0400 972 413. CLMalumiinirampit. CLMalumiinirampit. Sähköposti info@trailerikeskus.fi . Fax (03) 752 4825 Myynti: Orimattila Trailerikeskus, 0400 972 413 Turku Finnsiirto 02 438 2900 Kotka Neste Karhula 0400 552 416 Kouvola Kaakon Maatalous 05 535 6000 Lappeenranta Kaakon Maatalous 05 544 2600 Pieksämäki Metsä-Säämänen 0500 373 420 Isojoki Rautakortes 0400 721 527 Kauhajoki Botnia Caravan 050 431 1100 Pedersöre Bröderna Granqvists Bilservice 0500 366 849, 0500 366 848 Joensuu Maxlift 050 305 4143 Kaavi Rautia 0400 792 268 Oulu Jorma Niemi 040 688 420 Agados perävaunut 2,5 3,0 3,5 tonnin kokonaismassoin. Puh. Kuljeta ja lastaa mitä vain! Maahantuonti: Trailerikeskus Siikala Oy, Orivillentie 6 16300 Orimattila. Sähköposti info@trailerikeskus.fi . CLMalumiinirampit. Leveydet 170 200 210 220 247, pituudet 380 417 502 610 660 740 860 960. Leveydet 170 200 210 220 247, pituudet 380 417 502 610 660 740 860 960. Sähkoposti: antti.siikala@trailerikeskus.fi Kuljeta ja lastaa mitä vain! Maahantuonti: Trailerikeskus Siikala Oy, Orivillentie 6 16300 Orimattila. Sähköposti info@trailerikeskus.fi . Fax (03) 752 4825 Myynti: Orimattila Trailerikeskus, 0400 972 413 Turku Finnsiirto 02 438 2900 Kotka Neste Karhula 0400 552 416 Kouvola Kaakon Maatalous 05 535 6000 Lappeenranta Kaakon Maatalous 05 544 2600 Pieksämäki Metsä-Säämänen 0500 373 420 Isojoki Rautakortes 0400 721 527 Kauhajoki Botnia Caravan 050 431 1100 Pedersöre Bröderna Granqvists Bilservice 0500 366 849, 0500 366 848 Joensuu Maxlift 050 305 4143 Kaavi Rautia 0400 792 268 Oulu Jorma Niemi 040 688 420 Agados perävaunut 2,5 3,0 3,5 tonnin kokonaismassoin. Fax (03) 752 4825 Myynti: Orimattila Trailerikeskus, 0400 972 413 Turku Finnsiirto 02 438 2900 Kotka Neste Karhula 0400 552 416 Kouvola Kaakon Maatalous 05 535 6000 Lappeenranta Kaakon Maatalous 05 544 2600 Pieksämäki Metsä-Säämänen 0500 373 420 Isojoki Rautakortes 0400 721 527 Kauhajoki Botnia Caravan 050 431 1100 Pedersöre Bröderna Granqvists Bilservice 0500 366 849, 0500 366 848 Joensuu Maxlift 050 305 4143 Kaavi Rautia 0400 792 268 Oulu Jorma Niemi 040 688 420 Agados perävaunut 2,5 3,0 3,5 tonnin kokonaismassoin. Kantavuudet 300 kg 28 000 kg TRAILERIKESKUS.FI Kuljeta ja lastaa mitä vain! Maahantuonti: Trailerikeskus Siikala Oy, Orivillentie 6 16300 Orimattila. Sähköposti info@trailerikeskus.fi . Kantavuudet 300 kg 28 000 kg TRAILERIKESKUS.FI Katso lisää ja jälleenmyyjät Kuljeta ja lastaa mitä vain! Maahantuonti: Trailerikeskus Siikala Oy, Orivillentie 6 16300 Orimattila. Perän maahan kippaavia ja jäykkiä. Leveydet 170 200 210 220 247, pituudet 380 417 502 610 660 740 860 960. 0400 972 413. Kantavuudet 300 kg 28 000 kg TRAILERIKESKUS.FI Maahantuonti: Trailerikeskus Siikala Oy, Orivillentie 6, 16300 Orimattila. CLMalumiinirampit. Kantavuudet 300 kg 28 000 kg TRAILERIKESKUS.FI AMERICAN CAR SHOW OULU METAL REBORN SHOW KARKKILA · STADIN CRUISING CHEVROLET 454 SS PICKUP ’90 FORD TUDOR ’32 • FORD MUSTANG MACH 1 ’73 PETERBILT 359 119" BBC ’79 • IMPERIAL CROWN 4D ’60 HARLEY-DAVIDSON NIGHT TRAIN ’99 LISÄKSI ESITTELYSSÄ CRUISING VUOTTA SUOMESSA 40 6 414887 002455 2 2 5 70 02 45 -2 20 5 PAL VKO 2022-33 Suomalaista työtä • www.amerikanrauta.fi R a kkaud e sta Ra utaan • 5/ 2 02 2 • 10 ,9 € Pear GRAALIN MALJA DODGE CHARGER R/T SE 426 HEMI ’70 CHEVROLET FLEETLINE KUSTOM ’50 Hazy 10-VUOTISJUHLANUMERO – 108 SIVUA! AM ER IK AN RA UT A 5/ 20 22 NR O 77 ”CH OP PA UK SE ST A TU LI KU ITE NK IN NIIN JÄ RJ ETT ÖM ÄN ON NIS TU NU T, ETT Ä PÄ ÄT IN RA KE NT AA AU TO A KU NN OL LA AJ AN KA NS SA ILM AN SE N TA RK EM PA A DE AD LIN EA ".. Leveydet 170 200 210 220 247, pituudet 380 417 502 610 660 740 860 960. Sähköposti info@trailerikeskus.fi . 0400 972 413. Fax (03) 752 4825 Myynti: Orimattila Trailerikeskus, 0400 972 413 Turku Finnsiirto 02 438 2900 Kotka Neste Karhula 0400 552 416 Kouvola Kaakon Maatalous 05 535 6000 Lappeenranta Kaakon Maatalous 05 544 2600 Pieksämäki Metsä-Säämänen 0500 373 420 Isojoki Rautakortes 0400 721 527 Kauhajoki Botnia Caravan 050 431 1100 Pedersöre Bröderna Granqvists Bilservice 0500 366 849, 0500 366 848 Joensuu Maxlift 050 305 4143 Kaavi Rautia 0400 792 268 Oulu Jorma Niemi 040 688 420 Agados perävaunut 2,5 3,0 3,5 tonnin kokonaismassoin. Perän maahan kippaavia ja jäykkiä. CLMalumiinirampit. 0400 972 413. Leveydet 170 200 210 220 247, pituudet 380 417 502 610 660 740 860 960. 0400 972 413. Perän maahan kippaavia ja jäykkiä. Perän maahan kippaavia ja jäykkiä. 0400 972 413. Kantavuudet 300 kg 28 000 kg TRAILERIKESKUS.FI Kuljeta ja lastaa mitä vain! Maahantuonti: Trailerikeskus Siikala Oy, Orivillentie 6 16300 Orimattila. Perän maahan kippaavia ja jäykkiä. Fax (03) 752 4825 Myynti: Orimattila Trailerikeskus, 0400 972 413 Turku Finnsiirto 02 438 2900 Kotka Neste Karhula 0400 552 416 Kouvola Kaakon Maatalous 05 535 6000 Lappeenranta Kaakon Maatalous 05 544 2600 Pieksämäki Metsä-Säämänen 0500 373 420 Isojoki Rautakortes 0400 721 527 Kauhajoki Botnia Caravan 050 431 1100 Pedersöre Bröderna Granqvists Bilservice 0500 366 849, 0500 366 848 Joensuu Maxlift 050 305 4143 Kaavi Rautia 0400 792 268 Oulu Jorma Niemi 040 688 420 Agados perävaunut 2,5 3,0 3,5 tonnin kokonaismassoin
Sähköliitäntä: 230V. Kokonaismitat: 2955x2000x460mm. Vaihdettavilla kärjillä. Turvalukko, joka estää ei-toivotun käynnistymisen. Mitat: 1740x1212x2510mm. 3kpl alakaapit (1 x laatikot, 1 x kaappi & 1 x siirrettävä työkaluvaunu) 1kpl ruostamaton pöytätaso 2041,5x463x38mm. Säädettävä nopeus, enintään 20 000rpm. levypaksuus 1,5x1,5 mm. Tarkista ajantasaiset hinnat verkkokaupastamme. Paino: 720kg. Nostokorkeus: 110-1000mm Nosto-/laskuaika: 30sek Liitäntäjännite: 230V Koko (PxLxK) 1935x1700x110mm Paino: 535kg 2590€ tuotenro 498003 39€ tuotenro 510978 Epäkeskohiomakone/kiillotuskone 50mm Tehokas ja pieni epäkeskohiomakone / kiillotuskone vaativaankin käyttöön. www.TORAFORS.com +358 (0)50 358 5800 order@torafors.fi TERVETULOA UUSITTUUN VERKKOKAUPPAAMME TERVETULOA UUSITTUUN VERKKOKAUPPAAMME www.TORAFORS.com www.TORAFORS.com Peltisepän setti Sisältää nahkasäkin ja kolme erikokoista pöykkistä puunuijaa. Autotallin sisustus / työpiste (harmaa/musta) 1kpl työkalukaappi / korkea. Paino: 660g. ALV24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet muutoksiin pidätetään. Ilman ulostulo takakautta. Pituus: 175mm. 3490€ tuotenro 498004 Siirrettävä yksipilarinostin 2500kg Erittäin laadukas siirrettävä hydraulinen yksipilarinostin manuaalisilla lukituksilla. Kiristettävä kara 6mm:n akselille. 2099€ tuotenro 513523 79€ tuotenro 510970 Huoltonostin 3000kg Laadukas huoltonostin esim. rengastöihin, varustettu sähköohjatuilla turvalukoilla. 3kpl yläkaapit kaasujousitetut luukut. 3kpl työkalutaulutTyötason korkeus: 946mm. Kaikki hinnat sis. 259€ tuotenro 513137. 49€ tuotenro 510967 Karalaikkahiomakone 1/4”, kulmamalli Kulmahiomakone / karalaikkahiomakone iskunkestävällä rungolla. Kolme momentinsäätöä eteen ja taaksepäin. Nostokorkeus: 1,8m Nosto-/laskuaika: 35/30sek Nostokyky: 2500kg. 100€ tuotenro 2649 Pistehitsauspihdit 230V Kannettava pistehitsauslaite erinomainen koritöihin, maks. Säkin halkaisija 45cm. Mutterinväännin 1/2” Komposiittirunkoinen paineilmatoiminen mutterinväännin 1/2” hylsyille
Lyijynkorvike on tarkoitettu vanhoille moottoreille, jotka on alun perin suunniteltu käyttämään lyijyllä lisäaineistettua bensiiniä. 54 90 13,73/l 59-2049 13 90 42,77/l 60-2756 5 99 23,96/l 60-2001 Autoa rassaavan ihmisen tavaratalo Castrol Edge FST-Ti SuperCar 10W-60 (“TWS MotorSport”) TÄYSSYNTEETTINEN MOOTTORIÖLJY 4 L Autoglym Super Resin Polish 325 ml PUHDISTAVA YLEISVAHA Lyijynkorvaajalisäaine 250 ml LYIJYNKORVIKE Täyssynteettinen 10W-60 moottoriöljy raskaasti kuormitetuille bensiinija dieselmoottoreille. Täyttää vaatimukset API SN/CF, ACEA A3/ B4, BMW M3/M5/Z8 ja VW 501.01 sekä 505.00. Palauttaa kiillon himmeisiin pintoihin, poistaa pieniä hankaumia ja naarmuja uudesta sekä vanhasta maalipinnasta. Säännöllinen käyttö antaa kovan, kestävän, kiiltävän suojan. Lyijykorvikkeen lisäaineyhdistelmä voitelee venttiileitä ja istukoita, suojaa niitä ennenaikaiselta kulumiselta ja ehkäisee moottorivaurioita.. “Punainen Glym” on äärimmäisen tehokas puhdistaja, kiilloke ja suojaaine
Tomi Eronen Päätoimittaja tomi.eronen@amerikanrauta.fi Juhlatunnelmissa 5 AMERIKAN RAUTA 5/2022. 1990-luvun puolivälissä, Suomen pyristellessä irti laman kourista, tuli markkinoille eräänlainen uusi valopilkku, Kromi & Poweri, jota tekemässä oli muiden muassa Suomicruisingin isä ja suuri visionääri, maestro Matti Hyyppä, mutta niin vain sekin tuote katosi kolmannen ilmestymisvuotensa jälkeen markkinoilta. Tai noita Ramblereita oli oikeastaan kaksi peräkkäin, oli ’65 American ja ’61 Classic. Siellä erityisen suuren vaikutuksen teki ”Two Face ’63”, Albert Gonzalezin epäsymmetrisesti maalattu Impala, jonka maalaustyö ja viimeistely oli jotain käsittämätöntä. Olin tosiaan kiertänyt näyttelyitä isäni kanssa jo vuodesta 1983, ja ihastunut Bernt Karlssonin huikeaan ”Pink Lady” Kuplaan jo noihin aikoihin. Kun keväällä 2012 ehdotin kustantajalle uuden amerikanautolehden perustamista, ei ensimmäinen reaktio ollutkaan kovin myönteinen. Siihen saakka isäni, joka tykkäsi asioida R-Kioskilla, kantoi sen, kuten niin monet muutkin lehdet kotiin irtonumerona. Samaan aikaan oma harrastus oli palannut juurilleen, kun olin myynyt pois oman maailmansa Graalin maljan, ’67 VW Sonderbusin, ja hankkinut tilalle Ramblerin. Pitkään mielessä kyti myös X-runkoisen Chevyn hankinta, muttei oikein sopivaa ja sopivanhintaista koskaan tullut vastaan silloin, kun olisi ollut siihen jotain käytettävissä. Useimpien taipaleet jäivät vain kovin lyhyiksi. Lähtemättömän vaikutuksen minuun teki 1988 televisiossa esitetty American Graffiti, jonka jälkeen kaikesta ennen vuotta 1962 tuli kultaa. Itse olin saanut aiemmassa päivätyössäni tuningmaailman parissa seurata alan kehitystä aitiopaikalta kaikki Fast & Furiousin nostattaman hypen vuodet ja trendit jättimäisistä alumiinisiivistä teeveenkokoisiin kromivanteisiin ja nähnyt, mihin suuntaan ala kehittyi. Mainosmarkkina oli mennyt alaspäin vuodesta 2008 lähtien, eikä kustomkulttuuribuumi oikein vielä näkynyt kentällä niille, jotka eivät olleet alaan paremmin vihkiytyneet. Amerikan Rauta voi edelleen hyvin, ja tuo Cutlass löytyy jo kertaalleen matkalla muuttuneena edelleen tallista. Tietyllä tavalla sysäys tälle uudelle lehdelle olikin vuoden 2007 SEMA Show, jossa rakastuin uudelleen lowridereihin. Nöyrä kiitos kaikille tähänastisella matkalla mukana viihtyneille. Pääkirjoitus O lin kolmevuotias, kun opin lukemaan, ja ensimmäiset lehdet, joita tuolloin vuonna 1981 luin, olivat Aku Ankka ja Veekasi, joista jälkimmäinen tosin alkoi tulla meille kirjekuoressa vasta joskus 1980-luvun lopulla. Ja olihan ensimmäinen oma autonikin 16-vuotiaana hankkimani ’66 Classic Cross Country -farmari. Flakella höystetyt erikoismaalaukset, ruumisarkkutyyliset verhoilut ynnä muut – kaikki oikeastaan alun perin lowrider-genren juttuja, vaikka stancessa olikin usein jotain street freakeihin viittaavaa, ja vaikka autoilla saatettiin varsinkin Suomi-hotroddingin alkuvuosina ajaa varttimailiakin. Tuon 2007 SEMA Show’n jälkeen kiteytyikin mielessä ajatus rakentaa vielä joskus oma lowrider, joita ei Suomessa ollut juurikaan rakennettu. Kaikki lukemattomat autonrakenteluohjelmathan tulivat vasta myöhemmin, ja maailmanmaineeseen hetkessä nousseen Gas Monkey Garagen Fast n’ Loud -sarjankin ensimmäinen jakso julkaistiin vasta kesäkuussa 2012. 80-luvun puolivälin tienoilla kotimaisia amerikanautolehtiä alkoi tulla lisää, oli Suomen Wheelsiä, Street & Racea, Hot Rod Specialia ja Roadlinea. Ihan järkeenkäyvät perustelutkin nihkeydelle sain. Ja malja niille, jotka ovat jo poissa. Puhun uudelleen rakastumisesta, koska tavallaan ne ensimmäisten näyttelyiden Suomi-hottentotit olivat lowridereita, joiden perä oli nostettu kiinteästi ylös. Sitä rakentaessa vahvistui tunne, että tähän maahan kaivattaisiin vielä yhtä uutta jenkkiautolehteä, ja sillä tiellä ollaan. Alkukeväästä 2010 löysin sitten sopivan Cutlass Supremen aihioksi, ja 2012 alkuvuodesta se vietiin maalattavaksi nykyisen väriseksi. Tältä pohjalta moni taisi odottaa myös Amerikan Raudan jäävän lyhytikäiseksi yritykseksi
Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. 03 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) tilaajapalvelu@amerikanrauta.fi Päätoimittaja Tomi Eronen Toimittajat Kimmo Janhunen, Tuukka Erkkilä Avustajat Jussi Löppönen, Pasi Kekarainen, Janne Kutja, Olli Lehtinen, Petri Ruokamo, Fredrik Robertsson, Robert McCarter, Beto Mendoza, Kari B. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/ tai Viipalemediat Oy:lle. 06 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi Postiosoite Amerikan Rauta, PL 350, 65101 Vaasa Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.amerikanrauta.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@amerikanrauta.fi myynti@amerikanrauta.fi materiaali@amerikanrauta.fi etunimi.sukunimi@amerikanrauta.fi Painopaikka PGM Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2243-4550 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. 6 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Toimitus. Mikkonen, Petteri Hautamaa, Veli Vartiala, Markku Pahkajärvi Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Sari Mantila Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Tilaajapalvelu Puh. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen
PUI I nteriors Classic Performance Products Classic Performance Products Turbiinit vaijerit, kiinnikkeet mm BMM40422 TURBIINI C6 HOLESHOT 2400 RPM FORD C6 .............510,BMM70244 LUKITUSSARJA TURBIININ GM TH-VAIHT ..................335,BMM80834 VAIJERI SHIFTER 8FT LENKKI-KIERRE ......................102,BMM80629 KATKAISIJA NEUTRAL SWITCH .................................19,90 C5ZZ-76023445BK KICK PANEELI MUSTANG 1964-66 AVO MUSTA 1pr ............................................56,C5ZZ-5257-TTQ PAKOPUTKISTO MUSTANG 1964-69 2,25” TURBO ei h-put ...................................458,C5AZ-6316-B VÄRINÄNVAIMENNIN MUSTANG 1964-68 289 original 28o ...........................................159,Moottorin mittatikku-putki esim MRG6924 ÖLJYTIKKU+PUTKI MOP BB ........................................25,90 MRG6238 ÖLJYTIKKU+PUTKI CHE CAM 82-91 .............................25,50 MRG6925 ÖLJYTIKKU+PUTKI OLD V8 350-455 68-80 ...................22,90 TRADE PARTS ONNITTELEE 10 VUOTIASTA AMERIKAN RAUTAA INCORPORATED R HOLLEY-SNIPER Polttoaine anturi/pumppu HOL12-300 GM F-BODY 1967-69......................................................489,HOL12-303 GM A-BODY 1968-72 ....................................................489,HOL12-305 MUSTANG 1965-70 .......................................................478,HOL12-308 GM PICK-UP 1973-87 ...................................................466,6873FBP-M LEVYJARRUSARJA MUSTANG-COUGAR 68-73/65-67 fairl ............................................950,FCS6102-2 JOUSET ETU GM P-UP C10 63-72 2” DROP 1pr=TILAUS .....................................149,ES577S SÄÄTÖHOLKKI RAIDENIVEL-VÄLIIN 55-57 GM FULL SIZE .....................................................................25,Kytkin paketit Mustang KYTKINASETELMA + LEVY MUSTANG GT05-10 11 x 1.06 .................................................279,MCL75004 KYTKINASETELMA + LEVY MUSTANG GT99-04 11x1.06 ..................................................255,MCL75202 KYTKIN ASETELMA+LEVY FORD MUSTANG GT 05-10 11 .................................................445,71 OPG ERILAISIA KUMI OSIA S230367 KUMITYYNY MOOTTORIN BUICK SKYLARK 65 300/ 66-67 ......................60,RB0520 KUMIT JÄÄHDYTTÄJÄN KEHYS CHEVELLE A-BODY 64-6 .................................40,SB715K KUMITYYNY SARJA KORIN BUICK SKYLARK 1968-72 sis. (05) 3557 289 ja myynti@tradeparts.info WEBSTORE OPEN 24/7 TUOTTEITA JUHLAHINNOIN PUI IKKUNAHARJA SARJAT GM A BODY F228-2 GTO 69 AVO ........................................125,F228-40 GTO 1970-72 CPE Uloimmat 4kpl ......89,O227-2 GTO 1968 LEMANS OE STYLE ..............145,F200-10 CHEVELLE 1964 Uloimmat 4kpl .........81,F200-3 CHEVELLE 1964 4d Sedan ...................120,F203-10 CHEVELLE 1968 CPE OUTER 4kpl .......74,F205-1 CHEVELLE 1969 2d ht .........................139,206-1 CHEVELLE 1970-72 2D HT l ...................139,We turn back the clock. .........................174,SB519K KUMI-PULTTI SRJ -RAD SUP LISÄOSA 1968-72 sis pultit .....................39,76 Jarrutehostimia-kysy A1-5473705 MOPAR B-BODY 71-75 EI P-SYL ...................................199,A1-5474203 DODGE DAKOTA 87-96 ................................................199,A1-5473004 FORD GALAXIE 7?-72 ..................................................239,A1-5473011 FORD-MERCURY FULL SIZE 6-68 .................................233,A1-5476122 FORD-MERCURY FULL SIZE 62-63 ................................329,A1-5471401 CHEVROLET CORVETTE 85-91 ......................................296,A1-5473520 MOPAR-CRYSLER ISOK 65-68 ......................................230,A1-5473537 CHEVROLET ISOKORI 62-64,GM PICK UP 63-66 ............275,A1-5473770 DODGE D/W-150 79-81, PLYM TRAILDUSTER 79-81 ......260,ABS848M LEVYJARRU SARJA CHRYSLER+ WINDSOR 58-61 ............1128,ABS63-9775-2 J-TEHOSTIN MUSTANG 64-66 8” tuplakalvo, musta, upotett 398,ABS9769PB2 J-TEHOSTIN+PÄÄSYL TORINO 1969-72 bendix style cadiu 420,PCE200.1003 KIINNITYSLAIPPA VETOAKSELIN FORD PIENI LAAKERI, 3/8 ...12,PCE278.1005 OHJAINHOLKKI LOHKOON SYL KANNELLE FORD 429, 460 .....7,PCE195.1010 VESIPUMPPU CHEVY BB 454 ALU SN LYHYT n145mm ...........70,PCE221.1006 VAIHTEISTON ÖLJYPOHJA TURBO TH700R4 ALU/KIILTÄV .......99,PCE273.1025 VENTTIILIT IMU CHEVY BB 454 2.250” | +250 | 11/32” | ROS 69,ABS Power Brake, Inc.. Phone. TRADEPARTS.INFO Rapakontie, 49480 SUMMA, Avoinna arkisin 8.30-17.00
50 FordMustangMach1’73 Valkeakoskelaisen Niko Koskelan Mach 1:stä on paranneltu gran turismo -tyyppistä maantiematkailua ajatellen. kannessa: ChevroletFleetline’50 Nro 77. 62 Harley-DavidsonSoftail NightTrain’99 Kun Sammatissa asuva Tatu Nielsen lopetti kilpaurheilun, jäi elämään intohimon kokoinen aukko. Sen täyttivät lopulta Harley-Davidsonit. 5/2022 62 H-D Softail Night Train ’99 44 Imperial Crown 4D Sedan ’60 16 Täs s ä num e ro ss a 8 AMERIKAN RAUTA 5/2022. 26 DodgeChargerR/TSEHemi’70 Huittisissa asuvan Teemu Rekikosken patinalöytö osoittautui todelliseksi Mopar-harrastajan Graalin maljaksi. 32 Chevrolet454SSPickup’90 Masi Isohanni sai vaihtokaupassa siistin isolohkopickupin ja päivitti sen seuraavalle tasolle niin tekniikkoineen, sisustoineen kuin ulkoasuineenkin. 38 FordTudor’32 Säkyläläinen Juho Kulmala tuli siipi-Cadillacia etsiessään hankkineeksi Ford-rodin, joka jalostui viidessä vuodessa oman näköiseksi. 56 Peterbilt359StandardHood’79 Tamperelaisen Pasi Perälän komean jenkkiveturin voimanlähteenä on myyttisen maineen saanut 2-tahtinen V8-dieselmoottori. Hienosti onnistuneen choppauksen myötä suunnitelmiin tuli kuitenkin muutos. 44 ImperialCrown4DSedan’60 Kun Polvijärvellä asuva Jouni Räsänen osti vuonna 2007 laulukuntoisen Imperialin, ei mies arvannut, kuinka työlääksi sen valmiiksi saattaminen tulisi. ESITTELYSSÄ 16 ChevroletFleetline’50 Kun Sami Seppälä hankki Gas Monkey Garagelta Suomeen kotiutuneen luiskaperän, oli se tarkoitus pitää patinakuosissaan
66 AmerikanRauta10vuotta Ensimmäiset 10 vuotta Amerikan Rautaa on takana, joten päätimme kerrata, miten tähän on tultu. 96 WaltikkaCruising Valkeakoskella toista kertaa järjestetty cruising kokosi hyvän kattauksen paikallista kalustoa. VAKIOT 10 Rauta-annos Ouluun on saatu pieni pala aitoa Amerikkaa jenkkihenkisen burgeripaikan muodossa. 9 AMERIKAN RAUTA 5/2022. 102 Nahkaverhoilujenkunnostus Uudelleenverhoileminen ei ole ainoa vaihtoehto nahkapenkkien uudistamiseen. 14 Pelitjavehkeet Tarpeellista tavaraa paitsi autoihin, myös talleihin, vaatekaappeihin ja kirjahyllyihin. 12 Tapahtumakalenteri Tapahtumakesä jatkuu kuumana joka puolella Suomea. 100 WeirdAntiqueskevätrieha Outojen poikien kevätrieha sisälsi rompetorin sekä drive-in-ajoneuvonäyttelyn. 78 Cruising40vuotta Tänä kesänä tulee täyteen 40 vuotta siitä, kun Helsingissä vietettiin ensimmäistä cruisingiltaa. ARTIKKELIT 24 Tarinantakana:ChevroletFleetline’50 Kansikuva-Chevy ehti kulkea useamman tallin kautta, kunnes se vihdoin löysi lopullisen suuntansa. 92 AmericanCarShow,Kokkola Kokkolan näyttely tarjoili mukavasti kalustoa, jota ei ollut muun Suomen näyttelyissä nähty. 86 American Car Show, Oulu 66 Amerikan Rauta 10 vuotta 38 Ford Tudor ’32 TAPAHTUMAT 82 StadinCruising Helsingin cruisingien pääpaino on tällä hetkellä selkeästi Malmin lentokentällä. 94 PrimerMetalRebornShow Primer Magazinen 20-vuotisjuhlanäyttely järjestettiin komealla Högforsin ruukilla. 86 AmericanCarShow,Oulu Oulun ACS pidettiin perinteisesti äitienpäiväviikonloppuna Ouluhallissa, ja yleisöä oli runsaasti. 104 Kutjankuva Janne kustomoi Imperial-siipijätin uuteen uskoon
Hampurilaispihvit valmistetaan tuoreesta pakastamattomasta suomalaisesta naudanlihasta. Alkuperäisessä leffassa pääosaa esitti Steve McQueen, mutta uudesta pääosan esittäjästä ei ole vielä esitetty arvailuja. Vuonna 1968 ilmestynyt, Peter Yatesin ohjaama originaali on autoelokuvien klassikko ja tunnettu erityisesti huikeasta takaa-ajokohtauksestaan. Ja mitä kaikki autoharrastajat leffalta odottavat. Nostalgista rekvisiittaa mies on hankkinut määrätietoisesti jo vuosien ajan mahdollista burgerpaikkaansa varten. Uusi rakennus on Helakorven ideoima niin ulkoisesti kuin sisustaltaankin. Nyt kaikilla amerikanmielisillä on hyvä syy cruisailla Oulun Haapalehtoon nautiskelemaan! Uusi Bullitt-elokuva Amerikan maalta kuuluu kummia! Hollywoodissa ilmestyvä Deadline-lehti uutisoi hiljattain, että elokuvaohjaaja Steven Spielberg suunnittelee uutta Bullitt-leffaa. Vinkkaa uutisaihe! Jos törmäät netissä tai muualla esittelemisen arvoiseen asiaan tai ilmiöön, voit vapaasti laittaa toimitukselle aiheesta sähköpostia. Ruokalistalla on amerikkalaistyylisiä burgereita, wingsjä, pirtelöitä, jäätelöannoksia ja salaatteja, mutta siellä päätettiin säilyttää myös LehtoGrillin klassikkoannokset. 50-luvun dinertunnelmaa Ouluun Ouluun on saatu pieni pala aitoa Amerikkaa, kun tunnettu paikallinen burgerimies, Lennart Helakorpi, rakennutti Lehtogrillin tontille uuden Happy Rocket’s Hamburger Housen. Elokuva ei tule olemaan uusintaversio vanhasta, vaan aivan uusi tarina, joka kietoutuu elokuvan päähänkilön, poliisi Frank Bullittin ympärille. Mies omistaa Oulussa kolme perinteistä grilliä, mutta kertoo haaveilleensa amerikkalaistyylisestä hampurilaisravintolasta aina siitä asti, kun hän vieraili itse rapakon takana 90-luvun loppupuolella. Lehdentekijät tavoittaa osoitteesta toimitus@amerikanrauta.fi Kuvat: Pasi Kekarainen 10 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Uutispalsta Toimittanut: Kimmo Janhunen. No tietenkin tämän vuosituhannen kovinta takaa-ajokohtausta. Mainittakoon vielä, että ruokailutilasta löytyy kaikkiaan kolme kappaletta Rock Ola -jukebokseja. Kokonaisuutta täydennettiin pistäytymällä hiljattain Tuusulassa Weird Antiquesilla, josta mukaan tarttui muun muassa neonvalomainoksia sekä ’61 Cadillacin keula, joka valjastettiin karamellihyllyksi. Vanha kiinteistö on määrä purkaa pois uuden avauduttua. Julkaisemme oman rajoittuneen näkemyksemme perusteella mielestämme parhaat. Helakorpi on ollut burgeribisneksessä mukana jo vuodesta 1999 saakka. Uusi ravintola rakennettiin Haapalehtoon samalle tontille, jossa sijaitsee Lennartin omistama, monille paikallisille tuttu Lehto Grilli
Useassa yöpymispaikassa autoille on varattu oma pysäköintialue hotellin edestä. Ratball Roadtrip Seinäjoella toimiva Rengastien Autotarvike järjestää klassikkoja harrasteautoille ikimuistoisen kesälomareissun 2.–9.7. ”Koronatilanteen vuoksi jätimme viime vuonna jakamatta vuoden automuseon tittelin”, totesi neuvottelukunnan puheenjohtaja Petri Tyrkkö. Tämä aiheutti monissa harrastajissa närkästystä, sillä Malmin lentokentällä järjestettiin kuitenkin samoihin aikoihin paitsi romurallitapahtuma, myös puolustusvoimien taisteluharjoitus, johon osallistui noin 900 sotilasta. Kadunmiesten kiihdyttelyt vaakalaudalla FHRA joutui peruuttamaan kesäkuun alun Malmi Street Drags -tapahtuman, joka oli määrä järjestää 4.6. Moottoripyörä museosta vuoden ajoneuvomuseo Automuseoiden Neuvottelukunta ry julkisti viidennen kerran vuoden ajoneuvomuseon Lahden Classic Motorshow:ssa. Autokunnat voivat ajella reissussa muiden mukana tai itse omatoimisesti hotellilta toiselle katsellen mielensä mukaisia nähtävyyksiä. Mukana on näillä näkymin yksi tai kaksi huoltoautoa miehistöineen auttamassa tarpeen mukaan matkan varrella. Matkalla ollaan seitsemän yötä ja kahdeksan päivää. ”Katsoimme, että jäsenmuseoillamme oli ollut eriarvoiset mahdollisuudet pitää oviaan auki, niin vuoden museon valinta ei olisi ollut reilun hengen mukaista.” Valinnassa korostettiin pidemmän aikavälin uraauurtavaa toimintaa sekä rohkeaa yhteen ajoneuvolajiin keskittymistä. Myöskään heinäkuun alussa Malmilla ei kiihdytellä, sillä silloin kentän alueella järjestetään palokuntaleiri. Lisätiedot ja osallistuminen: ratball.fi 11 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Helsingin kaupunki eväsi moottoritapahtuman järjestämisen vedoten lintujen pesimärauhaan. Matkalla ajetaan mukavalla porukalla yhdessä Seinäjoelta Paimelaan, jossa osallistutaan Route 24:n Cruisingiltaan. Siellä vietetään pari yötä laadukkaassa Resortissa ja tutustutaan paikallisiin nähtävyyksiin. Toivomme Street Dragseille ja vastaaville kadunmiesten kiihdytystapahtumille jatkossa suotuisampaa suhtautumista. Kiitosta saivat myös pitkälti yhden miehen ennakkoluulottomiin ajatuksiin ja voimiin rakentuminen, kun monilla museoilla on yleensä suurempi taustaorganisaatio tai yhdistys resursseineen toimintaa pönkittämässä. Kilometrejä kertyy 1 500–2 500 riippuen omista reittivalinnoista. Mukaan otetaan kaikkiaan 20–23 autokuntaa. Harrastajariveistä painotetaan, että katuajoneuvojen testitapahtuma ei ole pelkästään viihdettä, vaan myös liikenneturvallisuustyötä, jossa harrastajilla on mahdollisuus kokeilla oman autonsa rajoja turvallisessa ympäristössä ja valvotuissa olosuhteissa. Satamamaisemaan sijoittuvasta museosta on muodostunut tyylikäs, aktiivisesti toimiva tapahtumakeskus. Kustannukset autokuntaa (2 henkeä) kohti ovat 2 500 €, joka sisältää lauttareissut sekä majoituksen koko reissun ajan kahden hengen huoneessa aamiaisineen ja buffetruokailuineen. Ahvenanmaan jälkeen matkataan Suomen eteläisimpiä alueita seuraillen kohti Porvoota, josta lähdetään takaisin kohti Seinäjokea. Yöpymisen jälkeen matka jatkuu Turkuun ja Naantaliin, josta seilataan autojen kanssa lautalla Långnäsiin Ahvenanmaalle
Burnout Party 2022 Kiikalan lentokeskus 13.8. Classic Garage Himos Meeting Himos Park, Jämsä 30.–31.7. Harrasteajoneuvo Pick-Nick Pilvenmäen ravirata, Forssa 11.8. American Beauty Car Show Haapsalu, Viro 16.7. Kustomrama Invitational Grängesberg, Ruotsi 23.7. lauantai Kerava, Neste Kuun 2. Grilli-Cruising Vanha Unkka, Tuusula 13.8. Satama Drive-In Show Kuopion Satama 13.8. Taivalkosken Moottorikerhon kiihdytyspäivä (varttimaili) Pudasjärven lentokenttä 13.–14.8. Perjantai Riihimäen Turpakäräjät (Ullan Pakari) Joka keskiviikko Seinäjoki, (Citymarket) Kuun 2. FHRA Cruising Pre-Party vol. Kauhava Motor Show LSK Business Park, Kauhava C ruis ingi t Alajärvi (ABC/S-Market) Kuun 1. Lauantai Mäntsälä, Juustoportti Kuun viimeinen perjantai Nokia, Nokian Panimo Oy Parittomat keskiviikot Nummela, Prisma Kuun 2. lauantai Jyväskylä, ABC Keljonkangas Kuun 2. lauantai Pori, ABC Tikkula Kuun 1. Bug in Finn Ruovesi Camping & Adventures 23.7. perjantai 5.8. Nostalgia Car Show & Festival Helsinki, Malmin lentokenttä 30.7. Big Wheels Poleenin puisto, Pieksämäki 23.7. perjantai Helsinki, Kauppatori Kuun 1. lauantai Kajaani, ABC Kuun 1. Freedom Cruise Hankoon Helsinki – Hangon Casino 9.7. perjantai Porvoo, Kuninkaanportti (Ruiskumestarinkatu) Kuun viimeinen lauantai Raasepori, Karjaan ABC Kuun 1. 2.7. Emolahti Meeting Emolahti Camping, Pyhäjärvi 30.7. perjantai Järvenpää, ST1 Kuun 3. Liperin harraste ajoneuvo tapahtuma Kirkkolahti, Liperi 3.7. FHRA Street Race & No Prep Challenge LSK Business Park, Kauhava 30.7. Old Timer Run Visulahden matkailukeskus, Mikkeli 9.7. East Meeting Hotelli Salpa, Luumäki 23.7. NNC Street Slide, katuautojen kiihdytyskilpailu Hyvinkään lentokenttä 23.7. perjantai Klaukkala, Jäähallin parkkipaikka Kuun viimeinen lauantai Lahti, Ace Corner Kuun 2. 33 Helsinki-Malmin lentokenttä 6.8. perjantai Hyrylä, Burger King Kuun 1. Taiteiden yö Vaasan Autoja Moottorimuseo 13.8. Hayride Jamboree #2 Pistohiekka Tapahtumat 12 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Tapahtumakalenteri Toimittanut: Kimmo Janhunen. Taivalkosken Moottorikerhon No Speed Limit – huippunopeuden mittaus Pudasjärven lentokenttä 22.–24.7. Rompetori Ahvenlammen leirintäalue, Saarijärvi 29.–30.7. Siuro Cruising Knuutilan kartano, Siuro 28.–30.7. perjantai Espoo, Fat Lizard (Otaniemi) Kuun 2. Route 24 Cruising Vesivehmaa 2.7. perjantai Tampere, Motor Power (Pirkkalan Sarankulma) Kuun viimeinen lauantai Vaasa, Tuesday Coffee meet, Grillo, Sundom Kesätiistait klo 18–20 Vantaa, Rekolan Shell Kuun viimeinen perjantai Vantaa, Tiedekeskus Heureka Kuun 3. Vuokatti Motor Show & Rompetori Vuokatti 28.–31.7. Americarwian Car Show 2 Merikarvian Jäähalli 15.–16.7. Malmi Street Drags Helsinki-Malmin lentokenttä 7.8
34 Helsinki-Malmin lentokenttä 3.9. Westcoast Motor Show Botniahalli, Vaasa 9.9. FHRA Cruising Pre-Party vol. Kiihdytysajon SM-osakilpailu 4 Motopark Raceway, Pieksämäki 20.–21.8. Askola Car Show Askola-Areena 27.8. Paraisten Rompetori ja Retroparaati Bantiksen kenttä, Parainen 2.9. Route 24 Cruising Vesivehmaa 3.–4.9. FHRA Street Mayhem & Test n’Tune Motopark Raceway, Pieksämäki 19.–20.8. 19.8. Rompetori Vaasan Autoja Moottorimuseo 10.–11.9. FHRA Street Mayhem & Test n’Tune LSK Business Park, Kauhava 10.9. FHRA kiihdytysajon SM-finaali LSK Business Park, Kauhava 10.–11.9. Malmi Street Drags Helsinki-Malmin lentokenttä 3.9. FHRA Street Race & No Prep Challenge Vesivehmaan lentokenttä 27.8. FHRA Mega Swap Helsinki-Malmin lentokenttä 8.10.2022 October Swap Meet Teivon Ravikeskus, Tampere. Drive-In & Rock Hyvärilä 20.–21.8. Taivalkosken Moottorikerhon No Speed Limit – huippunopeuden mittaus Pudasjärven lentokenttä 27.8. Jenkki autonäyttely Messukeskus, Lahti 24.9
autodude.fi Nopea nano pinnoite Nanopinnoitteet ovat nykypäivää jo klassikkoautojenkin maailmassa. Hinta 90,00 €. jannesgarage.com Uutta kiiltoa keulalle Classic Industriesin valmistamat, alkuperäisiä vastaavat maskiritilät 1973–87 Chevrolet Blazereihin ja Suburbaneihin löytyvät nyt Trade Partsilta varastosta. Hinta 14,90 €/500 ml. Laatta päästää veden valumaan lävitseen, jolloin se ei jää pintaan lainehtimaan. Plaza voidaan asentaa betonin, asfaltin tai minkä tahansa muun kovan pinnan päälle. Tuoteuutuudet Toimittanut: Kimmo Janhunen Akkuteline pohja kiinnityksellä Janne’s Garage on tuonut markkinoille uuden pohjakiinnitteisen akkutelineen, joka ei rajoita akun pituutta. Labocosmetica Beneficia on sumutettava SiO2-pinnoite pesun jälkeen märälle pinnalle. Hinta 26,00 €. autodude.fi 14 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Laattaa on saatavilla viidessä eri värissä ja yksittäisen laatan koko on 307x307 mm. Laatat on valmistettu elastisesta materiaalista (NBR), joka on pitävä märkänäkin, ja lisäksi laatan muotoilu lisää myös itsessään pitoa. Materiaali on kolmen millin vahvuista rosterilevyä. Hinnat alkaen 84,00 €. Teline on helppo kiinnittää lattiaan, esimerkiksi takakontin pohjaan. Se toimii myös itseaktivoivana pinnoitteen tehostajana, joka perustuu polymeerimatriisiin, joka käynnistyy vedellä suihkutettaessa. Beneficia helpottaa ja nopeuttaa pinnan kuivaamista, sekä ehkäisee pintojen naarmuuntumista, koska poispyyhkimiseen tai levitykseen ei tarvita liinoja tai levityssieniä. tradeparts.info Tallin lattialle Dr. King Carthur Tire Cleaner on erittäin tehokas, suoraan käyttövalmis renkaan puhdistusaine, joka poistaa niin tiukassa olevan lian kuin vanhat rengaskiillokkeetkin. Hinnat alkaen 26,90 €/10 laatan pakkaus. Asennus on vaivatonta, eikä moduulien kiinnittämisessä tarvita liimaa. Plaza kestää raskaita kuormia ja soveltuu sisäja ulkotiloihin. Ehdoton tuote ennen pinnoitusta tai uuden kiillokkeen levitystä. presco.fi Renkaat puhtaiksi Siistin ja kiiltävän harrasteauton kruunaavat puhtaat renkaat. Dirt Garage Plaza on moduulirakenteinen, erityisesti autotalleihin kehitetty lattian päällystelaatta, jolla koko lattian ulkonäkö ja tuntuma saadaan muutettua täysin
Koot menevät kuukausien mukaan: 6 kk, 12 kk, 18 kk ja 24 kk. roadmachine.fi Luettavaa takapenkkiläisille Jos takapenkiltä löytyy pieniä autoharrastajia, kannattaa kesäreissuille hankkia lukemistoksi Rami Rasvanäpin autoklassikot -kirjasarja, jonka kolmas ja uusin osa ”Rami Rasvanäpin vuosi” on hiljattain ilmestynyt. Koneen 75 mm talla on tarkoitettu 75–100 mm laikoille, joilla päästään kätevästi kiillottamaan pienet kolot ja hankalat muodot, sekä esimerkiksi paikkakorjatut kohdat. Hinta 19,90 €/kpl. Antureiden kiinnitykseen Aeroflow’n valikoimista löytyy hitsattavia 1/8” ja ¼” NPT-kierteitä, sekä alumiinisena että rosterisena. 50-lukua henkivä kuviointi on saanut vaikutteita traditionaalisista Hawaii-paidoista. Laite toimii sekä akulla että verkkovirralla. Matkailuteemaan istuu hienosti myös sarjan toinen osa ”Maailman ympäri Rami”. Hinta 79,90 €. Näillä saa esimerkiksi antureita kiinni haluamaansa paikkaan. kustannusmakela.fi Kukkea kesäpaita Kesä ei ole mitään ilman Hawaii-paitaa! Lyhythihainen Triumph ”Camp” on hyvännäköinen ja mukava puuvillapaita kesäisiin rientoihin. Hinta 35,00 €. Sellaiset löytyvät Jari Mäen valikoimista, joihin on juuri lisätty parikin erilaista vauvan bodya. tonupstore.com Kiillotuskone ahtaisiin paikkoihin Rupes HLR75 Bigfoot Mini iBrid on täysin uudella tavalla muotoiltu epäkeskokiillotuskone, joka on tarkoitettu erityisesti pienemmille alueille ja ahtaisiin paikkoihin. Hinnat alkaen 3,32 €. Hinta 395,90 €. jarimaki.fi 15 AMERIKAN RAUTA 5/2022. autodude.fi Ford taaperoille Kun perheessä vannotaan Fordin nimeen, ei taaperoakaan voi pukea kuin asianmukaisiin tamineisiin. Kun paidan kukkakuviointiin yhdistetään puiset napit ja keilapaidoista tuttu rento kaulus, niin kokonaisuudesta löytyy klassikkotyyliä moneen menoon
Hazy Pear 16 AMERIKAN RAUTA 5/2022
Teksti ja kuvat: Tomi Eronen • Malli: Lucy Barck 17 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Kun Sami Seppälä tuli hankkineeksi Gas Monkeyltä Teksasista Suomeen kotiutuneen luiskaperän, hänellä oli tarkoituksena ajella sillä ruostekorjausten jälkeen patinakuosissaan, mutta kun choppaus onnistui niin hyvin, tuli suunnitelmiin muutos, ja lopputulos on tässä. Chevrolet Fleetline ’50
En jaksanut lähteä katsomaan sitä Jussin kehoituksista huolimatta, vaan teimme kaupat luurissa saman tien. Seuraavalla viikolla, kun Chevy hinattiin sieltä tallilta Pitskusta mun luo, aloimme katsella tarkemmin, millainen se on. Pistonsin syysbileissä parin viikon päästä pimeällä ja pikku simassa näin sitten ekan kerran ton. Kössinä tunnetun Länsivireen Petrin kanssa tuumattiin, että onhan siinä jotain pientä, mutta patina on hieno, ja jatkoimme joraamista. ”Ei siinä mitään isompia osapuutteita ollut, mutta kaikki oli rikki tai jumittunut käyttökelvottomaksi vuosikymmenien seisomisen vuoksi.” Ensin runko ajovalmiiksi. Eräs aamu duuniin mennessä huomasin, että Luntamon Jussi oli laittanut yhdellä huonolla kuvalla myyntiin juurikin sellaisen korimallin, kuin mielessä oli kytenyt. Muuten suunnitelma oli vain hitsata lattiakaukalot, vaihtaa tekniikka ja ajella autolla patinakuosissa auringonlaskuun. Jo kauppojen teon yhteydessä sovittiin, että Jussi choppaa ja frenchaa sen. Kyllä siinä kauhisteltiin, että on siinä enemmän tekemistä kuin viime viikonloppuna”, Sami selittää nauraen. S e oli 2017 loppukesää, kun myin Hudsonin pois, ja olin jo useamman vuoden fiilistellyt jossain netin syövereissä näkemääni pronssinruskeaa ´50 Pontiacin luisukattoa kustomoituna todella tyylikkäästi”, Sami Seppälä kertoo tarkoittaen myydyllä laitteella sitä Amerikan Raudassakin takavuosina esiteltyä ’30 Hudson Roadsteria, joka siirtyi Samille hänen velipoikansa Jonin rakennettua sen valmiiksi muutamaa vuotta aiemmin. 18 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Chevrolet Fleetline ’50. ”No Hudson lähti ja olo oli aika raskas, lähinnä taskussa painetta aiheuttavan rahatupon takia. Tekniikan päivittäminen oli sikälikin väistämätöntä, että se vanha kutonen oli umpijumissa ja hiiretkin oli tehneet pesiä penkkien fylleistä venttiilikoppaan”, mies kuvailee aihion kuntoa. ”Aika nopeastihan se projekti käyntiin lähti 2017 marraskuussa, ja jo muutaman viikon jälkeen oli auto purettu silpuksi, koppa nostettu rungolta telineeseen ja aloin tehdä runkotöitä”, Sami kertaa. ”Auto oli ostettu Gas Monkeyltä Teksasista Suomeen Forsbergin Teemulle, mutta ehti jo ennen Suomeen rantautumista siirtyä Jussille. ”Siinä vaiheessa alkoi saamaan pientä käsitystä siitä, kuinka paljon sitä mätähommaa on
Myös takaluukkua joutui muokkaamaan aika paljon choppauksen vuoksi. Myös '49 Buickin takavalot ja '55 Chevyn puskuri istuvat muotoihin kuin tehtaalta. Takarunkoa kiksautin niin paljon kuin pystyi, eli noin 35 senttiä, koska pelkäsin, että ei mene tarpeeksi matalaksi, mutta meni se. Seuraavaksi sovittelin S10:n taka-akselin ja sille triangulatednelilinkin sekä ilmasäkeille telineet. Karvonenhan sen US-Partsista mulle toimitti ja antoi vielä joitain neuvojakin asennukseen. Janne´s Garagelta Mäkisen Janne hitsasi perän kuoreen tukivarsille kiinnikkeet, joilla saatiin kardaanikulma pysymään vakiona riippumatta auton korkeudesta. Sitten runko lähtikin hiekkapuhallukseen, ja maalasin sen omassa tallissa epoksoinnin jälkeen uretaanimaalilla mustaksi. ”Hitsasin itse aluksi etulattiaan uudet kaukalot valmiista korjauspaloista sekä korjasin pari pienempää reikää lattioista. ”Sehän meni niin, että kun sain rungon valmiiksi, koppa tiputettiin päälle, ja pirssi vietiin Luntamolle Pitskuun Pistonsin tallille jatkohoitoon. Seuraavaksi irtosi katto ja yhdessä Häkkilän Peten kanssa Jussi pudotti sitä maestron elkein tasan oikeaan kohtaan. Äkkinäinen tuskin edes tajuaa, kuinka paljon pilkkomista se on edellyttänyt. 19 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Choppauksesta tuli kuitenkin niin järjettömän onnistunut, että päätin rakentaa autoa kunnolla ajan kanssa ilman sen tarkempaa deadlinea." Keulan ripustuksia purkaessa päätin, että asennan siihen Heidtsin etupään nykyaikaisella jousituksella ja ohjauksella. Runkoahan ei sinällään tarvinnut hitsata juurikaan muuten kuin noiden muutosten takia, korista sen sijaan tuli melkomoinen työmaa”, mies valaisee. 2018 keväällä tuli sitten siirryttyä palkkatöistä ja säännöllisestä työajasta yrittäjäksi Porvooseen, mikä hyvin nopeasti aiheutti akuutin aikapulan projektin parissa.” Vaikka Teksasilla on kohtuullisen kuivan osavaltion maine, saattavat sieltä tulleet autot olla toisinaan melko ruosteisiakin, kuten oli Samin Fleetlinen kohdalla. Jussi aloitti hommat pellittämällä ensin kontin ja tekemällä runkokiksautuksen sekä korkeamman kardaanitunnelin. ”Choppauksesta tuli kuitenkin niin järjettömän onnistunut, että päätin unohtaa seuraavan kesän ajeluhaaveet ja rakentaa autoa kunnolla ajan kanssa ilman sen tarkempaa deadlinea.” Korin choppaus on onnistunut erittäin linjakkaasti. Fleetline tuli taas mun talliin, kun Jussin perustama Lumo Automotive muutti Nurmijärvelle kunnollisiin tiloihin.” Alustan Sami oli tehnyt teknisesti valmiiksi putkistoa ja tehostettuja 2-piirijarruja myöten jo rungon muutosten yhteydessä, joten periaatteessa se olisi ollut peltitöistä tultuaan tekniikan asennusta ja korin kilkkeiden niputusta vaille valmis ajoon
Pitkään mietittiin sopivia takavaloja ja katseltiin kaiken maailman kuvia netistä. Ensin hankin sellaisen huonomman käytetyn, jota uskalsi huoletta leikellä ja sitten tilasin Jenkeistä uuden puskurin, kun se tosiaan kävi paikalleen. Sameaa päärynää. ”Niin joo, ja meniväthän molemmat kynnyskotelotkin uusiksi. Viiskymppisen tailpan on hiukan kaarevampi kuin ’55:n, joten puskurin keskeltä joutui leikkaamaan ehkä sentin pois”, hän selittää. Ensin oli mielessä upottaa sellaiset pisaravalot takalokareiden päihin, mutta sitten Oskilta löytyi tuollaiset ’49 Buickin takavalot, joita mallailtiin paikalleen, ja ne lopulta sovitettiin lokareihin ylösalaisin käännettynä. 20 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Chevrolet Fleetline ’50. Kun sain sellaisen, kävi ilmi, että sehän meni melkein suoraan perän muotoihin. ”Choppauksen jälkeen nostin kopan uudestaan rungolta ja toimitin sen Pornaisiin lasimurskapuhallettavaksi. Takapenkin rungon Sami muokkasi itse uuteen kardaanitunneliin istuvaksi. Sieltä kori jatkoi takaisin Jussille ja Nurmijärvellä takakyljet vaihdettiin puolesta välistä alaspäin molemmin puolin ja etuoviin leivottiin uudet pintapellit. Erikoisennäköiset verhoilumateriaalit hankki ulkomailta Samin Dinerkalusteitakin maahantuonut veli Joni. Uusi tailpan muokkautui suorasta pellistä, kun korjauspelti olisi ollut karmean hintainen. Mulla oli niihin ovenhelmoihin korjauspalatkin, mutta sain itse ne turattua siihen kuntoon, että Jussi joutui tekemään kokonaan uudet pintapellit.” Ovien pohjat ja etulokasuojien helmatkin oli korvattava uudella pellillä. ”Takalokasuojien syvennykset muotoiltiin myös sopimaan yhteen puskurin kanssa.” Ensin olin vähän kauhuissani, mutta kun Airbag Automaalaamon Hemmokin vakuutti värin sopivan hienosti yhteen tuon sisustan kanssa ja olevan kustomia kuin mikä, niin enpä siinä vastaankaan alkanut vänkäämään." Erilliset etupenkit ovat lähtöisin ’63–64 Galaxiesta, ratti taas ’59–60 Impalasta. Mulla oli sellainen rautalankasapluuna perästä, ja kyselin sitten facesta, että olisiko kellään ’55 Letukan takapuskuria, jota pääsisi mittailemaan
Takalasi on vanha, sen koko ei muuttunut, kun sitä vain kallistettiin. Jussi sanoi kuitenkin, että niitä on kaikilla, ja ei sellaista tuohon laiteta. Kustom myös sisältä. ”Etupuskuri ja maski tulivat uusina amerikanmaalta, kromauksessa ei käytetty mitään muuta kuin rööki-ikkunoiden chopatut karmit. Etupenkeiksi Sami hankki ’63–64 Galaxiesta kotoisin olevat erillispenkit, takaistuin syntyi alkuperäistä madaltamalla ja muotoilemalla. Tohonkin meni jo 250 tuntia kaikkineen, mutta seuraava maalausreissu onkin jo helpompi. Kuttila teki tuulilasin, porvoolainen X-Glass leikkasi pronssinsävyisestä lasista sivuikkunat ja karkaisi ne. Ovipahvithan valmistuivat vasta nyt toukokuussa juuri ennen ensimmäistä esiintymistä”, Sami huokailee. Sisustus oli tosiaan jo pitkälti valmiina ennen kuin ulkoväriä oli lyöty edes lukkoon. Budjetti tuli sen verta rankasti vastaan, ettei pystynyt tekemään mitään showmaalausta nyt. Väristä tehtiin maalausmalli, josta totesimme, että hieno on.” Joulun pyhinä 2021 Hemmo teki autoon ensin raakakittauksen, ja toisen kerroksen Sami kävi talkooporukalla ammattilaisen opastuksella hieromassa, minkä jälkeen Hemmo ruiskutti pintaan nykyisen satiininvihreän. Leveät valkosivut kuuluvat tämäntyyppiseen kustomiin, ja koska Samin Fleetline on tehty ajoautoksi, olivat Kontion modernit renkaat sopiva valinta. Hiukan piristetty 60-lukuinen 283-pikkulohko liikuttaa kustomia mukavasti. Se otti sitten viuhkat käteen, ja nappasi tämän, että tuo siihen tulee, ja se siihen tuli”, Sami toteaa nauraen. Elettiin jo vuoden 2021 loppupuoliskoa ja mulla oli itsellä mielessä sellainen tumma mahongin sävy metallinhohtona ilman lakkaa. ”Penkithän valmistuivat jo reilu vuosi sitten, ja nyt keväällä, kun alettiin tekemään ovipahveja, ei sitä kuvioitua tummaa keinonahkaa enää saanutkaan, joten jouduimme sitten ottamaan samanväristä sileää. ”Tuon reissun aikana kasailinkin sitten tekniikan rungolle ja korin nakkasin päälle epoksoinnista tultuaan. Kaikki tiivisteet tilasin Steele Rubberilta”, hän luettelee. 21 AMERIKAN RAUTA 5/2022. ”105 tuntia sitä porukalla viikonlopussa hiottiin, sillä saatiin melkein puolitettua alkuperäinen maalauksen kustannusarvio. Verhoilumateriaalit tulivat veljeni Jonin kautta, kun hän on noita matskuja tilannut maailmalta aiemminkin”. Ensimmäiset metrit pääsin Letukalla ajamaan 2020 syksyllä. ”Ensin olin vähän kauhuissani, mutta kun Airbag automaalaamon Hemmokin vakuutteli värin sopivan hienosti yhteen tuon sisustan kanssa ja olevan kustomia jos mikä, niin enpä siinä vastaankaan alkanut vänkäämään. Kuminpolttoonhan tällaista taildraggeria ei ole rakennettukaan. ”Uusi matto tuli Jenkeistä samoin kuin kromattu tilttirattiputkikin. Pelkästään koritöitä tuohon on tehty varmaan reilut 600 tuntia ja kokonaistunnit heiluvat jossain 1500–2000 luokissa”, mies avaa kirjoitettuna niin nopealta kuulostavan projektin työtuntien määrää. ”Kun kaikki peltityöt olivat valmiit, vein korin Automaalaamo Lahtiselle Kellokoskelle epoksoitavaksi ja korisaumaukseen”, Sami kertoo. Tää maalaushan oli taas sit semmoinen juttu, että pitkään oli hakusessa, millainen siitä tulee. Sami itse maalaili sisustan peltiosat päärynäiseen kokonaisuuteen sopiviksi. Itse muokkasin tuon takapenkin tuon malliseksi, porvoolainen Verhoomo Krono's sitten rakensi nuo verhoilut puhtaille rangoille. Lumo Automotive on toteuttanut kaikki korin muutostyöt, myös konepellin muuttamisen yksiosaiseksi, alkuaan kun se on listan alta yhteen pultattu
Viime silauksen se sai toukokuun alun Karkkilan näyttelyssä, jossa Platu teki loput straipit. Ajovalojen frenchaus ja listojen parturointi kuuluvat niihin perinteisimpiin kustomkikkoihin, kuten fender skirtitkin, mutta toimivat aina vain yhtä hyvin. Kiitos: Lumo Automotive/ Jussi Luntamo, Petri Länsivire, Verhoomo Krono's, Airbag/ Hemmo ja tietysti emännälle kaikista poissaolotunneista. Jarrut: Tehostetut levyjarrut edessä, rumpujarrut takana. 22 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Chevrolet Fleetline ’50. Hazy Pear -nimi itsessään juolahti vain jostain mieleen, kun tuo on tuommoinen päärynänvihreä, ja vähän sameakin. Ja onhan tuo sisustus väriltään vähän niin kuin päärynän sisukset”, mies kuittaa virnistäen. Ohjauskulmien suuntauksen sekä muutamien löysälle jääneiden pulttien kiristelyiden jälkeen Fleetline tuntuu aika pirun hyvältä kurvailla." Trendit tulevat ja menevät, mutta tyyli on ikuista. Moottori: 283 CID V8, jyrkempi nokka, kansia laskettu, Edelbrock Performer -imusarja, Edelbrockin 500 cfm kaasutin, blockhuggerpeltipakosarjat, 2 1/4" tuplaputkisto, isompi alumiinisyyläri, 12 voltin sähköt. Vanteet: 15x6" Chrome Reverse -vanteet, Fiesta-kapselit. Sisusta: ’59–60 Impalan ratti, ’63–64 Galaxien erillispenkit edessä, chopattu alkuperäisen penkin runko takana, Verhoomo Kronosin tekemät metallinhohtoväriset verhoilut, Lokarin shifteri. Faktat Chevrolet Fleetline ’50 • Omistaja: Sami Seppälä, 46 • Paikka: Järvenpää. Takaluukun hän oli straipannut jo edellisellä viikolla mun himassa. Renkaat: Kontio 215/75 R15 miljonäärivalkosivut. Voimansiirto: TH700R4-automaatti, S10 pickupin 10-bolt perä. ”Ensimmäiset kunnon ajot autolla ajettiin nyt huhtikuussa ja ohjauskulmien suuntauksen sekä muutamien löysälle jääneiden pulttien kiristelyiden jälkeen Fleetline tuntuu aika pirun hyvältä kurvailla. Alusta: Heidtsin Mustang II -tyyppinen etuakselisto 2" droppispindleillä, tehostettu hammastanko-ohjaus, runko kiksattu, triangulated 4-link-tuenta ja makkarapalkeet takana, magneettiventtiilit, 10 litran painesäiliö, kompressori. Kori: Kattoa chopattu, etulamput frenchattu, ajovaloumpioissa integroidut vilkut, tankin luukku poistettu, takaluukku ja takalokarien päädyt muotoiltu uusiksi, takaluukun kahva, lokareiden ja helmojen listat poistettu, sähkötoiminen takaluukku, Peep Mirror -peilit, upotetut ’49 Buickin takavalot, ’55 Chevyn takapuskuri, maalattu metallinhohtomattavihreällä
.. 040 104 5960 ENNAKKOLIPUT: VAPAA PAASY! .. THE TROUBLED THREE (SWE) THE PRIMER KINGS THE TOREADORS Skeleton Hellraisers PATE FRIMAN & REBELLION BRANDY ROCKERS ARON ELVIS SHOW Burleski show KUSTOM KULTURE GOES DRIVE-IN & ROCK PIELISAREENALLA KOKO VIIKONLOPUN LAUANTAINA ILMAINEN PAIVATAPAHTUMA. .. Hyvärilässä 19.-20.8. Konna ja Konna ja Konna ja Konna ja Koukku Koukku Koukku Koukku PÄÄSYLIPUT: pe ja la 24€/ilta, pe–la 35€ (+mahd. Hyvärilässä 19.-20.8. LA ILTANA Drive-in ELOKUVA 100 m 2 jattiscreenilta .. ... palvelumaksu) (sis. @driveinrocknrs #driveinrock DRIVE-IN DRIVE-IN DRIVE-IN DRIVE-IN & ROCK & ROCK & ROCK & ROCK Hyvärilässä 19.-20.8. pääsyn kaikkiin tapahtumiin) LISÄTIEDOT JA MAJOITUS: Hyvärilän nuorisoja matkailukeskus, p. Hyvärilässä 19.-20.8
5. Sen jälkeen, kun Chevy ostettiin Teksasista, ehti se kulkea useamman tallin kautta, kunnes päätyi taas toiselle Suomi-omistajalleen chopattavaksi Nurmijärvelle. Lopulta kaikkien visiot toteutuivat siinä tavallaan. 8. Kuvassa runko ja tekniikka jo valmiiksi maalattuna. Moottoriksi Sami hankki hiukan kutitelluun 283-pikkulohkon, joka sai peräänsä nelivaihteisen TH700R4-automaatin. Etupäähän soviteltiin Heidtsin Mustang II -tyyppinen akselisto tehostettuine hammastanko-ohjauksineen. 3. Sopiva taka-akseli löytyi Chevyn S10 minitruckista, ja se tuettiin paikalleen triangulated 4-link -tuennalla. 6. Gas Monkeyltä Karhukorpeen 24 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Chevrolet Fleetline ’50 1 2 3 4 5 6 7 8 9. 2. Teksti: Tomi Eronen • Kuvat: Sami Seppälä ja Jussi Luntamo 1. Lattioissa ei juuri säästettävää ollut. Alun perin Samin piti säilyttää kori patinakuosissa ja alle oli hankittuna valkoraitarenkain varustetut pinnavanteet. Se nostettiinkin rungolta, jonka takapäähän Sami teki riittävän notchauksen, jotta peräpäästä saatiin oikeasti matala. 9. 7. Jo ennen Suomeen saapumista se ehti kuitenkin vaihtaa omistajaa. Runko itsessään oli hyväkuntoinen. Korikin oli oikeastaan yllättävän huonossa kunnossa Teksasista tulleeksi autoksi. 4. Jo heti kättelyssä auton saavuttua maahan oli selvää, ettei jumiutunutta vanhaa kutosta enää elvyteltäisi, vaan tekniikka päivitettäisiin kokonaan. Pohjan pellit olisivat menneet pitkälti uusiksi, vaikkeivät ne olisi niin ruosteisia olletkaan, koska raju madallus edellytti suuria muutoksia niin kardaanitunneliin kuin tavaratilan pohjaankin. Tällaisella myyntikuvalla Forsbergin Teemu osti Chevyn Gas Monkey Garagelta
10. Kun kori oli maalattu epoksipohjavärillä, oli aika laskea se takaisin rungolle. 13. Samin ostaessa auton häneltä miehet sopivatkin, että Jussi choppaa sen sitten Samille suunnittelemallaan tavalla. Verhoilut teki porvoolainen Verhoomo Krono’s. Choppauksen Jussi toteutti yhdessä kerhokaverinsa Häkkilän Peten kanssa Pistonsin tallilla Helsingin Pitäjänmäessä. Takasiipien päihin sovitettiin ylösalaisin käännetyt ’49 Buickin valot. 11. Alkuperäiset penkit olivat melkoisen huonossa kunnossa. Auton peräpäätä jouduttiin muotoilemaan uusiksi melkoisen paljon, jotta linjoista saatiin halutunlaiset. Peltivalmis kori vietiin irrallaan epoksoitavaksi. Kun Luntamon Jussi osti Chevyn Teemulta, oli hänen tarkoituksenaan kustomoida se itselleen. Tässä kori jälleen rungolla ja auto odottelemassa kuljettamista pilkottavaksi. Sami muokkasi itse takapenkin rungon nykyisenlaiseksi, etusohvan hän päätyi vaihtamaan erillispenkkeihin. 17. 15. Sitten alkoikin olla aika miettiä sitä pintaväriä. 16. Pistonsin tallilla alkanut korin kustomointi jatkui Jussin yrityksen tiloissa Nurmijärven Karhukorvessa. 25 AMERIKAN RAUTA 5/2022 10 11 12 13 14 15 16 17 18. Tässä vaiheessa katoton raato oli aika karu näky. 14. 12. 18. Lumo Automotive -yrityksen perustanut Jussi teki lopulta etuoviin kokonaan uudet pintapellit
GRAALIN MALJA 26 AMERIKAN RAUTA 5/2022
Huittisissa asuva Teemu Rekikoski teki isokoodista B-bodyä etsiessään lawndalelaisesta tallista siellä 80-luvulta saakka huilanneen patinoituneen löydön, joka osoittautui lopulta melkoiseksi Mopar-harrastajan Graalin maljaksi. Teksti ja kuvat: Tomi Eronen 27 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Dodge Charger R/T SE Hemi ’70
Koskaan hän ei ollut tutkinut mitään muita numeroita moottorista. ”Lisäksi myyjän tiedon mukaan ainoastaan takuumoottorit eli marine-koneet vesitestattiin, ja kannen päässä luki WT eli water tested. ’70 ei ehkä ollut meille se mieluisin vaihtoehto, mutta kun kyseessä olisi 16 kappaletta valmistettu erikoisuus, niin totta kai se pisti miettimään. Kaikesta huolimatta Teemu sopi Jenslundin kanssa, että hän ottaisi yhteyden myyjään ja kyselisi autosta enemmän. Chargeria tosin kaupattiin väärällä moottorilla, koska mukana oli auton valmistenumeroon täsmäävä tehtaan takuutodistus vaihtotyöstä. Vastauksia oli tullut hetkessä jo monta, ja ilmoitusta pidettiin varmana spämminä, varsinkin kun ilmoittajan nickname oli vielä Magnolia Thunderpussy.” 25 vuotta tallin uumenissa. ”T arina alkaa oikeastaan jo vuodesta 2008, kun vaimoni Heidi luopui 318-koneisesta ’69 Chargeristaan ihan vain sen vuoksi, että saataisiin hankittua vähän isokoodisempi B-body. Jenslundin Petelle huikkasin hänen luotaan lähtiessä, että jos jotain kivaa tulee myyntiin, niin soittele”, Teemu jatkaa. Siellä oli Jenslundin Pete, joka käski Teemun katsoa heti sähköpostit. Auto oli todellinen pommi kaikin puolin, puoli tuntia riitti sen ympärillä ja äkkiä pois siitä liikkeestä.” Kun Teemu oli matkalla kohti Vegasia, puhelin soi. Sisältä auto on lattiamattoa ja joitakin kromiosia lukuun ottamatta entisöimätön. Sovin myyjän kanssa, että käyn katsomassa Phoenixissa yhtä avomallista ’71 ’Cuda-kloonia, ja sitten ilmoittelen hänelle, että otanko T/A:n. Yllätys olikin melkoinen, kun Pete soitti Chargerin vierestä, että auto on räpeltämätön orggisyksilö ja aito R-koodin R/T SE, ja oli oikeasti olemassa puhtailla papereilla”, Teemu kertoo hämmästyksestään. 28 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Dodge Charger R/T SE Hemi ’70. Pete oli laittanut linkin foorumille, missä hyvinkin hurjalta kuulostaneessa myyntipuheessa kaupattiin aitoa ’70 R/T SE Hemi Chargeria. No, monessa paikassa tuli pyörähdettyä ja monta hienoa autoa nähtyä. ”2012 syksyllä lähdin kiertelemään kuukaudeksi Kaliforniaa ja rahat polttelivat taskussa, kun juuri oltiin myyty noin 15 vuotta pyörittämämme yritys. ”Lähdin ajelemaan kohti San Diegoa, jossa olikin todella siisti kermanvärinen T/A Challenger. Samoin yhden vaaleanvihreän T/A:n kanssa. Autolle oli toinenkin ostajakandidaatti, joka kävi sitä katsomassa, mutta myyjä jostain tunnisti hepun paikallisen entisöintifirman kaveriksi ja nosti hintaa sen verran, ettei kauppoja tullut”, Rekikoski jatkaa. Siisti kunto sopii alhaiseen mittarilukemaan, autollahan on ajettu vasta 75 800 mailia. Sitä myyjä ei tiennyt, että tämä käytäntö oli ainoastaan ’67 ja vanhemmissa koneissa, ’69 ja uudemmat koneet olivat automaattisesti aina WT. Avon myyjä ei enää vastannut viesteihin, kun pääsin Seattleen, kun ei ollut ymmärtänyt, että olin ostamassa kahta autoa, vaan suivaantui siitä, kun sanoin, että käyn katsomassa myös yhtä T/A:ta reissullani. Siitä asti oli ollut kaipuu omistaa ’68–70 Charger uudestaan”, myös sen keltaisen ’70 Superbirdin omistajana tunnettu Teemu Rekikoski aloittaa. ”Selvisi, että myyjä asui Lawndalessa, noin puolen tunnin päässä Petestä, joka voisi käydä helposti tsekkaamassa tilanteen paikan päällä. Hinnasta päästiin melkein yhteisymmärrykseen ja päätin, että jos ei muuta löydy, niin tämän otan. Spring Flingissä olisi ollut myytävänä U-koodin vaaleanvihreä R/T Challe, ja otin myyjän tiedot ylös, jos vaikka isompi kiinnostus iskisi myöhemmin. ”Äkkiä burger-paikkaan, jossa oli wifi. ’Cudan myyjä oli aluksi hyvinkin mukava heppu, mutta kun hän huomasi, että tiedän autosta enemmän, kuin hän halusi, niin myyntihalut pienenivät. Tarkoitus oli käydä ostomielessä katsomassa Seattlessa R/T avo-Challengeria ja San Diegossa T/A Challengeria. ”Minä olin juuri silloin Vegasissa, ja sunnuntaina sovimme myyjän kanssa, että hän pitää auton varattuna meille keskiviikkoon asti 100 taalalla
”Kun Ball yritti käynnistellä autoa, niin joku neuvoi, että ota kaasuttimet pois ja katso ensiksi sinne, mitä löytyy, kun moottori ei edes luvannut. 29 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Myyjä, herra Ball, oli todellinen persoona, kaiken kokenut hauska heppu, jolla jutusta ei meinannut tulla loppua millään. Ball palaa reissultansa.” Vene olikin jo myyty, ja kun Ball kuuli, että Charger voisi olla lähdössä Suomeen, hän innostui asiasta aidosti niin kovasti, että oli heti valmis laskemaan hintaa. Erittäin harvinaiset jälkimmäiset vaimentimet ovat tätä tyyppiä ainoastaan Hemissä. Foorumilla jutut vain hurjistuivat, ja joku autoa katsomassa käynyt henkilö alkoi haukkua sitä siellä ihan täysillä. Tallin ovien eteen vuokrattiin paikka asuntoautolle, joka ei ollut käyntikunnossa, joten talliin ei kauheasti kenelläkään ollut mitään asiaa.” Ball kertoi Teemulle, että Chargerin olisi ostanut uutena myyntitykki Oregonin suunnalta, joka oli maksanut auton käteisellä Hollywood Dodgelle. ”Ball kertoi nähneensä Chargerin ensimmäisen kerran joskus vuonna 1983 tai 1984 cruisingissa, ja silloin kone kävi jo aika huonosti. Reissu venähti, ja maailman meriä kaluttiin aina Norjan rannikkoa myöten, joten aikaa oli lopulta kulunut 12,5 vuotta, kun purtilo saapui takaisin Kalifornian kotisatamaan. Jostain syystä optiolistan yläpään varustelulla ollut malli oli tosiaan liikkeessä näytillä, liekö ollut niin sanottuja ikkuna-autoja. ’70 ei ehkä ollut meidän se mieluisin vaihtoehto, mutta kun kyseessä olisi 16 kappaletta valmistettu erikoisuus, niin totta kai se pisti miettimään.” Putkiston ensimmäisissä äänenvaimentimissa on kulmat painettu tehtaalla prässillä kasaan, jotta Hemin vaatima suurempi putkisto mahtuu kulkemaan auton alla. ”Auton myynnin ehtona kesäkuussa 1970 oli ollut, että luovutus olisi vasta aikaisintaan elokuussa, kun uudet mallit tulevat liikkeeseen”, Teemu kertoo. Kaasuttimissa oli kohokammiot täynnä sokeria, ja sokerin takia kone oli yskäissyt sillä seurauksella, että kolme työntötankoa oli vääntynyt. ”Hänen mielestään oli ihan oikein paikallisille keräilijöille, että auto lähtisi pois maasta, ja he jäisivät nuolemaan näppejään.” Sokeria koneessa. Hän oli eronnut vaimostaan 90-luvun alussa, ja erossa hänelle jäi vene, Charger ja 100 000 taalaa rahaa. Hän jätti puoliksi omistamansa vanhan tavaran kaupan kumppaninsa hoidettavaksi, kun lähti itse pienelle veneilyreissulle. Tietysti rahatkin olivat loppuneet matkalla, ja yhtiökumppani lainasi rahaa – vakuutena vene ja Charger, jotka myytäisiin heti, kun Mr. Auto työnnettiinkin talliin odottelemaan ja siellä se sai pötkötellä seuraavat 26 vuotta. Tarkemmin tutkiessa löytyi lisää sokeria, jota oli bensalinjoissa ja tankin pohjalla. ”Ensimmäisenä koitin ryömiä auton alle koodeja pällistelemään, mutta lattia oli niin täynnä brown recluse -merkkisiä hämähäkkejä, että mun oli turhaa yrittää allergisena sinne mennä. Peten kanssa ihmettelimme asiaa kovin.” Tiistaina Teemu lähtikin ajelemaan Death Valleyn kautta kohti Losia, ja levottomasti nukutun hotelliyön jälkeen keskiviikkoaamuna miehet pääsivät vihdoin talliin, jossa Charger oli lepäillyt jo vuodesta 1987 saakka. Vuonna 1986 hän tapasi taas cruisingissa auton omistajan, joka kertoi, että Hemi ei käynyt enää ollenkaan.” Lopulta Ball antoi Chargeriin vaihdossa G-koodin avo-Challengerin ja huonompikuntoisen V-koodin avo-Challengerin sekä hieman rahaa. Yksikin purema olisi johtanut sairaalareissuun
Pinnan alta läpikäyty auto on pyritty kunnostamaan pienimpiäkin yksityiskohtia myöten alkuperäisosin. Esimerkiksi pakoputkisto oli niin hyvässä kunnossa, että se puhallettiin ja pinnoitettiin uudelleen. Aluksi piti auto laittaa pikaisesti käymään ja heti kesäksi ajoon, mutta sitten se kuitenkin jätettiin odottamaan vuoroaan jonkinmoista läpikäyntiä ajatellen ja rahaa keräten.” Syksyllä 2018 oli vihdoin Chargerin vuoro päästä työn alle. Kaikki tehtaan oversprayt olivat hienosti näkyvissä ja kopioitavissa. Auton alkuperäinen väri oli TX9, eli musta, eikä maalipintaa lähdetty uusimaan, vaan jätettiin lommoiseksi ja haalistuneeksi. Kori laitettiin vartaaseen, missä pohja liuotinpestiin ja muutamaan kohtaan häivytettiin pohjamaalilla. Konehuone, E74-koodin 426 cid Hemi kuuluu moottorimaailman legendaarisimpiin moottoreihin. ”Vuonna 1972 kampiakselin laakerit olivat pettäneet, ja ne oli uusittu auton myyneessä liikkeessä. 30 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Dodge Charger R/T SE Hemi ’70. ”Nämä kaikki asiat olivat tiedossani, kun tein autosta tarjouksen, ja harmitus oli kova, kun myyjä hetkeäkään epäröimättä ilmoitti, että OK, my friend. ”Kyllä silti purkaessa vielä löytyi lämppärin sisältä elossa oleva nilviäinen. Kaikki neljä äänenvaimenninta ovat alkuperäiset, ja päivämääräkoodit hyvin luettavissa. ”Auton alkuperäinen väri oli TX9, eli musta, eikä maalipintaa lähdetty uusimaan, vaan jätettiin lommoiseksi ja haalistuneeksi. Foorumilla juttu autosta jatkui kiihkeänä, ja kun Pete julkaisi viestin, että se on myyty Suomeen, niin sitä ensimmäisenä katsomassa ollut heppu julkaisi kuvan, missä oli moottorin VIN-numerot ja tekstin, että aikaista joulua Suomeen, olet saanut käsiisi matching numbers -auton.” Päällisin puolin entisöimätön. Samasta reissusta on tallessa se tehdastakuukortti, mikä ostohetken tiedon mukaan olisi ollut moottorinvaihdon takuukortti, mutta osoittautuikin myöhemmin todistukseksi vaihteiston uusimisesta.” 1980-luvun alussa jonkun kyllästyttyä jatkuvaan kuminpolttoon kyseinen mielensäpahoittaja laittoi sitten Chargerin tankkiin sokeria, minkä seurauksena auto kärsi pienen moottorivaurion ja jäi seisomaan mittarissaan vasta 75 000 mailia. Vähän myöhemmin Charger lähti lapasesta ja törmäsi matalaan betoniporsaaseen, joten taas auto kiikutettiin takaisin myyjälle. Sillä kertaa siihen vaihdettiin pätkä eturunkoa, sisälokasuoja, apukuskin puolen lokasuoja, etupuskuri ja syylärin edessä oleva kehikko, missä siis on nyt väärän auton runkonumero meistettynä. Suomeen Charger saapui maaliskuussa 2013 kovilla pakkasilla, ja Teemu jätti sen viikon päiviksi seisomaan pihalle, että kaikki ötökät varmasti kuolisivat kylmyyteen. Alkuperäiset pakoputkenpäät kromattiin uudestaan ja orggiskannattimet ja klemmarit kylvetettiin sitruunahapossa”, Teemu avaa alkuperäisyyteen pyrkimisen tasoa. Olisi sittenkin pitänyt vielä tinkiä hieman enemmän, mutta seuraavana päivänä olisi ollut tulossa joku keräilijä Michiganista autoa katsomaan yksityiskoneellaan. Myös tarrat ja merkinnät on uusittu alkuperäisen kaltaisiksi. ”Ensiksi koko kori tyhjäksi, ja konehuone lasimurskapuhallettiin. Auto olikin tarkoitus tehdä mahdollisimman pitkälle alkuperäisiä osia hyödyntäen ja hankkia ainoastaan pakolliset osat jälkituotantona
Vaan niinhän sitä sanotaan, että jos maailmassa on jotain autoa kaksi, niin toinen on Suomessa. Alkuperäiset kaasarit puhallettiin ja osat pinnoitettiin keltaisiksi ja kirkkaiksi tarpeen mukaan. Teho: 425 hv. peräluukku ja ovenvälit maalattiin uudestaan ja sisälattiaan häivytettiin muutamaan kohtaan uusi maali. Ensimmäisenä valmiina olivatkin maalaushommat, ja sisustaa päästiin kasailemaan. Alusta: A32 Super Performance Axle Package, alkuperäiset vääntösauvat edessä ja lehtijouset takana. Vanteet: Rally Wheels 7x15". Auton mukana seurasivat kaikki alkuperäiset dokumentit takuutodistuksia myöten. Toisen kaasarin läppäakseli oli niin jumissa, että sellainen piti tehdä mallin mukaan uusi. Kojetaulun muovikromit ja ovenkahvan alle tulevat muovit käytin kromipinnoituksessa Turun liepeillä, niin ei tarvinnut tyytyä reproihin niidenkään osalta. Kori: Alkuperäinen, maalaamaton TX9 Black, tilattu ilman raitoja (V68), M91 Luggage Rack. Takuulappujen lukemiseen tarvitsisi oman lukijansa, jollainen Teemulla on ollut aikeissa hankkia. Sen lisäksi, että kyseessä on vain 16 kappaletta valmistettuna melkoinen superharvinaisuus, kiteyttää burbankilaisesta tallista löytynyt Mopar-muskeliharrastajan Graalin malja myös vanhan Suomi-legendan. Rekikoskia voi hyvällä syyllä kutsua Moparperheeksi, sillä tallista löytyy jutun Chargerin ohella myös keltainen ’70 Superbird sekä pinkki nyky-Hemillä varustettu avo-Challenger. Production Broadcast sheetistä käyvät tarkasti ilmi auton alkuperäiset varusteet. Alkuperäinen Dana-perä tarvitsi ainoastaan kosmeettisia toimenpiteitä ja vetoakselien laakereiden vaihdon. Vaihdelaatikko käytiin sekin läpi ja kuluvat osat uusittiin. Nimittäin kun teksasilainen mustan ’70 R/T SE Hemin omistaja kuuli, että Teemulla on samanlainen, oli mies aivan ihmeissään, kun hän on luullut omaansa ainoaksi lajissaan maailmassa. Juuri ennen auton Suomen ensiesiintymistä Tampereen Hot Rod & Rock Show’ssa Teemu keksi asentaa alle Superbirdin vanhat keltatekstiset Nascar Goodyearit vuodelta 1996, jotka eivät enää ole parhaimmassa kunnossaan, mutta sopivat patinoituneeseen kokonaisuuteen täydellisesti. Moottori: E74 426 cid Hemi V8, Keith Blackin .030 ylikoon männät, Schneider Camin 426 Stock -nokka, kaksi 4-kurkkuista Carter AFB -kaasutinta, alkuperäinen uudelleen pinnoitettu tuplaputkisto. Sisusta: Alkuperäinen, C55 Bucket Seats, C16 Console w/Woodgrain Panel, N85 Tachometer, R21 AM/ FM radio. Tavoitteena Teemulla oli saada auto valmiiksi kuluvaksi kesäksi, kun hänelle itselleen tulee pyöreitä mittariin, ja tavoite täyttyikin juuri sopivasti. Sisustan ainoa jälkituotanto-osa on uusi lattiamatto.” Alkuperäinen 426 Hemi toimitettiin hoitoon Vammalan moottorikoneistamoon. Kiitos: Työtovereille Triangle Motor Companyssä. 31 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Voimansiirto: TF727-automaatti, A32 Dana 60 -perä 4.10:1 välityksellä. Joskus moottoriin on vaihdettu pari runkolaakeria, kun muissa luki STD -69, niin kahdessa kaulassa oli 0,10 -72. Haaveena oli, ettei sitä tarvitsisi edes porata, mutta tarkemmin tutkittaessa havaittiin sen verran kulumaa, että sylinterit jouduttiin kairaamaan .030 ylikokoon. Renkaat: Goodyear Eagle #1 235/60 R15. ”Männiksi tuli hyvin lähelle alkuperäisiä vastaavat Keith Blackit, uusi alkuperäistä vastaava nokka löytyi Schneider Camiltä. Faktat Dodge Charger R/T SE Hemi ’70 Omistaja: Teemu Rekikoski, 50 • Paikka: Huittinen. Sitten pohjaan kiinnitettiin alkuperäiset läpikäydyt jarruja bensaputket jopa alkuperäisin kiinnikkein.” Ulkokuoren osalta piti vielä ehostaa maski ja etupuskuri, sekä puhaltaa ja maalata alkuperäiset 15" Rallye Wheelsit takaa mustalla ja etupuolelta harmaalla. Jarrut: B51 Power Brakes, levyt edessä, rummut takana. Alkuperäinen bensapumppu käytiin samalla kaavalla läpi kuin kaasuttimetkin, samoin orggiskaksikärkijakaja ja startti
Mean Bl ack Machine 32 AMERIKAN RAUTA 5/2022
Masi Isohanni sai vaihtokaupassa siistin näköiseksi rakennetun isolohkopickupin, jonka tekniikan päätti pistää ensikoeajojen jälkeen kokonaan uusiksi. Teksti: Tomi Eronen • Kuvat: Tuukka Erkkilä Machine 33 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Mean Bl ack Chevrolet 454 SS Pickup ’90. Saman koki lopulta myös auton sisusta, ja jalostuihan se ulkonäkökin monta astetta häijympään suuntaan
Kori oli kuitenkin kaikin puolin hienossa kunnossa, olihan sen vasta maalannut kiiltävänmustaksi hyvästä jäljestään tunnettu Puskan Auto, ja erikoisena detaljina maalauksessa olivat takakylkien ja perän haamukuvioina toteutetut 454 SS -logot. Kojelaudan keskelle 3D-printattiin uusi ritilä, jonka alle tuli yksi kaiuttimista. Alkuperäiselle paikalle sovitettu kosketusnäytöllinen digitaalimittaristo on Holleyn valikoimista. Sen valmistuttua Masi otti työn alle käpylehmäksi kutsumansa ’68 Malibu -farmarin, jonka konehuoneeseen ei kuitenkaan saatu lopulta mitenkään kohtuudella eikä edes hiukan kohtuutta taivutellen mahtumaan kaavailtua Duramaxia, joten projekti pitkittyi. Vaihteistona oli TH400 ja peränä alkuperäinen 14-pulttinen”, Masi listaa, ja jo äänensävystä kuulee, ettei tekniikka ollut todella tehokkaisiin laitteisiin mieltyneelle mieleinen. Etupäästä löytyivät putkitukivarret ja coilovereilla varustettu taka-akseli oli tuettu nelilinkeillä. ”Tämä tuli tosiaan Hytin Jonilta vaihdossa siihen Novaan. Mähän ajoin sillä yhden kerran korttelin ympäri, se riitti. Tekniikka, joka pickupissa oli silloin paikallaan, oli jostain kuolinpesältä ostettu vakiohko, pikkuisen nokkaviritteinen rautakantinen perus-454. ”Mähän ajoin sillä yhden kerran korttelin ympäri, se riitti. 34 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Chevrolet 454 SS Pickup ’90. Sitten eteen tulikin tarjous ottaa jo Masille vähän ylimääräiseksi jääneeseen Novaan vaihdossa jutun ’90 Chevy 454 SS, jonka rakentelua on joku saattanut seurata Discoveryn Garage Kings -sarjassakin. Myös rungon takapäätä oli nostettu, jotta autolla pystyisi myös ajamaan hyvin matalana. Kun välirahasta ja kauppaan sisältyneistä tuotteista oli päästy sopimukseen, Nova muuttikin pääkaupunkiseudulle ja Masilla oli – tiedostaen tai tahtomattaan – käsissään jälleen uusi projekti. Ei ulkonäkö ja teho kohdanneet.” M asi Isohanni tunnetaan tinkimättömästi rakennetuista ja tehokkaista laitteistaan, joita viimeksi edusti lehtemme sivuilla todella upea, kertaalleen Ruotsissa näyttelyvoittajaksi rakennettu, mutta Masin monilta osin parantelema ja kokonaan uudella tekniikalla varustama farmari-Nova. Ei ulkonäkö ja teho kohdanneet.” Garage Kings -ohjelmasarjassa pickupin keulalla nähty moottori oli siis tuossa vaiheessa jo myyty eteenpäin, ja Letukkaa liikutti huomattavasti vakiompi voimanlähde
Se tekniikkapuoli kuitenkin mätti, joten lisää voimaa piti pellin alle saada. Kilduff Machinen erikoisennäköisellä monikeppisellä shifterillä hallitaan vahvistettua kaksivaihteista Powerglide-automaattia, joka on varustettu manuaalikoneistolla. ”Tässähän oli paikallaan 20-tuumaiset Barzettan kromivanteet 275:illa takarenkailla. Tilasin tähän nuo Detroitin peltivanteet Tanskasta, ja ne levitettiin Suomessa nykyisiin mittoihin. Niihin teipattiin sitten nuo punaiset rinkulat ja vuoden 1990 Chevroletin esitteen mukaiset logot. Jonilla, joka on Masin hyvä ystävä, oli sattumalta käyttöä odottelemassa .060 ylikokoon porattuun Marine-lohkoon rakennettu 496-kuutiotuumainen isolohko, joka oli varustettu Eaglen stroukkikampuralla ja veiveillä sekä takomännillä. Ostettaessa paikallaan oli kojelautaa lukuun ottamatta vakiosisusta, joka oli väriltään se tyypillisen viininpunainen. Uuden, sporttisemmin muotoillun sohvan Masi tilasi TMI Productsilta. Siksi hankinkin peltivanteet, että ne pystyy levittämään. Laatikoksi ostin tähän Karttusen Eeron tekemän transbrakella varustetun Powergliden. ”Minähän ostin tämän koneen Pannulan Jonilta, ja aloitin tekemään blower-konetta. Nokkanakin oli ahtokäyttöön hyvin sopivalta vaikuttanut Cranen mieto mekaaninen rullaversio, joten Masi pääsi suoraan sovittelemaan sen päälle uusia alukansia ja ahdinta. Siinä yhdistyi ikään kuin vanha ja uusi”, Masi valaisee. Ne myin heti pois. ”Megalla ohjataan suorasytytystä, Holleyn oma ohjaus hoitaa ruiskun ohjauksen. 8,3 litran ahdin. Päivitin siihen Brodixin kannet, remmiahtimen ja ruiskun”, Masi jatkaa. ”Kiersin koko maailman läpi, että olisin löytänyt tähän Mickey Thompsonin sliksit, mutta kukaan ei saanut niitä toimitettua, joten lopulta hankin Pirellit Suomesta, kun niitä sai jotenkin mieleisessä koossa.” Mustat vanteet olivatkin tummanpuhuvaan kokonaisuuteen se kaivattu piste i:n päälle, jo tehtaan jäljiltä mustalla maskilla ja mustilla puskureilla varustetusta 454 SS:stä kun oli jo aiemmin hävitetty alkuperäiset punaiset merkinnät ja ajovalotkin oli vaihdettu savunharmaisiin. Siihen se oli sopiva paketti. 35 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Uuden kardaanin teetätin customina täällä kotiseudulla.” Paitakuosia penkkeihin. Sisustassa tekemistä olikin sitten enemmän. Keskiosien kankaaksi mies valitsi – mitäpä muutakaan – kuin melkein aina käyttämistään ruutupaidoista tutun kuvion. ”Ensin tähän tuli GMC:n 6-71 perinteinen blower Patoharjun tekemällä imusarjalla, nyt keväällä vaihdoin paikalleen BDS:n imusarjan ja Whipplen 8,3-litraisen ruuviahtimen.” Ruiskuksi Masi hankki Holleyn ahtokäyttöön tarkoitetun Super Sniperin, jonka rinnalle päätyi kuitenkin rakentamaan myös Megasquirt-moottorinohjauksen. Tuohan on alun perinkin ollut ruosteeton auto, ja se oli maalattu siististi runkoa myöten”, Masi kiittelee. Nyt meillä on kaksi eri imuilman lämpömittausta, Holleyn läppärunkoon sijoitettu sekä Megasquirtin imusarjaan asennettu, joka reagoi sitten sytytykseen herkemmin paineen alla, Holleyn oma kun ei sitä huomioi ollenkaan”, Masi selittää. Myös ovipahvit tulivat TMI:ltä. ”Kori olikin tehty hyvin, joten sille ei tarvinnut tehdä mitään. ”Se vanha kone meni laatikoineen Jonin emännän Impalaan
Niiden kehityskin näyttää olevan jatkuvaa, olivat ne sitten miten valmiin ja hienon oloisia hyvänsä. Tuo audiosuunnittelu on tullut kokonaan AI-Groupilta”, Masi kiittelee. Tilasin sitten TMI:ltä omista vaatteista tutun ruutukuosisen sisustan, sitä väritystä ei tarvinnut kaukaa hakea”, Masi toteaa nauraen. ”Tähän oli tehty itse semmoinen mittaritaulu, joka ei miellyttänyt silmää, kun kaikki mittaritkin olivat eri paria. ”Totesin, etten halua tähän perinteistä keppiä, koska tuossa Powerglidessä on manuaaliventtiilikoneisto. Ahdin riittäisi 1500 heppaan asti, mutta jos tehoa ottaisi enemmän, pitäisi voimansiirto päivittää, tuo vaihteisto ja turbiini sulaisi väistämättä. Runkoa on notchattu akselin ylityksen kohdalta, jotta autosta on saatu riittävän matala. Masi korvasi alla ostettaessa olleet kromivanteet oitis mustilla Detroit Steel Wheelsin peltivanteilla.Pirellin PZero Corsa -renkaiden koko on takana hurja 345/30 R20. Hankin tilalle sitten Holleyn kosketusnäytöllisen mallikohtaisen digitaalimittariston. ”Tänään pitäisi aloittaa vaihtamaan siihen harvempi 3.48:1 välitys ja Detroit Locker. ’65 Chevellessä ottivat uudet renkaat sen verran pyöränkaariin, ettei pystynytkään ajamaan, ja tähän pickupiin olin vaihtanut juuri uuden jarrutehostimen, ja takajarru olikin jäänyt pikkuisen kantamaan sen jälkeen, joten sieltä rupesi nousemaan käry.” Whipplen 8,3-litraisen ruuviahtimen tuotto riittäisi jopa 1500 hevosvoimaan, mutta normaalissa katuajossa ahtopaineena on todettu riittävän 0,3 baria, millä tehoa tulee jo noin 800 hevosvoimaa. Alkuperäiselle 14-pulttiselle akselille on rakennettu nelipistetuenta säädettävin coiloverein. Just tuossa naureskelin, että mulla on kolme autoa valmiina, ettei tarvitse muuta kuin ajella, mutta niin vain oli vappucruisingiin lähtiessä vain yksi oikeasti ajokunnossa. Moottorin alakerta riittää 1200 heppaan, nuo suuttimet loppuvat viinalla sinne 850 hevosvoiman kohdalle. TMI ei varsinaisesti valmista OBS-pickupeihin mallikohtaisia istuimia, mutta yleismallisista sohvista oli helppoa valita sopivan levyinen. Nyt vapariteho on joku 650 heppaa, ja sitä ajetaan 0,3 barin ahtopaineilla, joten tehot ovat siinä 800 hevosvoiman tuntumissa, ja barilla päästäisiin varmaan 1100 heppaan. TMI:ltä tuli myös uusi kojelaudan päällinen sekä ovipahvit. Vakionahan tuossa on ollut 4.11 -välitys ja levylukko, joka ei tuntunut pitävän edes lumella. Meillä on BBT Motorsportilla 3D-skanneri ja jyrsin, Allu, joka hoitaa sitä, on säätänyt sen niin hyväksi, ettei mun kannata siihen sotkeutua, vaikka on mulla kotonakin 3D-printteri. Retrosoundin soittimen nappulat muokkasin pystyyn ja maalasin soittimen mustaksi. Koko sisusta purettiin, ja lattiaan laitettiin äänenvaimennukseksi bitumit. Olin sitten jo Chargeriani varten löytänyt tuollaisen Lenco-tyyppisen monikeppisen shifterin, ja päätin tilata tähän Kilduff Machinen kolmekeppisen version.” Mielenkiintoisen näköinen shifteri alleviivaakin jotenkin Masin tyyliä etsiä ja tehdä omia juttuja, eikä vain kopioida ratkaisuja muilta autojensa suhteen. ”Kojelaudan keskiosa oli pilattu, joten 3D-tulostin siihen tilalle uuden ritilän, jonka alle asennettiin kaiutin. Tähtään välityksellä siihen, että maantiellä olisi joku 2200 kierrosta. Tulostutin Wiikin Kimillä alkuperäisillä fonteilla ja tyyleillä siihen uuteen osaan vielä teipit. 36 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Chevrolet 454 SS Pickup ’90
Faktat Chevrolet 454 SS Pickup ’90 Omistaja: Masi Isohanni, 50 • Paikka: Alaveteli. Voimansiirto: Eero Karttusen tekemä Powerglide-automaatti manuaalikoneistolla ja transbrakella, B&M:n ilokaasuille suunniteltu turbiini, teetetty vahvempi kardaani, 14-bolt -perä 3.48:1 välityksellä ja Detroit Locker -lukolla. Sisusta: Grantin Challenger-ratti Billet Specialtiesin keskiöllä, TMI:n kojelauta, ruudulliset erillispenkit ja ovipahvit, Holleyn kosketusnäytöllinen mittaristo, Kilduff Machinen Lenco-tyyppinen shifteri, Retrosoundin soitin, DD Audio DM500a -monopääte subille, Ground Zero GZCS 46CX -koaksiaalikaiuttimet kojetaulussa ja takatolpissa, Retrosoundin stereokaiutin kojelaudan keskellä, DD Audion valmiskoteloitu 6,5" LE-ST06D-D2 subbari penkin takana. Korimuutokset: Smoke-harmaat ajovalot, etuspoileri poistettu, takana rolled pan, Puskan Auton maalaama alkuperäisellä mustalla, kylkiin ja takaluukkuun maalattu 454SS -haamumerkit. Vanteet: Detroit Steel Wheel Revolution Smoothie 20x8" edessä ja 20x12" takana. Tilasin tähän nuo Detroitin peltivanteet Tanskasta, ja ne levitettiin Suomessa nykyisiin mittoihin.” 37 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Eaglen stroker-alakerralla varustettua moottoria ruokkii Holleyn Super Sniper -ruisku, suorasytytystä sen sijaan ohjataan Megasquirtillä. Jarrut: Levyjarrut edessä, rummut takana, 8" tuplakalvoinen tehostin. Alusta: QA1:n coiloverit ja putkitukivarret edessä, rungon takapäätä notchattu, takana 4-link-tuenta ja Afcon coiloverit. 496-isolohko on varustettu Cranen miedolla rullanokalla ja Brodixin alukansilla. Renkaat: Pirelli PZero Corsa 225/40 R20 edessä, 345/30 R20. Teho: noin 800 hv. Kiitos: AI-Group, BBT Motorsport/ Allu, Jari Aitta, Joni Pannula, Sonja Hansson, Jani Malm. Moottori: 496 cid BB V8 (Marine-lohko, porattu .060 ylikokoon, puristus 10:1), Eaglen stroker-kampiakseli ja veivit, takomännät, Brodixin alukannet, Cranen mieto mekaaninen rullanokka, BDS:n alumiini-imusarja, Whipplen 8,3-litrainen ruuviahdin, Holley Super Sniper -ruisku 100lb/hr polttoainesuuttimet, Megasquirtin ohjaama suorasytytys Holleyn puolilla, peltipakosarjat 3,5"kollektoreilla, 3,5" tuplaputkisto kaksilla vaimentimilla, sähköinen vesipumppu, alkuperäinen jäähdytin kahdella sähköflektillä
Rautalangalla sekä muulla vanhalla iskelmäja rockmusiikilla vuosikymmenet leipänsä tienannut säkyläläinen Juho Kulmala tuli siipi-Cadillacia etsiessään hankkineeksi Ford-rodin, josta on viiden vuoden mittaan jalostanut omannäköisensä. Ford Tudor ’32. Teksti: Tomi Eronen • Kuvat: Tuukka Erkkilä FF ire ire Ms 38 AMERIKAN RAUTA 5/2022
39 AMERIKAN RAUTA 5/2022
”Olikohan se jo eka talvi, kun vaihdoin alkuperäiset rautakannet noihin Offenhausereihin ja imusarjan tuohon Super Dual -malliin. Mulla oli ’60 Cadillac oikeastaan ykkössijalla, tollasta rodia en ettinyt, mutta sitten johkaannuin katselemaan myös Fordeja netistä”, Juho Kulmala kaivelee muistiaan ja jatkaa: ”Tämä olikin sitten Maarianhaminassa myynnissä, ja melko lyhyiden keskustelujen tuloksena olinkin menossa lentokoneella Ahvenanmaalle autoa hakemaan.” Kuparinoranssi Tudor oli siistissä kunnossa, mutta tyyliltään se ei tuolloin edustanut ihan sitä, mitä Juho kaipasi. Tullessahan paikallaan oli ilmeisesti Studebakerista lähtöisin ollut kaksikurkkuinen Stromberg. ”Auton on rakentanut alun perin sipoolainen Caj Lindell, ja se on valmistunut ajokuntoon keväällä 2006. Oranssit bensaletkut tulivat myös silloin, ja vaihdoin myös jäähdyttimen uuteen alumiiniseen.” ’51 Mercurystä lähtöisin oleva 255-kuutiotuumainen moottori oli porattu .040 ylikokoon jo aiemmin, ja oli alakerraltaan Rengastusmuutoksella yhdessä lokarien poiston kanssa olikin uskomaton vaikutus auton tyyliin – 80ja 90-lukujen taitteen brittirakentelua heijastelleesta restorodista tulikin tyylipuhdas nostalgiarodi. Vanteina oli kiiltävät Torq-Thrustit tavallisin levein renkain, niillä taisin pari vuotta ajella”, Juho selittää. Nupeissa toistuu sama flakeoranssi kuin ratissakin. ”Ostettaessa paikallaan oli mustat lasikuitulokasuojat, jotka saivat lähteä ensimmäisenä pois. Itse asiassa ulkoasu oli ostettaessa hyvinkin restorodimainen. Oli just edellinen auto, ’66 avoBonneville, myyty keväällä ja oli järjetön kuume oli ostaa uusi. Tämä Kaitsu oli tehnyt korimuutokset ja tekniikan, mutta Heikki oli auton viimeistellyt ja maalannut.” Tudorin kattoa oli chopattu kahden tuuman verran, mutta se istui edelleen rungolla alkuperäiskorkeudessaan, eikä runkoa ollut edes zetattu. Hankin siihen silloin Speedwayn Stromberg-kopiokaasarit. 40 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Ford Tudor ’32. ”S e oli, tota noin, 2017 juhannusviikko, ellen nyt ihan väärin muista. ”Nuo Suomi-kilvet olivat mukana takapenkillä, ja sain auton takaisin vanhoihin tunnuksiin”, Juho kertoo. Vanhaa tyyli kunniaan. Ihan ensimmäisenä piti kuitenkin hankkia Ahvenanmaan kilpien tilalle kotimaiset laatat. Valkoisin mittarein varustettu reprokojelauta on koristeltu Platun tekemin straipein. Heikki taisi sanoa ostaneensa auton Kaitsulta sillä ehdolla, että saa sen rekisteriin. Minulla ei siitä sen tarkempia tietoja ole, mutta sattui nyt pääsiäisenä hyvä tsägä, kun Vaiston Heikki tuli American Car Show’ssa sanomaan, että hän on tämän auton rakentanut, olin sattumalta juuri silloin sunnuntaina paikalla itse
Vilkut ovat nyt ajovaloumpioiden sisällä”, Kulmala selittää. hyvässä kunnossa. 41 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Harkitsinkin jo vanteiden vaihdon myötä vaihtaa sen normaalin i-palkkidroppiakseliin, kun se on niin leveä, mutta sai se sitten jäädä paikalleen kuitenkin. ”Silleen olen koettanut noissa vanhoissa laitteissa vanhaa tyyliä kunnioittaa, että olen yrittänyt poistaa kaiken nykyajasta muistuttavan, kuten keulalla olleet motskarin vilkut ja viime talvena vaihtelin konehuoneen johdot vanhanaikaisen näköisiin kangaspintaisiin. Etupenkit lienevät peräisin Fiat 600:sta. Sen perässä oli ’75 Fairlanesta lähtöisin oleva C4-automaatti ja rodille hieman poikkeuksellinen Moparin 8 3/4 -tuumainen. Moonin oranssi flake-ratti tarttui Juhon mukaan eräältä Kalifornianreissulta, ja sopii oranssinsävyiseen kokonaisuuteen täydellisesti. Sisusta oli verhoiltu nykyiseen kuosiinsa jo ennen Fordin tuloa Juholle. Toi etuakseli on aika erikoinen, se on ’37 Plymouthista, ja mutkalla vähän joka suuntaan. Minähän hankin niiden Torq-Thrustien tilalle nuo 15-tuumaiset Wheel Vintiquesin peltivanteet ja Firestonen valkosivulliset rättirenkaat.” Tuolla rengastusmuutoksella yhdessä lokarien poiston kanssa olikin uskomaton vaikutus auton tyyliin – 80ja 90-lukujen taitteen brittirakentelua heijastelleesta restorodista tulikin tyylipuhdas nostalgiarodi. ”Niin edessä kuin takanakin on nelilinkit
42 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Ford Tudor ’32. Tämä koko touhu on oikeastaan tullut itselle tuolta musiikin kautta. Ne hiottiin kyllä nyt. Ovimaalaukset Kumannon Eero teki viime talvena”, Juho kertoo. Olen soittanut 20 vuotta työkseni kaikkea 50ja 60-luvun musiikkia. Sen parikymmentä vuotta se basson soitto oli päätoimi, mutta sopivasti juuri ennen koronaa päätin jättää sen harrastukseksi. ”Kuluneena talvena nostin koneen pois keulalta ja avasin sen. ”Nuo fullsize-GM:t ovat olleet aina se mun juttu. Sytytys on Malloryn kärjetön. Toiset ovat uskollisempia”, hän jatkaa nauraen. Historian toinen harrasteautoni oli vuosituhannen vaihteessa ostettu neliovinen ’60 Cadillac, mutta kun hyvä ystäväni Joni Joenniemi osti kaksiovisen, niin totesin, että haluaisin itsellenikin sellaisen. Nykyäänkin soitan The Dangers-nimisessä rautalankabändissä ja Hannu & Harharetkue sekä Maibell & The Misfires -bändien kanssa.” Mä oon koko autoilu-urani ollut GM-mies, mutta nyt tuli sitten tämä sivuaskel. Nämä 20–30-lukuiset Fordit istuvat silmääni kyllä mainiosti". ”Mä oon koko autoilu-urani ollut GM-mies, mutta nyt tuli sitten tämä sivuaskel. Moottori mitattiin ennen purkamista, eikä siinä ollut pahempia ohivuotoja, vaikutti ihan terveeltä”, Juho avaa viime talven ehostuksia. ’51 Mercuryn 255 cid lättäpää on porattu .40 ylikokoon. ”Eddie Mayerin bensanjakotukin ostin myös nyt, ja se asennettiin tulipellin yläreunaan. Nämä 20–30-lukuiset Fordit istuvat silmääni kyllä mainiosti. Vaihdoin samalla ohjurit, venttiilit on samat, jotka olivat paikallaan jo tullessa. Nyt mulla onkin molemmat, kun kaksi vuotta sitten uitin Georgiasta vihdoin sen ’60 Cadillac Coupen. Jo viime kesänä vaihdoin tähän nuo nykyiset Patriotin pakosarjat.” Sisältä Tudor oli kauttaaltaan siistissä kunnossa Fiat 600:sta lähtöisin olevine penkkeineen, joten sen osalle Juhon ei ole tarvinnut tehdä mitään kummempaa. ”Straippaukset sekä sisälle että ulos on tehnyt aikoinaan Platu. Se paikallaan ollut nokka vaikutti aika alkuperäiseltä, että ei se nyt ihan turha muutos ollut. Tässä oli paikallaan sellainen lakattu puuratti, tosi ruma, mutta sitten eräältä Kalifornian reissulta jäi mukaan tuo oranssi Moonin flake-ratti, joka sopii yhteen noiden flake-nuppien kanssa.” Kun moottori oli poissa paikaltaan, niin aiemmin auton värinen tulipelti maalattiin vastaavalla kermanvärillä, jota löytyi auton straippauksista ennestään. Mähän olen vaihtanut autoja aika koko ajan, Jonilla taas vieläkin on se sama coupe. ”Mun eka autoni oli ’89 Chevy Vani, siinä oli samanlainen tilttirattiputki, tuollainen paksu möhkälehän se on, mutta toimii. Nokka-akseli vaihdettiin Schneiderin 270:seen. Nyt kaasuttimiksikin vaihtuivat oikeat Strombergit. Lisää tehoa on haettu Offenhauserin alukansilla ja -imusarjalla, Schneiderin 270-asteisella nokalla ja Strombergin kaasuttimilla. Misfire vai Miss Fire
Juho on muokannut Tudoriaan pikkuhiljaa, vaiheittain mieleisemmäksi itselleen. 43 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Patriotin pakosarjat saa avattua helposti, jos tekee mieli vähän enemmän rähinää. Vanteet: Wheel Vintiquesin 4,5x15" ja 6x15" peltivanteet, pillerikapselit. Sisusta: Oranssi flake-ratti, Chevy Vanin tilttirattiputki, oranssit flake-nupit, ’32-tyyppinen uustuotantokojelauta Auto Meterin mittarein, Fiat 600:n etupenkit. Tulipeltiin kiinnitetty Coca-Cola-pullonavaaja on hauska detalji. Kiitos: Maria ja lapset – ymmärryksestä ja kärsivällisyydestä, Joni Joenniemelle monenlaisesta avusta ja seurasta, K-P Tuomaiselle rodin noutoreissusta, Eero Kumannolle ovimaalauksista, Turkka Tuomelle teknisestä tuesta ja Jouni Aallolle metallitöistä. Faktat Ford Tudor ’32 • Omistaja: Juho Kulmala, 42 • Paikka: Säkylä. Voimansiirto: Fordin C4-automaatti, Mopar 8 3/4" perä. Viime talven moottoriremontin yhteydessä tulipelti maalattiin kermanväriseksi ja Kumannon Eero maalasi oviin Ms Fire -logot. Alusta: ’37 Plymouthin etuakseli, runko boksattu, poikittainen lehtijousi, putkiiskarit ja 4-link edessä, coiloverit ja 4-link takana. Jarrut: Volvon levyjarrut edessä ja takana, Volvon 2-piirinen pääsylinteri ja tehostin. Moottori: ’51 Mercuryn 255 cid Flathead V8, porattu .040 ylikokoon, Schneider Camsin 270-asteinen nokka, säädettävät nostajat, Offenhauserin alukannet, Offenhauserin alumiininen imusarja, Stromberg 97 -kaasuttimet, Patriotin rosteriset pakosarjat, 2" putket Smithy’sin vaimentimin, Malloryn kärjetön sytytys, 12 voltin sähköt, alumiinijäähdytin. Renkaat: Firestone 5.60-15 edessä ja 8.20-15 takana. Kori: B-mallin maski, A-mallin tulipelti, koria chopattu 2", cowl parturoitu, saranointi muutettu B-mallin tyyliseksi, maalattu Rolls Roycen helmiäisoranssilla, Peep Mirror -peilit, ’32:n takavalot Blue Dot -linssein
Harvinaista herkkua 44 AMERIKAN RAUTA 5/2022
Teksti: Kimmo Janhunen • Kuvat: Tuukka Erkkilä • Malli: Mimmu Koponen Harvinaista herkkua 45 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Imperial Crown 4D Sedan. Nyt, 15 vuotta myöhemmin, se on vihdoin kaikilta osiltaan täydellinen. Kun Polvijärvellä asuva Jouni Räsänen osti vuonna 2007 laulukuntoisen Imperialin helpottamaan siipiautokuumettaan, ei mies arvannut, kuinka työlääksi auton valmiiksi saattaminen saattaisi tulla
Alkuperäiset rumpujarrut läpikäytiin myös melkein saman tien. Sieltä se oli jatkanut matkaansa Rovaniemelle, josta se taas oli päätynyt Kuopioon”, Jouni taustoittaa. Kaikki sai alkunsa pyöränkaarien korjauksesta, jota seurasi alustan ja sisälattioiden hiekkapuhallus. Saku teki ison työn katonkin kanssa, kun joku oli käynyt kävelemässä sen lommoille”, Jouni kiittelee. Auto on minulla edelleen silmäteränäni, enkä varmasti luovu siitä koskaan”, Jouni kertoo Plum Crazy -violetinsävyisestä, flippikeulalla varustetusta autostaan, jonka tekniikkana on 340-pikkulohko, nelivaihteinen 833-manuaali ja 8 3/4" perä. Minulle oli alusta saakka selvää, että halusin palauttaa auton mahdollisimman alkuperäiseksi. Hyvästä säilymisestä kertoo esimerkiksi se, ettei sisäkaaria ja helmoja ole tarvinnut hitsata koskaan. Tämän jälkeen koko kori putsattiin kauttaaltaan peltipuhtaalle pinnalle, ja pintapeltienkin kohdalla selvittiin hyvin pienillä korjauksilla. Mallia kun on valmistettu vain vajaat 1 600 kappaletta, eikä osille ole uustuotantoa. Lähdin kaverin luo Kuopioon viettämään vappua, ja minulla oli juuri mennyt sivu suun kaupat eräästä ’60 Cadillacista, jossa tapahtui äkillinen hinnannousu ostohetkellä. A merikanautoja Jounilla on ollut siitä lähtien, kun hän sai ajokortin taskuunsa. Sen jälkeen kuvioihin tulivatkin jo Imperialit. Käytössä olen todennut nuo rummut jarrutusteholtaan ihan riittäviksi”, mies toteaa. Jouni osti yhden rullaavan Imperialin ihan vain hyvien kylkilistojen vuoksi. Se sai lähteä ihan ensimmäisenä ja tilalle tuli alkuperäinen kiilavetariperä. Seuraavalla viikolla kävin hakemassa sen kotiin”, Jouni tarinoi Imperialharrastuksensa alkumetrejä. Ihan aluksi harrastusta aloiteltiin Chevyllä, mutta jo parikymppisenä kiinnostus alkoi suuntautua Mopareihin. Imperialissa on paljon laajoja pintoja ja pitkiä linjoja, joiden saaminen mahdollisimman virheettömiksi oli kovan työn takana. ”Minulla tämä kaluston vaihtuvuus ei ole ollut kovinkaan suurta. Loput on metsästetty maailmalta. Omistaja totesi, että auton saisi ostaa pois ja siitähän tehtiin kaupat siltä seisomalta. Pisteosia puuttui kuitenkin todella paljon, eikä mies osannut siinä vaiheessa aavistaa, kuinka hankalaa sellaisten puutteiden paikkaaminen tulisi näin harvinaisessa autossa olemaan. Ennen pintavärin ruiskuttamista Imperial maalattiin niin sanotulla varjovärillä, jolla testattiin pintojen suoruus. Ohjaussimpukan korjauksen jälkeen Imperial olikin jälleen ajokuntoinen. Se on ulkoisesti sen verran erilainen, ettei siitä muuta oikeastaan voinutkaan hyödyntää, kuin tekniikkapuolta”, Jouni selvittää. Imperial palveli siinä kuosissaan aina vuoteen 2013 saakka, jolloin Jouni aloitti sen täydellisen kunnostuksen. Pintaväri maalattiin paikallisessa maalaamossa ja väriksi valikoitui metallinhohtoinen viininpunainen, jonka hehku tulee upeimmin esille ilta-auringon valossa. Taka-akselin vaihtaminen teetätti minulla itse asiassa Salon reissun ja ostatti varaosa-autoksi yhden paperittoman ’59 Imperialin. ”Kaikkein työläimmäksi vaiheeksi koko auton rakentamisessa osoittautuivat pohjatyöt, joissa oli onneksi suurena apuna kaverini Saku Räsänen. Kova kori. Tässä vaiheessa Jounin päättelyt korin kovapeltisyydestä osoittautuivat viimeistään todeksi, sillä pohja ei vaatinut paikkausta kuin takakontin lattian osalta. ”Niihin sai vielä osia, niin jatkettiin rummuilla. ”Autossa oli säilynyt muilta osin alkuperäinen tekniikka, mutta jostain syystä siihen oli vaihdettu Oldsmobilen taka-akseli. 46 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Imperial Crown 4D Sedan. Kunnoltaan siipijätti oli laulukunnossa, mutta korista näki, että se oli suhteellisen hyvä ja kovapeltinen. Seuraavana päivänä bongasimme saman auton kadun laidassa konepelti pystyssä, kun siitä oli mennyt ohjaussimpukka. Silloin elettiin vuotta 2007, kun minulle iski ihan valtaisa siipiautokuume. ”Suomeen auto oli tuotu vuonna 2005, jolloin se oli rekisteröity Poriin. Selailtuani värikarttojen eri sävyjä ja niiden vivahde-eroja Autosta puuttui ostohetkellä suurin osa pisteosista, kuten kaikki kylkilistat, merkit, maskin osat ja sisustan listat. ”Sävy ei ole Imperialin alkuperäinen, mutta minä näin auton mielessäni tällaisena. Vappuaattona näin Kuopiossa tämän Imperialin liikenteessä mattamustana. Jos ei olisi enää saanut, niin siinä tapauksessa olisin päivittänyt levyihin. ”Ostin 20-vuotiaana ’70 Plymouth Dusterin, jonka kävin nuoruuden innolla läpi ihan täydellisesti
Tehtaalta auto on lähtenyt sellaisena vähän mitäänsanomattomana grafiitinharmaana.” Erikoisen alkuperäistä. Ne Jounin piti kuitenkin käydä Kuopiosta vielä jälkikäteen hakemassa. Takana lehtijousipakkojen väliin on laitettu maltilliset madalluspalat. Toisessa tehtiin penkit ja toisessa ovipahvit. Seuraavana päivänä bongasimme saman auton kadun laidassa konepelti pystyssä. Nykyään tässä on Cokerin valkosivuiset ristikudosrenkaat kokoa 225/75 R15. ”Kokeilinhan minä tähän huvikseni sellaisia 18-tuumaisia viisipuolavanteitakin, jotka olivat alla pari kesää, mutta eivät ne oikein minun silmääni istuneet. Sisusta oli ostohetkellä aika huonoksi laulettu ja nykyinen on tehty kahdella eri verhoomolla. ”Sen kummemmin en ole konetta kehdannut ruveta läpikäymään, kun toimivaa en ole nähnyt tarpeelliseksi purkaa.” Vaihteisto on niin ikään auton alkuperäinen valurautainen Torqueflite-nappiautomaatti. Moottori on alkuperäinen 413-kuutiotuumainen isolohko, jota on päivitetty kärjettömällä sytytyksellä, uudella kaasuttimella ja vaihtovirtalaturilla. 15-tuumaisissa peltivanteissa oli kuin ihmeen kaupalla säilynyt kaikki neljä alkuperäistä kapselia huolettomasta käytöstä huolimatta. Muutenkin Imperialeihin on ollut saatavilla aikakaudelleen edistyksellistä tekniikkaa esimerkiksi vakionopeuden säätimen muodossa. yhden viikonlopun verran päädyin tähän. Erityisen maininnan arvoinen on mittariston Electroluminescent-taustavalaistus, jonka Jouni on saanut heräteltyä takaisin eloon ihmeteltyään aikansa sen toimintaa. Vappuaattona näin Kuopiossa tämän Imperialin liikenteessä mattamustana. Kyseessä on harvinainen järjestelmä, jollaisen näkeminen toimivana on tänä päivänä todella epätavallista. Pyörienripustukset ja jousitukset ovat alkuperäiset. 47 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Käytännössä mittaristossa ei ole erillisiä mittarivaloja, vaan mittareiden takaa tuleva hehku valaisee numerot ja asteikot hohtavan vihreiksi. ”En ole siihen ilmajousihommaan innostunut. Viimeisimpiä paikoilleen saatuja osia on kattoverhoilu, jonka Jouni taiteili sisäkattoon itse onnistuen siinä varsin hienosti. Edessä on vääntösauvajousitus, jota säätämällä keulaa on pudotettu hiukan alemmaksi. Vääntösauvojen kanssa se olisi ollut aika hankala tehdäkin, ja kaiken lisäksi auto on tällaisenaan todella hyvä ajaa”, Jouni pohtii
”Vaikka nämä Imperialit ovat todella harvinaisia autoja, niin on niitä vaan täälläkin korvessa kolme kappaletta”, Jouni päättää pilke silmäkulmassaan. Sisustan omintakeisiin piirteisiin kuuluu ratti, joka ei ole pyöreä, vaan aavistuksen kulmikas. Ruotsissa Power Big Meet -reissulla näin myytävänä etupuskurin ja innostuin siitä niin kovasti, että ostin sen saman tien miettimättä, kuinka saan sen mahtumaan henkilöautoon. Se kulki sitten mukana koko viikon mittaisen kesälomareissun halki Ruotsin ja Norjan, kunnes päätyi lopulta kotiin ja Imperialin keulalle”, Jouni tarinoi. Imperialin muotoilu edustaa space age -aikakautta lennokkaimmillaan. Laakereilleen Jouni ei ole jäänyt lepäilemään sen jälkeenkään, sillä täksi kesäksi hänellä on valmistumassa ’60 Imperial HT, joka on hieman toisenlainen tapaus. 48 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Imperial Crown 4D Sedan. Verhoilut on uusittu alkuperäistyylisesti kauttaaltaan kattoa myöten. Lopulta sellaiset tehtiin valamalla Joensuun kivikerholla, kun Jouni sai lainaksi mallit kaveriltaan, jolla on Varkaudessa niin ikään ’60 Imperial. Puuttuneet pisteosat. Viimeiset puuttuneet pisteosat olivat siipien kruunut, joita ei kerta kaikkiaan löytynyt mistään. Imperialin kojelaudan erikoisuus on Electroluminescent-taustavalaistus, jonka Jouni on herätellyt takaisin eloon ihmeteltyään aikansa sen toimintaa. ”Yhden rullaavan auton ostin Raumalta ihan vain siksi, että sain siitä ne kylkilistat. Koriltaan auto on läpikäyty perinpohjaisesti korigrillissä ja siitä on tarkoitus tehdä varmempikäyttöinen versio, jolla voi ajella arkiajoja tai lähteä vaikka pidemmällekin reissulle. Autosta puuttui ostohetkellä paljon pisteosia, kuten kaikki kylkilistat, merkit, maskin osat ja sisustan listat. Käytännössä mittaristossa ei ole erillisiä mittarivaloja, vaan mittareiden takaa tuleva hehku valaisee numerot ja asteikot hohtaviksi. Loput puuttuvat palaset olen löytänyt pääosin Amerikasta. Siinä ei ollut ostohetkellä alkuperäistä tekniikkaa, joten mies modernisoi sitä ’91 Ramin tekniikalla. Kruunut ruuvattiin paikoilleen viime kesänä, minkä jälkeen auto oli osiltaan täydellinen
Voimansiirto: Torqueflite-nappiautomaatti. Vanteet: 15" peltivanteet alkuperäisin koristekapselein. Faktat Imperial Crown 4D Sedan ’60 Omistaja: Jouni Räsänen, 38 Paikka: Polvijärvi. Renkaat: Cokerin valkosivuiset ristikudosrenkaat kokoa 225/75 R15. 49 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Voimanlähde on alkuperäinen 413-kuutiotuumainen isolohko, jota on päivitetty kärjettömällä sytytyksellä, uudella kaasuttimella ja vaihtovirtalaturilla. Lopulta sellaiset tehtiin valamalla. Moottori: 413 cid BB V8, kärjetön sytytys, vaihtovirtalaturi. Kiitos: Saku Räsänen. Jarrut: Rumpujarrut. Alusta: Edessä vääntösauvajousitus, takana pitkittäiset lehtijouset. Viimeiset puuttuneet pisteosat olivat siipien kruunut, joita ei kerta kaikkiaan löytynyt mistään. Sisusta: Uudelleenverhoiltu alkuperäistyyliseksi
VAU HDIKKAASEEN MATKAILUUN 50 AMERIKAN RAUTA 5/2022
Ford Mustang Mach 1 ’73. Valkeakoskelainen Niko Koskela päätti hankkia Oldsmobile-maantielaivansa tilalle jonkun vähän pirteämmän laitteen, ja löysi juuri täysin läpikäydyn Mach 1:n, jota oli paranneltu gran turismo -tyyppistä maantiematkailua ajatellen. Teksti ja kuvat: Tomi Eronen VAU HDIKKAASEEN MATKAILUUN 51 AMERIKAN RAUTA 5/2022
Siellä Racers’ Placella tehtiin uusiksi myös perä, johon tuli matka-ajoon sopivampi pidempi välitys”, Arponen selittää. Tuolloin Mustang oli ulkoisesti koko lailla saman näköinen kuin nykyäänkin lukuun ottamatta kyljissä olleita Mach 1 -raitoja ja alla olleita modernin tyylisiä 14-tuumaisia tarvikekromivanteita. ”T ämä tuli minulle vuosi takaperin Esko Arposelta Tuusulasta”, Niko Koskela kertoo. ”Minulla oli sellainen ’72 Delta 88, joka oli muuten tuotu aikoinaan ’73–74 muuttoautona Suomeen. Se oli museorekisterissä, hienon näköisessä kunnossa, ja sen kerrottiin olevan kauttaaltaan läpikäyty. Venttiilit oli myös läpättävä. Hietikolta Mustangin osti ikään kuin DeTomaso Panteran tieltä tuusulalainen Edenä tunnettu Esko Arponen, joka alkoi oitis parannella sitä mieleisemmäkseen. ”Laatikko kävi Turussa remontoitavana, ja siellä siihen tehtiin myös custom-turbiini. Compin nokkakin käytettiin erikseen hiottavana Lammilla, kun mä en enää uskonut mihinkään jenkkipalikoihin sellaisenaan. Jousipaineet olivat pielessä, venttiilit jäivät leijaamaan. Mitä siihen ei oo tehty, niin sitä mä en tiedä”, Arponen toteaa nauraen. ”Se tehtiin vähän kaksivaiheisesti. Automyynti Arcomissa Jyväskylässä kaupan ollut ’73-mallinen Mach 1 vaikuttikin Koskelan ajatuksiin juuri sopivalta. Sillä cruisailu oli letkeän rentoa, mutta sitten alkoi kiinnostaa joku tehokkaampi V8-auto, ja tämä tuli netissä vastaan. Sen voi ihan erikseen mainita, että Racers’ Placella vietettiin aikaa penkissä pari päivää, kun sitä ajettiin viriputsarilla, vakioputsarilla, peltisarjoilla ja alkuperäisillä valusarjoilla.” Lopulta paikalleen jäivät nykyiset Hookerin peltisarjat, joiden kera moottorista jarrutettiin lukuisien eri muutostestailujen jäljiltä raikkaat 398 hevosvoimaa. 52 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Ford Mustang Mach 1 ’73. Kaikki yokesta lähtien on tehty uusiksi, kun siinä oli niitä jenkkivirityksiä.” Moottori säilytettiin ulkoisesti alkuperäisen oloisena, mutta siihen vaihdettiin Edelbrockin alukannet, rullakeinuvivut, Comp Camsin mieto virinokka ja Edelbrockin imusarja uuden kaasuttimen kera, ja myös jakajaksi tuli MSD:n kärjetön. Hän hankki autoon uudet, leveämmät Magnum 500 -vanteet Ruotsista VP Autopartsilta, ja pian vähän puhdittomalta tuntunut Cobra Jet -moottorikin kiikutettiin Racers’ Placen piristettäväksi. Ja niinhän se olikin. Tekniikkana oli vakiokuntoinen 351 Cleveland sekä C6-automaatti ja 9" perä. ”Sikäli olen ollut kyllä aina autoista kiinnostunut, opiskelin autotekniikkaa ennen kuin vaihdoin fysioterapiaan”, tällä hetkellä OMT-fysioterapeuttina työskentelevä ja jo 25 vuotta terveydenhuoltoalan yrittäjänä toiminut Niko selittää. Tämähän on minulle vasta toinen jenkki, ennen sitä Oldsia minulla oli harrasteautona puolikas V8, eli Saab 96”, mies jatkaa. Viime vuosikymmenen alussa Pohjois-Carolinasta tuodun ja kaikin puolin siistikuntoiselta vaikuttaneen auton oli museotarkastuttanut heinäkuussa 2012 Tuomikylässä, Seinäjoen kupeella asuva Pasi Hietikko. ”Siihen on perät vaihdettu ja kardaanit teetetty, nyt se on sellainen, mitä sen kuuluu olla. Teknisesti täysin uusiksi. ”Näissäkin huomattiin, että kaikki kannet on aina tarkistettava, vaikka ne asennusvalmiilta vaikuttaisivatkin. ”Niitä vanhoja kansia ei voinut käyttää edes kirkonpainona, kun ne olisi menneet Kiinaan asti”, Arponen kuittaa
Mach 1:n penkeissä oli usein eriväriset pitkittäiset tehosteraidat. Sisusta on uusittu kauttaaltaan aina ovipahveja ja kojelaudan pehmusteita myöten. 53 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Kojelautaan alkuperäispaikalle on asennettu Retrosoundin vanhan näköinen Laguna-soitin. Huolellisesti uusiksi rakennettu 351 Cleveland tuottaa nykykunnossaan 398 hevosvoimaa, mikä on pitkälti toistasataa enenmän kuin tehtaan jäljiltä, vaikka Cobra Jet -nimellä tunnettu moottori tehtaan tehoversioihin lukeutuikin
Faktat Ford Mustang Mach 1 ’73 • Omistaja: Niko Koskela, 50 • Paikka: Valkeakoski. Kiitos: MJE-fix, Kris Päll, SEO Valkeakoski, Martti Repola. Oma koneistamokin sieltä löytyy”, Ede kehuu. Uusiksi menivät niin lattiakaukalot kuin takahelmojen quarter panelitkin, joihin sai onneksi uudet korjauspalat. 54 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Ford Mustang Mach 1 ’73. Niko Koskela on tyytyväinen huolella läpikäytyyn autoonsa, ja aikoo keskittyä sen kohdalla siihen, mihin se on alun perin rakennettukin – ajamiseen. ”Kellokoskella on ihan jumalaton osaaminen monenlaiseen virittämiseen, siellä tehtiin myös tuo Bilstein-alusta. Renkaat: Vitour Galaxy Radial G/T 235/60 R15 ja 295/50 R15. Koko kori hiottiin peltipuhtaaksi ja pohjat tehtiin kaikin puolin tinkimättömästi, jotta samaan urakkaan ei harrastekäytössä enää tämän auton kohdalla jouduttaisi. Sen totesivat myös näyttelytuomarit, kun valitsivat Mustangin tämän vuoden Tampereen Hot Rod & Rock Show’n New Classic -luokan kolmoseksi. Maantietä nähnyt. Olen tuntenut Puskan veljekset jo 30 vuotta, ja hienoa jälkeä tekivät tämänkin auton kohdalla”, Arponen kiittelee. Sisusta: Puuratti, alkuperäiset Mach 1 -penkit uusin verhoiluin, Retrosound Laguna -soitin. Kun kerran sisustakin oli purettuna, uusittiin sinnekin niin ovipaneelit, kojelaudan pinta kuin istuinverhoilut ja turvavyötkin. Kyseisessä tapahtumassahan ajetaan rasti kerrallaan uudet matkaohjeet saaden noin 4000 kilometrin maantielenkki jossain päin Eurooppaa, ja kyseisenä vuonna seikkailu päättyi Monacoon. Ikinä ei joku homma jää siitä kiinni, ettei siellä osata paikan päällä tehdä. Kun mies päätyi sitten luopumaan Mach 1:stä, oli se viimein paitsi valmis kovaan ajoon tekniikaltaan, myös kestää ulkoisestikin lähemmän tarkastelun. Teho: 398 hv, vääntö 407 Nm. Matka-ajoa Arponen Mustangilla ajoikin, mies kun on osallistunut kotimaiseen Gumball-vastineeseen, Kumipallo 4000:een useita kertoja, ja oli siellä 2017 mukana Mustangilla. Osat toimitti Mustang-asiantuntijana tunnettu riihimäkeläinen Tuumacid. Alusta: Tuuman madaltavat HD-kierrejouset edessä, Powerflexin puslat, uudet lehtijouset takana, madalluspalat, Bilsteinin jäykemmät iskarit. Moottori oli tehty jo aiemmin, mutta sitäkin viriteltiin vielä hiukan lisää”, Arponen muistelee. Korista löytyikin huomattavasti enemmän tekemistä kuin olisi uskottu. Moottori: 351 cid Cobra Jet V8, ARP:n kiertokangenpultit, Edelbrockin alukannet, rullakeinuvivut, kovat nostajat, Comp Camsin XE262H -nokka, Edelbrock Performer -imusarja, Holley 750 cfm kaasutin, MSD:n jakaja ja 6AL-boksi piilossa akun alla, Hooker Competition -peltipakosarjat, 2,5" tuplaputkisto. ”Kellokosken kumppanit tekivät ruostekorjaukset, ja Puskan Auto teki pohjatyöt ja maalauksen. Alkuperäisennäköiset Magnum 500 -vanteet ovat takana poikkeuksellisen leveät, peräti 10-tuumaiset. Jarrut: Levyjarrut edessä, rummut takana, tehostin. ”Ajattelin, että sittenhän tää on perattava kunnolla, ja sit käytiin kunnolla läpi kaikki. Voimansiirto: Vahvistettu C6automaatti, custom-turbiini, 9" perä Truetraclukolla ja 3,00:1 välityksellä. Vanteet: Magnum 500 8x15" ja 10x15". Siellä on hyvä rakennella autoja. Tapahtumatarroja pois revittäessä tulikin vastaan ikävä yllätys, kun maali irtosi useammasta kohtaa teippien mukana. Koko kori hiottiin peltipuhtaaksi ja pohjat tehtiin kaikin puolin tinkimättömästi, jotta samaan urakkaan ei enää tämän auton kohdalla jouduttaisi. Kori: Alkuperäinen Mach 1, täysin läpikäyty. Sen jälkeen yksi asia johti toiseen, ja pian koko auto olikin purettu osiin
www.kaasutinexpertti.. vahvempi kipinä antaa enemmän tehoa, pienemmän kulutuksen, vähemmän päästöjä Uusia kaasuttimia ja kaasuttimien huoltosarjoja. ei ruostuta, ei tarvitse vaihtaa . kiehumispiste 180°C, jähmepiste -60°C Katso valikoima nettikaupastamme tai soita 050 523 89 51 tai kirjoita kurki-suonio@kolumbus.. Pulssisytyttimet sytytystulppien tilalle . TESTIEN TULOKSET PUHUVAT NYT: Vedetön jäähdytysneste
Peterbilt 359 Standard Hood ’79. Komea Peterbilt on tamperelaisen Pasi Perälän toinen puhdasverinen jenkkiveturi, jonka voimanlähteenä on myyttisen maineen saanut 2-tahtinen V8-diesel ja jonka runkorakenne on kokonaan alumiinia. Teksti: Jussi Löppönen • Kuvat: Tuukka Erkkilä 56 AMERIKAN RAUTA 5/2022
57 AMERIKAN RAUTA 5/2022
Teräsrunkoinen vastaava Kenworth kun painaa 8 300 kiloa. Lasikuituinen konepeitto. Yhden moottorin hommasinkin, mutta tarkemmassa syynissä muutoksia olisi tarvittu aika paljon, enkä raaskinut noin nätissä kunnossa olevaa autoa ruveta muokkaamaan. Ennen matkan alkua sattumalta Jenkeissä ollut kaveri kävi katsomassa kuorkin kunnon oikein paikan päällä. Kyseessä on kuitenkin hivenen harvinaisempi lasikuitukonepeitto alumiinisen ollessa yleisin. Juttumme Peterbilt 359 oli alkuperäisellä omistajallaan Montanassa ja saatujen tietojen mukaan hyvin hoidettu, mutta seisonut piha-autona vuodesta 2011. Kuten aikaisemmin jo todettiin, auton koko run ko on alumiinia, minkä ansiosta omapaino on kevyt telivetoiselle ja rautajousiselle autolle, vain 7 600 kg. Erot ovat ulkoisesti pienet, mutta tunnistettavissa maskin kiinnityksestä sekä etulokasuojista, jotka ovat kiinteä osa nokkapeltiä sivuparkkien pesien ollessa lokasuojissa niin ikään kiinteät. Kuten automaailmassa, myös rekoissa on eri mallivariaatioita. Pasin Peterbilt edustaa niin sanottua standard hood -mallia, jossa mitta etupuskurista ohjaamon taa, eli BBC, on 119". Tamperelainen oli ostojonossa toisena ja muutaman mutkan kautta kaupat syntyivät ja auto lähti melkoisen pitkälle reissulle kohti Suomea. Alkujaan veturi oli tarkoitus siirtää ajamalla itärannikolle laivausta varten, mutta lopulta se kulki lavetin kyydissä, mikä osoittautui oikeaksi ratkaisuksi. Ikoninen Peterbilt 359 on jenkkirekkojen aatelia, jota voisi verrata ’69 Chargeriin – nuppi, jonka jokainen tosi harrastaja haluaa edes kerran omistaa. ”I hmisten yleisin kysymys näyttelyissä on aina ollut, että onko tässä se kaksitahtidiesel ja runko alumiinia. Joka kerta on pitänyt tuottaa pettymys vastaamalla, että ei ole. Asia pyöri mielessä pitkään ja tuota Kenworthia laitellessa tuli hullu ajatus, että istutan sinne sellaisen koneen. LA -puhelin oli aikoinaan rekkakuskien oma sosiaalinen media, jossa käytettiin omaa slangiaan hämäämään ulkopuolisia. On Cummins ja ihan teräsrunko, mutta poikkipalkit ovat alumiinia”, Pasi Perälä kertoo katsellessaan ensimmäistä jenkkirekkaansa Kenworth W900B:tä, vuosimallia 1984. Paremmin tunnettuja termejä ovat poliisia tarkoittavat Smokey tai Bear. ”Itseäkin se myyttinen 2-tahti on aina kiehtonut niin rakenteen kuin myös mahtavan pakoäänen ansiosta. Katolla oleva laatikko kätkee sisäänsä ilmastoinnin lauhduttimen. Usein elokuvissa käytetään Detroit Dieselin valmistaman V8-koneen ääntä sen aggressiivisen soundin takia. Peterbiltin väritys koristeraitoineen on auton alkuperäinen. Mittarissa on 950 000 mailia, Pasi osti auton suoraan sen uutena tilanneelta Fossum Readymix -yritykseltä Montanan Glasgow’sta. Siinä kohtaa hukkasin muuta kalustoa pois ja aloin etsiä sopivaa projektia 2-tahtimotilla.” Pasi ehti plarata netti-ilmoituksia kaikkiaan viisi vuotta ennen kuin tärppäsi. Walk-In-makuuhytti on suurin, mitä Peterbilt noihin aikoihin tarjosi, pituutta on 63" ja sisältä löytyy metrin levyinen joustinpajavuode sekä säilytystilaa mukavasti useammassa lokerikossa. Tyypillistä koodiekieltä edustaa esimerkiksi sanonta Chicken Coop, joka tarkoittaa vaakasemaa tai Flip-flop, jolla tarkoitettiin paluureissua. 58 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Peterbilt 359 STD Hood ’79
”Ajofiilis Peterbiltissä on nostalginen ja brutaali verrattuna viisi vuotta uudempaan ja ilmajousin varustettuun Kenworthiin, jolla edetään hienostuneesti”, Pasi vertaa ajokkejaan. Välillä ratin takana istuu myös puoliso Cecilia Perälä, jolta Fullerin pykälät vaihtuvat sulavasti. Makuuohjaamon lämpötilaa voidaan säätää erikseen siellä olevista säätimistä. 59 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Vuoteen alla on kokonaan ohjaamosta erillisenä oleva lämmitinja ilmastointiyksikkö. Lastenrattaat on helppo nostaa kyytiin repsikan puoleisesta ovesta, joka avautuu eteistilaan. Makuuhytin tilat ja ovijärjestely saavat kehuja. Ikoninen Peterbilt 359 on jenkkirekkojen aatelia, jota voisi verrata ’69 Chargeriin – nuppi, jonka jokainen tosi harrastaja haluaa edes kerran omistaa
Imu hoituu sylinteriputkien huuhtelukanavien kautta kuivana, eikä kampikammioista. V12-kone kootaan kahdesta V6-lohkosta, ja moottori voidaan rakentaa pyörimään kumpaan suuntaan vain. Kaikki 92-sarjan koneet rakentuvat samoilla peruskomponenteilla, eli sylinterit, männät, suuttimet, kiertokanget, kannet ja niin edelleen ovat samat. Tosin vain pakoventtiilit löytyy, niitä on neljä kappaletta per pytty. Detroit Diesel on perinteikäs dieselmoottorien valmistaja, joka on tullut tunnetuksi juuri luotettavista ja rakenteeltaan yksinkertaisista 2-tahtimoottoreistaan. Iskutilavuutta 8V92:ssa on 736 cid, eli noin 12 litraa. Detroitin erikoisuuksia on myös venttiilit, joita ei muissa 2-tahdeissa ole. ”Moottorin hienous on sen modulaarinen rakenne”, Pasi tietää. Tästä syystä moottorissa on mekaaninen huuhteluahdin sekä turboahdin.” 60 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Peterbilt 359 STD Hood ’79. Konepeiton avaamista ja sulkemista helpottavat pitkät jouset. Detroit Dieselin 2-tahtimoottorit ovat varsin kompakteja kooltaan. 2-tahtinen diesel. ”Minun autossani on esimerkiksi 8V92TA Silver -versio, mikä tarkoittaa, että yhden sylinterin iskutilavuus on 92 kuutiotuumaa, V-lohko ja moottori on turboahdettu sekä nestevälijäähdytetty
Kori: 119" BBC, 63" Walk-In sleeper. Saapuessaan nuppi oli ikäisekseen kohtuullisessa alkuperäiskunnossa, mutta pientä laittoa oli runsaasti. Isoimmat hommat ovat olleet ohjaamon ja rungon maalaus, jotka käsistään taitava mies teki itse. Toimintaidea on nerokas, se tekee moottorista kompressorin, jolla saadaan aikaan voimakas moottorijarrutus. Takaisin itse autoon. 61 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Kirsikkana kakussa on auton tavaratilasta löytynyt, alustanumerolla varustettu alkuperäinen 8-raitamankka, joka oli kunnostettu, mutta jäänyt asentamatta. Voimansiirto: Eaton Fuller Road Ranger synkronoimaton 13-vaihteinen ylivaihdelaatikko, 2-levykytkin sekä kytkinjarru, perä läpivetävä Rockwell-teli 3,7:1 välityksellä ja ristilukolla. Samalla kaikki kromit on kiillotettu ja kunnostettu. Teho: 475 hv @ 2100 rpm ja vääntö 1804 Nm @ 1300 rpm. Sisusta: Alkuperäinen. Olisi kone hajonnut, kun tuskin olisivat öljyjä katelleet”, mies toteaa. Suhteellisen räpeltämättömät sähköt Pasi sai toimimaan lähinnä huonot liitokset korjailemalla. Jarrut: Paineilmatoimiset rumpujarrut joka akselilla. Positiivinen yllätys oli auton verhoilu, joka on kuskin istuinta lukuun ottamatta täysin alkuperäinen, muutoin pelkkä kunnon puhdistus riitti. Peterbilt on varustettu myös niin sanotulla Jaakobin jarrulla eli Jake Brakella, joka on kehitetty jo 50-luvulla Amerikan vuoristoon. Vuoden kestäneen urakan aikana ohjaamo sai uudet tuulilasit sekä ovien, sivuikkunoiden ja makuuhytin tiivisteet. Muita pienempiäkin vuotoja oli kyllä. Satamasta hakumatkalla Pasi juotti koneeseen seitsemän litraa öljyä. Moottori: Detroit Diesel 8V92TA nestevälijäähdytetty 2-tahtidiesel, mekaaninen ja turboahdin, 4 pakoventtiiliä per sylinteri sekä Jake Brake. Renkaat: 11R24,5. Vanteet: Alcoan takoalumiiniset 24,5" vanteet. Polttoaineja paineilmalinjat on uusittu suurelta osin, ja kaikki öljysekä nestevuodot on poistettu. Hiekkapuhalluksessa apua tuli kaverilta Kari Välimaalta. Pasi on käynyt Peterbiltin sittemmin melko tarkkaan läpi, ja kaikki kunnostusta vaatineet kohteet ovat huomionsa saaneet. Faktat Peterbilt 359 STD Hood ’79 Omistaja: Pasi ja Cecilia Perälä, 35 Paikka: Tampere. Detroit-moottorinen nuppi onkin nyt kaikkea sitä, mitä Pasi autolta odotti – raakaa menemisen meininkiä mahtavien soundien saattelemana. Kiitos: Vaimo Cecilia Perälälle jaksamisesta ja tuesta, Kari Välimaalle ja Kimmo Ilolalle avusta. Vika oli kuitenkin pieni, mekaanisen kierroslukumittarin ulosoton kiinnike oli katkennut, mikä viskeli öljyt ulos. Alkuperäinen 8-raitasoitin. Pasi on käynyt Peterbiltin sittemmin melko tarkkaan läpi, ja kaikki kunnostusta vaatineet kohteet ovat huomionsa saaneet. Alusta: Edessä Peterbilt Multi-Leaf -jousipakat (norra + 10-lehteä), takana Peterbilt Four Spring -lehtijousitus, 11-lehtisin pakoin. ”Oli onni, että tätä ei ajettu Jenkeissä maan halki
JJotain paksua otain paksua ja matalaa ja matalaa 62 AMERIKAN RAUTA 5/2022
Teksti ja kuvat: Kimmo Janhunen JJotain paksua otain paksua ja matalaa ja matalaa 63 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Kun Sammatissa asuva Tatu Nielsen lopetti 12 vuotta kestäneen kilpaurheilun, jäi elämään intohimon kokoinen aukko. Sen täyttivät lopulta Harley-Davidsonit, joissa miehen rakentelutyyli pohjautuu matalaan ja leveään olemukseen. Harley-Davidson Softail Night Train ’99
Olemus uuteen uskoon. 2020 marraskuussa hän purki pyörän täysin atomeiksi ja alkoi hommiin. Sopivasti erilainen ajovalo löytyi Eurocustomsilta, mutta sen 1400 dollarin hinta hillitsi kummasti ostohaluja. T atulla oli kova innostus kaksipyöräisiin mopoikäisenä, mutta muutaman krossipyörän jälkeen liekki hiipui vuosikausiksi. Omavalmisteiset keulan fork coverit on sorvattu polyasetaalimuoviputkesta. ”Kavereillani on aina ollut Harrikoita ja se on ainoa merkki, joka on herättänyt minussa kiinnostusta, joten se oli luonnollinen valinta”, Tatu perustelee. Konetta on päivitetty S&S:n 96 cid Big Bore -kitillä, tuplapuolilla, väkevämmällä startilla sekä säädettävällä Crane Fireball -sytytysyksiköllä. Pohjustin putket ja maalasin ne muun pyörän mukana mustaksi”, Tatu selvittää uniikin lopputuloksen syntyä. Tankin muutostyöt Tatu toteutti omalla työpaikallaan. Moottoripyöräkortin hän ajoi vasta vuonna 2018, hieman sen jälkeen, kun oli hankkinut Softailin. Ohjaustanko on Fehlingin 1 1/4 Drag Bar, jossa on itse madalletut pullback riserit. Runko sai jäädä alkuperäisiin mittoihinsa, mutta kokonaisuutta muokattiin muilla keinoin tavoitteena saada aikaiseksi jotain paksua ja matalaa. Sivut leikattiin auki ja soviteltiin vastakkaisille puolille. Kolmen asteen kulmalla varustetut T-palat ovat Ultiman valmisteet ja keulaa on laskettu kaksi tuumaa. Softail löytyi Nettimotosta ja siinä oli jo ostohetkellä levitetty 240-takaswingi, paksupinnavanteet, Moorella asennettu S&S:n 96 cid Big Bore -kitti sekä Zodiacin perus 2" stretsattu tankki. Kaikki työvaiheet eivät sujuneet jouhean helposti, mutta ideana oli opetella samalla niin pyörän kuin Evo-moottorinkin tekniikkaa”, mies kuvailee. Projekti valmistui heinäkuussa 2021. Kehtoputkeen kiinnitetty öljynlauhdutin löytyi Briteistä. Ulkoisesti pyörään tehtiin aluksi vain pieniä muutoksia peltiosien maalausten lisäksi. ”Maalausja peltityöt tein työpaikallani, mutta pyörän purkaminen ja kasailu tapahtui poikani entisessä huoneessa omakotitalon alakerrassa. Peilit ovat Street Rage -malliset ja löytyivät Kahlekuninkaan valikoimasta. Ulkoasultaan pyörä oli elämää nähneen oloinen ja sähköpuolelta löytyi vikoja, mutta muuten se oli hyvä aihio. Kytkinpuolen kontrolli tosin piti uusia, sillä se oli kahvan kiinnityskohdasta väljistynyt. Hengetön siirtosarjan takajarrusylinteri vaihtui ’97 Softailin vakiomalliseen. Vakiot käsikontrollit Tatu puhalsi soodalla puhtaaksi ja maalasi mustiksi. Suunnittelin ne itse kiinnityksineen ja toteutuksesta vastasi vaimoni isän metallipaja Seramec Oy, joka toimii Sammatissa. Ajoin sillä pari kesää, imin vaikutteita niin tapahtumista kuin netistäkin, ja pikku hiljaa mieleeni alkoi hahmottua visio, jollaisen halusin siitä rakentaa”, Tatu muistelee. Lopulta Tatu löysi sattumalta happamoituneen vastaavan käytettynä eBaysta ja sai kotiutettua sen 150 eurolla. Nopeusja matkamittarin virkaa toimittaa Motogadget Motoscope Mini. Johdot vaihdettiin uusiin, kuori maalattiin mustaksi ja sopiva kiinnike T-paloihin valmistettiin metallipajalla. ”Keulan fork coverit on tehty 80-millisestä polyasetaalimuoviputkesta sorvaamalla. Taakse on vaihdettu hihnapyörällinen jarru, jotta DNA:n paksupinnavanne pääsee paremmin oikeuksiinsa. Keulasta Tatu halusi mahdollisimman massiivisen ja mikään valmis upside-down-keula ei tullut kysymykseen. Kolmen asteen kulmalla varustetut T-palat ovat Ultiman valmistamat ja ajovalo Eurocustomsilta. Apuna oli Haynesin manuaali ja konsultaatiopuhelut kavereille. 64 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Harley-Davidson Softail Night Train ’99. ”Johdot olivat mallia thaimaalainen sähköpylväs ja niiden siistimisessä oli iso työ
Käsihionnan jälkeen laitoin kaksi pehmeää hionta-alustaa päällekkäin epäkeskokoneeseen, jolla pääsin mukavasti työstämään koveraa pintaa”, mies paljastaa matkan varrella oppimiaan kekseliäitä ratkaisuja. Imin vaikutteita niin tapahtumista kuin netistäkin, ja pikkuhiljaa mieleeni alkoi hahmottua visio pyörästä, jollaisen halusin rakentaa. Tampereen Hot Rod Rock Show’ssa tuli toinen sija. Luonnollisesti uusin kaikki tiivisteet, lukitusprikat, stefat ja muut vastaavat kasauksen yhteydessä”, Tatu kertaa voimanlähteen detaljointia. DNA:n valmistama setti Pulley Brake -kitteineen tuli Saksasta Thunderbikelta. ”Halusin päästä kirkkaimpaan mahdolliseen kiiltoasteeseen, mitä kuumakestomaaleilla tai pinnoitteilla vain on suinkin mahdollista”, automaalarina elantonsa ansaitseva Tatu kiteyttää. Pyörän etuspoileriin Tatu teki useamman pahvisapluunan ja sovitteli niitä kehtoputkiin. Paksupinnavanteet ovat DNA:n valmistamat. Sen kiinnitys kehtoputkiin tehtiin metallipajalla. Sylinterin ripojen kärjet kiillotin kirkkaiksi käsin. Olen vielä noviisi tässä hommassa, mutta halu kehittyä on kova”, Tatu päättää viitaten uuteen, parhaillaan työn alla olevaan projektiinsa, ’98 Evo Fat Boyhin, josta on kovaa vauhtia valmistumassa Night Trainille kaveri. Konetta oli päivitetty S&S:n 96 cid Big Bore -kitin lisäksi tuplapuolilla, väkevämmällä startilla sekä säädettävällä Crane Fireball -sytytysyksiköllä. Tankin saumojen koeponnistuksen jälkeen sisäpintoihin vedettiin vielä tankkiepoksi. Niiden kultaiset raidat on tehty teippaamalla ja lakattu yli. ”Tankin muodot olivat yllättävän haastavat pohjatöiden osalta ja siihen sopivaa hiontatukea ei oikein löytynyt. Ensin mekaaninen maalinpoisto terällä, sen jälkeen hiomapaperilla karkeuksilla 320, 500, 800 ja lopuksi karkealla hiomatahnalla kirkkaaksi. Vaihdelaatikko on vakio, mutta se maalattiin ja lakattiin samaan tapaan moottorin kanssa. Takalokarin muoto taivuteltiin 1,25-millisestä pellistä. Ilmanputsari löytyi Outlaw Productsilta ja öljynlauhdutin Briteistä. Vance & Hines Shortshots -pakoputkien ympärille kietaistiin lämpökääreet estämään lämpösäteilyä ja niiden lämpösuojat maalattiin korkeakiiltoisella akryylimustalla. Voimaa ja kiiltoa koneeseen. Taakse päivitettiin hihnapyörällinen jarru, jotta vanne pääsee paremmin oikeuksiinsa. Kaikki muut moottorin coverit puhalsin soodalla puhtaaksi, maalasin akryylimustaksi ja vedin pari reissua lakkaa päälle väliuunituksen jälkeen. Kaasari on vakio Keihin CV isommin suuttimin. Vanteet maalattiin pinnat paikoillaan, minkä vuoksi suojaaminen oli melkoinen urakka. Lopulta malli alkoi miellyttää ja osa toteutettiin työpaikalla millisestä pellistä. Etuvanteen koko on 21x3,5" ja takavanteen 18x8,5". ”Parasta tässä pyörähommassa on ajamisen lisäksi ollut löytää uusi intohimo elämään ja tutustua harrastuksen parissa uusiin tuttavuuksiin. Pahvimalleja tuli taas tehtyä 5–6 erilaista ennen kuin omaa silmää miellyttävä löytyi. Mukavaa on ollut huomata myös se, että oma tekeminen on miellyttänyt muidenkin silmää. 65 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Kultaiset stripet Tatu teki RAL 1036 Pearl Goldilla. Olen ehtinyt kiertää pyörän kanssa muutamia näyttelyitä ja se on voittanut Custom-luokan ykköspalkinnon niin Hanko Bike Show’ssa, Turku Kustom Show’ssa kuin Lahti Hela Ride Show’ssakin. Penkin kiinnitys on lokarin sisäpuolella, koska halusin sen piiloon.” Värivaihtoehtoja oli muutamia, mutta lopulta valinta kohdistui Audin Brillantschwarz-mustaan. ”Halusin kevytrakenteisen lokarin niin, että levitetty takapää korostuu. Hitsausja leikkaushommista vastasi autopeltiseppänä työskentelevä työkaveri Bogu, joka vastasi projektin muistakin hitsaushommista. ”Sylinterit ja kannet maalasin VHT:n Barrel Paintilla ja moottorin keskilohkot myös saman valmistajan maaleilla
Kuvauspaikkanakin oli yleensä joku navetan vierus, joka ei henkinyt millään tavalla auton tyyliä. Niissä tuntui usein, että olisi lukenut aina samaa tarinaa, jossa vain omistajan nimi vaihtuu. Valmiina ulkomailta ostettuja autoja pyrittäisiin välttämään, vaikka ne hienoja olisivatkin, niiden tarina kun yleensä ei ole kovin hyvin tiedossa. Googlella hetkessä löytyvään mallihistoriaan käytettiin aivan liikaa sivutilaa, mutta juuri kyseisen yksilön erityispiirteisiin ei syvennytty tarpeeksi. Vaikka oli työskennellyt tuningmaailmassa vuosikaudet olin kasvanut amerikanautoperheessä ja hankkinut ensimmäisen Ramblerini 16-vuotiaana, olin huomannut jossain vaiheessa kyllästyneeni kotimaisten jenkkiautolehtien lukemiseen. Ensimmäiset 10 vuotta Amerikan Rautaa on takana, ja päätimme kerrata, miten tähän on tultu ja mitä matkalla on sattunut ja tapahtunut. Lehdessä olisi keskeistä paitsi panostus hyviin kuviin ja auton tarinan jatkumiseen autoesittelyjen kuvausteemassa, myös se, että kaikilla autoilla olisi hyvä tarina ja joku erityinen juttu, miksi juuri se auto esitellään lehden sivuilla. Amerikan Rauta 10 vuotta! Ku va : Jo ne Ka as ine n 66 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Se joku oma juttu saattoi olla vaikka massasta poikkeava aihio, erikoinen verhoilu, moderni tekniikka tai puurimoista tehty sisäkatto. Olin tuolloin vielä Tuning.fi -lehden päätoimittaja, ja olin pyöritellyt vuosia mielessäni uutta jenkkiautolehteä, joka ikään kuin eläisi samassa ajassa kuin vauhdikkaasti kuvitetut tuningmaailman julkaisut ulkomailla. Teksti ja kuvat: Tomi Eronen ja muu toimitus E lettiin kevättä 2012, kun Viipalemediat oli päättänyt julkaista jälleen uuden harrasteautolehden
Itselläni on tällä hetkellä käyttiksenä ’88 LS swapattu Sportside tai ’94 shorty G10 -umpivani. Ruotsista hain ’39 Tudorin, jenkeistä ’40 pickupin ja tallissa odottelee ’40 Tudor -projekti. Ku va : Jo ne Ka as ine n 67 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Aiheesta oli ollut vuosien varrella puhetta moneen otteeseen, mutta kustantaja ei ollut siitä innostunut. Lehteä tekiessä on saanut myös tutustua nuorempiinkiin harrastajiin, ja on kiva nähdä, että harrastus voi hyvin muidenkin kuin 60-luvulla ja aikaisemmin syntyneiden parissa. Se lehti, jonka Viipalemediat oli päättänyt julkaista, ei kuitenkaan ollut Amerikan Rauta. Sen ensimmäisen Caminon jälkeen ostin Pahkajärven Manolta ’64 Chevelle 2D STW:n, ja sittemmin noita kovakarmisia 2D-autoja on ollut ’56 Chevy Sedan Delivery, ’60 Biscayne Sedan Delivery, ’65 Chevelle 300 2D, ’65 Ford Custom 500 2D, ’65 Biscayne 2D ja parhaillaan tallissa oleva ’55 Pontiac Chieftain 2D. Harrikoita on ollut puolen tusinaa, ’50 Panhead, ’90 vuosimallin uuden Evola-koneen ympärille tehty chopperi, ’46 iso lättäpää, ’96 Bad Boy, ’99 Night Train, ’66 Electra Glide sekä 30 vuotta tallissa ollut Shovel-chopperi. Amerikan Raudan mukaan kuvioon tuli enemmän neitokaisia kuvauksiin, tästä olen jopa huomannut olevan pientä kateutta ilmassa kuvaajia kohtaan. Ensimmäisen jenkin hankin vuonna 1982. Näitä on tullutkin tehtyä melkoinen määrä ja kaikenlaista on sattunut. Keravalta kävin silloin 80-luvulla hakemassa Helkamon Ediltä ’74 Chevy C10:n, eikä sekään jäänyt viimeiseksi squarebody pickupiksi, vaan niitäkin on ollut puolen tusinaa ja nytkin omistuksessa on ’78 lyhyt suorakylkinen neliveto, jolla hoidetaan veneiden vedot sun muut kaatisreissut kesäpaikkakunnalla. -Tomi Olli kuvasi ensimmäiseen numeroon oman ’32 Coupensa Koko Suomi leipoo -ohjelmasta sittemmin tunnetuksi tulleen Mailis Penttilän kanssa. Olin ollut mukana autoja motskarilehtihommissa 80-luvun loppupuolelta Toivosen Teijon aloittamassa Primer-nimisessä pienlehdessä ja sen jälkeen avustajana monessa muussakin kotimaisessa harrastejulkaisussa välillä omalla nimellä ja välillä nimimerkeillä KKK ja CS (rikokset lienevät jo vanhentuneet). Se, että lehti on ilmestynyt jo 10 vuotta aikana, jona kaikki ovat mananneet printtimedian pikaista kuolemaa kertoo, että jotakin on tehty oikein. ’64 Chevyä on ollut 4D:nä ja 4D HT:nä ’65 ja ’66 Impalaa tein 80-luvulla korinvaihtona avon ja coupen. Kustantajan pää kääntyy. Tomilla ja minulla oli jo yhteistä työtaustaa Sanoman ajoilta, jossa hän ei omien sanojensa mukaan saanut käyttää minua kuvaamaan kovinkaan usein, vaikka olisi halunnut. Onneksi näitä negatiivisiä juttuja ei kuitenkaan ole hirveän montaa, ja samalla on saanut tutustua moneen mahtavaan tyyppiin, joiden kanssa on joskus vieläkin yhteyksiä. Olihan maassa sen yhden vahvan ja vuosikymmeniä ilmestyneen julkaisun lisäksi myös jenkkiautoilijoiden keskuudessa suosittu Mobilistilehti, ja jokaisesta hypermarketista sai useita eri kovan tason ulkomaisia lehtiä, jotka olivat sitten erikoistuneet juuri rodeihin ja kustomeihin tai suorituskykyyn. Tomilla oli visio ja suhteet kustantajaan, ideoimme paljon yhdessä ja yritimme välttää juuttumista muiden tekemiin uriin. Yhtään Moparia tai Cadillacia ei ole jostain syystä koskaan ollut. Pelkona oli, että kyseessä on kuoleva ala, joka on Suomessa jo valmiiksi liian kilpailtu. Autohommissakin oli tullut pyörittyä sen verran, että verkostoituminen oli hyvin hallussa (vaikkei moiselle tainnut tuolloin viela termia olla) ja sitä saatiin hyödynnettyä uuden julkaisun aloittamiseen. Lopulta keskustelut etenivät siihen vaiheeseen, että naputtelin ensimmäisen mahdollisen lehden sisällön tietokoneelle sivumäärineen, ja se vakuutti kustantajan siinä määrin, että lupa kahden numeron tekemiselle annettiin. Paitsi, että ensimmäisellä numerolla piti siis räjäyttää potti, haasteena tekemisessä oli sekin, että kuvattujen autojen piti olla sellaisia, jotka eivät varmasti valuisi kilpaileviin julkaisuihin, eikä naapurilehtien haluttu projektista edes etukäteen mitään tietävän, kun oli tiedossa, että alalla oli mustasukkaisuutta ja pidettiin todennäköisenä, että uuden lehden etenemistä pyrittäisiin hiekoittamaan. Amerikan Raudan kanssa asia onneksi korjaantui ja pääsimme luomaan kokonaan uusia juttuja uuteen lehteen. Vaimokin on aina saanut jenkkikäyttiksen, niitä on ollut ’78 Malibu, ’77 Impala STW, ’96 Caprice -poliisiauto, ’04 Crown Victoria -poliisiauto ja nyt ’07 Mustang. ’69–72 Chevy pickupejakin on ollut puolen tusinaa. Olli Lehtinen Oli hauska alkaa tekemään uutta lehteä, kun Tomi pyysi minua mukaan. Fordin tavara-autoja on myös ollut ’82 F150 Flareside, ’63 F100 Flareside ja ’97 Ranger Flareside (Chevyn vastaavan nimitys on stepside). Caminoita on ollut muitakin, ’59, ’66, ’72, ’79 ja ’78 tälläkin hetkellä. Yllättäviä katoamisia sekä muuta sekoilua, joten pelkkää auvoakaan se ei ole ollut. Myös Willys on tuttu merkki ja niitäkin on ollut, CJ-2, CJ-5 ja edelleen 50-luvun pickup. Tämä tietoinen valinta tehtiin jo ennen ensimmäisen numeron ilmestymistä, ja sen takia ensimmäisen numeron pääkirjoitusta vartenkin käytiin erikseen ottamassa kuvia Tuukan kanssa. Avoja on ollut ’64 Galaxie, ’67 Firebird ja ’61 Olds 88. Se oli ’74 El Camino, eikä minulla ole sen jälkeen ollut iältään uudempaa autoa käytössä. Eniten on tullut tehtyä juttuja kaksipyöräisistä ja samalla tutustuttua lähes kaikkiin kotimaisiin Harrikanrakentajiin. Jo ihan alussa päätettiin, että Amerikan Raudassa ei peitellä sitä, ketkä juttuja tekevät, vaan kaikki ovat esiintyneet aina omilla nimillään ja kasvoillaan. Fordin kanakoppi osastoakin on tullut harrastettua, useita A-Fordeja, ’32 Roadster ja 3w Coupe, ’34 Cabriolet sekä samalta vuodelta 3 ja 5w Coupet
Jo ensimmäisen numeron tullessa painosta oli tiedossa, ettei Amerikan Raudan taru jäisi vain kahteen ilmestyneeseen lehteen. Muut tekijät löytyivätkin sitten yhteisistä tuttavista. Liekö juoru mukana olleista pitkän linjan harrastajista kantautunut sittenkin kentällä eteenpäin vai oliko uudelle lehdelle vain niin suuri sosiaalinen tilaus, mene ja tiedä. Tapahtumia lehteen haluttiin paljon, ja paljon niitä olikin. Ensimmäiseen numeroon valikoituikin kalustoa tuttavapiiristä, kuten tuningympyröissä vuosien mittaan tutuksi tulleen Lowtoys-ilmajousifirmastaan hyvin tunnetun Tomi Ollin Dodge Ram. Vaikka meillekin on osunut osamme helsinkikeskeisyysmoitteista, on kuitenkin tosiasia, että hesalaisia, saati stadilaisia meistä tekijöistä ei ole yksikään. Ku va : Ve li Va rti ala 68 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Amerikan Rauta 10 vuotta. Uuden lehden suosio yllätti hiukan tekijätkin, nimittäin jo ennen ensimmäisen lehden ilmestymistä sillä oli yli 1000 tilaajaa. Matkan varrella on päästy olemaan tekemisissä myös suuren maailman julkkisten kanssa. Tekijäkaartikin rakentui helposti. Välillä tosin tuntuu, että monen meistä henkinen koti on Los Angeles, tai ainakin eteläinen Kalifornia. Tässä yksi kultainen muisto kymmenen vuoden takaa. Se jaettu hetki rakentuu arvokkaaksi muistoksi, johon palaa aina fiilistellen. Ensimmäisessä numerossa yli 30 sivua. Oma juttunsa on ollut mukava matkaseura kotimaisine harrastajakavereineen. SEMAja Grand National Roadster Show -reissut ovat tuoneet mukanaan monia huikeita kokemuksia. -Tuukka Salkkaritähti Venla Savikuja poseerasi Tuukalle Kaapelitehtaalla Sarpanevaja SUF-kellomerkkien takaa löytyvän Stepan Sarpanevan stepparin kanssa. Vuonna 2013 Amerikan Rauta ilmestyi jo kuusi kertaa, ja seuraavalle vuodelle ilmestymiskerrat nostettiin kahdeksaan vuodessa. Kanteen päätettiin kuvata hääautoammekin kymmenkunta vuotta aiemmin ajaneen ja sittemmin Tero’s Garagen pyörittäjänä tutuksi tulleen Niemeläisen Teron ’66 avo-Impala, jonka kohdalla ei tarvinnut pelätä tietojen vuotamista vääriin paikkoihin. Heittäytyminen kuvauksiin porukalla antaa aina yhtä paljon. Alusta asti Amerikan Raudan haluttiin olevan koko Suomen jenkkiautolehti, ja sitä se on ollutkin. Ensimmäiset 10 vuotta. Pääsimme Los Angelesissa kurkistamaan myös Jay Lenon talliin. Sen sijaan tekijäkaartin juuret ovat Itä-Suomessa, Savossa, Pirkanmaalla ja länsirannikolla. Nimi Amerikan Rauta oli pyörinyt mielessä jo vuosia, kun ihmettelin sitä, miksi kaikilla suomenkielisillä jenkkiautolehdillä piti aina olla ulkomaankielinen nimi. Joka tapauksessa ydinryhmä saattoi huokaista helpotuksesta – lupa tällaisen tuotteen tekemiselle oli saatu. Ydinryhmän muodostimme käytännössä minä, minulle jo vuosien ajalta tuttu pitkän linjan monialaharrastaja ja valokuvaaja Olli ”Kalja” Lehtinen sekä Tuning.fi -lehteen vuodesta 2008 kuvannut Tuukka Erkkilä, jolla itselläänkin oli noihin aikoihin jenkkikuume kasvanut sikäli kovaksi, että hän oli päättänyt hankkia itselleen Harrikan
Ku va : Ve li Va rti ala Ku va : M as i Iso ha nn i 69 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Löysinkin kotikulmilta Topi Talan rakentaman bobber-henkisen vuoden ’72 Sportsterin, jonka kanssa nautiskelin muutaman vuoden. Kiinnostukseni autoihin on ihan laidasta laitaan. Mielessä pyörivät vahvasti edelleen autot ja niiden kuvaaminen. Nyt mies ei kuulemma saamaan uskaltautuisi. Tärkeintä minulle kuvatessa on koettaa välittää kuvaamani kohteen sielu ja se tunne, jonka se herättää. Tuukka Erkkilä Palo kuvaamiseen, autojen erityisesti, heräsi jo nuorena. Urani autokuvaajana lähti siitä, kun tutustuin Tomi Eroseen Tampereella järjestetyssä auto-näyttelyssä. Aluksi kuvasin Tuning.fi-lehteen ja kun Amerikan Rautalehti iskettiin ilmoille, aloin kuvaamaan myös siihen. -Tuukka Tässä ollaan turvallisesti maan kamaralla, ensimmäisen numeron kansikuvan Tuukka otti Niemeläisen Teron olkapäillä istuen. Tie autokuvaajaksi oli tosin pidempi. Oli hieno saada porukkaa mukaan näihin kuvauksiin, jolloin tunnelma oli kuin tämä olisi vanha, piironginlaatikosta löytynyt kuva. -Tuukka ”Eleanor” oli auto, jonka kuvaamista olin odottanut pitkään. Näillä oivalluksilla lähdin Turkuun opiskelemaan valokuvausassistentiksi, joka antoi paukkuja kuvaamisen tekniseen puoleen. Jotenkin se nuoruudessa koettu tunne heräsi eloon ja antoi suurempaa arvostusta sitä hetkeä kohtaan. Opiskelin puoliksi käydyn lukion jälkeen automaatioasentajaksi ja jo opiskeluaikana totesin, etten tule jäämään sille alalle. Parhaassa tapauksessa lopullista kuvaa katsoessa aika kääntyy taaksepäin tuoden jotain nostalgista siihen hetkeen. Ohessa muutama niistä kuvina. En itse omista tällä hetkellä mitään harrastekalustoa, mutta yksi merkittävimmistä hetkistä oli, kun sain toteutettua yhden haaveistani, joka oli omistaa H-D. Tämä kuva muistuttaa siitä, miten vahva yhteisö harrastajien keskuudessa on. Amerikan Rauta -lehteen kuvaaminen on ennen kaikkea tuonut mahtavia ihmisiä ja hetkiä mukanaan. Sen kanssa ajaessa mieli tyhjeni joka kerta ja sen myyminen harmittaa omalla tavallaan edelleen. Oma kehitys tapahtui ennen kaikkea omasta kiinnostuksestani aiheeseen
Siellä työskennellessäni tutustuin suureen osaan maamme autotoimittajista mukaan lukien Erosen Tomin, nykyisen Amerikan Raudan päätoimittajan, joka tuolloin työsti GTi-Magazinea oman toimituksemme naapurihuoneessa. Tässä rekkaa ja Anu Pekosta kuvaamassa Kimmo. Vuonna 2006 Veekasissa alkanut pestini kesti kuutisen vuotta ja päättyi siihen, kun siirryin Amerikan Raudalle vastaaviin työtehtäviin vuoden 2013 alussa. Siinä piti välillä käydä lyijykynää teroittamassa, kun merkkaili kuvaston sivuilta ylös kaikki ne omaan haaveiden hankintalistaan kuuluvat koottavat. Ja niinhän siinä kävi, että parin haastattelun ja työnäytteeksi kirjoittamani jutun jälkeen kirjoitin työsopimuksen Sanoma Magazinesilla, joka kyseistä julkaisua tuolloin kustansi. Tuohon aikaan lehtihyllyt olivat nimittäin huomattavasti nykyistä suuremmat niin fyysiseltä kooltaan kuin merkitykseltäänkin. Samalla aloin kiertää kiihtyvään tahtiin autotapahtumia. Hain työpaineille vastapainoa herättelemällä valokuvausharrastukseni ja yhä useammin kohteikseni päätyivät autot. Tässä vaiheessa homma oli kuitenkin vielä ihan vain harrastamista, eivätkä siitä saadut tulot riittäneet kattamaan edes kuvausharrastuksen kustannuksia. Kuuluihan filmien kehityskin tuolloin olennaisena osana kioskin palvelurepertuaariin. Ympäristö vain muuttui painostavan tuloskeskeisestä aimo harppauksen rennommaksi, luovemmaksi ja yhteisöllisemmäksi – sellaiseksi omannäköisekseni. Muistan edelleen elävästi, kuinka äitini tuskasteli sitä summaa, jonka sain kuukaudessa kulumaan filmeihin ja niiden kehittämiseen, henkilökunta-alennuksesta huolimatta. Ajattelin, että jos saan tuon paikan, niin irtisanoudun ja hyppään itselleni täysin tuntemattomaan aikakauslehtimaailmaan. Vuosituhannen vaihteen IT-huumaa kesti aikansa ja sinniteltyäni viitisen vuotta jatkuvasti vaihtuvien työnkuvien, Excel-taulukoiden pyörittämisen ja johtoryhmän jäsenten poukkoilevien toiveiden ristitulessa totesin, ettei tuo ole se maailma, jossa haluan työelämäni viettää. 9-17 Kartanonherrantie 7, 02920 Espoo / Juvanmalmi p.010 29 22 800 info@sk-autosound.fi Radiot Kaiuttimet Antennit Vahvistimet Vaimennus Asennustarvikkeet 70 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Amerikan Rauta 10 vuotta. fi-lehteä. Yksittäisten artikkelien määrä kipusi pitkälti yli 1300 kappaleen, joista lähes 650 ovat autojen esittelyjä. Käytännössä tämä kävi niin, että Tomi oli lähtenyt jo aikaisemmin Viipalemedioiden palvelukseen ja veti talossa Tuning. Seuraava vaihe oli kaduilla ja tapahtumissa näkemieni poikkeuksellisten autojen valokuvaaminen omalla pienellä filmipokkarilla. Internetiä ei vielä ollut, ja ihmiset ammensivat tietämyksensä kirjoista ja lehdistä. Vuoden 2012 lopussa hän oli perustanut uuden jenkkiautolehden, jonka tekijäkaartiin pääsin pian mukaan. KUN LOPULTA aloin katsella uusia uravaihtoehtoja ja etsiä ovenkahvaa löytääkseni tieni ulos ahdistavaksi käyneestä liike-elämästä, näin V8-Magazinessa ilmoituksen, jossa haettiin palvelukseen kuvaavaa toimittajaa. Laskin, että olen autotoimittajan urani aikana tuottanut yli 5000 julkaistua sivua viiteen eri harrasteajoneuvojulkaisuun. Ja kyllähän ne kiinnostivatkin. HILJATTAIN PALASIN hetkeksi menneisyyteeni ja tein Excel-taulukon. Kimmo Janhunen Voitaneen sanoa, että lapsuudenkodissani oli myönteinen oppimisympäristö autotoimittajan työtä ajatellen – isäni oli automies ja äitini piti lehtikioskia. Jossain vaiheessa alakouluikää kiinnostukseni alkoi siirtyä sarjakuvista autolehtiin. Autolehtiin keskittyneen pienkustantamon meininki on ollut kovin erilaista verrattuna suureen mediakonserniin, jollainen Sanoma Magazines oli. Avokonttorin sijaan olen työskennellyt omassa seurassani kotonani sijaitsevalla työhuoneellani, ja päässyt vuosien varrella toteuttamaan itseäni muidenkin Viipalemedioiden lehtien sivuilla pystyen samalla monipuolistamaan tietämystäni harrasteautoilun eri haaroilla. Näyttävät mallit ovat aina olleet osa Amerikan Raudan sisältöä. Kiitos äiti, ei se hukkaan mennyt! NOH, AJAT KULUIVAT ja opiskelujen loppuvaiheessa sitä yritti jollain tapaa järkevöityä, jotta pääsisi tekemään työkseen jotain yleishyödyllistä ja menestyksellistä. Modern Sound For Your Classic Car Katso lisää: sk-autosound.fi Myymälä/Asentamo Ark. Niiden valikoima ulottui kaikkien kotimaisten lisäksi lukuisiin ulkomaisiin, joita äitini tilasi hyllyihin kokeeksi, jos niistä sattuisi kiinnostumaan minun lisäkseni joku muukin. Ajokorttiikään oli niin paljon aikaa, että hain jonkinlaista konkretiaa aiheeseen pienoismallien kautta. Opiskelin kaupallista alaa ja sain varsin hyvän työpaikan kotimaisen mobiilioperaattorin näköalapaikalta. Minun lapsuuteni etuna oli se, että pääsin lukemaan kaikki haluamani lehdet kioskin takahuoneeseen tuoreeltaan niiden ilmestyttyä. Automiehisyyttä ei sen kummemmin tarvitse selitellä, mutta kioskin lehtihyllyt antoivat orastavalle harrastukselle melkoisesti lisäpontta. Tieto-Nikkarin kuvasto piti tilata aina kun uusi ilmestyi, ja voi veljet, että sitä päivää odotettiin, kun posti vihdoin kantoi sen laatikkoon. Tuon harrastuksen myötä pääsin sisällöntuottajaksi hiljattain perustettuun Bongaa.com-kuvapankkiin, jota luotsasi Teijo Toivonen – mies, joka kuului paitsi Primerin alulle saattaneisiin hahmoihin, myös V8-Magazinen pitkäaikaisiin avustajiin. Oma innostukseni kohdistui aluksi lähes kaikkiin vanhoihin autoihin, mutta kallistui varsin pian amerikkalaisten suuntaan. Täytyy sanoa, että kyllä tässä sai taannoisesta uranvaihdoksesta huolimatta jatkaa näköalapaikalla
Modern Sound For Your Classic Car Katso lisää: sk-autosound.fi Myymälä/Asentamo Ark. 9-17 Kartanonherrantie 7, 02920 Espoo / Juvanmalmi p.010 29 22 800 info@sk-autosound.fi Radiot Kaiuttimet Antennit Vahvistimet Vaimennus Asennustarvikkeet
Harrastajalle alan parhaat merkit Nopeat toimitukset omasta varastosta Veloitukseton palautus HL GROUP Colornet Amerikan rauta-0622.indd 1 HL GROUP Colornet Amerikan rauta-0622.indd 1 9.6.2022 10.08 9.6.2022 10.08 EDULLISET VARAOSAT EDULLISET VARAOSAT USA-AUTOIHIN! USA-AUTOIHIN! • Tarvikevaraosat huoltoon ja korjaukseen • Alkuperäisvaraosat GM, Chrysler, Ford USA • Uudet ja käytetyt korin osat – suuri varasto • Ruostekorjauspellit suoraan varastosta • Suuri määrä USA-purkuautoja • Uudet peltivanteet edullisesti • Voiteluaineet ja kemikaalit • Nopeat toimitukset tilaustavaralle USA:sta HÄMEENLINNA Uudet ja käytetyt osat + postimyynti Pietiläntie 1–3, 13130 Hämeenlinna Puh. Juuri markkinoille tulleen Amerikan Raudan ulkoasu oli mielestäni tyylikäs, asenne oikea ja siinä oli Amerikkaa, joten totta kai hienoon tilaisuuteen halusin tarttua. Siinä oli ensimmäiset 10 vuotta. Lehden piikkiin ei ole yhtäkään autoa rakennettu, ei myöskään minkäänlaisina oravannahkakauppoina mainosten suhteen. Kaukaisin projekti, jossa olen mukana ollut, löytyy Kanadasta. myös myymälät: Turku, Tampere, Jyväskylä ja Lahti. Kilpurina toimi legendaarinen funny car, California Charger. Sivutuotteena on joku kevyempikin ajoneuvo syntynyt. Ensimmäinen oma jenkkiauto viskasi suoraan altaan syvään päähän, kun hankin lehdissäkin komeilleen Kenworth K100C:n purkamolta keväällä 2004. Keep on Truckin’! Kuvaajan työskentelyasennot eivät aina ole kaikkien työergonomiaohjeistuksien mukaisia. Aina ei sää siunaa. Amerikan Rauta on tarjonnut itselle toimittajana hienon mahdollisuuden kehittyä kuvaajana, mutta myös tutustua upeaan harrastajajoukkoon sekä avannut ovia kulissien taa. 10–18 www.southwesttrade.fi www.southwesttrade.fi 72 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Amerikan Rauta 10 vuotta. Tuo Opelix-nimen saanut GM-tuote löytyy muuten tallista edelleen. Kiitos Tomi ja Kimmo, että saan olla mukana tuomassa palan Amerikkaa tänne pohjolaan. Amerikan Raudan toimitukseen tie on kulkenut harrastuksen kautta, josta syyttää voi toimittajaamme Kimmo Janhusta. 8.30–17.30 PIRKKALA Uudet osat + käytetyt, nouto Purutie 47, (Partola) Pirkkala Puh. Pyrimme esineellistämään yhtä lailla kaikkea muutakin. Tietoisiin valintoihin kuului jo heti alussa myös se, että tekijät esiintyvät jutuissa ristimänimillään, ja että pääkirjoituksen yhteydessä on päätoimittajan kuva, eikä toimitusta pyritä pitämään minään myyttisinä hahmoina, kun internetin aikaan kaikista löytyy kuva kuitenkin. Tunteeseenhan tämä harrastus pitkälti pohjautuu, ja tunteella Amerikan Rautaakin on aina tehty – ja tullaan tekemään. Tässä odotellaan mallin kanssa vesisateessa, että sade rauhoittuisi sen verran, etteivät salamat kastu. Vaikka kyse oli vanhasta BKadettista, sai se vahvoja jenkkiautovaikutteita ja leveän dollarihymyn. Paljon on nähty, mutta paljon on vielä näkemättä. Myöhemmin tie johti myös kiihdytysporukkaan, Pro Drag Racing, jolle rakennettiin kilpaja huoltoajoneuvot. Amerikan Rautaan ovat myöskin aina kuuluneet kauniit naiset, ja linjasta aiomme pitää kiinni edelleen, vaikka onkin muodikasta pahoittaa mielensä kaikesta. Amerikan Raudan kuvissa malli ei kuitenkaan koskaan ole pelkkä koriste, vaan ajatuksena on ollut luoda kuvista ikään kuin stillejä elokuvan kohtauksista – niin, että kaikki tukee samaa fiilistä. 9–17 VANTAA Uudet osat + käytetyt, nouto Tiilitie 16, 01720 Vantaa Puh. Ajokortti-iän lähestyessä talliin hankittiin ensimmäinen autoprojekti. Automaalituotteiden verkkokauppa www.colornet.fi PART OF HL GROUP SATOJA VALMIITA AUTOMAALISÄVYJÄ Lähes 200 RAL-sävyä 400 valmista automallikohtaista värisävyä Spies Hecker -spraymaalit värikoodillasi Toimitukset 6,90 €, yli 100 € tilaukset veloituksetta Spraymaalit, Ruiskutettavat maalit, Kitit, Hiomatuotteet, Maaliruiskut, Tarvikkeet, Koneet ja laitteet, Autonja veneenhoitotuotteet. Tämän kuvan otti Mika Maunu, jonka S10 Blazeria Tomi kuvasi Turussa. Samaa linjaa on noudatettu myös toimituksen omien autojen kohdalla – niitä on esitelty, mikäli ne ovat olleet sellaisia, että ne olisi pyydetty lehteen esiteltäväksi jonkun muun omistamina. Uusia tuttuja on syntynyt pitkin maata, ja heitä on aina ilo jututtaa, missä tavataankin. Tästä alkoi Silicone Expressin tarina, eikä paluuta sitten olekaan ollut. Lapsuuden koti tuki kiinnostusta jenkkimeininkiin countrymusiikin ja elokuvavalintojen myötä, sekä ensimmäiset ihka oikeat cowboy bootsit tuttu lähetti Jenkeistä minun ollessani kahden vanha. Jussi ”Silicone” Löppönen Intohimo kuormaja amerikanautoihin vie kauas omaan lapsuuteen, aina vaippaikään saakka. VHS-videossa vipatti Konna ja koukku, jota höystettiin elokuvan soundtrack LP:llä. Kisoja kierrettiin aina Norjaa myöten muutaman vuoden ajan. Raskaita jenkkejä käsien kautta on kulkenut lukuisia, osan päädyttyä aina Saksaan ja Norjaan saakka. Jenkkiautoja rassaamaan pääsin, kun isä hankki mattolaiturin pätkän eli Buick Electra Estate Wagonin. Olivathan ensimmäiset sanani ”Kaho, kaho” rekan pyyhältäessä ikkunan ohi. Sieltäpä ne ensimmäiset enkun sanatkin opittiin, kun Bandit ja Snowman huutelivat LA-puhelimeen ”Breaker 1, breaker 1…” Iän karttuessa pääsin isän matkaan kiihdytysajoja katselemaan Räyskälään ja myöhemmin Motoparkiin sen avauduttua. Isän rooli paikallisessa jenkkiautoharrastuksessa sijoittui haastavien koneistushommien tekoon, mitä kautta sain seurata mielenkiintoisia projekteja jo varsin nuorena aikana, kun kuivasumppuvoitelut ja imusarjat ruiskuille rakennettiin itse. Olin kynäillyt jo joitakin vuosia kuljetusalan julkaisuun, ja autojen kuvaaminen oli ollut jonkinasteinen harrastus sitäkin ennen. (03) 266 2818 Avoinna: ark. (03) 61 50 50 Avoinna: ark. Konkreettisesti oma harrastuneisuus alkoi pienoismalleista ja leikkiautojen customoinnista naapurin pojille. Kimmo tiesi tämän ja tiedusteli kiinnostusta ryhtyä avustajaksi edustamaansa lehteen. (09) 2210 0024 Avoinna: ark
myös myymälät: Turku, Tampere, Jyväskylä ja Lahti. 8.30–17.30 PIRKKALA Uudet osat + käytetyt, nouto Purutie 47, (Partola) Pirkkala Puh. (03) 61 50 50 Avoinna: ark. (09) 2210 0024 Avoinna: ark. Automaalituotteiden verkkokauppa www.colornet.fi PART OF HL GROUP SATOJA VALMIITA AUTOMAALISÄVYJÄ Lähes 200 RAL-sävyä 400 valmista automallikohtaista värisävyä Spies Hecker -spraymaalit värikoodillasi Toimitukset 6,90 €, yli 100 € tilaukset veloituksetta Spraymaalit, Ruiskutettavat maalit, Kitit, Hiomatuotteet, Maaliruiskut, Tarvikkeet, Koneet ja laitteet, Autonja veneenhoitotuotteet. (03) 266 2818 Avoinna: ark. 9–17 VANTAA Uudet osat + käytetyt, nouto Tiilitie 16, 01720 Vantaa Puh. 10–18 www.southwesttrade.fi www.southwesttrade.fi. Harrastajalle alan parhaat merkit Nopeat toimitukset omasta varastosta Veloitukseton palautus HL GROUP Colornet Amerikan rauta-0622.indd 1 HL GROUP Colornet Amerikan rauta-0622.indd 1 9.6.2022 10.08 9.6.2022 10.08 EDULLISET VARAOSAT EDULLISET VARAOSAT USA-AUTOIHIN! USA-AUTOIHIN! • Tarvikevaraosat huoltoon ja korjaukseen • Alkuperäisvaraosat GM, Chrysler, Ford USA • Uudet ja käytetyt korin osat – suuri varasto • Ruostekorjauspellit suoraan varastosta • Suuri määrä USA-purkuautoja • Uudet peltivanteet edullisesti • Voiteluaineet ja kemikaalit • Nopeat toimitukset tilaustavaralle USA:sta HÄMEENLINNA Uudet ja käytetyt osat + postimyynti Pietiläntie 1–3, 13130 Hämeenlinna Puh
IHAN 80-LUVUN alkuvuosina aloimme käydä Oulun ja Helsingin näyttelyissä sekä myös kiihdytyskisoissa, ja siihen lajiin ihastuinkin heti ensi näkemältä oikein kunnolla. Nordenskiöldin jäähallissa järjestetty Helsingin American Car Show oli kyllä tuolloin yksi vuoden kohokohdista, jossa olen muun muassa saanut ihastella Pekka Leinon ”Street Shuttle” Chevrolet Corvettea vuonna 1983. Nykyisin luokittelen itseni ihan vaan harrastelijakuvaajaksi, joka suurimmaksi osaksi saa kuvaan tarvittaessa koko auton ja osaa pitää kameraa oikein päin, ettei käy niin kuin Uuno Turhapurolle, joka otti rullallisen kuvia omasta silmästään. Näistä edellä mainituista voin kertoa lisää tulevaisuudessa vaikkapa Muumio muistelee -osiossa. 90-luvun puolivälissä viimeiseksi saavutukseksi jäi Chevy II:lla ajettu 11,99 aika, jonka jälkeen kisailuhommat laitettiin vähäksi aikaa sivummalle, mutta harrastaminen jatkui niin sanotuilla normi katuautoilla. Mikan dominoinnin jälkeen alkoi itseänikin kiinnostamaan varttimailin vauhdinhurma ja siinä kisaaminen niin, että Mustangi meni myyntiin. Viimeiseksi kunnon kilpa-autoksi jäi täys putkirunkoinen candyoranssi Opel Olympia, joka kulki parhaimmillaan yhdeksän ja puolen sekunnin aikoja. Ensimmäiset kuvat jenkkiautoista olen ottanut vuonna 1980 Oulussa järjestetyn ensimmäisen American Car Show’n parkkipaikalla pokkarimallin kameralla. Jossain vaiheessa kinofilmille kuvaaminen väheni, kun aloin kuvaamaan tapahtumia ja kiihdytyskisoja videokameralla. Sen verran muistan, että suurin osa pienistä peltisistä leikkiautoista oli amerikkalaismerkkisiä. 70-luvun lopulla moni muu valitsi koottavaksi pienoismalliksi lentokoneen tai sotalaivan, minä valitsin Monogramin 1:24 jenkkiauton, jota sitten maalisilla sormilla yrtin tuhertaa liiman kanssa kasaan mahdollisimman siististi. No, takaisin Amerikan Rautaan, jonka olin bongannut Citymarketin lehtihyllystä aika lailla samalla tavalla, kuin tuon Veekasin Tampereella melkein 74 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Amerikan Rauta 10 vuotta. Jossain vaiheessa lunastin Cadillacin kokonaan itselleni ja vaihdoin sen ’64½ avo Ford Mustangiin, joka tuli entisöityä ja käytyä kokonaisuudessaan läpi. Pasi Kekarainen Kaikkihan alkoi siitä kun… Niin, mistähän innostus näihin amerikanihmeisiin alkoi, on loppujen lopuksi aika häilyvä juttu. Kyseisen lehden kannessa komeili teksti ”Lue Suomen jenkkiautoista suomeksi”, joten minä sekä velipoika tottelimme kyseistä kehotusta kirjaimellisesti ja luimme lehteä suurin piirtein koko matkan Ouluun asti. Tällä hetkellä tallista löytyy parikin jenkkiautoprojektia, joista toinen saadaan ajoon tämän kesän aikana. Tällä Mustangilla tuli myös kokeiltua ensi kertaa, miltä se kiihdyttely varttimaililla tuntui ratin takana. Paikan päällä tuli koettua ensimmäinen Rengonharjun SM-kisa ja katsomossa oltiin niin Motoparkin kuin Alastaronkin avauksissa. Noihin samoihin aikoihin alkoi Oulusta myös saada ulkomaalaisia harrasteautolehtiä. Klubitalon R-Kioskin valikoimissa tuolloin oli Hot Rod, Hot Rodding, Wheels Magazine sekä Colorod, joita tuli ostettua tuolloin ahkerasti ja niitä löytyy vielä tänä päivänäkin läjäpäin omasta tallista. Vaikkei ihan heti uskoisi, niin suurta osaa oululaisen kymmenvuotiaan pikkupojan jenkkiautoharrastuksen alkutaipaleella kesällä 1979 näytteli tamperelainen R-Kioski, jonka ikkunasta velipojan kanssa bongattiin puoli vuotta aiemmin perustettu V8-Magazinelehti. Lähtövaloissa ollessani vieressä pauhasi Chevelle pelkillä peltisarjoilla, joten en tiennyt, onko oma Mustangini edes käynnissä, kun siinä ei ollut kierroslukumittaria. Kun vanhemmat kysyivät, haluaisitteko jonkun lehden paluumatkalle autoon luettavaksi, niin kaksi sankaria osoitti yhtä aikaa tomerasti lehteä, jonka kannessa komeili hieno, kromia muistuttava logo. Suurimmasta osasta kuvissa olevista autoista puuttui joko perä, keula tai jopa katto, mutta oli seassa muutama kuva, jossa komeili kokonainen amerikanrauta. Oikeastaan järjestelmäkameralla kuvaaminen otti uudelleen tuulta alle vasta 2000-luvulla, kun tuli hommattua digijärkkäri. Omistettuani auton 14 vuotta laitoin sen myyntiin ja sille löytyikin uusi omistaja Tanskasta. Tuon Mustangin jälkeen tuli ’79 Z28-Camaro, jolla päästiin varttimaililla 13 puolelle ja sitä seurasi ’74 Firebird, jolla aika alkoi 12:sta. NIIN, SEHÄN PITI vielä kertoa lopuksi, että miten päädyin avustajaksi Amerikan Rautaan. Joillekin se tulee verenperintönä vanhemmilta, mutta siitä ei kyllä ole kyse minun kohdallani, vaikka isäni työskenteli autojen parissa myyntipäällikkönä oululaisessa autoliikkeessä. 2000-luvulla tuli kisailtua enemmän ja vähemmän, jolloin tuli kierrettyä WCS Cupia. OMA HARRASTEAUTOHISTORIA alkoi vuonna 1989, jolloin ostimme suoraan Kaliforniasta velipojan kanssa puoliksi ’62 Cadillac Sedan De Villen hurjaan 1000 dollarin hintaan. Toinen mieleen painuva kokemus ennen omaa jenkkiautoa oli koeajo silloisen työnantajan ’70 428 Cobra Jet Mustangilla, jossa manuaalivaihteistoa käskettiin miehekkäästi alkuperäisellä Hurstin T-kahvalla varustetulla shifterillä. Lähtövalojen vaihduttua Mika katosi Chevellellä horisonttiin ajaen 11 sekunnin puolella ja minä puolestaan laukkasin Mustangilla huiman 17,23 ajan. Alustetaan sen verran ”repotterinuraa”, että olin jo 80-luvulla tehnyt parin kaverin kanssa jonkin verran juttuja V8-Magazineen ja 2000-luvulla Oulun näyttelyartikkeleja kuvien kera Spinneri-lehteen. Tuolloin kaikki tapahtumat olivat uutta ja ihmeellistä, eikä ylitarjonnasta sekä ähkystä niiden suhteen ollut tietoakaan. Kameraa pidin mukana aina, kun se vain oli mahdollista. Muistini mukaan vanhempieni ilmeet oli varsin yllättyneitä, koska veikkaan, että he odottivat vastaukseksi varmaankin Nakke Nakuttajaa tai Aku Ankkaa. Pikkuhiljaa kuvauskalusto parani järjestelmäkameraksi ja tuli hankittua erilaisia objektiiveja, että pystyi ottamaan myös kuvia kiihdytyskisoissa. Yhdestä näyttelystä puhuttiin monta kuukautta etukäteen ja ainakin saman verran jälkikäteen, kun katseltiin kuvia ja muisteltiin paikalla ollutta kalustoa. Ajokortin saatuani pääsin maistelemaan kuskin hommissa jenkkiautolla ajamisen ihanuutta muun muassa Pöyskön Saulin candypunaisella ’65 Pontiac Le Mansilla, jonka konehuoneessa pauhasi viritetty 455-isolohko. Sieltä muistuukin mieleen yksi lähtö, jossa viereiselle radalle tuli Vallen Mika silloin vielä mattamustalla ”Malibu Bitch” Chevellellä
050 532 3220, michael.harry@michaelsgarage.fi WWW.MICHAELSGARAGE.FI VALTUUTETTU GM-EDUSTUS • Uudet ja vanhat GM autot • Ohjelmoinnit • Päivitykset • Avaimet • Huollot. ??. . ??. ??. . USA-CARS .fi Puh. ??. ??. . ??. ??. ??. 040 506 9008, arto@usa-cars.fi AVAIMET KÄTEEN PALVELU WWW.USA-CARS.FI Arto Seppänen Tuomme autoja myös Ruotsista! C M Y CM MY CY CMY K classicgarage_101x297_FINAL1.pdf 1 24.5.2022 18.39.10 Kun omat tai naapurin neuvot eivät riitä… Tuo autosi meille! Täyden palvelun autokorjaamo kaikille merkeille iästä riippumatta Jenkkiautot ovat autokorjaamomme ydinosaamista Ammattilainen vuosikymmenten kokemuksella Michael’s Garage Oy – Myntinsyrjä 3 A 1, Espoo Puh. ??. . • Kaikki merkit ja mallit • 155-kohdan autotarkastus (kuusi sivuinen raportti, koe-ajo ja 50–100 kuvaa ei velvoita ostamaan) • Varaosat (kontissa ja nopeana lentotoimituksena) • Kontteja lähtee joka viikko! Myös: huollot, korjaukset ja maahantuontikatsastukset TÄYDEN PALVELUN TÄYDEN PALVELUN TUONTITALO TUONTITALO www. ??. ??. ??. ??. ??. . ??
Sohvalla makoillessa ja lehteä tarkemmin tutkiessa huomasin kyseessä olevan varsin laadukas ja vähän erilainen jenkkiautolehti, mihin Suomessa oli totuttu. Itseä kiinnostaa kovasti Oulun jenkkiautohistoria, joten ei ole ihme, että yksiä itselle mieluisimmista kirjoitettavista artikkeleista ovat olleet nuo Muumio muistelee -jutut, joita on luvassa myös jatkossa. Ei muuta kuin käännetään jenkkiautojen ja Harrikoiden keulat kohti seuraavaa kymmentä vuotta ja nähdään alan tapahtumissa! Mitä kuuluu ensimmäisen numeron autoille. Autojuttuja tehdessä tällä alueella suurin osa harrastajista on ollut jo tuttuja kasvoja, mutta aina välillä pääsee tutustumaan uusiin harrastajiin, mikä on hieno asia. Amerikan Raudan pääkirjoituksen lopussa oli puhelinnumerolla varustettu teksti, jossa Tomi Eronen -niminen kaveri etsi uuteen lehteen avustajia ympäri Suomen. Yhden sivun kuvat jäivät historiaan jo ensimmäisen numeron jälkeen, mutta vastaavia on nähty sittemmin perinteeksi muodostuneissa Amerikan Raudan vuotuisissa kalentereissa. Hankin hypytin on omistajien vaihtumisesta huolimatta ennallaan, Asseri Mikkolan Mustang on parikin astetta entistä nopeampi, Vikmanin Mikolla tuolloin ollut ’54 F100 on saanut uuden omistajan myötä erivärisen istuinverhoilun, ja ensimmäisen numeron kantta koristanut Tero Niemeläisen ’66 Impala SS Convertible on edelleen Terolla. Impala on kokenut matkan varrella pieniä teknisiä muutoksia sekä saanut alleen modernimmat 18-tuumaiset Rally Wheelsit. 40 vuotta aiemmin. Ensimmäisen numeron viimeiseltä sivulta löytyi tämä posterikuva sittemmin Amerikan Raudan osastoilla usein edustamassa nähdystä Sini Kydöstä. Jutustelun aikana Tomi muistikin, että olen ennenkin kuvannut sekä kirjoittanut juttuja jenkkiautoista, joten mies toivotti siltä istumalta minut tervetulleeksi Amerikan Raudan avustajien joukkoon. Jonkinasteisena yllätyksenä tuli, että ne ovat koko lailla siinä kuosissaan kuin 10 vuotta sitten, ja vieläpä säilyneet pääosin erinomaisen hienosti, vaikka joidenkin omistajat ovatkin vaihtuneet matkan varrella. Tarkoituksena oli selvittää juhlanumeroon, mitä kuuluu ensimmäisen numeron autoille. Ajattelin, että voisihan tuonne aina silloin tällöin jotain juttuja tehdä täältä Oulun alueelta, joten luuri käteen ja soitto kyseiseen numeroon. Muuten auto on päällisin puolin samanlaisessa upeassa kunnossa kuin 10 vuotta sitten, vaikka kilometrejäkin on vuosien saatossa kertynyt peräti 70 000! Autojen uusista kuulumisista ei siis suurempaa raportoitavaa ollut, mutta tavallaan se osoittaa meidän valinneen oikein – lehteen oli kuvattu autoja, jotka ovat kestäneet aikaa sellaisenaan. Näiden 10 vuoden aikana on tullut tehtyä välillä enemmän ja välillä vähemmän juttuja täältä Oulusta sekä lähialueilta. Puheluun vastaa Tomi, joka on varsin lupsakkaan oloinen Pohjois-Karjalan tai paremminkin omanlaistaan murretta puhuva kaveri, jonka kanssa juttu luistaa ensi hetkestä lähtien. 76 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Amerikan Rauta 10 vuotta
www.b ackfa lt.fi • Purkaamo 040 7332 493 • Korjaamo 040 5107 493 • Automyynti 040 8234 100 68410 ALAVETELI, WWW.BACKFALT.FI Tsekkaa nettisivuillamme MYYTÄVÄT JENKKIAUTOT Uusia autoja tulossa! TUHANSIA PURKUAUTOJA Varaosat ovat saatavilla useimmille automerkeille laajasta varastostamme AUTOMAATTI VAIHTEISTOT KAIKKI MERKIT USA-MOOTTORIT JA PERÄT VAIHTEISTOJEN, MOOTTORIEN JA PERIEN KORJAUKSET SEKÄ HUOLLOT Vaihtovaihteistot Varaosien maahantuonti ja myynti Varaosien mukana neuvontapalvelu Dacco turbiinit Erikoisalana TH-700 R4 vahvistukset ja korjaukset, sekä Electroniset vaihteistot esim. (09) 302 847, 050 330 5780, Fax (09) 340 1073 jaakko.husso@pp.inet.fi. 4L-80E HELSINKI AUTOMATIC CENTER OY Jaakko Husso: Hiihtotie 7 B, 01280 Vantaa, Rajakylä Puh
Meitä oli kuusi henkilöä, Fiskis, Riitta, minun silloinen vaimoni Tuija ja sitten Harri, joka oli noita Mätäkukkoja, mutta ei enää ole näissä autokuvioissa mukana. Juuriltaanhan cruisingiin kuuluu vapaus, jota Mattikin peräänkuulutti. Kyllähän niitä sitten tapahtumista löytyi”, mies jatkaa jälkikäteen ennakko-odotuksille nauraen. Hyyppähän oli tuolloin jo vuosia ollut vihkiytynyt hot rodien ja customien maailmaan, ja oli jo käynyt katsomassa touhua ihan hot roddingin kotimaassa asti. Olin tosiaan hyvin varautunut reissuun ja hankkinut uuden äänikaitafilmikamerankin sitä varten. Sehän ei ollut mitenkään yleistä siihen aikaan, että nuoret olisivat lähteneet Amerikkaan, vaan meidän piti olla etukäteen Suomi-Amerikka Yhdistyksen jäseniäkin, jotta saatiin joku alennus kalliista lipuista”, Hyyppä muistelee. Matti vaimoineen ja kameroineen vieraili tuolla reissulla myös Ed ”Big Daddy” Rothin luona sekä Barrisin pajalla, josta kysyi töitäkin. Teksti: Tomi Eronen • Kuvat: Jukka Eriksson, Veli Vartiala ja Tomi Eronen Cruising 40 vuotta Suomessa! 78 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Harrin tyttöystävä oli ollut Kaliforniassa vaihtooppilaana ja ajattelin, että saan reissusta kuvattua hyvän dokumentin. Hän kutsuikin ehdottamaansa tapahtumaa Recruisingiksi huhtikuun 1982 Hot Rod Magazinesta poimimansa termin mukaisesti. ”Se oli 1976 kesällä, kun Amerikka täytti 200 vuotta. A lkukesästä 1982 Romu-Mattinakin tunnettu Matti Hyyppä keksi laittaa FHRA:n julkaisemaan Takaluukusta-lehteen ilmoituksen, jolla enemmänkin ehdotti tämäntyyppistä kokoontumista kuin, että olisi halunnut ottaa mitään järjestäjän roolia. Tänä kesänä, tarkalleen ottaen heinäkuun ensimmäisenä perjantaina, tulee täyteen 40 vuotta, kun ensimmäistä kertaa oli koolle kutsuttu cruisingilta Helsingissä, Porkkalankadun Unionilla. ”Suuri pettymys oli se, ettei Kaliforniassa kaduilla näkynyt enää 70-luvulla mitään hot rodeja, ne olivat täynnä ihan tavallisia autoja, joten marssimme Hot Rod Magazinen toimitukseen kysymään, missä niitä on. Kuitenkin se oli huomionarvoista, että kun George Barris, joka oli tottunut Hollywoodihmisiin, näki minun mikrofonilla varustetun kamerani, niin hän halusi vaihtaa päällään olleen jonkun muun firman mainospaidan parempiin vaatteisiin.” ”En muista enää tarkemmin, miten se työnhakukeskustelu kaikkiaan eteni, mutta se päättyi niin, että Barris totesi, että ”mene koulutustasi vastaaviin hommiin”. ”Se työnhaku oli vähän utopistista. Koko homman isä oli verraton visionääri, maestroksikin tituleerattu Matti Hyyppä
Ensimmäiset vuodet cruisingkalusto oli vielä muuttoautoilla täydennettyä puhdasveristä Suomi-kalustoa, kunnes 1984 alkanut uustuonti muutti kuviot täysin. Vennu oli näitä ensimmäisiä amerikanmiehiä, ja tunsi Fiskis Ekmanin, joka oli myös kovasti kiinnostunut Harrikoista. 79 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Siihen aikaanhan niillä isoilla vanhoilla pyörillä ei ollut kansan silmissä mitään arvoa”, Hyyppä jatkaa. Hän itse oli hankkinut oman siipiauton, ’57 DeSoto Diplomatin, vuonna 1967 ja huomannut, että pikku hiljaa samanhenkisiä vanhoilla amerikanautoilla ja -pyörillä ajavia alkoi kertyä lisää muitakin. 80-luvun alussa se oli jo kasvanut sitten Yhdysvalloissa valtavaksi katuparaatiksi, joka oli niin suuri, että siihen alkoivat puuttua jo viranomaisetkin.” Ensimmäinen koolle kutsuttu cruisingilta oli niin sanottua Lepakkoluolaa vastapäätä sijainneella Porkkalankadun Unionilla 2. ”Mä tutustuin Björkmanin Vennuun niin, että näin hänet työntämässä jotain mielenkiintoista ajoneuvoa, ja menin juttelemaan hänen kanssaan. Jo heti ensimmäisistä kerroista lähtien väkeä oli liikkeellä paljon. No, se on se kaikkein alun alku, mutta mennään vuoteen 1982, kun ehdotin, että järjestettäisiin tällainen Recruising joka kuukauden ensimmäinen perjantai, kun kerran niitä pidettiin Ruotsissa ja Jenkeissä. ”Ensin nuo komeat siipiautot tulivat uutena ja uljaana ilmiönä Amerikasta Eurooppaan ja sitten niiden arvostus laski hyvin nopeasti. ”1972 nousi sitten tämä tiedostaminen tähän Amerikan Hot Rod -kulttuuriin.” Hyyppä tarkoittaa tuolla tietysti sitä, että vanhasta Mätäkukkojen moottoripyöräporukasta muodostui FHRA, Finnish Hot Rod Association. Mulla oli silloin kaksi poliisi-Harrikkaa, ja hän alkoi ostatella toista minulta. Alkujen alku. Tämä kuva on vuodelta 1986, Porkkalankadun cruisingiltojen loppupäästä. Siellä oli tosiaan käytössä sanonta Recruising, joka oli niin kuin uudelleen lämmitelty 50-luvun tyylin cruising. 10-vuotiaana ne olivat jo vanhoja ja halpoja. Yhtäkkiä neliovitolppien ja harvalukuisten muskelien tilalle tulikin alati kasvavana virtana erikoista 50-luvun kalustoa niin kaksiovisina hardtopeina kuin avoinakin. ”Mähän olen sitä pioneeripolvea, olen hankkinut ensimmäisen moottoripyörän 1967”, Hyyppä valaisee taustaansa. heinäkuuta 1982. Ajattelin sitten, etten intin jälkeen enää tällaista tarvitse, ja myin sen hänelle halvalla
80 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Cruising 40 Vuotta!. ”Cruising on eräänlainen kesäteatteri, jossa jokainen on näyttelijä ja jokainen on yleisö. Eräänkin kerran nuori toimittaja Baba Lybeck istui Petri Hälvän ja minun kyytiin raportoimaan cruisingiltaa haastatellen takapenkiltä meitä. Bensan myynnin lopettaminen, ynnä muut ilmastopakotteet ovat harrastajalle uhkakuva, mutta nykyisin voi myös kustomoida autonsa kaasukäyttöisiksi”, Matti toteaa hymy suupielissään ja jatkaa: ”Ihminen on laumaeläin, kokoontumiset ja kilvanajot eivät lopu, vaikka autot kulkisivat sähköllä.” 1980-luvun puolivälissä Stadin cruisingillasta tuli parhaimmillaan cruisingviikonloppu, kun perjantaina illan päätteeksi suunnattiin letkana Hankoon, jossa oli lauantaina katukisat. Mitä mieltä suomalaisen cruisingin alullepanija on sitten cruisingin tulevaisuudesta. Porkkalankadun Unionin pitäjän kyllästyttyä siihen, ettei tavallisille asiakkaille ollut pihassa tilaa, cruisingillat siirtyivät Helsingin jäähallin parkkipaikalle Nordenskiöldinkadulle kesällä 1987. ”Siinä Unkan vieressä oli Lepakko, joka oli myös sellainen tukipaikka, siinä toimi Radio City, ja nää tuki toisiaan. Se cruisingbuumi kovasti levisi muihinkin kaupunkeihin tämän radion avustuksella. Kuminpolttokuja oli suosittu osa tätä liikkuvaa kesäteatteria, ja renkaiden sauhuttelua seuraamaan kerääntyi kaikenikäistä ja kaikenlaista väkeä. Yhdenlainen kesäteatteri. ”Hyvinkin nopeasti se sitten räjähti käsiin, jos näin voisi sanoa. Sittenhän se Unionin pitäjä kyllästyi siihen, kun kaikenlaiset siivouskustannukset kasvoivat niin suuriksi suhteessa bensanmyynnin kasvuun, ja hääsi meidät pois. Sieltä se cruising siirtyi sitten Jäähallille. Jos hyvin käy, niin syntyy myös spontaanisti koettu, ikimuistoinen draaman kaari. Kuvan ottanut Vartialan Velikin tuli seurueineen katselemaan ison kirkon meininkiä Kouvolasta saakka. En minä sellaista odottanut”, Hyyppä myöntää. Tuolloin, vuonna 1987 oli yleistä, että cruisailtiin jenkkikilvillä jopa kuukausia veropäätöstä odotellessa. Jenkkilaput oli tässäkin '55 Bel Air Sport Coupessa. 2000-luvun alkuun mennessä leppoisa cruising olikin muuttunut sellaiseksi hulinaksi, että Jäähallin parkkis suljettiin cruisailulta, ja harrastajat joutuivat etsimään taas uuden kokoontumispaikan. Heinäkuussa 1982, kuukauden ensimmäisenä perjantaina väki sitten kokoontui Hyypän ehdotuksen mukaisesti sittemmin tornitalojen alle jääneelle Porkkalankadun Unionille, ja touhu sai mittasuhteet, joita kukaan ei olisi osannut ennakoida. Ei niitä riittävän isoja parkkisvaihtoehtoja hirveästi ollut, pari vuotta sitten kuolleen ystäväni Hese Tolosen kanssa piirrettiin Helsingistä niihin aikoihin oikein cruisingkarttakin”, Hyyppä jatkaa
Malmin Pre-Partystä muodostuikin nopeasti koko cruisingiltojen keskipiste, eikä valtaosa porukasta enää olekaan jatkanut sieltä kaupungille. 2000-luvun alkuvuosina cruisingtouhu keskittyi Kauppatorille, jonka sekä hyvänä että huonona puolena oli turistien määrä. 81 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Koko potin räjäytti Cruising Pre-Party, jota FHRA alkoi järjestää Malmin lentokentällä toimistonsa muutettua sinne puolenkymmentä vuotta takaperin. Burnaamista kentällä ei ole sallittu kuin siellä ajettujen kiihdytyskisojen yhteydessä, ilmeisesti tämän kuvan taustalla jollain on kuitenkin etujarrut päässeet jumittumaan tai kytkin lipsahtanut pahimoilleen. Keskeisen sijainnin kääntöpuoliin Kauppatorilla lukeutuu myös se, että jonot tontille ovat olleet usein todella pitkiä, eikä parkkipaikkaa torilta löydä helposti. Parhaimmillaan kentällä on laskettu olleen kesäperjantaina lähes 1500 autoa. Olihan cruising mukavaa show'ta kaikille, mutta monia alkoi tympiä pidemmän päälle autoihin nojailu ja tungos. Harmi, kun Malmille ei koskaan ole saatu mitään iltaohjelmaa kokoontumisen oheen
Pääkaupunkiseudun cruisingkesä pärähti käyntiin toden teolla toukokuussa, kun kuun ensimmäiseksi perjantaiksi sattui sopivasti viikon aurinkoisin päivä. Teksti ja kuvat: Kimmo Janhunen ja Tomi Eronen Jorma Rajalammen upea luiskaperä – ’48 Pontiac Silver Streak. Stadin Moni tuntee Pekka Leinon aikoinaan rakentaman ’64 Dodge Polaran UUH1-rekisteritunnuksestaan. Malmin lentokenttä oli tuttuun tapaan täynnä, mutta Kauppatorille meneminen oli torikojujen ja elokapinoitsijoiden ansiosta sen verran vaivalloista, että paikalle vaivautui vain murto-osa Malmilla vierailleista autokunnista. 31. Helsinki 6.5. Cruisingit 82 AMERIKAN RAUTA 5/2022. FHRA Cruising PreParty vol. Suomen ensimmäisiin näyttelytasoisiin jenkkiautoihin kuulunut auto kunnioitti läsnäolollaan myös Malmin cruisingia
Helsinkiläisen Road Pilots -kerhon kalustoa edusti Harri Kosken komeasti kulunut ’55 Chevy 210. Auto on vuosimallia ’32, mutta siihen on ympätty ’34:n maski, mikä sekoittaa vuosimallitunnistusta. Jamppa Tolvanen esitteli ’47 Fordinsa hydraulitoimista kippilavaa, joka ei ole ihan tavallisimpia varusteita lyhytlavaisessa pickupissa. 70-luvun neliovisia Impaloita puolestaan edusti Petja Penttisen ’71-vuosimallinen yksilö. Chevrolet Corvair on harvinaisuutensa ja omalaatuisuutensa vuoksi aina miellyttävä näky. Jorkki Korhosen Lemillä hiljattain rakentama Ford Roadster rikastuttaa nykyään Etelä-Suomen autokantaa uuden omistajansa Vesa Heinosen ohjastamana. Ryhdikkäällä ’69 Ford Mustang Mach I:llä saapui Malmille Henrik Weck. Kai Luoma-ahon ’29 Ford Roadster huokuu autenttista A-Bomb-tunnelmaa. ’69 vuosimallin Coupella paikalla pyörähti Mikko Isokangas. Kansainvälisen Pharoahs-kerhon Suomen jaokseen kuuluva Jone Kaasinen cruisaili paikalle neliovisella ’59 Impalallaan. 83 AMERIKAN RAUTA 5/2022
Janne’s Garagen Janne Mäkisen uusin harrasteajokki on ’71 Ford Bronco. 84 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Stadin Cruisingit. Vesa Tuomisen neliovinen ’34 Chrysler CA Sedan on hillityn herrasmiesmäinen Mopar hot rod päivitetyllä tekniikalla ja alustalla. Tona Räsäsen ’59 Chevy Apache on vaikuttava näky maatessaan parkissa runko maassa. Pirteänkeltainen ’65 Valiant Signet vaihtoi omistajaa heti, kun sen rakentanut Juha Saukkonen sai auton valmiiksi. Green Bastardiksi nimetyssä laitteessa on upeita yksityiskohtia, kuten konepeltiin upotetut ’57 Chevyn bullet-koristeet. Nykyään autoa ohjastaa helsinkiläistä Car Paint Centeriä luotsaava Ripa Luukka. Rea Schiginin ’55 Chrysler New Yorker DeLuxessa on mielettömän hieto alkuperäinen patina. Christer ”Spider” Frigrenin ’72 Chevy Camaro Z28:sta sellaiset kuitenkin löytyy. Esittely autosta löytyy toisaalta lehdestä. Sami Seppälän ’50 Chevrolet Fleetline on kauden uusia kotimaisvalmisteisia vanhan koulukunnan kustomeita, ja pikkuhiljaa sitä on alkanut bongailla myös tapahtumissa. Toni ”Terror” Himmelroosin ”OG”:n, eli tontitetun ’70 Dodge D100 pickupin näkeminen ei jätä koskaan kylmäksi. Ilmajouset pro touring -autossa eivät ole vielä Suomessa kovin yleinen näky. Suuremmilta muutostöiltä auto tulee todennäköisesti välttymään, mutta katolle oli ilmestynyt jo omavalmisteinen puurimoitettu kattoteline
Osku Merikannon kiivaaksi kutiteltu ’71 Dodge Dart GT on kaksiovisena hardtopina komea näky niin stripillä kuin cruisingeissakin. Stadin cruisailujen pääpaino on tällä hetkellä selvästi Malmin lentokentällä, eikä Kauppatorin turistijoukkojen ja torikojujen seassa nähty enää kuin muutamia kymmeniä autoja. 85 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Perttu Sihvolan ’69 avo-Camaron vannevalinta aiheuttaa puristeille varmasti harmaita hiuksia, mutta allekirjoittaneen silmään alkuperäistyyppiset peltivanteet ylikokoisina ja matalaprofiilisilla renkailla ovat onnistunut valinta muskeliautoon. Ihailevia katseita keräsi myös Jouni Kylmäniemen erittäin maukkaasti chopattu ’58 Chrysler Windsor. Tämä kaksiovinen ’65 Impala oli saapunut paikalle kilpien perusteella Ahvenanmaalta saakka. Ajokkina Axelilla oli juuri Ruotsin puolelta uitettu Fox Mustang. Pasi Hämäläisen pyörä on äkkivilkaisulla 1920-lukuinen Harley-Davidson, mutta tosiasiassa se on huomattavasti tuoreempi omavalmiste. Hannu Siivosen ’66 Fairlane on upea näky leveine peltivanteineen, eikä taakse olisi yhtään leveämpiä pyöriä enää mahtunutkaan. Alkuperäisen 390-auton lokasuojissa oleva 427-merkit jättivät miettimään, mitä nokalta mahtaa nykyään löytyä... Axel Lund kuului niihin harvinaisiin, jotka eivät tulleet lainkaan Malmille, mutta saapuivat Kauppatorille. Myös sisusta jatkoi samaa klassista race-henkeä vanhanmallisine sporttipenkkeineen ja puuratteineen. Yksi niistä oli Philipp Von Dem Knesebeckin ’72 Ford Country Sedan. John Milnerille kävi köpelösti kolarissa rattijuopon kanssa, mutta kisatiimin huoltoauto kulkee edelleen
Teksti ja kuvat: Pasi Kekarainen, Petri Ruokamo Yksi näyttelyn mielenkiintoisimmista uutuuksista oli pietarsaarelaisen maalarimestari John Löfbackan Pontiac Bonneville. American American Car Car Show Oulu Show Oulu 86 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Tänä keväänä, kun tuo korona alkoi sen verran hellittää, että yleensäkään näyttelyiden järjestäminen ympäri Suomen oli mahdollista, niin myös Oulun American Car Club halusi ehdottomasti olla siinä joukossa mukana. ”Miss Petra” -nimellä kulkeva kuviomaalattu auto rankattiin Kustom-luokan kolmanneksi. Jo hyvissä ajoin ennen kuin näyttelyn ovet avautuivat oli ihmisiä Ouluhallin pihalla parveilemassa aina jonoksi asti, joka venyi illan aikana parhaimmillaan (tai pahimmillaan) useamman sadan metrin mittaiseksi. T ämän vuoden American Car Show pidettiin jo perinteeksi muodostuneena äitienpäiväviikonloppuna Ouluhallissa. Ainoana huolen aiheen oli se, miten maksava yleisö löytää useamman vuoden tauon jälkeen paikan päälle, mutta onneksi tuo huoli osoittautui täysin turhaksi. Ajoneuvoja hallissa oli 180 kappaletta, joista 120 autoja ja loput 60 moottoripyöriä, ja niitä kävi viikonlopun aikana ihastelemassa 7 600 harrasteajoneuvoista kiinnostunutta. Edellisestä kerrasta, kun Oulussa oltiin ihastelemassa harrasteajoneuvoja 40-vuotisjuhlanäyttelyn tiimoilta, oli kulunut melkeinpä päivälleen kolme vuotta. Oulu, 7.–8.5. Jonottaminen kannatti, koska uusitun Ouluhallin sisätiloissa odotti varsin tasokas harrasteajoneuvonäyttely
Autopuolella People’s Choice -palkinnon sekä Hot Rod –luokan ykköspytyn sai kotiin viemisiksi Kankaan Tomin viime numerossa esitelty ”Mystery Train” Ford. Överkalixista näytille tuli Ola Larssonin Chrysler 300G, jonka näyttelyn arvosteluraati laittoi ansaitusti 60-lukulaisten luokassa ykköseksi. Maukka Krogerus luottaa Cadillac Low De Villessä miehelle niin tuttuun värimaailmaan maalauksessa sekä sisustan verhoilussa. Kemiläisen Mika Mäkisen Pontiac Firebirdin konehuoneessa on Chevroletin 406-pikkulohko, jonka jatkona on viisivaihteinen Tremecin manuaali. 87 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Jari Sippolan punaisesta Mustang Mach 1:stä tuli allekirjoittaneella heti mieleen vuonna 1971 valmistunut James Bond elokuva Timantit ovat ikuisia, jossa Sean Connery kurvailee samanmoisella Mustangilla poliiseja pakoon pitkin Las Vegasin katuja. Sfi 25.3 CroMoturvakehikon istuttaminen Corveten pieneen ohjaamoon ei ole mikään helppo temppu, mutta kyseisen alan erikoisosaajana Hannulta se on onnistunut esimerkillisen hienosti. Allekirjoittaneen ehdoton suosikki tällä kertaa oli Hannu Hellmannin täysalumiinisella isoisolohkolla varustettu HellRay Corvette. Hienossa kunnossa on säilynyt kokkolalaisen Jari Heinosen 90-luvun puolivälissä rakentama vuoden 1967 Camaro RS Convertible. Sitä tutkiessa menee hetki jos toinenkin, sen verran hienoja yksityiskohtia löytyy ympäri autoa. Hillityn harmaa ulkokuori vetosi myös arvosteluraatiin, joten miehelle annettiin Special Awards -palkinto. Joensuulaisen Allan Mutasen modernilla tekniikalla sekä isommilla vanteilla varustettu ’63 Restomod Corvette palkittiin Pro Touring & Performance -luokan kolmospytyllä. Maukalla jo vuonna 1984 Oulun näyttelyssä esillä olleesta Dodge Chargerista löytyi tämä sama yhdistelmä ainoana erona se, että maalipinnassa oli flake-hiutaleita. Sivulle kääntyvillä etupenkeillä varustetun auton konehuoneesta löytyy 413-kuutiotuumainen V8moottori, joka tuottaa 375 hevosvoimaa. Arposen Penan Dodge Challengerin stroukatusta 426-kuutiotuumaisesta remmiahdetusta koneesta on penkitetty 872 hevosvoimaa ja vääntöäkin löytyy kiitettävästi yli 1000 newtonmetriä
Saku sai auton valmiiksi vajaa vuorokausi ennen näyttelyn avautumista. Niin oli myös tälläkin kertaa, kun mies toi näytille loistavasti entisöidyn ’57 Cadillac Eldorado Biarritzin, jonka näyttelyraati rankkasi 50-lukulaisten luokassa ykköseksi. Miehen Coupesta rakentaman avo-Cadillacin näyttelyraati valitsi näyttelyn parhaaksi autoksi sekä tietenkin Kustom-luokan ykköseksi. Joka puolelta hienossa kunnossa oleva auto palkittiin Classic Muscle Car -luokan ykköspalkinnolla. Bike-luokan ykköspalkinnon sekä Best Bike In Show -tittelin sai rovaniemeläisen Timo Happosen rakentama Board Track Tribute Harley Davidson vuodelta 1922. Haaparantalaista Kåre Mogemarkia voi hyvällä omallatunnolla sanoa jokavuotiseksi vakiovieraaksi Oulun näyttelyssä ja mikä parasta, miehen näyttelyyn tuoma kalusto on aina huippuluokkaa. Tämä joka puolelta läpikäyty ’80 Chevrolet Camaro rakennettiin tähän kuntoon muutaman vuoden aikana Etelä-Suomessa, mistä se viime vuonna kulkeutui Ouluun. 88 AMERIKAN RAUTA 5/2022 American Car Show Oulu. Petri Terhon palkintosaalis tältä keväältä kasvoi Oulun näyttelyssä kahdella pokaalilla. Saku Määtän Porschen Viola Metallic -värillä maalattu Pontiac Trans Am näytti Ouluhallin valaistuksessa melkein mustalta, mutta onneksi hieno väri tulee esille tässä kuvassa. Kantviikkiläisen Samuli Hartikaisen 400 Ram Air -moottorilla varustetun ’67 Pontiac GTO Sports Coupen TH400-automaattivaihteistoa käytetään Hurstin ”kaksitoimisella” niin sanotulla His and Hers -shifterillä. Keminmaalaisen Juha Starckin Z28-Camaron konehuoneesta löytyy 509-isolohko, jonka päällä lepää peräti kaksi Whipplen remmiahdinta. Täysin oikeutetusti auton omistaja Reijo Kylli sai käydä näyttelyn päätteeksi lavalta noutamassa ykköspalkinnon 80-lukulaisten luokassa. Ahertaminen kannatti, koska mies sai kotiin viemisiksi 70-luvun ykköspokaalin. Uudella pääsisäänkäynnillä näyttelyvieraita vastaanotti Marko Junttilan ideoima isänmaallinen sekä varsin sotilaallisesti somistettu osasto, jossa esillä oli miehen sota-aiheisesti maalattu Harley Davidson Touring Street Glide ja vuoden 1934 Ford Phaeton -rodi. Pro Touring & Performance -luokan kakkonen. Pyöräpuolella yleisön suosikiksi äänestettiin Joel Isoahon flakemaalattu, 70’s tyyliin rakennettu Harley Davidson chopperi
Lars Forssbergin ’63½ Ford Galaxie 500:seen oli haettu katu-uskottavuutta Teardrop-mallisella skoopilla. Kerhon Naisten valinta eniten kauniimman sukupuolen silmää miellyttäneeksi autoksi osui tänä vuonna Marko Stjerbakoffin Buick Special kustomille. Erikoisuutena autosta voidaan mainita se, että vaikka kyseessä on alkuperäinen SS-malli, niin vaihteistona on tehtaalta lähtien ollut 3-vaihteinen rattimanuaali. Oulun American Car Clubin kerho-osastolla oli esillä keskeneräisenä projektina Karjalaisen Peten squarebody Chevrolet Fleetside pickup. Viime syksynä aloitettu projekti on edennyt hyvää vauhtia ja valmiin auton pitäisi olla näytillä ensi vuoden näyttelyssä. Jos Niklas Perssonin Pontiac Bonneville ei herätä tarpeeksi huomiota pinkin värin vuoksi, niin huomio on kyllä viimeistään taattu, kun mies aukaisee stereot, sillä sen verran iso patteristo on kaiuttimia hattuhyllyn päällä. 89 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Liljamon Juhan ’76 Oldsmobile Vista Cruiser oli saanut talven aikana ylleen uuden maalipinnan ja alustaan mies oli asentanut joka nurkkaan coil over -iskunvaimentimet. Verhoilijamestari Anton Mustonen päätti kokeilla ensimmäistä kertaa auton maalaamista ja tässä on lopputulos! Jorma Uotista lainatakseni ”Eeeei huooono”. Kyllähän katuautosta on hyvä löytyä jarruvarjo varsinkin, jos konehuone näyttää tämmöiseltä, kuin Ilkka Iso-Ojan remmiahdetussa Dusterissa. Hevosvoimia tuolla kompinaatiolla pitäisi löytyä yli 3000! Häkkisen Akin lowrider Impalan tyylikkäästi toteutettu hifijärjestelmä on JJ Hifi Garagen käsialaa. Auton vauhdista vastaa TFX 500 -moottori, jonka päältä pyörii Whipple 980 -remmiahdin. Drag race -puolen uutuutena näyttelyssä oli esillä sotkamolaisen Juha Heikkisen Top Doorslammer -luokan Plymouth Cuda
Tero’s Garagen tyylikkäällä osastolla oli esillä kolme autoa, joista palkinnoille omissa luokissaan pääsi Marko Kurvisen nyky-Hemillä varustettu ’70 Dodge Challenger sekä Sanna Niemeläisen ’56 Chevy Stepside. Myynnissä oli Ford F100 vm.1959, joka oli tekniikan, voimansiirron ja alustan osalta täysin kunnostettu uusilla osilla. Merkku on nykyisin Haukiputaalla, Mika Tuomivaaralla. Nykyinen omistaja on Marko Helenius. Kuvassa jääliläisen Jussi Arposen museorekisteröity Dodge D100 Stepside vuodelta 1959. Patinoituneiden lava-autojen ystäville olisi ollut parkkipaikalla myös ostettavaa. Heinäpaalit sekä hevosen satula on aina hyvä ja varma valinta vanhan lava-auton somisteeksi. Ilma pyttyä jäi vain Jari Ikkelän hieno Pontiac Le Mans Convertible. Georgie Boy Cruiser Air II, 80-lukuinen motorhome. Parkkipaikan härskein etunoja löytyi tästä ’67 Ford Fairlanesta. Tästä ’58 Chevrolet Biscayne lowrideristä löytyy mitä oletettavimmin kunnon boogieta, kun näyttelylapussa omistajan paikalla lukee Boogie Riskilä, Rovaniemi. 90 AMERIKAN RAUTA 5/2022 American Car Show Oulu. Täyttä Amerikkaa! Turbiinivanteinen ’72 Oldsmobile Cutlass saapui paikalle Kemijärveltä. Tämä ’62 Mercury Monterey Custom Convertible on tuttu näky pohjoisemman Suomen tapahtumissa. Maailmalla ei alle 5500 yksilöä valmistettuun avoon kovin usein sitten törmääkkään. Perinteistä hottentottityyliä edustavassa Faikussa oli myös monta muuta koulukunnalle tyypillistä kikkaa. Harvinaisemmalla Town Sedan -korisella Olssilla on ollut sama omistaja 80-luvun alusta saakka. Tämä Ford Galaxie 500 XL ’63 on saapunut jenkeistä Suomeen reilut 30 vuotta takaperin uustuonnin isossa aallossa
AUTOMAATTIEN AMMATTILAINEN • Korjaukset, varaosat • Vanhat Hydramatic, Fordomatic, Torqueflite, Powerlite, Borg-Warner, Dynaflow automaatit • Mersut, Bemarit, monet Japsit ym. Autotransmission Pekka Nätkin Pörstiläntie 16, 28760 Pori Puh. 03 2251948, ma–pe 8.30–16.00 tilaajapalvelu@ amerikanrauta.fi Rakkaudesta Rautaan TILAA INTERNETISSÄ: Täytä lomake osoitteessa www.amerikanrauta.. Kestotilaus 79 , 90 8 numeroa. 02 648 6677 WWW.AUTOTRANSMISSION.FI Automiehen verkkokauppa! Verkkokauppa Amerikan Rauta -lehden ystäville: www.supermarket.fi 29 90 Koot S–3XL Amerikan Rauta T-paita 14 90 Amerikan Rauta -avaimenperä 8 90 Amerikan Rauta -parkkikiekko 37 90 Olympiavuoden Klassikot 37 90 Rasvanäppien olohuoneet – unelmien autotallit Kun muutat, kerro myös meille Tilaajapalvelu: puh
92 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Kokkola, 23.4. Pettun uusin kustom on ’59 Cadillac, jonka muutokset on pidetty varsin mietoina, mutta jo maatahipova stance korostaa siipilegendan parhaita puolia hienosti. Kaikkiaan Raidereita valmistui vain 300 kappaletta, joten kyseessä on todellinen harvinaisuus. Väreinä oli saatavissa Sami Luokkalan auton Big Bad Orangen lisäksi Big Bad Green sekä Big Bad Blue, kaikki yhtä kirkkaita perusvärejä. Viikko pääsiäisestä järjestetty Kokkolan näyttely oli kokonaisuutena suhteellisen pieni, mutta tarjoili kuitenkin mukavan määrän sellaista kalustoa, jota ei ollut muun Suomen näyttelyissä nähty. Monet muistavat jo vuosien takaa Peter Strömsholmin matalalla lipuneen ’60 Oldsmobilen, joka kierteli kotimaisia tapahtumia ensin viininpunaisena ja sittemmin maalattiin satiininmustaksi. AMC Rebel Raider oli paketti, jota tarjottiin vain New Yorkin ja New Jerseyn dealereiden kautta. Teksti: Tomi Eronen • Kuvat: Tuukka Erkkilä Kokkola American Car Show Kaj Ahlstrandin ’72 Riviera tuotiin takavuosina maahan hieman nuhjaantuneena hydrauleilla ja pinnavanteilla varustettuna lowriderina. Nykyisen omistajansa käsissä auto on saanut uuden maalipinnan sekä ilmajousituksen, ja vanteetkin ovat jossain vaiheessa vaihtuneet moderneihin aluvanteisiin
Riittävä madallus ja isommat vanteet tuovat kokonaisuuteen mukavasti ryhtiä. Amerikan Raudassakin takavuosina esitelty IIvun vanha ’62 Cadillac Superior Hearse kuuluu nykyisin John Löfbackalle ja Kalle Söderbackille, ja näyttää ainakin madaltuneen reilusti sitten viime näkemän. Pannulan Jonin ’55 150 Handymanin rakensi tähän kuosiin Kylmäniemen Kari pari vuotta takaperin. Jos Katja ja Petri Rantalan ’48 Buick Roadmaster näyttää jotenkin palaneelta, niin se johtuu siitä, että se todella on sitä. Jukka Ikolan ihana ’65 surffivani saa miettimään, miksi ei. Autohan on alkuaan ikkunoilla varustettu, mutta Kari muutti sen umpikylkiseksi. Jonkun mielestä kuosi saattaa näyttää karulta, mutta Marko Lehtomäen ’58 H-D FL:n pinnassa oli kuulemma likaa hylkivä pinnoite. 93 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Jari Leppäsen ’67 Camaro on alun perin jo 90-luvulla Rovaniemellä rakennettu auto, jonka pellin alta löytyy hieman erikoisempaa tekniikkaa, nimittäin kahdella Turbonetics-ahtimella ylipaineistettu ja Hestec-moottorinohjauksella varustettu 406-pikkulohko, jonka perässä on manuaalikoneistoinen TH400 sekä Fordin 9" lukkoperä. Karu ulkokuori yhdistettynä hohtavanvaaleaan sisustaan angel haireineen on mielenkiintoinen yhdistelmä. Toni Hietapakan ’69 Mercury Cougar XR-7 ei pelkästään näytä muskeliselta, vaan myös liikahtaa rivakasti 418-kuutiotuumaiseksi stroukatun Windsorinsa turvin. Jaakkolan Hannu toi Virroilta Kokkolaan näytille remmiahdetulla Roverin V8:lla varustetun ’25 T-Bucketinsa. Ohjaamo jatkaa samaa Pro Touring -linjaa turvakaarineen ja Sparcon penkkeineen. Tämän ikäluokan Chevy Vaneja ei Suomessa suuremmalti näe. Kari Kuvajan ’63 Galaxie 500 Convertiblessa ei ole mitään liikaa, mutta kaikkea juuri sopivasti. Olavi Nylundin komeaa ’65 Mustang GT Fastbackiä liikuttaa 392-kuutiotuumainen Ford Racingin pikkulohko 5-vaihteisen Tremec-manuaalin kera. Kertaalleen museorekisterissä ollut ja hienokuntoinen auto on noussut nykyiseen kuosiinsa Feeniks-linnun lailla tuhkasta
Näyttelyn voittaja sai perinteisten urheilukisapokaalien sijaan espoolaisen taitelijan, Stig Fagerstedtin, tekemän uniikin ”Showbox Woody” -teoksen. 94 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Nyt se vihdoin kävi toteen, ja Ari mietti, että ehkä jälleen 10 vuoden päästä. Yleisö valitsi näyttelyn parhaaksi karkkilalaisen Jaska Velinin ”Eldorod” ’31 Ford Cabrioletin, joka on aina vain yhtä upea. Teksti ja kuvat: Tomi Eronen Näyttelyssä jaettiin vain yksi ainoa palkinto, jonka kohteen yleisö sai päättää. 7.5. Komealla Högforsin ruukilla juhlittiin suomalaisen pienkustannelehden, Primer Magazinen, 20-vuotissyntymäpäiviä juhlanäyttelyn merkeissä. Karkkila. Tapahtuman isä Ari Berghäll on luotsannut Marco ”Platu” Plantingin uudelleen henkiin herättämää Primeria viimeiset vuodet. Karkkilassa asuvana ja ruukin alueella itsekin talliaan pitävänä hän oli jo aikaa sitten kiinnittänyt huomion komeaan konepajahalliin ja miettinyt siinä näyttelyn järjestämistä. Primer Lepolan Jannen kustomoima ’49 Ford Custom kantaa nimeä ”Patricia” omistajansa Patricia Järviön mukaan. Näyttely ei ollut suurensuuri, mutta paikan hieno tunnelma pisti miettimään, että pitäisikö tällaisia järjestää useammin. Autohan nähtiin heti valmistuttuaan myös Amerikan Raudan kannessa. Vielä keskeneräisen, mutta täysin ajokuntoisen kustomin korissa on muutoksia liikaa kuvatekstissä lueteltavaksi
95 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Vintage-Valtakunta -ohjelmasta suurelle yleisölle tutuksi tullut Kekäläisen Tomppa toi näytille komeaksi rakentamansa ’58-mallisen Glastron Seafury -veneen, jonka veturina toimii asianmukaisesti muutamaa vuotta tuoreempi C20-Chevy. Primer Magazinen perusti alun perin jo 35 vuotta takaperin kolmikko Olli Lehtinen, Teijo Toivonen ja Mano Pahkajärvi, joskin kyseessä oli alkuaan kovin toisenlainen julkaisu kuin nykyään. Siinä, missä Marko Wahlroosin musta ’32 Roadster johdattaa ajatukset vahvasti Doane Spencerin legendaarisen Roadsterin suuntaan, tuo hyvinkääläisen Timo Bäckin vastikään valmistunut kokopunainen ’32 Roadster mieleen Bob McGeen jo vuonna 1947 rakentaman kolmekakkosen, joka koristi Hot Rod Magazine kantta vuonna 1948! Tämän lehden kantta koristava Sami Seppälän ’50 Fleetline koki ensiesittelynsä näyttelyssä, jossa se sai konepeltiinsä straippikuviot Platun pensseleistä. Yksi parkkipaikkojen erikoisuuksista oli Jussi Saaren ’84 Hurst/Olds. Jussi Eskelinin komeasti patinoituneen ’35 Fordin erikoisuuksiin kuuluvat harvinaiset Paul Samarin Big Boys -kannet. Jani Vuojolahden ’53 H-D FL:n pinkkiä ja kermaa yhdistelevä patinamaalaus on erittäin toimiva. Kolmikko nähtiin lavalla haastateltavana juhlan kunniaksi, ja Teijo luovutti Primeria nykyisin luotsaavalle Berghällille täydellisen sarjan alkuperäisiä Primereitä, joista osa puuttui vielä nyky-Primerin arkistoista. Moottorina on 255-kuutiotuumainen lättäpää. Näytillä olivat myös Berghällin omat autot, ’29 A 5w Coupe ja tälle keväälle valmistunut komea ’34 3w Coupe. Vaikkei harrasteparkkia saatu tällä kertaa järjestettyä, eikä sää varsinaisesti kyseisenä päivänä siunannut, näkyi ruukin piha-alueilla runsaasti mielenkiintoista kalustoa. Olli ja Manohan olivat mukana perustamassa myös Amerikan Rautaa 10 vuotta takaperin
Vettä ei kuitenkaan tullut lähellekään niin paljon kuin pelättiin, ja ohjelma to teutui suunnitellusti kuminpolttoki soineen ja pinupnäytöksineen. Vaikka sääennuste oli kurja, uskaltautui paikalle useampi rodikin. Valkeakoskella toista kertaa järjestetty Waltikka Crui sing kärsi epäilemättä paitsi melkoi sen kurjasta sääennusteesta, myös jää kiekon MM-kisojen semifinaalipelin ajoittumisesta samalle illalle. 96 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Valkeakoski, 28.5. Vastikään Ruotsista tuotu ’58 Cadillac Series 62 2d HT oli paikallisen Koskiauton myyntikalustoa. Teksti ja kuvat: Tomi Eronen Waltikka Cruising Henry Tikan turboahdetulla 6-litraisella GM:n Vortecilla varustetusta Satellitesta antautui ahdin, mutta kuinka ollakaan, uusi saatiin hankittua Facebookin kautta suoraan tapahtumaan toimitettuna, ja ehtipä mies polttamaan vielä yhdet renkaatkin loppuun asennettuaan uuden turbon paikalleen. Yksi niistä oli siurolaisen Kepu Leppälän ’34 Chevy
Viimeisen lähdön Malibu on lähtökohtana pappamainen, mutta aika muikean katukillerin siitäkin saa, kuten hämeenlinnalaisen Tero Väänäsen ’79 yksilö osoittaa. Pönnin Janne saapui paikalle juuri hankkimallaan ’50 Letukalla. Komeita Mopar-farmareita oli saapunut paikalle useampia. Trailer Park’s Finest, julisti tämän korkean Squarebody-pikkiksen takalasi. Tämän ’62 Studebaker Larkin on rakentanut 70-luvun suomityyliin koskilainen Aippi Aarnio, jolla oli vuosikymmeniä sitten vastaava ’59-mallinen, puna-sininen sekin. 97 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Jos puhutaan siitä, missä farmarissa oli isoimmat siivet, on ’60 Plymouth vahvasti kärkikamppailussa mukana. Akaalaisen Jarmo Lönnqvistin ’60 Belvederen pintaa koristaa komea patina. Pasihan muistetaan myös lehdessämme viime vuoden alussa esitellyn ’33 Coupen omistajana. Museokilpisessä ’66 Chrysler Town & Countryssä yhdistyy tila, ylellisyys ja muskelihenki. Waltikalla huomattiin, että yksi juuri Jannen paikalleen laittamista kapseleista oli kadonnut matkalla, mutta löytyi sitten puhelinsoiton jälkeen ehjänä. Amerikan Raudan valinta -pokaalin sai komealla ’35 Ford Tudorillaan siurolainen Pasi Savia. Punaniskahenki olikin autossa vahvasti läsnä
98 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Waltikka Cruising. Mika Mäkiselän ’67 SS Camaro uhkuu Pro Street -viboja. Kuminpolttokisan voiton nappasi Jere Lähteenmäki ’70 Impalallaan. Parhaan pukeutujan palkinnon voitti vasta 2-vuotias Emilia Susi, joka tässä kruisailee kellomekossaan ’55 avo-Chevyllään. Hyvin sauhutti rengasta myös paikallisiin harrastajiin kuuluva Ykä Tjurin komealla ’70 SS Chevellellään, jonka pellin alta löytyy vanhan liiton 454 LS6 -voimamoottori. Syvän turkoosi metallinhohtosävy pukee Pirjo Haaparannan museokilpistä ’59 Cadillac Coupe De Villeä upeasti. Mies kävi vetämässä peräti 11 vetoa, mikä oli mahdollista kolme viikkoa sitten uusittujen renkaiden takia. Auto saikin Järjestäjän valinta -palkinnon. Jussi Horsmalahden pro touring -henkeen paranneltu ’68 Mustang on kauttaaltaan yhtä hienossa kunnossa aina takakonttia myöten. Noin tunnin mittainen cruisinglenkki Valkeakosken ympäri palasi Hotelli Waltikalle sopivasti ennen illan pinup show’ta ja Barnshakers-bändin keikkaa
Tilaa kätevästi verkkokaupasta supermarket.fi 37 90 212 sivua! Mainio lahjaidea !. Pula-aikoina oli autoja tuotu maahamme niukalti, mutta Helsingin olympialaisten kunniaksi haluttiin maailmalle näyttää kuinka talous ja kansainväliset kauppasuhteet kukoistivat. Uutuuskirja! Nyt tilattavissa verkkokaupastamme supermarket.fi sekä myynnissä hyvin varustelluissa kirjakaupoissa Olympiavuoden klassikot Upea kirja 1952 automalleista! Olympiavuosi 1952 oli Suomen autoistumisen osalta poikkeuksellisen hieno. Tuolloin tuotuja, uusia automalleja ihailtiin ja ihmeteltiin ja tämä kirja esittelee niistä tarinoiltaan mielenkiintoisimmat aina Bentleystä Rättisitikkaan ja Cadillacista Kansanautoon, Volkswageniin
Sami Pirttisen komea ’73 Harley-Davidson Servi-Car. Ryhdikäs yksilö aiheutti allekirjoittaneessa jopa lievää omistamisenhalua. Tuusulassa toimiva Lahela Customs toi näytille 454-isolohkolla varustetun ja ilmajousitetun Chevrolet C10:n. Sateen uhka piti porukkaa jännityksessä, mutta lopulta tapahtuma onnistui hienosti niin sään kuin tunnelmansakin puolesta. Viimeisen sukupolven El Camino soveltuu mainiosti rompetorin myyntipöydäksi. WEIRD ANTIQUES kevätrieha kevätrieha 100 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Tuusulassa sijaitseva Weird Antiques järjesti toukokuun viimeisenä lauantaina jo perinteiseksi muodostuneen kevätriehansa, joka sisälsi rompetorin sekä drive-in-ajoneuvonäyttelyn. Tuusula 28.5. Auto on nimetty osuvasti Keltuaiseksi. Buickin konepellillä keikistelee Betty Boop. GM-kalustoa löytyi myös vanhoina peltiautoina. Teksti ja kuvat: Kimmo Janhunen ’76 Plymouth Volare puukylkisenä farmarina ei ole ihan tavallisimpia näkyjä. Kyseistä kolmipyörää valmistettiin vuodesta 1932 vuoteen 1973, eli kyseinen yksilö edustaa viimeistä mallivuotta. Steam punk -henkinen ”Musta surma” on Stig Fagerstedtin omavalmisteinen sähköpyörä, joka edustaa miehelle ominaista kekseliästä osien käyttöä ja upeaa käsityötaitoa. Cadillac puolestaan on valjastettu hälytystehtäviin
Puhdistukseen käytettiin Furniture Clinicin De-Greaseria, jonka jälkeen nahka puhdistettiin alkoholipitoisella puhdistusaineella. Usein uudelleen verhoileminen ei ole kuitenkaan ainoa vaihtoehto, vaan nahkaa voi myös paikata ja maalata. 1990-luvun lopun Lincoln Mark VIII:n vaaleanharmaat penkit olivat alkutilanteessa hirveän likaiset, ja vasta kun penkit pesi kunnolla, selvisi nahkojen todellinen tilanne. Toinen hyvä kysymys on tietysti uuden verhoilun istuvuus, johon vaikuttaa paitsi tekijä, niin myös se käytetyn nahan tyyppi. Lincolnin tapauksessa se näkyi hyvin selvästi, miten kurjaan kuntoon menneistä penkeistä saatiin jälleen edustavan näköiset. Tarkkuutta työ edellyttää, hutilointi näkyy heti lopputuloksessa. Hinta tietysti riippuu siitä, paljonko sitä paikattavaa on. Ennen ja jälkeen -kuvat vierekkäin osoittavat huiman eron. Monesti kun saattaa olla vaikeaa myös saada martioinniltaan eli pintakuvioinniltaan ja väriltään juuri alkuperäisen kaltaista nahkaa, jolloin sekin puoltaa maalaamista verhoilun sijaan. Kerromme tässä, kuinka. Näytämme parin esimerkkiauton avulla, kuinka kuluneenkin näköiset nahkapenkit saa ehostettua, jos nyt ei aivan uutta vastaaviksi, niin jälleen siisteiksi. Sopivia maaleja löytyy esimerkiksi Colourlockilta ja Furniture Cliniciltä, ja hyviä nahanhoitoaineita monelta autonhoitotuotemerkiltä. Teksti: Tomi Eronen • Kuvat: Sami Viitanen K aikki tietävät, miten karunnäköiseksi nahkaverhoilu halkeillessaan ja likaantuessaan menee. Nahat kuntoon maalaamalla Nahka on hieno materiaali, mutta kuivuessaan ja vanhetessaan se alkaa halkeilla, ja kun lika tarttuu erityisesti kuluneisiin kohtiin sekä halkeamiin, on lopputulos usein melkoisen karun näköinen. Työhön tarvittavat tuotteet kuvassa, eli rajausteippi, puhdistusaineita, nahkaliimaa, kahden eriväristä nahkamaalia ja vaahtomuovipaloja, joilla on hyvä töpötellä maali nahkaan. Ratkaisuna tarjotaan yleensä istuimen tai monessa tapauksessa koko sisustan verhoilua uudelleen, mutta läheskään aina se ei ole se ainoa vaihtoehto. Jos penkit ovat ehjät, mutta selvästi kuluneet, saattaa tilanne korjautua nahkamaalilla, unohtamatta tietenkään huolellista puhdistusta, jolla jo itsessään saadaan usein huomattava ero aikaan. 102 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Nahat kuntoon maalaamalla. Itse nahkamaalit eivät maksa kuin kymppejä, ammattilaisella teetettynä esimerkkitapausten työn hinnaksi muodostuisi 400-500 euroa, sillä pelkästään etupenkkien korjaukseen vierähtää helposti yksi täysi työpäivä. Nahan maalaus ei sinällään ole mitään rakettitiedettä, mutta aivan kuten kaikessa maalaamisessa, on siinäkin syytä tehdä pohjatyöt huolella
Lämmittäminen on tärkeää myös siksi, että muuten kuivuminen noin monella kerroksella menisi todella pitkäksi. Jos halkeamia on runsaammin, niiden päälle on levitettävä täytepasta lastalla. Aivan käyttökelpoiset niistäkin saatiin. Sopiva karkeus on P800–1000, karhunkielikin sopii tarkoitukseen hyvin. Kuumailmapuhaltimen kanssa on kuitenkin syytä olla hyvin varovainen, nahka palaa helposti, ja pienelläkin teholla etäisyyttä nahkapintaan on syytä olla puolisen metriä. Nahkaliima on lämpöön reagoivaa, eli se tarttuu kiinni vasta sitten, kun sitä lämmitetään. Mustangin penkkien kohdalla tilanne oli kauniisti sanottuna melko haastava. Jos nahassa on joku pieni palkeenkielimäinen repeämä, se on veistettävä ensin pois. 103 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Seuraavaksi oli aika hioa pinnan epätasaisuudet pois ja nahan pintaa kannattaa karhentaa hiukan myös tarttumisen varmistamiseksi. Furniture Clinicille on lähtökohtaisesti lähetettävä näytepala, jonka perusteella siellä kuvataan kameralla sävy, Colourlockin maaleja sekoitetaan joissain liikkeissä paikan päälläkin. Töpötellessä maaliin jää aluksi kuplia, jotka häviävät, kun maalia lämmittää kuumailmapuhaltimella. ’88 GT-Mustangin penkit olivat alkuaan olleet hohtavan valkoiset, mutta enin loisto oli jäänyt matkan varrelle. Pesukaan ei tehnyt ihmeitä, mutta huolellinen puhdistus on tärkeää ennen korjauskäsittelyä, sillä pintaan ei saa jäädä rasvaa, jotta käytetyt kemikaalit tarttuvat pintaan. On hyvä myös muistaa, että pohjatöiden virheet näkyvät lähes yhtä hyvin kuin muissakin maalaustöissä, joskin auton sisustassa valot ja varjot antavat niitä vähän anteeksi. Musta on sävytyksen onnistumisen kannalta ymmärrettävästi helpoin, vaaleissa sävyissä pienikin sävyero näkyy helpommin. Aluksi maalausta tehdessä näyttää helposti, ettei väri peitä millään alkuperäistä väriä, ja se alkaakin peittää vaaleissa sävyissä kunnolla vasta 3–4 kerroksen jälkeen. Maali on helppo töpötellä pintaan vaahtomuovin palaa käyttäen. Mustangiin käytettiin Furniture Clinicin Heavy Filler -pastaa. Liimalla niitä saadaan myös korjattua. Lastalla pinnasta ei tietenkään tule heti tasaista, joten se on hiottava hiomapaperilla tasaisemmaksi. Mustangista leikattiin niskatuen alapuolelta pieni mallipala, jonka pohjalta sävytys tehtiin. Täyteaineen kanssa on syytä olla varovainen, ettei sitä laita liian paksulti, koska muuten kuivumisaika venyy todella pitkäksi. Kun väri on kuivunut viikon-pari, voidaan nahkapinnat käsitellä normaaleilla nahanhoitoaineilla
Imperial Impression Teksti ja piirros: Janne Kutja 104 AMERIKAN RAUTA 5/2022 Kutjan kuva. Tässä yksi näkemys aiheesta. Suurikokoisia 50-luvun lopun ja kuusikymmenluvun alun Imperialeja näkee kustomoituina erittäin harvoin, mieleen tulee melkeinpä ainoastaan John D’Agostinon Tampereellakin aikoinaan vieraillut Candy Tangerine -sävyinen häivytysmaalattu ’57 ”The Imperial Royale”
Seuraavan sukupolven Lancer-kapselithan ovat varsin yleinen ratkaisu, ja niitä onkin ollut uustuotantona saatavilla vuosikymmenet. Valinta osui tällä kertaa vaaleampaan ja sinisempään sävyyn, joka toimii tässä tapauksessa paremmin. Piirrokseen valittu vaalean sinivioletti metalliväri ei ehkä aivan täytä Imperial Purple -sävyn määritelmää. Lähes alkuperäismallinen takalasi kallistettiin eteenpäin. V uodesta 1957 Imperialille oli tunnuksenomaista ns. Tässä yhteydessä olisi kenties hyvä hyödyntää jo jonkun olemassa olevan merkin tai mallin listoja. 105 AMERIKAN RAUTA 5/2022. Edellä mainittujen muutosten lisäksi kattoa madallettiin arviolta kaksi ja puoli tuumaa. Kullankeltaisten peltivanteiden päällä on kahden ja puolen tuuman valkosivullla varustetut rättirenkaat. Tällä kertaa koko komeus eliminoitiin ja sivuikkunalinjaa muokattiin jouhevampaan suuntaan. Viisitoistatuumaiset 1955–56 Dodge Lancerin pölykapselit ovat harvinainen, mutta toimiva kapselimalli etenkin Mopar-kustomissa. pantamainen c-pilari ja sen etureunassa oleva kromilista, joka jatkui katon yli toiselle puolelle. Vuonna 1960 malli näytti äkkiseltään samalta, mutta katolla lista ei enää jatkunutkaan toiselle puolelle, vaan kohti tuulilasia
Puolivinyylikatolla varustettu Brougham-malli kun edusti alun perinkin malliston korskeinta päätä, ja muistutti ylellisiltä sisätiloiltaankin enemmän Cadillaciä kuin sitä perustaksimallia. Hyvinkääläinen Mika Salo päivitti oman yksilönsä mittavien peltitöiden päätteeksi lähemmäksi nykypäivää säilyttäen klassisen ulkoasun. Seuraava Amerikan Rauta ilmestyy 18.8.2022 se u raa va ss a nume ro s s a Big Bad Box Harvinaislaatuinen Chevrolet Caprice Classic Brougham ’87. Mukana jälleen Forssan Pick-Nick, Haapsalun American Beauty Car Show, Pieksämäen Big Wheels ja kaikki tärkeimmät tapahtumat! Chrysler Windsor 2D HT ’58. Jo ennen sitä mies oli chopannut niin ’59 Dodgensa kuin ’63 Rivieransakin. LaSalle Opera Coupe ’37. Ville Martinsaaren Caprice on malliesimerkki siitä, miten komea niin usein laululintaksi mielletty malli voi olla. LaSalle on merkki, johon törmää suhteellisen harvoin, ja vielä epätavallisempaa on nähdä sellainen hot rodiksi jalostettuna. Lahtelainen Jouni Kylmäniemi muistetaan parin vuoden takaa tyylikkäästi chopatusta ’60 patina-Cadillacistään. Miehen tuorein kustomaihio oli hienokuntoinen museo-Windsor, jota useimmat pitäisivät edelleen tyylikkäästi entisöitynä. Kesän tapahtuma ekstra ENTISÖITY Tyylikkäästi 106 AMERIKAN RAUTA 5/2022
Kokonaismitat: 2955x2000x460mm. Nostokorkeus: 1,8m Nosto-/laskuaika: 35/30sek Nostokyky: 2500kg. Turvalukko, joka estää ei-toivotun käynnistymisen. Paino: 720kg. 3kpl yläkaapit kaasujousitetut luukut. Kaikki hinnat sis. Tarkista ajantasaiset hinnat verkkokaupastamme. Mutterinväännin 1/2” Komposiittirunkoinen paineilmatoiminen mutterinväännin 1/2” hylsyille. Vaihdettavilla kärjillä. Paino: 660g. Autotallin sisustus / työpiste (harmaa/musta) 1kpl työkalukaappi / korkea. 259€ tuotenro 513137. 3490€ tuotenro 498004 Siirrettävä yksipilarinostin 2500kg Erittäin laadukas siirrettävä hydraulinen yksipilarinostin manuaalisilla lukituksilla. Pituus: 175mm. 49€ tuotenro 510967 Karalaikkahiomakone 1/4”, kulmamalli Kulmahiomakone / karalaikkahiomakone iskunkestävällä rungolla. 3kpl työkalutaulutTyötason korkeus: 946mm. Kiristettävä kara 6mm:n akselille. levypaksuus 1,5x1,5 mm. Kolme momentinsäätöä eteen ja taaksepäin. Säädettävä nopeus, enintään 20 000rpm. www.TORAFORS.com +358 (0)50 358 5800 order@torafors.fi TERVETULOA UUSITTUUN VERKKOKAUPPAAMME TERVETULOA UUSITTUUN VERKKOKAUPPAAMME www.TORAFORS.com www.TORAFORS.com Peltisepän setti Sisältää nahkasäkin ja kolme erikokoista pöykkistä puunuijaa. ALV24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet muutoksiin pidätetään. rengastöihin, varustettu sähköohjatuilla turvalukoilla. Sähköliitäntä: 230V. Säkin halkaisija 45cm. 100€ tuotenro 2649 Pistehitsauspihdit 230V Kannettava pistehitsauslaite erinomainen koritöihin, maks. Nostokorkeus: 110-1000mm Nosto-/laskuaika: 30sek Liitäntäjännite: 230V Koko (PxLxK) 1935x1700x110mm Paino: 535kg 2590€ tuotenro 498003 39€ tuotenro 510978 Epäkeskohiomakone/kiillotuskone 50mm Tehokas ja pieni epäkeskohiomakone / kiillotuskone vaativaankin käyttöön. 3kpl alakaapit (1 x laatikot, 1 x kaappi & 1 x siirrettävä työkaluvaunu) 1kpl ruostamaton pöytätaso 2041,5x463x38mm. Ilman ulostulo takakautta. Mitat: 1740x1212x2510mm. 2099€ tuotenro 513523 79€ tuotenro 510970 Huoltonostin 3000kg Laadukas huoltonostin esim
Sähköposti info@trailerikeskus.fi . Sähköposti info@trailerikeskus.fi . Kantavuudet 300 kg 28 000 kg TRAILERIKESKUS.FI Kuljeta ja lastaa mitä vain! Maahantuonti: Trailerikeskus Siikala Oy, Orivillentie 6 16300 Orimattila. 0400 972 413. Kantavuudet 300 kg 28 000 kg TRAILERIKESKUS.FI Kuljeta ja lastaa mitä vain! Maahantuonti: Trailerikeskus Siikala Oy, Orivillentie 6 16300 Orimattila. Fax (03) 752 4825 Myynti: Orimattila Trailerikeskus, 0400 972 413 Turku Finnsiirto 02 438 2900 Kotka Neste Karhula 0400 552 416 Kouvola Kaakon Maatalous 05 535 6000 Lappeenranta Kaakon Maatalous 05 544 2600 Pieksämäki Metsä-Säämänen 0500 373 420 Isojoki Rautakortes 0400 721 527 Kauhajoki Botnia Caravan 050 431 1100 Pedersöre Bröderna Granqvists Bilservice 0500 366 849, 0500 366 848 Joensuu Maxlift 050 305 4143 Kaavi Rautia 0400 792 268 Oulu Jorma Niemi 040 688 420 Agados perävaunut 2,5 3,0 3,5 tonnin kokonaismassoin. Fax (03) 752 4825 Myynti: Orimattila Trailerikeskus, 0400 972 413 Turku Finnsiirto 02 438 2900 Kotka Neste Karhula 0400 552 416 Kouvola Kaakon Maatalous 05 535 6000 Lappeenranta Kaakon Maatalous 05 544 2600 Pieksämäki Metsä-Säämänen 0500 373 420 Isojoki Rautakortes 0400 721 527 Kauhajoki Botnia Caravan 050 431 1100 Pedersöre Bröderna Granqvists Bilservice 0500 366 849, 0500 366 848 Joensuu Maxlift 050 305 4143 Kaavi Rautia 0400 792 268 Oulu Jorma Niemi 040 688 420 Agados perävaunut 2,5 3,0 3,5 tonnin kokonaismassoin. Kantavuudet 300 kg 28 000 kg TRAILERIKESKUS.FI AMERICAN CAR SHOW OULU METAL REBORN SHOW KARKKILA · STADIN CRUISING CHEVROLET 454 SS PICKUP ’90 FORD TUDOR ’32 • FORD MUSTANG MACH 1 ’73 PETERBILT 359 119" BBC ’79 • IMPERIAL CROWN 4D ’60 HARLEY-DAVIDSON NIGHT TRAIN ’99 LISÄKSI ESITTELYSSÄ CRUISING VUOTTA SUOMESSA 40 6 414887 002455 2 2 5 70 02 45 -2 20 5 PAL VKO 2022-33 Suomalaista työtä • www.amerikanrauta.fi R a kkaud e sta Ra utaan • 5/ 2 02 2 • 10 ,9 € Pear GRAALIN MALJA DODGE CHARGER R/T SE 426 HEMI ’70 CHEVROLET FLEETLINE KUSTOM ’50 Hazy 10-VUOTISJUHLANUMERO – 108 SIVUA! AM ER IK AN RA UT A 5/ 20 22 NR O 77 ”CH OP PA UK SE ST A TU LI KU ITE NK IN NIIN JÄ RJ ETT ÖM ÄN ON NIS TU NU T, ETT Ä PÄ ÄT IN RA KE NT AA AU TO A KU NN OL LA AJ AN KA NS SA ILM AN SE N TA RK EM PA A DE AD LIN EA ".. 0400 972 413. CLMalumiinirampit. Perän maahan kippaavia ja jäykkiä. Leveydet 170 200 210 220 247, pituudet 380 417 502 610 660 740 860 960. CLMalumiinirampit. Leveydet 170 200 210 220 247, pituudet 380 417 502 610 660 740 860 960. CLMalumiinirampit. Puh. Sähkoposti: antti.siikala@trailerikeskus.fi Kuljeta ja lastaa mitä vain! Maahantuonti: Trailerikeskus Siikala Oy, Orivillentie 6 16300 Orimattila. Kuljeta ja lastaa mitä vain! Maahantuonti: Trailerikeskus Siikala Oy, Orivillentie 6 16300 Orimattila. Fax (03) 752 4825 Myynti: Orimattila Trailerikeskus, 0400 972 413 Turku Finnsiirto 02 438 2900 Kotka Neste Karhula 0400 552 416 Kouvola Kaakon Maatalous 05 535 6000 Lappeenranta Kaakon Maatalous 05 544 2600 Pieksämäki Metsä-Säämänen 0500 373 420 Isojoki Rautakortes 0400 721 527 Kauhajoki Botnia Caravan 050 431 1100 Pedersöre Bröderna Granqvists Bilservice 0500 366 849, 0500 366 848 Joensuu Maxlift 050 305 4143 Kaavi Rautia 0400 792 268 Oulu Jorma Niemi 040 688 420 Agados perävaunut 2,5 3,0 3,5 tonnin kokonaismassoin. 0400 972 413. Fax (03) 752 4825 Myynti: Orimattila Trailerikeskus, 0400 972 413 Turku Finnsiirto 02 438 2900 Kotka Neste Karhula 0400 552 416 Kouvola Kaakon Maatalous 05 535 6000 Lappeenranta Kaakon Maatalous 05 544 2600 Pieksämäki Metsä-Säämänen 0500 373 420 Isojoki Rautakortes 0400 721 527 Kauhajoki Botnia Caravan 050 431 1100 Pedersöre Bröderna Granqvists Bilservice 0500 366 849, 0500 366 848 Joensuu Maxlift 050 305 4143 Kaavi Rautia 0400 792 268 Oulu Jorma Niemi 040 688 420 Agados perävaunut 2,5 3,0 3,5 tonnin kokonaismassoin. 0400 972 413. Kantavuudet 300 kg 28 000 kg TRAILERIKESKUS.FI Katso lisää ja jälleenmyyjät Kuljeta ja lastaa mitä vain! Maahantuonti: Trailerikeskus Siikala Oy, Orivillentie 6 16300 Orimattila. Fax (03) 752 4825 Myynti: Orimattila Trailerikeskus, 0400 972 413 Turku Finnsiirto 02 438 2900 Kotka Neste Karhula 0400 552 416 Kouvola Kaakon Maatalous 05 535 6000 Lappeenranta Kaakon Maatalous 05 544 2600 Pieksämäki Metsä-Säämänen 0500 373 420 Isojoki Rautakortes 0400 721 527 Kauhajoki Botnia Caravan 050 431 1100 Pedersöre Bröderna Granqvists Bilservice 0500 366 849, 0500 366 848 Joensuu Maxlift 050 305 4143 Kaavi Rautia 0400 792 268 Oulu Jorma Niemi 040 688 420 Agados perävaunut 2,5 3,0 3,5 tonnin kokonaismassoin. Perän maahan kippaavia ja jäykkiä. Sähköposti info@trailerikeskus.fi . Perän maahan kippaavia ja jäykkiä. 0400 972 413. Leveydet 170 200 210 220 247, pituudet 380 417 502 610 660 740 860 960. Kantavuudet 300 kg 28 000 kg TRAILERIKESKUS.FI Maahantuonti: Trailerikeskus Siikala Oy, Orivillentie 6, 16300 Orimattila. Leveydet 170 200 210 220 247, pituudet 380 417 502 610 660 740 860 960. 0400 972 413. Leveydet 170 200 210 220 247, pituudet 380 417 502 610 660 740 860 960. Sähköposti info@trailerikeskus.fi . CLMalumiinirampit. Perän maahan kippaavia ja jäykkiä. Perän maahan kippaavia ja jäykkiä. Sähköposti info@trailerikeskus.fi . CLMalumiinirampit