Triangle Ice Lynx 195/65 R15 95T NASTARENGAS Huippuluokan pitoa talveen Motonet-korjaamot tarjoavat ammattitaitoiset ja laadukkaat rengaspalvelut kaikilla korjaamoilla. Renkaissa on suomalainen nastoitus ja moderni pintakuviointi mukavan ajon takaamiseksi. Motonet rengaspalvelut ja rengashotelli palvelevat rengashuolto-, renkaanvaihtoja kausisäilytysasioissa jo useammalla paikkakunnalla. Uudet renkaat, renkaanvaihto, aurauskulmien tarkistus ja säätö ovat osa palveluista. 459 00 469 00 92 50 95 00 Sarjan asennus 89,00 Sarjan asennus 89,00 /sarja /sarja kpl kpl Tai Motonet-korjaamolta alle asti asennettuna Tai Motonet-korjaamolta alle asti asennettuna Esimerkiksi: Esimerkiksi: Asioi suoraan Motonetkorjaamoissamme, kun haluat renkaat alle asti asennettuna 41-00159 41-00201 Triangle Ice Lynx 205/55 R16 94T NASTARENGAS FORSSAN PICK-NICK RIDE-IN OULU MOTOR MEET · HAYRIDE JAMBOREE BUICK SUPER CONVERTIBLE ’52 • CHEVROLET C10 408 SUPERCHARGED ’65 DODGE CHALLENGER 440 EFI ’70 • FORD CROWN VICTORIA P71 ’06 FORD FALCON ’60 & MERCURY COMET ’61 • HARLEY-DAVIDSON FLH ’70 LISÄKSI ESITTELYSSÄ 6 414887 002455 2 2 7 70 02 45 -2 20 7 PAL VKO 2022-47 Suomalaista työtä • www.amerikanrauta.fi R a kkaud e sta Ra utaan • 7/ 2 02 2 • 10 ,9 € POHJOLAN CHEVROLET BEL AIR SPORT SEDAN ’57 KARAMELLIN KAUNIS Prinsessa FORD DELUXE COUPE ’48 AM ER IK AN RA UT A 7/ 20 22 NR O 79 ”K YL KIP AN EE LE ITA PA TS EL LA O N KA KS IK IN SA RJ A A, H O PE AT JA M U ST AT , JO IS TA JÄ LK IM M Ä IS ET O VA T TO IS TA IS EK SI PA IK A LL A A N .”. Suomalaisella suunnitteluosaamisella valmistetut Trianglen moninastarenkaat tarjoavat loistavan talvirengaskokemuksen edulliseen hintaan
Voidaan käyttää myös hiomakoneena. levypaksuus 1,5x1,5 mm. 259€ tuotenro 513137. 100€ tuotenro 2649 Pistehitsauspihdit 230V Kannettava pistehitsauslaite erinomainen koritöihin, maks. Kolme momentinsäätöä eteen ja taaksepäin. 3kpl työkalutaulutTyötason korkeus: 946mm. ALV24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet muutoksiin pidätetään. Säkin halkaisija 45cm. Ilman ulostulo takakautta. Autotallin sisustus / työpiste (punainen/musta) 1kpl työkalukaappi / korkea. Toimituksessa mukana 75mm aluslaikka tarralla, 2x2,0 Ah akkua, akkulaturi, sivukahva, 2 kiillotussientä, 1 kiillotuslaikka, 3 hiomapaperia ja 1 kuusiokoloavain. Turvalukko, joka estää ei-toivotun käynnistymisen. Kaikki hinnat sis. Mutterinväännin 1/2” Komposiittirunkoinen paineilmatoiminen mutterinväännin 1/2” hylsyille. Paino: 660g. Tarkista ajantasaiset hinnat verkkokaupastamme. huoltotöiden ajaksi. 3kpl alakaapit (1 x laatikot, 1 x kaappi & 1 x siirrettävä työkaluvaunu) 1kpl ruostamaton pöytätaso 2041,5x463x38mm. Kiristettävä kara 6mm:n akselille. Säädettävä nopeus, enintään 20 000rpm. 119€ tuotenro 520121 Kiillotuskone 12V Akkukäyttöinen kiillotuskone, joka sopii erinomaisesti pienten pintojen, vaikeapääsyisten paikkojen ja yksityiskohtien kiillotukseen. Kokonaismitat: 2955x2000x460mm. Vaihdettavilla kärjillä. 3kpl yläkaapit kaasujousitetut luukut. 2099€ tuotenro 513523 79€ tuotenro 510970 Hydrauliset autorampit Hydrauliset nostorampit auton nostamiseen esim. Nostokorkeus: 100-430mm Nostokyky: 1350kg/pari Ramppien mitat: 590x340mm Paino: 88kg 629€ tuotenro 494628 39€ tuotenro 510978 Epäkeskohiomakone/kiillotuskone 50mm Tehokas ja pieni epäkeskohiomakone / kiillotuskone vaativaankin käyttöön. Pituus: 175mm. Jännite (V): 12 Karan kierre: 5/16 ”-24T Kiillotusnopeus (rpm): 0-2800 Hiontanopeus (rpm): 0-8300 Kiillotuslevyn Ø max: 80mm www.TORAFORS.com +358 (0)50 358 5800 order@torafors.fi TERVETULOA UUSITTUUN VERKKOKAUPPAAMME TERVETULOA UUSITTUUN VERKKOKAUPPAAMME www.TORAFORS.com www.TORAFORS.com Peltisepän setti Sisältää nahkasäkin ja kolme erikokoista pöykkistä puunuijaa. Säädettävä nopeus kahdessa asennossa, 0-2800 rpm kiillotukseen ja 0-8300 rpm hiontaan. 49€ tuotenro 510967 Karalaikkahiomakone 1/4”, kulmamalli Kulmahiomakone / karalaikkahiomakone iskunkestävällä rungolla
Harri tykästyi auton silloiseen kuosiin niin paljon, että päätti rakentaa sen aivan toiselle tasolle. Korkealle ovat hinnat nousseet kyllä myös ulkomaanrahdeissa ja autojen viritysosissa, ja sama pätee myös autoihin. Tätä kirjoitettaessa on vielä yksi harrasteauto katsastamatta tälle kesälle, joten sillä olisi tarkoitus ajella vielä, mutta kyllä viime perjantain cruisingeissa oli jo melkoisen vilpoisaa. Esimerkiksi Kari Kylmäniemen Amerikan Raudassa esitelty ’58 Ford ”Stardust” meni Ruotsiin, ja Karin seuraava projekti, lehtemme kannessa 2017 keväällä esiintynyt ’59 Buick Invicta myytiin Saksaan. Tai ei siitä mitään etukäteispäätöstä hänellä ollut, kunhan yksi asia johti toiseen, ja lopulta projekti riistäytyi aivan täydellisesti. Itsekin laskeskelin tuossa syyskuun alun kylmiä päiviä ihmetellessäni optimistisesti, että eihän tässä ole enää kuin seitsemän kuukautta, kun taas alkaa näkyä kesän merkkejä. Juuri eilen katsoin Max Grundyn myynti-ilmoitusta ’58 Imperial 2d HT -projektista, suhteellisen kokonaisen rullaavan korin olisi saanut 1000 dollarilla. Pari vuotta sitten lehdessä esitelty Juha Pykälisen ’69 Charger R/T löytyy sekin nykyään Hollannista, ja vastikään ulkomaille myytiin myös kesällä 2020 pariesittelyssä mukana ollut ’67 Corvette. Sanotaan, että autoja tulee ja autoja menee, joka tapauksessa ei ole noiden ulkomaille myytyjen autojen omistajien syytä, jos ei kotimaasta ostovoimaa löydy, vaan ulkomailta saattaa autosta saada kymmeniä tuhansia enemmän. Huippuhienojen näyttelyautojen suhteenhan tilanne on ollut jo pitkään se, että hinnat ulkomailla ovat aivan toisella tasolla kuin Suomessa, ja monta tuttua autoa on sinne mennyt 10 vuoden sisäänkin. Joka tapauksessa ei taitaisi longbeachiläinen tatuoija uskoa, millaiseksi on hänen mattamusta käyttöpickupinsa muuttunut. E räs hyvä ystäväni jaksaa vuodesta toiseen muistuttaa viimeistään heinäkuun alussa lähestyvästä talvesta toteamalla, että se on muuten ensi kuun jälkeen jo syyskuu. Tomi Eronen Päätoimittaja tomi.eronen@amerikanrauta.fi Kevättä odotellessa 3 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Pääkirjoitus. Toinen, niin ikään Tampereen suunnalta ollut lehtemme kansikuva-auto, Zoran Kanti-Paulin ’67 Coronethan koristaa muuten nykyään kengurumaan raitteja Zoranin muutettua pysyvästi takaisin kotiseuduilleen. Tässä numerossa esitellään myös Harri Höglundin huikea remmiahdetulla strokernykymoottorilla varustettu ’65 C10, jonka tie nykyiseen lookiin alkoi allekirjoittaneen käsissä. Ei taida Terokaan uskoa, että olisi juuri kesää jäljellä. Mutta sepä tarkoittaakin täällä päässä kuluineen jo pyöreästi vitosta, kun otetaan huomioon maarahti siellä, huolintakulut, tullaukset ja alv kaiken päälle. Ihan kuten palkkasektorillakin, myös autojen hinnoissa käytännön vaihteluväli on meillä paljon kapeampi kuin Yhdysvalloissa. Se taas johtuu ihan kysynnän ja tarjonnan laista sekä rahtaamiseen liittyvistä kuluista. Kesällä huikeisiin lukemiin noussut polttoaineen hinta ehti laskea parin euron tuntumiin, mutta nyt pelätään talven energiapulaa ja sähkön hinnan nousua ties kuinka korkealle. Jotkut 60-lukuiset neliovitolpat ovat täällä vielä kalliimpia kuin kotimaassaan, mutta sen jälkeen tilanne alkaa kääntyä toisin päin, ja jo keskihintaisista autoista ylöspäin aletaan olla siinä tilanteessa, että autoja ei kannata tuoda tänne, vaan ennemminkin meikäläiset hinnat saattaisivat olla houkuttelevia rapakon toisella puolen. Heidän tapauksessaan auto jäi kuitenkin kotimaahan odottelemaan, kun perhe lähti Australiaan Pasin työn perässä. Ulkomaille vei myös tämän lehden kansikuva-auton, modernilla tekniikalla varustetun lumenvalkoisen ’57 Bel Air Sport Sedanin omistajan tie perheineen
4 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Toimitus. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Tilaajapalvelu Puh. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Mikkonen, Petteri Hautamaa, Veli Vartiala, Markku Pahkajärvi Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Sari Mantila Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 06 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi Postiosoite Amerikan Rauta, PL 350, 65101 Vaasa Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.amerikanrauta.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@amerikanrauta.fi myynti@amerikanrauta.fi materiaali@amerikanrauta.fi etunimi.sukunimi@amerikanrauta.fi Painopaikka PGM Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2243-4550 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. 03 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) tilaajapalvelu@amerikanrauta.fi Päätoimittaja Tomi Eronen Toimittajat Kimmo Janhunen, Jan-Erik Laine, Tuukka Erkkilä Avustajat Jussi Löppönen, Pasi Kekarainen, Janne Kutja, Olli Lehtinen, Pekka Lähde, Petri Ruokamo, Fredrik Robertsson, Robert McCarter, Beto Mendoza, Kari B. Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty
20 Ford Deluxe Coupe ’48 Savonlinnalaiset Jarno ja Piritta Punnonen löysivät monen harrasteauton jälkeen vihdoin sen oikean. 58 Harley-Davidson FLH ’70 Järvenpääläinen Pete Leppälä rakensi massiivisesta Electra Glidestä hämmästyttävän siron oloisen bobberin. 26 Chevrolet C10 Fleetside ’65 Nakkilalainen Harri Höglund ihastui C10:ssään sen rouheaan patinaa, mutta neljä vuotta auton hankkimisesta remmiahdetulla stroker-LQ4:lla varustetussa autossa on vanhaa vain se pinta. 52 Ford Crown Victoria P71 ’06 Petri Ruokamon siviilimallin Police Interceptor Crown Vic edustaa sitä legendaarisen poliisija taksiautomallin viimeistä lähtöä. 40 Buick Super Convertible ’52 Tuskin missään muussa harrastejenkissä on tässä maassa kulkenut niin monta merkkihenkilöä kuin rovaniemeläisen Jyrki Kosolan Suomi-avossa. Sen takaavat sisarmalleista rakennetut kilpurit Speedy Gonzales ja Suicide Comet. 7/2022 58 HarleyDavidson FLH ’70 26 Chevrolet C10 Fleetside ’65 12 Täs s ä num e ro ss a 6 AMERIKAN RAUTA 7/2022. kannessa: Chevrolet Bel Air Sport Sedan ’57 N ro 79. 34 Dodge Challenger ’70 Joensuulaisen Mika Pakarisen ruisku-440:n voimin liikkuva Challenger sai pintaansa Mikan lempiväreihin lukeutuvan Fazerin sinisen. ESITTELYSSÄ 12 Chevrolet Bel Air Sport Sedan ’57 Pasi Salonen tuli hankkineeksi puolisattumalta neliovisen ’57:n, joka jalostui miehen käsissä pirteällä Mercruiser-koneeseen perustuvalla nykytekniikalla varustetuksi cruisingpeliksi. 46 Ford Falcon ’60 & Mercury Comet ’61 Kun Heath Garage lähtee kiihdyttelemään, se ei takuulla jää huomaamatta keneltäkään
78 Övertorneå Cruising 13. 7 AMERIKAN RAUTA 7/2022. 80 Hornets Hop Up Run Riihimäen ympäristössä ajettuun 50 kilometrin luotettavuusajoon saivat osallistua vuonna 1959 tai sitä ennen valmistetut amerikkalaiset, jotka noudattavat aikakauden rakentelutyyliä. 74 Hayride Jamboree 62 Forssan Pick-Nick 34 Dodge Challenger ’70 TAPAHTUMAT 62 Forssan Pick-Nick Pilvenmäellä nähtiin kolmivuotiseksi venähtäneen koronatauon jälkeen enemmän väkeä kuin vuosiin sitä ennen. 77 Möljä Miitinki Uudessakaupungissa, Kaupunginlahden rantamaisemissa järjestettiin uusi tapahtuma, joka saa varmasti jatkoa. 74 Hayride Jamboree Pistohiekan nostalgiakiihdyttely piteni tälle vuodelle koko viikonlopun mittaiseksi, ja lauantaina ajoivat vastakkain ennen vuotta 1950 valmistetut kulkupelit, sunnuntaina radalla nähtiin laitteita väliltä 1950–1969. 67 Lappeenrannan Cruising Lappeenrannassa cruisingilla on pitkät perinteet, joita kunnioitettiin 13.8. VAKIOT 8 Rauta-annos Uutisissa on tällä kertaa vahvasti läsnä sähköinen tulevaisuus. järjestetyllä vuotuisella letka-ajolla. 70 Ride In Oulu Motor Meet Äimäraution raviradalla järjestettiin jälleen Pohjois-Suomen suurin harrasteautotapahtuma, ja väen määrä oli sen mukainen. 88 Kutjan kuva Janne muokkasi ’47 Ford Club Coupesta kolmi-ikkunacoupen. 86 Muumio Muistelee Pasi Kekarainen muistelee, millaista oli Oulun cruisailu 80ja 90-luvuilla, ja kuinka autoja kuvattiin öisin. ARTIKKELIT 32 Tarinan takana: Chevrolet C10 ’65 Harri Höglundin C10 on malliesimerkki projektista, joka riistäytyi totaalisesti. 82 Nurmes Drive-In & Rock Jo perinteeksi muodostuneessa rokkiviikonlopussa oli nyt toista kertaa mukana myös Kustom Kulture -näyttely, joka järjestettiin Nurmeksen PielisAreenalla. kertaa aivan Suomen länsirajan takana sijaitsevassa Matarengissä järjestetty cruising keräsi paikalle yli 250 jenkkiautoa, osa Norjasta saakka. 68 Malmi Pre-Party Malmin lentokentällä otettiin elokuussa takaisin se, mikä jäi väliin heinäkuussa, kun Pre-Partyä ei voitu järjestää. 10 Pelit ja vehkeet Uutuustuotteita tallin valaistuksesta vahvaan valurautalohkoon
Ensimmäinen oli elokuussa esitelty Challenger Shakedown, jonka kerrotaan saaneen inspiraationsa 2016 SEMA:ssa esillä olleesta saman nimisestä konseptista. ”Kupee on upee” Classic Motorshow’n vuoden 2023 teemaksi on valittu coupet, joten luvassa lienee reilusti linjakkaita luiskaperiä. Tapahtumassa on vuosittain vaihtuva teemakokonaisuus, johon näyttelyn järjestäjä kuratoi aihetta syväluotaavan sisällön. Coupella ajaminen ei katso ikää tai varallisuutta, sellaisen omistaminen heijastelee pikemminkin kokonaista elämänasennetta.” 8 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Uutispalsta Toimittanut: Tomi Eronen. Positiivista on se, että malli ainakin konseptivaiheessa näyttää ihan oikealta Chargerilta, ja jopa kunnioittaa ’68–69 vuosimalleja paremmin kuin mikään viime aikojen malleista. Mopar-muskelien loppu – vai uusi alku. Pian suru-uutisen jälkeen saatiin myös kuulla, ettei legendaaristen vauhtimallien taru ole sittenkään päättymässä, vaan ensimmäiset kuvat vuoden 2024 Dodge Charger Daytona SRT Conceptista tulivat julki. Elokuussa Dodge julkaisi surullisen tiedon, että vuosi 2023 jää viimeiseksi nykyisen kaltaisille polttomoottorikäyttöisille Challengerille ja Chargerille. Puritanistien mieltä painaa kovasti, että mitä Chargerista jää jäljelle, jos siitä viedään polttomoottorimuskelit, mutta toisaalta, mikä on osuvampi nimi sähköautolle kuin Charger. Coupe on persoonallisuuden jatke ihmisille, jotka eivät alistu käytännöllisyyden tai terveen järjen ahdistavaan pakkopaitaan. Dodge ilmoittaa nykyisten Challengerien ja Chargerien tarinan päättyvän vuosimalliin 2023, mutta vuodelle 2024 on luvassa uusi, entistä nopeampi sähköautomalli. Kenties erikoisinta on kuitenkin se, että Dodge lupaa uuden sähköversion olevan aiempaa äänekkäämpi, ja tuottavan ilmapulssien avulla polttomoottorimaista ääntä jopa 126 desibeliin saakka. Poikkeuksellista sähköautoksi Daytonassa on myös se, että siinä tulee olemaan enemmän kuin yksi vaihde, niiden lukumäärää ei ole vielä kerrottu. Tekniikkana Shakedown Editionissa on aina 485-hevosvoimainen Scat Pack Hemi, korin voi valita joko vakiolevyisenä tai levikkeillä varustettuna wide body -versiona. Nopeakin se varmasti on, Dodge lupaa uutuusmallin jättävän nykyisen 717-hevosvoimaisen Charger Hellcatin kaikissa mitattavissa arvoissa. ”Coupe poikkeaa perinteisemmistä malleista siinä, että se on harvoin omistajalleen pelkkä kulkuneuvo. Sen kunniaksi tehdas julkistaa kuitenkin kuluvan syksyn mittaan vuodelle 2023 peräti seitsemän Limited Edition -mallia, joista viimeinen esitellään tämän vuoden SEMA Show’ssa Las Vegasissa marraskuun alussa. Coupe voi olla mitä hyvänsä teknisesti harmittomasta bulevardi autosta neljääsataa kiitävään Le Mans -kilpuriin, mutta yhteistä niille on se, että ne pitävät harmaan arjen vähintään käsivarren mitan päässä
Perinteisesti sähköllä Sähkövoimaan on siirtymässä kovaa vauhtia myös Ford, joka toi jo markkinoille uuden F-150 Lightning Pickupin. Näinpä aiempi 2–4 viikon toimitusaika onkin saattanut venyä pahimmillaan yhdeksään kuukauteen. Ganahl ehti kertoa paljon tarinoita, mutta paljon jäi epäilemättä kertomatta. Nimeään mukaillen, se tosiaan kulkee sähköllä. Ganahl tuli tunnetuksi paitsi lukemattomien hot rod ja kustom-kirjojen kirjoittajana, myös useiden alan tärkeimpiin kuuluneiden lehtien toimittajana. 9 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Amerikassahan moinen ei ole mitenkään erikoista, esimerkiksi PT Cruisereista maksettiin uutena yli pyyntihinnan, ja tällä hetkellä muun muassa uusia Corvetteja kerrotaan myytävän roimilla preemioilla. Lempinimensä mukaisesti peräti 208-senttinen Ganahl oli Riverdalessa ajamassa entisöimällään Ike Iacono Dragsterilla 1/8 mailia, kun toistaiseksi tuntemattomasta syystä hän ei lopussa nostanutkaan kaasua, vaan auto jatkoi matkaansa metsään radan päähän. Pat Ganahl Hot rod ja kustom -maailman legendoihin kuulunut Pat Ganahl, joka tunnettiin myös nimellä ”Too Tall Ganahl”, menehtyi Riverdale Drag Stripillä Oregonissa tapahtuneessa Vintage Drag -onnettomuudessa 19. Hän kirjoitti vuosien mittaan sekä Hot Rod Magazineen, Rod & Customiin että Street Rodderiin, ja oli myös yksi Rodder’s Journalin kantavista voimista. Alan toimijoilta on pikkuhiljaa alkanut tulla viestiä, että tunnelin päässä saattaisi olla valoa, mutta vielä tällä viikolla toimitukseen kuului tapauksesta, jossa Suomeen matkalla ollut kontti löytyikin lopulta Jamaikalta… Rockabilly Rules Cavan Grogania (RIP) ei enää lavoilla nähdä, mutta rockabilly elää ja voi hyvin. 580 hevosvoiman huipputehoineen kahdella sähkömoottorilla varustettu auto on myös nopea, nollasta sataan avolava sinkoutuu karvan yli neljässä sekunnissa, ja 131 kilowattitunnin akulla sen kerrotaan pystyvän jopa 300 mailin matkaan yhdellä latauksella. 8.10. Ekens Gassers Swap Nacka, Ruotsi T apah tuma t Konttirahdit sekaisin Jo parin vuoden ajan ovat kaikenlaista maahantuontitoimintaa piinanneet useista eri syistä sekaisin olleet konttirahdit, eikä tilanne ole selvinnyt vieläkään. Arvata saattaa, että niistäkin maksetaan vielä roimia ylihintoja, jotta sellaiseen pääsee käsiksi. Miehen tietämys alasta olikin vailla vertaistaan, ja tuskin kenelläkään muulla on yhtä kattavaa kuva-arkistoa alan vuosikymmenistä. Mukana rokki-illoissa on myös kaksi muuta bändiä, H-Speed Rockets sekä Brandy Rockers. Perinteisen amerikanraudan ystäville iloinen uutinen on se, että uusi F-150 Lightning näyttää ihan tavalliselta uudelta Fordin pickupilta, eikä siitä ole tehty kuuauton näköistä sähköisyyden korostamisen nimissä. Lähipiiristä kerrotaan, että Ganahl sai mahdollisesti ajon aikana sydänkohtauksen, joka johti onnettomuuteen. Mittakaavaa lukemalle antaa se, että se on 10 kertaa mallin tämänhetkinen vuotuinen tuotantokapasiteetti. ja Kouvolan House of Rockissa 15.10. October Swap Meet Teivon Ravikeskus, Tampere 15.10. Hirvittävän onnettomuuden kääntöpuolena voi todeta, että eipä olisi tainnut olla hot rod -miehelle tyylikkäämpää tapaa lähteä, kuin kirjaimellisesti saappaat jalassa, nostalgia dragsterin ratin takana. Ja niin, sieltä perinteiseltä moottorin paikalta konepellin alta löytyy sähköisen Lightningin tapauksessa reilunkokoinen tavaratila! R.I.P. elokuuta 75 vuoden iässä. Sähköautobuumi on kova paitsi meillä, myös Amerikan mantereella, mistä kertoo omaa kieltään se, että uutta Fordin sähkökäyttöistä täysikokoista avolavaa jonotti jo peräti 200 000 ostajaa ennen kuin malli oli edes tullut markkinoille. SEMA Show Las Vegas Convention Center, USA 26.11. Rockabilly Rebels Tour Vantaan Shamrockissa 14.10. Välillä tietyt tärkeät satamat Yhdysvalloissa suljettiin kokonaan tilapäisesti konttisuman selvittämiseksi, ja Kalifornian päässä ongelmia tuotti jopa se, ettei vanhemmilla nupeilla saanut tiukkojen päästövaatimusten takia ajaa satamarahtia. Etelä-Karjalan Rompetori Terminaalinkatu 3, Lappeenranta 1.–4.11. Rockabilly Rebels Tour tavoittaa lokakuun puolivälissä Vantaan ja Kouvolan, kun lavalla nähdään toinen britti-ikoni Matchbox alkuperäiskokoonpanossaan
Offsetejä on saatavilla kahta, ET10 ja ET35. kaasutinexpertti.fi. BIG M ja BIG M Sportsman -isolohkot ovat markkinoiden kestävimpiä, niissä on mm. Toimittanut: Tomi Eronen Vahvistetut valurautalohkot Vahvistetut Dart-valurautalohkot parannetulla öljynkierrolla ovat täydellinen lähtökohta High Performance -moottorin rakentelulle. uspartsperformance.fi. Geelimäisen koostumuksen ansiosta aineen vaikutusaika on huomattavasti pidempi verrattuna nestemäisiin pesuaineisiin, ja ainetta voidaan käyttää esimerkiksi perusteellisen pesun yhteydessä talven jälkeen tai silloin, kun pesuväli on muuten vain venähtänyt. vannetukku.fi. Hinnat alk. Pulttijako on 6x139,7, ja koot 18x9" sekä 20x9". Hinnat 165–255 €. autodude.fi. 2 849,00 €. Terrenossa yhdistyvät vahva kantavuus ja sitkeä kestävyys, ja sitä on saatavilla niin kromipintaisena kuin Black Polished -värityksessäkin, jossa puolien välit ovat kiiltävänmustat ja itse puolat metallinharmaat. Dart-lohkot ovat yhteensopivia myös OEMosien kanssa. Kohtuuhintainen 6-pulttivanne Barzetta Terreno on Vannetukun 18ja 20-tuumaisena saatavana oleva uutuusvanne, joka on suunniteltu 6-pulttisiin avolava-autoihin ja maastureihin. Kulmat kuntoon Ohjauskulmien säätö on asia, joka unohtuu autonrakentajilta turhan usein, pielessä olevilla kulmilla kun saa tuhottua niin renkaat kuin auton ajettavuudenkin helposti. 10 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Tuoteuutuudet. parannettu ”Competition” -öljynkierto ja alkuperäistä paksummat sylinteriseinämät sekä kansitasot. Dartin uudet tarkkuuskoneistetut Chevrolet Small Block SHP (Special High Performance) -valurautalohkot on valmistettu kestämään tehoja aina 600 hv asti. Helpotusta talvipesuun Talven autopesuja helpottaa CAR5 Cold Degreaser -kylmärasvanpoistoaine, jonka kerrotaan toimivan niin esipesuaineena kuin esipesun yhteydessä pikija tervatahroihinkin. Perinteisistä kylmärasvanpoistoaineista poiketen Cold Degreaseria voidaan käyttää sekä kuiville että märille pinnoille, minkä ansiosta sitä voidaan suihkuttaa auton pintaan tarvittaessa sekä ennen esipesua, jolloin sen vaikutusaika saadaan maksimoitua, että vaihtoehtoisesti esipesun jälkeen poistamaan tiukemmassa olevia tahroja. Hintaa levyparilla on 349,90 €. Ainetta voidaan kuitenkin käyttää kaikenlaisen vaikean ja helpommankin lian poistoon sekä auton maalipinnoilta että esimerkiksi moottoritilasta. Suomen Kaasutinexpertillä on valikoimissaan säätämisessä tarpeellinen alumiininen kääntölevypari, jonka 4 000 kilon kantavuus riittää isommankin vehkeen alle
Johdot on suunniteltu toimimaan e-FIRE-jakajien kanssa. Valoa talliin Tallin varusteluun ovat Autoduden valikoimiin uutuutena tulleet niin kutsutut Hexagon-valot, joita löytyy useita eri kokoja, ja tarvittaessa valaistus saadaan rakennettua myös yksittäisistä moduuleista joka talliin sopivaksi. colornet.fi -verkkokaupassa sekä Colornet-myymälöissä, joita on Turussa, Tampereella, Lahdessa ja Jyväskylässä. Kipinää lättiksiin Vintage Motorsilta on saatavilla nyt uusi Strombergin e-FIRE-virranjakaja Ford 8BA -sivuventtiilimoottoreihin. Dr Dirt Garage Sky on Plug & Play -tyyppinen modulaarinen valaistusjärjestelmä, jonka huomiotaherättävä kuusikulmainen rakenne tuo tilaan ainutlaatuisen ilmeen tarjoten samalla erinomaiset valaisuominaisuudet. Virranjakaja 409 €, tulpanjohdot: mustat 93 €; kangaspäällysteiset 139 €. BTR-viritysnokat alkaen 499 €. Kaikki tuotteet ovat esillä ja ostettavissa www. Asteet 0.050" nostolla 217/23X, max nosto 0.613"/0.607" ja LSA 114. Hintaa 14 moduulin paketilla on 779,90 €. Viriä Vorteciin Brian Tooley Racing on tuonut markkinoille GM 4.8/5.3 LS-sarjan moottoreihin suunnitellun Hot Rod -nokka-akselin, jolla saat moottoriisi aggressiivisen tyhjäkäynnin, vääntöä ja reilusti lisää huipputehoa tinkimättä kuitenkaan ajomukavuudesta. Tähtisumua pintaan HL Groupin Colornet -verkkokaupan sekä -myymälöiden valikoimiin ovat uutuutena tulossa Suomessa kehitetyt ja valmistetut Stardust-tuotteet, joissa löytyy valikoimaa aina esipesuaineista maalipinnan keraamiseen pinnoitteeseen. Muista myös laadukkaat Stromberg-tulpanjohdot, jotka ovat saatavana mustana tai kangaspäällysteisenä oranssein tehostein. muskeliauto.fi. vintagemotors.fi. 11 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Valaisimen kiinnittäminen onnistuu ruuvaamalla suoraan kattotai seinärakenteisiin. Stardust-valikoimaan kuuluvat myös nahkaja tekstiilipinnoite, ikkunapinnoite sekä muovija kumipintojen ehostusaine. autodude.fi. colornet.fi
Pasi Salosen raju ’67 Camaro nähtiin Amerikan Raudan kannessa muutama vuosi sitten. POHJOLAN Chevrolet Bel Air Sport Sedan ’57. Teksti ja kuvat: Tomi Eronen • Malli: Liana Ohayon Prinsessa 12 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Sen valmistuttua Patse tuli hankkineeksi puolisattumalta projektikseen neliovisen ’57:n, joka jalostui miehen käsissä lumenvalkoiseksi ja pirteällä Mercruiserkoneeseen perustuvalla nykytekniikalla varustetuksi cruisingpeliksi
13 AMERIKAN RAUTA 7/2022
No, sanomattakin on selvää, että Patse joutui kaivamaan kuvettaan, ja neliovinen hardtop-projekti kuskattiin hänen talliinsa. Mercruiser-moottori. ”Madallusjouset Bel Airissa oli paikallaan jo tullessa, ja edessä oli uusi levyjarrusarja. Pyykön Kari tuon on tuonut maahan 2015 ja myynyt vuoden päästä Kivistön Pertsalle”, hän selittää. En siihen kiinnittänyt ensin sen suuremmin huomiota, mutta parin päivän päästä soitin perään, että olisiko se tosiaan myytävänä”, Patse jatkaa. Kyllä se kuulemma oli, joten eihän Patsen auttanut kuin lähteä projektia katsomaan. Takalokasuojien koristepaneelit ovat poikkeuksellisesti mustat, ja tuovat yhdessä mustien peltivanteiden ja mustakylkisten renkaiden kanssa hyvän kontrastin kirkkaanvalkoiselle päävärille. Siitä käytettiin kampura, veivit ja lohko, ja vaihdoin vain uudet Mahlen 4,8-litraisen flat top -männät. Pelkistetty look on yhtä aikaa viaton ja häijy. Vaihteisto paljastui kuitenkin ’91-malliseksi ja isolla akselilla varustetuksi. Alkuperäisen perän tiivistelin ja säätelin, mutta isompaa remonttia sille ei tehty. Moottorin säätötyön tein itse HPTuners-ohjelmalla.” Konehuoneesta saatiin perinteisen näköisen Single Plane -imusarjan ansiosta vieläpä aika uskottavasti vanhemman näköinen. Nokka taas LS3:n vakio”, Patse kertoo. ”5,3-litrainen Vortec-kone on lähtöisin palaneesta jenkkiveneestä, ja löysin sen tästä läheltä sattumalla heräteostoksena. 14 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Chevrolet Bel Air Sport Sedan ’57. Normaalisti ne ovat 5,3-litraisissa dished-tyyppiä. Pakosarjat ja apulaitteet ovat 2010 Camarosta, ja jäivät Marjakankaan Teemulta ylimääräisiksi”. Teemulla, jonka LS-koneinen ’71 LeMans esiteltiin myös Amerikan Raudassa joitakin vuosia sitten, oli tosiaan myös ’10-mallinen Camaro, johon päivitettiin LSA-ahtimellinen 402-rautalohko. ”TH700-aski on alkujaan ollut kutoskoneisessa Astrossa, lykkäsin siihen vaan Corvette-servon. Auto oli 80-luvun alussa jäänyt seisomaan, koska sitä oli pukattu takakulmaan. Takana on vakiorummut. Kannet ovat LS2:n, ja ne jäivät mulle yhdestä keltaisesta Corvettesta. LS-moottoreita yleisesti rumentavat suorasytytyspuolat Patse siirsi piiloon jäähdyttimen päätyyn. Koneenkorvat jouduin tietysti hitsaamaan paikalleen samoin kuin Panhard-tangonkin. ”Ruiskuna on GM:n oma E38, joka on myös 2010 LS3 Camarosta. ”Sellainen vanhempi herra kuin Kivistön Pertti sen otti puheeksi tallilla käydessä puheeksi, että hänellä olisi muuten myös yksi ’57 joutavana. ”Sitten se Pertsa kaivoi sen sieltä romun keskeltä esiin, ja sehän olikin täysin kova koppa, jota ei tarvinnut hitsata mistään, siinä on ihan alkuperäistä peltiä kaikki. Sen sähköinen kaasuläppä on sovitettu Helicoileilla Holleyn Single Plane -imusarjaan, jossa on Holleyn EFI-bensakiskot. Ruosteongelmia haalistuneen limenvihreässä Chevyssä ei tosiaan ollut, mikä joudutti projektin etenemistä kummasti, mutta pientä oikomista autossa oli tehtävänä. Tehostin on Speedway Motorsin kaksipiirisellä pääsylinterillä varustettu”, Patse selittää. Projektin mukana tulivat niin uudelleen kromatut puskurit kuin uudet merkit ja maskikin. ”Se oli kyllä korjattu silloin aikoinaan sen takakulmakolhaisun jäljiltä, mutta lokari oli sentin liian sisässä, joten minähän siirsin sen oikeaan kohtaan ja kävin saumat läpi tinalla. Tekniikkaa autossa ei ollut ostettaessa ollenkaan, mutta tuo on ollut alkuaankin kasikoneella ja automaatilla”, Patse jatkaa. Tekniikan suhteen LS-koneiden kanssa jo pidempään pelanneella Patsella ei ollut juuri kysymysmerkkejä, mutta se, mistä auton moottori lopulta tuli, onkin sitten vähän erikoisempi tarina. Tuollaisessa Mercruiser-koneessa on myös kampura ja veivit vahvemmat kuin tavallisissa LR-koneissa, vastaavat kuin LS3:ssa. ”O stin sen aika tarkalleen kaksi vuotta sitten, syyskuussa”, Patsena monien tuntema Pasi Salonen aloittaa tarinan siitä, kuinka Amerikan Raudan kannesta tuttu ’67 Camaro sai rinnalleen neliovisen ’57 Chevyn
15 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Tarkemmin katsottuna ilmanotossa on jotain vähemmän perinteistä, ja viimeistään Holleyn ruiskun kiskot paljastavat, ettei kyseessä ole perinteinen 327. Sitten se Pertsa kaivoi sen sieltä romun keskeltä esiin ja sehän olikin täysin kova koppa, jota ei tarvinnut hitsata mistään, siinä oli ihan alkuperäistä peltiä kaikki. Palaneesta veneestä lähtöisin oleva 5,3-litrainen Vortec näyttää vanhoine ilmanputsareineen erehdyttävästi vanhalta pikkulohkolta
Ei sittenkään Sunset Bellaa. ”Istuimet tulivat auton mukana, ovipahveja ei ollut, joten ne jouduin leikkelemään muovista itse. ”Ossi Lautamäki, työkaverini Matti Lautamäen 17-vuotias poika, hioi koko auton käsin pellille kesätöinä. Tässähän on alkuperäisoptioina sähkölasit ja sähköpenkki. Lasinnostajan osia puuttuikin paljon, sain niitä hankittua Mannisen Karilta Otavasta”, Patse kertoo ja jatkaa yllättävällä tiedolla: ”Mittariston kokosi 7-vuotias poika, joka oli mukana myös kokoamassa moottoria. 16 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Chevrolet Bel Air Sport Sedan ’57. Auton loppukokoonpanossa oli mukana myös isäni Hannu Salonen, auto kasattiin Jämsässä loppuun maalauksen jälkeen.” Kylkipaneeleita Patsella on kaksikin sarjaa, hopeat ja mustat, joista jälkimmäiset ovat toistaiseksi paikallaan, ja sopivatkin hienosti yhteen nykyisen rengastuksen kanssa. Maski ja merkit oli myös valmiiksi hankittu uudet. ”Tuostahan piti tulla Daytona Sunset Orange -värinen, ja siksi projektin nimikin oli Sunset Bella, mutta meillä oli aikanaan hääautona valkoinen ’62 Cadillac-limusiini valkoisella sisustalla, joten siitä tuli idea tuosta valkoisesta”, Patse avaa tarinaa värivalinnan taustalla. Se venyykin tosi hyvin joka paikkaan.” Koska Bel Airia rakennettiin revittelyn sijaan koko perheen cruisailukäyttöön, asennettiin autoon myös Retrosoundin soitin ja GAS:in 6x9" kaiuttimet niin eteen kuin taaksekin. Teemu remppasi myös niiden moottorin ja muutti sen sähköiseksi. ”Penkit ja ovipahvit verhoili Evens Virossa puhtaanvalkoisella keinonahalla, meillähän oli aiempi kotikin kokonaan valkoinen. Pohjolan Prinsessaksi ristitty auto odottelee täällä perheen paluuta kotimaahan, ja toimi kuluneenakin kesänä Salosten reissuautona, kun perhe vietti heinä-elokuussa kuukauden päivät Suomessa. No sille kävi hyvin. Ja kiva cruisailupeli se onkin, nykytekniikan ansiosta se on hiljainen, toimintavarma ja taloudellinenkin – ja ihan varmasti riittävän ripeä, kun tehoa on karkeasti arvioiden nelisensataa nykyhevosvoimaa. ”Auton mukana tuli uudelleen kromatut puskurit, sekä kaikki uudet sisäkromit, kuten ikkunalistat. Billet-ratti tuli pylväineen Rodspeed Racingiltä, kojelautaan liimasin tuollaisen nukkahuovan, jota saa ihan Tokmannilta. Kuin kotona. Aiemmalla kodilla mies tarkoittaa sitä Suomen-kotia, jonka Saloset myivät, kun päättivät tehdä suuren elämänmuutoksen ja muuttaa Australiaan Patsen työn perässä. Teemu Hänniseltä Muuramesta sain kaikki lasinpyyhkijän romppeet. Sitä valkosivuhommaa mietin pitkään, ja ehkä ne tuohon joskus tulee, mutta saa nähdä.” Toisaalta pulleat mustakylkiset renkaat leveillä mustilla vanteilla ovat olennainen osa Patsen Bel Airin poikkeuksellisen kliiniä ilmettä. Tuli puheeksi töissä, ettei Ossilla ollut kesäksi puuhaa ja tässä sit oli. Monia varmasti mietityttää, että mitä Bel Airille sitten kävi, kun Saloset muuttivat toiselle puolelle maapalloa. Nuo mustat tereet taas on vastaavat kuin siinä hääautona olleessa Cadillacissä”, Patse selittää sisustan ratkaisuja. Sieltä löysin myös ajovalojen pohjat ynnä muuta sellaista pikkusälää”, Patse kiittelee. ”Vanteet ostin tuosta Lempäälästä ja maalasin ne mustiksi. ”Toisekseen noita näkyi valkoisena niin vähän, että se alkoi tuntua sikälikin mieleiseltä.” Korin väriksi valikoituikin lopulta Lexuksen puhtaanvalkoinen Super White 2 -sävy
Harvemmin näkee viisseiskassa nukkapintaista kojelautaa. Kylkipaneeleita Patsella on kaksikin sarjaa, hopeat ja mustat, joista jälkimmäiset ovat toistaiseksi paikallaan. Mittariston kokosi Patsen 7-vuotias poika, joka oli myös apuna rakentamassa moottoria. Sen Patse toteutti Tokmannilta löytämällään huovalla. Myyntiin sitä ei tehty. Puhtaanvalkoinen sisustus mustine tereineen sai inspiraationsa Pasin ja Minnan hääautona olleesta ’62 Cadillac-limusiinista. Patse perheineen pakkasi kamppeet ja muutti töiden perässä Australiaan, mutta Bel Air palvelee perheen harrasteajokkina aina Suomessa käydessä. 17 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Auton erikoisia alkuperäisoptioita ovat sähkölasit ja sähköpenkki. Sen myötä koko Bel Airista tulikin lopulta valkoinen, eikä sitä kaavailtua oranssia
Faktat Chevrolet Bel Air Sport Sedan ’57 Omistaja: Pasi Salonen, 37 Paikka: Perth, Australia. Sisusta: Rodspeed Racingin billet-ratti sekä ohjauspylväs, penkit verhoiltu valkoisella keinonahalla mustin terein, Retrosoundin soitin ja GAS Alpha 6x9" 3-tiekaiuttimet edessä ja takana, Viperin kauko-ohjattava keskuslukitus ja hälytin. Pulleat mustakylkiset renkaat leveillä mustilla vanteilla ovat olennainen osa Patsen Bel Airin poikkeuksellisen kliiniä ilmettä. Renkaat: 215/65 R15 edessä, 235/60 R15 takana. Kori: Maalattu Lexuksen Super White 2 -sävyllä, mustat takakylkien paneelit. Jarrut: Levyjarrut edessä, alkuperäiset rummut takana, Speedway Motorsin tehostin ja 2-piirinen pääsylinteri. Voimansiirto: ’91-mallinen TH700R4-automaatti Corvette-servolla, uusi 2,5" kardaani, alkuperäinen perä Panhard-tangon kera, 3,55:1 välitys. Teho: noin 400 hv. Vanteet: 15x8" Rally Wheels, maalattu mustiksi, Baby Moon -kapselit. Alusta: Madallusjouset. Moottori: 5,3 Marine Vortec V8, 4,8 Vortecin Mahlen flat top -männät, LS2:n alumiinikannet, LS3:n nokka, HPTunersilla säädetty LS3:n E38-ruisku, Holleyn Single Plane -imusarja, Holleyn EFI-bensakiskot, ulkoinen Bosch 044 -bensapumppu, C5-Corvetten pa-suodatin/ paineensäädin, teflonlinjat, LS2:n sytytys, puolat siirretty MSD:n pitkillä johdoilla syylärin viereen, ’10 Camaro SS:n pakosarjat, 2" tuplaputkisto. 18 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Chevrolet Bel Air Sport Sedan ’57. Kiitos: Ossi Lautamäki, Matti Lautamäki, Hannu Salonen, Janne Heinäkenkä, Verhoilija Evens, Pertti Kivistö, Julle Vuorinen, oma perhe Minna Salonen, Veeti Salonen ja Eemi Salonen
050 532 3220, michael.harry@michaelsgarage.fi WWW.MICHAELSGARAGE.FI VALTUUTETTU GM-EDUSTUS • Uudet ja vanhat GM autot • Ohjelmoinnit • Päivitykset • Avaimet • Huollot RAUTAISTA LUETTAVAA! www.vanhatkoneet.fi. 9–17 VANTAA: Uudet osat + käyt. nouto Purutie 47, (Partola) PIRKKALA Puh. (03) 61 50 50, avoinna: ark. nouto Tiilitie 16, 01720 VANTAA Puh. (03) 266 2818, avoinna: ark. (09) 2210 0024, avoinna: ark 8:30–17:30 PIRKKALA: Uudet osat + käyt. EDULLISET VARAOSAT USA-AUTOIHIN! • Tarvikevaraosat huoltoon ja korjaukseen • Alkuperäisvaraosat GM, Chrysler, Ford USA • Uudet ja käytetyt korin osat – suuri varasto • Ruostekorjauspellit suoraan varastosta • Suuri määrä USA-purkuautoja • Uudet peltivanteet edullisesti • Voiteluaineet ja kemikaalit • Nopeat toimitukset tilaustavaralle USA:sta HÄMEENLINNA: Uudet ja käytetyt osat + postimyynti Pietiläntie 1–3, 13130 HÄMEENLINNA Puh. 10–18 www.southwesttrade.fi Kun omat tai naapurin neuvot eivät riitä… Tuo autosi meille! Täyden palvelun autokorjaamo kaikille merkeille iästä riippumatta Jenkkiautot ovat autokorjaamomme ydinosaamista Ammattilainen vuosikymmenten kokemuksella Michael’s Garage Oy – Myntinsyrjä 3 A 1, Espoo Puh
Karamellin kaunis 20 AMERIKAN RAUTA 7/2022
Ford Deluxe Coupe ’48. Teksti ja kuvat: Jussi Löppönen Karamellin 21 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Savonlinnalainen pariskunta Jarno ja Piritta Punnonen löysivät monen harrasteauton jälkeen vihdoin sen oikean, vieläpä varsin valmiina pakettina
Joukkoon mahtuu muun muassa huimasti rakennuttu Fast and Furious -tyylinen ’92 Dodge Stealth, ilokaasutettu ’68 Firebird ja viimeisimpänä gasser-henkinen ’56 Buick Special, joka annettiin vaihdossa jutun ’48 Fordiin. Amerikan heput olivat tehneet tilaa keulalla olleelle pikkulohkolle polttoleikkauspillien avulla, eivätkä tehdyt alustamuutoksetkaan kovin vakuuttavia olleet”, järvenpääläinen muistelee noita aikoja. ”Tiedossa oli, että auto on rullaava projekti, mutta kyllähän totuus vähän löi kasvoille, kun hankinta kotipihaan saapui. Iso liuta autoista on tullut taloon enempi tai vähempi valmiina, mutta niitä on muokattu mieluisampaan suuntaan. Pariskunnan työnjako harrastuksessa on selvä, Piritta antaa panoksensa ideointiin ja tyyliasioihin fyysisen toteutuksen jäädessä Jarnon huoleksi. Pidimme pikapalaverin Pirittan kanssa ja viskasimme myyjälle tarjouksen antaa Buick välissä ’48:iin, ja kaupat syntyivät heti seuraavana päivänä.” Fordin synty. LED-takavalot ja peileihin sijoitetut LED-vilkut kuuluvat alkuperäisiin autoon tehtyihin muutoksiin sen rakentamisen aikana. Täysprojektejakin on joukkoon mahtunut, näistä mielenkiintoisin lienee ollut Toyota Aristo, jonka 2JZ-jumalmoottorista Jarno kutitteli ja dynotti ulos 1000 hevosvoimaa kahden barin ahtopaineella. Myyjänä oli sama liike, JH Auto Oy Kotkasta, joka vain tovia aiemmin oli tarjotellut erästä vanhempaa rodia vaihdossa meillä olleeseen ’56 Buickiin. Vaikka tekniikka-askareet ovat eniten miehen mieleen, niin myös pohjatyöt ja pikkumaalauksetkin häneltä luonnistuvat. Ledit olivat erikoisuus 10 vuotta sitten. Hän hankki Fordin aihion eBayn kautta vuonna 2009, siis aikana, jolloin hinnat Jenkeissä olivat vielä järkeviä, kuten Rautoja itse asiaa kuvailee. Surffailin ”vain huvikseen" netti-ilmoituksia, kun Fordin kuva pasahti ruutuun. ”Sorruin jälleen samaan virheeseen, kuin monta kertaa aikaisemminkin. Jutun kohteena oleva ’48 Coupe päätyi Punnosille tavallaan vahingossa. Maukkaanoranssin ’48-rodin synty juontuu auton rakentaneeseen Jussi Rautojaan. Pidimme pikapalaverin Pirittan kanssa ja viskasimme myyjälle tarjouksen antaa Buick välissä '48:iin. 22 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Ford Deluxe Coupe ’48. P unnosen pariskunnan käsien kautta on kulkenut monen moista harrasteajoneuvoa vuosien saatossa
Verhoilut kätkevät mukavan äänentoistojärjestelmän erillisarjalla, 10" subbarilla ja kahdella 2x50W vahvistimella sekä Kenwoodin MP3-soittimella varustettuna. Uudelleen tehty verhous on pitkälti rakentajan Jussi Rautojan käsialaa, vain '66 GTO:sta lähtöisin olevien istuinten verhoilut ja kattoverhouksen asennus ovat ammattilaisen tekemiä. Matkustamon äänieristykseen on myös panostettu ja se tekee ’48:sta mukavamman myös maantiejossa. 23 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Jarno modernisoi mittaristoa GPS-pohjaisella nopeusmittarilla
Konepeltiin on tehty perinteiseen rodityyliin louverseja rivi poikineen. Ainoa valmiina hankittu kokonaisuus on vieläkin Fordissa oleva TH700R4-laatikko. Jälkimmäisessä kumminkin oli pientä harmia ohjauksessa ja lopulta imusarjan päälle ruuvattiin perusvarma Edelbrockin 600 cfm kaasari. Jenkeistä mukana tullut moottori osoittautui hyväksi aihioksi, ja siinä oli 70-luvun alun 4-pulttinen lohko, johon asennettiin portatut 882-rautakannet ja Cranen 262-asteinen nokka. Polttoaineensyötössä Jussi kokeili pariakin ruiskua, ensi alkuun Megasquirtilla varustettua TBI:tä, joka vaihtui Sniperiin paremman ruoansaannin toivossa. Korimuutosten listalle kertyi poistetut tippalistat, koppaan kiinteästi hitsatut takalokarit sekä merkkien ja listojen poisto. 24 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Ford Deluxe Coupe ’48. Pintäväriksi ruiskutettiin ammattimaalarin toimesta Fordin Electric Orange, joka korostaa pyöreitä muotoja hienosti. Korimuutosten listalle kertyi poistetut tippalistat, koppaan kiinteästi hitsatut takalokarit sekä merkkien ja listojen poisto. Instagramissa Pirittan löytää nimellä Glitter_candy_ ja Jarnon projektit puolestaan Japso_. Punnosen pariskunnan autoharrastuksella on pitkät perinteet. Oranssi helmiäisväri on tuoreen Fordin kartasta ja kantaa nimeä Electric Orange. ”Olen kumminkin enempi rakentajatyyppiä, ja viime keväänä ’48 sai väistyä tilalle hankitun ’51 Chevyn tieltä”, Rautoja kertoo. FSRA:n puheenjohtajana toimiva Jussi ehti nauttia rodista useamman vuoden ja kiertää sillä monet rodinatikat aina Saksaa myöten. Niinpä Ford päätyi Kotkan kautta Savonlinnaan Punnosille vain muutama päivä rakentajalta lähdöstä. Fordin ulkoasu muotoutui Janne Kutjan maalaaman taulun pohjalta, kuva oli tehty siis jo ennen aihion hankintaa. Uudet kromipuskurit istutettiin lähemmäs koria ja raakapohjat tehtiin tinaamalla. Neljä vuotta kestäneen projektisession aikana Jussi kävi auton läpi liki joka nippelin osalta. Parannuksia autoon tehtiin roppakaupalla, alustaan tuli Heidtsin Mustang II -etupää GM:n yksimäntäisine levyjarruineen, ’70 Novasta lähtöisin oleva 10-pulttinen perä sai 4-linkit ja coiloverit sekä niittaamalla alkujaan kasattu runko jäykistettiin hitsaamalla saumat umpeen
Jarrut: Edessä GM:n 1-mäntäiset levyjarrut, takana GM:n rumpujarrut, pääsylinteri ja tehostin 2000-luvun Toyota Corollasta. Moottori: Chevroletin 4-pulttinen pikkulohko-V8, portatut 882-rautakannet, Cranen nokka, Edelbrock Performer RPM -imusarja ja Edelbrockin 600 cfm kaasari. Ihan ajokauden lopulla syyläri alkoi temppuilla, ja sen jatkumona Jarno nosti koko tekniikan ylös. Faktat Ford Deluxe Coupe ’48 • Omistajat: Jarno ja Piritta Punnonen • Paikka: Savonlinna. Modernimpaa tekniikkaa. Välillä liikkuminen joudutaan hoitamaan istuen pyörien päällä. Kuten jo aikaisemmin todettiin, Jarno Punnonen on vahvasti tekniikkamiehiä, ja Ford on kokenut pieniä modernisointeja jo kuluneen kesän aikana, kuten saanut GPS-pohjaisen nopeusmittarin. ”Sattumalta sille oli kiinnostunut ottaja, ja nyt tilalle on tulossa ’03 GM truckin LR4 -moottori ja 4L80E-vaihteisto. Renkaat: Edessä 195/65R15 ja takana 225/75R15. ”Kyllä tämä saa ihmisten peukut nousemaan ja hymyn kasvoille liikenteessä”, pariskunta tuumaa yhteen ääneen. Voimansiirto: TH700R4 -automaatti TransGon HD2 shift kitillä, perä 10-pulttinen ’70 Novasta, ei lukkoa. Vanteet: Weld Racing 15". 25 AMERIKAN RAUTA 7/2022. ’48:n ajettavuuteen ja huomioarvoon Punnoset ovat tyytyväisiä ihan nykyisellään. Optiona askartelulistalla on lisäksi lukon asennus taka-akseliin”, Jarno listaa. Myös laatikko on saanut huomiota TransGo HD2 shift kitillä ja turbiini on Circle K 3000 rpm stallilla. Konetta on jo valmiiksi paranneltu ja siitä löytyy esimerkiksi uudet laakerit, öljypumppu, nostajat, jakopää, männänrenkaat, kaikki tiivisteet ja 222/228 .600&.600 nokka sekä rempatut kannet Pac-venajousin. Alusta: Edessä Heidtsin Mustang II -etupää hammastanko-ohjauksella, takana 4-linkit ja QA1 coiloverit. Vielä kuvausten aikaan Fordin konehuoneesta löytyi piristetty perinteinen Chevyn pikkulohko, mutta ensi keväänä autoa siirtää jo LS-sukupolven voimanlähde. Pirittan Pin-Up-harrastus on jatkunut työtapaturmasta alkunsa saaneesta, keskushermoston CRPS -kipuoireyhtymästä huolimatta. Sisusta: Banjoratti, '66 Pontiac GTO:n penkit, GPS-nopeusmittari, valkopohjaiset lisämittarit. Korimuutokset: Tippalistat poistettu, takalokarit hitsattu koriin kiinteästi, konepeltiin tehty louversit, merkit ja listat poistettu, maalattu uudemman Fordin Electric Orange -helmiäisoranssilla, LED-takavalot ja -vilkut peileissä
Teksti: Tomi Eronen • Kuvat: Tuukka Erkkilä 26 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Neljä vuotta auton hankkimisesta remmiahdetussa ja stroukatulla LQ4:lla varustetussa pickiksessä vanhaa on jäljellä oikeastaan vain se pinnan patina. Rouheaa patinaa Chevrolet C10 Fleetside ’65. Nakkilalainen Harri Höglund ihastui C10:ssään sen rouheaan patinaan, mutta projekti riistäytyi pian aivan totaalisesti
Rouheaa patinaa 27 AMERIKAN RAUTA 7/2022
Ratiksi Harri hankki offsetiltaan sopivan Forever Sharpin billet-version. Mittaristo tuli Dakota Digitalilta, verhoilu taas on tehty kolmesta Ikean aidosta lehmäntaljasta. C10 oli maahantullessa kilikalilla vedetyn näköinen mattamusta, mutta kirjoittaja hioi ja kiillotti auton antaen maalipinnan mennä puhki sieltä sun täältä. Ja oli mulla ennen tätäkin pickis, ’90-mallinen GMC Sportside, jota tarjosin sitten vaihdossa”, C10:n uudeksi omistajaksi tullut Harri Höglund muistelee ja jatkaa: ”Se lähti oikeastaan siitä sun teemasta, kun siinä luki kyljissä Whatever Works, että tästähän voisi tehdä Verstaan mainosauton, kun auton rouheus sopisi meidän ilmeeseen. Samalla katto sekä autoon hankitut Wheel Vintiquesin peltivanteet maalattiin Fiatin kartasta löytyneellä kermanbeigellä kokonaisuuden raikastamiseksi. Synkän kokonaisuuden piristykseksi päätin maalata katon ja vanteet Fiatin kartasta löytyneellä kermanbeigellä. Auto oli kilikalilla vedetyn näköinen mattamusta, sen alla oli mustat pyöreäreikäiset Cragarit liian pienin renkain ja ensi vaikutelma oli hiukan surullinen. Hetken pohdinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, että kyllähän pickupit aina kiinnostavat, ja lähdin Kallioon katsomaan vaihdokkia, jota ei tosiaan silloin pystynyt helposti mihinkään tuomaan näytille. Keväällä 2018 Chevy saatiinkin rekisteröintikatsastettua Suomeen, ja mieli tähysi jo uusiin projekteihin, joten laitoin auton myyntiin. Beige lattiamatto on uusi, tämänikäiset C10:thän olivat ulkovärityksestä riippumatta sisältä aina kullanruskeita. 2017 toukokuussa mä ton verstaan ostin, ja rakensin ensin yläkertaan itselleni kodin. Mukana kaupassa tuli kuitenkin esimerkiksi autosta puuttunut uusi lavan takalaita, joten kaupat tehtiin, ja oli aika miettiä, mitä autolle tekisi. ”Mullahan on ollut noita pickiksiä ennenkin, on aikoinaan ollut yksi ’66 F-100 ja sitten oli sellainen ’56 Chevy Stepside. 2018 kesällä lähti sitten tämä moottorikahvilatoiminta käyntiin.” 28 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Chevrolet C10 Fleetside ’65. Pian keksin reseptin myös ulkonäön kohentamiseksi. T ästä tulee aikaa nyt viisi vuotta, kun vähän ennen perinteistä SEMA Show -reissua Tanena tunnettu Tom Hamara otti yhteyttä, ja tarjosi kirjoittajalle vaihdossa vasta valmistuneeseen ”Whatever Boogie” Chevy Vaniin ’65-mallista C10 Fleetsidea, joka oli tuotu maahan Kaliforniasta, mutta jota ei ollut vielä rekisteröity Suomeen. Aiemmin erään tatuoitsijan päivittäisenä ajopelinä Kalifornian Long Beachillä toimineen auton 350 cid & TH350 -tekniikka tuntui sinällään olevan kunnossa, ja itse asiassa se oli Squarebody-C20:n tehostetulla ohjauksella ja levyjarruilla sekä henkilöauton 12-pulttisella perällä varustettuna varsin kiva ajaa. Päätin kokeilla vesihioa ja kiillottaa mattapintaa siten, että siitä tulisi kuluneen näköinen kiiltävä pinta. Aina on sydän sykkinyt pikkiksille, tykkään niistä kovasti. Sisälle hankin uuden maton, tuulilasi ja toinen sivulaseista uusittiin ja autoon tuli muun muassa uudet kynnyslistat
Kaveri meni sitten hakemaan sitä, ja soitti, ettei se lähde käyntiin. Se kävi aivan liian rikkaalla, Holleyn kaasuttimen säädöt olivat sekaisin, joten vein auton tutkittavaksi kaverille, kun itsellä oli kiireitä. ”Olin sitten yhteydessä sinne Scott’s Hot Rodsiin, speksattiin sopivat osat, ja pistettiin runko tilaukseen. Kun palosammuttimen jauheet oli siivottu ja sammutukseen käytetyt hiekat oli putsattu, se pantiin takaisin nippuun ja lyötiin käymään, mutta kyllähän se edelleen huonosti kävi.” Harri totesi siinä vaiheessa, ettei jaksa enää kaasareiden kanssa temppuilla, vaan päätti hankkia polttoainetta syöttämään Sniper-ruiskun. Kun haluttiin runko valmiiksi pulverimaalattuna, niiden oli helppo sanoa, että maalauksessa on ruuhkaa, mutta mä luulen, että ne suosi vähän kotimarkkinoita ja toimitti ulkomaille viimeisenä”, Harri selittää. Mehän oltiin sen verran hölmöjä, että valutettiin pois öljyt, irrotettiin tulpat, ja ajateltiin pikkuisen pyöräyttää sitä sen verran, että saadaan loputkin bensat pois. ”Kone toimi OK, mutta oli selkeästi kulunut. Verstaan mannekiiniksi. ”Moottori oli kansia myöten valmis, meidän ei tarvinnut avata sitä ollenkaan, vaan se on Tolvilan ja Malmisen Jannen käsialaa. Kävin sillä silloin Porin ja Rauman katuautokisoissa ajamassa, oli tällaiselle märkäkorvalle tosi jännät paikat! Silloin hankin tuohon myös nuo leveämmät 10x15" takavanteet ja niille sliksit kiihdyttelyä varten.” Siinä vaiheessa auto oli kuitenkin vielä pääpiirteissään samassa kuosissa kuin kirjoittajalta lähtiessä. No, saihan se jostain sen verran kipinää, että koko auto meinasi syttyä palamaan. Kolmivaihteisen automaatin perään tilasin Gear Vendor -ylivaihteen, ja mittaristonkin vaihdoin silloin Dakota Digitalin täysin ohjelmoitavissa olevaan. Ei hassummin tällaiselle vanhalle pickikselle. ”Sehän oli hauska se alku, kun meinasi palaa koko auto. Auto odotti rinteessä perse pystyssä, ja oli hellekeli. Sähkökiillotettu putkisto kiinnittääkin ohikulkijoiden huomion takuuvarmasti. ”Kumannon Eero sitten hioi vanhat tekstit pois ja maalasi tilalle Verstaan logot. Siitä tuli silloin 383 stroker ja hankin siihen myös uudet Edelbrockin E-Street -alukannet. Ei se sitten tullut ihan niin nopeasti, vaikka puolet rahasta veloitettiin saman tien, vaan vasta seuraavana talvena. Täähän on oikeesti projekti, joka lähti lapasesta. Mun mielestä tossa autossa oli niin rouhea cowboy look, että kävin Ikeasta ostamassa kolme kappaletta lehmäntaljoja, jotka vein verhoilijalle. ”Niitä katukisoja varten tuohon asennettiin harness bar, johon sai kiinni nelipistevyöt. Siitä tulikin tosi makee, se meni nollasta sataan 5,9 sekunnissa. Talvikin ehti tulla, joten siinä vaiheessa totesin, että pidetään alkuperäinen suunnitelma, ja vaihdetaan uusi alusta tuohon pickikseen. Lavan pohja on tehty kokonaan uusiksi samoin kuin pyöränkotelotkin. ”Kone on ihan jumissa, varmaan leikannut”, totesi kaveri, eikä se lähtenyt apuvirrallakaan, joten lopulta pickis tuotiin hinurilla Verstaalle”, hän jatkaa. Me ei sitten kuitenkaan haluttu lopulta lähteä siihen turbovaihtoehtoon, koska siinä on aina se viive, vaan totesin, että olisihan se makeeta, että ahdin vastaa heti. Kun kone pelitti kivasti, niin mua alkoi häiritä alustan vanhojen puslien nitinä. Samoihin aikoihin Tolvilan Kimmon kanssa tuli puheeksi, että hänellä oli työn alla tuplaturbotekniikka, jota hän ei omiin projekteihinsa tarvinnutkaan, joten päätin ostaa sen tähän.” Tuo kyseinen moottori oli alkuaan 6-litrainen LQ4, joka oli stroukattu 6,7-litraiseksi käyttämällä Scatin takokampuraa ja veivejä sekä Mahlen takomäntiä. Nythän se sohva menee kyllä vaihtoon, koska tuota tehoa on, ja on vaikeaa pysyä siinä paikallaan. Kysyin sitten syksyllä Turkalta, että mitä sille tehtäisiin, ja Turkka heitti minulle nettilinkin Scott’s Hot Rodsin C10:n alustaan, että ton kun laitat, ei tarvitse alustalle muuta tehdä.” Arvata saattaa, kuinka siinä sitten kävi. Hyvä kaverini Turkka, joka on oikea velho rakentamaan koneita, tuli mukaan projektiin, ja sitä myötä päätin lopulta rakentaa koko koneen uusiksi. Sanoin, että tehdään penkistä tukeva, ja sillä lehmännahalla verhoiltiin sekä penkki että katto. Projekti riistäytyy. Nelipulttinen lohko oli hyvä. ”Kävi ilmi, että bensapumpussa oli sellainen vika, että se oli valuttanut koko moottorin täyteen bensaa seistessä. ”Siinä vaiheessa, kun runko odotteli vuoroaan, tuli mieleen, että ostetaankin sellainen Suburban-projekti, ja rakennetaan se tuolle rungolle. Pyysin kurkkaamaan samalla sen oikukkaan shifterin ja hoitamaan säädöt kuntoon. Siinähän oli se vekki ovessa, joten edelleen se teksti maalattiin niin, ettei vekkiä maalattu yli”, Harri selittää. Korona-aika teetti kuitenkin omat haasteensa, 29 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Pakoputkisto ei kerta kaikkiaan mahtunut kulkemaan auton alta, joten se reititettiin lavan päältä. Siinä mietittiin Kenne Belliä ja Whippleä, joista jälkimmäiseen sitten Turkan kanssa päädyimme. Se osoittautui kuitenkin pitkälavaista lyhemmäksi ja oli aihiona huonompi kuin piti, joten kesä vierähti siinä asiaa mietiskellessä
30 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Chevrolet C10 Fleetside ’65. LQ4-moottorista on kasvatettu Scatin stroukkikampuralla ja veiveillä sekä Mahlen takomännillä 408-kuutiotuumainen. Polttoaineen moottorille Nuke Performancen kisatankista nostaa kolme kappaletta Walbron sähköpumppuja. Joonas Valtanen hitsasi yhteen kaksi ilmanottoputkea, joista syntyi nykyinen näyttävännäköinen ilmanpuhdistin. Whipplecharger-ahtimen päällä oleva kohoteksti viilattiin maalauksen jälkeen niin, että se tuli kokonaan näkyviin. Polttoainejärjestelmä on varustettu myös kerääjäsäiliöllä, ja hillityn musta linja jatkuu aina AN-liittimiä myöten
”Heinimaan veljekset sen maalasi. Moottori: 408 cid LQ4 V8, Scatin stroker-takokampura, Scatin veivit ja Mahlen takomännät, Mellingin Hi-volume-öljypumppu, Gwatney Performancen GPI Supercharged Stage 2 -nokkaakseli, vakiokannet, MaxxEcu Pro -moottorinohjaus, AEM:n puolat, Nick Williamsin 103 mm kaasuläppä, Finjectorin Boschin 1500cc suuttimet, Whipplen imusarja, Whipplecharger -ruuviahdin, CSF:n välijäähdytin, C&R:n jäähdytin, Nuke Performancen kisatankki kerääjäsäiliöllä ja kolmella Walbron pumpulla, Nuke Performancen pa-paineensäädin, rosteripolttoainelinjat, Concept Onen hihnapyöräja apulaitesarja Edelbrockin vesipumpun kera, Powermasterstartti, Gibsonin LS Swap keraamisesti pinnoitetut pakosarjat, 75 mm custom-rosteriputkisto. Sisusta: Uusi ohjausakseli Forever Sharpin billet-ratilla, B&M:n Quicksilver-räikkäshifteri, muokattu sohvapenkki, ruskea lehmäntaljaverhoilu, Dakota Digitalin mittaristo. ”Siinä vaiheessa, kun alettiin mallailla hyttiä ja lavaa valmiille alustalle kävi kuitenkin ilmi, että lokasuojat piti tehdä kokonaan uusiksi, koska tästä tulisi niin matala, ja muokkausta vaati myös tulipelti sekä kardaanitunneli. Ohjauksen ilma-alustalle Harri hankki kuitenkin länsinaapurista. ”Mä oon viimeisimpiin autoihini hankkinut ruotsalaiselta Jebsiltä nuo ilmajousisysteemit. Jos auton parkkeeraa epätasaiseen maastoon, niin automatiikka osaa itse oikaista senkin”, mies valaisee. koska piti saada myös ahtimen kanssa sopiva hihnapyöräja apulaitesarja. ”Tää on ihan uskomaton ajaa, kun kaikki on modernisoitua ja tehdasuutta. Tässä on tosi makee, joka nurkassa on korkeusanturi, ja jousitus on Bluetoothilla ohjattavissa. Scott’s Hot Rodsin alustan myötä autoon tuli tehostettu hammastanko-ohjaus, isot Wilwoodin jarrut, uusi Moserin 9-tuumainen Strangen perämurikalla ja vetareilla sekä ilmajousitus putkitukivarsin. Totesin, että se patinakuori oli tälle autolle se paras juttu, joten auto puhallettiin piiloon jääviltä osin kokonaan ja maalattiin ne sekä lava satiininmustalla. Faktat Chevrolet C10 Fleetside ’65 • Omistaja: Harri Höglund, 53 • Paikka: Nakkila. Jarrut: Wilwoodin 12" levyt nelimäntäisin satuloin edessä ja takana, Wilwoodin tehostin ja pääsylinteri, rosteriputket. Voimansiirto: Vahvistettu 4L80E-automaatti by Janne Malminen, 10" PTC billet-turbiini, S&N Cardanin Laukkanen Motorsportin osista tekemä custom-kardaani, Moserin rakentama Fordin 9" perä lukolla, Strangen 31-spline-vetareilla ja 3.70:1 -välityksellä. Vanteet: Wheel Vintiques 7x15" edessä ja 10x15" takana. Halusin, että siinä jää sellainen yllätysmomentti, kun konepellin avaa”, hän jatkaa. Pinnan alla käytännössä aivan kaikki onkin modernisoitua ja tehdasuutta. Heinimaan veljeksille kaikista maalaustöistä sekä Joonas Valtaselle rosterija alumiiniosien hitsauksesta, oikeaa weld pornia. He muokkasivat myös tulipellin nykyiselle moottorille sopivaksi.” Moottori haluttiin pitää niin takana kuin mahdollista, koska tiedettiin, että tällaisessa kokoonpanossa keulalla tulee tiukkaa joka tapauksessa. Kaikki tehtiin kuitenkin niin, ettei mitään uutta näy ulospäin kun lavan peite on paikallaan. Whipple suositteli Concept Onea, jolla olikin kaikki muut tavarat hyllyssä, paitsi vesipumppu, jota sen valmistajalla Edelbrockilla ei ollut toimittaa. Putkiston suhteen mietimme aikamme, että miten se mahtuisi kulkemaan lavan ja taka-akselin välistä, ja lopulta totesin, että haetaan Marteliukselta 75-millistä putkea, josta Valtasen Joonas hitsasi Tigillä lavan yli kulkevat putket. Ne sitten sähkökiillotettiin Kromatekillä täällä Nakkilassa, ja on ihan helvetin hienot”, Harri toteaa tyytyväisenä. Pakosarjojen kanssa oli helvetinmoinen tappelu, että ne saatiin mahtumaan. Uudella Scott’s Hot Rodsin alustallaan pickis lipuu todella matalalla. Ja tyytyväinen mies on koko lailla täysin läpikäytyyn autoonsa muutenkin, ja ihan syystä. Kiitos: Turkalle uskomattomasta paneutumisesta ja viimeistelystä koko projektin aikana. Kun alettiin mallailla hyttiä ja lavaa valmiille alustalle kävi kuitenkin ilmi, että lokasuojat piti tehdä kokonaan uusiksi, koska tästä tulisi niin matala. JM-Garagen Janne Malmiselle tarvittavien osien hankkimisesta ja vaihdelaatikon muokkauksesta. Lopulta sisuunnuimme ja päätimme tehdä sellaiseen Corvetten vesipumppuun sen hihnapyörämuutoksen itse, vaikkei Whipple sitä suositellut.” Patinasta tinkimättä. Se menee kuin kiskoilla”, Höglund summaa. Siinä menikin lopulta seitsemän kuukautta, ja yksi kesäkin jäi sen takia välistä. Kori: Sisälokasuojat tehty uusiksi joka nurkassa, tulipeltiä muokattu, kardaanitunnelia korotettu ja lavaa nostettu taka-akselin päältä, takapuskuri poistettu, Peep Mirror -peilit. Otinkin sitten yhteyttä Lumo Automotiveen, jossa tehtiin peltityöt. Mistään kohtaan ei oikaistu, vaan päin vastoin kohotettiin rimaa sitä mukaan, kun projekti eteni. Kiitos Lumo Automotivelle korimuutostöistä ja Marko Paloselle moottoriohjauksen ohjelmoinnista. Renkaat: Milestar Touring SLE 225/75 R15 edessä, Vitour Galaxy R1 Radial G/T 275/60 R15 takana. Alusta: Scott’s Hot Rodsin alusta, Super Slam IFS -etuakselisto putkitukivarsin ja droppispindlein, tehostettu hammastanko-ohjaus, Slam Specialtiesin palkeet edessä, Firestone 9000 -palkeet takana, Ridetechin iskarit, Level Ride -ohjaus. 31 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Niitä tilattiin useampia, ja lopulta Turkan Jenkeistä tilaamista Gibsoneista saatiin loppupäitä muokkaamalla toimivat. ”Siinä on oma nestekiertonsa ahtimelle, sen jäähdytin on moottorin jäähdyttimen edessä. Eero Kumanto taiteili oviin Harrin Verstas-kahvilan logot siten, että ne näyttävät olleen siinä aina
3. 4. Reilun notchin ja ilmajousien ansiosta kori siirtyi tuntuvasti lähemmäs maanpintaa, mikä johti sitten seuraaviin toimenpiteisiin. Auto oli kilikalilla maalattu mattamusta, niin tuulilasi kuin sivulasikin rikki, ja alla olivat edessä 6ja takana 5-pulttiset pyöreäreikäiset Cragarit, jotka oli sutattu mustiksi. Pakoputkisto on rosteria alusta loppuun. Pintaa rikkomatta 32 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Chevrolet C10 ’65 1 2 3 4 5 7 6. Tässä kuosissa Harri ihastui autoon ja osti sen itselleen Verstaansa mainosautoksi. Näistä muutoksista vastasi Lumo Automotive Nurmijärvellä. 7. Tällaisena C10 tuli kirjoittajalle. Korin ulkokuori jätettiin koskemattomaksi, mutta täysin uusittuine tekniikkoineen auto on myös pohjasta kaunista katseltavaa. Teksti: Tomi Eronen • Kuvat: Tomi Eronen, Harri Höglund 1. Tässä maaliskuun lopussa 2019 otetussa kuvassa stroker on jo lähdössä konehuoneesta. 6. Katto ja uudet Wheel Vintiquesin vanteet saivat kermankeltaisen sävyn, ja maalasin oviin kuvitteellisen Whatever Works Finland -pajan logot. Huomaa sisälokasuojien alkuperäinen muoto. Seuraava päivitys oli moottorin stroukkaaminen 383:ksi ja varustaminen Sniper-ruiskulla. 2. Sitten projekti riistäytyi, ja nitisevien puslien seurauksena Harri päätyi pistämään alustan ja tekniikan suhteen kaiken uusiksi. Keksin vesihioa ja kiillottaa pinnan siten, että maali kului särmistä puhki. 5. Koska pinnan rouheus oli se, mikä Harria C10:ssä alun perin viehätti, ei siihen lähdetty koskemaan, vaikka kaikki piilossa meni uusiksi. Sisälokasuojat oli rakennettava kokonaan uusiksi, samoin lavan pohja. Siis aivan kaiken
. ??. ??. ??. 040 506 9008 arto@usa-cars.fi • Kaikki merkit ja mallit • 155-kohdan autotarkastus (kuusi sivuinen raportti, koe-ajo ja 50–100 kuvaa ei velvoita ostamaan) • Varaosat (kontissa ja nopeana lentotoimituksena) • Kontteja lähtee joka viikko! Myös: huollot, korjaukset ja maahantuontikatsastukset AVAIMET KÄTEEN PALVELU WWW.USA-CARS.FI Arto Seppänen Katso lisää: sk-autosound.fi/retrosound Avoinna ark. . ??. . ??. Kartanonherrantie 7, 02920 Espoo. TÄYDEN PALVELUN TUONTITALO www. ??. . ??. ??. 9-17. ??. 02 648 6677 WWW.AUTOTRANSMISSION.FI AUTONOSAT EDULLISESTI MERIRAHTINA USA:sta USARAHTI.fi. P.010 29 22 800 info@sk-autosound.fi Modern sound for classic car Ford Mustang –64-66 Chevrolet Chevelle -69-73 Ford/Mercury -50-60 GM -49-60 AUTOMAATTIEN AMMATTILAINEN • Korjaukset, varaosat • Vanhat Hydramatic, Fordomatic, Torqueflite, Powerlite, Borg-Warner, Dynaflow automaatit • Mersut, Bemarit, monet Japsit ym. ??. Autotransmission Pekka Nätkin Pörstiläntie 16, 28760 Pori Puh. ??. ??. USA-CARS .fi Puh
Moparin Sininen 34 AMERIKAN RAUTA 7/2022
Teksti: Kimmo Janhunen • Kuvat: Tuukka Erkkilä 35 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Ajettavuutta silmällä pitäen päivitetyn auton värimaailma syntyi miehen omasta lempiväristä, Fazerin sinisestä. Dodge Challenger ’70. Joensuussa asuva Mika Pakarinen on omistanut haastajansa jo kymmenisen vuotta ja muokannut sitä mieleisekseen aina rahavarantojensa salliessa
”Poikkeuksen vahvistava sääntö on 8 ¾ perä, mutta muilta osin tekniikka ja alusta on päivitetty uusiksi”, Mika kiteyttää ja jatkaa: ”Auto rakennettiin ajettavuus edellä, sillä nätin ulkonäön lisäksi arvostan harrasteautossa varmatoimisuutta. Maanrakennuspuolen yrittäjänä on oppinut arvostamaan kalustossa sellaista luotettavuutta ja toimintavarmuutta.” 440-isolohko avattiin ja läpikäytiin kokonaisuudessaan. Projekti alkoi puhaltamalla koko kori puhtaaksi soodalla. Tehtaalta se on lähtenyt 383:lla, mutta joku edellisistä omistajista oli päivittänyt voimanlähteen kookkaampaan versioon siinä vaiheessa, kun alkuperäinen oli tullut tiensä päähän. Haluan, että voin lähteä käymään sillä tältä istumalta vaikka Helsingissä, jos tarve vaatii. Kun hän reilut kymmenen vuotta sitten alkoi suunnitella H-D-harrastuksensa jatkeeksi ensimmäistä nelipyöräistä jenkkiä, oli päällimmäisenä vaihtoehtona isolohko-Cuda. Siihen hätään ei kuitenkaan löytynyt kuin pikkulohkoversioita, eikä mies ollut valmis tekemään kompromissia tekniikan suhteen. Uuden Challengerin värikartastosta löytyvä Sapphire Blue ei itse asiassa ole siitä kovinkaan kaukana. M ika muistelee tykästyneensä ’70 Cudan ja Challengerin lihaksikkaisiin linjoihin jo lapsena. ”Etulokasuojathan näissä ovat tunnettu ongelmakohta, kun niissä on peltiä monessa kerroksessa, mikä antaa ruosteelle hyvät kasvumahdollisuudet. Kun tarjolle tuli yllättäen 440-isolohkolla varustettu Challenger, oli siihen helppo tyytyä. Ostohetkellä 40-vuotiaaseen autoon oli ehditty tehdä vuosien varrella jos jonkinlaisia virityksiä. ”Auto sijaitsi Kaliforniassa San Diegon alueella ja oli tiettävästi majaillut siellä koko ikänsä. Tällä hetkellä siinä ei ole Mikan mukaan enää juuri muuta alkuperäistä kuin kori. Maalaustyön suoritti Joensuussa toimiva Mestarimaalaus Nenonen. 36 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Dodge Challenger ’70. Huolella tehtyjen pohjatöiden päätteeksi pintaan ruiskutettiin kuitenkin Mikan lempiväreihin kuuluvaa Fazerin sinistä muistuttava metallinhohtoinen sininen. Ruostevauriokorjausten päätteeksi saumat käytiin läpi koritinalla. Ajettava ja luotettava. Hän hoiti homman erittäin hyvin”, Mika aloittaa tarinan. Auton etsi ja toimitti Suomeen AlpineTraden Petri Neuvonen. Auton alkuperäinen väri oli harmahtavan valkoinen, kuten monien tuntemassa Vanishing Point -elokuvan Challengerissa. Päätin ihan suosiolla hankkia kokonaan uudet etulokarit, mutta oli niissäkin sovittamista, kun halusin kaikkien koripaneeleiden istuvan hienosti ja saumojen olevan tasalevyiset”, Mika kuvailee. Liikkuvat osat käytettiin Lahdessa tasapainotettavana, ja paikallinen moottorivelho Sähkösäätöiset etuistuimet ovat lähtöisin Porsche 911:sta, ja huomattavasti alkuperäisiä mukavammat istua
Toisaalta mietin laatikon valinnassa myös osien saatavuutta, mikä olisi ollut alkuperäisen laatikon kanssa vaikeampaa. ”Lopulta päädyimme niinkin eksoottiseen ratkaisuun kuin GM:n TH700-automaattiin, joka asennettiin paikalleen sovitusadapteria käyttäen, ja jolle asennettiin oma lauhdutin. ”Paketti tuottaa tehoa noin 500 hevosvoimaa ja vääntää hyvin alakierroksilla aivan kuten halusinkin”, Mika iloitsee. Mika halusi vanteiksi 15-tuumaiset alkuperäistyyppiset, sillä niillä hänen kokemuksensa mukaan raideväli on sopivin suomalaiseen tiestöön. Pakosarjat uusittiin ja putkisto päivitettiin halkaisijaltaan kolmituumaiseksi. Pysäyttimiksi puolestaan vaihdettiin uudet levyjarrut joka nurkalle. Äänimaailma haluttiin kuitenkin pitää hillittynä, mikä ratkaistiin laittamalla putkiin kahdet äänenvaimentajat peräkkäin. Jäähdytin vaihdettiin 26-tuumaiseksi, millä varmisteltiin isolohkon lämpöjen aisoissa pysymistä. Alustaa päivitettiin neopreenipuslilla ja QA1:n säädettävillä coiloverilla. Tremecin manuaalilaatikko olisi voinut olla toinen vaihtoehto, mutta lopulta halusin kuitenkin pitäytyä automaatissa”, Mika perustelee. Se on meillä vähän haasteellisempaa, kun asutaan aika syrjässä. Kun Moparin valikoimista ei sopivaa nelivaihteista automaattia löytynyt, osui vaihteiston kohdalla valinta GM:n TH700:een. 37 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Ainakaan toistaiseksi hylkimisreaktioita ei ole ilmennyt. Alkuperäinen laatikko tuntui kuitenkin hänen mielestään toimimattomalta nykymoot toritienopeuksilla. Auton alkuperäinen väri oli harmahtavan valkoinen, kuten monien tuntemassa Vanishing Point -elokuvan Challengerissa. Kun kaasareiden oikuttelusta saatiin tarpeeksi, päätettiin pakettia päivittää Holleyn Sniper EFI -ruiskusysteemikonversiolla, jonka myötä tyhjäkäynti muuttui huomattavasti tasaisemmaksi ja polttoaineen kulutus tipahti Mikan arvion mukaan jopa 40 prosentilla. Hukan Jari porttasi alukannet sekä valitsi pakettiin sopivan jyrkemmän nokan. Olen ollut siihen tyytyväinen, sillä kone käy nykyään huomattavasti matalammilla kierroksilla matka-ajossa
Jarrut: Levyjarrut. Vaikka Mikan Challengerin ulkoasu on lähellä alkuperäistä, on sen ajettavuutta jämäköitetty neopreenipuslilla ja QA1:n säädettävillä coilovereilla. Niillä raideväli on Mikan kokemuksen mukaan optimaalisin teiden uriin nähden. Teho: Noin 500 hv. Kaikki ikkunalasit uusittiin, sillä alkuperäiset olivat hyvin naarmuiset ja haalistuneet. Moottori: 440 cid BB V8, portatut alukannet, jyrkempi nokka, Holley Sniper EFI -ruiskukonversio, pitkät peltisarjat, 3” tuplaputket, Hemin iso öljypohja. Merkit ja listat hankittiin uutena eBayn kautta. Ohjaamoon kantautuvaa äänimaailmaa hillittiin liimaamalla koriin äänieristemattoa aina kattoa ja konttia myöten. Niinpä voisin myydä sen kotiin, jossa se pääsee oikeuksiinsa”, Mika päättää. Kojalauta uusittiin, mutta mittarit ovat edelleen alkuperäiset samoin kuin puukehäinen rattikin. Liperissä sijaitsevalla Tero’s Garagella on ollut auton valmiiksi saattamisessa sormensa vahvasti pelissä”, Mika kiittelee. Renkaat: edessä 225/70 R15, takana 245/75 R15. Voimansiirto: GM:n TH700R4-automaattivaihteisto, Moparin 8 ¾ perä. Itsellä saattaisi siinä mielenterveys välillä kärsiä.” Ajankäytöllisistä syistä Mika on päätynyt laittamaan Challengerinsa hiljattain myyntiin. Se vaati käytännössä kolme kertaa oman tilansa. Sisusta: 911 Porschen sähkösäädettävät penkit. Rengaskokona on edessä 225/70 R15 ja takana 245/75 R15. Penkeiksi sovitettiin 911-Porschen sähkösäädettävät versiot, joilla saa ajoasennon mukavasti itselleen sopivaksi. Valmiiseen autoonsa mies on silminnähden tyytyväinen: ”Olen tehnyt tätä pieteetillä itseäni varten ja teettänyt alansa parhailla ammattilaisilla kaiken, mihin omat taidot eivät ole riittäneet. Vanteet: 15" originaalivanteet. Vanteiksi löytyivät uudet 15-tuumaiset originaalivanteet. Alusta: Neopreenipuslat, QA1:n säädettävät coiloverit. Auto ei ole alkuperäinen R/T-malli, mutta se detaljoitiin sellaiseksi. ”Maanrakennusyrittäjän paras sesonki ajoittuu kesälle ja töitä saisi tehdä yötä päivää, eikä harrasteautoilulle tahdo oikein jäädä aikaa, kun ei perhettäkään halua jättää huomiotta. Kiitos: Kansien porttauksesta ja nokan valinnasta Jari Hukalle sekä auton rakentamisessa muuten auttaneille Jussi Ruuskalle ja Jari Suoniselle. Nostan hattua niille kavereille, jotka rakentavat autojaan pienissä yhden auton talleissa. ”Minulla ehti olla kymmenkunta Harrikkaa ennen Challengeria, ja niiden kanssa oli näppärää, kun ne eivät vieneet niin paljoa tilaa. Ulkoasu siistiytyi niiden myötä huomattavasti ja kirkkaat lasit viimeistelivät kokonaisuuden uuden maalipinnan rinnalla. Vaikka minulla on suhteellisen hyvät rakentelutilat, niin kyllä se yllätti, kuinka paljon tällainen projekti vie lattiapinta-alaa, kun sen purkaa osiksi. Hiljainen ja mukava. Faktat Dodge Challenger ’70 • Omistaja: Mika Pakarinen, 51 • Paikka: Joensuu. 38 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Dodge Challenger ’70. Alkuperäisetkin ovat Mikalla toki tallessa. Minua harmittaa se, ettei tämä auto pääse riittävästi tien päälle, minne se kuuluisi. Paikallisen moottorivelho Hukan Jarin porttaamilla alukansilla, Sniper-ruiskulla ja jyrkemmällä nokalla nelinelikympistä on saatu kutiteltua noin 500 hevosvoiman tehot
Olipa tarpeen sitten huolto tai korjaus. Uusia autoja tulossa myös lähiaikoina! MYÖS UUDEMPIA VOLVO-PURKUAUTOJA! Varaosat ovat saatavilla useimmille automerkeille laajasta varastostamme. Ota rohkeasti yhteyttä! www.americanpower.fi American Power Oy, Takumäenkuja 2B, Hämeenlinna Puh. Hämeenlinnalainen jenkkiautojen asiantuntija Merten takaa matkustanut autosi saa meillä arvoistaan käsittelyä. 03 652 3380, 040 0813 297, 0500 813 297 Olemme valtuutettu AD-autokorjaamo www.b ackfa lt.fi • Purkaamo 040 7332 493 • Korjaamo 040 5107 493 • Automyynti 040 8234 100 68410 ALAVETELI, WWW.BACKFALT.FI Tsekkaa nettisivuillamme MYYTÄVÄT JENKKIAUTOT Käy katsomassa uudet autot nettisivuillamme. Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa kotiin: www.klassikot.fi Jokaisella autolla on tarina
Päällikkökuljetin 40 AMERIKAN RAUTA 7/2022
Uutena maahamme tuotu avoauto nähtiin niin valkokankaalla, kuin kuninkaiden kuljetuksissakin. Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine 41 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Suomesta ei toista niin erikoisella historialla olevaa 50-luvun Buickia löydy kuin Jyrki Kosolan ’52 Super Convertible. Päällikkökuljetin Buick Super Convertible ’52
Keikkojen välillä Buick nähtiin kaahailevan elokuvassa Yks’ tavallinen Virtanen. Suomen valtioneuvoston hallussa ei avoautoja ollut, ja kun sellaisille oli tarvetta, turvauduttiin vuokraamaan yksityisten autoja. Kuningasperheen muiden jäsenten kuljetukseen oli järjestetty maamme hienoimpia avoautoja, kuten ’54 Buick Special Convertible sekä ’57 DeSoto Diplomat Convertible. Tuolloin sen takapenkillä matkasivat isäntänä toiminut presidentti Kekkonen sekä Tanskan kuningas Fredrik IX. Autoon vaihtui tuolloin AR-3-kilvet, joissa se hoiti monta tärkeää tehtävää. Tärkeimmät vieraista istuivat kaupunkikierroksilla kuitenkin avo-Buickin kyydissä. Heinäkuussa ’61 valtioneuvostosta kutsuttiin Lappi-Seppälän luotettava avoauto jälleen edustustehtäviin. Norjan kuningas Olavi V saapui nauttimaan Buickin kyydistä Kekkosen 42 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Buick Super Convertible ’52. J os autojen kohdalla lähdetään namedroppailuun, Kosolan Jyrkin ’52 Buick Super Convertible on maassamme ihan kärkivehkeitä. Kuninkaat ja Virtaset. Kesäkuussa ’57 Lappi-Seppälän Buickille oli käyttöä, kun Neuvostoliiton ylimmästä johdosta muodostettu delegaatio saapui vierailulle Suomeen. Delegaation käyttöön oli viikon vierailun ajaksi varattu valtion hienoimmat ajopelit. Valtakunnan silloisen ykköskoomikon, Eemelin, ja juuri Miss Suomeksi valitun Pirkko Mannolan tähdittämässä elokuvassa Buickilla kurvaillaan varsin vauhdikkaasti. Ihmettelyn aiheita olivat ensimmäistä kertaa nähdyt tummaihoiset urheilijat, sekä uutta ihmelimsaa myyneet keltaiset Coca-Cola-autot. Ulkomaankauppaa puutavaralla harjoittanut Pelanti onnistui käyttämään osan valuuttatuloistaan avoautoon, jolla varmasti tuli nähdyksi. Kun Tanskan hallitsijaperhe vieraili kesäkuussa 1958 Suomessa, oli Buickille jälleen tarvetta. Buickille osui 50ja 60-luvuilla monta valtiopäämiestason keikkaa. Kyydissä istuivat niin itäkuin länsinaapureiden johtajat. Ei auto ole yksi Elviksen vanhoista, eikä sen rekisteriotteisiin kirjattu Olavi Virtaa tai Tapio Rautavaaraakaan, mutta monenlaista keikkaa Buickilla on kuitenkin heitetty ja ihan päälliköitä takapenkillään. Suomeen niitä ei kuitenkaan rekisteröity kuin Toivo Pelantin musta AY-169 -kilpinen yksilö. Buickille tarjoutui myös varsin vauhdikas rooli vuonna 1959 valmistuneessa, musiikkipainotteisessa elokuvassa Yks’ tavallinen Virtanen. Kekkosen käytössä oli Paasikiveltä periytynyt leijonakilpinen ’52 Cadillac limo, puolustusministeri Skogin pitkään ’56 Imperial Crowniin mahtui tärkeitä kenraaleita ja pääministeri Sukselaisen aivan uuteen ’57 Cadillac limusiiniin mahtui siihenkin neuvostojohtoa. Toivo Pelantilta Buick siirtyi parin vuoden nautiskelun jälkeen Rakennushallituksen pääjohtaja Jussi Lappi-Seppälälle. Saattueeseen oli varattu useita valtioneuvoston umpiautoja, mutta pääministeri Nikolai Bulganin sekä kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri Nikita Hruštšov huiskuttelivat yleisölle avo-Buickin takapenkiltä. Erikoisjunalla Helsingin rautatieasemalle saapuneet vieraat noudettiin autosaattueessa ensin valtioneuvoston linnaan ja sieltä presidentti Kekkosta tapaamaan. Helsingin olympiakisojen aikaan, kesällä 1952 pääkaupungin katukuvassa saattoi nähdä muutamankin uuden avo-Buickin. Upeasta dollarihymystä hänen mieleensä jäi itsestään aukeava kangaskatto, ja autolla ajeltiinkin katto auki Käpylän Olympiakylässä. Toivo Pelantin tytär, Riitta Kivilahti muisteli isänsä Buickin olleen perheen käytössä Helsingin olympialaisten aikana
isännöidessä tuotakin vierailua. Syksyllä 1968 vaihtoautoliikkeen rivistöön päätyneellä Buickilla alkoi vaihe, jolloin sen omistajat vaihtuivat tiuhaan. Vuonna 1970 Buick siirtyi hetkeksi Lapinjärvelle, jolloin siinä pitkään olleet AR-3-kilvet vaihtuivat ZX-941-tunnuksiin. Pienten ruostevauriokorjausten ja maalauksen jälkeen Buick palasi keväällä ’73 jälleen rekisteriin saaden AJA39-tunnukset. Hän teki autosta 700 markan kaupat ja elvytti sen takaisin liikenteeseen. Loppuvuodesta ’64 Buick siirtyi helsinkiläisen lääkäri Olli Heinosen omistukseen ja hänellä auto oli seuraavat neljä vuotta. Björkman korjasi sen uusilla osilla ja löysi Buickille uuden omistajan vielä samana syksynä. Ainakin pariin otteeseen kuvaussessioissa ollut Buick päätyi Intro-lehden Hurriganes-julisteeseen ja sitä kautta arvatenkin tuhansille seinille. Syksyllä ’72 Mätäkukkoihin ja Finnish Hot Rod Associationin perustajiin kuulunut rodipioneeri Vennu Björkman sai sitten kuulla harvinaisesta avo-Buickista, joka oli päätynyt kilvettömänä klaukkalalaisen maalaamon pihalle. Hiekkakuopalle ajettu Buick nähtiin 70-luvun alussa Introlehden Hurriganes-julisteessa. Loppuvuodesta 1974 menestyksensä aallonharjalla mellastanut Hurriganes-yhtye julkaisi Roadrunner-levynsä, ja orkesterilla oli tapana lehtikuvissa nojailla näyttäviin amerikanautoihin. Usein rekvisiittana oli bändin käytössä ollut ’54 Cadillac ja toisinaan sekä jutun Buick että Cadillac. Rokkiauto. Jossain kohdin auton alkuperäinen, punainen nahkaverhoilu uusittiin ja Buick päätyi 70-luvun lopussa perustettuun Espoon Automuseoon. Pelantin perhe Porvoon vanhankaupungin torilla. Seuraavana kesänä se sai puolestaan uuden, Amerikasta tilatun kangaskaton. 43 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Buick kiersi parillakin autokauppiaalla, joista yksi oli myöhemmin Floridasta lukemattomia autoja Suomeen lähettänyt Eero Mäkinen. Tuskin oli kaksinen paikka Cisse Häkkisen istua terävän nokkamerkin päällä, mutta sommitelma oli rehvakas. Ku va : Au to m ui st oj a Su om es ta , Ti m o Ki is ki . Auto maalattiin kertaalleen, ja sen vauhdissa avattu kangaskatto koki vaurioita. Buick päätyi Intro-lehden Hurriganes-julisteeseen ja sitä kautta arvatenkin tuhansille seinille. Kesällä ’75 Buickin Dynaflow-vaihteisto alkoi olla jo loppusuoralla ja matkanteko katkesi, kun moottorin loppuun kulunut jakopää tuli tiensä päähän. Tuolloin hiukan jo vanhahtavaan autoon tuli kivasti uskottavuutta, kun rekisterikilpien tilalle ruuvattiin presidentilliset leijonavaakunat
Lippu korkealla. Jykä ja Pia Kosolan tallista löytyy monenmoista kangaskattoista reissurekeä, kuten ’55 Cadillac sekä Amerikan Raudassa esitelty ’60 Oldsmobile Convertible. Monet valtiovieraat kunnialla kuljettanut avoauto oli pohjoiseen päätyessään ajokuntoinen, mutta isompaa huoltoa vailla. Hänen käsityksensä mukaan avoauto sai lepäillä Espoossa museon suojissa aina vuoteen 1998, kunnes se parin omistajavaihdoksen jälkeen kotiutui vuonna 2003 Rovaniemelle. Sopivan etenemiskorkeuden Buick on löytänyt lyhentämällä jousia kierroksen verran.” 44 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Buick Super Convertible ’52. Jyrkin näkemys kuitenkin on, että seuraavan kerran, kun tämä poikkeuksellisen vaiheikkaan historian omaava olympiavuoden erikoisuus jatkaa kiertoaan, saa sille seuraavakin omistaja löytyä Suomesta. Ruotsin suunnalta autoa kohtaan onkin löytynyt kiinnostusta. Alkuperäisen moottorin lohko oli joskus jäätynyt halki ja halkeamaa oli yritetty hitsata umpeen kehnoin tuloksin. Sopivan etenemiskorkeuden Buick on löytänyt lyhentämällä jousia kierroksen verran. Nokalle vaihdettiin alkuperäistä vastaavat ’52 Buickin Fireballrivikasi sekä Dynaflow-vaihteisto. Kesällä 2004 autolla tuli reissattua ahkerasti kotimaan tapahtumien lisäksi muun muassa Uumajassa. Arvokkaasti patinoitunutta avoautoa ei ole ollut tarvetta entisöidä uutta vastaavaksi, vaan omistajan näkemys on, että eletty elämä ja taakse jääneet kilometrit saavat Buickin pinnoissa näkyä. Rovaniemelle, Jyrki Kosolalle sittemmin kulkeutunut Buick voi nykyisin paremmin kuin vuosikausiin. Kun vettä tihkuva voimanlähde nostettiin pois nokalta ilmeni, että vaihteisto oli kertaalleen jo vaihdettu pari vuotta vanhemmasta Buickista. Huonoon kuntoon päässyt vaalea kangaskatto sai sekin vaihtua uuteen, paremmin sisustuksen sävyyn sopivaan kankaaseen
Teho: 128 hv. Voimansiirto: Dynaflow-automaatti. Sähköpumpatusta nestepaineesta luovuttiin 1954. Moottori: Fireball suora kasi (263,3 cid). Alkuperäisen rivikasin lohko oli jäätynyt halki ja korjattu kehnosti. 45 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Faktat Buick Super Convertible ’52 Omistaja: Jyrki Kosola Paikka: Rovaniemi. Tilalle tiputettiin täysin vastaava ’52 Fireball-moottori. ’52 Buickissa etusohva liikkuu ja katto sekä sivuikkunat nousevat Hydro-Lectric-systeemillä
Sen takaavat Ford Motor Companyn sisarmalleista rakennetut nostalgiakilpurit Speedy Gonzales ja Suicide Comet. Ford Falcon ’60 & Mercury Comet ‘61. Kun Heath Garage lähtee kiihdyttelemään, ei se takuulla jää huomaamatta keneltäkään. Teksti ja kuvat: Kimmo Janhunen 47 AMERIKAN RAUTA 7/2022
Uusi tuleminen. Alkuperäinen kuutoskone oli vaihtunut 289-kuutiotuumaiseen V8-moottoriin ja pinnassa oli mattavihreä väri ruutulippukuvioidulla katolla, jonka oli muuten chopannut Cossu Koskinen, koska Tomi ei tuolloin vielä uskaltautunut ryhtyä leikkelemään sitä irti itse. 48 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Ford Falcon ’60 & Mercury Comet ‘61. Korkeutta hävisi Cossun käsittelyssä edestä seitsemän senttiä ja takaa viisi. Eteen piti saada luonnollisesti jäykkä akseli, jollaiseksi Speedy Gonzalesin näkyvimpiin korimuutoksiin kuuluu katon choppauksen ohella takapyöränkaarien avartaminen slickseille. Nostalgiset tekstit on taiteillut Tapio Mäntynen. Kisataival loppui siltä erää siihen, mutta moottori kuitenkin kunnostettiin ja auto siirrettiin vuonna 2001 talliin odottelemaan uutta inspiraatiota. Kuvausten jälkeen autoon on päivitetty uudet 8,5 sekunnin turvakaaret. poistamalla niistä niskatuet ja verhoilemalla ne nostalgisesti ruututikkauksin. Gasserimaisen olemuksen luominen aloitettiin rälläköimällä takapyörien kaariin slicksien mentävät aukot ja tekemällä konehuoneeseen lisää tilaa leikkaamalla sisälokasuojat auki sekä poistamalla alkuperäiset jousitornit. Fiilisteltyään uutta hankintaansa hetken, hän alkoi perehtyä sen sielunelämään tarkemmin paloittelemalla sen osiksi. Sen aika koitti vuonna 2009. Vuosien mittaan Tomin päässä muhi mitä erilaisimpia visioita, mutta lopulta ylitse muiden nousi gasser-tyylisuunta, jolla lopputulokseen saataisiin ihan uudella tavalla näyttävyyttä ja show-henkeä. Moottoriksi valikoitui 0,030-ylikokoon porattu 289, joka ei kuitenkaan ollut sama, joka autossa palveli aiemmin. Valmis kehikko maalattiin kullanvärisellä flakella. Autoon oli rakennettu turvakaaret jo aiemmin, mutta nyt Tomi lisäsi niihin putkia sellaisilla spekseillä, että autolla voisi ajaa kymmenen sekunnin aikoja. Valmiiksi kunnostetussa koneessa oli portatut kannet, 10,5-puristeisen koneen männät ja Iskenderianin jyrkkä nokka-akseli, jolla käyntiäänet asettuivat uskottavan rouhealle tasolle. J os olet joskus miettinyt, mistä autosta Heath Garagen taru on saanut alkunsa, niin vastaus tulee tässä: Speedy Gonzales -nimen saanut ’60 Ford Falcon on Tomi Kankaan aivan ensimmäinen auto, jonka hän osti jo vuonna 1986 ollessaan vasta 13-vuotias. Kuusi vuotta myöhemmin auto valmistui jälleen ajokuntoon, eikä alkuperäisestä kuosista ollut jäljellä paljoakaan. Ajat paranivat taitojen kasvaessa 17 sekunnista 13,9 sekuntiin, kunnes yksi mäntä antautui Vaasan katuautokisassa. Falconilla Tomi uskaltautui ensimmäistä kertaa myös varttimailiradalle. Taka-akseliksi kelpuutettiin autossa ollut Fordin kasituumainen, jonka kaveriksi asennettiin Transitin säädettävät lehtijouset, poikittaistuki ja Lakewoodin rei’itetyt traction barit. Jälkimmäisellä toimenpiteellä saatiin tarvittava tila omavalmisteisille pakosarjoille, jotka vietiin oikeaoppisesti ulos etupyörien kaarista. Laatikoksi pultattiin C4-automaatti manuaalikoneistolla ja käännetyllä kaaviolla. Vanhat rallipenkit on muokattu sopiviksi mm
Aiemmin se oli ollut lähinnä show-laite, mutta kilpailukipinän herättyä Tomi päätti päivittää sen sellaiseksi, että sillä voi oikeasti pärjätä kisaympyröissä. 289 vaihtui Tomin sedältään Risto Kankaalta lainaamaan B&M:n Mega Blowerilla varustettuun Chevroletin 454-isolohkoon, joka sai peräänsä TH400-laatikon. Kiitos: Anna-Stina Kangas, Risto Kangas, Antti Orhanen, Hannu Hellman, Sami Toppari, Timo Lintala/ Seinäjoen Rengaskeskus, Timo Suojanen, Lauri Kujala, Vesa Mäki, Kari Marttala ja muut mukana olleet. Voimansiirto: TH400-automaatti, Fordin 9" perä. Konehuoneen täyttää ääriään myöten Chevyn 454-isolohko B&M Mega Blower -remmiahtimella varustettuna. Vanteet: Cragar, edessä 15x4", takana 15x8". Jarrut: Levyjarrut. Kun sitä muokattiin rälläköimällä alkuperäiset spind let pois, lisäämällä kiinnikkeet lehtijousille ja keventämällä se rei’ittämällä, oli lopputulos halutunlainen. Itsekantavaa koria puolestaan muokattiin jäykemmäksi yhdistämällä etuja takarungot. Renkaat: Edessä Hoosier 25.0x4.5– 15, takana Hoosier 28x11.50–15. Speden inspiroima. Faktat Ford Falcon ’60 Omistaja: Heath Garage • Paikka: Lapua. Sisustan väriksi valikoitui musta, joka antaa vihreille peltiosille ja kullansävyisille kaarille hyvän kontrastin. Siinä oli kuitenkin liikaa droppia ja keula putosi liian alas. Moni ajattelee lähtökohtaisesti, että Speedy Gonzales viittaa Meksikoon tai Looney Tunes -piirretyistä tuttuun animaatiohiireen, mutta ei, auto on saanut nimensä vuonna 1970 julkaistun Spede Pasasen käsikirjoittaman lännenelokuvan mukaan. Moottori: Chevrolet 454 BB V8, takomännät, Edelbrockin alukannet, virinokka, B&M Mega Blower -remmiahdin, kaksi 750 cfm tuplapumppukaasutinta. Vaihteiston lauhduttimen vuoksi uhrattiin alkuperäinen etupuskuri ja helmapelti rei’itettiin race-henkisemmäksi. Aiemmin pelkästään koristeena ollut Moonin keulatankki valjastettiin moottorin huohotusöljyn kerääjäsäiliöksi. Väriksi oli aluksi suunnitteilla candyvihreä, mutta lopulta päädyttiin kuitenkin astetta hillitympään lopputulokseen. Auto on toiminut uudella tekniikkakokoonpanolla hyvin ja parhaaksi 1/8-mailin ajaksi sille on kirjattu 6,89 sekuntia 171 km/h loppunopeudella. Falconin kori hiekkapuhallettiin peltipuhtaaksi jo silloin, kun Tomi rakensi sen ensimmäisen kerran. Tuolloin tuli hoidettua kuntoon myös kaikki ruostevauriot, ja pohja pellitettiin kokonaan uudelleen. Sisusta: Vanhat muokatut rallipenkit ruututikkauksin, Autometerin mittarit, 8,5 sekunnin turvakaaret. Niihin valittu keinonahka 49 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Alusta: Etuja takarungot yhdistetty, edessä A-mallin Fordin jäykkä akseli, lehtijouset ja Konin iskunvaimentimet, takana lehtijouset, QA1:n coiloverit ja ladder barit. Viimeisin päivitys autoon on tehty kuvien oton jälkeen, kun Hannu Hellman teki siihen uuden 8,5 sekunnin turvakaarihäkin. Lopuksi akseli varustettiin Mustangin levyin ja satuloin, Transitin lehtijousin sekä Pete & Jakesin iskarein. Penkit syntyivät muokkaamalla vanhoja rallipenkkejä ja poistamalla niistä niskatuet. koristeltiin ruutukuvioiduin tikkauksin, mikä tuo kokonaisuuteen sopivasti show-henkeä. Keulalle sovitettiin asiaankuuluva Moonin tankki, mutta moottorille polttoaine syötettiin kuitenkin konttiin sijoitetusta tankista sähköpumpun avustuksella. Auto Meterin mittaristo oli tullut hankittua jo ensimmäisellä rakentelukerralla, mutta sitä päivitettiin vaihtovalolla varustetulla kookkaalla kierroslukumittarilla. Speedy Gonzales -nimi viittaa vuonna 1970 julkaistuun Spede Pasasen käsikirjoittamaan lännenelokuvaan. Perä päivitettiin Fordin ysituumaiseksi ladder barseilla ja coilovereilla. 2020luvun puolella perustetun Finnish Vintage Drag Racing Associationin ja sen jälkeen synnytetyn nostalgiakilpuriluokan myötä Falcon alkoi kehittyä varteenotettavaksi kilpa-autoksi. Korimuutokset: Kattoa madallettu edestä 5 cm ja takaa 7 cm, takapyörien kaaret avarrettu slicseille, etusisälokasuojat leikattu auki ja alkuperäiset jousitornit poistettu. Konepeltiin onkin tyylitelty straipein Speden esittämän Speedyn karikatyyri. Ensimmäisen kerran Falcon nähtiin tositoimissa Motoparkissa kesäkuussa 2021, kun Vintage Drags -kilpurit osallistuivat ensimmäistä kertaa SM-kisoihin omana sarjanaan. Moonin keulatankki toimii moottorin huohotusöljyn kerääjäsäiliönä. Verhoilija löytyi omasta perheestä, sillä ompelut suoritti varmalla otteellaan Tomin äiti. Näyttävyyttä kokonaisuuteen tuovat Tapio Mäntysen taiteilemat tekstit, numerot ja kuviot. Seuraavaksi kokeiltiin niin ikään tallilta valmiina löytynyttä A-mallin Fordin akselia, joka oli palvellut aikansa kärryssä. Konepeltiin on tyylitelty Speden esittämän Speedyn karikatyyri. soviteltiin aluksi tallista löytynyttä Chevroletin akselia. Näin ollen maalauksen pohjatöistä selvittiin toisella kertaa varsin vähin vaivoin. Kiihdytysradalla autoa käytiin kokeilemassa Mannermaan Pekan järjestämillä Vintage Dragseilla, mutta siinä vaiheessa kisailu oli vielä lähinnä näytösluonteista hauskanpitoa
Itsemurhakomeetta. Comet oli Antilla nelisentoista vuotta, mutta sen jatkojalostukseen ei oikein löytynyt inspiraatiota koko tuona aikana. Sisusta: Ford Mainlinen kojetaulu, Kilduff Machinen Lightning Rod Shifter, Jazin kuppipenkit. Reippaalla kädellä suoritettu choppaus oli tehty jo Ruotsin aikana, kun autoa rakennettiin radalle, samoin kuin flippikeulakin. Faktat Mercury Comet ’61 Omistaja: Heath Garage • Paikka: Lapua. Auton takaa löytyy mies nimeltä Kenneth Feldthusen, joka on tunnettu kasvo länsinaapurimme kiihdytysurheiluhistoriassa. Kojetaulu on Ford Mainlinesta, tosin melko rajusti muokattuna. Hän ajoi Cometilla 80-luvulla Econo Gas -luokkaa, kunnes myi sen Tukholman alueelle 1980–90-lukujen taitteessa. Renkaat: Edessä Vitour 195/70 R14, takana Hoosier 14.5/33–15. Comet oli tullessaan rullaava projekti, eikä siinä ollut edes lattiapeltejä. Anna-Stina maalasi Cometin show-tyyliin käyttäen suuren osan erikoismaalausrepertuaaristaan isorakeisesta flakesta häivytyksiin, pisarajippoihin, pinstraippauksiin ja tekstauksiin. Vuonna 2016 Tomi sai lopulta ostettua auton itselleen. Jazin kuppipenkeistä on poistettu verhoilut ja ne on maalatut show-henkisemmiksi. Erikoinen kolmikeppinen vaihteenvalitsin on Kilduff Machinen Lightning Rod Shifter. Voimansiirto: C6-automaattivaihteisto, Moparin 8 ¾ perä. Korimuutokset: Reilulla kädellä chopattu katto, flippikeula. Alusta: Edessä B-mallin Opelin etuakseli, poikittainen lehtijousi ja Konin iskunvaimentimet, takana nelilinkit ja coiloverit. Tämän jälkeen autoa nähtiin aktiivisesti vielä Stockholm Openeissa. Vanteet: Vanhat slot-vanteet, halkaisija edessä 14" ja takana 15". Jarrut: Levyjarrut. Autossa oli ollut aikoinaan alumiinilattiat, mutta ne oli purettu pois. 50 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Ford Falcon ’60 & Mercury Comet ‘61. Suicide Comet on vanha ruotsalainen kiihdytysauto, joka on rakennettu ensimmäisen kerran Göteborgissa jo 1979–80 välisenä talvena. Sieltä sen osti Pohjanmaalle Orhasen Antti, Tomin hyvä kaveri, joka kulkee nykyäänkin hänen mukanaan kisatouhuissa. Jossain vaiheessa Comet päätyi Suomen puolelle, South West Tradelle Hämeenlinnaan. Tomi teki koriin pellistä lattian, tulipellin sekä kontin ja ohjaamon välisen seinän. Moottori: Fordin 460 BB V8, takomännät, portatut rautakannet, virinokka, Tunnel Ram -imusarja, 8V71remmiahdin, kaksi Demonin 1090 cfm kaasutinta
Kojelaudan keskelle upotettuun ’59 Cadillacin takalamppuun on sijoitettu öljynpaineen merkkivalo. Etuakseli on B-mallin Opelista, mistä lopulta keksittiin myös auton nimi. Viime aikoina Kankaan pariskunta ei ole ehtinyt juurikaan keskittyä omiin kiihdyttimiinsä, sillä perheen molemmat tyttäret ovat aktivoituneet junioridragstereiden puikoissa siinä määrin, että touhussa on riittänyt ohjelmaa molemmille vanhemmille. Käytännössä ahdin on asennettu Tunnel Ram -imusarjan päälle siten, että imusarjan yläkansi on ahtimen päällä. Vaihteistona on C6-automaatti ja perässä Moparin 8 ¾ nelilinkeillä ja coilovereilla. Tomi on käynyt kokeilemassa Suicide Cometin menohaluja West Coast Cupissa Vaasassa sekä Kjulassa Ruotsin puolella, ja se kulkee lähes identtisiä aikoja Falconin kanssa. Tekniikaksi komeettaan valikoitui 8V71-remmiahtimella varustettu Fordin 460-isolohko, joka näyttää suorastaan sarjakuvamaisen korkealta madallettuun autoon nähden. Autossa mittareiden taustana ollut suora alumiinipelti näytti liian karulta, joten Tomi valmisti linjakkaamman käyttäen Ford Mainlinen kojetaulua. 51 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Rajallinen näkökenttä. Auton huomioarvon takeeksi Tomin puoliso Anna-Stina maalasi korin show-tyyliin käyttäen suuren osan erikoismaalausrepertuaaristaan aina isorakeisesta flakesta häivytyksiin, pisarajippoihin, pinstraippauksiin ja tekstauksiin. Tässä tapauksessa on aivan erityisen hienoa huomata, etteivät omenat putoa kauaksi puusta. Vaihteet vaihdetaan vetämällä ensin ensimmäinen keppi taaksepäin, minkä jälkeen siirretään käsi seuraavalle kepille ja vedetään se taaksepäin ja niin edelleen. Auton omat kun oli pilattu Ruotsin aikoina poraamalla niistä ruuvit läpi. Näkökenttä oli rajallinen jo katon choppauksen jäljiltä, mutta se ei estänyt Tomia istuttamasta konehuoneeseen Tunnel Ramilla, 8V71-remmiahtimella ja kahdella Demonin kaasarilla varustettua Fordin 460-isolohkoa. Suicide Cometin raju katon choppaus on tehty Ruotsissa jo 1970–80-lukujen taitteessa, jolloin auto rakennettiin siellä Econo Gas -luokan kilpuriksi. Kolmella kepillä varustettu shifteri on Kilduff Machinen valmistama Lightning Rod Shifter, jossa on jokaiselle pykälälle oma keppinsä. Kokonaisuuden kruunasivat Tomin eBaysta löytämät hyväkuntoiset alkuperäislistat. Koneen ruokinnasta vastaa kaksi ahdinkäyttöön mitoitettua Demonin kaasutinta. Onhan siinä melkoinen malmikasa Opelin akselin kannateltavana, mikä aiheuttaa kuskille omat jännitysmomenttinsa. Vanhoista Jazin valmistamista kuppipenkeistä on poistettu verhoilut ja ne on maalattu. Ohjaamossa ei ollut valmiina mitään muuta kuin turvakaaret
SALA POLII SIAUTO 52 AMERIKAN RAUTA 7/2022
SALA POLII SIAUTO Ford Crown Victoria P71 ’06. Mallinimi Crown Victoria on ollut Fordilla käytössä ensimmäisen kerran jo 50-luvulla. Teksti ja kuvat: Petri Ruokamo 53 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Puhekielessä se kuitenkin mielletään usein tarkoittamaan vuosina 1998–2011 valmistettua, Yhdysvaltain poliisin laajalti käyttämää Ford Crown Victoriaa, jollaisia maahamme on rantautunut viime vuosina kolmattakymmentä. Vaan minkälainen auto on tämä ”Amerikan miekkataksi”
Suomessa ei pelkällä lannevyöllä varustettua keskipaikkaa kuitenkaan lasketa istuinpaikaksi tämän ikäisessä autossa. Tämän johdosta Crown Victoriasta ehti muotoutua symboli Yhdysvaltojen poliisivoimille ja ”Crown Vic” sai ajan mittaan paikkansa myös populaarikulttuurissa elokuvien, tv-sarjojen, pelien ja jopa erilaisten printtien muodossa. siviilipoliisiauto (SAP = Street Appearance Packet). Vaikka Ford päivitti vuonna 2003 Panther-alustansa täysin tuoden mukanaan mm. Toisen polven Crown Victoria Police Interceptor P71 säilyi siis koko elinkaarensa ajan hyvin samannäköisenä. 54 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Ford Crown Victoria P71 ’06. Koneen jatkona on vuosimallista riippuen 4R70W/4R75W/4R75E eli AOD:hen perustuva sähköohjattu 4-vaihteinen ylivaihdeautomaatti. Kyseisessä tuotesegmentissä ei muita valmistajia enää ollut, ja näin Ford Crown Victoria Police Interceptor valtasi poliisiautomarkkinat Yhdysvalloissa. Näistä viimeisin on Panther-alustaisten ”kunkku”, vain vuosina 2003–2004 reilu 11 000 kappaletta valmistettu DOCH-koneinen ja 302-hevosvoimainen harvinaisuus. Moottori on Ford Modular 4.6 2V-kansilla, eli samaa moottoriperhettä kuin muissakin aikakautensa jenkkifordeissa. Pitkää elinkaarta kuvaa hyvin vaikkapa se, että alkupään Crown Victorioita näemme poliisiautoina jo WTC-iskujen uutiskuvissa syyskuulta 2001, ja nyt yli 20 vuotta myöhemmin niistä viimeisiä vuosimalleja on yhä viranomaisilla aktiivikäytössä. Niiden tarkoitus on pitää taka-akseli keskellä autoa eri joustotilanteissa. Myös sisusta on sohvapenkkeineen ja lattiaverhoiluineen ”Ticket light” on yksi poliisimallin varusteista ja antaa kyllä riittävän luximäärän sakkojen kirjoittamiseen. Kyttäautoa valitsemassa. Poliisien lisäksi kyseinen malli on tuosta lähtien ollut laajasti myös palokuntien päällystön ja muiden virkamiesten käytössä. Siviilipoliisiautoissa on partioautoista poiketen kromilistoitus ja niissä hyvin harvoin on ulkoisia poliisivarusteita, kuten puskurautaa, hakuvaloa, vilkkuvaloja tai ylipäätään poliisitunnuksia. Ulkomitoiltaan 5,38-metrinen Crown Victoria vastaa meillä tutumpaa laatikkomallin Capricea. Saman Panther-alustan ja osittain korinkin jakavia CVPI:n sisarmalleja ovat tietysti sen siviiliversio Ford Crown Victoria LX, mutta myös Lincoln Town Car, Mercury Grand Marquis ja Mercury Marauder. Ulkonäköerot tulevat lähinnä yksilökohtaisesta varustelusta ja siitä, onko kyseessä partioauto vai ns. Crown Victoriasta valmistettiin myös taksikäyttöön suunnattua kuusi tuumaa pidempää mallia, joskin hyvin monet perinteisistä keltaisista taksi-Fordeista ovat todellisuudessa entisiä poliisiautoja, jotka ovat poliisihuutokaupasta päätyneet maalaamon kautta taksikäyttöön. Edessä on päällekkäiset kolmiotukivarret kierrejousineen ja vuodesta 2003 alkaen ohjaus on toteutettu hammastangolla aiemman simpukkaohjauksen sijaan. G eneral Motorsin luovuttua perinteisistä erillisrunkoisista fullsizehenkilöautoista vuoden 1996 jälkeen, jäi poliisiautomarkkinoilta pois myös Ford Crown Victorian kovin kilpailija; Chevrolet Caprice 9C1. Kierrejousitettu perä on tuettu neljällä pitkittäisellä tukivarrella, joiden lisäksi löytyy poikittain kaksi Watt’s linkiä. Näistä vuosimalleista puhutaan 2nd Gen Crown Victorioina (1st Gen 1993–1997). hammastankoohjauksen, pysyi Crown Victorian kori lähes muuttumattomana vuodet 1998–2011. Street Appearance Packageen kuuluu kolmen istuttava plyyshiverhoiltu jaettu sohva, jossa kuskin istuin on sähkösäätöinen. Fordin saavuttua Suomeeen sen tarkempaan historiaan saatiin vihje sisustaa siivotessa, kun penkin välistä löytyi sekä vakuutuslasku että iso luoti. Taka-akseli on jäykkä Ford 8.8", joka on rakenteeltaan samanlainen taaksepäin purkautuva, kuin vaikkapa Danat tai GM:n 10ja 12-pulttiset
Toisaalta tämä pelkistetty tarkoituksenmukaisuus on osa poliisi-Fordin viehätystä ja tekee autosta helpon ylläpitää ja yksinkertaisen korjata. Luonnollisesti poliisiradiot ja -valot sekä sireenit lähes aina puretaan autoista pois ennen myyntiä, mutta puskurautojen ja hakuvalojen tilanne voi olla eri. Illuusion syntymistä huomattavan tehokkaasta poliisiautosta on voineet edesauttaa myös tapaukset, jossa joku sunnuntaikaahaaja ei ole tehokkaalla autollaan päässyt takaa-ajoon koulutettua ja työkseen Crown Victorialla kovaa ajavaa poliisia pakoon. Tällä varmistetaan, ettei autosta simahda akku keikan aikana ja koira-autoissa ilmastointi pysyy käynnissä. Aivan viimeisiä vuosimalleja lukuun ottamatta niissä ei ole ajotietokonetta tai edes ulkolämpömittaria. Virkakäytössä kabiini tietysti täydentyy poliisiradioista ja muista laitteista. Poliisikäytössähän kabiini toki täydentyy radiolla ja muilla laitteistoilla. Tekniikan puolesta sekä siviilipoliisiettä partioauto ovat samanlaisia sillä erotuksella, että useimmiten partiomallissa perävälitys on nimellisesti siviilipoliisimallia tiheämpi. Tietynlaisen poliisimallierikoisuuden vastapainona sanottakoon, että Crown Victoria Police Interceptor on varusteiltaan ehkä yllättävänkin askeettinen auto. Erillisrunkoisena autona puskurauta kiinnittyy suoraan runkoaisojen päihin ja netistä löytyy paljon rajuja takaa-ajovideoita, joissa havainnollistuu puskuraudan käyttö. Kojelauta on pelkistetyn tarkoituksenmukainen. Mitään erillistä poliisimallin softaa ei kuitenkaan ole olemassa, vaan tehoero siviilimalliin selittyy lähinnä pienillä eroilla moottorin imupuolella. Poliisiautoissa voi olla toiminto, että ”salanappia” painamalla voi avaimet ottaa virtalukosta, mutta auto jää silti käyntiin, joskaan sitä ei voi tällöin varastaa rattija parkkilukon vuoksi. Kyttä-Fordin suorituskykyyn liittyy kotimaassaan myyttejä, joista tunnetuin lienee ”cop chip”. 55 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Kierroslukumittarikin tuli vasta vuosimalliin 2006. Lisäksi jämäkkä moottoriöljynjäähdytin suojaa konetta öljyjen ylikuumenemiselta, vaikka asiakkaita joutuisi ajamaan takaa pidempäänkin urku auki Arizonan helteessä. On tietysti selvää, että tämänpainoinen auto ei noin 250 hevosvoiman tehoineen ole nykymittapuulla nopea – mutta toki se on ensiesittelynsä aikoihin ollut suorituskykyisempi kuin muut tielläliikkujat keskimäärin. Autoissa voi olla myös poliisikäytöstä jääneitä monia muita erikoisuuksia, kuten erilaisia lukittavia asetelineitä ja -laatikoita sekä piilotettuja nappeja. Partioautoissa voi olla myös väliseinä, ikkunakalterit sekä luodinkestävä kevlar-panelointi ovissa ja etupenkkien selkänojissa. Oviverhoilut ovat muovia, eikä kojelaudastakaan tarvitse etsiä jalopuuta saatikka harjattua alumiinia. lähempänä oikeaa siviilimallia siinä, missä partioauton lattiaverhoilu on vinyyliä ja takapenkkikin alkujaan juoponkestävää materiaalia. Poliisimallin alusta on hieman siviilimallia korkeampi ja P71:n ”bullet proof” -peltivanteet ovat sekä kaivonkannen näköiset – että painoiset – eivätkä varmasti mene solmuun isommistakaan kanttariosumista. Sanoisin kuitenkin, että vakioautoksi hivenen korkeahkolla stallilla oleva turbiini, tiheämpi perävälitys, sporttisemmaksi ohjelmoitu vaihteisto sekä amerikkalaisella mittapuulla suhteellisen jämäkkä alusta tuo Fordiin tiettyä käytännön suorituskykyä enemmän kuin pelkkiin teholukemiin tuijottamalla voisi odottaa. Varmasti suuri painoarvo on autoa suunnitellessa ollut myös sillä, että näillä kestää melko huolettomasti päästellä katukivetysten ja hidasteiden yli ja tarvittaessa ottaa asiakkaiden autoihin fyysistä kontaktia. Cop Chip
Laivamatkan aikana Trafi sopivasti kevensi vaatimustaan tuontiautojen valomuutoksista, eikä näin ollen Fordiinkaan tarvinnut asentaa edes sivuvilkkuja maahantuontikatsastuksessa. Ettei vain olisi ollut korruptiomatka San Diegon poliisivoimien kanssa tehdyn asekaupan kunniaksi. Suomessa ja Ruotsissa ei tarjontaa juuri ollut, joten aloin katsella Fordeja Los Angelesista tutun välittäjän alueelta. Sattumuksia. Onnistuin lopulta pääsemään siihen sisälle, käynnistin sen ja lähdin poistamaan jäitä auton ikkunoista, kunnes huomasin ovien menneen lukkoon ja molemmat avaimet roikkuivat virtalukossa. Jo alkumatkasta Ford alkoi nykiä terävästi ja nykiminen kiihtyi Rovaniemen paikkeilla siten, että kojelautaan syttyi oranssi jakari ja auto meni vikatilaan. Luoti penkin alla. Auto oli päätynyt hänelle äskettäin poliisin huutokaupasta muutaman muun samanlaisen mukana. Kohmeisin käsin suoritetun soittelukierroksen päätteeksi paikallinen lukkopalvelu tuli hätiin, eikä Fordin oven aukaisu vienyt ammattimieheltä puolta minuuttia kauempaa. Rikkinäinen nostin oli korvattu pönkkäämällä ikkuna jollain puupalikalla ylös, ja tämän kalifornialaisen patentin tunnit tulivat täyteen jossain Rovajärven ampuma-alueen paikkeilla. Lähdin parin päivän kuluttua joulun viettoon kotiseudulle pohjoiseen tuoreella hankinnalla ja matka starttasi lumipyryssä. Fordia ostaessa myyjä tiesi sen olleen SDPD:n eli San Diego Police Departmentin käytössä. Crown Vic saapui Keminmaahan autonkuljetusrekan kyydissä joulun alla 2017, ja odotti noutajaansa sovitussa paikassa avaimet perinteisesti renkaan päälle piilotettuna. Matkalla oli satanut räntää ja perillä keli oli pakastunut, joten auto oli todella paksun jään peitossa. Vikatila oli kahvitauon aikana kuitenkin poistunut, ja loput sata kilometriä taitettiin vain satunnaisten nykäyksien saattelemana. Myöhemmin nykimisen aiheuttajaksi selvisi huonosti asennettu ilmansuodatinelementti, joka satunnaisesti päästi lumihiutaleita suodattimen ohi ilmamassamittariin. Perillä luin vikakoodit ja sieltä saatu viesti ”powertrain malfunction” ei suoranaisesti lisännyt joulumieltä, muttei myöskään tarjonnut vastausta siihen, mikä voisi olla vian aiheuttaja. Sopivan yksilön löydyttyä tehtiin kaupat ja tilailin vielä ennen laivausta auton kyytiin muun muassa Mustang Bullitt -replikavanteet, Ford Racing 8.8" levylukon, MSD:n puolat ja sekalaista huolto-osaa. Paluumatkalla vika oli edelleen päällä ja lumisadekin tallella, mutta nykiminen kyllä unohtui, kun vänkärin oven ikkuna tipahti alas 50 kilometriä ennen jeesusteippiä myyvää kauppaa tai huoltoasemaa. Tällainen ylivarovaisuus on ilmeisesti ollut auton aiemmalle käyttäjälle tarpeellista. Fordin saavuttua Suomeen sen tarkempaan historiaan saatiin vihje sisustaa siivotessa, kun penkin välistä löytyi sekä vakuutuslasku että iso luoti. Vakuutuslaskun vastaanottajan nimeä googlatessa löytyi Persianlahden sodassa palvellut San Diegon poliisin luutnantti (police lieutenant vastaa Suomessa komisariota) ja YouTubesta löysin myös uutisklippejä, joissa yksi lomakuvista tuttu kaveri antaa toimittajille 56 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Ford Crown Victoria P71 ’06. Tikkua tietokoneella tutkiessa tunnelma kuitenkin latistui, kun sieltä ei löytynyt salaista poliisimateriaalia, vaan 500 kuvaa rantalomalta meksikolaisesta lomakohteesta. Autossa oleva varashälytin oli koodattu toimimaan siten, että se lukitsee ovet heti, kun virrat käännetään päälle. Syksyllä 2017 mietiskelin ruotsalaiselle käyttöautolle jotain amerikkalaista korvaajaa. Jälkimmäinen osoittautui tarkemmissa tutkimuksissa Century Arms Inc.:n logoilla varustetuksi USB-mainostikuksi, jonka sisällön odotin olevan jotain todella mielenkiintoista. Moni poliisihommista eläköitynyt Crown Victoria onkin tehnyt vielä toisen uran taksina. Matelin sillä jouluruuhkassa lähimmälle Fordin 4.6l 2V Modular on ikiliikkujan maineessa. Yhtään poliisi-Fordia en ollut koskaan livenä nähnyt, mutta kuvien ja juttujen perusteella CVPI alkoi kiinnostaa siinä määrin, että sellaista täytyi alkaa tosissaan etsimään. huoltoasemalle, jossa kahvikupin äärellä mietin, että minkähänlaisen murheen olen toiselta puolelta maapalloa itselleni hankkinut. Varsinainen korjaus ei siis maksanut euroakaan, joskin ehdin jo ostella autoon erilaisia antureita hakuammunnan varalle
Vanteet: Mustang Bullitt Replica, 19x8,5" edessä ja 19x10" takana. San Diegon poliisi on tuskin ainakaan lumilapiota kontissa kuskannut. 050 523 89 51 Puh. Uuteen levyyn porasin syöttöjä isommaksi J-Mod-ohjeen mukaisesti. Peräkontista löytyy kevlarilla vahvistettu lokero ”koville tai teräville poliisivarusteille”. Yhteiselo Fordin kanssa on sujunut pääasiassa hyvin. PULSTAR -plasmapulssi-sytytystulpat, pienempi kulutus, puhtaammat päästöt, parempi teho ja vääntömomentti. Jarrut: Levyt edessä ja takana, tehostin. Talviautona luonnehtisin Crown Victorian olevan perinteinen jenkki. haastattelua kravatti tiukalla milloin missäkin rikospaikalla. 4L-80E HELSINKI AUTOMATIC CENTER OY Jaakko Husso: Hiihtotie 7 B, 01280 Vantaa, Rajakylä Puh. Sen verran meillä kuitenkin amerikkalaisia elokuvia ja tv-sarjoja seurataan, että auton alkuperä ja tarkoitus tunnistetaan usein myös jenkkiautoharrastuksen ulkopuolella. 0400 563 522 Marko Pohjalainen Myös huollot ja isommat työt vanhempiin jenkkeihin SOITA TAI LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA www.kauharacing.com www.kauharacing.com. Uusien kuulien lisäksi tuli samalla purkamisella asennettua Sonnaxin Zip Kit kokonaisuudessaan, sekä uusittua kaikki solenoidit. Moottori: 4,6 Modular 2V OHC V8. 050 523 89 51 AUTOMAATTI VAIHTEISTOT KAIKKI MERKIT USA-MOOTTORIT JA PERÄT VAIHTEISTOJEN, MOOTTORIEN JA PERIEN KORJAUKSET SEKÄ HUOLLOT Vaihtovaihteistot Varaosien maahantuonti ja myynti Varaosien mukana neuvontapalvelu Dacco turbiinit Erikoisalana TH-700 R4 vahvistukset ja korjaukset, sekä Electroniset vaihteistot esim. Voimansiirto: 4-vaihteinen automaatti, 8,8" perä Ford Racingin levylukolla. Hivenen alle 300 000 kilometrin paikkeilla järkensä totaalisesti menettäneen vaihteistonkin sain korjattua ilman laatikon irroitusta tai sen purkamista venttiilikoneistoa pidemmälle. Vintage, Classic, Premium ja Motorsport Nanodrive -mallistot. Tyypilliset autovaraosaliikkeet eivät Crown Victoriaa tunne ollenkaan, mutta samat hankintakanavat toimivat, kuin vanhempienkin jenkkien kohdalla, ja osat Fordiin ovat suoraan sanottuna halpoja. Renkaat: 225/45R19 edessä, 275/40R19 takana. Alkuun Fordilla tuli ajettua ympärivuotisesti, jota varten teetin siihen Finikor-ruostesuojauksen ja asentelin lisävalot sekä letkulämppärin. Pyytämääni vastausta kirjeeseen ei koskaan kuulunut. Sisusta: Alkuperäinen P71 Police Interceptor SAP. Kiitos: Vaimolle yllytyksestä. Ford on näissä vuosimalleissa käyttänyt vaihteistossaan kumisia takaiskukuulia, jotka tietysti ajan mittaan kuluvat pienemmiksi ja aiheuttavat muun muassa turbiinilukon sekoilua. Siirsin kadoksissa olleet lomakuvat vähän tavanomaisemmalle tikulle ja lisäsin mukaan saatekirjeen, sekä kuvan Fordista maailman suurimman lumilinnan edessä ennen tikun Amerikkaan lähettämistä. Alusta: P71 Heavy Duty. (09) 302 847, 050 330 5780, Fax (09) 340 1073 jaakko.husso@pp.inet.fi TERVETULOA TERVETULOA NETTINETTIKAUPPAAMME KAUPPAAMME Kysy lisää: usaosat@kauharacing.fi Puh. Kohtalotovereita on ajellut vastaan ainoastaan yksi kappale, eli omansa kyllä löytää marketin parkkipaikalta. Tämän boksin alta löytyi .45 ACP:n hylsy... Myös venttiilikoneiston ja laatikon kuoren välissä olevan peltilevyn vaihdoin jämerämpään, kun alkuperäisessä on usein paineakun jousen aikaansaamaa venymävikaa. Teho: 250 hv. MILLERS OILS, moottorija voimansiirtoöljyt. Faktat Ford Crown Victoria ’06 Omistaja: Petri Ruokamo, 41 Paikka: Keminmaa. Tee tilaus: www.kaasutinexpertti.fi Puh. Fordia ei näissä videoissa näy, mutta tutun näköinen auto löytyi kyllä Google Mapsistä siitä osoitteesta, johon autosta löytynyt tikku pyydettiin sisältöineen palauttamaan, kun asiaa SDPD:ltä tiedustelin. TULOKSET PUHUVAT EVANS -vedetön jäähdytysneste, kiehumispiste 180oC, myrkytön, ei ruostuta, ei tarvitse vaihtaa. ITG-ilmanpuhdistimet antavat enemmän puhdasta ilmaa, pestäviä ja kestäviä, nyt myös uudet kartiosuodattimet
Sirompaan suuntaan 58 AMERIKAN RAUTA 7/2022
Järvenpääläinen Petri Leppälä, jonka Road Runner nähtiin Amerikan Raudan kannessa reilu vuosi sitten, on rakennellut pitkään myös Harrikoita. Harley-Davidson FLH ’70. Miehen viimeisintä flakenhohtoista luomusta katsoessa ei ihan heti uskoisi, että sen lähtökohtana on ollut massiivinen Electra Glide. Teksti ja kuvat: Tomi Eronen Sirompaan suuntaan 59 AMERIKAN RAUTA 7/2022
”Y hden kaverin tuttu oli ostanut tämän Jenkeistä, ja se kaveri hankki sen häneltä projektina. Keltaiseksi värjätty lamppu toimii mielenkiintoisena väriläiskänä mustaharmaassa kokonaisuudessa. Mä en edes tiedä, mitä siitä puuttui ostettaessa”, Petri Leppälä aloittaa tarinan siitä, miten Electra-norsu muuttui siroksi bobberiksi. 60 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Harley-Davidson FLH ’70. Muutkin ylimääräiset kiinnikkeet saivat lähteä”, mies selittää. ”Se oli jo kilvitetty ja mattaharmaa viiden gallonan tankkeineen ja Electra Glide -lokareineen. Kaatumaraudat ja kaikki oli kiinni, vähän madallettu sitä oli kyllä. Alun perin ostin tuohon true egg -tankin, jonka sovitin vakiorunkoon. ”Kone oli tehty Hot Bikessa jo valmiiksi. Vanteet pinnattiin uudelleen ja niiden kehät pulverimaalattiin rungon tapaan mustiksi. 16 tuuman pyörät siinä oli edessä ja takana”, Pete jatkaa. Kytkimen Pete muutti jalkatoimiseksi kliinimmän ilmeen nimissä, ja samalla hän joutui toteuttamaan uusiksi vaihteensiirron, jossa hyödynnettiin KTM:n niveliä ja Fordin laturin laakeria. ”Heitin sen kuorma-auton akun pois. Niin kauan, kuin mulla on noita fillareita ollut, olen tykännyt japsien tyylistä rakentaa niitä.” Ihan ensimmäisenä Pete halusikin kaventaa tuoretta ostostaan. ”Se leveä Hydra-keula alkoi sitten näyttää liian isolta, joten hankin siihen Sportsterin 34 millin t-palat, joihin sovitin Hydran 41 millin putket. Keppi on kokonaan omatekoinen. Takarenkaana on Avonin 5.25-16-kokoinen autonrengas, joka tuo sopivasti muhkeutta muuten siroon kokonaisuuteen. Niistä t-paloista jyrsin semmoisen ylimääräisen lukkokorvakkeen ja lampun korvakkeet pois.” Niin tanko kuin risereiden messinkiholkitkin ovat Petrin omaa designia. Kaverilta sain Softailin öljysäiliön, johon jouduin tekemään siivekkeet täyttämään rungon tyhjää tilaa. Kaveri läjäsi tota sen verran, että sillä pystyi ajamaan. Kaasari on S&S:n Super-E, johon joutui laittamaan kiihdytyspumpun korjaussarjan, kun ei se oikein ruutannut”, hän kertoo. Se näytti kuitenkin lopulta niin pieneltä, että hankin tuon Sportsterin king-tankin, jota kavensin ja sittenhän ne fat bob -tankin kiinnikkeet silvottiin kuitenkin pois. Sehän oli alun perin tarkoitus tehdä ruostepintaiseksi Japan style -rottapyöräksi, mutta se lähti ihan käsistä. Siinä on S&S:n uudet lohkot, pytyt porattu .40 ylikokoon, kannet koneistettu ja kaikki täysin remontoitu. ”Elokuun lopulla 2020 mä sen ostin, ja lokakuulla se oli ihan palasina. Akun sain sinne piiloon
”Etulamppu on 3,5 tuuman Bates-kopio, jonka linssi maalattiin sisäpuolelta keltaiseksi. ”Rengas on Avonin MK2, joka oli sopivan vanhan näköinen. Saimme tallikavereilta synttärilahjaksi myös Uniq Choppersin lahjakortit, joilla sain melkein uusittua kaikki pyörän kuluvat osat. Siihen laakeripesään tein messinkiset holkit, joilla se laakeri kiristyy paikalleen ja keppi pääsee rullaamaan siinä.” Sähköt Pete teki kokonaan uusiksi, ja sulakkeet tulivat satulan alle piiloon. ”Olikohan se sitten viime kesäkuuta, kun sieltä tuli video, jossa näkyi hopea flakemaali. Sekin löytyi kaverilta, tää on vähän kaikista jämäosista tehty. Uniq Choppersilta tulivat myös uudet pinnat mustiksi pulveroituihin vanteisiin. Se oli sikäli jännä projekti, että näkyviä osia en ostanut uutena mitään, vaan ne löytyivät kavereilta, kuluvat sen sijaan on uusittu kaikki.” Eikä kokonaisuutta voi sanoa kuin onnistuneeksi. Runko ja vanteet napoineen menivät sitten Terolle pulveroitavaksi mustalla ja siinä sitten pikkuhiljaa tehtiin pohjia ja mietittiin sopivaa väriä. Ei se mitenkään hyvä ole ajaa, mutta näyttää hyvältä kantikkaana. Vaihdekeppi on omatekoinen, tein sen sen takia tohon tankin viereen, kun se ei mahtunut enää tulemaan sieltä alkuperäispaikaltaan. Se sattui olemaan sitten sen kokoinen, että sen kanssa sopi yhteen tuo 70-lukuisen Dynan takalokari, jota piti vain lyhentää ja tehdä uudet kiinnikkeet.” Lahjahevosen värinen. Hankin tuohon sitten 16-tuumaisen Avonin 5.25 leveän auton renkaan taakse. ”Kaivolan Samuli teetti rosterisia ylileveitä tangonpuolikkaita, joita pikkuhiljaa kaventelin mieleisen näköiseksi ja hitsasin sitten yhteen. ”Pyörä valmistui heinäkuun lopussa 2021, pääsin vielä loppukesästä cruisailemaan sillä. Aliensin Samu ne mulle pinnasi, kun en itse sitä osaa.” Satulan pohjan Pete sen sijaan teki itse kahden millin pellistä, ja kanttasi sen kerhonsa Mudlake Garagen tallilla, josta löytyy runsaasti välineitä pellintyöstöön. Alapään vivustoon löysin sopivat KTM:n nivelet. Joku sitten tulkkasi, että siinä lukee: Custom-maalaus Hoodeehen. Pete onnistui hankkimaan kaveriltaan eteen Sportsterin 19-tuumaisen vanteen, joka neljätuumaisella renkaalla mahtuu juuri ja juuri Dynan paksujen putkien väliin. Ei ihan ensi näkemältä uskoisi, että siro kokonaisuus on saatu aikaan rungoltaan vakiosta Electra Glidestä, ja pelkistetyn mustaharmaa look tuo hienosti esiin pyörän omatekoiset messinkidetaljit. Sorvissa tein t-kappaleisiin nuo messinkiset riseriholkit”, Pete selittää. Alapuolelle laitettiin 12 millin pultit, joilla se on kiinni, niin yläpuolelle ei jäänyt mitään näkyviin. En halunnut mitään erillisiä risereita, joten hitsasin nekin kiinni tankoon. Koneistin rosterista Fordin laturin laakerille pesän ja sitten siihen 12 millin rosteritangosta vääntelin tangot. Sehän meni lopulta niin, että kaverit ilmoittivat keksineensä sellaisen, mutteivät kertoneet, mikä se on”, Pete kertoo nauraen. Jännitteensäätimelle löytyi paikka katseilta suojasta vaihteiston alta. ”Meillä oli sitten tässä tallilla mun ja broidin nelikymppiset ja sain Teräksen Terolta ja Killströmin Kimmolta lahjaksi Lasol-kannun, jossa luki jotain epäselvää. ”Sit mä laitoin siihen viiden millin lattaraudasta kolme vahviketta. Etupäähän sorvasin holkin alkuperäisen satulaputken sisälle, takapäähän koneistin kaksi natsaa, jotka hitsasin siihen runkoputken päälle. Etujarru ja kytkin jäi kanssa pois kliinimmän lookin takia, tässähän on jalkakytkin, joka on toteutettu orkkisvaijeria lyhentämällä. Ja Pete myöntää, että hopea flake olisi houkutteleva pohja candykuvioille, jos joskus alkaakin himoita vähän koristeellisempaa ilmettä… Sehän oli alun perin tarkoitus tehdä ruostepintaiseksi Japan style -rottapyöräksi, mutta se lähti ihan käsistä.” 61 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Stongaan sovitin H-D:n oman sisäkaasusysteemin, jonka vaijeri tulee alhaalta riserpultin läpi. Satulan verhoili Nasun Paja Pornaisista, jonka kanssa päädyimme tekemään salmiakkitikkauksen tankin sävyyn sopivalla hopeanvärisellä langalla”, hän selittää
Auton maalausteema juontaa kuvitteellisesta 3000 mailin ajosta Floridasta Meksikon puolelle. PPick-Nick ick-Nick 62 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Niin se vain ehti vierähtää kolme vuotta edellisestä kerrasta, kun Pilvenmäellä kokoonnuttiin piknikille. Perttu ja Tarja Aho tulivat Kangasalta ’62 Thunderbirdeineen. Teksti ja kuvat: Tomi Eronen Jolly Jumper -teemaan maalattu Mustang näytti siltä, että olisi voinut olla sellaisenaan näytillä jo kaikkien aikojen ensimmäisessä Pick-Nickissä. Tapahtuman nimen mukaisesti monet tulevat Forssaan kesäiselle pick-nickille kylmälaukkuineen ja eväineen. Tämä ’63 Belvedere oli tarroista päätellen käynyt Pick-Nickissä jo kerran jos toisenkin. Vuosien mittaiseksi venynyt tauko taisi näkyä kävijämäärässä positiivisesti, ainakaan muistikuvan mukaan nurmialue ei ollut edellisinä kertoina lähellekään yhtä täynnä kuin tänä vuonna. Kukaties olikin. Forssan Forssa, 7.8
Tuomo Pursiaisen ’51 Kaiseria koristaa komea patina, mutta pinnan alta auto on läpikäyty. Hi-Five Quintet -bluesbandin basistinakin tunnetun nummelalaisen Kimmo Lehtolan ’57 Bel Air -farmarin Dusk Pearl -väri on yksinkertaisesti ihana. Lappilaisen Marko Suomisen pirteännäköinen ’60 Ford F-100 Custom Cab mainosti vuodesta 1987 toiminutta Pro Service -huoltoa. Auto on täynnä upeita yksityiskohtia aina Italmeccanica-ahdintaan myöten. Hänen autostunttejaan on nähty muun muassa elokuvissa Rumble sekä Kummelin Kultakuume. Tällaisia malliston ylintä huippua edustaneita Arizona Beige/ Demitasse Brown -värisiä Custom-versioita valmistettiin kaikkiaan 2000 kappaletta, joista 1499 ilman kattoluukkua, 500 erilaisilla kattoluukuilla varustettuna ja yksi ainoa sähkökäyttöisillä liukuvilla T-Top-paloilla. Auto on sama, joka Erkillä oli aiemmin poliisiväreissä vilkkuineen kaikkineen. Viimeinen täysikokoinen Cadillac Eldorado on korskea laite. ’58 Lincoln Continental on kenttään pudotettuna komean näköinen reki ilman sen kummempia korimuutoksia. Mieheltä löytyykin Kaisereita useampia. Pasi Saarimaan komean pätkä-Vanin Stuntvan-tekstit eivät ole katteettomia, Pasi nimittäin ihan oikeasti kuuluu maan eturivin stunt-miehiin. Tapahtuman hienoin rodi oli ehdottomasti Aulis Hämeenkorven P-51-hävittäjäteemainen ’32 Ford Roadster. 63 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Erkki Joon tuli Suomenlahden takaa Forssaan nätillä ’50 Mercury Sport Sedanilla. Tämä ’78-vuosimallinen Custom Biarritz Classic kuuluu hyvinkääläiselle Seppo Siukoselle
Pellin altakin löytyy nyt asianmukaisesti isolohko. Hydraulialustaisen auton alla on oikeaoppiset 5.20 Premium Sport -renkaat. Kyseessä on Lars-Johanin siististi toteuttama aito klooni, joka täydentää värityksellään hyvin Suomen Superbirdien sarjaa. Käytännössä virheettömästä autosta ei ihan heti uskoisi, että se on entisöity tähän kuntoon jo lähes parikymmentä vuotta takaperin! FK5 Deep Burnt Orange -värisiä AAR:iä valmistui tehtaalta kaikkiaan 104 kappaletta. Nämä 60-luvun puolivälin Thunderbirdit eivät jostain syystä ole oikein kovassa huudossa, mutta ainakin lietolaisen Jukka Nurmen ’66-mallisessa yksilössä on kaikki kohdallaan. Fast & Furious -buumin huipulla rakennettu auto on kestänyt lopulta omatekoisine puskureineen ja helmoineen aikaa yllättävänkin hyvin myös tyyliltään. Vaan eipä olekaan. Veli Karvosen Buickina tunnettua ’65 Skylarkia on moni vuosien varrella haikaillut, että ”missähän se on nyt”. Täytyy myöntää, että tuli positiivisena yllätyksenä, että tämä Astro on edelleen näin siistissä kunnossa. Tällainen piti kuulemma rakentaa itse, kun aidot olivat yli budjetin ja entuudestaan kokoelmasta löytyivät kaikki muut samanikäiset Plymouthin B-Body-korimallit, kaikkiaan kahdeksan kappaletta siis. Linnussahan on suorastaan pro touring -henkeä! Juha Pykälinen, jonka ’69 Charger esiteltiin lehdessä pari vuotta sitten, hankki vastikään Hollannista itselleen tämän aidon ’70 AAR ’Cudan. 64 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Forssan Pick-Nick. Tavallisesta 318-Satellitesta jalostetun Superbirdin rakentamisessa on hyödynnetty ’70 Coronetin etulokasuojia ja Floridasta hankittua lasikuituista keulapalaa. Se rakennettiin tähän kuosiin kirjoittajan serkkupojalle joskus 2003–2004, ja taisi olla vuotta myöhemmin, kun tekniikka vaihtui pirteään korkeampipuristeisilla Wisecoilla varustettuun 305:een. Tavallinen S10. Korsnäsistä tuli Forssaan Lars-Johan Smedlund ’70 Superbirdeineen. No, tässä se on, ja ainakin ulkoisesti hyvässä iskussa. Nelivetoista superpikkistä valmistettiin vain mustana, ja kaikkiaan 2998 kappaletta, joista ysikakkosia oli kolme. Niistäkin ensimmäinen tuhoutui kolaritestissä. Ville Lehtosen ’61 Impala Convertible lowrider on komea näky. GMC Syclone oli vuonna 1991 markkinoiden nopeimpia autoja, ja kiihtyi 4,3-litraisen turbotekniikkansa voimin nollasta 60 mailiin tunnissa 4,3 sekunnissa
Kyllä kuulemma oli. 65 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Myös ruskeasävyinen sisustus sopii kokonaisuuteen hyvin, vaikka väri onkin vaihtunut ruskeasta viininpunaiseen. Tämän ’59 flättäri-Buickin kohdalla oli pysähdyttävä kysymään, oliko se se nurmekselaisen Vainionpään Kimmon vanha auto. Vietettyään parikymmentä vuotta Rovaniemen seudulla auto oli kotiutunut vastikään Keski-Suomeen. Kimmolla itselläänhän valmistui juuri samanikäinen ja -värinen avo. Pellin alta löytyy 454-isolohko. Arillahan on jo entuudestaan kaksi kappaletta rodeja, ’29 Ford 5w Coupe sekä ’34 3w Coupe. Ari Berghäll täydensi unelma-autojensa kokoelmaa vastikään tällä kustom-Chevyllä, jonka pinnassa on tietysti primer. Auton omistaa nykyisin rokki-Makenakin tunnettu Marko Helenius. Tämä raikkaanvärinen ’57 Chrysler 300C ei oikeastaan alun perin ollut 300C ensinkään, vaan ihan tavallinen Windsor. Siitä pitää huolen erittäin raikas tuplaturbotekniikka. Turkka Tuomen ’71 Camaro ei ole pelkästään nätti, vaan myös nopea. Ensimmäisen lähdön Fox-Mustangit eivät ehkä kuulu niihin Mustangeista kunniakkaimpiin, mutta kyllä tällainen ’79 Indy Pace Car -ori varsin korskealta näyttää, varsinkin näin komeassa kunnossa kuin porvoolaisen Jari Lankisen yksilö. Kaarinalaisen Pasi Tastulan ’70 Malibu Convertible erottui edukseen sillä, ettei siitä ollut tehty SS-kloonia, vaan lokasuojia koristavat edelleen alkuperäiset tekstit. Kilometrimittarilla varustettu avo on tiettävästi myyty uutena Sveitsiin, ja tuli Pasille Saksasta. Jarkko Kylmäniemen ’63 Impala on isoine scoopeineen ja patinakuoseineen raa’an näköinen laite. Hyvinkääläisen Timo Bäckin käsissä se kuitenkin muokkautui komeaksi vain 474 kappaleen verran valmistetun 300C-avon tribuutiksi. Näin upeassa ’62 Galaxie Sunlinerissa on mukavaa viettää kesäpäivää koko perheen voimin
Tällaisella kokonaisuudella on huomion saanti taattu. Potkuri katolla kruunaa kokonaisuuden. Jukka Uotilan upea ’57 DeSoto edustaa ylpeänä niitä yksivaloisia. Jokioislaisen Teemu Saarikkomäen maasturin rungolle nostettua ’65 Chevyä on korotettu entisestään, ja pyörätkin ovat vaihtuneet entistä suurempiin. Mustanpuhuvan C3-Vetten erikoisin juttu löytyi konehuoneesta – siellä oli nimittäin Cumminsin turbodieseltekniikka! Rompetorin mielenkiintoisinta antia edusti monien mielestä Oldstuff-kauppaa pyörittävän Pönnin Jannen pöytä. Isot Japan Racingin vanteet muuttavat ’68 Firebirdin asenteen täysin. Riihimäkeläisen Valtteri Vanhalan ’56 Buickin härskit ylikokoiset peltivanteet eivät olekaan ne tyypilliset Mobsteelit, vaan tehty tuoreen Renault-pakun vanteista. Tarkemmin katsoessa huomasi, että Ällin autossa oli kulmalasit toisin kuin siinä toisessa samaan tyyliin chopatussa. Todella maukas väritys! 1957 oli amerikkalaiselle autoteollisuudelle siitä erikoinen vuosimalli, että samaa koria valmistettiin sekä tuplavaloilla että yksillä ajovaloilla osavaltion määräyksistä riippuen. Ylöpirttiläisen Kari Ällin ’52 Chevy Stepside oli kokonaan uusi tuttavuus, joka sai ensin miettimään, että oliko se sittenkin se sama, joka esiteltiin Amerikan Raudassa punasävyisenä Jaakkolan Hannulla ollessa. Pelkästään pyörät vaihtamalla kokonaisuus muuttuisi helposti vaikka nostalgisen näköiseksi. 66 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Forssan Pick-Nick
Usein on hienoa kalustoa jäänyt alueen ulkopuolelle ja sehän ei tietenkään ole ideaali tilanne. Etelä-Karjalassa on kautta aikain ollut paljon harrastajia ja harrastekalustoa. Ylätori täyttyi jälleen kerran hienosta USA-kalustosta ja jo tutuksi tullut letka-ajo osoitti, että harrastus on voimissaan. Tori on täynnä! Etualalla tuoretta kaupungin kalustoa, tekniikaltaan modernisoitu 50-luvun puolivälin Ford F100. Uuteen lokaatioon on helppo tulla, ravirata sijaitsee aivan Route 6:n eli kuutostien vieressä, hieman ennen varsinaista Lappeenrannan liittymää lännestä päin tultaessa. Ärhäkän näköinen ’70 Challenger oli yksi lukuisista cruisingiin osallistuneista MoPar-muskeleista. Liekö Wiipurin perinnön vaikutusta vai vilkasta karjalaisuutta. Tervetuloa siis iloiseen Etelä-Karjalaan 12.8.2023! Teksti: Pekka Lähde • Kuvat: Eero Scherman, Markuvani/ Pyry Juutilainen Lappeenranta Cruising Letka-ajon keulilla oli järjestävän King Street Cruisers -kerhon puuhamies Teemu Liukkosen ’59 Dodge. Vesitornin suora on osa kaupungin suosittua cruisingreittiä. Lappeenranta, 13.8. 67 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Vuonna 2023 Lappeenranta Cruising tullaan järjestämään Lappeenrannan raviradalla ja tapahtuma kokee muutenkin uudistumista esimerkiksi rompetorin muodossa. J o useamman vuoden on puhuttu harrastajien syvissä riveissä, että kauppatori paikkana on hyvä, mutta aivan liian pieni. Lappeenranta Cruising vietiin läpi erinomaisessa säässä kauppatorin tutussa ympäristössä. Järjestävä kerho King Street Cruisers on perustettu jo 1979 ja paikallinen pyöräkerho LCC, Lappeenranta Chopper Club – myöhemmin Jerusalem MC, vuonna 1982. Nykymuodossaan 21. Toimintaahan autoja pyörärintamalla on ollut jo 50–60-luvuilta lähtien. Nyt tilanne on muuttumassa
’65 Malibun isolla Kenne Bell -ruuviahtimella terästetty LS-pata toimii mainiosti pidemmälläkin matkalla. Teksti ja kuvat: Tomi Eronen Lowridereita kokoontui Malmille ennennäkemättömän pitkä rivi. Porukka jatkoi kentältä kohti Hernesaarta, minne ajeltiin letkassa katsomaan USA:n maihinnousutukialus USS Kearsargea. Malmi Pre-Party Niemeläisen Tero tuli pyörähtämään Malmilla Liperistä saakka päivän reissulla. Himmeä, mutta särmän ryhdikäs kokonaisuus uhkuu raakaa voimaa. Autoja oli paikalla todella paljon, kenties ennätysmäärä. Rinnakkain kiitoradan vieren heinikossa olivat myös lehtemme sivuilta tutut harvialalaisen Miika Liljedahlin ’70 1/2 ja ’69 Camarot. Mikko Wirtasen ’72 Novassa on jotain todella puhuttelevaa. Jos heinäkuun cruisingien Pre-Party jäikin väliin, otettiin se menetys korkojen kera takaisin elokuussa, kun sääkin oli kuin Kaliforniassa. Helsinki-Malmin Lentokenttä, 5.8. 68 AMERIKAN RAUTA 7/2022
Nykykuosiinsa auton kunnosti 80-luvun alkupuolella Petri Hälvä, jolta Kude hankki auton 18 vuotta takaperin. Dodge Caliberin SRT4-versioita on nyt alkanut näkymään harrastetapahtumissa. Kauniimpaa sukupuolta edustaneiden koppalakkien pamputtamisestakaan ei tuntunut kukaan olevan pahoillaan. Autolla osallistuttiin jo vuonna 1982 siihen kaikkein ensimmäiseen länsiväylän Esson cruisingiltaan, ja sillä kyydittiin myös radiotoimittajia Radio Cityn Cruising Show’n yhteydessä. Uusi tuttavuus maassamme ainakin kirjoittajalle oli tämä komea ’59 Plymouth Suburban. Vakiokunnossa 295-hevosvoimainen ja 245 km/h kulkeva turboversio onkin jotain ihan muuta kuin ne Volkkarin moottorilla varustetut dieselmallit. Tiedä sitten, paljonko tällä maata kuljetetaan, mutta tarvittaessa sora siirtyy vauhdilla. Poliisi-hampurilaisestaan tunnettu Snacky-grilli on panostanut uuteen tulemiseensa tosissaan, ja hankkinut markkinointikäyttöönsä Kaireniuksen Miken ja Kekäläisen Tompan koristeleman poliisi-Capricen. Toisin kuin useimmat samanikäiset Mopar-farmarit, Plymouth oli uutuuttaan suorastaan myyntimenestys, mihin nähden on ihme, miten vähän niitä näkyy. Raakaa voimaa uhkuu myös Jarkan Maansiirto Oy:n ’60 Chevy. Kromipuskurisen C3-Corvetten herkullinen Ontario Orange -väri pääsi oikeuksiinsa auringon painuessa hiljalleen mailleen. 69 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Pikkuriikkinen Nash Metropolitan on aina yhtä sympaattinen näky. Mika ”Kude” Kuittisen ’50 Mercury Sport Sedan on yksi koko maan legendaarisimmista cruisinglaitteista. Ville Karhun ’69 Camaron rekisterikilpi viestii tekniikasta olennaisen – ÄLS-3. Ennennäkemätön lowrider maassamme oli tämä twisted iron -maskinen Cadillac Coupe DeVille, joka hydrauleineen seisoi yksi tassu ilmassa parkissa
Halutessaan paikalta ei tarvinnut poistua nälkäisenä, sillä ruokaa oli tarjolla ravintolan Äimähovin buffetpöydästä ihan perinteiseen ”kisamakkaraan” ja kaikkea mahdollista siltä väliltä. Uutuutena tälle vuodelle oli Copart Suomen organisoima ajoneuvohuutokauppa, jossa kalustoa oli tarjolla moottoripyöristä jenkkiautoihin. Koko perheelle suunnatussa tapahtumassa oli tänä vuonna panostettu entistä enemmän yleisön viihtyvyyteen, mikä näkyi lisääntyneessä oheisohjelmassa. Motor Meet 70 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Oulu, 13.8. Sääennusteessa iltapäivälle luvatut sadekuurot olivat saaneet harrastajat ajoissa liikkeelle ja raviradan kavioura sekä nurmialue alkoi täyttyä heti porttien avauduttua varsin rivakkaan tahtiin harrasteajoneuvoista. Jotta tuo tuhannen ajoneuvon raja saadaan rikki ensi vuonna, niin laittakaa tulevan vuoden kalenteriin ylös päivämäärä 12. Kuvassa Mustang-kerhon kalustoa. elokuuta! Teksti ja kuvat: Pasi Kekarainen Ride In Oulu Eri merkkikerhot ovat myös ottaneet tapahtuman omakseen. Kerran vuodessa, elokuun toisena lauantaina Oulun Äimäraution raviradan valtaavat toinen toistaan hienommat jenkkiautot, klassikot, tuningautot sekä tietenkin moottoripyörät. Tuona kyseisenä päivänä nimittäin järjestetään Pohjois-Suomen suurin harrasteajoneuvotapahtuma Ride In Oulu Motor Meet, tänä vuonna jo kuudetta kertaa. T apahtumapäivän lauantaiaamu valkeni sään puolesta varsin lämpimissä ja aurinkoisissa merkeissä. Sillä aikaa, kun perheen pienimmät leikkivät pomppulinnassa ja ihmettelivät taiteilija Kimmo Takaraution tekemää yli neljä metriä korkeaa Veetimammuttia, jäi vanhemmille hyvin aikaa tutustua paikalla olleeseen harrastekalustoon. Eikä myöskään pidä unohtaa paikalla ollutta Harley-Davidson Club of Finland Chapter 10:tä, joka tänäkin vuonna keräsi kyydityksillä rahaa OYS:n lastenkirurgian osastolle! Yleisöä paikalla vieraili harrasteajoneuvoilla tulijat mukaan lukien noin 4000, ja vaikka osallistujien määrässä jäätiin tavoitellusta tuhannen rajasta 120:llä ajoneuvolla, niin silti lukema 880 oli uusi ennätys. Hyvä meininki oli tapahtumassa niin kuin kaveri kuvassa näyttää! Simolaisen Joni Ottosen keltainen Plymouth Duster on näyttävä sekä nopea, nimittäin stroukatulla 360:llä varttimaili on taittunut alle 12 sekunnin
Motor Meet 71 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Tässä vuoden 1968 isolohkolla varustetussa Chevrolet Camarossa oli sen verran muhkeat käyntiäänet, että pidon puolesta varmaan onkin tarvetta alla oleville Hoosierin katuslikseille. 80-luvulla ”laivalasteittain” Suomeen tuoduista piilofarmareista suurin osa on joko paalattu tai muuten vaan purettu varaosiksi. Tomi Kärenlammen kuuden tuuman alustankorotuksella ja 37 tuumaa korkeilla renkailla varustettu paripyörä Chevrolet Silverado 3500HD on melkoinen Monster Truck! Voimaakin 6,6-litraisesta turbodieselistä löytyy reilut 500 hevosvoimaa ja vääntöä kuulemma ihan tarpeeksi. Chrysler 300C:n tyylikäs candypunainen maalaus flake-hileillä loisti kaviouralla kilpaa auringon kanssa. Kalustoa Kemin suunnalta. Liekö Americanin omistaja pessyt autonsa liian voimakkaalla painepesurilla, vai mistä lie kysymys, sillä kyseessä ei kuitenkaan taida olla aito Kalifornian patina. Onneksi kuitenkin aina välillä näkee joitain siististi ja tyylikkäästi rakennettuja yksilöitä, kuten tämä American Racing Outlaw -vanteilla varustettu Oldsmobile Custom Cruiser. Jos vain pankkitilillä oli sopivasti ylimääräistä rahaa, niin tarjolla oli kalustoa 70-luvun tyyliin rakennetusta Harley-Davidsonista aina piristetyllä 400-moottorilla varustettuun ’76 Chevrolet Camaroon. Persoonallisen auton kruunaa hillitynkeltainen sisustus. Vielä on Samulla projekti hiukan kesken, kuten kuvasta näkyy. Vasemmalla Pitkon Pepen Plymouth Fury ’70, keskellä Jukka Peurasaaren Chevy ’56 ja laidassa Joni Ottosen Plymouth Duster ’70. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös Copart Suomen ajoneuvohuutokauppa, jossa kalusto oli enimmäkseen alan harrastajille suunnattua. Samu Kakon vanhemmalla keulalla varustetun ’74 Firebirdin konehuoneesta löytyy Chevyn pikkukohkomoottori
Tapion Mikan Chevrolet Impalan rekisterikilpi kertoo, että kyseessä on SS-malli vuodelta 1964. Toinen näistä autoista oli Keski-Ruotsista paikalle tulleen, kuvassa olevan tyylikkäästi harmaantunen herrasmiehen ’65 Chevrolet Impala Convertible, joka on ollut miehellä jo 18 vuotta. Jari Pirisen ’69 Dodge Charger R/T:n konehuoneessa majailee 440 Magnum, jonka päälle on pultattu GMC:n 6-71-remmiahdin. ’32 Ford Tudor on aito Suomi-auto ja se on rakennettu täysin uusiksi viisi vuotta sitten. 72 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Ride In Oulu Motor Meet. ”Nyt on alla sellainen auto, joka ei ole liian tip top laitettu, vaan sillä voi vain huoletta ajella”, tuumasi keminmaalainen Kari Teikari, kun juttelin miehen kanssa hänen ’30 Ford Tudoristaan. Nyt täydellisen läpikäynnin jälkeen auton konehuoneesta löytyy 318-kuutiotuumainen pikkulohko. Edelbrockin alumiinikansilla varustetussa 24-pulttisessa Lättäpäässä on kuutiotuumia 255. Nuojuan Harrin ”Black Raven” Malibu SS:n takaikkunasta löytyi päivän poliittinen mietelause. Sami Mäkitalon Ford Coupe ’31 on tullut uutena Ruotsiin ja nykyisin keulilla olevan kierrosherkän 327:n päältä löytyy nostalginen ruiskusetti. Toinen Ruotsin kilvillä varustettu auto oli tullut paikalle Kalixista. Itse bongasin vain kaksi Ruotsin rekisterikilvillä varustettua autoa koko tapahtuma-alueelta, mikä tuntuu jopa vähän ihmeelliseltä, koska Haaparantaan on Oulusta matkaa vain 130 kilometriä. Tämän oliivinvihreän rodin ikkunassa oli myytävänä-lappu. Juha Ojakoski osti neljä vuotta sitten Sotkamosta rullaavana alun perin kuutosmoottorilla olleen Dodge Dart Swingerin
Muutama kuukausi sitten Ruotsista ostetun ’59 Impalan keulalle on maalattu allekirjoittaneen mielestä täydelliset klassiset liekit niin muodoltaan kuin värimaailmaltaankin. Marjakankaan Matti tuli paikalle jo 20 vuoden ajan omistamallaan ’54 Cadillac Coupe DeVillellä. ”Eipä siinä ole sellaista osaa kiinni, jota en olis purkanut muttereiksi” tuumasi Salorannan Jarmo, kun tiedustelin, millainen urakka miehen uusimmassa projektissa on ollut. Erottamaton pari jo 70-luvulta lähtien! Pellikan Matti myhäili tyytyväisenä keväällä lievänä projektina hankkimansa Plymouth Valiantin vänkärin paikalla. Sorviston Jukan Chrysler New Yorker Salonin sivuikkunassa ollut myynti-ilmoitus herätti ohikulkijoissa kiinnostusta. ”Eikö oo hienosti kustomoitu ’59 Cadillac, kun on siivetkin käännetty kyljelleen”, vitsaili Hämäläisen Janski kaverinsa Jani Jokelan uusimmasta hankinnasta. Pontiac Trans Am on ollut Leinosilla 70-luvulta lähtien. 73 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Kyseistä mallia on vuonna 1964 valmistettu vain 1621 kappaletta. Pick-Nick-elämää parhaimmillaan, kun on pyörillä liikkuva koti mukana. Tapahtuman jälkeen lähtenyttä cruisingletkaa veti Häkkisen Aki ’64 Impala SS lowriderillään. Tuo on kyllä helppo uskoa, kun tutkiskeli tarkemmin miehen ’67 Cadillac DeVille -avoautoa, niin hieno yksilö on kyseessä. Mitäpä olisi oululainen jenkkiautotapahtuma ilman Ikosen Kekeä ja miehen ’67 Camaroa. Valtterin konehuoneesta löytyy kuulemma isolohko Slant Six, jonka jatkeena on automaattivaihteisto. Kolmoskoppaisen Pontiac Trans Am GTA:n siistiä konehuonetta kelpasi esitellä yleisölle
Taaemmalla radalla Tomahawk Townin Kari Saarela lehdessämmekin esitellyllä ”Hannibal” ’31 Fordilla. Pistohiekka 13.–14.8. Teksti ja kuvat: Kimmo Janhunen Hayride Jamboree Ajojen ohessa järjestettiin Flag Girl -kisa, jonka voittajan äänesti yleisö. Lappeenrantalaisen Asentamotallin Sami Strid testasi lipputytön refleksit ’48 Panhead chopperillaan. Yksi tapahtuman odotetuimpia kisailijoita oli Rovaniemeltä saakka paikalle saapunut Timo Happonen, joka toi radalle roiman annoksen Eläintarhan ajojen tunnelmaa Vaasassa aikoinaan valmistetulla ’48 Ford Specialillaan, jossa on harvinaisilla Ardunin virikansilla varustettu lättäpää. Voiton vei ansaitusti Liquorice La Marr, jonka otteet olivat korkeine hyppyineen ja vauhdikkaine lipunheilautuksineen juuri kuten lajiin kuuluukin. Lauantaina ajovuorossa olivat ennen vuotta 1950 valmistetut kulkupelit ja sunnuntaina vuoron saivat 1950–69 valmistetut ajokit. Hiekkakiihdyttelytapahtumalle on selvästi ollut tilausta Suomessakin. 74 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Sen osoitti toista kertaa Pistohiekan historiallisella lentokentällä järjestetty Hayride Jamboree
Jukka Miinalaisen autoja on nähty Amerikan Raudassa aina kantta myöten. 75 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Radan pituus oli 1/8 maili ja sitä kasteltiin välillä pölyämisen hillitsemiseksi. Miehen viimeisin projekti on ’63 Ford Galaxie, joka valmistui viime talvena tähän asuun. Jukka on omistanut auton jo kolmisenkymmentä vuotta. Tuoppa Tuomisen vihreä ’41 Chrysler ja Jari Itäsaaren ruskea ’48 Chevrolet nähdiin myös radan puolella. Jarmo Immonen kävi paukuttamassa rataa riisutulla ’38 Chevrolet Masterilla. Varikkoalueen jatkeena oli harrasteparkki, jossa nähtiin myös Mikko Savolaisen kauniisti kauhtunut ’53 Buick Super. Tässä ottavat toisistaan mittaa Toni Vattulainen ’50 Zil-rottarodilla ja Mambo ’30 Nashilla. Kari Pykäläisen nätissä ’29 Ford A Roadsterissa on jotain hyvin akuankkamaista. Paksuperät rivissä. Mikko Raution ’57 Chevrolet Bel Air joutui odottelemaan radalle pääsyä sunnuntaihin saakka, sillä lauantai oli pyhitetty ennen vuotta 1950 valmistetuille ajokeille. Leikkimielisessä hyväntuulen kisailussa ajoilla ei ollut suurtakaan merkitystä. Harrasteparkissa nähtiin myös Mikko Kankaan lehdestämme tuttu maukkaasti kustomoitu ’59 Ford Fairlane. Kalle Luostarisen sopivasti lihava ’38 Plymouth Touring Sedan
Tekniikkapuolelta löytyi lättäpäänelonen, johon on jo ensi vuotta silmälläpitäen hankittuna mekaaninen ahdin. 76 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Hayride Jamboree. Paikalla oli myös kuopiolaista Vaahtiliiteriä edustavan Timo Kuosmasen ’32 Ford kolmi-ikkunakupee, joka valittiin viikkoa aiemmin järjestetyissä FSRA:n natikoissa vuoden rodiksi. Yksi lauantain ahkerimpia radankuluttajia oli Raimo Kinisselkä ’29 Fordillaan. Kyseessähän on Heikki Schwartzin pieni, mutta pippurinen brittiFoordi, eli ’36 Ford Eifel, joka rakennettiin Hayride Jamboreeta varten vain neljässä viikossa. Tämän Ford Roadster pickupin olisi nähnyt mielellään myös tositoimissa, mutta se otti päivän iisimmin harrasteparkissa. Mies osallistui komealla ’27 Ford ”Double T Specialillaan” viime vuonna Römö Motor Festivaleille Tanskassa. Suomen kokeneimpiin hiekkaratakisailijoihin kuuluu Lappeenrannassa Tommy Times -pajaansa pitävä Tommi Äikää. Radalla nähtiin myös Juha Teräväisen ’46 Chevy-pikkis Captain Morgan -tynnyreineen. Auto tuntui soveltuvan hiekkaradalle suorastaan poikkeuksellisen hyvin, ja oli yksi harvoja kymmenen sekunnin alittajia. Toni Nyströmin ’28 Ford Roadster Pickupia ohjasti Pistohiekalla Marko Miettinen. Arto Ruokonen myi viime kesänä pois Amerikan Raudan kannessakin esiintyneen Surfburbanin ja rakensi tilalle sympaattisen näköisen ’39 Ford Pickupin, jolla saapui myös Pistohiekalle. Jussi Rautoja näyttämässä ajamisen mallia ’28 Ford Roadster Pickupillaan. Ja kukas tunnistaa tämän auton
Kaupunginlahden rantamaisemassa, vain 200 metrin päästä puupaateista vanhan sahan voima-aseman kupeeseen kokoontui harrastepelejä laidasta laitaan. Tapahtumalle tuntui olevan tilausta, sillä viime vuosisadan legendaaristen linttamiittien jälkeen ei paikkakunnalla ole järjestetty vuosittaista autotapahtumaa. Möljä on muuten rantapenger, johon voi kiinnittää veneen – niille tiedoksi, joille paikallinen murre ei aukea. Teksti ja kuvat: Olli Lehtinen Möljä Miitinki Tapahtuman puuhamiehiin kuuluva Hati Niemelä on omistanut ’36 Plymouth Coupensa vuodesta 1966. Konemuovien alla lymyää 2 BBC:tä ja peräpeilissä on varoitustarra, joka kertoo laitteen muuttavan rahaa meluksi. Tekniikaltaan laite on hyvinkin amerikkalainen – Herculeksen kone, Borg Warner -vaihteisto ja Eatonin perä. ’37 Sisu-paloauto toimi infokarttana tapahtuman portilla. Runko ja kori ovat kotimaista valmistetta. Se on levännyt 70-luvun puolivälistä, mutta hiljakkoin saatettu ajoon ja museokatsatettu. 77 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Kaikkiaan niitä kertyi parisensataa, kun lasketaan mukaan kaksipyöräisetkin. Max Helpiö hyödynsi möljää tuomalla paikalle Offshore-katamaraaninsa 80-luvulta. Uusikaupunki, 13.8. Osallistujat pääsivät mukavasti tutustumaan molempien tapahtumien tarjontaan parhaassa mahdollisessa kesäsäässä. Sami Rautasen toistakymmentä vuotta projektina olleelle ’65 Impalalle alkaa maaliviiva häämöttää. Möljä miitinki saakin varmasti jatkoa ensi vuoden elokuun puolivälissä. Rallye wheelsit eivät ole ainoa old school -valinta vanteiksi 60-luvun Chevyyn, GM:llä löytyy muitakin hyviä vaihtoehtoja, kuten tässä. Joku voi muistaa kuvan autosta toisen kotimaisen jenkkiautolehden tallikierrokselta 80-luvun alusta. Meno on kyllä niistä päivistä seestynyt päiväpainotteiseksi, vaikka bändi olikin paikalla soittamassa. K ahden koronahutivuoden jälkeen päästiin vihdoin elokuussa tositoimiin. Tapahtuma oli avoin kaikille merkeille ja paikalla olikin kaikkea mahdollista kääpiöautoista hot rodeihin, ja kun Uudessakaupungissa ollaan – Saabeihin. Osin sama puuharyhmä päätti laajentaa tapahtumaviikonloppua autokokoontumisella, monella kun nämä kaksi harrastusta kulkevat rinnakkain. Uudessakaupungissa on kohta kymmenen vuotta järjestetty puuvenetapahtumaa Puupaatei Pakkahuonella, joka on kerännyt mukavasti huomiota ja kävijöitä
Väitetään jopa, että 70-luvulla Kiirunassa oli Ruotsin kaupungeista eniten amerikkalaisia autoja per asukas. Tapahtuman järjestää paikallinen jenkkiautokerho Boozepack Cruisers, jonka kerhotilat sijaitsevat kyseisellä saarella rajan tuntumassa. Itseasiassa kerhotilakin on entinen Övertorneån tulli. Kolmattatoista kertaa järjestetty tapahtuma keräsi paikalle yli 250 jenkkiautoa ja autokuntia oli myös Norjasta. Övertorneå, 22.–23.7. Kaksipäiväinen tapahtuma alkaa alueella perjantai-iltana parin bändin voimin ja jatkuu lauantaina harrasteajoneuvokokoontumisella ja cruisingilla huipentuen iltabileisiin. Vaikka Norrbotten on Pohjois-Suomen tapaan harvaan asutettua aluetta, jenkkiautoharrastus elää siellä vahvasti ja voi hyvin. ’61 Cadillac Convertiblen kyydistä oli nauttimassa perheen koirakin. Pohjois-Ruotsin kaivoskaupungeissa on jenkkiautoharrastuksella pitkät perinteet. Tässä virtaviivainen ’60 Pontiac Bonneville. T arkemmin sanottuna kyseinen tapahtuma sijoittuu Aavasaksan korkeudelle Ruotsin puolelle, keskellä Tornionjokea olevalle saarelle sekä joen länsirannalla sijaitsevaan Matarengin taajamaan, joka on Övertorneån kuntakeskus. 78 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Tapahtumaa tukee laajasti sekä Övertorneån kunta että paikalliset yritykset, ja kyseinen viikonloppu onkin heittämällä vuoden vilkkain alle 2000 asukkaan kunnassa. Tämäkin tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta ja moni paikkakunnalta muuttanut ajoittaakin kesälomansa tapahtuman aikaan. Etelästä päin saavuttaessa kannattaa Tornionjokivarren maisemista nauttia ajamalla menotai paluumatka vaihtelun vuoksi Ruotsin puolta ja ylittää raja Haaparannalta. Cruisingreitti kulkee pitkin Matarengin pääkatua vanhojen puutalojen välissä Tornionjoen rantatörmällä ja maisemat ovat ruotsalaiseen tapaan idylliset kuin Vaahteramäen Eemelissä. Perinteisellä paikallaan, viikko Haaparannan Classic MotorMeetin jälkeen järjestettiin taas Övertorneå Cruising Pohjois-Ruotsissa, aivan rajan tuntumassa. Teksti ja kuvat: Petri Ruokamo Övertorneå Cruising 4D HT, eli tutummin ”lippakatto” oli monen mielestä onnistunein korimalli GM:n ’59-60 X-runkoisissa henkilöautoissa
Salmiakkitikattu katto, isot modernit vanteet ja konepellin läpi tulevat imutorvet eivät ole ainoat erikoisuudet, vaan konehuoneessa on 4,6-litrainen 32V Modular V8 ja alla Volvo V70R:n perä, Audi RS -jarrut, hammastanko-ohjaus... Hätelän Juho teki eräänlaisen neitsytmatkan Kemistä Övertorneålle ’65 SS Malibunsa uudistetulla tekniikalla. Hyvin pitkälle rakenneltu ’63½ Ford Galaxie. Tämä ’58 Sedan DeVille oli saanut nimekseen ”Psychobilly Cadillac”. Heikki Ylihoikan C1-Corvetten tuoreempi ote ei rajoitu ainoastaan vanteisiin, vaan Vettestä löytyy myös mm. 79 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Isokoriset Pontiacit ovat Pohjois-Ruotsissa erityisen suosittuja. Tekniikkana oli 5.3 LM7 + 4L60E ja levyt joka nurkassa. Harvinaisen hyvin säilynyt Chevrolet Caprice. Övertorneålla oli nähtävillä suhteellisen harvinainen Mustang. uudempi LS-tekniikka. Vuoden 1978 Lincoln Continental Mark V edustaa viimeistä ”täysikokoisten” Lincolnien sukupolvea ja onkin liki 6-metrisenä juhlavan kokoinen kaksioviseksi autoksi. Pellin alla on 455 cid isolohko EFI:llä. Kai tätä korkeampaa tietämystä on ollut aikoinaan liikkeellä myös Ruotsissa. 1980 lanseerattu Mark VI olikin sitten jo vähän kompaktimpi. Vuosimallin 1986 tunnistaa omanlaisestaan keulasta, joka poikkeaa kaikista muista vuosien 1980–1990 Capriceista. Tätä nykyä tästä pirteänvihreästä Chevystä löytyy 468 cid isolohko ja TH400-automaatti. Patinakuosi ’61 Chevrolet Biscaynessä kätkee alleen modernimpaa palikkaa. Tämä ’68 Musse on tarkalta malliltaan GT/CS (California Special). Jälkiasenteiset heijastimet takavalojen alla Ruotsiin rekisteröidyssä autossa. Tämä ’66 Ford Mustang on rekisteröity Ruotsiin jo 1967. Valmistusmäärä hieman yli 4 100 kpl. Jari Erkinantti saapui paikalle Torniosta avokorisella Buick Skylarkillaan. Vuoden 1965 Bonnevillen autenttisen kulunut maalipinta ei liene pelkästään Jällivaaran yöttömän yön auringon aikaansaannosta... Amerikkalaiset kävivät kuussa jo 60-luvulla, mutta Suomalainen lainsäätäjä ei silti viime vuosiin saakka ole pitänyt heitä riittävän pätevinä suunnittelemaan autojen valaisimia
Mersun diesel-tekniikka, Ford Crown Victorian eturunko sekä täysin omavalmisteinen lava. Ajojen tunnelmallisena lähtöpaikkana toimi Riihimäen lasimuseo, jonne kokoonnuttiin klo 11:00 alkaen. Hornets-kerho järjesti Riihimäen ympäristössä perinteisen luotettavuusajonsa, johon hyväksyttiin vuonna 1959 ja sitä aiemmin valmistetut amerikkalaisvalmisteiset autot, jotka täyttävät aikakauden rakentelutyylin. Lähimmäksi ylsi vain reilun 0,2 sekunnin erolla Mikan Roadster, tosin Dylan Hummelin ohjastamana. Tapahtumassa ei ajettu kilpaa, mutta yhdellä rastilla päästeltiin kartingradalla tarkoituksena ajaa kaksi kierrosaikaa, jotka ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. Ajon aikana suoritettiin noin 50 kilometrin pituinen ohjeistettu reitti rasteineen ja nähtävyyksineen. Kokonaisuudesta löytyy mm. 80 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Tämä ’60 Commer Karrier ei osallistunut varsinaisiin ajoihin, mutta ilahdutti parkkipaikalla erilaisuudellaan. Päivän karkein laite oli ehdottomasti Mika Vuorenhaltian ’27 Ford Model T Roadster. Riihimäki 30.7. HORNETS Hop Up Run Teksti ja kuvat: Kimmo Janhunen Paikan päällä tarjoiltiin Hop Dogeja, kuinkas muutenkaan. Omistaja Kai Paavola kertoi käyttäneensä alun alkaen matkailuautona toimineen autonsa rakenteluun noin 3000 työtuntia
Viimeisenä rastina toimi Hornetsin tallitila, jonne saapuvat ajoneuvot vastaanotti kerhon omasta kalustosta koostunut komea rivistö. Tositoimissa nähtiin myös viime numeron kannesta tuttu, hillityn tyylikkäästi chopattu Jouni Kylmäniemen ’58 Chrysler Windsor. ’58 Suburbanin omistaa Roni Björkbacka. 81 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Timo Paavola riivaamassa niin ikään upean patinan omaavaa ’27 Erskineään karting-radan syheröissä. Isommilla autoilla meinasi olla radalla ahdasta, mutta ei päässyt Pietu Väreen ’29 Ford A Sedankaan näyttämään radalla Hemi-moottorinsa koko potentiaalia. Mika Hautapelto mutkarataosuuden maalissa upean patinan omaavalla ’56 Buick Specialillaan. Petri Jormalaisen kliini ’47 Ford Deluxe Coupe. Tommi Rantalan lättäpäällä varustettu ’31 Ford A Roadster on kuin karamelli punaisine kattoineen ja detaljeineen. Kari Leponiemen tyylikäs työjuhta, ’39 Ford Pickup, värissä, johon Henry Ford autonsa tarkoitti. Christine-keulainen Plymouth ei ole kovin tavallinen näky farmarina
Tämä kokonaan käsintehty ja kustommaalattu vani on Raimo Lyttisen käsialaa. Teksti ja kuvat: Janne Kutja Drive-In & Rock 2022 Jukka Miinalaisen 60-luvun tyyliin tehty ’63 Ford Galaxie löytyi sisältä hallista Kustom Kulture -näyttelystä. Paikalla saattoi myös leikkauttaa hiuksensa tai ottaa tatuoinnin. Lavalla nähtiin myös Burleski show’ta myöhäiseen yöhön asti. Lauantai-illan Drive-In-elokuvana esitettiin Konna ja Koukku, ja ennen elokuvaa pidettiin muistohetki edesmenneen taiteilija Vesa-Matti Loirin kunniaksi. L auantaina iltapäivällä ohjelmassa oli rastiajo, ja sekä perjantaina että lauantaina näyttelyn viereisellä lavalla esiintyi useita bändejä. Jo toistamiseen mukana oli myös kaksipäiväinen Kustom Kulture -näyttely PielisAreenalla. Hyvärilän alueella järjestetyssä tapahtumassa riitti ohjelmaa. 82 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Nurmes, 19.–20.8. Aktivisesti tapahtuman järjestämisessä mukana olevat ja nykyään Pohjois-Karjalassa asuvat Marko ja Riina Orenius toivat matalan Amallin Tudorinsa Kustom Kulture -osastolle. Näyttelyyn osallistui noin tusinan verran taiteilijoita ja käsityöntekijöitä sekä kolme autoa ja muita kulkuneuvoja
Mikko Saarelaisen matala ’49 Hudson Commodore on hyvässä patinassa. Yksi kolmesta Top 3 -valinnasta oli polvijärveläisen Juha Sorsan hieno ’59 DeSoto Firedome. Musta väri herättää mieleyhtymän poliisiautoihin ja totta, ’59 Dodge Coronetin neliovisia malleja myytiin kokomustina poliisiautoiksi. Hyvä edustus Polvijärvellä tällä kertaa palkituissa. Tyylikäs kokonaisuus. 83 AMERIKAN RAUTA 7/2022. 1955 Chevrolet 4d HT – eihän sellaista pitänyt ollakaan. Pyhäjoelta kotoisin olevan P. Auton omistaa polvijärveläinen Jarmo Sulka-aho. Omistajan mukaan auto on tehdastekoinen ja jos näin todellakin on, niin on erinomaisen hienoa, että tälläinen yksilö löytyy Suomesta! Alkuperäisen oloisella maalipinnalla oleva viisysi farkku-Ford oli Joensuun suunnalta. Aika näyttää, nähdäänkö auto tulevaisuudessa kustomoidumpana versiona. Kullanvärinen ja vinyylikatolla varustettu Mikko Myllysen ’70 Dodge Charger SE piti korkealla Mopar-muskeleiden lippua. 40-luvun luiskaperä-Olds kuuluu kajaanilaiselle Samuli Juntuselle. Harri Veijalainen on valinnut hieman poikkeuksellisemmat ’54 Cadillacin pölykapselit lievässä etunojassa olevaan ’56 Chevyynsä. Valtosen ’56 Fordissa on harvemmin nähty Mainline-maalausteema ja -listoitus. Ainoana erotuksena taisivat olla poliisiversioiden pillerikapselit tässä nähtyjen kokopeittäviem sijaan
Raskaan kaluston vanhempaa osaa edusti Ruotsista kymmenisen vuotta sitten tuotu palokunnan miehistönkuljetusauto ’41 Dodge WF 33, joka on varustettu puukehikolle tehdyllä alumiinikorilla. Rastiajon alkamisen odottelua lauantai-iltapäivänä ’62 coupe-Impalassa. Raimo Lyttinen ajoi jujumaalatulla Dodge Ramillaan koko matkan PäijätHämeestä ensimmäiseen esiintymiseensä osaston kera Kustom Kulture -rintamalla. Dodge on tarkoitus kunnostaa ensi talven aikana kahvila-autoksi ja sen omistaakin Nurmeksen Kauppalan Kirppis & Kansankahvila. Alan Mutanen lähdössä rastiajolle Buick Grand Nationalilla, jonka hän on omistanut uudesta asti. ’58 Kromi-Olds starttaamassa rastiajolle. Tolosen Junnun Shelby-väreissä oleva ’65 Mustang ei pelkästä näytä hyvältä, vaan on myös hyvä ajaa. Hyvin Konna ja Koukku -elokuvan teemaan sopiva Seppo Lampion Kenworth valittiin myös Top 3:een. Cragarin isot, mutta perinteisen tyyliset viisipuolavanteet sopivat hyvin liperiläisen Atso Ahosen ’67 Mercury Cougarin patinakuosiin. Tämän ’60 Cadillac Eldoradon omistaa Anssi Reis. 84 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Drive-In & Rock 2022. Tämä ’70 Impala on ollut chopattuna jo vuosikymmeniä. Kauttaaltaan valkoinen auto on varusteltu erillispenkein
Leveillä valkoisilla peltivanteilla, scoopilla ja raidoituksella on osansa asiaan. Ari Vaahersolan ’36 Ford Fordor on maalattu totutusta poikkeavasti kaksiväriseksi tummanruskean ja vaaleankeltaisen yhdistelmällä. 85 AMERIKAN RAUTA 7/2022. F1-maailmanmestari Jim Clark. Kolmannen sukupolven Challenger on saanut custom-ilmettä mm. putkimaskilla. Toinen hienoista ’57 Cadillaceista oli tämä pinnavanteilla varustettu kiiltävänmusta Coupe DeVille. Sami Tirkkonen sai vain noin 2100 kpl valmistetun ’57 Cadillac Eldorado Sevillen kuntoon juuri ennen tapahtumaa laatikko-ongelmien selvittyä. Sami Tirkkosen ’65 avo-Impala on Suomi-auto, jonka puikoissa (ei kilpailutilanteessa) on ollut aikoinaan Keimolassa mm. Kimmon Vainionpään ’59 avo-Buick sai kilvet tapahtuman jälkeisellä viikolla oltuaan Suomessa jo vuosikymmeniä. Kaikki eivät odotelleet elokuvan alkua autossa istuen varsinkin, kun keli oli tällä kertaa mitä mahtavin. Myöskään vihreä metalliväri ei ole sieltä yleisimmästä päästä. Hienolla kiiltävänmustalla maalipinnalla kruunattu Toni Mutasen ’67 Mustang edusti Hot Rodders Polvijärveä Top 3 -palkinnon arvoisesti. Fuselage-korisen neliovitolpan voi toteuttaa näinkin siististi, eikä tarvitse olla edes musta. Tässä ’63 Plymouth Furyssa on vahvoja varhaisten aikojen Super Stock -autojen fiiliksiä. Auto on tullut Suomeen Ruotsista ja ollut Samilla viitisen vuotta
Kuinka moni voi muuten samaistua tuohon Karin 90-luvun alun vaatetukseen. Suosituin taisi olla Tuiran kaupunginosassa oleva Toivoniemen ranta, jossa taustalle sai yöllä valaistut suihkulähteet. Kun niille selvisi, että oltiin kuvaushommissa, niin poliisit toivottivat yleensä vain hyvää illantai yönjatkoa. Yöfiiliksiä. Minulla oli tuolloin monesti mukana jalusta sekä järjestelmäkamera, jolla tuli ikuistettua kavereiden jenkkiautoja katuvalojen loisteessa illan hämärän muuttuessa yön pimeydeksi. Tällaisia korinvaihto-Corvetteja tehtiin noihin aikoihin Suomessa useampiakin. Ruskea pusakkamallinen nahkatakki, valkoinen Leviksen t-paita, sekavat kivipestyt farkut, valkoiset tennissukat ja jalassa purkkarit… 86 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Muumio muistelee Hämärähommia Oulussa. Muita paikkoja oli Kaupunginteatteri torinrannassa sekä Madetojan sali, jossa toimii Oulu musiikkikeskus vielä tänä päivänäkin. Oulussa ei ole ollut oikein koskaan vastaavaa cruisingperinnettä, kuten Helsingissä. Kuten edellä mainitsin, minulla oli kamera ja jalusta melkein aina takaluukussa mukana, kun olin liikenteessä. Essonbaarijuttuja ei juuri kertynyt, koska kahvipaikoiksi valikoituivat usein Saarisen tai Laanilan huoltoasemat, jotka olivat Kesoilin lipun alla. Porukkaa oli lähtenyt hyvin liikenteeseen lähikaupungeista ja näkyipä siellä myös muutamia jenkkejä, joiden puskureita koristivat Ruotsin rekisterikilvet. Eräs kerta, kun olin kuvaamassa kavereiden kanssa mun katukilpuri Chevy II:sta, saimme toiselta poliisisedältä tarkemmat ohjeet. Jenkkiautoja kyllä oli katukuvassa runsaasti ja osalla harrastajista ne toimivat kesäisin jokapäiväisenä käyttöautona. Oulussa oli ne tietyt paikat, mihin autoilevaa porukkaa kokoontui, joten sieltä yleensä löytyi myös jenkkiautolla liikenteessä olevat kaverit. Normi viikonloppuiltaisin harrasteautoja näkyi katukuvassa runsaasti, vaikka ei mitään erillistä cruisingia ollut järjestettykään. Vaikka 80ja 90-luvulla ei ollutkaan yleensä mitään sovittua tapaamispaikkaa, niin ajelun lomassa kokoonnuttiin jollekin huoltoasemalle tai parkkipaikalle vaihtamaan kuulumisia. Keskustan cruisailureittejä kaupungin päättäjät sulkivat sitä mukaa, kun nuoriso niitä keksi ja niihin tuli liikennemerkit, joissa oli ajokielto yöajalle 22–06. Jos nyt muistini toimii oikein, niin tämä Corvette olikin ”Corvelle” eli Chevellen alustalle oli laitettu Corveten kori. Harvemmin noita kuvauksia mitenkään ihmeemmin etukäteen suunniteltiin, vaan kuvaamaan lähdettiin silloin, kun sattui olemaan sopiva hetki tai ei mitään muuta ihmeempää tekemistä. Liekkö joku ”ikkunakyylä” soittanut ne paikalle, vai sattuiko vaan tuurilla ajamaan ohi seriffit, tiedä häntä. Monesti, kun siinä kasaili jalustaa ja asenteli kinofilmiä kameraan, niin ei mennyt kauaakaan, kun paikalle kurvasi poliisiauto. Olisko kuvassa poseeraavan daamin nimi ollut Marjo… Heinosen Karin candypunaisen Compomotiven vanteilla varustetun Mustangin konehuonessa oli 390-isolohko jatkeenaan Toploader-manuaalivaihteisto. Tuolloin, 90-luvun alussa Oulussa oli myös vakiopaikat, missä tuli otettua kuvia omista ja kavereiden autoista. Muistelimme siinä 90-luvun alkupuolta ja tulimme siihen tulokseen, että järjestettyjä cruisingeja oli kyllä melko harvoin. Teksti ja kuvat: Pasi Kekarainen T uosta cruisingperinteestä tai paremminkin sen puutteesta tuli juttua yksi päivä Oulun American Car Clubin nykyisen puheenjohtajan Mika Tapion kanssa. Kumpikin muisti ihan 90-luvun alussa järjestetyn ajokauden päättäjäistapahtuman, joka keräsi Ouluun reilut 300 autokuntaa cruisingin ja illanvieton merkeissä kerhohallilla
Myöhemmin takaspoilerissa oleva auton nimi johti ihmisiä harhaan, kun Jarmo vaihtoi konehuoneeseen 427-kuutiotuumaisen isolohkon. Tämä on yksi niistä autoista, joita ei olisi pitänyt koskaan myydä… Allekirjoittaneen ensimmäinen jenkkiauto, vuoden 1962 Cadillac Sedan DeVille kuvattuna Oulujoen rannalla sijaitsevan Koivuurannan kahvilan pihassa. Toinen ero nykyiseen oli se, että eipä niitä oikein voinut muokata jälkikäteen. Nykyisin monilla – itsellänikin, on tietokoneet ja ulkoiset kovalevyt täynnä digikameralla tai puhelimella otettuja kuvia, mutta tuleeko niitä loppujen lopuksi paljonkaan katseltua. Allekirjoittaneen entisöimä Mustang ’64 ½ kuvattuna Oulun teatterin edessä vuonna 1992. Jos vertaa tätä päivää ja tuota 90-luvun alkua, niin kyllähän ympäri Suomen ollaan menty enemmän tuohon parkkipaikkaseisoskelun suuntaan, eikä olla niin paljoa liikekannalla. Kaapista löytyy vieläkin sama Canonin kinofilmikamera, jolla nämä seuraavat kuvat on otettu ja nykyisinhän saa taas kaupasta filmirullia, joten pitäisiköhän kokeilla… Nykyisin Oulussa on myös ihan järjestetty cruising tai paremminkin kokoontuminen joka perjantai-ilta Nallikarin virkistysja matkailualueen parkkipaikoilla. Kun lähti itse cruisailemaan ja ei meinannut tuttuja näkyä, niin ainakin Ossin löysi parkista tutulta paikalta Plaanaojan varrelta. Tuolloin 80ja 90-luvuilla kaikki autojen kuvaukset lehtiin tehtiin diafilmillä. Auton metallishampanja väri taittuu kuvassa vihreään päin. Kumpikin kyseisistä virkamiehistä oli mennyt takaisin Saabin ohjaamoon, kun vänkärin ovi lävähti auki ja ulos tuli tiukkailmeinen poliisi, joka oli Oulussa tunnettu hullun tarkkana ”kyylänä”, lausuen sanat ”Pitäkääpä poijat huolta, että asvalttiin ei sitten löydy mustia rantuja. Se on kuitenkin hyvä asia, että on sellaisia skannereita, joilla saa niin paperikuin diakuvatkin digitaaliseen muotoon tarvittaessa. Vauhdikasta ja niskoja nykivää oli meno viritetyn LS-6-moottorin ja Muncie-manuaalivaihteiston voimin. 87 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Niitä piti ottaa heti useampi rulla, koska ei tuolloin ollut mahdollista katsoa kameran näytöstä, millainen kuvasta tuli. Järvelän Ossin keltainen ’65 Bel Air oli tuttu näky Oulun yöelämässä 90-luvulla. Korhosen Ilun 70-luvun puolenvälin Chevrolet Camaro kuvattuna Toppilan satamassa, jossa nykyisin sijaitsee vuoden 2005 asuntomessualue. Kuva otettu Madetojan salin edessä. Jone rakensi Malibun tuohon aikaan suosituun Pro Street -tyyllin. 454-isolohkolla varustetun Camaro koko takakylkiä oli levitetty, jotta alle mahtuisivat leveämmät renkaat. Sitä alettiin järjestää noin viisi vuotta sitten ja on osoittautunut varsin toimivaksi systeemiksi. Metsäntauksen Jukan Oldsmobile kuvattuna Toivoniemessä juuri jutussa mainittujen suihkulähteiden edessä. Kuvia tuli otettua niin kinofilmille kuin diafilmillekin. Ainoa huono puoli tuossa oli pienemmässä herkkyydessä olivat järjettömän pitkät valotusajat, kameran laukaisua joutui odottamaan todella pitkän aikaa. Tilannetta ei yhtään auttanut se, että me kaikki purskahdimme nauruun – paitsi se poliisisetä, joka pysyi hyvinkin vakavana… Pitkillä valotuksilla. No ukot vanhenee, niin ei sitä jaksa enää yömyöhään ajella, kun tuo hämäränäkökin saattaa olla jo huonontunut… Tämän Super Mouse Camaron Salorannan Jarmo toi Ruotsista muuttoautona 80-luvulla. Parhaat yökuvat 10 x 15 paperikuvista tuli, kun käytti ASA-100 kinotai diafilmiä, koska silloin rakeisuus jäi paljon pienemmäksi, kuin isommalla ASA-luvulla. Tuotahan voi jokainen miettiä, mutta itse kallistuisin paperikuvalinjalle. Kuvaa ei ole otettu lumella, vaan muistaakseni se oli kalkkia, mitä lastattiin taustalla olevaan laivaan. Mulla on nimittäin mittanauha mukana.” Mies korosti asiaa vielä heiluttelemalla mittanauhaa toisessa kädessään. Pirkosen Jonen ’65 Chevrolet Malibu SS oli muistaakseni aito suomiauto. Mitäpä, jos ne olisivat paperikuvina ja kansiossa kirjahyllyssä
Aihioksi otettiin 1947 vuosimallin Club Coupe. Teksti ja piirros: Janne Kutja 88 AMERIKAN RAUTA 7/2022 Kutjan kuva. Keltainen kolmeikkuna 1940-luvun Fordin 3w Coupe olisi voinut näyttää tältä, ainakin sopivasti roddattuna
Vanteet ovat Fordin omat mustiksi maalattuna, ilman kromikehiä ja 1940 vuosimallin pillerikapseleilla. Alustaa on madallettu reilusti ja edestä vielä enemmän kunnon hot rod -etunojan saavuttamiseksi. Joku onnekas voi löytää Business Coupen katon tätä tarkoitusta varten, mutta aika harvassa ovat näillä leveyspiireillä, ja todennäköisesti sitäkin joutuisi leikkaamaan. 89 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Koko komeus on maalattu keltaisella oransiin taittavalla sävyllä. Muita korimuutoksiakaan ei juuri tullut muutamien listojen ja merkkien poiston lisäksi. Fordin toinen Coupe-malli oli näihin aikoihin Business Coupe, jossa oli lyhyempi katto ja lyhyemmät 4-ovisen etuovien mittaiset ovet. Alkuperäisistä puskureista on poistettu kävyt ja niitä on otettu tuntuvasti lähemmäs koria. Kattoa ei tällä kertaa madallettu ja tuulilasi säilyi kerrankin alkuperäisessä mitassa. Renkaiksi on valittu leveällä valkosivulla varustetut rättirenkaat, eteen pienet ja taakse mahdollisimman suuret samaa sarjaa olevat. F ord valmisti viimeisen 3w Coupe -mallinsa vuonna 1936, mutta saman konsernin Lincolnmalleista kolmeikkunaisia Coupe-malleja löytyi vielä 40-luvulla. Aihiona toimi 1947-mallinen Ford Club Coupe, jossa on pidemmät, samanpituiset ovet kuin kaksiovisessa Sedan-mallissa. Vaikka tehdastekoisia malleja ei ole ollut saatavilla, niitä ovat toki tehneet rakentajat paljonkin vuosikymmenien mittaan joskus vain hitsaamalla takaikkunat umpeen. Ajatuksena on siis lyhentää katon mittasuhteita Business Coupe -mallin tyyppisesti, mutta pitkillä ovilla ja poistaen takasivuikkunat vanhempien 3w-mallien tyyliin. Tällä kertaa päädyttiin hieman työläämpään vaihtoehtoon
SEMA Buick Super Kustom ’40. Kun hän löysi sattumalta tämän kauan seisoneen säilymäihmeen, oli kohtaaminen rakkautta ensi silmäyksellä. Loimaalaistunut Miikka Gyllenskog muistetaan Amerikan Raudan kannesta tutusta '36 Dodge Kustomistaan. Kari Saarela tunnetaan enemmänkin rodien ja kustomien rakentajana, mutta tällä kertaa mies lähti eri linjalle hankkiessaan hieman keskeneräisen El Caminon, jota jalosti gasserien suuntaan. Show 90 AMERIKAN RAUTA 7/2022. Jättiraportti Las Vegasin näyttelyjätistä, joka esittelee kaikki jenkkirakentelun uusimmat tuulet. Talliin oli pakko järjestää tilaa uudelle tulokkaalle. Kun korona-ajan tylsistyminen alkoi vaivata, mies hankki aihiokseen aikakauden äveriäimpiin malleihin kuuluneen Buick Superin, jonka rakensi chopatuksi hardtopiksi klassisen tyylipuhtaasti. Ford Thunderbird ’73. Seuraava Amerikan Rauta ilmestyy 24.11.2022 S uperior S uperior se u raa va ss a nume ro s s a Katugasser Personal Luxury Chevrolet El Camino ’64. Voimaakin löytyy, patinakuosista autoa nimittäin liikuttaa 575-heppaiseksi kutiteltu LS-pata. Ylöjärvellä asuva Juho Pehkonen palaa Thunderbirdin ratin takana kauas lapsuutensa kesiin
Nostokorkeus: 100-430mm Nostokyky: 1350kg/pari Ramppien mitat: 590x340mm Paino: 88kg 629€ tuotenro 494628 39€ tuotenro 510978 Epäkeskohiomakone/kiillotuskone 50mm Tehokas ja pieni epäkeskohiomakone / kiillotuskone vaativaankin käyttöön. Paino: 660g. Voidaan käyttää myös hiomakoneena. Kaikki hinnat sis. Pituus: 175mm. Kokonaismitat: 2955x2000x460mm. Säädettävä nopeus kahdessa asennossa, 0-2800 rpm kiillotukseen ja 0-8300 rpm hiontaan. Vaihdettavilla kärjillä. Jännite (V): 12 Karan kierre: 5/16 ”-24T Kiillotusnopeus (rpm): 0-2800 Hiontanopeus (rpm): 0-8300 Kiillotuslevyn Ø max: 80mm www.TORAFORS.com +358 (0)50 358 5800 order@torafors.fi TERVETULOA UUSITTUUN VERKKOKAUPPAAMME TERVETULOA UUSITTUUN VERKKOKAUPPAAMME www.TORAFORS.com www.TORAFORS.com Peltisepän setti Sisältää nahkasäkin ja kolme erikokoista pöykkistä puunuijaa. Autotallin sisustus / työpiste (punainen/musta) 1kpl työkalukaappi / korkea. levypaksuus 1,5x1,5 mm. Toimituksessa mukana 75mm aluslaikka tarralla, 2x2,0 Ah akkua, akkulaturi, sivukahva, 2 kiillotussientä, 1 kiillotuslaikka, 3 hiomapaperia ja 1 kuusiokoloavain. Säädettävä nopeus, enintään 20 000rpm. Ilman ulostulo takakautta. Tarkista ajantasaiset hinnat verkkokaupastamme. Mutterinväännin 1/2” Komposiittirunkoinen paineilmatoiminen mutterinväännin 1/2” hylsyille. 3kpl alakaapit (1 x laatikot, 1 x kaappi & 1 x siirrettävä työkaluvaunu) 1kpl ruostamaton pöytätaso 2041,5x463x38mm. 3kpl työkalutaulutTyötason korkeus: 946mm. Säkin halkaisija 45cm. 49€ tuotenro 510967 Karalaikkahiomakone 1/4”, kulmamalli Kulmahiomakone / karalaikkahiomakone iskunkestävällä rungolla. 2099€ tuotenro 513523 79€ tuotenro 510970 Hydrauliset autorampit Hydrauliset nostorampit auton nostamiseen esim. 3kpl yläkaapit kaasujousitetut luukut. Turvalukko, joka estää ei-toivotun käynnistymisen. Kiristettävä kara 6mm:n akselille. ALV24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet muutoksiin pidätetään. huoltotöiden ajaksi. Kolme momentinsäätöä eteen ja taaksepäin. 100€ tuotenro 2649 Pistehitsauspihdit 230V Kannettava pistehitsauslaite erinomainen koritöihin, maks. 259€ tuotenro 513137. 119€ tuotenro 520121 Kiillotuskone 12V Akkukäyttöinen kiillotuskone, joka sopii erinomaisesti pienten pintojen, vaikeapääsyisten paikkojen ja yksityiskohtien kiillotukseen
Renkaissa on suomalainen nastoitus ja moderni pintakuviointi mukavan ajon takaamiseksi. Triangle Ice Lynx 195/65 R15 95T NASTARENGAS Huippuluokan pitoa talveen Motonet-korjaamot tarjoavat ammattitaitoiset ja laadukkaat rengaspalvelut kaikilla korjaamoilla. Uudet renkaat, renkaanvaihto, aurauskulmien tarkistus ja säätö ovat osa palveluista. 459 00 469 00 92 50 95 00 Sarjan asennus 89,00 Sarjan asennus 89,00 /sarja /sarja kpl kpl Tai Motonet-korjaamolta alle asti asennettuna Tai Motonet-korjaamolta alle asti asennettuna Esimerkiksi: Esimerkiksi: Asioi suoraan Motonetkorjaamoissamme, kun haluat renkaat alle asti asennettuna 41-00159 41-00201 Triangle Ice Lynx 205/55 R16 94T NASTARENGAS FORSSAN PICK-NICK RIDE-IN OULU MOTOR MEET · HAYRIDE JAMBOREE BUICK SUPER CONVERTIBLE ’52 • CHEVROLET C10 408 SUPERCHARGED ’65 DODGE CHALLENGER 440 EFI ’70 • FORD CROWN VICTORIA P71 ’06 FORD FALCON ’60 & MERCURY COMET ’61 • HARLEY-DAVIDSON FLH ’70 LISÄKSI ESITTELYSSÄ 6 414887 002455 2 2 7 70 02 45 -2 20 7 PAL VKO 2022-47 Suomalaista työtä • www.amerikanrauta.fi R a kkaud e sta Ra utaan • 7/ 2 02 2 • 10 ,9 € POHJOLAN CHEVROLET BEL AIR SPORT SEDAN ’57 KARAMELLIN KAUNIS Prinsessa FORD DELUXE COUPE ’48 AM ER IK AN RA UT A 7/ 20 22 NR O 79 ”K YL KIP AN EE LE ITA PA TS EL LA O N KA KS IK IN SA RJ A A, H O PE AT JA M U ST AT , JO IS TA JÄ LK IM M Ä IS ET O VA T TO IS TA IS EK SI PA IK A LL A A N .”. Motonet rengaspalvelut ja rengashotelli palvelevat rengashuolto-, renkaanvaihtoja kausisäilytysasioissa jo useammalla paikkakunnalla. Suomalaisella suunnitteluosaamisella valmistetut Trianglen moninastarenkaat tarjoavat loistavan talvirengaskokemuksen edulliseen hintaan