden nopeaan poistamiseen. Tukilaikan ovat 15 mm koneessa 125 mm ja 21 mm koneessa 150 mm. Johtoadapterin voi hankkia myös erikseen. DA-Intermediate on uusi medium kiillotustyynyn, joka on karkeudeltaan Rupesin sinisen ja keltaisen kiillotustyynyn välissä, ja näin ollen BigFoot-sarjan monipuolisin vaahtomuovityyny. Sitä voidaan käyttää ensimmäisenä vaiheena vesitai kuivahionnan jälkeen sekä hapettumien ja muiden epäpuhtauksien poistamiseen. Kooltaan säädettävän Chevroletlippiksen saa astetta halvemmalla, 35 eurolla. Näissä akkukoneissa luvataan riittävän voimaa koko akun varauksen ajan ilman voiman heikentymistä. Tahna on erittäin tehokas muun muassa gelcoatin ja muiden kovien ja hankalasti työstettävien teollisuuspinnoitteiden ja kovien maalien käsittelyyn. Sitä voidaan käyttää useiden merkin kiillotustahnojen kanssa, kuten karkean DACoarse:n ja hienon DA-Fine-kiillotustahnan kanssa sekä Uno Advanced ja Uno Protect all in one -tuotteiden kanssa. Jarimaki.fi Kuljetin leluswappeihin Radio-flyer mini on legendaarisen peltivaunun leikki-ikäisten käyttöön tarkoitettu pikkusisar, joka näyttää siltä oikealta klassikkokärryltä, mutta on kooltaan 42x19 cm, eli hyvin pieni. Konetta on saatavilla kahta eri mallia, 15 mm ja 21 mm epäkeskoliikkeellä
Mattamusta pinta. Kierrosnopeuden vaihto kiilahihnalla. € 29 sis. ennen hitsausta. Soveltuu poraukseen ja pieniin jyrsintätöihin. Kalibroitu ISO6789:n mukaan. Paino: 4,3 kg #542073 DIGITAALIAGREGAATTI 3200W 2 x 230 V ulosotto, 1 x USB-A ja 1 x USB-C-liitäntä. renkaiden vaihtoon ja työskentelyyn auton sivuilla. ALV 24%. Tarkkuus/väli 0,2 Nm. ALV 24% € 119 sis. #546045 CLECO / PELTINIITTISARJA 3,2MM 20kpl Cleco -niitti 3,2mm, 4kpl Cleco sivupuristin 0-19mm, 1kpl Cleco -pihdit. Vääntöjäykkä, V-prismalla varustettu vahvistettu peti antaa tarkan ohjauksen kelkalle ja kärkipylkälle. ALV 24% € 75 sis. ALV 24% € 249 sis. ALV 24% € 249 sis. #85416 PORA& JYRSINKONE BF42P Yhdistetty pora-/jyrsinkone karan syötöllä. Kalibroitu ISO6789:n mukaan. Mattamusta viimeistely. Tarkkuus/väli 1 ,0Nm. #305714 METALLISORVI 250GX550 400V Korjaustöihin soveltuva metallisorvi. #509658 SATINOINTIKONE 1100W Satinointikone on teräksien, alumiinin, puun ja muiden materiaalien pinnanmuokkaustyökalu maalin ja ruosteen poistamiseen, karkeaan puhdistukseen, hiontaan, satiinointiin, mattaukseen ja kiillotukseen. TARKISTA AJANTASAISET HINNAT VERKKOKAUPASTAMME. Koneella on useita etuja ja yksinkertaisella rullan vaihdolla voit vaihtaa karkean puhdistuksen, hionnan ja kiillotuksen välillä. HINNAT VOIMASSA TOISTAISEKSI, OIKEUDET MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN. ALV 24% € 99 sis. #543483 MOMENTTIAVAIN 3/8” 6-30NM Momenttiavain 3/8” -karalla. #543484 MOMENTTIAVAIN 1/4” 3-15NM Momenttiavain 1/4”-karalla. ALV 24% € 2590 € 3390 sis. ALV 24% € 79 sis. Kalibroitu ISO6789:n mukaan. Täydellinen kone pinnan ruosteen poistamiseen ja levyjen valmisteluun esim. ALV 24% € 59 sis. Nostoaika alhaalta maksimikorkeuteen vain 30 sekuntia. Mattamusta viimeistely. Mukana 3ja 4-leukainen istukka 125 mm, vaihteisto kierteittämistä varten, erilaisia avaimia, roiskesuoja ja jalusta. #543834 KUUMAILMAPISTOOLI & KUTISTESUKKALAJITELMA Kuumailmapistooli kahdella lämpötilalla. Kalibroitu ISO6789:n mukaan. #498003 HUOLTONOSTIN 3000KG Laadukas huoltonostin esim. Mattamusta pinta. Sähkömekaaniset lukot, jotka vapautuvat ohjauspaneelin kautta. #543485 MOMENTTIAVAIN 1/2” 40-220NM Momenttiavain 1/2”-karalla. Vetokäynnistin, 223cc moottori. ALV 24% sis. ALV 24% € 479 sis. Tarkkuus/väli 1,0 Nm. #520121 KIILLOTUSKONE 12V Akkukäyttöinen 75mm kiillotuskone, joka sopii erinomaisesti pienten pintojen kiillotukseen. Tarkkuus/väli 0,1 Nm. ALV 24% € 55 sis. Nostokorkeus 1000mm. #543482 MOMENTTIAVAIN 3/8” 20-100NM Momenttiavain 3/8” -karalla. #511068 EPÄKESKOHIOMAKONE ROS090 Oskilloiva yhden käden 150mm epäkeskohiomakone säädettävällä pyörintänopeudella kaikille pinnoille. ALV 24% € 3490 sis
I 10 VAAN 9 TÄHTÄIMES SÄ 12 AMERIKAN RAUTA 2/2024
Vajaat kaksi vuotta takaperin lehdessämme esiteltiin Leo Laurellin komea ’70 Cadillac-avo, joka oli oikeastaan vain vahingossa paisunut väliprojekti, jolla piti tyydyttää ajohalut sillä aikaa, kun se ikihaave, C3-Corvette, oli vielä kesken. TÄHTÄIMES SÄ 13 2/2024 AMERIKAN RAUTA. Teksti ja kuvat: Tomi Eronen • Malli: Beeda Niskanen Chevrolet Corvette ’82
”Sillä maksettiin silloin asuntoa”, Lequ jatkaa. ”Tämä Vette oli myytävänä Racingjunk.comissa Radical Street Cars -ryhmässä. Oranssin candyn ja sinisen flaken yhdistelmää ei ihan äkkiä ajattelisi 2010-luvulla ruiskutetuksi. ”Mulla oli aikoinaan, vuonna 1990, pari vuotta vanha C4, jonka jouduin myymään olosuhteiden pakosta heti, kun muuttoautoehdot sen sallivat, mutta eipä mulla sellaista sen suurempi ikävä ollutkaan”. En ole missään kuullut toisia niin kovaäänisiä.” Kojelauta on omatekoinen, ja tehty kokonaan kiihdytyskäytön ehdoilla. 427-pikkulohko ja vahvistettu TH700R4-automaatti. Jos et ole käynyt siellä, niin älä mene, se tulee kalliiksi”, hän vinkkaa naurahtaen. Lequ halusi auton näyttävän nostalgisen 70-80-lukuiselta, ja siinä todella maalauksen suhteen onnistuttiin. Kymmenkunta vuotta sitten oli tultu kuitenkin siihen pisteeseen, että se vanha haave alkoi kuumottaa pahasti, ja mahdollisuus sellaisen hankkimiseen oli myös taloudellisesti. ”Siitä oli helvetin huonot kuvat, mutta siinä oli periaatteessa tuo nykyinen tekniikka jo paikallaan. Sillä oli ajettu 1/8 mailia, eikä se mikään hieno ollut, mutta se oli halpa. Ratin puolaan istutetusta vihreästä napista käsketään transbrakea. Tärkein informaatiolähde on Race Technologyn Dash 2 Pro -mittaristo, joka on varustettu myös tiedonkeruulla. ” Halusin siitä tulevan niin räväkkä kuin mahdollista mieluummin överit kuin vajarit -tyyppisesti. Kului vuosikymmeniä, ja Lequn arki kului perheen ja Prätkäpajan pyörittämisessä, eikä harrasteautoille ollut aikaa, eikä aina rahaakaan. Väriltään auto oli Anniversary-tyyliin maalattu harmaa-musta, ja siinä oli todella kovaääniset pakoputket. Siinä oli kaikennäköisiä NHRA-tarroja, että sillä oli ajettu jossain NHRA:n alasarjoissakin, ymmärtääkseni aika lailla uudesta lähtien. ”M ähän olin aina halunnut tollasen C3:n”, Lequna yleisesti tunnettu Leo Laurell avaa. 14 Chevrolet Corvette ’82 AMERIKAN RAUTA 2/2024. Useimmiten hankittu auto saattoi olla se oma unelma, mutta oli niin uusi ja kallis, että se kannatti myydä pois mahdollisimman pian. Käytännössä kyse oli kahden vuoden omistamisesta kotimaassa. Kysehän oli noihin aikoihin nuorille miehille varsin yleisestä tavasta lähteä rauhanturvaajaksi YK-joukkoihin kannustimena verovapaan auton hankkiminen
Lequ ajaa slickseillä koko ajan, ei hänellä edes ole mitään vaihtorenkaita. 12,5 tuumaa leveät takapyörät ovat järeän kokoiset. 15 2/2024 AMERIKAN RAUTA. NOS-ilokaasupullon sävy sävyyn sopiminen on Lequn mukaan ihan puhdasta sattumaa. Sparcon penkit istuvat napakasti turvakehikon väliin
”Loppukesän tällä sitten kuitenkin ajelin, ja kävin ajamassa muutaman kerran varttiakin. Lakkaa meni joku 12 kiloa.” ”Siinä kesti niin kauan, että mähän ostin siihen väliin sen Cadillacin. Salakari antoikin Floridan-tuttunsa numeron, joka lupasi mennä katsomaan autoa seuraavana päivänä. Vette maksoi kuitenkin vain 8 500 taalaa, joten Lequ totesi, että hän ostaa sen sillä, vaikka olisi huonokin. Auton maalasi kaverini Riku vähän niin kuin harrastehommina.” Lasikuitukori hiottiin puhtaaksi, epoksoitiin ja pintaan vedettiin hopeanvärisen pohjan päälle oranssia candyä ja sinistä flakea. Corvette tuli Suomeen puolisen vuotta ostosta, kesäksi 2015. ”Lähetin sinne Floridaan myyjälle viestiä, että haluan ostaa auton, että voitko lähettää vähän parempia kuvia, ja jos olisi vaikka joku paperi, kun mä haluaisin rekisteröidä sen Suomeen. Ajattelin, että ajelen sitten sillä, kun tätä ei näkynyt, ja sehän lähti ihan lapasesta se homma”, Lequ muistelee vieläkin huvittuneena. 16 Chevrolet Corvette ’82 AMERIKAN RAUTA 2/2024. Lisätehoa saadaan kemiallisella ahtamisella. Useamman kerran laitoin viestiä, mutta ei sieltä tullut mitään vastausta. Kävi ilmi, että myyjä oli pitänyt suomalaista yhteydenottoa jonakin huijauksena, mutta kun kaveri meni paikan päälle, niin kaupat saatiin lopulta tehtyä. Se tuli jostain askartelukaupasta, kun noin isoa oli vaikeaa saada, ja se oli siellä niin paljon halvempaa kuin automaalikaupoissa. Sillä kaverilla oli sopivasti rahatkin mukana.” 80-luvun tyyliin. Se oli ihan soiva peli. ”Sen mä tiedän, että se kide oli helvetin suurta ja vaikeaa vetää. Lähdimme sitten Salakarin Jaskan kanssa Ruotsiin, ja tuli puheeksi, että haluaisin ostaa yhden Vetten, muttei se myyjä vastaa. Se meni vaparina jonkun 11,3.” Syksyllä kulahtaneen oloinen Vette otettiin työn alle. World Production 400 SBC -lohkoon rakennettu 427 cid moottori tuottaa nykyisellään ilman ilokaasuja 597 hevosvoimaa. ”Maalaus oli tietysti se, mikä siinä vei kaikkein kauimmin aikaa. Halusin siitä tulevan niin räväkkä kuin mahdollista mieluummin överit kuin vajarit -tyyppisesti, eikä mulla ollut siihen sen tarkempaa ideaa, kuin että sen piti olla 80-luvun tyylinen
”Siinä oli ruosteiset sivuputket, joten tilasin uudet rosteriset neljän tuuman kollektoreilla varustetut, joihin teetin Marteliuksella nuo vaimentimet. Ne on olleet CNC-portatut jo tehtaalla, ja kun niistä puhkesi yksi vesikanava, niitä jouduttiin ” Erityisen tyytyväinen Lequ on siihen, että Vetteä on erehdytty luulemaan autoksi, joka on säilynyt sellaisenaan sieltä 80-luvun alkupuolelta. Sähköt ja sisusta siitä tehtiinkin heti uusiksi, samoin kojetaulu. Sisältä tämä olikin tullessa ihan vakio paitsi, että siinä oli kaaret paikallaan. Sen on tehnyt Hartolassa Koskisen Lassen broidi Kari, jonka asiakaspalvelu ja hinnoittelu on ollut kohdallaan.” Tullessa hyvin toiminut nelivaihteinen automaatti paljasti heikoimmat lenkkinsä sen jälkeen, kun virkeän pikkulohkon piristykseksi asennettiin ilokaasut. Totesin silloin, että kun olen iso, mä haluan tollasen ja nyt, kun Vantaan cruisingissa joku korkeintaan 18-vuotias kaveri tuli kertomaan, että tämä on hienoin auto, minkä hän on ikinä nähnyt, en ottanut sitä itselleni suurena kunnianosoituksena, vaan näin siinä kaverissa 15-vuotiaan itseni. Parhaimmillaan tuo on mennyt 10,1 varttimailin, ja kyllä sen pitäisi olla semmoinen yhdeksän sekunnin paketti kaasujen kera, vaikka se ysin aika odottaakin vielä ajamistaan.” Erityisen tyytyväinen Lequ on siihen, että Vetteä on erehdytty luulemaan autoksi, joka on säilynyt sellaisenaan sieltä 80-luvun alkupuolelta. Siinä on nelivaihteinen automaatti ja pitkät välitykset, minkä ansiosta kierroksia satasen nopeudessa on 2000”. ”Mulle on tultu kertomaan, että toihan on vanha rakennelma, että hän on nähnyt tuon jo 80-luvulla American Car Show’ssa. Lequlla kun oli mielessä, että Vetten piti kulkea varttimaililla yhdeksän sekunnin aikoja. ”Perä porsi Kauhavalla, joten Amerikasta tilattiin kahdeksalla tonnilla käsivarren paksuista vetoakselia sun muuta. Auto valmistui nykyasuunsa kesällä 2016, ja peruspaketti on pysynyt pääpiirteissään samana, mutta yksityiskohtia on paranneltu joka puolella. Nyt se toimiikin paremmin kuin koskaan, mutta sillä ei enää saa ajaa FHRA:n tapahtumissa nykyisillä kaarilla, kun se luokitellaan avoautoksi. Sen on rakentanut alun perin jacksonvilleläinen Wheeler Power Products. 17 2/2024 AMERIKAN RAUTA. Muuten ulkoasua ei vahvasti 70–80-lukujen streetmachine-meininkiä henkivään kokonaisuuteen juuri muutella tarvinnutkaan. Kaikkihan tässä mun fiksaatiossa tohon malliin on Pekka Leinon syytä. Sikäli projekti on onnistunut. Täähän oli ihan perusversio, jossa oli kangaspenkit. ”Moottoria on jouduttu rakentamaan jo pariinkin kertaan uudestaan. ”Lootakin on pariin kertaan porsinut, mutta sitä on vahvistettu lisää. Sopivat penkit oli vähän hankalat löytää, kun niiden piti olla kääntyvillä selkänojilla, että tuonne konttiin pääsee käsiksi.” Ysin katuauto. Se Pekan rakentama Corvette oli sydäntä sykähdyttävä kokemus, oli se niin hieno auto. Nykyiset todella leveät Weld Racingin kisavanteet olivat alla jo ostettaessa, ja konepeiton iso scooppi oli sekin jo valmiiksi paikallaan. On niitä vähän silitelty täällä, mutta ne oli aika hyvät jo valmiiksi. Se on tehty kiihdytyskäyttöön, mutta se siinä oli ajatuksena, että sillä pitää pystyä ajamaan kaikkiin kisoihin. Se ei ole mikään trailer queen, vaan edelleen ihan katukilpinen auto, jolla ajetaan kisojen jälkeen illalla kotiin. hitsaamaan ja samalla Kansisetin Jamppa porttasi niitä hiukan lisää”, Lequ selittää. Mä en meinaa tehdä tolle yhtään mitään, oon ihan tyytyväinen siihen tollasena. Viime kesänä tuohon asennettiin transbrake ja sytkä vaihdettiin vähän kehittyneempään MSD:n ohjelmoitavaan versioon. Nuo kannet on jotkut harvinaiset, merkiltään Canfield, niistä on ollut vaikeaa löytää edes mitään tietoa. Käsittääkseni se on heidän ihan tällaisenaan myymä paketti ollut. Nyt siellä on JE:n 4.130 porauksen mittamännät ja Comp Camsin rullanokka, ne on päivitetty minun aikaan
” Se ei ole mikään trailer queen, vaan edelleen ihan katukilpinen auto, jolla ajetaan kisojen jälkeen illalla kotiin. Moottori: 427 cid V8 (World Motown 400 SBC iron-lohko, 4.00 stroker-kampiakseli ja veivit), JE Pistonsin 4.130 porauksen mittatilausmännät, Hi-Volume -öljypumppu, Canfieldin 218 cc alumiinikannet, ARP:n pultit, Comp Cams 124438 -rullanokka (242/248 astetta @.50", nosto .540"/.562"), Scorpionin 1,5:1 vipusuhteen rullakeinut, Holley Mighty Demon 750 CFM -kaasutin, 200 hv NOS-ilokaasut, Professional Productsin Hurricane-imusarja, MSD:n ohjelmoitava Digital 6 + sytytys, Hookerin Super Competition long tube -rosteripakosarjat ja rosteriset sivuputket Marteliuksen vaimentimin. Faktat Chevrolet Corvette ’82 • Omistaja: Leo Laurell, 56 • Paikka: Helsinki. Kiitos: PrätkäPajan Esko – moottori, alusta, vaihteisto yms., PrätkäPajan Jani – sisusta, PrätkäPajan Raiko – varustus, VaMu MC/ Mikis – sähköjen ja muiden kanssa jeesaaminen, USA Varaosat Koskinen/ Lasse – varustehankinta, Riku – maalaus ja korityöt, Kauno Koskinen Oy/ Kari – vaihteisto, Pekka Leinolle innoituksesta. Kori: Scooppi konepellissä, oranssi-sininen flakemaalaus. 18 Chevrolet Corvette ’82 AMERIKAN RAUTA 2/2024. Sisusta: ralliratti, Sparco R100 -penkit, alumiininen kojetaulu ja keskikonsoli, turvakaaret, Race Technology Dash 2 Pro -mittaristo tiedonkeruulla, PLX Multigauge digitaaliset lisämittarit. Renkaat: 225/70 R15 ja Hoosier 12.50 -15 slicksit. Alusta: QA1:n coiloverit edessä, kevlar-lehtijousi ja QA1:n säädettävät iskarit takana, taka-akselilla 4-linktuenta. Vanteet: Weld Racing 8x15" ja 12x15". Jarrut: Levyt edessä ja takana. Voimansiirto: Vahvistettu TH700R4-automaatti transbrakella, Koskisen toimittama 2500 Stall Speedin turbiini lukolla, lukkoperä vahvemmin vetoakselein. Teho: 597 hv ilman kaasuja, vääntö 520 Nm
459,PW1018 TIIVISTE TUULILASIN 55-59 P-UP EI LISTAA ...........................52,50 ...... 99,T70143 KORJ PELTI OVI PINTA 24” GM TRUCK 73-91 OIKEA .................56,80 ...... ??. 162,881359 KEULAN MASKI SARJA GM PICK-UP 1971-72 ..........................487,...... . 79,PW1034 TIIVISTE TAKALASIN GM PICK-UP 1955-66 ISO TAKALASI ......72,86 ...... 45,PW1033 TIIVISTE TAKALASIN GM PICK-UP 1947-66 PIENI TAKALASI ...79,......... 69,T70043 MASKI CHEVROLET 1977-79 ARGENT SILVER ei merkin paikkaa .............. 379,3882418 LISTA KYNNYS GM PICK-UP 1960-66 1kpl Bow -Tie logolla ....41,80 ...... 39,153292 LISTA KYNNYS GM PICK-UP 1973-77 4kpl ...............................133,....... ??. ??. 347,WS7009 TIIVISTE SARJA OVIEN/IKKUNOIDEN GM P-UP 1960-63 lista ..448,...... 49,CR1016 TIIVISTE OVEN LASIN YLÄ U-KANAALI GM PICK-UP 1960.......192,90 .... ??. 88,T70053 MASKI CHEVROLET PICK-UP 1988-93 KROMI KEHYS/LIST ....................... 149,PW1021 TIIVISTE TUULILASIN GM P-UP 60-63 URALLA .......................98,90 ...... . ??. . (05) 3557 289 ja myynti@tradeparts.info WEBSTORE OPEN 24/7 T70234 KORJ PELTI TAKALOKASUOJA/KAARI GM TRUCK 1973-87 ....................... 65,T71026 KORJ PELTI OVEN ALAREUNA GM P UP 99-06 vasen ................................ 69,T70049 MASKI CHEVROLET PICK-UP 1983-84 HARMAA 1 ajovaloll ...................... ??. . . 65,WS7003 TIIVISTESARJA KORIIN 51-53 P-UP GM W/O TRIM CROOVE ...417,...... ??. 365,I N D U S T R I E S Parts & Accessories R O R I G I N A L O R I G I N A L REPRODUCTION REPRODUCTION EQUIPMEN T EQUIPMEN T R Restoration Parts – GM PICK TRUCK VAN – PELTIOSIA & TIIVISTEITÄ PELTIOSIA & TIIVISTEITÄ SALESSA SALESSA 12.-14.07.2024 HAAPSALU • ESTONIA CAT LEE KING & HIS COCKS BOOGIE COMPANY + MORE WOLFMOTHER KITTY, DAISY & LEWIS (AU) (UK) (DE) (EST). ??. ??. 73,T70240 KORJ PELTI TAKAPYÖRÄN KAARI LAVALLE GM TRUCK ............................. 119,T70046 MASKI CHEVROLET PICK-UP 1981-82 MUOVI HARMAA ...........84,........ ??. USA-CARS .fi Puh. ??. 040 506 9008, arto@usa-cars.fi AVAIMET KÄTEEN PALVELU WWW.USA-CARS.FI Arto Seppänen Tuomme autoja myös Ruotsista! TRADEPARTS.INFO Rapakontie, 49480 SUMMA, Avoinna arkisin 8.30-17.00. ??. ??. ??. ??. • Kaikki merkit ja mallit • 155-kohdan autotarkastus (kuusi sivuinen raportti, koe-ajo ja 50–100 kuvaa ei velvoita ostamaan) • Varaosat (kontissa ja nopeana lentotoimituksena) • Kontteja lähtee joka viikko! Myös: huollot, korjaukset ja maahantuontikatsastukset TÄYDEN PALVELUN TÄYDEN PALVELUN TUONTITALO TUONTITALO www. 49,T70155 KORJ PELTI OVEN SISÄPUOLI ALAOSA GM PICK-UP 1973....................... 219,464364 PUSKURI CHEVROLET G20 VAN 85-91 ETU ALKUPERÄINE ........................ Phone
SÄILYMÄ IHME 20 AMERIKAN RAUTA 2/2024. Janne Mäkinen löysi tunnetun ”Black Widow” Camaronsa myymisen jälkeen Suomi-säilymäihmeen – uutena maassa myydyn ja entisöimättömän ensimmäisen polven Broncon, jollainen olisi todella haluttua tavaraa kotimaassaankin. Teksti ja kuvat: Tomi Eronen Ford Bronco Sport 302 ’71
SÄILYMÄ IHME 21 2/2024 AMERIKAN RAUTA
Mutta miten ihmeessä Janne sitten päätyi myymään ”Jannen Camaron”. ”Lähdin sitä pian katsomaan, ja silloin olin ensimmäistä kertaa auton omistaneiden Ipin ja Petun kanssa tekemisissä. ”Minulla oli jo tuo Nova-projekti kesken, joten ei minulla ollut mitään projektia erityisemmin mielessä”, Janne toteaa tarkoittaen jo useamman vuoden työn alla ollutta, tinkimätöntä pro touring -farmariprojektiaan. Ei tuo kyseinen auto kylläkään ollut varsinaisesti myytävänä, mutta hinta sille oli tiedossa. Sitä seurasivat vuodet rataajoa varten paranneltujen Porschejen parissa, ja niiden jälkeen Janne on keskittynyt harrastuksessaan amerikkalaisiin laitteisiin. Olihan se. Yksi niistä ehti kuitenkin päästä Tekniikan Maailman maasturivertailuunkin, jossa se ei kuitenkaan menestynyt erityisen hyvin. ”Auto oli myyty uutena Loviisaan veneliikkeeseen, ja poistunut rekisteristä 1979. J anne Mäkinen on Amerikan Raudan lukijoille tuttu vanhastaan paitsi Janne’s Garagella toteutetuista projekteista ja lehdessä julkaistusta Harrastuksesta työksi -jutusta, myös jo kymmenkunta vuotta takaperin lehden kantta koristaneen ”Black Widow” ’68 Camaron omistajana. Moni ei tiedä, että mallia tuotiin ihan virallisen maahantuojan kautta uutena Suomeenkin, joskin tiettävästi vain neljän yksilön verran. Kauppa käteltiin saman tien, ja kyllä minä hinnasta pari tonnia sain tingittyäkin, vaikka aika innoissani olinkin, kun Camaro-rahat polttelivat tilillä. Toisaalta halusin nelipaikkaisen, johon saisi koiratkin tarvittaessa mukaan.” Ei myynnissä – mutta hinnoiteltu. Tuota kyseistä, vuonna 1971 ensirekisteröityä erää edustaa myös Jannen Bronco, joka on pyörinyt koko ikänsä samalla suunnalla Itä-Uudellamaalla. ”Sehän lähti siitä, että tuttavani Juho ja Asseri kyselivät talvella 2021–22, että olisiko Camaro myytävänä”, Janne selittää. Joka tapauksessa hinta oli sellainen, ettei Amerikasta olisi löytänyt millään samanlaista samaan hintaan, vaikka ei auto mikään ilmainen ollut.” Vuonna 1966 markkinoille tullut ensimmäisen polven Broncohan on kotimaassaan kohonnut kulttiasemaan, mikä tarkoittaa sitä, että niiden hintaluokka on jotain ihan toista kuin karua pikkumaasturia katsellessa voisi äkkinäinen ymmärtää. Tällä kertaa kaupat syntyivät, eikä ostaja katsellut autoa 10 minuuttia pidempään ennen kuin raha ja auto vaihtoivat omistajaa. Tuohon kokomustaan LS1-tekniikkaiseen Camaroon Janne opittiinkin vahvasti vuosien mittaan yhdistämään, vaikka amerikkalaiset sanoisivat hänen olevan mies, joka käyttää monia hattuja. Jotain kertoo sekin, että mallin koria valmistetaan edelleen uutena, ja hienokuntoisten yksilöiden hinnat saattavat olla lähempänä sataa kuin 50 tuhatta. Janne oli alkanut pohtia kauan itsellään olleen auton myyntiä jo tovin aiemmin, ja vuoden 2021 näyttelyiden jälkeen sitä oli käynyt jo useampikin katsomassa, mutta kukaan ei ollut vielä niin sanotusti laittanut kättä taskuun. ”Vähän metskailin International Scoutia, koska muistin sellaisen olleen hetkeä aiemmin jossain päin Suomea myytävänä. Tuli sitten Stjerbakoffin Markon kanssa puheeksi, että vanhaa Broncoa ei Suomesta löytyisi, mutta Marko sitten antoi minulle Mopen puhelinnumeron, että Kotkasta, Devilsin tallilta sellainen löytyy”, Janne kertoo. ”Halusin jonkun ajokuntoisen harrasteauton, ja katselin ’63 Split Window Corvettea, mutta totesin sitten, että aihiot ovat kalliita ja se projekti tulisi lähtemään kunnolla lapasesta. 22 Ford Bronco Sport 302 ’71 AMERIKAN RAUTA 2/2024. Sen jälkeen sen on palannut rekisteriin NJP-38-kilvissä 1987, ja siirtynyt Telakointi ja huolto Tuomo Lempiselle, jolta Ipi ja Petu saivat ostettua sen kesällä 2020”, Janne tietää kertoa. Olihan ensimmäinen Jannen suurempaan julkisuuteen tullut projekti aivan automaailman toista laitaa, lila VW Sonderbus pirteällä stroker-koneella
Janne on uusinut niiden pehmus teet ja verhoilut. Pikkurui sen takapen kin verhoilu sen sijaan on alkuperäinen. Apukuskin penkki taittuu mielenkiintoisesti edestä takapenkille kulke mista varten. Etupenkit ovat samaa tyyppiä kuin varhaisissa Mustangeissa. Vaikka auto on varustettu 3vaih teisella ratti manu aalilla, löytyy latti asta erehdyttä västi automaatin shifteriltä näyttävä keppi, jol la kuitenkin hallitaan vain neli vetoa. Tästä ei koje lauta paljon pelkiste tymmäksi tule. 23 2/2024 AMERIKAN RAUTA. ” Ei tuo kyseinen auto kylläkään ollut varsinaisesti myynnissä, mutta hinta sille oli tiedossa. Myös ovi pahvit on uusittu
Hienosti auton tyyliin sopiva puurimakattoteline on Jannen oman Janne’s Garage firman tuotantoa. Tallessa ne kyllä Jannella ovat. Konehuonetta on toistaisek si siistitty ilmanputsarin ja venttiilikoppien maalaamisella alkuperäisvärillä. Rekisterikilven teline on erikoisesti taittuvaa mallia, jotta takaluukun avaus onnistuu siitä huolimatta. 24 Ford Bronco Sport 302 ’71 AMERIKAN RAUTA 2/2024. Sportvarusteluun kuului tehokkaampi 302kuutiotuumainen ja 208hevosvoimai nen pikkulohko. Broncomerkin hevosenkuva kuuluu Sport mallin erikoisuuksiin samoin kuin kokopeit tävät pölykapselit, joita tosin kuvissa ei ollut paikallaan. Jäähdytti men Janne joutui uusimaan myös, se tuli Suo men Jäähdytinpalvelusta
Aluksi oli tarkoituksena hankkia jotkut isommat modernit maastovanteet, mutta lopulta päädyin hankkimaan vain alkuperäisvanteille hiukan alkuperäisiä isommat ja karkeammat renkaat. 25 2/2024 AMERIKAN RAUTA. ”Maski oli epämääräisesti itse korjattu, joten tilasin uuden Dennis Carpenterilta. Penkinpäälliset ja ovipahvit Ipi ja Petu olivat jo tilanneet, penkkien uudet foamit jouduin tilaamaan itse. ” Alkuun minun oli tarkoituksena rakennella tätä amerikkalaiseen nykytyyliin, mutta kun tämän harvinaisuus Suomi-autona selvisi, niin mulle tuli pussihousut jalkaan. ”Kattotelineen tein sitten myöhemmin samana kesänä. Sisusta: Entisöity alkuperäistä vastaavaksi. Alkuun minun oli tarkoituksena rakennella tätä amerikkalaiseen nykytyyliin, mutta kun tämän harvinaisuus Suomi-autona selvisi, niin mulle tuli pussihousut jalkaan. Sportissa oli myös kromipuskurit, kromattu takaluukun kahva ja erilaiset ovipahvit sekä lattiamatot. Renkaat: BF Goodrich All Terrain T/A KO2 30x9,5 R15. Jos tuon lähtisi maalaamaan ympäriinsä uudelleen, siitä tulisi helposti sellainen, ettei sitä viitsisi käyttää”, Janne toteaa. Ensimmäinen Stirwellissä sekoitettu korin vihreä paikkamaalisävy meni vähän pieleen, joten vedin sillä sitten lattian, kun kerran oli ylimääräistä maalia. Näiden Suomi-yksilöiden lisäksi uustuonti-Broncoja on maassa pari, tiettävästi yksi Teemu Selänteellä ja toinen jossain Lapissa”, Janne valottaa. Ja kuten kuvistakin näkyy, Janne tosiaan nykyisellään käyttää Broncoaan siinä, mihin se on tehtykin. Se taisi olla se auton oikea Boxwood Green suoraan kartan mukaan tehtynä, toisella kertaa sitä sävytettiin hiukan mallin pohjalta.” Broncon helmat oli joskus maalattu niin eri sävyllä kuin muu auto, että niitä korjattiin oikeammalla värillä, ja Janne korjasi myös etulokasuojasta yhden rutun. ”Alla oli jotkut 80-luvun paistolla olevat renkaat, joten ne vaihtuivat uusiin BF Goodricheihin. Ei pelkoa, ei Janne sitä mihinkään offikisoihin ole viemässä, mutta overlandingiksi kutsuttu maastoretkeily vie tätä nykyä ison osan Mäkisen perheen vapaa-ajasta, joten Broncoon saattaa hyvinkin törmätä jossain metsän siimeksessä tai kallion laella. Voimansiirto: 3-vaihteinen manuaali, neliveto. Etupenkit olivat kuluneet, ja lattia oli maalattu Ferrexin punaisella. Erikoista kyllä, kyseinen Suomi-yksilö edusti parempaa Sport-varustetasoa, ja oli siis varustettu sillä tehokkaimmalla Broncoon tarjolla olleella moottorilla. Kori: Alkuperäinen, JG Overland -kattoteline. Sieltä tuli myös etupuskuri ja lattiamatot. Heti alkuun kaasari läpikäytiin ja konehuonetta siistittiin maalaamalla ilmanputsari ja venttiilikopat oikeanvärisiksi”, hän selittää. ”Sport-mallin erona perus-Broncoon oli se, että tässä on 302-kone, kun tavallisissa on 289. Suomi-säilymä. Faktat Ford Bronco Sport 302 ’71 • Omistaja: Janne Mäkinen, 48 • Paikka: Sipoo Moottori: 302 cid, 2-kurkkuinen Autolite-kaasutin. Autossa oli paikallaan Fordin alkuperäisoptiovinssipuskuri, jonka Janne meinasi ensin säilyttää, mutta päätyi sitten tilaamaan kuitenkin keulalle uuden peruspuskurin, kun huomasi, että maski oli joskus vaurioitunut ja sitä oli muutettu alkuperäisestä. Vanteet: Valkoiset 15" peltivanteet. Teho: 208 hv. Uusi maski oli tietysti maalattava myös. Konehuonetta on tarkoituksena vielä siistiä lisää jossain vaiheessa, ja muutenkin fiksailla autoa yleisesti vielä lisää alkuperäisen patinan säilyttäen
Teksti: Tomi Eronen • Kuvat: Tuukka Erkkilä Hudson Hornet ’52. Elettiin vuotta 2015, kun Kulhossa asuva Vesa Kuivalainen hankki helpoksi ja nopeaksi projektikseen edelliseltä rakentajalta kesken jääneen mild kustomin. Moni asia ehti kuitenkin muuttua matkan varrella ennen kuin auto valmistui viime kesänä tuoreine Chevy-tekniikkoineen, hammastanko-ohjauksineen ja ilma-alustoineen. Nopea kah deksan vuoden pr ojekti Nopea kah deksan vuoden pr ojekti 26 AMERIKAN RAUTA 2/2024
Nopea kah deksan vuoden pr ojekti Nopea kah deksan vuoden pr ojekti 27 2/2024 AMERIKAN RAUTA
”Yritin laittaa myös eteen makkarapalkeet, mutta eihän niitä saanut sinne mahtumaan, joten hankin tilalle Ridetechin Shockwavet, ne oli helppo asentaa alkuperäisten jousien paikalle. ”Tein vain jarrusatuloille kiinnikkeet, ja niillä ne sai paikalleen. Sen toi aikoinaan Karvisen Mika Suomeen, ja auto meni Varkauteen Karvosen Sepolle, jolla se oli aika pitkään myytävänä. ”M ulla oli jo niin pitkä aika kulunut Cadillacin rakentelusta, että etsiskelin uutta aihiota, kun nuorempi poikani ehdotti tämän ostoa”, Vesa Kuivalainen muistelee tarkoittaen Amerikan Raudassa muutama vuosi takaperin esiteltyä ’60 Coupeaan. ” Mie ajattelin, että pari-kolme vuotta teen sitä, mutta se vähän sitten venähti”, Vesku selittää. Liian huono entisöintiin. Ne oli hyvä laitella paikalleen, kunhan vain oikea paikka löytyi. Karvonen oli sitä laitellut kahdeksan vuoden mittaan. Sillä tosin tulee vähän bump steeriä joissain tilanteissa, joten mulla on jemmassa myös Opel Astran hammastanko, joka ei alun perin mahtunut paikalleen, mutta nyt, kun ostin erilaisen öljypohjan, niin senkin voisi laittaa.” Jarrut on edessä päivitetty levyihin Monte Carloon tarkoitetulla konversiosarjalla, jolla Vesku sai asennettua alkuperäisiin olkatappinapoihin jäähdytetyt levyt sopivia laakereita käyttämällä. Citationin hammastanko siinä on myös paikallaan, se löytyi uutena jostain. ”Tämä oli osoittautunut entisöitäväksi liian huonoksi, joten Karvonenkin oli alkanut tehdä tästä mild kustomia. Alusta tuossa on myös maalattu metallinhohtovihreällä, että se on näyttelykuntoinen ainakin alustaltaan, jos ei muuten. ”Mie ostin tämän Hudsonin 2015 keväällä Tampereen näyttelyreissulla. Vaihdoin ne noihin pieniin, jotka on kaikilla muillakin. Mie ajattelin, että pari-kolme vuotta teen sitä, mutta se vähän sitten venähti. Maskin ja taka puskurin Vesku tilasi uudelleenkromattuna Jenkeistä. Alusta meni uusiksi melko lailla kokonaan. Tarkoitus oli etsiä semmoinen sopivan helppo projekti, jota ei tarvitsisi kuin pikkuisen näpäyttää”, Vesku selittää jälkikäteen ajatukselle nauraen. Muutin minä maalausta sillä lailla, että kun tuossa oli perän alaosa maalattu tummemmalla vihreällä, niin maalasin sen vaaleammalla vihreällä, Seatin värejä sekin”, Kuivalainen jatkaa. Sehän oli tosi huono aihio ollut silloin Jenkeistä ostettaessa, Karvonen oli kuvien perusteella sen ostanut, mutta se oli osoittautunut perillä aika huonoksi. Siinä oli semmoiset Thunderbirdin painonapit, joten hankin niiden tilalle parin Mustangin kahvoja”, Vesku selittää. 28 Hudson Hornet ’52 AMERIKAN RAUTA 2/2024. Karvonen oli enemmän mobilisti, joten kaikenlaista pikkuosaa oli sinkattu valmiiksi. Isoimmat hitsaukset Hudsoniin olikin jo tehty, ja se oli maalattu Seatin kartasta valitulla vihreällä. Alun perin Hudsonin Dana 44 -perä oli tuettu lehtijousilla, jotka Vesa korvasi triangular-ripustuksella sekä ilmajousilla. Kori oli mattalakattu, joten vedin pintaan kiiltävän lakan. Nuo Ridetechin iskarit ovat Foxin tekemät, niissä on 24-asentoinen vaimennuksen säätö ja miljoonan mailin takuu. Se ja 7" dual-tehostin on penkin alla, ja asennettu A-Fordin vivustoa käyttäen. Pääsylinterinä on Corveten kaksipiirinen. Kaksivärisen vihreän auton molemmat sävyt on poimittu Seatin värikartasta. ”Tässähän on itsekantava kori, ja pyörien ulkopuolellakin kulkee runkopalkit, ja ne on kaikki jouduttu uusimaan. Kylkilistat siitä on myös poistettu, kun ei niitä oikein saa mistään, ja ne takavalot on vaihdettu, mutta muuten sille ei isompia korimuutoksia ole tehty. Ovenkahvat olivat olleet myös niin hapettuneet, että ne oli jätetty pois. Kaikille en ole vieläkään löytänyt paikkaa”, mies toteaa nauraen. ”Olihan minulla siinä mielessä tehdä siitä kaksiovinenkin, mutta oli niin hyvin tehty nuo hitsaushommat, etten kehdannut sitä ruveta enää rälläköimään. Polttoaineen tankkaus on nyt takakontista ja lokareiden päältä on sheivattu jotain juttuja, mutta ei mitään ihmeempää. Siihen oli laitettu Thunderbirdin pyöreät takavalot. Isompaa tehostinta sinne ei oikein saa mahtumaan, nytkin olen jo joutunut nostamaan kuskin lattiaa sen kohdalta seitsemän senttiä ylöspäin.” Hauskoja detaljeita löytyy joka puolelta
Varsinaiset mittarit on korvattu Auto Meterin modernin tekniikan kanssa yhteen sopivilla. Vesku ompeli itse tyylikkäät verhoilut vanhoista sohvista purkamistaan nahoista. Jopa jarrupoljin on Veskun omaa tekoa. Ei jää epäselväksi, minkä auton ohjaksissa ollaan. Hornetin kojelautanäkymä alkuperäisine ratteineen on todella komea. Turvavyöt autosta löytyy kuudelle. Vesku teki ilmajousituksen mittareille tyyliin sopivat messinkikehykset. 29 2/2024 AMERIKAN RAUTA
”Minä ehdin hankkia siihen alkuperäiseen moottorin remmiahtimenkin, tuolla se laatikoihin purettuna odottaa. Ainoa ongelma kesän mittaan oli se, että piti pudottaa laatikko pois, kun rupesi sen verran paljon vuotamaan kampiakselin takastefa. Oulussa käytiin elokuussa, samoin Pistohiekalla. En minä näitä hävitä. Muuten on tässä ihan lähiseudulla tullut ajeltua. Tuolla sekin on tallissa edelleen samoin kuin Volkkarin TL, joka on ollut jo 30 vuotta tuossa kuosissaan. ”Alkuperäinen tekniikkahan mulla oli tarkoituksena siihen laittaa, mutta rupesin katsomaan osien hintoja, ja ne menivät niin pitkälle, että tuli tuo Vortec kuitenkin laitettua. ”Karvonen oli kuitenkin teettänyt helmakotelot kahden millin pellistä, ja autossa on tuplaakut ilmajousitusta varten, joten se on loppujen lopuksi 170 kiloa alkuperäistä painavampi.” Hornetin sisustan Vesku päätyi tekemään itse aivan kuten oli tehnyt Cadillaciinkin. ”Sisustaa varten ostin viisi tummanruskeaa sohvakalustoa. Vasempaan poskeen on upotettu ilmajousituksen painesäiliö. Modernille GM-tekniikalle. ”3 500 kilsaa sillä tuli ajettua viime kesänä. Periaatteessahan tämä Hudsoni on vaimon auto, kun mulla on Cadillac. Uuden tummanruskean lattiamaton sain tilattua valmiina”, monitaitoinen rakentaja kertoo. Ei se kyllä halvaksi tullut sekään, kun piti remontoida kokonaan”, Vesa ynnäilee ja jatkaa tekniikkatarinaa. Nytkin sillä kyllä pärjää, kun ajaa kolmosella vielä 80–90 vauhdissa.” Nykyinen monipisteruiskumoottori on peräti 100 kiloa alkuperäistä 308-kutosta kevyempi ja vaihteistokin 50 kiloa alkuperäistä kevyempi. vaan violetti. Tämähän on jo toinen minun pahvilaatikoissa ostama auto. Osassa kävi kyllä niin, että kotona huomasinkin, ettei väri ole ruskea, Chevroletin modernin Vortecmoottorin viri-imusarjaa koristavat Havaijipaidoista tutut Hibiscus-kukat. Kaksioviseen olisi saanut valmiina uuden kattoverhoilun, mutten uskaltanut sitä nelioviseen tilata. Myös tavaratila on ympäriinsä levytetty ja verhoiltu. Perä on alkuperäinen Dana 44 3,07:1 välityksellä, joka on liian pitkä nelivaihteiselle laatikolle. Verhoilumateriaalin suhteen hän sai idean, jonka myötä nahkaverhoilut saatiin toteutettua hyvin edullisesti. Se Cadillac oli ensimmäinen. Saksasta löysin sitten ulkokalusteisiin sopivaa kangasta, sitä piti tosin tilata vähintään 20 metriä, mutta sävyt sai valita ihan laidasta laitaan, joten valitsin vaalean beigen, jonka ajattelin valaisevan sisustaa. Vesku laittoi alkuperäisen tilalle uuden Mustangin tankin, joka asennettiin takakontin pohjalle. 4L60-vaihteisto autoon tuli, sähköinen laatikko. Seuraavaksi pitäisi varmaan entisöidä se TL samaan kuosiin, johon sen rakensin 90-luvun alussa.” 30 Hudson Hornet ’52 AMERIKAN RAUTA 2/2024. Siihen tuli LS-konversiopumppusarja, jonka ansiosta ei tarvita paluulinjaa ollenkaan. Penkkien rungot hiekkapuhalsin ja maalasin, sitten tein pehmusteet meriheinästä ja superlonista ja ompelin itse verhoilut. Sitä samaa käytin myös ovipahveihin
Renkaat: Coker American Classic 710R15. Vesallahan on itsellään edelleen myös se joitakin vuosia sitten Amerikan Raudassa esitelty ’60 Cadillac. Kori: Maalattu Seatin helmiäisvihreillä sävyillä, ’42–48 Chevroletin takavalot. 31 2/2024 AMERIKAN RAUTA. Voimansiirto: 4L60E-automaatti, alkuperäinen kardaani, alkuperäinen Dana 44 -perä 3,07:1 välityksellä. Jarrut: Jäähdytetyt levyt edessä, rummut takana, Corvetten 2-piirinen pääsylinteri ja 7" dual-tehostin. Vanteet: Alkuperäiset 15" peltivanteet. Alusta: Ilmajousitus, Ridetech Shockwave -tolpat edessä, makkarapalkeet ja triangular-tuenta taka-akselilla, Viair 444c -kompressori, valmis Accuair-tyyppinen venttiiliryhmä, 7-nappinen kaukosäädin. Yksi omaperäisimmistä yksityiskohdista on omatekoinen hattuhylly, johon on upotettu myös 6x9" kaiutin. Faktat Hudson Hornet ’52 • Omistaja: Eija Rautiainen • Paikka: Kuhmo Moottori: Chevrolet Vortec V8, 92 mm läppärunko ja Gen 3 Performancen imusarja, HP Tunerilla säädetty moottorinohjaus, Hooker-tyyppiset valupakosarjat, yksi 3" putki yhdellä rosterivaimentimella. Sisusta: Viininpunainen alkuperäinen ratti, Vesan itse ruskealla nahalla verhoilemat penkit, vaalealla kankaalla verhoiltu sisäkatto ja ovipahvit, Auto Meterin mittarit, Bluetooth-vastaanotin, SPL Dynamicsin vahvistin takakontissa, edessä ja takana alkuperäispaikoilla 6x9" kaiuttimet. Hudson on oikeastaan Veskun paremman puoliskon Eijan auto. ” En minä näitä hävitä. Periaatteessahan tämä Hudsoni on vaimon auto, kun mulla on Cadillac
Latolöytö 32 AMERIKAN RAUTA 2/2024
Teksti ja kuvat: Pasi Kekarainen Chevrolet Impala Coupe 2D HT ‘63. Oulun museoajoneuvotarkastajilla oli näppinsä pelissä siinä, että Jari Lankilan ’63 Impalasta muokkaantui lähellä kadunpintaa kulkeva ilmajousituksella varustettu lowrider. 33 2/2024 AMERIKAN RAUTA
”No se soittajahan oli tietenkin Impalan omistaja. Juttu meillä luisti kuitenkin sen verran hyvin, että alettiin pitää yhteyttä muutaman kuukauden välein”. Sanoin, että olen valmis maksamaan autosta sen, mitä silloin aluksi pyysit, mutta siihen hyvin harrasteautojen hinnoista perillä oleva herrasmies totesi vaan, että sen hintahan on noussut kahdessa vuodessa. Jonkin ajan kuluttua ’62 Impala kuitenkin meni myyntiin, koska miehen mielessä oli jo pitkään pyörinyt samanmerkkinen ja -mallinen auto, mutta sen piti vain olla iältään kolme vuotta nuorempi. Osasyyllisenä auton myyntiin voidaan pitää myös kavereiden hyvähenkistä vihjailua Impalan ovimäärästä. Hän ilmoitti oman näkemyksensä hinnasta ja se puolestaan ei minulle käynyt, joten kauppoihin ei silloin päästy. ”Siinä kun olin saanut myytyä edellisen harrasteauton pois ja säästettyä lisää rahaa, niin nähtiin myyjän kanssa kasvotusten. ”Pena sanoi, että sen yhdellä työntekijällä on tallissa säilytyksessä just sellainen Impala, mistä oon haaveillut, eli kaksovinen HT vuodelta ’65. Ensimmäisestä yhteydenotosta oli kulunut pari vuotta ennen kuin kaupanteko miesten välillä otti isomman loikan eteenpäin. Astetta kovempaa vääntöä. Niin ja tulihan siihen vielä hankittua uudet American Racingin Torq-Thrust -vanteet” kertaa oululainen Jari Lankila jenkkiautoharrastuksensa taustaa juttutuokion alkuun. Oikea suomalainen latolöytö”, kertoo mies tunnelmia ensikohtaamisesta Impalan kanssa. Siinä kun oltiin aikamme juteltu puhelimessa, tein autosta tarjouksen, joka ei myyjää miellyttänyt sitten alkuunkaan, vaan hän oikeastaan vähän jopa suutahti siitä. ”Pena ei niin hyvin ollut perillä Impalan malleista eikä autoa säilönyt kaverikaan ollut tietoinen sen vuosimallista, mutta itse tunnistin sen heti maskista ’63:ksi. Myöskään auton omistajan yhteystietoja Jari ei saanut, vaan antoi oman puhelinnumeronsa, johon vanhempi herrasmies voisi soittaa, mikäli olisi kiinnostunut myymään Impalan. Vaikka siinä kuinka innostuin, niin eihän siinä muu auttanut kuin odotella rauhassa, että milloin autoa päästäisiin katsomaan.” Taustatietoa autosta tai paremminkin omistajasta oli sen verran, että auton omisti tuolloin melkein 90-vuotias herrasmies, joka vietti suurimman osan vuodesta Floridan lämmössä. Tästä näystä olisi moni harrastaja ollut todella innoissaan, mutta ei Jari… ainakaan ensisilmäyksellä. Vaikka hetkellisesti fiilis laski, pomppasi autokuume takaisin tappiin melko nopeasti, sillä niin siististä autosta oli kuitenkin kyse. Kun hallin ovi aukaistiin, näki Jari silmiensä edessä hopeanvärisen Chevrolet Impalan, joka oli varustettu punaisella sisustalla. No eihän siinä auttanut muu, kuin alkaa säästämään lisää rahaa, että saatais kaverit hiljaiseksi”, mies toteaa naurahtaen. 34 Chevrolet Impala Coupe ’63 AMERIKAN RAUTA 2/2024. Impalan jousituksen korkeutta pystyy säätelemään AirMaxxxin ilmajousituksen ansiosta. No, siinä kun aikamme ” Siinä kun oltiin aikamme juteltu puhelimessa, tein autosta tarjouksen, joka ei myyjää miellyttänyt sitten alkuunkaan, vaan hän oikeastaan vähän jopa suutahti siitä. ”Kaverit aina vinoili, että eikö sen jenkkiauton pitäisi olla kaksiovinen ja vielä kaupanpäälle HT-mallinen. Elettiin vuotta 2019, kun Jarin kaveri Pena kertoi Oulun lähialueella majailleesta Chevrolet Impalasta. Kesäisin mies vieraili aina Suomessa, jolloin hän kävi ulkoiluttamassa Impalaa sekä hoiti samalla vuosittaisen autolle kuuluvan katsastuksen asianmukaisesti. Korjailin Impalan katsastuskuntoon ja sen jälkeen siitä tuli paranneltua verhoiluja sekä lyhennettyä jousia, jotta auton maavara saatiin omaa silmää enemmän miellyttävälle tasolle. Aikaa ehti kulua muutama viikko, kun eräänä päivänä Jarin puhelimen näytöllä näkyi tuleva puhelu ison veden takaa. Tiedusteluihin, onko auto mahdollisesti myynnissä, ei Impalaa hallissaan säilyttänyt kaveri osannut sanoa mitään. Jarin intoa hetkellisesti laski Impalan vuosimalli, joka olikin pari vuotta luultua vanhempi. Vihdoin koitti se päivä, että Jari ja Pena pääsivät käymään katsomassa ”mysteeri-Impalaa” oikein paikan päällä. ”J enkkiautot ovat kiinnostaneet aina ja ensimmäiseksi tulikin ostettua pitkään Helsingissä seisonut neliovinen tolppa Chevrolet Impala vuodelta 1962
”Vaikka olin kuullut kaiken maailman kauhutarinoita Oulun museokatsastuksista, niin mun kaverit olivat sitä mieltä, että Impala menee heittämällä läpi. ”Penkit ja muut verhoilut tuli hinkattua useampaan kertaan tehokkailla pesuaineilla ja lopuksi laitoin niiden pintaan hoitoaineen, jotta pinnat pysyisivät puhtaana sekä kimmoisana. Tein uuteen pellinpalaseen tarvittavat jäykistepokkaukset sekä hitsasin sen paikoilleen ja viimeistelin saumat koriliimalla. ”Impalan sisustuksessa oli sellainen tunkkainen navetan tuoksu ja oli siellä ehkä hiiriäkin vieraillut papanoista päätellen, joten päätin purkaa koko sisustuksen totaalisesti. Halkeilleen kojetaulun päällisen verhoili punaisella keinonahalla Mustosen Anton.” Seuraavana kesänä Jarilla kävi mielessä Impalan museokatsastus, koska sen verran hyvässä alkuperäiskunnossa auto oli säilynyt. Myös kojetaulun metalliosat sekä ratti saivat uuden punaisen maalipinnan”, selventää mies Impalan sisustuksen kunnostusta ja jatkaa: Kojetaulun alta löytyy kolme kappaletta Auto Gagen lisämittareita. Kardaanitunnelin päällä on ilmajousituksen ohjainyksikkö sekä painemittari. Siinä vaiheessa alkoi itsellä lämpö nousemaan sen verran, että käskin keskeyttämään koko katsastuksen. No, eipä mennyt, vaan autosta alkoi löytymään vaikka mitä vikoja museoinnin esteeksi. Sisustus oli huonokuntoinen samoin kuin alkuperäisessä kunnossa ollut, lievästi patinoitunut konehuonekin. Lattia oli muuten hyvässä kunnossa, mutta kuskin jalkatilasta löytyi sellainen kanttiinsa 25:n sentin kokoinen Amerikan Joen ruostekorjaus, joka oli toteutettu palalla vanhaa konepeltiä, mikä sitten oli täräytetty kiinni pop-niiteillä. Samalla oli hyvä miettiä, mitä toimenpiteitä Impalalle olisi tarpeen tehdä ennen seuraavana keväänä koittavia ajokelejä. Ei niin pahaa etteikö jotain hyvääkin, sillä mies päättikin toteuttaa museokatsastajille heitetyt uhkaukset – tai ainakin näin aluksi toisen niistä. Nyt, kun Impala oli siirtynyt Jarin omistukseen, sai mies päästellä sillä enimmät cruisailukuumeet pois ennen kuin auto laitettiin talviteloille. Myös kojetaulun peltiosat sekä ratti maalattiin uudestaan punaisella. Merkeistä sekä kromiosista löytyi myös sanomista ja väläyteltiin siinä myös koko auton uutta ylimaalausta. Museoon tai sitten ei. Sinne ne jäivät ihastelemaan ja kuolaamaan seuravana museokatsastusvuorossa ollutta 80-luvun lopun E-mallin Kadettia, kun lähdettiin Saken kanssa ajelemaan pois paikalta”, kertaa Jari museokatsastusyritystä vieläkin selvästi tuohtuneena. Tyylikäs punainen sisustus koki Jarin käsissä täydellisen puhdistuksen pitkän seisonnan jälkeen. 35 2/2024 AMERIKAN RAUTA. Hioin lattian puhtaaksi ja maalasin sen epoksilla kauttaaltaan. väännettiin edestakaisin, niin lopulta päästiin kauppoihin”, Jari kertaa kaupantekohetkeä. Huikkasin siinä lähtiessä niille katsastajille, että taidan hommata autoon ilma-alustan ja maalata sen candypunaiseksi. Enimmäkseen Impala oli seissyt viimeiset vuodet kylmässä hallissa käyttämättömänä, joten oli selvää, että auto tuli tarvitsemaan pientä ehostusta
Kaikki komponentit kompuraa myöten olen kasannut siististi yhteen levyyn takapenkin selkänojan taakse. Seuraavana talvena Jari päätti nostaa Impalasta tekniikan pois ja ehostaa samalla konehuoneen. Tuntuu jopa ihan turhalta maksaa tallivuokraa hyvästä rakentelupaikasta, kun ei siellä tee mitään”, naurahtaa Jari juttutuokion lopuksi. Moottoriin tuli tietenkin samalla hankittua joitain uusia kuluvia osia, kuten vesipumppu ennen kuin maalasin koneen oranssilla. Vielä kun hankin Ruotsista 15-tuumaiset viisipuolaiset Supreme-vanteet ja niiden päälle kapealla valkosivulla varustetut renkaat, niin impala alkoi olla omaa silmää miellyttävässä kuosissa” Jari toteaa. Olen kuitenkin nyt miettinyt, että pitäisikö Impalasta luopua, että saisi työn alle uuden projektin. 36 Chevrolet Impala Coupe ’63 AMERIKAN RAUTA 2/2024. Kiitos: Sakke, Ville, Juho ja Jörkke. Vanteet: Supreme 7x15" edessä, 8x15" takana. Voimansiirto: Kaksivaihteinen Powerglide-automaattivaihteisto, alkuperäinen perä. ”Alkuperäinen 283-moottori sekä kaksivaihteinen Powerglide-automaatti toimivat niin hyvin, että niille riitti perusteelliset huollot. Etuiskareiden korvakot joutui tekemään uusiksi, mutta muuten tuo kyllä oli ihan bolt-on sarja. Ihastuin Impalan käyttömukavuuteen niin paljon, että sillä tuli viime kesänä ajettua enemmän kuin käyttöautolla. Renkaat: Vitour Galaxy 195/65R15 edessä ja 205/65R15 takana, kapeat valkosivut. Jari siisti konehuoneen uudelleen maalauksella ja viimeisteli työn alkuperäisellä tarrasarjalla. Impalan tekniikka oli niin hyvässä kunnossa, ettei sitä tarvinnut remontoida. Alusta: AirMaxxx-ilmajousitus. Faktat Chevrolet Impala Coupe ’63 Omistaja: Jari Lankila, 33 • Paikka: Oulu Moottori: Alkuperäinen 283 cid V8. Samalla tuli tehtyä alusta loppuun uudet tuplapakoputket”, selventää mies tekniikan ehostusta. Viime keväänä hän teki kavereiden kanssa Impalalla pienen 1 000 kilometrin road trip -testiajolenkin vierailemalla Hot Rod & Rock Show’ssa Tampereella. Matalalla kulkevat lowriderit ovat aina olleet Jarin mieleen, joten oli aika selvää, että jossain kohtaa Impalan jousitukselle tultaisiin tekemään muutoksia. ”Vaihtoehtonahan olisi ollut vaan lyhentää jousia, mutta se sellainen on/off-tuunaus, että joko se onnistuu tai menee perseelleen, joten päädyin AirMaxxxin ilma-alustaan. Jarrut: Tehostamattomat rumpujarrut. Tänä talvena autolle ei ole tarvinnut tehdä mitään, vaan se on saanut levätä rauhassa lämpimässä tallissa. ”Reissulla ei ollut mitään ongelmia ja auto oli uudella jousituksella todella hyvä ajaa. Kasausvaiheessa uusittiin myös kaikki letkut konehuoneen puolelle. Vehkeet tonttiin. Oikeastaan voi sanoa, että se oli jokapäiväisessä käytössä. Konehuoneesta osa osista hiekkapuhallettiin ja jotkut hiottiin puhtaaksi ennen epoksilla maalaamista
• Omistajien helmet • Museoiässä • Hannu Mikkolan Volvo Amazon • Kartingin 80-luku AUTOJA, MOOTTORIPYÖRIÄ, MOOTTORIKELKKOJA, MOPOJA, TYÖKONEITA, TRAKTOREITA, RASKASTA KALUSTOA, PIENOISMALLEJA, MERKKIKERHOJA, KAUPPIAITA, KUNNOSTAJIA, ASIANTUNTIJOITA, OHEISOHJELMAA JA PALJON MUUTA! LIPUT 25€/20€/10 € WWW.TIKETTI.FI. Viipale mediat mediat Supermarket.fi Kaikki aiemmin ilmestyneet numerot nyt saatavilla! 8 90 Edelliset numerot hinnat alkaen klikkaa verkkokauppaan motonet ERIKOISOSASTOJA mm
SEIKK AILUAUTO 38 AMERIKAN RAUTA 2/2024
SEIKK AILUAUTO Teksti ja kuvat: Tomi Eronen Ford Mustang Convertible ’68. Siitä tulee nyt nelisen vuotta, kun Jarmo Taipale päätti rakentaa itselleen samanlaisen Shelby Mustangin, kuin Gas Monkey Garagen Richard Rawlingsilla sekä seikkailija Thomas Crownilla oli. 39 2/2024 AMERIKAN RAUTA. Jarmon autossa löytyy pellin alta pieni twisti, nimittäin moderni GM-tekniikka
Alun perin varsin vaikuttavannäköinen konsepti rakennettiin kuitenkin jo paljon aiemmin Pierce Brosnanin tähdittämään, vuonna 1999 julkaistuun The Thomas Crown Affair -elokuvaan, joka Suomessa tunnetaan nimellä Seikkailija Thomas Crown. Se on ollut kesällä 2020, kun sen ostin, koska Suomeen auto on tullattu papereiden mukaan syyskuun alussa.” Turvakaaret teki mallikuvien mukaisesti Keevitusmees Saarenmaalla. ”Mä löysin sen Marketplacelta jostain Amerikasta ja Cambria Enterprisesin Panu Virtanen sen sieltä osti ja lähetti mulle sitten. Lasikuituinen konepeitto, keulapala, takaluukku ja peräpään lasikuitupalat sekä takavalot tulivat Tony D. Alkuperäisen näköinen mittaristo on Dakota Digitalin nykyaikainen versio, joka toimii suoraan yhteen modernin tekniikan kanssa. S helby GT 500 -avo alkuperäistä järeämmällä turvakaarella, lisävaloilla ja isoilla maastopyörillä on monille tuttu näky Fast N’ Loud tv-sarjasta, jossa Gas Monkey Garagen nokkamies Richard Rawlingsin on nähty ajavan sellaisella. 40 Ford Mustang Convertible ’68 AMERIKAN RAUTA 2/2024. Ja seikkailuautoltahan avo tosiaan maastovarusteineen näyttääkin. Keula on muutettu vastaamaan Shelby Mustangia. Brandalta Pennsy ” Se oli kuutoskoneinen aihio, joka oli kyllä ajokunnossa, liikkui omin voimin, mutta käytännössä siihen ei jäänyt mitään muuta vanhaa kuin kori. Se oli kuutoskoneinen aihio, joka oli kyllä ajokunnossa, liikkui omin voimin, mutta käytännössä siihen ei jäänyt mitään muuta vanhaa kuin kori. Suomenlahden toisella puolella usein vieraileva helsinkiläinen Jarmo Taipale ei kuitenkaan hankkinut omaa yksilöään Gas Monkey Garagelta, eikä se ole se elokuvasta tuttu yksilökään, vaan hän päätti vuosikymmenen alussa rakentaa itselleen samanlaisen, ja alkoi etsiä netistä tarkoitukseen sopivaa aihiota
Peltitöitä ei kovin paljoa ollutkaan, ne tehtiin osittain Suomessa ja osittain Virossa. Väriksi tuli esikuvan mukainen Bullitistakin tuttu Highland Green valkoisin Shelby-raidoituksin. 41 2/2024 AMERIKAN RAUTA. Uusiksi menivät myös turvavyöt. Täydellinen Shelby look. ”Turvakaaret tehtiin Keevitusmees OÜ:llä Saarenmaalla kuvien mukaan. Se on sellainen nuori kaveri, joka haki auton minulta Tallinnasta, ja hoiti homman hienosti. Auto vietiin sinne kokonaan purettuna, mikä teki työstä siellä edullisemman”, Taipale selittää. Kori vedettiin peltipuhtaaksi ja maalaukset tehtiin Sauella Oilikom OÜ:llä, jolla olen neljä autoa jo maalauttanut, sitä pitää kyllä kehua. Ohjausta parannettiin Borgesonin nopeammalla uudella tehostetulla simpukalla ja iskarit vaihdettiin uusiin Bilsteineihin. Ricars Oy:llä Konalassa auto myös purettiin ja siellä sitä kasailtiinkin sitten aika paljon. ”Ne uudet jäykät jouset olivat niin korkeat, että siihen mahtui nuo 30x9,5 R15" renkaat. Se oli sellaista salapoliisityötä, että mitä osia siihen kuului käyttää ja minkäkokoiset renkaat esimerkiksi piti olla. Myös kaikki auton merkit vaihdettiin Shelbyn merkkeihin, joita Jarmo metsästeli netin kautta. ”Lokasuojien levitykset teetettiin Suomessa metallista. Noita Shelby-osia metsästelin itse ympäri Amerikkaa.” Sisusta uusittiin kokonaan, ja samalla väritys vaihtui esikuvan mukaiseen satulanruskeaan. Eteen hankin levyjarrut ja jarruihin tuli myös Hydratechin hydrobooster-tehostin”, Jarmo kertoo. ”Shelbyn lasikuituosat tulivat Tony D. Sen rengaskoon sain sitten zoomattua jostain Gas Monkey Garagen kuvista.” Ulkokuori vaati paljon muitakin muutoksia, sillä esikuva oli muutettu näyttämään täydellisesti aidolta ’68 Shelby GT 500:lta, vaikka ihan tavallinen Mustang sekin lähtökohdaltaan oli. Brandalta Pennsylvaniasta.” Vaihtoon menivät niin konepeitto, keulapala valojen pohjineen, takaluukku ja peräpään lasikuitupalat sekä takavalot. Myös kaikki merkit vaihdettiin Shelbyn versioihin. Sinnekin tuli uudet lehtijouset. ”Alusta päivitettiin vastaamaan isolohkomallia, etujouset vaihdettiin jäykempiin uusiin ja Sieversin Villeltä ostin uusilla osilla remontoidun ysituumaisen perän. Raidoitukset tehtiin Cotec Oy:llä Vantaalla
Moottorin ja laatikon ohjelmoinnin hienosäädön teki Nyman's Garage Nurmijärvellä. Paljon osia tuli myös Suomesta Tuumacidiltä, jota pyöritti vielä siihen aikaan Inkisen Teppo. ”Tuumacid toimitti myös GT-mallin puuratin ja ovipahvit sekä kaikki uudet verhoilut, jotka asennutin Sadulasepp24:llä Tallinnassa. 42 Ford Mustang Convertible ’68 AMERIKAN RAUTA 2/2024. ”Yhden 2015 rakennetun replikan bongasin netistä, ja siitä sain jonkin verran tietoa. Sitten selvisi, että uusi apusimpukka oli hirveän väljä. ”Autoon tehtiin ensin alusta, sitten korityöt ja viimeisenä asennettiin tekniikka paikalleen Suomessa. Konekopan päälle Jarmo askarteli Shelby-logon johtamaan katsojaa harhaan moottorin alkuperän suhteen. ”Dakota Digitalin mittariston tilasin itse suoraan Summitilta. Lasikuituosat löytyivät onneksi sieltä Brandalta valmiina, mutta oli niissäkin tekemistä ennen kuin ne saatiin näyttämään hyvältä. Vaihteistoksi tuli eri autosta lähtöisin oleva 6L80, minkä takia ne piti ohjelmoida uudelleen. Mulle tuli Suomesta ensin yhdeltä kaverilta johtosarja, joka ei ikinä toiminut. Siellä on semmoinen suomea puhuva Timo Niin, jolla olin teettänyt aiemmin ’58 Cadillac Eldoradon sisustan”, Jarmo selvittää. Tilasin sitten Jenkeistä Speartechiltä täydellisen muutossarjan bensapumppuineen ja sähköisine kaasupolkimineen, ja sitten se oli ihan laakin peli”, Taipale toteaa lopputulokseen tyytyväisenä. Halusin pitää auton sisältä alkuperäisen näköisenä, joten alkuperäisen shifterin koteloon sovitettiin Summitilta tullut tuon sähkölaatikon kanssa yhteen pelaava shifteri. Kyllä siinä aika paljon tekemistä oli haalia niitä osia kasaan. Mulla oli siellä Virossa kasausapuna minulle muihinkin autoihin hommia tehnyt Imre Naptal, joka toimii päätyökseen korjaamopäällikkönä Top Partsilla. Ei tätä mitenkään superhienoksi ole haluttu tehdä, koska tällä oikeasti ajetaan, eikä nämä mitään koristeita ole. Olisko siinä mennyt yksi talvi siellä. Sen kanssa taisteltiin melkein vuosi, ja sain lopulta johtosarjasta rahat takaisin, mutta ei työtä tietenkään korvannut mikään. Vikaa haettiin pitkään, että mistä se voi johtua, kun kaikki oli uusittu, mutta sen vaihtamalla ja Caster-kulman lisäyksellä se korjautui. ”Auto valmistui nyt viime kesäksi, ja alkuun olin hirveän pettynyt, kun se kulki kuin mikäkin mato tiellä. Moottori ei nimittäin ole sen paremmin vanhaa kuin uudempaakaan fordiumia, vaan tuore GM-tuote! ”Se on vähän ajettu ’14-mallinen GM:n 355-heppainen 5,3-litrainen L83 Gen V -moottori. 30-tuumaiset maastorenkaat mahtuivat alle korottamatta jäykkien uusien isolohkojousien ansiosta. ”Olisiko sillä tullut parituhatta kilsaa ajettua. Jouduttiinhan sitä koko kokonaisuutta kyllä nostamaan ylöspäin, että se saatiin mahtumaan”, mies valaisee. Sen olin ostanut eBaystä jo pari-kolme vuotta ennen tätä autoa, ja se vain odotti jotain, niin päätin, että lyödään se sitten tähän. Ruostesuojautin sen nyt syksyllä Herrasella Hyvinkäällä, siellä on kotelot suojattu ja massat pohjassa, että sillä voi nyt ajaa vaikka talvella.” Värisävy on Bullitt Mustangistakin tuttu Highland Green. Uusien verhoiluiden Saddle Brown -väriin sopivina tilattiin myös lattiamatto sekä uudet turvavyöt. Se on kyllä hieno. Suomessa enemmänkin on tämän kanssa hommat venyneet.” Yllättävänkin paljon aikaa vei kuitenkin myös juuri oikeiden, esikuvan mukaisten osien selvittely, mallia kun ei ihan lähellä eikä kellään tutulla ollut. Hän on ollut mukava ja ammattitaitoinen kaveri, jonka talli oli 15 kilometrin päässä sieltä maalauspaikasta, joten he saivat sovittua keskenään auton kuljetteluista. Jos ulkonäkö onkin tehty tarkalleen esikuvan mukaiseksi, paljastuu lasikuituisen konepeiton alta yllätys. Aina niihin jotain naarmuja tulee väkisin kumminkin, kun niitä käyttää.” Jarmo kertoo täysin muttereina olleesta autosta löytyneen ymmärrettävästi ensimmäisenä kesänä vielä pientä säätöä ja lastentautien poistamista, mutta nyt se alkaa olla kaikin puolin hyvä. Sieltä tulivat myös uudet puskurit.” Valmiina seikkailuihin. Mun tietääkseni noita on alle 10 koko maailmassa, kuusi mä olen itse löytänyt. Yllätys pellin alla. Rättikattokin uusittiin, ja se tilattiin esikuvan mukaan mustana
Renkaat: BF Goodrich All Terrain 30x9,5" R15. Kori: Lasikuituinen Shelby-keula, pellillä levitetyt lokasuojat, Shelby-perä, turvakaaret ja lisävalot. Voimansiirto: 6L80E-automaatti, remontoitu 9" perä. GM-tuote on myös kuusipykäläinen automaattivaihteisto. 43 2/2024 AMERIKAN RAUTA. Vanteet: American Racing VN105D TorqThrust D Grey 7x15". Teho: 355 hv. Sisusta: GT Steering Wheel -puuratti, täysin uusittu Saddle-värinen sisustus, Shiftworksin shifteri alkuperäisessä kehyksessä, Dakota Digitalin mittaristo. Kiitos: Ricars, Oilicom, Sadulasepp24, Keevitusmees, Nyman’s Garage, Herranen, Teppo Inkinen, Imre Naptal, Panu Virtanen. ” Yllättävänkin paljon aikaa vei kuitenkin myös juuri oikeiden, esikuvan mukaisten osien selvittely, mallia kun ei ihan lähellä eikä kellään tutulla ollut. Jarrut: Levyjarrut edessä, rummut takana, Hydrotech Brakingin hydroboost-tehostin. Voimanlähteeksi tuli Chevroletin 2014-vuosimallinen viidennen sukupolven 5,3-litrainen kasi, joka tuottaa vakiokunnossa 355 nykyhevosvoimaa. Alusta: Isolohkomallin uudet kierrejouset edessä, Borgesonin nopeampi ohjaussimpukka, isolohkomallin lehtijouset takana, Bilsteinin iskarit. Faktat Ford Mustang Convertible ’68 Omistaja: Jarmo Taipale, 58 • Paikka: Helsinki Moottori: ’14 L83 5,3 Gen V SBC V8, Silverado C1500:n alkuperäiset valupakosarjat, tuplaputkisto, Championin iso nelirivinen alumiinijäähdytin kahdella 12" sähköflektillä
Mukavasti maustettu orgistekniikka yhdessä ilma-alustan kanssa sinetöi näyttävän kokonaisuuden. Special 44 AMERIKAN RAUTA 2/2024. Laserleikatut detaljit voisivat olla suoraan tehtaan suunnitteluosaston työtä. Spankhill Teksti ja kuvat: Jussi Löppönen Pontiac Bonneville ’60 2d HT. Tämä Pontiac on pieksämäkeläisen Hannu Poikosen tyylikäs näkemys siitä, kuinka yhdistetään sopiva määrä uutta ja vanhaa
45 2/2024 AMERIKAN RAUTA
Alkujaan Pontiac saapui Suomeen vuonna ’95, kotipaikkanaan Leppävirta. Imusarjan löysinkin, mutta oikeanlaisia kaasareita ei vain löytynyt. Samalla halusin siihen vähän nostalgiahenkeä, ja haeskelin alkuperäistä Tripower-pakettia sen päälle. Alkuperäinen vaihteisto korvaantui samanlaisella Hydramaticilla kuin ennenkin, mutta vähemmän ajetulla. ”Useampi vuosi siinä vierähti nautiskellen Pontiacista sellaisenaan. 46 Pontiac Bonneville ’60 2D HT AMERIKAN RAUTA 2/2024. Muilta osin autossa näkyi sen ikä suhteellisen voimakkaasti, kuten pieksämäkeläinen itse asian ilmaisee. Väsynyt kone. Moottorin olemusta piristettiin hitusen myös katukäyttöön sopivalla nokalla ja porttaamalla alkuperäiset rautakannet. Itäisestä Suomesta semmoinen kuitenkin löytyy. Siistit kromiosat ja erikoistyönä laserleikatut logot sivuverhoiluissa luovat huolitellun kokonaisuuden. Nostin tekniikan ylös ja päädyin antamaan moottorin korjauksen Höylän Arton osaaviin käsiin. Sillä välin, kun moottori oli Artsilla, Hannu purki konehuoneen, siisti osat ja ruiskutteli niihin uudet värit. ”Olihan se ollut tiedossa jo tovin, että hoivaa se kaipaili. Rautatiekaupunkiin saapuessaan Pontiac oli saanut ylleen tuoreen, maukkaan helmiäisoranssin värin. Taisi kulua liki 12 vuotta, ennen kuin otin sen työn alle”, Hannu muistelee. Sisusta on kunnostettu kauttaaltaan ja on ompelutyötä lukuun ottamatta Hannun tekemä. Sopivasti kromilla höystetty kokonaisuus. Pakokaasujen virtausta kohensin peltisarjoilla, jotka ovat omaa työtä samoin kuin 3" pakoputkisto”, Hannu lisää. Öljyä meni ja huohotus oli jonkinmoista. Suunnitelma vaihtui sitten nykyiseen Offenhauserin 2 x 4-kurkkuiseen imusarjaan ja päälle tuli kaksin kappalein Edelbrockin 500 cfm kaasuttimia”, Hannu kertaa. Homma alkoi käytännössä siitä, kun Pontiacin nokalla oleva alkuperäinen 389 cid kone alkoi osoittaa väsymisen merkkejä. Pitkälti alkuperäisessä asussaan auto siirtyi myöhemmin Kuopioon, kunnes se päätyi tutunkauppana Pieksämäelle Poikosen Hannulle 2003. Sähköt ja muut härpättimet sai oman osansa huomiosta, ja akku löysi tiensä pois moottoritilasta. Peruskorjauksen yhteydessä Pontiacin 389 cid moottori koki kevyen piristyksen ja sai päälleen Offenhauserin tuplakaasari-imusarjan. Hannu aloitti Pontiacin kunnostamisen moottoritilasta. ”Tavoitteena oli saada mukavasti vääntävä kone, jossa olisi sopivasti polleja mukavuudesta tinkimättä. S iipi-Pontiacit ovat hieman harvinaisempaa herkkua jenkkiautoskenessä, puhumattakaan ilmajousin varustetuista yksilöistä
47 2/2024 AMERIKAN RAUTA. Bonnevillen linjat ovat hillityn futuristiset hard topin muotojen sopiessa kauniisti kokonaisuuteen. ” Tavoitteena oli saada mukavasti vääntävä kone, jossa olisi sopivasti polleja mukavuudesta tinkimättä. Pontiac-logot ovat hieno detalji. Hattuhyllylle asennetut kaiuttimet valikoituivat pitkälti autoon sointuvien oranssien kartioidensa vuoksi. Ilmajousituksen ansiosta auton asentoa voi muutella kulloisenkin fiiliksen mukaan
18-tuumaiset kromivanteet ovat American Racingin mallistosta. Sisusta: Uudelleen verhoiltu. Kiitos: Päivi Kuronen, Topi Poikolainen, Arto Höylä ja RS-Motor Oy. 48 Pontiac Bonneville ’60 2D HT AMERIKAN RAUTA 2/2024. ”Homma onnistui kuitenkin suht’ kivuttomasti parin hyvän kaverin avustuksella”, Hannu kertoo. Renkaat: edessä ja takana Radar 245/45 ZR18. Sivuverhoiluissa kulkevat Pontiac-logot sekä takaistuimen kaiuttimen ritilä ovat myös miehen omaa suunnittelua. Jarrut: Alkuperäiset tehostetut rumpujarrut. Vauhtiin päästyään Hannu jatkoi projektia siirtymällä tuliseinän toiselle puolen. Kopan sisältä kaikki purettiin pois ja mineraaleiksi osin muuttunut lattia sai uutta peltiä ja maalia pintaan. Sisustan metalliosat Hannu ruiskutti itse uuteen väriin omassa tallissaan. Kun valmista settiä ei Pontiaciin ollut saatavilla, Hannu päätyi tilaamaan ’59 Chevroletiin tarkoitetun Air Riden sarjan. Kokonaisuuteen voi syystäkin olla hyvin tyytyväinen, vaikka välillä pieksämäkeläinen sanookin kaipaavansa rautajousien jämäkkyyttä. Luonnokset tulevaan sisustaan Hannu piirsi itse. Projektin valmistuttua Pontiac liikkui hetken vakioalustan turvin, mutta sitten kiinnostus ilmajousiin vei voiton. Vanteet: American Racing 18". Sisustan verhoiluosat toimitettiin vaimon serkun tykö Jäppilään, missä hän pyörittää Huonekaluja ajoneuvoverhoomo Päivi Kuronen -nimistä yritystä. Tekniikkaremontin jälkeen auto on toiminutkin hienosti viimeiset vuodet. Kangasosista ainoastaan auton väriin sointuva lattiamatto on ostettu valmiina Jenkeistä. Kori: Maalattu helmiäisoranssilla. Sellaisenaan se sopi paikalleen taakse, mutta etupään sovittaminen vaati pientä puuhastelua, esimerkiksi etuiskarien kiinnitykset piti muuttaa. ” Luonnokset tulevaan sisustaan Hannu piirsi itse. Voimansiirto: 4 -vaihteinen Hydramatic-automaatti, alkuperäinen perä. Kaunis helmiäiskupari väri on ruiskutettu Pontiacin ollessa Kuopiossa juuri ennen auton siirtymistä Pieksämäelle. Alusta: Muokattu Air Riden ilmajousisarja ja kaasuiskarit. Sivuverhoiluissa kulkevat rosteriset Pontiac-logot sekä takaistuimen kaiuttimen ritilä ovat myös miehen omaa suunnittelua. Autossa tuolloin olleet maalatut puskurit Hannu vaihtoi hyväkuntoisiin kromattuihin. Pontiacin tulevaisuuskin näyttää valoisalta, sillä tallissa odottaa asennustaan levyjarrusarja etupäähän ja Hannu kertoo, että alkuperäinen vaihteisto on tarkoitus rempata heti kun aika sallii. Tuulilasista taakse. Faktat Pontiac Bonneville ’60 2D HT • Omistaja: Hannu Poikonen, 44 ja Susanna Vyyryläinen 30 • Paikka: Pieksämäki Moottori: Alkuperäinen 389 cid V8, Offenhauserin alumiini-imusarja 2 x 4-kurkkuiselle kaasuttimelle, 2 kappaletta Edelbrockin 500 cfm kaasuttimia, Comp Cams 262 XE -nokka-akseli, rullakeinut, k-linerit, portatut teräskannet ja omavalmisteiset peltipakosarjat sekä 3" tuplaputkisto
• Suuri määrä USA-purkuautoja • Uudet peltivanteet edullisesti • Voiteluaineet ja kemikaalit • Nopeat toimitukset tilaustavaralle USA:sta • Laadukkaat autolasit (tuuli/sivu/ taka) suoraan varastosta TESTIEN TULOKSET PUHUVAT NYT: Vedetön jäähdytysneste . EDULLISET VARAOSAT USA-AUTOIHIN EDULLISET VARAOSAT USA-AUTOIHIN www.southwesttrade.fi www.southwesttrade.fi • Tarvikevaraosat huoltoon ja korjaukseen • Alkuperäisvaraosat GM, Chrysler, Ford USA • Uudet ja käytetyt korin osat – suuri varasto • Ruostekorjauspellit suoraan varastosta HÄMEENLINNA: Uudet ja käytetyt osat + postimyynti Pietiläntie 1–3, 13130 HML puh: (03) 61 50 50, avoinna: ark 9–17 hameenlinna@southwesttrade.fi VANTAA: Uudet osat + käyt. . nouto Purutie 47, (Partola) PIRKKALA puh: (03) 266 2818, avoinna: ark 9–17 tampere@southwesttrade.fi • Purkuosat, koneet, vaihteistot, jne. . nouto Tiilitie 16, 01720 VANTAA puh: (09) 2210 0024, avoinna: ark 9–17 helsinki@southwesttrade.fi PIRKKALA: Uudet osat + käyt. Uusia kaasuttimia ja kaasuttimien huoltosarjoja vahvempi kipinä antaa enemmän tehoa, pienemmän kulutuksen, vähemmän päästöjä Ei ruostuta, ei tarvitse vaihtaa kiehumispiste 180°C, jähmepiste -60°C www.kaasutinexpertti.. puh 050 523 89 51 • kurki-suonio@kolumbus.. Pulssisytyttimet sytytystulppien tilalle ?
Raunioista pe l astettu 50 AMERIKAN RAUTA 2/2024
AMC Matador 4d Sedan ’73. Teksti: Tomi Eronen • Kuvat: Tuukka Erkkilä Raunioista pe l astettu 51 AMERIKAN RAUTA 2/2024. Vain muutaman viikon rypistyksen tuloksena auto saatiin kuitenkin toisen tekijämiehen avustuksella näyttelykelpoiseen kuntoon. Talvisäilönä toimineen navetan katto romahti perheessä jo 90-luvulta asti olleen Matadorin päälle sillä seurauksella, että Kai hetken epäili, tuleeko autosta enää kalua. Kontiolahtelainen Kai Hirvonen kohtasi sen, mistä autoharrastajat näkevät painajaisia
Laatikoksi tuli siitä mustasta yksilöstä 304:n perässä ollut BW-44-automaatti. Auto oli muutaman vuoden semmoisessa enemmän tai vähemmän aktiivisessa kesäkäytössä. Putkisto on ihan home made 2,5" rosterinen. Muistan tämänkin yksilön ihan pikkupojasta asti, olen nähnyt tämän joskus silloin liikenteessä. Parin viikon päästä tuli kuitenkin semmoinen adrenaliiniryöppy, että ruvetaanhan laittamaan ojennukseen autoa. Salmelalle se jäi ylimääräiseksi, kun hän rakensi Javeliniinsa 401:n. ”Kyllä mulla alkuun oli vähän semmoinen fiilis, että ei siitä enää kalua tule, ja katselin jo Amerikasta hyvälle tekniikalle uutta koppaa. Tämä nykyinen moottori tuli ihan valmiina Tuusulasta, Sami Salmelalta, ja tuo oli täysin remontoitu 6 000 kilometriä aiemmin. Moottoriahan oli vähän kutiteltu jo valmiiksi, siinä oli 343:n tasapäämännät ja jyrkempi nokka, mutta vähän ylävireinen se on tuolle vakioturbiinille ja -perälle.” Katto niskaan. Harmi kyllä se katto romahti pahiten juuri sieltä päästä missä Matadorit olivat. Mulla oli jo ostoskoriin klikattuna Jenkeistä peltisarjat, mutta sitten soittelin Nauhan A-V:lle, joka sanoi, että älä vaan osta siihen mitään vuotavia peltisarjoja, ja ostin sitten häneltä AMC:n omat Free Flow -valusarjat. Joskus 6–7 vuotta sitten tuumattiin sitten, että sen voisi ottaa ajoon. Kolme ja puoli viikkoa sitä sitten loppujen lopuksi tehtiin, voisi sanoa, että pikkuisen hoppu tuli sen kanssa.” 18-tuumaiset vanteet täyttävät suuret pyöränaukot kunnolla toisin kuin alkuperäiset, jotka Matadorissa jäävät myös varsin syvälle auton alle. 52 AMERIKAN RAUTA 2/2024 AMC Matador 4d Sedan ’73. Pikkuhiljaa syksyllä minä sitä aloittelin, ja se oli kovinkin alkutekijöissään talven yli, kunnes A-V otti yhteyttä, että haluaisi auton näyttelyyn AMC-kerhon osastolle. Tähän tuli kaikkiin yläpintoihin ruttuja. Tuossahan pitää kaikki vanteet olla järkyttävällä offsetilla, ja sitten toisaalta eivät edessä mahdu kääntymään enää kunnolla”, Kai selittää. ”Talvella 2021–2022 Matador oli sitten Kiihtelysvaarassa isäukon kotipaikan navetan ylisillä seisomassa, kun navetan katto romahti sen niskaan. Se musta on ollut isällä jo 70-luvun lopulta, tämä vihreä tuli Rääkkylästä Matssonilta. Takaluukun kansi oli ainoa, joka säilyi ehjänä. Isäukko sitä käytteli aina silloin tällöin, kunnes se jäi seitsemäksi vuodeksi seisomaan”, Kai Hirvonen taustoittaa sitä, miten hänestä tuli AMC-mies. Katto oli keskeltä suurin piirtein 25 senttiä sisällä. ”R akas isäni on hankkinut tämän kyseisen Matador-yksilön joskus 90-luvun puolenvälin kohdalla, vähän jälkipuolella. ”Kaikki neljä tämänikäistä Matadoria, jotka maahantuoja on tuonut, ovat olleet ETYK-käytössä silloin 70-luvun puolivälissä. ”Meillä oli yksi 360-koneen raato isän jäljiltä tuolla jemmassa, mutta siinä oli niin paljon rikkoutuneita osia, ettei siitä kannattanut sitten lähteä rakentamaan. ”Loppujen lopuksi aika vähän siinä hitsattavaa oli, mutta se piti veistää pellille asti, kun sitä oli maalailtu niin moneen kertaan ties millä maaleilla. Ei siinä ollut teknisiä ongelmia tai muuta, mitä sen kolme tai neljä kesää ajeltiin niin. Itse asiassa mitään osia siihen ei tullut uusia, vaan kaikki saatiin oiottua jotakuinkin lestiinsä. Toisessa päässä ollut Polariksen mönkijä säilyi vahingoittumattomana, se olisi ollut helpommin korvattavissa.” Voi vain kuvitella tuntemukset siinä vaiheessa, kun vuosikymmenet perheessä ollut ja vastikään pirteämmän tekniikan saanut auto makasi romahtaneiden kattoparrujen rusentamana. Se musta varaosa-Matador tuhoutui täysin, isäukko totesi, että siitä tuli ihan huolella chopattu. Olin kyllä jo kysellyt kerhon jätkiltä toista kattoakin, muttei sellaista tarvittu sitten loppujen lopuksi. Se oli kivasti ilman ohjaustehostinta ja kutosella, ja jätkät sitä alkoi heti viisastella, että siinä on liian vähän sylintereitä, ja siitähän piti ottaa haaste vastaan”, hän jatkaa. Se rakennuksen yläkerta räjähti niin pahasti, että toisessa päässä ollut ulkovessa katosi kokonaan. Se maalattiin silloin muistaakseni jonkun MG:n kartasta löytyneellä brittirallivärilä, joka oli aika paljon alkuperäistä tummempi. Alla oli jotkut kauheat 18-tuumaiset vanteet, jotka ostin vain lähinnä sovitusta varten, ja totesinkin, että sen kokoiset siihen haluan ihan lopullisessa vaiheessa
Kyllä mulla alkuun oli vähän semmoinen fiilis, että ei siitä enää kalua tule, ja katselin jo Amerikasta hyvälle tekniikalle uutta koppaa. Vihreää ja ruskeaa mielenkiintoisesti yhdisteleviä penkkejä ei ole Hirvosten aikaan verhoiltu, mutta aito nahka on säilynyt varsin siistissä kunnossa. Four doors – no waiting. Tämänikäisten AMC:eiden ratti on erikoisesti muotoiltu, ikään kuin se olisi jotenkin ylösalaisin. Matadorissa ovet vieläpä oikeasti avautuvat niin paljon, että kyytiin astuminen on helppoa toisin kuin monissa nykyautoissa. 53 AMERIKAN RAUTA 2/2024
50 vuoden ikäiseksi sisusta on edelleen ok, on sitä toki pikkuisen hangattu. 54 AMERIKAN RAUTA 2/2024 AMC Matador 4d Sedan ’73. Heikkisen Tommin kanssa porukassa se maalattiin, itsekin kun olen maalaripuolen koulun aikoinaan käynyt, vaikka päivääkään en ole sitä työtä virallisesti tehnyt”, Kai kertoo. Tarinahan kertoo, että verhoilu olisi puhvelinnahkaa, mutta tiedä sitten. Nelivaihteisen askin haluan ehdottomasti ja perävälityksen mukavammaksi. Toisaalta, kun sitä haluaa olla vähän erilainen nuori, niin ei halua tehdä asioita helpoimman kautta, eikä tähänkään ole tullut asennettua sitä LS:ää. Alusta: Etupäätä madallettu. Kymmeniä autoja hän on kuitenkin sekä itselle että tuttaville vuosien varrella maalannut, että sikäli koulutus ei ole mennyt hukkaan. Itse asiassa sisälle ei ole tehty muuta uutta kuin hattuhylly, jonka levytin uusiksi. Vanteet: Barzetta America 8x18" ET 5 edessä, 9x18" ET 5 takana. Aikamme kun sitä kaivettiin, niin saatiin jätkien kanssa se oikea kaava esille. Peltipakosarjojen sijaan Kai päätyi Nauhan A-V:n neuvomana käyttämään AMC:n omia Free Flow -sarjoja. Raunioista näyttelykuntoon. Stereot purin pois, ja nyt on tulossa tilalle keskikonsolin kohdalle paikka irrotettavalle Bluetooth-kaiuttimelle”, Kai avaa suunnitelmiaan. Voimansiirto: BW-44-automaatti, AMC 20 -perä. Sisusta: Alkuperäinen. Jarrut: Levyt edessä, rummut takana, tehostin. Kiitos: Koko kotiväelle ja perheelle, naapurin Mikko (Hälinen), Heikkisen Tommi sekä kaikki, ketkä potevat syyllisyyttä tämän projektin tiimoilta. ”Kun pikkupoikana se ensi kosketus on tullut AMC:ssä, niin kai se jotenkin edelleen kantaa. Jenkeistä näyttäisi saavan aika helposti konversiosettejä esimerkiksi TH200R4:lle.” AMC:n omaa 360:iä on piristetty tasapäämännillä, jyrkemmällä nokalla sekä alumiiniimusarjalla. ”Juuri siinä pääsiäisen alla ennen American Car Show’ta hankin Tömisevän Tuomaksen kautta nuo uudet vanteet, kun Tömppä lupasi ne hoitaa asevelihintaan. Faktat AMC Matador 4d Sedan ’73 Omistaja: Kai Hirvonen, 42 Paikka: Kontiolahti. Kori: Vanhennettu näyttämään ’72-malliselta vaihtamalla maski, takavalot ja takavalopaneeli, väri vaihdettu Porschen helmiäisvihreään. Saa nähdä, että lähtisikö ahtamaan vai muuttamaan ruiskuksi, mutta kansia parantelemalla ainakin saisi tehoa reilusti lisää. Nämähän ovat Barzetta Americat, ja takana tuuman leveämmät kuin edessä.” Sopivan etupään madalluksen kanssa järeänkokoinen rengastus toi peruskunnossa vähän pappamaisen Matadorin ilmeeseen kummasti muskelisuutta. Moottori: 360 cid V8, 343-koneen tasapäämännät, jyrkempi nokka, Edelbrock Performer alumiini-imusarja, 670 cfm Holley Street Avenger -kaasutin, uudemman Jeepin kärjetön sytytys, AMC:n omat Free Flow -pakosarjat, 2,5" rosterinen tuplaputkisto. Renkaat: 225/50 R18 edessä, 275/45 R18 takana. Kun alkoi se pintavärin ostoaika lähestyä, mulla oli visio jostain British Racing Green -versiosta, mutta sitten Autoväri Hirvosen pihassa se väri vaihtui joksikin ’20 vuosimallin Porsche GT3:n sävyksi. Nythän ne jätkät viisastelee, että on liian vähän voimaa, joten pitää jotain tehdä varmaan sillekin. ”Lattiamaton veistelin ihan perushuovasta uusiksi ennen pääsiäistä ja kattoverhoilun maalasin perusakryylillä ja mattalakalla, joten siitä tuli yksivärinen jälleen, kun se ehti seistessä ottaa vähän kosteutta
Pajakatu 10, 20320 Turku • 040 557 1147 / 040 588 8131 • turunsuperkoneistus.fi Moottorikoneistamo since 1979 New old Stuff is coming! Call 040 5610 703 www.oldstuff.fi Autot, osat ja Vintage tavarat sisustukseen ja keräilyyn!. Meiltä löytyy myös kattava valikoima varaosia autoihin ja muihin moottoreihin. Varaosat ja tarvikkeet amerikkalaisiin autoihin Tule myymälään Salitunkatu 3, Salo tai tilaa verkkokaupasta: www.jenkkiosat.com myynti@jenkkiosat.com, 045 202 1536 AUTONOSAT EDULLISESTI MERIRAHTINA USA:sta USARAHTI.fi TURUN SUPERKONEISTUS Monipuolinen konekantamme mahdollistaa miltei kaikki alaan liittyvät koneistukset ja korjaukset
Kolmen vuoden työn tuloksena auto on jälleen uutta vastaava ja kaikilta numeroiltaan täsmäävä. Aito alligaat torikatto Aito alligaat torikatto Teksti ja kuvat: Tomi Eronen Dodge Challenger R/T SE ’70. Kun aiemmin Teksasissa kaupan ollut ja sillä kertaa ohi mennyt todella harvinaisilla alkuperäisoptioilla varustettu isolohko-Challenger tuli uudelleen projektikuntoisena myyntiin Ruotsissa, ei sitä enää voinut jättää ostamatta. 56 AMERIKAN RAUTA 2/2024
Aito alligaat torikatto Aito alligaat torikatto 57 2/2024 AMERIKAN RAUTA
58 Dodge Challenger R/T SE ’70 AMERIKAN RAUTA 2/2024. ”Joku ruotsalainen oli sen ostanut Järudds Bil AB:n kautta ja maksanut käsirahankin, muttei lunastanutkaan sitä auton tultua maahan, joten sen sai lunastaa sieltä järkihintaan.” Kuortti osti auton 2018 marraskuussa ja Sami Haikala haki sen Suomeen heti seuraavalla viikolla. ”2018 alkuvuodesta huomasin auton olevan myynnissä Craigslistillä Teksasissa. ”Auto oli täysi projekti, pääsääntöisesti kaikki osat olivat huonokuntoisia. Kuortin FK5 Dark Burnt Orange -värisessä autossa lienee kaikki mahdolliset optiona R/T-malliin tarjotut lisäkoristelistat. Tämä autohan on valmistettu syyskuussa ’69, eli ihan ensimmäisiä ’70 mallin autoja. Kuvia oli paljon, ja autoa mainostettiin aidoksi Gator Grain Challengeriksi, jossa konehuoneessa oli ’70 helmikuussa valmistettu 440 cid Warranty Block -tehdastakuumoottori”, Kimmo Kuortti kertoo. SEvaruste pakettiin kuului muita malleja pienempi takaikkuna. ” Paitsi, että kyseessä oli aito 375-hevosvoimainen 440-isolohkoyksilö, oli se harvinainen myös Gator Grain -katoltaan ja väritykseltään, joka on myös sisältä Burnt Orange. Erikoiseen varusteluun kuuluvat muun muassa myös todella harvoin E-Bodyissä nähdyt sähköikkunat sekä kattokonsoli. Kas kummaa, auto tulikin myyntiin vielä samana vuonna huomattavasti lähempänä, nimittäin Ruotsissa. Paitsi, että kyseessä oli aito 375-hevosvoimainen 440-isolohkoyksilö, oli se harvinainen myös Gator Grain -katoltaan ja väritykseltään, joka on myös sisältä Burnt Orange jo tehtaan jäljiltä. Tuo Dark Burnt Orange Metallic -värinen ja R/T SE -varusteltu Challenger myytiin alle vuorokaudessa, ja jäi vaivaamaan Kuortin mieltä. Kaikkiaan tällaisia R/T SE:itä on valmistettu 733 kappaletta, mutta tässä on aika kalliit optiot, eikä ole tiedossa, montako on tehty samoilla varusteilla”, Kuortti toteaa
Kuortti vaihtoi sen tilalle päivämääriltään täsmäävän E86-koodin mukaisen 375-hevosvoimaisen 440 Magnumin, joka löytyi häneltä valmiiksi remontoituna varastosta. Runkopalkit oli kivikovat, samoin ovet ja alkuperäiset lokasuojat. Magnumin putkien lähdöt ostettiin Marteliukselta ja päät Jenkeistä”, Kuortti kertoo. ”Rajalan Ilpo, kaveri tästä Sipoosta teki mittavan työn noiden korikorjausten kanssa. Kaikki päivämäärät kohdalleen. Lattiakin oli aika hyvä, siinä oli vain muutamia reikiä.” Lopulta Challengeriin uusittiin tai korjattiin a-pilarit, kattopelti, sisäkaton rakenteita, koko vasen quarter panel, takakontin pohja ja ohjaamon lattia kokonaisuudessaan. Kun kattoskini otettiin pois, niin kävi ilmi, että katon runkorakenteetkin olivat kaikki pehmentyneet vinyylikaton alta. Kyllä tämä oli niin palasina, kuin auton voi vain saada.” Kun kori tuli maalaamosta, Haikala laittoi tekniikan paikalleen ja kunnosti alustan siirtokuntoon. Se on kyllä tosi hyvä ajaa, huomattavasti uudemman tuntuinen. Haikala teki myös pakoputkiston. ”Sami lähetti myös simpukan Jenkkeihin peruskorjattavaksi, ja sen ansiosta ohjauksesta tuli hiukan normaalia jäykempi ja tarkempi. Moottori oli onnellisena sattumana minulla nurkassa jo ennen tämän auton hankintaa valmiiksi remontoituina reservissä, kunhan sattuu tulemaan sopiva auto vastaan. 59 2/2024 AMERIKAN RAUTA. Kari Järvi maalasi tämän Tuusulassa. Oli autossa paljon hyvääkin. ”Tähän vaihdettiin date-koodattu ’69 syksyllä tehty motti ja remontoitu juuri oikean ikäinen TF727. Koska oli siis hyvin tiedossa, että kyseessä oli aikamoinen harvinaisuus, ja siten myös melkoisen arvokas keräily-yksilö, oli selvää, ettei vääränikäinen moottori olisi siihen sopiva. Auto oli grillissä, jossa sitä pyöriteltiin. Tämähän rakennettiin semmoiseksi ajoautoksi, jolla on hyvä liikkua ja ajaa.” Kun maalattu koppa oli jälleen pyörillään, alkoi auton kokoaminen, mitä tehtiin Autodoctorilla Porvoossa sekä Kuorttien kotitallissa Sipoossa. Ostettaessa keulalla oli auton päivämääriin hieman liian uusi takuumoottori, joka lienee vaihdettu tosiaan autoon jo takuun puitteissa. Alligaattorikatto oli pehmentänyt kattorakenteet, vasen takakylki oli kolaroitu ja niin takakontissa kuin ohjaamon lattioissakin oli korjattavaa. Peltitöitä autossa oli melkoisen paljon. Magnum-speksinen moottori oli jo valmiiksi maalattukin”, Kuortti selittää. ”Konepelti oli myös niin huono, että vaihdoin sen uustuotanto-osaan samoin kuin takaluukunkin. Kori puhallettiin Askolassa, missä siihen vedettiin epoksi
”Kattokonsoli oli mukana, samoin alkuperäinen sisusta, mutta sehän oli ihan paskana. ” Jos näitä U-koodin R/T SE -autoja on valmistettu kaikkiaan 733, niin näillä varusteilla ei varmasti ole lähtenyt tehtaalta kovin montaa. Nämä nykyiset ovat sitten oikeanväriset, mutta tulivat veivi-ikkunaversiona. Oven takareunan kolhulistakin oli tallella. Burnt Orange -sisäväri on sekin melkoisen harvinainen, erityisesti Salt & Pepper -puolinahka penkein. Todella harvinaisilla varusteilla. ”Tiesin, että siitä tulee kallis auto, mutta se oli niin erikoisen värinen ja niin hyvillä varusteilla, että päätin tehdä sen kunnolla. Tuollainen sisustakin on ollut aika kallis optio uutena. Tämän enempää ei oikeastaan koristelistoja ole saanut Challengeriin edes tilattua. Jos näitä U-koodin R/T SE -autoja on valmistettu kaikkiaan 733, niin näillä varusteilla ei varmasti ole lähtenyt tehtaalta kovin montaa. Mulla kesti puolitoista vuotta tuon sisustan tulemisessa Legendaryltä. Mulla oli silloin kaksi näitä Gator Grain -autoja työn alla yhtä aikaa, toisesta päädyin luopumaan jo aiemmin. Mä diggaan sitä. ”Takavalojen ympärillä kiertävä R/T SE:n alumiininen listanpätkä on näistä myös yleensä kadonnut, tässä se oli onneksi vielä. Ensin tuli aivan väärät, seuraavaksi sähköikkunoille tarkoitetut, mutta väärän väriset. ”Sisustan kasailin itse kokonaan. Tässähän on tosi harvinainen 6-waypenkki, joita ei tämänikäisissä muskeleissa juuri näkynyt. Kuortin yksilössä etupenkki on lisäksi kuuteen suuntaan säätyvä, C62-koodin mukainen optio. Ei näitä raaskisi myydä, mutta jos kolme hävittää, niin saa yhden makeen tilalle”, Kuortti kuittaa hymyssä suin. ”Tässä meni loppujen lopuksi kolme vuotta ennen kuin sain tämän valmiiksi ja se museokatsastettiin 2022. Se oli vaan jotenkin niin magee, ja on sitä edelleen. Ensin tuli koepala, että sopiiko tällainen, ja sitten ne vasta rupesi tekemään noita verhoiluja”, Kuortti jatkaa. Tuo haluttu R35-radio tuli myös auton mukana, yleensä ne ovat hävinneet samoin kuin kattokonsolitkin”, hän selittää. Puskurit ja lampunkehykset ovat uudet, samoin maskin alalista”, Kuortti luettelee. 60 Dodge Challenger R/T SE ’70 AMERIKAN RAUTA 2/2024. Fender tag löytyy, samoin VIN plate, build sheet ja door stickerit, ja kaikki numerot täsmää”, hän jatkaa. Sisustassa on vanhaa oikeastaan vain ratti, taustapeili sekä kattokonsoli, jonka verhoilija päällysti uudelleen. Ovipahvitkin on tilattu Legendaryltä uustuotantona kolmeen kertaan
Faktat Dodge Challenger R/T SE ’70 Omistaja: Oskari Kuortti Paikka: Sipoo. Alusta: Vääntösauvat edessä, lehtijouset takana, edessä QA1:n ylätukivarret ja kallistuksenvakaaja. Uusi Gator Grain -vinyylikatto tuli Legendary Auto Interiorsilta. Kyseinen yksilö on tosiaan ollut jo tehtaalta varustettu V1G-koodin alligaattorikatolla. Voimansiirto: TF727-automaatti, 8 3/4" perä lukolla ja 3,23:1 välityksellä. Sisusta: Entisöity Burnt Orange -värinen Salt & Pepper -sisusta. Vanteet: 7x15" Rallye Wheels edessä, 8x15" takana. C26-varustekoodilla tilattu kattokonsoli on hyvin harvinainen alkuperäisoptio, joka on kaiken lisäksi hyvin usein kadonnut autoista, joissa sellainen on uutena ollut. Kori: Entisöity, maalattu uudelleen alkuperäisellä Dark Burnt Orange Metallic -värillä, uusittu Gator Grain -vinyylikatto. Kovin usein ei E-Bodyissä näe myöskään sähköikkunoita. 61 2/2024 AMERIKAN RAUTA. Teho: 375 hv. Moottori: 440 cid Magnum V8. Renkaat: BF Goodrich Radial T/A 235/70 R15 edessä, 275/60 R15 takana. Jarrut: Levyt edessä, rummut takana, tehostin
62 AMERIKAN RAUTA 2/2024
63 2/2024 AMERIKAN RAUTA. ’37-mallin kuorkista ’40-mallisen näköiseksi rakennettu pickis koki muuttui patinoituneesta shop truckista astetta häijymmäksi Coffin Shaker -teemaiseksi lavarodiksi. Coffin Shaker Teksti: Tomi Eronen • Kuvat: Tuukka Erkkilä Ford Pickup ’37
Vaikka auto on keulaltaan ’40-mallisen näköinen, on se tosiaan tehty ’37 truckin rungolle, ja siihen on vaihdettu ’67 Camaron eturunko ohjauksineen. Kokonaan uusittuine 12 voltin sähköineen ja kärjettömine sytytyksineen kyseessä olikin jo Nikolle tullessa varsin käyttökelpoinen laite. Alkuperäinen taka-akseli on korvattu tuoreemmalla Fordin 8-tuumaisella, joka on tuettu lehtijousin, mutta perän korkeutta pystyy säätämään apujousina toimivien ilmapalkeiden avulla. Takalokareihin on upotettu ’59 Cadillacin bullet-takavalot. Mittaristo on lähtöisin ’49-mallisesta Pontiac Silver Streakista. ”S e tuli mulle 2022 heinä-elokuun taitteessa vaihdossa ’27 Studebaker Presidentiin Mauttomalta tallilta”, Niko Väliaho kertoo. Annetaan auton edelliset vuodet omistaneen ja lehtemme avustajanakin toimineen Sami Hartikaisen kertoa autosta tarkemmin. Niko verhoilutti penkin uudelleen mustalla keinonahalla punaisin terein ja timanttitikkauksin. 64 Ford Pickup ’37 AMERIKAN RAUTA 2/2024. ”Hain sen tilalle jotain, jossa on vähän varmatoimisempaa tekniikkaa, joten päädyin sitten vaihtamaan tuohon.” Muhoslaisen Veli-Matti Backmanin nykyiseen kuosiinsa rakentama Studebaker-rodi oli kyllä näyttävä, mutta iänikuisine lättäpäätekniikkoineen päivittäiseen ajeluun toivoton. Lokarin shifterin nuppina on ”Coffin Shaker” -teemaan sopiva pääkallo. 80-lukuisella pikkulohkolla ja automaatilla varustettu ’37 Ford Pickup sen sijaan sopi mainiosti Väliahon suunnitelmiin. Cragarin mattamustat Series 69 Delux -vanteet sopivat hyvin häijyn mustanpuhuvaan kokonaisuuteen
Taitavana hitsarina Sami hitsaili itse myös uuden alumiinisen tankin, kun tullessa paikallaan oli todella pieni muovinen säiliö. ”Oman käden kautta uusiksi meni sähköt, jotka tein Painlessin sarjalla. Tein autoon myös uuden puulavan”, Sami jatkaa. Teemanahan Samilla oli ”Coffin Shaker”, mitä tummanpuhuvuus tuki mainiosti. ”Vaihdoin koneeseen MSD:n jakajan sekä uuden Edelbrockin kaasarin. Paljon muutakin pientä näpryytä ja korjailua siinä oli. ”Ostin Fordin silloin Porin läheltä ja sitten, kun siihen alkoi perehtyä tarkemmin, niin siitähän löytyikin monenlaista paranneltavaa. Sami taiteili autoon myös putkimaskin 10x1 mm putkesta, ja päätyi jättämään konepellin pois sekä askartelemaan maskin jatkoksi huomiota herättävän seittikuvun. ” Vaikka auto on keulaltaan '40-mallinen, on se tosiaan tehty '37 truckin rungolle, ja siihen on vaihdettu '67 Camaron eturunko ohjauksineen. 65 2/2024 AMERIKAN RAUTA. Lopulta mies tuli kuitenkin siihen tulokseen, ettei pickis ollut hänelle SE auto, ja päätyi vaihtamaan sen Mauttomalla tallilla niin ikään Veli-Matti Backmanin rakentelemaan Plymouth kustomiin. Fordin ulkonäkökin muuttui melkoisesti, kun Sami vaihtoi miljonäärivalkosivurenkailla ja kromikehillä varustetut peltivanteet Cragarin satiininmustiin Series 69 Deluxeihin, joille tuli ohuilla valkoraidoilla koristetut renkaat. Autosta on sen verran tietoa, että se on Suomi-metsälöytö ja alun perin ’37 kuorma-auto. Tein myös uudet pakosarjat sivuputkineen ja ohitusputkineen ja upotin takalokareihin ’59 Caddyn valot”, Sami jatkaa. Myös ajo valojen pienet pääkallot ovat hauska detalji. Kojelautaan sovitin Pontiacin 40-lukuisen mittarin ja asensin myös Lokarin kepin. Seittiä ja synkempää ilmettä. Keulapellit on ’40 Fordista ja lavan oli se edellinen omistaja tehnyt itse”, Hartikainen selittää
”Kesän 2023 ajelin sillä, eikä mulla ollut mitään tarvetta luopua autosta, mutta tuli vähän kämppäproggista, niin ajattelin vaihtaa halvempaan. Astinlautoihinkin lisättiin kolme rosterista listaa, jotka kiillotettiin ihan peilipinnalle asti”, Niko jatkaa. Omat ajatuksensa Fordin parantelun suhteen olivat myös Nikolla, kun hän reilut puolitoista vuotta sitten tuli sen uudeksi omistajaksi. Renkaat: Vitour 15" ohuin valkoraidoin. Perheessä on kaksi tuommoista samankoppaista Firebirdiä, tuo ja Targa, ja onhan meillä sitten vielä semmoinen raggariauto, Oldsmobile Delta 88 laulukäytössä. Uuden ilmeen edestä saivat väistyä myös aiemmin ovia koristaneet ”Hot Rod Garage Tijuana Mexico” -logot. Sisusta: Grantin puuratti, Lokarin shifteri, ’49 Pontiac Silver Streakin mittaristo, mustalla ja punaisella keinonahalla verhoiltu penkki punaisin terein ja timanttitikkauksin. 66 Ford Pickup ’37 AMERIKAN RAUTA 2/2024. Lopulta minulle tuli Fordin tilalle ’89 Trans Am GTA -avo 5,7-koneella ja remmiahtimella. Siihen tuli punaiset särmäykset ja timanttitikkaukset. Alusta: ’67 Camaron eturunko, edessä lehtijouset, takana lehdet ja ilmapalkeet apujousina. Maskin jatkeeksi tehty seittikupu on auton edellisen omistajan Sami Hartikaisen käsialaa. Myrkytin tuo paremman puoliskonkin noihin jenkkiautoihin”, hän kuittaa tyytyväisenä myhäillen. ”Auton maalipinta oli kulahtanut, mattamusta väri oli alkanut jo harmaantumaan, joten auto ylimaalattiin viime talvena satiininmustalla, ja ajovaloumpioihin istutettiin pääkalloledit, jotka löysin eBaystä”, mies kertoo. Faktat Ford Pickup ’37 • Omistaja: Niko Väliaho, 30 • Paikka: Akaa. Hartikaisen Samin aikaan myös konepelti jätettiin pois ja pakosarjat rakennettiin kulkemaan yläkautta. ”Samin tekemä etusäleikkö maalattiin kiiltävämmäksi ja scooppi sekä venttiilikopat maalattiin myös kromipulverilla Kylmäkosken Jauhemaalaamossa. Jarrut: Rummut joka nurkassa. Kori: ’40 mallin keula, custom-seittiputkimaski, ’59 Cadillacin takavalot upotettu takalokareihin. Lisää Coffin Shaker -henkeä. Voimansiirto: C6-automaatti, Fordin 8" perä. Sen teki Akaan Verhoomo. Moottori: 80-lukuinen 302 cid SB V8, alumiini-imusarja, Edelbrockin nelikurkkuinen kaasutin, MSD:n jakaja, custom-peltisarjat, tuplaputkisto. Vanteet: Cragar Series 69 Delux 15". ”Penkki verhoiltiin uudelleen mustalla keinonahalla mulla ollessa. Sitä en tiedä, mistä autosta tuo kääntyvä leveä penkki on lähtöisin, mutta sellainen kulunut harmaa kangasverhoiltu se oli tullessa, ja siinä oli vain joku meksikoviltti päällä.” Tuossa kuosissaan Ford oli esillä viime kesän Ideaparkin Hot American Cars Show’ssa, mutta kovin pitkäaikaista rakasta siitä ei lopulta Nikollekaan muodostunut. ” Uuden ilmeen edestä saivat väistyä myös aiemmin ovia koristaneet "Hot Rod Garage Tijuana Mexico" -logot
03 2251948, ma-pe 8.30–16.00 tilaajapalvelu@ amerikanrauta.fi. 02 648 6677 WWW.AUTOTRANSMISSION.FI AUTOMAATTI VAIHTEISTOT KAIKKI MERKIT USA-MOOTTORIT JA PERÄT VAIHTEISTOJEN, MOOTTORIEN JA PERIEN KORJAUKSET SEKÄ HUOLLOT Vaihtovaihteistot Varaosien maahantuonti ja myynti Varaosien mukana neuvontapalvelu Dacco turbiinit Erikoisalana TH-700 R4 vahvistukset ja korjaukset, sekä Electroniset vaihteistot esim. Autotransmission Pekka Nätkin Pörstiläntie 16, 28760 Pori Puh. 4L-80E HELSINKI AUTOMATIC CENTER OY Jaakko Husso: Hiihtotie 7 B, 01280 Vantaa, Rajakylä Puh. TERVETULOA NETTIKAUPPAAMME Kysy lisää: usaosat@kauharacing.fi Puh. 0400 563 522 Marko Pohjalainen Myös huollot ja isommat työt vanhempiin jenkkeihin SOITA TAI LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA www.kauharacing.com AUTOMAATTIEN AMMATTILAINEN • Korjaukset, varaosat • Vanhat Hydramatic, Fordomatic, Torqueflite, Powerlite, Borg-Warner, Dynaflow automaatit • Mersut, Bemarit, monet Japsit ym. (09) 302 847, 050 330 5780, Fax (09) 340 1073 jaakko.husso@pp.inet.fi www .back falt.fi Tsekkaa nettisivuillamme MYYTÄVÄT JENKKIAUTOT • PONTIAC GRAND PRIX -66 • PLYMOUTH SPECIAL DELUXE -46,15 600 € • A-FORD TUDOR -28,16 900 € • T-FORD -26 museorekisteröity 15 500 € • A-FORD -30, 19 900 € • CHEVROLET CORVETTE -73, 32 800 € • PLYMOUTH BELVEDERE -54, 32 000 € • PLYMOUTH FURY 360 MAGNUM -60, 20 900 € • CAHLLENGER RT -70, 50 000 € • CHEVROLET CAMARO SS 41 700 € • CORVETTE -76 tulossa • DODGE CHALLENGER RT Tax Free 16 900 € • BUICK LESABRE CAB -66, 26 500 € • CHRYSLER SARATOGA -51, 19 900 € • PONTIAC GRAND-PRIX -65, 16 200 € • CHEVROLET CAMARO SS CAB 25 100 € Tax Free • OLDSMOBILE DELTA 88 SUPER ROCKET -65, 27 600 € • CHEVROLET CAMARO SS CAB -13, 24 900 € • CADILLAC ELDORADE TOURING COUPE -96, 6 300 € • DODGE CHALLENGER R/T -12, 38 800 € Purkaamo 040 7332 493 • Korjaamo 040 5107 493 • Automyynti 040 8234 100 • 68410 Alaveteli, WWW.BACKFALT.FI RAUTAISTA LUETTAVAA! Osoit a kame ralla ( V tilaa.viipalemediat.fi/vanhatkoneet uusin numero nyt lehtipisteissä! Kun muutat, kerro myös meille Tilaajapalvelu: puh
HippiR eL iikKI 68 AMERIKAN RAUTA 2/2024
69 2/2024 AMERIKAN RAUTA. HippiR eL iikKI . Teemu Forsberg tunnetaan hyvin Amerikan Raudan kanttakin koristaneesta rodipickupistaan, mutta samaan aikaan mies on rakennellut myös pyöriä. Viimeisimmän, aitoa 70-lukua henkivän hippikopterin tieltä mies joutui myymään näyttelyissäkin palkitun korean Triumph chopperinsa. Teksti ja kuvat: Tomi Eronen Harley-Davidson Shovelhead ’74
Siihen saa tulla tuota käytön jälkeä”, Teemu tuumii. ”Putkissa on sopiva patina parin kesän jälkeen, kun on vähän öljyä palanut kiinni. King & Queen -penkki on vanha Cheetahin tuote. Henkka tiesi, että mie haluaisin sen, ja soitti sitten, että hänellä on toinen pyörä kiikarissa, että otatko sen vai tarjoaako hän muille. Sieltä pyörä kulkeutui Henkka-sedälle Turkuun, ja totesin, että nyt se meni oikeaan kotiin”, Teemu jatkaa. ”Silloin oli itsellä enemmän kiiltävät pyörät mielessä, mutta jotenkin olin siitä vaikuttunut. ”Tässähän kävi semmoinen hauska kierros, että meidän kerhon ” Diggaan tollasista maisematankeista ja siinä on vielä eri maisema eri puolilla, ja hyvä aito patina", Teemu pohtii ääneen. Mähän tarkoituksella en ole paljoa pessytkään tota pyörää, yhden kerran sen valmistumisen jälkeen. Meni useampi vuosi, kun chopper tuli myyntiin, ja se meni sitten jollekin tuntemattomalle merillä töissä olleelle kaverille, kun ei mulla silloin ollut rahaa. ”2021 ostin sitten sen Henkalta. Hoijakka oli yksi niitä asioita, jotka Teemu halusi pyörässä muuttaa jo heti kättelyssä. 70 Harley-Davidson Shovelhead ’74 AMERIKAN RAUTA 2/2024. Ulkohuussissa mietiskellessä sitten tajusin, että kun myyn Triumphin pois, niin saan sitä puolet, ja sain maksaa puolet sitten myöhemmin Henkka-sedälle.” Triumphilla Teemu tarkoittaa upeaan näyttelykuntoon rakentamaansa ja joka puolella palkittua ’69 Bonneville chopperia, joka sai nimekseen ”Hypno Sexray”. Komeasti patinoituneen tankin kuvat ovat erilaiset sen vasemmalla ja oikealla puolella. Suorakaiteenmuotoiset tuplavalot lisäävät pyörän muumiochopperhenkeä. ”T ourunenhan tuon rakensi alun perin, taisi saada sen valmiiksi 2013 Jokersien vikoihin kemuihin, joissa sen näin ensimmäistä kertaa”, Teemu Forsberg muistelee ensikohtaamistaan reliikki-chopperinsa kanssa
”Se kytkin oli tosi äkäinen, ja aloin sitten ihmetellä, että kuuluuko sen olla tällainen. Se on joku iso stroukki, 1400 jotain, ei Teemukaan muistanut enää tarkemmin. Seuraavana päivänä käytiin sitten Sipoossa Sinisellä talolla ja heitettiin parinsadan kilometrin lenkki, niin kyllä siihen pikkuhiljaa alkoi tottua”, Teemu kertoo. Käsivaihteen ja jalkakytkimen yhdistelmä oli tuottaa alkuun Teemulle pieniä haasteita, koska kytkin ei toiminut normaalisti. Mietin ensin kromaamista, mutta sitten tulin siihen tulokseen, että siitä tulisi kokonaisuuteen nähden liian kiiltävä, joten hioin sen itse ja toimitin sen Loimaan Kromaamoon niklattavaksi.” Rungon mallia ei muuten muokattu, mutta taka-akselin levystä tehdyt vahvikkeet vaihdettiin Teemun Amerikasta tilaamiin valupaloihin, jotka hän asensi paikalleen Aliensin Alin jigissä Turusen Tompan kanssa. ”Kun ostin pyörän, en ollut ikinä ajanut käsivaihteella ja jalkakytkimellä ja ilman etujarrua. Se ensimmäinen kesä oli hyvää koeajoa. Tiesin, että Tourusen Teemu on tarkka kaveri, ja myös kerhokaverini, joten luotin pyörän olevan kunnossa. Halusin tehdä muutenkin sille jotain omia juttuja. Samana lauantaina illalla lähdettiin sitten pienelle lenkille sillä Ernon ja Petrin kanssa, niin tuli siinä muutamat pullakahvit liikkeelle lähtiessä. Satula on vanha Cheetahin King & Queen. Pidemmät keulaputket siihen tuli myös, kun halusin pyörän keulivan vähän enemmän. 71 2/2024 AMERIKAN RAUTA. ”Halusin toisenlaisen hoijakan ja sarvet vaihtuivat six bendeiksi, ne tehtiin Turusen Tompan kanssa. Oli kuitenkin hyvin vaikeaa pitää viimeistelytaso sellaisena, että se sopii pyörän yleisilmeeseen. Moottorin oli Teemu tehnyt Keravalla, missä oli töissä. ”Yhden kesän ajeluiden jälkeen alkoi vaihdelaatikko brakaamaan, ja Äyräksen Vesku Liedosta remppasi sen. ”Vanhan Sportsterin tankin Teemu onnistui hankkimaan jostain kotimaisesta swapistä kuluneine erikoismaalauksineen. Pekka osti minulta Triumphin, minä ostin Henkkasedältä tämän ja Henkka taas osti Kiisken tallin Katrilta ja Misalta yhden pyörän, että pyörät kiersivät kaveriporukassa.” Tourusen Teemu, Pistons-kerhon jäseniä hänkin, oli kymmenkunta vuotta aiemmin hankkinut Shovelin paperillisena osakasana, ja leiponut siitä nostalgisten swappilöytöjen avulla vahvasti 70-lukua henkivän reliikkimäisen chopperin. Diggaan tollasista maisematankeista ja siinä on vielä eri maisema eri puolilla, ja hyvä aito patina. ”Keulakulmaa ei ole muutettu, joten hiljaa ajettaessa tämä ei ole mitenkään ketterä pyörä, mutta matka-ajossa se on helppo ajaa ja stroukkikoneineen menee maantiellä sukkasillaan. Leineweberin nokka-akseli siinä myös on, ja Super B:n kiihdytyspumputon kaasari.” Omaa näköä historiaa kunnioittaen. Kävin melkoisen taistelun itseni kanssa, ettei siitä tule liian hienoa”, mies jatkaa. Runko oli Teemun jäljiltä paljaalla teräspinnalla ja ruostunut, enkä halunnut siitä mustaakaan, ja pohdin asiaa sitten Petrin ja Ernon kanssa. Sai selville, mitä sille pitäisi tehdä, jotta siitä tulisi itselle mukavampi ajaa. Ei kuulemma kuulunut, ja selvisi, että sinne oli laitettu epähuomiossa vääränlaiset käsikytkimen jouset”, hän jatkaa. Sähköt tehtiin uusiksi myös, kun pyörä oli atomeina, ja samalla tuli kaikki öljyputket uusittua. Kertaakaan ei ole tullut sitä fiilistä, että miksi ostin tällaisen, kyllä se hymyn tuo huulille tuolla kun ajelee.” Lapiopää on rakennettu kokonaan uusiksi jo edellisen omistajan aikaan, ja siihen on asennettu iso stroukkisarja. ”Vaikka halusin pyörään myös omaa näköä, niin halusin säilyttää sen edelleen Tourusen vanhana pyöränä, että sen tunnistaa samaksi. Minähän ostin tuon pyörän sen tekniikan sekä tankin ja penkin takia. Tuli vähän omannäköiseksi siltäkin osin.” Ostettaessa paikallaan oli yksittäinen Boschin ajovalo, mutta Teemu sai hankittua Kaasisen Jonelta kaksi settiä suorakaiteenmuotoisia 70-lukuisia japanilaisia chopper-tuplavaloja, joista toinen asennettiin kopteriin
Roadster Show Grand National Grand National Teksti ja kuvat: Tomi Eronen Pomona, 2.–4.2. Tarkoituksena Davella on entisöidä Buickin Nailheadilla ja B&M Hydro Stick -kisavaihteistolla varustettu auto alkuperäiseen Tangerine-väriinsä. Al Slonakerin vuonna 1950 ensimmäistä kertaa järjestämä Roadster Show on USA:n vanhin edelleen järjestettävä sisänäyttely, joka kerää Pomonan Fairplexiin vuosittain noin 1 500 ajoneuvoa. 72 AMERIKAN RAUTA 2/2024. Utahilaisen Gary Holyoakin ’32 Ford Pickup oli yksi tämän vuoden America’s Most Beautiful Roadster -kisaajista. Uncertain-T on Car Craft -lehden valokuvaaja Steve Scottin vuonna 1965 rakentama T-rodi, joka ehti olla kadoksissa vuosikymmeniä, kunnes Galpin Speed Shopin Dave Shuten onnistui paikallistamaan sen huhujen perusteella ja sai hankittua sen Beau Boeckmannin jo entuudestaan uskomattomaan show rodien kokoelmaan, joka esiteltiin viime numerossa. Tekniikkana on H&H Flatheadsin Navarro-kansilla varustettu ahdettu lättäpää. Perinteisten palkintoluokkien ohella näyttelyssä valitaan America’s Most Beautiful Roadster sekä jaetaan tapahtuman perustajan kunniaksi Al Slonaker Award. Hyvin perinteinen, mutta silti erottuva kokonaisuus, jonka tummanruskeaa ja meripihkan ruskeaa yhdistelevä väritys oli erittäin tyylikäs. Modernimpaa rodirakentelua edusti pleasantonilaisen Brent Schiederin ’37 Ford Cabriolet, jonka kermainen kaksivärimaalaus oli erityisen maukas
Toinen Hollywood Hot Rodsin osastolla esillä olleista autoista oli yhtä lailla komea Donnie Gathin ’36 Ford Coupe. Himoitun AMBR-tittelin vei useamman auton tänäkin vuonna näyttelyyn tuoneen philadelphialaisen Beth Meyersin ’32 Ford Phaeton, jonka on rakentanut maineikas Roy Brizio Street Rods. 73 2/2024 AMERIKAN RAUTA. Hammur’d-nimen saanut T-Bird saattaa näyttää äkkiä miedosti kustomoidulta, mutta sen kattoa on chopattu, quarter paneelit muotoiltu uudelleen skirteineen, takasiipiä on muokattu, perään tehty roll pan, eikä keulassakaan ole tarkemmin katsoen juuri mikään alkuperäistä. Ramin Youressi Coloradosta toi AMBR-tittelistä kisaamaan tämän ’34 Ford Roadsterin. Mike Dausterin ’63,5 Galaxie oli esillä rakentajansa Born Vintagen osastolla. Alkuperäisellä peltikorilla varustetussa autossa ei ole käytetty lainkaan repro-osia, ja kokonaisuus on leveine valkosivuineen hyvin klassinen – ja tyylikäs. Aina Y-lohkon venttiilikopilla varustetusta LS-koneesta erottuvanruskeisiin konepellin remmeihin jokainen yksityiskohta oli tyylikkäästi punnittu. Channeloitu kori on Brookville-tavaraa ja kulkupuolesta vastaa Roushin 427, joten tämänvuotinen AMBR-voittaja ei ole pelkästään nätti! Mulholland Speedsterillä AMBR-palkinnon vuonna 2017 voittanut Hollywood Hot Rods ei tällä kertaa osallistunut AMBRkisaan, vaan toi näytille komean ’60 Thunderbirdin, jonka omistaa Peter Chifo Jr. Palkinto meni siis toista kertaa peräjälkeen Brizion rakentamalle rodille. Roadsterin voimanlähteenä on ’41 Cadillacin kolmiloviseen manuaaliin yhdistetty Mercuryn lättäpää. Patinakuosinen Galaxie on rakennettu autoksi, jolla tosiaan myös ajetaan! Yksi koko tapahtuman maukkaimmista rodeista oli tämä oliivinvihreä ’32 5w Coupe. Roadster Shopin Fast Track -rungolle rakennetun auton puskureiden harjatun kuparipinnan on toteuttanut Ogden Chrome and Bumper. Tekniikkana on Nelson Racingin kutittelema 5-litrainen Coyote Bowlerin vahvistaman 4L80E-vaihteiston kera. Allekirjoittaneen silmin yksi hienoimmista rodeista tänä vuonna oli Pinkeesin rakentama Carhartt Coupeksi ristitty ’34 5w, joka voittikin paitsi luokkansa, sai myös Triple Gun Awardin sekä Outstanding Engine ja Outstanding Detail -palkinnot
Koriltaan käytännössä virheettömässä alkuperäiskuosissa ja hillityn tyylikkäässä värityksessä ollut auto on ultrakliini satiinipintaiseksi viimeisteltyä konehuonettaan myöten. Syvän kullanhohtoisen candypinnan alta löytyy Roadster Shopin runko ja moderni Fordin 5-litrainen Coyote-tekniikka, eivätkä Sombrerotkaan ole ihan perinteiset 15-tuumaiset… Speedkoren ’70 Charger ”Ghost” on koriltaan kokonaan hiilikuitua, eikä vanhaa autossa ole oikeasti kuin ulkomuoto. Greg Tidwellin ’40 Ford Pickup voitti viimesyksyisessä Grand National Truck Show’ssa World’s Most Beautiful Truck -palkinnon. Onnistuneisiin detaljeihin lukeutuivat myös isompihalkaisijaiset peltivanteet, joiden poikkeavaa kokoa ei ihan äkkiä edes huomannut. Gary Stell Juniorin Lucilleksi nimetty ’51 Mercury kustom on yksinkertaisesti aivan upea. Tekniikkana lavakaunottaressa on 450-heppainen Chevyn 383 stroker. 74 Grand National Roadster Show AMERIKAN RAUTA 2/2024. Rivakasta liikkumisesta vastaa 6,2-litrainen mekaanisesti ahdettu 700 hevosvoiman Hellcat. Tim Baumgarnerin ’56 Ford Ranch Wagonin kliini sinivalkoinen kuori kätkee Roushin kutitteleman Coyote-tekniikan. Glasuritin häikäisevän upealla Ornament Green -sävyllä maalatun auton rakensi Tidwellille South City Rod and Custom, ja sen korin kustomointeihin lukeutuvat muun muassa katon 1,5 tuuman choppaus sekä ’39 Fordin ajovalot. Allekirjoittaneen silmään yksi näyttelyn hienoimmista uutuuksista oli Clifford Mattisin ”Inspire”, ’57 Bel Air Convertible. Erikoinen yksityiskohta avossa oli pop out -tyyliin avautuva takaikkuna
Sen sijaan kuka olisi uskonut, että siitä, kun Pete Chapourisin rakentama ’34 3w Coupe esiintyi tuossa nimeään kantavassa leffassa, on jo 50 vuotta?! Rich Hubbardin ’40 Ford Coupe on alun perin Barris Kustomsin Kustoms of Los Angeles -kerhon jäsen Tom Hockerille rakentama ja nyt Canepa Customsin entisöimä. Esimerkiksi etupyöränaukkoja oli nostettu ja keulaa jatkettu suhteessa oviin. Yksi kirjoittajan suosikkeja ehdottomasti. Bill Paulin ’34 Pickup oli hieno kunnianosoitus California Kidille ja osoitti, että vanhalla reseptillä voi saada aikaan aivan tuoreen lopputuloksen, kun muuttaa hieman lähtökohtaa. Gabes Custom Interiorsin verhoileman sisustan penkit ovat lähtöisin ’65 Chevellestä. 75 2/2024 AMERIKAN RAUTA. Roadster Shopin rungolle rakennettu ja Magnusonin ahtimella terästetyllä LS3:lla kulkeva auto olikin huikea kokonaisuus, jonka kaikkia muutoksia ei ihan helposti havainnut. Marraskuun ’73 Rod & Customin kansikuva-autot olivat näytillä samalla tontilla keulat vastakkain. Kaksikosta kuuluisampi on ”The California Kid”, joka ei suuremmin esittelyjä kaipaa. Legendaarisen Pete & Jake’sin Jim ”Jake” Jacobsin keltainen ’34 oli yksi ensimmäisistä autoista, joissa käytettiin Vegan ohjausta, josta sittemmin tuli alan standardi. Al Slonaker Awardin vei tänä vuonna Steve Cook Creationsin rakentama ’59 Impala ”Bespoke”. Auto esiintyi muuten American Graffitissakin, tosin helmiäisvalkoisena ja liloin kuvioin. Ensimmäisen version autosta rakensi Hocker itse veljensä kanssa jo 40-luvun lopulla, nykyinen asu mukailee scallop-maalauksineen sitä, millaiseksi auto kustomoitiin 50-luvun puolivälissä
Tässä Greg Heinrichille rakennetussa yksilössä oli tekniikkana uusi LT4 sekä 10-vaihteinen automaatti. Ironworksillä on mielenkiintoinen konsepti. Chris Roarkin ”Final Score” ’58 Impala Convertible valittiin vuonna 2018 Lowrider of the Yeariksi. Upea laite onkin, katsoi sitä miltä puolelta ja miten tarkkaan tahansa. Kyllä, George Barriskin kuoli jo 2015, mutta Mercury ehti valmistua jo muutamaa vuotta aiemmin, ja se pääsi myös palkinnoille 2013 Grand National Roadster Show’ssa. 450-heppaisella Fordin 408 strokerpikkulohkolla varustetun auton kylkilistat on esimerkiksi koneistettu kokonaisuudessaan 6061-alumiinista, ja etupuskuri on käännetty ympäri ja sitä on kasvatettu korkeussuunnassa tuuman verran. TinMan’s Garagen ’57 Ranchero oli vielä kesken, mutta melkoisen mielenkiintoinen projekti. Vuonna 1972 tähän kuosiin rakennettu ”The Country Butcher Truck” oli aikoinaan, vuonna 1974, kaikkien aikojen ensimmäinen Al Slonaker Awardin saanut auto. Maalaus taas on edesmenneen Bill Hinesin käsialaa. Se tarjoaa ”uutta” ’70-72 Chevelleä nimellä Legacy Series. 76 Grand National Roadster Show AMERIKAN RAUTA 2/2024. Se edustaa Jaguar-perineen aikakautensa tyyliä täydellisesti. Valittavana on myös 6-vaihteinen manuaali. Bob Hovikin ”Hirohata Drop-Top” on niin lähellä alkuperäistä kuin vain voi olla – korimallia lukuun ottamatta. Jäämme mielenkiinnolla odottelemaan, miltä auto näyttää valmiina. Auton rakenteluun on osallistunut nimittäin itse George Barris ja sen korimuutokset on tehnyt Gene Winfield
Halleissa kierrellessä tuli sattumalta vastaan myös muun muassa Extreme Car Hoarders -sarjasta tuttu Rick Dore. Dave Zocchin ’36 Ford Kustom on saanut nimekseen ”Caldonia”. Perään kiinnitetty SF-laatta kertoo, mistä ollaan lähtöisin! Mikäs se tämä sitten on. Timo tuli Pomonaan ’32,5-mallisella Plymouthillaan, jonka on omistanut jo 35 vuotta. Kerma CC:n Amerikan presidentti ja kerhon ainoa jäsen Atlantin sillä puolella on Timo Tanskanen. Ajettuja mailejakin mies laskee kertyneen pitkälti yli 100 000. Lowrider Bombien komeinta päätä edusti Mike Hernandezin Buick Super ’41. Juurihenkisen rodin tekniikkana on pari vuotta takaperin remontoitu 50-luvun alun 276 cid Early Hemi sekä manuaali, joka on lähtöisin 50-lukuisesta pickupista. Erittäin klassisen kokonaisuuden on loihtinut Lucky 7 Customs. No ’61 Kellison J6, joka valmistettiin aikoinaan ’60 Corvetten pohjalle. Klassiseen tyyliin kustomoidun auton koria on muun muassa sektioitu kolmen tuuman verran. Tämän ’37 Lincoln Zephyrin Rick rakensi Metallican James Hetfieldille. Luci Waltonin ’36 Ford Roadster kantaa nimeä ”White Glove”. 77 2/2024 AMERIKAN RAUTA. Hyvin kaunislinjaisen urheiluautoharvinaisuuden omistaa Greg Lazzarini Kalifornian Chualarista
Tehoa Hemistä on mitattu Ray Bartonin dynossa 600 hevosvoimaa. Korimuutoksista sekä maalauksesta on vastannut Johnin luottomies Oz Welch. Vanteetkin ovat aidot vuoden 1965 American Racingin magnesiumiset. Palkintoluokkia näyttelyssä on valtavasti, ja tämäkin voitti ansaitusti luokkansa, joka oli Lowrider Convertible. John D’Agostinon kokoelmaan kuuluu nykyään myös tämä miedosti kustomoitu ’64 Rolls-Royce. 78 Grand National Roadster Show AMERIKAN RAUTA 2/2024. Auto on tribuutti Clark Gablelle ja Carole Lombardille. Tekniikkakin on streetmachine-henkinen 385-heppainen Ford Racingin 351W sekä Tremecin 5-lovinen TKO600-manuaali. Sopiva madallus, 16-tuumaiset Halibrand Kidney Bean -vanteet matalampiprofiilisin renkain, ja kokonaisuuteen on vaikeaa keksiä mitään lisättävää. Bill Perronen Doeskin Tan/ Colonial White -värinen ’57 Ranch Wagon todistaa, että joskus vähän on enemmän. Rosterikattoinen neliovihardtop on varustettu muista aikakautensa Cadillaceistä poiketen kaappariovilla, ja käsin tehtyä sekä hyvin kallista mallia valmistettiin kaikkiaan vain 400 kappaleen verran vuonna 1957. Pegasus-kerhoa edustavan teksasilaisen Rudy Trevinon aurinkoisen keltainen ’63 Impala -avo oli varmasti joka puolelta hienompi kuin uutena. Cadillac Eldorado Broughamia voi hyvällä syyllä kutsua tehtaan kustomiksi. John D’Agostino ensiesitteli Pomonassa viimeisimmän kustomluomuksensa, ”Gable II” -nimeä kantavan ’41 Cadillacin. Malli oli ensimmäinen tehdasauto, joka alitti 10 sekunnin rajan varttimaililla, ja juuri tämä kyseinen yksilö saavutti tuon maailmanennätysajan. Tämä ’65 Plymouth Belvedere Super Stock oli aito tehdasvalmisteinen 426 Hemillä ja 4-vaihteisella manuaalilla varustettu lightweight-auto, joita on olemassa vain kaksi kappaletta
Yksi härskeimmistä oli Minnesotasta näyttelyyn tullut, yli 700-heppaisella 496 cid tuplaturbokoneella varustettu Tony Netzelin ’61 Pro Street Belvedere. Suede Palace -hallissa näytillä ollut Ed McCreerin ”Bad Rat” ’55 Bel Air saattaa olla ulkonäöltään gasseriksi mieto, mutta kulkupuolta löytyy reippaasti. Auto voitti Lowrider Custom -luokan. Hollisterilaisen Clifford Fryen ’49 Ford Kustom edustaa mietoa kustomia viileimmillään. Tämänvuotinen erikoisteema oli Street Machines: Then & Now, ja tuttuun tapaan yksi kokonainen halli oli varattu sille. Eddie ja Angelica Rodriguezin ’62 Impala on saanut nimekseen ”62 Psalms”. Immortals-kerhoa edustavan Rich Sandomenon ”Green Hell” ’29 A Roadster oli myös kirjoittajan makuun. Näillä tehoilla saattaa olla ihan terveellistä, ettei edestä löydy jäykkää akselia. 79 2/2024 AMERIKAN RAUTA. Traditionaalisella 327 & Muncie M21 -yhdistelmällä varustetun Roadsterin candyvihreän, hohtavan valkoisen ja kultatehosteiden liitto oli täydellinen. Hieno kokonaisuus! Minibago oli hauska laite! Travis Mooren minikokoinen RV on mitoiltaan mopoautojen luokassa, kuten vieressä seisovaan mieheen verratessa huomaa. Siitä vastaa 820-heppainen Blueprintin 632 cid isolohko, joka on varustettu nostalgisella Hilbornin ruiskulla. Tämä, La Morenaksi ristitty kuuluu glendalelaiselle Ron Hernandezille. ’36 Fordeista tehtyjä kustomeja oli tänä vuonna näytillä melko monta, eikä ihme, nimesihän Rick Dorekin vuosimallin yhdeksi kauneimmista. Aistikas kaksisävymaalaus hämää luulemaan koria vakiommaksi, kuin se onkaan, sillä esimerkiksi auton ajovalot on frenchattu, ovenkahvat sheivattu ja omistaja kertoo korimuutoksia olevan kaikkiaan 19
Art Leonin ’53 Bel Air on erittäin maukkaan näköinen samppanjansävyisine satiinipintoineen. Vihreä pieni tarra Luckygluckynä tunnetun Simon Gluckmanin ’32 Ford Coupen lampunlasissa kertoo, että auto on saamassa jonkin palkinnon. Polttoainetta 4-71-ahtimelle syöttää neljä kappaletta Strombergin 97:ja. 5-hallissa oli erillinen California Zephyrs Exhibit -osasto, jossa oli esillä melkoinen määrä Lincolneja. Oli hauska nähdä, että tällaisellakin voi osallistua tämänkaltaiseen tapahtumaan. Eikä ansiotta, sikäli komea Hollywood Hot Rodsin rakentama laite remmiahdettuine ’56 Oldsin 324 Rocketeineen on. Harvemmin vihreänä nähty ’39 Chevy Bomb oli nimenomaan huikeiden bombien rakentajina mainetta niittäneiden Tovarin veljesten rakentama. Auton kerrottiin olevan myös yksi yhdeksästä GM:n prototyypistä, minkä merkitys jäi epäselväksi, sillä Winfield rakensi tämänkaltaisia avolavoja tiettävästi kaikkiaan 208 kappaletta ollessaan töissä Traditional Coach Worksillä 70-luvun puolivälissä. En ole mattapintojen suuri ystävä, mutta tähän juttuun himmeäpintaisia autoja kertyi aika monta. Ulkoalueella olisi ollut myynnissä tämä Cadillac Mirage Pickup, joka ei ollut vanhaa suomalaista veronkiertokalustoa, vaan Gene Winfieldin omistama ja rakentama yksilö. Yksi hienoimmista lajissaan oli Ray Dunhamin vähintäänkin omintakeisen värinen ’39 Zephyr Kustom. 80 Grand National Roadster Show AMERIKAN RAUTA 2/2024. Tämä oli joka tapauksessa yksi niistä viidestätoista, johon tehtiin etuoven taakse erityinen luukku golfbägiä varten. Ja miksei voisi, ovathan nämä viimeiset täysikokoiset puukylkifarmarivalaat melkoisia tehtaan kustomeita, joiden linjakkuus korostuu madaltamalla huimasti. Tätäkin ’57 Rancheroa puhkikulutetun mattaruskean ja kullankeltaisen candyn yhdistelmä puki hienosti
81 2/2024 AMERIKAN RAUTA. Koko tekniikka oli siis modernia. Lauantaina piha-alueet täytti tuttuun tapaan ”Grand Daddy” Drive-In, Lähtökohtaisesti hiukan oudon näköinen 70-luvun puolivälin Chrysler Cordoba sopii lowrider-aihioksi varsin hyvin. Patinoitunut ’55 Chevyn farmarikoppa oli istutettu tuoreen Chevy Silveradon rungolle. Manny Garcian ’79 Lincoln Continentalissa ei ole mitään ylimääräistä. Härskiyden puutteesta ei Curtis Moweryn luomusta ainakaan voi syyttää. Aivan tonttiin laskettuna sen jättimäiset suorat linjat korostuvat hienosti. Oikeassa oli. Satiininhimmeä metallinhohtopinta sopi myös Bello’s Customsin Mike Bellon ’36 Ford Deliveryyn täydellisesti. Joku tuttu totesi vastikään, että palmuilla on samanlainen rauhoittava vaikutus kuin tulella ja vedellä. Aivan Fairplexin portinpielessä olevan meksikolaishenkisen pihan tunnelma on illan pimetessä huikea. Parkkipaikan rivistöä komisti tämä virheettömän hienokuntoinen OBS Chevy Fleetside, jonka pahin vika taisi olla siinä, että joku päivä 2000-luku saattaa soittaa ja pyytää sen billet-maskeineen ja -vanteineen takaisin. Väriloistoa pimeydessä
Saarelan Kartsan kustomoimaa koria on chopattu kolme tuumaa, sektioitu kolme tuumaa ja channeloitu kaksi tuumaa, joten lopputulos on erittäin matala. Tämän kerran tunnetuin taisi olla iowalainen tatuoija ja kuvataiteilija Darren McKeag, jonka linja jatkuu samana, pysyttiin sitten iholla tai paperilla. Osana tapahtumaa järjestettiin jälleen Vintage Swap. Maski on lähtöisin LaSallesta. Mukana oli tuttuun tapaan paitsi näyttely hyväntekeväisyyshuutokauppoineen, myös suositut iltabileet bändeineen. Kustom Kustom Kulture Show Kulture Show Alusta asti Kustom Kulture Show’ssa on nähty maineikkaita ulkomaisia artistivieraita, joita taisi tällä kertaa olla yhdeksästä eri maasta. kerta oli siitä poikkeuksellinen, että valtaosa näyttelyssä esillä olleista autoista oli täysiä uutuuksia. Teksti ja kuvat: Tomi Eronen Helsinki, 10.–11.2. 82 AMERIKAN RAUTA 2/2024. Tapahtumahan kyllä järjestettiin ensimmäistä kertaa jo 2013, mutta korona pakotti pitämään välivuoden 2021. Yksi niistä oli Atomic Rocketsien palkinnon saanut Tomahawk Townin Mika ”Kossu” Kososen ’37 Ford Coupe, joka on tyyliltään hyvin klassinen. 10. Kaapelitehtaan Kustom Kulture Show vietti tänä vuonna jo 10-vuotisjuhliaan
Kaapelitehtaalta tulikin Lemille mukaan palkinnot sekä Hornetsien että Sbarbariklan CC:n suosikkina. Vuosia Amerikan Raudan toimittajana työskennellyt Kimmo Janhunen on kaikessa hiljaisuudessa opiskellut viime vuodet puuartesaaniksi, ja valmistaa nykyisin yhteistyössä Nykypuun kanssa kustom-henkisiä kalusteita nimellä Relics Workshop. Kaapelitehtaalla pyörä palkittiin virolaisen Diskustom Magazinen valintana. Aliens MC:n Lunkan rakentamat pyörät ovat vuosikaudet keränneet palkintoja, missä ikinä ovat esillä olleetkin. Yksi upeista uutuuksista oli People’s Choice -palkinnon saanut Stjerbakoffin Markon ’49 Pontiac Streamliner. Yhteistä omintakeisille luomuksille on se, että niihin yhdistyy lähes aina jollain tavalla valaisu, oli kyse sitten pöydästä tai pöytälampusta. Moottoripyörien osuus on aina ollut Kustom Kulture Show’ssa merkittävä, ja niin oli tänäkin vuonna. Niin myös viimeisin, ”Great Divide”, joka voitti viime kesän Norrtäljen arvostetun Custom Bike Show’n HD Chopper -luokan. Näyttelyn puuhamies Platullakin käynyt auto oli vuosia kesken, mutta on nyt valmistunut Hersti Autoshopin käsissä. Yksi erikoisimmista oli tämä Mossen keulasta rakennettu työpöytä, joka toimi myös osaston viikonlopun kassana. Turkulaisen Jukka Haapalan juuri valmistunut arkkutankkichopper kantaa nimeä Crownster. 83 2/2024 AMERIKAN RAUTA. Sironkaunis kokonaisuus. Jo 1980-luvun lopulta maassa ollut auto oli aikoinaan Mannermaan Pekalla miedosti Watson-henkisin maalauksin kustomoituna, ja päätyi sittemmin rankemman käsittelyn kohteeksi. Love Gun on Moe Hutchin rakentama hyvin tunnettu saksalainen Chopper, joka on esiintynyt muun muassa Easy Rider Magazinessa. Kouvon Tatu toi myös näytille viime vuoden viimeisessä numerossa esitellyn RPU:nsa, joka on aina vaan yhtä hieno. Kimmon käsialaa oli myös tämä Kuplan konepellistä tehty hylly
Lumo sai myös Craftmanship Awardin. Tomahawk Townin sekä Zodiacsien valinta. Pasi Pouta toi Kontiolahdelta näytille uusimman rodinsa, patinakuosisen A Tudorin, jonka pinnan alla ei ole työtä säästelty. Kajaanilaisen Masa Jaakkolan viime elokuun Amerikan Raudan kannesta tuttu Mercury näyttää keinovalossa aivan eriväriseltä kuin auringonlaskussa. Kannessahan Masan päärynäviilin väriseksi kuvailema auto oli aivan vihreä, hallissa taas valkoinen. Korille on tehty liikaa muutoksia kuvatekstissä lueteltavaksi, mutta ennen kaikkea kokonaisuus on maailmanluokkaa. Verhoilijamestari Lasse Vänttisen aivan upeasti verhoileman kustomin puskurit ovat muuten lähtöisin Chrysler Airflow’sta. Lumon ”tehtaalta” on juuri valmistunut myös Jake Lähdeniemen tyylipuhdas Cadillactekniikkainen Ford ’32 5w Coupe. Judge Brush -taiteilijanimelläkin tunnettu Kaunosen Pasi on viime vuosina tykästynyt meksikolaistyyliin ja lowrider-maalauksiin. Art Challenge -kisan voitti tällä kertaa Jari Kedonperä. Tässä on Lumo Automotiven Arto Riipille toteuttama näkemys aiheesta Studebaker Dictator ’37. 84 Kustom Kulture Show 2024 AMERIKAN RAUTA 2/2024. Aihepiirinä oli tänä vuonna nimenomaan Freak Show. Poudan Tudorin sisustus on erityisen maukas alligaattorinnahkoineen. Puuosat Pasi on tuttuun tapaan tehnyt kaikki itse. Tuntuu Panchon latinotaiteesta moni muukin tykkäävän, sillä viime vuoden näyttelyssä yhtä lukuun ottamatta kaikki taulut olivat käyneet kaupaksi. Neljä tuumaa lyhennetyn ja reilusti chopatun korin sekä kiksatun rungon muutokset on toteuttanut Jani Huhtamäki ja lättäpäämoottorin on rakentanut Aulis Hämeenkorpi
Kaikki oli nyt tarjouksessa, eikä hintoja voinut tosiaan koviksi moittia. Kerma CC muisti edesmennyttä jäsentään Harri Touraa osaston seinälle ripustetulla taululla. Harrikin pääsi vielä mukaan näyttelyyn. 85 2/2024 AMERIKAN RAUTA. Niin ikään Kerman osastolla esillä ollut pickup olisi ollut jopa myytävänä. Yksi vielä vähemmän tunnettuja kotimaisia kustomtaiteilijoita on orimattilalainen Raimo Lyttinen, jonka oivaltavat toteutukset ja hieno jälki ansaitsevat kyllä suuremmankin huomion. Kerma CC:n tontilla komeili Tommi Tikanojan hieno ’32 Roadster, josta puuttui vielä verhoilut. Kasan keskellä lojui myös tämä vanha Superiorin ”The 500” -ratti. Hyökin Pasilla oli taas tarjolla jos jonkunlaista osaa viereisessä hallissa pidetyn Vintage Swapin puolella. Saksalaisella Kustomlabillä oli tarjolla muovista valettuja esineitä Lady Guadalupesta vaihdekepinnuppeihin. Porschen värikartasta poimittu Chalk-harmaa pukee nostalgiarodia tyylikkäästi. Avustajanammekin tunnettu Mano oli tullut omien sanojensa mukaan ”kauppalopoksi” pääasiassa vanhojen lelujen kanssa. Burleskiesitys veti lavan edustan aivan täpötäyteen. Manon pöydällä oli myös tämä valaistuilla pyörillä varustettu peltinen Lincoln, jollaista en muista koskaan aiemmin nähneeni
Doctors Order Teksti ja piirros: Janne Kutja Animaatiosta tuttu automalli (Doc Hudson) muuntui linjakkaaksi nelioviseksi kustomiksi, joka toteutettiin käyttämättä muiden merkkien osia. 86 AMERIKAN RAUTA 2/2024 Kutjan kuva
Lopputuloksen saavuttamiseksi kattopeltiä joutuu muotoilemaan uusiksi hyvinkin paljon. 87 2/2024 AMERIKAN RAUTA. Jutun kuvassa sivuikkunat ovat auki, mutta niiden ylhäällä ollessa esiin tulevat kromireunuksilla varustetut kirkkaat lasit. Neliovisessa mallissa hyvin lyhyttä takaluukkua on jatkettu pidemmäksi lähemmäksi coupeja avomallien mittoja. Tällä kertaa pitäydyttiin neliovisessa mallissa, jonka huomattavin muutos on alun perin hyvin pitkän katon lyhentäminen ja muuttaminen hardtop-malliseksi ilman sivutolppia. Vanteina on käytetty Hudsonin omia vanteita alkuperäisten pillerikapseleiden kanssa. Kiiltävää kylkeen tuo rosterista hieman alkuperäistä mallia noudattaen tehty helmalista. Erikoisuutena vanteet on kromattu, alun perinhän ne ovat olleet maalatut. Jonkun verran toki esimerkkejä maailmalta löytyy, useimmiten kuitenkin 2-ovisina. Kuten perinteiseen kustom-tyyliin kuluu, merkit ja kahvat on poistettu ja tarvittavat avausmenetelmät rakennettu. Omavalmisteisiin takavaloihin on otettu paljon vaikutteita 1950–51 Hudson Pacemakerin takavaloista, näin olen myös ohuet kiiltävät kehykset on täytynyt tehdä linssien mukaan. Valojen sijainti on myös muutaman tuuman alkuperäistä alempana. Sämpylämalliset Hudsonit ovat joutuneet tai päässeet kustomoinnin kohteeksi harvemmin myöhemminkään, jos vaikka ottaa verrokiksi paljon samantyyppisiä muotoja omaavat 1949–51 Mercuryt. Kieltämättä houkuttelevaa olisi ollut käyttää jotain tunnettua kustom-kapselia, mutta tällä kertaa mentiin tällä reseptillä. Vaikutelma on kieltämättä hyvin samankaltainen kuin Smoothie-vanteissa, eikä asia oikein välttämättä erotu näin piirretyssä kuvassa. Katon madaltamisen yhteydessä takaoven takapuolella olevat sivuikkunat jäivät pois ja koko sivuikkuna-aukko muotoiltiin uusiksi ja takaikkuna siirtyi eteenpäin. K uten Cars-animaatio-elokuvassakin 40-luvun lopun ja 50-luvun alun malliset Hudsonit tunnettiin nimenomaan kilpailumenestyksestään, eikä kustomoituja yksilöitä juurikaan nähty kustomoinnin kulta-aikana
Ruostevauriot, joita löytyi tavaratilan tienoilta, korjattiin puikkokoneella ja itseopiskellulla tekniikalla. Riemastuttavana yksityiskohtana muuten Kympin Country Sedanissa on tänä päivänä edelleen alla nämä L60-14 Dunlopit 31 vuoden takaa! Windsorin herttuanakin sittemmin tuntemaan opittu Ville Sievers muisteli viime numerossa alkutaivalta Wagonin kanssa. Tuohon aikaan olimme kaikki enemmän tai vähemmän poikamiehiä satunnaisia ”seurustelusuhteita” lukuun ottamatta. Hommia painettiin lampaan raivolla ja levitykset syntyivät nopeasti, tehokkaasti sekä edullisesti. Tulevaisuus aviomiehenä/ perheenisänä ei silloin mahtunut kenenkään aivokurkiaiseen, ja muistankin elävästi, kun naureskeltiin ja paisuteltiin Pahkasika-lehden tyyliin sitä, minkälaista elämä olisi sitten ”joskus kaukana tulevaisuudessa”, vaikkapa 10 vuoden kuluttua, kun olisimme kaikki jo vanhoja keski-ikäisiä ukkoja, jotka vierailisivat toistensa luona perheineen sivistyneesti sunnuntaisin. Kumit vaihdettiin päikseen, koska ne mahtuivat alle Wagoniin ja Dunlopit taas hyvin Country Sedaniin. Niiden takapyörien kanssa sattuikin sitten pari hauskaa juttua. No, eiväthän ne mahtuneet alle lainkaan, mutta ei me siitä lannistuttu. Takarenkaiksi tuli L60-14-kokoiset Dunlop GT Qualifierit. Kun pyörät saapuivat linja-autolla – jumaliste, että oli niissä munaa! Olihan ne kerta kaikkiaan muhkeat, leveyttä kai 285 mm ja suurin osa siitä vielä jarrurummusta ulospäin. Aukoista tehtiin sen verran korkeat, ettei itse levitystä tarvittu mitenkään vulgääristi. Tilasin vanteet ja muistaakseni vielä GT Qualifierit päälle asennettuna. Kun soitin Autosetiin tilatessani vanteita, halusin tietää minkä verran vanne leviää ulospäin. Takalokarien kaaret leikattiin rohkeasti irti ja uudet muotoiltiin pellistä. Teksti: Ville Sievers • Kuvat: Ville Sieversin albumi 88 AMERIKAN RAUTA 2/2024 Muumio muistelee Legendaarinen ZM-738 – eli tuttavallisemmin ”Wagoni ” osa 2. Ja moiselle mahdottomuudelle naurettiin taas remakasti. Siinä oli alla 245/60 R14-kohokirjainrenkaat. Täytyy kyllä sanoa, että autoon oli helppo saada seuraa… Ja sitähän mahtuikin pari kertaa se, mitä johonkin ralli-Eskorttiin. Olin tietysti optimistisen tyytyväinen saamaani vastaukseen ”no, se leviää jonkin verran ulospäin”. Koska pohjatyöt maalausta varten oli jo aloitettu, soveltui takalevikkeiden rakentaminen tähän samaan saumaan luonnikkaasti. Sillä hetkellä sillä seikalla, etteivät ne todennäköisesti mahtuisi alle, ei ollut merkitystä. Tällä kertaa paneudumme siihen, miten autosta jalostui oikea hot rod. T yöt alkoivat keväällä 1981. Ainoa pikku kauneusvirhe tapahtui mitoituspuolella: kun levikkeet olivat valmiit huomattiin, etteivät leveät GT Qualifierit edelleenkään mahdu auton alle. Niin. Voi perse! No, onneksi tässä vaiheessa oli jo verkostoiduttu sen verran, että tunnettiin hatarasti jo muutama muukin harrastaja, kuten Kymppi ja hänen ’61 Countrynsa. Tilasin luottofirma Autosetistä Chrome Reversed -vanteet Baby Moon -kapseleilla eteen 14x6ja taakse 14x8-tuumaisina
Kymmenkunta vuotta sitten, kun ajelin Talviaisten ohi, mieleeni pälkähti piipahtaa katsomassa, mitä paikalle kuuluu. Muita osia tästä huhutusta Moparista emme löytäneet. Huonekaluplyyshiä ja hirveä kasa nappeja. Lumet olivat juuri sulaneet, aurinko paistoi, käet kukkuivat joka puolella ja maasto oli aivan paljaana. 89 2/2024 AMERIKAN RAUTA. Autoa rakennettiin Talviaisten kylässä noin 65 km Tampereelta Jyväskylään päin. Uudet tuulet kuitenkin puhalsivat, porukka alkoi pikku hiljaa menemään armeijaan, seurustelemaan, opiskelemaan ja niin edespäin. Talviaisten wanha kartano toimii nykyisin kaverini Jussin ja hänen perheensä kesäpaikkana ja itsekin tulee siellä piipahdettua kerran, pari vuodessa. Uuden sisustuksen esikuvana toimi Start&Speed -lehdessä (hankittiin Ruotsinreissulla) esitelty Mini, johon oli tehty turpea plyyshisisustus upotetuilla ”deep button” -napeilla. Myös sisustukseen panostettiin intensiivisesti. Tuolloin ’77–78 kuulimme, että talossa oli joskus aikoinaan asunut taksikuski, jolla oli ollut autona ”joku iso amerikkalainen”. Tuumasta toimeen. Aiemmin asennettu valkoinen keinoturkisvuoraus poistettiin kojelaudasta samoin kuin kirjojen päällystämiseen tarkoitettu puuviilukontaktimuovikin. Into korvasi ammattitaidon. Plyyshisisustukseen meni melkoinen määrä antiikkihuonekaluplyyshiä sekä nappeja. Koska kenelläkään meistä ei ollut yhtään ylimääräistä rahaa, mutta rakenteluinto oli voimakas, oli luonnollista, että auto maalattaisiin itse. Auto oli siis periaatteessa valmis ja sillä liikennöitiin edelleen pääosin samalla porukalla kuin aiemminkin. Tässä vaiheessa muisti pätkii, enkä muista, asensimmeko penkin Fairlaneen vai emme ja verhoilinko tämän vaiko auton orkkisetupenkin. Aikamme kun paikkoja tutkimme, löysimmekin tästä todisteen. Maalauspaikkana toimi vanhasta ladosta erotettu pieni tila luonnollisesti ilman minkäänlaisia maalaamoon kuuluvia varusteita. Penkit ja ovipaneelit saivat siis rokokoo-tyyppiset paksut plyyshiverhoukset ja peltipintojen päälle liimattiin samaa plyyshiä. käytiin läpi), jostain pari, kolme vanhaa vaahtomuovipatjaa (yksi siskoni sängystä lupaa kysymättä, jäihän sille vielä toinen), pari rullaa karhunlankaa ja ei muuta kuin toimeen. Tässä välissä pikku stoori etupenkistä. Yllättävää kyllä, maalaus onnistui muutaman ”palaa lähtöruutuun” -incidentin jälkeen aivan tyydyttävästi. Ostin turkulaisesta huonekaluverhoomosta (asuin silloin jonkin aikaa Raisiossa Turun kyljessä) kolme muovikassillista syvänsinistä antiikkihuonekaluplyyshiä, joka ei ollut muuten halpaa, hankin noin 300 suurin piirtein samannäköistä nappia (kaikki sukulaiset ym. Väriksi tuli alkuperäistyyppinen metallihohtosininen ”Ford Dark Blue America” -sävy. Ladosta löytyi iso sähkösäätöinen etupenkki, joka oli todennäköisesti peräisin noin ’57–61 Moparista. ” Penkit ja ovipaneelit saivat siis rokokootyyppiset paksut plyyshiverhoukset ja peltipintojen päälle liimattiin samaa plyyshiä. Matkustamossa vallitsi melkoisen rauhallinen ja hienostunut tunnelma, ja olihan se kauempaa katsottuna hyvän näköinen, vaikka työn laatu olikin oikeasti samaa tasoa auton muun rakentamisen kanssa. Ajattelin käydä katsomassa, mitä siellä oli, ja rämmittyäni paikalle muutaman sadan metrin päähän löysin metsästä vanhan taksin jäänteet ! Jäljellä oli kylläkin lähinnä vain ruttaantunut runko tai sen osia ja samankuntoinen puskuri. Näin tehtiinkin. Kun ajoin koivukujaa pitkin ranchia kohti, metsässä pellon takana välkähti jotakin. Peruutin, ja kun ajoin taas eteenpäin, välkähdys toistui. Napit päällystettiin käsin, vaahtomuovit leikattiin sopiviksi, niihin meistettiin reiät napeille, plyyshi levitettiin, napit upotettiin reikiin ja kangas kiinnitettiin nitomalla ovipaneeleiden taakse ja sitomalla penkkien jousiin. Kaverini Jussin vanhemmat ostivat sieltä vanhan, osittain jo silloin ränsistyneen kartanon piharakennuksineen. Tässä sisusta valmiina vuonna 1981. Löytyihän se lopulta, vaikka reilut 30 vuotta siinä menikin! Sisustuksen valmistamisessa meni runsaasti aikaa ja sormenpäät olivat verillä viikkokausia
No, tarpeetonta sanoakaan että olin v’***tunut tästä, kyseessä oli kuitenkin meidän Wagoni, eikä mikä tahansa auto. Kyseessä olisi ensimmäinen oikea moottoriprojektini. Alakerta tasapainotettiin, imusarjana oli Fordin 4-kurkkuinen Motorcraftin kaasuttimen kera. Tää Harrikkabaarin tyyppi oli puhunut lämpimikseen shittiä! Kyllä se auton oli omistanut, tämä kävi ilmi muutamasta jutusta, mutta toi tuhoamisjuttu ei pitänyt paikkaansa. Loppunopeutta mittasimme noin 148–150 km/h. Ei se kovin kauaa siellä ollut ja seuraava omistaja oli myös Tampereelta. Wagonin edessä parkissa näkyy Felix Fredlundin Mercury. Levikkeitä autoon ei olla tiettävästi tällä kertaa askartelemassa… Wagonilla käytiin ahkerasti cruisailemassa. Tekemämme levikkeet ja turpeat plyyshisustukset oli jossain vaiheessa poistettu ja auto oli pitkälti samannäköinen kuin 70-luvulla, jolloin kaverini Jussin isä sen osti. Armeija on meillä pojilla kaikilla takana, ja itse olen muuttanut Tampereelle. Keulillla oli Ikiksen tekemä 302-moottori ja C4-laatikko. Tämä kuva on vuodelta 1984. Potkaisi kyllä aivan eri malliin. Saimme autolle käsiajanotolla 14,5 sekunnin varttimailiaikoja. Vau, olin tosi iloinen tästä ja kyselin kovasti auton kuulumisia. Tässä vaiheessa aloin erottua muista Wagoniporukan pojista – muille tuli tärkeämpiä asioita elämässä kuin autoharrastus – mutta minä vain jatkoin uutterasti aloittamaani Ford-harrastusta. Koneeseen tuli peltisarjat, ja asensin myös BorgWarner T 10 4-vaihteisen laatikon. Ja äänet olivat ilman putkia varsinkin herkulliset, kun ruttua oli tarpeeksi ja nokka-akseli oli 70-luvun suunnittelua. JUKKA ERIKSSON 90 AMERIKAN RAUTA 2/2024. Ollaan vuodessa 1982. Kuoppaan, bensaa ja tulitikku perään – vai eikö sittenkään. Mutta voi perse! Tyyppi kertoi kyllästyneensä autoon sen vikojen takia, kaivaneensa Ylöjärvellä Keijärvellä kaivinkoneella sille kuopan, ajaneensa auton sinne, kaatanut 20 litraa bensaa ja tulitikku perään. Asian nieleskelyssä meni jonkin aikaa. Nokka oli sama aiemmin asennettu TRW noin 225 0.050" asteilla. Mutta mutta, Teiwon swapista ehkä 2007 pois lähtiessäni meinasin lentää ahterilleni, kun näin parkkipaikalla tutun näköisen farkun peräpään, jossa oli vielä sama rekkarikin, eli ZM-738! Auto oli meidän Wagoni ja ihan hyvässä kunnossa, eikä varmaankaan ollut missään maan sisässä käynyt. Tällä hetkellä tallista löytyy täysentisöity ’66 Fairlane 390 GTA Suomi-auto ja kaikkihan kai tietää mun ’80 Fairmont Futuran. Se on edelleen voimissaan, tätä nykyä Simo Murrolla (Nokialla???) ja paraikaa työn alla on sen choppaus. Nyt kelataan vuoteen 2013: ZM-738 oli Nettiautossa myynnissä katsastamattomana Lohjan seudulla. Harrastaminen alkoi kiinteästi 1978 eikä loppua näy. Moottorin rakennus onnistui hyvin ja autoon tuli ainakin siihen aikaan ennennäkemätön suorituskyky. Eräänä viikonloppuna olimme muistaakseni Korpelan Timon sekä muiden Ford-hemmojen kanssa liikenteessä Tampereella, ja loppuillasta tie vei paikalliseen Harrikkabaariin. Noh, mittavirhekin mukaan luettuna uskon, että olisi mennyt aika tasan 15 sekunnin aikoja oikeasti. Siihen päättyi eräs merkittävä ajanjakso ainakin omassa elämässäni. Olihan se jumaliste ihan eri juttu, kuin mikään, minkä kyydissä olin ollut. Auto myytiin sitten ’84 Tampereen keskustan kivijalka-autoliikkeeseen. Neljän seuraavan vuoden aikana rakensin tästä vanhasta ruumisautosta laillisesti 365-heppaisella ’68 mallin 460-isolohkolla varustetun 12 sekunnin katuauton. Autoon pari vuotta aiemmin asennettu 302 purettiin atomeiksi, porattiin 0.030" ylikokoon ja muutenkin kaikki kuluvat osat uusittiin. Jos mulla olisi ollut vähemmän kalustoa, enemmän tallitilaa ja enemmän aikaa ja rahaa olisin varmaan lunastanut Wagonin takaisin juurilleen, mutta sillä hetkellä olosuhteet eivät sitä sallineet. Harrastamista en kuitenkaan lopettanut, kuten monet teistä tietävät. Niin, ai mitä kuuluu Wagonille. Tässä vaiheessa siis ennen niin kiinteä poikamiesporukkamme oli pikkuhiljaa hajonnut, ja itsekin aloitin syksyllä 1983 opiskelut Tekussa Tampereella, ja alkoi tuntua siltä, että Wagoniajat alkavat olla takanapäin. Valumännillä tuli ruttua noin 10,5. Mulle se Wagoni oli auto, joka herätti kipinän USA-Fordeihin ja veekasien maailmaan. Wagonille hankittiin talli Tampereen Linnainmaalta 1.12.1983. Mutta siitä lisää eri stoorissa. Teivossa juttelin auton omistajan kanssa muutaman sanan. Seuraavana vuonna, eli 1985 ostin Helsingistä ’66 Fairlane -farmariprojektin. Mulla oli kirkkaana mielessä moottorin virittäminen – siis tuumasta toimeen. Ja maata päälle. Seuraava versio. Wagoni oli siis myyty, enkä kuullut siitä mitään yli 15 vuoteen. Sattumalta samassa pöydässä istunut tyyppi tunnisti jutuistani auton ja kertoi omistaneensa sen joskus 90-luvulla
Mika Karvinen on Amerikan Raudan lukijoille tuttu paitsi siipi-Mopareistaan, myös jo useammista rodeistaan. Tällä kertaa luomme katsauksen projekteihin Itä-Suomessa, Pohjanmaalla sekä Meri-Lapin suunnalla. Niistä viimeisin, aito peltikorinen ’34 Coupe on ehkä kaikkein hienoin, ja tuttuun tapaan senkin pellin alta löytyy isolohko. Talleissa tapahtuu Seuraava Amerikan Rauta ilmestyy 18.4.2024 Isolohkolla se u raa va ss a nume ro s s a Kisakuume voitti Vain listojen tähden Chevrolet Monte Carlo ’72. Kori osoittautui kuitenkin niin hyväksi, että Jouni päätti sittenkin rakentaa osanluovuttajastakin auton, ja hieno siitä tulikin! tietenkin Ford 5w Coupe ’34. Pian kuitenkin vanha kuume päästä ajamaan kilpaa voitti, ja Hannu hankki tilalle yli 650-heppaisella 489-isolohkolla varustetun Monte Carlon. Imperial Crown Southampton 4d HT ’60. Hannu Kohvakka päätyi myymään puolenkymmentä vuotta sitten Amerikan Raudassa esitellyn Oldsmobilensa, ja hankki tilalle rauhalliseen cruisailuun sopivan entisöidyn avo-Cougarin. Polvijärveläinen Jouni Räsänen hankki turkoosin Imperialinsa vuonna 2020 varaosa-autoksi punaiselle Imperialilleen saadakseen siihen puuttuneet kylkilistat. 91 AMERIKAN RAUTA 2/2024
24% CHEVROLET TAHOE HIGH COUNTRY 2023 121.900,Sis. Alv. ratti, ym. Takuu 36 kk/200 tkm. Kevyt kuorma-auto! Takuu 36 kk/200 tkm. Alv. Takuu 36 kk/200 tkm. Kevyt kuorma-auto! 6.2L V8 AUT 4x4. Alv. Adaptiiviset ajovalot, Head-Up näyttö, hätäjarruavustin, kaistavahti, aluvanteet, nopeudenrajoitus tunnistin, panoramakatto, rengaspainaineen valvontajärjestelmä, Start-Stop järj., tavaratilan lämmösäätölaite, törmäysvaroitin, katveavustin, läm. ratti, ilmajouset, nahkasisusta, 6 airbac, AKG-Sound syst., ym. ratti, ilmajouset, nahkasista, 6 airbac, AKG-Sound syst., ym. alv Crew Cab ohjaamolla Bensa 5.7 CHEVROLET SUBURBAN HIGH COUNTRY 2023 123.900,Sis. Adaptiiviset ajovalot, Head-Up näyttö, kaistavahti, aluvanteet, nopeudenrajoitus tunnistin, panoramakatto, rengaspainaineen valvontajärjestelmä, Start-Stop järj., tavaratilan lämmönsäätölaite, törmäysvaroitin, katveavustin, aut.ilmastointi, läm. Uusi upea suburban korkeimmalla High Country varustuksella! Adaptiiviset ajovalot, Head-Up näyttö, kaistavahti, aluvanteet, panoramakatto, rengaspaineen valvontajärjestelmä, Start-Stop järj., aut.ilmastointi, ym. 24% CADILLAC ESCALADE SUV 2023 182.900,Sis. Kevyt kuorma-auto! Takuu 36 kk/200 tkm., Adaptiiviset ajovalot, Head-Up-näyttö, hätäjarruavustin, kaistavahti, aluvanteet, nop.raj.tunnistin, panoramakatto, rengaspainaineen valvontajärjestelmä, Start-Stop järj., tavaratilan lämmösäätölaite, törmäysvaroitin, katveavustin, läm. Alv. CARVISTA.FI OSTO • MYYNTI • VAIHTO • RAHOITUS Uudet Chevrolet ja Cadillac kuorma-autot myös meiltä Katso kaikki mallit VIRALLINEN RAM MAAHANTUOJA 69.900,RAM-mallisto alkaen! SLT CLASSIC HEMI BLACK 69.900,Sis. 24% Kevyt kuorma-auto! 6.2L V8 AUT 4X4. 24% CADILLAC ESCALADE ESV 2023 184.900,Sis. 69.900,Suomen suurin Pick Up-mallisto! 10 mallia heti varastosta! KUSTOM KULTURE SHOW GRAND NATIONAL ROADSTER SHOW AMC MATADOR 4D ’73 • CHEVROLET IMPALA 2D HT ’63 DODGE CHALLENGER R/T SE 440 ’70 • FORD PICKUP ’37 • HUDSON HORNET ’52 PONTIAC BONNEVILLE 2D HT ’60 • HARLEY-DAVIDSON SHOVELHEAD CHOPPER ’74 LISÄKSI ESITTELYSSÄ 70 02 45 -2 40 2 PAL VKO 2024-16 Suomalaista työtä • www.amerikanrauta.fi R a kkaud e sta R a utaan • 2/ 2 02 4 • 11 ,9 € FORD BRONCO SPORT 302 ’71 CHEVROLET CORVETTE 427 ’82 I 10 VAAN 9 TÄHTÄIMESSÄ SÄILYMÄIHME AM ER IK AN RA UT A 2/ 20 24 NR O 90 ”H AL U SIN SII TÄ TU LE VA N N IIN RÄ VÄ KK Ä KU IN M A H D O LL IS TA M IE LU U M M IN Ö VE RIT KU IN VA JA RIT -T YY PP IS ES TI.”