Se suojaa myös UV-säteiltä ja tiesuolalta. AMERICAN BEAUTY CAR SHOW HAAPSALU ENTISÖITY Tyylikkäästi KOUVOLAN SWAP • BIG WHEELS KOUVOLAN SWAP • BIG WHEELS LISÄKSI ESITTELYSSÄ YLI SIVUA KESÄTAPAHTUMIA! 20 CHEVROLET CAPRICE CLASSIC BROUGHAM ’87 FORD F-100 ’55 • LASALLE OPERA COUPE ’37 OLDSMOBILE CUTLASS 455 ’71 VALIANT SIGNET 2D HT ’65 PONTIAC TRANS AM 502 ’81 HARLEY-DAVIDSON PANHEAD CHOPPER ’55 6 414887 002455 2 2 6 70 02 45 -2 20 6 PAL VKO 2022-40 Suomalaista työtä • www.amerikanrauta.fi R a kk au d e s t a R a u taan • 6/2 22 • 10,9 € FORD ROADSTER PICKUP ‘32 CHRYSLER WINDSOR 2D HT ‘58 AUTO Tyttöjen Pidä aarteesi liikkeellä Motox, Castrol ja monet muut tutut öljyt sekä laaja autokemikaalien ja varaosien valikoimamme kattavat kaikki tarpeesi. Sopii korvaamaan ACEA A3/B3, API SL CF, SAE 5W-40, 10W-40 & 15W-40 öljyjä. Helpottaa auton pesua, koska lika irtoaa pinnoilta vaivattomasti. Polymatrix muodostaa erittäin kestävän, likaa ja vettä hylkivän suojan maali-, kumi-, muovi-, alumiinija kromipinnoille jopa 6 kuukaudeksi. 23 90 34 90 KORREK Pro TFC™ Polymatrix KERAAMINEN PINNOITE 350 ml Comma Motorsport 5W-50 TÄYSSYNTEETTINEN MOOTTORIÖLJY 5 L 68,29/l 60-00850 6,98/l 59-0307 Pinnoitus 15 minuutissa! AM ER IK AN RA UT A 6/ 20 22 NR O 78 ”S IT TE N , KU N SII N Ä SIL LÄ SE N KE SÄ N AJ EL I, N IIN RU PE SIN M IE TT IM ÄÄ N SIT Ä N AP IN AA , JO KA H YV ÄN AU TO N PIL AA M IS ES TA O LI O D OT ET TA VIS SA ”. Täyssynteettinen korkean suorituskyvyn 5W50 moottoriöljy moottoriurheiluun ja kilparadoille
Ilmiantamalla oman sankarisi pääset mahdollisesti palkitsemaan hänet juhlallisesti tämän vuoden Ammattina Sankari-gaalassa. Nyt on oikea aika ilmiantaa hänet! Ammattina Sankari –kampanjan yhteistyökumppanit etsivät Suomessa ammattikuljettajien joukosta niitä poikkeuksellisia yksilöitä, jotka tavalla tai toisella ovat ylittäneet itsensä muiden teillä liikkujien auttamiseksi. Auttoiko raskaan kaluston kuljettaja sinut kiipelistä tai pelasti peräti henkesi omalla toiminnallaan. Kuka tahansa voi ehdottaa palkinnon saajaksi omasta mielestään kriteerit täyttävää kuljetusalan ammattilaista. Kurvaa sivustolle ja ilmianna sankarisi osoitteessa: www.ammattinasankari.fi Sankari on hyvä hyville.. Pääpalkintona jaetaan 5000 €, joista 2500 € lahjoitetaan voittajan valitsemalle hyväntekeväisyyskohteelle
Niin paljon, että lähellekään kaikki, joissa on tullut käytyä, eivät mahtuneet tähän numeroon. Cadillacejä olisi löytynyt, mutta kun piti löytää nopealla aikataululla edes jokseenkin uskottavasti siviilipoliisiauton näköisiä laitteita, ei tehtävä ollutkaan niin helppo, kuin videon ohjaaja olisi voinut kuvitella. Ja se tapahtuman henki on jotain sellaista, jota toivoisi näkevänsä enemmän meillä Suomessakin. Kiihdytysajojen kannalta kesä on ollut vaikea, kun tapahtumia on jouduttu perumaan mitä erikoisimmista syistä, ja niitäkin järjestettyjä on piinannut sade sitkeästi. Mistä löydettäisiin se kaupunki, jossa saa sulkea Haapsalun tapaan yhden kaupunginosan viikonlopuksi muilta kuin amerikanautoilta. Yhdeksi autoista valikoituikin tässä numerossa esitelty Ville Martinsaaren ’87 Caprice Classic, joka ei oikeastaan Brougham-varusteisena varsinaisesti poliisiautomallia edusta, mutta jonka sai videolla näyttämään riittävästi oikealta. Tosin puhutaan 1,59 millisekunnin heitosta, mutta ehkä sen jo huomaa, kun tuntuu, ettei kesällä malttaisi nukkua minuuttiakaan, vaikka niitä tunteja vuorokaudessa olisi ne legendaariset 40 lisää. Onneksi muistin, että meillä taitaisi olla lehteen tulossa eräs kenties sopiva auto. Ei kai se sen lyhempi ole ollut kuin ne lapsuuden kesätkään, joina ehti pulikoida rannalla helteessä pari-kolme kuukautta, touhuta kavereiden kanssa pihoilla ja metsissä toisen mokoman ja vielä matkustellakin vanhempien kanssa kuukauden. Kuukausi takaperin sain puhelun, jossa etsittiin mainosvideoon alkuperäiskuntoisia 80-luvun jenkkejä. Muuten, tuolle kesien lyhenemiselle on vihdoin löytynyt myös tieteellisiä todisteita. Oli mukavaa nähdä, kuinka kovaan tahtiin harrastus kehittyy Suomenlahden eteläpuolellakin, Haapsalun American Beauty Car Show’ssa näkyi selvästi aiempaa enemmän hienoa paikallista kalustoa. Samantyyppiselle koko viikonlopun tapahtumalle olisi varmasti paikkansa Suomessakin, se vain edellyttäisi jonkun tietyn tahon kovaa panostusta ja ymmärrystä alueen päättäjiltä. Tavallista runsaampi kesätapahtumakatsaus on siis luvassa vielä seuraavassakin numerossa, tätä kirjoitettaessa kun edessä on vielä vaikka kuinka monta isoa tapahtumaa. Ja paljon niitä kyllä on tullut myös kierrettyä. Ne eivät toki ole koskaan Amerikan Raudan keskeisimpään sisältöön kuuluneetkaan, mutta lopulta tähänkin lehteen tuli kadunmiehen kiihdyttelyä pariinkin eri juttuun. Uudempia 9C1-koodin Capriceja ja P71-koodin Crown Vicejä olisi löytynyt jo helpommin, mutta leimallisesti 90-lukuisen pyöreät mallit eivät tuohon tarkoitukseen sopineet. Se case osoitti ainakin sen, kuinka vähiin siistit 80-lukuiset ovat käyneet. Tomi Eronen Päätoimittaja tomi.eronen@amerikanrauta.fi Kun ei malttaisi nukkua 3 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Pääkirjoitus. V anhan sanonnan mukaan Suomen kesä on lyhyt, mutta vähäluminen. Täytyy myöntää, että tänä vuonna se on tuntunut kuluvan poikkeuksellisen nopeasti. Vaikka maan pyörimisliikkeen on ennustettu hidastuvan, niin se näyttäisi viime vuosina nopeutuneen, ja viime viikolla kirjattiin mittaushistorian lyhin päivä. Nyt, kun kaksi peruutuksien kesää oli takana, tuntui tapahtumia ja kokoontumisia olevan aivan hirveästi. Malmin kentän farssia seuranneena se paikka on tuskin Helsinki, mutta onhan maassa muitakin kaupunkeja. Hienoa kalustoa kotimaassa tuntuu valmistuvan kaiken aikaa, ja talvea varten on saatu juosta kuvaamassa autoja ihan urakalla
Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Mikkonen, Petteri Hautamaa, Veli Vartiala, Markku Pahkajärvi Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Dace Grisle Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Tilaajapalvelu Puh. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. 06 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi Postiosoite Amerikan Rauta, PL 350, 65101 Vaasa Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.amerikanrauta.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@amerikanrauta.fi myynti@amerikanrauta.fi materiaali@amerikanrauta.fi etunimi.sukunimi@amerikanrauta.fi Painopaikka PGM Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2243-4550 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. 03 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) tilaajapalvelu@amerikanrauta.fi Päätoimittaja Tomi Eronen Toimittajat Kimmo Janhunen, Jan-Erik Laine, Tuukka Erkkilä Avustajat Jussi Löppönen, Pasi Kekarainen, Janne Kutja, Olli Lehtinen, Petri Ruokamo, Fredrik Robertsson, Robert McCarter, Beto Mendoza, Kari B. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. 4 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Toimitus
10 .2 2 2 klo 1 5 -01 Klo 19 jälkeen K-18 Verstas Nakkila Pyssykankaantie 170 Kustom kulture-taiteilijat! Tervetuloa luomaan ja myymään taidetta, tatuoimaan, kaivertamaan jne. The Tailgaters Tiukkaa Rockabillyä Whistle Bait Yli 30 vuotta rock n’ roll beatia. 8 . ota yhteyttä! burleskia ja pin-up tyttöjä, tatuoijia ja live musaa
28 ChevroletCapriceClassic Brougham’87 Ville Martinsaaren Caprice on malliesimerkki siitä, miten komea laululintaksi mielletty malli voi olla. 6/2022 62 HarleyDavidson Panhead ’55 28 Chevrolet Caprice Classic Brougham ’87 12 Täs s ä num e ro ss a 6 AMERIKAN RAUTA 6/2022. 56 PontiacFirebirdTransAm’81 Hyvinkääläisen Pertti Koskisen tulilintu on saanut asennekasvatusta 502-kuutiotuumaisen ruisku-V8:n sekä ajettavamman alustan muodossa. 20 FordRoadsterPickup’32 Oululainen Tommi Lukkarila rakensi viimeisimmän rodiprojektinsa sillä silmällä, että myös perheen naiset saataisiin autoharrastuksen pariin. 62 Harley-DavidsonPanhead’55 Levijoella asuvan Joel Isoahon Pannu huokuu 70-luvun hippikopterimeininkiä aidoimmillaan. ESITTELYSSÄ 12 ChryslerWindsor 2dHT’58 Hollolalaisen Jouni Kylmäniemen tuorein kustomaihio oli hienokuntoinen museo-Windsor, jota useimmat pitänevät edelleen vain tyylikkäästi entisöitynä. 46 FordF-100’55 Hämeenlinnalaisen Mikko Kannisen pikkis on päivittynyt vuosien saatossa hirtehiseksi ja huolettoman patinaiseksi. kannessa: ChryslerWindsor2dHT’58 Nro 78. 40 LaSalleOperaCoupe’37 Hyvinkääläinen Mika Salo päivitti harvinaislaatuisen rodinsa lähemmäksi nykypäivää säilyttäen klassisen ulkoasun. 51 OldsmobileCutlass455’71 Joensuulaisen Tuomo Heiskasen haave toteutui, kun alle löytyi virkeällä 455-padalla varustettu 442-looker. 34 ValiantSignet2dHT’65 Tämä harvinaisuus ei prameile tehoillaan, vaan pikemminkin koristelullaan ja varustelutasollaan
82 NNCStreetSlide Hyvinkään kisapäivä oli monelle tämän kesän ensimmäinen tilaisuus kokeilla autonsa kulkua varttimaililla. 88 Kutjankuva Jannen näkemys ’37 LaSallesta on viileän virtaviivainen. ARTIKKELIT 26 Tarinantakana:FordRoadsterPickup’32 Tommi Lukkarilan RPU näytti hankittaessa hyvältä aihiolta, mutta oli oikeasti lähinnä kasa pickupin osia. 79 SatamaCruise-In Kuopion satamassa nähtiin mukava katras kalakukkokaupungin kalustoa. 76 WheelsNationalsClassicMotorMeet Parin vuoden tauon jälkeen palannut Classic MotorMeet järjestettiin jo kymmenettä kertaa. 10 Pelitjavehkeet Hyvää ja hyödyllistä tavaraa moneen lähtöön. VAKIOT 8 Rauta-annos Suomalaiset street rodit menestyivät Tanskan natikoissa. 74 StadinCruising Heinäkuussa tuli täyteen 40 vuotta siitä, kun Helsingin cruisingeihin kokoonnuttiin ”virallisesti” ensimmäistä kertaa. 71 KouvolanSwap&Meet Kouvolan raviradan tapahtuma oli jälleen menestys ja paikalla kävi yli 600 autoa. 61 Muumiomuistelee Usein sitä miettii, miten ennen oli kaikki paremmin. 80 LahtiCruising Lahden seuduilla jenkkiautoharrastajat ovat ottaneet tavakseen kokoontua Moottoripyörämuseolla. 86 Big Wheels 66 American Beauty Car Show 40 LaSalle Opera Coupe ’37 TAPAHTUMAT 66 AmericanBeautyCarShow Viron Haapsalun Piispanlinnan alue muuttuu heinäkuussa muutaman päivän ajaksi pikku-Amerikaksi. 7 AMERIKAN RAUTA 6/2022. 84 BigWheels Pieksämäen ensimmäisestä Big Wheelsistä tuli tänä kesänä kuluneeksi 20 vuotta. Osien saannin suhteen niin ei tainnut sittenkään olla
Taustalla on tallennushanke, jossa haastateltiin Keravalla 1970ja 80-luvuilla nuoruuttaan eläneitä, kerättiin kuvia ja talletettiin muistoja. saakka. Ennen kuin retkue pääsi perille, oli pysähdytty korjaamaan muun muassa vioittunutta ristikkoniveltä ja jäähdyttelemään ylikuumentunutta lättäpäätä. Kyseinen tunnustus myönnetään henkilölle, joka on omalta osaltaan vaikuttanut merkittävästi autoteollisuuden kasvuun ja edistänyt sitä alallaan. Juha ja Taina Seunan ’47 Ford COE sekä Anni Meriläisen ja Kaj Tarvaisen ’34 Ford Sedan Delivery palkittiin ESRA:an kuuluvien kerhojen edustajien toimesta tapahtuman näyttävämpinä autoina. Näyttely on avoinna 11.9. Edellinen vastaava tapahtuma järjestettiin vuoden 2019 kesällä Sveitsissä. Vuosaaresta matkaan lähti seitsemän autokuntaa ja Tanskassa tapahtumaan liittyivät vielä muita reittejä matkustaneet neljä muuta suomalaista rodia. ESRA Nationalsin järjestysvuoro kiertää jäsenkerhojen välillä, ja seuraavan kerran ESRA Nationals järjestetään Suomessa vuonna 2024. No, voihan sitä tässäkin kategoriassa loistaa”, reissuun osallistunut Anni Meriläinen kertoo nauraen. Valmistelut ovat jo käynnissä, ja jos aikaisempaan, vuonna 2012 täällä järjestettyyn tapahtumaan on peilaaminen, tulee tämäkin onnistumaan loistavasti! Juha ja Taina Seunan ’47 Ford COE sekä Anni Meriläisen ja Kaj Tarvaisen ’34 Ford Sedan Delivery ylsivät ESRA Nationalsien Top 10 -porukkaan. Kaksi suomalaista autoa palkittiin tapahtuman Top 10 -pokaalein. Myöhemmin järjestävä taho paljasti, että tapahtuma meni heidän puolestaan hyvin, mutta suurin yksittäinen stressi oli suomalaisten matkalle hajonnut auto. Nuoriso otti laajasti fiftarivaikutteet omakseen ja tyyli näkyi Keravan katukuvassa. Siellä päätettiin, että vuosittaisesta tapahtumasta tehdään joka toinen vuosi toistuva. Myös Jack Roush ja Walker Evans saavat tämän vuoden SEMA Awards -gaalassa vastaavan tunnustuksen. Esillä on valokuvia, esineitä, musiikkia, taidetta ja videoita. Kuva: Anni Meriläinen Gene Winfield SEMA Hall of Fameen Suomalaisillekin tutuksi tullut kustomkulttuurin teräsvaari, Robert Eugene Winfield, joka tunnetaan paremmin nimellä Gene Winfield, valitaan tänä vuonna SEMA Hall of Fameen. ”300 kilometrin päiväsiirtymään kului taukoineen reilut 12 tuntia, mutta kaikki vastoinkäymiset unohtuivat, kun syöksyimme ravintolan ovista sisään viimeisinä asiakkaina 10 minuuttia ennen sulkemisaikaa. Keravan Kraffiti Keravalla Taideja museokeskus Sinkassa järjestettävä ”Keravan Kraffiti – Sherwood Rocks” -näyttely on kunnianosoitus nuoruudelle, musiikille, yhteisöllisyydelle ja Sherwoodin hengelle. Kaupungin lempinimi Sherwood nousi myös käyttöön 1970-luvulla, kun Keravan ruotsinkielinen nimi Kervo muuntui jenkkimeiningistä innostuneiden nuorten suussa Sherwoodiksi. Suomalaisrodeille menestystä Tanskassa Tanskassa järjestettiin 14.–17.7. Tällöin seuraavan ajankohta olisi ollut kesällä 2021, mutta koronapandemian takia sekin siirtyi vuodella eteenpäin. Vuonna 1975 Suomen ensi-iltansa saanut American Graffiti -elokuva synnytti valtavan fiftariboomin, jonka musiikkiskenen kirkkaimpana tähtenä loisti keravalainen Teddy & The Tigers. ESRA (European Street Rod Association) Nationals, johon lähti Suomesta letka paikallisia street rod -harrastajia. Ryhmä suomalaisia street roddareita pakkaantui heinäkuun alussa Saksaan vievään laivaan tarkoituksenaan osallistua Tanskan Bredstenissä järjestettäviin ESRA Nationalseihin. Kyllä suomalaiset pääsivät loistamaan palkintogaalassakin, josta Suomeen tuotiin peräti kaksi Top 10 -pokaalia. ”The King of Kustoms” -lempinimelläkin tunnettu sympaattinen Winfield täytti hiljattain 95 vuotta ja on ollut alalla yli 70 vuotta. Kävijät voivat fiilistellä entisajan nuoruutta tanssien diskopallon välkkeessä, tai vaikka kokeillen, kuinka flipperin pelaaminen sujuu. 8 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Uutispalsta Toimittanut: Kimmo Janhunen
Turku Kustom Show Kauppakeskus Skanssi 20.8. Julkaisemme oman rajoittuneen näkemyksemme perusteella mielestämme parhaat. Lauantai Mäntsälä, Juustoportti Kuun viimeinen perjantai Nokia, Nokian Panimo Oy Parittomat keskiviikot Nummela, Prisma Kuun 2. Perjantai Riihimäen Turpakäräjät (Ullan Pakari) Joka keskiviikko Seinäjoki, (Citymarket) Kuun 2. Westcoast Motor Show Botniahalli, Vaasa 9.9. FoMoCo Day Ahveniston moottorirata, Hämeenlinna 27.8. lauantai Kajaani, ABC Kuun 1. perjantai C ruisin git T apah tuma t Jenkkitaidetta galleriassa Jussi Pietarinen on tuttu mies kameroineen eteläsuomalaisissa jenkkiautotapahtumissa sekä kiihdytystapahtumissa ympäri maata. Drive-In & Rock Hyvärilä, Nurmes 19.–21.8. Heinäkuun ajan hänen jenkkiautoaiheisia otoksiaan sai ihailla osana valokuvanäyttelyä, joka oli koottu tuusulalaisen Hotelli Gustavelundin aulagalleriaan. Kiihdytysajon SM-osakilpailu 4 Motopark Raceway, Pieksämäki 20.–21.8. FHRA kiihdytysajon SM-finaali LSK Business Park, Kauhava 24.9. Tervasaari Meeting Hamina 2.9. perjantai Hyrylä, Burger King Kuun 1. Rompetori Vaasan Autoja Moottorimuseo 10.–11.9. Paraisten Rompetori ja Retroparaati Bantiksen kenttä, Parainen 28.8. FHRA Street Mayhem & Test n’Tune LSK Business Park, Kauhava 10.9. Lahnajärvi Cruising Taukopaikka Lahnajärvi 20.–21.8. FHRA Street Race & No Prep Challenge Vesivehmaan lentokenttä 27.8. perjantai Järvenpää, ST1 Kuun 3. Taivalkosken Moottorikerhon No Speed Limit -huippunopeuden mittaus Pudasjärven lentokenttä 27.8. Vehoniemi-ajo Vehoniemen Automuseo, Kangasala 27.8. perjantai Porvoo, Kuninkaanportti (Ruiskumestarinkatu) Kuun viimeinen lauantai Raasepori, Karjaan ABC Kuun 1. lauantai Jyväskylä, ABC Keljonkangas Kuun 2. perjantai Espoo, Fat Lizard (Otaniemi) Kuun 2. FHRA Mega Swap Helsinki-Malmin lentokenttä 1.–2.10. FHRA Street Mayhem & Test n’Tune Motopark Raceway, Pieksämäki 19.-20.8. perjantai Klaukkala, Jäähallin parkkipaikka Kuun viimeinen lauantai Lahti, Ace Corner Kuun 2. Vinkkaa uutisaihe! Jos törmäät netissä tai muualla esittelemisen arvoiseen asiaan tai ilmiöön, voit vapaasti laittaa toimitukselle aiheesta sähköpostia. Näyttely oli osa Tuusulan kulttuuripalvelujen Aleksis Kivi -juhlavuotta, ja se sisälsi myös Jussin upeita maisemateoksia. Route 24 Cruising Vesivehmaa 3.-4.9. perjantai Helsinki, Kauppatori Kuun 1. October Swap Meet Teivon Ravikeskus, Tampere Alajärvi (ABC/S-Market) Kuun 1. AMC Euromeet Yyteri, Pori 19.–21.8. Malmi Street Drags #3 Helsinki-Malmin lentokenttä 3.9. lauantai Kerava, Neste Kuun 2. Orimattila Cruising Wanha Amis, Orimattila 20.8. Tomahawk Town 30 Years Kaasutintie 17, Helsinki 27.8. FHRA Cruising Pre-Party Helsinki-Malmin lentokenttä 3.9. Historic Grand Race Ahveniston moottorirata, Hämeenlinna 20.8. Seuraavassa näyttelyssä on tarkoitus keskittyä puhtaasti harrasteajokkeihin, mutta siitä mies ei paljasta vielä tässä vaiheessa enempää. Gustavelundin näyttely tuskin jää Jussin viimeiseksi, sillä jatkoa on jo suunnitteilla. Jenkkiautonäyttely Messukeskus, Lahti 8.10. Askola Car Show Askola-Areena 27.8. Lehdentekijät tavoittaa osoitteesta toimitus@amerikanrauta.fi 9 AMERIKAN RAUTA 6/2022. 19.8. lauantai Pori, ABC Tikkula Kuun 1. perjantai Tampere, Motor Power (Pirkkalan Sarankulma) Kuun viimeinen lauantai Vaasa, Tuesday Coffee meet, Grillo, Sundom Kesätiistait klo 18–20 Vantaa, Rekolan Shell Kuun viimeinen perjantai Vantaa, Tiedekeskus Heureka Kuun 3
Pro Hybrid 1: Compound & Polish on nanohionta ja -kiillotusaine, joka antaa näyttävän pinnan ilman täyteaineita. nordictrail.fi Adapteri AutoMeterin mittareille Aeroflow’n valikoimista löytyy nyt adapteri AutoMeterin mekaanisille lämpömittareille 5/8”-18 UNF 1/2” NPT. Hinta 10,65 €. paimelanranch.fi The Useful Classic Box Legendaarisen Stanleyn uusimmalla tuotteella on varsin kuvaava nimi. Kyltin voi sijoittaa myös ulos, sillä se on jauhemaalattu kestävyyden sekä auton pintamaisen viimeistelyn saavuttamiseksi. presco.fi 10 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Pro Hybrid 2: All in One Polish & Wax antaa lasimaisen pinnan vain yhdellä käsittelykerralla ja poistaa samalla pienet naarmut sekä pyörrejäljet hionta-aineen jälkeen. Stanleyn historia ulottuu vuoteen 1913, jolloin keksijä William Stanley Jr. oivalsi yhdistää teräksen vahvuuden tyhjiöeristykseen luoden kokoteräksisen matkapullon kuumille juomille. Hinta 16,90 €/500 ml. Violetilla hybridilaikalla hiot naarmut, sinisellä hybridilaikalla poistat pienet virheet ja sinisellä vaahtomuovilaikalla viimeistelet sekä vahaat. Tuoteuutuudet Toimittanut: Kimmo Janhunen Hyönteisten poistoaine Ötökät, nuo kesäreissujen keulaan liiskautuvat riesat irtoavat kätevästi King Carthurin erittäin tehokkaalla, geelimäisellä hyönteistenpoistoaineella, joka tehoaa lisäksi myös muuhun orgaaniseen likaan, kuten lintujen jätöksiin. Laadukkaiden materiaalien ja tarkkojen valmistusmenetelmien ansiosta Stanleyn tuotteille myönnetään 25 vuoden tuotetakuu. Tuotetta voi käyttää viimeistelyyn Compound & Polishin jälkeen tai sellaisenaan. Hinta 49,00 €. Koko 66 x 30 cm. Hinta 39,90 €. autodude.fi Amerikan rautaa seinälle Yhdysvalloissa lisenssillä valmistettu kookas ’57 Chevyn keulaa kuvaava kyltti luo autenttista americana-tunnelmaa tallin tai vaikka olohuoneen seinälle. Hinta 67,00 €. Hinta 84,00 €. Laikkojen hinnat 16,00–21,00 €. Monipuolisia rasioita on helppo pinota päällekkäin, ja mallinsa ansiosta ne kulkevat helposti mukana autossa. roadmachine.fi Ammattimaiseen myllytykseen Ghost Killerin fiksaamopuolen myllytyssarja Pro Hybrid on nyt saatavilla myös kuluttajille. The Useful Classic Box on klassinen ja ajaton teräsrasia, joka on saanut inspiraationsa 1950-luvun eväsrasioista
Hinnat alkaen 76,00 €. Se suojaa UV-säteiltä ja tiesuolalta sekä helpottaa auton pesua, kun lika irtoaa pinnoilta vaivattomasti. Laukun vetoisuus on viisi litraa. pienoismallit.fi Ei vaha, vaan pinnoite Korrek Pro TFC Polymatrix on Suomessa kehitetty TFC-pinnoite helppoon ja nopeaan auton pintojen suojaamiseen. Jos on, niin kannattaa tarkistaa pienoismallit.fi-sivusto, jonka valikoimaa päivitetään ahkerasti. paimelanranch.fi Mastercraft-työkaluvaunut Motonet on ottanut valikoimaansa amerikkalaisvalmisteiset Mastercrafttyökaluvaunut, -työpöydät ja -kaapit. Metallimallien mittakaava on 1/43. Polymatrix muodostaa kestävän, likaa ja vettä hylkivän suojan maali-, kumi-, muovi-, alumiinija kromipinnoille jopa kuudeksi kuukaudeksi. mve-online.com 11 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Levittämisen jälkeen sen annetaan kuivahtaa ja viimeistellään pyyhkimällä pinnat mikrokuituliinalla. Esimerkkinä neljällä laatikolla ja sivukaapilla varustettu vaunu, jonka ovet ja laatikoiden etulevyt ovat ruostumatonta terästä. Hinta 299,00 €. motonet.fi Pienoisjenkit Onko haussa pienoismalli omasta jenkkiautosta. Menetelmä sopii myös ruostumattoman, alumiinin ja messinkilevyjen kutistamiseen sekä venyneen pellin kiristämiseen. Laikkoja on saatavana 115 mm ja 230 mm kokoisina kulmahiomakoneille sekä 75 mm istukkakiinnityksellä. Hinta 23,90 €/350 ml. Hinta 39,90 €/kpl. korrek.fi Lämpökutistuslaikat Ruostumattomasta, ei magnetisoituvasta teräksestä valmistetut lämpökutistuslaikat on tarkoitettu esim. Lämmitetty pinta jäähdytetään nopeasti märällä kankaalla tai puhaltamalla paineilmaa, jolloin metalli kutistuu ja kiristyy. Fiftari-kylmälaukku Pastellivärein ja aikakauden mukaisin grafiikoin varustettu kylmälaukku on virkistävä varuste vanhan jenkkiauton konttiin kesän retkille. autopeltien kutistamiseen ja korkeiden kohtien tasaamiseen. Pinnoite suihkutetaan levityssienelle ja suoraan käsiteltävälle alueelle. Runko on pulverimaalattu ja päällä on 25 millin vahvuinen puinen kansilevy. Muutama nopea pyyhkäisy kulmahioma-, kiillotus tai hiomakoneella kuumentaa korkeat kohdat. Hinta 28,50 €. Uusimpia amerikanrautoja edustavat Premium ClassiXXsin valmistamat ’73 Ford Mustang Mach I, ’70 Chevrolet Chevelle SS sekä ’69 Chevrolet Camaro SS
Jo ennen sitä mies oli chopannut niin ’59 Dodgensa kuin ’63 Rivieransakin. Hollolalainen Jouni Kylmäniemi muistetaan parin vuoden takaa tyylikkäästi chopatusta ’60 patina-Cadillacistään. ENTISÖITY Tyylikkäästi Chrysler Windsor 2d HT ’58. Miehen tuorein kustomaihio oli hienokuntoinen museo-Windsor, jota useimmat pitäisivät edelleen tyylikkäästi entisöitynä. Teksti ja kuvat: Tomi Eronen • Malli: Kaisa Toiviainen 12 AMERIKAN RAUTA 6/2022
13 AMERIKAN RAUTA 6/2022
Muutaman kuvan olen tuosta nähnyt sellaisena, kuin auto on ollut Kaliforniasta tullessa, se on ollut sellainen patinoituneen valkoinen. 14 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Chrysler Windsor 2d HT ’58. ”Kimmolla, joka tämän myi, oli itsellä ykkösharrasteautona ’57 Chrysler, ja hänellä oli myös useampia muita vanhoja jenkkejä. ”Tuollainen siipi-Mopar oli yksi niistä vaihtoehdoista, kun mulla oli se ’59 Kingsway ollut aikoinaan. Vakavasti ottaen kyllä mies haki tietoisesti itselleen uutta kustomaihiota, kun edellinen monivuotinen itsensä toteuttamisen kohde oli vaihtanut omistajaa ja muuttanut pääkaupunkiseudulle. 2005 se oli American Car Show’ssa näytillä, ja samana vuonna otin sen taas työn alle ja viimein 2011 tai niillä tienoilla tulin myyneeksi pois. No, eihän niitä sopivia sitten kuitenkaan tuntunut tulevan vastaan, kun mahdollisuus ostaa oli”, hän jatkaa tarkoittaen Cadillacillä sitä Amerikan Raudan kannessa nähtyä chopattua ja Vortecmoottorilla sekä BMW:n manuaalivaihteistolla varustettua patina-coupea. Homma oli semmoista Nettiauton ja Blocketin selaamista, ja kun monenlaiset autot kiinnostaa, niin kaikenlaisia vaihtoehtoja tuli käytyä läpi. ”Ostoprosessihan se oli se kaikkein hankalin. ”Heinäkuun alussa vuosi takaperin tämä tuli myyntiin Kotkassa ja lähdin sitä ihan muutaman päivän päästä katsomaan. Mähän ostin sen 1995, ensimmäisen oikean työpaikan saatuani. Hänen isänsä oli tämän hankkinut vuosia sitten perheeseen, se oli heillä ollut pitkään”, Jouni jatkaa. Siinä saman tien paikan päällä totesin sellaisen normaalin väännön jälkeen, että kyllä mä tän otan.” Alkuperäinen Kalifornia-auto. Joko se on tehty todella hyvin, tai sitten sillä ei ole ajeltu sateella juurikaan. Muutenhan se rullasi ihan hienosti kotiin, hyvällä pidolla ollut auto se selvästi oli.” Windsor oli tosiaan siistissä kullanruskeassa värissä ollut hyvin alkuperäinen yksilö, joka ei kuntonsa puolesta juuri remontteja kaivannut. Siinä tuli motskarihommia väliin sun muuta”, Jouni selittää. Myös 294-hevosvoimaiseksi ilmoitettu 354 Spitfire -moottori oli edelleen tehtaan kuosissa, Komean kullanhohtoiset verhoilut oli uusittu alkuperäismateriaaleilla jo edellisen omistajan aikaan, eivätkä 50-luvun lopun siipi-Moparien sisustat juuri kustomointia kaipaakaan, sikäli komeita materiaaleja niissä on käytetty. Siinä tuli silloin haukattua niin iso pala, että lopulta siihen Dodgen seisomiseen keskeneräisenä meni motivaatio. Sitä rupesin sitten korjaamaan, ja tämän verran se madaltui, kun sen ruosteisen pellin otti välistä”, Jouni Kylmäniemi selittää nauraen sitä, miten Windsoria ei oikeastaan chopattu ensinkään, vaan siitä vain korjattiin ruostevaurioita entistysmielessä. Vasta matkalla huomasin, että eihän tässä ole aurinkolippoja ollenkaan, joten ei auttanut kuin ajella lippis päässä koko loppumatka, sellainen hauska juttu jäi siltä reissulta heti mieleen. ”Tämä on tuotu maahan jo 80-luvulla ja maalattu tällaiseksi vuonna 1988, maalipinta on siis jo melkein 35 vuotta vanha. ”Siinä sitten viime kesän aurinkoisina päivinä ajeltiin tämä Kotkasta kotiin. ”K uskin puolen takatolpassa oli koristelistan vieressä ruosteläikkä, joka oli ilmeisesti siitä listan ruuvin vierestä lähtenyt ruostumaan. Ovipahvit siinä on alkuperäiset, mutta penkit on verhoiltu uudelleen Suomessa alkuperäismateriaaleilla viimeisen kymmenen vuoden sisään”, Jouni kertoo. Silloin, kun sen ’60 Cadillacin myin Vermilän Tonylle, niin raha alkoi polttelemaan taskussa, jotain piti saada tilalle
Hansikaslokeron kantta koristaa varmaankin auton ikäinen Travelodge-hotelliketjun mainos. Esimerkiksi radion paikka ei ole vain reikä kojetaulussa, vaan suuri kromilla kehystetty ovaali keskellä kojelautaa. 15 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Exner-aikakauden Mopar-tuotteiden kojelaudat ovat poikkeuksetta tyylikkäästi muotoiltuja ja täynnä hienoja yksityiskohtia. Tämä on tuotu maahan jo 80-luvulla, ja maalattu tällaiseksi vuonna 1988, maalipinta on siis jo melkein 35 vuotta vanha
Kaasaria vähän katselin viime kesänä, sen voisi joskus uusia, jos löytyy samanlainen kaksikurkkuinen. Sitten, kun siinä sillä sen kesän ajeli, niin rupesin miettimään sitä napinaa, joka hyvän auton pilaamisesta oli odotettavissa, ja päätin kokeilla myydä sen sellaisenaan viime syksynä. Silloin ajattelin, että tehdään siitä sellainen, ettei tule mitään kompromissejä. Onhan niissä peltihommissa aina tekemistä, mutta kun noita on jo muutaman tehnyt, niin se on aika suoraviivaista hommaa. Kun Windsor ei sitten käynyt alkuperäisenä kaupaksi, hän päätti toteuttaa suunnitelmansa. joskin perimätiedon mukaan jotain remonttia on kansille jossain vaiheessa tehty. Silloin kaikilla olisi ollut ainakin mahdollisuus ostaa se alkuperäiskuntoisena suunnilleen samaan rahaan, jolla olin sen ostanut, ja säilyttää se sellaisena”, mies avaa viime syksyn mietteitään. Hankin mä siihen nelireikäisen valurautaimusarjankin, mutta näillä bensan hinnoilla taitaa pärjätä tuollakin. Ei ole näissä ihan niin helppoa kuin GM:issä, että heittää vaan joka nurkkaan ilmajouset. Tällä kertaa homma sujuikin jo sikäli rutiinilla, vaikkei siipi-hardtop ihan kaikkein helpoin chopattava olekaan. Perää Jouni tiputtikin lopulta tälle kesälle vähän lisää, siellä on nyt kolmen tuuman palat. Yritin minä Max Grundyltäkin udella, kuinka hän oli omaan ’61 Chrysleriinsä ilmajousituksen toteuttanut, mutta en saanut tarkempaa selvyyttä, miten etupäätä on muutettu. Mutta kun se jäi kesken, niin se jäi sitten kaivelemaan. Keulahan putosikin ajossa liian alas, joten sitä piti sitten hiukan korottaa, mutta nyt se on mukavalla korkeudella”, Kylmäniemi selittää. Eniten pähkäilyä teetti se, miten saa alkuperäisen takalasin säilytettyä. Osasi katsella etukäteen, mitä sille kannattaa tehdä ja mitä ei, ja ottaa oikeista kohdista oikean määrän. Loppukesä tulikin ajeltua ja ihmeteltyä, millainen värkki se on. Mitään pellinpaloja kattoon ei joutunut laittamaan, enemmänkin laikkaili vaan pois.” Muuten auto osoittautui niin kovapeltiseksi, miltä vaikuttikin. Tiesin jo ennestään, ettei Moparia saa niin helpolla säätämällä alas, mutta säädin niitä jonkin verran ja hankin taakse US-Partsilta kahden tuuman madalluspalat. Lopulta laikkasin vain reunat muuten auki ja kallistin alareunasta kiinni ollutta lasia eteenpäin sen verran kuin pystyi. ”Hiton hyvin se pelaa, niin kone, laatikko kuin peräkin. Se Dodge kun oli ensimmäinen mun choppaama auto.” Sittemminhän Jouni on chopannut itse sekä ’63 Rivieransa että ’60 Cadillacinsäkin. Konseptiautomaisella linjalla. ”Kyllähän se oli jo silloin tätä autoa hankittaessa tiedossa, että siitä pitäisi oman maun mukainen tehdä, ja jossain vaiheessa tulee katto madaltumaan. ”Nyt osasin tähän Chrysleriinkin tehdä noita kattomuutoksia vähän toisella tavalla. ”Saman tien, kun kelit huononivat ja tallikausi alkoi, purin sisustan ja lasit pois ja aloin leikkelemään. Sen jälkeen niitä on sitten tullut tehtyäkin”, mies naurahtaa. ”Se onkin nyt aika mukavalla korkeudella. Etujarru hiukan hirtti kiinni, se taitaa olla siipi-Moparien tavallisia oireita, mutta pienillä laitoilla selvittiin.” Lähemmäs maanpintaa. Kattopelti lyheni samalla parin sentin verran, muuttuneet mitat olivat tolppia lukuun ottamatta hyvin pieniä. ”Ensimmäinen homma, mitä mä tuohon ajattelin kokeilla, oli säätää noita vääntösauvoja. Sen takiahan mä aikoinaan siihen ’59 Kingswayhin vaihdoin aikoinaan Corvetten akselit, että sen saisi alas. Vääntösauvojen säädössä on tosiaan sellainen erikoinen piirre, että autolla pitää yleensä ajella jonkin aikaa säädön jälkeen ennen kuin selviää, mihin korkoon se lopulta säädöllä asettui. Kun siinä sillä sen kesän ajeli, niin rupesin miettimään sitä napinaa, joka hyvän auton pilaamisesta oli odotettavissa, ja päätin kokeilla myydä sen sellaisenaan viime syksynä.” 16 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Chrysler Windsor 2d HT ’58
Windsorin keulaakin on kustomoitu, vaikka se jääneekin 99 prosentilla auton näkevistä huomaamatta. 17 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Maskin ripa on nimittäin kokonaan Jounin omaa designia, ja sen päistä löytyvät niin ikään Jounin itse 3D-tulostamat vilkut. Katon ja alustan madallus korostaa myös siipien kokoa. Peräpäästäkin katottuna katon choppaus on onnistunut erittäin linjakkaasti, sen myötä autosta on tullut alkuperäistäkin sulavalinjaisempi
Alkuperäinen maskiritilä oli kuitenkin jotenkin halvan näköinen, joten vääntelin itse rosterista tuollaisen floating barin, jonka päihin 3D-tulostin vilkku-parkit. Vein sitten bensaluukun sinne, ja sen pohjalta sitä ruvettiin sekoittelemaan. Kori: Kattoa chopattu, alkuperäisen maskin tilalla omatekoinen floating bar 3D-tulostetuin vilkuin. Ja hienosti Jouni onkin konseptiautotavoitteessaan onnistunut. Tavallaan tykkään kuitenkin tuosta pappamaisesta väristä, kun moni ihmettelee, että onko sitä chopattu vai ei.” Mitenkään liian radikaalia kustomia Jouni ei Windsorista halunnut tehdä muutenkaan. Voimansiirto: Torqueflite-nappiautomaatti, alkuperäinen perä. Sen verran piti ottaa Fusion360 käyttöön, että sain tehtyä itse kuvat, mulla on kotona sellainen satasella käytettynä löytynyt tulostin. Jo alkuaan linjakkaan Forward Look -korin linjakkuus on vain korostunut, ja monen hiukan autoja harrastavankin silmään auto saattaa näyttää lähinnä tyylikkäästi entisöidyltä. Sisusta: Alkuperäinen, penkit verhoiltu uudelleen alkuperäismateriaaleilla. Renkaat: G78-14. ”Matkustajan puolelle piti pieni paikka laittaa lattiaan sinne, mihin korpuksi mennyt tuulilasin tiiviste oli valutellut vettä, muuten tuo on tosi hyvä kopaltaan, eikä sitä ole mistään muualta paikkailtu koskaan. Opettajana päivät työskentelevä Jouni on jo rutinoitunut choppaaja pilkottuaan tolpat niin ’59 Kingswaystä, ’63 Rivierasta kuin ’60 Cadillacistäänkin ennen jutun Chryslerin hankkimista. Otin valokuvan listan päästä, syötin sen ohjelmaan ja printtasin sen pohjalta nuo osat”, mies selittää. Vanteet: 14” peltivanteet, alkuperäiset kapselit. Kiitos: Kotiväki, Sampo, Kuttilan Autolasi. Amerikkalaisten kanssa kun juttelee, niin siellä ovat aina vähän epäuskoisia, että mistä olet saanut uuden chopatun lasin. Mullahan oli aluksi visiona, että olisin ostanut yhden HT-mallisen ’61 Chrysler -purkuauton katon, ja vaihtanut sen tähän kokonaan isompine takalaseineen. Tuo korjausmaalaus olikin sitten oikeastaan hankalampi operaatio, kun auto oli maalattu jollain 80-luvun Nissanin beigellä, jota ei maalikaupasta niin vain enää löytynytkään. Takavaloista ja puskurista tykkään alkuperäisinä, keulalle mietin ’57 DeSoton puskuria, mutta ei niitä hirveämmin ole tarjolla. Faktat Chrysler Windsor 2d HT ’58 • Omistaja: Jouni Kylmäniemi, 51 • Paikka: Hollola. ”On kyllä hieno homma, että meillä on tollainen Kuttilan Autolasi. Teho: 294 hv. 18 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Chrysler Windsor 2d HT ’58. Jarrut: Rummut edessä ja takana, tehostin. Se kauppa ei kuitenkaan sitten toteutunut.” Uusiksi menivät sivulasit ja tuulilasi, joka tuli jälleen kerran Kuttilasta. ”Halusin kokonaisuudesta sellaisen konseptiautomaisen, pitkän ja matalan näköisen, mutta että se olisi voinut rullata tehtaalta sellaisenaan. Moottori: 354 cid Spitfire V8, tuplaputkisto. Alusta: Etupäätä madallettu vääntösauvoja säätämällä, takana 3” madalluspalat
(03) 266 2818, avoinna: ark. Kartanonherrantie 7, 02920 Espoo. 9-17. nouto Tiilitie 16, 01720 VANTAA Puh. 10–18 www.southwesttrade.fi. (03) 61 50 50, avoinna: ark. 9–17 VANTAA: Uudet osat + käyt. (09) 2210 0024, avoinna: ark 8:30–17:30 PIRKKALA: Uudet osat + käyt. Katso lisää: sk-autosound.fi/retrosound Avoinna ark. P.010 29 22 800 info@sk-autosound.fi Modern sound for classic car Ford Mustang –64-66 Chevrolet Chevelle -69-73 Ford/Mercury -50-60 GM -49-60 EDULLISET VARAOSAT USA-AUTOIHIN! • Tarvikevaraosat huoltoon ja korjaukseen • Alkuperäisvaraosat GM, Chrysler, Ford USA • Uudet ja käytetyt korin osat – suuri varasto • Ruostekorjauspellit suoraan varastosta • Suuri määrä USA-purkuautoja • Uudet peltivanteet edullisesti • Voiteluaineet ja kemikaalit • Nopeat toimitukset tilaustavaralle USA:sta HÄMEENLINNA: Uudet ja käytetyt osat + postimyynti Pietiläntie 1–3, 13130 HÄMEENLINNA Puh. nouto Purutie 47, (Partola) PIRKKALA Puh
Teksti ja kuvat: Pasi Kekarainen 20 AMERIKAN RAUTA 6/2022. AUTO Tyttöjen Ford Roadster Pickup ’32. Vuoden päivät kestäneen tiiviin rakentelun jälkeen miehen tallissa valmistuikin harvinainen Roadster Pickup, jota voi hyvillä mielin kutsua tyttöjen autoksi, koska siitä löytyy sopivassa määrin kiiltoa ja kimallusta. Oululainen Tommi Lukkarila alkoi rakentaa viimeisintä rodiprojektiaan sillä silmällä, että myös perheen naiset saataisiin mukaan autoharrastuksen pariin
AUTO 21 AMERIKAN RAUTA 6/2022
Palikat alkoivat loksahdella kohdilleen vasta silloin, kun Tommille tarjoutui mahdollisuus ostaa jutun Ford Roadster Pickup täysin projektikuntoisena Vaasan seudulta. Rakennettavan rodin piti olla sellainen, jossa olisi automaattivaihteisto ja tehostetut levyjarrut, jotta se olisi mukavampi ajaa. ”Pickuppi näytti autolta, mutta oikeastaan siinä oli vain kasa osaksi ruostunutta peltiä. 22 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Ford Roadster Pickup ’32. ”A jatus auton rakentamiseen lähti siitä, että tarkoitus oli saada perheen tytöt mukaan harrastukseen ja käymään alan tapahtumissa. Niin ja saisi siinä olla myös enemmän kiiltoa kuin edellisessä mattapintaisessa ’32 Ford Roadsterissa on”, Tommi Lukkarila pohjustaa sitä, mistä idea jutun rodin rakentelu sai alkunsa. Roadsterista löytyy nykyisin 12 voltin sähköt, ”sähköpääkeskuksen” Tommi rakensi kojetaulun alla olevaan u-palkkiin. Aika paljon kaikenlaista osaa oli miehellä kertynyt tallin hyllyille edellisien projektien tiimoilta, ja niitä saattoi nyt hyvin hyödyntää. Tulevan rodin korimalli ei ollut suunnitteluvaiheessa vielä tiedossa, mutta se kulki alusta asti työnimellä tyttöjen auto. Kun Pickup oli saatu tuotua omaan kotitalliin, niin Tommi aloitti projektin tekemällä ensi töikseen osakartoituksen. Ei näitä varmaan montaa Suomeen ole aikoinaan tullut, kun näitä on valmistettu kokonaisuudessaan karvan alle 600 kappaletta”, toteaa Tommi. ”Esimerkiksi nuo aidot knock off -pinnavanteet oli tullut hankittua aikaisemmin sillä mielin, että kyllä niille jossain vaiheessa käyttöä Verhoilun kuvioinnin suunnitteli ja toteutti Tommin luottoverhoilija M. Heti kyllä näin, että siinä oli potentiaalia vaikka mihin ja kaiken lisäksi se oli vielä aito Suomiauto. Riihiluoma Elimäeltä. Optiman akku on sijoitettu penkin taakse
Samalla tuli tehtyä uuden Dana 30 -taka-akselin kiinnitykset, joissa hyödynnettiin alkuperäistä poikittaista lehtijousta, mutta takanelilinkit meni kokonaan uusiksi”, muistelee Tommi runkoon tehtyjä muutoksia. ”Tuon 24-pulttisen lättäpään olin ostanut aikoinaan Keski-Suomesta käyntikuntoisena, joten siitä tuli vain käytettyä öljypohja pois ja laitettua siihen Edelbrockin alumiinikannet sekä alumiini-imusarja kahdelle kaasuttimelle. ”Runkoa vahvistettiin boksaamalla runkoaisat ja ne vielä yhdistettiin K-member-tuella, niin rungosta tuli kyllä heti huomattavasti tukevampi. Tuota mattavihreää Roadsteria kun kasattiin, niin melkeinpä kaikki asiat piti tarkistaa jostain nettikuvista, että mikä kuuluu mihinkin.” Osakartoituksen jälkeen, loppukesästä 2019, oli Tommin aika polkaista tyttöjen auto -projekti virallisesti käyntiin ja tavoitteeksi mies laittoi sen, että rodin saisi katsastuskuntoon seuraavan kesän aikana. Tommin aikoinaan ostamasta alkuperäisestä ikkunakehyksestä löytyy jonkin verran ajan tuomaa patinaa, mutta se ei ole ihme, koska se on valmistettu vuonna 1932. Onneksi Tommin tallista löytyy useita metallinmuokkaukseen tarkoitettuja laitteita, joista olikin suuri apu peltitöiden teossa. Nyt, kun Roadster Pickupin runko oli saatu pyörilleen tekniikan kanssa, oli seuraavana edessä korinosien peltityöt, joita olikin tiedossa runsaasti. C4-automaatin tiesin olevan kunnossa, joten sille riitti pelkkä suodattimen ja öljynvaihto”, selventää Tommi tekniikkapuolta. 23 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Mukavuuspuolelle menee myös FoMoCo:n C4-automaattivaihteisto, joka pultattiin bell housing adapterin avulla kiinni suoraan 239-kuutiotuumaisen Flathead V8-moottorin perään. Jutun alussa mainittua ajamisen helppoutta sekä käyttömukavuutta tyttöjen autoon haettiin joka nurkkaan asennetuilla levyjarruilla, joita käytetään tehostetun pääsylinterin kautta. tulee. Alussa mainittua ajamisen helppoutta sekä käyttömukavuutta tyttöjen autoon haettiin joka nurkkaan asennetuilla levyjarruilla. Ensimmäisenä työn alle otettiin hiekkapuhalluksesta tullut runko, joka kiinnitettiin edellistä ’32 Ford -projektia varten tehtyyn runkojigiin. Pellinmuokkausta ja hitsisaumaa. Samoin tuon lättäpäämoottorin olin ostanut valmiiksi tuonne tallin nurkkaan ja nythän sille löytyikin hyvä loppusijoituskohde”, Tommi kertoo ja jatkaa: ”Sen verran pitää sanoa, että nyt oli kyllä huomattavasti helpompi alkaa Pickupia rakentelemaan, kun oli Pääkkösen Veijon kanssa muutama vuosi sitten yhdessä rakennettu se ’32 Roadster. Eturipustus jäi alkuperäiseksi, mutta akseli korvattiin Luntamon Jussilta ostetulla neljän tuuman droppiversiolla
”Siinä kun tuli netistä selailtua näitä Roadster Pickupeja, niin eniten silmää alkoi miellyttää tuo punamusta väriyhdistelmä. Maalaamoreissun jälkeen auto saatiin takaisin omalle tallille, missä alkoi ahkera auton kasaaminen, koska tavoitteena oli päästä sillä loppukesästä vierailemaan Seinäjoella järjestettävillä FSRA:n Street Rod Nationalseilla. Värikomboa miettiessä Tommi päätti turvautua internetin ihmeelliseen maailmaan. Lokasuojat astinlautoineen tulisivat perusmustalla ja koriosat sekä lava Ferrarin punaiseksi. Lattiaan tuli uudet pellit kauttaaltaan ja samoin cowlin sivut tuli uusittua. Tommi teki itse lavan alla sijaitsevan bensatankin, jonka täyttäminen tapahtuu työkalulaatikon vieressä olevan putken kautta. Toisin kuin Tommin ja Veijon yhteisessä ’32 Roadsterissa, tyttöjen autossa ovat paikallaan niin lokasuojat kuin puskuritkin. Lavalta löytyy myös kuusi lenkkikiinnikettä, jos on tarvetta kiinnittää kuljetettavia tavaroita liinoilla. Lokasuojissa oli kanssa jonkin verran korjattavaa, mutta kokonaan uusiksi menivät kummankin puolen astinlautaosuudet”, Tommi kertaa Pickupiin tehtyjä peltitöitä. Kun korityöt oli tehty ja kaikki osat sovitettu toisiinsa rungon päällä, niin kaikki voitiin purkaa maalausta varten. 24 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Ford Roadster Pickup ’32. Liekkö Bauhaus tilannut työkalulaatikot Ferrarin punaisella maalattuna, koska niin lähellä Roadsterin sävyä se on. Edellinen Roadsteri oli maalattu mattavärillä, joten tästä päätettiin tehdä kiiltäväpintainen. ”Lava oli sen verran huono, että se tehtiin kokonaan uusiksi millisestä syvävedetystä pellistä ja lavan pohjapellin pokkaukset tehtiin pullmaxilla. Ensimmäisenä hoidettiin penkki ja sivuverhoilut kuntoon. Toisaalta kirkkaan punainenhan noilla pinnavanteilla antaa sopivasti bling blingiä tyttöjen autoon”, naurahtaa Tommi ja jatkaa maalihommista: ”Rungon ja korin sisäosat sekä pohjapellit maalasin itse omassa tallissa, mutta pintavärin vetivät ihan ammattilaiset, josta voikin laittaa kiitokset Antin Pajan pojille”. Bling Blingiä tytöille
Tommi vastaa naurun säestyksellä: ”Taisi olla tämä auton rakentaminen helpompi kuin saada tytöt mukaan harrastukseen, mutta en ole vielä luovuttanut asian suhteen, toivoa on!” Kuvauksen aikana Tommi huomasi imusarjan takana sijaitsevan öljyntäyttöputken päässä olevan huohotinkorkin jääneen maalaamatta, johon Veijo vierestä rauhallisesti totesi: ”Se on Tommi sitä patinaa”. Moottori: 239 cid Flathead V8, Edelbrockin alukannet, Edelbrockin imusarja, kaksi kaasutinta, itse tehdyt rosteripakosarjat ja 2” rosteriputkisto Simonsin vaimentimin, alumiininen jäähdytin, 12V sähköt. Loppuun tietenkin kaikkia kiinnostaa, ovatko perheen tytöt ajelleet Roadsterilla. Vanteet: Knock off -pinnavanteet, edessä 14” ja takana 16”. Mulla löytyy rättikaton runko ja raudat, joten olisi tulevaisuudessa tarkoitus teettää samassa paikassa autoon kattoverhoilu sekä lavapeite”. Pinnavanteissa oli ostettaessa päällä matalaprofiiliset renkaat, joten Tommilla oli edessä reissu paikalliselle Vianorille, jotta rodiin saataisiin sopivasti silmää miellyttävä stance. Alkaa olemaan melko harvinaisia tänä päivänä”, Tommi toteaa. Korimuutokset: Lavaa lyhennetty, lokasuojat maalattu perusmustalla ja kori Ferrarin punaisella. ”Mulla oli varastossa 80-luvun japsipickupin penkki, jonka kavensin Roadsteriin sopivaksi. Jarrut: Levyjarrut edessä ja takana, kaksipiirinen pääsylinteri sekä tehostin. Renkaat: Edessä 195 R14 ja takana 235/85 R16. Voimansiirto: C4-automaatti, Dana 30 -perä. Kiitos: Veijolle, Antin pajan pojille sekä Verhoomo M. ”Noita sisustan ja ulkopuolen pisteosia on tilattu Vintage Motorsilta, Luntamolta, Herstiltä ja Ruotsista JoCarilta, mutta tuo tuulilasinkehys on alkuperäinen Henry Fordin tehtaalla aikoinaan tehty osa. Roadster Pickup valmistui juuri sopivasti viikko ennen rodinatikoita ja siihen saatiin katsastuksen jälkeen ruuvata pitkästä aikaa taas Suomen rekisterikilvet paikoilleen. Riihiluomalle. 25 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Sisusta: Itse suunniteltu ja toteutettu, paneeleiden sekä penkin verhoilut hoiti Verhoomo M. Riihiluoma Elimäeltä. Alusta: 4” droppiakseli edessä, takana 4-linktuenta, runko boksattu ja varustettu K-Member-tuella. Riihiluomalle, missä on ennenkin teetetty verhoiluja hyvällä menestyksellä. Faktat Ford Roadster Pickup ’32 • Omistaja: Tommi Lukkarila • Paikka: Oulu. Ovija sivupaneelit tein kovalevystä ja ne lähetettiin penkin kanssa Elimäelle Verhoomo M. Roadster Pickup valmistui juuri sopivasti viikko ennen rodinatikoita ja siihen saatiin katsastuksen jälkeen ruuvata pitkästä aikaa taas Suomen kilvet. ”Tämä oli mukava projekti, jossa apuna oli Pääkkösen Veijo, jonka kanssa näitä on aina tullut rakenneltua”, kiittelee Tommi. Vielä kun Tommi viimeisteli autoon uudet sähköt, niin sisusta saatiin kasata lopulliseen kuosiin
6. C4-automaattivaihteisto on asennettu adapterin avulla lättäpään perään. Pakoputket ovat 2” rosteriset ja vaimentimet Simonsin valmistamat. 7. 2. Auto ostohetkellä. Tässä kuvassa näkee hyvin alkuperäisen rahtilavan pituuden. Lavan pohjalevyyn Tommi veti Raptor–pinnoitteen. Verhoilija teki myös venepressukankaasta suojapeitteen penkille. Lättäpäälle riitti pelkkä tarkastus, koska se oli ostettu toimivana suoraan ajosta. 4. Kaksi kuukautta ennen Rodinatikoita auto näytti tältä. Kuvassa ollaan asentamassa paikoilleen uusia Edelbrockin alumiinikansia. 5. Peltipuhtaaksi hiottu kori on saanut uuden lattian. Teksti: Pasi Kekarainen • Kuvat: Tommi Lukkarila ja Veijo Pääkkönen 1. Tommi teki kojetaulun alle palkin, josta löytyy sähköpääkeskus. Sama aine ruiskutettiin myös korin ja lavan alapuolelle. Real Henry Steel 26 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Ford Roadster Pickup ’32 1 2 3 4 5 6 7 8. Sulakkeina käytettiin lentokoneista tuttuja circuit breakereita. Valmista tuli viikko ennen h-hetkeä ja reissuun päästiin. 8. Kuvassa näkyy myös hytin alle sijoitettu jarrupääsylinterija tehostinkombo. Tommi Lukkarilan RPU näytti hankittaessa suhteellisen hyvältä aihiolta, mutta oli oikeasti lähinnä kasa pickupin osia. 3. Ovien ja korin pellit käsiteltiin sisäpuolelta Noxudol-äänieristepinnoitteella
??. (09) 302 847, 050 330 5780, Fax (09) 340 1073 jaakko.husso@pp.inet.fi Kun muutat, kerro myös meille Tilaajapalvelu: puh. ??. Vintage, Classic, Premium ja Motorsport Nanodrive -mallistot. ??. 4L-80E HELSINKI AUTOMATIC CENTER OY Jaakko Husso: Hiihtotie 7 B, 01280 Vantaa, Rajakylä Puh. TÄYDEN PALVELUN TUONTITALO www. 02 648 6677 WWW.AUTOTRANSMISSION.FI AUTOMAATTI VAIHTEISTOT KAIKKI MERKIT USA-MOOTTORIT JA PERÄT VAIHTEISTOJEN, MOOTTORIEN JA PERIEN KORJAUKSET SEKÄ HUOLLOT Vaihtovaihteistot Varaosien maahantuonti ja myynti Varaosien mukana neuvontapalvelu Dacco turbiinit Erikoisalana TH-700 R4 vahvistukset ja korjaukset, sekä Electroniset vaihteistot esim. . USA-CARS .fi Puh. Tee tilaus: www.kaasutinexpertti.fi Puh. ITG-ilmanpuhdistimet antavat enemmän puhdasta ilmaa, pestäviä ja kestäviä, nyt myös uudet kartiosuodattimet. 050 523 89 51 www.b ackfa lt.fi AUTOMAATTIEN AMMATTILAINEN • Korjaukset, varaosat • Vanhat Hydramatic, Fordomatic, Torqueflite, Powerlite, Borg-Warner, Dynaflow automaatit • Mersut, Bemarit, monet Japsit ym. ??. Autotransmission Pekka Nätkin Pörstiläntie 16, 28760 Pori Puh. 050 523 89 51 Puh. . PULSTAR -plasmapulssi-sytytystulpat, pienempi kulutus, puhtaammat päästöt, parempi teho ja vääntömomentti. ??. ??. ??. 03 2251948, ma-pe 8.30–16.00 tilaajapalvelu@ amerikanrauta.fi. ??. . ??. MILLERS OILS, moottorija voimansiirtoöljyt. . 040 506 9008 arto@usa-cars.fi • Kaikki merkit ja mallit • 155-kohdan autotarkastus (kuusi sivuinen raportti, koe-ajo ja 50–100 kuvaa ei velvoita ostamaan) • Varaosat (kontissa ja nopeana lentotoimituksena) • Kontteja lähtee joka viikko! Myös: huollot, korjaukset ja maahantuontikatsastukset AVAIMET KÄTEEN PALVELU WWW.USA-CARS.FI Arto Seppänen TULOKSET PUHUVAT EVANS -vedetön jäähdytysneste, kiehumispiste 180oC, myrkytön, ei ruostuta, ei tarvitse vaihtaa. ??. ??. ??
Big Bad Box 28 AMERIKAN RAUTA 6/2022
Teksti ja kuvat: Tomi Eronen • Malli: Hanna Heinonen 29 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Ville Martinsaaren Caprice on malliesimerkki siitä, miten komea niin usein laululintaksi mielletty malli voi olla. Puolivinyylikatolla varustettu Brougham-versio kun edusti alun perinkin malliston korskeinta päätä, ja muistutti ylellisiltä sisätiloiltaankin enemmän Cadillaciä kuin sitä perustaksimallia. Chevrolet Caprice Classic Brougham ’87
30 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Chevrolet Caprice Classic Brougham ’87. Parasta Brougham-varustetasoa edustanut Caprice Classic olikin poikkeuksellisen vähän ajettu ja hyvin säilynyt, mittarissa oli kilometrejä ostettaessa vasta 174 000. ”Aiemmin olin harrastellut E30-Bemareita ja vanhempia Euro-Fordeja, joten tämä oli minulle ensimmäinen jenkki. Boxin maatahipova stance 20-tuumaisine vanteineen vie ajatukset 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen hip hop -maailmaan, jonka inspiroimana myös Hanna puettiin Hollaback Girl -teemaan. Toisin kuin yleensä saman ikäluokan farmari-Capriceissa, löytyi porrasperäisten konehuoneesta Chevroletin oma 305. Vaihteistonakin Villen autossa on TH700R4 eikä heikompi TH200R4, jota usein farmareissa käytettiin. ”Kulahtaneen maalipinnan sai siedettäväksi myllyttämällä ja alkuperäiset peltivanteet saivat väistyä 20x8,5-tuumaisten American Racingin tinapyörien edestä, kun isot vanteet vaan miellyttävät omaa silmää. Sisältäkin auto oli varsin siisti syvän viininpunaisine Brougham-verhoiluineen, jotka tyynymäisine toppauksineen muistuttavat Parasta Brougham-varustetasoa edustanut Caprice Classic olikin poikkeuksellisen vähän ajettu ja hyvin säilynyt, mittarissa oli kilometrejä ostettaessa vasta 174 000. Ylelliseen kokonaisuuteen kuuluivat tietysti sähkösäädöt sekä jalopuukoristeet. Brougham-mallin plyyshisisustus on syvänpunaisessa sävyssään suorastaan juhlava, ja tuo mieleen saman aikakauden Cadillacien sohvat. Uutena Suomeen myyty auto oli pysynyt aika räpeltämättömänä, eikä sitä tarvinnut isommin remontoida, vaan sai aloittaa puhtaalta pöydältä parantelun”, hän jatkaa. ”O lin jo melkein vuoden enemmän ja vähemmän aktiivisesti etsinyt Sedan-Capricea, box-Chevyt ovat aina olleet lähellä sydäntä, ja kun tämä tuli kaksi vuotta sitten vastaan, niin se oli lähdettävä hakemaan saman tien”, Ville Martinsaari kertoo. Löysin sopivat pyörät Sipoosta vähän käytettyinä, ne oli ilmeisesti aiemmin olleet jonkun C10:n alla”, Ville muistelee
lähinnä saman aikakauden Cadillacien sisustaa. 31 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Muutenkin Brougham-mallin varustelu oli aikalaisekseen varsin ylellinen sähköikkunoineen, sähkösäätöisine sohvineen ja ilmastointilaitteineen. Riihimäkeläinen räppikollektiivi RMK187 halusi auton Kilometrimittari viestii, että Caprice on uutena Suomessa myytyjä yksilöitä. Samaisen ystävän myötävaikutuksella lähtivätkin ilma-alustan osat tilaukseen”, Ville selittää nauraen. Sisätiloissa alkuperäisestä poikkeaa soittimen ohella vain Grantin kumiratti. ”Caprice näytti toki hetken aikaa melko koomiselta järkyttävän maavaran ja isojen pyörien kanssa ja sainkin kuunnella ystävältä kuittailua, että miten sä uskallat ajaa motarilla siltojen ali. Hintaansa nähden niitä menikin kaupaksi paljon, ja niitä nähtiin jopa taksikäytössä. Ilmaa ja ääntä. Eteen kojetaulun päälle tuli 4x6-tuumaiset JBL:n koaksaalit orkkispaikoille ja taakse hattuhyllylle upotettiin neljä kappaletta Ground Zeron 7x10” koaksaaleja niin, että kajarit jäävät piiloon hattuhyllyn verhoilun alle. ”Rokkikoneet piti myös saada kuntoon ja asennettua siivosti leikkelemättä turhia reikiä
32 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Chevrolet Caprice Classic Brougham ’87. Tavaratilan etuseinänä toimiva turkkipeltilevy kätkee taakseen ilmajousituksen säiliön sekä kompressorin. Hattuhyllyyn asennetut Ground Zeron 7x10” kaiuttimet ovat järeää tekoa, ja alapäähän lisäpotkua antaa Focus Acousticsin 15-tuumainen subbari. Hymy ei hyytynyt hetkeen, kun sain auton hallista pihalle ja laskin palkeet tyhjiksi”, Ville toteaa tyytyväisenä
Moottori: 305 cid V8, nelikurkkuinen Rochester Quadrajet -kaasutin, tuplaputkisto. Alusta: Airliftin makkarapalkeet, 2 kpl FAHRWairK Comp 2 Evo -kompressoreja, 5 gallonan säiliö, kulmakohtainen ohjaus. 33 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Jarrut: Levyjarrut edessä, rummut takana, 2-piirinen pääsylinteri. Paketti koostuu Airliftin palkeista, viiden gallonan säiliöstä, kahdesta FAHRWairKin Comp 2 Evo -kompurasta ja on ohjattavissa joka kulma erikseen. Big Box. Eivätkä siistikuntoiset boxit tosiaankaan ole enää ilmaisia kotimaassaan, hintapyyntö saattaa siellä olla helposti jo Suomi-hintoihin nähden kaksinkertainen. Venttiilit taas sai piiloon kojetaulun sisään. Faktat Chevrolet Caprice Classic Brougham ’87 Omistaja: Ville Martinsaari, 31 • Paikka: Hyvinkää. Vanteet: American Racing Nova 8,5x20”. Takavuosina isojen, usein uutena edustuskäyttöön myytyjen sedanien kohtalona Suomessa on kuitenkin ollut päätyä liian varhain kuluttavaan laulukäyttöön, minkä sai myös mainostoimiston väki huomata sopivaa kalustoa videolle etsiessä. Renkaat: 245/35 R20. musiikkivideonsa kuvauksiin, niin siitä sai aika hyvän motivaattorin tehdä ilma-alusta valmiiksi ennen kuvauksia, kun eihän sitä olisi kehdannut siinä kunnossa antaa lainaan.” Ilmajousituksen rakentaminen sujui mutkattomasti aikaisemmin mainitun ystävän avustuksella Hicone Acresin tallilla. Isoine vanteineen ja ilmaalustoineen Villen Caprice tuokin vahvasti mieleen rapakon toisella puolella räppivideoilla nähdyt sukulaisensa, ja niin on toki ollut tarkoituskin. Tuoreemman sukupolven pyöreämpikorisen Capricen tultua markkinoille ja muodostuttua suosituksi rakentelukohteeksi kotimaassaan noita eri sukupolvia alettiin tosiaan nimittää ihan muotoilunsa perusteella boxiksi ja bubbleksi. Joka tapauksessa näyttää siltä, että harvinaisen siistinä säilynyt boxi on löytänyt arvoisensa kodin. ”Tekniikka pelaa hienosti, mutta alkaahan se olemaan ehtoopuolella, joten tallissa odottelee tuoreempi LT1-motti ja 4L60E-toosa asennusta”, mies avaa lopuksi jatkosuunnitelmiaan. Sisusta: Grantin ratti, alkuperäinen Brougham-verhoilu, Kenwoodin soitin, Helix M Six -vahvistin koaksiaaleille, SPL Dynamics ICE-1500D bassoille, JBL:n 4x6” koaksiaalikaiuttimet kojetaulun päällä, 4 kpl Ground Zeron 7x10” koaksiaaleja hattuhyllyn alla, Focus Acoustics SPL 15D2 Mk2 -subbari refleksikotelossa. Voimansiirto: TH700R4-automaatti, alkuperäinen perä. Matkamittariin onkin kertynyt hänellä ollessa jo 40 000 kilometriä lisää. Kori: Alkuperäinen. Hymy ei hyytynyt hetkeen, kun sain auton hallista pihalle ja laskin palkeet tyhjiksi”, Ville toteaa tyytyväisenä. Vähissä olivat ne siistit yksilöt, joiden pinnasta ei löytynyt mattamustaa tai ylimääräisiä tekstejä tai spraykuvioita – ja oikeastaan juuri siksi Villen yksilö erottuu niin vahvasti edukseen. ”Säiliön ja kompurat sai hienosti jemmaan alumiinisen peitelevyn taakse konttiin penkkiä vasten ja vahvistimet näppärästi samaan levyyn kiinni. Kiitos: Hicone Acres -tallille, JM Tuonti Oy:lle sekä Powerset Oy:lle hyvästä palvelusta. Eikä Capricen ura videotähtenä siihen yhteen kertaan jäänyt, nimittäin juuri juttua kirjoitettaessa SEK-mainostoimisto etsi 80-lukuteemaiseen kansainväliseen levitykseen kuvattavaan mainosvideoon siistikuntoisia neliovisia 80-luvun jenkkejä, ja niin Villen boxi päätyi jälleen kuvattavaksi. ”Capricellahan on liikuttu ympäri Suomea ahkerasti kesät, talvet ilman suurempia harmeja, mitä nyt talvella jäätyi painekatkaisin pariin otteeseen ilmasäiliöstä”, Ville kiittelee
taskukoossa taskukoossa Kesa Kesa tas tas 34 AMERIKAN RAUTA 6/2022
Teksti ja kuvat: Kimmo Janhunen taskukoossa taskukoossa 35 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Pirteänkeltainen pikku-Mopar on kuin kesä itse. Raikas kokonaisuus saa hyvälle tuulelle raavaankin miehen. Valiant Signet 2d HT ’65. Aurinkoisen huoleton harvinaisuus ei prameile tehoillaan, vaan pikemminkin koristelullaan ja varustelutasollaan
Samalla tuli hankittua myös uusi tankki ja tuulilasi. Juha oli törmännyt netissä vastaavalla sävyllä ruiskutettuun GT Dartiin, ja totesi sen käyvän sympaattiseen autoon mitä parhaimmin. Niinpä en tehnyt sille muuta kuin vaihdoin siihen kaksireikäisen kaasarin sekä uudet pakosarjat, joilla sai hiukan lisää alavääntöä. Pakoputken tein myös kokonaan uudelleen.” Sisusta oli ostohetkellä osiltaan täydellinen, mutta vuosien kuluttama. ”Valokuvissa se näytti ihan papan helmeltä, mutta kyllä siinä aika paljon työtä oli. Vinyyliosille riitti puhdistus ja hoitoainekäsittely. M oni lukija saattaa nyt hieraista silmiään, että eihän tämä auto ole Valiant lainkaan, vaan Dodge Dart! Käytännössä kyseessä onkin top-of-the-line-mallin GT Dart, mutta Kanadassa sitä markkinoitiin ja myytiin nimellä Valiant Signet. Haalistunut alkuperäinen lattiamatto korvattiin uudella ja saumoistaan ratkenneet penkit verhoilutettiin uudelleen. Kyseessä on siis Kanadan vientimalli, joka on valmistusmäärältään huomattavasti Dartia pienempi ja näin ollen harvinaisempi, suoranainen outolintu. ”Huikkabensalla sen sai käyntiin, mutta kone sammui heti, kun ei saanut lisää polttoainetta”, Juha kuvailee ja jatkaa: ”Tarkemmin tutkailtuani totesin moottorin olevan jopa yllättävän asiallisessa kunnossa, eikä se savuta eikä pöllyytä. 36 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Valiant Signet 2d Ht ’65. Juha hankki auton Tampereelta, jonne omistajan jälkeläiset olivat sen myyneet. Signet oli tuotu Suomeen vuonna 1996 ja heti seuraavana vuonna se oli hylätty katsastuksessa. Lisäksi Juha tilasi uudet pyöränkaaret taakse molemmille puolille ja pellitti uusiksi ovien alareunat sekä osittain myös konepellin ja takaluukun. Auton alkuperäinen 225-kuutiotuumainen moottori ei lähtenyt ostohetkellä käyntiin, mutta ongelman syyksi osoittautui vain tukkeutunut bensalinja. Ongelma oli mitä ilmeisimmin tiedostettu, sillä auton mukana tuli purkamolta hankitut ehjät etulokasuojat sisälokareineen. Papan helmi. Lopuksi alkujaan punainen auto maalattiin vaaleankeltaiseksi. Auton rakentanutta nastolalaista Juha Saukkosta ei varsinaisesti tunneta entisöinneistään, vaan pikemminkin klassiseen tyyliin kustomoiduista herrasmieslaitteista, joihin on useimmiten kuulunut uudemman tekniikan piilottaminen vanhoihin kuoriin. Minun tietojeni mukaan tämä on ainoa lajiaan Suomessa”, Juha perustelee. Tällä kertaa asiat menivät kuitenkin toisin: ”Signet on niin harvinainen malli, etten raaskinut raiskata sitä. Pellit vaikuttivat päällisin puolin suhteellisen ehjiltä, mutta niissä oli paljon pientä reikää ja harsoa. Siitä lähtien auto oli seisonut, kunnes kuolinpesä myi sen lopulta eteenpäin pari vuotta sitten. Jos kyseessä olisi ollut GT Dart, niin olisin laittanut pellin alle uuden Moparin kuutosmoottorin esimerkiksi Challengerista, mutta nyt ei pystynyt. Ruuvimeisseli meni tökätessä läpi useammasta kohdasta”, Juha kuvailee. Aiemmin olemme esitelleet häneltä muun muassa 80-luvun Thunderbirdin tekniikalla varustetun ’37 Ford Club Cabrioletin, 6,1-litraisella nykyHemillä ruuditetun ’74 Dodge Challengerin sekä ’49 Packard Super Eightin, johon oli swapattu kokonaisuudessaan Chrysler 300C:n tekniikka
Jos kyseessä olisi ollut GT Dart, niin olisin laittanut pellin alle uuden Moparin kuutosmoottorin esimerkiksi Challengerista, mutta nyt ei pystynyt. Joku oli lisännyt niiden rinnalle coiloverit, mutta en oikein ymmärtänyt, mitä sillä oli haettu, niin jätin ne pois. Vinyyliosat hinkattiin puhtaiksi ja pehmenneltiin hoitoaineilla. Vaihteistona Signetissä on niin ikään alkuperäinen TF904-automaatti. Alkuperäiset 9-tuumaiset rumpujarrut käytiin läpi kokonaisuudessaan ja niihin uusittiin sylinterit, liinat, jouset ja linjat. Päädyin kuitenkin kokeilemaan alle noita toiseen autoon hankkimiani 15-tuumaisia pinnavanteita, jotka sitten jäivätkin alle. Signetin alkuperäisten 14-tuumaisten peltivanteiden tilalle sovitettiin kokeilumielessä 15-tuumaisia pinnavanteita, ja lopputulos miellytti silmää siinä määrin, että ne saivat jäädä alle. Rottien koti. En tiedä, oliko siellä töissä joku värisokea, mutta kun paketti tuli perille, niin sieltä paljastui hopeansävyinen vinyyli. ”Auto tuli alkuperäisillä 14-tuumaisilla peltivanteilla ja pölykapseleilla, jotka ovat tallessa edelleen. Yhdessä hopeansävyisen kattovinyylin kanssa ne muodostavat kokonaisuuteen ripauksen hillittyä blingiä. Krokotiilinnahkakuvioitu vinyyli tilattiin valkoisena, mutta se saapui hopeanvärisenä. ”Katossa ei ollut tehtaan jäljiltä lainkaan vinyyliä. Joissakin Darteissa katto-osa saattoi olla maalattu korin väristä riippuen joko mustaksi tai valkoiseksi, mutta tämä yksilö oli kuitenkin alkujaan yksivärinen punainen. Vaikka homma ei mennyt ihan kuten piti, niin ehkä siinä oli sikäli onni onnettomuudessa, että hopeanvärinen vinyylikatto käy hienosti yhteen miehen valitsemien vanteiden kanssa antaen lopputulokseen aavistuksen hillittyä blingiä. Juha otti kattoverhoilut alas, puhdisti ja jynssäsi pesän jälkineen olemattomiin. Sisusta oli osiltaan täydellinen ja alkuperäinen, mutta kulunut. Takana on edelleen niin ikään alkuperäiset lehtijouset, jotka ovat muuten todella paksut ja vain yksilehtiset. Ehkä niillä oli yritetty korjata paksujen lehtien aiheuttamaa pintakovuutta”, Juha arvelee. Halusin vinyylin valkoisena ja suhteellisen karkeasti martioituna, joten tilasin sen krokotiilinnahkakuvioituna. ”Eteen vaihdoin uudet putkitukivarret. C-pilarin juuressa olleen läiskän syyksi osoittautui pilarin sisältä löytynyt rotanpesä, jossa jyrsijät olivat saaneet mellastaa rauhassa parikymmentä vuotta tehden sinne myös tarpeensa. Haalistuneen lattiamaton tilalle hankittiin uusi ja saumoistaan ratkenneet penkit verhoilutettiin uudelleen. 37 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Kuviointi oli kuitenkin oikea”, Juha päivittelee. Olisin ostanut peltimallit, kuten alkuperäiset, mutta sellaisia ei ollut saatavilla. Idean vinyylikatosta sain 70-luvun Mopareista, joihin vinyylikaton sai optiona. Samalla laitoin alkuperäisen vääntösauvajousituksen kaveriksi uudet iskarit. Ajattelin, että alkuperäisyyttä arvostavat harrastajat tulisivat silmille Juhan rakentamassa yksilössä ei ollut alun perin vinyylikattoa, mutta mies poimi idean 70-luvun Mopareista, joihin sellaisen sai optiona
38 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Valiant Signet 2d Ht ’65. Niin kävi Signetinkin kohdalla: ”Mä en markkinoinut enkä ilmoitellut sitä missään, mutta ihmiset alkoivat laittaa viestejä heti, kun näkivät Facebookissa sen valmistuneen. Juha myöntää olevansa niitä harrastajia, joita kiinnostaa nimenomaan rakentaminen ja autojen palauttaminen liikenteeseen alkuperäistä ehompina. Korimuutokset: Krokotiilinnahkakuvioinen vinyylikatto. Kerkesin käyttää auton katsastuskonttorilla ja saman viikon lauantaina se lähti uudelle omistajalleen”, Juha paljastaa. Kiitos: Vaimolle kiitos ymmärryksestä. Toimettomaksi mies ei silti jäänyt, sillä tallissa on työn alla myös 50-luvun Chevy pick-up, johon on valmistunut hiljattain omavalmisteinen Cameo-tyyppinen lava ja pellin alle on jo soviteltu rakentajan profiilin sopivaa modernia tekniikkaa. Alkuperäiset listat olivat osittain hieman solmussa, mutta ne oiottiin ja kiillotettiin uudenveroisiksi. Alusta: Edessä vääntösauvajousitus ja putki-iskunvaimentimet, takana lehtijouset. Moottori: 225 cid Slant Six. Kun auto valmistuu, niin kiinnostus katoaa. Hiljattain tallille saapui myös Plymouth GTX -projekti, joten vapaa-ajanviettoongelmat ovat hetkeksi aikaa hoidossa. Ovathan ne toisaalta oikean aikakauden vanteet kuitenkin.” Kaikki listat ovat alkuperäiset lukuun ottamatta etulamppujen välistä listaa, jonka Juha teki itse. ne nähtyään, mutta vastaanotto onkin ollut yllättäen pelkästään positiivista. Renkaat: 205/60 R15. Faktat Valiant Signet 2d HT ’65 • Rakentaja: Juha Saukkonen, 51 • Paikka: Nastola. Sisusta: Alkuperäinen erillispenkeillä ja lattiashifterillä. Voimansiirto: TF904-automaattivaihteisto, alkuperäinen perä. Jarrut: 9” rumpujarrut. Vanteet: 15” pinnavanteet. Puskurit kävivät uudelleenkromattavina
NOVEMBER 1 4, 2022 LAS VEGAS CONVENTION CENTER REGISTER TO ATTEND AT SEMASHOW.COM WHERE CONNECTIONS ARE BUILT 22_SS_Attendee_Ad_Jeep_Amerikan_Rauta.indd 1 22_SS_Attendee_Ad_Jeep_Amerikan_Rauta.indd 1 7/19/22 2:02 PM 7/19/22 2:02 PM
HARVINAISLA ATUINEN HARVINAISLA ATUINEN H Hot Rod ot Rod 40 AMERIKAN RAUTA 6/2022
Teksti ja kuvat: Kimmo Janhunen HARVINAISLA ATUINEN HARVINAISLA ATUINEN H Hot Rod ot Rod 41 AMERIKAN RAUTA 6/2022. LaSalle Opera Coupe ’37. LaSalle on merkki, johon törmää suhteellisen harvoin, ja vielä epätavallisempaa on nähdä sellainen hot rodiksi jalostettuna. Hyvinkääläinen Mika Salo päivitti oman yksilönsä mittavien peltitöiden päätteeksi lähemmäksi nykypäivää säilyttäen klassisen ulkoasun
42 AMERIKAN RAUTA 6/2022 LaSalle Opera Coupe ’37. Otin kumminkin selvää tuontimahdollisuuksista US Tradingin Pyyköltä, joka hoitikin auton hienosti Suomeen ostopäätöksen tehtyäni.” Niille, joille LaSalle on merkkinä vieras, kerrottakoon, että kyseessä on General Motorsin vuosina 1927–41 valmistama auto, joka suunniteltiin hieman halvemmaksi vaihtoehdoksi Cadillacille ollen kuitenkin kaikkia muita merkkejä hinnakkaampi. ”Se oli kymmenisen vuotta sitten, kun ryhdyin hakemaan sille varaosa-autoa. Teknisiltä ratkaisuiltaan LaSalle nojautui Cadillaciin kautta elinkaarensa. Halvin GM:n merkki oli Chevrolet, jota seurasivat hintajärjestyksessä Oakland, Oldsmobile, Buick ja malliston huipulla Cadillac. LaSalle on GM:n Cadillac Motor Car Companyn tuote, jota valmistettiin vuosina 1927–41. Aluksi harrastepeleinä oli Ford Cortinoja, kunnes armeijan jälkeen ostin Hämeenlinnasta ’66 Ford Galaxie Convertiblen, johon tein itse koneen ja teetin sisustuksen. Selatessani H.A.M.B.-sivuston myyntipalstaa tuli lopulta vastaan tämä San Diegossa myynnissä ollut ’37 LaSalle”, Mika kertoo ja jatkaa: ”Autosta oli aika vähän kuvia ja sitä myytiin ilman vaihdelaatikkoa. Molemmat merkit kuitenkin pidettiin edelleen GM:n valikoimissa ja 1930-luvun edetessä myynti kasvoi luoden uskoa tulevaan. Pyysin myyjältä lisäkuvia, mutta jostain syystä niiden ottaminen tuntui olevan ihan ylivoimaista. Muutamaa vuotta myöhemmin myin sen veljelleni. ”Kaikki sai alkunsa veljeni tilaamista amerikanautolehdistä ja konkretisoitui 80-luvun loppupuolella, jolloin aloitin omien autojeni laittelun ammattikoulun autopuolella opiskellessani. Ensimmäisen LaSallen suunnitteli muuten muuan Harley Earl, joka opittiin tuntemaan sittemmin Corvetten luojana. Se suunniteltiin edullisemmaksi vaihtoehdoksi Cadillacille, mutta oli kuitenkin muita GM:n merkkejä hinnakkaampi. Netissä tuli vastaan pari ihan potentiaalista aihiota, mutta kummassakin oli paljon haasteita tuonnin suhteen. Parikymmentä vuotta sitten Mikan käsiin kulkeutui vuoden 1937 Cadillac 60, joka oli ollut uutena Suomen ulkoministeriön käytössä, mutta päätynyt lopulta metsäautoksi Nurmijärvelle omakotitalon taakse. Vuosina 1933–1941 LaSallea myytiin enemmän kuin Cadillacia, mutta siitä huolimatta autotehdas päätti lakkauttaa LaSallen ja säilyttää Cadillacin, jolla oli perinteisenä loistoautomerkkinä hyvä imago. Tyylikkäät ja harkitut yksityiskohdat, kuten kojelaudan art deco -henkinen La Salle -kyltti ja siivekäs kromikoriste osoittavat, ettei kyseinen auto edusta malliston edullisinta päätä. Nimi LaSalle otettiin ranskalaiselta tutkimusmatkaajalta Robert Cavelier de La Sallelta. H eti alkuun lienee paikallaan tarkentaa, että jutussamme esiintyvän LaSallen omistaja ei ole se formularadoilta tuttu Mika Salo, jonka kalustoa on niin ikään lehdessämme esitelty, vaan toinen samanniminen herra, joka on myös ollut kiinnostunut erikoisemmista nelipyöräisistä aina 80-luvun alusta saakka. 1930-luvun laman aikaan sekä Cadillacin että LaSallen myynti kääntyi laskuun. Varaosa-auto. Sen jälkeen omassa autoharrastuksessani oli vähän hiljaisempi kausi, mutta ’65 Galaxie 4d ja ’76 Plymouth Volare kävivät kuitenkin omistuksessani hetken aikaa”, Mika taustoittaa. Kori on edelleen alkuperäismitoissaan ja siinä haluttiin säilyttää myös alkuperäiset listat, merkit, kahvat ja muut pisteosat. Hankkeen taustalla oli Packardmerkin myynnin nousu saman luokan Cadillacia vastaan
43 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Takapenkki on puolestaan Cadillac STS:stä, sekin ilman niskatukia. Pyysin myyjältä lisäkuvia, mutta jostain syystä niiden ottaminen tuntui olevan ihan ylivoimaista. Etupenkit ovat peräisin ’89 Ford Thunderbirdistä, ja niistä on poistettu niskatuet
Kustomoimaan Mika ei koria ruvennut, vaan jätti sen alkuperäismittoihinsa säilyttäen myös alkuperäiset listat, merkit, kahvat ja muut pisteosat. Kori oli melko suora, mutta niin mätä, että peltityöt oli aloitettava ennen hiekkapuhallusta, jotta hankalimpien paikkojen muotoihin sai säilytettyä mallia. Tosin tekijäkin oli viimeksi käyttänyt ompelukonetta ala-asteella”, Mika naurahtaa. Perä on varustettu Auburnin lukolla ja 3,23-välityksellä. 44 AMERIKAN RAUTA 6/2022 LaSalle Opera Coupe ’37. Kokonaisuutena Mikan LaSalle on edelleen klassinen oman aikakautensa edustaja. Suurimmat kiitokset avusta ja tiloista Kalle Ulmaselle. Verhoilut tikkailin itse keinonahasta systeriltä lainatulla kotitalouskoneella, minkä teho ei tahtonut riittää ihan kaikkeen. Renkaat: Kontion valkosivurenkaat kokoa 225/75 R15. Lisäksi lokasuojiin piti vielä hitsailla pienempiä paikkoja. Haasteelliset peltityöt. Ratin pyörittely on tuotu lähemmäksi nykypäivää tehostetulla hammastanko-ohjauksella ja pysäytysteho on varmistettu edessä Wilwoodin satuloilla varustetuin 12-tuumaisin levyjarruin. Kiitos: US Trading, South West Trade, Hämeenlinna. ”Kun autoa purettiin kontista Hyvinkäällä, niin tiesin kyllä odottaa heikkokuntoista, mutta olisi se voinut vähän parempikin olla. 15-tuumaiset peltivanteet saivat oikean ilmeen Mooneyesin Hollywood Flipper -kapseleilla sekä Kontion valkosivurenkailla, jotka ovat kokoa 225/75. Tältä auto näytti ostohetkellä. Kori oli melko suora, mutta todella mätä, jopa siinä määrin, että peltityöt piti aloittaa ennen hiekkapuhallusta, jotta edes sai edes vähän säilytettyä mallia hankalimpien paikkojen muodoista”, Mika kuvailee. Alkuperäinen 322-kuutiotuumainen lättäpää-V8 on korvattu saman konsernin tuoreella 350-kuutiotuumaisella crate-moottorilla. Edessä on kierrejouset ja takana lehtijouset. Corvettea ja Firebirdiä. Mittavien peltitöiden päätteeksi kori ruiskutettiin uudelleen mustaksi. Jarrut: Edessä 12” levyjarrut Wilwoodin satuloilla, takana ’68 Firebirdin rumpujarrut. ”Nykyiset etupenkit ovat peräisin ’89 Ford Thunderbirdistä, ja niistä on poistettu niskatuet. Alun perin vuoden 1937 LaSalle Opera Coupet varustettiin tehtaalla 322-kuutiotuumaisilla lättäpääveekaseilla ja kolmipykäläisillä Syncromesh-vaihteistoilla. Sen voisi heittää huoletta Humphrey Bogartin tähdittämään film noir -elokuvaan, ja se täyttäisi paikkansa täysin luontevasti. Moottori: 350 cid crate V8, Edelbrockin 650 cfm kaasutin, MSD:n kärjetön sytytys. Peltiä töihin meni kaikkiaan noin kahdeksan neliötä. Faktat LaSalle Opera Coupe ’37 • Omistaja: Mika Salo, 51 • Paikka: Hyvinkää. Vanteet: 15” peltivanteet Mooneyesin Hollywood Flipper -kapseleilla. Sisusta: ’89 Ford Thunderbirdin etupenkit ilman niskatukia, Cadillac STS:n takapenkki ilman niskatukia, keinonahkaverhoilu. Alkuperäisen sisustuksen takapenkit olivat lahonneet olemattomiin ja etusohvakin oli korkeintaan välttävä. Alusta: C3-Corvetten eturunko akselistoineen, ’68 Pontiec Firebirdin taka-akseli, edessä kierrejouset, takana lehtijouset, tehostettu hammastanko-ohjaus. Takana on Firebirdin taka-akselin mukana tulleet läpikäydyt rumpujarrut. Voimansiirto: TH350-automaattivaihteisto, BOP-perä Auburnin lukolla ja 3,23:1 välityksellä. Tekniset päivitykset ovat kuitenkin tuoneet sen lähemmäksi uutta vuosituhatta, minkä ansiosta se pitää liikenteessä pintansa nykyautojenkin joukossa. Tehtaalta lähtiessään auto on ollut musta, mutta maahan tullessaan pinnassa oli hailakka vaaleansininen sävy vahvan pintaruosteen sävyttämänä. Lopulta korista piti pellittää uudelleen koko tavaratilan lattia, takaluukun aukon reunat, helmat, A-pilarien alaosat, suuri osa tuulilasin sisäkehystä, osa takaikkunoiden kehyksiä alaosan rakenteineen, kylkien ja ovien alaosat, takahiekkapelti rakenteineen, tuulilasin edessä sijaitseva ilmanottoaukko sekä tulipellin alakulmat. Niinpä Mika vaihtoi konehuoneeseen vuosimallia 1993 edustavan 350-kuutiotuumaisen cratemoottorin, joka sai jatkeekseen TH350-automaatin. Takapenkki on puolestaan Cadillac STS:stä, sekin ilman niskatukia. Jälkimmäinen loisti kuitenkin poissaolollaan, eikä alkuperäinen voimanlähdekään enää vakuuttanut terhakkuudellaan. Ostokuvissa Mikan auto näytti auringon polttamalta, mutta osiltaan melko täydelliseltä lukuun ottamatta sitä puuttunutta vaihdelaatikkoa. Eturungon akselistoineen Mika poimi kolmannen sukupolven Corvettesta ja taka-akseliston ’68 Pontiac Firebirdistä. Konetta ei varsinaisesti viritetty, mutta se varustettiin Edelbrockin 650-kaasarilla ja MSD:n kärjettömällä sytkällä
Tuolloin tuotuja, uusia automalleja ihailtiin ja ihmeteltiin ja tämä kirja esittelee niistä tarinoiltaan mielenkiintoisimmat aina Bentleystä Rättisitikkaan ja Cadillacista Kansanautoon, Volkswageniin. Pula-aikoina oli autoja tuotu maahamme niukalti, mutta Helsingin olympialaisten kunniaksi haluttiin maailmalle näyttää kuinka talous ja kansainväliset kauppasuhteet kukoistivat. Uutuuskirja! Nyt tilattavissa verkkokaupastamme supermarket.fi sekä myynnissä hyvin varustelluissa kirjakaupoissa Olympiavuoden klassikot Upea kirja 1952 automalleista! Olympiavuosi 1952 oli Suomen autoistumisen osalta poikkeuksellisen hieno. Tilaa kätevästi verkkokaupasta supermarket.fi 37 90 212 sivua! Mainio lahjaidea !
Teksti ja kuvat: Kimmo Janhunen Paksu luu Paksu luu 46 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Ford F-100 ’55. Vuosien saatossa pinta on päivittynyt huolettoman patinaiseksi ja hirtehinen pääkalloteema on viety loppuun saakka. Kun hämeenlinnalaisen Mikko Kannisen ”Fatbone” paksukuono valmistui ensimmäiseen asuunsa kymmenisen vuotta sitten, oli kokonaisuus huomattavasti nykyistä hillitympi
Paksu luu Paksu luu 47 AMERIKAN RAUTA 6/2022
Yksi halkaistu kallo on löytänyt paikkansa 32-tuumaisen Lokarin shifterin juuresta. Myös hytin lattiaa nostettiin neljällä sentillä, jotta sen sai laskettua rungolla alemmaksi. Katkaisijoiden nupeiksi löytyi sarja pieniä kalloja. Kojelautaa on päivitetty modernein mittarein. Ovien sisäkahvat on tehty eBaysta löytyneistä luurangon käsivarsista. Autosta oli hiekkapuhallettu lähes kaikki osat, eikä mätää ollut kuin hytin alakulmassa ja tuulilasin yläpuolella. Alkuperäiset takalokasuojat olivat suhteellisen hyväkuntoiset, mutta taakse piti saada leveämmät tassut, joten niitä levitettiin kolme tuumaa molemmilta puolilta lisäämällä lavan ja lokareiden väliin soirot suoraa peltiä. Jäykisteiksi lisättiin lavaa vasten olevat 8-milliset putket. Se vain vaihtoi omistajaa. Lavan pellitkin olivat siis valmiina. Syylarin rautaa piti chopata, sisälokasuojat muokata uusiksi ja vastaavasti istuttaa myös lokasuojat uusille sijoilleen. Takarunkoa muokattiin siten, että takaakselin sai nousemaan ylemmäksi, ja samalla jouduttiin nostamaan lavan pohjaa. Mielenkiinto laitteeseen kuitenkin hiipui kesken projektin, ja se seisoi hänen autopaikallaan purettuna. Konepellin saranointi muutettiin etureunaan ja maski tehtiin uusiksi käyttämällä kahta Luunvalkoinen väritys ulottuu penkkien keinonahkaverhoiluihin saakka. Hänen tallikaverillaan oli samoihin aikoihin tuplaturbotettu ’65 Mustang, jonka kaveriksi hän uitti vuonna 2005 Jenkeistä jutussamme esiintyvän F-100:n. Tämä aiheutti toimenpiteitä myös keulan pelleille. Aluksi Mikko kasasi peltiosat rungolle paikoilleen nähdäkseen, miltä kokonaisuus näytti ja mitkä kohdat vaativat toimenpiteitä. ”H ankin tämän F-100:n jo viitisentoista vuotta sitten. Homma kävi sikälikin kätevästi, että autoa ei tarvinnut siirrellä minnekään. Kallon päässä on hauskana detaljina ruosteinen naula, joka toimii nappina, jota painetaan vaihteita vaihdettaessa 48 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Ford F-100 ’55. ”Joku tokaisi minulle, että osta tuo pois, mutta ei se näyttänyt minun silmääni oikein hyvältä. Alkuperäinen lava oli melko solmussa, mutta sen tilalle oli teetetty kokonaan uusi. Tehtaan jäljiltä liian korkean katon Mikko leikkasi ensi töikseen kokonaan irti. Uudet lasit teetettiin Kuttilassa. Matalampi ja pulleampi. Aiempaa kokemusta choppaamisesta ei vielä ollut, mutta mies leikkeli kattopellin rohkeasti kuuteen osaan ja kokosi palapelin uudelleen siten, että se istuu kolme tuumaa madallettujen pilareiden päälle. Astinlautojakin jouduttiin levittämään, ja samalla niihin tehtiin korkeammat reunat, jotta ne näyttävät entistä muhkeammilta. Kysyin sitten kuitenkin lopulta, että mitä se maksaa, ja kauppoihinhan siitä päädyttiin”, Mikko jatkaa. Katto oli kolme metriä liian korkea, enkä oikein muutenkaan syttynyt. Lopputuloksen kruunaa kaksiosaiseksi muokattu takapuskuri, jonka keskeltä tulevat ulos pakoputkien päät. Sitä edelsi ’64 Mercury Comet, joka oli ensimmäinen rakentamani jenkkiauto”, Mikko aloittaa. Takahiekkapelti laskettiin alas ja sen sivuille lisättiin pellit, mikä korostaa perän matalampaa vaikutelmaa. Toinen pienempi kallo on sen päässä vaihdekepinnuppina
1951–52 vuosimallin Ford F-100:n maskia. Oviin upotettiin puolikkaat kallot, jotka ikään kuin työntyvät ulos ovipelleistä. Pääkalloteema lähti huomattavasti nykyistä hillitymmästä toteutuksesta. Takalokasuojia ja astinlautoja levitettiin muhkeamman perän aikaansaamiseksi. Lopuksi madaltunutta olemusta korostamaan asennettiin vielä muhkea aurinkolippa, jota levitettiin hiukan keskeltä. ”Tallikaverikaan ei ollut ehtinyt hankkimaan autoon vielä tekniikkaa, mutta isoveljeltäni löytyi autossa nykyisin oleva FE-moottori ja C6-laatikko. Kerran, kun oli vähän märkää, niin runttasin tuossa pihalla hiukan, niin se rupesi kilkuttamaan. Pääkalloteema lähti huomattavasti nykyistä hillitymmästä toteutuksesta. ”Meidän tallillamme oli länkkärihenkinen baari, johon olin joskus hankkinut aidonkokoisen koristekallon. Aluksi auto oli väriltäänkin yksivärinen, eikä sitä ollut patinoitu. Lopulta paljastui, että ne olivat lähettäneet mulle RockAutolta lukottoman perän välityksen”, mies kiroaa. Lavan pohja on tehty kuusilaudasta, joka on patinoitunut vuosien varrella juuri ulkoasuun sopivaksi. Luunvalkoinen väritys oli selkeä valinta alusta asti. Mikon isoveli maalasi hytin ja loput mies ruiskutti itse, vaikkei ollut aiemmin ruiskumaalannut muuta kuin edellä mainitun Cometin pohjan. Aspenista adoptoitua. Etupyörien ripustusten lisäksi siitä adoptoitiin lopulta myös taka-akseli. ”Nykyisen perän ostin muutama vuosi sitten tallikaverilta lukottomana, mutta yllätyksekseni sieltä paljastuikin lukko. Mulla kun on tapana tehdä asiat aina vähän omalla laillani.” Projektista oli tarkoitus selvitä kohtuullisin kustannuksin, minkä vuoksi naapuritallin tontilla maanneen farmari-Aspenin etukelkka nousi houkuttelevimmaksi vaihtoehdoksi etupään päivittämisen kannalta. Sain päähäni mallata sitä alkuperäisen maskin keskelle, ja siitä se ajatus sitten lähti”, Mikko avaa. Ajattelin, että hommaan samalla kaikki uudet laakerit ja tilasin uuden välityksenkin, mutta vaikka kuinka taistelin sen kanssa, niin aina se piti hirveää meteliä. Sen kun sai ruuvata irti, eikä maksanut mitään. Takapäähän laitettiin ilmajousitus, jonka painesäiliö syntyi sammutinpullosta. Joskus olen miettinyt, että voisin ihan muiden kiusaksi laittaa johonkin Chevyyn Fordin pikkulohkon. Nykyisellään keulan korkeuden säätö onnistuu kätevästi vääntösauvoja kiertämällä. Kardaanin Mikko lyhensi ja tasapainotti omalla työpaikallaan. Autosta puuttui moottori jo siinä vaiheessa, kun se tuli Jenkeistä. Luita ja kalloja. Venttiilit sijoitettiin apukuskin jalkatilaan kiinnitettyyn koteloon. ”Muutin eturunkoa sillä tavalla, että sen sai pultattua kiinni varmistettuani ensin Trafilta, ettei heillä ollut asiaan sanomista”, Mikko toteaa. Alun perin kyseisissä maskeissa on kolme pystyhammasta, mutta Mikko mahdutti niitä keulalle kuusi kappaletta. Alkuperäinen lava oli niin kiero, että sen tilalle tehtiin kokonaan uusi. Samanlainen päätettiin lisätä myös takalaitaan keskisormea näyttävällä luurankokädellä 49 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Hän oli hankkinut ne omaan projektiinsa, ja hetken aikaa ne ehtivät ollakin siinä paikallaan, kunnes hän lopulta hankki siihen 460:n ja tämä tekniikka jäi yli”, Mikko kertoo ja jatkaa: ”Sellainen periaate minulla oli ihan lähtökohtaisesti, että Chevyn pikkulohkoa en ainakaan laita, vaan ennemmin vaikka työnnän. Katto madallettiin paloittelemalla se ensin kuuteen osaan ja asettelemalla palat uusille sijoilleen kolme tuumaa alemmaksi. Alkuperäinen vaihdelaatikko siinä oli, mutta se heitettiin syrjään. Purettuani sen toissa kesänä totesin, että se on kartiolukkoperä, josta oli vain päässyt kartiot kulumaan. Aluksi auto oli myös yksivärinen, eikä sitä ollut patinoitu
Voimansiirto: C6-automaatti, kartiolukkoperä. Moottori: Ford FE V8. Sama teema jatkuu kabiinissa, jonka verhoilut Mikko teki yhdessä äitinsä kanssa. Lattiamaton tein ihan suorasta tavarasta.” Yksi halkaistu täysikokoinen kallo löysi paikkansa 32-tuumaisen Lokarin shifterin juuresta. Penkkiin oli niskatuet ja nekin verhoiltiin, mutta en minä niitä sitten lopulliseen versioon laittanut. Renkaat: Edessä 215/60 R15, takana 275/60 R15. Kallon päässä on hauskana detaljina naula, joka toimii nappina, jota painetaan vaihteita vaihdettaessa. Bensatankin kallokorkki syntyi kääntyvästä tankin korkista ja pääkallolla varustetusta tuhkakupista. Kokonaisuutta täydentävät kylkien ja perälaudan Fatbone-tekstit, konepellin ja aurinkolipan kallomaalaukset sekä lukuisat punamustat straippaukset, jotka ovat peräisin TiNin siveltimestä. Jarrut: Dodge Aspenin jarrut, edessä levyt ja takana rummut. Vanteet: 15” peltivanteet, leveys edessä 8” ja takana 10”. Sisusta: Uudelleenverhoiltu sohvapenkki, Lokarin 32” shifteri, messinkikehäiset mittarit, billet-ratti. Fordin FE V8:n virranjakajan toteutus on varsin hirtehinen, ja ilmanputsarikin on saanut osansa kallokohtelusta. Kojelautaa päivitettiin modernimmilla mittareilla ja katkaisijoiden nupeiksi löytyi sarja pieniä kalloja. En oikein tiedä, mistä se on. ”Penkki tuli auton mukana, mutta ei ole alkuperäinen. Korimuutokset: Kattoa chopattu 3”, hyttiä ja keulanpeltejä laskettu rungolla 4 cm, omavalmisteinen lava, lavanpohjaa korotettu, takalokasuojet ja astinlaudat levitetty, omavalmisteinen takahiekkapelti, 1951–52-vuosimallin maski kuudella hampaalla, keskeltä levitetty aurinkolippa, etureunasta saranoitu konepelti. Toinen pienempi kallo on sen päässä vaihdekepinnuppina. Kiitokset: Isoveljelle (sinne jonnekin...), tallikavereille (nykyisille ja entisille), maalauksista Tinille ja Habille, kotijoukoille ja kaikille muille rojektiin osallistuneille. Luuteema jatkuu myös konehuoneessa. Hirtehistä huumoria kerrakseen! 50 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Ford F-100 ’55. Ovien sisäkahvat on tehty eBaysta löytyneistä luurangon käsivarsista ja kojelaudan alta kurkottelee kolmas, joka toimii mukitai kännykkätelineenä. Faktat Ford F-100 ’55 • Omistaja: Mikko Kanninen, 40 Paikka: Hämeenlinna. Kun tallikaverilleni tuli yhden auton mukana sopivanväristä keinonahkaa, niin hyödynsin ne tähän. täydennettynä. Alusta: Dodge Aspenin eturunko ja vääntösauvajousitus, notchattu takarunko, Aspenin taka-akseli, nelilinkkitueanta ja ilmapussit. Eikä kahta ilman kolmatta, sillä ulkokuoren ja sisustan lisäksi kalloteema ulottuu myös konehuoneeseen, jossa virranjakaja on saanut ympärilleen kallon, jonka päästä pursuavat punaiset tulpanjohdot
Kadulle kesytetty Oldsmobile Cutlass 455 Coupe ’71. Joensuulainen Tuomo Heiskanen haaveili vuosikausia sopivan räyhäkkäästi käyvästä muskelista. Teksti: Tomi Eronen • Kuvat: Tuukka Erkkilä 51 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Viime kesänä haave toteutui, kun alle löytyi kertaalleen kilpuriksi rakennettu ja sittemmin katukuosiin kesytetty, mutta virkeällä 455-padalla varustettu 442-looker
Eikä fokuksessani ollut myöskään mikään numbers matching tai museoauto, vaan enemmänkin juuri restomod, jota on hiukan paranneltu ja konetta muokattu siten, että käyntiääni on sopivan epätasainen ja räyhäkkä.” Ei Tuomo autoharrastajana kuitenkaan tuore ollut, vaan aiemmin hän oli harrastellut pitkään Saabeja, joita on modifioinut ja viritellyt. Auton moottori oli rakennettu melko kireäksi ja käyntiääni oli sellainen, mikä jäi mieleen, että tuollaisella härskillä soundilla röpöttävä auto pitäisi joskus itsellekin saada.” Siitä tulikin se lopullinen vuosikymmenet kytenyt kipinä, joka roihahti liekkiin reilu vuosi takaperin. Haussa oli kaksiovinen muskeli, ja mielellään hardtop. ”Olen ajanut Saabeilla vuodesta 1989 asti, ja minulla oli tätä autoa hankkiessani kaksikin kappaletta 9-5:sia: Trollhättanissa henkilökunnan omaan käyttöön ’09 Griffinin koppaan rakennettu Aero sekä vuonna 2001 hankkimani ’00-mallinen 3.0t V6, joka lienee maamme ainoita Mitsun isommalle turbolle modifioituja kolmelitraisia ysifemmoja”, hän kertoo ja jatkaa ensimmäisen muskeliautonsa ostotarinaa: ”Unen innostuttua konsultin tehtävästä piti suunnitella, kuinka sopiva auto saataisiin hankittua. Näille saatiin sovittua näytöt samalle päivälle, ja torstaina, heinäkuun 15. Mielessä kävi GTO ynnä muut vastaavat, mutta sitten toisaalta en kuitenkaan esimerkiksi Chevelleä halunnut, tai sitten sen olisi pitänyt olla vuosimallin ’70 SS restomod 454, 502 tai 572-koneella. ”Itsellä kun ei suurta ymmärrystä jenkkiautoista ollut, otin yhteyttä Unena tunnettuun ystävääni Martikaisen Mikaan, että josko hän vähän konsultoisi, millaista lähdetään etsimään. Poikasesta asti se on ollut haaveena, ja viime keväänä aloin miettiä, että varmaan olis aika hankkia, jos kerta”, Tuomo Heiskanen selittää ja jatkaa: ”Joskus 90-luvun lopulla, kun asuin Maarinkunnaksessa Vantaalla, siihen naapuriin tuli pressun alle auto, jota luulin muodon perusteella Jaguarin E-Typeksi. Keskikonsoliin on sovitettu Hurstin shifteri. Sain lopulta haarukoitua kolme potentiaalista ehdokasta; ’66 GTO:n Hausjärveltä ja tämän Oldsin sekä ’73 Chargerin Tampereelta. Istuimien verhoilut oli uusittu jo Amerikassa auton läpikäynnin yhteydessä, Tuomo joutui vain kiristyttämään etupenkkien istuinosia Verhoomo Liituraidalla, joka teki myös kattoverhoilun ja aurinkolipat uusiksi. ”O lds on ensimmäinen jenkkiautoni. päivän aamuna lähdimme Unen ja poikani kanssa ajamaan kohti Hausjärveä.” 52 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Oldsmobile Cutlass 455 Coupe ’71. Kun sitten kysyin naapurilta, mikä auto siellä oli, kävi ilmi, että se oli Split-Window Corvette. Mielessä oli selkeä ajatus siitä, että mitään Corvettea tai Camaroa en halua, kun sellaisen hankkii joka toinen yli viisikymppinen mies
”Heti, kun auton perä alkoi näkymään, Une totesi, että nyt alkaa olla sen näköinen peli, että voisi olla sinun autosi. 53 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Sitten aloimme soitella minun puhelimellani numerotiedustelun kautta Unen tutuille, joita ei kuitenkaan saatu kiinni. Päätimme lopulta ajaa ilman hihnoja varovasti välillä jäähdytellen niin lähelle Pieksämäkeä kuin mahdollista”, Tuomo muistelee. Heti kun auton perä alkoi näkymään, Une totesi, että nyt alkaa olla sen näköinen, että voisi olla sinun autosi. Une sanoi, että hänellä olisi kyllä kavereita lähitienoilla, mutta hänellä oli juuri aiemmin loppunut puhelimesta akku, eikä sitä saatu millään ladattua. Avustava enkelimme laittoi Instagramiin avunpyynnön, ja niinhän niitä apureita oli kohta paikalla useampiakin autokuntia. Päällisin puolin Olds on rakennettu 442-lookeriksi, vaikka onkin tehtaalta ollut ihan perusversio. Se oikea löytyy. Oldsia päästiin tutkimaan myös alta yrityksen raskaan kaluston huoltomontulle. Une totesi myöhemmin, että häntäkin pelotti takapenkillä, kun minä koeajoin autoa. ”Juuri, kun oli ajettu ohi Hankasalmen JariPekasta, kuului auton alta jumalaton pamaus. Auto näytti sieltäkin asialliselta, eikä ajossakaan tuntunut olevan mitään ihmeellistä. Setä oli kuitenkin kesämökillä lomatunnelmissa. Autossa oli turvakaaret sisällä ja omistajan mukaan jo 90:n vauhdissa kierroksia on 3000, ja hintapyyntökin oli kovempi kuin Oldsilla.” Tuomo ottikin uudelleen yhteyttä Cutlassia kaupanneeseen Ville Vuorenmaahan, ja palasi neuvottelemaan kaupasta. Sen pohjasta löytyi nimittäin useita hitsauspaikkoja, vaikka auton piti olla täysin hitsailematon. Auton hinnasta päästiinkin sopuun, joten pian seurue oli tankki täynnä lähdössä sillä kotiinpäin. ”Lopulta olimme päässeet jo ihan Pieksämäen reunamille ja pidimme pidempää jäähdytystaukoa, kun vierelle pysähtyi nuori nainen mopoautolla, ja kertoi, että hänen sedällään on jenkkiautoja ja että hän voi soittaa ja kysyä, josko sitä kautta löytyisi apua. Siinä sitten mietimme, mitä ihmettä tehdään. Se oli myös aivan kamala ajaa. On mies aiemminkin rakennellut autoja, mutta aiemmin kiinnostuksen kohteena ovat olleet turbo-Saabit. Yksi hengenheimolainen lähtikin innokkaan mittailun jälkeen tallilleen Cutlass on Tuomon ensimmäinen amerikkalainen harrasteauto. Une veti auton heti tien sivuun ja ryntäsimme tutkimaan, että mitä ihmettä tapahtui. Kävimme katsomassa vielä Chargerinkin, mutta se oli rakennettu puhtaasti kiihdytysautoksi eikä ollut sopiva minun käyttötarkoitukseeni. Kun hintakin tuntui olevan tiukka ja yläkanttiin, päätimme jatkaa katsomaan muita autoja.” Seuraavaksi miehet suuntasivat kohti Tamperetta, jossa jutun Oldsmobile oli Vuorenmaa Yhtiöiden hallissa nähtävänä. Konepellin alta kävi ilmi, ettei dampperin hihnapyörää näy missään, eikä sitä siitä lähistöltäkään löytynyt. ”GTO-homma kariutui kuitenkin oikeastaan jo siinä vaiheessa, kun Une tutki auton alustaa
442-klooniksi aiemmin kilpurina ollut auto on tiettävästi tehty Michiganissa läpikäynnin yhteydessä vuonna 2008. Nyt kasikymppinen lääkäriherra oli rakennuttanut Cutlassin itselleen katuautoksi, ostettaessa kun se oli ollut sisustaltaan turvakaaria lukuun ottamatta tyhjä kiihdytysauto. ”Silloin, kun noita ilmoituksia katselin, niin jotenkin tuo Oldsmobilen muotokieli puhutteli enemmän kuin GS-Buickin tai Chevellen muoto, ja myös tämän yksilön asento oli hyvä, sopivasti hiukan keula perää alempana. Auton minulle myynyt Ville ei pystynyt avaamaan Oldsin historiaa juurikaan, mutta mukana tuli mappi täynnä esitteitä, kuitteja sekä tehtaan assembly manual”, Tuomo jatkaa. Kun kysyin Robertilta, millaista rautaa tuossa 455-koneessa on sisällä, hän vastasi, ettei hänellä valitettavasti ole muuta tietoa kuin moottorin mukana olleissa tasapainotuskortissa ja nokkakortissa esitetyt faktat. Osoite löytyi ja lähetin viestin, johon liitin kysymyksiä ja kuvan autosta. 54 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Oldsmobile Cutlass 455 Coupe ’71. Se saatiinkin sitten seuraavana päivänä ajokuntoon eräällä joensuulaisella harrastajaverstaalla.” Ripeä W30 look. Auto on penkitetty Lahdessa vuonna 2018, ja dynotetun 364 hevosvoiman pyörätehon perusteella moottorille lienee nokan, kaasarin ja putkiston lisäksi tehty jotain muutakin, todennäköisesti noiden saastekansien virtausta on paranneltu. W30-option varusteisiin kuuluivat niin scoopillinen konepelti, takaluukun spoileri kuin kylkien ja auton yläpintojen mustat raidatkin. rakentamaan yhdestä aihiosta uutta hihnapyörää. ”Aloin sitten käymään läpi dokumentteja ja niiden joukosta löytyi kaksi kuittia, joissa oli amerikkalaiset nimet. ”Auton mukana oli tullut täydellinen 455-irtomoottori sekä sisustan osat. Penkit eivät verhoilultaan ole esikuvansa W-30 mukaiset ”telaketjuprofiloidut”, vaan mielestäni tyylikkäämmältä näyttävät pitkittäin profiloidut, jotka muistuttavat hiukan Chevellen verhoilua. Niemeläisen Tero asensi viime talvena autoon hydraulisen jarrutehostimen ja nyt jarrut ovat erittäin herkät ja tehokkaat. Viikkokausiin ei kuulunut mitään, joten ajattelin, ettei osoite ollut oikea. ”Autossa oli levyjarrut edessä ja rumpujarrut takana, mutta ilman tehostinta. Teron kanssa mietitty to-dolista oli jo alkujaan varsin pitkä ja tyypillisesti Tuomo tykkäsi Cutlassissa paitsi korin muodoista ylipäätään, niin erityisesti sen stancesta, joka oli hänen makuunsa juuri sopivan etukeno. Lopulta paikalle saapui myös apuun hälytetty Karvisen Mika trailereineen pakosarjat kuumuuttaan napsuen, joten lunastin hihnapyöräaihion mukaan ja Oldsi lastattiin trailerille. Ryhdyin googlettamaan ja lopulta löysin tämän henkilön uuden osoitteen Coloradossa, ja sen pohjalta aloin etsiä sähköpostiosoitetta hänelle. Maalaus on tehty vuonna 2008, mutta maalipinnat ovat edelleen verrattain hyvässä kunnossa. Viimein Robertilta tuli kuitenkin vastaus, että hän on auton aiempi omistaja ja että viestini oli päätynyt roskapostikansioon.” Nyt kasikymppinen lääkäriherra oli rakennuttanut Cutlassin itselleen katuautoksi, ostettaessa kun se oli ollut sisustaltaan turvakaaria lukuun ottamatta tyhjä kiihdytysauto, jonka hän oli ostanut rullaavana ilman kisakonetta. Toisessa kuitissa oli nimen lisäksi täydelliset osoitetiedot North Carolinassa. Ville oli rekisteröinyt sen itselleen alkuvuodesta 2014”, Tuomo kertaa Oldsin tunnettua historiaa. Robert oli myynyt auton vuonna amerikkalaiselle yksityishenkilölle 2013, ja se on tuotu jo saman vuoden lopussa Suomeen. Auto on niitä lukuun ottamatta rakennettu vastaamaan vuosimallin ’71 442 W-30:ta alkuperäistä vastaavaa punamustaa maalausta myöten
Tulevana talvena tulee selviämään myös moottorin eksakti kokoonpano. Lattialle tilattiin Oldsmobile-logoilla varustetut irtomatot, lisämittarit ja ikkunatiivisteitä uusittiin ja myös auton sähköjä korjailtiin ja paranneltiin melko kattavasti. Renkaat: BF Goodrich Radial T/A 235/60 R15 ja 275/60 R15. Hukan Jarin kanssa on jo keskusteltu alustava suunnitelma moottorin avaamiselle ja tutkimiselle – ja kenties myös jatkojalostukselle.” Koska Tuomolla ei ole kiihdyttely tärkeimpänä mielessä, vaan auto on hankittu enemmän cruisailukäyttöön, vaihdettiin jo kertaalleen Suomessa miedompaan vaihdettu turbiini Kari Koskisen tekemään custom-versioon, jonka matalampi stall speed toimii Tuomon mukaan vääntävän moottorin kanssa paremmin yhteen. Muun muassa turvakaarien kiinnityslevyt leikattiin pois etujalkatiloista ja takakontista ja niiden tilalle muotoiltiin paikkapellit. Faktat Oldsmobile Cutlass 455 Coupe ’71 Omistaja: Tuomo Heiskanen, 58 • Paikka: Joensuu. Liituraidan Leena kiristeli myös etupenkkien istuinosien verhoiluja takaisin ryhtiin. Jarrut: Levyjarrut edessä, rummut takana, tehostin. Amerikassa viritetyn 455:n sisuskaluista ei ole tarkkaa tietoa, mutta pelkällä nokan vaihdolla ja tasapainotuksella siitä ei 364 hevosvoimaa takapyöriltä irtoaisi. Teho: 364 hv takapyöriltä. Vanteet: American Racing 15”. Ja kyllä, vaikka kiihdytyspeliä ei haluttukaan, on Tuomon Cutlassissa juuri se sopivan epätasaisen räyhäkkä käynti, joten vuosikausien haave kävi toteen siltäkin osin. Lattiamaton pienet vauriot korjattiin. Moottori: 455 cid V8, alakerta tasapainotettu, Mondello Performancen jyrkempi nokka, Edelbrock Performer RPM -imusarja, Holleyn 850 cfm tuplapumppukaasutin, sähköinen bensapumppu, pitkät peltipakosarjat, custom x-pipe-tuplaputkisto, 3-rivinen jäähdytin. Auto on läpikäyty alustaa myöten. Kattoverhoilu sekä sail panelien ja aurinkolippojen verhoilut uusittiin. Tuplaputkisto on X-pipe-mallinen. 55 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Kori: W30-option konepeitto, takaspoileri ja raidoitus. Komeuden päälle liimattiin vaimennukseksi Dynamatia. Tero teki autoon paljon kaikenlaisia näkyviä ja näkymättömiä muutoksia, korjauksia ja parannuksia. Sisusta: W30-optioratti, Hurstin shifteri, kierroslukumittari lisätty, AutoMeterin lisämittarit, Custom Autosound USA230 Oldsmobile-retrosoitin. Toinen etupään ylätukivarsi oli vaurioitunut, joten autossa on nyt lainassa Teron Malibun alkuperäiset kunnostetut tukivarret. Lattia puhdistettiin sisäpuolelta peltipuhtaaksi, pinnoitettiin ja maalattiin. Autoon on tilattu UMI Performancen Handling Package Stage 2 -alustasarja, jonka arvioitu toimitusaika oli 7-8 viikkoa, joten nähtäväksi jää, ehtiikö se saapua ennen syksyä. Kiitos: Suuret kiitokset ajasta, avusta, korvaamattomista neuvoista, laadukkaista työsuorituksista sekä vahvasti hengessä mukana elämisestä: Mika (Une) Martikainen, Tero Niemeläinen, Mika Karvinen, Kari Koskinen, Olli Heikura, Jari Hukka, Liituraita, AD-Konekorjaamo L Piiroinen Ky. Alusta: Edessä vakiokierrejouset, takana kierrejouset, boksatut tukivarret ja ilmaiskarit. sen pituus kasvoi lisää fiksausten edetessä. Tulevaisuudessa Tuomolla onkin suunnitelmissa antaa paikallisen moottorivelhon Hukan Jarin avata moottori ja tarkistaa sen kunto sekä mitä sen sisälle oikeastaan on tehty. Voimansiirto: TH400-automaatti, Koskisen Karin tekemä turbiini, 12-bolt lukkoperä 3,42:1 välityksellä
TUMMAN PUHUVA 56 AMERIKAN RAUTA 6/2022
57 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Auto on saanut omistajaltaan asennekasvatusta muun muassa 502-kuutiotuumaisen ruisku-V8:n, Tremecin manuaalilaatikon sekä ajettavamman alustan muodossa. Teksti ja kuvat: Kimmo Janhunen TUMMAN PUHUVA Pontiac Firebird Trans Am ’81. Hyvinkääläisen Pertti Koskisen tulilintu on huomattavasti kiukkuisempi kuin tehtaalta lähtiessään
Mustaa sisustaa raikastavat Riderin punamustat kuppipenkit. Se auto oli säväyttänyt siinä määrin, ja toisaalta olin päässyt jo vähän tutustumaankin malliin hänen autonsa myötä”, mies jatkaa. ”O ma jenkkiharrastamiseni keskittyi aiemmin enimmäkseen kaksipyöräisiin lukuun ottamatta aikoinaan omistamaani jenkkimaasturia. Alkuperäinen tekniikka oli vaihtunut jossain kohtaa Chevyn 400-kuutiotuumaiseen pikkulohkoon, mutta sen jatkeena oli edelleen tulilinnun alkuperäinen Muncien nelivaihteinen laatikko sekä perä. Vanhemmilla kavereillani on kuitenkin ollut aina jenkkiautoja, ja niiden parissa olen päässyt tutustumaan nelipyöräistenkin sielunelämään”, Pertti Koskinen kertaa. Se oli ihan täysipäiväinen keikka”, Pertti kuvailee. Kultaiset raidat toteutettiin teippaamalla. Bensaa paloi kotimatkalla puolitoista tankillista. Tulilinnun olemus on muuttunut uhmakkaammaksi korvaamalla alkuperäinen shaker scoop kookkaammalla lasikuituscoopilla. Pontiac löytyi Nettiauton kautta ja sijaitsi myyntihetkellä Raahessa. Vuonna 2007 Suomeen tuotu auto oli jo tuolloin väriltään musta, mutta varsin kauhtunut. Vaihdelaatikkokin kinnasi ja vaihteet jäivät välillä jumiin. Keulapala on ’77-78 Trans Amista. ”Lähdimme yhtenä aamuna neljän aikaan ajamaan kohti Raahea, ja lopulta toin sen ajamalla kotiin Hyvinkäälle. Haminan kautta Raaheen päätyneen auton yli oli mennyt maahan tuotaessa keltaiset vauhtiraidat, mutta tuolloinen omistaja ei ollut tykännyt niistä, ja oli päätynyt maalamaan ne mustalla ylitse. Trans Amin hän hankki vuonna 2014, kun elämäntilanne oli sellainen, että käteen jäi vähän löysää rahaa. Mittaristo on päivitetty AutoMeterin tuotteilla ja Tremecin viisivaihteista manuaalia hämmennetään Hurstin shifterillä. ”Perävälitys oli hiukan yli neljän ja kierrokset huutelivat siinä 4000 paikkeilla. Arvatenkaan lopputulos ei ollut ihan siisteimmästä päästä. ”Kaverillani oli Firebird, niin ei minulla oikeastaan pyörinyt muita vaihtoehtoja edes mielessä. 58 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Pontiac Firebird Trans Am ’81. Ei minulla siinä vaiheessa ollut sen kummempia suunnitelmia, kuin korjata nuo edellä mainitut epäkohdat ja maalauttaa kori, mutta lopultahan se purkautui ihan täysin atomeiksi.” En halunnut ihan pelkkää kiiltävää mustaa, vaan seassa piti olla vähän kiteitä
Muncien vaihdelaatikon Pertti vaihtoi Tremecin tuotteeseen. Konepellistä poistettiin alkuperäinen shaker scoop, ja siihen tehtiin suurempi reikä, joka peitettiin kookkaammalla lasikuituscoopilla. Se syöttää polttoaineen koneelle teräspunosvahvisteisia teflonpolttoainelinjoja pitkin ja liitosten pitävyydestä vastaavat AN-liittimet. Tummanharmaa värisävy on valittu 2015 Camaron värikartasta. Rosteripakoputkien äänimaailmaa hillitsemään laitettiin MagnaFlow’n vaimentimet. Taka-akselia tukevat CalTracsit. En halunnut ihan pelkkää kiiltävää mustaa, vaan seassa piti olla vähän kiteitä. ”Lopulta tuumin, että haluan tehdä koko projektin kerralla perusteellisesti. Näin ollen päädyin viisivaihteiseen TKO600-askiin. Korin ruostepaikat Pertti hitsaili itse, mutta korin pohjatöistä ja maalauksesta vastasi Kari Lehtinen. Peltipakosarjoihin Pertti ruiskutti itse keraamisen pinnoitteen. Tapsa oli meinannut asentaa sen lähtökohtaisesti omaan Camaroonsa, mutta päätyi lopulta kuitenkin LS-moottoriin. ”Etsin aluksi 6-vaihteista T56-laatikkoa, mutta minulle vakuuteltiin, ettei sillä kuudennella vaihteella ole suurtakaan merkitystä oikealla perävälityksellä. Iso vaihde silmään. Molemmista jalkatiloista paljastui vähän ruostevaurioitakin, jotka teki mieli laittaa kuntoon. Uusi bensatankki varustettiin Aeromotive A1000 -suurtehobensapumpulla. ”Mietin jossain vaiheessa vaaleampaa sävyä, mutta tulimme maalarin kanssa siihen tulokseen, että tämä on parempi. 59 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Tilaa tarvittiin kuitenkin myös korkeussuunnassa, sillä paketti tuli viitisen senttiä liian korkealle. Värisävy on vuoden 2015 Camarosta. Olin päättänyt, että haluan siihen ison koneen, ja katselin aluksi 540-kuutiotuumaista Chevyn konetta, mutta siinä päästöt tulivat vastaan. Homma lähti käsistä siinä vaiheessa, kun Pertti alkoi purkaa autoa ja totesi, että sen sähköt oli tehty vähän niin ja näin. Sarjoissa on kahden tuuman primäärit ja 3,5 tuuman kollektorit. Valmistajan mukaan paketista irtoaa 502 hevosvoimaa, eli yksi heppa per kuutiotuuma”, Pertti kuvailee. Ne tilasin SouthWest Tradesta. RS X-tra Lip -vanteet antavat olemukseen ripauksen modernia otetta. Murikka varustettiin 3,55-välityksellä ja Race Gripin todella hyvin pitävällä lukolla.” Edessä on Wilwoodin levyjarrut kuusimäntäisin satuloin ja takana Cadillacista adoptoidut levyt. Massiivisen kokoinen moottoripaketti vaati tilaa enemmän, kuin sitä oli tulilinnun konehuoneessa tarjolla. Jämäkkä alusta. Noin kuukautta myöhemmin Tarasoffin Tapsalla tuli myyntiin tämä Ram Jet 502 -ruiskukone, jonka kanssa ei ollut ongelmia päästöjen suhteen. Puhdas kori toimitettiin Riihimäelle Antsan pajalle jatkotoimenpiteisiin. Koneen mukana tuli imusarja ja sähköt, mutta apulaitteita ei ollut. Purin korin paljaaksi ja vein sen Uudenmaan Soodapuhallukseen yhdessä monen irto-osalaatikon kanssa.” Osat, jotka mahtuivat uuniin, pulverimaalattiin samalla reissulla. Peräksi valikoitui Fordin ysituumainen, jonka Sieversin Ville remppasi ja kokoonpani uusilla sisuskaluilla. Kultaiset raidat toteutettiin teippaamalla”, Pertti kertoo ja jatkaa: ”Sitten tuli tuo kone. Pituussuunnassa tarvittavat lisäsentit järjestettiin ottamalla tulipeltiä hiukan ohjaamoon päin
Konepeiton alta paljastuu vaikuttavan kokoinen Ram Jet 502 -ruiskuisolohko, joka tuottaa tehoa noin 520 hevosvoimaa. Juhan varastoista löytyivät myös tulilinnun uudet vanteet, RS:n leveähuuliset X-tra Lipit, joiden puolissa toistuu koko autoa hallitseva musta väri. Pienen painostuksen myötä he saivat miehen pyörtämään myyntiaikeensa ja nyt autosta näyttäisi tulleen pitopeli. Teho: 520 hv. madaltavat kierrejouset. Sisustaan päivitettiin mutka-ajoa silmällä pitäen paremman sivuttaistuen antavat kuppipenkit, jotka löytyivät Pertin kaverilta, Juha Kanervalta, valmiiksi sopivan värisinä. Ledit tuli samalla hankittua eteenkin, mutta ne jäivät odottelemaan hyllyyn vuoroaan, sillä ne vaativat erillisten tukirakenteiden suunnittelua ja rakentelua. Takana on edelleen perinteiset lehtijouset, vaikka nelilinkit kävivätkin mielessäni. 60 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Pontiac Firebird Trans Am ’81. Taka-akselia tukemaan lisättiin CalTracsit. ”Enää ei perä vääntyile. ”Auto valmistui toissa vuoden keväällä, mutta poltin siitä aika pian kytkimen ja se jäi hetkeksi tallille lepäilemään. Ne kuitenkin maksoivat sen verran, että tyydyin toistaiseksi näihin.” Joka kulmalle päivitettiin Koni Classic -iskarit ja lisäksi edessä on Hotchkissin kaksi tuumaa Faktat Pontiac Firebird Trans Am ’81 • Omistaja: Pertti Koskinen, 54 • Paikka: Hyvinkää. Ostin US-Partsista sitten uuden McLeodin Super Pro Street -levyn asetelmineen ja ne ovat kestäneet hienosti”, mies päättää. Renkaat: Edessä 245/50 R18, takana 275/45 R18. Vanteet: RS X-tra Lip, edessä 8,5x18”, takana 9,5x18”. Alusta: Apurungot yhdistetty, Koni Classic -iskarit, edessä Hotchkissin 2” madaltavat kierrejouset, takana CalTracsit, polyuretaanipuslat. Voimansiirto: Viisivaihteinen Tremec TKO600 -manuaalivaihteisto, McLeod Super Pro Street -kytkin, Fordin 9” perä 3,55:1 välityksellä ja Race Grip -lukolla. Hänen kaverinsa ja naisystäväkin olivat kuitenkin yksimielisesti sitä mieltä, ettei autoa pitäisi myydä. Mittaristoa täydennettiin AutoMeterin tuotteilla ja shifteri poimittiin Hurstin valikoimasta. Moottori: Ram Jet 502 BB -ruisku-V8, alumiini-imusarja, portatut kannet, keraamisesti pinnoitetut peltipakosarjat 2” primääreillä ja 3,5” kollektoreilla, rosteripakoputket MagnaFlow’n vaimentimilla, Aeromotive A1000 -suurtehobensapumppu, teräspunosvahvisteiset teflonpolttoainelinjat ja AN-liittimet. Jarrut: Edessä Wilwoodin levyjarrut 6-mäntäisin satuloin, takana Cadillacin evyjarrut. Keulapala oli vaihtunut vanhempaan Bandit-malliseen jo aiemmin, perän ilmettä Pertti päivitti Jenkeistä tilaamillaan ledivalopaneeleilla. Korimuutokset: ’77-78-vuosimallin keulapala, tulipeltiä otettu sisäänpäin, vaihteistotunnelia laajennettu, konepeltiin kiinnitetty lasikuituscooppi. Sisusta: Riderin kuppipenkit, AutoMeterin mittarit, Hurstin shifteri. Levyjarrut autossa oli jo vakiona joka kulmalla, mutta etujarruja päivitettiin Wilwoodin jäähdytetyillä levyillä ja kuusimäntäisillä satuloilla. Pohjaan hitsattiin samalla jäykisteeksi apurunkojen yhdistäjäpalkit. Kiitos: Kari Lehtiselle maalauksesta, Uudenmaan Soodapuhallukselle korin ja osien puhaltamisesta sekä pulverimaalauksista. Takajarrut puolestaan vaihdettiin uudempiin Cadillacin levyjarruihin. Pian auton valmistumisen jälkeen harrastusrintamalla alkoi puhallella uudet tuulet, joiden vuoksi Pertti päätyi kokeilemaan tulilinnun myyntiä. 18-tuumaiset vanteet ovat edessä 8,5 ja takana 9,5 tuumaa leveät. Vaihteistokaan ei mennyt paikalleen heittämällä, vaan vaati vaihteistotunnelin laajentamisen ja korottamisen muutamalla sentillä. Alustan kaikki puslat päivitettiin Powerflexin polyuretaanisiin. Ennen penkkien asennusta lattiamatot vaihdettiin uusiin. Ilman niitä se pääsi vääntymään sen verran, että ristikoita meni useampia
Jos luettelosta löytyi sopivat osat sopivaan hintaan, täytettiin tilauslomake. Ei muuta kuin tiskille jonottamaan ja nostamaan käteistä. Vai oliko sittenkään. Yleensä tämä homma tehtiin aikaeron vuoksi yöllä. Sinne piti ensin soittaa, että on faksi tulossa, jolloin he osasivat vaihtaa linjan faksille, koska jos yritti lähettää puhelimeen faksin, seurasi vain ihmeellistä surinaa. Prosessin nopeuttamiseksi piti seuraavaksi etsiä jostain faksi, jolla lähettää tilaus. Postikonttoreitahan oli myös joka paikassa. Rupesin muistelemaan harrastukseni alkuaikojen Amerikan-tilauksia 80ja 90-luvuilta. Seuraavaksi marssittiin pankkikonttoriin, joita oli silloin joka puolella, ja niistä sai rahaakin, jopa dollareita. Sitä kannatti vaihtaa samalla vähän suurempi summa, koska vaihtaminen ei ollut ilmaista. Puhelinhan sijaitsi silloin eteisen pöydällä ja oli johdolla kiinni seinässä. Sitten odotettiin viikko – pari, että saadaanko mitään. Osien saannin suhteen niin ei oikeasti kuitenkaan ollut, ainakaan vielä ensimmäisen uustuontiaallon aikaan, vaan tilausprosessi muistutti kaikkiaan lähinnä arvontaan osallistumista. Usein niissä luki, paljonko luettelo maksoi kotimaahan tai ulkomaille lähetettynä. Kun rahat oli saatu ja pankkineiti oli noston pahviseen pankkikirjaan merkinnyt, siirryttiin seuraavalle tiskille vaihtamaan valuuttaa. Kaukopuhelunkin pystyi jo siihen aikaan valitsemaan suoraan toisin kuin vielä reilut kymmenen vuotta aiemmin, jolloin johonkin maaseudulle soitettaessa puhelu piti tilata keskuksen kautta. Jos tarvittavia tuotteita ei löytynyt kotimaisista liikkeistä, oli katse suunnattava ulkomaille. Ja taas oli mentävä pankkiin maksamaan tuotteet. Siellä meni yleensä useampi tunti rattoisasti papereita täytellessä, mutta lopulta oli onnellisella roddarilla osat kourassa, ja ei muuta kuin ruuvaamaan! Pääsääntöisesti jotenkin noin prosessi meni, en kuitenkaan ota mitään vastuuta tarinan todenperäisyydestä, koska muisti saattaa tehdä tepposet ja vuosien varrella asiat ovat muutenkin muuttuneet. Usein niissä luki, paljonko luettelo maksoi lähetettynä. Kun paketti sitten jossain vaiheessa saapui kotimaan kamaralle, niin sehän piti hakea tullista. Fakseja oli monilla työpaikoilla ja joillain myös kotona. Ulkomaan maksustahan sai tietysti pulittaa kaiken maailman välitysmaksuja. Jos sitä ei sanottu, piti keksiä joku summa, joka kattaisi postituksen ja muut kulut. Ensin piti käydä lähikioskilta ostamassa Hot Rod Magazine tai vastaava, josta sitten etsittiin firmojen mainoksia. Jos ja kun luettelo sitten saapui postissa kotiin (niihin aikoihin posti vielä tuli sisälle saakka kannettuna), niin siitä etsittiin tarvittavat tuotteet. Usein sitä muistelee, miten ennen oli kaikki paremmin. Teksti: Tommi Äikää Y rittäessäni tässä eräänä päivänä tilata osia Amerikasta tuskailin saatavuusongelmia, kun juuri mitään ei tahdo saada suoraan varastosta. Kun dollarit oli kourassa, lähdettiin postikonttoriin kyselemään, mitä maksaa kirje Jenkkilään. Kun osatarve ilmeni, soitettiin tietysti ensin US-Parts ja Finn-Am, jotka olivat tosiaankin kaksi eri firmaa, ja mitä niitä nyt olikaan läpi. Pankista saatu kuitti faksattiin toimittajalle, ja sen jälkeen odoteltiin jälleen jokunen viikko. Ensin piti käydä lähikioskilta ostamassa Hot Rod Magazine tai vastaava, josta sitten etsittiin firmojen mainoksia. Ennen sentään oli asiat paljon paremmin. 61 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Muumio muistelee Helposti ulkomailta. Sitten vain tarvittava määrä dollareita ja luettelon tilauskuponki kirjekuoreen ja kirje matkaan. Lisähaastetta toi se, että joillakin pikkufirmoilla oli vain yksi puhelinlinja, vaikka sieltä faksi löytyikin. Rahat kannatti kuitenkin laittaa vaikka pahvien väliin, ettei vain kukaan ulkopuolinen saanut vihiä rahoista. On se vaan nykyään kuitenkin helpompaa. Paluufaksissa tuli sitten vahvistus/lasku, josta näki lopullisen hinnan rahteineen
Rakkautta ja anarkiaa 62 AMERIKAN RAUTA 6/2022
Harley-Davidson Panhead ’55. Teksti ja kuvat: Kimmo Janhunen ja anarkiaa 63 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Autenttisen tunnelman täydentävät suicide-jalkakytkin, käsivaihde ja magneettosytytys. Levijoella asuvan Joel Isoahon Pannu huokuu 70-luvun hippikopterimeininkiä aidoimmillaan pitkine springerikeuloineen ja flakemaalauksineen
Rungosta ei jäänyt entiselleen, kuin satulatolppa, moottorin kiinnityskohdat ja takavalukappale. Aika työlääksi se lopulta osoittautui kumminkin, sillä se oli käsitelty sisältä jollain aineella, joka oli alkanut hilseillä irti. Ostin lopulta ihan uuden keulan, jolla sai myös ajoominaisuudet kohdalleen, sillä vaikka kyseessä on chopperi, niin rakensin sitä ajopyöräksi. Stretsiä on viisi ja puoli tuumaa”, Joel kuvailee. ”Olin löytänyt yhden keulan valmiiksi Alavudelta, mutta kun pyörää alettiin tekemään, niin totesin, ettei sillä saanut tuohon stuukkiin sellaista kunnon jättöä, jollaisen halusin. Muutostöistä vastasi Joelin kanssa samaan Panheads MC -kerhoon kuuluva seppä, Rantalan Pekka. 90-luvun alussa oli muutama vuosi taukoa opiskelujen vuoksi, mutta sen jälkeen ostin ensimmäisen Harrikkani. Hänen ensimmäinen vanha pyöränsä oli ’64 Panhead, joka löytyy perheestä edelleen ja on tällä hetkellä hänen vaimonsa ahkerassa käytössä. Suurempia muutoksia Joel ei näe noin hyvin alkuperäisenä säilyneelle pyörälle järkeväksi ryhtyä enää tekemään. Nykyisellä keulalla on jättöä sellaiset 11-11,5 senttiä ja se on todella hyvä käsitellä. Pyörä on viimeisiä malleja ilman sähköstarttia, ja se on säilynyt rungoltaan ja tekniikaltaan alkuperäisenä, vaikka sitä onkin muokattu ulkonäöllisesti oman maun mukaiseksi. Putsasin sitä yhden kokonaisen Joelin resepti 70-lukutyyliseeen hippikopteriin: pitkä sprinkkukeula, flakemaalaus, suicide-jalkakytkin, käsivaihde ja magneettosytytys. ”M eidän perheessämme oli moottoripyöriä ihan pienestä asti. 64 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Harley-Davidson Panhead ’55. Saman taitajan kaivertama magneetto löytyi Ari ”Kossu” Koski-Harjalta. ”Silloin, kun ajelin sillä vielä itse, niin aloin luomaan pikkuhiljaa mielikuvaa omasta chopperistani ja keräämään myös visioni mukaisia osia. Ne olivat silloin uudempia, kuin nämä nykyiset, mutta mitä vanhemmaksi on itse tullut, niin sitä vanhemmiksi ovat muuttuneet myös kiinnostuksen kohteet”, Joel aloittaa. Menin katsomaan ihan muita osia, kun iskin silmäni tähän, ja omistaja totesi, että vie se mukanasi. Pyörä oli tuotu Saksasta kokonaisena, mutta myyty Suomessa osina, eikä jäljellä ollut lopulta enää muuta kuin runko. ”Olin Ruotsissa ja kävin eräällä tallilla Tukholman eteläpuolella. Asuin silloin vielä Ruotsissa, mutta kun vuonna 2001 muutin Suomeen, niin toin yhden Harrikan mukanani. Käsintehty tankki on aitoa 70-luvun tuotantoa. Lopulta löysin Saksasta tuodun ’55 Panheadin rungon papereineen ja siitä tuli perusta omalle pitkäkeulalleni.” Tyhjä taulu. Polkimen Panheads MC -kaiverruksen on tehnyt Pahe-kaiverrus. Rungosta ei jäänyt entiselleen kuin satulatolppa, moottorin kiinnityskohdat ja takavalukappale. Sain ensimmäisen motocrosspyöräni jo 70-luvulla ja 80-luvulla puolestaan ajeltiin kevareilla ja japsipyörillä
Kun aamulla heräsin, niin hän oli ruuvannut keppiin itse valmistamansa nupin suurine kristalleineen”, Joel kiittelee. Kerran olin Kempeleessä Pekan luona, joka tämän rungon teki. Minun mielestäni tällaiseen pyörään eivät kuitenkaan ledit kuulu”, Joel linjaa. Se on suhteellisen kapea, mutta edelleen todella hyvä ajaa”, Joel perustelee. ”Ensin minulla oli tarkoituksena laittaa siihen Shovelin limput ja veivit, joilla koneesta olisi tullut iskutilavuudeltaan 1340 cc, mutta kun netissä tuli sopivasti vastaan Panheadin alkuperäiset, niin päädyin niihin. Nähtyään netissä losangelesilaisen taiteilijan valmistamia epoksisia tankinkorkkeja, tilasi Joel itselleen uniikin sellaisen omilla spekseillään. Takavalo on ’34 Fordista, mutta sen sileä linssi on vaihdettu bullet-muotoiseksi. En minä tällä oikein mihinkään kylälle viitsi lähteä pyörimään. Tekniikka Pannusta puuttui ostohetkellä kokonaan, joten Joel osti siihen uuden S&S:n lohkon. Koristeiksi Joel leikkuutti sydämiä, kun hän ei halunnut perinteisiä pääkalloja ja maltanristejä. Koetin liuottaa sitä muun muassa fosforihapolla, mutta se ei purrut ollenkaan. Lediversioita tuntuu olevan paljon helpompi löytää, kuin perinteisiä halogeenipolttimoisia. Penkin rungon hän teki itse ja sen verhoili Satula-Ilkka. Vaihdekepinnupissa on kimalletta kookkaan kristallin muodossa. Toinen työläs työvaihe oli sahalaitakuvioitu hoijakka, joka on vesileikattu 30 millin vahvuisesta levystä. Maalauksen ruiskutti Tero Haanpää. Sen sisään on valettu pieni oikea skorpioni, joka on Joelin horoskooppimerkki. Taiteilija mätsäsi värin ja flaken koon kuvan perusteella ja valoi epoksin sisään pienen oikean skorpionin, joka on Joelin horoskooppimerkki. Vannekoko on klassisesti takana 18 ja edessä 21 tuumaa. Polkimen ”Panheads MC” -kaiverruksen teki Heinisen Pasi Pahe-kaiverruksesta, ja hänen valmiiksi kaivertamansa magneetto puolestaan löytyi Ari ”Kossu” Koski-Harjalta. ”Pisin reissu kohdistui Rovaniemelle Poronpurijaisiin ja siellä ajeltiin ihan metsäpolkujakin. Takarenkaan irrottamisessa on nykyisellään vähän enemmän jumppaa, mutta tyylistä ei tingitä. viikonlopun ajan ensin mitä erilaisimmilla taltoilla ja muilla mekaanisilla apuvälineillä. Se on nyt tilavuudeltaan 1200 cc, joka riittää mainiosti. Viime kesänä Joel ehti ohjastaa pyöräänsä 4 000 kilometriä. Käsityötaidonnäytteitä pyörästä löytyy enemmänkin. 65 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Sydämet sopivat paremmin hänen Peace, Love and Understanding -henkiseen teemaansa. Niinpä sain ylipuhuttua hänet myymään ne minulle ja istutin ne kiinnikerautoja muokkaamalla omaan kokoonpanooni. Ja luonnollisesti ajamalla ihan kotiovelta saakka. Ohjaustanko puolestaan löytyi valmiina Saksasta. Kainuussa kävimme myös pyörimässä kavereiden kanssa. ”Hän ehdotti, että laitetaanko kultaa, mutta itselläni oli mielessä vihreä. Sisältä ontto istuin kätkee sisäänsä sähkökeskuksen. Minun mielestäni 70-luvun tyylisessä hippipyörässä niiden kuuluukin olla hiukan kaukana keulasta.” Takavalo on ’34 Fordista, mutta sen sileä linssi on vaihdettu bullet-muotoiseksi. Jos lähdetään, niin ajetaan sitten vähintään tankillinen kerralla.” Kuvauksia seuraavana päivänä Joel lähtikin pyörällään Ruotsiin No Name MC:n järjestämään Panna Partyyn, joka on länsinaapurin versio meikäläisestä Pannurallista. Lopputulokseen tuli sitten molempia. ”Eräs kaverini osti nuo kantikkaat etuvalot Jenkeistä aikeenaan laittaa ne omaan pyöräänsä, mutta eivät ne löytäneetkään siitä paikkaansa. Lopulta keksin kokeilla epoksiohenninta, joka liuottikin pinnoitteen irti”, Joel muistelee. ”En viitsinyt alkaa itse taivuttamaan, kun löytyi noinkin hyvä valmiina. Epoksista valmistettu tankinkorkki on losangelesilaisen taiteilijan valmistama. ”Vaihdekeppi oli pitkän aikaa ilman nuppia, kun en löytänyt mitään sopivaa. Kiinnikeraudat tehtiin tarkoituksella niin, että ne asettuvat hiukan kauas keulasta. Flakea halusin siihen yliampuvan reilusti ja maalari teki työtä käskettyä.” Käsitöitä. Ei tuolla sen lujempaa tarvitse päästä.” Valmiiksi rempatun nelilovisen ’64-vuosimallisen vaihdelaatikon Joel osti kerhokaveriltaan ja loput tekniikasta kasattiin uusista osista Välimäen Velin avustuksella. Kantikkaat etuvalot ovat matkanneet Suomeen Jenkeistä Joelin kaverin matkalaukussa. Koska tavoitteena oli kapea pyörä, halkaisi Joel takalokasuojan ja leikkasi siitä keskeltä tuuman soiron pois. ”Ledivaloa en halunnut laittaa, kun niitä on nykyään pilvin pimein. Pyörän rakentaminen alkoi lokakuussa 2020 ja kesäkuussa 2021 se oli talven uurastuksen jälkeen valmis
Vähän toistakymmenentuhannen asukkaan Haapsalun Piispanlinnan alue muuttuu heinäkuussa muutaman päivän ajaksi pikku-Amerikaksi, kun kadut valjastetaan vain USA-autojen käyttöön. Teksti ja kuvat: Tomi Eronen AMERICAN BEAUTY Car Show 66 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2001, joten nyt oli 20. Haapsalu, Viro, 15.–17.7. kerta ja juhlavuosi, kun sen kaikkien tunteman vitsauksen vuoksi jäi kaksi vuotta väliin
Viron kilvissä sekin. 67 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Paikallista kalustoa edustivat myös nämä Eleanorit. Stjerbakoffin Marko oli lähtenyt tänä vuonna Haapsaluun kahdella Buickilla, joista Markon vastikään hankkima patinakuosinen luiskaperä toimi retkikunnan liikkumavälineenä näyttelyalueen ja hotellin välillä. Harvinaista mallia valmistettiin vain 975 kappaletta. Ruotsalaisen Jimmy Engstedtin miedosti kustomoitua ’47 Buick Super 8:ia liikuttaa tuoreempi saman merkin 401 Nailhead. Myös pysäköinnin suhteen alueella tuntuvat pätevän ihan omat sääntönsä. Piispanlinnan alue on American Beauty Car Show’n aikaa varattu kokonaan amerikkalaisille autoille. Auton omistaa riihimäkeläinen Sami Kuutti. Suomesta oli näyttelyyn tullut myös Sakari Brusin ’55 Buick Centuryineen. Sen sijaan kumin poltto alueella on kiellettyä, ja siitä muistutetaan paitsi kyltein, myös sanoin ja elein joka puolella. Alkuaanhan auto on ollut varustettu suoralla kasilla. Paikallista kalustoa oli tämäkin kivannäköinen Chevy Van, joka olisi ollut myös myytävänä. Tapahtuma-alueen portille oli parkkeerattu tämä nätinnäköinen Ford F-150 SVT Lightning. American Beauty Car Show vietti jo 20-vuotisjuhliaan, ja siinä, missä takavuosina valtaosassa autoja taisi olla Suomen kilvet, saattoivat tänä vuonna Eestin kilvet olla jo enemmistönä. Tämä upea ’59 Cadillac Eldorado Seville oli sekin suomalaista kalustoa
Kerho olikin paikalla edustettuna monen auton voimin. Suomalaisen Mustang-kerhon juhlavuoden osastolla oli esillä Pertti Erikssonin nätin ’65 Fastbackin ohella lehtemme kantta muutama vuosi takaperin koristenut Jarmo Vilenin ’68 Fastback ”Frank”. Tomahawk Townia edusti Kossun ’50 Buick Sedanette. 68 AMERIKAN RAUTA 6/2022 American Beauty Car Show. Ruotsin Bergabystä tuli Haapsaluun Annica Petersson upeine ’32 Ford Roadstereineen. Micke Fredrikssonin ’23 THot Ford rakennettiin tähän kuosiin jo vuonna 1988, ja jäi pinkkeine väreineen vahvasti mieleen reilun 30 vuoden takaisissa näyttelyissä. Perjantai-illan pääesiintyjä oli ainakin 90-luvun alun nuorille hyvin tuttu Ugly Kid Joe. Auto on entisöity pariskunnalle tunnusomaisen tinkimättömästi, ja sen niin sanottuihin harkittuihin kosmeettisiin virheisiin lukeutuvat oikeastaan vain väärän väriset pyöränmutterit. Jos tämä C-Cab-rodi näyttää tutulta, niin ei ihme. Best Hot Rod -palkinto meni ansaitusti Ruotsiin. Puhdasverinen vanhan koulukunnan rodi on tehty ihan oikeasta Henry Fordin peltikopasta, ja myös sen tekniikka edustaa perinnerakentamista tyylipuhtaasti. Olli Mannisen ja Erja Kukonlehdon ’71 Road Runner voitti edellisviikonloppuna Västeråsissa todella kovatasoisessa seurassa 70-lukuisten ykköspalkinnon. Tapahtumaan kuuluvat oleellisena osana myös bändit, joita oli tällä kertaa hankittu esiintymään USA:sta saakka. Moottorina on ’39-mallinen lättäpää jatkonaan saman vuosimallin manuaaliaski, perä on Halibrandin Quickchange ja jarrut Lincolnin isot Bendixit. Näyttelyn taso oli kova, mutta alueen komeimpiin muskeleihin lukeutui ehdottomasti Jussi Tukiaisen ahdetulla LS2-tekniikalla varustettu ’70 Nova. Best Custom -palkinnon pokkasi Marko Stjerbakoff candypunaisine Amerikan Raudan kannestakin tuttuine ’52 Buickeineen
Työn jälki oli niin ulkopinnassa kuin konehuoneessakin yhtä upeaa, joten ei ihme, että autolle annettiin Best Muscle Car -palkinto. Huikean hieno oli myös lätiläisen Renars Renemanisin ’70 Charger R/T 440. 69 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Sopivasti piristelty 327 liikuttelee cruisingrekeä mukavasti. Aivar saikin Camaroineen tapahtumasta Best Tuning & Performance -palkinnon. Haapsalun tapahtuman parhaimpiin puoliin kuuluu aamusta iltaan monta päivää ympäri kaupunkia erityisesti Piispanlinnan ympäristössä jatkuva cruising. Jyrki Aution Wheelie-Valtteri käänsi tehokkaasti katseet jytistellessään pitkin Karja-katua. Jouko Sydänmaan ’64 Impala SS lowrider on poikkeuksellisesti varustettu nelilovisella Muncie-manuaalilla. Linnoituksen toisella puolella tapahtumaa mainosti tyylikkäästi tämä ’61 Ford F-100. Juhani Jalava toi Hämeenlinnasta näytille tämän flake-kattoisen miedosti kustomoidun ’57 Mercuryn. Tässä letkan keulilla hämeenlinnalaisen Tomi Tulisalmen ’70 Charger, jonka mies on jalostanut tummemman vihreästä alkuperäiskunnosta astetta räväkämmäksi pro touring -tyyliin. Eestiläinen Aivar Jörsi toi näytille komean LS1-tekniikalla varustetun ’92 Camaronsa. Näin hienoja kolmoskorisia toivoisi näkevänsä enemmänkin
Monilla suomalaisilla oli sunnuntaina teknisiä ongelmia, mutta Niklas Wasströmin Amerikan Raudastakin tuttua ’70 Chargeria ne eivät vaivanneet. Showpuolen kovimman annoksen Kiltsin radalla tarjoili saksalaisen Gerd Habermannin School Time Jet Bus, jonka 160 litraa kerosiinia varttimailille kuluttavan suihkumoottorin kerrottiin tuottavan 25 000 hevosvoiman tehot. Sunnuntaiaamuna startattiin cruisingletkassa läpi kaupungin kohti vanhaa Kiltsin sotilaslentokenttää ja kiihdytysajoja. Kipakka on kulkemaan myös Erki Joonin ’30 A Coupe, joka suoriutui neljännesmailista stroukattuine L31pikkulohkoineen 11,03 sekuntiin! Varttimaililla kilpailtiin 6000 dollarin rahapotista, joka yllytti kuskit ajamaan tosissaan. Aiemmin 11,5 sekuntiin varttimailin kulkenut auto kulki jo ensimmäisessä lähdössä ennätysaikaan 10,7 sekuntia 210 km/h loppunopeudella, mikä yllätti Niken itsensäkin täysin. Kiukkuiselle Corvetelle löi luun kurkkuun Tanel Kodusaarin vapaastihengittävällä rautakantisella isolohkolla varustettu ’79 Dodge-steppari, joka nosti parhaimmillaan etutassut irti radasta. Lauantai-illan pääesiintyjä oli kuvankaunis blueskitaristivirtuoosi Samantha Fish, joka olisi tainnut saada mieskuuntelijoiden huomion äänettömänäkin. Komeaäänistä Fishiä pidetään kuitenkin myös yhtenä maailman parhaista naiskitaristeistä. 70 AMERIKAN RAUTA 6/2022 American Beauty Car Show. Pari saattaa vaikuttaa epätasaiselta, mutta ei se sitä ollut. Tässä mittaa toisistaan ottavista kahden eri sukupolven autoista vanhempi vei voiton. Tässä joensuulainen Allu Mutanen vaimoineen odottamassa liikkeelle lähtöä
Epävakaisesta ilmasta huolimatta väkeä oli liikkeellä jälleen runsaasti, vettä ei kuitenkaan tullut harmaalta taivaalta. Kouvolan KOUVOLAN RAVIRATA, 28.5. Tapahtuma olikin jälleen menestys, kun paikalla kävi yli 600 autoa ja lähes sata kaksipyöräistä. ’65 Chevrolet Bel Air on kuin suoraan 70-luvulta. Ei tarvitse kuin laittaa alle American Racingin oikeanlaiset vanteet, niin aikakauden fiilis hoituu sillä. Ilman koronaa tämä harrasteajoneuvotapahtuma Kouvolassa olisi ollut järjestyksessään jo 21. Teksti ja kuvat: Veli Vartiala Swap & Meet Ulkoa ja sisältä hillitysti parannellun ’59 Cadillacin omistaa Jarmo Autere Mikkelistä. 71 AMERIKAN RAUTA 6/2022
Lemiltä tulleen Janskin myyntipaikan houkuttimena toimi ´63 Chevy Bel Air. Kouvolalaisen Arto Liukkosen ’70 Dodge Challenger R/T on varustettu 383+727 -tekniikalla. Satu ja Pasi ajoivat tapahtumaan Lappeenrannasta allaan ’72 Chevrolet Corvette isolohkolla ja manuaalilla varustettuna. Luovuin tästä vuonna 1991 tuomastani ’64 Ford Galaxiesta kahdeksan vuotta sitten. Kouvolan Korialla asuvan Harri Pokan ’67 Plymouth Belvedere GTX 426 Hemillä on aito matching numbers -yksilö. Mikkelistä Meetiin tuli ’56 Ford Customline tekniikkanaan 289 cid uudemmalla 4-vaihteisella AOD-automaatilla. Ajattoman asiallinen ilmestys. Kouvolalaisen Tommi Liljan ’67 Chevrolet Camaro on ollut pitkään paikkakunnalla. Auto päätyi takaisin Kouvolaan muutama vuosi sitten Teppo Pirisen toimesta. Harvemmin vastaan tullut Kanadan Chevrolet Chevelle, eli ’66 Acadian Beaumont. Street race –henkiset ´57 Chevyt tulivat Lappeenrannasta. ’59 Ford Skyliner -peltikattomalli on aina hieno ilmestys. 72 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Kouvolan Swap & Meet. Kouvolan harrastajiin lukeutuva Jukka Puolatie liikkuu Jaanansa kanssa ’68 Mercury Cougarilla
73 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Raviradalle hän kurvaili farmarillaan. Kotkalaisen Kimmo Kamppisen ’57 Chrysler New Yorkerin keulalla on alkuperäinen 392-kuutiotuumainen Hemi. Korialaisella Pete Leppäsellä taitaa olla kaikki vuoden 1970 Dodge Coronetin korimallit. Iittiläisen Juha Rautiaisen ’67 Kupla on hauska piristys. Kouvolalainen on ajanut tällä samalla ’31 Nashillä jo 70 vuotta! Isolohkoisella 390:llä varustettu ’68 Ford Galaxie saapui tapahtumaan Kotkasta. Hatunnosto Pertti Vesaselle. ’56 Mercury näyttää Montclair-mallilta, vaikka lokasuojissa lukee Monterey. Pitkäkeulainen Kenworth W900 on vuosimallia 1984 ja sen omistaa Juha Jauhiainen Kouvolasta. Aki Kuivalaisen ’32 Ford 5-ikkuna-Coupe tuli Kotkasta. Kouvolalaisen Jussi Rantasen autossa on 460-kuutiotuumainen kasi ja C6-automaatti. Vesa Korhonen Korialta omistaa upeassa kunnossa olevan ’59 Cadillac Coupe DeVillen. Kouvolalainen Roi Hohenthal on omistanut ’60 DeSoto Diplomatin kunnioitettavat 40 vuotta
Patinakuosi kätkee pitkälti yli 500-heppaiseksi piristellyn 6-litraisen LS-tekniikan. Auto esiteltiin Amerikan Raudassa joitakin vuosia takaperin. Stadin Cruising 74 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Vermilän Tony oli liikenteessä jo 80-luvun lopulta saakka omistamallaan ’34 Ford 5w Coupella. Ei se ole sama, ja yhdennäköisyyskin on ihan sattumaa, vaikka kirkkaankeltainen väri ja ylileveät takarenkaat ovatkin yhdistäviä tekijöitä. Helsinki, 1.7. Ironisesti juuri tuona viikonloppuna Malmin lentokentän Pre-Party jäi välistä, mutta toisaalta ehkä cruising keskustassa muistutti enemmän niitä vanhoja cruisingiltoja. Teksti ja kuvat: Tomi Eronen Kotimaiset kisalegendat Hakkaraisen Jokke ja Husson Jaska kertoivat tulleensa lähempää katsomaan, oliko kirjoittajan Firebird se sama Ahti Virtasen aikoinaan varttimaileilla riivaama keltainen yksilö. Heinäkuun cruisingviikonloppuna Helsingissä tuli täyteen 40 vuotta siitä, kun ensimmäistä kertaa kokoonnuttiin ennalta kutsutusti Länsiväylän Unionille. Saarelan Kartan viimeisin projekti on miedosti gasseroitu ’64 El Camino, johon Kartsa vaihtoi ’60 Caminonsa. Tonyhän ajeli autolla ensin punaisena, kunnes se pitkän seisonnan jälkeen läpikäytiin ja sai entistä raikkaamman tekniikan ja uuden vihreän metallivärin
Tämän Full Moon -kapseleilla varustetun Panelin lisäksi maasta löytyy ainakin yksi ikkunoilla varustettu kaksivärinen yksilö. Paikalle saapuneet pääsivät nauttimaan myös live-musiikista, sillä torilla nähtiin heinäkuussa soittamassa useampikin eri bändi. Todellinen outolintu etenkin suomalaisissa tapahtumissa on myös retrohenkinen Chevrolet HHR, joita valmistettiin 2005-2011. Antti Millasnooren ’67 Camaro on yksi harvoja autoja, jotka on nähty saman omistajan kuskaamana kotimaisissa tapahtumissa aina Keimolan kisoista lähtien. Mäntsäläläisen Rauno Björkbackan neliovisessa ’67 Valiantissa on jotain hyvin nostalgista. 40-vuotisjuhlapäivän teemaan sopi hyvin Seppo Paavolan nykyisin omistama Pata Ekmanin autona tunnettu ’68 Nova, joka oli 80-luvulla yksi ehdottomasti maan tunnetuimmista katuautoista. Tuolloin alla oli tosin sämpylämalli, joka löytyy Tompalta edelleen. Roushin Phase 2 -sarjalla tehoa luvataan peräti 727 hevosvoimaa. Tässä Kauppatorille lipuu Hudsonpickupillaan Vintage-valtakunta tvohjelmasta suurelle yleisölle tuttu Tomppa Kekäläinen, joka on cruisaillut Hudsoneilla jo 80-luvulta saakka. Antti Häklin mustanpuhuva ’66 Coupe DeVille makaa ilmajousineen tukevasti mukulakivipinnassa. Suuria siipiä ja hempeitä värejä tarjoilivat yllin kyllin vierekkäin parkkeeratut ’59 Chrysler ja ’58 Buick. Roushin hillityllä korisarjalla varustetun ’15-mallisen Mustang GT:n konehuoneestakin löytyi Roushin palikkaa, nimittäin 5-litraista kojoottia oli kutiteltu firman remmiahdinpaketilla. 75 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Harvemmin cruisingeissa näkyvää kalustoa edusti Pekka Vesterisen ’98 Plymouth Prowler. 30-luvun hot rodeista inspiraationsa saaneen ja jokseenkin Chip Foosen rakentamia rodeja muistuttavan konseptin tarkoituksena oli tiettävästi oikeastaan toimia testimallina alumiiniosille, joita ei hirveämmin konsernin tuolloisissa menestysmalleissa Voyagerissa ja Caravanissa juuri nähty. Tekniikkana moderniksi klassikoksi muodostuneessa erikoisuudessa on Chrysler 300M -mallin keulalta tuttu 3,5 V6. Autossa näkyy eletty elämä, mutta kokonaisuus on Keystone Klassic -vanteineen hyvin ehjän näköinen. Tämä maukas Kouvon Tatun Kaliforniasta maahantuoma umpikylkinen pätkä-Vani on nykyisin Kai Aulankoskella
Lauantai-iltana touhu huipentui Haaparannan keskustassa hyvin järjestettyyn cruisingiin, joka jatkui pitkälle aamuyöhön saakka. Teksti ja kuvat: Petri Ruokamo R uotsalaisilla tuntuu olevan vuodesta toiseen käsittämätön tuuri sääolosuhteiden kanssa, ainakin tämän tapahtuman yhteydessä. Wheels Nationals Classic MotorMeet Tässä on länsinaapurin miehellä käynnissä äänentoistojärjestelmän suorituskyvyn esittelytilaisuus. Tapahtuman hienoimmat autot tietysti myös palkittiin. Useana vuonna on saatu suomalaisina todistaa ilmiötä, jossa kaatosateen raja kulkee Tornion tullissa, eivätkä sääennusteet pidä Haaparannan kohdalla paikkaansa. Parin vuoden tauon jälkeen tapahtumakalenteriin palannut Classic MotorMeet järjestettiin nyt kymmenettä kertaa. Kolmipäiväisen tapahtuman tukikohtana toimii Tornionjoen rannalla Haaparannan puolella sijaitseva campingja puistoalue, jossa järjestäjä laski vierailleen tänä vuonna kaikkiaan tuhat harrasteautoa ja lippujakin myytiin 8 000. Cheva saapui paikalle naapurikunnasta Kalixista. Tämä ei tietystikään paikalle saapuneita haittaa, mutta harmittaa pidemmän matkan takaa reissua suunnitelleita, jotka ovat viime kädessä turhaan peruneet lähtönsä. Haaparanta 14.–16.7. Kannattaa ensi vuonna tulla kauempaakin! Järkyttävän siisti ’60 avo-impala ilmajousilla. Matkan varrella kolmipäiväiseksi kasvanut tapahtuma saatiin viettää pitkälti aurinkoisissa tunnelmissa kosteista sääennusteista huolimatta. Kylläpä sieltä ”högtalaresta” sitten ääntä lähtikin! Myös itse auto – ’70 Chevy Caprice – oli varsin soiva kampe. 76 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Harrasteautokokoontumisen ohessa tapahtumassa oli myös monenlaista muuta ohjelmaa, kuten kuusi eri bändiä, burleskiesityksiä, burnout-box ja Tornedalensrally
Tulipellin ruutulippukuosi tuo kivasti kontrastia mustanpuhuvaan ’32 Ford rodiin. Sen todistaa jo yksin tämä Torvisen Riston taannoin ladosta löytämä ’65 Chevrolet Malibu, joka on melkoinen aikakapseli. Pellin alla oli tuoreempi Moparin 392 cid Hemi ja alla isommat turbiinivanteet. Myös sisusta on uusittu ja konehuone siistitty. Vaikka jenkkiautoja harrastetaan Ruotsissa hyvin laajalti, tuntuvat kovinta ydintä olevan äveriäämpien merkkien 50-60-lukuiset isokoriset autot. Konehuoneessa on Pontiacin 465 cid stroker, joka varmasti lisää ajohaluja entisestään. Väyrysen Mika on juuri saanut valmiiksi Chevy Stepsidensa. Korin maalauksen yhteydessä mm. Pellin alla on perinteinen SBC tuplakaasareilla. Hyvin usein nämä lipuvat isojen vanteiden ja ilmajousituksen päällä, maalipinta ja kromit moitteettomassa kunnossa, kuten tämäkin ’65 Pontiac Bonneville Luulajasta. Latolöytöjen aika ei ole ohi. Siistin ’67 Firebirdin rekisterikilpi suorastaan kehottaa painamaan kaasua. Voisi kuvitella, että ’59 Chevrolet Corvette Convertible mekaanisella ruiskulla sijoittui tapahtuman tuhannesta autosta arvokkaimpaan kärkeen. Onkohan tulossa uusi tuotantokausi. Isolohkon turvin liikkuva pickup on tehty Mikan tallissa aina peltitöistä tekniikan kautta maalaukseen saakka. Näin upeassa yksilössä – ’59 Imperial Crown 2d HT – niitä kaikkia muotoilun yksityiskohtia sopii kyllä ihailla. Auto löytyi Iistä, kilometrin päästä Ripen kotoa, ja on ollut samassa perheessä 1965-2021. Perinteisemmän isolohkotekniikan vastapainona autossa oli aimo annos modernia otetta; täysin uusiin puihin tehty sisustus, ilma-alusta… 50/60-luvun taitteen Imperialit lienevät muotoilunsa puolesta sieltä psykedeelisimmästä päästä. Jukka Peurasaaren ’56 Chevy on käyty pitkälti läpi viime vuosina. Vuonna 2005 edellisen kerran liikenteessä ollut räpeltämätön, vain 102 000 kilometriä ajettu auto ei vaatinut muuta, kuin pientä notkistelua leimalle. Hivenen modernimpi versio The Dukes of Hazzard – sarjan ”General Lee” Dodge Chargerista. Mustat Lapin kilvet sekä legendaariset kersanttiroiskeläpät kertovat, että tämä olympiavuoden Buick on voinut vierailla Haaparannalla jo vasemmanpuoleisen liikenteen aikaan. kaikki kromit on vaihdettu uusiin tai kunnostettu. Tyylipuhtaista rodeistaan tunnettu Aulis Hämeenkorpi oli paikalla tällä ’32 Fordillaan. Kuva ei tee oikeutta tämän Chargerin maalaukselle. 77 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Silmää miellyttävä kokonaisuus
Vanteissakin löytyy… Tapahtumassa saattoi bongata niin pitkälle showhenkeen rakennettuja kuin viimeisen päälle huippuentisöityjä autojakin. Joku on sanonut, että voimaa on tarpeeksi sitten, kun sitä on liikaa. Usein näissä on panostettu melko jämäkkään äänentoistoon ja etusohvan selkänojassa voi olla mittava rivi juomatelineitä. Flakemaalaus, lukuisat kromatut osat konehuoneessa, peilit konepellin sisäpinnalla... Tämä vihreä ’59 Pontiac Catalina edusti näistä kahdesta jälkimmäistä, ja oli sekä sisustan että konehuoneen puolesta kuin suoraan dealerin pihasta haettu aina tehtaan liitumerkintöjä ja penkkien suojamuoveja myöten. Useat näistä autoista olisivat todennäköisesti jo päätyneet paaliin aikoja sitten, elleivät olisi ajautuneet ”pahoille teille”. Juha Starckin kahdella remmiahtimella varustetussa isolohkoisessa ’71 Z28 Camarossa luulen sitä olevan riittävästi. Näille on länsinaapurissa oma vankka kannattajakuntansa ja tuntuvat olevan etenkin nuoremman pään harrastajien suosiossa. Kaapparioviseen maantielaivaan mahtuu hyvin koko kuusihenkinen miehistö ja peräkonttiin näiden camping-varusteet, eväät sekä riittävän iso ”basslåda”. Huikea laite! 78 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Wheels Nationals Classic MotorMeet. Osa tapahtuman laajaa bändikattausta oli kemiläinen pitkän linjan neorockabilly-yhtye Nine Lives, joka päätti esityksensä tyylikkäästi Finlandia-hymniin. Hauskaa tuntui olevan ja sehän se on pääasia. Perinteinen ruotsalainen Pilsnerbil. Hattu päästä! Eräänlainen avomalli kai se on tämäkin. Erittäin tyylikkään ’65 Cadillac DeVille -avon kuljettaja oli viimeistellyt kokonaisuuden auton väriin sopivilla hiuksilla. Omaan silmääni illan tyylikkäimpiä pirssejä oli tämä mafiahenkinen ’67 Lincoln Continental. Joitain innokkaimpia takaluukun päällä tai auton katolla matkustaneita poliisi taisi vähän ohjeistaa, mutta pahemmalta örvellykseltä vältyttiin. Vuoden 1968 Impalassa oli avoimien ovien päivä. Cruising oli tyypilliseen tapaan järjestetty hyvin ja sujui varsin rauhallisesti. Lommot oman ’70 SS Chevellen kyljessä harmittaisi varmasti ketä tahansa – paitsi jos kyseessä on Jack Reacher -elokuvan stunttiauto, kuten tässä tapauksessa. Ehkä jotain muutakin saattoi olla hassusti, kun hetkeä myöhemmin virkavalta liputti Oldsin radan varteen. Tämä ’71 Firebird oli kuin olisi rakennettu tällaiseksi jo 80-luvulla
Kansivirittäjänä tunnetun Jari Kosusen ’65 Mustang Fastback on häijyn näköinen, ja kuulostaa vielä häijymmältä, harmi, etteivät äänet välity lehden sivuilta. Top 3 -palkittuja tämäkin. 505 cid stroker-ruiskukoneella ja isoilla Wilwood-levyjarruilla varustetun auton alla ovat leveät 20” Asantin takovanteet, jotka sopivat tummanpuhuvaan kokonaisuuteen komeasti. CruiseIn 79 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Kuopion satamassa kokoonnuttiin live-musiikin soidessa tänä kesänä ensimmäistä kertaa kesäkuun alussa. Tällaisia neliovisia hardtop-farmareita valmistui kaikkiaan 3420 yksilöä, eikä moni niistä ole tänä päivänä näin upeassa kunnossa. Kuopio, 4.6. Teksti: Tomi Eronen • Kuvat: Hannu Tuppurainen Satama Tapahtuman parhaimpiin valittiin Petri Tukiaisen ’69 Charger, joka onkin huikean hieno. Sittemmin auto on saanut komeasti kiiltävän sahraminhohtoisen pinnan ja samansävyisen vaunun peräänsä. Paikalle saapuikin mukava katras itä-suomalaista kalustoa. Savonlinnalaisen Arttu Kinnusen nykyisin omistama ’62 Chrysler esiteltiin ”Jelly Roll” -nimisenä ja mattaoranssina Amerikan Raudassa takavuosina. Palkittuihin autoihin lukeutui myös nurmekselaisen Kimmo Vainionpään ’58 Buick Special Riviera Estate Wagon. Myös paikallinen sheriffi oli saapunut paikalle huolehtimaan kansalaisten turvallisuudesta. Sataman korkein laite oli varmasti Mika Enwaldin ’95 Chevy jättimäisine Super Swamper -pyörineen
Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine Prätkämuseon Prätkämuseon Cruising Cruising Tanakkaa southern rockia tykittänyt BadName piti huolen viihtyvyydestä. Kun paikan sijainti on kaupungin keskustasta hiukan syrjässä, vahinkoa ei koidu, vaikka autostakin päästäisi vähän meteliä ilmoille. Ace Cafen ja Cruisingnight Ry:n kanssa yhteistyönä järjestetyt kokoontumiset ovat keränneet kerran kuussa Niemen Sataman autoja täyteen ja puitteet kokoontumiselle ovat mahtavat. 9.7 Ace Cafe, Lahti. Ace Cafen uusitun terassin lauteille kipuaa aina eri bändi, eikä äänekäs mukanalaulantakaan häiritse naapurustoa. 80 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Lahden seuduilla jenkkiautoharrastajat ovat ottaneet tavakseen kokoontua Suomen Moottoripyörämuseolle
Prätkämuseon hiukan keskustasta syrjässä oleva sijainti mahdollistaa villihevosten päästämisen valloilleen. Aidon auringon hempeään patinaan paahtama ’56 Eldorado Seville on melkeinpä liian hieno minkäänlaiseen jatkojalostukseen. Mestarimaalari Raimo Lyttisen Dodge Ram Van erottuu edukseen huikealla 70-luvun tyylisellä erikoismaalauksellaan. Ainakin sen, mitä ’51 Chevyn katosta on lähtenyt korkeutta, on takalokareihin tullut pituutta. Kun nyt selässä kerran lukee Mechanic, riittää pätevyys Newportin voimanlähteen arviointiin. Prätkämuseon Prätkämuseon Cruising Cruising 81 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Raidoilla tai ilman, ’67 Camaron muotoilu toimii. Eikä tuo saman vuosikerran Barracudakaan huonommalta näytä. Taannoin Amerikan Raudassa esitelty Jukka Ojalan ’66 Bel Air kuuluu päijäthämäläiseen perinnemaisemaan
Tänä kesänä kadunmiehen kiihdyttelyä ovat piinanneet sateiden lisäksi kisojen peruuttamiset, ja monelle heinäkuun lopun Hyvinkään kisapäivä oli ensimmäinen tilaisuus päästä kokeilemaan autonsa kulkua varttimaililla. Teksti ja kuvat: Tomi Eronen Ensimmäistä kertaa tuoreella Procharger-ahdetulla LQ4-tekniikalla varustettua Firebirdiään oli varttimaililla testaamassa Jukka Puumalainen. Aika 12,329 sekuntia loppunopeudella 185,65 km/h. Lineup-jono olikin pitkä, ja kovaa mentiin. Hyvinkään lentokenttä, 23.7. Line-up-jono oli puolen päivän aikaan melkoisen pitkä, mutta veti hyvin, ja kaikki pääsivät ajamaan monta lähtöä. NNC Street Slide Karim Sekkourin Satellite sai vastikään lisää puhtia peltinsä alle, ja tuloksia oltiin nyt testaamassa. Päivän paras aika 12,214. Hangäärin eteen parkkiin oli ajettu monen muun komean laitteen ohella Saarelan Kartsan maahantuoma ’41 Ford Kustom, joka jäi kuitenkin Kartsalla lopulta odottamaan vuoroaan niin pitkäksi aikaa, että mies päätyi luopumaan koko autosta. Autosta oli edellispäivänä dynotettu karvan yli 700 hepan tehot. Nykyiseen kuosiinsa auton rakensi Antti Hurmerinta, ja se saatiin ajoon tälle kesälle. 82 AMERIKAN RAUTA 6/2022
Tässä vastakkain Vegallaan A-P Parvela ja Corvetellaan Leq Laurell. Porilainen Pete Karttunen vei ’72 Valiantillaan pidemmän korren paikallisia edustavan Valentino Aiellon ’87 Camarosta. Niin se vain silti meni rikki ja kirkkaasti, päivän paras veto tuotti lukemat 11,6 sekuntia ja 190,5 km/h! Stroker-pikkulohko kiidätti riihimäkeläisen Markus Vallin ’70 Mustangin 402 metrin matkan parhaimmillaan aikaan 12,038. Päivän paras veto 11,913 kovalla 203,85 km/h loppunopeudella. Elämää nähnyt auto toimii kuin se maineikas sveitsiläinen kello ja kulkee eleettömän siististi matalia 11 sekunnin aikoja lähes 200 km/h loppunopeudella. Harvemmin varttimaililla nähtyihin malleihin kuuluu ehdottomasti tällainen Chrysler Cordoba. 11 sekunnin puolelle pääsy on ollut Kohvakan Hannun tavoitteena pitkään, ja kun se onnistui, Hannu kertoi tavoittelevansa 11,89 aikaa, muttei uskonut sen toteutuvan liukkaalta tuntuneella lentokenttäradalla. Tässä Raine Kitusen Amerikan Raudastakin tuttu Torino, joka ajoi Blacklistin päivän ykkösajan 5,565 sekuntia ja 211 km/h. Valiant kulki Hyvinkäällä parhaimmillaan aikaan 11,278, Camaron parhaaksi kirjattiin 14,791. Päivän nopeimmaksi kirjattiin aavistuksen viimevuotista huonompi 12,467 sekunnin aika, mutta loppunopeutta kertyi enemmän, peräti 193,24 km/h. Jaska ajoi tällä kertaa vartin aikaan 10,673 sekuntia 211 kilsan loppunopeudella. Blacklistautoillahan ajettiin kilpaa 1/8 maililla, ja silti kaikkien kärkiautojen loppunopeudet nousivat yli kahdensadan. Ojalan perheen ”The Judge” ei jätä koskaan kylmäksi. Jyrki Riihikallion Turbo-Camino koki pariinkin otteeseen vastoinkäymisiä Haapsalussa, mutta toimi Hyvinkäällä taas normaalisti. Päivän parhaat Vegalle 12,491 ja Vettelle 10,897. 83 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Husson Jaskan burnikset lukeutuivat ehdottomasti niihin päivän näyttävimpiin. Jussi Lahti ajoi päivän parhaakseen herrasmiesmallille mukavan 14,3 sekunnin ajan. ’34 Tudor kuulosti todella kiukkuiselta, ja myös kulkee rivakasti. Varikolla odoteltiin aamupäivästä jo kiivaasti lupaa päästä kiihdyttelemään, kun kosteutta puski aamuyön ja aamun sadekuurojen jäljiltä aina vaan kiitoradan asfaltista
Malliesimerkkinä toimii mikkeliläisen Tommi Kolun Buick Electra, jonka kulkupuolesta vastaa 401-naulapää Dynaflow-automaatilla. Kahtena edellisenä vuonna tapahtuma kutistui koronan vuoksi cruisingparaatiksi, jolloin yleisö ei päässyt lainkaan varsinaiselle tapahtuma-alueelle. Ensimmäisestä Big Wheelsistä tuli tänä kesänä kuluneeksi 20 vuotta. Tekniikkapuolelta löytyy Chevy Vanista adoptoitu ruiskupikkulohko ja TH700R4-automaatti. Savonlinnalaisen Riikka Ohrasenmiedosti kustomoidun ’56 Oldsmobile 98 Holiday Sedanin väriyhdistelmä on hillityn hempeä. Kun iso pyörä saatiin taas rullaamaan täydellä vauhdilla, olivat odotukset niin korkealla, että paikalle saavuttiin sankoin joukoin vesisateesta välittämättä. Pieksämäki 23.7. Teksti ja kuvat: Kimmo Janhunen Big Wheels Silvarello Customs -pajaa Savonlinnassa pitävän Mikko Silvennoisen patina bomb, eli ’42 Chevrolet Fleetline Aerosedan on nimetty Tyyneksi. Vuosi 1959 muistetaan amerikkalaisessa automuotoilussa kaikkein lennokkaimmista takasiivistä. 84 AMERIKAN RAUTA 6/2022
Tämä ’88 Stutz Bearcat II oli todennäköisesti tapahtuman harvinaisin ajoneuvo, sillä kyseistä mallia on valmistettu vain 13 kappaletta. Hiljattain lehdessämme esiintynyt Vertti Miinalaisen ’79 Chevrolet El Camino oli saanut lavalleen veikeästi kustomoidun Nortonin. Askolalainen Mika Virta saapui Pieksämäelle ’55 Chevy -patinapikkiksellä. Mallia on valmistettu vain 197 kappaletta. Juspe Lehtovirta on ulkoiluttanut rodikaravaaniaan tänä kesänä jo lähes 2000 kilometrin verran. 85 AMERIKAN RAUTA 6/2022. ’59 Cadillaceja patinapinnalla ja liekeillä. Etualan neliovinen Series 62 6-Window Sedan kuuluu Jykä Lindewallille ja taaempi kaksiovinen Series 62 Hardtop Vesa Hellmanille. Pin-Up-malli Tatiana Black löysi Big Wheelsistä asuunsa sopivan Bel Airin. Pieksämäelle ’32 Ford Fordor saapui SMW:n munavaunu perässään Savonlinnan suunnalta. Rannassa nähtiin harvinaisen pitkät ja komeat rivistöt Mustang-harrastajien silmäteriä aina vanhimmasta uusimpaan sukupolveen. Jarno Laatikaisen ’17 Ford Mustang on saanut lisänäköä pronssinhohtoisin raidoituksin ja detaljein. Omistajansa Jussi Malmin mukaan Stutzeja on Suomessa rekisteröitynä kaksi kappaletta ja Bearcat II -malleja vain tämä yksi. Pieksämäkeläisen Juha Helinin ’42 Lincoln Continental Club Coupe on harvinainen herkku art deco -linjoineen ja V12-moottoreineen
Parhaaksi varttimailiajaksi komealle katuautolle on mitattu 11,78 sekuntia. Huikea toteutus! Onnistuneen keltamustan väriyhdistelmän omaavalla ’55 Lincoln Caprilla saapui Matti Simpanen. Imperial näyttää komealta kauhtuneemmallakin maalipinnalla. 86 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Big Wheels. Kolme vuotta sitten esittelimme Uuraisilla asuvan Mika Savolaisen komeasti kustomoidun ’49 Chrysler Windsor Club Coupen. Auto on sittemmin vaihtunut vuotta vanhempaan Chevrolet Fleetline Aerosedaniin, jonka ajettavuutta on kohennettu Firebirdin eturungolla. Jyväskyläläisen Jani Immosen ’73 Cuda on Amerikan Raudan lukijoille tuttu auto. Poleenin puiston rantaa cruisaamassa Marko Mustonen ’59 Pontiac Bonnevillellään. Tekniikkana on 350 cid V8, TH350-automaatti ja 10-pulttinen perä. Big Wheelsissä pidettiin Underground Model Allstars 2022 -kilpailu, jonka voittajaksi kruunattiin eturivissä vasemmalla poseeraava Macy Macabre. Tero Hemmingin ’72 Chevy Novassa on Corvetten LSX-moottori 4L60E-vaihteistolla. Nyt auto on noussut kirjaimellisesti tuhkasta, ja samalla tekniikka on päivittynyt isolla Holsetilla varustettuun 6,4 litran nykyHemiin. Ralf Rågårdin Lilianiksi nimetyn ’58 Oldsmobile Ninety Eightin perässä kulki sävy sävyyn maalattu SMW 14 -asuntovaunu vuosimallia ’69. Se nimittäin esiteltiin lehdessä valkoisena ennen kuin paloi tallin mukana. Kimmo Halttusen ’64 Mercury Monterey Marauder maukkaassa Bittersweet-alkuperäissävyssä, joka on suomeksi sanottuna jotain persikan ja marjapuuron väliltä. ’61 Crown kuuluu nurmeslaiselle Ville Turuselle
Etualalla viime numerossa esittelemämme, tamperelaisen Pasi Perälän ’79 Peterbilt 359 Standard Hood 2-tahtisella diesel-V8:lla. 455-isolohkolla ja kookkailla kattoikkunoilla varustetulla ’70 Oldsmobile Vista Cruiserilla saapui paikalle mikkeliläinen Marko Aspegren. Hyvää kannattaa odottaa! Kajaanilainen Janski Hämäläinen haaveili 20 vuotta GM:n 40-lukuisesta luiskaperästä. Tuomas Halosen perheessä omena ei näytä pudonneen kauas puusta. Kaikkien stunt-miesten luottokuljetin – Pasi Saarimaan ’76 Chevy Van. Kyösti Roikosen ’96 Dodge Ram 2500 oli päivän korkeimpia ajokkeja. Isän ajokkina toimii ’91 Chevrolet Corvette ja jälkikasvu autoilee vastaavalla sähkö-Vettellä. Jenkkirekat olivat luonnollisesti mukana tälläkin kertaa. 87 AMERIKAN RAUTA 6/2022. Moottorina on 4,1-litrainen suora kuutonen perässään 3-vaihteinen manuaali. Patinaa parissa eri muodossa: Jarmo Tanskasen ’56 Buick Roadmaster ja Ville Ruuthin ’55 Willys STW. Ilmajousilla ja OG-maalipinnalla varustettu ’48 Pontiac Silver Streak on lajissaan täysi kymppi. Sulkavalaisen Heikki Kontisen ’69 Plymouth Satellite tarjoili muhkeat mörinät nelikurkkuisen kaasarin ruokkimine 440-isolohkoineen. Valitettavasti se jäi edelleen arvoitukseksi. Irene ja Pekka Nyrhisen ’71 SS Camaron vanteet herättivät huomion ja konepeiton kookas scooppi kirvoitti arvailemaan, millainen voimanpesä autoa liikuttaa. Livenä ihan kunnioitusta herättävän kokoinen laitos
Lentokoneista vaikutteita saanutta muotoilua virtaviivaistettiin entisestään – matalalento voi alkaa! Teksti ja piirros: Janne Kutja 88 AMERIKAN RAUTA 6/2022 Kutjan kuva. Flying High! Näin Fisher mainosti uusia korejaan vuonna 1937 ja kuvassa oli uusi LaSalle
Astinlauta on hieman alkuperäistä pidempi ja sen reunaan on lisätty kromilista, joka alkaa etulokasuojasta. Kattoa on madallettu noin neljä tuumaa edestä ja takaa hieman enemmän. Puskurit ovat alkuperäiset ja takalokasuojiin on tehty pitkät pisaranmalliset fender skirtsit, jotka ovat pidemmät ja hieman eri malliset kuin tarvikkeena saatavilla olevat. Rekisterikilpi siirtyi myös samassa yhteydessä puskuriin, käpyjen väliin. Muuten kori onkin säilynyt melko alkuperäisenä joidenkin merkkien ja kahvojen poistoa lukuun ottamatta. Katon sivuikkunalinja on muokattu kokonaan uusiksi ilman paksua B-pilaria. Niitä valmistettiin myöhemmin Fordeihin sopivina tarvikkeina. Alkuperäiset takavalot on poistettu ja korvattu puskurin käpyihin tehdyillä kustom-versioilla. Autossa on siis kromikehät ja isot pillerikapselit. Myöhemmin markkinoille tulivat myös kokopeittävät Hollywood Flipper -pölykapselit, joita on edelleen tuotannossa. Loistoauton eleganssin kruunaavat tietetenkin miljonäärivalkosivurenkaat. Alla on Single Flipper -pölykapselit, jotka alun perin esiintyivät 1937 vuoden V-16 Cadillacissa. 89 AMERIKAN RAUTA 6/2022. T ärkeimpänä ja huomiotaherättävimpänä piirteenä on madallettu ja uudelleenmuokattu katto ja varsinkin hardtop-tyyliset sivuikkunat kromikehyksin. Etuvaloja on tiputettu alaspäin reilun tuuman verran
Suomesta ei toista niin erikoisella historialla olevaa 50-luvun Buickia löydy, kuin rovaniemeläisen Jyrki Kosolan avo. Mukana Forssan Pick-Nick, Pistohiekan Hayride Jamboree, Övertorneån Cruising ja kaikki loppukesän tärkeimmät tapahtumat. Pasi Salosen raju ’67 Camaro nähtiin Amerikan Raudan kannessa muutama vuosi sitten. Sen takaavat Ford Motor Companyn sisarmalleista rakennetut nostalgiakilpurit Speedy Gonzales ja Suicide Comet. Vielä on kesää jäljellä Chevrolet Bel Air Sport Sedan ’57. Kun Heath Garage lähtee kiihdyttelemään, ei se takuulla jää huomaamatta keneltäkään. se u raa va ss a nume ro s s a Heath Garage Vintage Racing Päällikkökuljetin Mercury Comet ‘61 & Ford Falcon ’60. Sen valmistuttua Patse tuli hankkineeksi puolisattumalta projektikseen neliovisen ’57:n, joka jalostui miehen käsissä lumenvalkoiseksi ja pirteällä Mercruiser-koneeseen perustuvalla nykytekniikalla varustetuksi cruisingpeliksi. Seuraava Amerikan Rauta ilmestyy 6.10.2022 Buick Super Convertible ’52. Uutena maahamme tuotu auto on nähty niin valkokankaalla kuin kuninkaiden kuljetuksissakin, ja sillä on oma roolinsa myös kotimaisessa hot rod -historiassa. Pohjolan prinsessa 90 AMERIKAN RAUTA 6/2022
Nyt on oikea aika ilmiantaa hänet! Ammattina Sankari –kampanjan yhteistyökumppanit etsivät Suomessa ammattikuljettajien joukosta niitä poikkeuksellisia yksilöitä, jotka tavalla tai toisella ovat ylittäneet itsensä muiden teillä liikkujien auttamiseksi. Kurvaa sivustolle ja ilmianna sankarisi osoitteessa: www.ammattinasankari.fi Sankari on hyvä hyville.. Pääpalkintona jaetaan 5000 €, joista 2500 € lahjoitetaan voittajan valitsemalle hyväntekeväisyyskohteelle. Auttoiko raskaan kaluston kuljettaja sinut kiipelistä tai pelasti peräti henkesi omalla toiminnallaan. Ilmiantamalla oman sankarisi pääset mahdollisesti palkitsemaan hänet juhlallisesti tämän vuoden Ammattina Sankari-gaalassa. Kuka tahansa voi ehdottaa palkinnon saajaksi omasta mielestään kriteerit täyttävää kuljetusalan ammattilaista
Helpottaa auton pesua, koska lika irtoaa pinnoilta vaivattomasti. Täyssynteettinen korkean suorituskyvyn 5W50 moottoriöljy moottoriurheiluun ja kilparadoille. AMERICAN BEAUTY CAR SHOW HAAPSALU ENTISÖITY Tyylikkäästi KOUVOLAN SWAP • BIG WHEELS KOUVOLAN SWAP • BIG WHEELS LISÄKSI ESITTELYSSÄ YLI SIVUA KESÄTAPAHTUMIA! 20 CHEVROLET CAPRICE CLASSIC BROUGHAM ’87 FORD F-100 ’55 • LASALLE OPERA COUPE ’37 OLDSMOBILE CUTLASS 455 ’71 VALIANT SIGNET 2D HT ’65 PONTIAC TRANS AM 502 ’81 HARLEY-DAVIDSON PANHEAD CHOPPER ’55 6 414887 002455 2 2 6 70 02 45 -2 20 6 PAL VKO 2022-40 Suomalaista työtä • www.amerikanrauta.fi R a kk au d e s t a R a u taan • 6/2 22 • 10,9 € FORD ROADSTER PICKUP ‘32 CHRYSLER WINDSOR 2D HT ‘58 AUTO Tyttöjen Pidä aarteesi liikkeellä Motox, Castrol ja monet muut tutut öljyt sekä laaja autokemikaalien ja varaosien valikoimamme kattavat kaikki tarpeesi. 23 90 34 90 KORREK Pro TFC™ Polymatrix KERAAMINEN PINNOITE 350 ml Comma Motorsport 5W-50 TÄYSSYNTEETTINEN MOOTTORIÖLJY 5 L 68,29/l 60-00850 6,98/l 59-0307 Pinnoitus 15 minuutissa! AM ER IK AN RA UT A 6/ 20 22 NR O 78 ”S IT TE N , KU N SII N Ä SIL LÄ SE N KE SÄ N AJ EL I, N IIN RU PE SIN M IE TT IM ÄÄ N SIT Ä N AP IN AA , JO KA H YV ÄN AU TO N PIL AA M IS ES TA O LI O D OT ET TA VIS SA ”. Polymatrix muodostaa erittäin kestävän, likaa ja vettä hylkivän suojan maali-, kumi-, muovi-, alumiinija kromipinnoille jopa 6 kuukaudeksi. Sopii korvaamaan ACEA A3/B3, API SL CF, SAE 5W-40, 10W-40 & 15W-40 öljyjä. Se suojaa myös UV-säteiltä ja tiesuolalta